Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1908_I | ASK_1908_II | ASK_1908_III | ASK_1908_I_IV_II_vp | ASK_1908_V_II_vp | HAK_1908 | HAK_1908_II_vp | Liite_1908_I_IX | Liite_1908_I_X_II_vp | PTK_1908 | PTK_1908_III_II_vp | PTK_1908_II_II_vp | PTK_1908_I_II_vp |

1: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2:              1908
3: 
4:        PÖYTÄKIRJAT
5: 
6:                   II.
7: 
8:    Lokakuun 2 plivl.stl 20 pl.ivlln
9: 
10: 
11: 
12: 
13:                   •
14: 
15: 
16:            HELSINGISSÄ 1909
17:       K. F PUROM 1EHEN Kl RJAPAINO
18: .,
19:         24. Perjantaina 2 p. lokakuuta
20:                                klo I I a. p.
21: 
22:                              Päiväjärjestys.
23: 
24:    Ilmoituksia:
25: 
26:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
27:    1)   a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
28:         b) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
29:        c) Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi.
30:        d) Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar-
31: jestämisestä 15 p. kesäk. 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta-
32: misesta.
33:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1; ed. Erkon ja
34: Ahmavaaran sekä Koiviston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet
35: VII siv. 3-100).
36: 
37:                          A i n o a k ä s i t t e 1 y:
38:    2) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun
39: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin
40: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi.
41:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Kareksen
42: ja Sarasteen anomusehdotus N:o 167 ja Kareksen y. m. N:o 169
43: (Liitteet VI siv. 52-54).
44: 
45:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
46:    3) Ehdotus painolaiksi.
47:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o z; ed. Söderholmin
48: eduskuntaesitys N:o 17 (Liitteet III siv. 19-41).
49:    4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
50: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
51:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen
52: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30).
53: 616                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
54: 
55:     5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
56: maalla.
57:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
58: sestä.
59:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai-
60: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).
61: 
62:                           A i n o a k ä s i t t e 1 y:
63:    6) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
64: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
65: palstatiloiksi.
66:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed.
67: Kivilinnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68).
68:    7) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
69: misesta.
70:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
71: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
72: 
73:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
74:     8) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 armollisen esityk-
75: sen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa
76: veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
77:     g) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 armollisen esityk-
78: sen johdosta, joka koskee suostuotaveroa mallasjuomain valmista-
79: misesta.
80:     10) Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh-
81: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä.
82:     rr) Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 niin sanottuja ehdollisia
83: rangaistustuomioita koskevien anomusehdotusten johdosta.
84:     12) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen
85: uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
86:     13) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 manttaaliin
87: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-rasituksesta koskevan
88: anomusehdotuksen johdosta.
89:     14) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 hallinto-oikeudel-
90: lisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuksen
91: johdosta.
92:     15) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jätetty-
93: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
94: myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakouluoppilaille
95: sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi.
96:     16) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtioavun
97: korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
98:                 Puheenjohto Suuressa valiokunnassa.          617
99: 
100: 
101:    IJ) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5, anomusehdotuksen joh-
102: dosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen
103: säästöpankeista.
104:    I8) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 anomusehdo-
105: tuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpane-
106: mista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheutta-
107: mia toimenpiteitä.
108:    Ig) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I Eduskunnassa
109: tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan, anomus-
110: ehdotuksen johdosta.
111: 
112: 
113:     Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Antila, Hainari,
114: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, A. Mäkelin, Mömmö, Pohjan-
115: palo, Sipponen, Soininen, Stenbäck, Tokoi, Torppa, Tuunainen,
116: Virkki ja Angeslevä.
117: 
118: 
119:                            Ilmoitusasiat:
120:     Vapautusta saavat ed. Tokoi tämän pa1van aamuistunnosta,
121: ed. Mömmö tämän päivän istunnosta, ed. Partanen tämän päivän
122: iltaistunnosta sekä sama edustaja lauvantaiksi ja maanntaiksi ja
123: ed. A. Mäkelin tämän päivän istunnosta.
124: 
125: 
126: 
127:                   Puheenjohto Suuressa valiokunnassa.
128: 
129:     Puhemies ilmoittaa Suurelta valiokunnalta saapuneen seuraavan
130: kirjelmän:
131: 
132:      Eduskunnan
133:   SUURI VALIOKUNTA.
134: 
135:        Helsingissä,
136:     lokakuun I p. Igo8.
137:          N:o I3.
138: 
139:                 Suomen       Eduskunnalle.
140: 
141:    Siihen nähden, että valiokunnan puheenjohtaja Emil Nestor
142: Setälä, joka samalla toimii Eduskunnan Perustuslakivaliokunnan
143: puheenjohtajana, on ilmoittanut muutamina lähimpinä päivinä
144:   39•
145: 618                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
146: 
147: 
148: viimemainitun toimensa takia olevansa estetty Suuren valiokunnan
149: puheenjohtajan tehtäviä hoitamasta, ja koska Eduskunta on alle-
150: kirjoittaneelle valiokunnan varapuheenjohtajalle TorpaHe myön-
151: tänyt vapautusta eduskuntatyöstä yhden viikon ajaksi z päivästä
152: kuluvaa lokakuuta lukien, Suuri valiokunta, joka ei ole katsonut
153: voivansa kieltää edustaja Setäläitä hänen tarvitsemaansa vapautta,
154: on, ollakseen esteetön sille lähetettyjä asioita käsittelemään, tänään
155: pitämässään kokouksessa valinnut edustaja Yrjö Sirolan olemaan
156: valiokunnan väliaikaisena varapuheenjohtajana sinä aikana, jolloin
157: varsinainen varapuheenjohtaja on eduskuntatyöstä vapautettu.
158: Tämän saa Suuri valiokunta Eduskunnalle täten kunnioittaen
159: ilmoittaa.
160: 
161:                         Valiokunnan puolesta:
162:                             Juho Torppa.
163:                                                       V. K. Simelius.
164: 
165: 
166: 
167:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
168:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.
169:                               (Jatk. r K.)
170: 
171:    Esitetään ensi mm ä i s en k ä s i t te 1 y n jatkamista varten
172: Kunnalisvaliokunnan mietinnössä n:o r olevat neljä kunnallislain-
173: säädännön uudistamista tarkoittavaa lakiehdotusta, nimittäin:
174:    A) Ehdotus maalaiskuntien kunnallislaiksi.
175:    Keskustelu:]                                                   · · ·· · ' '
176:     Ed. T u r k i a : Viime istunnossa lausui ed. Ahmavaara, että
177: nuorsuomalaiset ovat pysyneet ohjelmansa kannalla kunnallislain
178: uudistusasiassa. Minä en tahdo väittää, että ed. Ahmavaara olisi
179: vastoin parempaa tietoansa täten sanonut. Minä otaksun, että ed.
180: Ahmavaara ei ole tutustunut nuorsuomalaisten ohjelmaan, ja sen-
181: tähden hän teki myös tuollaisen väitöksen. Jos hän olisi siihen tutus-
182: tunut, niin hän olisi huomannut, että siinä myös lyötyy seuraava
183: kohta: >>Kunnan valtuuston päätös erinäisissä asioissa, jotka syvälti
184: koskevat kaikkia kunnan jäseniä, voidaan ratkaista yleisellä kansan
185: äänestyksellä, johon saavat ottaa osaa kaikki kunnan täysi-ikäiset
186: jäsenet». Löytyyköhän nyt nuorsuomalaisten vastalauseessa edes
187: tällaista kohtaa, sillä mietinnössä ei puhuta mitään kansan äänes-
188: tyksestä? Mietinnön perusteluissa sanotaan, että valiokunnan jäse-
189: nistä osa ehdotti kansan äänestystä lisävaltuuston tilalle, mutta niillä
190:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                619
191: 
192: 
193: ei ollut muka päteviä syitä ehdotuksensa puolesta. Ne jotka sitä
194: ehdottivat, kuuluivat sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään.
195:      Ed. Wiljakainen huomautti viime istunnossa, että »täällä on
196: sanottu, että nämä ovat kunnallislain hautajaispuheita. Saattaa
197: niin olla, mutta jos niistä hautajaiset tulee, niin silloin saavat vasem-
198: mistolaiset syyttää itseään, etteivät ole ottaneet sitä, mikä kuitenkin
199: olisi epäkohtia auttanut, ja kannattaneet yleistä, yhtäläistä ääni-
200: oikeutta kaikille kunnan verotetuille jäsenille>>.
201:      Johtui heti meikäläisten mieleen, kun kuulimme ed. Wiljakai-
202: selta tämän huomautuksen, että eikö todellakaan ed. Wiljakainen
203: muista, että tämä mietintö, joka on esillä, sisältää jotakin muuta
204: kuin yleistä, yhtäläistä äänioikeutta. Siinä mietinnössä esiinerkiksi
205: 92 § sisältää: >>Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe-
206: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden äänival-
207: taisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta äänestäkö enem-
208: mällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänestykseen osaa
209: ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä>>. Onko nyt ed. Wiljakainen
210: sitä mieltä, että tämä on aivan samaa kuin yleinen, yhtäläinen
211: äänioikeus?      Nuorsuomalaiset eivät vastalauseessaan huomauta
212: mitään tätä vastaan. Siis nuorsuomalaiset itse asiassa, vaikkapa
213: heidän ohjelmassaan puhutaankin yleisestä, yhtäläisestä äänioikeu-
214: desta, eivät tässä mietinnössä ole sillä kannalla.
215:      Muuten eivät ainoastaan nuorsuomalaiset ole tässä mietinnössä
216: erehtyneet siitä, mitä tämä mietintö sisältää, vaan tuon erehdyksen
217: ovat tehneet kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet. Mietinnön
218: perusteluissa sivulla 8 sanotaan: >>Niinikään on valiokunta yhtynyt
219: ehdotuksiin siinä, että äänioikeutta on käytettävä mieskohtaisesti
220: eikä valtamiehen kautta>>. Samoin vielä 7:ssä §:ssä vahvistetaan
221: tämä ajatus. Siinä sanotaan: >>Älköön vaalioikeutta valtamiehen
222: kautta käytettäkö>>. Mutta gr §sisältää:>> Äänivaltainen saa luovuttaa
223: puhe- ja äänivaltansa toiselle henkilölle, joka on Suomen kansa-
224: lainen.>> Samoin valiokunnan perusteluissa sanotaan sivulla 4: »Tästä
225: syystä on valiokunnan enemmistö asettunut esitysten kannalle
226: siinä, että ääniasteikko on kokonaan poistettava>>. Mutta 92 §sisältää,
227: että ääniasteikkoa ei ole poistettu. Mietinnössä ei siis tarjota yleistä,
228: yhtäläistä äänioikeutta, niinkuin ed. Wiljakainen koetti väittää.
229:      Muuten tämä kanta, minkä nuorsuomalaiset ovat esiintuoneet
230: kunnallislain uudistukseen nähden, ei minun käsittääkseni ole
231: heidän todellinen kantansa. Useissa eri tapauksissa on nuorsuoma-
232: laisen puolueen taholta tuotu esiin toinenkin kanta, ja se kanta
233: on jokseenkin yhtä pitävä sen kannan kanssa, minkä suomettarelaiset
234: ovat tuoneet esille. Tätä todistaakseni pyydän huomauttaa sitä
235: lausuntoa, jonka Kuopion kaupungin nuorsuomalainen valtuusto
236: antoi hallituksen kunnallislakiehdotusta käsitellessään. Kuopion
237: kaupungin valtuusto asetti kolmimiehisen valiokunnan antamaan
238: 620                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
239: 
240: 
241: lausuntoa kunnallislaista valtuustolle.         Tuohon koimimieiliseen
242: komiteaan tuli valittua herrat Kastegren, Killinen ja St~ng. Sen
243: lausunnon perusteluissa sanotaan:
244:      >>Kun valiokunnassa tästä vaalitavasta keskusteltiin, asettui
245: allekirjoittanut Kastegren komitean lausuntoa ja suhteellista vaali-
246: tapaa y. m. pääkohdissa hyväksyvälle kannalle, mutta allekirjoitta-
247: neet Killinen ja Streng asettuivat sille kannalle, että he, katsoen
248: parannuksia ja uudistuksia kunnallisissa vaaleissa kylläkin tarpeelli-
249: siksi, mutta ei sillä tavalla aikaansaataviksi, kuin komitea on ehdot-
250: tanut, vastustavat komitean ehdotusta suhteellisesta vaalitavasta
251: ja äänioikeuden laajentamisesta niin laveaksi kuin komitea on ehdot-
252: tanut, seuraavilla perusteilla:
253:       >>Allekirjoittaneiden Killisen ja'"Strengin mielestä pitäisi kaikille
254: ajatteleville kansalaisille olla selvä, ettei kansamme ollutkaan
255: kypsynyt edukseen käyttämään sitä tavattoman jyrkkää muutosta,
256: mikä valtiollisiin vaaleihin nähden täällä tapahtui, vaan että juuri
257: tämän muutoksen seurauksena on ollut se, että kansamme nykyjään
258: on mitä vaarallisimmassa valtiollisessa asemassa, jota vaaraa vielä
259: suurentaa se, että kansamme on jakaantunut puolueisiin, joiden
260: välillä suuri kiihoitus ja katkeruus vallitsee. Ja tätä hajanaisuutta
261: koko maamme vahingoksi on juuri omansa ylläpitämään valtiollinen
262: vaalilakimme. Hajaantuneina olemme tietysti heikot torjumaan ei
263: ainoastaan niitä vaaroja, jotka meitä kansana ulkoapäin uhkaavat,
264: vaan myöskin niitä vaaroja, jotka sisällisten asian järestämistä
265: uhkaavat. Sen ulkonaisen heikkouden osoituksen vuoksi, joka tuli
266: ilmi juuri kansan vielä kypsymättömänä ollessa liika laajalle raken-
267: netun vaalilain perusteella kokoonpannun eduskuntamme toimin-
268: nasta, menetimme suuressa määrin sivistyneen Europan myötätuntoi-
269: suutta meitä kohtaan, samoin ulkomaisen luottomme finanssiasioissa,
270: suureksi vahingoksi maanviljelyksellemme, kaupallemme ja teolli-
271: suudellemme. Kun käsillä oleva ehdotus on melkein täydellinen
272: kopia valtiollisesta vaalilaista, on täysi syy pelätä, että tulevaisuu-
273:  dessa uuden ehdotuksen pohjalla käsitellyt kunnalliset asiamme
274:  joutuisivat samanlaiselle huonolle ja kypsymättömälle kannalle,
275:  kuin ulkonaiset asiamme tätä nykyä ovab. Sitte jatketaan vielä
276:  perusteluissa: >>Suomen kansa on viime aikoina pyrkinyt olemaan
277:  mallikansa koko maailmalle, mutta syytä on kuintenkin epäillä,
278:  ettei se sellaiseksi pysty. Minkätähden meidän nyt pitäisi tälläkin
279:  alalla ottaa niin laaja ja äkkijyrkkä askel, jollaista ei ole uskallettu
280:  ottaa kaikkein vapaimmissakaan ja kansanvaltaisimmissa maissa•.
281:      Tämän lausunnon johdosta Kuopion kaupungin nuorsuoma-
282:  laisella valtuustolla ei ollut mitään muistuttamista. Kun sikäläinen
283:  meidän puolueen äänenkannattaja paljasti tämän lausunnon, toi
284:  sen julkisuuteen, niin yksikään nuorsuomalaiseen puolueeseen
285:  lukeutuva sanomalehti ei ole sisältänyt tätä vastaan yhtäkään riviä.
286:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                621
287: 
288: 
289: Siis nuorsuomalainen puolue kokonaisuudessaan on hiljaisesti hyväk-
290: synyt Kuopion valtuuston kannan kunnallisen äänioikeuden uudis-
291: tukseen nähden (Ääni vasemmistosta: Kuvaavaa!).
292: 
293:    P u h e m i e s : Puhujaa ei saa häiritä!
294: 
295:     Ed. T u r k i a: Jos nuorsuomalaiset esiintyisivät yhtä peitte-
296: lemättä kuin suomettarelaiset, niin ne voisivat jotensakin yhtyä
297: kunnallislain uudistukseen nähden. Mutta nyt ei nuorsuomalaisilla
298: ole pakkoa siihen. He tietävät, että kunnallislaki joka tapauksessa
299: tulee jäämään hyväksymättä, kun kerran suomettarelaiset ja ruot-
300: sinmieliset ovat sillä kannalla ja kun osa, kuten ed. Tanttu y. m.,
301: nuorsuomalaisistakin ovat yhtä mieltä ed. Gebhardin y. m. kanssa.
302: Silloin kun on takeet, että kunnallislaki jää kesken, silloin voivat
303: nuorsuomalaiset näytellä vapaamielisten osaa täällä.
304:      Suomettarelaisten surullisen kuuluisaan kuperkeikkaan, jonka
305: he ovat tehneet tässä kunnallislain uudistuksessa, ansaitsee vielä
306: hiukan kajota. Täytyy heittää silmäys siihen, mitä suomettarelai-
307: set ovat ennen sanoneet tästä tärkeästä asiasta. Olemmehan kuul-
308:  leet tässä eduskunnassa edellisillä istuntokansilla ja I907 vuoden
309:  valtiopäivillä jo, kuinka suomettarelaiset jokaisen asian yhteydessä
310:  toivat kantansa esiin kunnallislain uudistukseen nähden. Eihän
311: ollut juuri sitä asiaa, missä he eivät sitä tuoneet esille, moittien
312:  hallitusta vitkastelusta ja viivyttelemisestä. Yksinpä silloin, kuin
313:  kieltolakia evästettiin valiokuntaan, ed. Paasikivi ensiksikin moitti
314:  hallitusta mitä ankarimmin siitä, ettei se ollut »Valmistanut suuria
315:  uudistusasioita>>, niinkuin hän sanoi vaan wiivytellyt, vaikka sillä
316:  kyllä oli ollut hyvästi aikaa>), ja mainitsi lopuksi: >>Tämä asianhaara
317:  on ollut syynä myöskin siihen, että olemme olleet pakoitetut val-
318:  mistamaan laajan kunnallisia äänioikeusoloja koskevan lakiehdo-
319:  tuksen. Siinä asiassa on hallitus pitkän aikaa viivytellyt, ja kun se
320:  vihdoin on asiaan käynyt käsiksi, niin se, asettaessaan sitä valmis-
321:  tamaan komitean, on osottanut siinäkin erinomaista ja meidän mie-
322:  lestämme kummastuttavaa yksipuolisuutta>).            Nämä merkilliset
323:  sanat löytyvät I90J eduskunnan pöytäkirjassa sivulla 681. Nyt ed.
324:  Paasikivi sanoo: >>Olisiko tällainen pitkälle menevä reformi ainakaan
325:  tällä hetkellä paikallaan.>> (Ääni vasemmistosta: Kuulkaa!)
326: 
327:     P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa, että välihuudahdukset
328: saattavat häiritä eduskuntaa ja kehottaisin siis edustajia olemaan
329: niitä tekemättä.
330: 
331:     Ed. T u r k i a: Ed. Paasikiven mielestä oli hallitus silloin viivy-
332: tellyt tavattoman suuressa määrässä, niin että suomettarelaisten puo-
333: lueen oli oikein pakosta täytynyt ryhtyä semmoisen laajan lakiesi-
334: 622                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
335: 
336: tyksen tekemiseen kuin kunnallislakiesitys on, mutta nyt sama herra
337: sanoo: >>Maaseudulla ei tätä reformia myöskään niin paljon kaivata
338: vielä tällä hetkellä>>. Tämä herra on riyt valmis yhtymään ed. Geb-
339: hardiin siinä, että sitä nyt voitaisiin kokeilla korkeintaan kaupun-
340: keihin nähden, mutta ei maaseudulla. Näin on ed. Paasikiven kanta
341: muuttunut ja tietysti, niinkuin täällä on tullutkin esiin, koko suo-
342: mettarelaisen puolueen kanta.
343:     Kun kieltolaista keskusteltiin I7 p. lokakuuta I907, silloin ed.
344: Nevanlinna tältä paikalta lausui jotensakin suoria sanoja hallituk-
345: selle kunnallislain viivyttelyyn nähden. Hän sanoi: >>Tämä laki on
346: yksi niistä kolmesta, joidenka suhteen tämän kansan verraton enem-
347: mistö, sen uskaltaa huoleti sanoa, on ollut jo kauvan aikaa selvillä,
348: että ne ovat kaikkein tärkeimmät, joiden ratkaisua tältä uudelta
349: eduskunnalta odotetaan. Ne kolme ovat tavallisilla triviaalisilla
350: sanoilla sanoen: torpparilaki, kunnallisen äänioikeuden uudistami-
351: nen ja kieltolaki. Tämä on yksi näistä, onko se kolmas, vai toinen
352: vai ensimmäinen niiden joukossa, se saattaa olla yhdentekevä, sitä
353: on kai yleensä vaikea ratkaistakin, arvosteltakoon asia miltä kan-
354: nalta tahansa>>. Ja sitten hän jatkaa: »Ne kaksi muuta, tämän vii-
355: meksi mainitsemani kolmannen kanssa, ovat ainoat leivänmuruset
356: kivien joukossa, jos täällä esillä olevia esityksiä katselee kansan
357: kipeimpien ja suurimpien tarpeitten rinnalla».
358:     Niin tärkeä oli kunnallislain uudistus silloin suomettarelaisen
359: puolueen mielestä. Kun ed. Nevanlinna piti tämän puheensa, kes-
360: keytti keskusta hänet usean kerran hyvä-huudoilla. Keskusta näytti
361: olleen silloin ed. Nevanlinnan takana. Missä se on nyt? Missä on ed.
362: Nevanlinna nyt, kun hän ei tule kantaansa puolustamaan? Jos
363: meikäläisistä joku olisi silloin noussut tälle paikalle ja sanonut että
364: ed. Nevanlinnan myötätuntoisuus kunnallislain uudistusta kohtaan,
365: samoin kuin koko suomettarelaisen puolueen, on teeskentelyä, niin
366: mitä te hyvät suomettarelaiset olisitte sanoneet? Voidaanko kuvi-
367: tella sitä raivoa, mikä keskustassa olisi noussut, ja kuitenkin se oli
368: teeskentelyä, se on nyt tullut täysin selville.
369:     Kun hallitus sai kunnallislakiehdotuksensa valmiiksi ja kun se
370: lähetti sen maalaiskunnille kuntien lausuntoja varten, niin Suometar
371: kirjoitti pääartikkelin paikalla mitä äkeimmän artikkelin, jossa ei
372: löydetty kyllin kiivaita sanoja, joilla moitittiin hallitusta siitä, että
373: se on viivyteHyt kunnallislain valmistusta niin kauvan ja nyt se
374: lähettää sen kunnille ja kuvernööreille lausuntoa varten. Siinä
375: artikkelissa asetutaan sille kannalle, että kunnallislain uudistus
376: on tapahtuva ennenkuin kunnilta saapuu vastaukset tai ainakin
377: samaan aikaan. Siinä artikkelissa m. m. sanotaan näin:
378:     »Mitään nurinkurisempaa, kuin että näin ollen, sitten kun kan-
379: san ainoat lailliset edustajat ovat jo asiasta mielensä lausuneet ja
380: lain siitä puolestansa laatineet, kuntien ja kuvernöörien - kuver-
381:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.              623
382: 
383: nöörien! - pitäisi käydä sanomaan, millainen heidän mielestään
384:  asiasta eduskunnalle tehtävän ehdotuksen pitäisi olla, - mitään
385: nurinkurisempaa, sanomme, kuin tämä tämmöinen nurinpäisyys,
386: on vaikea tällä alalla kuvitella.
387:      Mutta niinhän on, tällaisiin mielettömyyksiin saattaa sellainen
388: tila viedä, mikä meillä vallitsee hallituksen ja kansan enemmistön
389: välisessä suhteessa, hallitus on kokoonpantu aineksista, jotka ovat
390: tälle enemmistölle ja sen pyrinnäille vieraat. Tärkeimmistä pyrin-
391: nöistään ei. kansa voi luopua, päinvastoin se ajaa niitä voimiensa
392: takaa. Hallituksen on kyllä sitten senkin pakko laahata perässä,
393: mutta kun se tulee perässä, ei se voi, niinkuin sen pitäisi, johtaa,
394: suunnitella, järjestää ja edistää tervettä kehitystä, vaan löytää
395: itsensä kerta toisensa perästä sellaiseen umpikujaan ajautuneeksi kuin
396: nyt tässä äänioikeusasiassa, jossa senaatin asema on suorastaan
397: säälittävä. Sillä se on pahin kaikista mahdollisista asemista, se on
398: naurettava>>.
399:     Ajatelkaa hyvät suomettarelaiset! Kuka tässä on nyt umpiku-
400: jassa, hallitusko vai suomettarelaiset (Ääni vasemmistosta: >>Saako
401: nauraa*? - Vasaranlyöntejä).
402:      Samassa artikkelissa sanotaan myöskin, että kun >>eduskunta
403: tekee päätöksensä kunnallisessa äänioikeuskysymyksessä, tieto
404: siitä leviää ilosanomana jokaikiseen Suomen kuntaan>>. - Silloin oli
405: suomettarelaisten kanta se. Nyt he sanovat ed. Gebhardin suun kautta:
406: >>Toivon sen vuoksi, että nykyinen mietintö ei tulisi täällä eduskun-
407: nassa loppuun käsitellyksi, vaan että hallitus ottaisi tämän asian
408: kokonaisuudessaan aivan uuden pohdinnan alaiseksi, huolimatta
409: siitä, mitä kunnalliskomitea tai valtiopäivävaliokunta on ehdottanub.
410: Noin suuressa määrässä ovat suomettarelaiset muuttuneet kunnallis-
411: lain uudistukseen nähden.
412:     Mistä sitten tuollainen muutos on johtunut? Täytyy johtaa
413: mieleen, millä kannalla suomettarelaiset olivat kansan uudistuskysy-
414: myksiin nähden silloin, kun he olivat vallassa. Täytyy muistaa,
415: että tämä puolue ei pannut pienintäkään painoa kansan vaatimuksille,
416: se ei välittänyt kansan vastalauseista, ei mistään. Se totteli nöy-
417: rästi virkavaltaisen Venäjän hallituksen määräyksiä. No, miksi
418: suomettarelainen puolue sitten yht'äkkiä kääntyi kansanvaltaiseksi,
419: miksi se lupasi suunnattoman määrän uudistuksia, miksi kaikkialla
420: sen agitaattorit ja luottamusmiehet selittivät, että suomettarelainen
421: puolue nyt on niin ja niin edistysmielinen niissä ja niissä tärkeissä
422: kysymyksissä? Semmoinen tilapäinen uudistushalu syntyi siitä,
423: että suomettarelainen puolue kukistui hallituksesta. Sen täytyi
424: luvata, ja se ei empinyt mitä se lupasi.
425:     Täytyy johtaa myös mieleen suomettarelaisen puolueen kokous,
426: joka pidettiin lokakuussa I906. Siinä kokouksessa lausui suomettare-
427: laisen puolueen johtaja ed. Danielson-Kalmari: ~Meidän täytyy
428: 624                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
429: 
430: 
431: pyrkiä siihen, että me saamme tässä maassa johtavan aseman>>.
432: Suomettarelaiset ovat aivan tarkasti noudattaneet tätä johtajansa
433: lausetta. Ne ovat pyrkineet tuohon asemaan, mutta eivät ole välittä-
434: neet keinoista, joiden avulla ovat siihen pyrkineet. Tulee muistaa,
435: minkälaisia keinoja se puolue on käyttänyt Venäjän virkavaltaista
436: hallitusta liehakoidessaan, samalla kuin tämä sama puolue on tees-
437: kennellyt edistyspuolueeksi. Tulee muistaa mitä kaikkia palveluksia
438: suomettarelainen puolue on Venäjälle päin tehnyt. Muistetaan,
439: mitä sanomalehdet kertoivat silloin, kun Stolypin piti sen suuren
440: puheensa duumassa. Yleensä kaikki Suomen sanomalehdet, paitsi suo-
441: mettarelaiset, sanoivat, että se puhe oli jonkunlainen jäljennös niistä
442: kirjoituksista, joita suomettarelaiset lehdet olivat sisältäneet. Kuinka
443: pitkälle suomettarelaiset ovat menneet noissa renginpalveluksissa -
444: 
445:    Puhemies : Saan muistuttaa puhujalle, että pitää käyttää
446: sopivampia sanoja.
447: 
448:     Ed. T u r k i a : Kiitos! Mainita ansaitsee, että Suomettaressa oli
449: pari merkittävää kirjoitusta vuodelta 1906, ensimmäinen 28 p:ltä
450: lokakuuta, toinen r8 p:ltä marraskuuta. Nuo kirjoitukset sisälsivät
451: erinomaisia tietoja. Niissä koetettiin todistella, että niinkutsutut
452: •Kalskekirjeet>> eivät olleet väärennettyjä.        Tahdottiin uskottaa
453: Venäjän taantumusmieliselle hallitukselle, että joku perustuslaillisen
454: ryhmän osa oli noiden kirjeiden takana. Tuskin on yksikään valtiolli-
455: nen puolue missään maassa käyttänyt noin kehnoja keinoja kuin
456: suomettarelainen puolue, päästäkseen valtaan. Ne ovat aivan kirjai-
457: mellisesti seuranneet sitä ajatusta, jonka ed. Danielson-Kaimari
458: lausui mainitussa suomettarelaisten kokouksessa, että »meidän tulee
459: pyrkiä siihen, että saamme tässä maassa johtavan aseman.>>
460:     1fistä nyt johtui sitten tuo äkillinen kuperkeikka, että suomettare-
461: lainen puolue heittää kansalle antamansa lupaukset täyttämättä,
462: että se rehellisesti tunnustaa, että kunnallisuudistus ei ole vielä
463: kiireellinen, vaan että se voidaan heittää yhä edelleenkin hallituksen
464: valmistettavaksi? Tämä kannan muutos johtuu siitä, että suometta-
465: laiset oyat jo päässeet hallitukseen, heille on jo noussut valta päähän.
466: He luulevat, että kyllä sitä nyt taas pärjätään, niinkuin Bobrikoffin
467: vuosina. Nyt heidän mielestään voidaan kaikentaisille uudistuksille
468: antaa palttua!
469:     Täällä ovat useammat edustajat viitanneet Kotkan esimerkkiin.
470: Etenkin suomettarelaisen puolueen taholta tahdotaan todistella,
471: että nyt on mielipide yleensä maaseudulla muuttunut, ettei enään
472: kannateta uudistuksia siinä määrässä kuin ennen, ja siihen on vai-
473: kuttanut Kotkan esimerkki. Etenkin ed. Paasikivi koetti tätä
474: teroittaa.
475:     No, mitä ihmettä siellä Kotkassa sitten oikein tapahtuu? Siellä on
476:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                   625
477: 
478: sosialistinen valtuusto, mutta se sama sosialistinen valtuusto, oli
479: siellä jo silloin, kuin suomettarelainen puolue 1907 jätti laajan
480: esitysehdotuksensa kuunailisiksi uudistuksiksi. Siis se ei ole syynä.
481: Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että Kotkassa nykyään on
482: sellainen valtuusto, ettei sen aikana ole tapahtunut kaupungin
483: kassan kavalluksia kuten ennen muinoin, kun ei siellä ollut vallassa
484: yhtäkään sosialistia? Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että tämä
485: esimerkki on niin kauhea? Minä en todellakaan tiedä, mitä siellä
486: muuta olisi tapahtunut sellaista pahaa. Luultavasti täällä sanotaan,
487: että Kotkan kaupungin valtuuston syy on se, että raha-asiat ovat
488: siellä niin huonolla kannalla. Ovatko muitten kaupunkien raha-
489: asiat hyvällä kannalla? Äskettäin oli eräässä lehdessä uutinen,
490: että Helsinki, Viipuri, Turku ja Tampere hakevat yhteensä 42
491: miljoonan markan lainaa. Eikö siis muualla kuin Kotkassa ole
492: huonot raha-asiat? Kotkalaiset etsivät ainoastaan miljoonan markan
493: lainaa.
494:     Ja mistä johtuivat sitten Kotkan kaupungin huonot raha-asiat?
495: Onko se nykyisen sosialistisen valtuuston syy? Jokaisen Kotkan
496: oloja tuntevan, joka omaa sen verran rehellisyyttä, täytyy myöntää,
497: että syy ei ole nykyisten valtuuston. Tiedetään, että Kotkan rahalli-
498: sia oloja ovat kaikkein suurimmassa määrässä painostaneet sataman
499: laajennustyöt. Mutta kuka pani nämä sataman laajennustyöt
500: alkuun? Se ei ollut sosialistinen valtuusto. Sen teki porvarillinen
501: valtuusto. Ja kenen etuja silmälläpitäen tämä laaja sataman perkaus-
502: työ pantiin toimeen? Ei suinkaan työväen, vaan porvarien. -Niitten
503: jotka ovat seuranneet Kotkan oloja, täytyy muistaa, että silloin siellä
504: työväen joukossa kohosi ääni, joka vastusti sataman laajennus-
505: kysymystä ja joka olisi tahtonut siirtää sataman kokonaan toiselle
506: puolen kaupunkia. Porvarit taistelivat sitä suunnitelmaa vastaan.
507: He tahtoivat vanhan sataman saada kuntoon, suorittaa siinä suuret
508: syvennystyöt ja sen sellaiset. Se oli porvarillinen valtuusto, joka
509: laati Kotkan kaupungin satamanlaajennukseen piirustukset ja joka
510: hankki niille vahvistuksen. Sosialistinen valtuusto on nyt pannut työt
511: siellä käymään. Rahaa se on tietysti niellyt, mutta Kotkan kaupun-
512: gin raha-asiat eivät nyt ole sen kehnommalla kannalla kuin muitten-
513: kaan kaupunkien, kaikista niistä parjauksista huolimatta, mitä
514: porvarit ovat koettaneetkin levittää.
515:     Täällä ed. Erkko rehellisesti tunnusti, että syy ei liene Kotkan
516: nykyisen valtuuston, vaan ovat siinä juuret pitemmällä. Ja se pitää
517: paikkansa. Suomettarelaisten edustajien joukossa löytyy täällä hen-
518: kilöitä, jotka ovat mieskohtaisessa keskustelussa aivan rehellisesti
519: tunnustaneet, että heikäläiset olisivat joutuneet monessa kunnassa
520: samanlaiseen asemaan, kuin Kotkassa nyt sosialistit,,taistellessaan
521: ruotsalaisten kanssa kunnallisesta vallasta, ellei heillä olisi ollut tur-
522: vanaan Kansallis-Osake-Pankki. Tämän ovat suomettarelaiset edus-
523:                                                                    40
524: 626                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
525: 
526: tajat tunnustaneet, mutta siitä huolimatta ed. Paasikivi tulee ja
527: viskoo täällä syytöksiä, joilla hän koettaa osottaa koko kunnallis-
528: lain uudistuksen tarpeettomuutta, muka Kotkan kaupungin esi-
529: merkillä. Nämä tällaiset seikat joita ed. Paasikivi y. m. ovat esiin-
530: tuoneet kunnallislain uudistuksen hylkäämiseksi, ovat, katselisipa
531: niitä miltä kannalta tahansa, tekosyitä, joita on nyt äkkiä haali-
532: malla haalittu kokoon.
533:     Me olemme täällä saaneet kuulla sielutieteellisen luennon, miten
534: ed. Gebhard on muuttunut teoreettikosta käytännön mieheksi. Me
535: saimme myös kuulla sen tärkeän ilmoituksen ed. Paasikiveltä, että
536: hän liikkuu ~ainoastaan n. k. porvarillisissa piireissä». Minä en
537: tiedä, mitä tuollaiset tiedonannot tätä eduskuntaa hyödyttävät.
538: Sillä jokainenhan täällä, ainakin meikäläisistä, tietää, ettäsuomettare-
539: laiset herrat eivät varsinaisen kansan keskuudessa liiku muulloin
540: kuin silloin, kun he tarvitsevat sieltä äänestäjiä. Siis tuollaisia ilmoi-
541: tuksia tekemättä tiedetään kyllä, missä piireissä suomettarelaiset
542: herrat liikkuvat. Ne liikkuvat porvarillisissa piireissä, milloin sitte
543: venäläisissä, milloin ruotsalaisissa.
544:     Minun mielestäni jokaisen edustajan pitäisi tietää, että tässä
545: maassa löytyy suuri joukko kansalaisia kansan syvistä kerroksista,
546: jotka ovat menettäneet jotensakin koko luottamuksensa rauhalli-
547: sen kehityksen kulkuun ja joilta on riistetty toiveet, että rauhal-
548: lista tietä saadaan mitään uudistuksia tässä maassa aikaan. Kun
549: porvaristo, niinkuin näyttää jotensakin varmaa olevan, tulee hyl-
550: käämään tämän kunnallislain uudistuksen, niin tehkää se tietäen,
551: että te samalla yhä edelleen kasvatatte sitä joukkoa, joka ei luota
552: rauhalliseen kehitykseen, vaan uskoo ainoastaan vallankumoukseen.
553: Kun te tulette suuressa valiokunnassa menettelemään niin, että
554: tästä kunnallislain uudistuksesta ei tule mitään, niin tietäkää se,
555: että te samalla annatte vallankumouksellisille aseita; te koetatie
556: saada, sekasorron tässä maassa aikaan. Sillä teidän kaikkein pitäisi
557: ymmärtää, että jos niin tarpeellista uudistusta, kuin kunnallislain
558: uudistus on, ei saada hyvällä, niin kansa ottaa sen pahalla sopivan
559: hetken tullessa. Kansan syvistä kerroksista ei ole kadonnut se ko-
560: kemus, jolla saavutettiin valtiollinen äänioikeus. Ja se tulee siihen
561: kokemukseensa nojaamaan silloin, kun tulee sopiva hetki kunnalli-
562: sen äänioikeuden saavuttamiseksi.
563:     Mutta, hyvät porvarit, älkää luulko, että jos te nyt kiellätie
564: kunnallislain uudistuksen, seuraava suurlakko tulee leikittyä yhtä
565: rauhallisesti kuin viimeinen. Minä en ainakaan ole niin ihanteelli-
566: nen, että sitä voisin uskoa. Sosialidemokraattinen puolue ei kykene
567: silloin enää hillitsemään niitä voimia, joilta te olette kaiken luotta-
568: muksen rauhalliseen kehitykseen riistäneet (Hyvä-huutoja vasem-
569: malta).
570:      Me ymmärrämme kyllä ruotsinmielisten kannan tässä asiassa.
571:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.              627
572: 
573: Se on meille selvä kuin päivä. Me tiedämme, että jos tämä kunnal-
574: lislakiuudistus tulee laiksi edes sellaisenaan, kuin mitä se on valio-
575: kunnan mietinnössä, niin se sisältää sen, että ruotsinkielinen yli-
576: mystö tässä maassa menettää lähes kokonaan kunnallisen vaiku-
577: tusv!)ltansa. Ruotsalaiselta ylimystöltä on tämän lain hyväksyttyä
578: leikattu siivet poikki ja sentähden sen ylimystön edustajat ovat
579: koettaneet tehdä voitavansa saadakseen tämän 'lain kumoon. Ne
580: tulevat tarttumaan niinkuin huk.k:uva oljenkorteen ja minä en
581: epäile, ett'eivätkö suomettarelaiset avusta heitä tässä tehtävässä,
582: sillä se on tullut täällä niin selvästi ilmi. Yleensä huhuna kiertää-
583: muutamat yläluokan edustajat ovat olleet niin varomattomia, että
584:  ovat tulleet lausuneeksi, miten suuressa valiokunnassa menetellään
585: - huhuna kiertää, että suuri valiokunta tulee lähettämään kun-
586:  nallislakiehdotuksen perustuslakivaliokuntaan. Sitä koetetaan siellä
587:  viivyttää mahdollisimman kauvan ja sitten heittää sikseen. Minä
588:  uskallan kuitenkin olla sitä mieltä, että meidän ryhmämme edusta-
589:  jat tulevat tuollaista taantumuksellista tekoa vastustamaan suu-
590:  ressa valiokunnassa kaikilla keinoilla. Jos sellainen temppu tapah-
591:  tuu, niin siitä edesvastuu lankee myöskin tämän eduskunnan ylä-
592:  luokan edustajain kontolle. Miettikää ja tehkää niinkuin hyväksi
593:  näette. (Hyvä! Hyvä!).
594: 
595:     Ed. v o n A 1 f t h a n : Det har gått med debatten i denna
596: fråga såsom att förutse var, nämligen att den i väsentliga delar
597: har rört sig som en allmän debatt rörande frågan om reformering
598: af kommunallagstiftningen i dess helhet. Det är väl också det rikti-
599: gaste sättet, att begynna denna fråga, att låta en sådan allmän debatt
600: föregå specialdebatten. J ag har icke för afsikt, att gå in uppå några
601: detaljer, men skall beröra några frågor af allmän betydelse i samman-
602: hang med det nu föreliggande ärendet.
603:     J ag ville dock först fästa uppmärksamheten vid det anmärk-
604: ningsvärda uttalandet, som representanten Paasikivi gjorde vid
605: senaste plenum. J ag kan nu icke tro, att detta yttrande egentligen
606: innebar något program, utan antar att det snarare var en plötsligt
607: påkommen tankeflykt, som föranledde detsamma, då hr Paasikivi
608: antydde att städerna lämpligen kunde göras tili föremål för ett sådant
609: här rösträttsexperiment i ändamål att utvidga hans sociala vetande.
610: Detta experiment kunde blifva ganska dyrt. Om vi taga t. ex. en koru-
611: mun med den omfattning, som landets hufvudstad> med en årsbudget
612: om 13 miljoner mark, sålunda en mycket stor procent af hela vår
613: statsbudget, och då vi veta att detta samhälle besitter fastigheter och
614:  tomter till ett värde af tiotal miljoner, så är det påtagligt, att ett
615:  kommunalt vanstyre skulle kunna hållas uppe under åtskilliga år
616:  genom ett bortödslande af denna förmögenhet, som är afsedd att
617:  vara ett stöd för den korumunala ekonomin under decennier framåt.
618: 628                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
619: 
620: 
621: Det är således ganska alvarliga följder, som dylika experiment kunna
622: framkalla. J ag vill därför i det längsta hoppas, att någon verklig
623: afsikt icke låg bakom yttrandet.
624:      Så framhölls här utaf kommunalutskottets ordförande senast,
625: att han vid närmare eftersinnande finner en hel hop med brister i
626: det förslag, som kommunalutskottet förelagt landtdagen, men att
627: stora utskottet ju kan bortarbeta dessa brister. Nu är det näppeligen
628: stora utskottets uppgift att bearbeta tili detsamma hänskjutna
629: förslag i sådant syfte att sådana brister, som specialutskottet skäligen
630: väl själf skulle kunna bortarbeta, därigenom skulle afhjälpas. Kon-
631: sekvensen utaf hr Erkkos påstående i denna del vore dock: att hr
632: Erkko skulle anhålla om att få detta betänkande tillbaka till kom-
633: munalutskottet på det att kommunalutskottet måtte bortarbeta
634: de brister han själf nu redan finneri detsamma. Ett sådant för~
635: farande vore fullkomligt riktigt och från den synpunkten ock:så
636: motiveradt: Taga vi nu saken helt praktiskt, så ha vi här för
637: oss tre lagförslag med sammanlagdt 250 §§, hvilket nu jämte det
638: stora antalet lagförslag, som redan äro remitterade tili stora
639: utskottet, skulle ditsändas i och för närmare bearbetning, och
640: dock: hafva vi blott fyra veck:or af landtdagstiden kvar. Vi veta
641: att stora utskottet på behandlingen af agrarlagen, som icke nu häller
642: är alldeles afslutad, har användt två veckors tid, agrarlagen med
643:  dess 70 a8o §§. Det är påtagligen otänkbart att kommunallagförslaget
644: skulle hinna bli slutbehandladt å ena sidan i stora utskottet, · å andra
645: sidan af landtdagen, som för sin del ännu har att handlägga den stora
646:  agrarfrågan.
647:      J ag kommer härmed in på en del af arbetsordningen, som måste
648:  alvarligen tagas under ompröfning, om någonting skall fås tili stånd
649:  öfver hufvud. Det är fullkomligt omöjligt att under en tid af tre
650:  månader tili behandling företaga ett helt dussin stora lagstiftnings-
651:  ärenden med mindre att dessa bli ytterst ytligt behandlade. Vi
652:  måste nöja oss med att fördela arbetet på en hel valperiod och se
653:  till hvad vi hinna utföra under tre, respektive fyra, sessioner och
654:  försöka få någon planmässighet i vårt arbete till stånd. Annars blir
655:  det myck:et skrik och litet ull. Jag håller det för önskligt att stora
656:  utskottet skulle hinna behandla åtminstone de viktigaste tili det-
657:  samma från socialutskottet remitterade ärenden, så att åtminstone
658:  dessa skulle hinna bli slutförda och icke denna landtdag åter skulle
659:  uppvisa ett tomt slutresultat.
660:       Hvad åter den ifrågasatta reformen af ·kommunallagstiftningen
661:  beträffar, så ville jag återhämta det påståendet jag gjorde vid senaste
662:  plenum, nämligen att denna reform, som är afsedd att för decennier,
663:  ja, kanske för ett sekel framåt utgöra grunden för hela vår korumu-
664:  nala förvaltning, så i staden som på landet, är det mest betydelsefulla
665:  ärende, som den nu lefvande generationen har att handlägga, och ett
666:                       Kunnallislainsäädännön uudistus.                  629
667: 
668: ärende af denna betydelse skall handläggas med det alvar, som ären-
669: dets vikt kräfver. Ett sådant alvar har härintills icke kommit detta
670: ärende till del. Det har icke behandlats från synpunkten af hvad
671: landets bästa i detta afseende kräfver, utan det har tyvärr väl mycket
672: behandlats som ett taktiskt val- och agitationsmedel partiema
673: emellan. Detta är ett ovärdigt sätt att behandla en så viktig sak.
674: I huru hög grad det varit fråga om dylik partitaktik har det senaste
675: andragande gifvit vid handen, hvilket mera sysselsatt sig med den
676: partitaktiska sidan af saken än med frågans kärna. Då ett ärende
677: är af denna stora vikt, så kan man ifrågasätta, huruvida icke frågan
678:  är af den beskaffenhet att den bör som ensamt ärende vid en landt-
679: dag behandlas, måhända vid en särskild urtima landtdag, så att
680: detta ärende då skulle få den grundligaste beredning, som Finlands
681: landtdag är i stånd att ge ett ärende. Sedan man så skulle fått fram
682: ett verkligt lagförslag, som blifvit så beredt som det kan blifva här i lan-
683: det, så skulle lagförslaget läggas att hvila och föreläggas folket som
684: skulle om detaljerna få uttala sig öfverallt i bygderna genom olika
685: kommunalmyndigheter och på fria möten, samt gifva sin åsikt om
686: lagförslaget till känna vid nya val, innan lagen träder i kraft. J ag
687: håller detta ärende för så betydelsefullt att ett sådant sätt att gå
688: tillväga vid dess beredning borde komma i fråga. J ag emotser därför
689:  med tillförsikt, att nu sittande landtdag icke i detta afseende skall
690: låta partisynpunkterna eller fruktan för nya val eller dylikt afhålla
691: sig från att behandla detta ärende så, som dess alvar och vikt för-
692:  tjänar.
693: 
694:     Ed. Kaskinen: Kun tätä asiaa tällaisessa yleiskeskustelussa
695: jo kolmatta päivää eduskunnassa jauhetaan, nousee ajatus väkisin-
696: kin siitä, eivätköhän edustajat tässä kysymyksessä tarkoitakaan
697: täyttä totta. Keskustelussa on ilmennyt kaksikin jyrkästi toisistaan
698: eroavaa suuntaa. Toiselta puolen on vaadittu, että uusi kunnallis-
699: laki olisi muodostettava sellaiseksi, että kunnan varoilla eläjätkin
700: olisivat kunnan asioiden käsittelyssä samanarvoisia kuin ne, jotka
701: kunnan asioita taloudellisesti ylläpitävät. Toiselta puolen on tuotu
702: esiin sekin katsantokanta, ettei mitään uudistuksia tällä alalla olisi
703: tarpeen, ei ainakaan maalaisoloissa. Tämä viimeksi mainittu suunta
704: on antanut minullekin aihetta puuttua tähän ikävään keskusteluun.
705:     Mitä itse asiaan tulee, että näin hajalleen on jouduttu eri käsit-
706: teissä, johtunee se pääasiallisesti tuosta kurjasta puolue-elämästä.
707: Ovathan kaikki puolueet vaaliagitatsioonissa panneet suurta mer-
708: kitystä kunnallislakimme uudistamiseen. Eittämätön totuus onkin,
709: että uudistuksia silläkin alalla tarvitaan ja ennen kaikkea niitä tar-
710: vitaan juuri maalaisoloissa. Onhan jokaiselle tunnettua, että juuri
711: maalaisoloissa puuttuu kunnallisissa asioissa niin sanoakseni ääni-
712: asteikko· kokonaan, mikä sentään jo kaupunkikunnilla on jossain
713: 630                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
714: 
715: 
716: määrin olemassa. Yhtä tunnettu on myöskin se seikka, miten mo-
717: nen maalaiskunnan kunnalliselämä on lamautunut sen vuoksi, että
718: päättäruisoikeus kunnan asioissa on vaan muutamien harvalukuisten
719: kuntalaisten käsissä, vaikka jokainen on velvollinen kykynsä mu-
720: kaan ottamaan osaa kunnallisiin rasituksiin. Juuri tästä on löydet-
721: tävissä syy siihen, minkätähden kunnallislakimme nykyisessä muo-
722: dossaan ei ole sellainen, että se tyydyttäisi kansan oikeustajuntaa.
723: En todellakaan ole vielä milloinkaan tullut havaitsemaan terveen
724: maalaiskansan keskuudessa - tarkotan ainoastaan sellaista maalais-
725: kansaa, joka ei ole puolue-elämään hullaantunut - että se vaatisi
726: kunnallista äänioikeutta, päättäruisvaltaa kunnallisissa asioissa sel-
727: laisille henkilöille, jotka eivät kunnalle penniäkään maksa, vaan se
728:  vaatii sen tunteen oikeutusta, joka ilmenee siinä, että köyhinkin,
729:  joka maksaa pienimmänkin summan kunnanveroina, tekee sen yhtä
730:  vakavasti ja vaivannäöllä kuin rikaskin, joka suurempien tulojensa
731:  puolesta maksaa enemmän. Sen vuoksi vaaditaan myös yhtäläistä
732:  päättäruisoikeutta kaikkien niiden kesken, jotka sitä rasitusta jou-
733:  tuvat kantamaan.
734:      Tämän uuden lakiehdotuksen määräämät suhteelliset vaalit tule-
735:  vat kyllä ensi alussa monessa kunnassa tuottamaan hankaluuksia
736:  niitä toimeenpantaessa. Mutta ne ovat kuitenkin sellainen paha,
737:  joka ei ole vältettävissä. Erityisesti pyydän minä kiinnittää suuren
738:  valiokunnan huomiota siihen seikkaan, että se koettaisi keksiä kei-
739:  non, jolla voitaisiin välttää jokavuotiset vaalit .. Tahtoisin siihen
740:  nähden ehdottaa, että kunnan valtuusto valittaisiin neljäksi vuo-
741:  deksi ja että vaalit toimitettaisiin joka toinen vuosi, jolloin puolet
742:  valtuusmiehistä tulisi valittavaksi.
743:      Muuten toivoisin, että suuri valiokunta ottaisi huomioon sen
744:  ajatuksen, joka ilmenee valiokunnan kolmannessa vastalauseessa.
745: 
746:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag unnar så gärna partiprogrammen,
747: deras författare, och dem, som drifvit på dessa program, allt hvad
748: de kunna få. Det kan ju icke nekas, att dessa program, sådana de
749: framträdt alltsedan de första valen, voro minst sagdt monstruösa,
750: omfattade allting under himmel och på jorden och icke togo någon
751: hänsyn till värklighetens kraft och till det band, som omständig-
752: heternas makt dock måste lägga på reformifvern. Men såsom för-
753: hållandena utvecklat sig hos oss, allt sedan novemberdagarna, kan man
754: ju dock icke neka, att den låg så att säga i luften, denna reform-
755: ifver och denna tilltro till att reformkrafven kunde genomföras.
756: Må man därför icke helt och hållet förtänka en stor del af natio-
757: nen, att den anslöt sig till denna framtidstro. Och då man en
758: gång hängifvit sig åt ett visst program, vissa ideer, och tänkt
759: sig möjligheten af deras realiserande, så låter det sig icke så
760: lätt göra att rycka sig lös från dem och med klara ögon se och
761:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                631
762: 
763: 
764: erkänna, att man farit vilse. Det är detta, som för mig utgör
765: förklaringen på att dessa program äfven vid de senaste valen
766: framträdde i något så när oförändrad skepnad. Men äfven de, som
767: ha egnat sig åt denna programverksamhet och detta programför-
768: fattande, måste ju dock sist och slutligen få ögonen öppna. Och
769: det är detta, som enligt min mening förklarar de yttranden, som i
770: förevarande fråga vid senaste plenum egde rum. Det måste ju dock ·
771: sist och slutligen för enhvar, som tänker alvarsamt och vililandets
772: bästa, framstå såsom en nödvändighet, att icke fortfarande med
773: blinda ögon gå i samma riktning som förut. Någonting skall man
774: väl lära utaf hvad dessa år hafva att framvisa, icke minst inom
775: denna kammare. Det är därför jag finner, att det nu, då det gäller
776: att se framtiden an och försöka ordna vårt arbete så, att det blir
777: fruktbärande och nyttigt, kunde vara på tiden att stryka ett streck
778: öfver programmen och stryka ett streck öfver hvad denna eller den
779: andra ha under dessa tider sagt. Allra minst är det något synnerligt
780: nöje att här i timtal höra samma saker, som vi fingo i så rikligt
781: mått bevittna under den första utaf dessa landtdagar, då denna
782: samma metod som i hr Turkias andragande kom tili användning i
783: det han lämnade en skildring af det ungfinska partiet och det suo-
784: metarianska partiet, var så vanlig och upptog våra sammanträden,
785: det ena efter det andra. Nöjet harju dessutom blifvit icke så väsent-
786: ligt minskadt nu, sedan talmannen beslutit sig för att göra alvar af
787: arbetsordningens föreskrift och ick!! vidare tiliåta de afbrott, som
788: förut hafva varit vanliga och som ju visserligen icke så litet påmint
789: om folkmöten, men ändock gifvit en smula krydda åt de eljest tarf-
790: liga anrättningarna.
791:     Hr Turkia gaf, också sin vana likmätigt, en släng åt represen-
792: tanterna för det svenska folkpartiet och förklarade, att kommunal-
793: lagförslaget innebure en afklippning af vingarne på detta parti.
794: I detta afseende synes det socialdemokratiska partiet liksom suome-
795: tarianerna och det ungfinska partiet vara tämligen ense, och med
796: denna taktik ha de ju nu redan hållit på i några tiotal år, men märk-
797: värdigt nog, ser det ut, som om icke föisöken helt och hållet skulle
798: lyckas.
799:     Hufvud&akliga anledningen, tili att jag uppträdt i denna diskus-
800: sion, är att jag önskat förklara, att trots det jag icke har anslutit
801: mig tili dylika partiprogram, som de, hvilka hos oss spelat en så stor
802: roll, jag dock finner naturligt, att man har inrangerat sin tankegång
803: inom dem och att det sedan varit rätt svårt att lämna dem. J ag
804: vili uttala min tilifredsställelse öfver, att detta nu dock sist och slut-
805: ligen har skett och att sist och slutligen förnuftet kommit tili sin rätt.
806: 
807:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Koska se lausunto, jonka minä
808: viime istunnossa annoin, on muutamien edustajain puolelta täydel-
809: 632                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
810: 
811: 
812: lisesti väärin esitetty ja tämän väärän esityksen pohjalla on käyty
813: sekä viime istunnossa että vielä tässäkin intoilemaan ei ainoastaan
814: minua, vaan i h a n a s i a t t o m a s t i m y ö s k o k o s u o m a-
815: 1 a i s t a p u o 1 u e t t a v a s t a a n, niin pyydän saada huoma-
816: uttaa, että nämä intoilijat eivät näy malttaneen kuunnella minua
817: silloin loppuun saakka. Lausuntonihan päättyy seuraavilla selvillä
818: sanoilla:
819:      r:ksi: että pidän välttämättömänä, että kunnallislainsäädäntö
820: saadaan pian perinpohjin uudistetuksi;
821:      2:ksi: että minä yhä edelleen toivon, e t t ä t ä m ä r e f o r m i
822: v o i t a i s i i n r a k e n t a a y 1 ei s e n j a y h t ä 1 ä i s en ä ä n i-
823: o i k e u d en peruste e 11 a; ja
824:      3:ksi: että minä p u h u i n y k s i n o m a a n o m a s t a p u o-
825: 1 e s ta n i.
826:      Ei siis niinkuin ed. Turkia täällä sanoi, minun suuni kautta
827: suinkaan ole puhunut koko suomalainen puolue, vaan ainoastaan
828: minä yksin. Se tietysti soveltuu herrojen vasemmistolaisten - ja
829: väliin eräitten muittenkin vastustajaini - »taktillisiin periaattei-
830: siin)), ettei olla tällaisista tosiasioista tietääkseenkään. Senpävuoksi
831: minun viime istunnossa antamastani lausunnosta, joka on muuten
832: kokonaisuudessaan otettu vasemmiston äänenkannattajaan, ovat
833: juuri nämä tässä viimeksi esittämäni loppulauseet j ä te t y t k e r-
834: r a s s a a n p o i s. Ja sehän olikin välttämätöntä, sillä mitenkä
835: muuten olisi voitu sitten refereerata niitä oman ryhmän edustajain
836: lausuntoja, joissa k e r rassaa n totu u d e s t a poikkea-
837: v a 11 a t a v a 11 a väitettiin ei ainoastaan minun, vaan koko ryh-
838: mäni muka pitävän koko tätä kunnallisreformia ))t a r p e e t t o-
839: mana!~         Kuinka kauan vasemmisto tällä tapaa katsoo voivansa
840: perustaa toimintansa tosiasiain väärentämisiin?
841:      Tämän yhteydessä tahdon vielä huomauttaa muutamista täällä
842: annetuista lausunnoista.
843:      Ensiksikin ed. Tokoi oli huolissaan siitä, että minä muka olisin
844: •pettänyt» torppariäänestäjiäni meidän yhteisessä vaalipiirissämme.
845: Jos minä todella olisin sen tehnyt, niin ei suinkaan ed. Tokoin olisi
846: tarvinnut siitä olla niin pahoillaan kuin hän oli; sehän olisi vain ollut
847: hänelle itselleen ja hänen puolueelleen eduksi. Mutta nyt on asian-
848: laita se, että m i n ä e n o 1 e m i s s ä ä n t i 1 a i s u u d e s s a
849: v a 1 i t s i j o i 11 e n i 1 u v a n n u t e n e m p ä ä, k u i n m i t ä
850: t ä ä 11 ä o 1 e n e s i t t ä n y t t o i v o v a n i, e n e d e s a i n a
851: n i i n k ä ä n p a 1 j o a. Olen näet varma siitä, että minun Valit-
852: sijani hyväksyvät sen, etten tahtoisi heille säätää niin mutkaista
853: vaalilakia, että useassakaan kunnassa sitä ehkä ei voitaisi käyttää.
854: Olen myös varma siitä, että he ennemmin tai myöhemmin hyväk-
855: syvät sen, etten omasta puolestani tahtoisi syöstä heidän kuntainsa
856: asiain hoitoa niin nuorten kuin 21-, 22- ja 23-vuotisten käsiin, joista
857:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 633
858: 
859: 
860: useimmat eivät ole edes omaa kotiakaan vielä perustaneet, -mikä
861: toki olisi omiansa edesvastuuntunnetta lisäämään - olen siis varma
862: siitä, että he tämän ehdotukseni hyväksyvät, varsinkin kun he jo
863: näkevät, että jo 24-vuotistenkin äänioikeus tuottaa yhteisten asiain
864: hoitoon mitä arveluttavinta kypsymättömyyttä, jota sitte häikäi-
865: lemättömät henkilöt voivat käyttää hyväkseen e d i s t y s t ä
866: vastustaakseen
867:      Kyllä minun siis on paljo helpompi astua valitsijaini eteen, kuin
868: esim. edustaja Tokoin, jonka on selvitettävä, millä tavalla sosialistien
869: puolustama ehdotus 25 vuoden vuokra-ajasta on torppareille edul-
870: lisempi kun so:n (Sorinaa vasemmalta. Puhemies: Hiljaa!).
871:      Olen vihdoin levollinen siitäkin, että maalaiskansa, niin torp-
872: parit kuin tilallisetkin, ymmärtävät sitäkin ehdotustani, että kun-
873: nallisreformi aluksi pantaisiin toimeen vaan kaupungeissa ja vasta
874: muutamien vuosien kokemuksen perästä maalaiskunnissa. Tätä
875: ehdotusta tehdessäni ajattelin seuraavia asianhaaroja:
876:      Ensiksikin k a u p u n g e i s s a v o i d a a n, kuten äsken sanoin,
877: käyttää ehdotettua vaalitapaa, useimmissa m a a 1 a i s k u n n i s s a
878: s e o 1 i s i m a h d o t o n t a.
879:      Toiseksi on kaupungeissa järjestynyt työväki jo pidemmän aikaa
880: tavallaan harjaantunut yhteisten asiain hoitoon, mutta useimmissa
881: maalaiskunnissa on tilattomain suurilla joukoilla tuskin muuta har-
882: jaantumista yhteisissä asioissa kuin minkä he saivat suurlakkovii-
883: kolla.
884:      Kolmanneksi on sosialisteilla kaupungeissa toki muutamia tie-
885: topuolisestikin sivistyneitä johtomiehiä, jotka voivat ymmärtää
886: järkisyitä. Maalaiskuntain sosialisteja olemme oppineet tuntemaan
887: täällä, erityisesti valiokunnissa, ja millaisia kykyjä he ovat, siitä
888: lienee parasta puhua niin vähän kun suinkin. Ed. Castren ehkä
889: pitää niitä sosialisteja maatalousvaliokunnassa erittäin kehittyneinä,
890:  jotka hän eräässä istunnossa oli saanut uskomaan, että arm. esityk-
891: sen ehdotus takautuvaksi laiksi olisi muka paljon edullisempi torp-
892: pareille kuin suomalaisen puolueen ehdotus. Tällaisten ynnä monien
893:  muitten yhtä uskomattomien ja yhtä surullisten esimerkkien täytyy
894: saattaa meidät vakavasti ajattelemaan, mitä me säädämme meidän
895:  rauhalliselle ja vakavalle maataviljelevälle väestöllemme.
896:      Täällä kysyttiin viime kerralla useammalta eri taholta, miksi en
897:  ole varemmin tuonut esiin näitä epäilyksiäni ja muistutuksiani.
898:  Siihen jo silloin vastasin, että varemmin en ole tuntenut sosialistien
899:  näillä valtiopäivillä kerrassaan muuttunutta kantaa niin tärkeissä
900:  kysymyksissä kuin ovat tukkiyhtiökysymys, torppariasia ja vero-
901:  reformiasia. Ei mielestäni siis koskaan ennen ole käynyt niin selvästi
902:  esille laajojen kansankerrostemme kypsymättömyys yhteisten
903:  asioitten hoidossa, kuin näillä valtiopäivillä.
904:      Tämän yhteydessä en voi olla parilla sanalla selittämättä vähän
905: 634                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
906: 
907: 
908: käsitteitä niille ruotsiapuhuville edustajille, jotka viime istunnossa
909: lausuivat hämmästyksensä siitä, että minä tässä kysymyksessä
910: esiinnyn varottajana. Onhan toki erotus toiselta puolen sen d e-
911: m o k r a t i a n välillä, joka tahtoo antaa vaikutusvallan yhteisten
912: asioitten hoidossa siihen määrään kehittymättömien käsiin, että
913: heidät voidaan avosilmin johtaa tänäpäivänä yhtäälle, huomenna
914: toisaalle, s i 11 ä s i i t ä h ä n o 1 i s i v a i n s e u r a u k s e n a
915: s e k a s o r t o j a t a a n t u m u s - onhan toki erotus toiselta
916: puolen t ä 11 a i sen demokratian välillä, ja toiselta puolen pyrki-
917: myksellä r a d i k a a 1 i s e s t i a j a a s e 11 a i s i a r e f o r m e j a,
918: j o i t t e n t a r k o i t u k s e n a o n h a n k k i a v ä h ä v a r a i-
919: s e 11 e k a n s a 11 e t u r v a t t u a s e m a, k a t t o p ä ä n pää 11 e
920: j a t i 1 a i s u u s t o i m e e n t u 1 o n h e 1 p o t t a m i s e k s i,
921: sillä se demokratia tietää samalla k u 1 t t u u r i n k o h o a m i s t a
922: ja k a n s a n voimien k a r t u t ta m i s ta.
923: 
924:     Ed. K a a r n e : Kansanvaltaisuuttaan ovat kaikki puolueet
925: kehuneet ainakin vaalien edellä, silloin kun oli äänestäjiä kansan
926: keskuudesta saatava. Miten kehuttavaa tuo valtapuolueittemme
927: kansanvaltaisuus on ollut, alkaa tulla täysin selville. Jos missään
928: olisi tilaisuus osoittaa kansanvaltaisuuttaan ja edistysmielisyyttään,
929: niin olisi se tässä kysymyksenalaisessa kunnallislakiasiassa. Jos
930: missään, niin juuri kunnallisten olojen uudistamisessa kansanval-
931: taista harrastusta tarvitaan, siksi surkeat ovat kunnalliset olomme.
932: Mutta kaikesta huolimatta tahtovat vielä . ruotsalaisen puolueen
933: edustajat ehdottaa, että nyt vielä, kun asia jo on saanut lykkäystä
934: ajasta toiseen, se vain· ilman muuta haudattaisiin. Ja mitä vielä
935: on voinut tapahtua tässä ihmeellisessä kamarissa, ovat eräät yleisesti
936: jotenkin kansanvaltaisina pidetyt suomalaisen puolueen edustajat
937: yhtyneet kannattamaan ruotsalaisten rutivanhoillista ehdotusta
938: tässä suhteessa.
939:     Ed. Hannes Gebhard on nyt kuitenkin tänään, tässä asiassa
940: tahtonut viitata ainoastaan viime lausuntonsa jälkimmäiseen osaan.
941: Mutta minun mielestäni on pysyttävä koko lausunnon takana, eikä
942: ainoastaan siinä, mitä on jälkiosassa puhuttu. Sen lausunnon,
943: jonka hän täällä on esittänyt, ymmärsivät toisetkin suomalaisen
944: puolueen jäsenet aivan samalla tavalla kuin useat puhujat ovat
945: sen ymmärtäneet. Useat suomalaisen puolueen edustajat ovatkin
946: yksityisesti lausuneet, että heidän ryhmässään on ainoastaan nämä
947: kaksi, jotka ovat sillä kannalla.
948:     Ed. Gebhard on täällä ainakin viime kerralla esiintuonut väitteen,
949: etteivät muka vähäväkiset kansankerrokset maalaiskunnissa yleensä
950: vielä tätä kunnallisreformia kaipaa yhtä kiihkeästi, kuin esim.
951: syvälle käypiä ja nopeita maareformeja, kieltolakia ja verouudistuksia.
952: Tällaiseen vakuutukseen on ed. Paasikivikin yhtynyt. Mutta minun
953:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.
954: 
955: 
956: valitsijani, jotka ovat juuri vähäväkistä ja enimmäkseen maalais-
957: väestöä samassa vaalipiirissä kuin ed. Paasikivenkin, ovat aivan
958: kuin yhdestä suusta vaatineet minua esiintuomaan, että kunnallinen
959: äänioikeus ja kunnallisverotuksen huojennus ovat maanvuokralain
960: ja kieltolakiasian rinnalla yhtä tärkeät kuin nämät, ja ovat kaikki
961: aivan heti aikaan saatavat. Minun täytyy sen vuoksi otaksua,
962: varsinkin kun olen tähän eduskuntaan lähetetty edustamaan aivan
963: saman maakunnan kansaa, jonka äänillä ed. Paasikivikin on valittu,
964: - Satakunnan -että hän ei ole puhunut laajoihin tilattoman kansan
965: kerroksiin kuuluvan väestön kanssa, vaan on kuulustellut ainoastaan
966: yläluokan maanomistajia ja kaupunkilaisherrassäädyn mielipiteitä
967: asiassa. Noidenluokkien varsinkin vanhoillisimmat ryhmät ovat kyllä-
968: kin voineet antaa ja luultavasti ovat antaneetkin sekä ed. Paasikivelle
969: että ed. Gebhardille viittauksia siihen suuntaan, että olisi kunnallis-
970: lain uudistuksia ainakin koetettava saada v i i p y m ä ä n. Mutta
971: näiden suhteen on huomattava, että samat ryhmät tahtoisivat
972: myöskin maavuokralakia, vieläpä kieltolakiakin mahdollisimman
973: kauvan viivytetyksi. Älköön sentähden millään ehdolla esitettäkö
974: täällä eduskunnassa noiden vanhoillisten, kapitalismin kiivaimpien
975: puoltajien mielipiteitä vähäväkisen maalaiskansan mielipiteinä,
976: koska se olisi tämän kansan suuren enemmistön mielipiteiden väären-
977: tämistä, eikä sitä myöskään uskalleta julkituoda maaseudulla tuon
978: kansan keskuudessa silloin, kun herrat Gebhard ja Paasikivi ja muut
979: saman puolueen johtajat, äänestäjiä tarvitsevat juuri tämän vähävä-
980: kisen maalaiskansan keskuudesta. En ole tätä tahtonut esiintuoda
981: jatkaakseni asiasta keskustelua, joka jo muutenkin on perin pitkälle
982: venynyt, vaan olen sen sanonut senvuoksi, että se on velvollisuuteni,
983: koska en voi sallia, että vähäväkisen maalaiskansan mielipiteitä
984:  täällä esitettäisiin väärässä valossa.
985:      On kyllä surullinen asia, että sosialidemokraattien keskuudessa
986: on tapahtunut monia järjettömiäkin tekoja, joita nyt voidaan
987: käyttää vastapainoksi sille kansanvaltaisuudelle, johon tässäkin
988:  kohden pyritään. Tätä pelkoa on omansa ainakin osassa kansaa
989:  lisäämään se seikka, että he yleensä periaatteellisessa suhteessa,
990:  edistäen materialistista maailmankatsomusta, saattavat kaiken
991:  järjestyksen vaaraan sekä hävittävät kansalta tosionnellisuuden
992:  mahdollisuudet. Tämä kaikki on saattanut heidän valtansa kasva-
993:  mista pelkäävät ihmiset pelkäämään kansanvaltaisuutta, varsinkin
994:  kun porvarilliset pääsevat sen kautta kansanvaltaisuudesta maalaa-
995:  maan mitä mustimman pöpön. Joskin sosialidemokraattienlevittämä
996:  materialistinen maailmankatsomus aikaansaattaa siveellisyyden höl-
997:  tymistä ja tapainturmelusta, niin ei siinä auta porvarillinen rahavalta
998:  asiaa muuta kuin yhä surkeammalle kannalle. Suuri onnettomuus
999:  kansallemme on juuri siinä, että monet, joiden tulisi pitää huolta
1000:  kansan siveellisestä ja henkisestä kasvatuksesta sekä hyvinvoinnista,
1001: 636                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1002: 
1003: 
1004: nyt nukkuvat velttouden unta sekä turvaavat porvarillisiin puoluei-
1005: siin ja niiden rahalliseen mahtiin. Kumminkaan ei porvarillisten
1006: raha-asiain hoito tuota yhtään parempaa siunausta yhteiskunnalle,
1007: kuin sekään hoito, josta nyt syyttävät sosialidemokraatteja. Kun
1008: saadaan kunnallinen äänioikeus, joutuvat nekin, jotka nyt eivät
1009: tahdo mitään välittää yhteisen kansan taloudellisesta ja henkisestä
1010: tilasta, viimeinkin ajattelemaan yhteiskunnan alempienkin ker-
1011: rosten onnellisuutta.
1012:      Pyydän senvuoksi suurelle valiokunnalle lausua evästyksenä,
1013: että se e n s i s i j a s s a ottaisi tämän kunnallislain uudistuksen
1014: käsittelyn alaiseksi ja jouduttaisi käsittelyä niin, että laki ajoissa
1015: ennen tämän istuntokauden loputtua saadaan valmiiksi. Millään
1016: ehdoilla se ei enää saisi kesken jäädä, sillä kansan kärsivällisyys
1017: ei ole niin taattua, ettei se, jos huomaa sille näin tärkeää elinkysy-
1018: mystä suotta viivytettävän, voisi käydä hyvinkin uhkaavaksi.
1019: Tyytymättömyyttä on jo olemassa, että kiihoituksella on sangen
1020: otollista maaperää, seikka, joka ei pitäisi olla kenellekään edustajista
1021: tuntematon. Jotta ehdotuksesta saataisiin edes jossakin mäij.rin
1022: vähäväkisen kansanosan tarpeita vastaava kunnallislaki, tahdon
1023: suurelle valiokunnalle lausua myöskin sen toivomuksen,että kunnan
1024: valtuutettujen lukumäärä pitäisi ehdottomasti niiden syiden perus-
1025: teella, joita ensimäisen vastalauseen tekijät, kunnallisvaliokunnan
1026: sosialidemokraattiset jäsenet, perusteluissaan esiintuovat, olla niin
1027: suuri kuin mainitussa vastalauseessa sekä maalais- että kaupunki-
1028: laiskuntiin nähden ehdotetaan. Kunnalliseen äänioikeuteen nähden
1029:  asettaa mietintö liiallisia rajoituksia, joista varsinkin määräys,
1030:  joka kieltää äänioikeuden kunnallista köyhäinhoitoa nauttiviita
1031:  on kerrassaan ihmisyyttä loukkaava ja esittää räikeän kuvan valta-
1032: puolueittemme ihmisyyden halveksimisesta. Toivon että tämän
1033: tähden suuri valiokunta tulee mietintöön tekemään sellaisen muutok-
1034: sen että •ä ä n i o i k e u s t u 1 e e k a i k i 11 e 2 I v u o t t a
1035:  täyttäneille kansalaisluottamusta nauttiville
1036:  kunnan asukkaille, jotka kunnassa ovat hen-
1037:  gille kirjoitetub
1038:      Kunnan valtuuston käsiteltäviin asioihin täytyy minun työväen
1039:  edustajana ehdottomasti toivoa, että suuri valiokunta hyväksyisi
1040:  I I §:n, ehdotuksessa maalaiskuntain kunnallislaiksi, ensimmäisen
1041:  vastalauseen mukaiseksi, samoin monessa muussakin kohden, vaan
1042:  ajan voittamiseksi ja kun täällä· on jo useampaan kohtaan kosketeltu,
1043:  en tahdo evästystä pitemmälle jatkaa.
1044: 
1045:     Ed. Home n: Mietinnössä tulee näkyviin mielipide, ja vasta-
1046: lauseissa on sitä myöskin esiintuotu, jonka mukaan asiat kun-
1047: nissa hoidettaisiin paljoa paremmin, jos luottamusmiesten vaaliin
1048: ottaisivat osaa ainoastaan ne, jotka veroa maksavat. Minä olen
1049:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 637
1050: 
1051: 
1052: samaa mieltä. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ainoa eikä paasyy,
1053: jonka tähden olen asettunut sille kannalle. Minusta on aivan oikeu-
1054: den mukaista, että kunnallisissa asioissa on päätösvalta ainoastaan
1055: niillä, jotka veroa maksavat. Jos sekin, joka ei maksa kuntaan
1056: mitään, olisi päättämässä kunnan asioista, jotka enimmäkseen, voi
1057: sanoa yksinomaan, ovat taloudellista laatua, niin tulisi asema ole-
1058: maan semmoinen, että toinen määräisi, paljoko toisen kukkarosta
1059: otetaan. Ja tämä on väärin.
1060:      On sanottu, että koska eduskuntavaalit ovat yleiset, siis jokai-
1061: sella kansalaisella on oikeus ottaa osaa näihin vaaleihin, pitäisi
1062: kunnallisissa vaaleissa asian laidan oleman saman. Tämä ei pidä
1063: paikkaansa. On aivan luonnollista, että jokaisella kansalaisella on
1064: oikeus ottaa osaa vaaleihin eduskuntaan, missä lakeja säädetään.
1065: Mutta kunnissa on, kuten sanoin, asianlaita toisenlainen, siellä on
1066: melkein yksinomaan taloudellisia asioita esillä. Kysytään maalla
1067: esim., rakennetaanko kansakoulu, rakennetaanko vaivaistalo, ra-
1068: kennetaanko köyhäinhuone, rakennetaanko joku tie, joku silta
1069: j. n. e. Aina kysytään rahoja ja tarvitaan veroja. On siis luonnol-
1070: lista, että ne, jotka rahat maksavat, jotka siis ottavat osaa rasituksiin,
1071: myös niistä ja niitten suuruudesta päättävät.
1072:      Kun puhutaan yhtäläisyydestä ylipäänsä, niin on sitä sovellu-
1073: tettu siihen, että jokaisella olisi samanlaisia oikeuksia. Mutta on
1074: olemassa toinenkin puoli, nimittäin se, että jokaisella pitäisi olla
1075: samanlaisia velvollisuuksia. Jos vaan pidetään oikeuksista kiinni
1076: ja siitä, että jokaisella on sama oikeus, mutta unhotetaan velvolli-
1077: suudet, silloin ei synny johdonmukaisuutta. Jos ihmisellä on oikeuk-
1078: sia, niin on aivan luonnollista, että hänellä myös täytyy olla velvolli-
1079: suuksia. On sanottu, ettei ole kansanvaltaista, että se, joka ei maksa
1080: veroa kuntaan, ei saisi olla päättämässä. Minusta tämä ei sodi kan-
1081: sanvaltaisuutta vastaan, jos vaan alin verotettava tulomäärä ei ole
1082: liian korkea. Jos tämä raja tulisi niille paikoille, kuin mietinnössä
1083: on ehdotettu, 300-500 mk. maalla ja 6oo-r,ooo mk. välille kau-
1084: pungeissa, niin tämä raja on siksi alhainen, että jokainen, joka ahke-
1085:  rasti ja uutterasti tekee työtä ja on jonkun ajan työskennellyt paik-
1086:  kakunnalla, voi ehdottomasti saada semmoisia tuloja, että hän saa-
1087:  vuttaa oikeuden ottaa osaa vaaleihin. Jos taas joku tilapäisesti
1088:  asuu kunnassa ja hänellä ei ole tuloja, niin on aivan toista; hänellä
1089:  ei olekaan luonnollista oikeutta ottaa osaa kunnan asioihin, kuten
1090:  niillä, jotka siellä elävät ja asuvat ja rehellisesti toimivat.
1091:      Minusta on siis kerrassaan oikeudenmukainen se mielipide, joka
1092:  tulee näkyviin 3 vastalauseessa ja joka alusta alkaen on ollut nuor-
1093: suomalaisen puolueen mielipide. Jo kohta, kun näistä asioista pari
1094:  kolme vuotta sitten ruvettiin keskustelemaan, niin minä jyrkästi
1095:  olin sitä mieltä, että oikeus vaatii, että ainoastaan ne, jotka veroa
1096:  maksavat kuntaan, myös saavat ottaa osaa vaaleihin, jotka tapah-
1097: 638                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1098: 
1099: tuvat kunnassa tai joista paätökset kunnan asioissa riippuvat. Sen-
1100: tähden, että tämä on oikeudenmukaista, minä olen ja tulen pysy-
1101: mään tällä kannalla. Kun ennen valtiopäiviä viime vuonna liikuin
1102: maaseuduilla, niin avonaisesti ja jyrkästi toin tämän mielipiteeni
1103: esille valitsijoilleni. Ja mitä minä käsitin, niin ne olivat myöskin
1104: samaa mieltä. Ei ole meidän ohjelmassamme muutosta tapahtunut,
1105: se on, minkä minä voin ymmärtää, oikeuden pohjalle rakennettu.
1106: Tämä on varma pohja, ja silloin ei tarvita heilua sinne tänne, silloin
1107: ei ole muuta tehtävää, kuin koettaa puolustaa sitä ja ajaa sitä läpi.
1108: 
1109:     Ed. A r a j ä r v i: Eduskunnan edellisissä istunnoissa on tämän
1110: asian käsittely ollut joutumassa kokonaan pois oikealta tolalta, ja
1111: edelleen ovat tänäpäivänä useat puhujat unohtaneet että nyt on
1112: kysymyksessä kunnallisvaliokunnan mietinnön evästäminen suu-
1113: reen valiokuntaan eikä mikään vaalitaistelu. Sen johdosta, että
1114: niin hyvin oikealta kuin vasemmistostakin on etupäässä juteltu siitä,
1115: kuinka keskusta tässä asiassa on muka eksynyt pois omaa, oivallista
1116: ohjelmaansa kannattamasta, on varmaan useampi kuin minä uudes-
1117: taan ottanut lukeaksensa tämän mietinnön ja verrannut sitä teke-
1118: määnsä eduskuntaesitykseen sekä hyväksymäänsä ohjelmaan.
1119:     Meitä on nimittäin, ainakin keskustassa useampia, jopa keskusta
1120: kokonaan, vallan toista mieltä kuin ed. Schybergson, joka arvelee,
1121: että nyt on tultu ymmärtämään, että ohjelmain yli on vedettävä
1122: risti. Se käy päinsä semmoisen ohjelman suhteen, jonka pääasialli-
1123: sempana tunnusmerkkinä on: >>pysytään vanhoillaarn ja josta johtuu
1124: että minkäänlaisia alotteita asioissa ei pidä tehdä.
1125:      Mietinnön luettua huomaa, että suomalaisen puolueen jäsenet
1126: ovat onnistuneet ajamaan lävitse kantansa kunnallisvaliokunnassa
1127: siinä, että kunnallinen äänioikeus on, niinkuin meidän ohjelmas-
1128: samme sanotaan, oleva yhtäläinen ja yleinen, niin ettei ketään,
1129: olkoon mies tai nainen, naimisissa oleva tai naimaton, varattomuu·
1130: den takia estetä käyttämästä äänioikeutta ja että äänioikeutettu
1131: olkoon myös vaalikelpoinen.
1132:      On ilahuttava asia, että suomalaisen puolueen jäsenet valiokun-
1133: nassa ovat onnistuneet ajamaan kantamme lävitse mietintöön.
1134: Mutta miten on ohjelmamme toisen yhtä velvoittavan kohdan laita,
1135: jossa sanotaan näin: ~samalla kuin kunnallinen äänioikeus täten
1136: laajennetaan on sopivalla lainsäädännöllä kunnallisten asioiden hoito
1137: siten järjestettävä, että asioiden kelvollinen käsittely turvataan ja
1138: kunnan jäsenten liiallinen verottaminen estetään>>. Mietintöön lii-
1139: tetty ensimäinen, sosialidemokraattien laatima vastalause antaa
1140:  aihetta vakavaan huoleen yleensä eikä suinkaan vähimmin siinä
1141: esitetty verotusta koskeva 6<) §, jonka järjettömyyden ed. Hallsten
1142:  edellisessä istunnossa jo osotti ja jonka järjettömyyden esim. Kotkan
1143:  oloja tunteva Turkia tulee suuressa valiokunnassa huomaamaan,
1144:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               639
1145: 
1146: jos hänelle opetetaan, mitä sanottu§ tietää sovitettuna Kotkan oloi-
1147: hin. Jos siinä ehdotettu verotusjärjestelmä sinne sovitetaan, eivät
1148: Kotkassa pysty porvaritkaan - sosialidemokraateista puhumatta-
1149: kaan- hoitamaan kunnallisasioita. Nyt se ymmärtääkseni on vielä
1150: mahdollista, jos siellä vaan kunnallisasioiden hoidossa on miehiä,
1151: joihin voidaan luottaa, mutta jos pannaan se verotusjärjestelmä
1152: toimeen, jota sosialidemokraattien vastalauseen 6g § tietää, niin ei
1153: Kotkan kunnan asioita kukaan kuolevainen pysty hoitamaan. Sa-
1154: maan huomioon luulen myöskin tulevan saman vastalauseen toisen
1155: allekirjoittajan, Huotarin, kun häntä opetetaan laskemaan, mitä
1156: tietää hänen hyväksymänsä verotusjärjestelmä Tampereen oloi-
1157: hin sovitettuna. Siellä on seuraus oleva samallainen.
1158:      Kun tuonlaatuisia §:iä pyydetään saada kunnallislakiin, niin sil-
1159: loirt järki käskee meidän pitämään huolta siitä, että varmat takeet
1160: tulevat lakiin siitä, että kelvollinen kunnallisasioiden käsittely tur-
1161: vataan ja kunnan jäsenten sopimaton verottaminen estetään. Tässä
1162: suhteessa rohkenen minä puolestani kehottaa suurta valiokuntaa,
1163: kun se käsittelee tätä kunnallismietintöä, ottamaan vakavasti har-
1164: kitaksensa seuraavat kohdat:
1165:      Ensiksikin riittääkö mietinnön 9 §:ssä olevat määräykset estä-
1166: mään, sen että niinkuin suomalaisen puolueen vaalijulistuksessa
1167: näille valtiopäiville sanotaan: ~Niille ei ole äänioikeutta annettava,
1168:  jotka huolimattomuutensa tai kunnottomuutensa tähden jättävät
1169: osuutensa kunnan yhteisiin menoihin suorittamattw. Puolestani
1170: epäilen, että 9 §:n säädös nykyisessä muodossaan ei anna tässä suh-
1171: teessa semmoisia takeita. Ne voidaan siihen kyllä sovittaa ja toivon
1172: puolestani suuren valiokunnan tulevan sen tekemään. On tehtävä
1173: suuri ero semmoisen varattoman välillä, joka ei kykene suoritta-
1174: maan kunnallismaksuja esim. sen takia, että hänellä on suuri perhe,
1175: 5-6 lasta, ehkä useampiakin, ja semmoisen välillä, jolla on hyvät
1176: tulot, kiertää ympäri maailmaa, mutta ei voi, kun ei tahdo suorit-
1177: taa kunnallisveroa, mutta voi, jos etenkin sosialidemokraattien val-
1178: mistama kunnallislaki tulee käytäntöön, hankkia ja on oikeutettu
1179: saamaan kunnan viranomaisilta todistuksen, että hän on varatou
1180: eikä ole voinut maksaa maksujaan. Suuren valiokunnan on erityi-
1181: sen tarkkaan harkittava ne takeet, joita tässä suhteessa on lakiin
1182: saatava, ettei, niinkuin sanoin, huolimattomuutensa ja kunnotto-
1183:  muutensa takia muutamat voisi jättää osuuttaan maksamatta yhtei-
1184:  siin menoihin ja kuitenkin päästä tilaisuuteen hankkimaan itselleen
1185: köyhäntodistuksen.
1186:      Samaten on luullakseni pantava erityisen harkinnan ja ajatte-
1187: lun esineeksi lisävaltuustoa koskevat määräykset. Näyttää siltä
1188:  kuin voitaisiin tässä suhteessa asettaa lakiin säädöksiä, jotka takaa-
1189:  vat kunnan asiain käsittelylle suurempaa vakavuutta, varmuutta
1190:  ja vähemmän vaaranalaisuutta kuin ne säädökset, jotka mietinnössä
1191: 640                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1192: 
1193: 
1194: nyt ovat. Saattaa panna ja tulee panna kyseeseen, eikö kunnan
1195: lisävaltuusto olisi valittava pidempiaikaiseksi, useampivuotiseksi,
1196: niinkuin on ehdotettu täällä ja useilta tahoilta ehdotusta kannatet-
1197: tukin varsinaiseen valtuustoon nähden. Tämä tuottaisi etua etenkin
1198: finanssiasiain käsittelylle kunnassa. Silloin saattaisivat lisävaltuus-
1199: miehet myöskin keskuudessaan asettaa, jos niin tahtoisivat, erityi-
1200: sen valiokunnan näitä asioita käsittelemään. Silloin myös saattaisi
1201: kunnan tulo- ja menoarvion käsittely jäädä lisättyjen valtuusmiesten
1202: päätöksen varaan. Niinikään mielestäni mietinnön z6 § sietäisi tar-
1203: kistaa. 26 §:ssä puhutaan siitä, mimmoinen enemmistö vaaditaan
1204: lisävaltuusmiesten kokouksissa päätöksiä tehtäessä. Saattaisi hyvällä
1205: syyllä panna kyseeseen, eikö lisävaltuusmiesten kokouksissa pitäisi
1206: myöntää lisävaltuusmiehille erityistä oikeutta siten, että vaadittai-
1207: siin, että heitä tulee olla vissi, huomattavasti suurempi määrä pää-
1208: töksen puolella, ennenkuin voi laillinen päätös syntyä. Tämä siitä
1209: syystä, että he ovat nimenomaan kutsutut silmällä pitämään sitä,
1210: että veronmaksajan oikeuksia ei jätetä kohtuuttomain päätösten ja
1211: säädösten alaisiksi. Toivoisin puolestani, että suuri valiokunta tässä
1212: suhteessa kiinnittäisi erityistä huomiota tähän pykälään.
1213:     Ehdotuksen 13 §:n kohdalla olisi niinikään mielestäni syytä har-
1214: kita, eikö kunnallisten rahastojen käyttämisestä ainakin eräissä tapa-
1215: uksissa olisi säädettävä enemmän tai vähemmän samaa kuin sääde-
1216: tään kiinteätä omaisuutta koskevien asioiden käsittelystä.
1217:     Neljänneksi on otettava harkittavaksi suuressa valiokunnassa,
1218: onko se suhteellinen vaalitapa, jota mietinnössä esitetään, sellaise-
1219: naan sopiva kaikkiin kuntiin. Eikö voisi ajatella mahdolliseksi sitä,
1220: että laki sisältäisi vaihtoehtoisesti kaksi tai useampia vaalimuotoja
1221: tässä suhteessa, joita kunnat voisivat valita sen mukaan kuin katso-
1222: vat sopivaksi heidän oloihinsa ja jota he luulevat voivansa toteuttaa
1223: keskuudessaan.
1224:     Samoin minusta, kun tarkastetaan sosialidemokraattien vasta-
1225: lauseen äskenmainitsemaani 69 §:ää, joka on ymmärtääkseni miele-
1226: tön, olisi otettava suuressa valiokunnassa eritoten harkinnan alai-
1227: seksi, eikö tähän lakiin sittenkin olisi saatava veroitusasteikko,
1228: mutta järkevä. Tähän suuri valiokunta on mielestäni pakoitettukin
1229: kiinnittämään erityistä huomiota osoittaessansa, niinkuin minä toi-
1230: von, ed. Turkialle ja Huotarille heidän allekirjoittamansa vastalau-
1231: seen mahdottomuus tässä ylen tärkeässä kohdassa.
1232:     On itsestään selvää, että me, jotka jo eduskuntaesitystä jättäes-
1233: sämme valitimme, ettei tämä laki ehtinyt kumpasillakaan edellisillä
1234: valtiopäivillä tulla loppuun käsitellyksi, toivomme suuren valiokun-
1235: nan nyt käyttävän kaiken saatavissa olevan ajan ja tarmonsa, että
1236: tämä mietintö tulee siellä käsitellyksi ja tulee hyvässä muodossa
1237: eduskuntaan uudestaan käsiteltäväksi. Vakaumuksemme nimittäin
1238: on, että meidän on nopeasti saatava aikaan tarpeelliseksi katsomiam-
1239:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                  641
1240: 
1241: 
1242: me uudistuksia kunnallisen lainsäädännön alalla. Tiedämme kyllä,
1243: että eräissä piireissä selitetään, oikeistoissa etenkin, että kunnan
1244: raha-asiat joutuvat käsiin, jotka eivät kykene niitä hoitamaan; pelä-
1245: tään puoluetaistelun kiihkoa ja vaiheita kunnallisessa elämässä.
1246: Nämä epäilykset eivät ole voineet järkyttää meidän vakaumustam-
1247: me, että kunnallisella alalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka
1248: ei varattomuuden takia sulje pois ainoatakaan kuntalaista kaikesta
1249: osallisuudesta yhteisten asiain hoitoon, on lopultakin ainoa hyväk-
1250: syttävä kanta. Viittaamme vaan siihen todisteluun, joka valiokun-
1251: nan mietinnön 5 ja 6 sivuilla esitetään. Toiselta puolelta uskomme,
1252: että ne varokeinot, joita lakiehdotus tarjoo ja joita suuri valiokunta
1253: edelleen kehittää siihen suuntaan kuin tässä olen toivonut, varmaan-
1254: kin riittävät pahimmissakin tapauksissa estämään vaurioita, jos vaan
1255: ne, joilla on jotakin menetettävää, pitävät silmänsä auki ja muuten
1256: rohkenevat vakaumuksensa mukaan toimia. Tällaista toiminnan
1257: valppautta ja rohkeutta uusi laki on epäilemättä omansa synnyttä-
1258:  mään ja kehittämään ja se taas ylipäänsä on ainoa keino, meidän
1259:  nähdäksemme, millä tehokkaasti voidaan tukahuttaa ne pyrkimyk-
1260:  set, jotka meillä nykyään tarkoittavat omistusoikeudelle perustuvan
1261:  yhteiskuntajärjestyksen muuttamista. Mitä enemmän taistelu ku-
1262:  moavia aineksia vastaan esiintyy kunnallisella alalla, sitä helpom-
1263:  maksi se meidän käsityksemme mukaan käy valtiollisella.
1264: 
1265:     Ed. R i i h e 1 ä : Olisi mielestäni ollut suotavaa, että tämä
1266: kunnallislain uudistaminen olisi voinut tapahtua koko laajuudessaan.
1267: Tarkoitan nimittäin sitä, että myöskin verotusuudistus olisi ollut
1268: esillä samalla kuin äänioikeudenkin laajentaminen. Luulisin, että
1269: tämä asia siten olisi muuttunut paljoa selvemmäksi.
1270:     Täällä ovat kunnallisvaliokunnan jäsentenkin taholta sosialidemo-
1271: kraattiset edustajat väittäneet, että se kanta, jolla me nuorsuoma-
1272: laiset valiokunnan jäsenet, ja puolue yleensä, olemme, ei olisi oikea,
1273: koska kunnilla muka on muitakin kuin verotettavia tuloja ja niin
1274: ollen olisi suotavaa, että kaikki veroa maksamattomatkin tällä
1275: perusteella saisivat täyden määräämisvallan. Jokainen tietää kyllä,
1276: mitä oikeastaan nämä >>muut» tulot ovat. Ei ainakaan maalais-
1277: kunnissa niitä ole sanottavasti ollenkaan, jollei jossakin ole erityistä
1278: kiinteistöä tai jotakin muuta sellaista, joka tuottaa tuloja. Mutta
1279: siinäkin tapauksessa ovat siitä tietysti vastuunalaiset ne, jotka veroa
1280: maksavat. Ei kai voi >>muuksi>> tuloksi lukea, jos valtiolta tulee
1281:  esim. apurahoja kansakoulujen opettajien palkkaamiseksi, sillä eivät-
1282: hän kunnat niitä ollenkaan käsittelekään.
1283:      Kuulin ihmeekseni täällä, että eräs kunnallisvaliokunnan jäsen,
1284:  kohdistaen lausuntoansa meidän kantaamme vastaan, esitti ihmet-
1285:  telynsä siitä, että sellaistenkin seutukuntien edustajat, joissa on
1286:  tapahtunut kassarosvouksia, vielä uskaltavat puolustaa sitä kantaa,
1287:                                                                  41
1288: 642                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1289: 
1290: joka meillä on, ettei äänioikeutta myönnettäisi kaikille. Jos tämä
1291: lausuja ei-Olisi--niin pätevä kunnallisasiain tuntija kuin hän on, niin
1292: uskaltaisin väittää vastaan, että on aivan saman tekevä, onko
1293: silloin kunnan luottamusmies valittu yhdessä niitten kanssa, joilla
1294: ei mitään vastuunalaisuutta ole, vai ovatko sen valinneet ainoastaan
1295: veroa maksavat. Tällaista voi aina tapahtua eivätkä tällaiset esi-
1296: merkit minun mielestäni ole ollenkaan soveltuvia.
1297:      Täällä on m. m. väitetty, että se kanta, joka ilmenee kolmannessa
1298: vastalauseessa, on vanhoillinen. Se näyttääkin kyllä vanhoillisem-
1299: malta kuin se kanta, jolle valiokunnan mietintö on rakennettu.
1300: Mutta minun täytyy ihmetellä, minkä takia ne, jotka ovat saaneet
1301: mielipiteensä läpiajetuksi valiokunnan mietinnössä ja jotka pitävät
1302: oikeana äänioikeuden myöntämistä kaikille, puolustaen sitä siten,
1303:  että jokaisella kansalaisella täytyy olla samanlainen määrääruis-
1304: valta kaikissa kunnan asioissa, sillä se on ajan vaatimus, kuitenkin
1305: toiselta puolen ovat panneet esteitä, että ei saa tätä oikeutta samalla
1306:  tavalla käyttää. Siinä tunnustetaan samalla juuri se mielipide oikeaksi,
1307:  joka on meidän vastalauseessamme, että jos kaikki kansalaiset,
1308:  nekin, joilla ei ole mitään vastuunalaisuutta kunnassa, saavat täyden
1309:  määrääruisvallan kaikissa raha-asioissakin, silloin kunnalliset asiat
1310:  voivat joutua sellaiselle tielle, että koko yhteiskunta-elämä siitä
1311:  kärsii. Ellei tätä heidänkin taholtaan pelättäisi, ei olisi pantu sitä
1312:  estettä, että veron noustessa 3 %:iin tuota valtaa ei enään myönnetä.
1313:  Siis aivan samalla kannalla ollaan, mutta tahdotaan näyttää vapaa-
1314:  mielisyyttä siten, että mitä toisella kädellä annetaan, se toisella
1315:  otetaan pois.
1316:       Täällä lausuttiin, että on maaseudulla syntynyt paljon epäilyksiä
1317:  ja huolia tämän lain voimaan astumisesta. Koska nämä epäilykset
1318:  on lausuttu juuri siltä taholta, joka on saanut mielipiteensä valio-
1319:  kunnassa läpiajetuksi, luulen minä, että nuo epäilykset ovat aiheutu-
1320:  neet aivan samasta syystä kuin ne, jotka ilmenevät kolmannessa
1321:   vastalauseessa.
1322:       Mitä tuiee siihen väitteeseen, että nuorsuomalaiset olisivat
1323:  luopuneet ohjelmastaan siinä, että ne eivät ole valiokunnassa tuoneet
1324:   esiin lupaamaansa kansanäänestystä, vaan sensijaan yhtyneet
1325:   kannattamaan lisättyä valtuustoa, niin puhuja kyllä tietää, mikä
1326:   merkitys oli nuorsuomalaisten ohjelmassa tällä kansanäänestyksellä,
1327:   verrattuna valiokunnan ehdottamaan lisävaltuustoon. Se on aivan
1328:   toisessa tarkoituksessa, sillä kuten jokainen tietää, lisävaltuusto
1329:   on ehdotettu juuri sitä varten, että se ehkäisee tai ottaa sen vallan
1330:   pois mitä toisessa kohdassa on luvattu.
1331:       Sitten ed. Turkia vielä koetti väittää, että muutamat nuorsuomalai-
1332:   set edustajat, jotka täällä ovat antaneet lausuntoja, muka ovat lausu-
1333:   neet, että meidän kantamme, joka on yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
1334:   myöntäminen, ilmenee vastalauseessa, ja se kanta on niin vapaa-
1335:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               643
1336: 
1337: mielinen, mikä nykyään käytännössä voi onnellisesti asioita johtaa.
1338: Hän koetti väittää, että saman lakiehdotuksen gi §:ssä, jonka nuor-
1339: suomalaisetkin valiokunnan jäsenet ovat hyväksyneet, ei myönnetä
1340: yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan siellä on aste että saa luo-
1341: vuttaa valtakirjan toiselle ja käyttää äänioikeuttaan 1/15:ta kokouk-
1342: sessa annetuista äänistä. Hän jätti kyllä mainitsematta §:n otsikon,
1343: joka osoittaa mitä tämä pykälä tarkoittaa. Jokainen tietää, että sillä
1344: tavalla käsitellään ainoastaan manttaalia koskevia asioita ja jokaisen
1345: pitäisi tietää, mitä ylipäänsä ne asiat ovat. En minä käsitä, mitä
1346: loukkausta on siinä toiselle, jos manttaalimiehet saavat itse hoitaa
1347: niitä lainoja, jotka ovat yksinomaan maanomistajien vastuulla, ja
1348: jos ne käsittelevät niitä asioita tai niitä rasituksia, jotka yksinomaan
1349: heidän hartioillensa on sälytetty. Nehän ovat suorastansa kaikki
1350: raha-asioita; he maksavat manttaalinsa mukaan veroa ja ovat sen-
1351: vuoksi myöskin oikeutettuja näitä asioita käsittelemään. Koska
1352: löytyy sellaisia kuntia, että muutamat harvat voisivat päättää koko
1353: kunnan asioista, niin tämä este, joka ennenkin kunnallislaissa oli,
1354: ettei kukaan saa käyttää valtaansa enempää kuin 1/t5:nnen puolesta,
1355:  on oikeutettu rajoitus, joka käytännössä on myöskin huomattu
1356:  oikeaksi.
1357:       Täällä koetettiin väittää kumoon meikäläisten mielipiteitä tuo-
1358:  malla esiin Kuopion valtuuston hallitukselle antama lausunto.
1359:  Minua tämä tieto hämmästytti, koska tämän teki vielä edustaja,
1360:  joka istui kunnallisvaliokunnassa, sillä kun valiokunnassa tahdottiin
1361:  näitä lausuntoja nähtäväksi, niin sama edustaja kivenkovaan sitä
1362:  vastusti. Äänestyksen kautta enemmistö kuitenkin sai päätöksen,
1363:  että nämä lausunnot hankittiin; niistä ei kuitenkaan valiokunnalla
1364:  ollut mitään hyötyä, koska ne saapuivat liian myöhään. Näillä
1365:  lausunnoilla ei sanottu olevan mitään merkitystä asian käsittelyssä,
1366:  mutta nyt näyttää niillä olevan suurikin merkitys, koska nyt luetaan
1367:  sanomalehtikirjoituksia niiltä ajoilta.       Mutta tässä on otettava
1368:  huomioon, että nyt on asia esillä eduskunnassa eikä valiokunnassa,
1369:  josta se kai ei olisi kuulunut niin kauas.
1370:       Täällä myöskin hyvin mahtavasti sama puhuja vasemmiston
1371:  taholta väitti nuorsuomalaisten tarkoituksen olevan sen, että kun-
1372:  nallislaki ei tulisi hyväksytyksi näillä valtiopäivillä, vaan jäisi se
1373:  lepäämään. Minulla ei suinkaan ole valtuutta puhua puolueeni
1374:  puolesta, mutta luulen kuitenkin uskaltavani lohduttaa tätä arvoisaa
1375:  edustajaa sillä tiedolla, että hän vartoisi vähän aikaa, kunnes tämä
1376:   asia saapuu suureen valiokuntaan ja takaisin eduskuntaan, sillä me
1377:  nuorsuomalaiset tulemme seisomaan ohjelmamme pohjalla tässä
1378:  kysymyksessä niinkuin muissakin ja aina avonaisesti laskemaan
1379:   sen äänestykseen. Ja jos me koetamme vaikuttaa asian käsittelyssä
1380:   siihen suuntaan, että tämä mielipide, jonka me, tällä kertaa kat-
1381:   somme ainoaksi oikeaksi, tulisi myöskin eduskunnan päätökseksi,
1382: 644                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1383: 
1384: 
1385: niin se ei suinkaan tiedä sitä, että me tahtoisimme asian jättää
1386: sikseen. Me soisimm€, etioft laki tulisi mita-piKerilinm, -mutta että
1387: se tulisi sen mielipiteen mukaan, jonka me pidämme oikeana.
1388: 
1389:      Ed. Pär s s i ne n:     Vaikka evästyskeskustelu on venynyt
1390: näin pitkäksi, en voi olla sanomatta paria sanaa, jotka erittäin tar-
1391: koitan täällä istuvan keskustan ja oikeiston naisjäsenille. Te olette
1392: vaikenemalla, ja siitä päättäen hyväksymällä, kuunnelleet niitä
1393: kylmiä ja luokkaitsekkyyttä huokuvia puheita, joita viime istunnossa
1394: ja tänään teikälaisten miesten taholta on esitetty. Nyt ette puhu
1395: mitään naisten ihmisoikeuksista, kun on kysymyksessä m. m. köyhä-
1396: listön naisten oikeudet. Te olette valmiit vaikkapa jättämään koko
1397: kunnallisen äänioikeuden uudistuksen lepäämään tietämättömään
1398: tulevaisuuteen saakka, kunhan vaan kukkarovalta säilyy. Te olette
1399: valmiit hyväksymään häpeällisiä äänioikeusrajoituksia, (Vasaran-
1400: lyöntejä!) jotka löisivät poiskulumattoman arjanmerkin ihmisten
1401: ja etukädessä köyhäin naisten otsaan. Rahalla ovat ennenkin niin
1402: valkeat kuin mustatkin orjat voineet itselleen ostaa kansalaisoikeuksia.
1403: Rahaa nytkin vaaditaan tässä lakiehdotuksessa, mutta sitähän on
1404: köyhän mahdoton saada irti; senvuoksi pysykööt ikänsä ulkopuo-
1405: lella yhteistoimintaa. Näin näytte te ajattelevan. Mutta mahdoton-
1406: tahan on meidän aikanamme sellaisen perheen, jolla on suuri lapsi-
1407: lauma tai joka kärsii työttömyyttä, ansaita niin paljon yli jokapäi-
1408: väisen toimeentulonsa, että voi veronsa suorittamalla ostaa itselleen
1409: ihmis- ja kansalaisoikeudet. Onpa nykyisen yhteiskunnan osatto-
1410: mimpain pakko turvautua kylmän ja ankaran luonnon käsissä
1411: kuntienkin apuun henkensä ylläpidoksi. Ja kun he sen tekevät,
1412: on se nykyisen yhteiskunnan ihailijain mielestä ja valiokunnan
1413: enemmistön ehdotuksen mukaan sellainen loukkaus heidän ihmis-
1414:  arvoansa kohtaan, että heitä täytyy siitä rangaista riistämällä
1415: heiltä kansalaisen oikeudet.       Meillä, köyhälistön edustajilla, on
1416:  toisenlainen käsitys näiden nykyisten yhteiskunnan orjain ja orjatta-
1417:  rien ihmisarvosta. Me iloitsisimme, jos köyhä leski, joka ei voi lap-
1418: silleen hoitajaa palkata, tulisi vaikkapa näitä käsivarrenaan kantaen,
1419:  jättämään äänilippunsa, kun on kysymys luottamushenkilön valit-
1420: semisesta kunnallisiin toimiin. Eikö meidän ihmisinä tulisi siitä
1421:  ylpeillä, että köyhimmätkin naiset ja miehet, jotka eivät voi maksaa
1422:  veroja, todella kiiruhtavat ottamaan osaa yhteiskunnan kulttuuri-
1423:  taisteluun. »Jalassa saapas tai ei, mutta laittakaa, ettei täydy
1424:  pakoon juosta>>, näin lauloi Runeberg. Mutta te tahdotte kieltää
1425:  köyhiltä ihmisoikeuden, oikeuden ottaa osaa ihmistaisteluun. Ettekö
1426:  ajattele, että kerranhan köyhäkin elää, ei kahdesti. Elkää tehkö
1427:  siis heidän elämäänsä entistä synkemmäksi. Rohkenen vakuuttaa,
1428:  että löytyy paljon valistuneita mieliä, jotka surevat ja surkuttelevat
1429:  sitä, että etuoikeutettujen luokkain naistenkin silmät ovat sokeat
1430:                     Kunna11islainsäädännön uudistus.             645
1431: 
1432: 
1433: ja korvat kuurot näin tärkeässä asiassa. Me täällä eduskunnassa
1434: emme ihmettele sitä, sillä me olemme tietoisia siitä, että te ajatte
1435: varakasten luokkain etuja, joiden etujen ajamisesta täällä m. m. ed.
1436: Arajärven ja Riihelän puheet olivat todistuksina. MenettelyHenne
1437: ette voi vetää sitä puolustusta, ettei köyhälistö ja sen naiset tahdo
1438: yleistä kunnallista äänioikeutta, sillä tuon vaatimuksen olemassaolo
1439: on teidän omalta taholtanne tunnustettu. Miten viheliäiset nykyiset
1440: kunnallishallinon olot ovat, siitä ovat m. m. työväenluokan naiset
1441: saaneet lukuisia kokemuksia; mitään heidän tarpeitaan vastaavia
1442: parannuksia on mahdoton saada aikaan. Kerron yhden esimerkin. Kun
1443: kdlmatta vuotta sitte Viipurissa sekä kaupungissa että maalais-
1444: kunnassa köyhälistön naiset jättivät kaupungin ja maaseurakunnan
1445: valtuustoille esityksen, jossa vaadittiin monia toimenpiteitä pienten
1446: lasten hoidon ja sen yhteydessä olevain asiain edistämiseksi, niin
1447: ehdotus, vaikka se oli todistettu esimerkeillä ja tilastolla pienten
1448: lasten harvinaisen suuresta kuolevaisuudesta paikkakunnalla, jou-
1449: tui makaamaan jonnekin pöytälaatikoihin ja on siellä vielä tänäkin
1450: päivänä. Valtuustolla oli tärkeämpiä tehtäviä: sen täytyi kaupungin
1451: varoilla m. m. pystyttää muistopatsas Torkel Knuutinpojalle,
1452: Karjalan kansan vapauden kukistajalle ja verojen kislmrille.
1453:      Kun nyt te keskustan ja oikeiston naiset olette mukana joko
1454: tätä asiaa hautaamassa tai rajoituksia kunnallisen äänioikeuden
1455: tielle pönkittämässä, ei ole kumma, että tuhannet köyhät naiset
1456: kautta maan katsovat teidän tekevän heitä kohtaan rikoksen ja he
1457: katsovat ettei teillä ole minkäänlaista siveellistä oikeutta puhua
1458: muka työskentelevänne naisten vapauttamiseksi, kun työnne itse
1459:  a~>iassa on mustan taantumuksen tukemista.
1460: 
1461: 
1462:     Ed. L e h t i n e n: Tästä asiasta ei ehkä täällä olisi syntynyt
1463: niin pitkää keskustelua kuin nyt olemme saaneet kuulla, enkä minä
1464: ainakaan olisi ruvennut siinä käyttämään puheenvuoroa ja kulutta-
1465: maan eduskunan kallista aikaa sen takia, että on vielä ei ainoastaan
1466: tämä, mutta muitakin kysymyksiä, jotka köyhälistölle ovat sangen
1467: tärkeitä ja joiden täytyisi päästä ratkaisuun vielä tällä istuntokau-
1468: della, vaan se yllätys, joka tapahtui porvarillisten taholta toisella
1469: kertaa tätä asiaa käsiteltäessä, kun lähetekeskustelu tapahtui suu-
1470: reen valiokuntaan, oli vasemmistolle aivan odottamaton, ja se oli
1471: myöskin yllätys - porvarit saakoot sen tietää - odottamaton suu-
1472: relle osalle maalaisköyhälistöä, eikä liene ollut odottamaton ainoas-
1473: taan suurelle osalle köyhälistöä, vaan myös vähä varakkaammallekin
1474: osalle maalaisväestöä. Minä näet ainakin tunnen maalaisväestöä
1475: siten, että se luottaa hyvin paljo toisten antamiin vakuutuksiin,
1476:  vielä hyvin suuressa määrässä porvarienkin vakuutuksiin, joita
1477:  me olemme täällä kaupunkipaikoissa jo enemmän oppineet epäi-
1478:  lemään. . .•.. ··- -· ·.
1479:            ~
1480: 646                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1481: 
1482: 
1483:      Yksityiskohtiin en tällä kertaa aijo käydä käsiksi, mutta pakos-
1484: takin täytyy minun tehdä muutamia huomautuk:sia,rrtiden hyvin
1485: köykäistenvastaväitteiden johdosta, joita toiselta puolelta on tehty
1486: kunnallislain pikaisen hyväksymisen tärkeydestä.
1487:      Ensiksikin täällä on hyvin suurella painolla puhuttu kansan
1488: pohjakerrosten huonosta sivistyskannasta, jonka takia muka ei voida
1489: kunnallista äänioikeutta myöntää niin laajoille joukoille. Routavuo-
1490: sien aikana puhuttiin jotain aivan päinvastaista. Silloin täältä
1491: enemmän oikeiston taholta sanottiin muutamissa tilaisuuksissa, että
1492: on sentään vahinko, ettei ole myönnetty kansalle enemmän oikeuk-
1493: sia, jotta se olisi kohonnut sivistyksessä korkeammalle, voidakseen
1494: voimakkaammin taistella ulkoapäin tulevaa sortoa vastaan. Nyt
1495: ovat käsitykset muuttuneet toisiksi, kun ei ehkä tällä kertaa ole
1496: porvarien mielestä sellaista syytä toivoa kansan sivistymistä, että
1497: sitä tarvittaisiin tuommoiseen taisteluun. Nyt voi kansa olla sivis-
1498:  tymätöntä, sitä ei tarvitse kohottaa tämmöisillä reformeilla, joiden
1499:  kautta se tulisi sivistyksestä osalliseksi.
1500:      Vielä ovat täällä eri puhujat antaneet asiassa erilaisia lausuntoja.
1501:  Muun muassa pyydän huomauttaa ed. Riihelälle, joka moitti sosiali-
1502:  demokratisia valiokuntajäseniä siitä, etteivät nämä olleet tehneet
1503:  valiokunnassa näitä ehdotuksia tai lausuneet julki niitä havainto-
1504:  jaan, mitä he olivat tehneet puolueen menettelyyn nähden ja joita
1505:  he nyt esittivät tältä puhujalavalta, että valiokunnan jäsenet yksin-
1506:  kertaisesti jättivät kaikki liialliset huomautuksensa ja liialliset tie-
1507:  tonsa syrjään sentakia, että he uskoivat porvarien jo hyväksyvän
1508:  sen, mitä he olivat siellä puhuneet. Mutta kun täällä sen jäiestä
1509:  ilmeni toisia kantoja, niin silloin myös porvarit ovat pakottaneet
1510:  tämän ryhmän edustajat sanomaan tästä enemmänkin kuin mitä he
1511:  olisivat halunneetkaan sanoa.
1512:      Täällä on vielä ed. Gebhard tuonut esille yhtä ja toista huvitta-
1513:  vaa, muun muassa puhunut maalaisedustajain kehnoudesta lain-
1514:  säädäntötyössä. Vaalin aikana oli päinvastoin. Kai kaikki muista-
1515:  vat, millä mittapuulla silloin mittailtiin kaupunkilais- ja maalais-
1516:  tyÖväestön edustajia. Mutta sitte vielä tämä sama edustaja tässä
1517:  väitteensä tueksi mainitsi, että uuden kunnallislakiesityksen moni-
1518:   mutkainen vaalilaki tuottaisi hyvin paljon vaikeuksia aikaan maa-
1519:  seuduilla, kun maalaisväestö ei tulisi toimeen tämmöisissä vaaleissa,
1520:   eikä voisi tämmöistä vaalilakia asiallisesti seurata. Muistaakseni ei
1521:   hän viime istunnossa siitä maininnut, vaan ainoastaan äänioikeu-
1522:   desta, sillä ei sitä näy edes Uuden Suomettaren eduskuntaselostuk-
1523:   sessakaan. Nämä hänen väitteensä olivat siis tällä kertaa vaan haettu ja,
1524:   tueksi niille edellisille väitteilleen, jotka täällä aivan pätevästi ku-
1525:   mottiin. Se seikka, mistä ed. Pärssinen jo täällä mainitsi, on hyvin
1526:   silmiin pistävä, kun vedotaan siihen, että tuo porvarien käsittämä
1527:   koulusivistys olisi ainoa mittapuu, joka oikeuttaisi kansalaiset saa·
1528:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                647
1529: 
1530: 
1531: maan ihmisoikeuksia, ja köyhälistötie ei niitä siksi voitaisi antaa,
1532: ettei niillä sitä ole. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Juuri siitä, että
1533: köyhälistö kuitenkin on ymmärtänyt vaatia näitä oikeuksia itselleen,
1534: näkyy, että he kuitenkin omaavat sitä sivistystä niin paljo, että he
1535: kykenevät sitä luonnollisesti myös hyväkseen käyttämään. Ne tä-
1536: män kamarin edustajat, joilla ei ole kunnallista äänioikeutta, ei oman
1537: sivistyksensä eikä varallisuutensa perusteella, mutta joilla kuitenkin
1538: lienee takanaan jonkun verran valitsijoita, eivät sittenkään ole val-
1539: miita puolustamaan uutta kunnallisasetusta, jonka kautta aviovai-
1540: mokin vapautuisi lapsipuolen asemasta ja pääsisi täysivaltaiseksi
1541: yhteiskuntaj äseneksi.
1542:      Muuten oli myös hyvin kuvaava ed. Hornenin lausunto, jossa
1543: hän toi esille, että köyhälistö eli varattomat eivät tunne saman-
1544: laista edesvastuuntunnetta kuin varakkaat, että he eivät voi yhteis-
1545: kunnallisissa asioissa ottaa hartioilleen edesvastuuntunnetta aivan
1546: samalla lailla kuin varakkaiden ryhmien edustajat sen tekevät.
1547: Mitenkä epäoikeutetusti on siis tämmöinen väite ja syytös heitetty
1548: sellaisia yhteiskunnan jäseniä kohtaan, jotka eivät ole itse syylliset
1549: siihen, että he ovat varattomia, jotka eivät ole syylliset siihen että
1550:  he eivät ole voineet käyttää lahjojaan sen mukaisesti, mitenkä he
1551:  olisivat voineet, jos heillä olisi ollut varoja! He eivät ole voineet
1552:  kehittää henkisiä lahjojaan, ollessaan varattomia, eivätkä myöskään
1553:  kehittää työkykyään sen mukaisesti, mitenkä varallisuus useinkin
1554:  edellyttää henkilöä, aivan ruumiillisen työnkin tekijää, saamaan
1555:  itselleen työkykyä kehityksen kautta. Ja että nämät ovat joutuneet
1556:  vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän takia köyhälistön joukkoon, sen
1557:  takia porvaristo syyttää niitä, asettaa ne nyt syytettyjen penkille,
1558:  etteivät ne muka tunne edesvastuun tunnetta ja että se niiltä puut-
1559:  tuu. Se tosiasia kumoo tämän väitteen, että nuo köyhät, jotka nyt
1560:  tässä niin tunnustetaan edesvastuuttomiksi, ne eivät koska,an olisi
1561:  voineet menetellä siten kuin porvarit usein menettelevät, nim. niin,
1562:  että silloin kuin heidän vierellään heidän omat kanssasiskonsa tai
1563:  veljensä näkevät nälkää, kurjuutta ja kaikella lailla joutuvat kärsi-
1564:  myksistä osallisiksi, he eivät millään lailla ottaisi osaa niitten kärsi-
1565:  myksiin, että he eivät ainoata leipäpalaansa jakaisi niitten kanssa.
1566:  Se ei ole totta, sillä ne tulisivat sen tekemään. He siis näillä edelly-
1567:  tyksillä - ja nämä ovat vielä vähäisiä - näillä edellytyksillä jo he
1568:  ovat oikeutetut saamaan aivan täysiarvoiset yhteiskunnalliset oikeu-
1569:  det aivan samalla lailla kuin porvaristokin, oikeudet joita porvarit
1570:  nyt yksinoikeutenaan käyttävät hyväkseen.
1571:       Muuten olkoon vielä sanottu, ettei porvaripuolueet ole olleet
1572:  valmiit panemaan mitään suurempia uudistuksia edes alullekaan,
1573:   ennenkuin on nähty, että kansan joukkojen seassa syntyy jankimmoista
1574:  levottomuutta. Porvaripuolueitten näyttää täytyvän saada ensiksi
1575:   nähdä jankummoinen palo, joka roimuaa aika lailla, joka uhkaa,
1576: 648                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1577: -------------------------------------------------------
1578: ja joka ilmenee jo siinä muodossa, että se alkaa tehdä tuhojansa.
1579: Sitte vas~ehdää,_n,~e alote ja sitte myönnetään Jonkun verran
1580: niiden vaatimuksien oikeudenmukaisuutta ja sitte aletaan asiaa
1581: vähän viedä eteenpäin. Nyt näyttää siltä, että tämä kunnallislaki
1582: ehkä tulee porvarien myötävaikutuksella suureen valiokuntaan
1583: ja siellä myöskin otetaan käsittelyn alaiseksi. Mutta eiköhän liene
1584: aivan paikalleen arvattu, jos sanotaan, että se jää suureen valiokun-
1585: taan. Se ei sieltä enää palaa, sillä täällä on tehty jo semmoisia
1586: evästysehdotuksia, jotka pysähyttävät sen sinne pitemmäksi ajaksi.
1587: Jos asia palaisi suuresta valiokunnasta eduskuntaan, ed. Araj ärven
1588: toivomuksen mukaan tehdyillä muutoksilla, olisi se hyvin suuresti
1589: muuttunut. Siinä ei olisi tuskin enää puoleksikaan sitä mitä siinä
1590: nyt on olemassa suomalaisen puolueenkaan taholta myön-
1591: nettynä.
1592:     Muuten minä nyt sentään vielä toivon, että porvarit eivät halua
1593: tuota suurta paloa nähdä, mikä tästä syntyy, jos tämä laki jää tällä
1594: istuntokaudella valmistumatta. Nyt on vielä sentään niinpaljon
1595: aikaa, että tämän lain viivyttäminen ei ole mahdollista, jos siihen
1596: ei käytetä joitakin keinoja, joitten kautta sitä voidaan pönkittää.
1597: Siis toivon, että porvarit luopuvat siitä kannasta, jota muutamat
1598: ovat täällä esittäneet,että tuo asia jätettäisiin määräämättömään
1599: tulevaisuuteen, ja että eduskunta saisi jo tällä istuntokaudella lopul-
1600: liset ja suotuisat tulokset saattaa kansan laajoille joukoille, jotka
1601: tätä lakia mielenkiinnolla odottavat. Ne tunnustavat ja tietävät
1602:  mikä arvo tällä on, ja ne tulevat sen mukaisesti myöskin teitä tuo-
1603:  mitsemaan, minkä puolen te tästä valitsette.
1604: 
1605:      Ed. H a 1 on en : Sen jälkeen kuin ed. Arajärvi on täällä lau-
1606: suntonsa antanut, minä olisin voinut luopua puhevuorostani, koska
1607: pääasiassa hyväksyn ne näkökohdat, joita hän on esiintuonut. Mutta
1608: koska täällä ed. Pärssinen on manannut kaikki porvariryhmien
1609: edustaja-naiset tässä asiassa esiintymään, niin on mahdollista että
1610: vasemmistosta nousee joku miesedustaja, joka manaa kaikki porva-
1611: rillisten ryhmäin miesedustajat tänne puhelavalle, niin minä pyydän
1612: samalla kuin olen saanut puhevuoron, lausua oman kantani tässä
1613: asiassa. Samalla kun minä ilmoitan, että minulla ei ole mitään
1614: ennakkositoumuksia, joita olisin sitoutunut noudattamaan, voin
1615: vakuuttaa, että minä olen jo aikoja sitten oman mielipiteeni mukaan
1616: ollut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalla ja tulen sitä nytkin
1617: mitä lämpimimmin ajamaan. Enkä suinkaan hyväksy sitä, että min-
1618: käänlaisia esteitä nyt viritettäisiin käsiteltävänä olevan kunnal-
1619: lislain käsittelylle ja hyväksymiselle.
1620:      Muuten minun tekisi mieli antaa tunnustus ed. Turkian erin-
1621: omaiselle haukkumataidolle, sillä hänellä piisaa letkauksia puolelle
1622:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                649
1623: 
1624: ja toiselle, mutta ei tietysti omalle puolueelle; se on aivan luon-
1625: nollista.
1626:     Mitä sitte ed. Tokoi ja Turkia täällä viime istunnossa ovat ennusta-
1627: neet, että tämä asia tulisi haudatuksi, niin kyllä minun mielestäni
1628: se nyt on ollut liian varomaton ennustus, ja kaikessa tapauksessa
1629: ennenaikainen. Mutta se nyt saattaa olla niin, että oli kaikkein
1630: sopivin aika tehdä tämä hyökkäys, sillä nyt tämänpäiväisen keskus-
1631: telun jälkeen minun ymmärtääkseni ei tämmöinen hyökkäys enää
1632: olisi tullut kysymykseenkään, ainakaan keskustaa vastaan, ja tuskin
1633: muitakaan puolueita vastaan.
1634:     Minun oli vielä jotakin lausuttava edustajain Komun ja Lehtosen
1635: ehdotuksen johdosta, jonka he tekivät viime istunnossa. He nimittäin
1636: ehdottivat, että suhteelliset vaalit myöskin Lapinmaassa olisi eh-
1637: dottomasti pantava voimaan. Se komitea, joka kunnallislakia on
1638: valmistellut, ei ole katsonut sopivaksi ehdottomasti esittää Lapin
1639: kihlakunnan kunnille suhteelliseen vaalitapaan siirtymistä, vaan on
1640: jättänyt niille vallan vielä toistaiseksi noudattaa enemmistövaaleja,
1641: siksi kunnes kunnat tahtovat siitä luopua. Onhan lausuttu hyvinkin
1642: vakavia epäilyksiä koko tämän suhteellisen vaalitavan mahdolli-
1643: suuksista jo kehittyneimmissäkin oloissa, ja on siis toki otettava
1644: huomioon, että Lapissa pitkien matkojen ja muiden hankaluuksien
1645: vuoksi olot ovat niin paljon kehittymättömämmät, että olisi aivan
1646: sopimatonta ehdottomasti nyt heti panna suhteelliset vaalit siellä toi-
1647:  meen, jonka vuoksi minä toivon että suuri valiokunta säilyttää
1648: lakiehdotuksessa Lappiin nähden ne määräykset, jotka siellä ovat.
1649: 
1650:     Ed. Lauta s a 1 o : Minä en pyytänyt puheenvuoroa lausuak-
1651: seni mielipidettäni kunnallislain suhteen evästykseksi suureen valio-
1652: kuntaan, sillä se on tarpeetonta. Sen nyt jokainen,joka keskustelua
1653: kunnallislaista tässä kamarissa on seurannut, on voinut selvästi
1654: päättää, että ainakin keskustan taholta näyttää se olleen paljasta
1655: humbuugia. Edustajat Gebhard ja Paasikivi ovat sanoneet, että
1656: kansan pohjakerrokset maaseudulla ovat vielä peräti pähkäpöhköjä.
1657: Ed. Gebhard kohdisti tämän vielä äskeisessä puheessaan erittäin
1658: sosialidemokraatisen puolueen tässä eduskunnassa oleviin maa-
1659: seutuedustajiin. Sanoi valiokunnissa tulleensa sen huomaamaan.
1660: Minä myönnän kyllä, että maaseutuedustajat eivät ole mitään teo-
1661: reetikkoja, vaan sama vika näyttää olevan myös porvaripuoluei-
1662: den maaseutuedustajissa. Mutta mitä tulee maalaiskuntien kunnallis-
1663: lain uudistukseen, niin siitä saamme kyllä olla rauhallisia, sillä
1664: useissa kunnissa on jo alettu järjestää kunnalliset asiat siihen suun-
1665: taan, kuin esillä olevassa kunnallislaissa säädetään, joten ei se
1666: äkkiarvaamatta tulisi aikaansaamaan niitä hämmennyksiä, joita
1667: meidän oikeistolaisten taholta ehkä peljätään. Muuten voin keskusta-
1668: laisille huomauttaa, että vanhat vaaliratsut ovat tämän kunnallislaki-
1669: 650                     Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1670: 
1671: 
1672: keskustelun aikana käyneet niin epäkäytännöllisiksi, että jokainen
1673: kunnou_ukansalainen on pakoitettu sitä kammoksumrum, mutta Sitä
1674: ei kaiketi tämän eduskunnan porvarilliset edustajat enään tahdo-
1675: kaan käyttää. Heidän katsantokantansa on luultavasti kään-
1676: tynyt toiseen suuntaan nimittäin kiertotietä myöten hyökätä
1677: valtiollista äänioikeutta supistamaan.
1678: 
1679:         Ed. T u r k i a : Edellisessä puheessa en viitsinyt kajota ed.
1680:  Gebhardin siihen väitteeseen, että sosialistit kannattavat muka
1681:  sellaista järjestelmää, joka puoltaa suurkapitalisteja ja vahingoittaa
1682:  maata. Pidin tuon lausunnon, jonka hän esitti viime istunnossa,
1683:  siksi lapsellisena, etten viit5inyt siihen kajota. Sitä paitsi hän sa-
1684:  massa lausunnossa kumosi itse tuon väitteensä. Mutta koska hän
1685:   nyt uudestaan toi tuon väiteen esiin, niin tarkastakaamme sitä
1686:   hiukan.
1687:       Ed. Gebhard sanoi viime istunnossa pitämässään puheessa:
1688:   >>sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka suosii kapitalismia
1689:   ja nylkee maata>>, ja sitten hän jatkaa: >>Ja kun nyt vielä saimme
1690:   kuulla sen verolakiehdotuksen, jonka sosialistien vastalause sisältää,
1691:   niin täytyy minun tunnustaa, etten enään voi olla myötävaikutta-
1692:   massa siihen, että ainakaan maalaiskunnille hankittaisiin sellainen
1693:   äänioikeuslaki, kun valiokunta nyt ehdottaa>>. Ed. Gebhard siis
1694:   väittää, että sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka
1695:   suosii kapitalismia, ja todistaakseen sitä vetoaa hän meidän verotus-
1696:   uudistusehdotukseemme. Mitä sanoi ed. Hallsten meidän verotus-
1697:   uudistusehdotuksestamme? Hän pitkässä polemiikissa tuli seuraa-
1698:   vaan tulokseen: >>Seuraus tästä tietysti on, että verotaakka kokonaan
1699:   siirtyy yhtiöiden niskoille, teollisuusyhtiöiden ja liikeyhtiöiden;
1700:   onko se työväelle edullista, sen tahdon jättää sanomatta>>. Siis ed.
1701:   Hallsten taitavana matematiikkona on tullut siihen tulokseen, että
1702: · meidän verotusehdotuksemme rankaisee kaikkein suurimmassa mää-
1703:   rässä suurkapitalisteja, ja ed. Gebhard ottaa nyt meidän verotus-
1704:   ehdotuksemme aseeksi näyttääkseen, että sosialidemokraatit ovat
1705:   sillä kannalla, että he puoltavat suurkapitalismia. Kun kerran
1706:   edustaja puhuu noin ristiin, niin minä en olisi tahtonut kajota siihen,
1707:   mutta koska hän uudisti vielä tänään tuon väitteensä, niin tämä
1708:   olkoon siitä sanottu.
1709:       Muuten ed. Gebhard lausui viimeisessä puheessaan: >>Tähän saakka
1710:   ei ole tullut kansan kypsymättömyys ilmi niin selvästi kuin tämän
1711:   eduskunnan koossa ollessa.>> Hän myös lausui puheessaan, että
1712:   kansajoukkoja voidaan johtaa milloin sinne milloin tänne. Tämä
1713:   ei ole ainoastaan ed. Gebhardin ajatus, vaan läpeensä suomettare-
1714:   laisen puolueen. Tämä pulpahtaa milloin missäkin esiin. Se pulpahtaa
1715:   joka viikko esiin heidän sanomalehtiensä palstoilla. Ja koska suo-
1716:   mettarelaiset luulevat olevansa Juhana Vilhelm Snellmanin opin
1717:                     Kun nallislainsäädännön uudistus.              651
1718: 
1719: 
1720: takana, niin minä pyydän lukea, mitä Snellman sanoo tällaisesta
1721: katsantotavasta, että kansanjoukkoja voidaan johtaa milloin sinne,
1722: milloin tänne. Hän sanoo: •>J os katsellaan ihmisten suurta joukkoa
1723: tahdottomaksi joukkioksi, jota voidaan ajaa sinne ja tänne sen mukaan
1724: mitä toinen tai toinen neron nimeä itselleen vaativa katsoo sen on-
1725: neksi, niin tämä halveksiva käsite ihmisistä osottaa vaan puuttuvaa
1726: ihmisarvoa siinä, jolla semmoinen käsitys on. Ja historia opettaa
1727: monien esimerkkien avulla, kuinka tällainen ylimielisyys rankaisee
1728: itsensä.>>
1729:      Eikö tämä ole sopiva suomettarelaisille? Eikä tämä osoita, että
1730: suomettarelaiset ovat J. V. Snellmanin opeista yhtä kaukana, yhtä
1731: vastakkaisella kannalla, kuin tuli ja vesi.
1732: 
1733:     Ed. G r o t en f e 1 t: En ole pyytänyt puheenvuoroa laajahkolla
1734: lausunnolla pitkittääkseni tätä jo kylliksi pitkäksi käynyttä keskus-
1735: telua, vaan ainoastaan lyhyesti lausuakseni pari sanaa muutamista
1736: keskustelussa kosketelluista seikoista.
1737:     Ed. Turkia edellisessä lausunnossaan ihmetteli, ettei kolmannessa
1738: vastalauseessa ole tehty mitään ehdotusta siitä kansanäänestyksestä,
1739: josta puhutaan nuorsuomalaisten ohjelmassa. Asia on kuitenkin
1740: helposti ymmärrettävissä. Se laki, joka nyt esillä on, on rakennettu
1741: aivan toisille perusteille, kuin mille nuorsuomalaiset olisivat toivo-
1742: neet tämän lain laadittavaksi. Ja niin ollen on tämä kohta kansan-
1743: äänestyksestä jäänyt vastalauseessa käsittelemättä. Se kansanäänes-
1744: tys, jota sosialidemokraatit ehdottavat vastalauseessaan, on aivan
1745: toisenlainen ja koskee toisenlaisia kysymyksiä, kuin mitä on nuorsuo-
1746: malaisten ohjelmassa ajateltu. On mahdollista että kansanäänes-
1747: tyksen toimeenpano tuottaa vaikeuksia sitä käytännöllisesti jär-
1748: jestettäessä. Mutta olen varma siitä, että nuorsuomalaiset pysyvät
1749: ohjelmassaan ja ovat valmiit hyväksymään tämmoisen kansan-
1750: äänestyksen kun se saadaan sopivalla tavalla määritellyksi nuor-
1751: suomalaisten ehdottamaan suuntaan. Ettei tämä käy laatuun sillä
1752: tavalla ja siinä laajuudessa, kuin sosialidemokraattien vastalau-
1753: seessa on mainittu, on selvä. Siinä puhutaan m. m. siitä, kuinka on
1754: käytettävä tämmöistä kansanäänestystä, kun on kysymys >>Uudesta
1755: yrityksestä, joka voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen verotuk-
1756: seen». Näin epämääräinen lause voi antaa aihetta aivan erilaisiin
1757:  tulkinnoihin, ja kuka silloin ratkaisee, mitenkä on meneteltävä.
1758:      Ed. Gebhardin lausunnon johdosta en myöskään voi olla huo-
1759:  mauttamatta muutamaa seikkaa. Herra Gebhardin kehitys tässä
1760:  asiassa, joka on käynyt helisevistä korulauseista pois faktillisia
1761:  asianhaaroja lukuunottavaksi kannaksi, on minusta ilahuttava.
1762:  Mutta valitettavaa on, että hän ei ollut jaksanut tätä kehitystä seu-
1763:  rata loppuun asti. Hän oli nyt valmis heittämään kaupunkien kun-
1764:  nallishallituksen jonkunlaiseksi koekentäksi, jossa koeteltaisiin tätä
1765: 652                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1766: 
1767: 
1768: uutta kunnallisjärjestystä, jota hän itse piti varsin epäilyttävänä.
1769: Kaupunkien kunnallishallitus ja kunnallisastat ovat-lfuitenkin niin
1770: tärkeä asia, ja rahalliseen puoleen katsoen ehkä vielä suurempi asia,
1771: kuin maalaiskuntien asiain hoito, että minusta nähden se on sulaa
1772: kevytmielisyYttä, kun tekee tämän asian tuommoisen kokeen esi-
1773: neeksi. Mutta minä toivon, että ed. Gebhard, joka monesssa asiassa
1774: on osoittanut niin suurta mahdollisuutta kehitykseen, myöskin tässä
1775: asiassa vielä kehittyy ja viikon perästä ehkä huomaa, että on vä-
1776: hemmän harkittua jättää kaupunkienkaan kunnallishallitusta tuuli-
1777: ajolle.
1778:     Myöskin ed. Arajärven lausunto voisi kyllä antaa aihetta puhei-
1779: siin. Hänen puolustuksensa lisävaltuustojärjestelmälle oli semmoi-
1780: nen kohta. En kuitenkaan tahdo tähän laajemmalti kajota, ainoastaan
1781: huomauttaa että lisävaltuustojärjestelmä antaa aihetta aivan samoi-
1782: hin muistutuksiin niiden puolelta, jotka tahtovat asettua sille kan-
1783: nalle, että osanotto kunnallisiin asioihin olisi ikäänkuin myötäsyn-
1784: tynyt oikeus, joka tulisi jokaiselle kansalaiselle niin pian, kuin hän
1785: on täysi-ikäiseksi tullut ja jo sitä ennenkin, ottamatta ollenkaan
1786: huomioon hänen kykyänsä siihen. Se antaa aihetta samoihin muis-
1787: tutuksiin eikä se paljoa hyödytä. Seurauksena tämmöisestä lisäval-
1788: tuuston järjestelmästä olisi vain oleva alinomainen riita varsinaisten
1789: valtuusmiesten ja lisävaltuusmiesten välillä, ja että voitto yleensä
1790: tulisi olemaan varsinaisilla valtuusmiehillä, ainakin lopulta, sitä ei
1791: mielestäni tarvitse epäillä. Sillä on samat viat, jos niin tahtoo sanoa,
1792: kuin sillä järjestyksellä, joka tahtoo antaa oikeuden ottaa osaa kun-
1793: nallisten asioiden ratkaisemiseen ainoastaan verovelvollisille, mutta
1794: sillä ei ole samat ansiot.
1795:      Kannatan siis kolmatta vastalausetta ja toivon, että suuri valio-
1796: kunta tämän mukaisesti muuttaisi esillä olevan lakiehdotuksen, ja
1797: niin siitäkin syystä, että tämä on ainoa pohja, jolla nykyään voidaan
1798: saada mitään edistysaskelta aikaan. Ja toivottavana puolestani
1799: minä pidän, että asiassa askel eteenpäin jo tämän eduskunnan koossa
1800: ollessa aikaan saataisiin.
1801: 
1802:     Ed. A h m a v a a r a: Ed. Turkian lausunto minua erittäin hu-
1803: vitti, koska huomasin siitä, että hän oli niin tarkoin tutkinut mei-
1804: dän puolueohjelmaa, että hän luuli olevansa oikeutettu minulle teke-
1805: mään muistutuksen, etten tätä ohjelmaa tunne. Olen tästä hyvin
1806: hyvilläni ja toivon, että ed. Turkia jatkaa tätä puolueohjelmamme
1807: tarkastusta, sillä en ole vielä kadottanut kaikkea toivoa hänen suh-
1808: teensa, ehkä hän vielä viisastuu, jos jatkaa tutkimuksia, mutta
1809: kehottaisin, että hän vastaisuudessa tutkisi pikkusen tarkemmin
1810: kuin mitä vielä on ehtinyt tapahtua.
1811:     Kunnallisesta äänioikeudesta sanotaan ohjelmassamme: »Kun-
1812: nallinen äänioikeus on säädettävä yhtäläiseksi jokaiselle täysi-ikäi-
1813:                     Kunnal!islainsäädännön uudistus.                653
1814: 
1815: selle Suomen kansalaisoikeutta nauttivalle ja kunnallisia veroja suo-
1816: rittavalle kunnan jäsenelle>>. Tämä ohjelman yleinen sääntö on
1817: mielestäni aivan selvä. Sitten sanotaan kyllä näiden ponsilauseiden
1818: viimeisessä kohdassa seuraavasti: >>Kunnan valtuuston päätös eri-
1819: näisissä asioissa, jotka syvälti koskevat kaikkia kunnan jäseniä,
1820: mutta joiden taloudellinen merkitys niiden yleiseen kantavuuteen
1821: verraten on vähäisempi, on, milloin asia on sellaista periaatteellista
1822: laatua, että se voidaan ratkaista yleisellä kansanäänestyksellä, alis-
1823: tettava yleisen äänestyksen alaiseksi, johon saavat osaaottaa kaikki
1824: kunnan täysi-ikäiset jäsenet». Ja ponnen perusteluissa sanotaan
1825: seuraavasti: >>Niiden asioiden joukossa, joita kaupunki- ja maalais-
1826: kuntain edustajain on käsiteltävä, on useita sen luontoisia, joilla on
1827: erittäin laajalle ulottuva vaikutus kunnan väestön siveellisen elä-
1828: män muodostamiseen. Tämmöisiä asioita ovat etenkin väkijuoma-
1829: asiat, niinkauvan kun ei yleistä kieltolakia ole, sekä kansansivistys-
1830: oloja koskevat kysymykset». Nämä ovat siis aivan toisen luontoi-
1831: set asiat kuin ne mitkä vasemmiston vastalauseen mukaan kansan-
1832: äänestyksellä jätettäisiin ratkaistaviksi.    Ensimäisessä pykälässä
1833: sanotaan vasemmiston vastalauseessa: >>yleinen kansanäänestys on
1834: toimitettava, milloin maalaiskuntien kunnallislain 2, 7, ja 13 pykälissä
1835:  ja kaupunkikunnallislain 13 §:ssä mainitut asiat ovat ratkaistavat».
1836:  - Tämähän koskee aivan toisia asioita, nimittäin kunnan verotus-
1837: seikkoja y. m. sellaisia, joita minä en ajan voittamiseksi rupea luet-
1838:  telemaan. Meidän ehdotuksemme mukaan taas tulisivat kansan-
1839:  äänestyksellä ratkaistaviksi ainoastaan vissiä sivullista luontoa ole-
1840:  vat asiat, eikä yleensä kunnallisasiat niinkuin sosialistien ehdotuk-
1841:  sen mukaan. Jos ed. Turkia, niinkuin minulla nyt on syytä luulla,
1842:  ryhtyy kannattamaan tälläistä kansanäänestystä, mitä me olemme
1843:  ehdottaneet, niin voin vakuuttaa, että me joka mies äänestämme
1844:  yhdessä hänen kanssaan. Me siis seisomme aivan ohjelman kannalla
1845:  tässä asiassa. Syyn miksi meidän ryhmän edustajat valiokunnassa
1846:  eivät ole panneet tämän ohjelmamme poikkeusehdotuksen puolesta
1847:  vastalausetta, on jo ed. Grotenfelt selittänyt, joten en tahdo siihen
1848:  kajota.
1849: 
1850:     Ed. La n t t o: Vaikka täytyykin tunnustaa, että jotenkin roh-
1851: kea kansanvaltainen henki liikkuu kauttaaltaan tässä ehdotuksessa,
1852: niin kun tulee 92 §:ään, luulisi, että kokonaan eri eduskunta on ollut
1853: tätä laatimassa. Se on kerrassaan rutivanhoillinen. Siinä puhutaan
1854: manttaalimiesten keskinäisistä oikeussuhteista, - siinä turvataan
1855: suurille manttaalimiehille kokonaan monin vertainen äänioikeus kuin
1856: pienille, mikä kuitenkin on aivan väärin, sillä minä olen varma siitä,
1857: että pieniviljelijät, ollen köyhää maksuvelvollista kansaa, eivät ke-
1858: vytmielisesti menettele enempi muitten, kuin omankaan omaisuu-
1859: tensa kanssa.
1860:                       Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1861: 
1862:     Voin sanoa, että pieniviljelijä on rehellisin mies mitä Suomessa
1863: voi olla. Jos hänellä on yksikin manttaaiiäyri maksettava, niin on
1864: hän rasituksiin katsoen yhtä varovainen kuin isommatkin maksa-
1865: jat, - jonka vuoksi on kokonaan loukkaavaa häntä polkea. Suomen
1866: maalaisliiton jäsenenä lausun suurimman paheksumiseni tämän py-
1867: kälän johdosta.
1868: 
1869:     Ed. N i s s i n e n: Tämä mietintö on vienyt paljon aikaa edus-
1870: kunnalta, enkä minä puolestani ollut aikonut tätä aikaa lausunnol-
1871: lani kuluttaa ja jatkaa tätä jo ennestään liian pitkäksi käynyttä
1872: keskustelua. Mutta ed. Pärssinen on täällä kiivaasti käynyt muiden
1873: puolueiden naisten kimppuun ja tahdon minä sen johdosta tässä lau-
1874: sua vain muutaman sanan.
1875:     Meillä nuorsuomalaisilla naisilla ei ole eri ohjelmaa kunnallisissa
1876: asioissa kuin on meidän ryhmämme miehillä. Kannatamme siis
1877: kunnallisissa asioissa nuorsuomalaista ohjelmaa ja erityisesti tässä
1878: nyt k o 1 m a t t a v a s t a 1 a u s et t a, jossa on ehdotettu yhtä-
1879: läiset oikeudet naisille kuin miehillekin. Mitään erityisiä etuoikeuk-
1880: sia emme me pyydä.
1881: 
1882:     Ed. Käki koski: Ed. Pärssiselle minä vain lausun lyhyesti
1883: että meillä suomalaisen puolueen naisedustajilla ei ole ollut mitään
1884: aihetta nostaa hätähuutoa tässä evästyskeskustelussa, joka muu-
1885: tenkin on muodostunut niin pitkäksi, että se huomattavasti viivyttää
1886: tekeillä olevan lain valmistumista. Meidän ryhmämme edustajat
1887: kunnallisvaliokunnassa ovat esiintyneet siksi valppaasti ja tarmok-
1888: kaasti, että mietintö tärkeimmässä periaatteellisessa kohdassa on
1889: laadittu suomalaisen puolueen ohjelman mukaan: yleinen ja yhtä-
1890: läinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin, köyhälle niinkuin
1891: rikkaalle. Olkoon, että kaksi edustajaa on lausunut epäilyksiä siitä,
1892: onko lakiehdotus nykyisessä muodossaan kyllin kypsä ratkaista-
1893: vaksi. Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että puolueemme, asiaa
1894: lopullisesti ratkaistaessa, aikoisi poiketa puolueen ohjelmasta: ylei-
1895: nen ja yhtäläinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin. Näin
1896: ollen edustajain Pärssisen ja Lehtisen hyökkäykset meitä kohtaan
1897: olivat aivan aiheettomat ja minun ymmärtääkseni - suotakoon
1898: anteeksi, jos sanon - lausutut kokonansa agitatoorisessa tarkoi-
1899: tuksessa.
1900: 
1901:     Ed. T a i n i o : Näille oikeistolaisille sietää sanoa pari sanaa,
1902: vasemmistolaiset eivät sitä kuitenkaan enää kaipaa. Ei terveet tar-
1903: vitse parantajaa, vaan sairaat.
1904:     Sosialistien vastalausetta en ryhdy puolustamaan, eikä se puo-
1905: lustusta kaipaa, eikä se puolustus myöskään mitään hyödyttäisi.
1906: Sillä onhan tässä kysymyksessä luokkavastakohdat, porvariston
1907:                      Kunnallislainsäädännön uuditus.               655
1908: 
1909: luokkaedut, ja silloin on aivan turhaa koettaa vedota minkään-
1910: laisiin järkisyihin jai oikeusnäkökohtiin. Porvaristo aina puolustaa
1911: luokkaoikeuksiaan villin, haavoitetun pedon tavalla. Ja näin ollen
1912: ei ole ihmettä, joskin esim. keskusta tässä asiassa on havainnut men-
1913: neensä pitemmälle kuin sen luokkaetuoikeudet oikeastaan sallisivat.
1914: Siten on sosialidemokraattinen ryhmä aivan voimaton vastalausei-
1915: neen ja - oikeusperiaatteineen. Oikeusperiaatteilla ei ole mitään
1916: merkitystä luokkataistelussa, siinä määräävät ainoastaan voimasuh-
1917: teet. Voimasuhteet täällä eduskunnassa ovat tällä kertaa meille epä-
1918: edulliset. Mutta jos keskustan suunnittelema taantumus pääsee val-
1919: taan, niin tapahtuu muutos. Voimasuhteet kääntyvät silloin sosiali-
1920:  demokraateille edullisiksi, vaikka se tulee tapahtumaan eduskunnan
1921:  ulkopuolella. Keskustan ja nykyisen kokoomushallituksen pitäisi
1922:  muistaa, millä tavalla, mitä keinoja käyttäen ja millä häpeällä
1923:  Bobrikoffin aikuinen myöntymyssenaatti ajettiin pois hallituksesta.
1924:  (Puhemies lyö vasaralla pöytään.)
1925:      Se temppu saattaa uudistua vielä, mutta jos se uudistuu, se uudis-
1926:  tuu tehokkaammin, ja silloin ei ehkä enää auta jo koeteltu keino
1927:  kansanvaltaisuuteen vetoamalla koettaa päästä uudelleen valtaan.
1928:      On valitettu, että on käytetty liian paljon puhevuoroja tässä
1929:  evästyskeskustelussa. Mutta tässä ei ole keskusteltu vielä edes
1930:  tarpeeksikaan, sillä se skandaali, miksi tiistainen istunto muodostui,
1931:  ennen kuulumaton skandaali kaikkien maiden parlamenttarisessa
1932:  elämässä ....
1933: 
1934:     P u h e m i e s : Pyytäisin kehoittaa puhujaa käyttämään vähän
1935: sopivampia sanoja. Me voimme joutua liian pitkälle, jos emme
1936: tarkkaan varo ja valitse sanojamme, voimme joutua ulkopuolelle
1937: sitä arvokkaisuutta ja sopivaisuutta, jota valtiopäiväjärjestys vaatii.
1938: 
1939:     Ed. T a i n i o : Asia vaatii oikean nimensä.
1940: 
1941:     P u h e m i e s : Puhemiehen kehoituksia vastaan ei sovi väitellä.
1942: 
1943:     Ed. Tainio: Minä uudistan, että se oli skandaali, sillä mik-
1944:  sikään muuksi ei voi sanoa sellaista menettelyä, että suuri puolue
1945:  kolme kuukautta jälkeen vaalien luopuu ohjelmastaan, törkeästi
1946:  pettäen valitsijansa,
1947: 
1948:     Puhemies:         Järjestykseen!
1949: 
1950:     Ed. T a i n i o : - unohtaa kaiken rehellisyyden, kaiken ihmi-
1951:  syyden, tarjoo todellakin kansalle kiviä leivän asemasta. Jos meidän
1952:  suomalaisessa pikkuporvaristossamme olisi pikkusenkin moraalista
1953:  rohkeutta, niin se kieltäisi kannatuksensa sellaiselta puolueelta,
1954: 656                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
1955: 
1956: 
1957: joka turmelee maassamme kaiken julkisen moraalin, joka antaa
1958: aih~tta luulla, että poliittisessa elämässä kaikki keinotovat luvallisia
1959: määrättyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Se ei ole skandaali
1960: ainoastaan tässä eduskunnassa, vaan se asettaa liian epäedulliseen
1961: valoon kaikki siveyskäsitteet koko maassa. Ja minä luulen, että jos
1962: löytyisi porvaristossamme muutamia rohkeita, tarmokkaita, siveellisiä
1963: miehiä, jotka rohkenisivat tällä kertaa heittää taisteluhansikkaansa sitä
1964: puoluetta vastaan, niin meillä suomettarelainen puolue olisi saanut
1965: kuoliniskun. Sillä eihän täällä yksikään ainoa ole rohjennut nousta
1966: kiivaaseen vastarintaan niitä näkökohtia, niitä taantumuksellisia
1967: näkökohtia vastaan, joita puolueen tuuliviiri Gebhard pantiin täällä
1968: esilletuomaan jonkunlaisena koetepallona, kuinka suuren suuttu-
1969: muksen ja inhon myrskyn moiset taantumusyritykset herättävät
1970: ja synnyttävät. Senaattori Paasikiven lausunto siinä asiassa ei
1971: millään tavalla periaatteessa poikennut ed. Gebhardin lausunnosta.
1972: Se oli ainoastaan jonkunlaista selitystä, se oli yritys pelastaa se,
1973: mikä pelastettavissa oli, mutta sellaisten tyhmyyksien jälkeen ei
1974: enää mitään ole pelastettavissa.
1975:      Ed. Turkia aivan oikein sanoi, että keskustan ainoana päämääränä
1976: on ollut päästä valtaan, Sen johtaja on myöskin sen tunnustanut.
1977: Valtaan pääsemiseen on kaksi tietä: pistimet vasoin kansan tahtoa
1978: tai kansan tahto vastoin pistimiä. Keskusta koetteli useita vuosia en-
1979: nen suurlakkoa pistimiä vastoin kansan tahtoa, koetti hallita niitten
1980: välityksellä. Eräs tunnettu valtiomies on kuitenkin lausunut, että
1981: pistimiin on hyvä nojautua, mutta niillä on paha istua. Ja se istu-
1982: minen kai kävi mahdottomaksi. Sen jälkeen sama puolue koetti, eikö
1983: se voisi petollisilla lupauksilla (Vasaranlyöntejä!), jesuiittain keinoja
1984: käyttäen päästä valtaan kansan suosion nojalla. Sekin osottautui
1985: mahdottomaksi. Ei niin paljo sen takia, että ohjelma olisi ollut huono,
1986:  minkä mainittu puolue itselleen laati - ohjelmahan oli sangen
1987: kansanvaltainen -, mutta se ei saavuttanut kansan luottamusta
1988: sentakia, että kansalla ei ollut mitään luottamusta sen ohjelman
1989: laatijoihin. Kansan syvät kerrokset tiesivät, että tuo on vaan petos-
1990:  yritys, tuo on verkko, jolla meitä koetetaan pyydystää tukemaan
1991:  sellaisia tarkoitusperiä, jotka ovat jyrkästi ristiriidassa kansanval-
1992:  taisuuden kanssa. Nyt kun havaittiin tämäkin keino pettäväksi, nyt
1993:  se puolue pyrkii uudelleen valtaan pistimien nojassa ja aikoo tur-
1994:  vautua politiikkaan, jota sanottiin duumassa sattuvasti kaulaliina-
1995:  politiikaksi. Mutta siihen menee aikaa, ennenkuin kaikki kansan-
1996:  valtaisuuden rehelliset puolustajat tässä maassa on hirtetty. Sitä
1997:  ennen tapahtuu sellaisia ihmeitä, että keskustan pitäisi säikähtää
1998:  niitä mielessään kuvittelemastakin. Ja jos te hirtätte sosialidemo-
1999:  kraatit johtomiehineen, niin te ette koskaan hirtä kansanvaltaisuuden
2000:  periaatteita. Te ette koskaan hirtä niitä vapauden ja oikeuden
2001:  vaatimuksia, jotka joka päivä tunkeutuvat julki alikerroksista yli-
2002:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                 657
2003: 
2004: 
2005: kerrokseen. Mutta ne, ne oikeus- ja vapausvaatimukset, ne vielä
2006: kerran hirttävät teidät (Vasemmistosta: Hyvä!).
2007:     Suomettarelainen puolue pyrkii Suomen vanhoillisimmaksi puo-
2008: lueeksi ja se on siinä onnistunut. Se saisi sangen hyvin istua tänne
2009: äärimmäisen oikeiston joukkoon huolimatta siitä pienestä perhe-
2010: riidasta, mikä herra Gebhardilla on oikeiston kanssa tukkiyhtiöitten
2011: oikeuksiin nähden - pientä perheriitaahan se vaan mahtanee olla.
2012: Syyt myöskin, miksi keskusta pyrkii äärimmäiseen oikeistoon, ovat
2013: selvät. Sehän tietää, että ainoastaan äärimmäinen vanhoillinen kat-
2014: santokanta ja politiikka saattavat nauttia Stolypinin ja muiden Ve-
2015: näjän taantumusmielisten ja mustasotnialaisten hyväksymistä ja
2016: suosiota.
2017:    Puhemies :         Järjestykseen!
2018: 
2019:     Ed. T a i n i o : Taantumusmielisten suosiota keskusta tavoittelee,
2020: se on päivän selvä.
2021:     Tähän käsitykseen antaa aihetta vielä eräs sangenkuvaava seikka.
2022: Kun perustettiin nykyinen kokoomus-senaatti, kirjoitettiin Suo-
2023: mettaressa, että tämän jälkeen suomalaisella puolueella ei ole toivoa
2024: koko ohjelmansa toteuttamisesta. Tällä tahdottiin uskotella, että
2025: heidän täytyi tinkiä jotakin vaatimuksistaan, pysyäkseen hyvässä
2026: sovussa oikeiston kanssa. Tiistai-iltana he osoittivat sangen varo-
2027: mattomasti, että tällaiseen väitteeseen ei ollut laisinkaan aihetta.
2028: Sillä nyt he itse ovat osoittaneet, että he vapaaehtoisesti, ilman
2029: pienintäkään pakoitusta itse luopuvat ohjelmastaan ja luopuvat
2030: siitä niin suuressa määrässä, että he tulevat vanhoillisemmiksi kuin
2031: kaikista rahavaltaisimmat ruotsikot, vanhollisemmiksi kuin ed.
2032: Wichmann.
2033:     Koska kerran tulin maininneeksi ed. Wichmannin, niin hänen
2034: suomenkielinen lausuntonsa osoitti myöskin, että kielikiista on
2035: jo loppuun suoritettu SuomeSsa. Ruotsikot puhuvat suomea silloin,
2036: kun se on heille edullista, ja suomettarelaiset puhuvat ruotsia silloin
2037: kun se on heille edullista, - jolleivat vaihda sitä ryssään. (Voi
2038: surullista Suomea, jolla on sellainen kansallismielinen puolue! Jollei
2039: Suomen kansallisuudella ja Suomen kansalla olisi parempaa turvaa,
2040: niin perikatoon tuomittu se olisi).
2041:       Suomettarelaisten menettely muuten osoittaa myöskin, että he
2042: eivät aikone enää tehdä tiliä valitsijoilleen toiminnastaan eduskun-
2043: nassa. Ed. Tokoin lausunto siinä suhteessa oli aivan paikallansa,
2044:  että suunnitteluja täytyy olla siihen suuntaan, että nykyinen vaali-
2045: laki tullaan muuttamaan, sillä eiväthän uskaltane, niin julkeita
2046: kuin mahtavat ollakin, uskaltaa käydä pystypäin, avoimin silmin
2047:  tekemään valisijoilleen tiliä moisesta petoksesta.
2048:     P u h e m i e s : Järjestykseen!
2049:                                                                 42
2050: 658                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2051: 
2052: 
2053:     Ed. Tainio : Ja jos joutuisivat siitä tekemään tiliä nyt, niin
2054: sen puolu~n edustajaluku supistuisi korkeintaan tusinaksi. Siksi
2055: ankara täytyy sittenkin senkin puolueen jäsenten arvostelukyky
2056: olla. Niitten ainakin täytyisi vaihtaa henkilöitä; ainakin niiden täy-
2057: tyisi panna ed. Gebhard tutkimaan teorioja kamarissaan ja kehitty-
2058: mään uudelleen kansanvaltaiseksi.
2059:     Ed. Wichmann ynnä eräät toiset ovat väittäneet, että syvimmät
2060: pohjakerrokset olisivat kehittymättömiä vastaanottamaan tätä
2061: reformia, ja on sanottu että tarvittaisiin siihen kansakoulun laajempi
2062: vaikutus j. n. e., enemmän sivistystä, ennenkuin tämä reformi onneksi
2063: Suomen kansalle koituisi. Minulla on ollut tilaisuus seurustella
2064: porvaripiireissä sangen paljon ja minä olen havainnut ihmeekseni
2065: että siellä, jos missä, on mitä suurin yhteiskunnallinen tietämättö-
2066: myys vallalla. Sosialidemokraatit ja yleensä köyhälistö eivät uskaltane
2067: ylpeillä yleissivistyksellään, sehän ei ole suuri ja sehän ei voi olla
2068: suuri, katsoen siihen kuntoon, jossa meidän koululaitoksemme on
2069: ollut. Mutta on pantava merkille tämän seikan yhteydessä, että
2070: juuri sosialidemokraatit ovat olleet ensimmäiset ja kiivaimmat
2071: vaatimaan koulupakkoa; porvaristo on sitä yksimielisesti aikanaan
2072: vastustanut. Ja vaikka köyhälistön yleissivistys-pohja onkin ver-
2073: rattain alhainen, niin sen yhteiskunnallinen sivistys on verrattomasti
2074: korkeampi kuin porvariston keskimääräinen yhteiskunnallinen sivis-
2075: tys. Minä en puhu teistä herroista edustajista täällä, porvariston
2076: kukista, sen loistavimmista kyvyistä, vaikka, jos minä sitä pidän
2077: silmällä, niin eivät ne aina sangen loistavia ole (Naurua). - Sellaisia
2078: kuin istuu täällä vasemmistossa, saattaisi lähettää eduskuntaan
2079: kymmenintuhansin; ne eivät ole mitään sosialidemokratian tai köyhä-
2080: listön kukkia; ne on valittu hujan hajan, ne voisi ottaa sieltä melkein
2081: arpomalla. - Ja tämä porvariston yhteiskunnallisen sivistyksen
2082: puute, se on meidän suurin vikamme. Se on mädättänyt nykyisen
2083: kunnalliselämän siksi homehtuneeksi, siksi ummehtuneeksi kuin se on.
2084: Suurkaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, valtuustojen jäsenet vielä
2085: ovat sangen intelligenttejä ihmisiä, mutta niiden valitsijat eivät
2086: ymmärrä kunnallisesta elämästä, ei tuon taivaallista; se minulla
2087: on ollut tilaisuus monta kertaa huomata. Eivätkä ne seuraa yhteis-
2088: kunnan asioita, ei millään tavoin. Ne ovat niin kokonaan kiintyneet
2089: omaan elinkeinoelämäänsä ja ylpeilevat siitä asemasta, jonka heille
2090: raha ja rikkaus ovat tuottaneet, etteivät ole katsoneet tarpeelliseksi
2091: ja välttämättömäksi nähdä lainkaan suurempaa vaivaa kunnallisiin
2092: ja yhteiskunnallisiin asioihin perehtyäkseen. Ja jos he tottakin olisi-
2093: vat perehtyneet näihin asioihin, niin pitäisihän heidän luottaa
2094: sivistyksen suurempaan voimaan myös valtuustoissa, ja luottaa
2095: siihen, että he voivat vaikuttaa sosialidemokraatteihin ja yleensä
2096: köyhälistön edustajiin sillä tapaa, ettei kunnalliselämä pääse tur-
2097: meltumaan, ettei siinä tulla tekemään tuhmuuksia. Mutta jollei
2098:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                659
2099: 
2100: heillä sitä luottamusta ole, niin sen täytyy johtua yksinomaan siitä,
2101: ettei heillä ole edellytyksiä saavuttaa sellaista vaikutusvaltaa ja
2102: sellaista asemaa. Ja se taas ei voi johtua muusta kuin velttoudesta,
2103: välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä. - Hyvät herrat!
2104: Kohottakaa te porvariston yhteiskunnallinen sivistys samalle asteelle
2105: kuin on köyhälistön, niin silloin me olemme onnellisessa asemassa.
2106:      Nuorsuomalaisista jäänee riippumaan sangen suuressa määrin,
2107: saaneeko tämä tärkeä reformi toteutua; minä nim. pidän varmana,
2108: että keskusta tulee luopumaan omasta kannastaan, jollei se säikähdä
2109: valitsijoitaan, jos sen odotukset pettyvät jossain määrin sen suhteen,
2110: mitä kansa tulee moisesta keikausyrityksestä sanomaan. Minun
2111: käsittääkseni koko vasemmisto tulee kaikin keinoin pyrkimään
2112: siihen, että tämä reformi saataisiin toteutumaan mahdollisimman
2113: pian, jo tällä istuntokaudella. Jollei sitä saada toteutumaan sellaisena
2114: kuin se esiintyy mietinnössä, niin se toteutettakoon sellaisena kuin se
2115: esiintyy nuorsuomalaisten laatiman vastalauseen mukaan. Kansa
2116: ei tule olemaan tuohon uuteen kunnallislakiin tyytyväinen, se on
2117: selvä. Mutta se tulee olemaan tyytyväisempi kuin jos sille ei annet-
2118: taisi mitään. Ja kun pelätään, että eduskunta tullaan hajottamaan
2119: 'joko Nevan-sillan miljoonien takia- tai ehkäpä porvaristo myöntää
2120:  ne yksimielisesti - tai sen välikysymyksen johdosta, joka täällä on
2121:  tehty Suomen asiain esittelyjärjestystä koskevan laittoman muu-
2122:  toksen johdosta, niin olisihan tärkeätä ajaa ainakin tämä reformi
2123:  lävitse, sitä tärkeämpää, kuin tiedetään, kuinka voimakkaan vastarin-
2124:  nan uusi bobrikoffilaisjärjestelmä saattaa nostattaa kunnallisessa
2125:  elämässä.      Jos meidän kunnallishallintomme läpi läpeensä ovat
2126:  kansan hallussa, jos niihin köyhälistökin tulee saamaan osansa
2127:  mukaisen, lähipitäen sen mukaisen, vaikutusvallan, niin silloin myös
2128:  vastarinta uusia venäläistyttämisyrityksiä vastaan tulee paljon
2129:  voimakkaammaksi, tulee voittamattomaksi. Sillä juuri kunnallis-
2130:  elämän kautta avautuu tilaisuus, verraton tilaisuus pitää vireillä
2131:  kansassa isänmaallista henkeä, pitää vireillä itsepuolustuskykyä
2132:  ja innostusta. Tässä on siis kysymys, ei ainoastaan luokkaeduista
2133:  eikä ainoastaan köyhälistön pyrkimyksestä valtaan, vaan tässä on
2134:  kysymys yleisisänmaallisista eduista. Ja vaikkakaan kansa ei tulisi
2135:  olemaan yleensä tyytyväinen siihen reformiin, mikä nuorsuomalaisen
2136:  puolueen ohjelman perusteella saadaan, niin tulisi se kuitenkin jossain
2137:   määrin tyyntymään, se tulisi sittenkin vaikuttamaan laajoihin
2138:  pohjakerroksiin virkistävästi, elähyttävästi, ja sen kautta meidän
2139:   kansamme itsepuolustuskyky verrattomasti kohoaisi, samalla kuin
2140:   tämän uuden aineksen esiintymisen kautta porvariston itsensä
2141:   täytyisi vilkastuttaa omia harrastuksiaan ja pyrintöjään tällä alalla.
2142:   Kun se joutuisi kilpailemaan köyhälistöaineksen kanssa kunnallisen
2143:   elämän alalla, silloin täytyisi sen havahtua siitä välinpitämättö-
2144:   myydestä, siitä herpoarnisesta, missä se tähän saakka on ollut, ja
2145: 660                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2146: 
2147: 
2148: vasta sen kautta ja sen jälkeen me pääsisimme terveempiin, parempiin
2149: yhteiskunnallisiin- olösuhteisiin.                   ·
2150: 
2151:     Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Onnittelen suurta valiokun-
2152: taa tämän evästyskeskustelun johdosta. Onhan siinä ravintoa mo-
2153: neksi viikoksi. Ja erittäinkin tahtoisin lausua mielipahani siitä,
2154: etten minä saa istua siellä asioita harkitsemassa, kun olen kuullut
2155: ne asialliset ja valaisevat lausunnot, joita edustajat Pärssinen ja
2156: Tainio ovat esittäneet. Ne ovat todellista jälkiruokaa! (Vasemmalta:
2157: Siksi ne on aijottukin!). Mutta koska täällä on pitkin aikaa puhuttu
2158: lehtereille, niin minäkin tahtoisin lausua pari sanaa.
2159:     Ensiksikin täällä on valitettu, ettei köyhänapua nauttiville ole
2160: annettu äänioikeutta, ja että tämä muka on ristiriidassa sen kanssa,
2161: mitä suomalaisen puolueen ohjelmassa sanotaan siitä, ettei kukaan
2162: saa varattomuutensa takia olla estetty tästä oikeudesta. Mutta
2163: pyytäisin ilmoittaa, että tässä ei ole kysymys varattomuudesta. Jos
2164: nämä köyhänapua nauttivat saavat elatuksen lisää joltakin muulta
2165: kuin kunnalta, niin ei se estä heitä äänioikeuttaan käyttämästä.
2166: Mutta se, että saavat apua juuri siltä laitokselta, jonka yhteisiä
2167: asioita he sitten tulisivat käsittelemään, on tässä ratkaiseva.
2168:     Toiseksi pyytäisin huomauttaa vasemmistolle, että jos se tahtoo
2169: näillä valtiopäivillä tälle lakiehdotukselle Eduskunnan kannatuksen,
2170: niin sillä ei ole muuta neuvoa kuin jättää pitkät puheensa ja joka
2171: kohdassa yhtyä kannattamaan suomalaisen puolueen ehdotusta.
2172:  (Vasemmalta hälinää ja huudahdus: Vai niin!) Sen omalla ehdotuk-
2173: sella ei ole pienintäkään toivoa päästä läf>i. Niin on asia. Tämä selit-
2174: tää sen silmittömän raivon, mikä tässä keskustelussa on ilmennyt
2175: ja mikä nyt viimeksi ed. Tainion lausunnossa puhkesi todelliseen
2176: kukkaan.
2177: 
2178:     Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Den, som varit med om skapandet
2179: af Finlands nya representation och som gjort det med ett fast för-
2180: troende tili de goda, de uppehållande krafterna i folkkaraktären,
2181: frestas att blifva pessimist, då han nödgas åhöra andraganden ut-
2182: märkta utaf den hänsynslösa intolerans och den häjdlösa smädelse-
2183: lusta gentemot olika tänkande, som präglat senast hr Tainios utta-
2184: lande. Tili hr Tainio själf vill jag endast säga: De starka ljuden och
2185: de braskande orden imponera icke på människor med åtminstone
2186: ett minimuru af själsodling.
2187: 
2188:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2189:                       Kunnallislainsäädännön uudistus.            661
2190: 
2191: 
2192:                  B) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
2193:    Keskustelu:
2194:      Ed. E s t 1 a n d e r : Det kan icke vara någon anledning för
2195: mig att i detta skede af ärendets behandling ingå på en granskning
2196: af de särskilda stadganden, som i förevarande lagförslag ingå och
2197: som utan .tvifvel tili stor del äro sådana, att de skulle påkalla icke
2198: allenast granskning utan äfven gensaga. J ag vill i detta sammanhang
2199: fästa uppmärksamheten endast vid en viktig omständighet, där det
2200: synes mig, att utskottets utredning är bristfällig. Den lag, som
2201: här är föreslagen beträffande stadskommunerna, upphäfver den nu
2202: gällande förordningen af den 8 december 1873. Utskottet synes emel-
2203: lertid, såvidt jag kan finna, icke hafva i alla afseenden beaktat i
2204: hvad mån de för borgerskapet utfärdade privilegierna af 23 febr.
2205: 1789 komme att genom den af utskottet föreslagna lagen beröras.
2206: Uti en reservation å pag. 212 har visserligen framhållits, att denna
2207: omständighet borde närmare utredas, men såvidt jag har kunnat
2208: finna, har denna sak icke från utskottets sida egnats annan uppmärk-
2209: samhet än att utskottet å pag. 4 säger, att enligt utskottets upp-
2210: fattning här ifrågakommande stadganden uti borgerskapets privilegier
2211: äro genom Kejserliga Förordningen af den 8 december 1873, af
2212: samma dag som kommunallagen för städerna, upphäfda. Det synes
2213: mig likväl som om denna utredning icke vore tillräck11g att öfvertyga
2214: någon i lagfarenhet bevandrad om detta sakförhållande. J ag skall
2215: anhålla att få en stund här uppehålla mig vid frågan, i hvad mån
2216: borgerskapets privilegier verkligen blifvit upphäfda genom den
2217: sagda förordningen af 1873, och i hvad mån de beröras af den nu
2218: föreslagna lagen.
2219:      Enligt detta förevarande lagförslag skulle stadskommunerna
2220: utöfva beslutanderätt genom fullmäktige och genom fullmäktige
2221: till förstärkt antal. Den beslutanderätt, som sålunda uppdragits
2222: åt dessa fullmäktige, omfattar jämväl taxering. Uti IO §, där dessa
2223: förhållanden beröras, stadgas emellertid icke skattepliktighet för
2224: medlemmar af stadskommun såsom förutsättning eller villkor för
2225: rätt att välja fullmäktige, med andra ord skattepliktigheten göres
2226: icke till villkor för rätt att utöfva den beskattningsbefogenhet som
2227: tillkommer kommunen. Granskar man emellertid ur historisk syn-
2228: punkt uppkomsten af ett borgarestånd, så finner man, att grunden
2229: för detta stånd, såsom uppbärande och åtnjutande särskilda privi-
2230: legier, nämligen egen jurisdiktion och egen administration genom
2231: rådstufvurätt och magistrat, samt grunden för dessa ·privilegier
2232: utgjorde den skatt, hvilken af de i stadssjälfstyrelsen delaktige
2233: erlades. Härmed i samband stod oskiljaktigt den själfbeskattnings-
2234: rätt, som tillkom städerna och som skulle utöfvas för tillgodoseende
2235:  af dessa och öfriga å stadens drätsel ankommande »allmänna och nödiga
2236: 662                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2237: 
2238: 
2239: behof>>. Till denna själfbeskattning hörde åter att den berättigade,
2240: den som ~kulle vara medlem af den själfbeskattande korporationen
2241: också själf droge skatt och borgerlig tunga. Då det i borgerskapets
2242: privilegier tillerkännes borgeskapet rätt att >>taxeras af sina egna
2243: medlemmar,>> så betyder detta, att de, som skulle betala skatt,
2244: också själfva egde bestämma densamma. Dessa grundsatser äro
2245: genomgående, på sätt jag redan antydde, i borgareståndets och
2246: stadskommunernas hela äldre historiska utveckling. Den finnes
2247: klart angifven just i de för >>Rikets borgerskap och Städerne i all-
2248: mänhet>> utfärdade privilegierna af den 23 februari 1789, särdeles
2249: uti deras 3 och 6 §§. Den 3 § lyder i detta afse ~nde, som följer: >>Äfven
2250: vil Kongl. Maj:t i Nåder hafva samtelige Rikets Borgerskap och
2251: Städerne än ytterligare försäkrade om et orubbadt bibehållande
2252: af theras rättighet at föreslå Borgmästare och välja Rådman, at anta-
2253: ga mindre Betjening, at taxeras af egne Medlemmar och at förvalta
2254: Städernes enskilte Cassor, alt som hittils vanligt varit; dock så att
2255: the må vara tilräckelige och förslå til allmänna och nödiga behof.>>
2256:      Det står utom hvarje tvifvel, att detta stadgande hvilar på den
2257: åskådning, att inom en kommun, ett samfund med borgerlig själf-
2258: styrelse, de, hvilka själfva voro fritagna från bidrag till det gemen-
2259: samma, icke heller egde bestämma om de skattdragandes utskylder.
2260:      Emellertid har den uppfattningen försports, att då nu gällande
2261: kommunallag for stad af den 8 december r873 antogs och i samband
2262: härmed genom en liktidig särskild förordning stadgades att >>den
2263: borgerskapet och städerna härförinnan tillförsäkrade rättigheten att
2264: föreslå borgmästare och välja rådman, att antaga mindre betjäning,
2265: att taxeras af egna medlemmar och att förvalta städernas enskilda
2266: kassor, dock så att de må vara tiliräckliga och förslå tili allmänna
2267: och nödiga behof, skall hädanefter orubbad tillkomma stadskommu-
2268: nernas samtliga vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, att
2269: säger jag, då denna författning antogs, härmed äfven skulle öppnats
2270: möjlighet för lagstiftning i det syfte, som nu förevarande lagförslag
2271: innebär. Utskottet har, såsom jag redan erinrat om, också gjort sig
2272: till tolk för en dylik uppfattning. Det hade emellertid varit skäl
2273: för utskottet att ur landtdagshandlingarna vid r872 års landtdag
2274: och där tilikomna beslut söka vinna upplysning om verkliga inne-
2275: börden af den då skedda lagändringen. Af denna författning den 8
2276: december r873, som jag här tili dess innehåll uppläst, följer inga-
2277: lunda, att grundvalen för privilegierna i afseende å själfstyrelse,
2278: hvilka alltjämt bestått och utgjort s. a. s. substratet för hela den
2279: kommunala själfstyrelsen i stad, skulle hafva upphört att finnas
2280: tili. Ur kommunalförordningen af den 8 december r873 framgår,
2281: att >>samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personer» äfven
2282: skola vara skattdragande. Det står således fast, att den då antagna
2283: kommunallagen för stadskommunerna intager den ståndpunkt,
2284:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                663
2285: 
2286: att samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personer också
2287: skulle vara skattedragande. Det är visserligen sant, att förordningen
2288: af den 8 december 1873 angående kommunalförvaltningen i stad
2289: är tillkommen med ständernas bifall och kan genom deras medverkan
2290: ändras utan att grundlagarna däraf nödvändigtvis behöfva beröras.
2291: Men detta gäller icke denna författning i alla dess delar. Ty liksom
2292: den i vissa afseenden för sin tillkomst var beroende af borgerskapets
2293: privilegier, likaså är den det med afseende å vissa ändringar däri.
2294:     En undersökning af förfarandet vid 1872 års landtdag gifver
2295: enligt min uppfattning vid handen, att genom de ändringar, som
2296: då vidtogos i privilegierna, icke afskaffades den gamla grunden
2297: för desamma, nämligen skatteskyldigheten, och att denna grund
2298: allt fortfarande med privilegii-hälgd gäller. J ag skall he att få i
2299: detta syfte uppläsa några utdrag ur de vid denna landtdag tillkomna
2300: handlingar.
2301:     Uti propositionen angående lag om kommunalförvaltningen i
2302: stad till 1872 års landtdag heter det: •>För att afhjälpa ofvannämnda
2303: (i propositionen antydda) behof af en kommunalstadga för städerna
2304: har H. K. M., under förbehåll, att borgerskapet medgifver de uti
2305: 3 § af Kongl. Försäkran till borgerskapet och städerna af den 23
2306: februari 1789 omförmälda privilegii-rättigheters utsträckning till
2307: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmar, hvarom särskild
2308: nåd. prop. kommer att ständerna föreläggas, velat till ständernas
2309: grundlagsenliga behandling öfverlämna det ofvan åberopade förslaget,
2310: så lydande: - - •>
2311:     I det betänkande som kommunalutskottet härom afgaf heter
2312: det: •>I våra kommuner har af ålder den grundsats varit rådande, att
2313: hvarje medlem eger utöfva rösträtt i förhållande till det skattebelopp,
2314: hvarmed han bidrager till fyllandet af kommunens behof.•> Och
2315: i svaret konstatera ständerna, att jämväl propositionen uppbäres
2316: af den uppfattning, att •>likställdhet i kommunala rättigheter och
2317: förpliktelser är den nödvändiga förutsättningen för en verklig kom-
2318: munal själfstyrelse.•>
2319:     Af direktare intresse för denna fråga är den behandling, som kom
2320: den nåd. prop. om ändring af borgerskapets privilegier till del.
2321: Lagutskottet framhöll, att borgerskapet borde särskildt gifva
2322: sitt medgifvande, samt att ändrigen berörde såväl 3 som 6 §
2323: af ifrågavarande privilegier. I den ingress, hvarmed den af landtdagen
2324: antagna författningen försågs, intogs också detta, och dessutom
2325: infördes på lagutskottets förslag i själfva författningen följande ord:
2326: •>vid rådshusstämma röstberättigade medlemmar»; hvarmed man
2327: åsyftade att klargöra, att ändring i privilegii-stadgandena hade
2328: afseende å den nya kommunalförfattningen. I ständernas svar å
2329: propositionen framhölls därför, hurusom i prop. säges, att författnings-
2330: förslaget 1>är öfverlämnadt till ständernas grundlagsenliga behand-
2331:                       Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2332: 
2333: 
2334: ling, under förbehåll, att borgerskapet medgåfve de i 3 § af sagda
2335: Kongl. Försäktan omförmälda privilegii-rättighetersutsträckning tili
2336: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmaD>. I svaret säges ännu
2337: vidare: »Den ordalydelse, som det nödigt ansedda stadgandet skulle
2338: erhålla enligt prop. antyder icke det nära sammanhanget emellan
2339: detsamma och den åsyftade författningen angående kommunal-
2340: förvaltning i stad, samt innebär därför en viss tvetydighet däri,
2341: att den ifrågasatta grundlagsändring, med denna lydelse, kunde
2342: ega rum, äfven om den nya lagen angående städernas kommunal-
2343: förvaltning icke komme tili stånd. Denna tvetydighet kan enligt
2344: ständernas tanke fullständigt häfvas genom insättandet af de an-
2345: märkta orden »vid rådhusstämma», förmedelst hvilket tillägg det
2346: i förslaget begagnade uttrycket »röstberättigade>> också skulle erhålla
2347: en sakenlig närmare bestämning, samt sambandet emellan själfva
2348: grundlagsändringen och den blifvande förordningen om kommunal-
2349: förvaltning i stad blefve bevardt. . . Af samma orsak anse ständerna
2350: det vara af synnerlig vikt, att bägge de förordningar, här omför-
2351:  mälts, samtidigt utfärdas, hälst grundlagsstadgandet i frågan, med
2352:  den af ständerna antagna lydelse, blir tillämpligt endast å sådana
2353: stadskommuner, som omtalas i den nya förordningen angående stä-
2354:  dernas kommunalförvaltning>>.      Landtdagen anhöll därför också
2355: »att H. K. M. ville låta utfärdandet af mernämnda grundlagsändring
2356: icke ske annorlunda än i omedelbart sammanhang med utfärdandet
2357:  af änberörda författning», d. v. s. den nya kommunallagen för stä-
2358:  derna. Som bekant tillgick det äfven på sätt ständerna anhållit.
2359:      Af hvad jag här haft äran anföra synes mig klarligen framgå att
2360:  ändringen i borgerskapets privilegier afsåg och finge afse endast
2361:  den ändring, som skedde genom K. Förordningen af den 8 december
2362:  I873 om kommunalförvaltning i stad, men att den icke kan åberopas
2363:  för sådan ändring i denna författning, som vore stridande mot dessa
2364:  privilegier. Angående förhållandet till § 6 af borgerskapets privi-
2365:  legier förefunnes också särskilda anledningar att uttala sig, men
2366:  skall jag icke nu, då debatten dragit så långt ut, dröja härvid.
2367:      Jag ville endast med det jag här haft äran andraga, framhålla,
2368:  hurusom det synes vara nödvändigt, att stora utskottet åt frågan i
2369:  denna del egnar en beredning, utan hvilken landtdagen icke torde
2370:  kunna skrida till ett afgörande af de i lagförslaget ingående väsent-
2371:  liga och stadskommunerna så nära berörande stadganden.
2372:      Hvad beträffar betänkandet i öfrigt, så är det som jag antydde,
2373:  nog egnadt att i många väsentliga stycken väcka betänkligheter,
2374:  men vill jag vid detta tillfälle nu icke närmare ingå därpå.
2375: 
2376:     Ed. A. R. H e d b e r g : J ag begärde ordet med anledning af
2377: samma fråga, som den af hr Estlander nyss berörda, och efter detta
2378: uttalande kan jag fatta mig kort. Det visar att en utredning af den
2379:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                665
2380: 
2381: berörda frågan hade varit af behofvet påkallad. Af den affattning,
2382: som läses å sid. 4 i utskottets betänkande rörande denna sak, kunde
2383: man få den uppfattning, att utskottet gått till en saklig utredning
2384: af frågan. Så har emellertid icke skett, utan har till och med yrkandet
2385: om införskaffande af grundlagsutskottets utlåtande mötts med ett
2386: afböjande svar. J ag förutsätter, att stora utskottet skall finna
2387: nödigt att egna frågan en beredning, innan den återkommer till
2388: landtdagen, en utredning, som specialutskottet försummat att
2389: prestera. Häraf kan nu emellertid följden blifva, att hela ärendet
2390: väsentligen fördröjes. Så hade ej skett, ifall detta utlåtande tidigare
2391: hade infordrats. 0m därför ett fördröjande nu sker, så är felet förty
2392: icke de borgerligas, som i denna sak sökt och funnit en grop i hvilken
2393: hela ärendet skulle falla, utan främst de socialdemokratiska rep-
2394: resentanternas i utskottet, hvilka icke begagnat sig af det nog i god
2395: tid gjorda yrkandet, att få till stånd en utredning.
2396: 
2397:     Ed. S t e n b ä c k : För min del kan jag icke fullt dela de före-
2398: gående talarenes åsikt om, att rösträttens utsträckande till stads-
2399: kommunernas icke skattskyldiga medlemmar skulle innebära en
2400: ändring af borgerskapets och städernas privilegier. Forordningen
2401: af den 8 december 1873, hvarigenom 3 och 6 paragraferna uti Kongl.
2402: Försäkran af den 3 februari 1789 ändrades därhän, att den städerna
2403: och borgerskapet tillförsäkrade rätten att föreslå borgmästare,
2404: välja rådman, antaga mindre betjäning, beskattas af egna med-
2405: lemrnar och förvalta städernas kassor, skulle tillkomma städernas
2406: samtliga vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, innehåller
2407: icke några stadganden angående rösträtten vid rådhusstämma, utan
2408: dessa stadganden ingå i nu gällande förordning angående kommunal-
2409: förvaltning i stad, hvilken förordning icke har privilegiihälgd, och
2410: således kan ändras utan att privilegierna behöfva ändras. Emellertid
2411: kunde de ornständigheter, som af Estlander anfördes rörande be-
2412: handlingen utaf dessa förordnigar vid 1872 års landtdag, gifva
2413: anledning till någon tvekan, och är det därför icke ur vägen att stora
2414: utskottet egnar frågan en noggrann pröfning.
2415: 
2416:     Ed. A n t o n H u o t a r i: :: Koska tässä kysymyksessä yleensä
2417: on ollut jo niin pitkä keskustelu, niin toivoisin ettei tätä enää jat-
2418: kettaisi, sillä se kuitenkin tulisi olemaan samaa, mitä täällä jo on
2419: lausuttu maalaiskuntain lain esillä ollessa. Oikeiston taholta esiin-
2420: tuotu veruke, että tässä täytyisi vielä vaatia perustuslakivaliokun-
2421: nan lausuntoa, on kyllä ymmärrettävä, mutta onhan se ruotsalaisten
2422: edustajain vastalauseessa jo lausuttu, joten ei tarvitsisi nyt täällä
2423: sen vuoksi enää aikaa kuluttaa. Ensimäinen puhuja, joka tässä kysy-
2424: myksessä käytti puheenvuoroa, olisi kyllä voinut palkata jonkun
2425: 666                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2426: 
2427: 
2428: lukijan lukemaan valiokunnassa ne vanhojen asetusten säädökset,
2429: jotka hän t-ääUä esitti.
2430: 
2431:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2432: 
2433:       Esitetään
2434:       C.   Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi; ja
2435: 
2436:    D. Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar]es-
2437: tämisestä I5 p. kesäkuuta r8g8 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta-
2438: misesta.
2439:    Kun kumpainenkaan viimemainittu lakiehdotus ei anna aihetta
2440: keskusteluun, lähetetään asia V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti
2441: keskustelupöytäkirjan seuraamana suureen valiokuntaan.
2442: 
2443: 
2444: 
2445:      P u h e m i e s: Kunnallislakien käsittelyn jälkeen pyydän esit-
2446: tää erään ehdotuksen, josta ed. Tainio on puhemiehelle työjärjes-
2447: tyksen 20 §:n mukaisesti tehnyt kirjallisen pyynnön. Ed. Tainio
2448: nim. ehdottaa, >>että Eduskunta päättäisi tehdä sensuun taisen lisäyk-
2449: sen työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät kun-
2450: nallisvaliokunnan mietintöön n:o I, otettaisiin suuressa valiokun-
2451: nassa käsiteltäviksi ihan heti, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä
2452: estä>>.
2453:      Kun valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n mukaan puhemiesneuvoston
2454: tulee ehdottaa työsuunnitelmat valiokuntia varten, pyytää ed.
2455: Tainio, että hänen ehdotuksensa >>lähetettäisiin puhemiesneuvostoon
2456: lausunnon antamista varten ja että puhemiesneuvosto käsittelisi
2457: tämän asian kiireellisenä>>. Nyt on siis vaan kysymys ehdotuksen
2458: lähettämisestä puhemiesneuvostoon.
2459:       Keskustelu:
2460:    Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle anhålla att detta förslag skulle
2461: bordläggas till första plenum.
2462: 
2463:    Ed. P e r t t i 1 ä: Minä pyydän kannattaa ed. Tainion tekemää
2464: ehdotusta.
2465: 
2466:    Ed. Tainio: Ed. Alfthanin pyyntö, että tämä asia jätettäisiin
2467: pöydälle, on sama kuin sen asiallinen hylkääminen, sillä jos se hy-
2468: väksyttäisiin, niin parhaassa tapauksessa saataisiin puhemiesneu-
2469: voston lausunto vasta viikon kuluttua ja silloin tällä minun ehdo-
2470: tuksellani tuskin enään olisi minkäänlaista asiallista merkitystä. Jos
2471:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               667
2472: 
2473: herrat vanhoilliset haluavat minun ehdotukseni tappaa, niin miksei
2474: sitten käyttää rehellisempää keinoa ja suorastaan äänestää sitä vas-
2475: taan, ettei sitä laisinkaan puhemiesneuvostoon lähetettäisi. Se olisi
2476: rehellisintä. Minä käsitän kyllä, että täällä on paljon samanlaisia
2477: kuin ed. Gebhard, jotka toivoisivat, ettei tätä lakiehdotusta tällä
2478: istuntokaudella saataisi hyväksytyksi. Nyt hän sai lämpimän käden-
2479: puristuksen, vaikka hyvin kainossa muodossa ed. Alfthanilta. Herrat
2480: voivat olla sangen tyytyväiset tähän kahdenpuoliseen toistensa ym-
2481: märtämiseen. Mutta annettakoon tämän äänestyksen kautta rehel-
2482: lisemmin kansan ymmärtä~, että eduskunnan porvarillinen aines
2483: kaikin mokomin tahtoo syrjäyttää koko kunnallislain hyväksymisen.
2484: Jos se on tarkoituksena, niin voidaanhan se myöskin selvästi äänes-
2485: tyksen kautta osottaa. Varmaa nimittäin on, ettei tämä laki ehdi
2486: tulla lopullisesti käsiteltäväksi, jollei minun ehdotustani hyväksytä.
2487: Se on ainoa keino, jonka kautta tämä laki saataisiin jo tällä istunto-
2488: kaudella loppuunsuoritetuksi, ja tämä minun ehdotukseni on sitä
2489:  tärkeämpi, kun ennakolta on tiedossa, että suuressa valiokunnassa
2490:  eräät taantumuksen edustajat tulevat kaikissa tapauksissa ehdotta-
2491:  maan tämän asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan. Sehän
2492:  on jo ennakolta päässyt täällä tietoon, että on sellaisia aikomuksia,
2493:  ja jos ne siellä tulisivat toteutumaan, jos ne saavuttaisivat suuressa
2494:  valiokunnassa enemmistön, niin sitä tärkeämpää olisi nyt jo ajoissa
2495:  saada tämä asia suureen valiokuntaan käsiteltäväksi, mikäli valtio-
2496:  päiväjärjestys ei siinä esteitä tee. Liian hidasta muutenkin on tämän
2497:  puolitoistakamarisen eduskunnan työskentely. Sentähden olisi vält-
2498:  tämätöntä, että kaikista tärkeimpäin asiain käsittelyä kiirehdittäi-
2499:  siin ja että laadittaisiin työsuunnitelma suurta valiokuntaa varten
2500:  samalla tavalla kuin on laadittu työsuunnitelma toisia valiokuntia
2501:  varten. Ainakin ennen keskustan taholta myönnettiin tämän asian
2502:  tärkeys; ed. Nevanlinna ainakin on sitä erikseen painostanut. Jos
2503:  ed. Nevanlinna ja hänen ryhmänsä tämän asian tärkeyden pitävät
2504:  yhä edelleen yhtä suurena kuin ennen, niin silloin olisi luonnollista,
2505:  että he tätä minun esitystäni kannattaisivat. On eräällä taholla oltu
2506:  näyttävinään, kuin oltaisiin halukkaita tyytymättömyyttä kansassa
2507:  jonkun verran lieventämään, että oltaisiin halukkaita noudattamaan
2508:  Stolypinin reseptiä sosialidemokraattisen liikkeen vastustamiseksi.
2509:   Jos eduskunta oikein rehellisesti näitä Stolypinin tarkoitusperiä tah-
2510:  too toteuttaa, niin tässä minun nähdäkseni olisi hyvin tepsivä keino
2511:  siihen suuntaan. Maanvuokralaki ja kunnallislaki, eikös niiden jäl-
2512:   keen jo luulisi tyytymättömyyden syiden vähentyvän ja sen kautta
2513:  sosialidemokraattisen puolueen kannatuksen? Tällainenharr ajatuk-
2514:  senjuoksu on ollut. Ja minunkin mielestäni se on aivan oikea. Mitä
2515:   suuremmassa määrässä tyytymättömyys saadaan paistettua, sen
2516:   vähemmän kannatusta sosialidemokraattisella puolueella on. Eri
2517: 668                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908,
2518: 
2519: 
2520: asia on sitte, tullaanko koskaan tyytymättömyyden syitä siihen
2521: määrään poistamaan, että se tuntuvammin asiaan vaikuttaisi.
2522:     Ennakolta olen saanut kuulla, että puhemiesneuvostossa ei ottaisi
2523: erittäin suopeita tätä ehdotusta kohtaan, että sitä aijottaisiin siellä
2524: vastustaa. Näin ollen saattaisi olla tuloksena, että vaikka tämä asia
2525: lähetettäisiinkin puhemiesneuvostoon, sieltä tulisi siitä sellainen
2526: lausunto, ettei se anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Siitä
2527: syystä ja selvyyden vuoksi minä ehdottaisin, että sitä äänes-
2528: täisivät puhemiesneuvostoon lähetettäväksi ainoastaan ne, jotka
2529: toivovat sen tulevan sieltä hyväksyttynä takaisin. Sen kautta annet-
2530: taisiin viittaus puhemiesneuvostolle mitä siinä eduskunnan enem-
2531: mistö toivoo, ettei tarvitsisi toisessa keskustelussa hylätä puhemies-
2532: neuvoston ehdotusta.
2533:     Ilman pitempiä puheita on tämän ehdotukseni tarkoitus selvä,
2534: samoin myös sen tärkeys. Sen äänestyksen kautta, joka tässä asiassa
2535: mahdollisesti syntyy, ilmenee selvästi, mikä on porvariston todel-
2536: linen kanta kunnallislakiin nähden, halutaanko sitä jouduttaa, halu-
2537: taanko sitä rehellisesti edistää, vai aijotaanko kieroja takateitä koet-
2538: taa sen valmistumista estää.
2539: 
2540:     Ed. A h 1 r o o s: Då friherre v. Alfthan icke framlagt några
2541: vägande skäl för bordläggning af hr Tainios förslag, ber j ag för min
2542: del att få förorda förslagets remiss till talmanskonferensen.
2543: 
2544:     Ed. G. G. R o s en q v i s t: Då här nu endast är fråga om att
2545: sända det utaf hr Tainio väckta förslaget till talmanskonferensen,
2546: icke om dess sakliga afgörande, så synes det mig att inga skäl finnas
2547: för att begära bordläggning.
2548: 
2549:     Ed. A r a j ä r v i: Huolimatta siitä, että ed. Tainio on koettanut
2550: houkutella porvaristoa tekemään hänelle mieliksi tässä suhteessa ja
2551: tappamaan hänen ehdotuksensa, minä puolestani lämpimästi kehot-
2552: taisin eduskuntaa siihen, että asia lähetetään puhemiesneuvostoon.
2553: Samalla kehottaisin ed. von Alfthania peruuttamaan tekemänsä ehdo-
2554: tuksen, huolimatta siitä, että ed. Tainio erityisesti toivoisi päinvas-
2555: taista menettelytapaa.
2556: 
2557:     Ed. v. A 1 f t h a n: Hr Tainios långa första andragande var utaf
2558: den okvalificerbara art, att jag icke i denna stund kan finna, huru
2559: det fick slutföras, och då han på basen af ett sådant andragande
2560: framställer ett förslag, så skulle jag för min del anhålla om rådrum
2561: för att blifva i tillfälle att öfverlägga om, huruvida det är med landt-
2562: dagens värdighet förenligt att bifalla till den af honom begärda
2563: remissen.
2564:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.              669
2565: 
2566:    Ed. N y k ä n e n: Minä kannatan ed. Tainion ehdotusta, että
2567: tämä anomus lähetettäisiin puhemiesneuvostoon. Toivon yhtä har-
2568: taasti kuin ed. Tainiokin, että tämä kunnallisasetus tulisi niin pian
2569: kuin mahdollista hyväksytyksi, sillä minä tiedän, että kansa odottaa
2570: tätä suurella halulla.
2571: 
2572:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Myöskin minusta tuntuu ettei ole mitään
2573: syytä olla tätä ehdotusta lähettämättä puhemiesneuvostoon. Onhan
2574: sitte jokaisella aikaa lopullisesti määrätä kantansa itse asiaan näh-
2575: den, kun se tulee esiin.
2576: 
2577:    Ed. Tainio: Ed. Arajärven lausunto sisälsi minun tarkoitus-
2578: teni tulkitsemisen siksi loukkaavana tavalla, vaikka hienossa muo-
2579: dossa, että se olisi yhtä hyvin ansainnut puhemiehen järjestykseen
2580: kutsumisen kuin monet muut lausunnot tältä taholta (Vasemmis-
2581: tosta hyvä-huutoja).
2582: 
2583:     P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa että puhemiehen menette-
2584: lytavan arvosteleminen on asia, josta on tehtävä eri alote, sekotta-
2585: matta sitä tähän kysymykseen.
2586: 
2587:    Ed. A. R. H e d b e r g: Det föreligger en hel mängd lagförslag,
2588: som enligt mitt förmenande äro lika nödvändiga att få lösta redan
2589: vid denna landtdag, som det föreliggande, och då det vidare, såsom
2590: redan under diskussionen framhållits, icke föreligger tillräcklig ut-
2591: redning rörande en hel del punkter i lagförslaget och lagen sålunda,
2592: om sådan utredning skall kunna åstadkommas, ej hinner blifva fär-
2593: dig denna landtdag, ville jag motsätta mig hr Tainios förslags remit-
2594: terande till talm'anskonferensen, och föreslår att detsamma helt enkelt
2595: måtte falla.
2596: 
2597:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2598: 
2599:     Puhemies: Ed. v. Alfthan on ehdottanut ehdotuksen pöy-
2600: dällepanoa, mutta kun sitä ei ole kannatettu, niin se ei voi tulla
2601: äänestyksen alaiseksi. Itse ehdotus tulee, koska sitä näytään myös
2602: vastustettavan, äänestyksen alaiseksi.
2603: 
2604:    Äänestys ja päätös:
2605: 
2606:      Ken hyväksyy ed. Tainion ehdotuksen asian lähettämisestä puhe-
2607:  miesneuvostoon ja sen kiireellisenä käsittelemisestä, äänestää •jaa•,
2608:  jos >>ei>> voittaa on tämä ehdotus hylätty.
2609:      Jaa-äänet ovat voitolla, joten asia lähetetäg!l Puhemiesneu-
2610:  vostoon.
2611: 670                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2612: 
2613:                       2) Valtioapu kansanopistoille.
2614: 
2615:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 Eduskunnalle
2616: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enenne-
2617: tyn valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myön-
2618: tämistä kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apura-
2619: hoiksi.
2620: 
2621:     P u h e m i e s: Sivistysvaliokunta tekee ehdotuksensa mietinnön
2622: 5 sivulla ja on huomattava, että kun tässä on kysymyksessä määrä-
2623: raha, niin eduskunnan päätös jää ehdolliseksi ja lopullinen päätös
2624: tehdään samalla kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä
2625: valtiovaroista ja valtion tarpeista.
2626:       Keskustelu:
2627:     Ed. Käki koski: On ilahuttavaa, että sivistysvaliokunta on,
2628: yksimielisesti puoltanut korotettua valtioapua kansanopistoille. Edus-
2629: kunnalla on mielestäni täysi syy hyväksyä valiokunnan ehdotus.
2630:     Kansanopisto meidän maassamme ei ole enää eilispäivän lapsi:
2631: kansanopisto voi ensi vuoden alussa viettää zo-vuotisjuhlaansa ja
2632: näiden kahden vuosikymmenen kokemus on osottanut, että kansan-
2633: opisto on huomattavassa määrässä herättänyt aatteellisia harras-
2634: tuksia maalaisnuorisossa ja samalla opettanut sitä katselemaan arki-
2635: elämän tehtäviä ihanteellisessa valossa ja siten entistä enemmän
2636: rakastamaan ruumiillista työtä. Ennen kaikkea on huomattava,
2637: että kansanopisto korottaa nuorissa, miehissä ja naisissa, ihmisarvon
2638: tuntoa ja siten on voimakkaana kannustimena siveelliseen elämään.
2639: Omituista on, että kansanopisto, joka on aina siitä hetkestä saakka,
2640: kun se Suomen maaperään istutettiin, ollut Suomen kansan lempi-
2641: lapsi, ei tähän vuoteen saakka ole saanut valtion kannatusta muuta
2642: kuin välillisesti siihen yhdistetyn maamies- ja emäntäkoulun kautta,
2643: ja kuitenkin on aina vuodesta r89r melkein joka valtiopäivillä tehty
2644: anomuksia, joissa valtiovaroja on opistoille pyydetty ja näitä ano-
2645: muksia on voimakkaasti kannatettu. Varojen puute ei ole ollut hai-
2646: tallisesti vaikuttamatta kansanopistojen kehitykseen. Monet kan-
2647: sanopistot ovat viettäneet vaivaloista elämää; toinen· etevä työn-
2648: tekijä toisensa perästä on aineellisten huolien pakottamana muut-
2649: tanut toisille työaloille. Tosin on viime eduskunnan myöntämä kan-
2650:  natus kyllä omansa kansanopiston asemaa turvaamaan. Mutta
2651:  jos mielii kiinnittää kansanopiston palvelukseen lahjakkaita henki-
2652:  löitä, jotka aineellisista huolista vapaina ja voimakkaina persoonalli-
2653: suuksina käyttävät kaiken voimansa ja työkykynsä kansanopiston
2654:  palvelukseen, silloin täytyy kannatuksen olla suurempi kuin edellis-
2655:  ten valtiopäiväin päättämä 6,ooo mk. opistoa kohti. Valiokunnan
2656:  ehdotus 3,000 mk alkavalle opistolle, joka avustus kahden vuoden
2657:                         Valtioapu kansanopistoille.                  671
2658: 
2659: 
2660: kuluttua v01p1 oppilasluvusta riippuen nousta 6,ooo:sta 8,ooo:een,
2661: on mielestäni oikein harkittu. Epäilemättä on kohtuullista, että se
2662: opisto, jonka oppilasluku on suurempi, saapi suuremman kannatuk-
2663: sen. On tosin väitetty, että monesta taajaan perustetusta pienem-
2664: mästä opistosta muka olisi kansalle enemmän hyötyä kuin kauvem-
2665: maksi toisistaan sijoitetuista suurista. Mutta kokemukset kansan-
2666: opiston kotimaassa Tanskassa sekä Ruotsissa todistavat toista. Siellä
2667: on suuri joukko sekä suuria että pieniä opistoja, mutta suurten
2668: herättävä ja kasvattava merkitys on paljon valtavampi kuin pien-
2669: ten. Ne voivat sitoa palvelukseensa parhaat opettajavoimat ja
2670: hankkivat parhaat opetusvälineet ja muodostuvat valveutuneen nuo-
2671: rison suuriksi kokoontumispaikoiksi, henkisiksi keskustoiksi, jotka
2672: voimakkaasti vaikuttavat koko kansan henkiseen elämään, jopa anta-
2673: vat herätyksiä itse yliopistollekin. Tosin on luonnollista, ettei etevää
2674: opistoa yksin rahalla saada aikaan, siihen tarvitaan ennen kaikkia
2675: henkistä rikkautta ja voimakkaita personallisuuksia. Mutta luon-
2676: nollista on, että aineellisella kannatuksella voidaan asiaa edistää,
2677: sen sijaan että kannatuksen puutteella kehitystä ehkäistään. Myön-
2678: tää täytyy, että opiston kehitykselle muutamissa tapauksissa ehkä
2679: saattaisi olla vaaraakin siitä, että kannatuksen suuruus tehdään
2680: oppilasmäärästä riippuvaksi. Saattaisi nimittäin kurinpitoa vaike-
2681: uttaa se seikka, että opiston järjestystä häiritsevät oppilaat tietävät
2682: opiston kannatuksen riippuvan heidän opistossa olostaan, ja voisi
2683: ehkä joku huimapää saada päähänsä, että opiston johtaja ei muka
2684: uskalla häntä erottaa oppilasluvun vähentymisen pelosta. Mutta
2685: tähän pelkoon ei mielestäni ole aihetta, kun valiokunnan ehdotuksen
2686: mukaan kannatuksen suuruutta ei tehdä riippuvaksi satunnaisista
2687: oppilasluvun muutoksista, vaan otetaan perustaksi kolmen ensimäi-
2688: sen vuoden oppilasluvun keskimäärä.
2689:      Kannatusta ansaitsee myöskin se valiokunnan ehdotus, että ylei-
2690: siä varoja on käytettävä rajaton siirtomääräraha myöskin vähä-
2691: varaisten oppilaiden avustamiseksi. Aika on nyt sellainen, että yh-
2692:  teiskunnan täytyy voimakkaasti auttaa nuorisoa itsekasvatukseen,
2693: sillä sitä työtä on viime vuosien sekasortoisissa oloissa liian paljon
2694: laiminlyÖty. Nykyinen kansanvaltainen kehitys varsinkin vaatii
2695:  tässä suhteessa tavallista voimakkaampaa toimintaa ja tärkeätä on
2696:  auttaa etenkin niitä, joilla itsellänsä ei ole varoja päästä kansanopis-
2697:  toon ja jotka senvuoksi tuntevat olevansa syrjäytettyinä parempi-
2698:  osaisten rinnalla ja senvuoksi ovat vaarassa joutua katkerien tun-
2699:  teiden valtaan. Ne, jotka olojamme tuntevat, tietävät varsin hyvin,
2700:  että muutamissa paikoissa Suomea vallitsee varsinkin suuri sääty-
2701:  eroitus tilallisten ja tilattomain lasten välillä je että tämä säätyero
2702:  on monin paikoin syynä sosialismin tavattomaan menestykseen
2703:  maassa. Tehokkaimpia keinoja tällaista säätyeroa vastaan on se,
2704:  että tilattomain lapsille ja palveluksessa olevalle nuorisolle annetaan
2705: 672                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908
2706: 
2707: 
2708:  tilaisuus hankkia itselleen työtaitoa ja henkistä etevyyttä ja siten
2709:  jalossa kilpailussa parempiosaisen nuorison kanssa näyttää kun-
2710:  toansa. Ei ole mitään, mikä nuorten kesken edistää tasa-arvoisuutta
2711:  niin kuin toveruus opinahjon ääressä ja henkisessä voimainmitte-
2712: lyssä. Rikkirevityn kansan täytyy valppaasti käyttää jokaista kei-
2713: noa, joka voi eheyttä edistää ja siltä kannalta varsinkin minä kan-
2714: natan valiokunnan ehdotusta, että opistoille annetaan 1,500 mk.,
2715: 2,000 mk. jaettavaksi Varattomille oppilaille 75 ja 125 markan sti-
2716: pendeinä.
2717:      Vaikka kaikin puolin kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä,
2718: en voi olla tekemättä sitä vastaan erästä pientä muodollista muis-
2719: tutusta. Siinä nim. yhtä vähän kuin niissä anomusehdotuksissa-
2720: kaan, jotka ovat mietinnön aiheuttaneet, ei ole selontekoa siitä,
2721: millä kannalla kansanopiston kannatus on nykyänsä, eikä myöskään
2722: ole tämän kannatuksen historiaa. Asianharrastaja kyllä hakee nämä
2723: tiedot muista lähteistä, mutta useammat kiireisen valtiopäivätyön
2724: aikana luultavasti jäävät epätietoisuuteen asian entisistä vaiheista,
2725: jotka olisi voitu mietinnössä muutamilla riveillä esittää. Siinä suh-
2726: teessa vanhain säätyvaltiopäiväin mietinnöt edukseen erosivat näistä
2727: yksikamarisen eduskunnan mietinnöistä. Niissä oli tavallisesti histo-
2728: riallinen pohja ja asiain valaisemiseksi tarpeelliset tiedot, jotka edus-
2729: tajat löysivät lyhyessä muodossa mietinnöstä tarvitsematta niitä
2730: muista lähteistä haalia. Tosin työjärjestys määrää, että mietinnön
2731: tulee olla lyhyt, mutta jos lyhyyden vaatimus käsitetään niinkuin
2732: näkyy käsitetyn tässä mietinnössä, että nim. historiallinen yhteys
2733: entisyyden ja nykyisyyden välillä kokonaan katkeaa, silloin ei lyhyy-
2734: den vaatimus ainakaan ole eduksi yksikamarisen eduskunnan työlle.
2735: Tämä huomautus on vaan muodollista laatua, enkä suinkaan tahdo
2736: senvuoksi ehdottaa mietintöä takaisin lähetettäväksi. Sanon sen
2737: vaan siinä toivossa, että vast'edes ainakin tämäntapaisessa mietin-
2738: nössä historiallinen yhteys paremmin säilytettäisiin.
2739:      Valiokunnan ehdotusta muuten kaikissa kohdin kannatan ja roh-
2740: kenen ehdottaa, että eduskunta ilman pitemmittä keskusteluitta
2741: hyväksyisi mietinnön.
2742: 
2743:      Ed. Latva: Valiokunta on ehdottanut korotettavaksi kansan-
2744: opistojen nykyään nauttimaa valtionavustusta. Tämä korotus onkin
2745: tuiki tarpeen vaatima. Kansanopistojen taloudellinen asema nim.
2746: vielä nytkin, vaikka ne saavatkin valtiolta avustusta, on useimmiten
2747: verrattain heikko ja horjuva. Varsinkin nykyaikana, kun niin moniin
2748: muihin edistys- ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin vaaditaan kansa-
2749: laisten aineellista kannatusta, käy vaikeaksi vapaaehtoisista anti-
2750: mista saada kokoon ne melkoiset varat, jotka tarvitaan kansanopis-
2751: toille niiden välttämättömien menojen suorituksiin, joihin valtioapu
2752: ei riitä. Menopuolta onkin senvuoksi täytynyt koettaa supistaa
2753:                        Valtioapu kansanopistoille.                   673
2754: 
2755: aina äärimmäisyyksiin saakka. Siten ei esim. opetusvälineihin ole
2756: milloinkaan tahtonut varoja riittää, ja kuitenkin juuri kansanopis-
2757: tojen opetus, tullakseen täysin menestykselliseksi, vaatisi runsaasti
2758: ja hyviä opetusvälineitä. Toivottavasti tällä korotetulla valtioavulla
2759: saadaan tämäkin epäkohta kansanopi.:;tojen toiminnassa vast'edes
2760: autetuksi.
2761:      Oikeaan on valiokunta mielestäni myöskin osannut ehdottaessaan
2762: valtioavustuksen määrän riippuvaksi oppilasluvusta. Tämä tulee
2763: epäilemättä vaikuttamaan edistävää kilpailua eri kansanopistojen
2764: kesken sekä myös lisäämään yleisön harrastusta asiaan.
2765:      Kaikissa kansanopistoissa ei oppilasmäärä vielä ole noussut
2766: läheskään niin korkeaksi, kuin olisi ollut toivottava. Tästä on
2767: moitittu harrastuksen puutetta yleisössä. Epäilemättä paljo on
2768: olemassa harrastuksen puutettakin, mutta toiselta puolen on muis-
2769: tettava, että vähävaraisia ovat aineelliset seikat estäneet opistoja
2770: hyväkseen käyttämästä. Se avustus, joka nuorisoseurain puolelta
2771: on tässä suhteessa voitu antaa, on ollut kuin pisara meressä, se ei ole
2772: paljoakaan merkinnyt, eikä ole epäkohtaa voinut auttaa. Senvuoksi
2773: onkin mielihyvällä otettava vastaan valiokunnan ehdotus, että valtio-
2774:  varoista saataisiin antaa apurahoja myöskin varattomille oppilaille.
2775:  Siten tehdään kansanopistoissa käynti mahdolliseksi vähävaraisillekin,
2776:  juuri sille kansanluokalle, jonka tähän saakka on olojen pakosta
2777:  varain puutteessa täytynyt jäädä opistoista pois voimatta niitä
2778:  hyväkseen käyttää. Siten myös tulevat kansanopistomme todellisiksi
2779:  kansanopistoiksi, eivätkä enää ole yksinomaan varallisten saavutet-
2780: tavana, kuten tähän saakka ikävä kyllä on enimmäkseen ollut
2781:  asian laita. Valiokunta on ehdottanut näitä oppilasapurahoja run-
2782: saammastikin kuin anomuksentekijät ovat uskaltaneet pyytää.
2783:  Mutta tuo valiokunnan ehdottarua määräkään ei silti vielä ole liika
2784: suuri. Kyllä sekin aivan hyvin tarvitaan ja epäilemättä tulee tarkoin
2785:  käytetyksi, eikä edes riitäkään kaikkea tarvetta tyydyttämään.
2786:  Olisi sentähden suotava, että nuoriso- ja muut edistysseurat edelleen-
2787:  kin avustaisivat varattornia nuorukaisia kansanopistoihin pääsemään
2788:  varainsa mukaan, siitä huolimatta, että valtionavustustakin tähän
2789:  tarkoitukseen täs'edes saataisiin käyttää, kuin myöskin että yksityi-
2790:  set uhraisivat samaan tarkoitukseen. Tuo lisämääräraha, kaikkiaan
2791:  95,000 markkaa, joka näin tarvittaisiin nykyisten opistojen apurahan
2792:  korotukseen sekä ensi vuonna alkaviksi suunniteltujen opistojen
2793:  turvaamiseen ynnä oppilaitten apurahoiksi, tuntuu kylläkin suurelta
2794:  varsinkin tällaisena aikana, jolloin tarvitaan paljo valtiovaroja
2795:  suurten uudistusten toimeenpanemiseen. Mutta siitä huolimatta
2796:  olisi tuo korotus myönnettävä, sillä sehän tulisi käytettäväksi sangen
2797:  tärkeään tarkoitukseen, tulisi käytettäväksi kansan kalleimman
2798:  omaisuuden, nuorison, hyväksi ja kehittämiseksi. Maassamme toimii
2799:  vasta 27 kansanopistoa. Se on epäilemättä liian vähän. Ne eivät
2800:                                                                 43
2801: 674                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2802: 
2803: 
2804: mitenkään voi tyydyttää kansan koko nuorison sivistystarvetta.
2805: Paljo useampia opistoja siis tarvittaisiin; ja varmana saattaa pitää,
2806: että niitä tuleekin tarpeen mukaan syntymään, kunhan ne vaan
2807: saavat rauhassa ja vapaina jatkaa toimintaansa ja niitä vaitionkin
2808: puolelta tuntuvasti aineellisesti avustetaan sekä myös valtion y. m.
2809: varoilla tehdään mahdolliseksi vähävaraisille oppilaille niissä käydä.
2810:     Minäsamoin kuinedellinen puhujaolen tässä mietinnössä kaivannut
2811: lyhyttä selontekoa kansanopistojen toiminnasta. Pitäisin sen vuoksi
2812: suotavana, että vast'edes sellaista menettelyä käytettäisiin, että
2813: lyhyt pääkohtainen selonteko kansanopistoista ja niitten toiminnasta
2814: tällaiseen mietintöön otettaisiin. En kuitenkaan tahdo, että tämä
2815: mietintö tuota tarkoitusta varten valiokuntaan takaisin lähetettäi-
2816: siin. Lausun sen vain toivomuksena vastaisen varalle. Kannatan
2817: valiokunnan mietinnön hyväksymistä.
2818: 
2819:     Ed. v. A 1ft h a n : Då jag i tiden tagit en mycket verksam del
2820: uti denna rörelses popularisering här i landet och i grundandet af
2821: de första folkhögskolorna, och jämväl senare med intresse arbetat
2822: för deras väl, så hoppas jag att jag icke skall blifva föremål för miss-
2823: förstånd, då jag säger att jag med bekymmer sett, huru folkhög-
2824: skolorna hafva gjort sig allt mer ekonomiskt afhängiga utaf staten.
2825: Dessa skolors egentliga uppgift var, att vara fria medborgerliga
2826: skolor, där för upplysningsarbetet varmt intresserade medborgare
2827: bjödo sitt folk upplysning på fria banor, oreglerade af staten och
2828: oreglerade utaf faststälda reglementen. Det är klart, att antalet sko-
2829: lor som på denna bas kunde grundas, icke kunde blifva synnerligt
2830: stort, då de voro hänvisade till den privata offervilligheten, och vill
2831: man uteslutande se på antalet så är ju den inslagna vägen den riktiga.
2832: Men man kan fråga om det icke skulle hafva varit nyttigare att hafva
2833: ett mindre antal fria medborgerliga skolor än ett större antal läro-
2834: inrättningar af detta slag, som mer och mer får karaktär af statens
2835: skolor. När de till 75 %af sina årsutgifter blifva beroende af staten,
2836: kan man knappast tala om något oberoende mer. Och inträffar det en
2837: konflikt så skall flertalet skolor hafva svårt att frigöra sig och återtaga
2838: sin fria verksamhet samt offra detta penningeunderstöd för att häfda
2839: sin undervisningsfrihet. Jag ser därför med bekymmer att detta
2840: beroende yttermera ökas. Men jag tror, sådan opinionen nu engång
2841: är, att det är fåfängt att yrka på att så icke skall ske, och jag skall
2842: därför åtnöja mig med att uttala denna varning, på det att skolornas
2843: direktioner måtte taga under ompröfning, huruvida skolorna i nödfall
2844: åter kunna komma att stå på e~na ben.
2845:     Hvad nu detta betänkande i öfrigt beträffar, ville jag föreslå
2846: en liten ändring i motiveringen. På 5:te sidan af betänkandet ingår
2847: följande uttalande: >>Utskottet har icke funnit skäl att tillstyrka
2848: petitionärernas förslag att ifrågavarande statsunderstöd skulle äskas
2849:                        Valtioapu kansanopistoille.                  675
2850: 
2851: 
2852: för tre års tid, utan funnit önskligt att detsamma måtte liksom
2853: härintills bestridas ur bevillningsmedel». J ag finner icke något mot-
2854: satsförhållande mellan utskottets uttalande beträffande tiden
2855: och angående bevillningsmedlen, och det är väl icke någon afsikt
2856: att här pointera en skillnad i vår statsbokföring mellan allmänna
2857: statsfondens ruedel och bevillningsmedel. Detta vore ju fullkornligt
2858: öfverflödigt i detta sammanhang. J ag skulle därför föreslå, att de
2859: sista orden skulle ändras sålunda: >>Måtte liksom härintills beviljas
2860: för ett år», eller i det finska exemplaret >>myönnettäisiin yhdeksi
2861: vuodeksi>> i stället för myönnettäisiin >>Suostuntavaroista>>.
2862:      Därjämte vill jag, då jag har tillhands det finska och svenska
2863: exemplaret af betänkandet, uttala ett beklagande öfver att typo-
2864: grafin i detta svenska betänkande är synnerligen bristfällig och under-
2865: haltig. Typerna äro dåliga, raderna äro sneda och dansande och
2866: öfverhufvudtaget företer hela betänkandet ett synnerligt slarfvigt
2867: typografiskt arbete. Detta är icke första gången jag har varit i till-
2868: fälle att konstatera en väsentlig skillnad mellan det finska och det
2869: svenska betänkandets typografiska utstyrelse. J ag har därom gjort
2870:  anmärkningar på tryckerikansliet och då blifvit upplyst om, att
2871: tryckningsarbetet öfverlämnas åt den, som gör detsamma billigast.
2872:  Man ser sålunda icke på kvaliteten utan blott på, att få det så billigt
2873: som möjligt. Det är ju nog aktningsvärdt att söka trycka ned om-
2874: kostnaderna för landtdagsarbetet, men detta får icke ske helt och
2875: hållet på bekostnad af arbetets kvalitet.
2876:      Tillika har jag, och jag tänker äfven andra svenska landtdags-
2877:  män, stött på svårigheter att i tid få de svenska texterna tili genom-
2878: seende, hvilket är ett extra arbeta, som vi hafva oss pålagdt. Man
2879:  får texterna ofta i sista ögonblicket på grund af att olämpliga tryc-
2880:  kerier, som sakna erfarenhet, vilja eller förmåga att arbeta snabbt,
2881:  anlitats, och detta har varit till synnerlig olägenhet vid vårt arbete.
2882:  J ag ville uttala den förhoppning, att kanslikommissionen skulle
2883:  försöka att i antydt afseende åstadkomma rättelse för framtiden.
2884: 
2885:    Puhemies: Kun useampia puheenvaroja on vielä käyttä-
2886: mättä ja aika on kulunut pitkälle, täytyy keskeyttää istunto ja
2887: kokoontua jälleen kello 6 i. p.
2888: 
2889:     Täysi-istunto keskeytetään kello 3,58 i. p.
2890: 676                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2891: 
2892:                             Istuntoa jatketaan
2893:                                klo 6 i. p.
2894:     J atkettaessa kansanopistojen kannatusavustusta koskevan asian
2895: käsittelyä
2896:     käyttävät puheenvuoroa:
2897:     Ed. V i k m a n : Kun tämä esillä oleva sivistysvaliokunnan
2898: mietintö tuli eduskuntaan ja kun siitä kävi selville, että valiokun-
2899: nassa jokainen jäsen oli ollut aivan yksimielinen siitä, että kansan-
2900: opistojen valtioavustukset olisivat korotettavat, samoin kuin siitä,
2901: että kansanopistojen oppilaita varten olisi apurahoja myönnettävä,
2902: niin luulin, että ainakin tämä asia ilman pitemmittä reposteluitta
2903: pääsisi päätökseen. Näyttää kuitenkin siltä kuin tämä asia tulisi
2904: kaipaamaan zoo puheenvuoroa, sillä niin monta edustajaa täällä on
2905: samaa mieltä kuin valiokunnan mietintö. Pari puhujaa jo ennen
2906: päivällislomaa kävi todistamassa ilonsa siitä tuloksesta, johon
2907: valiokunta on tullut. Kaikki edustajat - kuten luulen - iloitsevat
2908: tästä tuloksesta ja jos kaikki käyvät täältä lavalta tämän ilonsa
2909: ilmituomassa, emme saa tätäkään asiaa tällä kerralla päätökseen.
2910: Minä kansanopistomiehenä toivon, että asia laskettaisiin päätökseen
2911: ilman pitempiä puheita.
2912:     Ensimmäiselle puheenvuoron käyttäjälle asiassa, joka katsoi
2913: lausuntonsa niin tärkeäksi, että hän piti välttämättömänä avata
2914: asiasta keskustelun, pyydän saada huomauttaa, että hänen lausun-
2915: nossaan oli yksi sellainen asiallinen virhe, joka sietää tulla korjatuksi.
2916: Ed. Käkikoski sanoi nim. että kansanopistot ensimmäistä vuotta
2917: nauttivat valtioapua ilman emäntä- ja isäntäkoulujen välitystä.
2918: Tämä tiedonanto ei pidä paikkaansa. Ne, jotka ovat olleet mukana
2919: viimeisessä säätyeduskunnassa, tietävät, että kansanopistot nauttivat
2920: viimeisen säätyeduskunnan päätöksen mukaan tällaista apurahaa,
2921: ja että niitä on jaettu jo kolmatta vuotta.
2922:     Minä pyytämällä pyytäisin, että tämä hyvä asia laskettaisiin
2923: päätökseen eikä jatkettaisi näitä tarpeettomia ilonilmaustodisteluja
2924: eduskunnan puhujalavalta.
2925:     Ed. B r a n d e r : Minulla oli tarkoitus puhua samaan suuntaan
2926: kuin viimeinen puhuja; lausun sentähden aivan lyhyesti mielipiteeni
2927: tästä mietinnöstä. Minua on siinä miellyttänyt sen asiallisuus ja sen
2928: työjärjestyksenmukainen lyhyys ja ennenkaikkea se yksimielisyys,
2929: joka valiokunnassa on vallinnut ja joka yksimielisyys on huomattava
2930: tunnustus kansanopistotyölle ja turvaa sille ne varat, jotka se tar-
2931: vitsee. Pyydän siis ehdottaa, että me pitemmittä puheitta yksimieli-
2932: sesti hyväksymme sivistysvaliokunnan yksimielisen ehdotuksen.
2933:     Ed. P a r t a n e n: Tuskin tarvinnee mainita mitään lisäksi
2934: siihen, mitä täällä jo on sanottu. Sosialistiset sivistysvaliokunnan
2935:                        Valtioapu kansanopistoille.                677
2936: 
2937: 
2938: jäsenet tuntenevat itsensä täydellisesti nolatuiksi. Kun silmäilee
2939: tätä valiokunnan mietintöä, niin huomaa täällä yhden mukavan sei-
2940: kan, nim. aivan alussa. Anomus, jonka johdosta kansanopiston apu-
2941: rahojen korottamista ehdotetaan, koskee opettajiston palkkausta.
2942: Valiokunta hyvin naivisti koettaa peitellä tuon opettajiston palk-
2943: kauskohdan ehdottamalla kansanopistoille suoranaista avustusta vain
2944: avustuksen muodossa. Mutta jos hiukan silmäilee, mitä nämä kan-
2945: sanopistot maksavat valtiolle, niin tulee havaitsemaan, että ne tar-
2946: joovat kovin kallista opetusta. Meillä annetaan oppikouluille val-
2947: tionapua oppilasta kohden ainoastaan vähän yli 100 markkaa, ja
2948: tämän ehdotuksen mukaan tulisivat kansanopiston oppilaat maksa-
2949: maan valtiolle lähes saman summan, mitä valtion varsinaisesti kan-
2950: nattamissa oppikouluissa oppilaat maksavat. Ja kun vielä ottaa
2951: huomioon kansanopistojen johdon, niin täytyy ihmetellä, miksi tähän
2952: avustuksen korottamiseen kansanopistoille näin korkealle on menty.
2953: Sen ilon kyllä hyvin ymmärtää, mikä täällä keskustasta ja oikeis-
2954: tosta on tämän johdosta lausuttu, sillä me tiedämme, ja varsinkin
2955: köyhälistö tuntee tarkasti sen, että nämä kansanopistot ovat por-
2956: varien agitatsioonikouluja. Siitä tuo erinomainen ilo, mikä valio-
2957: kunnan mietinnön yksimielisen tuloksen johdosta tältä puhujala-
2958: valta niin moneen kertaan tänään on todistettu. Kansansivistä-
2959: mistä, tapahtukoon se missä muodossa hyvänsä, olisi ja sitä on edis-
2960: tettävä, mutta sillä täytyy myös olla jonkinmoinen muu tarkoitus,
2961: jottei se kyhäänny ainoastaan puoluetarkoitukseksi. Hiljattain luin
2962: eräästä nuorsuomalaisesta sanomalehdestä erään kansanopiston, joka
2963: on suomettarelaisten johdettavana, johtajan menettelystä opettajan
2964: valinnassa, jossa yksinomaan puoluemielipiteet määräilivät, sillä
2965: hakija, ollen nuorsuomalainen, ei tuota paikkaa saanut. Myös on
2966: tunnettavissa päinvastaisia tapauksia. Opistojen johto toisin pai-
2967: koin nuorsuomalaisten, toisin paikoin suomettarelaisten käsissä ollen
2968: on tehnyt ne, kuten äsken mainitsin, näiden puolueiden kasvatus-
2969: laitoksiksi. Näiden opistojen kannatusyhtiöt, jotka yksin määrää-
2970: vät niiden opetussuunnitelmasta ja ohjelmasta, ovat kovin supis-
2971: tetut. Minä ehdottaisin, että ennen kuin ryhdytään valtioapua,
2972: varsinkaan niin korkeata valtioapua myöntämään, otettaisiin ehdoksi
2973: se, että kunnat itse kussakin kunnassa, missä kansanopistoja löytyy
2974:  asettavat sen johtavan toimikunnan, mikä näitä kansanopistoja tulee
2975:  johtamaan ja valvomaan ja mikä tulee määräämään näille opistoille
2976:  opetussuunnitelman. Silloin saataisiin jonkunverran tasapuolisem-
2977:  maksi puoluetaktiikasta tai tuosta puoluekiihotuksesta nuo kansan-
2978:  opistot.
2979:      Yksi omituisuus täällä vielä ilmenee tässä valiokunnan mietin-
2980:  nössä, nimittäin se, että valiokunta ehdottaa varoja myönnettäväksi
2981:  opistoille, joita ei ole vielä perustettu. Täällä näet sanotaan, että
2982:  ensi vuonna tullaan perustamaan 5 tai 6 kansanopistoa ja sen perus-
2983: 678                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
2984: 
2985: 
2986: teella ehdotetaan niin korkeaa valtioavustusta. Minusta jo yksin
2987: tuo seikka kykenisi alentamaan valtioavun myöntämistä. Jos maas-
2988: samme löytyisi opistoja, joita sosialidemokraatit olisivat johtamassa,
2989: niin aivan kauttaaltaan keskusta ja oikeisto yhtenä miehenä olisi
2990: kieltämässä valtioavustuksen näiltä kouluilta; sanoisivat, että ne
2991: ovat vain puoluekouluja, joissa kasvatetaan noita kansan kiihotta-
2992: jia. He eivät ota huomioon laisinkaan, että heidän omat kansanopis-
2993: tonsa ovat juuri noita puoluekouluja, juuri niitä, missä he koetta-
2994: vat kasvattaa omistavien luokkien etujen valvojia. Tämän perus-
2995: teella minä pyytäisin, että tuo ehto, minkä äsken mainitsin, otettai-
2996: siin näitä apurahoja myönnettäessä huomioon.
2997: 
2998:     Ed. Rose n d a 1: Ed. v. Alfthan huomautti eräästä sanasta
2999: mietinnössä, joka löytyy 5 sivun 5 kappaleen lopussa, että nim. nuo
3000: varat myönnettäisiin >>suostuntavaroista». Siitä oli valiokunnassa
3001: kyllä kysymys, ja olen minä puolestani valmis kannattamaan hänen
3002: tekemäänsä ehdotusta, varsinkin koska minä pidän tämän sanan
3003: •suostuntavaroista>> riippuvan redaktsioonivirheestä. - Täällä on
3004: syyllä huomautettu siitä, ettei ole vastalauseita liitetty tähän mie-
3005: tintöön ja ehdotettu, että mietintö hyväksyttäisiin. Viimeinen pu-
3006: huja teki kyllä hyvin ankaria syytöksiä mietintöä vastaan, mutta
3007: minä luulen, että on turhaa koettaa niitä selvittää ja sentähden minä
3008: kannatan niitä, jotka ehdottivat, että ratkastaisiin tämä asia ilman
3009: pitkiä keskusteluja.
3010: 
3011:     Ed. Kares: Minä pyysin puheenvuoroa ed. v. Alfthanin esiin-
3012: tymisen johdosta tässä asiassa. Epäilemättä on moni muukin kuin
3013: ed. v. Alfthan katsellessaan tätä määrärahan kokonaissummaa aja-
3014: tellut, että kansanopistojen valtioapu todellakin nyt yhtäkkiä koro-
3015: tetaan yli sen kuin suotava olisi. Minä kuitenkin pyydän huomaut-
3016: taa, että suuren osan tätä korotusta vaikuttaa se, että tässä on kan-
3017: sanopistojen varattomille oppilaille nyt ehdotettu apua. Toiseksi
3018: on huomattava, että koko joukolle meidän kansanopistojamme valtio-
3019: apu jää samaksi kuin se on ollut tähänkin asti. Vasta silloin, jos
3020: oppilasmäärä nousee yli 40, vasta silloin alkaa korotus vaikuttaa.
3021: Ei tässä siis, varsinkaan korkeimmasta korotuksesta 8,ooo markasta,
3022: tule osalliseksi muuta kuin 3-4 nykyistä kansanopistoa. Ed. v.
3023: Alfthan on varsin erehtynyt, kun hän on kiinnittänyt huomiotansa
3024: ainoastaan siihen valiokunnan mielipiteesen, että valtioapu yhteensä
3025: ei saa nousta muuta kuin 75 %:iin näitten opistojen vuosimenoista.
3026: Jos ed. v. Alfthan olisi tahtonut tähän asiaan tutustua, niin olisi
3027: hänen tarvinnut lukea ne perustelut, jotka tähän anomukseen liit-
3028: tyvät Igo8 valtiopäivien asiakirjoista, - siellä on myös eräs taval-
3029: lisen kansanopiston nykyinen kulunkiarvio yhdeltä vuodelta, joka
3030: nousee näitten laskujen mukaan yhteensä I7,ooo markkaan, ja se
3031:                        Valtioapu kansanopistoille.                 679
3032: 
3033: on kuitenkin vaan tavallisen kansanopiston kulunkiarvio. Jos kansan-
3034: opiston oppilasmäärä nousee 7o-8o:een niin tähän kulunkiarvioon
3035: on lisättävä ainakin yksi opettajatar lisää naisten käsitöitä varten
3036: j. n. e. Monia muita rahamääriä tulee tietysti tähän sen kautta lisät-
3037: täväksi, niin että tuollaisen suuren kansanopiston vuosimenot nou-
3038: sevat lähemmäs IS,ooo markkaan, jonka minä myös aivan hyvin
3039: omasta kokemuksestani tiedän, oltuani 5---6 vuotta opettamassa
3040: kansanopistossa, jossa on ollut go oppilaan vaiheilla. Ja tällainen
3041: kansanopisto tulee tämän ehdotuksen mukaan saamaan korkein-
3042: taan n,ooo markkaa. Se ei ·vielä tietysti ole läheskään 75 %siitä
3043: rahamäärästä, jonka nykyään tällainen laaja kansanopisto vie. Siinä
3044: on maakunnalla vielä sangen paljon kokoamista, kun se kokoaa
3045: tuon jälellä olevan määrän 6,000-J,OOO markkaa. Siitä tietysti
3046: vähän toistatuhatta markkaa voidaan laskea oppilaitten sisäänkir-
3047: joitusmaksuista. Jos ajatellaan kansanopistossa olevan So oppilasta,
3048: niin voi ajatella niistä 50, ehkä 55 maksavan sisäänkirjoitusmaksun.
3049: Muut ovat vapaaoppilaita, koska on tapana ollut, että yleensä vä-
3050: hänkin varattomat pääsevät vapaaoppilaina kansanopistoon. Tämän
3051:  minä vaan tahdon huomauttaa ed. v. Alfthanille sekä niille muille,
3052:  jotka mahdollisesti ovat hämmästyneet tuota sangen korkealle,
3053: 75 %:iin asti, menevää määrää. Tällä määräyksellä on tahdottu
3054:  estää keinottelu, ettei syntyisi sellaisia opistoja, jotka koettavat
3055:  tulla toimeen yksinomaan tällä valtion avustuksella. Sentähden on
3056: tuo määräys pantu eikä suinkaan sitä peläten, että nykyisissä kan-
3057: sanopistoissa ehdotetut valtioavut mitenkään nousisivat 75 °/o niiden
3058:  vuosimenoista.
3059:      Mitä ed. Partasen lausuntoon tulee, niin se voitaisiin sivuuttaa
3060:  ehkä parhaiten sillä lausunnolla, minkä ed. N uorteva viime vuonna
3061: sivistysvaliokunnassa, kun tämä sama asia oli esillä, lausui omille
3062: puoluetovereilleen, joista muutamilla oli samallainen halu kuin ed.
3063:  Partasella, vastustaa tätä anomusta. Hän lausui, että sosialistit
3064: eivät pääse siitä, että nykyiset sivistyslaitokset ovat porvarillisten
3065: vaikutuksen alaisina, ovat porvarillisten johtamina j. n. e. Jos he
3066: siitä tahtovat päästä, niin heidän täytyy vastustaa ylimalkaan kaik-
3067: kia sivistyslaitoksia. Hän sanoi, että sosialisteilla ei ole muuta kuin
3068: mlkottava ja toivottava, että nämä laitokset kerran, sosialismin
3069:  aatteen vahvistuttua ja tultua valtaan, tulevat heidän haltuunsa.
3070:  Ja minä luulen, että se on kaikkein luonnollisin puolueiden kanta,
3071: niiden jotka tulevaisuuteen uskovat, se on ainoa ajatuskanta, jonka
3072:  voi omistaa tämmöisissä sivistyskysymyksissä.
3073:      Ed. Partanen teki myös erään asiallisen ehdotuksen tämän yh-
3074:  teydessä, nim. että pitäisi antaa sille kunnalle, jonka piirissä kan-
3075:  sanopisto sijaitsee, oikeus määrätä opiston johdosta j. n. e. Tämä
3076:  ehdotus on epäilemättä sangen muodoton ja mahdoton. Luonnolli-
3077:  sesti tämmöinen oikeus paikalliselle kunnalle on annettava ja anne-
3078: 680                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3079: 
3080: 
3081: taan silloin, jos tuo paikallinen kunta todella omistaa kansanopiston,
3082: jos se kansanopistoa kannattaa. Mutta nykyisissä oloissa kansan-
3083: opiston kannatus on useimmissa tapauksissa yksityisten varassa.
3084: Ja sitä paitse useita meidän kansanopistoja kannattavat monet
3085: kunnat; kymmenetkin kunnat saattavat kannattaa yhtä kansan-
3086: opistoa. Olisi koko lailla väärin, jos tämmöisen kansanopiston joh-
3087: don järjestäminen jäisi yhden ainoan kunnan käsiin. Semmoisissa
3088: paikoissa, missä kunnat ovat ottaneet kansanopiston kannattami-
3089: sen kokonaan omaksi asiakseen - muutamia semmoisia minä tie-
3090: dän - niissä on opiston johtokunta .kuntien yhteisesti valitsema.
3091: Mutta nykyisissä oloissa, kun kansanopisto on tällaisella kannalla,
3092: olisi ed. Partasen ehdotuksen toteuttaminen suoranainen mahdot-
3093: tomuus.
3094:      Ed. Partanen myös oli löytävinään jotain muodotonta siinä, että
3095:  me ehdotamme valtioapua sellaisille kansanopistoille, joita vasta
3096:  perustetaan. Se ei ole niin muodotonta, sillä on jo tähänkin asti
3097:  ollut määräyksenä se, että kahtena ensimmäisenä vuotena kansan-
3098:  opiston perustamisesta laskien annetaan kansanopistolle 3,000 mark-
3099:  kaa valtioapua, ja tätä määräystä on mietinnössä ajateltu myös
3100:  vastaisuudessa säilytettävän. On luonnollista, että eduskunnan tulee
3101:  silloin varata joku rahamäärä sitä varten, että mahdollisesti syntyy
3102:  rahanhoitokautena uusia kansanopistoja, jotka määräysten mukaan
3103:  pääsevät 3,000 markan valtioavusta osallisiksi. Jollei eduskunta
3104:  tällaista tekisi, niin epäilemättä se olisi ristiriitaista menettelytapaa.
3105:  Valiokunnan tietoon on tullut, että ainakin kuusi tällaista kansan-
3106:  opistoyritystä on, jotka ensi vuonna tulevat nauttimaan tätä 3,000
3107:  markan avustusta.
3108:       Nämä huomautukset tahdoin tehdä niiden puheiden johdosta,
3109:  mitkä on mainittu. Muuten luulen, että asia olisi kypsä äänestettä-
3110:  väksi ja lopullisesti päätettäväksi.
3111: 
3112:     Ed. R a u n i o : Minä pyydän lyhyesti huomauttaa ed. Partaselle,
3113: että sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvat jäsenet kyllä sivistys-
3114: valiokunnassa tietävät ja tiesivät sen, että mihinkään sivistystarko-
3115: tukseen myönnettyjä varoja nykyään ei käytetä sosia,lidemokratian
3116: hyväksi suorastaan, ja tämä ajatus kyllä lausuttiinkin sivistysvalio-
3117: kunnassa silloin kuin käsiteltiin näiden rahojen myöntämistä mai-
3118: nittuun tarkoitukse'en. Mutta tiedettiin myös se, ja ainakin minä
3119: olen sillä kannalla, jonka ed. Kares lausui jo ed. Nuortevan täällä ennen
3120: sanoneen, että ei sillä voida edistää sosialidemokratiaa, kun vastuste-
3121: taan yleisten varojen myöntämistä sivistystarkoituksiin. Ja varsinkin
3122: nyt, koska tässä mietinnössä sivulla neljä lausutaan sellainen ajatus,
3123: että kansanopistojen kannatusmaksut olisivat asetettavat niin alhai-
3124: siksi, että vähävaraisetkin pääsisivät vaikuttamaan kansanopiston
3125: johtoon ja siis siihen henkeen, joka siellä tulee vaikuttamaan, en minä
3126:                        Valtioapu kansanopistoille.                  681
3127: 
3128: 
3129: eikä muut sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ole
3130: yhtyneet tekemään vastalausetta, vaan toivomme että nämä varat
3131: myönnetään ilman pitemmittä keskusteluitta.
3132: 
3133:      Ed. P y k ä 1 ä: Täällä on kyllä tehty oikeutettuja huomautuksia,
3134: ettei tässä asiassa jokainen ilmaisisi iloansa. Minulla ei nyt ole ollut
3135: tapana pitää pitkiä puheita eikä lyhyitäkään, enkä ilmaise usein iloani
3136: niissä tarpeettomisssa keskusteluissa, joita täällä on ollut. Mutta
3137: katson, että nyt olen tavallani paikoitettu käyttämään puheenvuoroa
3138: ed. Partasen esiintymisen johdosta.
3139:      Ed. Partanen sanoi, että kansanopistot ovat agitatsioonikouluja
3140: ja siitä syystä niille ei olisi myönnettävä niin runsaasti valtiovaroja.
3141: Minä en nyt tiedä, minkä verran tämä pitää paikkansa, mutta risti-
3142: riidassa se on ainakin niiden pyrkimysten kanssa, joita vasemmisto-
3143: laiset tänä iltana ovat puhujalavalta niin loistavasti tuoneet esiin;
3144: he nimittäin pitävät jo kunnallista äänioikeutta niin suurena tekijänä
3145: kansan sivistyksen pohjaksi, että se on välttämättä saatava kaikille,
3146: jotka eivät tiedä mitään. Minä kyllä luulen, että vasemmistolle olisi
3147: helppo kaahata tietämättömiä laumoja edellänsä, mutta samalla
3148: vasemmistolaiset vastustavat, että nuo kansan syvät pohjakerrokset
3149: eivät tietäisi mitään eikä niillä olisi tilaisuutta mitään oppia. Tämä
3150:  on ristiriita, joka pakottaa minun lausumaan mielipiteeni. Jos me
3151:  kerran vaadimme kansalle oikeuksia, pitää sillä myös olla tietoja,
3152:  miten se niitä oikeuksia käyttää ja kansanopisto on yksi sellainen
3153:  laitos, joka kansan pohjakerroksille valmistaa henkilöitä, joilla on
3154:  jonkun verran tietoja yhteiskuntarakennuksesta, yhteiskuntajärjes-
3155:  tyksen mukanaan tuomista velvollisuuksista ja oikeuksista. Siitä
3156:  syystä me maalaiset tulemme kannattamaan kansanopistoja, ja
3157:  tulemme myös pitämään silmällä, etteivät ne muodostu agitatsiooni-
3158:  laitoksiksi, vaan pysyvät sellaisina kuin niiden todella täytyy olla.
3159:  Näky-y yleensä olevan käymässä sellainen harrastus, että koetetaan
3160:  kaikki hyvät pyrkimykset vetää puoluepyrkimysten piiriin. Mutta
3161:  tämä asia ei saa olla tekijänä kansanopistoille valtioapua myön-
3162:  nettäissä, vaan jokaisen kansalaisen on tehtävä itselleen selväksi,
3163:  ettei kansan sivistysasioita ja puolueasioita sovi sotkea toisiinsa.
3164:      Viimeinen puhuja, ed. Raunio, sanoi, että heikäläiset kyllä tietä-
3165:  vät, että kansanopistoille myönnettävät avut eivät tule sosialidemo-
3166:  kraattien hyväksi. Kyllä ne tulevat, jos sosialidemokraatit vaan
3167:  luulevat kestävänsä sitä, että he lähettävät jäseniä kansanopistoihin.
3168:  En tiedä, tulevatko ne valtioavut minkään erityisen aatteen hyväksi,
3169:  mutta niillä koetetaan kohottaa Suomen kansan sivistystasoa, ja
3170:  toistaiseksi ehkä sosialidemokraatitkin vielä sisältyvät Suomen
3171:   kansaan. Sen pitemmälti tästä asiasta puhumatta minä täydellisesti
3172:  kannatan valiokunnan mietintöä, en sillä, että lausun siitä iloani,
3173:   mutta sillä, että meidän kansalaisten oikeus on saada myös kanna-
3174: 682                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3175: 
3176: 
3177: tusta sivistyspyrkimyksille. Täällähän on juuri tänään jaettu mie-
3178: tintö Kansan Näyttämön kannatusavusta, ja koska kerran tämän
3179: ovat tehneet sosialidemokraatit, ja he siis katsovat, että näyttämö-
3180: taide on myös kansansivistyksen kohottaja, niin kyllä minä pidän,
3181: että kansanopisto on myös sellainen. Kun pyydetään ja valiokunta
3182: on ehdottanut 25,000 markkaa Helsingissä toimivan Kansan Näyttä-
3183: mön valtioavuksi, niin kyllä minä voin ottaa vertauskohdaksi ne
3184: valtioavut, joita on ehdotettu maaseudun kansanopistoille ja sanoa,
3185: että ne menevät ainakin yhtä hyvään tarkoitukseen. Ei meillä siellä
3186: maalla ole professoreja, tohtoreita ja korkean sivistyksen saaneita
3187: niinkuin pääkaupungeissa, joita on tilaisuus saada iltasella työväelle
3188: ja kansalle luennoita pitämään, eikä siellä voida niinkuin täällä
3189: palkata kehittyneitä henkilöitä kansan sekaan herättämään tietoi-
3190: suutta kansan pohjakerrosten nuorisolle, jonka käsiin tämän maan
3191: kohtalo kuitenkin kerran jätetään, niin riitainen kuin se nyt onkin;
3192: ehkä kehittyneempi nuoriso ymmärtäisi sitä paremmin hoitaa.
3193:     Siis ei ole mikään ilo eikä armo se, että kansanopistoille myön-
3194:  netään summa, jonka valiokunta on ehdottanut, mutta minä pidän
3195: sen maaseudun opetustarpeen tyydyttämiseksi, kansanvalistuksen
3196: kohottamiseksi välttämättömänä ehtona, täydellisenä oikeutena,
3197:  ja siksi minä täydellisesti kannatan mietintöä.
3198: 
3199:     Ed. v. T r o i 1 : Landtdagsmannen Partanen har ansett det till-
3200: ständigt att också i denna fråga göra ett utfall mot de borgerliga,
3201: då han påstår att folkhögskolorna äro borgerliga agitationsskolor.
3202: Mot detta påstående kan jag icke underlåta att nedlägga min bestäm-
3203: daste protest. J ag har själf deltagit i folkhögskolerörelsen i tjugu år,
3204: varit medlem utaf två folkhögskolors direktioner i omkring femton
3205: år och har sålunda varit i tillfälle att följa med dessa folkhögskolors
3206: liksom också med flera andra folkhögskolors verksamhet, men jag
3207: har icke inom dessa skolor funnit tillstymmelse till en sådan agitation,
3208: som hr Partanen här låtit påskina. Landtdagsmannen Partanens
3209: påstående vidhandengifver blott att han icke känner tilllifvet och
3210: arbetet inom folkhögskolorna. Jag vill blott erinra därom, att folk-
3211: högskolorna stå öppna för alla, sålunda också för dem, som känna
3212: sig dragna till de socialdemokratiska lärorna. Folkhögskolorna hafva
3213: också besökts utaf elever, som hafva varit ganska långt avancerade
3214: åt vänstern, men de hafva inom folkhögskolan också lärt sig få ögonen
3215: upp, och därför hafva de icke tagit för godt det, som utaf socialdemo-
3216: kraterna uti vårt land bjudes åt dem. De hafva insett, att social-
3217: demokraterna här i detta land hafva förvanskat snart sagt hvarenda
3218: en af socialdemokratins bästa sanningar.
3219: 
3220:    Ed. L u n d s t r ö m : Då representanten Partanen på sätt och vis
3221: gjort ett utfall mot socialdemokraternas repsesentanter i utskottet,
3222:                        Valtioapu kansanopistoille.                 683
3223: 
3224: vill jag i korthet referera vår ståndpunkt, såvidt jag kunde uppfatta
3225: densamma. Vi visste väl, att dessa folkhögskolor äro tili för den
3226: besuttna befolkningen och att i ringa grad obesuttna där kunna
3227: vinna inträde, detta på grund af ekonomiska svårigheter, som ställa
3228: sig hindrande i vägen. Och vi visste äfven, att den undervisning,
3229: som där bibringas, icke är den rent praktiska undervisning,
3230: som medborgare under nuvarande förhållanden tarfva. Represen-
3231: tant Käkikoski gaf också i dag i sitt yttrande ett erkännande åt den
3232: ideella riktning som i folkhögskolan gör sig gällande, och vid det
3233: representantmöte för svenska folkhögskolan som nyligen hållits, yrkade
3234: en talare på, att undervisningen i naturvetenskaperna skulle göras
3235: poetisk. Det är en egendomlig anda, som genornströmmar folkhög-
3236: skolan och gör, att den för en realistisk nutidsmänniska förefaller
3237: icke tidsenlig. Därför gjorde sig också uti utskottet röster gällande
3238: för en reform utaf den läroplan, som för närvarande ligger tili grund
3239: för folkhögskolan. Men då medelklassen på landet också behöfver
3240: något slags bildningsföretag, för att icke helt och hållet stelna bort
3241: i dogmer, kunde vi icke ställa oss afvisande mot densamma, oaktadt
3242: vi icke i alla afseenden kunde godkänna den grund, på hvilken dessa
3243: skolor bygga. Vi måste ju påräkna, ett dessa bildningsföretag senare
3244: kunde komma att omändras under tidsriktningarnas inflytande.
3245:  Och skulle man beröfva folkhögskolorna deras statsunderstöd, så
3246: skulle den äfven annars väl inskränkta medelklassen på landsbygden
3247:  blifva ännu mer inskränkt.
3248: 
3249:     Ed. Saarikivi: Edustaja Partasen lausunnon tueksi pyydän
3250: saada esittää muutaman esimerkin. Täällä on koetettu alentaa sitä
3251: ed. Partasen käsitystä, että kansanopistot olisivat puoluelaitoksia,
3252: mutta mitä esim. Itäkarjalan kansanopistoon tulee, voin mainita sieltä
3253: aivan tuoreen esimerkin.
3254:     Siellä oli käsityönopettaja, jolla oli se paha vika, että kuului
3255: paikkakunnan työväenyhdistykseen, sekä myöskin kansanopiston
3256: puhujatilaisuuksissa puhui työväen asioista. Tämä ei kelvannut
3257: suomettarelaisille johtokunnan jäsenille, vaan juonittelivat kaikilla
3258: tavoin sen miehen pois paikastaan. Paikkakunnan työväki piti
3259: kokouksen tämmöisen boikottauksen johdosta vaatien opettajan
3260: pysyttämistä virassaan.
3261:     Tässä vaan yksi esimerkki siitä, että taitaa sittekin olla kansan-
3262: opistotkin puoluelaitoksia, koska ei miestä, joka on erilaisella maail-
3263: mankatsomuksella varustettu kuin koulun johtokunta, suvaittu
3264: toimessaan. Minä en tiedä millaisiksi asiat siellä ovat lopullisesti
3265: kehittyneet minun paikkakunnalta poistumiseni jälkeen, mutta mai-
3266: nitsen tämän vaan tueksi sille, että puoluepeliä niissäkin voidaan
3267: harjoittaa.
3268:     Hyvä olisi jos kunnat saisivat määräämisvallan, niin ehkä silloin
3269: 684                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3270: 
3271: 
3272: myös saisivat sosialidemokraatit pitää paikkaansa, ettei niitä aina
3273: aatteen tähden vainottaisi niinkuin tässäkin on tapahtunut.
3274: Kannatan siis ed. Partasen tekemää ehdotusta.
3275: 
3276:      Ed. Lahtinen : Koska joku meikäläinen edustaja ei näkynyt
3277: hyväksyvän tätä puheena olevaa yksimielistä mietintöä, niin huo-
3278: mautan, että kyllähän kansanopistojen porvarillisuutta vastaan
3279: voisi tehdä montakin muistutusta, mutta jos sen perusteella kiel-
3280: täisi valtioavun, niin kävisi niin, kuin joku· edellinen puhuja lausui,
3281: että pitäisi kieltää valtioavut ehkä kaikilta kouluilta ja ehkä monelta
3282: vielä ennemmin kuin kansanopistoilta. Kun meikäläinen, sosiali-
3283: demokraattinen, ryhmä on päättänyt kannattaa valtionavustusta,
3284: on se tehnyt sen siinä uskossa, että vaikka tieto olisi kuinka porva-
3285: rillisesti väärennettyä tahansa, niin on siinä kuitenkin niin paljon
3286: totuuden muruja, ettei ole tahdottu vastustaa tätä avustusta. Samalla
3287: huomautan ed Alfthanille, että se lause, jota vastaan hän teki muis-
3288: tutuksen, on jäänyt siihen muotoon jonkun sihteerille tapahtuneen
3289: epähuomion takia ja että valiokunta on päättänyt puheenalaisen
3290: kohdan sen suuntaiseksi kuin ed. Alfthan ehdotti.
3291: 
3292:     Ed. Kai p i o : Valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ovat
3293: tietääkseni menetelleet ryhmämme päätöksen mukaisesti ja ne
3294: muutamat mielipiteet, mitkä täällä on tuotu esiin vasemmalta
3295: valiokunnan päätöstä vastaan, eivät ole myöskään ryhmän päätöksen
3296: mukaisia. Siitä pyydän myöskin huomauttaa ed. Pykälälle, ettei
3297: se ole vasemmistossa enemmistön mielipide. Hän puhui sosialidemo-
3298: kraattien sivistyksen vastustamisesta. Se ei ole sosialidemokraattien
3299: kanta; vaan se ilmenee usein kehittymättämillä seuduilla, että näitä
3300: kouluja pidetään herrain kasvatuslaitoksina. Sellaisia mielipiteitä
3301: ilmenee kyllä silloin tällöin vasemmistonkin keskuudessa ja on myös
3302: ilmennyt valiokunnassa, mutta kun asioita on enemmän mietitty
3303: niin on huomattu että me olemme nykyään semmoisessa asemassa,
3304: ettemme me voi tehdä muuten kuin näin. Kuten täällä on sanottu,
3305: voidaan vastustaa samoilla syillä kaikkia koululaitoksia, jos me
3306: yhtäkin vastustamme. Muuten valiokunnassa on ollut kysymyksessä
3307: myöskin työväen opistot. Pyydän huomauttaa siitä, että siellä oli
3308: kertomuksia, kuinka kaupunkipaikoissa työväen luentoja on pidetty.
3309: Niissä on niiden tietojen mukaan työväellä ollut määräämisvaltaa
3310: nytkin ja siihen on myös myöhemmän päätöksen mukaan myön-
3311: netty valtioavustusta z,ooo-s,ooo markkaa opistoa kohti. Minä
3312: en tiedä, vaan tuskinpa oikeistolaiset tulevat siellä panemaan vasta-
3313: lauseita. Yleisesti vielä kuitenkin valiokunnassa on sivistys ollut
3314: pääasiana ja on täytynyt pakostakin jättää puoluekysymykset enem-
3315: män sivuasiaksi. Sanon kerta kaikkiaan, että sivistysvaliokunnasta
3316: tulee vieläkin tällaisia päätöksiä, joissa myönnetään valtioavustusta
3317:                             Ehdotus painolaiksi.                    685
3318: 
3319: 
3320: monille muille kouluille, tyttökouluille, lyseoille ja yhteiskouluille.
3321: Kun tullaan moittimaan näitä päätöksiä, niin tiedettäköön, että
3322: ne ovat tehdyt valiokunnassa pitäen silmällä sivistystarpeita eikä
3323: puoluetarkoituksia.
3324:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
3325:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
3326: muutosehdotusta.      Ensinnäkin on vapaaherra von Alfthan ed.
3327: Rosendalin kannattamana ehdottanut mietinnön perusteluissa 5 sivulla
3328: olevaan ensimäiseen kappaleeseen sellaisen muutoksen, että sanat
3329: o>suostuntavaroista» muutettaisiin sanoiksi >>yhdeksi vuodeksi~; -
3330: tulen nimittämään tätä vapaaherra v on Af 1t h a n i n ehdotukseksi.
3331: Sittemmin on ed. Partanen ed. Saarikiven kannattamana ehdottanut
3332: puheenalaisen määrärahan myöntämiselle pantavaksi sellaisen ehdon,
3333: että kunnat asettavat kansanopistojen johtajat ja määräävät yleensä
3334: opiston johdon; - tulen nimittämään tätä ed. Partasen ehdotuk-
3335: seksi.
3336:     Koska nuo kaksi muutosehdotusta eivät ole toisistaan riippuvai-
3337: set, niin tulee mietinnön ja niiden välillä äänestettäväksi erikseen.
3338: Ehdottaisin senvuoksi sellaista menettelytapaa äänestettäessä, ettäen-
3339: sin äänestettäisiin valiokunnan mietinnön perustelujen ja vapaaherra
3340: von Alfthanin ehdotuksen välillä; senjälkeen äänestettäisiin valio-
3341: kunnan mietinnön ponnen ja ed. Partasen ehdotuksen välillä.
3342: 
3343:    Menettelytapa hyväksytään.
3344:    Äänestykset ja päätös:
3345:       I) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, äänestää
3346: >>jaa>>; jos »ei» voittaa on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hyväksytty.
3347:      Ei-äänet ovat voitolla; ed. von Alfthanin ehdotus on siis hy-
3348: väksytty.
3349:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ponnen, äänestää >>jaa>>;
3350: jos >>ei>> voittaa, on ed. Partasen tekemä ehdotus hyväksytty.
3351:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön ponsi on siis hyväksytty.
3352:      Määrärahaa koskevana on tämä päätös ehdollinen, kunnes lopulli-
3353: nen päätös asiasta V. J:n 63 §:n osoittamassa yhteydessä voidaan
3354: tehdä.
3355:                        8)    Ehdotus painolaiksi.
3356:                                   (I K.)
3357:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 2 siinä olevan, edusta-
3358: jain Söderholmin y. m. allekirjoittamassa eduskuntaesityksessä N:oi7
3359: Eduskunnalla annetun Painolakiehdotuksen ensimäistä käsittelyä
3360: varten.
3361: 686                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3362: 
3363: 
3364:       Keskustelu:
3365: 
3366:      Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Kun tässä asiassa on valiokunnassa syn-
3367: tynyt erimielisyyttä, pyysin puheenvuoroa lausuakseni muutamia
3368: sanoja siltä kannalta, jolle mietintöön liitetyn kolmannen vastalau-
3369: seen allekirjoittajat ovat asettuneet. Mutta ennenkuin minä ryhdyn
3370: itse asiaa koskettelemaan, tahtoisin tehdä erään oikaisun.
3371:      30 §:ään nähden ovat sanotut vastalauseen allekirjoittajat aset-
3372: tuneet sille kannalle, ettei olisi jätettävä mahdollisuutta samoista
3373: kirjoituksista rangaista useampia henkilöitä, että jos siis joku kir-
3374: joitus on rikoksellinen tai tulee syytteen alaiseksi, ja sen kirjoituk-
3375: sen kirjoittajina tai osallisina siihen on useampia henkilöitä, silloin
3376: rangaistaisiin ainoastaan pääsyyllistä. Tässä tarkoituksessa olemme
3377: liittäneet vastalauseen 30 § vastaan, mutta epähuomiossa tähän
3378: pykälään on tullut kaksi liikasanaa, niin että se näyttää vähän risti-
3379: riitaiselta.
3380:      Että jonkunlainen painolaki nykyään on tarpeen vaatima, sel-
3381: lainen laki, jonka kautta päästäisiin nykyisestä sekavasta välitilasta,
3382: siitähän ei tietysti ole muuta kuin yksi mieli. Senvuoksi valiokunnan
3383: sosialidemokraattiset jäsenet ovat ryhtyneet käsittelemään edus-
3384: kuntaesityksen pohjalla tätä asiaa, vaikka tämä eduskuntaesitys
3385: onkin hyvin suuressa määrässä epätyydyttävä. Niinkuin tiedetään,
3386: on säätyvaltiopäiväin tästä asiasta hyväksymä laki Pietarissa jää-
3387: nyt vahvistamatta, ja sen johdosta on tämä asia joutunut tämän
3388: eduskunnan käsiteltäväksi eduskuntaesityksen perusteella. Se risti-
3389: riita, jonka vuoksi tuo säätyvaltiopäiväin hyväksymä laki ei ole
3390: saavuttanut Pietarissa vahvistusta, kuuluu koskevan venäjänkieli-
3391: siä painotuotteita ja keisarikunnan viranomaisten toimialaan kuulu-
3392: vien asiakirjain julkaisemista.
3393:      Mitä nyt ensinnäkin tulee venäjänkielisiin painotuotteihin, niin
3394:  ei tällä seikalla liene nykyään erittäin suurta käytännöllistä merki-
3395:  tystä, mutta kuitenkin me kolmannen vastalauseen allekirjoittaneet
3396:  olemme olleet sitä mieltä, ettei venäjänkielisiä painotuotteita olisi
3397:  syytä asettaa poikkeusasemaan muunkielisistä painotuotteista. Pal-
3398:  joa tärkeämpi on kysymys julkisten asiakirjain painattarnisesta.
3399:  Tässä se kohta, joka on kuulemma osaltaan aiheuttanut sen, ettei
3400:  lakia ole Pietarissa vahvistettu, on seuraava. 25 §:n toisen momentin
3401:  mukaan keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltäviin asioihin
3402:  kuuluvan asiakirjan saa painosta julkaista ainoastaan kenraaliku-
3403:  vernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole aikaisemmin keisarikunnassa
3404:  julkaistu. Kun me sosialidemokraatit emme hyväksy julkaiseruis-
3405:  kieltoa sellaisiin asiakirjoihin nähden, jotka koskevat kotimaisten
3406:   viranomaisten käsittelemiä asioita, niin ei tietenkään voi tulla ky-
3407:  symykseen, että tässä suhteessa asettaisimme poikkeusasemaan sel-
3408:  laiset asiakirjat, joiden kanssa venäläisillä viranomaisilla on ollut
3409:                              Ehdotus painolaiksi.                        687
3410: 
3411: tekemistä. Tämä asia ei ole niinkään vähäpätöinen eikä toisarvoi-
3412: sesta merkityksestä, niinkuin valiokunnan enemmistön taholta on
3413: koetettu väittää. Valiokunta sanoo mietintönsä perusteluissa nimit-
3414: täin tällaisten asiakirjain, jotka ovat koskettaneet venäläisen viran-
3415: omaisen toimivaltaa, julkaisemisesta, tällä tavalla: >>mitä taas kol-
3416: manteen momenttiin tulee, olisi mahdoton tehdä ehdotettua eroi-
3417: tusta keisarikunnan viranomaisten käsiteltävien asiain välillä, kos-
3418: kapa sellainen asia, joka koskee Suomea voitaisiin katsoa keisari-
3419: kunnan asiaksi, niin pian kun se lain mukaan kuuluu keisarikunnan
3420: viranomaisen toimivaltaan>>. Tämän mukaan voisivat vaikka mitkä
3421: tärkeät asiakirjat siirtyä tähän luokkaan. Kun joku keisarikunnan
3422: viranomainen on tullut hiukankin jonkun Suomea koskevan asian
3423: kanssa tekemisiin, niin sellaista asiakirjaa ei saisi julkaista tai sel-
3424: laisen asiakirjan julkaiseminen tulisi rangaistuksen alaiseksi. Ja
3425: mehän tiedämme, että nykyään alkaa melkein kaikkien lainsää-
3426: däntäkysymysten ja muitten asiain käsittely muuttua sellaiseksi,
3427: että Venäjän valtakunnan viranomaiset tulevat niiden kanssa teke-
3428: misiin. Oikeastaan on valiokunta perustelussaan antanut tälle koh-
3429: dalle laajemman tulkinnan kuin mitä siitä ensiksi saattoi ajatella.
3430: Luultiin, että tämä ei tarkoittaisi muuta kun keisarikunnan asioita,
3431: mutta nyt valiokunta on selittänyt asian sillä tavalla, että se tar-
3432: koittaa myöskin niitä Suomen asioita, joiden kanssa joku keisari-
3433: kunnan viranomainen on tullut tekemisiin. Kun tällainen vaatimus
3434: venäläiseltä taholta on esitetty, niin valiokunnan porvarilliset jäse-
3435: net ovat ajatelleet, että parasta on tehdä kaikenlaiset kysymyksessä
3436: olevat asiakirjat julkaiseruiskiellon alaisiksi. Tätä kantaansa ovat
3437:  nuo valiokunnan jäsenet puolustaneet hyvinkin omituisilla perus-
3438: teilla. Niinpä on sanottu valiokunnan enemmistön taholta, kun me
3439:  sosialidemokraattiset jäsenet huomautimme, että tuollainen julkai-
3440:  seruiskielto voisi tulla hyvinkin vaaralliseksi, että voitaisiin suunni-
3441:  tella, päättää ja antaa määräyksiä venäläisellä taholla minkälaisia
3442: hyvänsä, mutta Suomessa ei näitä asiakirjoja voitaisi, eikä saataisi
3443:  päästää julkisuuteen, -että kyllä hän se niin on, mutta voipihan lakia
3444:  kiertää; jos nyt sattuu sellainen tärkeä asia, niin julaistaan asia-
3445:  kirja vastoin lakia ja julkaisija ottaa sen pikku sakon niskoillensa,
3446:  mikä siitä seuraa. Valiokunnan enemmistö siis tieten ja tahtoen
3447:  laatisi sellaisia lakeja, joista se tietää jo edeltäpäin, että niitä ei voida
3448:  noudattaa, hyväksyy venäläisten mahtimiesten sormen viittauksen
3449:  johdosta lakisäädöksiä sellaisilla motiiveilla, että >>kyllä niistä huo-
3450:  noja tulee, mutta meneväthän ne mukiin, kun niitä välistä riko-
3451:  taan>>. Nämät ovat hiukan anarkistisia perusteita. - Tätäkin kohtaa
3452:  hyväksyessään valiokunnan enemmistö on nojannut yksistään sille
3453:  perusteelle, että tästä laista täytyy saada sellainen, että on varmuut-
3454:  ta sen vahvistamisesta. Valiokunta mietintönsä 6 sivulla myöntää
3455:  nimenomaan, että tässä on sellaisia määräyksiä, jotka eivät ole toi-
3456: 688                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3457: 
3458: 
3459: vottavia eivätkä tarkoituksenmukaisia. Mutta niitä täytyy lakiin
3460: ottaa senvuoksi, että se ei muuten saisi Pietarissa vahvistusta.
3461: Meistä on tuollainen kanta perin väärä. Meidän mielestämme pitäisi
3462: asiallisten seikkain olla määräämässä silloin, kun äänestetään tär-
3463: keistä lakipykälistä. Meidän mielestämme pitäisi joko hyväksyä ne
3464: taikka vastustaa niitä asiallisilla perusteilla. Jos ne ovat asiallisia
3465: ja kansan etujen kannalta puollettavissa, niin puolletaan niitä silloin,
3466: mutta jos ne ovat päinvastaisia, niin ei maksaisi vaivaa ruveta niitä
3467: silloin hyväksymään yksistään sillä syyllä, että niillä on suurempi
3468: ja pikaisempi mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. Tämä painolaki
3469: on kauttaaltaan sellainen, etteihän se ole mikään kansainvälinen
3470: eikä yleisvaltakunnallinen laki. Tämähän koskee yksinomaan Suo-
3471: men painoasioita. Jos asetutaan suomalaisten itsemääräämisoikeu-
3472: den kannalle, niin kyllä kai tältä kannalta katsoen Venäjän valta-
3473: kunnan viranomaisilla ei tällaisten asian kanssa pitäisi olla mitään
3474: tekemistä. Tämä on kokonansa sellainen Suomen sisäinen asia, että
3475: minun käsittääkseni Venäjän valtakunnan viranomaisilla ei ole
3476: oikeutta sekaantua siihen. Jos siitä huolimatta sellainen sekaan-
3477: tuminen tapahtuu, ja silloin esitetään Suomen oikeuksia rajoittavia
3478: vaatimuksia, niin väärin on ja huonolle tielle joudutaan, jos sellais-
3479: ten seikkain johdosta ruvetaan ottamaan lakiin määräyksiä, jotka
3480: ovat vahingoksi meidän paino-oloillemme.
3481:      Olisi siis Suomen kansan itsemääräämisoikeutta suuresti louk-
3482: kaavaa alistua sellaisiin määräyksiin ja sellaisiin vaatimuksiin. Me
3483: valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet näistä syistä emme ole
3484:  as~ttuneet sille kannalle.     Olemme asettuneet julkaiseruiskieltoa
3485: kokonansa vastustamaan. Mutta porvareille näyttää olevan tär-
3486: keätä saada tuollainen julkaiseruiskielto kotimaisiin asiakirjoihin
3487: nähden eli sellaisiin asiakirjoihin nähden, joita kotimaiset viran-
3488: omaiset käsittelevät. Oikeastaan tämä ristiriita lieneekin selitettä-
3489: vissä siten, että, ellei tuollaista kieltoa olisi lakiin laitettu kotimai-
3490: siin viranomaisiin nähden, luullakseni samaa kysymystä tuskin olisi
3491:  Pietarissakaan herätetty. Mutta kun nyt suomalaiset porvarit tah-
3492: toivat säilyttää tällaisen salaaruisoikeuden itsellensä ja ajaa sen
3493: läpi, niin venäläisellä taholla myös näyttiin tahdottavan vaatia
3494: osansa sielläkin, ennenkun myönnetään tuollaista oikeutta suoma-
3495: laisille valtaluokille. Ja porvarilliset ovat valmiit siihen suostumaan.
3496:      Jos nyt kyseenalaisessa suhteessa tämä painolaki hyväksyttäisiin
3497: yksinomaan suomalaisia näkökohtia silmälläpitäen, niin voidaan
3498: huomauttaa, ettei se saavuttaisi vahvistusta. Mutta onhan nyt
3499: kaikesta päättäen mahdollista ja luultavaa, että monet muutkin
3500: kuin tämä asia ja sellaiset asiat, jossa ei mitenkään kansan enem-
3501: mistön etujen kannalta voida suostua venäläisten virkaherrain
3502: vaatimuksia seuraamaan, tulevat tällaisen ristiriidan alaisiksi.
3503: Silloin on tarpeellista ja välttämätöntä ajatella asiaa siltä kannalta
3504:                             Ehdotus painolaiksi.                       689
3505: 
3506: 
3507: kuin me ajattelemme, nim. että tällainen ristiriita, kun se uudistuu,
3508: pakottaa ajamaan eduskunnan oikeuksien laajentamista, pakottaa
3509: ajamaan sellaista ohjelmaa tässä suhteessa, sosialidemokraattien ohj el-
3510: maa, jonka mukaan valtion päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien
3511: hyväksymiseen nähden tulisi lakkautetuksi. Tässä suhteessa on
3512: sosialidemokraattien ohjelmassa m. m. seuraava pykälä: »Valtion
3513: päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien vahvistamisessa on lakkau-
3514: tettava. Sen sijaan sallittakoon hänen ristiriidan sattuessa vedota joko
3515: uusien oitis toimitettavien vaalien kautta kokoontuvaan eduskuntaan
3516: tahi yleiseen kansanäänestykseem. Tästä minä huomautan vain
3517: vastapainoksi sille porvarillisten politiikalle, joka asettaa lain vah-
3518: vistamisen saannin ylimmäksi muita näkökohtia. Kyllä porvarilliset
3519: tietenkin tällaiselle vaatimukselle hymähtävät, mutta samanlaista
3520: suhtautumista on siltä taholta sosialidemokraattien vaatimuksiin
3521: nähden esiintynyt ennenkin eivätkä ne silti ole osoittauneet erinomai-
3522: sen järkevyyden merkiksi. Minä huomautan, että kun esim. puoli-
3523: kymmentä vuotta sitten sosialidemokraattinen puolue puoluekokouk-
3524: sessaan hyväksyi ohjelman, jossa m. m. vaadittiin yleistä äänioikeutta,
3525: yksikamarijärjestelmää ja lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumis-
3526: vapautta j. n. e., niin siitä kirjoitettiin ja puhuttiin hyvin pikallisesti
3527: porvarillisella taholla. Suometar kirjoitti, että kylläpä ne sosialistit
3528: ovat mahtavia poikia, kun ne sellaisia oikeuksia meille toimittavat.
3529: Mutta senjälkeen on niitä oikeuksia kuitenkin siihenl määrin saavu-
3530: tettu, että porvarillisten nauru on joutunut häpeään.
3531:     Ne muut osat lakiehdotusta, joista erimielisyyttä on ollut, eivät
3532: johdu pietarilaisista vaatimuksista, vaan ovat porvarilliset valio-
3533: kunnan jäsenet samoin kuin eduskuntaesityksen tekijät niissä
3534: kohdissa noudattaneet omia harrastuksiaan. Minä tahtoisin näistä
3535: muista kohdista huomauttaa erityisesti takavarikkojärjestelmää.
3536: Tämä takavarikkojärjestelmä tässä lakiehdotuksessa on meidän
3537: käsittääksemme erittäin vaarallinen jos se tulee käytäntöön paino-
3538: oloissamme. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jäisi poliisiviranomai-
3539: sille- jollaisena virallistakin syyttäjää asiallisesti lienee pidettävä-
3540: valta panna takavarikkoon vaikka jokikinen sanomalehtinumero
3541: ja jokikisen kirjan painos. On selvää, että tällaisen määräyksen,
3542: tällaisen oikeuden kautta voisivat viranomaiset milloin niin tahtoisivat
3543: tuhota hallitusta vastustavan sanomalehdistön aivan yhtä helposti
3544: kuin sellaista on tapahtunut ja voi tapahtua ennakkosensuurijär-
3545: jestelmän kautta. Kun ottaa huomioon, että jonkun sanomalehden
3546: painosta pidettäisiin takavarikossa muutama viikko tai kaksi, niin
3547: mitä sellaisella sanomalehtinumerolla sitte olisi enää merkitystä.
3548: Ja ajatellaan että kun tällaista takavarikkojärjestelmää sanoma-
3549: lehtiin sovellettaisiin esim. vaaliaikoina ja sen sellaisina, niin silloin
3550: hallituksessa oleva puolue saisi tehdä toisten puolueitten toiminnan
3551: tällaisella ihan laillisella tavalla kerrassaan melkein mahdottomaksi.
3552:                                                                    44
3553: 690                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3554: 
3555: 
3556: Tosin olisivat tuollaiset takavarikot alistettavat oikeuden tutkitta-
3557: viksi. Mutta sanomalehtien kannalta katsoen tällainen vetoaminen
3558: oikeuteen ei mitään auttaisi, sillä senjälkeen kun tuomioistuin olisi
3559: ennättänyt asian käsitellä ja sen johdosta mahdollisesti takavarikko
3560: peruutettaisiin, sellainen takavarikon alaisena ollut painos ei olisi
3561: enää mistään merkityksestä. Ja siksi toiseksi, jos ajatellaan asiaa
3562: myöskin muihin painotuotteisiin kuin sanomalehtiin nähden, niin
3563: meikäläisillä ei ole syytä luottaa nykyiseen oikeuslaitokseen juuri sen
3564: enempää kuin poliisiyiranomaisiinkaan.
3565:     Mitä muihin rajoituksiin tulee, niin niitä on vallan runsaasti tässä
3566: valiokunnan ehdotuksessa sellaisia painovapautta rajoittavia kohtia,
3567: jotka tulisivat riistämään hyvin suuren osan painovapauden merki-
3568: tystä, tulisivat tekemään painovapauden enemmän nimelliseksi,
3569: mutta niistä minä en ryhdy tässä selkoa tekemään, siinä suhteessa
3570: viittaan kolmanteen vastalauseeseen.
3571:     Yleensä väitetään, että uusiin lakeihin ei pitäsi ottaa mitään
3572: tarpeettomia määräyksiä. Lakiin pitäisi ottaa ainoastaan sellaista,
3573: mikä katsotaan tarpeelliseksi ja välttämättömäksi. Tällä perusteella
3574: olemme valiokunnassa vaatineet valiokunnan enemmistöön kuuluvia
3575: edustajia todistamaan esimerkeillä, mitkä tarpeet vaatisivat kaikkia
3576: niitä rajoituksia, mitä valiokunnan hyväksymä lakiehdotus sisältää.
3577: Mitkä tarpeet vaativat esim. tällaisen hallinnollisen takavarikko-
3578: järjestelmän käytäntöön ottamista? Tällaisiin kysymyksiin eivät
3579: valiokunnan enemmistöön kuuluvat edustajat ole antaneet vastausta.
3580: On kyllä annettu ymmärtää, että ankarasti painovapautta rajoittava
3581: laki on tässä maassa tarpeellinen ehkäisemään sosialismin leviämistä
3582: ja siinä suhteessa, kun m. m. kansaneduskunnan tominnasta kerto-
3583: minen tahdotaan tässä laissa kovien rajoitusten alaiseksi, -ei esim.
3584: valiokunnista saisi mitään selostusta antaa ilman erikoista lupaa, -
3585: on viitattu siihen, että sosialistien valiokuntaselostukset ja sen sellai-
3586: set ovat vaikuttaneet porvarillisten etuja vahingoittavasti ja että
3587: sellaisesta menettelystä pitäisi saada lain kautta tehdyksi loppu.
3588: Tosin kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet eivät ole sanoneet
3589: hyväksyvänsä näitä ehdotuksia siinä mielessä, että niitä tarvittaisiin
3590: estämään sosialismin levenemistä, mutta ei näillä jäsenillä ole sentään
3591: ollut muitakaan perusteluja kantansa tueksi. Takavarikkojärjestel-
3592: määhän meillä ei ole suurlakon jälkeen, jota ennen meillä tällaista
3593: painovapautta, mikä nykyään vallitsee, ei ollut olemassa, ole sovel-
3594: lutettu. Mutta voiko kukaan väittää, että tämä järjestelmä olisi
3595: ollutkaan tarpeen? Osottavatko minkäänlaiset merkit, että se olisi
3596:  tarpeen vaatima? Minun mielestäni ja lakivaliokunnan vähemmistön
3597:  mielestä ei sellainen toimenpide ole osottautunut lainkaan tarpeelli-
3598: seksi. Se painovapaus, joka nykyään on ollut käytännössä, .on osot-
3599:  tautunut hyväksi, lukuunottamatta niitä hallinnollisia rajoituksia,
3600:  mitkä nykyäänkin ovat olemassa ja jotka täytyy saada pois. Tuo
3601:                           Ehdotus painolaiksi.                      691
3602: 
3603: 
3604: takavarikkojärjestelmä olisi sitäkin vaarallisempi, kun ottaa huo-
3605: mioon sen erikoisen aseman, jossa meidän maamme on. Kun poliisi-
3606: viranomaiset saisivat tehdä takavarikoita, voisi sattua, että joku
3607: kirjoitus, kirja tai sanomalehtinumero katsottaisiin venäläiseltä kan-
3608: nalta vaaralliseksi, epämieluisaksi tai miten sitä sanoisivat ja silloin
3609: tarvitsisi vaan jonkun santarmiupseerin tai -konstaapelin kehottaa
3610: kovalla sanalla meikäläistä poliisiviranomaista toimittamaan sel-
3611: lainen painotuote takavarikkoon. Eikä ole epäilemistä, etteivätkö
3612: meikäläiset poliisiviranomaiset seuraisi sellaisia kehoituksia; tähän
3613: olettamukseen on sitäkin suurempi syy, kun kaikilla on tuoreessa
3614: muistossa, miten paljon kuntoa, selkärankaa ja lainkunnioitusta
3615: viranomaiset osoittivat bobrikoffilaiseen aikaan, jolloin tuonluon-
3616: toisia vaatimuksia venäläiseltä taholta heille tehtiin enemmän kuin
3617: muulloin.
3618:      Kuitenkin on ed. Söderholm vastalauseessaan väittänyt, että
3619: yksistään epäluulo yhteiskuntajärjestystä vastaan voi aiheuttaa
3620: hänen kannattamiensa painovapauden rajoituksien vastustamista
3621: ja hän on lisännyt tähän, että jos niitä vastustetaan, niin täytyy
3622: kaiken lainsäädäntötyön jäädä hedelmättömäksi.           Tämä hänen
3623: lausuntonsa on minusta loistava todistus siitä, kuinka porvarillisella
3624: taholla ollaan sekä kuuroja että sokeita käsittämään oloja ja tapauk-
3625: sia niiden todellisessa valossa. On kyllä totta, ettemme me sosiaali-
3626: demokraatit luota nykyiseen oikeuslaitokseen. Mutta sen on tuo
3627: oikeuslaitos omilla teoillaan aiheuttanut, se on meikäläisiin nähden
3628:  jakanut alituiseen uudistuvia luokkatuomioita. Me voisimme sel-
3629: laisia luokkatuomioita esittää paino-olojenkin alalta jo sataluvuissa.
3630:  Rahasakot sosialidemokraattisille sanomalehdille ovat viime aikoina
3631: tulleet aivan päiväjärjestykseen, eivätkä suinkaan vankeusran-
3632: gaistuksetkaan ole mitään harvinaisia. Muutaman vuoden kuluessa on
3633: tullut aivan muotiasiaksi, että herra Kannisen ylihallitus, niinkuin
3634: sitä sanotaan, ja porvarilliset tuomioistuimet ovat ottaneet urakak-
3635: seen toimittaa sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä linnaan n. k.
3636:  majesteettirikosjuttujen vuoksi. Lyhyessä ajassa on sillä nimellä
3637: tuomittu suuri juokko sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä van-
3638: keuteen: >>Sosialidemokraatti>>-lehden toimittaja on passitettu van-
3639:  keuteen 10 kuukaudeksi, oululaisen työväen-lehden entinen toimit-
3640:  taja kahdeksaksi kuukaudeksi, tamperelaisen »Kansanlehden>> eräs
3641:  toimittaja kuudeksi kuukaudeksi, Helsingissä ilmestyneen ruotsa-
3642:  laisen lehden toimittaja seitsemäksi kuukaudeksi, >>Hämeen Voiman•
3643:  toimittaja neljäksi kuukaudeksi ja viimeksi on juuri viime viikolla
3644:  ~Savon Työmies>>-lehden entinen toimittaja tuomittu kuudeksi
3645:  kuukaudeksi vankeuteen myöskin n. k. majesteettirikoksesta.
3646:  Samaten on eräs >>Työ>>-lehden toimittaja saanut istua vankeudessa
3647:  painokannetuomion johdosta ja kotkalaisen >>Eteenpäin>>-lehden toi-
3648:  mittaja lienee parastaikaa kärsimässä samanlaista rangaistusta.
3649: 692                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3650: 
3651: 
3652:     Näitä luokkakoston ilmauksia - sillä senlaisia ne kaikessa
3653:  tapauksessa ovat - arvostellaan eri tavalla ylä- ja alaluokan kes-
3654: kuudessa. Porvarilliset näistä tuomioista yleensä iloitsevat; jokaisen
3655:  uuden luokkatuomion tunnetuksi tultua porvarillisella taholla
3656: taputetaan käsiä ilosta. Sillä tavalla menettelee yläluokka-yleisö,
3657:  eduskunnan jäseniä myöten- ja tämä käsitys on kyllä tullut esiin
3658: lakivaliokunnan keskusteluissakin - antaen siten kannatuksensa
3659:  tuomi-istuinten luokkamenettelylle, mutta samalla tietysti sitoutuen
3660: jakamaan edesvastuun siitä.
3661:     Kun näistä asioista on keskusteltu sekä valiokunnassa että
3662: muualla, on minussa vakiintunut se käsitys, että porvarillisilla ta-
3663: hoilla ja porvarillisen luokkakäsityksen mukaan koko sosialidemo-
3664: kraaltinen ajatussuunta ja sosialidemokratiian puoluetoiminta on
3665: rikos sellaisenaan, ja sen vuoksi niillä tahoilla pidetään koko toi-
3666: mintaa rangaistavana, sellaisena, jota sopii rangaista jokaisessa
3667: sopivassa tilaisuudessa, ja näiden rangaistusten kautta koetetaan
3668: tukahduttaa tämän puolueen toiminnan menestystä. Tämän väit-
3669: teen todistukseksi voin huomauttaa, että nuo rangaistusten alaisiksi
3670: joutuneet kirjoitukset, sellaiset kirjoitukset, joista on annettu raha-
3671: sakkoja, joista on annettu pitkäaikaisia vankeustuomioita, eivät
3672: ole sisältäneet muuta kuin tavallista työväenasian ajamista. Ne
3673: kirjoitukset, ne uutiset ja artikkelit, joista tuomioita on mätkitty,
3674: kymmenenkin kuukauden vankeustuomioita, ovat olleet vaan sel-
3675: laista työväenasian selvittelyä ja ajamista, jonka puolueen jäsenet
3676: ovat hyväksyneet, ovatpa sellaiset kirjoitukset joskus olleet taval-
3677: lista parempaakin työväenasian ajamista. Kun tällaisista kirjoi-
3678: tuksista rangaistaan, niin eihän sitä voi muuten selittää kuin että
3679: rangaistukset ovat tähdänneet koko puoluetta ja sen aatesuuntaa
3680: vastaan. Lisäksi voi huomauttaa, ettei suinkaan porvarillisten ta-
3681: hoilla viimeistenkään vuosien kuluessa ole säästetty sananruoskaa,
3682: vaan sitä on käytetty sosialidemokraattista puoluetta ja puoluee-
3683: seen kuuluvia yksilöitä vastaan aivan säälimättömästi, mutta yksi-
3684: kään viranomainen, yksikään virallinen syyttäjä ei ole tämän joh-
3685: dosta virkatoimiin ryhtynyt, niinkuin me emme odottaneetkaan
3686: heidän ryhtyvän. Mutta sellaisiin toimenpiteisiin on kyllä muis-
3687: tettu ryhtyä sosialidemokraatteja vastaan.
3688:     Näiden huomautusten jälkeen luulisin minä ed. Söderhoiruin ja
3689: muiden hänen kannallaan olevien käsittävän, että meillä on muita-
3690: kin syitä kantamme tueksi kuin pelkkä epäluulo. Kun ottaa huo-
3691: mioon, minkälaisia kidutuslaitoksia nykyiset vankilamme ovat, niin
3692: kyllä kai voi helposti käsittää, mitä pitkäaikaset vankeustuomiot
3693: pikkuisten painojuttujen johdosta merkitsevät. Ne ovat jonkun-
3694: moista teloitusjärjestelmää, sillä teloitukseksi se täytyy muodostua,
3695: kun ihmisiä vuosikaupalla pidetään sellaisessa olotilassa kuin missä
3696: he nykyisissä vankiloissamme tulevat olemaan.
3697:                            Ehdotus painolaiksi.                     693
3698: 
3699:      Minä olen ollut sitä mieltä, että laeissa yleensä, niin myös paino-
3700: laissakin, pitäisi jättää mahdollisimman vähän viranomaisille tilai-
3701: suutta mielivaltaiseen menettelyyn. Mitä enemmän sellaista tilai-
3702: suutta jätetään, sitä runsaammin mi~tlivaltaisuutta ja väärinkäy-
3703: töksiä luonnollisesti tulee esiintymään. Tämän pitäisi olla jokaiselle
3704: selvää. Voihan olla niin, ettei esim. tuomareilla kaikistellen tarvitse
3705: olla niin paha tarkoituskaan, he vaan toimivat oman luokkakäsi-
3706: tyksensä mukaisesti. Se puoluetoiminta ja ne kirjoitukset, mitkä
3707: sosialidemokraattiselta kannalta katsoen ovat varsin luvallisia ja
3708: välttämättömiä tämän ajatussuunnan edistämiseksi, voivat porva-
3709: rillisen luokkakäsityksen mukaan tuntua vallan rikoksellisilta. Tuo-
3710: marit ovat osakkaina liikeyrityksissä, tehdaslaitoksissa, pankkilai-
3711: toksissa j. n. e. Jos nyt sosialidemokraattinen sanomalehti kirj oit-
3712: taa tuollaisten liikeyhtiöiden tai muiden sellaisten oloista, jos siinä
3713: kerrotaan, että työväelle maksetaan huonoja palkkoja tai että siellä
3714: on muita työväkeä rasittavia epäkohtia, ja tästä nyt nostetaan
3715: painokanne, niin kyllä kai tuomari, jonka edut tuollaisten liike-
3716: yhtiöiden osakkaina vaativat, että työväelle niissä maksettaisiin
3717: huonoja palkkoja j. n. e., taipuu olemaan liikkeen johtajan kanssa
3718: samaa mieltä työväen valistamisen ja luokkataisteluun kiihottami-
3719: sen vaarallisuudesta, ja tuomiot tulevat tietysti sen mukaisiksi.
3720: Sitä paitsi on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, että jos laissa
3721: jätetään mahdollisimman paljon tilaisuutta viranomaisten, joko
3722: tuomarien tai hallinnollisten viranomaisten, mielivaltaiselle menet-
3723: telylle, niin kyllä sitä voidaan käyttää hyvinkin huonossa tarkoi-
3724: tuksessa.
3725:      Äsken juuri ovat sanomalehdet kertoneet, mitenkä tuo Tanskan
3726: kuuluisa oikeusministeri oli innokas rankaisemaan sanomalehtiä sen
3727: vuoksi, että nämä paljastelivat kaikenmoisia juttuja. Tanskassa
3728: kuullaan ihmetellyn sitä seikkaa, että tämä herra oikeusministeri
3729: tuppasi rankaisemaan sanomalehtiä, vaikka ei se siellä noudatetun
3730: tavan mukaan oikeastaan kuulukaan hänen virkatehtäviinsä. Nyt
3731: jälkeenpäin on käsitetty, mistä sellainen virka-into johtui. Ne
3732: >>afäärit», miljoonakavallukset, mitä tämä herra harjoitti, eivät olisi
3733: muuten menestyneet, tai ainakin niiden sanomalehtien toiminta,
3734: jotka vetivät ja tahtoivat vetää tapauksia päivänvaloon, oli sen
3735: herran »afääreille>> hyvin epäedullista.
3736:      Porvarilliset sanomalehdet ja sanomalehtimiehet eivät näytä ole-
3737: van tyytymättömiä tähän valiokunnan ehdottamaan painolakiehdo-
3738: tukseen, ainakaan ne eivät pidä sitä liian. huonona. Tämän voi
3739: käsittää, kun ottaa huomioon, että tuomioistuimet ovat porvaril-
3740: listen käsissä ja että jos painojuttuja nostetaankin, niin silloin kun
3741: kyseessä on joku porvarillinen sanomalehti, lakia ei sovelluteta niin
3742: ankarasti, että siitä olisi näille sanottavaa haittaa. Sitä paitsi voi
3743: porvarillisten sanomalehtimiesten taholla vaikuttaa tässä asiassa jon-
3744: 694                  Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3745: 
3746: 
3747: kun verran myöskin kilpailuvaisto. Siellä otettanee huomioon, että
3748: kun laitetaan ankara kuristuslaki, niin sillä voidaan porvarillisten
3749: lehtien vaarallisia kilpailijoita, sosialidemokraattisia sanomalehtiä
3750: jonkun verran masentaa. Tämänkin väitteen todisteeksi on ole-
3751: massa esimerkkejä. Ovathan monet porvarilliset sanomalehdet tuon
3752: tuostakin suoraan kehoitelleet viranomaisia nostamaan painojuttuja
3753: sosialistisia kirjoittajia ja sanomalehtiä vastaan, kun eivät nuo her-
3754: raslehdet ole muuten katsoneet kykenevänsä puolustamaan niitä
3755: asioita ja aatteita, mitä sosialidemokratia vastustaa.
3756:     Sekin painovapaus, mikä on ollut olemassa suurlakon jälkeen,
3757: on osoittautunut erinomaisen hyödylliseksi. Ja työväestö käsittää
3758: ja tietää, että tällainen vapaus on sen toiminnan menestymisen
3759: ehto. Tämän lyhyen verrattaisen painovapauden aikana on työ-
3760: väestö valistuksellisessa taistelussaan saavuttanut melkoisia etuja.
3761: Työväestö myöskin tietää, mitä kuristukset merkitsevät. Ennakko-
3762: sensuurijärjestelmän aikana ei saatu perustaa uusia työväen lehtiä,
3763: ei saatu antaa ulos sosialidemokraattisia kirjateoksia ja niissä muu-
3764: tamissa työväenlehdissä, mitä oli olemassa, ei saatu kirjoittaa tär-
3765: keistä asioista juuri mitään. Silloin saattoi menestyä ja kukoistaa
3766:  ainoastaan hallitukselle mieleinen sanomalehdistö ja yleensä halli-
3767: tukselle mieluinen kirjallisuus. Näitä seikkoja huomioon ottaen
3768:  meikäläisten taholla ollaan jyrkkiä kansalaisvapauksia koskevissa
3769:  kysymyksissä, eikä tässä suhteessa haluta ollenkaan ruveta tinkimään.
3770:  Niinpä kun ne valiokunnan ehdottamat kuristukset, jotka tulisivat
3771:  huonontamaan hyvin suuressa määrässä paino-oloja Suomessa, kun
3772:  ne ovat tulleet tunnetuiksi, niin sangen lukuisat työväenkokoukset
3773:  ovat lausuneet mielipiteenään, että ellei eduskunnan enemmistö
3774:  suostu luopumaan näistä tällaisista kuristusehdotuksista, on sosiali-
3775:  demokraattisen ryhmän parasta äänestää tällainen lakitekele seu-
3776:  raavien vaalien yli. -Kun on tietenkin hyvä, että saataisiin paino-
3777:  laki järjestämään oloja, että sen kautta nykyiset hallinnolliset ra-
3778:  joitukset käytännöstä poistettaisiin, niin olisi sangen toivottavaa,
3779:  että suuri valiokunta antaisi tälle lakitekeleelle sellaisen muodon,
3780:  että sosialidemokraattinenkin ryhmä saattaisi olla sen läpimene-
3781:  mistä myötävaikuttamassa.
3782: 
3783:     Ed. Söder h o 1m: Det är icke utan tillfredsställelse jag
3784: konstaterar, att man från det håll den senaste talaren represen-
3785: terar, är angelägen om att få till stånd en tryckfrihetslag. Då man
3786: läser den reservation, som är fogad tili betänkandet såsom den tredje,
3787: kunde man nog komma till en annan uppfattning. Men som sagdt,
3788: det är ju bra, att man äfven på detta håll hoppas få en sådan.
3789:     De anmärkningar hr Hämäläinen gjorde emot förevarande lag-
3790: förslag skulle, om de icke komme från en medlem i lagutskottet,
3791: vara förklarliga. Man skulle kunna tro, att den, som förde sådant
3792:                            Ehdotus painolaiksi.                      695
3793: 
3794: 
3795: tal, icke gjort sig förtrogen med den utländska prässlagstiftningen
3796: och på denna grund kunnat bedöma betänkandet så strängt som han
3797: det gjort. Men detta är ju icke fa11et. Hr Hämäläinen har varit i till-
3798: fälle att få kännedom om den utländska lagstiftningen på detta om-
3799: råde och gör ändå de anmärkningar han framställt. Man måste
3800: därför ifrågasätta, att dessa anmärkningar härrört af allvarliga motiv.
3801:      Hvad detaljerna utaf de anmärkningar, som nu framstälts,
3802: beträffar, så hafva de redan blifvit genom utskottsbetänkandets
3803: motivering bemötta, och, då de utan tvifvel komma att upprepas i
3804: stora utskottet, skall jag, såsom medlem af detsamma, i detta sam-
3805: manhang icke uppehålla mig vid dem. Endast ett par omständig-
3806: heter vill jag beröra. Hr Hämäläinen klandrade särskildt kvarstads-
3807: institutet, som ingår i lagen. Man skulle af hans andragande kunna
3808: få den uppfattning, att kvarstaden vore någonting nytt, som nu
3809: införts i vår tryckfrihetslagstiftning. Så är dock ingalunda fallet.
3810: Det är icke något nytt, lika litet hos oss som i andra länder. - Vidare
3811: sade hr Hämäläinen om kvarstaden, att den skulle gifva åt polisen
3812: en alltför stor makt och därigenom sätta i regeringens hand möjlig-
3813: heten att, där den så skulle finna för godt, undertrycka politiska
3814: meningsriktningar. Detta är enligt min tanke i dubbel mening orätt.
3815: För det första tillägger lagförslaget icke åt polisen alls någon rätt att
3816: verkställa kvarstad. Det är icke polisen utan allmänna åklagaren, som
3817: detta skulle tillkomma, och allmänna åklagaren är i sin tur skyldig
3818: att underställa kvarstaden domstols pröfning. Hvad dessutom
3819: själfva kvarstaden som sådan beträffar, så lägger den icke häller
3820: direkt "hinder i vägen för spridning utaf tryckskrifter, en tidning
3821: exempelvis. Kvarstad kan icke ega rum innan en tidning eller
3822: annan tryckskrift utgifvits från trycket, alltså kan kvarstad icke
3823: någonsin drabba en upplaga i dess helhet, utan endast den del af
3824:  upplagan, som icke blifvit utdelad, när kvarstaden eger rum.
3825:      J ag vill nu icke uppehålla mig vid de omdömen om vårt dom-
3826: stolsväsende, som hr Hämäläinen i detta sammanhang uttalade.
3827:  De voro ju icke nya; de upprepade endast kanske uti litet skarpare
3828: form än tidigare hvad som från socialdemokratiskt håll många
3829:  gånger har sagts beträffande våra domstolar och vårt rättegångs-
3830:  väsende öfverhufvud. Men om man engång ställer sig på denna
3831: ståndpunkt, så är det ju icke möjligt att alls stifta någon lag, som
3832:  skall af domstolarna tillämpas.
3833:      I detta sammanhang har hr Hämäläinen också berört frågan om
3834:  de åtal för majestätsförbrytelser, som egt rum under senare tider.
3835:  Hvad denna sak har att göra med föreliggande lagförslag har jag
3836:  litet svårt att fatta, ty såsom hvar och en finner är det icke före-
3837:  liggande förslag tili tryckfrihetslag, som föranledt dessa åtal, utan
3838:  de hafva egt rum på grund af den lagstiftning, som för närvarande
3839:  gäller, och att saken skulle blifva värre genom tryckfrihetslagen kan
3840: 696                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3841: 
3842: väl ingen påstå, då tryckfrihetslagen om denna sak icke stadgar
3843: någonting. Detta har jag anfört endast för att angifva värdet af
3844: de erinringar, som utaf hr Hämäläinen gjort mot föreliggande lag-
3845: förslag.
3846: 
3847:     Ed. T u 1 i k o u r a : Ed. Hämäläisellä on ollut paljon valitta-
3848: mista lakivaliokunnan enemmistön menettelystä, mitä painolakiin
3849: tulee, mutta hänellehän, ollen sanomalehtimies, se onkin luokka-
3850: tai puoluelaki, kuten hän sitä nimittikin. Hänen valituksiinsa en
3851: kuitenkaan käy likemmin koskettelemaan, koska jokainen kuulija,
3852: joka tarkkaan kuunteli ed. Hämäläisen arvostelua lain pyhyydestä ·
3853: tai siitä mikä oikeastaan on lakina pidettävä, kyllä itsekin ilman
3854: selityksiä tietää antaa sille arvonsa. Ed. Hämäläinen nim. valitteli
3855: sitä, että on nostettu syyte sanomalebtiä vastaan majesteettirikok-
3856: sista, ja sanomalehdentoimittajat tuomittu rangaistukseen, vaikka
3857: kirjoitukset eivät sisältäneet mitään muuta kuin sellaista mitä
3858: työväestö hyväksyy. Tästä jo käypi selville, minkä hän pitää lakina;
3859: pitääkö sen, jonka jokin kansanryhmä hyväksyy ja toimii sen mukaan,
3860: vai senkö, mikä on kirjoitettu ja voimassaoleva laki. Ed. Hämä-
3861: läisellä oli täällä paljon ruikuttelemista ja kuten sanoin, teki hän
3862: sen omassa asiassaan. Minullakin, asiattomana, koska en ole sanoma-
3863: lehtimies enkä tuomari enkä juuri mitään sellaista, mistä ed. Hämä-
3864: läinen valitti, olisi myöskin tähän lakiehdotukseen vähän sanottavaa,
3865: nim. aivan päinvastaista. Sanomalehtimiehet tässä ovat asetetut
3866: erikoisasemaan. Nl.ille on annettu erikoisoikeudet muihin kansalai-
3867: siin verraten. Jos nim. tarkastelee lakivaliokunnan mietit1nön 24
3868: §:lää, on siinä se henki, että jos julkinen viranomainen tahi yksityinen
3869: henkilö tulee loukatuksi jollakin painotuotteeseen otetulla kirjoi-
3870: tuksella, niin hän on oikeutettu vastaustansa varten saamaan yhtä
3871: suuren osan kuin loukkaava kirjoitus oli, mutta jos tarvitaan enem-
3872: män tilaa, niin siitä pitää hänen maksaman kuten ilmoituksesta.
3873: Jos tuo loukkaava kirjoitus on sellaista laatua, että sitä ei voida
3874: selvin ymmärrettävästi selittää yhtä pitkällä palstalla, niin loukatun,
3875: vaikka hän ei ole antanut mitään aihetta siihen kirjoitukseen, jossa
3876: häntä loukataan, pitää kuitenkin maksaman tuolle loukkaavalle
3877: sanomalehdelle, kuten ilmoituksesta säädetään. Tässä on sanomalehti-
3878: mies asetettu aivan erikoisasemaån, hänelle on annettu eri oikeuksia,
3879: kuin mitä minun tietääkseni tässä maassa vielä on millekään por-
3880: varille annettu. Tämä lakiehdotus suo sellaisia oikeuksia sosialisti-
3881: selle sanomalehtimiehelle yhtä hyvin kuin porvarillekin. Se siitä.
3882:     Voitaisiin sanoa, että älköön oikaisko kirjoitusta sanomalehdessä,
3883: vaan jos häntä on syyttömästi loukattu, niin haastakoon asiansa
3884: oikeuteen. Niinhän se olisi, mutta tässä laissa löytyy taas 52 §, josta
3885: selviää, ettei se niinkään helposti ole oikeuteen saatava. Lauta-
3886: kunnan pitää ensin tutkia, ennenkuin asia otetaan oikeuden käsi-
3887:                           Ehdotus painolaiksi.                     697
3888: 
3889: 
3890:  teltäväksi, onko asia rikollinen ja missä määrin. Tähän lautakuntaan
3891: tietysti molemmat asianomaiset valitsevat kumpikin puolestansa
3892: kaksi jäsentä, kuten täällä säädetään, ja nämät neljä valitsevat vii-
3893: dennen puheenjohtajakseen. Mutta 58 §:n säädöksen mukaan
3894: vaikka kantajaa olisi aivan aiheettomasti loukattu, vaikka louk-
3895: kaaja olisi aivan ilmeisessä rikollisessa tarkoituksessa tämän tehnyt,
3896: niin häntä ei kuitenkaan velvoiteta maksamaan kantajanvalitsemien
3897: lautakunnan jäsenten palkkoja muuta kuin mitä ne ovat viettäneet
3898: aikaansa siinä piirissä, missä vastaaja asuu. Voidaan ajatella, että
3899: helsinkiläinen sanomalehti loukkaisi esim. Rovaniemen miestä,
3900: kertoilisi joitakin tapahtumia Rovaniemeltä, joissa voisi olla vähän
3901: historiallista pohjaa, mutta niistä olisi keitetty sellainen soppa,
3902: että se maistuu aivan toiselle, kuin mitä itse asia on. Jos tuo rova-
3903: niemeläinenottaisi Helsingistä lautakunnan jäsenet, ei niillä olisi
3904: mitään merkitystä. Ei täällä taida olla montaakaan, jotka olisivat
3905: edes käyneet Rovaniemellä, sen vähemmän tietäisivät, miten asiat
3906: siellä ovat. Kantajan välttämättömästi täytyy tuoda jäsenet sieltä,
3907: jotka tuntevat sitä asiaa, mistä on kysymys. Ja niin muodoin kun
3908: lautakunnan lausunnon johdosta oikeus antaa päätöksensä, että tuo
3909: loukkaus on aivan aiheettomasti tapahtunut ja ilmeisesti rikollisessa
3910: mielessä tehty, ja tuomitsee loukkaajan rikoslain mukaiseen rangais-
3911: tukseen, niin siinäkin tapauksessa loukattu saa itse maksaa kaikki
3912: ne kulut, mitä hänen valitsemansa lautakunnan jäsenet ovat tarvin-
3913: neet, matkakustannukset Rovaniemeltä Helsinkiin ynnä päiväpalkat.
3914: Vasta Helsingin asemalta oikeuspaikalle kyyditsemälle ajurille mene-
3915: vän palkan sekä Helsingissäasiatavarten käytetystä ajasta maksaa
3916: vastaaja. Tällainen oikeus on sanomalehtimiehellä, joten tästä ei olisi
3917: minun mielestäni ollut mitään syytä ruikutella. Siis pyytäisin, että
3918: otetaan huomioon toisessa vastalauseessa mainitut näkökohdat juuri
3919: näiden tällaisten asiain saattamiseksi oikeudenmukaiseen käytäntöön.
3920: 
3921:    Ed. H o m e n : Minä olen yhtynyt ed. Söderholmiin siinä, että
3922: pykälät 52-58 poistettaisiin. Mutta jos niin ei tapahdu, niin minä
3923: yhdyn, mitä pykälään 58 tulee, ed. Tulikouraan, jonka muodostus
3924: minusta on ehdottomasti parempi kuin se mikä mietinnössä on.
3925: 
3926:     Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a d:    Keskustelu tässä asiassa,
3927: niinkuin ehkä yleensä tänäpäivänä, näyttää ymmärtääkseni, kuinka
3928: asema tässä eduskunnassa on muuttunut. Kun edellisillä valtiopäi-
3929: villä, nimenomaan ensimäisillä, joita tämä eduskunta vietti, puhut-
3930: tiin siihen tapaan, kuin tänään on puhuttu, kun lausuttiin mieli-
3931: piteitä, joista suuri osa eduskuntaa, voimme sanoa eduskunnan
3932: enemmistö, oli täysin selvillä, että ne olivat omansa suurimmassa
3933: määrin vahingoittamaan maatamme, niin silloin tästä huomautet-
3934: tiin, ja keskustelu sai sen kautta, toisinaan jos kohta hyvinkin kiih-
3935: 698                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
3936: 
3937: keän sisällyksen, niin kuitenkin sisällyksen, josta näkyi, että kai-
3938: killa eri tahoilla koetettiin voimien mukaan valaista kysymystä ja
3939: myöskin saattaa kansa eduskunnan ulkopuolella ymmärtämään
3940: asian merkitystä. Tänään on minuun ainakin, - ja monessa edelli-
3941: sessäkin istunnossa näillä valtiopäivillä - se tunne päässyt valtaan,
3942: että ylipäänsä ei enään katsota ollenkaan tarpeelliseksi vastata sil-
3943: loinkaan, kun joltakin taholta lausutaan mielipiteitä, jotka ovat
3944: maallemme ja kansallemme mitä vahingollisimpia. Annetaan näiden
3945: lausuntojen olla ja mennä, annetaan niiden levitä kansaan, siellä
3946: varmaankin usein ikäviä erehdyksiä aikaansaamaan. Tämä osoit-
3947: taa luullakseni jonkunlaista lamautumista, sitä käsitystä, että kes-
3948: kustelu eduskunnassa ei kuitenkaan merkitse niin aivan paljon, että
3949: täällä ei puhuta suinkaan aina asian vuoksi, vaan että puhutaan
3950: usein vastoin sitäkin, mitä tiedetään oikeaksi, ja että sentähden ei
3951: ansaitse ottaa toisten mielipiteitä todellisen arvostelun alaisiksi
3952: Tämä on ymmärrettävissä niitten kokemusten jälkeen, joita meillä
3953: on ollut, on ymmärrettävissä että oikeistossa ja keskustassa tämä
3954: käsitys on jo ·syvälle juurtunut vasemmiston lausuntoihin nähden.
3955: Ja niin ollen on kyllä ymmärrettävissä että tänäänkään, mikäli olen
3956: voinut keskustelua seurata, ei ole lausuttu sanottavasti mitään siitä
3957: yleisestä valtiollisesta katsantokannasta, joka on ilmaantunut useissa
3958: vasemmiston puhujien lausunnoissa. Mutta minut on kuitenkin
3959: lopulta vallanut tänä iltana se tunne, että olemme menemässä liian
3960: pitkälle tässä kohden ja että täytyy kuitenkin edes joskus sanoa tästä
3961: valtiollisesta katsantokannasta totuuden sana, siten kuin me toiset
3962: ryhmät totuuden käsitämme.
3963:      Eriävä valtiollinen katsantokanta on selvästi tullut näkyviin
3964:  esillä olevassa painolakiesityksessä eli oikeammin sitä koskevassa
3965:  mietinnössä ja vastalauseissa ja tänä iltana täällä annetuissa lau-
3966: sunnoissa. Selvästi näkyy, että vasemmiston taholla, ja muutamat
3967: taitavat toisistakin ryhmistä jonkun verran kallistua siihen, käsite-
3968: tään tämä painolakiasia siten, että me täällä Suomessa voimme tällä
3969: hetkellä järjestää painoasiamme kokonaan oman mielemme mukaan.
3970:  Puhutaan siitä, että kun eivät sosialidemokraatit hyväksy sitä tahi
3971: sitä määräystä, pidä täysin oikeana, niin he tietysti vastustavat sitä,
3972:  estävät lain pääsemästä voimaan. Tässä ensiksikin ilmeisesti edelly-
3973:  tetään että ne olot, jotka ovat paino-asiain alalla olleet maassamme
3974:  voimassa suurlakon jälkeen, tulevat jäämään muuttumattomiksi
3975:  siinä tapauksessa, että täällä ei painolakia saada. Tässä kohden on
3976:  nyt kuitenkin varma syy jättää sikseen sokkosillaolo. Ja tiedetään-
3977:  hän se, että on aivan tulkinnan alainen se kysymys, kuinka pitkälle
3978:  hallitsija saattaa mennä joutumatta ristiriitaan sen perustuslaki-
3979:  säännöksen kanssa, jonka me olemme saaneet ja joka takaa meille
3980:  ettei tässä maassa saa olla ennakkosensuuria. Tämä sama perustus-
3981:  laki määrää kyllä, että paino-olot ovat järjestettävät tavallisen,
3982:                           Ehdotus painolaiksi.                     699
3983: 
3984: 
3985: siis eduskunnan myötävaikutuksella syntyneen lain kautta, mutta
3986: siksi kun tämä saadaan, mikä on siihen asti voimassa. Käytäntö on
3987: näinä vuosina ollut sellainen, että ei paljon mitään niistä hallinnol-
3988: lisista säännöksistä, jotka ovat annetut ja jotka eivät koske ennakko-
3989: sensuuria, ole saatettu käytäntöön, mutta tietäähän jokainen, joka
3990: vähäisenkin on seurannut näitä asioita, että tuon tuostakin on nos-
3991: tettu vaatimus, että näitä hallinnollisia aikaisempia määräyksiä
3992: uudelleen ruvettaisiin laajassa määrässsä noudattamaan, ja laki-
3993: miehemme ilmoittavat, että on kokonaan tulkinnan kysymjrs, missä
3994: määrin ja missä laajuudessa näitä säännöksiä uudelleen voidaan
3995: saattaa eloon ja käytäntöön. Tähän asti tämä kysymys on jäänyt
3996: odottamaan, se on saatu syrjäytetyksi, kun on oltu toivossa, että
3997: saataisiin syntymään painolaki hallitsijan ja eduskunnan myötä-
3998: vaikutuksella. Mutta jos tämä toivo pettää, silloin en usko, että
3999: kukaan voi mennä takaamaan, mikä tulkinta korkeimmassa pai-
4000: kassa pääsee voimaan ja minkälaiset säännökset eli tarkemmin sa-
4001: noen, mitkä aikaisemmista säännöksistä uudelleen saatetaan voi-
4002: maan. Saattaisi ehkä olla syytä ottaa tämä asia huomioon, nimen-
4003:  omaan niiden, jotka toivovat painolakia ja jotka ovat vakuutettuja
4004:  siitä, että ainoastaan eduskunnan myötävaikutuksella syntynyt
4005:  painolaki voi järjestää nämä asiat edes pääasiassa tyydyttävälle
4006:  kannalle.
4007:       Minkälainen on sitten se lakiehdotus, joka on eduskuntaesityk-
4008:  sen kautta nyt jätetty eduskunnan harkittavaksi? Joka vertaa sitä
4009:  muiden maiden vapaamielisimpiinkin painolakeihin, hänen täytyy
4010:  myöntää, että jos me saisimme sellaisen painolain, mikä tässä meille
4011:  ehdotetaan, niin Suomi olisi tässä asiassa edistyneimpien maiden
4012:  tasalla, niiden maiden tasalla, joita tähän asti on aina kehuskeltu
4013:  sananvapauden kotimaiksi. Mutta esitetään nyt pitemmälle mene-
4014:  viä vaatimuksia, sellaisia, joihin ylipäänsä ei vapaammissakaan
4015:  maissa ole katsottu mahdolliseksi suostua, ne esitetään täällä sellai-
4016:  sina ehdottomina vaatimuksina, jotka tekevät sen, että jos ei niihin
4017:  korkeimmassa paikassa suostuta, niin jääköön sitte laki tulematta.
4018:  Ja kuitenkin on Suomen kansa vuosikymmeniä tullut kokemaan,
4019:  mitä sille on tietänyt, kun se on antanut asiain sujua sille kannalle,
4020:   että painovapautta vastustavat mielipiteet ovat päässeet määrää-
4021:   maan. Muistutan sitä, että Suomen kansalla on ollut lyhyt aika
4022:   ennenkin, jolloin painovapauslaki täällä oli voimassa. Sitten ei
4023:   Suomen eduskunta katsonut mahdolliseksi hyväksyä lakia, joka sille
4024:  tarjottiin, ja joka ei suinkaan ollut likimainkaan niin tyydyttävä
4025:   kuin tämä nykyään Venäjälläkin hyväksytty, Venäjän vaikuttavissa
4026:   piireissä Suomeen nähden hyväksytty laki. Jos silloin, v. 1867 oli
4027:   jonkunverran ymmärrettävä, että lakiehdotus jäi hyväksymättä,
4028:   niin tätä nykyä kysymyksessä olevalta lakiehdotukselta puuttuu eli
4029:   paremmin sanoen se on vapaa kaikista sellaisista määräyksistä, jotka
4030: 700                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4031: 
4032: 
4033: tähän asti meidän maassa vallinneen käsityksen mukaan oikeuttai-
4034: sivat hylkäämään painolakiesityksen. Mutta vasemmiston taholta-
4035: han vastataan tässä niinkuin kunnallislakiasioissa, että jos me emme
4036: saa sitä mitä me tahdomme, niin tulee aika, jolloin me otamme sen.
4037: Jos me emme saa hyvällä, niin me uudistamme lakon ja uudistamme
4038: sen väkivaltaisella tavalla, toisin sanoen uhataan väkivallalla, uha-
4039: taan vallankumouksella. Uhataan sitä, että hallitsijalta riistetään
4040: se kielto-oikeus lakiehdotuksiin nähden, joka hänellä meidän maam-
4041: me lakien mukaan on. Se on totta, niinkuin muuan puhuja täällä
4042: sanoi, sosialistinen puhuja, joka itse esitti näitä mielipiteitä, että
4043: toisessa ryhmässä usein hymähdellään näille sosialistien uhmailuille.
4044: Ja voidaanhan niille hymyillä, kun tiedetään, että ei niiden takana
4045: ole suinkaan mikään sanottava osa Suomen kansaa, kun hyvin tie-
4046: detään, että perin pieni on se osa sosialistisen ryhmän valitsijoista,
4047: joka olisi valmis astumaan vähimpäänkään väkivallan tekoon jär-
4048: jestysvaltaa, ainakaan vahvistettua järjestysvaltaa vastaan.
4049:     Mutta asialla on toinen puoli. Ja miettimistä ansaitsisi kuitenkin,
4050: tahdotaanko tässä maassa tehdä kaikki edistykset suorastaan mah-
4051: dottomiksi. Jos niin tahdotaan, niin minä ainakaan en tiedä, mikä
4052: olisi samassa määrin omansa johtamaan tähän tulokseen kuin tuol-
4053: laiset uhmailevat uhkaukset. Sillä eihän tässäkään. ole syytä peit-
4054: tää silmiämme tosiasioilta. Täällä on kyllä viitattu siihen, että
4055: sosialistit ne ovat suurlakossa voimanponnistuksella ottaneet, mitä
4056: he tahtoivat, yksikamarisen eduskunnan, sananvapauden, kokoontu-
4057: mis- ja yhdistymisvapauden. Mutta kyllä he itsekin tietävät, ettei
4058: asia ollut niin. Kyllä he tietävät, että nämä tulokset saavutettiin
4059: suureksi osaksi muitten kansanluokkien myötävaikutuksella ja sen
4060: ohessa ja ehkä ensi sijassa sentähden, että suuri maailmanhistorialli-
4061: nen tapaus Venäjällä tuli kansanvaltaisten pyrintöjen avuksi mei-
4062: dän maassamme. Se oli silloin. Ja sen liikkeen kannattamana sosia-
4063: listinen puolue ja, lisätkäämme, me muut, jotka olimme toivoneet
4064: valtiollista edistystä täällä, vaikka me emme olleet uskaltaneet
4065: odottaa niin suurta askelta kuin se oli, joka sitte osottautui mahdolli-
4066: seksi, se oli tuon maailmanhistoriallisen liikkeen kannattamana
4067: kuin me saimme, minkä me saavutimme. Mutta tuon liikkeen aika
4068: se on mennyt. Sen sijaan on astunut osittain taantumus, osittain
4069: ainakin hyvin verkalleen etenevä edistystyö. Ja sen sijaan on ennen
4070: kaikkea astunut suuressa naapurimaassamme ja päässyt voimaan
4071: se käsitys, että kaikki väkivaltaiset yritykset kansanvapauksien ja
4072: oikeuksien laajentamiseksi ovat muserrettavat. Ja vallanpitäjät
4073: ovat siinä maassa näyttäneet, että heillä on voimaa tähän muserta-
4074: miseen. Silloin, sillä hetkellä nousee suuri osa Suomen eduskuntaa
4075: ja julistaa, että jos ei se saa hyvällä, mitä se vaatii, niin tässä maassa
4076: ryhdytään väkivaltaan.
4077:      Se valtiollinen katsantotapa, joka esiintyy tänlaisissa uhkauk-
4078:                            Ehdotus painolaiksi.                       701
4079: 
4080: 
4081: sissa tällä hetkellä, tässä ajan vaiheessa, se on meille muille käsit-
4082: tämätön. Emmehän me voi ajatella sitä, että tämän maan ja tämän
4083: kansan asiat olisivat niin vähäarvoisia vasemmistolle, että se ehdoin
4084: tahdoin tahtoisi saattaa kaikki täällä vaaraan. Mutta täytyyhän
4085: kuitenkin vasemmistonkin asiata ajatellessaan ymmärtää, että jos
4086: mikään, niin juuri sen esiintyminen tekee meidän maamme pahim-
4087: mille, piintyneimmille vastustajille mahdolliseksi saattaa sen ajatuk-
4088: sen voimaan, että täällä Suomessa on sama vaara olemassa kuin se,
4089: joka on ainakin toistaiseksi tukahutettu Venäjällä, ja että täälläkin
4090: täytyy asettua vastustamaan kaikkia oikeuksien laajentamisia ja
4091: ennen kaikkea pitää silmällä .sitä, että Suomen kansaan juurtuu
4092: tieto siitä, että sillä ei ole voimia nousta väkivallalla oikeuksiaosa
4093: laajentamaan. Ja pitäisi toki senkin ajatuksen päästä voimaan sosia-
4094: listisella taholla, että ne tekevät tuollaisilla uhkauksilla niille Suomen
4095: miehille, joitten tulee valvoa kansamme oikeuksia hallitsijan lähim-
4096: mässä ympäristössä, siis ennen kaikkea maamme ministerivaltio-
4097: sihteerille, äärettömän vaikeaksi saada sitä käsitystä ylläpidetyksi
4098: hallitsijassa ja häneen vaikuttavissa neuvonantajissa, että kehitys
4099: Suomessa on rauhallisella, lujalla pohjalla, niin että täällä voidaan
4100: toteuttaa niitä suuria reformeja, jotka on saatettu päiväjärjestyk-
4101: seen.
4102:      Se kokoamissenaatti, joka on ollut lyhyen ajan toimessa, ei voi
4103: tosin vielä puhua niin aivan paljon kokemuksistansa, mutta se kui-
4104: tenkin täytyy minun nyt jo sen jäsenenä sanoa, että jos jo ennen
4105: minussa oli lujasti juurtunut se käsitys, että sosialistinen ryhmä
4106: vahingoittaa maatamme äärettömässä määrässä, tämä käsitys on
4107: näinä viimeisinä aikoina yhä vaan vakaantunut. Paljon tapahtuu
4108: meillä siten, että me vaan pidämme silmällä omia sisällisiä taiste-
4109: lujamme, ja tämä on ymmärrettävissä; mehän olemme tottuneet
4110: vuosikymmeniä elämään ja olemaan sillä tavoin, että meidän muka
4111: ei ole ollut välttämätöntä ottaa huomioon, mitä maamme rajojen
4112: ulkopuolella tapahtuu. Mutta jota enemmän me saamme elää val-
4113: tiollista koulua, sitä enemmän täytyy toki meidänkin kansamme
4114:  joutua sille kannalle, jolla ovat täysin itsenäisetkin kansat. Meidän-
4115: kin täytyy vielä enemmän tulla ymmärtämään, että reaktsioonin
4116: ajat ja suurten reformien ajat ne harvoin ovat eri maissa aivan toi-
4117: sistaan eriäviä ja että vastavirta toisessa maassa tavallisesti vaikut-
4118: taa vastuksena myöskin toisessa. Meidän täytyy oppia ymmärtä-
4119:  mään, että on oikein, kun käytetään myötävirtaa silloin, kun se
4120: on liikkeellä, mutta että jos toimitaan vastavirrassa aivan samalla
4121: tavoin kuin silloin, kun laineet vievät valtioaluksen helposti eteen-
4122: päin, niin silloin joudutaan pian siihen, että alus saa pahan vuodon.
4123:  Minä en voi muuta ajatella, kuin että sosialistisenkin ryhmän johto-
4124:  miehet voivat vielä, kun asiaa ja asemaa tarkoin miettivät, löytää
4125:  jonkun menettelytavan, jossa he kyllä vielä edelleen saavat sydä-
4126: 702                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4127: 
4128: 
4129: mensä kyllyydestä soimata porvarillisia ryhmiä, l11della heistä vaikka
4130: kuinkakin paljon perättömiä, mutta kuitenkin asettaa nämä moit-
4131: teensa ja hyökkäyksensä siihen muotoon, ettei aivan yllyttämällä
4132: yllytetä maalle vieraita voimia sekaantomaan asioihin.
4133:     Minä olen valmis odottamaan, että sanotaan, että tällaisella
4134: puheella minä olen viitannut noille maamme vastustajille heikkoja
4135: kohtia, joihin he voivat tarttua. Minä vastaan vaan siihen, että
4136: mitä tässä salissa lausutaan sellaista, jota sosialistiset puhujat tänään
4137: täällä ovat puhuneet, se ei jää kansamme ja maamme vihollisilta
4138: salaan, ja silloin on kuitenkin luullakseni tämän eduskunnankin
4139: kannalta ja Suomen kansan ja yleensä edistysharrastuksiemme kan-
4140: nalta ja, mikä tietää vieläkin enemmän, kansallisten ja valtiollisten
4141: oikeuksiemme suojelemisen kannalta, tärkeää, että pannaan huo-
4142: mautus ja vastalause sitä valtiollista katsantotapaa, sitä -saanko
4143: sanoa- valtiollista uhmailevaa kevytmielisyyttä vastaan, joka on
4144: tänäkin päivänä niin räikeänä keskusteluissamme osottautunut.
4145: 
4146:     Ed. A i r o 1 a: Tuntuu tietenkin useasta siltä, ja mahdollisesti
4147: kamarin monet jäsenet ajattelevatkin, että edellisen puhujan äsken
4148: tekemä väite, että tässä eduskunnassa usein ja varsinkin tänään on
4149: puhuttu paljon sellaista, jota puhujat itsekään eivät ajattele, sopisi
4150: perin hyvästi minuunkin. Jos olisin tällainen, niin olisin jättänyt
4151: puheenvuoron käyttämättä, mutta tahtoni on sanoa juuri se, mitä
4152: ajattelen ja sentähden en voi olla sitä tekemättä.
4153:     Edellisen puhujan pitkä puhe kokeneen valtiomiehen puheena
4154: oli tietenkin johdonmukainen, monista nähtävästi hyvin valaiseva;
4155: sitä osoittaa se harrastus, jolla suuri osa kamarin jäsenistä puhetta
4156: kuunteli. Mutta siinä on yksi heikko puoli, se seikka nim. että,
4157: kuten minä käsitän, tuon puheen, tuon aseman selvittelyn tar-
4158: koitus oli vaikuttaa kamarin jäseniin, ettei täällä moitittaisi valio-
4159: kunnan mietintöä ja että vasemmisto luopuisi siitä vastalauseesta,
4160: jonka eräät sen jäsenet ovat allekirjoittaneet. Myöskin oli nähtä-
4161: västi tarkoitus saada sanotuksi se, että asema on kerta kaikkiaan
4162: sellainen, että tuo painolaki täytyy hyväksyä siinä muodossa kuin
4163: se tässä valiokunnan lakiehdotuksessa esiintyy. Siihen viittaa sekin,
4164: että tuota ehdotusta kehui sekä edellinen puhuja että jo aikaisemmin
4165: ed. Söderholm. Edellinen puhuja lausui, että kun nyt tämä lakiehdo-
4166: tus kuitenkin on yhtä hyvä ja parempikin kuin vapaimpain maiden
4167: painolait, niin ei saisi mennä panemaan maatamme vaaraan uhmaile-
4168: malla ja yllyttämällä vieraita voimia sekaantomaan maamme asioihin.
4169: Hän puhui myös aivan niinkuin sosialidemokraattien kanta tässä
4170: asiassa olisi se, että tahdotaan vaan ärsyttää eikä huolita senvuoksi
4171: hyvääkään lakia hyväksyä. Tässä kohden nyt on asia mielestäni
4172: toisin. Me emme ole h y ö k k ä ä v ä s s ä vaan p u o 1 u s t a v a s s a
4173: asemassa. Maamme köyhälistön sananvapautta aijotaan ruveta
4174:                            Ehdotus painolaiksi.                      703
4175: 
4176: kuristamaan ja kuristamaan 1 a i 11 i se 11 a tavalla. Ja silloin
4177: minun mielestäni eivät ne, jotka köyhälistö on tänne valinnut, voi
4178: olla vaiti, eivätkä voi hyväksyä sitä, että tällaiseenlailliseen kuristami-
4179: seen ryhdytään. Nähtävästi ei ole riittänyt se sananvapauden kurista-
4180: minen, jota suurlakonkin jälkeen näinä vapaampinakin aikoina on
4181: voitu harjoittaa syystä, että meillä jo yleinen laki on niin perin
4182: suosiollinen tällaiselle kuristamiselle. Yleisessä laissahan löytyy
4183: sangen paljon kohtia, joilla sananvapautta, painetun sanan vapautta
4184: luokkatuomioistuinten avulla voidaan kuristaa, ja joita on käytetty
4185: ja oikein reimalla tavalla, kuten ed. Hämäläinen laajemmin kertoi.
4186: Nyt tahdotaan tämä kuristuttaminen laillistuttaa ja vielä laajemmassa
4187: muodossa. Minun mielestäni näet tämä valiokunnan mietintö sisältää
4188: selvän kuristuslain, joka ei ole kovinkaan suuressa määrin edulli-
4189: sempi kuin hallinnollisten asetusten kautta toimitettu painovapau-
4190: den rajoittaminen ja kuristaminen. Olenkin päinvastoin tullut siihen
4191: tulokseen, että tämän lain aikaansaamisella ei ole, kuten valiokunnan
4192: mietinnön perusteluissa lausutaan, tahdottu vapautua siitä tuka-
4193: lasta ja sekav.asta asemasta, jossa nyt ollaan, kun ei varsinaista
4194: painolakia ole olemassa, ja kun on epäselvää, missä määrin hallin-
4195: nolliset asetukset muka vielä ovat voimassa. Minun mielestäni on
4196: tämä ollut sivuseikka, ja pääasia on ollut kuten jo aikaisemminkin viit-
4197: tailin, saada aikaan kuristuslaki ja vielä juuri siihen suuntaan kuin
4198: ennen ovat olleet nämä hallinnolliset asetukset. Valiokunnassa
4199: näet tämän tästä tuotiin esiin kuristuspykälien puolustamiseksi se
4200: huomautus, että sellaisia rajoituksia ei ennen tarvittu, kun silloin oli
4201: ennakkosensuuri, joka kykeni estämään väärinkäytökset; nyt sitä
4202: vastoin, kun ennakkosensuuria ei ole olemassa, tarvitaan muka
4203: lakipykäliä rajoittamaan vapauden käyttöä siinä ja siinäkin koh-
4204: dassa.
4205:      Tässä lakiesityksessä on monta minun mielestäni hyvin väärää
4206: periaatetta. Yksi sellainen kohta on se, mikä koskee edesvastuuta.
4207: Täällä ed. Tulikoura sanoi, että tämä laki asettaa sanomalehti-
4208: miehet erikoisasemaan, jankummoiseen etuoikeutettuun asemaan.
4209: Minä yhdyn siihen, että tämä laki asettaa ei ainoastaan sanoma-
4210: lehtimiehet, vaan myös kirjanpainajat, kustantajat, kirja-kauppiaat
4211:  y. m. s., jotka painotuotteiden kanssa tekemisiin joutuvat, erikois- '
4212:  asemaan, mutta asemaan, joka ei ole etuoikeutettu, vaan joka on
4213:  poikkeusasema. Kaikista sellaisista rikoksista, joita painetun sanan
4214:  avulla voidaan tehdä, on rikoslaissa tarpeeksi ankaroita rangaistus-
4215:  määräyksiä. Siellä on sakkorangaistuksia, vankeusrangaistuksia ja
4216:  kuritushuonetta moneksi vuodeksi. Kun muu ihminen tekee muul-
4217:  laisen rikoksen, niin häntä rangaistaan ainoastaan yleisen lain
4218:  mukaan ja sillä hyvä. Mutta tähän lakiin tahdotaan sellainen johtava
4219:  ajatus, että jos joku painetun sanan kautta tekee rikoksen, niin
4220:  ensiksi häntä rangaistaan yleisen lain, rikoslain mukaan, ja sitte
4221: 704                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4222: 
4223: 
4224: häntä rangaistaan painolain mukaan. Siinä nimittäin on myös
4225: sovellettuna paljon ja kovia rangaistuksia,~sekä sakko- että vankeus-
4226: rangaistuksia. Eikä tämäkään vielä riitä, vaan jo aikaisemmin
4227: pannaan omaisuus, s. o. rikollisiksi katsotut painotuotteet ja myös
4228: ne välineet, joita on tarvittu niiden valmistamiseen, kuten laatat
4229: ja sen sellaiset, takavarikkoon, ja sitte myöhemmin julistetaan ne
4230: menetetyiksi. Siis tässä tulee ainakin kolmenlain en rangaistus samasta
4231: rikoksesta ja saattaa tulla myös samalle henkilölle: ensiksi rikoslain
4232: määräämä, toiseksi painolain määräämä, ja kolmanneksi paino-
4233: tuotteen ja sen valmistamiseen tarvittujen välineiden menetetyiksi
4234: julistaminen. Tämä on väärä periaate. Se tietää kirjallisella alalla
4235: työskentelevien henkilöiden erikoisasemaan asettamista ja näiden
4236: tai oikeammin sanoen painetun sanan vapauden vihaamista ja vainoo-
4237: mista. Muilla aloilla ei samasta rikoksesta tuomita useamman eri
4238: lain mukaan ja useampaan eri rangaistukseen.
4239:     Tässä rangaistussysteemissä on toinenkin minun mielestäni hyvin
4240: väärä periaate. Siinä ei toteudu se Wibeliuksen antama ohje, että
4241: •jos rikkoo ken, niin syy on hänen vaan,>> vaan tämän lain mukaan
4242: joutuvat toisetkin kärsimään rangaistusta. Jos joku - olkoonpa
4243: vaikka aikakautinen - julkaisu sisältää puolen vaaksan pituisen
4244: kirjoituksen, jossa joku sana on yleisten syyttäjäin, tuomioistuinten
4245: ja tuomarien mielestä rikollinen, ja jos siinä julkaisussa on lisäksi
4246: jäänyt joitakin muotoseikkoja huomioonottamatta, niin saattaa
4247: hyvin moni henkilö joutua tämän lain mukaan rangaistuksen alai-
4248: seksi: ensiksikin kirjoittaja, sitte lehden toimittaja, lehden kustan-
4249: taja ja kirjanpainaja, vieläpä nekin, jotka painotuotetta levittävät.
4250: Lakiehdotusta kyllä perustellaan sillä, että muillakin aloilla on rikok-
4251: siin nähden olemassa sellainen menettely, että rangaistaan niitä,
4252: jotka ovat rikokseen sellaisessa suhteessa, että he ovat olleet osallisina
4253: sen aikaansaamisessa. Tämä väite ei kuitenkaan ole varsin paik-
4254: kaansa pitävä painorikoslakiin nähden, sillä näissä on yksilön syylli-
4255: syys useassakin tapauksessa hyvin epämääräistä laatua. Jos esim.
4256: on jäänyt kirjanpainajan nimi tai vuosiluku tai kustantajan nimi tai
4257: toiminimi julkisuuteen tulematta, niin siitä voi tämän lain mukaan
4258: tuomita useamman henkilön, vaikka sellainen saattaa tapahtua
4259: syistä, joita ei olisi rikoksina, ei ainakaan kovin suurina rikoksina
4260: pidettävä. Tämä sanottu systeemi muistuttaa hyvin paljon sitä
4261: kuninkaallista julistusta, joka annettiin vuonna I665. Sen mukaan
4262: pidettiin edesvastuullisena jokaista, joka joutui rikollisen painotuot-
4263: teen kanssa tekemisiin, olipa vaikka niin että hän - oli löytänyt
4264: sen maantieltä. Tämän lain mukaan, jota, kuten valiokunnan monet
4265: jäsenet sanoivat tai valiokunnan jäsenten lausunnoista voi päättää,
4266: on koet~ttu saada mahdollisimman mukaan korvaamaan noita
4267: vanhoja asetuksia, ennakkosensuuria ja muuta, pyrkii hyvin paljon
4268: samaan suuntaan tässäkin kohden, koska siinä rangaistaan ei ainoas-
4269:                             Ehdotus painolaiksi.                       705
4270: 
4271: taan teon tekijää, vaan myöskin monia muita henkilöitä, yksinpä
4272: niitäkin, jotka tilapäisesti sattuisivat levittämään jotakin vaaralli-
4273: seksi katsottua painotuotetta. Tämä rankaisupuoli on yksi pahimpia
4274: puolia tässä laissa.
4275:     Toinen kohta olisi se, jossa on koetettu ennakkosensuuria korvata
4276: sillä tavoin, että veivoitetaan yleiselle syyttäjälle toimittamaan
4277: kappale kutakin painotuotetta. Se kuitenkin valiokunnan mie-
4278: tinnössä, jollei vastalauseita oteta lukuun, tuli lievennetyksi jossain
4279: määrin niin, että sen tässä sivuutan, vaikka sekin kyllä arvostelun
4280: ansaitsisi, ja ankaran, sillä se lähentelee hyvin paljon ennakkosen-
4281: suuria, varsinkin mitä tulee venäjänkielellä julkaistuihin paino-
4282: tuotteisiin.
4283:     Hyvin paha puoli on tässä se, että jo laissa, jonka pitäisi turvata
4284: painovapautta, luetellaan laajoja aloja, jotka julistetaan kokonaan
4285: kielletyiksi. Perusteluissa on säädös, että jokaisella Suomen kansa-
4286: laisella olkoon oikeus painetun sanan avulla ilmituoda ajatuksiaan,
4287: ilman että minkäänlaista estettä ennakolta voidaan asettaa. Siitä
4288: huolimatta tässä jo itse tämä laki asettaa tällaisia ennakkoesteitä,
4289: ja kuten sanoin, hyvin monenlaisiin asioihin nähden. 25 §on sellainen,
4290: että sen mukaan voidaan melkein kaikkien virastojen mitkä asia-
4291: kirjat tahansa julistaa kielletyksi tavaraksi, niin että niitä saisi
4292: julkaista ainoastaan virkamiehen luvalla. Tällä alalla on jo ennestään
4293: kyllä salaperäisyyttä olemassa. Tiedetäänhän, että tässä maassa
4294: varsinkin korkeampien viranomaisten toimenpiteet ovat kerrassaan
4295: salaperäisyyden verhossa. Muistetaanhan aivan viime ajoilta esi-
4296: merkki, tuo Nevan sillan miljoona-asia. Hallituksen jäsenet pitivät
4297: sen salaisuutenaan, kunnes kenraalikuvernöörin välityksellä Fin-
4298: landskaja Gazeta julkasi tämän maallemme ja kansallemme niin
4299: tärkeän ja vaarallisen asiapaperin. Tämäntapaiseen asemaan tahtoo
4300: 25 § asettaa ei ainoastaan senaatin asiakirjat, vaan kuten sanoin,
4301:  melkein mitkä tahansa, mitkä vaan virkavalta sellaisiksi suvaitsee
4302: katsoa, sillä tässä ei ole olemassa mitään lakimääräystä. Tämä laki ei
4303: määrittele, mitkä asiakirjat olisivat tällaisia, vaan tässä viitataan
4304: hallituksen antamiin yleisiin asetuksiin, joita tietystikin voidaan
4305: antaa uusia minä päivänä tahansa. Silloin kun tämä laki tulee
4306: vahvistetuksi, niin voitaisihan jo heti lähimpinä päivinä laatia
4307: ukaasi, että ne ja ne virastot ovat sellaisia, ettei niitten niitä ja niitä
4308: asiakirjoja saa julaista, sillä kun tämä seikka, mitkä asiakirjat
4309: ovat pidettävät salaisina, mitkä ei, määritellään esim. sellaisissa
4310:  asetuksissa kuin virastojen ohjesäännöt ja muut hallituksen ukaasit,
4311: niin niitähän voi uusia antaa, niitä voi muutelia ja sillä tavoin
4312: saattaa julkisen sanan vapaus kerrassaan vaaranalaiseksi ja supistaa
4313: se hyvin pieneksi. Tästä on hyvin suuria haittoja kaikin puolin,
4314:  varsinkin kun vielä vastalauseessa osa valiokunnan jäsenistä ehdot-
4315: taa lisättäväksi tähän sellaisenkin määräyksen, että muun muassa
4316:                                                                     45
4317: 706                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4318: 
4319: 
4320: hallitsijalle jonkun viranomaisen tai laitoksen tekemiä esityksiä ei
4321: saisi julaista, ennenkuin hallitsija on niistä päätöksensä antanut.
4322: Siis toisin sanoen niitä ei saisi julaista ollenkaan, muuten kuin
4323: hallitsijan tahdon ilmaisuna. Tämä johtaisi siihen että viranomaiset
4324: voisivat ilman, että kansa mitään siitä tietäisi, hallitsijalle tehdä kan-
4325: salle mitä vihamielisimpiä ja vääristeltyjä esityksiä esim. sellaisia, kuin
4326: joku vuosi sitten Mikkelin läänin kuvernööri, joka kääntyi Keisarin
4327: puoleen ja vääristellen esitti maamme oikeuslaitokset ja koululai-
4328: tokset kerrassaan sellaisessa valossa, että siitä olisi saattanut olla
4329: kansallemme hyvinkin haitallisia toimenpiteitä seurauksena. Valio-
4330: kunta ei kuitenkaan ole tyytynyt siihen, että suojelisi ainoastaan
4331: virkavallan toimenpiteitä kansan arvostelulta. Se on tahtonut
4332: julistaa myöskin esimerkiksi oikeuslaitokset sellaisiksi. Jos jotakin
4333: henkilöä joku ilkiö syyttää miten törkeästä rikoksesta tahansa
4334: ja hän on miten viaton hyvänsä, niin, jos oikeus vain suvaitsee
4335: käsitellä asiaa salaisesti, ei edes sittenkään, kun asiasta on päätös
4336: annettu, voi viattomasti syytetty eikä kukaan muukaan asiasta
4337: selvää tehdä, koska tämänlainen asia salaiseksi tässä laissa juliste-
4338: taan. Salaisiksi julistetaan yksityisten kirjeet ja jos jonkinlaiset
4339: paperit, pastorien asiakirjat ja monet muut. Mennäänpä niinkin
4340: pitkälle, että kansaneduskunnan, kansan valitsemien ja valtuutta-
4341: mien henkilöiden toimet julistetaan osittain, vieläpä hyvin suureksi
4342: osaksi ja hyvin tärkeissä kohdissa salaisiksi. 26 § näet edellyttää,
4343: että osa näistä täysi-istunnoista olisi sellaisia, että niistä ei kansalle,
4344: valitsijoille, tietoja saa antaa, ja kaikki valiokuntien keskustelut
4345: olisivat myös sellaisia. On ymmärrettävää, että porvaripuolueilla
4346: on halu saada tällainen pykälä lakiin. Onhan täällä nyt jo, esimer-
4347: kiksi kunnallisasetuksista keskusteltaessa, annettu sellaisia lausun-
4348: toja - ja valiokunnissa niitä annetaan jok'ikisessä istunnossa -
4349: joita porvariedustajat eivät millään ehdolla sallisi valitsijainsa tietoon
4350: tulla, sillä silloin valitsijat näkisivät, että ne, jotka ovat lupauksilla
4351: ja kauneilla puheilla houkutelleet ja onnistuneetkin saamaan
4352: valitsijat heitä äänestämään, eivät ole olleetkaan sellaisia, kuin
4353: ovat sanoneet ja luvanneet. Jos tämä pykälä tulisi lakiin, johtaisi
4354: se siihen, että silloin ei tarvittaisi edes, ottaakseni taas kunnallis-
4355: asiain käsittelyn esimerkiksi, enää ed. Arajärven tulla esittämään
4356: toista kantaa kuin ed. Gebhard, vaan voisivat umpimähkään sanoa,
4357: että he eivät sellaisia uudistuksia hyväksy, ja ilman pitempiä koru-
4358: puheita ja kansanvaltaisuutta teeskentelemättä äänestää ehdo-
4359: tukset nurin.
4360:     Koko tämä luku, joka koskee joittenkin asiain salaiseksi julis-
4361: tamista, on minun mielestäni jossakin määrin ristiriidassa sen hen-
4362: gen kanssa, joka perustuslaissa vallitsee. Ja se tulisi turvaamaan
4363: tässä maassa yläluokan vallan, virkavallan ja hallitusmiesten mieli-
4364: vallan. Ja tämä luku on sellainen, joka vaikuttaa, ettei ole kovin
4365:                            Ehdotus painolaiksi.                       707
4366: 
4367: suurta eroitusta olemassa hallituksen toimenpiteiden välillä, joilla
4368: se painovapautta rajoitttaa asetuksillaan, ja tämän eduskunta-laki-
4369: ehdotuksen välillä. Kumpikin koettaa köyhälistöitä riistää sanan-
4370: vapauden niin tarkkaan kuin suinkin mahdollista.
4371:     Sitte on vielä se ikävä seikka, mutta porvarien kannalta hyvin
4372: luonnollinen, että tämäkään laki ei ole vielä tarpeeksi sananvapau-
4373: delle vihamielinen, ei ole tarpeeksi kuristava. Kaikki eivät vielä
4374: usko tämänkään lain avulla voitavan kapu1aa asettaa sosialidemo-
4375: kraattisen kansan-aineksen suuhun, vaan ovat tahtoneet mennä vie-
4376: läkin pitemmälle, ovat liittäneet mietintöön vastalauseen, joka sana-
4377: vapaudelle vihamielisyydessään hakee vertaistaan. Siinä vastalau-
4378: seessa on mielestäni sama henki, jolla ennen suurlakkoa sananva-
4379: pautta kuristettiin, esimerkiksi vastalauseen 16 §:ssä. Pykälä koskee
4380: sitä, millä ehdoilla saa painotuotteita levittää. Kansanvaltaisen
4381: ajatustavan mukaan, vieläpä sellaisenkin, joka edes jossain määrin
4382: olisi kansanvaltainen, ei voisi tu1la kysymykseen mikään muu, kuin
4383: että jokainen, joka haluaa, saa levittää kaikenlaisia painotuotteita.
4384: Myöskin perustuslain hengen mukaista ei ole se, että asetetaan
4385: ennakkoeste tälle levittämiselle. Tosin perustuslaissa ei mainita
4386: levittämistä, vaan että jokainen saa ajatuksensa painotuotteiden
4387: avu1la ilman ennakkoesteitä ilmituoda. Mutta jos levittämiselle
4388: ennakkoesteitä asetetaan, silloin on asetetttu myöskin ennakkoeste
4389: ajatusten julkituomiselle painetun sanan kautta. Ja tämä pykälä
4390: asettaa hyvin tehokkaita ennakkoesteitä painotuotteiden levittä-
4391: miselle. Ensiksikin siinä on se lupajärjestelmä, josta mainitsin, ja
4392: kuvernööristä jäisi riippumaan, kenelle tämä lupa annetaan.
4393: Tässä maassa on opittu tuntemaan kuvernöörit sellaisiksi, ettei-
4394: vät ne ole kansalaisvapauksille suosiollisia; sitä ei tarvinne minun
4395: enempää selvitellä. Mutta eivät vastalauseen tekijät edes luota
4396: niihinkään, eivät luota edes siihen, että vaikka tässä maassa
4397: tu1isi olemaan miten paljon sellaisia kuvernöörejä kuin esim. Mjäso-
4398: jedoff, joka aikoinaan harrasti painovapautta samaan suuntaan
4399: kuin nämä vastalauseentekijät, niin nämä vieläkin arvelevat, ettei-
4400: vät he kyllin voisi kuristaa sananvapautta. Siksi vastalauseessa tah-
4401: dotaan antaa ohjeita, miten pitäisi sananvapautta kuristaa. ·'1
4402:     Painotuotteita saisi levittää ainoastaan se, joka on hyvämainei-
4403: nen. Se jo on määritelmä, jota en tähän lakiin hyväksyisi, mutta se
4404: ei ole vielä mitään sen rinnalla, jota sisältää sana: >>nuhteetoiD>. Se
4405: sisältää sellaisen määritelmän, että keltä tahansa tässä maassa asu-
4406: valta voidaan kieltää kirjallisuuden levittämisoikeus. Uskon, että
4407: jos jonkun sellaisen kuvernöörin eteen kuin äsken mainittiin menisi"
4408: vät esim. nämä vastalauseentekijät ja pyytäisivät oikeutta levit-
4409: tää kirjallisuutta, niin kyllä saattaisi käydä niin, että se lupa evättäi-
4410: siin. Sillä kyllä heidänkinlaisiaan miehiä ja naisia ovat kuvernöörit
4411: tässä maassa >>nuhteellisiksi>> selittäneet. Puhumattakaan siitä, että
4412: 708                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4413: 
4414: 
4415: sosialidemokraattinen ajatussuunta ja sen edustajat olisivat kaut-
4416: taaltaan sellaisia, joita nuhteellisiksi selitettäisiin. Eikä siis voisi
4417: tulla kysymykseenkään, että tällaiset virkaherrat, kuin kuvernöörit
4418: heille mitään levittämislupaa myöntäisivät. Tämä pykälä on näh-
4419: tävästi tähdätty siihen, että meikäläisten puhujain kirjallisuuden
4420: levittäminen kävisi mahdottomaksi. On nähty, miten kansan pohja-
4421: kerrokset, kun niille valistusta levitetään, saavat silmänsä auki ja
4422: heräävät. Ja siitä syystä luullakseni on tämä pykälä suunniteltu.
4423: Siinä ei vielä ole riittävästi, että on tuollainen määritelmä kuin »nuh-
4424: teeton•> ja että pitää hakea lupaa, vaan se pitää hakea vielä joka
4425: vuosi erikseen. Miksi ei yhtä hyvin menty niin pitkälle, että pitäisi
4426: jokaisen eri kirjasen myymiseen pyytää erikoinen lupa!
4427:      Myöskin näyttävät mainitun vastalauseen allekirjoittajat olevan
4428: taiteelle hyvin vihamieliset tai oikeastaan niille ajatuksille, jota
4429: näyttämötaiteessa toisinaan esitetään. Heidän mielestään pitäisi
4430: virkavallalle jättää tilaisuus keskeyttää ja kieltää jonkun näytelmä-
4431: kappaleen esittäminen. Tässä on nähty, että meidän maassa virka-
4432: valta on kovin kärkäs tällä alalla toimimaan. Nyt ei ole olemassa
4433: tällaista painolakia, ei ole olemassa tällaista pykälää, joka yllyttäisi,
4434: vieläpä veivoittaisi yleisen syyttäjän käyttämään sensuurivaltaa, ja
4435: kuitenkin tämän tästäkin näkyy sanomalehdissä kertomuksia,
4436: miten siellä ja siellä on estetty jonkun näytelmäkappaleen esit-
4437: täminen. Juuri näinä päivinä Lappeenrannassa kävi niin, joku aika
4438: sitten Oulussa. On useampia kappaleita: >>Tuomio•>, >>Herrat kapa-
4439: kassa», »Johan Ulfstjerna>> j. n. e., joita on estetty esittämästä. Kun
4440: ei vielä ole ollut tällaista pykälää, niin kielto on lausuttu toivomuksen
4441: muodossa. Mutta, kuten näitä asioita seurannut on voinut huomata,
4442: jos näitä toivomuksia ei olisi varteen otettu, niin olisi käytetty muita
4443: keinoja näiden toivomusten varteen otettaviksi saattamiseksi.
4444: Tämä seikka, että jo nyt, ennenkuin laki yleisen syyttäjän tällaiseen
4445: ennakkosensuurin tapaiseen toimenpiteeseen velvoittaa, jo on har-
4446: joitettu tällaista näytelmäkappaleiden sensuroimista, se osoittaa,
4447: miten kovasti tätä tultaisiin harjoittamaan, jos tämän vastalauseen
4448: 49 wkälä tulisi laiksi.
4449:      'iässä laissa, kun sitä kokonaisuudessaan ajattelee, on alkupuoli
4450: sellainen, että se muistuttaa hyvin paljon todellista painovapaus-
4451: lakia. 4 ensimmäistä lukua ovat melkein kauttaaltaan sellaisia,
4452: että niissä jo on säädetty kaikki se, mitä tulisi ottaa painotuotteita
4453: julkaistaessa huomioon. Siinä olisi myöskin riittävästi turvaamaan
4454: yhteiskuntaa painovapauden väärinkäyttämiseltä, jota porvarilliset
4455: edustajat sanovat niin välttämättömän tarpeelliseksi. En oikeastaan
4456: hyväksy minkäänlaisia rajoituksia sille, mitä joku kirjoittaa ja mitä
4457: hän painettuna tahtoo julkituoda. Jos yhteiskunta on niin heikko,
4458: että siinä olot mullistuvat, jos joku yksilö saa ajatuksensa vapaasti
4459: kansalaisten tietoon saattaa, niin minun mielestäni sellainen yhteis-
4460:                           Ehdotus painolaikei.                      709
4461: 
4462: 
4463: kunta ansaitsee mullistuksen, se ansaitsee nurin mennä, sillä sellai-
4464: sessa yhteiskunnassa täytyy olla paljon mätää, paljon huonoa, joka
4465: ei kestä julkisen sanan arvostelua.
4466:     Mutta varsinkin kun meillä voimassa olevassa laissa on niin
4467: paljon rajoituksia ja niin paljon rangaistusmääräyksiä, niin se,
4468: mitä tämän lain viidessä viimeisessä luvussa puhutaan, on melkein
4469: kauttaaltaan sellaista, että se olisi poistettava, jollei tahdottaisi
4470: kuristuslakia laatia. Mutta olenkin tullut siihen tulokseen että kuris-
4471: tuslakia juuri tahdotaankin laatia. Kyllä puhutaan kauniisti, mutta
4472: maassamme on sillä tavoin, että meillä sanoissa, puheissa, kirjoituk-
4473: sissa ei löydy vanhoillista, ei löydy taantumuksellista puoluetta,
4474: vaan kaikki ovat puheessa ja kirjoituksessa vapaamielisiä, kansan-
4475: valtaisia ja niin on paino-oloihinkin nähden. Kaikki porvaripuolueet
4476: tässä maassa ovat olevinaan niin kansanvaltaisia, että tahtovat
4477: turvata ja suojata kansalaisvapaudet, mutta minä rohkenen väittää,
4478: ettei maamme porvaristo ole tähän saakka vielä koskaan rehellisesti
4479: tahtonut painetun sanan vapautta enemmän kuin muitakaan kansa-
4480: laisvapauksia turvata. On kyllä joskus, kuten routavuosina, pidetty
4481: kovaa melua, kun heikäläisetkin joutuivat kärsimään tämän vapau-
4482: den kuristamisesta. Mutta samoina aikoina ovat he itse samaa
4483: vapautta kuristaneet; aina on yläluokka täässä maassa tahtonut
4484: riistää köyhälistöitä tämän vapauden. Siitä voisi tuoda esimerkkiä
4485: miten paljon tahansa. Muistanette miten kerrankin kävi aikana,
4486: jolloin porvaristonkaan mielestä ei ollut tässä maassa riittävästi
4487: sanavapautta. Eräs sanomalehti, Työmies, aikoi ruveta ilmestymään
4488: laajennetussa muodossa. Useammin nimittäin, työväki piti sitä
4489: tarpeellisena.    Ryhdyttiin hankkeeseen, vaan porvaristo, tämä
4490: vapaamielinen, tämä >>kansalaisvapauksia turvaava>> porvaristo ryhtyi
4491: estämään tätä hanketta. Kunnianarvoisat herrat porvarit Kurten
4492: ja Sanmark kääntyivät vieraan virkavallan edustajan puoleen
4493: pyynnöllä, ettei suostuttaisi tähän Työmiehen laventamispyyntöön.
4494:     Sillä aikaa kun suurlakon jälkeen on yritetty saada sellaista lakia,
4495: joka turvaisi porvaristolle painetun sanan vapauden, on myöskin
4496: hyvin kauniisti puhuttu, miten tämä vapaus olisi tarpeellinen. Voisi
4497: lukea, miten luokkaeduskunta aikoinaan siitä lausui. Silloisen laki-
4498: valiokunnan mietinnössä sanotaan m. m.: >>Voisipa miltei, eikä
4499: suinkaan syyttä, sanoa että edistyksen määrä voidaan laskea niiden
4500: takeiden lujuudesta, joilla painovapaus aina kussakin maassa on
4501: turvattu. Saattaa huoleti laskea, ettei inhimillisen sivistyksen
4502: mahtava kehitys viime vuosisadalla olisi ollut mahdollinen ilman
4503: laissa säädettyä painovapautta. Ilman sitä ei ole mahdollista tehok-
4504: kaasti valvoa viranomaisia eikä lain noudattamista.>> Tämä on
4505: ajatus, joka kylläkin pitää paikkansa, mutta meidän porvaristo on
4506: aina kaksinaamainen; se puhuu vain kansanvaltaisesti, vapaamieli-
4507: sesti, mutta ei toteuta. Tällöinkin, näiden sanojen jälkeen, kun se
4508: 710                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4509: 
4510: 
4511: rupesi lakiehdotusta perustelemaan, niin ne perustelut ovat sellaisia,
4512: että niiden alle voisi kirjoittaa melkein jokainen virkavallan suosija
4513: ja kaikki ne, jotka vihaavat sananvapautta. Luulen, että jos sitä
4514: lakiehdotusta, joka kuulemani mukaan tulee jätettäväksi Venä-
4515: jän valtakunnan duumalle, käydään perustelemaan, niin tällaiset
4516: perustelut sopisivat hyvin suuressa määrässä sitäkin puolustamaan.
4517:     Tässäkin mietinnössä puhutaan kyllä paikka paikoin kauniisti-
4518: kin sananvapaudesta. Mutta siitä huolimatta se kauttaaltaan on
4519: vastakohta vapaamielisyydelle ja kansanvaltaisuudelle. Ölisikin
4520: vaikeata ymmärtää, miten kaikki valiokunnan porvarijäsenet voivat
4521: olla niin vieraita ja vihamielisiä sananvapaudelle, jollei olisi nähnyt,
4522: että porvarit pitkään aikaan ovat tottuneet pyrkimään toisellaisiin
4523: tarkoitusperiin. He tämänkin lain kautta tahtovat turvata luokka-
4524: etuoikeutensa, yhä mahtavammaksi paisuvalta sosialidemokraatti-
4525: selta liikkeeltä. He kyllä tuntevat itsensä -sen näin valiokunnassa
4526: -että on vaarallista jäädä tässä maassa niin huonon turvan varaan
4527: kuin on tämä lakiehdotus, mutta tulin myöskin huomaamaan hei-
4528: dän lausunnoistaan, että he näkivät olevansa pakotetut alistumaan
4529: tähän. Näin, että he tiesivät, että kyllä mahdollisesti tulee tämä
4530: >>kuonokoppalaki>>, joksi tahtoisin tätä lakiehdotusta nimittää, aset-
4531: tamaan kapulan heidänkin suuhunsa, mutta heidän mielestään oli
4532: kapulan asettaminen sosialidemokraattien suuhun niin tärkeä, että
4533: katsoivat tarpeelliseksi alistua sen vaaran alaiseksi, että itsekin
4534: saattaisivat saada siitä ruoskasta maistaa, jota köyhälistölle punoi-
4535: vat. He ovat pyrkineet saavuttamaan toisia tarkotusperiä. Yhtenä
4536: on se, josta ed. Danielson-Kalman täällä sen laajan puheensa piti,
4537: nim. että tämän lain pitäisi olla niin paljon kuin mahdollista sellai-
4538: nen, kuin rajan takana tahdotaan. Viime aikoina on sielläpäin ilmen-
4539: nyt johdonmukainen järjestelmä, jonka tarkoituksena on hävittää
4540: tämän eduskunnan lainlaatimis- ja veroista määrääruisvalta aivan
4541: olemattomiin. Siitä syystä tehdään kaikenlaisia huomautuksia, ku-
4542: ten tähänkin asiaan nähden on tehty. Ne huomautukset, joita tätä
4543: lakiehdotusta vastaan on Pietarissa tehty, eivät mielestäni ole niin
4544: toisarvoista laatua kuin mitä valiokunnan enemmistö väittää. Minun
4545: mielestäni ne itsessään jo asiallisesti sisältävät hyvinkin vaarallisia
4546: sananvapauden kuristamismääräyksiä.          Mutta siinä on pahempi
4547: puoli juuri se, että se on yksi osa kokonaisesta järjestelmästä. Meitä
4548: tahdotaan totuttaa siihen, että ensiksi suostuisimme joihinkin muo-
4549: dollisiin muutoksiin, jotka eivät asiallisesti vaikuttaisi suuremmassa
4550: määrässä sinne eikä tänne, että suostuisimme siihen, kaikkialla sel-
4551: västi tietona ollen, että siitä riippuu lain hyväksytyksi tuleminen
4552: tai hylkääminen. Kun tähän päästäisiin, niin seuraisi se, joka jo on
4553: alotettu: tehtäisiin sellaisia huomautuksia, jotka jo ovat tärkeämpiä,
4554: kuten tähänkin jo on tehty ja sitä jatkettaisiin pelottarualla sillä,
4555: että laki ei tule muuten hyväksytyksi. Luokkaetujensa suojelemisen
4556:                            Ehdotus painolaiksi.                      711
4557: 
4558: 
4559: kiihkosta niin arka ja pelkurimainen porvaristo saataisiin näin suos-
4560: tumaan askel askeleelta eduskunnan lainsäädäntövallan supistami-
4561: seen ja kansan varoista määrääruisoikeuden hävittämiseen. Sillä
4562: selvästi pyritään siihen, että tämä eduskunta ei olisi muuta kuin
4563: ainoastaan neuvotteleva laitos, joka voisi ajatuksensa ilmituoda,
4564: mutta jolla ei sen suurempaa merkitystä olisi. Kun tällä eduskun-
4565: nalla on ennestään niin kovin vähän tuota valtaa, niin pidän hyvin
4566: vaarallisena ryhtyä millään tavoin edesauttamaan mainitsemani jär-
4567: jestelmän käytäntöön saattamista. Minun mielestäni ei saisi muu
4568: tulla kysymykseen kuin se, että tämälaki täysin turvaa sananvapau-
4569: den, että se siis on sellainen laki, jollaista kansa kaipaa ja tarvitsee.
4570: Tämä seikka olisi pidettävä mielessä silloin, kun lakia laaditaan.
4571: Sitten kun se on laadittu, olisi sen ajan murhe, miten se laki hyväk-
4572: sytyksi saataisiin.
4573:     En usko, että tämä eduskunta, jossa on tällainen enemmistö
4574: kuin tässä, tulisi hyväksymään sellaista painovapauslakia, joka
4575: sananvapauden todella turvaisi, mutta rohkenisin sentään toivoa,
4576: että edes hituisen otettaisiin varteen sitäkin, minkälaista lakia tässä
4577: maassa tarvitaan. Tahtoisin painaa edustajain mieleen sen, että
4578: tässä maassa on hyvin suuri lukumäärä sellaisia, mahdollisesti
4579: enemmistö koko kansasta, että he eivät halua tämänsuuntaista
4580: kuristuslakia, että he ajattelevat olevan samantekevää kuristetaanko
4581: tämän kansan kansalaisvapauksia eduskuntalain avulla vaiko halli-
4582: tuksellisten ukaasein kautta. Kyllähän nyt on porvaristolla selkä-
4583: noja rajan takana niin luja, ja heidän yhtymisensä kokoomushalli-
4584: tukseen vahvistaa myös heidän asemaansa, mutta tahtoisin silti
4585: varoittaa heitä, etteivät kovin röyhkeästi kohtelisi kansan pohja-
4586: kerrosten esittämiä vaatimuksia. Tämä saattaa tuntua uhkaamiselta
4587: ja sellaista se kuitenkaan ei varsinaisesti ole. Minä tahdon vaan
4588: tuoda esiin vakaumukseni siitä, saman vakaumuksen, joka täällä jo
4589: tänäkin päivänä on vasemmiston taholta esitetty, että jos porvaristo,
4590: jos eduskunnan enemmistö, jos tämän maan hallitus järjestelmälli-
4591: sesti asettuu sille kannalle, että se tahtoo oikeuksia ja vapauksia
4592: ainoastaan itselleen, mutta alemmille kerroksille ei ollenkaan; jos
4593: tahtovat asettua sille kannalle, että manttaalimiehet, yläluokka,
4594: on vapautettava kaikista rasituksista ja ne sälytettävä alaluokan
4595: harteille; jos tahtovat asettua sille kannalle, että köyhälistölle on
4596: säädettävä kuristuslakeja, omistaville luokille etuoikeuksia turvaa-
4597: via lakeja, yläluokkaa hyödyttäviä, heidän riistämisvapauttaan
4598: turvaavia ja varallisuuttaan kartuttavia lakeja, niin se välttämättö-
4599: mästi luonnonlain voimalla nostaa sellaisen tyytymättömyyden, että
4600: se puhkeaa ilmi. Porvaristosta riippuu, missä muodossa se puhkeaa.
4601: Mutta sen täytyy puhjeta. Se on, kuten sanoin, jonkunmoisen yhteis-
4602: kunnallisen luonnonlain määräämä ja se sen synnyttää ja siksi sitä
4603: ei voi estää. Kuristus synnyttää aina halun katkoa kahleet ja sorto
4604: 712                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4605: 
4606: 
4607: ja vapauden riistäminen herättävät ja lisäävät halua pyrkiä saavut-
4608: tamaan ja taistelemaan vapauksien puolesta.
4609:      Toivon, että jos tämä asia ei hautaannu suureen valiokuntaan,
4610: jonne näyttävät kaikki tärkeät asiat hautaantuvan, se sieltä pala-
4611: jaisi toisessa muodossa, sillä kansa ei tarvitse kuristuslakia, vaan
4612: todellisen, sananvapauden turvaavan lain.
4613: 
4614:     Ed. S c h y b e r g s o n : Den föregående talaren anmärkte om den
4615: stora uppmärksamhet och det stora intresse, hvarmed centem och
4616: högem åhörde hr Danielson-Kalmaris tal. Hvem skulle icke hafva
4617: åhört det med spänd uppmärksamhet? Äfven venstern gjorde det,
4618: samma venster, som däremot under hr Airalas eget tal efterhand
4619: lämnade sina platser, likasom kammarens öfriga medlemmar. Man
4620: måste ju med intresse åhöra hr Danielson-Kalmaris tal, så form-
4621: fulländadt, så klart, sä på sak gående, som det var.
4622:     Hvad talets innehåll beträffar, så kan jag godt förena mig om dess
4623: förra del. Det är nog så som hr Danielson-Kaimari det anmärkte,
4624: att det har inträdt en viss förlamning uti kammaren. Man orkar
4625: icke, har kanske icke heller lust att bemöta allt, som säges af ven-
4626: stem. Men detta har sin naturliga orsak, ty från det hållet uttalas nu
4627: detsamma, på samma sätt, med samma uttryck, som vid de två
4628: föregående landtdagama, hvilka ju ligga oss så nära. Hvad kan det
4629: väl vara för intresse vid att bemöta allt detta? Och det har före-
4630: fallit mig som om t. o. m. venstern själf i någon mån skulle hafva
4631: tröttnat. Det är först i dag vi återigen hafva sett talarene från
4632: venstem med samma ifver, samma långdragenhet, samma uthållig-
4633: het framlägga sina satser. Det är vid sådant förhållande ganska
4634: naturligt, att man icke bemött dem och jag tror, att hr Danielson-
4635: Kaimari nog ser orätt då han föreställer sig, att dessa yttranden
4636: skulle, därför att de icke bemötts, i landet hafva en jämförelsevis
4637: stor verkan. J ag kan icke annat föreställa mig än att man också
4638: ute i byggderna icke så litet tröttnat på dem.
4639:     Men om jag sålunda kan vara ense om hr Danielson-Kalmaris
4640: andragande i dess förra del, så är jag det icke i afseende å talet i
4641: öfrigt. Jag vill nu icke säga att hr Danielson-Kaimari med sitt an-
4642: dragande skulle hafva väckt vederbörandes i kejsaredömet, och våra
4643: motståndares där, uppmärksamhet vid de minst sagdt klander-
4644:  värda yttranden, som under denna dag hafva fällts inom denna
4645: kammare. Jag tror som han, att man nog på det hållet följer med
4646: allt som händt, händer eller möjligen kunnat ske, då man där äfven
4647: meddelar åtskilligt, som aldrig ens varit påtänkt. Men det förefaller
4648: mig, som om talaren skulle i någon mån, ja, jag ville säga i hög grad,
4649: hafva öfverdrifvit betydelsen af dessa herrars andraganden. J ag har
4650:  redan framhållit, att man här hemma börjat förstå att värdesätta
4651:  dem såsom de förtjäna. Äfven hotelsema fäster man numera icke
4652:                            Ehdotus painolaiksi.                      713
4653: 
4654: 
4655: så mycket afseende vid, alls icke lika mycket som för några år till-
4656: baka. Och jag förmodar att också våra motståndare i Ryssland,
4657: om de också försöka göra nummer af alla möjliga saker;såsom Voi-
4658: ma-förbundet och annat dylikt, dock slutligen måste foga sig i att
4659: dylika angrepp bära vatten. De kunna omöjligt i längden få gehör
4660: för sina yrkanden och påståenden. Man måste ju också där, likaså väl
4661: som här och öfverallt i världen, förstå att värdesättning af socialis-
4662: tiska andraganden icke får ske i proportion till deras mängd och längd.
4663:     Det är möjligt, att hr Danielson-Kaimari har rätt uti att vi häri
4664: kammaren numera alltför litet egnat oss åt att bemöta herrar socia-
4665: lister, men jag tror och har ansett mig böra framhålla det, att han
4666: för sin del har tillagt deras yttranden i dag en större betydelse än de
4667: förtjäna.
4668: 
4669:     Ed. K u u s i n e n: Esillä olevasta kysymyksestä on meidän
4670: puoleltamme täällä jo sekä laajasti että asiallisesti tuotu esiin meidän
4671: vaatimuksiamme, niin että minun ei ole tarvis tässä pitemmälti yksi-
4672: tyiskohtaisesti asiaan puuttua. Pyysinkin puheenvuoroa oikeastaan
4673: vain kajotakseni mahdollisimman lyhyesti siihen lausuntoon, jonka
4674: edustaja ja hallituksen jäsen herra Danielson-Kaimari täällä äsken
4675: esitti.
4676:     Herra Danielson-Kalmari lausui, että sosialistit ovat täällä uh-
4677: kailleet, ja kuitenkin hänen oma lausuntonsa oli alusta loppuun
4678: asti uhkausta. Hän nähdäkseni ensiksikin peloitti tässä meitä senkin
4679: painovapauden ryöstämisellä, mikä tähän asti suurlakosta alkaen
4680: on maassamme vallalla ollut. Hän arveli, että jollei sosialidemo-
4681: kraattien taholta täällä suostuta sellaiseen painovapauden kuristus-
4682: lakiin, mitä porvarillisten taholta nyt tarjotaan, niin hän - kuten
4683: hän lausui - ei uskaltanut taata, ettei tultaisi antamaan tässä
4684: asiassa hallituksen taholta, hallitsijan taholta hallinnollisia määräyk-
4685: siä, joilla nykyinenkin painovapaus kansalta ryöstettäisiin. Vieläpä
4686: hän lausui omasta puolestaan, että hänen tietääkseen on aivan tu1-
4687: kintakysymys ainoastaan, eikö aivan laillisesti voitaisikin sillä
4688: tavalla menetellä, eikö t0l5iaan voitaisi antaa hallinnollisia asetuk$ia,
4689: jotka ehkä hyvinkin paljon rajoittaisivat nykyistä painovapautta.
4690: Tuo tuollainen epäilys, että tässä olisi ainoastaan tulkintakysymys,
4691: se on hallituksen jäsenen suusta jokseenkin omituinen. Sillä se
4692: lainpaikka perustuslaissa, jossa painovapaus nykyään säädetään,
4693: on siksi selvä, ettei siitä luulisi voitavan missään tapauksessa olla
4694: erimielisiä. Se paikka kuuluu: >>Suomen kansalaisella onsananvapaus
4695: sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi-
4696: seen, älköönkä niille ennakolta estettä pantako.>> Lopussa tätä lakia,
4697: jossa säädetään kansalaisvapauksista, sanotaan: •>Säännöksiä siitä,
4698: mitä näiden oikeuksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan
4699: yleisen lain säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä.>> Erikoisia
4700: 714                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4701: 
4702: säännöksiä tämän vapauden käyttämisestä voidaan siis antaa ja
4703: niitäkin ainoastaan yleisen lain säätämässä järjestyksessä, mutta
4704: itse painovapautta ei voida riistää, jollei rikota perustuslakia. Minulle
4705: ainakin yksityisesti täällä huomautettiin - en tiedä minkä verran
4706: siinä on perää - että tämän kysymyksen ollessa esillä lakivalio-
4707: kunnassa olisi siellä kuulema porvarillisetkin jäsenet olleet yksimielisiä
4708: siitä, ettei tässä voi olla tulkinnan eikä epäilyksen alaisena se, että
4709: voisi tulla hallinnollisten asetusten kautta painovapauden rajoitta-
4710:  minen ensinkään kysymykseen.
4711:     Herra Danielson-Kaimari esitti myöskin toisen uhkauksen.
4712: Hän pelotti Venäjän taantumuksen puuttumisella meidän olohimme,
4713: jos ja kun sosialistit tässä menettelevät sillä tavalle kuin ne
4714: nyt hänen nähdäkseen ovat alkaneet menetellä täällä eduskunnassa.
4715: Herra Danielson-Kaimari lausui, että sosialistit ovat täällä uhan-
4716: neet väkivallalla, ja sen vuoksi hän arveli, ettei olisi niinkään mahdo-
4717: tonta, että juuri sosialistit tällä tavoin kutsuisivat tänne Venäjän
4718: taantumuksen uudelleen. Hän syytti sosialisteja ylimielisistä uh-
4719: kauksista, sanoi että sosialistit yhäkin menettelevät sillä tavoin
4720: kuin suurlakon aikana, sanovat,että jolleivät he hyvällä saa uudis-
4721: tuksia, niin he ottavat niitä väkivallalla. Hän myönsi, että niin
4722: kyllä kävi suurlakossa. Silloin, joskaan eivät yksin sosialistit, niin
4723: kumminkin kansan enemmistö, eivät tosin ne kansalaiset, jotka
4724: kuuluivat suomettarelaiseen puolueeseen, mutta melkeinpä yleensä
4725: muu kansan enemmistö, sai vallatuksi oikeuksia eikä aivan laillista
4726: tietä. Herra Danielson-Kaimari tiesi myöskin syyn tähän, tiesi, että
4727: syy oli niinkuin mekin sen myönnämme, etupäässä siinä maailman-
4728: historiallisessa liikkeessä, joka silloin oli noussut Venäjällä. Se on
4729: aivan oikein, vaikka jotain ansiota siinä kai oli myös Suomen järjesty-
4730: neellä työväellä. Mutta kellä siinä ei ollut mitään ansiota, niin se oli
4731: suomettarelaisella puolueella, joka nähtävästi koetti sen vapauden
4732: saantia, joka silloin saavutettiin, kaikin tavoin estää. Nyt on tullut
4733: toinen aika, lausui herra Danielson-Kalmari. Kyt on taantumuksen
4734: aika, ja herra Danielson-Kaimari lisäsi mahtipontisesti, että Venäjän
4735: taantumus on kyennyt näyttämään, että se jaksaa musertaa kansan-
4736: liikkeen, kansanvapauden pyrkimykset omassa maassaan. Niin on
4737: näyttänyt käyneen ja siitä kai johtuu, että nyt myöskin meillä
4738: taantumus uskaltaa nostaa päätään. Sillä nuo väitteet, joita täällä
4739: esitettiin, että sosialidemokraatit olisivat uhanneet väkivaUalla,
4740: ne ovat tuulesta temmattuja. Sosialidemokraatit eivät ole täällä
4741: uhanneet väkivallalla. Me sosialidemokraatit olemme yleensä, ehkä
4742: enemmän kuin koskaan porvaristo, laillisen kehityksen puolella.
4743: Yksin näitä omia olojamme me tahdomme laillisella tavalla muuttaa.
4744: Ei Venäjän oloja, niinkuin usein tahdotaan meidänsyyksemmepanna,
4745: että me tahtoisimme sekaantua Venäjän oloihin. Venäläiset toverit,
4746: ne kyllä pitävät huolts. Venäjän taantumuksesta, me pidämme
4747:                           Ehdotus painolailcsi.                    715
4748: 
4749: 
4750: huolen omastamme. Aivan laillisesti. Me olemme aina sanoneet,
4751: että me tahdomme käyttää viimeiseen saakka laillista tietä, niin
4752: kauvan kuin suinkin sitä tietä saadaan oikeuksia. Mutta aina on
4753: maailmassa, historia sen näyttää, ollut sillä tavalla, että porvaristo,
4754: se se juuri pakottaa köyhälistön astumaan laittomuuden tielle,
4755: silloin kuin laittomuuden tielle astutaan. Se pakottaa kansan enem-
4756: mistön astumaan sille tielle sen kautta, että se ei laillisella tavalla
4757: myönnä kansalle oikeuksia, vaan koettaa kansan tukehuttaa oikeu-
4758: dettomuuteensa. Me olemme nytkin laillisen kehityksen puolella.
4759: Otammepa vielä senkin huomioon, jonka herra Danielson-Kaimari
4760: esitti, että täytyy tehdä ero taantumuksen, reaktsiooninajan ja
4761: edistyksen, suurten uudistusaikojen välillä. Tiedämme, että nyt on
4762: taantumuksen aika; otamme huomioon sen. Olemme nyt tyyty-
4763: väisiä esim. siihen äänioikeuteen, niin rajoitettu kun se onkin, mikä
4764: meillä nyt on. Olemme tyytyväisiä tähän eduskuntaankin, niin
4765: paljon kuin siinäkin olisi kansanvaltaisuuden kannalta moittimista.
4766: Jos te ette vaan tahdo tätä rauhallista kehitystä rikkoa, me emme
4767: sitä suinkaan tule tekemään, sen kyllä hyvin tiedätte. Ja vieläpä
4768: täytyy sanoa niinkin paljon, että yleinen äänioikeus, vieläpä juuri
4769: sosialidemokraattinen puolue tässä maassa on suurlakosta alkaen
4770: ollut kaikkein paras kansan rauhoittaja, vaikka te koetatte sitä
4771: selittää kansan yllyttäjäksi. Jollei tätä puoluetta olisi ollut ja tätä
4772: näinkin yleistä äänioikeutta saatu, niin oletteko varmat, että kehitys
4773: olisi näin rauhallisesti jatkunut täällä? Mutta nyt tulee tämän uuden
4774: kokoomushallituksen vaikutusvaltaisin jäsen ja sanoo sittekin,
4775: että sosialidemokraatit täällä uhkaavat väkivallalla, kapinalla ehkä,
4776: uhkaavat ottaa väkisin, jolleivät hyvällä saa. Ehkä olisi taantumuk-
4777: selle rnieleistä väkivallan käyttäminen vallankin tällaisena aikana.
4778: Voisivat ehkä silloin näyttää itäänpäin: katsokaa, sosialistit täällä
4779: kapinoivat tai valmistavat kapinaa. Me kumminkin tiedämme tehdä
4780: kaiken voitavamme estääksemme väkivaltaista kehitystä.
4781:      Lieneekö ollut paha omatunto, tai mikä lie ollut, joka saattoi
4782: herra Danielson-Kalmarin itsensä täällä ilmaisemaan sen epäilyksen,
4783: että jonkun mieleen saattasi johtua hänen puheestaan, että hän, vetä-
4784:  mällä esiin sen perättömön väitteen, että sosialistit täällä muka
4785: uhkaavat väkivallalla, oli tahtonut juuri antaa tästä viittauksen
4786: Venäjän taantumukselle. Joka tapauksessa täytyy tässä varmentaa,
4787:  että ehdottomasti sellainen vaikutus jäi täällä ehkä eduskunnan
4788: enemmistön mieleen (Ed. Pärssinen: Totta! Puhemies lyö vasaralla
4789: pöytään). Rinnakkain tämän kanssa tahdon mainita, kuinka viime
4790: keväänä ed. Danielson-Kalmari puheessaan esitti ennen eduskunnan
4791: hajoittamista jotain siihen tapaan, että tällaisen eduskunnan kanssa
4792: ei saada mitään hyvää aikaan ja ettei ehkä mitään kunnollista saada
4793:  aikaan, ennenkuin kansa uusissa vaaleissa pääsee näyttämään tah-
4794:  tonsa. Tuon viittauksen jälkeen seurasi silloin eduskunnan hajoitta-
4795: 716                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4796: 
4797: 
4798: minen. Mikä seurannee nyt näitten viimeisten uhkausten ja varo-
4799: tusten jälkeen?
4800:     Hallituksen jäsen lausui, että hallituksen on muka tavattoman
4801: vaikea nyt estää venäläisiin tulemasta sitä vakuutusta, että täällä
4802: tosiaan tarvitaan heidän sekaantumistaan, tarvitaan heidän rau-
4803: hoitustaan. Kyllä se tiedetään, että vastoin vallassa olevien porvarien
4804: tahtoa ei Venäjän taantumus tule sekaantumaan meidän oloihimme.
4805: Me sosialidemokraatit taas emme sitä taantumusta tänne kutsu,
4806: päinvastoin koetamme sen tuloa vastustaa. Ja jos se siis tulee, niin
4807: tiedetään, kenen kutsusta se tulee.
4808:     Mutta näistä virallisista varoituksista ja uhkauksista huolimatta,
4809: joita nyt olemme täällä saaneet kuulla, olkoon meidän puoleltamme
4810: sanottu, että jos noiden tarkoituksena on ollut estää meitä lausu-
4811: masta julki niitä vaatimuksia, joita julkilausumaan köyhälistön
4812: puolelta meidät on tänne pantu, niin on luulo, että tuollainen aije
4813: tulisi onnistumaan niiden uhkauksien avulla, suuri erehdys. Työ-
4814: väenliikkeen uudistusvaatimukset tässä maassa eivät sammu, eikä
4815: sen liikkeen uudistusvaatimuksia tukahuteta ei uhkauksilla eikä
4816: väkivallalla. Bobrikoffin aikana sellainen saattoi ehkä vielä jossain
4817: määrin menestyä, nyt se ei enää menesty, siksi on sosialidemokraattinen
4818: liike jo meidän maassamme päässyt kansan silmiä aukomaan. Ja
4819: mitä pitemmälle, tietääkää se, te menette taantumuksen tiellä,
4820: sitä paremmin myös aukenevat kansan silmät. Tämä eduskunta,
4821: tämä nykyinen yleinen äänioikeus se on, kuten jo sanoin, kansan
4822: rauhoittaja. Jos taantumus siihen koskee, jos te annatte taantu-
4823: muksen siihen koskea, niin silloin tuskin mistään Venäjän aroilta
4824: enää saadaan sellaista rauhoittajaa, joka täällä pystyisi ylläpitämään
4825: taantumuksen haluamaa kalmiston rauhaa. Saattaahan näet vielä
4826: toisenkin kerran esiintyä >>maailmanhistoriallisia liikkeitä>> sekä
4827: Venäjällä että meilläkin.
4828:     Te porvariston edustajat tiedätte ja teistä riippuu, mille tielle
4829: tahdotte työväenluokan tässä maassa johtaa, laillisen kehityksen
4830: vaiko väkivallan tielle. Teistä se riippuu, ratkaiskaa itse (Vasem-
4831: malta: Hyvä, hyvä, hyvä!).
4832: 
4833:     Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a r i: Minun on ensiksikin viimei-
4834: sen puheen johdosta huomauttaminen, että minä en ole sanonut,
4835: että on tulkitsemisen varassa, saako hallitus antaa hallinnollisia ase-
4836: tuksia paino-oloista. Minä olen sanonut, että on tulkitsemisen va-
4837: rassa, missä määrin hallitsija voi panna käytäntöön määräyksiä
4838: entisessä painoasetuksessa, jota edelleen ei ole muodollisesti muulla
4839: tavalla kumottu kuin että ennakkosensuuri on kielletty.
4840:     Tietysti me otamme mielihyvällä vastaan vakuutuksia siitä, että
4841: sosialistit eivät tahdo ajaa asioita mihinkään väkivaltaisuuksiin, ja
4842: että heidän puheensa siitä, nekin puheet, jotka tänään ovat pidetyt,
4843:                           Ehdotus painolaiksi.                      717
4844: 
4845: 
4846: eivät ole olleet täyttä totta. Mielihyvällä otetaan vastaan tällaisia
4847: vakuutuksia, kun ne tulevat henkilöltä, joka minun tietääkseni on
4848: täällä ensimäisiä, jotka ovat julkisesti saarnanneet sitä, että hyvällä
4849: ei voida saavuttaa niitä vaatimuksia, jotka sosialistit asettavat, vaan
4850: että siihen tarvitaan juuri väkivaltaa.
4851:     Muuten viimeisessä puheessa ilmeni muuan äärettömän suuri ja
4852: vaarallinen erehdys. Puhuja lausui, että riippuu porvarillisista
4853: aineksista meidän maassamme, syntyykö täällä taantumusta. Näin
4854: ei ole asian laita. Ei ole tämän maan porvarillisten ainesten vallassa
4855: millä ehdoilla tahansa estää taantumuksen syntymistä. Jos ei sosia-
4856: listinen puolue olleenkaan toiminnassaan ota huomioon sitä vaaraa,
4857: sitä tosiasiaa, että se käytöksellään, sanoillaan ja teoillaan voi saada
4858: tässä maassa aikaan vieraiden synnyttämän taantumuksen, niin
4859: mitkään porvarilliset ainekset meidän maassamme eivät voi tätä
4860: taantumusta ja sen seurauksia estää. Tämä on totuus, joka on jokai-
4861: sen ajattelevan ymmärrettävissä, ja se on tosiasia, jota minä edel-
4862: leen pyydän, jos sitä ei voidakkaan julkisesti sosialistien taholta
4863: tunnustaa, kuitenkin ottamaan mietinnän esineeksi silloin kun
4864: omassa piirissä suunnitellaan toimintaa.
4865:      Herra &hybergsonin lausunnon hyvän tarkoituksen minä ym-
4866: märrän. Minä olen hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että itsessänsä
4867: sosialidemokraattien lausunnoilla ei ole niin aivan suurta merkitystä,
4868: että omassa maassa on kyllä ruvettu ymmärtämään tämä asia, mutta
4869: edelleen minä uskon, että siltä taholta voidaan kuitenkin lausua
4870: sellaista, ja toimia semmoisella tavalla, että sekin saa merkityksen,
4871: ja että sitä voidaan käyttää meitä ja maatamme vastaan. Niin
4872: merkityksettömäksi kuin herra Schybergson tahtoi esittää asian, ei
4873: kuitenkaan sosialidemokraattinen ryhmä meidän maassamme ole
4874: joutunut.
4875: 
4876:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n:    Täällä lakivaliokunnan puheenjoh-
4877: taja kuului lausuvan, ettei hän ymmärrä niitä muistutuksia, mitä
4878: minä esitin valiokullan mietintöä vastaan. Minä kumminkin katson,
4879: että kolmannessa vastalauseessa on siksi asiallisia ja painavia seik-
4880: koja esitetty, että jos lakivaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä
4881: niitten aiheutusta, niin sille minä en voi mitään. Sitten sama edus-
4882: taja sanoi jotakin siihen tapaan, ettei tällä asialla ole mitään teke-
4883: mistä majesteettirikosjuttujen kanssa. Minä kumminkin esitin
4884: näitä juttuja osoitukseksi siitä, minkälaisia ilmauksia on ollut mei-
4885: dän paino-oloissamme ja osoitukseksi siitä, että kun rajoittavia
4886: määräyksiä säädetään, niin ne eivät suinkaan jää merkityksettö-
4887: miksi, mutta niillä on turmiollinen merkitys niihin piireihin nähden,
4888: joita vastaan niitä erikoisesti käytetään.
4889:     Sitten ed. Söderholm myöskin kosketteli takavarikkojuttua ja
4890: huomautti, ettei siinä jätetä takavarikkoon tekemisoikeutta poliisi-
4891: 718                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4892: 
4893: 
4894: viranomaisille, mutta viralliselle syyttäjälle. Se on kyllä totta, mutta
4895: mikä ero siinä on? Se on kumminkin yksilö, se virallinen syyttäjä,
4896: ja hän panee omin päinsä toimeen takavarikon. Ja ennenkuin tuo-
4897: mioistuin ehtii sitä peruuttamaan, niin silloin, kuten minä huomautin,
4898: takavarikko on jo tehnyt sen vahingollisen vaikutuksen, mikä sel-
4899: laisella yleensä voi olla ja ehdottomasti on, silloin kun sitä käy-
4900: tetään.
4901:    Sitten siihen puoleen asiasta, mitä täällä ed. Danielson-Kaimari kos-
4902: ketteli, on ed. Kuusinen jo antanut vastauksen. Minä yhdyn tähän lau-
4903: suntoon, eikä minulla sen lisäksi ole monta sanaa j atkettavana. Mutta
4904: kun ed. Danielson-Kaimari ed. Kuusisen lausunnon jälkeen selitti,
4905: että edellisillä vasemmistolaisten lausunnoilla ei ole tarkoitettukaan
4906: totta, niin tässä hän harjoitti samanlaista mielivaltaista tulkitse-
4907: mista kuin edellisessäkin lausunnossaan. Ei se, mitä ed. Kuusinen
4908: täällä lausui, sisällä suinkaan entisten lausuntojen peruuttamista.
4909: Ed. Danielson-Kaimari sanoi, että muka me käsittäisimme, että
4910: meillä suomalaisilla on täysi oikeus ja myöskin tilaisuus järjestää
4911: paino-olomme oman mielemme mukaan. Kuitenkin minä erityisesti
4912: huomautin, että on kysymys siitä että me katsomme sopimatto-
4913: maksi ja mahdottomaksi luopua sellaisista vaatimuksista ja sellai-
4914: sista asioista, jotka me katsomme Suomen kansan oikeuksiksi ja jotka
4915: perustuslaki turvaa. Sama edustaja katsoi arvonsa mukaiseksi jät-
4916: tää lakiehdotuksen kaikki rajoitukset samaan luokkaan. Ovathan
4917: nyt kumminkin näistä painolakiehdotuksen rajoittavista määräyk-
4918: sistä useammat sitä laatua, että ne eivät herätä suinkaan venäläi-
4919: sissä piireissä huomiota. Ne ovat sitä laatua, että varmaankin, ellei-
4920: vät suomalaiset porvarilliset ryhmät niitä asettaisi tähän lakiin,
4921: niitä ei myöskään venäläiseltä taholta vaadittaisi, ja senvuoksi on
4922: väärin tehdä kaikista näistä rajoittavista määräyksistä sellainen
4923: yleisvaltakunnallinen tai sellainen ulkopoliittinen kysymys, minkä
4924: sanottu puhuja on niistä tehnyt. Tai tahdotaanko väittää, että venä-
4925: läiseltä taholta ryhdyttäisiin vaatimaan esim. eduskunnan toimin-
4926: nan salaamista. Lakiehdotukseen on otettu määräys, ettei eduskun-
4927: nan toiminnasta saisi kertoa muuta kuin julkisista istunnoista, sii~
4928: ei myöskään valiokuntien töistä. Väittääkö nyt kukaan, että jos
4929: tämä rajoittava määräys jätettäisiin lakiehdotuksesta pois, laki sen
4930: vuoksi menisi Pietarissa karille ja että siltä taholta vaadittaisiin täl-
4931: laisen määräyksen lisäämistä lakiehdotukseen? Samanluontoisia
4932: ovat minun käsittääkseni monet muutkin rajoittavat määräykset.
4933: Kuten sanottu; on lakiehdotuksessa ainoastaan pari sellaista pykä-
4934: lää, jotka ovat Pietarissa herättäneet huomiota ja joita on katsottu
4935: sellaisiksi, ettei niiden vuoksi ole säätyvaltiopäivien hyväksymää
4936: lakia vahvistettu.
4937:     Sitte ed. Danielson-Kaimari on sanonut, että sen kannan takana,
4938: joka ilmeni m. m. minun lausunnossani, ei ole tiettävästi muuta kuin
4939:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  719
4940: 
4941: 
4942: hyvin pieni osa Suomen kansasta. Minä puhuin hänen viittaamas-
4943: saan osassa lausuntoani eduskunnan oikeuksien laajentamisesta sen
4944: mukaisesti, mikä ilmenee sosialidemokraattisen puolueen ohjelmassa,
4945: ja minä vakuutan että tämän vaatimuksen takana on suuri osa Suo-
4946: men kansasta, ainakin sosialidemokraattinen puolue kokonansa.
4947: Mitä ed. Danielson-Kaimari katsoi arvolleen sopivaksi puhua väki-
4948: vallasta, uhmailusta ja muusta sellaisesta, niin siinä suhteessa on ed.
4949: Kuusinen antanut hänelle vastauksen, johon minäkin voin yhtyä.
4950:     Edelleen ed. Danielson-Kaimari sanoi, että vasemmistolaisten
4951: kannan tähden käy suomalaisten hallitusmiesten vaikeaksi ylläpitää
4952: siedettäviä suhteita Pietarissa. Minusta tämä huomautus tämän
4953: asian yhteydessä oli tarpeeton. Meidän kantamme koskee kiinnipitä-
4954: mistä sellaisista vaatimuksista, mitkä katsomme kuuluvan Suomen
4955: kansan itsemääräämisoikeuteen. Emmekä me koskaan tahdo sem-
4956: moisia vaatimuksia ja tätä kantaa keltään salata. Muuten sanotun
4957: edustajan ja hallituksen jäsenen puhe oli sitä laatua, että jos niitä
4958: »Suhteita>> koetetaan sentapaisilla lausunnoilla Pietarissakin yllä-
4959: pitää, niin eihän se osoita erittäin hyviä tarkoituksia.
4960: 
4961:     Ed. v o n T r o i 1 : Landtdagsman Kuusinen har visserligen
4962: här förklarat att herrar Hämäläinens och Airolas andragande voro
4963: uttömmande och själfva frågan belysande. J ag kan för rnin wdel icke
4964: vara ense med honom i denna sak. Jag saknar nämligen i deras
4965: andragande en upplysning. Mig synes, att dessa herrar ovilkorligen,
4966: hade bort afsluta sina andraganden med den utryckliga upplysnin-
4967: gen, ått de själfve äro tidningsmän, att de arbeta i det fria ordets
4968: tjänst. Konsekvenserna af en sådan upplysning hade ock varit den,
4969: att hvad dessa herrar från talaretribunen anfört, utgör en samman-
4970: fattning af de principer, som för dem äro de ledande i deras arbete
4971: för det fria ordet. Denna slutsats måste man ovilkorligen draga,
4972: men måhända hafva dessa herrar icke varit angelägna · om att så
4973: skall ske.
4974:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 57 §:n
4975: 2 momentin mukaisesti keskutelupöytäkirjan seuraamana suureen
4976: valiokuntaan.
4977:                       4) Yleinen oppivelvollisuus.
4978:                                 (1 K.)
4979:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 siinä olevien oppi-
4980: velvollisuutta ja kansakoululaitoksen kustannuksia koskevien kahden
4981: lakiehdotuksen ensimmäistä käsittelyä varten.
4982: 
4983:    P uh emies :      Tässä mietinnössä on valiokunta käsitellyt
4984: kahta eri lakiehdotusta, toinen koskee oppivelvollisuulakia, toinen
4985: 720                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
4986: 
4987: 
4988: taas lakia kansakoululaitoksen kustannuksista. Koska nämä lakieh-
4989: dotukset kuuluvat läheisesti yhteen, arvelen sopivimmaksi esittää
4990: ne myös samalla kertaa. Lakiehdotukset esitetään ensimmäistä
4991: käsittelyä varten.
4992:    Keskustelu:
4993:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n : Selvemmin kuin monessa muussa
4994: kohden tulee nykyisen valtion luokkaluonne näkyviin tarkastaessa
4995: sen koululaitosta. Kaikkia keinoja käyttää nykyinen yhteiskunta
4996: köyhälistön pysyttämiseksi omistavien luokkien vallanalaisuudessa.
4997: Ei siinä tarkoituksessa käytetä yksin poliisia ja sotaväkeä ja suora-
4998: naisia pääoman voimakeinoja. Tiedettä ja oppiakaan kohtaan, joita
4999: porvarillinen yhteiskunta saa kiittää kehityksestään, ei sillä ole niin
5000: paljon kunnioitusta, ettei se häpäisevästi alentaisi niitäkin omien
5001: luokkaetujensa palvelukseen. Köyhälistön lapsia kasvattava kansa-
5002: koulu pyrkii paraansa mukaan tekemään niistä tahdottomia, kur-
5003: juuteensa tyytyväisiä jäseniä työtä tekevään raatajajoukkoon.
5004: Siihen tähtää kaikkien aineiden opetus. Uskonto opettaa nöyryyttä
5005: ja vaatimattomuutta, historia kasvattaa ihantelemaan raakaa sotilas-
5006: mahtia, ja lukukirjat ovat täynnä sanahelinäksi jäävää isänmaalli-
5007: suutta. Luonnontieteiden opetus on aivan kuin tarkoitettu viemään
5008: viimeisenkin halun vapauttavan luonnontutkimuksen harrastukseen.
5009: J. n. e.
5010:     Kaikesta tästä nykyisen koulun turmelevasta vaikutuksesta on
5011: työväestö aivan tietoinen. Ja sillä on täysi työ koettaessaan varjella
5012: lapsiaan siltä. Mutta siitä huolimatta on köyhälistö jo vuosia·sitten
5013: ottanut yleisen oppivelvollisuuden vaatimuksen ohjelmaansa. Työ-
5014: väestö osaa antaa täyden arvon niille tiedon muruille, joita koulu
5015: kaikesta huolimatta pakostakin tulee jakaneeksi. Se tietää, että
5016: koulusta saatu vähäkin todellinen tieto on sillä hyvänä apuna elä-
5017: mänsä raskasta taakkaa kantaessa.
5018:     Varmaa on kumminkin, että oppivelvollisuuslaki sellaisena
5019: kuin valiokunnan porvarillinen enemmistö sen ehdottaa, ei tule köy-
5020: hälistöä tyydyttämään.
5021:     Valiokunnan lakiehdotuksen puutteellisuuteen ja hataruuteen-
5022: kumpaakin siinä nimittäin suuressa määrin ilmenee- on luonnolli-
5023: set syynsä.
5024:     K u n n a 11 i s 1 a k i e h d o t u k s e n puheena ollessa on tässä
5025: eduskunnassa viime päivinä porvariston taholta haikeasti valitettu
5026: sitä, että »tahdotaan saada kunnallislain uudistus toimeen, vaikka
5027: yleissivistys on meillä alhaisella kannalla,» kuten tohtori Gebhardin
5028: sanat kuuluivat. Nyt oppi v e 1 v o 11 i s u usasian yhtey-
5029: dessä olisi hyvillä porvareillamme tilaisuus näyttää, kuin k a p a 1 j o
5030: ne todella harrastavat sivistyksen leviämistä kaukaisiin maalais-
5031: kuntiinkin, joiden sivistyksellinen tila näytti täällä niin olevan
5032:                          Yleinen oppivelvollisuus.                       721
5033: 
5034: 
5035: heidän sydämellään. Sivistysvaliokunnan porvarien kanta ei snna
5036: asiassa viittaa hyvään päin. Sillä heidän lakiehdotuksensa jättää
5037: asian koko lailla puoliväliin. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jää
5038: yksinpä koulujen perustaminenkin laajoilla alueilla riippumaan
5039: kuntien vapaasta harkinnasta. Maaseudun koulumuodoille ja opetta-
5040: javoimille on suureksi osaksi asetettu aivan liian pienet vaatimukset
5041: ja oppivelvollisuusikä loppuu maaseudulla· jo I3:nteen ikävuoteen.
5042: Köyhien lasten koulunkäynnin turvaamisesta ei ole tahdottu pitää
5043: tarpeellista huolta.
5044:      Kaikkia näitä puutteita puolustamaan on porvareilla aina sama
5045: lyhyt puolustus: ei ole varoja sellaiseen. Mutta varoja on muuhun-
5046: k i n ja v ä he mm ä n tärkeään. Ja j o s porvareita tässä
5047: asiassa kannustaisi tieto siitä, että oppivelvollisuus todella edistää
5048: yhteiskunnan parasta, kehittämällä ihmisiä käyttämään äänioikeut-
5049: taankin yhteiskunnan hyvän edistämiseen, niin k y 11 ä h e s i 11 o i n
5050: varo j a 1 ö y t ä i s i v ä t. Nyt varoja ei löydetä, ja siihen on
5051: vallan luonnollisena syynä se, että jokainen porvari sydämessään
5052: selvästi tuntee, että jota enemmän kansa valistuu, sitä vähemmän voi-
5053: vat porvarilliset puolueet vaalivaleillaan vaalikarjaansa koossa pitää.
5054: Se seikka se vie asiat sille kannalle, että kun on k u n n a 11 i s e s t a
5055: ä ä n i o i k e u d e s t a puhe, niin porvarit ovat mitä lämpimimpiä
5056: kansanvalistuksen vaatijoita, mutta että he sitte kun tulee puhe
5057: o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a, kieltävätkin kansalta opinsaannin
5058: tilaisuuden mahdollisimman vähiin. Niin vähiin, kuin kehtaavat,
5059: ja oppia janoavalle kansalle antamiltaan lupauksilta uskaltavat.
5060: Valiakuntakin oppivelvollisuutta säätämään mennessään mietin-
5061: tönsä ensi sivuilla melkein pahottelee, että yleinen äänioikeus nyt
5062: on annettu kansakoulua käymättömille, mutta ei kumminkaan sitte
5063: tee voitavaansa päästääkseen kaikkia kansalaisia yleisen opinsaannin
5064:  tilaisuuteen, eikä tee sitä edes sikälikään kuin sen voisi tehdä aivan
5065:  kusta n n u k s i t ta tai verrattain perin pieni 11 ä k u s-
5066:  t a n n u k s i 11 a. Porvarit tietävät kovin hyvin, että jota suurempi
5067:  kansan yleinen sivistyskanta on, sitä vähemmän voi sitä johtaa
5068:  harhaan petollisilla lupauksilla ja törkeillä valeilla. Sen tietävät
5069:  ennen kaikkea suomettarelaiset, jotka yhä vähemmän saavat kanna-
5070:  tusta muualta kuin kaikkein valistumattomimmilta syrjäseuduilta.
5071:  Se selittää heidän kantansa tässä asiassa.
5072:       S o s i a 1 i d e m o k r a t i a 11 e k i n on oppivelvollisuus-asia
5073:  kyllä myöskin kysymys vallastakin, mutta v a 11 a n t o i s i n
5074:  p ä i n k u i n p o r v a r ei 11 e. Sosialidemokratia on vakuutettu
5075:  siitä että sen asia, kansanvallan asia, ja yleisen kansanvalistuksen
5076:   asia ovat yhteiset.
5077:       P o r v a r ei ta pakottaa oppivelvollisuuden säätämiseen epäi-
5078:  lemättä suureksi osaksi vain kansan alinten kerrosten tinkimätön
5079:   valistuksen vaatimus ja sen tiukkaamat vaalilupaukset. Niihin
5080:                                                                     46
5081: 722                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5082: 
5083: ollaan suostuvinaan, mutta tehdään se toki vain silmälläpitäen
5084: p o r v a r i 11 i s e n t a 1 o u s e 1 ä m ä n v a a t i m u k s i a.. S e
5085: selittää ne suuret puutteellisuudet, joita valiokunnan ehdottamalla
5086: oppivelvollisuudella on. Alussa oleva kapitalistinen kansantalous
5087: ei yläluokkamme mielestä nähtävästi maan syrjäseuduilla tarvitse
5088: laajempaa kansanvalistusta. Syrjäseutujen oppivelvollisuuteen uh-
5089: ratut varat eivät porvariston mielestä t u o t t a i s i t a r p e e k s i
5090: suurta korko a ja silloin ei kapitalistisen valtion tietysti sovi
5091: sellaiseen yritykseen varoja >>sijottaa», vaikka jaettu opetus onkin
5092: vallan porvarillista. Sen tietäen on hyvin ymmärrettävää, että
5093: oppivelvollisuus täydellisenä ja yhtäläisenä juuri raha 11 i se 1 ta
5094: kannalta on kohdannut porvaristossa niin jyrkän vastustuksen,
5095: ettemme ole katsoneet olevan miksikään hyödyksi edes vastalau-
5096: seessa tavoitella perinpohjaisia tällaisia korjauksia lakiehdotukseen.
5097:     Mutta katsoen porvaripuolueidemme tavattomaan »kansanva-
5098: listusharrastukseem olemme kuitenkin vastalauseessa ehdottaneet
5099: lakiehdotukseen eräitä vaatimattomia muutoksia, joiden tarkotuk-
5100: sena on edes hiukan auttaa asiaa siihen suuntaan, että kaikkialla,
5101: syrjäseuduillakin, köyhätkin pääsisivät parempaan osallisuuteen
5102: opista ja sen tuottamasta siunauksesta, vaikkemme suuresti uskalla-
5103: kaan toivoa niiden hyväksymistä eduskunnassa. Yllä viittasin jo
5104: siihen, että porvareilla on aivan luonnolliset syynsä karttaa tehoi-
5105: sammin levittämästä kansanvalistusta, vaikkapa se tapahtuisi por-
5106: varien luokkapyyteitäkin palvelevien koulujen kautta. Mutta kovin
5107: pitkälle menneeltä näyttää sentään porvarillistenkin valistuksen
5108: pelko sellaisena kuin valiokunnan mietintö useissa kohdissaan on
5109: omiaan sen osoittamaan.
5110:     Sellaista ilmenee kovin räikeänä esim. valiokunnan suhtautu-
5111: misessa k ö y h i e n k o u 1 u 1 a s t e n a v u s t a m i s e e n. Kaik-
5112: kialla, sekä meillä että muualla, on tultu siihen kokemukseen, että
5113: huonosti ravitut ja nälkäiset lapset hyvin väl1än hyötyvät opetuk-
5114: sesta. Lisäksi on suoraan lapsen terveydellekin vaarallista, että
5115: lapsi koulupäivänä saa useimmiten aina iltapäivään jopa iltaankin
5116: saakka olla kuivalla ja kylmällä ruualla. Epäkohdan on valiokun-
5117: takin näennäisesti myöntänyt. Oppivelvollisuuuslakiehdotuksensa
5118: rs §:ssä se määrää, että >>kunnan täytyy riittävällä avustuksella
5119: tehdä varattomien lasten koulunkäynti mahdolliseksi>>. Lisäksi on
5120: määräyksiä matka- ja majoitusavustuksesta. Mutta kun tämän tar-
5121: kempia määräyksiä ei ole, jää asia aivan huonolle kannalle. Valio-
5122: kunnan määräys on niin hatara, että sen perusteella ei paljonkaan
5123: avustusta tarvitse antaa, jollei kunta tahdo. Kuntien manttaali-
5124: porhot taas kyllä tietävät, millä tavalla tämän avustuksen määrää-
5125: vät, kun se ei ole tämän tarkemmin määritelty, ja valiokunta nimen-
5126: omaan puolustaakin tätä hataraa määräystä sillä, että se ei ole tah-
5127: tonut »1 i i a k s i s i t o a k u n t i e n t o i m i n t a a». Lapset jää-
5128:                          Yleinen oppivelvollisuus.                    723
5129: 
5130: vät tietysti näinollen vähälle opille, kun nälkäisinä eivät voi opetusta
5131: seurata. Mutta silloin onkin porvariedustajien sitte taas niin mu-
5132: kava uudistuksien esillä ollessa pitää pitkiä saarnoja köyhien »V a-
5133: 1 istumattomuu d e s t a>> ja >)kypsy m ä t t ö myy d e s-
5134: t ä>>, kun kaikki muut tekosyyt ovat loppuneet.
5135:      Valiokunnan sosialidemokratit ovat kolmannessa vastalauseessa
5136: r6 §:ssä ehdottaneet edes hiukan tarkempia määräyksiä puheena
5137: olevassa suhteessa. Niiden mukaan olisi lapsille paitsi matka- ja
5138: majotusavustusta annettava a i n a k i n k e r r a n p ä i v ä s s ä
5139: a te r i a 1 ä mm i n t ä ruokaa ja kouluajaksi varattava heille
5140: lämpimät, siistit vaatteet ja jalkineet. Kaikki kokemus todistaa, että
5141: lapset eivät muuten hyödy kuolunkäynnistä. Jos he nälkäisinä
5142: istuvat koulussa, eivät he saa opista ollenkaan vastaavaa hyötyä,
5143: ja vilu ja nälkä turmelee aivan liian usein jo lapsuudessa heidän
5144: terveytensä. Meidän mielestämme on suoraan 1 aste n r ä ä k-
5145: k ä y s t ä, ellei heille anneta a i n a k i n s e 11 a i s t a avustusta
5146: kuin me olemme esittäneet ja siltä kannalta olemme tahtoneet
5147: n i m e n o m a a n 1 a i s s a m ä ä r ä t t ä v ä k s i ainakin sel-
5148: laisen avustuksen. Tuntuu siltä kuin porvarilliselta •>k annat ta-
5149: v a i suu s näkökanna 1 takin pitäisi ainakin sellaista avus-
5150: tusta suoda. Jollei avustusta ole niin tarkkaan määritelty, että lapsille
5151:  joka tapauksessa on taattu sellaiset elämisen mahdollisuudet että
5152:  jotakin hyötyä johtuu opetuksesta, niin kaikki ne kymmenet-
5153:  miljoonat, jotka oppivelvollisuuteen uhrataan, menevät suurimmaksi
5154:  osaksi hukkaan. Oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin valiokunta
5155:  ehdottaa, tuntuu joltakin pohjaa vailla olevalta kalliilta asialta,
5156:  jolla lapsiin koetetaan oppia ajaa. Meidän ehdotuksemme tarkottaa
5157:  pohjankin laittamista astiaan, että siitä todella silloin olisi tavoteltu
5158:  hyöty.
5159:       Sitten s y r j ä seutu j en k o u 1 u t!      Harvaan asuttujen
5160:  seutujen koulumuodoksi ehdottaa valiokunta n. s. 1 a a j e n n et u n
5161:  a 1 e mm a n kansa k o u 1 u n, joka on tarkotettu toimivaksi
5162:  sellaisissa koulupiireissa, joissa kouluunpantavia lapsia on ro-zg.
5163:  Niissä koulupiireissä, joissa on kymmentä vähemmän lapsia, olisi
5164:  lapsia avustettava läheisten piirien kouluihin, niihin, joissa lapsia
5165:  on 30 tai sen yli, tulisi perustaa ylempi kansakoulu. Laajennetussa
5166:  alemmassa kansakoulussa kävisivät yhden opettajan opetettavina
5167:  kahdella vuorolla päivässä kaikki piirin kouluikäiset lapset, toisena
5168:  vuorona olisivat kahden alimman, toisena neljän ylimmän luokan
5169:  lapset. Lukuvuosi olisi yleensä r8 viikkoa, niin että sama opettaja
5170:  voisi opettaa kahdessa piirissä samana vuonna, joten koulukustan-
5171:  nukset tulisivat halvemmiksi.
5172:       »Valistushaluiset» porvarimme näyttävät pitävän tästä epäilyttä-
5173:  vän heikosta koulumuodosta niin tiukasti kiinni, ettei kai ole mitään
5174:  tinkimisen mahdollisuutta ainakaan itse koulumuotoon nähden.
5175:  724                     Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5176: 
5177: 
5178:   Ainoa valoisampi puoli asiassa on se, että kunnilla on joka tapauk-
5179:   sessa vapaus itse vapaaehtoisesti perustaa laajempi koulumuoto,
5180:   ylempi kansakoulu, ja siihen sitten saada v a 1 t i on avustusta.
5181:   Mutta jos mieli tuollaisesta koulusta olla jotain apua, on sen opetta-
5182:   jain pätevyydelle toki asetettava suuremmat vaatimukset kuin mitä
5183:   valiokunta tahtoo asettaa. Valiokunta on sitä mieltä, että tällai-
5184:  sessa koulussa olisi opettajana opettaja, joka on saanut a 1 e mm a n
5185:  k a n s a k o u 1 u n o p e t t a j a 11 e v a a d i t t a v a n o p e t t a-
5186:  j a s i v i s t y k sen. Sosialidemokraatit sen sijaan ovat katsoneet,
5187:  että tällainen opettaja ei voi opettaa näin vaikeassa koulussa, ja
5188:  vaativat sentähden että opettajan tulisi olla ta v a 11 i sen k a n-
5189:  s a k o u 1 u s e m i n a a r i n läpikäynyt, olla siis samalla virka-
5190:  pätevyydellä varustettu kuin ylemmän kansakoulun opettaja.
5191:       Tällaiseen vaatimukseen on montakin pätevää syytä. Ensiksikin
5192:  ellei laajennetun alemman kansakoulun opettajan palkkoja aseteta
5193:  me 1 koi s ta p a r e mm i k s i kuin alemman kansakoulun opet-
5194:  tajien palkat ovat, pyrkivät epäilemättä kaikki alempaan kansa-
5195:  kouluun hakukelpoiset opettajat ensi sijassa                ta v a 11 i s i i n
5196:  alempiin kansakouluihin eikä laaj ennettuihin
5197:  alempiin kansakouluihin, koska työ näissä olisi p a 1 j o n v a i k e a m-
5198:  p a a. Nämä koulut syrjäseuduilla jäisivät näin ollen huonommille
5199:  opettajavoimille. Ja näin käy, vaikka niiden opettajien palkat
5200:  asetettaisiin 100 markkaa suuremmiksi kuten valiokunta ehdottaa.
5201:      Toinen suuri vaikeus koituu o p e t t a j a i n v a 1 m i s t a m i-
5202:  s e s t a. On nimittäin kysymyksessä, missä harjottelisivat näiden
5203: laajennettujen alempien kansakoulujen opettajiksi aikovat semi-
5204:  naarioppilaat käytännössä opettamaan tällaisessa vaikeassa kou-
5205: lussa? Kaupunkiin ei saa seminaarin yhteyteen perustaa laajennet-
5206: tua alempaa kansakoulua, joita saa olla vain harvaan asutuilla seu-
5207: duilla. Ja seminaaria taas lienee perin vaikea perustaa niin syrjäi-
5208: selle seudulle, että siellä saisi olla laajennettu alempi kansakoulu.
5209: Opettaja voisi harjoitella vaan seminaarikaupungin alemmassa kan-
5210: sakoulussa; ylemmässä kansakoulussa hän ei pystyisi opettamaan,
5211: kun hänellä ei lopultakaan olisi muuta kuin kaksivuotisen seminaari-
5212: kurssin tiedot. Jos hän taas näin harjoittelisi vain alemmassa kan-
5213: sakoulussa, ei hän pystyisi opettamaan laajennetussa alemmassa
5214: kansakoulussa. Toista on, jos opettaja on käynyt nelivuotisen ylem-
5215: män kansakouluopettajan seminaarin. Silloin on hän harjaantunut
5216: opettamaan ylempää kansakoulua ja voi helposti hoitaa virkaansa
5217: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Näitä seikkoja silmällä
5218: pitäen olemme ehdottaneet laajennetun alemman kansakoulun opet-
5219: tajat asetettavaksi palkkaetuihinsa nähden y 1 e mm ä n kansa-
5220: k o u 1 u n o p et t a j i e n veroisiksi. Siitä kustannukset jonkun
5221: verran nousisivat, mutta ne eivät missään tapauksessa nouse mah-
5222: dottomiin, kun tälläisia opettajia kaikkiaan on vain hiukan yli 700.
5223:                            Yleinen oppivelvollisuus.                      725
5224: 
5225: 
5226:       Porvarien vastahakoisuus niiden heidän rakkaiden syrjäseutu-
5227:  jensa valistarniseksi on ollut niin kiihkeä, ettei ole maltettu ollen-
5228: kaan ajatella tätä laajennettujen alempien kansakoulujen opetta-
5229:  jain valmistusta. Ainoa selvitys, minkä valiokunnassa olen onnis-
5230: tunut siitä asian käsittelyn aikana saamaan, on se, että •>k y 11 ä se
5231:  asia nyt jollain keinoin täytyy voida järjestää!•>
5232:      Köyhälistön valistuksen asiaa ei tässäkään ole porvarien taholta
5233: kovin valvottu. Manttaaliporhojen karjanhoitokonsulenttien vir-
5234: kapätevyydestä on varmaan aina pidetty tarkempi huoli kuin
5235:  tulevien inhimillisten työjuhtien kasvattajien virkakelpoisuudesta
5236: tässä.
5237:      Melkein kaikkein kummallisin kohta osottamaan, miten porvarit
5238:  valvovat sen heidän maalaisköyhälistönsä sivistysetuja, on kuiten-
5239:  kin se kanta, mille sivistysvaliokunta on joutunut kansakoulujen
5240:  j a t k o k u r s s ei h i n nähden. Niitä ehdottaa valiokunta yksi-
5241:  vuotisina pakollisiksi kaupungeissa, mutta m a a 1 a i s 1 a p s e t sai-
5242:  sivat jäädä niitä ilman ja lopettaa koulunsa jo 13-vuotisina. Kurssit
5243:  voitaisiin kuitenkin maalla järjestää helposti ja ilman erikoisia suu-
5244:  ria kustannuksia jokaisen ylemmän kansakoulun yhteyteen. Tässä
5245:  ei siis ole r a h a 11 i s e s t a vaikeudesta kysymy-s. Mitä kurssien
5246:  muuhun puoleen tulee, on niiden hyöty ja tarpeellisuus niin ilmei-
5247:  nen, että valiokuntakin .:_ kai vallan vahingossa - toisessa yhtey-
5248:  dessä johtuu antamaan niille suosittavan tunnustuksen. Mietin-
5249:  tönsä sivulla 16 sanoo valiokunta: »Kansakoulunsa päättänyt 13-
5250:  vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää varten kypsynyt, ei luon-
5251:  teensa puolesta eikä tietoihinsa nähden. Sitä paitsi vaatii nykyaika
5252:  semmoisiakin tietoja, joita ei menestyksellisesti voitane vielä kan-
5253:  sakoulussa opettaa, niinkuin jonkinlaista alkeellista yhteiskunta- ja
5254:  ammattioppia. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus, joka
5255: kokoaa nuorison parina tai kolmena iltana viikossa yhteen varsin
5256: t a r p e e 11 i n e n ja t a r k o i t u k s e n m u k a i n e n. •> Kaikesta
5257: siitä huolimatta valiokunta kuitenkin v a s t u s t a a kurssien pa-
5258: kollisuutta!      Mutta manttaalimiesten ja rahamiesten edustajille
5259: onkin kai tärkeämpää, että 13 vuotta täyttäneet lapsukaiset joutu-
5260: vat h e 1 p p o n a t y ö v o i m a n a h y ö d y t t ä m ä ä n o m i s-
5261: t a v i a 1 u o k k i a ja a j a maan täysi-ikä i s i ä työt t ö-
5262: m i e n a r m e i j a a n, huolimatta siitä että he vielä eivät ole
5263: •>elämää varten kypsyneitä>> kuten valiokuntakin myöntää. Ulko·
5264: mailla, suurissa teollisuusmaissakaan, ei enään k e h d a ta o 11 a
5265: yhtä ahnaita. Useimmissa niistä ulottuu oppivelvollisuusikä täy·
5266: tettyyn I4 vuoteen.
5267:      Kuvaavia sivistysvaliokunnan porvarien sivistysharratuksille
5268: ovat myöskin ne monet h a taru u d et, joita se on lakiehdotuk-
5269: seensa laittanut, aivan kun antaakseen kunnille tilaisuuden puikke-
5270: lehtia täyttämästä velvollisuuksiaan.
5271: 726                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5272: 
5273: 
5274:      Sellaisia on lakiehdotuksen 4 §, joka antaa kansakoulunjohto-
5275: kunnille vallan vapauttaa terveydeltään heikon lapsen koulua käy-
5276: mästä m i t e n p i t k ä k s i a j a k s i h y v ä n s ä, ellei lääkärin
5277: todistusta voida hankkia »ilman suuria vaikeuksia>>. Jos on kunnan
5278: koulumenoja kitsasteleva johtokunta - jommoisia herraparatkoon
5279: kyllä tulee olemaan - johtuu se vallan helposti arvelemaan, ettei
5280: todistuksia voida >>ilman suuria vaikeuksia>> hankkia, ja vapa u t-
5281: t a a 1 a p s e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a. Epäilemättä voi
5282: herra Gebhard silloin taas pelastaa nämä seudut saamasta jotakin
5283: niille »pakotettua>> uudistusta, joilta hän niitä niin tahtoo säästää.
5284: Mutta en mene takaamaan, kuinka kiitollisiksi nämä syrjäkyläläiset
5285: jäävät tällaisesta kaksinaamaisesta politiikasta.
5286:      Kaiken varmuuden vuoksi on sivistysvaliokunnan porvarillinen
5287: enemmistö kuitenkin tahtonut valmistaa kunnille tilaisuuden päästä
5288: v a 11 a n k i n p e r u s t a m a s t a n o i t a i k ä v i ä k a n s a-
5289: k o u 1 u 1 a i t o k s i a. Oppivelvollisuuslakiehdotuksen 28 § antaa
5290: nimittäin kunnille tilaisuuden r e t t e 1 ö i d ä, m i t e n k a u v a n
5291: tahansa jo oppivelvollisuuden täytäntöönpallo
5292: suun n i te 1m a n 1a a ti misess a. Asia saa kulkea yhä uudelleen
5293: kouluylihallitukseen ja senaattiin, ilman että koskaan tulee lopullista
5294: päätöstä, jos kunta vaan suvaitsee laittaa sellaisen suunnitelman,
5295: jota on mahdoton vahvistaa. Ja näiden syrjäseutukuntien suo-
5296: mettarelaiset kunnallispapat osaavat kyllä sellaistakin, kun vaan on
5297: rakasta rahakukkaroa varjeltava. Porvareilla on ollut t ä s s ä kohdin
5298: kuntien »itsehallinto-oikeuS>> tavattomasti sydämellä, vaikka toisissa
5299: asioissa yksin k u v e r n ö ö r i 11 e k i n annetaan valta sekaantua
5300: asioihin. Vastalauseessa olemme, mahdollisimman paljon säilyttäen
5301: kunnan oikeudet, ehdottaneet senaatille myönnettäväksi vallan
5302:  ratkaista asia, mutta vain siinä tapauksessa, että kunta on p y r k i nyt
5303:  t i n k i m ä ä n v e 1 v o 11 i s u u k s i s t a a n.
5304:      Sellaisten »r e h e 11 i s t e n» kuntien varalle, jotka vallan kouk-
5305:  kuilematta tahtoisivat päästä oppivelvollisuuden suorittamisesta,
5306:  on valiokunta laatinut 30 §:nsä, jossa s e n a a t i 11 e annetaan valta
5307:  antaa kunnalle armonaikaa oppivelvollisuuden täytäntöönpanossa
5308:  esim. vaikkapa vaan - m i e s p o 1 v e n a j a k s i ! Enkä ollenkaan
5309:  epäile, ettei armollinen senaattimme joillekin kunnille voisi olla
5310:  niinkin suosiollinen. Silloinhan se saisi itselleenkin kylliksi aikaa val-
5311:  mistella »uudistuksiaan>>, kun aina olisi seutuja, joiden »kypsymättö-
5312:  myyteen» voisi taiteen kaikkien sääntöjen mukaisella kädenliikkeellä
5313:  viitata, senaattorinkaan tarvitsematta aina yksitoikkoisesti vedota
5314:  siihen »Kotkan esimerkkiin».
5315:       Toisellaista seikkaa kuin nämä ja monet muut vastalauseessamille
5316:  mainitut valiokunnan lakiehdotuksen kohdat, koskee se kanta, jolle
5317:  valiokunta on asettunut kysymyksessä u s k o n n o n o p e t u k s e n
5318:  m äär äämisest ä              o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n p i i r i i n.
5319:                             Yleinen oppivelvollisuus.                        727
5320: 
5321: 
5322:  Valiokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle, että uskontokin
5323:  olisi asetettava niiden aineiden joukkoon, joita oppivelvollisuus
5324:  käsittää. Tällainen määräys toisi meidän, J:nnen vastalauseen
5325:  allekirjoittajien, mielestä niin arveluttavan muutoksen nykyisiin
5326:  oloihin, että meidän on puolestamme siihen kerrassaan mahdoton
5327:  suostua.
5328:       Ennenkuin kumminkaan sitä käyn osoittamaan, on kajottava
5329:  erääseen toiseen asiaan, joka on sen yhteydessä.
5330:       Oppivelvollisuuden asialle on meistä arveluttavaksi vahingoksi,
5331:  jos hyväksytään se valiokunnan plietintönsä perusteluissa, sivulla
5332:  21, esittämä mielipide, että lapsen, joka haluaa suorittaa oppivelvolli-
5333:  suutensa kansakoulussa, on pakko ottaa osaa koulun kaikkien
5334:  aineiden opetukseen, huolimatta siitä, kuuluvatko ne oppivelvolli-
5335:  suuden piiriin vaiko eivät. Jos kerran oppivelvollisuuslaissa luetel-
5336:  laan ne aineet, joihin oppivelvollisuus ulottuu, on aivan käsittämä-
5337:  töntä, miksi sitte oppivelvollisuudella kumminkin tahdottaisi sitoa
5338:  lapsi ottamaan osaa muidenkin aineiden opetukseen. Asia olisi
5339:  mielestäni järjestettävä siten, että lakiehdotuksen 2 §:ssä luetellaan
5340:  ne aineet, jotka katsotaan yleiseen kansalaissivistykseen ja sen
5341:   nojalla oppivelvollisuuteen kuuluviksi. N i i t ä mutta ei muita
5342:   m a h d o 11 i s e s t i k o u 1 u s s a o p e t e t t a v i a a i n e i t a,
5343:   on lapsen sitte lain 5 §:n velvoittamina mentävä oppimaan kansa-
5344:   kouluun.
5345:       Kansakoulu on meillä nykyisin aivan h a 11 i n n o 11 i s t e n
5346:   a s e t u s t e n v a r a s s a. Sen oppiaineiksi voidaan eduskuntaa
5347:   kysymättä määrätä ei yksin venäjänkielet j. m. s., vaan vaikka
5348:   kerrassaan mitä hyvänsä. Jos eduskunta nyt suostuu käsittämään
5349:   lain 5 §:n siten kuin valiokunnan enemmistö, voi tulla sellainen aika,
5350:   ettei k u k a a n v o i p a n n a 1 a s t a a n k a n s a k o u 1 u u n,
5351:   jos sen siellä pitäisi oppia mitä aineita
5352:   h y v ä n s ä, vaikka mielellään panisi lapsensa samaan kouluun
5353:   jos sen tarvitsisi mennä sinne oppimaan v a i n n i i t ä a i n ei t a,
5354:   j o t k a e d u s k u n t a o n m ä ä r ä n ny t o p p i v e 1 v o 11 i-
5355:   s u u t e en k u u 1 u v i k s i. Siltä kannalta voisi ajatella käyvän
5356:   niin, että kaikki oppivelvollisuuden täyttämiseksi rakennetut kalliit
5357:   koulut jäisivät seisomaan tyhjinä, ja kansa olisi pakoitettu hankki-
5358:   maan oppivelvollisuuslain säätämän opin lapsilleen yksityiskoulujen
5359:   tai yksityisopetuksen tietä. Mitään sellaista ei voi tapahtua, jos lain
5360:   5 § käsitetään siten, kuin me sen alusta alkaen olemme käsittäneet,
5361:   että nimittäin lapsi on v a i n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n a 1 a i s-
5362:   t en aineiden              op p i miseksi p ant ava                  k a n s a-
5363:   k: o u 1 u u n, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tai
5364:   kotona.
5365:        Mitä sitte oppivelvollisuuden p!iriiil._ lgtuluviill. __g~.ineisiin tulee,
5366: · toisi,- kuten jo sanoin, käsittääksemme, uskonnon asettaminen
5367: 728                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5368: 
5369: 
5370: oppivelvollisuuden piiriin kerrassaan arveluttavan muutoksen nykyi-
5371: siin oloihin.
5372:      Vaikka vanhemmat kuuluisivat s a m a a n k i n u s k o n o p-
5373: p i i n kuin koulun opettaja, tapahtuisi epäilemättä useinkin, että he
5374: mitenkään eivät tahtoisi uskoa lastansa tämän opettajan ope-
5375: tettavaksi uskonnossa, niin mielellään kuin lapsen muille tunneille
5376: lähettäisivätkin. Sellaiseen voisi sangen ymmärrettävänä syynä olla
5377: esim. opettajan e r i 1 a i n e n u s k o n n o 11 i n e n k a t s a n t o-
5378: tapa, ehkäpä usein opettajan pinta p u o 1 i ne n tai muu-
5379: t en n u r j a uskon no 11 i suu s k i n, ja v a 11 a n h u o 1 i-
5380:                                        a
5381: m a t t a S i i t ä, V a i k k a V n h e m m a t k U U 1 U i S i V a t-
5382: k i n s a m a n u s k on o p i n t u n n u s t a j i i n k u i n o p e t-
5383: t a j a. Kumminkin tultaisiin tällaiset vanhemmat sakon p a i k o 11 a
5384: velvottamaan viemään lapsensa kouluun. Ainoa keino vanhem-
5385: rnillc:t päästä tällaisesta kamalasta tilasta olisi ottaa lapsensa pois
5386: koulusta. Mutta silloin olisivat he lain mukaan pakotettuja hankki-
5387: maan lapsilleen muuta tietä opetusta, ja sanomattakin on
5388: selvää, että sellainen s u u r i e n k u s t a nn u k s i e n v u o k s i
5389: o 1 i s i k e r r a s s a a n m a h d o t o n t a köyhille v a n h e m-
5390: m i 11 e. He olisivat v a s t o i n k a i k k e a o m a n t u n t o n s a
5391: käskyä pakotettuja pitämään lapsensa koulussa sen uskontotun-
5392: neilla. R i k k a i 11 e kyllä on mahdollista päästä pakonalaisuudesta.
5393:  Ja ehkäpä valiokunnan porvarien yksimielisen kannan tässä asiassa
5394: käsittääkin, kun muistaa, että tässä on kysymys vain k ö y h i e n
5395: o m a n t u n n o n p a k o s t a. Varma on, että tämä seikka monille
5396: köyhille uskonnollisille vanhemmille tulisi tekemään oppivelvolli-
5397: suuden s a n o m a t t o m a n k a t k e r a k s i a s i a k s i.
5398:       Sinä ehkä hyvinkin pitkänä a;kana, joka kuluu ennenkuin
5399:  uskonnonvapaudesta tulee mitään, tulisi tämä pakko edellisten lisäk-
5400: si painamaan myöskin niitä lukuisia vanhempia, joiden nyt uskonnon-
5401: vapauden puutteessa täytyy n i m e 11 i s e s t i k u u 1 u a m i e 1 i-
5402:  p i t e i 11 e e n a i v a n v i e r a i s i i n k i r k k o k u n ti i n. Siinä
5403:  muodossa tulee puheena oleva pakko häpäisemään maamme koko
5404:  sivistyneen maailman silmien edessä, sellaisessa määrässä, että edus-
5405:  kunnalla lienee kaikki syy karttaa ehdotettua askelta. Kaikki ne
5406: lukuisat vanhemmat, jotka eivät kuulu evankelis·luterilaiseen kirk-
5407:  koon tai maassa luvallisiin protestanttisiin eriuskolaisseurakuntiin,
5408:  joutuisivat valiokunnan ehdotuksen mukaan a s e m a a n, j o t a
5409:  kenelläkään toisen uskonnollista vakaumusta
5410:  h i u k a n k a a n k a n n a t t a v a 11 a i h m i s e 11 ä e i p i t ä i-
5411:  s i o 11 a sydäntä mennä säätämään. Sellaiset van-
5412:  hemmat olisivat, elleivät jaksa muuten hankkia lapsilleen opetusta,
5413:  sakon pako 11 a velvotettuja pitämään lapsia evankelis-luterilaisilla
5414:  uskontotunneilla, o 1 k o o n h e i d ä n o m a u s k o n n o 11 i n e n
5415:  v a k a u m u k s e n s a m i k ä h y v ä n s ä. Kamalaa on siltä
5416:                               Yleinen oppivelvollisuus.                        729
5417: 
5418: 
5419:    kannalta ajatella esim. lukuisien v a p a a-u s k o i s t e n vanhem-
5420:    pien asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää siinä tiedossa, että
5421:    uskonnollisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee pa-
5422:    raansa kasvattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tun-
5423:    teita »taivaan» tulevista >>iloista>> ja »helvetin kauheuksista» ja muusta
5424:    samallaisesta. Päivä päivältä näkisivät he, miten lapsen puhdas
5425:    mielikuvitus saastuu kaikenlaisista kertomuksista isänsä haureu-
5426:    teen vietelleistä tyttäristä, poikansa uhriksi tappamaan valmiista
5427:    patriarkasta, toisen vaimon vietelleestä kuninkaasta ja lukematto-
5428:    mista muista. Lapsen luonnollisen selvän järjen näkisivät he vähi-
5429:    tellen sotkettavan istuttarualla siihen heidän mielestään aikaansa
5430:    eläneitä uskonnollisia »totuuksia», joiden katsovat olevan mitä jyr-
5431:    kimmässä ristiriidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten »to-
5432:    tuuksieru> että tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämänkoke-
5433:    muksen kanssa. Kaikki tällainen tieto tuottaisi näille vanhemmille
5434:    niin k idut ta v a a tuskaa ja e p ä toivoa, että huolehti-
5435:    minen sellaisesta pitäisi jättää joillekin inkvisitsionituomioistuirnille,
5436:     mutta ei valiokunnan tavoin ehdottaa eduskunnalle laiksi säädet-
5437:    täväksi.
5438:           Uskonnon asettamista oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineit-
5439:     ten joukkoon on puolustettu sillä, että kansan s i v e e 11 i ne n
5440:     kasvatus sitä muka vaatii. Pintapuolinenkin silmäys nykyiseen
5441:     uskonnonopetukseen osoittaa kuitenkin, ettei sillä ole se 11 a i s i a
5442:     t a r k o i t u k s i a k u i n e r ä ä s e e n m ä ä r ä t t y y n s u u n-
5443:     t aan, nim. kasvattaakseen lapset nöyrämielisiksi ja tyytyväisiksi,
5444:     tästä »maallisesta murheenlaaksosta» pois ikävöiviksi työjuhdiksi,
5445:     jotka ovat >>alamaisia kaikelle inhimilliselle säädylle>> ja >>pelvolla ja
5446:     vavistuksella>> noudattavat isäntiensä ja työvontien käskyjä. Ny-
5447:     kyinen ·yhteiskunta köyhyyksineen ja kurjuuksineen selitetään
5448:     olevan jumalan sellaiseksi luoma, niin että sen epäkohtiakin vastaan
5449:     taisteleminen olisi >>jumalan tahtoa» vastaan taistelemista. Kai-
5450:     kellainen »himoitseminen>> kielletään ja lapsi opetetaan tyytymään
5451:     siihen, mitä hänellä on. Sitä mukavamminhan voivat silloin tietysti
5452:     ne, jotka ovat »himoinneet» tavaraa ja kultaa ja korkeita virkoja,
5453:     nauttia elämästä ja nauraa partaansa niille, jotka e i v ä t >>himoitse».
5454:     Uskonnonopetuksen tarkoituksen kaikessa räikeydessään paljastaa
5455:     yksin alkuopetuskomiteankin lausunto. Mietintönsä 37 sivulla se
5456:     selittää: »Uskonnonopetuksen poistaminen toisi mukanaan siveelli-
5457:     sessä suhteessa arvaamattomia seurauksia. Ylemmissä piireissä
5458:     saatetaan uskonnon ulkonaisesti sivistävää merkitystä korvata
5459:     tieteellä, taiteella ja hienostuneena seurusteluelämällä, mutta kansan
5460:      alemmat kerrokset, jotka usein (!) ovat riippuvaisia ainoastaan
5461:      uskonnon ihrnistyttävästä vaikutuksesta, jäisivät raaistumiselle
5462:      alttiiksi>>. Y 1 e m p i e n piirien siveyttä rakennetaan siis t i e t e e 11 ä
5463: -- -ja_t_a i tee 11 a, mutta >>a 1 e m p a (1---karrs a a>>-varjellaan maistu·
5464: 730                     Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5465: 
5466: 
5467: masta, antamalla sen kuulla B i 1 e a m i n a a s i n m i e t e 1 m i ä
5468: ja kertomuksia J o on a a s ta v a 1 a s k a 1 a n v a t s a s s a ja
5469: muusta samanlaisesta tai sitten korkeintaan hurskastelevia saarnoja
5470: n ö y r y y d estä ja t y y t y v ä i syydestä, joitten jäljet
5471: nykyaikainen elämä kuitenkin pian pyyhkäisee työläisistä pois.
5472:      Mielipiteemme hyväksymistä vastaan muistuttaa valiokunnan
5473: enemmistö, että se viivyttäisi oppivelvollisuusasian ratkaisua vie-
5474: mällä asian k i r k o 11 i s k o k o u k s e e n lausunnon saantia varten,
5475: kun uskonnonopetuksen asema koulussa muka sen vuoksi tulisi
5476: muutettua. Mutta vaikkapa niin olisikin, ei se suinkaan oikeuttaisi
5477: hyväksymään n i i n t u i k i o i k e u d et o n t a säädöstä, kuin
5478: puheena olevaa. Mutta muuten näyttää mahdottomaltakin selittää,
5479: että uskonnonopetuksen asema kouluissa muuttuisi, ellei uskontoa
5480: asetettaisi oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineiden joukkoon.
5481: Ne lapset, jotka kävisivät koulua vapaaehtoisesti, ellei oppivelvolli-
5482: suutta olisi, ne tietysti ottaisivat joka tapauksessa osaa kaikkien
5483: aineitten opetukseen oppivelvollisuudenkin aikana. Lapset eivät
5484: tietysti vanhempien tahdotta saisi jäädä minkään opetusaineen
5485: tunneilta pois; h ei d ä n t u 1 i s i »k ä y d ä k o k o k a n s a-
5486: k o u 1 u~, j o s v a n h e m m a t s i t ä t a h t o v a t, v a 11 a n
5487: k u t e n n y t k i n. N i i t ä 1 a p s i a varten vaan, jotka vapaaehtoi-
5488: sesti eivät kouluun missään tapauksessa mene säädetään oppivelvol-
5489: lisuus eräisiin kansalaissivistykselle välttämättöminä pidettyihin
5490: aineisiin nähden. Nykyisen koululaitoksen sellaisenaan jättää ehdo-
5491: tuksemme siis koskematta eikä niin ollen mielestämme missään ta-
5492: p a u k se s s a vaadi k i r k o 11 i s k o k o u k s e n 1a u sun t o a.
5493:      Mutta samaa ei suinkaan voi sanoa v a 1 i o k u n n a n e h d o-
5494: t u k se s t a. Kuten yllä olemme nähneet, koskisi sen ehdottarua
5495: säädös varsin arveluttavalla tavalla lukuisain henkilöiden u· s k o n-
5496: n o 11 i s t a v a p a u t t a ja saattaisi ehkä hyvinkin antaa kirkolle
5497: aihetta ryhtyä suojaamaan jäseniään moiselta omantunnon
5498: p a k o 1 t a, niin vähän kuin kirkko muuten omantunnon pakkoa
5499: kammookin. Mutta asialla on sen lisäksi toinenkin samallainen puoli.
5500: Valiokunnan oppivelvollisuuden lakiehdotuksen 24 ja 25 §:n mukaan
5501: ovat kansakoulujohtokunnat tai toisessa tapauksessa kouluylihallitus.
5502: oikeutettuja v a 1 v omaan kotiopetusta oppi v e 1 v o 1-
5503: 1 i s u u d e n p i i r i i n k u u 1 u v i i n a i n e i s i i n n ä h d e n.
5504: Jos u s k o n t o luetaan näiden aineiden joukkoon, saavat yhteis-
5505: kunnan viranomaiset siis oikeuden sekaantua k i r k o 1-
5506: 1 i s t e n k o u 1 u j e n u s k o n n o n o p e t u k s e e n k i n. Siitä
5507: voi tulla kerrassaan ikäviä rettelöitä, joista ei ainakaan uskonto kai
5508: tulisi hyötymään. Sellaisena asia epäilemättä koskee v a 1 t i o n
5509: j a k i r k o n v ä 1 i s i ä s u h t ei t a ja vaatisi kirkkolain
5510: 455 §:n mukaan kirkolliskokouksen lausuntoa. Koko tämä ikävä
5511:  mutka kirkolliskokoukseen vältetään, jos tässä kohdin hyväksytään
5512:                        Yleinen oppivelvollisuus.                  731
5513: 
5514: 
5515: vastalause eikä aseteta uskontoa siihen oppivelvollisuuden alaisten
5516: aineiden luetteloon, joka valiokunnalla on oppivelvollisuuslakiehdo-
5517: tuksensa 2 §:ssä. Se, mitä uskonnollisista liikkeistä täytyy tietää,
5518: voidaan aivan helposti opettaa oikeassa yhteydessään muiden ainei-
5519: den, ennen kaikkea tietysti historian, yhteydessä.
5520:     Toivon, että vastalauseemme sekä tässä että muissa kohdin
5521: suuressa valiokunnassa ja eduskunnassa, enemmän kuin sivistysvalio-
5522: kunnassa, tapaa porvaripuolueissa joitakin jälkiä siitä »köyhälistö-
5523: ystävyydestä>> ja muista yhtä kauneista avuista, jotka ovat por-
5524: variemme sydäntä niin lähellä - ainakin vaaliaikana.
5525: 
5526:     Puhemies: Koska useita puheenvuoroja on pyydetty ja
5527: kello lähentelee II:sta, niin huomautan että puhemiesneuvostossa
5528: tänään arveltiin ehkä olevan syytä koettaa jatkaa istuntoa jonkun
5529: verran yli klo II, (»Ei>>-huutoja!) kenties klo r2:een asti, varsinkin
5530: jos olisi toiveita saada tämän päivän päiväjärjestyksessä olevat asiat
5531: käsitellyiksi; sillä muussa tapauksessa täytyy pitää erityinen istunto
5532: huomenna klo 6, jolloin esitetään tämän päivän käsittelemättä jää-
5533: neet asiat. Ehkä päätetään ensin tästä istunnon jatkamisesta.
5534:    Keskustelu:
5535:     Ed: K a r e s: Kun aivan selvältä näyttää, että ei edes tämä asia,
5536: joka nyt on esillä, tule keskustelluksi vaikka istuntoa jatkettaisiin
5537: kello 12, tuskinpa vaikka istuisimme kello 3 asti aamulla, niin näyt-
5538: tää minusta sopivammalta, että istunto lopetetaan työjärjestyksen
5539: määräämänä aikana, nyt kello I I (Hyvä!).
5540: 
5541:     Ed. S o h 1 b e r g: Jag anhåller, att plenum måtte fortsättas,
5542: och att vi skulle göra diskussionen så kort som möjligt för att kunna
5543: slutbehandla ärendet i dag.
5544: 
5545:     Ed. W u o r i m a a: Kun tämä enstmamen puhuja käytti jo
5546: lähes tunnin aikaa tässä kysymyksessä, jotenka minäkin luulen,
5547: ettei ole mitään toivoa, että pääsemme täältä pois ainakaan ennen
5548: kello 3, niin minä kannatan ed. Karesta ja toivon, että lopetetaan
5549: nyt ja huomenna alotetaan uusilla voimilla.
5550: 
5551:    Ed. V. T. Rose n q v i s t: Man kan ju nog uttala önsknings-
5552: målet att diskussionen måtte blifva så kort som möjligt, men jag
5553: tror knappast, att någon kommer att följa detta önskningsmål. Under
5554: sådant förhållande understöder jag dem, som vilja att frågan ajour-
5555: neras till i morgon.
5556: 
5557:     Keskustelu istunnon jatkamisesta julistetaan päättyneeksi.
5558: 732                         Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
5559: 
5560: 
5561:    Puhemies: Ennenkuin asiasta äänestetään, pyydän huo-
5562: mauttaa, että kaikissa tapauksissa tulevat asianomaiset pöydälle-
5563: panot tänä iltana suoritettaviksi.
5564: 
5565:       Äänestys ja päätös:
5566: 
5567:     Ken tahtoo että istunto keskeytetään kello II, äänestää >)jaa>>.
5568: jos >>ei>> voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa kello 12:een.
5569:     Jaa-äänet ovat voitolla. Siis on päätetty keskeyttää istunto.
5570: 
5571: 
5572: 
5573:                               8-19) Pöydälle panot:
5574: 
5575:     Esitetään ja pannaan pöydälle
5576:     Puhemiehen esityksestä asiat n:ot 8) ja 9), jotka koskevat bud-
5577: gettiasioita,
5578:     huomispäivän istuntoon,
5579:    sekä samoin asiat n:ot 15) ja 16), jotka koskevat toinen määrä-
5580: rahaa koulukeittojen järjestämiseksi, toinen valtioavun korotta-
5581: mista Kansan Näyttämölle.
5582:     Muut asiat, nimittäin n:ot 10), rr), 12), 13), 14), 17), 18), ja 19)
5583: pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon.
5584:     I,oppuosa asioita siirretään huomispäivän istuntoon.
5585: 
5586: 
5587: 
5588:       Vapautusta saa ed. Söderholm huomispäivän istunnosta.
5589: 
5590: 
5591: 
5592:    Seuraavat istunnot ovat huomenna klo 6 i. p. sekä ensi tiistaina
5593: klo 12 päivällä.
5594: 
5595:       Istunto päättyy klo rr,o5 illalla.
5596: 
5597: 
5598:                                                  Pöytäkirjan vakuudeksi:
5599:                                                        Ph. Suuronen.
5600:        25. Lauvantaina 3 p. lokakuuta
5601:                              klo 6 i. p.
5602:      Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies edustaja Sirola.
5603: 
5604:                           Päiväjärjestys:
5605:      Ilmoituksia:
5606:                     Ensimmäinen       käsittely:
5607:     1) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee paloviinan
5608:  valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
5609:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o II, Valtiovarainvaliokunnan
5610:  mietintö N:o 5·
5611:     z) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee suostunta-
5612:  veroa mallasjuomain valmistamisesta.
5613:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan
5614:  mietintö N:o 6.
5615: 
5616:                        Ainoa käsittely:
5617:     3) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat määrärahan myöntä-
5618:  mistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille sekä
5619:  köyhien oppilaiden vaatetusavuksi.
5620:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Käkikosken
5621:  y. m. anomusehdotus N:o 55; ed. Peltosen y. m. anomusehdotus
5622:  N:o 95 ja ed. Lanton y. m. anomusehdotus N:o 74 (Liitteet VI siv.
5623:  14-83)·
5624:     4) Anomusehdotus, joka tarkoittaa vuotuisen valtioavun korot-
5625:  tamista Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
5626:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6; ed. Kirjarinnan
5627:  y. m. anomusehdotus N:o 195 (Liitteet VI siv. 128-129).
5628: 
5629:                     Ensimmäinen       käsittely:
5630:      5) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
5631: --Suuden-säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
5632: 734                   Istunto 3 p. Jokakuuta 1908.
5633: 
5634: 
5635:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen y. m.
5636: edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30).
5637:    6) a) Edotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
5638:        b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
5639:    Asiakirjat:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed.
5640: Laineen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).
5641: 
5642:                       Ainoa       käsittely:
5643:     7) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
5644: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
5645: palstatiloiksi.
5646:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7;ed. Kivi-
5647: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68).
5648:     8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
5649: misesta.
5650:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kaira-
5651: mon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
5652: 
5653: 
5654: 
5655: 
5656:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Airola, Antila,
5657: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, Pohjanpalo, Sipponen, Torppa
5658: ja Ängeslevä.
5659: 
5660:                             Ilmoitusasiat:
5661:     Vapautta tämän päivän täysi-istunnosta saavat ed. Arajärvi,
5662: Pykälä, Rajala, Mömmö, Wiljakainen, A. Jokinen ja Airola yksi-
5663: tyisten asiain takia, sekä täksi päiväksi ja maanantaiksi ed. Sivenius.
5664: 
5665:  Kunnalllslainsäädännö.n uudistamista koskevien lakiehdotusten käsittely.
5666: 
5667:     V a r a p u h e m i e s : Eduskunta on puhemiesneuvostoon lähet-
5668: tänyt ed. Tainion ehdotuksen, joka tarkoitti sellaisen lisäyksen
5669: tekemistä työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät
5670: kunnallisvaliokunnan mietintöön N:o 1, käsiteltäisiin suuressa valio-
5671: kunnassa heti mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä estä. Puhemies-
5672: neuvoston puolelta ilmoitetaan, että se on tämän asian käsitellyt
5673: eikä omasta puolestaan ole katsonut voivansa puoltaa tätä ehdotusta,
5674: ~yystä että useat tärkeät lakiehdotukset, jotka nykyään ovat suureen
5675: valiokuntaan lykätyt, ovat jo aikaisemmin perinpohjaisesti valmis-
5676: tellut (kuten kyytilakiehdotus ja erinäiset elinkeinolain muuttamista
5677: tarkoittavat lakiehdotukset), joista edellisille valtiopäiville on an-
5678:                Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.      735
5679: 
5680:   nettu arm. esitykset ja senvuoksi ovat näillä valtiopäivillä saatavat
5681:   loppuun käsitellyiksi; että ne lakiehdotukset varmasti jäisivät päät-
5682:   tämättä, jos kunnallislakiehdotukset, joiden tärkeyden puhemies-
5683: , neuvosto kyllä tunnustaa, mutta jotka ovat vähemmän valmisteltuja,
5684:   tulisivat suuressa valiokunnassa edellä muiden käsiteltäviksi; että toi-
5685:   selta puolen on aivan epätietoista, joutuisivatko edes nuo kunnallis-
5686:   lait, ne kun ovat laajaperäisiä ja mielipiteet niistä sangen eriäviä,
5687:   valmistumaan näillä valtiopäivillä, vaikkapa ne ed. Tainion ehdo-
5688:   tuksen mukaisesti tulisivatkin suuressa valiokunnassa käsiteltäviksi;
5689:   sekä että täten eduskunnan työn tulokset jäisivät melkoista vähem-
5690:   miksi kuin muuten.
5691:      Keskustelu:
5692:                                           11
5693:       Ed. T a i n i o:   Puhemiesneuvoston enemmistö on asettunut
5694:   kunnallislain viivyttämistä puoltavalle kannalle, kuten jo ennakolta
5695:  voi arvatakin. Sen nuorsuomalaisetkin jäsenet, paria poikkeusta
5696:  lukuun ottamatta, ovat äänestäneet viivyttämisen puolesta, kuten
5697:   olen kuullut, ja siten asettuneet aivan samalle kannalle kuin ed.
5698:   Gebhard ja suomettarelainen puolue yleensä. Tämän asian kiirehti-
5699:   miseen nähden ei näiden porvarillisten ryhmien keskuudessa ole
5700:   olemassa mitään eroa. Vaikka tältä puhujalavalta on hieman ivailtu
5701:   ed. Gebhardin esitystä ja sanomalehdissä on suomettarelaisten me-
5702:   nettelyä hiukan oudoksuttu, on nuorsuomalainen puolue itse asiassa
5703:   asettunut aivan samalle kannalle kuin keskustakin. Se jo tämän
5704:   puhemiesneuvoston päätöksen kautta antaa koko maalle tiedoksi,
5705:   ettei senkään mielestä ole laisinkaan tärkeätä eikä edes suotavaa-
5706:   kaan, että kunnallislakiehdotukset saataisiin jo tällä istunto-
5707:   kaudella käsitellyiksi. Edellisessä istunnossa minä erittäin vetosin
5708:   nuorsuomalaisiin edustajiin ja huomautin, että heistä riippuu, saa-
5709:   daanko nämä lakiehdotukset tällä istuntokaude11la käsitellyiksi, ja
5710:   nyt he ovat antaneet edustajainsa kautta puhemiesneuvostossa
5711:   tähän vetoamiseen jyrkästi kieltävän vastauksen. Porvaristomme
5712:   näyttää siis olevan sangen yksimielinen tässä asiassa. Aina kun
5713:   esiintyy joku tärkeä lakiehdotus, joka porvariston luokkavaltaa
5714:   vähentäisi, silloin saamme havaita. ettei sellaisen asian lopulliseen
5715:   päätökseen saattamisella mitään kiirettä olekaan. Olen kuullut lau-
5716:   suttavan, että tämän porvariston menettelyn tarkoituksena ja varsi-
5717:   naisena aiheena olisi toivo, että taantumus yleisessä mielipiteessä
5718:   kävisi voimakkaammaksi, kuin mitä se nyt on, että ennen pitkää
5719:   tultaisiin koko porvariston leirissä yksimielisiksi siitä, että ohjel-
5720:   missa on luvattu liian paljon. Koko porvaristo aikoo siis noudattaa
5721:   ed. Schybergsonin antamaa esimerkkiä, että vedetään suuri risti
5722:   kaikkien ohjelmien yli.
5723: ____ Niin hartaasti kuin meidän taholtamme _Dlisi _toi1ffiitukin näitten
5724:   lakiehdotusten toteutumista, niin tuskin sittenkään on syytä kovin
5725: 736                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
5726: 
5727: 
5728: paljon tätä porvariston suunnittelua pahotella. Eiköhän lopputu-
5729: lokset siitä sittenkin koitune kansanvaltaisuuden ja sosialidemo-
5730: kraattisen puolueen hyväksi. Tämä tällainen menettely parahiten
5731: avaa kansalaisten silmät, kaikkien niitten silmät, jotka ohjelma-
5732: lupauksiin luottaen, luottaen porvariston kansanvaltaisuuteen, ovat
5733: sille luottamuksensa ja äänensä vaaleissa antaneet. Meille tällä
5734: tavalla annetaan käsiin sangen hyvä agitatsiooniase. Me emme ole
5735: sitä toivoneet, olisimme toivoneet, että sitä meille ei annettaisi, mutta
5736: jos se meille tällä tavoin annetaan, niin olkaa varmat, kyllä me
5737: osaamme sitä myöskin hyväksemme käyttää (Hyvä!).
5738:      Hämmästystä ei saattanut olla herättämättä puhemiesneuvos-
5739: ton lausunnossa ilmenevä ajatus, että vaikka nyt jo lähetettäisiin
5740: nämä kunnallislakiehdotukset ~uureen valiokuntaan, että ne sitten-
5741: kään eivät siellä voisi tällä istuntokaudella valmistua. Jollei tahal-
5742: lista suunniteltua jarrutustyötä tehtäisi, niin olisihan aivan varma,
5743: että tavallisella työkiireellä, tavallista työsuunnitelmaa noudattaen
5744: nämä kaikki sittenkin saataisiin läpi. Mutta jos tarve vaatisi, voi-
5745: taisihan työtä jouduttaa, voitaisihan suuren valiokunnan kokouk-
5746: sia pitää paljon useammin ja ahkerammin kuin tähän saakka.
5747: Voivathan kaikki ne valiokunnat, joilla ei ole käsiteltävänä armol-
5748: lisia esityksiä lopettaa työnsä tällä istuntokaudella, koska niitten
5749: työ kuitenkaan ei ehtisi tulla eduskunnassa käsiteltäväksi, lukuun-
5750: ottamatta anomusasioita, joita ei tarvitse suureen valiokuntaan
5751: laisinkaan lähettää. Tällä tavalla kiinnittämällä erityistä huomiota
5752: kunnallislakiesityksiin, ei voi olla pienintäkään epäilystä, ettei niitä
5753:  saataisi loppuunsuoritetuksi, jos vaan olisi pienintäkin hyvää halua
5754:  ja tahtoa siihen suuntaan. Tämä tällainen puhemiesneuvoston lau-
5755:  suma epäilys osoittaa, että hyvää tahtoa puuttuu, että tultaisiin
5756:  jarrutuskeinoj a käyttämään.
5757:      Jos esittämälläni tavalla työtä kiirehdittäisiin, niin olenpa aivan
5758:  varma, että ehdittäisiin suorittaa vielä maalaisten kipeästi kaipaama
5759:  kyytilakikin. Minä käsitän aivan hyvin useitten maaseutuedusta-
5760:  jain toiveet siinä suhteessa, mutta tämä minun ehdotukseni ei lai-
5761:  sinkaan estäisi kyytilain käsittelemistä. Jollei, sen käsittelyyn muita
5762:  esteitä tule, aivan hyvin vielä siitäkin selvittäisiin, kun näihin tär-
5763:  keimpiin ja enimmän toivottuihin asioihin kiinnitetäisiin tarpeellista
5764:  huomiota.
5765:      Se väite, että eduskunnan lainsäädäntötyö jäisi vähäisemmäksi,
5766:  jos tämä minun ehdotukseni hyväksyttäisiin, on käsittämätön. Ei
5767:  ainakaan rahvas pitkin koko maata sillä tavalla asiaa käsitä. Niitten
5768:  mielestä jääpi lainsäädäntötyömme vähäiseksi, perin vähäiseksi,
5769:  jollei saada kunnallislakia menemään lävitse. Sitä kansa odottaa,
5770:  sitä kaivataan välittämättä niistä vakuutuksista, joita ed. Gebhard
5771:   aikaisemmin täällä toi esille, etteivät muka nämä lakiesitykset maa-
5772:   seuduilla niin erittäin kipeästi toivottuja olisi. Toisenlaisiin koke-
5773:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.     737
5774: 
5775: muksiin ovat toiset tulleet maaseudun väestön keskuudessa liik-
5776: kuessaan ja keskustellessaan heidän kanssaan eduskuntatyöstä.
5777:     Paljoa suurempaa tyytyväisyyttä ja luottamusta eduskunnan
5778: kykyyn, luottamusta yleensä parlamenttaariseen edistykseen, syn-
5779: tyisi koko Suomen asujamiston keskuudessa, jos kaksi tällaista
5780: suurta lakiehdotusta kuin maanvuokralaki ja kunnallislaki voitaisiin
5781: tällä istuntokaudella saada suoritetuksi.
5782:     Puhemiesneuvoston epäävästä lausunnosta huolimatta minä en
5783: vielä kuitenkaan ole aivan toivoton esitykseni suhteen. Minä ·en
5784: usko, että kaikki porvariedustajat täällä asettuisivat sitä tukemaan.
5785: Mutta minä rohkenen odottaa, että täällä kuitenkin löytyy useita, siksi
5786: useita kuin tarvitaan enemmistön muodostamiseksi, siksi kansan-
5787: valtaisia, että, vastoin puoluejohtajiensa kavalia suunnitelmia, roh-
5788: kenisivat puolustaa minun esitystäni ja sen kautta tyydyttää kan-
5789: san hartaimpia toiveita.
5790: 
5791:     Ed. John He d b e r g: Jag har anhållit om ordet för att
5792: protestera emot det sätt, hvarpå hr Tainio här utlagt syftet med
5793: förhandlingarna vid denna landtdag, och det - jag måste säga
5794: förnärmande sätt hvarpå han bemött hela grupper utaf represen-
5795: tanter. Det torde väl icke finnas mången bland oss, som icke är
5796: öfvertygad därom, att äfven om talmanskonferensen hade kommit
5797: till ett annat beslut, kommunallagen därigenom icke varit hjälpt
5798: långt framåt, emedan tiden numera verkligen är så knapp, att de
5799: nådiga propositionerna, af hvilka ännu icke alla inkommit till kam-
5800: maren eller till stora utskottet, knappast hinna komma under be-
5801: handling. Men vare härmed huru som hälst, så är det väl något
5802: djärft att likt hr Tainio ställa sig såsom mästare öfver hela grupper
5803: af folkets valda representanter. J ag kan icke fiistå annat, än, att
5804: hvar.och en här handlat efter sin bästa öfvertygelse och efter hvad
5805: han förstår vara förenligt med folkets bästa. Om ett ärende icke
5806: hinner afgöras. vid en landtdag, så är det ju numera hos oss ingen
5807: svår olycka, emedan landtdagarna upprepas hvarje år. Man måste
5808:  besitta så mycken moderation, så mycket förstånd, att man inser, att
5809: det icke gagnar till något, att ondgöra sig och utfara i beskyllningar
5810: mot andra. Det förefaller mig såsom otvifvelaktigt, att hr Tainio i
5811: icke' ringa grad skadat den sak, hvilken han här ville främja (Från
5812:  venstern: >>Ei kuulu>>). Jag kan icke göra min röst mera bärande än
5813:  hvad den är, men jag sade, att jag är öfvertygad om, att hr Tainio
5814:  mera skadat än gagnat sin sak med det andragande han här alldeles
5815:  nyss höll.
5816: 
5817:    Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minun puheenvuoroni tulee
5818: -man·myöhään. Aikomukseni oli esittää että;-sitl:eii Kun vasemmisto,
5819:                                                                47
5820: 738                   Istunto 3 p. lokakuuta 1::!08.
5821: 
5822: 
5823: ed. Tainion johtamana, on saanut tyhjennetyksi tavallisen haukku-
5824: mavarastonsa, asiasta äänestettäisiin.
5825: 
5826:      Ed. von A 1 f t h a n :   Enligt stadgandena i I6 § utaf arbets-
5827: ordningen åligger det talmanskonferensen att göra de framställningar,
5828: som den kan finna nödiga för att på det bästa sättet anordna landt-
5829: dagens arbetsordning och arbetsplan. Det är ju påtagligt att när
5830: landtdagen i går till talmanskonferensen hänsköt hr Tainios för-
5831: slag att med företrädesrätt behandla frågan om reform utaf
5832: kommunallagstiftningen, talmanskonferensen därvid hade att iakttaga
5833: de stadganden, som arbetsordningen innehåller. Och det synes mig
5834: att talmanskonferensen, som har slutat med att afstyrka hr Tainios
5835: förslag, härvid sakligt har träffat det riktiga. Såsom jag redan
5836: under gårdagens debatt antydde, återstår det för landtdagen icke
5837: annat än att välja emellan en ofruktbar, icke till slutligt resultat
5838: förande behandling utaf kommunallagen eller att slutföra behand-
5839: lingen utaf särskilda redan väl förberedda lagförslag, utaf hvilka ett
5840:  flertal på det närmaste beröra arbetarklassens och på samma gång
5841:  vår iudustris intressen. Då vi nu stå i beråd att skrida till en vidlyftig
5842:  ombyggnad af vårt samhälle i många, för att icke säga i alla afseenden,
5843:  så torde det vara en sak, om hvilken vi alla kunna vara eniga, näm-
5844:  ligen att denna ombyggnad kommer att kräfva enorma kostnader,
5845:  mycket penningar, mycket statsmedel. Kunna vi icke åstadkomma
5846:  de nödiga medlen för att förverkliga våra önskningar på olika om-
5847:  råden af det sociala lifvet, så stannar det vid tom<t önskningar -
5848:  de kunna ju icke sättas i verket. Det viktigaste villkoret för att
5849:  vi verkligen icke endast skola bygga om vårt samhälle på pap-
5850:  peret och i paragrafer utan i det lefvande lifvet, är, att ordna
5851:  våra förhållanden sålunda, att de nödiga penningemedlen finnas till
5852:  hands. Och de nödiga penningemedlen kunna icke fås annorlunda
5853:  än sålunda, att vårt lands nationella produktion på snart sagdt
5854:  alla områden höjes, att vår industri blir större, vår skatteförmåga
5855:  större, för att vi sålunda må gå i land med de kostnader, som ombygg-
5856:  naden framkallar. I sådant afseende är det verkligen brådskande och
5857:  trängande nödvändigt, att få lagstiftning till stånd på sådana områden,
5858:  som på det närmaste beröra vår arbetsverksamhet och vårt industriella
5859:  lif. De af socialutskottet utarbetade viktiga lagförslagen, som nu
5860:  föreligga bordlagda hos stora utskottet, äro egnade att i sådant afseende
5861:  verka synnerligen gynnsamt. Jag skulle hålla före att, om vi bedömde
5862:  förhållandena rent sakligt och lämnade de kära agitationsmedlen å sido,
5863:   dessa frågor till sin natur och sitt väsende äro verkligen brådskande,
5864:   medan frågan om den korumunala rösträtten och de öfriga korumunala
5865:   förhållandenas omgestaltning mycket väl kan vänta ett år eller par,
5866:   eller kanske flere, med villkor att denna lag, en gång genomförd,
5867:   verkligen blir riktig, förnuftig och planmässigt uppställd med nog-
5868:                Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.          739
5869: 
5870:  grannt iakttagande af alla de omständigheter, som härvid böra tagas
5871:  i betraktande. Under sådana förhållanden tala alla skäl för att
5872:  främst slutligt behandla särskildt de från socialutskottet till stora
5873:  utskottet hänskjutna ärendena, emedan desamma äro i ett förberedt
5874:  skick, medan däremot frågan om kommunalreformen ännu icke är
5875:  mogen till afgörande. Den är alldeles för illa, för hastigt och för slarfvigt
5876:  beredd, för att kunna göras till föremål för slutlig lagstifning. Och
5877:  särskildt på grund af den ofullständiga beredning, frågan ännu har
5878:  fått, kan den ingenting förlora, men vinna allting på att vänta.
5879:  J ag finner sålunda alla såväl formella som sakliga skäl tala för ett
5880:  sådant förfarande, som talmanskonferensen tillstyrker, och ber att
5881:  få för min del uppmana landtdagen att godkänna denna framställning.
5882: 
5883:       Ed. S t å h 1 b e r g: En tahdo ryhtyä niihin syytöksiin ja soi-
5884:   mauksiin, joita ed. Tainio tapansa mukaan taaskin on esiintuonut.
5885:   Mainitseuhan vain, että nuorsuomalainen edustajaryhmä ei ole teh-
5886:   nyt mitään päätöstä kunnallisasian käsitteleruisestä suuressa valio-
5887:   kunnassa, ja siihen kuuluvat puhemiesneuvoston jäsenet eivät sen-
5888:   tähden ole siellä esiintyneet tämän ryhmän mielipiteen edustajina.
5889:   Omasta puolestani olen sitä mieltä, että valtiopäivätöiden säännölli-
5890:   selle menolle epäilemättä on tärkeä, että lakiehdotuksia suuressa
5891:   valiokunnassa käsitellään siinä järjestyksessä, kuin eduskunta ne
5892:   suuren valiokunnan käsiteltäväksi lähettää, jollei ole aivan erityistä
5893:   syytä tästä säännöllisestä järjestyksestä poikkeamaan. Jos nyt ed.
5894:   Tainion ehdotus puhemiesneuvoston lausunnon mukaisesti jäisi hy-
5895:   väksymättä, niin sen kautta ei olisi määrätty, että kunnallisasiaa
5896:   ei saa ottaa muussa kuin säännöllisessä järjestyksessä siellä käsitel-
5897:   täväksi, vaan tämä jäisi suurelle valiokunnalle avonaiseksi. Mieles-
5898:   täni olisi suotava, että suuri valiokunta ottaisikin kunnallisasian
5899:   heti ensimäiseksi käsitelläkseen yleistä keskustelua varten, jotta saa-
5900:   taisiin siinä selville, katsooko suuri valiokunta tarpeelliseksi asian
5901:   palauttamisen erikoisvaliokuntaan, jotakin sellaista lausuntoa var-
5902:   ten, joka vaikuttaa lakiehdotuksen käsittelyyn yleensä. Se seikka
5903:   voitaisiin heti ratkaista eikä jäädä niin kauaksi, että sittemmin aika
5904:   olisi liian myöhäinen tuollaisenlausunnon saamiseen. Mutta tällaisen
5905:   päätöksen jälkeen olisi asioita siellä säännöllisessä järjestyksessä
5906:   käsiteltävä. En nim. pidä niin vähän mahdollisuuksia olevan asiain
5907:   joutumisesta näillä valtiopäivillä kuin puhemiesneuvoston lausun-
5908:   non perusteluista näyttää, vaan selvää on, että ne asiat, jotka ovat
5909:   suuressa valiokunnassa, ennen kunnallisasiaa tulleena, saadaan siellä
5910:   käsitellyksi verrattomasti lyhyemmässä ajassa kuin kunnallisasia.
5911:   Siellä ei muistaakseni ole enää muita aikaisempia asioita käsittele-
5912:   mättä kuin kyytilaki, elinkeinolakiasiat ja pieni metsästysasetuksen
5913:   muutosta koskeva asia. Luulen, ettei olisi mahdotonta saada näillä
5914: -vaffiopäivillä kä:sitellyiksi sekä näma asiat-että.- kunnallisasia, jos
5915: 740                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
5916: 
5917: 
5918: vaan niiden käsittelyä suuressa valiokunnassa ei viivyteltäisi turhan
5919: pitkillä puheilla, niinkuin kunnallisasiaa eduskunnan täysi-istun-
5920: nossa on viivytelty.
5921: 
5922:     Ed. A h 1 r o o s: Då en rättvisare kommunalreform är en utaf
5923: de lagstiftningsakter, våra mindre bemedlade folklager mest sakna,
5924: dristar jag understöda förslaget om att nu ifrågavarande lagförslag
5925: toges till först till stora utskottets behandling, där ej nådiga propo-
5926: sitioner ställa hinder i vägen. J ag hoppas i likhet med hr Ståhlberg,
5927: att med god vilja äfven andra lagförslag hinna blifva behandlade.
5928: 
5929:     Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Kannatan ed. Tainion ehdotusta ja
5930: ja huomautan samalla, että tässä itse asiassa on kysymys kunnallis-
5931: lain tappamisesta tai kunnallislain mahdollisesti näillä valtiopäivillä
5932: valmistumisesta. Sillä jos eduskunta nyt antaa ed. Tainion ehdo-
5933: tuksen johdosta hylkäävän päätöksen, niin seurauksena tulee ehdot-
5934: tomasti olemaan se, että myöskin suuri valiokunta tulee antamaan
5935: siitä hylkäävän päätöksen. Suuren valiokunnan porvarilliset jäsenet
5936: tulevat pitämään eduskunnan päätöstä jonkinlaisena ennakkopää-
5937: töksenä ja nojautuvat siihen. Sillä se keskustelu, joka tästä asiasta
5938: tänäpäivänä suuressa valiokunnassa tapahtui, oli omiaan osoitta-
5939: maan, että suuressa valiokunnassa olevilla porvarillisilla johtomie-
5940: hillä ei ole pienintäkään halua saattaa kunnallisasia ed. Tainion ehdo-
5941: tuksen mukaisesti käsittelyn alaiseksi.
5942: 
5943:     Ed. A h m a v a a r a : Ed. Tainio tässä vakuutteli, että kaikki
5944: porvarilliset ovat tässä asiassa yhtä mieltä januttamassa kunnallis-
5945: lakiehdotusta. Voin tähän vakuutukseen lisätä, että koko Suomen
5946: yksikamarinen eduskunta on yhtä mieltä tässä jarrutuksessa (Va-
5947: lettal), toiset vaan vähän rehellisimmillä syillä kuin toiset. Sosialide-
5948: mokraatit tahtovat puhetulvalla tappaa nämä kunnallislakiehdo-
5949: tukset, siitähän meillä on kyllä todistuksia. Jos nämä lakiehdotukset
5950: olisivat menneet valiokuntaan silloin kun ne ensi kerran toista viikkoa
5951: sitte olivat esillä eduskunnassa, niin olisi vielä ollut jonkinlaista
5952: toivoa saada ne laiksi näillä valtiopäivillä. Mutta niin ei valitettavasti
5953: käynyt. Kolme pitkää istuntoa on käytetty tässä asiassa muka
5954: evästyskeskusteluksi ja minkälaista on ollut tuo evästyskeskustelu.
5955: Jos siitä asiallisen valitsee, niin jää tuskin neljättä osaa j älelle.
5956: Se on ollut aamusta iltaan niinkuin eilinen päivä, yhtä ja samaa por-
5957: varillisten haukkumista. Kunnallislait ja niihin aijotut reformit ovat
5958: jääneet aivan syrjään, pääasia näissä keskusteluissa on ollut sama..
5959: sävel kaikissa, nimittäin porvarillisten alituinen haukkuminen ja
5960: kuvaaminen heitä kurjiksi vehkeilijöil:si ja pettureiksi. Tämä
5961: vasemmiston alituinen haukkumatulva paremmin kuin mikään muu
5962: osoittaa mielestäni sitä, että he eivät itsekään todella usko mitä he
5963:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.   741
5964: 
5965: 
5966:  puhuvat. Sillä jos he kerran uskoisivat että porvarilliset ovat niin
5967:  kehnoja, vehkeilijöitä ja konnia kuin he väittävät, niin ei heidän
5968:  tarvitsisi alituiseen uudistaa päiväkausia yhtä ja samaa. Mutta
5969:  tämä alituinen vakuutus paraiten todistaa kuten jo sanoin, etteivät
5970:  he itsekään usko sitä ja tästä olen huomannut, että heillä on sentään
5971:  vielä pohjaltaan rehellisyyttäkin. Taktiikan vuoksi on puhuttu tätä
5972:  asiaan kuulumatonta eikä sen vuoksi, että asiaa olisi valaistu tahi
5973:  joudutettu. Ja samaa, samassa tarkoituksessa on uudistettu nytkin
5974:  taas täällä. Minä jo eilen, kun ed. Tainio asiaa ehdotti puhemies-
5975:  neuvostoon, itse puolestani arvelin, että siinä oli tarkotus saada
5976:  vielä neljäs päivä tälle asialle pyhitetyksi, että eiliset haukkumiset
5977:  eivät hänen mielestään riittäneet enkä ole pettynyt tässä, olen aivan
5978:  oikein arvannut. Arveluni perustin siihen, että ed. Tainio täällä jo
5979:  eilen sanoi, että hän edeltäpäin tietää, että puhemiesneuvosto on
5980:  ehdotusta vastaan, mutta kuitenkin hän tahtoi sen sinne esittää
5981:  vaikka hän tiesi tuloksen. Ed. Tainio sanoi täällä, että tämän ehdo-
5982:  tuksen hylkääminen on erinomaisen hyvä agitatsiooniase, jonka
5983:  porvarit heille antavat, ja vakuutti, että sitä he eivät tule olemaan
5984:  käyttämättä. Tämän me kyllä olisimme tienneet ilmankin, vaikka
5985:  ei ed. Tainio sitä olisi vakuuttanutkaan. Mutta tässä on pikkujuttu,
5986:  joka pikkuisen hämmentää tätä Tainion hyvää agitatsioonitarkoitusta,
5987:  jonka takia hän kai tahtoi tätä kunnallislakia jarruttaa. Meillä
5988:  ei ole aivan pian vaaleja, vaan kolmen kuukauden perästä on edus-
5989:  kunta jälleen koolla ja tässä välissä ei ole meillä tilaisuutta ainakaan
5990:  näissä valtiollisissa vaaleissa käyttää tätä agitatsioonikeinoa. Mutta
5991:  tämä ed. Tainion puhe nähtävästi tarkoitti vähän toista, se ei ehkä
5992:  ollut niin yksinkertainen, kuin hän sanoi. Kyllä hänellä nähtävästi
5993:  oli takana toinen ajatus. Vasemmisto nähtävästi tahtoo tätä asiaa
5994:  jarruttaa uusien vaalien jälkeen, se näyttää selvältä asialta, ja silloin
5995:  tämä olisi erinomainen ase agitatsioonikeinona. Mutta me porvari-
5996:  puolueet vakuutamme, ettemme jätä tätä asetta teille, me tulemme
5997:  laatimaan tällä vaalikaudella uuden kunnallislain. Se on kyllä näh-
5998:  tävästi ikävä vasemmistolle, mutta sen me tulemme siitä huolimatta
5999:  laatimaan, me voimme sen vakuuttaa teille. Tästä tulkitsemisesta,
6000:  kun nimittäin sanoin ed. Tainion tarkoituksena olevan jarruttaa tätä
6001:  lakia yli vaalien, voidaan aivan hyvällä syyllä sanoa, että olen väärin
6002:  ed. Tainion mielipiteet tulkinnut. Mutta olen tässä nyt pikkusen
6003:  tahtonut näyttää mallia siitä tavasta, millä vasemmisto aina tarttuu
6004:  yksityisiin lauseisiin ja tahtoo niiden perusteella selittää aivan väärin,
6005:  mitä toiset ovat lausunnoillaan tarkoittaneet. Minä luulen, että
6006:  tämä tulkitseminen on enemmän oikeutettua ed. Tainion lausunnon
6007:  tarkoituksesta kuin monilla muilla hänen väitteillään porvarillisten
6008:  lausunnoista.
6009: ___ Täällä on nyt tänäpäivänä, niinkuin eilenkin, puhuttu sangen
6010:  paljon kansanvaltaisuudesta, vapaamielisyydestä ja muusta sem" · - - -
6011: 742                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6012: 
6013: 
6014: moisesta.     Mutta miten vasemmisto tämän kansanvaltaisuuden
6015: käsittää, siitä on meillä nyt jonkun verran kokemusta. Vasemmiston
6016: mielestä mikään muu ei ole kansanvaltaista kuin se, mikä on sosia-
6017: lismia, sosialistit yksin vaan ovat kansanvaltaisia (Ohoh!). Porvari-
6018: puolueita he ovat tälläkin viikolla kaikkea hienotuntoisuutta vailla
6019: olevalla tavalla syyttäneet kaikenlaisista olemattomista asioista ja
6020: vehkeistä.     Mutta kun kuitenkin porvaripuolueet ovat Suomen
6021: kansan enemmistön valitsemat, niin on Suomen kansan enemmistö
6022: meidän takanamme (Vasemmistosta: Toistaiseksi!), jaa, vaikkapa
6023: vaan toistaiseksi, - niin siis kaikki ne hyökkäykset, joita olette teh-
6024: neet porvareita vastaan, kohdistuvat Suomen kansan enemmistöä
6025: vastaan. Tällaisia syytöksiä voisi ladella, jos meillä valtiollinen
6026: äänioikeus perustuisi johonkin kukkarovaltaan, niin ettei täällä
6027: kansa saisi vapaasti valita ja jos ei jokaisella kansalaisella olisi
6028: samanlaista äänioikeutta. Mutta nyt, hyvät herrat, meillä on jokai-
6029: sella, niin köyhällä kuin rikkaallakin, sama äänioikeus valtiollisissa
6030: asioissa (Vasemmistosta: Ei kaikilla!). Jos siis meitä porvareita on
6031: lähetetty eduskuntaan, niin se on kansan syy, haukkukaa sitä. Tämän
6032: pitäisi olla aivan selvän, mutta tämä nähtävästi meidän sosialisteilta
6033: niin kovin usein unohtuu. että siitä täytyy väliin huomauttaa, kun
6034: tässä valossa katselee niitä uhkauksia, joita vasemmistosta aina
6035: satelee -viimeksi ed. Tainio tältä paikalta teki uhkauksen. (Tainio:
6036: Minkälaisen?). - Kyllä minulla on niitä paljon muistiin merkittynä,
6037: eilisen päivän kuluessa sateli niitä koko joukko. - Nyt ed. Tainio
6038: uhkasi käyttää tätä asiaa agitatsioonikeinona ja eilen hän uhkasi
6039: ja tuomitsi porvareita äärettömästi. Mutta nämä uhkaukset ovat
6040:  aivan aiheettomia, sillä niistä ei enää uhata mitään ylimystöä ja
6041:  rahavaltaa, mutta niissä uhataan Suomen kansan enemmistöä.
6042:  Nähtävästi meidän herrat sosialistimme eivät ole ottaneet sitä pikku-
6043:  seikkaa huomioon, että meillä eduskuntaolot ovat muuttuneet sen
6044:  jälkeen kuin oli säätyeduskunta. Säätyeduskunnan aikana oli näillä
6045:  uhkauksilla ja syytöksillä jotakin perustusta, mutta nyt ne kaikki
6046:  kohdistuvat tekijöihinsä.
6047:      Palatakseni nyt esillä olevaan asiaan tahdon huomauttaa, että olisi
6048:  tietysti ollut kovin suotavaa, että kunnalliset äänioikeusolot olisi
6049:  lain kautta saatu jo näillä valtiopäivillä korjatuiksi. Mutta eihän
6050:  nyt ole juuri paljon toivoa siitä enää, vaikkapa ed. Tainion ehdotus
6051:  hyväksytäänkin, sillä meillähän tuleva viikko luultavasti menee
6052:  maanvuokralakiin suurimmaksi osaksi, jos suunnilleen puhutaan
6053:  niin paljon kuin on puhuttu viime päivinä. Ja sen jälkeen ei jää
6054:  kuin pari viikkoa koossa olemisen aikaa. Kaikki raha-asiat, koko
6055:  finanssibudgetti on järjestämättä ja monta muutakin sellaista asiaa,
6056:  joista valtiopäiväin täytyy päättää ennenkuin hajaantuvat. Ei
6057:  siis ole enään paljon toivoa saada kunnallislakia näillä valtiopäi-
6058:  villä päätetyksi, vaikkapa olisi kuinkakin hyvää halua. Hyvä on
6059:                 Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.      743
6060: 
6061:   jos saamme pienemmätkin lakiehdotukset valmiiksi, sillä hyvin
6062:   tärkeitä nekin ovat. Minä nyt en puhu kyytiasetuksesta, sillä tie-
6063:   dänhän, ettei vasemmisto pidä sitä minkään arvoisena, mutta minä
6064:   luulen, että vasemmiston pitäisi panna jotakin arvoa elinkeinolaille,
6065:   joka on suuressa valiokunnassa ja joka koskee köyhälistön etuja,
6066:   sekä palkkaussäännölle y. m. s. Eivätköhän nämä ole sellaisia, joille
6067:   vasemmisto panee jotakin merkitystä! Kun nämä saadaan pois tieltä,
6068:   niin alkakaamme helmikuussa kokoontuvilla valtiopäivillä kunnallis-
6069:   lakia heti alussa käsittelemään ja pannaan se, niinkuin maanvuokralaki
6070:   tällä kertaa, ensimmäiseksi, ja semmoiseksi, joka ajetaan läpi. Ei
6071:   tässä kolmessa kuukaudessa nyt sentään kerkiä maa mullistua, jos
6072:   vielä kärsitään tätä entistä kylläkin vanhentunutta ja paljon epä-
6073:   kohtia aikeuttavia kunnallislakiasetuksia. Mutta kun me hyvällä
6074:   halulla ajamme sen läpi, niin me saamme siitä kunnollisen lain
6075:   ensi valtiopäivillä ja minä toivon, että ed. Tainio on silloin yhtä
6076:    mieltä minun kanssani tätä ajamassa, eikä jätä sitä ensi vaalien
6077:    jälkeen.
6078:       Ed. K a s k i n e n: Täällä on esiin tuotu se kats. utokanta, että
6079:    uusi kunnallislain muutos ei olisikaan mikään tärkeä eikä kiireelli-
6080:    nen asia. Onhan selvä, että kunnallislaki on laki, joka koskee miltei
6081:    jokaista täysi-ikäistä Suomen kansalaista ja sentähden jokainen
6082:    myös kiinnittää huomioonsa, tuleeko tältä eduskunnalta tähän
6083:    uuteen lakiin minkäänlaisia muutoksia. Minä sydämestäni toivoisin,
6084:    että tämä laki saataisiin, jos mahdollista, jo tässä eduskunnassa val-
6085:    miiksi. Kyllä se varmaankin tyydyttäisi maalaisoloissa kansan syviä
6086:    rivejä. Minä toivoisin, että tähän lakiin pantaisiin kaikki huomio,
6087:    jotta se saataisiin valmiiksi, jos suinkin jokin keino siihen löytyisi.
6088:        Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyydän saada yhtyä siihen mielipiteesen,
6089:    minkä ed. Ståhlberg tässä äsken lausui. En voi pitää suotavana,
6090:    että eduskunta päätöksen kautta siihen suuntaan, minkä ed. Tainion
6091:    ehdotus sisältää, sitoisi suurta valiokuntaa, joka täten tulisi siihen
6092:    tilaan, että sen täytyisi käsitellä yksin tätä yhtä asiaa aina kun siihen
6093:    vaan olisi tilaisuutta, ja silloin kulloinkin jättää kaikki muut asiat
6094:    siksensä. Täten voisi käydä siten, ettei mitään tulisi valmiiksi. Mutta
6095:    tahdon nimenomaan huomauttaa, että tämä päätös ei sisällä sitä,
6096:    mitä eräs puhuja vasemmistossa arveli, nim. että tämän kautta
6097:    sidottaisiin suuren valiokunnan kädet toiseen suuntaan. Suuri valio-
6098:    kunta voi käsitellä tätä asiaa ja muita asioita sillä tavalla ja siinä
6099:    järjestyksessä, kuin se katsoo sopivimmaksi ja paraiten tuloksiin
6100:    vieväksi, ja mahdollisesti siinä suhteessa puolestaan tehdä jonkun
6101:    ehdotuksen eduskunnalle.
6102: ___ Ed. E r k k o : Puhemiesneuvostossa kannatin ed. Tainion ehdo-
6103:   tusta senvuoksi, että tämä kysymyS~-kysymys k:unn-alllslakien uudis~--------
6104: 744                    Istunto 3 p lokakuuta 1908.
6105: 
6106: 
6107: tamisesta, on niin tärkeä ja sen ratkaisua odotettaan niin suurella
6108: jännityksellä, että se sietää tulla käsitellyksi ennen niitä kysymyksiä,
6109: jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokunnassa. Ja minun mieles-
6110: täni se voipi myöskin tulla niitä ennen käsiteltäviksi senvuoksi, että
6111: se on sillä kehitysasteella, että se voidaan saada ratkaistuksi, jos
6112: vaan tahdotaan.
6113: 
6114:     Ed. Tainio: Ed. Ahmavaaralle pyydän huomauttaa hänen
6115: väitteensä johdosta, että muka vasemmisto on jarruttanut kunnal-
6116: lislakia, joten sitä ei ennen ole saatu suureen valiokuntaan, että sitä
6117: ei olisi saatu siellä ennen käsiteltäväksi, vaikka se olisi eduskun-
6118: nasta joutanutkin, sillä siellä on ollut esillä kaksi arm. esitystä, nim.
6119: laki maanvuokrasta ja hirvien metsästyksestä, ja hirvenmetsästys-
6120: juttu saatiin siellä vasta tänään loppuun käsitellyksi. Se ei olisi siis
6121: siellä tullut aikaisemmin esille. Mutta tämän lisäksi: täällähän kah-
6122: tena iltana oli äänestys istunnon jatkamisesta ja silloin sosiali-
6123: demokraatit kummallakin kertaa äänestivät istunnon jatkamisen
6124: puolesta, ettei olisi niin monta päivää tähän asiaan kulutettu, vaan
6125: olisi saatu se ehkä jo ensi kerralla menemään täältä suureen valio-
6126: kuntaan. Ja niin olisikin aivan varmaan käynyt, jos silloin olisi
6127: asian käsittelyä jatkettu. Siis kaikki puhe sosialidemokraattien
6128: jarrutuksesta on aivan aihetta vailla.
6129:      Meidän taholla kyllä tiedetään paraiten, kuinka suurimerkityk-
6130: sellisiä elinkeinolakiasiat ovat. Ne koskevat etupäässä juuri teolli-
6131: suusköyhälistöä. Mutta siitä huolimatta kunnallislaki on niin pal-
6132: jon tärkeämpi, että koko maan työväki yksimielisesti antaisi työ-
6133: väenasiainvaliokunnan mietintöjen jäädä toistaiseksi, jos tällä istun-
6134: tokaudella saataisiin kunnallislaki läpi.
6135: 
6136:    Ed. A h m a v a a r a: Minä vaan ed. Tainiolle huomautan, että
6137: hän oli aivan oikeassa siinä, mitä hän kertoi, että suuressa valio-
6138: kunnassa on ollut kyllin töitä, mutta eilisenkin päivän me olisimme
6139: koko päivän voineet istua suuressa valiokunnassa, niinkuin olikin jo
6140: määrätty, jos ei eduskunnan istunto olisi vienyt koko päivää. Se
6141: muuttaa jo paljon asiaa (Ed. Tainio: Kuka äänesti?).
6142: 
6143:     Ed. Ingman: Olen tämän ehdotuksen tekijän kanssa samaa
6144: mieltä siinä suhteessa, että jos näillä valtiopäivillä saataisiin val-
6145: miiksi - paitsi pienempiä ja juoksevia asioita - maanvuokralaki
6146: ja kunnallislaki, niin tulos näiden valtiopäivien työstä ei suinkaan
6147: olisi niukka. Ja jos vertaan kunnallislain merkitystä niiden laki-
6148: ehdotusten merkitykseen, jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokun-
6149: nassa, niin mielestäni ei voi muuta sanoa, kuin että kunnallislaki
6150: on niitä tärkeämpi. Olisin siis halukas äänestämään ehdotuksen-
6151: tekijän ehdotuksen puolesta, jos minulla olisi vähääkään toivoa
6152:                   Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.      745
6153: 
6154:      siitä, että kunnallislaki todella saataisiin valmiiksi tyydyttävään
6155:      kuntoon suuressa valiokunnassa tällä istuntokaudella. Mutta minulla
6156:      ei ole, huolimatta herra Tainion tältä paikalta antamista vakuutuk-
6157:      sista, siitä vähääkään toivoa. Ensinnäkin vaikuttaa tähän toivotto-
6158:      muuteeni sama seikka, josta ed. Ahmavaara huomautti, nim. asian
6159:      käsittely täällä eduskunnassa. Tämä on nyt neljäs päivä, jota käy-
6160:      tetään asian käsittelyyn, ja erinomaisen vähän itse asiaa valaisevaa
6161:      on koko tänä aikana tullut esille; päinvastoin vasemmisto on mitä
6162:      häikäilemättömimmin käyttänyt täällä aikaa pitääksensä agitat-
6163:      sioonipuheita.
6164:           Mutta on toinenkin seikka, joka vaikuttaa saman vakaumuksen
6165:      minussa. Kunnallislakimietintöön on liitetty m. m. sosialidemo-
6166:      kraattien vastalause, joka sisältää suuren määrän ehdotuksia, jotka
6167:      jyrkästi poikkeavat valiokunnan mietinnössä esitetyistä mielipi-
6168:      teistä ja jotka, päättäen jo siitä esimerkistä, jonka ed. Hallsten
6169:      ensimäisenä iltana, jolloin asiaa täällä käsiteltiin, toi esille, ovat
6170:      täydellisesti kypsymättömiä. Kun on lukuisa määrä tällaisia ehdo-
6171:      tuksia, niin jokainen, joka on ollut mukana työssä suuressa valio-
6172:      kunnassa, helposti tietää, minkä verran aikaa tällaisten ehdotusten
6173:      käsittelyyn menee, kun ne sielläkin esitetään.
6174:           Kun asia on tällä kannalla, olisi mielestäni anteeksi antamatonta
6175:      määrätä että tämä asia suuressa valiokunnassa on käsiteltävä muit-
6176:      ten pienempien asiain edellä, joita siellä voidaan saada valmiiksi.
6177:      Minä sanoin, että v o i d a a n, minä en ole varma minkä verran
6178:      niitä todella saadaan valmiiksi, sillä se riippuu siitä, minkä verran
6179:      mahdollisesti vasemmisto, jos se nyt joutuu vähemmistöön, katsoo
6180:      olevan syytä muita asioita jarruttaa. Mutta hyvällä tahdolla voidaan
6181:      kyllä jonkun verran saada valmiiksi. Minä tulen siis äänestämään
6182:      herra Tainion ehdotusta vastaan ja puhemiesneuvoston ehdotuksen
6183:      puolesta.
6184:           Ed. K a 11 i o : Kun tätä asiaa käsiteltiin täällä muutamia
6185:      päiviä sitten, niin lausuin mielipiteenäni, että pidän tätä kysymystä
6186:      tärkeimpänä kaikista niistä, jotka ovat eduskunnalla käsiteltävinä.
6187:      Mutta kun suuressa valiokunnassa on m. m. eräs kysymys, joka on
6188:      jo neljä kertaa valmisteltu pienemmässä valiokunnassa ja kolmatta
6189:      kertaa suuressa valiokunnassa ja joka on sitä laatua, että se ei
6190:      viivytä missään tapauksessa ainakaan tätä kunnallislain käsittelyä,
6191:      niin ehdotan minä, että kyytiasia ratkaistaisiin ensin ja sen jälkeen
6192:      tämä kunnallislakiasia. Se ei ole ainakaan kunnallislain jarruttamista,
6193:      sillä parissa istunnossa tulee se suuressa valiokunnassa loppuun käsi-
6194:      tellyksi ja silloin saadaan tuokin asia pois, joka on jo kymmeniä vuosia
6195:      ollut päiväjärjestyksessä.
6196: ..      Ed. S c h y b e r g s o n : J ag ber först som sist få konstatera,
6197:      att talarnes andraganden i dag blifvit intedolierad genom diverse
6198: 746                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6199: 
6200: 
6201: rop från ledamöternas i kammaren sida, enär nu vicetalmannen i
6202: detta afseende har hållit på gammal tradition. Bland dessa rop
6203: fattade jag, att det också gälde kammarens möjliga upplösning. J ag
6204: skulle kanske icke fäst afseende vid detta ord, om icke hr Tainio i
6205: går, att döma af tidningsreferaten (jag var förhindrad åhöra slutet
6206: af hans yttrande) skulle ha gjort antydningar om samma sak. Det
6207: såg ju också i går ett skof litet bekymmersamt ut, men så skickligt
6208: som hr Kuusinen bar af hr Tainios förlöpning, tänker jag, att vi
6209: ändå äro räddade från en sådan eventualitet, åtminstone för en tid
6210: framåt. Vi få sålunda tänka oss, att kunna komma tillsammans igen
6211:  den första februari.
6212:      Hr Tainio har sagt, att de borgerliga skulle räkna med, att en
6213: reaktion i denna fråga skulle ega rum, och att den blifvande kommu-
6214: nallagen därigenom kunde bli för dem mera gynnsam. J ag kan dock
6215: icke tänka mig, att reaktionen under dessa tre månader hinner ta
6216: en så synnerlig fart. Vi hafva ju hunnit rätt långt redan på den vägen,
6217:  och jag tänker, att det stannar vid det, så att den lag vi få vid nästa
6218:  session antagligen är sådan vi skulle få den redan nu. Vid sådant
6219:  förhållande hafva vi icke anledning att vare sig hoppas eller frukta
6220:  den. Vi kunde lika gärna taga den nu, som efter tre månader.
6221:       Hr Tainio och några andra med honom såsom hr Erkko, äro opti-
6222:  mister beträffande landtdagens arbetsmöjligheter. Och senast hr
6223:  Kallio var det i högre grad än vi andra. Han nämnde, att skjuts-
6224:  lagen icke skulle taga mer än ett par sammanträden i anspråk,
6225:  och hvad skulle väl det hafva att betyda, menade han. Vi måste dock
6226:  räkna med, att plena framdeles komma att ega rum tre, måhända
6227:  fyra gånger i veckan. Mer än tre gånger i veckan kan sålunda stora
6228:   utskottet icke sammanträda. Om då skjutslagen tager om också
6229:   endast två dagar- jag tänker den nog tager tre i anspråk- så är
6230:   det en mycket stor del af den tid, som ännu är för stora utskottet
6231:   öfrig. Så hafva vi vidare arrendelagen, som ännu kräfver åtminstone
6232:   ett halft sammanträde. Och slutligen hafva vi hvilande två propo-
6233:   sitioner angående skogsförhållandena; beträffande en tredje kommer
6234:   utskottsbetänkandet antagligen att utdelas om tisdag. Då vi dess-
6235:   utom hafva att remittera tili stora utskottet finansbetänkandena,
6236:   så tänker jag, att i betraktande däraf, att kommunallagen med
6237:   säkerhet skulle komma att återremitteras till specialutskottet,
6238:   såsom hr Ståhlberg förutsatte, och en förnyad behandling den tar
6239:   sin tid i anspråk, det helt enkelt är omöjligt att vid denna landt-
6240:   dag få kommunallagen slutbehandlad. Hr Tainio fordrar något
6241:   mycket, då han vill, att vi skola sitta nätterna ut. J ag tror icke
6242:   häller att det skulle lända tili fromma för landtdagsarbetet, ty man
6243:   kan redan nu förmärka en icke ringa trötthet hos landtdagens med-
6244:   lemmar. Så viktiga lagar som dessa måste dock behandlas under
6245:    andra förutsättningar och förhållanden.
6246:                 Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.   747
6247: 
6248:        Hr Tainio har som vanligt slutat med hotelser. Han är tacksam
6249:    för att ha fått detta agitationsämne, säger han. J ag unnar honom
6250:    det gärna. Det gäller ju i alla fall blott tre månader, och om jemväl
6251:    denna mellantid skall användas till agitation, så ser jag gäma, att
6252:    man har någonting att agitera med. Så värst farligt kan det icke
6253:    blifva, ty när sedan lagen blir antagen under nästa landtdagssession,
6254:    så skall det krut, som af venstern användts under dessa vintermå-
6255:    nader, visa sig hafva varit förspildt.
6256: 
6257:       Ed. H a 1 o n e n : Minä pyydän saada kanattaa ed. Kallion
6258:    tekemää ehdotusta, että ed. Tainion esitys hyväksyttäisiin, sillä
6259:    muutoksella, että kyytilaitosta koskeva lakiehdotus käsiteltäisiin
6260:    suuressa valiokunnassa ensin ja sen jälkeen kunnallislaki.
6261: 
6262:         Ed. W a 1 p a s: Ed. Schybergson viittasi niihin muka koviin
6263:    uhkauksiin, joita sosialidemokraatit olivat täällä tehneet. Niissä
6264:    uhkauksissa ei oikeastaan ollut mitään perää, niinkuin kaikki rehel-
6265:    liset ihmiset tunnustavat. Mutta jotkut edustajat rupesivat tappe-
6266:    lemaan tuulimyllyjen kanssa ja selittivät sosialistien tehneen sellai-
6267:    sia uhkauksia jotka muka saattaisivat eduskunnan olemassaolon
6268:    vaaraan. Nyt ed. Schybergson tahtoo olettaa, että kun sosialidemo-
6269:    kraatti Kuusinen torjui sopivalla tavalla niitä uhkauksia, niin
6270:    eduskunnan olemassaolo näyttää taas varmalta. Ed. Schybergson
6271:    tahtoi siis itsekin osottaa, kuinka epävarmalla pohjalla tässä edus-
6272:    kunnassa ollaan.
6273:         Viimeisen hajotuksen jälkeen on kansankin keskuudessa ollut
6274:    se käsitys suuressa määrin vallalla, että minä rumana päivänä hy-
6275:    vänsä saattaa taas tulla joku määräys; ellei se tule rajantakaisten
6276:    tahdosta, niin voivat kotimaiset porvaripuolueet keinotella tavalla
6277:    tai toisella estääkseen tärkeiden reformien aikaansaamista. On huo-
6278:    mattava, että viimeinen hajoitus tuli sen jälkeen, kuin valiokun-
6279:     nasta oli saatu kunnallislakimietintö eduskuntaan ja kun eduskun-
6280:     nan piti ruveta sitä lopullisesti käsittelemään. Mikä olikaan johdon-
6281:    mukaisempaa kuin se käsitys, että hajoituksella tahdottiin, kun
6282:     oli kysymyksessä meidän porvarisluokille tärkeitä etuja, estää näi-
6283:     den lakiehdotusten aikaansaaminen. Näin kansan keskuudessa teh-
6284:     tiin johtopäätös, että itse porvarilliset puolueet touhusivat tuon
6285:    hajoituksen. Näin ollen on myös luonnollinen se ajatus, että mah·
6286:     dollisesti nytkin tultaisiin suomalaiselta taholta touhuamaan hajoi-
6287:     tus sinä hetkenä, jolloin meidän vanhoillisimmat porvarispuolueet
6288:     luulevat, että kunnallislakiehdotus voisi tulla ratkaisevasti käsitel-
6289:     täväksi eduskunnassa.
6290:         Kun tuollaista pelkoa on olemassa kansamme syvien rivien kes-
6291: -- kuude~sa, niin on siellä tehty hyvin painavasti vaatimuksia siitä,
6292:     millä tavalla, missä järjestyksessä-eduskunnan p1ta1s1 nyt asioita______
6293: 748                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6294: 
6295: 
6296: käsitellä. Syvien rivien keskuuteen kuuluvat kansalaiset ovat pitä-
6297: neet yleisiä, laajoja kokouksia ja niissä on nimenomaisesti vaadittu,
6298: että tämän eduskunnan pitäisi ensi istuntokautenaan hyväksyä
6299: torpparilaki ensimäisenä ja kunnallinen äänioikeuslaki toisena. Kaikki
6300: edustajat, myös porvarilliset, lienevät saaneet jotain vihiä tällaisten
6301: kokousten olemassaolosta ja noista lausunnoista, sillä onhan niitä
6302: julaistu, paitsi työväen lehdissä, myös joissakuissa porvarillisissakin.
6303: Noihin lausuntoihin liittyy sitte vielä aivan yksityiskohtaisempia
6304: määräyksiä. Näissä huomautetaan, että sekä torpparilaista että
6305: kunnallislaista on olemassa edellisiltä valtiopäiviltä jo seikkaperäisiä,
6306: yksityiskohtaisesti laadittu ja lakiehdotuksia. Ja kun nämä yksityis-
6307: kohtaisesti valmiit lakiehdotukset lähetettiin asianomaisiin valio-
6308: kuntiin, niin vaadittiin kansan taholta, että näiden tuli suorittaa
6309: työnsä niin nopeasti kuin mahdollista. Selitettiin aivan oikein, että
6310: noissa valiokunnissa ei olisi tarvinnut pitkäpiimäisiä keskusteluja,
6311: jotka keskustelut jo on ennen moniin kertoihin suoritetut sekä edus-
6312: kunnassa että eduskunnan ulkopuolella, vaan että eri puolueet oli-
6313: sivat voineet jotenkin yksinkertaisesti vain äänestää noista val-
6314: miista lakiehdotuksista. Jos joihinkuihin olisi tarvinnut välttämät-
6315: tömästi tehdä joitakin pikkumuutoksia, olisi ne hyvin pian voitu
6316: suorittaa, varsinkin kun työtapa on sellainen, että muutosehdotuk-
6317: sia jo käsitellään asianomaisten puolueryhmäin kokouksissa ja sieltä
6318: useastikin tuodaan pikkuvaliokuntiin. Jos tuota tapaa olisi nouda-
6319: tettu, niin olisi tämä kunnallislakiehdotus saatu valmiiksi ehkä kol-
6320: men tai ainakin neljän viikon kuluessa sen jälkeen, kun valiokunnat
6321: pääsivät toimimaan. Kolmessa viikossa ei olisi ollut mikään vaikeus
6322: toimittaa äänestyksiä valmiitten ehdotusten välillä, painattaa mie-
6323: tinnöt ja lähettää ne tänne eduskunnan käsiteltäviksi; näin olisi ne
6324: saatu paljon aikasemmin. Mutta kuinka tehtiin? Ensin vitkasteli-
6325: vat porvarilliset edustajat kunnallisvaliokunnassa sihteerin vaalin
6326: vuoksi. Ed. Ahmavaara on huomauttanut, että kun eduskunnassa
6327: nyt on kolme päivää keskusteltu asiasta, se on esteenä, jonka takia
6328: lakia ei saada tänä istuntokautena valmiiksi. Kolme päivää! Miks-
6329: eivät sitte nuorsuomalaiset toimittaneet sitä sihteerinvaalia kolmea
6330: tai vaikkapa useampia päiviä aikasemmin ja panneet kunnallisvalio-
6331: kuntaa silloin työhön? Täten olisi sieltä käsin saatu säästetyksi
6332: kolme päivää. Jos edelleen nuorsuomalaiset ja suomettarelaiset
6333: valiokunnan jäsenet olisivat säästäneet hirveätä puhetulvaa, jota
6334: he ovat käyttäneet valiokunnassa, olisi voitu säästää taas useita
6335: kalliita päiviä. Lakiehdotus olisi arvatenkin tullut yhtä hyvänä tänne,
6336: ehkä vielä vähän parempanakin. Jos se olisi tullut semmoisenakin,
6337: kuin se oli viime valtiopäivillä, niin se olisi kyllä eduskuntaa tyy-
6338: dyttänyt melkein samassa määrässä kuin tämä nykyinen. Eduskunta
6339: olisi yhtä hyvin sen pohjalla voinut ruveta asiaa käsittelemään,
6340: kuin nyt esillä olevan pohjalla. Mutta kun tuommoisista syistä on
6341:                 Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valtiokunnassa.      749
6342: 
6343:     viivytetty lakiehdotusta valiokunnassa, niin on taasen syvien rivien
6344:      keskuudessa vedetty se johtopäätös, että pikkuvaliokuntaa myöten
6345:     on tahdottu tahallisesti jarruttaa asian käsittelyä. Ja samalla ovat
6346:     muiden valiokuntain porvarilliset enemmistöt koettaneet noista
6347:     valiokunnista työntää eduskuntaan vähemmän tärkeitä asioita,saa-
6348:     dakseen niitä ennen eduskuntaan ja sitte suureen valiokuntaan kun
6349:     kunnallislaki tulee. On kerrottu kaikenlaisia kaskuja esim. sivis-
6350:     tysvaliokunnan porvarillisten jäsenten yrityksistä, jotka täydelli-
6351:     sesti tätä vahvistavat, ja ilman näitä kaskujakin tosiasiat kyllä
6352:      näyttävät, mitenkä on menetelty. Ne toiset asiat sitte ovat porva-
6353:     rillisten edustajain mielestä ehkä paljo tärkeämpiä kuin kunnallis-
6354:      asetus. Ed. von Alfthan on täällä viitannut elinkeinolakiasiaan. On
6355:     myönnettävä, että siinä on muutamia sangen tärkeitä kohtia, jotka
6356:      voisivat tulla työväelle edullisiksi, mutta ed. von Alfthan kai muis-
6357:     taa, mitä eräs tällä alalla varsin etevä asiantuntija sanoi tältä
6358:     puhujalavalta yhdestä sen elinkeinolain osasta, työjärjestystä kos-
6359:     kevasta lakiehdotuksesta. Hänhän mainitsi, että sitä ei saisi, sem-
6360:      moisena kuin se on valiokunnan ehdotuksessa, tehdä ollenkaan, koska
6361:     se olisi työväelle niin vahingollinen. Kun semmoisia lakitekeleitä
6362:     on tiellä, niin voiko olla epäilystä siitä, että työväen keskuudessa
6363:      pidetään kunnallislain hyväksymistä monta vertaa tärkeämpänä.
6364:          Nyt täällä vanhoillisimmat edustajat, jotka arvatenkin edelleen-
6365:      kin tahtovat jarruttaa kunnallisasian käsittelyä, väittävät puheis-
6366:      saan, että olisi ihan mahdotonta saada sitä valmiiksi, vaikka nyt
6367:      hyväksyttäisiin ed. Tainion ehdotus. Tosiasiassa ei semmoista mah-
6368:      dottomuutta olisi olemassa, jos noudatettaisiin hyviä eduskunnalli-
6369:      sia menettelytapoja eikä sellaisia kuin valitettavasti kyllä suuressa
6370:      valiokunnassa porvarilliset edustajat noudattavat. Minä olen ollut
6371:      siellä pari kertaa, ja minua on ihan ihmetyttänyt, kuinka porvaril-
6372:      liset edustajat siellä käyttävät pitkiä puheenvuoroja. He pitävät
6373:      siellä hirveän pitkiä puheita ja usein aivan tarpeettomasti, vatkut-
6374:      tamalla ja vatkuttamalla puheenvuoroissaan samoja asioita neljä,
6375:      viisi, jopa kymmeniäkin kertoja. Täällä he syyttävät sosialisteja
6376:      siitä, että nämä kertaavat samoja asioita, mutta itse siellä kulissien
6377:      takana, jonnekka ei pääse lehtereille kuulijoita näkemään sitä por-
6378:      varillispelifl saattavat he jauhaa kymmeniä kertoja samoja mitättö-
6379:      miä pikkuasioita, jotka eivät edes koske suuria periaatteita. Tämän
6380:      he kaiketi tekevät sentähden, että siellä on niin mukava olla piilossa,
6381:      sinne kun ei lasketa edes sanomalehtimiehiä kertomaan keskuste-
6382:      luista. Vieläpä, jotta tuo peli tulevaisuudessa onnistuisi paremmin,
6383:      tahtovat määräystä, etteivät edes edustajat vastaisuudessa saisi
6384:      kertoa sanomalehdissä siitä jarrutuksesta, mitä tuossa salaperäisessä
6385:      kulissientakaisessa laitoksessa harjoitetaan. Jos ei harjoitettaisi
6386:      tuota jarrutusta senjälkeen kuin kunnallislaki sinne saataisiin, niin
6387: · -- kyllä tämä laki tulisi tänä istuntokautena valmiiksi. Kun siitä on
6388: 750                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6389: 
6390: 
6391: jo olemassa valmiit ehdotukset, niin voisi suuri valiokunta päästä
6392: niistä varsin nopealla käsittelyllä. Melkeinpä ei tarvitsisi muuta kuin
6393: äänestellä vain, eikä tehdä mitään suurempia muutosehdotuksia, tai
6394: jos suurempia muutosehdotuksia olisi tehtävä, niin voisihan niitä
6395: tehdä vaikka kotona kamarissaan ennen suureen valiokuntaan menoa
6396: ja antaa ne siellä äänestettäviksi nostamatta suuria keskusteluja.
6397: Täällähän ovat niin useat porvarilliset edustajat lyöneet rintoihinsa
6398: ja kehuneet, että sillä taholla niitä on hyviä edustajia, sellaisia erin-
6399: omaisia neroja, jota vastoin sosialisteja on moitittu siitä, etteivät
6400: ne kelpaa mihinkään. Varsinkin on porvarillisissa sanomalehdissä
6401: mainittu, etteivät nämä ollenkaan kelpaa valiokuntatyöhön, että
6402: he ovat noloja siihen työhön. Kun nyt porvarien taholta väitetään,
6403: että he itse ovat niitä erityisiä neroja, niin eivätkö he voi tehdä
6404: viidessä minuutissa, kymmenessä minuutissa tai puolessa tunnissa
6405: paperille muutosehdotusta, viedä sitä taskussaan suureen valiokun-
6406: taan, lukea se siellä ja toimittaa se äänestetyksi jatkamatta keskus-
6407: telua. Jos tuolla tavalla meneteltäisiin suuressa valiokunnassa, niin
6408: vielä tänä istuntokautena siellä menisi läpi kunnallislaki, menisi-
6409: vät läpi myöskin ne asiat, mitkä siellä ovat. Jos tahdottaisiin kai-
6410: kella tavalla edistää asiain tuollaista käsittelyä, niin minun mieles-
6411: täni olisi ed. Tainion ehdotuskin täällä tarpeeton, kun aikaa riittäisi
6412:  kyllä niiden asiain käsittelyyn. Mutta kun tiedetään, että edusta-
6413:  jista, suuren valiokunnan jäsenistä ainakin vanhoillisimmat, koet-
6414: tavat tahallaan jarruttaa tämän kunnallisasian käsittelyä suuressa
6415:  valiokunnassa, niin olisi suurelle valiokunnalle saatava sellainen työ-
6416:  järjestys, joka pakottaisi muutkinedustajat kuin porvarilliset kiiruh-
6417:  tamaan asiain siellä käsittelemistä. Ed. Tainion ehdotus olisi minun
6418:  mielestäni semmoinen. Jos saataisiin kunnallislaki käsiteltäväksi
6419:  suuressa valiokunnassa kyytilain edellä, niin silloin saataisiin ne
6420:  maaseutuedustajat, jotka harrastavat kyytilain aikaansaamista jo
6421:  tänä istuntokautena, myös kiirehtimään kunnallislain käsittele-
6422:  mistä. Silloin olisi sosialisteilla apuna joitain henkilöitä vaatimassa
6423:  suuressa valiokunnassa nopeampaa työtä, ja kunnallislakiehdotuk-
6424:  sella olisi sillä tavoin ehkä mahdollisuus joutua pois suuresta valio-
6425:  kunnasta ja tulla eduskunnan lopullisesti päätettäväksi, jotta k:y")'ti-
6426:  laki, jota maaseutuedustajat niin harrastavat, saisi tilaa. Maaseutu-
6427:  edustajat voisivat suostua tähän järjestykseen, ottaa itselleen pie-
6428:  nen moskan, joka pakottaisi heitäkin kiirehtivämpään toimintaan.
6429:      Kun täällä eduskunnassa niinä pitkinä tunteina, joina kunnal-
6430:  lislakia käsiteltiin, esiintyi sekä suomettarelaisten että nuorsuoma-
6431:  laisten riveistä puhujia, jotka väittävät, että sen asianjouduttarni-
6432:  nen sittenkin olisi heidän mielestään perin tärkeätä, niin eiköhän
6433:  olisi johdonmukaisinta, että ne porvarilliset edustajat nyt äänestäi-
6434:  sivät ed. Tainion ehdotuksen puolesta? Elleivät he sitä tee, herää.
6435:  siitä aivan itsestään epäluulo, että nämäkin, niin nuorsuomalaiset
6436:                              Paloviinavero.                          751
6437: 
6438: 
6439: kuin suomettarelaisetkin edustajat, niillä puheillaan vaan tahtoivat
6440: pettää kansaa, kuten niiden ryhmien vanhoillisimmatkin edustajat.
6441: 
6442:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
6443: 
6444:     Varapuhemies: Keskustelun kuluessa on kannatettu sekä
6445: ed. Tainion ehdotusta että puhemiesneuvoston lausuntoa, ja sen ohella
6446: on ed. Kallio tehnyt ehdotuksen, että eduskunta päättäisi, että suu-
6447: ressa valiokunnassa olisi käsiteltävä ensin kyytiasia, sitten kunnallis-
6448: lait, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä estä. Tätä ehdotusta on
6449: ed. Halonen kannattanut.
6450:      Ehdottaisin seuraavan äänestysjärjestyksen: puhemiesneuvoston
6451: ehdotukselle haetaan vastaehdotusta äänestämällä ed. Tainion
6452: ja Kallion ehdotusten välillä. Voittava ehdotus pannaan puhemies-
6453:  neuvoston hylkäävää ehdotusta vastaan.
6454:      Äänestysjärjestys hyväksytään.
6455: 
6456:    Äänestykset ja päätös:
6457: 
6458:     r) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Tainion ehdotuksen,
6459: äänestää >>jaa;•> jos >>ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty
6460: ed. Kallion ehdotus.
6461:     Äänestyksessä annetaan ror jaa- ja 69 ei-ääntä, joten vasta-
6462: ehdotukseksi on hyväksytty ed. Tainion ehdotus.
6463:     2) Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen äänestää ~jaa;>>
6464: jos >>ei>> voittaa on ed. Tainion ehdotus hyväksytty.
6465:     Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 86 ei-ääntä.
6466:     Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä ed. Tainion ehdotuksen.
6467: 
6468: 
6469: 
6470:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
6471:                             1)   Paloviinavero.
6472:                                   (r K.)
6473:      Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 ja otetaan sen
6474:  johdolla e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa
6475:  esityksessä N :o I I Eduskunnalle annettu
6476:      Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan
6477:  valmistamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyt-
6478:  tämisestä v. rgog.
6479:      Mietinnön 3 sivulla olevat kaksi ponsilausetta, jotka koskevat
6480:  toinen paloviinaverosta saatavan nettotulon ja toinen kulkulaitos-
6481:  rahaston osuuden vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta
6482: 752                      'Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6483: 
6484: 
6485: v. 1909 arvioimista, sitävastoin lykätään käsiteltäviksi mainitun
6486: asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn tapahduttua ja sen yhtey-
6487: dessä.
6488:    Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen
6489: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n
6490: mukaisesti Suureen valiokuntaan.
6491: 
6492: 
6493:                           2) Mallasjuomasuostunta.
6494:                                   (1 K.)
6495: 
6496:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen
6497: johdolla e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa
6498: esityksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu
6499:     Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi suostuntaverosta mallasjuo-
6500: main valmistamisesta vuonna 1909.
6501:     Mietinnön 2 sivulla oleva edellinen ponsilause mallasjuoma-
6502: suostunnasta v. 1909 saatavan nettotulon arvioimisesta sitävastoin
6503: lykätään käsiteltäväksi asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn
6504: tapahduttua ja sen yhteydessä.
6505:     Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen
6506: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n
6507: mukaisesti Suureen valiokuntaan.
6508: 
6509: 
6510:                     3)     Koulukeittolen Järjestäminen.
6511:                                     (A. K.)
6512: 
6513:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 Eduskunnalle
6514: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
6515: rahan myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulu-
6516: oppilaillie sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi.
6517:       Keskustelu:
6518:     Ed. K ä k i k o s k i :  Se anomusehdotus, jonka muutamat
6519: edustajat yhdessä minun kanssani tekivät, oli varsin vaatimaton:
6520: me pyysimme, että eduskunta myöntäisi koulukeittojen järjestämi-
6521: seen kansakouluoppilaille vuodeksi 1909 10,000 markkaa sekä mää-
6522: räisi sen rahasumman käyttöoikeuden Koulukeittoyhdistykselle.
6523: Sitä suurempi syy meillä on olla tyytyväisiä huomatessamme, että
6524: sivistysvaliokunta, ottaen huomioon erään toisen anomusehdotuksen
6525: on päättänyt ehdottaa kokonaisen 100,000 markan suuruisen määrä-
6526: rahan käytettäväksi samaan tarkoitukseen, mihin mekin määrä-
6527: rahaa pyysimme. Selvää on, että meidän ehdottamamme 10,000
6528: markkaa ei olisi riittänyt pitkälle. Se olisi ollut vain vähäisenä
6529:                       Koulukeit!ojen järjestäminen.                    753
6530: 
6531: lisänä niihin niukkoihin varoihin, joita yksityinen yhdistys vapaaeh-
6532: toisina lahjoina kipeään tarpeeseen on kerännyt, ennen kaikkia
6533: herättääkseen ihmisiä itseapuun. 10o,ooo markan summa kuuluu
6534: kyllä suurelta, mutta sekään ei ole riittävä, jos sen ainoana tar-
6535: koituksena on avun tarpeessa olevien lasten ruokkiminen valtion kus-
6536: tannuksella. Meidän maassamme on nykyänsä yli 2,500 maalaiskansa-
6537: koulua, ja jos 10o,ooomarkansummajaettaisiin tasan niiden kesken, ei
6538: siitä tulisi edes 50 markkaa jokaisen osalle. Ja vaikka emme otak-
6539: suisi useamman kuin 1,000 koulun olevan valtioavun tarpeessa, niin
6540: ei sittekään tulisi enempää kuin 100 markkaa koululle. Mutta Koulu-
6541:  keittoyhdistyksen saavuttama kokemus osottaa, että kustannukset
6542: nousevat useampaan sataan, 3-400, jopa 700 markkaankin vuodessa
6543: kutakin koulua kohti. Jos valtion siis tulisi tyydyttää koko tarve,
6544: silloin täytyisi myöntää miljoonia. Selvää siis on, että suurin osa
6545: koulukeittoihin tarvittavia varoja on saatava kokoon yksityisen
6546: harrastuksen kautta paikkakunnalla, ja valtioapua vaan käytettävä
6547: siihen, missä tarve on kaikkein kipein. Ja varsinkin on näitä varoja
6548: käytettävä harrastuksen herättämiseen ja neuvojen ja ohjeiden
6549:  antamiseen sekä astioiden hankkimiseen. On lähetettävä esitelmän-
6550: pitäjiä ja neuvojia, jotkajakavat kirjallisuutta ja ohjeita, puhuttelevat
6551: koulujen johtokuntia ja lasten vanhempia, ja herättävät alkuunpano-
6552:  intoa opettajissa, sillä jos ei opettajia ja lasten vanhempia saada
6553:  aatteille lämpiämään, silloin valtion antamat 100,000 markkaa ovat
6554:  aivan riittämättömät. Valtion antamasta avusta ollaan ensin hy-
6555:  vällä mielellä, keitetään ja syödään niin kauvan kuin rahat riittävät,
6556:  mutta kun valtion varat loppuvat, silloin padat lakkaavat kiehu-
6557:  masta ja lapset menevät nälkäisinä kotiin. Saattaapa syntyä mielen-
6558:  katkeruuttakin siitä, ettei apua ole runsaammin, ja että joku naapuri-
6559:  koulu ehkä on saanut runsaamman avun. Aivan toisin on asianlaita,
6560:  jos onnistutaan herättämään asianharrastusta opettajissa ja lasten
6561:  vanhemmissa. Silloin ne vanhemmat, joilla on varoja, lähettävät
6562:  lasten mukana ruoka-aineita yhteiseen varastoon, mikä jauhoja
6563:  mika perunoita, jolloin saadaan kokea vanha totuus että >>karttuisa
6564:  on kansan käsi». Jokainen, jolla on varoja, suorittaa viisi tai kym-
6565:  menen penniä päivässä lastensa ruuasta. Siten valtion myöntämä
6566:  kannatus on kuin siemen, joka kantaa moninkertaisen sadon ja josta
6567:  siemenestä riittää tarpeellinen määrä leivän lisäksi niille, joilla ei
6568:  mitään ole tai joilla on liian vähän. Jos onnistutaan herättämään
6569:  voimakas harrastus paikkakunnalliseen toimintaan koulukeiton
6570:  hyväksi, silloin ei jouduta pulaan, vaikka valtion apu joskus viipyi-
6571:  sikin tai sitä tulisi niukemmin kuin oli toivottu. Ja vielä lisäksi täm-
6572:  möinen toiminta herättää lasten vanhemmissa sekä opettajissa sitä
6573:  yhteistoiminnan ja uhrauksen intoa, joka vaikuttaa niin kehittävästi
6574:  ja kohottavasti ihmiseen. Selvä on, että valtioavun käyttäminen
6575:  tässä viitoitetun ohjelman mukaan vaatii paljon enemmän puuhaa
6576:                                                                   48
6577: 754                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6578: 
6579: 
6580: ja työtä kun ainoastaan raha-apujen jakeleminen, jos nim. niitä
6581: jaetaan pelkkinä elatuksen apuina, esim. kansakoulujohtokuntien
6582: kautta. Mielestäni on hyvin harkittu se valiokunnan ehdotus,
6583: että määräraha on käytettävä kouluylihallituksen kautta, sillä se
6584: epäilemättä voipi esim. kansakoulun piiritarkastajien kautta parem-
6585: min kuin mikään yhdistys hankkia suurimman paikallistuntemuk-
6586: sen. Koulukeittoyhdistyksen työvoimatkaan tuskin tällä hetkellä
6587: riittäisivät siihen suunnattomaan työhön, jota roo,ooo markan
6588: käyttäminen kysyisi, jos tämä summa sille annettaisiin kokonai-
6589: suudessaan. Mutta luonnollista on, että Kouluylihallituskaan ei ole
6590: tällä hetkellä niin kokoonpantu, eikä sen toiminta ole niin järjestetty,
6591: että edes sekään voisi nyt heti käyttää puheenaolevat rahat kaikin-
6592: puolin tarkoituksenmukaisesti, ellei se saa käyttää sellaisten järjes-
6593: töjen apua, joilla on koulukeiton toimeenpanossa jonkinlaista koke-
6594: musta. Täytyy pitää onnellisena seikkana sitä, että maassamme
6595: on >>Koulukeittoyhdistys>>, joka on tämän toiminnan alkuunpannut
6596: ja jolla on jo kolmen vuoden kokemus. Pidän siis luonnollisena, että
6597: Kouluylihallitus käyttää asian hyväksi tämän yhdistyksen työn tu-
6598: loksia ja, antamalla osan määrärahaa sen käytettäväksi, panee
6599: senkautta tälle yhdistykselle uusia velvollisuuksia ja uutta vastuun-
6600: alaisuutta. Kannatan siis valiokunnan ehdotusta myös sen viimeisessä
6601: kohdassa, että Kouluylihallitus on harkintansa mukaan oikeutettu
6602: käyttämään myös yksityisten järjestöjen välitystä. Täyden tunnus-
6603: tuksen ansaitsee niinikään valiokunnan ehdotus, ~ttä hallituksen
6604: olisi otettava asia koko laajuudessaan harkittavaksi sekä valmis-
6605: tettava yksityiskohtainen tarkka suunnitelma, jossa m. m. selitettäi-
6606: siin, mikä olisi oleva kohtuullinen suhde valtion avustuksen ja paikal-
6607: lisen yhdistyksen tai kuntain avustuksen välillä, onko koulukeittoja
6608: annettava kaikille oppilaille, vai ainoastaan varattomille, onko
6609: ravinto annettava maksua vastaan vai maksuttomasti. Välttämä-
6610: töntä on tosiaan viisaasti harkita, millä keinoin koulukeittoharrastus
6611: sillä tavalla saataisiin järjestetyksi, ettei valtioapu veltoistuttaisi,
6612: vaan kannustaisi ihmisiä itseapuun ja siten voimakkaasti edistäisi
6613: kansamme terveyttä. Kaikkea sitä, mitä valiokunta on ehdottanut
6614: koulukeittojen järjestämisestä minä kaikin puolin kannatan. Mutta
6615: sen suhteen, mitä valiokunnan mietinnön perusteluissa sivulla 4
6616: on lausuttu vaatetusavustuksesta, nim. että tähänkin avustukseen
6617: olisi valtion >>yhtä suurella syyllä kuin köyhien lasten ravitsemiseen>}.
6618: otettava osaa, olen jossain määrin epäilevällä kannalla. Selvää on,
6619: että on tapauksia, joissa tässä kohden tarvitaan kipeätäkin apua.
6620: Olisi esim. välttämätöntä, että jokaiselle lapselle etenkin talvisaikana
6621:  ja kelirikon vallitessa olisi kahdet jalkineet, toiset jalassa ja toiset
6622: koulutuntien aikana kuivamassa, ja missä vanhemmilla ei ole varaa
6623: hankkia kaksia jalkineita, siinä täytyy saada apua. Mutta onko se
6624:  v a 1 t i on annettava tai onko saatava paikkakun n a 1 t a.
6625:                       Koulukeittojen järjestäminen.                755
6626: 
6627: 
6628: siten että esim. kotiteollisuutta kehitetään sekä muillakin keinoin
6629: autetaan ihmisiä itseapuun, siitä saattaa olla eri mielipiteitä. Olisin
6630: taipuvainen pitämään avonaisena kysymyksen siitä, onko suotavaa,
6631: että valtio ainakaan suuremmassa määrässä kustantaa koululapsien
6632: vaatteita. Mutta sehän saadaan selville kun asia valiokunnan ehdo-
6633: tuksen mukaan pannaan harkinnan alaiseksi. Kannatan erityisen
6634: lämpimästi näiden asiain harkinnanalaiseksi ottamista.
6635:     Mitä sitten tulee mietinnön muotoon, niin sitä vastaan tahtoisin
6636: tehdä samantuuntaisen muistutuksen kuin eilen käsiteltyä kansan-
6637: opiston avustusta koskevaa mietintöä vastaan, nimittäin, että
6638: tässäkin puuttuu jossain määrin historiallinen pohja. Siinä ei ole
6639: tehty kylliksi selkoa siitä, mitä kansakoululasten ravitsemisen
6640: hyväksi on tehty ulkomailla ja omassa maassa. Tähän muistutuk-
6641: seen liittäisin vielä toisen: siinä ei ole lausuttu mitään ohjelmaa
6642: pyydettyjen varojen käyttämisestä. Se kuitenkin olisi ollut erin-
6643: omaisen tärkeätä, kun asia vielä on niin uusi, että eduskunta vasta
6644: ensi kertaa ehdottaa rahoja tällaiseen tarkoitukseen. Kun on 100,000
6645: markan suuruinen summa kysymyksessä, eikä se laitos, jonka käy-
6646: tettäväksi se ehdotetaan, ole millään tavalla sitä varten erityisesti
6647: valmistautunut, silloin ainakin olisi ollut erinomaisen tärkeätä,
6648:  että eduskunta olisi voinut antaa enemmän ohjeita kuin mitä tämä
6649:  varsin laiha mietintö sisältää. Nämä muistutukset eivät kuitenkaan
6650: minun mielestäni anna aihetta mietinnön valiokuntaan takaisin
6651: lykkäämiseen, varsinkaan siitä syystä, että se siinä tapauksessa
6652: myöhästyisi. - Minä saatan mitä lämpimimmin kannattaa valio-
6653: kunnan mietinnön ponsia.
6654: 
6655:     Ed. Pöysti: Minä tulin pyytäneeksi puheenvuoroa sen puheen
6656: johdosta, jonka ed. Jokinen piti täällä viime istunnossa, jolla hän
6657: koetti vastustaa uskonnon ottamista opetusaineeksi kansakou-
6658: luihin.
6659: 
6660:    Varapuh e mies : Tahtoisin puhujalle huomauttaa, että nyt
6661: on kysymys koulukeitoista.
6662: 
6663:     Ed. P ö y s t i : Minä kuulin väärin tuonne taakse.
6664: 
6665:     Ed. D a g m a r N e o v i u s : J ag anhöll om ordet för att göra
6666: en formel anmärkning särskildt till expeditionsutskottets beaktande.
6667: Uti det svenska betänkandet har ett fel insmugit sig. Man har öfver-
6668: satt orätt det finska ordet »koulukeitto» med ~skolköb. Det borde
6669: egentligen öfversättas med ordet »skolbespisning». Med skolkök förstår
6670: man någonting helt annat. Det är sådana kök, som inrättas vid sko-
6671: lorna för att undervisa barn i matlagning. För öfrigt är jag färdig
6672: att understöda utskottets klämmar. Mig synes visserligen 100,000
6673: 756                    istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6674: 
6675: mark vara en något stor summa, då frågan är så litet förberedd,
6676: men jag kan dock förena mig om förslaget.
6677: 
6678:      Ed. v o n A 1 f t h a n : J ag måste erkänna, att öfversättningsfelet
6679: i någon mån vilseledt mig och jag måste säga, att jag skulle hafva
6680: varit mera tillfredsställd, om vi här skulle hafva haft ett betänkande
6681: om verkliga skolkök, d. v. s. om åtgärder för införandet af under-
6682: visning i matlagning i våra skolor, ty kunskapen häruti är af de
6683: viktigaste, som skolorna borde bibringa sina elefver. Men kanske
6684: vi få hoppas, att intresset härför med tiden skall blifva större. Hvad
6685: nu förevarande betänkande beträffar, så ville jag först påminna om
6686: att det beslut, som därom fattas, är villkorligt enligt 63 § L. 0., och
6687: därtill finnes dessutom särskilda skäl. Detta betänkande är så till
6688: vida anmärkningsvärdt, som det är ett stort steg framåt på hanan
6689: till barnens socialisering eller öfvertagande af staten. Man börjar
6690: här med ett anspråkslöst belopp. Men om man skulle verkställa en
6691: multiplikation på grund af de uppgifter, som den första ärade tala-
6692: rinnan lämnade, så skulle man finna att, när vi genomfört skoltvång
6693: och läroplikt och fått det nödiga antalet skolor, detta belopp skulle
6694: svälla ut till öfver 2 miljoner mark om året, ifall vi nämligen beräkna
6695: en summa af 500 mark om året per skola, hvilken summa i ruedeltai
6696: förefaller rnig vara ungefär det som behöfves. Detta kan sålunda
6697: blifva en fråga af ganska stor finansiell betydelse, hvarför jag ville
6698: hoppas, att statsutskottet, då denna summa skall införas i budgeten,
6699: ville verkställa någon slags kalkyl i detta afseende, på det att man
6700: måtte få veta, hvilken summa det kommer att gälla om detta system
6701: skulle tillämpas enhetligt för hela landet.
6702:     Hvad beloppet beträffar, så är ju här endast fråga om ett experi-
6703: ment, och då en minoritet inom utskottet ansett, att so,ooo mark
6704: om året skulle räcka till för detta experiment för nästkommande år,
6705: så är jag ifall denna minoritet här ville framställa yrkande i sådan
6706: riktning, färdig att understöda detsamma.
6707: 
6708:      Ed. V. T. Rose n q v i s t: När kulturutskottets betänkande
6709: om understödande af folkhögskolor i går var föremål för behandling
6710: i kammaren, uttalade representanten Käkikoski sitt .beklagande
6711: af att utskottet icke hade presterat någon historik i frågan. När
6712: detta betänkande, som rör anslag för bespisande af fattiga folkskole-
6713: elever föreligger, så har fröken Käkikoski åter uttalat sitt bekla-
6714: gande öfver att ingen historik förebragts. Den ärade representanten
6715: måtte ha stort intresse för historia! Men om här nu verkligen skulle
6716: presteras en historik icke blott öfver hvad som i detta afseende
6717: gjorts i eget land- det är endast hvad som framträdt i den förening,
6718: till hvilken fröken Käkikoski själf hör, - utan äfven beträffande
6719: hvad som gjorts i andra länder, så befarar jag, att betänkandet skulle
6720:                         Koulukeittojen järjestäminen.                  757
6721: 
6722: 
6723: blifvit så långt, att från annat håll skulle sagts om kulturutskottet,
6724: att det icke ställt sig till efterrättelse af hvad arbetsordningen uttryck-
6725: ligen säger, nämligen att betänkandena skola vara korta.
6726: 
6727:      Ed. P e 1 t o n e n : Minulla oli jo aikoinaan, toistakymmentä
6728: vuotta takaperin, tilaisuus Sortavalan yleisessä kansakouluopetta-
6729: jain koko.uksessa tuoda esiin alustuskirjoituksessa ajatukseni tästä
6730: asiasta. Silloin jo huomautin, että meidän sivistysharrastuksis-
6731: samme kansakoulualalla on olemassa eräs aukko. Meillä jo siihen
6732: aikaan perustettiin sangen lukuisasti kansakouluja maaseuduille
6733: sydänmaillekin, mutta sen sijaan ei pidetty juuri mitään huolta siitä,
6734: että nämä koulut tulisivat lapsilla täytetyiksi, että köyhien lapset
6735: voisivat niitä hyväkseen käyttää. Siitä lähtien on harrastus yksi-
6736: tyisten valistusystävien keskuudessa siksi kohonnut, että sangen
6737: laajoilla aloilla on tätä epäkohtaa koitettu korjata. Koulukeitto-
6738: yhdistyksen kautta, joka nyt on kolmisen vuotta toiminut, on lähes
6739: 6o koulua saanut viimeisenä hoitokautena avustusta. Sen lisäksi
6740: ovat yksityiset siellä täällä ympäri maata tämän asian eteen tehneet
6741: koko joukon, ja paljon on ollut kouluja, joissa koulukeittoja on lap-
6742: sille jaettu.
6743:      On joskus syytetty vanhempia leväperäisyydestä, kun eivät ole
6744: laittaneet lapsiaan kouluun. Minun täytyy kuitenkin vakaumuksesta
6745: sanoa, että useassa tapauksessa ovat vanhemmat tehneet viisaasti,
6746: kun eivät ole lähettäneet lapsiaan kouluun. On aivan oikein, ettei
6747: lapsia lähetetä monen kilometrin päästä pitkin talvea kulkemaan
6748: koulussa, kun ei heille voida varustaa tyydyttäviä vaatteita ja ken-
6749: kiä eikä antaa nimeksikään ravitsevaa ruokaa raskaan koulutyön
6750: aikana. Säilyttäväthän lapset ainakin terveytensä, kun saavat koto-
6751: naan olla.
6752:     Tähän asti tämä toiminta on ollut kokonaan armeliaisuuden
6753: työtä. Nyt on kuitenkin käänne tapahtumassa. Tämä työala on
6754: siksi laaja, ettei yksityis-armeliaisuuden toimi riitä tarvetta tyydyt-
6755: tämään. Köyhien varustaminen ja avustaminen kouluun täytyy
6756: vähitellen muuttua yhteiskunnan asiaksi. Olkoon nyt sitte vaikka
6757: niin, kuin täällä eräs puhuja äsken on sanonut, että lapset tavallaan
6758: sosialiseerataan. Minun käsitykseni mukaan ei olekaan arvokkaam-
6759: paa tavaraa sosialiseerattavaksi kuin lapset, joista nousee uusi suku-
6760: polvi.
6761:     Meillä on näinä aikoina juuri kysymyksenalaisena oppivelvolli-
6762: suus eli oppipakko. Minun käsittääkseni, vaikka se voidaankin täy-
6763: dellä syyllä toimeenpanna, ei se itse asiassa ole niin suuresti tarpeen,
6764: kuin näyttää. Paljoa ennemmin olisi tarpeen avustuspakko. Sillä
6765: eihän aivan helposti löydä vanhempia, jotka eivät ole valmiit käyt-
6766: tämään lapsiaan koulussa, jos he todella siihen pystyvät, mutta
6767: 758                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6768: 
6769: 
6770: sangen paljon on vanhempia, jotka eivät omin neuvoin pysty tätä
6771: tehtävää suorittamaan.
6772:     Mitä tulee tämän asian käytännölliseen toteuttamiseen, niin on
6773: eräs puhuja täällä lausunut, ettei sitä ole aivan helppo järjestää,
6774: mutta toiselta puolen hän on aivan oikein huomauttanut, että on
6775: olemassa jo koko lailla saavutettua kokemusta, johon nojaten voi-
6776: daan asiassa selviytyä. Mietinnössä ei ole tahdottu seikkaperäisesti
6777: tehdä selvää, miten tämä olisi toimeenpantava. Eräässä anomuk-
6778: sessa kuitenkin oli jo tässä suhteessa tehty viittauksia. Ja kun asia
6779: on tahdottu järjestää sille kannalle, että toimeenpanijana tulee ole-
6780: maan kouluylihallitus, piiritarkastajia apunaan käyttäen, niin ei ole
6781: mitään syytä epäillä, ettei asia onnistuisi. Asian järjestäminen käypi
6782: yksinkertaisesti niin, että ne johtokunnat ja opettajat, jotka halua-
6783: vat kouluissaan koulukeittoja aikaansaada, pyytävät kouluylihalli-
6784: tukselta tarkastajain kautta tarpeellisen apurahan ja sen saatuaan
6785: järjestävät keittojen jakamisen. Niitten toimeenpaneminen ei nyt
6786: todellakaan ole'"'niin erittäin vaikea temppu. Opettajat voivat useim-
6787: missa tapauksissa omissa keittiöissään tuon keittämisen suorituttaa
6788: ja käsityöhuoneissa sopii itse aterioiminen järjestää. Niitä on jo
6789: useina vuosina siksi monessa paikassa pantu toimeen, että on täy-
6790: dellisesti tultu perille niiden onnistumisesta. Minun arvioimiseni
6791: mukaan on 20 markkaa oppilasta kohti riittävä avustus; siitä tulee
6792: ro penniä päivää kohti. Koulukeittoyhdistys on laskennut, että keit-
6793: toja voidaan saada 3, 4, s:lläkin pennillä päivää kohti. Se kyllä onnis-
6794: tuukin toisin paikoin, mutta kaikin paikoin ei niin vähällä rahalla
6795: saa kylliksi ravitsevaa ruokaa. Mutta jos 8 penniä käytetään itse
6796: keiton aineisiin ja 2 penniä hoitokuluihin, niin silloin voidaan saada
6797: aivan tyydyttävän ravitsevaa keittoa.
6798:     Muuten on tämä asia - niinkuin valiokunnassakin on tullut
6799: esiin - joka ei ensinkään ole puoluekysymys. Kaikki pitävät täm-
6800: möistä asiaa yhteisenä, kuulukoot ne sitten porvarillisiin tai työväen-
6801: puolueeseen; asia on, niinkuin ollakin pitää, aivan yhteinen.
6802:     Mitä summan suuruuteen tulee, se todellakin tuntuu ensi kat-
6803: sannolta isolta, mutta, niinkuin on huomautettu, tarpeeseen nähden
6804: se on vieläkin pieni. Mutta tarkoitushan ei olekaan auttaa varakkait-
6805: ten lapsia, summa on tarkoitettu annettavaksi kaikkein kipeimpään
6806: tarpeeseen vähävaraisille ja erikoisesti juuri harvaanasutuilla ja köy-
6807: hillä seuduilla. Kun meillä nyt jo käytetään teaatterien kannatta-
6808: miseen 144,000 markkaa vuodessa, niin verrattuna siihen ei voi
6809: pitää ollenkaan kohtuuttomana, jos nousevan polven kasvattami-
6810: seen käytetään roo,ooo markkaa vuodessa.
6811:     Olen puolestani vakuutettu, että eduskunta mielihyvällä on
6812: yhdistyvä samaan ajatukseen, johonka valiokuntakin muuten on
6813: yksimielisesti tullut, paitsi että toiset ovat ajatelleet ensi vuotena
6814: mahdollisesti pienemmän summan riittävän. Mutta kun tiedetään,
6815:                       Koulukeittojen järjestäminen.                759
6816: 
6817: että tähderahat voidaan käyttää toisena vuonna, jos niitä jälelle
6818: jäisi, niin ei ole siinä suhteessa olemassa mitään vaaraa. Mutta
6819: omasta puolestani olen vakuutettu, ettei tämä summa missään
6820: tapauksessa jää käyttämättä, kun se kerran tarjolle pannaan, ja että
6821: se todellakin tulee käytetyksi asiaan, joka on sen arvoinen.
6822: 
6823:     Ed. P i i r a i n e n: Valiokunta ei minun käsittääkseni ole näitä
6824: varoja ajatellutkaan siihen tarkoitukseen, mitä ed. Käkikoski lausui,
6825: että pitäisi lähettää neuvojia, esitelmänpitäjiä ja muita semmoisia
6826: neuvomaan, mitenkä näitä koulukeittoja järjestettäisiin näillä va-
6827: roilla. Nämä avustusmääräykset on jo myönnetty entisen järjestyk-
6828: sen pohjalle, jota on jo kokemalla käytetty yksityisten armeliaisuu-
6829: den tuloksilla samoin kuin koulukeittoyhdistyksen avustuksilla.
6830: Anomuksentekijät ovat pyytäneet näitä varoja koulukeittoja var-
6831: ten ja vaateavustukseen ainoastaan harvemmin asutuille seuduille
6832: Itä- ja Pohjois-Suomessa, siellä on niitä jo kokeiltukin ja hyvällä
6833: menestyksellä, niin paljon kuin varat ovat myöntäneet. Jos sinne
6834: tulisi esitelmänpitäjä, niin ei se vielä auttaisi mitään todelliseen
6835: hätään, j o k a o n n ä 1 k ä. Siellä Pohjois-Suomen harvaan asut-
6836: tujen seutujen kansakouluissa käydessä Etelä-Suomen parempiosai-
6837: nen kansalainen huomaa pian sen näyn mikä heti ilmenee oppilaita
6838: katsellessa, jotka siellä ovat nälkäisen ja viluisen näköisinä, vähä-
6839: lukuisina. Tulee kysyneeksi, että mikä tauti näitä oppilaita vaivan-
6840: nee, kun ovat niin keltaisia. Siihen täytyy opettajan vastata että
6841: se on n ä 1 k ä. Jos nämä oppilaat saavat jonkun esitelmän kuulla
6842: tai saavat neuvojan koululleen, eivät siitä sen kummemmaksi tule,
6843: mutta kun niille apua annetaan ja he saavat valmistaa ruokaa sen
6844: kokemuksen mukaan, minkä nälkä on heille opettanut, silloin niiden
6845: tarve tulee tyydytetyksi. Siellä jo toiminnassa olevat koulut kär-
6846: sivät oppilaitten puutetta juuri siitä syystä, kun niiden vanhemmilla
6847: ei ole varaa käyttää lapsiaan koulussa. Oppilasluku on supistunut
6848: niin vähäiseksi, että olisi jo voitu kieltää valtioapu, vaan kun seudut
6849: ovat sellaiset, niin on vielä armahdettu. Näin ollen on riennettävä
6850: näitä kouluja turvaamaan tällä vähäisellä valtioavulla, eikä tämä
6851: apu olekaan kaikille kouluille tarkoitettu, vaan etupäässä Pohjan-
6852:  maan ja Itä-Suomen harvaan asutuille seuduille.
6853: 
6854:     Ed. R a u n i o : Kun Suomen kansa nyt varustautuu ottamaan
6855: vastaan oppivelvollisuuslakia, ja se on tervetullutkin varsinkin Suomen
6856: köyhälistölle, niin on myös luotava suurempi huomio niihin talou-
6857: dellisiin seikkoihin, jotka tulevat vaikuttamaan silloin kun oppi-
6858: velvollisuuslaki tulee käytäntöön. Minä olen vakuutettu siitä, että
6859: moni työläisperhe, joka tuntee sivistyksen välttämättömyyden,
6860: huokailee miettiessään, mitenkä voisi toimittaa lapsensa osalliseksi
6861: oppivelvollisuudesta. Ja senvuoksi onkin tämä esillä oleva mietintö
6862: 760                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6863: 
6864: 
6865: ainakin minun mielestäni koko laajuudessaan otettava huomioon ja
6866: hyväksyttävä. Senvuoksi en minä mitenkään voi hyväksyä sellaista
6867: kantaa, jonka ed. Alfthan täällä toi esille, hän kun sanoi, •e t t ä
6868: n y t j o v a a d i t a a n n o i n roo,ooo m a r k k a a kysymyk-
6869: sessä olevaan avustukseen, j o k a ensi vuonna voi
6870: nousta kahteensataan t uhantee n». Jos kerran tah-
6871: dotaan toivoa oppivelvollisuuslailta tuloksia, täytyymeidän varustau-
6872: tua siihen, että meidän on uhrattava mainittuun tarkotukseen, sii-
6873: hen tarkotukseen nim., joka mietintöön sisältyy, suurempia summia
6874: kuin kaksisataatuhatta markkaa. Minä olen vakuutettu siitä, että me
6875: saamme käyttää siihen joskus vastaisuudessa yhteiskunnallisia varoja
6876: useampia miljooniak:in ja olen vakuutettu, että sillä tavalla käy-
6877: tetyt varat tulevat hyödyttämään koko kansaa. En voi siis ollenkaan
6878: kannattaa sitä ehdotusta, että hyväksyttäisiin vain 50 tuhannen
6879: markan myöntäminen. Tässä on todellakin otettu ensimmäinen
6880: askel siihen suuntaan, johon me toivomme, kun ei nim. enää ole
6881: hyväksytty sitä tapaa, jolla tähän asti on koululapsia avustettu, vaikka
6882: köyhälistön on täytynyt tyytyä siihen avustukseen, jota me emme
6883: voi hyväksyä, nim. yksityiseen hyväntekeväisyyteen. Köyhälistön
6884: lapset ovat saaneet armopaloina ottaa vastaan sen, minkä varak:kaitten
6885: lapset nauttivat kodin turvissa. Tämä, jos mikään, on vaikuttanut
6886: epäedullisesti, se on luonut säätyeroavaisuutta jo nuoruudessa lasten
6887: kesken, kun lapset ovat tähän asti saaneet yksityisestä hyvänteke-
6888: väisyydestä riippuen käydä koulua. Se tapa, jolla nuo hyvänteke-
6889: syysyhdistykset ovat avustaneet lapsia, on omiaan myrkyttämään
6890: näiden mielet. Onpä nähty, että sellaiset lapset, jotka ovat tällaista
6891: avustusta nauttineet, ovat saaneet käydä puukengissä kaupungin
6892: kaduilla, silloin kuin varakkaiden lapsilla on käytettävänä useam-
6893: manlaisia lämpimiä ja hyviä jalkineita; he ovat saaneet tyytyä
6894: kaikki käyttämään samanlaisia vaatteita, erityistä vaatetapaa, joka
6895: on ollut omiaan leimaamaan heidät yhteiskunnan vähävarasiksi,
6896: joiden sivistystä hankkiessa on täytynyt turvautua yksityiseen hyvän-
6897: tekeväisyyteen. Tämä mietintö tarkoittaa siis ensimmäisen askeleen
6898:  ottamista sillä tiellä, johon yhteiskunnan vastaisuudessa tulee
6899: ottaa yhä useampia ja useampia askeleita. Mitä tulee siihen, että
6900: tässä mietinnössä ei ryhdytty tekemään yksityiskohtaisempia suun-
6901: nitelmia,. joita ed. Käkikoski tuntui odottaneen, niin on luonnol-
6902: lista, että kun pyydettiin hallitusta ryhtymään asian järjestelyyn,
6903: oli mahdotonta valiokunnassa antaa tarkkoja yksityiskohtaisia mää-
6904:  räyksiä siitä, miten tuota avustusta olisi jaettava ja senvuoksi
6905: tyydyttiin nyt anomaan, että hallitus vastaisuudessa ryhtyisi jär-
6906:  jestämään noita asioita ja nyt vuonna 1909 olisi oikeutettu käyttä-
6907: mään yksityisiä järjestöjä avukseen. Tällä tapaa toivottiin päästävän
6908:  alkuun tällä tiellä.                                       ·
6909:      Mitä tulee siihen ed. Peltosen lausuntoon, että tämä ei olisi
6910:                   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           761
6911: 
6912: 
6913: mikään puoluekysymys, niin on kyllä totta, ettei tämä ole varsinai-
6914: sesti mikään puoluekysymys, kun tässä on kysymys näin pienestä
6915: määrästä valtion varoja. Mutta oppivelvollisuuslakia käsiteltäessä
6916: kyllä jo nähtiin, että kun on kysymys niin suurista summista, joita
6917: tuon asian edistämiseksi tarvitaan, silloin asia kyllä muuttuu puolue-
6918: kysymykseksi. Niin pian kuin sosialidemokraatit tekivät sellaisia
6919: vaatimuksia, jotka todellakin tulevat ehdottomasti käytäntöön,
6920: jos todella tahdotaan oppivelvollisuuslaista täydellisiä hedelmiä,
6921: muuttui asia puoluekysymykseksi, sillä porvarilliset tunsivat, että
6922: heidän kukkaroonsa liiaksi kajottiin. Alussa mainitsemiani seikkoja
6923: silmällä pitäen minä toivoisin, ettei kukaan panisi huomiota ed. von
6924: Alfthanin ehdotukselle, vaan että mietintö kokonaisuudessaan
6925: hyväksyttäisiin.
6926: 
6927:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
6928: 
6929:    Var ap u h emies :         Sivistysvaliokunnan mietintöä n:o 5
6930: käsiteltäessä ei mietintöä vastaan ole mitään muutosehdotusta tehty.
6931: Saanen siis esittää, että eduskunta kait ensiksikin hyväksyy valio-
6932: kunnan ehdotuksen esimäisen ponnen.
6933:     Ponsi hyväksytään. Ja samoin toinen ponsi.
6934:     Valtiopäiväjärjestyksen 63 §:n mukaan on tämä päätös ehdollinen
6935: ja asiasta päätetään lopullisesti silloin, kun käsitellään Valtiovarain-
6936: valiokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista.
6937: 
6938:                  4)   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.
6939:                                   (A. K.)
6940:    Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtio-
6941: avun korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
6942:    Keskustelu:
6943:     Ed. J u n n i 1 a :   On kait vähäsen uhkarohkeata kohottaa
6944: ääntänsä vastustamaan tätä sivistysvaliokunnan ehdotusta 5,000
6945: markan lisäavun myöntämisestä Kansan Näyttämölle. Ehdotettu
6946: summa on siksi pieni, että sen epääminen valtion varoista tuntunee
6947: monen mielestä lapselliselta. En kuitenkaan voi olla vaitiolevana
6948: rahojen myöntäjänä.
6949:     Me maalaiset, hyisten korpien raatajat, emme tunne, emme
6950: ymmärrä, emme koskaan ole edes tilaisuudessa samaan mitään
6951: nautintoa siitä taiteellisesta huvista, jota tällaisten yhäti korotetta-
6952: vien valtioapujen turvissa tarjotaan kaupunkien asukkaille. Me
6953: maalaiset olemme aina ihmeeksemme kuulleet, kuinka valtionvaroja
6954: auliilla kädellä jaetaan kaupunkien eduksi meille maalaisille enemmän
6955: 762                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
6956: 
6957: 
6958: tai vähemmän vieraisiin tarkoituksiin, samalla aikaa kun me maalaiset
6959: saamme itse hoitaa huvimme ja kustantaa kansankirjastomille
6960: y. m. m. sivistysvälineenune. Me arvelemme, että valtion aulis
6961: kukkaro kyllä täst'edes pannaan koetukselle, kun ruvetaan tiedon-
6962: muruja jakelemaan korven pimeimpiinkin komeroihin tekeillä olevan
6963: yleisen' oppivelvollisuuden takia. Laaja, hedelmällinen ala valtion
6964: varojen käyttämiselle avautuu tässä noiden korven ryysyisten
6965: pienokaisten avustamisessa, ja jonka avulla ainoastaan saamme
6966: heidät osalliseksi tietomurujen nauttimisesta, joka heille on välttä-
6967: mättömänä apuna vastaisten kansalaisvelvollisuuksiensa kunnollisessa
6968: käyttämisessä. Nämä ovat tarkoituksia, joihin käytetyt valtionvarat
6969: eivät varmaankaan ole >>penikoille>> heitettyjä muruja.
6970:     Toista on tällaisen valtioavun korotusten laita meidän yksin-
6971: kertaisten maalaisten mielestä, vallankin kun tiedämme, että tämäkin
6972: laitos jo nauttii zo,ooo markan valtioapua. Vaikka tiedänkin tässä
6973: asiassa potkivani tutkainta vastaan, rohkenen kuitenkin maalaisena
6974: ja maalaisten edustajana valitsijaini puolesta vastustaa käsillä-
6975: olevaa sivistysvaliokunnan ehdotusta lisätyn valtioavun myöntämi-
6976: sestä Kansan Näyttämölle.
6977: 
6978:     Ed. K a a r ne: Tältä puhujalavalta on joka kerta, kun on näistä
6979: valtiovaroja kysyvistä anomusehdotuksista päätetty, annettu asiaan-
6980: kuuluva lausunto. Lienee siis paikallaan, että tällekin nyt esillä ole-
6981: valle kysymykselle annetaan asianmukainen voitelu, ennenkun siitä
6982: päätetään.
6983:     Täällä eduskunnassakin on sangen usein esilletuotu se tosiasia,
6984: että valtionvarat suurimmaksi osaksi kokoontuvat välillisinä veroina,
6985: tulleina y. m. köyhän työkansan varoista. Tästä kaikesta seuraa,
6986: että kaikesta mitä valtio kuluttaa, kantaa raskainta taakkaa köyhä-
6987: listö. Kieltämättä lepää tässä suhteessa suurin paino juuri etupäässä
6988: maalaiskansan syvimpien kerrosten hartioilla. Tämä sama kansan-
6989: kerros jää myös osattomaksi kaikista niistä valtion ja kuntien muille
6990: kansanryhmille hankkimista eduista. Vielä kaupunkilais- ja usein
6991: muullakin tehdastyöväestöllä on yhteisillä varoilla hankittuja työ-
6992: väenopistoja. Näiden on myös suhteellisesti sentään paljon helpom-
6993: paa lähettää lapsiaan kouluihinkin, kuin noitten kaukana rinta-
6994: mailla asuvien korvenraatajien, joita täällä pääasiallisesti edustan.
6995: Senvuoksi, ja myöskin kun tuon kansan ääntä harvoin kuullaan,
6996: täytyy joskus olla oikeus tässä eduskunnassa sekin esille tuoda.
6997:      Varsin raskasta mieltä tuntee tuo sydänmaan köyhälistö, kun
6998: ei se ollenkaan ymmärrä, miksi sen päivät pitkät täytyy raataa ras-
6999: kaassa työssä, toimittaakseen kaupunkilaishienolle herrasväelle
7000: tai heidän tapojaan tavotteleville sosialidemokraateille hauskoja
7001: teaatteri-iltoja. Monasti tällä maalaisköyhälistöllä on itsellään tus-
7002:  kin leipämurua. Tietojen suhteen on sen täytynyt tyytyä elämän
7003:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.            763
7004: 
7005: 
7006: kovassa koulussa saamaansa elämänkokemukseen ja siihen valoon,
7007:  mitä pienestä, mutta usein sangen rakkaaksi käyneestä uskonnolli-
7008: ·sesta kirjavarastostaan ja kirkon opetuksesta on voinut saada.
7009: Tuhannet ja kymmenettuhannet lapset kärsivät puutetta ja kurjuutta.
7010: Kansa tarvitsee siis leipää. Onko eduskunta tähän asti tarjonnut sitä;
7011: ei, vaan se tarjoaa teaatterihuvitusta valtion kustannuksella. Kansa
7012:  tarvitsee maanvuokralain, kunnallisen äänioikeuden ja vanhuuden-
7013:  vakuutuksen. Mutta teaatteriharrastukset eivät edistä leipäasioita
7014:  muille kuin muutamille kansan kustannuksella loistavasti eläville
7015:  näyttelijöille. Köyhälistö, todellisen ruumiillisen työn väsyttämä
7016:  köyhä kansa, ei voi käsittää, miksi teaatteriharrastuksille viivytetään
7017:  taloudellisten uudistuspyrintöjen toteuttamista. Kansalla on myös-
7018:  kin henkisesti nälkä. Mutta jos sitä aijotaan tyydyttää tämäntapai-
7019:  silla teaatteriharrastuksilla, jos teaatterilla muuten olisi jotain
7020:  sivistävää merkitystä, niin kyllä kumminkin tässä suhteessa 1>kurki
7021:  kuolee ennenkuin suo sulaa1>.
7022:       Sitäpaitsi ei tietääkseni koskaan ole todistettu teaatterista ja
7023:  sirkusnäytelmistä olleen mitään tosisiunausta ja hyötyä kansalle.
7024:  Vanhassa Roomassa kyllä vallantavottelijat opettivat kansan ali-
7025:  tuiseen vaatimaan leivän ohella sirkusnäytäntöjä, samoin kuin nyt
7026:  näytään täällä tehtävän. Mutta vanhastaan raitis roomalainen
7027:  kansa turmeltui tuollaisella menettelyllä niin, että koko tuo ennen-
7028:  muinoin voimakas valtio kukistui raunioiksi. Samanlaatuisista har-
7029:  rastuksista ei meidänkään kansamme keskuudessa ole parempia
7030:  hedelmiä nähty. Kansassamrue ovat nykyään kaikenlaiset paheet
7031:  suuresti saaneet jalansijaa ja ne menestyvät äärettömän hyvin tuol-
7032:  laisten pintapuolisten nautintojen ääressä. Yläluokasta ja hienos-
7033:  tosta on kaikenlainen mädännys ja huvikiihko likaveden tavoin va-
7034:  lunut varsinaisen kansan keskuuteen, kun kansa on raittiin, terveen
7035:  ja perinpohjaisen valistuksen puutteessa ollut liian heikko tuota
7036:  inhoittavaa henkistä myrkkyä vastustamaan. Ja kumminkin on
7037:  tuolla hienostolla aina ollut runsaasti tilaisuutta teaatterinäytän-
7038:  töihin, joita valtio sille köyhälistön varoilla on kustantanut.
7039:       On kyllä hyvin ymmärrettävää, miksi porvarillinen hienosto
7040:  tahtoo teaatteria. Sehän muutenkin tahtoo todellisesta elämästä
7041:   yhä useammissa suhteissa vieraantua ja sillä on tässä oivallinen keino
7042:   saattaa kansa niin pintapuolisuuden valtaan, ettei se sitten enää
7043:   ymmärrä todellista hyväänsä paremmin henkisesti kuin taloudelli-
7044:  sessakaan suhteessa. En ihmettele sitäkään, että sosialidemokraat-
7045:   tinen oppinut hienosto, joka yleensä muutenkin tahtoo kaikessa
7046:   matkia porvarillista herrasväen sivistystä, on asettunut samalle kan-
7047:   nalle. Mutta sitä minä pikemmin ihmettelen, ettei niissä maalais-
7048:  edustajissa, joiden sosialidemokraattisessa ryhmässä myöskin pitäisi
7049:  edustaa kansan syviä pohjakerroksia, maalaiskansaa, ole noussut
7050:   mitään ääniä tuollaista porvarillisten perässä. juoksemista vastaan.
7051: 764                     Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7052: 
7053: 
7054: Vai onko kansa evästänyt heitä täällä ajamaan teaatteriharrastuksia,
7055: eli luulevatko he korven kansaa valistettavan sillä, että Helsingissä
7056: valtion varoilla ylläpidettävästä teaatterista, mahdollisesti käydään
7057: joissakin kaupungeissa ja muutamissa tehdaspaikoissa esittämässä
7058: »Pirun kirkkoa» ja muita samantapaisia kappaleita? Kyllä minä ja
7059: edustamani kansanryhmä ainakin olemme sillä kannalla, että val-
7060: tion ei tule avustaa mitään teaatteria, oli se sitten porvarillisten tai
7061: sosialidemokraattien käsissä. Ne teaatteriavustukset, jotka tähän
7062: asti ovat myönnetyt ja kuluttavat valtion varoja yksin näyttele-
7063: miseen, paitsi teaatterirakennuksiin, tekevät yhteensä vähän vaille
7064: rso,ooo markkaa vuosittain, joka summa nyt vielä aijotaan kohot-
7065: taa, ovat kiellettävät kokonaan. Sillä sievosella summalla saatai-
7066: siin jo vuosittain monta leipää nälkäänäkeville, vaikka esim. täällä
7067: Helsingissä.
7068:      On vielä tämän asian yhteydessä otettava huomioon, että sosiali-
7069: demokraatit ovat tällä istuntokaudella vastustaneet varojen myön-
7070: tämistä raittiustyön edistämiseksi, joka työ kumminkin on monta
7071: kertaa hyödyllisempää kuin teaatterinäytelmät. Eilen täällä pari
7072: sosialidemokraattista edustajaa pahoitteli myöskin varojen myön-
7073: tämistä kansanopistoille, koska niissä ovat jalansijaa saaneet puo-
7074: lueharrastukset. Mitä kauheimpana asiana tuntui eräät sosialidemo-
7075: kraattiset edustajat viime vuonna pitävän, jos valtio avustaisi kris-
7076: tillisyyttä tarkoittavia yhdistyksiä. Ja nyt tässä he itse vaativat
7077: valtion avustusta laitokselle, jonka tarkoitus alusta loppuun on edis-
7078: tää määrätyn valtiollisen puolueen ajamia periaatteita. Vai onko
7079: sosialidemokraattien mielipide sellainen, että teaatterilaitos on sille
7080: niin pyhä ja korkea laitos, että se on kokonaan pyhitetty ajamaan
7081: sosialidemokratian periaatteita.
7082:      Kauniin ja hiljaisen hautauksen on sivistysvaliokunnassa saanut
7083: minun anomusehdotukseni määrärahan myöntämisestä köyhälistön
7084: lasten kesäsiirtolaita varten. Kyllä olisi sen eduskunnalle toimitta-
7085: minen ollut paljon välttämättömämpää, kuin kansan varojen tuhlaus
7086: teaatterin virkailijoille.
7087:      Ylläsanotun perusteella pyydän kunnioittaen eduskunnalle eh-
7088: dottaa sen saman, minkä täällä jo edellinen puhuja ehdotti, nimittäin,
7089: e t t ä e d u s k u n t a h y 1 k ä i s i e s i 11 ä o 1 e v a n s i v i s-
7090: t y s v a 1 i o k u n n a n e h d o t u k s e n, j a t o i s e k s i, e t t ä
7091: e d u s k u n t a m i e 1 i p i t e e n ä ä n 1 a u s u i s i, et t ä v a 1-
7092: tion tulee lakkauttaa kaikki teaattereille
7093: m e n e v ä t a p u r a h a t.
7094: 
7095:    Ed. V a h e : Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on minun käsit-
7096: tääkseni vähän liika ylimalkainen. Mietintö ei vähääkään sen parem-
7097: min kuin sen ponsikaan, takaa syrjäkylien ja salomaitten asukkaille
7098: minkäänlaista huvitusta. Siihen katsoen ja myöskin katsoen siihen
7099:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.            765
7100: 
7101: 
7102: että jos tämä eduskunta panee saman sivistysvaliokunnan mietin-
7103: nössä n:o 3 ehdotetut reformit toimeen, minä pelkään, että kansan
7104: varat menevät siihen kaikki, ja epäilen myöskin, ettei tähän kyseessä
7105: olevaan tarkoitukseen riitä mitään varoja. Yhdyn sentähden lyhy-
7106: käisesti edelliseen puhujaan siinä, että tämä mietintö hylättäisiin.
7107: 
7108:     Ed. V. T. Rose n q v i s t : J ag kan icke neka, att detta kultur-
7109: utskottets betänkande har gjort på mig ett egendomligt intryck. Det
7110: synes mig på sitt sätt vittna om det förfarande, som nu blifvit all-
7111: mänt, nämligen att, då man anhåller om understöd för någonting, det
7112: må vara hvad som hälst, så anser sig resp. utskott skyldigt att
7113: föreslå ett sådant understöd. Om det icke föreslår hela det belopp,
7114: som begäres, så föreslår det ändå något. - Här säges på sid. 2 i
7115: betänkandet, att man anhållit om 2o,ooo marks tilläggsunderstöd
7116: för denna teater, och motiveras denna anhållan därmed, att det
7117: visat sig ogörligt, >>att med det beviljade understödet vid teaterföre-
7118: taget fästa en tillräckligt stor och tillräckligt aflönad ordinarie
7119: personal äfvensom att anskaffa tidsenliga inventarier>>. Men detta
7120: motiv, som petitionärerna anfört, har utskottet alls icke brytt sig
7121: om. Men utskottet har själft utfunderat ett annat motiv för att
7122: bevilja sitt understöd, nämligen att teatern också borde anordna
7123: föreställningar i landsorten, något som petitionärerna icke alls talat
7124: om. J ag har i utskottet hört till dem, som velat förvägra detta
7125: understöd, men har deltagit i frågans behandling först vid tredje
7126: läsningen och därför icke varit i tillfälle att reservera mig. J ag har
7127:   alla fall nu velat framhålla min åsikt.
7128: 
7129:     Ed. K a r e s : Olen ollut valiokunnassa sitä mieltä, että yli-
7130: malkaan tästä teaatterien avustamisesta erityisten ryhmien ja eri
7131: paikkakuntien huvituslaitoksina olisi kokonaan luovuttava. Teaatteri
7132: on minun ymmärtääkseni oikeutettu saamaan valtioapua korkeintaan
7133: kansallisen taiteen edistäjänä ja sellaisena kansallisen taiteen edis-
7134: täjänä katsoisin ainoastaan suomalaisen Kansallisteaatterin valtio-
7135: apuaan täydellä oikeutuksella nauttivan. Tältä kanalta lähtien yli-
7136: malkaan vastustan kaikkien muiden teaatterien auttamista valtio-
7137: varoilla. Mutta jos ei tällekään kannalle asetuta, niin sittenkin täytyy
7138: sanoa, että ne perustelut, millä tätä valtioavun korottamista on
7139: pyydetty, ovat kovin heikot. Sivistysvaliokunnan mieti.nnön peruste-
7140: luista todellakin pitäisi tulla vallan toisenlaisiin tuloksiin, kuin
7141: mihin tultu on. Teaatterin tilit eivät viime vuodelta näytä minkään-
7142: laista tappiota teaatterin taloudessa, ja maaseutunäytännötkin, joi-
7143: den tappioille tämä s,ooo markkaa on rakennettu, ovat, kun teaatte-
7144: rin jäsenet itse ovat niitä tehneet, tuottaneet jonkun verran voit-
7145: toa, niinkuin teaatterin kertomus itse myöntää. Kun asianlaita on
7146: näin ollut, niin minä yksistään jo tästäkin syystä, puhumattakaan
7147:                      lstlmto 3 p. lokakuuta 1908.
7148: 
7149: 
7150: siitä yleisestä perusteesta, jonka äsken mainitsin, olen ollut valio-
7151: kunnassa tämän anomuksen vastustajia.
7152: 
7153:     Ed. W emme 1 puu : Olen samaa mieltä kuin edellinen puhuja.
7154: Valiokunnan mietinnön toisella sivulla sanotaan seuraavasti: ~Kansan
7155: Näyttämön tulot näyttävät riittävän peittämään sen nykyiset menot
7156: ja mikään varsinainen taloudellinen ahdinko ei siis aiheuttane valtio·
7157: avun korottamista>>. Siinä siis suoraan sanotaan, että se valtioapu,
7158: joka on tälle näyttämölle annettu, riittää sille toimimaan nykyisessä
7159: tilassaan. Seuraavalla sivulla vielä sanotaan tästä teaatterista:
7160: >>Valtio nyt jo kannattaa teaatteria verrattain suurella avustuksella,
7161: joka takaa sen toiminnan tähänastisessa laajuudessaan ja joka on
7162: melkoista suurempi kuin siihen lähinnä verrattavien näyttämöjen
7163: (Maaseututeaatteri, Tampereen teaatteri, Folkteatern ja Svenska
7164: inhemska teatern) valtioavut».       Viimemainitut teaatterit saavat
7165: noin ro,ooo-Iz,ooo markkaa vuosittain, ja näistä teaattereista,
7166: niinkuin Maaseututeaatterista, riittää varoja tekemään pitkiä
7167: matkoja maaseuduillekin, vaikka sillä onkin niin pieni valtioapu.
7168: Koska Kansan Näyttämö siis ei välttämättömästi tarvitse lisäapua
7169: toimiakseen nykyisessä laajuudessaan, niin minusta on aivan suotta,
7170: että rupeamme valtioapua sille korottamaan. Jos tätä teaatteria
7171:  rupeamme yhä edelleen suuremmilla valtioavuilla kannattamaan,
7172: niin silloin meidän täytyy myös ruveta korottamaan muiden teaatte-
7173: rien valtioapua. Minä en ole periaatteellisesti mikään teaatterin
7174: vastustaja, mutta näillä syillä, jotka mainitsin, tahdon kannattaa ed.
7175:  Junnilan tekemää ehdotusta.
7176: 
7177:     Ed. H a 1 o n e n : Kysymyksessä tosin ei ole mikään suuri
7178: rahamäärä, jota on ehdotettu Kansan Näyttämölle myönnettäväksi,
7179: mutta periaatteellisista syistä minä olen vastustavalla kannalla, ja
7180: tulen äänestämään tätä valiokunnan ehdotusta vastaan. Ed. Kaarne
7181: on täällä jo laveammasti esittänyt niitä mielipiteitä, joita minäkin
7182: kannatan ja joiden perusteella minä mietintöä vastustan. Minä
7183: kannatan hänen lausuntoansa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.
7184: jotka olivat syrjäseikkoja. Pääasiallisesti olen hänen lausuntonsa
7185: kannalla.
7186: 
7187:     Ed. J ä r v i n e n : Ed. Kaarneen esitelmä oli sitä laatua, ettei
7188: se ansaitse mitään vastausta. Pääasiassa tämän puheen sisällön
7189: kohdistan niihin väitteisiin, mitä ed. Kares täällä toi esiin.
7190:     Kansan Näyttämö-nimisen teaatterin tili kesäkuun I p:stä :r907
7191: samaan aikaan kesäkuuta rgo8 osoittaa, että sanottu teaatteri on
7192: tuona tilikautena saanut valtioavustusta 5,000 markkaa. Mutta
7193: siitä huolimatta on tappio likipitäen IJ,OOO markkaa. Näin ollen
7194: olisi siis Kansan Näyttämön tulo- ja menopuoli pysynyt tasapainossa~
7195:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           767
7196: 
7197: 
7198: jos sen vuotuinen valtioapu olisi ollut 18,ooo markkaa, ja siis myöskin
7199: tällä tilikaudella olisi tulo- ja menopuoli tasapainossa 18,ooo markan,
7200: avustuksella.      Mutta mehän tiedämme, että Kansan Näyttämö
7201: eduskunnan jo ennen tekemän päätöksen mukaan saa vuotuista valtio-
7202: apua 20,000 markkaa, ja näyttäisi siis, että valtioavun lisääminen
7203: tällä kertaa ei tarvitsisi tulla ollenkaan kysymykseen. Ja kyllä asia
7204: niin olisikin, jos Kansan Näyttämö voisi yhä edelleen toimia niissä
7205: ahtaissa oloissa ja puutteellisissa puitteissa, kuin se tilikaudella
7206: 1907-08 on toiminut. Mutta se on mahdotonta. Tuon väitteen todis-
7207: teeksi muutamia numeroita. Kansan Näyttämö-niminen teaatteri
7208: on antanut näytäntöjä Ylioppilastalolla. Viime kesäkuun 1 päivään
7209: asti oli vuokra jokaiselta näytäutöillalta no markkaa, nyt se on
7210: korotettu 125 markkaan illalta. Ja tämän lisäksi teaatteri on päät-
7211: tänyt antaa yhden näytäutöillan joka viikko lisää. Tietysti tämä
7212:  myöskin suuressa määrin kohottaa menoja. Tästä yhden illan lisäyk-
7213:  sestä on ollut seurauksena, että myöskin valoa enemmän tarvitaan.
7214:  Sähkövaloon kuluu noin 5o-6o markkaan illassa. Kansan Näyt-
7215:  tämön näyttelijäkunta on tavattoman pienilukuinen. Kansallis-
7216:  teaatterissa näyttelijäkunta on 30-40 henkilön välimailla. Kansan
7217:  Näyttämön näyttelijäkunta on ainoastaan g-henkinen, miehineen,
7218:  naisineen yhteenluettuna. Ja kyllähän sen arvaa jokainen, joka
7219:  vähän ymmärtää näytelmätaidetta, että yhdeksällä hengellä toimia
7220:  ja panna toimeen näytelmäkappaleita kohtaa tavattoman suuria
7221:  vaikeuksia. Kansan Näyttämön näyttelijäin palkka on tavattoman
7222:  matala. Täällä ed. Kaarne kyllä kauniilla fraaseilla puhui Helsingin
7223:  herrain ja näyttelijäin ylellisistä oloista ja hienosta elämästä. Mutta
7224:  ehkä muuttuu mielipide, kun tuon esiin jonkun numeron. Kansan
7225:  Näyttämön miesnäyttelijäillä on palkkaa 125 markkaa kuussa,
7226:  naisten palkka on 100 markkaa kuussa. Ja kyllähän jokainen hel-
7227:  sinkiläinen sen tietää ilman mitään erityistä huomautusta, että 100
7228:  ja 125 markkaa kuussa Helsingissä on liian vähän. Yksin ruumiillisen
7229:  eksistensin ylläpitämiseen se on vähäinen. Mutta jos puhutaan näyt-
7230:  telijöistä, niin täytyy ottaa huomioon heidän henkinenkin puolensa.
7231:  Sillä kyllä joka tapauksessa meidän täytyy olla yhtä mieltä siitä,
7232:  että näyttelijäkin on kansan sivistäjä. Ja joka muita sivistää, sen
7233:  täytyy myös itse itseänsä sivistää. Siitä on seurauksena, että
7234:  näyttelijäin täytyy hankkia itselleen sivistystä. Kielitunteja täytyy
7235:   ottaa, samoin soittotunteja, plastiikkatunteja ja tilata edes jonkun
7236:  verran aikakauskirjallisuutta. Mutta mitenkä 100 tai 125 markkaa
7237:  kuussa tähän piisaa, se on melkein mahdoton käsittää. Sivistys-
7238:   valiokunnassa, samoin kuin täällä, näkyy olevan muutamia, jotka
7239:   väittävät, että tämä Kansan Näyttämö on yksinomaan helsinki-
7240:  läinen laitos ja että on nyt jo liika paljo uhrattu Helsingin herrojen
7241:   hyväksi kansan varoja. Mutta minä pyydän huomauttaa niille sa-
7242:   moille puhujille, että Kansan Näyttämö on yhtä vähän helsinkiläi-
7243: 768                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7244: 
7245: nen kuin ne monet museot, jotka ovat Helsingissä, Ateneumi, Yli-
7246: opisto, Polyteknikumi. Eihän niitäkään pidetä yksinomaan helsinki-
7247: läisinä laitoksina. Helsinkiläiseksi laitokseksi minun nähdäkseni
7248: voi lukea kuuluvaksi ainoastaan sen Wallgrenin suihkukaivon
7249: alastomine naisineen, joka sijaitsee Kauppatorilla. Se on todella
7250: helsinkiläinen laitos[ Kansan Näyttämö on tahtonut todella, niin
7251: paljon kuin sen pienet voimat ovat riittäneet, levittää vaikutustaan
7252: myöskin maaseuduille. Se on tehnyt toistakymmentä eri matkaa
7253: maaseuduille tärkeimpiin paikkoihin, vaikka varat ovat olleet pienet,
7254: ei edes sitä 9-henkistä näyttelijäkuntaa ole voitu ottaa mukaan,
7255: puhumattakaan mistään dekoratiooneista. Kyllä minä uskaltaisin
7256: toivoa sitä, että tämä uusi eduskunta suostuisi myöntämään sen
7257:  pienen s,ooo markan lisän, mitä valiokunta ehdottaa. Ja siitäkin
7258: syystä vielä uskallan sitä odottaa, että yläluokan sivistykseen on
7259: niin paljon tämä sama eduskunta hyväksynyt ja myöntänyt. Juuri
7260: tässä oli puhe Kansallisteatterista. Sehän saa 72,000 markkaa
7261: vuodessa; ruotsalaiselle teatterille annetaan lähes 40,000 markkaa
7262: vuodessa. Ja kun tämä kyseessä oleva Kansan Näyttämö on, jos
7263: kohta ei yksinomaan sosialistinen, sitä ei voi sanoa, niin kumminkin
7264: paremmin sentään työväen puolella oleva, niin uskallan toivoa, että
7265: sille myönnetään se s,ooo markan pienoinen •>Latsaruksen murU>>,
7266: mikä nyt on kyseessä.
7267: 
7268:     Ed. W a 1 p a s: Eiköhän oteta ja kuluteta tämän eduskunnan
7269: aikaa s,ooo markan anomuksen takia s,ooo markan edestä ja sitte
7270: hylätä, niin tulostulee kai semmoinen kuin ed. Kaarne ja monet muut
7271: ovat toivoneet. Porvarilliselta taholta yritetään melkein jokainen
7272: sellainen ehdotus, jota vasemmisto kannattaa, leimata puoluetar-
7273: koituksessa tehdyksi. Suomettarelaiset ovat koettaneet tehdä sitä
7274: tässäkin vähäpätöisessä asiassa. He ovat erikoisesti panneet mer-
7275: kille että tämä teaatteri olisi muka joku sosialistinen teaatteri;
7276: semmoista ei olisi avustettava, vaan kaikki mahdollinen valtioapu
7277: olisi tuleva n. s. ~kansallisen taiteen>> edistämiseksi. Kansallista tai-
7278: detta kaiketi esitetään tuolla Kansallisteaatterissa eikä missään
7279: muualla. Minä myönnän kyllä että Kansallisteaatterissa sitä tapaa
7280: sangen usein. Suomettarelaiset kai tahtovat väittää, että siellä ei
7281: mitään muuta taidetta, olekaan, kuin juuri sitä kansallista. Ed.
7282: Kares luultavasti on sitä mieltä että >>Valtiollinen kannunvalaja>>-
7283: näytelmä, joka muuten hyvin sopii suomettarelaisiin, on myöskin
7284: n. s. kansallista taidetta ja kun semmoinen esitetään Kansallis-
7285: teaatterissa, niin pitäisi sen teaatterin patenteeratusti saada nauttia
7286: valtioapua, eivätkä mitkään muut teaatterit. Kansallisteaatterin
7287: ohjelmisto on suuressa määrässä hyvin kevyttä. Sinne on hankittu
7288: kappaleita, jotka ovat köykäisiä ja huvittavia sisällöltään suhteelli-
7289: sesti enemmän kuin monen muun teaatterin. Mutta kun nämä näy-
7290:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle,              76~
7291: 
7292: 
7293: 
7294: telmät ovat enimmäkseen tehdyt ulkomailla, niin tuskin sitä tai-
7295: detta ainakaan sisältöön nähden voi sanoa niin kovin kansallisek:;i,
7296: joskin sitä esittävät suomalaiset. Jos neiti Duncan voisi puhua
7297: suomea ja tanssia Suomeksi, niin on hyvin luultavaa että hänkin
7298: kelpaisi esittämään kansallista taidetta ja monet muut ulkomaalai-
7299: set. Kun se tapahtuisi teaatterissa, jonka johtoon suomettarelaisilla
7300: on vaikutusta, olisi se pelkästään sentakia n. s. kansallista taidetta!
7301: Olisi hauska tietää missä suhteessa suomettarelaiset voisivat todis-
7302: taa, jotta Kansan Näyttämön taide ei ole yhtä suuressa määrässä
7303: kansallista kuin Kansallisteaatterin. Kansan Näyttämöllä puhutaan
7304: suomea eikä ruotsia. Jotkut arvostelijat, jotka ovat olevinaan taita-
7305: via kieliniekkoja, väittävät että siellä puhutaan parempaa suomea
7306: kuin Kansallisteaatterissa. Toiset arvostelijat voivat olla toista
7307: mieltä, riippuen suuressa määrin siitä, miten kukin arvostelija suh-
7308: tautuu teaatterin kauniimpiin naisiin.
7309:      Kun Kansan Näyttämön taide on yhtä kansallista kuin Kansallis-
7310: teaatterin, s. t. s. molemmat ovat osaksi kansainvälistä, internatsio-
7311: naalista taidetta, niin tuolta kannalta katsoen sopisi niitä kohdella
7312: jotakuinkin yhtäläisesti avustusta myönnettäessä. Ehkä vastustus
7313: johtuu melkein yksinomaan luulasta että Kansan Näyttämö olisi
7314: sosialistien määrättävissä ja sosialistien johdettavissa, ehkä vielä
7315: siitä luulosta että se palvelisi sosialistisia tarkoitusperiä. Mutta ne
7316: henkilöt, jotka tuntevat Kansan Näyttämön hoidon, tietävät, että
7317: se ei suuressa määrässä ole sosialistista. Sen osuuskuntaan, joka
7318: sitä ylläpitää, kuuluu joku määrä sosialisteja, sen johtokuntaan
7319: kuuluu joku määrä sosialisteja, mutta niin suvaitsevaisia, niin
7320: revisionistisia sosialisteja tai mitä ne lienevät, jotta ne sietävät nuor-
7321: suomalaisia teaatterinjohtajia ja antavat jotenkin diktaattorimai-
7322: sesti johtajan määrätä siellä asioita. Nuorsuomalaisia runoilijoita
7323: hankitaan sen suuriin juhliin tekemään runoja. Olen aina ajatellut,
7324: että eiköhän se teaatteri olekin etupäässä nuorsuomalainen eikä eri-
7325: koisesti sosialidemokraattinen. Kun tämä käsityskanta saadaan
7326: selväksi, niin voivat ne arvoisat edustajat, jotka vastustavat sosia-
7327: listiselle laitokselle avun myöntämistä, tulla toisiin käsityksiin ja
7328: ajatella nuorsuomalaiselle taidelaitokselle avun myöntämistä. Sitte
7329: ne näytelmät, joita siellä on esitetty, eivät tietääkseni ole liioin eri-
7330: koisesti sosialidemokraattisia. En tunne montakaan näytelmää
7331: maailmassa, joita voisi sanoa puhtaasti sosialidemokraattisiksi.
7332:  Mutta Kansan Näyttämön ohjelmisto on ollut kuitenkin vakavam-
7333: paa, syvämietteisempää kuin Kansallisteaatterissa esitetty ohjel-
7334: misto. Kansallisteaatteri on esittänyt suuressa määrin kevyttä tai-
7335:  detta; Kansan Näyttämö on esittänyt aaterikkaampaa taidetta. Mo-
7336: lemmilla taidehaaroilla on Helsingin väestössä kannattajansa ja
7337:  molemmat ansaitsisivat sentähden myöskin elää ja tulla tunnetuksi.
7338: Mielestäni olisi syytä, ellei Suomessa muuten voida kannattaa niitä,
7339:                                                                     49
7340: 770                    Istunto i p. lokakuuta 1908.
7341: 
7342: 
7343:  antaa molemmille valtioapua sentakia juuri kun niillä on tavallaan
7344:  eri alat, joita ne edustavat. Olisi hyvä, jos avun myönnytykset saa-
7345:  taisiin eduskunnassa käsille aivan yhtä aikaa. Olisi samalla kertaa
7346:  päätettävä avun myöntämisestä Kansallisteaatterille, Kansan Näyttä-
7347:  mölle, Ruotsalaiselle teaatterille j. n. e. Ehkä olit.i hyvä, jos pääs-
7348:  täisiin niin pitkälle, että eduskunta voisi ylimalkaan samalla ker-
7349:  ralla käsitellä kaikkia rahamyönnytyksiä, mitä taiteen avustami-
7350:  seksi tässä maassa annetaan. Siten saataisiin tarkemmin selville,
7351:  missä määrin valtionvaroja uhrataan eri luokkien taidenautinnon
7352:  hyväksi. Kun tutkittaisiin valtionpapereista kaikki ne tuhansien
7353:  markkojen avut, jotka myönnetään milloin millekin livertäjälle, ete-
7354:  välle maailmankuululle laulajattarelle, taidemaalarille ja sen sem-
7355:  moisille, niin saataisiin selville, jotta enimmät avut tässä maassa
7356:  myönnetään juuri hienoimman ja rikkaimman kansanosan tai-
7357: teilijoille, niille hienoille hyville taiteilijoille, jotka eivät laske
7358:  vähävaraisia ollenkaan nauttimaan taiteesta. Kun ne stipendin-
7359: saajat esiintyvät Helsingissä niin lyövät tavallisesti 5 markan pää-
7360: syrahan konsertteihin ja muihin taidenautintotilaisuuksiin ja sillä
7361:  korkealla pääsymaksulla estävät köyhemmät pääsemästä kuule-
7362:  maan heitä. Köyhemmät siis eivät saa nauttia siitä taiteesta, mitä
7363:  köyhät ovat kustantaneet sillä tavalla, jotta ovat antaneet valtiolle
7364:  varoja ja niitä sitten on käytetty noiden taiteilijain kouluttamiseksi.
7365: Kun nuo summat laskettaisiin yhteen, niin kerääntyisi niistä sievoi-
7366: nen summa, joka käytetään juuri rikkaiden taidenautinnon hyväksi.
7367: Kun Kansan Näyttämön katsojat suureksi osaksi ovat työläisiä ja
7368: keskiluokkaisia työläisiä jonkun verran, sitä on tietysti mahdoton
7369: sanoa, minkäverran, niin on suurempi syy myöntää tällaiselle taide-
7370: laitokselle pieni lisäys, kuin on syytä myöntää taiteilijain avusta-
7371: miseksi, jotka esiintyvät ainoastaan hienoille, hyvin rikkaille ylä-
7372: luokkalaisille ja estävät vähävaraisia pääsemästä nauttimaan heidän
7373: taiteestaan.
7374:      Valiokunnan mietinnössä on osotettu vielä, että tuo pieni erä
7375: tulisi käytettäväksi maaseutulaisten hyväksi. Kansan Näyttämö
7376: tulisi siis retkeilemään joissakin maaseutupaikoissa. Sillä kai on
7377: hyvänä tapana antaa näytäntöjä semmoisissa huoneustoissa, joihin
7378: nyt vähäväkisetkin kehtaavat tulla, työväenyhdistysten huoneus-
7379: toissa, jos paikkakunnalla on semmoisia, jotta vähävaraisemmille-
7380: kin maan eri osissa näytettäisiin, minkälaisia taide on. 5,000 mark-
7381:  kaa ei suinkaan olisi liikaa siihen tarkoitukseen käytettäväksi, vaan
7382: olisi se jotenkin vähän. Ei sillä vielä monessa paikkaa Suomessa
7383:  käydä, vaan lankeaisi hyöty tästä ainoastaan muutamien vähälu-
7384:  kuisten paikkakuntien ed,pksi. Tämän vuoksi voisivat ne, jotka
7385:  eivät pääsisi sitäkään etua suoranaisesti nauttimaan, katsoa itsel-
7386:  lään olevan syytä murista, mutta välillisesti voi tuo vaikuttaa ihan
7387:  syrjäisimpiä kolkkia myöten, sillä tavalla näet, että jos Kansan
7388:                   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           771
7389: 
7390: 
7391: Näyttämö jollain paikkaa antaa näytäntöjä ja herättää harrastusta
7392: taiteeseen, se saa syntymään työväenyhdistyksiin pienempiä näy-
7393: telmäseuroja ja ne rupeavat esittämään kappaleita. Ne taas vaikut-
7394: tavat syrjäisimpiinkin osiin pitäjäänsä ja vähitellen voi aste asteelta
7395: taidetulva voipi mennä kylästä kylään, voipi mennä vielä niihin kris-
7396: tillisiin sopukkoihin asti, joita ed. Kaarne ehkä tahtoisi suojella tai-
7397: teelta. Kun tällä tavalla Kansan Näyttämön vaikutuksesta voisi
7398: tulla etua eri puolille Suomea, jos se voisi retkeillä useimmin maa-
7399: seuduilla, niin voisi eduskunta nyt hyvällä syyllä myöntää niin pie-
7400: nen erän kuin 5,000 markkaa kokeiden tekemiseen. Varmaankin
7401: olisi siitä vastaavaa hyötyä.
7402: 
7403:     Ed. S c h y b e r g s on: >>Mycket prutades ej och länge köpsla-
7404: gades icke, hälften dock prutades stra:x», och icke blott hälften utan
7405: tre fjerdedelar. Detta att petitionen går ut på ett vida större belopp
7406: än det beviljade och att petitionären själf t. o. m. tyckes vara till-
7407: freds därmed har icke på mig gjort något godt intryck. Dessa an-
7408: språk med prutningsmån äro icke tilltalande. Också en annan sak
7409: talar emot petitionen, den närnligen, att landtdagen så nyligen för
7410: ändamålet beviljade ett belopp af zo,ooo mark årligen, hvilket
7411: landtdagen dock säkert ansåg vara temligen högt tillmätt. Men
7412: oaktadt detta var mitt intryck, då jag först genomläste förevarande
7413: betänkande, så har den diskussion, som här i dag förts, emot vanligheten
7414: gjort intryck på mig och ett intryck motsatt det åsyftade. Alla de
7415: andraganden, som här hafva afgifvits emot petitionen, hafva bidragit
7416: till att förändra min uppfattning och föranledt mig att föreslå
7417: petitionsbetänkandets godkännande.
7418:      Hvad är det för ett sätt att tala om landsortens utgifter för
7419: städerna, eller om vårt fattiga land, som icke rår med utgifter af
7420: detta slag, när det gäller endast 5,000 mark? Hvad är det för ett sätt
7421: att tala om att teatern öfver hufvud icke är en anstalt, som skall
7422: med statsmedel understödas, naturligtvis finska teatern undan-
7423: tagen? Hvad är det för ett sätt att ställa sig på den ståndpunkt,
7424: att det är endast denna teater, som representerar konstens utveckling
7425: här i landet, och att ingen annan får på något sätt hjälpas eller
7426: stödjas?                                                                   •
7427:      Allt sedan gamla tider har proletariatet önskat icke blott bröd
7428: utan också circenses, och harju haft goda skäl därför. Jag hade viss-
7429: serligen hällre sett, att detta anslag redan senast hade beviljats
7430: tili det högre belopp, som nu är i fråga, så att vi icke landtdag efter
7431: landtdag blefve tvungna att företaga liknande petitioner till behand-
7432: ling, men jag är icke dessmindre villig att också i detta sammanhang,
7433: och trots den klena motiveringen i utskottsbetänkandet, bevilja det
7434: ökade beloppet.
7435:      Jag tror att, om vi, såsom hr Walpas förutsatt, samtidigt skulle
7436: 772                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7437: 
7438: 
7439: hafva att bevilja anslag åt samtliga teatrar här i landet och
7440: det då skulle gälla att för de andra teatrarna kunna räkna på den
7441: socialdemokratiska gruppens röster, vi måhända skulle tala ifrån
7442: en helt annan ton än den, som under dagens debatt anslagits.
7443:     Som sagdt, debatten i dag har för första gången på länge varit
7444: egnad att öfvertyga mig, men i en riktning, motsatt den afsedda.
7445: J ag tillstyrker betänkandet.
7446: 
7447:    Ed. V i r k k u n e n : Mikäli minä olen voinut ymmärtää, ei
7448: täällä ole tuotu esille ainoatakaan syytä, jonka nojalla voisi puolustaa
7449: korotetun valtioavun myöntämistä. Valiokunta itse sanoo mietin-
7450: nössä, että teatterin tulot näyttävät peittävän sen nykyiset menot,
7451: ja vetoo ehdottaessaan korotettua valtioapua vastaisiin maaseutu-
7452: turneisiin. Nekään, jotka tätä valtioapua ovat koettaneet puolustaa
7453: eivät ole minusta voineet tuoda esille mielipiteilleen mitään
7454: päteviä syitä. Ed. Järvinen on huomauttanut, että tulot ja entinen
7455: valtioapu voisivat riittää nykyisiin menoihin, mutta kun teatteri antaa
7456: jonkun näytännön viikossa lisää, tarvitsee se senvuoksi enemmän
7457: valtioapua. Ed. Walpas taas mainitsi, että tämän korotetun valtio-
7458: avun tarkoitus olisi panna toimeen jonkunlainen kokeilu maaseutu-
7459: näytännöissä. Vaikka summa onkin jotenkin mitätön, niin minä
7460: periaatteellisesti, kun ei mitään varsinaisia syitä valitaavun korotta-
7461: miselle ole tuotu esille, asetun sille kannalle, että valiokunnnan ehdo-
7462: tus olisi hylättävä.
7463: 
7464:     Ed. K a a r ne: Ed. Walpas sanoi, että minä muka olen sentähden
7465: puhunut, että pelkään edustamani ryhmän tulevan käymään näissä
7466: teattereissa. Tätä en minä pelkää, sillä kyllä niitä senpuolesta saa
7467: asettaa vaikka joka ainoaan kylään ja taloon, eivät he tule niihin mene-
7468: mään. Mutta minä olen tehnyt tämän vastalauseen juuri heidän omasta
7469: vaatimuksestaan. He ovat nimenomaan evästäneet minua sillä,
7470: että eduskunnan kallista aikaa ei saisi tällaisiin teatteriharrastus-
7471: kysymyksiin kuluttaasilloin, kun he odottavat saavansa eduskunnalta
7472: leipää. Siis heidän vaatimuksestaan olen tämän esittänyt.
7473: 
7474:     Ed. S o i n i n e n : Kun minä olen äänelläni myötävaikuttanut
7475: siihen, että tämä pikkuinen avustus on valiokunnassa ehdotettu
7476: myönnettäväksi, niin lienee syytä muutamalla sanalla minunkin puo-
7477: lustaa tuota kantaa, varsinkin kun on sanottu, ettei ole tuotu esiin
7478: mitään syytä, joka voisi tämmöistä kantaa tukea. Täällä on huo-
7479: mautettn, että maaseutu olisi syrjäytetty kohtuullisissa ja oikeute-
7480: tuissa vaatimuksissansa tämän ehdotuksen kantta. Minä en ymmärrä,
7481: kuinka sitä voidaan sanoa, kun tämä pikkuinen avustus on myönnetty
7482: nimenomaan juuri maasentunäytäntöjä varten, ja maaseudulla tässä
7483: ei ole tarkoitettu ainoastaan maaseutnkaupunkeja, vaan myöskin
7484:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.            773
7485: 
7486: 
7487: maalaiskuntia, mikäli niissä voidaan teatterinäytäntöjä yleensä esit-
7488: tää. Ettei voi joka syrjäkylään mennä, se on asianlaita, jota ei valio-
7489: kunta voi korjata eikä muuttaa. Tässä eduskunnassa tuskin tarvin-
7490: nee ruveta selittämään, että näytelmätaide on taidetta, joka ansait-
7491: see vaitionkin puolesta kehotusta ja kannatusta. Ja jos nyt kerran
7492: sitä taidetta varten kaupungeissa uhrataan monta kymmentätu-
7493: hatta markkaa, vieläpä yksistään pääkaupungissa niin paljon, niin ei
7494: mielestäni ole liikaa, jos sitä myönnetään 5,000 markasta maaseudun
7495: ja maalaiskuntien teatteriolojen parantamiseksi. Se, joka tuntee
7496: oloja maaseudulla, tietää, että tässä suhteessa siellä olisi hyvin pal-
7497: jon korjattavaa. Siellä näytellään paljon, mutta maku on huono ja
7498: taito on huono ja tuskin nämä näytelmät ovat omiansa jalostutta-
7499: niaan ja sivistyttämään. Siitä voi olla suorastaan vahinkoa kansan
7500: sivistyskannalle, jos maaseutunäytännöt jätetään kehittymään noin
7501: aivan ilman minkäänlaista opastusta. Jos oltaisiin tilaisuudessa maa-
7502: seudulla, niinkuin eräs edellinen puhuja täällä jo sanoi, joskus nä-
7503: kemään todellista taidetta, niin minä luulen, että se vaikuttaisi
7504: aaltoliikkeen tavoin paikasta paikkaan ja kylästä kylään ja saisi vä-
7505: hän paranemaan käsityksen siitä, mitä näytelmätaide on. Tässä olisi
7506: minusta jo kylliksi syytä siihen, että puheenaolevat 5,000 markkaa
7507: mainittuun tarkoitukseen myönnettäisiin.
7508: 
7509:     Ed. K a r e s: Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta täytyy mi-
7510: nun huomauttaa, että kyllä meidän maamme sentään on siksi köyhä,
7511: ettei meillä ole varoja kustantaa kaikkia niitä huvittelulaitoksia,
7512: jommoisiksi teatterit muodostuvat, ellei niillä todellakin ole kansal-
7513: lisen taiteen kehittämisen tarkoitusperää. Sellaisten laitosten kan-
7514: nattamiseen meidän maassamme ei ole varaa, mutta meidän maas-
7515: samme täytyy olla varoja kansallisen taiteen, suomalaisen taiteen
7516: kehittämiseksi ja minä uskon, että ainoa tie todellisen kansallisen
7517: taiteen kehittämiseen tällä alalla olisi se, että kaikki saatavissa ole-
7518: vat voimat yhtyisivät yhden taidelaitoksen ympärille. Silloin me
7519: mahdollisesti voisimme synnyttää sen suomalaisen taiteen, jota Kan-
7520: sallisteaatterilla on tarkoitettu synnyttää. Kuinka pitkälle se on siinä
7521: päässyt, se on asia, jonka vaillinaisuus meidän puoleltamme tunne-
7522: taan yhtä hyvin kuin kenen muun puolelta tahansa. Minä en ihmet-
7523: tele lainkaan ed. Schybergsonin mielipiteen muutosta, sillä hän huo-
7524: masi, että varsinkin minun mielipiteessäni piilee vaara myös esim.
7525: tukholmalaisen taiteen haaraosastoille Suomenmaassa.
7526: 
7527:    Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minä vastustan tätä valiokun-
7528: nan esitystä, mutta vähän toisilla syillä, kuin edelliset puhujat. Jos
7529: maaseuduilla ei olisi mitään tilaisuutta näyttämötaiteen nauttimi-
7530: seen, tunnustan, että kannattaisin tämmöistä ehdoitusta. Mutta ed.
7531: Soinisen väite, että maaseuduilla, sekä kaupungeissa että maalais-
7532: 774                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7533: 
7534: 
7535: kunnissa, saa nykyään nähdä ainoastaan huonoa taidetta, ei pidä
7536: paikkaansa. Minä olen tosin liian vanha jaksaakseni enää paljo
7537: kulkea teattereissa, mutta niin paljon olen nähnyt sekä tätä "Kan-
7538: sannäyttämöä että myös maaseutunäyttämöitä, että voin vakuut-
7539: taa: erotus ei ole aivan suuri. Maaseutunäyttämöt, jotka osittain
7540: kulkevat ympäri ansaitakseen sitä toimeentuloa, jota eivät yhdessä
7541: paikassa voisi saada, nauttivat vähempää kannatusta valtion puo-
7542: lelta kuin Kansan Näyttämö nykyään. Siitä huolimatta ne yleensä
7543: sairastavat toimeentulon vähyyttä, ja niitä täytyy yksityisavuilla
7544: kannattaa. Onko kohtuullista, että nyt valtion varoilla ruvetaan
7545: edistämään yhden laitoksen kilpailua näiden kanssa. Tietysti toi-
7546: meentulo näille maaseutunäyttämöille käy sitä hankalammaksi mitä
7547: useampia kilpailijoita ilmaantuu. Jos Kansan Näyttämö voi omilla
7548: varoillaan lähteä maaseuduille, niin minä toivotan siihen onnea, mutta
7549: en pidä oikeana, että valtio rupeaa yhtä näyttämöä suosimaan. -
7550: Tämä valiokunnan mietintö on muuten huonoimpia, mitä olen mil-
7551: loinkaan silmilläni nähnyt. Se on niin hatara ja risainen että minua
7552: suuresti kummastuttaa, kuinka sivistysvaliokunta on kehdannut
7553: sitä päästää eduskuntaan, ja minua ihmetyttää, että mutistaan vasta-
7554: lauseita vasta eduskunnassa, eikä yhdessäkään valiokunnan vä-
7555: hemmistön jäsenessä ole ollut sitä tarmoa, että olisi selvän ja pon-
7556: tevan vastalauseen muodossa osoittanut, kuinka aiheeton koko
7557: esitys on.
7558: 
7559:     Ed. Soininen: Minä tahtoisin vaan sanoa, että kun puhuin
7560: siitä, että maaseuduilla näytellään paljon, niin minä en tarkottanut
7561: mitään semmoista teaatteria kuin Maaseututeatteri, vaan seuranäytel-
7562: miä; niiden maku on huono ja ne tarvitsevat korjausta. On totta,
7563: että Maaseututeatteri tekee työtä tällä työalalla, mutta kyllä sen
7564: rinnalla olisi vielä toisellakin tilaa tehdä samanlaista kasvatustyötä.
7565: Maaseututeaatteri saa sitäpaitsi valtioavustusta enemmän kuin
7566: tässä on ehdotettu Kansan Näyttämölle maaseutunäytäntöjä varten.
7567:     Mitä muuten tulee edellisen puhujan moitteeseen, joka kohdistui
7568: tähän mietintöön, niin en minä tiedä onko sillä juuri mitään arvoa,
7569: kun se tulee tuommoisessa ylimalkaisessa muodossa. Siinä olisi pi-
7570: tänyt sanoa, mikä mietinnössä niin aivan ala-arvoista on.
7571: 
7572:     Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n : Pyydän oikaisuksi vain mainita,
7573: että semmoisia maaseututeattereja, joita voi pitää taidelaitoksina, on
7574: useita ja että ne kaikki ovat osittain kiertäviä siitä syystä, että ne
7575: eivät voi yhdellä paikalla ansaita toimeentuloaan. Minä siis toistan
7576: vielä, että tässä tulisi kilpailua. jotasuositaan valtion kustannuksella.
7577: 
7578:    Ed. P e 1 t o n e n : Minä olen yksi niitä, joka kuulun siihen
7579: vähemmistöön, joka ei ole ollenkaan taipuvainen myöntämään
7580:                   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.              775
7581: 
7582: 
7583: tätäkään vähintä s,ooo markan lisäystä. Se ei kuitenkaan tapahdu
7584: semmoisista syistä, joita täällä on tänä iltana tuotu esiin, ei semmoi-
7585: sista syistä, ettei teaatteria yleensä olisi pidettävä muuna kuin huvi-
7586: laitoksena.      Minä puolestani olen täydellisesti vakuutettu, että
7587: teaatteri on ja tulee olemaan taidelaitos, jota sivistyneet kansat aina
7588: tarvitsevat, olkoon, että sekin joskus joutuu palvelemaan huonoja
7589: aatteita. Enkä myöskään ole sillä kannalla, että tässä maassa olisi
7590: avustettava ainoastaan yhtä teaatterilaitosta, olkoon se vaikka
7591: nimeltään Kansallisteaatteri, vaan aivan yhtä oikeutettuja ovat
7592: kaikki muutkin teaatterit, jotka yhtä hyvällä menestyksellä voivat
7593: aatetta palvella, avustuksen saantiin. Mitä siihen puoleen tulee,
7594: että muka pääkaupunki saa liiaksi ja maaseutu ei mitään, niin
7595: onhan siihen valitukseen aihetta. Mutta toiselta puolen on asian
7596: laita niin, että jos pääkaupungissa tällainen taide ei kehity, niin
7597: ei se kehity maaseudullakaan; maaseutu saa nimittäin kuitenkin vä-
7598: lillisesti vaikutuksia juuri siitä kehityksestä, mitä pääkaupungissa
7599: tällä alalla tapahtuu. Kun täällä nytkin yliopistokursseilla on maa-
7600: seutulaisia ja myös nyt kansanedustajat täällä ovat tilaisuudessa
7601: tutustumaan tähän taiteeseen, niin he kotiseudulleen mentyään
7602: tavalla tai toisella ovat kypsyneempiä tätäkin asiaa toteuttamaan.
7603:      Mitä tulee Kansan Näyttämöön, niin täytyy minunilolla tunnustaa,
7604:  että se on mennyt pitkin askelin eteenpäin. Kun kolmatta vuotta
7605: sitte kävin siihen tutustumassa siellä Yrjönkadun sokkeloissa, niin
7606: minä menin sinne hyvin varoen ja varoen sieltä tulin; sinä talvena
7607: siellä näyteltiin hyvin rämisevää kappaletta, joka oli ilmeinen
7608: agitatsioonikappale, >>Kankurit» nimeltään. Nyt, kun olen tänä
7609: syksynä ollut seuraamassa Kansan Näyttämön työtä, niin olen
7610: huomannut heti, että se on mennyt pitkälle eteenpäin. Ne kappa-
7611: leet, joita siellä esitetään, ovat aatteensa puolesta todella arvokkaita,
7612: sellaisia kuin Ylösnousemus, Yli-ihminen y. m. Niitä täytyy pitää
7613: täysipainoisena tavarana. Täydellä syyllä siis tämä teaatteri ansait-
7614: see valtion kannatusta, jos kerran muillekin annetaan.
7615:      Mutta toinen asia on, onko tällä kertaa syytä korottaa tätä valtio-
7616: apua. On vasta vuosi siitä, kun tämä nuori laitos sai 20,000 markan
7617: vuotuisen apurahan ja riyt ei vielä se tili, joka valiokunnassa esitettiin,
7618: sisällä valtioavustuksesta kuin 5,000 markkaa. Siltä näytäntö-
7619: kaudelta näyttää tosin olevan vajausta I3,000 markkaa, mutta nyt
7620: on otettava lukuun, että se näytäntökausi, joka nyt on käsissä, tulee
7621: käyttämään hyväkseen 20,000 markkaa, joten ei ole mitään syytä
7622:  arvella aiheutuvan uusia tappioita.
7623:      Mitä taas tulee siihen keksintöön, että tuo 5,000 markkaa olisi
7624:  annettava nimenomaan maaseudun teaatteriolojen korjaamiseksi,
7625: niin on vaikea sanoa, voidaanko noin suurta summaa vuotta kohti
7626: siihen tarkoitukseen käyttää, kun ei ole vielä siihen erikoisesti val-
7627:  mistuttu. Se on tästä syystä kuin minä en ole tällä kertaa puolestani
7628: 776                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7629: 
7630: 
7631: voinut yhtyä kannattamaan lisäyksen myöntämistä, vaikka muute'n
7632: olen täysin myötätuntoinen itse laitosta kohtaan. Ja minun täytyy
7633: sanoa, että kysymyksessä oleva laitos saa myös hyvää avustusta
7634: porvarien puolelta senvuoksi, että teaatteri näyttelee sellaisia
7635: kappaleita, joita kelpaa yhtä hyvin katsoa porvarien kuin työväen
7636: puolueeseen kuuluvien. Minä en voi uskoa, että, kun katsomo on
7637: aina täynnä, niinkuin tänä syksynä on ollut laita, tämä laitos voi
7638: ensi tilissä osottaa mitään tappiopuolta.
7639: 
7640:     Ed. K a i p i o : Olen joskus kuullut sanottavan, että valiokun-
7641: nissa jarrutetaan enemmän kuin eduskunnan täysi-istunnoissa,
7642: joissa porvarispuolueet ovat enemmän edistysmielisiä kuin valiokun-
7643: nissa. Sivistysvaliokunta näyttää kuitenkin yleensä olevan edistys-
7644: mielisempi kaikissa kysymyksissä, kuin itse eduskunta kokonai-
7645: suudessaan. Tämän Kansan Näyttämönkin avustuksen suhteen
7646: on asianlaita niin, että anomuksessa alkuaan pyydettiin 20,000 mk.
7647: mutta porvarillinen enemmistö sai summan menemään ensin Io,ooo:een;
7648: ja sillä kannalla pysyi loppuun saakka toinen puoli sivistysvalio-
7649: kunnan jäseniä. Asia ratkaistiin arvan kautta. Toiset vastustivat
7650: - tosin heikosti - koko avustuksen myöntämistä, toiset olivat
7651: 5,000 markan kannalla, ja lopulta tuli oikeastaan valiokunnan
7652: vähemmistön päätös siksi, mikä nyt on esitetty eduskunnalle. Minä
7653: sain valiokunnassa sen käsityksen, että ne, jotka avustusta vas-
7654: tustivat -muuten miedosti -eivät kehdanneet panna mietintöön
7655: vastalausetta, kun rahamäärä oli niin monta kertaa uudestaan ja
7656: uudestaan alennettu. Ja minä toivoisin, ettei eduskunta nyt enää
7657: vastustaisi noin pienen summan myöntämistä.
7658: 
7659:     Ed. W a 1 p a s : Ed. Peltonen on täällä hiukan moittinut
7660: Yrjönkadun teatteria. Selitykseksi pyydän parilla sanalla huo-
7661: mauttaa, että Yrjönkadulla työskenteli >>Työväen Teatteri>>-nimi-
7662: nen laitos. Siinä oli näyttelijöinä henkilöitä, jotka päivin olivat
7663: ruumiillisessa työssä ja ainoastaan iltasin harjoittelivat. He tekivät
7664: sen jokseenkin ilman palkkaa; kaikin ajoin ei tahdottu voida palkata
7665: heille edes johtajaa. Tuo teatteri näytteli siitä huolimatta varsin
7666: suuria ja huomattavia kappaleita, m. m. Tolstoin ja Björnson'in
7667: niinkin vaikeita näytelmiä kuin >>Yli voimain>>-näytelmän toinen osa
7668: ja monta muuta. Ed. Peltosen lausunnosta sain sen käsityksen,
7669: että hän mahtaa olla aivan erinomainen ja suurikin taiteentuntija.
7670: Mutta Helsingissä löytyy melkein vielä huomattavampia taidearvoste-
7671: lijoita, m. m. professori Söderhjelm, joka arvosteli tätä Työväen
7672: Teatteria pitkissä alakerroissa Huvudstadsbladetissa, antaen siitä
7673: erinomaisen kiittävia lausuntoja. Kun toisella puolen on noin eteviä
7674: auktoriteettejä, niin minä katson sen teatterin kunnian puolesta
7675: täytyväni tästä mainita, jottei aiheettomasti himmennettäisi tuon
7676:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.             777
7677: 
7678: 
7679: pienen taidelaitoksen arvoa. Työväenyhdistys kuitenkin lakkautti
7680: Yrjönkadun teatterin, kun se varojen puutteessa ei voinut sitä yllä-
7681: pitää, ja jotta sitte saataisiin Työväenyhdistyksen ja sosialidemo-
7682: kraattisen puolueen ulkopuolelta teatterille kannatusta, muodostettiin
7683: osuuskunta, joka sittemmin perusti Kansan Näyttämön. Siis tämä
7684: on itse asiassa kokonaan toinen teatteri.
7685:     Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni hiukan ed. Yrjö-Koskisen
7686: pelkäämästä kilpailusta. Kansan Näyttämö, jos se tulee jonkun
7687: verran näyttelemään maaseudulla, ei suinkaan saata vaaraan Maa-
7688: seututeatterin olemassaoloa eikä luultavasti tunkeudu kovin paljon
7689: niille aloille, millä Maaseututeatteri näyttelee. Maaseututeatterihall
7690: pyrkii etupäässä juuri maaseutukaupunkien varakkaamman väestön
7691: keskuuteen, mutta Kansan Näyttämö on tähän asti koettanut liikkua
7692: työväestön ja vähävaraisemman väestön keskuudessa, joten siis
7693: näillä teattereilla on oikeastaan kaksi eri alaa. Tästä myös johtuu,
7694: että ne tulevat ehkä näyttelemään kokonaan tai suuremmaksi osaksi
7695: toisissa paikoissa. Kansan Näyttämö pyrkii teollisuuskeskuksiin
7696: ja muille semmoisille paikkakunnille, Maaseututeatteri taas kaupunki-
7697: paikkoihin, joissa on enemmän varakkaampaa porvaristoa. Yhteen-
7698: törmäyksiä ei siis näiden teatterien välillä tulle suuressa määrin
7699: sattumaan, eikä siis kilpailu tuottane haittaa kummallekaan.
7700: 
7701:     Ed. P e 1 t on en: Enhän minä ihmetellyt sitä, että Yrjönkadun
7702: teatteri oli mitätön Kansan Näyttämöön verraten, vaan lausuin, että
7703: Kansan Näyttämö, joka toimii Ylioppilastalolla, on koko lailla ete-
7704: vämpi kuin Yrjönkadun teatteri. Enkä minä arvosteluani ulottanut
7705: sen teatterin koko työhön; mainitsin vaan, että >>Kankurit», jota kä-
7706: vin kolme kertaa katsomassa, ei ollut läheskään saman arvoinen
7707: kuin >>YlösnousemuS>> ja >>Yli-ihminen>>, joihin olen ollut tilaisuudessa
7708: tutustumaan Ylioppilastalolla. Kyllä minä edelleenkin uskon, että
7709: Kansan Näyttämö on nyt tällä kertaa paljon korkeammalla kuin
7710: Yrjönkadun teatteri aikoinaan, ja kylläkin niistä luonnollisista
7711: syistä, jotka vastaväittäjäni toi esiin.
7712: 
7713:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
7714: 
7715:    V a r a p u h e m i e s: Sivistysvaliokunnan ehdotusta vastaan
7716: on tehty kaksi muutosehdotusta. Ed. Junnila useiden kannattamana
7717: on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi mietinnön. Ed. Kaarne ed.
7718: Halosen kannattamana on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi
7719: mietinnön ja tämän lisäksi mielipiteenään lausuisi, että valtiolai-
7720: toksen tulee lakkauttaa kaikki teatteriavustukset.
7721:    Ehdottaisin sellaisen äänestämisjärjestyksen, että haettaisiin
7722: vastaehdotus valiokunnan ehdotukselle äänestämällä ed. Junnilan
7723: 778                      Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7724: 
7725: 
7726: ja ed. Kaarneen ehdotusten välillä. Se ehdotus näistä, joka voittaa,
7727: asetetaan valiokunnan ehdotusta vastaan.
7728:     Äänestämissuunnitelma hyväksytään.
7729: 
7730:       Xänestykset ja päätös:
7731: 
7732:      1) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Junnilan tekemän eh-
7733: dotuksen, äänestää •>jaa>>; jos >>ei•> voittaa on vastaehdotukseksi hy-
7734: väksytty ed. Kaarneen ehdotus.
7735:      Äänestyksessä annetaan 82 jaa- ja 6z ei-ääntä. Vastaehdotuk-
7736: seksi on siis hyväksytty ed. Junnilan ehdotus.
7737:      z) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa•>; jos
7738: >>eb> voittaa, on valiokunnan mietintö ed. Junnilan ehdotuksen mu-
7739: kaan hylätty.
7740:      Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä
7741: Sivistysvaliokunnan ehdotuksen. Tämäkin päätös on ehdollinen,
7742: kunnes käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintö valtion va-
7743: roista ja tarpeista.
7744: 
7745:     Varapuh e mies: Kello lähestyy II. Pyydän ilmoittaa, että
7746: minä työjärjestyksen minulle suoman oikeuden perustalla katson, että
7747: eduskunnan on istuttava kello kahteentoista, päästäksensä vähän
7748: pitemmälle.
7749: 
7750:     Ed. B ä c k: J ag ber att få föreslå, att detta plenum måtte af-
7751: slutas kl. II.
7752: 
7753:     Ed. C a s t r en: Työjärjestys säätää, että istunto on lopetettava
7754: kello II, ellei eduskunta toisin päätä. Asiain näin ollen, olen sitä
7755: mielipidettä, että tämä istunto on katkaistava kello II.
7756: 
7757:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Edustaja. Castren ei näytä oikein
7758: lukeneen työjärjestyksen 30 §:lää, sillä siinä sanotaan: •>Täysi-istunto
7759: ei saa jatkua jälkeen kello II illalla, ellei puhemies katso siihen eri-
7760: tyistä syytä olevan tai eduskunta toisin päätä.>> Siis työjärjestyksen
7761: mukaan on puhemiehellä täysi valta päättää, onko istuntoa jat-
7762: kettava yli II vai eikö.
7763: 
7764:     Ed. S c h y b e r g s on: J ag fattade hr talmannens yttrande
7765: så, att vi i alla fall kl. 12 skulle få afbryta plenum.
7766: 
7767: 
7768:    Vara p u h e m i e s: Nojautuen työjärjestyksen 30 pykälään
7769: minä katson, että eduskunnan on tänä-iltana istuttava kello -kah-
7770: teentoista.
7771:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 779
7772: 
7773: 
7774:                         Yleinen oppivelvollisuus.
7775:                                  (r K.)
7776: 
7777:    Esitetään ensimmäisen käsi t te 1 y n jatkamista varten
7778: Sivistysvaliokunnan mietinnössä N:o 3 olevat lakiehdotukset oppi-
7779: velvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista.
7780:     Keskustelu:
7781:     Ed. W u o r i m a a: Jokaiselle kansalle, joka aikoo kulkea eteen-
7782: päin ja kehittyä, on välttämätöntä, että kaikki kansankerrokset tu-
7783: levat tietoisuuteen ja sivistykseen. Varsinkin se on meidän kan-
7784: sallemme tarpeen, joka on saanut lainsäädännön alalla niin suuren
7785: vapauden kuin tuskin mikään muu kansa Europassa. Vapauden käyt-
7786: täminen vaatii tietoa ja sivistystä. Mutta kun on kysymyksessä niin
7787: suuri asia kuin koko kansan kohottaminen kansallissivistyksen kuk-
7788: kulalle, niin on tarkasti harkittava myöskin, mitenkä se on mah-
7789: dollista, mitenkä se voidaan toimeensaada, niin ettei kansa sen alle
7790: taloudellisesti naanny.
7791:     V aHokunta tehdessään mietintönsä on esittänyt ehdotuksen, joka
7792: osottaa, että se on perusteellista työtä tehnyt. Mutta samassa siinä
7793: ilmenee piirre, joka valitettavasti muissakin meidän toimissamme
7794: on tavallista, nimittäin ettei oteta huomioon meidän maamme todel-
7795: lista varallisuutta. V aHokunta pyörittää miljoonia melkein samalla
7796: keveydellä, kuin yksityinen muonamies perunoitansa. Valiokunta
7797: asettaa hyväksyttäväksi ehdotuksen, joka kysyy perustaruiskus-
7798: tannuksissa 32 miljoonaa ja vuotuisia lisämenoja 13 miljoonaa, siis
7799: ei vähempää kuin 45 miljoonaa uusia menoja. Kun menot ovat näin
7800: suuret, olisi ollut syytä, että valiokunta olisi tarkemmin punninnut
7801: asian taloudellisia puolia. Totta on kyllä, että kaupungeissa rahat
7802: ovat helposti saatavissa ja helposti menevätkin ja ettei siis kaupun-
7803: geissa tämä kustannus tule aiheuttamaan erittäin suuria vaikeuksia.
7804: Mutta kun ajattelemme maaseutujemme todellista varallisuuden
7805: tilaa, kun me tiedämme, että suurin osa veronmaksajista saa hyvin
7806: tarkasti laskea tulonsa ja menonsa voidaksensa elää sangen kehnoa,
7807: yksinkertaista elämää. Kun lisäksi otamme sen huomioon, että hei-
7808:  dän, ennen kuin tekevät mitään ulosmaksua, täytyy, niinkuin sano-
7809: taan, vetää rahat melkein soikeiksi, silloin myöskin selviää, että
7810:  niin summattoman suuret menot kuin tässä on kysymyksessä, tu-
7811: levat mitä suurimmassa määrässä myöskin vaikeuttamaan jokaisen
7812: yksityisen veronmaksajan vuotuisia maksuja.
7813:      Valiokunta on esittänyt järjestelmän, jonka kautta luotaisiin
7814:  uudenlaisia, 2,500 kappaletta, niinkutsuttuja alempia kansakouluja.
7815:  Niihin tarvittaisiin sama määrä opettajia ja valiokunta on laskenut,
7816:  että koulurakennuksia varten näille voitaisiin osaksi käyttää van-
7817:  hojen korkeampien kansakoulujen käsityöhu<>neita. Lisäksi on va-
7818: 780                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7819: 
7820: 
7821: liokunta ehdottanut, että vuokrattaisiin syrjäpiireissä kouluja var-
7822: ten huoneustoja ja lopuksi, että rakennettaisiin soo uutta koulua.
7823: Valiakunta on myös ehdottanut, että opettajille maksettaisiin 6oo
7824: markkaa valtion varoista ja kunta antaisi avustusta 175 markkaa
7825: vuotta kohti. Kun se sitten tekee kaikista näin syntyvistä menoista
7826: summan, tulemme siihen lopputulokseen, josta täällä äsken mainitsin.
7827: Mutta se lopputulos ei kuitenkaan minun mielestäni vielä riitä. Va-
7828: liokunta ei ole ottanut huomioon muutamia kohtia, j.otka ennen pit-
7829: kää tulevat näyttäytymään tarpeellisiksi. Ensiksikin sen, että kor-
7830: keampien koulujen työhuoneustot ennen pitkää tulevat mahdotto-
7831: miksi käyttää uusille kouluille. Jo ennenkin olivat käsityöhuoneet
7832: yhdistetyt luokkahuoneiden kanssa. Mutta meidän kylmässä ilman-
7833: alassa tämä näytti tuottavan pedagoogisessa ja hygieenisessä suh-
7834: teessa semmoisia vaikeuksia, että siitä täytyi luopua. Sekä opetta-
7835: jat että piiritarkastajat väittivät, että se on vallan mahdotonta.
7836: Varsinkin opetusvälineet ja ilmasto ja puhtaus heidän mielestään
7837: tuli kärsimään. Ja seuraus oli, että käsityöhuoneet ja luokkahuo-
7838: neet eivät enää ole samana. On täytynyt rakentaa uusia huoneita
7839: käsitöitä varten. Aivan varmaa on, että sama vaikeus nytkin syn-
7840: tyisi, jos alettaisi käyttää käsityöhuoneita luokkahuoneina. Vielä
7841: enemmän, koska käsityöhuoneet hyvin monessa koulussa, varsinkin
7842: siinä, missä on kaksi koulua, ovat rakennetut yht'aikaa käsityö-
7843: huoneeksi ja eteiseksi, jossa lapset tavallisesti talvisaikana kylminä
7844: pakkaisilmoina saavat oleskella silloin kuin heillä on välitunti. Tästä
7845: syntyisi tietysti lisämenoja, sillä täytyisi rakentaa uusia kouluja
7846: ja sen kautta tulisivat perustuskustannukset koko suuressa määrin
7847: lisääntymään. Toinen kohta, joka tulisi lisäämään kustannuksia
7848: yli sen, mitä valiokunta on laskenut, on se seikka, että myöskin nii-
7849: hin paikkoihin, joissa valiokunta on luullut, että voidaan huoneita
7850: vuokrata, ennen pitkää nähtäisiin välttämättömäksi myöskin ra-
7851: kentaa kouluja. Ei ole niin helppoa saada vuokratuksi sopivia koulu-
7852: huoneita, kuin ylipäänsä luullaan. Sen seikan osoittaa jo entinen ko-
7853: kemus korkeammista kouluista, joita hyvin harvoissa paikoissa,
7854: ainoastaan ehkä noin JOO on saatu sijoitetuiksi vuokratuissa huoneissa.
7855: Mutta vielä tulisi lisäämään kustannuksia jotenkin suuressa määrin
7856: eräs toinen seikka. Valiokunta on arvostellut, että vuokrahuoneita,
7857: lämmintä ja valoa voitaisiin saada JOO markalla. Se on ehdottomasti
7858: liian pieni summa, kun ottaa huomioon, että vuokraajantäytyy aset-
7859: taa huone semmoiseen kuntoon, että se kelpaa opetushuoneeksi ja
7860: kun ottaa huomioon, kuinka korkeaan hintaan puuaineet ovat nous-
7861: seet. Sekin tulisi lisäämään koko joukon valiokunnan laskuja. Tu-
7862: levat vielä lisäksi opettajien palkat. 6oo markkaa valtiolta vuotta
7863: kohti, se tekisi 50 markkaa kuukaudessa. Onko ajateltava, että
7864: opettaja, joka ei juuri voi minkäänlaista muuta lisätointa saada,
7865: kuukaudessa voi tulla toimeen 50 markalla. Ja varsinkin, jos hän
7866:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  781
7867: 
7868: 
7869:  on natmtstssa, kuinka voidaan ajatella, että opettajat semmoisilla
7870:  nälkäpalkoilla voivat elää, - kun vielä mainitsen, että valiokunta
7871:  on lakitekstissä määrännyt, ett'ei kunnan tarvitse maksaa kuin 175
7872: markkaa kortteerin vuokraa, lämmitystä ja valoa varten. Valiokun-
7873: nan summat ovat siis ehdottomasti liian pienet. Pääsumma tulee
7874: koko joukon nousemaan.
7875:      Mutta on toinen ehdotus valiokunnan ehdotuksen rinnalla, jonka
7876: käyttäminen minun mielestäni veisi siihen päämäärään, mihin pyritään,
7877: nim. kansan jokaisen lapsen opetukseen ja joka samassa mitä suu-
7878: rimassa määrin helpottaisi suuren opetusreformin aikaan saamista.
7879: Se on ehdotus, jonka oppipakkokomitea on tehnyt. Noudattamalla
7880: sitä ei tarvita mitään uusia koulurakennuksia eikä uusia opettajia,
7881: ei tarvita laittaa semmoista suurta uusia tuhatkuntia käsittävää
7882: opettajakuntaa eläkkeineen päivineen, vaan niistä päästään kokonaan.
7883: Eikä tarvita edes uusia opetusvälineitä, ja kuitenkin voidaan tulla
7884: aivan samaan tulokseen. Jos asetetaan meidän koulumme sille kan-
7885: nalle, että lisätään vähäsen korkeimmissa kansakouluissa opetusaikaa,
7886: siten, että tehdään kansakouluopetus kuusivuotiseksi, alkaen lapsen
7887: seitsemännestä ikävuodesta kolmanteentoista vuoteen ja lapset
7888: käyvät kaksi ensimäistä vuotta n. s. alempaa kansakoulua, siten
7889: että alkavat koulunsa elokuun 15 päivä ja käyvät syksyllä kuusi
7890: viikkoa ja taas alkavat koulunsa toukokuun I päivänä ja käyvät
7891: kuusi viikkoa tai kesäkuun 15 päivään saakka, niin he tulevat yhteensä
7892: käymään 24 viikkoa alemmassa kansakoulussa. Ylempi kansa-
7893: kouluopetusaika kyllä supistuu sen kautta vähäsen, nimittäin tou-
7894: kokuun ajan, mutta kun valiokunta on sanonut että tämä olisi
7895: taka-askel, että tietomäärä nykyisestä supistuisi, niin luulen että
7896: siinä ei ole sitä perää kuin valiokunta on luulotellut. Ensiksi nimit-
7897: täin ne lapset, jotka tulevat korkeampaan kansakouluun, ovat
7898: kaksivuotisena oppiaikanaan alaosastolla saaneet niin paljon parem-
7899: paa valmistusta, että kansakoulun ensimäisellä luokalla voidaan
7900: suorittaa paljon laveampi kurssi kuin nykyään. Ja sen kautta
7901: voidaan toisella, kolmannella ja neljännellä osastolla tehdä kurssi
7902: lyhemmäksi. Toiseksi on otettava huomioon että korkeamman kansa-
7903: koulun oppilaat, kun ovat käyneet tammikuusta aina kevääseen asti
7904: yhtämittaa koulua, toukokuussa ovat jo niin rasittuneet ja niin väsy-
7905: neet, että se luku, joka silloin lämpimänä kevätaikana jaetaan, ei enää
7906: ole suurimerkityksellinen. Heidän mielensä palaa ulos, he ovat
7907: väsyneet lukuun, ja luku on enemmän satunnaista ja vähemmän
7908: hyödyttävää. Mutta oppipakkokomitean järjestelmällä, joka siis ei
7909: ole mikään taka-askel eikä tule opetusta vähääkään supistamaan,
7910: olisi monta suurta etua. Ensiksi se etu, että niiden seitsenvuotisten
7911: pikku lasten ei tarvitsisi kodistaan kouluun talvipakkasesSa tarpoa.
7912: Keväin, syksyin he vaaratta ja helposti voivat kulkea edestakaisin
7913: 782                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
7914: 
7915: 
7916: itse koulun ja kodin välillä ja helposti vv1vat lämpimänä aikana
7917: saada kortteerin koulun likiseudulla huonommissakin asunnoissa.
7918:     Tämä järjestelmä tuottaisi myöskin toisen hyödyn, taloudellisesti
7919: sangen suuren, joka ei ole unhotettava. On muistettava että vähi-
7920: tellen meidän maanviljelijämme muuttuvat pieniviljelijöiksi. Sem-
7921: moisina he eivät pidä palvelijoita koska sitä ei kannata tehdä. Heitä
7922: on siis vaan tavallisesti kaksi henkeä, mies ja vaimo, jotka hoitavat
7923: koko maataloutta. Mutta kesällä ja syksyllä on suuresta merki-
7924: tyksestä, että heillä g, ro, I I ja rz-vuotisista lapsista on talondessaan
7925: niin suurta apua kuin mahdollista. Keväällä on välttämätöntä
7926: käyttää paimenta, mutta jos kaikki lapset ovat koulussa he eivät sem-
7927: moista saa. Samaten on syyspuolella. Oppipakkokomitean ehdo-
7928: tuksen mukaan voivat he käyttää omia lapsiaan taloudentoimissa.
7929: Tästä lapsille itselleenkin on elämää varten suurta hyötyä, sillä olen
7930: sitä mieltä, että jos lapset kuusikin vuotta yhtäperää kasvatetaan
7931: siten, että koko heidän aikansa menee kouluopetuksessa, sen kautta
7932: tehdään heille itselleen käytännöllisessä elämässä vahinkoa. Sen ovat
7933: esim. käytännölliset amerikalaiset hoksanneet. Siellä kestää pakol-
7934: linen opetus ainoastaan 5 kuukautta vuotta kohti ja sentähden 6 1 /s
7935: kuukaudessa, jokameillä tulisi olemaan, olisi varmaan aivan kylliksi.
7936:     Oppipakkokomitean järjestelmä tulisi senkin laskun mukaan,
7937: minkä valiokunta on tehnyt, noin 2 1/2 miljoonaa markkaa huokeam-
7938: maksi vuodessa, ja sitä paitsi kaikki ne tavattoman suuret perusta-
7939: vat kustannukset jäisivät pois. Valiokunta on kyllä koettanut
7940: peittää yhden miljoonan tästä vuotuisesta lisämenosta sillä tavalla,
7941: että se on kuvitellut, ettei erotus ole niin suuri, jos otetaan huomioon,
7942: että voidaan järjestää kansakouluihin n. s. jatkokurssit sen kautta,
7943: että alemman koulun opettajat laitettaisiin koulussa opettamaan
7944: muutamia harjoitusaineita ja sillä aikaa korkeamman koulun opet-
7945: tajat voisivat jatkokurssia järjestää. Nyt kuitenkin minä luulen,
7946: että käytännössä siitä tulee sangen vähän hyötyä, sillä meidän on
7947: muistettava, että alemman koulun opettajat tulevat olemaan ainakin
7948: kahdessa tai kolmessa eri paikassa, joka tulee vaikeuttamaan tämän
7949: mahdollisuuden. Sitäpaitsi minä olen sitä mieltä sen kokemuksen
7950: nojalla, joka minulla on näistä jatkokursseista, ettei niillä oikeastaan
7951: ole mainittavaa merkitystä kansan sivistyksessä. Minä luulen, että
7952: niistä on tehty enemmän kuin mitä ne oikeastaan ovat ja että ne
7953: tulevat myös samanlaisina tästä puoleen olemaan. Niitä kyllä on ny-
7954: kyään käytännössä, mutta jos tarkastamme, minkälaisia ne ovat,
7955: niin varmaan tulemme siihen tulokseen, että koko jatkokursseissa
7956: on hyvin paljon humbuugia. Jos tahdotaan todellista korkeampaa
7957: kansansivistystä, niin on parasta, että se yksi miljoona, jonka valio-
7958: kunta on laskenut jatkokursseihin, käytetään kansanopistoille
7959: tai muille varmasti järjestetyille laitoksille, josta ne kansalaiset,
7960: jotka tahtovat korkeampaa opetusta, voivat sitä tosiaan saada.
7961:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   783
7962: 
7963: 
7964:      Kaiken tämän perusteella mitä nyt lyhyesti olen esilletuonut,
7965: olisi ajatukseni se, ettei eduskunta ryhtyisi niin suurta kustannusta
7966: tuottavaan hommaan kuin minkä valiokunta on esittänyt, vaan
7967: hyväksyisi sen järjestelmän, joka esiintyy oppipakkokomitean
7968: mietinnössä. Se varmaan tulisi tuottamaan paljoa suurempaa myötä-
7969: tuntoisuutta yleisesti meidän maassamme.
7970:      Sitten on vielä muutamia kohtia valiokunnan mietinnössä, joihin
7971: tahtoisin kosketella. Semmoinen kohta on sen 16 §. 16 §:ssä sanotaan:
7972: >>Jos matka lähimpään kansakouluun on 5 kilometriä pitempi, tulee
7973: kunnan ottaa osaa saattamis-, ja majoituskustannuksiin lapsen ikään
7974: katsomatta>>. Nyt minulla ei suinkaan ole mitään sitä vastaan, että
7975: kunta majoittaa lapset, mutta saattamiskustannuksia vastaan mi-
7976: nulla on suuria epäilyksiä, sillä sen kautta voi kunta tulla semmoi-
7977: siin rasituksiin, että ne ovat aivan arvaamattomia. Silloin sen täytyy
7978: pitää erityinen kyytimies ja hevosia, jotka eivät muuta tee kuin
7979: koko talvikauden ovat kyyditsemässä lapsia aamulla kouluun ja il-
7980: lalla takaisin. Ajatellaan, että koulu olisi kahden tai kolmen kilo-
7981: metrin päässä, niin kyyditsemisessä tulisi mies olemaan koko päivän
7982: sidottuna, sillä hänen täytyisi aamulla lähteä kouluun ja palata ta-
7983: kaisin ja taas päivällisen aikana tulla kouluun ja mennä takaisin.
7984: Mies ja hevonen tulee siten sidotuksi päiväkaudeksi siinä. Tä-
7985: mäkin täytyy ottaa huomioon ja sentähden asia täytyy järjestää
7986: jollakin käytännöllisemmällä tavalla.
7987:      Vielä arveluttaa minua 22 §. Siinä määrätään sakkoa vanhem-
7988: mille, jotka eivät pane lapsiaan kouluun, 50 markasta alkaen, ja
7989: ellei se riitä, niin pannaan 100 markkaan niskaan j. n. e. ,ja ellei
7990: saa ulos sakkoa, niin kruununmies vie isän tai äidin linnaan. Täm-
7991: möinen rangaistus on jotakin luonnotonta. Voimme ajatella, min-
7992: kälaisella mielellä se lapsi on, joka tietää, että hänen tähtensä hänen
7993: isänsä tai äitinsä istuvat linnassa, ja voimme ajatella, minkälainen
7994: tunne sillä isällä tai äidillä on, joka istuu linnassa lapsensa tähden.
7995: Mutta voidaan sanoa, ettei ole tarpeen, että he istuvat linnassa.
7996: Mikseivät he pane lapsiaan kouluun? Mutta siinä suhteessa voipi
7997: olla monta semmoista syytä, jota täällä ei voi niin tarkasti punnita
7998: ja joka vaikuttaa sen, että heidän on mahdoton laittaa lapsensa
7999: kouluun. Minä otan vaan yhden esimerkin. Voipi olla joku vähä-
8000: varainen, jolla kuitenkin on juuri sen verran varoja, ettei hän saa
8001: kunnalta apua. Hänen piirissään on koulu, jossa on opettaja, jonka
8002: opetusta hän ei millään tavalla voi hyväksyä, jonka opetusta hän
8003:  ei soisi lapselleen mistään hinnasta. Ja silloin hänen täytyy viedä
8004:  siihen kouluun lapsensa sillä uhalla, että hänen täytyy istua linnassa,
8005:  varaa hänellä ei ole yksityisopetuksen hankkimiseen. Se on jotakin,
8006:  joka on luontoa vastaan ja on armotonta. Jokin muu rangaistustapa
8007:  täytyy keksiä. Rangaistustapa, että kruununmiehet kulettavat van-
8008: hempia lastensa tähden linnasssa, ei ole sopiva.
8009: 784                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
8010: 
8011: 
8012:       Ennenkun lopetan, pyydän vielä saada sanoa muutaman sanan
8013: sen merkillisen vastalauseen johdosta, joka on kolmantena. Kun
8014: lukee sitä, niin saa sen tunnelman, että se on kirjoitettu hermostu-
8015: neessa mielentilassa, joka on täynnä katkeruutta. Muussa tapauk-
8016: sessa ei tämmöistä vastalausetta olisi voinut syntyä valtiolliseen
8017: asiakirjaan, jossa kylmän järjen ja ymmärryksen pitää johtaa. Vasta-
8018: lause oikeastaan onkin jonkunlaista tunteenpurkausta, mutta ei
8019: mikään asiallinen ja valtiollinen asiakirja. Mutta siinä on kuitenkin
8020: muutamia kohtia, jotka ovat sentapaisia, että on syytä niitä vähän
8021: lähemmin kosketella. Samassa pyydän saada myöskin kosketella
8022: ed. Jokisen pitkää epistolaa, jonka hän täällä eilen luki eduskunnalle,
8023: koska se on aivan samansisällyksellinen.
8024:       Siinä ensiksikin ilmaantuu tuo sana >>köyhälistö>> vähä väliä. Jo
8025: ensimmäisellä sivulla on se useassa paikassa ja sitten pitkin matkaa.
8026: Sitten siinä ilmaantuu semmoisia lauseita kuin >>työläisarmeija>>, >>porva-
8027: ri>>, ja kaikki nuo tituleerauksetja tunnetut lauseet. Minänytpyytäisin
8028: kysyä, mikä se köyhälistö oikeastaan on, jota tässä tarkoitetaan.
8029: Onko se ed. Jokinen ja ed. Järvinen ja ed. Lahtinen, vai kutka
8030: ne oikeastaan ovat, jotka ovat >>köyhälistö»? Minä en ole vielä kos-
8031: kaan oikein päässyt sen asian perille. Minä olen nim. nähnyt suuria
8032: hovinomistajia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole ollut hou-
8033: sutkaan omia. Ja minä olen varma, että edustajat Jokinen ja Lah-
8034: tinen ja Järvinen eivät sinnepäinkään ole niin köyhiä kuin semmoi-
8035: set. Olen nähnyt myöskin muita kansalaisia, virkamiehiä ja talolli-
8036: sia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole kerrassaan mitään, vaan
8037: päinvastoin suuria velkoja. (Ed. Walpas: Se on köyhälistöä!). Ja
8038: sitten olen nähnyt semmoisia, jotka sanovat kuuluvansa köyhälis-
8039: töön, niinkuin vastalauseentekijätkin, mutta joilla on rahaa ja
8040: omaisuutta kaikenlaista taskussa, jotka voidaan sanoa suorastaan
8041: rikkaiksikin. Olisi siis hyvä, että ne, jotka käyttävät aina tuota
8042: >>köyhälistö>>-sanaa, kerran myöskin selittäisivät, mikä se köyhälistö
8043: oikein on (Ed. Walpas: Syrjäkaupungilla niitä on!).
8044:       Sitten vielä on yksi asia, johon pyytäisin koskettaa, ja se on se,
8045: että täällä näkyy olevan uskonto jo ensimmäisessä kappaleessa ja
8046: sitten pitkin matkaa vähän väliä jonkunlaisena ikäänkuin punaisena
8047: vaatteena, kuten Spanjan härillä härkätaisteluissa. Se näkyy olevan
8048: ikäänkuin joku semmoinen peloitus ja vihollinen, jota vastaan täy-
8049: tyy alituiseen rynnätä. Sanotaan m. m. täällä, että uskonnon alalla
8050: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perin pohjin käsittää ja
8051: omantakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään sellaista
8052: elämän kokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa. Ja sitten
8053: sanotaan samassa, että uskonto väärennetään kasvattamaan lasta
8054: porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi. Tämänkin joh-
8055: dosta pyytäisin kysyä arvoisilta vastalauseentekijöiltä, mitenkä on
8056: selitettävissä, että vaikka he ovatkin käyneet näitä porvarillisia
8057:                         Yleinen oppivelvollisuus.                      785
8058: 
8059: 
8060: kouluja ja siellä opetettu uskonnossa, he kuitenkaan eivät ole nyt
8061: tämän •>porvarillisen luokkavallan tahdottomia aseita>>, vaan että
8062: he ovat tulleet aivan päinvastaiseksi aseeksi. Mitenkä uskonto ja
8063: semmoiset koulut, joissa uskontoa opetetaan ovat voineet heitä kas-
8064: vattaa semmoisiksi, kuin he ovat. Sitäkin tahtoisin tietää. Olisi
8065: hyvä, että saataisiin siitäkin selvää, sillä siinä on ristiriitaa.
8066:      Mitä sitten tulee siihen, että lapset eivät voi käsittää omintakei-
8067: sesti uskonnon kysymyksiä, niin on huomattava, että uskonnolla
8068: on kaksi puolta. Uskonnolla on salattu puoli, sisällinen, transcen-
8069: dentaalinen puoli ja sillä on toinen puoli, joka on käännetty aistii-
8070: lista maailmaa kohtaan, niinkuin ihmisien olento itsekin on. Nyt on
8071: asia niin, että on paljon ihmisiä, jotka eivät käsitä uskonnon sisäistä,
8072: transcendentaalista puolta, vaikka kyllä tuntevat ja tietävät sen
8073: ulkonaisen puolen. Ja näyttää siltä, että myöskin tämän vastalau-
8074: seen allekirjoittajat vielä ovat sulkeutuneita uskonnon salaisilta puo-
8075: lilta ja tuntevat vaan sen ulkonaisen puolen. Lapset eivät ole sul-
8076: keutuneita siitä, sillä niiden mieli ja omatunto ovat avonaisina ja
8077: sentähden he voivat omistaa myöskin sen sisällisen transcenden-
8078: taalisen puolen uskonnosta paljon helpommin kuin semmoinen hen-
8079: kilö, jolta maailman ulkonainen materialistinen elämä on sulkenut
8080: tämän sisällisen salaisen puolen. Uskonto lapselle on sentähden val-
8081: lan tarpeen, se käsittää sen usein paljon paremmin kuin vanha ihmi-
8082:  nen ja sentähden juuri Vapahtajammekin sanoi: «Sallikaa lasten
8083:  tulla minun tyköni>>.
8084:      Sitten ed. Jokinen eilen myös toi esille kysymyksiä, jotka muka
8085:  ovat senlaatuisia, etteivät ne sovi lapsille. Hän luki epistolastaan
8086:  historioita raamatusta, jotka eivät ole uskottavia, niinkuin esim.
8087:  Joonas profeetasta, joka oli valaskalan vatsassa. Ed. Jokinen ei
8088:  tunnu uskovan sitä, mutta kyllä olisi parasta, että hän kuitenkin
8089:  vaan omistaisi ja uskoisi sen (Vasemmalta: Pääsisikö autuaaksi?).
8090:  Tahdon siitä kertoa muutaman pienen historian, kun kerran on
8091:  puheenvuoro.
8092:       Kun matkustin pitkin Välimerta Vähässä Aasiassa, jouduin myös
8093:  Välimeren itäisimmässä kolkassa, jossa Aasian ranta kääntyy suo-
8094:  raan eteläänpäin, pieneen kaupunkiin, jonka nimi on Alexandrette.
8095:  Sen vieressä kohoavat korkeat vuoret melkein pilvien korkeuteen
8096:  asti ja näiden vuorien alla eräässä kohden oli kivikumpu, jossa oli
8097:  nähtävästi hyvin vanhana aikana kiviä ladattu neliöön ja kivikasan
8098:  päälle oli asetettu suuri paasikivi. Kivet olivat, vaikka ne olivat
8099:  graniitista, jo ikäänkuin rappeutumassa. Niihin oli hakattu seuraa-
8100:  vat sanat vanhalla foenician kielellä: >>Tähän kohtaan sylkäsi valaskala
8101:  Joonas profeetan maalle ja tästä hän meni Ninivelle saarnaamaan
8102:  parannusta>>. Tämä kivi oli siis niin vanha, että se oli foenicialaisten
8103:   ajalta. Se todistaa, että foenicialaisten aikana tunnettiin profeetta
8104:   J oonaan tapaus.
8105:                                                                   50
8106: 786                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
8107: 
8108: 
8109:      Ed. Jokinen tietysti ja moni muu .hänen kanssaan ei vieläkään
8110: tahdo uskoa sitä tapausta todeksi ja mahdolliseksi, mutta minä voin
8111:  vakuuttaa, että taivaan ja maan välillä löytyy paljon semmoista,
8112: jota ed. Jokinen ei usko ja joka kuitenkin on olemassa. Niitä on
8113: ollut sittemminkin J oonaksia, jotka ovat olleet yhtä vaikeassa ase-
8114: massa kuin Joonas valaskalan vatsassa, ja kuitenkin ovat ilmaan-
8115: tuneet taas näyttämölle. Ed. Jokinen on ensikertalainen eduskun-
8116: nassa ja sentähden hän myöskään ei tietysti usko tätäkään.
8117:      Vastalauseen, tekijät vielä l~usuvat, että. uskonto siveellisessä
8118: s~teessa ei myöskään ole tarpeen, että voidaan kouluissa järjestää
8119: jonkunlaista siveysoppia, jolla muka tyydytetään sitä, mitä kansa
8120: ta):vi~see, sillä ilman siveellisyyttä ei kansa voi elää. Minä pyytäisin
8121: kysyä, minkälainen se siveellisyys tai moraali sitten on, jota vasta-
8122: lauseen tekijät ovat ajatelleet, ja mistä se tulee? Onko se yleinen
8123: aikak~uden mielipide tai onko se jotakin Sokrateen tai Platon tai
8124: Ar,istoteleen filosofiaa tai onko se muuta?. Mistä siveellisyys saa
8125: alkunsa, mikä sen tekee semmoiseksi, että se kulkee samanlaisena
8126: läpi aikakaudet: Mikä se on, joka jälleen palauttaa ihmiskunnan
8127: takaisin siveyslakien alle silloin, kun se on usein jo pitkiä aikoja kul-
8128: kenut maailman mielipiteen jälkeen ja unohtanut todellisen siveelli-
8129: syyden lait? Se on ll;Skonto. Ilman Jumalaa ja ilman uskontoa ja
8130: kristinuskoa ei mitään todellis>ta siveellisyyttä ole ja sentähden siellä,
8131: missä ei ole kristinuskoa, siellä ei myöskään ole mitään pysyväistä
8132: siveellisyyttä eikä moraalia. Siellä, missä ei ole yksi Jumala, joka
8133: on kaikkien isä ja jonka edessä kaikki ovat vastuunalaisia, siellä ei
8134: ole ~uu~a kuin ihmisten mielipiteitä ja mielivaltaa, jotka määrää-
8135: vät väliin yhden siveellisyysperiaatteen, väliin toisen. Sentäh<;len
8136: uskonto on siveellisyyden perus ja pohja ja sentähden uskonto on
8137: se pohjaton lähde, josta joka polvi, joka aikakausi ammentaa siveel-
8138: lisyyden aarteita, josta nekin aikakaudet, jotka ovat vaipuneet sen-
8139: tähden, että ovat uskontonsa unohtaneet ja väärinkäyttäneet sitä,
8140:  uudestaan ovat voineet ammentaa siveellisyyden periaatteita ja
8141: ,saada uutta johtoaelämiillensä. Ilman uskontoa koko elämä, olkoon
8142: lai~ kuinka hyvät tahansa, ei ole muuta kuin vihan elämää. Silloin
8143: kun ei ole muuta kuin vihan elämää, silloin ovat yhteiskunnan
8144: liitteet irtonaiset. Sillä uskonto on nyt kuitenkin se kitti, joka sitoo
8145:  yhte,en yhteiskunnan, joka luo .sen rakkauden, joka on ylhäältä
8146:  Jumalalta. Ja siinä, missä se on hereillä ja elävänä, ei kaivata pal-
8147:  jon ulkonaisia lakeja. Rakkauden laki silloin johtaa ihmisiä ja
8148:  yhteiskunnalliset lait, jotka silloin laaditaan, ovat laaditut tämän
8149: mukaan ja ihmiset noudattavat niitä.
8150: 
8151:     ,Ed. vo n' A 1 t fh a n: J ag måste erkänna att jag icke utan en viss
8152: förargelse fogade mig uti talmannens bestämning, att vi skulle sitta
8153: till kl. 12, men jag är numera tacksam därför, sedan jag fått höra den
8154:                          Yleinen oppivelvollisuus                     787
8155: 
8156: föregående talarens kritiska och af bred humor, men dock af djupt
8157: allvar präglade andragande. ]ag finner nu att jag haft stort ut-
8158: byte af detsamma.
8159:     Detta vidlyftiga lagförslag, som vi hafva framför oss, kommer lik-
8160: som allt annat att drunkna på grund af landtdagens i dag på eftermidda-
8161: gen fattade första beslut. Det är därför ic;ke häller nu någon anledning
8162: att ingå i en vidlyftigare behandling af detsamma. J ag är den föregående
8163: ärade talaren särskildt tacksam, för det han påpekade, hurusom
8164: det nu föreliggande reformförslaget icke är enbart en pedagogisk
8165: fråga, utan kanske framför allt en finansiell fråga. Det är icke blott
8166: fråga om, hvilket system vi eventuelt på grund af särskilda pedagogiska
8167: och teoretiska grunder anse vara det absolut bästa, utan det är också
8168: fråga om, hvilket system Finlands folk har råd att bestå sig. Någon
8169: egentlig utredning, huru medel för denna reform skola kunna an-
8170: skaffas, föreligger alldeles icke. Endast en utaf kulturutskottet upp-
8171: gjordt kalkyl öfver kostnaderna. Jag vill icke ingå i kritik af dem.
8172: Visserligen fick statsutskottet mottaga en i temligen allmänna orda-
8173: lag affattad skrifvelse rörande en detalj i förslaget, men statsutskot-
8174: tet hade icke förslaget i sin hand- det var väl knappast färdigt ens
8175: då - och kunde förty icke på grund af denna skrifvelse få någon
8176: öfverblick öfver frågan, hvilket också framgår af det sväfvande
8177: och obestämda svar statsutskottet sedermera aflät till kulturut-
8178: kottet. Om nu saken skulle förekomma till slutlig behandling
8179: vid denna landtdag, så kan jag icke säga annat än att L. O:s 63 §
8180: skulle förmå, att lagen angående kostnaderna för folkskoleväsendet
8181: såsom varande en fråga som i högsta grad kommer att inverka på
8182: statsverkets tillstånd, skulle böra till statsutskottet remitteras för
8183: afgifvande af yttrande i detalj. I detta sammanhang och vid ären-
8184: dets första behandling kan förslag i den riktningen icke väckas,
8185: det bör väckas i stora utskottet, men j ag har dock, då en skrifvelse från
8186: statsutskottet finnes bifogad, velat framhålla, att denna beredning
8187: ingalunda är så noggrann och saklig, som enligt L. 0. statsutskottet
8188: bör egna finansärenden af detta ingripande slag.
8189: 
8190:     Ed. V e r a H j e 1 t: J ag ber att få understöda första och andra
8191: reservationerna till betänkandet i läropliktsfrågan. Det är icke
8192: blott ur pedagogisk synpunkt ensamt den bestämmelsen icke kan
8193: försvaras, som fordrar att en lärare samtidigt skall undervisa ända till
8194: 6o barn. I paragrafen har visserligen blifvit inskjuten en liten re-
8195: duktion genom bestämmelsen, att läraren i allmänhet icke behöfver
8196: undervisa flera än 50 elever. Men den som känner svårigheterna
8197: att på landsbygden få nya skolor till stånd eller ökad lärarepersonal,
8198: vet, att genom en dylik sväfvande bestämmelse å många orter lätt
8199: kan inträffa, att samma lärare ålägges undervisningsskyldighet för
8200: ända till 6o elever.
8201: 788                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
8202: 
8203:      J ag har i min barndom gått i en liknande småbarnsskola. Men
8204: jag trodde, att sådana skolor blifvit utdömda ur världen samtidigt
8205: med skolfärlan, plaggorna, latskärmen och hela den numera kultur-
8206: historiska straffattiraljen. Men mig synes som om 6o-barns klasser
8207: icke kunde reda sig med mindre, än att den gamla utmönstrade straff-
8208: radikalismen med sin snabba och lättvindiga rättsskipning återin-
8209: fördes i stället för vår tids~uppfostrande och förfinade pedagogik.
8210: Att samvetsgrannt undervisa och uppfostra 6o barn samtidigt är
8211: outförbart. Men förutom det; jag har undervisat i folkskola på lan-
8212: det med 50 barn på 4 afdelningar och kan försäkra att jag dåligt stod
8213: ut därmed. Mången lärarinna med sämre hälsa tar aldrig upp sig
8214: mera efter att något år hafva undervisat i en skola med inemot 6o
8215: barn på 4 afdelningar. J ag anser att den ifrågavarande lagbestäm-
8216: ningen också därför bör utgå, såsom varande så att säga ett kriminelt
8217: långsamt skeende dråp gentemot alla med en klenare fysik utrustade
8218: lärarinnor, hvilka åläggas 6o-barns klasser med 4 afdelningar enligt
8219: systemet på landsbygden. Detta kan låta väl starkt, men den som
8220:  varit med om några skolmöten, har kunnat konstatera på alla de
8221:  bleka och enerverade ansiktena, att där inte mera kan läggas sten
8222:  på denna börda.
8223:       Jag vädjar till föräldrar med IO a 8, t. 0. m. färre barn omkring
8224:  sig, och frågar, om inte den gamla lagbestämmelsen med inemot
8225:  so-barns klasser synes nog. En lärarinna skall öfvervaka barnen äf-
8226:  ven under rasterna och det är inte så litet nervslitande att hvarje
8227:  sekund bära och känna ansvaret för allt, som då kan hända andras
8228:  barn under den minsta lilla ouppmärksamhet från lärarinnans sida.
8229:       Beträffande elever, hvilka hafva minoritetens språk till moders-
8230:  mål, delar jag alldeles reservanternas åsikt, likasom också vidkom-
8231:  mande medellösa elevers gratis förseende med läroböcker och skol-
8232:  tillbehör, t. o. m. mat, kläder m. m. Men det synes mig icke blott på
8233:  grund af ekonomiska skäl, omotiveradt, att b e m e d 1 a d e föräldrar
8234:  från skolan erhålla böcker och skoltillbehör gratis för sina barn, utan
8235:  äfven är detta ingalunda väl betänkt från synpunkten af föräldrar-
8236:  nas omsorger om sina barn. J ag känner mig långtifrån tilltalad af
8237:  den kommunistiska uppfostringsiden, hvilken steg för steg vinner
8238:  terräng genom att barnen, oberoende af sina ekonomiska förhållan-
8239:  den, endast för likformighets skull kostnadsfritt förses med skoluten-
8240:  silier m. m. De följande stegen i räckan mot de kommunistiska vård-
8241:  anstalternas förverkligande hilla på att uttagas af dem, som ifra för
8242:  allmänna bespisningsanstalter och gratis beklädnad åt a 11 a folkskole-
8243:  barn, oberoende af om föräldrarna hafva råd att försörja dem eller
8244:  ej. Denna opinion är ingalunda ny. Den vinner blott så långsamt
8245:  insteg, emedan det ännu finnes alltför många skeptiker gentemot
8246:  den världsordningen och som anse att föräldrarnas ansvar och kän-
8247:  slan af omsorg om sina barn förslappas genom att barnens lif, som
8248:                         Yleinen· oppivelvollisuus.                  789
8249: 
8250: tili stor del sammanfaller med skolan, allt mera afskiljes från hem-
8251: mets omvårdnad. 1 lärarinnekretsar har denna fråga icke sällan
8252: varit föremål för uttalanden, hvilka oftast gått i den riktningen,
8253: att i skolor, där gratisutdelning af hvarje slag sker så godt som obero-
8254: ende af förmögenhetsvilikoren, systemet varit egnadt att medföra
8255: moralisk slapphet hos föräldrarna beträffande förpliktelserna mot
8256: sina barn. Slutligen hafva de icke varit nöj da med någonting, utan upp-
8257: ställt allt större fordringar beträffande både kvantiteten och kvali-
8258: teten af de från skolan eller genom lärarinnans förmedling på annat
8259: sätt erhållna sakerna.
8260:      1 likhet med reservanterna anser jag därför, att endast medellösa
8261: föräldrars barn mä erhålla skoltilibehör, läroböcker m. m. gratis
8262: från skolan. Det kan icke på välgrundade skäl försvaras, att för-
8263: mögna rusthållare och andra penningemagnaters barn, hvilka dels
8264: af principiella skäl sättas i folkskolan, dels gå där emedan folkskolan
8265: på landet är den närmast hemmet belägna skolan, erhålla skoltili-
8266: behör och läroböcker gratis från skolan. J ag känner mycket väl tili
8267: den riktningen och de motiv, hvarmed ett sådant förfaringssätt i
8268: allmänhet försvaras, men finner dem icke hållbara gentemot mot-
8269: skälen.
8270:      På grund af långvarig lärarirtne-erfarenhet under sådana för-
8271: hållanden, att gratisutdelningen ställes beroende af medellösheten,
8272: likasom också under studieresor, har jag sett de allra bästa resultat
8273: äfven beträffande ett likformigt genomförande af läroboks- och skol-
8274: tilibehörssystem såväl i eget land som i andra länder.
8275: 
8276:     Ed. S o h 1 b e r g: Äfven med fara, att det går med mig såsom
8277: med en föregående talare, att jag får börja mitt andragande denna
8278: vecka och sluta det först nästa vecka, vili jag begagna mig af tili-
8279: fället att uttala mig rörande denna sak. För att då gå i ordning
8280: med frågorna, ber jag att för en stund få fästa uppmärksamheten
8281: vid första reservationen. Någon har måhända vid genomläsandet
8282: af denna reservation tänkt, att det föreliggande lagförslaget om in-
8283: förande af läroplikt måste vara synnerligen väl affattadt, då här mot
8284: detsamma från pedagogisk synpunkt endast en anmärkning kan
8285: göras. Så lyckligt är det dock icke. Vid behandlingen af detta lag-
8286: förslag hafva ingalunda de pedagogiska principerna fått vara de
8287: allena härskande. Tvärtom hafva pedagogiska principer ofta fått
8288: gifva vika för ekonomiska skäl, och pedagogen har funnit sig häri
8289: utan reservation, då det gällt att bryta väg för en ny lagstiftnings-
8290: åtgärd, hvars godkännande annars kunde hafva äfventyrats. Med
8291: afseende å föreliggande reservation är sakförhållandet ett annat.
8292: Ty vid affattandet af den IO § i lagförslaget har utskottets majori-
8293: tet frångått principer, hvilka redan länge varit godkända och i lag-
8294: stiftningen genomförda.
8295: 790                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
8296: 
8297: 
8298:     Enligt 10 § skulle ett större antal elever än 50 samtidigt kunna un-
8299: dervisas af en lärare. Betrakta vi emellertid utvecklingens gång, så
8300: finna vi, att folkskoleförordningen af 1866 stadgade, att under hvarje
8301: förhållande icke flere än 6o elever finge samtidigt undervisas af en
8302: och samma lärare. Aren gingo och erfarenheter vunnos, som visade
8303: att ett elevantai af 6o icke med framgång kunde samtidigt undervi-
8304: sas af en lärare. Tjugu år efter det den första folkskoleförordningen
8305: hade sett dagen, gjordes därför den förändring, att högst 50 elever
8306: skulle få samtidigt undervisas af en och samma lärare. Nu hafva nå-
8307: got mer än tjugu år förgått sedan denna förordning utfärdades, och
8308: ganska allmänt höjas röster för att 40 elever borde vara det högsta
8309: elevantal, som samtidigt finge undervisas af en lärare. Den åsikten
8310: har också gjort sig gällande inom utskottet. Men det oaktadt har en
8311: affattning gifvits åt den 10 §, som tillåter ända till 59 elever att
8312: samtidigt undervisas af en och samma lärare. När siffran går upp
8313: till 6o, skall enligt lagförslaget genast åtgärd vidtagas för anställande
8314: af biträdande lärare eller för distriktets delning. Reservationen af-
8315: ser att återställa lagparagrafen i ett skick, som är likt nu gällande lag-
8316: stadgande, och jag ber att stora utskottet må observera detta samt,
8317: för såvidt det gäller 10 § 2 mom. vidtaga den i reservationenföreslagna
8318: ändringen. Tillika må framhållas, att i I mom. då också den ändring
8319: bör göras, att orden >>i allmänhet>> uteslutas. Dessa ord hafva inskju-
8320: tits här blott för att icke första och andra momenten skulle stå i strid
8321: mot hvarandra.
8322:      Här har talats mycket om nödvändigheten af att pruta. Man kan
8323: dock gå för långt i prutningssystemet, och detta gör utan tvifvel un-
8324: dertecknaren af den fjerde f(iServationen. Denna reservation, som
8325: stöder sig läropliktskomitHms betänkande, framhåller att komitten
8326: bättre än utskottet förstått att beakta de ekonomiska svårigheter,
8327: som genomförandet af läropliktslagen kommer att medföra. Reser-
8328: vanten har, i likhet med en föregående talare denna afton, icke ta-
8329: git i betraktande, att läropliktskomittens betänkande i detta afseende
8330: åtföljes af ganska vägande reservationer. Man har måst pruta, det har
8331: jag redan sagt. Därför finnas ock många önskningar att uttala rö-
8332: rande lagen från pedagogisk synpunkt sedt. De som pruta minst
8333: äro nog undertecknarena af tredje reservationen. J ag är ense med
8334: dessa reservanter i flere punkter, särskildt när det gäller den lägre
8335: utvidgade folkskolan, hvilken jag, i likhet med undertecknarena af
8336: tredje reservationen, anser böra förestås af en lärare med samma
8337: kompetens som för högre folkskolan och sålunda också med samma
8338: aflöning. Meri tiden medgifver icke ett längre ingående i dessa de-
8339: taljer.
8340:      Jag slutar med att uttala mitt beklagande af, att jag icke i allt
8341: kan understöda denna tredje reservation och särskildt när det gäller
8342: motiveringen måste säga, att denna reservation är en skymf mot
8343:                        Yleinen oppivelvollisuus.                   791
8344: 
8345: 
8346: vår folk:skola och den lärarekår, som plikttroget och utan själfviska
8347: biafsikter här har verkat för folkupplysningen. (Bra, Hyvä).
8348: 
8349:    Istunto keskeytetään klo 12 yöllä ja viimeksi käsiteltävänä ollut
8350: samoin kuin muut päiväjärjestyksessä olevat asiat siirretään seuraa-
8351: vaan täysi-istuntoon.
8352: 
8353: 
8354: 
8355:    Seuraava täysi-istunto ön ensi tiistaina kello 12 p.
8356: 
8357:    Täysi-istunto päättyy kello 12.
8358: 
8359:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
8360:                                                    Ph. Suuronen.
8361:          26. Tiistaina 6 p. lokakuuta
8362:                              klo 12 p.
8363: 
8364:                            Päiväjärjestys:
8365:    Ilmoituksia:
8366: 
8367:                       T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
8368:     1) Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
8369: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
8370:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 10, Laki- ja talousvaliokun-
8371: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4·
8372:     2) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmis-
8373: tamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämi-
8374: sestä vuonna 1909.
8375:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan
8376: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5·
8377:     3) Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain val-
8378: mistamisesta vuonna 1909.
8379:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan
8380: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6.
8381: 
8382:                   Ensimmäinen kasittely:
8383:     4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
8384: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
8385:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen
8386: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-41).
8387:     5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
8388: maalla.
8389:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
8390: sestä.
8391:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai-
8392: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).
8393:                                                            so•
8394:  794                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8395: 
8396: 
8397:    6) Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
8398:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4; ed. A. Neoviuksen
8399: y. m. edusk. esitys N:o 15 (Liitteet III siv. 5-18).
8400: 
8401:                         Ainoa käsittely:
8402:       7) Anomusehdotus , joka koskee kruunutiloilla olevien torpan-
8403: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
8404: palstatiloiksi.
8405:       Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
8406: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68).
8407:       8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muut-
8408: tamisesta.
8409:       Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
8410: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
8411:       9) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo-
8412: tukset.
8413:       Asiakirjat: Lakivaliokunnån mietintö N:o 3; ed. Kävyn anom.
8414: ehdotus N:o 100 ja ed. S. Wuolijoen anomusehdotus N:o 188 (Liitteet
8415: III siv. 87-88).
8416:       10) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo-
8417: tukset.
8418:       Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall-
8419: stenin y. m. anomusehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
8420: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
8421: II siv. 5-8 ja 29-31).
8422:       II) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkulje-
8423: tusrasituksesta koskeva anomusehdotus.
8424:       Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
8425: Huoposen y. m. anomusehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
8426:       12) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tar-
8427: koittava anomusehdotus.
8428:       Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä-
8429: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
8430:  'ftl 13) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
8431: seen asetukseen säästöpankeista.
8432:       Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
8433: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
8434:       14) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen
8435: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
8436: den aiheuttamia toimenpiteitä.
8437:       Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
8438: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 10o-101).
8439:       15) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
8440: ehdotus.
8441:                                Päiväjärjestys.                          795
8442: 
8443:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
8444: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
8445: 
8446:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n.
8447:    16) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä kruu-
8448: nun metsämailla laidunmaksun lakkauttamista koskevain anomus-
8449: ehdotusten johdosta.
8450:    17) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 anomuksen joh-
8451: dosta, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan asettamista
8452: verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan kun-
8453: nat.
8454:    18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 arm. esityksen
8455: N:o 1 johdosta, joka koskee varojen osottamista valtiopäiväkustan-
8456: nusten suorittamiseen.
8457: 
8458: 
8459:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Antila, Pohjanpalo,
8460: Pykälä, Sipponen, Torppa ja Ängeslevä.
8461: 
8462: 
8463: 
8464: 
8465:                              Ilmoitusasiat:
8466:    Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Pykälä yksityisten asiain
8467: takia tämän päivän istunnosta.
8468: 
8469: 
8470: 
8471: 
8472:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
8473:                    1)   Metsästysasetuksen muuttaminen.
8474:                                   (2 K.)
8475:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 4 ja otetaan sen
8476: johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollises'sa esityksessä
8477: N:o 10 Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvaliokunnan mietin-
8478: nössä N:o 9 valmistavasti käsitelty
8479:    Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä anne-
8480: tun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
8481: 
8482:     Puhemies ilmoittaa, että ensin suoritetaan yleiskeskustelu,
8483: jos asiasta semmoista syntyy, ja sitten läpikäydään asetusehdotus
8484: pykälittäin.
8485: 796                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8486: 
8487:     Kun yleiskeskustelua varten ei puheenvuoroa pyydetä, siirry-
8488: tään käsittelemään asetusehdotusta eri kohdittain ja esitetään käsit-
8489: telynalaiseksi sen
8490: 
8491:                                    I3 §.
8492:       Keskustelu:
8493:     Ed. P e r t t i 1 ä : Minä ehdottaisin, että hyväksyttäisiin laki-
8494: ja talousvaliokunan mietintöön liitetty vastalause, jossa ehdotetaan,
8495: että hirvenmetsästys tehtäisiin yleiseksi kaikille kansalaisille.
8496: 
8497:     Ed. H a 1 on e n: Minä pyydän esittää, että käsillä olevan laki-
8498: ehdotuksen I3 § hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdo-
8499: tuksen mukaan. Saattaa olla, että suuren valiokunnan aikamää-
8500: räys, että pyyntiaika alkaisi vasta joulukuun ensimäisenä päivänä,
8501: on sopiva muutamissa osissa maatamme, mutta erittäinkin Lappiin
8502: nähden se on aivan sopimaton; sillä lupa-aika sattuisi sellaisena ai-
8503: kana, jolloin esim. aurinko ei laisinkaan nouse, joten silloin on mahdot-
8504: tonta hirviä pimeän tähden pyytää ja joten Lapin asukkaat jäisivät
8505: näin ollen osattomiksi siitä edusta, jota lakimuutoksella on tarko-
8506: tettu. Muuten soisin myöskin, että pyyntiaika olisi 30 päivää, kuten
8507: laki- ja talousvaliokunta on ehdottanut, jota ehdotusta siis kan-
8508: natan.
8509: \@~                    .
8510: ~;; Puhemies:       Koska Ed. Perttilän ehdotus tarkoittaa laki- ja
8511: talousvaliokunnan mietinnön toisen vastalauseen ponnen hyväksy-
8512: mistä, pyydän ilmoittaa, että minä katson tämän ehdotuksen olevan
8513: perustuslakia vastaan, ja katson, että niistä syistä, joita laki- ja talous-
8514: valiokunta mietinnössään sivulla 5 esitttää, ehdotusta ei voida ää-
8515: nestyttää.
8516:     Koska ehdotuksen äänestyttämiskielto puhemiehen puolelta on sitä
8517: laatua, että on edeltäpäin ratkaistava, hyväksyykö eduskunta puhe-
8518: miehen toimenpiteen tässä kohden vai eikö, ennenkuin voidaan ky-
8519: symyksen asiallista käsittelyä jatkaa, sen vuoksi, ja kun ed. Pertti-
8520: län hyväksyttäväksi ehdottaman vastalauseen takana tiettävästi
8521: on suuri joukko edustajia, pyydän esittää eduskunnan ratkaista-
8522: vaksi, hyväksyykö eduskunta puhemiehen toimenpiteen vai eikö.
8523: 
8524:   Tämän jälkeen puhemies esittää seuraavan äänestys e h d o-
8525: tuksen:
8526: 
8527:     Ken tässä kohden hyväksyy puhemiehen toimenpiteen, äänestää
8528: •jaa»; jos •>ei•> voittaa on Eduskunta päättänyt että tämä kysymys
8529: on Valtiopäiväjärjestyksen 6g §:n mukaisesti lähetettävä Perustus-
8530: lakivaliokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua varten.
8531:                       Metsästysasetuksen muuttaminen.                  797
8532: ---------------------------                    -------------------
8533:    Tästä aiheutuu seuraava
8534:     Vällkeskustelu:
8535:     Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Kyllä minun täytyy tässä tehdä
8536: muotoa koskeva kysymys. Minä nimittäin en käsitä, että asia on
8537: kehittynyt niin pitkälle, että eduskunnalle tarvitsisi asettaa tämä
8538: äänestysehdotus. Minun tietääkseni ei kukaan ole vastustanut puhe-
8539: miehen käsitystä vaatimalla eduskuntaa tekemään päätöksen. Siksi
8540: kunnes tällainen vaatimus tehdään ja sitä kannatetaan, niin minun
8541: ymmärtääkseni puhemiehen käsitys on se, joka määrää. Luulisin
8542: siis ainakin, että äänestys on ennenaikainen.
8543: 
8544:     Puhemies: Minun ymmärtääkseni V. J. 69 § oikeuttaa me-
8545: nettelemään sillä tavoin kuin minä tässä olen ehdottanut. On kyllä
8546: totta, että puhemies usein, kun ei ole vaadittu hänen äänestyskiel-
8547: tojaosa erikseen äänestettäviksi, on katsonut, että eduskunta on
8548: siihen tyytynyt. Mutta toiselta puolen V. J:n 69 § myöntää puhe-
8549: miehelle oikeuden heti alistaa äänestyttämiskieltonsa eduskunnan
8550: hyväksyttäväksi. Sille edustajalle, joka jonkun ehdotuksen tekee,
8551: on tärkeätä tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa todella äänestet-
8552: täväksi vaiko ei; saatuansa tietää, että eduskunta hyväksyy puhe-
8553: miehen äänestystä kieltävän toimenpiteen, hän voi esim. tehdä uu-
8554: den toisenlaisen ehdotuksen. Näin ollen minä kyllä luulisin, että tässä
8555: kohden minun menettelyni on oikea, siihenkin nähden, että ilmeisesti
8556: suuri osa eduskuntaa on samalla kannalla kuin ed. Perttilä. Toiselta
8557: puolen taas mielestäni on selvää, että se seikka, ettei ed. Perttilän
8558: ehdotusta ole kannatettu, ei vaikuta asiaan, kun ehdotuksentekijän
8559: pitää mikäli mahdollista heti saada tietää, tullaanko hänen ehdotus-
8560: taosa äänestyttämään.
8561: 
8562:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag ber att få förena mig om hr Danielson.\
8563: Kalmaris uppfattning och vill för öfrigt upplysningsvis nämna, att i
8564: stora utskottet ordföranden icke ansåg sig hafva samma makt som tal-
8565: mannen i kammaren och därför tillåtit omröstning i denna fråga samt
8566: att därvid majoriteten stannade vid samma åsikt som den af talmannen
8567: omfattade, nämligen, att frågan i denna del är af grundlagsnatur och
8568: därför icke kan underkastas representationens afgörande.
8569: 
8570:    Puhemies: Koska tästä asiasta sukeutuu keskustelu, niin
8571: pyydän, että arvoisat edustajat lausuvat mielipiteensä tästä koh-
8572: dasta asiaa, menemättä itse pääasiaan.
8573: 
8574:    Ed. S i r o 1 a: Minä olen puhemiehen kanssa samaa mieltä siitä,
8575: että eduskunnan on päätettävä tästä kohdasta, ennenkuin mennään
8576: eteenpäin pykälittäin käsittelemään tätä lakia, juuri siitä syystä
8577: 798                  ··Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8578: 
8579: 
8580: jonka puhemies mainitsi, että hävinneellä puolella on tilaisuus tehdä
8581: uusia muutosehdotuksia. Mutta kuitenkin katson, että kun puhemies
8582: on selityksensä antanut ennenkuin hän äänestyksen esittää, on tähän
8583: päätökseen tyytymättömällä tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja mah-
8584: dollisesti sen perustellakin, ennenkuin tällainen äänestysesitys, jonka
8585: puhemies nyt on tehnyt, tulee eduskunnassa hyväksytyksi. Minä
8586: siis ehdottaisin että puhemiehen ilmoituksen johdosta keskusteltai-
8587: siin ja päätettäisiin, ennenkuin mennään lakia edelleen käsittelemään.
8588: 
8589:    P u h e m i e s: Ed. Sirolan lausunnon johdosta pyydän huo-
8590: mauttaa, että luonnollisesti keskustelu on sallittava puhemiehen ää-
8591: nestämiskiellosta, jotta tätä kieltoa voitaisi eri näkökohdilta valaista
8592: ja eduskunta parhaiten tietäisi tehdä päätöksensä siitä. Siis tästä
8593: kohdasta on kyllä keskustelu sallittu.
8594: 
8595:     Ed. Sir o 1 a: Laki- ja talousvaliokunnassa, sekä viime vuonna
8596: että nytkin, samoin kuin perustuslakivaliokunnassa, joka tätä asiaa
8597: käsitteli viime vuonna, esiintyi mielipide, joka pani epäilyksen alai-
8598: seksi, olisiko hirven metsästäruisoikeus sellainen, että se maanomista-
8599: jalle kuuluu perustuslain tai eri-oikeuksien suomana oikeutena. On
8600: nim., huomautettu, että hirven metsästys ei ole kaikkina aikoina
8601: senjälkeenkään kun maanomistajille omistusoikeus on perustuslain-
8602: luontaisesti säädetty, ollut heidän omaisuuttansa, koska hirven met-
8603: sästys on ollut k-okonaan kiellettykin, ja koska esim. valtio viime
8604: aikoina on Ihaksanut suuria palkkioita hirvien tuottamista vahin-
8605: goista. Monelta muuttakin kannalta asiaa valaisten on pantu epäi-
8606: lyksenalaiseksi tämän asian perustuslainluontoisuus.          En tahdo
8607: kuitenkaan nyt siltä kannalta ruveta asiaa käsittelemään, vaan
8608: pyysin puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni tämän asian käsit-
8609: telyjärjestyksestä, vaikkakin hyväksytään käsitys, että tämä toinen
8610: vastalause koskettaa perustuslakia.
8611:     Kun perustuslakivaliokunta viime vuonna tästä asiasta antoi lau-
8612: suntonsa laki- ja talousvaliokunnalle, oli sen myös vastattava kysy-
8613: mykseen, voiko eduskunta, kun sillä on esillä hallituksen esitys;
8614: joka ei koske perustuslakia, vastauksessaan mennä perustuslain
8615: alalle.    Silloin perustuslakivaliokunta vastatessaan tähän kysy-
8616: mykseen jakautui aivan kahtia, niin että asia oli arvalla ratkaistava.
8617: Toinen puoli perustuslakivaliokuntaa vastasi, että eduskunta halli-
8618: tukselle vastatessaan yleisen lain luontoa- olevaan esitykseen ei
8619: voi vastauksessaan mennä perustuslain alueelle. Toinen puoli perus-
8620: tuslakivaliokuntaa oli sitä mieltä, että kun kerran on olemassa asiassa
8621: hallituksen esitys, niin eduskunta vastatessaan kyllä voi tätä laven-
8622: taakin; niin että se jossain kohden voi koskettaa perustuslainluon-
8623: toisia oikeuksia, koska hallitsijana joka tapauksessa on lain hyväk-
8624: symis- tai hylkäämisvalta, ja koska Valtiopäiväjärjestys ei suorastaan
8625:                      Metsästysasetuksen muuttaminen.                  799
8626: 
8627: tätä kiellä. Tältä kannalta katsoen minä olisin toista mieltä kuin
8628: eduskunnan puhemies ratkaistessaan tämän kysymyksen:. Ehdotan
8629: että eduskunta asettuisi sille kannalle, millä puolet ,perustuslaki-
8630: valiokuntaa edellisillä valtiopäivillä on ollut. ·
8631: 
8632:     Ed. E s t 1 a n d e r : Den, som intresserar .sig för att erhålla
8633: utredning i den fråga som af den föregående ärade talaren väcktes,
8634: nämligen, huruvida landtdagen, då in:itiativ till lagändring tagits
8635: från regeringens sida, kan utvidga detta initiativ till att äfven omfatta,
8636: grundlagsändring, ber jag att få hänvisa till den utredning
8637: grundlagsutskottet vid 1907 års landtdag afgaf till lag- och eko-
8638: nomieutskottet, som då hade att behandla just denna fråga.
8639: 
8640:     Ed. Pertti 1 ä: Koska täällä oikeiston. taholta tehtiin esitys,
8641: että pitää tehdä nimenomainen äänestyksen vaatitninen, niin minä
8642: kannatan ed. Sirolan tekemää ehdotusta.
8643: 
8644:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8645: 
8646:    Äänestys ja piätös:
8647: 
8648:     Ken hyväksyy Puhetniehen toimenpiteen äänestää »jaa>)~ jos »ei>)
8649: voittaa, on asia V. J:n 69 §:n mukaisesti lähet€ttävä Perustuslaki-
8650: valiokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua vart~n.
8651:     Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis l;lyväksynyt .Puhemie-
8652: hen kieltäytytnisen asettamasta ed. Perttilän ehdotusta äänestyk-
8653: sen alaiseksi.
8654: 
8655:    Tämän jälkeen jatkuu keskustelu pääasiasta.
8656: 
8657:     Ed. Li s t o: Sen ehdotuksen johdosta, jonka ed. Halonen teki,
8658: tninä pyydän lausua, että mikäli nyt olen kuullut on hirviä viime
8659: aikoina ilmestynyt myöskin Lappiin. Kuinka se metsästysaika,
8660: jonka suuri valiokunta on ehdottanut, lienee Lapissa sopiva, sitä
8661: en ota arvostellakseni. Pyydän vain mainita, että suuressa valio-
8662: kunnassa pari Perä-Pohjolasta valittua edustajaa ilmoitti, että
8663: joulukuun alkupuoli sopii hirven metsästykseen myös Oulun lää-
8664: nissä. Jos kumtninkin olisi niin, että tämä aika olisi sopimaton
8665: Lappiin nähden, niin ei tule mahdottomaksi järjestää asia siten,
8666: että hirven metsästys sovitetaan Lapissa aikaan, joka sikäläisiin
8667: oloihin soveltuu. Nykyisen metsästysasetuksen 15 § sisältää uim.
8668: seuraavan määräyksen: >)Jos kokemus osottaa, että edellä määrätty
8669: rauhoitusaika tarvitsee jossakin tapauksessa. koko maan tai jonkun
8670: osan suhteen pidentämistä tai lyhentämistä, taikka jos paikka-
8671: kunnalliset olot tahi muut asianhaarat vastedes vaativat sään-
8672: 800                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8673: 
8674: 
8675: nöksiä muiden otusten metsästämisestä, kuin tässä on mainittu,
8676: on siitä hallinnosta lainsäädäntötietä annettava erityinen arm.
8677: asetus.>> Jos niin kävisi, että hirvenmetsästystä ei voitaisi joulukuun
8678: alkupuolella harjoittaa Lapissa, niin hallitus siis voipi määrätä
8679: jonkun pitemmän metsästysajan sitä varten. Minä ehdotan, että suuren
8680: valiokunnan ehdotus hyväksyttäisiin.
8681: 
8682:      Ed. John He d b e r g: Stora utskottet har, såvidt jag förstår,
8683:  med sin ändring af jakttidens längd å älg till I4 dagar i ställetför en
8684:  månad, träffat ett bättre förslag än hvad lag- och ekonomiutskottet
8685:  framställt.
8686:      Men stora utskottet vill äfven hafva jakttiden framskjuten till r
8687:  december i stället för den r september. Häri har utskottet ingalunda
8688: träffat en riktig eller lämplig bestämmelse. Stora utskottet försvarar
8689: sin åtgärd rörande ändring af jakttiden med hänvisning till själfva
8690: jaktens bedrifvande och hänsyn tili älgjaktens ekonomiska betydelse.
8691: Vill man veta, hvad nu förstås med detta uttryck >.)Själfva jaktens
8692: bedrifvande>>, så kan detta väl icke fattas annorlunda, än att här afses
8693: den stora lätthet, som finnes för jägare att anträffa och förfölja älg
8694: på spårsnö. Men att framskjuta älgjakten, tills spårsnö inträffar,
8695: är för själfva älgstammen så förödande, att man därvid bör taga
8696: mera hänsyn till älgstammens bibehållande än till att lätta jägarens
8697: mödor. Då detta ärende var senast före vid plenum, försvarades
8698: från lag- och ekonorniutskottets sida den framskjutna jaktiden med
8699: att förföljandet af sårad älg skulle underlättas och att därigenom
8700: älgdjuren icke skulle så lätt komma att vidkännas de svåra lidanden,
8701: som de äro utsatta för, ifall de, skralskjutna på bar mark lyckas
8702: dölja sig så, att skytten icke träffar på dem. Detta förslag låter
8703: ju i någon mån plausibelt. Men det är i alla fall så, att i Sverge,
8704: där under årtionden älgjakten varit lofgifven, man icke ens kom-
8705: rnit att tänka på ett dylikt frarnskjutande af jakttiden. Där har
8706: man hållit jakttiden ungefär på samma tid af året, som vår nuva-
8707: rande lagstiftning bestämmer. Man har gjort det bl. a. därför
8708: att älgköttet är värdefullast i början af september. Efter den tid
8709: jakten å älg hos oss nu slutar, infaller brunsttiden och varar till
8710: medlet, ja ända tili slutet af oktober. Under den tiden bringas älg-
8711: tjuren i sådan kondition, att dess kött eger ett i hög grad mindre
8712: värde, än hvad det har före brunsttidens infallande. Denna ned-
8713: sättning i värdet af älgköttet upphör icke omedelbart med brunst-
8714: tidens utgång; den fortlefver under ett par månader därefter. Om
8715: nu således äfven jakten å älg skulle underlättas genom att förläggas
8716: till en senare tid, så skulle i alla händelser skyttarna erhålla ett rnindre
8717: värdefullt utbyte, och detta torde fullt motsvara hvad de möjligen
8718: kunde vinna i mängd. Under det plenum då detta ärende tidigare
8719: var före, anfördes äfven upprörande händelser från den närmaste
8720:                      Metsästysasetuksen muuttaminen.                 801
8721: 
8722: 
8723: tiden, och särskildt en händelse, som omtalades från mellersta Finland,
8724: var värkligen af den art, att den kunde skräm ma upp den, som icke kän-
8725: ner till våra skogsförhållanden, som icke känner till, huru jakt i regeln
8726: bedrifves och skrämma upp dem för en så tidigjaktperiod somiseptem-
8727: ber. Men man måste medgifva, att denna berättelse och äfven andra
8728: historier, som man nogsamt fått läsa i tidningama, i alla fall äro undan-
8729: tag, och för sådana undantag skola vi icke stifta lag. Lag skall stif-
8730: tas för sådana fall, som äro allmänna, då först träffar lagen det rätta.
8731:     Så vidt jag förstår är sålunda hvarken det, som anfördes vid
8732: föregående plenum här på kammaren eller anfördes från stora ut-
8733: skottet, synnerligen väl träffadt med afseende å motiveringen för
8734: framskjutande af jakttiden ända till december. Jag tänker, att vi få
8735: vida vägnar bättre motiv och bättre exempel ifrån vårt grannland
8736: Sverge, där förhållandena äro ungefär desamma som hos oss, och att
8737: det vore bättre, att fästa afseende vid dessa exempel än att god-
8738: känna lag- och ekonomieutskottets och stora utskottets förslag i
8739: denna punkt. J ag får därför föreslå, att med bibehållande af stora
8740: utskottets förslag om lofgifvande af älgjakten under 14 dagar, dessa
8741: 14 dagar skulle flyttas från I december så, att jaktiden skulle börja
8742: den I september, såsom också nu är fallet.
8743: 
8744:     Ed. H a 1 on en: Ed. Liston lausunnon johdosta pyydän lausua
8745: jonkun sanan. Ensinnäkin hän sanoi kuulleensa, että viime aikoina
8746: Lapissakin on ruvennut ilmestymään hirviä. Niitä on ollut siellä jo
8747: ennenkin, sillä valtion on pitänyt jo monena vuonna maksaa korvauksia
8748: hirven tekemistä vahingoista, ja on otettava lukuun, että siellä on
8749: laajoja alueita, joissa hirvi ei voi tehdä mitään vahinkoa, nimittäin
8750: tunturimaissa. Niinkuin jo mainitsin, suuren valiokunnan ehdotus
8751: hirven metsästysajaksi voipi kyllä olla muutamille maanosille hyvinkin
8752: sopiva, mutta Lappiin nähden se on sopimaton. Se ed. Liston lohdutus
8753: että voisi pyytää hallitukselta erityismääräyksiä Lappiin nähden,
8754: on aivan turhanpäiväinen. Meillä on kokemusta kylliksi siinä suh-
8755: teessa. Esim. kalastussääntöön nähden on pyydetty sellaista muu-
8756: tosta lakiin, että nuotanveto Lapissa keväällä saisi alkaa heti jäiden
8757: lähdettyä, koska Lapissa kevätkutuisia kaloja ei sanottavasti ole.
8758: Tuota ehdotusta ovat yksimielisesti puolustaneet sekä Lapin komitea
8759: että Lapin neuvotteleva komitea, kuin myöskin kalastuksen tarkastaja,
8760: mutta siitä huolimatta ei kuitenkaan ole mitään muutosta aikaansaatu.
8761: Tämä esimerkki mielestäni aivan selvästi osoittaa, että tuollaista
8762: erikoismääräystä on jälkeenpäin vaikea, jopa mahdoton aikaansaada.
8763:  Onhan tapana tehdä yleisiin asetuksiin,niinpä metsästysasetukseenkin
8764:  jo lakia laadittaessa erikoismääräyksiä. Jos siis pidetään sopimatto-
8765:  mana hyväksyä laki- ja talousvaliokunnan ehdotusta aikamääräyksiin
8766: nähden koko maalle yleiseksi, niin pyydän ehdottaa, että ainakin
8767: Lappiin nähden hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdotus.
8768:                                                                 51
8769: 802                       Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8770: 
8771: 
8772:       Ed. K i r v e s :   :Minä ehdottaisin, että eduskunta hyväksyisi
8773: I3 §:n kuuluvaksi samalla tavalla kuin se laki- ja talousvaliokunnan
8774: mietinnössä on esitetty. Se sisältää nimittäin sen, että aikamäärä
8775: siinä on puolta pitempi kuin suuren valiokunnan I3 §:ssä.
8776:       P u h e m i e s : Se on siis sama ehdotus kuin ed. Halosen?
8777:     Ed. A h m a v a a r a : Olisin minäkin mieluummin nähnyt, että
8778: suuressa valiokunnassa marraskuun viimeinen puolisko olisi mää-
8779: rätty hirvien metsästysajaksi, mutta minusta ei asia ole paljoa huo-
8780: nompi, jos se on joulukuun alkupuoliskokin. Mitä tulee Lapin met-
8781: sästysoloihin, en luule, että siellä tarvitaan eri säännöksiä. Ed.
8782: Halonen on sanonut, että siellä on joulukuussa pimeä, mutta kuin-
8783: kahan valoisa siellä on syyskuulla? Kyllä kai silloinkin siellä on
8784: pimeä, eikä tätä metsästysaikaa voitane juhannuksen ajaksi siirtää.
8785: - Minusta ei ole niin tärkeätä, vaikka ei Lapissa hirviä kovin pal-
8786: jon metsästetäkään, sillä siellä ovat suuret erämaat ja hyvä olisi, jos
8787: hirvet saataisiin edes siellä säilymään. Ehdotan että suuren valio-
8788: kunnan ehdotus hyväksyttäisiin.
8789:    Ed. K u r i k k a : Jonkun veran tuntien Lapin oloja, yhdyn ed.
8790: Halosen väitteeseen, että metsästysaika Lappiin nähden on sopi-
8791: maton. En kuitenkaan tahdo, että laissa suorastaan olisi joku eri-
8792: tyinen määräys Lappia varten, vaan ehdottaisin, että mietinnön
8793: perusteluissa mainittaisiin, että hallinnollista tietä olisi Lappia varten
8794: määrättävä erityinen luvanauto-aika hirven metsästystä varten.
8795:       Ed. L e h t o n e n:    Pyydän kannattaa ed. Halosen ehdotusta.
8796:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8797:     P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintöä vastaan on tehty
8798: kolme muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Halonen ed. Kirveen
8799: ja Lehtosen kannattamana ehdottanut, että IJ § hyväksyttäisiin
8800: sellaisena kuin se on laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä. Sen-
8801: jälkeen on ed. John Redberg ehdottanut pykälää muutettavaksi
8802: siten, että sanan »joulukuun» sijaan tulisi sana >>syyskuun». Mutta
8803: kun tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta, ei siitä voida äänestää.
8804: Kolmanneksi on ed. Kurikka ehdottanut, että perusteluihin lisättäi-
8805: siin lausunto siitä, että hallinnollista tietä tulisi Lappiin nähden mää-
8806: rätä erityinen luvanautoaika hirven metsästämistä varten, vaan kun
8807: tätäkään ehdotusta ei kukaan ole kannattanut, ei sekään voi tulla
8808: äänestyksen alaiseksi.
8809: 
8810:    Tulee siis äänestettäväksi Suuren valiokunnan mietinnön ja ed.
8811: Halosen ehdotuksen välillä.
8812:                             Paloviinavero.                        803
8813: 
8814: 
8815:    Xänestys ja päätös:
8816:     Ken asetuksen 13 §:ään nähden hyväksyy Suuren valiokunnan
8817: mietinnön, äänestää •>jaa»; jos ~>ei» voittaa, on ed. Halosen ehdotus
8818: tässä kohden hyväksytty.
8819:     Äänestyksessä annetaan ror jaa- ja 8o ei-ääntä. Suuren valio-
8820: kunnan mietintö on siis 13 §:ään nähden hyväksytty.
8821:                            31 §
8822: hyväksytään keskustelutta sekä samoin asetusehdotuksen nimike.
8823:    Suuren valiokunnan mietintö on siis kaikin puolin muuttamatta
8824: hyväksytty, ja asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
8825: 
8826:                           2) Palovlinavero.
8827:                                (2 K.)
8828:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 5 ja otetaan sen
8829: johdolla toisen käsi t te 1 y n alaiseksi arrnollisessa esityksessä
8830: N:o I I Eduskunnalle annettu ja Valtiovarainvaliokunnan mietin-
8831: nössä N :o 5 valmistavasti käsitelty
8832:    Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
8833: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
8834: vuonna rgog.
8835:    Keskustelu:
8836:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Käsiteltävänä oleva mietintö
8837: on ilahuttava todistus siitä, että ainakin eduskunnassa otetaan huo-
8838: mioon, että yleisen kieltolain on määrä astua osittaisesti voimaan
8839: heinäkuun I p:nä 1909· Näin ollen nousee itsestään kysymys, mitä
8840: aikoo kotimainen hallitus asiassa tehdä. Tarvinneeko kansan piak-
8841: koin viettäessään kieltolain säätäruispäivän ensimäistä vuosimuis-
8842: toa kokea sitä.katkeruutta, mikä luonnollisesti syntyy, jos on pääs-
8843: tetty kokonainen vuosi vierähtämään siitä, kun eduskunta puoles-
8844: taan hyväksyi yleisen kieltolain, ilman että hallitus on aikaansaanut
8845: lausuntoansa tästä laista. Taantumuksen mustat korpit rääkkyvät
8846: omassakin keskuudessamme. Toiveet siitä, että kauvan kaivatut ja
8847: ehdottomasti välttämättömät parannukset viimeinkin saataisiin
8848: aikaan kansan pohjakerrosten oloissa, näyttävät kutistumistaan
8849: kutistuvan. Tämä tietysti yhä lisää sitä oikeutettua tyytymättö-
8850: myyttä, mikä niin laajalti vallitsee keskuudessamme. Sydäntä kou-
8851: ristaa ajatellessa, mihin lopulta joudutaan, jollei ala enemmän olla
8852: hyvää tahtoa niillä, joilla valta on, edes tärkeimpien uudistusten
8853: perille ajamiseen.
8854:     Minkä vuoksi tällainen puhe tässä yhteydessä, kysynee joku.
8855: Onhan sanomalehdissä viime aikoina näkynyt jotenkin tiheään uuti-
8856: 804                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8857: 
8858: 
8859:  sia, jotka ovat varustetut kauniilta kuulostavalla otsikolla: '>Kielto-
8860:  lain valmisteluja>>.
8861:       Hallitus on, niinkuin tiedetään, asettanut komitean tekemään
8862:  ehdotuksia kieltolain toimeenpanossa tarvittaviksi hallinnollisiksi
8863:  määräyksiksi. Tähän komiteaan on rn. m. valittu viinatehtailija
8864:  kieltolain toimeenpanoa järjestämään! Näin ollen ei komitean teh-
8865:  tävä ole ollut helpoimpia. Joku koiranleuka onkin siitä lausunut, että
8866:  se taitaa olla yhtä vaikea, kuin olisi rikoslain laatiminen yhdessä
8867:  varkaitten kanssa. Mutta kaikesta tästä huolimatta komitea aikoo
8868:  saada työnsä suoritetuksi niin pian, että, jollei mitään erikoista
8869:  jarrutusta siinä enää esiinny, sen ehdotus ehkä voitanee saada val-
8870:  miiksi jo hyvinkin pian, kenties viikon, parin kuluessa. Näin ollen
8871:  ei tämän komitean asettamisen johdosta vielä voida hallitusta syyt-
8872:  tää tahallisesta jarrutuksesta kieltolakiasian käsittelyssä. Olisihan
8873:  sellainen komitea pitänyt asettaa jo tämän vuoden alussa, koska
8874:  sille uskottu työ joka tapauksessa kerran on maassamme suoritettava.
8875:  Ja onhan päinvastoin, kun komitea asetettiin, meidän alkoholikapita-
8876: listien erikoisäänenkannattajassa Hufvudstadsbladet'issa lausuttu
8877:  julkinen moite nykyiselle kauppa- ja teollisuustoimituskunnan pääl-
8878: likölle siitä, että hän, vaikka - Hufvudstadsbladet'in sanontatapaa
8879: noudattaakseni- ennen on selittänyt olevansa kieltolain vastustaja,
8880: ei kumminkaan komitean kokoonpanossa saanut tarpeeksi valvo-
8881: tuksi viinamiesten etuja.
8882:      Mutta mainitun komitean asettamisen ohella on tapahtunut jota-
8883: kin muutakin, joka juuri on minulle antanut lähimmän aiheen pu-
8884: heenvuoron käyttämiseen tässä yhteydessä. Kauppa- ja teollisuus-
8885: toimituskunnan päällikkö tai kauppa- ja teollisuustoimituskunta on
8886: kääntynyt teollisuushallitukseen käskien sitä toimittamaan maamme
8887: juovutusjuomatehtaitten arvioimisen, koska on >>todennäköistä'>,
8888: niinkuin kirjelmässä sanotaan, että juovutusjuomatehtaitten taholta
8889: ruvetaan vaatimaan korvausta valtiolta, jos kieltolaki tulisi vahvis-
8890: tetuksi. Mikäli tuosta kirjelmästä on julkisuudessa puhuttu, lienee
8891: sen sanamuoto ollut jotenkin sellainen, että ensin vaadittua juovu-
8892: tusjuomatehtaitten arvioimista, siinä lausutaan, että myöskin toi-
8893: sessa suhteessa on valmistavia toimenpiteitä tarpeen, ennenkuin
8894: senaatti voi antaa lausuntonsa kieltolakiasiasta. Tämä sanontatapa
8895: - jos uutiset siinä kohden pitävät paikkansa - on omiaan herät-
8896: tämään hämmästystä ja levottomuutta.
8897:      Tuo toinen asia, jossa teollisuushallituksen lausuntoa on vaadittu,
8898: koskee denaturoimis-asetuksen uusimista. Se on myöskin tehtävä,
8899: jota eduskunta aikanaan on pyytänyt ja joka on kerran suoritettava;
8900: siitä ei ole sen enempää sanomista. Olisi vain ollut toivottavaa,
8901: että itse kieltolakiasia ensin olisi ajettu pitemmälle, jotta denatu-
8902: roimis-asetuksen uusijat olisivat varmemmin voineet tietää, minkä-
8903:                              Paloviinavero.                         805
8904: 
8905: 
8906: laisen lain kanssa heidän on laadittava denaturoimis-asetus yhden-
8907: mukaiseksi, eduskunnan hyväksymänkö kieltolain mukaiseksi?
8908:     Tämä on kuitenkin pieni asia sen suuren kysymyksen rinnalla,
8909: onko senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta menetellyt aivan
8910: asianmukaisesti lähettäessään teollisuushallitukselle kirjelmän,
8911: jonka sanamuodosta ainakin voi tulla siihen käsitykseen, että se-
8912: naatti olisi, lausuntonsa antamisessa kieltolaista, riippuvainen teol-
8913: lisuushallituksen toimittamasta juovutusj uomatehtaitten arvioimi-
8914: sesta. Lausuihan I90J vuoden eduskunta kieltolakiasiassa hallitsi-
8915: jalle lähettämässään alamaisessa ehdotuksessa nimenomaan: »Ky-
8916: symystä siitä, olisiko korvausta yleisistä varoista suoritettava alko-
8917: holiliikkeen harjoittajille, ei eduskunta ole tahtonut tällä kertaa
8918: ottaa harkitaksensa.          Eduskunnan mielestä. tämä on pidettävä
8919: asiana joka on kieltolain säätämisestä tykkänään erotettava. Jos
8920: kuitenkin korvausvaatimuksia nostettaisiin, odottaa eduskunta, että
8921: niiden periaatteellinen ratkaisu jätetään eduskunnalle>>. Eduskunta
8922: lausuu siis hallitsijalle, että kysy m y s j u o v u t u s j u o m a-
8923: t e h t a i t t e n k o r v a u k s e s t a o n t y k k ä n ä ä n e r o-
8924: t e t t a v a k i e 1 t o 1 a i n s ä ä t ä m i s e s t ä. Mutta kauppa-
8925: ja teollisuustoimituskunta näyttää tavallaan kytkeneen yhteen nä-
8926: mät asiat, jotka eduskunta on nimenomaan erottanut.
8927:      Jos muuten juovutusjuömatehtaitten arvioimista olisi katsottu
8928: suotavaksi, jotta senaatti voisi muodostaa mielipiteensä puheen-
8929: alaisessa asiassa yleensä, silloin olisi kaiketi pitänyt myöskin asettaa
8930: nimenomainen vaatimus, että arvioimista on t a r p e e k s i joudu-
8931: tettava. Siihen tapaan kyllä kauppa- ja teollisuustoimituskunta
8932: lienee teollisuushallitukselle lausunut, mutta teollisuushallitus ei
8933: näytä asiata kovin kiireellisenä pitäneen siitä päättäen, että kun
8934: se on lähettänyt erityisiä kaavakkeita kaikille maan juovutusjuoma-
8935: tehtailijoille, on se pyytänyt vastausta näihin kyselyihin kuukauden
8936: kuluessa siitä, kun kyselykaava on asianomaiselle viina-, olut- tai
8937: hiivatehtailijalle saapunut. Sen lisäksi lienee kyselykirjelmässä lau-
8938: suttu, että jos erikoisissa tapauksissa tulee tarkempi arvioiminen
8939: kysymykseen, pyytää teollisuushallitus väkijuomatehtailijoilta suo-
8940: siollista lupaa tämänkin toimittamiseen. Kaikki tämä vaikuttaa
8941: sen, että teollisuushallituksen lausunto arvioimiskysymyksessä tus-
8942: kin voinee valmistua ennenkuin useitten kuukausien kuluttua.
8943:     Sivumennen mainittakoon vielä eräs tässä yhteydessä vähäar-
8944: voinen kysymys, vaikka sekin toisissa oloissa olisi voinut suurelta
8945: tuntua. Kun Norjan Stortingissä joku aika sitte eräs hallituksen
8946: jäsenistä antoi kehotuksen maan viinatehtailijoille korvauksen vaa-
8947: timiseen valtiolta sen johdosta, että siellä nostettiin viinaveroa siinä
8948: määrin, että viinateollisuus kävi vaikeaksi, niin me täällä uutisen
8949: asiasta luettuamme ihmettelimme, että Norjassa hallituksen jäsen
8950: saattoi mennä antamaan tuollaisen neuvon väkiviinatehtailijoille.
8951: 806                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
8952: 
8953: 
8954: Nyt kuitenkin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö lau-
8955: suu teollisuushallitukselle menneessä kirjelmässä, että on toden-
8956: n ä k öistä, että tuollaisia korvauksia tullaan esittämään. Itse
8957: puolestani, mikäli olen voinut asiata viime vuosina seurata, en olisi
8958: luullut, että maan v i i n a tehtailijoilla olisi ollut enää otsaa ruveta
8959: mitään korvausta vaatimaan. He ovat kaiketi olleet useampia vuo-
8960: sia siinä käsityksessä, että heidän tilansa on toivoton. Mutta kun
8961: heille nyt korvausvaatimusten todennäköisyyteen viittaamalla taval-
8962: laan annetaan toivoa, tulevat he ilomielellä täyttämään senkin rivin
8963: heille lähetetyssä kyselykaavassa, jossa kehotetaan juovutusjuoma-
8964: tehtailijoita, jos tahtovat, mainitsemaan, kuinka paljon voittoa
8965: keskimäärin heidän tehtaansa ovat viime vuosina tuottaneet.
8966:     Kaiken tämän johdosta olisi valaisevaa saada kuulla, mikä on
8967: kotimaisen hallituksen ja lähinnä kauppa- ja teollisuustoimituskun-
8968: nan päällikön tarkoitus lopultakin eduskunnan hyväksymään kielto-
8969: lakiin nähden: Onko tarkoitus todellakin odottaa teollisuushallituk-
8970: sen toimittamaa juovutusjuomatehtaiden arvioimista, e n n e n k ui n
8971: kieltolaista annetaan lausunto - siitä nimittäin, onko kieltolain
8972: vahvistaminen suotava vai ei? Vai onko kauppa- ja teollisuustoimi-
8973: tuskunnan puheenalainen kirjelmä teollisuushallitukselle saanut sitä
8974: tarkoittamatta sellaisen onnettoman sanamuodon, että siitä johtuu
8975: siihen käsitykseen, että olisi kieltolain käsittelyä vielä viivytettävä
8976: niinkin kauan, kunnes tuo samainen arvioiminen saadaan. Olisi
8977: tietysti rauhoittavaa kansalle saada kuulla, millä kannalla hallituksen
8978: taholla ollaan tässä asiassa, kun kansa varustautuu lokakuun 3I
8979: p:nä eduskunnan säätämän kieltolain muistoa viettämään.
8980: 
8981:     P u h e m i e s: Edellisen puheen johdosta pyydän huomauttaa,
8982: että se minun mielestäni oli sangen vähän, tai ei oikeastaan lainkaan,
8983: yhteydessä tämän asian kanssa. En tahtonut puhujaa kuitenkaan
8984: keskeyttää, kun luulin hänen puheestaan tekevän jookummoisia
8985: johtopäätöksiä itse asiaan, nim. paloviinaveron määrään nähden.
8986: Niinkuin sanottu, hänen esityksellään ei minusta ollut riittävää
8987: yhteyttä tämän asian kanssa.
8988: 
8989:     Ed. S c h y b e r g s o n: Resultatet af att den föregående ärade
8990: talaren obehindradt fick fortsätta sitt andragande blir emellertid nu
8991: det, att han har fått yttra hvad honom behagat, men ett bemötande
8992: af hans andragande svårligen kan komma i fråga från deras sida, som
8993: vilja iakttaga något slags ordning här i kammaren.
8994: 
8995:    Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Tietysti voidaan tässä olla anta-
8996: matta vastausta, ja onhan toisiakio keinoja koettaa saada selvi-
8997: tystä tällaiseen kysymykseen! Mutta minun käsittääkseni sanotta-
8998: vani oli sangen läheisessä yhteydessä käsiteltävän mietinnön kanssa,
8999:                               Paloviinavero.                          807
9000: 
9001: 
9002: koska valtiovarainvaliokunnan mietinnön viimeisessä kappaleessa
9003: nimenomaan huomautetaan, että a 1 k o h o 1 i p i t o i s t e n j u o-
9004: mien valmistamista ja kauppaa koskevan
9005: lakiehdotuksen armollista vahvistamistaodo-
9006: t e 1 t a e s s a ei näytä esim. olevan syytä muuttaa paloviinaveroa.
9007:    Ed. v on A 1 f t h a n: Då jag finner hr talmannens uttalande,
9008: att hr Helenius-Seppäläs andragande gick utöfver ämnet, alldeles
9009: berättigadt, finner jag mig också förhindrad att bemöta detta andra-
9010: gande, så oriktigt det än var i flere detaljpunkter. Jag anser mig
9011: dock berättigad att uttala mitt ogillande däröfver att hr Helenius-
9012: Seppälä, om än allegoriskt, har likställt utöfvare af en laglig näring
9013: här i landet med brottslingar.
9014:     Ed. S t e n r o t h: Kun puolestani en voi käsittää, että niillä
9015: asioilla, joita ed. Helenius-Seppälä täällä on kosketellut, on mitään
9016: yhteyttä nyt käsiteltävänä olevan asian kanssa, niin en katso voivani
9017: ryhtyä vastaamaan hänelle mitään tässä tilaisuudessa.
9018:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kun tämä asia viime valtiopäi-
9019: villä oli esillä, niin muistavat kai edustajat, jotka olivat viime valtio-
9020: päivillä, että minä käytin tässä puheenvuoron ja ihmettelin silloin
9021: hallituksen kantaa, että se oli ilman muuta edellyttänyt, että se kielto-
9022: lakiehdotus, jonka eduskunta oli hyväksynyt, ei tulisi vahvistetta-
9023: vaksi määräaikaan, jonka eduskunta oli otaksunut. Kun tämä
9024: nykyinen hallitus on antanut saman esityksen, kuin viime valtiopäiville,
9025: niin minä olen ajatellut, että siihen on kai syynä ollut se, ettei ole
9026: ollut aikaa muuttaa esitystä, enkä ole sentakia tällä kertaa tahtonut
9027: siitä sen suurempaa numeroa tehdä. Mutta minä en voi itseltäni
9028: salata, että tällä kertaa tuntuu omituiselta, jos kauppa- ja teollisuus-
9029: toimituskunnan päällikkö ei katso asiakseen vastata tässä kysymyk-
9030: sessä mitään, millä kannalla hän on asian lopulliseen suoritukseen
9031: nähden. Kun täällä oli esillä välikysymys kieltolakiasiasta, niin
9032: minä ymmärsin, että kauppa- ja teollisuustoiqlituskunnan päällikkö
9033: silloin ei tahtonut käyttää puheenvuoroa, koska hän oli niin hiljan
9034: tullut hallitukseen ja hän ei ehkä vielä ollut kerinnyt perehtyä
9035: kysymykseen. Mutta senjälkeen on tämä hallitus toiminut niin
9036: kauvan, että hänen nyt jo olisi pitänyt keritä perehtyä ja ratkaista,
9037: onko hän samalla kannalla kun hän vuosi takaperin oli kirjoittaes-
9038: saan Helsingin Sanomiin kieltolakia vastustavasti, vai onko hän nyt
9039:  vähän justeerannut kantaansa.
9040:     P u h e m i e s : Puhuja siirtyy pois asiasta, paloviinakysymyk-
9041: sestä, samalla tavalla kuin ed. Helenius-Seppälä äsken.
9042:     Ed. W äi n ö W u o 1 i j o k i: Minä pyydän huomauttaa, että
9043:  tässä juuri nimenomaan valtiovarainvaliokunta edellyttää hallitusta
9044: 808                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9045: 
9046: 
9047: vastaan, että kieltolaki tulee voimaan, ja paloviinaveron maara
9048: riippuu siitä. Kyllä minusta tämä on vallan läheisessä yhteydessä
9049: asian kanssa.
9050: 
9051:       Puhemies: Puhuja tekee hyvin ja jatkaa,mutta pysyy asiassa.
9052: 
9053:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Tietysti vaikeneminen on yksi tapa.
9054: tästä kysymyksestä päästä, sen minä kyllä erinomaisen hyvin ym-
9055: märrän, enkä tietysti suinkaan voi niitä arvoisia herroja hallituksen
9056: jäseniä, joita tämä kysymys koskee, saada sanomaan kantaansa,
9057: ovatko he esityksen kannalla vai katsovatko he olevansa valtio-
9058: varainvaliokunnan mietinnön kannalla. Esityksessä nimenomaan
9059: edellytetään, ettei saada valmiiksi kieltolakia, valtiovarainvalio-
9060: kunnan mietinnössä edellytetään, että se saadaan valmiiksi. Ehkä
9061: hallituksen jäsenet ovat hallituksessa toista mieltä ja eduskunnassa
9062: toista mieltä.
9063: 
9064:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: · Senaattori Stenrothin lausunnon
9065: johdosta pyytäisin sanoa, että minä olen koettanut osoittaa jonkun-
9066: laista kohteliaisuutta, kun olen pyytänyt vastausta viinaveromie-
9067: tinnön yhteydessä. Olisiuhan voinut valmistaa hallitukselle tilai-
9068: suuden selityksen antamiseen toisessakin tilaisuudessa, esim. uuden
9069: välikysymyksen tehden, mutta tahdoin sitä välttää, arvellen että
9070: tämä asia olisi voitu paljoa mukavammin n ä i n suorittaa, kun
9071: kuitenkin jokaisen, joka on lukenut käsiteltävän mietinnön, täytyy
9072: myöntää, että esittämilläni asioilla on yhteyttä juuri tämän
9073: mietinnön kanssa.
9074:     Sitte pyytäisin sanoa ed. von Alfthanille, että hän on väärin
9075: käsittänyt puheeni. Minä olen kaikella kunnioituksella puhunut
9076: luvallista ammattia harjoittavista henkilöistä. Vertauksen vaaratto-
9077: muuden hän kyllä ymmärtää, kun näkee puheeni painettuna.
9078: 
9079:     Ed. P a a s i k i v i: Sen johdosta, että ed. Wuolijoki tässä
9080: ihmetteli, että nykyinen hallitus on antanut tämän esityksen edus-
9081: kunnalle samanlaisessa muodossa, kuin mikä sillä oli jo edellisillä
9082: valtiopäivillä, pyydän saada mainita- se lienee ed. Wuolijoellekin
9083: tunnettu, vaikka hän on sen arvatenkin unohtanut -, että tämä
9084: esitys oli senaatissa käsitelty jo kauvan ennen kuin nykyinen hallitus
9085: sinne on tullut; se käsiteltiin jo kevättalvella.
9086: 
9087:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä sanoin, ettei esitys ole
9088: tämän hallituksen laatima, mutta siksi juuri on tärkeätä tietää, onko
9089: tämän hallituksen kanta sama kuin se kanta, mikä ilmenee valiokun-
9090: nan mietinnössä, joka mietintö on laadittu eri perusteille, kuin enti-
9091: sen hallituksen antama armollinen esitys.
9092:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   809
9093: 
9094:    Ed. Paasikivi: Minä ainakin kuulin ed. Wuolijoen lau-
9095: sunnon siten, että hän ihmetteli sitä, että nykyinen hallitus on anta-
9096: nut asiasta saman esityksen eduskunnalle kuin mikä oli annettu
9097: edelliselle eduskunnalle.
9098: 
9099:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
9100: 
9101:     Asetusehdotus hyväksytään kaikin puolin muuttamattomana
9102: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Asian toinen käsittely
9103: julistetaan päättyneeksi.
9104: 
9105:                         3)   Mallasjuomasuostunta.
9106:                                   (2 K.)
9107:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen joh-
9108: dosta t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa esityksessä
9109: N :o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä
9110: N:o 6 valmistavasti käsitelty
9111:     Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmista-
9112: misesta vuonna 1909.
9113:     Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta Suuren valiokunnan
9114: ehdotuksen mukaisesti, minkä jälkeen sen toinen käsittely julistetaan
9115: päättyneeksi.
9116: 
9117:                         4) Yleinen oppivelvollisuus.
9118:                                 (Jatk. I K.)
9119:    Ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi ja laiksi kansakoululaitoksen
9120: kustannuksista sisältävä Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 esite-
9121: tään näiden lakiehdotusten e n s i mm ä i s e n k ä s i t t e 1 y n jat-
9122: kamista varten.
9123:    Keskustelu:
9124:     Ed. K ä k i koski: Se on merkille pantava yhteensattuma,
9125: että samaan aikaan kuin Suomen kansa viettää suomenkielisen
9126: oppikoulun 5o-vuotisjuhlaa, annetaan eduskunnalle ehdotus ajan-
9127: mukaiseksi oppivelvollisuuslaiksi. Ja aika onkin jo laatia laki,
9128: jonka avulla oppikoulun jakamat sivistyksen hedelmät saadaan
9129: syvien rivien yhteiseksi omaisuudeksi, sillä pohjakerrosten tarpeista
9130: ei tähän asti vielä ole pidetty tarpeellista huolta.
9131:     Jokaiselle on tunnettu seikka se, että sisäluvun taito meidän
9132: maassamme on vielä perin heikko. Meillä tapaa kaikkialla joukottain
9133: täysi-ikäisiä ihmisiä, jotka ainoastaan suurella vaivallasaavat selkoa
9134: sanomalehtien pääkirjoituksista ja muusta vaikeatajuisemmasta
9135: tekstistä. Ja nämä kansalaiset tietysti joutuvat perin tukalaan
9136: 810                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9137: 
9138: 
9139: asemaan, kun heidän esim. ennen vaaleja tulee muodostaa itsellensä
9140: varma vakaumus niistä monilukuisista valtiollisista ja yhteiskun-
9141: rtallisista kysymyksistä, jotka nyt ovat päiväjärjestyksessä. Sankat
9142: joukot täysivaltaisia kansalaisia on sen nöyryytyksen alaisina, että
9143: he ovat melkein yksinomaan riippuvaiset siitä, mitä heille suullisesti
9144: esitetään ja joutuvat suurten kysymysten ratkaisussa enemmän kiihty-
9145: neen tunteen, kuin syvän, selvän tiedon ja vakavan harkinnan varaan.
9146: Ja samalla nämä kansalaiset jäävät osattomiksi kansalliskirjalli-
9147: suutemme kalleimmista aarteista, joitten kauneus on salattu maailma
9148: niiltä, jotka eivät osaa hyvin lukea. Eikä olekkaan ihme, että luku-
9149: taito kansassamme on vielä niin heikko, sillä meidän maassa ei ole
9150: pantu tarpeellista huomiota alkuopetukseen. Se oli ilmeinen erehdys,
9151: että maalaiskunnissa ei järjestetty alkeisopetusta ajanmukaiselle
9152: kannalle silloin, kun maamme kansakoululaitos ensiksi perustettiin.
9153: Kaupunkilaislapset toki saavat alusta alkaen järkiperäisen lukuope-
9154: tuksen, mutta maalaislasten alkuopettajina ovat aivan yleisesti
9155: olleet koulunkäymättömät torpparit, vanhat sotamiehet, talon-
9156: emännät ja monet, joitten kasvatusopillinen valmistus on rajoittunut
9157: siihen, että ovat käyneet 6 tai 10 viikkoa jotain kurssia tai korkein-
9158:  taan 8-kuukautisen pikku- ja kiertokouluseminaarin.           Huonosti
9159:  valmistuneina tuhannet lapset joka vuosi tulevat kansakouluun
9160:  kiusaksi itselleen ja opettajilleen ja myöhemmin elämässäkään ei ole
9161:  helppo tehdä eheää siitä, mikä perustuksia laskettaessa on jäänyt
9162:  hataraksi. Meidän kansamme on aivan kylliksi kärsinyt nöyryy-
9163:  tystä puutteellisen alkuopetuksen takia. Kun se nyt lähtee laatimaan
9164:  itselleen oppivelvollisuuslakia, silloin, se on vakaumukseni, sen tulee
9165:  ensi työksensä uudistaa a 1 k u opetus, ja ainoa keino alkuope-
9166:  tuksen perinpohjaiseen uudistamiseen on se, että maaseuduille,
9167:  kuten kaupunkiinkin perustetaan alempi kansakoulu, jossa otetaan
9168:  alkuopettajan toimeen erityisesti valmistunut henkilö. Sitä seikkaa
9169:  pitäisin tärkeimpänä koko oppivelvollisuuslaissa.
9170:       Ed. Ängeslevän vastalauseessa puhutaan, ja ed. Wuorimaa on
9171:  täällä selittänyt viime kerralla, miten tulee kalliiksi kustantaa eri
9172:  opettajat ylempää ja alempaa kansakoulua varten ja että maal-
9173:  lamme ei muka siihen ole varaa. Mutta rohkenen kysyä, onko
9174:  maallamme varaa rakentaa kallis ylemmän kansakoulun opetus
9175:  sellaiselle hataralle pohjalle, joka saadaan korkeintaan 24 viikkoa
9176:  kestävän alkuopetuksen kautta? Mistä me saamme ne opettajanerot,
9177:   jotka pystyvät 20 tai korkeintaan 24 viikon kuluessa antamaan
9178:  lapsille sellaisen lukutaidon, että he sen avulla omistavat nyky-
9179:   oloissa välttämättömän kansalaissivistyksen, ja onko meillä varaa
9180:   liian pitkän lukuvuoden jaluonnottoman raskaan työtaakan kautta
9181:   ennen aikaansa kuluttaa loppuun kansakouluopettajiston kallis
9182:   työvoima? Jokainen, joka on opettajana ollut, vaikkapa vain kau-
9183:   pungin oppikoulussa, jossa taakka on monen kesken jaettuna, tietää,
9184:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   811
9185: 
9186: 
9187: kuinka riuduttava on se väsymys, joka syntyy siitä, että täytyy
9188: aina vain jakaa toisille henkistä omaisuutta, eikä saa kylliksi aikaa
9189: eikä voimaa tämän omaisuuden kartuttamiseen. Ja siitä riutumuk-
9190: sesta kärsii suurimmassa määrässä se nouseva sukupolvi, jonka
9191: kasvattajilta on luonnottoman koulujärjestyksen ja ennenaikaisen
9192: kuluttamisen kautta riistetty työvoima ja elämänilo. Ja semmoinen
9193: kulutus se kyllä aikoinaan tuntuu kansan kukkarossakin. Niiltä,
9194: jotka kitsaasti kääntelevät markkoja ja pennejä silloin, kun on
9195: kysymyksessä kallein mitä kansalla on, nuorison kasvatus, tahtoisin
9196: vielä kysyä, mihin me panemme nuo r,6oo toimeensa valmistunutta
9197: ja paraikaa työssä olevaa pikkukoulun opettajaa? Kauniita summia
9198: kysyy myöskin heidän eläkkeensä, jos heidät tarpeettomiksi juliste-
9199: taan. Vai onko aikomus heittää heidät oman onnensa nojaan ilman
9200: eläkettä, ilman toimeentuloa, viskata pois kuin kuluneen rievun,
9201: jota enään ei tarvita? Jos sen teemme, silloin syntyy tuhansissa
9202: sydämmissä mieltä kalvava katkeruus, sellainen katkeruus, joka on
9203: täysin oikeutettu. Onko meidän kansamme niin eheä ja niin rikas
9204: keskinäisen luottamuksen onnesta, että sillä on siihen varaa? Ei,
9205: rohkenen sanoa. Jos meidän kansamme on liian köyhä pannakseen
9206: toimeen oppivelvollisuuden koko laajuudessaan, niin uudistettakoon
9207: ensi sijassa alkuopetus jajärjestettäköön niin, että meillä on toimeensa
9208: erityisesti valmistettu opettajakunta, jolla on kykyä ja kylliksi
9209: aikaa antaa lapsille hyvä ja vankka lukutaito. Pantakoon siinä tapauk-
9210: sessa tämä uudistus toimeen, esimerkiksi 20 vuoden kuluessa niin,
9211: että alkuopetus uudistetaan ensimmäisten IO vuoden aikana ja ylem-
9212: män kansakoulun toisten IO vuoden kuluessa. Silloin on järkeväm-
9213: mällä tavalla säästetty, jos säästäminen on välttämätöntä. Mutta minä
9214: en usko, että tällainen säästäminen on tarpeellinen, sillä kun kansam-
9215: me saa kieltolain, niin sen veronmaksukyky pian kohoaa siksi paljon,
9216: että oppivelvollisuuden toimeenpano sivistysvaliokunnan ehdotuksen
9217: mukaan ei vie sitä aineelliseen vararikkoon, ja paitsi sitä säästö
9218: siitä, että alemman kansakoulun opettajisto hävitettäisiin, ei tuottai-
9219: sikaan niin suuria säästöjä, kuin vastalauseen tekijä ja ed. Wuorimaa
9220: ovat väittäneet. Se tullaan tässä eduskunnassa kyllä numeroilla
9221: osoittamaan. Näistä syistä minä lämpimästi ja täydellä vakaumuk-
9222: sella kannatan I I §:ää sellaisena kuin se on sivistysvaliokunnan
9223: ehdotuksessa. Jos Suomen eduskunta nyt laatii itselleen semmoisen
9224: oppivelvollisuuslain, että kansamme pohjakerrokset saavat hyvän
9225: lukutaidon, silloin se on nostattanut jalon ja pysyvän muistomerkin
9226: suomalaisen oppikoulun puolivuosisataisjuhlan kunniaksi.
9227: 
9228:    Ed. W i c h m a n n: Anslutande mig i all hufvudsak till hvad
9229: här redan framhållits utaf representanterna von Alfthan och Wuo-
9230: rimaa, ber äfven jag att få gentemot kulturutskottets betänkande i
9231: sak få framhålla följande. Utskottet har i min tanke i sitt förslag
9232: 812                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9233: 
9234: 
9235: framkommit med att understöda ett mindre lyckligt system genom
9236: att nu försöka skapa en särskild lärarepersonal för högre och lägre
9237: folkskolor. Detta system har visserligen för icke så länge sedan
9238: införts i Sverige, men dock med den påföljd, att, så vidt jag känner
9239: till förhållandena, man där redan skulle hälst slippa hela systemet,
9240: så opraktiskt och så opedagogiskt på samma gång, har det där visat
9241: sig vara. Genom denna tudelning försvagas nämligen hela folksko-
9242: lans organisation, betraktad såsom helhet, hvilket är en högst be-
9243: tänklig sak i alla hänseenden. Systemets olägenheter har äfven i
9244: vårt land, såvidt detsamma i någon mån praktiserats i våra städer,
9245: visat sig. J ag vill nu här icke upptaga tiden med att relatera, huru-
9246: som många af pedagogiens stormän hafva kommit fram med utta-
9247: landen, hvilka alla gå ut på att särskildt den lägre undervisningen
9248: kräfver en synnerlig pedagogisk förmåga och ofta t. o. m. en större
9249: förmåga än den högre undervisningen. Och dock har nu utskottet
9250: föreslagit och trott sig kunna dana fullt skickliga lärare genom in-
9251: förandet af en blott tvåårig seminariekurs. J ag har under en mer
9252: än 25 årig verksarnhet såsom seminarielärare kommit underfund med,
9253: huru mångfaldiga brister, som redan vidlåda våra högre folkskole-
9254: lärares utbildning, ehuru de fått en fyraårig seminarieutbildning.
9255: Huru bedröflig måste då icke denna tvååriga serninarieutbildning
9256: ställa sig? J ag tror och befarar att vårt folks allmänna bildnings-
9257: nivå skulle komma att neddragas, ifall dess primära folkbildning
9258: skulle anförtros åt dylika halfbildade lägre folkskollärare. Vi måste
9259: en gång för alla fastslå såsom framtidsmål höjandet af folkskollära-
9260: renes bildning genom seminariekursernas utvidgning. Man kan ju
9261: också tänka sig huru svårt lärarene uti den högre folkskolan skola
9262: komma att hafva det, att mottaga elever, som hafva blifvit brist-
9263: fälligt utbildade af lärare, som själfva hafva en ytterst bristfällig
9264: och rninimal utbildning. De lägre folkskolorna böra i min tanke ovill-
9265: korligen ställas i lefvande samband och förbindelse med hela den
9266: organism, som de naturligt tillhöra, den högre folkskolan, och denna
9267: skall småningom sedermera utbildas till en hela nationens botten-
9268: skola. Naturligtvis kräfver dock sakens natur, att den lägre folksko-
9269: lan också i viss mån tillförsäkras en efter förhållandena lämpad
9270: sj älfständighet.
9271:      Men äfven andra vådor befarar jag, ifall nu utskottets betänkande
9272: skulle förordas af stora . utskottet och därpå antagas af kammaren.
9273: Den lägre folkskolans personai komme genom sina af utskottet fö-
9274: reslagna formliga svältlöner och sina minimala pensionsbelopp att
9275: bilda ett ytterligare tillskott till vårt rnissnöjda proletariat, och ett
9276: högst farligt sådant. Och själfva folkskolans dyra sak, dess ornhul-
9277: dande af folkets lägre lager, särskildt allmogen, skulle härigenom
9278: äfventyras, ty folket har redan under nästan ett halft sekel vant
9279: sig vid att betrakta folkskolors inrättande och folkbildningens ge-
9280:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  813
9281: 
9282: 
9283: nomförande såsom en frivillig sak. Nu blefve den icke blott ett le-
9284: galt, utan också ett ekonomiskt tvångsmål. Hvilken beklaglig in-
9285: verkan detta skulle hafva på folkopinionen, ligger i öppen dag. Och
9286: sist och slutligen, såsom frih. von Alfthan redan tidigare har fram-
9287: hållit, så frågar jag utskottet, hvarifrån detsamma nu egentligen
9288: de facto ämnar taga dessa 40 miljoner, med hvilka man skall be-
9289: kosta uppförandet af ISOO folkskolebyggnader och aflöna en stab
9290: utaf 2,500 lärare. Nu i dessa dagar, då reformkrafven, för att icke
9291: säga reformskränen, växa på alla håll och områden, hvar skall då den
9292: redan annars. öfverhöfvan beskattade bonden taga medel till denna
9293: fördubbling, kanske tredubbling af folkskolebidragen och utgifterna?
9294:     När nu så många både pedagogiska och ekonomiska skäl tala emot
9295: utskottets förslag, så ber jag att få hernställa till stora utskottets
9296: medlemmar, att de med frångående utaf utskottets betänkande i
9297: antydda afseende måtte särskildt fästa sig vid den fjerde reserva-
9298: tionen samt i sammanhang därmed vid kornitens för ordnande af
9299: den första undervisningen på landsbyggden betänkande. Härigenom
9300: finge kommunerna åtminstone i början rätt att själfva välja emellan
9301: där omförmälda skolformer och finge införa såsom den lindrigaste
9302: obligatoriska skolformen en 6 årig folkskolekurs. Denna skulle de
9303: 2 första åren fortgå minst I2 veckor i lägre folkskolan, och de 4
9304: sista åren minst 26 veckor i högre folkskolan med det af kultur-
9305: utskottet föreslagna timantalet samt skulle densamma anordnas
9306: i samma folkskolelokaler som hittills med samma undervisnings-
9307: material och af samma, den högre folkskolans, lärarepersonal, hvil-
9308: ken då skulle erhålla en något förhöjd aflöning för sitt arbete i de
9309: bägge folkskolorna. Härigenom skulle äfven vinnas, såsom reservan-
9310: ten inycket riktigt har betonat, den fördelen, att yngre och svagare
9311: barn finge absolvera sin skolgång under de varmare årstiderna,
9312: då brådare arbetstid råder och de större barnen därvid kunna vara
9313: hemmet behjälpliga med kroppsarbete, en sak, som också enligt min
9314: tanke är af utomordentlig betydelse för barnen själfva samt för hem-
9315: mens opinion gentemot folkskolan.
9316:     J ag anhåller därtill få, på skäl som af föregående ärade talare ha
9317: anförts, på det varmaste understöda såväl första som andra reser-
9318: vationen i af dem framhållna afseenden.
9319:     Vaan lopuksi minä yhdyn ed. Sohlbergin protestiin sitä henkeä
9320: ja ajatustapaa ja niitä lausuntoja vastaan, jotka huokuvat kolman-
9321: nesta, sosialistien vastalauseesta. Tämä vastalause on mielestäni,
9322: ei ainoastaan niinkuin ed. Sohlberg sanoi, solvaus Suomen kansakou-
9323: lun opettajistoa kohtaan, vaan se on myöskin solvaus Suomen kansan
9324: uskonnollisia tunteita vastaan. Täällä on vasemmistosta tyrkyttä-
9325: mällä tyrkytetty aamusta iltaan saakka, kuinka porvarilliset ryhmät
9326: sen takia, etteivät ne aina voi järjen ja järjestyksen nimessä hyväksyä
9327: kaikellaisia kypsymättömiä uudistushommia, että tämmöinen por-
9328: 814                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9329: 
9330: varillinen n. s. taantuminen antaisi sosialisteille erinomaisen aseen
9331: agitatsioonin varalle (Vasemmistosta: Oikein!). Mutta nyt nämä
9332: nuoret kansanvaltaiset maailman parantajat itse ovat tässä vasta-
9333: lauseessa antaneet vastustajilleen paremman agitatsiooniaseen kuin
9334: mikään muu, jos me muut, porvarilliset, vaan tahtoisimme tätä
9335: asetta käyttää, jota me kuitenkaan emme tahdo, vetääksemme us-
9336: konnon pyhän asian puolue-elämän vimmaan. Nyt ovat sosialistiset
9337: ~ustajat tässä vastalauseessa itse julkilausuneet kantansa uskonnon
9338: ja kansanopetuksen asiassa, ja minä olen varma ja vakuutettu siitä,
9339: että Suomen harras ja uskonnollinen kansa oikealla ajalla antaa heille
9340: oikean vastauksen näihin heidän uudistuspuuhiinsa.
9341:     Ja nämä itse asiassa eivät olekaan mitään uusia. Historian opet-
9342: tajana minä kyllä tunnen tämän ajatuskannan, r8 vuosisadan n. k.
9343: valistusfilosofian. Kuitenkin tämän kannan suurin mies Voltaire,
9344: lausui viimeisenä sananaan tässä asiassa, että ilman uskontoa ei ole
9345: mikään järjellinen hallitus, eipä yhdyskuntakaan, mahdollinen, vaan
9346: ihmiset muuttuisivat uskontoa vailla itsekkäiksi pedoiksi, jotka vaan
9347: raatelisivat toisiaan. Ja jos, niinkuin minä luulen, vasemmisto
9348: pitäisi tämän Voltairen lausunnonkin liian porvarillisena, niin tah-
9349: don tässä kertoa, mitä eräs köyhä kansanmies, eräs kalastaja meidän
9350: saaristossamme vaalien aikana kysyi minulta. Hän sanoi: >>Onko se
9351: totta, että nuo sosialistit aikovat vastustaa uskontoa ja vaatia us-
9352: konnonopetuksen poistamista kansakoulusta? Jos se on totta, niin
9353: sanokaa heille, kun tulette eduskuntaan, että kansa hylkää ennem-
9354: min kaikki heidän uudistuspuuhansa, kuin se antaa riistää itseltään
9355: ja lapsiltaan esi-isiltä perityn kalliimman aarteen.~ - Eräs toinen
9356: vanhus, monivuotinen opettaja, joka nuorempana ollessaan oli sei-
9357: sonut samalla ajatuskannalla kuin nämä, ylimalkaan melkoisesti
9358: nuoret edustajat, jotka ovat laatineet tämän vastalauseen, sanoi
9359: eräässä tilaisuudessa, jossa hänen entiset oppilaansa ylistivät häntä
9360: hänen antamansa n. s. vapaan katsantokannan takia: ~No niin,
9361: mitä olen sanonut, sen olen sanonut, mutta se on minun viimeinen
9362: sanani teille, nuoret, että ilman uskontoa ja uskonnonopetusta ei
9363: ihminen voi löytää rauhaa elämässään ja lohdutusta kuollessaan.~
9364: - Tämän rauhan ja lohdutuksen opetuksen nyt nämä sosialistiset
9365: edustajat tahtovat riistää, ei ainoastaan itseltään, ja omiltaan, vaan
9366:  myös koko Suomen kansan lapsilta. Ja minä kummastuksella kysyn,
9367:  mitä ne antaisivat uskonnonopetuksen sijalle ja minkälainen se uusi
9368:  uskonnonopetus olisi, jolla he mahdollisesti kasvattaisivat nuorisoa
9369:  nousevaa.
9370:     Voipihan väittää vastaan, että löytyy niitä maita, joissa uskon-
9371: nollinen opetus on poistettu kansakoulusta. Niinhän on esim. laita
9372:  Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Mutta muistaminen on, että Ame-
9373:  rikan kansa pääasiassa seisoo mitä uskonnollisimmalla kannalla koko
9374: maailmassa - se on puritaanien perintöä- ja että se on muodos-
9375:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   815
9376: 
9377: 
9378: tanut yleisen oman uskonnollisen koulun, pyhäkoulun, joka on mitä
9379: likeisimmässä yhteydessä kansakoulun kanssa. - Myös Ranskan
9380: tasavallan kansakouluissa on uskonnonopetus suoranaisesti kielletty.
9381: Mutta minkälaisia valtiollisia ja kansallisia vaikeuksia ja kiusauk-
9382: sia, sisällistä riitaa, jopa koko kansan moraalista alentomista onkaan
9383: tämä surkea asema aikaan saanut! Tässä on myöskin muistaminen,
9384: minkälainen tuo katoolinen uskonnonopetus kouluissa on ollut,
9385: joka ennen siellä vallitsi kansan keskuudessa ja jonka tähden ei ole-
9386: kaan kummeksittava, että sen poistaminen katsottiin muutamissa
9387: suhteissa ajan mukaiseksi, vaan ehkä tahtovat juuri sosialistit näi-
9388: den riita-aineksien yhä kartuttamista kansamme keskuuteen? -
9389:      Vihdoin viimein tulee muistaa, että mikä soveltuu yhdelle kan-
9390:  salle, ei sovellu toiselle. Historiallinen kehitys tässä on ratkaiseva.
9391:  Suomen kansan koko tuhatvuotinen kehitys on pohjistunut juuri
9392:  uskonnon pohjalle ja ensi sijassa juuri sen kansanopetus. Sitä vas-
9393:  taan ei voi väittää. Ja sen takia on edespäinkin tämä kansa seisova
9394:  samalla uskonnollisella kannalla, se on kumminkin minun vakava
9395:  ajatukseni ja toivomukseni.
9396: 
9397:      Ed. R o s e n d a 1: Olen pyytänyt puheenvuoroa 3 vastalauseen
9398: johdosta. Pyydän saada kohdistaa huomiota tämän vastalauseen edel-
9399: liseen osaan. Siinä sanotaan m. m.: »Kansakoulusta on tehty ylem-
9400: pien luokkien luokkaetujen palvelija. - - - Uskonto väärenne-
9401: tään kasvattamaan lasta porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi
9402: aseeksi; ihmiskunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia ru-
9403: mia raakalaissotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jäävää isän-
9404:  maallisuutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää pääasiassa sii-
9405: hen, että lapsesta muodostuisi vaatimattomuutensa tunteva nöyrä-
9406:  mielinen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisarmeijaan.>>
9407:      Raskaita syytöksiä! Ja vastalauseen tekijät puhuvat rohkeasti
9408:  Suomen koko köyhälistön puolesta. Löytyy Suomessa tuhansia ja
9409:  jälleen tuhansia köyhiä, jotka, saatuaan kuulla tästä, ääneen todis-
9410:  tavat: »Me emme ole antaneet teille semmoiseen lausuntoon valta-
9411:  kirjaa.»
9412:      Sivulla 75 väitetään, että laajat uskonnolliset ryhmät maassamme
9413:  vaatimalla vaativat uskonnonopetuksen poistamista kouluistamme.
9414:  Minun tietääkseni löytyy Suomessa ainoastaan kolme lukuisaa uskon-
9415:  nollista ryhmää: herännäisyys, laestadiolaisuus ja evankelinen suunta,
9416:  eikä yksikään näistä muuta suo, kuin että uskonnonopetus kouluissa
9417:  säilytettäisiin. Metodistit ovat eriuskolaislain nojalla oikeutetut
9418:  olemaan lähettämättä lapsiaan uskontotunneille, ja mitä muihin
9419:  vapaakirkollisiin ryhmiin tulee, niin on aivan varmaa, että meidän
9420:   aikamme ei enää tule pakottamaan vanhempia vastoin vakaumus-
9421:   taan lapsilleen uskonnonopetusta tyrkyttämään. Se on aivan varma.
9422:   Jos siellä täällä joku poikkeus tässä suhteessa vielä ilmenee, niin
9423: 816                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9424: 
9425: 
9426: ajan henki painaa sen alas. Mutta se on tässä pääasia, että ne,
9427: jotka vaativat uskonnonopetuksen poistamista Suomen kansakou-
9428: luista, eivät edusta Suomen kansan enemmistöä. Ja enemmistöhän
9429: on oikeutettu määräämään, mikä on oleva sääntö; jos poikkeuksia
9430: laaditaan, niin laaditaan niitä vähemmistöä varten~
9431:     On omituista nähdä, miten usein tässä vastalauseessa tulee ilmi
9432: se ajatus, että kaikki tähänastinen työ Suomessa on mitätöntä, kel-
9433: votonta, ennakkoluulojen painamana toimitettua, se ei kelpaa; nyt
9434: tulee uusi aika ja melkeinpä sanovat vastalauseentekijät: me luomme
9435: sen uuden ajan ja uuden koulun. Varsinkin moititaan sitä, että
9436: Suomen kansakoulut näihin asti ovat kasvattaneet lapsia yläluok-
9437: kien nöyriksi orjiksi (Vasemmalta: Niin on.), että tämä on ollut
9438: koulujemme päätarkotus ja että ne yhä edelleen sitä tarkoittavat.
9439: On ollut täällä Suomessa, niinkuin muuallakin, hyvinkin korkeat
9440: raja-aidat eri säätyluokkain välillä. Se suuri kansallinen herätys,
9441: joka edellisellä vuosisadalla täällä tapahtui, rupesi painamaan alas
9442: näitä aitoja. Mutta vielä enemmän, vielä suuremmassa määrässä sitä
9443: tekivät suuret uskonnolliset herätykset. Ne sortivat väliaidat to-
9444: tuuden omalla sisällisellä voimalla ja rakkaudessa. Jos työtä tah-
9445: dotaan jatkaa, siten että raja-aitoja revitään vihan käsivarrella, niin
9446: ne nousevat uudelleen ja entistään korkeammiksi.
9447:     Kun tahdotaan puolustaa uskonnonopetuksen poistamista kou-
9448: luista sillä, että lapsi muka ei ymmärrä uskonnon totuuksia, niin
9449: sekin jo osottaa, että tuo uskonnollinen kanta on jotenkin heikko.
9450: Uskonnon päätotuus on rakkauden suuri käsky ja minä luulen, että
9451: jokainen meistä on pakoitettu tunnustamaan: Minä ymmärsin lap·
9452: sena paljon paremmin, mitä on Jumalaa totteleminen ja Jumalaa
9453: rakastaminen ja lähimmäistä rakastaminen kuin minä sittemmin
9454: olen tätä ymmärtänyt (Vasemmalta: Hyvä). Tahdotaanko sitte
9455: lapsilta riistää se opetus, joka tätä suurta käskyä yhä edelleen te-
9456: rottaa, ja puhuu hänestä, joka ainoana kaikista ihmisistä on tämän
9457: käskyn täyttänyt. Minä myönnän, että on ollut yksipuolisuutta ja
9458: suuriakin puutteita uskonnollisessa opetuksessa, mutta tämähän
9459: ei ole uskonnon syy. Ei saa siitä syystä sanoa, että uskonto on kou-
9460: lusta poistettava sentähden, että sitä on väärin tai huonosti ope-
9461: tettu sentähden, että sitä on puolustettu monta kertaa heikosti, vie-
9462: läpä niinkin, että puolustus on herättänyt ivaa ja naurua.
9463:     Suomen kansakoulunopettajat ovat varmaan ilolla tervehtineet
9464: sitä ehdotusta, että Suomessa pantaisiin toimeen yleinen oppivelvolli-
9465: suus. Kun tiedetään, kuinka suurien vaikeuksien kanssa heidän on
9466: ollut taisteleminen, kuinka monta ennakkoluuloa on ollut estämässä
9467: heidän muutenkin raskasta työtään, niin on luonnollista, että uuden
9468: ajan vaatimus tuottaa heille tyydytystä. Mutta heidän iloaan häirit-
9469: semässä, sitä repimässä ja meitä kaikkia loukkaamassa on se häväis-
9470: tys, minkä kolmannen vastalauseentekijät ilman muuta singautta-
9471:                         Yleinen oppivelvollisuus.                      817
9472: 
9473: 
9474: vat koko Suomen kansakoulunopettajia vastaan (Vasemmalta: Riit-
9475: tää). Vastalauseessa sanotaan, että opettajat ovat uskonnollisesti
9476: kehittymättömiä, sanotaan, että he vasten parempaa tietoaan pai-
9477: navat alas sisällistä vakaumustaan ja pettävät lapsia, kun heiltä
9478: muuten menisi leipäi että he siis ovat myyneet yläluokalle vakau-
9479: muksensa. Se on paljon sanottu koko opettajakuntaa vastaan. Minä
9480: panen sitä lausuntoa vastaan vastalauseeni, niinkuin täällä jo ennen-
9481: kin tehty on. - Aikana, jolloin Suomen kansa huolehtien odottaa,
9482: mitenkä käy oppivelvollisuusasian, aikana, jolloin moni isä ja äiti
9483: polvistuen Jumalan edessä odottaa Häneltä uutta toivoa myöskin
9484: niihin suuriin kustannuksiin nähden, joihin tämä johtaa, ja kysyy:
9485: totta kai säilyy ainakin uskonnonopetus kouluissa, että lapset saa-
9486: vat näinä vihan ja monien eksytysten aikoina vielä kuulla puhutta-
9487: van elävästä Jumalasta ja Hänen sanastaan, semmoisena aikana
9488: lausuvat vastalauseentekijät heille kylmästi ja ylimielisesti: pois
9489: uskonnonopetus kouluista!
9490:     Minä en tahdo jatkaa. Ed. Jokinen lausui sen toivomuksen, että
9491: suuri valiokunta ottaisi huomioonsa kolmannen vastalauseen. Minä
9492: rohkenen myös lausua sen toivomuksen, että suuri valiokunta ottaisi
9493: huomioon ne vastakkaiset näkökohdat, joihin minulla on ollut kun-
9494: nia viitata (Hyvä, hyvä!).
9495: 
9496:     Ed. Kares: Epäilemättä tämä sivistysvaliokunnan mietintö
9497: oppivelvollisuudesta on herättänyt hämmästystä sangen laajoissa
9498: piireissä varsinkin maalaisten keskuudessa. Ennen kaikkia on tähän
9499: hämmästykseen ollut syynä se, että, niinkuin jo ennakolta saattoi
9500: aavistaa, kustannukset tämän lain toimeenpanosta tulevat nouse-
9501: maan verrattain korkeiksi. Varsinkin maalaiskansan keskuudessa
9502: on tämä kustannusten pelko kansakoululaitoksen menoihin ollut
9503: aivan yleinen ja erittäinkin tähän oppivelvollisuusasiaan nähden
9504: sangen laajalle levinnyt. Olen valiokunnassa istuessani hyvin tietänyt
9505: tämän maalaiskansan yleisen katsantokannan ja olenkin koettanut
9506: niin paljon kuin mahdollista asettua samalle kannalle, koettanut
9507: todellakin miettiä, millä tavalla päästäisiin niin vähillä kustannuksilla
9508: kuin mahdollista, mitenkä päästäisiin sillä tavalla, ettei tämä tär-
9509: keä asia kustannusten pelon tähden saavuttaisi suurten maalais-
9510: kansanjoukkojen vastenmielisyyttä. Mutta vaikka olenkin tälle kan-
9511: nalle asettunut, niin on minun kuitenkin täytynyt ottaa ohjeeksi
9512: se periaate, joka mielestäni sekä maalaisliittolaisen ed. Ängeslevän
9513: vastalauseessa että myöskin ed. Wuorimaan y. m. lausunnoissa
9514: täällä on täysin unohdettu, nim. se, että meidän täytyy lopultakin
9515: yrittää päästä näissä kouluoloissa siihen, että maaseudun kansa,
9516: mikäli mahdollista, pääsisi samalle sivistystasolle, millä kaupunki-
9517: laisetkin ovat. Tämä on mielestäni maalaiskansan kannalta mitä
9518: tärkein vaatimus. Mehän valitamme nykyään sitä, että maalais-
9519:                                                                   52
9520: 818                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9521: 
9522: 
9523: kansa siirtyy maaseuduilta kaupunkiin, se on kautta maan kuuluva
9524: valitus. Ja tähän kaupunkeihin siirtymiseen epäilemättä on yhtenä
9525: syynä se, että kaikki kehitysmahdollisuudet kaupungeissa ovat
9526: paljoa paremmat, että todellakin asiallisesti meidän maaseutumme
9527: kansa on esim. oppilaitokseen ja sivistykseen nähden jäänyt sellaiseen
9528: asemaan, jota kaupunkilaiset ennen kutsuivat moukkamaisuudeksi.
9529: Nyt kun säädetään yleistä oppivelvollisuutta, on mielestäni pidettävä
9530: silmällä sitä mahdollisuutta, että niin paljon kuin mahdollista pääs-
9531: täisiin siihen, että samanlainen sivistystaso voitaisiin yleisessä kansan
9532: kasvatuksessa saada aikaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
9533:     Tämä mahdollisuus kokonaan estetään, jos asetutaan sille
9534: kannalle kuin ed. Ångeslevä on asettunut, kuin oppivelvollisuusko-
9535: mitea ja kuin täällä monet puhujat ovat asettuneet. Sillä tämän
9536: ehdotuksen mukaan kaikkein paraimmassa tapauksessa muodostuu
9537: kaupunkilaislapsien ja maalaislapsien oppiaikain keskinäinen suhde
9538: jotenkin seuraavasti: Kaupunkilaislapsilla on mahdollisuus saada ny-
9539: kyisen järjestyksen mukaan kansakouluopetusta kahtena vuonna 34
9540: viikkoa, siis 68 viikkoa, neljänä vuonna 36 viikkoa, siis 144 viikkoa,
9541: kaikkiaan yhteensä näin ollen 212 viikkoa. Tästä ehkä voidaan sanoa,
9542: että tavallisissa oloissa kansakouluoppiaika kaupungeissa vähän
9543: lyhenee korkeimmasta lain sallimasta, koska kaupungeissa kansa-
9544: kouluopetusaika tavallisesti on 34 viikkoa. Siitä voi siis lyhentyä
9545: 12 viikkoa, mutta kaikissa tapauksissa kaupuukilaislapsien kansa-
9546: kouluaika jää 200-viikkoseksi tämän järjestelmän mukaan. Mutta
9547: katsotaan nyt, minkälaiseksi asema muuttuisi kaikkein paraimmassa
9548: tapauksessa, kun kansakoulunopettajain työtaakkaa lisätään koko
9549:  joukon nykyisestä. Seuraavanlaiseksi se muuttuu oppivelvollisuus-
9550:  komitean ja ed. Ångeslevän ehdotuksen mukaan.                Maalaislapsi
9551:  kahtena ensimmäisenä vuonna saa opetusta 12 viikkoa, siis 24 viikkoa,
9552:  neljänä seuraavana 26 viikkoa, siis 104 viikkoa, yhteensä näin ollen
9553:  tämän ehdotuksen mukaan ei tule mahdolliseksi saada maalais-
9554:  lapselle muuta kuin 128 viikkoa kansakouluopetusta koko oppivel-
9555:  vollisuusaikana. Se merkitsee kaikkein vähimmissäkin tapauksissa
9556:  sitä, että maalaislapsi ehdotuksen mukaan tulee saamaan opetusta
9557:  72 viikkoa vähemmän kuin kaupunkilaislapsi. Se on viikoissa las-
9558:  kettuna täsmälleen kaksi kouluvuotta vähemmän. Ymmärtääkseni, jos
9559:  tältä kannalta asiaa katsotaan, täytyy asettua maalaisten ja niiden,
9560:  jotka maalaisten etujen kannalta katselevat asiata, oppivelvolli-
9561:  suuskomitean ehdotusta jyrkästi vastustamaan, koskapa se kieltää
9562:  ja panee esteitä sille mahdollisuudelle, jota on silmällä pidettävä,
9563:  että kerran todella päästäisiin siihen, että kaupunkilais- ja maalais-
9564:  lapset olisivat edes opissa ja opin saamisen mahdollisuuksissa samalla
9565:  tasolla.
9566:      Valiokunnan ehdotuksen mukaan tavallisissa oloissa tulisi maalais-
9567:  lapsen oppiaika olemaan seuraava: Kahtena vuonna 18 viikkoa,
9568:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   819
9569: 
9570: 
9571:  siis 36 viikkoa, neljänä vuonna 36, siis yhteensä I44 viikkoa eli kaik-
9572:  kiaan I8o viikkoa; näin ollen vain 20 viikkoa vähemmän kuin äskeisen
9573: laskun mukaan kaupunkilaislapsien. Tosin tästä nyt voivat maalais-
9574:  kunnat vielä, missä välttämättömäksi havaitaan, taloudellisten
9575: seikkojen tähden vähentää I2 viikkoa lisäksi, mutta vaikka sekin
9576:  kuntien päätöksistäriippuva vähennysotetaan huomioon, niin kuiten-
9577:  kin sivistysvaliokunnan ehdotuksen mukaan maalaislapsien opetus-
9578:  aika jäisi vain vuoden pienemmäksi kuin kaupunkilaislapsien. Tämä
9579:  sivistysvaliokunnankaan ehdottarua suunnitelma ei ole vielä hyvä.
9580: Se ei voi tyydyttää niitä, jotka todella tahtovat tässä maassa saada
9581: tasaisuutta edes opinsaannissa maalais- ja kaupunkilaislasten vä-
9582: lillä. Sitä tyydyttää lopultakin ainoastaan sellainen ajatuskanta,
9583:  mikä ilmenee vasemmiston vastalauseessa, missä maalais- ja kau-
9584: punkilaislapset esim. jatko-opetukseen nähden pannaan kaikki
9585: samaan asemaan. Mutta toistaiseksi, vaikka ed. Jokinen täällä
9586: väitti, että me porvarit valiokunnassa olemme ajaneet vain omia
9587: puolue-etuja ja tahtoneet pitää kansaa sivistymättömyydessä,
9588: toistaiseksi ainoa syy, mikä on estänyt meitä asettumasta tämän
9589: täydellisen tasaisuuden kannalle, on se, että taloudelliset menot
9590: kuitenkin tulevat sen suunnitelman mukaan aivan liian suuriksi.
9591: Mutta toiselta puolen kuitenkin valiokunnan ehdotus jättää mahdolli-
9592: suuden sellaiselle kehitykselle, jonka mahdollisuuden oppivelvolli-
9593: suuskomitean ehdotus ja ed. Ängeslevän vastalause kokonaan poistaa.
9594:      Maalaisten kannalta on tätä oppivelvollisuuskomitean ja ed.
9595: Ångeslevän ehdotusta erityisesti tahdottu kannattaa. Minä tahtoisin
9596: sanoa: Tällainen maalaisten kassantokanta on todellakin huonoa
9597: maalaisten etujen ajamista, peräti huonoa. Se on aivan niinkuin
9598: maalaiset itse tahtoisivat ikiajoiksi jäädä svistyksessä ja opissa
9599: siihen moukan asemaan, missä ne kaupunkilaisten silmillä katsottuna
9600: tähän asti ovat olleet. Ja tämän tällaisen edun maalaiset tahtovat
9601: kaupunkilaisille jättää tai tällaisen vähennyksen omassa opissaan
9602: jättää 2,400,000 markan tähden, tällaisen rahasumman uhraamista
9603: peläten. Mutta ei ole ainoastaan tämä vähennys maalaisten opissa
9604: huomattavana, vaan myöskin se, että ed. Ångeslevän vastalauseen
9605: ja oppivelvollisuuskomitean kanta tekee kokonaan mahdottomaksi
9606: n. s. jatkoluokan toimeenpanemisen kouluissa. Se tekee sen mahdotto-
9607: maksi edes vapaaehtoisuuden tietä ja edeslisää uhraamaHa sen kautta,
9608: että opettajan työaika jo muuten niin paljon pidennetään, että
9609: tavallisimmin ei opettajalla ole mahdollisuutta enään toimeenpanna
9610: niitä vapaaehtoisia kursseja kuin nyt on pantu toimeen. Jos taasen
9611: näitä kursseja siitä huolimatta toimeenpannaan, niin menee näihin
9612: kursseihin kaikkein vähimmän laskun mukaan noin miljoona Suomen
9613: markkaa, joten siis se erotus, joka on oppivelvollisuuskomitean ja
9614: valiokunnan ehdotuksen välillä, pienenee miljoonalla markalla.
9615: Ja silloinkaan, vaikka tämä uhraus tehdään, jatko-opetus ei tule mil-
9616: 820                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9617: 
9618: 
9619: lään tavalla säännölliseksi eikä hyväksi. Kun nyt tältä kannalta
9620: vähänkin tahdotaan asiaa katsella, niin minun mielestäni joka
9621: ainoan varsinkin maalaisten ja niiden, jotka maalaiskaosan valistus-
9622: pyrintöjen mukana ovat olleet, pitäisi jyrkästi asettua oppivelvolli-
9623: suuskomitean ehdotusta vastaan.
9624:     Mutta tässä ei ole ainoastaan kysymys siitä viikkotappiosta,
9625: siitä aikatappiosta, minkä maalaislapset saavat oppivelvollisuus-
9626: komitean ehdotuksen mukaan, vaan tässä on myös kysymys siitä,
9627: että kansakoulun nytkin jo niin kovin lyhyt työaika sen pitkiin
9628: oppikursseihin nähden supistetaan entistään pienemmäksi. Nykyään
9629: valitetaan kansakoulunopettajain taholta, ja minä, kansanopiston-
9630: johtajana toistakymmentä vuotta toimineena, tiedän omasta koke-
9631: muksestani, että kansakoulun nykyinen opetusaika on kursseihin
9632: verraten aivan liian pieni. Useimmiten kansakoululapset tulevat
9633: kansakoulusta aivan kypsymättöminä ja sellaisina, että heidän
9634: lyhyenä kansakouluaikana saamansa tiedot ovat parin kolmen
9635: vuoden perästä menneet pois heidän muististaan. Kansanopistoon
9636: tullessa heillä ei ole kansakoulusta jälellä mitään muuta kuin parempi
9637: kirjoitustaito, laskentotaito j. n. e. Jos nyt lyhennetään kansakoulu-
9638: aikaa vielä sillä tavalla kuin oppivelvollisuuskomitea on ehdottanut,
9639: ja siten kuin ed. Ångeslevä on vastalauseessaan tahtonut,tulee asema
9640: yhä huonommaksi ja asia joutuu siksi, että kansakoulukurssit
9641: kouluissa käydään lävitse aivan haparoiden, käydään lävitse pinta-
9642: puolisesti ja jäävät oppilaiden tietoon sellaisena tavarana, joka
9643: kahtena seuraavana vuonna kokonaan puhaltuu heistä pois. Todella-
9644: kin jos tältä kannalta katsotaan asiaa, täytyy yhtyä seuraaviin
9645: professori Soinisen sanoihin tässä asiassa: >>Outoa olisi, jos nyt kun
9646: on tarkoitus voimakkaasti edistää kansakouluopetusta, se tapahtuisi
9647: tavalla, joka lopulta veisi kansakoulumme sivistysarvon alaspäin
9648: ja pakottaisi sen tyytymään vieläkin vähempiin tuloksiin kuin mitä
9649: se on tähän saakka saavuttanut>>.
9650:     Tämän lisäksi on huomattavaa, että oppivelvollisuuskomitean
9651: ja ed. Ängeslevän ehdotuksen mukaan tulisi mahdottomaksi eräs
9652: suunnitelma, joka varsinkin maalaisten taholta on monessa paikoin
9653: saanut suurta kannatusta, nim. se järjestelmä, että kansakoulu
9654: joskus maailmassa voitaisiin tehdä pohjakouluksi oppikoululle. Se
9655: on maalaisille minun ymmärtääkseni kaikkein tärkein asia. Heillä
9656: ei ole valmistavaa koulua ja jos tahtovat lähettää lapsensa valmista-
9657: viin kouluihin kaupungeissa, tulee se sangen kalliiksi. Heille, jos
9658: kelle on tärkeätä, että kansakoulu todella saadaan muodostumaan
9659: pohjakouluksi, mutta jos kansakoulun kursseja todellakin supiste-
9660: taan sillä tavoin, kuin tässä maalaisten taholta on tahdottu, silloin
9661: ikiajoiksi poistetaan se mahdollisuus, että kansakoulu pohjakouluksi
9662: tulee. Kansakoulu voidaan saada pohjakouluksi ainoastaan sen kautta
9663: että kansakoulukursseja koetetaan mikäli mahdollista laajentaa ja
9664:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 821
9665: 
9666: 
9667: ylentää eikä suinkaan sen kautta, että niitä yhä enemmän ja enem-
9668:  män supistetaan.
9669:     Ainoa, mikä täällä eduskunnassa on tuotu esille oppivelvollisuus-
9670: komitean mietinnön puolesta, sellaisena, joka edes vähän vivahtaa
9671: asiallisuuteen, on se, että on väitetty, että me saamme valiokunnan
9672: ehdottamaa suunnitelman kautta alempaan kouluun opettajakunnan,
9673: joka on pedagoogisesti niin kehittymätön, että olisi vaarallista uskoa
9674: alemman koulun opetus tällaisiin käsiin. Ja sentähden on tahdottu
9675: yhdistää alemman koulun opetus ylemmän kansakoulun opettajain
9676: käsiin 6 viikkoa keväällä ja 6 viikkoa syksyllä. Nyt on kuitenkin
9677: huomattava, että kun joku opettajaksi pyrkivä alempaan kansa-
9678: kouluseminaariin menee, on hän saanut samat alkutiedot, on käynyt
9679: kansakoulun, niinkuin ylemmän kansakoulun opettaja. Hän käy
9680: seminaarissa kaksi vuotta, ylemmän kansakoulun opettaja käy
9681: sielläneljä vuotta, mutta näinä kahtena vuonna alemman kansakoulun
9682: opettajan pedagoogista sivistystä koetetaan kehittää kokonaan vaan
9683: alemman kansakoulun tarpeita tyydyttäväksi, vaan sellaiseksi, että
9684: hän todella voi alemman kansakoulun opetuksen hyvin hoitaa. Sitä vas-
9685: toin tuossa ylemmän kansakoulunopettajaseminaarissa pannaan koko-
9686: naan pääpaino sille, että kansakoulunopettajat tulevat kykeneviksi
9687: ylempää kansakoulua hoitamaan ja johtamaan. Tämän takia esim.
9688: pedagooginen harjoittelu alemman kansakoulun opettajatoimeen
9689: jää näissä ylemmän kansakoulun opettajaseminaareissa aina sivuasiaksi
9690: ja opettaja, joka menee sinne, katselee myöskin koko tätä alemman
9691: kansakoulun opettajatyötä ja harjoitusta siihen sivuasiana, johon
9692: hän ei antaudu kokonaisella ja täydellä sydämmellä. Sitä vastoin
9693: alemman kansakoulun seminaareissa kiinnitetään tietysti koko
9694: huomio alempaan kansakouluun ja siellä olevat opettajakokelaat
9695: myös täydellä sydämmen hartaudella antautuvat harjoittelemaan
9696: juuri alemman kansakoulun opettajiksi. Totta on, että varsinainen
9697: tietomäärä alemman kansakoulun opettajille jää alemmaksi, kuin
9698: ylemmän kansakoulun opettajille. Mutta toiselta puolen on huo-
9699: mattava, että niihin kursseihin nähden, mitä alemmassa kansakou-
9700: lussa on, eivät he itse kasvatustyössä tarvitsekaan niin paljon var-
9701: sinaisia tietoja kuin ylemmän kansakoulun opettajat, kunhan he
9702: vaan saavat täten pedagoogisen harjoituksen täysin hyvän. Sitä
9703: paitsi on huomattava, että, jos nyt asetutaan sivistysvaliokunnan
9704: ehdotuksen kannalle, eihän mikään estä, sitten kun kansan varalli-
9705: suus on karttunut, sitte kun yleinen oppivelvollisuus on näyttänyt,
9706: että se kykenee nostamaan kansanvarallisuuden tilaa, sanokaamme
9707: jonkun kymmenkunnan vuoden perästä, nostamasta alempien kan-
9708: sakoulujen opettajien sivistystasoa. Eihän mikään estä kehittämäs-
9709: tä heitä silloin siihen, että he todellakin vastaavat silloisia vaati-
9710:  muksia.
9711:     On myöskin sanottu tämän yhteydessä, että alemman kansa-
9712: 822                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9713: 
9714: 
9715:  koulun opettajistolle tulee ehdotuksen mukaan aivan liika pienet
9716:  palkat, että siitä tulee sellainen köyhälistö, joka ei mitään muuta
9717:  osaa kuin nurkua palkkojensa pienuutta. Se riippuu siitä, minkälai-
9718: silla henkilöillä on suunniteltu alempi kansakoulu täytettäväksi.
9719: Sivistysvaliokunnassa on ajateltu, että on oikeuden ja kohtuuden
9720: mukaista, että alemman kansakoulun opettajiksi etupäässä tulee
9721: naishenkilöitä. Ja jos katsellaan nykyisiä elantokustannuksia maa-
9722: seudulla, niin ainakin tällä kertaa on aivan selvä, että alemman
9723: kansakoulun opettajattaret voivat tulla toimeen sillä palkalla, minkä
9724: valiokunta on heille ajatellut. Meidän on huomattava, että esim.
9725:  nykyisissä kiertokouluissa on paljon huonommat palkat ja kuiten-
9726:  kin näihin kouluihin opettajiksi pyrkijöitä on ollut sangen paljon;
9727:  ei ole minkäänlaista opettajain puutetta niissä ollut näkyvissä.
9728:  Siis ainakin toistaiseksi tuo ehdotettu palkkaus on sellainen, ettei
9729: opettajien tarvitse sentään ainakaan nurkua palkan pienuutta. Mitä
9730: taas tulee seuraaviin korottamisiin, jos elantokustannukset maassa
9731: kallistuvat ja jos kansan tuotantokyky nousee, niin luonnollisesti
9732: eivät kansakoulunopettajain palkatkaan ole sellaisia, että ne ovat
9733: ijankaikkisesti samoja, vaan kyllä kai niitä täytyy nostaa sen mukaan,
9734:  kuin kansan varallisuus kasvaa.
9735:      On myöskin tuotu oppivelvollisuuskomitean•ehdotuksen puolus-
9736: tukseksi eräs vähän asialliselta näyttävä puoli. On nimittäin sa-
9737:  nottu: onhan kovin hyvä, että tämän ehdotuksen mukaan lapset saa-
9738: vat käydä lämpimänä vuodenaikana koulussa. - Se on kyllä-
9739: kin sangen hyvä ja erinomainen etu, mutta minä luulen, että meidän
9740: ehdotuksessamme, sivistysvaliokunnan ehdotuksessa, tätä etua kor-
9741:  vaa eräs toinen etu, jota oppivelvollisuuskomitean ja ed. Ängeslevän
9742: ehdotuksessa ei lainkaan ole olemassa. Oppivelvollisuuskomitean
9743: ehdotuksen mukaan nim. alempi koulu tulee olemaan aina vakinai-
9744: sesti samassa paikassa. Se ei voi kiertää edes kahdessa paikassa
9745: samaa piiriä, vaan täytyy sen olla yhdessä paikassa, siellä, missä
9746: kansakoulunopettaja asuu. Sitä vastoin sivistysvaliokunnan ehdo-
9747: tuksen mukaan voi tuo koulu, jos niin tahdotaan, toimia kahdessa eri
9748: paikassa, 18 viikkoa kummassakin. Sen voi myöskin, jos tahdotaan,
9749: ensi aluksi supistaa niin pieneksi kuin oppivelvollisuuskomitean ehdo-
9750: tuksessakin, ja silloin se voi toimia kolmessa eri paikassa saman pii-
9751: rin keskuudessa. Siis matkat tulevat tämän ehdotuksen mukaan
9752: niin pieniksi, niin vähäisiksi, että se korvaa täydellisesti tuon lämpi-
9753: män vuodenajan edun, mikä on toisella ehdotuksella. Siis missä
9754: tahdotaan, voidaan aluksi järjestää myös matkat paljon lyhem-
9755: miksi, mutta mahdollisuus vastaiseen kehitykseen ei kuitenkaan
9756: ehdotuksemme mukaan ole poistettu.
9757:     Voisi tietysti vielä tuoda monia eri asioita esiin sivistysvaliokun-
9758: nan ehdotuksen puolesta. On eräs heikko kohta ed. Jokisen lausun-
9759: nossa kyllä paljastettu tässä suunnitelmassa, nim. se, että laajenne-
9760:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  823
9761: 
9762: tun alemman kansakoulun opettajatkin ovat ehdotetut alemman
9763: kansakoulun opettajan kompetensilla varustettaviksi. Se on epäi-
9764: lemättä kohta, jonka sietää tulevaisuudessa korjata. Mutta tällä
9765: kertaa sen muodostaminen ed. Jokisen ja vasemmiston ehdotuksen
9766: mukaan lisäisi kustannuksia aivan liian paljon. Ed. Jokinen minun
9767: mielestäni menetteli vähän epäjohdonmukaisesti, jopa epälojaali-
9768: sesti valiokuntaa kohtaan, kun sanoi, ettei ole millään tavalla suun-
9769: niteltu, millä tavalla laajennetun alemman kansakoulun opettaja
9770: saisi ammattiharjoitusta seminaarissa. Hän sanoi näin: >>Minä olen
9771: sitä valiokunnassa kysynyt. Siihen ei annettu mitään selvitystä.
9772: Sanottiinpahan vaan: kyllähän asia itsestään järjestyy>>. Minä pyy-
9773: täisin kysyä ed. Jokiselta, kenenkä velvollisuus oli valiokunnassa
9774: tämän asian järjestäminen. Miksei ed. Jokinen itse ruvennut tätä
9775: järjestämään, sillä hänen ehdotuksensa mukaan, jos ylemmän kan-
9776: sakoulun opettaja pannaan laajennetun alemman kansakoulun opet-
9777: tajaksi, täytyisi kuitenkin ylemmän kansakoulun opettajaliekin antaa
9778: harjoitusta laajennetun alemman kansakoulun opettamisessa. Ilman
9779: tällaista harjoitusta siihen ei voi antautua kukaan. Ja sentähden
9780: ed. Jokinen olisi myös siinä kohden aivan yhtä velvoitettu järjes-
9781: tämään tätä asiaa kuin me muut. Ja muuten olen minä sitä mieltä,
9782: että tämän asian järjestäminen ei suinkaan ole mikään niin vaikea.
9783: Alemman kansakoulun opettajille voidaan kyllä valmistaa harjoi-
9784: tusta myös laajennetun alemman kansakoulun opettajatoimeen, siihen
9785: kyllä tulevaisuus keinoja keksii.
9786:      Minä olen, niinkuin sanoin, valiokunnassa tahtonut asettua maa-
9787: laisten katsantokannan pohjalle. Olen koettanut siltä kannalta
9788: saada lakiin sellaisia kohtia, jotka eivät maalaiskansaa pelottaisi
9789: oppivelvollisuuslakia suosimasta, niinkuin minä pelkään tämän ehdo-
9790: tuksen monelta puolen pelottavan. Yhdestä minä kuitenkin olen
9791: selvillä ja niin selvillä, että siinä kohden ei mikään peräytyminen
9792:  voi tulla kysymykseen. Jos yleistä oppivelvollisuutta tahdotaan
9793: säätää meidän maassamme, niin täytyy sen ehdoksi, edellytyk-
9794: seksi panna se, että maalaiskansaa ei iki-ajoiksi tuomita aiemmalle
9795:  asteelle opin ja sivistyksen saamisessa kuin kaupunkilaislapsia. Se
9796: on ensimäinen edellytys, joka maalaisten taholta on tuotava esiin.
9797:  Jos kustannukset tulevat liian kalliiksi, niin jätetään sitten,hyvänen
9798:  aika, koko tämä lakiehdotus lepäämään, vaikkapa kymmeneksi vuo-
9799:  deksi, mutta ennen kaikkea, älkää te maalaiset olko valmiita tuo-
9800:  mitsemaan itseänne aiemmalle opetusasteelle ikuisiksi ajoiksi asti
9801:  poistamalla mahdollisuudetkin tulevaan kehitykseen. Jos oppivel-
9802:  vollisuus säädetään, niin säädettäköön se sellainen, että tasaisen
9803:  opin mahdollisuudet jäävät kaikille, ellei, niin jätettäköön se sää-
9804:  tämättä. On tosin vielä olemassa eräs välitystie, jota minä olen
9805:  valiokunnassa puoltanut sangen ankarasti ja jolla voitaisiin kustan-
9806:  nuksia lieventää, nim. se, että oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa
9807: 824                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9808: 
9809: 
9810: pidennettäisiin. Se on nyt ehdotettu I5 vuodeksi. Me olemme tähän
9811: asti kansakoulualalla luottaneet kansan vapaaseen kehitykseen ja
9812: kansan vapaaehtoiseen valistus- ja sivistysrakkauteen. Minä luulen,
9813: että meillä vielä voisi vastaisuudessakin olla luottamusta tämän
9814: kansanvalistus- ja sivistysrakkauteen niin paljon, että pidentäi-
9815: simme oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa. Minä olen ollut valio-
9816: kunnassa sillä kannalla, että pitäisi koettaa pidentää se 20 vuodeksi,
9817: ehkäpä vieläkin pitemmäksi. Se on yksi keino, jolla voidaan kus-
9818: tannuksia vähentää, kustannuksien painoa pitemmälle ajalle tasot-
9819: taa, maalaiskansan kalliita etuja silti uhraamatta.
9820: 
9821:     Ed. P e n n a n e n: Minulla ei ole tarkoitus käydä koskettele-
9822: maan tätä valiokunnan ehdotusta yksityiskohdissaan, enkä myös-
9823: kään aijo näiden yksityiskohtain johdosta ruveta antamaan moit-
9824: teita en oikealle enkä vasemmalle. Selvästi huomattavissa on tosin,
9825: että erilaiset maailmankatsomukset eivät ole voineet olla törmää-
9826: mättä yhteen tässäkään asiassa. Mutta kaikesta huolimatta minä
9827: mielihyvällä tunnustan sen lämpimän ja uhrauksia pelkäämättö-
9828: män asianharrastuksen, joka valiokUJtnan mietinnössä ilmenee. On-
9829: han valiokunta yksimielisesti suuria rahallisia uhrauksia pelkää-
9830: mättä ehdottanut toimeenpantavaksi oppivelvollisuuden, jonka
9831: toteuttaminen muodossa tai toisessa vaatii ainakin neljättäkym-
9832: mentä miljoonaa markkaa ja jonka vuotuiset kustannukset tule-
9833: vat nousemaan noin 25 miljoonan markan korville. Siis lähes puolta
9834: enemmän kuin, mitä kansakoulukustannukset nykyään tekevät.
9835: Näin ollen minusta tuntuu, ettei tämän asian yhteydessä ole aivan
9836: paikallaan ruveta moittimaan toisia mahdollisesta sivistysviholli-
9837: suudesta, ahdasmielisyydestä tai jostakin huonoista motiiveista.
9838: Jos erimielisyyksiä ilmaantuu niin syvälle käyvässä asiassa kuin
9839: tämä on, senhän voi hyvällä tahdolla ymmärtää.
9840:     Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni vaatimattoman mielipi-
9841: teeni tästä valiokunnan ehdotuksesta pääasiallisesti sikäli kuin se
9842: koskee alempien kansakoulujen muotoja ja järjestelyä. Minä mai-
9843: nitsen jo alussa, ettei valiokunnan ehdotus minua siinä suhteessa
9844: täysin tyydytä, ja huolimatta ed. Kareksen kiihkeästä innostuksesta,
9845: jolla hän moittii maalaisia vanhoillisuudesta tässä suhteessa, ase-
9846: tun minä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen kannalle. Jos näitä
9847: kahta eri ehdotusta, nim. oppivelvollisuuskomitean laatimaa ja nyt
9848: käsiteltävänä olevaa valiokunnanehdotusta oppivelvollisuuslaiksi,
9849: vertaa toisiinsa, niin huomaa, että - ainakin minun nähdäkseni -
9850: pääasiallisin ero on juuri noissa alempien kansakoulujen muodoissa
9851: ja järjestelyssä. Komitean ehdotuksen mukaan on ylemmän ja alem-
9852: man kansakoulun opetustoimi uskottu saman opettajiston käsiin.
9853:  Valiokunta ehdottaa alemmille kansakouluille luotavaksi uuden,
9854:  vähemmillä kelpoisuusehdoilla varustetun opettajiston.      Tämän
9855:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 825
9856: 
9857: valiokunnan ehdotuksen puolesta voidaan mainita - j a on mainit-
9858: tukin - että se sallii järjestää vuosittaisen opetusajan pitemmäksi
9859: kuin mitä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen mukaan kävisi
9860: päinsä. Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi nim. vähin vuotuinen
9861: opetusaika olemaan alemmissa kansakouluissa I8 ja ylemmissä 36
9862: viikkoa, oppivelvollisuuskomitea taas on ehdottanut alempien kan-
9863: sakoulujen vuotuisen opetusajan vähintäin kymmeneksi ja ylempäin
9864: koulujen vuotuisen opetusajan vähintäin 26 viikoksi. Mutta luul-
9865: lakseni voitaisiin tätä oppivelvollisuuskomiteankin ehdotusta poh-
9866: jana käyttäen rakentaa koulumuotoja, joissa opetusaikaa voitaisiin
9867: jatkaa. Jos nim. jätetään pois se laajennetun alemman kansakoulun
9868: muoto, jota valiokunta on ehdoittanut, ja myös se kiertävän kan-
9869: sakoulun muoto, jota oppivelvollisuuskomitea on ehdoittanut, sil-
9870: loin tulevat kaikki meidän kansakoulumme muodostumaan kiin-
9871: teiksi kouluiksi. Ja lienee jotakuinkin varmaa, että ne oppivelvolli-
9872: suuden voimaan astuttua tulevat muodostumaan ainakin kahden
9873: opettajan kouluiksi. Silloin luullakseni käy päinsä sekä varsinaisen
9874: kansakouluopetusajan pidentäminen kuin myöskin niitten jatko-
9875: kurssien toimeenpaneminen, joita ed. Kares on pitänytmahdottomina,
9876: jos asetutaan oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen pohjalle. Si-
9877: käli kuin oppivelvollisuuskomitean perusteluissa olevista selostuk-
9878: sista käy selville, on ulkomaalaisissa kansakouluissa monessakin
9879: paljon pitempi vuotuinen opetusaika kuin meillä. Tanskan kansa-
9880: koulut toimivat 4I viikkoa vuodessa, Ranskan kansakoulun kesä-
9881: loma kestää vain noin 6 viikkoa, Badenin kansakoulujen loma-
9882: ajat tekevät yhteensä korkeintaan 8 viikkoa ja eräissä Sweitsin
9883: kantooneissa näyttävät loma-ajat tekevän vain noin 2 kuukautta.
9884: Eivätköhän meikäläisetkin opettajat jaksane toimia ainakin noin
9885:  3 kuukauden lomalla, jos kouluaikaa jatkettaisiin vaikkapa esim.
9886: 40 viikoksi vuodessa, varsinkin kun opettajia useimmissa tapauk-
9887: sissa, niinkuin sanoin, tulee olemaan useampia kuin yksi. Opetus-
9888:  aika näinkin ollen jäisi kyllä lyhyemmäksi kuin valiokunnan ehdo-
9889: tuksen mukaan, mutta olisihan opetustoimi jo alusta alkaen alem-
9890: missa kouluissa uskottu kehittyneemmän, korkeammalla sivistys-
9891: tasolla olevan opettajiston käsiin. Ed. Kares on to<;l.istanut tältä
9892: paikalta, että käytännöllinen opetuskyky voidaan saavuttaa kyllä
9893: kaksivuotisillakin seminaarikursseilla. Minä en ole koulumies, enkä
9894: tahdo ruvetakaan väittelemään niistä asioista, mutta siitä minä nyt
9895: olen kumminkin varma, ettei opettajan sivistystasoa saada kah-
9896: dessa vuodessa nousemaan siksi korkealle kuin se saadaan ainakin
9897: puolta pitemmissä koulukursseissa. Mitä sitte kukin opettaja itse-
9898: kasvatuksen kautta saavuttaa, sitä ei voida laskea kouluvuosien
9899:  mukaan.     Jos asetuttaisiin oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen
9900: kannalle, silloin myös päästäisiin luomasta sitä uutta opettajakun-
9901:  taa, jota valiokunnan ehdotus edellyttää ja joka opettajakunta,
9902: 8~                     Istunto 6 p. lokakuuta   1908.
9903: 
9904: 
9905:  vaikkapa nyt ei aivan huonosti, niin kumminkin heikonlaisesti pal-
9906:  kattuna, olisi omansa kuitenkin lisäämään jo ennestään suuria kus-
9907:  tannuksia. Komitean ehdotuksen mukaan voidaan valmistaa ja
9908:  palkata yksi ja samallainen toimeensa pystyvä opettajisto, ja se
9909:  opettajisto, minä uskon sen aivan varmaan, ei tule nurisemaan
9910: lisätyöstä, jos sille suodaan palkka, joka riittää sen sekä aineelliseksi
9911:  että henkiseksi toimeentuloksi, joka vapauttaa meidän opettajis-
9912:  tomme kaikesta siitä sivuansiosta, jota se nyt on useinkin pakoitettu
9913:  toimeentulokseen hankkimaan. Sallittakoon vain heille mahdolli-
9914:  suus omistaa kaiken aikansa koulun ja opetettavainsa lasten hy-
9915:  väksi. Ja muutoinkin minun käsittääkseni ei niin paljon riipukaan
9916:  asia siitä, mitenkä pitkä on kouluaika. Se riippuu käsittääkseni
9917:  enemmän siitä, minkälainen on koulun opettajisto. Minä pyytäisin
9918:  myös huomauttaa siitä, ettei tätäkään uudistusta toimeenpantaessa
9919: kokonaan unohdettaisi historiallista kehitystä, ettei jätettäisi otta-
9920:  matta lukuun sitä vanhaa ja monasti koeteltua hyvää, mitä ennes-
9921: tään on olemassa. Minä tarkoitan nim. kodin vaikutusta lapseen ja
9922: lapsen kasvatukseen nähden. Me emme saa tätäkään uudistusta
9923: luodessamme antaa vanhemmille vähintäkään käsitystä sinnepäin,
9924: että lapsen henkinen tai ruumiillinenkin kehitys ja kasvatus yksin-
9925: omaan tai edes suurimmaksi osaksi kuuluu koululle. Koti ei tässä
9926: suhteessa saa jäädä passiiviseksi. Sen on käsi kädessä koulun kanssa
9927: kehitettävä ja kasvatettava lasta. Silloin voi työ tulla siunauksel-
9928: liseksi, ja niin ollen kuten sanoin, on suurempi merkitys opettajan
9929: pätevyydellä kuin mahdollisimman pitkällä kouluajalla. Minä luulen,
9930: ettemme jaksa palkata kahta täysin valmistettua opettajakuntaa.
9931: Parempi on palkata yksi ja sellainen, joka on ollut ja edelleen on ti-
9932: laisuudessa hankkimaan itselleen henkistäkin ravintoa. Sellaisella
9933: opettajistolla on jotakin myös lapsille antamista.
9934:     Ed. ·Kares mainitsi, että tuo väite talviajan sopimattomuudesta
9935: pientenlasten kouluille ei muka pidä paikkaansa. Valiokunnan eh-
9936: dotuksen mukaan voidaan kouluja järjestää kiertäviksi ja saada ne
9937: lähemmiksi lasten koteja. Se on kyllä totta, mutta kaikkien lasten
9938: koteihin niitä ei missään tapauksessa voida sijoittaa, lapsille jää
9939: siis koulumatkaa niinkin ollen, ja minun luullakseni ja minun koke-
9940: muksenikin mukaan nuo tuollaiset kiertävät koulut tulevat toimi-
9941: maan useimmiten joko liian vetoisissa tai vähän ilmavissa tai
9942: kylmissä huoneissa, ja yhtä vaarallista, vieläpä vaarallisempaa
9943: lasten terveydelle voi olla tuollaisissa huoneustoissa oleskeleminen,
9944: kun sinne saapuminen. Komitean ehdotusta noudattaen voitai-
9945: siin pikkulasten kouluja järjestää syksyksi ja kevääksi ennen var-
9946: sinaisen, ylemmän kansakoulun opetusaikaa.
9947:     Voidaan myös sanoa, että alemmat kansakoulut järjestettynä
9948: pääpiirteissä sillä tavalla, kuin oppivelvollisuuskomitea ehdottaa,
9949: ja varsinkin sitte, jos alemmat kansakoulut sijoitetaan ainoastaan
9950:                            Yleinen oppivelvollisuus.                     827
9951: 
9952: 
9953: kiinteiden ylempien kansakoulujen yhteyteen, että ne suna ta-
9954: pauksessa jättävät tilaa kirkollisille kouluille ja kehoittavat niitä
9955: kilpailuun. Voi olla niin ainakin toistaiseksi, mutta mitähän pahaa
9956: siitä olisi ja kenelle? Minä luulen, että tällä alalla on työtä kaikille,
9957: jotka haluavat sitä tehdä. Me emme voi, vaikka tahtoisimmekin,
9958: kieltää sitä hyvää, minkä kirkko on kouluillaan ja opetustoimel-
9959: laan, sanottakoon siitä muuten mitä tahansa, tässä maassa kansalle
9960: tehnyt. Missä lienee esim. maa, jossa kansan lukutaito on jo kauan
9961: aikoja sitten ollut niin yleinen, kuin se on ollut meillä, ja kenenkä
9962: ansiosta, kenenkä toimenpiteestä etupäässä? Muuten luulisin, että
9963: asiat järjestyisivät luonnollisimmin ja parhaimmin, jos noista kirkol-
9964: lisista kouluista päästäisiin vähitellen, jos niillä olisi tilaa toistaiseksi
9965: toimia. Silloin niiden nykyinen opettajisto ei jäisi puille paljaille,
9966: vaan saisi kuluttaa loputkin voimistaan ja ijästään sen koulun pal-
9967: veluksessa, jolle he ovat nuoruutensa ensi voimat uhranneet. Näyt-
9968: täköön sitte tuleva aika ja sen antamat kokemukset, ovatko pi-
9969: temmän päälle nuo kirkon nykyiset koulumuodot enää tarpeelliset.
9970:      Valiokunnan ehdotuksen loppuun on vertailun vuoksi liitetty
9971: laskelmia näistä kahdesta eri järjestelmästä ja niiden tuottamista
9972: vuotuisista kustannuksista. Eroitus näkyy olevan noin 2 1 /s mil-
9973: joonan paikkeilla vuodessa.          Oppivelvollisuuskomitean suunni-
9974: telma näyttäisi tulevan sen verran huokeammaksi. Näitä laskelmia
9975: voidaan muutella sinne tai tänne päin, enkä minä puolestani sille
9976: puolelle panekaan niin suurta painoa. Jos meidän kansamme kerran
9977: jaksaa maksaa 25 miljoonaa vuodessa, niin ehkä se jaksaa siihen
9978: kerätä pari kolme miljoonaa lisää, jos niin tarvitaan. Mutta minun
9979: mielipiteeni on sama kuin oppivelvollisuuskomitean juuri kasvatuk-
9980: sellisista syistä, joista tässä olen maininnut. Ed. Kares on säälitel-
9981: lyt meitä maalaisia siitä, ettemme arvaa ajaa omaa asiaamme, ja
9982: että annamme kaupunkilaisten jäädä paremmalle osalle. Siltäkin
9983: voi näyttää, mutta ehkä todellisuudessa ei niin ole. Minä olen ve-
9984: donnut tässä kotienkin kasvatukseen ja minun käsittääkseni ovat
9985: maalaiskodit siinä suhteessa paljon onnellisemmassa asemassa.
9986: Ne voivat käyttää opetustoimessaan lapsiin nähden myös Luojan
9987: kaunista luontoa, joka ei kaupunkilaisille ole niin hyvin tarjona. Ja
9988: opetuksen ja kasvatuksen tehtävähän on ei ainoastaan kehittää
9989: nuorta sielua ja ruumista, vaan myöskin varjella sitä vaurioilta,
9990: ja se käy aina maalla helpommin päinsä. Jos ed. Kares tai muutkin
9991: tahtovat puhua tasa-arvoisuuden puolesta, niin salli~oot silloin
9992: samalla sivistystasolla olevan, samoilla kelpoisuusehdoilla varuste-
9993: tun opettajiston astua toimeen myöskin maalla pikkulasten ope-
9994: tukseen nähden ja tehkööt sen ehdotuksensa kustannuksia pelkää-
9995: mättä. Minä ainakaan puolestani en voi luopua siitä, että opetta-
9996: jiston täytyy olla maalla ja kaupungissa samalla kehitystasolla. Jos
9997: meidän on opetusajassa täytymys jäädä toistaiseksi jälelle, teh-
9998: 828                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
9999: 
10000: 
10001: täköön se uhraus, mutta minä toivon, että juuri oppivelvollisuus-
10002: komitean järjestelmää noudattaen ja sitten kun nämät valmistus-
10003: kustannukset ovat saatu läpäistyksi, me voimme joskus ottaa täy-
10004: den askeleen ja laatia maalaiskoulut myöskin oppiaikaan nähden
10005: täysin tasa-arvoisiksi kaupunkilaiskoulujen kanssa.
10006:     Kuten tästä lausunnostani käynee selville, minä en voi yhtyä
10007: edes siihen vastalauseeseenkaan, jossa on ehdotettu sellaista vaihto-
10008: ehtoista järjestelmää, että maalaiskansakouluissa, alemmissa kansa-
10009: kouluissa voitaisiin käyttää joko vähemmän valmistuneita opettajia
10010: tai täysin päteviä. Minun täytyy puolestani pitää kiinni oppivel-
10011: vollisuuskomitean järjestelmästä, pääpiirteissään nimittäin, ja toi-
10012: voa, että kun tämä asia milloin ratkaistaan, se ratkaistaisiin ehdot-
10013: tomasti siihen suuntaan.
10014:     Yksityiskohdista en ryhdy puhumaan kumpaankaan eri ehdotuk-
10015: seen nähden.
10016: 
10017:     Ed. K a 11 i o: Kun minulla ei ole tilaisuutta suuressa valiokun-
10018: nassa ottaa osaa tämän tärkeän asian käsittelyyn ja kun en voi
10019: opetuksen enkä kansantaloudenkaan kannalta pitää onnistuneena sitä
10020: koulumuotoa, jota sivistysvaliokunta on mietinnössään ehdotta-
10021: nut, niin pyydän sentähden tehdä muutamia huomautuksia mietin-
10022: nön johdosta.
10023:     Mitä mietinnön tarkoitusperään, yleiseen oppivelvollisuuteen
10024: tulee, niin ei voi pitää muuna kuin luonnollisena sitä yksimielistä
10025: päämäärää, jonka kautta valiokunta pyrkii laskemaan ikäänkuin
10026: yhtenäisen pohjan kansansivistykselle koko maassa. Meillä on sii-
10027: hen pakottavat valtiolliset ja taloudelliset syyt, kun otamme huo-
10028: mioon, että meillä kansalaisoikeudet muutamissa suhteissa ovat
10029: ulotetut paljoa pitemmälle kuin monessa muussa maassa, josta olem-
10030: me sivistyksessä paljon jälellä. Kun nyt käymme tätä päämäärää
10031: tavoittelemaan, niin on luonnollista, että meidän tulee tarkoin har-
10032: kita, että ne järjestelmät ja koulumuodot, jotka omaksumme, ovat
10033: sekä kasvatusopilliselta että taloudelliselta kannalta katsottuna
10034: sopusoinnussa kansan kehityksen ja sen varallisuuden kanssa. Jos
10035: tässä suhteessa tehdään ylivoimaisia laskelmia, niin on luonnollista,
10036: ettei koulu tuota sitä luottamusta ja siunausta, jota siltä toivotaan.
10037:     Mitä valiokunnan mietintöön tulee, niin näyttää siellä vallinneen
10038: jokseenkin suuri yksimielisyys kansakoulun muotoihinkin nähden,
10039: vaikka yle~sä ei oltane tässä suhteessa niin yksimielisiä, ainakaan
10040: maaseuduil1a. Ja onhan muistettava, että tätä kysymystä valmiste-
10041: leva komiteakin asettui toiselle kannalle, niiden mukana eräs kansa-
10042: koulun tarkastaja ja molemmat siinä olevat kansakoulunopettajat.
10043: Valiokunnassa ei tämän koulumuodon kannalla näy olleen kuin yksi
10044: valiokunnan jäsen, neljännen vastalauseen tekijä, ed. Ångeslevä.
10045: Erimielisyys tässä asiassa kohdistui kuten tunnettu pääasiassa sii-
10046:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  820
10047: 
10048: hen, miten alkuopetus olisi järjestettävä, sillä kuusivuotisesta oppi-
10049: ajasta y. m. ollaan pääasiallisesti yksimielisiä. Pääasiallinen ero
10050: on siinä, otetaanko nuo valiokunnan ehdottamat 2,500 uutta opet-
10051: tajaa opettamaan n. s. alikansak:oulussa, vai yhdistetäänkö tämä
10052: pientenlasten opetus varsinaisen kansakoulunopettajan .tehtävään.
10053: Kuten tunnettua, työskentelee nyt kansakoulumme 36 viikkoa vuo-
10054: dessa, josta 6 viikkoa pientenlasten koulua ja 30 viikkoa varsinaista
10055: kansakoulua. Tästä ajasta on ensinnäkin huomattava, että pienten-
10056: lasten kouluihin tn,lijat eivät ole monastikaan laisinkaan alulla luku-
10057: taidossa, joten ne siirtyessään kolmen tai kuuden viikon kuluttua
10058: varsinaiseen kansakouluun, eivät voi käyttää sen tarjoamaa ope-
10059: tusta hyväkseen, ja siten tästä 30 viikon lukuajasta, kuten valio-
10060: kuntakin myöntää, kuluu suuri osa alkeellisten tietojen oppimi-
10061: seen. Vastalauseen tekijä on ehdottanut tuon pientenlasten ope-
10062: tuksen 12 viikkoiseksi ja 2 vuotiseksi, ja sentähden on luonnollista,
10063: että tämä perusteellisempi valmistustyö edistäisi paljon varsinai-
10064: sen koulun opetustyötä, kun oppilaat kahtena edellisenä vuonna
10065: saisivat kaikein alkeellisimmat tiedot ja olisivat sitten kolmantena
10066: vuotena paremmin kypsyneet kuin nykyään tullessaan varsinaiseen
10067: kansakouluun. Tätä koulumuotoa vastaan väittää valiokunnan
10068: enemmistö, että se on miltei taantumus nykyisestä. Minäkin olen
10069: alkuopetuksen järjestämisestä ja varsinaisen kansakouluopetuk-
10070: sen järjestämisestä kyllä opetusaikaan nähden eri mieltä kuin nel-
10071: jännen vastalauseen tekijä, mutta taantumuksesta on tässä tätäkin
10072: ehdotusta silmälläpitäen aivan turha puhua, kun on kumminkin
10073: toivo ottaa kaikki mukaan, nuokin sr prosenttia, jotka nyt ovat
10074: ulkopuolella koulun vaikutusta. Sanoin jo, että opetusajoissa olen                            j
10075: eri mieltä kuin kukaan valiokunnassa, sillä mielestäni voisi luku-
10076: vuotta meilläkin jatkaa, kuten edellinen puhujakin, ed. Pennanen,                             j
10077: täällä huomautti. Kun katselemme opetusajan pituutta muissa
10078: maissa, saamme tähän toimenpiteeseen sieltä tukea. Tanskassa
10079: on kansakouluaika 41 viikkoa, Ranskassa on loma-aika ainoastaan                           j
10080: 6 viikkoa, Englannissa ja Baijerissa on opetusaika 40 viikkoa ja
10081: Preussissä tekevät vapaa-ajat 70 päivää; tuskinpa muissa Euroo-                           j
10082: pan maissa kuin Norjassa ja Ruotsissa ja meillä on se alle 40 vii-
10083: kosta, ainakin mikäli oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä käy                        j
10084: selville. Kun ottaa lukuun, että pientenlasten koulua pidetään päi-
10085: vässä vaan 3-4 tuntia ja kun tuona 12 viikon opetusaikana ei opet-                    j
10086: tajalla ole vihkojen korjausta eikä muuta lisätyötä, niin voisi meil-
10087: läkin ottaa käytäntöön 40 viikkoisen lukuvuoden. Alkuopetuksen
10088: voisi myöskin helposti järjestää siten, että, kuten valiokuntakin                 j
10089: ehdottaa, oppijakso alkaisi syksyllä, jolloin opetettaisiin 6 viikkoa
10090: pientenlasten koulua ja samoin keväällä kahtena vuotena. Vaan                     j
10091: ne oppilaat, jotka ovat valmiit menemään vakituiseen kansakou-
10092: luun, tulisivat vielä kolmantenakin syksynä näiksi 6 viikoksi ja sitten       j
10093:                                                                               j
10094:                                                                           j
10095:                                                                           j
10096:                                                                             1
10097: 
10098: 
10099:                                                                             1
10100: 830                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10101:                                                                             1
10102:  jaksollisesti jatkaisivat samana syksynä vakinaisessa kansakoulussa.
10103:  Täten tulisi alkuopetus kestämään 30 viikkoa ja vakituinen kansa-              1
10104:  koulu neljänä vuonna 28 viikkoa eli nykyisen 126 viikon tilalle 142
10105:  viikkoa, siis tuntuva edistys opetusajassakin entisyyteen verraten.            1
10106:  Silloin jäisi 12 viikkoa lupa-aikaa ja 12 viikkoa kuluisi vähemmän
10107:  voimia kysyvään pientenlasten opetukseen. Jos näin teemme, sil1oin
10108:  ei voine kukaan väittää, ettei täl1ä järjestelmällä päästäisi pitem-           1
10109:  mäl1e kun nykyisessä kansakoulussa ja tärkeintähän tässä on se, että
10110:  saadaan kaikki mukaan, jotka ovat koulun vaikutusta vailla. Täl1ä                  1
10111:  koulumuodolla on lisäksi se etu, että siinä alkeisopetuksenkin tu-
10112:  lee antamaan, kuten monasti on huomautettu, kehittyneemmät
10113:  opettajat kuin valiokunnan ehdotuksen mukaan ja lisäksi sama,                      1
10114:  joka tulee lapsen kehityksestä vielä pitämään huolta neljänä seu-
10115: raavanakin vuonna, mikä ei suinkaan ole vähäksi arvattava. On                       1
10116: omituista nähdä sitä todistelutapaa, jota valiokunta käyttää, vas-
10117: tustaessaan tätä komitean ehdotusta ja kuvatessaan ehdotustansa
10118:                                                                                         1
10119: paremmaksi. M. m. on mietinnössä vastustettu sitä sillä, että pienille
10120: lapsille tulisi pitkiä koulumatkoja, vaan itse kompastuu valiokunta
10121:  asettamaan useimmat eli 1 /a näistä 2,500 opettajasta, yksiin paikkoihin               1
10122: piireissä, opetettakoonpa sitten 34 viikkoa tai r8 viikkoa, ottamatta
10123: huomioon, että ainoastaan nämä 12 viikkoiset ja jossain tapauksessa                     1
10124:  r8 viikkoiset kurssit tulevat koulumatkoja lyhentämään. On vielä huo-
10125: mattavaa, että rz viikkoisissa kouluissa tulisi mietinnön mukaan al-
10126: keisopetus lyhemmäksi kuin minun ehdotukseni mukaan. Yhdistetty                             1
10127: koulumuoto on siitäkin syystä parempi, että kuten monasti ja syyllä on
10128: huomautettu, saavat pienemmät lapset lämpöisempinä aikoina
10129: siellä käydä. Isommat silloin kiireellisempien töitten aikana ovat
10130: vanhempia auttamassa, mikä seikka ei ainakaan pikkuviljelyksessä
10131: ole pieneksi arvattava. Lisäksi on aina kunnolliset opettajat, kun-
10132: nolliset huoneet ja kunnolliset opetusvälineet. Tämän järjestelmän
10133: mukaan voisi myöskin kahden ja useamman opettajan koulussa,
10134: joita on enempi kuin valiokunta ehdottaa näitä kiertäviä opettajia,
10135: opetuksen toimittaa kahdessa paikassa, jos niin tahdotaan, opettaja-
10136: voimiin nähden. Tämäkin etevämmyys siis häviäisi jotenkin vähiin.
10137: Myöskin on puollettu tätä järjestelmää sillä, että kun perustetaan
10138: pieniä seminaareja, niin laajennettuihin alempiin kansakouluihin,
10139: joiden tarpeellisuudesta ollaan yhtämieltä, ei tarvitsisi palkata ny-
10140: kyisten opettajaseminaarien suorittaneita opettajia. Tämäkin aja-
10141: tus on lievemmin sanoen kummallinen, kun kaikki pitävät kuitenkin
10142: näitä laajennettuja alempia kansakoul1,1ja väliaikaisinaja häviävinä.
10143: Tässä ollaan pienemmän ammattisivistyksen varjolla säästävinään,
10144: mutta samalla perusteella itse asiassa menetetään kansantalou-
10145: dellisesti miljoonia. Ainoa, joka minua tuossa ehdotuksessa miel-
10146: lyttää, on se, että siten saataisiin täydennyskurssien kautta nuo
10147: hiljaiset, uhrautuvat ja puutteihinkin mukautuvat, usein säälittä-
10148:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  831
10149: 
10150: 
10151: vän huonossa asemassa olevat nykyiset kiertokoulunopettajat nos-
10152: tetuiksi hieman parempaan asemaan. Tälle asialle ei kuitenkaan
10153: voi antaa ratkaisevaa merkitystä sen kohdistuessa vain nykyiseen
10154: opettajakuntaan, kun on kysymys laajasta tulevaisuudesta. Päin-
10155: vastoin on heidän asemansa varottavana esimerkkinä, ettei luotaisi
10156: tähän maahan uutta opettajaköyhälistöä. Useat kerrat on eduskun-
10157: nassa todistettu, etteivät kansakoulunopettajat voi tulla toimeen
10158: r,ooo ja 1,200 mkn palkalla, vaan nyt nuo samat t o d i s t a j a t
10159: ovat valmiit ehdottamaan, että toiset opettajat voivat elää ja elät-
10160: tää perheensä 6~ sadan markan tuloilla. Johdonmukaisuus kai vaa-
10161: tisi asettamaan tässäkin eri asteeseen perheelliset kuin perheettö-
10162: mät, johon epäilemättä ennen pitkää jouduttaisiin. Näidenkään
10163: näkökohtien takia minä en voi olla tätä ehdotusta kannattamassa.
10164: Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä taloudellinen puoli täytyy
10165: myöskin ottaa tällaisella hetkellä tarkoin huomioon ja tässä komitean
10166: ja neljännen vastalauseen tekijän ehdotus on kieltämättä parem-
10167: min olevien olojen ja kansan varallisuuden kanssa yhteensopiva.
10168: Ensiksikin kansakoulukäsityöhuoneisiin ei väestön kasvaessa ja
10169: koulujen kaksoiskouluiksi muuttuessa voi pitkäHekään turvautua
10170: ja kiertävinä on niiden kohtalo liian puutteellinen ja näiden pienten
10171: koulujen rakentaminen luonnollisesti kysyy miljoonia, tulkootpa
10172: ne sitten valtiolta tai kunnilta.
10173:      Valiokunta on kuvitellut aluksi tarvittavan nyt vaan soo uutta
10174: kansakoulutaloa näille alemmille kouluille. Minä en ymmärrä, mihin
10175: tämä lasku perustuu; sitä ei ole koskaan sanottu,~eikä~sitä voidakaan
10176: osoittaa. Siten on saatu perustamiskustannukset nousemaan vaan
10177:  4,350,ooo markkaan, josta kuntien osalle tulisi 2,goo,ooo markkaa,
10178:  joka kumminkin tämäkin huomattaisiin aivan pian riittämättö-
10179:  mäksi, sillä mikäli kokemuksia on, niin 4,000 markalla tuskin tuol-
10180: laista koulua voitaisiin rakentaa. Vuotuiset kustannukset näistä
10181:  aiemmista kouluista olisivat taas, kuten täällä on sanottu 2 1/s mil-
10182:  joonaa markkaa, joista kunnille tulisi I miljoona markkaa, vaan tämä-
10183:  kin meno tulisi pian kasvamaan. Näiden kustannusten tasaami-
10184:  seksi on valiokunta huomauttanut, että täten voitaisiin jatko-opetus
10185: saada huokeammaksi, kun alemman koulun opettajat ottavat har-
10186:  joitustunteja ylemmässä koulussa, ja nämä sitten vuorostaan voi-
10187:  sivat pitää jatkokursseja. Täten on valiokunta laskenut miljoonan
10188:  markan säästön, josta täällä myös ed. Kares huomautti. Tämä ei
10189:  ole kuitenkaan laskettava valiokunnan ehdotukselle kokonaan sääs-
10190:  töksi, sillä kahdessa piirissä opettavalta alemman kansakoulun
10191:  opettajalta ei voitaisi luonnollisestikaan vaatia sitä, että hän olisi
10192:  auttamassa kahta ylemmän kansakoulun opettajaa. Ja vielä lisäksi
10193:  kun otamme huomioon, että ylemmän koulun opettajan pitäisi tehdä
10194:  tämä jatko-opetus ilmaiseksi, niin pelkään, että siitä tulisi juuri
10195:  samanlainen pykälä kuin on nykyisen kansakouluasetuksen 125 §,
10196: 832                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10197: 
10198: 
10199:  joka myös velvottaa kansakoulunopettajia antamaan opetusta kah-
10200: tena tai ainakin yhtenä iltapäivänä viikossa, mutta jota ei käytän-
10201: nössä ole toteutettu. Jatko-opetus on kyllä tärkeä ja välttämätön,
10202: vaan sen suhteen voisi olla paljonkin toivomuksen varaa, sillä siinä
10203:  jo edes pitäisi oppilasta johtaa lähemmäksi jokapäiväistä käytän-
10204: nöllistä elämää ja tämä pitäisi ottaa huomioon jo kansakoulunopet-
10205: tajia valmistettaessa. Tätä opetusta voitaisiin tietysti myös auttaa
10206:  ammattiopetuksen avulla ja kansanopistoilla, joihin sitte voisimme
10207: käyttää ne miljoonat, jotka tämän järjestelmän kautta säästetään.
10208:      Sanotaan kyllä, että rahallinen puoli ei tässä saa olla määräävänä,
10209: vaan silmiään ei saa luonnollisesti eduskunta ummistaa, kun on
10210: kysymys kymmenien miljoonien markkain menosta tähän tarkoituk-
10211: seen ja muihin uudistuksiin. Ja minusta näyttääkin, että valiokunta
10212: ei ole ottanut lukuun, kuinka peräti niukkaa ja vaatimatonta elämää
10213: kansa saa elää kantaessaan nykyisiäkin rasituksia. Kun ott~a huo-
10214: mioon, että maassamme on laajoja aloja, joissa useina vuosina vilu
10215: vie leivän suusta, niin tulee ajattelemaan tätäkin, vaikka olisi kuinka
10216: lämmin koulun ystävä. Kaikissa tapauksissa on tässä suuri edistys-
10217: askel kyseessä. Minun ehdotukseni mukaan voitaisiin opetusjärjestel-
10218: määkin vielä laajentaa, kun opetusaika tulisi 126 viikon sijasta olemaan
10219: 142 viikkoa, tarvitsematta tätä uutta opettajaluokkaa. Minusta on
10220: paras, että hankimme vähemmille opettajille, kuten ed. Pennanenkin
10221: huomautti, kunnollisen toimeentulon ja kunnollisen sivistyksen ja
10222: vaadimme heiltä sitten tarmokasta työtä emmekä johda kouluolo-
10223: jamme semmoiseen umpikujaan, josta saamme kaikki kärsiä. Täällä
10224: ed. Kares on huomauttanut, ettei eduskunnan pitäisi hyväksyä tätä
10225: komitean ehdotusta, mutta minun mielestäni asia on päinvastainen.
10226: Tästä järjestelmästä, jos sitä ei onnistuneeksi voida katsoa, voidaan
10227: tulevaisuudessa luopua. Se ei vaadi kansantaloudellisia uhrauksia,
10228: mutta valiokunnan ehdotuksesta on melkein mahdoton luopua. Nyt
10229: jo puhutaan, mitenkä voimme hyvittää nuo kirkollisten pienten
10230: lasten koulujen opettajat, kuinka voisimme sitten hyvittää ne 2,500
10231: ja ehkä useammatkin koulun opettajat, jos tätä järjestelmää ei kat-
10232: sottaisi onnistuneeksi. Tämä valiokunnan ehdotlama koulumuoto
10233: sitäpaitsi ei liene käytännössä missään muualla kuin Ruotsissa. Ja
10234: kuten olen kuullut, ollaan sielläkin aikeessa siitä luopua, kuten
10235: muutamia viikkoja sitten Tukholmassa pidetyssä opettajain kokouk-
10236: sessa on käynyt ilmi. Minä toivon, että suuri valiokunta ottaa tämän
10237: asian perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, omaksuen sen kannan,
10238: jolle komitea on asettunut laajentamalla lukuvuoden 40 viikoksi,
10239: josta 12 viikkoa pienten lasten koulua, 28 viikkoa ylempää kansa-
10240: koulua varten.
10241:     Neljännen vastalauseen tekijä, kuten täällä on huomautettu, on
10242: ehdottanut vaihtoehtoista muotoa, että kunnat saisivat itse valita,
10243: kumman järjestelmän näistä hyväksyisivät. Minäkin ajattelin aluksi
10244:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   833
10245: 
10246: tuollaista valintavapautta, mutta kun lähemmin ajattelee asiata,
10247: niin yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja välttääkseen noita perusta-
10248: miskustannuksia, kuten alempien seminaarien perustamista y. m.
10249: ei tuota vaihtoehtoista muotoa missään tapauksessa voi hyväksyä.
10250:     Mitä muuten mietintöön tulee, niin sanoi sitä, omituista kyllä,
10251: valiokunnan jäsen ed. Jokinen hataraksi. Minusta se ei ole hatara
10252: jos vain ei ota lukuun ed. Jokisen y. m. sosialidemokraattisen puolueen
10253: jäsenten vastalausetta. Sen kautta tulee kyllä lukijaan eri tunnelma,
10254: sillä tuntuu melkein surulliselta se nurja käsitys koulusta, jonka
10255: opetusta purkaessa työläisvanhemmilla on vastalauseen tekijöitten
10256: sanojen mukaan suuri työ. Sekä vastalauseessa että ed. Jokisen
10257: lausunnossa kuvataan kansakoulujen vaikutus t u r m i o 11 i s e k s i
10258: kapitalistisen ja porvarillisen maailmankatsomuksen kannattajain
10259: kasvattajana. Tällainen puhetapa ja kaikkiin asioihin, mahdollisiin
10260: ja mahdottomiin vetoaminen ja yhtenäinen huuto porvarillisuudesta,
10261: menettää luonnollisesti jo niin kaikunsa, ettei sieltä voi mitään todel-
10262: lista taustaa etsiä. On kyllä totta, että opetusohjelmasta voidaan
10263: olla eri mieliä, vaan siinä suhteessa taitaa olla kovin vaikea yksi-
10264: mielisyyttä saavuttaa. Minusta opetuksen tulisi olla lähempänä
10265: jokapäiväistä elämää, mutta minä en yritäkään tekemään minkään-
10266: jaista ehdotusta, sillä luonnollisesti se vasemmiston taholta maa-
10267: lattaisiin porvarilliseksi.
10268:      Tämä kolmas vastalause tuo ilmi vielä 88 sivulla erään ristiriitai-
10269: suuden. Mietinnön perusteluissa 44 sivulla sanotaan, että suuri
10270: vähemmistö kannatti 350 markan eläkkeitä, mutta 88 sivulla kan-
10271: nattavat kaikki valiokunnassa olevat sosialidemokraattisen puo-
10272: lueen jäsenet valiokunnan enemmistön mielipidettä 1,000 ja 1,200
10273:  markan eläkkeistä. Sentähden joutuu ihmettelemään, kutka valio-
10274: kunnassa todellakin muodostavat tuon 14 sivulla mainitun huomatta-
10275:  van suuren vähemmistön.
10276:      Täällä ed. Käkikoski sanoi, että opetusjärjestelmää toimeen-
10277: pantaessa ei ole säästäväisyys tarpeen. Kyllä minä tahtoisin tähän
10278:  sanoa, että olisi syytä ajatella näin suurta uhrausta kysyvää suun-
10279:  nitelmaa toimeenpannessa enemmän, ettei täten arvostelisi asiaa.
10280:      Ed. Kares on maalannut meitä huonoiksi maalaisten etujen aja-
10281:  jiksi, kun emme sokeasti käy kannattamaan sitä ehdotusta, jota hän
10282:  suvaitsee katsoa ainoaksi oikeaksi. Hän on m. m. laajasti täällä
10283:  kuvannut sitä, kuinka sallitaan, että maalaiskansa saa vähemmän
10284:  opetusta kuin kaupunkilaiset, ja kuitenkin hänen ehdotuksellaankin
10285:  tultaisiin samaan tulokseen. Jos kansan varallisuus sallii, niin miksei
10286:  kansakoulua voitaisi laajentaa tulevaisuudessa niin, että se voisi
10287:  antaa maalaiskansalle opetusta niin paljon kuin kaupunkilaisillekin.
10288:  Hän sanoi m. m. väitteensä perustukseksi, että kaupunkilaiset ovat
10289:  tähänkin asti jo oppineet maalaisia katsomaan moukiksi. Minä kat-
10290:  son juuri kaupunkilaisille tarpeelliseksi käydä vähän enemmän kou-
10291:                                                                53
10292: 834                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10293: 
10294: 
10295: lua, etteivät he tällaista puhetapaa vastaisuudessa käyttäisi. Siihen
10296: on kyllä hyvin hyvä syy.- Sitten hän vielä sanoi, että kansakoulun-
10297: tieto haihtuu, kun opetusaika olisi lyhyempi. Se on totta ja sentakia
10298: täytyy pitää huolta siitä, että maalaiskansakin saa kansanopistojen,
10299: jatkokurssien ja ammattiopetuksen kautta lisää kehitystä, ettei
10300: annettu opetus hukkaan haihtuisi. - Vielä puolusti hän mietintöä
10301: sillä, että kansakoulua ei muka tämän kautta voitaisi saada pohja-
10302: kouluksi muuten kuin opetusohjelmaa laajentamalla. Mutta pohja-
10303: koulun merkitys ei nyt kai yksistään riipu oppiohjelman laajuudesta,
10304: vaan laadusta, ja sen takia ei suinkaan tämän järjestelmän mukaan
10305: lainkaan kävisi mahdottomaksi joskus toteuttaa sitä, että kansakoulu
10306: tulisi pohjakouluksi.
10307:      Ed. Kares vielä täällä huomautti, että ellei tätä ehdotusta, jonka
10308: valiokunta on ehdottanut, voida hyväksyä, niin jätettäköön kysy-
10309: mys ennemmin lepäämään, ettei sidota itseämme tulevaisuuteen
10310: nähden. Minusta tämä on jokseenkin kylmää puhetta. Me tarvit-
10311: semme oppivelvollisuuden eikä minusta se, ettei joku edustaja saa
10312: suunnitelmaansa läpiajetuksi, ole kyllin pätevä syy jättää tätä käy-
10313: täntöön panematta. Ja vielä lisäksi tämä järjestelmä, kuten jo olen
10314: edellä huomauttanut, ei sido tulevaisuuteen nähden siinäkään mää-
10315: rässä käsiä kuin tämä sivistysvaliokunnan ehdotus.
10316:      En tahdo jatkaa, toivoen, että suuri valiokunta muodostaa mie-
10317: tinnön sille pohjalle, että se on sopusoinnussa kansan taloudellisen
10318: kehityksen kanssa ja oikealla pohjalla myöskin opetukseen nähden.
10319: 
10320:       Istunto keskeytetään klo 3,55 i. p. jatkettavaksi klo 6 i. p.
10321: 
10322: 
10323: 
10324:                               Istuntoa jatketaan
10325:                                  klo 6 i. p.
10326: 
10327:     Ed. K a a r ne:       Kouluolojen korjaus kuuluu luonnollisesti
10328: aikamme edistys- ja uudistuspyrintöihin. Tiedämmehän, että jokai-
10329: sella alalla tarvitaan parannuksia, ja meillä on ollut se toivo, että
10330: niitä voidaan aikaansaada. Mutta uudistusten aikana on tarkoin
10331: harkittava, mikä olevissa oloissa on uudistettava ja mikä säilytettävä,
10332: jottei tarvitsisi perästäpäin katua. On muistettava, että kaikki todel-
10333: linen edistys tapahtuu siten, että paha ja huono hylätään ja hyvä
10334: sekä kelvollinen säilytetään ja kehitetään. Velvollisuuksia asete-
10335: taan monella alalla; henkisen viljelyksen alalla tarvitaan velvolli-
10336: suuksia, jotta kaikki maaperä tulisi viljellyksi kansamme omaksi,
10337: yhteiseksi onneksi. Kun tarkastelee esim. alaikäisten rikostilastoa,
10338: niin huomaa, että nuoret rikokselliset ovat enimmiten olleet koulua
10339:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   835
10340: 
10341: käymättömiä. Näin ollen on jo rikollisuudelle henkisesti viljelty
10342:  maaperä vähemmän otollinen kuin viljelemätön, puhumattakaan sen
10343:  muista eduista. Löytyy kuitenkin kansalaisia, jotka epäillen ja vas-
10344: tenmielisesti ajattelevat oppivelvollisuuden säätämistä. Nämä epäi-
10345: lykset ja vastenmielisyydet syntyvät etupäässä kahdesta seikasta.
10346: Ensiksi varsinkin maalaisköyhälistö tahtoisi, että muut kouluasiat
10347:  ja olosuhteet olisivat ensin järjestettävät tarkoituksen mukaisiksi.
10348: Ei ole köyhästä kodista, varsinkin jos on useampia kouluijässä ole-
10349:  via lapsia, helppo vaatettaa ja evästää lapsukaisia pitkille koulu-
10350: matkoille. Useasti saa nykyään nähdä, mitenkä talviaikoina köy-
10351: hän maalaiskansan lapset vilusta väristen ja lumikinoksissa kahla-
10352: ten kulkevat pitkät koulumatkat. Ruokavarat eivät ole yhdellekään
10353: lapselle suuret, toisinaan ainoastaan kuivaa leipää päivän evääksi,
10354:  mitä sitten, jos olisi lähetettävä kaikki lapset tällaiselle matkalle.
10355:     Toinen epäilyttävä seikka, joka tekee oppivelvollisuuden vasten-
10356: mieliseksi ja epäilyksenalaiseksi varsinkin sille kansanryhmälle,, jota
10357: edustan, on se ajatus, että koulupakko tulisi säädetyksi ilman uskon-
10358: nonopetusta. He eivät voi suvaita, että heidän lapsiaan pakotettai-
10359: siin käymään sellaisissa kouluissa, missä ei uskontoa opeteta.
10360:     Tähän viimemainittuun epäilykseen antaa aihetta mietinnön 3
10361: vastalause. Sen tekijät, sosialidemokraatit, ovat asettuneet sille
10362: kannalle, että uskonnonopetus olisi poistetava yleisistä kouluista ja
10363: jätettävä kirkollisten koulujen, siis aivan olemattomien laitosten,
10364: ja vanhempien, asiaksi. Ajatuksena selvästikin on se, että uskonnon-
10365: opetus näin saataisiin vähitellen kokonaan häviämään. Heidän
10366: ajatuksensa mukaan ei valiokunna,n enemmistön mielipide, että uskon-
10367: non tulee kuulua koulun aineluetteloon, ole oikea, vaan että se olisi
10368: siitä jätettävä pois. Vastalauseessa sanotaan, että »uskonnon alalla
10369: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perinpohjin käsittää
10370: ja omintakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään
10371: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa>>. -
10372: Mutta minä luulen, että lapsella ei ole moneen muuhunkaan aineeseen
10373: elämänkokemusta, kaikki täytyy hänelle opettaa, melkeinpä syömi-
10374: sestä ja puhetaidosta alkain. Kuitenkin voin vastalauseen tekijöille
10375: sanoa, että minulla on pieniä lapsia, joilla on niin paljon uskonnollista
10376: elämänkokemusta, että tietävät hyvän ja pahan jo silloin, kun se
10377: heidän ajatuksissaan ilmenee. Mitä taas siihen tulee, että lapsen
10378: pitäisi uskonnon alalla ilmenevät kysymykset >>p e r i n p o h j i n
10379: käsi t t ä ii>>, on liiallinen vaatimus, sillä niissä asioissa riittää
10380: jokaiselle täysi-ikäisellekin koko elämänajaksi uutta oppimista, eikä
10381: vaan yksilöille, vaan vieläpä tuhansien vuosien sukupolville. -
10382: Emme sitte vaatisikaan uskontoa, enempää kuin muitakaan aineita
10383: lapsille opettavaksi, jos he ilman opettamista ne perin pohjin kaikki
10384: käsittäisivät ja omintakeisesti itselleen selittäisivät. Turhaa silloin
10385: olisi puhua oppivelvollisuudestakin.
10386: 836                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10387: 
10388:      Sitten sanotaan täällä vastalauseessa, että »uskonnon perussei-
10389: koista on täysikasvaneidenkin ihmisten kesken vallalla jyrkästi
10390: vastakkaisia mielipiteitä, kuten lukemattomat tahkokunnat eri kirkko-
10391: kuntien piirissä osoittavat». Omituista on huomata, kuinka uskon-
10392: nonopetuksen vastustajain puolelta vedotaan juuri tuohon uskon-
10393: nolliseen erimielisyyteen. Se muka tekee uskonnonopetuksen mah-
10394: dottomaksi. Mutta kyllä monet muut aineet tulisivat mahdottomiksi
10395: opettaa, jos sitä periaatetta pitäisi noudattaa, että niistä pitää kaik-
10396: kien olla yksimielisiä, ja eihän sellainen asia juuri opettamista tar-
10397: vitsekaan, mistä kaikki muutenkin yksimielisiä ovat. Eiväthän
10398: edes sosialidemokraatit ole opissaan yksimielisiä. Äskeiset Saksan
10399: sosiaalidemokraattiset puoluepäivät ovat siitä tuoreimpana esi-
10400: merkkinä. Ja mitä muuta voi sanoa siitäkään kahinasta, joka val-
10401: litsi sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän keskuudessa tämän
10402: istuntokauden alussa, ja niistä häpeämättömistä riitakirjoituksista
10403: (Vasaran lyöntejä), joita silloin alituiseen oli täkäläisessä sosialidemo-
10404: kraattien pää-äänenkannattajassa, sekä siitä, että ed. Walpas,
10405: sosialidemokraattisen puolueen huomatuin edustaja, ennusti peri-
10406: aatteiden eroavaisuuden esiintyvän vielä muuallakin politiikassa.
10407: Samoin löytyy sosialisteja, jotka eivät hyväksy tätäkään sosialistien
10408: vastalausetta. Eräs heistä, sosialistien johtomiehiä Norjassa, joka on
10409: ollut m. m. Amerikassa opettajana, kirjoittaa tästä aineesta:
10410:     •Sen kokemuksen perusteella, joka minulla on opetustoimestani
10411: uskonnottornissa kouluissa Amerikassa, rohkenen sanoa, että koulu
10412: voittaa ottamalla ohjelmaansa uskonnonopetuksen. Itse vapaa-
10413: ajattelijallekaan ei ole eduksi, että.hänen lapsensa pääsevät koulusta
10414: tuntematta uskonnon tai vallitsevan kirkon perusajatuksia. Ja
10415: yleensä saakin kokea, että kaikin puolisesti kehittynyt kansakoulun-
10416: opettajisto voi helpommin käsittää, omaksua itselleen ja nuorisolle
10417: jakaa uusia uskonnollisia näkökohtia ja siten paremmin sovittaa
10418: kirkkoa edistysten kanssa, kuin jos asetetaan yksinomaan kristillisiä
10419: saarnaajia opettamaan uskontoa. Jos suljemme kansakouluista pois
10420: uskonnon, niin jätämme sen hoitamatta rehoittamaan, ja tuloksena
10421: on hämmennystä ja epäjärjestystä. Me emme myöskään voi kat-
10422: kaista kehitystä. Sillä paitsi sitä, että uskonto taloudellisesti kat-
10423: sottuna on k a n s a 11 i n e n v ä 1 t t ä m ä t t ö m y y s, on se
10424: myöskin oleellinen osa sivistyselämässä, sen parhain osa. Eikä
10425: kukaan ihminen, uskoipa hän sitte dagmeihin tai ei, voi rankaise-
10426: matta olla siihen tutustamatta. Uskonnolla on siis oikeus vaatia itsel-
10427: leen sija koulussa - historiallisesti ja siveellisesti.>>
10428:      Näin tämä tunnettu sosialistijohtaja sanoo uskonnon opetuk-
10429: sesta. Pitäisikö minun nyt sosialistien erimielisyydestä tulla siihen
10430: johtopäätökseen, että minun on opettettava lapselleni sosialismin
10431: olevan pelkkää »humpuukia>> ja kiellettyä oppia, koska eivät kaikki
10432: sosialistit ole opistaan yksimielisiä? Ei, vaan minä annan heille vapau-
10433:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  837
10434: 
10435: 
10436: den oppia sekä sosialismia että uskontoa; muutenhan he kerran, kun
10437: he itse alkavat asioita ymmärtämään, sanoisivat minua raukaksi,
10438: kun niin pelkäsin sanan vapautta. Vastalauseessa mainittua peri-
10439: a3;tt~~~a noudattaen kävisi niin, ettei lapsille saisi lopulta oJ?ettaa
10440: rm aan.
10441:     Kun kuluneen kesän ajalla olin tilaisuudessa kuulemaan esi-
10442: telmiä terveydenhoidosta, joita piti kaksi lääkäriä, väittivät
10443: he kumpikin päinvastaista, ja kun sittemmin luinkolmannenlääkärin
10444: kirjoituksia, niin hän taas kumosi molemmat edelliset; mutta en
10445: minä silti lakannut lapsilleni opettamasta terveydenhoitoa. Kiel-
10446: lettyä koulusta pitäisi silloin olla tieteenkin, sillä tuskinpa kahta
10447: yksimielistä löytyy monessakaan asiassa tiedemiehissä. Yksi heistä
10448: sanoo, että kuu on sijoitettu väärään paikkaan, että jos se olisi
10449: saanut paikkansa neljä kertaa kauempana maasta, niinolisimaailman
10450: kaikkeudessa enemmän sopusointua. Mutta toinen taas todistaa,
10451: että kun jo on päässyt oikeaan paikkaansa. Kun yksi heistä väit-
10452: tää, että valossa on seitsemän väriä, niin väittää toinen niitä siinä
10453: olevan ainoastaan kolme. Yksi väittää auringon olevan 76 miljoonaa
10454: peninkulmaa maasta, toinen taas 104 miljoonaa peninkulmaa: siis
10455: ainoastaan pikkuinen erotus 28 miljoonaa peninkulmaa! Vaikka he
10456: ovatkin näin ristiriitaisia, en minä siltä kiellä lapsilleni luonnon-
10457: tiedettä opettamasta.
10458:     Itse asiassa ei uskonnollinen hajaannus ole niinkään suuri kuin
10459: pintapuolisesta katselijasta näyttää. Päinvastoin kuuluu verratto-
10460: masti suurempi osa meidänkin kansaamme evankelis-luterilaiseen
10461: kansankirkkoomme.       Mitä taas tulee pienempien uskonnollisten
10462: yhdyskuntien uskonnon sortamiseen, niin siitä on turha valittaa,
10463: koska nykyisen lain mukaan eri kirkkokuntiin kuuluvilla vanhem-
10464: milla on ja tulee olla oikeus toimittaa lapsilleen oman uskontonsa
10465: mukaista opetusta. Mutta jos he mieluummin soisivat lapsensa
10466: kasvavan ilman uskonnonopetusta, niin ei se osottaisi järkevää,
10467: vielä vähemmän kristillistä mieltä. Epäilemättä olisi kansamme
10468: suuren enemmistön uskon sortamista, jos koulut tehtäisiin uskoo-
10469: nottomiksi eli pakanallisiksi, niin että kristityt tai kristinuskoa
10470: suosivat vanhemmat eivät hyvällä omallatunnolla voisi lapsiaan
10471: niihin lähettää. Eihän voi olla mitään epäilystä siitä, etteikö se osa
10472: vanhempia, joka tahtoo lapsilleen uskonnonopetusta, olisi suurempi.
10473: Olisiko paikallaan sortaa heidän vakaumustaan?
10474:     Vastalauseen tekijät sanovat vielä, että >>köyhälistön kannalta
10475: on kaiken tämän lisäksi aivan erikoiset syyt asettua puheena-olevaa
10476: ehdotusta vastustamaan.>> Mutta juuri köyhälistön kannalta minä
10477: ja edustamani kansanosa erityisesti tahdomme uskonnonopetuksen
10478: säilyttää. Minä juuri nimenomaan edustan köyhälistöä. Myönnettävä
10479: kyllä on, että uskontoa hyvin paljon käytetään päinvastaisiin tar-
10480: koituksiin kuin sen oma tarkoitus on. Mutta ei ole maailmassa
10481: 838                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10482: 
10483: 
10484: yhtään niin hyvää asiaa, ettei sitä voitaisi käyttää väärin. Ja vieläpä
10485: on asianlaita semmoinen, että mitä parempi ja jalompi asia on,
10486: sitä enemmän sitä väärinkäytetään. Jo eräs vanha roomalainen
10487: filosoofi sanoi: ~Juuri se, että asiaa väärinkäytetään, todistaa asian
10488: oikeuden>>. Köyhälistönkin jaloa aatetta käytetään väärin. Sen
10489: ja sosialismin nimellä on tehty mitä hirveämpiä tekoja, toimitettu
10490: murhia y. m. rikoksia, joilla kaikilla on varmasti sangen suuresti
10491: köyhälistön aatetta vahingoitettu. Mutta en ole vielä täällä sosia-
10492: lististen edustajain kuullut sanovan, että sosialismi olisi hylättävä,
10493: vaan päinvastoin olen huomannut, että sitä tahdotaan joka paikassa
10494: opetettavaksi. Myöskin huomautetaan vastalauseessa, että >>sanotaan
10495: kyllä, että uskonnonopetukseen tyytymättömät vanhemmat voivat
10496: panna lapsensa muualla opetettavaksi, mutta huomattava on,
10497: että lasten koulukustannukset silloin vanhemmille nousisivat niin
10498: tavattomiin, että useimmille tulisi mahdottomaksi hankkia tuollaista
10499: opetusta». Nyt sopii asettaa toiselta puolen kysymyksenalaiseksi,
10500: tuleeko helpommaksi perustaa erityisiä kirkollisia kouluja? Kyllä
10501: asia tietysti on sellainen, että jos uskontoa kouluissa opetetaan ja
10502: uskonnon vastustajat eivät tahdo sinne lapsiansa lähettää, saavat
10503: he perustaa omat koulunsa. Samoin käy taas silloin niiden, jotka
10504: harrastavat uskonnonopetusta, jos se kouluista poistetaan. Mutta
10505: kun sekä historialliselta että siveelliseltä kannalta katsottuna on
10506: selvää, että uskonnonopetuksen puolella ei ole ainoastaan o i k e u s,
10507: vaan sen lisäksi se on aivan v ä 1 t t ä m ä t ö n, niin on selvää, että
10508: kouluissa uskonnonopetus tulee säilyttää, varsinkin koska melkoinen
10509: enemmistö sitä kannattaa. Tästä ovat vakuutettuja kaikki työväen-
10510: aatteen puoltajat sekä Suomessa että ulkomailla, mitkä eivät
10511: ole jyrkästi »materialistisem, kristinuskolle vihamielisen katsanto-
10512: kannan sokaisemia.
10513:      Sangen surkeat olisivat seuraamukset itse lapsiinkin ja koulu-
10514: nuorisoon nähden kaksikoulujärjestelmästä. Ken tuntee nykyisiä
10515: oloja koululasten keskuudessa, tietää, miten usein toisen koulun
10516: oppilaat vihaavat ja halveksivat toisen koulun oppilaita ja kaha-
10517: koivat niiden kans-sa. Jos nyt vielä tulisi koulujen väliin niin suuri
10518: periaatteellinen eroavaisuus, kuin sosialidemokraatit ja ehkä monet
10519: muutkin tahtovat, niin kyllä jokaisen pitäisi käsittää, miten kau-
10520: kana silloin on tasa-arvo, veljeydestä puhumattakaan. Toisia lapsia
10521: kun opetettaisiin kristinuskoa rakastamaan ja toisia vihaamaan.
10522: Kuinka he sitte milloinkaan elämässä voisivat toisiaan ymmärtää
10523: tai yhdessä toimia?
10524:      Jos lasten ylipäänsä pitää oppia tuntemaan ja käsittämään sitä
10525: elämää, jonka keskellä he itse elävät, niin ei heidän sovi olla kristin-
10526: uskostaan aivan tietämättömiä. Onhan se vaikuttanut koko maail-
10527: man katsantokantaan. Olisihan se puutteellista, jos eivät lapset
10528: saisi mitään tietoa krsitinuskon suureromoisesta maailmankatso-
10529:                            Yleinen oppivelvollisuus.                      839
10530: 
10531: muksesta, joka on vaikuttanut ja yhä vieläkin vaikuttaa kansojen
10532: historiaan, puhumattakaan sen ijankaikkisuusmerkityksestä, johon
10533: ei aijo ensinkään kosketella, sillä se olisi tuuleen puhumista tässä
10534: kamarissa. Suuri aukko jäisi myöskin lasten tietoihin, jos eivät
10535: saisi tietää mitään maailmanhistorian suurimmasta ja jaloimmasta
10536: henkilöstä J e e s u k se s ta K r istu k se s ta, joka nimi on
10537: mijoonien ihmisten huulilla ollut viimeisenä, ummistaessaan sil-
10538: mänsä viimeisen kerran tässä elämässä.
10539:     Ed. Wäinö Jokinen esitti lausunnossaan useampia syitä, joidenka
10540: tähden uskonto olisi koulusta poistettava. Ylipäänsä olivat ne hyvin
10541: perusteettornia ja heikkoja. Yksi seikka näytti hänen mielestään
10542: olevan ikäänkuin pääasia, jonka tähden sitä ei ole sallittava kou-
10543: luissa opettaa. Se oli uskonnon vaikuttama nöyryys, joka hänen
10544: mielestään käytetään väärien yhteiskuntajärjestelmien tukena.
10545: Tämän johdosta huomautan, että sosialidemokraateilla ei suinkaan
10546: olisi mitään tätä nöyryyttä vastaan, jos tulisi sosialistinen hallitus
10547: ja järjestelmä. Luulen että se olisi silloin hyvinkin tarpeellista ja
10548: haluttua. Kuitenkin on otettava huomioon, että uskonto ei aseta
10549: ihmisiä vääryyttä noudattamaan tai puolustamaan, esiintyköön
10550: sitä millä alalla tahansa. Päinvastoin uskonto opettaa vääryyttä
10551: vastaan taistelemaan henkeen ja vereen asti. Kun tarkastelemme
10552: ensimmäisen seurakunnan historiaa, niin saamme huomata, etteivät
10553: ne olleet niinkään kuuliaisia aikansa nurjalle maailmankatsomukselle,
10554: eipä edes aikansa hallitusmahdillekaan. Harvalukuisina ja vainottuina
10555: luopuivat mieluummin hengestään kuin ajamastaan totuudesta.
10556: Oiva esimerkki on meillä m. m. Lutheruksessa hänen yksinään seiso-
10557: essaan maailman mahtimiesten edessä W ormsissa.                  Oliko sekin
10558: matelemista ja nöyrää alistumista heidän tahtonsa mukaan? Jos
10559: totuuden tunnustaminen on nykyään laimeampaa kuin ennen, niin
10560: ei se siitä parane, jos uskonnonopetus kouluista poistetaan.
10561:      Yllämainitusta syistä, joita en tahdo enempää luetella, jottei
10562: eduskunnan aikaa liiaksi kuluisi, voin oppivelvollisuuden hyväksyä
10563: ainoastaan siinä tapauksessa, et t ä k o u 1 u i s s a a n n et a a n
10564: m a k s u t o n o p et u s j a m a k s u t t o m a t o p e t u s v ä 1 i-
10565: n e e t, s e k ä y 11 ä p i t o k a i k i 11 e v a r a t t o m i 11 e o p p i-
10566: 1 a i 11 e, ja samalla myöskin taataan että uskonnonopetus
10567: tulee säilymään maan kaikissa sekä alemmissa
10568: e t t ä y 1 e m m i s s ä k a n s a k o u 1 u i s s a.      Tämän pyydän
10569: kunnioittaen suuren valiokunnan ottamaan huomioonsa.
10570:      En voi lopuksi olla mainitsematta erästä seikkaa. Yleensä täällä
10571: on tämän sosialistein vsatalauseen johdosta puolustettu tarmok-
10572: kaasti uskontoa, että se on hyvä ja välttämätön ja samalla on lau-
10573: suttu ankaria tuomiosanoja heidän ryhmäänsä vastaan. Mutta
10574: mistä sitte on sosialistein vastalause seurauksena? Suonettehan
10575: :mteeksi, jos minäkin lausun yksinkertaisen ajatukseni. Minä uskon,
10576: 840                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10577: 
10578: 
10579: että siinä vastalauseessa kaikuu J u m a 1 a n v a s t a u s S u o m e n
10580: k a n s a 11 e j a e t u p ä ä s s ä s e n u s k o n n o n o p e t t a-
10581: j i 11 e (>>Hyvä>>-huutoja). - Sanotaan, ettei hedelmä putoa kauaksi
10582: puusta. Jos siis tahdomme korjata tätä surkeata tilaa, niin ei se
10583: siitä parane, jos miten paljon tahansa ruoskimme niitä, jotka ovat
10584: peilin eteemme asettaneet nähdäksemme oman kuvamme.                  Me
10585: teemme parhaiten, kun jokainen lyömme omiin rintoihimme ja
10586: sanomme, kuten muinoin publikaani temppelissä: >>a r m a h d a
10587: minua>>. - Minä toivoisin, että tämä sosialistein vastalause kai-
10588: kuisi täältä eduskunnasta läpi Suomenmaan niin valtavana, että
10589: kaikki tomuna vaipuisimme sen Jumalan eteen, joka on uskontoaan
10590: voinut vuosituhansia opettaa koko maailman vastalauseista huoli-
10591: matta.
10592: 
10593:     Ed. W emme 1 puu: Neljännessä vastalauseessa kannate-
10594: taan, ja samoin ovat täällä kannattaneet useat edelliset puhujat
10595: oppivelvollisuuskomitean mietinnössä olevaa suunnitelmaa, että
10596: nimittäin ylempi ja alempi kansakoulu muodostaisivat yhtenäisen
10597: kuusivuotisen saman opettajan huostassa olevan koulumuodon.
10598: Alempi kansakoulu nimittäin kestäisi 12 ja ylempi kansakoulu 26
10599: viikkoa. Tämä tuntuu erittäin miellyttäväitä ensi katsannolla, siinä
10600: kun kouluaika lyhennetään tuotuvassa määrässä ja samalla myös-
10601: kin yksi opettaja tulisi tekemään kaiken työn. Ja se tietysti vä-
10602: hentää silloin taloudellisia kulunkeja hyvinkin tuntuvasti. Teo-
10603: riian kannalta tuntuu tämä suunnitelma erinomaiselta, mutta
10604: joka vähänkin on opettanut maalla kansakoulussa, tietää, millä
10605: tavalla tänlainen teoriia toteutuisi käytännössä ja mihin se veisi.
10606: Nykyään opetetaan ensi osastoa kansakoulussa 36 viikkoa ja muita
10607: osastoja 30 viikkoa vuodessa. Onko siinä ollut liikaa aikaa? Päin-
10608: vastoin täytyy useamman opettajan ikävällä tunnustaa, että lap-
10609: set useinkin töin tuskin kykenevät täyttämään niitä vaatimuksia,
10610: mitä kansakoulun päästätodistuksen saaminen edellyttää. Olen
10611: toiminut kansanopistossa toistakymmentä vuotta ja tiedän aivan
10612: samaten kuin ed. Kareskin kokemuksesta lausua, että kansakoulun
10613: läpikäyneiden tiedot ja taidot ovat perin heikot. Jos katselee heidän
10614: kirjoitus- ja laskentovihkojaan, niin useinkin täytyy ihmetellä,
10615: että näillä oppilailla on kansakoulun päästötodistus. Näin on asian
10616: laita nykyään, vaikka oppiaika on kansakoulussa jotakuinkin pitkä.
10617: Tähän vastataan, että alkuopetus on nyt niin huono, mutta kun
10618: se tulee paremmaksi, niin silloin yläkansakoulussa kylläkin voi-
10619: daan lyhentää vuosittain koko paljon. Alkuopetusta ei nykyään
10620: juuri voi kiittää, mutta joka tapauksessa kun oppilaita otetaan
10621: kansakouluun, vaaditaan heiltä jonkinlaista lukutaitoa. Jos he
10622: eivät kykene kansakouluun pääsemään g-vuotiaina, niin silloin on
10623: tultava joko kymmen- tai yksitoistavuotiaina, ja siitä on seurauk-
10624:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  841
10625: 
10626: 
10627: sena, että he useamman talven kuluessa käyvät kiertokoulua. Vas-
10628: talauseessa ehdotetaan, että opetustyö alemmassa kansakoulussa
10629: suoritettaisiin 24 viikkona, 12 viikkoa kumpanakin vuotena. Vaikka
10630: en luulekaan Suomen kansakoulunopettajia niin kuunottomiksi ja
10631: kykenemättömiksi, kuin miksi he kuvataan kolmannessa vasta-
10632: lauseessa, niin täytyy minun sittenkin sanoa, etteivät he ihmeitä
10633: voi aikaansaada. Ja minä pidän ihmeenä, jos voidaan melkein sa-
10634: man viikkomäärän kuluessa opettaa kuusi osastoa (kaksi alem-
10635: paa ja neljä ylempää), joka aika nyt on kulunut yläkansakoulun
10636: opettamiseen. On kuviteltu, että kehitys ensi asteella käy nopeaan,
10637: kun opettaja on etevä ja kyvykäs, mutta minä taas luulen ja tiedän
10638: sen, että se on hidasta, olkoon opettaja kuinka etevä tahansa, sillä
10639: kaikki alkuopetus vaatii käytännöllistä harjoitusta. Lukemisen,
10640: laskemisen ja kirjoittamisen taito vaatii aikaa juuri tuon käytän-
10641: nöllisen harjoituksen takia ja siksi ei 24 viikkoa tule mitenkään riit-
10642: tämään. - Jos kerran yksi opettaja kykenee hoitamaan nämät kou-
10643: lumuodot sen ajan kuluessa, kun oppivelvollisuuskomitean mietin-
10644: nössä ehdotetaan, niin miksi sitä ei ole pantu käytäntöön jo nykyään
10645: kaupungeissa? Kaupungeissa on alempi kansakoulu kestänyt noin
10646: 34 viikkoa vuodessa, lähes kolme kertaa pitemmän ajan, kuin mitä
10647: nyt ehdotetaan oppivelvollisuuskomitean mietinnössä. Miksi se ei
10648: ole työssä vain 12 viikkoa? Ylempi kansakoulu kaupungeissa on
10649: my0s 34 viikkoa työssä. Miksei se ole vain 26 viikkoa, koska muka
10650: sillä ajalla päästään aivan samaan tulokseen kuin pitemmälläkin
10651: ajalla? Onhan kaupungissa erinomaisiakin opettajavoimia. Miksei
10652: kaupungeissa anneta yhdelle opettajalle sekä alempi että ylempi
10653: kansakoulu hoidettavaksi, koska se kerran tämän ehdotuksen mu-
10654: kaan käy päinsä, sillä ei kai kaupungissa ole lapset paksupäisempiä
10655: ja opettajat kyvyttömämpiä kuin maaseudullakaan? Miksi kaupun-
10656: geissa nykyään jo tuhlataan aikaa ja varoja tällaiseen työhön, koska
10657: siihen ei kerran ole syytä? Minun ymmärtääkseni taas ylemmän
10658: kansakoulun appiajan niin tuntuva lyhennys, joksi se ehdotetaan
10659: neljännessä vastalauseessa, on jyrkkä taka-askel nykyisen kansa-
10660: koulun kehityksestä.
10661:      Oppikursseja tämän ehdotuksen mukaan, jos se tulisi käytän-
10662: töön, täytyisi ylemmässä kansakoulussa lyhentää jotakuinkin pal-
10663: jon ja koko kansakoulu muodostuisi jonkinlaiseksi laajennetuksi
10664: alemmaksi kansakouluksi. Siihen meidän minusta nähden ei olisi
10665: johdettava kansakoulun kehitystä. -On puhuttu ja valitettu sitä,
10666: että alemman kansakoulun opettajiksi on ehdotettu vähemmän tieto-
10667: puolisen kehityksen saanutta opettajaa kuin ylemmän kansakoulun.
10668: Se on kyllä ikävää ja minä toivoisin, että alemman kansakoulun opet-
10669: tajat voisivat saada yhtä suuren kehityksen kuin ylemmän kansa-
10670: koulun opettajatkin, mutta kun tämä tulee käytännöllisesti vaati-
10671:  maan niin suunnattomi~ uhrauksia, niin minäkin kuulun niiden jouk-
10672: 842                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10673: 
10674: 
10675: koon, jotka tahtovat kannattaa sitä mielipidettä, että nämä vielä
10676: toistaiseksi saisivat kaksi-vuotisen seminaarisivistyksen. Voisihan
10677: esimerkiksi yhtä hyvin valittaa, miksi ylemmän kansakoulun opetta-
10678: jaksi otetaan vähemmän oppinut henkilö kuin oppikouluun ja niin
10679: edespäin; voisihan tällaisia vertaoksia tehdä aina yliopistoon saakka.
10680: Se on juuri tällä vaatimuksella, että alemman kansakoulun opettajan
10681: tulee saada yhtä suuri sivistys kuin ylemmän kansakoulun opettajan,
10682: kun tahdotaan tappaa sivistysvaliokunnan mietinnön I I §.
10683:     Täällä on puhuttu paljon opettajien työn lisäämisestä. En minä
10684: tahdo puolestani vastustaa opettajien työn lisäämistä ja sitä kyllä
10685: vaatisi nykyinen ylempi kansakoulukin jo tavallaan. Mutta muuta-
10686: mien viikkojen työn lisäyksellä ei sittenkään voida päästä niihin
10687: tuloksiin kuin on neljännessä vastalauseessa ehdotettu.        Olisi muu-
10688: ten hauska nähdä, jos joku tämän järjestelmän ihailija, joita täällä
10689: tänäpäivänä on ollut niin monta, ottaisi hoitaakseen alakoulun, ylä-
10690: kansakoulun, jatkokurssit, ja pitäisi huolta koulukeitoista, puutarha-
10691: opetuksesta, jota myös muutamissa kouluissa harjoitetaan, huonei-
10692: den hoitamisesta, lämmityksestä, ja ottaisi myöskin pitääksensä
10693: huolta siitä, että oppivelvollisuuslaki tulee täytetyksi -senkin val-
10694: vomiseen tarvitaan osaksi opettajan apua. Sellainen opettaja, joka
10695: kaikkeen tällaiseen kykenee, ehtii, ja jonka voimat kestävät, se on
10696: todellakin ihailtava olento. Olen sivistysvaliokunnan kannalla, ja
10697: toivon että suuri valiokunta ottaisi I I §:n tarkan harkitsemisen alai-
10698: seksi, sillä se on lakiehdotuksen tärkeimpiä kohtia. Siitä riippuu
10699: koko kansakoululaitoksen tulevaisuus.
10700:     Tahdon vielä sanoa muutaman sanan 3:n vastalauseen johdosta.
10701: Siellä 76 sivulla sanotaan m. m.: »Opettajat ovat huonon taloudelli-
10702: sen asemansa vuoksi, ja säilyttääkseen virkansa, pakotetut pysy-
10703: mään vallassa olevien luokkien suosiossa>>, ja sitte tuodaan esille,
10704: miten opettaja >>tieten tai tietämättään>> pettää kansaa j. n. e. (Vasem-
10705: mistosta: Aivan oikein! Puhemies koputtaa vasaralla!). Tämä on
10706: jotakuinkin jyrkkä syytös. Tällaiseksiko vääryyttä harrastavaksi,
10707: raukkamaiseksi joukoksi, joka myy periaatteensa ja mielipiteensä
10708: vallassa olevien suosiota tavoitellakseen, vasemmisto tahtoo opettaja-
10709: kunnan leimata hetkellä, jolloin halutaan maassa säätää oppivelvolli-
10710: suuslaki, joka kysyy suunnattomia uhrauksia kansalta ja johon
10711: myötävaikuttamaan myös tarvitaan kansakoulunopettajakunnan suo-
10712: sio ja työ? Minä uskallan lausua, että puhun monen kansakoulun-
10713: opettajan puolesta, kun sanon, että tuollainen syytös on kaikkea
10714: oikeutta ja perää vailla. Se on niitä syytöksiä, joita täällä eduskun-
10715: nassa on jo ennenkin kansakoulunopettajain osaksi tullut, ja se
10716: syytöksien lähde tuntuu olevan aivan kuivumaton. Toivon, että
10717: tälläinen häväisy ei ole lamaottava niitä monia satoja korven kes-
10718: kellä uurastavia työntekijöitä, jotka uskaltavat ja rohkenevat uhrata
10719: elämänsä ja työnsä Suomen kansakoululaitoksen hyväksi (Hyvä!).
10720:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   843
10721: 
10722:     Ed. Kivi o j a: Koska tämä oppivelvollisuuslaki on tulevaisuu-
10723: dessa kansamme tärkeimpiä, pitäisi se saada niin selväksi ja käytän-
10724: nölliseksi kuin suinkin mahdollista. Siinä tarkoituksessa rohkenen
10725: suurelle valiokunnalle tehdä muutamia yksityiskohtaisia huomau-
10726: tuksia.
10727:     3 §:n 3 momentissa sanotaan:. »Ikään katsomatta pidettäköön
10728: lapsi oppivelvollisuutensa täyttäneenä niin pian kun hän on läpikäy-
10729: nyt kansakoulun tai muuten suorittanut vastaavan oppimäärän, sekä
10730: sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut opetusta yhden
10731: vuoden>>. Tästä sekä I3 §:n I momentista päättäen on jokaisen kan-
10732: salaisen käytävä kansakoulu läpi, ja sehän ei olekaan liika vaatimus.
10733: Mutta nyt on kuitenkin elämässä niin, että opettaja ei aina parhaalla
10734: tahdollakaan saa kaikkia lapsia edistymään niin, että voisi määrä-
10735: vuosien kuluttua antaa päästötodistuksen, vaikka oppilas ei ole
10736: mikään idiootti. Kaipaisin tässä jonkinmoista selvitystä, pidetäänkö
10737: määrävuodet kansakoulua käynyttä oppilasta oppivelvollisuutensa
10738: suorittaneena, vaikka hän ei olisi päästätodistusta saanutkaan eikä
10739: siis sitä läpikäynyt? Mielestäni hän olisi semmoisena pidettävä, ei
10740: läpikäyneenä, mutta kouluvelvollisuutensa suorittaneena. Peruste-
10741: lujen IO sivulla kyllä sanotaan: >>Toiselta puolen on lapsi oppivelvolli-
10742: suudesta vapaa, oppiennätyksestä huolimatta, niin pian kun hän on
10743: saavuttanut ylimmän oppivelvollisuusikärajam.           Jotain tällaista
10744: selvennysviittausta toivoisin tähän lakiinkin, jollei ole aikomus käyt-
10745: tää lasta koulussa niin kauvan, että oppiennätys on suoritettu, joka
10746: voisi muutamilla oppilailla itsekussakin koulussa kestää aina nuo-
10747: ruusikään saakka.
10748:     I6 §:ssä luvataan maksuttomat oppikirjat kaikille. Mitä varten
10749: juuri kaikille? Eikö vielä tästä lähteinkin tule harjoittaa säästä-
10750: väisyyttä kunnan ja valtion varojen käyttämisessä? Onhan itse-
10751: kullakin paikkakunnalla kylliksi varattomia, ja hyvä on, että heille
10752: saadaan ilmaiseksi koulutarpeet y. m. avustukset. Yhdyn tässä koh-
10753:  den toiseen vastalauseeseen.
10754:     zo §:n suhteen tahtoisin sulkea huomioon tuota johtokunnalle
10755: sälytettyä suurta velvollisuutta, nim. huoltenpitoa siitä, että sen
10756: piirissä oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan. Tämä epäi-
10757: lemättä kuuluu lähinnä johtokunnalle, ja hyvä on, että he voivat
10758: sen täyttää. Mutta se tuskin käy päinsä ilman sitä varten palkattua
10759: henkilöä. Amerikan Yhdysvalloissa, jossa on koulupakko, on kai-
10760: kissa kouluissa n. s. koulupoliisi eli valvoja, joka käy joka kodissa
10761: katsomassa, mistä syystä lapsi on milloinkin poissa koulusta, ja pa-
10762: koittaa kouluun, jollei syy ole hyväksyttävä. Hänellä on myöskin
10763: tiedossa, milloin kukin lapsi on hyväksytystä syystä pitemmän tai
10764: lyhyemmän ajan poissa. Yksi pitemmäksi ajaksi hyväksytty syy on,
10765: jos samassa perheessä on useampia kouluijässä olevia lapsia ja koti-
10766:  olot eivät salli heitä kaikkia yht'aikaa lähettää kouluun, että lapset
10767: 844                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10768: 
10769: 
10770: käyvät vuoroon koulussa, niin että jokainen tulee käyneeksi vuo-
10771: dessa vähintään 16 viikkoa. Täten helpotetaan kotoisia ahtaita
10772: oloja ja lapset saavat kumminkin opetusta. Tämän sopisi meidänkin
10773: ottaa huomioon, sillä paljon tulee tuo huolestuttamaan vanhempia,
10774: miten voidaan kaikki lähettää yht'aikaa. Nykyään, kun ei ole kou-
10775: lupakkoa, käyvät samassa perheessä toiset lapset koulua toisten kus-
10776: tannuksella, kun ei voida kaikkia lähettää kotoa pois. 22 § suurine
10777: sakkomääräyksineen tuntuu peloittavalta. Kunhan tämä ei vaan
10778: tekisi koulupakkolakia kauhistuttavaksi ja pakollista koulua k a n-
10779: s a 11 e v a s t en m i e 1 i s e k s i. Silloin tehtäisiin erehdys, jota
10780: olisi vaikea saada korjatuksi .. Eiköhän vakaalla valvonnalla voitaisi
10781: enemmän kuin tämmöisillä suurilla sakkomääräyksillä ja onko hyvä
10782: että kohta alusta käytetään pakotuskeinoina tuomioistuimia ja sak-
10783: koja? Eiköhän kansa tuntisi omaa hyväänsä, kun tietää koulun-
10784: käynnin olevan pakollista ja eikö voitaisi sakkomääräyksiä lisätä
10785: jälestäpäin, jos rikkoumukset näyttäytyisivät olevan yleisiä. Muuten,
10786: jos sakkoja täytyy välttämättöminä pitää, luulisin tässä kohden pie-
10787: nempien sakkojen tepsivän, ja mitä tehdään niille vanhemmille, joilla
10788: ei ole varaa maksaa sakkoa. Sen on valiokunta jättänyt sanomatta.
10789:     24 §:ssä johtokunnille on annettu valta vaikka joka lukukauden
10790: perästä opettajilla kuulustuttaa jokaista kotona opetettua lasta.
10791: Tämä määräys on kyllä varokeinona hyvä, mutta jos silloin tämä
10792: laki tulee voimaan, oppikoulujemme alemmilla luokilla on eri oppi-
10793: ennätys ja eri kirjat, jopa eri aineetkin osittain, pitäisi mielestäni
10794: oppikouluun valmistettavan lapsen olla vapaa näistä kuulusteluista,
10795: eikä voitaisi vanhempia syyttää opetuksen laiminlyönnistä, vaikka
10796: lapsi jostakin syystä jäisi oppikouluun pääsemättä, kun vain todella
10797: on opetusta annettu. Näillä huomautuksilla kannatan mietintöä suu-
10798: reen valiokuntaan.
10799: 
10800:     Ed. P ö y s t i: Tulin ottaneeksi puhevuoron 3 vastalauseen
10801: johdosta, siitä osasta kuin vastustetaan uskonnon ottamista opetus-
10802: aineeksi kansakouluissa. Tein tämän erittäin juuri siitä syystä, että
10803: monet valitsijoistani ovat minua varoittaneet, että tällaisissa
10804: asioissa on minun esiintyminen vastustajana, etteivät tämmöiset
10805: mielipiteet saisi ainakaan vastustamatta menestyä.
10806:     Kansakoulun opetusaika ei ole pitkä. Sentähden myöskin se
10807: oppimäärä, joka kansakoulussa annetaan, on luonnollisesti hyvin
10808: rajoitettu. Mutta siinäkin on sentään sellaisia oppiaineita opetetta-
10809: vana, joita tavallinen kansan mies ja nainen ei tule kuitenkaan
10810: jokapäiväisessä kotielämässä koskaan tarvitsemaan. Mutta niitä
10811: kuitenkin pidetään välttämättöminä oppiaineina, sillä ne kuuluvat
10812: yleiseen sivistykseen. Kun siis pyydetään uskonto siirrettäväksi
10813: pois oppiaineitten joukosta, siihen kaiketi on silloin se syy, että
10814: uskontoa pidetään näitä muita aineita halvempana ja tarpeettomam-
10815:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   845
10816: 
10817: 
10818: pana. Tahdon ainoastaan lyhyesti muutamilla sanoilla huomauttaa,
10819: mistä syystä mielestäni uskonto on tarpeellinen eikä suinkaan
10820: halveksi ttava oppiaine.
10821:     Uskonto on sen laatuinen, että siinä täytyy joka ainoan ihmisen
10822: kerran valita kantansa. Ei ole ketään sellaista, joka siinä voipi olla
10823: aivan puolueeton.        Kyllä sellaisia löytyy, jotka ovat olevinaan
10824: uskonnonasioista aivan välinpitämättömiä, puolueettomia, mutta
10825: ne tavallisesti kuitenkin pohjaltaan ovat selvästi uskonnon vihollisia,
10826: kutka ovat puolueettomia olevinaan. Siinä täytyy käydä toteen,
10827: mitä sanoo vapahtaja itse: »Joka ei ole minun kanssani, se on minua
10828: vastaam. Uskonto on myös tärkeä oppiaineena sentähden, että
10829: sillä on suuri vaikutus ihmisen siveelliseen elämään. Monet kieltävät
10830: tämän, mutta se kuitenkin on tullut aivan selvästi näkyviin. Meidän
10831: kansamme on vanhimmista ajoista pohjaltaan uskonnollinen kansa,
10832: sillä vaikka niitä on harvassa, joissa uskonto on tullut tosielämäksi,
10833: niin on kuitenkin kansallemme ylimalkaan ollut entisinä aikoina
10834: semminkin kunnioitus uskontoa kohtaan aivan yleinen.               Mikä
10835: muu olisi saattanut meidän kansaa kestämään sellaiset ajat, kuin
10836: olivat ennen isonvihan ajat? Mikä muu olisi saattanut kansamme
10837: niin hyvin kestämään nälkävuodet, jotka olivat vähän yli 40 vuotta
10838: takaperin, jos ei kansamme pohja olisi ollut uskonnollinen? Mutta
10839: kansamme silloinkin niissä vaiheissa käsitti kantansa, niinkuin
10840: runoilija Runeberg siitä puhuu kirjoittaessaan runonsa Saarijärven
10841: Paavosta: »Vaikka kokee, eipä hylkää Herra». Muistan miten kato-
10842: vuosina kotipaikalleni tulvi suuret joukot kansaa Pohjois-Savosta
10843: ja Pohjanmaalta kerjäten. Huoneet täyttyivät niistä. Minun köyhä
10844: pieni kotini oli joka vuosi kerjäläisten olinpaikka, mutta ei yhtään
10845: ainoaa pikkuistakaan omaisuutta kadonnut, sillä he olivat kuitenkin
10846: siksi tunnolliset, ettei tullut kysymykseenkään varkaus, ei myöskään
10847: koskaan missään kohdin tullut kysymykseen väkivalta. Me autoimme
10848: mikäli voimme ja he olivat tyytyväisiä ja kiitollisia, sillä he odottivat
10849: ajan muuttuvan paremmaksi; he käsittivät, että vaikka kokee,
10850: eipä hylkää Herra. Aika muuttui, tuli taas paremmat ajat ja kansamme
10851: on vaurastunut onnellisesti. Nykyaika on toinen. Nykyaikana on
10852: kansamme kehitys suuri, palkat työmiehillä sellaisia, ettei ennen
10853: voitu edes aavistaakaan. Mutta kurjuutta valitetaan. Nykyaikana
10854: ei uskalleta samalla tavalla kuin siihen aikaan luottaa jokaiseen,
10855: sillä nykyaikana käy toisin kuin silloin kävi. Silloin voitiin kyllä
10856: puutteellinen rohkeasti ottaa yöksi ja. nukkua hänen kanssaan
10857:  vaimoineen ja lapsineen samassa huoneessa, mutta nyt saadaan
10858: lakkaamatta lukea sanomalehdistä uutisia, kuinka yösija on mak-
10859: settu murhateolla.        Tämä osoittaa, että uskonnon haihtuminen
10860:  kansasta on tuonut seurauksena kansan sekaan enemmässä mää-
10861:  rässä julmuutta ja huonoja tekoja kuin ennen, jolloin kansa kai-
10862:  kessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin suuremmassa määrässä kun-
10863: 846                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10864: 
10865: 
10866: nioitti uskontoa kuin nyt. Minä muistan kyllä, kuinka kolmatta-
10867: kymmentä vuotta takaperin, kun minäkin olin ensikertoja edusta-
10868: massa Suomen talonpoikaissäätyä, kirjoitettiin ja iloittiin vapauden
10869: suunnasta, kuinka nyt on kuitenkin jo siksi edistytty, että kansa
10870: yhä enemmän ennakkoluuloista pääsee irti ja nyt kansan menestys
10871: on varma, sillä nyt ennakkoluulot kansassa haihtuvat, sillä ennakko-
10872: luulona pidettiin uskontoa. Nyt on nähty, onko siinä toiveessa
10873: kaikki hyvin käynyt toteen. Siinä ovat toiveet surkeasti pettyneet.
10874: Ja monien, jotka ovat ennen halveksineet uskontoa, täytyy myöntää,
10875: että uskonto on kuitenkin elävä voima kansalle. Uskonto antaa
10876: turvaa vastoinkäymisessä, sillä se opettaa ihmisen luottamaan
10877: siihen, ettei ole mitään ihmisen, ei vihamiehen; eikä kenenkään muun
10878: vallassa, vaan että ihmisen elämänjohto on korkeimman johtajan
10879: käsissä ja se antaa toivoa vaikeina aikoina. Uskonto ulottuu vielä
10880: siihenkin saakka, mihin ei ulotu muu voima, nim. tekemään ihmisen
10881: kuolemanhetkenkin onnelliseksi. Erittäin johtuu mieleeni kaksi
10882: tapausta, jotka ovat tapahtuneet hyvin likeisessä tuttavapiirissäni.
10883: Oli eräs mies, joka oli rohkea, iloinen ja onnellinen, sillä hän oli
10884: nuori ja kyvykäs. Hän pilkkasi uskontoa minullekin aina ivaten,
10885: kun tiesi, ettei se minua juuri miellyttänyt, mutta kaikki tuo sentään
10886: kävi hyvässä ystävyydessä. Hän uskoi tietysti kuoleman olevan kau-
10887: kana ja sentähden hän myös samalla ivaili kuolemanpelkoa. Mutta
10888: kuolema olikin lähellä. Eri saanut kuulla hänen sairaudestaan
10889: mitään, mutta sain kuulla hänen kuolemastaan •silloin, kun en vielä
10890: voinut sitä aavistaakaan. Ja kun eräs toinen toveri kysyi hänen
10891: leskeltään, millä mielellä hän kuoli, niin sille vastattiin tuosta roh-
10892: keasta, ylvästelevästä, että kyllä ruumiintuskat olivat kovat, mutta
10893: kuolemaa hän kauhistui niin, että hänen ruumiinsa vapisi pelosta.
10894:     Tunsin taas erään toisen yksinkertaisen talonpoikaismiehen, joka
10895: ei suinkaan ylvästellyt eikä kerskaillut, mutta oli nöyrä kristitty.
10896: Kun hän tunsi kuolemanhetkensä lähestyvän, niin hän siihen sijaan
10897: ihastui ja alotti tuon vanhan virren: >> J esus ystävän' on paras, jonka
10898: vertaa ei löydy viel'>>. Ensimmäisen värssyn hän veisasi ja toisen,
10899: sitten vaikeni laulu ja hän kuoli. Tämä osoittaa, että uskonto voi
10900: tuottaa helpoituksen kuolemassakin.          Me voimme sanoa, mitä
10901: semmoinen helpoitus toimittaa, se on vain turha luulo. Jos se olisi
10902: turha luulo, niin sittenkin pitäisi antaa sille arvonsa, sillä anne-
10903: taanhan kuolevaiselle sellaista lääkettä, joka tekee hänen tuskia-
10904: tuntemattomaksi, vaikka tiedetään ettei hän enää parane. Siis
10905: pitäisi antaa sille uskolle arvonsa, joka voi keventää ihmisen sielun-
10906: hädän kuolemassa. Mutta kun me uskomme Jumalaan ja opin ijan-
10907: kaikkisesta elämästä vahvan olevan, silloin on uskonnolla kuole-
10908: massa vielä suurempi merkitys. Uskonnon lähteenä on Jumalan
10909: ilmoitettu sana, ja se sana johdattaa meitä yhteen ainoaan vapah-
10910: tajaan, Jeesukseen. Se on uskonnon keskus. Se on hän, joka on
10911:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     847
10912: 
10913: opettanut meitä rakastamaan toisiamme toisella tavalla kuin kukaan
10914: opetti ennen häntä. Se on hän, joka on opettanut meitä käsittämään
10915: Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan toisella tavalla kuin sitä
10916: oli ennen opetettu. Se oli hän, joka opetti meitä puhumaan Juma-
10917: lalle niinkuin lapsi isälleen. Ja sentähden nytkin vielä kansakou-
10918: luissa tuhannen tuhannet lapset alkavat päivätyönsä hänen opetta-
10919: mallaan rukouksella. Ei tarvitse sitä hätäillä, että se oppi, mikä
10920: kansakoulussa lapselle annetaan, että se oppi tekee lapsesta vielä
10921: mitään tosikristittyä. Se on ainoastaan sellainen pohja, jolla hän
10922: voi tehdä valintansa, tahtooko hän antautua tämän opin omistajaksi,
10923: tunnustaa sitä oppia, vai tahtooko hän tietensä tämän opin hyljätä.
10924: Mutta jos lapselta kielletään tämä oppi, niin silloin hän näistä
10925: asioista: päättää, niinkuin sokea väreistä, sillä eihän hän kos-
10926: kaan saa tietää, mitä uskonto sisältää, jos ei sitä hänelle opeteta.
10927: Voidaan sanoa, että saahan sitä opettaa kodeissa, eikä kansakou-
10928: lussa. Me tiedämme, että sellaisissakin kodeissa, joissa uskontoa
10929: ei suorastaan halveksita, sitä kuitenkin harvoin puhutaan lapsille.
10930: Mutta kuinka sitten käypi sellaisissa kodeissa, joissa ei uskonnolle
10931: anneta juuri sitä arvoa, että isä ja äiti itse pitäisivät koskaan mitään
10932: jumalansanan viljelemistä omassa perheessään. Silloin jääpi lapsi
10933: tuosta aivan tietämättömäksi, ainoastaan käsittämään sen, mitä
10934: saattaa puhua yksi ja toinen, mutta hänellä ei ole mitään omaa
10935: vakavaa kantaa. Onhan uskonto niin välttämätön koko kansan
10936:  voimalle, sillä missä vaan ikinä kansat ovat uskonnosta luopuneet,
10937:  ovat ne silloin samassa myöskin siveellisen voimansa menettäneet.
10938:  Niin on käynyt ennen yksin pakanakansojenkin kanssa, joilla edes
10939:  pakanausko oli siteenä. Miksei sitte kristinusko ole voimakkaana
10940:  siteenä niillä, joita se yhdistää yhteen mieleen.
10941:      On tarpeen uskonnonopetus usein niillekin, jotka tulevat perästä-
10942:  päin uskonnonhalveksijoiksi, sillä käypi välistä silläkin tavalla,
10943:  että sama henkilö, joka aikanaan on sitä halveksinut, kuitenkin
10944:  perästäpäin tulee rakentamaan ijankaikkisen elämän toivon sille
10945:  samalle lapsuutensa opille, jota hän väliaikana halveksi. Täällä
10946:  Helsingissä pari vuotta takaperin kuoli eräs ylioppilas, joka oli
10947:  ollut uskonnon pilkkaaja, mutta tuli kuoleman lähestyessä suureen
10948:  hätään. Silloin hänelle sanottiin: >>Mitä sinä hätäilet, sillä tiedäthän
10949:  sinä sen, ettei kuoleman jälkeen mitään elämää eikä kadotusta ole;
10950:  siihenhän se loppuu kaikki~. Silloin vastasi tämä nuori herra: >>Älkää
10951:  puhuko sillä tavalla, sillä kyllähän on hyvä terveenä ilmanJumalaa
10952:  elää, mutta kauhea on J umalatta mennä kuolemaan>>. Hänelle tuli
10953:  lopulla edes hyödyksi se, että oli lapsena oppinut tuntemaan tien
10954:  pelastukseen. No, tahdottaisiinko tämä tie välttämättömästi
10955:  lainsäädännön kautta lapsilta tukkia. Kerta oli myös (Vasemmistosta:
10956:  Asiaan!) eräs tyttö, jolle oli lääkäri ilmoittanut hänen tautivuoteellaan,
10957:  että hänen täytyy tähän tautiin kuolla. Isä oli opettanut hänelle
10958: 848                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
10959: 
10960: uskottomuutta, äiti Jumalan pelkoa. Kun isä ja äiti vuorotellen
10961: valvoivat tuon kuolevan tyttärensä vuoteen luona, kysyi tyttö
10962: isältä eräänä yönä: >>Kuulkaa isä, te olette opettanut toisella tavalla
10963: minua ja äiti toisella. Kumman mielipiteessä te tahdotte minun
10964: menevän kuolemaan, teidän mielipiteessännekö vai äidin?~ Silloin
10965: rupesi isä itkemään:>> Älä lapsi kulta mene kuolemaan minun uskossani.
10966: Mene äidin uskossa>>. - Ei rakkaus voinut kestää sitä, rakkaus
10967: lausui totuuden. Näinäkin aikoina on moni kuolinvuoteella valitta-
10968: nut sitä, että hänen on vaikea uskoa Jumalan anteeksiantavan
10969: armon ulottuvan hänelle sentähden, kun Jumalan halveksijana on
10970: toiminut vasten selvää omantuntonsa ääntä. No, kun kerta uskonto
10971: näin syvälle käypi ja näin pitkälle tapaa aina kuolemaan saakka,
10972: niin kyllä kai se pitäisi olla sen arvoinen, että se kansakoulun oppi-
10973: aineeksi kelpaisi. Tässä kyllä ei voi tehdä kaikkien mieliksi. Toiset
10974: tahtoisivat uskonnon hylätä oppiaineena, toiset taas säilyttää,
10975: niinkuin minä kuulin kotipaikoillani jo ennen valtiopäiviä, kun
10976: tästä puhe oli, että monet olivat suuressa hädässä siitä, että se
10977: hyljätään. Minä ennemmin suostun näitten hätääntyneitten van-
10978: hempien puoleen kuin niitten nuorten aatteiden puoleen, jotka
10979: luulevat uskonnon hylkäämisestä suurenkin parannuksen tulevan.
10980: Sentähden olen minä samalla kannalla kuin valiokunta, että uskonto
10981: on säilytettävä täysiarvoisena aineena kansakoulussa kaikille lapsille.
10982: 
10983:     Ed. Nissinen: Se lausunto, jonka ed. Pennanen täällä aamu-
10984: päivällä antoi, oli sellainen, että siihen kokonaisuudessaan voin yhtyä.
10985: Se oli mielipiteitteni kanssa yhtä pitävä. Mutta kuitenkin on minulla
10986: vielä sen lisäksi lausuttava muutama sana.
10987:     Ed. v. Alfthan lausui viime istunnossa, että tämä sivistysvalio-
10988: kunnan mietintö osottaa, että on liian vähän pidetty silmällä asian
10989: taloudellista puolta. Minun mielestäni on asian laita ihan päin-
10990: vastainen. Mietintöä lukiessa huomaa, että puhtaasti pedagoogiset
10991: seikat ovat saaneet monessa kohdin väistyä taloudellisten seik-
10992: kain tähden.
10993:     Toistaiseksi on sivistysvaliokunnan mietinnössä esille tuotu uusi
10994: koulumuoto, n. s. 1 a a j e n n e t t u a 1 e m p i k a n s a k o u 1 u,
10995: pannut minut hyvin epäilevälle kannalle. Mietinnössä esim. sano-
10996: taan: >>Alempaa kansakoulua on ajateltu ainakin aluksi hoitavan
10997: opettaja, joka, läpikäytyään kansakoulun, on saanut ammattisivis-
10998: tyksensä 2-luokkaisessa seminaarissa>>. On ajateltu siis, että lapsu-
10999: kaisten alkeisopetusta näissä kouluissa tulisivat hoitamaan opettajat,
11000: jotka ovat valmistuneet toimeensa seminaareissa, joiden oppiaika
11001: on vaan 2 vuotta. Tuo opettajien 2-vuotinen oppiaika minua suu-
11002: resti ihmetyttää. On usein puhuttu siitä, miten vaillinaiset meidän
11003: opettajiemme tiedot ovat nykyisissä kansakouluissa ja on mietitty,
11004: mitenkä sitä puutetta saataisiin autetuksi. Ja nyt ruvetaan yht'-
11005:                        Yleinen oppivelvollisuus.                   849
11006: 
11007: äkkiä perustamaan vartavasten oppilaitoksia, Jotssa valmistetaan
11008: opettajia, joilla on vielä heikommat ja vielä vaillinaisemmat tiedot.
11009: Sivistysvaliokunnan enemmistö on ajatellut, että lasten opetus kyllä
11010: huoletta voidaan jättää tällätavalla toimeensa valmistuneitten opetta-
11011: jien tehtäväksi. Mutta minun mielestäni on lasten alkeisopetus siksi
11012: tärkeä ja suuriarvoinen, ettei sen kanssa saa sillä tavoin menetellä.
11013: Pienten lasten opetus tarvitsee kaikista parhaimmat voimat. Alkeis-
11014: opetus on perustuksen laskeminen kaikelle ja jos perustus laske-
11015: taan huono, tulee koko oppiajalla huono työ. Jos ajattelemme jo
11016: tuota ylen tärkeää sisäluvun opetusta, -niin yksinkertaiselta kuin
11017: se kuuluukin - niin vaikeaa se on, jos sitä oikealla tavalla lapsille
11018: annetaan ja jos lapsista tahdotaan kasvattaa hyviä sisältä lukijoita.
11019: Sisäluvun taito on, sen pahempi, meillä nykyään vielä hyvin huono.
11020: -Löytyyhän tosin oppilaiden joukossa aina lahjakkaita lapsia, jotka
11021: oppivat lukemaan ikäänkuin itsestään, mutta paljon on sellaisia,
11022: suurin osa, joista taitava opettaja jo oman työnsä kautta harjoittaa
11023: vähässäkin ajassa hyviä lukijoita. En tahdo mainitakaan sellaisia
11024: oppiaineita kuin esim. laskento, jossa opetusaika taitamattoman ja
11025: toimeensa huonosti perehtyneen opettajan käsissä menee kerrassaan
11026: hukkaan, vaikka sitä olisi hyvinkin pitkältä. Olen siis vastustavalla
11027: kannalla tällaisen alemman kansakouluopettajasäädyn suhteen, jolla
11028: ei ole edellytyksiä antaa hyvää opetusta alustavassa opetuskoulussa.
11029:      Mielestäni ei myöskään ole pantava erilleen alempaa ja ylempää
11030: kansakoulua. Sekä koulun hallintoon nähden että pedagogisista
11031: syistä on tarpeellista, että nämä molemmat koulut ovat läheisesti
11032: toisiinsa yhdistetyt. Sama opettaja, joka alustavan, valmistavan
11033: opetuksen lapsille antaa, on myös jatkava opetusta koko oppivel-
11034:  vollisuusajan. Tällä tavoin tulee lapsia opettamaan pätevä, täydelli-
11035:  sen kansakouluopettajaseminaarin läpikäynyt opettaja, eikä opetus
11036:  jää vaillinaisesti kasvatetun opettajan varaan. Opetukseen, kasva-
11037:  tukseen tulee täten yhtenäisyyttä, jota emme suinkaan voi vähäksi
11038:  arvostella.
11039:      Tämän mietinnön mukaan tulisi meidän maassamme olemaan
11040:  kahdenlaisia kansakoulunopettajia: alempiarvoisia, kaksi-vuotisen
11041:  seminaarin läyikäyneitä ja ylempiarvoisia, täydellisen seminaarin
11042:  läpikäyneitä. Tästä olisi varmaankin monenlaiset ikävät seuraukset.
11043:  Jo erilainen taloudellinen asema tuottaisi ikävyyttä. Toinen opettaja
11044:  olisi taloudellisesti huonommassa asemassa kuin toinen. Jo tässä
11045:  on sellainen vaarallinen tyytymättömyyden syy, joka herättää eri-
11046:  mielisyyttä ja riitaa sellaisten henkilöitten kesken, joitten kesken
11047:  pitäisi olla sopua ja yksimielisyyttä.
11048:      Asia ei siis näissä mainitsemissani suhteissa ole oikealla kohdal-
11049:  laan. Siinä olisi jollakin tavalla saatava korjaus parempaan päin.
11050:  Toivon siis lyhyesti, että suuri valiokunta ottaa nämä seikat huo-
11051:  mioon asiaa käsitellessään.
11052:                                                               54
11053: 850                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11054: 
11055: 
11056:     Ed. J ä r v i n e n: Minun edelläni on ollut jo hyvinkin useita
11057: puhujia, jotka ovat leimanneet sosialidemokraattien tekemän vasta-
11058: lauseen sangen mitättömäksi. Mutta kumminkaan ei yksikään heistä
11059: ole tuonut minkäänlaisia päteviä näytteitä, missä suhteessa se olisi
11060: niin peräti mitätön. Kun menee syyttämään jotakin vastalausetta.
11061: niin pitää tietysti tuoda pätevät syyt esiin.
11062:     Tällä kertaa tahtoisin kiinnittää eduskunnan huomiota tämän
11063: esillä olevan oppivelvollisuuslakimietinnön 3 §:n ensimäiseen mo-
11064: menttiin. Siinä määritellään se aika, jonka kuluessa lapsi on oppi-
11065: velvollisuuden alainen, samalla myöskin ilmaistaan tuon oppivel- .
11066: vollisuusaikakauden alin ja ylin ikäraja. Tuosta ylimmästä ikära-
11067: jasta on valiokunnassa ollut kaksi eri mielipidettä. Porvarit ovat
11068: puolustaneet 13 vuotta ylimmäksi ikärajaksi, sosialistit sitä-
11069: vastoin 14 vuotta. 13 vuoden puolustukseksi ovat porvarit sivis-
11070: tysvaliokunnassa esiintuoneet sen näkökannan, että 12 ja 13 vuo-
11071: den välillä oleva lapsi tarvitsee jo päästä ansiotyöhön. 13 vuo-
11072: den vanha poikanen kelpaa jo suurtilalliselle hevospojaksi, renki-
11073: poja~i, kyytipojaksi ja monenmoiseksi pojaksi.         Saman ikäinen
11074: tyttö kelpaa suurtilalliselle piikatytöksi, la:ttian lakaisijaksi, pe-
11075: runain kuorijaksi. Ja juuri tätä aineellista näkökohtaa silmällä
11076:  pitäen ovat he vaatineet tuota ikärajaa 13 vuodeksi.
11077:      I4 vuotta on puollettu eri näkökohdalta, ottaen huomioon ruumiil-
11078: liset, henkiset ja yhteiskunnalliset syyt. Onhan tiettyä, että rik-
11079: kaat säästävät hevostensa varsoja, eivät ne niitä liian aikaisin pui-
11080: hin pane. Jos ne liian aikaiseen aisoihin asetetaan, ei niistä koskaan
11081: tule kunnollisia hevosia. Kun kerran hevosen varsoista näin hyvää
11082: huolta pidetään, täytyyhän toki köyhälistön lapsista pitää edes sen
11083:  verran huolta. Kaupunkeihin on jo lasten suojelussääntö ulotettu;
11084: se täytyy ulottaa myös maaseudullekin. Jokainen koulumies myös
11085: tietää, että 12 ja 13 ikävuoden välillä oleva lapsi ei vielä kykene
11086:  sulattamaan koulussa annettua opetusta: sen mitä hän oppii, oppii
11087:  hän koneellisesti; ja kun hän koulusta menee ulos elämään, unoh-
11088:  tuu opittu koneellinen oppi siellä. Mutta 14 vuotias lapsi pystyy
11089:  paremmin, itsenäisemmin ajattelemaan ja niin hän vie koulusta
11090:  mennessään pois runsaamman tietoaarteen. Ja kun kerran aijotaan
11091:  oppivelvollisuutta varten käyttää monia kymmeniä miljoonia mark-
11092: koja, onhan tietysti asian vaatima, että se koetetaan tehdä niin
11093:  paljon hyötyä tuottavaksi kuin mahdollista.
11094:      Yhteiskunnalliset syyt myöskin puolustavat 14 ikävuotta. Tie-
11095:  dämmehän, että yläluokan lapsia varten kustannetaan monet kor-
11096:  keat koulut. Yhteiskunta uhraa niihin monia miljoonia markkoja
11097:  vuodessa. On siis aivan kohtuudenmukaista, ettei köyhälistönkään
11098: lapsia aivan nuorella ijällä hoputeta pois koulun penkiltä, vaan tu-
11099: lee heidän siellä saada nauttia opetusta edes 14 vuoteen saakka.
11100:      Toivon, että suuren valiokunnan jäsenet ottavat ne seikat huo-
11101:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   851
11102: 
11103: mioonsa, mitä tässä esitin kolmannen pykälän ensirumatsen mo-
11104: mentin suhteen ja kannattavat neljäätoista vuotta korkeimmaksi
11105: ikärajaksi.
11106:      Erityistä huomiota myöskin ansaitsee I5 §, jossa puhutaan koulu-
11107: lasten avustamisesta. Kun yhteiskunta sakkomääräyksillä pakot-
11108: taa köyhimmänkin kansalaisen panemaan kaikki lapsensa kouluun,
11109: alkaen 7 vanhasta, on kohtuullista, että sama yhteiskunta avustaa
11110: näitä vanhempia, niin että he todella voivat kustantaa lapsensa
11111: kouluun. Ilman tämän I5 §:n onnellista ratkaisua jää koko oppi-
11112: velvollisuuslaki kauniiksi sanaksi paperille. Se on kyllä tiettyä,
11113: että tämä on vaikeimpia kohtia oppivelvollisuuslaissa. Siinä tu-
11114: levat esiin kysymykset: kelle on avustusta annettava, kuinka
11115: paljon on annettava, missä muodossa on annettava ja kuka arvos-
11116: telee tämän avunantamisen. Sivistysvaliokunnassa tästä seikasta
11117: paljon puhuttiin ja porvarillisten mielipide pukeutui siihen muo-
11118: toon kuin IS § on, ja se kuuluu: >>kunnan tulee riittävällä avustuk-
11119: sella tehdä varattomain lasten koulunkäynti mahdolliseksi.>> On
11120: vaan ikävää, ettei tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä ole vas-
11121: tattu yhteenkään niistä neljästä kysymyksestä, jotka tässä mai-
11122: nitsin. Koko oppivelvollisuuslain tärkein pykälä on jätetty aivan
11123:  epäselväksi. Ainoastaan kaksi köyhää riviä on käytetty sitä var-
11124:  ten, ikäänkuin paperia olisi tahdottu siinä säästää. Sanotaan vaan:
11125: >>Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä koulunkäynti mah-
11126:  dolliseksi.~ Mutta minkälaista avustusta sitte voidaan sanoa riit-
11127: täväksi.      Meidän yhteiskunnassammehan on sanalla >>riittävä>> niin
11128: monta eri merkitystä; sitä mitataan niin monella mittapuulla. Jol-
11129: lekulle korkealle virkamiehelle riittää parikymmentätuhatta mark-
11130: kaa vuodessa, keskinkertaiselle kymmenkuntatuhatta, mutta yk-
11131: sinkertaiselle työmiehelle katsotaan olevan kolme, neljäsataa mark-
11132:  kaa kylläksi. Sivistysvaliokunnan jäsenet eivät ole ollenkaan mai-
11133:  ninneet, mitä näistä eri mittapuista he tahtovat käytettäväksi,
11134: kun tulee kysymykseen köyhille lapsille avustuksen antaminen.
11135:  Sana >>riittävM tulee vielä sitäkin epäiltävämmäksi, kun johtokun-
11136:  tien valtaan jää avun määrääminen ja kun on porvarillinen johtokunta
11137:  ja sosialistien lapsia avunsaajina, silloin tätä sanaa >>riittävä>> mi-
11138:  tataan hyvin niukalla mittapuuna.
11139:      Vaikka täällä onkin sosialistien vastalausetta moitittu, niin se
11140:  kuitenkin tässäkin suhteessa on paljon selvempi ja täsmällisempi.
11141:  Siinähän sanotaan:      »Ainakin ateria lämmintä ruokaa päivässä
11142:  ja siistit vaatteet koulunkäyntiä varten on lapsille annettava~. Minä
11143:  en tahdo tässä erityisemmin ruveta kuvailemaan, miten tärkeä
11144:  köyhille koululapsille on ateria lämmintä ruokaa päivässä;. saakoon
11145:  jokainen arvata, miten suuriarvoinen se on. Vaatteista tahtoisin
11146:  sanoa sen verran, että noiden vaatteiden tarvitsee olla siistit. Min-
11147:  kätähden sanotaan siistit? Siksi, etteivät nuo vaatteet saisi olla
11148: 852                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11149: 
11150: 
11151:  sellaisia kuin esim. pahantapaisten lasten kasvatuslaitoksissa käy-
11152:  tetään s. o. yksitoikkoisen samanvärisiä. Sillä jos kunnan apua
11153:  nauttivat lapset puettaisiin esim. harrnaisiin vaatteisiin, kaikki sa-
11154:  manlaisiin, joutuisivat he kaikkien rikkaitten vanhempien lasten
11155:  pilkan esineiksi.
11156:      Tahtoisin vielä suuren valiokunnan jäsenten huomiota kiinnit-
11157:  tää opettajan oikeudelliseen asemaan, siihen asemaan, minkälai-
11158:  sena se esiintyy tässä oppivelvollisuuslaissa.
11159:      Meillä on useita alempia virkakuntia, joiden leipä kokonaan
11160:  riippuu heitä ylempänä olevien virastojen mielivallasta, ja vihe-
11161: liäisessä oikeudettomassa asemassa ovat juuri kansakoulunopetta-
11162:  jat. Heidän yläpuolellaan ovat rajattomalla vallalla varustettuina
11163:  holhoojina johtokunnat, tarkastajat ja ylihallitus. Täytyy sanoa,
11164: että opettaja on niinkuin entinen Buridamin aasi, kahden tukon
11165:  välissä. Oikealla puolella on o m e n a ja vasemmalla puolella on
11166:  vitsa. Jos opettaja omistaa tai teeskentelee - tahdon eri-
11167: tyisesti         alleviivata sanan teeskentelee
11168: omistavansa niitä valtiollisia ja uskonnollisia mielipiteitä, mitä
11169: hänen yläpuolellaan olevilla virastoilla on, niin silloin hän saa ome-
11170: nan. Silloin hänen aineellisista eduistaan pidetään huolta. Seinät
11171: paperoidaan, uunit korjataan, pellot aidataan, puut pilkotaan, ja
11172: sitte vielä jos hän on varsinkin suomettarelaisten agitaattorina esiin-
11173: tynyt, hän saa ylempää erityisiä suosionosoituksia. Hän saa sairas-
11174: apua, niinkuin esimerkiksi Porin puolessa on tapahtunut, hän saa
11175: stipendirahoja yliopistollisiin lomakursseihin, eikä hänen tarvitse
11176: siveellisestä tilastaankaan niin huolta pitää. Minä tunnen useita
11177: opettajia, jotka ovat, sanoisinko oikein patajuoppoja, mutta kun
11178: he vaan ovat suomettarelaisia, niin he saavat olla patajuoppoja,
11179: heitä ei siitä rangaista. J ohtokunnat, tarkastajat - kaikki um-
11180: mistavat silmänsä hänen >>heikkouksillensa.>>
11181:      Näin sitä on opettajan hyvä olla kun hän kuuluu porvarillisten
11182: joukkoon. Mutta annappas, jos opettaja uskaltaa olla rehellinen,
11183: uskaltaa pelkäämättä yhtyä köyhälistön riveihin, yhtyä sosialistei-
11184: hin, silloin kaikki nuo virastot ottavat vitsan käytäntöön. Ja jokai-
11185: nen tietää, miten prosessi sitten kehittyy: väärät syytökset, johto-
11186: kunnan kokoukset, tarkastajan hyväksyminen, ylihallituksen yh-
11187: tymiset ovat siitä seurauksena ja nuhteet ja virka pois. Ja syynä
11188: tähän on, että opettaja on sosialisti. Että tällä tavalla on asian laita,
11189: että minä en suinkaan täällä latele persoonallisista syistä, omista
11190: kärsimistäni vääryyksistä, siitä on todistuksena m. m. erään por-
11191: varillisen tarkastajan Albin Järvisen kirjoitus Kansakoulunlehdessä.
11192: Pyydän siitä lukea palasen:
11193:     >>Viime aikoina näyttää kansakoulunopettajain oikeudellinen
11194: asema joutuneen kehitystilaan, joka tietää arveluttavaa taantu·
11195: musta. Entisinä aikoina tarvittiin varsinaisia rikkomuksia tai il-
11196:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  853
11197: 
11198: 
11199: meisesti sopimatonta käytöstä, ennenkuin kysymys opettajan kar-
11200: koittamisesta virastaan tuli edes puheeksi. Nyt sitä vastoin kuu-
11201: luvat sellaiset häätämisyritykset melkein päiväjärjestykseen. Ta-
11202: vallisimpana syynä häätämispuuhiin on valtiollinen kiihkomieli-
11203: syys, vaikka melkein aina joku muu tekosyy otetaan viralliseksi
11204: syytöksen pohjaksi. Opettaja on muka liian kivuloinen, tai hänen
11205: uskon no 11 i ne n kantansa ei ole hyväksyttävä, tai hän
11206: on jossakin suhteessa liian ankara j. n. e. Vaikka hän nuhteetto-
11207: masti täyttäisi kaikki mitä opettajatoimeen kuuluu, ei hän kuiten-
11208: kaan voi olla vakuutettu siitä, että hänen asemansa opettajana on
11209: turvattu. Varsinkin koetusvuosien päättyessä, kun tulee kysymys
11210: virkavahvistuskirjan antamisesta, saattaa opettaja joutua riip-
11211: puvaiseksi kaikenlaisten sellaisten henkilöiden mielijohteesta, joi-
11212: den vastuullisuBSkäsite on varsin sekava.>> Hän jatkaa vielä: >>Selkä-
11213: rankaa ja ryhdikkyyttä on kansalaisilta vaadittava, mutta itsestään
11214: selvää on, että sellainen opettajan aseman turvattomuus kuin ny-
11215: kyisissä oloissamme on nähty, ei kehota suoraluonteisia henkilöitä
11216: opettajiksi antautumaan. Ainoastaan matelijaluonteet ja onnen-
11217: onkijat voivat säilyttää asemansa sellaisissa pyörteissä, jollaisiksi
11218: olot monasti ovat muodostuneet.>>
11219:     Kertaan vielä: tämä kaikki on porvarillisiin puolueisiin kuuluvan
11220: tarkastajan Albin Järvisen kirjoittama kirjoitus. Mutta sivistys-
11221: valiokunnan porvarit eivät ole olleet ollenkaan sitä mieltä kuin tämä
11222: tarkastaja on ollut. He tahtovat yhä edelleen säilyttää tähän oppi-
11223: velvollisuuslakiin vitsan opettajia varten, ja se vitsa piiloutuu oppi-
11224: velvollisuuslain 3luvun 10, 14 ja 17:nnessä §:ssä. Sanotaan näin:
11225: »Ylemmän kansakoulun opettaja, joka n u h teettomasti on
11226: tehtävänsä toimittanut, saa 5, 10 j. n. e. vuoden palveluksen pe-
11227: rästä niin ja niin suuren palkankorotuksen. Alemman kansakou-
11228: lun ja laajennetun alemman kansakoulun opettaja, joka on nuh-
11229: teettomasti tehtävänsä toimittanut, saa j. n. e. luetellaan taas ko-
11230: rotuksia. 17 §:ssä sanotaan: »Vakinainen opettaja olkoon 30-vuoti-
11231: seen nuhteettoman opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeu-
11232: tettu saamaan jälellä olevaksi elinajakseen vuotuista eläkettä val-
11233: tion varoista>> j. n. e. Niinkuin tästä näkyy, ovat sivistysvaliokun-
11234: nan porvarit olleet sitä mielipidettä, että opettajalle on palkanko-
11235: rotus annettava, jos hän on nuhteettomasti palvellut. Hän saa
11236: 30 vuotta isänmaataan palveltuaan eläkkeen, jos on osannut ku-
11237: martaa tarkastajaa, jos on osannut teeskennellä uskonnollisuutta
11238: ja porvarillisuutta valtiollisissa mielipiteissä, jos on osannut omaa
11239: minuuttaan painaa alas, silloin hän saa eläkkeen. Mutta toinen
11240: puoli asiasta. Jos hän ei ole näitä ehtoja täyttänyt, ei saa eläkettä,
11241: ei korotusta, ei mitään. Opettajan perhe kasvaa, voimat vähenevät,
11242: tarmo heikkenee, korotusta ei saa, siksi että hän on saanut nuhteen.
11243: Sama eläkkeen suhteen. Mikä tulee tällaisen nuhteen saaneelle
11244: 854                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11245: 
11246: opettajalle elämänsä iltana eteen? Ei muu kuin mennä vaimonsa
11247: kanssa vaivaistaloon. Kaunis näky: kansakoulunopettaja vaivais-
11248: talossa!
11249:      Täällä minun edelläni ed. Wemmelpuu jo sanoi, että se on hä-
11250: vytön hyökkäys opettajistoa kohtaan, juuri tämä sama kohta,
11251: josta täällä juttelen. Ja täällä saattaa nousta minun perästäni
11252: puhujia, jotka väittävät, ettei niitä virkoja niin viedä, ei niitä nuh-
11253: teita niin sentään anneta. Mutta minä pyydän tehdä tässä muuta-
11254: mia selityksiä ja vastata kysymykseen, kuka on oikeutettu anta-
11255: maan opettajalle nuhteet ja minkälaisista syistä voi antaa nuhteet,
11256: minkälainen tutkinto pidetään nuhteitten annettua ja minkälai-
11257: nen valitusoikeus on opettajalla, kun hän on nuhteet saanut. Nuh-
11258: teen voi antaa opettajalle neljä eri virastoa: johtokunta kokonai-
11259: suudessaan, sen esimies yksinään, sen voi antaa tarkastaja ja sen
11260: voi antaa ylihallitus. Ja kummastuttavaa, ei ole ollenkaan laki-
11261: pykälissä määritelty, minkälaisista syistä saa opettajalle nämä
11262: nuhteet antaa. Se jää kokonansa riippumaan näitten virastojen
11263: mielivallasta. Minä olen nähnyt tapauksen, että opettaja on saa-
11264: nut nuhteet siitä, että on uskaltanut ruveta sosiaalidemokraattien
11265: edustaja-ehdokkaaksi, ja on uskaltanut mennä pitämään valtiolli-
11266: sia puheita koulutyönsä jälkeen. Minkäänlaista tutkintoa ei pidetä
11267: sittenkun on nuhteet saanut, ei myöskään minkäänlaista valitus-
11268: oikeutta ole opettajalla, sen mitä on saanut saa sulattaa nahois-
11269: saan. Opettaja on kuin pieni lapsi, jota on piiskattu ja siltä on
11270: kielletty nyyhkytys tämän piiskauksen jälkeen. No, kun näin ikä-
11271: västi 'on asianlaita, kun mielivaltaisesti voidaan antaa nuhteet,
11272: eikä valittaa saa, ei mitään oikeutta valittaa, niin olisihan nyt luul-
11273: lut, että niinkin valistuneet, kun sivistysvaliokunnan porvarilli-
11274: set jäsenet ovat, eivät olisi tahtoneet säilyttää >>nuhde>-sanaa tä-
11275: hän oppivelvollisuuslakiin. Mutta ei, lämpimästi ovat puoltaneet
11276: sen pysyttämistä. Tietysti täytyy olla jotkut syyt, jotka kehot-
11277: tavat heitä pysyttämään tuota sanaa. Minun täytyy sanoa, että
11278: siinä on kahdei:Ilaisia syitä: tekosyitä ja t o d e 11 i s i a syitä.
11279: Sanotaan, että opettajat ovat niin peräti juoppoa väkeä, että ellei
11280:  tällaista sanaa panna oppivelvollisuuslakiin, niin kuka takaa tä-
11281:  män joukon, mitä siitä tulee, mikä sen perii. Se on ikäänkuin sulku
11282:  heidän juoppoustulvallensa. Mutta onhan nY1: kieltolaki edus-
11283: kunnassa päätetty ja toivottavasti se tulee, että ei tarvitse sanaa
11284: •nuhdetta» säästää siinä opettajien juoppouden tähden. Mitä itse
11285:  rikoksiin tulee, niin opettaja on rikoslain alainen, niinkuin muutkin
11286: kansalaiset. Pitäisihän rikoksiin nähden opettajalle riittämän ri-
11287:  koslain säädökset.
11288:      Mutta aivan toiset syyt minä tiedän tähän olevan ja ne ovat
11289:  seuraavat.     Opettajajoukko tämän oppivelvollisuuslain toimeen-
11290:  pantua tulee nousemaan vähintään IO tuhanteen. Ja kun tämä
11291:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 855
11292: 
11293: 
11294: tällainen joukko leviää pitkin Suomen saloja, sen synkkiin korpiin,
11295: niin se on pelottavampi joukkio porvareille kuin suurin armeija
11296: pistimineen ja kuularuiskuineen. Ja jos tämä näin suuri joukkue,
11297: jos se osottautuisi köyhälistölle suopeaksi, jos se istuttaisi pieniin
11298: lapsiin vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden käsitteitä, niin
11299: meidän etuoikeutettujen luokkien asema olisi tuossa tuokiossa
11300: mennyt, mutta sitäpä he eivät salli. Heidän täytyy kaikin voimin
11301: koettaa että tuo IO-tuhansinen joukko pysyisi heidän puo-
11302: lellaan. Ja sitä varten he ovat vaatineet palkan korotusta, tarjon-
11303: neet omenaa, sitä varten ne tahtovat myös sanan »nuhteem säi-
11304: lyttämistä, että olisi vitsa myös toisella puolen ja näin omenan ja
11305: vitsan välillä vieden tätä Io-tuhantista joukkoa säilyttäisivät siinä
11306: itselleen oivap. agitaattorilauman.
11307:     Mutta nämät samat porvarit eivät tule ajatelleeksi, että he täten
11308: turmelevat kaikki opettajat moraalisesti.        Täällähän tarkastaja
11309: Järvinen kirjoittaa, että ainoastaan matelijaluonteet ja onnenon-
11310: kijat voivat säilyttää asemansa sellaisessa pyörteessä. Ja ilman
11311: oikeutta, niinkuin sanoin, ne turmeltuvat moraalisesti, ja kun sel-
11312: lainen opettajajoukkio, jonka leipänsä tähden täytyy teeskennellä
11313: kun se on Suomen lasten opettajana, minkälaiseksi tulee se nouseva
11314: polvi, jota tällaiset opettajat opettavat.
11315:      Kyllä puolestani toivoisin sitä, että Suomen valistunut eduskunta
11316: ei asettaisi opettajia tällaiseen eri asemaan kuin muita Suomen kan-
11317: salaisia, vaan katselisi heitä vapaina kansalaisina, että he vapaasti
11318: saisivat mieH.piteensä pitää, eikä tarvitsisi heidän alentua teesken-
11319: telijöiksi.
11320:     Mitä uskontokysymykseen tulee, josta täällä niin tavattoman
11321: paljon on solvailtu sosialidemokratiaa, niin ehkäpä siitä vielä
11322: saan lausua erittäin mielipiteeni.
11323: 
11324:     Ed. L a t v a : Tämän illan keskustelu on osoittanut, että vaik-
11325: kakin kaikissa ryhmissä tuntuu olevan yleisenä mielipiteenä, että
11326: oppivelvollisuus olisi aikaansaatava ja saatava mitä pikimmin, ei
11327: kuitenkaan eri ryhmissä olla täydellisesti selvillä kaikista yksityis-
11328: kohdista.    Ja täytyykin myöntää, että oppivelvollisuuden käy-
11329: tännössä toteuttaminen ei olekaan niin helppo asia kuin sivultapäin
11330: katsoen luulisi. Siinä on otettava huomioon ei ainoastaan puh-
11331: taasti sivistykselliset ja kouluammatilliset seikat, vaan myöskin
11332: kustannuksien puoli, ja tämä viimemainittu ei suinkaan ole vähin
11333: vaikuttava tekijä asiassa. En tahdo tässä nyt ruveta esittelemään
11334: mielipiteitäni erilaisista koulumuodoista, erilaisista järjestelmistä.
11335: Tahdon vain lyhyesti ilmoittaa olevani sillä kannalla, että mieluum-
11336: min olisi tyydyttävä vähemmänkin täydelliseen koulumuotoon, kuin
11337: että asia saisi raueta suurten kustannusten pelon vuoksi.
11338:     Sitte minun täytyy tunnustaa, että minulla on suuria epäilyksiä
11339: 856                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11340: 
11341: 
11342: siitä, olisiko oikeaan osattu, jos muodostettaisiin, kuten sivistys-
11343: valiokunta ehdottaa, erityinen huonosti palkattu alkeisopettajien
11344: luokka. Olen sitä mieltä, että valiokunnan ehdottarualla palkalla
11345: nuo opettajat, olkootpa vaikka naisiakin, eivät tule toimeen kunnolli-
11346: sesti. Voidaan kyllä väittää, että kyllähän silläkin palkalla elää,
11347: kyllähän sillä ravintonsa ja vaatteensa saa. Mutta opettajalla,
11348: olkoonpa vaikka alkeisopettajakin, on muunkinlaisia tarpeita kuin
11349: vaan ruoan ja vaatteen tarve. Hänellä on myös henkisiä tarpeita
11350: ja niiden täyttäminen vaatii niinikään aineellisia varoja. Ja ellei
11351: opettaja, alkeisopettajakin, ole tilaisuudessa henkeänsä ravitsemaan,
11352: niin hän tulee sangen pian toimeensa kykenemättömäksi. Niinikään
11353:  olen sitä mieltä, että laajennetun alemman kansakoulun opetta-
11354:  jiksi, jos nimittäin tuo koulumuoto, jota en pidä onnistuneena.
11355: käytäntöön tulisi, olisi ehdottomasti asetettava ylemmän kansakoulun
11356:  opettajan ammattisivistyksen saaneita henkilöitä, kuten ehdotetaan
11357: kolmannessa vastalauseessa.          Tuo koulumuoto tulisi nimittäin
11358:  olemaan niin vaikea johtaa, ettei siihen kentiesi pystyisi niin vaiUi-
11359:  naisen valmistuksen saaneet opettajat kuin valiokunta ehdottaa.
11360:      Mietintöön liitetyssä kolmannessa vastalauseessa, jonka ovat
11361:  allekirjoittaneet valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, tehdään
11362:  ankaria syytöksiä Suomen kansakoululaitosta ja sen opettajistoa
11363:  vastaan. Näitä syytöksiä on täällä .jo vastustettu, mutta tahdon
11364:  kuitenkin vielä muutamissa suhteissa niihin kosketella. Niinpä m. m.
11365:  sanotaan tuossa vastalauseessa, että »kansakoulusta on tehty ylem-
11366:  pien luokkien luokkaetujen palvelija>>. Mikäli minä tunnen asiaa,
11367:  ei tämä väitös pidä paikkaansa. Alunpitäen on kansakoululaitok-
11368:  semme suunniteltu yleiseksi, se on koko kansaamme eikä vain
11369:  erinäisiä luokkia varten. Tämä periaate lausutaan ilmi siinä 19
11370:  päivänä huhtikuuta 1858 annetussa julistuskirjassa, jolla kansan-
11371:  opetuksemme perustukset laskettiin. Ja tätä periaatetta yhä vieläkin
11372:  kansakoulumme toiutinnassaan noudattaa. Jos siinä suhteessa jotkut,,
11373:  yksityiset ovat poikkeuksellisesti menetelleet, ovat tehneet kansa-
11374:  koulun laukkaetujen palvelijaksi, niin he ei:vät ole menetelleet
11375:  kansakoulun yleisen periaatteen mukaisesti, eikä myöskään kansa-
11376:  kouluopettajisto kokonaisuudessaan sellaista menettelyä hyväksy.
11377:      Myöskin moititaan, että kansakoulussa historian opetuksessa
11378:  esitetään sotatapahtumia. Myönnettävä on, että täällä kuten muual-
11379:  lakin entisaikoina sotatapahtumia liian paljon opetettiin, mutta se
11380:  oli aikakauden henki, se oli aikakauden katsantokanta, joka sellaista
11381:  vaati. Ja kansakoulumme, niinkuin yleensä kansakoulu kaikissa
11382:  maissa, on sellainen laitos, että se seuraa kansan yleistä ajatuskantaa.
11383:   Kansan yleinen kehitys siinä aina ilmenee ja kuvastuu. Nykyään
11384:  ajatellaan historian opetuksen sisällöstä toisin, yleinen mielipide
11385:  on siinä toisella kannalla kuin ennen. Ja niin onkin nykyään menet-
11386:  telytapa kansakoulussamme myöskin muuttunut. Nykyään pyritään
11387:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   857
11388: 
11389: historian opetusta tässä suhteessa uudistamaan ja juuri siihen
11390: suuntaan kuin vastalauseen tekijätkin tarkoittanevat. Siinä suunni-
11391: telmassa Suomen kansakoulun oppi- ja lukukirjoja varten, jonka
11392: sitä tarkoitusta varten asetettu komitea on laatinut, lausutaan esim.
11393: historian opetuksesta, että sen »erityisenä tarkoituksena on tehdä
11394: oppilaille selväksi; miten ihmiskunta yleensä ja erittäin oma kansa
11395: on nykyiselle asteelle kehittynyt. Ainakin ne suuret aatevirtaukset,
11396: jotka aikakausien kehitykselle ovat suuntaa antaneet, olisivat
11397: saatavat mahdollisimman selvästi esille.>> Tässä siis viitataan se
11398: suunta, joka historian opetukselle olisi annettava, vaaditaan että
11399: siinä olisi etusijaan otettava juuri sivistyksellinen ja taloudellinen
11400: historia. Samaan suuntaan käyvät opettajienkin harrastukset ja
11401: toimenpiteet.     Kokouksissaan he ovat yksimielisesti päättäneet,
11402: että kansakoulun historian opetuksessa olisivat sotatapahtumat
11403: mahdollisimman vähään supistettavat ja sensijaan pääpaino pantava
11404: taloudelliseen- ja sivistyshistoriaan. Voisin täällä lukea useammankin
11405: kokouksen tämän suuntaisia päätöksiä, mutta en tahdo eduskunnan
11406: aikaa vaivata tähän. Näiden periaatt€iden mukaan ovatkin laaditut
11407: useimmat nykyään jotenkin yleisesti käytännössä olevat historian
11408: oppikirjat. Ja mikäli tiedän, tapahtuu myöskin historian opetus
11409: kansakouluissa tämän periaatteen mukaan, ainakin niissä kou-
11410: luissa, joissa on aikaansa seuraavat opettajat. En mene väittämään,
11411: ettei vieläkin löytyisi opettajia, jotka eivät ole aikaansa seuraneet,
11412: jotka vielä pitävät kiinni tuosta vanhasta menettelytavasta ja ken-
11413: ties käyttävät vielä niitä vanhanaikuisia, entisaikaisen katsanto-
11414: kannan mukaan laadittuja oppikirjoja.
11415:     Mitä sitte tulee uskonnonopetuksen asemaan kansakouluissa,
11416: on se niin laajaperäinen kysymys, että se tämän lain yhteydessä
11417: on jätettävä koskettelematta. Se kuuluu, kuten valiokuntakin lausuu,
11418: uskonnon vapautta koskevan lainsäädännön piiriin ja olisi siis sen
11419: yhteydessä ratkaistava. Sitä paitsi ei yleinen mielipide suinkaan
11420: ole läheskään yksimielisesti uskonnonopetuksen koulusta poista-
11421: misen kannalla. Päinvastoin saattaa pitää varmana, että suurin
11422: osa Suomen kansaa vaatii sen pysyttämistä. Minä puolestani olen
11423: siitä vähäisestä kokemuksesta mikä minulla on kansakoulualalla,
11424: tullut siihen vakaumukseen, että uskonnonopetus olisi säilytettävä
11425:  koulussa.
11426:     Niinikään sanotaan vastalauseessa, että »kansakoulunopettajat
11427: ovat huonon taloudellisen asemansa vuoksi ja säilyttääkseen vir-
11428: kansa pakotetut pysymään vallassa olevien luokkien suosiossa.•
11429: Tämä sisältää syytöksen, että Suomen kansakoulunopettajat olisivat
11430:  muka selkärangatonta joukkoa, jotka aineellisten etujen vuoksi
11431: olisivat valmiit tekemään mitä hyvänsä, suostuvaiset mihin hyvänsä.
11432:  Niin huonosti ei kuitenkaan liene asianlaita, ei ainakaan yleisesti.
11433:  Jos todella asianlaita niin huonosti olisi, ei kannattaisi silloin aja-
11434: 858                   Istunto 6 p lokakuuta 1908.
11435: 
11436: 
11437: tella kansakoulumme pakolliseksi tekemistä. Suomen kansan opetta-
11438: jistossa kyllä löytyy, niinkuin kaikissa muissakin ihmisissä, monen-
11439: laisia: on itsenäisiä, jos epäitsenäisiäkin, hyviä ja huonoja luonteita.
11440: 1\IIitään erityistä valiojoukkoa me emme ole emmekä pyydäkään olla.
11441: Mutta useimmat Suomen kansan opettajista, uskallan sen heidän
11442: kunniakseen sanoa, ovat ihmisiä, jotka vapaasta tahdostaan ja
11443: omantuntonsa vaatimuksesta koettavat tunnollisesti ja rehellisesti
11444: täyttää tehtävänsä ja tehdä sen, minkä katsovat oikeaksi, eivätkä
11445: vakaumuksestaan luovu väkivallankaan pakosta.
11446:      Muuten olen vastalauseen tekijäin kanssa yhtä mieltä siinä, että
11447: kansakoulunopettajain taloudellinen asema yhä vieläkin on huono
11448: ja kaipaa korjausta. Niinikään on opettajain oikeudellinen asema
11449: epävarma. Se myöskin täytyisi saada vakautetuksi. Mutta nehän
11450: asiat eivät nyt kuulu tähän. Ihmettelen muuten, että kolmannen
11451: vastalauseen alleke).drjoittajat, jotka tunnustavat, että opettajain
11452: taloudellinen asema on heikko, tahtovat luoda uuden opettajaluokan,
11453:  joka tulisi olemaan vieläkin paljoa heikommassa taloudellisessa
11454:  asemassa kuin nykyinen kansakoulunopettajisto.
11455:      Erityisesti tahdon vielä ilmoittaa, että kannatan ensimäistä vasta-
11456: lausetta oppivelvollisuuslain IO §:n 2 kappaleen suhteen.
11457: 
11458:     Ed. A r o k a 11 i o: Sivistysvaliokunnan mietintöä vastaan teh-
11459: dyistä lausunnoista päättäen tulee tämä valiokunnan mietintö
11460: ja siinä ehdotettu oppivelvollisuuslaki saavuttamaan suurinta
11461: vastustusta, mikäli huomaan, porvarilliselta taholta. Ja kuitenkin
11462: tämä oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin se mietinnössä esitetään
11463: on melkein samanlainen kuin se ehdotus ann. esitykseksi, jonka se-
11464: naatti on laatinut niiden valmistavien töiden jälkeen, jotka on teh-
11465: nyt oppivelvollisuuskomitea ja alkuopetuskomitea.
11466:     Mikäli tästä keskustelusta voi päättää, ei ole suurta toivoa siitä,
11467: että oppivelvollisuuslaki saataisiin aikaan. Ja jos vastedeskin pää-
11468: paino pannaan tätä asiaa arvostellessa taloudelliseen puoleen, ei
11469: ole luultavaa, että oppivelvollisuuslaki piankaan tässä maassa
11470: saadaan. Sillä tällainen kysymys tulee ennen kaikkea vaatimaan
11471: hyvin suuria taloudellisia uhrauksia ja .jos niitä käydään pelkää-
11472: mään, niin oppivelvollisuuslaki jää säätämättä. Täällä meidän
11473: maassamme on tuskin paljon niitä kuntia, joissa ensimäiset kansa-
11474: koulut olisivat perustetut ilman hyvinkin suurta vastustusta, ja
11475: vastustus koulujen perustamiseen on tullut enemmän parempiosais-
11476: ten kuin vähävaraisten puolelta. Jokainen, joka on ollut näiden
11477: asiain kanssa tekemisessä, voipi tämän todistaa. Tänäkin päivänä
11478: on vielä seutuja, joissa syntyy suuri vastustus kansakoulun pe-
11479: rustamista vastaan. Kun jollakin syrjäkulmalla kansalaiset pyytä-
11480: vät itsellensä uutta kansakoulua, silloin parempiosaiset ja varsin-
11481: kin ne, jotka jo ovat nauttimassa kansakoulun eduista, asettuvat
11482:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 859
11483: 
11484: 
11485: vastarintaan ja kansakoulu jää perustamatta tai varsin suurella
11486: vaikeudella saadaan syntymään. Se on tänäkin päivänä laita mo-
11487: nessa valistuneessakin kunnassa. Valiokunta sentähden sanoo var-
11488: sin oikein mietintönsä sivulla 2: ~Kansakoululaitoksen kehitys nii-
11489: den yli neljän vuosikymmenen aikana, jotka 'Ovat kuluneet kansa-
11490: koululaitoksen perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei sitä
11491: Suomessa vapaaehtoisuuden tietä ainakaan pitkiin aikoihin viedä
11492: perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien sivistys-
11493: kansojen ollut turvauduttava.»
11494:     Täällä on monasti useissa puheissa, viimeksi kunnallisreformi-
11495: kysymystä käsiteltäessä esilletuotu, että meidän kansamme ei ole
11496: kypsynyt vastaanottamaan niin laajakantoisia reformeja kuin täällä
11497: esitetään ja on sanottu, että se on sitten vasta mahdollista, kun
11498: kansan yleinen sivistys kohoaa. Oudolta tuntuu sentähden, aina-
11499: kin minusta, että nyt samalta taholta tahdotaan vastustaa, niin-
11500: kuin täällä tänään on tehty, oppivelvollisuuden toimeenpanemista
11501: siihen suuntaan kuin valiokunta on ehdottanut. Sillä vaikka ne
11502: muutosehdotukset, jotka ovat tehdyt, eivät tosin tarkoita oppivel-
11503: vollisuuden vastustamista, vievät ne kuitenkin käytännössä samaan
11504: tulokseen. Eihän nimittäin toki ole otaksuttavaa, että eduskun-
11505: nassa saataisiin aikaan oppivelvollisuuslaki sen oppivelvollisuus-
11506: komitean enemmistön käsityksen mukaan, jota sivistysvaliokun-
11507: nan mietinnön vastustajat ovat kannattanneet. Ei ole otaksutta-
11508: vaa että täällä kannatettaisiin sellaista mielipidettä niin yleisesti,
11509: että tämmöinen laki saataisiin voimaan, sillä valiokunta arvostelee
11510: syyllä tätä oppivelvollisuuskomitean enemmistön mietintöä sel-
11511: laiseksi, ~että se tuntuvasti heikontaa kansakouluopetusta nyky-
11512: sestäänkin.~ Ei tosin ole sillä sanottu, että tämä valiokunnan arvos-
11513: telu olisi ainoa oikea, mutta valiokunnan arvostelun puolella ovat
11514: kuitenkin pedagoogisesti sivistyneet opettajat, varsinaiset peda-
11515: googit melkein kaikki koko tässä maassa. Ja kansakouluasetuksia
11516: yhtä vähän kuin muitakaan kouluasetuksia voidaan otaksua syn-
11517: tyvän, ellei myöskin pedagooginen auktoriteettikunta ole jossa-
11518: kin määrin asian puolella. Minä siis luulen, että vaikkakin ne, jotka
11519: ovat asettuneet oppivelvollisuuskomitean enemmistön kannalle,
11520: eivät tarkoitakaan vastustaa oppivelvollisuutta, heidän ehdotuk-
11521: sensa, jos se saavuttaisi suurempaa kannatusta, veisi siihen loppu-
11522: tulokseen, ettemme saa oppivelvollisuuslakia.
11523:     Eräät puhujat ovat jo huomauttaneet, kuinka suuresta merki-
11524: tyksestä on että valiokunta on erityisempään huomioonsa ottanut
11525: alemman kansakoulun. Ja valiokunta onkin mielestäni painavilla
11526: syillä puoltanut alemman kansakoulun merkitystä ja arvoa. Va-
11527: liokunta sanoo sivulla 7: •Kansakoululaitoksen kehittymistä harras-
11528: tavissa piireissä» - tässä on huomattava sanat: »kehittymistä h a r-
11529: r a s t a v i s s a piireissä• - •onkin täydellä syyllä pidetty alku~
11530: 860                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11531: 
11532: opetuksen uudelleen järjestämistä miltei ensimmäisenä ja
11533: t ä r k ei m p ä n ä tehtävänä kansanopetuksen parantamiseksi.
11534: On pidetty välttämättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka
11535: pystyy antamaan riittävät tiedot ylempään kansakouluun siirty-
11536: mistä varten. Tämä tarkotusperä silmämääränä on oltu sitä mieltä,
11537: että alkuopetuksen tulee muodostaa osan yhteiseen päämäärään
11538: tähtäävää kansanopetusta. On senvuoksi näyttänyt välttämättö-
11539: mältä, että sanottu opetus järjestetään elimelliseen yhteyteen ylem-
11540: män kansakouluopetuksen kanssa ja tehdään se kuunailiseksi ope-
11541: tustoimeksi.>>
11542:     Lähes 30 vuotta olen ollut tekemisissä alemman kansakoulu-
11543: opetuksen kanssa ja tutkinut kansan lapsia sisäluvussa ja tavaami-
11544: sessa. Ja kokemuksesta voin todistaa, että ylempi kansakoulu ei
11545: ole vastannut, eikä tule vastaamaan tarkotustaan, ellei sillä ole
11546: pohjana hyvin järjestetty alempi kansakoulu.
11547:      I894 vuoden valtiopäivillä tein pappis-säädyssä ehdotuksen
11548: alemman kansakoulun järjestämisestä ja että tehtäisiin pakolliseksi
11549: sen opetuksen hankkiminen, mikä näin järjestetyissä alemmissa
11550: kansakouluissa annetaan, kuin myöskin · kunnallisten alempien
11551: kansakoulujen perustamisesta. Kun nyt sentähden mietinnössä
11552: näen esitettynä saman aatteen vielä paremmin kehitettynä, ila-
11553: huttaa se minua suuresti, koska olen vakuutettu siitä, että jos tämä
11554: alempi kansakoulu todella järjestetään hyväksi omilla opettajilla,
11555: niin yleinen sivistyskanta Suomessa ehdottomasti kohoaa. Nämä
11556: alemmat kansakoulut tulevat myös välikappaleeksi kohottamaan
11557: ylempää kansakoulua. Sillä sanottakoon näistä alempien kansakou-
11558: lujen opettajien vähemmästä ammattisivistyksestä mitä tahansa,
11559: niin vakuutukseni on, että pienemmänkin seminaarin läpikäyneet
11560: henkilöt, jotka ovat varta vasten valmistetut alempaa kansakoulua
11561: varten, kykenevät niitä hyvinkin hoitamaan. Kirkollisissa kierto-
11562: kouluissa nuo huonosti palkatut opettajattaret, jotka ovat saaneet
11563: ainoastaan 300 a 400 markkaa palkkaa ja jotka ovat toimineet mitä
11564: epäedullisimmissa oloissa ja ilman opetusvälineitä, ovat suhteelli-
11565: sesti tehneet suuren palveluksen alemman sivistyksen levittämiseksi
11566: maassamme. Jos nyt alempi kansakoulu järjestetään niin, että
11567: opettajalla on oma asunto, omat opetushuoneet ja omat opetusväli-
11568: neet, niinkuin valiokunnan mietinnössä esitetään, niin ol.en vakuu-
11569: tettu siitä ja kokemus tulee sen myös osoittamaan, että näistä aiem-
11570: mista kansakouluista, jos kohta niiden opettajalla onkin alempi
11571: ammattisivistys ja huonompi palkka, tulee hyvä pohjakoulu ylem-
11572: mälle kansakoululle.
11573:     Pääasiana tässä kysymyksessä on se, ei kuinka paljon nämä
11574: koulut maksavat eli kuinka paljon oppivelvollisuus toimeenpan-
11575: tuna tulee maksamaan, vaan pääasia on, täyttävätkö koulut tar-
11576: koituksensa. Minun ymmärtääkseni siinä senaatin tekemässä eh-
11577:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   861
11578: 
11579: 
11580: dotuksessa armolliseksi esitykseksi, johon sivistysvaliokunta nyt
11581: on yhtynyt, niinkuin sivistysvaliokunta myöskin viimeisillä valtio-
11582: päivillä siihen yhtyi, ovat nämä ~olemmat puolet otettu huomioon.
11583: Siinä on koetettu vähentää menot ~nahdollisimman vähään ja sa-
11584: malla on myöskin pidetty silmällä, että nämä koulut, sekä alempi
11585: että ylempi kansakoulu, todellakin tulisivat sellaisiksi kouluiksi,
11586: joiden kautta yleinen sivistysmäärä maassa kohotettaisiin.
11587:     Täällä on kyllä moitittu sivistysvaliokunnan mietintöä ja siinä
11588: esitettyä oppivelvollisuuslakia. Minä en kuitenkaan tahdo käydä
11589: sitä sen yksityiskohdissa puolustamaan. Olen huomannut, että si-
11590: vistysvaliokunnan puheenjohtaja professori Soininen kuin myöskin
11591: valiokunnan jäsen tohtori Rosenqvist ovat pyytäneet puheenvuoroa ja
11592: minä otaksun, että he paremmin kuin minä voisin sen tehdä, puo-
11593: lustavat heidän ehdottaruaansa oppivelvollisuuslakia.
11594:     Vaikka perusteluihin nähden kenties olisi jotakin jossakin suh-
11595: teessa sanottavaa (niinkuin esim. puolustuksessa uskonnonopetuk-
11596: sen säilyttämisen tarpeellisuudesta, joka tapahtuu mielestäni enem-
11597: män teknillisistä kuin asiallisista syistä), niin kuitenkin perustelut
11598: minun mielestäni ovat yleensä hyvät, niinkuin lakiehdotuskin tyy-
11599: dyttävä. Minä puolestani toivoisin, että tämä asia julistettaisiin
11600: kiireelliseksi, ja että ennen kaikkea tässä päästäisiin päätökseen,
11601: vaan siihen en näe mitään mahdollisuuksia ja pelkään, että voi
11602: tulla se aika, ettei eduskunta ole tilaisuudessakaan tästä kohta-
11603: kaan päättämään, sillä minä luulen, että ne, jotka eivät suo tälle
11604: maalle kaikkea hyvää, kaikkein vähin suovat, että yleinen oppi-
11605: velvollisuus tässä maassa pannaan toimeen. Sekin ehdotus armol-
11606: liseksi esitykseksi, jonka senaatti on tehnyt, on häipynyt matkoil-
11607: leen vieraassa maassa.
11608:     Minä toivoisin, että tätä kysymystä käsitellessä ei takerruttaisi
11609: turhiin taloudellisiin kysymyksiin ja ettei tehtäisi taloudellisia es-
11610: teitä, joita ei välttämättömästi tarvitsisi tehdä. Minä tahtoisin,
11611: että jokainen pitäisi tämän asian niin kalliina, että omasta puolestaan
11612: tahtoisi edistää tämän lain syntymistä. Tietysti ehdotetussa laissa
11613: vielä voidaan korjauksia tehdä, ja suuri valiokunta kai ei olekaan
11614: niitä tekemättä, mutta soisin, että eduskunta olisi suopea tälle
11615: ehdotukselle.
11616:     Sweitsin kansakouluissa käytetyssä, yhteiskuntaoppia käsit-
11617: televässä oppikirjassa jonka on kirjoittanut eräs sen maan presi-
11618: denteistä, joka aikoinaan oli kansakoulunopettajana, on »mottona»
11619: nämä sanat: »Kansanvaltaisuus ilman valistusta on maan vitsaus.»
11620: 
11621:    Ed. Laine: Yhdyn pääasiallisesti siihen, mitä edustajat Wuori-
11622: maa, Pennanen, Kallio ja muutamat muut ovat täällä tässä asiassa
11623: valiokunnan mietintöä vastaan lausuneet. Samoin myöskin siihen
11624: mitä eritoten ed. Pennanen ja Kallio ovat lausuneet ed. Kareksen
11625: 862                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11626: 
11627: 
11628: lausuntoa vastaan. Herättänee ihmettelyä, että maalaisena en ole
11629: valmis ottamaan vastaan kaikkea sitä hyvää, jota valiokunta tässä
11630: anteliaasti meille tarjoo. Ja ed. Kares on jo rohjennut mennäkin niin
11631: pitkälle tässä, että hän on leimannut kaikki ne, jotka rohkenevat
11632: olla toista mieltä kuin valiokunta, etteivät he muka käsittäisi näistä
11633: asioista yhtään mitään, ei sitä, mitä nykyinen sukupolvi on velkapää.
11634: tekemään nousevan sukupolven hyväksi. Tuommoinen väite tuntuu
11635: ikävältä, kun maaseutulaisena olen koettanut itselleni selvittää,.
11636: onko maanviljelystalous maassamme jo siksi kehittynyt tai voi-
11637: daanko sen kymmenen tai viidentoista vuoden päästä edellyttää
11638: olevan siihen määrään kehittynyt, että se voipi kestää kaikki ne
11639: rasitukset, joita aikamme suuret yhteiskuntaolojen uudistukset kan-
11640: salaisille tässä maassa tulevat asettamaan; kun tietää kuinka hitaasti
11641: edistyy maan viljelysarvon kohoaminen, sen satomäärän suurene-
11642: minen, kun kokemuksen kautta siitä itse vakiintuneena tietää, että
11643: kymmertvuotiskausi tässä suhteessa merkitsee odottamattoman vä-
11644: hän; kun tietää että maanviljelyksen tarkoitustaan vastaavalle kan-
11645: nalle kehitttymiselle, sille asteelle, niihin viljelyssuhteisiin joutumi-
11646: selle, missä voidaan ja ollaan oikeutettuja vaatimaan maanviljeli-
11647: jöiltä kestävyyttä kantamaan yhteiskunnan raskaintakin verotus-
11648: taakkaa, on vielä nykyään pahimpana esteenä m. m. meidän onnet-
11649: toman kurjat maanjaot, kun aivan viimeisien vuosikymmenien aika-
11650: nakin toimitetuista maanjaoista vain aniharvat voidaan pitää edes
11651: alhaisia vaatimuksia täyttävänä; kun ottaa huomioon, että maaseu-
11652: dulla vasta viimeisinä vuosina ja toisin paikoin paraimmillaan jär-
11653: jestetään kansakouluoloja koulupakkosäännösten mukaisiksi ja että
11654: nämä toimet ovat sangen tuntuv.asti kohottaneet kunnallista vero-
11655: tustaakkaa, joka taakka kansakoulurakennusten suurten kuoletus-
11656: lainojen tähden ei tule pariin kolmeen vuosikymmeneen huojentu-
11657: maan; kun tietää oman kokemuksensa perustuksella, kuinka suuresti
11658: rasittavat sekä valtion että kunnalliset verot y. m. rasitukset jo·
11659: nykyisinkin ovat maata viljelevän väestön kannettavina, - nehän
11660: nousevat kunnallistaksoituksen alaiseksi arvioidusta vuositulosta
11661: noin I5 a 20 °/o:iin, jopa moniaalla sen ylikin, niissäkin kunnissa,
11662: joissa maanviljelystuotteet taksoitetaan verrattain ankarasti. Tähän
11663: lisäksi tulevat vielä monet muut maataloutta rasittavat kustannuk-
11664: set. Ja mitä onkaan sitte meidän maanviljelijäin vuodentulon var-
11665: muus verrattuna esim. virkamiesasemassa eläjiin. Jo yksi ainut
11666: hallayö ja lisäksi moni muu vaurio voipi vielä nykyisinkin saattaa
11667: lukemattoman joukon maanviljelyksestä eläviä mitä tukalimpaan
11668: taloudelliseen ahdinkotilaan, ei ainoastaan niillä seuduilla, jotka
11669: valiokunta on poikkeusasemaan asettanut, vaan kauttaaltaan maas-
11670: samme. Eivätkä maaseudun rasitukset supistu vielä tähän. Onhan
11671: maaseudun täytynyt kaupunkien hyväksi uhrata vuosittain mel-
11672: koinen määrä väestöstään ja etupäässä työvoimaisinta väestöään,.
11673:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     863
11674: 
11675: 
11676: väestöä, jonka hyväksi se vasta paraiksi on ennättänyt uhrauksia
11677: tehdä m. m. kansakoulukäynnin muodossa. Mutta kaupungit saavat
11678: nauttia hedelmät. Onhan esim. tämän pääkaupungin väkiluku kas-
11679: vanut vuosittain noin5 °/o:lla, kun sitä vastoin monen m. m. Uuden-
11680: maan maaseurakunnan tuskin nimeksi, jopa vähentynytkin. Ed.
11681: Kares on väittänyt, että syyt tähän kaupunkiin siirtoon olisivat
11682: siinä, että muka kaupungeista saadaan parempaa kansakouluope-
11683: tusta, kuin mitä maaseudulla voidaan tarjota. Jos hän tämän on
11684: sanonut täydestä vakaumuksesta, täytyy minun suuresti ihmetellä,
11685: kuinka peräti pintapuolisesti hän maaseutuoloja tuntee ja kuinka
11686: sanomattoman heikko hänen havaintokykynsä tähän tarkoituk-
11687: seen on.
11688:       Kun selvitettyäni itselleni sen, mitä edellä olen sanonut, olen
11689: lukenut valiokunnan mietinnön, on se synnyttänyt minussa sangen
11690: huolestuttavia ajatuksia. Minä kyllä ymmärrän sitä hyvää harras-
11691: tusta, joka tässä mietinnössä toiselta puolen kansaamme kohtaan
11692: huokuu ja minä täydestä vakaumuksestani soisin, että me voisimme
11693: vieläkin pitemmälle mennä. Mutta tässä täytyy sittekin, ja ennen
11694:  kaikkea, ottaa huomioon myöskin maamme ja eritoten maaseudun
11695:  taloudellinen kykeneväisyys. On kyllä innostavaa ja olisihan se
11696: suuremmoistakin, jos voisimme kaikessa kulkea tasossa Europan
11697: stiurten kulttuurikansojen kanssa tahi mikseikäs ajaa vähän ohit-
11698:  sekin heistä. Mutta kun kansallamme nyt kerran on se paha vika,
11699:  että meidän varallisuutemme heihin verraten on niin kovin heikko,
11700:  niin ei auttane muissakaan suhteissa pyrkiä heidän rinnalleen kil-
11701:  pailemaan, vaan täytyy pyrkiä eteenpäin hitaammin ja voimiemme
11702:  mukaisesti. Ja jos tämä olisi ainoa suuria varoja kysyvä yritys,
11703:  voisi kyllä suurempia suunnitelmia pitää mahdollisena, mutta kun
11704:  samaan aikaan tullaan kysymään-kansaltamme varoja niin moneen
11705:  muuhun yhtä tärkeään uudistukseen, on mielestäni täysi syy asettua
11706:  tässäkin asiassa varovaisemmalle kannalle.
11707:       Mitä sitte niihin velvollisuuksiin tulee, joita voidaan asettaa nykyi-
11708:   selle maalaisväestölle, jonka velvollisuus on huolehtia siitä, että
11709:   tulevat sukupolvet saavat riittävän alkuopetuksen kyetäkseen kes-
11710:   tämään aikalaistensa taloudellista kamppailua, niin on muistettava,
11711:   ettei nykyiseltä sukupolveltakaan saa kaikkea vaatia. Eihän heistä
11712:   suurin prosenttimäärä ole saanut minkäänlaatuista koulusivistystä
11713:   ja lähes sama on asiantila vielä niittenkin suhteen, joidenka oma
11714:   jalka on pöydän alla IS tai 20 vuoden päästä. Mielestäni on läheisen
11715:   tulevaisuuden tehtäväksi laskettu kyllin raskas suoritus, jos vaan
11716:   koulukomitean ehdotuksen mukainen oppipakko tulee hyväksytyksi.
11717:   Eikä valiokunnan vakuutukset sen heikkoudesta ole ainakaan minuun
11718:   saaneet näitä käsitteitä vakiintumaan, vaan päinvastoin. Käsittääk-
11719:   seni tulee tällä kertaa kohdistaa pääpaino siihen, ettei yksikään
11720:   lapsi vanhempien saarnattomuuden tai välinpitämättömyyden täh-
11721: 864                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11722: 
11723: 
11724: dentarvitse jäädä ilman sitä alkuopetusta, jota nyt jo osa kansamme
11725: lapsista nauttii ja on aikoja saanut nauttia. Pääasiallisesti juuri
11726: vain tämä on oleva nykyajan tehtävä ja vielä tässäkin suhteessa on
11727: tyystin harkittava, mitä maan varallisuus kestää ja miten tämä on
11728: käytännöllisimmin toteutettavissa.
11729:     Olen lausunut käsitykseni pääasiallisesti maata viljelevän väes-
11730: tön - torpparit siihen luettuina - taloudellista asemaa huomioon
11731: ottaen, mutta käsittääkseni voipi sen hyvällä syyllä kohdistaa maa-
11732: seutuväestöön yleensä.
11733:     Mielestäni liian paljon puhutaan valtion rahakirstuista, aivan
11734: kuin jostakin yliluonnollisesta olemuksesta, jonka varat ovat aivan
11735: loppumattomia ja joiden käyttämisestä ei tarvitse ollenkaan huo-
11736: lehtia. Niinpä valiokuntakin lupaa kunnille suuria summia, osittain
11737: lahjana, osittain lainana. Mutta me maaseutulaiset, me tunnemme
11738: jo, mitä on olla velassa, käsitämme jo senkin, että lahja tulee kai-
11739: kista kaunistelemisista huolimatta lähtemään kansan omasta kuk-
11740: karosta. Sentähden on kaikessa, niinpä kansakoulujen järjestämi-
11741: sessäkin, tyystin harkittava myös asian rahallinen puoli.
11742: 
11743:     Ed. M a 1 m i v a a r a: Minä olen joutunut siihen ikävään ase-
11744: maan, että kaikki mitä olen aikonut tässä asiassa lausua, on jo tullut
11745: monin kerroin sanotuksi, ja tuntuu ikävältä ruveta kertomaan, mitä
11746: eduskunta jo ennen on kuullut. Mutta minulla on se tunne, että asia,
11747: joka nyt on kysymyksessä, vaatii jonkunlaista tunnustusta minunkin
11748: puoleltani, ja sentähden koetan lyhykäisyydessä tuoda julki, mitä
11749: mielessäni siihen nähden pyörii.
11750:     Huolimatta ed. Kareksen innokkaista puolustuksista en ole pääs-
11751: syt vakuutetuksi siitä, että valiokunta olisi osannut oikeaan siinä
11752: lakiehdotuksessa, minkä se on oppivelvollisuudesta laatinut alem-
11753: piin kansakouluihin nähden. Minusta näyttää aivan tarpeettomalta
11754: luoda uutta opettajakuntaa näitä oppilaitoksia varten, jolla opettaja-
11755: kunnalla on ainoastaan kahtena vuonna saavutettu opettajasivis-
11756: tys. Minä olen niiden kannalla, jotka pitävät parempana, että kan-
11757: sakoulun 4-vuotisen seminaarin suorittaneet opettajat hoitavat myös
11758: alkeisopetusta pientenlasten kouluissa, ja minuun vastasi aivan oike-
11759: alta sana, jonka ed. Wichmann jo täällä lausui, että tämä alkeisope-
11760: tus kysyy opettajakykyä usein vielä enemmän kuin myöhempi ope-
11761: tus sitä kysyykään.
11762:     r6 §:n viimeiseen momenttiin nähden olen toisen vastalauseen
11763: allekirjoittajan kannalla. Minusta tuntuu tarpeettomalta hyvän-
11764: tahtoisuudelta valiokunnan puolelta jakaa kirjoja ja koulutarpeita
11765: ilmaiseksi myöskin täysivaraisten lapsille, koska täysivaraiset kui-
11766: tenkin joka tapauksessa tulevat ne maksamaan.
11767:     Sitten on eräs seikka, jonka kohdalla minun täytyy viipyä vähän
11768: pitemmän aikaa; se on se, mikä tulee esiin 3 vastalauseessa. Sivistys-
11769:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     865
11770: 
11771: valiokunta lakiehdotuksensa 2 §:ssä, samoin kuin vanha koululaki
11772: pykälässään 121, on säilyttänyt opetusaineitten joukossa kansakou-
11773: lulle ensi sijassa uskonnon. Mitä täinä tietää? Sitä, että raamatun-
11774: historian opetuksen kautta aijotaan vastedeskin tutustuttaa Suomen
11775: kansan lapsia siihen merkilliseen kirjaan, joka jo vanhan ikänsäkin
11776: puolesta ansaitsee tulevaisuudessakin huomiota, ellei sille minkään-
11777: laista muuta arvoa enää tahdottaisikaan antaa, ja joka kirja on
11778: merkillinen siitäkin syystä, että sille täytyy sen pilkkaajainkin antaa
11779:  tunnustus, koska yhä ja yhä uudistavat hyökkäyksensä sitä vas-
11780:  taan, vaikka niin monenhyökkääjän kylmenneistä hyppysistä on kynä
11781: pudonnut ja se kirja kuitenkin yhä edelleen on joka ainoan kirjai-
11782:  mensa säilyttänyt, ja minä luulen, että se tulee tekemään sen vielä
11783: senkin jälkeen, kun mekin kaikki jotka täällä nyt istumme tästä asiasta
11784: keskustelemassa, olemme jo kylmenneitä. Ja se tietää sitä, että
11785: Suomen kansan nuorisolle aijotaan katkismuksen opetuksen kautta
11786: tehdä selväksi sitä elämää ja maailmankatsomusta, jonka tuo kirja
11787: luo siellä, missä se pääsee sydämiin vaikuttamaan. Tätä opetusta
11788: vaativat sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiseen ryhmään kuu-
11789: luvat jäsenet kansakoulun oppiohjelmasta pois.
11790:      Millä he perustavat tätä suurta vaatimustansa? On ikävää, ettei
11791: esim. se lausunto, minkä ed. Jokinen täällä perjantain istunnossa
11792: antoi, tullut kaikkien edustajienkaan tietoon, vielä vähemmin suuren
11793: yleisön. Ja sama on laita suureksi osaksi noiden perustelujen, joihin
11794: tämä vastalause rakentuu. Sanomalehdillä ei ole tapana kertoa mui-
11795: den kuin oman puolueensa miesten lausuntoja kutakuinkin tarkoin
11796: ja niin jää suuri yleisö tietämättömäksi siitä, mitä vastapuolueiden
11797: puhujat ovat asiassa sanoneet. Minun täytyy sentähden kysyä edus-
11798: kunnan kärsivällisyyttä kertoakseni hieman siitä, mitä ed. Jokinen
11799: silloin lausui.
11800:     »Kamalaa on ajatella>>, sanoi hän, >>lukuisain vapaauskoisten vanhem-
11801: pain asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää tiedossa, että uskonnol-
11802: lisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee parhaansa kas-
11803: vattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tunteita tai-
11804: vaan tulevasta ilosta ja helvetin kauhistuksista y. m. s. Päivä päi-
11805: vältä näkisivät he, miten lasten puhdas mielikuvitus saastuu kaiken-
11806: laisista kertomuksista isäänsä haureuteen viettelevistä tyttäristä,
11807: poikansa uhriksi tappamaan valmiista patriarkasta, toisen vaimon
11808: vietelleestä kuninkaasta ja lukemattomista muista. Lapsen luon-
11809: nollisen selvän järjen näkevät he vähitellen sotkettavan istuttarualla
11810: siihen heidän mielestään aikansa eläneitä uskonnollisia totuuksia>>
11811:  - sana •>totuuksia>> oli stenogrammissa sitatsionimerkkien sisässä,
11812: jolla kaiketi tahdottiin osottaa sitä, etteivät ne enää päteviä nyky-
11813:  aikana olleet- ~joiden katsovat>>, lisää hän, •>olevan jyrkimmässä risti-
11814:  riidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten >>totuuksien>> että
11815:  tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämankokemuksen kanssa.
11816:                                                                   55
11817: 866                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11818: 
11819: 
11820: Kaikki tällainen tieto tuottaisi niille vanhemmille niin kiduttavaa
11821: tuskaa ja epätoivoa, että huolehtiminen sellaisesta pitäisi jättää
11822: jollekin inkvisitsionituomioistuimelle, mutta ei valiokunnan tavoin
11823: ehdottaa eduskunnalle laiksi säädettäväksi>>.
11824:      Miksikä tätä kerron? Ei kumotakseni sitä siinä naivissa ajatuk-
11825: sessa, että minä kykenisin muuttamaan tämän lausujan sekä vasta-
11826: lauseen allekirjoittajien mieltä. Sen muuttamisen täytyy minun
11827: jättää tämän vaivaloisen elämän, ja, sanoisinko, kuoleman tehtä-
11828: väksi. Enkä ensinkään epäile, ettei se kerran vielä muutu. Minä
11829: kerron tämän ainoastaan konstateeratakseni sen tosiasian, mitä
11830: näistä seikoista, jotka vielä ovat Suomen kansan enemmistön sydä-
11831: men asioina, vasemmiston taholla ajatellaan.
11832:      Vastalauseen perusteluissa sanotaan, että laajat kansankerrokset
11833: maassamme, niiden joukossa lukuisat uskonnolliset ryhmät, ovat
11834: asettuneet sille kannalle, että uskonnonopetus on poistettava ylei-
11835: sistä kouluista. Ed. Rosendal on jo tämän väitteen osoittanut epä-
11836: päteväksi. Minä pyydän vaan saada mainita, että minullakin on
11837: täysi oikeus puhua tästä paikasta kymmenien tuhansien uskonnolli-
11838: siin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta, ja minä tiedän, että niihin
11839: liittyy satojatuhansia ihmisiä, sellaisia, jotka ovat asettuneet päin-
11840: vastaiselle kannalle uskonnonopetukseen nähden kansakouluissa kuin
11841: tämä vastalause. Ja minä tiedän senkin, että vasemmiston edusta-
11842:  jain valitsijoissa löytyy tuhansittain ihmisiä, jotka ovatpäinvastai-
11843:  sella kannalla tässä kysymyksessä kuin vasemmisto eduskunnassa
11844:  on. Luulisin uskaltavani lausua senkin, että jos vaan ihmispelon
11845:  vuoksi vasemmiston edustajat tohtisivat todellisen kantansa, sydä-
11846:  mensä kannan tässä ilmaista, edustajainkin joukossa löytyisi joita-
11847:  kin, jotka tähän kysymykseen nähden ovat toisella kannalla.
11848:      Sekin väite vastalauseen perusteluissa on jo kumottu, jossa ker-
11849:  rotaan, kuinka lapsen on mahdoton käsittää syvempiä uskonnollisia
11850:  kysymyksiä ja saada ne omintakeisesti itselleen selviksi. Se ei todella
11851:  pidäkään paikkaansa. Minun tekisi mieleni kysyä, kumpiko oli sel-
11852:  vemmin käsittänyt uskonnolliset totuudet, sekö isä, joka kielsi ettei
11853:  hänen lapsilleen saa sanaakaan Jumalasta puhua, vai sekö hänen
11854:  viisi-vuotias lapsensa, joka, kun äiti äkkiä joutui koviin taudin tus-
11855:  kiin, alkoi itkien huutaa: >>Suuri Jumala, anna äidin vielä hetkeksi
11856:  parantua>>, ja tällä huudollansa avasi isänkin sydämen. Tämän lap-
11857:  sen teossa oli syvintä jumaluusoppia, ja hän kelpasi isällensä opetta-
11858:  jaksi, vaikka isä oli luullut olevansa selvemmällä näihin asioihin
11859:  nähden kuin koskaan lapsensa. Lapsi ei osaa epäillä eikä viisastella
11860:  niin paljon kuin täysikasvanut, mutta lapsen sydämen suhde juma-
11861:  lallisiin totuuksiin on usein oikeampi kuin vanhempien ihmisten.
11862:      Puhumatta muista väitteistä, joilla koetetaan tukea vastalauseen
11863:  ehdotusta, on olemassa uskonnonopetukseen nähden seikkoja, jotka
11864:  tarvitsevat korjausta; ja ne tulevat myös lähimmässä tulevaisuu-
11865:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   867
11866: 
11867: dessa aivan varmaan sitä saamaan. Vanhemmilla, jotka tahtovat riis-
11868: tää tuon henkisen leivän lapsensa suusta, täytyy olla siihen vapaus.
11869: Se täytyy sallia, vaikka lapsia säälien sen tekeekin. He tulevatkin
11870: sen vapauden saamaan ennen pitkää uskonnonvapauslain kautta.
11871: Minä pidän aivan varmana, ettei monta vuotta kulu, ennenkuin se
11872: laki on hyväksytty ja vahvistettu. Pääskööt uskonnonopetuksesta
11873: silloin irti ne, jotka pitävät sitä irtipääsemistä onnena, mutta ei saa
11874: sortaa Suomen kansan enemmistön omiatuntoja. Näillä on oman-
11875: tunnon kysymyksenä saada lapsillensa uskontoa opetetuksi kansa-
11876: koulussa, ja heillä täytyy olla tämä oikeus. Täydellisen uskonnon-
11877: vapauden voimaan tultua on jokaisella, ken tahtoo, oikeus kieltää,
11878:  ettei hänen lapsillensa saa uskontoa koulussa opettaa, mutta jokai-
11879: sella, ken tahtoo sitä lapsillensa opetettavaksi, täytyy olla sama
11880: oikeus vaatia, että se säilytetään koulun oppiaineiden joukossa.
11881:  Älköön eduskunta ottako niin rohkeaa askelta, että menee virittä-
11882:  mään eloon kultturitaistelun, jonka kantavuus on arvaamaton. Älkää
11883:  luulko, että ne isät ja äidit, joiden sydän elää Jumalassa, koskaan
11884:  panevat lapsiaan kouluun, jonka ovet ovat heidän Herraltansa sulje-
11885:  tut. Ne maksavat sen sakon, minkä laki tästä laiminlyömisestä mah-
11886:  dollisesti säätää, he kärsivät mitä kärsittäväksi tulee, mutta he
11887:  eivät salli omaatuntoaan ja vakaumustaan polkea.
11888:       Puutteellista on kaikki ihmistyö, niin uskonnonopetuskin kansa-
11889:  kouluissa. Mutta 30 vuoden ajan sitä opetusta seurattuani, osan
11890:  siitä kansakouluntarkastajana, on minun velvollisuuteni todistaa,
11891:  että uskonnonopetusta on tähän asti tunnollisesti hoidettu. Missä
11892:  opettaja itse elää sitä elämää, mikä on Jumalassa, on hänen opetuk-
11893:  sensa elävää, ja minä uskon, ettei vasemmisto siinä tapauksessa,
11894:   että se kaikissa Suomen kouluissa olisi sitä ollut, olisi ollenkaan tätä
11895:   vastalausetta laatinut. Minä ymmärrän tämän vastalauseen synnyn.
11896:  Minulle on yhtä raskasta kuollut, hengetön opetus kirkossa ja kou-
11897:  luissa, kuin se on niille, jotka tämän vastalauseen ovat laatineet.
11898:   Mutta sielläkin, missä opettajalle on sisällisesti vierasta se elämä,
11899:   mikä on Jumalassa, on hän tunnollisesti koettanut sillä lahjalla, mikä
11900:   hänellä on, jakaa mitä hän on saanut, eikä hän ole ansainnut sitä
11901:   herjausta, minkä tämä vastalause sisältää, ja jonka moni puhuja
11902:   tätä ennen jo on torjunut.
11903:       Minä voin monessa asiassa ymmärtää sosialidemokraattisia edus-
11904:   tajia, ja minä voin ymmärtää heidän katkeruuttansakin. Minä voin
11905:   aivan hyvin ymmärtää, miksi heidän sydämiään kirvelee, kun he
11906:   näkevät nykyolojen nurjuudet, kun he näkevät, kuinka äärettömän
11907:   kaukana vieläkin tosiasiassa yläluokka alaluokasta on, kuinka vähä
11908:   se laskeutuu alaspäin lähemmä niitä, jotka ovat elämän raskaimmat
11909:   vaivat saaneet kestettäviksensä, kuinka monenlaisia huolia on köy-
11910:   hyyden kanssa taistelevalla isällä ja äidillä lastensa kasvattamisessa
11911:   kuunollisiksi kansalaisiksi, kuinka monta kyyneltä salassa vuodate-
11912: 868                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
11913: 
11914: 
11915: taan aineellisten puutosten alla, ja kuinka sentähden ääni käy kat-
11916: keraksi ja kovaksi, kun ruvetaan sydämensä tuskia purkamaan.
11917: Tänne asti minä voin aivan hyvin näitä edustajia ymmärtämyksellä
11918: seurata. Mutta sitä minä en voi ymmärtää, että ne, jotka sanovat
11919: tahtovansa köyhien asiaa ajaa, koettavaosa lievitystä niitten puut-
11920: teisiin hankkia, että ne luulevat sitä saavuttavansa riistämällä köy-
11921: hiltä sen, mitä niillä vielä jälellä on, sen voiman, elämän, Hengen,
11922: ja sen lohdutuksen, minkä yksin elävä Jumala ja Hänen sanansa voi
11923: antaa. Minä en voi ymmärtää, kuinka he luulevat saavansa köyhien
11924: tilan korjatuksi työntämällä syrjään sen Herran, jonka sydäntä
11925: ovat köyhät likempänä kuin ainoaakaan edustajaa vasemmistossa, ja
11926: jolla on kovemmat sanat kirjassa tänäkin päivänä lausuttavana sääli-
11927: mättömälle, vaikka paremmassa asemassa olevalle kuin ikään hurjin
11928: sosialisti lausua osaa. (Huutoja vasemmalta. Vasaranlyöntejä). Minä
11929: pyydän herra Puhemiestä turvaamaan minun puhevapauttani, koska se
11930: on minulle suvaittu. - Minä sydämestäni yhdyn ed. Kaarneen loppu-
11931: sanoihin. Oi älkää naurako niille sanoille; te kerran niitä tarvitsette.
11932: Siihen sijaan, että poistamme uskonnonopetuksen lastemme oppi-
11933: laitoksista, antakaamme sanan totuuksien painaa meitä elävän
11934: Jumalan kasvojen eteen pyytämään apua Häneltä suureen työhön,
11935: jota olemme kutsutut täällä tekemään ja viemään onnelliseen loppuun.
11936: 
11937:     Ed. Käki koski:          Sen jälkeen kuin minä aamupäivällä
11938: pyysin puhevuoroa, on moni puhuja täältä etevällä tavalla tor-
11939: junut niitä hyökkäyksiä, joita sosialidemokraattisen ryhmän vasta-
11940: lauseessa on tehty Suomen kansakoulunopettajia sekä uskonnon
11941: ja historian opetusta vastaan. Minun ei siis tarvitse sanoa sanotta-
11942: vaani laajasti. Minä vaan yhdyn niihin voimakkaihin ja miehek-
11943: käihin sanoihin, joita täällä varsinkin edustajat Wichmann, Ro-
11944: sendal ja Malmivaara ovat lausuneet uskonnonopetuksen puo-
11945: lesta. Minä voin vakuuttaa, että se, mitä he ovat sanoneet herättää
11946: voimakkaan vastakaiun tuhansissa sydämissä kautta koko Suo-
11947: menmaan. Kun olen lukenut sen, mitä kolmannessa vastalauseessa
11948: sanotaan uskonnonopetusta vastaan, ja kun kuulin mitä ed. Jo-
11949: kinen lauvantai-iltana puhui, silloin sieluni sisällisen silmän eteen
11950: nousi ne tuhannet naiset, etenkin köyhät äidit, jotka ovat veivoit-
11951: taneet meitä korottamaan äänemme eduskunnassa niin pian kuin
11952: uskonnonopetus kouluissa on vaarassa. Nämä sisaremme ovat puhuneet
11953: meille naisedustajille siksi velvoittavaa kieltä, että mekään emme
11954: saa kokonansa vaieta silloin kun Suomen eduskunta lähtee ratkaise-
11955: maan, onko Suomen kouluista uskonnonopetus poistettava vai ei.
11956: Meidän täytyy muistuttaa eduskuntaa siitä, että maassamme on
11957: tuhansittain naisia, joille uskonnonopetuskysymys on yhtä polt-
11958: tava kuin kieltolakikysymys. Ja niitä on, minun täytyy todistaa
11959: todeksi se, mitä ed. Malmivaara täältä hetki takaperin sanoi, -
11960:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   869
11961: 
11962: niitä on sellaistenkin, etenkin naisten joukossa, jotka vaaleissa ovat
11963: antaneet äänensä sosialidemokraateille siinä yksinkertaisessa luu-
11964: lossa, että 1>köyhän kansan puolue> ei toki tahdo riistää köyhiltä
11965: heidän parainta rikkauttaan. Minä voisin kertoa esimerkkejä köy-
11966: histä työmiehen vaimoista, jotka ovat salaa tulleet minun luokseni
11967: uskomaan tämän seikan, mutta enempää en tahdo siitä puhua.
11968: Nämä äidit eivät osaa kirjoittaa sanomalehtiin, he eivät voi pitää
11969: vastalausekokouksia, eivätkä panna toimeen adresseja, he eivät
11970: saa mielipidettään kuuluville muuten kuin niitten edustajain kautta,
11971: joita he ovat valinneet puolestansa puhumaan. Useita tällaisia
11972: naisia elämän huolet painavat siksi raskaasti, ettei heillä ole aikaa
11973: ajatellakaan taidetta ja elämän nautintoja, joilla parempiosaiset
11974: mieltänsä virkistävät, mutta heillä on aina joku hetkinen opettaa
11975: lastansa panemaan kätensä ristiin ja turvautumaan Jumalaan.
11976: Kun tällainen köyhä äiti lähettää lapsensa maailmalle, silloin hän
11977: sanoo lapselleen: >>Pidä Jumala silmäisi edessä>>, puristaa kyyneleen
11978: rikki silmänurkassaan ja lohduttaa itseään sillä, että lapsi on toki
11979: saanut Jumalan sanan mukaansa eväiksi, sillä hän on itse saanut
11980: kokea, mikä apu kuorman kantajalla on uskonnosta, hän on saa-
11981: nut kokea, että uskonto on ollut hänen lohdutuksensa suruissa
11982: ja hän on saanut siitä voimaa tulla paremmaksi ihmiseksi. Kun so-
11983: sialisti viisastellen väittää, kuten !tyt vastalauseessa, että >>kansan
11984: siveellinen kasvatus ei enää vaadi uskonnon opettamisen säilyttä-
11985: mistä kouluissa,>> niin tällainen köyhä äiti epäillen pudistaa pää-
11986: tänsä ja sanoo, että se joka sellaista väittää, ei tiedä, mitä hän
11987: puhuu. Tiedän kyllä, että uskonnonopetuksen vastustajat tähän sano-
11988: vat, että tämän opetuksen paikka ei ole koulussa, että se, ken sellaista,
11989: luulee lapsellensa tarvitsevansa opetusta antakoon sen kotona.
11990: Niinpä niinkin, mutta kaikilla lapsilla ei ole kotia eikä ole äitiä.
11991: Niitä on paljon kodittomia ja niiden opetuksesta tulee yhteiskun-
11992: nan pitää huolta kouluissa. Ellei niin tehdä, niin meidän keskellämme
11993: kasvaa suuri joukko nuorta väkeä, joka ei saa uskonnonopetusta,
11994: ja heistä vuorostaan tulee isiä ja äitejä, jotka eivät voi opettaa
11995: 1apsilleen uskontoa.
11996:     Enempää en tahdo tästä asiasta puhua. Pyydän vain, että edus-
11997: kunta tekisi ratkaisunsa sillä historiallisella pohjalla, että meidän
11998: kansamme ei pysy pystyssä ilman uskonnon apua. Ja suuren valio-
11999: kunnan jäsenille minä tahtoisin sanoa evästykseksi, että kun kä-
12000: sittelette kysymystä siitä, onko Suomen kouluista poistettava us-
12001: konto vai ei, niin muistakaa silloin kodittomia lapsia ja köyhiä
12002: äitejä Suomen saloilla.
12003: 
12004:    Ed. V. T. Rose n,q v i s t: Det är att beklaga, att denna
12005: viktiga fråga icke kan upptagas i landtdagen på grund af en pro-
12006: position. Då hade man måhända icke gjort de anmärkningar emot
12007: 870                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12008: 
12009: 
12010: utskottets finansiella utredning, solli här hafva fralliställts, sär-
12011: skildt vid föregående plenulli. Elliellertid är det ju kändt, att för-
12012: slag till proposition af senaten för länge sedan blifvit utarbetadt,
12013: llien ligger detta propositionsförslag där det ligger, såsolli så lliycket
12014: annat. I alla fall tror sig utskottet ha lällinat a11 den utredning af
12015: frågans finansiella sida, solli tillhört dess uppgift och solli varit
12016: möjlig i en förut så väl förberedd sak solli denna. För kulturutskot-
12017: tet har det naturligtvis gällt att, fasthållande de pedagogiska syn-
12018: punkterna såsolli de förnällista, söka åstadkollillia det bästa lliÖj-
12019: liga förslag till läropliktslag, men detta med fasthållande jälliväl
12020: af den ekonolliiska synpunkten, att kostnaderna icke få stiga så
12021: högt, att lagens genolliförande därigenolli blefve en omöjlighet.
12022: Skulle utskottet ansett sig kunna frånse de ekonolliiska svårighe-
12023: terna, hade nog det nu föreliggande lagförslaget varit ett annat.
12024: Men skulle ustkottet åter undertryckt de pedagogiska synpunkterna
12025: för de ekonomiska, så skulle det möjligen ställt sig på den stånd-
12026: punkt, som här fralliträder i fjerde reservationen. J ag ämnar nu
12027: icke ingå på frågan om hvad solli är att föredraga: en folkskola,
12028: där lärare llied något större kollipetens undervisa såväl i lägre som
12029: i högre folkskolan, eller en folkskola, där tvänne lärare, den ena med
12030: mindre och den andra med större kollipetens, handhafva undervis-
12031: ningen. För lliin del har jag "llifattat den senare ståndpunkten,
12032: och jag har gjort det af pedagogi s k a s k ä 1. Och när repre-
12033: sentanten Wichmann erinrat Olli pedagogiska stormäns uttalanden,
12034: att den lägre undervisningen kräfver en syunerlig pedagogisk för-
12035: lliåga, så gör detta på lliig intet intryck alls, ty i detta samllianhang
12036: passar uttalandet icke. Det är nämligen här fråga om en så ele-
12037: mentär underviming, solli i många fall allra bäst meddelas af mo-
12038: derni hellimet. Vi hafva i själfva verket också i vårt eget land haft
12039: en stor man, stor äfven som pedagog, hvilken obetingadt ställt
12040: sig på den antydda ståndpunkten. Men då i denna fråga redan har
12041: talats så mycket pro et contra, skall jag icke vidare ingå härpå;
12042:  vill blott än en gång betona, att utskottet icke anser sitt förslag
12043:     o c h f ö r sig vara det bästa lliÖjliga, men det anser det vara ett
12044:  sådant, hvarifrån man, när de ekonolliiska förhållandena det llied-
12045: gifva, lätt kollimer till ett bättre och till det bästa.
12046:      Den andra principfrågan som under diskussionens förlopp blif-
12047:  vit berörd är den Olli religionsundervisningen i skolorna. J ag vill i
12048:  denna fråga endast helt kort redogöra för utskottets ståndpunkt-
12049:  Utskottet har icke ansett sig böra ingå på frågan om en sådan unr
12050:  dervisning i en eller annan forlli bör finnas och då, huru den böt
12051:  vara anordnad, eller om denna undervisning möjligen helt och hållet
12052:  skall afskaffas. Redan intresset för att läropliktslagen så fort som
12053:  möjligt måtte blifva en verklighet har motiverat utskottets stånd-
12054: punkt i detta afseende. Utskottet har icke velat få denna lag hän-
12055:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  871
12056: 
12057: 
12058: skjuten till kyrkomötet, hvilket varit en nödvändighet, ifall frågan
12059: om religionsundervisningen upptagits, ty därigenom hade frågan
12060: om allmän läroplikt tvifvelsutan blifvit fördröjd på obestämd tid.
12061: För öfrigt hör frågan om religionsundervisningens ställning i våra
12062: skolor icke egentligen tili nu föreliggande lag, utan bör denna fråga
12063: erhålla sin lösning genom religionsfrihetslagstiftningen; och på en
12064: sådan lag skola vi väl icke behöfva vänta alltför länge.
12065:     Untertecknarene af den tredje reservationen hafva särskildt
12066: intresserat sig för denna fråga och föreslagit en sådan omredige-
12067: ring af § 2, att från de uppräknade läroämnenas antal religionen skulle
12068: utelämnas. Det egendomliga härvidlag är nu, att reservanterna i
12069: grunden ställa sig på samma ståndpunkt som utskottet, i det att
12070: äfven de hålla före, att frågan om religionsundervisningens ställ-
12071: ning icke nu bör upptagas, och detta motivera de ungefär på samma
12072: sätt som utskottet. De tala äfven om den blifvande religionsfrihets-
12073: lagstiftningen, jämte det de tala om en ny skolreform, och de tala
12074: om kyrkomötet. Men det skall icke kunna ådagaläggas, att om
12075: reservanternas förslag ginge igenom, religionsundervisningens ställ-
12076: ning i folkskolorna icke blefve en helt annan. Reservanternas egen-
12077: domliga tankegång är följande. Religionen såsom undervisnings-
12078: ämne bör icke hänföras till de ämnen, som de läroplikt underkastade
12079: barnen hafva att inhämta i folkskolor. De barn åter, som besöka
12080: folkskolan utan att tvingas därtill af läropliktslagen, böra deltaga
12081: i religionsundervisningen, efter som man i detta sammanhang icke
12082: vill ändra denna undervisnings ställning, men de barn åter, hvilka
12083: på grund af läropliktslagen besöka folkskola, de som så att säga
12084: tvingas in i folkskolan, de äro icke skyldiga att deltaga i religions-
12085: undervisningen, då religionen icke finnes upptagen bland de äm-
12086: nen, till hvilka läroplikten hänför sig. Att det är en absolut omöj-
12087: lighet att i det afseende, hvarom nu är fråga, göra en skillnad mellan
12088: barn och barn, torde enhvar kunna inse. Likaså ligger det för öppen
12089: dag, att om reservanternas paragraf blefve godkänd, religionsunder-
12090: visningen erhölle en helt och hållet annan ställning i folkskolan
12091: än den för närvarande innehar. Religionen blefve ett frivilligt ämne.
12092: Man har svårt att tänka sig, att reservanterna själfva verkligen
12093: skulle inbilla sig, att den af dem föreslagna förändringen af § 2 icke
12094: skulle innebära en genomgripande förändring af religionens ställ-
12095: ning och alltså fordra sakens hänskjutande till kyrkomötet. At-
12096: minstone skola de icke lyckas inbilla andra, att saken så förhål-
12097: ler sig.
12098:     Då jag alltså i denna fråga står · på komitens ståndpunkt, står
12099: på den ståndpunkten, att frågan om religionsundervisningens ställ-
12100: ning icke hör till nu föreliggande lagförslag, ingår jag icke häller
12101: på någon granskning af de uttalanden om religionen och religions-
12102: undervisningen, hvilka ingå i den tredje reservationen. De synas mig
12103: 872                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12104: 
12105: vittna om en ovanligt stor omdömeslöshet och okunnighet i de frå-
12106: gor, som här beröras, jämte det att de kännetecknas af den storor-
12107: dighet och hänsynslöshet, som vi ju alla äro så vana vid att från
12108: vänsterhåll höra i denna sai och hvilken skadar ingen annan än
12109: dem, hvilka i kampen begagna sig af dylika vapen och den sak de
12110: kämpa för. Dylika uttalanden känner åtminstone jag mig icke manad
12111: att bemöta. Men jag gläder mig åt de många protester, som här i
12112: dag blifvit uttalade, särskildt af vissa talare, emot den a n d a, som
12113: genomgår den tredje reservationen i religionsundervisningsfrågan,
12114: och jag är öfvertygad om, att dessa uttalanden skola tränga vida
12115: djupare och väcka långt större anklang och sympati inom de breda
12116: lagren i vårt land än de stora ord och högmodiga later, som i denna
12117: fråga framträda i tredje reservationen.
12118: 
12119:     Ed. Soininen: Minä olen jossain määrin epäillyt pyytäessäni
12120: puheenvuoroa tässä asiassa, syystä että olen suuren valiokunnan
12121: jäsen ja olisin tilaisuudessa siinä tuomaan esiin mielipiteeni. Mutta
12122: kun on aivan todennäköistä, että tätä kysymystä ei ehditä käsitellä
12123: näillä valtiopäivillä suuressa valiokunnassa ja kun täällä on tuotu
12124: esiin mielipiteitä, jotka mielestäni vielä tarvitsevat valaisemista
12125: valiokunnan katsantotavan kannalta, niin olen kuitenkin lopultakin
12126: tahtonut lausua muutaman sanan.
12127:     Minä en tahdo viipyä 3 vastalauseessa. Siitä on jo tänäpäivänä
12128: niin paljon puhuttu. Pyydän vaan lyhyesti saada yhtyä niihin vasta-
12129: lauseisiin, jotka täällä on tehty niitä loukkauksia vastaan, jotka
12130: tämä vastalause sisältää uskontoa ja myöskin kansakoulua ja sen
12131: opettajistoa kohtaan. Ei voi kieltää, että koko sävy tässä vastalau-
12132: seessa on uskonnonvihollinen, vaikka ei tällä kertaa olekkaan siinä
12133: puhe uskonnon poistamisesta kansakouluista opetusaineena, vaan
12134: ainoastaan siitä, että tehtäisiin kaikille vanhemmille vapaaehtoiseksi
12135: panna lapsensa uskonnonopetusta nauttimaan tai ei. Tahdon syrjäyt-
12136: tämällä tämän kysymyksen siirtyä vastaamaan muutamille muille
12137: edustajille, jotka ovat arvostelleet valiokunnan mietintöä.
12138:     Ed. Alfthan täällä moitti, niinkuin edellinen puhuja jo
12139: sanoi, valiokunnan mietintöä siitä, että taloudellinen puoli tässä
12140: mietinnössä ei olisi kylliksi perusteellisesti valmistettu. Minä tah-
12141: toisin kuitenkin kysyä, missä ja milloin koskaan oppivelvollisuutta
12142: säädettäissä on ollut likimainkaan näin tarkkoja laskuja siitä,
12143: mitä se tulisi maksamaan. Olen koettanut perehtyä tähän kysy-
12144: mykseen jo pitemmän ajan kuluessa ja luulen tuntevani jossain
12145: määrin, mitenkä oppivelvollisuuslait ovat syntyneet, mutta minä
12146: en ainakaan tiedä mitään tapausta, jossa olisi ollut tämmöisiä lasku-
12147: ja niistä taloudellisista seurauksista, jotka lain säätämisestä joh-
12148: tuisivat. Ennenkuin ed. Alfthan vastaa tähän minun kysymyk-
12149: seeni, pidän tätä moitetta aiheettomana. Ed. Alfthan arveli sitte
12150:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   873
12151: 
12152: lausunnossansa, että sivistysvaliokunta ei ole osoittanut, mistä
12153: nämä tarvittavat varat olisi otettava. Minä en ymmärrä, että se olisi
12154: ollut sivistysvaliokunnan tehtävä. Se on minun ymmärtääkseni
12155: valtiovarainvaliokunnan tehtävä, ja senvuoksi lähettikin sivistys-
12156: valiokunta sitä koskevan kysymyksen valtiovarainvaliokuntaan.
12157: Sieltä saatiin, niinkuin ed. Alfthan itse tunnusti, jotensakin yli-
12158: malkainen vastaus. Mutta syy siihen, että se vastaus oli niin ylimal-
12159: kainen, ei saata olla se, minkä ed. Alfthan mainitsi, nim. ettei ollut
12160: vielä yleiskatsausta asiaan. Kirjelmään oli liitetty laskut, joten-
12161: sakin samanlaisina, kuin ne ovat sittemmin mietinnössä julkaistut.
12162: Jos valtiovarainvaliokunta ei saanut yleiskatsausta, niin syy ei ole
12163: sivistysvaliokunnan, vaan syy on arvatenkin se, että valtiovarain-
12164: valiokunnalla on ollut hyvin paljon työtä, enkä minä liioin ihmettele,
12165: että se työnpaljouden takia ei ole voinut tähän asiaan kaikin puolin
12166: perehtyä. Mutta syytä älköön lykättäkö sivistysvaliokunnan nis-
12167: koille.
12168:     Ed. Wuorimaa arvosteli tätä mietintöä ja koko asiaa taloudelli-
12169: selta kannalta. Minusta hänen arvostelunsa ja menettelynsä oli
12170: jossain määrin outoa. Hän puhui siitä, että tässä on kysymys 45
12171: miljoonasta, nim. 32 miljoonasta perustaruiskustannuksia ja sitten
12172: 13 miljoonasta vuotuisia lisäyksiä kansakoulukustannuksiin.        Tuo
12173: 13 miljoonaa pitäisi paremmin olla 12 milj., sivumennen sanoen.
12174: Mutta hänen lausunnostaan ei ollenkaan käy selville, että perustus-
12175: kustannukset jakautuvat 15 vuoden kuluessa jotensakin tasaisesti
12176: eri vuosille, niin että siitä pitäisi ottaa kunkin vuoden menoihin
12177: ainoastaan 2 miljoonaa ja vähän enemmän. Sittenkun toimeenpano-
12178: aika on päättynyt putoovat kaikki nämä toimeenpanokustannukset
12179: pois ja silloin on vasta vähitellen kasvanut vuosimeno noin 12 mil-
12180: joonaa lisää siihen, mitä kansakoulut nykyjään maksavat. Siis
12181: ei voisi tulla kysymykseenkään näiden eri summien yhteenlasku, vaan
12182: jos tahtoisi sanoa, mitä oppivelvollisuus merkitsee taloudellisesti,
12183: niin olisi pitänyt sanoa, että se merkitsee noin 12 miljoonaa vuotuis-
12184: menoa nykyiseen lisää. Tämä nyt ei ole enempää kuin mitä jokainen
12185: sivistyskansa nykyjään suunnilleen kansakoulustansa maksaa. Ja
12186: kun otamme lukuun, että useammalla muulla kansalla on paljon
12187: sellaisia suuria menoja, joita meillä ei ole, niin minä luulen, että jos
12188: me ylipäänsä oppivelvollisuutta tahdomme, jos me ylipäänsä tahdom-
12189: me seurata aikaamme ja asettua sivistyskansojen riviin, niin emme voi
12190: välttää tätä menoa. Ja lisäksi tahtoisin sanoa, että jos 15 vuoden
12191: kuluessa kansakoulumenot kasvavat 12 miljoonalla, niin niiden
12192: kasvu ei tule olemaan nopeampi eikä raskauttavampi kuin se on
12193: ollut viimeisten 10 vuoden kuluessa. Nyt, vaikkei mitään oppivelvolli-
12194: suutta ole ollut, valtion menot kasvavat vuosittain enemmän, kuin
12195: niiden tarvitsisi kasvaa tästä lähin, jos saataisiin 15 vuoden aikana
12196: oppivelvollisuus toimeen. Kuntien verot voisivat kasvaa jossain
12197: 874                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12198: 
12199: 
12200: maarin enemmän kun tähän asti, mutta siinäkin voitaisiin ehkä
12201: keksiä menettelytapoja, jotka eivät tätä kasvua varsin suuresti
12202: lisäisi. Ja vielä yksi seikka. Jos emme saakaan oppivelvollisuutta,
12203: niin siitä huolimattaperustetaankouluja niinkuin nytkin ja menot
12204: tulevat kasvamaan jotenkin samalla tavalla kuin ne ovat viimeisten
12205: ro vuoden kuluessa kasvaneet, niin että oikeastaan taloudellisen
12206: asemaan ei tämä oppivelvollisuus suurestikaan vaikuta. Sen suurin
12207: merkitys on se, että se pakottaa lapset kouluun, niin ettei kansan
12208: tarvitse kustantaa suurelle lapsijoukolle kouluja, ja lapset juoksente-
12209: levat ympäri katuja ja kujia, eivätkä mene kouluun; se on oppi-
12210: velvollisuuden päämerkitys.
12211:      Ed. Wuorimaa on kuitenkin sanonut, että nämä valiokunnan
12212:  laskut eivät ole oikein tarkoin tehdyt ja että ne kasvaisivat melkoista
12213: suuremmiksi, jos ne tarkoin tehtäisiin. Tahdon vähän valaista tätä
12214:  ed. Wuorimaan ajatuskulkua. Hän sanoi, että on mahdoton pitää
12215:  alempaa kansakoulua ylemmän kansakoulun veistosalissa, vaan että
12216:  sille joka tapauksessa pitäisi rakentaa oma luokkahuone. Minä
12217: tahtoisin vedota ulkomaihin ja sanoa, etten tunne mitään maata,
12218:  missä oltaisiin niin tuhlaavaisia, että rakennettaisiin joka ikiseen
12219:  maalaiskansakouluun huone ainoastaan sitä varten, että siinä
12220:  annettaisiin opetusta 4 tai 6 tai 8 tuntia viikossa. Jos meillä on
12221:  veistosali jokaisen kansakoulun yhteydessä, joka on vapaa niin
12222:  suuren ajan viikkoa, niin täytyy siihen mahtua 3 tuntia päivässä
12223:  myös alempi kansakoulu. Ed. Wuorimaa sanoi, että veistosalissa
12224:  ovat höyläpenkit, jotka tekevät pulpettien sijoittamisen sinne
12225:  mahdottomaksi. Asian laita on kuitenkin se, että yhä enemmän
12226:  siirrytään siihen järjestelmään, että höyläpenkit kiinnitetään
12227:  saranoilla seinään ja nostetaan ylös, niin etteivät ne ota ollenkaan
12228:  tilaa, silloin kun niitä ei käytetä, ja niin varustetussa veistosalissa
12229:  voi olla aivan riittävä määrä pulpettia alempaa kansakoulua varten.
12230:  Sanotaan sitten, että voimisteluopetushan silloinkäymahdottomaksi,
12231:  kun pulpetit ovat keskellä lattiaa. Sadoissa kansakouluissa meidän
12232:  maassamme on menetelty vuosikymmenien kuluessa niin, että pul-
12233:  petit ovat siirretyt syrjään, silloin kun on tahdottu voimistella
12234:  kerran tai pari viikossa. Minä tahdon sanoa, että jos mennään
12235:  Ruotsiin tai mihinkä muuhun maahan tahansa, ei siellä ole erityisiä
12236:  voimistelusaleja kansakouluissa, vaan siellä voimistellaan suoraan
12237:  luokkahuoneissa ja pulpetteja pidetään jonkinlaisina voimistelu-
12238:  telineinä, jos niin tahdotaan, tai mennään ulos voimistelemaan.
12239:  En ole nähnyt, että voimistelusalia kussakin kansakoulussa olisi.
12240:  Edustajat, jotka ajavat äärimmäistä säästäväisyyden politiikkaa,
12241:  silloin kun on kysymys kansakoulun oleellisista eduista, menevät
12242:  siis ehdottamaan menoja, jotka ovat suurempaa tuhlausta, kuin
12243:  mihinkä mikään kansa tekee itsensä syypääksi.
12244:       Taloudellinen puoli valiokunnan ehdotusta on lyhyesti sanoen,
12245:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  875
12246: 
12247: 
12248: ymmärtääkseni, seuraava. Jos perustamme erityisiä alempia kansa-
12249: kouluja, niin se maksaa 2,400,000 markkaa enemmän kuin jos
12250: otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia varten.
12251: Mutta tämä 2,400,000 ei ole puhtaasti säästöä, ei ainakaan, jos
12252: emme tahdo kokonaan uhrata tärkeätä jatko-opetusta; se tulee
12253: maksamaan miljoonan, joka säästyisi, jos olisi eri opettajat alempaa
12254: kansakoulua varten. Siis jäisi vaan noin I,40o,ooo. Mutta ed. Pen-
12255: nanen, joka myöskin puhui niin paljon säästäväisyydestä, sanoi
12256: että jos pidennettäisiin oppivuotta ja velvoitettaisiin ylemmän
12257: kansakoulun opettajia opettamaan nuorempia lapsia, niin täytyisi
12258: heidän vaivansa korvata. Jos tämä vaiva korvattaisiin edes markalla
12259: tunnilta, joka on vähin, niin hänen ehdotuksensa mukaan tulisi
12260: siitä noin puoli miljoonaa lisää menoja. Säästö siis supistuisi alle
12261: miljoonan. Sitte tulee vielä lisäksi se seikka, että jos vastalauseen
12262: kanta hyväksyttäisiin, niin olisi aina alempaa kansakoulua opetet-
12263: tava ylemmän kansakoulun huoneessa ja, myöskin 7-8-vuotisilla
12264: lapsilla 5 kilometriä, ehkä enemmänkin ,koulumatkaa. Se on kui-
12265: tenkin enemmän kuin mitä tavallinen 7-8-vuotias lapsi jaksaa
12266: kävellä. Ruotsissa ja muualla, missä tämä alempi kansakoulujärjes-
12267: telmä on, pidetään matkat tuntuvasti lyhempinä. Senvuoksi luulen,
12268: että harvemmin asutuissa paikoissa tulisi silloin kirkollinen kierto-
12269: koulu yhä edelleen ulkopuolella kansakoulun elämään, ja se maksaa
12270: kuin maksaakin noin puoli miljoonaa tätä nykyä. Mahdollisesti
12271: se supistuisi vähän laajuudeltaan, mutta sen täytyisi laadultaan
12272: kehittyä, niin etten usko, että kustannukset vähenisivät. Ja sekin
12273: puoli miljoonaa olisi otettava tuosta vajaan miljoonan säästöstä,
12274: johon äsken tulimme, niin että lopultakin taloudellinen tulos, johon
12275: tahdotaan päästä, olisi noin puoli miljoonaa markkaa, jos koulu
12276: järjestetään niinkuin ed. Pennanen on ehdottanut. Kyllä minä
12277: sanon muuten jotenkin niinkuin ed. Pennanen. Hän sanoi, ettei
12278: hän pidä ratkaisevana näkökohtana tätä taloudellista puolta, vaan
12279:  arvelee että jos maksetaan 22 miljoonaa, niin jaksetaan maksaa
12280:  myös 24 miljoonaa. Minä sanon, että jos on kysymys puolesta
12281:  miljoonasta vuosittain, niin ei saa päätös siitä riippua, kun valitaan
12282:  näiden kahden koulujärjestelmän, nim. valiokunnan ja vastalauseen
12283: ehdottaman järjestelmän välillä.
12284:     Mutta tällä tavalla me voimmekin jo siirtyä arvostelemaan
12285: kysymystä kasvatusopilliselta ja pedagogilliselta kannalta.         Ed.
12286: Wichmann tässä sanoi, että valiokunta koettaa luoda heikon kansa-
12287: koulujärjestelmän. Hänen puolustamansa kansakoulujärjestelmä
12288: siis olisi lujempi ja vankempi kuin se, jonka valiokunta ehdottaa.
12289: Minä pyydän saada tarkastaa tätä lujuutta, jota niin on kiitetty.
12290:  Ensiksikin otetaan puheeksi alempi kansakoulu ja verrataan vasta-
12291: lauseen ja oppivelvollisuuskomitean mahdollisuudet, valiokunnan
12292: ehdotuksen heikoimpaan koulumuotoon, nimittäin siihen, jonka mu-
12293: 876                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12294: 
12295: 
12296: kaan opetettaisiin vaan I2 viikkoa kahdella tai kolmella eri paikalla
12297: piirissä. Molemmissa näissä on sama kouluaika, kahtena vuotena
12298:  I2 viikkoa. Mutta valiokunnan ehdotuksen mukaan on koululla
12299: ja lapsilla se erinomaisen suuri etu, että ei olisi kuin kolmas osa tai
12300: puolet piirin lapsista yhdellä kertaa opetettavana, kun vastalauseen
12301:   ehdotuksen mukaan ne olisivat kaikki samalla kertaa. Jokainen,
12302: jolla on ollut vähäisenkään tekemistä alkuopetuksen kanssa, tietää,
12303: että sillä asteella juuri oppilaiden luku on erinomaisen tärkeä tekijä.
12304: Jos pitää opettaa esim. 50 lasta, niin se on sangen paljoa hankalampaa
12305: kuin jos opettaa I7 lasta, ja se olisi suhde näiden ehdotusten välillä
12306: kaksiopettajaisissa kouluissa. Yksiopettajaisessa koulussa voisi olla 25
12307: lasta, vastalauseen ehdottamassa koulussa ja valiokunnan ehdotta-
12308: massa ainoastaan 7-8 samalla kertaa. Minä olen varma siitä, että
12309: 7 ja 8 lasta, jos saavat opetusta I2 viikkoa yhdessä, edistyvät paljon
12310: enemmän kuin 25 lasta, joita opetetaan sama aika. Mutta tämähän
12311: on kuitenkin kaikista heikoin koulumuoto, jonka valiokunta on
12312: ehdottanut. Tavallisin koulumuoto olisi se, että missä suinkin matkat
12313: ja varallisuussuhteet sallivat, olisi I8 viikkoa alemmalla kansakou-
12314: lulla; ja sehän jo oppiaikaan nähden on verrattomasti enemmän
12315: kuin tuo vastalauseen ehdottarua I2 viikkoa siinä muodossa kuin se
12316: ehdotetaan. Vieläpä voisi valiokunnan ehdotuksen mukaan 34
12317: viikkoa tulla kysymykseen hyvin helposti, sillä se ei maksaisi kun~
12318: nille muuta kuin noin I75 markkaa vuodessa kutakin koulua kohti,
12319: ja kuntien valinnasta se riippuisi. Onko tämä nyt koulujärjestel-
12320: män vahvistamista, jos hyväksytään ja puolletaan tätä vastalauseen
12321: koulumuotoa mitä alkuopetukseen tulee?
12322:      Mutta mennään sitte eteenpäin ja verrataan minkälaiseksi tulisi
12323: varsinainen ylempi kansakoulu molempien ehdotusten mukaan.
12324: Vastalauseen ehdotuksen mukaan olisi ensimmäisellä luokalla
12325: kansakoulussa 26 viikkoa, valiokunnan ehdotuksen mukaan 36
12326: viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Toisena vuonna olisi vastalauseen
12327: ehdotuksen mukaan myöskin 26 viikkoa ja valiokunnan ehdotuksen
12328: mukaan 36 viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Kolmantena vuonna
12329: olisi eroitus 4 viikkoa ja neljäntenä vuotena samalla tavalla. Yhteen-
12330: laskettuna siis ylemmällä kansakoululla koko aikana olisi valiokunnan
12331: ehdotuksen mukaan 28 viikkoa enemmän opetusaikaa kuin vasta-
12332: lauseen ehdotuksen mukaan, toisin sanoen, enemmän kuin kokonai-
12333: nen heidän ehdottaruansa kouluvuosi. Olisiko se järjestelmän vah-
12334: vistamista, että perustettaisiin koulu, joka on tuolla tavalla heikompi,
12335: mitä opetusaikaan tulee, kuin valiokunnan ehdottama.
12336:     Ja vihdoin mennään jatko-opetukseen. Minä äsken lausuin,
12337: että jos tahdotaan jatko-opetusta saada toimeen, niin pitäisi siihen
12338: uhrata miljoona markkaa, jotta saataisiin se semmoiseksi, jom-
12339: moinen nyt on pidetty tarpeellisena lasten ja koulun edun inukaan.
12340: Mutta minä rohkenen väittää, että vaikka uhrattaisiin tuo miljoona,
12341:                           Yleinen oppivelvollisuus.                    877
12342: 
12343: 
12344: niin sitä jatko-opetusta ei sittenkään saataisi, sillä opettajakin on
12345: ihminen ja jos hänen täytyisi opettaa noin 40 viikkoa vuodessa
12346: alempaa ja ylempää kansakoulua, niin hänestä ei enään voisi puristaa
12347: ulos sitä innostusta ja sitä voimaa ja sitä tuoreutta, jota tarvitaan
12348: niin vaikeassa opetuksessa kuin on jatko-opetus. Ja sille karille tarttuisi
12349: koko tämä tärkeä asia, niinkuin se on tarttunut kaikkialla, missä
12350: aikanaan se erehdys on tehty, että ylemmän ja alemman kansa-
12351: koulun opetus on yhdistetty yksiin käsiin. Näissä maissa, niinkuin
12352: Saksassa, turhaan maaseudulla ponnistellaan, että voitaisiin saada
12353: hedelmällinen jatko-opetus toimeen ja voimaan.
12354:     Mutta ehkä joku sanoo: antaa sen jatko-opetuksen mennä,
12355: mitä me sillä teemme. Minä kuitenkin tahtoisin panna jokaisen
12356: edustajan sydämelle, mitä jatko-opetus meidän oloissa merkitsee.
12357: Meidän kansakouluikämme päättyy säännöllisesti 13 vuoden ijässä
12358: ja silloin ei vielä lapsi ole täysin kypsynyt elämän taistelua varten,
12359: ei tietopuolisesti eikä luonteensa puolesta. Silloin hän vasta astuu
12360: tuohon nuoruusajan pyörteeseen, jossa koko hänen siveellinen
12361: maailmankatsomuksensa voipi useinkin joutua aivan satunnaisten
12362: vaikutusten valtaan, varsinkin kun kansan lapsi useimmiten silloin
12363: joutuu kodista pois. Mikä erinomainen tuki olisikaan hänelle, jos
12364: hän vielä jonkun vuoden sen jälkeen voisi tulla yhdessä toveriensa
12365: kanssa entisen opettajansa ympärille saamaan hänen neuvojaan
12366: ja kehoituksiaan ja tukeaan itsekasvatustyössä. Jo siltä kannalta
12367: katsoen jatko-opetus minun nähdäkseni on aivan erinomaisen tärkeä.
12368: Ja kun lisäksi ottaa lukuun, että tässä jatko-opetuksessa voitai-
12369: siin jonkinlaisella menestyksellä antaa niitä tietoja esim. yhteis-
12370:  kuntaopissa, joita meidän aikamme nyt niin kipeästi tarvitsee,
12371: ja vielä, että silloin myös voisi opettaa alkeellisinta ammattiopetusta,
12372: sanotaan maanviljelysopetusta maaseudulla, niin voidaan arvata,
12373: mitenkä paljo kadottaisi lapsi, joka ei voisi saada tätä jatko-opetusta
12374: nauttia. Valiokunta ei ole uskaltanut mennä yhtä kauas kuin kolmas
12375: vastalause ja ehdottaa tätä opetusta pakolliseksi. Mutta se on
12376: ollut elävästi tietoinen siitä, että se pitäisi saada yleiseksi meidän
12377: kansakouluissamme, niin yleiseksi kuin suinkin mahdollista, eikä
12378: katkaista kaikkea mahdollisuutta tuon erinomaisen tärkeän kasvatus-
12379: työn kehittämiselle. Minusta suorastaan tuntuu siltä, kuin jos joku
12380: maanviljelijä huolellisesti hoitaisi peltoansa ja kylväisi ja vaalisi
12381: viljaansa siksi, kun se rupeaa tähkään käymään, mutta silloin, kun
12382: hänellä ei ole jälellä muuta kuin elon korjaustyö, sen hylkää ja jättää
12383: tuulten ja säiden sotkettavaksi. Sellaista on meidän kansakoulu-
12384: opetuksemme, jos emme siihen yhdistäisi jatko-opetusta. Koko
12385: maailmassa, tahtoisin sanoa, ainakin hyvin monessa edistyneemmässä
12386: kulttuurimaassa, on kysymys jatko-opetuksen järjestämisestä tullut
12387: päiväjärjestykseen. On koetettu korjata vanhoja erehdyksiä ja avata
12388: uusia teitä. Tahtooko Suomen kansa nyt, kun sen pitäisi voimak-
12389: 878                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12390: 
12391: 
12392: kaasti kehittää sivistyslaitostansa, tehdä niin, että tämä opetus
12393: tulee täysin mahdottomaksi?
12394:     Minä en tahdo tässä mennä eteenpäin osoittaakseni heikkouksia
12395: siinä järjestelmässä, jota täällä nyt tänäpäivänä on niin innokkaasti
12396: puolustettu. Minäkin voisin ottaa puheeksi tuon pohjakoulukysy-
12397: myksen, mutta jääköön se nyt tällä kertaa.
12398:     Tähän minun esitykseeni ehkä joku on varannut muistutuksen,
12399: jonka ed. Kallio tässä lausui julki, sen nim., etteihän niin paljo
12400: riipu oppiajan pituudesta, mitä oppilaat koulussa hyötyvät, vaan
12401: se riippuu opettajan kelvollisuudesta. Vähennettäköön, sanotaan,
12402: sitä paljoa muistitietoa, mitä kansakoulussa annetaan, niin riittää
12403: pienempi oppiaika. Nyt minä tahtoisin sanoa, että meidän kansa-
12404: kouluoppimäärät eivät suinkaan ole ajan vaatimuksiin nähden liian
12405: pitkät, vaikka ne kyllä ovat laadultansa korjauksen tarpeessa.
12406: Mutta juuri se seikka, että oppiaika on ollut lyhyt, on tehnyt, että
12407: tämän opetuksen on täytynyt muodostua enemmän tai vähemmän
12408: muistitiedoksi. Sillä ei ole ollut aikaa sulaa eikä kehittyä. Ja siitä
12409: tulee se yleinen valitus, että kansakoulun käynyt useinkin osottaa
12410: suurta kypsymättömyyttä ja tietämättömyyttä. Jos me saisimme
12411: kansakouluajan pitemmäksi, niin silloin voitaisiin näitä oppimääriä
12412: opettaa sillä tavoin, että ne todellakin sulaisivat ja tulisivat kansa-
12413: koululapsen henkiseksi omaisuudeksi. - Mitä tässä nyt olen sanonut
12414: tietopuolisesta vaikutuksesta koulussa, se koskee vielä paljo enemmän
12415: siveellistä kasvatusta. Siihen tarvitaan aikaa, että voitaisiin syven-
12416: tyä lapsen kanssa niihin asioihin, joista on puhe, niin että hänen
12417:  oma siveellinen arvostelunsa ja tietoisuutensa herätetään ja hänen
12418:  siveellinen tuntonsa läm piää.     Jos kiirehditään asiasta toiseen,
12419:  niin tämä tehdään mahdottomaksi.
12420:      Sitte tahtoisin vielä kosketella paria kohtaa, joihinka tässä on
12421:  pantu suurta painoa: ensiksikin siihen, että muka valiokunnan jär-
12422:  jestelmän mukaan alemman kansakoulun opettajat saisivat riittä-
12423:  mättömän valmistuksen työhönsä. Minä nyt tahtoisin sanoa, että
12424:  se lähes kymmenvuotinen kokemus, mikä minulla on kansakoulun-
12425:  opettajien valmistamisen alalla, on saattanut minut siihen vakau-
12426:  mukseen, että jos meillä on kaksivuotiset seminaarit yksistänsä alku-
12427:  opetusta varten valmistettaville opettajille, niin he saavat tähän
12428:  toimeensa paremman valmistuksen, kuin he saavat, jos he käyttävät
12429:  noita nelivuotisia seminaareja. Ed. Kares jo on tätä puolta asiasta
12430:  valaissut. Minun ei tarvitse olla monisanainen tässä. Onhan selvää,.
12431:  että alkuopettaja ei tarvitse laajoja tietoja matematiikassa eikä
12432:  fysiikassa eikä kaikissa luonnontieteissä eikä kieliopissa, vaan voivat
12433:  nuo laajemmat kurssit jäädä kokonaan oppimatta. Se, mitä hän
12434:  ennen kaikkia tarvitsee, on harjaantumista nuorempien lasten opet-
12435:  tamiseen ja lapsen tuntemista, sanotaan vaikka kasvatusopillista ja
12436:  sielutieteellistä valmistusta. Nyt opetetaan kasvatusoppia ja sielu-
12437:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   879
12438: 
12439: 
12440: tiedettä enimmäkseen vain kahtena viimeisenä vuonna seminaa-
12441: reissa, ja minä olen varma siitä, että näihin kaksivuotisiin voitaisiin
12442: saada näissä aineissa aivan sama, jollei suurempikin tuntiluku, kuin
12443: nyt on neli-vuotisissa seminaareissa. Mutta ei se tietopuolinen oppi-
12444: kaan ole tässä pääasia, minä uskallan sen sanoa, vaan pääasia on se.
12445: että tottuu olemaan lasten kanssa ja opettamaan lapsia. Nyt tapah-
12446: tuu seminaareissa valmistus alempaa kansakoulua varten niin, että
12447: parhaimmassa tapauksessa kokelas saa opettaa siinä muutamia viik-
12448: koja. Useimmat saavat kuitata koko valmistuksen sillä, että he
12449: kuuntelevat opetusta jonkun aikaa alemmassa kansakoulussa ja,
12450: niinkuin ed. Kares sanoi, koko heidän harrastuksensa on kiinnitetty
12451: ylemmän kansakoulun opetukseen. Sitä he ajattelevat tulevaiseksi
12452: opetusalakseen. Jos heidän olisi valmistuttava tietoisesti alempaa
12453: kansakoulua varten, niin saisivat he melkein koko toisen vuoden
12454: harjoitusta juuri pienten lasten opettamiseen, ja silloin he saisivat
12455: sen lapsentajuisuuden puhe- ja ajatustavassa, joka on niin vaikea sen
12456: saavuttaa, joka on tottunut opettamaan vaan vanhempia lapsia.
12457: Tämä seikka tekee sen, että minä olen siinä vakaumuksessa, että
12458: opettaja tätä tointa varten tulisi paremmin valmistetuksi 2-vuoti-
12459: sessa seminaarissa yksinomaan alkuopetusta varten kuin nykyisessä
12460: 4-luokkaisessa seminaarissa.
12461:       Tässä nyt on puhuttu niin paljon siitä, että näiden pientenlasten-
12462: opettajain pitää olla tietopuolisesti kypsyneitä ja kehittyneitä. Kyllä
12463: siinä on, luvalla sanoen, hyvin paljon fraasia, sillä onhan meillä,
12464:  niinkuin ed. Rosenqvist täällä sanoi, ollut suuri mies, joka olisi tah-
12465:  tonut uskoa koko tämän opetuksen äideille sen vuoksi, että hän tiesi,
12466:  että äidin sydän tuntee lapsen ja osaa sitä kasvattaa. Ei äidillä ole
12467:  aina suurta tietopuolista sivistystä. Jos me nyt saisimme 2-vuotiset
12468:  seminaarit, joissa nimenomaan tätä alaa silmälläpidettäisiin, niin
12469:  kyllä minä olen aivan varma siitä, että saisimme erittäin hyvin val-
12470:  mistettuja opettajia. Sittenkun kansan varat myöntävät, lisättä-
12471:  köön valmistusaikaa vuodella tai kahdella, niin että opetusaika tulee
12472:  4-vuotiseksi. Eihän oppi ojaan kaada. Ei tämä järjestelmä suin-
12473:  kaan ole semmoisen kehityksen tiellä.
12474:       Sitten on vielä yksi muistutus, jolle on tahdottu antaa hyvin
12475:  suuri merkitys, se nim., että luotaisiin jonkunlainen pedagoginen
12476:  proletariaatti tästä alemman kansakoulun opettajasäädystä, luotai-
12477:  siin ylempi- ja alempiarvoisia opettajia. Tahtoisin huomauttaa, että
12478:   meidän aikamme välttämättömästi pakottaa työnjakoon ja valmis-
12479:  tuksen spesialiseeraamiseen, ja jos me emme sitä kehitys-suuntaa
12480:   seuraa emmekä ymmärrä, niin kyllä me joudumme siinä pulaan.
12481:   Emmekä me ole näin ymmärtämättömiä muilla aloilla. Emmehän
12482:   me esim. anna yliopiston ja alkeiskoulujen opettajille samaa tieteel-
12483:   listä sivistystä emmekä vaadi samaa valmistusta. Kyllä psykoloo-
12484:   gisesti katsoen erotus alemman ja ylemmän kansakouluoppilaan vä-
12485: 880                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12486: 
12487: 
12488:  lillä on yhtä suuri kuin alkeisopiston ja yliopiston oppilaan välillä.
12489:  Proletaariaattia ei minun ymmärtääkseni tästä tulisi, sillä onhan
12490:  valiokunta ehdottanut 6oo markan valtionpalkan näille alemman-
12491:  koulun opettajille, siis saman palkan, mikä tähän asti on ollut ylem-
12492:  män kansakoulun naisopettajilla valtion puolelta. Siihen tulisi vielä
12493:  lisää kunnan puolesta 175 markkaa, joten palkka siis yhteensä olisi
12494:  lähes 8oo markkaa. Kun ajatellaan; että valmistusaika on ollut vain
12495:   2 vuotta, niin kyllä luulisi, että tämä aluksi riittäisi, jos pidettäisiin
12496:  silmällä, että tämä opetusala kuitenkin, sanottakoon mitä tahansa,
12497:   kuuluu naisille ja että naisopettajat enimmäkseen ovat perheettö-
12498:  miä. Perheetön nainen maalla kyllä tulee toimeen tyydyttävästi
12499:  8oo markalla, varsinkin kun hänen palkkansa palkankorotuksen
12500:  kautta voipi nousta lähes I,ooo markkaan.
12501:       Kun täällä oli viime vuoden valtiopäivillä puhe kansakoulunopet-
12502:  tajain palkankorotuksesta, silloin pantiin koko paino perheellisten
12503:  opettajain palkankorotukseen. Minä ainakin olin silloin jotensakin
12504:  selvillä siitä, että naisopettajat ja perheettömät eivät ole läheskään
12505:  siinä määrässä palkankorotuksen tarpeessa kuin perheelliset. Kun
12506:  ajatellaan, että alemman kansakoulun opettajilla tähän saakka on
12507:  ollut noin 300 tai 400 markan palkka ja että he nyt saisivat kaksi
12508:  kertaa niin paljon, niin onhan siinä jo melkoinen parannus. Mutta
12509:  niinpian kun varat sallivat, niin korotettakoon tätäkin palkkaa.
12510:  Tämä järjestelmä, jota valiokunta on ehdottanut, ei pane siihen
12511:  mitään estettä.
12512:      Sanottiin täällä äskettäin - luullakseni se oli ed. Nissinen, joka
12513:  sen lausui -, että alempien ja ylempien kansakoulujen opettajat
12514:  pitäisi saada mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä. Minun ym-
12515:  märtääkseni ne tulisivat mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä
12516:  valiokunnan ehdotuksen mukaan, yhtä likeiseen yhteyteen kuin sem-
12517:  moisessa koulussa, jossa on kaksi ylemmän kansakoulun opettajaa,
12518:  jotka keskenään panevat toimeen ainejaon. Siinäkään ei sama opet-,
12519:  taja opeta kaikkia aineita. Ja niissä kouluissa, missä opettajat pane-
12520:  vat toimeen luokkajaon, siinä on toinen opettaja alemmalla, toinen
12521: ylemmällä luokalla.
12522:      Tästä kaikesta voisi epäilemättä vielä paljonkin puhua, sillä pal-
12523:  jon muistutuksia on tehty sitä järjestelmää vastaan, jonka valio-
12524:  kunta on ehdottanut, mutta arvelen, että on turhaa eduskunnan
12525:  aikaa siihen sen enempää käyttää. Tahdon kuitenkin vielä lausua
12526: muutaman sanan toisesta ja ensimäisestä vastalauseesta.
12527:      Minua vähän oudostuttaa ed. Hjeltin ja Sohlbergin esiintyminen
12528:  kysymyksessä luokan oppilasmäärästä, sillä minä ainakaan en ole
12529:  voinut heidän puheestaan saada muuta käsitystä, kuin että valio-
12530: kunta olisi ehdottanut oppilasluvun luokalla 6o:ksi. Ja kuitenkin
12531: sanotaan valiokunnan lakiehdotuksen 10 §:n toisessa momentissa:
12532: •> Jos yhdessä opetettavain lasten luku nousee 6o:een tai z:na toisiaan
12533:                          Yleinen oppivelv01lisuus.                    881
12534: 
12535: seuraavana vuonna yli so:n, päättäköön kunta, onko piiri jaettava
12536: vai koulua laajennettava opettajavoimia lisäämällä>>. Siitä käy aivan
12537: selvästi ilmi, että jos 2 vuotta peräkkäin on enemmän kuin 50
12538: oppilasta luokalla, se on jaettava, ja lain voipi tulkita niinkin, että
12539: toisena vuonna, kun nähdään, että on luokalla yli 50 oppilasta, se
12540: on jaettava. Aivan harvinaisessa poikkeustapauksessa siis, vallan
12541: alkavassa ja joskus muussakin koulussa saattaa tapahtua, että oppi-
12542: laita on 6o, ja se korjataan jo vuoden tai parin päästä. Sitä ei sen-
12543: vuoksi olisi niin suurella voimalla ja painolla pitänyt esittää tär-
12544: keänä piirteenä valiokunnan ehdotuksessa. Jos tarkemmin ajattelee,
12545: niin luullakseni tuollaisen mahdollisuuden salliminen on hyvinkin
12546: luonnollinen. Sattuu nimittäin niin, että joukko työväkeä tulee
12547: koulupiiriin ja panee lapsensa kouluun ja siirtyy pois vuoden tai
12548: parin jälkeen. Pitäisikö silloin ottaa uusi opettaja näitä aivan satunnai-
12549: sia oppilaita varten, jotka sitte siirtyvät pois? Se tulisi tuottamaan
12550: koko. suuria kustannuksia kunnille aivan satunnaista tarvetta var-
12551: ten. Sanoi sitte muistaakseni ed. Hjelt, että on sitä ihmeellisempää,
12552: että on ehdotettu 6o oppilaan suuruisia luokkia, koska niitä .pitää
12553: opettaa neljässä eri osastossa. Se, joka tuntee opetusta neliosastoi-
12554: toisessa maalaiskansakoulussa, tietää kuitenkin, että juuri se seikka,
12555: että samalla opettajalla on neljä osastoa opetettavana, tekee suuren
12556: luokan opetuksen helpommaksi, sillä toinen puoli luokkaa on aina
12557: hiljaisessa työssä, ja toinen puoli opetuksen alaisena; on vain kysy-
12558: mys kurinpidosta, silloin kun toinen osa kirjoittaa tai piirustaa, ja
12559: se menee tottuneelta opettajalta helpommin, kuin jos kaikkia olisi
12560: yhdellä kertaa opetettava.
12561:     Mitä taas tulee kysymykseen oppikirjoista, niin tahdon lyhyesti
12562: sanoa, että jos asetutaan vastalauseen kannalle, niin tulee asianlaita
12563: seuraavaksi: veroa maksavain kansalaisten pitää ostaa kirjat omille
12564: lapsilleen ja sen lisäksi täytyy heidän ostaa kirjat kaikille varatto-
12565: mille; siis heidän niskoilleen tulevat kustannukset kaikista kirjoista,
12566: mutta ne tulevat suuremmiksi senvuoksi, että he kukin ostavat erik-
12567: seen kirjansa omille lapsilleen. Eikö silloin ole taloudelliselta kan-
12568: nalta suoraan edullisempaa, että kaikki kirjat hankitaan yhdellä
12569: kertaa yhteistoiminnan kautta ja veronmaksajat sitte suorittavat
12570: maksun? Se on minusta jotenkin yksinkertaista yhteistoimintaa.
12571: Kasvatusopilliselta kannalta taas on tultu siihen päätökseen, että
12572: tämä järjestys on paljon parempi, sillä silloin on kirjoja, vihkoja ja
12573: kyniä käsillä aina kun niitä tarvitaan; muuten sattuu niin, että kun
12574: johonkin työhön pitäisi ryhtyä, ei kaikilla oppilailla ole niitä tarpeita,
12575: joita siihen vaaditaan. Nämä näkökohdat, sekä kasvatusopilliset
12576: että taloudelliset, ovat tehneet, että esim. kaikissa Englannin kansa-
12577: kouluissa ei ainoastaan kirjat, vaan kaikki opetustarpeet ovat täy-
12578: sin vapaat. Samalla lailla on Hollannin kansakouluissa, samaten
12579: hyvin monissa Sweitsin kantooneissa, puhumattakaan Pohjois-Ame-
12580:                                                                     56
12581: 882                    Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
12582: 
12583: 
12584:  rikan Yhdysvaltain kansakouluista, joissa tämä järjestelmä on vähi-
12585:  tellen vallannut miltei koko alat. Meidänkin maassamme on jo Viipu-
12586:  rissa niin menetelty, ja moni maalaiskuntakin on järjestänyt kirjo-
12587:  jen ja koulutarpeiden hankkimisen tällä tavoin.
12588:      Minä en tahdo jatkaa tätä puhettani kauemmin enkä rasittaa
12589:  eduskuntaa enemmän. Lopuksi tahtoisin vain lausua, että se ehdo-
12590: tus kansakoulun järjestämiseksi, mikä valiokunnan mietinnössä on,
12591:  ei suinkaan ole hetken päähänpisto, vaan on vähitellen kypsynyt ja
12592: käynyt läpi monenkin kiirastulen. Tahdon mainita, että sillä on jo
12593: historiallista pohjaa meidän maassamme. Meillä on tuhatlukuinen
12594: alemman kansakoulun opettajisto, jolta oppivelvollisuuskomitean
12595: ja valiokunnan mietintöön liitetyn neljännen vastalauseen ehdotus
12596: riistäisi kaiken työn ja kaiken toimeentulon, vaan jolle valiokunnan
12597:  ehdotus avaisi portit tähän uuteen järjestelmään, kaikille nimittäin,
12598:  jotka ovat vielä työkykyisiä ja haluisia. Heidän tarvitsisi vain täy-
12599:  dentää sivistystään täydennyskursseilla muutamana kesänä peräk-
12600: käin, niin minä luulen, että he voisivat ensimäisen tarpeen tyydyt-
12601: tää.. Sillä tapaa rakennetaan historialliselle pohjalle. Mutta myös
12602: kaikki aikaisemmat ehdotukset oppivelvollisuuden toimeenpanemi-
12603: seksi ja alkeisopetuksen järjestämiseksi ovat kulkeneet aivan samaa
12604: latua. Tämä keksintö, että alemman kansakoulun opetus uskottai-
12605: siin ylemmän kansakoulun opettajan käsiin, on nyt oppivelvollisuus-
12606: komitean enemmistön tekemä, mutta sitte kun se laadittiin, se ei ole
12607: saanut ainakaan asiantuntijain piirissä hyvinkään suurta kanna-
12608: tusta. Niinpä esim. jo kouluylihallituksen lausunto siitä oli epäävä.
12609: Hallitus rakensi esitysehdotuksensa oppivelvollisuudeksi sille kan-
12610: nalle, jolle valiokunta on asettunut, siis epäsi myös tämän oppivel-
12611: vollisuuskomitean kannan. Kaikki ne kolme esitysehdotusta jotka
12612: täällä eduskunnassa on tehty, ed. Nuortevan, ed. Yrjö-Koskisen ja
12613: tämä näillä valtiopäivillä jätetty, ovat myöskin rakennetut samalle
12614: pohjalle. Sivistysvaliokunta viime valtiopäivillä asettui sekin samalle
12615: pohjalle, puhumattakaan tästä sivistysvaliokunnasta, joka niin yksi-
12616: mielisesti kannattaa tätä eri opettajajärjestelmää, että on ainoastaan
12617: yhden jäsenen vastalause ilmennyt sitä vastaan. Ja jos tahtoisin
12618: vedota opettajiin, niin heidänkin äänenkannattajansa, sekä ylem-
12619: män kansakoulun opettajain että alemman kansakoulun opettajain
12620: äänenkannattajat ovat pääasiallisesti asettuneet samalle kannalle
12621: kuin valiokunta, jos kohta niissä on näkynyt silloin tällöin julkisuu-
12622: dessa toiseen suuntaan meneviä kirjoituksia.
12623:      Minä rohkenen kaiken tämän nojalla jättää suuren valiokunnan
12624: tehtäväksi, jos se aikoo tämän asian käsittelemisen ottaa esille vaka-
12625: vasti ja tyynesti ja perusteellisesti, harkita puolelta ja toiselta mo-
12626: lempia ehdotuksia, ja minun vakava uskoni ja toivoni on, ettei se
12627: tule hyväksymään ja puoltamaan eduskunnalle ehdotusta, joka mi-
12628:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 883
12629: 
12630: 
12631: nun ymmärtääkseni olisi pitkäksi ajaksi aivan korvaamaton vahinko
12632: koko meidän kansakoululaitoksellemme. (Bra!).
12633: 
12634:     Ed. R a j a 1 a: Sivistysvaliokunnan mietintöön liitettyä 3 vasta-
12635: lausetta tutkiessani tulin huomaamaan siinä erinkaltaisia kohtia,
12636: joiden johdosta olen pyytänyt puheenvuoroa. Tosin kyllä jo ed.
12637: Rosendal ja Malmivaara ovat niistä laajalti puhuneet, jotenka ehkä
12638: voisin vaikka luopua puheenvuorostani, mutta kuitenkin pyydän
12639: arvoisaa eduskuntaa muutamalla sanalla vaivata, vaikka en kyllä
12640: aijo eduskunnan kallista aikaa hukkaan tuhlata pitkillä puhella.
12641:      Ensinnä pyydän suuren valiokunnan jäsenille huomauttaa asian
12642: aineellista puolta. Jos suuri valiokunta tulee tällä istuntokaudella
12643: asiaa käsittelemään, vaikka paljon saattaa epäillä, ennättääkö suuri
12644: valiokunta sitä tällä istuntokaudella mihinkään asti, niin on tuo
12645:  aineellinen puoli kuitenkin otettava huomioon. Jos tämä oppivel-
12646:  vollisuuslaki tulee astumaan voimaan, saattaa se kysyä sangen pal-
12647:  jon aineellisia varoja. On muistettava, että se tulee rasittamaan
12648:  kovin paljon tätä meidän köyhää Suomen kansaamme, joka ei ole
12649:  mikään sellainen kultakulttuurimaa, jossa voisi kultaa itsestään
12650:  vuotaa. Täällä meidän täytyy suurella työllä jaj ahkeruudella
12651:  hankkia itsellemme toimeentulon, ja siltä kannalta minä pyydän
12652:  huomauttaa suuren valiokunnanjäsenille, että he asiaa käsitelles-
12653:  sään ottaisivat myös huomioon tämän aineellisen puolen.
12654:      Täytyy ihmetellä, kuinka sosialidemokraattinen puolue on aset-
12655:  tunut sille kannalle kuin tämä 3 vastalause sisältää. Minun täytyy
12656:  tässä lausua, että vasemmistolaiset ovat itse kokemattomia, tai
12657:  oikeammin sanoen he eivät tunne kokonaisuudessaan maalaisten
12658:  kantaa tai sitä, millä tavalla vastalauseessa ehdotettu järjestelmä
12659:  tulisi tältä aineelliselta puolelta toteutetuksi.
12660:      Mutta tämä aineellinen puoli on minusta nähden kuitenkin vä-
12661:  hempimerkityksellinen kuin se asia, josta puhutaan tämän vasta-
12662:  lauseen 75 ja 76 sivulla, missä tahdotaan uskonnonopetusta koulusta
12663:  poistettavaksi. Pyydän huomauttaa vasemmistolle, että minkälai-
12664:  nen siemen lasten sydämiin kylvetään, sellainen saattaa myös hedel-
12665:  mä tulla. Jos lasten sydämiin pienuudesta saakka kylvetään J uma-
12666:  lan sanan siemeniä, niin saattaa tämä tuottaa hyvän hedelmän, mutta
12667:  jos sinne kylvetään pahoja siemeniä, niin saattavat ne kasvaa pahoja
12668:  hedelmiä. Ed. Rosendal ja Malmivaara ovat jo tästä asiasta lämpi-
12669:  mästi puhuneet, jotenka en tässä tahdo siihen puoleen kovin paljoa
12670:  koskea. Tahdon kuitenkin vielä teroittaa huomioon sitä tosiseik-
12671:  kaa, että tähän lakiteokseen tulisi uskonnonopetus vähän suurem-
12672:  malla tavalla otetuksi kuin se on meidän aikaamme nähden ollut.
12673:  Minun täytyy kysyä, että jos ei Jumalan sanan siementä kylvetä
12674:  lasten sydämiin, - miksi tulee sitte tämä kansa. Onhan nyt jo
12675:   kokemuksia siitä, että vaikka on kylvetty siunattua siementä, niin
12676: 884                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12677: 
12678: 
12679: 011 se siemen pudonnut tien oheen ja taivaan linnut tahtovat nouk-
12680: kia sitä pois.
12681:     Tahtoisin vielä huomauttaa - se on kyllä todistettavissa- että
12682: meidän nykyinen aikamme on mennyt niin pitkälle, että Jumalan
12683: pilkka ja uskonnon halveksiminen ovat kansamme keskuudessa päi-
12684: vän kysymyksiä. Minä rohkenen tässä lausua, että vaikka meillä
12685: on Jumalan sana ja sitä tahdotaan istuttaa lasten sydämiin, niin
12686: kuinka monessa paikassa kumminkin se siunattu siemen menee huk-
12687: kaan ja kuinka vähän siementen Herra saapi vaivoistansa koota.
12688: Katselemme ensinnäkin suurta maailman peltoa. Millaiseksi se
12689: onkaan meidän ajallamme käynyt? Tahdon viitata siihen, että kol-
12690: mas vastalause on selvä todistus siitä miten moni ihminen halveksii
12691: Jumalan sanaa.
12692:     Vielä sen lisäksi, mitä ed. Malmivaara on lausunut siitä vanhasta
12693: kirjasta, joka monelle meidän kansakunnassamille on tullut halvaksi,
12694: tahdon mainita, että tuo vanha kirja on aina ollut minulle rakas.
12695: Siinä kirjassa sanotaan: >.)Joka tämän profetian sanoista ottaa pois
12696: taikka lisää, niin hänen nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta>>.
12697: Jos nyt vertailen näitä sanoja tämän kolmannen vastalauseen kanssa,
12698: niin saatan huomauttaa tälle vasemmistolle, että pitäisi ajatella,
12699: minkä kaltainen asia kohtaa ihmistä, jos hän profetian sanoista ottaa
12700: jotain pois tai niihin lisää. Näyttää siltä, kuin vasemmisto todellakin
12701: tässä vastalauseessa ilmenevän näkökannan mukaan tahtoisi ottaa
12702: kokonansa pois tämän profetian sanan meiltä ja meidän lapsil-
12703: tamme.
12704:     Ed. Järvisen väitteen johdosta tahdon lausua muutaman sanan.
12705: Hän arveli, ettei kolmatta vastalausetta eikä niitä väitteitä mitä
12706: mainitussa vastalauseessa on julki tuotu, ole tässä kamarissa ja tältä
12707: paikalta voitu perättömiksi väittää. Minä huomautan ed. Järvi-
12708: selle, että sen käsityksen ja ymmärryksen mukaan, minkä minä olen
12709: näistä keskustehrista saanut, saatan täydellisesti tunnustaa, että
12710: tämän kolmannen vastalauseen väitteet samoin kuin ed. Järvisen-
12711: kin väitteet on selvästi kumottu raamatun todistuksilla (Iloisuutta
12712: vasemmalla) ja todistettu olevan aivan sellaista humbuugia, joka
12713: ei ansaitsisi vastausta. Hänen lausuntonsa johdosta vielä pyy-
12714: dän lausua yhden sanan. Kun hän puhui opettajan asemasta ja kur-
12715: jasta tilasta, niin hän tietenkin ajatteli sitä, mikä on häntä itseään
12716: kohdannut. Hän arveli siihen olevan syynä sen, että on rohjennut
12717: sosialistien riveihin asettua ja lähteä työmiehen aatteita edistä-
12718: mään. Siitä!syystä pyydän hänelle lausua, ettei siihen ole ollut
12719: syynä ainoastaan se, että hän on sosialisti, vaan siihen on parem-
12720: min syynä se, että hän on uskonnon hylkääjä ja Jumalan sanan pilk-
12721: kaaja. Nämä syyt on meidän huomioon otettava, ja ne ovatkin tosi-
12722: syitä. Lausuin jo, etten pyydä tässä tilaisuudessa pitemmälti ku-
12723: luttaa eduskunnan kallista 3;ikaa ja siksi jätän tämän asian sillensä.
12724:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  885
12725: 
12726:       Ed. V ä i n ö J o k i n e n: Tässä pitää yhä vieläkin paikkansa
12727: se, mitä ed. Järvinentäällä jo ennen lausui, että nimittäin on h y-
12728: v i n v ä h ä n a s i a 11 i s t a tuotu keskustelussa esille, niin
12729: pitkä kuin se onkin ollut, meidän vastalausettamme vastaan. Suu-
12730: ria fraaseja ja pitkiä hartauspuheita kyllä on kuultu, mutta niissä
12731: ei ole ollut paljon sellaista, johon kannattaisi ruveta vastaamaan.
12732: Muutamiin kohtiin sentään tahdon kajota.
12733:      Mitä ensinnäkin tulee 1 a a j e n n e t u n a 1 e m m a n k a n-
12734: s a k o u 1 u n opettajien virkakelpoisuusvaatimuksiin, olemme me
12735: vastalauseessa vaatineet, että näiden opettajain pitäisi olla ylem-
12736: män seminaarikurssin suorittaneita.          Useat porvarillisetkin pu-
12737: hujat ovat myöntäneet, ettei näiden koulujen opetusta muuten voi-
12738: taisi kunnollisesti hoitaa. Jotkut toiset ovat kyllä väittäneet vas-
12739: taan, että kustannukset tämän kautta tulisivat >>tavattoman suu-
12740: riksi>> ja käyttäneet niin voimakkaita sanoja kuin ovat ikinä osan-
12741: neet tätä >>tavattomuutta>> kuvaamaan. Mutta jos asiaa lähem-
12742: mältä tarkastaa, huomaa, ettei tuo >>tavattomuus>> niin tavaton
12743: olekaan.       Lisäkulut olisi valtiolle opettajaa kohti 200 markkaa
12744: ja kunnalle 125, siis yhteensä 325 markkaa opettajaa kohti. Ja li-
12745: säksi on huomattava, että valiokunnan ehdotuksen mukaan taval-
12746: lisissa tapauksissa sama opettaja voisi opettaa kahdessa eri
12747: piirissä. Kaikille 730:lle laaj ennetun alemman kansakoulun opet-
12748: tajalle tekisi tämä lisäys yhteensä 237,000 mk.; sen lisäksi tulisi se,
12749: mitä seminaari mahdollisesti tulisi kalliimmaksi, joka ei tee monta-
12750: kaan kymmentä tuhatta. Lisäys supistunee niin ollen korkeintaan
12751: neljännesrniljoonaksi, josta lisämenosta kuitenkin olisi vallan ta-
12752: vaton apu noiden muuten niin epäilyttävän heikkojen koulujen
12753: opetukselle. Ed. Kares nuhteli minua siitä, että olen mennyt pu-
12754: humaan, että valiokunnassa tämän käsittelyn aikana ei o 1 e
12755: osattu pätevästi osoittaa, miten opettajat voitaisiin asettaa ti-
12756: laisuuteen serninaariaikanansa harjoittelemaan tällaisessa laajen-
12757: netussa alemmassa kansakoulussa. Olin sitä mieltä, että jos he
12758:  pääsevät tilaisuuteen harjoittelemaan vain seminaarikaupungin
12759: tavallisessa alemmassa kansakoulussa, he ei v ä t p y s t y opetta-
12760: maan laajennettua alempaa kansakoulua, jossa on melkoista laa-
12761: jempi kurssi. Ed. Kares kehoitti minua omalta kannaltani osoitta-
12762:  maan, mitenkä y 1 e mm ä n seminaarin opettajakokelaat pääsi-
12763: sivät harjoittelemaan tällaisissa kouluissa, kun minunkin kannal-
12764: tani joka tapauksessa tulisi kysymykseen opetus tällaisessa laa-
12765:  jennetussa alemassa kansakoulussa.
12766:       Minun täytyy myöntää, ettei näytä mahdolliselta voida Jar-
12767:  jestää opetusharjotusta tällaisen laajennetun alemman kansakou-
12768: lun opetukseen ulottuvaksi, kun kerran kaupungit, joissa seminaarit
12769:  ovat, eivät saa tällaisia kouluja perustaa. Mutta minusta ei näytä
12770:  t a r p e e 11 i s e 1 t a k a a n, että he harjottelisivat opettamaan
12771: 886                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12772: 
12773: 
12774: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Jos opettaja on ylemmän
12775: kansakouluseminaarin läpikäynyt, pystyy hän kyllä opettamaan
12776: tällaista laajennettua alempaa kansakoulua. Ero on pääasiallisesti
12777: vaan oppimäärän 1 a a j u u d e s s a, mutta niin päin ettei se suin-
12778: kaan vaikeuta opettajan työtä. Onhan muuten kaupungeissa ta-
12779: pana ottaa tavallisiin a 1 empii n k i n kansa k o u 1 ui h i n
12780: opettajiksi j u u r i y 1 e m m ä n k a n s a k o u 1 u s e m i n a a-
12781: r i n suorittaneita opettajia, niissä kun kuntien suurempi varalli-
12782: suus tekee sen mahdolliseksi. Käytännössäkin on siis myönnetty
12783: melkoista paremmaksi, että opettajina pienillekin lapsille ovat ylem-
12784: män kansakouluseminaarin suorittaneet.
12785:      Mitä sitten tulee j a t k o-o p e t u k s e e n, niin ainoa, mitä
12786: sen pakollisuutta vastaan maaseudulla on esiintuotu, on se, että
12787: ,.taloudelliset olob tekisivät jatko-opetuksen pakollisuuden mah-
12788:  dottomaksi. Mutta sitä minä en pysty myöntämään. Voi olla,
12789: että sinä yhtenä vuonna, jonka lapset näin tulisivat lisäksi koulua käy-
12790: mään, vanhemmilla olisi jonkun verran etua siitä, että lapset sen
12791: vuoden olisivat kotona työssä, mutta jos katsomme p i te mm äl t ä,
12792: niin koituu epäilemättä suuremmaksi eduksi maalle ja vanhemmille,
12793: että lapset tämän vuoden käyvät kansakoulua ja pääsevät rauhassa
12794: kehittymään ruumiillisesti ja henkisesti ja sitten vasta 14 vuotta
12795: täytettyään, ryhtyvät työntekoon. Heistä tulisi epäilemättä por-
12796: varienkin kannalta silloin parempia työjuhtia, kuin jos he aamusta
12797: iltaan joutuisivat raatamaan jo 13-vuotiaasta. Täällä sivistys-
12798: valiokunnan puheenjohtaja, tosin tietysti toisessa yhteydessä kuin
12799: puheen ollessa kurssin pakollisuudesta, kovin lämpimästi puolusti
12800: tällaisia jatko-kursseja. Minä vaan ihmettelen, miksei hän suostu
12801: määräämään niitä p a k o 11 i s i k s i maaseudullekin, kun ne ei-
12802:  vät missään tapauksessa tule sanottavasti mitään lisäkustannuk-
12803:  sia vaatimaan.
12804:      Sitten muutama sana u s k o n n o n o p e t u k s e n suhteesta
12805:  oppivelvollisuuteen. Tästä on tavattomasti puhuttu, mutta täytyy
12806:  valittaa, että hyvin pieni osa puheista on ollenkaan koskenut sitä
12807:  asiaa, mistä tässä on kysymys. Täällä on laajasti polemiseerattu
12808:  sitä vastaan, että uskonnonopetusta ei saa koulusta poistaa. Sosiali-
12809:  demokratit vaativat kyllä sitä, mutta minä pyydän lohduttaa
12810:  herroja ja tästä asiasta kovasti hermostuneita eduskunnan arvoisia
12811:  naisedustajia, että tässä ei o 1 e k y s y m y s s i i t ä. Minusta ne,
12812:  jotka kaikkein enimmin ovat tästä asiasta puhuneet, ovat vallan
12813:  epäselvillä siitä, mistä tässä on kysymys. Yksin eräs sivistysvalio-
12814:  kunnan jäsenkin, ed. Rosendal, joka niin mahtipontisesti esiintyi,
12815:  e i t i e d ä m i s t ä t ä s s ä o n k y s y m y s. Tässä on kysymys
12816:  vain siitä, onko uskonto määrättävä niiden aine i-
12817:  d e n j o u k k o o n, j o i t a 1 a s t e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u-
12818:  den       pakosta           on    mentävä          kansakouluun
12819:                           Yleinen oppivelvollisuus.                     887
12820: 
12821: o p p i m a a n. Jos vanhemmat niinkuin tähän 11sti haluavat antaa
12822: lastensa » k ä y d ä k o k o k a n s a k o u 1 u n », antaa lasten
12823: ottaa osaa kaikkien aineiden opetukseen, niin he meidän ehdotuk-
12824: semme mukaan s a a v a t s e n t e h d ä v a 11 a n n i i n k u i n
12825: n y t k i n. Mutta niitä vanhempia silmällä pitäen, jotka sitä eivät
12826: tahdo ja joita oppivelvollisuus tulee koskemaan, katsomme opetuk-
12827: sen olevan ulotettavan vain niihin aineisiin, joita
12828: pidetään yleiseen kansalaissivistykseen kuuluvina. Tässä on kysy-
12829: mys siitä, onko s a koi 11 a ja niitä mahdollisesti seuraavalla v a n-
12830: k e u d e 11 a pakoitettava niitä vanhempia, jotka eivät mitenkään
12831: tahdo lähettää lapsiaan koulun uskoututunneille se tekemään.
12832: Meidän mielestämme sitä ei ole tehtävä.
12833:      On vanhempia, jotka u s k o n n o 11 i s i s t a s y i s t ä ei v ä t
12834: voi mitenkään lähettää lapsiaan koulun us-
12835: k o n t o t u n n e i 11 e.    Sellaisia vanhempia on sekä uskovaisia
12836: että uskonnottomia. Jos nämä vanhemmat tahtoisivat ottaa lapsensa
12837: pois koulusta, tulisi heidän, oppivelvollisuuden säädettyä, hankkia
12838: lapsilleen muuta tietä opetusta, ja siihen köyhät
12839: vanhemmat eivät kykene, sillä niin paljon tulee se opetus
12840: maksamaan. Silloin tulisi heidän sakon ja vankeuden uhalla lähettää
12841: lapsensa kouluun, jos tämä valiokunnan enemmistön ehdotus hyväk-
12842: sytään. Valiokunnan ehdotus tulee siten tuottamaan vallan arve-
12843: luttavan uskonnon- ja omantunnonpakon opettajille ja monille
12844: vanhemmille.
12845:      Tässä on puhuttu kaikenlaista asiassa, sinne ja tänne. Tahdotaan
12846: ikäänkuin s e k o t t a a n ä k y m ä s t ä tätä pääasiaa, josta on
12847: kysymys. Mutta ehkäpä tämä puheena oleva pakko onkin sitä
12848: laatua, että kukaan ei k e h t a a t ä ä 11 ä e d u s k u nn a s s a
12849: s i t ä j u 1 k i s e s t i p u o 1 u s t a a. Tahdotaan kai antaa asian
12850: vaan kaikessa h i 1 j a i s u u d e s s a mennä sellaisenaan.
12851:      Kaikilla porvaripuolueilla on ohjelmassa u s k o n n o n v a p a u s.
12852: S i i t ä on kysymys, e i u s k o n n o n o p e t u k s e n s ä i 1 y t t ä-
12853: m i s e s t ä k o u 1 u s s a.
12854:      Eikä tässä sovi asettua odottamaan sitä, että uskonnon-
12855: v a p a u s säädettäisiin, sillä niinkauaksi aikaa, kuin uskonnon-
12856: vapautta ei säädetä, tulisi tämä pakko painamaan k a i k k i a n i i t ä
12857: v a n h e m p i a, j o t k a n y t a h t a i d e n e r i u s k o 1 a i s-
12858: 1 a k i e n p a k o s t a k u u 1 u v a t s e 11 a i s i i n k i r k k o-
12859: k u n t i i n, joiden o p p e j a eivät hyväksy. Uskonnon-
12860: vapauden säätäminen tulee viemään hyvin pitkän ajan, se on käynyt
12861: päivä päivältä yhä selvemmäksi. Kirkkolaissa, sen 6 §:ssä, määrätään,
12862: että evankelisluterilaisesta kirkosta ei pääse kukaan eroamaan, ellei
12863: liity johonkin toiseen u s k o n n o 11 i s e e n y h d y s k u n t a a n.
12864: Sellaisille henkilöille, jotka tahtovat olla kaikkien k i r k o 1-
12865: 1 i s t e n y h d y s k u n t a i n u 1 k o p u o 1 e 11 a, ei voida säätää
12866: 888                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12867: 
12868: 
12869: uskonnonvapautta, ennenkuin tämä kirkkolain pykälä on lainmukai-
12870: sessa järjestyksessä k i r k o 11 i s kokouksen a 1 o t tee s t a
12871: kumottu, ja siihen menee herra ties kuinka kauan aikaa.
12872:      Sanoin tässä, että on sellaisia u s k o n n o 11 i s i a v a n h e m-
12873: p i a, joiden on vaikea lähettää lastaan uskontotunnille kouluun~
12874: Sellaisilla vanhemmilla on vastahakoisuuteensa luonnolliset syyt.
12875: Opettajalla voi olla niin erilainen käsitys uskonnosta, vaikkapa
12876: hän kuuluu vallan samaan uskontokuntaan kuin vanhemmat, että
12877: vanhemmat eivät voi uskoa lastaan hänen opetettavakseen sellaisessa
12878: aineessa kuin uskonto on. Toiseksi voi opettaja olla niin varsin
12879: kypsymätön ja pintapuolinen uskonnollisuudessaan, etteivät van-
12880: hemmat voi lähettää lastansa hänen opetettavakseen. Muissa aineissa
12881: on asianlaita aivan toinen kuin uskonnossa. Muissa aineissa on
12882: sentään se, mitä kansakoulussa opetetaan, niin vähäistä, ettei siihen
12883: sisälly sellaista, mitä yleisesti ei hyväksytä kaikkien tiedemisten
12884: pnre1ssa. Täällä on viitattu, että kaikkien tieteiden alalla on eri-
12885: mielisyyksiä asioista olemassa. Mutta se ei toki koske sitä, mitä
12886: kansakoulussa opetetaan, sen kaikki tiedemiehet hyväksyvät-
12887: paitsi tietysti teologit.
12888:      Mitä sitte u s k o n n o t t o m i i n      v a n h e m p i i n tulee,
12889: niin niiden asema tulisi vielä kamalammaksi. Sellaiset vanhemmat
12890: väittävät, ja hyvällä syyllä, että uskonnonopetus sisältää sekä
12891: sisäisesti että muiden aineiden opetukseen verraten, jyrkkiä risti-
12892: riitoja. Minä viime kerralla siitä jo puhuin, ja rovasti Malmivaara
12893: äsken >>hyväntahtoisesth> siteerasi esitystäni sellaisten vanhempien
12894: asemasta. Mutta, varovasti kyllä, hän j ä t t i s a n o m a t t a tämän
12895: ja siteerasi nimenomaan sitä minun omina n i ja sosialidemo-
12896: kratisen ryhmän mielipiteinä. Minä saan siis panna merkille, että
12897: ~hyvää asiaansa>> puolustaakseen rovasti Malmivaaran on täytynyt
12898: täällä tehdä v ä ä r ä r e f e r a a t t i minun puheestani.
12899:      Sanoin, että hyvin hyvällä syyllä u s k on n o n o p et u s n ä i-
12900: den         vanhempien             mielestä on           tavattoman
12901: r i s t i r i i t a i s t a. Koska täällä puhutaan siitä asiasta, niin tah-
12902: don joitakin esimerkkejä sellaisesta lausua, ettei väitettäisi minun
12903: perättömiä puhuvan. Ensinnäkin opetetaan lapsille käsky, ettei saa
12904: vannoa. Kumminkin taidetaan samaa käskyä >>selitellessä>> sanoa,
12905: että saa vannoa, kun e s i v a 1 t a käskee! Selitetään, että ~ei sinun
12906: pidä tappamam. Mutta historiassa, väitettäköön täällä mitä tahansa,
12907: monet sodat ovat asetetut hyvinkin kauniiseen ja luvalliseen valoon,
12908: kristinuskon levittämissodat esim. Joissakin tapauksissa on siis
12909: myönnetty oikeaksi tappaminenkin. Selitetään edelleen, että ~ei ole
12910: kenkään koskaan jumalaa nähnyt.• Kumminkin siellä hyvä.c>sä
12911: raamatunhistoriassa, josta joku tässä niin koreasti puhui, monella
12912: sivulla vastoin tuota toisessa paikassa tehtyä vakuutusta selitetään,
12913: kuinka jumala oli Abrahamin ja monien muiden •pyhien miesten•
12914:                           Yleinen oppivelvollisuus.                     889
12915: 
12916: 
12917: luona vierailla, söisämpylöitäja vasikanpaistiaja muuta sellaista.-
12918: Sitte olen väittänyt, että uskonnonopetus on ristiriidassa elämän
12919: kanssa. Siitäkin on kovin räikeitä esimerkkejä sen piiristä, mitä
12920: nimenomaan lapsillekin koulussa opetetaan. Siellä esim., muistaak-
12921: seni toisen uskonkappaleen selityksessä, selitetään, että »jumala
12922: 1 a h j o i t ta a minulle r u n saa s t i ja jokapäivä ravinnon
12923: verhon ja kaikki tämän elämän tarpeet.>> Sellaista siellä kou-
12924: lussa opetetaan repaleinen, nälkäinen lapsi sanomaan. Silloin täytyy
12925: sanoa, ettei hän opi ajattelemaan, mitä lukee. Neljännen käskyn
12926: selityksessä selitetään, että jumala antaa j o k a p ä i v ä i s e n
12927: 1 e i v ä n p y y t ä m ä t t ä, p a h o i 11 e k i n. Mutta varma on,
12928: että moni lapsi koulua käydessänsä r u koi 1 e e j u m a 1 a 1 ta
12929: hartaasti, että saisi edes pienen 1 ei p ä p a 1 ase n päivässä näl-
12930: känsä pidäkkeeksi, mutta sitä hän useimmissa tapauksissa ei saa. Ja
12931: kumminkin jokapäiväisellä leivällä selitetään tarkoittetavan niin
12932: paljoa hyvää, kuin Lutherus tämän rukouksensa selityksessä sanoo,
12933: niin paljoa hyvää, ettei moni lapsi ole siitä puoliakaan edes unissaan
12934: nähnyt. - Sitte väitin, että tällaisten vanhempien mielestä uskon-
12935: nonopetus on ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole mikään sosiali-
12936: demokratien keksimä väite.          Useat porvarilliset tiedemiehetkin,
12937: jotka u s k a 1 t a v a t sanoa sen, sanovat sen suoraan. Minulla
12938: on tässä eräs lausunto, jonka on kirjoittanut J enan yliopiston kas-
12939: vatusopin professori Rein, porvarillinen tietysti. Hän kirjoittaa:
12940: ~Valtion ja kirkon vallassapitäjät eivät tahdo nähdä, että uskonnon-
12941: opetus koulussa on t ä y d e 11 e e n e r i s t e t y s s ä a s e m a s s a,
12942: se muodostaa oman muista erillään olevan maailmansa, mutta
12943: maailman, jossa e i o 1 e e 1 ä m ä ä ja j o 11 a e i o 1 e m i t ä ä n
12944: vaikutusta. Sen ohella opetetaan luonnontiedettä ja historiaa,
12945: vanha elänyt maailma ja uusi kehittyvä maailma ahdetaan siten
12946: rinnakkain lasten päähän.>> Minä pyydän, että kun ed. Malmivaara
12947: tätä ensi kerralla lukee, hän selittää, että tämä on prof. Reinin
12948: puhetta eikä minun puhettani.
12949:      Vastalauseessa olemme viitanneet siihen, ettei lapsella ole
12950: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä omintakei-
12951: sesti versoisi ja ettei lapsi ymmärrä uskonnollisia >>totuuksiw. Se
12952: onkin totta mielestäni, mutta lisäksi tulee vielä se että lapsi on
12953: tavattoman v a s t a a n o t t a v a i n e n kaikelle sille, mitä hänelle
12954: opetetaan. Hän pyrkii uskomaan kaikki ja koettaa omaksua kaikki
12955: ymmärryksensä mukaan, mutta j u u r i siksi pelkäävät tässä
12956: puheenaolevat uskonnottomat vanhemmat lähettää lapsensa kouluun,
12957: kun he tietävät, että se koettaa vastaanottaa ja sulattaa kaikkea
12958: sitä ristiriitaista opetusta, mitä koulussa uskonnossa annetaan.
12959:      Jos kansamme on niin uskonnollista kuin on väitetty, silloin se
12960: panee lapsensa kouluun k a i k i 11 e t u n n e i 11 e. Se jää heille
12961: vapaaksi. Tässä yhteydessä emme tahdo -                emmekä voikaan,
12962: 890                      Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
12963: 
12964: 
12965: kun meitä on vähemmistö - poistaa uskonnonopetusta kouluista,
12966: se ei tässä kuuluisi asiaankaan, mutta niitä vanhempia, jotka eivät
12967: tahdo panna lastaan kouluun uskontotunnille, tahdomme s u o j e 11 a
12968: sellaisesta pakosta, jota valiokunnan enemmistö on ehdottanut
12969: heitä vastaan suunnattavaksi.
12970:     Täällä on koreasti sanottu, että kodin tulee käydä käsi kädessä
12971: koulun kanssa. Meistä j u u r i uskonto on omiaan sellaiseksi
12972: alaksi, jolla kodin tulee koulua auttaa. Meistä uskonto useista
12973: syistä ei sovi kouluissa opetettavaksi eikä ennen kaikkea tällaisella
12974: pakolla opetettavaksi kuin täällä on ehdotettu. Kotona ja kirkolli-
12975: sissa kouluissa opettakoot ja opetuttakoot vanhemmat lapsilleen
12976: uskontoa niiden periaatteiden mukaan, jotka hyväksyvät. Mutta
12977: mielestämme e i o 1 e o i k e i n e t t ä s a k o n j a v a n k e u -
12978: d e n u h a 11 a p a k o t e t a a n vanhemmat lähettämään lapsiaan
12979: sellaista uskonnonopetusta saamaan, jota he eivät mitenkään soisi
12980: lapsilleen annettavan.
12981:     Ainoa, joka puhui enemmän itse asiasta, oli tohtori Rosenqvist,
12982: mutta hänenkään mielipiteensä ei pidä paikkaansa, kuten jo luul-
12983: lakseni viime kerralla osoitin. Vastalauseemme ei mielestäni voisi
12984: viedä asiaa kirkolliskokoukseen, ja jos niin olisikin, niin näinperin
12985: e p ä o i k e u t e t t u a säännöstä kuin, mistä tässä on puhe, e i
12986: mielestäni saisi säätää vaikka asia sentähden viipyisi. Toiselta puolen
12987: osoitin viime kerralla, että päinvastoin v a 1 i o k u n n a n kanta
12988: v a 11 a n v a r m a a n veisi asian kirkolliskokoukseen, jos laki
12989: suoraan luetaan sellaisena kuin se on. Valiokunnan enemmistön
12990: ehdotuksessa nim. annetaan valtiovallalle oikeus m i t ä 1 a a j i m-
12991: m a s s a määrässä sekaantuakirkollistenkoulujen uskonnon-
12992: o p etu k se en, ja se, jos mikään, koskeekirkon j a v a 1 t i on
12993: v ä 1 i s i ä s u h t e i t a, josta puhutaan Kirkkolain 455 §:ssä,
12994: jonka mukaan asia siinä tapauksessa joutuu kirkolliskokoukseen.
12995: En pidä tarpeellisena toistaa sitä, mitä asiasta viime kerralla puhuin,
12996: se osoitti asian luullakseni tarpeeksi selvästi, eikä sitä vastaan
12997: ole täällä tuotu mitään asiallista esiin.
12998:     On paljon puhuttu siitä, että lasten s i v e e 11 i n e n k a s-
12999: v a t u s vaatii uskonnonopetuksen pakottamista kaikille vanhem-
13000: mille. Mutta rikokset kai sentään pääasiassa jo myönnetään joh-
13001: tuvan yhteiskunnallisista syistä; siten opettavat porvarillisetkin
13002: tiedemiehet eikä rikoksiin siis mahdeta lopullisesti muulla mitään
13003: kuin y h t e i s k u n n a 11 i s t e n o 1 o j e n p a r a n t a m i s e 11 a.
13004: Sellaisilla rangaistuksen pelotuksilla ja palkan lupauksilla, joita
13005: niin paljon uskonnonopetuksessa esitetään, ei paljon lopullisesti
13006: asiaa auteta. Tämän myöntävät jo useat uskonnollisetkin ihmiset.
13007: Ziirichin kirkkoherra Paul Pfliiger m. m. on asian myöntänyt. Hän
13008: sanoo: ~Kyseenalaista on, onko ihmiskunta aikojen vieriessä tullut
13009: siveellisemmäksi samoin kuin sekin, tuleeko se ,tulevaisuudessa
13010:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  891
13011: 
13012: 
13013: siveellisemmäksi» -kaikista saamoista ja muista huolimatta. Mutta
13014: toiselta puolen hän myöntää, että >>yhteiskunnallisten laitosten
13015: ja yhteiskunnallisen tilan parantaminen poistaa lukemattomia
13016: rikoksen aiheita ja siten melkoisessa määrässä edistää ihmisten
13017: siveellistä parantumista.>> Hän kuuluu samaan virkakuntaan kuin
13018: ne monet papit, jotka ovat esiintyneet täällä, ja kumminkin hän
13019: suoraan myöntää sen, mitä porvarillinen tiedekin on todeksi osoitta-
13020: nut.
13021:     Ei uskonnonopetuksen poistaruistakaan siveellisyyden kannalta
13022: ole pelätty niissä monissa maissa, missä uskonnonopetus on pois-
13023: tettu koulusta, Yhdysvalloissa, Belgiassa, Ranskassa, Englannissa,
13024: Unkarissa j. n. e. Enkä minä usko, että millään pätevällä syyllä
13025: voidaan osoittaa, että nämä maat ovat tulleet rikollisemmiksi. Olen
13026: nähnyt rikostilastoja, missä osotetaan, että monet jumalisina pidetyt
13027: maat ovat suuria rikoksen pesiä ja päinvastoin suurissa kaupungeissa,
13028: joita yleensä pidetään rikoksien tyyssijoina, keskimäärin jotakin
13029: määrättyä ihmismäärää kohden tapahtuu vähemmän rikoksia kuin
13030: takapajulla olevissa syrjäseuduissa, jotka käyvät >>Uskonnollisten»
13031: nimellä.
13032:     Meidän kantaamme vastaan on vedottu erääseen sosialistiin,
13033: nim. norjalaiseen pastori Kringeniin. Yhtä hyvin voisi vedota
13034: Norjan koko sosialistiseen puolueeseen, sillä se ei vaadi kirkon ja
13035: valtion eroa eikä uskonnon poistamista kouluista, mutta se onkin
13036: ainoa maailman kymmenistä sosialidemorkatisista puolueista, joka
13037: on asettunut eroavalle kannalle tässä asiassa. Ja se mitä Kringen
13038: esittää, ei suinkaan pysty vakuuttamaan, että toisellaiselle kannalle
13039: asettuminen olisi tapahtunut kovin asiallisilla perusteilla. Kringe-
13040: nillä on nähtävästi a i v a n v ä ä r ä t k ä s i t y k s e t sosiali-
13041: demokratian koko tästä ohjelmakohdasta. Hän on nähtävästi
13042: siinä käsityksessä, että jos sosialidemokratian vaatimus kirkon
13043: ja valtion erottamisesta toteutetaan, niin silloin ei saisi olla mitään
13044: järjestettyjä kirkkokuntia. Ja kuitenkin monessa maassa, missä
13045: tämä sosialidemokratien vaatimus on ohjelmassa monisanaisempana,
13046: nimenomaan terotetaan, että kirkolliset yhdyskunnat saavat täyden
13047: toimintavapauden,ollen kirkon erottua valtiosta vapaiden yhdistysten
13048: veroisia.
13049:     Mitä itse asian tähän kohtaan kokonaisuudessaan tulee, niin
13050: myöntää meidän kantamme tässä asiassa moni kristillinen porvarikin
13051: vieläpä moni pappikin ainoaksi oikeaksi. Minulla on tässä erään
13052: kirkkoherrankin lause, jossa hän sen myöntää. Saksalainen kirkko-
13053: herra Bauer sanoo >>Christliche Welt'issä»: »Nykyisen koulun käsissä
13054: k a i k k i k u 1 t a m u u t t u u t o m n k s f, se pystyy tekemään
13055:  kaikki paraimmat ja korkeimmat asiat lapsille inho t tavi k s i,
13056:  ennen kaikkea käy niin u s k o n n o n. Sen opetusta arvosteltuaan
13057: lausuu hän lopputuloksena: »Joka tahtoo tehdä uskonnon kansalle
13058: 892                      Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
13059: ---------------------------------------------------
13060: taas mieluisaksi, se p o i s t a k o o n u s k o n n o n o p p i v e 1-
13061: v o 11 i s u u d e n a 1 a i s t e n o p p i a i n e i d e n j o u k o s t a.>>
13062: Niin sanoo pappi ja kirkkoherra. Jos eduskunnan papit ja kirkko-
13063: herrat ovat toisella kannalla, ei se tämän mukaan ainakaan todista
13064: hyvää heidän uskonnon hyvän harrastuksestaan, omantunnon
13065: vapauden ja toisen uskonnollisen vapauden kunnioittamisesta puhu-
13066: mattakaan.
13067:      Meitä vasemmistolaisia vastaan on tehty se syytös, että me
13068:  olemme tässä tehneet jotakin sellaista, johon valitsijamme eivät
13069:  ole antaneet meille valtuutusta. Mutta minä nimenomaan muistutan,
13070:  että sosialidemokratisen puolueen v a a 1 i j u 1 i s t u k s e s s a, jota
13071:  monen sadantuhannen kappaleen painoksena levitettiin ympäri
13072:  Suomea viime vaalien edellä, nimenomaan sanotaan, että me vaa-
13073:  dimme v a 1 t i on j a kirkon ero a ja kumminkin t ä s s ä
13074:  on puhe paljo vaatimattomammastakin asiasta, tässä kun nimenomaan
13075:  puolustetaanuskon '1 o 11 i sen ihmisen a 1 k e e 11 isin ta
13076:  u s k o n n o 11 i s t a v a p a u t t a eikä mitään muuta.
13077:      Koko meidän vastalauseestamme on sanottu, että se on >>h i r v e ä
13078:  h ä v ä i s t y S>> koko nykyistä koululaitosta kohtaan. Mutta mitään
13079:  tosi asioita ei tuollaisen väitteen tueksi ole voitu esiin tuoda.
13080:  Ei ole todistettu, ettei uskontotunneilla ja muuten koulussa opeteta
13081:  tyytyväisyyttä ja nöyryyttä ja >>pelvolla ja vavistuksella>> alistumista,
13082:  jota minä väitin, pikemmin on puolustettu sitä, että sellainen
13083:  opetus o n p a i k a 11 a a n.
13084:      Kerran entisaikaan nousi suunta, joka julisti aikansa opettajille:
13085: »Te kyykäärmeitten sikiöt, te olette valkeiksi sivuttujen hautojen
13086:  kaltaiset». S e k i n oli >>häväistys>>. Mutta siitä huolimatta se oli
13087:  totta.         S osia 1 i d emo k r a t i a on noussut nykyisiä
13088:  opettajia ja nykyistä koulua arvostelemaan, eikä senkään arvoste-
13089: lusta päästä sillä, että sanotaan, että koko arvostelu on »hirveä
13090: häväistys•>.
13091:      Sosialidemokratia kasvaa, sen arvostelu saa yhä lukuisampia
13092: kannattajia, kunnes vihdoin se koulu, jonka kasvatettavaksi se tahtoo
13093: lapsensa antaa, on muutettu v a 1 t a a n n o u s e v a n a 1 a 1 u o-
13094: k a n k ä s i t y s k a n n a n j a v a a t i m u s t e n m u k a i-
13095: s e k s i (Vasemmistosta: Hyvä!).
13096: 
13097:     Ed. V i r k k u n en: Suuren valiokunnan jäsenenä ei ole aiko-
13098: mukseni nyt ryhtyä tätä laajalle kantavaa lakiehdotusta seikka-
13099: peräisesti arvostelemaan. Minäkin olen kiinnittänyt huomioni kol-
13100: manteen vastalauseeseen, ja vaikka siitä onkin jo paljon puhuttu,
13101: on sen yleinen sävy mielestäni sellainen, että sen kannattaa täällä
13102: erityisesti merkitä.
13103:     Miltei jokaisessa täysi-istunnossa, etenkin viime aikoina, me
13104: olemme saaneet vasemmiston taholta kuulla, että se yhteiskunta,
13105:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 893
13106: 
13107: 
13108: jossa me elämme, on kerrassaan kelvoton, kaikissa osissaan niin
13109: tuiki huono, ettei siitä korjaamallakaan enää tule kalua. Tällaiset
13110: väitteet ovat olleet läpikäypänä ajatuksena sosiaalidemokraattisten
13111: eduskunnanjäsenten lausunnoissa ja myöskin niissä vastalauseissa,
13112: joita he ovat valiokuntien mietintöihin liittäneet. Ei ole Suomen
13113: koulukaan tässä suhteessa päässyt parempiin armoihin.
13114:      Se kuva, jonka vastalauseen tekijät opetuslaitoksestamme yleensä
13115: antavat, on kerrassaan lohduton. Sanotaan, että maan koululaitos
13116: nykyisellä kannallaan ei suinkaan vastaa niitä vaatimuksia, joita
13117: köyhälistö sille asettaa.    Työläisvanhempien täytyy >>kirvelevin
13118: sydämin» nähdä, miten heidän pienoiset lapsensa kansakoulussa
13119: saavat ostaa tiedonmuruja vaan sillä kaupalla, että koulu muodos-
13120: telee heidän ajatuksensa, tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin
13121: vanhemmat kotona haluavat. Uskonto siellä väärennetään, ihmis-
13122: kunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia >>rumia raa-
13123: kalais-sotilaallisia ennakkoluuloja», ja kaikki muukin opetus on
13124: sellaista, että vanhemmilla kotona on täysi työ puhdistaa lapsensa
13125: siitä paljosta saastasta, minkä heihin koulu on istuttanut. (Vasem-
13126: mistosta: Oikein! Puhemies lyö vasarallaan pöytään.)
13127:      Täytyy myöntää, että siitä yhteiskunnasta, josta koko opetus-
13128: laitokselle suuri kansanedustajaryhmä katsoo olevansa oikeutettu
13129: antamaan tällaisen atestin, on leikki kaukana. Maamme kansa-
13130: koululaitoksen lämrninsydäminen perustaja Uno Cygnaeus ja ne
13131: hänen aikalaisensa, jotka luulivat tekevänsä tälle kansalle palve-
13132: luksen hankkimalla sille kansakoululaitoksen, ovat toki onnellisia
13133: siinä, että he ovat saaneet päätetyn elämäntyönsä jälkeen ummistaa
13134: silmänsä ja päässeet näkemästä kaikkea sitä surkeutta ja kirousta,
13135: miksikä tämän vastalauseen allekirjottajat maan koko köyhälis-
13136: tön nimessä julistavat heidän työnsä muodostuneen. Kentiesi olisi
13137: näille ikimenneille kuitenkin joksikin lohdutukseksi se, että Suo-
13138: men kansa - lukuunottamatta tietysti sen valistuneita ja kauko-
13139: näköisiä koululaitoksen uudistajia, jotka alkavat herra Väinö Jo-
13140: kisesta ja Jaakko Piiraisen, William Lundström'in, Arvi Lahtisen,
13141: Maria Raunion sekä J osua Järvisen kautta seitsenkertaisesti vah-
13142: vistuneina päättyvät Oskari Orasmaahan - nähtävästi yhä vielä
13143: pitää kansakoululaitostansa laatuunkäypänä ja kokee voimainsa
13144:  ja varainsa mukaan saada sen laajennetuksikin. Sitä osottaa se, että
13145: tämä kansa viime aikoina on kansakouluja lisännyt soo-6oo:lla
13146:  vuosittain.    Ja kukatiesi hiveleisi noitten entisten kansakoulun
13147:  ystäväin ja perustajain sydäntä hiukan sekin tunnustus, minkä
13148:  mainitsemani uusimmat heidän työnsä jatkajat ja puhdistajat maan
13149:  kansakoululaitoksesta antavat sanoessaan, että >>ne todellisen tie-
13150:  don alkeet, joita koulu kaikista epäkohdistaan huolimatta lap-
13151:  sille jakaa, ovat köyhälistön mielestä kuitenkin niin arvokkaita,
13152: 894                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
13153: 
13154: 
13155: että se sittenkin on valmis asettamaan lapsensa oppivelvollisuuden
13156: alaisiksi.>>
13157:      Hyvä on, että armo lähtee samasta paikasta, mistä hirmukin.
13158: Minun käsittääkseni se lopputulos, johon nämä tarkkasilmäiset ja
13159: ankarat kouluolojen tuntijat arvostelussaan tulevat, lähentelee jo
13160: sangen arveluttavasti sitä samaa käsitystä, mihin oppivelvollisuu-
13161: den harrastus meissä porvarillisissakin perustuu. Ja mielihyvällä
13162: on pantava merkille, että tämän tunnustuksen lisäksi vastalauseen
13163: allekirjottajat lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitok-
13164: sen pikaista uudistamista varten. Lupaus on jo semmoisenaan hyvä,
13165: mutta olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi nähtävänä
13166: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maåmme niin tuiki
13167: kelvottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta
13168: mitään tällaista suunnitelmaa siinä ei ole. Ne yksityiskohtaiset
13169: muutokset, joita nämä koulureformaattorit ehdottavat joihinkin
13170: yksityisiin pykäliin, eivät perusteeltaan muuta maamme kansa-
13171: koululaitosta vähääkään. Kansakoulun opetusaineet jäävät vasta-
13172: lauseessa olevan ehdotuksen mukaan, lukuunottamatta uskontoa,
13173: aivan samoiksi kuin valiokunnan mietinnössäkin. Ainoa parannus
13174: tässä suhteessa on uskonnon poistaminen kansakoulun pakollisten
13175: oppiaineiden joukosta. Että se on niiden joukosta poistettu, siitä
13176: ei päässe mihinkään, ja mielestäni ed. Jokisen äskeinen lausunto
13177: vahvistaa yhä tätä käsitystä. Siinä, nim. uskonnon poistamisessa
13178: kouluista, näyttääkin vastalauseen allekirjoittajain mielestä olevan
13179: koko se taikasauva, jolla koululaitoksemme jälleen saatetaan tyy-
13180: dyttävään kuntoon. Täällä on jo asiantuntevasti ja vakavalla ta-
13181: valla huomautettu, mitä laatua tämä uudistus on, ja varsinkin se
13182: tapa, millä sen toimeenpano perustellaan. Minun ei ole senvuoksi
13183: tarve siihen sen enempää kajota. Omasta puolestani olen vakuu-
13184: tettu siitä, että Suomen kansan köyhälistönkin kaikki vakavammat
13185: ainekset, varsinkin sen sankat maaseutujoukot, ovat tässä asiassa
13186: kokonaan toisella kannalla kuin ne, jotka heidän asiaansa täällä
13187: ajavat.
13188:      Niinkuin jo sanoin, ei vastalauseessa ole muita oleellisia ehdo-
13189: tuksia kansakoululaitoksen itse suunnittelman muuttamiseksi. Sii-
13190: hen, ettei niitä ole tuotu esille, on tietysti, niinkuin moneen muu-
13191: hunkin asiaan, syynä porvarillinen yhteiskunta ja sen kelvotto-
13192: muus. Vastalauseen tekijät lausuvat suoraan, että suurimpia hei-
13193: dän tällä alalla huomaamistansa aukoista on toistaiseksi vaikea
13194: täyttää, ~niin kauvan kuin eduskunnassa ja hallinnossa valta on
13195: porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluokilta kokoo-
13196: mistaosa valtionvaroista heittää niille takaisin vain ·vaatimatto-
13197: man almun silloinkin, kun on kysymys niin tärkeästä asiasta kuin
13198: kansanvalistuksesta.» Ja edelleen vakuuttavat vastalauseen teki-
13199:  jät, »että porvarillinen kansantalous ei tarvitse yleistä kansalais-
13200:                         Yleinen oppivelvollisuus.                    895
13201: 
13202: 
13203: sivistystä sen suuremmassa määrin eikä kaipaa sitä vallankaan
13204: maaseudun syrjäosissa>>. Me porvarilliset olemme kyllä tässä edus-
13205: kunnassa tottuneet siihen, että vasemmiston edustaj a~n tärkein
13206: valtti, olipa kyseessä melkein mikä asia tahansa, on se, että por-
13207: varillinen yläluokka riistää ruumiillisen työn tekijöiltä, vieläpä
13208: yksinomaan niiltä, kaiken, minkä yhteiskuntalaitos pystyssäpy-
13209: syäkseen tarvitsee, ja että köyhälistö tässä maailmassa myöskin
13210: yhteiskunnalta nauttimiensa etujen puolesta on kerrassaan lapsi-
13211: puolen asemassa. Tämä ajatus porvarillisten itsekkäisyydestä mitä
13212: räikeimpään muotoon puettuna, toistuu yhä uudestaan kaikissa
13213: vasemmiston lausunnoissa ja se esitetään niin usein, että melkein
13214: luulisi tarkoituksen olevan soveltaa se joka paikkaan, missä ajatus-
13215: yhteys ja lauserakennus muuten vaatisi välimerkin käyttämistä.
13216: Mutta vaikka tämä onkin tiettyä, tuntuu sittenkin hiukan yllätyk-
13217: seltä, että puhe porvarillisten anastuksista ja köyhälistölle heite-
13218: tyistä >>vaatimattomista almuista>> on katsottu olevan paikallaan
13219: silloinkin, kun puhutaan oppipakkolain ehdotuksesta. Valiokunta
13220: tekee nim. mietintönsä 36 sivulla selkoa niistä kustannuksista, joita
13221: tämä uudistus vaatisi. Valtio ja kunnat saisivat yhteensä suorittaa
13222: oppipakon vaatimia perustaruiskustannuksia vähän yli 32 miljoo-
13223: naa markkaa. Ja kun oppipakkolaki I5 vuoden kuluttua astuisi voi-
13224: maan, vaatisi se valtion ja kuntain osalle yhteensä I2 miljoonan
13225: markan vuotuisen lisäyksen niihin noin I4 milj. markan vuotuisiin
13226: kustannuksiin, jotka valtio ja kunnat tätä nykyä kansakoulu-
13227: laitoksen ylläpitämiseksi suorittavat. Tämän lain hyväksyminen
13228: tietää siten Suomen kansan sitoutumista uhraamaan nykyisten
13229: menojen lisäksi lähimpien I5 vuoden aikana kansanopetuksen
13230: tarpeisiin 44 milj. markkaa, joista I2 milj. jää sitten pysyväiseksi
13231: vuotuiseksi lisämenoeräksi. Sen sanakirjan mukaan, josta me
13232: moititut porvarilliset olemme tottuneet löytämään sanavastineet
13233: käsitteillemme, tämä lähes puoleensataan miljoonaan nouseva
13234: menoerä olisi toki merkittävä vähän runsaampisisältöisellä nimellä
13235: kuin mitä tietää 1>köyhälistölle heitetty vaatimaton almn>>, joksi vasta-
13236: lauseen tekijät leimaavat nämä puolisataa miljoonaa markkaa.
13237: Enkä minä voi suoraan sanoen oikein ymmärtää niitä kansanedus-
13238: tajia, jotka kaikissa tilaisuuksissa kehuvat edustavansa maan köy-
13239: hälistöä, mutta joiden käsissä miljoonat ja kymmenet miljoonat
13240: pyörivät aivan yhtä rattoisasti ja iloisesti kuin herneet vallattomien
13241: poikaviikarien taskusta.
13242:     Pitäisihän olla toki asia, josta ei ole riideltävä, että maan koulu
13243: koko laajuudessaan ja kaikissa muodoissaan on historiallisesti ke-
13244: hittynyt laitos, jonka rakenteeseen kansan valistuneimmat naiset
13245: ja miehet eri aikoina ovat koettaneet parhaansa panna. Senvuoksi
13246: sitä on kohdeltava hellävaroen silloinkin, kun lähdetään siihen pa-
13247: rannuksia ja uudistuksia tekemään. Ne 7 koulureformaattoria.
13248: 896                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
13249: 
13250: 
13251: jotka vastalauseessa esiintyvät, näyttävät kokonaan tämän seikan
13252: unohtaneen. He julistavat koko koululaitoksemme kerrassaan kel-
13253: vottomaksi ja lupaavat rakentaa sen vastaisuudessa uudestaan.
13254: Hyvähän on, että Snuomen kansakin on saanut viisaita edes 7·
13255: Se ei ole mikään halveksittava luku, sillä samaan määrään saivat
13256: vanhat kreikkalaisetkin tyytyä. Toivottava vaan on, että nämä
13257: meidän niin suurella varmuudella esiintyvät uudet koululaitoksen
13258: mestarit, kerran päästyään uudistushankkeissaan hyviä lupauksia
13259: vähän pitemmälle, panevat mieleensä hiukan sitäkin, että ne,jotka
13260:  tähänastinen jälkimaailma on asettanut viisasten kunniasijalle,
13261: ovat ymmärtäneet osottaa harrastustaosa ja kykyänsä hyödylli-
13262: sessä, kansansa parasta tarkoittavassa ja sen elämälle uusia uria
13263: aukovassa toiminnassa. Mutta niitä kunniasijoja ei ole saavutettu
13264: eikä niitä saavuteta vastakaan siten, että säälimättömästi riiste-
13265: tään kansalta sen uskonto, rajattomasti parjataan sen yhteiskunta-
13266: laitosta ja kaikkia historiallisesti kehittyneitä oloja sekä asetutaan
13267: niin törkeän kiittämättömiksi kuin mahdollista oman kansansa
13268: parhaita harrastuksia ja niiden toteuttamiseksi käytettyjä, miltei
13269: ylivoimaisia uhrauksia kohtaan.
13270:     Tämän l;Ilinä tahtoisin laskea meidän kotoisten uusien maail-
13271: manparantajien sydämelle (Hyvä!).
13272: 
13273:     Ed. Aitamurto: Vapaaehtoisuuden tietä on maassamme
13274: saatu perustetuksi tähän asti 40 vuoden kuluessa noin 2,650 ylem-
13275: pää kansakoulua, joissa työskentelee alun 4,000 opettajaa. Tämä
13276: loistava tulos on saavut~ttu, kuten jokainen tietää, monien vas-
13277: tusten vallitessa. Varsinaisia kansakoulun vastustajia löytyi aina-
13278: kin alkuaikoina hyvin paljon ja koulujen rakennuskustannuksia
13279: kykeni valtio vain nimeksi avustamaan. Nyt kun sivistysvaliokunta
13280: on ehdottanut, että valtio avustaisi jokaista uutta ylempää kansa-
13281: koulua maalla I5,ooo markan määrärahalla, josta summasta annet-
13282: taisiin osa suoranaisena avustuksena ja loppu helppokorkoisena
13283: kuoletuslainana, niin näyttää siltä, että lisäksi tarvittavat r,ooo
13284: ylempää ja noin 5 a 6oo alempaa kansakoulua, joita valtio myöskin
13285: avustaisi 5,000 markan määräisellä apurahalla, kyettäisiin perusta-
13286: maan ehdotetun I5 vuoden kuluessa tuottamatta kunnille voitta-
13287: illattornia vaikeuksia. Mutta kun ottaa huomioon, että kunnilla vielä
13288: on maksamatta suuret summat ennen rakennettujen koulujen kus-
13289: tannuksista ja lisämenot oppivelvollisuuden kokonaan voimaan as-
13290: tuessa tulisivat vaatimaan niiltä paitsi perustaruiskustannuksia
13291: noin I3 miljoonan ja valtiolta lähes I4 miljoonan markan vuotuisen
13292: menoerän, lukuun ottamatta sitä summaa, joka vaaditaan köyhäin
13293: koululasten ruoka- ja vaatetusavun muodossa, tehden sekin vä-
13294: hintäin 5 miljoonan markan vuotuisen menoerän, niin täytyy jo-
13295: kaisen maamme taloudellista elämää vähänkään tuntevan kansalai-
13296:                           Yleinen oppivelvollisuus.                 897
13297: 
13298: sen asettaa kysymyksenalaiseksi, onko tämä huimaavien summien
13299: kokoaminen köyhälle maallemme mahdollinen, kykeneekö valtio
13300: vaikeudetta suorittamaan sen osalle asetetun määrärahan, aina-
13301: kaan ennenkuin uusi tuloveroon perustuva verotusreformi on saatu
13302: käytäntöön ja onko kunnilla lainkaan mahdollisuutta suorittaa
13303: nykyoloissa ne kustannukset, joita oppivelvollisuuden toimeenpa-
13304: neminen niiden puolelta tulee vaatimaan. Kuulun niiden kansa-
13305: laisten joukkoon, jotka pitävät kansan pohjakerrosten sivistämi-
13306: sen elinehtona Suomen kansalle. Yleisen kansalaissivistyksen ko-
13307: hottamisesta riippuu taloudellinen toimeentulomme ja sen kehit-
13308: tyminen kaikilla käytännöllisen elämän aloilla. Suomen pienen
13309: kansan täytyy palkita vähälukuisuuttaan ja vähävaraisuuttaan
13310: lisääntyneellä henkisellä jäntevyydellä. Valtiollinen ja yhteiskun-
13311: nallinen kehitys maassamme vaatii ehdottomasti käyttämään va-
13312: roja laajaan kansanvalistustyöhön, varsinkin maalaisnuorison ta-
13313: kapajulle jääneen sivistyksen kohottamiseksi. Kansanvalistuspy-
13314: rintöihin käytetyt varat mielestäni tuottavatkin yhteiskunnalle
13315: suurimman hyödyn. Sittekään en voi jättää huomioon ottamatta
13316: niitä tosiasioita, että valtion ja kuntien rahastotkaan eivät ole eh-
13317: tymättömiä. Näidenkin rahastojen varomaton käytäntö voi syöstä
13318: maamme taloudelliseen ahdinkotilaan.
13319:     Rohkenen siis kiinnittää suuren valiokunnan huomioon, eikö
13320: se aika, jonka kuluessa sivistysvaliokunnan mietintöön sisältyvä
13321: lakiehdotus on ehdotettu toimeenpantavaksi, ole todellakin liian
13322: lyhyt. Ehdottaisin oppivelvollisuuden toimeenpantavaksi maalais-
13323: kunnissa 25 vuoden kuluessa. Teen tämän ehdotukseni siinä tarko-
13324: tuksessa, ettemme liian lyhyellä aikamäärällä saata tätä tärkeintä
13325: lakiehdotusta vaaranalaiseksi.
13326:     Kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä sekä ylempiin kansa-
13327: kouluihin että alkeisopetukseen nähden. Uskonnonopetus määrättä-
13328: köön pakolliseksi oppiaineeksi kansakoulussa.       Kristinuskon pe-
13329: rustalle rakentuva kansalaissivistys on ainoa parannuskeino ai-
13330: kamme vammoillekin.
13331: 
13332:     Puhemies: Koska kello on jo melkein II, niin tulee istunto
13333: tässä keskeytettäväksi, ellei eduskunta toisin päätä. Kaikessa tapauk-
13334: sessa ovat kuitenkin pöydällepanot jo tänä iltana suoritettavat.
13335: Pyydän siis kysyä, haluaako kukaan käyttää puheenvuoroa istunnon
13336: jatkamisen hyväksi.
13337: 
13338:    Ed. Y r j ö M ä k e 1 i n: Minä ehdotan että istuntoa jatketaan.
13339: 
13340:    Ed. Tanner: Minä kannatan edellisen puhujan ehdotusta.
13341: 
13342:    Ed. H u o p o n e n:     Minä ehdotan päinvastoin kuin edellinen
13343:                                                                57
13344: 898                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
13345: 
13346: puhuja, että istunto lopetetaan tähän. Tässä on vielä IO puheen-
13347: vuoroa, ja jos samalla mitalla jatketaan, niin ei päästä kello 12:kaan.
13348: 
13349:       Ed. J o h n H e d b e r g: Jag understöder föregående talare.
13350: 
13351:   Ed. N i s s i n e n: Minä pyydän myös saada kannattaa ed.
13352: Huoposta.
13353: 
13354:     Keskustelu istunnon jatkamista koskevasta kysymyksestä julis-
13355: tetaan päättyneeksi.
13356: 
13357:   Äänestys ja päätös:
13358: 
13359:    Ken tahtoo että täysi-istunto keskeytetään klo II äänestää ~jaa»;
13360: jos~~ voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa jälkeen klo II.
13361:     Jaa-äänet ovat voitolla. Täysi-istunto on siis päätetty lopettaa
13362: klo I I i. p.
13363: 
13364: 
13365: 
13366:                                4-15)    Siirto.
13367: 
13368:    Viimeksi käsiteltävänä ollut samoin kuin päiväjärjestyksessä
13369: numeroilla 4-15 merkityt asiat siirretään käsiteltäviksi seuraavassa
13370: täysi-istunnossa.
13371: 
13372: 
13373: 
13374:                           16---18)   Pöydille panot.
13375: 
13376:    Puhemiehen ehdotuksesta pannaan pöydälle päiväjärjestyksessä
13377: numeroilla 16), 17) ja 18) mainitut asiat ensi istuntoon.
13378: 
13379: 
13380:       S~uraava istunto on ensi perjantaina klo I I a. p.
13381: 
13382:       Täysi-istunto päättyy klo II i. p.
13383: 
13384: 
13385:                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
13386:                                                        Ph. Suuronen.
13387:        27. Perjantaina 9 p. lokakuuta
13388:                              klo I I a. p.
13389: 
13390:    Ilmoituksia:
13391: 
13392:                         K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
13393: 
13394:    1) Ehdotus asetukseksi zo p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
13395: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
13396:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 10, Laki- ja talousvaliokun-
13397: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4·
13398:    z) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmista-
13399: misesta on Suomessa suoritettava sekä tämän veron käyttämisestä
13400: vuonna 1909.
13401:    Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää-
13402: rästä, joksi a) paloviinaverosta saatava nettotulo ja b) kulkulaitos-
13403: rahastonosuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta vuon-
13404: na 1909 on arvioitava (ponsilauseet Valtiovarainvaliok. mietinnössä
13405: N:o 5 siv. 3).
13406:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan
13407: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5·
13408:     3) Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain val-
13409: mistamisesta vuonna 1909.
13410:     Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää-
13411: rästä, joksi mallasjuomasuostunnasta vuonna 1909lähtevä nettotulo
13412: on arvioitava (ensimmäinen ponsilause Valtiovarainvaliokunnan mie-
13413: tinnössä N:o 6).
13414:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan
13415: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6.
13416: 
13417:                       A i n o a k ä s i t t e 1 y:
13418:     4) Kysymys varojen osottamisesta valtiopäiväkustannusten
13419: suorittamiseen.
13420:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 1 ja Valtiovarainvaliokunnan mie-
13421: tintö N: 8.
13422:                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13423: 
13424: 
13425:                        T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
13426:     5) a) Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
13427: vuokrauks.es ta.
13428:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
13429: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
13430: joulukuun 3 p:nä I905 annetussa asetuksessa.
13431:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
13432: joulukuuta I895 annetun ulosottolain pykäliä.
13433:         d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
13434: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
13435: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
13436:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o I3; Maatalousvaliokunnan mietintö
13437: N:o I ja 2 ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 ja Suuren valio-
13438: kunnan mietintö N:o 7 (Liitteet VIII siv. 5-37).
13439: 
13440:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
13441:     6) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvollisuu-
13442: den säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
13443:     7) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
13444: maalla.
13445:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
13446: sestä.
13447:     8) Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
13448: 
13449:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
13450:     9) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
13451: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
13452: palstatiloiksi.
13453:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
13454: linnan y. m. anomusehdotus N:o I42 (1.-iitteet V siv. 67-68).
13455:     IO) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
13456: misesta.
13457:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kai-
13458: ramon y. m. anomusehdotus N:o 2I (Liitteet V siv. gi).
13459:     n) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo-
13460: tukset.
13461:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 3, ed. Kävyn anom.
13462: ehdotus N:o IOO ja ed. S. Wuolijoen anom. ehdotus N:o I88 (Liitteet
13463: III siv. 87 ja 88).
13464:     I2) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo-
13465: tukset.
13466:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall-
13467: stenin y. m. anom. ehdotus N:o I57, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
13468:                              Päiväjärjestys.                      901
13469: 
13470: 
13471: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
13472: II siv. 5-8 ja 29-31).
13473:     13) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
13474: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
13475:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
13476: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
13477:     14) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
13478: tava anomusehdotus.
13479:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä-
13480: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
13481:     15) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
13482: seen asetukseen säästöpankeista.
13483:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
13484: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
13485:     16) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen
13486: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
13487: den aiheuttamia toimenpiteitä.
13488:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
13489: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IXsiv. 100-101).
13490:     17) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
13491: ehdotus.
13492:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
13493: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
13494:     18) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
13495: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
13496: kihlakunnat.
13497:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
13498: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
13499:     19) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met-
13500:  mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
13501:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
13502: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
13503: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
13504:         P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
13505:    20) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 koskeva Kerto-
13506: musta Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka
13507: Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliaikaisilla valtio-
13508: päivillä ovat tehneet.
13509:    21) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6 äitiysvakuu-
13510: tusta koskevista anomusehdotuksista.
13511:    22) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 työväenopistojen valtio-
13512: apua koskevan anomusehdotuksen johdosta.
13513:    23) Laki- ja talous:valiokunnan mietintö N:o 13 vaivaishoito-
13514: asetuksen muuttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta.
13515: 902                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13516: 
13517:       Poissa olevaksi merkitään nimenhuudossa ed. Aalle.
13518: 
13519: 
13520: 
13521: 
13522:                             Ilmoituasiat:
13523:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Aalle sairauden takia; yksi-
13524: tyisten asian takia ed. Tulikoura ensi maanantaiksi, tiistaiksi ja kes-
13525: kiviikoksi sekä ed. Leivo ensi lauantaiksi ja maanantaiksi.
13526: 
13527: 
13528: 
13529: 
13530:                        Muutos päiväjärjestykseen.
13531: 
13532:     P u h e m i e s ilmoittaa tämänpäiväiseen päiväjärjestykseen ole-
13533: van tehtävä sen muutoksen, että 5) asia, ehdotus torpparilaiksi, ei
13534: tule tänään käsiteltäväksi, jotenka se siis päiväjärjestyksestä pois-
13535: tetaan; että 6:nnen, 7:nnen ja 8:nnen asian käsittely siirretään
13536: rg:nnen asian jälkeen ja että noitten kolmen asian käsittelyä jatke-
13537: taan myös jälkeen k:lo I I illalla.
13538: 
13539: 
13540: 
13541: 
13542:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
13543: 
13544:                      Metsästysasetuksen muuttaminen.
13545:                                  (3 K.)
13546: 
13547:     Esitetään k o 1 m a n n e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armolli-
13548: sessa esityksessä N:o IO Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvalio-
13549: kunnan mietinnössä N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o
13550: 4 valmistavasti käsitelty
13551:     Ehdotus asetukseksi zo p:nä lokakuuta r8g8 metsästyksestä
13552: annetun armollisen asetuksen I3 ja 3I §:n muuttamisesta.
13553:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se
13554: on tämän lokakuun 6 p:nä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä pää-
13555: tetty, minkä jälkeen asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
13556:                              Paloviinavero.                        903
13557: 
13558:                             2) Palovilnavero.
13559:                                 (3 K.)
13560: 
13561:    Esitetään kolmanteen käsittelyyn armollisessa esityksessä N:o
13562: I I Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o
13563: 5 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 5 valmistavasti käsitelty
13564:     Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
13565: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
13566: v. 1909-
13567:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se on
13568: toisessa käsittelyssä tämän lokakuun 6 p:nä päätetty.
13569:     Tämän yhteydessä esitetään Valtiovarainvaliokunnan äsken
13570: mainitussa mietinnössä olevat ehdotukset niistä määristä, joiksi
13571: paloviinaverosta lähtevä nettotulo ja kulkulaitosrahaston osuus vä-
13572: hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voitosta v. 1909 ovat ar-
13573: vioitavat.
13574: 
13575:     Puheenvuoroa käyttää:
13576:      Ed. H e 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä: Paloviinaverosta saatavan val-
13577:  tion tulon kohdalleen arvioiminen ei yleensäkään liene helppoa.
13578: Monesti on huomautettu siitä vaarasta, mikä nykyisissä olois-
13579: samme voi olla suostuntaverojen tuottaman tulon arvioimisesta
13580:  liian alhaiseksi. Mutta selvää on, että sekaannusta tuottaa myös
13581: sen arvioiminen liian korkeaksi. Näin ollen täytyisi arvioita teh-
13582: täessä saada mahdollisimman mukaan selville ainakin tärkeimmät
13583: tekijät, jotka voivat vaikuttaa paloviinan kulutukseen. Mutta juuri
13584: tässä kohden on asema tätä nykyä sangen epäselvä. Juopottelu on
13585: viimeisimpinä aikoina siinä mitassa maassamme lisääntynyt, että
13586: valtiovarainvaliokunnan arvio paloviinaveron tuottamasta tulosta
13587: vuonna 1909 tuntuu, kuluvan vuoden paloviinan kulutukseen ver-
13588: rattuna, liian alhaiselta, varsinkin jos hallituksen viimeisten toimen-
13589: piteitten takia lausunnon antaminen kieltolaista pääsisi niin myö-
13590: hästymään, ettei - kuten äsken hyväksytyssä mietinnössä vastoin
13591: armollista esitystä on otaksuttu - kieltolaki aikanaan ennättäisi
13592: astua voimaan. Toiselta puolen on kuitenkin paraillaan jälleen vi-
13593: reillä kysymys, jonka suotuisa ratkaisu vähentäisi paloviinan ku-
13594: lutusta ensi vuonna siihen määrään, että sen ei silloin luulisi nouse-
13595: van valiokunnan arvioimaa kulutusta korkeammaksi. Tarkoitan
13596: kysymystä juovutusjuomain kuljetuksesta yksityisille valtionrauta-
13597: teillä. Jos hallitus kieltäisi tämän kuljetuksen ja osottaisi sillä,
13598: että se puolestaan tahtoo täydellä todella ryhtyä kieltolain toimeen-
13599: panoa valmistamaan, olisi siitä jotenkin varmasti seurauksena,
13600: että monet sellaiset kaupungit, jotka eivät tähän asti ole tahtoneet
13601: käyttää sitä rajoitettua kunnallista kielto-oikeutta, mikä niillä on
13602: 904                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13603: 
13604: koska tämä oikeus paikoittain alkoholin vapaasti virratessa rauta-
13605: teitse muista kaupungeista on ollut nollan arvoinen, kesäkuun I
13606: p:stä 1909 rientäisivät kieltämään tislattujen väkijuomien myymisen,
13607: siten puolestaan myöskin varustautuen vastaanottamaan kielto-
13608: lakia. Tämä seikka yhdessä kuljetuskiellon muissa suhteissa aikaan
13609: saaman suuremman raittiuden kanssa vaikuttaisi siksi rajoittavasti
13610: paloviinankin kulutukseen ensi vuonna, että se olisi ehdottomasti
13611: saatava lukuunotetuksi paloviinaverotuloa arvioitaessa. Näin
13612: ollen rohkenisin asian tärkeyteen katsoen lausua sen toivomuksen,
13613: että hallituksen taholta, sen kannasta väkijuomain kuljetukseen
13614: valtionrautateillä jotakin ilmoittamalla, suvaittaisiin hyväntah-
13615: toisesti avustaa muita eduskunnan jäseniä saamaan kohdalleen
13616: paloviinaveron arvioimisen vuodeksi 1909.
13617:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13618:    Eduskunta hyväksyy puheenalaiset Valtiovarainvaliokunnan
13619: ehdotukset.
13620:     Paloviinaveron lopullinen myöntäminen tapahtuu V. J:n 43 §:n
13621: mukaisesti kuitenkin vasta silloin kun käsitellään Valtiovarain-
13622: valiokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909.
13623:                         3)    Mallasjuomasuostunta.
13624:                                     (3 K.)
13625:     Esitetään',k o 1m a n teen käsi t te 1 y y n armollisessa esi-
13626: tyksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan
13627: mietinnössä N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 6 val-
13628: mistavasti käsitelty.
13629:     Ehdotus asetukseksi suostuotaverosta mallasjuomain valmis-
13630: tamisesta v. 1909.
13631:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta asian toisessa käsitte-
13632: lyssä tämän lokakuun 6 p:nä tehdyn päätöksen mukaisena.
13633:     Niinikään esitetään ja hyväksytään keskustelutta Valtiovarain-
13634: valiokunnan ylempänä mainitussa mietinnössä oleva ehdotus mal-
13635: lasjuomasuostunnasta v. 1909 lähtevän tulon arvioimisesta.
13636:     Suostunnan lopullinen myöntäminen riippuu, V. J:n 43 §:n mu-
13637: kaisesti vielä siitä, havaitseeko Eduskunta käsitellessänsä Valtio-
13638: varainvaliokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909
13639: tämän suostunnan tarpeelliseksi.
13640:                        4)    Valtiopäi väkustannukset.
13641:                               {A. K.)
13642:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8 armollisen
13643: esityksen N:o I johdosta, joka koskee varojen osoittamista valtio-
13644: päiväkustannusten suorittamiseen.
13645:                            Kruununtilojen torpat.                905
13646: 
13647:     P u h e m i e s: Valiokunta tekee ehdotuksensa kahdessa eri
13648: ponnessa, toisen sivulla 5, joka koskee tulevan vuoden valtiopäivä-
13649: kustannuksia ja toisen sivulla 7, joka koskee tämän vuoden val-
13650: tiopäiväkustannuksia, nimittäin lisämäärärahaa niihin. Sitä paitsi
13651: on mietinnössä muutamia ilmotuksia. Mietintö esitetään kokonai-
13652: suudessaan käsiteltäväksi.
13653:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
13654:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä huomautan, että siinä erittelyssä valtio-
13655: päivä-kustannuksista, joka esitetään sivulta 9 alkaen, I I sivulla on
13656: arvioitu palkkio pikakirjoituksesta ja puhtaaksikirjoituksesta suu-
13657: ressa valiokunnassa ainoastaan 3,000 markaksi. Tämä määrä on
13658: tähänastisen kokemuksen mukaan osoittautunut liian pieneksi,
13659: mutta koska tässä on kysymys ainoastaan arviomäärärahasta ja
13660: sitä paitsi esittelyn mukaan on laskettu jokseenkin suuri summa
13661: satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, niin en tahdo tehdä
13662: tässä kohdin mitään ehdotusta. Tyydyn vain huomauttamaan,
13663: että tämä arviomäärä on epäilemättä liian alhainen.
13664:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13665:    Mietintö hyväksytään ja asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
13666: 
13667:                       9)    Kruununtilojen torpat.
13668:                                   (A. K.)
13669:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 Eduskun-
13670: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruunun-
13671: tiloilla olevien torpanalueiden muodostamista eräissä tapauksissa
13672: itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
13673:     Keskustelu:
13674:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Kun katselee esillä olevaa laki- ja
13675: talousvaliokunnan mietintöä, niin huomaa, että siihen kyllä on
13676: pantu työtä, mutta se työ on sellaista kamarityötä, jolla ei juuri
13677: ole olevissa oloissa pohjaa. Laki- ja talousvaliokunta on nähnyt
13678: paljonkin vaivaa esittäessään meille kruununtilojen asukasoikeu-
13679: den historiikkiä. Tämän mietinnön 8 sivusta alkaen esitetään tätä
13680: historiikkiä kuudella sivulla, ja kolmella viimeisellä puhutaan sit-
13681: ten varsinaisesti itse tästä anomusehdotuksesta. Ja mitä valiokunta
13682: on saanut kokoon? Lyhyesti sanoen ei mitään uutta, jota ei ennes-
13683: tään olisi tiedetty. Valiokunta esittää, että kruunutilojen asukasten
13684: asema vanhempina aikoina on ollut sama kuin vuokralaisen, että
13685:  tämä asema on vuosisatojen kuluessa muuttunut sikäli kuin vallan-
13686:  pitäjät ovat olleet pakotettuja myöntämään työn oikeudelle pöy-_
13687: 906                    Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
13688: 
13689:   dältään muruja. Täten on asema vähitellen vakaantunut. Määrä-
13690:   aikaisen, ensin kuusivuotisen, vuokraoikeuden sijaan on astunut
13691:   elinkautinen hallintaoikeus ja vieläpä vanhimman pojan perintä-
13692:  oikeus, ja lopulta on tämä elinkautinen .hallintaoikeus irroitettu
13693:  tästä esikoisoikeudesta ja tehty kaikkien perillisten, osaltaan kunkin,
13694:  saatavaksi niinkuin muukin omaisuus, jos kohta eräillä, verrattain
13695:  pienillä, vähän merkitsevillä rajoituksilla. Mutta oliko tämä ydinky-
13696:  symys laki- ja talousvaliokunnan selostelussa, joka muuten' il-
13697:   mankin on jokaiselle selvä? Ei suinkaan, sillä asian yhteiskun~al­
13698:  linen puoli ei käy tästä valiokunnan ontosta/juriidisesta protokolla-
13699:  helinästä pienimmälläkään tavalla ilmi. Jos valiokunta olisi tah-
13700:  tonut selvittää tätä kysymystä oikeushistorialliselta kannalta, mikä
13701:  kyllä oli paikallaan, olisi valiokunta epäilemättä osannut enemmän
13702:  oikeaan, jos se olisi ottanut kertoakseen pääpiirteet meidän maan-
13703:  jakolaitoksemme monimutkaisesta ja samalla surullisesta historiasta.
13704:  Sillä tuskinpa tässä kamarissa on ketään, joka ei ainakin nyt oi-
13705:  valtaisi, että meidän rutivanhoillinen, taloudellista kehitystä ym-
13706:  märtämätön, harvain valtaa suosiva maanjakolaitoksemme on niin
13707:  moniin huutaviin vääryyksiin syypää, joita vääryyksiä jatkuu vielä
13708:  tänäkin päivänä. Vielä tänäkin päivänä harjoittaa meidän sama
13709:  maanjakolaitoksemme niin sanoakseni tilattoman väestön suur-
13710:  tuotantoa. Ensin oli koko manttaalin tila ainoa sallittu, sitte lu-
13711:  vattiin, että tilan saa jakaa kahteen osaan, myöhemmin neljään
13712:  j. n. e. Mutta kansa kasvoi, ja kaikista niistä, jotka eivät mahtu-
13713:  neet näille koko- puoli- ja neljäsosamanttaalin tiloille tuli pa-
13714:  raimmassa tapauksessa torppareita. Sitte otettiin käytäntöön uusi
13715:  periaate, maatilojen itsekannattavaisuuden periaate. Millä tilalla
13716:  oli maata niin paljon, että paitse talon väkeä, viisi, myöhemmin
13717:  kolme henkeä, - nim. maanmittarin laskujen mukaan heidän tu-
13718: loistaan ja menoistaan, - voi tulla toimeen, siinä olkoon tilan
13719:  jako sallittu. Näin sanoivat lait ja asetukset, ja osaksi juuri tämän-
13720: kin tähden läksi vuosittain joukottain ihmisiä kodistaan ja kon-
13721: nultaan maata kiertämään, ei suinkaan sentähden, ettei olisi ollut
13722: halua ja voimaa ottaa maasta elatusta ja samalla laajentaa viljel-
13723: lyn Suomen sangen rajoitettua pinta-alaa, eikä sentähden, ettei
13724: maata olisi ollut riittävästi isän ja äidin raatamalla konnulla, vaan
13725: ainoastaan sentähden, että lait ja asetukset ja reklementit tiesivät
13726: paremmin kuin nämät ihmiset, jotka itse ovat tottuneet leivän
13727: maasta ottamaan, mitenkä suuri kappale maata tarvittiin perheen
13728: leivänantajaksi. Ja jos nykyinen maailma haluaa tietää millä mie-
13729: lellä nämä maanjakoasetuksen häätöläiset näiden reklementtien
13730: alle taipuen kotinsa jättivät, mitä mieltä vallassaolijain holhous hei-
13731: hin kylvi, niin ajatelkoot vain sitä mieltä, millä maamme nykyinen
13732: köyhälistö katselee nykyistä yhteiskuntaa ja sen nykyisiä vallassa-
13733: olijoita.
13734:                         Kruununtilojen torpat.                    907
13735: 
13736:     Noiden luokkalakien ja noiden niin merkillisen viisasten rek-
13737: lementtien aiheuttama kurjuus oli niin suuri, että herrat kuvernöö-
13738: ritkin sen huomasivat, ja jos laki- ja talousvaliokunnan esitys kruu-
13739: nuntilojen asukasoikeuden sisällyksestä on riittävän oikea ja tarkka,
13740: ovat Viipurin, ja kertomuksen mukaan myös Mikkelin läänin ku-
13741: vernöörien yritykset aiheuttaa kruununtilojen osittamista, tapah-
13742: tuneet aivan ulkopuolella voimassa olevia asetuksia. Olipa miten
13743: tahansa, joka tapauksessa kysymyksessä olevan asiain kulku on
13744: ollut nähtävästi seuraava: On kruununtila, jommoisia useat mei-
13745: dän maamme maatiloista alkuaan ovat olleet. Tilalla asuu useam-
13746: pia veljeksiä ja sisaruksia yhdyspesässä miehinensä joko isän tai
13747: jonkun veljeksistä tai jonkun sedän isännyyden alaisina. Veljesten
13748: ja sisarusten ympärillä syntyy uusia perheitä, heidän taloutensa käy
13749: hankalaksi ja niin pyydetään kuvernööriä järjestämään oloja. Täm-
13750: möinen tapaus saattaa sattua joko heti kohta, kun entinen asukas,
13751: poikien ja tyttöjen isä, on kuollut ja kysymyksessä on uuden asuk-
13752: kaan sijoittuminen tilalle, tai sitten kun koko sisaruskunta on jon-
13753: kun ajan asunut tilalla, jonkin muun kuin isän hoitaessa kuvernöö-
13754: rin määräämänä isännyyttä. Mitenkä tahansa, talossa asuu si-
13755: kermä entisen raatajan jälkeläisiä, kullakin ympärillään puoliso
13756:  ja sikermä pienokaisia. Yhteinen talous huomataan mahdotto-
13757: maksi ylläpitää ja kuvernöörin välitystä pyydetään. Paras välitys
13758: olisi tilan jakaminen, ja asianomaisten mielestä se kyllä kävisi
13759: päinsä. Maata olisi heidän mielestään heille kaikille kylliksi. Mutta
13760: reklementti, se tahtoo sanoa voimassa oleva maanjakoasetus, sa-
13761: noo toista. Ei ole olemassa laillisia edellytyksiä tilan halkomiseen.
13762: Korkean kruunun antama reklementti, sehän se näet yksin tietää,
13763: mitenkä suuri maankappale pitää olla, ja millä eduilla varustettu,
13764: jotta se voisi olla oman kodin ja toimeentulon pohjana ihmisper-
13765: heelle. Mutta kuvernööri ei voi murtaa lain panemia sulkuja. Hän
13766: ei voi osituttaa tilaa vastoin sääntö% siinä ja siinä pykälässä. Mutta
13767: nähtävästi nämät kuvernöörit ovat jonkun verran tunteneet oloja
13768: paikkakunnalla ja heidän mielipiteensä on ollut se, että, sitten kun
13769: he ovat saaneet asianomaiset lausunnot kruununvoudilta ja nimis-
13770: mieheltä, asiassa on jotain ollut tehtävä. Ja kuvernööri on taval-
13771: lisesti määrännyt, että Matti jääköön talon pitimiin, Mikko ja Pekka
13772: saakoot kumpikin torpan talolta, saaden talosta ne ja ne huoneet,
13773: ne ja ne v a n h a t p e 11 o t ja niityt sekä oikeuden käyttää
13774: talon metsää ja karjalaitumia ja kalavettä kotitarpeiksi, kaikki
13775: sitä ja sitä päivätyövelvollisuutta vastaan päätaloon. Mutta mi-
13776: tenkä pitkäksi aikaa? Omaksi sekä vaimonsa ja lastensa elinajaksi,
13777: joskus myös lastenlastensa, sanotaan päätöksessä. Kuvernööri ei
13778: ole tietystikään voinut jakaa tilaa, asetukset sen kieltävät, ei ole
13779: myöskään vahvistanut perinnöllistä vuokraoikeutta, senkin kiel-
13780: tää reklementti, ja niin ovat vahvistetut päätökset tulleet semmoi-
13781: 908                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13782: 
13783: 
13784: siksi kuin ne ovat. Mutta että juuri suoranaista osittamista tai pe-
13785: rinnöllistä vuokraoikeutta on tarkoitettu, sitä todistavat ne pää-
13786: tökset, joissa mainitaan, että tuo torppa on annettu myöskin las-
13787: tenlapsille, - - jos nim. kukaan järkevä ihminen tuommoisia
13788: todistuksia kaipaa.
13789:      Tämmöisiä torppia nyt löytyy koko joukko Viipurin läänissä,
13790: minkä seikan valiokuntakin olisi edes jollain tavalla mietinnössään
13791: voinut mainita. Niitä löytyy, mikäli minulla tietoa on, Vehkalah-
13792: della esim. 38, Virolahdella 32, Kymissä 6, Säkkijärvellä, saa-
13793: mieni tietojen mukaan, yli 6o. Edelleen tiedetään niitä olevan Lap-
13794: peen tuomiokunnan kaikissa pitäjissä j. n. e. - Jos lasketaan niitä
13795: olevan sen keskimäärän mukaan, mikä näistä numeroista saadaan,
13796: noin 25 kutakin Viipurin läänin pitäjää kohden, ja Viipurin läänissä
13797: muistaakseni on noin 50 pitäjää, niin saadaan noin tuhatkunta täl-
13798: laista torppaa. Tämä luku on kenties liian suuri, sillä juuri näitä
13799: torppareita on, varsinkin viime vuonna, jotakuinkin riuskasti ajettu
13800: kodiltaan ja konnultaan. Niitä eräässäkin pitäjässä on lyhyenä
13801: vuosijaksona ollut joka käräjissä noin 12 ja 20, ja jokseenkin joka
13802: tapauksessa, ellei asiaa lykätty, ajettiin torpparit konnuiltaan pois.
13803: Siis tämä tuhatluku on kenties liian korkea arvioluku, mutta jos
13804: ajatellaan, että näitä torppareita on ajettu jonkun verran pois kon-
13805: nuiltaan ja että Viipurin läänin itäisissä kunnissa olisi niitä jonkun
13806: verran vähemmän kuin läntisissä, niin voidaan todennäköisyyslaskel-
13807: man mukaan saada niiden luvuksi noin 6oo. Näiden 6oo turvaamista
13808:  nyt tarkoitti filosofiankandidaatti Kivilinnan anomus, joka on tämän
13809: laki- ja talousvaliokunnan mietinnön pohjana. Sivumennen huomau-
13810:  tettakoon, ettei herra Kivilinna suinkaan ole ainoa, joka on näihin
13811:  huomioonsa kiinnittänyt, vaan oli sosialidemokraattisella eduskunta-
13812:  ryhmällä aikomus tehdä tästä asiasta anomus. Mutta kun herra Kivi-
13813:  linna oli jättänyt sisään anomuksensa, niin arvelimme, että nythän
13814:  on asia hyvissä käsissä, koska -~momettarelainen puolue anomuksen
13815:  asiasta teki. Ja koska meillä ei ole tapana komeilla anomuksien
13816:  luvulla, niinkuin eräällä vissillä puolueella, niin, luottaen siihen, että
13817:  asia tulee tällä tapaa päätökseen, jätimme anomuksen tekemättä.
13818:       Ja mitenkä valiokunta on tätä suomettarelaisten taholta lähe-
13819:  tettyä anomusta kohdellut? Siten, että valiokunta ehdottaa tämän
13820:  anomuksen hylättäväksi eikä puolellakaan viittauksena viittaa pu-
13821:  heenaolevan kysymyksen yhteiskunnallista puolta,ellemme otalukuun
13822:  sivulla 8 olevaa, yhtä ainoaa sanaa, nim. >>helliteltävä>>. Valiokunta
13823:  sanoo että anomusehdotuksessa kosketeltu kohta on >>helliteltävä>>.
13824:  Se kenties on ainoa kohta koko valiokunnan mietinnössä, josta voisi
13825:  sanoa, että valiokunta on asian yhteiskunnallistakin puolta käsi-
13826:   tellyt. Vaan valiokunta on ottanut huomioon yksinomaan siviili-
13827:   oikeudellisia näkökohtia ja on asettunut aivan poroporvarilliselle
13828:  paperijuristiikan kannalle. Kuten sanottu, käsittää valiokunnan mie-
13829:                          Kruununtilojen torpat.                        909
13830: 
13831: tinnön suurin osa vaan oikeushistoriikkia ja vanhojen reklementtien
13832: selostusta ja sivulta 6 alkaa valiokunta asiallisesti muka käsitellä
13833: tätä ed. Kivilinnan anomusta.
13834:     Ensimäisessä lauseessa valiokunnan mietinnön asiallisessa puo-
13835: lessa sanotaan jo varsin merkillinen seikka. Sanotaan, että koska
13836: sen ja sen asetuksen mukaan ainoastaan yksi kruununtalon asukasten
13837: lapsista oli oikeutettu saamaan tilan asukkuuden, niin •>ei ole aikai-
13838: sempien säädösten perusteella todistettavissa, että sitä ennen toi-
13839: sille lapsille olisi määrätty torpanpaikka tilalla •>heidän perintöosansa
13840: vastikkeeksi». Muuten sivumennen huomautettakoon, että >>perintö-
13841: osan vastike•>, jota anomuksen tekijä on käyttänyt, on jonkun verran
13842: epätarkka, olisi pitänyt olla »yhdysmiesoikeuden ja perintöosan
13843: vastikkeeksi>>. Valiokunnan todistelu, kun valiokunta sanoo, että
13844: säännösten nojalla ei ole todistettavissa, että olisi myönnetty torpan
13845: paikkoja niille ja niille, on jotakuinkin samaa kuin sanoa että laki
13846: kieltää paloviinan polton, siis ei ole lakisäädösten nojalla todistetta-
13847: vissa, että salaviinanpolttoa löytyy. Tämä on mielestäni yksi niistä
13848: harvoista kerroista, melkeinpä ainoista kerroista, jolloin ruvetaan
13849: hakemaan yhteiskunnallista tilastoa aikaisemmista säädöksistä. Sillä
13850: oli säädöksiä minkälaisia tahansa, ei ole ollut todistettavissa niiden
13851: nojalla, että Viipurin läänissäniissä ja niissä paikoinolisi sellaisia tor-
13852: panpaikkoja niille ja niille henkilöille annettu. Tämä kohta valiokun-
13853: nan mietinnössä on jotakuinkin omituinen. Sitäpaitsi, jos valiokunta
13854: olisi viitsinyt ottaa asioista hiukankin selkoa, niin valiokunta olisi
13855: saanut tietää, että tosiasiallisesti on annettu torpanpaikkoja kruu-
13856: nuntilojen haltijain lapsille näiden yhdysmiesoikeuden vastikkeeksi.
13857: Aivan sattumalta on joutunut käsiini eräs kuvernöörin päätös, jonka
13858: Viipurin läänin kuvernööri Mjäsojedoff on antanut 1904 ja jossa
13859:  nimenomaan sanotaan, että vuonna 1871 on parille hakijalle, Simolle
13860:  ja Matille (Jakobssöner) >>Såsom ersättning för ej mindre den dem i
13861:  förestående måtto tillagde bolagsrätt å lägenheten, än deras derå
13862:  nedlagda arbete>>, se tahtoo sanoa >>heidän yhdysmiesoikeudestaan
13863:  sekä heidän tilaan panemastaan työstä•>, myönnetty torpanpaikka.
13864:  Tämmöisiä kuvernöörin päätöksiä oli_;;i valiokunta voinut koota aivan
13865:  summittain, jos olisi viitsinyt vähänkin panna huolta asian yhteis-
13866:  kunnalliseen puoleen eikä tuommoiseen siviilioikeudelliseen proto-
13867:  kollajuristeriaan. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »Vä-
13868:  hemmän todennäköiseltä näyttää niinikään sekin, että olisi k o r-
13869:  v a u k s e k s i t i 1 a 11 a s u o r i t e t u s t a t y ö s t ä torpan-
13870:  paikkoja niille annettu». Millä merkillisellä oikeudella valtiopäivä-
13871:  valiokunta mietinnössään menee sanomaan, että vähemmän toden-
13872:  näköiseltä näyttää, kun valiokunta ei samalla pienimmälläkään
13873:  tavalla näytä, mihin se perustaa tuommoisen todennäköisyyslaskel-
13874:  mansa. Olisi odottanut, että laki- ja talousvaliokunta olisi hiukan
13875:  asiallisemmin ottanut asian käsiteltäväkseen, ettei olisi puhunut vain
13876: 910                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13877: 
13878: sellaisia ilmassa, tuulissa ja pilvissä heiluvia lauseita kuin »todennäköi-
13879: seltä näyttää». Tämäkin kuvernöörin päätös, joka minulla on käsillä,
13880:  nimenomaan osottaa, että sanotaan torpanpaikkoja myönnetyksi
13881:  juuri heidän tilalle panemastaan työstä. Ja olen kuullut asian-
13882: tuntijoilta, jotka ovat nähneet kymmenittäin tämmöisiä päätöksiä,
13883:  jokaisessa päätöksessä sanottavan nimenomaan, että torpanpaikka
13884: on myönnetty heidän tilalle panemastaan työstä. Mutta valiokunnan
13885: mielestä se näyttää >>niinikään vähemmän todennäköiseltä». Seu-
13886: raavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »tosin 1852 vuoden julis-
13887: tuksessa säädettiin, että sekin, joka kauvemman aikaa oli asunut
13888: tilalla ja siitä saanut elatuksensa, olematta oikeutettu saamaan siitä
13889: eläkettä, oli, asianhaarain mukaan, kykynsä mukaista työtä vastaan,
13890: saava ylläpitonsa siltä, joka oli isäntänä, tai asumaan omissa raken-
13891: nuksissaan tilan maalla». Taaskin viittaan päätökseen, joka on
13892: käsissäni. Kyllä tässäkin päätöksessä kerrotaan että kuvernööri on
13893: myöntänyt torpparille, ei suinkaan luvan asumaan omissa huoneis-
13894: saan tilan maalla, vaan on sallinut hänen viedä torpallensa erinäisiä
13895: talon huoneita sekä ottaa haltuunsa useampia tynnyrinaloja talon
13896: vanhaa peltoa ja vanhaa niittyä; siis aivan niinkuin tilaa jaettaissa
13897: tapahtuu. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »Saattaa
13898: olettaa». Semmoinen sanamuoto valiokunnan mietinnössä, kun
13899: valiokunta ei millään tavalla perustele miten se .;saattaa olettaa»,
13900: tekee aivan sen vaikutuksen, että asiasta ei ole otettu selvää, vaan
13901: on tahdottu mennä tuollaisten hatarain lauseparsien taakse, jotta
13902: saataisiin lausunto, joka näyttää pyöreäitä ja kauniilta, mutta joka
13903: ei sisällä mitään. Tässä lausunnossa valiokunta juuri olettaa, että
13904: useinkin riippumatta siitä, olivatko nämä torpan asukkaat tehneet
13905: työtä tilalla vai ei, he kuitenkin saavat oikeuden asettua torpan
13906: paikkaan. Sitten valiokunta sanoo, että näiden torpparien asemaa
13907: ei käy sukulaisuuden nojalla katsominen toisenlaiseksi kuin vieraan.
13908: On aivan omituista, että valiokunta ei pidä missään arvossa perintö-
13909: oikeutta. Täytyykö meidän sosialidemokraattien nyt ruveta selittä-
13910: mään teille porvareille, että eräässä vississä merkityksessä sukulai-
13911: suudella on jonkunlaista arvo~ silloin, kun sitä ei ole vielä koko
13912: yhteiskunnassa kumottu.
13913:    Sitten seuraa valiokunnan kaikkein murhaavin asia, jolla valio-
13914: kunta on kokonaan tahtonut kumota anomuksen. Valiokunta sanoo,
13915: että >>jos torpan paikka on annettu korvaukseksi tilalla toimitetusta
13916: työstä, niin ei olisi oikein, että tuo korvaus, mikä aikanaan oli
13917: arvosteltu tulevan suoritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella,
13918: vuosikymmenien kuluttua vielä korotettaisiin, kuten tulisi tapah-
13919: tumaan, jos vuokraoikeus tehtäisiin pysyväiseksi asukasoikeudeksi
13920: torpan maihin>>. Asianlaita ei ole siten, että se on annettt}. yksin-
13921: omaan toimitetusta työstä, vaan y h d y s m i e s o i k e u d e s t a
13922: j a t o imi te t u s t a työ s t ä. Siihen sisältyy nuo kaksi tekijää
13923:                         Kruununtilojen torpat.                      911
13924: 
13925: 
13926: 1lyhdysmiesoikeUS>) ja "toimitettu tyÖ>). Tämmöiset torpat eivät
13927: ensinnäkään minun tietääkseni ole syntyneet vuosien 1884-<)6
13928: välillä, vaan ennen vuotta 1884, jolloin ei ollut vuoden 1884 asetus
13929: vielä voimassa, jonka mukaan olisi yhdysmies tai perijä ollut oikeu-
13930: tettu saamaan osansa rahassa. Ja minä muuten olen aivan varma
13931: siitä, että koko tuota fraasia työn palkitsemisesta ei olisi ollenkaan
13932: syntynyt, jos olisi ollut semmoinen asetus, että tila olisi saatu jakaa,
13933: vaan kun näissä tapauksissa asukkaiden oikeudentunto vaati sen,
13934: että tila olisi pitänyt jakaa ja kun he koettivat siihen keksiä jonkun
13935: syyn, jonka nojalla voitiin asetusta kiertää, niin keksittiin sitten tuo
13936: tilalle pantu työ. Tämä on nyt minun teoriiani, enkä tahdo, että
13937: sitä pidetään ehdottoman varmana, koska en voi sitä todistaa.
13938:      Sitten valiokunta rohkenee vielä selittää, että anomusta ei olisi
13939: kannatettava, varsinkin koska heidän vaatimansa toimenpide olisi
13940: poikkeava säännöksestä kesäkuun 12 p:nä 1895 annetussa
13941: asetuksessa maatilojen osittamisesta. Valiokunta on käsittänyt
13942: eduskunnan tehtävän aivan kuin tuomioistuimen tehtävän, koska
13943: eduskunta ei voi jotain ehdotusta hyväksyä sentähden, että asetus
13944: poikkeaisi siitä ja siitä säännöksestä. Täytyykö nyt minun katsoa, että
13945: jokainen uusi laki, jonka eduskunta tekee, on poikkeava siitä ja siitä
13946: säädöksestä, että laki, jos se sisältää jotakin uutta, täytyy sentähden
13947: jäädä eduskunnan puolelta hyväksymättä, sillä ainahan jokainen
13948: uusi asetus kumoo jonkun vanhemman.
13949:      Sitten valiokunta edelleen ilmoittaa, että tämä anomuksen
13950: vaatima toimenpide olisi verrattain ahdas, koska aijottu lainsäätä-
13951: ruistoimenpide tulisi koskemaan niitä kruununtilain torppareita,
13952:  jotka ovat torpan ottaneet perintönsä vastikkeeksi tai tilalla teke-
13953:  mänsä työn korvaukseksi, sekä näiden vaimoja ja lapsia ainoastaan
13954:  siinä tapauksessa, että vuokranantaja tai hänen perillisensä vielä
13955:  olisi tilan haltijana. Tässä on oikeastaan nyt se ainoa kohta valio-
13956:  kunnan mietinnössä, johonka voin jonkun verran yhtyä, sillä itse
13957:  puolestani olisin ollut kyllä valmis laajentamaan anomusehdotuksen
13958:  alaa, mutta hyvä olisi kun saataisiin edes niin paljon aikaan kuin
13959:  anomusehdotuksessa pyydetään. Ja anomuksen laajentaminen lienee
13960: nyt jotakuinkin vaikeata, varsinkin koska asia tälle tolalle on kehit-
13961:  tynyt.
13962:      Sitten valiokunta sanoo, että jos tämä anomus hyväksyttäisiin,
13963:  niin koska tämän anomuksen kantavuus olisi niin ahdas, se ))esiin-
13964: tyisi räikeänä vääryytenä näiden torppain haltioille niillä kruunun
13965: - tai perinnöksi - ostetuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin
13966: siirtyneet>). Jos siis on kymmenen ihmistä juuri hukkumaisillaan ja
13967: laki- ja talousvaliokunnan onnistuu pelastaa niistä viisi, niin on
13968: laki- ja talousvaliokunnan mielestä huutava vääryys niitä viittä
13969: kohtaan, joita ei ole onnistuttu pelastamaan. Epäilemättä se jonkun
13970: verran niin on, mutta pitääkö laki- ja talousvaliokunnan mielestä
13971: 912                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
13972: 
13973: 
13974: sentähden, että viisi jää pelastamatta, jättää kaikki kymmenenkin
13975: pelastamatta. Ja jos esim. ostetaan joku Vuojoen kartano valtiolle
13976: tilattomille ositettavaksi, niin laki- ja talousvaliokunnan mielestä
13977: tapahtuu huutava vääryys kaikille muille tilattomille, jotka eivät
13978: saa maata. Siis pitää kaikkien, koko yhteiskunnan tai ei kenenkään,
13979: tulla samalla kertaa autetuksi, se on laki- ja talousvaliokunnan
13980: logiikkaa. Tämä on jonkun verran sitä, mitä sosialistit ovat puhu-
13981: neet: mitä siitä on hyötyä jos yksi tulee autetuksi eivätkä kaikki
13982: voi tulla autetuksi. Mutta omituista on, että siinä valiokunnassa,
13983: jossa ed. Listo on puheenjohtajana, tuodaan tällaisia väitteitä
13984: esiin.
13985:     Viimeinen kappale tässä mietinnössä on kuitenkin kaikkein paras.
13986: Valiokunta sanoo, että valiokunnan mielestä ainoa keino anomus-
13987: ehdotuksessa kosketelluu >>ehkä helliteltävän>> kohdan korjaamiseen
13988: on vuokraaja 11 e edullisen maanvuokralain ulottaminen myös-
13989: kin kruunutilojen torppareihin. Ensinnäkin olisi ollut suotavaa,
13990: että valiokunta olisi sanonut, mitä vaiiokunta tarkottaa vuokraajalla,
13991: onko se vuokranantaja vai vuokramies. Tarkoittaako valiokunta,
13992: että uusi laki on vuokranantajalle tai vuokramiehelle edullinen. Sitte
13993: toiseksi tämä torpparilaki, joka on tekeillä, ei olekaan tarkotettu
13994: ulotettavaksi suoraan kruununtilojen torppareihin, sillä eräässä
13995: viimeisistä pykälistä sanotaan, ettei laki koske kruunutilojen torp-
13996: pareita. Nyt kai olisi sitte valiokunnan tarkotus se, että hallitukselta
13997: anottaisiin, että hallitus suvaitsisi armossaan ulotuttaa eduskunnan
13998: valmistaman maanvuokralain periaatteita myöskin kruunutilojen
13999: torppareihin. Mutta olen hallinnollisella alalla työskenteleviltä juris-
14000: teilta kuullut, että on aivan tulkinnan asia, katsooko hallitus voi-
14001: vansa ulotuttaa tämän torpparilain taaksepäin vaikuttavia kohtia
14002: noin ilman muuta tämmöisiin vuokrasopimuksiin, joista nyt on puhe.
14003: Sillä muu kohta ei kai tulisikaan näitä torppareita suojaamaan kuin
14004: juuri tuo taaksepäin vaikuttavassa laissa suunniteltu korvaus.
14005: Mutta nyt voidaan asiaa tulkita siiten, että nämät torpansopimukset
14006: eivät ole syntyneet puhtaasti vapaaehtoisuuden tietä, vaan ovat
14007: syntyneet ikäänkuin pakosta ja on aivan tulkinnan asia, voiko hallitus
14008: silloin pakottaa nämä kruununtilojen haltijat maksamaan korvauksen
14009: näille torppareille, koska sopimukset, jotka ovat vuokranantajan
14010: ja vuokramiehen välillä, eivät ole syntyneet tässä tapauksessa vapaa-
14011: ehtoisuuden tietä, vaan ovat syntyneet ikäänkuin pakosta. Joka
14012: tapauksessa siis se lohdutus, jonka valiokunta näille torppareille
14013: antaa, on niin laiha, että se jää aivan tulkinnan varaan.
14014:     Kun katselee tämän anomuksen alla olevia nimiä, niin huomaa,
14015: että siellä on sangen »representatiivisiä>> henkilöitä suomettarelaisten
14016: juokosta. Siellä on Kairamo, siellä on Gebhard, siellä on Hainari,
14017: Arajärvi, Wuorimaa, Pullinen, Pöysti y. m. Mikähän nyt mahtaa
14018: olla ollut tarkoituksena? Ovatkohan nämä anomuksentekijät nyt
14019:                           Kruununtilojen torpat.                       913
14020: 
14021: 
14022: pistäneet nimensä sellaisen anomuksen alle, joka on ollut niin tuhma
14023: että laki- ja talousvaliokunnan on täytynyt se kokonaan hyljätä,
14024: vai onko ollut tarkoituksena komeilla anomusten luvuilla ja ano-
14025: musten sivumäärillä ja sitten jättää asia kokonaan, kun se eduskun-
14026: taan on saatettu eikä enää toimittaa sitä perille? Vai mikä mahtaa
14027: olla tarkoitus? Olen kuullut, että valiokunnassa sosialidemokraatit
14028: kaikki äänestivät anomuksen puolesta toisessa lukemisessa, vaikka-
14029: kaan he eivät ole omaa vastalausettaan liittäneet, niinkuin minä
14030: olisin puolestani suonut ja odottanut. Jos tosiaankin on ollut suo-
14031: mettarelaisella ryhmällä tarkoituksena saattaa tämä anomus onnelli-
14032: seen loppupäätökseen, niinkuin ehkä voisi päättää noista nimistä,
14033: jotka anomuksen alla ovat, niin minä soisin, että he olisivat mukana
14034: edes äänestämässä tätä asiaa takaisin valiokuntaan, että siellä voisi
14035: toisellainen päätös tulla. Ja sen johdosta minä ehdotan, että asia
14036: palautetaan takaisin laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi
14037: anomusehdotuksessa osoitettuun suuntaan.
14038: 
14039:      Ed. K i v i 1 i n n a: Käsiteltävänä oleva asia lienee yleensä
14040: eduskunnan suurelle enemmistölle jotakuinkin outo, paikallista laa-
14041: tua kuin se on. Kun ei liioin laki- ja talousvaliokunnan mietinnöstä
14042: juuri hevillä saa täyttä selvitystä siitä, mistä tässä on kysymys,
14043: ja koska en minä liioin jaksa olettaa, että eduskunnan jäsenet oli-
14044: sivat viitsineet hakea esille anomusehdotuksen perusteluja 1907-
14045: vuoden asiakirjain liitteistä, niin lienee minun ensin pakko lyhyesti
14046: koettaa tehdä selkoa, mikä tässä oikeastaan on tarkoituksena.
14047:      Niinkuin valiokunta mietinnössään viittaa, ja niinkuin täällä jo
14048: on huomautettu, ovat maanositustamme koskevat asetukset, var-
14049: sinkin mitä ruununtiloihin tulee, olleet kutakuinkin ahtaat. Karja-
14050: lassa etenkin on tilat jo aikoja sitten jaettu niin pieniksi, kuin ne
14051: yleensä voidaan saada ja voitiin saada silloisten olojen vallitessa.
14052: Siitä oli seurauksena, että monella tilalla, jota ei enää voitu jakaa,
14053: muodostui karjalaiseen tapaan yhdessä elävä yhdyskunta, hyvin
14054: usein, niinkuin täällä on sanottu, joitakuita veljeksiä, tai muita suku-
14055: laisia, langoksia j. n. p., useampia perheitä, joista yhdellä oli isäntä-
14056: oikeus tilalla. Tällaisen yhdyspesän syystä tai toisesta, hajotessa,
14057:  siirtyi asukasoikeus tilaan yhdelle näistä yhdysasukkaista, yleensä
14058: esikoisoikeuden mukaan. Muut olisivat silloin joutuneet ilman muuta
14059: puille paljaille, mutta estääkseen tällaisen kohtuuttomuuden tapah-
14060:  tumista, ovat, niinkuin täällä jo on selitetty, kuvernöörit erityisinä
14061:  päätöksillä, mielivaltaisilla päätöksillä - kuinka paljon tukea niillä
14062:  oikeastaan lienee voimassa olleissa asetuksissa, siitä en ota mitään
14063:  varmaa sanoakseni- antaneet näille entisille yhdysasukkaille oikeu-
14064:  den perustaa tilan alueelle torpan, vuotuista vuokraa vastaan pää-
14065:  tilalle. Tavallisin määräys on se, että nämä torpat annetaan torpan
14066:   perustajan, hänen vaimonsa ja lastensa elinajaksi, joskus lasten-
14067:                                                                   58
14068: 914                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14069: 
14070: 
14071: lasten, j~ lienee ehkä joku sellainenkin päätös, jossa puhutaan aino-
14072: astaan torpan perustajasta ja hänen vaimostaan.
14073:      Valiokunta, niinkuin täällä on huomautettu, ei puhu mitään
14074: siitä, kuinka paljon tällaisia torppia vielä on olemassa, ja mikäli olen
14075: yksityistietä kuullut, lienee valiokunnassa lausuttu Viipurin läänin
14076: edustajain taholta sellainen ajatus, että niitä ei löytyisi kuin ehkä
14077: jokunenenää jälellä. Nyt sattuu olemaan kumminkin asianlaita se,
14078: että ne Viipurin läänin edustajat, jotka laki- ja talousvaliokunnassa
14079: istuvat, ovat kotoisin juuri niiltä paikkakunnilta Viipurin lääniä,
14080: joissa näitä tällaisia torppia ei yleensä ole. Niitä on nimittäin muuta-
14081: mia kihlakuntia, joissa ne ovat perin harvinaisia. Ne ovat minun
14082: tietääkseni Äyräpään kihlakunta, samaten kuin Sortavalan ja Salmin
14083:  kihlakunnat, enkä liioin ole kuullut juuri puhuttavan niistä Käki-
14084:  salmen kihlakunnassakaan. Joitakuita saattaa niitä olla siellä, en
14085:  uskalla varmasti väittää sitä tai tätä siinä asiassa. Jos valiokunta
14086:  olisi katsonut maksavan vaivaa kääntyä anomuksen tekijän puo-
14087:  leen, niin me olisimme voineet antaa luettelon esim. Kymin kihla-
14088:  kunnasta, jossa on 70 torppaa, ja sekin on vaillinainen; samaten toi-
14089:  sen luettelon Jääsken kihlakunnasta, jossa myös on 70 torppaa. Tä-
14090:  mäkin luettelo on vaillinainen, siitä puuttuu muutamia pitäjiä koko-
14091:  naan ja ainoastaan yhdestä pitäjästä on luettelo osapuilleen täydelli-
14092:  nen, Jääsken pitäjästä nimittäin, se kun on torpparien itsensä vai-
14093:  valla kokoonhaalima. Tässä on siis jo 140 torpparia 6-7 pitäjän
14094:  alueella. Parikkalasta on eräs olojen tuntija ilmoittanut, että niitä
14095:  saatta siellä olla noin 40. Niitä on myöskin, niinkuin sanottu, Lap-
14096:  peen kihlakunnassa ja Rannan kihlakunnassa, niin että joka tapauk-
14097:   sessa voitanee arvostella niiden luku useammaksi sadaksi. Luku
14098:   r,ooo, niinkuin sen esittäjä itsekin sanoi, on arvatenkin liioiteltu,
14099:   mutta useampia satoja niitä joka tapauksessa on.
14100:       Me anomuksen tekijät pyydämme nyt näille torppareille saman-
14101:   suuntaista oikeutta, kuin mitä nykyinen maanomistusasetus on myön-
14102:   tänyt perintätilain perintötorppareille. Nämät nyt kysymyksessä
14103:   olevat torpparit ovat samassa asemassa, ovat kanta-perillistorppa-
14104:   reita, niinkuin he itse kutsuvat itseään. Me olemme tässä vielä teh-
14105:   neet sen rajoituksen, että jos esim. perinnöksi ostettu tila oston
14106:   kautta on siirtynyt toiselle suvulle, me emme tässä tapauksessa
14107:   mitään irtilohkomisoikeutta vaadi. Me siis pyydämme vähemmän,
14108:   kuin mitä aikaisemmin on lainsäädännöllä myönnetty vastaavassa
14109:   asemassa oleville torppareille muualla Suomessa.
14110:       Hylkäävän lausuntonsa, niinkuin sanottu, valiokunta perustaa
14111:   selvittelylle ruununtilain asukasoikeuden kehittymisestä. Se on sel-
14112:   laista, mikä yleensä tunnetaan niissä piireissä, joissa näitä asioita
14113:   seurataan. Se riittäisi perusteeksi, jos olisi tarkoituksena todistaa,
14114:   että tässä ei ole tapahtunut muodollista vääryyttä, ei ole tapahtunut
14115:   rikosta lain muotoja vastaan. Ja jos olisi kysymyksessä tuomioistui-
14116:                            Kruununtilojen torpat.                    915
14117: 
14118: 
14119:  meen vetoaminen, niin tietysti tuomioistuin silloin tuomitsisi sillä
14120:  tavalla kuin laki- ja talousvaliokunta nyt on tehnyt, sillä eihän se voi
14121:  tuomita muuta kuin voimassa olevien lakien mukaan. Tässä tarvi-
14122:  taan lainsäädäntötoimenpidettä ja juuri sentakia, että asia ei ole
14123:  korjattavissa esim. tuomioistuimeen vetoamalla, joten siis muodol-
14124: lista vääryyttä ei ole tapahtunut, olemme me anomuksen tekijät
14125: lainsäädäntötoimenpiteitä anoneet. Se, että lait aikoinaan ovat
14126:  olleet kohtuuttomia, synnyttäneet epäkohtia, ei minun käsitykseni
14127:  mukaan saa estää lainsäätäjää korjaamasta näitä epäkohtia, pelas-
14128: tamasta mitä pelastettavissa on niistä vaurioista, mitä nämä lait
14129:  ovat synnyttäneet.
14130:      Siinä selvittelyssä, jonka valiokunta antaa, käsitellään asioita -
14131: niinkuin täällä jo on muuten huomautettukin - huomattavan keve-
14132:  ästi. Valiokunta puhuu siitä, mikä ei aikaisempien säännöksien
14133: nojalla ole ollut todistettavissa, mikä on todennäköistä ja mikä ei
14134: ole todennäköistä, mitä saattaa olettaa j. n. e. Minä uskallan väit-
14135: tää, että laki- ja talousvaliokunta olisi ollut velvollinen hankkimaan
14136: käsiinsä ainakin muutamia kuvernöörien päätöksiä tässä asiassa,··niin
14137:  että se olisi voinut perustua ei olettamuksiin, vaan tosiasioihin.
14138: Sellaisia kuvernöörin päätöksiä olisi kyllä ollut saatavissa lähem-
14139: pääkin kun asianomaisesta kuvernöörinvirastosta, jos niitä olisi
14140: pyydetty.
14141:      Valiokunta lausuu, ettei ole aikaisempien säädösten perusteella
14142: todistettavissa, että olisi määrätty torpan paikka tilalla torppareille
14143: >>heidän perintöosansa vastikkeeksi>>. Minä myönnän, että sanat
14144: >>heidän perintöosansa vastikkeeksi>>, eivät ole onnistuneita. Sellai-
14145: nen sanontatapa, josta edellinen puhuja täällä huomautti, >>yhdys-
14146: asukasoikeutensa vastikkeeksi1> tai jotakin sellaista, vastaisi parem-
14147: min asianlaitaa. Että kumminkin kuvernöörinvirastokin on käsitel-
14148: lyt näitä tällaisia tapauksia asiallisesti perintöluontoisina, vaikka-
14149: kaan ei muodollisesti, näkyy m. m. siitä, johonka jo myöskin viitat-
14150: tiin, että nämä tällaiset torpparit ovat saaneet tilalta ei ainoastaan
14151: valmista peltoa ja niittyä, vaan ovat saaneet siirtää torpaHeen
14152: talon huoneitakin. Kuvernöörin päätöksellä täällä jo myöskin näy-
14153: tettiin toteen, että se väite, jonka valiokunta tekee, että muka on
14154: vähemmän todennäköistä, että olisi korvaukseksi tilalla suoritetusta
14155: työstä annettu torpan paikkoja niille, joilla oli jotakin oikeutta
14156: tilaan, koska sellainen henkilö olisi voitu määrätä tilaan yhdysmie-
14157: heksi, ei pidä paikkaansa. Minä voisin myöskin esittää erään kuver-
14158: nöörin päätöksen, jossa on myönnetty tällainen torpan paikka henki-
14159: lölle, joka kyllä olisi voitu nimittää yhdysmieheksi. Mutta asian-
14160: omaiset eivät keskenään sopineet.. He olivat muuten kaksi langosta,
14161: toinen naimisissa vanhemman, toinen nuoremman tyttären kanssa.
14162: Se, jolla oli vanhempi tytär vaimonaan, sai talon, ja toinen ajettiin
14163: pois; aikaisemmin olivat he eläneet yhdyspesässä.
14164: 916                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14165: ---------------------------------------------------
14166:     En myöskään voi käsittää, että tällaisten torpparien asemaa ei
14167: käy heidän sukulaisuutensa takia katsominen toisenlaatuiseksi kuin
14168: vieraan torpparin. Siinähän on itse asiassa torpan perustaja pan-
14169: nut työtä taloon, hänen lapsensa ovat ehkä jo tehneet työtä talossa
14170: ja jatkaneet tätä työtä torpassa. He ovat siis itse asiassa perillisen ase-
14171: massa. Mahdotonta siis lienee verrata heitä vieraaseen torppariin,
14172: joka tulee taloon sivusta päin, ilman että hänen vanhempansa ovat
14173: taloon minkäänlaista työtä kiinnittäneet.
14174:     Valiokunta sanoo edelleen, ettei olisi oikein, että sitä korvausta
14175: tilalla suoritetusta työstä, joka aikoinaan oli arvosteltu tulevan suo-
14176: ritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella, enennettäisiin. Siihen pyy-
14177: dän vaan huomauttaa entisen lisäksi, että tuo vuokraoikeus on osal-
14178: taan maksettu päätilalle suoritetuilla verrattain runsailla veroilla.
14179:     Mitä tulee aikaan jälkeen vuoden r884, en ota varmaan sanoak-
14180: seni, onko tällaisia torppia silloin syntynyt vai eikö. Minä en tosin
14181: ole saanut tietooni sellaisia tapauksia, mutta aivan mahdottomia
14182: ne eivät liene. Joka tapauksessa ei näillä torppareilla silloinkaan
14183: ollut oikeutta siihen, minkä nykyinen maanosituslaki myöntää heille,
14184: nim. oikeutta saamaan osaa tilasta. He saivat kyllä lunastuksen
14185: ja siinä tapauksessa heidän asemansa oli jonkun verran parempi kuin
14186: aikaisempien torpparien.
14187:     Täällä jo huomautettiin, että jos valiokunta olisi esittänyt histo-
14188: riikin maanosituslakien kehittymisestä, niin se olisi valaissut tätä
14189: asiaa paljon enemmän. Sillä maanositusasetusten ahtaus on luonut
14190: nämä torpparit ja se se yleensä on luonut ainakin suurimman osan
14191: meidän tilattomasta väestöstämme. On mahdotonta, että voitaisiin
14192: korjata nämä epäkohdat palauttamaHa tämä tilaton väestö paikoil-
14193: leen. Mutta tässä on olemassa pieni joukko, pieni jäännös, joka elää
14194: entisillä tiloilla ja voidaan yksinkertaisella lainsäädäntötoimenpiteellä
14195: pelastaa.
14196:     Minä myönnän kyllä, että tällä lailla tulisi olemaan takaottava
14197: vaikutus, ja sitähän nyt yleensä pelätään. Mutta olemmehan me-
14198: ainakin suuri enemmistö meistä - valmiit säätämään toisenkin
14199: takaottavan lain, jolla tulee olemaan paljon laajempi vaikutus, joka
14200: tulee aikaansaamaan paljon suuremman mullistuksen. Se on torp-
14201: parilaki, ja siihen liitetty takaottava laki. Sitä paitsi, mitä muuta
14202: kuin takaottava laki on esim. se oikeus lohkoa torppansa erilleen,
14203: jonka nykyinen maanosituslaki on myöntänyt perintötorppareille.
14204: Sellaisia lakeja on kyllä säädetty ennenkin. Tällaisessa tapauksessa
14205: en minä ainakaan voi katsoa asiaa siltä kannalta, loukataanko mah-
14206: dollisesti aikaisempia lakipykäliä; ne ovat kuolleita asianomistajia.
14207: Asiaa on arvosteltava siltä kannalta, tapahtuuko yhteiskunnallista
14208: vääryyttä puolella tai toisella. Jos asiaa katsoo tältä kannalta, niin
14209: minun käsittääkseni on varsin vaikeata mennä väittämään, että
14210: sille sukuhaaralle, joka nyt päätilaa hallitsee, tapahtuisi asiallista koh-
14211:                          Kruununtilojen torpat.                    917
14212: 
14213: 
14214: tuuttomuutta, jos torppari saisi lohkoa tilansa erilleen. Sillä suku-
14215: haarana on joka tapauksessa ollut etuoikeus; se sukuhaara on saa-
14216: nut pitää päätilaa ja se sukuhaara joutuisi sittenkin vielä edullisem-
14217: paan asemaan, tämän lohkomisen jälkeenkin, sillä se saisi edelleen
14218: hallita parempaa puolta tilasta. Torppari, asiallisesti yhtä oikeutettu
14219: perintöön kuin tuo toinenkin, joskaan ei mahdollisesti, saisi joka
14220: tapauksessa huonomman puolen. Sen sijaan taas jos asiaa katsotaan
14221: noiden torpparien kannalta, ei voi muuta kuin myöntää, jos nim,
14222: jättää pykälät sikseen ja katsoo asiaa inhimillisyyden ja kohtuuden
14223: kannalta, että torppareille tapahtuisi vääryyttä, jos he joutuisivat
14224: torpistaan pois. Minä jo huomautin siitä työstä, jonka he ja heidän
14225: vanhempansa ovat tilaan panneet. Voin lyhyesti mainita erään
14226: yksityisen tapauksen, joka räikeästi kuvaa sitä vääryyttä, joka mie-
14227: tinnön mukaan torppareille tapahtuisi. Löytyy monta sellaista torp-
14228: paria, jotka sivulta päin taloon tulleina ovat entisen isännän vielä
14229: alaikäisenä ollessa hoitaneet taloa, ehkä kymmenkunta tai toista-
14230: kymmentäkin vuotta. Kun vanhin alaikäisistä pojista oli tullut
14231: täysi-ikäiseksi, siirtyi talo esikoisoikeuden mukaan hänelle ja se
14232: henkilö, joka oli hänelle talon säilyttänyt, ajettiin ensin torppaan
14233: ja hänen lapsensa sitte maantielle. Jos arvostelee asiaa inhimillisen
14234: oikeuden kannalta, niin täytyy myöntää, että tässä tapahtuu torp-
14235: pareille vääryyttä.
14236:     Valiokunta on sitä paitse esittänyt useita muita syitä, joihin
14237: täällä jo on viitattu. Se sanoo, että tämä lainsäädäntötoimenpide,
14238: jota me pyydämme, olisi poikkeava siitä säädöksestä kesäkuun 12
14239: päivänä 1895 annetussa asetuksessa maatilojen osittamisesta, jonka
14240: mukaan kruununtiloista voidaan maanerottamisen kautta muodostaa
14241: palstatiloja ainoastaan milloin ala on kruunun tarpeeksi käytettävä.
14242: Nythän me, anomuksentekijät, olemme juuri ehdottaneet, että
14243: tämä pykälä olisi muutettava ja jollemme sitä olisi tehneetkään,
14244: niin olisi kait valiokunnan asia ollut huomauttaa, että meidän
14245: ehdottamamme muutos aiheuttaa muutoksen maanositusasetuksen
14246: 12 §:ään, joka siis myös on tehtävä, enkä voi käsittää, ettei saisi
14247: tehdä muutoksia johonkin pykälään sen vuoksi, että siitä aiheutuu
14248: muutoksia toisiin pykäliin. Silloinhan ei voisi yleensä lakia säätää
14249: lainkaan.
14250:     Valiokunta sanoo edelleen: >>Kun senkin lisäksi sekin määräaika,
14251: jonka kuluessa rälssi- ja perintötiloista, sanotun asetuksen 41 §:n
14252: mukaan, perintötilan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi luovutetun
14253: määräalan haltijalla on ollut oikeus saada alueensa erilleen otetuksi,
14254: jo on kulunut umpeen, niin että sellainenkin pätevämpi oikeus, ellei
14255: sitä ole asianmukaisesti valvottu, on menetetty>>. Valiokunta siis
14256: näyttää olettavan, että mainittu pykälä olisi koskenut myöskin
14257: näitä nyt puheena olevia torppareita ja että ne eivät ole valvoneet
14258: sitä oikeutta, jonka se heille suo ja siis sen menettäneet. Asianlaita
14259: 918                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14260: 
14261: 
14262:  nyt ei ole niin. Tämä 4 § yleisessä maanosituslaissa ei ole koskaan
14263:  auttanut näitä torppareita mihinkään. He ovat koettaneet sitä
14264:  käyttää, vaan saaneet kieltävän vastauksen. Minulla on parinkin
14265:  kuvernöörin päätökset, joissa tällainen pyyntö evätään, toisessa sen
14266:  vuoksi, että talo, silloin kun torpanhaltija tämän oikeuden sai, oli
14267:  kruunun luontoinen, vaikka se sittemmin oli perinnöksi ostettu, toi-
14268:  sessa päätöksessä taas sillä perusteella, että tuota torppaa ei ole
14269:  annettu torpanhaltijalle elinkaudeksi, jota mainitussa lakipykälässä
14270:  edellytetään. Nämä torpparit eivät ole siis mitään aikaisempaa oike-
14271:  utta menettäneet.
14272:      Lain kantavuus olisi kyllä verrattain pieni, totta kyllä, sillä se
14273:  ei koske muuta kuin joitakuita satoja, ehkä viittä-, kuuttasataa
14274:  torppariperhettä, pieniviljelijäperhettä. Mutta en minä ainakaan tah-
14275:  toisi asetua niin ylhäiselle kannalle, että soo-6oo:n - tai olkoonpa
14276:  nyt vähän pienemmänkin joukon-maanviljelijäperheen maantielle
14277:  joutuminen tai tilallaan pysyminen on liian pieni asia lainsäätäjän
14278:  toimenpiteen esineeksi joutuakseen.
14279:      Se esiintyisi räikeänä vääryytenä, sanoo valiokunta edelleen, sano-
14280:  tunlaatuisten torppain haitijoille niillä kruunun- tai perinnöksi oste-
14281:  tuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin siirtyneet. Minä olisin kyllä
14282:  ollut valmis, ja me anomuksentekijät yleensä, ulotuttamaan tämän
14283: lain kantavuuden myöskin sellaisiin tapauksiin, jolloin tila on oston
14284: kautta siirtynyt toisiin käsiin. Mutta välttääksemme liian monimut-
14285: kaisia toimenpiteitä, nimenomaan mitä korvaukseen tulee ja voi-
14286: daksemme siis helpommin saada jotakin parannusta aikaan, me
14287: olemme tästä kannasta luopuneet neuvoteltuamme asianomaisten
14288: torpparien itsensä kanssa. Tuntuu siis todellakin sangen kammalli-
14289: selta, kun valiokunta tämän takia ehdottaa anomusta hyljättäväksi.
14290: Siinä todellakin olemme joutuneet ojasta allikkoon. Sama valiokunta,
14291: jonka mielestä me menemme liian pitkälle vaatiessamme sitä, mitä
14292: me vaadimme, esittää meidän anomuksemme hylj ättäväksi sillä
14293: perusteella, että me emme ole muka vaatineet tarpeeksi paljon.
14294: Siinä on minun ainakin ollut vaikea huomata johdonmukaisuutta.
14295:     Mitä sitten lopuksi tulee itse tämän asian varsinaiseen yhteiskun-
14296: nalliseen puoleen, riippumatta nyt mitä se vaikuttaa noitten asian-
14297: osaisten henkilöitten elämään, niin meidän pitäisi, minun käsittääk-
14298: seni, ottaa huomioon se, että kyllä meillä on tilattornia tarpeeksi,
14299: meillä on niistä vaikeuksia enemmän, kuin mistä me kunnolla jak-
14300: samme suoriutua. Kun nyt voidaan yksinkertaisella toimenpiteellä
14301: satoja perheitä estää tilattomiksi joutumasta, niin minusta on silloin
14302: varsin epäjohdonmukaista, jos annettaisiin aikaisempien lakipykä-
14303: lien estää tätä parannusta aikaansaamasta. Me siis silloin toisaalta
14304: hankkisimme tilattomille tiloja, mutta toisella kädellä työntäisimme
14305: uusia perheitä tilattomien joukkoon.
14306:      Onhan muuten verrattain pieniä, paikallisia asioita käsitelty
14307:                          Kruununtilojen torpat.                    919
14308: 
14309: 
14310: täällä ennenkin. Sama valiokunta on kyllä asettunut myötätun-
14311: toiseksi niille anomuksille, jotka koskevat niin sanottuja suku-
14312: lunastustiloja, ja tiloja, joita tehtaat ovat saaneet aikanaan perin-
14313: nöksi lunastaa; verrattain pieni epäkohta sekin on, pieni alaltaan.
14314: Mutta se nähtävästi on ollut valiokunnalle tuttu, tämä taas yleensä
14315: kutakuinkin tuntematon. Tällä kysymyksellä nyt ei olekaan mitään
14316: varsinaista agitatoorista luonnetta. Näitä torppareita on vähän,
14317: verrattain vähän. Ne ovat hajoitetut laajalle alueelle, kahteen
14318: vaalipiiriin, ja ne toistatuhatta ääntä, jotka niillä lienee käytettä-
14319: vissä, eivät suuresti mitään puoluetta hyödytä. Mutta juuri sen-
14320: takia voitanee tätä asiaa katsoa puhtaasti yhteiskunnallisen oi-
14321: keuden kannalta.
14322:      Minä siis ehdotan puolestani, minäkin, että tämä asia lykättäi-
14323: siin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi pääasiassa anomuseh-
14324: dotuksessa viitattuun suuntaan. Kaiken väärinkäsityksen välttämi-
14325: seksi minä pyydän huomauttaa, että minä en suinkaan tarkoita sitä,
14326: että sanamuoto pitäisi olla sama kuin anomusehdotuksessa. Se
14327: on ehkä epäonnistunut senkin kautta, että tämä anomusehdotus
14328:  alunpitäen oli tarkoitettu esitysehdotukseksi, vaikka se ei sellai-
14329: sena päässyt esille ja siinä siis on säilynyt pykälämuoto. Nuo sanat
14330: >>heidän perintöosansa vastikkeiksi» korjattakoon. Mitä tulee kor-
14331: vaukseen, torpparien suoritettavaan korvaukseen, niin voidaanh,an
14332:  siinäkin suhteessa harkita asiaa tarkemmin. Minä puolestani tosin
14333:  olen sitä mieltä, että mikään muu korvaus ei tule kysymykseen,
14334:  kuin vastaava osa perintölunastuksesta siinä tapauksessa, että tila
14335:  on perinnöksi ostettu, mutta jos välttämättä nyt vaaditaan jon-
14336:  kunlaista korvausta sentakia, että päätila menettää torpasta tule-
14337:  van vuokran, niin otettakoon sekin harkittavaksi, mutta muistet-
14338:  takoon silloin myös, että päätiloilta menee rasituksia, sillä niiden
14339:  ei silloin enää tarvitse maksaa torpan osuudelta menevää kruunun-
14340:  veroa, kuten tähän saakka. Minä olen vakuutettu siitä, että nämä
14341:  torpparit ovat kyllä valmiit maksamaan jonkun verran runsaam-
14342:  mankin korvauksen, kun he vaan pääsevät siihen tilaan, etteivät
14343:  joudu maantielle, että he saavat nämä torpat omiksi omituisiksi
14344:  tiloiksi. Se on pääasia tässä kysymyksessä.
14345:      Täällä on ed. Wuolijoki tapansa mukaan käyttänyt tilaisuutta
14346:  tehdäkseen pienen taktiikan vaatiman hyökkäyksen keskustaa koh-
14347:  den. Jos nyt todellakin asia olisi ollut sosialisteille alunpitäen niin
14348:  selvä, kuin hän väittää, niin miksi heidän edustajansa sitten eivät
14349:  ole liittäneet vastalausetta. Ja mikäli valiokunnan puheenjohtaja
14350:  minulle on ilmoittanut, niin kyllä tämä päätös valiokunnassa oli
14351:  yksimielinen. Minä nyt en tahdo tätä tilaisuutta suinkaan ru-!eta
14352:   käyttämään minkäänlaisen taktiikan, minkäänlaisten puolue-etu-
14353:   jen tavoittelemiseen, mutta sanon kumminkin, että syynä siihen,
14354:   että tämä asia on tälle tolalle kääntynyt, lienee sekä mitä vasem-
14355: 920                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14356: 
14357: 
14358:  mistoon että keskustaan tulee se, että asia on ollut verrattain outo.
14359:  Äänestys tässä eduskunnassa tulee näyttämään, mitä anomuk-
14360:  sentekijät ovat tarkoittaneet, ovatko he tarkoittaneet totta, vai
14361: -onko tarkoitus ollut ainoastaan komeilla anomuksilla, jonkalai-
14362:  nen epäluulo yleensä minun mielestäni on kaikkea muuta kuin
14363:  arvokas, ja äänestys tulee myös näyttämään, mitä keskusta tässä
14364:  asiassa aikoo tehdä.
14365:      Kuten sanoin, tässä on kysymys yhteiskunnallisesta oikeudesta.
14366:  Minä vetoan yleensä kaikkiin niihin, jotka itse maata omistavat
14367:  ja jotka osaavat pitää arvossa niitä etuja ja sitä turvattua asemaa,
14368:  joka siitä johtuu. Minä vetoan kaikkiin niihin, jotka haluavat päästä
14369:  maataomistavain ja maataviljeleväin itsenäisten eläjäin onnelliseen
14370:  asemaan, ja minä vetoan kaikkiin niihin eduskunnan jäseniin, jotka
14371:  yleensä tahtovat tehdä yhteiskunnallista oikeutta. Ja minä olen
14372:  varma siitä, että eduskunta ei tahdo myötävaikuttaa sellaiseen
14373:  toimenpiteeseen, joka sysäisi useampia satoja rauhallisia pienivil-
14374:  jelijöitä maantielle, tilattoman väestön joukkoon.
14375: 
14376:     Ed. T u 1 i koura: Että laki- ja talousvaliokunta on yrittänyt
14377: tehdä työtä nyt kyseessä olevan anomuksen selvittämiseksi,
14378: se näkyy siitä, että se on tutkinut laajalti vanhempia aikoja,
14379: al~aen r6oo-luvulta vuoteen r884 saakka. Tutkimus on kohdistunut
14380: siihen kehitykseen minkä alaisena maatilat ovat olleet tullessaan
14381: lampuotitiloista perinnöllisiksi täydellä omistus- ja asukasoikeu-
14382: della. Mutta kun valiokunta tulee r852-vuoden hallinnolliseen säädök-
14383: seen, josta eteenpäin vasta alkaa se aika mikä on kysymyksessä
14384: tässä anomuksessa, sivuuttaa valiokunta tämän ajan melkein
14385: yhdellä kädenkäänteellä. Tästä näkyy, että koko asia on ollut valio-
14386: kunnan jäsenille aivan outo ja tuntematon, ja se ihmetyttää suuresti,
14387: sillä tämä torpparilauma, vaikka se ei olekaan niin suuri, että
14388: siitä olisi kellekään puolueelle vaalikarjaksi, lienee kuitenkin huo-
14389: mattava joukko. Silloin kuin tilattoman väestön asioita tässä maassa
14390:  alettiin oikein innolla korjata, nim. perustettiin muun muassa
14391: agraarikomitea, niin kävi Vehkalahdelta jo silloin kruununtorpparien
14392: lähetystö täällä Helsingissä agraarikomitean puheenjohtajan luona
14393: asiaansa selvittämässä. Minä luulin, että tämänkin kautta asia
14394: olisi pitänyt olla tunnettu. Mutta vielä enempi sen kautta, kun vuo-
14395: den r883 asetuksen jälkeen kruununtilojen asuttamisesta sanotut
14396:  torpparit alkoivat, yhtä hyvin kuin muutkin entisten kruununtilal-
14397: listen perilliset, perimysoikeutensa nojalla hakea asukasoikeuttaan,
14398:  päätilainkin, ja silloin näistä jo riideltiin senaattiin saakka, sekä
14399:  se~aatti jo antoi päätöksiä kruununtilan torppareista. Mutta koska
14400:  kuitenkin asia on ollut valiokunnalle niin tuntematon kuten mietin-
14401: nöstä selviää, ja vaikka kaksi edellistä puhujaa jo ovat kylläkin laa-
14402:  jasti sitä selittäneet, niin en minä kuitenkaan maita olla siihen
14403:                           Kruununtilojen torpat.                     921
14404: 
14405: 
14406: koskettelmatta, erittäinkin kruununtorppien muodostamishistoriik-
14407: kiin.
14408:      Muistaakseni molemmat edelliset puhujat jo viittasivat, että siihen
14409: on ollut syynä maatilojen osittamissäännökset, mutta jättivät mai-
14410: nitsematta että ne olivat erinäiset osittamissäännökset, jotka kos-
14411: kevat kruununtiloja, eivätkä olleet säätylainmääräyksiä. Kun I852-
14412: vuoden hallinnollisen asetuksen perusteella, tämän jälkeen asukkaita
14413: sijoitettiin kruununtiloille, niin asettui useampi veljeskunta, jopa
14414: serkuksetkin, samoille tiloille asumaan. Yksi määrättiin isännäksi
14415: ja toiset niin sanotuiksi yhdysmiehiksi. Tätä jatkettiin jonkun aikaa.
14416: Silloinen käsityskanta tilojen asuttamisesta oli, että pääasiana
14417: pidettiin ainoastaan takeet valtion veron saannille, mistä johtui se
14418: katsantokanta, että ehdottomasti oli yksi asetettava isännäksi ja
14419: toiset hänen käskyläisikseen. Näin muodoin on jatkettu noin vuosi-
14420: kymmen tällaista yhdyselämää, minkä voin päättää käsillä olevasta
14421: luettelosta Vehkalahdella löytyvistä kruunutilan torpista ja niiden tor-
14422: panoikeuksista. Ensimmäinen torppaoikeus näkyy Vehkalahdella
14423: olevan annettu Viipurin kuvernöörin päätöksellä 1864.             Nämät
14424: torppien perustamiset johtuivat siitä, että isännäksi määrätyt alkoi-
14425: vat käyttää isäntävaltaansa ja yhdysmiehet joutuivat ikäänkuin
14426: heidän orjikseen, joten he luopuivat yhdyselämästä ja alkoivat asua
14427: torppia. Jälkeen vuoden 186o oli käytännössä kuvernöörin antama
14428: määräys, en tiedä, oliko se hallinnollinen säännös, vai yksin kuver-
14429: nöörin mielivaltainen käsky, että joka jättää kruununtilan ja on
14430: poissa siitä yhden vuoden, hän on kadottanut asukasoikeutensa
14431: tilaan ja kaiken oikeutensa siihen. Tällöin toiset veljekset ja per-
14432: heenjäsenet, jotka olivat yhdysmiehiksi otetut, poistuivat tilalta
14433: ansiotöille, mutta toiset kuitenkin tahtoivat asua tilalla ja kun sitä
14434: ei sietänyt jakaa, niin kuvernöörin, hovioikeuden jopa senaatinkin
14435: päätöksen perusteella perustivat siihen torppia, joissa, kuten
14436: täällä ennen jo on sanottu, oli määrätty ala peltoa, määrätty ala
14437: niittymaata sekä torpalle rakennukset ja tarvittavat polttopuut.
14438: Päätilan asukkkaat, jotka olivat useammassa tapauksessa van-
14439: hemmat veljet, vastustivat tällaisten torppien perustamista ja valit-
14440: tivat kuvernöörin päätöksistä. Mutta hovioikeus ja samoin senaatti,
14441: jos asia sinne saakka joutui, vahvistivat kuvernöörin päätöksen ja
14442: niin muodoin tuli torppaoikeuksien juriidillinen puoli tunnuste-
14443: tuksi. Silloinen kruununtilain jakosäännös oli, että tilalla piti löy-
14444: tymän joku määrätty ala sulaa peltoa, jonka sai jakaa, välittämättä
14445:  vaikka siinä olisi ollut luonnonniittyjä ja viljelyskelpoista maata
14446: sekä metsämaata kuinka laajalti, niin ne eivät tulleet kysymykseen.
14447:  Ja tämä juuri vaikutti siihen, että kruununtilat yleensä pysyivät
14448: hyvin pieninä viljelystiloina. Tuo säännös oli ristiriitainen itsensä
14449:  kanssa, tilasta kun erotettiin määrätty ala peltoa torpparille, vaikka
14450:  tilan pelto oli niin pieni, ettei saanut tilaa jaetuksi. Muutamia vuosia
14451: 922                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14452: 
14453: 
14454: tämän jälkeen annettiin toinen säännös kruununtilojen jakamisesta,
14455: joka perustui pinta-alaan, välittämättä viljelysmaasta. Tämä yhä
14456: edelleen kehitti torppien muodostamista. Ja näitä torppia on nyt
14457: Viipurin läänissä, Viipurin ympäristöllä suuremmoiset joukot. lVIinulla
14458: on tässä muutamia luetteloja. Esim. Vehkalahdella Kymin kihla-
14459: kunnassa löytyy 38 torppaa, joilla elää ZIZ asukasta, tämä on Igo6
14460: henkikirjan mukaan; Kymin pitäjässä on 6 torppaa, joilla elää 38
14461: asukasta I905 henkikirjan mukaan; Virolahden pitäjässä on 32
14462: torppaa, joilla elää I42 asukasta I904 manttaalikirjan mukaan;
14463: Miehikkälän pitäjässä 9 torppaa, joilla elää 33 asukasta I905 manttaali-
14464: kirjan mukaan. Sitte oli vielä Säkkijärven pitäjästä luettelo, joka
14465: on kadonnut, eikä tällä kertaa ole mulla käsillä. Muistan, että
14466: siinä oli noin 50-60 torpan vaiheilla. Mutta jos otaksutaan, että
14467: siinä oli tuo vähäisempi luku 50, niin niinmuodoin Kymin kihla-
14468: kunnassa tulisi olemaan I35 torppaa, joilla eläisi 675 henkeä. Ei
14469:  ole enää niin pieni määrä sekään. Tällaisia torppia on tietääkseni vielä
14470:  Rannan, Jääsken ja Lappeen kihlakunnissa. Jos otaksutaan kussakin
14471: olevan sama määrä kuin Kymin kihlakunnassa, niin niitä tulee
14472: lähemmäksi 6oo ja asukasluku niissä noin lähes 3,000.
14473:      Silloin kun näitä torppia perustettiin, tulkittiin sitä säännöstä,
14474: että tuo torpparioikeuksiensaaja saapi nämä oikeudet itselleen ja
14475: lapsillensa, että torppa tulee ikuiseksi perinnöksi, ja niinmuodoin
14476: tämä kehotti näitä torpanoikeuksia hakemaan ja torppia perusta-
14477: maan. Useasti isä oli vanhentunut jo silloin, kun hän sai nuo torpan-
14478: oikeudet ja sattui että hän jo jonkun vuoden perästä kuoli ja hänen
14479: lapsensa tuli niitä oikeuksia nauttimaan. Silloin kun nämäkin kuoli-
14480: vat, alkoivat talonomistajat oikeusjuttuja torpparien häätämisestä.
14481: Jo silloin selitettiin, että torpparioikeudet on annettu ainoastaan
14482: kahdelle sukupolvelle. Niinmuodoin nyt ensimmäiset torpparioikeuk-
14483: sien hakijat olivat erehtyneet siinä, senaikuinen lain tulkinta oli
14484: heitä vienyt harhaan. Nykyään ovat ne sellaisessa asemassa, että
14485: jokainen päivä, jokainen viikko voi tapahtua, että yksi ja toinen
14486: torppariperhe häädetään maantielle.
14487:     Sitten on sanottu että laki, jos anomuksentekijän anomus tulisi
14488: toteutetuksi, on takautuva. Mutta tähän pyydän huomauttaa, että
14489: laki kruununtilojen asukasoikeudesta vuodelta I883 on ollut paljon
14490: enemmän takautuva kun tämä tulisi olemaan. Siinä laissa annetaan
14491: asukasoikeus periruisoikeuden nojalla ja niin muodoin tämä on
14492: johtanut siihen, että ne, jotka I852 vuoden hallinnollisen säädöksen
14493: mukaan kadottivat asukasoikeutensa, kun nimittäin poistuivat
14494: tiloilta, tulivat itse tai, jos olivat jo kuolleet, heidän lapsensa, vuoden
14495: I883 säätylain mukaan otetuiksi uudestaan asukkaiksi niille tiloille.
14496: Tästä oli seurauksena useassa tapauksessa, että ne asukkaat, jotka
14497: olivat tiloilla silloin kun tämä laki tuli käytäntöön, sen kautta
14498: siirtyivät pois. Tämä laki näin ollen oli siis paljon enemmän takautuva.
14499:                           Kruununtilojen torpat.                     923
14500: 
14501: 
14502: Kun nyt r883 asetus tuli voimaan, niin torpparitkin hakivat tällöin
14503: sen nojalla, että he olivat sijoituskirjoissa vielä yhdysmiehinä, asukas-
14504: oikeutta päätilaan. Mutta kuvernööri, jolta asukkuutta haettiin,
14505: esti sen, samoin hovioikeus ja senaatti, kun asiat riitaisina tulivat
14506: näiden ratkaistaviksi selittäen, että nämä ovat saaneet, torppari-
14507: oikeuden sen periruisoikeutensa vastikkeeksi, mikä heillä olisi, jos
14508: eivät olisi torpparioikeutta nauttineet.         Luullakseni tämä kyllä
14509: kumoaa sen väitteen, että kruununtilain torpiHa ei ole mitään
14510: juuriidista luonnetta, vaan ovat ainoastaan kuvernöörin mielivallan
14511: nojalla perustetut. Mutta vielä enempi, kun torpan perustamiseen
14512: keisarillinen senaatti on antanut päätöksensä sekä oli r883 vuoden
14513: asetusta tulkinnut ja antanut useampia päätöksiä, joista ilmenee se
14514: katsomuskanta että torpparit ovat saaneet torppaoikeuden perintö-
14515: oikeutensa vastikkeeksi. Yhteiskunnan puolelta olisi suuri vääryys,
14516: jos yhä edelleen saa jatkua häätäminen torpilta, joka tulee niin tapah-
14517: tumaan, ellei lainsäätäjä tule väliin. Tämä asia olisi siis mitä kii-
14518: reellisintä laatua, sillä asian jättäminen ensi tuleville valtiopäiville
14519: voi merkitä monenkymmenen perheen siirtymi.;tä pois kodeistaan.
14520: Yhdyn siis edellisten puhujain lausuntoon siinä, että asia lähetettäi-
14521: siin takaisin laki- ja talousvaliokuntaan, joka ottaisi asiassa punni-
14522:  takseen tarpeelliset kohdat.
14523: 
14524:     Ed. P y k ä 1 ä: On koetettu vierittää koko syy valiokunnan
14525: niskoille, kuinka kylmäkiskonen se tällaisia asioita, ja eritoten tätä
14526: anomusehdotusta kohtaan olisi ollut. On tehty laskelmia, joilla on
14527: koetettu eduskuntaan vaikuttaa asian suuruuden takia. Ensinnäkin
14528: ed. Wuolijoki on sanonut että Viipurin läänissä hänen laskelmiensa
14529: mukaan, jos olisi 25 tällaista torppaa joka kunnassa, olisi niitä so
14530: kunnassa kaikkiaan rzso.
14531:     Ed. Wuolijoki vilkasi tilattoman väestön alakomitean mietin-
14532: töön, että tuskin on minkäänlaisia torppareita Viipurin läänissä
14533: niin paljon. Siinä vedotaan kuvernöörin päätökseen ja asiakirjoihin
14534: ja moititaan valiokunnan perustelemattomuutta. M. m. ed. Kivi-
14535: linna on sanonut, että eduskunnalla ehkä ei ole ollut haluakaan
14536: syventyä näihin perusteluihin, joten hän tässä tahtoi niitä selvittää.
14537: Pyydän lukea muutaman kohdan perusteluista, jotka tietystikin ovat
14538: olleet syynä tämän anomuksen hylkäämiseen. Näitä perusteluja ei
14539: kannattaisi kehua. Jos ne olisivat olleet niin laajat kuin ed. Kivi-
14540: linna ja Tulikoura ovat tuoneet esiin tietojansa, niin ehkei valio-
14541: kunnan päätös olisi tällaiseen tulokseen tullut. Mietinnössä sano-
14542: taan: •>Verrattain suuri osa mainituista torpista lienee kyllä jo, mikäli
14543: ne ovat vanhempiin aikoihin perustettuja, siirtynyt emätilan yhtey-
14544: teen, mutta tietojen mukaan löytyy niitä vielä huomattavassa mää-
14545: rässä ainakin useassa Viipurin lääni~ kunnassa. Tarkempia numero-
14546: tietoja meidän ei ole onnistunut saada, kun yksityisiin tiedusteluihin
14547: 924                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14548: 
14549: 
14550: Viipurin lääninhallituksesta on vastattu, että jälkeen vuoden 1883
14551: eivät kruununvoudit eikä lääninkonttori ole pitäneet minkäänlaista
14552: luetteloa kruununtiloista eivätkä liioin kunnallislautakunnan-
14553: esimiehet pyydettäessä ole sanoneet voivansa tietoja antaa, eikä
14554: aika ole myöntänyt meille useiden seikkaperäisten tiedustelujen
14555: tekemiseen•>. Olisiko valiokunnan pitänyt lähteä juoksemaan samoja
14556: jälkiä, joista jo anojat sanovat, etteivät he ole mitään löytäneet
14557: asian valaisemiseksi? Mikseivät he tuoneet näitä asiallisia tietoja
14558: perusteluissaan esille, vai tahtoivatko he säästää niitä voidakseen
14559: sitten hyökätä valiokunnan kimppuun? Minä voin ed. Wuolijoelle
14560: vakuuttaa, että suurimmassa osassa Viipurin lääniä ei tällaisia
14561: torppareita löydy. Varsinkaan lahjoitusmailla ei niitä ole voinut
14562: muodostua, ja niitähän Viipurin lääni suurimmaksi osaksi onkin.
14563: Ainoastaan mainituissa Viipurin läänin kunnissa niitä voi jonkun
14564: verran olla, mutta missä määrin niillä on käytännöllistä merkitystä,
14565: se jääköön sanomatta. Miksi ei ed. Tulikoura silloin tullut antamaan
14566: valiokunnalle semmoisia tietoja, kun ed. Paunun kanssa puhuttiin,
14567: että nyt teidän anomuksenne menee nurin huonojen perustelujen
14568: johdosta?      Mutta ed. Tulikoura kieltäytyi silloin valiokunnalle
14569: mitään tietoja antamasta, vaikka sama edustaja tahtoo nyt
14570: oikein hartiavoimalla käydä valiokunnan kimppuun. Tällaista joh-
14571: donmukaisuutta en minä ainakaan hyväksy. Silloin hänellä olisi
14572: ollut velvollisuus esiintyä, kun tiesi anomuksensa joutuvan vaaran-
14573: alaiseksi. Silloin edustaja Tulikoura sanoi niitä löytyvän vain 6o, ja nyt
14574: ne ovat kasvaneet 6oo:ksi, jopa I,zso:ksi. Minä en ymmärrä, että tällä
14575: muuta tahdotaan kuin pitkittää tämän asian käsittelyä ja hävittää
14576: eduskunnan aikaa. Minä puolestani ehdottaisin, että mietintö tällä
14577: kertaa jäisi voimaan, siksi kunnes anomuksen tekijät uudelleen
14578: perustelevat anomuksensa paremmin ja esittävät uuden anomuksen.
14579: 
14580:     Ed. P u 11 i n e n: Täällä annetuista lausunnoista on käsittääkseni
14581: käynyt riittävästi selville, että anomusehdotuksessa käsitellyllä asialla
14582: on puolellaan paljon enemmän oikeudellista puolta, kuin valio-
14583: kunta on tahtonut sille myöntää, ja sen takia yhdyn kannattamaan
14584: täällä tehtyä ehdotusta, että valiokunnan ehdotusta ei hyväksytä,
14585: vaan että mietintö kokonaisuudessaan palautetaan valiokuntaan
14586: muodostettavaksi siihen suuntaan kuin anomusehdotuksessa on
14587: ehdotettu, kuitenkin sillä lisäyksellä, että ellei valiokunta katsoisi
14588: enää ehtivänsä näillä valtiopäivillä saada riittävää selvittelyä asiassa,
14589: se muodostaisi ehdotuksensa siihen suuntaan, että eduskunta anoisi,
14590: että hallitus pohtisi asiaa ja jättäisi armollisen esityksen ensi valtio-
14591: päiville.
14592: 
14593:     Ed. Hain a r i: Pyydän kannattaa ehdotuSta, että asia lykät-
14594: täisiin takaisin valiokuntaan käsiteltäväksi ed. Kivilinnan ehdotta-
14595:                           Kruununtilojen torpat.                    925
14596: 
14597: maan suuntaan. Tässä kysymyksessä, niinkuin niin monesti muul-
14598: loinkin, on tapahtunut että elävä käytännöllinen elämä luo virallisten
14599: muotojen rinnalle toisia muotoja, jotka nekin ovat oikeutettuja ja
14600: vaativat laillistuttamista. Saattaa kyllä olla niin, että kuvernöörit
14601: eivät noudattaneet lainpuustavia, kun he nyt kysymyksessä oleville
14602: kruununtiloille hyväksyivät yhden perheen jäsenen isännäksi,
14603: toisen torppariksi, mutta kaikessa tapauksesssa tämä torpanoikeuksien
14604: hyväksyminen vastasi asianosaisten oikeuskäsitystä ja kansan
14605: oikeustajuntaa niissä piireissä, joissa näitä torppia syntyi. Sillä
14606: torpparioikeudet annettiin vastineena monivuotisesta yhteiseen
14607: pesään suoritetusta työstä. Minä en ymmärrä, ettei tätä asiaa voi-
14608: taisi ratkaista samalla tavalla kuin 1895 vuoden asetus ratkaisi kysy-
14609: myksen perintötilojen perintötorpista. Tämä kysymys on mielestäni
14610: aivan samanluontoinen kuin tuo edellinenkin. Tässä on kysymys
14611: monen sadan pien-eläjän kohtalosta ja minusta olisi asia katsottava
14612: etupäässä yhteiskunnalliselta eikä lakimuodolliselta kannalta.
14613:     Pitäisi laatia uutta lakia tätä pien-eläjien ryhmää varten. Oikeus
14614:  ja kohtuus puhuu voimakkaasti sellaisen lainsäädännön puolesta,
14615:  ja eduskunnan pitäisi asianomaisen valiokuntansa kautta löytää se
14616:  oikea tie, millä tämä asia saataisiin oikealle tolalle.
14617: 
14618:     Ed. C a s t r e n: Tässä tosin ei ole kysymys suuresta torppari-
14619: ryhmästä, mutta kysymys koskee kumminkin niin suurta torppari-
14620: ryhmää, että sen asema ansaitsee lainsäätäjän huomiota. Asiain näin
14621: ollen pyydän ilmoittaa, että minä puolestani yhdyn kannattamaan
14622: sitä ehdotusta, jonka edustajat Wuolijoki ja Kivilinna ovat tehneet
14623: käsillä olevan mietinnön lähettämisestä takaisin valiokuntaan muodos-
14624: tettavaksi heidän ehdottaruaansa suuntaan.
14625: 
14626:     Puh e m i e s: Edellisen johdosta pyydän huomauttaa, että
14627: minun ymmärtääkseni on pieni ero ed. Wuolijoen ja ed. Kivilinnan
14628: ehdotusten välillä, nim. se, että ed. Wuolijoki on ehdottanut, että
14629: mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi ano-
14630: muksessa osotettuun suuntaan, ed. Kivilinna taas, että se lähetettäi-
14631: siin takaisin muodostettavaksi pääasiassa anomuksessa viitattuun
14632: suuntaan.
14633: 
14634:     Ed. T u 1 i k o u r a: Minä en ensinkään muista, että ed. Pykälä
14635: olisi näillä valtiopäivillä puhunut mitään tästä asiasta.
14636:     Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä hän Säätytalon eteisessä
14637: kerran kuulusteli minulta jotakin tähän asiaan koskevataja kerroin
14638: silloin hänelle siinä kiireessä, minkä ehdin; - olin nimittäin itse
14639: menossa lakivaliokunnan istuntoon ja täytyi juuri lähteä sisään.
14640: En muista, pyysikö hänminua silloin spesialistiksi laki- ja talousvalio-
14641: kuntaan vaiko ei, mutta sen hänen olisi pitänyt ymmärtämän, että
14642: 926                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14643: 
14644: 
14645: sillä kertaa en voinut häntä seurata kun piti mennä lakivaliokuntaan.
14646: Sen minä ainakin muistan sanoneeni ed. Pykälälle, että täällä Hel-
14647: singissä kyllä löytyy asiata selvittäviä papereita. Sen koomin ei
14648: ed. Pykälä eikä kukaan muu enään ole kysynyt minulta tästä asiasta
14649: mitään enkä tiennyt mennä tarjoutumaan laki- ja talousvaliokun-
14650: nalle mietinnön kirjoittajaksi. - Muutoin kannatan ed. Kivilinnan
14651: tekemää ehdotusta.
14652: 
14653:      Ed. P e n n a n e n: Eräs edellisistä puhujista on jo maininnut,
14654:  että laki, jota anomuksen tekijät ehdottavat anottavaksi, tulisi
14655:  olemaan taaksepäin vaikuttava, n. s. takakantoinen laki. Tällaisen
14656:  lain säädäntöön on minun mielestäni ryhdyttävä ainoastaan silloin,
14657:  kun siihen vaativat välttämättömästi yhteiskunnalliset epäkohdat,
14658:  jotka eivät ole poistettavissa ilman tällaista takakantoista lakia.
14659:  Nyt kysymyksessä olevaan asiaan nähden, kuten täällä jo ed. Pykälä
14660:  on maininnut, ei ole olemassa varmuutta siitä, onko tällainen taakse-
14661: päin vaikuttava, entisiä oikeussuhteita järkyttävä laki ollenkaan
14662:  tarpeen vaatima. Ei ole edes täyttä varmuutta siitä, onko olemassa
14663:  ja minkä verran, väärinkäytöksiä näihin kysymyksessä oleviin torpan-
14664:  asukkaihin nähden. Valiokunta on mietintönsä perusteluissa sivulla
14665:  7 maininnut siitä, että tällainen torpan asukas, joka on aikoinaan
14666:  eronnut päätilalta ja muuttanut torpalle, on mahdollisesti saanut
14667:  tuon torpanpaikan perintöosansa vastikkeeksi tai korvaukseksi
14668:  yhteiseen pesään suorittamastaan työstä. Hän on voinut saada
14669: tämän torpanpaikan lisäksi myöskin rahallista korvausta, toisin
14670: sanoin, veljekset tai muut pesän osakkaat ovat keskenään sopineet,
14671:  mitenkä pesä on jaettava. Jos nyt lähdetään myöntämään lisäoi-
14672: keuksia noille torppareille, niin kieltämättähän silloin j ärkytetään
14673:  aikaisemmin syntyneitä oikeussuhteita, joihinka asianomaiset ovat sinä
14674: aikana puolin ja toisin suostuneet. - Sitte ei ainakaan minulle vielä
14675: ole ollenkaan tästä keskustelusta selvinnyt, minkä verran noita kysy-
14676: myksessä olevia torppareita ja torppia nykyisin on olemassa. Täällä
14677: on kyllä mainittu numeroita, mutta tuskinpa anomuksentekijäin
14678: vaatimus kaikkiin noihin numeroissa mainittuihin torppiin koskee.
14679: Anomuksentekijäthän itse sanovat, että siinä tapauksessa, jos tila
14680: perinnöksi oston jälkeen on siirtynyt toiselle omistajalle, käy asia
14681: siksi mutkikkaaksi ja vaikeaksi, etteivät he ota siinä suhteessa ehdot-
14682: taaksensa mitään lainsäädäntötoimenpidettä.          Ainoastaan siinä
14683: tapauksessa, jos nuo tilat, joilla on kyseenalaisia torppia, ovat entis-
14684: ten omistajainsa käsissä, voitaisiin anomuksen tekijäinkin mielestä
14685: sovelluttaa takakantoista lakia. Ja minkä verran noita entisten
14686: omistajain hallussa olevia tiloja on, se on, kuten sanoin, aivan sel-
14687: vittämätöntä. Tästä syystä minä ehdotan, että eduskunta tällä
14688: kertaa hyväksyisi valiokunnan ehdottaman ponnen. Ken näitä oloja
14689: lähemmin tuntee, ja tietää niissä epäkohtia olevan, on tilaisuudessa
14690:                          Kruununtilojen torpat.                   927
14691: 
14692: 
14693: jälleen ja paremmin perustellulla anomuksella kääntymään edus-
14694: kunnan puoleen.
14695: 
14696:   Ed. S i r o 1 a: Minä pyydän kannattaa ed. Sulo Wuolijoen teke-
14697: mää ehdotusta.
14698: 
14699:     Ed. Li s t o: Tässä keskustelussa on kiinnitetty huomiota
14700: etupäässä esillä olevan mietinnön loppuosaan ja koetettu kumota
14701: mitä siinä laki- ja talousvaliokunta on esittänyt, mutta on jätetty
14702: kiinnittämättä huomio tämän mietinnön alkuosaan, joka sisältää
14703: lähtökohdan nyt esillä olevalle asialle. Mietinnön ensimäisellä si-
14704: vulla ja toisen sivun alkupuolella valiokunta tekee selkoa siitä, mitä
14705: sisältää se anomusehdotus, joka on mietinnön pohjana. Jos sitä
14706: tarkastelee, näkee, että valiokunnalle on annettu tarkoin määrätty
14707: tehtävä. Vallan harvoin annetaan Eduskunnalle niin tarkasti ja
14708: täsmällisesti suunniteltua anomusehdotusta, kuin tämä on. Pyy-
14709: dän saada lukea sen lopputuloksen, johonka anomusehdotuksessa
14710: tullaan. Siinä anotaan nimittäin, että >>muuttaen maatilain ositta-
14711: misesta 12 päivänå kesäkuuta 1895 annetun asetuksen 6 §:ää ja
14712: lisäykseksi saman asetusehdotuksen 41 §:ään säädettäisiin, että
14713:  jos emien tammikuun 1 päivää 1896 määräala kruununtilasta on
14714: perintöosan vastikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä työstä
14715: jollekin luovutettu, hänen omaksi taikka myös hänen sekä vai-
14716: monsa ja lastensa elinajaksi, sillä nyt mainituista henkilöistä, joka
14717: tämän asetuksen voimaan astuessa on luovutetun alueen haltijana,
14718: siinä tapauksessa, että tila vielä on sen henkilön tai hänen perillis-
14719: tensä hallussa, jonka asukkaaksi tullessa luovutus tapahtui, on
14720: oikeus saada se lohkomisella tai palstatilaksi erottamisella maati-
14721: lojen osittamisesta voimassa olevien säädösten mukaan erilleen
14722: otetuksi; velvollisuudella kuitenkin, jos hän sellaista etua nauttia
14723: tahtoo, sitä kuvernööriitä hakea kahden vuoden :kuluessa siitä päi-
14724: västä, jona asetus tästä on voimaan astunut ja että, jos tila sen
14725: jälkeen kuin alueen luovutus on tapahtunut, on ostettu perinnöksi,
14726: luovutetun alueen haltijan on tilanomistajalle korvattava alueen
14727: manttaaliarvoa vastaava osuus perintölunastushinnasta sekä muista
14728: oikeudenmukaisesti siihen menneistä kustannuksista.>> Tämä on
14729: anomusehdotuksen ponsilause. Kun nyt valiokunnalle annettiin
14730: näin tarkoin määrätty tehtävä, niin tietysti valiokunnan oli lä-
14731: hinnä tarkastettava tämän tehtävän juridista mahdollisuutta, ja
14732: silloin ei auttanut käydä tässä kysymyksessä käsiksi yhteiskun-
14733: nalliseen puoleen, niinkuin nyt on sekä vasemmalta että keskus-
14734: tasta tahdottu asettaa vaatimukseksi. Valiokunnan ei auttanut
14735: ruveta yleisiin mietelmiin siitä, kuinka tarkoituksenmukainen mei-
14736: dän maanjakojärjestelmämme on ollut ja minkälaiseksi se toivot-
14737: tavasti on tehtävä, vaan täytyi ottaa tarkastettavaksi, minkälainen
14738: 928                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14739: 
14740: 
14741: oikeus kruununluontoisilla tiloilla olevien >>kantaperillistorppiem
14742: haltijoilla mahtaa olla. Ja niinkuin tästä mietinnöstä näkyy, on
14743: valiokunta tullut siinä koko hyvin surullisiin tuloksiin, toisin sa-
14744: noen sellaisiin, että vanhojen säädösten perustuksella kantape-
14745: rintötorppalaitosta ei kruununluontoisilla tiloilla ole olemassa.
14746:      En ymmärrä, mitä tämä asia juuri paranisi siitä, jos se lähetet-
14747: täisiin takaisin valiokuntaan, sillä valiokunnan tehtävä olisi sil-
14748: loin juuri samanlainen kuin tätä ennen, ellei nimittäin kamari tässä
14749: ota, anomusehdotusten tekemiselle säädetyn ajan loppuun kuluttua,
14750: luodakseen uutta anomusehdotusta ja lähettääkseen sen sitte laki-
14751: ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi. Olen vakuutettu siitä, että
14752: niin yksimielinen kuin laki- ja talousvaliokunta oli käsityksessään
14753: tämän anomusehdotuksen mahdottomuudesta, yhtä yksimielinen
14754: se tulee edelleen olemaan siitä, että tästä ei, siinä muodossa kuin
14755: se nyt on käsillä, voida mitään tehdä. Jos valiokunta poikkeaisi
14756: siitä tehtävästä, m.ikä sille on annettu, niin silloin se ei minun käsi-
14757: tykseni mukaan menettelisi valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti,
14758: sillä valiokunnan on annettava mietintönsä niistä asioista,
14759:  jotka sen valmistettavaksi lähetetään, eikä mistään muista.
14760:      Tässä nyt on jo valaistu niitä todisteluita, joita ovat tuoneet
14761: esiin ne, jotka ovat valiokuntamietinnön kimppuun käyneet. On
14762:  huomautettu, kuinka nätisti täällä suureunetaan lukuja. Jos en
14763:  väärin muista, niin pääsi ed. Tulikoura 130:een tai 140:een kanta-
14764:  perillistorppaan kruununtiloilla Kymin kihlakunnassa sillä keinoin,
14765:  että hän oli tietävinään että Vehkalahdella löytyy joku määrätty
14766: luku tämmöisiä torppareita ja siis Kymin kihlakunnassa täytyy
14767:  todellisuuden mukaan olla niin ja niin paljon. Ja jotenkin samalla
14768:  tavalla laski ed. Wuolijoki kuntien lukumäärän mukaan. Hän tuli
14769:  tuhanteen torppaan, tinki kuitenkin vähän siitä pois. Kun sillä
14770:  tavoin laskelmia tehdään, niin kyllä voisi panna kysymykseen sen-
14771:  kin, montako kruununluontoista perintötorppaa on Helsingissä
14772:  ja siihen kuuluvilla maatiloilla.
14773:      On mahdollista, että valiokunta olisi sittenkin ryhtynyt tutki-
14774:  muksiin puheena olevalla alalla, jos anomusehdotus olisi liikkunut laa-
14775:  jemmissa puitteissa, niin että olisi käynyt mahdolliseksi ehdottaa hal-
14776:  litukselle tehtäväksi jonkinlaista sen tapaista anomusta, että hal-
14777:  litus ottaisi asiata tutkiakseen ja koettaisi ryhtyä toimenpiteisiin
14778:  kruuntilojen perintötorpparien olojen vakaannuttamiseksi. Mutta
14779:  kun valiokunta ei katsonut itsellään olevan mahdollisuutta käydä
14780:  asiaan näin laajalta kannalta käsiksi, niin olihan silloin tarpeetonta
14781:  ryhtyä semmoisiin tutkimuksiin. Valiokunta on siis, mikäli minä
14782:  ymmärrän, aivan oikein tehtävänsä käsittäen, tullut siihen tulok-
14783:   seen, mikä mietinnön ponsilauseessa esitetään.
14784:      Luullakseni tämä asia ei parane sillä, että jätetään valiokunnan
14785:   ponsilause hyväksymättä. Siinä tulee sittenkin itse alote aina ole-
14786:                          Kruununtilojen torpat.                   929
14787: 
14788: maan kiusana. Paljon parempi on, että tämä alote hyljätään ja
14789: valmistetaan niille, jotka tämän asian tuntevat ja jotka puheena
14790: olevia oloja hellittelevät, tilaisuus 4 kuukauden perästä uudistaa
14791: anomusehdotuksensa laajemmissa piirteissä. Silloin saa laki- ja
14792: talousvaliokunta, jos asia sinne taasen lähetetään, mahdollisuuden
14793: käsitellä tätä kysymystä todellakin yhteiskunnalliselta kannalta
14794: ja mahdollista on, että valiokunta silloin tulee toiseen tulokseen.
14795:     Kun laki- ja talousvaliokunnalla on esillä olevasta alotteesta
14796: nyt mainittu käsitys, niin - ainakin minä olen siinä luulossa -
14797: jos tämä asia siihen valiokuntaan takaisin lähetetään, se on asian
14798: hiljaista hautaamista. Sillä emme me siellä voi sille mitään tehdä
14799: ja tuskinpa me ehtisimmekään, jos me ryhtyisimme asiassa tut-
14800: kimuksiin, näillä valtiopäivillä niitä loppuun saattaa. Mutta koska
14801: äskenmainitun uudenkaltaisen anomusehdotuksen puoltajina on
14802: esiintynyt niitäkin, jotka istuvat vaikuttavina jäseninä muissa
14803: valiokunnissa, niin pyydän saada ilmoittaa, että jos joku heistä -
14804: esim. ed. Castren tai ed. Hainari, jotka molemmat ovat asianomais-
14805: ten valiokuntien puheenjohtajia, - ehdottavat, että asia lähete-
14806: tään joko maatalousvaliokuntaan tai talousvaliokuntaan, niin kyllä
14807: minä tulen sellaista ehdotusta kannattamaan. Ehkä niissä valio-
14808: kunnissa on toisenlainen käsitys siitä mahdollisuudesta, minkä
14809: valtiopäiväjärjestys antaa valiokunnalle mielensä mukaan muo-
14810: dostella sille lähetettyä anomusehdotusta aivan joksikin muuksi.
14811: Olen kumminkin toistaiseksi sitä mieltä, että laki- ja talousvalio-
14812: kunnan ehdotus olisi hyväksyttävä, koska tästä asiasta sillä kei-
14813: noin päästään kaikkein mukavimmalla tavalla ja koska kaikki
14814: mahdollisuudet alottaa asiaa uudestaan parhaimmalla ja käytän-
14815: nöllisimmällä tavalla, ovat silloin anomusehdotuksentekijälle va-
14816: ratut.
14817: 
14818:     Ed. K i v i 1 i n n a : Minä koetan olla lyhytsanainen, sillä
14819: tämä asia, joka sittenkin on paikallista laatua, uhkaa todellakin
14820: paisua vähän liian pitkäksi.
14821:     Ensin muutama sana ed. Pykälälle. Hän pahoitteli anomuseh-
14822: dotuksen perustelujen niukkuutta. Minä en tahdo ruveta riitele-
14823: mään siitä, kuinka hyviä anomusehdotuksen perustelut ovat, jotka
14824: suuressa kiireessä vuonna 1907 kirjoitettiin ja joiden uudistamista
14825: ei ole pidetty erittäin tarpeellisena sen takia, että asiassa joka ta-
14826: pauksessa on alote tehty. Minun nähdäkseni on valiokunnan asia,
14827: jos perustelujen nojalla tai muuten asia tuntuu epäselvältä, koet-
14828: taa hankkia siihen selvitystä. Minä en voi käsittää valiokunnan
14829: toimintavaltaa niin ahtaaksi, että, jos anomuksentekijät eivät ole
14830: antaneet joka asiaan tarvittavia tietoja, anomus silloin riittämät-
14831: tömän selvityksen perusteella hylätään. Sittemmin on hankittu ja
14832: saatu lisätietoja, joita minä olen täällä esittänyt. Valiokunta olisi
14833:                                                                  59
14834: 930                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14835: 
14836: 
14837: ollut tilaisuudessa nuo selvitykset saamaan, jos se olisi pyytänyt.
14838: Ja olkoon sivumennen sanottu se, että niitä on valiokunnalle tar-
14839: jottu, yksityistä, epävirallista tietä tosin, mutta on tarjous sillä
14840: tavalla torjuttu, että meidän tarjoojain ei tehnyt mieli, arvostamme
14841: pitävinä, uudistaa tarjousta.
14842:     Ed. Pykälä epäili, muistaakseni, näiden torpparien lukua, sa-
14843: maten ed. Listo. Täällähän voidaan esittää yksityiskohtainen luet-
14844: telo, jossa ne ovat torppa torpaita luetellut, ja on siinä 140 torppaa
14845: 6--J pitäjästä. On silloin turhaa puhua, ettei ole esitetty nume-
14846: roita. Lopullisia numeroita ei tosin ole voitu saada, mutta kun
14847: muutamista pitäjistä päästään näin pitkälle ja tiedetään, että täl-
14848: laisia torppia muuallakin löytyy huomattava määrä, niin silloin
14849: voidaan täydellä perusteella väittää, että niitä on muutamia satoja.
14850:      Ed. Listo perustui puheessaan siihen, mitä anomusehdotus si-
14851: sältää. Minä myönnän, että anomusehdotuksen ponsimuoto ei ole
14852: onnistunut. Selitin jo, mistä se on johtunut; se on johtunut siitä,
14853: että asia esitettiin ensin esitysehdotuksena ja sitten viimeisessä
14854: kiireessä muutettiin anomusehdotukseksi, kun sitä ei esitysehdo-
14855: tuksena saatu esittää. Jos minä olisin tiennyt ja arvannut, että
14856: laki- ja talousvaliokunta käsittää toimintavaltansa niin perin ah-
14857: taasti, kuin sen puheenjohtaja täällä esitti, niin olisimmehan me
14858: anomuksentekijät silloin helposti voineet muodostaa uudestaan
14859: tämän ponnen. Minä en kumminkaan sellaista voinut ajatella,
14860: sillä mikäli olen ollut mukana valiokuntatyössä ja olen kuullut
14861: siitä, niin valiokunnat yleensä eivät asetu niin muodolliselle kannalle,
14862: että jos ne eivät voi hyväksyä anomusehdotuksen pontta sellaise-
14863: naan, siinä sanamuodossa ja siihen suuntaan kuin se on muodostettu,
14864: niin ne esittävät anomuksen ilman muuta hylättäväksi, vaan ne
14865: koettavat minun tietääkseni ottaa asiat asialliselta kannalta ja
14866: tehdä anomuksista, mitä tehtävissä on, ne koettavat auttaa asiaa
14867: eteenpäin eivätkä pane päähuomiota muotoseikkoihin. Jos nyt
14868: kumminkin laki- ja talousvaliokunta tahtoo, ja puheenjohtajan
14869: lauseesta päättäen aikoo asettua näin ahtaalle kannalle, niin on kai
14870: täysi syy asettaa asia laveammalle pohjalle. Jotta siis nämä muo-
14871: dolliset vaikeudet eivät tulisi asian tielle ja jotta laki- ja talousvalio-
14872: kunta ei voisi toistamiseen tämän, niinkuin olen myöntänyt, epä-
14873: onnistuneen ponnen varjolla ja sillä tekosyyllä kieltäytyä asiaa
14874: käsittelemästä, niin minä pyydän muuttaa ehdotukseni.                 Minä
14875: siis peruutan äsken tekemäni ehdotuksen ja muodostan sen toiseen
14876: suuntaan, joka mielestäni takaa, että tämä asia tulee korjatuksi.
14877: Minä teen seuraavan ehdotuksen: Ehdotan, että mietintö palaute-
14878: taan laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi siihen suun-
14879: taan, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä puheena-
14880: olevien torpparien hallintaoikeuden vakiinnuttamiseksi.             Silloin
14881: ei valiokunta ole ainakaan sidottu meidän ponteemme, vaan se
14882:                          Kruununtilojen torpat.                     931
14883: 
14884: 
14885: on sidottu tähän ehdotukseen, ja se takaa minun käsittääkseni
14886: täydellisesti sen tarkoituksen saavuttamisen, mitä nämä torppa-
14887: rit itse toivovat.
14888:      Laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtaja puhui vielä siitä,
14889: että meille olisi annettava tilaisuus antaa tietoja ja perustella ano-
14890: muksemme toistamiseen paremmin. Me olemme nyt jo olleet ti-
14891: laisuudessa antamaan kaikki ne tiedot, mitä meillä on, ja olemme
14892: valmiit antamaan ne niin täydellisessä muodossa, vaikkapa kir-
14893: jallisesti, kuin suinkin voimme. Ei se siis suinkaan estä valiokuntaa
14894: nyt jo käsittelemästä asiaa. Joka tapauksessa on minusta parempi
14895: antaa hallitukselle tehtäväksi, kun se ryhtyy toimenpiteisiin, tut-
14896: kia tätä asiaa. Sehän lienee yleensä tunnustettu asia, että kyllä
14897: hallitus, käytettävinä olevilla apuneuvoillaan, paremmin selviytyy
14898: tällaisista asioista kuin yksityishenkilöt. Sen takia ei minusta asia
14899: voita sillä, että se lykkäytyy ensi istuntokauteen ja jää sen varaan
14900: mitä me yksityiset anomuksentekijät voimme saada aikaan. On
14901: kyllä mahdollista, ettei asiaa ennätetä tällä istuntokaudella käsitellä.
14902: Siinä tapaukSessa tietysti ei ole muuta neuvoa, kuin uudistaa ano-
14903: mus ensi istuntokaudella. Mutta niin kauan kuin on mahdollisuus
14904: olemassa, että se tällä istuntokaudella saadaan käsitellyksi, niin
14905: sitä pitäisi minun mielestäni käyttää, varsinkin sentähden, että
14906: tämä asia on todella kiireellinen, sillä näitä torppareita, joita ennen
14907:  on ollut paljon enemmän kuin mitä niitä nyt on jälellä, on torpis-
14908:  taan häädetty koko joukko ja häädetään yhä edelleen, jos tämä
14909: lainsäädäntötoimenpide vielä joitakuitakin vuosia myöhästyy.
14910:  Näitä häätöjä tarkoittaa se kohta anomuksentekijäin perusteluissa,
14911:  jonka ed. Pykälä mainitsi ja jossa sanotaan, että näitä torppa-
14912:  reita on häädetty suurempi joukko enemmän kun mitä niitä ehkä
14913:  on jälellä.
14914:      Minä siis, kuten sanottu, peruutan äskeisen ehdotukseni ja teen
14915:  toisen siinä muodossa kuin äsken mainitsin.
14916: 
14917:     Ed. P y k ä 1 ä: Ed. Tulikoura on sanonut ettei hänelle ole mitään
14918: ilmoitettu eikä häntä pyydetty antamaan selvityksiä valiokunnalle,
14919: paitsi viime valtiopäivien aikana oli jotain sellaista puhetta sääty-
14920: talon käytävässä ollut.
14921:     Juuri viime valtopäivien aikana kun valiokunta tämän asian
14922: käsitteli ensimäisessä lukemisessa ed. Tulikoura sai tiedon, että
14923: valiokunta tulee anomuksen hylkäämään. Sitä suuremmalla syyllä
14924: olisi anomuksentekijäin pitänyt korjata perustelunsa, kun ed. Tuli-
14925: koura sanoo, että hänellä oli asiakirjoja täällä mukana, ja olisi
14926: niitä pyydettäissä valiokunnalle antanut. Minä en luule olevan
14927: tapana, että perusteluja käydään valiokunnan puolesta edustajien
14928: kotoa hakemassa. '
14929: 932                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
14930: 
14931: 
14932:     Ed. C a s t r en: Minä en aijo olla tässä asiassa kovinkaan
14933: monisanainen. Katson vaan asiakseni lausua mielipiteeni laki- ja
14934: talousvaliokunnan puheenjohtajan tältä paikalta antaman seli
14935: tyksen johdosta.
14936:     On kieltämätöntä, että anomuksentekijän ehdottama ponsi ei
14937: ole onnistunut. Se on liian rajotettu. Mutta laki- ja talousvalio-
14938: kunnalle olisi pitänyt olla täysin selvillä anomuksentekijäin tar-
14939: koitusperä: lainlaatijan huomion kiinnittäminen puheenalaisten
14940: torpparien asemaan ja keinojen keksiminen sen turvaaamiseksi.
14941: Jos tämä kerran oli selvillä laki- ja talousvaliokunnalle, niin va-
14942: liokunta ei suinkaan olisi ollut sidottu niin muodollisesti, niin ah-
14943: taasti ja sanoisinko byrokraattisesti käsittelemään anomusta, kuin
14944: on tapahtunut. Tiedämmehän jo säätyvaltiopäivien ajalta, että
14945: kun anomuksia on tehty ja asianomainen valiokunta on katsonut
14946: jonkun anomuksen ponnen liian ahtaaksi, niin pontta on muodos-
14947: teltu tarkoituksen mukaisemmaksi. Minun ymmärtääkseni siis ei olisi
14948: ollut vähintäkään asiallista eikä valtiopäiväjärjestyksen rakentamaa
14949: estettä, joka olisi tehnyt mahdottomaksi anomuksen ponnen muo-
14950: dostamisen toisenlaiseksi, pysyttämällä sitä päätarkoitusta, mikä
14951: on johtanut anomuksen tekemiseen. Jos nyt laki- ja talousvalio-
14952: kunnalle oli tuntematonta, kuinka paljon alkuperäisiä maanomis-
14953: tajia hallitsee niitä tiloja, joilla kyseenalaisenlaatuisia torppareita
14954: on olemassa, jos laki- ja talousvaliokunnalle oli epätietoista, kuinka
14955: suuri näiden kyseenalaisten torppien lukumäärä on, niin ei minkään
14956: olisi pitänyt estää laki- ja talousvaliokuntaa ehdottamasta edus-
14957: kunnalle sellaista pontta, jossa pyydetään, että hallitsija antaisi
14958: puheenalaisia seikkoja tutkituttaa ja tämän tutkimuksen perus-
14959: teella ottaisi harkitakseen, olisiko ryhdyttävä lainsäätämistoimen-
14960: piteen aikaansaamiseksi torpparien aseman turvaamiseksi.          Mutta
14961: sitä laki- ja talousvaliokunta ei ole tehnyt. Se on yksistään muo-
14962: dollisista syistä rajoittunut ehdottamaan tämän kumminkin lain-
14963: säätäjän huomiota ansaitsevan anomuksen hyljättäväksi, perustaen
14964: hylkäämisehdotuksensa ainoastaan siihen, että, kuten laki- ja ta-
14965: lousvaliokunnan puheenjohtaja täällä esitti, anomuksen ponsi oli
14966: liian ahdas. Minun ymmärtääkseni olisi laki- ja talousvaliokunnan
14967: uudestaan ottaminen tämä asia käsiteltäväkseen ja ehdottaminen
14968: sellaisen ponnen, jonka kautta anomuksentekijäin päätarkoitus,
14969: saataisiin hallituksen tutkittavaksi ja harkittavaksi.
14970:     Edelleen on laki- talousvaliokunnan puheenjohtaja täällä lau-
14971: sunut, että ehdottarualla anomuksen hylättäväksi on tahdottu
14972: jättää anomuksentekijöille tilaisuutta ensi valtiopäiville tehdä asian-
14973: mukaisempi anomus asiassa. Mutta täten menetettäisiin aikaa.
14974: Kuta enemmän kuluu aikaa, sitä enemmän vähenee alkuperäisten
14975: maanomistajien luku, niiden luku, jotka hallitsivat tiloja silloin,
14976: kun torpparit sijoitettiin torppiinsa, ja vielä niitä tiloja hallitsevat
14977:                          Kruununtilojen torpat.                   933
14978: 
14979: ja yhä enemmän supistuu niitten torpparien lukumäärä, jotka tätä
14980: nykyä asuvat kyseenalaisia torppia, ellei lainsäätämistoimenpide
14981: tule väliin ja ehkäise niitten häätämistä asumistaan torpista. Asian
14982: näin ollen ei ole aikaa viivytykseen vaan tarvitaan kiireellisiä toi-
14983: menpiteitä eduskunnan puolelta.
14984: 
14985:     Ed. T u 1 i k o u r a: Jos Ed. Listo olisi kuunnellut lausuntoani,
14986: niin ei hän enään väittäisi, että tein laskelmani Viipurin kihla-
14987: kunnan torppareista ainoastaanVehkalahden torppariluettelon mu-
14988: kaan. Minähän nimenomaan lausuin erittäin jokaisen kunnan torp-
14989: parit sekä minkä vuoden maa- tai henkikirjan mukaan kunkin
14990: pitäjän torppariluettelo on. Se siitä.
14991:     Ed. Pykälän kanssa minä olen pienessä perheriidassa. Hän jo
14992: myönsi, että se mistä ensiksi puhuin tapahtui kyllä viime keväänä,
14993: mutta minun olisi pitänyt tietää, että laki- ja talousvaliokunta
14994: oli silloin hylkääväHä kannalla ja sen johdosta tarjouduin näillä
14995: valtiopäivillä laki- ja talousvaliokunnan neuvonantajaksi. Enhän
14996: minä sitä tietänyt, ei siitä jaettu mietintöä eduskunnalle, eikä mi-
14997: nulla ollut tapana mennä nuuskimaan toisen valiokunnan töitä
14998: sen vähemmän tunkeutua kutsumatta neuvomaan itseäni viisaam-
14999: pia. Ed. Pennanen on ollut vastustavalla kannalla ja perustanut
15000: vastustamisensa siihen, että torpparit olisivat menetelleet sopimuk-
15001: sen mukaan. Nähtävästi hän ei tunne näiden torppien luonnetta.
15002: Muuten kannatan ed. Kivilinnan viimeistä ehdotusta ja luovun
15003: edellisen ehdotuksen kannattamisesta.
15004: 
15005:     Ed; P u 11 i ne n: Senjohdosta, että ed. Kivilinnan ehdotus on
15006: tarkoitukseltaan sama kuin minun ehdotukseni ja sanamuodoltaan
15007: vielä ehkä tarkempikin, niin yhdyn ed. Kivilinnan viimeiseen ehdo-
15008: tukseen. Valiokunnan puheenjohtaja ed. Listo on kyllä tahtonut
15009: jättää tämän asian anomuksentekijäin valmistettavaksi, mutta kun
15010: koko valiokunta ei ole pystynyt tätä asiaa valmistelemaan, niin
15011: en voi luottaa siihen, että muutamat yksityiset jäsenet ehtisivät
15012: saada siihen riittävää selvyyttä, vaan luulen että on parempi, että
15013: asia jätetään hallituksen valmistettavaksi ensi valtiopäiville.
15014: 
15015:     Ed. M a r t i k a i n e n: Ed. Kivilinna on täällä äsken huomaut-
15016: tanut, että Sortavalan pitäjässä ei löydy tämän luontoisia torppia,
15017: mutta minä äsken otin tarkempaa selkoa Sortavalan pitäjässä
15018: syntyneeitä maalaisliiton edustajalta ja hänen, samoin kuin omien
15019: tietojeni mukaan, löytyy Sortavalan pitäjässä torppia, jotka kuuluvat
15020: tämän esillä olevan anomusehdotuksen alle. Sitäpaitse minulle
15021: ovat useat torpparit tulleet valittamaan sitä jokapäiväistä häätö-
15022: uhkaa, mikä heillä on. Minä olen heidän puolestaan ryhtynyt toi-
15023: menpiteisiin ja kysynyt etevien juristien lausuntoa, miten näiden
15024: 934                    Istunto 9 p. lokakuuta 190 8.
15025: 
15026: 
15027: torpparien olisi meneteltävä säilyttääkseen asemansa, sillä useissa
15028: tapauksissa he ovat ainoastaan sentähden päätilan alaisia, kun
15029: heidän torppansa alue on niin pieni, ettei sen aikuinen laki ole sallinut
15030: heidän asettua itsenäiseksi tilaksi. Päätilan kautta he ainoastaan ovat
15031: maksaneet pääveronsa, muuta tekemistä heillä päätilan kanssa ei ole.
15032: Ja kun asia on näin vakavaa laatua, josta esimerkkejä löytyy m. m.
15033: Sortavalan, Ruskealan ja Soanlahden ja niitten ympäristöpitäjistäkin
15034: sangen useita, niin minä toivoisin, että kysymyksessä oleva anomus
15035: työnnettäisiin takaisin valiokuntaan, ja että samalla lisäksi kes-
15036: kustan ehdotukseen anottaisiin hallituksen toimenpiteitä, o t e t t a-
15037:  v a k s i h u o m i o o n t o r p p a r i e n a s e m a n v a k a a n-
15038:  nut t aminen          my öskin          niiss ä      t a p a u k s i s s a,
15039:  m i s s ä u u s i h a 1 t i j a p ä ä t i 1 a 11 e o n t u II u t.
15040: 
15041:     Ed. Li s t o: Minä pyydän uudestaan huomauttaa, että jos yksi
15042: tai toinen niistä ehdotuksista, joita täällä on tehty, hyväksytään,
15043: ja asia semmoisena lähetetään takaisin laki- ja talousvaliokuntaan,
15044: se asiallisesti sisältää uuden anomusehdotuksen, joka nyt anomusajan
15045: loputtua lähetetään valiokunnan käsiteltäväksi. Mahdollistahan on,
15046: että se lopputulos, johon laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä on
15047: tultu, voidaan pitää sellaisena nyt ilmaantuneena uutena aiheena,
15048: joka oikeuttaa uuden alotteen, mutta kyllä minä sittenkin epäilen,
15049: näinkö anomusedotus voidaan tehdä sillä tavoin kuin tässä mainittiin.
15050: 
15051:    Ed. Hain a r i: Pyydän kannattaa ed. Kivilinnan viimeksi teke-
15052: mää ehdotusta ja luovun kannattamasta hänen ensimmäistä ehdo-
15053: tustaan.
15054: 
15055:     Ed. Hu o p on en: Kannatan laki- ja talousvaliokunnan pu-
15056: heenjohtajan esittämää mielipidettä, että eduskunta hyväksyisi
15057: valiokunnan mietinnön ponnen, koska, sikäli kuin minäkin käsitän,
15058: asian valiokuntaan takaisin lähettäminen ei aiheuttaisi minkään-
15059: laisia toimenpiteitä. Jokainen eduskunnan jäsen tietää, että tässä
15060: on kysymyksessä taaksepäin vaikuttavasta lainsäädäntötoimenpi-
15061: teestä ja yleensä semmoiset ovat mitä vaikealuontoisimpia, niin että
15062: ainakin siinä suhteessa ja siihen katsoen, että anomus on perin huo-
15063: nosti perusteltu ja Viipurin läänin edustajistakin monet eivät ole
15064: tunteneet juuri näitä kysymyksessä olevia epäkohtia, niin minä
15065: puolestani toivoisin, että eduskunta hyväksyy valiokunnan ehdotuk-
15066:  sen tällä kertaa.
15067: 
15068:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä ed. Kivilinna ja Listo mainitsi-
15069:  vat kumpikin, että laki- ja talousvaliokunnassa olisivat sosialidemo-
15070:  kraatit äänestäneet tätä anomusta vastaan, mutta mikäli minä olen
15071:  ottanut selvää, niin ratkaisevassa äänestyksessä sosialidemokraatit
15072:                            Kruununtilojen torpat.                   935
15073: 
15074: äänestivät anomusehdotuksen puolesta ja valiokunnan pontta vas-
15075: taan. Pyysin puheenvuoroa oikaistakseni tämän heidän väärän
15076: tiedonantonsa. Muuten en katso tarpeelliseksi itse asiasta enään puhua,
15077: sillä asia näyttää menevän kaikesta huolimatta takaisin valiokuntaan
15078: huolimatta siitäkin, että ed. Huoposen lausunnon mukaan Viipurin
15079: läänin edustajat eivät tätä epäkohtaa tunne.
15080: 
15081:    Ed. K i v i 1 i n n a: Että tämä minun ehdotukseni, snna muo-
15082: dossa kuin minä olen sen tehnyt, olisi uusi anomus, siihen käsityk-
15083: seen minä en voi mitenkään yhtyä. Tämä uusi ehdotus sisältää
15084: pohjaltaan saman asian, saman toimenpiteen. Palautan eduskunnan
15085: mieleen, mitenkä sairaala-anomus ensimmäisellä istuntokaudella edus-
15086: kunnassa muodosteltiin muotoon, jota ei löytynyt tietääkseni missään
15087: alkuperäisessä anomusehdotuksessa. Kun vaan pysytään käsiteltävä-
15088: nä olevan asian pohjalla, niin ei silloin anomusta ryhdytä käsittele-
15089: mään. Muuten, jos ed. Huoponen ei tunne näitä asioita, ei se suin-
15090: kaan estä asiaintilaa olemasta sellainen kuin se on, sillä voihan
15091: sentään Viipurin läänin piirissäkin tapahtua ja olla sellaista, mitä ed.
15092: Huoponenkaan ei tunne.
15093: 
15094:    Ed. P ö y s t i: Minä myöskin kannatan ed. Kivilinnan viimeistä
15095: ehdotusta.
15096: 
15097:     Ed. C a s t r e n: Minä pyytäisin saada lausutuksi, että ed. Liston,
15098: joka itse on ollut monilla säätyvaltiopäivillä, jolla muodollisuutta
15099: tarkemmin noudatettiin kuin nykyisessä eduskunnassa, pitäisi tietä-
15100: män, että enemmän kuin yhden kerran on tapahtunut, että jonkun
15101: anomusehdotuksen johdosta on asianomainen valiokunta ehdottanut
15102: säätyjen hyväksyttäväksi toisellaisen ponnen kuin anomuksenteki-
15103: jäin esittämän, kunhan tarkotusperä on ollut sama. Ei siis käy
15104: laki- ja talousvaliokunnan menettelyä puolustaminen sillä, että laki-
15105: ja talousvaliokunta olisi ollut ehdottomasti sidottu anomuksenteki-
15106: jän ponteen, että sen oli joko ehdottaminen ponnen hylkäämistä tai
15107: hyväksymistä semmoisenaan. Kun minusta ed. Kivilinnan ehdotus
15108: on liian ahdas, pyydän saada ehdottaa, että asia lykättäsiin takaisin,
15109: ei maatalousvaliokuntaan eikä talousvaliokuntaan, mutta juuri
15110: siihen valiokuntaan, jossa ed. Listo istuu puheenjohtajana, nimittäin
15111: laki- ja talousvaliokuntaan, siinä tarkoituksessa, että laki- ja talous-
15112: valiokunta eduskunnan hyväksyttäväksi esittää, että hallitus tut-
15113: kituttaisi puheenalaisia torpparioloja ja kaikkia sen yhteydessä
15114: olevia seikkoja sekä tämän tutkimuksen nojalla ottaisi harkittavak-
15115: sensa, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpiteisiin puheen-
15116: alaisten torpparien aseman turvaamiseksi.
15117: 
15118:    Ed. H e i m b i.i r g e r:   Enär några talare hafva uppdragit en
15119: 936                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15120: 
15121: 
15122: jämförelse emellan de. s. k. bördetorpen och de torp, om hvilka här
15123: är fråga, och förmenat att enahanda lagstiftningsåtgärd som egt rum
15124: beträffande bördetorpen, borde kunna vidtagas äfven angående
15125: nu ifrågavarande torp, skulle jag önska framhålla, att bördetorpen
15126: voro torp, som i tiden på grund af ofullständigheter i gällande lag-
15127: stifning beträffande hemmans-delning tilldelats arftagare i vederlag
15128: för deras arfsdel i hemmanet, på villkor, att bördetorpen skulle
15129: för alltid besittas utaf torparen och hans efterkommande. Sådana
15130: kontrakt hafva i uppkomna rättegångar respekterats utaf dom-
15131: stolarna. Då lag infördes därom, att dessa torp skulle kunna få
15132: utbrytas från hemmanen, så sanktionerades därigenom sålunda
15133: endast i formelt afseende hvad som tidigare redan de facto gällde.
15134: Om däremot beträffande här ifrågavarande torp skulle vidtagas
15135: enahanda åtgärd, så vore följden däraf den, att torparen, som uttryck-
15136: ligen erhållit sin besittning endast för viss tid eller för sin och sina
15137: barns lifstid, skulle erhålla mera och annat än hvad åt honom ur-
15138: sprungligen utfästs.
15139:     Man kan hysa tvifvel därom, huruvida några sociala ruissför-
15140: hållanden i förevarande fall föreligga. För min del tror jag icke att
15141: så är fallet. Men om sådana sociala m.issförhållanden förefinnas,
15142: är det väl uppenbart, att dessa m.issförhållanden böra afhjälpas icke
15143: på e n eller annan enskilds, utan på hela sarnhällets bekostnad, och
15144: om en sådan lagstifningsåtgärd skulle vidtagas, som den, hvarom
15145: peti tionärerna anhållit, så kunna kostnaderna för missförhållandets
15146: aflägsnande att bestridas af de kronohemmans- eller skatte-hemmans
15147: åbor, på hvilkas mark dessa torp äro belägna.
15148:     För min del får j ag därför föreslå, att utskottets betänkande
15149: måtte godkännas.
15150: 
15151:     Ed. S e t ä 1 ä: Minäkään puolestani en voi käsittää valtiopäivä-
15152: järjestyksen määräyksiä niin ahtaasti, että valiokunnalla ei olisi
15153: oikeutta tehdyn anomusehdotuksen johdosta verraten vapaasti
15154: käsitellä anomusta, kunhan valiokunta vain pysyy siinä pääasialli-
15155: sessa tarkoituksessa, johon anomusehdotuksen tekijät ovat pyrki-
15156: neet. Onhan huomattava, että yksin eduskuntaesityksiäkin on
15157: asianomaisissa valiokunnissa käsitelty sangen paljon muuttamalla
15158: sitä, mitä asianomainen aiotteen tekijä alkuansa on ehdottanut.
15159: Minä pyytäisin tähän katsoen saada kannattaa toimenpiteitä siinä
15160: muodossa, kuin ed. Castren on ehdottanut. Sitä vastoin en puolestani
15161: tahtoisi! yhtyä siihen, mitä on anomuksentekijäin puolelta tässä
15162: istunnossa ehdotettu, koska sen suuntainen anomus olisi liian paljon
15163: sitova.
15164: 
15165:    Ed. P a a s i k i v i: Minä olen valiokunnan oikeuteen nähden
15166: tehdä muodostuksia anomusehdotuksiin samalla kannalla kuin
15167:                             Kruununtilojen torpat.                     937
15168: 
15169: 
15170:  minkä viimeksi ed. Setälä lausui. - Ed. Kivilinnan ja Castn'!nin
15171:  ehdotukset menevät samaan suuntaan, mutta siihen nähden, että ei
15172:  olisi syytä puutteellisen selvityksen nojalla tehdä päätöksiä, jotka
15173:  mahdollisesti myöhemmin huomattaisiin liian sitoviksi, katsoisin,
15174:  että se ehdotus, jonka ed. Castren on tehnyt, olisi tässä tapauksessa
15175:  asianmukaisin, ja kannatan puolestani sitä.
15176: 
15177:        Ed. P a u n u: Minun, niinkuin muutamien muittenkin valio-
15178:   kunnan jäsenten kannan tässä asiassa määräsi se, ettei valiokunnassa
15179:   saatu selville, onko sellaisia torppia kuin anomuksentekijät tarkoit-
15180: • tavat, ollenkaan olemassa. Jo viime talvena kuin tämä asia oli
15181:   valiokunnassa esillä, niin valiokunnan jäsenet koettivat ottaa selvää,
15182:   minkä verran tällaisia torppia olisi, mutta kukaan ei tiennyt varmuu-
15183:   della sanoa, onko niitä minkä verran tai onko ollenkaan. Valiokun-
15184:   nassa istui 3 Viipurin läänistä olevaa jäsentä, mutta kukaan näistä
15185:   ei tiennyt sanoa, oliko näitä torppia ollenkaa.n. Anomuksentekijöiltä-
15186:   kin, juuri ed. Tulikouraltakin, ed. Pykälä ja minä koetimme saada
15187:   selville minkä verran tämän luontoisia torppia on ja ilmoitimme ed.
15188:   Tulikouralle että valiokunnassa näyttää semmoinen kanta pääsevän
15189:   voitolle, kun nyt on päässyt. Ed. Tulikoura silloin sanoi, että niitä
15190:   pitäisi olla mahdollisesti 6o vaiheilla, mutta mitenkään hän ei siitä
15191:   ollut varma. Tänä vuonna, kun anomuksentekijät eivät mitenkään
15192:   ole sen enemmän parannnelleet anomustaan, vaan ovat uusineet sen
15193:   vanhoilla sanoilla, vanhoilla heikoilla perusteilla, eikä ole esitetty,
15194:   että torppia todellakin löytyy, olen jäänyt edelleen siihen vakaumuk-
15195:   seen, että niitä ei ole, ja kun pyydetty laki tulisi ainoastaan taakse-
15196:   päin vaikuttava, koskeva siis niitä torppia, jotka jo ennen ovat
15197:   olleet olemassa, niin jos niitä kerran ei ole, on turhaa sellaista lakia
15198:   pyytää. Mutta koska nyt on ilmennyt, että niitä todellakin on ole-
15199:   massa, niin kannatan ed. Martikaisen ehdotusta, että eduskunta
15200:   päättäisi, että laki ulotettaisiin myöskin niihin tiloihin, jotka jo ovat
15201:   varsinaisilta ensimäisiltä omistajilta siirtyneet oston kautta toisille.
15202:  Silloin varmaan tällaisia torppia löytyisi yltä kyllin ja silloin olisi
15203:   kyllin aihetta anomuksen tekemiseen.
15204: 
15205:     Ed. V i r k k i: Tavattoman selvillä näyttää anomuksenteki-
15206: jöillä kysymyksessä oleva asia nyt olevan. Jos ed. Tulikoura olisi
15207: ennen ollut yhtä selvillä asiasta, niin minkä vuoksi on hän kieltäy-
15208: tynyt valiokunnan jäsenille kysyttäessä antamasta asiasta tietoa.
15209: Ed. Tulikoura, niinkuin täällä on selville käynyt, on ennen ollut
15210: asiasta tietämättä paljon mitään. Samanlaisen käsityksen saivat
15211: valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet myöskin toisista anomuk-
15212: sentekijöistä, sillä juuri oikeiston taholta tuotiin ilmi,valiokunnassa
15213: se ajatus, ettei kukaan muukaan anomuksentekijöistä tiennyt, missä
15214: näitä torppia oli ja kuinka paljon niitä kussakin paikassa löytyy.
15215: 938                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15216: 
15217: 
15218: Senvuoksi käsittivät valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, että
15219: anomus on tehty ainoastaan agitatsioonitarkoituksessa ja sitä käsi-
15220: tystä vahvistaa tänä päivänä pidetyt, anomuksentekijäin ed. Tuli-
15221: kouran ja Kivilinnan puheet anomuksen johdosta. Kun nyt kuitenkin
15222: anomuksentekijöillä asia näyttää olevan niin selvillä, kannatan ed.
15223: Wuolijoen tekemää ehdotusta, että asia lähetettäisiin takaisin laki-
15224: ja talousvaliokuntaan.    Ehkä nämä arvoisat anomuksentekijät
15225: nyt     avust avat       v a 1 i o k u n t a a tiedoillaan, kun ovat
15226: saaneet pitää agitatsioonipuheensa täällä eduskunnassa.
15227: 
15228:     Ed. A r a j ä r v i: Sen johdosta mitä täällä sanottu on ja että
15229: minäkin olen kirjoittanut nyt kysymyksessä olevan anomuksen alle,
15230: voin mainita, että jo sentään ennenkun valtiopäivät I907 tulivat
15231: koolle, olin tilaisuudessa Vehkalahdella kuulemaan ed. Tulikouran
15232: esitystä tästä asiasta ja näytti hän silloin jo tunteneen puheenaolevien
15233: torppien olemassaolon ja tukalan tilan.
15234:     Muuten haluaisin tämän yhteydessä kysyä, mistä olivat ed.
15235: Wuolijoen tiedot sosialidemokraattisten jäsenien kannasta laki- ja
15236: talousvaliokunnassa, koska kaksi heistä jo esittää asian täällä toisin?
15237: 
15238:     Ed. T u 1 i koura: On vähän kummallista että minun täytyy
15239: tässä käyttää niin monta puheenvuoroa, mutta kummallisempaa
15240: on kumminkin, että ed. Pykylää on ruvennut kannattamaan tässä
15241: ed. Paunua. Voin vielä uudestaan mainita, että kun minulle tuo
15242: kysymys tehtiin, olin juuri menossa lakivaliokunnan istuntoon ja
15243: kun näin tiellä kysytään asioita, jotka perustuvat numerolukuun
15244: niin on vaikeaa niistä silloin olla aivan selvillä. Mutta minä sanoin
15245: tietysti mitä silloin muistin. Minut kutsuttiin sitte sisään lakivalio-
15246: kunnan istuntoon, jonka jäsen olin, eikä sen jälkeen viime valtio-
15247: päivien aikana tai tänä istuntokautena kukaan ole siitä asiasta
15248: minulta kysynyt mitään, sen vähemmän pyytänyt laveampia tie-
15249: toja. Edustajain Pykälän, Paunun y. m. laki- ja talousvaliokunnan
15250: jäsenien järkeen ei näy mahtuvan, että he ovat syypäät siihen, että
15251: mietintö on sellainen kun se nyt on; minulla ei ole siihen mitään osaa.
15252: (Äänestys, äänestys!)
15253: 
15254:     Ed. Kivi 1 i n n a: Väärinkäsitysten välttämiseksi pyydän ed.
15255: Virkin ja Paunun puheiden johdosta saada toistetuksi mitä jo olen
15256: sanonut, että anomuksentekijäin puolelta on valiokunnalle yksityisiä
15257: tietä- muutahan me emme voineet käyttää - tarjottu mainittuja
15258: tietoja, mutta valiokunta puolestaan on ne tiedot torjunut. Miten
15259: me olisimme voineet enempää kärkkyä kun valiokunnan taholta
15260: selvästi annettiin tietää, että se ei ole tietojen tarpeessa?
15261: 
15262:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15263:                          Kruununtilojen torpat.                    939
15264: 
15265: 
15266:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty 4 eri
15267: muutosehdotusta.
15268:     Ensinnäkin on ed. Sulo Wuolijoki muutamien kannattamana eh-
15269: dottanut, että mietintö palautettaisiin takaisin valiokuntaan muo-
15270: dostettavaksi anomuksessa osoitettuun suuntaan.           Tulen nimit-
15271: tämään tätä ed. S u 1 o W u o 1 i j o e n ehdotukseksi.
15272:     'l'oiseksi on ed. Kivilinna, luopuen ensimäisestä ehdotuksestaan,
15273: ehdottanut, että mietintö palautettaisiin laki- ja talousvaliokun-
15274: taan muodostettavaksi siihen suuntaan, että eduskunta anoisi
15275: hallitukselta toimenpidettä puheenaolevien torpparien hallinta-
15276: oikeuden vakaannuttamiseksi. Tulen nimittämään tätä ehdotusta,
15277: joka myös on saavuttanut kannatusta, ed. Kivi 1i n n a n ehdotukseksi.
15278:      Kolmanneksi on ed. Martikainen siten laajentanut ed. Kivilin-
15279: nan ehdotusta, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä
15280: puheenalaisten torpparien hallintaoikeuden vakaannuttamiseksi sii-
15281: näkin tapauksessa, että päätila ei ole enää sen henkilön perillisten
15282: hallussa, jonka aikana torppa perustettiin. Tätäkin ehdotusta on
15283: kannatettu ja tulen nimittämään sitä ed. M a r t i kaisen ehdotukseksi.
15284:     Neljänneksi on ed. Castren ehdottanut mietinnön lykättäväksi
15285: takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
15286:     että valiokunta muodostaisi anomuksentekijäin ponnen sii-
15287: hen suuntaan, että hallitus ottaisi tutkittavakseen kyseessä ole-
15288: vien torpparien oikeudelliset olot ja aseman ynnä kaikki sen yhtey-
15289: dessä olevat seikat sekä tällaisen tutkimuksen perustuksella ottaisi
15290: harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäädäntötoimenpitee-
15291: seen mainitunlaisten torpparien aseman turvaamiseksi. Tulen ni-
15292: mittämään tätä ehdotusta, joka niinikään on saavuttanut kanna-
15293: tusta, ed. c a s t r en ' i n ehdotukseksi.
15294:     Koska nämä eri muutosehdotukset kaikki ovat, ainakin osiksi
15295: vastakkaisia, täytyy äänestää sillä tavoin, että niiden kesken äänes-
15296: tämällä otetaan selkoa, mikä niistä asetetaan vastaesitykseksi mie-
15297: tin.töä vastaan. Ehdottaisin siis, että mietintö asetetaan äänestyk-
15298: sen pohjaksi ja vastaesitystä sille etsitään seuraavasti:
15299:     Ensin äänestetään edustajain Castrenin ja Martikaisen ehdo-
15300: tusten välillä; voittaja asetetaan ed. Kivilinnan ehdotusta vastaan;
15301: se ehdotus joka tässä äänestyksessä voittaa, asetetaan ed. Wuoli-
15302: joen ehdotusta vastaan, ja vihdoin äänestetään mietinnön ja vii-
15303: meksi voittaneen ehdotuksen välillä.
15304:    Ehdotettu menettely hyväksytään.
15305:   Äänestykset ja päätökset:
15306:    I) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin tekemän
15307: ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi
15308: hyväksytty ed. Martikaisen ehdotus.
15309:                         Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15310: 
15311: 
15312:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis hyväksytty
15313: ed. Castrenin ehdotus.
15314:     2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk-
15315: sen, äänestää >>jaa>>; jos »ei» voittaa, on hyväksytty vastaehdotukseksi
15316: ed. Kivilinnan ehdotus.
15317:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis jälleen hy-
15318: väksytty ed. Castrenin ehdotus.
15319:     3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk-
15320: sen äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa on ed. Sulo Wuolijoen ehdotus
15321: hyväksytty vastaehdotukseksi.
15322:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis tälläkin ker-
15323: taa hyväksytty ed. Castrenin ehdotus.
15324:     4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa•; jos
15325: »ei» voittaa on ed. Castrenin ehdotus hyväksytty.
15326:     Äänestyksessä annetaan 37 jaa- ja 155 ei-ääntä. Mietintö on
15327: siis päätetty palauttaa takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
15328: kuin ed. Castrenin ehdotuksessa sanotaan.
15329: 
15330:                    6)    Vesioikeuslain muuttaminen.
15331: 
15332:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 8 edustaja
15333: Kairamon y. m. anomusehdotuksen johdosta vesioikeuslain 3 lu-
15334: vun osittaisesta muuttamisesta.
15335:     Keskustelu:
15336:      Ed. C e d e r b e r g: Jag ber att till en början få eriura om
15337:  att afsikten med förevarande petition är att åstadkomma en sådan
15338: ändring i 3 Kap. rr § af lagen om vattenrätten att, därest ägare af
15339: kärr, mosse eller annan vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter
15340: hafva hvar sin del, icke enas om gemensamt utdikande af mark
15341: för dess odling eller förbättring, någon af dem, som vid samman-
15342: trädet förklarat sig därtill villig, finge, på det i detta lagrum an-
15343: förda villkor, ensam utföra dikning, äfven om gensaga däremot gö-
15344: res af ägare till minst hälften af den vattendränkta marken. Pe-
15345: titionärerna afse således att undanrödja det hinder för ett nyttigt
15346: och produktivt dikningsarbetes utförande, som ligger däri, att person
15347: eller personer, som äga hälften eller större lott i marken, hafva af-
15348: görande röst i fråga om dikningens värkställande eller dess åsido-
15349: sättande.
15350:     Att petitionen, ifall den blefve godkänd, komme att gagna od-
15351: lingsintresset i ganska vidsträckt mån, är sannolikt, och därför
15352: hade enligt min mening ingalunda behöfts de uti motiveringen in~
15353: gående nog så omständliga uppgifterna angående den odlade arealen
15354: i Finland och uti andra länder, och detta så mycket mindre som
15355: det väl icke kan påstås eller antagas, att petitionen, ifall den ledde
15356:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                     941
15357: 
15358: 
15359: till den ifrågasatta lagförändringen, skulle i nämnvärd mån med-
15360: verka till den odlade arealens ökning. Det måste väl antagas, att
15361: andra omständigheter härvidlag hafva en långt större och mera af-
15362: görande verkan. Men utskottet har vid beredningen utaf petitionen
15363: inlagt i densamma en långt större innebörd än petitionärerna där-
15364: med afsett samt gifvit den en utsträckning, som med petitionen
15365: icke sammangår. Utskottet har nämligen omfattat den åsikten,
15366: att icke endast ägare af en del af vattendränkt mark bör tillkomma
15367: den ifrågasatta dikningsrätten, utan att denna rätt äfven kunde
15368: tillkomma arrendatorer och andra intresserade personer. Att rätten
15369: kunde tilläggas arrendator af mark kan vara skäligt och billigt,
15370: så mycket hällre som första paragrafen i detta kapitel medgifver
15371: dem samma rätt, som öfverhufvudtaget tillkommer ägare, men oför-
15372: klarligt eller mindre förklarligt är, att rätten utsträckes till andra
15373: personer än ägare. N ågon motivering för en sådan radikal reform
15374: innehåller betänkandet icke, om man icke därtill räknar det uti
15375: motiveringen ingående påståendet, att företagsarnheten i afseende
15376: å vattendränkt marks uppodling bör i allmänhet underlättas och
15377: understödas. Jag saknar således uti betänkandet någon motivering,
15378: som skulle direkt hänföra sig till denna utaf utskottet föreslagna
15379: vidtgående och betydande förändring. Den innebär ju en kränkning
15380: utaf äganderätten, till hvilken det enligt min tanke icke förefinnes
15381: något som hälst skäl.
15382:      Beträffande åter den kläm, uti hvilken betänkandet utmynnar,
15383: så framgår däraf icke klart, att afsikten vore att petitionera om
15384: utvidgad rätt för den delägare, som dika vill, ty äfven enligt gäl-
15385: lande rätt kan torrläggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt
15386: mark vidtagas utan afseende å delägares i mark gensaga, för det
15387: fall nämligen att den delägare, som gensagan gör, äger mindre än
15388: hälften utaf området, och denna rätt existerar äfven utan att utred-
15389: ning förebringas därom att företaget befinnes medföra större nytta
15390: eller att dess rentabilitet blifvit tillförlitligt utredd.
15391:      Då nu här egentligen endast afses att utvidga den i I I paragrafen
15392:  jordägare tillerkända dikningsrätten äfven vid det fall att gensaga
15393:  göres af ägare till hälften eller större del af den vattendränkta marken,
15394: så bör detta äfven på ett tydligare sätt utsägas uti klämmen. Då
15395:  jag för min del vore villig att understöda petitionen sådan den fram-
15396: lagts utaf petitionärerna, men icke uti den af ustkottet föreslagna
15397:  formen, så ber jag att få föreslå att på sid. 4 uti ustkottets betänkande,
15398:  dess svenska exemplar, uti meningen •>Utskottet har därjämte, ef-
15399:  ter omröstning, omfattat den åsikt, att en slik förmån bör beredas
15400:  icke allenast ägare af sanka marker, utan äfven arrendatorer af dy-
15401:  lika marker och, där torrläggningsarbetet kunde medföra större all-
15402:  mänt gagn, jämväl andra, för experiment på detta område intres-
15403:  serade personer>> de tre sista raderna d. v. s. orden >>där torrlägg-
15404: 942                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15405: 
15406: 
15407: ningsarbetet kunde medföra större allmänt gagn, jämväl andra,
15408: för experiment på detta områda intresserade personer» skulle utgå
15409: och att likaså det senare styck:et på samma sida, hvilket stycke
15410: jämväl sträcker sig till sid. 5, helt och hållet skulle utgå, samt kläm-
15411: men erhålla följande lydelse: ~Att landtdagen måtte hos Hans
15412: Kejserliga Majestät anhålla om nåd. prop. till sådan ändring af
15413: lagen om vattenrätten, att torrläggning af kärr, mosse och annan
15414: vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter hafva hvar sin del, kan
15415: af delägare företagas äfven om gensaga göres af ägare till större
15416: eller mindre del af den vattendränkta marken.»
15417: 
15418:    Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag förenar mig i hufvudsak om
15419: hr Cederbergs uttalande och ber att få understöda hans förslag.
15420: 
15421:      Ed. K a i r a m o: Nykyinen vesioikeuslaki säätää, että kui-
15422:   vattamistyön suorittaja on riitatapauksessa oikeutettu korvauk-
15423:  seen sen kautta, että hänelle myönnetään nautinto-oikeus muitten
15424:  osakkaitten maaosuuksiin niin pitkäksi aikaa kuin tähän tarkoituk-
15425:  seen kulloinkin harkitaan tarpeelliseksi, kuitenkaan ei enemmän
15426:  kuin 50 vuodeksi. Tämä oikeus on kuitenkin laissa rajoitettu siten,
15427:  että se tunnustetaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei vähintään
15428:  puoli kuivattavan vesiperäisen maan omistajista yritystä vastusta.
15429:  Tunnettua on, että nykyinen maanjakojärjestelmä monella tavalla
15430:  vaikeuttaa uudisviljelyksen edistämistä ja siten hidastuttaa maa-
15431:  tuotannon nousemista. Varsinkin on meillä niin tärkeissä suomait-
15432:  ten kuivattamishankkeissa monasti havaittu äskenmainittu lain
15433:  vaatima enemmistöpäätös sellaiseksi haitalliseksi ehdoksi, joka ei
15434:  maanomistajalle tuota vastaavaa hyötyä. Anomuksentekijät ovat
15435: senvuoksi toivoneet, että tämä määräys laista poistettaisiin. Me
15436: olemme asettuneet sille kannalle, että kun laki kerran tunnustaa,
15437: että maanomistajan hallintaoikeus kyseessä olevassa tapauksessa
15438: voidaan yleishyödyn hyväksi joksikin aikaa syrjäyttää, niin sa-
15439: manlainen väliaikainen rajoitus saattaa olla paikallaan silloinkin,
15440: kun se kohdistuu enemmistöön eikä vaan vähemmistöön.
15441:      Periaatteen kannalta on tärkeää ennen kaikkea se myönnytys,
15442: että maanomistajan oikeus määrätyssä tapauksessa saa väistyä
15443: uudisviljelyksen tieltä.   Tämän myönnytyksen tekee nykyinen
15444: laki. Silloin tuntuu olevan suhteellisesti vähemmästä merkityk-
15445: sestä onko kysymyksessä vähän isompi tai vähän pienempi osa
15446: maanomistajista. Kummassakin tapauksessa koskee asia vain ky-
15447: länmiesten keskinäisiä suhteita ja näiden väliaikaista järjestämistä.
15448:     Valiokuntaa ei kuitenkaan tyydytä tämä vaatimus.           Laki-
15449: ja talousvaliokunnan puheenjohtaja on äsken selittänyt, että valio-
15450: kunta yleensä ei olisi oikeutettu menemään pitemmälle kuin mitä
15451: asianomainen anomusehdotus sallii. ~Tuntuu siltä, kuin tätä johta-
15452:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  943
15453: 
15454: 
15455: vaa periaatetta ei aina olisi valiokunnassa noudatettu. Valiokunta
15456: suo nim. saman oikeuden, joka tähän asti on ollut myönnetty vain
15457: jakokunnan osakkaitten enemmistölle, myöskin syrjäisille, ehdolla
15458: kuitenkin, että yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi
15459: ja että sen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tämä askel
15460: tuntuu ainakin tällä hetkellä arveluttavalta. Se nähdäkseni ei
15461: ainakaan ole tarpeellisen vakuuttavana tavalla perusteltu valiokun-
15462: nan mietinnössä. On kyllä myönnettävä, että löytyy tapauksia, jol-
15463: loin tällainen poikkeus todellakin olisi paikallaan. Ei liene myöskään
15464: kiellettävissä, etteivätkö tällaiset tapaukset kaipaisi lainsäätäjän
15465: huomiota, mutta olisi kai suotavaa, että ennenkuin eduskunta
15466: lähtee periaatteellisesti hyväksymään näin pitkälle tähtäävän ja
15467: tähänastisesta kehityksestä poikkeavan uudistuksen, olisi otettava
15468: paljoa tarkemman harkinnan alaiseksi, kuin mitä nyt on voinut
15469: tapahtua, ne eri tapaukset, jotka tässä saattavat tulla kysymyk-
15470: seen, millä tavalla ne vaikuttavat oleellisiin oloihin ja millä ehdoilla
15471: ojittamislupa olisi myönnettävä. Muuten saattaa käydä niin, että
15472: vastoin tarkoitusta portit avataan syrjäisten keinottelulle vahin-
15473: goksi paikallisten viljelysolojen terveelliselle kehitykselle.      Jos
15474: valiokunta näin ollen on mennyt pitemmälle kuin mitä anomuksen-
15475: tekijät ovat tarkoittaneet, niin on se toiselta puolen kuten jo mai-
15476: nittiin, tahtonut rajoittaa lainmuutoksen sellaisiin tapauksiin, jol-
15477: loin yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi ja sen kannat-
15478: tavaisuus on luotettavasti selvitetty.
15479:     Mielelläni yhdyn siihen vaatimukseen, että yrityksen kannatta-
15480: vaisuutta on pidettävä määräävänä ehtona; vaikka - sivumennen
15481: sanoen - minusta kannattavaisuus olisi todistettava eikä, niin-
15482: kuin valiokunta sanoo, ainoastaan ~>selvitettävä>>. Ei ole syytä syr-
15483: jäyttää yksityisen maanomistajan nautinto-oikeutta, ellei siitä
15484: ole odotettavissa todellista hyötyä, toisin sanoen, ellei yrityksen
15485: kannattavaisuutta ole todistettu. Mutta tämän pitäisi myöskin
15486: riittää. Jos työ on osakkaille tai sen toimeenpanijoille todistetta-
15487: vasti edullinen, niin ei liene syytä sitä paitsi vaatia, että sen tulee
15488: olla suurempaa yleistä hyötyä tuottava. Tämä ehto tuntuu liian
15489: epämääräiseltä ollakseen käytännöllinen. Kuivaustyö saattaa olla
15490: sangen edullinen ja sitä seuraava viljelys saattaa olla sangen tuot-
15491: tava, vaikkei sitä nimenomaan ehkä sovi sanoa yleistä hyötyä tuot-
15492: tavaksi.
15493:     Minä asetun siis samalle kannalle kuin ed. Cederberg ja olen
15494: muodostanut vaihtoehtoisen ponnen, josta kuitenkaan en tahdo
15495: pitää kiinni sen jälkeen, kun ed. Cederberg on esittänyt toisen,
15496: sanamuodoltaan poikkeavan ponnen, joka kuitenkin asiallisesti
15497: tarkoittaa samaa, kuin mitä minäkin olen toivonut. ;Yhdyn siis ed.
15498: Cederbergin ehdotukseen sekä mikäli se koskee perusteluita että
15499:  pontta.
15500: 944                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15501: 
15502: 
15503:      Ed. K a 11 i o: Kun tämä kysymys lähetettiin laki- ja talous-
15504: valiokuntaan, niin lausuin minä tässä eduskunnassa sen toivomuksen,
15505: että laki- ja talousvaliokunta ottaisi tämän anomuksen harkitak-
15506: sensa ja osoittaisi, että tällainen toimenpide, jota anomuksentekijät
15507: ovat pyytäneet, johtaisi ojasta allikkoon. Niin kuitenkaan ei ole
15508: käynyt. Päinvastoin on valiokunta ryhtynyt pääasiassa kannatta-
15509: maan tuota anomusta, eikä ainoastaan pysähtynyt siihen, vaan
15510: ulottanut toimintansa vielä paljon pitemmällekin. Valiokunta näyttää
15511: tulleen tähän tulokseen sen kautta, että sillä on ollut käsitys, että
15512: nämät enemmän kuin puolet maanomistajia, voisivat kokonaan
15513: ehkäistä tuollaisen kuivausyrityksen. Valiokunta sanoo nim. perus-
15514: teluissaan, että »vesioikeuslain kolmannen luvun I I §:ssä säädetään,
15515: että ellei suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan, johon eri tiloilla
15516: kullakin on osansa, omistajat sovi maan yhteisestä ojittamisesta
15517: sen viljelemiseksi tai parantamiseksi, ja kokouksessa joku heistä,
15518: ilman että vähintään puolet vesiperäisen maan omistajat sitä vas-
15519: tustavat, tarjoutuu toimittamaan ojittamisen, tehköön työn oikeu-
15520: della saada sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta
15521: kutakin niin pitkän ajan, enintäin 50 vuotta, että tuotannon harki-
15522: taan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat ku-5tannukset, niin
15523: on näillä maanomistajilla, joiden hallussa on vähintään puoli ojituk-
15524: sen kautta kuivattamasta maasta, v a 1 t a e s t ä ä k o k o h a n k-
15525: k e e n t o i m e e n p a n o a, v a i k k a s e m u i 11 e o s a 1-
15526: 1 i s i 11 e o 1 i s i k u i n k a e d u 11 i n e n t a h a n s a. Yleis-
15527: hyödyn kannalta tätä ei voida tunnustaa oikeaksi.>> Jos tosiaankin
15528: tätä vesioikeuslain I I §:ää voisi tällä lailla tulkita, niin ei voisikaan
15529: tulla muuhun tulokseen kuin siihen, mihin laki- ja talousvaliokun-
15530: ta on tullut. Mutta asia nyt kuitenkin on sillä tapaa, ettei kukaan,
15531: ei siis osakasten enemmistökään, voi estää tällaisen hankkeen toimeen-
15532: panoa. Vesioikeuslain ensimäisessä pykälässä sanotaan se selvästi.
15533: Sitäpaitsi se valiokunta, joka v. 1900 valtiopäivillä käsitteli tätä asiaa
15534: perustelujensa 76 sivulla, sanoo siitä seuraavasti: »Jotta takeita
15535: kuitenkin olisi olemassa sen mahdollisuuden varalta, että sanottua
15536: oikeutta voitaisiin käyttää tilaisuuksissa, joissa se tuottaisi vahinkoa
15537: niille, jotka eivät tahdo yritykseen ottaa osaa, on niille annettu
15538: oikeus, silloin kun he edustavat puolta kuivatun maan omistajista,
15539: vastustaa yrityksen toteuttamista sillä seurauksella, että yksityi-
15540: sellä osakkaalla, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i m i t t a a
15541: o j i t t a m i s t a, e i o 1 e y 11 ä m a i n i t t u a k o r v a u k s e n
15542: s a a n t i o i k e u t t a.>> Siis tässäkin sanotaan selvästi, että hän
15543: siitä huolimatta saa ojituksen toimittaa; vaan ei saa nautinto-oike-
15544: utta ja niinkuin huomautin, ensimäinen pykäläkin vesioikeuslain
15545: samassa luvussa sanoo samaa. On kyllä totta, että tämä I I § on
15546: jonkun verran hämärä ja kaipaa ehkä selvittämistä, mutta kyllä se
15547: ehdotus, johon laki- ja talousvaliokunta tällä mietinnöllään on tullut,
15548:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                      945
15549: 
15550: on enemmän kuin ihmeteltävä. Täällä on jo kaksikin edellistä puhu-
15551: jaa huomauttanut siitä, että valiokunta on mennyt paljon pitem-
15552: mälle kuin anomuksentekijät ja ulottanut sen aivan syrjäisiin hen-
15553: kilöihin, olkootpa ne ketä hyvänsä, jos vain yritys näyttää hyö-
15554: dylliseltä. Tämän kannan kyllä voi sosialidemokraattien kannalta
15555: sangen hyvin käsittää, mutta porvarillisten kantaa en minä ainakaan
15556: voi tässä kohden mitenkään ymmärtää. Tämä on toisin sanoen aivan
15557: sievonen pakkoviljelyslaki, jommoiseen sosialistit täällä ovat pyrki-
15558: neet toisen lain kautta ja sen tähden minäkin 'yhdyn siinä suhteessa
15559: ed. Cederbergin ehdotukseen, että tämä neljännellä sivulla oleva
15560: perustelu poistettaisiiin.
15561:     Mitä muuten tämän mietinnön toiseen osaan tulee, jossa käsi-
15562: tellään sitä virallisuutta ja mutkikkuutta, joka näissä asioissa on
15563: haittaamassa ja jota anomuksessakin moitittiin, niin se olisi vallan
15564: hyvä, jos näillä yleisillä toivomuksilla, joita valiokunta tässä tekee,
15565: siihen päästäisiin. Mutta minä luulen että näistä ei vapauduta varsin
15566: näin yksinkertaisesti, sillä minun käsittääkseni laissa on siinä koh-
15567: den haitallisia mutkikkaisuuksia. M. m. kuvaa hyvin sitä ääretöntä
15568: virallisuutta, mitä laissa tässä kohden vallitsee, että muutamissa
15569: tapauksissa esim. asia lykätään tuorniokapituleihin, ja sen asialli-
15570: sesta tuntemuksesta ei nyt ainakaan, vaikkapa kysymys onkin
15571: kirkollisista virkataloista, ole suurtakaan toivoa. Mikseivät seurakun-
15572: nat siinä voisi yhtähyvin päättää?
15573:     Mitä muuten tulee tähän mietintöön, niin, kuten olen sanonut,
15574: en voi sitä sellaisenaan kannattaa. Kuitenkin siihen nähden, että
15575: tämä kyseessä oleva I I § on puutteellinen, ja tietysti pitäisi
15576: edistää yritteliäisyyttä tällä alalla niin paljon kuin suinkin, jos se
15577: voi tapahtua omistusoikeutta loukkaamatta, yhdyn minäkin kan-
15578: nattamaan vastalauseentekijän mielipidettä.
15579:     Täällä on ed. Kairamo, joka edelläni käytti puheenvuoroa,
15580: selittänyt, että tämä kannattavaisuus olisi todistettava eikä selvi-
15581: tettävä. Minä luulen, että jos tässä käytetään sanaa >>kannattavai-
15582: suus5>, niin ei voida mennä pitemmälle kuin asian selvittämiseen.
15583:  Kannattavaisuutta sinänsä ei nyt luullakseni voida missään tapauk-
15584: sessa tarkoilleen todistaa, sillä se riippuu äärettömän monista sei-
15585: koista, maanlaadusta y. m. m.: voihan esim. maassa olla sellaisia
15586:  vieraita aineksia, joita ei tutkimusta toimitettaessa voitu aavistaa-
15587: kaan. Minä ajattelin tähän ehdottaa sanaa >>tarkotuksenmukaisuuS>>,
15588:  mutta myönnän kernaasti, että 5>kannattavaisuuden selvittely>> ei
15589:  vielä ole esteenä tahi tee mahdottomaksi vastalauseen tekijän pää-
15590:  pyrkimystä. Pyydän sentähden lyhyesti kannatta vastalausetta.
15591: 
15592:     Ed. S i p p o n e n: Valiokunta on tässä mietinnössään pitänyt
15593: tärkeänä vesiperäisten maiden kuivaamisen ja lausunut, että siten
15594: on viljelykselle saatavissa hedelmällisiä ja useinkin verrattain helposti
15595:                                                                   60
15596: 946                     Istunto 9 p. okakuuta 1908.
15597: 
15598: 
15599:   viljeltäviä alueita. Mielestäni tämä pyrkimys on sangen oikeutettu,
15600:   sillä monilla paikoin ne siteet ja esteet, mitkä nykyisessä laissa ovat,
15601:   tekevät suurta haittaa. Mutta kuitenkin on valiokunnan mietintö
15602:   minunkin käsitykseni mukaan kahdessa eri kohdassa asettunut
15603:  sille kannalle, että se tarvitsisi jossain määrin muuttamista. Se
15604:   periaate, ettei tuon vesiperäisen maan omistajain lukuisuudesta valio·
15605:  kunnan mietinnön mukaan enää riipu sen kuivattaminen, on sangen
15606:  tarpeellinen ja oikea. Mutta katselmuksessa on vieläkin valiokunnan
15607:  mietinnön mukaan käytettävä kahta insinööriä, siis tämä on muu-
15608:  tettava siten, että katselmus on pätevä yhdellä insinöörillä, sillä
15609:  kokemuksesta olen eräässäkin seurakunnassa tullut huomaamaan,
15610:  että suuri joukko tilaHisia on tahtonut kuivattaa erään vesiperäisen
15611:  maa-alueen, mutta siitä ei tullut mitään, kun seurakunnan pappi
15612:  seurakunnan puustellin haltijana rupesi sitä vastustamaan ja vaati toi-
15613:  sen insmoonn. Kuten tästä mietinnöstäkin näkyy, voi tuollaisia
15614:  vesiperäisiä maita tutkimaan hankkia edelleen kaksikin insinööriä,
15615:  niinkuin tehtiin tässäkin mainitsemassani tapauksessa. Ensimmäinen
15616:  insinööri, joka toimitti tutkimuksen, tuli siihen tulokseen, että tämän
15617:  vesiperäisen alueen kuivaaminen, jonka kautta samalla olisi tullut
15618:  kuivatuksi eräs pienempi lampi, oli sangen tarpeellinen. Mutta sitten
15619:  tuli toinen insinööri, ja tämä ottaen huomioon puustellinhoitajan esi·
15620:  tyksen, tuli päinvastaiseen tulokseen, ja näin täytyi näiden monien
15621:  maanomistajien jäädä tätä oikeutta vaille. Nyt tämä mietintö on
15622:  siinä suhteessa raivannut tien, niin että jos nähdään hyödylliseksi
15623:  asia, se ei enää voisi riippua enemmistöstä. Mutta se on vielä mää·
15624:  rännyt nuo koski-insinöörin ja maanviljelysinsinöörin tarkastuk-
15625:  set, ja kun nämät saattavat monta kertaa tulla ristiriitaisiin pää.
15626:  töksiin, niin voi siitä johtua monia selkk:auksia. Minäkin yhdyn siis
15627:  siihen käsitykseen, että laki olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi siten,
15628:  että annettaisiin maanviljelysinsinöörin tarkastuksen yksin olla
15629:  ratkaisevana.
15630:       Sitten toinen muutettava kohta on se, kun valiokunta on ehdotta-
15631: nut, että kuivauksentekijä tulisi niiltä osakkailta, jotka eivät ole
15632: siihen työhön ottaneet osaa, saamaan palkkioksi jonkun määräajan
15633: aina korkeintaan 50 vuoteen asti käyttää heidän maatansa viljelykseen
15634: ja näin hankkia korvauksen kuivauskustannuksistaan.                 Mutta
15635: minun käsitykseni mukaan tämä hanke ei saatajoka paikassa luon-
15636: nistua, sillä saattaa olla niin, että se, jolle tuo kuivaustyö on suuresta
15637: merkityksestä ja ehkäpä vielä monellekin semmoiselle osakkaalle,
15638: jotka ovat siksi vähävaraiset, etteivät saa tuota kuivaustyötä sillä
15639: tavalla suoritetuksi, että voisivat saada kaiken maan viljelykseen.
15640: Niillä saattaa olla kyllin työtä ja vaivaa siitäkin, että saavat tuon
15641: oman osansa viljelykseen ja siitä tulevan hyödyn, eikä ollenkaan
15642: heidän varansa riitä niin suureen yritykseen, että panisivat vielä
15643: toistenkin osakkaitten maan viljelykseen ja nauttisivat siten kuivauk·
15644:                      Vesioikeuslain muuttaminen.                  947
15645: 
15646: sestansa hyödyn. Sentähden minäkin aijoin tehdä esityksen, mutta
15647: koska tässä vastalauseessa on jo melkein minun käsitystäni vastaava
15648: ponsi, niin minä tässä kohdassa pyydän kannattaa vastalauseen
15649: pontta, että nuo toisetkin velvolliset, jotka eivät suostu kuivaamaan,
15650: kuitenkin sen hyödyn mukaan, mikä heille tuosta kuivauksesta
15651: tulee, velvoitettaisiin ottamaan osaa tähän kuivaustyöhön. Näin
15652: ollen silloin voisi vähävaraisempikin saada toimeen tämän kui-
15653: vaustyön, kun se saa tästä toisilta osakkailta myös heidän hyö-
15654: tynsä mukaan rahallista korvausta, eikä tarvitse hänen tuota korvausta
15655: saadaksensa panna ensin suuria pääomia kiinni ja odottaa sitte
15656: korvausta tulevina vuosina niittääkseen. Tämä korvaus kyllä saat-
15657: taisi käydä hyvin toimeen, jos kuivaustyöntekijä on varallinen,
15658: mutta jos se on vähävarainen, silloin hän ei siihen kykene. Ja sen-
15659: tähden minä pyydän yhtyä vastalausetta kannattamaan.
15660: 
15661:     Ed. P u 11 i ne n: Kuten täällä jo on huomautettu, on valio-
15662: kunta tässä ehdotuksessa, sen ensimäisessä osassa, mennyt varsi-
15663: naisten asioiden ohella vieraille aloille ja kosketellut siinä varsin
15664: toisia asioita, kuin anomuksessa tarkoitetaan. Kun en näe olevan
15665: mitenkään paikallaan, että tämän asian yhteydessä ruvettaisiin
15666: omistusoikeutta supistamaan, niin vastustan valiokunnan ehdotta-
15667: maa pontta ja yhdyn kannattamaan sitä pontta, jonka ed. Cederberg
15668: on täällä esille tuonut.
15669:    Mitä sitte tulee tämän mietinnön toiseen osaan, jossa kosketeliaan
15670: tapaa, miten järvenlaskuasioita meidän virastoissamme käsitellään,
15671: ja mitkä syyt aiheuttavat siellä viivyt:ystä ja kaikenmoista haittaa
15672: asioiden ratkaisussa, niin sen käsittääkseni on valiokunta koettanut
15673: sivuuttaa verrattain ylimalkaisin sanoin. Ja luulen että olisi vahin-
15674: goksi, jos asia nyt, kun kerran vesioikeuslaki tuleekorjausten alai-
15675: seksi, tällä tavoin sivuutettaisiin.
15676:     Ensinnäkin selostaessaan kysymystä siitä, mitä varten on tar-
15677: peellista, että tällaisissa järvenlaskuhankkeissa vaaditaan kahden
15678: ammattimiehen lausuntoa, on valiokunta tullut siihen johtopäätök-
15679: seen, että voimassa olevan vesioikeuslain säännökset eivät ollenkaan
15680: vaadi, että kahta viranomaista, kahta ammattimiestä tässä asiassa
15681: kuulustellaan. Tässä on valiokunta kuitenkin jättänyt huomioon
15682: ottamatta, että paitsi varsinaista suunnitelman ja kustannusarvion
15683: laatimista, jokaisessa järvenlaskuhankkeessa, johon kerran on lupa
15684: hankittava, on myöskin toimeenpantava katselmus ja tämän katsel-
15685: muksen juuri toimittaa se henkilö, jonka haltuun vesistön valvo-
15686: minen on uskottu, eli toisin sanoen piiri-insinööri. Tämä toimen-
15687: pide on ilmeisesti pakollinen, sillä kuvernööri on vesioikeuslain
15688: 6luvun 5 §:n mukaan velvollinen määräämään tällaisen katselmuksen
15689: toimeenpantavaksi. Juuri se seikka, että tämmöisiä katselmuksia
15690: on ollut pakko toimeenpanna, on aiheuttanut suurimmat viivytyk-
15691: 948                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15692: 
15693: 
15694: set tässä asiassa. Kun tähän otetaan lisäksi asetuksen määräykset,
15695: että paitsi kahta ammattimiestä tällaisesta hankkeesta on lähetettävä
15696: tieto tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen, metsänhoitohallitukseen,
15697: kalastuksentarkastajalle ja maanviljelyshallitukseeen, jota paitsi
15698: kuvernöörillä on oikeus lähettää jokainen tällainen kysymys muunkin
15699: viranomaisen kuulusteltavaksi, jos hän niin tarpeelliseksi katsoo,
15700: ja kun otetaan huomioon, että meidän kuvernöörimme ovat yleensä
15701: ottaneet tavakseen tällä tavoin lähettää asiapaperit kaikkiin mahdolli-
15702: siin virastoihin, niin ovat viivytykset monessa tapauksessa tulleet var-
15703: sin mahdottomiksi. Silläkin paikkakunnalla, josta olen kotoisin ja jonka
15704: tunnen läheisesti, on ollut eräs hyvinkin kannattavaksi havaittu
15705: järvenlaskuyritys viereillä kokonaista 40 vuotta, eikä ole nytkään
15706: vielä toiveita asian lopullisesta ratkaisemisesta. Kuvernööri lähettää
15707: asian välipäätöksellä virastosta virastoon, ja monta kertaa on jo
15708: vaadittu asiassa piiri-insinöörinkin lausuntoa. Vähävaraiselle maa-
15709: miehelle on näin ollen varsin vaikea saada asiansa kulkemaan ja
15710: hänelle on varsin käsittämätöntä, mitä varten kulloinkin eri virano-
15711: omaisten lausuntoa kaivataan. Olisi näin ollen käsittääkseni varsin
15712: riittävää syytä ottaa voimassa oleva vesioikeuslaki tässäkin suh-
15713: teessa harkinnan alaiseksi. Ja sen johdosta ehdoitan, että mietintö
15714: tässäkin osassa palautettaisiin takaisin valiokuntaan selvennettä-
15715: väksi ja oikaistavaksi siinä suhteessa, että meidän vesioikeuslakimme
15716: todella ei ainoastaan edellytä, vaan vaatii kahden ammattimiehen
15717: lausunnon, siis varsin päinvastoin kuin valiokunta tästä on lausunut,
15718: ja että tämän valmistelun perusteella sitte valmistettaisiin eduskun-
15719: nalle ehdotus, että eduskunta anoisi, että hallitus ryhtyisi sellaisiin
15720: toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinkertaisen am-
15721: mattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesiperäisten
15722: maitten kuivattamista sekä järvien ja jokien laskemista. Tämä
15723: ponsilauselma on melkein samansuuntainen sen ponsilauselman
15724: kanssa, jonka anomuksentekijät ovat anomukseensa liittäneet,
15725: niin ettei varsinkaan voitane katsoa, että esitykseni olisi ulkopuo-
15726: lella anomusehdotusta, vaan että se päinvastoin varsin läheisesti
15727: siihen kuuluu. Tämän ehdotukseni rohkenen tehdä sitäkin suurem-
15728: malla syyllä, kun on tiedossa, että voimassa olevassa vesioikeus-
15729: laissa, niin uusi kun se onkin, on muitakin puutteita ja epäselvyyksiä,
15730: varsinkin sellaisia määräyksiä, jotka tekevät asioiden käsittelyn
15731: tarpeettoman monimutkaiseksi. Luulen, että jos mainituissa kah-
15732: dessa kohdassa pyydetään hallituksen tutkimusta, niin hallitus
15733: samalla huomaa muutkin heikkoudet ja huolehtii armollisen esityksen
15734: aikaansaamisesta joillekin vastaisille valtiopäiville.
15735: 
15736:    Ed. W u ori maa: Runsaati kuudesosa Suomen maa-alasta on
15737: suota. Siinä siis löytyy rauhalliselle uudisvalloitukselle kyllin sijaa.
15738: Mutta sitä on estämässä paitse se asia, että valtion puolesta kovin
15739:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                   949
15740: 
15741: supistetussa muodossa avustetaan tätä valloitusta, myöskin muuta-
15742: mat lainsäädäntöpykälät. Täällä on jo mainittu, että I I pykälä
15743: voimassa olevassa vesioikeuslaissa on haitallinen ja esteellinen,
15744: siinä kun annetaan oikeus puolelle määrälle suon omistajia ehkäistä
15745: kaiken suon kuivattamisen. Mutta ei ainoastaan se ehkäise suon
15746: kuivattamista. Vaikka poistettaisiink:in tämä määräys, niinkuin
15747: valiokunta on ehdottanut, niin toinen vielä suurempi syy yhäti ehkäisee
15748: suon kuivattamisyrityksiä, josta myöskin viimeinen puhuja mainitsi
15749: nim. että osakkaita, jotka eivät tahdo ottaa osaa suon kuivaukseen,
15750: ei myöskään velvoiteta lain kautta ottamaan osaa kustannuksiin.
15751: Asia on nim. niin, että jos esim. on suo, jota omistaa 20maanomistajaa,
15752: ja jos niistä esim. 6 tahtoo ryhtyä kaivamiseen ja 14 ei siihen tahdo
15753: ottaa osaa, niin nämät 6 valiokunnan ehdotuksen mukaan nyt ovat
15754: esteettömät ryhtymään toimeen. Mutta kun heidän täytyy, otta-
15755: matta huomioon sitä valtion avustusta, minkä saavat, omalla kus-
15756: tannuksellaan tehdä koko työ, niin heillä useimmissa tapauksissa
15757: ei ole siihen varoja. Valiokunta, niinkuin voimassa oleva lakikin,
15758: kyllä antaa heille korvausta siinä muodossa, että he saavat vissik5i
15759: ajaksi käyttää sitä vierastakin maata, mikä tulee kuivaksi heidän
15760: työnsä kautta. Mutta kun muistetaan, että useimmiten ne, jotka
15761: tahtovat kuivata suota,ovat vähävaraisia, asuvat laitamailla ja
15762: juuri soiden reunoissa, ja että heidän varansa kuluvat jo oman maan
15763: ojittamiseen ja viljelyskuntoon tai metsäkasvun saattamiseen,
15764: niin on selvää, että heillä ei ole minkäänlaista hyötyä siitä oikeudesta,
15765: minkä ovat saaneet vieraaseen maahan, vaan hyöty siitä tulee suo-
15766: ranaisesti aikojen kuluessa niille maanomistajille, jotka eivät ole otta-
15767: neetosaa työhön, senkin kautta, että vaikkaheeivättekisikään mitään
15768: työtä kuivatulle maalle, heidän maaliansa sittenkin rupee kasva-
15769: maan metsää. I,aki vaatii tässä suhteessa siis korjausta siihen suun-
15770: taan, että kun muutamat maanomistajat ryhtyvät kuivaustyöhön
15771: ja kun on viranomaisen kautta selvitetty, että siitä tulee todellista
15772: hyötyä, ja että voivat siis saada valtion kannatusta avustukseksi
15773: tähän työhön, myöskin kaikki muut suonomistajat ovat velvoitetut
15774: ottamaan osaa kuivaustyöhön sen höydyn mukaan, mikä arvataan
15775: heille tulevan. Tässä suhteessa olisi valiokunnan mietintö kor-
15776: jattava semmoiseksi kuin vastalauseessa on ehdotettu, jota minä
15777: siis kannatan.
15778:     Toinen este suonkuivauksen edistymiseen on se, jonka ed. Pullinen
15779: jo mainitsi. Nykyisen vesioikeuslain 5 ja 6 §kun ne verrataan 1 §:ään
15780: ja kun nämä kohdat taas verrataan hallinnollisen lain 1 §:ään
15781: 23 päivältä heinäkuuta 1902, osottavat, että piiri-insinöörin pitää
15782: kaikissa tapauksissa tutkia ja tarkastaa jokaista kuivausyritystä.
15783: Nyt saman hallinnollisen asetuksen I I §määrää, että maanviljelys-
15784: insinööri, joka pyydetään tekemään kustannusarvio ja kuivaus-
15785: suunnitelma, hänen on annettava lausunto myöskin siitä, minkä
15786: 950                    1stunto 9 p. lokakuuta 1908.
15787: 
15788: 
15789: vaikutuksen veden alentaminen ja kuivaus saattaa, ei ainoastaan
15790: siinä vesistössä, johon se lähirumin koskee, vaan myöskin alempana
15791: oleviin vesistöihin ja mitä haittaa ja vahinkoa se mukanansa tuottaa.
15792: Tämä on synnyttänyt sen yleisen käytön, että kun ensin maanvilje-
15793: lysinsinööri tai agronoomi on tehnyt täydellisen suunnitelman ja
15794: antanut lausunnon kaikista näistä asioista, siis myöskin veden
15795: nousuasiasta sekä tulva-aikana että kuivana-aikana, niin kuvernööri
15796: lähettää asian tie- ja vesirakennustenylihallitukseen, joka lähettää ne
15797: piiri-insinöörille ja piiri-insinööri näiden pykäläin mukaan katsoo
15798: velvollisuudeksensa tehdä uuden kustannusarvion ja aivan uuden
15799: suunnitelman. 'l'ämän kautta asia viivytetään ja tehdään kovin
15800: kalliiksi kaikille niille, jotka uskaltavat yrittää vähänkin suurempaa
15801: suonkuivattamista. Valiokunta on kyllä kiinnittänyt tähän huomion-
15802: sa, mutta on sanonut, että kun huolenpito on uskottu piiri-insinöö-
15803: rille siitä, ettei vesijaksossa tahallisesti nosteta vettä yli luvallisen
15804: korkeuden ja ettei siinä olevia vesilaitoksia vahingoiteta, niin ei liene
15805: vältettävissä se, että isommissa kuivaustöissä piiri-insinöörille
15806: valmistetaan tilaisuus lausumaan mielipiteensä yrityksen johdosta.
15807: Tämmöinen kaksinkertainen toimitus nyt minun mielestäni on vallan
15808: höydytöntä, semminkin koska tie- ja vesirakennu.>ten ylihallitus
15809: maanviljelysinsinöörin lausunnosta jo tulee täysin selville siitä,
15810: minkä vaikutuksen kuivaus matkaan saattaa allaolevissa vesistöissä.
15811: Sentähden pyydän minä yhtyä siihen ehdotukseen, minkä ed. Pulli-
15812: nen on tehnyt, mutta siinä muodossa, ettei vesioikeuslakia itsessään
15813: tarvitse muuttaa, vaan että eduskunta lausuisi hallitukselle, että se
15814: muuttaisi hallinnollisen lain ensimäisen pykälän siihen suuntaan,
15815: että tämmöistä kaksinkertaista toimitusta ei tarvittaisi.
15816: 
15817:     Ed. N y 1 a n d e r: Minun täytyy sanoa, että nyt esillä oleva
15818: anomus minusta koko ajan on tuntunut hieman hämärältä. Siinä
15819: anomuksessa on ponsi mielestäni aivan oikein. Se tarkottaa vesioi-
15820: keuslain 3 luvun I I § muuttamista siihen suuntaan, että nuo sanat:
15821: »ilman, että vähintään puolen vesiperäisen maan omistajat sitä
15822: vastustaa», poistettaisiin. Sitä sisältää ponsi. Mutta kun tässä ano-
15823: muksen perustelussa sanotaan, että nämä sanat tässä voisivat es-
15824: tää koko hankkeen toimeenpanoa, niin siinä minusta ilmenee se-
15825: kavuus. Sillä todellisuudessahan asia on siten, että vesioikeuslain
15826: r § jo myöntää tällaisen oikeuden kuivattamiseen eikä tämä I I §
15827: sitä oikeutta luonnollisesti voi kieltää, jonka r § myöntää Tämä
15828: rr § säätää, että puolen maanomistajista suostumus tarvitaan ai-
15829: noastaan saadakseen tuolle kaivajalle, jos toiset eivät ole hank-
15830: keeseen ryhtyneet, oikeutta nauttia hyväkseen hyöty kaivamis-
15831: työstä. Kun näin on, niin minun mielestäni ponsi anomuksessa
15832: on tässä kohden aivan paikallaan, mutta niinkuin sanottu perus-
15833: telut tuntuvat olevan jonktin verran sen kanssa ristiriidassa. Että
15834:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  951
15835: 
15836: 
15837:  nam on, sen osottaa myöskin osittain valiokunnan mietintö ja
15838:  myöskin tämänpäiväinen keskustelu.
15839:      Mitä valiokunnan mietintöön ja sen ponteen tulee, yhdyn siinä
15840:  täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä tulosta, johon valio-
15841:  kunta on tullut, erinomaisen hatarana. Tässä voi melkein. sanoa,
15842: että aivan niinkuin pilvistä ehdotetaan vesioikeuslakiin pykälä tai
15843: ehdotetaan siihen sovitettavaksi periaate, joka on kokonaan vie-
15844:  ras meidän muille oikeusperiaatteille. Tässähän suorastaan valio-
15845: kunnan ehdotuksen mukaan myönnetään kelle tahansa oikeus suo-
15846: rastaan ryhtyä missä hyvänsä suota kuivattamaan. Tosin hänen on
15847: kysyttävä toisilta, mutta jos eivät osakkaat siihen rupea, voi tämä
15848: henkilö, joka voi olla aivan vieras, mistä maailmasta tahansa tullut,
15849: tulla sinne ja kaivattaa tuon suon ja nauttia siitä hyödyn aina 50
15850: vuoteen asti. Minkälaisia hankaluuksia tästä noille toisille osak-
15851: kaille voi tulla, on itsestään selvää. Ei tarvitse muuta kuin aja-
15852: tella teitä ja liikkeitä, ajatella karjalaitumia y. m. s., niin käsittää
15853: selvästi, miten käytännössä tästä voi tulla suuria hankaluuksia
15854: ja itse periaatteessa on tämä aivan pakkoluovutuskannalle aset-
15855: tumista. Valiokunnan ehdotuksessa on siten vesioikeuslakiin tah-
15856: dottu sovittaa täydellinen pakkoluovutusperiaate. En puolestani
15857: sitä voi hyväksyä. Olisin ollut valmis tähän anomukseen sellaise-
15858: naan vastaamaan täysin myöntävästi, sikäli kun se tarkottaa äs·
15859: ken lukemieni sanojen poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I §:stä,
15860: sillä epäilemättä on niillä motiiveilla, joilla anomuksentekijä vaatii
15861: niitä poisotettaviksi, hyvinkin suuri syy. Sanoin, että tässä on
15862: asian käsittelemisessä tämänpäiväisessä keskustelussa ilmennyt
15863: jonkun verran hämäryyttä. Ed. Cederberg on ehdottanut ponnen,
15864: joka mielestäni ei ole oikea. Hänen ponnessaan nim. pyydetään
15865: jotakin, joko jo on olemassa. Siinä ei esitetä näiden sanojen pois-
15866: tamista, vaan ehdotetaan oikeutta saada kaivaa, vaikkakin puolet
15867: maanomistajista asettuu sitä vastustamaan. Tätä pontta ovat ed.
15868: Kairamo ja Pullinen kannattaneet ja se oikeuttaa minua epäile-
15869: mään, onko anomuksentekijätkään olleet aivan selvillä siitä, mitä
15870: he tässä ovat anoneet. Voihan olla että tähän on syynä se, että
15871: ed. Cederbergin ponsi ei tullut niin täysin kuulluksi. Toivoisin että
15872: se tulisi jonkun verran muutetuksi siihen suuntaan, jota vastalause
15873: tässä tarkottaa. Vastalauseentekijät ovat mielestäni talousvalio-
15874: kunnassa ainoat, jotka tämän asian on käsittäneet, siis ainoat,
15875: jotka asian ovat oikein käsittäneet. Uudistan sen vielä: vesioikeus-
15876: lain mukaan on osakkaalla oikeus kaivaa oja, joka tässä on kysy-
15877: myksessä, huolimatta siitä, onko puolet maanomistajista vastaan
15878: vai ei. Tässä ei ole kysymys oikeudesta kaivamiseen, vaan tässä on
15879: kysymyksessä oikeus korvaukseen siitä, korvaukseen nautinnon
15880: muodossa. Vesioikeuslain I I §:n loppuosa kuuluu: •Tehköön työn
15881: (kaivattamisen} oikeudella saada sen loppuun suoritettua nauttia tois-
15882: 952                   Istunto 9 p. 1okakuuta 1908.
15883: 
15884: ten maa-aluetta kutakin niin pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että
15885: tuotannon harkitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat
15886: kustannukset.~ Siis tässä selvästi sanotaan, että oikeus, jota puo-
15887: let maanomistajista voivat vastustaa, ei koske itse kaivattamista,
15888: vaan koskee nautinnon muodossa saatavaa korvausta. En puutu sen
15889: pitemmälle valiokunnan ehdottamaan ponteen tässä kohdin, sillä
15890: yhdyn täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä aivan mahdot-
15891: tomana käytäntöön sovittaa. Mutta vastalausuja on tähän so-
15892: vittanut toisenkin periaatteen kuin mitä anomuksentekijä on tah-
15893: tonut. Hän nim. sanoo, että >>eduskunta anoisi j. n. e. että maan-
15894: omistaja voisi sellaisen maankuivatustyön suorittaa ja saada siitä
15895: korvaus toisilta osakkailta.>> Tällä hän arvatenkin on tarkottanut
15896: sitä, että korvaus voidaan ajatella saatavan niin hyvin rahassa kuin
15897: nautinnon muodossa. Tässä on siis kysymys toisesta muutoksesta
15898: I I §:ään, siitä nim. että korvaus voitaisiin saada tässä tapauksessa
15899: myös rahassa. Siinäkin suhteessa olisin valmis yhtymään vastalau-
15900: seeseen. Pyydän siis kannattaa tätä vastalausetta, kumminkin sillä
15901: huomautuksella, että suomalaisessa tekstissä - ruotsalaisessa ·se
15902: näkyy olevan toisin - sana >>tahi oikeudenomistaja>> muutettaisiin
15903: sanaksi >>tahi haltija>>. Ruotsalaisessa tekstissä sana on muutettu
15904: vastaavaksi. ~Maan oikeudenomistaja>> on tietysti käsite, joka on
15905: kokonaan väärä. Siis tällä muutoksella pyytäisin saada kannattaa
15906: toistaiseksi ainakin tätä vastalausetta.
15907:     Eräs puhuja jo on huomauttanut siitä, miten laki- ja talousvaliokun-
15908: nan puheenjohtaja päätelmissään on ollut epäjohdonmukainen, kun
15909: hän edellisessä keskustelussa arveli, että valiokunta ei V. J :n mu-
15910: kaan saa puuttua asiaan laveammalti kuin mitä anomuksentekijä
15911: on tahtonut, ja kuitenkin on valiokunta tässä mennyt suorastaan
15912: yli aitojen.
15913:     Anomuksessa oli toinenkin ponsi, joka tarkotti näistä asioista
15914: annettavia kaksinkertaisia lausuntoja. Siinä voin pääasiassa yh-
15915: tyä ed. Pulliseen. En kuitenkaan aivan täydellisesti kannata sitä
15916: perustelua, jonka hän ponteen esitti; siitä nim. kävi selville, että
15917: ilman muuta voitaisiin kaikissa asioissa ajatella, että nuo kaksin-
15918: kertaiset lausunnot ovat tarpeettomat. Olen ensimmäinen myön-
15919: tämään, että näissä kuivausa3ioissa jos missään on lausunnon vaa-
15920: timisia ja mutkia aivan liian paljon, mutta luulen, että tässä on
15921: vaikeaa monessa kohdin ajatella ainoastaan yhtä lausuntoa. Mutta
15922: siihen puoleen en nyt tällä kertaa enemmän tahdo puuttua, vaan
15923: voin, niink:uin sanoin, kannattaa ed. Pullisen esittämää pontta.
15924: Olisin myös mielelläni yhtynyt häntä kannattamaan siinä - minä
15925: en tiedä, ovatko toiset sen ehdotuksen tehneet, jonka ed. Pullinen
15926: teki- että asia lähetettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan takaisin, oli-
15927: sin samoin kannattanut häntä siinäkin, mutta luulen, että se asiaa ei
15928: millään tavalla hyödyttäisi, niin että ehdotan ilman muuta, että
15929:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                  953
15930: 
15931: eduskunta hyväksyisi vastalauseen ponnen ja sen ponnen, jonka
15932: ed. Pullinen on täällä esittänyt.
15933:     On muuten jonkun verran ihmeteltävää, että vesioikeuslaista
15934: on otettu tällä tavalla ainoastaan yksi kohta erilleen ja tahdottu
15935: ainoastaan sitä muutettavaksi, sillä tässä laissa on monta muuta
15936: sekavaa kohtaa. Täällä on niistä jo huomautettukin. Mainitsen
15937: ainoastaan kolmannen luvun 7 §:n, jonka mukaan kustannusten
15938: jako on aivan kerrassaan kohtuuton sillä tavalla, että ojan yläosassa
15939: asuva osakas saa kaivattaa oman kohtansa kokonaan ja sitäpaitsi
15940: ottaa osaa kaikkiin alla oleviin osiin, kun sitävastoin ojan alaosassa
15941: asuvan osakkaan ei tarvitse ottaa osaa muuta kuin osalta niistä kus-
15942: tannuksista, jotka hänen osalleen tulevat. Samoin myöskin 8 §:ään
15943: sovitettu periaate välittömästä hyödystä on aivan kokonaan väärä.
15944: Muitakin asioita on tässä vesioikeuslaissa, jotka kaipaisivat muu-
15945: tosta, mutta kun esimerkiksi se puolue johon minä kuulun, ei ole
15946: tästä mitään anomusta tehnyt, johtuu se siitä, että laki on ollut
15947: verrattain vähän aikaa käytännössä ja että vesioikeuslaki, kuten
15948: selviää tämänpäiväisestä keskustelustakin, on vaikeimpia lakeja
15949: mitä meillä on. Siinä yhtyvät taloudelliset asianhaarat paitsi oi-
15950: keudellisiin, monihaaraisiin teknillisiinkin seikkoihin, jotka teke-
15951: vät sen erinomaisen vaikeaksi. Olisi kyllä suotavaa, että vesioi-
15952: keuslaki otettaisiin melkein kokonaan tarkistuksen alaiseksi, mutta
15953: se ei suinkaan ole aivan helppo tehtävä.
15954: 
15955:     Ed. Hei m b ii r g e r: Här bafva fällts yttranden, som kunde
15956: gifva anledning till antagandet, att utskottets ifrågavarande för-
15957: slag innefattade ett allvarsamt angrepp mot eganderättens hälgd.
15958: Detta är nu icke fallet. Men vore det äfven fallet, så borde utskot-
15959: tets förslag icke blott på denna grund förkastas. Eganderätten
15960: är icke något, som städse och under alla omständigheter måste
15961: respekteras. E:xpropriationsinstitutet är hos oss ett gammalt rätts-
15962: institut. Det leder sina anor tillbaka till 1734 års lag och möjligen
15963: ännu längre. Skulle det för åstadkommandet af en intensiv jord-
15964: kultur befinnas oundgängligen nödigt att möjliggöra expropriation
15965: också för detta ändamål, så vore j ag för min del icke däremot. J ag
15966: skulle sålunda vara beredd att under vissa förhållanden etablem
15967: odlingstvång. Men här är nu icke fråga om att ovilkorligen införa
15968: något dylikt. Här är fråga endast om att i en petition göra regeringen
15969: uppmärksam på vissa brister i gällande lag om vattenrätten, och
15970: att försöka få dessa brister afhjälpta. Ustkottet har visserligen
15971: affattat sin kläm ganska allmänt- jag medgifver att den kan på-
15972: kalla att taga under öfvervägande frågan om införande på ett be-
15973: gränsadt område af odlingstvång - men, jag har varit ense om denna
15974: allmänna affattning af orsak, att jag vid pröfningen af ärendet
15975: icke velat allt för mycket binda de pröfvandes händer. Jag har
15976: 954                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
15977: 
15978: tänkt mig att fall kunde förekomma, då man, utan att i större ut-
15979: sträckning införa odlingstvång, dock kunde finna ett sådant i en-
15980: skildt fall påkalladt. J ag har föreställt mig exempelvis ett så-
15981: dant fall att en utjord, väsentligen bestående 31 vattendränkt mark
15982: förefinnes. För egaren af utjorden föreligger icke något intresse
15983: att få utjorden uttorkad. Men den vållar frostskador och olägen-
15984: heter för den by, inom hvars egor den är belägen. Jag kan icke inse
15985: hvarför den omständigheten, att byn icke har någon del i utjorden,
15986: bör få omöjliggöra för byn att få utjorden uttorkad.
15987:     Gällande lag i ämnet är enligt mitt förmenande icke tillfreds-
15988: ställande. Den gör frågan om uttorkning beroende af majoritets-
15989: beslut. Petitionären åter har velat aflägsna den, om ock lindriga
15990: garanti, som ligger i majoritetsbeslutet och göra uttorkningen
15991: beroende af en enda delegares önskan. Samtidigt har peti tionären
15992: icke, såvidt jag kan finna, påkallat åtgärd därom att i lagen skulle
15993: införas andra garantier mot förhastade uttorkningsföretag. Af
15994: dessa anledningar har jag för min del hvarken kunnat förorda bi-
15995: behållande af lagen sådan den är, ej häller i allo tillmötesgå peti·
15996: tionärens önskningsmål.
15997:     Slutligen måste jag anmärka att en talare vid bedömandet af
15998: förestående ärende synes hafva förväxlat lagstadgan den om dik-
15999: ning med de stadgandena, som gälla uttorkning af vattendränkta
16000: marker. De äro af olika innehåll; sålunda har underbyggare icke
16001: någon rätt att leda dike genom öfverbyggares mark. För min del
16002: får jag föreslå att lag- och ekonomiutskottets betänkande måtte
16003: godkännas.
16004: 
16005:     Ed. P e r t t i 1 ä: Kyseessä olevassa asiassa tahdon kohdistaa
16006: puheeni ainoastaan tuohon valiokunnan mietinnön perusteluun,
16007: jossa sallitaan niillekin, jotka eivät omista maata, tilaisuus ryhtyä
16008: noita kuivaustöitä suorittamaan. Kaikki tiedämme, että meidän
16009: maamme viljelty ala sentään vielä on suhteellisesti pieni, ja myöskin
16010: kaikille on selvillä, että mitä työtä tuon viljellyn alan suurenta-
16011: miseksi ja laajentamiseksi tehdään, siitä saavat hyötyä kaikki kan-
16012: salaiset. Ei se ole yksinään tuon työn tekijän hyöty. Se edellyttää
16013: myöskin sen, että tällä alalla, joskin supistetussa muodossa, -
16014: se kohdistuu ainoastaan näihin suomaihin - kumminkin tuon »uuden.
16015: oikeusperiaatteen takana - ed. Nylander sitä »uudeksi» nimitti -
16016: on jo meidän kansastamme suuri joukko, mahdollisesti aivan pian
16017: enemmistö ja silloin on tietysti ihan oikeudenmukaista, että tämä
16018: uusi periaate 9tetaan nyt jo huomioon. Jos tahdottaisiin asettua
16019: yksinomaan sille kannalle, että lakeihin ei saa mitään muuta so-
16020: velluttaa, kuin mitä ennen jo siellä on määrätty, silloin jouduttai-
16021: siin lopulta sellaiseen umpikujaan, että kehitys tulisi pysähtymään.
16022: Minä joka tapauksessa kannatan valiokunnan mietintöä. Valio-
16023:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                   955
16024: 
16025: kunnassa porvarillisetkin jäsenet olivat sitä mieltä, että kun esim.
16026: suonkuivaus on tavattoman vaikeasti nykyjään saatava alottee-
16027: seen ja on tapahtunut sellaisiakin asioita, että kun hallitus on
16028: myöntänyt jonkun määrätyn summan tuon kuivaamiseen, suuri osa
16029: tuon suon osakkaista ei ole sallinut sitä, olisi ollut aivan paikallaan,
16030: että silloin joku halukas henkilö tai jotkut olisivat saaneet ti-
16031: laisuuden ryhtyä kuivattaruaan tätä suota. Nyt se on ollut mahdo-
16032: tonta nykyisten asetusten perusteella, mutta kun saadaan sellainen
16033: muutos aikaan, kuin valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, silloin-
16034: han tuokin epäkohta olisi poistettu. En tahdo pitemmälle jatkaa
16035: tästä asiasta. Kannatan valiokunnan mietintöä.
16036: 
16037:    Puhemies: Koska vielä useampia puheenvuoroja on käyt-
16038: tämättä, täytyy keskeyttää istunto ja kokoontua jälleen kello 6 i. p.
16039: 
16040:    Istunto keskeytetään kello 3, 47 i. p.
16041: 
16042: 
16043:                            Istuntoa jatketaan
16044: 
16045:                                klo 6 i. p.
16046:     Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan, lausuu
16047: 
16048:      Ed. C e d e r b e r g: Då jag framställde mitt förslag tili ny
16049: lydelse af klämmen tili betänkandet, uraktlät jag att där nämna en
16050: omständighet, som med saken äger samband och som bör framhållas
16051: tili undvikande af missförstånd, d. v. s. den omständigheten, att
16052: delägare, som emot öfriga delägares gensaga torrlägger kärr, mosse
16053: eller annan vattendränkt mark, bör komma i åtnjutande af rätt
16054: tili markens afkastning. Då emellertid särskilda talare, som sedan
16055: uttalat sig uti saken, framställt en del andra omständigheter, som
16056: förtjäna att tagas i betraktande i fråga om den rätt, som delägare
16057: bör åtnjuta i ett fall sådant som det ifrågavarande, så har jag fun-
16058: nit att en brist i det af mig gjorda förslaget bör kompletteras så-
16059: tillvida, att fordran på utredning om företagets räntabilitet bör vara
16060: uppfylld, innan en sådan rätt, som här är i fråga kan tilläggas del-
16061: ägare i den vattendränkta marken.
16062:      Jag ber därför att få uppläsa ett förslag tili kläm, som jag nu-
16063: mera efter förrniddagens plenum formulerat. Klämmen skulle lyda:
16064: ,.att landtdagen måtte hos Hans Kejserliga Majestät anhålla om nåd.
16065: proposition tili sådan ändring af lagen om vattenrätten, att torr-
16066: läggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt rnark, hvari
16067: skilda lägenheter hafva del, kan af delägare företagas med åtnju-
16068: tande af rätt tili markens afkastning, äfven om gensaga göres af
16069: 956                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16070: 
16071: 
16072: ägare tili större eller mindre del af den vattendränkta marken,
16073: såvida företagets räntabilitet blifvit tillförlitligen utredd.» Den ly-
16074: delse, som här är gifven åt klämmen, afser att i allt väsentligt undan-
16075: rödja de anmärkningar, som af mig på förmiddagen gjordes emot
16076: utskottsbetänkandet och som äfven framställdes af hrr Kairamo,
16077: Rosenqvist, Pennanen m. fl. Och jag tror att den bättre än den
16078: af hr Pennanen undertecknade och betänkandet vidfogade reser-
16079: vationen återgifver den önskan, som petitionärerne hafva velat få
16080: uttalad. J ag ber därför att få föreslå, att denna kläm måtte komma
16081: under omröstning i stället för den af mig tidigare föreslagna.
16082: 
16083:      Ed. Li s t o: Nykyinen vesioikeuslaki tekee erotuksen ojituk-
16084: sen välillä kovalla eli kuivalla maalla ja ojitushankkeitten välillä
16085: suolla, rahkalla sekä muulla vesiperäisellä maalla. l\fitä nyt tulee
16086:  ojitukseen kuivalla maalla, niin siihen nähden vesioikeuslaki oi-
16087: keuttaa maanomistajan vieläpä toisen maatilaa hallitsevan lam-
16088: puodin taikka muun haltijan johtamaan tiluksiltaan veden toisen
16089: maan kautta. Ja jos tällä toisella havaitaan olevan etua siitä ojasta,
16090: niin hänen tulee tämän etunsa mukaisella osalla käydä sen val-
16091: mistamiseen ja kunnossapitoon osalliseksi. Samaa oikeutta ei anna
16092: vesioikeuslaki vesiperäisen maan omistajalle, vaan siinä voivat,
16093: jos vesiperäinen maa kuuluu useammille, puolen maan omistajat es-
16094: tää ojitusyritykset. Tämän estämismahdollisuuden poistamista tar-
16095: koittaa nyt se anomusehdotus, jonka johdosta laki- ja talousvalio-
16096: kunta on mietintönsä antanut. Anomusehdotus sisältää sen, että
16097: yksikin ainoa osakas voisi toimittaa vesiperäisellä maalla ojituk-
16098: sen sillä oikeudella, että tämä sitten saisi ojituksen kautta kuivat-
16099: tuja toisten osakasten maita nauttia niin kauvan, kunnes hänen
16100: ojituskustannuksensa tulevat korvatuiksi, kuitenkaan ei pitempää
16101: aikaa kuin 50 vuotta.
16102:      Laki- ja talousvaliokunta on, niinkuin mietinnöstä näkyy, kat-
16103: sonut, että tätä anomusehdotusta on periaatteessa kannatettava,
16104: mutta se on ollut sitä mieltä, että niin laajassa määrässä, kuin ano-
16105: musehdotuksessa on tarkoitettu, ei tällaista oikeutta yksityiselle
16106: osakkaalle ole annettava, vaan että yksityinen osakas saisi toimit-
16107: taa ojitustyön tällaisella vesiperäisellä maalla ainoastaan siinä ta-
16108: pauksessa, että yritys on yleisempää hyötyä tuottava ja että yri-
16109: tyksen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tässä on moi-
16110: tittu laki- ja talousvaliokuntaa siitä, että se on laajentanut anomus-
16111: ehdotuksen sisällystä. Asianlaita on kuitenkin, niinkuin vasta huo-
16112: mautin, päinvastainen.      Valiokunta on supistanut anomusehdo-
16113: tusta. Mutta valiokunnan mietinnön perusteluihin on lopulle sivua
16114: 3 ja alulle sivua 4 äänestyksen kautta tullut lause, joka näkyy täällä
16115: kamarissa herättäneen huomiota ja joka todellakin on sellainen, että
16116: se antaa valiokunnan valmistarualle ponsilauseelle laajemman si-
16117:                            Vesioikeuslain muuttaminen.                  957
16118: 
16119: 
16120:     sällyksen kuin mitä oikeastaan valiokunnassa oli tarkoitettu. Va-
16121:     liokunnassa oli aikomus saada mietinnön perusteluissa mainituksi,
16122:     että valiokunnassa on lausuttu sekin mielipide, että oikeus vesipe-
16123:      räisen maan kuivattamiseen on valmistettava ei ainoastaan vesi-
16124:     peräisen. maan omistajalle, vaan myöskin maanvuokralaiselle ja,
16125:     milloin kuivaustyö voisi tuottaa suurempaa yleishyötyä, muullekin
16126:     yrittelijälle. Sellaista keskustelussa esitettiin, mutta ei sitä alun-
16127:     pitäen kannattanut valiokunnan enemmistö. Yksi niistä valiokun-
16128:      nan jäsenistä, jotka sittemmin tekivät vastalauseen, ehdotti tämän
16129:     lauseen muutettavaksi semmoiseksi, kuin se nyt on mietinnössä,
16130:      koska hän katsoi että johdonmukaisuus vaatisi sen sellaiseksi, jotta
16131:      se paremmin sopisi ponsilauseen kanssa yhteen. Tällä keinoin hän
16132:      vasten omaa mielipidettään tu1i toimittaneeksi mietinnön peruste-
16133:      luihin puheena olevan lauseen. Minä joka olen ollut toista mieltä,
16134:      nim. että sellaista lausetta ei olisi ollut mietintöön pantava, olen
16135:      edelleen sitä mieltä, että tämä lause olisi perusteluista poistettava
16136:      tai ainakin muodostettava sellaiseksi, miksi se alunpitäen oli aijottu.
16137:      Perustelujen tullessa sillä tavalla korjatuiksi, tulisi valiokunnan
16138:      ponsilausekin sisällykseltään suppeammaksi ja olisi silloin mielestäni
16139:      jotakuinkin tyydyttävä. Mutta koska täällä on tehty siitä poikkea-
16140:      via eri ehdotuksia, niin pyydän, jotta tässä päästäisiin jonkunlai-
16141:      seen yksimielisyyteen, kannattaa ed. Cederbergin äsken ehdotta-
16142:      maa ponsilausetta. Omasta puolestani en niin suuresti pelkää sitä,
16143:      että hallitukselle annettaisiin valta - onhan tässä puhe vain hal-
16144:      litukselle tehtävästä anomuksesta - ottaa tutkittavaksi, eikö voi-
16145:      taisi tarpeenmukaisilla vakuuksilla antaa muillekin yrittelijöille
16146:      kuin maanomistajille oikeus ryhtyä yleishyötyä tuottaviin kuivaus-
16147:      yrityksiin. Silloinhan hallituksella olisi tilaisuus ottaa kysymys
16148:     koko laajuudessaan harkinnan alaiseksi. Eihän sillä olisi vielä mi-
16149:      tään muutosta vesioikeuslakiin tapahtunut.         Mutta kyllä minä
16150:      luu1en, että se haitta, joka mahdollisesti voisi aiheutua yritteli-
16151: ~-_E,lle, joka ei maata omista, siitä, että ehdotettu lainmuutos tulisi
16152:      suppeampi, olisi sangen pieni, sillä eihän paljoa maksa, jos joku aikoo
16153:      sellaiseen yritykseen ryhtyä, ostaa muutaman kapanalan vesiperäi-
16154:      nen maa, joka ei kasva mitään ja jolla siis ei olejuurimitäänmyynti-
16155:      arvoa, - eihän tuollaiseen kuivausyritykseen tarvittavan pienen
16156:      maan hinta merkitse mitään yrityksen muihin kustannuksiin ver-
16157:      raten, ja niin ollen ei ole mitään käytännöllistä merkitystä sillä, pi-
16158:      detäänkö kiinni toisesta vaiko toisesta periaatteesta. Minä voin siis,
16159:      niinkuin mainitsin, kernaasti yhtyä ed. Cederbergin ponsilauseeseen.
16160:          En malta olla tässä yhteydessä koskettelematta hieman ed.
16161:      Nylanderin ennen päivällislomaa esittämää lausuntoa, sillä tämä
16162:      lausunto kuvaa erittäin selväpiirteisesti, mihin johtopäätöksiin
16163:      tullaan sellaisesta päätöksestä, jonka eduskunta teki tämän edel-
16164:      lisessä asiassa. On huomattava, että siinä anomusehdotuksessa,
16165: 958                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16166: 
16167: 
16168: joka on tämän valiokunnan mietinnön pohjana, on pyydetty ai-
16169: noastaan muutamain sanain poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I
16170: §:stä. Tästä on ed. Nylander ottanut aiheen lausuakseen toivotta-
16171: vaksi, että valiokunta olisi myös ottanut tarkastaakseen lain 3 lu-
16172: vun muitakin pykäliä, lausuipa vielä suotavaksi, että olisi tarkas-
16173: tettava koko vesioikeuslaki. Tuskinpa juuri tarvitsemme enempää
16174: todistaaksemmme, kuinka venyväksi voi käydä sellainen valtiopäivä-
16175: järjestyksen tulkinta, joka eduskunnan äskeisen päätöksen aiheutti.
16176: Muuten luulen, että vaikkakin nyt valiokunnalla katsottaisiin
16177: olevan oikeutena tai velvollisuutena ottaa vesioikeuslain 3 luku,
16178: vieläpä koko vesioikeuslakikin tarkastuksen alaiseksi, valiokunta
16179: olisi tullut ed. Nylanderin kanssa yksimieliseksi siitä, että vesi-
16180: oikeuslaki on sangen vaikeasti tajuttava kirjallinen tuote ja että
16181: sangen vaikeata on siihen ylimalkaan tehdä korjauksia; niin ly-
16182: hyenä aikana kuin valiokunnalla on ollut tähän asiaan omistetta-
16183: vana, se tehtävä olisi ollut suorastaan mahdoton.
16184:     Mitä lopuksi tulee siihen syynijuttuun, johon on kosketeltu
16185: mietinnön 5 ja 6 sivulla ja johon nähden keskustelun aikana on va-
16186: liokunnan työhön lausuttu tyytymättömyyttä, niin pyytäisin huo-
16187: mauttaa, että valiokunnassa ei ole voitu ummistaa silmiä siltä sei-
16188: kalta, että koko tuo syynijuttu oikeastaan on eri asia, jota ei olisi
16189: pitänyt yhdistää puheena olevaan vesioikeuslain muuttamista tar-
16190: koittavaan anomusehdotukseen, ja että siis sitä osaa anomusehdo-
16191: tuksessa ei oikeastaan olisi pitänyt ottaa valiokunnassa ollenkaan
16192: käsiteltäväksi. Mutta kun rajat sen välillä, mikä on luettava yh-
16193: deksi asiaksi, mikä kahdeksi tai useammaksi, ylimalkaan ovat jok-
16194: seenkin epäselvät, niin valiokunta kuitenkin katsoi voivansa siihen-
16195: kin anomusehdotuksen osaan koskea, mutta ei ollut sitä mieltä,
16196: että tuo osa oli niin likeisessä yhteydessä varsinaisen asian kanssa,
16197: että siitä olisi voitu mietintöön asettaa erityistä ponsilausetta. Sen
16198: tähden valiokunta asetti perusteluihinsa semmoisen loppulausunnon,
16199: joka kursiivilla on painettu mietinnön sivulla 6, ja minun täytyy
16200: tunnustaa, että en ole voinut ed. Pullisen ja erään toisen - oliko
16201: se ed. Nylanderin - selityksistä tulla siihen käsitykseen, että
16202: valiokunta olisi tässä eksynyt harhaan. Asianlaita on nim. se, että
16203: vesiperäisten maiden kuivausyrityksiä tavallisesti tutkii maanvil-
16204: jelysinsinööri tai lääninagronoomi. Jos hanke on suurempi, niin
16205: silloin tavallisesti määrätään tutkimuksen toimittamaan maanvil-
16206: jelysinsinööri, joka on teknillisesti sivistynyt henkilö. Keskuste-
16207: lussa on tahdottu tehdä säännöksi, että sellaisen viranomaisen
16208: tutkimuksen pitäisi riittää. Mutta jos ojitusyrityksessä tulee toi-
16209: mitettavaksi sellaisen vesipaikan kuivaus, josta lähtee johonkin
16210: vesijaksoon miljoonia litroja vettä, jos siinä tulee kuivattavaksi
16211: esim. myös joku järvi, niin saattaa tämä siinä määrin vaikuttaa
16212: vesikorkeussuhteisiin vesijaksossa, että siitä voi syntyä alempana-
16213:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                   959
16214: 
16215: 
16216: olijoille hyvinkin vaikeita haittoja. Ja niitä alempana-olijoita saat-
16217: taa olla erilaisia, ei ainoastaan maanviljelijöitä, joiden viljelykset
16218: ovat vesijakson rannalla, vaan myös myllyjen, sahojen ja muiden
16219: tehtaiden omistajia, joilla on vesijaksossa kallisarvoisia patoja ja
16220: muita vesirakennuksia. Vesijaksossa saattaa sitäpaitsi veden lasku
16221: vaikuttaa haitallisesti esim. kalastukseen, varsinkin arvokkaam-
16222: pien kalojen, kuten lohen ja siian pyyntiin. Jos kalanpyynnin ai-
16223: kana kalastusalueelle lasketaan sekaista vettä, niin se voi vaikut-
16224: taa hyvinkin suuria vahinkoja. Samaten voivat tällaiset laskut
16225: vaikuttaa haitallisesti tukinuittoon.        Onhan meillä vesijaksoja,
16226: j\:>issa tukkeja uitetaan joka vuosi suuret määrät. Nämä kaikki
16227: ovat sangen tärkeitä ja suuriarvoisia etuja, jotka kuivausyrityksessä
16228: ovat huomioonotettavat, ja kyllä silloin on tarpeellista, että asiaa
16229: sentään katsellaan vähän useammalla kuin yhdellä parilla silmiä.
16230:      Kun piiri-insinööri on se viranomainen, joka on asetettu valvo-
16231: maan, että kaikki vesijaksossa käy säännöllisesti ja että yhden
16232: enemmän kuin toisenkaan oikeuksia ja etuja ei siellä tulla loukkaa-
16233: maan, ja kun hän vielä on ainoa viranomainen, jonka hallussa on
16234: se arkisto, inissä vesijaksoa koskevat perus- ja muut asiakirjat säi-
16235: lytetään, niin kyllä ei nyt taideta päästä siitä, että täytyy antaa
16236: ojitusasioita ratkaiseville viranomaisille sentään lupa ja mahdolli-
16237: suus kuulla myös piiri-insinööriä ja muita ammattiviranomaisia
16238: tällaisista hankkeista. Mutta niinkuin valiokunta on huomautta-
16239: nut, ei ole tarpeellista, että itse sillä alueella, joka on aijottu kui-
16240: vattavaksi käytetään useampia ammattivirkamiehiä tutkimuksia
16241: toimittamassa, ainakaan laajemmalti kuin mitä tarvitaan näiden
16242: äsken rnainitsernieni oikeuksien ja etujen suojelemiseen. Minä luu-
16243: len sentähden, että valiokunta on nyt puheena olevassa kysymyk-
16244: sessä osannut aivan oikeaan, s. o. koettanut saada asiassa sanotta-
16245: van niin sanotuksi kuin tarve vaatii. Enempäähän meidän ei lakia-
16246: säätävänä kuntana toki tule lausuakaan.
16247:      Niinkuin sanottu, pyydän saada kannattaa ed. Cederbergin jäl-
16248: kimmäistä ponsilausetta ja kehottaa muitakin tekemään samoin.
16249: 
16250:     Ed. Kaira rn o: Ed. Cederbergin ensimäinen lausunto oli
16251: erittäin hyvä. Se oli siksi hyvä, että minä en huomannut sitä aukkoa,
16252: joka löytyy siihen liitetyssä ponnessa. Tämä on ehkä anteeksi an-
16253: nettava, koska tätä aukkoa ei arvoisa ehdotuksentekijä itsekään
16254: huomannut, niinkuin hänen toinen lausuntonsa osottaa, ja koska
16255: minulla ei ollut tilaisuutta, niinkuin ed. Nylanderilla oli, itse lukea
16256: tätä pontta. Koska täällä on väitetty, että minä en olisi ollut sel-
16257: villä tästä asiasta ja tällainen syytös kun se kohdistuu anomuksen-
16258: tekijään, ansaitsee tulla kumotuksi, pyydän minä saada lukea sen
16259: ponnen, jonka minä aamupäivällä jätin lukematta, ja joka osottaa,
16260: että minä alusta pitäen olen ollut pääasiassa vastalauseen ponnen
16261: 960                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16262: 
16263: 
16264: kannalla, vaikka minä en täysin voi hyväksyä vastalauseen perus-
16265: teluja. Se kuuluu näin: »Ehdotan, että eduskunta anoisi Keisaril-
16266: lisen Majesteetin armollista esitystä vesioikeuslain muuttamisesta
16267: siihen suuntaan, että suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan omis-
16268: taja voisi sellaisen maan kuivaaruistyön suorittaa ja saisi siten vil-
16269: jelyskelpoiseksi tehdyn maan nautiotaoikeuden kautta korvauksen
16270: jakokunnan toisilta osakkailta heidän vastustuksistaan huolimatta,
16271: jos yrityksen kannattavaisuus on pätevällä tavalla todistettu.
16272:     Koska ed. Cederberg nyttemmin on pontensa parantanut, niin
16273: en tahdo nytkään tätä omaa ponttani ehdottaa eduskunnan hy-
16274: väksyttäväksi, vaan noudatan ed. Listan kehotusta ja siirryn kan-
16275:  nattamaan ed. Cederbergin äsken ehdottamaa pontta.
16276: 
16277:     Ed. M a 1m i vaara: Valiokunnan puheenjohtajan ed. Lis-
16278: tan lausunnon jälkeen on minun tarpeetonta nousta puhujalavalle.
16279: Niillä perusteilla, joita hän esitti, kannatan minä valiokunnan mie-
16280: tinnön ponsilausetta. - Yhdestä seikasta pyydän sen ohessa huo-
16281: mauttaa. Täällä on joku lausunut, että tuotaisiin aivan uusi peri-
16282: aate lainsäädäntöön tämän ponnen hyväksymisen kautta. Tämä
16283: periaate on kuitenkin jo tunnustettu esim. ekspropriatsioonilaissa.
16284: Voidaan sanoa, että siinä saa lunastuksen maastaosa se, jonka
16285: täytyy antaa se pakkolunastuksen alaiseksi. Mutta samoin tulee
16286: hänen maansa hinta maksetuksi myöskin tällaisessa tapauksessa
16287: maan arvon kohoamisen kautta. Ja vesioikeuslain 3:nnen luvun I I
16288: §:ssä on tämä periaate myöskin tunnustettu. Siinä annetaan oikeus
16289: toiselle viljellä toisen maata vastoin omistajan tahtoa. Sen kum-
16290: mempaa periaatetta ei valiokunnan ponsilausekaan sisällä. Jos se
16291: lause mietinnön kolmannen sivun lopulla, johon ed. Cederberg on
16292: kiinnittänyt huomionsa, ja jota minäkään en ole äänelläni kannat-
16293: tanut, poistettaisiin perusteluista, luulen minä että tämän mietin-
16294: nön ponsilause tulisi saamaan paljon viattomamman näön.
16295: 
16296:     Ed. Ny 1 a n d e r: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Listan lau-
16297: sunnon johdosta. Ed. Listo selitti, että vesioikeuslain I I §:ssä tar-
16298: koitettu kuivausyritys olisi mahdoton, jos puolet maanomistajista
16299: sitä vastustavat. Minä pyydän saada lukea asiasta erään lauseen
16300: siitä asiakirjasta, jonka on tehnyt laki- ja talousvaliokunta rgoo
16301: vuoden valtiopäivillä, kun tämä laki päätettiin. Täällä nim. m. m.
16302: kun puhutaan tästä oikeudesta, sanotaan (sivulla 76 koskeva vesi-
16303: oikeuslain 3 luvun I I §:ssä): )>jos puolet kuivatettavan maan omis-
16304: tajista vastustavat yrityksen toteuttamista, sillä seurauksella, että
16305: yksityisellä osakkaana, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i-
16306: m i t t a a o j i t t a m i s e n, ei ole yllämainittua korvauksensaa-
16307: misoikeutta.)> Valiokunta siis v. rgoo edellyttää, että yksi henkilö
16308: voi toisten vastustuksesta huolimatta toimittaa ojituksen ja on siis.
16309:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                   961
16310: 
16311: 
16312: se selitys, jonka minä tässä aamupäivällä annoin samoin kuin ed.
16313: Cederbergin myöhem,pi ponsi oikea, eikä tässä siis ole kysymys tuosta
16314: oikeudesta kuivaamiseen, vaan korvauksen saantiin. Muuten minä
16315: en käsitä, miten ed. Listo sillä perustetulla, jonka hän täällä antoi,
16316: voi kannattaa ed. Cederbergin pontta, sillä ed Cederbergin myö-
16317: hempi ponsi on aivan päinvastainen kuin mitä ed. Listo selitti.
16318: Ed. Malmivaaran lausunto oli myös sangen omituinen samassa suh-
16319: teessa. Hän nim. yhtyi siihen että eräs lause ed. Cederbergin eh-
16320: dotuksen mukaan perusteluista poistettaisiin ja pitää kuitenkin,
16321: että ponteen edelleen on jätettävä pakkoluovutusperiaate. Muuten
16322: minä en tullut vakuutetuksi siitä, että ed. Cederbergin ponsilause
16323: on tä">Sä paras, vaan kannatan edelleen vastalausetta.
16324: 
16325:     Ed. Pennanen: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Liston lau-
16326: sunnon johdosta. Hän on tässä kertonut, millä tavalla valiokunnan
16327: mietinnön perusteluihin on syntynyt lause, joka esiintyy kolman-
16328: nen sivun lopussa. Kun valiokunnassa päätettiin tästä asiasta,
16329: niin luonnollisesti ensin päätettiin mietinnön ponnesta. Silloin minä
16330: ehdotin sen ponnen, joka vastalauseessa esiintyy, ja sen valiokunta
16331: hylkäsi asettuen siis sille kannalle, jolla valiokunta lopullisesti on
16332: esiintynyt. Kun käytiin sitte perusteluita tarkastamaan, tehtiin
16333: valiokunnassa tähän kolmannella sivulla esiintyvään lauseeseen
16334: muutosehdotus, ja minä, niinkuin ed. I,isto aivan oikein sanoi, lojaa-
16335: lisesti äänestin sen ehdotuksen puolesta, jonka minä katsoin olevan
16336: lähempänä valiokunnan pontta. Jos minä olisin saanut peruste-
16337: luista äänestettäessä vielä seurata omaa mielipidettäni, niin minun
16338: olisi pitänyt olla kerrassaan pois äänestyksestä. Muuten se toinen
16339: ehdotus oli jotenkin siihen tapaan, että waliokunna~sa on lausuttu
16340: se mielipid~; ja tässä mietinnössä on: >>valiokunta on omaksunut
16341: sen mielipiteen.» Ponnesta selvästi näkyykin, että valiokunta on
16342: tosiaan omaksunut sen mielipiteen, joka on ponnessa tuotu esille.
16343: Asia siis siinä suhteessa ei ole sen kummempi.
16344:     Muuten on ed. Listo minunkin käsittääkseni aivan väärin tul-
16345: kinnut vesioikeuslain 3 lukua selittäessään, ettei muka nykyisin
16346: vesiperäisen maan omistajalla olisi oikeus suorittaa ojankaivuuta,
16347: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Minä olen käsittänyt
16348: tämän lainkohdan aivan samalla tavalla kuin ed. Nylander on
16349: maininnut. Oikeus ojankaivuuseen on nykyisinkin maanomistajalla,
16350: mutta ei ole oikeutta saada työstään korvausta toisilta osakkailta,
16351: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Tätä oikeutta kor-
16352: vauksen saantiin on anomuksentekijäkin minun ymmärtääkseni
16353: anonut ja sitä oikeutta olen minäkin anonut vastalauseen pon-
16354: nessa. Minun nähdäkseni eroitus kuivan, kovan maan ja vesipe-
16355: räisen maan välillä on tässä luvussa vain siinä, että kuivalla, ko-
16356: valla maalla ei nykyinen laki suo nautinto-oikeuden muodossa kor-
16357:                                                                61
16358: 962                   Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
16359: 
16360: 
16361: vausta, vaan on se aina maksettava rahassa, kun sitä vastoin vesi-
16362: peräisestä maasta voi saada korvauksen nautinnon muodossa. Se
16363: on minun nähdäkseni ero eikä mikään muu.
16364:      Ed. Cederbergin ponsi kyllä minun nähdäkseni ei eroa suuresti-
16365: kaan vastalauseen ponnesta, mutta ed. Cederbergin ponnessa kum-
16366: minkin, jos minä oikein muistan, puhutaan vain yksinomaan kor-
16367: vauksesta nautinto-oikeuden muodossa. Minä olen tahallani jättä-
16368: nyt tämän puolen auki. Täällä on keskustelussakin jo ilmaantunut
16369: mielipiteitä, että tuo korvaus olisi yksinomaan suoritettava rahassa
16370: eikä nautinnon muodossa. Minä jättäisin tämän puolen asiasta hal-
16371: lituksen harkittavaksi, onko nautinto-oikeutta kuivattuun maahan
16372: suotava kuivaustyön suorittajalle, vai onko kaikissa tapauksissa
16373: korvaus suoritettava rahassa. Tämä vastalauseen ponsi ei siinä
16374: suhteessa esitystä valmistaessa sido hallituksen käsiä puolin eikä
16375: toisin. Näin ollen rohkenisin minä suosittaa, että eduskunta hy-
16376: väksyisi vastalauseen ponnen.
16377:     Täällä on ed. Perttilä puolustanut valiokunnan pontta tuoden
16378: esimerkkinä jonkun tapahtuman, jolloin asianomaiset maanomista-
16379: jat eivät ole ottaneet vastaan valtion varoja, joita on heille tarjottu
16380: suonkuivausyritykseen. On mahdollista, että joku tuollainen ta-
16381: pahtuma lienee sattunut, mutta sehän on tunnettu tosiasia, että
16382: jos valtiolla on varoja käytettävissä suonkuivaukseen, niin halul-
16383: lisia kuivaustyönsuorittajia on kyllä olemassa maanomistajien kes-
16384: ken. Muuten minä luulen, ettei tällaisella pakkoluovutuslailla sen-
16385: tään käytännössä paljoakaan voiteta. Laki ei myönnä muuta kor-
16386: vausta kuin sellaisen, joka parahiksi vastaa työn suorittamiskns-
16387: tannuksia, enkä minä usko, että ketään sivullista huvittaa ryhtyä
16388: kuivaamaan toisen maita, kun tietää, ettei hänelle ole siitä muuta
16389: etua kuin tavallinen työpaikka. Tämän takia on mielestäni tar-
16390: peetonta ruveta sovelluttamaan pakkoviljelyslain periaatteita sem-
16391: moisissa tapauksissa, joissa niistä ei ole minkäänlaista käytännöl-
16392: listä hyötyä.
16393: 
16394: 
16395: 
16396:     Puhemies ilmoittaa että asian käsittely on alempana mai-
16397: nittavasta syystä hetkeksi keskeytettävä.
16398: 
16399:                        Uusi armolllnen esitys.
16400: 
16401:     Ilmoituksen jälke!!n ja asianmukaisesti saatettuna saapuu täysi-
16402: istuntoon senaattori Lindberg, antaaksensa Eduskunnalle
16403: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, numero 14 kulku-
16404: laitosrahastosta.
16405:     Puhemiehen kiitettyä arm. esityksestä ja lausuttua että Edus-
16406:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                96i
16407: 
16408: kunta on ottava sen perustuslainmukaisesti käsitelläksensä, hra
16409: senaattori seurataisineen poistuu.
16410: 
16411: 
16412:    Keskustelu jatkuu:
16413:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Jag förenade mig på förmiddagen
16414: om hr Cederbergs då gjorda uttalande och understödde hans då
16415: gjorda förslag. Hr Cederberg har nu i någon mån omformulerat sin
16416: kläm. J ag ber att få understöda detta nya förslag och afstår så-
16417: ledes från det tidigare förslaget.
16418: 
16419:      Ed. Paunu: Esillä oleva laki- ja talousvaliokunnan jotensakin
16420: viaton mietintö on täällä jokseenkin kaikissa nykyisen yksityisen
16421: maanomistusoikeuden puolustajissa nostanut tavatonta vastarin-
16422: taa. He ovat vainunneet tässä mietinnössä olevan jotakin sellaista,
16423: mikä loukkaa nykyistä maanomistusoikeutta. Sitä ei tässä mietin-
16424: nössä kuitenkaan ole. Sillä me sosialistitkin siellä valiokunnassa tie-
16425: simme, ettei tällaisen lain kautta kuin vesioikeuslaki on, ainakaan
16426: suuremmassa merkityksessä voida järkyttää nykyistä maanomis-
16427: tusoikeutta, - siihen tarvitaan aivan erikoista lakia - joten olisi
16428: ollut turhaa ruveta sen kautta sitä ajamaan. Mutta koska ennemmin
16429: entinen säätyseduskunta vuonna 1900 on periaatteessa hyväksynyt
16430: tämäntapaisen omistusoikeuden loukkauksen, joka löytyy tässä valio-
16431: kunnan mietinnössäkin, ja koska valiokunnan porvarilliset jäsenet
16432: olivat sitä mieltä, että tätä oikeutta olisi nyt ulotettava myös maan-
16433: vuokraajiin nähden, sillä nykyisen vesioikeuslain mukaan ei maan-
16434: omistusoikeutta ole saanut loukata muu kuin toinen maanomistaja,
16435: tässä mietinnössä valiokunnan porvarilliset jäsenet ovat sitä mieltä,
16436: että tämä oikeus olisi ulotettava myöskin maanvuokraajiin. Siis
16437: maanvuokraajat ja maanomistajat olisivat nyt tästä lähtien oikeu-
16438: tetut loukkaamaan maanomistusoikeutta. - Kun valiokunnan por-
16439: varillisetkin jäsenet olivat tällä kannalla, niin me arvelimme, että
16440: kaikki henkilöt, jotka haluavat suonviljelykseen käsiksi käydä, saisi-
16441: vat tällaisen oikeuden. Sillä usein sanotussa vesioikeuslain 3 luvun
16442: I I §:ssä on annettu oikeus jokaiselle maanomistajalle, joka on suon
16443: kuivaamiseen ja ojittamiseen ryhtynyt, nauttia toisen maalla tuloja,
16444: joka sen kuivauksen kautta on viljelyskelpoiseksi tullut, niinkauvan
16445: kuin kustannukset tulevat suoritettua, enintään 50 vuoden ajan.
16446: Ja tätä samaa oikeutta valiokunnan mietintö tahtoo myöskin ulo-
16447: tettavaksi ei ainoastaan maanvuokraajiin, mutta myöskin, niinkuin
16448: minä lausuin, kaikkiin muihin kansalaisiin jotka tahtovat työnsä ja
16449: vaivannnäkönsä uhrata suon kuivaamiseen. Eikä valiokunnan enem-
16450: mistö tälle kannalle asettunut ainoastaan yllämainituista syistä, vaan
16451: Rillä oli myöskin yhteiskunnallinen puoli etupäässä silmällä pidet-
16452: 964                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16453: 
16454: 
16455: tävänä, niinkuin valiokunnan mietinnöstä selviää. Sillä useimmat
16456: porvarillisetkin jäsenet lausuivat, että enemmin tai myöhemmin mei-
16457: dän maassamme täytyy ryhtyä pakkokeinoihin maanviljelyksen
16458: edistämiseksi. Sillä se asiaintila, mikä meillä nykyään on, ei voi vuo-
16459: sikymmeniä eteenpäin jatkua, koska meidän maahamme tuodaan
16460: leipäainetta, viljaa, niin suuret määrät, että lähimmässä tulevai-
16461: suudessa meidän kansallistaloutemme mahdollisesti tekee kuperkei-
16462: kan. Tätä osoittaakseen valiokunta on mietintöön ottanut muuta-
16463: mia numeroita tuonnista ja viennistä parina vuotena. Sen mukaan
16464: viime vuotenakin tuotiin meidän maahamme vähän vaille 77 mil-
16465: joonan markan edestä viljaa ulkomailta. Ja jos tällaista jatkuu muu-
16466: tamia vuosikymmeniä, niin ei meillä kaiketikaan siihen riitä rahoja,
16467: eikä riitä toisia keinoja saadaksemme vastaavat määrät rahaa ulko-
16468: maalta takaisin. Niin pian kuin meidän metsämme vähenevät, ja
16469: niiden vielä nykyään runsas tuotto vähenee, silloin kaiketikin on
16470: taloudellinen pula edessä. Ja kun oltiin selvillä siitä, että meidän
16471: maassamme täytyy viljelyspakkoon ryhtyä lähimpinä aikoina -
16472: siitä ei kaiketi mihinkään päästä - niin olisi erittäin mukava koet-
16473: taa tuota pakkokeinoa, jota entinen säätyeduskuntakin jo jonkun
16474: verran alotti käyttää, nimittäin suon kuivattamisessa ja suonviljele-
16475: misessä. Varsinkin siitä syystä pidettiin sopivana juuri suonvilje-
16476: lyksen alalla sovittaa mainittua viljelyspakkoa, koska nykyiset suot
16477: ovat maanviljelijälle aivan ilmaista tavaraa, niitä ei verollepanossa
16478: ole ollenkaan otettu lukuun. Kaikki suot ovat sellaista maata, josta
16479: meidän maanviljelijämme eivät maksa penniäkään veroa, ne ovat
16480: isossajaossa jätetyt aivan arvottomaksi maaksi, ja näin ollen olisi
16481: kaiketi oikeudenmukaista, että tällainen maa etupäässä joutuisi
16482: halullisten viljeltäväksi, vaikka nämä eivät olisikaan maanomis-
16483: tajia.
16484:     On jo parinkin henkilön taholta tehty selvää siitä, millä tavalla
16485: nuo niin erittäin vaarallisilta näyttävät lauseet tulivat valiokunnan
16486: mietinnön 4 sivulle. Alunpitäen valiokunnan enemmistön mielipide
16487: oli sen suuntaineo kuin olen esittänyt, mutta sittemmin muutamat
16488: henkilöt tahtoivat tämän mielipiteen ilmaista niin lievässä muodossa
16489: kuin suinkin ja sovittivat silloin mietintöön sellaisen sanamuodon
16490: kuin ed. Listo on esittänyt. Sitte kun asia oli esillä toisessa lukemi-
16491: sessa, ei tämä sanamuoto kuitenkaan valiokunnan enemmistöä tyy-
16492: dyttänyt, ja tulivat tänne nämä sanat äänestyksen kautta, jotta
16493: saataisiin mietintö ja ponsi keskenään sopusointuun. Edellä esittä-
16494: mieni mielipiteitten mukaisesti kannatan valiokunnan mietintöä
16495: täydellisesti.
16496: 
16497:    Ed. K a 11 i o: Minäkin pyysin puheenvuoroa ed. Liston väitteen
16498: johdosta, että puolet maanomistajista voisivat estää ojauksen
16499: toimeenpanon, mutta sen jälkeen kuin edustajat Nylander ja Penna-
16500:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                    965
16501: 
16502: 
16503: nen ovat samasta asiasta puhuneet, voin yhtyä heidän lausuntoonsa
16504: tässä suhteessa. Sen lisäksi minä aamulla osoitin vuoden 1900 valtio-
16505: päiväin asiakirjain perustuksella, että silloinenkin valiokunta on
16506: ymmärtänyt asian samalla tavalla, ja näin sen ymmärtävät kaikki
16507: ammattimiehet.
16508:     Ed. Kairamo on täällä esittänyt erään ponsilauseen, josta olisi
16509: pitänyt käydä selville, että hän on asian perillä, mutta anomuksesta
16510: käy selville, että ed. Kairamo on ollut samalla kannalla kuin ed.
16511: Usto, ja se kanta on ehdottomasti erehdyttävä. Ed. Pennanen teki
16512: selkoa erotuksesta kovan ja vesiperäisen maan välillä. Tahdon lisätä
16513: että on toinenkin ero, sillä kovan maan ojitukseen täytyy ainaalem-
16514: pana asuvien ottaa osaa, mutta veriperäisen n1aan kuivaamiseen ei
16515: voi pakottaa, ja tässä on toinen ero paitsi sitä, minkä ed. Pennanen
16516: toi esiin.
16517:     Mitä tulee ed. Liston huomautuksiin ed. Pullisen väitteiden joh-
16518: dosta, niin kyllä minun täytyy sanoa, että ne olivat jokseenkin puut-
16519: teelliset, sillä minusta se katsantokanta, jota ed. Pullinen edusti,
16520: on pyrkimykseltään oikea, vaikka luonnollisesti se toimenpide, jota
16521: hän ehdotti ei johda käytännöllisiin tuloksiin. Sentähden minä yhä
16522: kannatan vastalausetta.
16523: 
16524:     Ed. W u o r i m a a: Valiokunta on mietintönsä viimeisillä riveillä
16525: ehdottanut, että säilytettäisiin piiri-insinöörille se oikeus ja velvoitus,
16526: mikä hänellä tähänkin saakka on ollut, nimittäin uudestaan pitää
16527: katselmus ja arvostella sitä työtä, mitä maanviljelysinsinööri kerran
16528: on tehnyt. Ed. Listo on koettanut puolustella tätä valiokunnan
16529: menettelyä siten, että hän on lausunut, että on tarpeen vaatimaa,
16530: että piiri-insinööri ottaa selkoa, onko vedenpaljous lisääntynyt siinä
16531: vesistössä, johon vesiperäisen maan vesi johdetaan, ja myöskin mitä
16532: vahinkoja siitä voi syntyä maanviljelijöille. Niinikään on hän lau-
16533: sunut että ainoastaan piiri-insinöörin konttorissa löytyisi asiaa kos-
16534: kevia kirjoja. Ed. Liston väite tässä suhteessa kuitenkaan ei ole
16535: asiallinen. Sillä hallinnollinen laki, joka määrää, kuinka vesioikeus-
16536: laki toimeenpannaan, sanoo I I §:ssä, että maanviljelysinsinöörin,
16537: kun hän tekee suunnitelman ja pitää katselmuksen, pitää myös ottaa
16538: selko siitä vedenpaljouden suuruudesta, joka sekä tavallisissa
16539: oloissa että kevättulvien aikana johdetaan ja myös jos vedenpaljous
16540: lisääntyy, kuinka paljon vettä siinä vesistössä on, johon vesi johde-
16541: taan, ja mitä vahinkoja siinä lähellä asujille syntyy. Tämän kautta
16542: tulee jo selville se mistä piiri-insinöörinkin pitäisi ottaa selkoa. Siitä
16543: syntyy siis kaksinkertainen toiminta yhdestä ja samasta työstä,
16544: kaksi viranomaista tekee aivan saman työn. Jos maankuivaus on
16545: niin suuri, että tosiaankin kuvernööri tarvitsee lausunnon, niin silloin
16546: minun mielestäni voitaisiin tämä asia asettaa sillä tavalla, että kuver-
16547: nööri lähettää kirjeet ylihallitukselle, ja jos ei sillä ole tarpeellisia
16548: 966                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16549: 
16550: kirjoja kaikista vesistöistä, niin voisihan hallitus ryhtyä siihen toi-
16551: menpiteeseen, että piiritoimistoista ylihallituksessa löytyy kopiot
16552: asioista. Sen kautta vältettäisiin kokonaan kaksinkertainen toimi-
16553: tus, joka niille henkilöille, jotka tahtovat maata kuivattaa, tuottaa
16554: turhia rasituksia ja viivyttää maankuivauksen monilla vuosilla.
16555: Tämän syyn tähden ja koska ed. Listo ei ole tuonut esille mitään
16556: asiallista, joka knmoaisi nämät tosiasiat pyydän minä vielä saada
16557: yhdistyä ed. Pullisen ponteen, joka ei tarkoita mitään vesioikeus-
16558: lain muutosta vaan hallinnollista toimenpidettä, että asia järjeste-
16559: tään siten, että se tulee yksinkertaisemmaksi ja että vältetään kak-
16560: sinkertainen toimitus .
16561:                      •
16562:      Ed. S c h y b e r g s on: Det börjar blifva bekymmersamt och
16563: man känner sig i dubbel mening på allt annat än fast mark i denna
16564: fråga. Utskottets ordförande frångår utskottets kläm. Utskottets
16565: viceordförande uppträder och håller på klämmen på de skäl utskot-
16566: tets ordförande anfört mot densamma. Hr Cederberg, som öppnat
16567: diskussionen med en kläm, har under middagsledigheten ändrat den.
16568: Hade vi afslutat diskussionen före middagen hade vi kanske icke
16569: fått denna nya Cederbergska kläm att rösta om. Petitionären från-
16570: går, äfven han, sin kläm och under diskussionen kommo vi ett tag
16571: så långt, att vi voro inne på frågan om odlingstvång. J ag för min
16572: del börj ade blifva skrämd för att vi skulle komma rakt in i kärret.
16573: N u är det visserligen så, att regeringen kan taga oss upp från det
16574: igen, ty såsom hr IAsto sade, det är ju bara fråga om en petition,
16575: vid hvilken regeringen kan fästa det afseende den förtjänar. Hr
16576: Ahmavaara har dock med rätta vid något tillfälle sagt, här eller
16577: i stora utskottet, att det kunde vara skäl att fästa den betydelse
16578: vid landtdagens petitioner, att man icke skulle petitionera om hvad
16579: som hälst, utan hafva klart för sig, att det finnes fullt skäl för en
16580: petition.
16581:      Nu är det visserligen så, att det för en jordegare kan förefalla
16582: "förtretligt>>, såsom det heter i det svenska betänkandet, om han vill
16583: företaga ett uttorkningsarbete och är öfvertygad om att det är mödan
16584: värdt, men de andra jordegarena sätta sig däremot. Men det kan
16585: också vara förtretligt för de andra, om arbetet mot deras vilja kom-
16586: mer tili utförande och sedan icke alls håller hvad det lofvat, såsom
16587: så ofta är fallet med dessa uttorkningsarbeten. Det kan hända att
16588: den, som företagit arbetet, icke ens förmår slutföra det och då blir
16589: det hvarken det ena eller det andra. Det har ofta vid dessa uttork-
16590: ningsarbeten inträffat, att jordegaren hällre skulle haft det på det
16591: garnla viset än såsom det gestaltat sig efter uttorkningen. Man kan
16592: tili och med, då det är fråga om att vinna nya marker för odling och
16593: anskaffande af brödföda, säga, att det icke sällan händt, att man
16594: ±ått stenar i stället för bröd. Och till och med om ett kärr haft ingen
16595:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                   967
16596: 
16597: annan betydelse än att det för ett byalag är källan till byalagets
16598: vattenledning, såsom ofta kan inträffa, ifall kärret är högre beläget,
16599: så är det icke så angenämt, om en medlem af byalaget sättes i till-
16600: fället att torka ut det. Dessa förhållanden äro öfver hufvud så pass
16601: invecklade, att man icke med säkerhet vet, om man får det bättre
16602: efter uttorkningen än före densamma. Det är visserligen sannt, att
16603: man söker en garanti mot sådant genom en tvåfaldig utredning om
16604: företagets räntabilitet, men som gammal bankman vet jag hvad
16605: räntabilitetskalkylerna och hvad teknikers utlåtanden i den vägen
16606: hafva att betyda. De slå allt för ofta fel.
16607:     Hufvudorsaken, hvarför jag är tveksam gentemot detta förslag är
16608: emellertid den, att jag har anledning att tro, att denna paragraf och
16609: alla ornständigheter, som härvidlag under diskussionen frarnkommit,
16610: nogsamt dryftats vid uppgörandet af förslaget till vår nuvarande
16611: vattenrättslag och icke minst i det utskott, som vid landtdag~n
16612: hade lagens förberedande behandling sig ombetrodd och som arbe-
16613: tade med stor ifver, stort intresse och stor sakkännedom. Vi må nu
16614: låta några år gå, innan vi börja laga om lagen igen. Jag föreslår att
16615: petitionen lägges till handlingarna.
16616: 
16617:     Ed. Pykä 1ä: Valiokunnan mietintöä ovatarvostelleet ja olleetsii-
16618: hen tyytymättömiä itse anomuksentekij ätkin, vaikka se on täydellisesti
16619: heidän toivomuksensa täyttänyt. Mutta he ovat mielestään saaneet
16620: liika paljon, kun nim. nekin, jotka eivät omista maata, pääsevät
16621: sitä viljelemään. En minä ymmärrä tässä mitään omistusoikeuden
16622: periaatteen loukkaamista sen enempää kuin entisessäkään vesioi-
16623: keuslaissa. Minä pidän sen myös omistusoikeuden loukkaamisena,
16624: että toinen tilanomistaja voi laskea toisen maata allensa ja viljellä
16625: sitä korkeintaan 50 vuotta. Sama se, kellä on halu ottaa toisen tätä
16626: omistamaa rahkaa viljelykseen, vaikkei hän omistakaan siinä osaa,
16627: niin samoilla perusteilla hänen tulee sitä päästä viljelemään. Minä
16628: olin ensin myös sillä kannalla, kuin millä useat puhujat ovat olleet
16629: mutta asian selväksi tultua minä liityin täydellisesti niihin, jotka
16630: kannattavat, että tuo oikeus laajennetaan laveammalle alalle kuin
16631: itse omistajiin. Siihen on kuitenkin kerran tultava, ehkei sitä voida
16632: kovin kauvan kieltää. Minä siis kannatan täydellisesti valio-
16633: kunnan mietintöä, kuten tässä ovat monet muutkin jo sitä kan-
16634: nattaneet.
16635: 
16636:     Ed. E s t 1 a n d e r: J ag anhåller att få understöda det af hr
16637: Schybergson gjorda förslaget. J ag gör det särskildt af det skäl,
16638: att enligt min tanke utskottet icke haft anledning att så att säga
16639: från sidan indraga uti diskussionen angåeude denna sak en princip,
16640: hvars omfattning och bärvidd säkerligen icke har varit klar för
16641: utskottet, lika litet som j ag tror den är det för landtdagen i detta nu.
16642: 968                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16643: 
16644:     Ed. K i r v e s: Minä olen oikeastaan odottanut, että tämän
16645: kamarin keskustasta nyt nousisi samanlaisia ääniä tätä valiokunnan
16646: mietintöä puolustamaan, kun löytyi tukkiyhtiöitten maanhankin-
16647: nasta puhuttaessa. Silloin kun oli kysymys rajoituksista tukkiyhtiöit-
16648: ten ja puutavaraliikettä harjoittavien yksityisten maanhankintaan,
16649: kannatettiin niitä, mutta nyt, kun on kysymyksessä ainoastaan
16650: pieni osa siitä toimenpiteestä, josta todellisuudessa olisi tilattomiHekin
16651: jotakin hyötyä, nyt samat henkilöt keskustassa vaikenevat ja siten
16652: sotivat entisiä periaatteitaan vastaan. Jos tämän kamarin keskustalla
16653: olisi todellinen halu auttaa maalaisväestöä muodossa tai toisessa,
16654: tarjoutusi siihen tässä kaikkein sopivin tilaisuus, joka ei suinkaan,
16655: kuten täällä on keskustelussa selvitetty, liene suurestikaan omistus-
16656: oikeutta loukkaava. Ei siis ole kysymyksessä perustuslakivaliokunnan
16657: lausunto eikä muut semmoiset. Onhan tässä kysymyksessä ainoas-
16658: taan anomus hallitukselle. Minä sentähden panen merkille tämän
16659: heidän vaiteliaisuutensa taikka oikeastaan suunnan muutoksen
16660: tässäkin suhteessa. - Kannatan valiokunnan ehdottamaa ponsi-
16661: lausetta.
16662: 
16663:     Ed. M ä k i: Minun täytyy ihmetellä, että tässä jotkut porvarilli-
16664: set näkevät nyt viljelyspakon peikon hyökkäävän omistusoikeuden
16665: kimppuun. Minun mielestäni ei olisi heillä mitään syytä tuollaiseen
16666: pelkoon. Jos he olisivat lukeneet 4 sivulta kappaleen perustetuista,
16667: niin varmasti heiltä tämä pelko häipyisi. Siinähän sanotaan aivan
16668: selvästi, ettei tässä ole kysymyksessä, että näiltä ijäksi päiviksi
16669: kiellettäisiin suonkuivauksen laajentamisen kautta omistusoikeutensa.
16670: Asia on otettu valiokunnassa puhtaasti siltä kannalta, että sen kautta
16671: saataisiin raivatuksi uutta alaa viljelykselle. Mielestäni siis heidän
16672: pelkonsa on aivan turha. Ilman pitempää selvittelyä pyydän kaik-
16673: kia, jotka asiaa pikkuisenkin ajattelevat yhteiskunnalliselta kannalta,
16674: kannattamaan valiokunnan mietintöä.
16675: 
16676:     Ed. I-' i s t o: Tässä on pari puhujaa käynyt minun äskeisen
16677: lausuntoni kimppuun siinä osassa, jossa esitin käsitykseni nykyisen
16678: vesioikeuslain 3 luvun sisällyksestä. Minulla ei ole vielä käsillä
16679: lausuntoani enkä tarkkaan muista, kuinka sanani kuuluivat. Myön-
16680: nän, että vesioikeuslaki sallii vesiperäisen maan ojittajan jatkaa
16681: ojaansa toisen maan läpi, mutta huomattava on, että hän ei saa
16682: mitään korvausta ojituskustannuksista siltä toiselta muussa muo-
16683: dossa kuin siten, että hän saa vissiksi ajaksi toisen maata nautitta-
16684: vakseen. Jos vastaisuudessa laskuojaan, joka viedään vesiperäisen
16685: maan kautta, joku toinen johtaa sarkaojansa, niin siinäkin tapauk-
16686: sessa tämän täytyy ruveta siihen laskuojaan osalliseksi. Mutta
16687: kyllä minun lausunnostani piti käydä selväksi, että on olemassa
16688:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  969
16689: 
16690: 
16691: selvä erotus kovan maan ojittamisen ja vesiperäisen maan ojittami-
16692: sen perustavain säännösten välillä.
16693: 
16694:    Ed. P u 11 i n e n: Tarpeettoman äänestyksen välttämiseksi yhdyn
16695: kannattamaan ed. Cederbergin ponsilausetta siinä muodossa, kuin
16696: hän sen äsken korjattuna esitti.
16697: 
16698:     Ed. N y 1 a n d e r: Minä olen sangen iloinen siitä, että ed. Listo
16699: viimeinkin on päässyt tästä asiasta selville.
16700:     Pyysin oikeastaan puheenvuoroa huomauttaakseni ed. Paunulle ja
16701: muille vasemmistolaisille, että tässä ei ole kysymys suoranaisesta
16702: maan pakkoluovutuksesta, vaan on kysymys semmoisesta periaat-
16703: teesta, että aivan vieras, syrjäinen henkilö voi tulla johonkin kylä-
16704: kuntaan ja sanoa: tämän maan minä otan haituuni 50 vuodeksi.
16705: Ajatellaan sitä haittaa, mitä siitä on liikenteen ja muun suhteen.
16706: Ajatellaan esim. että nuo maanomistajat ovat siihen ajatelleet
16707: perustaa turvepehkutehtaan. Nyt tulee tämä ja tekee sen ja riistää
16708: heiltä mahdollisuuden siihen, ellei heillä satu olemaan tuntuvia varoja.
16709: Tällaisia esimerkkejä voisi mainita paljonkin. Tämä periaate ei ole
16710: mikään uusi, mutta mikä on uutta, se on, että tämä periaate otetaan
16711: mietintöön aivan kuin ilmasta, ilman perustelua.
16712:     Pyydän samalla huomauttaa myöskin, että ed. Listo on kuullut
16713: väärin minun aamupäivän lausuntoni, kun hän sanoi, että minä olisin
16714: puhunut että valiokunnan olisi ollut tehtävä laajempia ehdotuksia
16715: kuin tämä. Minä päinvastoin sanoin, että valiokunta on mennyt
16716: liian pitkälle. Ja se mitä sanoin vesioikeuslain muutoksista koski
16717: sitä, että olisi ollut syytä tehdä laajempi anomus, eikä suinkaan
16718: valiokunnan tehtävää.
16719:     Mitä tulee ed. Schybergsonin lausuntoon, niin uskallan vähän
16720: luulla, ettei ed. Schybergsonkaan ole tässä asiassa aivan kuivalla
16721: maalla, sillä hän esitti tämän asian sillä tavalla, niinkuin puolet
16722: maanviljelijöistä voisivat nykyisen lain mukaan estää kaivaustyötä,
16723: jota ne eivät kuitenkaan voi.
16724: 
16725:     Ed. Kirves:      Minä pyydän viimeisen puhujan lausunnon
16726: johdosta ainoastaan kiinnittää eduskunnan huomiota siihen että
16727: maanomistajat eivät maksa mitään veroa suomaista, ne eivät siis kuulu
16728: heille sen enempää kuin niillekään, joilla ei ole maata, jonkatähden
16729: valiokunta on mietinnössään osunut oikeaan.
16730: 
16731:    Ed. S c h y b e r g s on: Efter hr Nylanders långa utläggning i
16732: förmiddags kunde jag icke gärna vara okunnig om denna detalj;
16733: men krafvet på majoritet utgör dock ett hinder, äfven det.
16734: 
16735:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16736: 970                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16737: 
16738: 
16739:     Puhemies: Valiokunnan mietintö sisältää, niinkuin tiede-
16740: tään, kaksi eri ehdotusta; ne löytyvät mietinnön 6 sivulta. Sivun
16741: alkuosalla on kursiveeratuilla kirjaimilla~ tehty toinen ehdotus, se
16742: mikä koskee hallinnollista asetusta vesioikeuslain käyttämisestä.
16743: Tätä osaa valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi muutos-
16744: ehdotus. Ed. Pullinen nimittäin edustajien \Vuorimaan ynnä muit-
16745: ten kannattamana ehdottaa anottavaksi, että hallitus ryhtyisi sel-
16746: laisiin toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinker-
16747: taisen ammattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesi-
16748: peräisten maitten kuivaamista sekä järvien ja jokien laskemista.
16749: Nimitän tätä ehdotusta ed. Pullisen ehdotukseksi. Tulee siis äänes-
16750: tettäväksi valiokunnan edelläkerrotun ehdotuksen ja ed. Pullisen
16751: ehdotuksen välillä.
16752:     Sittemmin on valiokunnan toista ehdotusta vastaan, sitä, joka
16753: koskee valiokunnan pontta ja siihen kuuluvia perusteluita, tehty
16754: useampia muutosehdotuksia.
16755:     Ensinnäkin on ed. Cederberg useampien kannattamana ehdot-
16756: tanut, että perusteluista sivulla 4 poistettaisiin niin hyvin sanat
16757: .vaan myöskin maanvuokralaiselle ja, milloin kuivaustyö voisi tuot-
16758: taa suurempaa yleistä hyötyä, muullekin yrittelijälle>>, kuin myös
16759: sitä seuraava kappale, ja lisäksi että mietinnön ponsilause tulisi kuu-
16760: lumaan seuraavasti: >>että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majes-
16761: teetiltaan anoisi armollista esitystä sellaiseksi muutokseksi vesi-
16762: oikeuslakiin, että suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, jossa
16763: useammilla tiloilla on osaa, saa sen osakas kuivattaa, nauttien oike-
16764: utta kuivatun maan tuotantoon, huolimatta siitä että suuremman
16765: tai pienemmän osan vesiperäistä maata omistajat yritystä vastusta-
16766: vat, jos vain yrityksen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty>>.
16767: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. C e d e r b e r gin ehdotukseksi ja
16768: pyydän huomauttaa, että ymmärtääkseni on hänen ehdotuksensa,
16769: vaikka siinä ehdotetaan muutoksia sekä perusteluihin että .ponteen,
16770: vain yksi ehdotus, sillä jos äänestettäisiin erikseen perusteluista ja
16771: erikseen ponsista, voisi käydä niin että muutos perusteluihin hyväk-
16772: syttäisiin ja valiokunnan ponsi jäisi muuttamatta. Pidän sen vuoksi
16773: ed. Cederbergin ehdotusta yhtenä kokonaisuutena.
16774:     Tämän jälkeen on ed. Kallio kannattanut ed. Cederbergin ehdo-
16775: tusta mitä tulee perusteluihin, mutta muuten kannattanut vasta-
16776: lausetta. Kukaan muu ei ole tehnyt samanlaista ehdotusta ja sen-
16777: vuoksi ei siitä tarvitse äänestää.
16778:     Sittemmin ovat ed. Sipponen, Wuorimaa ja Pennanen ynnä
16779: muut kannattaneet vastalausetta. Tulen nimittämään heidän ehdo-
16780: tustaan vastalauseeksi.
16781:     Sittemmin on ed. Nylander kannattanut vastalausetta, mutta
16782: ehdottanut siihen sellaisen muutoksen, että sana •oikeudenomistaja»
16783:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                      971
16784: 
16785: 
16786: muutettaisiin sanaksi >>haltija». Tätä hänen ehdotustaan ei ole kukaan
16787: kannattanut, jotenka sitä ei tarvitse äänestyttää.
16788:     Edelleen ovat ed. Listo ja Pullinen kannattaneet ed. Cederbergin
16789: uutta ponsilausetta, mutta ei hänen ehdotustaan perusteluihin näh-
16790: den, toisin sanoen he asettuvat perusteluihin nähden sille kannalle,
16791: että hyväksyvät ainoastaan ed. Cederbergin ehdottaman ponsilau-
16792: seen ja jättävät toimitusvaliokunnan asiaksi muodostella peruste-
16793: lut siten, että ne soveltuvat ponteen. Tätä ehdotusta tulen nimittä-
16794: mään ed. Li s t on ehdotukseksi.
16795:     Viimein on ed. Schybergson ehdottanut, että mietintö ei antaisi
16796: aihetta mihinkään toimenpiteihin, ja häntä on kannattanut ed.
16797: Estlander. Tämä ehdotus sisältää mietinnön hylkäämisen niin toi-
16798: seen kuin toiseenkin osaan nähden.
16799:     Ensiksi on siis äänestettävä siitä osasta mietintöä, josta ehdotus
16800: tehdään kuudennen sivun alkuosassa kursiveeratuilla riveillä ja ed.
16801: Pullisen ehdotuksesta.
16802:     Mitä taas tulee mietinnön toiseen osaan, siihen osaan, jossa ehdo-
16803: tus tehdään itse ponnesta ja perustelut ovat mietinnön alkuosassa,
16804: katsoisin, että äänestettäissä olisi meneteltävä seuraavalla tavalla:
16805: Tässäkin olisi mietintö äänestyksen pohjana ja sille haettaisiin vasta-
16806: esitys äänestämällä eri ehdotusten välillä siten, että ensin äänestet-
16807: täisiin ed. Cederbergin ja Liston ehdotuksien välillä. Erotuksena
16808: niissä on vaan kysymys perusteluista. Se joka voittaa, asetetaan
16809: vastalausetta vastaan ja vihdoin asetetaan tällöin voittava ehdotus
16810: mietintöä vastaan. Kun täten on mietinnön molemmista osista
16811: äänestetty, tulee toiselta puolen äänestettäväksi koko mietinnön,
16812: toiselta puolen ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä.
16813:    Ehdotettu äänestysmenetelmä hyväksytään.
16814:     Xänestykset ja päätökset:
16815: 
16816:      r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa>>; jos
16817: >>ei» voittaa, on ed. Pullisen ehdotus hyväksytty.
16818:      Jaa-äänet ovat voitolla, joten mietintö on tässä kohden hyväk-
16819: sytty.
16820:      2) Ken vastaehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Ceder-
16821: bergin ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden
16822: hyväksytty ed. Liston tekemä ehdotus.
16823:      Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tässä
16824: kohden hyväksytty.
16825:      3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Cederbergin ehdotuk-
16826: sen, äänestää >>jaa•>; jos >>ei>> voittaa, on siinä kohden vastalause hyväk-
16827: sytty.
16828:      Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tälläkin
16829: kertaa hyväksytty.
16830: 972                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
16831: 
16832:       4) Ken hyväksyy mietinnön semmoisenaan, äänestää »jaa>>; jos
16833: >>ei>> voittaa, on mietintöön hyväksytty tehtäväksi sellainen muutos
16834: kuin ed. Cederbergin ehdotus sisältää.
16835:       Äänestyksessä annetaan 89 jaa- ja 96 ei-ääntä.
16836:       Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Cederbergin muutosehdotuksen.
16837: 
16838:     Puhemies: Nyt tulisi lopullisesti äänestettäväksi mietinnön
16839: välillä semmoisena miksi se tämän päätöksen kautta on muuttunut
16840: ja ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä.
16841:     5) Ken hyväksyy mietinnön äänestää •>jaa; jos l)ei>> voittaa, on
16842: Eduskunta ed. Schybergsonin ehdotuksen mukaisesti päättänyt
16843: hylätä koko mietinnön.
16844:     Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis hyväksytty siinä muo-
16845: dossa minkä se lähinnä edellisen päätöksen kautta on saanut.
16846: 
16847:                          7)    Ehdolliset rangalstustuomiot.
16848:    Esitetään I~akivaliokunnan mietintö N:o 3 n. s. ehdollisia ran-
16849: gaistustuomioita koskevain anomusehdotusen johdosta.
16850:       Mietintö hyväksytään keskustelutta.
16851: 
16852:                     8)        Verotuslaitoksen uudistaminen.
16853:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 verotuslaitok-
16854: sen uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
16855: 
16856:     Puhemies: Valiokunnan mietintö päättyy kahteen ponsi-
16857: lauseeseen sivuilla 22 ja 23. Siihen nähden, että tässä enimmäkseen
16858: on kysymys verojärjestelmästä ja että lienee vaikea eroittaa näitä
16859: eri veroja asian käsittelyssä, luulisin asianmukaisimmaksi että käsit-
16860: telyn alai::;eksi esitetään koko mietintö sellaisenaan.
16861:       Keskustelu:
16862:     Ed. Paasikivi: Valiokunta on mietinnössään tullut siihen
16863: tulokseen, että meidän veroituslaitoksemme on perinpohjaisten muu-
16864: tosten tarpeessa. Minunkaan mielestäni ei ole epäilystä siitä, että
16865: nyt seuraavien vuosien kuluessa verotuskysymykset tulevat vaati-
16866: maan erityistä huomiota eduskunnan ja hallituksen puolelta. Niin-
16867: kuin valiokuntakin mietinnössään huomauttaa, on valtiolla edessä
16868: osaksi suuria uusia menoja, osak:si vanhojen pysyväisten tulojen
16869: vähennystä. Valiokunta ei ole ryhtynyt laskemaan eikä esittämään
16870: numeroita tässä kohden. Ne lienevät kyllä tunnettuja, mutta pyydän
16871: kuitenkin tehdä pienen laskun.
16872:     Ensinnäkin on eduskunta hyväksynyt kieltolain, joka, niinkuin
16873: tunnettu, vaikuttaa! noin ro miljoonan markan vuotuisen vähen-
16874:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                973
16875: 
16876: nyksen valtion vakinaisiin tuloihin. Sitten meillä on mietintö tien-
16877: tekorasitusten ottamisesta valtion haltuun, joka mietintö ei vielä
16878: ole lopullisesti hyväksytty, mutta joka arvatenkin tulee lähimmässä
16879: tulevaisuudessa hyväksytyksi. On laskettu ne menot, jotka tien-
16880: teko tulee valtiolta vuosittain vaatimaan, 4 1/s miljoonaksi mar-
16881: kaksi vuodessa.' Minä pidän kiinni tästä summasta, vaikka epäilen,
16882: tokko tästä asiasta tullaan niin vähällä pääsemään, sitten kuin tiet
16883: urakalla tullaan valtion laskuun rakentamaan ja kunnossa pitämään
16884: koko maassa.
16885:     Kyytilaitos tulee myöskin reformeeratuksi. Ne menot, jotka se
16886: mahdollisesti tulee vaatimaan, ovat kuitenkin vähäpätöiset.
16887:     Sitte on meillä ehdotus oppivelvollisuuden voimaan panemisesta.
16888: On laskettu ne menot, jotka tämä valtiolle vuosittain nykyisten
16889: menojen lisäk!>i tuottaa, noin 6 miljoonaan markkaan. Voimme
16890: pitää kiinni tästä summasta vaikka pelkään, että sekin on liian
16891: vähäiseksi arvattu. Tämä koulureformi vaatii suurempia kustan-
16892: nuksia etupäässä taloudellisesti heikoissa kunnissa, joissa koululai-
16893: tos nyt vielä on vähemmän kehittynyt kuin varakkaissa kunnissa,
16894: ja menojen lisäys tulee luullakseni senvuoksi suuremmassa määrin
16895: näiden köyhien kuntien niskoille kuin varakkaiden. Tästä voi olla
16896: seurauksena, että valtion mahdollisesti täytyy ottaa päällensä suu-
16897: rempia menoja, kuin mitä nyt on laskettu, nimittäin osa siitä 6 mil-
16898: joonan markan lisämenosta, joka on laskettu tämän reformin kautta
16899: kunnille tulevan. On myös huomattava, että joskin kansakoulun-
16900: opettajain palkat äskettäin ovat korotetut, niin arvatenkin parin
16901: vuosikymmenen kuluessa tämä kysymys tulee jälleen esille ja voinee
16902: silloin taas vaatia lisämenoja.
16903:     Sitte meillä on valmistettu erinäisiä ehdotuksia työväen vanhuu-
16904: den- ja työkyvyttömyysvakuutuksen uudistamisesta sekä muista
16905: työväenvakuutuksen muodoista. Voimme olettaa alimman laskun
16906: mukaan 10 miljoonaksi markaksi vuodessa sen lisämenon, jonka tämä
16907: tuottaisi. Tällä tavalla tu1emme jo jonkun verran yli 30 miljoonaan
16908: markkaan vuodessa osaksi vähentyneitä tuloja, osaksi lisääntyneitä
16909: menoja. Ja sopii tässä pitää mielessä, että kun ei mikään kansa
16910: nykyään voi olla kokonaan vapaa sotilasmenoista, niin tuskin Suo-
16911: menkaan kansa voi tulevaisuudessa päästä vapaaksi siitä, että se
16912: jossakin muodossa saa ottaa kannettavakseen sotilastaakkaa.
16913:     Toivoa kuitenkin saattaa, että valtion tulot tulevat eräissä koh-
16914: din lisääntymään. Sittenkun se metsähallinnon uudistus, jota vii-
16915: meisten vuosien kuluessa on toimeenpantu, saadaan perille ajetuksi,
16916: ja sitten kun puutavaramarkkinat jälleen pää.>evät säännöllisiin
16917: oloihinsa, täytyy edellyttää, että valtion tulot metsistä tulevat koko
16918: joukon lisääntymään. On myös toivottava, että valtionrautateiden
16919: taloudellinen puoli tulee sillä tavalla korjatuksi, että tämä suuri
16920: liikelaitos tuottaa aluksi edes ne korot ja kttoletukset, jotka sitä
16921: 974                   Istunto g p. lokakuuta 1Y08.
16922: 
16923: 
16924:  varten otetut valtiolainat vaativat, ja joita se viime1sma vuosina
16925: ei ole edes jaksanut peittää, ja että tulevaisuudessa saadaan vielä
16926: sen ylikin tuloja käytettäväksi valtion tarkoituksiin, joko kulku-
16927: neuvojen parantamiseen taikka muihin.
16928:     Mutta joskin siis on toivoa saada valtion tulopuolta nousemaan,
16929: tarvitsematta veronmaksajiin turvautua, niin täytyy ottaa huo-
16930:  mioon, että valtion säännölliset juoksevat menot - näitä suuria
16931:  reformikysymyksiä lukuunottamatta - tulevat vuosittain kasva-
16932: maan, ja näiden lisämenojen täyttämiseen tarvittanee kyllä ne lisä-
16933: tulot, jotka täten tulisivat karttumaan. Tämän vuoksi tulee minun
16934: nähdäkseni Suomen valtion finanssihallinnossa lähimmässä tulevai-
16935: dessa olemaan tärkeimpänä ja vaikeimpana kysymyksenäuusien
16936: t u 1 o 1 ä h t e i d e n e t s i m i n e n.
16937:     Tämän kyllä valiokuntakin tunnustaa, mietinnössänsä se siihen
16938: useammassakin kohden viittaa. Valiokunta panee kuitenkin minun
16939: huomatakseni kokonaan etusijaan nyt jo olemassa olevien verotus-
16940: olojen muodostamisen oikeudenmukaisuuden vaatimusten mukai-
16941: seksi, ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksena valiokunta tarkoittaa,
16942: että olemassa olevat verotusolot saataisiin muodostetuiksi niin, että
16943: ne mahdollisimman tarkasti vastaisivat eri kansalaisten ja kansalais-
16944: ryhmien maksukykyä. Ja valiokunta huomauttaa mietinnössään
16945: sivulla 3 myöskin, että meillä nyt olemassa olevat verot eivät muo-
16946: dosta mitään kokonaisuutta, sellaista kokonaisuutta, jonka eri osat
16947: täydentäisivät toisiansa, ja että meillä senvuoksi ei ole mitään var-
16948: sinaista verotusjärjestelmää. Myönnän, että tämä valiokunnan lau-
16949: sunto kyllä on sinänsä oikea. Meidän verotusjärjestelmämme kai-
16950: paisi kyllä tältä, niin sanoakseni teoreettiselta kannaltakin muu-
16951: toksia. Ja valiokunnan mietintö sisältää eräitä ajatuksia joittenka
16952: oikeutta en tahdo panna kyseenalaiseksi. - Tässä on kuitenkin
16953: huomioon otettava ne vaikeudet, jotka verotusolojen uudistusta
16954: kohtaavat. Valiokunta ei ole minun nähdäkseni näitä vaikeuksia riittä-
16955: västi huomannut, ei ainakaan se ole mietinnössään niistä juuri mitään,
16956: tuskinpa sanallakaan maininnut. Ja minun täytyy sanoa, että siinä
16957: kohden valiokunan mietintöä täytyy katsoa puutteelliseksi.
16958:     Valiokunta ehdottaa poistettavaksi joukon veroja, ensiksi maa-
16959: veron, jonka reformeeraus minunkin luullakseni tulo- ja varallisuus-
16960: veron yhteydessä näyttää olevan välttämätön, sekä sitäpaitsi vielä
16961: muita suoranaisia veroja, joitten kaikkien yhteenlaskettu vuotuinen
16962: tulo valiokunnan laskujen mukaan tekee 6,3 miljoonaa markkaa.
16963: Mutta tämän lisäksi valiokunta katsoo, että meidän tulliverotuk-
16964: semme olisi asetettava aivan perinpohjaisen uudistuksen alaiseksi.
16965: Ensiksikin sokeritulli olisi valiokunnan mielestä oikeastaan kokonaan
16966: poistettava, mutta koska se valtiollisista syistä ei näytä olevan mah-
16967: dollista, niin valiokunta vaatii, että tällä kertaa sokeritulli olisi
16968: ainoastaan a 1 enne t ta v a niin vähäksi kuin suin-
16969:                         Verotuslaitoksen uudistaminen.                    975
16970: 
16971:   k i n m a h d o 11 i s t a, niin vähäksi kuin meidän kauppasuhteem-
16972:   me Venäjään sen sallivat. Raakasokerin tulli on nylcyään 36 penniä
16973:   kilolta, kun sokeri tuodaan Venäjältä ja 50 penniä kilolta kun sokeri
16974:   tuodaan muista maista. Pitäen silmällä ainoastaan niitä seikkoja,
16975:   jotka valiokunta mietinnössään esittää, voisi ijatella raakasokeri-
16976:   tullin alentamista 36 pennillä kilolta, kunhan siten vaan se 14
16977:   pennin suojelus, jota Venäjän raakasokeri nauttii ulkomaita vastaan
16978:   tulee säilytetyksi. Vuonna 1907 tuotiin raakasokeria Suomeen noin 38
16979:   miljoonaa kiloa, ja se tullin vähennys, joka tästä syntyisi, olisi noin
16980:   13,68o,ooo markkaa. Jos samanlainen alennusperuste sovitetaan
16981:   myöskin puhdistetun sokerin tulliin nähden, jonka tulli Venäjältä
16982:   tuotaissa nykyään on 48 penniä kilolta ja ulkomailta 6o penniä kilolta
16983:   - siis ajateltu alennus 48 pennillä kilolta - niin tästä johtuisi tulli-
16984:   tulojen vähennys noin puoleen miljoonaan markkaan. Koko tämä
16985:   sokeritulliasia, niinkuin valiokunta vaatii sitä järjestettäväksi voisi
16986:   siten aikaansaada noin 14 miljoonan markan vuotuisen vähennyk-
16987:   sen tullituloissa. Jos vielä otetaan huomioon, että valiokunnan mie-
16988:   lestä tullimaksut olisivat muissakin suhteissa uudestaan järjestettävät
16989: · ja aleunettavat sekä niihin tehtävä muutoksia myös suojelustulli-
16990:   järjestelmän poistamiseksi, niin havaitaan, että tullitulojen vähen-
16991:   nys, mikä valtiolle koituisi, olisi melkoinen. Näitten tässä jo luettele-
16992:   mieni erien yhteenlaskettu summa nousisi lähes 6o miljoonaan
16993:   markkaan vuorlessa, joka siis olisi osaksi lisääntyneitä menoja, osaksi
16994:   vähentyneitä tuloja. Kun ajatellaan, että meidän koko valtion tulo-
16995:   ja menoarviomme päättyy noin no- 120 miljoonaan markkaan
16996:   vuodessa vakinaisia tuloja ja vakinaisia menoja, niin täytyy sanoa,
16997:   että se tehtävä, joka tässä valtion finanssihallinnolle asetetaan, on
16998:   lievimmin sanoen hyvin vaikea.
16999:       Minä olen tätä valiokunnan mietintöä lukiessani luullut huo-
17000:   maavani siinä jälkiä saksalaisista kirjoista. Tahtoisin tämän joh-
17001:   dosta siteerata, mitä eräs saksalainen tiedemies, eräs nykyajan ete-
17002:   vimpiä finanssiopin tutkijoita, suuri teoreetikko A d o 1 f Wagner
17003:   lausuu tunnetussa teoksessaan, joka käsittelee finanssioppia. Hän
17004:   siinä, esittäessään niitä oikeudenmukaisia periaatteita, joita vero-
17005:   tuksessa olisi seurattava, jatkaa: •>Kaikki edellä olevat tutkimukset
17006:   ovat todistaneet sen, että järkiperäisesti, teoreettisesti oikean, käy-
17007:   tännöllisesti kelvollisen verotusjärjestelmän muodostaminen on teh-
17008:   tävä, joka on joka suhteessa erinomaisen vaikea ja joka
17009:   voidaan      a i n o a s t a a n e n e m m ä n t a i v ä h e m m ä n,
17010:   useim mit en hy vin                e p ä t ä y d e 11 i s e s t i suorittaa.
17011:   Nämät vaikeudet vielä lisääntyvät silloin, kun verotuksella tyydy-
17012:   tettävä finanssitarve suurenee•>. Vähän myöhemmin hän lausuu:
17013:   ~Mitä pienempi on verotuksella hankittavien tulojen tarve, sitä sopi-
17014:   vampi on aika sellaisille uudistuksille, joiden kautta verotusolojen
17015:   puutteellisuudet korjataan•>, ja hän huomauttaa, ettämitä en e m-
17016: 976                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17017: 
17018: 
17019: m ä n u u s i a t u 1 o j a v a 1 t i o 11 e t a r v i t a a n, s i t ä v a i-
17020: k e a m p i o n v e r o t u s r e f o r m i e n t o i me e n p a n e m i-
17021: n e n. Me olemme nyt siinä asemassa, että tarvitsemme suuria uusia
17022: tuloja ja samaan aikaan olisi myöskin pantava toimeen verotusolo-
17023: jen uudistus, pitä~ silmällä oikeudenmukaisuuden periaatteita.
17024: Luulen, kuten jo äsken lausuin, että, ainakin toistaiseksi, meidän
17025: on pakko valtion finanssihallinnossa asettaa etualalle kysymys uu-
17026: sien tulolähteiden hankkimisesta. Tämä on välttämätöntä, jos val-
17027: tio, eduskunta ja hallitus meillä tahtoo jatkaa sitä reformitoimintaa,
17028: joka on pantu alulle. Uusia tulolähteitä etsittäessä on tietysti mah-
17029: dollisuuden mukaan huomioon otettava ne tulokset, joita sekä nyky-
17030: aikainen tiede että nykyajan kokemus on saavuttanut, ja ne opetuk-
17031: set, joita siitä on saatavissa. Tämän kautta voitanee meidän vero-
17032: tusjärjestelmämme, joka kyllä on yksipuolinen, saada, kokonaisuu-
17033: dessaan katsottuna, myös jossakin määrin vastaamaan niitä oikeu-
17034: denmukaisuuden vaatimuksia, joista valiokuntakin puhuu.
17035:     Sellaisia uusia t u 1 o 1 ä h teit ä, jotka saattavat tulla
17036: kysymykseen, on nyt minunkin mielestäni, niinkuin valiokuntakin
17037: on esittänyt, t u p a k a n entistä suurempi verottaminen. Tupakka-
17038: vero tuottaa monessa maassa, niinkuin valiokunta aivan oikein mai-
17039: nitsee, suhteellisesti paljon enemmän kuin meidän maassamme. To-
17040: sin täytyy tunnustaa, että tupakanverotus tulee kyllä kohtaamaan
17041: myös varattomampia kansanluokkia. Tupakanpoltto on nautinto,
17042: josta varatonkin kansanluokka voipi päästä osalliseksi, ja sehän
17043: on meidänkin maassamme aivan yleisesti levinnyt myös näihin
17044: kansankerroksiin. Siitä huolimatta täytynee kumminkin katsoa
17045: tupakka sellaiseksi verotusesineeksi, joka ennen muuta on tässä
17046: huomioon otettava. Ja toivottava on että tämän verotuksen kautta
17047: saadaan korvatuksi ainakin osa siitä tulojen vähennyksestä, joka
17048: alkoholilainsäädännön uudistamisen kautta tulee aiheutumaan.
17049: Mitä muotoa tupakanverotuksessa olisi käytettävä, se on kysy-
17050: mys, joka on vielä aivan liian vähän selvitetty, jotta nyt vielä siitä
17051: voitaisiin mitään sanoa, onko se monopooli, vaiko aksiisi vai puh-
17052: das tullijärjestelmä. Eri maissa käytetään eri järjestelmää, ja on
17053: kullakin näistä verotusmuodoista saavutettu raha-asiallisessa suh-
17054: teessakin jotenkin hyviä tuloksia. Aluksi tästä on hankittava sel-
17055: vitys, niinkuin valiokuntakin katsoo. Senaatin valtiovaraintoimi-
17056: tus)mnnassa on kysymys tällaisen selvityksen hankkimisesta ollut
17057: esillä ja on lähetetty kaksi virkamiestä erinäisiin ulkomaan maihin
17058: ottamaan selkoa sekä tupakkamonopoolin että tupakka-aksiisin
17059: järjestelystä. On aikomus, että tämä kysymys voidaan läheisim-
17060: mässä tulevaisuudessa, tämän syksyn kuluessa, ottaa harkitta-
17061: vaksi, sitten kuin tarpeellinen selvitys on saatu.
17062:     Eduskunta on jo viimeistä edellisillä valtiopäivillä tehnyt ano-
17063: muksen perintö- lahja- ja testamenttiveron järjestämisestä ja leima-
17064:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                 977
17065: 
17066: 
17067: suostunta-asetuksen tarkastamisesta. Niinkuin tunnettu, nämät
17068: asiat ovat nyt käsittelyn alaisina, leima-asetus eräässä komiteassa
17069: ja perintöverokysymys lainvalmistelukunnassa.          Asioita koete-
17070: taan ajaa nopeasti, jotta ehdotukset voisivat, jos suinkin mahdol-
17071: lista, jo ensi valtiopäivillä tulla eduskunnassa käsittelyn alaisiksi.
17072:      Vihdoin kuuluu uusiin mahdollisiin tulolähteisiin tulo- ja omai-
17073: suusvero, joka myöskin valiokunnan mietinnössä esitetään. Tä-
17074: hän kysymykseen nähden on suoritettu koko joukon esitöitä. Asia
17075: kuitenkin vatii vielä jotenkin paljon valmistusta senkin vuoksi,
17076: että tämä verotus tulee koskemaan läheltä kuntien verotusta, ja
17077: näiden valtion ja kunnallisverotusta koskevien kysymysten käsit-
17078: tely toistensa yhteydessä sen vuoksi näyttää olevan tarpeen vaa-
17079: tima. Minunkin mielestäni on syytä ottaa tämäkin kysymys esille
17080: jo tämän syksyn kuluessa, jotta ehdotukset saadaan niin pian kuin
17081: mahdollista valmiiksi. Mitään toiveita ei kuitenkaan ole, että jo
17082: ensi valtiopäivillä asia voisi tulla armollisena esityksenä käsiteltä-
17083: väksi.
17084:      Olen siis näissä kohdissa samaa mieltä kuin valiokunta, nim.
17085: että kysymykset näistä uusista tulolähteistä olisi otettava ensi ti-
17086: lassa harkinnan alaisiksi. Epäilen kuitenkin, niinkuin eräässä vasta-
17087: lauseessakin lausutaan, tokko näistä uusista tulolähteistä rahalli-
17088: set tulokset nousevat niin suuriin summiin kuin mitä toisinaan
17089: näkee edellytettävän. Siitä ei kuitenkaan ole mitään kokemusta
17090: olemassa, niin että arviolaskujen tekeminen toistaiseksi on vaikea.
17091:       Mutta ennen kaikkia tuntuu olevan välttämätöntä noudattaa
17092: riittävää varovaisuutta. Ja erittäinkin on silmällä pidettävä sitä,
17093: ettei tasapaino valtion tulo- ja menoarviossa tule häirityksi, se
17094: tahtoo sanoa, että valtion vakinaiset tulot riittävät vakinaisiin
17095: menoihin. Samalla kuin pysyväinen uusi meno päätetään taikka
17096: uusi pysyväinen tulo poistetaan, täytyy katsoa, että myöskin
17097: tulopuolella vastaava uusi pysyväinen erä on olemassa. Ainoastaan
17098: sillä ehdolla pysyvät valtion raha-asiat kunnossa. Vanhojen py-
17099: syväisten tuloerien poistamisessa, - mikäli se ei ole aivan välttä-
17100: mätöntä, niinkuin jos kieltolaki tulee voimaan, on asianlaita alko-
17101: holiverojen suhteen- on suurta varovaisuutta noudatettava. Vasta
17102: sitten, kun nähdään, mitä tuloja uusista veroista ja muista tulo-
17103: lähteistä saadaan, ja vasta sitte, kun uudet pysyvät menoerät on
17104: täytetty, voidaan ottaa esille kysymykset suurempien vanhojen tulo-
17105: erien poistamisesta. Ja ainoastaan tällä edellytyksellä myöskin
17106: siihen suuntaan menevät suuret tulliverotuksen alennukset, kuin
17107: mitä valiokunnan mietinnössä lausutaan, voivat olla mahdollisia. -
17108: Myönnän, että tullitaksa meillä kyllä kaipaa tarkastusta, mutta
17109: tällä hetkellä en omasta puolestani vielä voi varmuudella lausua
17110:  ajatustani tämän laajan ja monessa suhteessa vaikean asian kä-
17111: si ttelemisestä.
17112:                                                                62
17113: 978                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17114: 
17115: 
17116:     En tahdo ryhtyä yksityiskohtaisesti käsittelemään niitä lausun-
17117: toja, jotka valiokunnan mietinnössä esitetään. On luonnollista,
17118: että valiokunta, sillä käytettävänä olleen lyhyen ajan vuoksi, ei
17119: ole voinut syventyä tähän monipuoliseen ja erinomaisen vaikeaan
17120: asiaan. Itsestään on myöskin ymmärrettävissä, että ne kysymykset,
17121: jotka tässä esiintyvät, vaativat aivan toisenlaista selvitystä, kuin
17122: mitä valiokunta luonnollisesti on tällä lyhye111ä ajalla voinut niistä
17123: antaa. Ja huomioon on myös otettava, että itse valiokunnassa
17124: näkyy melkein kaikissa tai ainakin hyvin useissa kysymyksissä
17125: olleen eri mieliä. Valiokunnan mietinnössä esitettyjä lausuntoja,
17126: jos eduskunta tämän mietinnön hyväksyisikin, ei minun ajatukseni
17127: mukaan sentähden voi käsittää tulevaisuuteen nähden sitoviksi,
17128: vaan tässä minun nähdäkseni on olemassa ainoastaan alote, jonka
17129: johdosta esillä olevien kysymysten perinpohjainen selitys suorite-
17130: taan, ja tämän selityksen nojalla sitte lopulliset ehdotukset val-
17131: mistetaan. Tältä kannalta olen käsittänyt valiokunnan mietinnön.
17132: Ja tämän selvityksen hankkimista tulee kyllä hallitus, vakaumuk-
17133: seni mukaan, kaikella tarmolla ajamaan.
17134:     Omasta puolestani katsoisin sopivimmaksi ja asianmukaisim-
17135: maksi, että eduskunnan anomus olisi laadittu yleiseen muotoon,
17136: jotenkin siihen tapaan kuin ensimmäinen ja suurimmaksi osaksi
17137: myöskin toinen vastalause. En tahdo kuitenkaan siinä kohden
17138: omasta puolestani tehdä mitään nimenomaista ehdotusta.
17139: 
17140:     Ed. A u g u s t H j e 1 t: Pyydän saada ehdottaa, että tämä
17141: asia pannaan pöydälle ensi istuntoon.
17142: 
17143:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Då betänkandet har begärts på bordet,
17144: vore det kanske riktigast att jag icke nu skulle yttra mig i saken.
17145: M:en jag för min del skulle icke betrakta det såsom lyckligt, ifall
17146: icke detta betänkande nu skulle kunna blifva föremål för en ingå-
17147: ende kritik, ty jag håller det för möjligt att, sedan agrarlagen en
17148: gång kommer här till behandling, nödig tid icke mer skulle finnas
17149: för att egna åt detta betänkande den kritik, hvaraf det är så rikligt
17150: i behof. Jag tillåter mig därför, då jag har ordet, för min del för-
17151: söka kritiskt belysa vissa delar af detta betänkande.
17152:     Då vi första gången här behandlade kulturutskottets betänkande
17153: om skoltvång, tillät jag mig framhålla, hurusom, när det blef fråga
17154: om reformer i främsta rummet måste tagas i betraktande kostna-
17155: derna för dessa reformer och möjligheten att uppbringa de härför
17156: nödiga medlen. Det hade därför kanske varit skäl att en sådan syn-
17157: punkt skulle hafva gjort sig mera gällande i nu föreliggande be-
17158: tänkande, så att betänkandet skulle hafva utvisat, hvilka nya in-
17159: komstkällor kunna tillgripas för att betäcka de af nya reformer
17160: föranledda kostnaderna, och sålunda påvisat, att det finnes möj-
17161:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                 979
17162: 
17163: lighet för alla dessa stora reformers förvärkligande. J ag har försökt
17164: att på basen af hvad betänkandet innehåller för egen del uppgöra en
17165: kalkyl öfver å ena sidan de summor, som här föreslås till afskrif-
17166: ning, och å andra sidan de utgifter, som icke kunna undgås eller
17167: äro mycket sannolika, och jag har kommit till ett ganska bekym-
17168: mersamt resultat. J ag har ställt upp min kalkyl något annorlunda
17169: än den första ärade talaren, hvars ståndpunkt jag i väsentliga de-
17170: lar i öfrigt kan omfatta. J ag ber att få här i korthet föredraga denna
17171: kalkyl.
17172:      Landtdagen har i dag antagit bevillningsskatterna för nästa
17173: budgetår för bränvin och malt och därvid efter låg och försiktig
17174: beräkning upptagit nettoårsinkomsten af bränvinskatterna till 8
17175: rniljoner mark och af maltskatten, förutsatt att ett helt års konsum
17176: ifrågakommer, till 2 rniljoner, summa 10 rniljoner. Tullinkomsterna
17177:  af spritdrycker uppgå, enligt hvad den i betänkandet förefintliga
17178: tabellen visar, till 3 miljoner mark, och om man följt med tullrap-
17179: porterna för det löpande året, finner man att de äro stadda i ett
17180:  starkt stigande. Detta gör tillsammans icke 10 miljoner mark,
17181:  såsom utskottet i betänkandet med stöd af siffror från 1896 fram-
17182:  hållit, utan 13 miljoner mark, hvilken summa bortfaller, då för-
17183:  budslagen träder i kraft. Utskottet har vidare varit temligen enigt
17184:  om att föreslå att snarast möjligt, när en ingripande skattereform
17185:  kan åstadkommas, enhel del mindre skatter, som inbringa små belopp
17186:  och medföra vidlyftig bokföring, skulle bortfalla. Dessa skatterssam-
17187:  manlagda belopputgör endast något öfveren half miljon mark, och jag
17188:  tror att vi alla kunna vara ense om att det vore önskligt, att dessa små
17189:  skatter skulle fösvinna. Vidare förekommer det en post, närnligen
17190:  landthandlareafgifterna, hvilka måste anses vara synnerligen olämpliga.
17191:  De uppgå tili något under en half miljon och borde snarast möjligt
17192:  bortfalla. Dessa summor göra tillsammans I miljon mark. Därtill
17193:  föreslår utskottet, efter lottning, att mantalspenningarna skulle
17194:  bortfalla. De hafva inbringat 1,8oo,ooo mark. Vidare har utskottet
17195:  varit enhälligt om att jordskatterna borde ombildas till en för-
17196:  mögenhetsskatt, detta för att sålunda kunna jämnare fördela den
17197:  nu ojämna skattläggningen af jorden, hvarjämte en skatt på
17198:  annan förmögenhet sknlle tillkomma. Det bortfall, som de gamla
17199:  jordskatterna skulle åstadkomma gör 3AOO,ooo mark, hvadan
17200:  genom alla dessa skatters upphäfvande skulle komma ett tillskott
17201:  i bortfallande af inkomster af tillsammans 6,200,000 mark eller
17202:  med de från alkoholskatten härflytande inkomsterna sammanlagdt
17203:   Ig,2oo,ooo mark, allting lågt och försiktigt beräknadt. Detta är
17204:  då det bortfall i inkomster som skulle komma att inträffa, ifall samt-
17205:  liga här uttalade önskningsmål skulle uppfyllas. Och härvid har
17206:  jag alls icke tagit i betraktande någon nedsättning af sockertullen,
17207:   än mindre dess afskaffande, hvilket skulle medföra yttermera en
17208:                                                   •
17209: 980                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17210: 
17211:  minskning af 15 miljoner mark, emedan sockerkonsumen på senare
17212:  år med de stegrade arbetslönerna blifvit så stor, att denna summa
17213: kan betraktas såsoru årsnorm för tullinkomsten.
17214:     Å andra sidan förestå då utgifter, som icke kunna undgås, till
17215:  belopp, i hvilka jag är temligen ense med den första ärade talaren.
17216:  Dock skulle jag beräkna utgifterna något högre. Utgifterna för
17217:  den högre skolan skulle enligt kulturutskottets betänkande stiga
17218: med 5,75o,ooo mark, hvartill skulle komma för de lägre skolorna
17219: cirka 2 miljoner eller tillsammans inemot 8 miljoner mark. Utgif-
17220: terna för vägunderhåll och skjutsväsendets öfvertagande af staten
17221: skulle enligt föreliggande betänkanden omfatta tillsammans 4 1 /s
17222: miljoner, och så har landtdagen beslutit en hel del förhöjda anslag,
17223:  - särskildt på framställningar från kulturutskottet -, hvilka
17224:  uppgå till ett belopp af ungefär 700,000 mark. Allt detta tillsam-
17225:  mans skulle göra en ökad utgift af 13 miljoner mark. J ag förglöm-
17226: mer då icke, att utgifterna för folkskolor dessutom skulle kräfva en
17227: utgift i kapital af 12 miljoner mark och i lån åt kommunerna 17
17228: miljoner mark eller inemot 30 miljoner mark, hvilka penningar
17229: också måste mobiliseras. Så komma vi till militärutgifterna. Dessa
17230: utgjorde, medan vår gamla värneplikt fanns, mellan 7 och 8 miljo-
17231: ner mark om året, oberäknadt det kapital, som låg i kasernbyggna-
17232: der och hvilket torde hafva utgjort omkring 22 miljoner mark.
17233: Urtima landtdagen antog en fördubbling af den stående militären,
17234: hvilken skulle hafva fått kostnaderna att stiga till inemot 15
17235: miljoner mark. Vi kunna ju icke hoppas att för någon lång fram-
17236: tid vara fullkoruligt befriade från utgifter för militären. Vi
17237: måste tvärtom financiellt bereda oss på möjligheten att kunna åter-
17238: upprätta militären; och under sådana förhållanden böra vi väl räkna
17239: minst med en årsutgift af 10 miljoner mark. Lägga vi då dessa 10
17240: miljoner till de tidigare 13, komma vi till en utgiftsstegring af 23 mil-
17241: joner, och sammanslå vi minskningen i inkomster, 19 miljoner, med
17242: ökningen i utgifter 23 miljoner, komma vi till en differens af 42
17243: miljoner i året i fråga om årsbalans. Då blir närmast fråga om, hvar-
17244: ifrån denna summa skall tagas. Utskottet har främst tagit i betrak-
17245: tande de nya direkta skatterna, och det är alldeles riktigt. J ag
17246: anser detvara ett stort fel att våra skatter i så ringa grad varit byggda
17247: på direkt skattläggning. Men jag tror att utskottets flertal har gjort
17248: sig alltför stora förhoppningar om de inkomster, som på denna väg
17249: kunna bringas upp. Jämföra vi förhållandena i Sverige och Norge,
17250: torde man icke kunna antaga, att vi åtminstone i början här i lan-
17251: det skulle kunna drifva upp nämnvärdt mer än 6 miljoner mark
17252: om året i skatt. Hvad en förmögenhetsskatt skulle kunna inbringa,
17253: låter sig alls icke räknas utan ingående undersökning. För att bilda
17254: mig någon föreställning därom, har jag antagit att främst den be-
17255: stående jordskatten skulle i denna förändrade form utgå från jord-
17256:                       •
17257:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.               981
17258: 
17259: 
17260:   egendomen och sålunda tili samma belopp som de nuvarande jord-
17261:   skatterna men riktigare fördelad, d. v. s. 3 1 /s miljoner. Om vi då
17262:   tänka att öfriga nu ick:e som förmögenhet direkt beskattade kapi-
17263:   tal skulle gifva lika myck:et (denna beräkning är alldeles lös, ick:e
17264:   byggd på några siffror, utan blott ett antagande), så skulle vi kunna
17265:   beräkna att få tillsammans 7 miljoner mark. Jag tror icke att vi
17266:   skola komma upp till väsentligt större belopp.
17267:        Hvad arfskatten beträffar, som står i utsikt och som bör komma
17268:   så snart som möjligt för att råda bot på det olidliga tillstånd, som
17269:   stämpelförordningen har åstadkommit, så bortfaller inkomsten
17270:   för stämpeln, hvarför man svårligen kan tänka sig en ökad inkomst
17271:   utaf mer än låt oss säga 2 miljoner mark. Dessa tre inkomstkällor
17272:   skulle sålunda gifva sammanlagdt I5 miljoner mark för att betäck:a
17273: • utfallet 42 miljoner. Resten eller 27 miljoner mark måste på annat
17274:   sätt anskaffas. Härvid har jag alls inte tagit i betraktande de fö-
17275:   reslagna försäkringarna, som herr Paasikivi berörde och för sin
17276:   del beräknade till en utgift af minst Io miljoner mark om året. Då
17277:   de direkta skattekällorna vore i det närmaste uttömda med dessa
17278:   tre skatter, är det ju påtagligt, att, därest icke statens ink01nster
17279:   utaf dess eget kapital, dess skogar, järnvägar, domäner och annat
17280:   dylikt kan i hög grad uppbringas, det felande måste anskaffas i
17281:   form af blandade elier till alira största delen i form af indirekta
17282:   skatter på allmänna konsumtionsartiklar. Differensen blir natur-
17283:   ligtvis mindre, ifall förbudslagen icke vinner stadfästelse och däraf
17284:   beroende skatter således ingå, men falla dessa skatter bort, så må-
17285:   ste vi söka en ersättning uti skatter på andra utaf befolkningen
17286:   alimänt förbrukade artiklar, exempelvis läskdrycker o. dyl. ·
17287:        J ag vill i sammanhang härmed något beröra frågan om sock:er-
17288:   tullen. J ag anser, att en af de mest tryckande af de indirekta skat-
17289:   terna är just tullen på socker, och jag håller socker för att vara ett
17290:   mycket nyttigt näringsmedel och mycket behöfligt i vårt land,
17291:   men jag kan icke tänka mig, att någon nedsättning i högre grad af
17292:   sockertullen skulle ega rum, därest skatten på alkohoi bortfölle.
17293:   Skulle skatten på alkohol kvarstå, så borde det väl tagas i öfver-
17294:   vägande, huruvida icke just skatten på socker kunde i någon mån
17295:   nedsättas.
17296:        Hvad sedan mantalspenningarna beträffar, skulle jag be att
17297:   få hänvisa tili den motivering, som ingår uti de)l andra utaf hr Gran-
17298:   felt och mig underteck:nade reservationen, och ville jag därutöfver
17299:   tillägga, att det synes mig, att ett bortfallande af mantalspennin-
17300:   garna skulle innefatta en utsträckning af rösträtten till landtdags-
17301:   val utöfver hvad vid landtdagsordningens tillkomst afsågs.
17302:        I fråga om tobaksmonopolet finner jag det naturligt, att petitio-
17303:   nären så varmt har uttalat sig för monopol. Då han å ena sidan
17304:   är en varm anhängare utaf alkoholskattens bortfallande genom
17305: 982                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17306: 
17307: förbudslag, så är det naturligt, att han söker täcka denna brist ge-
17308: nom en större inkomstpost. J ag är med honom ense därom, att to-
17309: baksskatten tekniskt anordnad som monopol, skulle kunna gifva
17310: den största reveny, men införandet utaf monopol stöter på många
17311: betänkligheter, först och främst den, att monopolet, engång in-
17312: fördt, icke mera låter sig aflägsna, emedan de stora kapital som er-
17313: fordrats för dess ingångsättande, icke kunna utan vidare uppoff-
17314: ras. Dessutom finner jag, att ett sådant monopol i väsentlig grad
17315: skulle inskränka finska folkets själfbeskattningsrätt, emedan na-
17316: turligtvis prisbestämningar o. dyl. skulle måsta ske i administrativ
17317: väg geno111; regeringen, och förskjutningar i detta afseende skulle
17318: kunna åstadkomma ganska stora förskjutningar i inkomsterna,
17319: hvarigenom vår redan nu så begränsade beskattningsrätt skulle
17320: blifva i hög grad kringskuren. Men framförallt vet jag icke hvar-
17321: ifrån regeringen skulle vara i stånd att få de kapital som skulle be-
17322: höfvas för att sätta detta monopol i gång. J ag har icke i detta af-
17323: seende uppgjort några detaljerade kalkyler men tror mig icke öf-
17324: verdrifva, då jag säger, att öfvertagandet af tobaksindustrin isyn-
17325: nyrhet i den form petitionären har tänkt sig öfvertagandet äfven
17326: af detaljförsäljningen, utan tvifvel skulle medföra en kapitalut-
17327: gift uppgående till flere tiotal miljoner mark. Vi hafva nu i tre
17328: års tid bemödat oss att få ett järnvägslån, som vi i denna stund
17329: ännu icke lyckats uppbringa. Det är påtagligt, att ett stort kapi-
17330: tal endast skulle kunna fås genom ett nytt utländskt lån, och huru-
17331: vida möjlighet därtill förefinnes lämnar jag därhän. J ag skulle där-
17332: för hålla det från många synpunkter för omöjligt för oss att nu
17333: besluta oss för att gå monopolvägen, men jag är fullt ense därom,
17334: att tobaken bör i annan väg i högre grad beskattas än härintills.
17335:     Ytterligare vill jag i korthet beröra skatterna på inkomst, för-
17336: mögenhet och arf och därvid påminna om att kapitalet öfverhuf-
17337: vud, och det rörliga kapitalet isynnerhet, är mycket känsligt för
17338: beskattning, så att man icke obegränsadt kan beskatta detsamma.
17339: Man kan teoretisera om en sådan beskattning, men man kan icke
17340: utföra den, ty en beskattning, som blir väsentligt drygare än den,
17341: som i närliggande länder med hvilka man står i affärsförbindelser,
17342: pålägges, medför utan tvifvel en utvandring af rörelsekapitalet från
17343: landet. Och hvad vi nu behöfva för att kunna utveckla våra na-
17344: turliga hjälpkällor, för att göra det nationella arbetet mera pro-
17345: duktivt, det är icke minskade rörelsekapital utan ökade sådana.
17346: Vi äro således på detta område ganska starkt bundna. Detta gör
17347: att jag för egen del tror, att de summor jag ställt i utsikt som möj-
17348: liga inkomstposter, snarare äro tagna för höga än för låga.
17349:     Af denna korta öfversikt ville jag draga den slutsats, att det blir
17350: nödvändigt för oss här i landet att göra klart för oss, att om vi vilja
17351: hafva stora och genomgripande reformer, så måste vi också hafva
17352:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                983
17353: 
17354: vilja att påtaga oss stora och tyngande skatter. Det ena går icke
17355: utan det andra, det ena utgör ett villkor för det andra, och vi böra
17356: enhvar bidraga till att för befolkningen göra det klart och tydligt, att
17357: så måste vara förhållandet.
17358:     Hvad nu själfva betänkandet såsom sådant beträffar, skulle
17359: jag anse, att den allmänna riktning, som motiveringen i flere delar
17360: har, är byggd på oriktiga förutsättningar och ser en del saker för
17361: mycket i ljust, andra för mycket i mörker. J ag skulle anse att be-
17362: tänkandets motivering väsentligen borde omarbetas, och skulle
17363: j ag tillåta mig i sådant afseende föreslå, att landtdagen ville be-
17364: sluta, att betänkandet måtte återremitteras till statsutsk:ottet i
17365: och för införande i motiveringen af de synpunkter, som fått sig
17366: uttryck i andra. och jämväl i första reservationen.
17367: 
17368:     Ed. G r a n f e 1 t: Äfven jag ber att få fästa uppmärksamhe-
17369: ten vid den i betänkandet ingående andra reservationen, hvilken
17370: liksom den första utmyi:mar i en anhållan, att detta betänkande
17371: måtte återremitteras till statsutskottet i och för införandet af de
17372: förändringar i motiveringen, som i desamma äro närmare utveck-
17373: lade. Emot utskottets kläm, som ju endast innehåller en anhållan
17374: att möjligheten af en reform af vårt skatteväsende måtte under-
17375: sökas, har j ag ingenting att anmärka. De i betänkandet ingående
17376: uttalandena om sättet för reformen af de olika skatteslagen gifva
17377: däremot betänkandet en innebörd, som jag icke kan vara med om
17378: att understöda.
17379:     I afseende å vårt skatteväsende stå vi för närvarande inför rätt
17380: betydande minskning, som förbudslagens emotsedda införande
17381: komme att orsaka. Därjämte behöfvas nya betydande statsutgifter
17382: inom kort för införande af allmän läroplikt, ålders- och invalidi-
17383: tetsförsäkring, anskaffande af jord åt de obesuttna, statens öfver-
17384: tagande af vägbyggnads- och skjutsningsskyldighet m. fl. dylika
17385: reformer. Under sådana förhållanden hade utskottets uppgift bort
17386: i hufvudsak gå ut på att undersöka hvilka nya skattekällor kunde
17387: för alla dessa ökade utgifter utfinnas. Endast därefter kunde ifråga-
17388: komma att föreslå en rninskning af de skatter, hvilka antingen
17389: kunde anses öfverhöfvan betungande, eller möjligen innebära ett
17390: verkligt rnissförhållande, äfvensom att möjligen fullständigt upp-
17391: häfva sådana skatter, hvilka i finansiellt afseende äro så obetyd-
17392: liga eller hvilkas uppbörd kräfva sådana omgångar att desamma
17393:  af sådan anledning kunna och böra bortfalla. Utskottet har vis-
17394: serligen föreslagit en allmän inkomst- och förmögenhetsskatt, hvil-
17395: ken synbarligen ansetts böra komma att utgöra grunden i det nya
17396: skattesystem utskottets majoritet tänkt sig genomfördt.          Där-
17397:  jämte hafva .Stora förhoppningar ställts på den nya arbetsskatten
17398:  samt äfven på den beskattning af to bakskonsumtionen man i en
17399: 984                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17400: 
17401: 
17402: eller annan form tänkt sig införd. Lämnande detaljerna därhän
17403: ville äfven jag nu endast framhålla att dessa nya skatter emeller-
17404: tid ingalunda synas tillräckliga för att täcka alla de nya kraf på
17405: statskassan, hvilka jag nyss delvis antydde och att det i hvarje
17406: fall hade synts riktigast att först invänta en fullständig utredning
17407: och därhos hälst några års erfarenhet rörande skatteintraden, in-
17408: nan man utan vidare yrkar på upphäfvande eller minskande af
17409: de flesta större som mindre hittills uppburna skatter. I min reser-
17410: vation har jag dessutom påpekat, att utskottets majoritet för dessa
17411: skattelindringar icke funnit något annat skäl än att de befunnits för
17412: tungt ·helasta de fattiga folklagren, medan det ej blifvit observe-
17413: radt i hvilken hög grad dessa folklager genom öfverflyttning af så-
17414: dan skatt, troligen tili största delen, fördela skattetungan på andra
17415: samhällslager.                                       ..
17416:      Efter min mening bör genomgående i betänkandet framhållas,
17417: att de föreslagna eller som önskvärda framhållna skattereformerna,
17418: där de ej röra sig om rena obetydligheter, böra företagas blott i den
17419: ordning, som en sund och försiktig skattepolitik kräfver och i den
17420: mån som man efterhand ser sig kunna skrida härtill på grund af
17421: hvad nya skatter inbringa. Det är för rättelse och komplettering
17422: i sådant afseende jag önskar betänkandets återremiss tili statsut-
17423: skottet.
17424:     I sakens närvarande skede kan jag icke vara med om sådana be-
17425: stämda uttalanden tili förmån för frihandel, icke häller i allmänhet
17426: tili förmån för direkta skatter eller emot indirekta skatter, som
17427: utskottets betänkande innehåller, utan att på något vis prestera de
17428: bindande skälen härför.
17429: 
17430:      Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Ei ole ihmeteltävää, että niin
17431: laajaperäisessä ja niin syvälti eri yhteiskuntaluokkien aineellisiin
17432: etuihin koskevassa asiassa, kuin verotuslaitoksen uudistaminen on,
17433: mielipiteet menevät hyvin hajalle. Yksi ainoa valtiovarainvalio-
17434: kunnan vakinaisista jäsenistä on mietintöä kokonaisuudessaan kan-
17435: nattamassa. Missään vastalauseessa ei kuitenkaan vastusteta valio-
17436: kunnan mietinnön loppuponsia, joissa, lyhyesti sanoen, ainoastaan
17437: anotaan, että hallitus ottaisi tämän asian tarkan tutkinnan alaiseksi
17438: ja antaisi siitä arm. esityksen. Olen ollut mukana valiokunnassa mie-
17439: tinnön alkuvalmisteluissa, mutta en sen lopullisessa käsittelyssä.
17440: Kun sen vuoksi olen voinut t y y n e 11 ä m i e 1 e 11 ä lukea mietin-
17441: nön, niin ehkä juuri tästä syystä ei se minuun ole tehnyt sitä mah-
17442: dottomuuden vaikutusta, minkä se on, niinkuin olen kuullut, tehnyt
17443: moneen muuhun ja minkä se on tehnyt ulkopuolellakin eduskuntaa,
17444: päättäen siitä sanomalehtimelusta, minkä asia nyt jo on synnyttänyt.
17445:     Eiköhän olisi asian käsittelyssä pantava pääpaino siihen, että
17446: t ä 11 ä h e t k e 11 ä päätarkoitus on varmasti saada kysymys koko
17447:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                985
17448: 
17449: 
17450: laajuudessaan kaikinpuolisen selvittelyn alaiseksi, eikä kannan
17451: määrääminen erikoiskysymyksissä? Valtiovarainvaliokunta ei ole
17452: voinut päästä mihinkään yksimielisyyteen mietinnön perusteluissa,
17453: ja tokko eduskuntakaan voinee päästä mihinkään suurempaan
17454: yksimielisyyteen? Mutta yhdestä asiasta on yksimielisyyttä
17455: olemassa, siitä nimittäin, että verotusuudistukseen on nyt kerrankin
17456: ryhdyttävä ja sitä varten hankittava kaikki se valaistus, mikä
17457: voidaan saada. Tästä valaistuksesta sitten paljon riippuu, millekä
17458: kannalle vastaisuudessa tullaan asettumaan yksityiskohtiin nähden.
17459:     Mietinnön vastalauseet tekevät paikoittain sen vaikutuksen, kuin
17460: jos olisi mietinnöstä luettu enemmänkin, kuin siitä välttämättö-
17461: mästi t a r v i t s e e sen lukea, joka ei ole ollut itse mukana eri
17462: kantain puolesta taistelemassa.
17463:     Ensimäisessä vastalauseessa asetutaan sille kannalle, kuin valio-
17464: kunnan e~mmistö perusteluissaan olisi jo nyt jyrkästi määritellyt
17465: vaatimuksensa ja että nämät vaatimukset olisivat, kuten vastalau-
17466: seessa lausutaan, >>sitoviksi ohjeiksi aijotut vastaisen uudistuksen
17467: suuntaan nähden>>. On mielestäni kumminkin jonkun verran varo-
17468: matontakin mennä antamaan tätä merkitystä perustelun lausun-
17469: noille, silloinkin kun siinä etupäässä asian valaistusta pyydetään.
17470: Kun valiokunnan mielestä on esim. >>käytävä mahdollisuuden mukaan
17471: valmistamaan siirtymistä suoj el ustnlli järjestelmästä vapaakauppaan•,
17472: ei sen vielä tarvitse merkitä sitä, että tämä tapahtuisi umpimähkäisen
17473: hyppäyksen tavalla ensimäisessä sopivassa tai sopimattomassa
17474: tilaisuudessa, vaan olisi, kuten valiokunta lausuu tätä tarkoitusta
17475: varten hankittava s e 1 v i t y s tullitaksamme vaikutuksesta maamme
17476: taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme kehi-
17477: tykseen. Vasta s e n j ä 1 k e e n, lausutaan mietinnössä, voitanee
17478: ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudistukseen, joka jo useita
17479: vuosia on ollut puheena ja jonka valmistamiseen Hallitsijan suostu-
17480:  muskin on hankittu.
17481:      Toisessa vastalauseessa lausutaan ikäänkuin jonakin uutena
17482: asiana, että, olisi >>tarkoin harkit~ava>>, sallivatko kauppasuhteemme
17483: keisarikuntaan ja ulkomaihin sokeritullin alentamista, mutta mie-
17484: tinnössäkin on nimenomaan lausuttu tähän tapaan, on huomautettu
17485: samoista kauppasuhteista ja ehdotettu sokeritullin alentamista
17486: >miin vähäksi kuin suinkin m a h d o 11 i s t a.>>
17487:     Näin ollen ja kun joka tapauksessa tämä mietintö tulee käsiteltä-
17488: väksi vain kysymyksessä tehdyksi a 1 o t tee k s i, niinkuin äsken
17489: kuulimme, niin olisi mielestäni viisainta koettaa saada alote otetuksi
17490: niin pian kuin mahdollista ja senvuoksi minä en mielelläni palauttaisi
17491: tätä mietintöä edes takaisin valiokuntaan.
17492:     Minä en tällä ole suinkaan itse puolestani sanonut, että olisin
17493: mietintöön tyytyvänen. Päinvastoin siinä on yksityiskohtia, joiden
17494: kannalle en missään tapauksessa voisi asettua. On tahdottu ehdottaa
17495: 986                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17496: 
17497: 
17498: otettavaksi käytäntöön uusi verotusjärjestelmä, jonka päätunnus-
17499: merkkinä olisi se, että verotus suhtautuu oikeudenmukaisesti kansa-
17500: laisten maksukykyyn. Sitä varten on maaverosta alkaen järjestään
17501: tahdottu poistaa kaikki vanhentuneet, tätä periaatetta vastaan
17502: sotivat verot. Näin ollen tuntuu hyvin omituiselta saada kumminkin
17503: yhtäkkiä lukea valiokunnan ehdotuksena, että olisi niille täysi-
17504: ikäisille kansalaisille, joiden tulot ovat niin pienet, ettei luokiteltu
17505: tulovero niitä kohtaa, pantava maksettavaksi säädetty pohjavero, -
17506: jonkunlainen >>köyhälistövero>>, kuten asiasta sanotaan kolmannessa
17507: vastalausessa. Ja köyhälistövero siitä todella tulisi; se ei tuottaisi
17508: mitään mainittavaa, mutta tuollainen jäännös vanhoilta ajoilta täy-
17509: tyisi valiokunnan mielestä saada uuteenkin verojärjestelmään!
17510: Se ei tosin enää käy »henkirahan>> nimellä, mutta kaikkihan näkevät,
17511: että se on ainoastaan verhottu henkiraha. Se on vain henkirahaa
17512: rumempi, koska sen ·maksajiksi joutuvat ainoastaan ne, jotka ovat
17513: siksi varattomia, ettei heiltä voida muuta veroa uuden järjestelmän
17514: mukaan ottaa. Tämmöinen seikka tietysti tekee ikävän vaikutuksen,
17515: mutta kun ei ole kysymys vielä 1 o p u 11 i s en päätöksen tekemi-
17516: sestä, niin tämmöisen epäjohdonmukaisuuden mieluummin sulattaisin,
17517: kun jättäisin asian sen epävarmuuden varaan, että se, jos se menee
17518: takasin valiokuntaan, ei kenties joutuisi vielä naittenkään valtio-
17519: päivien ajalla lopullisen ratkaisun alaiseksi.
17520:     Mitä niihin laskelmiin tulee, joita mietinnössä on tehty varsinkin
17521: tuloveroon nähden, niin olisi voinut toivoa, että niitä olisi ollut
17522: vähän enemmän. Olisi ollut sangen valasevaasaada kohta mietintöä
17523: lukiessaan esim. käsityksen siitä, kuinka korkealle tuloveron tulos
17524: voisi nousta, jos käytettäisiin siinä korkeampaakin veroprosenttia
17525: kuin tuo 4 %, joka tässä on korkeimpana mainittu ed. Aug. Hjeltin
17526: tekemän anomuksen mukaan.
17527:     Mietintö on epäilemättä puutteellinen, monessakin suhteessa
17528: vaillinainen; se on kompromissien tulos ja tuollainen kompromissien
17529: tulos ei tietysti koskaan tee hauskaa vaikutusta. Siinä ei ole ase-
17530: tuttu johdonmukaisesti sille kannap.e, jolle itse puolestani tahtoisin
17531: asettua, että yhteiskunnan suoritettavat menot ovat niin paljon
17532: kuin mahdollista otettavat niiltä, jotka ovat taloudellisesti kyllin
17533: voimakkaita veroja maksamaan. Mutta sittenkin, vaikka näin on,
17534: jotta asia kerrankin joutuisi pysyväisesti päiväjärjestykseen, us-
17535: kallan asettua sille kannalle, että mietintö tällaisenaan - kaikkine
17536: vaillinaisuuksineen - kelpaisi siksi alotteeksi, josta tänä iltana
17537: on puhuttu.
17538:     On ehkä turhaa enempää kajota alustavassalausunnossa yksityis-
17539: kohtiin. Minä en kumminkaanmaltaolla jollakulla sanalla kosketta-
17540: matta sitä pelkoa, että valiokunnan mietinnössä olisi tahdottu
17541: asettua sille kannalle, että olisi tulliveroista tykkänään luovuttava.
17542: Onhan nimenomaan valiokunnan mietinnössä otaksuttu, että tulli-
17543:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                  987
17544: 
17545: verotusta olisi edelleenkin olemassa, mutta on esitetty harkittavaksi,
17546: eikö olisi tarkoituksenmukaista kantaa tullimaksua harvemmista
17547: tavaroista kuin nykyään ja saattaa tullilaitos sen kautta yksinker-
17548: taisemmaksi.       Ja onhan vähän myöhemmin mietinnössä pantu
17549: kysymyksenalaiseksi, voitaisiinko arvotullia käytäntöön ottamalla
17550: toteuttaa sitä oikeudenmukaisuuden vaatimusta, että ylellisyyttä,
17551: joka ilmaisee suurempaa veronmaksukykyä, on verotuksen ankaram-
17552: min kohdattava. Olen ollut itse sillä kannalla - ja olen vieläkin
17553: kaikista varoituksista huolimatta -, että varsinaisia ravintoaineita
17554: olisi päästettävä mikäli mahdollista tulliverotuksesta vapaiksi.
17555: On paljon puhuttu siitä, että sokeritullin alentaminen ei ainoastaan
17556: vapauttaisi r a v i n t o a i n e t t a liian korkeasta tullista, vaan että
17557: se myös silloin helpottasi kaikenlaisten tavallaan y 1 e e 11 i syys-
17558: t avara i n, karamellien ja muiden makeisten, vieläkin yleisempään
17559: käytäntöön pääsemistä. Jos tahdotaan tätä välttää, mikä estää
17560: sopivalla aksiisijärjestelmällä tai muulla sellaisella verottamasta sitä
17561: ylellisyyteen käytettyä sokeria, jota kararnellien, makeisten ja muiden
17562: vieläkin kalliimpain herkkujen muodossa ostetaan.              Mutta joka
17563: vertaa meidän tavallisen ravintosokerin hintaa :>okerin hintaan
17564: esim. Englannissa, hänen täytyy myöntää, että tässä kohden on
17565: parantamisen varaa.
17566:     En tahdo pitemmältä jatkaa, kun jo olen sanonut kuuluvani
17567: niihin, jotka toivovat, että verotusuudistus joutuisi mahdollisimman
17568: pian tutkimuksen ja käsittelyn alaiseksi. Tuosta tutkimuksestahan
17569: sitten viime kädessä nähdään, missä määrin rahakysymys tälläkin
17570: alalla estää o i k e u t t a käytäntöön pääsemästä. Minä arvaan, että
17571: e d u s kunnan ei edeltäpäin tarvitse lausua mitään erityistä siitä,
17572: että tässä kohden on kaikkea varovaisuutta noudatettava. Kyllä
17573: hallitus siitä huolta pitää, että asiaa v a r o v a i s e s t i eteenpäin
17574: ajetaan.
17575:     Samalla kun siis tahdon puolestani esittää, että tämä moitittu
17576: ja puutteellinen mietintö sellaisenaan hyväksyttäisiin, käytän
17577: tilaisuutta lausuakseni iloni siitä, että hallituksen jäsen tänä iltana
17578: on antanut meille tietoa hallituksen aikeista, mitä hallitus on ryhty-
17579: nyt tekemään tupakkamonopolikysymyksen tutkimiseksi j. n. e.
17580: En tee sitä siitä syystä, että olen tehnyt anomuksen juuri tupakka-
17581: monopoliasiasta, vaan siitä syystä, että mielellään kuulee hallituksen
17582: kannasta ja aikeista tällaisissa asioissa, sen harvan kerran kun siihen
17583: annetaan tilaisuutta eduskunnassa.
17584: 
17585:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tämä mietintö on useammassa
17586: kuin yhdessä suhteessa herättänyt huomiota, mutta ei suinkaan
17587: monessa suhteessa etevyytensä vuoksi. Minun päähuomioni on kään-
17588: tynyt sosialistien vapaakauppa-kantaan ja olen pyytänyt puheen-
17589: vuoroa jonkun verran valaistakseni sitä.
17590: 988                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17591: 
17592: 
17593:      Mutta sitä ennen pyydän saada esittää muutamia huomautuksia
17594: yksityiskohtiin nähden itse mietinnössä. Yksi sellainen kohta, jossa
17595: mietinnön heikkous tulee esille, on se tapa, millä siinä puhutaan
17596: yleisestä tuloverosta. Tahdon ottaa vaan yhden esimerkin siitä.
17597: Siinä esitetään ainoastaan tuota tuloveron yksinkertaisinta peri-
17598:  aatetta, joka myöskin on ollut esillä vaaliohjelmissa, nim. sitä, että
17599: on otettava suhteellisesti enemmän veroa siltä, jolla on suuremmat
17600: tulot. Mutta onhan toki ainakin yhtä oikeudenmukainen ja yhtä
17601: järkiperäinen se periaate, että tuloverotuksen tulee kohdata suh-
17602: teellisesti suuremmassa määrässä ja paljon suuremmassa määrässä
17603: ansiot t omia tuloja kuin muita. Kovin ankara sellaisten tulojen
17604:  verottaminen, jotka johtuvat ihmisen produktiivisesta työstä, ei ole
17605:  ainoastaan epäviisas, vaan myöskin kohtuuton, kun sitä vastoin
17606:  ansiottomain tulojen hyvinkin ankaraa verotusta vastaan ei voi
17607:  olla paljon muistuttamista. Tällaisia ansiottornia tuloja ovat tätä
17608: nykyä meillä m. m. tulot metsätuotteiden myynnistä, koska metsän-
17609: omistajat eivät yleensä tee mitään tämän tulon aikaansaamiseksi tai
17610: lisäämiseksi. Tätäkään tärkeää näkökohtaa ei mietinnössä ole mai-
17611: nittu. Varallisuusveroa esittäessään mietintö tosin puhuu oma i-
17612: s uuden arvon ansiottomasta noususta ja lausuu siinä sen yhden
17613: viisaan ohjeen hallitukselle, että hallitus tässä kohden woisi hyväk-
17614: seen käyttää sitä kokemusta, joka ulkomailla on saatu•>, aivan kuin
17615: se ei muissa kohdin voisi sitä tehdä.
17616:      Toinen kohta joka mietinnössä kääntää huomiota puoleensa,
17617: on se tapa, jolla valiokunta suoriutuu n. s. y h t e i s k u n t a p o 1 i i t-
17618: t i s e s t a p e r i a a t t e e s t a verotuksessa. Ensiksikään valiokunta
17619: ei näy katsovan tätä yhteiskuntapoliittista periaatetta sellaiseksi,
17620:  jonka pitäisi olla yleisen ja läpitunkea koko verotusjärjestelmän,
17621: kuten uudenaikainen käsityskanta vaatii, vaan valiokunta puhuu
17622: siitä ainoastaan yhdessä ainoassa suhteessa, nimittäin keinona, jolla
17623: voitaisiin ehkäistä suuria maaoma i suu k s i a j o utu-
17624: m a· s t a y k s i i n k ä s i i n. Mutta tässäkään ainoassa kohdassa,
17625: missä valiokunta tahtoosovittaa verotukseen tätänykyajanyhteiskun-
17626: tapoliittista periaatetta, ei se osaa oikeaan. Valiokunta ehdottaa näet,
17627: että tällainen yhteiskuntapoliittisessa tarkoituksessa pantu vero
17628: olisisäädettävä yksinomaan suurten maanomaisuuksien maa-arvon
17629: mukaan progressiiviseksi. Mutta sellaisella verolla, joka olisi progres-
17630: siivinen ainoastaan maa-arvon mukaan, ei meillä Suomessa yleensä
17631: saavutettaisi sitä sosialipoliittista tarkoitusperää, jota valiokunta
17632: tavoittelee. Sillä niissä osissa Suomea, joissa maalla tätä nykyä on
17633: taipumus kasaantua yksiin käsiin, maapohjan arvo on melkein ole-
17634: maton tai ainakin niin alhainen, että sen verottaminen ei paljoa
17635: tuntuisi. Jos siis mieli todellakin saavuttaa yhteiskuntapoliittinen
17636: tarkoitus tällä verotuksella, nim. jos mieli tämän verotuksen kautta
17637: ehkäistä suurten maa-alojen joutumista yksiin käsiin, niin tulee
17638:                         Verotuslaitoksen uudistaminen.                       989
17639: 
17640: verotuksen olla progressiivisen myös maanomaisuuden pinta-a 1 a n
17641: mukaan.
17642:     Kolmas yksityiskohta, joka kiinnittää huomiota puoleensa, on se,
17643: että valiokunta väittää nykyisen tullitaksamme olevan >>jotenkin
17644: johdonmukaisesti ainoastaan s u o j e 1 u s t u 11 i h e n k e e n 1 a a-
17645: d i t u n>>, vaikka valiokunnalle on lähetetty anomusehdotus, jossa
17646: selvästi osoitetaan se kuulumaton tosiasia, että meillä kannetaan
17647: tullia sellaisistakin metalliteollisuudessa tarvittavista r a a k a.-a i n e i s-
17648: t a, j o i ta Suomessa ei o 11 en k aan o 1 e, ja että, kun
17649: tullimaksu kannetaan painon eikä arvon mukaan, niin siitä on seu-
17650: rauksena, että näistä m e t a 11 i r a a k a-a i n e i s t a m a k s e t a a n
17651: arvoonsa nähden paljon raskaampi tulli kuin
17652: v a 1 m i i s t a m e t a 11 i t e o 11 i s u u s t u o t t e i s t a.
17653:      Kyllähän tämäkin on tavallaan >>suojelustullia>>, mutta se suojelee
17654: ulkomaalaisten teollisuutta meidän teollisuutemme kustannuksella,
17655: se suojelee ulkomaalaisten työmiesten työtä
17656: suoma 1 a i s te n työ m i este n työn kusta n n u k se 11 a.
17657: Ja tästä huutavasta epäkohdasta, tästä järjettömästä finanssitullista
17658: meidän sosialisteillamme ei ole mitään sanomista ei mietinnössä
17659: eikä vastalauseessakaan. (Vasemmalta: Pikkuasia!).                  Tällaisesta
17660: tullista, joka on omansa tuntuvasti ehkäisemään maan tuontanto-
17661: kykyä ja vähentämään Suomen työmiehiltä tilaisuutta työn ansioon,
17662: siitä ei työväen varsinaisilla edustajilla ole mitään sanottavaa, mutta
17663: kyllä sokeri- ja kahvi tulleista, sillä ne ovat helppotajuisinta ja ylei-
17664: simmin vaikuttavinta agitatsiooniainetta.
17665:     Mutta tämä tulli metalliteollisuuden raaka-aineista ei tietysti
17666: vaikuta yksin metalliteollisuuteen. Sillä on m. m. hyvin tuntuva
17667: vaikutus u u d e n a i k a i s e e n m a a n v i 1 j e 1 y k s e e n k i n,
17668: sillä se tekee mahdottomaksi kotimaisen maanviljelyskoneteollisuuden.
17669: Se on senvuoksi omansapitämäännäiden koneiden hintoja kohtuutto-
17670: man korkeina ja sen kautta vaikeuttamaan uudenaikaisten maan-
17671: viljelyskoneiden yleisempää käyttämistä. Ja tämä taas on samaa
17672: kuin että m a i n i t t u t u 11 i e h k ä i s e e j ä r k i p e r ä i s e n
17673: m a a n v i 1 j e 1 y k s e n 1 e v i ä m i s t ä, s. o. vaikeuttaa maanvil-
17674: lystuotantoa.
17675:     Tästä syystä minä en voi ollalausumattakummastustanisiitä, että
17676: valtiovarainvaliokunnan maataviljelevätkin jäsenet ovat tyytyneet
17677: siihen tapaan, jolla tätä yksityiskohtaa on käsitelty valiokunnassa,
17678: tai, oikeammin, oltu käsittelemättä. Ja tämä kummastukseni on
17679: mielestäni sitä oikeutetumpi, kun, kuten sanoin, samassa valiokun-
17680: nassa on ollut anomusehdotus, jossa juuri tämän metallitullin
17681: järjettömyys ja turmiollisuus sekä maamme teollisuudelle että maan-
17682: viljelykselle on tarpeellisella selvyydellä esitetty.
17683:     Mutta, kuten äsken sanoin, pääsyy, miksi minä tätä puheen-
17684: vuoroa pyysin, oli kuitenkin se, että olen ajatelut, että voisi ehkä
17685: 990                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17686: 
17687: olla tarpeellista saada selville, miksi sosialistit oikeastaan ovat
17688: asettuneet vapaakauppajärjestelmää puolustamaan. Jätän kokonaan
17689: syrjään heidän tässä mietinnössä tällä kertaa ponsissa esittämänsä
17690: käytännölliset vaatimukset ja tahdon valaista ainoastaan heidän
17691: yleistä vapaakauppakantaansa. Esitykseni kohdistuu siis osaksi
17692: valiokunnan mietinnössä esitettyyn periaatteelliseen vaatimukseen,
17693: siihen nim., että >>On käytävä m a h do 11 i suu d en m u-
17694: k aan v a 1m i s ta maan s i i r t y mistä suo j e 1 u s t u 11 i-
17695: j ä r j e s t e 1 m ä s t ä v a p a a k a u p p a a n,>> osaksi sosialistien
17696: omassa vastalauseessa luettavaan yhtäläiseen vielä jyrkempään
17697: vaatimukseen, että >>t u 11 i v e r o t u k s e s t a o 1 i s i k o k o n a a n
17698: 1 u o v u t t a v a.>>
17699:      Nämä sosialistisen oppisuunnan vapaakauppaharrastukset ovat
17700: yhtä vanhat kuin tämän oppisuunnan teoreetinen esitys yleensä. Tä-
17701: män kannan ovat tässäkin kohdin määränneet aikanaan oppi-isät
17702: Engels ja Marx.
17703:     Eräässä puheessaan, jonka Engels piti 40-luvulla, lausui hän m.m.
17704: tähän tapaan: Kun me, (nim. sosialistit) julistamme vapaakaupan ja
17705: poistamme kaikki tullimaksut, niin me hävitämme koko teollisuu-
17706: temme, muutamia harvoja haaroja lukuunottamatta. Pumpuliteolli-
17707: suudestamme, villateollisuudestamme, rautateollisuudestamme ei
17708: silloin voi olla enää puhettakaan;- Kaikilla,- hän jatkaa- näillä
17709: aloilla äkkiä leivättömiksi jääneet työmiehet heitettäisiin joukoissa
17710: joko maanviljelyksen taikka teollisuuden vähäisten sirpaleiden varaan.
17711: Köyhyys kasvaisi kaikkialla, omaisuuden kasaantumista harvojen
17712: käsiin joudutettaisiin j. n. e.
17713:     Eräässä puheessa, jonka Marx piti vuonna 1849, siihen aikaan kun
17714: Englannissa käytiin innokasta agitatsioonia viljatulleja vastaan,
17715: lausui hän näkevänsä samalla kapitalistien agitatsionia työväen palk-
17716: kojen alentamisen ja omien voittojen lisäämisen puolesta. Tullien
17717: poistaminen tulisi hänen vakaumuksensa mukaan lisäämään työttö-
17718: mien lukua ja työväestön kurjuutta. Vapaus taloudellisella alalla
17719: ei ollut hänen mielestään muuta kuin kapitalismin vapautta köyhä-
17720: listön kurjistuttamiseksi, eikä kansainvälinen vapaakauppa s. o.
17721: tullien poistaminen ollut muuta kuin kansainvälistä nylkemistä.
17722: Tullien poistamisen intoilijat eivät, sanoi hän, näytä ymmärtävän,
17723: että toinen maa voi rikastua toisen kustannuksella. Mutta eihän se
17724: olekaan kumma, jatkaa Marx, sillä samaiset herrat (nim. tullien
17725: poistamisen intoilijat) eivät myöskään ymmärrä, että oman maan
17726: rajojen sisällä taloudellinen vapaus ja vapaa kilpailu rikastuttaa
17727: toista kansanluokkaa toisen kustannuksella.
17728:     Tähän tapaan Marx tullien poistamisesta. Marx näki siinä siis
17729: kansan köyhtymisen s. o. työttömäin luvun kasvamisen ja työväen
17730: kurjuuden lisääntymisen. Ja kuitenkaan Marxin oppilaat Suomessa
17731: eivät häikäile lähteä ajamaan sellaista politiikkaa, josta heidän
17732:                         Verotuslaitoksen uudistaminen.                    991
17733: 
17734: 
17735: opp1-1sansä opin mukaan seuraisi kansamme köyhtyminen, työvä-
17736: kemme kurjistuminen ja omaisuutemme kasaantuminen muuta-
17737: mien harvojen käsiin.
17738:     Kuinka se on selitettävissä?
17739:     Äsken mainitsemassani puheessa Marx antaa meille yhtä avo-
17740: mielisen kuin häikäilemättömän vastauksen tähän. Olisihan näet
17741: odottanut, että, kun Marx noin selvästi käsitti ne epäkohdat, joihin
17742: vapaakauppa johtaa, hän silloin ilman muuta olisi hyväksynyt
17743: suojelustullit. Mutta sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, ja hän esittää
17744: kantansa seuraavaan tapaan: Suojelustullijärjestelmä on yhteis-
17745: kuntaa suojeleva; vapaakauppa vaikuttaa yhteiskuntaa hajoittavasti,
17746: se hävittää kansallisuuden, se kehittää huippuunsa saakka vasta-
17747: kohdan köyhälistön ja porvariston välillä, se jouduttaa yhteiskun-
17748: nallista vallankumousta. Ja Marx huudahtaa lopuksi: >>a i n o a s-
17749: t a a n t ä s s ä, v a 11 a n k u m o u k s e 11 i se s s a m i e 1 e s s ä
17750: m i n ä k i n ä ä n e s t ä n v a a p a a k a u p a n p u o 1 e s t a!»
17751:     Olen tahtonut huomauttaa siitä, mitä ne täällä meidän eduskun-
17752: nassammekin nyt tulevat äänestämään, jotka antavat äänensä joko
17753: mietinnön taikka kolmannen vastalauseen hyväksi. Olen tahtonut
17754: huomauttaa, että he toimivat silloin Suomen köyhälistön kurjuutta-
17755: miseksi (Vasemmistosta: Jaa! Puhemies lyö nuijalla), että he toi-
17756: mivat kansallisuutemme hävittämiseksi.
17757:     Sosialistit voivat tosin lohduttaa itseään sillä, että he siten py-
17758: syvät uskollisina oppi-isänsä Marxin kurjistumisteoriialle.
17759:     Mutta tämäkin lohdutus on laiha.
17760:     Sillä Marx oli yksinomaan teoreetikko. Samalla hän eli poissa
17761: omasta maastaan, kaukana omista kansalaisistaan, siis aivan riippu-
17762: mattomana koko käytännöllisestä maailmasta. Marxin oppilaat
17763: Suomen eduskunnassa sitä vastoin ovat sosiaalidemokraattisen puo-
17764: lueen edustajia, ovat s a t o j e n t u h a n s i e n S u o m e· n v ä h ä-
17765: v a r a i s t e n t ä n n e 1 ä h e t t ä m i ä, s i i n ä t a r k o i t u k-
17766: s e s s a, e t t ä h e t ä ä 11 ä k o e t t a i s i v a t p a r a n t a a
17767: v a 1 i t s i j a i n s a t o i m e e n t u 1 o n e h t o j a, ei k ä s ui n-
17768: k a a n 1 i s ä t ä h e i d ä n k u r j u u t t a a n, e t t ä h e k o e t-
17769: taisivattäällä hankkia köyhillevalitsijoilleen
17770: r a u h a 11 i s e n e d i s t y m i s e n m a h d o 11 i s u u t t a, e i k ä
17771: v a 11 a n k u m o u s t a. Sillä meidän maalaissosialistimme eivät
17772: ole vallankumouksellisia, sen kuulee selvästi kaikkialla, kun heidän
17773: kanssaan puhelee.
17774:     Mutta meidän sosialistijohtajamme ehkä uskaltavat puolustau-
17775: tua sillä, että he muka tuolla kurjuuden huippuunsa ajamisella tä-
17776: män verotuspolitiikankin kautta tarkoittaisivat, samoin kuin Marx-
17777: kin jouduttaa sosiaalista vallankumousta ja sen perästä, sanoisinko,
17778: »makeanleivän päiviä>> Suomen vähävaraisille.
17779: 992                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17780: 
17781:      Mutta tässäpä on juuri peruserotus Marxin ja hänen täkäläisten
17782: jäljittelijäinsä välillä.
17783:      Marx oli tullut, omaa aikaansa ja sen yhteiskuntataloudellista
17784: kehitystä tarkkaamalla, tuohon tunnettuun kurjisturnisoppiinsa.
17785: Senvuoksi hänen jylhänsuuri karakteerinsa pakotti häntä joudutta-
17786: maan tätä kurjistumista, jotta köyhälistö niin pian kuin mahdollista
17787: pääsisi nauttimaan niitä etuja, joita hän toivoi uneksumansa sosia-
17788: listisen valtion voivan tarjota. Mutta siitä ajasta, jolloin Marx piti tuon
17789: yllämainitun puheensa, on nyt jo kulunut pian 6o vuotta.
17790: Tällä ajalla ovat yhteiskunnat pyrkineet parantamaan sitä pote-
17791: roaansa tautia, jonka Marx oli ennustanut vievän vallankumouk-
17792: seen, ja siitä onkin ollut seurauksena, ettäuudempi tietee 11 i-
17793: n e n t u t k i m u s s a m a t e n k u i n m y ö s u u s i s o s i a-
17794: 1 i s t i ne n s u u n t a k i n o v a t j o s e 1 v i 11 ä s i i t ä,
17795: e t t ä M a r x i n k u r j i s t u m i s o p p i ei p i d ä p a i k-
17796: k aan s a.
17797:      Senvuoksi minä sanoin olevan suuren erotuksen Marxin ja nyky-
17798: ajan sosialistien suojelustulleja vastustavan kannan välillä. Sillä
17799: Marx u s k o i, että sen kautta p ä ä s t ä ä n pian onnelliseen olo-
17800: tilaan; nykyajan sosialistit tietä v ä t, että sen kautta ei p ä ä s t ä.
17801:      Ja täytyyhän Marxistakin sanoa, että hänen kantansa tässä
17802: kysymyksessä oli oikeastaan ristiriidassa hänen yleisen oppinsa
17803: kanssa ja että hän sille asettui ainoastaan samasta syystä kuin
17804: lääkäri, joka määrää hiostavia lääkkeitä kuumesairaalle. Onhan
17805: selvää, että ainoastaan se, joka yleensä periaatteellisesti vastustaa
17806: sitä että valtio sekaantuu taloudelliseen elämään, johdonmukai-
17807: sesti myös vastustaa tulleja. Mutta myöskin on selvää, että päin-
17808: vastoin sen, joka tahtoo saada koko kansantalouden valtion käsiin
17809: kuten sosialismi periaatteellisesti tahtoo, ei ainoastaan pidä olla
17810: suojelustullien puolella, vaan tulee hänen pyrkiä siihen, että koko
17811: kansainvälinen kauppa kävisi valtion kautta. Ja sitä tekeekin
17812: johdonmukainen sosialismi. >>Ainoastaan,>> sanoo tunnettu talous-
17813: tieteen tutkija Schmoller >>epäjohdonmukainen sosialismi sekä se
17814: sosialismi, joka tahallaan tahtoo köyhdyttää yhteiskunnan, voipi
17815: enään olla periaatteellisesti vapaakaupan kannalla.>>
17816:      Mitä sitte tulee tämän mietinnön kohtaloon, olen minä yhtä
17817: epätietoinen siitä mitä sille pitäisi tehdä, kuin moni muukin. Täällä
17818: on yksi puhuja ehdottanut, että se pitäisi ilman muuta hyväksyä,
17819: jotta saataisiin hallitus niin pian kuin suinkin tarpeellisiin toimen-
17820: piteisiin tällä alalla. Häntä ennen on kuitenkin jo asianomainen
17821: hallituksen jäsen, uusi valtiovarain päällikkömme, meille tehnyt
17822: selkoa siitä, mitenkä hallitus jo varemmin on ryhtynyt toimenpi-
17823: teisiin sekä tänä syksynä jatkanut ja miten se lupaa lähimmässä
17824: tulevaisuudessa yhä lisätä niitä. Ei siis enää ole mitään syytä hyväk-
17825: syä tätä mietintöä siinä mielessä, että eduskunta tänä syksynä
17826:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                  993
17827: 
17828: voisi jouduttaa hallituksen alotteita. Mutta koska nyt Suomen
17829: eduskunnassa on otettu alote, niin täytyyhän se jossain muodossa
17830: ajaa perille, ja sen vuoksi minäkin yhdyn niihin, jotka ehdottavat,
17831: että mietintö lähetettäisiin uudestaan valiokuntaan, jotta sen peruste-
17832: lut tulisivat lyhyeen ja ylimalkaiseen muotoon laadituiksi ja joh-
17833: taisivat siihen ponteen, minkä valiokunta on ehdottanut. Kannatan
17834: siis ensimäistä vastalausetta.
17835: 
17836:      Ed. S c h y b e r g s o n: Jag minnes mycket väl det tilifälle vid
17837:  r885 års landtdag, då den dåvarande inkomstskattens öde afgjor-
17838:  des i förstärkt utskott. Det var endast en röst som saknades, endast
17839:  en röst som hade behöfts tili, för att inkomstskatten fortfarande
17840:  hade blifvit beståndande. En af statsutskottets mer bekanta med-
17841:  lemmar yttrade omedelbart efter det förstärkta utskottets beslut
17842:  blef kändt, att det nog icke skulle töfva längre än tili följande landt-
17843:  dag, innan vi skulle hafva inkomstskatt igen. Det var nog också
17844:  allas öfvertygelse, att så skulle ske, men den ena landtdagen efter
17845:  den andra gick och inkomstskatten blef det allt fortfarande ingenting
17846:  af. Det var ganska märkligt, att icke ens värnepliktens införande och
17847:  de yttermera ökade utgifter, som togos i anspråk, då äfven dragon-
17848:  regementet inrättades, att sålunda icke ens dessa ökade utgifter
17849:  gjorde en inkomstbeskattning nödvändig. Detta var naturligtvis
17850:  beroende på vår ekonomiska utveckling öfverhufvud, på trävaru-
17851:  rörelsen, på den konsumtionsförmåga, som därmed möjliggjordes
17852:  och de stora tullinkomsterna å konsumtionsartiklar.
17853:      Nu stå vi inför en helt och hållet annan situation, och det är
17854: inga tvifvelom, attinkomstskatt i en ganska allvarsam form förestår.
17855: Men jag tror liksom hr v. Alfthan, att man gör sig för stora förhopp-
17856: ningar, på hvad den kan komma att inbringa. Gifvetvis blir resul-
17857: tatet mycket bättre än af den gamla inkomstbeskattningen, ty den
17858: gjorde som kändt totalt fjasko. Den gjorde det både därför, att det
17859: då ännu fanns så relativt småinkomsteratt beskatta, men ännu mera
17860: tili följd af själfva beskattningssättet. Nu däremot äro förhållandena
17861: andra, och man måste kunna räkna i å t s k i 11 i g a m i 1 j o n e r
17862: den inkomst som en sådan beskattning kommer att lämna. Jag
17863: har tyvärr icke haft tilifälle att i detta afseende sammanställa några
17864: siffror. En öfversikt öfver inkomsterna från kommunalbeskattningen
17865: i stad och på landet vore i detta afseende ganska upplysande. I all
17866: synnerhet, då man naturligtvis tar med i räkningen en progression,
17867: så skulle, äfven om de mindre inkomsterna, som nu beskattas för
17868: korumunala ändamål, lämnades fria för beskattningen, slutresultatet
17869: dock blifva ungefär detsamma som den sammanlagda kommunal-
17870: taxeringen i stad och på landet. Men försiktig bör man ändå vara
17871: med kalkylerna. Det gäller härom hvad den gamle franske finans-
17872: mannen sade på IJOO-talet, att man skall ploeka hönan såvidt möjligt,
17873:                                                                  63
17874: 994                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17875: 
17876: 
17877: utan att den skriker. Skrik är man dock nu för tiden icke så värst
17878: rädd för - man låter hönan gäma skrika, men värre vore om den
17879: icke vidare skulle lägga ägg, ty då blefve det en smula knepigt med
17880: våra finanser. Också här gäller det sålunda att gå en smula saktare
17881: i haekarua än hvad vänstem skulle önska, och detta i dess eget
17882: och hela landets väl förstådda intresse. J ag tager också för gifvet,
17883: att vi ännu få en tid bortåt, kanske länge nog, få finna oss uti, att
17884: de indirekta tullama komma att fortfarande förblifva vårt stats-
17885: verks hufvudsakliga inkomstkälla.
17886:      J ag skulle naturligtvis hafva ingenting emot om vi kunde begå
17887: såsom hr Helenius-Seppälä, om jag rätt förstod honom, föreslog, nem-
17888: ligen så att åtminstone delvis förvandlade tullama till acciser.
17889: Men denna metod, som i tiden försökts, är under våra förhållanden
17890: förenad med sina vanskligheter. Vi komma ju ihåg, de flesta af oss
17891: åtminstone, som tidigare varit i det politiska lifvet, att då det gällde
17892: att anskaffa ökade tillgångar för värnepliktens genomförande, en
17893: särskild skattekomitee tillsattes, utan att resultatet af dess arbete
17894: märkvärdigt nog blef stort annat än, att landtdagen utom makt-
17895: skatten, antog ett slags tilläggstull på tobak. Man använde icke
17896: monopolsystemet, icke häller accis, men man proklamerade, att en
17897: del af tullen å tobak var af den art, att landtdagen hade att öfver den
17898: förfoga, och det gick ett antal år på det sättet. Redan I8gi, om
17899: j ag icke missminner mig, blef den metoden emellertid bragt ur
17900: världen och monarken höll på sin rätt att lagstifta om tullarna.
17901: J ag befarar att det skulle gå på samma sätt, om vi nu skulle försöka
17902: med accis och andra metoder, som i själfva verket ingenting annat
17903: äro än tull, om och i annan form. Det är själffallet, att vi böra för-
17904: söka sträfva därhän, att det blir en verklighet af landtdagens
17905: budgeträtt. Men jag tror knappast, att det lyckas på så enkelt sätt,
17906: som herr Helenius-Seppälä tänkt, ty utan vi få försöka att därom
17907: komma öfverens med den första statsmakten, när tillfälle därtill
17908: någon gång yppar sig. Emellertid kunna vi räkna därmed att, med
17909: den fart vi nu hafva i fråga om tillskapandet af nya utgifter och
17910: afskaffande af gamla inkomster, vi väl ändå skola komma därhän,
17911: att det blir ebb i kassan och att landtdagens bevillningsrätt faktiskt
17912: tages i anspråk, då också landtdagens budgeträtt blir en realitet. Tills
17913: så sker få vi nog tåligt nöja oss med, att monark och landtdag hvar
17914: på sitt håll förklara Gustaf III:s författningar i detta afseende, såsom
17915: de kunna förklaras från ena sidan och från den andra.          Men som
17916: sagdt, om det vore möjligt att utsträcka landtdagens budgeträtt
17917: till tullarnas område så visst vore jag med. Huru som hälst, tuli eller
17918: accis på sådana artiklar som socker, kaffe, tobak o. s. v. måste vi
17919: ovillkorligen räkna med för en öfverskådlig tid framåt, för att få
17920: statsverkets debet och kredit att gå ihop. Och jag tror att de,
17921: som nu finna dessa skatter på konsumtionsartiklar motbjudande
17922:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                  995
17923: 
17924: dock vid närmare eftertanke skola finna, att de hafva icke så litet
17925: orätt däri.
17926:     Hr Granfelt har i dag framhållit, hurusom skatter hafva egenskapen
17927: att öfverflyttas på andra än dem de närmast drabba. Då man
17928: först inslår ett nytt skattesystem, så är det icke tvifvel om, att
17929: förändringen känna såsom ökad tyngd på ett håll, såsom lättnad
17930: på ett annat. l\Ien det går icke vidare än ett antal år, innan förhållan-
17931: dena järnna ut sig, innan jämnvikt åter ernås. Och detta är icke
17932: blott fallet med de indirekta skatterna, som arbetarena öfverflytta
17933: på de förmögnare klasserna genom högre kraf på aflöning, utan
17934: det är t. o. m. fallet med inkomstskatten. Man må icke tro att icke
17935: våra tjänstemän om de drabbas af en inkomstskatt, låtom oss säga
17936: till 25 % af deras årsinkomster, måste få löneförhöjning och jämväl
17937: affärsmannen ser till att hans årsvinst blir i motsvarande grad större.
17938: Det gäll~r icke om hvarje enskild, men om det stora hela, och man
17939: kan öfverhufvud icke om beskattningen säga, att den drabbar den
17940: ena eller andra personen eller samhällsklassen; den drabbar
17941: samhället i dess helhet och fördelar sig efter helt andra grunder
17942: än dem lagstifningen i ämnet innehåller. J ag kan i detta afseende
17943: åberopa ett samtal med några allmogemän för ett par år tillbaka,
17944: några af dem t. o. m. anstuckna af socialism. J ag förvånade mig
17945: öfver, huru ögonblickligen de fattade den tankegång, som jag
17946: har utvecklat och hvilken då ännu för mig var jämförelsevis ny.
17947: Det är öfverhufvudtaget så här i världen, att förhållandenas makt
17948: gör sig gällande, om icke i dag, om icke i morgon, så om någon tid.
17949: Och för samhället i dess helhet ligger det icke så mycket vikt därpå,
17950: att skatten tages ut på det ena eller andra sättet, utan därpå att
17951: så litet skatter som möjligt erfordras och att statshushållningen är
17952:  den bästa möjliga.
17953:      Denna synpunkt: större hushållning, och sparsamhet med sta-
17954:  tens medel har emellertid synbarligen varit helt och hållet främmande
17955:  för dem som stå för betänkandet, liksom en försiktig finansiering
17956:  öfverhufvud varit det för dem. Det är som om majoriteten i ut-
17957:  skottet alls icke skulle tänkt på att det också i statens bokföring
17958:  finnes en debet- och kreditsida, hvilka- måste balansera mot hvar-
17959:  andra. De hafva nämligen såsom flere föregående talare framhållit,
17960:  gjort alt sitt till för att öka utgifterna och minska inkomsterna, hvil-
17961:  ket ju själffallet verkar bara på en sida åtminstone med den bok-
17962:  föring jag lärt mig och som knappast häller i det blifvande socialist-
17963:  samhället kommer att undergå ändring.            Jag behöfver ju icke
17964:  efter detta framhålla, att förevarande utskottsbetänkande redan i
17965:  och för sig kan betecknas såsom en olycka. Ty det är en olycka, att
17966:  statsutskottet afgifvit ett betänkande sådant som denna.             Och
17967:  hade jag icke varit så strängt upptagen af andra göromål, så hade
17968:  jag telefonerat till redaktionen för tidskriften Mercator, som eljest
17969: 996                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
17970: 
17971: för utlandet så fullständigt och riktigt redogör för våra företeelser,
17972: och uppmanat redaktionen att tillsvidare icke referera betänkan-
17973: det. Så lättsinnigt,. så föga solidt finner jag det vara. Lyckligtvis
17974: har redaktionen för tidskriften äfven utan särskild uppmaning iakt-
17975: tagit varsamhet i detta afseende. Sknlle så lyckligt gå att represen-
17976: tationen icke godkänner betänkandet, så kommer tidskriftens med-
17977: delandet att lyda, att ett sådant förslag visserligen varit å bane,
17978: men lyckligtvis blifvit af representationen förkastadt..
17979:      Frågan gälier då, i hvilken form betänkandet borde förkastas.
17980:  J ag erkänner i likhet med finanschefen och många andra talare,
17981:  att klämmen är bra, men jag kan icke, såsom hr Helenius-Seppälä,
17982:  taga klämmen och motiverna såsom tvänne skilda saker, ntan måste
17983:  det förefinnas sammanhang dem emelian. AUra hälst skulle jag
17984:  rösta för, att vi tili motiv för klämmen begagnade oss af finimsche-
17985:  fens yttrande. Men jag kan icke riktigt förstå, att det går an att
17986:  vända sig till regeringen och närmast tili finanschefen med hans eget
17987:  andragande som han känner bättre än vi. J ag kan heller icke i alla
17988:  delar vara med om detta yttrande. Nog om dess allmänna syfte,
17989:  men icke då det t. ex. gäller vägbesvärets öfvertagande af stats-
17990:  verket, om hvilket besvär finanschefen riktigt yttrat, att det i stats-
17991:  verkets händer kommer att bli mycket dyrare än det är beräknadt.
17992:  I denna del skulle jag förbehålla nog betänketid, som utan tvifvel
17993:  också kommer att bli oss förunnad, för att tänka på någon medel-
17994:  väg, sålunda t. ex. att statsverket skulle öfvertaga de större stråk-
17995:  vägarna, men icke de öfriga. En annan sak som står i nära samman-
17996:  hang härmed, och som äfven af finanschefen berörts, är den om jord-
17997:  skattens aflyftande, där jag också finner, att vi böra gå varsamt till-
17998:  väga. Ty att aflyfta jordskatten, innan den stora reformen med
17999:  inköp af jord och parcellering för den obesuttna befolkningen egt
18000:  rum, innebure endast detsamma som att göra denna jord dyrare.
18001:  Man kunde också välja såsom motiv för klämmen första reservatio-
18002:  nen. Den är tillfredstäliande i fråga om kritiken, men blir dock så-
18003:  som positiv motivering så pass allmän, att petitionen med en sådan
18004:  motivering skulie förefalia alit för innehållslös. Hvad åter reserva-
18005:  tionen N:o 2 beträffar, så har den i fråga om jordskatten samma fel
18006:  som finanschefens nttalande, nämligen att den förntsätter, att jord-
18007:  skatten helt och hållet skulie bortfalla. Äfven i några andra afseen-
18008:  den vore jag tveksam i fråga om denna reservationen.
18009:      Mitt votum är sålunda, att jag efter att hafva åhört finansche-
18010:  fens yttrande, hvarmed han öfvertygat mig om, att dessa frågor
18011:  hafva att påräkna regeringens fulia uppmärksamhet och intresse,
18012:  ansåge petitionen eller petitionerna för denna gången icke böra för-
18013:   anleda tili någon åtgärd.
18014: 
18015:       Ed. G r o t e n f e 1 t:   Joskaan ei mietintö kaikissa kohdissa
18016:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                  997
18017: 
18018: vastaa sitä kantaa, jolle minä tässä asiassa tahtoisin asettua, niin tun-
18019: nustan kuitenkin pääasiassa kannattavani niitä mielipiteitä, jotka
18020: siinä tulevat esille.
18021:      Jossain määrin on tietysti tämä mietintö, niinkuin jo on huomau-
18022: tettu, kompromissi ja sillä on semmoisenaan niitä heikkoja puolia,
18023: joita yleensä kompromissilla on. Mutta tässä matoisessa maailmassa
18024: on nyt niin, että meidän täytyy sittenkin usein tulla toimeen juuri
18025: kompromisseilla. Olen mielenkiinnolla kuullut edustaja ja senaattori
18026: Paasikiven esitystä tämän keskustelun alussa, mutta en ole kuiten-
18027: kaan voinut kokonaan hyväksyä sitä kantaa, jota hän lausunnossaan
18028: on esiintuonut. Että verotusreformi meillä on tarpeellinen, myönnet-
18029: täneen jotenkin yleisesti, ja myöskin mainitussa lausunnossa annet-
18030: tiin tavallaan se tunnustus. Oikeudenmukaisempi verojärjestelmä on
18031: epäilemättä meillä aikaansaatava, sillä se, joka meillä on ollut, ei
18032: suinkaan täytä pieniäkään oikeudenmukaisuuden periaatteita. Valtio-
18033: varainvaliokunan mietintö, niin heikko kuin se monessa suhteessa
18034: lieneekin, voinee kumminkin tässä suhteessa olla pohjana. Meidän
18035: tulee pyrkiä siihen, että verotaakka otetaan pois vähävaraisempien
18036: kansanluokkien päältä, ja varakkaimpien täytyy tästedes suhteelli-
18037: sestikin ottaa suurempi taakka kuin ennen kantaaksensa niistä
18038: veroista ja varoista, joita tarvitaan valtiolaitoksemme ylläpitämi-
18039: seksi. Tämä asia on nyt niin selvä ja loogillinen seuraus, voisin mel-
18040: kein sanoa, jo siitä valtiollisesta edistysaskeleesta, mikä on meillä
18041: tapahtunut parina viimeisenä vuonna, että en ymmärrä, kuinka ei
18042: jokainen selvänäköinen henkilö voi sitä nähdä, ja kuinka ei voi
18043: nähdä sitä, että mitä kauvemmaksi tämän edistysaskeleen ottami-
18044: nen tulee lykätyksi, sitä vaikeampi ja vaarallisempi se tulee olemaan.
18045: Se ei ole vain teoreettinen vaatimus, vaan se on myös hyvin käytän-
18046:  nöllinen vaatimus, ja se on myös finanssikannalta hyvin terveelli-
18047: nen vaatimus, sillä ainoastaan tämmöisen oikeudenmukaisemman vero-
18048:  järjestelmän toimeensaamisella mitä pikimmin voidaan lisätä meidän
18049:  kansamme veronsuorituskykyä siinä määrässä, että se edes jossain mää-
18050:  rin voi kantaa niitä suuria rahallisia vaatimuksia, joita tässä suhteessa
18051:  lähimmässä tulevaisuudes~a sen hartioille pannaan. Tämmöinen vero-
18052:  jen siirtäminen suhteellisesti suuremmassa määrässä varakkaampien
18053:  kansanluokkien suoritettavaksi tapahtunee kyllä osaksi ehdotettujen
18054:  progressiivisten tulo- ja omaisuusverojen kautta. Mutta kuitenkin tar-
18055:  vitaan muitakin ja suuria uudistuksia meidän verojärjestelmässämme.
18056:       Voitaneen pitää yleisesti myönnettynä, ja sekin jossain määrin
18057:  tunnustettiin finanssipäällikön lausunnossa, että tulliverotuksem-
18058:  mekaan ei ole asianmukaiselle ja oikeudenmukaiselle kannalle raken-
18059:  nettu. Ja kun nyt näin on, niin on eduskunnan tämänkin SLthteen
18060:  lausuttava mielensä, niin ettei jäisi kokonaan hallituksen mielivaltaan
18061:   mihin suuntaan tahdotaan parannus toimeenpantavaksi tällä tärkeällä
18062:   alalla .. Ei voitane näet kieltää sitäkään, että tulliverotuksella meilä
18063: 998                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18064: 
18065: 
18066: on ollut aivan suunnattoman suuri sija verotusjärjestelmässämme,-
18067: jos tämmöisestä verotusjärjestelmästä nykyään ollenkaan voidaan
18068: puhua. Tuskin missään maassa täyttänevät tullitulot niin suuren
18069: osan valtion verotarpeesta kuin meillä. Tuskin sitä voinee löytää mis-
18070: tään muualta kuin ehkä jostain neekeri- tai villisiirto maasta. Ja
18071: tässä on vielä huomattava se, että tämä verokuorma yhä lisääntyy
18072: tavattoman nopeasti. Nykyään tämä tullimaksujen muodossa mak-
18073: settu vero on keskimäärin 17 markkaa maan asukasta kohti kaikki
18074: alaikäiset ja imeväisetkin mukaan otettuina. Mutta tulliverotus
18075: niinkuin kulutusverot yleensä, rasittavat melkoisesti vähävaraisem-
18076: pia, ja niin on luonnollisesti laita varsinkin silloin, kun se kohtaa
18077: yleisesti käytännössä olevia tarpeita. Kun meillä sokeri, kahvi ja
18078: tupakka tuottavat enemmän kuin puolet tulliverotuksestamme, niin
18079: on tästä myöskin selvä, missä määrin tämä tulliverotus tulee erit-
18080: täinkin vähempivaraisten kannettavaksi. Tässä asiassa on parannus
18081: aikaansaatava, ja paikallaan on, että eduskunta tässäkin asiassa lau-
18082: suu, mihin suuntaan se toivoo parannuksen käyvän.
18083:      Tulliverotuksen tulee luonnollisesti etupäässä kohdata ylellisyys-
18084: tavaroita ja sellaisia yleisessäkin käytännössä olevia, jotka ovat
18085: tarpeettomia ja hyödyttömiä ja joista kuluttaja siis ilman omaa
18086: vahinkoaan voi luopua eikä ole pakotettu käyttämään. Nykyinen
18087: tullitaksamme verottaa, kuten valiokuntakin sivulla 13 huomauttaa,
18088:  elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä, hedelmiä, kalaa y. m.
18089:      Ensimäinen vastalause, joka on mietintöön liitetty, on jossain
18090:  määrin epäselvä siitä, koskeeko siinä lausuttu epäilys varman mieli-
18091: piteen ilmaisemisesta myöskintätä asiaa. Valiokunnassa sen allekirjoit-
18092: tajat eivät mitään poikkeavaa mieltä tässä suhteessa esiin tuoneet.
18093:  Etupäässä näyttääkin se lausunto, että suojelustullijärjestelmästä on
18094:  pyrittävä vapaakauppaan päin, olevan se, joka on herättänyt niin
18095:  suurta hämmästystä ja kauhua. Sepä näyttää aivan tarpeettomasti
18096:  säikähdyttäneen porvarillisten edustajain suurta juokkoa. Ensim-
18097:  mäisen vastalauseen tekijät, niinkuin ed. Helenius-Seppälä jo huo-
18098:  mautti, tässä seikassa eivät edes oikein referoi sitä valiokunnan lau-
18099:  suntoa, jota vastaan he panevat vastalau~eensa. He lausuvat, että
18100:  »Valiokunta mietinnössään toivoo siirryttävän suojelustullijärjestel-
18101:  mästä vapaakauppaan>>. Mutta sivulla 13 sanotaan: >>valiokunnan
18102:  mielestä on sentähden käytävä m a h d o 11 i s u u d e n m u k a a n
18103:  v a 1m i s ta maan siirtymistä suojelustullijärjetelmästä vapaakaup-
18104:  paan», ja lisäksi lausutaan, että vasta sitten, kun on hankittu halli-
18105:  tuksen toimen kautta »selvitys tullitaksamme vaikutuksesta maam-
18106:  me taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme ke-
18107:  hitykseen», voidaan ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudista-
18108:  miseen. Tässä on kumminkin silminnähtävä ero.
18109:      Mainittu vastalause on minua sitä enemmän ihmetyttänyt, kun
18110:  valiokunnan ehdotus ei ole muuta kuin anomuksen kannattamista,
18111:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                 999
18112: 
18113: 
18114: jonka alle useat vastalausujista itse ovat kirjoittaneet. Tässä anomuk-
18115: sessa, jonka ed. Onni Hallsten ynnä useat muut edustajat ovat
18116: jättäneet, pyydetään näet nimenomaan >>tulliverotuksen muutta-
18117: mista siten, että se etupäässä ja raskaammin kohdistuu ylellisyys-
18118: ja varakkaampien kansankerrosten käyttämiin tavaroihin>>. Allekir-
18119: joittajia ovat m. m. edustajat Palmen, Arajärvi, Rapola, jotka nyt
18120: myöskin ovat vastalauseen allekirjoittaneet. Ja että anomuksenteki-
18121: jät eivät suinkaan olleet ajatelleet, että pyydetty toimenpide olisi
18122: joku kaukainen, tulevaisuuden unelma, vaan päinvastoin että siihen
18123: mitä pikimmin olisi ryhdyttävä, näkyy myöskin anomuksesta. Sano-
18124: taan, että »eduskunnalla on täysi syy huomauttaa verotusolojemme
18125: yleisen ja yhtenäisen uudestijärjestämisen välttämättömyydestä ja
18126: v a a t i a n o p e a t a t o i m i n t a a s e n a i k a a n s a a m i-
18127: s e k s i>>.
18128:     Sitte kun vastalauseen tekijät olivat saaneet valiokunnan mie-
18129: tintöön muuta, kuin mitä siinä itse asiassa on, ja maalanneet peikon
18130: seinälle, niin he silminnähtävästi ovat kokonaan pelästyneet. Niihin
18131: tavaroihin, joitten verotus nimenomaan kohdistuu juuri vähävarai-
18132: siin kansankerroksiin, on kai välttämättömästi luettava sokeri.
18133: Sokeri on kaikkien lääkärien ja fysiologien yhteisen tunnustuksen
18134: mukaan tärkeimpiä ja paraimpia ravintoaineita, ja tämän aineen
18135: verottaminen tavattoman korkealla tullilla on sentähden vähemmän
18136: paikallaan. Ja sokeri on ainoa tärkeämpi tavaralaji, jonka suhteen
18137: valiokunta on alennusta ehdottanut. Kahvi, tupakka y. m. jäävät
18138: entiselleen, jopa tupakka ehdotetaan vielä asetettavaksi melkoista
18139: korkeamman veromäärän alaiseksi. Minkä tavaran suhteen maini-
18140: tut anomuksentekijät näin ollen ovat ajatelleet, että tulliverotus voi-
18141: taisiin siirtää vähävaraisemmilta enemmän varakkaille kansanker-
18142: roksille, minä en ole voinut saada selville.
18143:     Se esitys, jonka ed. Schybergson antoi valiokunnan mietinnöstä
18144: ja sen tavattomasta kevytmielisyydestä, oli minun nähdäkseni hyvin
18145: kevytmielinen edustajan puolelta. Ja mielihyvällä tahdon merkitä,
18146: että se lausunto, jonka ed. Paasikivi antoi, oli paljoa maltillisempi,
18147: en tahtoisi sanoa varovaisempi.
18148:      Jos katsoo, mitä sentapainen veroreform.i, jota tässä on ehdo-
18149: tettu, voisi vaikuttaa maamme finansseih.in, niin huomataan, että
18150: tässä tehdyt esitykset siitä, mitä se vaikuttaisi valtion tulojen vähene-
18151: miseen ja menojen lisääntymiseen, eivät suinkaan pidä paikkaansa.
18152: Numeroiden täytyy tietysti tässä suhteessa olla aivan epävarmoja
18153: tulevaisuuteen nähden. Mutta jos katsotaan, mitä tuloja on ehdo-
18154: tettu poistettavaksi, ja, hyvin huomattavaa, on ehdotettu poistetta-
18155: vaksi silloin, kun veroreformi saadaan aikaan ja uusia veroja saa-
18156: daan samalla kertaa entisten sijaan, niin nähdään, että poistettaviksi
18157: ehdotetut verot ovat: maaverot 3,4oo,ooo markkaa; henkirahat (joi-
18158: den suhteen minä olen ollut vastakkaisella kannalla, niinkuin vasta-
18159: 1000                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18160: 
18161: 
18162: lauseista näkyy) r,Soo,ooo markkaa, sekä muutamat muut pienet
18163:  verot yhteensä I,1oo,ooo markkaa, eli yhteensä 6 miljoonaa ja joku
18164: satatuhat sen yli. Tämän lisäksi tulee kieltolain tuottama vähennys
18165: valtion tuloihin, jos kieltolaki säädetään, vähän yli 10 milj., mutta
18166: sitä ei kai voida lukea valtiovarainvaliokunnan kevytmielisyyden
18167: syyksi. Yhteensä siis on ehdotettu poistettaviksi yhdessä kieltolain
18168: tuottaman vähennyksen kanssa vähän vaille 16 1 /s miljoonaa.
18169:  Jos tätävastoin koetetaan laskea, mitä ehdotetut uudet verot voisi-
18170: vat tuottaa, niin on ensin progressiivinen tulovero, jonka anomuksen-
18171: tekijät vuonna 1907 arvelivat tuottavan melkein 9 milj., niinkuin
18172: he sanoivat, alhaisen veromäärän otettaessa käytäntöön; voitaisiin
18173: ehkä siis summaa vähän korottaa ja laskea tuloveron yhdessä sen
18174: pohjaveron kanssa, jonka valiokunnan enemmistö on ehdottanut
18175: henkirahojen sijaan, tuottavan noin 12 milj. Perintöverosta voitai-
18176: siin lisänä siihen, mitä ennen leimasuostunta on tuottanut, toivoa
18177: noin 3 miljoonaa, tupakasta lisää 5 miljoonaa ja varallisuusverosta
18178: mahdollisesti 4 1 /2 milj., tulisi yhteensä 24 1/s milj. Ehdotetaan siis
18179: uusia veroja yhdeksättä miljonaa enemmän kuin poistettaviksi ehdo-
18180:  tetut verot ja kieltolain tuottama vähennys yhteensä tekevät. Jos
18181:  nyt tästä summasta, yhdeksättä miljoonaa, vielä vähennetään soke-
18182: ritullin alennuksen tuottama vähennys, niin jää kuitenkin, jos tätä
18183: alennusta ei ajatella aivan suureksi, muutamia miljoonia valtio-
18184: varastolle voittoa. Tosin tämä ei riitä niihin suuriin yhteiskunnalli-
18185: siin uudistuksiin, joihin meillä on ryhdyttävä ensi aikoina. Mutta
18186: voidaan kai toivoa, että valtion entiset tulolähteet, niinkuin finanssi-
18187: päällikkökin antamassaan lausunnossa huomautti, vastedes jonkun
18188: verran kohoavat, joskaan tämä ei tapahtuisi niin nopeasti kuin
18189: edellisenä aikana on ollut asianlaita.
18190:     Mitä muuten tulee siihen lausuntoon, joka perusteluissa on annettu
18191: sokeritullista, niin minä valiokunnassa puolustin toista lausunta-
18192: tapaa, ja lausunto, sellaisena kuin se nyt on, on syntynyt senkautta,
18193: että muutamat valiokunnan jäsenet, jotka muuten olivat asettuneet
18194: toiselle kannalle, tässä asiassa äänestivät jyrkempää lausuntoa, näh-
18195: tävästi vastenmielisyydestä valiokunnan päätökseen nähden. Koska
18196: en pidä lausuntoa aivan onnistuneena, ehdottaisin sille vähäisen
18197: muutetun sanamuodon siinä tapauksessa, että tätä ehdotustaru kan-
18198: natettaisiin. Ehdotan siis, että siv. 12 se keskellä sivua oleva lause,
18199: joka alkaa: •>periaatteessa>> j. n. e. olisi loppupuolelta muutettava
18200: siten, että sen sijaan, että nyt sanotaan: >>siihen nähden, että kaup-
18201: pasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa tehnevät tämän
18202: muutoksen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin,
18203: on valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, että tällä kertaa olisi
18204: vain ehdotettava sokeritullin alentamista niin vähäksi kuin suinkin
18205: mahdollista>>, näiden sanain sijaan tulisi lausuttavaksi: >>siihen näh-
18206: den, että kauppasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa
18207:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1001
18208: 
18209: 
18210: s e k ä r a h a 11 i s e t n ä k ö k o h d a t tehnevät tämän muutok-
18211: sen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkä mahdottomaksikin, olisi tällä
18212: kertaa vain ehdotettava sokeritullin alentamista s i i n ä m ä ä r i n
18213: k u i n m a i n i t u t o 1 o s u h t e e t m y ö n t ä v ä t».
18214:     Loppupuoli ensimäisestä vastalauseesta kuuluu melkein siltä
18215: kuin vastalausujat ajattelisivat, että koko tarkoitus tällä verorefor-
18216: milla ei olisi mikään muu kuin saada uusia veroja sopivimmalla
18217: tavalla entisten verojen lisäksi. Lausutaan näet: >>meidän kantamme
18218: on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyväin tarpeiden tyydyttämi-
18219: seksi verolaitoksemme täytyy uudistaa, ja tuskin silloin voi välttää
18220: välillisten enemmän kuin välittömienkään verojen korottamista, kun
18221: se vaan tapahtuu järkiperäisellä ja oikeudenmukaisella tavalla>>.
18222: Minun täytyy tunnustaa, että puolestani olin tarkottanut jotain
18223: muuta tällä veroreformilla ja että olin ajatellut, että todellakin sillä
18224: koetettaisiin aikaansaada jonkunlaista verojen ta&oittamista ja siir-
18225: tämistä, niin että semmoiset verot, jotka etupäässä kohtaavat köy-
18226: hempiä, suoritukseen vähemmän kykeneviä kansalaisia, tulisivat
18227: siirrettäviksi varakkaampien maksettaviksi; ja se on kyllä myös ollut
18228: anomuksentekij ä.in tarkoitus.
18229:     Muuten kun tämä ehdotus lausunnoksi on herättänyt niin erin-
18230: maista peljästymistä, niin on paikallaan vielä erittäin huomauttaa,
18231: että tässä on kysymys ainoastaan anomuksen tekemisestä siitä, että
18232: hallitus hankkisi tarkan selvityksen asiasta ja valmistaisi ehdotuksen
18233: oikeudenmukaisemman verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, sekä
18234: sitten ensi tilassa antaisi eduskunnalle siitä esityksen. Valiokunnan
18235: mietinnön perustelut tarkoittavat siis vain suunnan osoittamista,
18236: mihin päin meillä veroreformin tulisi kulkea. Ja mitä nimenomaan
18237: tulee tulliverotukseen, niin lausutaan, kuten jo on huomautettu,
18238: erikseen, että ennenkuin muutokseen ryhdytään, olisi hankittava
18239: selvitys j. n. e. ja vasta senjälkeen j. n. e. Näin pitkälle voidaan täy-
18240: dellä syyllä mennä. Joka todellakin jotain totta tällä reforrn.illa
18241: tarkoittaa voi sen aivan hyvällä omallatunnolla lausua. Itse ovat
18242: vastalauseen tekijät myös kaikista muista asioista valmiit lausumaan
18243: paljon jyrkempiä lauseita. He uskaltavat kyllä lausua, että maa-
18244: verot ovat poistettavat, apteekkarien verot ovat poistettavat, pro-
18245: gressiivinen tulovero on saatava aikaan, varallisuusvero on saatava
18246: aikaan j. n. e. Mutta tulliverotukseen nähden vallitsee merkillinen
18247: pelko. Olen asiasta keskustellut yksityisesti toisten porvarillisten
18248: edustajain kanssa ja olen joskus saanut semmoisia vastauksia, että
18249: >>oikeastaan olen minä kyllä sillä kannalla, mutta->> ja sitte on ollut
18250: yksi tai toinen syy, joka tekee tämän asian nykyään sopimattomaksi.
18251: Ja minusta on tuntunut, vaikka sitä ei ole tietysti sanottu siinä muo-
18252: dossa, että vähän pelkoon on oikeastaan syynä yksi vanha tunnettu
18253: ohjesääntö: ei pidä antaa eräälle pikkusormeakaan, sillä silloin vie-
18254: dään koko käsi ja koko ihminen. Ja se >>eräs>>, jota tässä on pelätty
18255: 1002                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18256: 
18257: 
18258: on ollut sosialidemokratia. (Vasemmalta: Oikein!). Minä valitan,
18259: että tähän mietintöön on liitetty vastalauseita, jotka menevät mah-
18260: dottomiin, kun ehdottavat kaiken tullin poistamisen semmoisistakin
18261: tavaroista kuin kahvista ja tupakasta. Seurauksena tästä menette-
18262: lystä olisi tietysti se, että valtion meno- ja tuloarvio ei mitenkään
18263: voisi pysyä tasapainossa. Mutta kai porvarillisilla edustajilla täytyy
18264: olla kyky voida panna vastaan, silloin kun tarvitaan, eikä silloin kun
18265: ei tarvita. Ei ole paras, vaan pahin keino vastustaa vastustajaa sillä
18266: tavoin, että jätetään hänen oikeutetutkin vaatimuksensa ja huomau-
18267: tuksensa lukuunottamatta. Ja kaikkein pahin ja heikoin keino se
18268: varmaankin on sosialidemokratian vastustamiseksi. Siitä ei hyödy
18269: kukaan muu kuin juuri tämä sosialidemokratia.
18270:     Toivon, että porvarillisten edustajain joukossa löytyy kylliksi
18271: monta, joilla on asiassa avonainen ja vapaa näkökanta, ja joilla on
18272: rohkeutta myös siinä seista, niin että valiokunnan mietintö tulee
18273: h:yväksytyksi.
18274: 
18275:     Ed. K a 11 i o: Senjälkeen kuin täällä edellinen puhuja on pit-
18276: kässä ja asiallisessa lausunn~ssa puolustanut tätä mietintöä, jonka
18277: kimppuun kaikki muut ovat käyneet, niin minun puheenvuoroni
18278: saa sen takia supistua vähiin, ja voin minä kokonaisuudessaan yhtyä
18279: siihen lausuntoon. Kuitenkin tahtoisin muutamissa kohdin tehdä
18280: huomautuksia niille, jotka täällä ovat tämän mietinnön kimppuun
18281: käyneet, etenkin ed. Gebhardille, joka on tämän anomuksen
18282: tekijä.
18283:     Ed. Gebhard puhui pitkästi ja kauhulla siitä, että täällä on pää-
18284: asiallinen paino pantu sokerille ja kahville ja pilkallisesti huomautti,
18285: että on ollut kylliksi keveää siitä puhua. Mutta tämä huomautus
18286: kohdistuu omaan nilkkaan, sillä täällä anomuksessa puhutaan juuri
18287: nimenomaan niistä seuraavasti: >>huomattava on tässä, että tämä
18288: välillinen verotus etupäässä kohdistuu muutamiin kulutustavaroi-
18289: hin, joita kansamme yleisesti käyttää ja jotka siten, oltuaan ennen
18290: ylellisyystavaroita, jo ovat siirtyneet jokapäiväisten elintarpeitten
18291: ryhmään. Tällaisia tavaroita ovat ennen kaikkea sokeri ja
18292: k a h v i.>> Ja sitten huomautetaan mitä ne ovat valtiolle tuottaneet
18293: Mutta ei sillä hyvä. Täällä vielä erittäinkin painostetaan näitä sa-
18294: moja aineita ja sanotaan, että raskaasti painaa varsinkin kahden
18295: ensimainitun tärkeän kulutustavaran tulliverotus maamme vähä-
18296: varaisia kansanluokkia.      Ja sitten vielä huomautetaan, kuinka
18297: kohtuutonta on näin raskaasti näitä verottaa, sillä sanotaan että,
18298: jos asetamme rinnan tavaran todellisen arvon sellaisina kuin ne
18299: tavarat ovat maahan tuotaessa ja toiselta puolen niihin kohdistuvan
18300: tullin, niin esim. vuonna 1906 oli sokeritulli kokonaista 146,5 °/o ta-
18301: varan arvosta ja kahvitulli 35 °/o. Selvä on että tässäkin anomuksessa
18302: on pidetty näitten. kulutustarpeitten tullia kohtuuttomana, vaan
18303:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                1003
18304: 
18305: 
18306: valiokunta ei ole mennyt varsin niin pitkälle. Se ei ole kannattanut
18307: kahvitullin alentamista, vaikka anomuksessa siihen pyritään.
18308:     Sitten vielä tässä ed. Gebhard huomautti, ettei ole esim. metalli-
18309: teollisuuden raaka-aineita siinä otettu huomioon, mutta hän ei
18310: ole itse ottanut huomioon, että täällä mietinnön 14 sivulla puhutaan
18311: nimenomaan siitä, että pitäisi ottaa tutkittavaksi ja pohdittavaksi
18312: kysymys: voitaisiinko ja missä määrin sovittaa tullimaksut kun-
18313: kin tavaran arvon mukaan eikä painon ja kappaleluvun mukaan,
18314: kuten nykyänsä. Täällä juuri huomautetaan siis sitäkin, että täs-
18315: täkin tutkimus pitäisi panna toimeen.
18316:     Mitä muuten tähän mietintöön tulee, niin kuten tunnettua olen
18317: minä ainoa, joka en ole kirjoittanut vastalauseitten alle. Mutta
18318: kaikissa näissä kohdissa, jotka mietinnössä ovat, en minäkään ole
18319: ollut tämän takana, mutta kuitenkin sitä pyrkimystä johonka
18320: täällä on pyritty minä olen pääasiassa kannattanut. Ainoa kohta,
18321: jossa minä olen ollut toisella kannalla, on tämä sanontatapa 12
18322: sivulla sokeriasiasta. Minä olen sillä kannalla, että sokeritulli olisi
18323: alennettava ja asiallisestihan tämäkään mietintö ei pitemmälle
18324: mene kuin alentamiseen, mutta sitä periaatetta, ja niistä syistä
18325: kuin perusteluissa sanotaan, niin sitä sanontatapaa sinänsä, minä
18326: kyllä en ole kannattanut, mutta asiallisesti sitä tulosta. Minusta on
18327: nyt kerta kaikkiaan, niinkuin anomuksen tekijöistäkin, sokeri liian
18328: raskaasti verotettu ja tavallaan suojelustullin muodossa, niin että
18329: siinä onnistuneesti sokeritehtailijat voivat pitää rengasjärjestel-
18330: mää. Muuten tässäkin kohden minä voin yhtyä siihen sanontatapaan,
18331: jonka edellinen puhuja esitti, vaan muuten minä kyllä kannatan
18332: tätä mietintöä.
18333:     Minä en voi salata itseltäni sitä tunnetta, mikä minulle jäi, kun
18334: kuulin edustaja Gebhardin lausunnon. Täällä kun oli kysymys kun-
18335: nallisasioista, niin tämä sama edustaja osotti hyvin selvästi pe-
18336: räytymistä ja tässä on ehdottomasti sama kyseessä, sillä tämä mie-
18337: tintö ei asiallisesti mene pitemmälle kuin kyseessä oleva anomus-
18338: kaan. Tässä anomuksessa on kosketeltu juuri niitä puutteita, mitä
18339: mietinnössäkin. Olkoon tunnustettuna, että siinä on kohtia, kuten
18340: tässä sokeriasiassakin, jossa voi muistutuksia tehdä, mutta asial-
18341: lisesti tässä ei ole menty pitemmälle kuin anomuksessakaan, paitsi
18342: mikäli tulee periaatteelliseen kohtaan, että olisi otettava tutkitta-
18343: vaksi tämä suojelustullijärjestelmä tai siirtyminen vapaakauppaan.
18344: Se on kyllä erilainen kuin anomus ja se on kyllä, minä tunnustan,
18345: suuri periaatteellinen kohta. Mutta yleensä muissa kohden tämä
18346: ei ole mennyt edes niinkään pitkälle kuin muutamissa kohden ano-
18347:  muksen tekijät. Minusta näyttää, niinkuin täällä on jo kaksi tä-
18348:  män anomuksen tekijöistä käyttänyt puheenvuoroa nim. senaattori
18349:  Paasikivi ja ed. Gebhard, että he anomuksen ovat tehneet sangen
18350:  asiallisen ja siis siitä päättäen pyrkivät yksityisseikkoihin ja asial-
18351: 1004                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18352: 
18353: lisuuteen, mutta tänä päivänä he pyrkivät hämmästyttävällä ta-
18354: valla ylimalkaisuuteen. Ja missä tähän on selitys, sen kai jokainen
18355: tietää. Minä pyydän yhtyä ed. Grotenfeltin lausuntoon ja toivon,
18356: että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön.
18357: 
18358:     Ed. B r a n d e r: On pari tuntia siitä, kun pyysin puheenvuoroa
18359: ja tarkoitukseni oli kannattaa sitä pöydällepanopyyntöä, joka täällä
18360: aikaisemmin tehtiin ja pyydän nyt tämän kannattamiseni ilmi
18361: lausua.
18362: 
18363:     Puhe mies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä
18364: pöydälle, niin se on valtiopäiväjärjestyksen mukaan pöydälle pan-
18365: tava. Kysymys on ainoastaan siitä, mihin päivään se on pantava
18366: pöydälle. On ehdotettu seuraavaan täysi-istuntoon. Ellei kukaan
18367: enää halua käyttää puheenvuoroa pöydällepanosta, niin keskustelu
18368: siitä on päättynyt.
18369: 
18370:     Mietintö päätetään panna uudelleen pöydälle seuraavaan täysi-
18371: istuntoon.
18372: 
18373: 
18374:                       Muutos päiväjärjestykseen.
18375: 
18376:    Siihen nähden, että aika on jo pitkälle kulunut, siirretään, Pu-
18377: hemiehen ehdotuksesta, päiväjärjestyksessä numeroilla 13-19)
18378: merkittyjen asiain käsittely seuraavaan täysi-istuntoon.
18379: 
18380: 
18381:    Seuraavien astam käsittelyssä johtaa puhetta .ensimmäinen
18382: varapuhemies edustaja Y. Sir o 1 a.
18383: 
18384: 
18385:                          9)    Oppivelvollisuus.
18386: 
18387:                               (Jatk. I K.)
18388:     Esitetään tähän istuntoon lykkäytynyt Sivistysvaliokunnan
18389: mietintö n:o 3 ja otetaan siitä jatkettavan ensi mm ä i sen
18390: k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
18391:    lakiehdotukset oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kus-
18392: tannuksista.
18393:        Keskustelu:
18394:     Ed. D a g m a r N e o v i u s: Då mer en tre dygn förflutit, sedan
18395: denna fråga senast var före, är det vanskligt att nu fortsätta diskus-
18396: sionen, men jag vågar mig ändå på saken. Jag skall dock fatta mig
18397:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  1005
18398: 
18399: 
18400: helt kort. När frågan om införandet af läroplikt första gången var
18401: före, yttrade flere talare, bland andra frih. v. Alfthan och hr Wuori-
18402: maa, sina stora betänkligheter med anledning af de stora utgifter
18403: för såväl kommun som stat, som skulle åtfölja införandet af allmän
18404: läröplikt enligt utskottets förslag. Och de hafva därför föreslagit
18405: ett inskränkande af densamma enligt olika grunder. Det är natur-
18406: ligtvis rätt och nödvändigt att vid genornförandet af förslag sådana
18407: som detta också taga den ekonomiska sidan i betraktande. Men
18408: den ekonomiska sidan kan betraktas på olika sätt. Visserligen kan
18409: det förefalla väl svårt att ge ut tiotal rniljoner för et t ändamål.
18410: Men vi böra också betänka, att med stigande bildning och kunskaper
18411: utvecklas folkets förmåga till själfförvärf. J u högre ett folk nått
18412: i kultur, desto större är också dess ekonorniska utveckling. En
18413: frarnstående amerikansk finansman har bl. a. yttrat, på tai om folk-
18414: bildningens höjande: >>Folkbildningsfrågan är helt enkelt ett affärs-
18415: företag, som på det allra närmaste berör affärsmännens såväl enskilda
18416: som samfällda intressen. Det förefaller nästan banalt att upprepa,
18417: att sarnhällets blomstring beror af utvecklingen, utvecklingen af
18418: bildningen och bildningen af uppfostram.
18419:     Under den långa diskussion, som utspunnit sig om förevarande
18420: fråga, har en del talare uppträdt med värme och hänförelse för
18421: religionsundervisningens bibehållande i folkskolorna och samtidigt
18422: på det bestämdaste klandrat socialdemokraternas reservation i frå-
18423: gan. Det är sannt, man måste erkänna att tonen i denna reservation
18424: ingalunda är tilltalande, och att dess undertecknare bättre gagnat
18425: sin sak, om de drifvit den på ett mera hofsamt och med sanningen
18426: mera förenligt sätt. Men oberoende af på hvilket sätt religionsfri-
18427: hetens ide här nu försvarats, måste man dock erkänna att denna
18428: i och för sig har sitt berättigande. Ifrån för frågan om full trosfrihet
18429: är ingalunda ny. Den är icke årsbarn med socialisterna eller deras
18430: särskilda egendom. Nej, långt tilihaka i tiden har religionsfriheten
18431: liksom religionen haft sina förkämpar och martyrer. Och lika fullt,
18432: som en frisinnad, rättvis människa måste förstå och uppskatta den
18433: vackra hänförelse, som ligger bakom de varmt troendes ord och
18434: gärningar -- lika fullt måste hon skänka full rättvisa och förståelse
18435: också åt dem, som fordra att få tänka fritt icke blott i värdsliga utan
18436: ock i religiösa frågor. Men liksom den troende vill och bör få upp-
18437: fostra sina barn i sin tro, bör också fritänkaren i ett fritt sarnhälle
18438: unnas rätt att uppfostra de sina efter sin ideal. Tillåta vi ej detta,
18439: då existerar ingen värklig trosfrihet eller tolerans hos oss.
18440:     Det har sagts, att skolan nog befriar från religionsundervisnin-
18441: gen de barn, hvilkas föräldrar tillhöra en annan troslära än skolans.
18442: Ja, om de tillhöra ett förefintligt, godkändt trossamfund. Men de,
18443: som intet samfund tillhöra, fritänkarne, dem unnar man icke denna
18444: rätt.
18445: 1006                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18446: 
18447: 
18448:     Väl hade det därför varit om § z i detta betänkande hade kunnat
18449: få en annan formulering. Men då det, såsom i betänkandet fram-
18450: hållits, hade varit att uppskjuta hela läröplikten på obestämd tid,
18451: om en dylik ändring, som fordrat kyrkomötets hörande, antagits,
18452: måste vi tillsvidare nöj a oss med paragrafen sådan den är. Men det
18453: böra vi då se till, och det blir vår skyldighet, att vi med det aUra
18454: första ge föräldrar full rätt, och frihet att i religiösa frågor upp-
18455: fostra sina barn efter sin egen öfvertygelse, och om religionsunder-
18456: visningen bibehållas i skolan, lämna föräldrarna rätt att befria
18457: barnen från densamma.
18458:     Hvad jag för öfrigt skulle hafva att tillägga lämnas jag därhän,
18459: då frågans behandling redan dragit så långt ut på tiden. (Bra)!
18460: 
18461:     Ed. S o h 1 b e r g: Då jag senast yttrade mig från denna plats,
18462: hade jag tillfälle att uttala mig angående min ställning tili utskotts-
18463: betänkandet, för såvidt det rör den lägre utvidgade folkskolan.
18464: Hade jag haft tid och tillfälle då, skulle jag äfven yttrat några ord
18465: angående den rena lägre folkskolan. J ag har nu begärt ordet för
18466: att något uttala mig rörande denna sak, som ju uti det föreliggande
18467: betänkandet är en af de allra viktigaste punkterna. Det har un-
18468: der den diskussion, som här förts, framhållits, att, såsom betänkan-
18469:  det nu är affattadt, det kommer att leda till, att vi få en bristfälligt
18470: utbildad lärarekår, som kommer att öka det missnöjda proletaria-
18471: tet i vårt land. Man har från en del håll anmärkt mot den lägre
18472: folkskolans lärarekår, att den enligt förslaget skulle bli för okunnig.
18473: Detta har särskildt lektor Wichmann här framhållit, men han har
18474: i detta afseende blifvit sakligt bemött af professor Soininen, som
18475: jag i denna punkt är ense med, ehurn jag visserligen skulle önska,
18476: att man kunde redan nu ställa den lägre folkskolans lärarekår på
18477: samma fot, som den högre folkskolans, såväl med afseende å kun-
18478: skaper som ock med afseende å aflöningen. Då detta icke tills vi-
18479: dare låter sig göra, har jag mellan två onda ting valt det mindre
18480: onda: det förslag som föreligger i det utskottsbetänkande, som är
18481: föremål för öfverläggningarna i dag.
18482:     Den form, i hvilken läropliktskomitten hade tänkt sig den lägre
18483: folkskolan anordnad, är ett ingrepp i den högre folkskolans verk-
18484: samhet, hvilket ingrepp jag under inga förhållanden kan gå in på
18485: att godkänna. Det ideala vore här en anordning lik den i våra stä-
18486:  der, där man har en fullständig lägre folkskola och en fullständig högre
18487: folkskola hvars lärarepersonal har samma utbildning och i det närmaste
18488: samma löneförmåner, med någon skillnad likväl för den lägre folkskolans
18489: personal. Erfarenheten visar icke a tt det i våra städer skulle råda någon
18490: slags klasskilnad mellan dem som undervisa i lägre folkskolan och
18491:  dem som undervisa i högre folkskolan. Jag tror icke häller att någon
18492: sådan klasskilnad skulle komma att göra sig gällande i landsorten
18493:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  1007
18494: 
18495: 
18496: om vi finge anordningarna där lika fullständiga som i städerna.
18497: J ag tror icke ens, att med den nu föreslagna anordningen småsko-
18498: lekåren eller den lägre folkskolans lärarepersonal på landet skall
18499: blifva en föraktad kast bland lärarene, utan att de skola få erfara
18500: full rättvisa- för det arbete de utföra i småskolans tjänst. Man har
18501: framhållit, att aflöningen är så ringa, sådan den nu erbjudes den
18502: lägre folkskolans lärarepersonal, att den nödvändigt skulle leda
18503: till ökandet af det missnöjda proletariatet. Det är dock att märka,
18504: att våra högre folkskolors lärarinnor under många år hafva arbe-
18505: tat under i det närmaste samma lönevillkor, som nu skulle komma
18506: den lägre folkskolans lärare till del, utan att de på något sätt hafva
18507: bidragit till att öka antalet missnöjda i vårt land. Professor Soi-
18508: ninen har också här framhållit skäl och orsaker, hvilka äro fullt
18509: öfverensstämmande med de verkliga förhållandena, så att jag i
18510: denna sak icke vidare behöfver yttra mig.
18511:      En anmärkning, som man med skäl kunde göra mot förslaget,
18512: för såvidt det gäller lägre folkskolans lärare, är att de i förhållande
18513: till sin utbildning och sin lön påföras för mycket arbete. Man har
18514: i allmänhet i komittebetänkandet sökt att draga ut de aUra yttersta
18515: konsekvenserna af det arbete, som möjligen kan påläggas den lägre
18516: folkskolans lärarepersonal, och i detta syfte anser jag, att man i
18517: den 28 § gått för långt, då man stadgat, att den lärare vid lägre folk-
18518: skolan, som har något öfver af sin undervisningsskyldighet af i me-
18519: deltal 6 timmar dagligen under 36 veckor om året, skall utan vi-
18520: dare ersättning meddela undervisning i högre folkskolan i slöjd
18521: eller andra öfningsämnen, såvida det icke med afseende å afståndet
18522: till högre folkskolan befinnes vara omöjligt. Att pröfva detta lämnas
18523: åt distriktsinspektören. J ag anser, att denna skyldighet blir be-
18524: tungande, och att man här går vällångt i sina fordringar på lärare-
18525: personalens arbetskrafter. Det tycker jag också man gör, då man
18526: i den 29 § stadgar, att lärare vid högre folkskolan utan vidare er-
18527: sättning skall, i den mån tid därtill blir öfrig från en högsta under-
18528: visningsskyldighet af 36 veckor med i medeltal 6 timmar dagligen,
18529: meddela undervisning vid de fortsättningskurser, som anordnas i
18530: folkskolorna. Här synes det m.ig, som om man skulle påföra folk-
18531: skolans lärarepersonal för mycket, ty utvecklingen har gått i den
18532: riktningen, att man i allmänhet icke ansett sig kunna fordra i me-
18533: deltal 6 timmar dagligen af en lärare vid högre folkskola.
18534:      I saken vore väl mycket ännu att säga, men för att icke draga
18535: ut på den annars redan långa diskussionen skall jag sluta detta mitt
18536: inlägg i frågan, för såvidt det gäller förslaget i allmänhet. J ag måste
18537: dock, innan jag slutar, be att få bemöta professor Soininen i vissa
18538: punkter af hans andragande senast. Han sade sig icke kunna förstå
18539: fröken Hjelts och mitt andragande rörande det högsta elevantal,
18540: som för någon tid kan i folkskolan påföras en och samma lärare.
18541: 1008                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18542: 
18543: 
18544: Det förundrar mig, att professor Soininen icke förstod dessa ytt-
18545: randen, såsom de voro att förstås. Det var icke sagdt, att elevan-
18546: talet för alla tider genom detta förslag komme att ökas, men det
18547: är redan nog, om en lärare under ett till två år nödgas undervisa
18548: ett för stort elevantal. J ag har icke sagt, att det kan uppgå till 6o,
18549: men att det kan uppgå ända till 59, ty det kan det faktiskt göra
18550: enligt förslaget. Då professor Soininen frarnhöll, att det är den väx-
18551: lande in- och utflyttningen, som gör att man måste införa en sådan
18552: bestämning i lagen, så ville jag därtill säga, att är in- och utflytt-
18553: ningen af sådan betydelse, så blir denna lagparagraf så mycket
18554: ödesdigrare, ty då kan det hända, att år efter år samma lärare tvin-
18555: gas att, om och med något afbrott, undervisa ett ökadt antal ele-
18556: ver. Hvad det påståendet beträffar, att det är lättare i folkskola
18557: på landet, därför att eleverna där äro fördelade på fyra särskilda
18558: afdelningar, så ville jag säga, att den, som stått i arbetet i folksko-
18559: lan på landet, vet att fyra afdelningssystemet i och för sig är be-
18560: tungande och att en tillökning i elevantalet, låt vara att det blir
18561: blott några öfver 50, redan är kännbart. Det gäller icke blott un-
18562: dervisningen, det gäller också disciplinen, och denna försvåras mer
18563: och mer, ju högre elevantalet är. Både undervisningen och discip-
18564: linen bli tyngre i den mån, som elevantalet i skolan ökas. Detta
18565: hade jag väntat, att professor Soininen, hvars pedagogiska insikter
18566: och praktiska lärareverksamhet jag alltid på det högsta uppskattat,
18567: också skulle ha insett.
18568: 
18569:     Ed. A 1 a-K u 1 j u: Ei suinkaan täällä ole yhtään sellaista, joka
18570: ei tunnustaisi opin ja sivistyksen tarpeellisuutta. Minä ainakin
18571: itse puolestani olen hyvin kipeästi tuntenut sen puutteen, etten ole
18572: sitä saanut, ja olen monta kertaa ikäänkuin kadehtimalla katsonut
18573: niitä, jotka ovat siinä onnellisessa asemassa, että ovat voineet sitä
18574: itselleen saada. Ja jo tämä asema, jossa meillä on niin laajat oi-
18575: keudet ja edesvastuulliset velvollisuudet valtiollisissa ja yhteis-
18576: kunnallisissa asioissa, tämä asema jo tekee sen, että edes alkeet
18577: opin ja sivistyksen saamiseksi ovat aivan välttämättömät. Kun
18578: asiaa yksistään tältä puolelta katselee, niin olisi taipuvainen mene-
18579: mään vielä pitemmälle kuin sivistysvaliokunta mietinnössään on
18580: mennyt, mutta asialla on toinenkin puoli, jonka myös täytyy ot-
18581: taa huomioon ja se on kysymys, mistä saadaan varat kaikkien nii-
18582: den kustannusten suorittamiseksi, joita tämä sivistysvaliokunnan
18583: mietinnön ehdottarua koulumuoto täytäntöön pantuna vaatii.
18584: Kun ottaa huomioon sen, että valitsijat ovat lähettäneet meidät
18585: tänne siinä toivossa, että me saisimme täällä laadituksi lakeja, jotka
18586: takaisivat heille helpommat elämisen mahdollisuudet, poistaisivat
18587: heidän hartiailtaan niitä raskaita taakkoja, jotka tekevät heille niin
18588: vaikeaksi jokapäiväisen toimeentulon, en ainakaan minä, muistaen
18589:                         Yleinen oppivelvollisuus.                      1000
18590: 
18591: 
18592: tätä, uskalla mennä niin pitkälle kuin sivistysvaliokunta mietin-
18593: nössään on ehdottanut. Sillä tämä ehdotus mielestäni panee niin
18594: raskaan verotaakan köyhimpien kuntain hartioille, että pelkään,
18595: mitenkä ne siitä suoriutuvat. Ed. Kares kyllä lausunnossaan edel-
18596: lytti, että sen mukaan kuin sivistys kasvaa, kasvaa kansan varal-
18597: lisuuskin. Mutta tämä on mielestäni sellainen perustus, jolle ei
18598: tohdi suuria rakentaa, ennenkuin nähdään, mitenkä se käy, ja sen-
18599: vuoksi yhdyn niihin, jotka ovat ehdottaneet että oppivelvolli-
18600: suuskomitean ehdotuksen mukainen koulumuoto nyt ainakin ensi
18601: aluksi toimeenpantaisiin. Täällä on sanottu, että tämä tietäisi
18602: taka-askelta nykyisestäkin asian tilasta. Mutta tämä väite mie-
18603: lestäni ei pidä paikkaansa. Tulisivathan sen mukaan kaikki lapset
18604: saamaan ainakin tiedon ja opin alkeet, joten heillä olisi mahdolli-
18605: suus niitä sitte kehittää ja viedä eteenpäin, jos heissä olisi saatu he-
18606: rätetyksi todellinen tiedon ja opin halu, sen sijaan että nyt on suuri
18607: joukko lapsia, jotka ovat kokonaan vielä näitä tiedon ja opin al-
18608: keitakin vailla. Jos sitte näyttäytyisi, kun on päästy sinne asti,
18609: johon oppivelvollisuuskomitean mietintö ehdottaa, että kansan
18610: varallisuus silloin on sellainen, että uskallamme mennä eteenpäin,
18611: kuka estää meitä silloin panemasta toimeen pitempää askelta, pi-
18612:  dentämästä ylemmän kansakoulun oppiaikaa 36 viikkoon, tai mi-
18613: tenkä silloin katsotaan sopivaksi, ja laittamasta eri alemmat kansa-
18614: koulut. Toivoisin, että nyt alussa kuitenkaan ei otettaisi niin pit-
18615: kää askelta. Tämä vielä senkin tähden, koska valtiovarainvalio-
18616: kunnan lausunnon mukaan on valtioavustuksen saanti kustannus-
18617: ten suorittamiseen niin epätietoinen, ettei ole ollenkaan varmaa,
18618: minkä verran voidaan saada valtjoavustusta. Professori Soininen
18619: on kyllä lausunnossaan todistanut, että tämä oppivelvollisuusko-
18620: mitean ehdottama koulumuoto ei tuottaisi kuin noin puolen mil-
18621: joonan markan huojennuksen. Mutta kyllä minun täytyy sanoa,
18622: etten ole saanut tätä päähäni. Tulisihan silloin 2,500 opettajaa
18623: vähemmän palkattavaksi ja r,soo-r,6oo koulurakennusta jäisi
18624: rakentamatta; tottakai tämän täytyy tietää enemmän säästöä. Jos
18625: nyt, niinkuin toivon, tämä oppivelvollisuus tietää sitä, että kan-
18626: sassamme herää todellinen opin ja tiedon halu, niin tullaan vapaa-
18627: ehtoisesti silloin luultavasti pitämään jatkoluokkia ainakin useim-
18628:  missa seuduissa. Olen ollutkin kaiken aikaa sitä mieltä, että olisin
18629:  mieluummin nähnyt käytävän vapaaehtoisuuden tietä.                Mutta
18630:  koska on väitetty ettei sitä tietä olisi päästy perille, niin puolestani
18631:  yhdyn niihin, jotka kannattavat oppivelvollisuuskomitean mie-
18632:  tintöä.
18633: 
18634:    Ed. W ä i n ö Jokinen: Vaikka aivan kaikki muut edus-
18635: tajat eivät vielä ole ehtineet kertaalleenkaan tässä asiassa esiintyä,
18636: olen kumminkin uskaltanut pyytää taasen puheenvuoroa.
18637:                                                                   64
18638: 1010                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908
18639: 
18640: 
18641:      Siihen on minua ensi sijassa kehottanut koulutoimenylihallituk-
18642: sen jäsenen, tohtori Virkkusen viime tiistaina käyttämä peräti
18643: •>asiallinen>> ja •>asian ytimeen•> osannut puheenvuoro.
18644:      Nähtyäni tästä puheenvuorosta, minkälaisia •>valoja•> todella-
18645: kin on mainitussa koulutoimenylihallituksessa, jonka virka-alaa koh-
18646: taan me vastalauseessamme olimme uskaltaneet vaatimattoman
18647: moitteen sanan lausua, on minussa tosiaankin pyrkinyt vallalle va-
18648: kaumus, että kouluasiat rakkaassa isänmaassamme tulisi vallan
18649: täydellä luottamuksella uskoa sellaisiin käsiin. Yhden viisaan mie-
18650: hen yksin, eikä edes seitsemän viisaan miehen yhdessäkään, ei juuri
18651: ole meneminen tuollaisissa käsissä olevia asioita arvostelemaan.
18652: Muuten tulee pahasti - nolatuksi, kuten meidänkin nyt kai on
18653: käynyt. •>Murhaavalla asiallisuudella•> osotti tohtori Virkkunen
18654: tekemiemme syytteiden täydellisen onttouden! Hänen lausuntonsa
18655: ydin oli kerrassaan meidät musertava, ja nöyrämielisesti sen tässä
18656: lukeakseni, kuului se seuraavasti: •>Vastalauseen allekirjoittajat
18657: lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitoksen pikaista
18658: uudistamista varten. Tämä lupaus on jo semmoisenaan hyvä, mutta
18659: olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi ollut nähtävänä
18660: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maamme tuiki kel-
18661: vottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta sel-
18662: laista suunnitelmaa siinä ei ole.>>
18663:      Niin. Ei o 1 e. Ja meidän wiheliäisyytemme•> on täydelleen
18664: paljastettu! J alomielinen voittaja rupeaa kumminkin meitä puo-
18665: lustamaankin. Sanoo: •>Siihen, ettei sellaista ole tuotu esille on
18666: tietysti, niinkuin moneen muuhunkin asiaan syynä porvarillinen
18667: yhteiskunta.•>
18668:      Niin, herra Virkkunen on arvannut oikein: •>Porvarillinen yh-
18669: teiskunta>> siihen syynä on, ettei tässä ole tuotu mitään •>tarkempaa
18670: suunnitelmaa•> esille, mutta ei tällä kertaa porvarillisen yhteiskunnan
18671: •>kelvottomuus•>, kuten hän näyttää luulevan. Porvarillisessa yhteis-
18672: kunnassakin on aina j o t a k i n hyvääkin. Siellä on sellainenkin
18673: hyvä asia kuin a s i a 11 i s u u d e n v a a t i m u u s, vaikka tämän
18674: oppivelvollisuuskeskustelun aikana tosin vakavasti onkin ruven-
18675: nut arveluttamaan, miten sen laita juuri porvarien keskuudessa
18676: lienee. Meidän, tämän puheenaolevan vastalauseen allekirjoittajien
18677: mielestä on tässä tällä kertaa ollut puhe o p p i v e 1 v o 11 i s u u-
18678: den säätämisestä eikä koululaitoksen utidis-
18679: t u k se s ta, josta herra Virkkunen meiltä ohjeita kaipasi. Mutta
18680: oppivelvollisuusasiaan olemme mielestämme kylläkin antaneet
18681: opastusta, jonka s i i n ä a s i a s s a pitäisi riittää kouluylihalli-
18682: tuksenkin herroille. Ja jos heidän todella tekee mieli meidän •>Seitsemän
18683: viisaan>>, joiksi herra Virkkunen kylläkin kauniisti meidät tässä
18684: asiassa tunnusti, neuvoja, niin niitä saadaksenne ei teidän, halli-
18685: tuksessa olijoiden, tarvitse kuin hankkia eduskunnalle sen anoma
18686:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1011
18687: 
18688: 
18689: oikeus lausua sanansa koululaitoksen uudistuksestakin. K y 11 ä
18690: me seitsemän viisasta silloin taas annamme
18691: v a 1 k e u t e m m e 1 o i s t a a.
18692:     Herra Virkkunen edelleen valitteli, että me, puhuen >>vaati-
18693: mattomasta almusta>>, pyörittelemme tässä oppivelvollisuusasiassa
18694: miljoonia - >>aivan yhtä rattoisasti kuin poikaviikarit herneitä>>.
18695: -- >>Puolustukseksemme>> pyydämme kuitenkin sanoa, että olemme
18696: tässä maassa nähneet >>rattoisampiakin» kymmenienkin miljoo-
18697: nien >>pyöritteli jäitä>>. Se ero vaan on, että niitä miljoonia on kerta
18698: kerran perästä yhä >>r a t toi s a mm i n>> pyöritelty - rajan taakse.
18699: Me toki pyörittelemme miljooniamme kotoisten olojen hyväksi.
18700:     Herra Virkkusen iloa siitä, että >>Suomen kansakin on saanut
18701: viisaita edes seitsemän>>, pyydän vielä rajattomasti lisätä sillä va-
18702: kuutuksella, että kyllä niitä yhtä viisaita, kuin me vastalauseen
18703: allekirjoittajat, meidän taholla on paljonkin. Ikävä meille, kun
18704: viisautemme silloin ei pääse vallan häi~äisevänä loistamaan. Toista
18705: se on h e r r a V i r k k u s e n v i i s a u d e n! Keskustarumekin
18706: valojen joukossa on se tällä uudella ennätyksellään epäilemättä
18707: kohonnut vallan ensi luokkaan. Ja varmaan voi Suomen kansa
18708: ryhtyä rauhoitetuin mielin kyseessä olevaan koululaitoksen laa-
18709: jennukseen, kun se nyt on nähnyt kouluylihallituksessaan olevan
18710: sellaisenkin a s i a 11 i s u u t t a ja y t i m e k k y y t t ä paista-
18711: van valon kuin edustaja Virkkunen on osoittanut olevansa.
18712:     Edustaja Virkkunen selitti, että wiisajden kunniasijaa ei saa-
18713: vuteta tärkeällä kiittämättömyydellä kansansa ja aikansa paraim-
18714: pia pyrintöjä ja aatteita vastaan.>> Hän itse on osoitttanut, että
18715: ainoa tällaisen >>viisaiden kunniasijan>> saavuttamisen keino on
18716: möyriä näitä pyrintöjä ja aatteita, tietämättä oikein itsekään mitä
18717: sattuu möyrimään.
18718:     Mitä sitte kysymykseen uskonnonopetuksen suhteesta oppivel-
18719: vollisuuteen tulee, on vallan varmaa, että jos olisi maltettu ajatella,
18720: mistä tässä: on kysymys, niin epäilemättä ei kukaan olisi rohjennut
18721: astua vastustamaan sitä, mitä meillä tässä vastalauseessa on eh-
18722: dotettu.
18723:     Meidän vastalauseemme perusteluissa on sanottu, niinkuin asia
18724: onkin, että lukuisat uskonnolliset ryhmät maassamme ovat aset-
18725: tuneet uskonnonvapautta puolustamaan ja olisivat epäilemättä
18726: tämän meidän vastalauseemme kannalla. Täällä väitetään, että
18727: sellaisia uskonnollisia ryhmiä ei ole. Mutta k y 11 ä n i i t ä on.
18728: Lukuisat vapaakirkolliset ryhmät eri tahoilla maata ovat asettu-
18729: neet uskonnonvapauden kannalle, ja lahkolaisten keskuudessa
18730: on kyllä uskonnonvapautta harrastavia, vaikka niitä sietämättö-
18731: mien valtiokirkon uskovaisten keskuudessa ei olekaan.
18732:     Kaikkein innokkaimmin on tässä k e s k u s t a n taholta käyty
18733: meidän vastalauseemme kimppuun. Ja kuitenkin esim. yksin hei-
18734:  1012                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18735: 
18736: 
18737:  dän muka oppi-isänsä Snellmankin hyväksyi paljon pitemmällekin
18738:  meneviä vaatimuksia, jopa hän tavallansa puolustaa kirkon ja
18739:  valtion eroakin. Sanoo esim.: >>Niillä, jotka vaativat kirkon eril-
18740:  lään oloa valtiosta, on erittäinkin k r i s t i n u s k 0 s s a puolel-
18741:  laan ja tukenaan sen historiallinen synty ja ensimäisen kristityn
18742:  seurakunnan ylistetty laitos.>> Ja toisessa kohdassa hän sanoo: >>Että
18743:  pakollinen uskontunnustus on aivan arvoton, sitä ei yksikään ajat-
18744:  televa ihminen epäile.>> Samalla hän viittaa niihin maihin, joissa
18745:  on uskonnottornia kouluja, ja sanoo: >>Jos kysyy tilaa semmoisena
18746:  kuin se on ennen kaikkea kaikissa kirkoissa Amerikassa, niin t ä y-
18747:  tyy myöntää, ettei uskonnollisuus missään
18748:  maassa o 1 e virkeä m p i.>> Mitä sanoisikaan tämä mies, jos
18749:  hän olisi kuullut kaiken sen, mitä hänen >>uskolliset opetuslapsensa>>
18750:  täällä tämän asian yhteydessä ovat katsoneet voivansa sanoa.
18751:      Keskusta on huolestunut siitä, että meidän valitsijamme eivät
18752:  hyväksyisi sitä, mitä me tässä asiassa olemme vaatineet. Mutta
18753:  keskustan herrat, neidit ja emännät saavat olla aivan varmoja,
18754:  että meidän valitsijamme eivät pelästy meidän vaatimustamme.
18755:  Ovathan keskustalaiset ja heidän agitaattorinsa selittäneet kaik-
18756:  kialla maalla, syrjäkyliä myöten, että me ohjelmamme mukaan
18757:  tahdomme >>tappaa papit>> ja >>p o 1 t ta a kirkot». Ei-
18758:  vät meidän valitsijamme näin vähäisestä pelästy, kuin tässä on puhe.
18759:      Toinen se on teidän, porvarien laita. Valitsijainne suosioon
18760:  olette te aivan vallan liian usein päässeet tunnottomasti vetoa-
18761:  malla juuri heidän uskon no 11 i suuteen s a.                Teille olisi
18762:  varmaan varottavaa nähdä, mitä nämä teidän uskonnolliset va-
18763: litsijanne sanoisivat, jos tietäisivät, millä tavalla te täällä olette
18764: uskonnon asiata pidelleet. Olette tehneet sen täällä naurun ja pil-
18765: kan alaiseksi. Saadaksenne itsellenne aihetta puhua kaikkea val-
18766: lan asiaan kuulumatonta, olette te lisäksi yksin väärentäneet mei-
18767: dän vaatimuksemmekin. Siten olette mitä häikäilemättömimpään
18768: puoluevehkeilyyn käyttäneet uskontoa, saavuttaaksenne joitakin
18769: puolue-etuja. Kaikki tällainen tekee epäilemättä aivan vastakkai-
18770: sen vaikutuksen teidän valitsijoihinne, kuin sillä on tarkoitettu.
18771: Tällaisella esiintymisellä kuin tässä herätätte te epäilemättä omatkin
18772: Valitsijanne näkemään, minkälaista se uskonnollisuus on, jota teillä
18773: aina ja kaikkialla on huulillanne.
18774:     Jos te todella tahdotte osottaa >>Syvää uskonnollisuuttanne>>
18775: köyhälistöstä hankkimillenne valitsijoille, niin osoittakaa sitä s n u r-
18776: t e n u u d i s t u s e h d o t u s t e n p u h e e n a o 11 e s s a. Sil-
18777: loin on hyvä tilaisuus näyttää, kuinka e 1 ä v ä ä se kristillisyys
18778: on, joka aina pyrkii olemaan teidän huulillanne. Niitten puheena
18779: ollessa te ette puhu kristillisyydestä sanaakaan. Uskokaa pois,
18780: etteivät teidän kristillisetkään valitsijanne ajan pitkään tyydy
18781: sellaiseen farisealaiseen kuolleeseen kristillisyyteen, jota te aina
18782:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1013
18783: 
18784: 
18785: osoitatte, suutanne uskonnolla pieksämällä silloin, kun ei ollenkaan
18786: tarvitsisi, ja silloin uskonnon aivan unohtaen, kun todella jotakin us-
18787: konnonmukaista voisi tehdä. Vallankin kun esiintymisenne muut-
18788: tuu sellaiseksi suoraan sanoen uskonnon pilkaksi, jollaiseksi useiden
18789: porvarien esiintyminen tässä on muodostunut, niin kyllä se avaa
18790: valitsijain silmät; ja pian alkavat he varmaan toivoa, että te jät-
18791: täisitte hyvän jumalan asiaksi huolehtia, että usko häneen säilyy.
18792: Sellaisesta menettelystä, jota te täällä olette harjoittaneet, ei aina-
18793: kaan sille asialle hyötyä koidu.
18794: 
18795:      Ed. S u n d b 1 o m: Jag har bedt om ordet för att blott i en enda
18796:  punkt bemöta en enda talare. Vid tisdagens plenum sökte r,epre-
18797:  sentanten Wichmann göra gällande, att införandet af allmän läro-
18798:  plikt rent afkomme att äfventyra folkskolans sak. Finlands all-
18799:  moge önskar f u 11 f r i h e t, sade talaren, när det gäller att ordna
18800:  och befrämja folkundervisningen i bygderna. Därför kommer läro-
18801:  pliktslagen att beröfva folkskolan folkets varma sympati. I detta
18802:  afseende är jag af fullkomligt motsatt åsikt. Erfarenheten bestyr-
18803:  ker, såvidt jag har mig bekant, att vårt folk alltmer kommit till
18804:  insikt om vikten och betydelsen för vår nation af allmän och högre
18805:  folkbildning. Införandet af läroplikt innebär blott, att man i den
18806:  förut inslagna riktningen tager steget fullt ut. När för tio år till-
18807:  baka landskommunerna ålades att inrätta högre folkskolor, så snart
18808:  minst trettio elever anmäldes, trodde väl de flesta, att detta skol-
18809: tvång, ty i själfva verket var det ju ett sådant, skulle framkalla
18810: en långvarig storm af ovilja. Så skedde dock ej. Min tro är att vår
18811: tänkande allmogebefolkning icke kommer att mottaga läroplikten
18812: med känslor af bitterhet, utan med förståelse af dess höga syfte-
18813: mål och för öfrigt så som en naturlig följd af den politiska rösträttens
18814: utsräckande till alla folklager.
18815:      Kostnaderna för landskommunerna blifva dryga, det är sannt,
18816: men då dessa i vida rikligare mån än hittills kunna påräkna stats-
18817: medel i form af direkta understöd och fördelaktiga amorterings-
18818: lån för uppförande af skolbyggnader, blir den ekonomiska bördan
18819: helt säkert icke tyngre, än att yåra landskommuner f ö r m å bära
18820: den och v i 1 j a bära den.
18821:      Om någonsin reformifvern är på sin plats, så är det just här;
18822: det gäller ju att så omdana och utveckla folkunclervisningen, att
18823: icke, såsom nu är fallet, omkring 50 °/o af barnen i skolåldern tillå-
18824: tas växa upp i mörker och okunnighet. Att i sammanhang med läro-
18825: pliktsförslaget gifva reformsträfvandena ett sidohugg, är därför i
18826: intet afseende på sin plats.
18827:      Allaredan åligger kommunerna att inrätta nödigt antal folk-
18828: skolor, medan det föreliggande lagförslaget afser att föra barneu
18829: till skolan, om de ej erhålla motsvarande undervisning i hemmet,
18830: 1014                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18831: 
18832: 
18833: hvarvid den viktiga omständighet bör beaktas, att medellöshet ej
18834: längre får utgöra hinder för skolgång, ty där fattigdom står i vägen,
18835: träda korumun och stat hjälpande emellan.
18836:     Landtdagen har ju tagit under öfvervägande att afsevärdt lätta
18837: bördan för de besuttna klasserna, hvilka komme att mest kännbart
18838: drabbas af läropliktens genomförande, genom att göra landsvägs-
18839: underhållet till en allmän angelägenhet, genom att aflyfta jordskat-
18840: terna, hållskjutsningsbesväret o. s. v., och då härtilllägges, att läro-
18841: pliktslagen skall genomföras under en så lång tidsperiod som femton
18842: år och dess stadganden äro lämpligt afvägda, bör läroplikten inga-
18843: lunda blifva så betungande, att den skulle vända bort folkets kär-
18844: lek från dess egen skola. Nej, bättre än så tror jag om Finlands
18845: allmoge.
18846: 
18847:      Ed. H u o p o n e n: Kansan sivistyksessä on kansan kallein
18848: aarre. Kannatan sentähden lämpimästi opetusvelvollisuuden ai-
18849: kaan saamista pääasiallisesti niillä perusteilla, joille oppivelvolli-
18850: suuskomitean ehdotus on rakennettu, että ylemmän kansakoulun
18851: opettajisto antaisi opetusta myöskin alemmissa kansakouluissa.
18852:     Ed. Kares lupasi laulaa tämän kannan suohon. Tunnustan että
18853: hän viime istunnossa koetti parastaan, mutta ei vähimmässäkään
18854: määrässä voinut horjuttaa aikaisemmin muodostunutta mielipi-
18855: dettäni.
18856:      Täällä on puhuttu liikuttavasti siitä, kuinka maalaiskansan
18857: sivistysmäärä alenisi nykyistäänkin alemmaksi, ellei sivistysvalio-
18858: kunnan esittämää periaatetta hyväksyttäisi siinä, että erityinen
18859: opettajisto palkattaisiin antamaan alempaa kouluopetusta. Luu-
18860: len että moisen väitteen tekijät eivät sitä itsekään usko. Tuleehan
18861: puolet Suomen kansan lapsia, jotka eivät ole saaneet kansakoulu-
18862: opetusta, oppivelvollisuuden voimaantultua kouluopetuksesta osal-
18863: lisiksi. Turhaa näin ollen on puhua sivistyksen alenemisesta, päin-
18864: vastoin voidaan väittää, että kansansivistys tulisi melkoisessa mää-
18865: rassa kohoamaan.          On sanottu, että z-vuotisen seminaari-
18866: kurssin suorittaneet saavuttaisivat erinomaisen kyvyn antaa he-
18867: delmöittävää alkuopetusta pienille lapsille. En kiistele siitä, missä
18868: määrin kauniit toiveet hyvästä opetuksesta jokapäiväisissä ope-
18869: tustehtävissä voisivat toteutua. Mutta joka tapauksessa rohkenen
18870: väittää, että 4-vuotisen seminarikurssin suorittaneilla opettajilla
18871: täytyy olla vieläkin suurempia edellytyksiä kelvolliseen opetustoi-
18872: meen myöskin alemman kansakoulun alalla. Vähemmistä opetus-
18873: viikoista, joka aiheutuisi siitä, että ylemmän kansakoulun opetta-
18874: jat antaisivat myöskin alemman kansakoulun opetuksen, on tehty
18875: suuri numero. Tämä epäkohta saataisiin helposti autetuksi sillä,
18876: että opetusvelvollisuutta lisättäisiin nykyisille opettajille. Jos ope-
18877: tusvelvollisuutta lisättäisiin esim. 4 viikkoa, kuten edusmies Penna-
18878:                        Yleinen oppivelvGllisuus.                 1015
18879: 
18880: 
18881: nen ehdotti, ja tästä lisäopetuksesta suoritettaisiin eri korvaus,
18882: niin tulisi epäkohta autetuksi. Näin saataisiin 40 opetusviikkoa,
18883: joista IO tai 12 viikkoa voitaisiin käyttää alempaan opetukseen.
18884: Minäkin uskon, että opettajisto suostuisi kernaasti ottamaan vas-
18885: taan enemmän opetusvelvollisuuksia saadakseen suurempia tuloja.
18886: 1.'osin kamari äskettäin on järjestänyt kansakoulun opettajiston
18887: palkkaus-suhteet, mutta voipiko kukaan antaa siitä vakuutuksen,
18888: että opettajisto tässä suhteessa tulee aina edelleenkin olemaan tyy-
18889: tyväinen. Arvelen puolestani, että palkkauskysymys ennemmin tahi
18890: myöhemmin tulee uudestaan esille.
18891:      Eiköhän koulun rauhalliselle kehitykselle, kasvatus- ja opetus-
18892: periaatteisiin nähden, olisi suuremmaksi siunaukseksi, jos Suomen
18893: kansan lapsia opettaisi riittävästi palkattu, oloihin tyytyväinen
18894: ja samanlaisen sivistysmäärän saanut opettajisto? Sivistysvalio-
18895: kunnan ehdotuksen hyväksyminen sitävastoin tuottaisi kansakoulu-
18896: laitokseen kahtalaisen opettajiston, joista toinen antaisi alempaa,
18897: toinen ylempää opetusta, toinen omaisi vähemmän koulusivistystä
18898: pienempää palkkaa ·nauttien, toinen enemmän sivistystä suurem-
18899: paa palkkaa nauttien. Ajatellaan vain sitä eri asemassa olevien
18900: opettajien vierovaa väliä, joka tämmöisestä kaksinaisuudesta ai-
18901: heutuisi, se epäilemättä opetustoimene olisi suureksi vahingoksi.
18902:      Ed. Soininen tässä on vedonnut muiden oppilaitosten opettajien
18903: eroavaisuuteen. Tätä esimerkkiä ei mielestäni voi soveltaa kansa-
18904: koulun opettajistoon. Syystä asiantuntijainkin keskuudessa on
18905: noussut ääniä, jotka varoittavat tälle tielle menemästä. Meidän,
18906: samalla kannalla olijoiden tulee yhtyä näihin varoitusääniin, ai-
18907: nakin varmalla aavistuksella siitä, kuinka suuri onnettomuus las-
18908: ten kasvatukselle ja opetukselle koituisi siitä, jos monituhansinen,
18909: katkeroitunut, oloihin tyytymätön opettajisto vihdoin ryhtyisi kyl-
18910: vämään huonoa siementä, tuhoisaa rikkaruohoa, lasten sydänten
18911: peltomaahan. Minkälaista opetusta oloihin tyytymätön, katkeroi-
18912: tunut opettaja voisi antaa, siitä viime istunnossa ed. Järvisen esit-
18913: tämä lausunto oli loistavana todisteena. On tosin rauhoittaviakin
18914: ääniä annettu, että alhaisemman kansakoulun opettajiksi etupäässä
18915: on ajateltu vähään tyytyväisiä naisia. Olen minäkin ollut yhtä
18916: ihanteellisella kannalla naisten vähään tyytymisestä, mutta joka-
18917: päiväinen todellisuus on tätä hyvää uskoa suuresti horjuttanut.
18918: Kyllä kai eduskunnan jäsenillä lienee vielä tuoreessa muistissa,
18919: että ne olivat kansakoulujen naisopettajat, jotka eduskunnassa
18920: innokkaimmin ajoivat kansakoulunopettajien palkankorotusasiaa.
18921: Naisten vähään tyytymisestä ei siis kannata sanoja tuhlata, -
18922: anteeksi- kun päinvastoin arvelen, että jos olot kehitetään sem-
18923: moisiksi, että naisissa tyytymättömyyden tunne herätettäisiin,
18924: ne voittaisivat mies-suvun tässä suhteessa. Näin ollen olisi suuresti
18925: arveluttavaa lisätä tyytymättömien joukkoa opettajiston keskuu-
18926: 1016                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
18927: 
18928: teen. Jos samat henkilöt antaisivat opetusta alusta alkaen läpi
18929: kouluajan, voittaisi opetus yhtenäisen opetustavan johdosta. Lisätty
18930: opetusvelvollisuus, opetustoimeen pystyväliä opettajistolla vai-
18931: kuttaisi varmaan niin suurenmoisen edistymisen maalaiskaosan
18932: sivistyksessä, että maalaiset siihen hyvin tyytyisivät. Jos kaupun-
18933: kilaislapset jonkun verran voittaisivatkin sivistyksessä maalais-
18934: lapsemme, niin emme silti käy nurjamielisiksi. Mahdollista on että
18935: vastaisuudessa olisi otettava askel eteenpäin. Se otettakoon sitte
18936: aikanaan, ainahan kehitysmahdollisuuksilla on tilaa olemassa, huo-
18937: limatta ed. Kareksen kiihkeästä vakuutuksesta, että kaikki kehi-
18938: tys ikiajoiksi olisi menetetty, jos vaan tuo moukkamaisuuden kanta,
18939: joksi hän sitä suvaitsi nimittää, hyväksyttäisiin.
18940:      Terveysnäkökohdat ovat myös seikkoja, joita ei voi kyllin usein
18941: huomauttaa. Tämäkin puoli puhuu voimakkaasti sen hyväksi, että
18942: myöskin pienten lasten alempi opetus on annettava keväin ja syk-
18943: syin kelvollisissa kouluhuoneustoissa.       Jokainen, joka tuntee
18944: laajemmalta maalaisoloja, tietää minkälaisia vaikeuksia sopivain
18945: asuntojen ja opetushuoneustojen aikaan saaminen synnyttäisi jos
18946: alempaa opetusta olisi erityisissä huoneustoissa annettava. Vielä
18947: tulee lisäksi taloudellinen puoli, johon olisi kiinnitettävä vakavaa
18948: huomiota; onhan tässä kysymyksessä noin 32 miljoonan markan
18949: perustamiskustannukset ja enemmän kuin 12 miljoonan vuotuiset
18950: lisäykset kansakoulukustannuksiin.        Nämä perustamiskustannuk-
18951: set tosin jakaantuvat 15 vuoden kuluessa jotenkin tasan eri vuo-
18952: sille, mutta tulevathan joka tapauksessa vuotuiset lisämenot, sitte-
18953: kin kun toimeenpano - ja perustamiskustannukset vähitellen pie-
18954: nentyvät ja päästään normaalioloihin, tekemään vuosittain noin
18955: 12 miljoonan lisäyksen siihen, mitä kansakoulut nykyään maksavat.
18956: Erikseen on myöskin huomattava, että jos perustamme erityisiä
18957: alempia kansakouluja, niin se maksaa 2,{00,ooo markkaa enemmän
18958: kuin jos otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia
18959: varten. Kernaasti tunnustettakoon, että Suomen kansa opetuksen
18960: antamista varten lapsilleen on ollut altis suuriin aineellisiin uh-
18961: rauksiin. Vapaaehtoisuuden tietä on päästy jotakuinkin pitkälle.
18962: Varmaan kansamme nurkumatta ottaa kantaakseen vieläkin ras-
18963: kaamman kuorman antaakseen lapsilleen parhaimman perinnön,
18964: kalleimman aarteeen, hyvän koulusivistyksen. Mutta tässäkin on
18965: varottava, ettei jousta kovin tiukalle jännitettäisi. On varottava,
18966: ettei hyvää asiaa tavattoman pitkälle menevillä vaatimuksilla tehdä
18967: kansalle vastenmieliseksi, josta taantumus olisi seurauksena. On
18968: muistettava, että kansan joukossa löytyy sellaisiakin, jotka ovat
18969: sitä mieltä, että kouluopetus olisi edelleenkin kehitettävä vapaa-
18970: ehtoisuuden tietä. Kansan varallisuus on ylimalkaan alhainen ja
18971: pääoman saamiselle ei ole keksitty ehtymättömiä lähteitä. Minusta
18972: tuntuu siltä kuin valiokunnan mietinnössä taloudelliselle puolelle
18973:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   1017
18974: 
18975: 
18976:  ei olisi kiinnitetty niin suurta huomiota, jota se mielestäni ansaitsisi.
18977:  Jo mainitsin alemman opettajiston tuottamasta melkoisesta meno-
18978:  jen lisäyksestä. Tämän lisäksi valiokunta esittää, että koulukirjat
18979: ja kaikki muutkin koulutarpeet on annettava maksutta kaikille
18980: koululapsille. Täysivaraisille, jotka omilla varoillaan tahtoisivat
18981: ostaa lapsilleen koulukirjat, kirjoitusvihot y. m. ja sillä tavoin hel-
18982: pottaisivat kunnan yhteisiä menoja koululaitokselle, tämä ei ole
18983: sallittu. On vedottu muiden maiden esimerkkeihin tämänkin vaa-
18984: timuksen tueksi. Pyydän vain huomauttaa, että se, mikä esim.
18985: soveltuu Englannin pääomista rikkaalle kansalle, ei aina sovellu
18986: pääomista köyhälle Suomen kansalle. Sivistysvaliokunnan puheen-
18987: johtaja huomautti, että kasvatusopilliset ja taloudelliset näkökoh-
18988: dat ehdottomasti vaativat, että opetusvälineet olisi yhteisoston
18989: kautta hankittava ja maksuttomasti lapsille jaettava. Eiköhän
18990: oppiminen käyne yhtä hedelmöittäväksi, jos läksyt luetaan va-
18991: paasta tai ostetusta kirjasta. Tukkuostolla ostettuja kirjoja voitaisiin
18992: tietenkin haluaville myydä ostohinnalla. Köyhälistön lasten hieno-
18993: tunteisuutta tällä ei suinkaan loukattaisi, jos vapaat sekä myydyt
18994: kirjat ulkoasuunkin nähden olisivat kaikki samanlaatuisia. Jätet-
18995: täköön ainakin kunnan päätöksen varaan, onko kirjat ja muut koulu-
18996: tarpeet annettava maksuttomasti kaikille vai ainoastaan vähäva-
18997: raisten lapsille.
18998:      Sivistysvaliokunnan mietintöön liitetty sosialistien vastalause on
18999: epäilemättä kaikkein törkeimpiä kirjoituksia, joita Suomen valtio-
19000: päivien asiakirjoissa voi tavata. Se herjaava, koko yhteiskuntajär-
19001: jestelmää halveksuva, kansakouluopettajakuntaa syvästi loukkaava
19002: ja uskonnollista maailmankäsitystä raa'asti pilkkaava kanta, joka
19003: vastalauseessa niin räikeänä esiintyy, on elävänä todistuksena kai-
19004: kiksi ajoiksi siitä, miten äärettömän alas eräs puolue, joka tahtoo
19005: kulkea suuren valtiollisen puolueen, sosialidemokratian nimellä, on
19006: voinut vajota.
19007:      Pyydän heittää pikaisen silmäyksen sosialistien esitykseen siitä,
19008: millä tavoin heidän vaatimustensa mukaan koululaitoksemme olisi
19009: järjestettävä.
19010:      Sosialistit vastalauseessaan vaativat kunnan toimesta annetta-
19011: vaksi ilmaiseksi paitsi kirjat ja muut koulutarpeet, ainakin kerran
19012: päivässä aterian lämmintä ruokaa, lämpimät, siistit vaatteet, jalki-
19013: neet, lasten saattamisen kouluun tai majoittamisen koulun läheisyy-
19014: teen.      Vielä vaaditaan kodittomille koululapsille perustettavaksi
19015: erityisiä oppilaskoteja koulun yhteyteen tai kunnan toimesta muu-
19016: ten täysihoitoa annettavaksi.
19017: 
19018:     Puhemies:      Pyytäisin hiukan saada keskeyttää pulmjaa.
19019: Ehkä ensimäinen varapuhemies tekee hyvin ja johtaa puhetta toi;.
19020: taiseksi.
19021: 1018                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19022: 
19023: 
19024:   E n s i m ä i n e n v a r a p u h e m i e s asettuu puhetta johta-
19025: maan.
19026: 
19027:      Ed. Huoponen: Vähävaraisuuden periaate, joka tuottaisi lap-
19028: sille edellämainitut etuisuudet, mainitaan sosialistien vastalauseen
19029: I6 §:n 5 momentissa. >>Vähävaraiseksi katsottakoon lapsi, jonka van-
19030: hemmat ovat kunnallisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa
19031: vähemmästä kuin vähintään 6oo markan vuosituloista maalaiskun-
19032: nissa tai vähemmästä kuin vähintään I,Zoo markan tuloista kaupun-
19033: geissa.
19034:      Jos tämmöinen määräys hyvaksyttäisiin, olisi siitä ainakin Karja-
19035: lassa seurauksena, että valtavan suuri osa koululapsia olisi kuntain
19036: kustannuksella ruokittava ja vaatetettava. Tästä koituisi niin suun-
19037: naton verojen lisäys, että ennen pitkää kaikki kunnan veroa maksa-
19038: vat olisivat verotettavat vähemmästä kuin 6oo markan tuloista.
19039: Mistä silloin saataisiin veronmaksajat, kun kaikki olisivat avun tar-
19040: peessa? Oikeuksien vaatiminen kaikissa asioissa näyttää sosialis-
19041: teilla olevan varsin helppoa, mutta missä havaitaan heidän velvolli-
19042: suuksistaan huolehtivan? Mainittua 16 §:ää voidaan syystä kutsua
19043: ilmaisen tavaran vaatimus-pykäläksi. Tässä §:ssä tosin ei ole tark-
19044: koja määräyksiä siitä, minkähintaisista ja värisistä kankaista vaat-
19045: teet esim. olisivat valmistettavat, mutta (·d. Järvinen nimenomaan
19046: huomautti, että vaatteet eivät saa olla samanvärisiä; niistä näet
19047: köyhälistön lapset tunnettaisiin, josta lapsille ja lasten vanhemmille
19048: aiheutuisi masentava tunnon loukkaus. Kuuluuko tämmöinen eri-
19049: väripolitiikka Marx-Lassallen vaiko Tainio-Valppaan perusoppei-
19050: hin, ei puhujan lausunnosta käynyt selville (Vasemmalta: Huoposen
19051: käy!).
19052:     Minä pyydän että puheenjohtaja antaa minulle oikeutta, etteivät
19053: nämä häiritse!
19054:     Opetusvelvollisuuslakiehdotuksessa on säilytetty eräs periaate,
19055: joka ed. Järvisen mielestä estää opetuksen vapauden. Tuo turmiolli-
19056: nen periaate esiintyy sanassa >muhteeton>>. Palkan korotuksen ja
19057: eläkkkeen saamisen ehtona näet vaaditaan, että opetaja on tehtä-
19058: vänsä suorittanut >>nuhteettomasti>>. Moinen vaatimus olisi ed. Jär-
19059: visen mielestä lakiehdotuksesta pois juuritettava. Sosialistiselle
19060: opettajalle on nuhteettomuuden vaatimus kauhistus. Opettajalle
19061: pitäisi säilyttää vapaus opettaa mitä tahansa, vapaus kylvää lasten
19062: sydämiin vihan siemeniä nykyistä yhteiskuntajärjestelmää vas-
19063: taan, vapaus opettaa vihaamaan kaikkia muita kansalaisia, jotka
19064: vaan eivät omaksu sosialistien haaveksimaa maailmanparantamis-
19065: oppia, ja ennen kaikkea vapaus kylvää lasten sydämmeen epäuskon
19066: siemen, ivan ja pilkan periaate uskontoa vastaan. Väärän, vallatto-
19067: rnan vapauden vaatimuksia vastustan vakavasti. Opetusperiaat-
19068:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1019
19069: 
19070: 
19071: teessa olisi edelleenkin kultaisena ojennusnuorana säilytettävä vaati-
19072: mus opetustoimen nuhteettomasta suorittamisesta.
19073:      Viime istunnossa useat puhujat eritoten terottivat mieleen, että
19074: sosialistit Yastustavat uskonnonopetusta kansakoulussa.            Näitä
19075: väitteitä vastaan huomautti ed. Jokinen, että he eivät tahdo pois
19076:  uskonnonopetusta kansakoulusta, vaan ainoastaan vapautta, että
19077:  niiden lapset, joiden vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen ope-
19078: tusta uskonnossa, vapautettaisiin pakollisesta uskonnonoppimis-
19079: velvollisuudesta. Tämmöistä lainselittämistä kutsuttaisiin sosialis-
19080: tien kielellä kieräilemiseksi. Sosialistien vastalauseen z §:n ensimmäi-
19081: sessä momentissa määritellään ne aineet, joita koulussa saapi opettaa.
19082: Se kuuluu näin: >>Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja
19083: taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan äidinkie-
19084: lessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, historiassa, laskennassa
19085: ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa
19086: harjoitusaineissa>>. Kas siinä selvä määritelmä niistä opetusaineista,
19087: joita kouluissa sosialistien ehdotuksen mukaan saadaan opettaa.
19088:  (Vasemmalta: Vale!) Siinä ei puhuta sanaakaan uskonnosta. Miten
19089: tämä on ymmärrettävä, ed. Jokinen? Eikö teillä ole rohkeutta
19090: myöskin eduskunnan istunnossa Suomen kansalle julistaa, että uskon-
19091: toa ei saa kouluissa opettaa, koska tämä kielto lakiesityksessänne on
19092: olemassa? (Vasemmalta: Väärin!) Se on kuitenkin teidän vaatimuk-
19093: senne, lopullinen tarkoitusperänne. Juuri uskonnollinen maailman-
19094: käsitys on esteenä sen aineellisen maailmankäsityksen omistami-
19095: selle, jota te herkeämättömästi perään ajatte. Uskonnollinen maail-
19096: mankäsitys olisi siis teidän oppinne mukaan juuriaan myöten kan-
19097: san sydämmestä pois revittävä.
19098:     Uskontokysymyksen näin esille tullen täytyy surulla valittaa
19099: että uskonnon kallis asia on vedetty valtiollisen taistelun välikappa-
19100: leeksi, pantu palvelemaan puoluetarkoituksia. Muistutan vain kes-
19101: kustan menettelyä tässä suhteessa, ja valitettavasti viime istunnossa
19102: samalta taholta annettiin lausuntoja, jotka viittaavat siihen, että
19103: uskontokysymystä edelleenkin käytettäisiin agitatsioonivälikappa-
19104: leena (Hyvä!). Sosialistit ovat myöskin langenneet samaan paulaan.
19105: Niinpä sosialistiagitaattori esim. Kirvussa piti eri kylissä viikko-
19106: kausittain kokouksia, joissa hän tavattomalla kiihkolla esitti kuulija-
19107: kunnalleen, että sosialistit ovat juuri Jesus Natsarealaisen opin kan-
19108: nattajia, kristinuskon puhdistajia ja rakkausoppin toteuttajia elä-
19109: mässä. Tällä tavoin on uskonnon kallis asia vedetty alas, alhaisia
19110: puoluetarkoituksia palvelemaan. Mikä eroitus onkaan kristittynä
19111: esiintyvän puhujan ja täällä esiintyvien sosialistipuhujain välillä!
19112: Se pilkkanauru ja ivaileva hymyily, jolla vasemmiston nais- ja mies-
19113: edustajat viime istunnossa seurasivat niitä lausuntoja, joissa puo-
19114: lustettiin uskonnonopetusta, ei koskaan voi haihtua mielestäni. Näin
19115: pitkälle olemme kehittyneet! Toivoa sopii, että naurajille ja pilkkaa-
19116: 1020                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19117: 
19118: 1ille tulee vielä semmoinenkin hetki, ettei ivahym.yily enää auta. Se
19119: tulee varmasti, ellei ennen niin kuoleman kynnyksellä, jolloin niin
19120: usein syntyy hätä turvasta.
19121:      Mitä uskonnonopetukseen tulee ilmoitan vain lyhyesti, että valit-
19122: sijani vaatimuksista sekä omasta vakaumuksestani tulen järkähtä-
19123: mättömästi vaatimaan, että uskonnonopetus säilytetään tärkeim-
19124: pänä opetusaineena.
19125:      On olemassa ainoastaan kaksi mahtavaa voimaa, jotka pitävät
19126: kansoja koossa ja antavat voimaa elämään. Nämä voimat ovat
19127: uskonto ja isänmaanrakkaus. Historiassa saadaan varottavia ope-
19128: tuksia tässäkin suhteessa. Siellä, missä nämä koossa pitävät voimat
19129: ovat kadonneet, ovat kansat hävinneet pois maailman näyttämöltä.
19130: Uskonnonopetuksen poistamisen vaatimuksen tueksi vedotaan usein
19131: suurten sivistyskansojen esimerkkeihin. Ovatko tulokset siellä tässä
19132: suhteessa kehoittavia? Ei suinkaan. Päinvastoin ne puhuvat varoit-
19133: tavasti. Ranskassa, jossa uskottomuus ja siveellinen rappiotila
19134: levittää turmiollista vaikutustaan yhä laajemmalle ja syvemmälle,
19135: asukasluku vuosi vuodelta vähenee. Kansa, jonka väkiluku vähe-
19136: nee, vaikka se ulkonaisessa sivistyksessä olisi kohonnut sivistyksen
19137: korkeimmille kukkuloille, semmoinen kansa on kuolemaan tuomittu.
19138: Semmoinen kansa ennemmin tahi myöhemmin on häviävä pois
19139: maailman näyttämöltä. Eikö Suomen kansan ansaitse elää? Tahdo-
19140: taanko Suomenkin kansan sydämeen kylvää kuoleman siemen?
19141: (Vasemmalta: Ei!) Ei. Me tahdomme elää! Suomen kansa tahtoo
19142: elää! Kylväköön sentähden kansakoululaitoksemme edelleen ja kaik-
19143: kina aikoina Suomen kansan lasten sydämiin uskonnon ja isänmaan
19144: rakkauden siemenet niin elinvoimaisia, että he lastemme sydämissä
19145: hedelmöittävinä versoisi, virittäen uskonnon ja isänmaanrakkauden
19146: tulet leimuamaan. Silloin Suomen kansan taivaalla kaarteleisi onnel-
19147: lisuuden kirkas loiste, sen sivistys karttuisi, kasvaisi ja kukoistaisi
19148: todellisessa kuolemattomuudessaan.
19149:     Silloin lapsemme ja vielä syntyrnättömätkin sukupolvet saisivat
19150: ainiaan iloita suomalaisen isänmaan katoamattomasta onnesta. Ja
19151: silloin aurinko säteillään lämmittäisi ja valaiseisi pyhää vapauttam-
19152: me. (Vasemmalta: Antakaa hänelle harppu!).
19153: 
19154:     Ed. Reima: Ikimuistettava kansakoulumme perustaja pani
19155: Suomen kansakoululaitoksen päämaalin sangen korkealle. Lähes
19156: puolen vuosisataa on Suomen kansa sitä päämaalia koettanut saa-
19157: vuttaa, ja monessa suhteessa Suomen kansakoululaitos onkin ko-
19158: honnut niin korkealle, että sitä on huomattu kautta sivistyneen
19159: maailman. Niin pitkälle on nyt päästy, ja nytkö meille tulisi taan-
19160: tumus? Minun ymmärtääkseni ainakin täällä eduskunnassa on puo-
19161: lelta ja toiselta tässäkin keskustelussa ilmestynyt sellaisia mielipi-
19162: teitä, jotka takaavat taantumusta Suomen kansakoululaitoksen
19163:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  102f
19164: 
19165: 
19166:  kehitykselle. Jos ylimalkaan se suunta voittaisi, että oppivelvolli-
19167:  suuskomitean mietintö tulisi voimaan, niin se minun ymmärtääk-
19168:  seni on taantumus Suomen kansakoululaitokselle. Kehitystä ja
19169:  edistystä sille takaa koko lailla sivistysvaliokunnan mietintö. Meillä
19170:  nyt jo on erilaisia kouluja, paljon on maassamme seisovia pienten-
19171:  lasten kouluja, puhumattakaan kiertokouluista, joita on kaikkialla
19172:  maassamme, jotka ovat siis pohjana, vaikkapa heikkonakin, olleet
19173:  tähän asti kansakoululle. Nytkö me joutuisimme siihen tilaan, kun
19174:  meidän pitäisi edistyä, että yksi opettaja tämän kaiken suorittaa,
19175:  kun kansakoululaitoksen pitäisi nousta ja kohota. Rohkenen sitä
19176:  suuresti epäillä. Yhden opettajan pitäisi opettaa ylemmässä kansa-
19177:  koulussa, alemmassa kansakoulussa, pitää jatkokurssit ja monet
19178:  muut kurssit ja työt, jotka hänen on suoritettava, puhumattakaan
19179: siitä, että hänen täytyy opettaa kaikkia aineita, jota taitoa ei mil-
19180:  tään muulta opettajalta vaadita tässä maassa, vaadita paljon suu-
19181:  remmilla henkisillä pääomilla varustetulta kuin kansakoulun opet-
19182:  taja. Ylimalkaan on tultu siihen käsitykseen, että kansakoulun
19183:  opettaja on semmoinen merkillinen ihmekapine, jonka pitää pys-
19184:  tyä kaikkeen ja jolta voi vaatia vaikka mitä. Mutta silläkin vaati-
19185:  muksena on rajansa. Ja ainakin mitä oppivelvollisuuskomitea suun-
19186:  nittelee ja se, mitä monet ovat lausuneet, vielä edelleen lisää tätä
19187:  taakkaa ja näitä vaatimuksia, joitten alle Suomen kansakoulun-
19188: opettajiston täytyy sortua. Täällä on uskoteltu, että kun suurin
19189: osa kansakouluja tulee kaksiosastoisiksi, silloin ainakin voidaan
19190: alempaa opetusta hyvästi ehtiä, kun ei tule niin monta luokkaa
19191: opettajalle hoidettavaksi kuin yhden opettajan koulussa. Jos meillä
19192: olisi se kehitysmahdollisuus tässä maassa, silloin voitaisiin tätä
19193: suuntaa puolustaa. Mutta harvaan asutussa maassa menee kauvan,
19194: ennenkuin pääsemme tähän asteeseen. Tässä maassa tulee sangen
19195: paljon ja sangen kauvan olemaan kouluja, joissa vain yksi opettaja
19196: tulee työskentelemään, ja kun silloin tämmöinen työtaakka tulee
19197: hänelle, niin se hänet sortaa kokonaan ja tekee ennemmin tai myö-
19198: hemmin hänestä huonon työntekijän, huonon opettajan.
19199:      Täällä on ehdotettu, että lukuvuotta pidennettäisiin. Mahdolli-
19200: sesti voitaisiin sitä jonkun verran pitentää. Lämpimissä maissa
19201: opetusta suoritetaan kesälläkin, mutta meillä pohjoismaissa yleensä
19202: näkyy olevan sellainen suunta, että meillä ei sellainen henkinen
19203: työ kesällä menesty. Vuodenajan vaihteet ovat niin tuntuvia ja
19204: vaikuttavat niin haitallisesti, että emme saata sitä yrittääkään,
19205: sillä tulokset ovat huonoja, jos sitä koetamme. Siihen tulee vielä
19206: monet muut vastukset. Joka vähänkin tuntee kansan elämää, tietää,
19207: että ei ainoastaan ylempään kouluun, vaan myös alempaan on
19208: vaikeata saada syksyisin lapsia kokoon; niitä tarvitaan työaikana
19209: lapsenlikoiksi, ja moniksi muiksi aivan nuorina, 8-9 vuotiaina.
19210: Sanotaan kyllä: pakko määrää niitä tulemaan, mutta meillä sentään
19211: 1022                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19212: 
19213: 
19214: eletään monessa paikassa niin ahtaissa oloissa ja elämäntaistelu
19215:  on niin kova, että siinä täytyy kaikki voimat käyttää, ja olkoon
19216: sivistystarve kuinka suuri hyvänsä, niin leipäkysymys on ensim-
19217: mamen. Monessa seudussa maatamme opettaja saa tehdä syksyi-
19218: sin kaikki voitavansa saadakseen lapset kouluun, niin ylempään
19219: kuin alempaankin, ja monenlaisia poikkeuksia täytyy tehdä pit-
19220: kin syksyä, ennenkuin kaikki saadaan askareistaan irti. Jos siis
19221: lukuvuotta pidennetään, vaikkapa vaan pieniä lapsia varten, niin
19222: asia tulee vielä vaikeammaksi, vieläpä monessa suhteessa voitta-
19223: mattomaksi.
19224:     On sitte luvattu opettajille tästä ylimääräisestä työstä palkkaa
19225: lisää, ja minua ilahuttaa sangen suuresti, että lupaukset ovat tulleet
19226: varsinkin niiden taholta, jotka viime vuonna koko lailla vastustivat
19227: opettajien palkankorotusta ja sitte antoivat mitättömän summan.
19228: On hauskaa, että vuoden kuluessa ruvetaan opettajien palkkaa
19229: kohottamaan vaikkakin työn lisäyksen muodossa. Mutta minä luu-
19230: len, että Suomen opettajisto on näistä ystävistään saanut sen käsityk-
19231: sen, ettei se luota tällaisiin lupauksiin. Niin paljon kuin minä opet-
19232: tajistoa tunnen ei tähän uskota.
19233:     On paljon puhuttu siitä, kuinka kaksi opettajakuntaa tulee ole-
19234: maan ristiriidassa keskenään ja kuinka se työtä vaikeuttaa. Minä
19235: en usko, että se tulee asiassa niinpaljon painamaan. Ja alempaan
19236: ja ylempään opetukseen on luonnollisetkin syyt vaikuttamassa.
19237: Opettajissa ja ihmisissä ylimalkaan on paljon sellaisia, jotka ovat
19238: ikäänkuin luodut alempaa opetusta, pientenlasten opetusta varten,
19239: ja toisia taas, joille ei tämä työ tahdo maistua vaikka ylemmässä
19240: opetuksessa onnistuvat hyvin. Semmoista kuullaan kaikkialla. Nyt
19241: on jo kauan aikaa ollut vaatimuksena ei ainoastaan opettajain pii-
19242: reissä mutta myöskin kaikkien kansanvalistusta harrastavien kan-
19243: salaisten kesken, ja selvätietoisuus siitä, että kansakoulunopetta-
19244: jat ovat liian vähän valmistuneet tähän tehtävään ja omistavat
19245: liian pienen henkisen pääoman. Ja pääasiallinen keino sen poista-
19246: miseen - ei siinä jatkokurssit eikä muut paljon auta, - on se, että
19247: seminaarin opetus saadaan pitemmäksi 5-6 vuotiseksi. Se mer-
19248: kitsee sitä, että kun siihen päästään - ja siihen on päästävä -
19249: että opettajien palkkasuhteet tämmöisenä kalliina aikana, kun opin-
19250: tie on pitempi, nousevat. Nyt jos kaikilta opettajilta, joita kaikissa
19251: tapauksissa silloin tarvitaan enemmän, vaaditaan myöskin näin
19252: pitkä oppiaika, niin tässäkin muodossa sittenkin opetuslaitos tulee
19253: kansalle paljon kalliimmaksi tai jotenkin yhtä kalliiksi kuin kaksi-
19254: opettajaiset koulut, joissa toiset ovat paljon vähemmällä ajalla
19255: saaneet ne taidot ja tiedot, jotka heiltä siinä asemassa vaaditaan.
19256: Minä olen myös siitä vakuutettu, että hyvillä pohjatiedoilla va-
19257: rustettu nuorukainen ja neitonen, jolla on kutsumus ja kyky tähän
19258: toimeen, kahdessa vuodessa voi omistaa ne tiedot ja taidot, joita
19259:                        Yleinen oppivelvollisuus.                1023
19260: 
19261: 
19262: alempaan opetukseen tarvitaan, varsinkin jos käytännölliseen ope-
19263: tukseen pannaan enemmän huomiota. Ja silloin kun hän on tietonsa
19264: saanut siksikin vähillä uhrauksilla, ovat hänen vaatimuksensa myös
19265: pieaemmät, ja se laitos ei sittenkään tule niin kalliiksi kansalle ja
19266: tuottaa varmaan paljo suurempia tuloksia kuin jos yhdistetään
19267: opetus saman opettajan haltuun. Se on kyllä ihana sellainen puhe
19268: tasa-arvoisuudesta, jota täällä on esitetty, joka muka sitten tulee
19269: opettajien kesken vallitsemaan, kun he ovat samalla asteella. Mutta
19270: käytännöllisesti se tuottaa kuitenkin suuria vaikeuksia.
19271:     Jos nyt tällainen oppivelvollisuuskomitean suunnitelma memst
19272: lävitse, niin se takaa edistyneillä seuduilla tavattoman suurta taan-
19273: tumusta. Nyt meillä on kuntia Etelä-Suomessa ja muuallakin,
19274: joissa opetus on järjestetty sen periaatteen mukaan, joka sivistys-
19275: valiokunnan mietinnössä on. Meillä on kuntia, joissa on joka pii-
19276: rissä seisovia pientenlasten kouluja omine opettajineen ja myös
19277: ylempiä kouluja omine opettajineen. Minä voisin nimeltä mainita
19278: paljon sellaisia kuntia. Nyt tulee pitkä odotusaika 20 vuoteen asti.
19279: Me olemme näissä kunnissa päässeet sille asteelle, johon muissa ru-
19280: vetaan pyrkimään, ja meidän pitäisi alentua sille asteelle, että mei-
19281: dän pitäisi hävittää tällaiset koulut, joilla on monessa kylässä omat
19282: talotkin puhumattakaan opettajista. Minä olen sitä mieltä, että
19283: saataisiin kaikkialla koko maassa olot samalle kannalle, että olisi
19284: seisovat alemmat koulut, jotka koko vuoden samassa paikassa
19285: vaikuttavat tai sitte eri oloissa käyvät kahdessa tai kolmessa pii-
19286: rissä, kun piiri on hajallinen ja sopimattomasti asuttu. Mutta kun
19287: nyt kerran olot ovat eri osissa maata erilaiset ja koska tämmöinen
19288: suunnitelma toisissa osissa maata nostaa vastarintaa, sivistysvalio-
19289: kunnan mietintö nimittäin, niin silloin täytyy ajatella, että koulu-
19290: laitoksemme, niin ikävä kuin se onkin, tulee hyvin hajanaiseksi ja
19291: monenlaiseksi. Jos sidotaan edistyneemmät kunnat, jotka ovat kaikki
19292: nämät askeleet ottaneet, tämmöisiin järjestelmiin kuin oppivelvol-
19293: lisuuskomitean mietintö, on se suuri taka-askel ja ne eivät siihen
19294: helposti alistu. Koetettakoon sitte totehttaa molempia suunnitel-
19295: mia paikkojen ja olojen mukaan. Sillä tavalla voidaan tyydyttää
19296: edistyneempiä kuntia, ja taas niitä, jotka vasta alkavat sellaisia
19297: askeleita astua.
19298:      Täällä on ehdotettu 15 vuotta tämän asian järjestelemistä var-
19299: ten, vieläpä on kuulunut ääniä, että sitä olisi pidennettävä. Minusta
19300: tämä on kuitenkin kaikista korkein raja, mitä voidaan maaseudulla
19301: ajatella. Meillä ei todellakaan ole varaa sellaiseen, kysyköön se
19302: uhrauksia vaikka kuinkakin suuria. Nyt kuitenkin joka päivä täällä
19303: ja muualla me puhumme siitä, että kansan sivistyksen nouseminen
19304: nostaa sen aineellista elämää ja takaa sille paremman toimeentulon
19305: sillä alalla. Ja kaikissa tapauksissa me nyt olemme nähneet kan-
19306: samme niin monessa suhteessa alhaisen aseman, että me emme täm-
19307: 1024                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19308: 
19309: 
19310: möistä työtä voi viivyttää. Jos nyt ylimalkaan tulisi tämmöinen
19311: aika määrätyksi, niin mma uskallan tehdä siihen poikkeusehdo-
19312: tuksen, uskaltaisin pyytää poikkeusasemaan ainakin kaksikieliset
19313: kunnat maassamme. Esim. Uudellamaalla Helsingin ympäristöllä,
19314: on päästy niissä mitä ruotsinkieliseen väestöön tulee sangen pitkälle,
19315: koska tämä asia on tullut puolueasiaksi. Tässä vieressämme on
19316: esim. Helsingin kunta, sillä on tätä nykyä 16-17 ylempää kansa-
19317: koulua ja vielä enemmän on seisovia pientenlasten kouluja, niitä on
19318: muutamissa piireissä 2 jopa kolmekin. Niin pitkälle on päästy sen
19319: kielisen väestön sivistyksessä. Jokainen tietää, että samassa pitäjässä
19320: asuu lähes puoletsuomalaista väestöä. Sillä on vaan kaksi ylempää ja
19321: kaksi alempaa kansakoulua. Ja nykyisten asetusten mukaan monessa
19322: piirissä siinäkin kunnassa, vaikka se kauvan kestää ja vaikka piikki-
19323: lanka-aitoja ja muita voi ilmestyä yksityisten yritteliäisyyden
19324: tielle, voipi kuitenkin päästä tarkoituksiensa perille lyhemmässä
19325: ajassa ja saada paljon enemmän suomalaisia kouluja. Mutta jos
19326: tämmöinen asetus astuu voimaan, on tätä aikaa I5 vuotta, vaikkapa
19327: sitä kolmessakin osassa tehdään, se takaa suomalaisille monessa
19328: piirissä koulut vasta 20 vuoden perästä. Ja sitä ei voi ajatella, että
19329: pääkaupungin ympärillä, jossa kansan tarvitsee vielä enemmän
19330: nousta ja kohota, näin pitkä aika voitaisiin ajatella siihen menevän.
19331: Tämmöiset kunnat ovat verrattain varakkaat, ja kun kerran tois-
19332: kielisen väestön sivistyksestä on pidetty niin tarkkaa huolta, ettei
19333: yhtään kolkkaa jätetä siitä osattomaksi, kun vielä suomalainenkin
19334: väestö saa maksaa veronsa tähän ja monet sen piirit saisivat kuitenkin
19335: vasta parin vuosikymmenen perästä koulut, niin se vasta lisää
19336: katkeruutta ja lisää turhaa kielikiistaa, joka pitäisi lopettaa ja
19337: voimakas sivistystyö saada aikaan. Minä uskallan ehdottaa, että kaksi-
19338: kieliset kunnat maassa pannaan poikkeusasemaan, niille annetaan
19339: korkeintaan 8 vuoden järjestelyaika. Se takaa silloin niissä kunnissa
19340: paljoa vähemmän taistelua ja riitaa, se takaa niiden vähäväkisille suo-
19341: malaisille nousemisen ja kohoörnisen mahdollisuutta. Niiden suo-
19342: malaista väestöä kohtaan on jo niin kauvan vääryyttä harjoitettu,
19343: että olisi aika se vääryys lopettaa. Minä vaan viittaan vielä siihen,
19344: että ymmärtääkseni nykyinen asetus takaa niille paljoa suuremman
19345: koulun saamisen mahdollisuuden kuin tämä uusi. Siis minä ehdot-
19346: taisin, että ne pantaisiin tässä suhteessa poikkeusasemaan ja vaa-
19347: dittaisiin paljoa lyhempi järjestysaika niille.
19348:      Täällä on sitten sanottu, että maalaiset ajavat huonosti maa-
19349: laisten asioita, kun koululaitoksen tahtovat järjestettäväksi oppi-
19350: velvollisuuskomitean mukaan. Ei se ole huonoa asioiden ajamista.
19351: Minä olen ainakin nähnyt ja kuullut, että tässä maassa, ehkä useam-
19352: missakin puolueissa, on ollut vaalikokouksia ja muita puoluekokouk-
19353: sia ja siellä on saattanut kuulua ääniä: Viekää entisetkin koulut
19354:                         Yleinen oppivelvollisuus.                     1025
19355: 
19356: 
19357: pois. - Meillä on paljon valistuksen vastustajia, tarvitaan voima-
19358: kasta sivistystyötä.
19359:     Ed. Jokinen täällä lausui: mitä enemmän kansa sivistyy, sitä
19360: enemmän se luopuu porvareista. Sosialisteilla on siis se usko, että
19361: sivistys edistää heidän etujaan ja rientojaan. Ja minusta se on hyvä,
19362: että heillä on se usko sivistykseen, sillä silloin sieltä puolen tehdään
19363: voimakasta sivistystyötä ja ajetaan voimakkaasti kansakoulu-
19364: laitoksen kehitystä tässä maassa. Meillä niin sanotuilla porvoareilla
19365: on taas toinen käsitys ja varma tieto, nim. että mitä pimeämpi
19366: seutu on, sitä enemmän sosialisteilla on kannatusta. Meillä on se
19367: käsitys ettämitäenemmän sivistyssaadaan kasvamaan ja nousemaan,
19368: sitä enemmän kansa heistä luopuu. Ja kun me myöskin uskomme,
19369: että tästä on kansamme tosionnelle hyötyä, niin sen tiedon täytyy
19370: kannustaa meitä voimakkaaseen työhön ja toimeen kansakoululai-
19371: toksemme johtarniseksi ja kohottamiseksi.
19372: 
19373:     Ed. Ä n g e s 1 e v ä: Minä en vähääkään epäile sitä, ettei oppi-
19374: velvollisuuslain laatijat valiokunnassa olisi kaikkein parasta tarkot-
19375: taneet Suomen kansan sivistyksen kohottamiseksi. Olen oikein kii-
19376: tollinen siitä, että Suomen kansan ylemmissä kerroksissa ovat silmät
19377: auenneet näkemään, että Suomen kansan pohjakerrokset tarvitsevat
19378: sivistystä ja valistusta. Sivistyksen edistämisen jouduttamiseksi
19379: olisi senvuoksi tärkeätä, että oppivelvollisuuslaki tulisi sellaiseksi,
19380: jonka kansa ilolla ja mielihyvällä vastaanottaa. Suomen kansa on
19381: kaikkina aikoina kärsivällisesti kantanut raskaimpia taakkoja. Kuin-
19382: ka Suomen kansa vetäytyisi pois taakkain kantamisesta silloin kuin
19383: nämä taakat tulevat Suomen kansan lasten omaksi hyväksi ? Tyy-
19384: nenä se ottaa varmaan kantaakseen oppivelvollisuuslaistakin johtu-
19385: vat rasitukset. Kuitenkin olisi huomioon otettava, ettei taakkaa
19386: ylenmäärin painavana sälytettäisi Suomen kansan hartijoille. Me
19387: täällä lukuja ja numeroita käsitellessämme hyvin pian unohdamme
19388: maalaiseläjän, joka veronkannon edellisenä iltana pyyhkii tuskanhikeä
19389: otsaltaan. Hän on päivän kulkenut rahoja lainaksi yrittämässä eikä
19390: ole onnistunut niitä saamaan. Onpa maalaiskansan keskuudessa
19391: taloissakin sellaista nähtävänä, että äidin voita suolatessaan lapset
19392: kyynelillään kastelevat leipäpalaa, mutta äiti ei voi antaa lapsilleen
19393: voita leivän päälle, siksi että isä menee huomenna kirkolle veron-
19394: maksoon ja sinne täytyy voi viedä, jotta ei jonakuna päivänä virka-
19395: pukuinen herra tulisi kirjoittamaan talosta vaikka ainoan lehmän.
19396: Tämä tuntuu monelle aivan uskomattomalta, mutta se on synkkä
19397: ja surullinen todellisuus Suomen kansan maalaiselämästä, ja täl-
19398: laiset tapaukset eivät ole harvinaisia.
19399:      Näitä kohtia on varmaankin oppivelvollisuuskomiteakin miettinyt,
19400: silloin kun se on ehdottanut alemman koulun elimelliseen yhteyteen
19401: ylemmän kansakoulun kanssa ja saman opettajan huostaan. Myöskin
19402:                                                                  65
19403: 1026                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19404: 
19405: 
19406: sivistykselliseltä kannalta katsoen olisi paljo edullisempaa, ettälapsen
19407: alkeisopetuksen antaisi henkilö, joka on toimeensa perinpohjaisesti ja
19408: mahdollisimman täydellisesti valmistunut. Alemman kansakoulun
19409: opetuksessakin vaaditaan monipuolista kykyä ja kehitystä ja siltä
19410: kannalta katsoen (ja tätä kohtaa minä juuri ensimäisenä valiokun-
19411: nassa esiintoinkin) olisi suotavaa, että alemman kansakoulun ijässä
19412: olevat lapset saisivat kaikinpuolin perehtyneen ja kelvollisen opetta-
19413: jan. Lnulen, että monessa paikoin, jossa esim. valiokunnan mietinnön
19414: mukaisesti tultaisiin perustamaan laajennettuja alempia kansa-
19415: kouluja, jos komitean ehdotus tulisi huomioon otetuksi, tultaisiin
19416: laajempien alempien kansakoulujen sijalle perustamaan tällaisia
19417: yhdistettyjä kouluja. Sehän on aivan luonnollista, että tuollaiset
19418: seisovat, saman opettajan johdon alla olevat koulut täyttävät
19419: paremmin tehtävänsä, kuin nuo kiertävät alemmat kansakoulut,
19420:  joihin tulee vähemmän valmistuneita ja useimmissa tapauksissa
19421: vähemmän kykeneviä opettajia johtamaan koulua.                Niihinkään
19422: lausuntoihin, joita sanomalehtikirjoitusten mukaan täällä on esi-
19423: tetty, että oppivelvollisuuspakko ulotettasiin aina 20-25 vuoden
19424: päähän, en voi ollenkaan yhtyä, siksi soisinkin oppivelvollisuuslain
19425: muodostuvan sellaiseksi, että kansa sen vaatimukset mitä pikimmin
19426: voisi käytännössä toteuttaa. Me tarvitsemme sivistystä ja valis-
19427: tusta lähimmässä tulevaisuudessa ja meillä Suomen kansalaisilla
19428: ei ole aikaa odottaa monia vuosikymmeniä.
19429:      Sitte katson velvollisuudekseni myös 3 vastalauseen johdosta
19430: merkitä kantani uskonnon oppiaineena olemisesta kansakoulussa.
19431: Suomen kansa on säilyttänyt vielä uskonnollisen tulen sydämessään
19432: suurimmaksi osaksi, vaikka sitä on kyllä joltakulta taholta koe-
19433: tettu sammuttaa. Ja Suomen kansan enemmistö pyytää uskonnon
19434: säilyttämistä kansakoulun oppiaineiden yhteydessä. Niin sanotut
19435: suruttomatkin ovat siitä erityisesti minulle huomauttaneet, Pohjan-
19436: maan heränneet eli pietistit ovat niinikään sydämensä sisimpänä
19437: toivomuksena lausuneet sen, että uskonto olisi kansakoulun oppi-
19438: aineiden joukossa säilytettävä. Tällä viikolla olin tilaisuudessa tutustu-
19439: maan laestadiolaisten mielipiteeseen; Ylivieskan kirkolla oli nimittäin
19440: koko maata käsittävä laestadiolaisten kokous. Siellä oli osanottajia
19441: aina tuolta Perä-Pohjolasta ja Venäjän rajoilta, olipa Helsingistäkin
19442: useita henkiä ja kaikilta joiden kanssa keskustelin, kuulin että kansa-
19443: koulun oppiaineiden joukossa olisi uskonto säilytettävä. Näin ollen,
19444: koska kansan enemmistö sitä vaatii, mielestäni eduskunnan jäsenet
19445: tekisivät väärin pyyhkiessään pois uskonnon oppiaineiden joukosta.
19446: Miksei yhtä hyvin pyyhkiä jotain muuta ainetta siitä pois. Sosia-
19447: listisellakin taholla on huomattu, että Suomen kansan enemmistö
19448: tulee vaatimaan uskonnonopetuksen säilyttämistä. Olihan muun
19449: muassa viime vaalien edellä nimenomaan sanottu ja selitetty, että
19450: sosialismi ei tahdo taistella uskontoa vastaan. Nyt on kuitenkin
19451:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 1027
19452: 
19453: 
19454: tehty hyökkäys uskonnonopetusta vastaan ja tämä tietääkseni
19455: on hyvin läheisessä yhteydessä uskonnon kanssa. Minä toivon, että
19456: tämän hyökkäyksen Suomen eduskunta jaksaa torjua ja että suuri
19457: valiokunta tekee kaiken voitavansa uskonnonopetuksen säilyttä-
19458: miseksi kansakoulun oppiaineiden joukossa.
19459: 
19460:     Ed. Home n: On jo myöhä, koetan senvuoksi supistaa puheeni
19461: aivan lyhyeksi. Minua on vähän hämmästyttänyt, että kun nyt
19462: ajatellaan suurta laajennusta ja parannusta kansakoulun alalla,
19463: ei ole tässä mietinnössä mainittu sanaakaan siitä, että kun saadaan
19464: enemmän kouluja, olisi tilaisuus pyrkiä semmoiseen järjestelmään,
19465: että yhdellä opettajalla ei tarvitsisi olla niin monta osastoa. Nykyään
19466: on tavallisinta se, että yksi opettaja opettaa samaan aikaan 4
19467: osastoa. Tästä syntyy suuri ajanhukka ja opetuskaan ei tietysti
19468: tule niin hyväksi kuin se voisi tulla, jos opettajalla olisi vaan yksi
19469: osasto. Sanotaan, että tämä epäkohta ei ole autettavissa. Rohkenen
19470: luulla, että sitä voisi suureksi osaksi auttaa, jos katsoisi sitä niin
19471: suureksi epäkohdaksi kuin se minun mielestäni on. Koska nyt on
19472: melkein mahdotonta ihmiselle samaan aikaan opettaa 4 osastoa
19473: riippumattomasti toisistaan, niin on niitä ryhmitettykahteenluokkaan
19474: joissa on kaksi osastoa kummassakin. Ensimäinen ja toinen osasto
19475: yhdessä ja taas kolmas ja neljäs osasto yhdessä. Sillä tavoin oppi-
19476: määrä kuitenkin tulee hyvin vähäiseksi, niinkuin ed. Soininen myöskin
19477: myönsi. Täytyisi siis pyrkiä siihen, että saisimme ainakin kaksi
19478: opettajaa joka kouluun tai, jos on tiheämmin asuttu seutu, vaikka
19479: neljä. Omasta puolestani menen niinkin pitkälle, että katsoisin sen
19480: edulliseksi, jos oppilaita otettaisiin ainoastaan joka toinen vuosi
19481: kouluun, ell'ei muu auta. Sillä tavoin voisi qsastoja supistaa, ja
19482: samalla opettajalla ei koskaan olisi enemmän kuin kaksi osastoa.
19483: Nyt kun on ajateltu saadaz,o6okoulua lisää, joista ainakin 6oo enti-
19484: siin piireihin, ja kun ajatellaan saada 3,500 alempaa kansakoulua,
19485: niin minusta olisi syytä pitää tätä näkökohtaa silmällä.
19486:     Meidän suomalaisten työssä ei ylipäänsä ole vauhtia. Ja jos opetus
19487: tapahtuu niin, että sama opettaja opettaa neljää osastoa, niin ei
19488:  juuri tähän opetukseenkaan tule minkäänlaista vauhtia. Oppilas
19489: tottuu siten huonoon työhön. Moni eroaakin kansakoulusta, kun
19490: on siellä ollut 3 vuotta, senvuoksi että neljäntenä vuonna ei saa
19491: siellä kuulla paljoakaan uutta. Ensimmäisenä vuonna kuulee uutta,
19492:  toinen vuosi on sitten uudistus siitä. Kolmantena vuonna on taas
19493:  uutta, mutta neljäs vuosi on taas kolmannen vuoden uusimista.
19494:  Luulen, että jos opetusaika olisi tuntuvasti lyhempikin kuin mitä
19495:  se nyt on, mutta yhdellä opettajalla ei olisi enemmän kuin yksi
19496:  luokka, niin oppimäärä kuitenkin voisi olla suurempi ja tulos tie-
19497:  tysti suurempi, koska työtapa olisi parempi. Minusta tuntuu ikävältä
19498:  taas myöntää monta miljoonaa tähän opetukseen, jos ei samalla
19499: 1028                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19500: 
19501: 
19502:  pidetä silmällä, että mainittu epäkohta saataisiin poistetuksi, taikka
19503:  ainakin tuntuvasti vähennetyksi.
19504:      Muuten yhdyn ed. Soiniseen siinä, mitä hän puhui jatkokurssien
19505: höydyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. On vaan se ikävä puoli, että
19506:  maaseudulla on vaikeuksia jatkokursseihin nähden sentähden, että
19507:  13, I4 ja I5 vuoden vanhoilla lapsilla jo on paljon tekemistä kotona
19508:  maanviljelyksessä y. m. toimissa. Niillä ei ole niin hyvää aikaa ottaa
19509: osaa jatkokursseihin kuin kaupungeissa.
19510:      Mitä taas pikkukouluihin tulee, niin minä myös siinä yhdyn
19511: ed. Soinisen ja ed. Rosenqvistin mielipiteeseen, että opettajilta
19512: ei tarvitse vaatia varsin suuria tietomääriä. Luulen sentähden , että
19513: kahden vuoden seminaariaika olisi riittävä. Pääasia on, että näitten
19514: pikkulasten opettajalla on innostusta ja rakkautta lapsiin, että
19515: hänellä on taipumusta opettajatoimeensa. Aivan suurta tietomäärää
19516: ei siinä tarvita. Metoodi on monta kertaa tärkeämpi.
19517:      Vielä yksi asia. Mietinnössä ehdotetaan, että oppivelvollisuus
19518: alkaa syyskuun I päivänä sille, joka samana kalenterivuonna täyttää
19519: 7 vuotta. Koska syyskuun I päivästä vielä on kolmas osa vuotta
19520: jälellä, tulisi tapahtumaan niin, että kolmas osa lapsista tulisi kou-
19521: luun 6 vuoden vanhana. Tämä on minusta aivan liian aikaiseen.
19522: Minä tahtoisin lykätä oppivelvollisuusrajan ainakin 7:nteen vuoteen,
19523: ettei siis millään tavalla oppivelvollisuus alkaisi ennen, kuin lapsi
19524: on täyttänyt 7 vuotta. Jos siitä sitte tulee käytännössä 7 1/2 tai
19525: likelle 8 vuotta, se ei tee mitään. Mutta koska nyt jo kaupungeissa
19526: tämä raja on 7 vuotta, niin en ymmärrä, että sitä maaseudulla voisi
19527: asettaa alemmalle. Siellä on pitkät matkat eikä ihminen kehity,
19528: sanotaan, niin nopeasti maaseudulla. Joka tapauksessa 6-vuotinen
19529: lapsi on siksi pieni, ~ttä minusta on vähän kummallista vaatia sem-
19530: moista lasta jo pantavaksi kouluun. Poikkeusta ehdotetaan kyllä
19531: myönnettäväksi, mutta sääntö jäisi kuitenkin pysymään.
19532:     En nyt tahdo jatkaa pitemmälle.
19533: 
19534:     Ed. J ä r v i n e n: Kaikista niistä monista kymmenistä hen-
19535: gellisistä puheista, joita porvarillisten puolueitten edustajat ovat
19536: täällä pitäneet oppivelvollisuuslain yhteydessä, täytyy sanoa, että
19537: ne ovat pääasiassa pidetyt vaan agitatsioonitarkoituksia silmällä
19538: pitäen. Nähtävästi näillä puheilla on tahdottu lujittaa valitsijain
19539: luottamusta, joka on alkanut pahasti horjua sen jälkeen, kun samat
19540: puolueet ovat asettuneet vastustamaan kunnallista äänioikeutta.
19541: Tällaiseen johtopäätökseen täytyy tulla varsinkin kahdesta syystä_
19542: Ensiksi: täällä esiintyneet puhujat ovat varsin hyvin tietäneet,
19543: että oppivelvollisuuslaki ei voi valmistua tällä istuntokaudella,
19544: että se jää joka tapauksessa ensi kevääseen ja että siis on ollut ai-
19545: van tarpeetonta eduskunnan ajan tuhlausta kuluttaa sitä kesken-
19546: jääviin kysymyksiin, varsinkin kun niin moni juuri valmistumaisil-
19547:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 1029
19548: 
19549: 
19550: 1aan oleva tärkeä reformi odottaa ratkaisuansa. Toiseksi: sellaiset
19551: lausunnot kuin edustajien Kaarneen, Pöystin, Huoposen y. m.
19552: eivät ole tuoneet itse oppivelvollisuuslakiin mitään uusia näkökohtia,
19553: jotka voisivat jollain tavoin edes hyödyttää suuren valiokunnan
19554: jäseniä olemalla heille evästyksenä. Niinkuin hyvin voi arvata,
19555: ovat nuo kymmenet puheet tähdätyt etupäässä sosialidemokraat-
19556: tisen puolueen jäsenten tekemän vastalauseen toista pykälää koh-
19557: taan, jossa puhutaan uskonnonopetuksesta kansakouluissa, sillä
19558: muihin pykäliin, kuten esim. köyhien lasten avustamiskysymyk-
19559: seen, eivät he ole ollenkaan uskaltaneet koskea. - Ed. Huoposen
19560: puhetta en ota huomioon, sillä hän ei ole tällä alalla mikään asian-
19561: tuntija. - Ja tämänkin ainoan hyökkäyspaikkansa ovat he väärin
19562: käsittäneet joko pintapuolisesta asiantuntemuksesta tai halusta
19563: käsittää se väärin, sillä se käsitys uskonnonopetuksesta, minkä
19564: olemme esille tuoneet vastalauseessamme on seuraava: emme voi
19565: sallia, että valtio sakko- ja vankeusrangaistuksilla pakottaa sekä
19566: eriuskolaislahkoihin kuuluvat että vapaammin ajattelevat van-
19567: hemmat pitämään vasten heidän vapaata tahtoaan lapsiaan uskon-
19568: totunneilla oppimassa valtion herrojen määräämää uskonto-oppia.
19569: Vanhemmilla täytyy olla vapaa valta ohjata lastensa sielun asioita,
19570: sillä onhan toki lapsi lähempänä omaa vanhempaansa kuin valtion
19571: virkaherroj a. Jos ken vanhin tahtoo antaa lapsellensa valtionkirkon
19572: uskonto-opin, hänellä on tietysti siihen oikeus. Ken tahtoo itse
19573: kasvattaa lapsensa uskonnollisia käsitteitä, hänellä täytyy siihen
19574: myös olla vapaus, sillä sakko- ja vankeusrangaistuksilla ei koskaan
19575: uskonnollista elämää edistetä. Uskonnon hento kukka menestyy
19576: ainoastaan vapauden maaperässä, sen todistaa jo historiakin. Inkvi-
19577: sitsiooniaikakauden peukaloruuvipuristimet, Espanjan saappaat,
19578: piikkituolit, polttoroviot, ne eivät ole edistäneet uskontoa, ne ovat
19579: päinvastoin herättäneet inhoa sitä vastaan. Eivät ole hyödyttä-
19580: neet myöskään oikeauskoisuuden aikakauden jalkapuut ja häpeä-
19581: paalut. Vapautta myös henkii koko raamattu alusta loppuun. Kat-
19582: sottakoon vaan profeettain lausuntoja ja Kristuksen sanoja.
19583:     Kun on näin puhe uskonnollisesta pakosta, niin tietysti tulee
19584: tehneeksi itselleen kysymyksen, kuka se on sitte tuo pakottaja,
19585: joka katsoo olevan itsellänsä oikeuden poliisisormineen sekaantua
19586: ihmisten sielunasioihin ja määritellä juuri tarkasti minkälaisen ja
19587: mihinkä kaavoihin valetun uskontomuodon pitää kunkin yksi-
19588: lön lapsilleosa antaman. Vastaus: se on valtio, sama valtio, joka
19589: viinaa suosii, se on se, joka siunaa sota-aseet, joilla lähdetään mur-
19590: haamaan rauhallisia kansalaisia ja sitten laulaa Te Deumia ja vielä
19591: kirkkaammin laulaa, kun he ovat onnistuneet teurastamaan suu-
19592: ria kansalaisjoukkoja. Tällaista pakoittajaa ei suinkaan ole kat-
19593: sottava päteväksi määräämään, että juuri niin ja niin ja niillä
19594:  sanoilla ovat uskonnon asiat opetettavat.
19595: 1030                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19596: 
19597: 
19598:     Pyydän vielä tässä kajota erääseen kohtaan. Vastapuoluelai-
19599: semme ovat hengellisiä puheita pitäessään menneet myös arvoste-
19600: lemaan sosialistien uskonnollisuutta yleensä. He ovat asettuneet
19601: täällä fariseuksen asemaan, joka itseään kiitti ja publikaania hal-
19602: veksi, mutta pyydän sanoa noille, kyllä me tunnemme meidän por-
19603: vareittemme jumalisuuden. Meillä on itse suuren N atsarealaisen
19604: antama mittakeino ja se kuuluu: >>Tuntekaa heitä heidän hedel-
19605: mistään. Ei hyvä puu voi kantaa häijyjä hedelmiä eikä häijy puu
19606: hyviä hedelmiä.» Porvareitten samoin kuin sosialistienkin uskon-
19607: non hedelmät ovat selvästi nähtävissä joka päivä meidän edes-
19608: sämme. Pappien ahneus, suurtilallisten toimeen panemat torppari-
19609: häädöt, virkamiesten palkat ja eläkekiskomiset, kas siinä ovat por-
19610: vareitten uskonnollisuuden hedelmät! Voidaanpa sanoa, että edus-
19611: kuntatyössäkin, lainlaatimisessa täällä tulee näkyviin uskon he-
19612: delmät. Se näkyy kunnallisen äänioikeuden jarrutuksesta, se nä-
19613: kyy maanvuokralain pykälissä, joka sekin köyhälistöä sortaa, ja
19614: yksinomaan manttaalimiesten etuja katsovasta pykälästä torppari-
19615: laissa. Kas siinäkin on porvarien uskonnon hedelmiä (Vasemmalta:
19616: Hyvä!). Hedelmiä on vielä elinkeinolainsäädännössä, voimme sanoa,
19617: onpa hirvenmetsästyksessäkin, kun se tahdotaan tehdä yksinomaan
19618: manttaalimiesten eduksi ja kieltää se oikeus köyhälistöltä. Mutta
19619: nämä tällaiset hedelmät eivät ole niitä hedelmiä, joita suuri Nat-
19620: sarealainen tarkoitti, ne ovat itsekkäisyyden hedelmiä, ne ovat
19621: sellaisen puun hedelmiä, josta sanotaan että se puu odottaa hak-
19622: kaamista ja tuleen heittämistä (Vasemmalta: Hyvä! Hyvä!).
19623: 
19624:     Ed. W i c h m a n n : Jag måste taga till ordet för att reser-
19625: vera mig mot repr. Sundbloms med- eller omedvetna förvrängning,
19626: antagligen beroende på missuppfattning af mina uttalanden i
19627: läropliktsfrågan. J ag har icke opponerat mig mot införandet af
19628: allmän läroplikt, men väl mot den i min tanke pedagogiskt mindre
19629: lyckliga och därjämte - för tillfället åtminstone - ekonomiskt
19630: omöjliga läropliktsform, som nu blifvit föreslagen af kulturutskottet.
19631:     En annan ärad talare har uttalat, att han icke kan skänka nå-
19632: got erkännande åt min vädjan till pedagogiska stormän, som hafva
19633: uttalat, att den lägre folkundervisningen kräfver fullt ut samma
19634: pedagogiska förmåga, ofta en ännu större, än den högre undervis-
19635: ningen, och att min vädjan till dessa pedagogikens stormän så-
19636: tillvida är oberättigad, som deras uttalanden icke få förstås i detta
19637: sammanhang. Jag måste nu också reservera mig mot detta utta-
19638: lande och tillika uttala min förvåning öfver den pedagogikens stor-
19639: man, som den ärade talaren i stället framdrager såsom ett slags stöd
19640: för den åskådning han förfäktade såsom den enda rätta. J ag har
19641: sedermera blifvit upplyst om, att det icke var hans mening att här
19642: vädja till Uno Cygnaeus, utan tili en annan personlighet, som vis-
19643:                          Yleinen oppivelvolJisuus,                  1031
19644: 
19645: 
19646: serligen är mig bekant som stor fosterlandsvän och teolog, men
19647: hvars pedagogiska förtjänster om folkskolan i samma mån som
19648: här citerades, äro mig ganska obekanta, närnligen biskop Schau-
19649: man. Saken må nu för resten här utläggas huru som hälst, så är
19650: det min öfvertygelse och min förhoppning, att kammarens beslut
19651: kommer att gå i den riktning, som uttalas i fjärde reservationen.
19652: Detta intryck har jag fått af de flesta talares uttalanden, särskildt
19653: allmogerepresentanternas, och jag tror, att detta också är den bästa
19654: vederläggningen af hr Sundbloms yttrande, att vår allmoge är så
19655: upplyst och hungrar så efter bildning, att den icke kan tillfredsstäl-
19656: las med den läroform, som föreslås i fjärde reservationen, utan be-
19657: gär den af utskottet föreslagna.
19658:     Minä olisin kernaammin suonut, ettei ed. Reima olisi kosketellut
19659: tässä kouluasiassa kieliriitaa. Minun mielestäni se nyt ei yhtään
19660: kuulu tähän kouluasiaan. Voisiuhan minäkin, jos tahtoisin, tehdä
19661: itseni syylliseksi samassa suhteessa kuin ed. Reima ja vetää esiin
19662: muutamia vastaisia näkökohtia siitä, miten ruotsalaisen vähemmis-
19663: tön lasten koulutarvetta tyydytetään, tahi oikeammin ei tyydytetä
19664: lainkaan, suomalaisen enemmistön taholta esim. Seinäjoella ja Vä-
19665: hässä Kyrössä. Itse asiassa on ed. Reiman kantaa jo moni puhuja
19666: vastustanut ja minun mielestäni onnellisesti. Minun täytyy vielä
19667: sanoa, että minä ihmettelen sitä ristiriitaisuutta, joka ilmeni ed.
19668: Reiman puheessa, kun hän ensiksi väitti, että sivistystarve on niin
19669: suuri, niin välttämätön tarve, että siinä ei nyt saa pääasiallisesti
19670: katsoa taloudellisia näkökohtia, mutta sittemmin sanoi, että >>olkoon
19671: nyt sivistystarve kuinka suuri tahansa, niin leipäkysymys
19672: kuitenkin ensi sijaan>>. Siinä asiassa minäkin olen aivan samalla
19673: kannalla kuin ed. Reima.
19674: 
19675:     Ed. H o k k a ne n: Tämän asian tähden on jo hyvin paljon
19676: eduskunnan aikaa tuhlattu ja on tätä mietintöä monelta eri kan-
19677: nalta tarkasteltu ja koetettu sitä pestä ja värittää jos jonkinlaiseksi.
19678: Puhdasta on näyttänyt tulleenkin, erittäinkin penkit eduskunnassa
19679: näyttävät olevan hyvin puhtaat.
19680:     On kuulunut paljon valitusvirsiä tämän mietinnön johdosta.
19681: Maan köyhyyttä on valitettu ja kysytty, millä voitaisiin saada
19682: kustannetuksi ne mahtavat vaatimukset, joita mietinnössä on
19683: esitetty. Mutta olisiko parempi, että kansa pidettäisiin tietämät-
19684: tömyydessä, kuin että sille annetaan tietoisuutta. Niin kauan kuin
19685: kansalle ei anneta tietoisuutta, kun se ei saa vaurastua ja kasvaa
19686: henkisessä ja aineellisessa suhteessa, olkaa huoletta, herrat, kyllä
19687: maa köyhänä pysyy. Se on merkki. Jos tähän menisikin uhrauksia,
19688: niin sitenhän yhteiskunnan jäsenet tuon lainan tulisivat takaisin
19689: maksamaan, eivät ne hukkaan menisi, ne uhraukset, joita tulisi
19690: uhrattavaksi. Näyttää suuresti siltä, mietinnön sivullla 22, ettei
19691: 1032                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19692: 
19693: 
19694: ole haluakaan antaa kansalle tietoisuutta, vaan pitää entisessä tietä-
19695: mättömyydessä. Mutta kun näin on tahto, niin älkää hyvät por-
19696: varit, herrat, rouvat ja neidit nuhdelko alempaa kansankerrosta
19697: siitä, että se on tyhmää, ymmärtämätöntä ja sivistymätöntä; älkää
19698: silloin antako sellaisia nuhteita. Vasta sitte sopisi pitää niitä saar-
19699: noja tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä ja sivistymät-
19700: tömyydestä, kun olisi k o e t e t t u antaa oppia kansalle. Ja kun
19701: täällä on tunnustettu ja myönnetty, että on suuri joukko köyhä-
19702: listöä - se on juuri sitä osaa kansasta, joka luo kaiken rikkauden
19703: ja mukavuuden yhteiskuntaan, - niin pitäisi myös ymmärtää, että
19704: tämä suuri joukko on sellaista, jonka täytyy väkisinkin itselleen
19705: hankkia tietoisuutta, vaikkei porvaristo tulisi siihen avustusta
19706: myöntämäänkään.
19707:      Sitte on tavattomasti hyökätty sosialistien tekemän vastalau-
19708: seen kimppuun. Mutta eikö porvaristo ymmärrä vai eikö se tahdo
19709: ymmärtää sitä? Olen päässyt siihen käsitykseen, kun olen jo mo-
19710: nessa istunnossa kuullut puhuttavan tästä asiasta, että porvari-
19711: puolueilla olisi se käsitys, ettei sosialistien vastalauseen mukaan
19712: saisi ollenkaan uskontoa opettaa kansalle. Mutta ei se minun tie-
19713: tääkseni tällaista tarkoita, vaan se tarkoittaa, ettei ole niin välttä-
19714: mätöntä nojautua tässä asiassa kansakoulunopettajain niskoille.
19715: Tässä kysymyksessä on jo menty niin pitkälle, että on jouduttu
19716: jumalakäsitteeseen saakka, ja uskonnosta puhuttaessa on minusta
19717: tuntunut, että porvaristo luulee jumala-olennon tämän kautta
19718: menettävän mahtavuutensa. Olkaa huoleti! Ei se ole mikään sel-
19719: lainen löyhä olento, jos se oikein käsitetään, ei sitä mihinkään kään-
19720: netä eikä väännetä. Se on kaikkivoipaja kaikkimahtava. Se ei ole niin
19721: hatara ja löysä olento, että ihmiset sitä voivat kääntää niinkuin
19722: tuuliviiriä käännetään. Älkäämme huoliko sitä niin halpaan ar-
19723: voon asettaa!
19724:      Nyt kun näin on tätä hyökkäystä tahdottu tehdä sosialistien
19725: vastalausetta vastaan, niin on sanottu, että maalaiset eivät sitä
19726: ymmärrä. Mutta on niissä paljon sellaisia, jotka hyvin sen ymmär-
19727: tävät ja. ymmärtävät senkin, ettei ole tarvis antaa uskonnonope-
19728: tusta kansakoulunopettajan hartioille.       Onhan uskonto pysynyt
19729: voimassa, vaikka ei kansakouluja ollut olemassakaan. Onhan kor-
19730:  ven komeroissa sellaisia, jotka eivät ole kansakoulua käyneet, ja
19731: heillä on kuitenkin uskonto. En minäkään ole kansakoulua käynyt.
19732:  Sanooko nyt sitten eduskunta, ettei minulla ole mitään uskontoa?
19733:  Olen kuullut puhuttavan, en tänä päivänä, vaan edellisinä päivinä,
19734:  että uskonto katoaa, että heillä on siitä kokemusta. No en minä
19735:  ymmärrä tätä asiaa. Saattaa niin olla, mutta minä en sentään sitä
19736:  usko. Kyllä minulla on uskonto ollut jo lapsuudesta saakka ja sain
19737:  sen ymmärrykseeni ja hyvin sitä käsitin. Mutta onko nyt todella-
19738:  kin eduskunnassa jäseniä, sellaisia, jotka olisivat tahtoneet us-
19739:                         Yleinen oppivelvollisuus.                1033
19740: 
19741: 
19742: konnon perille pyrkiä nuorina ollessaan, mutta eivät ole päässeet
19743: sitä ymmärtämään, ja heidän on täytynyt vasta sitten partanaa-
19744: moina miehinä ja isopalmikkoisina naisina ruveta kansakoulua
19745: käymään, saadakseen siellä uskonnon oppia? Minä en tuota usko,
19746: mutta niin ainakin on puheista tuntunut. Ja vielä on asia niin,
19747: että isä ja äiti voivat paremmin tehdäkin selvää uskonnon asioista
19748: lapsilleen kuin vieras, kun vielä tulee sellaisia kohtia, että lapsi
19749: voisi opettajalta kysyä jotain pulmallista asiaa, mutta opettajassa
19750: ei ole miestä tai naista antamaan tarkkoja selvityksiä, vaan sanoo,
19751: että se ei ole järjellä ymmärrettävä asia. Ja kuitenkin uskonkappa-
19752: leiden ensimäisen osan ensimäisessä selityksessä sanotaan, että ih-
19753: miselle on annettu järki, tieto, toimi ja ymmärrys. Miksei sitten
19754: ihminen saisi näitä antimia hyväkseen käyttää. Pitäisikö nuo kal-
19755: liit lahjat hyljätä pois? Olisipa se kummallista. Puhutaan neljän-
19756: nessä rukouksessa niin suuresta jokapäiväisestä leivästä ja lapsi,
19757: joka eväineen on koulussa, voi kysyä: miksei isällä ja äidillä ole
19758: sitten tätä isoa jokapäiväistä leipää, ja miksi minulla on eväs niin
19759: kovin kehnoa ja huonoa, miksi on isällä ja äidillä niin huono asunto
19760: ja miksi minulla on pukimena niin huonot ryysyt. Kenen kontolle
19761: voi opettaja tämän laskea? Hän voi pian lausua niin, että se on juuri
19762: jumal'olennolta johtunut asia, panna sen hänen syykseen. Eikö
19763: olisi parempi silloin tehdä selvää, että se on kapitalistisen yhteis-
19764: kunnan syy eikä minkään muun. Ja siinä se juuri syy onkin. Pi-
19765: detään kovin tärkeänä ettei uskonto tule pysymään ilman että
19766: sitä opetetaan kansakouluissa. Kyllä se tulee pysymään, ja
19767: sitä ei ole kiellettykään, vaan sitä ainoastaan, että se ei olisi pa-
19768: kollista. Siinä vain on eroitus. Mutta olisi parempi, että koetet-
19769: taisiin estää tämä nurinkurinen yhteiskuntajärjestelmä, koetet-
19770: taisiin korjata se sellaiselle kannalle, ettei tulisi olemaan työnsul-
19771: kuja eikä torppari- ja mökkiläishäätöjä. Ja kun kansa vielä on tie-
19772: tämättömyydessä, kun näitä tällaisia tehdään, työnsulkuja ja torp-
19773: pari- ja mökkiläishäätöjä, niin pian voi tapahtua sillä tavalla, että
19774: jotkut yhteiskuntajäsenistä kiroovat syntymäpäiväänsä näiden ko-
19775: vien kohtaloiden tullessa. Ja tämä on porvarillisen järjestelmän
19776: syy eikä minkään muun.
19777:      Sitte on opettaja tekevinään hyvin tarkasti selvää vielä kai-
19778: kista uskonkappaleista, mitä hän tahtoo oppilaille opettaa, mutta
19779: hän ei voikaan tuota selvää tehdä, vaan tarkat selvänteot täytyy
19780: jättää aivan hämärään. Mitenkä voisi opettaja selvittää pienelle
19781: lapselle, jos se rupeaisi kysymään esim. kuudennen käskynkin sisäl-
19782: lystä? Olisipa mahdoton mennä siitä selvää tekemään. Tarvitsisi-
19783: han lapsi ensin kasvaa ja vaurastua ijässä.
19784:      On puhuttu 13 ja 14 ikävuodesta. Minä luulen, että !4-vuoti-
19785: selle olisi 6 käskystä paljon parempi tehdä selkoa kuin 13-vuoti-
19786: sille. Mutta isä ja äiti voivat kyllä pitää tarkalla, milloin lapsen
19787: 1034                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19788: 
19789: järki voi sulattaa ja antaa selvän, ettei mitään tulisi hämäräksi
19790: jäämään. Ei se ole sillä hyvä, että oppilaalta tahdotaan ulkolukua,
19791: että se vaan läksynsä osaa, sen tarvitsisi myös sitä ymmärtää. Minä
19792: siis en ollenkaan kummastele, että valiokunnassa sosialistit ovat
19793: tehneet tämän vastalauseen. Minä täydellisesti yhdyn tähän vasta-
19794: lauseeseen ja olen siitä aivan levollinen, että uskonto ei tule katoa-
19795: maan, koska se ei ole kadonnut, koska se on lujempi niissä henkilöissä,
19796: jotka asuvat kaukanakin korven komeroissa. Mutta en silti sano,
19797: että olisivat kansakoulut tarpeettomat, en ollenkaan. Päinvastoin.
19798: Kansakoulumme ovat herättäneet kansaa ja sieltä kyllä tietoisuutta
19799: tullaan saamaan. Sen syyn tähden olisi tämä laki saatava päätök-
19800: seen, vaikkei se tulekaan näillä valtiopäivillä. Se on aivan mahdo-
19801: ton saada toimeen. Mutta kansakoulun oppi sehän tuottaisi si-
19802: vistystä ja jos te, hyvät porvaristopuolueet, tahdotte että kansa
19803: kasvaisi henkisessä ja aineellisessa suhteessa, niin yhtykää silloin,
19804: että oppivelvollisuuslaki mitä pikemmin tullaan saavuttamaan.
19805: 
19806:      Ed. K ä k i k o s k i: Luultavasti kaikki ovat panneet merkille,
19807: että sosialistit osoittavat hyvin suurta heikkoutta niin pian kun
19808: heidän tulee julkisesti kansan edessä puolustaa kantaansa uskonnon
19809: kysymyksessä. Tiedetään, että sosialistit hyvin rohkeasti levittävät
19810: kansan keskuuteen kirjallisuutta, jossa mitä tärkeimmällä tavalla
19811: pilkataan uskontoa, mutta kun heitä julkisissa kokouksissa pannaan
19812: tilille tuosta toiminnasta, silloin hyvin usein sosialisti selittää, ettei
19813: tahdota uskontoa pois j. n. e., jopa saatetaan kuulla lausuntoja,
19814: jotka osottavat hyvinkin suurta myötätuntoisuutta uskontoa koh-
19815: taan. Niin on ollut laita tänäkin iltana. Vaikka sosialistien vasta-
19816: lauseessa aivan selvään hyökätään uskonnonopetusta, jopa itse
19817: uskontoakin vastaan, niin sittenkin täällä koetetaan selittää, että
19818: tuo kaikki tapahtuu uskonnonharrastuksesta, jopa uskonnonvapau-
19819: den tähden. On omituista, miten täällä eduskunnassa esiinnytään
19820: toisella tavalla kuin esim. valiokunnassa. Minä muistan viime
19821: vuonna, jolloin olin mukana sivistysvaliokunnassa, oppivelvollisuus-
19822: lakia käsiteltäessä, miten räikeitä ne lausunnot olivat, joita siellä
19823: esitettiin. Jokainen, joka siellä oli, muistaa vielä, mitenkä eräskin
19824: sosialistien johtomies tuontuostakin lausui esim. että: uskonto on
19825: >>keskiaikainen kummitus>>, ja että hän toivoo ettei >>tämän jälkeen
19826: yhtään kirkkoa enää Suomen kuntiin rakenneta>> j. n. e. (Vasemmalta:
19827: Se on vale.). Mutta täällä puhutaan aivan toista. Minkätähden ei
19828: uskalleta suoraan, peittelemättä koko kansan edessä lausua: >>sitä
19829: me tahdomme>>, eikä käydä sitä kaikella tavoin peittelemään? Mutta
19830: vaikka tällä tavoin koetetaan sanoilla salatakin sitä, että todella
19831: tahdotaan pois uskonnonopetus ja asetutaan ilmeisesti vihamieli-
19832: selle kannalle uskontoa vastaan, niin se, mitä sydämessä on, ilmenee
19833: kuitenkin siinä rajattoman katkerassa vihassa ja siinä tuomitsemi-
19834:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   1035
19835: 
19836: 
19837: sessa, mikä vasemmistolaisten lausunnoissa ilmenee.              En mma
19838: muista ulkoa ed. Jokisen äskeistä lausuntoa, mutta sen sisällys oli,
19839: niinkuin minä sen, käsitin, että kaikki porvarit umpimähkään ovat
19840: teeskentelijäitä ja kaikki heidän uskonnollisuutensa on vain teko-
19841: pyhyyttä (Vasemmalta: Oikein, oikein!.) ja tuo sama ilmenee myös
19842: ed. Järvisen lausunnossa. Kaikki, mitä pahaa on maailmassa tapah-
19843: tunut, se on uskonnon hedelmä, niinkuin »pappien ahneUS», virka-
19844: miesten liialliset palkat ja kaikki muu. Mutta koska nämä pahat
19845: asiat ovat uskonnon hedelmiä, niin voisi kysyä, eikö myöskin se hyvä,
19846: mitä porvarit ovat aikaan saaneet, ole uskonnon hedelmä. Voisi
19847: kysyä, kuka tässä maassa on perustanut ensimäiset koulut kansaa
19848: varten? Kuka on perustanut ensimmäisen suomalaisen koulun?
19849: Eivät suinkaan sosialistit. Kutka ovat tässä maassa ensiksi ruven-
19850: neet harrastamaan torpparien parasta? Eivät suinkaan sosialistit,
19851: sillä siihen aikaan r88o-luvulla, kun Yrjö-Koskinen tätä asiaa
19852: rupesi ajamaan, ei vielä sosialisteja meidän maassamme ollutkaan.
19853: Me voisimme luetella hyvin paljon hyvää, mitä maassamme on tehty
19854: syvien rivien hyväksi. Koska siis porvarit ovat saaneet jotakin
19855: hyvääkin toimeen kansan hyväksi, niin voisi kysyä, eikö tässä ole
19856: olleet uskonnon voimat näitä hyviä hedelmiä aikaansaamas:;a?
19857:      Kun uskonnonopetuksesta puhutaan, niin takerrutaan kaiken-
19858: laisiin sivuseikkoihin, vanhan testamentin kertomuksiin J oonaksesta
19859: valaskalan vatsassa ja kaikenmoiseen sellaiseen, joka on vähemmän
19860: tärkeätä itse uskonnon olemukselle. Niistä tehdään pääasia ja
19861: unohdetaan se, mikä todellisesti on pääasia uskonnon opetuksessa,
19862: lasten saattaminen Jumalan sanan tuntemiseen. Esimerkiksi tässä
19863: sosialistien vastalauseessa esitetään uskonnonopetusta vastaan se
19864: syy, etteivät lapset voi >>perinpohjaisesti>> käsittää uskonnon totuuksia.
19865:  Tuskinpa lapsilta voi tuommoista perinpohjaista käsittämistä odot-
19866: taakaan. Ei suinkaan se ole tarkoitus, että lapsi käsittää perin-
19867: pohjaisesti kaikki, kaikkein vähemmin uskonnolliset riitakysymykset.
19868: Mutta pääasiahan tässä on se, että lapsi oppii tutustumaan Jumalan
19869: sanaan, Vapahtajan elämäkertaan, Jumalan lupauksiin ja evanke-
19870: liumeihin. Saattaa kyllä olla, että se mitä lapsi saa lapsuudessaan
19871: näin oppia, jää aivan kuin siemeneksi, joka kenties ei vuosikausiin-
19872: kaali idä. Se kätketään ihmisen sydämeen, mutta se, mitä lapsena
19873: on saanut oppia, se kerran kyllä itää, kun surun sateet siementä
19874: kastelevat, ja kun ihminen koettelemuksessa tarvitsee sitä opetusta,
19875: minkä hän lapsena on saanut. Moni ihminen, joka on saanut uskon-
19876: nosta lohdutusta suruissaan, tukea kiusauksissaan ja on uskonnon
19877: kautta kohonnut lankeemuksesta, tullen paremmaksi ihmiseksi,
19878: on tunnustanut, että hän on saanut sen herätyksen sanasta, mikä
19879: lapsuudessa on sydämeen kätketty. Se sana on ehkä koko ikäkauden
19880: piillyt sydämen kätköissä, kunnes se suurimmassa hädässä, kuoleman
19881: hetkellä, hänelle kirkastuu ja antaa juuri sen avun ja lohdutuksen,
19882: 1036                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19883: 
19884: 
19885: mitä ei yksikään ihminen ole voinut hänelle antaa. Kuka tahtoisikaan
19886: olla niin kovasydäminen lasta kohtaan, ettei soisi lapselle sitä
19887: mitä jokainen ihminen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin elä-
19888: mässään tarvitsee?
19889:     Täällä on puhuttu myöskin varsin kauniita sanoja siitä, miten
19890: äiti on paras uskonnon opettaja, ja mitenkä voi olla opettajia, jotka
19891: eivät tähän tehtävään ole sopivia. Kyllähän on totta, että opettajissa
19892: on paljon puutteellisuutta, paljon hengellistä kuolemaa, ja saattaa
19893: olla myöskin sitä, mitä sosialistien vastalauseessa sanotaan teko-
19894: hurskaudeksi. Mutta eihän tässä olekkaan kysymys yksinomaan
19895: ihmisen sanasta. Uskonnonopetuksen tarkoitushan meidän aika-
19896: namme on se, että lapsi johdettaisiin raamatun lukemiseen. Jos
19897: opettaja osaa ohjata häntä käyttämään raamattua, niin raamatun
19898: sana lasta tukee ja hänet kerran herättää, se eikä ihmisssana. Niin
19899: saattaa putteellinen opettaja olla välikappaleena johtamassa lasta
19900: totuuden ja hyvyyden tielle. Sanotaan aivan oikein, että äiti on
19901: paras uskonnon opettaja. Se täytyy myöntää. Kuka voisikaan
19902: opettaa lasta niinkuin äiti? Mutta valitettavasti kaikilla ei ole
19903: semmoista äitiä, joka niin voisi uskontoa opettaa. Nyt heitä vielä
19904: on, mutta kun uskonnonopetus poistetaan kouluista ja se on ollut
19905: sieltä kauvan poistettuna, niin kasvaa koko sukupolvi, jonka
19906: keskuudessa on useita ihmisiä, jotka itse vanhemmiksi jouduttuaan,
19907: eivät kykene antamaan lapsilleen uskonnonopetusta. Paitsi sitä
19908: meidän täytyy muistaa, että on lapsia, joilla ei ole kotia eikä äitiä.
19909: Sen unohtavat niin usein ne, jotka puhuvat siitä, että koti on paras
19910: uskonnonopetuskoulu. Meidän maassamme on monta lasta, jotka
19911: jäisivät ilman uskonnonopetusta, jos se jäisi ainoastaan kotien ja
19912: äitien varaan. Niistä lapsista, jotka eivät saa tätä opetusta kotonaan,
19913: täytyy yhteiskunnan pitää huolta, ja yhteiskunnalla on heitä kohtaan
19914: aivan erityisiä velvollisuuksia. Nämät lapset ne etenkin joutuisivat
19915: tässä epäsuotuisaan asemaan, jos uskonnonopetus poistettaisiin
19916: koulusta tahi pantaisiin sellaiselle sijalle, että sen opettaminen ei olisi
19917: pakollinen. Minä toivoisin, että sitä kysymystä käsiteltäessä pantai-
19918: siin syrjään ne seikat, mitkä ovat syrjäasioita ja asetuttaisiin sille his-
19919: torialliselle pohjalle, että meidän kansamme ei nyt tule toimeen ilman
19920: uskontoa, ja sen mukaan myöskin säädettäisiin oppivelvollisuuslaki.
19921: 
19922:     Ed. P e 1 t o n e n: Tämä on vähän merkillinen asia. Se yllyttää
19923: kaikki edustajat puhumaan.         Minulle on käynyt, niinkuin
19924: niin monelle edeltäjälleni, minuunkin on tarttunut puhumisen tauti,
19925: minunkin henkeni tahtoo langeta !oveen. Mutta minulle on käynyt
19926: niin kuin kaikille Matti Myöhäisille, että saan vetää vesiperän.
19927: Muut ovat kerinneet jo puhua kaikista mahdollisista ja mahdottomista
19928: aineista, mitä tämän yhteyteen voi liittää, minun osakseni ei ole
19929: enää jäänyt mitään. Mutta,1hyvään opetukseen kuuluu, sanovat
19930:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  1037
19931: 
19932: 
19933: pedagoogit, ahkera kertaus. Minun tekisi mieleni nyt ruveta kertaa-
19934: maan näitä pitkiä läksyjä, mutta toiset ovat kerinneet senkin tehdä
19935: jo kolme neljä kertaa; ei siitäkään turvaa. On minulla tosin täällä,
19936: niinkuin vanhat papit sanovat, saarnan juuria 15 numeroa. Mutta
19937: nyt minä en näe mitään. Minulla ei ole laseja mukana enkä minä tiedä
19938: jos lasitkaan auttaisi. Ja päähäni minä en uskalla luottaa tähän
19939: aikaan vuorokautta. Toivon vaan, että minun jälkeläisilleni käy
19940: niinkuin minulle, etteivät näe, jos koettav~at jotakin katsoa ja etteivät
19941: päästäänkään saisi mitään irti, mikäli se koskee tätä kysymystä.
19942:     Täällä on myöskin melkein jokainen puhuja tehnyt ankaran
19943: vastalauseen jotakin edellistä puhujaa taikka jotakin kirjoitettua
19944: sanaa vastaan. Minä seuraan esimerkkiä. Minä teen myöskin vasta-
19945: lauseen, nimittäin tätä tavatonta puhetulvaa vastaan. Ja sen
19946: minä teen juuri nähdessäni - sen verran minä vielä näen - ettei
19947: parvekkeilla enää ole niin paljon kuulijoita, että kannattaisi puhua,
19948: eikä kirjureita, jotka veisivät jutut huomisiin tai ylihuomisiin lehtiin,
19949: joten kaikki menee nyt hukkaan, vaikka kuinka hyviä saarnoja
19950: pidettäisiin. Ja se mikä minulla uutta onkin, on asia, jonka kaikki
19951: muut puhujat ovat unohtaneet, että tämä erinomainen mietintö
19952: ja sen erinomaiset vastalauseet lähetettäisiin, varsinkin näin hyvien
19953: eväiden kanssa suureen valiokuntaan viisaampien tutkittavaksi.
19954:     Ja vielä yksi pyyntö. Jos tulee vielä puhujia tänne lavalle minun
19955: jälkeeni, niin pyydän ehdottaa, että asetettaisiin kaksi puhumaan
19956: yht'aikaa, niin tulee pikemmin selvää. Niin tekevät pyykkiämmätkin,
19957: kun joutuvat keskenään riitaan, ja kiista loppuu hyvin sukkelaan.
19958: Siinä tapauksessa ettei tähän uudenaikaiseen temppuun tartuttaisi,
19959: pyytäisin, että jos puhujat nousevatkin tänne lavalle, niin seuraisivat
19960: minun esimerkkiäni ja muistaisivat astua alas myös.
19961: 
19962:      Ed. Tikkanen: Se puoli asiaa, josta tahdon muutaman sanan
19963: lausua, on jäänyt huomauttamatta. Erityistä painoa on tahdottu
19964: panna asiaan silloin, kun on käyty arvostelemaan sosialidemo-
19965: kraattien uskontoa, minkälaista se yleensä on, ja minkälaisen arvos-
19966: telun se voi kestää. Sallittakoon minun muutamilla sanoilla myös-
19967: kin osoittaa minkälaista on se uskonto, jota täällä on puolustettu
19968: niin viimeiseen saakka.
19969:      Surkutella todellakin täytyy, että ne monet uskonnosta puhujat
19970: ovat poistuneet pois ja eritoten papit, sillä heille nimenomaisesti
19971: olisin tahtonut kohdistaa puheeni. Eihän uskonto yleensä liene
19972: sellainen tekijä, miksi sitä täällä on tahdottu kuvitella. Se on satoja,
19973: tuhansia eri kertoja saatu nähdä, minkälainen uskonto silloin on
19974: vallassaolijoilla, kun he uskontonsa nojalla voisivat jotakin aikaan-
19975: saada. He eivät vähemmässäkään määrässä tahdo olla uskovaisia
19976: silloin, kun heiltä tuota uskontoa käytännössä vaaditaan. Jos minä
19977: yksinomaan kohdistaisin puheeni siihen, mitä tuopi uskonto ihmi-
19978: 1038                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
19979: 
19980: 
19981:  selle päätekijänä ja, mihinkä elämäntapaan uskonto ihmisen asettaa,
19982: ne ihmiset eritoten, jotka uskostaan kerskuvat, se asettaa ne teke-
19983: mään rakkauden töitä. Kyllä kai papit, ja uskovaiset kaikki yleensä,
19984: lienevät lukeneet raamatusta ne kohdat, joissa Paavali huomautte-
19985: lee mitä rakkaus tekee. >>Se ei riitele eikä vihaan syty, ei kadehdi, ei
19986: vääryydestä iloitse; se kaikki kärsii, kaikki peittää, se on kaikki
19987: kaikessa>>. Mutta pitkin aikoja yli maan rajasta rajaan meidänkin
19988: maassamme on saatu nähdä, onko totta tuo uskonto ja puhuminen
19989: uskonnosta, aijotaanko kuinkaan vähää elämässä sitä toteuttaa ja
19990: onko sitä toteutettu. Minä uskallan sanoa, että ne, jotka.suurinta
19991: suuta uskonnosta ovat pitäneet, ja meitä sosialidemokraatteja eri-
19992: tyisesti päivänpaisteeseen uskonnon avulla asettaneet, itse ovat pal-
19993: joa enemmän puutteelliset kuin me. Jos lähdettäisiin kohta kohdal-
19994: taan katselemaan niitä käskyjä mitkä niille ihmisille velvollisuuk-
19995: sina eteen astuvat, jotka uskonnolla kehtaavat ratsastella, niin eivät
19996: kai ne olisi kovin helpot ja keveät kantaa. Muutamaan kohtaan
19997: tahdon viitata, mikä heidän tehtäväänsä ennen kaikkea kuuluisi,
19998: lähimmäisensä rakastaminen yhtä paljon kuin itsensä, mutta sitä he
19999: eivät ole tehneet. Pyydän saada osoittaa, miten täällä yleensä kaik-
20000: kiin parannuskysymyksiin, mitkä todella tarkoittavat yhteistä onnea,
20001: menestystä ja hyvinvointia, käydään kiinni ikäänkuin vihassa. Missä
20002: silloin uskonto on? Kyllähän porvaristo vallan hyvin tietää että
20003:  meillä köyhälistön laumassa on kärsimykset ylenmääräiset. Mutta
20004:  uskonto on sangen kaukana silloin, kun pitäisi näitä kärsimyksiä
20005: poistaa.     Me emme ole menetelleet laisinkaan niinkuin meillä
20006: olisi oikeus, ja, uskovaiset tietysti eivät sallisikaan, sillä heillehän
20007:  nimenomaan kuuluu että >>jos joku lyö sinua poskelle, niin käännä
20008:  hänelle myös toinen>>, jos tuon kokeen tekisi, olisikohan silloin uskoa
20009:  ollenkaan? Sadoilla, ja tuhansilla raamatun esimerkeillä voisi osot-
20010:  taa minkälainen usko on niillä, jotka siitä paljo puhuvat. Koska
20011:  ne puhujat eivät ole nyt täällä joille olin aikonut vastata niihin
20012:  moniin syytöksiin, joita he tekivät, niin täytyy jättää toistaiseksi.
20013:  Erityisesti tahdon vaan muistiin merkitä että ed. Jokisen esille tuo-
20014:  mat selonteot tämän esillä olevan mietinnön johdosta ovat jääneet
20015:  aivan kumoamattomiksi ja pysyvät kumoamattomina.
20016: 
20017:    Ed. A 1 m a J o k i n e n: Todellakin eduskunnan porvarilliset
20018: jäsenet ovat muodostaneet tästä oppivelvollisuuslain yhteydessä
20019: olevasta uskontojutusta kokonaisen >>markkinailon>> meille, joilla
20020: on ollut kunnia sitä kuulla ja seurata. Ei tosiaan ole jäänyt meille
20021: sosialisteille aikaa, vaikka meissä olisi minkälaisia pakanoita, tehdä
20022: selkoa kannastamme ja rehellisesti puolustaa täällä vaikkapa uskon-
20023: nonvastaista kantaa, jos kellä sitä sattuisi olemaan, niinkuin ed.
20024: Käkikoski olisi vaatinut meitä tekemään. Oli kyllä mahdollisesti
20025: monella mielessä hiukan puhua uskonnonopetuksen periaatteellisesta
20026:                           Yleinen oppivelvollisuus.                    1039
20027: 
20028: 
20029: puolesta, mutta sen jumalattoman saarnatulvan edessä täytyy
20030: luonnollisesti kaikkien väistyen kuunnella, jotta kerrankin tulisi
20031: tietämään, mitä se oikea •>uskonnollisuus» on. Ja kyllä sitä nyt
20032: tietääkseni on saatu oppia, niin että ainakin ensi eduskunnan tulisi
20033: jo olla koko lailla hurskaamman kuin tämä nykyinen jumalaton
20034: eduskunta on osottanut olevansa.
20035:      Minä muuten kai olisin yksi niistä >>jumalattomien>> kirjoissa
20036: olevista, joka en voi käsittää niin suuremmoista hyötyä olevan
20037: tästä uskonnonopetuksesta kouluissa pienille lapsille, joiden ajatus
20038: d vielä kykene itsenäisesti punnitsemaan ja käsittämään kaikkia
20039: niitä yliluonnollisia asioita, joita heille uskonnon nimessä opetetaan
20040: ja joita kaikennäköiset höpsäkät heille opettavat. Monta kertaa
20041: käy sillä tavalla, että lapsi, joka on katonansa saanut hiukan järkeä
20042: päähänsä selväjärkisiltä vanhemmiltansa, tulee kotia koulusta ja
20043: kysyy äidiltään: >>Asuuko jumala likakaivossa?>> Minä olen itse kuullut
20044: että lapsi on kysynyt äidiltään tämmöistä. •>Ei Jumala likakaivossa
20045: asu, ei äiti tiedä•> vastataan lapselle. •>Mutta opettaja sanoi, että
20046: jumala asuu kaikkialla, tietysti hän silloin myöskin asuu likakai-
20047: vossa>>, väittää lapsi. Tällaisia ynnä vielä hullumpia asioita voi
20048: lapsi kysyä niitä ongelmia ajatellessaan, joita hänelle koulussa uskon-
20049: totunnilla on opetettu. Ja minä en ymmärrä, millä tavalla siihen
20050: tultaisiin, että lapsi saisi jonkunkaan selvän käsityksen siitä mitä
20051: hänen päähänsä tahdotaan ajaa. Minun ymmärtääkseni on edul-
20052: lista lapsen henkiselle hyvinvoinnille, että hänelle puhutaan vaan
20053: sellaisista asioista, jota hän voi ymmärtää. Minä en voi olla sellaisen
20054: sokean uskonnon kannalla, jonka mukaan täytyisi uskoa kaikki ne
20055: ed. Wuorimaankin todistamat •>Joonaan paasikivelle oksentamiset»
20056: ja sen sellaiset. On sentään zo:nnellä vuosisadalla sangen suurella
20057: joukolla Suomen kansaa hyvin vaikeata vähän köhimättä nieles-
20058: kellä tällaisia juttuja, ainakin minun kurkkuuni ne takertuvat.
20059:      Ed. Käkikoski puhui niin kauniisti siitä, kuka se on tässä
20060: maassa torpparien asiaa ensiksi ajanut, ei suinkaan sosialistit.
20061: Ei suinkaan, ei sosialisteja silloin vielä ollut Suomessa kun esim.
20062: torpparilaitos tänne on syntynyt. Kenties yhden ja toisen päässä
20063: alkoi tuntua, ettei se järjestelmä, joka silloin oli olemassa, ollut
20064:  oikein mukava, ja luonnollisesti, koska me elämme kapitalistisessa
20065: yhteiskunnassa, jonka ed. Käkikoski tietää, jossa yläluokka elää
20066: alaluokan riistämisestä, täytyy keksiä uusia keinoja, millä tuota
20067: alaluokkaa riistetään ja saadaan se entistä paremmin yläluokan
20068:  rikkaita hyödyttämään. Ja yksi tällainen keino oli juuri tietysti
20069: torpparijoukon synnyttäminen, sen joukon, joka elättää maanomis-
20070:  tajayläluokan. Ei siis ollut mikään erityinen >>armo>> eikä vallan-
20071:  kaan uskonnon vaikutus minun luullakseni se, joka synnytti torp-
20072:  pariluokan, vaan suoranaiset y h t e i s k u n n a 11 i s t e n e t u j e n
20073:  vaatimukset. Ne ne synnyttivät torppariluokan, ja sillä tavoin
20074: 1040                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20075: 
20076: 
20077: syntyi moni muu työväenluokka, ja syntyy yhä edelleen. Ed. Käki-
20078: koski kysyi, kuka tänne perusti ensimäisen koulun. Kyllä mekin sen
20079: tiedämme, että sen tekivät porvarit. Ja onhan täällä valiokunnan
20080: sosialistien vastalauseessa annettu tunnustus porvarillisille kouluille,
20081: mikäli ne jotakin hyvää matkaan saattavat. Enkä ruinä ollenkaan
20082: epää sitä tunnustusta, mutta en myöskään voi kieltää, etteikö tähän-
20083: astisessa koulujärjestelmässä olisi myöskin sangen paljon nurin-
20084: kurista. Muuten tulee vaan mieleen, ettei näitä kouluja ole perustettu
20085: niin kovin uskonnollisella mielellä, eikä hurskaassa ja lähimmäistä
20086: rakastavassa tarkoituksessa. Silloin kun niitä alotettiin perustaa,
20087: sanovat eräässä kirjoituksessa, jossa asiaa käsitellään, niiden perus-
20088: tajat, että lapsia opetetaan niissä >>isänmaan puolustajiksi, kun
20089: sotalaitosta ei ole.>> Silloin ei Suomen kansalla vielä ollut itsenäistä
20090: sotalaitosta, ja tämäkin asia otettiin huomioon, kun kouluja perus-
20091: tettiin. Tässä voisi luetella vaikka kuinka monta asiaa, jotka ovat
20092: hyödyllisiä seurauksia koulusta kapitalistiselle yhteiskunnalle. Esim.
20093: sivistynyt työläinen, jolla on ammattitaitoa, koulusivistystä ja kai-
20094: kenmoisia muita tietoja, hyödyttää kapitalistista työnantajaa
20095: paljon enemmän kuin sivistymätön.              Kapitalistitkin itse tämän
20096: tietävät, koska kaikissa edistyneemmissä maissa yhä enemmän
20097: alkavat ottaa työhönsä sivistystä omaavia järjestyneitä työläisiä,
20098: vaikka meillä Suomessa, jossa ollaan niin paljon muutenkin takapa-
20099: julla, esim. arvoisat >>metalliherrab> ovat nähneet parhaaksi tehdä
20100: sulun voidaksensa kukistaa työväen järjestöt.
20101:      Sama ed. Käkikoski puhui uskonnosta saadusta >>lohdutuksesta>>.
20102:  Jo viime kerralla, kun tästä asiasta keskusteltiin, puhui hän uskon-
20103: nollisista työläisten vaimoista, jotka salaa miehiltänsä ovat tulleet
20104: hänen luoksensa huokailemaan tuskiansa ja murheitansa ja uskon-
20105: nosta tietysti keskutelemaan, kun ei ollut kotona siihen tilaisuutta,
20106: kun mies on jumalaton, jumalankieltäjä. Mutta minä tunnen toiselta
20107: puolen lukemattomia sellaisia työmiesten vaimoja, jotka ovat olleet
20108: alkujaan tavattoman uskonnollisia, jotka ovat kärsineet ja rukoillen
20109: pyytäneet sitä Jumalaa ylhäällä taivaassa, että se muistaisi hiukan
20110: parantaa heidän leipäänsä, antaisi lapsille maitoa ja voita kuivan
20111: leivän rinnalle, antaisi noille lapsille ehjiä vaatteita rikkinäisten sijaan.
20112: Mutta Jumala e i o 1 e k u u 11 u t heidän rukoustaan, e i antanut
20113: mannaa heidän suuhunsa, ja yhä edelleen on köyhä perheen äiti
20114: nähnyt nämä rukoukset turhiksi. Sitte hän on tavalla tai toisella
20115: tullut sosialismin suuresta aatteesta saamaan jotakin tietoa. Hän
20116: on huomannut, että se aate tahtoo kaikille nälkäisille leipää ja
20117: kaikille sorretuille oikeutta, hän on ruvennut ajattelemaan, mitä
20118: se puhe tarkoittaa, ja pian käsittänyt, että se asia, jota siellä >>juma-
20119: lattomien» keskuudessa ajetaan paremmin tuo apua hänen näl-
20120: käänsä, kuin se »uskovaisten>> asia, josta täällä on niin haikeita
20121: ylistyspuheita pidetty. Tällä tavalla on monesta jumalisesta vai-
20122:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     1041
20123: 
20124: 
20125: mosta tuli ut sosialisti, työväenasian kannattaja. Ja tiedättekö,
20126: mitä samalla usein on tapahtunut? Tästä entisestä uskovaisesta
20127: on kohtalonsa kurjuutta ajatellessaan tullut jumalankieltäjä. Kun
20128: hänelle on uskonnon nimessä saamattu nöyryyttä ja tyytyväisyyttä,
20129: kärsivällisyyttä silloin, kun hänen mittansa on ollut ylenmäärin
20130: täysi, on hän suuttunut sellaiseen uskonnon selittämiseen, kun on
20131: huomannut, ettei siitä sellaisena köyhälle mitään apua ja lohtua
20132: lähde. Senvuoksi hän on ehkä astunut pitemmän askeleen, kuin olisi
20133: tarvinnut ja kieltänyt tykkänään kaikki, jopa ruvennut uskontoa
20134: pilkkaamaan ja halveksimaankin. Tällainen ei kai meidän eduskunnan
20135: kovin jumalisten porvarillisten jäsenten mielestä olisi toivottavaa,
20136: mutta siihen tämä järjestelmä on johtanut ja johtaa yhä edelleen
20137: tuhansia kärsiviä työläisiä. Ei maksa vaivaa ruveta ihmisille saar-
20138: naamaan heidän sielunsa autuudesta selittäen että on paras kärsiä
20139: täällä maan päällä, jotta saa kirkkaamman kruunun taivaassa,
20140: silloin kun meillä on tuhansia nälkäisiä, joilla ei ole mitä suuhunsa
20141: panna, joilla ei ole tuskin kattoa päänsä päällä. Jos tahdotaan
20142: rakkauden käskyä harjoittaa, tulee meidän >>jumalattomien» mie-
20143: lestä ottaa huomioon mitä J esus N atsarealainen opetti puheillaan
20144: ja töillään. Hän oli juuri sellainen >>kumouksen>> mies, jota hänen
20145: aikansa >>hurskaat» fariseukset ja muut >>Uskovaiset>> eivät hyväksyneet,
20146: sillä hän hyökkäsi heidän teeskenteleväistä uskontoaan vastaan ja
20147: vaati todellista elävää uskoa, puhtautta ja rehellisyyttä. Sitä mekin
20148: vaadimme, ja vaikka meistä monet eivät opeta lapsilleen uskontoa,
20149: niin opettavat he niille totuuden tuntoa, opettavat niille tietoa ja
20150: taitoa, vaativat niiltä rehellisyyttä. Sillä tavoin on työväenluokassa
20151: kehittynyt paljo jaloja ihmisiä, jotka eivät tee väärin tietensä ja
20152: jotka näkevät, mitä kaikkea vääryys voi matkaansaattaa. Sillä
20153: tavalla on kasvanut paljo lapsia, jotka eivät tiedä siitä täällä monasti
20154: ylistetystä uskonnosta paljo mitään, mutta jotka osaavat erottaa
20155: hyvän ja pahan, sitten kun ne tulevat niin suuriksi, että ne voivat
20156: jotakin hyvästä ja pahasta ymmärtää. Minä en saata tässäkään
20157: asiassa olla samalla kannalla kuin ed. Kaame, joka sanoo että
20158: hänellä on pieniä lapsia, jotka osaavat >>erottaa hyvän ja pahan>>.
20159: Sitä minä en usko. Pieni lapsi on aina hyvä. Hän ei ymmärrä mitään
20160: pahasta.
20161:      Tässä keskustelussa on jo lörpötelty tarpeeksi ja minä luulen,
20162: että on parasta lopettaa. Muuten on pakko veisata virsi vielä tämän
20163: asian päälle, jos tästä vielä vähän aikaa jatketaan.
20164: 
20165:    Ed. H e 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Pyydän vaan hyvin lyhyesti tehdä
20166: pari kolme kysymystä. Ensinnäkin pyytäisin kysyä vakavasti niiltä,
20167: jotka ovat uskontoa täällä puolustaneet, ovatko he kaiken aikaa
20168: muistaneet osoittaa kristityn oleellisinta ominaisuutta, sitä rakkautta,
20169: joka esiintyy raamatun lauseessa: Älkää tuomitko, ettei teitä tuo-
20170:                                                                   66
20171:  1042                   lstupto 9 p. lokakuuta 1908.
20172: 
20173: 
20174: m.ittaisi! Toiseksi minä pyytäisin kysyä, onko tällä keskustelulla
20175: m u i t t e n mielestä ollut pitkiin aikoihin mitään tekemistä oppi-
20176: velvollisuusasian kanssa (Ei. Ei!)? Täällä on puhuttu torppariasiasta.
20177: metallityönsulusta, ja mistä kaikista täällä lieneekään puhuttu!
20178: Näin ollen minä pyytäisin kolmanneksi kysyä, eikö olisi meidän
20179: aika vaihtaa puheenainetta? Eiköhän puhemieskin koettaisi jollakin
20180: tavalla saada puheenaihetta vaihtumaan, koska kaikki puhujat
20181: kumminkin tahtovat tässäkin keskutelussa puhua kaikesta muusta
20182: kuin oppivelvollisuudesta!
20183:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
20184:    Ensimmäinen käsittely on päättynyt. Asia lähetetään V. J :n
20185: 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan.
20186: 
20187: 
20188: 
20189:                         10) Tlentekolainsäädäntö.
20190:                                  (I K.)
20191:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 Suomen
20192: Eduskunnalle tehdyn, tientekolainsäädännön uudistamista koskevan
20193: esitysehdotuksen johdosta.
20194:     Mietinnöstä otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
20195: siinä oleva
20196:     Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
20197:     Mietinnön 33 ja 34 sivulla ehdotetun anomuksen käsittely sitä-
20198: vastoin lykätään tapahtuvaksi lakiehdotuksen kolmannen käsitte-
20199: tyn päätyttyä ja sen yhteydessä.
20200:    Keskustelu:
20201:     Ed. M ä k i: Aluksi pyydän saada ilmoittaa; että olen täydelli-
20202: sesti sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän vastalauseen kan-
20203: nalla, vaan siinä esitettyjen näkökohtien tueksi ja selitykseksi
20204: tahdon lausua vaatimattomat ajatukseni, jotka ovat minussa va-
20205: kiintuneet ja jotka sen lisäksi, mikäli tunnen, ovat valitsijaini aja-
20206: tuksia.
20207:     Olen kyllä kuullut edellisten istuntojen keskusteluissa arvostelun
20208: meistä maalais-sosialidemokraateista, että olemme jonkinlaisia pik-
20209: kusieluja, kykenemättömiä lainsäädäntötyöhön ja siis tältäkin pai-
20210: kalta esiintymään. Siitä on etenkin suomettarelaisedustaj a Gebhard
20211: tahtonut muistuttaa. Minulla ei ole aikomus sitä vastaan ruveta
20212: suurestikaan polemiseeraamaan, katsoen sen tarpeettomaksi, mainit-
20213: sen vaan, että silloinhan, jos me niin yksinkertaisia tai sanoisinko
20214: kolloja, jota sanatapaa ed. Kares käytti olemme, niin meitähän on
20215: porvarillisten silloin helppo auktoriteetillään kulettaa, mihin suun-
20216:                            Tientekolainsäädäntö.                    1043
20217: 
20218: 
20219:  taan tahtovat. Minä kyllä myönnän, ettei meissä maalaissosialide-
20220:  mokraateissa ole vielä semmoisia suuruuksia, kuin porvariryhmissä
20221:  tosiaankin on näkynyt olevan, mitä esim. asian käsittelyn joutui-
20222: suuteen ja väitöksiin tulee. Mainitsen muutamia esimerkkejä. Ed.
20223:  Pöysti on luullakseni saavuttanut rekordin asiain käsittelyn joutui-
20224: suudessa, hän käsitteli silloin jo oppivelvollisuuslakia, kun me muut
20225:  kuolevaiset vasta olimme ehtineet määrärahan myöntämiseen kou-
20226:  lukeittojen järjestämiseksi. Ed. Rajala taas teki sellaisen väitteen,
20227:  että tuskin porvarilliset auktoriteetitkaan pystyvät sitä kumoamaan.
20228:  Hän nimittäin väitti, kuten muistetaan, oppivelvollisuuslakia käsit-
20229:  televässä puheenvuorossaan, että Suomen kansa ei ole kulttuurimaa;
20230:  tosiaankin merkillinen väite.
20231:      Olisi niitä muitakin jotenkin samansuuntaisia esimerkkejä, vaan
20232:  ehkä nämätkin jo todistavat, josko porvarillisiin puolueisiin kuulu-
20233:  vat edustajat ovat ainakaan kaikki etevämpiä kuin meikäläiseen
20234:  ryhmään kuuluvat. Ja jos vähän jatkan, niin kehitytään kai mekin
20235:  edes sanomaan teoreetikkojemme perässä, niinkuin porvarillisetkin
20236:  käytännön miehet sanovat, että •>edellinen puhuja sanoi jo, mitä
20237:  minun piti sanoa•> tai jotakin muuta samaan suuntaan. Olkoon se
20238:  sanottuna siitä, koetan nyt puhua käsiteltävänä olevasta asiasta
20239:  kykyni mukaan.
20240:      Mielestäni ei kenelläkään oikeudentunnetta omaavalla kansalai-
20241: sella liene epäilystä, etteikö olisi johdonmukaista, että valtio ottaisi
20242: yleiselle liikenteelle välttämättömät tiet haltuunsa ja siis korvaisi
20243: niistä johtuvat kustannukset. On kyllä väitetty sitäkin, että ylei-
20244: sistä teistä on hyötyä ainoastaan maalaisille; sen ajatuksen on erityi-
20245: sesti ed. Heimbiirger liitteessä olevassa vastalauseessaan esiin tuonut.
20246: Se on kumminkin semmoinen väite, jota ei mielestäni ole voitu
20247: asiallisesti todistaa. Selitetään kyllä, että kaupunkilaiset eivät tar-
20248: vitse teitä tai toisin sanoen ei heillä ole mailla olevista teistä mitään
20249: hyötyä. Se on heidän mielestään ainoastaan maalaisten edun mu-
20250: kaista, että he pääsevät tuotteitaan kaupunkiin vaihtamaan. Minun
20251: käsitykseni kumminkin on, että pian menisi sormet suuhun, se tah-
20252: too sanoa, tulisi hätä, jolleivät maalaiset toisi hampaan alle pane-
20253: mista. Ilman pitemmittä selittelyittä luulen voivani väittää koko
20254: kansalla olevan hyötyä siitä, että voivat olla toistensa kanssa lähei-
20255: sessä vuorovaikutuksessa ja sitähän osaltaan myöskin tiet edistävät.
20256: Asiain näin ollen on myöskin luonnollista, että kaikki kansalaiset
20257: suhteellisesti maksukykynsä mukaan ottavat osaa teistä johtuviin
20258: kustannuksiin, ja se käy päinsä mielestäni parhaiten valtion väli-
20259: tyksen kautta. Mutta ennenkuin ainakaan minä voin suositella,
20260: että tierasitukset siirretään valtiolle, täytyy olla varmat takeet siitä,
20261: että on saatu verotusuudistus inhimillisellä tavalla laadituksi vas-
20262: taamaan kansan pohjakerrostenkin toiveita eikä olemaan heille pai-
20263: najaisena, niinkuin nykyiset verotusolot ovat. Minä olen vakuutettu
20264:  1044                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20265: 
20266:  siitä, että jokainen myöskin tietää, että jos valtiolle siirretään rasi-
20267:  tuksia, niin se tietää sitä, että valtiolla pitää olla mahdollisuus saada
20268:  vastaavassa määrässä tuloja. Jos siis ei niitä tuloja, jotka uusista
20269:  reformeista aiheutuvat, korvata erityisellä sitä varten säädetyllä
20270:  verolla, niin ne täytyy ottaa välillisten, esim. tulliveronkorotuksen
20271:  avulla.
20272:       Summa, jonka valtio tarvitsisi maan tiekustannusten suorittami-
20273:  seen, on valiokunnan mietinnössä arvioitu 4.zso,ooo markaksi. Ei
20274:  ole siis kysymyksessä mikään pieni summa. Tämän mietinnön hy-
20275:  väksyminen tietäisi mielestäni sitä, että kaikkein köyhimmätkin
20276:  joutuisivat välillisesti teistä johtuvia kuluja korvaamaan. Todellakin
20277:  kaunista reformi-intoa. Tätä ei kai porvarillisetkaan revolutsiooniksi
20278:  selitä. Ne, jotka ovat tämän valiokunnan mietinnön kannalla, sano-
20279:  vat, että tällä alalla vallitsee epäkohta. Aivan oikein, siinä asiassa
20280:  minä olen samaa mieltä.
20281:       Mutta on kai sitten syytä tarkastaa tulisiko epäkohta korjatuksi
20282:  sillä, että maanteiden kunnossapito muitta mutkitta nykyisin siirre-
20283:  tään valtiolle. Mielestäni se päinvastoin synnyttäisi uusia paljon
20284:  räikeämpiä epäkohtia. Lakiehdotuksen hyväksyminen tietäisi sitä,
20285:  että maantien varsilla olevat tilalliset pääsisivät tierasituksista,
20286:  vaan sensijaan syrjäkylillä asuvat ainoastaan osittain. He saisivat
20287:  edelleen ylläpitää niitä paikallisteitään, jotka eivät ole maanteiksi
20288:  otettuja, vieläpä voin väittää, että se tulisi epätasaisesti helpotta-
20289:  maan eri paikkakuntiakin. Niillä paikkakunnilla, joissa on enempi
20290:  maanteitä ja vähemmän paikallisteitä, tulisivat siis asukkaat enempi
20291:  hyötymään tästä reformista, kuin jos asia olisi päinvastoin.
20292:       Ja kun vielä vertaa verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavaa
20293:  mietintöä, niin tulee vakuutetuksi siitä, ettei voi panna suuria toi-
20294: voja sillekään vakuutukselle, että verotusuudistus saadaan sellai-
20295: seksi, että se kansan pohjakerroksia tyydyttäisi. Siinä mietinnössä
20296: ilmenee kuitenkin, ettei välillisiä veroja voida poistaa ja etenkin
20297: porvarillisten vastalauseessa ilmenee se käsityskanta, että suuria
20298: uudistusreformejamme ei voida toteuttaa, jos välilliset verot poiste-
20299: taan tai alennetaankin. Tästä johtuu ajattelemaan, eivätkö tulo-
20300: suhteet pysykään sitten maassamme samoina, jos välilliset verot
20301: poistetaan. Minun käsitykseni on, etteivät ne sillä muutu, joskin
20302: verotusmuodot laaditaan toisenlaisiksi, siis maksukyvyn mukaan
20303: järjestetyiksi, ja kaikille verotettaville paremmin selviksi.
20304:      Pelko verotusuudistuksen käytäntööntulosta todistaa kummin-
20305: kin, koska porvarilliset sitä eivät näy tahtovan, että nykyiset vero-
20306: muodot ovat heille edulliset ja kansan pohjakerroksille turmiolliset.
20307: Se siis myöskin osottaa sitä tavallista naamarin takana toimimista,
20308: kun he koettavat selitellä ettei esim. tullivero rasita köyhiä suhteet-
20309: tomamrnin kuin rikkaitakaan. Voidaan kysyä, mitä on verorefor-
20310: milla ja tielailla yhteyttä? Minun mielestäni on niillä hyvinkin pal-
20311:                            Tientekolainsäädäntö.                     1045
20312: 
20313: 
20314:   jon, sillä jos oletetaan, että teiden teko ja kunnossapito siirretään
20315:  valtiolle verotusolojen nykyisellä kannalla ollessa, se tietää sitä,
20316:  että kaikkein köyhimmät raukat, vaivaisavun nauttijatkin, muista
20317:  puhumattakaan, tulisivat ottamaan osaa tientekorasituksiin.
20318:      Minä siis täydellä syyllä uskallan esittää tämän lakiehdotuksen
20319:  aivan liian aikaisin laadituksi, sillä ei ole ollut vielä syntymismah-
20320:  dollisuutta. Voin käyttää samaa ajatussuuntaa, jota porvarit esim.
20321:  kansanvaltainen ed. Gebhard sekä Vikman y. m. käyttivät kunnallis-
20322: lakiuudistusta arvostellessaan. Mielestäni ei kansan pohjakerrosten
20323:  veronmaksukyky ole kohonnut niin, että sille voisi tämmöistä uudis-
20324:  tusta tyrkyttää, päinvastoin sen verotaakkaa pitäisi huojentaa.
20325:  Jos tieverolaki olisi voitu hyväksyä sen suuntaiseksi mikä valiokun-
20326:  nan ehdotusta muuttamalla sosialidemokraattien vastalauseen mu-
20327:  kaiseksi olisi tullut, ei mielestäni olisi ollut mitään syytä evätä laki-
20328:  ehdotusta, vaan koska valtiovarainvaliokunnan lausunto tievero-
20329:  laista oli epäävä, niin ei minun mielestäni ole kohtuuden mukaista,
20330:  että tielakikaan tulisi hyväksytyksi. Sillä tieverolain kautta olisi
20331:  saatu jossain määrin tasotetuksi se epäkohta, jota syrjäkyläläiset
20332:  joutuisivat kärsimään, jos tielaki ilman verolakia tulisi hyväksytyksi.
20333:  Viittaan siinä verolain 3 § viime kappaleeseen. Samoin tieverolain
20334:  säätäminen sen suuntaiseksi kuin mainitsin olisi se vapauttanut maa-
20335:  laisköyhälistön, joka ei nauti 8oo markan tuloja sekä kaupunkilais-
20336:  köyhälistön alle r,soo mkn tulojen nauttijat.
20337:      Se olisi siis vastannut jossain määrin niitä toiveita, joihin yleensä
20338: verotusuudistuksessakin pyritään. Yksi seikka on vielä, johon pyy-
20339: dän eduskunnan huomiota kiinnittää. Se ei ole huomattavissa aino-
20340: astaan tässä asiassa vaan useammissa muissakin. Anomuksia nim.
20341: on tehty useampiakin, jotka kaikki tarkattavat samaa kuin tä-
20342:  mäkin.
20343:      Rasitukset, joita porvarillisille tai toisin sanoen omistaville luo-
20344: kille on aikoinaan asetettu, ne nyt siirrettäisiin valtiolle, siis koko
20345: kansan maksettaviksi. Ja kun siinä ei pyritä noudattamaan sitä
20346: periaatetta, että edes kaikkein köyhimmät raukat tulisivat saamaan
20347: verovapautta, täytyy ihmetellä ja kysyä itseltään, vieläköhän por·
20348: varilliset sanovat ajavansa koko kansan etujen mukaisia reformeja
20349: vai tunnustavatko rehellisesti, että he toimivat oman edun mukai-
20350: sesti. Kuten näkyy, ollaan valmiit velvollisuuksia siirtämään yhteis-
20351: kunnan niskoille useampia rniljooneja, mutta minkäänlaisia oikeuksia
20352: ei silti korvaukseksi suotaisi. Mainitsen vaan, miten hirvikin heti
20353: tarttui sarvistaan perustuslaillisuuden pensaikkoon, kun sen met-
20354: sästystä koetettiin saada kaikille yhteiseksi y. m. Edellä esitettyjen
20355: seikkain vuoksi ja koska luulen, että olen voinut kyllin pätevästi
20356: todistaa sen seikan, johon vastalauseessa viitataan, että lain hyväk-
20357: syminen tulisi synnyttämään uusiakin epäkohtia, uskallan esittää
20358: lakiehdotuksen hyljättäväksi. r~
20359: 1046                   Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
20360: 
20361: 
20362:     Ed. J u n n i 1 a: Maalaisedustajana en saata olla valittamatta
20363: tämän mietinnön kovaa kohtaloa. Emmehän saata itseltämme salata,
20364: että samalla kuin lähetämme tämän mietinnön suureen valiokun-
20365: taan, toimitamme sille juhlallisen hautauksen. Eihän ole ajatelta-
20366: vissakaan minkään järjen nimessä, että tällä kysymyksell-ä enää tällä
20367: istuntokaudella voi olla sen suurempia vaiheita, kuin että se tänä
20368: iltana saatetaan haudan lepoon. Maata omistava väestö näkee har-
20369: taimman toiveensa tälläkin kertaa raukeavan. Tämä kysymys, joka
20370: parikymmentä vuotta päiväjärjestyksessä olleena ja kolmannen ker-
20371: ran jo mietintänä jaettuna tällekin eduskunnalle, joutuu taaskin uuden
20372: alotteen varaan. Minulla tämän anomuksen suhteen on tällä istunto-
20373: kaudella enään vain yksi toivomus ja se on se, että tämän kamarin
20374: peräti harvenneet rivit suvaitsisivat lähettää tämän anomuksen
20375: ilman pitempiä keskusteluja asianomaiseen paikkaan ja seisoisivat
20376: ääneti, kuten hyvän ystävän haudalla ainakin. Teen tämän sitä
20377: suuremmalla syyllä, koska ilmeisesti keskustelu jo alkaa tuntua yhtä
20378: asiattomalta kuin ainakin pikkutunneilla.
20379: 
20380:     Ed. P u 11 i ne n: Katsoessaan yleisten maanteiden teon ja kun-.
20381: nossa pidon kuuluvan valtion tehtäviin ja tällä tavoin ryhtyessään
20382: saattamaan tientekorasitusta kaikkien kansanluokkien velvollisuu-
20383: deksi on valiokunta epäilemättä osannut oikeaan ja toiminut kansan
20384: suuren enemmistön toiveiden mukaan. Näin ollen voin siis yleisiin
20385: maanteihin nähden yhtyä kannattamaan valiokunnan ehdotusta.
20386:     Mitä tulee tämän asian käsittelyyn, niin on minusta varsin vai-
20387: kea luopua niistä toiveista, että tämä asia näillä valtiopäivillä saa-
20388: taisiin loppuun käsitellyksi ja sen takia lausun toivomuksena, että
20389: suuri valiokunta mahdollisuuden mukaan ja kaikesta kiireestä huoli-
20390: matta, puolestaan koettaisi jouduttaa asian ratkaisua. Onhan meillä
20391: jo lähes puoli vuosisataa tajuttu ja myönnetty, että niin painava
20392: rasitus, kuin tientekovelvollisuus todella on, on kohtuuttomasti ollut
20393: yksistään maata omistavan luokan kannettavana, ja että tässä olisi
20394: saatava aikaan tasoitusta ja parannusta. Ratkaistavaksi kypsymät-
20395: tömänä ei tätä asiaa myöskään voi pitää, sillä onhan sitä tutkinut
20396: valtion asettama komitea, ja sen lisäksi on ollut esillä useilla valtio-
20397: päivillä ja niillä tullut asianomaisessa valiokunnassa perinpohjin
20398: harkituksi, joten luulisin suurelle valiokunnalle olevan varsin helppoa
20399: saada asia nopeasti käsitellyksi.
20400:     Tämän yhteydessä en lisäksi voi olla lausumatta ihmettelyäni
20401: siitä, että valiokunnan sosialistiset jäsenet ovat asettuneet kyseessä-
20402: olevan epäkohdan parannusta vastustamaan ja vastalauseessaan
20403: ehdottavat koko lakiehdotuksen hyljättäväksi. Sitäkin oudoksutta-
20404: vampaa on heidän menettelynsä senvuoksi, että he hylkäävän ehdo-
20405: tuksensa perustavat pääasiassa siihen, että olisi uskallettua siirtää
20406: näin suuri rasitus valtion haltuun, ja ettei ole varmoja takeita siitä,
20407:                            Tientekolainsäädäntö.                     1047
20408: 
20409: 
20410: että valtion varat riittäisivät niin suuren menoerän suorittamiseen
20411: kuin maantiemenojen kokonaissumma tulisi olemaan. Sellainen varo-
20412: vaisuus ansaitsee kyllä huomiota, varsinkin kun se tulee sosialisti-
20413: selta taholta, jolta yleensä on tottunut kuulemaan vakuutuksia siitä,
20414: että valtion varat riittävät melkein mihin tahansa, mutta tässä asiassa
20415: ei tällainen varovaisuus ole paikallaan eikä mitenkään puolustetta-
20416: vissa. Kysymyksessä ei nimittäin ole minkään uuden rasituksen
20417: aikaansaaminen, vaan ainoastaan entisen tasoittaminen, eikä sosia-
20418: listien perustelua näin ollen voi käsittää muuten kuin siten, että he
20419: pitävät mahdollisena, että enimmäkseen vähävarainen maaomistaja-
20420: luokkamme ja torpparimme yksinään kykenevät paremmin suorit-
20421: tamaan tientekorasituksen kuin valtio eli yhteiskunta kokonaisuu-
20422: dessaan.
20423:     Uskallan siis toivoa, ettei mainittu sosialistien vastalause saavuta
20424: edes heidän puoluetoveriensa kannatusta, vaan että eduskunta uskal-
20425: taa sälyttää valtion kannettavaksi kysymyksessä olevan rasituksen,
20426: jota maanomistajamme kokonaan nääntymättä vuosisatoja ovat
20427: kestäneet.
20428: 
20429:     Ed. Bäck: Olen vakuutettu siitä, että ainakin 20 edustajalla
20430: on puhe valmiiksi kirjoitettuna tässä asiassa. Olen myös vakuutettu
20431: siitä, että nämä puheet ovat sekä asiallisia että hyviä ja erittäin
20432: pitkiä. Kuitenkin uskallan tehdä saman ehdotuksen kuin ed. Junnila.
20433: Minä tiedän, että tähän ehdotukseen suostuminen vaatii ääretöntä
20434: itsensävoittamista. On vaikeata jättää kirjoitettu puhe lukematta.
20435: Mutta kuitenkin uskallan ehdottaa, että nämä puheet nyt jätettäisiin
20436: ensi valtiopäiviin, ja teen sen ehdotuksen seuraavista syistä: ensin-
20437: näkin suuri valiokunta ei ehdi tätä asiaa käsitellä, on siis ihan turhaa,
20438: että me nyt täällä juttelemme siitä; toiseksi - annettakoon tämä
20439: minulle anteeksi - on minulla syytä toivoa, • että puheet tämän
20440: odotusajan kuluessa ehkä lyhenevät ja harvenevat.
20441: 
20442:     Ed. Pertti 1 ä: Minä olen yksi niitä harvoja, joilla ei ole mitään
20443: pitkää puhetta kirjoitettuna. Minä olisin myös vaan ehdottanut,
20444: että tämä asia ilman pitempää keskustelua lykättäisiin suureen
20445: valiokuntaan.
20446:     Kuitenkin tahtoisin tässä lausua ed. Pullisellesen johdosta, että
20447: hänen taholtaan on niin tavattoman usein moitittu sosialisteja siitä,
20448: että me muka tahdomme epäillä toisten vakaumusta. Meillä ei ole
20449: ollut mitään sellaista aikomusta, että tilanomistajain ja torpparien
20450: niskoille yhä edelleen sälytettäisiin nämä rasitukset. Minä olen kyllä
20451: käsittänyt, että en olisivat tasotettavat mikäli mahdollista, mutta
20452: meitä on pannut epäilemään se, että meiltä on tavallaan viety pois
20453: lauta jalkain alta, kun verolaki, jolla tuota tasottelua olisi saatu
20454: jossain määrin järjestetyksi, otettiin pois. Enemmistö valiokun-
20455: 1048                   Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
20456: 
20457: 
20458: nassa sen hylkäsi. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa
20459: esillä oleva asia hylättäväksi. Muuten kysymys koskee hyvin vähän
20460: torppareita, sillä torpparit saavat torppansa vuokrasta tehdä maan-
20461: tietä, niin että sen puolen voi tässä jättää ulkopuolelle. Tämä uudistus
20462: ei siis ole kaikkein polttavimpia, senhän me nyt kai kaikki tiedämme,
20463: vaikkasiinä on olemassa tavattoman suuriakin epähohtia, ja epäkohtia
20464: tietysti täytyy koettaa korjata niin paljon kuin suinkin mahdollista.
20465: Minä kuitenkin uskon, että kyllä kai meidän kansamme on kypsynyt
20466: ottamaan tämän uuden lain vastaan.
20467: 
20468:     Ed. F. R a n t a n e n: Sen jälkeen kun ed. Perttilä on puhunut,
20469: voisin minä oikeastaan luopua puheenvuorostani. Tahtoisin kuiten-
20470: kin huomauttaa ed. Junnilalle ja niille maanomistajille, jotka ovat
20471: niin hartaasti valittaneet sitä, että lakiehdotus nyt kaiken toden-
20472: näköisyyden mukaan tulee takertumaan kiinni, jo siitäkin syystä,
20473: kun se ei ehdi valmistua, että he vastaisuudessa keskittäisivät tar-
20474: monsa, kaiken sen jonka he nykyisin käyttävät maantierasituksen
20475: valtion haltuun siirtämiseen, verotuslaitoben uudestaan järjestä-
20476: miseen. Olen aivan varma siitä, että jos he ajavat tätä asiaa sillä
20477: tavalla, niin silloin ilman vaikeuksia saadaan tämä tientekorasitus
20478: siirretyksi pois maanomistuksen uiskoilta ja päästään siihen, että
20479: se tulee tasan jaetuksi kaikkien kansankerrosten niskoille.
20480: 
20481:      Ed H o k k a n e n: Tästä asiasta on minun hyvin pitkälti pu-
20482: huttava, niinkuin minulla on tapana puhua paljon.
20483:      Olen samaa mieltä varsin kuin ed. Junnila, en hyväksy tuota
20484: tientekorasitusta valtion huostaan, niitten syitten tähden kuin rikos-
20485: lain 33luvun r §:n r mom:ssä on esitetty. On parempi, että ne ottavat
20486: maantien tehdäkseen, jotka omistavat aineksia, joista maantiet laite-
20487: taan. Siihenhän tarvitaan soraa, santaa, kiviä, puita. Ja koska ne
20488: kaikki tuon rikoslain 33 luvun r mom. mukaan säilyvät maanomista-
20489: jille, niin pitäkööt he myös maantiet huostassaan ja laittakoot ne,
20490: sillä varmaauhan valtio tulee ostamaan aineksia maanomistajilta.
20491: He saavat niistä rahoja valtiolta, mutta niitten on toista, jotka ovat
20492: tyhjäksi jääneet yhteiskunnan omistuksesta. Ehdotan, että menköön
20493: se tällä kertaa hautaan ja puhutaan toisella kertaa enemmän.
20494: 
20495:     Ed. K a 11 i o: Vaikka minä olenkin mietinnön kannalla täytyy
20496: minun kuitenkin huomauttaa sosialidemokraateille, että on epä-
20497: johdonmukaista heidän menettelyssään ehdottaa näitten kysymysten
20498: lykkäystä. Siitä käy selväksi, että pyrkimys on vaan rasituksen
20499: pysyttärninen ennallaan, sillä samat jäsenet ehdottivat kyytilaissa
20500: erikoista veroa mutta tässä he luultavasti pelkäsivät, kun tämä on
20501: isompi asia, että porvaritkin takertuvat sitä kannattamaan ja kun he
20502: kokonaan tahtovat lykätä, niin se ei olisi suotava. Tämä menettely-
20503:                           Tientekolainsäädäntö.                     1049
20504: 
20505: 
20506: tapa juuri osottaa sitä, että he pitävät välttämättömänä pahana
20507: saada tapetuk::.i tämän kysymyksen ja siinä he ovat ainakin tällä
20508: kertaa valitettavasti onnistuneet.
20509:    Ed. v on T r o i 1: Gentemot representanten Hokkanen vill jag
20510: endast anmärka, att när man åberopar 1agrum, man jämvä1 bör
20511: hafva reda på, hvad dessa 1agrum innehål1a och hvilka rättsförhål-
20512: 1anden, som uti samma 1agrum beröras.
20513:    Ed. Pertti 1 ä:     Minä vaan viimeistä edelliselle puhujalle
20514: tahtoisin huomauttaa, että valiokunnassa kun pohdittiin vero1akia,
20515: minä ainakin viimeiseen saakka pidin kiinni vero1aista, mutta
20516: enemmistö hylkäsi sen ja sitte vasta olin pakoitettu tyytymään
20517: hylkäämisvastalauseeseen.
20518:     Ed. P u 11 i n e n: Ed. Perttilä lausui täällä, että hän kyllä olisi
20519: sillä kannalla, että tämä rasitus olisi saatava valtion haltuun, mutta
20520: asettui hylkäävälle kannalle sen takia, ettei ole muka selvillä mistä
20521: saadaan varat. Tämä hänen lausuntonsa todistaa todeksi juuri sen,
20522: mitä minä lausunnossani huomautin, nimittäin että he pitävät
20523: parempana, että köyhät talonpojat ja torpparit tekevät maantiet,
20524: kuin että se velvollisuus siirretään valtiolle.
20525:      Ed. F. Rantanen: Näyttää siltä, että ed. Kallio ei tunne
20526: oikein hyvin sitä, millä tavoin tämän lain vaiheet ovat kehittyneet.
20527: Suomettarelaisten taholta tehtiin eduskuntaesitys ja siinä oli erityi-
20528: nen tieverolaki, jolla perustuksella laki- ja talousvaliokuntakin
20529: ryhtyi työhön. Valiokunta pyysi tässä tieverolaissa valtiovarain-
20530: valiokunnanlausuntoa. Valtiovarainvaliokunta vastauskirjelmässään
20531: lausui, että sellaista tieverolakia ei suostunnan tuontoisena voi
20532: päättää näillä valtiopäivillä, ja täällä valtiovarainvaliokunnassa oli,
20533:  mikäli minä tiedän, itse tämän eduskuntaesityksen tekijä ja sisälle
20534:  jättäjäkin, niin että hänkin niinmuodoin itse oli antamassa lausun-
20535: toa siitä omasta lopullisesta kannastaan. Valtiovarainvaliokunnan
20536: lausunnosta näin selvisi, ettei sitä tieveroa suostunnan tuontoisena
20537: voi päättää. Ja minunkin mielestäni, kun nykyisin myös on kysymys
20538: juuri verotusjärjestelmän uudistuksesta, on turhaa kilpailua kahden
20539: erilaisen veron säätäminen, niinkuin yleensä tiedetään ja tunnuste-
20540: taan myös se tosiasia, että verotuslainsäädännössä on pyrittävä ja
20541: tyydyttävä yhteen veroon. Näin ollen ja näistä syistä kun esityksen
20542: tekijäkin näyttää esityksessään ensinnä esittämästään kannasta
20543: luopuneen täytyy minunkin tulla siihen tulokseen, että ehdotan
20544: tämän veron hylättäväksi.
20545:    Ed. A. R. Hle d b e r:g:.l J ag begärde ordet endast för att bringa
20546: i hågkomst, hvad som under remissdebatten rörande kommunal-
20547: 1050                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20548: 
20549: lagen uttalades, nämligen att landtdagen genom att framskjuta den
20550: frågan i första planet skulle komma att fördröja en hel mängd refor-
20551: mer, hvilka man på landsbyggden med otålighet väntade på, samt
20552: att, då från socialdemokratiskt håll genmäldes, att man helt visst
20553: komme att hinna också med dessa frågors lösning. Redan i dag
20554: är man tvungen att medgifva, att ett sålunda förutsett fördröjande
20555: kommer att ske, och på detta sätt väglagen att få sin begrafning.
20556: Denna fråga är emellertid en af dem, som landsorten i främsta rum-
20557: met önskar få löst. Det har således i dag visat sig, att man begagnat
20558: framskjutandet utaf kommunallagen för att slippa ifrån genom-
20559: förandet af reformer, äfven fastän dessa varit, åtminstone för lands-
20560: ortsintressena, af högsta vikt.
20561: 
20562:     Ed. Huoponen: Pyydän ainoastaan pöytäkirjaan merkittä-
20563: väksi, että laki- ja talousvaliokunnan ehdotus siitä, että maanteiden
20564: ja siltain tekeminen valtion varoilla kustannettaisiin, sosialistien
20565: antamien lausuntojen nojalla ehdotetaan hyljättäväksi, vaikka,
20566: mikäli voin tietää, heidän ohjelmaansa kuuluu juuri nimenomaan,
20567: että maanteiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava.
20568: Ainakin tuhansissa kokouksissa Karjalassa kaikki sosialistipuhujat
20569: vakuuttivat pikkutilallisille, että on aivan luonnollista, että maan-
20570: teiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava. Tämä
20571: osoittaa, missä määrin lupaukset ja todellisuus pitävät paikkansa.
20572: 
20573:   Keskutelu julistetaan päättyneeksi.
20574:   Asia lähetetään V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti keskustelu-
20575: pöytäkirjan seuraamana Suureen valiokuntaan.
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580:                          11)   Laki yhdlstyksistä.
20581:                                   (1 K.)
20582:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 4 eduskuntae~ityksen
20583: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laksi yhdistyksistä, mainitun
20584: lakiehdotuksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
20585:        Keskustelu:
20586:     Ed. H e i k k i 1 ä: Lakivaliokunnassa on oltu yksimielisiä siitä,
20587: että laki yhdistyksistä on tarpeellinen ja aikaansaatava. Niin kai
20588: lienee laita koko eduskunnassa. Mutta valiokunnassa ei yksimielisyys
20589: ole sen pitemmälle jatkunut. Siitä, minkä 1 aine n laki tulisi
20590: olla, on oltu eri mieltä. Erimielisyys on alkanut siitä, m i t ä v a r t e n
20591: laki on aikaansaatava. Sosialistien mielestä tarvitaan laki turvaa-
20592:                            Laki yhdistyksistä.                     1051
20593: 
20594: 
20595: maan yhdistyselämää ja yhdistymisvapautta sivullisten häiritse-
20596: mistä vastaan. Toisten käsitysten mukaan tarvitaan laki rajoitta-
20597: maan, vaikeuttamaan, osittain ehkäisemään yhdistymisvapautta
20598: ja yhdistysten toimintaa. Käsillä olevasta lakiehdotuksesta näkyy
20599: että valiokunnan enemmistöllä on tämä viimemainittu mielipide. -
20600: Niinkö on laita koko eduskunnassa?
20601:     Kehoitussanojen lausuminen tällaiselle valiojoukolle kuin edusta-
20602: jat ovat, ei liene paikallaan. Kukin edustaja pystyy itse valitsemaan
20603: osansa ja vastaamaan teoistaan historian tuomion edessä. Mutta ei
20604: liene väärin lyhyesti mainita muutamia niistä näkökohdista, jotka
20605: minulle ovat olleet määräävinä kantaani valitessa.
20606:     Lainsäätäjä ei saa unohtaa, että laki on käytännöllistä elämää
20607: varten. Lain tulee olla sopusoinnussa käytännöllisen elämän ja
20608: elämäntarpeiden kanssa. Mikäli niin ei ole, jää laki parhaimmassa
20609: tapauksessa kuolleeksi kirjaimeksi paperille, laiksi, jota rikotaan ja
20610: tarvitsee rikkoa. Tämä jo on omiaan alentamaan lain pyhyyttä ja
20611: arvoa yleensä. Mutta vielä pahempaa on, kuten usein voi sattua,
20612: että semmoinen laki aiheuttaa ikävyyksiä yksilöille ja arveluttavia
20613: häiriöitä yhteiskunnalle.
20614:     Sen selittämiseksi, miten yhdistysvapautta ehkäisevä tai rajoit-
20615: tava laki suhtautuu käytännölliseen elämään, ei tarvinne muuta
20616: kuin viitata siihen tunnettuun tosiasiaan, että jotenkin kaikki aikaansa
20617: seuraavat yleisiä asioita harrastavat ihmiset kuuluvat johonkin
20618: yhdistykseen. Yhdistymisvapaus on siis yleisen oikeuskäsityksen
20619: ja sen oikeuskäsityksen perusteena olevan tositarpeen vaatima.
20620: Jos nyt yhdistymisvapautta rajoitetaan, niin silloin, käyttääkseni
20621: ajatukseni ilmaisumuotona kauneimpia sanoja, >>kosketaan kansan
20622: kalleimpaan>>.
20623:      Mutta kysymys ei ole vain siitä, että loukattaisiin sitä, mistä
20624: kansa on arka ja mitä se pyhänä pitää. Kulttuurioloissa vaatii
20625: jokaisen yhteisen tarpeen toteuttaminen, jokainen edistysaskel
20626: yhteistä esiintymistä, ja yhteinen esiintyminen on ainoastaan sikäli
20627: mahdollinen, mikäli yhdistymisvapautta on. Yhdistymisvapauden
20628:  ehkäiseminen on pohjaltaan joko tiedoton tai tahallinen sivistys-
20629:  vihollinen teko. Koetetaanko yhdistymisvapautta kokonaan estää
20630: tai enemmän tai vähemmän rajoittaa, ei muuta itse asian luonnetta.
20631:      Käsillä oleva ehdotus laiksi yhdistyksistä alusta alkaen lähtee
20632: siitä periaatteesta, että yhdistymisvapautta on rajoitettava. Yhdis-
20633:  tysten perustaminen on sallittu m. m. sillä nimenomaisella ehdolla,
20634:  että niiden tarkoitus ei ole vastoin hyviä tapoja. Voimassa olevassa
20635: laissa on koko joukko määritelmiä hyvistä tavoista. Rikoslaissa on
20636:  niiden luetteloa kokonainen luku. Määräys, ettei yhdistysten tar-
20637:  koitus saa olla vastoin lakia, on siis hyviin tapoihin nähden riittävä.
20638:  Semmoisenaan voisi sitä vielä ymmärtää. Vaan kun hyvät tavat,
20639:  joita ei ole laissa mainittu vielä sen lisäksi erityisesti mainitaan
20640: 1().52                Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20641: 
20642: 
20643: yhdistysten perustaruisoikeuden ehtona, silloin avataan veräjät
20644:  arveluttavalle mielivallalle. Tiedämmehän jokainen, että hyvät
20645: tavat semmoisenaan ovat käsite, jolla ei voi olla hämärimpiäkään
20646:  ääriviivoja muualla, kuin kunkin yksilön persoonallisessa käsityk-
20647: sessä. Yhdistysten perustaruisoikeus tulisi tämän mukaan riippu-
20648: maan viranomaisten persoonallisesta harkinnasta, toisin sanoen
20649: mielivallasta. Moista ehdotusta laiksi hyväksyessämme ei meillä
20650: voisi olla minkäänlaista varmuutta, etteikö este voisi kohdata minkä
20651: ja miten hyödyllisen yhdistyksen perustamista tahansa. Minun
20652: käsittääkseni sellainen varmuus pitäisi olla. Pitäisi olla varmuus
20653: siitä, että työväen aseman parantamista tarkoittavia yhdistyksiä saa
20654: perustaa. Pitäisi olla varmuus siitä, että saa perustaa yhdistyksiä
20655: terveydenhoidon edistämiseksi. Mutta se onneton määräys hyvistä
20656: tavoista riistää sen varmuuden. Mainitsen esimerkin. Lääkärien
20657: piireissä on laajalle levinnyt käsitys, että ilman vaikutus on tar-
20658: peellinen ihmisen terveydelle. Terveydellisistä syistä pitäisi ilmisen
20659: olla alttiina ilman vaikutukselle, pitäisi käydä ohueissa, avonaisissa
20660: puvuissa, käydä kesällä avojaloin, lakitta päin, ottaa ilmakylpyjä
20661: j. n. e. Yhä lisääntyvä kivuloisuus saattaa aiheuttaa, että perus-
20662: tettaisiin yhdistyksiä uudemman lääketieteen mukaisen terveyden-
20663: hoidon, ilman vaikutukselle alttiina olemisen edistämistä varten.
20664: Mutta tälle tuo venyvä, äärimmäiset vastakohdat kaikkine väli-
20665: asteineen käsittävä •>hyvät tavat» panevat esteen. Tunnetaanhan
20666: tapauksia, jolloin poliisi on sekaantunut asiaan, kun joku yltiöpää
20667: on uskaltanut näyttäytyä uimahousuillaan kadulla. Mitä sitte, jos
20668: perustettaisiin yhdistys semmoista hyväksyttyä tapaa loukkaavaa
20669: willitystä•> varten.    Sanom.alehdet kertoivat tässä kesällä, että
20670: Porissa, kun ajuri yritti olla avojaloin, ei poliisi hyvien tapojen
20671: nimessä sitä sallinut. Minä sanoin, että hyvät tavat voivat käsittää
20672: äärimmäiset vastakohdat väliasteineen. Nyt minä kysyn, sekö oli
20673: vastoin hyviä tapoja, kun porilainen ajuri esiintyy avojaloin, vaiko
20674: se, kun poliisi alkoi laahata miestä putkaan siitä syystä, kun mies
20675: aikoi hoitaa terveyttään? Eiköhän molemmat tai ei kumpikaan,
20676: sen mukaan mitenkä kukin käsittää.
20677:     Minun mielestäni pitäisi olla varmuus siitä, että yhdistyksiä
20678: saa perustaa kaikkien hyvien asiain toteuttamista varten.
20679:     Mutta lakivaliokunta ei tyydy yhdistysten perustaruiskiellon mah-
20680: dollisuuteen. Se tahtoo saada myöskin jo perustettujen yhdistysten
20681: olemassa olon vaaran alaiseksi. Julistettuaan viranomaisen mieli-
20682: valtaisen käsityksen hyvistä tavoista laiksi, ehdottaa se yhdistysten
20683: lakkauttamista, jos niiden toiminta on vastoin lakia. Erotus on vaan
20684: siinä, että yhdistyksen perustaruiskielto voi johtua hallitusviran-
20685: omaisen, lakkauttaminen tuomioistuimen harkinnasta. Lakivalio-
20686: kunnan ehdotusta hyväksyessään ei eduskunta siis voisi tietää,
20687: kuinka paljo nykyisiäkin yhdistyksiä saattaa tulla lakkautetuksi.
20688:                            Laki yhdistyksistä.                     1053
20689: 
20690: 
20691: Eipä olisi varmuutta siitäkään, etteikö eräissä tapauksissa suurempi
20692: osa koko yhdistysten lukumäärästä tulisi siirtymään muinaismuisto-
20693: jen joukkoon ja niitä voisi ainoastaan hiljaa huokaillen muistella.
20694:     Tämän edellisenä sortokautena oli ainoastaan määrättyä polii-
20695: tista suuntaa harrastavan nurkkakunnan yhdistykset varmasti
20696: turvatut. Koalitsionin aikana on turvallisuus ulottunut tosin vähän
20697: laajemmalle. Mutta riittääkö se? Työtätekevä luokka ei ole osalli-
20698: sena kokoomushallituksessa, ja minusta tuntuu julmalta ajatella
20699: mahdollisuutta, ettei sallittaisi yhdistyksiä sen kovaosaisen luokankin
20700: tarpeitten yhteistä toteuttamista varten.
20701:     Minulle aijottanee sanoa, että lakiehdotuksen moittiminen siitä,
20702: että siihen on otettu niin onnettomia seuraamuksia tuottava mää-
20703: räys hyvistä tavoista, ei ole asiaan sattuva, sillä onhan määräys
20704: hyvistä tavoista,myöskin aikaisemmin säädettyssä yhdistysvapautta
20705: koskevassa perustus 1 a i s s a. Perustuslakia säädettäessä luok-
20706: kaeduskunnan aikana tahdottiin kansalaisvapaudet panna niin
20707: vaaranalaisiksi. Mutta mitä merkitystä sillä? Perustuslaeissa on
20708: useita säädöksiä, joita, vaikka niitä ei ole virallisesti kumottu, ei
20709: ole pantu samoista asioista myöhemmin laadittuihin käytännöllisiin
20710: lakeihin. Niistä säädöksistä muutamia käytännössä noudatetaan,
20711: toisia ei noudateta koskaan. Ei suinkaan se, että ennen on tehty
20712: jotakin, jota me emme voi hyväksyä, velvoita meitä uudelleen samaa
20713: tuhmuutta tekemään.
20714:     Tulisi pitkäksi tyhjentävästi sanoa se, mitä kansalaisvapauden
20715: puolustajana on tätä lakiehdotusta vastaan sanottavaa. On tyyty-
20716: minen lyhyihin ylimalkaisiin viittauksiin. En voi olla tekemättä vielä
20717: paria sellaista. Ehdotuksen mukaan saataisiin myöskin perustaa
20718: rekisteriin kirjoittamaUomia yhdistyksiä. Sellaisia ehkä voitaisiin
20719: perustaa kysymättä asianomaisen virkamiehen mielivaltaista har-
20720: kintaa hyvistä tavoista. Mutta sen sijaan olisi toiminta sen enem-
20721: män rajoitettu. Paitsi muita oikeudellisia rajoituksia sanotaan
20722: niistä: >>Ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevan lain perusteella
20723: on myönnetty yhdistyksille eivät kuu 1u semmoisille yhdistyksillet.
20724:     Yleisiä kokouksia koskeva laki myöntää yhdistyksille sen oikeu-
20725: den, että ne saavat poliisille ilmoittamatta pitää jäsenkokouksiaan.
20726: Kokoontumisoikeuttakaan ei näillä rekisteriin kirjoittamattomilla
20727: yhdistyksillä siis olisi; ilman poliisin >>Suosiollista myötävaikutusta•
20728: rajoittuisi yhteistoiminta näissä yhdistyksissä siihen, mikä käy
20729: päinsä telefoonin, postin ja sähkölennättimen avulla. Minä panen
20730: kyseenalaiseksi, mahtaako moisesta yhdistymisvapaudesta olla
20731: sellaista etua, että sitä varten·. maksaa vaivaa säätää lakia.
20732:     Valiokuntakaan ei ole päässyt tavallaan tunnustamasta yhdistyksiä
20733: sallittaviksi, samoin kuin kunnat, seurakunnat, perheet y. m. yhteis-
20734: kunnassa olevat yhteisömuodot. Vaan kun sitte, kuten valiokunta
20735: on tehnyt, tahdotaan määrätä, ketä ja minkälaisia jäseniä johonkin
20736: 1054                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20737: 
20738: 
20739: tai joihinkin näistä yhteisömuodoista saa kuulua, on se holhoomista,
20740: jonka jo periaatteissakin hyväksyminen viittaa nykyisestä vapaasta
20741: ajasta kauvas menneisyyteen. Oikein huokaa helpoituksesta, kun saa
20742: mielihyvällä merkitä, etteivät perheet eivätkä seurakunnat toki kuulu
20743: tämän lakiehdotuksen mukaisen jäsenten seulonnan alaiseksi.
20744:     Muistaessa millä lämmöllä ja millä yksimielisyydellä vuoden
20745: 1905 vallankumouspäivinä puhuttiin täydellisestä yhdistymisva-
20746: paudesta, ja verratessa sitä käsillä olevaan lakiehdotukseen, täytyy
20747: hämmästyä tällä välin tapahtuneen taantumuksen hirvittävästä
20748: ennätyksestä.
20749: 
20750:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Ainoastaan yhden huomautuksen
20751: tahtoisin saada pöytäkirjaan merkityksi. Kun tämä asia kaikesta
20752: päättäen, samoin kuin painolakikin, tulee tällä kertaa hautautu-
20753: maan suureen. valiokuntaan ja sen johdosta jää tältä istuntokau-
20754: delta käsittelemättä, lienee tarpeen lausua julki, että jos niin käy,
20755: hallituksen asia olisi toimittaa vihdoinkin tästä asiasta samoin kuin
20756: painolaistakin esitys ensi valtiopäiville. Että tästä asiasta ei ole
20757: tullut esitystä näille valtiopäiville, on valitettava asia, sillä jos esi-
20758: tys tästä, samoinkuin painolaista, olisi hallituksen taholta annettu
20759: valtiopäivien alusta, olisivat ne voineet tulla loppuun käsitellyiksi.
20760: Aikaisemmassa istunnossa on täällä tosin eräs hallituksen jäsen
20761: uhkaillut hallinnollisilla kuristuksilla ja että hän tarkoitti totta, sen
20762: olemme sittemmin saaneet nähdä, koska touhussa näytään oltavan
20763: painoasiamiesten asettamiseksi taas. Jos kuristuksia tulee yhdis-
20764: tyksienkin toimintaa vastaan eikä siitä huolimatta anneta eduskun-
20765: nalle esitystä yhdistyslaista, niin edesvastuu kaikista mahdollisista
20766: seurauksista lankee kotimaisen hallituksen kontolle. Muuten tämä
20767: asia on kyllä sen arvoinen että se ansaitsisi pitemmän keskustelun,
20768: varsinkin sen johdosta minkä muodon tälle mietinnölle lakivalio-
20769: kunta on antanut. Mutta kun, kuten jo huomautin, asia kaikesta
20770: päättäen tällä kertaa hautautuu suureen valiokuntaan, niin eihän
20771: siitä maksa enempää keskustella. Ilmoitan vaan että paitsi sitä
20772: että olen kirjoittanut alle ensimäisen vastalauseen yhdyn myöskin
20773: 3:nteen vastalauseeseen vaikka en ole ollut tilaisuudessa valio-
20774: kunnassa sitä allekirjoittamaan.
20775: 
20776:     Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet endast för att eriura
20777: därom att hr Heikkilä, som nu uppehållit oss så länge, är medlem af
20778: stora utskottet och hade kunnat låta sitt ljus lysa där. Ty detta var
20779: väl meningen med denna uppläsning i kammaren. Han kunde i stora
20780: utskottet hafva fått lika godt intyg att han kan läsa innantill.
20781:     J ag ber få föreslå lagförslagets remiss till stora utskottet.
20782: 
20783:    Ed. v on T r o i 1:      Landtdagsmannen Heikkilä började sitt
20784:                              Pöydällepanot.                       1055
20785: 
20786: 
20787: andragande med att framhålla att behofvet af en lag angående före-
20788: ningar vore allmänt i detta land. Vid sådant förhållande hade man
20789: verkligen haft skäl förmoda, att man i hans andragande skulle finna
20790: förståelse för den motion, som ligger till grund för utskottets betän-
20791: kande, liksom ock en ingående belysning af detta af honom berörda
20792: behof. Emellertid gifver detta andragande alldeles icke något sådant
20793: vid handen. Sålunda har hr Heikkilä fortsättningsvis helt och hållet
20794: förbisett de stadganden, som ingå i lagen angående yttrande-, för-
20795: samlings- och föreningsfrihet af den 20 augusti 1906, och hvilka
20796: hafva grundlagshälgd. I detta grundlagsstadgande framhålles ut-
20797: tryckligen rättigheten för finska medborgare att »utan föregående
20798: tillstånd bilda föreningar för fullföljande af ändamål, som ej strida
20799: mot lag eller god sed>>. Af detta grundlagsstadgande följerock, att i
20800: lagförslagets I § samma principer böra framträda liksom ock att
20801: dessa principer i öfriga lagrum böra beaktas. Då dessa syn-
20802: punkter emellertid redan i lagutskottet utförligen framhållits
20803: och förklarats, förvånar det mig att landtdagsmannen Heik-
20804: kilä här åter upprepat desamma. I öfrigt och då jag i utskottet del-
20805: tagit i detta lagförslags behandling, ber jag få ytterligare under-
20806: stryka den andra reservationen. J ag har icke varit i tillfälle att
20807: underteckna den, om jag ock vid ärendets handläggning i allt har
20808: förenat mig om de synpunkter, som i denna reservation framhållas.
20809: 
20810:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Tämä perustuslaki ei suinkaan ole
20811: valiokunnan vähemmistöitä jäänyt huomaamatta, vaan on tämä
20812: seikka ollut lakivaliokunnassa pitkän keskustelun alaisena, niin että
20813: valiokunnan sosialidemokraatit ovat muodostaneet kantansa tie-
20814: toisina tästä seikasta.
20815: 
20816:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
20817: 
20818:    Asia lähetettän V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen
20819: valiokuntaan.
20820: 
20821: 
20822: 
20823:                        12-16)     Pöydällepanot:
20824: 
20825: 
20826:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
20827: 
20828:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2,
20829:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 6,
20830: 1056                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
20831: 
20832: 
20833:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 7,          .
20834:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 13, sekä
20835:    Kulkulaitosrahastoa koskeva arm. esitys n:o 14.
20836: 
20837: 
20838: 
20839:    Seuraava istunto on ensi tiistaina kello I I a. p.
20840: 
20841:    Istunto päättyy kello 3,15 yöllä.
20842: 
20843:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
20844:                                               Ph. Suuronen.
20845:          28. Tiistaina 13 p. lokakuuta
20846:                              klo I I a. p.
20847: 
20848:                            Pilvijärjestys:
20849:    Ilmoituksia:
20850: 
20851:                             Esitetään:
20852:    r)   K. M:tin arm. esitys N:o I4 kulkulaitosrahastosta.
20853: 
20854:                        T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
20855:     2) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
20856: alueen vuokrauksesta.
20857:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
20858: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
20859: joulukuun 3 p:nä I905 annetussa asetuksessa.
20860:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
20861: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä.
20862:         d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
20863: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
20864: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
20865:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus että viimeksi
20866: mainittu lakiehdotus käsitellään siinä järjestyksessä kuin valtiopäi-
20867: väjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
20868:     Asiakirjat: Ann. esitys N:o I3; Maatalousvaliokunnan mietin-
20869: nöt N:o I ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet
20870: VIII siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8.
20871:     3) Ehdotus asetukseksi erillisten vesijättöjen muodostamisesta
20872: itsenäisiksi tiloiksi.
20873:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o r; Laki- ja talousvaliokunnan mie-
20874: tintö N:o I ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 9·
20875:     4) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
20876: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
20877:     Asiakirjat: Arm. esitys N;o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
20878: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o IO.
20879:                                                                67
20880: 1058                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
20881: 
20882: 
20883:    5) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
20884: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
20885:    Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikou-
20886: ran y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-IZ) ja Suuren
20887: valiokunnan mietintö N:o II.
20888: 
20889:                       A i n o a k ä s i t t e 1 y:
20890:     6) Kannatusavun myöntämistä työväenopistoille koskeva ano-
20891: m usehdotus.
20892:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. E. S.
20893: Yrjö-Koskisen anomusehdotus N:o 122 (Liitteet VI siv. 55).
20894:     7) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset.
20895:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall-
20896: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
20897: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
20898: II siv. 5-8 ja 29-31).
20899:     8) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
20900: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
20901:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
20902: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
20903:      9) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
20904: tava anomusehdotus.
20905:    ! Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä-
20906: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
20907:      10) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol-
20908: liseen asetukseen säästöpankeista.
20909:      Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
20910: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-ro).
20911:      II) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen
20912: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
20913: den aiheuttamia toimenpiteitä.
20914:      Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
20915:  Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
20916:      12) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
20917: ehdotus.                        ·
20918:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
20919: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
20920:      13) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
20921:  nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
20922: kihlakunnat.
20923:      Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
20924:  vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
20925:       14) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met-
20926:  sämailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
20927:                               Päiväjärj estys.                       1059
20928: 
20929: 
20930:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
20931: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
20932: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv. 47 ja 48).
20933:      15) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
20934: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
20935: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
20936:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
20937:     16) Åitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
20938:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
20939: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
20940: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
20941:      17) Vaivaishoitoasetu;ksen muuttamista koskeva anomusehdo-
20942: tus.
20943:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
20944: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
20945: 
20946:            P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
20947:     18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II, joka tarkoittaa
20948: Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalas-
20949: tussaarten ja luotojen luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuulu-
20950: vien saaristolaiskylien käytettäväksi.
20951:     19) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 arm. esityksen
20952: N:o 9 johdosta, joka koskee varain osottamista kansakoululaitosta
20953: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909·
20954:     20) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8 anomusehdotusten jo4-
20955: dosta jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja erittäinkin yhteiskou-
20956: lujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten
20957: ottamista valtion huostaan.
20958:     21) Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 anomusehdotuksen
20959: johdosta joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien asukastenoloissa
20960: vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
20961: 
20962: 
20963: 
20964: 
20965:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Castren, Cederberg,
20966: Kannisto ja Poutiainen.
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                             Ilmoitusasiat.
20971:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: sairauden takia ed. Castren
20972: toistaiseksi ja ed. Cederberg lääkärintodistuksen nojalla täksi vii-
20973: 1060                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
20974: 
20975: 
20976: koksi; ed. Poutiainen ja Kannisto yksityisten asiain takia ensi per-
20977: jantain aamuistuntoon saakka.
20978: 
20979: 
20980: 
20981: 
20982:                  Päivijärjestyksessä olevat asiat.
20983:                         1)   KulkulaUosrahasto.
20984: 
20985:     Esitetään Keisarillisen Majesteetin annollinen esitys N:o I4 kul-
20986: kula,itosrahastosta.
20987:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan armollisen
20988: esityksen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan.
20989:    Keskustelu:
20990:     Ed. Huoponen: Valtionrautateitten huono kannattavaisuus
20991: synnyttää huolia laajoissa piireissä. Rautatientaloutta tutkimaan
20992: asetettu komitea julkaiseruissaan mietinnöissä on luonut valaistusta
20993: kannattamattomuuden syihin. Näin ollen tuskin mitään uusia
20994: näkökohtia voinee tässä esille tuoda. Mutta niin kauvan kuin epä-
20995: kohdat edelleen vaikuttavat tulokseen, lienee tunnettujenkin seik-
20996: kain esittäminen sanomisen arvoinen. Suotakoon sentähden anteeksi,
20997: jos, vaikk'en olekaan asiantuntija, pelkästä harrastuksesta katson
20998: velvollisuudekseni kiinnittää eduskunnan huomiota muutamiin epä-
20999: kohtiin tällä alalla. Koskettelen tällä kertaa ainoastaan rautatie-
21000: laitoksen sisäistä politiikkaa.
21001: 
21002: 
21003:                        Rautateitten rakentaminen.
21004: 
21005:     Vuosi vuodelta on rautateitten rakentaminen kallistunut hui-
21006: maavaa vauhtia. Rautatievaliokunta mietinnössään 1900 valtio-
21007: päivillä nimenomaan huomauttaa, että uusien rautateitten raken-
21008: nuskustannukset ovat alituisesti nousseet ja nykyään kohonneet
21009: 8o a 160 °/o suuremmiksi kuin parikymmentä vuotta takaperin,
21010: jolloin halvempi rakennusjärjetelmä otettiin käytäntöön. Kehitys
21011: kulkee edelleen voimakkaasti samaan suuntaan. Jokainen tahtoo
21012: hyötyä niin paljon ku:n suinkin, maan luovuttajat, tavaran myyjät,
21013: työmiehet, palveluskunta ja virkamiehistö. Rautateitten tekemiseen
21014: tottunut henkilökunta siirtyy sinne, missä rautateitten tekeminen
21015: aletaan. Näitten toimintaohjeena on: paljo palkkaa, vähän työtä.
21016: Tosin tällä ajalla työpalkat ovat kallistuneet, mutta se ei ole missään
21017: oikeassa suhteessa siihen, mitä rautateitten kilometrivalmistusmaksu
21018: on kohonnut.
21019:                            Kulkulaitosrahasto.                      1061
21020: 
21021: 
21022:                           Rake'nnusjärjestelml.
21023: 
21024:     Rakennuksiin yleensä, ja uudisrakennuksiin vanhoilla rautateillä
21025: erittäin, kulutetaan äärettömän suuria rahamääriä. Niinpä esillä
21026: olevan armollisen esityksen, sen tulevan vuoden menosääntö on
21027: otettu ei vähempään kuin S,Ioo,ooo markkaa uudisrakennuksiin
21028: valmiilla rautateillä. Ulkonaisen komeuden tavoitteleminen näkyy
21029: usein olevan rakennuksissa johtavana aatteena. Mainitsen muutamia
21030: esimerkkejä tämän väitteen valaisemiseksi.
21031:     Helsingissä paraillaan oleva asema- eli hallintorakennus on niin
21032: suuremmoinen, että se jättää kerrassaan varjoon vieressä olevan
21033: uhkean Kansallisteatterin. Valmistumaisillaan olevan 4-kerroksisen
21034: jättiläisrakennuksen pituus on IJJ,I8 metriä, sen koko leveys 74,8I
21035:  + 2I metriä, eli yhteenä 95,8I metriä. Huoneitten lukumäärä on 400.
21036: I,uulisi sekä pinta-alan että huoneitten lukumäärän riittävän. Niin
21037: ei kuitenkaan ole laita. Nyt valmistumaisillaan oleva asemarakennus
21038: on ainoastaan ensimäinen osa. Toinen osa, arvattavasti paljoa
21039: uhkeampi, rakennetaan ensimäisen osan valmistuttua, johon sijoitetaan
21040: varsinainen asemarakennus, ja tätä toista osaa jatkettanee aina Kaivo-
21041: kadulle saakka. Armollisen esityksen perusteluista käy selville,
21042: että Helsingin aseman uudestirakentamisen loppuun suorittamista
21043: varten tarvitaan jo suoritettujen määrärahojen lisäksi enemmän kuin
21044: 4 miljoonaa markkaa.
21045:     Viipurissa on paraillaan ryhdytty rakentamaan niin suurem-
21046: rnoista asemapalatsia, että sen valmistamiseen kulutetaan kolme
21047: vuotta. Esillä olevan esityksen sivuilla 20--2I havaitaan, että Viipurin
21048: asemalla suoritettavien lopputöiden suorittamista varten tarvitaan
21049: entisten lisäksi yli 3,300,000 markkaa. Samoin rakennetaan Viipu-
21050: rissa paraillaan junainkulkua varten kaksikerroksista liiketasoa,
21051: aivan samalla tavoin kuin suurkaupunkien liikekeskuksissa, ikään-
21052: kuin luonnollisella maanpita-alueella ei enää olisi liikuntamahdolli-
21053: suutta. Suunnitellun uudistustyön toimeenpaneminen Viipurissa
21054: tulee siis myöskin nielemään useampia miljoonia. Varmuudella
21055: voinee kuitenkin olettaa, että ennenmin tai myöhemmin tulee Kar-
21056: jalan radalta rakennettavaksi poikkirata Viipurin-Pietarin rata-
21057: osalle. Tämä epäilemättä tulee vaikuttamaan sen, että matkustaja-
21058: ja tavaraliikennettä Viipurissa voitaisiin edelleenkin suorittaa samoja
21059: raiteita myöten kuin tähänkin asti. Tällöin olisi säästetty useampia
21060: miljoonia. Komeileva rakennusjärjestelmä tekee ehdottomasti sen
21061: vaikutuksen, että rakennusalalla tahdottaisiin osoittaa Suomen
21062: mahtavuutta, ikäänkuin pääomalla olisi täällä ehtymättömät lähteet.
21063: Eiköhän pienelle, pääomista köyhälle kansalle olisi tarkoituksen-
21064: mukaisempaa kilvoitella yksinkertaisuudessa ja käytännöllisyydessä,
21065: jottei ulkolainen saisi meidän taloudellisista oloistamme väärää
21066: käsitystä ja jottei valtio olisi yksityisille huonona esimerkkinä
21067: 1062                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21068: 
21069: 
21070: komeilemisessa. Rakennusjärjestelmään nähden yleensä ei liene
21071: semmoista järkiperäistä suunnitelmaa olemassa, että rakennukset
21072: vastaisivat jotakuinkin pitkäksi ajaksi tarkoitustaan. Jos tämä
21073: puute olisi havaittavana ainoastaan vanhoilla rautateillä, joitten
21074: rakentamisessa oli vähemmän kokemusta, ei siitä tietysti olisi
21075: mitään muistutettavaa, vaan kun sama järjestelmän puute esiintyy
21076: niinkin myöhään kuin esim. KarjaJan radalla, ja yhä edelleen, ei voi
21077: olla siitä huomauttamatta. Asema- ja virkailijarakennuksiin tehdään
21078: nim. tuon tuostakin suurennuksia, ei vaan kerran, vaan kahdesti,
21079: jopa kolmekin kertaa. Jos rakennukset alkuaan olisi rakennettu
21080: tilavan suuriksi tai ensimäisessä suuruussuunnitelmassa olisi kas-
21081: vavat vaatimukset varteen otettu, olisi päästy paljoa huokeammalla.
21082:     Tämän lisäksi tulee nuo alituiseen uudistuvat korjaukset, n. k.
21083: remontit. Järjestelmään näet kuuluu, että asemapäällikön asunnosta
21084: aina ratavartijan asuntoon asti tuon tuostakin tehdään perinpohjaisia
21085: korjauksia ja jokainen kilvoittelee siitä, kenen asunto saataisiin
21086: lämpöisimmäksi, mukavimmaksi ja kauneimmaksi. Korjauskuumee-
21087: seen kulutetaan paljon valtiovaroja. Rakennusten järjestämiseen
21088: ja sisustamiseen pitäisi olla olemassa selvät määräykset eivätkä ne
21089: missään tapauksessa saisi riippua yksityisten virkamiesten suurem-
21090: mista tai vähemmistä vaatimuksista.
21091:     Rakennus- ja tarveaineiksi käytetään ensiluokan tavaraa ei
21092: ainoastaan asunto- vaan ulkohuonerakennuksiinkin. Valtion arvo
21093: tietenkin vaatii kaiken tämän. Selvää on, että rakennusaineitten
21094: kalleus tuottaa tällöin suuren hinnankorotuksen. Työnteossa ovat
21095: olot kehittyneet siihen, että työtä saadaan paljon vähemmän kuin
21096: yksityisen työssä, jotavastoin palkkavaatimukset ovat kohonneet
21097: paljon korkeammiksi. Maksamalla valmistuneen työn eikä ajan
21098: mukaan, saataisiin epäkohta autetuksi. Työnvalvonta, joka usein lie-
21099: nee leväperäisin, kävisi tällöin huokeammaksi ja päästäisiin vähem-
21100: millä päällysmiehillä. Liioittelematta voinee väittää, että kaikki
21101: rakentaminen rautateillä tulee vähintäin kaksi kertaa kalliimmaksi
21102: kuin yksityisten rakennukset.
21103:     Asema-alueita on tapa kaunistella puutarhoilla ja pensasistu-
21104: tuksilla. Tästä tietysti ei ole mitään muistutettavaa, jos suurem-
21105: piin liikekeskuksiin ja semmoisiin paikkoihin, joissa matkalijaliike
21106: on huomattavin, ympäristöä kaunisteltaisiin mahdollisimman helpon
21107: järjestelmän mukaan. Mutta säästäväisyydestä tällä, yhtä vähän
21108: kuin muillakaan aloilla rautatiellämme, ei ole puhettakaan. Kaikille
21109: asemille vaaditaan ja laitetaan kallishintaisia puutarhoja. Eräälle
21110: pienelle asemalle sydänmaalla, jossa ei ollut tarvittavaa maata,
21111: vedettiin toiselta paikkakunnalta puutarhaa varten 8o vaununlastia
21112: savea ja 6o vaununlastia ruokamultaa. Puutarha tuli maksamaan
21113: toistakymmentätuhatta markkaa. Maan viheriöittämistä varten
21114: tarvitaan tavallisissa oloissa vaan vähäsen ruokamultaa. Rauta-
21115:                            Kulkulaitosranasto.                     1063
21116: 
21117: 
21118: teillä tarvitaan siihen tarkoitukseen, jos oikein muistan, vähintään
21119: 6 tuuman paksuus. Ja tuskin kenenkään mieleen juolahtaisi tulla
21120: vähemmällä toimeen. Eikä sillä hyvä, että asemille laitetaan kallis-
21121: hintaisia puutarhoja; asemain virkailijat vaativat ja saavat erityisiä
21122: puutarhoja asuntojensa ympärille. Näissä puutarhaharrastuksissa
21123: on menty niin pitkälle, että esim. asemäpäällikkö, joka asuu kaupun-
21124: gissa, poissa asemapiirin läheisyydestä, vaatii ja saapi puutarhan
21125: kaupunkiasuntonsa ympärille. Paraillaan rakennetaan semmoista
21126: puutarhaa; tämän kesän kuluessa eräässä kaupungissa on ollut
21127: suuri määrä työmiehiä puutarhantekohommissa ja joku aika sitte
21128: kerrottiin töiden olleen vasta jotenkin alulla. Kysymyksessä oleva
21129: puutarha tulee varmaan nielemään, kun se valmistuu, hyvänlaisen
21130: talon hinnan. Syystä kysytään, kuinka pitkälle Rautatiehallitus
21131: katsoo voivansa mennä valtiovarain käyttämisessä yksityisten vir-
21132: kamiesten mukavuudeksi. Varattakoon kernaasti asemain ympä-
21133:  ristölle tarvittavia maa-aloja virkamiehille, mutta jätettäköön
21134:  niiden viljeleminen virkamiesten yksilölliseksi huoleksi, jotta heillä
21135:  olisi tilaisuus terveytensä hoitoon ja kauneusaistinta kehittämiseen.
21136:      Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä tuhlaavaisuudesta, jota
21137:  rakennusjärjestelmän alalla rautatiellämme harjoitetaan.
21138:       Kiinnittäkäämme huomiota muihinkin kannattamattomuuden
21139:  syihin.
21140: 
21141:                              Palnluskunta.
21142: 
21143:     Tunnollisten asiantuntijain lausuntojen mukaan palveluskuntaa
21144: rautateillämme on ainakin kolmannes liikaa. On tosin asemia, joilla
21145: kaikille toimihenkilöille on riittävästi työtä, mutta suureen kokonai-
21146: suuteen verrattuna pitänee tämä väite paikkansa. Vapaavuorot ja
21147: uusiutuvat vapaamatkat ovat tästä epäämättömänä todistuksena.
21148: Vapaa-aikaa tietysti käytetään hyödyllisestikin, kuten perheen pii-
21149: riin, tietojen kartuttamiseen ja toimintaan ulospäin, mutta löytyy
21150: paljo tapauksia, joissa riittävän työn puutteessa työväestö joutuu
21151: käyttämään joutoaikaansa väärin, vajoten paheisiin, jopa rikok-
21152: sellisiin tekoihinkin. Rikolliset teot esim. Viipurissa ovat vielä kai-
21153: kille tuoreessa muistossa.
21154: 
21155:                              Vlrkamiehlstö.
21156: 
21157:     Jos palvelijakuntaa rautateillä on ylenmäärin, niin paljon suu-
21158:  remmalla syyllä voidaan väittää, että virkamiehiä on aivan liian
21159:  runsaasti. On virkailijoita, jotka ovat lausuneet huolestumisensa
21160:  sen johdosta, että virkamiehistössä velvollisuudentunto alenee alene-
21161:  mistaan, että se alenee semminkin nuorissa virkailijoissa. Tietysti
21162:  löytyy virkamiehiä kaikilla aloilla, ja niin rautateilläkin, jotka ovat
21163: 1064                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21164: 
21165: 
21166: tunnollisia ja työkykyisiä ja joiden toiminnasta ei ole muuta kuin
21167: hyvää sanottavaa. Mutta huolestuttavan suuri määrä lienee sem-
21168: moisiakin, jotka koettavat päästä niin vähällä työnteolla kuin suin-
21169: kin ja joille huvittelu ja usein uudistuvat kaupunginmatkat muut-
21170: tuvat miltei pääasiaksi. Kaikille asemille koetetaan saada virka-
21171: miehiä niin paljo kuin suinkin. Kun nämä virkamiesharrastukset
21172: onnistuvat, pyydetään ja saadaan naapuriasemillekin lisää virka-
21173: miehiä. Viranomaisille lähetetään kaunis työ- ja vuorottelusuunni-
21174: telma, ja noin paperilla näyttää työtä riittävän kaikille. Kun uusi
21175: virkalija saapuu, pidetään usein entisen työjärjestyksen seurauksella,
21176: että päivän työn jälkeen seuraa päivän, kahden, jopa kolmenkin
21177: päivän vapaa-aika. Missä yövuoroja suoritetaan, tarvitaan tietysti
21178: seuraava päivä vapaaksi. Mutta se tuntuu käsittämättömältä, että
21179: muutaman tunnin työ päivässä on niin rasittavaa, että nuoretkin
21180: virkailijat hyvällä omallatunnolla ja valtion palkkaa nauttien voivat
21181:  vetelehtiä päiväkausia joutilaina. Laajoissa piireissä pääsee yhä
21182:  enemmän juurtumaan se käsitys, että asemapäälliköt useilla ase-
21183:  milla säilytetään ikäänkuin koristeena, joita matkustava yleisö saa
21184: hetkisen ihailla, sillä varsinaiset työtehtävät rautateillä hoitaa taval-
21185:  lisesti nuorempi virkamiehistö. Käden viittaus junan liikkeelle pääs-
21186:  tämiseksi, kas siinä monen asemapäällikön huomattavin tehtävä.
21187:  Kun tästä on huomautettu ja vedottu naapurimaiden, etenkin Ruot-
21188:  sin ja Norjan esimerkkeihin, sekä virkamiesten lukuun että työmää-
21189:  rään nähden, kiirehditään virkamiesten puolelta huomauttamaan,
21190:  että meillä on aivan toisenlaiset olot; ulkomaiden esimerkit eivät
21191:  meille kelpaa. Niinpä esim. Norjassa pienillä asemilla asemapääl-
21192:  likkö ja junankulettaja korvaavat usein meidän asemamiesten teh-
21193:  tävät, toinen tekemällä toisen, toinen toisen puolen hänen tehtävis-
21194:  tään. Liikenne monilla meidän asemillamme on kuitenkin paljoa pie-
21195:  nempi kuin Norjassa. Arvontunnon aleneminen ja työvelvollisuuksien
21196:  omaaminen sekä tarpeettoman palvelus- ja virkamieskunnan vähen-
21197:  täminen tai siirtäminen uusille radoille on välttämätön, jos mieli
21198:  todellisia uudistuksia aikaansaada.
21199:       Kiitollisuudella on tunnustettava, että virkamiehistö yleensä on
21200:  osoittautunut rehelliseksi valtion ja vieraan omaisuuden hoitami-
21201:  sessa. Mutta ikäviä poikkeuksia on myös olemassa. Niin rautateillä-
21202:  kin. Muistutan tässä vain Ruokolahden kihlakunnanoikeud~n äsket-
21203:  täin julistamaa tuomiota, jolla kaksi virkailijaa tuomittiin virkavir-
21204:  heestä, petoksesta ja kavalluksesta vankeusrangaistuksiin sekä toi-
21205:   nen pidätettiin vuodeksi virantoimituksesta ja toinen erotettiin
21206:   ainiaaksi virastaan. On levinnyt sellaisia huhuja, että esim. asema-
21207:   alueiden maan vuokraamisessa ei aina olisi menetelty rehellisesti.
21208:  Lienee merkitty saaduksi todellisuutta pienempiä rahamääriä. On
21209:   tapauksia, että asemille jäänyt tavara, jota ei ole peritty, on jaettu
21210:   asemapäällikön ja miehistön kesken, vieläpä paketteihin kiin-
21211:                              Kulkulaitosrahasto.                      1065
21212: 
21213: 
21214: nitettyjä kuljetusmerkkejäkin on vastaanottoasemalla irroitettn ja
21215: käytetty uudestaan.      Rautatiehallitus, jonka tietoisuuteen tällai-
21216: sia epäkohtia on saatettu, ainakin sortovuosina, joko painoi lan-
21217: kaisella tai sakotti syyllisiä pienemmillä rahamäärillä. Eräässäkin
21218: tapauksessa rehellinen virkailija, joka ryhtyi vastustamaan virka-
21219: toverinsa petollista menettelyä, siirrettiin toiselle paikkakunnalle, ja
21220: vianalainen jäi paikoilleen.      Eikö pakettimerkkien väärinkäyt-
21221: tämisen ehkäisemiseksi voitaisi samalla tavoin kuin postilaitoksessa
21222: leimata lähtöasemalla kuljetusmerkit mitättömiksi ?
21223: 
21224: 
21225:                               Kannatta valsuus.
21226: 
21227:       Siihen, millä tavoin eri osastot vaikuttavat kannattavaisuuteen
21228:   lienee syytä kajota.
21229:       Edellisessä olen esittänyt muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat
21230:   rautatiestön huonoihin taloudellisiin tuloksiin. Komitean mietin-
21231:   töjen mukaan ovat kannattamattomuuden syyt moninaiset. Pyy-
21232:   dän saada tässä kajota tärkeimpiin semmoisiin.
21233:        Junaliikettä ei ole järjestetty tarpeellisen liikeperiaatteen mu-
21234:   kaan. Tavaraliikennettä on hoidettu tavalla, jossa on vähän huo-
21235:   miota kiinnitetty taloudellisiin tuloksiin. Tavaravaunujen kuormi-
21236:   tussuhteisiin vaikuttaa haitallisesti se seikka, että kevytrakentei-
21237:   silla radoilla saadaan kuormittaa 65 a 70 prosenttia siitä, mitä ras-
21238:   kasrakenteisilla rautateillä voidaan kulettaa. Tämä epäkohta saa-
21239:   tanee Rautatiehallituksen jo ehdottarualla toimeenpiteellä poistu-
21240:   maan siten, että eräillä kevytrakenteisilla rautateillä on alettu
21241:   vaihtaa heikommat kiskot raskaammanmallisiksi.
21242:        Kuten tunnettua, on Suomen valtionrautateihin kiinnitetty suu-
21243:   renmoinen kansallispääoma, noin 340 miljoonaa markkaa. Vuoden
21244:   rgo6 tiliin otettu 302 miljoonaa tuottivat viimeksimainitulle mää-
21245:   rälle rgo6 ainoastaan 1,84 °/o:n koron. Kuinka suuressa määrässä
21246:   eri osastot ovat vaikuttaneet tähän masentavaan tulokseen, käy
21247:   selville seuraavasta:
21248:        Keskus h a 11 i no n menot ovat vuosi vuodelta kasvaneet tavatta-
21249:   massa maarasssä. Mainitsen kaikki rahamäärät tasaisissa tuhan-
21250:   sissa. V. r88g tekivät menot 530,000, nousten r8g8 932,ooo:een ja
21251:   1905 Io,6oo,ooo:een. Lisäys vuoteen r88r verrattuna tekee siis
21252:   201,93 %.
21253:       Toiruis to- osastossa ovat menotsaman ajan kuluessa kohon-
21254: . neet 188,57 °/o. Teollisuuslaitoksissa yleensä tulee hoitokustannusten
21255:   suhteellisesti vähetä liikenteen kasvaessa. Sat:Q.oin tulisi syystä voida
21256:   odottaa rautatiehallinnossa liikenteen lisääntyessä. Keskushallin-
21257:   non ja toimisto-osaston menot ovat kuitenkin paljon suuremmassa
21258:   määrässä kasvaneet kuin rautateistö on lisääntynyt. Ilmeinen epä-
21259: 1066                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21260: 
21261: 
21262: kohta on siis olemassa, ja vaatii sen pikainen poistaminen vaka-
21263: vaa huomiota. Eikö virkamiehistöä, joka on niin perin kallis, kan-
21264: kea ja toimessaan uskomattoman hidas, voitaisi järjestää yksityi-
21265: sen liikeperiaatteen mukaan, jolloin se kävisi nopeammin toimi-
21266: vaksi ja paljon helpommaksi?
21267:     Liikenneosaston kokonaismenot ovat vv. 1897-1905 keski-
21268: määrin kohonneet II9,88 %. 1897 tekivät menot 3,834,000 mark-
21269: kaa, kohoten v. 1905 8,765,000 markkaan.
21270:      Koneosastossa ovat menot 9 vuoden, 1897-1905 ajalla, keski-
21271: määrin kohonneet 156,68 °/o siitä, mitä ne keskimäärin tekivät
21272: vuosina 1892-96. Tilasto osottaa, että koneosasto on vähemmän
21273: kuin mikään muu osasto vuodesta 1907 alkaen liikettä niin palvellut
21274: että siitä hallinnolle olisi ollut taloudellista etua. Paitsi veturihen-
21275: kilökunnan palkan lisäystä, on polttopuitten hinnan kalleus ja
21276: suunnaton kuluttaminen vaikuttanut tähän masentavaan tulok-
21277: seen. Polttoaineitten lisääntyminen mainittuina vuosina tekee
21278: keskimäärin 50,21 °/o vaunuakselikilometriltä. Polttopuitten ku-
21279: lutus tuli 1906 maksamaan 3,722,000 markkaa.               Polttopuitten
21280: käyttelyssä osoitetaan tavatonta tuhlaavaisuutta jopa huolimatto-
21281: muuttakin, niin että esim. Viipurin--Pietarin rataosalla kokonai-
21282: sia halkopinoja on annettu paikoilleen lahoutua. Eräs insinööri on
21283: tehnyt kokeita siitä, kuinka suuressa määrässä puita säästettäisiin,
21284:  jos veturit järjestettäisiin sellaiseen kuntoon, että vähemmällä halko-
21285: määrällä saataisiin suurin mahdollinen määrä käyttövoimaa höyry-
21286: kulkunopeutta varten. Kokeen tulos oli erinomainen. Jos oikein
21287: on kerrottu, niin Pietarin-Viipurin välinen matka edestakaisin
21288: säästi noin 8 metriä puita. Saman insinöörin arvelun mukaan
21289:  Suomen valtionrautateitten veturin järjestely mainittua tarkoi-
21290: tusta varten tuottaisi menoja noin 10,000 markkaa, mutta jo yhdessä
21291: vuodessa säästettäisiin suuria rahamääriä. En tiedä, onko maini-
21292:  tun kokeen tuloksista rautatiehallinnolle ilmoitettu ja aiheuttaisiko
21293:  se minkäänlaisia toimenpiteitä mainitun hallinnon puolelta .
21294:     .Huolestuttava ilmiö niin ikään on veturinvoiman työn melkoinen
21295: alentuminen, 1897 saavutti kukin veturi 41,000 kilometriä vuotta
21296:  kohti, mutta vuonna 1906 on saavutettu ainoastaan 33,4:00 kilomet-
21297: riä veturin osalle. Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta 1906
21298: luvattiin parannuksia veturin työvoiman lisäämiseen nähden.
21299: Näitä j äädäänkin mielihyvällä odottelemaan.
21300:      Rataosasto voittaa kuitenkin kaikki muut osastot menojen
21301: lisääntymisessä. 1888 tekivät menot 1,883,000, mutta 1905 kohoten
21302:  7,515,000. Menot mainitun ajan kuluessa ovat siis kasvaneet 299,08 °/o.
21303:  Ratojen kunnossapit~kustannukset soraamisesta ja oikomisesta,
21304:  ratapölkkyjen ostosta ja poistosta, raskaampien kiskojen käytän-
21305: töön ottamisesta, huonerakennusten kunnossapidosta sekä työ-
21306: palkkojen lisääntymisestä ja työnteon huononemisesta, ovat kaikki
21307:                           Kulkulaitosrahasto.                     1067
21308: 
21309: 
21310: vaikuttaneet perin huonoon tulokseen. Kaikilla osastoilla vuotuisen
21311: menon lisäys nyt esillä olevan arm. esityksen mukaan tekee runsaasti
21312: 2 miljoonaa markkaa. Missä määrin eri rautatieosat ovat vaikutta-
21313: neet koko tulokseen? Mainittakoon siitä ainoastaan paraimmat ja
21314: huonoimmat tulokset. Paraimman tuloksen, 3,7 °/o:in pääoman
21315: arvolle, tuottaa Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rataosa; perus-
21316: pääoma 8J,OOO markkaa kilometrille, 1906 kohoten 208,JOO mark-
21317: kaan kilometrille sekä 3 °/o Turun-Tampereen-Hämeenlinnan
21318: sekä Karjan rata-osat. Sitä vastoin tuottaa tappiota Jyväskylän
21319: rata 121,000. Kehnoin kaikista on Oulun rata, tuottaen tappiota
21320: 249,000 markkaa.
21321:     Valtionrantateitten henkilökunta on suhteellisesti paljon enem-
21322: män lisääntynyt saman ajan kuluessa kuin rautatieverkko on laajen-
21323: tunut. V. 1896 oli henkilökunta 3,901 ja v. 1906 7,933; lisäys 10
21324: vuoden kuluessa tekee siis 4,032 henkeä. Mikäli henkilökunta on
21325: lisääntynyt, sikäli menot paikan suoritukseen ovat kasvaneet. V.
21326: 1905 suoritettiin palkkaukseen 13,184,000 ja v. 1906, I4,472,ooo mk.
21327: Vuotuinen menojen lisäys tekee siis 1,228,ooo eli 9,8 °/o. Todellakin
21328: pelottava lisääntyminen.
21329:     Jätän vihdoin nämä ikävät kannattamattomuus- ja lisäänty-
21330: misnumerot.
21331: 
21332:                            Parannusehdotuksia.
21333: 
21334:     Mitä tulee niihin toimenpiteisiin, joihin olisi ryhdyttävä ja voi-
21335: daan ryhtyä, jotta rautateitten eri hallintoaloilla vallitsevat puut-
21336: teet saataisiin poistetuiksi, niihin olen jo edellisessä kosketellut.
21337: Komitean esittämät parannusehdotukset näyttävät hyvin harkituilta
21338: ja tarkoituksenmukaisilta. Mainitsen vaan muutamia niistä. Ko-
21339: mitea ehdottaa meillä käytäntöön otettavaksi matkatavaroiden
21340: lähettämisessä n. k. ameriikkalaisen lähetysjärjestclmän. Järjestel-
21341: män tarkoituksena on kaiken kirjoitustyön poistaminen maksama-
21342: tauta tavaraa lähetettäessä. Painetuista juoksevista järjestysnu-
21343: meroista kiinnitetään osa kollyyn, osa annetaan matkustajalle, osa
21344: jätetään asianomaisen junan miehistölle. Helsingin asemalla viime
21345: elokuussa toimitetun tilaston mukaan kirjoitettiin mainitun kuun
21346: kuluessa 7,632 matkatavaralippua, joista 4,265 eli 56% koko luku-
21347: määrästä oli maksnttomia. Se seikka, että enemmän kuin puolet
21348: lähetyksistä on maksutonta, on omiaan osoittamaan, että yksin-
21349: kertaisempi lähetysjärjestelmä meilläkin olisi aikaansaatava, tie-
21350: tysti aluksi vilkasliikkeisillä asemilla.    Tulojen kartuttamiseksi
21351: saattaisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että pakaasissa kuljetet-
21352: tavasta tavarasta otettaisiin vaikkapa pienempikin rahtimaksn.
21353: Mitä eri tavarain rahtimaksuun tulee, on siinä niin paljon epäjohdon-
21354: mukaisnuksia, että niiden seikkaperäinen esittäminen veisi tässä
21355: 1068                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21356: 
21357: 
21358: liian pitkälle. Sitä vastoin havaintojen tekeminen siitä, millä jou-
21359: tuisuudella tavaroita rautatiellä kuljetetaan, on niin tärkeä, että
21360: siihen täytyy kosketella. Tavarain kuljetuksessa huomaamme sel-
21361: laisen joutuisuuden, että ripeä jalkamies voittaisi tavarajunan no-
21362: peuden. Niinpä esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun, 624 km., kulu-
21363: tetaan 8o tuntia 30 minuuttia eli 7,8 kilometrin matkanopeus
21364: tunnissa; Turusta Hankoon, 163 km., 26 tuntia rs minuuttia, eli
21365: 6,2 kilometrin matkanopeus tunnissa. Tämäkin ennätys on hui-
21366: maavaa vauhtia verrattuna siihen, kun tavaravaunu kuljetetaan
21367: rataosalta toiselle.     Niinpä esim. tavaravaunun kuljettamiseen
21368: Torniosta Joensuuhun tarvitaan 7 vuorokautta 21 tuntia 30 minuut-
21369: tia. Jos sama tavaramäärä kuljetettaisiin 20 kilometrin nopeudella
21370: tunnissa, tarvittaisiin matkaan käyttää vain 2 vuorokautta, 20
21371: tuntia ja 21 minuuttia. Tällöin säästettäisiin aikaa 5 vuorokautta
21372: 1 tunti 9 minuuttia. Lisätyn matkanopeuden tuottamat edut oli-
21373: sivat siis ilmeisiä.      Komitean tavaravaunuaikatauluehdotuksen
21374: mukaan 30 kilometrin keskinopeus olisi otettava meilläkin käytän-
21375: töön. Oletetaan, että tavarajunassa on keskimäärin 30 vaunua.
21376:  Komitean selostuksesta käy selville, että suurin määrä vaunuja,
21377:  jotka ovat kytkettyinä varsinaisiin tavarajuniin, on aikataulun
21378:  n:o 74 mukaan 1,290, ja uuden ehdotuksen mukaan 930, sekä että
21379:  tunnin kuluessa tarvitaan vaunuja keskimäärin aikataulun 74 mu-
21380:  kaan 1,037 ja uuden ehdotuksen mukaan 677, mikä siis vastaa 360
21381:  vaunun säästöä. Otaksutaan ettei vaunuja kuormitukseen käytettäisi
21382:  useammin kuin kerran kuudentena päivänä. 360 vaunun säästä-
21383:  minen tietäisi sitä, että 360 vaunua olisi joka päivä kuormaukseen
21384:  käytettävä, mikä olisi samaa kuin 2,r6o vaunun käyttäminen liike-
21385:  tarkoituksia varten. Ehdotetun aikataulun hyväksyminen tietäisi
21386:  siis samaa kuin tavaravaunuvaraston lisääminen 2,r6o vaunulla.
21387:  Tällöin saataisiin tuntuva säästö ja vielä lisäksi suuri etu maan
21388:  teollisuudelle ja muille elinkeinoille. Suotava olisi, että komitean
21389:  ehdotus tavaravaunujen kuljetusnopeudesta piammiten käytän-
21390:  nössä toteutettaisiin.
21391:      Suurinta huomiota kiinnittää komitean mietinnön toisessa osas-
21392:  tossa selostukset voitto-osuudesta eli n. k. tantieemijärjestelmästä.
21393:  Kuten tunnettua voitto-osuusjärjestelmä on otettu käytäntöön
21394:  Tanskan valtion rautateillä. Jokainen, joka vakinaisesti on rauta-
21395: tieliikenteen palveluksessa, tulee voitto-osuudesta osalliseksi, mil-
21396: loin voitto nousee enemmän kuin 2 °/o:ia vuoden alussa lasketusta
21397: peruspääomasta. Että voittoa voitiin ryhtyä jakamaan alennettiin
21398:  1902 peruspääoma 237 miljoonasta kruunusta r8o miljoonaan. Eri-
21399: koisseikkojen esittäminen siitä, millä tavalla voitto-osuudet jaetaan,
21400: kävisi täällä liian pitkäksi. Mainittakoon ainoastaan, että voitto-
21401:  osuusjärjestelmä Tanskan valtion rautateiden hallinnon Norjan
21402:  rautatiehallinnolle antaman lausunnon mukaan on vaikuttanut
21403:                            Kulkulaitosrahasto.                     1069
21404: 
21405: 
21406: tyydyttävästi. Ainoastaan voitto-osuuden jak,amisesta rg eri ryh-
21407: mään on tehty muistutuksia. Norjassa kuluvan vuoden suurkärä-
21408: jät ovat myös päättäneet ottaa tantieemijärjestelmän käytäntöön.
21409: On ehdotettu, että vakinaiselle henkilökunnalle kunkin palkkaan
21410: nähden vuotuisesti maksettaisiin 5% siitä ylijäämästä, joka saadaan,
21411: kun tilivuoden menot vähennetään tuloista. Perustellun lausunnon
21412: nojalla komitean enemmistö, painostaen sitä, että laiska ja huoli-
21413: maton tulisi nauttimaan ahkeran ja toimellisen työn tuloksista,
21414: ei ole voinut puoltaa koko rautatien henkilökuntaa käsittävän tan-
21415: tieemijärjestelmän käytäntöön ottamista Suomen valtion rautateillä,
21416: vaan ehdottaa, että rautatiehallituksen päätirehtöörille ja tirehtöö-
21417: reille myönnettäisiin tantieemiä nettovoitosta keisarillisen senaatin
21418: määräysten mukaan. Tätä päätöstä vastaan kaksi komitean jäsentä
21419: on kirjoittanut vastalauseen, jossa ehdoittavat voitto-osuusjärjes-
21420: telmän sovelluttamista kaikille valtion rautateiden palveluksessa
21421: oleville vakinaisille henkilöille, koska juuri työmiesjoukotkin niin
21422: suuresti vaikuttavat työn tuloksiin.           Järjestelmän tarkotuk-
21423: sena on, sanovat vastalausujat, yhdistää rautatieläiset yhteiseksi
21424: osuuskunnaksi, jossa heidät tehtäisiin liikkeen työläisistä liikkeen
21425: osakkaiksi. Tämä vaikuttaisi edullisesti vastuunalaisuuden tunteen
21426: kehittymiseen, vaikuttaisi pirteästi toimimaan yhteisen liik-
21427: keen hyväksi. Vastalausujat ehdottavat voitto-osuuden jaetta-
21428: vaksi sillä tavoin, että se osa voitto-osuutta, joka saadaan määrättyä
21429: määrää suuremmaksi eli nettovoiton noustua normaalivuotena,
21430: mainittua määrää suuremmaksi, ylijäämästä otettaisiin määrätyt
21431: prosentit henkilökunnan voitto-osuusrahastoksi. Jako toimitettai-
21432: siin osaksi Norjan osaksi Tanskan mallin mukaan. Voittoon oikeu-
21433: tetut ehdotetaan jaettavaksi viiteen ryhmään. Osingon jakaminen
21434: alkaisi 50 %:lla siitä määrästä - miljoonaan markkaan asti, mikä
21435: saadaan yli nettovoiton normaalivuoden voittoa suuremmaksi,
21436: alentuen eri asteissa ja jatkuen sitten 5 °/o:lla. Omasta puolestani
21437: hyväksyn vastalauseen tekijäin mielipiteen. Se lienee tehokkain
21438: kiihotuskeino työvoiman lisäämiseksi. Henkilökunta, joka taval-
21439: laan tulisi valtion rautateiden liikkeestä osalliseksi, ryhtyisi sääs-
21440: telijääksi, toimelijaaksi ja huolehtivaiseksi, josta liikkeelle koituisi
21441: hyötyä, ja olisi se tarpeellisena jarruna virkamiehistön ja palvelus-
21442: kunnan tarpeettomaan lisäämiseen. Oman ansion etu el vyttäisi
21443: ammattitaitoa ja mikä tärkeintä, se kohdistaisi harrastusta voi-
21444: makkaasti koko liikkeen hyväksi.
21445: 
21446:                           Rautatiehallitus.
21447: 
21448:     Vihdoin pikainen silmäys rautatielaitoksen päähallintoon.
21449: Rautatielaitoksen huonoa asemaa rautatiehallitus on ryhtynyt pa-
21450: rantamaan siten, että matkustajamaksujen ja makuupaikkojen hin-
21451: 1070                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21452: 
21453: 
21454:  noissa on määrätty melkoinen hinnan korotus. Näissä pyrkimyk-
21455: sissä on menty niinkin pitkälle, että esim. kuukaus- ja vuosipilettien
21456: hinnat on korotettu noin 100 °/o:lla entisestään. Vuosipilettiä saa-
21457: tiin ennen vaikka kuinka pitkälle matkalle. Nykyään saadaan sem-
21458: moinen vain 150 kilometrin matkalle. Näin ollen tarvitsee jokaisen
21459: pitempää matkustamista, jokaista 150 kilometrin matkaa varten
21460: hankkia eri piletti ja jokaisen piletin saamista varten jättää kaksi
21461:  muotokuvaa. Liikemiehistön, joka etupäässä käyttää ja kannattaa
21462: rautateitä, jo käytännöllisyyden tähden tarvitsisi saada yhden pitem-
21463: piaikaisen lipun niin pitkiä matkoja varten kuin kukin tarvitsee.
21464: Hinnan kallenteen ja mainittuihin vaikeuksiin nähden rautatiehalli-
21465: tuksen toimenpide laajoissa piireissä on herättänyt tyytymättömyyt-
21466: tä. Eiköhän kuukaus- ja vuosipilettien hinnan korotus esim. 5o%:lla
21467: olisi kerrakseen riittänyt? Matkustajamaksujen ja makuupaikkojen
21468: hinnan korotus, kuinka suureksi ne määrättäneekin, eivät missään
21469: tapauksessa voi suurempia parannuksia aikaansaada, vaan tarvitaan
21470: koko rautatiejärjestelmän perinpohjainen muutos.
21471:     Millä tavoin yleisön mukavuutta ja rautatien etua valvotaan,
21472: mainittakoon siitä kuvaavana esimerkkinä seuraavaa:
21473:     Illoin lähtee Helsingistä Pietariin 3 matkustajajunaa. Näitäjunia
21474: seuraa I ja 2 luokan makuuvaunut, mutta 3 luokan makuuvaunu ai-
21475: noastaan ensimäistä junaa. Matkustajain, jotka tahtovat käyttää kol-
21476: mannen luokan makuuvaunua, tulee lähteä 3 tuntia ja 15 minuuttia
21477: aikaisemmin kuin viimeinen juna, vaikka aika ei moista ajanhaaskausta
21478: myöntäisikään. Vielä on huomattava, että kolmannen luokan mat-
21479: kustajavaunua myöhimmin lähtevässä pikajunassa ei ole lainkaan,
21480: vaan ainoastaan ensimmäisen ja toisen luokan makuuvaunuja. Mistä
21481: seuraa tällainen kolmannen luokan vaunujen säästäminen? Tuot-
21482: taako kolmas luokka niin vähän tuloa tai mahdollisesti tappiotakin?
21483: Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta vuodelta 1906 saadaan
21484: päinvastoin selville, että kolmas luokka halpuudestaan huolimatta
21485: tuottaa rautatiellemme paraan tuloksen ratakilometriä kohti, niin
21486: että matkustajia ensiluokan vaunuissa oli 1,6, toisessa 6 ja kolman-
21487: nessa luokassa 12,5, jonka johdosta ensimmäinen luokka vaunukilo-
21488: metriä kohti antoi 8,8 pennin suuruisen tulon, toinen luokka 24,5 ja
21489: kolmas luokka 34,6 pennin suuruisen tulon. Lisäksi on huomattava,
21490: että kolmannen luokan vaunujen lukua voitaisiin melkoisesti suu-
21491: rentaa, sen johdosta että kolmannen luokan vaunuja on käytetty
21492: sotilasten ja vankien kuljettamiseen. Tilasto siis johtaisi ehdotto-
21493: masti siihen, että ensimäisen luokan vaunujen käyttäminen olisi kan-
21494: nattamattomana lakkautettava. Ennen kaikkia luulisi käytännölli-
21495: sen järjen johtavan semmoiseen tulokseen, että ainakin kolmannen
21496: luokan matkustaja- ja makuuvaunuja pitäisi ehdottomasti olla jokai-
21497: sessa illoin lähtevässä junassa. Näin ei ajattele rautatiehallitus. Sitä
21498: ei edes kannattavaisuussuhteet näy huolestuttavan. Onhan tämä-
21499:                              Kulkulaitosrahasto.                       1071
21500: 
21501: 
21502: kin oiva osoitus rautatiehallliuksen ylimysmielisestä virkavaltaisuu-
21503: desta ja kyvystä järjestää asiat molemminpuoliseksi hyödyksi ja
21504: tyydytykseksi.
21505:     Asiantuntijain piireissä lieneekin se käsitys yleinen, ettei virka-
21506: valtaisuus, leväperäisyys ja vanhoillisuus ole maamme tuhathaarai-
21507: sessa virkamiehistössä voinut mihinkään niin kotiutua, kuin rauta-
21508: tiellä.
21509:      Suosikkijärjestelmä, niin vakuutetaan, kuuluu olevan yleinen ja
21510: aivan sietämätön. Mainitsen vain yhden esimerkin näytteeksi tästä
21511: järjestelmästä. Erääseen asemapäällikönvirkaan nimitettiin hen-
21512: kilö, joka ansioittensa nojalla oli järjestyksessä 18; sanottu henkilö
21513: oli käynyt ainoastaan viisi luokkaa lyseota ja oli hänellä vähemmän
21514: virkavuosiakin. Kanssahakijoiden joukossa oli semmoisia, joilla oli
21515: 10 vuotta enemmän virkavuosia, olivat ylioppilastutkinnon, jopa
21516: hallintotutkintoa varten kirjallisten kpkeitten suorittaneitakin ja
21517: henkilöitä varustettuja kiitettävillä lausunnoilla virkatehtävien kel-
21518: vollisesta suorittamisesta. Mutta kaikista näistä huolimatta nimi-
21519: tettiin asemapäälliköksi henkilö, joka järjestyksessä oli ansioittensa
21520:  nojalla 18:s. Valituksen tekeminen tätä julkeaa suosikkijärjestel-
21521:  mää vastaan olisi valittajalle mitä turmiollisin, se kun tietäisi sitä
21522: - niin vakuutetaan - että valittajain ansionmukainen kohoami-
21523:  nen ei enää koskaan tulisi kysymykseen. Vääryyden kärsiminen näin
21524:  ollen on ehtona, jos mieli päästä eteenpäin.
21525:      Syystä vihdoin kysytään, onko rautatiehallituksen nykyisellä
21526:  päälliköllä niitä edellytyksiä, että rautatiellä vallitsevat epäkohdat
21527:  voitaisiin saada korjatuiksi? Sillä mieheltä, joka on niin suuren lai-
21528:  toksen hallinnon etunenässä, kun maamme rautatiet nykyisin ovat,
21529:  vaaditaan, että hän perinpohjin tuntee rautatieolot rakennuksiin,
21530:  virkamiehistöön sekä liikkeen luontoon ja hoitoon katsoen. Tätä
21531:  tuntemusta voi vain olla senlaisella miehellä, joka perusteelliset tie-
21532:  teelliset tehtävät ja ammattipalveluksen suoritettuaan on nuorena
21533:  antautunut rautatie-alalle ja hoitanut siellä useammanlaatuisia teh-
21534:  täviä ja osottanut muita huomattavampaa kykyä, tarmoa ja tun-
21535:  nollisuutta. Näillä ominaisuuksilla on hän tietysti saavuttanut työ-
21536:  toverien luottamuksen, mikä on välttämätöntä, jotta päällikkö voisi
21537:   menestyksellä toimeenpanna tarvittavia parannuksia. Esittäessään
21538:  sellaisia tietäisi hän, millaisiin oloihin ne ovat sovellutettavat etteivät
21539:   ne epäkäytännöllisinä ja oloihin soveltumattomina voisi kohdata
21540:   asianomaisten vastarintaa.
21541:       Onko nykyisellä rautatiehallinnon päälliköllä nimeksikään tässä
21542:   kosketeltuja ominaisuuksia? Onko hän koskaan voinut kerskata
21543:   nauttineensa alaistensa virkamiesten ja toimimiesten jakamatonta
21544:   luottamusta? Ja jollei niin ole, eikö hänen juuri itsensä pitäisi etu-
21545:   päässä tuntea, mitä velvollisuus laitoksen hyväksi ja maan talou-
21546:   dellisen hyvinvoinnin edistämiseksi häneltä vaatii. Kunniaa rauta-
21547: 1072                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21548: 
21549: 
21550: tiehallituksen ijäkkäälle päällikölle! Mutta jo korkean ikänsä tähden
21551: häneltä ei olla oikeutettu odottamaan niitä edellytyksiä eikä sitä työ-
21552: tarmoa, jota perinpohjaisten parannusten aikaansaaminen rauta-
21553: tiellä välttämättömästi edellyttäisi. Toivoa sopii, että asianomainen
21554: on tämän itsekin huomaava ja ensi tilaisuudessa luopuva toimestaan.
21555: Tällöin olisi ainakin toivoa saada rautatiehallituksen peräsimeen hen-
21556: kilö, joka voisi ryhtyä puhdistamaan tätä kuuluisaa Augias-tallia
21557: aina ylemmistä virkamiehistä varsinaisiin työmiesjoukkoihin asti.
21558: Jos virka- ja suosikkijärjestelmä maahan jaotettaisiin, velvollisuu-
21559: dentuntoa herätettäisiin, työvelvollisuuksia lisättäisiin ja ennen kaik-
21560: kea säästäväisyyden periaatteet järkähtämättömästi kaikilla aloilla
21561: toteutettaisiin, niin rautatielaitoksemme varmaan kohoaisi siitä
21562: taloudellisen ja siveellisen alennuksen tilasta, missä se nykyään on.
21563:     Olen edellisessä kosketellut muutamiin rautateillämme vallitse-
21564: viin epäkohtiin. Suotavaa olisi, että valtiovarainvaliokunta kiinnit-
21565: täisi tälle alalle vakavaa huomiota.
21566:     Lopuksi lausun hartaana toivomuksena sen, että uusi kulkulaitok-
21567: sen päällikkö senaatissa ottaisi parannusten aikaansaamisen rauta-
21568: teillämme herkeämättömän huolenpitonsa esineeksi.
21569: 
21570:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Eduskunta on saanut kuulla tästä asiasta
21571: niin seikkaperäisen ja niin kaunopuheliaan ja kieltämättä muutenkin
21572: monessa suhteessa ansiokkaan esityksen, että se, joka on voinut
21573: omistaa tälle asialle ainakin tällä kertaa suhteellisesti vähän aikaa
21574: ja huomiota, oikeastaan joutuu epäilemään tokko hänen olisi enää
21575: tässä suhteessa vaadittava eduskunnan huomiota. Mutta kun sen-
21576: tään saattaa olla syytä, että näistä asioista joku toinenkin ääni kai-
21577: kuu kuin ed. Huoposen - sillä asiat ovat nyt kerran kieltämättä
21578: tärkeät -, niin pyydän minäkin saada lausua muutamia huomau-
21579: tuksia. Edellinen puhuja on onneksi vapauttanut minut esittämästä
21580: koko juokon tosiasioita, jotka hän on laajasti tuonut esiin ja, mikäli
21581: saatoin huomata, myöskin oikein.
21582:     Esillä oleva armollinen esitys koskee mitä tärkeintä valitiotalou-
21583: temme haaraa, ja tämä valtiotalouden osa on samalla se, joka välit-
21584: tömimmin hoidetaan eduskunnan myötävaikutuksella ja myötävas-
21585: tuulla. Jo näissä kahdessa seikassa on täysi syy siihen, että tähän
21586: armolliseen esitykseen kiinnitetään tämän huoneen puolelta tarkkaa
21587: huomiota. Mutta siihen on erityisenä syynä myöskin se seikka, että
21588: tämä armollinen esitys minunkin arveluni mukaan, nyt niinkuin jo
21589: monta kertaa ennenkin, antaa aihetta mitä vakavimpiin muistu-
21590: tuksiin.
21591:     Niinkuin edellinenkin puhuja laajasti osoitti, niin ovat 1neidän
21592: valtionrautatiemme nyt jo toistakymmentä vuotta antaneet mitä
21593: huolestuttavimpia rahallisia tuloksia. Sen sijaan että nämä rauta-
21594: tiet olisivat antaneet valtiolle jotakin tuloa, niinkuin monessa muussa
21595:                             Kulkulaitosrahasto.                        1073
21596: 
21597: 
21598: maassa tapahtuu, niin ne päinvastoin eivät ainoastaan ole tätä tuloa
21599: olleet antamatta mutta eivät ole edes pystyneet peittämään omia
21600: kustannuksiaan, kun nimittäin näihin kustannuksiin, niinkuin oikein
21601: on, lasketaan valtiovelan korko ja kuoletus, koska tämä velka on
21602: kokonaan otettu, niinkuin tiedetään, rautateitä varten. Eivätkä
21603: nämät lainoilla hankitut varat vielä muodosta rautateiden pääoma-
21604: arvosta kuin vajaan toisen puolen, koska toinen puoli on säästyneistä
21605: verovaroista otettu.
21606:     Silmäys tähänkin armolliseen esitykseen osoittaa selvästi, kuinka
21607: epätyydyttävä rautateittemme rahallinen tila on. Siinä tulo- ja
21608: menoarviossa, jonka armollinen esitys sisältää vuodelle rgog, arvioi-
21609: daan ainoastaan rautateiden varsinaiset, säännölliset liikekustannukset
21610: ynnä valtiovelan vuotuismaksut 47,200,000 markaksi. Vähin mitä
21611: rautateiden pitäisi tuottaa, jos mieli edes peittää omat kustannuk-
21612: sensa, olisi siis tämä summa. Tänä vuonna (rgo8) hallitus kuitenkin
21613: arvioipi niiden tuottavan vain 41 1/z miljoonaa, ja rohkeimmankaan
21614: arvion mukaan ei, mikäli armollisessa esityksessä sanotaan, tuloa
21615: vuodelta rgog, siis ensi vuodelta, voitaisi arvioida kuin 45 1/2 mil-
21616: joonaan. Hallitus ei kuitenkaan katso varovaisuuden sallivan arvioida
21617: tuloa muuta kuin 43 1 /s milj. markaksi. Tämän mukaan tulevat
21618: tulot jäämään 3,700,000 markkaa alle näiden mainitsemaini vaki-
21619: naisten menojen. Siis lähes 4 miljoonaa markkaa on vuonna rgog
21620: vero- tai lainavaroja käytettävä yksistään rautateiden pitämiseen
21621: liikkeessä sekä niihin sijoitetun lainapääoman korkoon ja kuoletuk-
21622: seen. Tämä asiaintila on erittäin huolestuttava, ja toivoa täytyy,
21623: että nämä arviot kuitenkin osoittautuvat liika synkiksi. Sillä 3, 700,000
21624: markkaa tässä olisi suunnattoman suuri summa. Ei vielä näet ainoa-
21625: nakaan vuonna siitä asti kun rautateiden liikevoitto ei enää ole
21626: peittänyt ylläpitokustannuksia ynnä valtiovelan kuoletusta, tämä
21627: summa, joka on muista varoista ollut tähän lisää käytettävä, ole ollut
21628: niin suuri. Alkaen vuodesta rgor eivät enää rautateiden tulot ole
21629: menoja peittäneet; siihen asti ne sen tekivät. Mutta ainoastaan
21630: tuona kaikkein huonoimpana vuonna 1905, joka rautateiden talou-
21631: dessa on aivan poikkeuksellisen kehno rahallisessa suhteessa, tämä
21632: vajaus nousi vähän yli 3 miljoonaa markkaa. Muina vuosina se
21633: keskimäärin vuodessa on ollut vähän alle r 1/s miljoonan markan,
21634: vaihdellen muina, paitsi tuona poikkeuksellisena vuonna, 1/2 ja 2
21635: miljoonan välillä. Nyt on se otaksuttu kuten sanottu, vuonna rgog
21636: 3,7oo,ooo markaksi ja, niinkuin sanottu, täytyy toivoa, että tämä
21637: arvio osottautuu liika mustaksi. Toivottavasti käypi nyt, niinkuin
21638: ennenkin, siten, että rautatiehallituksen ehdottama vakinainen
21639: menosääntö osottautuu ainakin miljoonaa suuremmaksi, kuin tarve
21640: vaatii. Näin on ollut aivan säännöllisesti ja arm. esitys osottaa, että
21641: tämä säännöllinen asiaintila yhä edelleen jatkuu. Rautatiehallitus
21642: 
21643:                                                                   68
21644: 1074                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21645: 
21646: 
21647: tekee menosääntöehdotukset niin runsaiksi, että ne tinkimisenkin
21648: jälkeen näyttävät tavallisesti miljoonan liika suuriksi.
21649:     Puheena oleva epäedullinen lopputulos valtionrautateitten ta-
21650: loudesta ei tietysti ole voinut johtua mistään muusta kuin siitä,
21651: että liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat nousseet paljoa no-
21652: peammin kuin liikennetulot. En rohkene väsyttää paljoilla nume-
21653: roilla, vallankaan kun en voi loistaa esittämällä niitä päästäni,
21654: niinkuin arv. edellinen puhuja, millä tietysti voipi tehdä numerot
21655: koko joukon vähemmän kuiviksi. Mutta minun täytyy kuitenkin
21656: myöskin mainita muutamia numeroja, jotka osottavat, mitenkä
21657: huolestuttavassa määrässä liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat
21658: kohonneet nopeammin kuin tulot.
21659:     Vuosina 1890-1894 lisääntyivät tulot noin 7%, menot 9 1/! %.
21660: Mutta vuosina 1900-1904, kun tulot kasvoivat keskimäärin vuo-
21661: dessa ainoastaan 5 °/o, lisääntyivät menot 10 Ojo. Ja vuonna 1905
21662: oli tulojen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan 1,3 °/o,
21663: mutta menot kasvoivat silloinkin vielä 6,2 °/o. Vuosi 1906, viimeinen,
21664: jolta on olemassa tarkkoja tilastollisia tietoja valtionrautateistä,
21665: osoittaa vähän ilahuttavampia lukuja. Mutta olkoon kuitenkin
21666: mainittu, että vieläkään tuo n. s. liikennevoitto, ero bruttotulon ja
21667: säännöllisten menojen välillä, ei ole kuin 15 %, siihen sijaan kun se
21668: keskimäärin vuosina 1890-1894 oli 35 °/o bruttotulosta.
21669:     Vielä paljon pätevärumin kuin nämä tällaiset absoluuttiset taikka
21670: niin sanoakseni absoluuttis-suhteelliset luvut menojen ja tulojen
21671: suuruudesta, osoittavat rautateitten talouden arveluttavaa muodos-
21672: tumista ne luvut, jotka ilmaisevat tulot ja menot ja niitten välisen
21673: eroituksen eli voiton liikenneyksiköltä, nim. henkilö- ja tonnikilo-
21674: metriltä, sillä nämät osottavat, missä suhteessa itse liikkeeseen tulot
21675: ja menot ovat kulloinkin olleet. Ja nämä numerot näyttävät, että
21676: rautateitten saama korvaus siitä työstä, joka on suoritettu tuollai-
21677: selta liikenneyksiköltä, siis yhden henkilön ja tonnin kulettamisesta
21678: kilometrin eteenpäin, - taikka sanokaamme 1,000 tuollaiselta yksi-
21679: köitä, sillä on helpompi sillä tavalla laskea -, on vuosi vuodelta
21680: aivan pelottavasti alentunut. Se on laskenut vuosina 1898-1904
21681: enemmän kuin toisen puolen siitä, mitä se oli vuosina 1890-1896.
21682: Ja vuonna 1904 olivat nämä tulokset vielä epäedullisemmat kuin
21683: keskimäärä tuona edellisenä aikana. Itse luvut minun täytynee
21684: jättää esittämättä, se veisi liiaksi aikaa.
21685:     Olisi hauska voida tuntea nämä suhteet myöskin vuodelta 1907,
21686: mutta, niinkuin sanottu, rautatietilastoa sanotulta vuodelta ei vielä ole
21687: olemassa enkä ainakaan minä siis ole voinut yrittää näitä laskuja
21688: tehdä. Mutta minä olen tehnyt ne vuodelta 1906-- rautatiekomi-
21689: tea lopettaa ne vuoteen 1905-ja olen havainnut, että vaikka vuonna
21690: 1906 absoluuttinen tulos oli koko joukon parempi kuin edellisenä,
21691: niin tulos liikenneyksiköitä on yhä vaan huonompi kuin sitä ennen.
21692:                            K ulkulaitgsrahasto.                    1075
21693: 
21694: 
21695: Voitto on nim. vuonna I9o6 alempi kuin I905 liikenneyksiköltä. Ja
21696: verrattuna siihen, mitä tämä voitto liikenneyksiköitä oli vuonna
21697: I898, jolloin huononeminen rautatientaloudessa alkoi, on erotus
21698: aivan ylen suuri. Vuonna I906 oli tämä voitto, joka teki vaan 4 mark-
21699: kaa 9I penniä liikenneyksiköltä, 40% alempi kuin se oli silloin, kuin
21700: rautateiden talouden tulos alkoi huononemisensa, vuonna I898.
21701:     Tähän tulee nyt lisäksi yksi erittäin huomattava seikka. Sitä
21702: mukaa kuin viimeisten kymmenen vuoden kuluessa rautatiet ovat
21703: kannattaneet yhä huonommin, voisi sanoa, jos saisi vähän liiotella,
21704: että niitä on koetettu tehdä vaan yhä vähemmän kannattavaisiksi.
21705: Juuri tämän ajan kuluessa, juuri näinä samoina kymmenenä vuonna,
21706: joidenka tulokset ovat olleet näin heikkoja, on näet kiinnitetty val-
21707: lan mahtavat summat miljoonia vanhoihin ratoihin, niinkuin sanat
21708: ovat tavallisesti kuuluneet, >>jotta ne vastaisivat liikenteen kasvavia
21709: vaatimuksia>>, tuon saman liikenteen, joka vuosi vuodelta on antanut
21710: yhä vähemmän tuloa. Saattaa olla syytä kerran mainita se kokonais-
21711: summa, joka viimeisten IO vuoden kuluessa on näihin vanhojen
21712: ratojen täydentämistöihin, siis asemarakennuksiin ja kaksinkertais-
21713: ten raiteiden rakentamiseen, uusiin vetureihin, vaunuihin, veturi-
21714: talleihin, työväenrakennuksiin j. n. e. käytetty. Se tekee vähän
21715: vaille mo miljoonaa markkaa, nim. 95,2oo,ooo markkaa. Jos tästä
21716: summasta vähentääkin pois sen osan, joka vastaa rautateitten sa-
21717: man ajanjakson aikana antamaa n. s. liikennevoittoa, niin jää vie-
21718: läkin jälelle 38 milj. markkaa. Sillä rautateitten liikkennevoitto
21719: samalta ajalta tekee 57 milj. markkaa. Mutta siitä, mitä minulla on
21720: ollut tilaisuus tässä edellä lausua, käy ilmi, että tällaista vähennystä
21721: ei saa toimittaa, sillä rautateiden liikennevoittohan aina vuodesta
21722:  I90I ei ole riittänyt rautateiden säännöllisiin menoihin, niihin
21723: luettuna korko ja kuoletus, näihin suuriin täydennysmenoihin ei
21724:  ole rautateiden tulosta liiennyt ainoatakaan penniä. Ainoastaan
21725: vv. I898-I90I vielä riitti rautateitten bruttotulosta joku osa, paitsi
21726: valtiovelan korkoon ja kuoletukseen, myöskin näihin uudisraken-
21727:  nusmenoihin. Mutta joka tapauksessa tekee se summa, joka rauta-
21728:  teihin on kiinnitetty viimeisten IO vuoden kuluessa yli niiden anta-
21729:  mien omien tulojen tasaluvuissa 98 miljoonaa markkaa. Tästä on
21730:  mennyt niinkuin sanottu, noin 95 milj. uudisrakennuksiin ja muihin
21731:  täydennyksiin sekä liikkuvan kaluston hankkimiseen, ja loput on
21732:  mennyt säännöllisten liikkeen antamain tappioitten täyttämiseksi.
21733:      Liikeyrityksenä rautatiemme tällaisen mahtavan IO miljoonan
21734:  pääomalisäyksen kautta ovat tulleet yhä huonommiksi. Se korko-
21735:  prosentti, jota niiden antama n. s. nettovoitto tälle pääomalle edus-
21736:  taa, on, kun pääoma on kasvanut ja tulot vähentyneet, painunut ai-
21737:  van mitättömiin. Oltuaan korkeimmillaan vuonna I896, 3,6 %,
21738:  on se mennyt niin alhaiseksi, että se vuonna I905 ei ollut muuta kuin
21739:  I,5 °/o eikä vuonna I9o6, joka kuitenkin oli vähän parempi vuosi,
21740: 1076                 Istunto 13 p. lokakuuta 1098.
21741: 
21742: ollut muuta kuin I,84 °/o. Tämä luku on niin alhainen, ettei se vas-
21743: taa, niinkuin rautatiekomitea huomauttaa, muuta kuin kohtuullista
21744: korkoa niille veroille, jotka viimeisinä IO vuonna on käytetty näit-
21745: ten ratain täydentämiseen.
21746:      Tätä muodostusta on nyt jo kestänyt runsaasti IO vuotta. Ei
21747: tarvinne epäillä, että jokaisessa maassa, missä hallitus valppaasti
21748: seuraa valtiotalouden ilmiöitä, tällainen arveluttava olojen muo-
21749: dostus erittäin tärkeällä valtiotalouden alalla olisi viipymättä vie-
21750: nyt sekä hallituksen että kansaneduskunnan huomion vakavasti
21751: näihin asioihin. Mutta meillä valitettavasti tämä ei ole tapahtunut.
21752: Meillä voi sanoa, että niiden IO vuoden kuluessa joina vuosi vuo-
21753: delta tämä kehitys on voitu konstateerata, ei oikeastaan ole tehty
21754: yhtään mitään, vaan ovat asiat saaneet mennä menojansa. Saattaa
21755: olla hyvä tietää, että vastuun tästä jakaa eduskunta ja hallitus jok-
21756: seenkin tasan. On erittäin huom:,ttava seikka, että vaikka jo I897
21757: vuoden valtiopäiviltä alkaen tiedot rautateitten taloudesta osot-
21758: tivat arveluttavata muodostustendensiä, harrastus näihin asioihin
21759: vanhassa säätyeduskunnassa ja sen valtiovarainvaliokunnassa I89o:
21760: luvun myöhemmillä valtiopäivillä laimenee. Edellisillä valtiopäi-
21761: villä, I894, jolloinka kuitenkin tulokset olivat hyvät, - ainakin
21762: jollei ollut aivan erinomaisen syvälle tunkevaa silmää, niin ei saat-
21763: tanut huomata muuta kuin erittäin edullista muodostusta, - val-
21764: tiovaliokunta mitä suurimmalla huolella seurasi näitä asioita. Va-
21765: liokunta osoitti lausunnoillansa, kuinka suunnattoman tärkeänä
21766: se piti, että kaikki mahdollinen varovaisuus ennen kaikkea rauta-
21767: teitten täydentämisessä otettiin varteen. I89o:luvun kahdet vii-
21768: meiset valtiopäivät ovat toista laatua. Niillä ei oikeastaan esiinny
21769: minkäänlaisia lausuntoja valtiovarainvaliokunnan eikä säätyjen
21770: puolelta koko tässä asiassa. Vuonna I897 näyttivät valtiovaliokun-
21771: nan omat esittämät tiedot, että rautateitten liikenne- ja ylläpito-
21772:  kustannnukset viimeisinä vuosina jo olivat lisääntymässä melkoista
21773: enemmän kuin bruttotulot. Mutta se ei sen enemmän kiinnittänyt
21774: valiokunnan huomiota. Niinikään täytyi valtiovaliokunnan vuo-
21775: den I900 valtiopäivillä panna merkille, kuinka huolimatta verrattain
21776: edullisista bruttotuloista ja liikennevoitosta kustannusten ja tulojen
21777:  välinen suhde vuosi vuodelta oli huononemassa. Mutta tämän joh-
21778:  dosta ei valiokunta muuta tehnyt kuin pani merkille, että rautatie-
21779:  taksojen melkoinen alennus, joka oli tapahtunut vuonna          I897,
21780: on huomattavasti lisännyt liikennettä ja muun muassa henkilö-
21781:  kunnan palkkojen lisäys korottanut kustannuksia siitä, niinkuin
21782:  valiokunnan sanat kuuluivat. Mikä ei ollut erinomaisen paljon sa-
21783:  nottu. Ja kuin valtiovaliokunnan samoilla I900 vuoden valtiopäi-
21784:  villä täytyi panna merkille, että uusien rautatierakennusten ja
21785:  liikkuvan kaluston hankkiruiskustannukset olivat nousseet keski-
21786:  määrin yli 225 °/o, lausui valiokunta tämän johdosta ainoastaan,
21787:                            Kulkulaitosrahasto.                       1077
21788: 
21789: 
21790: että liikenteen vaatimukset ovat nähtävästi tehneet mahdottomaksi
21791: rajoittaa m.ainittuja menoja enem.män säätyjen hyväksymään
21792: menoarvioon otettujen määrärahojen kanssa yhtäpitäväksi. Ilman
21793: muuta siis edellytettiin, että toisin ei olisi voitu menetellä. Näkyy
21794: sitäpaitsi, että valtiopäiväin johtavimmatkaan henkilöt eivät olleet
21795: selvillä sen politiikan laadusta, joka rautateillä oli pantu voimaan.
21796: Se näkyy siitä, että 18'94 vuoden valtiopäivillä porvaris- ja aate-
21797: lissäädyn jäsenet liittivät valtiovarainvaliokunnan mietintöön kulku-
21798: laitosrahastosta, vastalauseen, jossa he lausuivat vakaumuksenaan,
21799: että vanhojen ratojen täydentäminen oli ohimenevä ilmiö, joka muka
21800: ei tulisi enää seuraavan finanssikauden jälkeen vaatimaan huomat-
21801: tavampia menoja. Niinkuin tiedetään tämä oli perinpohjainen ereh-
21802: dys. Mutta vaikka se osoittautui erehdykseksi jo muutamien vuo-
21803: sien perästä, niin ei sittenkään säätyvaltiopäivien aikana mikään
21804: perinpohjaisempi tarkastus tässä tarkoituksessa tullut kysymyk-
21805: seen. Päinvastoin vuoden 1900 valtiopäivät omasta alotteestaan,
21806: valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta, nostivat noin 10 1/2 mil-
21807: joonalla markalla niitäkin rahamääriä, joita hallitus oli pyytänyt
21808: varainhoitokauden kuluessa käytettäviksi valmiiden ratojen ja
21809: niiden liikkuvan kaluston täydentämiseksi, asettuen siinä kohden
21810: enemmän sille kannalle, jolle rautatiehallitus oli asettunut, mutta
21811: jota kuitenkin senaatti oli jo säikähtänyt, kun näet oli tarkoitus
21812: neljänä vuonna käyttää yhteensä 75 miljoonaa markkaa ainoas-
21813: taan olemassa olevien rautateiden täydentämiseen. Hallitus oli
21814: toki tinkinyt tämän summan 42 miljoonaan markkaan, mutta tä-
21815: hän lisättiin nyt 10 1/2 miljoonaa valtiopäivillä.
21816:     Ei ole niin aivan suuresti ihmeteltävää jos hallitus ei näissä oloissa
21817: katsonut olevan erinomaista aihetta ruveta huolehtimaan miten
21818: tässä epäkohdat olisi saatavat korjatuiksi; koskapa rahaa oli run-
21819: saasti, niin voitiin huoletta elää, ja sentähden asiat saivat mennä
21820: menojaan. Ja kuitenkin olisi hallituksen pitänyt ilmeisistä tosi-
21821: asioista havaita, ettei tässä ollut kysymys ainoastaan epäedullisista
21822: konjunktuureista, vaan että asiat rautateitten hallinnossa useissa
21823: kohdin eivät olleet, niinkuin olisi pitänyt. Ensinnäkin on mahdo-
21824: tonta otaksua, ettei hallitus olisi tiennyt sitä, minkä katsaus johon-
21825: kin tariffikäsikirjaan saattoi osottaa, että nim. vuonna 1897 toi-
21826: meenpantu uusi tariffi oli, niinkuin rautatiekomitea, joka nyt on
21827: päättänyt työnsä, sanoo myönnytyksiin nähden sellainen, ettei sillä
21828: ole ollut maailmassa vertaistaan. Mutta kuitenkin tämä tariffi
21829: pantiin voimaan, eikä siihen sittemminkään, vaikka sen vaikutukset
21830: seuraavina vuosina hyvin pian rautatietilastosta olivat huomatta-
21831: vissa, edes osittaisia korjauksia pantu toimeen. Sitäpaitsi joka-
21832: vuotinen rautatietilasto osotti, että asiat olivat huonolla tolalla
21833: rautatiehallinossa. Muutama esimerkki siitä. Vuodesta 1899, siis
21834: kohta 10 vuotta, on tilasto joka vuosi säännöllisesti osottanut, että
21835: 1078                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21836: 
21837: 
21838: keskimääräinen matkustajaluku, heukilöluku, junaa kohti on mel-
21839: koisesti alentunut. Numerot täytyy minun taas tässä jättää mai-
21840: nitsematta. Näissä tilastonumeroissa on siis ilman muuta 10 vuoden
21841: kuluessa ollut pätevä selvitys ja todistus siitä, että matkustajajunia
21842: on lisätty suuremmassa määrin kuin liikenteen vaatimukset ovat
21843: kasvaneet.
21844:     Toinen esimerkki. Alkaen vuodesta 1900, siis jo 8 vuotta, osottaa
21845: rautatietilasto, että se keskimääräinen kilometrimäärä, minkä
21846: kukin tavaravaunu on kulkenut, on, sitä mukaan kuin vaunuja yhä
21847: on lisätty ja lisätty, säännöllisesti mennyt alaspäin. Sama on laita
21848: veturien suhteen. Jos vuonna 1904 kukin veturi olisi ollut sen verran
21849: liikkeellä kuin se oli 1899, niin olisi tultu toimeen 58 veturia vähem-
21850: mällä. Tämä nyt tietää, vaikkei rahassa laskettaisi kuin 75,000 mark-
21851: kaa veturia kohti 4,300,000 markkaa varoja, jotka turhaan on
21852: vetureihin kiinnitetty, puhumattakaan niistä sadoista tuhansista,
21853: jotka on kiinnitetty näitä vetureita varten rakennettuihin talleihin
21854: ja pilttuihin. -Ja vielä yksi esimerkki. Jos kukin tavaravaunu olisi
21855: vuonna 1906 ollut sen verran liikkeellä kuin 1900, niin olisi meillä
21856: 900 liikavaunua, ja tämä tekee alhaisenkin arvion mukaan ainakin
21857: 3 miljoonaa markkaa tarpeettomasti käytettyjä valtiovaroja.
21858:      Rautatiehallitus itse tunnusti jo kertomuksessaan 1895, että
21859: tämä vaunujen käyttöintensiteetti oli katsottava erinomaisen hei-
21860: koksi, mutta mitään ei sen johdosta tehty rautatiehallituksen omasta
21861: alotteesta eikä myöskään hallitus siihen pakoittanut. Tämä tila
21862: kävi kuitenkin vihdoin liian räikeäksi, varsinkin kun ajanjakso
21863: 1go1--o4 oli vienyt kulkulaitosrahaston mitä arveluttavimpaan
21864: rahalliseen tilaan. Säädyt puuttuivat silloin asiaan, pyytäen 1904-05
21865: valtiopäivillä tutkimuksen toimittamista.
21866:      Tämä tutkimus on nyt suoritettu. Komitea, jolla tämä tutkimus
21867: oli tehtävänä on antanut mietintönsä ja päättänyt työnsä. Jos
21868: tahtoisi lykyesti vastata kysymykseen, mitä tämä tutkimus on
21869: tuonut ilmi, niin minusta sen voisi lyhyesti tehdä niillä sanoilla,
21870:  jotka tavataan komitean mietinnössä heti alussa, missä lausutaan
21871: että rautateiden antamain rahallisten tulojen heikkous >>tie-
21872:  tää kieltämättä enemmän kuin perinpohjaisen epäkohdan val-
21873: litsemista maamme rautateiden hallinnossa>>. Ja nyt on kuitenkin
21874:  huomattava, että tämä komitea lausuu arvostelunsa ilmeisellä
21875:  varovaisuudella ja pitää pääsyynä rautateiden huonoihin rahallisiin
21876:  tuloksiin tariffien mahdottomuutta. Useissa kohdin näkyy ikään-
21877:  kuin komitea katsoisi tärkeäksi alleviivata, että siinä ja siinä asiassa
21878:  eivät rautatiehallitus ja viranomaiset ole suinkaan olleet syypäät,
21879:  tai ainakaan pääsyypäät. Sen arvosteluille on sentähden, milloin
21880:  ne ovat niin jyrkkiä kuin tässä, ymmärtääkseni annettava sitä
21881:  suurempi todistusvoima.
21882:      Edellinen puhuja on laajasti esittänyt monta kohtaa tämän
21883:                            Kulkulaitosrahasto                       1079
21884: 
21885: 
21886: rautatiekomitean mietinnöstä. Minä en tahdo toistaa mitä hän on
21887: maininnut, mutta pyytäisin kuitenkin saada kiinnittää huomiota
21888: muutamiin kohtiin, joihin hän ei huomatakseni kajonnut.
21889:     Että todellakin, niinkuin rautatiekomitea lausuu, enemmän kuin
21890: perinpohjaiset epäkohdat ovat olemassa rautatiehallinnossa, sen
21891: osottavat minun nähdäkseni m. m. seuraavat seikat.
21892:     Niinkuin edellinen puhuja laajasti sitä kosketti, ovat palkkaus-
21893: kustannukset valtion rautateillä nousseet paljon nopeammin kuin
21894: liikenne on kasvanut. Vuosina I8g8-1904, siis juuri tänä huonone~
21895: misaikana, on liikenne lisääntynyt 42 1/s 0/o:lla, mutta palkkaus-
21896: menot ovat nousseet 73,8 °/o:lla. Vuonna 1895, jolloin liikenne-
21897: yksikköjen luku ratakilometriä kohden edellisestä vuodesta aleni,
21898: palkkauskustannukset kaikilla osastoilla kuitenkin lisääntyivät, ei
21899: erittäin tuntuvasti, mutta kuitenkin liikenneosastolla 3 1/2 °/o ja
21900: koneosastolla lähes 4% j. n. e. Nyt tietysti rautatiekomitea, tällaiset
21901: numerot silmiensä edessä, kävi ottamaan selkoa siitä, onko todella
21902: tämä lisäys ollut välttämätön, onko siis palveluskunnan ja virka-
21903:  miehistön lisääminen tässä määrässä ollut välttämätöntä. Mutta
21904: komitea havaitsi, että sen oli aivan mahdoton toimittaa tätä tut-
21905: kimusta. Sillä rautateiden hallinnossa, niinkuin komitea ilmoittaa, ei
21906:  meillä ollenkaan seurata henkilökunnan työintensiivisyyttä. Muualla
21907:  maailmassa, niinkuin tämä sama komitea lausuu on tämä detalji,
21908:  virka- ja henkilökunnan työtehoisuuden seuraaminen, mahdolli-
21909:  simman järjestelmällinen seuraaminen, rautatiehallintojen tärkeim-
21910:  piä tehtäviä. Meillä ei edes panna toimeen ajottaisiakaan tutki-
21911:  muksia tai kokeita. Siitä, ettei mitään alkuaineksia siis ole ollut
21912:  olemassa tutkimukselle työn tehoisuudesta asemilla ja linjalla yleensä,
21913:  on nyt nähtävästi juuri seurannut, että rautatiekomitea, ikävä
21914:  kyllä, on päättänyt työnsä antamatta mitään erikoisselvitystä tästä
21915:  palkkausmenojen nousun suuruudesta. Mutta komitea on kuitenkin
21916:  saanut selville sen verran, että se, huolimatta suuresta pidättyväi-
21917:  syydestään arvosteluisssaan, on ollut pakotettu ehdottomana tosiasiana
21918:  lausumaan, että rautateittemme henkilökuntaa on lisätty kohtuutto-
21919:  masti, s. o. enemmän kuin tarve olisi vaatinut; että tarpeettornia
21920:  työvoimia siis ainakin muutamilla asemilla täytyy olla; sekä että -
21921:  ja tämä on minusta erittäin tärkeä lausunto -jonkun aikaa eteen-
21922:  päin voidaan olla henkilökuntaa lisäämättä. Nämä ovat komitean
21923:  käyttämiä sanoja.
21924:      Mitä tärkein kysymys on tietysti se, onko, niinkuin stereotyyp-
21925:  pinen lause aina on kuulunut, valmiiden ratojen tapahtunut täy-
21926:  dentärninen uusilla rakennuksilla ja liikkuvalla kalustolla, ollut vält-
21927:  tämätöntä >>liikenteen tarpeen tyydyttämiseksi>>. Nyt on tosiasia se,
21928:  että nämät menot ovat olleet paljon suuremmat kuin itse liikenteen
21929:  kasvu. Ne ovat olleet aivan suhteettomasti suuremmat, niin että
21930:  kun liikenne on kasvanut 100 %:lla, niin ovat nämä kustannukset
21931: 1080                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
21932: 
21933: 
21934: toisin paikoin kasvaneet jopa 400 °/o:lla. Näin on laita kustannusten
21935: sähkölennätin-, puhelin- ja soittojohdoista sekä ratojen ylikäytävistä
21936: ja ratapenkereiden kohottamisesta j. n. e. Ne ovat nousseet tällä
21937: huimaavalla summalla, kun samana aikana rautatiet vuosittain ovat
21938: antaneet yhä heikompia tuloksia. Rautatiekomitea sanoo tosin,
21939: että eräiden seikkojen johdosta, joita aika ei salli tässä selittää,
21940: komitean esittämistä numeroista vielä ei voida tehdä ehdottoman
21941: varmoja päätelmiä siitä, ovatko huonotuloiset rautatiemme kaikin
21942: puolin liian ylellisesti varustetut. Mutta komitea lausuu, ettei
21943: kuitenkaan voi luotaan torjua tällaista otaksumista.
21944:     Liikkuvan kaluston suhteen komitea on voinut antaa ehdotto-
21945: man varmoja lausuntoja. Se on tietysti tullut siihen, mihin kaikki
21946: ovat voineet tulla IO vuotisesta rautateitten tilastosta, eli että sikäli
21947: kuin uusia vetureita ja vaunuja on hankittu, sikäli on jokaista
21948: veturia tarvittu vähemmän käyttää. Rautatietilaston nojalla sanoin
21949: edellä, että v. 1904 olisi 58 veturia ollut tarpeetonta. Rautatiekomi-
21950: tea, kun se kerran on hyvin varovainen, tulee siihen tulokseen, että
21951: v. 1905 30 veturia olisi ollut liikaa. Ja tämän johdosta se lausuu:
21952: Miljooniin nousevat summat valtiovaroja olisi siis vetureita parem-
21953: min käyttämällä voitu säästää, ja lisää: eikä ole pätevää perustetta
21954: sille seikalle, ettei rautatiehallitus ole suuremmassa määrässä ottanut
21955: käytäntöön edullisempaa veturipalvelusjärjestelmää samaan malliin
21956: kuin muuallakin, sekä järjestänyt junavuorot siten että voitaisiin
21957: tulla toimeen vähemmällä veturimäärällä. Ja tulevaisuuden varalle
21958: se lisää: komitean mielestä täytyy senvuoksi toistaiseksi järjestelmää
21959: muuttamalla ja junavuoroja paremmin järjestelemällä ennen kaikkea
21960: nyt jo olemassa olevat veturit saada paremminkäytetyiksi, ennenkuin
21961: uusia suuremmassa määrässä hankitaan.
21962:      Rautatiekomitea on antanut erityisen lausunnon n. s. vaunun-
21963: puuteasiasta ja vaununjakojärjestelmästä. Ne epäkohdat, jotka
21964: tämä mietintö tästä paljon puhutusta asiasta paljastaa, tavottelevat
21965: toisin paikoin suorastaan humoristisuuden rajoja.            Esimerkiksi
21966: erään rautatiehallituksen itsensä asettaman komitean, siis rautatie-
21967: virkamiesten, antamassa mietinnössä valitetaan m. m. >>että on
21968: suuremmoisia'epäkohtia tällä alalla. Tyhjiä vaunuja kuljetetaan suurin
21969: määrin ristiin>>. Tämä tieto on ollut jokseenkin oudostuttava, ainakin
21970: minulle. Olen näet aina epäillyt, tokko ne väitteet, joita syrjästä päin
21971: kuuluu tämmöisestä menettelystä, ovat tosia. >>Paikoittain eivät
21972: virkamiehet näytä tietävän, miten ilmoitukset (nim. asemalla olevista
21973: ja siellä tarvittavista vaunuista) ovat laadittavat,>> sanotaan edelleen.
21974: Nämä ilmoitukset ovat vaillinaisia, ne ovat laaditut hutiloiden,
21975: virheellisesti yhteen laskien ja sentähden ne käsitetään väärin.
21976: Enemmän kuin IO 0/o koko vaunustosta välttää kaiken vaunujaon,
21977: niinkuin mietinnössä sanotaan, arvatenkin käännettynä ruotsista
21978: tällä kömpelöllä tavalla, niin että sitä tuskin voi käsittää. Se tar-
21979:                             Kulkulaitosrahasto.                       1081
21980: 
21981: 
21982: koittaa sitä, ettäenemmän kuin ro 0/o rautateitte~ vaunustostaei joudu
21983: ollenkaan sen jaon alaiseksi, joka kuitenkin säännöllisesti on rauta-
21984: teillä toimitettava. Virkamiehet - tämäkin lausunto on tuon
21985: rautatiehallituksen itsensä asettaman rautatievirkamieskomitean
21986: mietinnöstä - pidättävät omilla asemillaan enemmän vaunuja,
21987: kuin olisi tarpeen ja mennäänpä tässä omien etujen huolehtimisessa
21988: niin pitkälle, että aivan yksinkertaisesti ei totella liikennetirehtööriltä
21989: saatuja määräyksiä vaunujen lähettämisestä.
21990:      Edellinen puhuja teki suhteellisesti laajasti selkoa siitä uudesta
21991: ehdotuksesta tavarajuna-aikatauluksi, jonka rautatiekomitea esit-
21992: tää, ja hän mainitsi myös sen lopputuloksen, johon tämä erityisen
21993: mieltäkiinnittävä asiakirja johtaa. Hän mainitsi, kuinka, jos tämä
21994: aikataulu pantaisiin käytäntöön, siis ainoastaan käytännöllisemmin
21995: järjestelemällä tavarajunavuorot, joka päivä vapautuisi 360 vaunua,
21996: ja kuinka tämä tietää sitä, että 2,160 vaunua vähemmällä saavutet-
21997: taisiin sama tulos, kuin nykyisellä vaunumäärällä. Edellinen puhuja
21998: ei maininut, mitä tämä tietää rahassa. Minä voin sen ilmoittaa:
21999: 8 miljoonaa markkaa. Siis, jos meillä olisi tararavaunuja 8 miljoonan
22000: markan edestä vähemmän, niin me emme tosin saisi parempaa ja
22001: nopeampaa toimitusta tavaraliikenteessä rautateillä; mutta saman
22002: saisimme kuin nytkin. Edelliseltä puhujalta jäi tietääkseni myös
22003: huomaamatta, kuinka tämä uusi aikataulu ei vaikuttaisi ainoastaan
22004: vaunujen säästöä, vaan myös veturien säästön. Uusi käytännölli-
22005: sempi järjestelmä tekisi näet, että tavarajunissa tarvittaisiin 6o vetu-
22006: ria vähemmän kuin niihin nykyään käytetään. Rautatiekomitea
22007: lausuu, ettei säästö kenties olisi aivan näin suuri. Mutta joka tapauk-
22008: sessa, jos pannaan tämä luku, 6o, pohjaksi, niin se tietää, että 5 mil-
22009: joonaa markkaa on vetureissa liikaa kiinni. Ei kumma, jos komitea
22010: lopettaa tämän mietintönsä lausuntoon, että viipymättä on käytävä
22011: perinpohjaisesti uudestajärjestämään kaikkia näitä seikkoja, s. o.
22012: aikatauluja, junavuoroja, ajosuunnitelmia y. m. sekä tavara- että
22013: myöskin matkustajajuniin nähden, ja että tälläkin alalla, niinkuin
22014: komiteakin lisää, useampiakin mahdollisuuksia on olemassa tuntuvien
22015: säästöjen aikaansaamiseksi rautateitten menoissa.
22016:      Kun nyt rautateittemme talous on tällä kannalla, niin odot-
22017: taisin, että tietoisuus tästä ja korjauksen välttämättömyydestä
22018: ainakin jollain tavoin tulisi esiin siitä armollisesta esityksestä, jossa
22019: hallitus ehdottaa taloussuunnitelman tälle tärkeälle taloudenosalle
22020: ensi vuodeksi eduskunnan hyväksyttäväksi.
22021:     Sen hallituksen puolesta, jonka laatima tämä, niinkuin muutkin
22022: näille valtiopäiville annetut armolliset esitykset, vielä on, lausuttiin
22023: vuosi sitten, kun tässä samassa yhteydessä tästä huomautettiin, että
22024: vaatimus oli toistaiseksi kohtuuton, koska rautateitten talous
22025: silloin par'aikaa oli erityisen komitean tutkittavana ja komitea
22026: ei vielä ollut päättänyt töitänsä. En ollenkaan epäile, että silloisen
22027: 1082                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22028: 
22029: 
22030: hallituksen es1m1es näillä sanoillaosa lausui julki jotakin, jonka ei
22031: vain hänen omasta mielestään, vaan meillä sangen ,Yleisen käsityksen
22032: mukaan täytyi kokonaan taittaa kärki kaikilta silloisilta hallitusta
22033: kohtaan tehdyiltä vaatimuksilta. Hyvänen aika, onhan komitea
22034: par'aikaa työssä, eihän niinkauvan voi mitään tehdä. Mutta tämä
22035: todistaa vain, kuinka nurinkuriset ja, jotta kerrankin tämä sana
22036: tulisi käytetyksi oikealla paikalla, byrokraattiset katsantotavat
22037: meillä ovat syvälle juurtuneet hallituksen ja hallintoviranomaisten
22038: tehtävistä. Ensinnäkin on huomattava, ja minä luulen tässä jo osittain
22039: sen todistaneeni, että epäkohtain olemassa olo rautateiden hallinnossa
22040: ei suinkaan ole tullut tunnetuksi vasta rgo6 vuoden rautatiekomitean
22041: tutkimusten kautta. Olen osoittanut useita kohtia, joissa rautateiden
22042: jokavuotinen tilasto on ilmeisesti tällaisten epäkohtien olemassaoloa
22043: osottanut. Olen myös huomauttanut, kuinka v. 1895 rautatiehallitus
22044: itse tunnusti epäkohtien olemassaolon ainakin siinä yhdessä koh-
22045: dassa, josta puhuin: tavaravaunujen käyttö-intensiteetin suhteen.
22046: Edelleen säätyjen valtiovaliokunta ylimääräisillä valtiopäivillä
22047:  rgos-rgo6 lausui säätyjen hyväksymässä mietinnössä, samalla
22048: kuin se esitti joukon numeroita rautateiden tilasta, jotka osottivat
22049: varsinkin liikkuvan kaluston huonoa käyttämistä, kuinka oli vält-
22050: tämätöntä, että pikimmiten ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jottei tämä
22051: intensiteetti menisi vieläkin alemmaksi, ja tämän vaatimuksen
22052: valiokunta esitti riippumatta siitä, että se edellisessä lauseessa
22053: ilmoitti toivovansa, että rautatiekomitean työt myös nopeasti
22054: valmistuisivat. Mutta siitä huolimatta oli valiokunnan mielestä
22055: viipymättä tässä suhteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin.
22056:      Mitä tulee rautateiden tariffiin, niin huomautin jo, että on täytynyt
22057: olla ammattimiehille aivan yleisesti tunnettu, että se on ollut kuulu-
22058:  maton helppoudestaan, ja että sillä on ollut mahdoton saavuttaa
22059:  osapuilleenkaan tyydyttäviä taloudellisia tuloksia. Katson tarpeelli-
22060: seksi torjua myös sen käsityksen, joka ilmenee siinä, että muka niin-
22061:  kauvan kuin komitea on työssä, hallitus saisi niin sanoakseni ristissä
22062:  käsin katsella kuinka epäkohdat rehottavat. Itse asian luonnosta
22063:  seuraa, että maan hallitusta kohtaan aina voidaan kohtuudella asettaa
22064:  se vaatimus, että se ilmankin mitään erityistä, komitean kautta muu-
22065:  ten suoritettavaa tutkimusta ja siten hankittua selvitystä, tietää
22066:  hallinnossa ja sen hoidossa vallitsevat epäkohdat. Tämä seuraa
22067:  siitä yleisestä velvollisuudesta, joka maan hallituksella on. Sen-
22068:  tähden tuo velvollisuus onkin niin raskas, sentähden hallituksen
22069:  tehtävä onkin niin vastuunalainen, sentähden se lepääkin niin
22070:  raskaana niiden hartioilla, jotka ottavat sen kantaakseen. Milloin
22071:  sellaista tapahtuu kuin esim. meillä nyt, että erityinen komitea
22072:  on asetettava tutkimaan jotakin hallintohaaraa, niin se tietysti
22073:  ilman muuta on todistuksena siitä, on ainakin huolestuttava »indisio»
22074:                            Kulku!aitosrahasto.                      1083
22075: 
22076: 
22077: siitä, että hallitus ja hallitusviranomaiset eivät ole olleet tehtävänsä
22078: tasalla.
22079:      Miksi minä olen katsonut tarpeelliseksi torjua nämä väitteet
22080: ja käsitykset, siihen on syynä se, että ne voitaisiin tehdä myös esillä-
22081: olevan armollisen esityksen puolustukseksi. Sillä niinkuin tiedetään,
22082: tämä arm. esitys on laadittu jo paljon ennen, kuin nykyinen rauta-
22083: tiekomitea päätti työnsä. Komitea antoi kyllä senaattiin jo viime
22084: kesäkuun 22 päivänä viimeiset työnsä tulokset. Mutta silloin oli
22085: tämä arm. esitys jo senaatista mennyt Pietariin, vaikka se sieltä
22086: tunnetuista syistä nyt vasta on tänne päässyt. Nyt on kuitenkin
22087: huomattava, että komitea jo mietintönsä ensimmäisessä osassa on
22088: tuonut ilmi kaikki olennaiset työnsä tulokset. Ja ensimmäisen osan
22089: mietintöänsä komitea jätti senaattiin jo heinäkuussa viime vltonna,
22090: annettuansa sinne jo sitä ennen useita lausuntoja. Ei voi siis se
22091: hallitus, joka on tämän arm. esityksen valmistanut, väittää, että sillä
22092: ei ole ollut tilaisuutta hankkia näistä epäkohdista tietoa. Mutta
22093: niinkuin sanottu, tietoisuus niistä ei tule esiin tässä arm. esityksessä.
22094: Mitä ensinnä tariffiin tulee, jonka mahdottomuudesta ei voi olla
22095: epäilyksiä, niin ei siitä puhuta mitään. Ei käy selville, oliko halli-
22096: tuksella minkäänlaisia suunnitelmia siinä suhteessa. Ja mitä tulee
22097:  rautateiden menoihin, lähinnä vakinaisiin menoihin, niin arm.
22098: esityksen sisällys on lyhyesti seuraava: rautatiehallitus tahtoo
22099:  2,25I,ooo markkaa, nähtävästi nyt sentään riittää 2 miljoonaa. -
22100:  Kehen voi nyt tällainen menettely luoda vakaumuksen siitä, että
22101:  jos nyt pyyhitään, niinkuin arm. esityksessä tehdään, tuo neljännes
22102:  miljoonaa, jolla rautatiehallituksen ehdotus tässä sattumalta nousee
22103: yli kahden miljoonan, silloin ei enään myönnettäisi turhia, varsinkin
22104:  kun tiedetään, että näistä 2 miljoonasta taas suurin osa on noita
22105:  kohtuuttomasti kasvaneita palkkauskustannuksia, ja kun mielessä
22106:  pysyy, että pätevä ammattimiestarkastus on lausunut, että jonkun
22107:  aikaa eteenpäin täytyy voida tulla toimeen ilman henkilökunnan
22108:  palkkauksen lisäämistä.
22109:       Entä sitten se, mitä arm. esityksessä ehdotetaan rautateitten
22110:  ylimääräisten menojen suhteen? Ne ovat niinkuin tunnetaan kus-
22111:  tannuksia uutisrakennuksista ja liikkuvan kaluston lisäämisestä.
22112:  Edellisestä sanotaan arm. esityksessä: >>Useiden vuosien kuluessa
22113:  on melkoisia menoja tarvittu aikaisemmin rakennettujen rautateiden
22114:  saattamiseksi semmoiseen kuntoon, että ne, niin huonerakennuksiin
22115:  ja raiteisiin asemalla, ynnä kaksoisraiteisiin eräillä radoilla kuin
22116:  muihinkin laitoksiin nähden, vastaisivat kasvavan liikenteen tar-
22117:  peita>>. Se on niin kuvaava, tämä viimeinen lause. Näin ovat sanat
22118:  kuuluneet jo toistakymmentä vuotta. Mutta nythän kysymys juuri
22119:  on ollut, eikö lisäys ole ollut suurempi kuin tuo ~kasvava liikenn~
22120:  olisi vaatinut. Ja nyt se ei edes enää ole mikään kysymys ollenkaan,
22121:  vaan sitovilla numeroilla on todistettu, että liikenne ei ole vaatinut
22122: 1084                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.'
22123: 
22124: 
22125: niin suuria lisäyksiä kuin on tehty. Mutta mikä on ollutta, se on
22126: mennyttä. Nyt on tulevaisuudesta huoli pidettävä. Tietysti arm.
22127: esitys tunnustaa, että on erittäin varovasti meneteltävä. Kukapa
22128: ei semmoista ylimalkaista lausetta tunnustaisi! Tietysti säästäväi-
22129: syyttä on noudatettava, ei ole muuta kuin välttämättömiä menoja
22130: suoritettava j. n. e. Ja se tunnustus on arm. esitykselle annettava
22131: ja sille hallitukselle, joka sen on laatinut, että kun rautatiehallitus
22132: tapansa mukaan esitti arvion, joka päättyi 7 milj. markkaan (pik-
22133: kuista vaille, nimittäin 6,932,000 markkaan) yhdeksi ainoaksi vuo-
22134: deksi, täydennyksiä varten valmiilla radoilla, niin senaatti velvoitti
22135: rautatiehallituksen alentamaan vaatimuksiaan. Ja aivan oikein,
22136: koko joukon vähemmällä rautatiehallitus havaitsikin mahdolliseksi
22137: päästä yli yhden vuoden. Se antoi uuden ehdotuksen, joka päättyi
22138: 4,992,600 markkaan.           Hallitus puolestansa alensi tätä vieläkin
22139: r5o,ooo markkaa. Se vähensi 25o,ooo, mutta lisäsi taas roo,ooo mk.,
22140: jota se ehdottaa erään haarataiteen rakentamiseen, johon en
22141: aijo puuttua. Sillä tavalla hallituksen ehdottarua summa nousee
22142: 5,roo,ooo markkaan. Mutta taas nousee kysymys, onko tässä takeita,
22143: että nyt ainakin menetellään niin kuin rautatiekomitea sanoo, s. o.
22144: että vastedes mitä suurimmalla huolella katsotaan, ettei huonoliiken-
22145: teisiin rautateihimme sidota enempää varoja kuin mitä liikenne
22146: välttämättä vaatii. Minun täytyy omasta puolestani sanoa, niin
22147: valmis kun olenkin myöntämään, että syrjäisen on hyvin vaikea
22148: näitä asioita asiantuntemuksella käsitellä, että ne perustelut, jotka
22149: sisältyvät arm. esitykseen kuuluvaan liitteeseen ja tarkoittavat
22150: todistaa, että nämä menot ovat välttämättömät, päinvastoin ovat
22151: panneet ainakin minut epäilemään. Ensinnäkin heti ensimäinen
22152: kohta, 150,000 markkaa maa- ja vesialueiden lunastamista varten.
22153: Ilmoitetaan, että tämä määrä on otettu niin suureksi sentähden,
22154: että paitsi erityisten asema-alueiden laajentamiseksi, käy välttämättö-
22155: mäksi vuonna 1909 lunastaa maata toista pääraidetta varten Fred-
22156: riksbergistä Espoon asemalle. Jos minä käsitän oikein, mitä tämä si-
22157: sältää, niin se tietää sitä, että vuonna 1909, ensi vuonna, olisi alotettava
22158: Helsingin-Karjan rautatien varustamista kaksinkertaisilla raiteilla.
22159: Minun täytyy myöntää, että olen joltisellakin hämmästyksellä
22160: ottanut vastaan tämän tiedon. Muistan kyllä varsin hyvin ne komeat
22161: laskelmat, joilla tämän radan innokkaat ystävät porvaris- ja aatelis-
22162: säädyssä aikoinaan kuvailivat sitä kultasuonta, joka siitä muka olisi
22163: avautuva Suomen rautateiden kannattavaisuudelle, kuin nim.
22164: heidän oli puoliväkeen saatava tämä rautatie kiireimmän kautta
22165: päätetyksi, vaikkei ollut arm. esitystä asiasta, vaikkei ollut yleensä
22166: tyydyttävää selvitystä menoistakaan - ne näyttäytyivät näet
22167: sitten paljoa suuremmiksi, kuin miksi ne silloin ajatteltiin, kun
22168: päätös piti saataman eduskunnassa tehdyksi. No niin, minä tunnen
22169: nämät kauniit ennakkolaskelmat. Mutta minä tiedän myöskin,
22170:                            Kulkulaitosrahasto.                     1085
22171: 
22172: 
22173: minkä arvoisiksi todellisuus on nämä laskelmat osottanut sitten,
22174: kun tämä rata todella oli saatu rakennetuksi, ja sen >>yhteenkytkijäb
22175: siis olivat saavuttaneet tarkoituksensa. Asiahan nim. on se, että tämä
22176: kuuluisa rannikkorata, josta piti tulla tuo kultasuoni, on kaikkein
22177: huonoimmin kannattava rata koko meidän rautateistössä. Sen
22178: kanssa tässä suhteessa voi kilpailla ainoastaan sen kaksoisveikko,
22179: Jyväskylän rata. Mutta ei kuitenkaan Jyväskylänkään rata ole niin
22180: huono. Rannikkorata antoi näet vuonna 1900-03 joka vuosi sään-
22181: nöllisesti tappiota, 57,000 markkaa keskimäärin vuodessa. Eikä se
22182: vielä nytkään anna kuin juuri ja juuri käyttökustannuksensa, ei
22183: korkoa mitään. Vuonna 1905 oli sen antama korkoprosentti 0,03
22184: -voi siis sanoa: ei mitään. Tämäkö rata se nyt pitäisi jo ensi vuonna
22185: ainakin pääkaupunkia läheisimmältä päältänsä varustettaman
22186: kaksinkertaisilla raiteilla? Minun täytyy käyttää tuota usein käy-
22187: tettyä sanaa: minä kysyn vaan! Sillä minä en tietysti voi mitään
22188: lopullista lausuntoa antaa. Mutta kyllä useimmilla sittenkin lienee
22189: vastaus valmiina tähän kysymykseen.
22190:     Tällaisia muistutuksia voisi tehdä useampiakin ehdotutettuja
22191: uutisrakennuseriä vastaan. Sanotaan esim. että erinäisiä pienempiä
22192: töitä varten, jotka luetellaan kohdassa 5, tarvitaan ensi vuonna,
22193: rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan 6oo,ooo markkaa, hallituk-
22194: sen mukaan 450,000 markkaa. Perusteluissa huomautetaan, kuinka
22195: tämä summa on kaksi kertaa suurempi kuin aikaisempina vuosina,
22196: mutta sanotaan, että se tarvitaan näin suuri, koska Salon asemalla
22197: on toimitettava työ, joka maksaa 40,000 markkaa, ja koska tarvitaan
22198: myös tehdä töitä parilla muulla asemalla, vaikkei sanota, mitä
22199: nuo työt maksavat. Tämä todistelu ei tunnu erittäin vakuuttavalta.
22200: Miksi tämän nojalla tarvitaan nyt kahta kertaa enemmän kuin ennen.
22201: Onhan puhe niin suuresta summasta kuin 450,000 markasta? Rautatie-
22202: hallituksella ei ole itsellään selvillä, mitkä kysymyksessä olevat
22203: työt ovat. Se sanoo, että se aikoo esittää ne sitten, kun se tekee
22204: yksityiskohtaisen työehdotuksensa. Tässä tulee myös esiin epä-
22205: kohta, joka on aivan sietämätön.             On kyllä myönnettävä,
22206: että rautatiehallituksen on täytynyt antaa nämä ehdotuksensa
22207: hyvin aikaiseen, jo viime vuonna vuoden 1909 töistä. Mutta kyllä
22208: joka tapauksessa suurempaa täsmällisyyttä, kun on puheena aika,
22209:  joka ei ole kuin vuoden edelläpäin, täytyy voida hyvällä tahdolla
22210: saada aikaan. Mutta tässä suhteessa armollinen esitys antaa aihetta
22211: periaatteelliseen muistutukseen. Siinä mainitaan useassa kohdin
22212: että yksityiskohdat esitetään myöhemmin; niinpä esim. kun pyy-
22213:  detään 100,000 markkaa erään erikseen mainitun rautatiesillan
22214:  uudestarakentamiseen. Minulla ei ole syytä epäillä tämän menon
22215:  välttämättömyyttä. Mutta jos se suinkin voidaan - ja siitä valtio-
22216:  varainvaliokunnan täytyy, jos niin tulee välttämättömäksi, itse
22217:  paikalla ottaa selko- olisi se lykättävä toistaiseksi. Syy tähän on se,
22218: 1086                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22219: 
22220: 
22221: että rautatiehallitus suvaitsee ilman muuta ilmoittaa, että tämän
22222: sillan rakennuksen kakonaiskustannuksia ei ole voitu vielälopullisesti
22223: laskea, kun sitä koskeva työehdotus ei ole ennättänyt valmistua.
22224: Mutta tämmöiset ilmoitukset eivät saa tulla kysymykseen, kun on
22225: puhe vain yhdestä vuodesta eteenpäin. Eduskunta on kyllä vali-
22226: tettavasti jo toistakymmentä vuotta juuri tämmöisillä perustuksilla
22227: myöntänyt satoja tuhansia markkoja töitä varten, joista kukaan
22228: ei ole tietänyt, mitä ne lopullisesti tulevat maksamaan. Ja täten
22229: on jouduttu siihen, että joka vuosi ilmoitetaan: niin, työt tulevat-
22230: kin maksamaan niin ja niin monta sataa tuhatta tahi miljoonaa
22231: markkaa enemmän. Tämäkin armollinen esitys sisältää sellaisia
22232: tietoja. Se sisältää m. m. sen tiedon, että laskut Viipurin asemasta
22233: eivät tule pitämään paikkaansa; ne ovat liian vanhat ja lienee
22234: sentähden määrärahain lisäys myöhemmin tarpeen.                Voi sattua
22235: tapauksia, jotka ovat poikkeuksellista laatua. Mutta säännöksi
22236: pitää tulla, että rautateiden hallinto ilman muuta tietää, että sen
22237: ei tarvitse yrittääkään pyytää, kun nyt enää on vain yhdestä vuo-
22238: desta puhe, määrärahoja tarkoituksiin, joiden suhteen se ei ole
22239:  antanut täydellistä selvitystä siitä, mitä työt lopullisesti tulevat
22240:  maksamaan. Sillä siitähän tietysti riippuu, voidaanko niin ja niin
22241: suuriin yrityksiin ollenkaan ryhtyä.
22242:      Valtiovarain valiokunnan huomioon pyytäisin saada sulkea
22243:  erään huomautuksen, joka koskee määrärahoja näitä uutisraken-
22244:  nuksia varten. Paitsi että valtiovarainvaliokunnan täytyy yksityis-
22245:  kohtaisesti tarkastaa esitetyt vaatimukset, on tähänastisessa menet-
22246:  telyssä yksi kohta, johon on saatava muutos. On jo kauan aikaa
22247:  myönnetty uutisrakennuksia varten määrärahat luettelon mukaan,
22248: lähimmässä yhtäpitäväisyydessä sen kanssa käytettäväksi. Mutta
22249:  rautateiden vakinaiseen menosääntöön on tämän lisäksi sisältynyt
22250: no:n puoli miljoonaa markkaa Senaatin kulkulaitostoimituskunnan ja
22251:  rautatiehallituksen käytettäväksi. En tahdo kuulua niihin, jotka
22252:  haluavat sitoa hallitukselta jalat ja kädet niin, että sen pitää olla
22253:  vainkäskyjen täyttäjänä. Sellaiseen hallitukseen ei ensinnäkään kukaan
22254:  tarmonmies lähde ja sitä paitsi tulee ennemmin tai myöhemmin
22255:  näyttäytymään kansalle kalliiksi, että on sidottu parhaat miehet
22256:  jaloista ja käsistä. Mutta minun muistutukseni ei tätä tarkoitakaan.
22257:  Se ei tarkoita, että hallitukselta olisivat nämä käyttövarat riistettävät.
22258:  Mutta koska tämä käyttövarasumma, joka on siksi suuri kuin
22259: lähes puoli miljoonaa markkaa, enimmäkseen käytetään juuri
22260:  uutisrakennuksiin rautateillä, ja näistä uutisrakennuksista kerran
22261:  tehdään erityinen päätös, myöntämällä tavallisesti vielä erikseen
22262:  pyöreä summa pieniä töitä varten, jotka osittain ovat ennakolta
22263:  aavistamattomat, niin on ymmärtääkseni ainoa oikea menettely se,
22264:  että rautateiden vaikinaiseen menosääntöön ei panna näitä käyttö-
22265:  varoja enempää kuin mikä on välttämätöntä pienten juoksevain
22266:                            Kulkulaitosrahasto.                     1087
22267: 
22268: 
22269: remonttien toimittamista varten, ja käyttövarasumma uutisrakennuk-
22270: siin siirretään ylimääräiseen menosääntöön esi~. siihen pyöreään
22271: summaan, joka ehkä osotetaan ennen aavistamattomia töitä varten.
22272: Tämä on selvyyden kannalta tarpeen, mutta minä toivon, että
22273: toimenpide tulee myöskin osottamaan, että voimme silloin vähentää
22274: näitä uutisrakennusmenoja. Tätä en voi varmaan sanoa, se vaatii
22275: yksityiskohtaisen tarkastuksen, mutta olipa niin tai ei, säännöllisyys
22276: ja selvyys vaatii, että se muutos pannaan toimeen, jota olen koske-
22277: tellut.
22278:      Tulen vihdoin siihen, mitä armollinen esitys sisältää liikkuvasta
22279: kalustosta, jonka suhteen epäkohdat ovat todistetut kaikkein di-
22280: keimmiksi.      Sivuutan arm. esityksen ylimalkaiset lauseet tässä
22281: kohden. Ne ovat vastenmieliset, sillä ne osottavat mitenkä kevyesti
22282: tällaisissa asioissa liikutaan. Palaa tuo ikuinen väitös, kuinka poikki-
22283: radan puute tekee mahdottomaksi käyttää tarkoin vaunuja. Mutta
22284: ei se näy olevankaan niin vaarallinen este. >>Rautatiehallitus on
22285: kuitenkin>>, sanotaan näet ann. esityksessä, >>nyttemmin ryhtynyt
22286: valmisteleviin toimenpiteisiin sitä varten että, edellämainituista
22287: vaikeuksista huolimatta, vaunujen täydellisemmin käytännössä pitä-
22288:  minen saataisiin aikaan>>. Tämä lause sietää merkille panon.
22289: Sillä, niinkuin jokainen huomaa, on se tunnustus >>in amplissima
22290:  forma>>, rautatiehallituksen itsensä antama siitä, että parempi käyttö-
22291:  tarkkuus liikkuvan kaluston suhteen on mahdollinen saavuttaa.
22292:  Mutta suuria tietoja siitä, mitkä nuo mainitut toimenpiteet ovat,
22293:  arm. esitys ei anna. Ja kuitenkin olisi ollut näiden tietojen antami-
22294:  nen tässä yhteydessä aivan erityisistä syistä tarpeen. Kun nim.
22295:  eduskunta vuosi sitten suurista epäilyksistä huolimatta sen kiireen
22296: tähden, joka silloin, äkkinäisiä kun kaikki oltiin, erityisesti vallitsi
22297: näiden asiain käsitelyssä, myönsi ne miljoonat, jotka hallitus silloin-
22298: kin pyysi uusiin vetureihin ja vaunuihin, niin se liitti tähän päätök-
22299: seensä nimenomaan sen vaatimuksen, että hallituksen, kun se ensi
22300: kertana tähän tarkoitukseen pyytää varoja, on tehtävä selko siitä,
22301:  mitä on tehty jo olemassa olevan liikkuvan kaluston käyttämiseksi
22302: tarkemmin. Nyt ei hallituksen esitys kuitenkaan sisällä tästä muuta
22303: kuin seuraavat sanat: >>Kun on odotettavissa, että tulos näistä
22304: toimenpiteistä, joita aluksi on m. m. se, että soveliaita henkilöitä
22305:  aika ajoin lähetetään eri rataosille valvomaan, ettei mitään ajanhukkaa
22306:  vaunuja kuormitettaessa ja purettaessa synny>> - muuten rautatie-
22307:  komitean ehdotus-, >>tuntuu jo ensi vuonna>> j. n. e. Tämä on ainoa,
22308:  mitä hallitus ilmoittaa mainitun eduskunnan pyynnön täyttämiseksi.
22309:  On mahdollista, ettei se ole voinut mitään muuta ilmoittaa, siitä
22310:  syystä nimittäin, ettei mitään muuta luultavasti ole tehty. Mutta
22311:  olisi sentään odottanut, että tämä tiedonanto olisi ainakin saanut
22312:  semmoisen muodon, että siitä olisi käynyt selville, että hallitus
22313:  sanoiliansa edes tarkoittaa juuri sen vaatimuksen tyydyttämistä,
22314: 1088                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22315: 
22316: 
22317: jonka eduskunta, minun ymmärtääkseni hyvin kohtuullisesti, oli
22318: asettanut.
22319:      Rautatiehallitus oli ensi vuodeksi pyytänyt uuteen liikkuvaan
22320: kalustoon vähän päälle 7 miljoonaa markkaa, ja arm. esityksessä
22321: sanotaa:d: >>Tarpeen laskenta perustui liikkuvan kaluston ja liiken-
22322: teen odotetun kasvun väliseen suhteeseen.>> Hymy ja suuttumus
22323: tahtoo kamppailla vallasta, kun lukee tämän lauseen ja kun tietää,
22324: mikä tämä suhde todellisuudessa on, ja kun sitten vielä täytyy
22325: lukea semmoinen lause kuin: »Tavaravaunuja ei useinkaan ole ollut
22326: riittävästi saatavissa, joka on herättänyt tyytymättömyyttä ylei-
22327: sössä.» Hallitus, senaatti nyt tosin tinki tästä 7 miljoonasta melkoisen
22328: maaran. Rautatiehallitus sai käskyn tehdä vaatimattomamman
22329: ehdotuksen. Ja se havaitsikin mahdolliseksi tulla toimeen 3.341,ooo
22330: markalla. Johtuu mieleen tuttava sana: >>Mycket prutades ej, dock
22331: hälften prutades genast - paljon ei tingitty, mutta puolet tingittiin
22332: heti>>. Tässä enemmän kuin puolet, niinkuin näkyy.
22333:      Mutta nyt on kysymys, onko 3 miljoonaakaan tarpeen, tarvitaanko
22334: yleensä vaunuja ja vetureita rautatiellemme lisää? Ne tiedot, joita
22335: tänäpäivänä on näiltä sijoilta esitetty, ovat omansa antamaan
22336: tähän kysymykseen ehdottomasti kieltävän vastauksen. Nyt voi-
22337: tanee väittää: on mahdollista että vähemmällä liikkuvalla kalus-
22338: tolla voidaan tulla toimeen; mutta ei voida heti saada epäkohtia
22339: poistetuiksi, vaikka ne olisivat kuinka räikeitä tahansa; siihen menee
22340: joku vuosi. Mutta tämä muistutus ei pidä paikkaansa. Sillä asia on
22341: se, etteivät ne veturit, joihin nyt rahoja pyydetään, valmistu ensi
22342: vuonna. Ei ensi v_uonna mitään pulaa siis tule. Ensi vuonna rauta-
22343: tiehallitus joka tapauksessa tulee saamaan joukon uusia vetureita,
22344: jotka on tilattu aikaisemmin myönnetyillä varoilla, ja rautatiehalli-
22345: tuksella tulee - täytyy sanoa valitettavasti! -tämänkin vuoden
22346: lopussa olemaan monta miljoonaa käytettävänään uusien veturien
22347: hankkimiseen. Mikäli minä voin ymmärtää, hallitukselle siis kyllä
22348: jää aikaa asiain järjestämiseen, mutta se voisi uusien määrärahain
22349: kiellosta saada tarpeellisen aiheen kiirehtää epäkohtain poistamista.
22350:      Kun maamme verotuslaitos eduskunnan viime täysi-istunnossa
22351: oli esillä, lausui raha-asiain päällikkö, että hänen nähdäksensä
22352: Suomen raha-asiain hallinnon tärkeimpänä ja samalla vaikeimpana
22353: tehtävänä lähimpänä aikana on oleva saada löydetyksi valtiolle
22354: uusia tulolähteitä. Jokainen asioita tyynesti punnitseva ja joka niistä
22355: jotakin ymmärtää, tietää, että tämä käsitys on oikea, jos mieli meidän
22356: toteuttaa sisällinen uudistussuunnitelmamme.          Raha-asiain pääl-
22357: likkö lausui samassa yhteydessä, että toivottavasti piakkoin valtio-
22358: rautatiemme eivät ainoastaan tule peittämään omat kustannuksensa,
22359: niihin laskettuna myöskin valtiovelan vuotuismaksut, vaan myöskin
22360: antamaan jotakin tuloa valtiolle. Mitä minä tässä olen lausunut,
22361: se on ollut tarkoitettu osaltansa edistämään tämän toivomuksen
22362:                            Kulkulaitosrahasto.                      1089
22363: 
22364: 
22365: toteutumista. Minä en puolestani odota rautateiltämme mitään
22366: mahdottomia rahalliseen tulokseen nähden. Tiedän hyvin, että
22367: Suomi ei ole mikään Preussi tai Belgia tai Tanska ja että kaikkein
22368: vähimmän rautateiltä meidän harvaan asutussa maassa, tässä maassa,
22369: jonka pinta-ala on niin laaja ja rautatiemme siis niin ekstensiiviset, -
22370: ettei rautatiemme taloudelta siis voi odottaa sen tapaisia loistavia
22371: tuloksia kuin mitä e'>im. Preussin valtionrautatiet aina viimeisiin
22372: asti ovat antaneet. Mutta mitä on oikeus vaatia, se on, että ilmeiset
22373: ja räikeät epäkohdat, jotka painavat m. m. taloudellista tulosta
22374: alas, poistetaan ja että tässä ei mitään viivytystä tapahdu. Minulla
22375: on syytä otaksua, että nykyiseltä hallitukselta ei tule tässä enempää
22376: kuin muussakaan puuttumaan halua eikä tarmoa edellisten hallitusten
22377: laiminlyöntien korjaamiseksi.       Erityisesti täytyy olla oikeus -
22378: minäkin pyydän saada lopuksi kosketella tähän - odottaa, että
22379: maan nykyinen kulkulaitospäällikkö on täysin selvillä siitä, mitkä
22380: suuret velvollisuudet tässä kohden hänen hartioillansa lepäävät.
22381: Sillä hänen on täytynyt al:'tuessaan tälle vastuunalaiselle paikalle
22382: olla tietoinen siitä, mitä rautateitten taloudessa ja hallinnossa
22383: vallitsevat epäkohdat nykyään kulkulaitospäälliköltä valttämättö-
22384: mästi vaativat. Sen verran on varmaa, että joll'ei hallitus ja kulku-
22385: laitospäällikkö kykene, pysty parannusta aikaansaamaan, turhaan
22386: eduskunta ja me täällä, sekä edustaja Huoponen että minä, näillä
22387: pitkillä puheillamme, tulemme korjausta yrittämään. Ei se meidän
22388: puheillamme parane. Mutta eduskunnallakin on kuitenkin omat
22389: velvoituksensa tässä asiassa. Sen tulee minun ymmärtääkseni ennen
22390: kaikkea näyttää, että sillä on silmät auki, että se tietää, mitenkä
22391: asiat ovat ja että se sentähden vakavasti vaatii korjauksen toi-
22392: meenpanoa.
22393: 
22394:     Ed. S c h y b e r g s on: Det är icke tvifvel om att järnvägs-
22395: väsendets utveckling i landet har vuxit järnvägsförvaltningen och
22396: styrelsen öfver hufvudet. Det har gått på detta område, som på
22397: de flesta andra hos oss, utvecklingen har gått så raskt framåt, att
22398: förrnågan icke kunnat hålla jämna steg därmed. J ag kan nämna,
22399: att man på den enskilda företagsamhetens, den industriella verk-
22400: samhetens område ofta står inför spörsmål, liknande de nu ifråga-
22401: varande. Man finner att missförhållanden inrotat sig, man finner
22402: att förvaltningen icke varit sin uppgift vuxen, och då man söker
22403: förklaringen härtill, kan man knappast påträffa den i annat än däri,
22404: att utvecklingen under de två senaste decennierna gått raskare än
22405: förmågan att hålla den i riktiga gängor. Hvad järnvägsförvaltningen
22406: beträffar, så är jag icke så stark i utanläsning, som hr Huoponen,
22407: och har icke heller ens närmelsevis det förråd af siffror, som den
22408: senaste ärade talaren. J ag vill dock påminna mig att i börj an af
22409: 
22410:                                                                    69
22411: 1090                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22412: 
22413: 
22414: r8go talet eller åtminstone i slutet af r88o talet miljonmånaderna
22415: för våra järnvägar ännu voro undantag. Nu däremot har man kom-
22416: mit till det tre- och fyrdubbla, och må detta utgöra en förklaring
22417: till missförhållandena.
22418:     En annan förklaring, är de all handlingskraft förlamande för-
22419: hållanden, som hos oss egt rum. Jag gjorde mig kanske skyldig till
22420: en öfverdrift, då jag för ett år tillbaka, när denna fråga var före,
22421: i antydda förhållanden sökte en förklaring till järnvägsförvaltnin-
22422: gens brister. Det är icke blott och bart på den dåvarande general-
22423: guvernören och de förhållanden, som i sammanhang därmed ut-
22424: vecklade sig, som allt från denna tid skall skyllas, men en medver-
22425: kande orsak voro de dock. Vi skola komma ihåg, att den man, som
22426: med så stor framgång ledt våra järnvägar från deras första början,
22427: men både till följd af tilltagande ålder och till följd af järnvägsvä-
22428: sendets kolossala utveckling icke mera var situationen vuxen, hade
22429: önskat afgå långt tidigare, om han icke hade velat undvika den re-
22430: gim, som sedan emellertid kom, då en rysk man sattes i spetsen för
22431: våra järnvägar, en man, som tillika knappast hade närmelsevis de
22432: förutsättningar, som erfordras för denna kräfvande uppgift. Den
22433: nuvarande chefen har åter varit där endast två år. På honom kan
22434: man derför icke skylla allt och, enligt hvad man har uppgifvit, är
22435: han nog villig att träda tillbaka, blott den lämpliga mannen står
22436: att fås.
22437:      Men också af de två föregående talarenas andraganden komma
22438:  vi till det resultat, att regeringens uppmärksamhet varit riktad på
22439:  afhjälpande af des~'l missförhållanden. De hafva ju öst såsom ur
22440:  en aldrig sinande källa ur den af styrelsen tillsatta järnvägskomitens
22441:  betänkande. Och, så vidt jag har kunnat finna, hafva de öfverhuf-
22442:  vudtaget godkänt de slutsatser, till hvilka järnvägskomiten kommit.
22443:  Hr Nevanlinna har visserligen sagt, att komiten varit försiktig i
22444:  sina yttranden. Men jag tror det icke skadar, om man icke i allt
22445:  går lika långt som han. Ty med allt erkännande för hans stora
22446:  sakkännedom, så finnes det dock en smula öfverdrift i hans på-
22447:  ståenden.
22448:      Det är klart, att, om man kan få utgifterna att nedgå, därmed
22449:  ofantligt mycket är vunnet. Kan man få den rörliga materialen,
22450:  lokomotiv och vagnar, använda på ett bättre sätt än hittills, så är
22451:  den man, som lyckats däri, värd all erkänsla. Och likaså är det
22452:  en god sak, om vi till antalet minska personalen, tjänstemännen
22453:  liksom de underordnade, och få dem att utföra en större arbetskvan-
22454:  titet än hittills varit fallet. Därom kunna vi alla vara ense, och där-
22455:  hän bör man naturligtvis sträfva. J ag tänker att de föregående ta-
22456:  larena hafva rätt i sina anmärkningar, stödda som dessa varit på
22457:  järnvägskomitens utlåtande.
22458:      Hvad sedan vidkommer tariffen, så framhöll hr Nevanlinna,
22459:                             Kulkulaitosrahasto.                      1091
22460: 
22461: 
22462: att den nuvarande är fullkomligen omöjlig, och jag tänker, att en
22463: förhöjning af tariffen, äfven utöfver hvad som senast genom af-
22464: skaffande af en del rabattsatser har skett, blir oundgänglig. Men
22465: en förhöjning af tariffen har i alla fall två sidor. Det belopp, som
22466: kommer in i statskassan, går ur de enskildes fickor. Och därför lig-
22467: ger naturligtvis på denna sida af saken icke samma utomordentliga
22468: vikt som på en reduktion af utgifterna. Tariffen var ju för öfrigt
22469: föremål för mycken dryftning inom statsutskottet under ständer-
22470: landtdagarnas tid och den lindring i tariffen, som egde rum, emot-
22471: togs med stor tillfredsställelse öfver hela landet. Det är troligt att den
22472: i många afseenden varit ett misstag, att en återgång måste ega rum,
22473: men, som sagdt, hvad som icke på detta sätt har kommit uti sta-
22474: tens kassa har i stället stannat i medborgarenas fickor.
22475:      Hvad det finansiella resultatet af järnvägarna beträffar, så
22476: påpekade hr Nevanlinna, att det redan på andra årtiondet har varit
22477: klent. J ag tror att han har rätt, men. dock äro vi i detta afseende
22478: endast ett eller två år på det andra årtiondet, ty jag vill minnas att
22479: ännu vid 1897 års landtdag redogörelsen för resultatet af statsjärn-
22480: vägarnas exploatation gaf vid handen en mycket hög siffra, öfver
22481: 3 °/o. Hr Nevanlinna har framhållit, att man i afseende å järnvägaina
22482: måste tänka sig att de skola betala icke allenast sina kostna-
22483:  der, utan också ränta på anläggningskapitalet eller åtminstone
22484: ränta på den lån, som för järnvägarnas byggande upptagits. Man
22485: kan utan tvifvel ställa denna fordran på ett lands järnvägar, men
22486: man får dock icke helt och hållet glömma, att den indirekta vinsten af
22487: järnvägarna är vida mer betydande än den direkta. Man har kal-
22488: kylerat den indirekta vinsten till det femdubbla. Sådana kalkyler
22489:  äro naturligtvis mer eller mindre värdelösa, men nog måste vi vara
22490: nöjda, om vi sättas i tillfälle att bygga allt flere järnvägar för lan-
22491:  dets ekonomiska förkofran, äfven om nettoresultatet icke ens blir
22492: lika godt som för närvarande, allra minst sådant det var i början
22493:  af r88o talet. Må vi sträfva till att debet och kredit på detta om-
22494:  råde gå ihop, men må vi tillika hafva klart för oss, att t. o. m. en
22495:  järnväg, som icke bär sig, dock genom att den ekonomiska utveck-
22496:  lingen förkofras har gjort landet gagn.
22497:      Hr Nevanlinna gaf en särskild släng åt Åbo-Helsingfors kust-
22498:  bana. Detta är som kändt ett kärt tvisteämne. Men det är dock
22499:  en bana, som vi väl få erkänna vara af förhållandena betingad,
22500:  om den också icke har att påräkna de stora trävarufrakter, hvilka
22501:  tyckas vara de enda, som möjliggöra räntabilitet för järnvägar hos
22502:  oss. Och om denna bana också icke ens närmelsevis motsvarat för-
22503:  väntningarna, så lär väl icke ens hr Nevanlinna kunna säga annat än
22504:  att denna förbindning mellan landets två största städer ovillkorligen
22505:  varit af förhållandena påkallad, och när nu persontrafiken blifvit så
22506: 1092                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22507: 
22508: 
22509: stark på denna bana, som den onekligen är, så måste väl hanan in-
22510: rättas därefter, så att den kan tillfredsställa behofvet.
22511:     Hr Nevanlinna har koncentrerat sitt klander emot den föreliggan-
22512: de propositionen och den regering, som haft propositionens affattning
22513: om händer. J ag är icke den, som har att i minsta mån föra den fö-
22514: regående regeringens talan, men någon hänsyn bör väl dock tagas
22515: till det förhållande, att kommunikationschefsplatsen under ett
22516: års tid till följd af omständigheter, som icke lågo i regeringens hand
22517: att afhjälpa, förblef obesatt. Under sådana förhållanden måste
22518: denna gren af styrelsen undvara den omvårdnad, som den ju onek-
22519: ligen eljest förtjänar.
22520:     Hvad hr Nevanlinnas andragande för öfrigt beträffar, så tänker
22521: jag, att vi få se det åtminstone i hufvudsak i tryck, eftersom hr
22522: Nevanlinna är medlem af den delegation i statsustkottet, som har
22523: att i första hand förbereda propositionen och som förmodligen är
22524: färdig med sitt betänkande, då ju propositionen varit statsutskottet
22525: bekant, om den ock först nu officielt aflämnats.
22526:     Innan jag slutar, ber jag att få säga några ord åt hr Huoponen
22527: och i a11 synnerhet beträffande den föregående delen af hans andra-
22528: gande. J ag tror vi komma att hafva anledning att påminna hr Huo-
22529: ponen om denna del af hans yttrande, då det blir fråga om landt-
22530: dagshuset och dess uppförande på Observatoriebärget. J ag är icke
22531: den, som anser att kostnadssumman bör vara den afgörande i fråga
22532: om vårt blifvande landtdagshus. Därom få vi för öfrigt om någon
22533: vecka talas närmare. Men för en sådan rikshushållare, som hr Huo-
22534: ponen, hvilken icke ens unnar stationshus hos oss de enklaste plante-
22535: ringar, för en sådan anhängare af >>säästäväisyyden periaate>>, så-
22536: som hr Huoponen uttryckligen betonade, borde det ju vara en smula
22537: ogörligt att föra oss in på det vidlyftiga projekt i fråga om det nya
22538: landtdagshuset, till hvilket vi, som sagdt, efter någon vecka torde
22539: få återkomma.
22540: 
22541:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Jo molemmat ensimäiset ete-
22542: vät esitelmät ovat kaiketi saaneet meidät kaikki vakuutetuiksi
22543: siitä, että maassamme osataan yleisiä asioita hoitaa ehkä vielä kur-
22544: jemminkin kuin Kotkan kaupungissa niin monasti on väitetty ta-
22545: pahtuvan. Arvattavasti riennetään myöskin varottamaan Merca-
22546: tor-lehteä, ettei se vain mene ulkomaille antamaan tietoa siitä,
22547: miten Suomen valtionrautateitä hoidetaan! -Itse puolestani pyy-
22548: täisin lisätä ainoastaan yhden pienen asian niihin toivomuksiin,
22549: joita ed. Huoponen täällä loistavassa puheessaan esitti valtion-
22550: rautateitten palveluksessa olevien ja siihen otettavien henkilöit-
22551: ten työkykyisyyteen ja siveelliseen kuntoon nähden. Hiljakkoin
22552: uudistettiin jo aikoja sitten kotimaiselle hallitukselle esitetty ano-
22553: mus, että valtionrautateitten palvelukseen astuvilta vaadittaisiin
22554:                             Kulkulaitosrahasto.                      1093
22555: 
22556: 
22557: e h d o t o n t a r a i t t i u t t a, samoin kuin yleisesti tehdään raha-
22558: asiallisessa suhteessa erinomaisesti hoidetuilla Pohjois-Amerikan
22559: Yhdysvaltain rautateillä. Olen varma siitä, että jos tämä anomus
22560: otettaisiin suosiolliseen huomioon, silloin työkykyis:yys ja siveelli-
22561: nen kunto valtionrautateillämme melkoisessa määrässä kasvaisi.
22562: 
22563:     Ed. S i v e n i u s: Minä en olisi tahtonut lainkaan kajota tähän
22564: kysymykseen tällä kertaa, semminkin kun minulla tulee olemaan
22565: tilaisuutta vaikuttaa tähän asiaan, sikäli kun sitä ylipäänsä voidaan,
22566: valiokunnassa valiokunnan mietinnön muodossa. Mutta kun minä
22567: kuulin muutamia niitä mielipiteitä, joita ed. Huoponen esitti, en
22568: minä kuitenkaan voi olla kajoamatta niihin, sillä minusta olisi
22569: niissä hieman oikomista.
22570:     Tässä taka-aikoina, kun jokainen työväenpuolueeseen kuuluva
22571: lausui moitesanojaosa hallituksesta, oli se puolue, jota ed. Huoponen
22572: edustaa, aina jokaikisessa käänteessä valmis puolustamaan sitä.
22573: Tänäpäivänä hän sanoi, että rautatiehallituksen johdossa on ollut
22574: henkilö, joka ei oikeastaan vastaa niitä toivomuksia, joita hän
22575: asettaisi sellaiselle henkilölle. Tämä on minun käsittääkseni loppu-
22576: tulos siitä, että se hallitus, jota ed. Huoponen on ,puolustanut, on
22577: juuri tämän kysymyksessä olevan henkilön asettanut virkaan.
22578: Minun mielestäni siis ei ed. Huoposella oikeastaan ole syytä vali-
22579: tukseen, sillä nämähän ovat sen hallituksen tekoja, joka on hänenkin
22580: tunnustuksensa saanut.
22581:      Ed. Huoponen käy sitäpaitsi toisinaan äärettömän yksityis-
22582: kohtaisesti käsiksi seikkoihin, jotka ovat muka vaikuttaneet huo-
22583: noihin rahallisiin tuloksiin rautateillämme. Mutta senkin hän tekee
22584: siitä päästä, joka ehdottomasti on väärä, sillä minun käsitykseni
22585: mukaan on väärin puhua korkeista palkoista työntekijöillä ja pal-
22586: veluskunnalla, silloin kun ne ovat siinä r markan 50 p:nin ja 3 markan
22587:  välillä, kun samalla kertaa ei kuitenkaan puhuta mitään niistä
22588: palkoista, jotka nousevat noin puoleentoistakymmeneen tuhanteen.
22589:  Kuvaavana esimerkkinä siitä, millä tavalla ylipäänsä valtion varoja
22590:  rautateillä on jaettu palkkojen muodossa, on se, että samaan aikaan
22591:  kuin päätirehtöörille lisättiin useampia tuhansia, samaan aikaan
22592:  alennettiin muutamilta alemmilta palvelijoilta, suurta se nyt tosin
22593:  ei ollut, mutta nousi palkkain alennus noin 4 markkaan kuukautta
22594:  kohti. Minä en käsitä mitenkä silloin voitaisiin puhua, että palvelus-
22595:  kunnan ja työväestön palkat ovat olleet syynä jonkunlaisiin liika-
22596:  menoihin.
22597:      Ed. Huoponen, vaikka onkin mennyt niin yksityisseikkoihin asti
22598:  kuin ovat puutarhalaitteet ja muut sellaiset, ei ole kuitenkaanjaksanut
22599:  mainita mitään niistä puolueellisista joulurahoista, natshaju, joita
22600:  jok'ikinen vuosi rautateillä jaetaan. Minä tahdon ed. Huoposelle
22601:  tämän kaiken murheen lisäksi ilmoittaa,että sellainenkin epäkohta
22602: 1094                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22603: 
22604: 
22605: on olemassa ja että se muodostuu ihan kokonaan siksi; että se täy-
22606: dellä syyllä voidaan sanoa puoluerahojen jakamiseksi eikä miksikään
22607: muuksi. Sillä jos ylempi virkamies, jonka huolena ja asiana on
22608: tällaisten natshaju-rahojen esittäminen, tahtoo niitä esittää, niin hän
22609: tekee sen ainoastaan niille, jotka lukeutuvat samaan puolueeseen kuin
22610: hänkin, olkoon tämä virkamies sitten suomettarelainen tai kuinka
22611: nuorsuomalainen tahansa. Ehdottomasti on asianlaita siten, siitä-
22612: hän ei päästä yli eikä ympäri, joka vaan sen tarkemmin tuntee.
22613: Hän ihmetteli sitäpaitsi, miksikä komitea, joka on valtionrautateiden
22614: taloutta asetettu tutkimaan, ei antanut mietintöänsä palkkausasioissa
22615: eikä kuitenkaan voi tulla siinä minkäänlaiseen lopputulokseen.
22616: Mutta onhan päivän selvä seikka, että komitea, joka kerran on työtä
22617: tehnyt, on täytynyt tulla sellaiseen lopputulokseen, että palkkaus-
22618: suhteessa on ylhäältäpäin moitteen varaa eikä alhaaltapäin, ja siksi,
22619: - tietäen, millä tavalla komitea on kokoonpantu - ei suinkaan
22620: toinen koira ole tahtonut toisen koiran hännälle astua. Onhan aivan
22621: luonnollinen tulos, että moisen komitean täytyy vaitiololla sivuuttaa
22622: sellainen asia kuin palkkausasia on.
22623:     Täällä on myöskin asetettu jonkunlaisia kysymyksiä siitä, minkä-
22624: vuoksi virkamiehet pidättävät liikavaunuja asemilla. Minä muistelen,
22625: että aikaisemmin tältä paikalta on huomautettu syy sellaiseen ja on
22626: myöskin sanottu - eikä sitä sanontaa ole kukaan voinut kumota-
22627: kaan - että virkamiehet tekevät sitä oman etunsa vuoksi. Sillä
22628: useimmat virkamiehet nauttivat siitä jonkinlaisia tuloja, että he
22629: pitävät liikennöitsijäin varalle puolueellisella tavalla vaunuja ase-
22630: millansa, he nauttivat siitä sellaisiakin summia kuin 500, jopa r,ooo
22631: markkaa vuodessa.
22632:     Tältä paikalta on huomautettu m. m. Karjan radan kannatta-
22633: mattomuudesta ja vertailtu sitä, sattuvasti kyllä, jonkuntaiseksi
22634: veljesradaksi Jyväskylän radan kanssa. Minä vaan tahtoisin mieliin
22635: painaa, että Jyväskylän radan rakentamiseen ja niihin huonoihin
22636: tuloksiin ovat olleet syynä suomettarelaiset tukkihuijarit, ne ovat
22637: saaneet sen rautatien aikaan, ja että Karjanradan huonoihin tuloksiin
22638: taas ovat olleet syynä ruotsalaisen puolueen sunnuntaimetsästäjät,
22639:  jotka sununtaisin tahtovat päästä koiralaumoineen ampumaan
22640:  jäniksiä, jotenka tuo synti on sen puolueen kontolle laskettava.
22641: Nämä ovat surullisia tosiasioita, mutta tosiasioita kaikissa tapauk-
22642: sissa, joita tietenkään ei voida kumota.
22643:      Ed. Huoponen tuli, samalla kuin puhui työntekijäin sellaisesta
22644: ohjelmasta, joka tarkoittaa saada paljon palkkaa ja vähän työtä
22645:  rautatierakennuksilla, siihen johtopäätökseen, että he samalla
22646: tahtovat saada mahdollisimman laiskoja päiviä. Ja loppujen loppu
22647: oli, että he saavat silloin aikaa ja tilaisuutta rikollisuuden harjoitta-
22648: miseen ja sillä keinoin siitä koituu sellaisia seurauksia, joita tiedetään
22649:  ja tunnetaan tapahtuneen Viipurin asemalla. Minä ajattelen tästä
22650:                             Kulkulaitosrahasto.                     1095
22651: 
22652: 
22653: asiasta, että sietäisi kai olla hieman varovaisempi puhuessaan Viipurin
22654: asiasta, semminkin kun sanomalehdet viimeaikoina ovat tienneet
22655: kertoa, että tuo asia itse asiassa ei ole vasta kuin alulla ja me emme
22656: vielä voi sanoa, minkälaisia lopputuloksia Viipurin asioista mahtanee
22657: tulla. Ainakin viittaavat sanomalehtien uutiset siihen, että tuohon
22658: juttuun sekottunee suurempi lauma herrasmiehiä ulkopuolelta
22659: rautatien kuin mitä rautateiden palvelijakuntaasiinä on ollut mukana.
22660: Samalla ed. Huoponen tuli sellaiseen johtopäätökseen ylipäänsä
22661: virkamiehistä, että he ovat olleet rehellisiä ja kiittelee siten heidän
22662: rehellisyyttään. Mutta samalla mainitsee hän myös, että virkamiesten
22663: joukossa on tavattu joitakuita poikkeuksia, jotka eivät ylipäänsä
22664: todista, että kaikki olisivat olleet rehellisiä. Minä pyytäisin kysyä
22665: ed. Huoposelta, ovatko virkamiehet, joiden kissanpäivät oTat aina
22666: olleet tunnustetut niin puolella kuin toisella, tulleet rehellisiksi sen-
22667: takia, että heillä on ollut niin hyvät päivät, sentakia että heillä on
22668: ollut niin vapaa elämä. Tämäkö on vaikuttanut heidän rehellisyy-
22669: teensä? Ja jos näin on, eikö olisi syytä silloin pyrkiä siihen, että
22670: palvelijakunta tai työtätekevä kansanluokka samaten voisi tulla
22671: osalliseksi suuremmista vapaa-ajoista, jotta heidänkin rehellisyytensä
22672: kasvaisi?
22673:     Ed. Huoponen on maininnut nuo poikkeustapaukset virkamiesten
22674: rikoksista, kuten hän sanoi, mutta ei ole maininnut mitäänlainkaan
22675: niistä seikoista, jotka nykyään ovat vielä vähän pimeämmässä,
22676: vähän suljetummassa piirissä liikkeellä.        Toivon, että minä olen
22677: vielä tällä istuntokaudella tilaisuudessa vähän lavearumin puhumaan
22678: siitä rahalankoudesta, suurista kavalluksista ja petoksista, joita
22679: ainoastaan virkamieskunta meidän rautateillämmekin harjoittaa.
22680: Minä voin lohduttaa ed. Huoposta sillä, että hän saa tässä asiassa
22681: hieman lisätietoja.
22682:     Edelleen paheksuttiin täällä sitä, että palvelijakunta muodos-
22683: taisi sellaisen syömärikoplakunnan, joka oikeastaan vaikuttaisi
22684: ratkaisevasti rautatielaitoksen tuloihin. Mutta jos me otamme
22685: huomioon ne suhteet, jotka ovat palvelijakunnan ja virkamiesten
22686: välillä, niin me tiedämme, mitä ne sanovat. Meillä on rautateillä
22687: yksi virkamies melkein joka neljää palvelijaa kohti, siis pomo joka
22688:  neljällä miehellä. Minä uskon, että se puhuu tarpeeksi puolestaan
22689:  ilman sen suurempia lisäyksiä ja että se luokkakunta, jota virka-
22690:  miehistöksi meikäläisella rautatielaitoksella sanotaan, olisi se oikea
22691:  vähennettävä ryhmäkunta, eikä suinkaan se, joka raskaimman ja
22692:  kovimman työn tekee pienimmällä palkalh.
22693: 
22694:     Ed. Huoponen: Viimeinen arvoisa puhuja on tehnyt sen
22695: havainnon, että olisin epäjohdonmukaisesti arvostellut työväestön
22696: palkkasuhteita ja puolueellisesti esittänyt virkamiesten periaatteita
22697: tässä suhteessa. Nähtävästi hän on unohtanut, että minä olen ni-
22698: 1096                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22699: 
22700: 
22701: menomaan maininnut, että kaikki tämä ja siis myös virkamiehistö
22702: vaikuttaa tuohon tulokseen ja että minä olen nimenomaan mai-
22703: ninnut, että epäkohta olisi siten parannettava, että sekä palvelija-
22704: kuntaa että virkamiehistöä olisi vähennettävä. Jos puhuja olisi
22705: tarkoin tutkinut komitean mietintöä, olisi hän kyllä siitä havainnut,
22706: että monilla niillä paikkakunnilla, joissa työtä on enemmän, työ-
22707: väen palkkaussuhteet ovat nousseet aivan suhteettomasti, sillä rauta-
22708: teiden korjausalueella voidaan käyttää aikaa väärin. Selvää siis on,
22709: että annoin kullekin oman mitan mukaan.
22710:     Edelleen on ed. Sivenius koettanut löytää lausunnostani risti-
22711: riitaisuutta siinä kohdin, että annoin nykyiselle rautatiehallituksen
22712: päällikölle moitelauseen sillä perusteella muka, että hän on edelli-
22713: sen hallituksen nimittämä. Pyydän tässä mainita, että aina olen
22714: arvostellut ja tulen vastedeskin arvostelemaan asioita asiallisesti
22715: enkä milloinkaan sen periaatteen mukaan, mikä puolue milloinkin
22716: on hallituksessa.
22717: 
22718:     Keskustelu julistettua päättyneeksi armollinen esitys n:o I4 lä-
22719: hetetään keskustelupöytäkirjan seuraamana V a 1 t i o vara i n-
22720: v a 1 i o k u n t a a n.
22721: 
22722:                           2) Maanvuokralakl.
22723:                                (2 K).
22724:     Puhemies: Esitetään toista käsittelyä varten ne neljä
22725: asetusehdotusta, joista maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2
22726: tehdään selkoa ja joista suuri valiokunta on antanut mietintönsä
22727: N:o 8. Esittely tulee tapahtumaan siten, että ensin tietysti sallitaan
22728: yleiskeskustelua ja sitte esitetään kukin noista neljästä lakiehdotuk-
22729: sesta perätysten; neljännen lakiehdotuksen jälkeen seuraa suuren
22730: valiokuqnan mietinnössä ponsilause, joka koskee anomuksen teke-
22731: mistä. Tätä ponsilausetta käsitellään yhdessä sen anomusponnen
22732: kanssa, joka on maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2, siis ase-
22733: tusehdotusten kolmannen käsittelyn yhteydessä ja sen jälkeen. Sa-
22734: malla kuuluu tähän asiaan suuren valiokunnan mietintö N:o 7,
22735: joka koskee maatalousvaliokunnan mietintöä N:o r, ja esitetään
22736: tämä mietintö sen jälkeen kuin puheenalaisten neljän lakiehdotuk-
22737: sen toinen käsittely on päättynyt. Ensin on siis asiasta yleiskes-
22738: kustelua. Haluaako kukaan tässä kohdin puheenvuoroa?
22739:    Puheenvuora käyttäen lausuu:
22740:     Ed. Kairamo: Tämän asian käsittely suuressa valiokun-
22741: nassa on osottanut, että periaatteelliset eroavaisuudet eri ryhmäin
22742: välillä yhä vielä ovat siksi jyrkät, että tämä tärkeä lakiehdotus, var-
22743: sinkin n. k. takautuva laki, sen takia helposti saattaa tulla vaaran
22744:                              Maanvuokralaki.                      1097
22745: 
22746: 
22747: alaiseksi näillä valtiopäivillä. Tämän johdosta on yksityisissä valtio-
22748: päivämiespiireissä syntynyt ajatus, että eiköhän olisi mahdollista
22749: voittaa näitä sangen arveluttavia esteitä sovelluttamalla takautu-
22750: vaan lakiin uusia periaatteita. Minä luulen voivani vahingoitta-
22751: matta tätä asiaa kunnioittavimmin ilmoittaa, että jo on olemassa
22752: sellainen yksityisen toimesta aikaan saatu ehdotus, joka melkoisesti
22753: poikkee siitä, mitä maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan
22754: mietinnöt sisältävät. On kuitenkin tärkeätä, että tätä uutta eh-
22755: dotusta voidaan hiukan tarkemmin punnita kuin mitä on ollut
22756: mahdollista sen jälkeen, kun asian käsittely päättyi suuressa valio-
22757: kunnassa. Niinikään on minun mielestäni tärkeää, että tämän uuden
22758: ehdotuksen punnitseminen voi tapahtua ennen kuin eduskunta asian
22759: toisessa käsittelyssä ehtii kenties tärkeissä kohdin tehdä lopullisesti
22760: sitovia päätöksiä. Minä senvuoksi rohkenen ehdottaa, että tämä
22761: asia pannaan pöydälle ensi perjantain istuntoon. Pyydän saada li-
22762: sätä, että on koetettu mikäli mahdollista asiaa jouduttaa, ja uskon
22763: puolestani, ettei tämä minun ehdotukseni ole omansa tätä tärkeää
22764: asiaa viivyttämään, vaan päinvastoin sitä jouduttamaan.
22765: 
22766:    Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyydän saada kannattaa edellisen
22767: puhujan tekemää ehdotusta pöydällepanosta perjantain istuntoon.
22768: 
22769:      Puhemies: Kun pöydällepanoa on pyydetty ja tätä pyyn-
22770: töä kannatettu, niin on työjärjestyksen mukaan erikseen päätettävä
22771: siitä, ennenkuin voimme jatkaa asiallista käsittelyä. Kehoitan siis
22772: seuraavia puhujia koskettelemaan vain kysymystä pöydällepanosta.
22773: 
22774:     Ed. S ö d e r h o 1 m:    J ag ber att få understöda hr Kairamos
22775: förslag.
22776: 
22777:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tämä ed. Kairamon ehdotus tuntuu,
22778: lievimmin sanoen, jotakuinkin omituiselta. Nyt on kolmannen
22779: kerran tämä esillä oleva asetusehdotus tullut maatalousvaliokun-
22780: nasta, ja siinä on nyt jo kolmannen kerran tämä takautuva laki
22781: jotakuinkin samanlaisena kun se on ollut aikaisemmilla valtiopäivillä,
22782: ja mielipiteet ovat takantuvan lain suhteen tähän saakka eri puo-
22783: lueryhmissä olleet, mikäli minä tiedän, jotakuinkin muuttumattomat.
22784: Nyt vasta kun asia rupeaa tulemaan aivan lähelle lopullista rat-
22785: kaisuaan, ruvetaan porvarillisten ryhmien välillä tekemään aivan uusia
22786: ja, niinkuin ed. Kairamo ilmoitti, melkoisesti maatalousvaliokunnan
22787: mietinnössä olevasta takautuvasta laista poikkeavia ehdotuksia,
22788: ja aivan viime tingassa. Eiköhän olisi, jos olisi ollut hyvää tahtoa,
22789: porvarillisilla edustajilla ollut tilaisuus jo aikaisemmin tehdä noita
22790: yhteensovitteluita ja kuherruksiaan tämän takantuvan lain suhteen,
22791: ettei olisi tarvittu aivan viime tingassa ruveta tekemään tämmöisiä
22792: 1098                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22793: 
22794: 
22795: ehdotuksia pöydällepanosta, jotka ilmeisesti tulevat viivyttämään
22796: maanvuokralain käsittelyä. Minä pyydän tätä pöydällepanoa vas-
22797: tustaa, sillä minun mielestäni ei tätä ehdotusta suinkaan olla tehty
22798: asian jouduttamisen tarkoituksessa, vaan jossain muussa.
22799: 
22800:     Ed. S i r o 1 a: Minä pyytäisin myöskin vastustaa pöydällepanoa.
22801: Huomautan, että eduskunta jo oikeastaan viikko sitte oli lähimain
22802: valmis käsittelemään tätä asiaa, ja että jo perjantaina jaettiin suuren
22803: valiokunnan mietintö, jolloin asia myös oli otettava päiväjärjes-
22804: tykseen, vaikka se täytyi sieltä poistaa, ja että on ollut jo useita,
22805: myös vapaapäiviä käytettävänä tähän yhteensovitteluun, ja vielä kai
22806: tulee olemaan parisen päivää ainakin jälellä, sillä maavuokralain
22807: toinen käsittely sen vaatinee. Katson siis ed. Kairamon esiintuomat
22808: syyt riittämättömiksi tähän pöydällepanoon.
22809: 
22810:     Ed. H u t t u n e n: Minusta tuntuu siltä, kuin tahdottaisiin
22811: että maanvuokralaki ei tulisi valmiiksi tällä istuntokaudella ollen-
22812: kaan. Ainakin siihen käsitykseen minä olen tullut niistä lausun-
22813: noista, joita nyt olen kuullut. Eduskunnan koossaoloaika on nyt
22814: loppumaisillaan ja vielä tahdotaan pöydälle. ~Iietitään ehkä, kuinka
22815: vielä voitaisiin siirtää maanvuokralakikysymyksen ratkaisua eteen-
22816: päin. Minä vastustan pöydälle panoa ja pyydän toista käsittelyä
22817: asiassa.
22818: 
22819:    Ed. K a a r ne: Minä pyydän kannattaa niitä edellisiä puhujia,
22820: jotka vastustavat pöydällepanoa. En voi hyväksyä sitä, että asia,
22821: joka on niin välttämättömän tärkeä Suomen kansalle, asetettaisiin
22822: vielä pöydälle.
22823: 
22824:     Ed. K a 11 i o: Kun tässä näyttää, että tämä asia jää pöydälle,
22825: niin on minussa herännyt ajatus, eikö voitaisi missään tapauksessa
22826: istuntoa pitää ennemmin kuin perjantaina, ettei tämä asia lykkään-
22827: tyisi niin pitkälle, kuin se nyt näyttää olevan menemässä.
22828: 
22829:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on kummasteltu sitä, että
22830: on ryhdytty näin viime hetkessä ajattelemaan jotain uutta muotoa
22831: maanvuokralain takautuvalle laille. Sehän johtuu siitä, että kun
22832: suuressa valiokunnassa tämä takautuva laki oli viimeisessä käsitte-
22833: lyssä, niin siellä oli uhattu, että jos se tehdään valiokunnan ehdo-
22834: tuksen mukaisesti, niin se äänestetään yli ensi vaalien ja sosialistiselta
22835: taholta oli sen johdosta taas uhattu, että jos niin tehdään, niin he
22836: äänestävät itse maanvuokralain yli ensi vaalien. Se on tämä uhka,
22837: joka on vaikuttanut sen, että täytyy koettaa päästä semmoiseen
22838: muotoon takantuvassa laissa, että sitä ei äänestetä yli ensi vaalien,
22839: samalla kun se ainakin yhtä hyvin suojaa vuokramiehiä kuin maa-
22840:                             Maanvuokralaki.                      1099
22841: 
22842: 
22843: talousvaliokunnan ehdotus. Tämä on syynä siihen, miksi niin myö-
22844: hään, eli vasta suuren valiokunnan käsittelyn jälkeen, neuvotteluun
22845: on ryhdytty.
22846:     Että neuvottelut vaativat aikaa, se on luonnollista, kun neuvot-
22847: telijoiden on koko päivät oltava virallisissa valtiopäivätöissä ja kun
22848: asia on siksi vaikea kuin se on. Sentähden on täytynyt pyytää tämä
22849: asia pöydälle.
22850:      Mutta minun vakaumukseni on se, että, jos kerran päästään
22851: yksimielisyyteen niin tärkeässä asiassa kuin tämä on, niin silloin
22852: koko tämä suuren lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely täällä
22853: Eduskunnassa tulee käymään paljon helpommaksi ja nopeammaksi.
22854: Silloin säästyy valtiopäiviltä kiivas taistelu ja riita, jota on käyty
22855: sekä maatalousvaliokunnassa, että suuressa valiokunnassa. Se tulee
22856: silloin olemaan melkoista helpompaa ja tullaan käyttämään vähem-
22857: män puhevuoroja. Siitä on siis seurauksena, jos saadaan sovinto
22858:  aikaan, että suuren kysymyksen käsittely tulee menemään paljon
22859:  nopeammin kuin muuten ja silloin säästyy meiltä aikaa muitten
22860:  asioiden käsittelyyn näillä valtiopäivillä.
22861: 
22862:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gebhard on koettanut puolustaa
22863: pöydällepanopyyntöä m. m. sillä, että se ehdotus, mikä nyt on
22864: eri porvaripuolueitten keskuudessa tekeillä takantuvassa laissa,
22865: tulisi yhtä hyvin suojaamaan torppareita, kuin valiokunnan ehdo-
22866: tuksessa oleva takautuva laki. Mutta onhan aivan ilmeistä, että jos
22867: oikeisto vastustaa maatalousvaliokunnan mietinnössä olevaa takau-
22868: tuvaa lakiehdotusta, niin se vastustaa sitä sentähden, että se on
22869: liian edullinen torppareille. Ei suinkaan oikeisto ole niin tuhma,
22870: että se menisi hyväksymään toisen ehdotuksen, joka on yhtä edullinen
22871: torppareille. Semmoinen puhe on kaikkea pontta ja perää vailla.
22872: Mutta tämä pöydällepanopyyntö näyttää tuovan ilmi sen, että se
22873: taantumus, mikä nyt keskustan taholla näillä valtiopäivillä useam-
22874: man kuin yhden kerran, varsinkin ed. Gebhardin puhevuorojen kautta,
22875: on tullut yhä enemmän ilmi, että se taantumus voittaa alaa torppari-
22876: lainkin suhteen. Ja mainion tekosyyn on keskusta saanut peräytyäk-
22877: seen siitä ehdotuksesta, jonka se on kolmilla valtiopäivillä tehnyt,
22878: siitä uhkauksesta, mikä suuressa valiokunnassa on ruotsalaisten
22879: taholta tehty. Suuressa valiokunnassa olin yhden kerran tilaisuu-
22880:  dessa sanomaan, että minusta se uhkaus, että oikeisto äänestäisi
22881: takautuvan lain kiireelliseksi julistamista vastaan, on jotakuinkin
22882:  merkityksetön, sillä en minä niin pahaa voi uskoa meidän oikeis-
22883:  tostamme, että he tämmöisessä asiassa tahtovat asettua jarrutta-
22884:  maan tämän koko maallemme tärkeän asian läpimenoa.
22885: 
22886:     Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Viimeisen puhujan lausunto
22887: oli alusta loppuun saakka asian esittämistä väärin. Minä olen ollut
22888: 1100                      Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22889: 
22890: 
22891: mukana nnssa neuvotteluissa, jotka tarkoittavat jonkinlaista muu-
22892: tosta taaksepäin vaikuttavaan lakiin ja olen tullut huomaamaan,
22893: että tässä on tarpeen, että asia pannaan pöydälle. Se ehdotus,
22894: joka nyt on tullut keskustelun esineeksi ja jota varten tätä lykkäystä
22895: tarvitaan, se on minun ymmärtääkseni, ehdottomasti torppareille
22896: edullisempi kuin se, jonka suuri valiokunta on ehdottanut. Mikä
22897: tekee sen, että osa oikeistoa on taipuvampi hyväksymään puheena
22898: olevan ehdotuksen kuin suuren valiokunnan ja maatalousvalio-
22899: kunnan ehdotuksen, on nähdäkseni se seikka, että se tasaisesti
22900: kohtaa maanomistajia, kun sitä vastoin suuren valiokunnan ehdo-
22901: tuksella on se paha vika, että se kohtaa ankarammin hyvää isäntää
22902: ja helpommin sitä, joka on huonosti kohdellut vuokramiehiään,
22903: m. m. aiheuttaen vuokran korottamisella tiheitä muutoksia vuokra-
22904: miestensä kesku~dessa. Minä luulen, että eduskunnalla on täysi
22905: syy tässä asiassa suostua ehdotukseen, että asia vielä tällä kertaa pan-
22906: naan pöydälle.
22907: 
22908:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22909: 
22910:     P u h e m i es: On ehdotettu, että asia pantaisiin uudestaan
22911: pöydälle perjantain istuntoon. Ed. Kallio on kyllä esittänyt epäi-
22912: lyksiä päivään nähden, mutta hän ei ole varsinaista vastaehdotusta
22913: tehnyt. Siis jää äänestettäväksi vain siitä, onko asiallista käsittelyä
22914: nyt jatkettava, vain onko asia pantava pöydälle perjantain istuntoon .
22915:        .Xänestys Ja päätös:
22916: 
22917:     Ken tahtoo jatkaa asian käsittelyä, äänestää >>jaa»; jos >>ei» voit-
22918: taa, on päätetty panna asia uudelleen pöydälle ensi perjantain is-
22919: tuntoon.
22920:     Äänestyksessä annetaan 94 jaa- ja 95 ei-ääntä, joten Eduskunta
22921: on päättänyt panna asian uudelleen pöydälle ensi perjantain istun-
22922: toon.
22923: 
22924:    Puh e mies: Päiväjärjestyksessä tämän jälkeen seuraavia
22925: kolmea asiaa ei voida nyt esittää, sillä suuren valiokunnan mietin-
22926: nöt niistä on jaettu vasta istunnon kestäessä. Nuo asiat esitetään
22927: senvuoksi vasta jälkeen puolenpäivän, jotta edustajat ennättävät
22928: tutustua niitä koskeviin mietintöihin.
22929: 
22930:                       6) Työväenopistojen kannatusapu.
22931:                                    (A. K.)
22932:   Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 kannatusavun
22933: myöntämistä työväenopistoille koskevan anomusehdotuksen johdosta.
22934:                      Työväenopistojen kannatusapu.                 1101
22935: 
22936: 
22937:     Keskustelu:
22938: 
22939:     Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Ei ole epäilemistä, että eduskunta
22940: tulee valtioavulla kannattamaan työväen-opistoja, niinkuin se on
22941: suonut kannatusta kansan-opistoillekin. Mutta pyytäisin kiinnit-
22942: tää eduskunnan huomiota erään asian puoleen, johon valiokunta mie-
22943: tinnössään ei ole katsonut tarpeelliseksi kajota, mutta joka mie-
22944: lestäni merkitsee hyvin paljon näiden opistojen tulevaisuuteen näh-
22945: den. Tarkoitan työväenopistojen opettajien asemaa ja tehtävää.
22946:     Nuorilla tiedemiehen-aluilla ei meidän maassa nykyään ole
22947: missään muualla kuin yliopistokaupungissa tilaisuutta, velkaantu-
22948: matta ja elatuksen huolten masentamatta omistaa voimiansa sille
22949: työlle, johon heillä on halua ja kykyä. Virka-uralle antautuneelta
22950: tavallisesti ei riitä aikaa perinpohjaiseen tieteelliseen työhön. Vaa-
22951: timukset suhteessa ja toisessa ovat meidän aikaan niin paljon ko-
22952: honneet, että on mahdotonta, hutiloimatta jommallakummalla
22953: alalla, suorittaa yht'aikaa virkatehtäviä ja tieteellistä työtä. Ope-
22954: tustoimi työväen- ja kansanopistoissa sitä vastoin erikoisen hyvin
22955: sopii käymään tieteellisen työn kanssa käsi kädessä. Se helppota-
22956: juisuus, jota tieteen oppien esittäminen noissa oppilaitoksissa vaa-
22957: tii, ei suinkaan tiedä samaa kuin epätieteellinen pintapuolisuus
22958: ja köykäisyys. Jos mikään, se päinvastoin kysyy laveita yksityis-
22959: tietoja, jotta niitten joukosta oikein osaa valita ne, jotka paraiten
22960: ainetta valaisevat. Se kysyy ennen kaikkea tieteellistä tunnolli-
22961: suutta niiden tuloksien esittämisessä, joihin ajan tutkimus on ehti-
22962: nyt. Ei kaikki tietojen esittäminen ole opetusta, eikä kaikki tie-
22963: teen tulosten julistaminen saa aikaan sitä terveellistä vaikutusta,
22964: jota tositieteellinen työ aina levittää ympäristöönsä. Toisaalta itse
22965:  opetustoimi, semmoisena, kuin se tapahtuu kansantajuisten 'esi-
22966: telmien muodossa, on omiansa kehittämään selvyyden ja yksin-
22967: kertaisuuden ominaisuuksia, joita tiedemieheltä vaaditaan, ja ennen
22968: kaikkea se kehittää sitä kykyä tutkimustensa tulosten esittämiseen
22969:  miellyttävässä muodossa, joka ei meidän maassamme suinkaan ole
22970: pitkälle kehittynyt.
22971:      On vielä eräs puoli asiasta, jota eduskunnan sopii ottaa huomioon,
22972: kun tulee kysymykseen varain myöntäminen näille opistoille. Kaikki
22973:  tutkimustyö käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, jos siihen tarvit-
22974:  tavaa tieteellistä kirjallisuutta ei nimeksikään ole saatavissa paikka-
22975:  kunnalla. Näin on kuitenkin laita enimmissä maaseutukaupun-
22976:  geissa. On viime aikoina otettu harkittavaksi, eikö voitaisi sa-
22977:  massa kaupungissa toimivien valtion oppikoulujen kesken saada ai-
22978:  kaan jotakin yhteistoimintaa koulukirjastoihin nähden. Ja epäi-
22979:  lemättä tätä tietä voidaan jotakin saada aikaan asian auttami-
22980:  seksi. Mutta vasta kun maaseutukaupungeissa syntyy varsinainen,
22981:  jos kohta vaatimatonkin tieteellisen työn ahjo, voi kysymys tie-
22982: 1102                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
22983: 
22984: 
22985: teellisestä kirjastosta maaseudulla herättää sitä yksityistä ja kun-
22986: nallista harrastusta, sitä myötätuntoa ja aulista kannatusta, jota
22987: ilman sellaiset laitokset kuin esim. Turun kaupunki-kirjasto aina
22988: jäävät harvinaisiksi poikkeuksiksi.
22989:     Olen rohjennut eduskunnan aikaa käyttää tämän näkökohdan
22990: esiintuomiseen. Minä pidän tätä seikkaa tulevien työväenopistojen
22991: kehitykselle niin tärkeänä, että nyt, kun nämä opistot ensi kerran pyy-
22992: tävät Eduskunnan kannatusta, sitä ei mitenkään saa syrjäyttää.
22993: Meidän maassamme kuljetaan minun nähdäkseni hyvää vauhtia
22994: siihen suuntaan, että tieteellistä työtä ei enää tehdä missään muualla
22995: kuin yliopistokaupungissa. Tällaista asianlaitaa on kaikkialla maail-
22996: massa pidetty haitallisena, mutta meidän maassamme, jossa on yksi
22997: ainoa yliopisto, se tietysti on haitallisempi kuin muualla. Kenties
22998: minun toiveeni työväen-opistojen tulevaisuudesta lentävät liian
22999: korkealle. Mutta varmaa on, että Suomen eduskunta, ottamalla
23000: tämänkin puolen asiasta huomioon, on sitä auliimmin vastaisuu-
23001:  dessa myöntävä apua laitoksille, jotka, jos todella voivat muodos-
23002: tua korkeammiksi kansalais-opistoiksi, epäilemättä terveellisesti
23003:  vaikuttavat takaisin itse yliopistoon, jossa tieteen oppien esittä-
23004:  miskyky ja yleensä opetuksen kasvatus-opillinen tasapinta ei ym-
23005:  märtääkseni nykyänsä ole erin korkea.
23006:      Mietintöön liitetyn vastalauseen ponnen jälkimäinen kohta to-
23007:  distaa sitä katsantotapaa, joka eräällä taholla vallitsee tieteellisen
23008:  tutkimuksen laadusta, tarkoituksesta ja elin-ehdoista. Ei tosin
23009:  kiellä kukaan, että tieteessä, niinkuin kaikessa muussakin, inhi-
23010:  milliset etuluulot, intohimot, jopa paheetkin anastavat joskus sa-
23011:  nanvaltaa.      Käyttääkseni erästä nykyaikaista sanaa, humbuugi
23012:  toisinansa viettää voittoriemuaan tieteen, niinkuin taiteen ja valtio-
23013:  elämänkin alalla: Mutta entis-ajan vaiheet ovat epäämättömästi
23014:  osoittaneet, että vapaus on sittenkin ainoa ilmakehä, jossa tieteellinen
23015:  työ voi menestyä. Meidän päivinämme tämä merkitsee sitä, että
23016:  saadaan vapaasti ilman ulkoapäin tulevaa, asiaankuulumatonta
23017:  häiritsemistä esittää tieteellistä vakaumustaan. Tämä periaate tie-
23018:  tääkseni on tunnustettu ainoaksi oikeaksi kaikkien niiden yritysten
23019:  johdossa, joita tähän asti on tehty helppotajuisten tieteellisten esi-
23020:  telmäkurssien toimeenpanemiseksi maamme kaupungeissa. Tästä
23021:  huolimatta, kun asiaa käsiteltiin ensimmäisten eduskuntavaltio-
23022:  päivien anomusvaliokunnassa, nostivat sosialidemokraattisen ryh-
23023:  män valiokuntajäsenet paheksumishuudon porvarillista opetusta
23024:  vastaan, vaatien, kuten nytkin vastalauseentekijät, että ratkaiseva
23025:  sananvalta työväen-opistojen johtokunnissa on jätettävä työväen-
23026:  järjestöjen käsiin. Mitä vastalauseentekijät eivät tällä kertaa sano,
23027:  se sanottiin silloin selvästi ja peittelemättä: että opetus puheen-
23028:  alaisissa laitoksissa on tehtävä sellaiseksi, että se vastaa niitä katsan-
23029:  totapoja, joita sosialidemokratia on tuonut tieteenkin alalle. Vaa-
23030:                     Työväenopistojen kannatusa pu.              1103
23031: 
23032: 
23033: dittiinpa lisäksi, että oppilaatkin saisivat jotakin määräysvaltaa,
23034: ei ainoastaan sen suhteen, mitä laitoksessa tulee opettaa, vaan myös-
23035: kin sen suhteen, m i 11 ä t a v o i n tulee opettaa. Kun tietää,
23036: millä häikäilemättömyydellä meidän sosialidemokratiamme julis-
23037: taa itsensä koko aikansa sekä yhteiskunnallisten että tietopuolisten-
23038: kin tavarain yksinomaiseksi ymmärtäjäksi, voipi käsittää, mitä sem-
23039: moiset vaatimukset tietävät työväen-opistojen tulevaisuudelle.
23040: Ne ovat jyrkässä ristiriitaisuudessa anomuksentekijäin ponnen toi-
23041: sen kohdan kanssa: >>että valtioavun nauttimisen ehdoksi säädettäi-
23042: siin määräyksiä, jotka antavat täydet takeet siitä, että johtokun-
23043: nat opistojen johtajia ja opettajia ottaessaan perustavat valintansa
23044: yksinomaan hakijain tieteellisiin ansioihin ja opettajakykyyn, sekä
23045: myöhemmin eivät millään sekaantumisella pyri rajoittamaan ope-
23046: tuksen vapautta>>. Olisi ollut suotavaa, että valiokunta mietin-
23047: nössään olisi näitä näkökohtia pontevasti esittänyt.
23048:     Valiokunnan ponsi on vastalauseen ponnen ensimäistä kohtaa
23049: sen puolesta parempi, että ehdoitetaan määräraha ~ulo- ja menoar-
23050: vioon. Ne syyt, jotka valiokunta on tuonut esiin vähimmän oppi-
23051: lasluvun määräämisen tarpeettomuudesta, ovat saaneet minut luo-
23052: pumaan anomus-ehdotuksessa lausumastani käsityksestä. Kanna-
23053: tan siis valiokunnan mietintöä ja ehdotan vastalauseen kokonaisuu-
23054: dessaan hyljättäväksi.
23055: 
23056:     Ed. K ä k i k o s k i: Kun meillä ruvetaan suuremmassa määrässä
23057: perustamaan sekä kannattamaan työväenopistoja, silloin on meidän,
23058: mielestäni, syytä jossain määrin ottaa opetusta Ruotsista, jossa
23059: työväenopistolla on jo 28 vuoden kokemus. Lokakuussa I88o Tuk-
23060: holman työväenopisto avattiin, ja nyt on opistoja, suurempia sekä
23061: pienempiä, kaikissa osissa Ruotsia. Tunnettua on, että Ruotsin
23062: valtiopäivät joka vuodeksi myöntävät melkoisen suuren määrärahan,
23063: josta erityisen hakemuksen nojalla annetaan apua työväenopistoille
23064: sekä kansantajuisille luennoille maalla ja kaupungeissa. Tämä määrä-
23065: raha on vuosi vuodelta määrätty suuremmaksi. V. I885 se oli IS,ooo
23066: kruunua ja nousi v. I907 I8o,ooo kruunuun; tänä vuonna on se
23067: 200,000 kruunua ja ensi vuotta varten on määrätty 220,000 kruunua.
23068: Tästä summasta annetaan kuitenkin vain rajoitettu määrä kau-
23069: pungeissa toimiville opistoille, jota vastoin suurin osa annetaan
23070: maaseudulle kaikenlaisia kursseja varten, jotka muistuttavat meidän
23071: raittiusseurojen, nuorisoseurojen, kansanvalistusseuran y. m. luento-
23072: kursseja. Korkein valtioapu, jonka esim. Tukholman työväenopisto
23073: on saanut, on 5,000 kruunua. Se sai sen kahtena vuotena Bo-luvun
23074: alulla, sitten se on alennettu 3,000 kruunuun ja on nykyänsä 2,400
23075: kruunua, joka on korkein valtionapu, mikä Ruotsissa annetaan yksi-
23076: tyiselle työväenopistolle.
23077:     Ruotsissa pidetään työväenopiston kannattamista lähinnä paikka-
23078: 1104                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23079: 
23080: 
23081: kunnallisena asiana, etenkin siihen nähden, että työväenopisto
23082: on oikeastaan kaupunkilainen laitos ja kaupungeissa on aina rahan-
23083: saanti helpompaa kuin maaseudulla, joten kunnilta voidaan odottaa
23084: verrattain suurta kannatusta. Tukholman kunta myöntääkin työväen-
23085: opistolle ja työväenkursseille melkoista apua. Alussa r88o-lukua
23086: se antoi Tukholman opistolle 5,000 kruunua, sitten 6,ooo kruunua,
23087: mutta koska opiston menot nousevat vuosittain noin r8,ooo kruunuun,
23088: huomaamme, että suurin osa opiston kannatusta on yksityisen
23089: uhraavaisuuden varassa. Opistolla on yksityisten keräämä pohja-
23090: rahasto, joka nousee I3o,ooo kruunuun ja sen lisäksi opisto saa
23091: kannatusmaksuja ja melkoisia lahjoja, joten valtion kannatus
23092: muodostaa ainoastaan vähäisen osan työväenopiston menoista.
23093: Ruotsissa pidetään aivan luonnollisena, että esim. ne, jotka työväen-
23094: opistossa opetusta nauttivat, ottavat osaa opistojen kustannuksiin.
23095: Kuulijat maksavat sisäänkirjoitusmaksuja ja maksun luennoista
23096: varsinaisissa kursseissa, Tukholman opistossa ro äyriä luennosta ja
23097: ylimääräisissä kursseissa 25 äyriä luennosta. Läntisessä naapuri-
23098: maassamme on vallalla se mielestäni oikea käsitys, että opetuksella
23099: on suurempi arvo, jos sen hyväksi jotakin uhrataan. Niinpä näissä
23100: luentokirjasissa, joita työväenpiireihin levitetään, huomautetaan
23101: esim. että yksi luento työväenopistossa maksaa saman verran kuin
23102: yksi viinaryyppy. Vuonna rgo6 tekivät sisäänkirjoitusmaksut ja
23103: maksut yksityisistä luennoista 3,666 kruunua.
23104:     Minusta ei olisi haitaksi vaikka me jossain kohden seuraisimme
23105: Ruotsin esimerkkiä, ensinnäkin tietysti siinä, että työväenopisto
23106: on valtion varoilla kannatettava, mutta myös siinä, että valtion
23107: kannatus ei saa olla ylen suuri. Oikeus ja kohtuus on, että kaupunki-
23108: kunnat, joilla yleensä on enemmän varoja kuin maalaiskunnilla,
23109: ottavat suhteellisesti suuremmilla summilla osaa työväenopistojen
23110: kannattamiseen, mutta hyvä ei ole, että yksityisetkään kokonaan
23111: vapautetaan kannatusvelvollisuudesta. Sivistystarvetta virkistää
23112: se, että sen hyväksi täytyy yksityistenkin jotakin uhrata. Ja tästä
23113: uhrauksesta ei ole kokonaan vapautettava niitäkään, jotka nauttivat
23114: opetusta. Opistojen kannatusta määrättäessä otettakoon lukuun se,
23115: että sisäänkirjoitusmaksuista tulee kerääntyä joku, vaikka hyvinkin
23116: pieni summa.
23117:     Valiokunnan esittämä kannatus 2,000 - 5,000 markkaa kutakin
23118: yksityistä opistoa varten on tosin suhteellisesti vähän suurempi
23119: kuin valtion kannatus Ruotsissa, mutta meidän olomme ovatkin
23120: jossain määrin toisellaiset.     Varallisuus opetusta tarvitsevassa
23121: työväestössä ehkä lienee pienempi, jota vastoin opetuksen välttä-
23122: mättömyys meidän oloissamme on kieltämättä polttavampi kuin
23123: Ruotsissa, ja sen lisäksi on meillä päässyt valtaan enemmän kuin
23124: Ruotsissa se käsitys, että opetusta ja kirjallisuutta niin paljon kuin
23125: suinkin on saatava ilmaiseksi ja valtion kustannuksella.
23126:                      Työväenopistojen kannatusapu.                    1105
23127: 
23128: 
23129:    Nämä näkökohdat huomioon ottaen pidän hyvin harkittuna
23130: sitä sivistysvaliokunnan ehdotusta, että on annettava yksityiselle
23131: kansanopistolle z,ooo-s,ooo markkaa ja määrättävä 30,000 markan
23132: määräraha. Sitä vastoin en pidä hyvänä sitä ehdotusta, mikä on tehty
23133: vastalauseessa, jossa tämä summa on ehdotettu melkoista suuremmaksi.
23134: Sen mukaan tulisi kaupunkilaisopistojen, - sillä ovathan työväen-
23135: opistot oikeastaan kaupunkilaisopistoja, jota vastoin kansanopistot
23136: taas ovat tarkoitetut enemmän maalaisnuorisoa varten - osaksi
23137: tulisi suhteellisesti runsas kannatus. Maalaisnuorison hyväksi ei silloin
23138: ehkä riittäisi tarpeeksi. Kansanopistoja mielestäni täytyy valtion
23139: kannattaa verrattain suuremmalla prosentilla kuin työväenopistoja,
23140: sillä paitsi sitä, että nämä opistot työskentelevät maalaiskunnissa,
23141: joissa on vähemmän varoja, ovat oppilaat niissä nuorisoa, jolla
23142: tavallisesti ei ole varoja käytettävänään, ja kansanopistojen oppilait-
23143: ten täytyy jättää työnsä ja ansionsa kuukausiksi ja muuttaa vie-
23144: raaseen seutuun asumaan kansanopistoa käydessään. Sitä vastoin
23145: työväenopistojen kuulijat asuvat opistojen läheisyydessä, tekevät
23146: työtänsä ja ansaitsevat päivät, nauttien opetusta väliajoilla. Paitsi
23147: sitä olen varma siitä, että työväenopistot menestyvät paremmin,
23148: jos ne eivät joudu valtion kannatuksen varaan niin suuressa mää-
23149: rässä, että yksityisten ja kuntien kannatuksen into laimentuu.
23150: :Mitenkä suuresti se vaikuttaa työväenopistojen edistämiseksi ja
23151: virkistämiseksi, että yksityisillä on kannatusvelvollisuutta ja että
23152: uhraus on välttämätön, osottaa juuri se suuri elinvoima, mikä
23153: on Ruotsin työväenopistoissa. On kieltämättä suureksi eduksi, että
23154: ihmiset, jotka sivistystä rakastavat, ovat velvoitetut valvomaan
23155: tämän sivistyksen etua myöskin uhrauksien kautta.
23156:     Vielä on Ruotsin opistoissa yksi seikka, josta meillir on otettava
23157: opetusta työväenopistoja perustaessamme ja kannattaessamme,
23158: se nimittäin, että Ruotsin työväenopistoissa kaikki kansanluokat
23159: ovat yhteistoiminnassa. Esim. Tukholman työväenopisto-yhdistyksen
23160: jäseninä on ihmisiä aivan kaikista kansankerroksista, kuitenkin niin,
23161: että työväkeä ja opiston oppilaita on puolet. Jos mentäisiin siihen
23162: suuntaan, kuin vastalauseen allekirjoittajat ehdottavat, niin ehdot-
23163: tomasti työväenopistoasia joutuisi yksipuoliselle kannalle ja pääsisi
23164: valtaan siinä se ummehtunut luokkahenki, joka meillä pyrkii kaikkia
23165: asioita vahingoittamaan. Siitä on ed. Yrjö-Koskinen täällä puhunut
23166: ja minä yhdyn siinä suhteessa siihen, mitä hän on sanonut, ja kan-
23167: natan myöskin sitä, mitä hän on lausunut toivomuksena työväen-
23168: opistojen opettajain, opetuksen vapauden ja kirjastojen suhteen.
23169: Samalla kuin kaikissa muissakin kohdissa yhdyn ed. Yrjö-Koskisen
23170: lausuntoon, kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä.
23171: 
23172:    Ed. J o h a n s s o n: J ag omfattar i hufvudsak den till betän-
23173: kandet fogade reservationen, men vill dock framhålla, att jag hyser
23174:                                                                  70
23175: 1106                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23176: 
23177: 
23178: en annan åsikt hvad det elevantai beträffar, som erfordras för
23179: erhållande af statsunderstöd. Reservantema föreslå, att arbetar-
23180: institut, som hafva rninst 50 elever, skullevara berättigade att erhålla
23181: statsunderstöd. J ag anser för min del detta antal vara för stort.
23182: Därest man i rnindre städer skulle' vilja inrätta arbetarinstitut,
23183: så kan ett dylikt institut icke erhålla statsunderstöd, såvidt icke
23184: rninst 50 elever anmäla sig därtill. J ag tror att det kommer att bli
23185: relativt svårt, att erhålla så många elever i arbetarinstituten i de
23186: mindre städema. Intresset för bildandet af arbetarinstitut på
23187: dylika orter må vara än så stort, så skulle de dock icke kunna komma
23188: tili stånd såvida reservantemas förslag skulle godkännas af landt-
23189: dagen. Svårigheten att i rnindre städer få elevantalet upp tili rninst
23190: 50 är så stor, att såvida icke statsunderstöd skulle beviljas arbetar-
23191: institut med ett rnindre antal elever, dessaickekundekomma tillstånd.
23192: Jag skulle därför he att få föreslå, att förslaget i denna del blefve
23193: ändradt därhän, att arbetarinstitut, som hafva minst 30 elever,
23194: skulle erhålla statsunderstöd.
23195: 
23196:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Kun me valiokunnan sosialidemo-
23197: kraatit olemme menneet yksimielisinä muun valiokunnan kanssa
23198: ehdottamaan, että työväenopistolle varattaisiin määräraha ensi vuotta
23199: varten, olemme kyllä tienneet, että se opetus, mikä niissä tullaan
23200: antamaan, varsinkin jos valiokunnan ehdotus valtioavun ehdoista
23201: hyväksyttäisiin, tulisi olemaan sellaista porvarillista, jota täällä
23202: muitten asioitten yhteydessä on kylläkin arvosteltu. Mutta, niinkuin
23203: sanottu, siitä huolimatta olemme hyväksyneet valiokunnan ponnen,
23204: jossa tämä määräraha ehdotetaan. Niitä määräyksiä, jotka valio-
23205: kunta on as~tanut ehdoiksi valtioavun saannille, emme kuitenkaan
23206: ole voineet hyväksyä ja sen vuoksi olemme ponnessamme ehdottaneet
23207: muutoksia p e r u s t e 1 u i h i n. Täällä joku kaipasi vastalauseen
23208: ponnessa määrärahaehdotusta, mutta me olemme siinä asiassa
23209: hyväksyneet v a 1 i o k u n n a n p o n n e n, joten määrärahaehdo-
23210: tusta vastalauseessa ei tarvita.
23211:     Mitä tulee noihin valiokunnan asettamiin ehtoihin, on niistä
23212: ensinnäkin huomattava se, että valtioapua annettaisiin vain sellaisille
23213: opistoille, jotka ovat voineet hankkia paikkakunnallista kannatusta
23214: ainakin 2,000 markkaa. Meistä sellainen vaatimus on vallan liika-
23215: nainen. Jollakin vaatimattomalla ja pienellä paikakunnalla voidaan
23216: vallan hyvin ajatella tultavan toimeen paljoa vähemmällä määrä-
23217: rahalla, esim. 3,000 markalla. Ja jos sillä tullaan toimeen, täytyisi
23218: paikkakunnalta hankkia kannatusta 2,000 markkaa ja valtiolta
23219: saisi silloin tulla tuon lisäksi tarvittava r,ooo markkaa. Sillä tavalla
23220: tällainen pieni paikkakunta joutuu saamaan vain k o 1 m a n n en
23221: o s a n kaikista opiston menoista valtioapuna, kun sen sijaan suu-
23222: remmat ja rikkaat paikkakunnat saisivat valtioapuna yleensä
23223:                       Työväenopistojen kannatusapu.                  1107
23224: 
23225: 
23226: p u o 1 e t opiston menoista. Se voisi johtaa vielä siihenkin, että
23227: tällainen pieni paikkakunta, joka on laskenut, että opiston voisi
23228: saada 3,000 markalla pystyyn, hankkii omalta paikkakuunaltaan
23229: 2,000 markkaa, mutta sitte pyytää valtiolta toisen 2,000 markkaa
23230: lisää ja valiokunnan perustelujen mukaan sen saa. Sillä tapaa joudutaan
23231: käyttämään I,ooo markkaa aivan tarpeettomasti. Jos valiokunnan
23232: ehdotuksen mukaan opistolla on porvarillinen johtokunta tai sellainen,
23233: että työväellä siinä ei ole ratkaisevaa sananvaltaa, niin voi ymmärtää,
23234: mihin nämä rahat saadaan sijoitetuiksi: ne sovitetaan tietysti suuriin
23235: palkkoihin porvarillisille luennoitsijoille. Mielestäni sellainen valtio-
23236: varain ilmeinen haaskaaminen ei olisi mitenkään toivottavaa. Valio-
23237: kunta on selittänyt tämän kantansa puolustukseksi, että se tahtoo
23238: estää, että vallan vähäpätöisille kursseille ei valtioapua jouduttaisi
23239:  antamaan. Mutta eihän tämä valiokunnan kanta sitä ollenkaan estä.
23240:  Näillä kursseilla voi olla vaikkapa vain IO oppilasta; mutta jos
23241:  kurssit siitä huolimatta tulevat niin kalleiksi, että niihin menee
23242:  4,000 markkaa, saadaan niihin valtiolta apua tuo 2,000 markkaa.
23243:  Vastalauseessa sen sijaan ehdotetaan, että asetettaisiin jokin mää-
23244:  rätty alin oppilasmäärä, jota ilman valtioapua ei annettaisi. Vasta-
23245:  lauseen ponnessa tämä oppilasmäärä on ehdotettu so:ksi. Me
23246:  olemme otaksuneet, että tällaisille iltaisin pidetyille kursseille
23247:  voidaan semmoinen määrä saada pienissäkin kaupungeissa ja pienillä
23248:  paikkakunnilla.
23249:      Toinen tärkeä seikka on johtokunnan kokoonpano. Valiokunta-
23250:  kin myöntää, että näille opistoille, jotta niillä olisi toivottava merki-
23251:  tys, täytyy hankkia työväen luottamus, ja on siinä tarkoituksessa
23252:  ehdottanut, että valtioavun ehtojen joukkoon asetettaisiin sellai-
23253:  nen, että jäseninä johtokunnassa tulee olla myöskin työväen va-
23254:  litsemia henkilöitä. Valiokunta on jättänyt vallan viisaasti sano-
23255:  matta, riittääkö esim. se, että näinä työväen valitsemina on yksi
23256:  suomettarelaisesta työväenliitosta tai •>perustulaillisesta•> työväenlii-
23257:  tosta, mutta minä en usko että semmoinen enää riittää tähän ai-
23258:  kaan takaamaan opistolle työväen kannatusta. - Olemme vasta-
23259:  lauseessa ehdottaneet, että ratkaiseva sananvafta näissä työväen-
23260:  opistojen johtokunnissa olisi taattava työväestölle itselleen, ja
23261:  olemme varmasti vakuutettuja siitä, että opisto vasta silloin pystyy
23262:  saavuttamaan työväen luottamuksen.           Työväki on täysi-ikäistä
23263:  väkeä ja osaa itse päättää, mitä sille on opetettava, ja sen täytyy-
23264:  kin saada päättää siitä, jos mieli opetuksesta olevan täyttä hyötyä.
23265:   Tällainen meidän ehdottamamme menettelytapa on ollut johonkin
23266:   määrään käytännössä täällä Helsingissä. Työväelle on täällä toi-
23267:   meenpantu kursseja ja näissä kursseissa on työväestöllä ollut rat-
23268:   kaiseva sananvalta, enkä minä ole kuullut, että kursseja vastaan olisi
23269:   ollut muistuttamista edes porvarillisen valtuuston puolelta; eräältä
23270:   taholta on päinvastoin annettu tunnustustakin kursseille.
23271: 1108                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23272: 
23273: 
23274:     Täällä pelättiin, että opetusten tieteellisyyden vapaus tulisi
23275: tällaisen määräyksen kautta kovasti häirittyä. Mutta minä en ole
23276: vakuutettu siitä, että porvarillinen johtokunta juuri pystyisi ta-
23277: kaamaan sellaisen >>tieteen vapauden>>, jota on oltu ajavinaan takaa.
23278: Minä päinvastoin pelkään, että silloin tulisi opetukseen sellainen
23279: >>ummehtunut luokkahenki>>, jota ed. Käkikoski näytti pelkäävän,
23280: ja luulen, että hänenkin tulisi uskoa ehkä vähän vilpoisampia tuu-
23281: lia tulevan puhaltamaan työväenopistoissa, jos johtokunta ase-
23282: tettaisiin, niinkuin me olemme ehdottaneet. Porvarien taholta ol-
23283: laan aina sitä mieltä, että kaikki käy >>puolueettomasti>> ja >>vapaasti>>,
23284: jos asiat vaan ovat h ei d ä n hoidettavinaan. Meidän ehdotta-
23285: maamme määräystä ei tarvitse pelätä siitäkään kannalta, että asia
23286: joutuisi >>sosialidemokraattien haltuun>>, sillä olemme vastalauseessa
23287: ehdottaneet, että opiston johtokuntaan saisivat kaikki paikkakun-
23288: nan työväenjärjestöt suhteellisesti jäsenmääräänsä nähden valita
23289: jäseniä, ja sellainen on mielestäni vallan kohtuullinen vaatimus.
23290:     Täällä rakkaitten >>länsimaisten esimerkkien>> mukaan ehdotet-
23291: tiin, että asia olisi jätettävä kuntien asiaksi ja riippuvaksi siitä,
23292: haluaisiko kunta tällaisen opiston perustaa tai sitä kannattaa. Mutta
23293: nykyisten kunnallisolojen vallitessa voi vallan helposti sattua, ja
23294: on ehkä sattunutkin, että kunta ei suostu uhraamaan varoja työ-
23295: väenopistoon. Niin että siitäkään kannalta katsoen ei olisi suotavaa,
23296: että näitten opistojen tulisi joka tapauksessa olla riippuvia kunnan
23297: kannatuksesta.
23298:     Olen vallan varmasti vakuutettu siitä, että ainoa tie hankkia
23299: näille opistoille työväen luottamusta, on se, mitä vastalauseessa on
23300: ehdotettu, ja pyydän, että eduskunta, taataksensa, että tämä määrä-
23301: raha todella tulee hyödyllisesti käytettyä, hyväksyisi vastalauseen.
23302: 
23303:     Ed. P a 1m en: Koska edellinen puhuja viittasi siihen, mitä
23304: tässä kaupungissa on tapahtunut työväenopetuksen alalla, lienee
23305: minulla oikeus puhua siitä sananen. Siitä taitaa jo olla neljättä-
23306: kymmentä vuotta, kun minä olen ollut mukana siinä toimessa ja
23307: luulen että olin 8 fai ro vuotta työväenyhdistyksen vaalista johto-
23308: kunnassa mukana jäsenenä tai puheenjohtajana. Sittemmin olen
23309: kaupunginvaltuusmiesten valitsemana ollut mukana samanlaisessa
23310: toimessa. Sen johdosta tulinkin ensi kerran läheisimpiin tekemisiin
23311: tämmöisissä asioissa sosialistipuolueen edustajain kanssa, niin
23312: punaisten ett' eivät voineet esiintyäkään muuta kuin punaisella kaula-
23313: hui villa. Minun täytyy tunnustaa, että kokemukseni oli varsin opet-
23314: tava monessa kohdin, enkä koskaan voi unohtaa sitä omituista
23315: katseen välähdystä, millä siltä taholta aluksi katseltiin meitä por-
23316: varillisia. Ensin sosialistit, nähdessään edessään ihka eläviä por-
23317: vareita, näyttivät olevan niin epäluuloisia, etten usko, että minua
23318: koskaan ennenkuin viime vuosina on kohdeltu sen kylmemmin. Ensi
23319:                       Työväenopistojen kannatusapu.                  1109
23320: 
23321: 
23322:  alussa tehtiin erinomaisen vakavia vaatimuksia, selitettiin, että
23323: ainoastaan marxilaisuutta pitäisi esitettämän ja että 10 markkaa
23324: tunnissa on aivan riittävä jokaiselle luennoitsijalle, sillä työmies
23325: saa tunnissa niin ja niin suuren palkan j. n. e. En tosiaankaan muista
23326: enää enkä ottanut koskaan lukuun, oliko enemmistö juuri aina por-
23327: varillinen tai epäporvarillinen, mutta sen minä voin kertoa, että
23328: kyllä kokemus näytti todeksi, mitä viimeinen puhuja täällä edellytti,
23329: nim. ettäkuulijain tervejärki monasti oli varsin valpas ja saattoi erottaa
23330: akanat jyvistä. Vaikka meitä oli siinä johtokunnassa oikein porvarillisia
23331: jäseniä, niin meitä ei lainkaan pelottanut panna hyvin usein sosialistia
23332: puhumaan, milloin meidän vain onnistui sellaisia luennoitsijoita saada,
23333: mikä tosin usein oli vaikeata. Mutta minä voisin mainita nimeltäkin
23334: muutamia esimerkkeinä, jotkaovathyvin hauskat. Kun nim. porvaril-
23335: liset puhuivat, vieläpä sellaisesta aineesta kun ostjakeista ja vogu-
23336: leista, niin kuulijoita usein oli alusta loppuun niin paljon kuin Ylioppi-
23337: lastalon saliin mahtui, toista tuhatta henkeä. Kun sitä vastoin eräs
23338: sosialisti, joka on hyvin tunnettu, vieläpä nykyänsä kansanedus-
23339: taja, puhui eräästä sosialistisesta aineesta, niin hän onnistui siinä
23340: niin hyvin, että kun minä olin viimeisessä luennossa läsnä, oli siellä
23341: nelisenkymmentä henkeä saapuvilla; hänen oli onnistunut huonolla
23342: esityksellään karkoittaa kuulijakunta pois miltei täydellisesti. Mi-
23343: nulla olisi muitakin samanlaisia esimerkkiä, jotka ovat tosia. Kun
23344: olin kerran tilaisuudessa kuulustelemaan työmiehiä tässä asiassa,
23345: - en tiedä olivatko ne sosialistia vai ei - ja lausuin ihmettelyni,
23346: että semmoinen aine kun vogulit ja ostjakit saattaa kiinnittää niin
23347: suuresti huomiota puoleensa, kun sitä vastoin aine, josta olisin
23348: luullut että se jos mikään, oli omiansa herättämään järjestyneiden
23349: mielenkiintoa, - kuulijoista oli epäilemättä noin 90 Ofo järjesty-
23350: neitä, - niin minä sain vastaukseksi: >)tuota juttua olemme kuul-
23351: leet niin usein, mutta sitä, mitä tohtori Karjalainen puhuu, emme
23352: ole koskaan kuulleet ja se oli hyvää.>) Tällaisia kokemuksia olisi
23353: minulla noilta kursseilta hyvinkin monia, vaikka en tahdo niistä
23354: pitemmälti puhua. Olen tullut niiden perustuksella siihen käsi-
23355: tykseen, että järjestynyt työväki, missä sitä ei ole saatu aivan kor-
23356: vat täyteen noita huutoja, että jokainen porvarillinen on konna,
23357: roisto y. m., epäilemättä tulee kuuntelemaan luentoja, missä on
23358: hyvä puhuja, ja myös esitystä seuraten oppii jotakin. Mutta jos tulee
23359: vaikkapa sosialisti, joka puhuu sosialistisesta aineesta, niin hän
23360: saattaa, ellei kykene asiaansa kunnollisesti esittämään, tulla täällä
23361: Helsingissä siihen ikävään tilaan, etteivät hänen omat puoluelai-
23362: sensakaan viitsi häntä kuunella. Arvelen, että tällaiset kokemukset
23363: jotain merkitsevät. En tahdo mennä pitemmälle yksityiskohtiin.
23364: Lopulta me saatoimme varsin hyvin tulla johtokunnassa toimeen,
23365: vaikka siinä oli mukana sosialistien pääjohtajia ja meitä toisia.
23366: Vaikka alussa näyttikin hieman vaikealta, syntyi kuitenkin hyvä
23367: 1110                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23368: 
23369: 
23370: yhdysvaikutus kaupunginvaltuuskunnan ja työväenyhdistyksen
23371: asettamain edustajain kesken, joten siinä kohden ei ollut mitään
23372: moitittavaa. Mutta se minun täytyy sanoa, että jos olisi ennalta
23373: määrätty, että yhteiskunta saisi antaa varat mutta että sosialis-
23374: teilla pitäisi olla taattu enemmistö, niin silloin en lainkaan tiedä,
23375: kuinka olisi käynyt. Voi nimittäinkin kyllä sattua monessa pai-
23376: kassa, missä olot ovat hyvin pikkumaiset, että sitte kun varat on
23377: taattu, tulee semmoinen joukko, joka luulee voivansa, aivan tyr-
23378: kyttämällä tyrkyttää kuulijoihin mitä agitatsioonia tahansa, häi-
23379: käilemättä ajaessaan asiaansa, mutta se ei enää ole opetusta. Vaikka
23380: sitä ehkä turhaan sanon, tässä kun luullaan, että sana >>porvarillinen»
23381: on se, joka ratkaisee kaikki, niin saattaisi olla hyvä ottaa huomioon,
23382: että maailmassa on muitakin kuin porvarillisia. Ennen kaikkea muis-
23383: tettakoon, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on inhimilliset puut-
23384: teet ja ansiot; sitä nykyään aivanliian vähän muistetaan. Porvaril-
23385: listen joukossa on ollut niitä, jotka ovat olleet varsin valmiita uh-
23386: raamaan aikaansa hyvän asian vuoksi varsinaiseen opetustoimeen,
23387: siihen on kyetty ja siihen ehkä vieläkin kyetään, kun sitä vastoin
23388: on ollut erinomaisia vaikeuksia saada kunnollisia sellaisia luennoit-
23389: sijoita, jotka edustavat sosialistien kantaa. Tämän olen saanut ko-
23390:  kea sekä Kansanvalistusseuran että Helsingin kaupungin valtuus-
23391: ton valitsemana, enkä ole ollut koskaan mukana missään tilaisuu-
23392:  dessa, jossa olisin kuullut, että joku aine, joka koskettelee yhteis-
23393:  kunnallisia kysymyksiä, olkoon miten arkaluontoista alaa tahansa,
23394:  olisi hylätty aineen tähden.
23395:      Minä en siis voi hyväksyä vastalausetta, jossa sanotaan, että
23396:  yhteiskunnan ja kunnan tulee suuremmaksi osaksi suorittaa varat,
23397:  samalla kun niiden tulee sidotuin käsin antautua ennakolta mää-
23398:  rättyyn asemaan, että enemmistön tulee olla sosialisteja. Täten-
23399:  hän me tahallaan loisimme luokkahenkeä ja monopooliasemaa, ja
23400:  sitä en yleensä hyväksy, en missään puolueessa. Pidettäköön se va-
23401:  paus, joka on mahdollinen. Ennen kaikkea on opetustoimessa
23402:  hyvä muistaa, että opetustoimi on toista kun agitatsiooni ja on lisäksi
23403:  hyvä muistaa, että lopulta ainoastaan henkinen kyky ja etevämmyys
23404:  on se, joka vaikuttaa, eikä ylivalta, vaikka se olisikin johtokunnan
23405:  keskuudessa olemassa. Minä puolestani kannatan mietintöä.
23406: 
23407:     Ed. S o i n i n e n: Tässä on moitittu valiokunnan mietintöä
23408: siitä, että se saattaisi estää pienempiä työväenopistoja syntymästä
23409: sen kautta, että valtioavun ali-rajaksi on asetettu 2,000 markkaa
23410: ja sen ehdoksi sama määrä paikallista kannatusta. Siihen tahtoisin
23411: vastata, että pienempiä työväenkursseja varten on olemassa toi-
23412: nen määräraha, ne 25,000 markkaa, jotka ovat kansantajuisia luen-
23413: toja varten olleet meidän vuosirahasäännössämme viimeisinä vuo-
23414: sina ja jotka luultavasti ensi vuottakin varten tulevat myönnettäviksi..,
23415:                      Työväenopistojen kannatusapu.                  1111
23416: 
23417: 
23418:     Muuten se raja, jota vastalauseen tekijät ehdottavat sijaan, ei
23419: minusta ole käytännöllinen. Sillä mitenkä on tuo 50 oppilaan määrä
23420: oikeastaan saatava selville? Jos otetaan kaikkein kuuntelijain
23421: keskimäärä kaikilla luennoilla, niin saattaa käydä niin, että alussa
23422: on joku satamäärä ja lopussa joku kymmenkunta. Tämä on sen-
23423: tään jotenkin häilyvä perustus valtioavun määräämiselle. Jos taas
23424: vaaditaan, että 50 oppilasta pitää olla vakinaisesti läsnä koko ajan
23425: minkä opisto on toimessa, niin pelkään, että se paljon enemmän
23426: vaikeuttaa pienemmillä paikkakunnilla tällaisten työväenopistojen
23427: syntymistä.
23428:     On sanottu, että valiokunnan ehdottarua summa 2,000 markkaa
23429: valtioapua ja sama määrä paikkakunnallista kannatusta, ei sekään
23430: estäisi opiston vajoamista aivan vähäpätöiseksi, esim. niin, että
23431: siinä olisi ainoastaan 10 oppilasta. Minä kuitenkin luulen, ettei ku-
23432: kaan rupeaisi maksamaan 2,000 markkaa sitä varten, että pidettäi-
23433: siin luentoja vain kymmenelle kuulijalle.
23434:     Jos muuten ajatellaan, mitä työväenopistot tarvitsevat vuosime-
23435: noihinsa, niin tuskin voidaan päästä vähemmällä kuin 4,000 mar-
23436: kalla, niinkuin valiokunta edellyttääkin. On jo täällä huomautettu
23437: siitä, että melkein välttämätöntä on saada vakinainen johtaja ja
23438: luennoitsija koskapa muuten ei ole helppo saada luentoja ja sem-
23439: moisen johtajan palkkaan menee jo koko suuri osa tätä määrä-
23440: rahaa. Lisäksi on mainittu, että olisi sangen tarpeellista saada
23441: opistolle verrattain laaja kirjasto. Tietysti tulee lisäksi vuokra,
23442: lämmitys, valaistus y. m. Jos taas ei ole vakinaista luennoitsijaa, jolla
23443: on verrattain riittävä palkka, niin menee satunnaisten luennon-
23444: pitäjien palkkaamiseen paljon rahaa, sillä tietysti silloin pitää an-
23445: taa suhteellisesti suurempi palkkio jokaisesta yksityisestä luennosta.
23446:     Nämä asianhaarat tekevät, että minä vieläkin, huolimatta siitä,
23447: mitä on lausuttu, pyydän saada suositella eduskunnalle hyväksyt-
23448: täväksi valiokunnan mietinnön siinäkin kohden, joka koskee 2,000
23449: markan vähintä paikallista kannatusta ehtona yhtä suuren val-
23450: tioavun myöntämiselle.
23451:     Mitä toiseen kohtaan vastalauseessa tulee, niin siitä on täällä jo
23452: niin paljon puhuttu, etten katso tarpeelliseksi siihen kajota.
23453: 
23454:    Ed. Lundström: Då jag är af samma åsikt, som den hr
23455: Jokinen här framfört, ber j ag få understöda reservationen.
23456: 
23457:     Ed. Latva: Sen jälkeen kun täällä on asiallisesti puolustettu
23458: mietintöä, ja yleensä selvitetty asiaa, en minä tahdo enää aikaa ku-
23459: luttaa puhumisella, vaan ilmoitan lyhyesti kannattavani valiokunnan
23460: mietintöä ja toivon että eduskunnan päätös tulisi sen mukaiseksi.
23461: 
23462:    Ed. W ä i n ö     J o k i n e n:   Täällä on viitattu siihen   25,000
23463: 1112                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23464: 
23465: markan määrärahaan, joka on määrätty kansantajuisia luentoja
23466: varten, ja sanottu, että siitä riittäisi pienemmille työväenopistoille-
23467: kin. Mutta tämä määräraha on aijottu t i 1 a p ä isiä 1 u en-
23468: t o j a varten, ja minä vakavasti epäilen, tokko siitä edes riittäisi
23469: tällaisille vakinaisten opistojen tapaisille luentohankkeille.
23470:     Mitä sitten tulee ed. Palmenin puheeseen siitä, että nämä opis-
23471: tot muka vaadittaisiin sosialistien käsiin, niin pyydänhuomauttaa,
23472: ettei sitä meidän vastalauseessamme ollenkaan ole vaadittu. Ja
23473: pitäisihän ed. Paimenia jonkun verran lohduttaa se tieto, että teillä
23474: on nuo hyvät suomettarelaiset >>työväenliitot». Niissä on tosin tä-
23475: hän asti ollut perin vähän jäseniä, mutta eiköhän teidän viime päi-
23476: vien esiintymisenne täällä eduskunnassa suuressa määrin lisää nii-
23477: den jäsenlukua!
23478: 
23479:     Ed. W a 1 p a s: Suomettarelaiset ovat puhuneet täällä hyvin
23480: kauniisti puolueettomasta tieteellisestä opetuksesta, jota työväen-
23481: opistoissa olisi annettava. Täytyy kai myöntää, että osittain voi
23482: niissä antaa puolueetontakin tieteellistä opetusta, semmoista, joka
23483: ei ole sosialistista eikä erikoisemmin porvarillistakaan.       Onhan
23484: sellaisia aloja, kuten luonnontieteiden alat ja monet muut. Mutta
23485: sitten tullaan työväenopistoissa ehdottomasti opettamaan myös
23486: paljon sellaista, jossa joko toisen tai toisen suunnan täytyy päästä
23487: määrääväksi. Sekin opetus voi kyllä olla tieteellistä, mutta hen-
23488: geltään joko parvarillista tai sosialidemokraattista. Tunnustetta-
23489: koon suoraan, että sekä porvarillisilla tahoilla että sosialidemokraat-
23490: tisella taholla kilvoitellaan siitä, kuka pääsee määräämään tuollaista
23491: opetusta. Porvarilliset koettavat säilyttää sitä valtaa, mikä heillä
23492: näihin asti on ollut, nim. yksinomaista määräämisvaltaa, sosialistit
23493: luonnollisesti tahtovat valloittaa noita aloja itselleen ja päästä
23494: määräämään niissä, saadakseen niihin sosialidemokraattisen opetuksen.
23495: Riita on siis siitä. Porvarilliset tahtovat luonnollisesti säilyttää
23496: valtioavun ehdot semmoisina, jotta he niitten ehtojen nojassa
23497: valtioapua saaneissa opistoissa saisivat esittää tavalla sai toisella
23498: edes vähemmässä muodossa porvarillista myrkkyä sosialidemokra-
23499: tiaa vastaan. Suomettarelaiset ovat yrittäneet sitä ainakin Hel-
23500: singissä niin kauvan kuin ne ovat täällä työväen opettamista har-
23501: rastaneet. Hehän ovat ennen olleet täällä suureksi osaksi vallalla
23502: Helsingin työväenyhdistyksessäkin, ja jo sinä aikana he ovat jär-
23503: jestäneet oppikursseja, joissa ovat koettaneet tyrkyttää omia puo-
23504: luemielipiteitänsä tieteellisen opetuksen ohella työväelle ja saaneet
23505: siten työväkeä puolueensa talutusnuorissa kulkemaan. Semmoisilta
23506: opetuskansilta on Helsingissä useilla suomettarelaisilla se kokemus,
23507: että he eivät ole saaneet erittäin suuria työläisryhmiä seuraamaan
23508: sitä opetusta. Ne olivat vaan pienet määrät Helsingin työväestöä,
23509: mitkä hyvän matkaa toistakymmentä vuotta sitten kävivät niissä
23510:                       Työväenopistojen kannatusapu.                 1113
23511: 
23512: 
23513: oppikursseissa, joita suomettarelaiset laittoivat varoilla, joita osaksi
23514: oli myönnetty Helsingin kunnankin puolelta. Minä pyydän muis-
23515: tuttaa vielä, mitenkä suomettarelaisten kokeet onnistuivat yhteen
23516: aikaan kansanopistoseurassa. Kun me olimme siellä oppilaina ja
23517: meille syötettiin siellä tieteellisen opetuksen nimessä suomettare-
23518: laista hapatusta, niin me nostimme aika jyryn. Ilmeni kapinan
23519: henki sitä opetustapaa vastaan, jota kapinanhenkeä ilmaistiin aivan
23520: rehellisesti ja suoraan, työväen tapaan, keskusteluissa, joita saatiin
23521: aikaan, sillä seurauksella, että nuo keskustelukokoukset yhteen
23522: aikaan täytyi lakkauttaa, kun se kapinan henki uhkasi paisua
23523: suureksi. Näissä nykyään Helsingin kunnan ylläpitämissä luennoissa
23524: eivät ole, niinkuin ed. Jokisen puheesta voi saada käsityksen, sosia-
23525: listit määrääjinä. Niitä j ärjestävässä toimikunnassa on ainoastaan pieni
23526: osa sosialidemokraatteja, tällä kertaa ehkä vain kaksi, jota vastoin
23527: porvarillisia aineksia lienee viisi. Ja olisihan nyt jotenkin lapsellista
23528: luulla, että varovainen ja viisas Helsingin viikinkiläisvaltuusto olisi
23529: päästänyt sosialistit mielinmäärin määräämään noin tärkeällä alalla.
23530: Niitten luentojen järjestäjät ovat myös hyvään porvarilliseen tapaan
23531: alussa koettaneet saada mahdollisimman paljon sosialidemokratiaa
23532: vastustavaa myrkkyä niihin luentoihin. Minä pyydän muistuttaa
23533: erään porvarillisen tohtorismiehen luennoita, jotka päättyivät sillä
23534: seurauksella juuri niitten hengen takia ja osaksi muista syistä, että
23535: kahdessa luentopaikassa tyhjentyi sali, luentojen kuulijat tekivät
23536: mielenosotuksia sitä luentoa vastaan, ja aivan oikeutetuista syistä,
23537: kun se oli esittänyt koko joukon lakkotapauksia luennoissaau sillä
23538: tavalla, että ne eivät olleet totuuden kanssa yhtäpitäviä eikä niitä
23539: työväen kannalta voinut mitenkään hyväksyä. Tuommoiset seikat
23540: ovat olleet luentojen porvarillisille järjestäjille hyvin varottavina
23541: esimerkkeinä, ja ne esimerkit ovat vaikuttaneet. Porvarilliset luento·
23542: jenjärjestäjät eivät ole senjälkeen kovin suuressa määrässä koetta-
23543: neet laittaa ihan räikeimpiä puoluepukareitaan luennoimaan muuta
23544: kuin joskus n. s. puolueettomista aiheista tahi jos ovat lähettäneet
23545: huomattuja puoluepukareita, ovat ne, kun ovat tulleet järjestyneestä
23546: työväestöstä suureksi osaksi kootun kuulijakunnan eteen, esiintyneet
23547: siellä hienommin, syöttäneet hienommassa muodossa puolueköyttään
23548: tai eivät juuri ollenkaan, ja sillä tavoin tehneet itsensä edes jonkun
23549: verran siedettäviksi. Kuulijakunnan mielentila on pakottanut luentojen
23550: järjestäjiä menettelemään myös toisella tavalla. Joskus, niinkuin
23551: ed. Palmen täällä huomautti, on sallittu oikean sosialistin luennoida
23552: kunnan kustannuksella pidetyissä luennoissa. Hän tahtoi osottaa,
23553: että joku sosialisti olisi puhunut salin tyhjäksi. Mutta ei suinkaan
23554: se tyhjennyt sosialismin takia, ed. Palmen. Sitä kai ei moni täällä
23555: ota uskoakseen, vaan mahdollisesti sentakia, että esittäjällä ehkä
23556: oli huono puhetaito, niinkuin meillä sosialisteilla hyvin useilla,
23557: Jumala paratkoon, on. Ja esitetäänpä vaikka sosialismia hyvin
23558: 1114                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23559: 
23560: 
23561: huonolla puhetavalla, ei sitä kuulijat pitkälti viitsi kuunnella.
23562: Me voisimme vastapainoksi esittää, kuinka joku porvarillinen puhuja
23563: on puhunut salin tyhjäksi, mutta sehän on tarpeetonta. Kun ei ole
23564: makua esityksessä, niin kyllä kuulijat lähtevät pois, oli luennoitsija
23565: porvari tai sosialisti. Voisimme esittää esimerkkejä siitäkin, kuinka
23566: hyvät sosialistiset puhujat ovat vetäneet väkeä näille luennoille.
23567:     Minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni
23568: siitä, millä tavalla luentojen järjestäjät olisi asetettava, niittenkin
23569: luentojen, joita valtionvaroilla kustannetaan. Täällä on mainittu eräs,
23570: mielestäni jotenkin hyvä ehdotus, jotta valtioapua annettaisiin
23571: niille luennoille, semmoisille työväenopistoille, joita kunnat kus-
23572: tantavat, joista kunnat määräävät. Sen voisi hyväksyä eräillä
23573: ehdoilla, nim. että olisi kansanvaltainen kunnallinen äänioikeus,
23574: mutta niinkauvan kuin on olemassa harvainvaltainen kunnallinen
23575: äänioikeus. olkoon se sitten vaikka suomettarelaisten lisävaltuuston
23576: mukainen, niin ei ole tuo tapa puollettava, sillä semmoisen äänioikeu-
23577: den, semmoisen kunnallisen vallan vallitessa ei työväki pääse riittä-
23578: vässä määrässä vaikuttamaan luentojen sisältöön, vaan saattaa yhä
23579: olla se vaara, että työväenopistokin voi joutua samallaisen mielen-
23580: osotuksen alaiseksi, kuin minä tässä mainitsin, ja että kuulijakunnan
23581: semmoisilla mielenosotuksilla täytyy hankkia sisältöä, mikä opiston
23582: edun ja arvon kannalta olisi kokonaan toisella tavalla hankittava.
23583: Niinkauvan kuin meillä ei ole kansanvaltaisesti kokoonpantua kun-
23584: nallishallintoa, täytyy työväen taholta pyrkiä toisellaisiin ratkaisu-
23585: tapoihin. Kun vastalauseen tekijät ovat ehdottaneet, että työväen-
23586: järjestöille annettaisiin määrääruisvalta noissa asioissa, niin on minun
23587: ymmärtääkseni tuo ehdotus väliaikaiseksi tarkoitettu, jota olisi
23588: käytettävä siksi, kun saataisiin kansanvaltaiset kunnallishallinnot.
23589: Ehkä voitaisiin se sitten muuttaa. Asian nykyisellä kannalla ollen
23590: kannattaisin sitä. Pyytäisin vielä kannattaa ed. Johanssonin ehdotusta,
23591:  että opisto, missä on vähempi määrä kuin 50 oppilasta, tulisi saamaan
23592: valtioapua.
23593:    Ed. A n t o n H u o t a r i: Kannatan mietintöön liitettyä vasta-
23594: lausetta.
23595:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
23596:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
23597: muutosehdotusta. En&innä on ed. Johansson useampien kannatta-
23598: mana puoltanut vastalausetta kuitenkin siten muutettuna, että vasta-
23599: lauseen ensimmäisessä ponnessa sanat •>50 oppilasta>> muutettaisiin
23600: sanoiksi •>30 oppilasta>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed.
23601: Johanssonin ehdotukseksi. Sitten ovat ed. Wäinö Jokinen ja ed.
23602: Lundström kannattaneet vastalausetta sellaisenaan. Tulen nimit-
23603: tämään tätä ehdotusta vastalauseeksi.
23604:                              Erilliset vesijätöt.                       1115
23605: 
23606: 
23607:     Mitä äänestysmenettelyyn tulee, ehdottaisin meneteltäväksi seu-
23608: raavalla tavalla: Valiokunnan mietintö jäisi äänestyksen pohjaksi
23609: ja eri äänestyksellä katsottaisiin, kumpiko, ed. Johanssonin eh-
23610: dotusko vai vastalause, tulee hyväksytyksi vastaehdotukseksi mie-
23611: tintöä vastaan.
23612:    Tämä menettelytapa hyväksytään.
23613:    Ensimmäinen äänestys tulee siis tapahtumaan ed. Johanssonin
23614: ehdotuksen ja vastalauseen välillä, kumpi niistä hyväksytään vasta-
23615: ehdotukseksi.
23616: 
23617:    Xänestykset ja päätös:
23618: 
23619:     r) Ken vastaesitykseksi hyväksyy vastalauseen, äänestää •jaa•;
23620: jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Johanssonin
23621: ehdotus.
23622:     Ei-äänet ovat voitolla.
23623:     z) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää •jaa,;; jos
23624: ~ei~ voittaa, on ed. Johanssonin ehdotus hyväksytty.
23625:     Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietintö on siis hyväksytty.
23626: 
23627: 
23628:    Tämän jälkeen täysi-istunto keskeytetään klo 3,55 i. p., Puhe-
23629: miehen ilmoitettua että sitä tulee jatkettavaksi klo 6 i. p.
23630: 
23631: 
23632: 
23633: 
23634:                          Istuntoa jatketaan
23635:                                klo 6 i. p.
23636: 
23637:      3)   Erillisten vesljättöjen muodostaminen Usenälsiksl tilolksl.
23638:                                   (2 K.)
23639:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 9 siinä olevan, arm.
23640: esityksessä N:o 5 Eduskunnalle annetun, Laki- ja talousvaliokunnan
23641: mietinnössä N:o r valmistavasti käsitellyn
23642:     erillisten vesijättöjen muodostamista itsenäisiksi tiloiksi kos-
23643: kevan asetusehdotuksen
23644:     t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä varten.
23645:     Keskustelu:
23646:    Ed. I n g m a n: Niinkuin suuren valiokunnan mietinnössä nä-
23647: kyy, on suuressa valiokunnassa syntynyt epäilystä siitä, eikö tässä
23648: 1116                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23649: 
23650: 
23651: asetusehdotuksessa olevan 7 §:n määräys, että kysymyksessä olevat
23652: vesijätöt ovat manttaaliinpantavat yleisten rasitusten suorittamista
23653: varten, ole sellainen, että se joutuu ristiriitaan perustuslakiluon-
23654: toisten säädösten kanssa, ja on pyydetty perustuslakivaliokunnan
23655: lausuntoa asiasta. Se perustuslakisäännös, joka lähinnä tulee ky-
23656: symykseen, on 5 § Kuninkaallisen Majesteetin julkisessa armolli-
23657: sessa vakuutuksessa ja vahvistuksessa Ruotsin ja Suomen talon-
23658: poikaisen kansan vapauksille ja oikeuksille. Perustuslakivaliokun-
23659: nan enemmistö on ollut sitä mielipidettä, että tällaista ristiriitaa
23660: ei ole. Se mietinnössään kyllä tunnustaa, että ne vesijätöt, joista
23661: asetusehdotuksessa on puhe, ovat senlaatuisia viljelyksiä kuin tar-
23662: koitetaan mainitussa talonpoikaisen kansan erioikeuksien 5 kohdassa,
23663: ja että ne siis, jos olisivat yhdessä niiden tilojen kanssa, joihin alku-
23664: peräisesti ovat kuuluneet, olisivat kaikista ver~nlaskuista ja kai-
23665: kellaisista ulosteoista ikuisiksi ajoiksi vapaat. Edelleen perustus-
23666: lakivaliokunta lausuu myöskin mielipiteenään että jos nämä vesi-
23667: jätöt säännöllistä tietä, lohkomisen tai halkomisen kautta olisivat
23668: joutuneet tiloista erilleen, niin olisi niiden vastattavaksi ollut
23669: pantava osa emätilan verosta samalla kuin emätilan veroa olisi
23670: suhteellisesti alennettu. Mutta nyt ne ovat epäsäännöllistä tietä
23671: joutuneet emätilasta irti, ja emätilalle on jäänyt kannettavaksi
23672: samat rasitukset kuin ennen, kun vesijätöt sitä vastoin ovat
23673: tähän asti olleet vapaat. Nyt on valiokunta sitä mieltä, että kun ne
23674: ovat joutuneet erilleen emätilasta epäsäännöllistä tietä, sellaisten
23675: toimenpiteitten kautta, joita lainsäädäntö ei tunne, niin olisi oikeus
23676: panna ne manttaaliin yleisten rasitusten suorittamista varten. Valio-
23677: kunnan vähemmistö, johon minä olen kuulunut, on ollut toista
23678: mieltä. Se on katsonut, ettei se seikka, että yksityisten keskeisten
23679: välipuheitten kautta vesijätöt ovat epäsäännöllisellä tavalla joutu-
23680: neet emätiloista irti, perusta mitään kruunun tai yhteiskunnan oi-
23681: keutta panna niille rasituksia. Se katsantokanta, jota valiokunta
23682: edustaa, johtaisi käsittääksemme siihen, että esim., jos palstoitus-
23683: toimituksessa ei olisi noudatettu voimassa olevia asetuksia, niin voisi
23684: murretuille palstoille myöhemmin panna manttaalia ainakin yleisiä
23685: rasituksia varten ja mahdollisesti ehkä myöskin kruununveroja var-
23686: ten. - Sitte on edelleen osa valiokuntaa ollut sitä mieltä, että kun
23687: kysymyksessä olevassa 5 kohdassa puhutaan >>kaikista veronlaskuista
23688: ja kaikellaisista ulosteoista,>> niin tarkoitettaisiin tällä ainoastaan
23689: kruununveroja, mutta ei niin kutsuttuja yleisiä rasituksia. Mitään
23690: varsinaista tukea tälle mielipiteelle valiokunta kyllä ei ole tuonut
23691: esiin, eikä asiaa olekaan tältä puolelta otettu varsinaisen harkinnan
23692: ja historiallisen selvityksen alaiseksi valiokunnassa. Mutta käsit-
23693: tääkseni, vaikka asettuisikin valiokunnankin kannalle, ei voisi tehdä
23694: niitä johtopäätöksiä, joita valiokunta tekee. Mikäli tunnen, mää-
23695: rätään näet yleiset rasitukset juuri manttaalin mukaan, niin että
23696:                             Erilliset vesijätöt.                   1117
23697: 
23698: 
23699: niin kauan kuin ne tilat, joihin vesijätöt ovat kuuluneet, ovat olleet
23700: suojatut lisätyistä ulosteoista kruunulle, ne itse asiassa ovat olleet
23701: suojatut myöskin lisätyiltä yleisiltä rasituksilta. Ei kumpikaan
23702: niistä perusteista, joita valiokunta esittää, mielestäni siis pidä paik-
23703: kaansa.
23704:      Mutta tähän tulee vielä eräs kolmas seikka. Kun asiaa käsitel-
23705: tiin perustuslakivaliokunnassa, herätettiin, kuten näkyy siitä vasta-
23706: lauseesta, joka on liitetty valiokunnan mietintöön, kysymys, eikö
23707: mainittu asetusehdotuksen 7 §:ssä oleva säännösehdotus joudu risti-
23708: riitaan Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa, kun nimittäin
23709: asetusehdotuksen kautta luodaan sen luontoista maata, jota ei pe-
23710: rustuslaki tunne. Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdassa sanotaan:
23711: •>Ja muutoin älköön maa muuttako ikivanhaa luontoansa ja erotus-
23712: tansa säterin, vapaamaan, perintömaan ja kruununmaan välillä.•
23713: Vesijätöistä muodostetut tilat eivät tulisi kameraaliseltaluonteeltaan
23714: kuulumaan mihinkään tässä mainitusta neljästä maanlajista, sillä
23715: ne tulisivat asetusehdotuksen mukaan olemaan täydellisesti vapaat
23716: kaikista kruununveroista ja ulosteoista ja pantaisiin manttaaliin
23717: ainoastaan yleisiä rasituksia varten. Kun tämä kysymys herätettiin
23718: perustuslakivaliokunnassa, ei valiokunta tahtonut puuttua sen sel-
23719: vittämiseen, koska, niinkuin sanottiin, suuri valiokunta ei ollut
23720: sille mitään tehtävää tässä suhteessa antanut, niinkuin suuri va-
23721: liokunta ei suoraan ollutkaan. Vähemmistö valiokunnassa oli sitä
23722: mieltä, että perustuslakivaliokunnan ei pitäisi käsittää asiaa niin
23723: muodollisesti, että se vastaa ainoastaan siinä kohden, jota nimen-
23724: omaan kysytään, vaan että kun keskustelun aikana valiokunnassa
23725: oli tullut ilmi epäilyksiä eräässä toisessa kohdassa, valiokunnan olisi
23726: pitänyt ratkaista myöskin se. - Suuri valiokunta tyytyi saamaansa
23727: vastaukseen. Mutta minun käsittääkseni eduskunnan ei pitäisi tyy-
23728: tyä tähän, vaan kun kerta on kysymys herätetty siitä, onko ky-
23729: seessä oleva 7 §ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 §:n kanssa,
23730: niin eduskunnan tulisi vaatia siitä selvitystä. Jos tulee myöntävä
23731: vastaus, ei siitä tietysti johdu mitään muuta kuin että asetusehdo-
23732: tuksen 7 § on käsiteltävä V. J :n 6o §:n säännösten mukaan.
23733:      Minä pyydän sentähden ehdottaa, että eduskunta päättäisi
23734: pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, sisältääkö esillä
23735: oleva asetus määräyksiä, jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa
23736: Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa sekä että mietintö
23737: pantaisiin pöydälle, kunnes tämä lausunto on saatu.
23738: 
23739:    Ed. E s t 1 a n d e r: Den förevarande frågan är påtagligen icke
23740: af den natur, att den vore egnad att passionera denna församling.
23741: Men då den ur rättslig synpunkt erbjuder vissa intressanta punkter,
23742: och då jag för min del anser att grundlagsutskottet hade bort nå-
23743: got utförligare motivera sin ståndpunkt i saken, vill jag söka när-
23744: 1118                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23745: 
23746: 
23747: mare angifva min mening, som i hufvudsak sammangår med grund-
23748: lagsutskottets framställning, men dock i några punkter i viss mån
23749: afviker från densamma. Vid behandlingen af den fråga, som stora
23750: utskottet hänskjutit till grundlagsutskottet, har jag för min del
23751: ansett mig kunna utgå från den uppfattningen, att med uttrycket
23752: >>tillandning>> här bör förstås nyodling i den mening stadgandet i 5
23753: punkten af allmogens privilegier gifver åt detsamma. Jag erkänner
23754: att detta å min sida egentligen är ett antagande, ty den tid som det
23755: har varit medgifvet utskottet och dess medlemmar att förskaffa
23756: sig en fullständig utredning om de faktiska förhållanden, på hvilka
23757: denna fråga hvilar, har icke varit sådan, att man skulle kunna af-
23758: gifva ens i denna punkt ett alldeles säkert omdöme. Ifrågavarande
23759: privilegiestadgande innehåller, såsom kändt och såsom i utskotts-
23760: betänkandet också framhålles, att >>nppodling>>, som det där heter,
23761: är skattefri. Detta betyder, såsom ordalagen tydligt gifva vid han-
23762: den, att den skatt ett hemman vid skattläggning fått sig åsatt,
23763: icke får rubbas och ökas därför, att sedermera å skattehemmanets
23764: egor har upptagits nyodling. Skattefri är sålunda uppodling blott
23765:  i den mening, att hemmanets skatt icke genom densamma ökas; men
23766:  däremot hör icke denna skattefrihet såsom sådan till själfva det
23767: uppodlade jordområdet. Den hör till hemmanet, och nyodlingen
23768:  är skattefri blott försåvidt den är inbegripen i hemmanets egor. Skulle
23769: icke detta vara förhållandet, så skulle ju dessa genom nyodling
23770:  vunna egor hafva erhållit en annan jordnatur än de gamla. De
23771:  skulle komma att bilda ett särskildt slag af jordnaturer, och detta
23772:  kan, som kändt, icke lagligen ske.
23773:      Vid laga delning, klyfning o. s. v., hvarigenom den mark, som
23774:  vunnits förmedels uppodling, utbrytes ur hemmanet, bör enligt min
23775:  mening å den utbrutna delen föras en proportionel andel af stom-
23776:  hemmanets skatt, hvilken härigenom kommer att i samma mån
23777:  minskas. Och sammalunda erhåller också den nyuppkomna jord-
23778:  lägenheten moderhemmanets natur. Såvidt man kan bedöma sa-
23779:  ken af redogörelsen uti nåd. propositionen, synas icke alla de upp-
23780:  landningar, som nu äro i fråga, hafva uppkommit genom ett lagli-
23781:  gen fö:rrättadt skifte, ja, måhända har större delen af desamma
23782:  tvärtom uppstått i strid med lagbestämningarna om jorddelning,
23783:  klyfning och styckning. Men om man emellertid ställer sig på den
23784:  ståndpunkt, som den nåd. propositionen intager, eller att dessa
23785:  nybildade lägenheter nu icke tillhöra de ursprungliga hemman,
23786:  på hvilkas mark de blifvit upptagna, så följer däraf icke, att dessa
23787:  nya lägenheter kunna anses berättigade att undandraga sig skatt,
23788:  ty såsom jag antydde har någon ny jordnatur icke kunnat för dem
23789:  lagligen uppstå. Kronan bör därför anses allt jämnt vara berätti-
23790:  gad att af desamma erhålla den skatt, som de hade bort få sig på-
23791:  förd, därest de i laga ordning hade afsöndrats från de gamla hemmanen.
23792:                              Erilliset vesijätöt.                  1119
23793: 
23794: 
23795:        Nu har detta emellertid icke skett, och det frågas då, huru vid
23796:   sådant förhållande bör förfaras. Det är uppenbart, att då de nu-
23797:   varande egarena hafva åtkommit dessa nyuppkomna lägenheter,
23798:   har detta skett under förutsättning att de skulle vara skattefria,
23799:   en förutsättning, hvilken enligt hvad jag nyss u;tlade, icke i själfva
23800:   verket håller sträck. Af allt att döma hafva emellertid köpeprisen
23801:   för dessa lägenheter blifvit bestämda just med hänsyn till denna
23802: · blifvande skattefrihet, som troligen vid uppkomsten af dessa hem-
23803:   man ansågs vara gifven och, enligt hvad framgår af nåd. prop., där-
23804:   efter bestått. Skulle det nu gälla att ordna förhållandet med till-
23805:   godoseende af laga bestämningar, borde det altså utredas, till hvil-
23806:   ket hemman hvar och en af dessa genom tillandningar bildade nya
23807:   själfständiga lägenheter tidigare hört, ty, åtminstone hvad en del
23808:   af hemmanen beträffar, måste den tiliandning, tili hvilken de hafva
23809:   hört, ursprungligen tillhört något hemman eller byalag. Och dessa
23810:   tillandningslägenheter, rörande hvilka denna forna samhörighet kan
23811:   utredas, böra då erhålla den jordnatur, som de ursprungliga stom-
23812:   lägenheterna hafva egt, och sammalunda en skatt, beräknad med
23813:   afseende å denna deras tidigare samhörighet. Och om man förfore
23814:   på detta sätt, skulle det icke häller inträffa, att kronan komme att
23815:   från den forna bysamfällighetens mark, till hvilken dessa numera
23816:   fristående tiliandningslägenheter ursprungligen hörde, erhålla en
23817:   större skatt än den, som ursprungligen utgick från denna bysam-
23818:   fällighet. Härigenom skulle således icke häller det garnla förhållan-
23819:   det mellan detta byalags jordareal och dess skatt komma att för-
23820:   ändras, ty för de ursprungliga stomlägenheterna skulle skatten i
23821:   proportion blifva mindre, allt efter som å de nya utbrutna lägen-
23822:   heterna fördes en dem motsvarande skatt.
23823:        Härvid är det dock klart, att detta icke skulle låta sig ske utan
23824:   ganska stora svårigheter, och det är troligt, att härvid borde ta-
23825:   gas i betraktande också den omständighet, att, som jag redan an-
23826:   tydde, de nuvarande egarena af dessa tiliandningslägenheter hafva
23827:   erhållit dem under förutsättning att de skulle vara skattefria. Men
23828:    denna omständighet synes mig icke betinga annat än att de nu-
23829:    varande innehafvarena af lägenheterna eller de, som förvärfvat
23830:   lägenheterna under denna förutsättning, borde berättigas att vända
23831:   sig till sina föregångsmän, af hvilka de förvärfvat lägenheterna,
23832:   och erhålla en rättvis befunnen ersättning. Ty dessa deras fånges-
23833:    män hafva sålt sådant som icke tillhört dem, hafva sålt mer än
23834:   hvad de egt och kunnat hemula.
23835:       w;Men om det, såsom det synes mig att propositionen gifver vid
23836:    handen, är fallet, att beträffande särskilda af dessa tillandnings-
23837:   lägenheter icke nu längre kan utredas, tili hvilka lägenheter eller
23838:    tili hvilka byar de ursprungligen hört, skulle det väl knappast fin-
23839:    nas någon annan utväg än att dylika tillandningar betraktades så-
23840: 1120                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23841: 
23842: 
23843: som nybyggen och sålunda också kronan vare berättigad att påföra
23844: dem en viss jordnatur och en däremot svarande skatt.
23845:     Det har framhållits, att grundlagsutskottet icke har utsträckt
23846: sin pröfning till alla de förhållanden, som i samband med denna
23847: rätt invecklade kamerala fråga, hade kunnat erbjuda sig. För min
23848: del har jag hört till den majoritet inom utskottet, som ansett att
23849: utskottet icke haft anledning att gå utöfver hvad propositionen
23850: faktiskt innebär. Det har icke varit fråga om att icke svara på an-
23851: nat än det, som stora utskottet begärt att få veta, utan den syn-
23852: punkten har vägledt grundlagsutskottet, att propositionen icke
23853: afser en _fullständig reglering af dessa lägenheters skatteförhållan-
23854: den, utan, såsom det framgår alldeles otvetydigt af 7 §, åsyftar en
23855: skattläggning eller mantalssättning blott i afseende å allmänna
23856: besvärs utgörande. Vid sådant förhållande synes det mig, att grund-
23857: lagsutskottet, som icke är det specialutskott, till hvilket denna fråga
23858: hänskjutits, icke haft anledning att för sin del framhålla, hurusom
23859: också uti öfrigt det törhända hade varit anledning för regeringen
23860: att föreslå en skattläggning äfvensom hvilka omständigheter som
23861: därvid hade varit att taga i betraktande. J ag vill för min del icke
23862: bestrida, att regeringen möjligen skulle haft anledning att taga i
23863: öfvervägande också nödvändigheten af en dylik proposition. Men
23864: den nu förevarande har icke innehållit något, som till denna del
23865: af saken hör. Följaktligen hade det enligt min tanke icke kunnat
23866: ifrågakomma, att grundlagsutskottet skulle hafva gått utöfver hvad
23867: propositionens innehåll gifver vid handen.
23868:     Hvad åter beträffar de skäl, som grundlagsutskottet anfört,
23869: och som jag för min del biträdt, för den uppfattning att den före-
23870: varande nåd. prop. icke berör grundlag, nämligen att med privi-
23871: legiestadgandenas uttryck >>alla slags utlagor» icke afsågs s. k. onera
23872: publica, vill jag till det som i utskottets utlåtande härom är sagdt,
23873: endast framhålla, att detta synes vara så mycket sannolikare, som
23874: dessa allmänna besvär omtalas i B. B. af 1734 års lag och historiskt
23875: sedt uppkommit särskildt från skatten till kronan. De hafva näm-
23876: ligen uppkommit ur häradets gamla själfstyrelse, hvilken omfattade
23877: en rätt att pålägga häradets medlemmar vissa onera i det gemen-
23878: sammas intresse. Det förefaller mig därför som om detta också
23879: vore ett stöd för utskottets uppfattning, att dessa onera icke hafva
23880: varit likställda med de egentliga skatterna eller utlagorna till kronan.
23881:     Behandlingen i grundlagsutskottet af denna sak, hvars be-
23882: skaffenhet juridiskt sedt icke är alldeles enkel, komplicerades,
23883: såsom jag redan antydt, yttermera därigenom, att det för grund-
23884: lagsutskottet icke förelåg någon omfattande utredning af de fak-
23885: tiska förhållanden, genom hvilka dessa tillandningslägenheter
23886: uppkommit. J ag anser således, att det tillkommit grundlagsutskot-
23887: tet närmast att antyda, hvilka rättsliga omständigheter, som bort
23888:                              Erilliset vesijätöt.                   1121
23889: 
23890: 
23891: tagas i betraktande och som vore afgörande för frågans lösning,
23892: i händelse det faktiska underlaget är det, som af nåd. prop. synes
23893: framgå. En närmare och fullständig utredning också af de faktiska
23894: förhållanden, hvilka sammanhänga med denna nåd. prop., har jag
23895: för min del icke kunnat anse, att det hade tillkommit grundlags-
23896: utskottet att afgifva.
23897:     För min del ber jag att få förorda betänkandet och motsätter
23898: mig det af den föregående talaren gjorda förslaget.
23899: 
23900:      Ed. L a g e r 1 ö f: Minä pyydän saada kannattaa sitä ehdotusta,
23901: jonka herra Ingman täällä teki. Saan muuten viitata siihen vasta-
23902: lauseeseen, jonka herra Ingmanin kanssa olen liittänyt perustuslaki-
23903: valiokunnan tästä asiasta antamaan lausuntoon. Se lainsäädäntö,
23904: josta nyt on puhetta, ei ole merkitykseltään suuri, eikä tarkoitukseni
23905: ole sille minkäänlaisia esteitä rakentaa. Mutta on pidettävä vaari
23906: siitä, että eduskunta ei ryhdy lansäädäntötoimiin muussa järjestyk-
23907: sessä kuin perustuslait sallivat ja säätävät. Minä en tahdo tässä lähteä
23908: asiallisesti selvittämään niitä kameraalisia käsitteitä, joista nyt
23909: on erimielisyyttä. Niiden oikea arvosteleminen edellyttää ammatti-
23910: miehen lainopillisia ja historiallisia tietoja. Kansanvaltaisen edus-
23911: kuntamme perustuslakivaliokunnassakaan eivät nämä tiedot voi
23912: olla niin hyvin edustettuina, että valiokunnan lausunnoille täm-
23913: möisissä erikoiskysymyksissä voitaisiin myöntää mitään varsinaista
23914:  auktoriteetin arvoa. Mutta siitä huolimatta saa kumminkin vaatia,
23915: että eduskunta ei mene laatimaan lakia, josta jollakin syyllä kum-
23916:  minkin on arveltu, että se eräissä kohdissa koskee perustuslakia,
23917: ennenkuin perustuslakivaliokunta on kaikista semmoisista kohdista
23918:  antanut sen lausunnon, jonka valiokunta katsoo voivansa antaa.
23919:  Sillä epäilemättä on perustuslakivaliokunnalla kumminkin parempi
23920: .tilaisuus kuin eduskunnalla kokonaisuudessaan hankkia se selvitys,
23921:  joka voipi asiaan vaikuttaa, ja sitäseikkaperäisesti tutkia. Valiokunnan
23922:  mietinnössä ei ole ollenkaan kosketeltu sitä kysymystä, syntyisikö
23923:  ehdotetun lain kautta uusi maanluonto. Valiokunnassa on tämä
23924:  asia sivuutettu, senvuoksi, että lausuntoa siitä ei nimenomaan ole
23925:  valiokunnalta pyydetty. Minä olen puolestani valiokunnassa ollut
23926:  sitä mieltä, että valiokunta olisi ollut velvollinen ex nobili officio
23927:  huomauttamaan eduskunnalle, että lakiehdotus tässä suhteessa kos-
23928:  kee Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohtaa. Valiokunta on katsonut
23929:  voivansa tämän sivuuttaa ja tämän valiokunnan käsityksen kor-
23930:  jaamista tarkottaa nyt etupäässä minun liittymiseni herra Ingmanin
23931:  ehdotukseen.
23932:      Itse lakiehdotuksesta en tahdo paljon sanoa, oikeastaan en
23933:  mitään. Minuun se on tehnyt sen vaikutuksen, että se on heikosti
23934:  valmistettu.
23935: 
23936:                                                                   71
23937: 1122                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
23938: 
23939:     Puhemies: Koska edustaja Ingmanin ehdotusta on kannatettu'
23940: ja tuo ehdotus, jos se hyväksytään, keskeyttää asian käsittelyn, on
23941: se ensinnä otettava ratkaistavaksi.    Pyydän seuraavia puhujia
23942: kohdistamaan puheensa tähän kysymykseen.
23943: 
23944:     Ed. S t å h 1 b e r g: Ed. Ingman on ehdottanut tämän asian lähet-
23945: tämistä takaisin perustuslakivaliokuntaan sen seikan selvittämiseksi,
23946: koskeeko se säännös lakiehdotuksessa, jonka kautta itsenäisiksi
23947: tiloiksi muodostettaville erillisille vesijätöille on pantava manttaali
23948: yleisten rasitusten suorittamista varten, yhdistys- ja vakuuskirjan
23949: kolmannessa kohdassa olevaa perustuslain säännöstä maan luonnon
23950: muuttumattomuudesta. Niinkuin ed. Estlander täällä jo on esittänyt,
23951: ei arm. esityksessä kuitenkaan ole mitään ehdotusta näiden vesitilojen
23952: verollepanosta kruununveroja varten. Siihen voidaan vielä lisätä,
23953: että mitään sellaista ehdotusta ei ole herätetty myöskään eduskun-
23954: nassa eikä sen valiokunnissa asiaa käsiteltäessä. Koko ajan on ollut
23955: kysymys vain manttaaliinpanosta yleisiä rasituksia varten, ja näin
23956: ollen ei perustuslakivaliokunnalla ole ollut mitään aihetta ottaa
23957: muita kysymyksiä harkinnan alaisiksi, joista ei ehdotuksia ole ole-
23958: massa. Eivät edes ed. Lagerlöf ja Ingman, jotka eivät ole voineet
23959: yhtyä siihen kaikkien muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten
23960: käsitykseen, että tässä asiassa ei ole perustuslain kysymystä puheena,
23961: ole ehdottaneet mitään säännöstä näiden uusien tilojen kruunun-
23962: verosta. Näin ollen olisi ollut pelkästään tietopuolista ja teoreettista
23963: merkitystä sillä selvityksellä, jota ed. Ingman ja Lagerlöf täällä
23964: nyt ovat vaatineet. Ei kuitenkaan liene eduskunnalla enemmän
23965: kuin perustuslakivaliokunnallakaan syytä ryhtyä tähän tai mah-
23966: dollisesti muihin tieteellisiin tutkimuksiin näistä tiloista, vaan
23967: kaiketi on parasta pysyä siinä asiassa, joka on nyt vireillä, nim. voi-
23968: daanko nämä vesijätöt panna manttaaliin yleisiä rasituksia varten
23969: ilman että siitä syntyy perustuslakikysymystä.
23970:     On jokseenkin vaikeata tätä seikaa käsitellessä kokonaan olla
23971: kajoamatta myöskin niihin perusteluihin, joilla perustuslakivalio-
23972: kunta on tullut siihen käsitykseen, että manttaaliinpano yleisiä
23973: rasituksia varten ja sen säätäminen ei ole perustuslain muuttamista
23974: koskeva asia. Mutta kun keskustelu on rajoitettu, tahdon tässä tyytyä
23975: ainoastaan viittaamaan siihen perusteluun, joka on perustuslaki-
23976: valiokunnan lausunnossa ja jota puolestani olen kannattanut.
23977: Sen lisäksi vain huomautan, että on ennenkin järjestetty manttaaliin-
23978: pano erityisesti yleisiä rasituksia varten tilojen maan luonnon sen
23979: kautta muuttumatta, esim. kun vuonna r883 annetussa, vielä
23980: voimassa olevassa tielaissa on säädetty verolle pannut torpat, ulko-
23981: palstat ja kruununpuistot manttaaliin pantaviksi erityisesti tien-
23982: tekorasitusta varten.
23983:     Mitä tähän kysymykseen tulee, niin rajoitettuna kuin kysymys
23984:                            Erilliset vesijätöt.                   1123
23985: 
23986: 
23987: nyt on esillä ed. Ingmanin ehdotuksen pohjalla, ei siis käsittääkseni
23988: ole mitään aihetta asian valiokuntaan takaisin lähettämiseen, koska
23989: ei ole vireillä mitään kysymystä sellaisten säännösten antamisesta,
23990: jotka koskisivat näiden tilojen verollepanoa kruunulle ja sen tähden
23991: niiden maan luonnon muuttumisesta; vaan se asia jää avoimeksi.
23992: Jos joillakin valtiopäivillä sellaisia säännöksiä ehdotetaan, silloin
23993: on eduskunnalla ja sen valiokunnalla aihetta ottaa tämä asia selvi-
23994: teltäväksi. Minäkin siis samoin kuin ed. Estlander vastustan asian
23995: perustuslakivaliokuntaan lähettämistä.
23996: 
23997:      Ed. Setä 1 ä: Edustajat Estlander ja Ståhlberg ovat pääasiassa
23998: sanoneet sen, mitä minullakin olisi ollut sanottavaa, niin ettei mi-
23999: nun ole tarpeellista monta sanaa lisätä. Ed. Ingman ehdottaa ky-
24000: syttäväksi perustuslakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus
24001: määräyksiä, joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa yhdistys- ja
24002: vakuuskirjan kolmannen kohdan kanssa. Minun ymmärtääkseni
24003: kysymys ei ole oikein asetettu; ei ole asianmukaista kysyä perustus-
24004: lakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus semmoisia sään-
24005: nöksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, koska perustus-
24006: lain säätäminen on tämän eduskunnan tehtäviä. Sen säätäminen ei
24007: ole ristiriidassa perustuslain kanssa muussa tapauksessa, kuin että se
24008: tapahtuu vastoin valtiopäiväjärjestyksen 6o §:ää. Kysymys olisi
24009: ollut tietysti asetettava sillä tavalla, että olisi kysytty, sisältääkö
24010: tämä asetusehdotus semmoisen muutosehdotuksen yhdistys- ja va-
24011: kuuskirjan kolmanteen kohtaan, että se olisi käsiteltävä siinä jär-
24012: jestyksessä kuin valtiopäiväjärjestys perustuslain säätäruisestä
24013: maaraa. Mutta jos kysymys asetetaan tällä tavalla, niin perus-
24014: tuslakivaliokunta siihen oikeastaan jo on vastanut. Se on sa-
24015: nonut, että 7 § - ja muuta pykälää eivät luultavasti edusta-
24016: jat Ingman ja Lagerlöf myöskään tarkoita -             ei sisällä sem-
24017: moisia säännöksiä, jotka olisivat päätettävät perustuslain muutta-
24018: misesta säädetyssä järjestyksessä. Ed. Lagerlöfin ja Ingmanin
24019: asettama kysymys oli valiokunnalle tunnettu, mutta syistä, jotka
24020: jo edelliset puhujat ovat esittäneet, ei valiokunta katsonut olevan
24021: syytä ryhtyä siihen vastaamaan. Tämä ei tapahtunut senvuoksi,
24022: että suuri valiokunta ei ollut asiasta tehnyt kysymystä, vaan sen-
24023: vuoksi, niinkuin on jo mainittukin, että armollinen esitys ei ollut
24024: mitään tähän kuuluvaa ehdottanut. Ei perustuslakivaliokunnalla
24025: ollut tämän johdosta mitään aihetta ryhtyä tähän asiaan, kun se
24026: saattoi omasta puolestaan yksinkertaisesti sanoa, että tämä asetus-
24027:  ehdotus ei sisällä semmoisia säännöksiä, jotka ovat säädettävät
24028:  siinä järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
24029:      Koska siis ymmärtääkseni perustuslakivaliokunta on puheenalai-
24030:  seenkin kysymykseen jo ainakin välillisesti vastannut, niin minäkin
24031: 1124                     Istunto 13 p. lokaku\lta 1908.
24032: 
24033: 
24034: puolestani vastustan tämän kysymyksen lähettämistä perustus-
24035: lakivaliokuntaan.
24036:    Muutenhan on eduskunnan puhemiehen asiana ratkaista, millä
24037: tavalla tämä asia valtiopäiväjärjestyksen mukaan on käsiteltävä,
24038: jos eduskunta ei hänen ratkaisuunsa tyydy, menee asia perustus-
24039: lakivaliokuntaan.
24040: 
24041:     Ed. Ingman: Minun käsittääkseni eivät herrat Estlander,
24042: Ståhlberg ja Setälä ole koskeneet tämän asian ytimeen. He vetoovat
24043: kaikki siihen, ettei armollinen esitys ole herättänyt eikä liioin valio-
24044: kunnassa ole herätetty kysymystä näitten tilojen manttaaliinpanosta
24045: kruunulle suoritettavia ulostekoja varten, että ja siitä syystä perustus-
24046: lakivaliokunnalla ei ole ollut aihetta koskea siihen kysymykseen, jonka
24047: olen täällä herättänyt. Minä olen sitä mieltä, että jos olisi ollut
24048: ehdotettu niitten manttaaliinpanoa kruununverojen suorittamista
24049: varten, silloin ei voisi ensinkään syntyä kysymystä siitä että sel-
24050: lainen manttaaliinpano olisi ristiriidassa Yhdys- ja Vakuuskirjan
24051: 3 kohdan kanssa. Eihän siinä tapauksessa niistä syntyisi mitään
24052: eriluontoista maata, vaan senluontoista maata, jota Yhdys- ja
24053: Vakuuskirjan 3 kohta mainitsee. Sitävastoin siinä tapauksessa
24054: kyllä olisi syntynyt kysymys siitä, eikö sellainen toimenpide ole
24055: ristiriidassa talonpoikaisen kansan erikoisoikeuksien 5 kohdan kanssa,
24056: niinkuin valiokunnan enemmistökin sitä tulkitsi. Mutta me emme
24057: ole siinä kohdassa vaatineet mitään selvitystä. Juuri se seikka, että
24058: näitä tiloja ehdotetaan manttaaliinpantaviksi yleisiä rasituksia
24059: varten, mutta ei kruununveroja varten, saattaa mielestämme tämän
24060:  7 §:n ristiriitaan Yhdys- ja Vakuuskirjan 3 kohdan kanssa. Minä
24061:  pysyn siis ehdotuksessani, että perustuslakivaliokunnan selvitys
24062: tästä asiasta hankittaisiin.
24063: 
24064:    Keskustelu asian perustuslainluontoisuudesta julistetaan päät-
24065: tyneeksi.
24066: 
24067:     P u h e m i e s: Ed. Ingman on ed. Lagerlöfin kannattamana
24068: ehdottanut, että eduskunta päättäisi pyytää perustuslakivaliokunnan
24069: lausunnon siitä, sisältääkö esilläoleva asetusehdotus määräyksiä,
24070: jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuuskirjan
24071: 3 kohdan kanssa, sekä että mietintö pantaisiin pöydälle, kunnes
24072: tämä lausunto on saatu. Tulee siis äänestettäväksi tämän ehdotuksen
24073: ja jatketuo asiallisen käsittelyn välillä.
24074: 
24075:        Äänestys Ja päätös:
24076: 
24077:      Ken tahtoo jatkaa asetusehdotuksen asiallista käsittelyä, äänestää
24078: •jaa>>; jos ~ei>> voittaa on ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty.
24079:                Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.     1125
24080: 
24081:    Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänytjatkaa asetus-
24082: ehdotuksen asiallista käsittelyä ja hylännyt ed. Ingmanin ehdotuksen.
24083: 
24084:     Kun tämän jälkeen ei kukaan enää tahdo käyttää puheenvuoroa
24085: asiasta yleensä, julistetaan yleiskeskustelu päättyneeksi ja siirrytään
24086: pykälittäin tarkastamaan asetusehdotusta.
24087: 
24088:   Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään asetusehdotuksen §:t
24089: I-I7  sekä nimike muuttamatta Suuren valiokunnan ehdotuksen
24090: mukaisesti.
24091: 
24092:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
24093: 
24094:           4)     Eräänlaatulsten elinkeinojen harjolttajain maanostot.
24095:                                       (2 K.)
24096: 
24097:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o ro siinä olevien
24098: kolmen asetusehdotuksen t o i s t a k ä s i t te 1 y ä varten, jotka
24099: asetusehdotukset ovat aiheutuneet Talousvaliokunnan mietinnössä
24100: N:o 2 valmistavasti käsitellystä armollisesta esityksestä N:o 4·
24101: 
24102:      P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintö, joka tässä on
24103: käsittelyn pohjana, sisältää 3 eri asetusehdotusta: Asetuksen rajoi-
24104: tuksista eräänlaatuisten yhtiöitten ja yhdistysten oikeuteen kiin-
24105: teistön hankintaan maalla; toiseksi asetuksen osakeyhtiölain 27 §:n
24106: muuttamisesta toisinkuuluvaksi, sekä kolmanneksi asetuksen ensin-
24107: mainitun asetuksen soveltamisesta yksityisiin henkilöihin. Lopuksi
24108: se vielä sisältää ponnen siitä, että eduskunta käsittelisi tämän kol-
24109: mannen asetusehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 kolidan
24110: mukaan, eli siis kiireellisenä.
24111:     Asian tulen esittämään siten, että ensin sallitaan yleiskeskustelua
24112: ja sitten esitetään asetusehdotukset perätysten, ja viimeiseksi ponsi
24113: siitä, että kolmannen asetusehdotuksen käsittely julistettaisiin kii-
24114: reelliseksi.
24115:    Ylelskeskustelu:
24116:    Ed. S e t ä 1 ä: Ennen varsinaisen keskustelun alkamista pyytäisin
24117: saada mietinnössä korjatuksi erään painovirheen. Sivulla 9 on
24118: nim. S §:n kolmannella rivillä sana >>nähden•> pois pyyhittävä.
24119: 
24120:     Ed. E s t 1 a n d e r: I anledning af den utredning, som grundlags-
24121: utskottet i saken förebragt, har stora utskottet funnit nödigt ur
24122: författningsförslaget utbryta de stadganden, som hafva afseende å
24123: enskildes rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, och däraf
24124: göra en särskild författning, hvilken utskottet föreslår till behand-
24125: 1126                    Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24126: 
24127: 
24128: ling på sätt, som beträffande vidtagande af ändring i grundlag är
24129: föreskrifvet. På skäl, dem jag i min reservation till grunlagsutskottets
24130: utlåtande har angifvit, hyser jag deri uppfattning, att författnings-
24131: förslaget, äfven där det är fråga om bolags och härmed likstäld
24132: sammanslutnings rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, är
24133: af den natur, att grundlag .af dessa stadganden beröres. Med anled-
24134: ning häraf ber jag få föreslå, att den första af nu förevarande förord-
24135: ningar skulle betraktas såsom berörande grundlag, och att sålunda
24136: beslut rörande densamma skall fattas i den ordning, som med afseende
24137:  härå är i landtdagsordningen föreskrifven.
24138: 
24139:     P u h e m i e s: Tehdyn ehdotuksen johdosta pyydän huomauttaa,
24140: että minun mielestäni ensimäinen lakiehdotus ei sisällä semmoisia mää-
24141: räyksiä, jotka olisivat perustuslain luontoisia, enkä katso sitä voi-
24142: tavan käsitellä siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
24143: ja muuttamisesta on säädetty. Katson tästä johtuvan, etten voi
24144: äänestyttää ed. Estlanderin ehdotusta.
24145: 
24146:     Ed. E s t 1 a d e r:  Då majoritetens inom grundlagsutskottet
24147: uppfattning i fråga om dr:nna sak är känd, kan det icke komma i
24148: fråga, att jag skulle yrka på, att ärendet skulle dit hänskjutas.
24149: 
24150:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Kun esillä oleva asia evästettiin
24151: suureen valiokuntaan, lausuttiin se toivomus, että suuri valiokunta
24152: asettaisi käsittelynsä pohjaksi ensimäisessä vastalauseessa olevan
24153: lakiehdotuksen. Samalla tuotiin esille evästyskeskustelussa minun
24154: mielestäni siksi vakavia muistuksia talousvaliokunnan mietintöä
24155: vastaan ja siksi pf!.ljon tosiasioita, jotka puhuvat ensimäisen vasta-
24156: lauseen puolesta, jota vastoin toiselta puolen minun ymmärtääkseni
24157: silloin puolustettiin mietintöä niin heikosti, että täytyi jäädä siihen
24158: luottamukseen, että asia suuressa valiokunnassa kääntyisi oikealle
24159: tolalle, ellei siellä esitettäisi enempiä syitä mietinnön hyväksi ja .ensi-
24160: mäistä vastalausetta vastaan. Koska en ole suuren valiokunnan
24161: jäsen olen katsonut velvollisuudekseni hankkia itselleni tilaisuuden
24162: lukea läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat siitä yleiskeskustelusta,
24163: joka kävi tämän asian periaatteellisen ratkaisun edellä. Ja minun täy-
24164: tyy tunnustaa, että minä hämmästyin siitä, että tuon periaatteellisen
24165: keskustelun perästä suuri valiokunta tuli sellaiseen päätökseen,
24166: mihin se on tullut. Ne muistutukset näet, jotka siellä tehtiin ensi-
24167: mäistä vastalausetta vastaan, ovat minun mielestäni hyvin heikkoja
24168: niiden muistutusten rinnalla, jotka osaksi täällä eduskunnassa,
24169: osaksi suuressa valiokunnassa on esitetty talousvaliokunnan lakiehdo-
24170: tusta vastaan.
24171:      Kuten täällä jo varemmin on esitetty, tuotiin suuressa valio-
24172: kunnassakin esille se huomautus, että talousvaliokunnan lakiehdotus,
24173:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1127
24174: 
24175: jonka suuri valiokunta nyt on hyväksynyt, asiallisesti ei kykene
24176: täyttämään tarkoitustaan, sitä kun osaksi ei tarvitse k i e r-
24177: t ä ä, osaksi v o i p a 1 j o n h e 1 p o m m i n k i e r t ä ä k u i n
24178: ensimäisen vastalauseen lakiehdotusta ja se
24179: kun sitä paitsi eräissä suhteissa on omansa
24180: tekemään            maano~ton              puutavaraliikkeille
24181: n y k y i s t ä ä n m i e 1 u i s e m m a k s i. Ryhtymättä tätä asiaa
24182: uudelleen täällä enää lähemmin esittämään, pyydän vaan ehdottaa,
24183: että tämä suuren valiokunnan mieti:w.tö lähetetään takaisin suureen
24184: valiokuntaan siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodos-
24185: taisi lakiehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensi-
24186: mäisessä vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi.
24187: 
24188:      Ed. P u 11 i n e n:    Evästyskeskustelusta päättäen voi kyllä
24189: edellyttää, että suuri valiokunta talousvaliokunnan mietinnön kannan
24190: heikkoudesta huolimatta tulisi hylkäämään sen kieltolakikannan,
24191: joka on esitetty ensimäisessä vastalauseessa. Huolimatta tästä
24192: tuntuu kuitenkin vaikealta käsittää, miten varsinkin sosialidemokraat-
24193: tiset edustajat todella voivat asettua kannattamaan tuollaista puoli-
24194: naista kantaa. Varsinkin tuntuu tämä oudolta, kun muistaa ed.
24195: Wäinö Wuolijoen viime keväänä tässä samassa asiassa antaman lau-
24196: sunnon. Siinä hän varsin asiallisesti todisti, ettei ole enemmän maan-
24197: viljelyksen, metsänhoidon kuin teollisuudenkaan kannalta tarpeel-
24198: lista, että puutavarayhtiöillä on omia maita ja että viljelyksen
24199: tuleva kehitys vaatii yhteiskuntaa ehdottomasti estämään yhtiöitä
24200: hankkimasta itselleen metsämaata pohjineen. Toisin sanoen, hän
24201: asettui silloin täydellisesti tämän mietinnön ensimäisen vastalauseen
24202: kannalle ja mainitsi lausuntonsa lopulla olevansa valmis hyväksy-
24203: maan jotenkin ankaran kiellon, lisäämällä, jollei kieltolakia
24204: nyt saada, niin saattaa se muutamien vuosien perästä olla vielä vai-
24205: keampaa, kun suuret alat taas ovat siirtyneet yhtiöitten haltuun.
24206: Jonkunlaisena selityksenä tällaiseen äkkinäiseen kannan muutokseen
24207: ja samalla suoranaiseen taantumukseen on kai pidettävä ed. Kuusisen
24208: lausuntoa evästyskeskustelussa. Tässä hän mainitsi, että sosialistit
24209: nyt katsovat tätä asiaa etupäässä metsänhoidon kannalta ja meni
24210: tässä metsänhoitoharrastuksessaan niin pitkälle, että sanoi olevan
24211: kansantalouden periaatteita vastaan tukea maanviljelystä metsän-
24212: hoidon avulla. Hän siis arveli mahdolliseksi ja suotavaksi, että
24213: metsänhoito meillä erotettaisiin maanviljelyksestä, harjotettaisiin
24214: kokonaan eri elinkeinona ja että maanviljelys karuimmissakin osissa
24215: maatamme saisi jäädä ilman sitä tukea ja turvaa, joka sillä nykyään
24216: metsästä on ja joka sen menestykselle on ehdottomasti katsottava
24217: välttämättömäksi. Tämä hänen väitteensä on kuitenkin siksi ontuva
24218: ja horjuva ja siksi monasti kumottu, että se ei voi olla sosialisteilla
24219: määräävänä tässä asiassa. Päinvastoin lieneekin pääsyy etsittävissä
24220: 1128                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24221: 
24222: 
24223: eräästä ed. Kuusisen toisesta lausunnosta, jossa hän mainitsi, että ne
24224: edustajat, jotka tahtovat saada estetyksi yhtiöiden metsämaiden
24225: ostoa, ajavat talonpoikain etuja sekä lisäsi, että sosialistit, jotka
24226: valvovat yksistään työväenluokan asiaa, eivät voi näihin yhtyä,
24227: sekä julisti lopuksi luokkataistelun maanviljelijäin ja työväestön
24228: välillä. Tässä ilmenee todellinen katnlan muutos, sillä ainakaan
24229: niin selvää pesäeroa talonpoikain kanssa ei ole ennen kuultu mei-
24230: dän sosialistiemme julistavan. Uutuudestaan huolimatta onkin tämä
24231: julistus hyvä kuulla sekä merkille pantava. Tämä sisältää sen, että
24232: sosialistit tahtovat ajaa työväen luokkaetuja, huolimatta siitä että
24233: maanviljelys, maamme pääelinkeino tulisi siitä kärsimään mitä
24234: tahansa.
24235:     Vaatimus, että tukkiyhtiöt estetään ostamasta metsämaata,
24236: sisältää, se myönnettäköön, osaksi myös maanviljelijäin edun aja-
24237: mista, mutta tässä on otettava huomioon, että maanviljelyson maamme
24238: pääelinkeino ja että sen menestymisestä ja kehittymisestä riippuu
24239: koko yhteiskunnan menestys, joten maanviljelijäin etuja ei tässä
24240: voi pitää heidän luokkaetuinaan, vaan yhteisinä kaikille kansan-
24241: luokille. Kysymys on nyt vaan siitä, tahdotaanko tätä asiaa rat-
24242: kaistaessa todella ottaa huomioon koko yhteiskunnan etu, vai tah-
24243: dotaanko sen rinnalla panna etusijalle tukkiyhtiöiden edut ja ed.
24244: Kuusisen luulottelemat työväen edut.
24245:     Edellytän, että täällä eduskunnassa, huolimatta tapahtumista
24246: suuressa valiokunnassa, löytyy yhtä hyvin oikealla kuin vasem-
24247: mallakin siksi paljon jäseniä, jotka tahtovat arvostella asiaa yhteis-
24248: kunnan edun kannalta ja jotka siinä tarkoituksessa katsovat vel-
24249: vollisuudekseen myötävaikuttaa ensimäisessä vastalauseessa lausut-
24250: tujen periaatteiden laiksi tulemiseen. Tässä toivossa kannatan ed.
24251: Gebhardin ehdotusta, että mietintö palautettaisiin suureen valio-
24252: kuntaan~muodostettavaksi ensimäisen vastalauseen mukaan.
24253: 
24254:     Ed. W u o r i m a a: Viime vuosisadan lopulla alkoivat yhtiöt
24255: ja yksityiset ostaa suuressa määrin talonpoikaistiloja. Tämä osto
24256: lisääntyi niin suuresti, että 1897 vuoden valtiopäivillä nostettiin
24257: anomuksen muodossa kysymys asiasta.           Silloin pappissäädyssä
24258: myöskin hyväksyttiin - mikä tuli sitten valtiopäiväin päätökseksi
24259: - että anottaisiin hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tämän li-
24260: sääntymisen estämiseksi, koska se nähtävästi oli vaarallista meidän
24261: kansantaloudenemme ja kuntain ja yksityisten taloudelle. Hallitus
24262: on nyttemmin antanut tämän johdosta arm. esityksen siinä muo-
24263: dossa kuin se on eduskunnalla nähtävissä. Siinä ei ole otettu huo-
24264: mioon sitä tarkoitusta, mikä alkuperäisenä anomuksella oli, ni-
24265: mittäin, että eivät ainoastaan viljelysmaat, vaan myös metsät estet-
24266: täisiin joutumasta yksityisten harvojen käsiin. Arm. esitys nimit-
24267: täin kohdistaa kiellon ainoastaan viljeltyyn maahan, ja tahtoo siis
24268:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1129
24269: 
24270: tavallaan tyydyttää entistä anomusta, mutta kuitenkin samalla kier-
24271: tää sen. Talousvaliokunta on ehdotuksessaan asettunut arm. esityk-
24272: sen kannalle. Se ei tahdo estää metsiä ja maita yleensä joutumasta
24273: harvojen käsiin, vaan koettaa jollakin tavalla suojella maanvilje-
24274: lystä, joka löytyy semmoisilla tiloilla, joita yhtiöt ja yksityiset os-
24275: televat. Kuinka se siinä on onnistunut, se on toinen asia. Mutta
24276: suuri valiokunta nyt näyttää myös asettuneen aivan samalle kan-
24277: nalle kuin talousvaliokunnan enemmistö. Saavutetaanko sillä lailla,
24278: joka on meidän ratkaistavanamme sitäkään tarkoitusta, minkä
24279: ensin armollinen esitys ja talousvaliokunnan enemmistö sekä sitten
24280: suuri valiokunta on tarkoittanut. Saavutetaanko sitä, että nyt
24281: jo viljellyt maat säilyvät viljelykselle. Minun täytyy siihen vas-
24282: tata: ei, ei vähimmässäkään määrässä. Jo lakiehdotuksen ensim-
24283: mäisen §:n toisessa momentissa sanotaan: >>Yhtiöllä tarkoitetaan
24284: tässä asetuksessa ainoastaan sellaista yhtiötä kuin ensimmäisessä
24285: kappaleessa on mainittu>>, ja ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:
24286: • Yhtiö, joka harjoittaa sahaliikettä tai muuta sellaista teollisuutta,
24287: jossa metsätuotteita käytetään raaka-aineina, tai puutavarakauppaa.•
24288: Tämä laki supistaa maan, metsien ja ylipäänsä maitten oston kiel-
24289: lon yksityisille harvoille, ainoastaan niille, jotka harjoittavat puu-
24290: tavarain jalostamista, mutta ei vähimmässäkään määrässä supista
24291: ostonoikeutta yhtiöille, jotka tahtovat keinotella maan ja metsien
24292: kanssa. Jos eduskunta hyväksyisi tämmöisen lain, niin se samalla
24293: loisi uuden keinottelijaluokan, joka ostaisi maita myydäkseen met-
24294: siä niille yhtiöille, jotka jalostavat puutavara-ainetta.
24295:      Kun asia näin on, niin minä en voi ymmärtää, mitä järkeä siinä
24296: on, että niiltä yhtiöiltä, jotka jalostavat puutavara-ainetta, jotka
24297: sentähden myöskin antavat työtä suurille työväenjoukoille, että
24298: niiltä juuri estetään ja myöskin että niille vaikeutetaan maanosto,
24299: kun sen sijaan se sallitaan semmoisille, jotka eivät mitään muuta
24300: tee kuin makaavat laakereillansa ja kantavat siitä kapitaalista,
24301:  jonka ovat metsään ja maahan panneet, miljonatuloja, yhtiöille
24302: jotka siis eivät edes tee sitä, mitä puunjalostustehtaat tekevät:
24303: että antavat elämän ehtoja ja syömistä työrniesjoukoille. Minun
24304: mielestäni olisi vallan järjetöntä, että semmoinen laki hyväksyt-
24305: täisiin.
24306:      Valiokunnalla on myöskin ollut valittavana toinen samaa asiaa
24307: tarkoittava ehdotus, nim. se joka kulkee ed. Gebhardin ehdotuksen
24308:  nimellä. Sitä koeteltiin viime valtiopäivillä saada laiksi, mutta tul-
24309: tiin selvästi huomaamaan, että se myöskin on sitä laatua, ettei se voi
24310:  täyttää sitä tarkoitusta, mitä odotetaan. Siihenkin jää aina sem-
24311:  moisia aukkoja, jotka auttamattomasti tekevät sen samanlaiseksi
24312: kuin se laki, jonka suuri valiokunta tässä ehdottaa eduskunnalle
24313:  s. t. s. sitäkin lakia voidaan laillisella tavalla kiertää, asetettakoon
24314:  se miten tahansa.
24315: 1130                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24316: 
24317: 
24318:     Minä vielä pyydän huomauttaa siitä, mistä mma JO huomau-
24319: tin lähetekeskustelussa, ettei löydy kuin yksi ainoa todellinen J.;:eino,
24320: jonka kautta voidaan päästä sille perille, johon tarkoitetaan, ja se
24321: on, että tehdään kaikki kansalaiset yhdenarvoisiksi, niin että tulee
24322: mahdottomaksi yhdelle niinkuin toisellekin, yksityiselle niinkuin
24323: yhtiöHekin hankkia· itsellensä liian suuria maa-aloja s. o. suurien
24324: maa-alojen arvon kumulatiivinen verotus. Muulla tavoin ei päästä
24325: perille. Minun mielestäni olisi sentähden vallan omituista, jos edus-
24326: kunta hyväksyisi semmoisen lain, joka ei yhtään mitään saa aikaan,
24327: vaan päinvastoin synnyttää uusia välitysliikkeitä, jotka tulevat
24328: hyötymään maanomistajien ja tehdasyhtiöitten kustannuksella ja
24329: sentähden minä uskallan tässä eduskunnalle ehdottaa, että koko
24330: tämä lakiehdotus hylättäisiil:l tällä kertaa.
24331: 
24332:    Ed. Stig z e 1i u s: På de skäl hr Estlander anfört i sin reser-
24333: vation har jag kommit till enahanda uppfattning i saken som han,
24334: och har jag ansett mig böra offentligen uttala denna min åsikt i
24335: anledning af hr talmannens uttalande. Men yrkar jag för min del
24336: icke häller på någon vidare åtgärd.
24337: 
24338:     Ed. H e i m b ii r g e r: J ag har tidigare, då ifrågavarande ärende
24339: remitterades till stora utskottet, uttalat mig därhän, att jag för min
24340: del sympatiserar med de sträfvanden, som föranledt tillkomsten af
24341: ifrågavarande lagförslag, men måste anse, att dessa sträfvanden
24342: ingalunda främjas genom en så beskaffad lagstiftningsakt, som nu
24343: är ifrågasatt. Lagen, sådan den föreslås, blefve en lag endast för den
24344: lärlige och samvetsgranne, hvaremot den mindre samvetsgranne utan
24345: svårighet kunde kringgå den. Efter tagen kännedom om de förändrin-
24346: gar, som stora utskottet infört i lagförslaget, blir mitt omdöme det-
24347: samma: lagförslaget har genom dess behandling i stora utskottet
24348: hvarken blifvit bättre eller sämre än förut.
24349:     Men en lag af sådan beskaffenhet icke blott icke gagnar det syfte-
24350: mål, som med lagen afses, utan är därjämte rent af skadlig. Hvarje
24351: lag, som öppet kan öfverträdas, undergräfver hos den stora allmän-
24352: heten, som bevittnar huru lagen kringgås, aktningen icke blottför
24353: den lag, som är i fråga, utan för lag och rätt öfverhufvud. Förevarande
24354: lagförslag är efter min tanke ett steg i riktning mot den utveckling,
24355: hvartill man kommit i åtskilliga demokratiskt styrda länder. Man
24356: stiftar nämligen lag blott för att till formen tillfredsställa allmän-
24357: hetens önskningar, utan afseende därå, huruvida dessa önskningar
24358: äro berättigade och huruvida de öfverhufvudtaget genom lagen för-
24359: verkligas. Detta förfarande är skadligt äfven i ett annat afseende.
24360: Det dödar nämligen intresset för de förhållanden, som lagen afser
24361: att rätta; detta intresse slappas efterhand hos allmänheten och för-
24362: svinne;:.
24363:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1131
24364: 
24365: 
24366:     Utan att vilja täfla med en annan medlem af landtdagen i hans
24367: sträfvande att städse, vid behandlingen af föreliggande frågor,
24368: beröra äfven den ömtåliga och brännande frågan om förbudslagen,
24369: kan jag icke undgå att i detta sammanhang anföra ett yttrande, som
24370: fälits med anledning af sagda lag. Det har nämligen uttalats, att en
24371: icke den minst betänkliga följden af förbudslagens tillkornst
24372: blefve, att väl icke superiet, men nykterhetsarbetet, komme att upp-
24373: höra, nämligen det arbete, som söker att på öfvertygelsens väg upp-
24374: fostra folket tili nykterhet. Denna anmärkning träffar mutatis mu-
24375: tandis äfven föreliggande lagförslag.
24376:     Jag får på anförda skäl föreslå, att nåd. prop. måtte afböjas. Hvad
24377: frågan beträffar, huruvida propositionen berör grundlag elier icke,
24378: är jag i denna del ense med hr Estlander och Stigzelius.
24379: 
24380:     Ed. v. T r o i 1: Vid den första läsningen af förevarande lag-
24381: förslag rörde sig debatten, i stort sedt och, om man frånser lantdags-
24382: mannen Heimbiirgers yttrande, väl litet om den nåd. propositionen
24383: och ekonomiutskottets på basen af densamma afgifna betänkande.
24384: Det gafs också därför ringa anledning för de af utskottets medlemmar
24385: som stå för betänkandet, att då uppträda tili försvar för detsamma.
24386: Underteckarene af reservationen n:o I - det s. k. Gebhardska för-
24387: slaget - inskränkte sig tili att i mer elier mindre starka ordalag prisa
24388: nämnda förslag. Förslagets upphofsman, hr Gebhard, åter vände sig
24389: uteslutande mot de socialdemokratiska medlemmarna i utskottet,
24390: riktande emot dem förebråelser i oändlighet för att de numera in-
24391: togo en annan ställning till frågan än vid senaste landtdag, med andra
24392: ord för att de skulle svikit honom. Jag för min del kan icke tro, att
24393: i denna fråga några som hälst förbindelser skulle hafva gifvits. Det
24394: var emellertid en af förebråelserna jag särskildt fäste rnig vid, näm-
24395: ligen den, att utskottet i sin helhet och de socialdemokratiska med-
24396: lemmarna isynnerhet vid frågans handläggning i utskottet icke be-
24397: aktat den utredning, som vid senaste landtdag egnades förevarande
24398: fråga. Häri har hr Gebhard emellertid storligen rnisstagit sig, ty
24399: denna utredning och då frärnst den belysning frågan erhöll i stora
24400: utskottet har på det omsorgsfuliaste beaktats af de utskottsmedlem-
24401: mar, som icke velat taga för godt hr Gebhards förslag tilllag i frågan.
24402:     Nu till själfva frågan. Denna kan ses ur två synpunkter: dels
24403: ur den enskildes, dels ur det allmännas synpunkt. Ser man frågan
24404: ur den enskildes synpunkt, är det alldeles klart, att man kan fram-
24405: ställa åtskilliga anmärkningar mot föreliggande lagförslag. Ty det
24406:  är verkligen så, att genom detsamma den enskildes eganderätt och
24407: besittningsförhållanden ganska betydligt inskränkas.          Ser man
24408:  åter frågan från det allmännas synpunkt måste man dock medgifva,
24409:  att bolagens eller rättare trävaruindustrins stora skogsförvärf inne-
24410:  bära en verklig social fara. De siffror, som i komitebetänkandet af
24411: 1132                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24412: 
24413: år 1902 anföras äro verkligen allvarsamma, och enhvar, som varit i
24414: tillfälle att taga kännedom om de forne egarenes nuvarande ställning,
24415: måste hafva det klart för sig, att dessa skogsförvärf böra hämmas
24416: eller åtminstone inskränkas. Dessa forna egares ställning är den mest
24417: eländiga som någonsin kan tänkas. De lefva såsom arrendatorer å
24418: sitt förra hemman emot skyldigheten att svara för alla från hemmet
24419: utgående onera och utskylder, men äro tillika fullkomligt likgiltiga
24420: för huru hemmanets jordskötes. Blott de kunna släpa sig fram en
24421: dag i sänder är allt annat dem likgiltigt.
24422:      Såsom försvar för trävaruindustrins skogsförvärf har framhål-
24423: lits, att bolagen i allmänhet sköta sin skog bättre än bönderna. Det
24424: är ju också helt naturligt. Bolagen, eller åtminstone de större af
24425: dem, hafva råd att hålla sig med fackbildade forstmän, de kunna
24426: utföra större skogsarbeten och hafva dessutom sträfvat till att få
24427: sina skogar sammanförda i större komplexer, som då naturligtvis
24428: underlätta en enhetlig och rationell skötsel. Detta alit är förmåner
24429: som bönderna i synnerligen hög grad saknat. M:en betänker man å
24430: andra sidan, att det först är helt nyligen som bönderna kommit i
24431: åtnjutande af någon verklig hjälp i deras skogsvård - jag afser de
24432: ordentliga statsbidrag som numera lämnas landtbrukssällskapen i
24433: och för skogsvårdens befrämjande - samt att på detta område
24434:  ännu mycket kan göras och kommer att göras för att öka jordbruka-
24435:  rens intresse i berörda afseende, tror jag man tryggt kan förutse, att
24436:  i framtiden skillnaden mellan böndernas och bolagens skogsvård
24437:  skall blifva mindre än den nu är samt slutligen utfalla tili böndernas
24438:  fördel. Intresset för ett alit rationeliare, än meraintensivt jordbruk
24439:  är bland jordbrukaren i oafbrutet stigande - omständigheter, som
24440:  vi också i denna fråga böra beakta - hvarförutom medvetandet om
24441:  den reservfond jordbrukaren har i sin skog, allt mera trängt igenom.
24442:      Hr Heimbiirger ansåg att den enda räddning från de missförhål-
24443:  landen, som genom trävarubolagens skogsförvärf uppstått, vore den,
24444:  att den enskilde bonden skulie uppmanas eller drifvas tili bildande
24445:  af skogsvårdsföreningar. M:en dessa åtgärder äro sådana som höra
24446:  framtiden tili. Vår nu gäliande skogslag gifver också ganska liten
24447:  anledning till sådan art af skogsvård, och innan skogsvården har
24448:  tagit ett så långt steg framåt borde ovilikorligen något göras. Det
24449:  synes mig, att den åtgärd, som genom propositionen föreslagits, då
24450:  är den enda möjliga. Dessutom är det att beakta, att bolagen all-
24451:  deles icke beröfvats ali möjlighet att förvärfva sig jord; en sådan
24452:  möjlighet finnes dem tillagd uti lagförslagets 2 §.
24453:      Hvad beträffar möjligheterna att kringgå denna förordning,tror
24454:  jag man icke häller bör anse dem vara så alltför stora. Det har vis-
24455:  serligen påståtts, att de äro så många och så uppenbara, att man
24456:  kan åka genom lagförslaget med häst och vagn. Skulle det visa sig,
24457:   att denna lag, om den blir godkänd, gifver anledning till öfverträ-
24458:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1133
24459: 
24460: delser, så tror jag väl, att erfarenheten då också skall kunna vägleda
24461: lagstiftaren, i hvilket afseende supplerande bestämmelser kunna
24462: vara af nöden.
24463:     Emellertid, då det varit tal om möjligheten att kringgå lagen,
24464: hafva de personer, som på denna grund motsatt sig lagförslaget,
24465: också varit nog så ifriga att framhålla en hel hop af dessa möjlig-
24466: heter. Denna samling af möjligheter att kringgå lagen kan emellertid
24467: hafva den nytta med sig, att det också i och med detsamma skall
24468: blifva uppenbart för enhvar, att lagen kringgås. J ag tror att de, som
24469: skulle hafva lust att kringgå lagen under sådana förhållanden, i
24470: hög grad komma att draga sig för ett sådant försök. J ag vill dessutom
24471: i detta afseende trygga mig till en allmän vaken medborgaranda. J ag
24472: tror att en sådan dock är rådande och att densamma därför i sin
24473:  mån kommer att motvärka försöken att kringgå lagen. J ag får
24474:  därför för min del hemställa, att landtdagen ville skrida till detalj-
24475:  behandling på basen af stora utskottets betänkande.
24476: 
24477:       Ed. J o h n H e d b e r g: Då detta ärende passerade till stora
24478:   utskottet, hade jag redan äran yttra mig därom så pass vidlyftigt,
24479:   att jag nu icke anser det vara behöfligt att upprepa någonting däraf.
24480:   Jag har endast begärt ordet för att fästa uppmärksamheten vid
24481:   hvad tvänne tidigare talare anfört, som ställt sig emot utskottets
24482:   betänkande. Hr Wuorimaa, som är för första reservationen säger
24483:   om utskottsbetänkandet, att det är till endast för att uppfostra
24484:   jobbare och för att lagen skall kunna kringgås. Hr Gebhard säger
24485:   åter, att denna lag icke behöfver kringgås, emedan den är sådan,
24486:   att den lämnar öppna dörrar för hvem som hälst. Detta anförde
24487:   han redan vidlyftigare då ärendet förra gången var före i kam-
24488:   maren och har nu åter omnämnt detsamma. D. v. s. de två ta-
24489:   lare, som särskildt förordat första reservationen i stället för be-
24490:   tänkandet hafva i sina korta andraganden funnit alldeles mot-
24491:   satta egenskaper hos betänkandet. Därmed ha de ju visat upp
24492:   på hurudana fötter denna opposition står. Det är dock märkvärdigt,
24493:   att om nu utskottets betänkande vore så hufvudlöst och så litet
24494:   förstått att träffa målet, - det är dock märkvärdigt, säger jag,
24495:   att nåd. prop. är i det närmaste lik detta betänkande och att stora
24496:   utskottet lagt detta samma betänkande till grund för sin behandling
24497:   och likaså, att stora utskottet till detta betänkande endast gjort några
24498:   ändringar, hvilka, enligt hvad jag förstår, äro rena framsteg, men
24499:   icke på något vis kunna häfva de principer, på hvilka utskottsbe-
24500: ' tänkandet är uppgjordt. Utskottsbetänkandet hvilar på den enkla
24501:   grunden, att här finnes en social fara, som måste motarbetas, den
24502:   sociala faran, att den odlade jorden blir liggande oodlad och att den
24503:   själfägande bondeklassen blir drifven från hus och hem eller blir för-
24504:    vandlad till beroende arrendatorer. Det är den faran, som måste
24505: 1134                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24506: 
24507: motarbetas. Däremot ligger ingen fara alls i att icke odlingsbar mark,
24508: absolut skogsmark tillfaller träförbrukande bolag äfven i större skala.
24509: Det är tvärtom för skogshushållningen i landet en stor fördel, att så
24510: sker, emedan dessa bolag med sina stora skogsmarker och sina be-
24511: hof af råvara äro nödda och tvungnaattskötasina skogar bättre, än
24512: hvad en privat jordägare i regeln gör eller åtminstone härintills
24513: gjort. Botemedlet är sålunda väl lämpadt efter hvad man med det
24514: afser, hvad man med det önskar. Att därutöfver utfärda en fullstän-
24515: dig förbudslag för köp af jord på landet för vissa klasser af med-
24516: borgare och för bolag o. s. v., detta skjuter ju så öfver målet, att
24517: ingen människa behöfver slösa många ord därpå. Detta måste in-
24518: ses vara icke till fromma för saken, utan alldeles tvärtom, och lända
24519: icke endast skogsmarken utan äfven den odlade jorden till skada,
24520: emedan en sådan förbudslag skulle medföra en nedsättning i jord-
24521: värdet, då köpare icke skulle finnas för absoluta skogsmarker, utan
24522: endast för en nödtorftigt odlad jord, som icke är synnerligen lockande
24523: för köparen. J ag förordar således betänkandet i den form stora ut-
24524: skottet här affattat detsamma.
24525: 
24526:     Ed. B r a n d e r: Näyttää siltä, kuin kamari ottaisi tämän tärkeän
24527: ja vaikean kysymyksen tyynemmin ja järkevämmin kuin tätä ennen.
24528: Entinen innostus ja kiihko näyttää olevan poissa. Se mielestäni
24529: todistaa sitä, että käsillä on siksi vakava ja siksi vaikea lainsää-
24530: däntökysymys, että kuta pitemmälle siinä päästään, kuta syvem-
24531: mälle tunkeudutaan, sitä enemmän päästään selville siitä, että on
24532: jätettävä syrjään taktilliset ja puoluenäkökannat ja yleensä yksi-
24533: puolinen asian arvostelu. Ehkä kamaria on miellyttänyt sekin,
24534: ettei tässä ole pitkiä esitelmiä tällä kertaa yritetty pitämään. Minäkin
24535: koetan lausua sanottavani lyhyesti ja valiokunnan enemmistön
24536: kannalla ollen, vain tehdä muutamia huomautuksia täällä aikai-
24537: semmin esiintyneiden puhujien lausuntojen johdosta.
24538:     Ensinnäkin pyydän ed. Wuorimaan lausunnon johdosta huo-
24539: mauttaa, että hän näköjään juontaa tämän asian jostakin pappis-
24540: säädyn alotteesta. Minä en tuota seikkaa tunne, mutta kun minulla
24541: sattuu olemaan sen komitean mietintö, joka vuonna 1902 asetettiin
24542: tutkimaan puutavarayhtiöiden maanostoja, niin mainitsen tämän
24543: mietinnön alussa olevasta selonteosta, että tämä asia johtuu lisätyn
24544:  maanviljelyshallituksen käsittelyistä vuonna 1901, jonka jälkeen
24545:  maanviljelyshallituksesta tehtiin alistus senaattiin komitean aset-
24546:  tamisesta. Mainitsen tämän osoittaakseni, että alote tässä on otettu
24547: esille maanviljelystaholta ja pitäen mielessä sitä, mikä vaurio syntyy,
24548:  jos valmis vuosikymmenien ja vuosisatojen raivaama maanviljelys
24549:  pääseetaantumaan ja joutuu pois varsinaisten harjoittajiensa hallusta.
24550:  Käsillä oleva kysymys ei nimittäin ole vain yksinomaan maanviljelys-
24551:  kysymys, se on, niinkuin vasemmistokin aivan oikein on huomannut,
24552:            Eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1135
24553: 
24554: 
24555: myös yhteiskunnallinen kysymys, ja siihen sisältyy myöskin seik-
24556: koja, joilla on paljon tekemistä teollisuutemme kanssa. Se on moni-
24557: puolinen, monelle. taholle ulottuva yhteiskunnallinen ja taloudellinen
24558: kysymys. Kun mainitsin ed. Wuorimaan lausunnon, niin en voi
24559: olla ihmettelemättä että hän, joka on valiokunnassa esiintynyt ensim-
24560: mäisen vastalauseen puoltajana, - vaikka tosin sen heikkona
24561: puoltajana - nyt ehdottaa koko lain hylättäväksi. Sellainen lau-
24562: sunto osottaa, ettei ole kyllin suureksi arvosteltu sitä epäkohtaa,
24563: mistä tässä on kysymys.
24564:     Ed. Gebhard täällä lausui, että valiokunnan enemmistön kantaa
24565: on perin heikosti puolusteltu. Hän ei juuri paljon enempää tällä kertaa
24566: sanonutkaan. Jos nyt siitä arvostellaan jonkun asian oikeus tai
24567: pätevyys, kantavuus, miten sitä täällä täysi-istunnossa puolustetaan
24568: tai vastustetaan, niin ei suinkaan olla käyttämässä sitä mittapuuta,
24569: joka jonkun asian arvon lopullisesti määrittelee. Sama puhuja mai-
24570: nitsi, mitenkä sitä lakiehdotusta, jonka valiokunnan enemmistö on
24571: hyväksynyt ja joka perustuu armollisen esityksen kantaan, on
24572: varsin helppo kiertää, helpompi kiertää kuin ensimmäisen vasta-
24573: lauseen lakia. Olen tullut aivan päinvastaiseen käsitykseen, ja
24574: perustuu minun käsitykseni siihen, että jos tällä alalla laki laaditaan
24575: varsin ankaraksi, minun käsityskantani mukaan liian ankaraksi,
24576: niin se sitä enemmän houkuttelee lain kiertämiseen, ja se ehdotus,
24577: joka sisältyy ensimmäiseen vastalauseeseen, kyllä avaa sellaisia
24578: mahdollisuuksia. Se keinottelijaluokka, josta ed. Wuorimaa puhui,
24579: se kyllä, jos vastalauseen mukainen lakiehdotus tulisi hyväksy-
24580: tyksi, syntyy. Niille, jotka täällä ovat yleensä asettuneet tämän
24581: lainsäädännön suhteen hylkäävälle kannalle, pyydän huomauttaa
24582: siitä, että sellainen on katsottu yhtä tarpeelliseksi kuin meillä poh-
24583: joisissa naapurimaissammekin, joissa maanviljelystä harjoitetaan
24584: samoissa olosuhteissa kuin meillä ja joissa maanviljelys on samalla
24585: tavalla tullut uhatuksi teollisuudenharjoittajain puolelta kuin meillä-
24586: kin. On vain huomattavaa, että nämä niin hyvin Ruotsin kuin
24587: Norjan lait ovat koko lailla lievempiä, seuloina paljon harvempia
24588: kuin se, jonka armollinen esitys on näille valtiopäiville jättänyt.
24589: En tahdo pitkälti ruveta puolustelemaan tässä valiokunnan kantaa,
24590: varsinkaan kun täällä jo muutamat edelliset puhujat ovat lyhyesti
24591: ja asiallisesti sen tehneet. Tahdon vain huomauttaa siitä, että se
24592: lakiehdotus, joka sisältyy valiokunnan mietintöön, ensinnäkin
24593: turvaa nykyisen maanviljelyksen ja sen lisäksi vielä melkoisessa
24594: määrässä tulevankin viljelyksen etuja siten, että kun manviljelys-
24595: tilojen metsämaita sallitaan luovutettaviksi kiellonalaisille yhtiöille
24596: tai liikkeenharjoittajille, niin paitsi että säädetään tarpeellinen
24597: kotitarvemetsä erotettavaksi viljelystilalle, säädetään myöskin,
24598:  että viljelyskelpoinenkin maa on lukuunotettava ja kantatilalle
24599:  säilytettävä, sekä se viljelyskelpoinen maa, joka on varsinaisen
24600: 1136                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24601: 
24602: 
24603: päätilan ympärillä että se, joka on ulkopalstoilla siellä jo ehkä ole-
24604: vien viljeltyjen, suurempien tai pienempien palojen yhteydessä tai
24605: läheisyydessä. Muuten taas niiden, jotka asettuvat ankarimmalle
24606: kannalle ja puolustavat ensimmäistä vastalausetta, olisi muistettava,
24607: että saimmepa laiksi minkä ehdotuksen tahansa näistä nyt
24608: käsilläolevista, emme yksistään tällaisella lailla saa kyseessä olevia
24609: epäkohtia korjatuiksi. Epäkohdan korjaamiseksi tarvitaan muitakin
24610: toimenpiteitä, tarvitaan tehokkaasti edistää maanviljelijäin ammatti-
24611: sivistystä ja sen sekä muun sivistyksen avulla kohottaa heissä
24612: itsenäisyyttä ja luottamusta maanviljelykseen, ennenkaikkia, niinkuin
24613: nykyään sanotaan, saada heissä heräämään ja kasvamaan >>maa-
24614: henkeä>>, sitä käsitystä, että maanviljelijän ei ole auraltaan väis-
24615: tyttävä, ei tiluksiaan vieraille heitettävä, olkootpa nämä vieraat
24616: mitä lajia tahansa. Meidän on myöskin muistettava, että tätä epä-
24617: kohtaa saadaan myöskin koko lailla poistetuksi ja lievennetyksi
24618: maanviljelysluottoa parantamalla, osuustoimintaa kehittämällä ja
24619: muita maanviljelijän oloja parantavia toimenpiteitä innokkaasti, joh-
24620: donmukaisesti ajamalla. Minä tiedän, että sillä taholla, jossa ensi-
24621:  mäinen vastalause on syntynyt, kyllä näille asioille annetaan arvoa,
24622: että niitä siellä ajetaan, mutta tuntuu välistä niinkuin ne jäisivät
24623: tällaisten asiain yhteydessä syrjään.
24624:      En tahdo jatkaa pitemmälti. Tahdon tämän lausuntoni perus-
24625:  talla siis ehdottaa, että valiokunnan mietintö, johon myöskin suuri
24626: valiokunta on yhtynyt, tulisi eduskunnan päätökseksi.
24627: 
24628:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har varit i tillfälle att titta en
24629: smula bakom kulisserna i fråga om den lag för Norrland, hvilken
24630: ju är mallen för regeringens förslag i denna fråga. J ag har till och
24631: med varit i tillfälle till ett offentligt meningsutbyte med den man
24632: i Sverige, som skulle kunna kaUas deras doktor Gebhard, liksom
24633: jag skulle vilja kalla doktorn vår borgmästar Lindhagen. Det har
24634: varit en så pass liflig växelverkan mellan dem, som intressera sig för
24635: detta slags lagstiftning på hvardera sidan bottenhafvet, att det till
24636: och med till ordföranden, vill jag minnas, uti 1892 års skogskomite
24637: kommit ett bref ifrån samme man i Sverige, där han på det bevek-
24638: ligaste anhåller, att komiten skulle så begå, att en sådan här skulle
24639: komma till stånd i Finland, för att man skulle hafva lättare att få
24640: genomförda sina planer i Sverige. Förevarande fråga är nu en gång
24641: modesak där på en del håll. Norrlandslagen kom sist och slutligen
24642: efter åtskilliga vedermödor till stånd, men hade den gällt hela Sverige,
24643: såsom denna lag nu afser att gälla hela Finland, så hade den bestämdt
24644: icke fått majoritet uti riksdagen, emedan jordegarena, allmoge-
24645: männen liksom herremännen, förstodo, att den lagen icke var ett
24646: band blott och bart på sågindustrin och pappersindustrin, utan
24647: också på dem själfva, efter som den innebar ett hinder för dem att
24648:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.    1137
24649: 
24650: 
24651: aflåta, sina lägenheter till förmånligt pris, då ju, såsom man vet, priset
24652: är beroende på efterfrågan, och efterfrågan själffallet minskas i och
24653: med detsamma den hufvudsakliga köparen afgår från marknaden.
24654: Det var också fallet, när Norrlandslagen kom till stånd, att bankerna
24655: sände en cirkulärskrifvelse till sina kontoriNorrland och förklarade,
24656: att hemmanen icke vidare skulle tagas i hypotek, till samma värde
24657: emedan om bankerna stannade med dem, numera svårigheter fun-
24658: nes att få köpare. Det var en värdeminskning på lägenheterna
24659: däruppe som därigenom åstadkoms.
24660:      Det är emellertid naturligt att, om fara är på färde, så försöker
24661: man afvärja den, och det har ju här i dag yttermera försäkrats, att
24662: faran är mycket stor. En talare, hr v. Troil, har beskrifvit för oss
24663: huru en sådan där före detta jordegare ser ut. Jag har nog också
24664: sett af dem både förrän de hafva sålt sitt hemman och efter det, och
24665: jag kan icke finna, att skillnaden har varit så stor. Det är sådana
24666: där ödemarksherrar, som aldrig i sitt lif besökt en stad, knappast
24667: sett en järnvägsstation, och i fråga om sitt inresse för allmänna
24668: värf icke heller varit så mycket bättre, förrän de hafva sålt hemmanet
24669: än därefter. Men skillnaden har dock varit den att, medan de därförin-
24670: nan hafva lidit brist, så hafva de nu vanligtvis haft några tiotal tusen
24671: mark på banken och sina goda räntor, och till och med en gång om året,
24672: kanske två, företagit stadsresor för att lyfta dem. Och hvad som är
24673: säkert är, att en stor del utaf insättningarna i våra sparbanker,
24674: delvis också i våra handelsbanker, äro sådana penningar, som hafva
24675: erhållits genom försäljning af skogsfastigheter. Det är med denna sak
24676: som med alla andra, att den har två sidor, en god och en dålig.
24677:      Denna lag, vare sig att den får den lydelse som stora utskottet
24678: har föreslagit eller den, som hr Gebhard har omfattat, har i hvardera
24679: fallet det felet, att den kommer alldeles för sent. Skulle den hafva
24680:  tillkommit i början af 70-talet, år r873 eller 74 eller ännu r877,
24681:  då skogslägenheter såldes till rampris, eller skulle regeringen då
24682:  hafva haft ögonen öppna och köpt dessa lägenheter, så hade det
24683:  varit lyckligt, och det hade specielt varit lyckligt därför, att jord-
24684:  egarena då icke som nu, när de sälja sina lägenheter, sparade de pen-
24685:  ningar, som de därigenom åtkommo, utan mestadels gjorde slut
24686:  på dem i sus och dus. Nu däremot är, såsom sagdt, förhållandet ett
24687:  väsentligen annat. J ag sade att denna lag kommer för sent, och jag
24688:  håller före, att så är förhållandet. Man har visserligen påstått, att
24689:  lägenheter ännu de sista åren hafva sålts för pris vida understigande
24690:  det verkliga, men jag tror, att det förtjänar upprepas, att det också
24691:  har sålts lägenheter vida öfverstigande det verkliga värdet, ty så
24692:  stark har konkurrensen varit mellan en del pappersbruk, att priset
24693:  stegrats betydligt öfver hvad skäligt varit. Och det är kändt bland
24694:   dem, som syssla med dessa saker, att konjunkturerna må gå nedåt
24695:  på trävarumarknaden, prisen på hemmanen stiga ändock år för år,
24696:                                                                     72
24697: 1138                    Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24698: 
24699: 
24700: och det går icke vidare att slullipa sig tili delli. Det är hufvudsakligen
24701: af denna anledning solli jag i stora utskottet har yrkat på, att rege-
24702: ringens proposition skulle förkastas. Jag tror nämligen, att den
24703: för hvarje år solli går, blir allt mindre behöflig. Och det hade varit
24704: intressant Olli någon statistik skulle hafva kunnat presteras utaf
24705: senare datulli, ty, Olli jag nu icke är alldeles oriktigt underrättad, så
24706: hafva vi här endast att hålla oss till de föråldrade data, solli I892
24707: års skogskolliite lällinat. Vi skulle alls icke förlora på, Olli dennalag
24708: skulle få ligga till sig och en ny statistik i denna väg presteras.
24709:      Denna lag blir nu dessutolli en lag så att säga i tre våningar.
24710: Den består af en förordning, solli vi kunna antaga nu. Så har en para-
24711: graf utryckts, solli är af grundlagsnatur och solli jag knappast tänker
24712: att vi kunna anse vara af så brådskande art, att den icke gärna kan
24713: få ligga öfver till första landtdag efter nästa val. Och så hafva vi
24714: dertili ännu fått aktielagen llied i denna härfva, så nämligen stora
24715: utskottet föreslagit en paragraf af aktielagen till Olliforlliulering.
24716: Till min stora öfverraskning har jag också fått till bundsförvandt i
24717:  denna fråga hr \Vuorilliaa, solli ju eljes varit en ännu ifrigare anhän-
24718: gare af detta slags lagstiftning än själfvaste hr Gebhard. Och jag tror,
24719:  att hr Wuorilliaa har rätt. Det är nog, såsollihr Brander det sade, att
24720:  när en sådan där skydds- och förbudslag är väl oskyldig, så finnes det
24721: lliindre anledning att öfverträda den, äfven Olli llian har sallillia
24722:  lliöjlighet dertili solli under förutsättningen af en strängare lag. Det
24723:  är sallillia förhållande solli llied tullen. Olli tullsatserna äro låga,
24724:  så lurendrejar llian icke, llien äro de höga, så slår llian sig derpå.
24725:  Men icke desto lliindre är det nu troligt att denna lag, såsolli hr
24726:  Wuorilliaa säger, frallikallar en agenttyp, solli köper lägenheter
24727:  och gör aftal llied bolag Olli deras sköfling. Och då hafva vi kollimit
24728:  från askan i elden. Det gläder lliig att hr Wuorilliaa erkänner, att
24729:  detsallillia också är förhållandet llied hr Gebhards af honolli tidigare
24730:  llied så stort intresse ollifattade förslag. Det kanollidessa bäggeförslag
24731:  sägas, att llian bättrar icke ondt llied ännu värre. Och hvad beträf-
24732:  far hr Wuorilliaas eget förslag, Olli kulliulativ beskattning, så skulle
24733:  icke häller det hjälpa till någonting, ty de, solli då skulle hafva skogs-
24734:  lliark, utöfver den af hr Wuorilliaa tillåtna arealen, skulle dela den-
24735:  sallillia på flera skilda bolag, solli sinselliellan kunde träffa ett aftal
24736:  Olli salliarbete, och då vore det hugg i sallillia skåra.
24737:       Det är nu så llied silk förbudslagstiftning, att llian kollillier ingen
24738:  hvart llied den. Och jag tror att den riktiga synen på tingen är den,
24739:  solli uttalades i stora utskottet af en af centerns jurister, att bolagen
24740:  borde genolli lagstifning tillhållas att förvalta sin jord, såväl den
24741:  brukade SOlli skogen, på ett sådant sätt, solli är llied landets intressen
24742:  förenligt, llien icke förbjudas att besitta och köpa skog.
24743:       Huru SOlli hälst så är jag öfvertygad Olli, att denna lag är en sådan
24744:  lag, Olli hvilken hr Heillibiirger llied rätta har sagt, att den har
24745:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot      1139
24746: 
24747: 
24748: tillkommit endast för att tillmötesgå opinionen, men göra så litet
24749: omak och skada som rimligtvis med det målet för ögonen kan komma i
24750: fråga. Det är en lagstiftning mindre för att komma till praktiska
24751: mål än aus Liebe zur Kunst. Men jag kan omöjligt sälla mig till dem
24752: som älska dålig lagstiftning. Och när jag numera fått ett så~godt
24753: stöd som hr Wuorimaa, så vågar jag yrka på, att denna lagstiftnl.ngs-
24754: åtgärd för denna gång må få förfalla. Det hindrar icke att saken
24755: tages upp en annan gång. Vi hafva, kanske till dess hunnit komma
24756: till att såsom hr Brander har uttryckt det se ännu lugnare på sakerna
24757: än nu. Det är ju alldeles påtagligt att vår utveckling går i denna
24758: riktning. Febern minskas efterhand. Detta hafva vi ju också sett
24759: på hr Gebhard själf, visserligen i en annan fråga. Och det kan ju
24760: hända, att vi om några år lagstifta helt förståndigt i frågor af denna art.
24761: 
24762:     Ed. W u o r i m a a: Ed. Brander on lausunut, että kun minä
24763: olen allekirjoittanut ensimäisen vastalauseen ja nyt ehdotan lain
24764: hylättäväksi, se osoittaisi, etten käsitä tämän lain merkitystä.
24765: Ed. Brander ei näy seuranneen tämän asian käsittelyä eduskun-
24766: nassa. Kun minä allekirjoitin vastalauseen, saattoi minut sen teke-
24767: mään ainoastaan siinä lausuttu periaate, - sen lausuin myöskin
24768: täällä lähetekeskustelussa - etta yhtiöiltä niinkuin yksityisiltäkin
24769: pitäisi kiellettämän liian suurten maitten omistus. Ja kun ed. Brander
24770: vielä lausui, että tämä laki suojelisi maanviljelystä, niin hän unohti
24771: sanoa, että se laki, jota hän puolustaa, ei vähimmässäkään määrässä
24772: suojele maanviljelystä häviämästä. Hän ei ollut tietävinään siitä,
24773: kuinka tätä lakia ei ainoastaan voida kiertää, vaan kuinka tämä
24774: laki pakoittaa yhtiöitä ja muita kiertämään sitä. - Mitä ed. Schy-
24775: bergsonin lausuntoon tulee, niin olen iloinen, että kerrankin ollaan
24776: samaa mieltä. Mutta periaatteet, jotka ovat siihen johtaneet, ovat
24777: kuitenkin aivan erilaisia. Ed. Schybergson seisoo suuryhtiöitten ja
24778: suurkapita],ilttien vapauden kannalla ja minä tahdon niitten vapautta
24779: supistaa.
24780:     Ed. Schybergson pitää yhtiöitten suur-maanomistusta hyvänä
24781: ja suotavana, minä taas pidän sitä yhteiskunnalleturmiota tuottavana
24782: ja vaarallisena. Mutta minä olen ehdottanut tämän lain hylättäväksi
24783: siitä syystä, että jos eduskunta sen nyt hyväksyisi, se samalla tekisi
24784: itsellensä mahdottomaksi ottaa asian uudessa ja oikeassa muodossa
24785: esille ensi valtiopäivillä tai seuraavilla. Ed. Schybergson taas on
24786: tyytyväinen asian nykyiseen tilaan ja senvuoksi ehdottaa sitä samaa,
24787: mitä minäkin olen ehdottanut.
24788: 
24789:    Ed. K o 1 k k i: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin
24790: viimeisen lausunnon johdosta, erittäinkin sen vuoksi, että hän siinä
24791: vertaili niiden tilallisten, jotka ovat maansa yhtiöille myyneet, oloja
24792: ennen myyntiä ja myynnin jälkeen. Ja tapansamukaan-hän kun
24793: 1140                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24794: 
24795: 
24796: aina löytää asioista parhaat puolet, iloiset puolet - hän tässäkin
24797: löysi sen, että ennen myyntiä noilla maanviljelijöilla on ollutvaikea
24798: toimeentulo työllä ja tuskalla, ja nyt heillä on rahaa pankeissa,
24799: runsas korko ja vaivaton koronnosto sieltä sekä iloinen elämä. Minä
24800: taas tunnen tässä kohden oloja maamme kehittymättämiltä seu-
24801: duilta, joista ei löydetä tällaisia kuvia tuskin ollenkaan. Nekin,
24802: joilla on ollut runsaammin rahoja, ovat ne tuota pikaa menettäneet
24803: sentähden, etteivät he ole niitä osanneet käyttää, kun eivät ole
24804: oppineet rahoja hoitamaan. Monet taas, jotka ovat saaneet tilastaan,
24805: joka on mennyt useimmiten hyvin halpaan, polkuhintaan, jonkun
24806: verran rahaa, ovat olleet pakotetut panemaan sen entisiin velkoihin
24807: ja heidän elämänsä on tullut entistään kurjemmaksi, kun heillä ei ole
24808: ollut enää sitä samaa luottoa, mikä heillä ennen oli ollessaan tilan-
24809: omistajana.
24810:     Sama puhuja väitti, että lakiehdotus tulee noin 30 vuotta liian
24811: myöhään, ja jos en väärin ymmärtänyt, niin hän sanoi, että olisi
24812: uusi tilasto hankittava asian selvittämiseksi. - Jos sitä vielä han-
24813: kittaisiin joitakuita kymmeniä vuosia, miten myöhään tulisikaan
24814: tämä laki silloin? ~Parempi myöhään kuin ei milloinkaan>> on minun
24815: mielestäni tässä asiassa noudatettava periaate.
24816: 
24817:     Ed. A n t i 1 a: Minä olen tässä asiassa yhä eteenkinpäin en-
24818: simäisen vastalauseen kannalla. Täällä on valiokunnan mietinnön
24819: puolustajien puolelta lausuttu, että olisi arvaamaton vahinko, jos
24820: vuosisatain viljelys joutuisi rappiolle, ja se on aivan tosi. Viljelys
24821: on todellakin pelastettava siitä vaarasta, johon se on tukkiyhtiöit-
24822: ten maanhankinnan kautta joutunut, mutta sen lakiehdotuksen kautta,
24823: jonka valiokunta on esittänyt, ei tässä asiassa päästä läheskään täyttä
24824: askelta eteenpäin. Päinvastoin tämän toimenpiteen kautta, niinkuin
24825: jo on monasti huomautettu, tullaan järjestämään tukkiyhtiöitten
24826: metsämaan hankinta ja annetaan sille eduskunnan puolelta jonkun-
24827: lainen hyväksyminen. Tämä toimenpide on siksi vahingollinen tule-
24828: vaisuuteen katsoen, ettei sitä mitenkään voi hyväksyä se, joka tahtoo
24829: todellisesti kannattaa maanviljelyksen etua, sillä asianlaita on sel-
24830: lainen, että meidän maanviljelyksemme, joka monessasuhteessakituu
24831: pääoman puutetta, on semmoisessa tilassa, että nämä viljelyksen
24832: harjoittajat eivät voi ilman tuntuvia apukeinoja sivultapäin, päästä
24833: milloinkaan väkiperäiseen viljelykseen, johon pyrkiessä tarvitaan
24834: ehdottomasti varoja. Jos tukkiyhtiöt saavat tilaisuuden erottaa
24835: pieniviljelyksistä pois metsämaat, joista kuitenkin olisi sangen tun-
24836: tuvaa hyötyä voimaperäiseen viljelykseen pyrkiessä, silloin näiden
24837: viljelysten edistyminen ehdottomasti tulee ehkäistyksi.
24838:     Täällä on myöskin sanottu, että maanviljelystä voidaan tukea
24839: osuustoiminnan avulla ja että ammattitietoa on kohotettava. Minä
24840: olen huomannut hyvin monien kymmenien, monien satojenkin pikku-
24841:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1141
24842: 
24843: 
24844: viljelijäin kylläkin haluavan ammattitietoja. He eivät kuitenkaan
24845: puuttuvain pääomain puutteessa ole voineet semmoista itselleen
24846: eikä nuomkaisijässä oleville pojilleen hankkia. Jos nyt hyväksytään
24847: tämä valiokunnan mietintö, niin tulevaisuudessa ammattitietojen
24848: levittäminen pikkuviljelijäin keskuuteen tulee tämän toimenpiteen
24849: kautta ehdottomasti ehkäistyksi. Ja mitä tulee osuustoimintaan,
24850: niin ei suinkaan se tule hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi sen kautta,
24851: että pikkuviljelijöillä on tiloillaan metsää, jonka kautta he voivat
24852: saada tuloja. Päinvastoin virkeys, joka tulojen omistamisesta seu-
24853: raa, epäilemättä on myöskin omiaan virkistämään ja kehottamaan
24854: osuustoiminnassa pyrkimään eteenpäin.
24855:     Minä en siis voi tämmöisiä syitä, joilla puolustetaan valiokunnan
24856: mietintöä, pitää perusteltuina, vaan päinvastoin. Minä vielä tämän
24857: lisäksi tahdon mainita, että jos nyt erotetaan metsämaat pois vilje-
24858: lysten yhteydestä jättämällä ainoastaan kotitarvemetsä, niinkuin
24859: valiokunta on ehdottanut, ja vaikka tätä kotitarvemetsää, silloin
24860: kuin jostakusta tilasta muu metsämaa eroitetaan, jätetään sille tilalle
24861: riittävästi, niin tulevaisuudessa, kun me kuitenkin pyrimme pikku-
24862: viljelykseen ja tila jaetaan useampaan kymmeneen osaan, silloin täy-
24863: tyy myös tuo vähäinen metsämaa kotitarvetta varten jakaa tietysti
24864: useampiin kymmeniin osiin ja silloin se ei enään mitenkään voi näi-
24865: den useampain viljelijäin talouteen edes kotitarpeeksi riittää, ja tämä
24866: seikka, se juuri ensi kädessä on kehoittanut allekirjoittanutta puo-
24867: lustamaan vastalauseen kantaa. Minä nim. epäilen, että tämä metsä-
24868: maiden viljelyksistä eroittaminen ja sen kautta tulevaisuudessa pikku-
24869: viljelijäin ahtaaseen tilaan asettaminen tulee synnyttämään muuta-
24870: mien vuosikymmenien kuluttua semmoisia vaikeuksia, että siinä
24871: epäilemättä saa lainlaatijakunta taaskin hakea keinoja keinojen
24872: perästä eikä kukaties siinä, enemmän kuin nykyisen vuokralaitok-
24873: senkaan parantamisasiassa olla tilaisuudessa tavallisilla lainsäädäntö-
24874: keinoilla pääsemään eteenpäin, vaan täytyy turvautua keinoihin, joita
24875: periaatteen kannalta vastustetaan. Minä puolustan edustajien Geb-
24876: hardin ja Pullisen ehdotusta.
24877: 
24878:     Ed. v on T r o i 1: Hr Schybergson framhöll att följden utaf den
24879: s. k. Norrlandslagens antagande i Sverige bland annat hade varit
24880: en begränsad bankkredit för jordbruket. J ag tror icke att vi här
24881: behöfva befara detsamma, ty kreditförhållandena hos oss äro ändå
24882: vida andra än uti Sverige. Vidkommande sedan min skildring utaf
24883: de forna hemmansegarenas nuvarande ställning, ville jag blott
24884: framhålla att jag varit i tillfälle få kännedom om densamma under
24885: min verksamhet främst såsom domare på landsbygden, men jämväl
24886: såsom advokat. Och jag tror att man såsom domare mer än annars är
24887: i tillfälle att lära känna skuggsidorna i lifvet och därigenom också
24888: bli i tillfälle att komma under fund med de orsaker som hafva med-
24889: H42                    Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24890: 
24891: 
24892: verkat till desamma. Att de forna hemmansägarena skulle vara de,
24893: som hafva största delen utaf sitt kapital deponeradt i bankerna, tror
24894: jag icke, utan nog är det fastmer till största delen de hemmansägare,
24895: som hafva förvandlat ett eller flere af sina skogsskiften till penningar
24896: genom att försälja afverkningsrätten till desamma. Dessa hemmans-
24897: ägare hafva skött sig bättre än de, som sålt hemmanen i sin helhet.
24898: Dessa göra nog en eller flere stadsresor och på dessa resor drick:a de upp
24899: sin köpeskilling och därpå framsläpa de sitt lif såsom arrendatorer
24900: på sina förra lägenheter.
24901: 
24902:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on niin monelta taholta
24903: hyökätty sitä käsityskantaa vastaan, jota minäkin täällä olen koetta-
24904: nut edustaa, että täytyy vielä kerran pyytää puhevuoroa. Sitä en
24905: suinkaan tee vastatakseni kaikkeen siihen mitä on puhuttu, vaan
24906: muutamiin tärkeämpiin kohtiin.
24907:     Ed. von Troil puolusti mietintöä sitä muistutusta vastaan,
24908: joka tehtiin viime lähetekeskustelussa, nim., että mietintö oli aivan
24909: tavattoman heikosti puolustanut kantaansa ja yhtä heikosti vas-
24910: tustanut toisella kannalla olevaa ehdotusta. Hän sanoi, että minä
24911: siinä erehdyin kun väitin, että valiokunta ei olisi ottanut huomioon
24912: sitä, mitä toisen kannan puolesta on puhuttu. On mahdollista, että
24913: valiokunta on ottanut huomioon sen, mutta valiokunta ei ole kyennyt
24914: mietinnössään kumoamaan niitä tosiasioita, joita viime valtiopäivillä
24915: täällä esitettiin. Se on mietinnön heikkous, josta minä olen puhunut.
24916: Näin suuressa ja periaatteellisessa lainsäädäntötoimenpiteessä kuin
24917: tämä on, olisi valiokunnan velvollisuus ollut käsitellä asiaa arvok-
24918: kaammin ja vakavammin, kuin mitä mietintö osoittaa.
24919:     Sitten on ed. von Troil puolustanut tätä mietinnön lakiehdotusta
24920: m. m. sillä, että kunnes metsänhoito on saatu pientiloilla järkiperäi-
24921: selle kannalle, tämä lainsäädäntö olisi omiaan ehkäisemään niitä
24922: haittoja metsänhoidossa, joita nyt näkyy. Mutta tämä lainsäädän-
24923: töhän juuri nimenomaan jättää metsät ulkopuolelle; eihän se ole
24924: millään tavoin oniiansa pelastamaan metsiä. Sitten kun tämän
24925: lainsäädännön avulla yhtiöt ovat ostaneet metsät pois vähävaraisilta
24926: tilallisilta, niin eiväthän ne silloin enää tarvitse sitä järkiperäistä
24927: metsänhoitoa, josta ed. von Troil puhuu. Lopuksi ed. v. Troil loh-
24928: duttaa itseään sillä, että elpynyt kansalaistunto tulisi muka estä-
24929: mään tukkiyhtiöitä lähtemään lainkiertämisteille. Onhan heillä
24930: ollut kansalaistuntoa ennenkin, eikä se vaan ole ennenkään estänyt,
24931: eikä se ole estänyt Ruotsissakaan, eikä se ole estänyt Norjassakaan,
24932: vaikka Norjan kansa juuri on tunnettuelpyneestäkansalaistunnostaan.
24933: Tämmöisiin aatteellisiin puoliin vetoominen silloin kun on kysy-
24934: myksessä mitä voimakkain rahavalta, mitä voimakkaimmat oman-
24935: voitonpyyntivietit on aivan pilvissä leijailevaa lainsäätämistä.
24936:     Ed. Redberg on ollut huomaavinaan vastakohtaa niissä muistu-
24937:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1143
24938: 
24939: 
24940: tuksissa, joita ed. Wuorimaa ja minä olemme tehneet siihen nähden,
24941: mitenkä tätä lakia voidaan kiertää, ja sanonut, että koska meidän
24942: muistutuksemme ovat aivan vastakkaisia, ei niillä muka ole mitään
24943: arvoa. Mutta ed. Redberg ei huomannut, että minä muistutin
24944: samaa kuin ed. \Vuorimaa. l\finä sanoin nim., että tätä lakia osaksi
24945: e i t a r v i t s e, o s a k s i o n m a h d o t t o m a n h e 1 p p o
24946: kiertää. Nuo molemmat heikkoudet eivät ole vastakkaisia, vaan
24947: täydentävät toisiaan ja tekevät lain juuri niin viattomaksi kuin ed.
24948: Schybergson on sanonut.
24949:      Sitte on ed. Brander hienolla tavalla lausunut ilonsa siitä, että
24950: tällä kertaa ei meidän kantaamme enää puolusteta sillä kiivaudella
24951: kuin ennen, koska muka nyt on jätettysyrjään taktilliset näkökann.at.
24952: Se on erittäin. hienoa! Syy siihen, minkävuoksi minun mielestäni ei
24953: enää ole syytä kovin suurella kiivaudella ajaa kantaamme, on se,
24954: että me olemme lojaalisesti resigneerautuneet. Me olemme lojaali-
24955: sesti resigneerautuneet, kun olemme nähneet, että vasemmisto on
24956: tässä kohden tehnyt liiton oikeiston kanssa. Me olemme tässä nähneet,
24957: että vasemmisto on lähtenyt taantumuksen, peräytymisen tielle, ja
24958: sille ei mitään mahda.
24959:      Edelleen koetti ed. Brander vähä ivailla minun äskeistä väi-
24960: tettäni sillä, että minä olin siitä, että täällä täysi-istunnossa ei viime
24961: kerralla puolustettu mietinnön kantaa, päättänyt, että se on heikko.
24962: Minähän sanoin, että kun täällä ei sitä puolustettu, niin minä odotin,
24963: että sitä olisi voitu puolustaa suuressa valiokunnassa, ja menin
24964: varta vasten käymään läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat; luin
24965: läpi periaatteellisen keskustelun ja näin, että puolustus oli siellä
24966: yhtä heikko kuin täälläkin. Siis tämäkin huomautus oli aivan
24967: turha.
24968:      Vielä ed. Brander väitti, että Ruotsissa Norrlanninlaki muka olisi
24969: lievempi kuin tämä ehdotus. Se on todellakin yhdessä kohdin lie-
24970: vempi, muttaNorrlanninlakionsiinäsuhteessaankarani.pi,ettäse vaatii
24971: kaikki yhtiöt tämän lain sisälle, esillä oleva lakiehdotus ainoastaan
24972: puutavaraliikeyhtiöt. Myös on Ruotsin laki ankarampi siinäkin suh-
24973: teessa, että se ei tahdo suojella ainoastaan viljelysmaita, mutta myös
24974: kaikkia viljelyskelpoisiakin maita esillä olevan lakiehdotuksen vaa-
24975: tiessa ainoastaan ne viljelyskelpoiset maat, jotka ovat viljellyn maan
24976: ympärillä, suojelukseen.
24977:      Sitte ed. Brander sanoi, että tulkoon laki millainen tahansa,
24978:  ei se yksin riitä. Siitä me olemme kaikki tässä eduskunnassa yksi-
24979:  mielisiä. Siitä ei olisi tarvinnut enää tänä päivänä puhua.
24980:      Ed. Brander vetosi siihen, että minä muka olen jättänyt syrjään
24981:  esim. osuustoiminnan yhtenä keinona, joka voisi tätä epäkohtaa
24982:  auttaa. Mutta kun tämän lain kautta saatetaan metsät pois tiloilta,
24983:  paitsi kotitarvemetsää, niin silloinhan täytyy osuustoiminnan sovel-
24984:  luttaminen metsätoiminnan alalla käydä mahdottomaksi. Se on men-
24985: 1144                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
24986: 
24987: 
24988: nyttä. Juuri sitä me olemme ajaneet, mutta ed. Brander itse on
24989: sen kerrassaan unohtanut.
24990:     Sitte ed. Schybergson. Hän laski tapansa mukaan paljon leik-
24991: kiä, mutta se jääköön hänen spesiaalialakseen tässä eduskunnassa.
24992: Pysyn ainoastaan siinä, mitä hänen puheessaan oli asiallista. Hän
24993: sanoi, m. m. että jos Nordanninlaki olisi ulotettu koko Ruotsiin,
24994: niinkuin tämä lakiehdotus on aijottu ulotettavaksi koko Suomeen,
24995: niin ei se olisi saanut enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kyllä
24996: minäkin sen uskon, mutta on toki >>pikkuinen>> ero Ruotsin nykyis-
24997: ten valtiopäiväin ja tämän eduskunnan välillä. Minä olin ainakin
24998: toivonut, että niillä olisi ollut ero tukkiyhtiöihin nähden. Mutta
24999: kun vasemmisto nyt on asettunut nykyiselle kannalleen, niin tai-
25000: taa se tässä suhteessa olla samanlainen kuin Ruotsin ensi kamari,
25001: joka on suureksi osaksi juuri tukkipomojen kamari.
25002:     Sitä paitsi meidän pitää katsoa, että Etelä-Ruotsissa ei ole metsä-
25003: maata, niinkuin koko Suomi on metsämaata. Jos katsomme sitä
25004: rajaa, johon Norrlannin laki ulottuu eteläänpäin Ruotsissa ja ve-
25005: dämme sen rajan tänne yli, niin huomaamme, että se kulkee meidän
25006: Salpausselkää myöten. Se on se osa pohjoismaita, joka on metsän-
25007: kasvulle soveliain ja toistaiseksi pääasiallisesti viljelemätöntä. Meil-
25008: lähän ei ole muuta kuin noin 8 °/o viljelysmaata.
25009:     Sitte ed. Schybergson arveli että tämä laki tulee liian myöhään,
25010: ja perusti sitä sillä, että 7o-8o luvuilla myytiin metsätiloja huo-
25011: keasta hinnasta ja nyt niitä myydään kalliista. Mutta ei suinkaan
25012: tämä rahakysymys - ed. Schybergson on tosin rahamies - eihän
25013: tämä rahapuoli ole ollut tässä pääasiana. Sitä paitsi ed. Schybergson
25014: arveli, että tätä nykyä myydään metsätiloja liian korkeasta hin-
25015: nasta. Se on kyllä totta, että eräs yhtiö viime vuosina osti niitä
25016: tuommoisessa >>feberisså>>, niinkuin hän puhui, liian korkeasta hin-
25017: nasta, mutta vielä ainakin viime keväänä löytyi liikkeitä, jotka
25018: ostivat Pohjois-Suomesta tiloja I0-20 markasta hehtaari.
25019:     Vielä ed. Schybergson arveli, että jos viime vuosilta olisi tilastoa,
25020: niin nähtäisiin, ettei tämä maanosto ole edistynyt siinä määrässä
25021: kuin varemmin. Tämä viime vuoteen nähden pitänee luultavasti
25022: paikkansa, sentähden että puutavaraliikkeitten raha-asiat ja puu-
25023: tavaramarkkinat ovat huonot. Mutta vuosilta sitä ennen on tietoja
25024: hyvin monesta osasta maata ja ne tiedot osoittavat, että on yhä
25025: edelleen aivan tavattomassa määrässä ostettu tiloja. Sitte ed. Schy-
25026: bergson arveli, että semmoinen lainsäädäntö, joka menisi siihen
25027: suuntaan että se pakoittaisi yhtiöitä hoitamaan maitaan, sekä vil-
25028: jelysmaitaan että viljelemättömiä olisi tarkoituksenmukaisin. Siinä
25029: minä tulen olemaan mukana, olenhan tehnyt siitä alotteitakin. Saa
25030: nähdä, kuinka suurella innolla semmoista lainsäädäntöä tullaan
25031: täällä kannattamaan.
25032:     Sitte ed. Schybergson taasen liittyi niihin leikinlaskijoihin va-
25033:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   11 45
25034: 
25035: 
25036: semmistosta, jotka ovat puhuneet lainsäätämiskuumeen muka
25037: lauhtumisesta ja arveli että minä jonkun ajan perästä olen mukana
25038: lakia laatimassa >>aika järkevällä tavalla.>> Minä luulen myös, että
25039: kun tällainen laki tässä laaditaan, niin tullaan hyvin pian, ainakin
25040: minä tulen hyvin pian vaatimaan sitä, että tästä lähtien toista tietä,
25041: lähdetään expropriatsioonin tietä, lähdetään rappeutumislainsää-
25042: dännön tietä, lähdetään progressiivisen verotuksen tietä lakeja laa-
25043: timaan metsäyhtiöitä vastaan. Sinne meidän täytyy 'lähteä, mutta
25044: ei se ole kuumeen ...,-ähenemistä, herra Schybergson!
25045:     Sitä paitsi minä en myönnä, että minussa lainsäätämisinto olisi
25046: lauhtunut kunnallislakiasiassa. Kuten ed. Schybergsonin pitäisi
25047: tietää minä en ole koskaan ollut muulla kannalla kuin sillä, jonka
25048: äskettäin toin esiin. Lopuksi ed. Schybergson lausui parikin kertaa
25049: suuren ilonsa siitä, että hän on saanut liittolaisekseen ed. Wuori-
25050: maan. Sitä iloa en suinkaan tahdo häiritä.
25051: 
25052:     Ed. H u 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin lau-
25053: sunnon johdosta, hän kun lausui lain tulevan liian myöhään ja ettei
25054: tätä nykyä kyseessä olevia maakauppoja tehdä, syystä että kon-
25055: junktuurit puutavaramarkkinoilla ovat epäedulliset.
25056:     Minä en ymmärrä, että lainsäädäntö olisi tehtävä riippuvaiseksi
25057: vaihtelevista konjunktuureista. Semmoinen olisi todellakin kon-
25058: junktuuripolitiikkaa.    Edustaja Schybergson on kaivannut ti-
25059: lastoa. Ed. Gebhard on jo antanut muutamia tietoja. Minunkin
25060: tiedossani on semmoisia metsäkauppoja aivan viime ajalta. Tie-
25061: dän erään semmoisen kuvaavan tapauksen eräästä Keski-Savon
25062: kunnasta, jossa oli päätetty rakentaa kansakoulu. Kun koulu oli
25063: valmistunut, ei ollut riittävästi oppilaita, syystä että kylän useat
25064: tilalliset olivat myyneet sahayhtiölle tilansa ja perheineen päivineen
25065: muuttaneet pois.
25066:     Minä pyydän lyhyesti kannattaa suuren valiokunnan ehdotusta.
25067: 
25068:      Ed. K u u s i n e n: Me sosialistit olemme tässä koettaneet tänä
25069: iltana tätä asiaa käsitellessä hyvin kärsivällisesti kuunnella eikä
25070: välittää edes niistä taisteluun haastamisista, mitä varsinkin eräitten
25071: suomettarelaisten taholta täällä on esitetty,- varomattomasti kyllä
25072: heidän taholtaan, sillä heille minun käsittääkseni tänä iltanaolisi ehkä
25073: ollut viisainta olla liiaksi meitä haastattamatta. Mutta kun nyt
25074: kerran tästä jotain täytyy lausua meidänkin, meidän varsinaisten
25075: >>tukkipomojen etujen puoltajien>> taholta, niin tahtoisin aluksi
25076: pikkuisen kumminkin kosketella sitä kantaa, mikä täällä niillä edusta-
25077: jilla on ollut, joilla tähän asti oli täällä eduskunnassa kunnia edustaa
25078: sitä kantaa. Tarkotan nyt erityisesti ed. Schybersonin kantaa. Hän
25079: on viisas taktikeri. Viime valtiopäivillä kun tämä asia oli esilläja
25080: herra Schybergsonnäytti täydellä todella pelkäävän sen hurjan kielto-
25081: 1146                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25082: 
25083: 
25084: lain toteutuvan tässä asiassa, jota suomettarelaiset ajoivat, hän
25085: näytti olevan hyvinkin taipuvainen sellaiseen välitysehdotukseen
25086: tässä asiassa, minkä ed. Brander oli tehnyt. Tämä ed. Branderin
25087: silloinen ehdotus oli jonkun verran lievempi kuin suomettarelaisten
25088: ehdotus, mutta ei läheskään niin tukkipomojen etuja katsova kuin
25089: nykyinen valiokunnan ehdotus. Nyt tässä näytti alusta alkaen
25090: selvältä, ettei enää voisi päästä voitolle tuo suomettarelaisten kielto-
25091: lakiehdotus, ja kun herra Schybergsonsiitäoliselvillä, niin hän saattoi
25092: vapain mielin tässä kääntää kelkkansa kokonaan toisaalle, lähteä
25093: suuressa valiokunnassa ajamaan sitä kantaa, ettei tässä tarvita
25094: lakia mitään. Ja sitä kantaa hän siellä johdonmukaisesti ajoi. Muiste-
25095: taan, että viime kerralla, kun tätä asiaa alustavasti käsiteltiin ensim-
25096: mäisessä lukemisessa, niin herra Schybergson m. m. kaunopuheliaasti
25097: selitti, että hän on sosialistien kanssa samaa mieltä siitä, että oikeas-
25098: taan metsät olisivat valtiolle saatavat. Lopuksi hän vielä vakuutti
25099: hyvin juhlallisesti, että älkää te sosialistit luulko, että te olette
25100: ainoita todellisia, rehellisiä tällaisen uudistuksen vaatijoita, vaan
25101: kyllä niitä yhtä todellisia parannuksen vaatijoita on täällä oikeis-
25102: tossakin. Se herra Schybergsonin kanta, jota hän nyt on alkanut ajaa,
25103: täytyy nyt kuitenkin jokaisesta eduskunnan jäsenestä näyttää hie-
25104: man toiselta kuin se, mitä sosialistit ovat ajaneet.
25105:      Me sosialistit suuressa valiokunnassa, niinkuin eduskunnassakin,
25106:  koetimme sillä tavalla ajaa tukkipomojen asiaa, että olisi vapautettu
25107:  tukkipomot, niinkuin periaatteessa katsottiin täytyvän vapauttaa
25108:  maanomistajatkin metsistään, että metsät olisi saatettava valtiolle. Sel-
25109: laisen ehdotuksen me teimme jo suuressa valiokunnassajajouduimme
25110:  siinä kunniakkaasti häviölle. Suomettarelaisten suosiollisella avulla
25111:  pääsi tämä kurja valiokunnan ehdotus suuressa valiokunnassa voitolle.
25112: Silloin ei ollut meillä muuta edessä kuin koettaa sitten vielä tätä
25113:  asiaa yksityiskohtaisesti käsiteltäessä tuoda lisäehdotuksiamme
25114:  erikoispykäliin esille, mutta porvarit säännöllisesti yksimielisesti
25115:  äänestivät ne kumoon. Äänestivätpä vielä niinkin vaatimattoman
25116:  samaan suuntaan käyvän ehdotuksen kumoon, kuin ed. Castren
25117: siellä teki, nim. että valtiolla olisi näissä tukkiyhtiöiden vastaisissa
25118:  metsänostoissa ostoetuoikeus. Sekin oli jo liian paljon suuren valio-
25119:  kunnan porvarien mielestä.
25120:      No niin. Sitte kun yksityiskohtaisessa käsittelyssä suuressa
25121:  valiokunnassa päästiin niin pitkälle, että tuli 8 §esiin, jossa säädetään,
25122:  että kaikki ne rajoitukset mitä tässä asetuksessa on säädettyyhtiön
25123:  kiinteistön hankinnasta, olkoon myös noudatettava kun yksityinen
25124:  henkilö tahtoo omakseen hankkia maalla olevaa kiinteätä omaisuutta,
25125:  silloin tehtiin porvarien taholta merkillisen julkea ehdotus,sellainen
25126:  ehdotus,että tästä olisi kokonaan poistettava se kohta, joka puhuu
25127:  yksityisestä henkilöstä, joten laki tulisi koskemaan ainoastaan
25128:  yhtiöitä. Tuollainen ehdotus sisältää asiallisesti sitä, ettei koko lailla
25129:             Erään1aatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1147
25130: 
25131: 
25132: ole kerrassaan mitään merkitystä. Jokainen yhtiö voisi ostaa maita
25133: sen verran kun haluaa jonkun osakkaansa, siis yksityisen henkilön
25134: nimessä, kun ei laki tulisi ollenkaan koskemaan yksityisiä. Tällaisen
25135: tukkipomojen etuja katsovan lakiehdotuksen tyhjäksitekemistä tar-
25136: koittavan muutosehdotuksen tekivät siellä s u o m e t t a r e 1 a i s e t.
25137: Eräs suomettarelainen edustaja sen teki, toinen suomettarelainen
25138: edustaja sitä kannatti, ja edustajat Schybergson, v. Alfthan ja toiset
25139: ruotsikot suuressa valiokunnassa saattoivat ilomielin yhtyä tähän
25140: suomettarelaiseen ehdotukseen. Kun näet tästä suuressa valiokun-
25141: nassa äänestettiin, äänesti 4 ruotsinmielistä sen puolesta ja 5 suo-
25142: mettarelaista, - 5 tukkiyhtiöiden metsänostoa rajoittavaa »kielto-
25143: lakiherraa»! Sellaista se on ollut suomettarelaisten »kieltolaki»-
25144: harrastus tässä asiassa suuressa valiokunnassa. Se oli jo niin paksua,
25145: että yksin erään Mechelinin entisen senaatin jäsenen, joka on samalla
25146: suuren valiokunnan jäsen, herra Ståhlbergin, täytyi puolestaan lausua,
25147: että jos tuollainen ehdotus hyväksyttäisiin, niin ei tällä lailla olisi
25148: tosiaan mitään merkitystä. Ja samoin erään nykyisen senaatin
25149: ruotsikkojäsenen, joka myös kuului Mechelinin senaattiin aikanaan,
25150: senaattori Nyberghin, täytyi myöskin lähteä näitä suomettarelaisia
25151: ehdotuksentekijöitä vastaan selittämään, että jos tuollainen ehdotus
25152: tulee hyväksyttäväksi, niin kyllä silloin on liian vähän rajoitettu
25153: tukkipomojen oikeuksia. Siitä huolimatta kuitenkin nuo 5 suomet-
25154: tarelaista äänestivät tuollaisen ehdotuksen puolesta.
25155:      Se suomettarelainen muuten, joka tuollaisen ehdotuksen teki
25156: suuressa valiokunnassa, se on edustaja, joka eräässä toisessakin
25157: kieltolakiasiassa on menetellyt yhtä - sanoisinko - omituisesti,
25158: esiintynyt vaalien edellä kovana kieltolain ajajana siinä toisessa
25159: kieltolaissa, niinkuin tässäkin kieltolaissa, mutta sitten myöhemmin
25160: ollut sangen uuttera sellaisten muutosehdotusten tekijä, jotka
25161: muutosehdotukset kummassakin tapauksessa tekisivät tuollaisen
25162: kieltolain aivan mahdottomaksi. Ja kun siitä hänen menettelystään
25163: siinä toisessa kieltolaissa huomautettiin julkisuudessa aikoinaan,
25164: kun huomautettiin että ei sen suomettarelaisen edustajan nyt olisi
25165: sentään pitänyt - hän on virkamiehenä senaatissa - omasta
25166: alotteestaan tuollaista kieltolain tappamisehdotusta senaatissa tehdä,
25167: niin, kun tästä huomautettiin julkisuudessa, niin Uudessa Suomet-
25168: taressa kirjoitettiin, että sitäkö kelpo virkamies odottaa, että häntä
25169: kehotettaisiin tuollaiseen toimeen, ei, hän rientää itsestään sellaista
25170: tekemään. Nyt olisi minusta herra Nevanlinnalla taas syytä kir-
25171:  joittaa Suomettareen: sitäkö kelpo edusmies odottaa, että hänen
25172: ryhmänsä tai koko puolueensa luopuu ohjelmastaan, ei, hän rientää
25173: etukäteen sitä tekemään. Kysymyksessä olevan edustajan nimi on
25174: Li s t o.
25175:      Päätökseksi tuli siis kuitenkin suuressa valiokunnassa tässä
25176: suhteessa, että tämän lain pitäisi kuitenkin koskea yksityisiäkin.
25177: 1148                    Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25178: 
25179: 
25180: Mutta sitten tuli tässä eteen toinen konsti. Tuli sellainen konsti eteen,
25181: että siellä esitettiin - alote siinäkin suhteessa tehtiin suomettare-
25182: laisten taholta- että tämä koko laki oikeastaan tai kuitenkin 8 §on
25183: v a s t o i n p e r u s t u s 1 a k i a. Ja mikä siinä auttoi, kun sellainen
25184: vaatimus tehtiin, niin asia oli lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. Ja
25185: perustuslakivaliokunnasta tuli sitten lausunto, että juu, se on vastoin
25186: perustuslakia. Kuinka tuon asian laita nyt oikein lienee, siihen
25187: en tahdo tällä hetkellä puuttua. Se saattaa olla vastoin perustus-
25188: lakia, saattaa myös olla perustuslainmukainen. Mutta ainakaan
25189: siitä perustelusta, mitä perustuslakivaliokunta tässä kysymyksessä
25190: on antanut, ei kukaan voi tulla vakuntetuksi, että lakiehdotus olisi
25191: tässä suhteessa perustuslain vastainen. Ja minä puolestani uskoisin
25192: perustuslakivaliokunnan auktoriteettiin niin paljon tässä asiassa,
25193: että kun sieltä eivät ole herrat sen kummempia todistuskappaleita
25194: tässä suhteessa voineet esittää, ei se silloin oleperustuslainvastainen.
25195: Tätä minun käsitystäni tukee vielä se ihmeellinen seikka, että tässä
25196: ovat niin monet pätevät laitokset ennen olleet sitä mieltä, ettei tämä
25197: ole perustuslainvastainen. Esim. useat suomettarelaiset edustajat
25198: kaikilla kolmilla valtiopäivillä, jotka ovat tästä asiasta tehneet
25199: eduskuntaesityksen täällä. Kaikissa niissä on myös tahdottu sovel-
25200: luttaa näitä rajoituksia, vielä noita hurjia rajoituksia, yksityisiinkin.
25201: Ne eivät ole ketkään tietäneet, että se on ollut perustuslain rikkomista.
25202: Eduskunnan herra sihteeri ei ole sitä tietänyt, kun on antanut
25203: sellaisia eduskuntaesityksiä täällä tehdä, jotka koskevat perustus-
25204: lakia. Perustuslaillinen Mechelinin senaatti ei sitä tietänyt, kun se
25205: valmisti tästä asiasta armollisen esityksen, jonka perusteluissa ei
25206: puolella sanalla viitatakaan, että tässä voisi olla mitään seikkaa,
25207: joka koskisi perustuslakia. Vaitiopäivien valiokunnat eivät myöskään
25208: ole tätä aavistaneet, ei viimeksi talousvaliokuntakaan, -ennenkuin
25209: nyt se yhtäkkiä suomettarelaisten alotteesta tuli ilmi. Siihensaakka
25210: oli tässä asiassa rikottu perustuslakia, mutta nyt se onneksi vielä
25211: oli korjattavissa.
25212:     Muuten sivumennen sanoen näyttää tosiaan, kuin noista vanhoista
25213: perustuslaeistamme tulisi vähän samanlainen jarru täällä kaikelle
25214: uudistustyölle, kuin mitä Yhdysvaltain perustuslait ovat. Siellähän
25215: kansan eduskunta voi säätää lain, mutta jokaisella pikkutuomarilla
25216: maaseudullakin on oikeus sanoa, että se on vastoin Yhdysvaltain
25217: perustuslakia ja senvuoksi sitä ei voi panna toimeen. Täällä nyt ei
25218: tuomarit eduskunnan ulkopuolella kyllä voi semmoista selittää,
25219: mutta eduskunnan sisäpuolella ne voivat selittää ja tulevat epäile-
25220: mättä selittämään aina silloin, kun joku tärkeämpi asia on herrain
25221: luokkaetuja vastaan, aina silloin se on tästedes perustuslainvastainen.
25222:     Nyt kun oli sitten tässä laissa päästy niin pitkälle, että se oli
25223: saatu perustuslainvastaiseksi, ja täytyi erottaa se kohta, joka koski
25224: yksityisiä, erityiseksi lakiehdotukseksi, jonka laiksi tulemisesta ei
25225:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1149
25226: 
25227: 
25228: ole tietysti mitään tietoa, kun perustuslakia koskevat lakikysy-
25229: mykset ovat niin monimutkaisen käsittelyn takana, niin silloin ei
25230: ollut enää kaikilla noilla viidellä suomettarelaisella, jotka olivat
25231: ensimmäisessä käsittelyssä tässä asiassa äänestäneet sitä vastaan,
25232: että tämä koskisi myös yksityisiä, syytä puolustaa tuota kantaansa.
25233: Kaksi suomettarelaista - tai kolmekin niitä oli, vaikka yksi eri
25234: perusteilla -    katsoi kuitenkin tarpeelliseksi puolustaa sitä ed.
25235: Schybergsonin kantaa, että tässä asiassa ei tarvita lakia ensinkään.
25236: Herra Lagerlöf perusteli tätä kantaa sillä, että tällä lailla ei ole
25237: mitään muuta etua, kuin että se on lyhyt. Lailla pitäisi olla ne edut,
25238: että se on lyhyt, oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen.
25239: Mutta tämä ei ed. Lagerlöfin selityksen mukaan ole oikeuden-
25240: mukainen, koska tämäkin kurja lakiehdotus, jota ed. Gebhard ei
25241: ole osannut tarpeeksi moittia ja jonka kannattamisesta hän ei
25242: ole osannut sosialisteja tarpeeksi syyttää, muka liiaksi rajoittaa yksi-
25243: tyisen vapautta, yksityisen omistusoikeutta. Samoin ed. Sarasteen mie-
25244: lestä. Eikä se myöskään ollut tarkoituksenmukainen hänen mie-
25245: lestään siitä syystä että sitä muka voi kiertää vaikka kuinka. Siihen
25246: kyllä eräs nuorsuomalainen, entinen senaatin jäsen, huomautti että
25247: hän ei ymmärrä, jos lakia niin helposti voidaan kiertää, niin miksisitä
25248: sitten ed. Lagerlöf niin pelkää, ja ed. Schybergsonin täytyi oikein
25249: suuttumuksella ottaa puolustaakseen Lagerlöfiä tuommoisia halpa-
25250: rnaisia letkauksia vastaan. Tosin ed. Lagerlöf kyllä puolestaan
25251: ilmoitti, että se tukkiyhtiö, jota hän edustaa, ei tee tällaisia metsä-
25252: kauppoja, niin ettei hänellä ole tässä syytä omasta puolestaan
25253: peljätä.
25254:     No niin! Luulen tässä sentään nyt jonkun verran osottaneeni,
25255: minkälaista se suomettarelaisten kieltolakiharrastus tässä asiassa
25256: on ollut, josta ed. Gebhard on koettanut tehdä itselleen ja puolueel-
25257: leen niin kovin suuren keppihevosen. Se on ollut samanlaista uudis-
25258: tusten harrastusta kuin yleensä suomettarelaisten politiikka muissa-
25259: kin asioissa. Ehkä herra Gebhard voi tähän sanoa että nuo suuren
25260: valiokunnan suomettarelaiset jäsenet ovat yksityisinä henkilöinä
25261: luopuneet ohjelmastaan ja kannastaan tässä asiassa, niinkuin edusta-
25262: jat Gebhard ja Paasikivi esim. kunnallisasiassa esiintyivät yksityisinä
25263: henkilöinä toisin kuin on heidän ohjelmassaan. Suomettarelaisessa
25264: puolueessa voi yksityisenä henkilönä kuka puolueen edustaja tahansa
25265: luopua puolueen ohjelmasta.
25266:     Voinen jo päättää. Kuten sanottu, me sosialidemokraatit, me
25267: yksin eikä kukaan muu, olemme tällä tavalla kuten edellä mainitsin,
25268: 1>ajaneet tukkipomojen etuja». Mitkään porvarispuolueet eivät ole
25269: niitä ajaneet . . . Olemme ajaneet niitä tukkipomojen etuja sillä
25270: tapaa, että olemme koettaneet saada pakkoluovutettaviksi tukki-
25271: pomojen metsämaat valtiolle. Porvarit ovat yksimielisesti tällaista
25272: tukkipomojen etujen ajamista vastustaneet. Syy siis ei ole meidän,
25273: 1150                  Istunto 13 p. Jokakuuta 1908.
25274: 
25275: 
25276: että tämä ehdotus on näin kurja kuin se nyt on. Ja puolestani pyy-
25277: täisinkin ehdottaa sen meidän sosialistisen ehdotuksen, talousvalio-
25278: kunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaisen ehdotuksen,
25279: äänestyksen alaiseksi. Pyytäisin siis ehdottaa, että asia lähetettäisiin
25280: takaisin suureen valiokuntaan muutettavaksi talousvaliokunnan
25281: mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaiseksi.
25282: 
25283:      Ed. B r a n d e r: Ed. Gebhard mainitsi äsken leikinlaskun ed.
25284: Schybergsonin yksinoikeudeksi. Ed. Kuusinen on äsken koettanut
25285: evätä tämän yksinoikeuden, yrittäen laskea leikkiä hänkin. Minä
25286: en seuraa sille alalle, tahdon lyhyesti vain kosketella muutamia seik-
25287: koja edellisten edustajain lausunnoissa.
25288:      Ed. Wuorimaalle pyydän huomauttaa että hänen nimensä on
25289: talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa
25290: niinkuin muidenkin vastalausujain. Sitten minun on pakko torjua
25291: eräs väärinkäsitys, joka näkyi tulleen vanhalle osuustoimintatove-
25292: rilleni, Antilalle. Minä en ole puhunut osuustoiminnasta niinkuin
25293: hän on refereerannut minun puhuneen. Minä selvitin että tällai-
25294: sella alalla ei lainsäädäntö yksin riitä epäkohtain korjaamiseen. Täy-
25295: tyy olla monia muita toimenpiteitä sen rinnalla ja sen tukena. Olen
25296: ennenkin pannut merkille sen että eräillä tahoilla ei ole kovinkaan
25297: suurta luottamusta meidän talonpoikaisväestömme itsenäisyyteen
25298: ja omintakeisuuteen, kun luullaan että se suurissa lausunnoissa olisi
25299: valmis myymään kontunsa ja kotinsa. Olen saanut sen käsityksen
25300: että tuo myyntihalu yhä enemmän vähenee, vaikkakin sitä silti on
25301: vielä valitettavan suuressa määrässä olemassa. Ei, me tarvitsemme
25302: juuri itseluottamusta, omintakeisuutta maanviljelijäissä kehittää
25303: ja juurruttaa m. m. osuustoiminnan kautta.
25304:      Tulin maininneeksi äskeisessä lausunnossani taktilliset näkökoh-
25305: dat, oliko se hienosti tai epähienosti, sille en voi mitään. Olisin
25306: ollut mieluummin tätä asiaa uudelleen mieliin palauttamatta. mutta
25307: minun on pakko muistuttaa mieleen, mitenkä viime valtiopäivillä
25308: ne edustajat, jotka asettuivat toiselle kannalle kuin ed. Gebhard
25309: ja hänen kannattajansa, eräiden puolelta leimattiin tukkiyhtiöiden
25310: asianajajiksi, sillä tietysti osoittaen mitenkä muka eräät edustajat
25311: ja kokonaiset puolueet asettuivat ilmeisesti maanviljelijäin etujen
25312: ajamista vastaan. Minulla on myöskin mielessä vaalikirjallisuus,
25313: jota tästäkin asiasta levitettiin ja jossa puhuttiin kaunopuheliaasti
25314: nuorsuomalais-sosialistis-ruotsalaisesta joukkiosta yhtä ja toista
25315: tavalla, jota en toki tässä katso sopivaksi ruveta refereeraamaan.
25316: Iloitsen että nyt tuollaiset taktilliset näkökohdat ovat joutuneet
25317: unhoon ja uskon että me tässä ed. Gebhardin kanssa voimme olla
25318: yhtä mieltä. Ed. Gebhard uudelleen väitti, että tätä asiaa on talous-
25319: valiokunnan ja suuren valiokunnan puolelta heikosti puolusteltu.
25320: Niinkuin jo aikaisemmassa lausunnossani huomautin, ei jonkun asian
25321:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1151
25322: 
25323: 
25324: puolustus esiinny pitkissä puheissa. Meillä niitä pitkiä puheita jonkun
25325: kannan puolustukseksi käytetään liiaksikin. Minä ja luulen moni
25326: muukin täällä, on sitä mieltä, että hyvin harkittu asia monissa koh-
25327: din puhuu itse puolestaan. Ryhtymättä tämän pidemmälti rep-
25328: liikkejä vaihtamaan, olen tahtonut nämä vaan oikaisuna .lausua.
25329:     Ed. S i r o 1 a: Samalla kun kannatan ed. Kuusisen tekemää eh-
25330: dotusta pyydän vielä eräällä pikkuisella seikalla täydentää sitä suo-
25331: mettarelaisten ansioluetteloa, jonka ed. Kuusinen täällä esitti. Ed.
25332: Kuusinen mainitsi jo, että suomettarelaisten taholta keksittiin, että
25333: se toista sataa vuotta sitten syntynyt asetus, jonka tarkoituksena
25334: oli turvata talonpoikien maanomistusta aatelisrosvousta vastaan,
25335: että tämä sama perustuslaillinen oikeus myöskin oli sovellutettava
25336: nykyaikaisiin suurmaanomistajiin ja myöskin tukkimetsien osta-
25337: jiin ja omistajiin. Tähän käsitykseen, että tämä oikeus tämmöisille
25338: yksityisille suuromistajille kuuluu perustuslaillisena, siihen on yh-
25339: tynyt suuri osa oikeistoa. Mutta jotkut suomettarelaiset, ed. La-
25340: gerlöf ja Ingman ovat menneet pitemmälle. He ovat katsoneet,
25341: että tämä vanha perustuslaillinen oikeus myöskin on sovellutettava
25342: uusiaikaisiin kapitalistisiin yhtiöihinkin, ja että siis yhtiöittenkin
25343: maanomistus on perustuslailla turvattu. Täten koko tämä lakieh-
25344: dotus, eikä vain tämä yksi pykälä, olisi käsiteltävä perustuslain-
25345: mukaisessa järjestyksessä. Heidän kanssaan samaa mieltä on tässä
25346: asiassa ed. Estlander. - Panen tämän suomettarelaisten erinomai-
25347: sen perustuslakiharrastuksen merkille.
25348:    Ed. I n g m a n: Pyydän panna merkille, että edellinen arvoisa
25349: puhuja ei osaa lukea sisältä. Sillä jos hän osaisi lukea sisältä, niin
25350: hän näkisi, että ed. Lagerlöfin ja minun nimeni välillä vastalau-
25351: seessa on seuraava rivi: >>Allekirjoittanut yhtyy ylläolevaan, mikäli
25352: on kysymys avoimista yhtiöistä.>> Ja eduskunnan ensimäinen herra
25353: varapuhemies tietänee, että avoimia yhtiöitä on ollut olemassa en-
25354: nen kuin ne perustuslakisäännökset, joista tässä on puhe.
25355:    Ed. S i r o 1 a: Minä myönnän, että ed. Ingman on osaksi vapaa
25356: tästä tuomiosta, josta hän pyrkii irti.
25357:     Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
25358:     P u h e m i e s: Yleisen keskustelun kuluessa on tehty seuraavat
25359: kolme ehdotusta.
25360:    Ensinnä on ed. Gebhard ed. Pullisen ja Antilan kannattamana
25361: ehdottanut, että mietintö lähetettäisiin takaisin suureen valiokun-
25362: taan, siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodostaisi laki-
25363: ehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensimäisessä
25364: vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi.
25365: 1152                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25366: 
25367: 
25368:     Nimitän tätä ed. Gebhardin ehdotukseksi.
25369:     Toiseksi on ed. Wuorimaa ed. Heimbiirgerin ja Schybergsonin
25370: kannattamana ehdottanut, että kaikki esillä olevat lakiehdotukset
25371: h ylättäisiin.
25372:     Kolmanneksi on ed. Kuusinen ed. Sirolan kannattamana eh-
25373: dottanut, että lakiehdotus lähetettäisiin takaisin suureen valiokun-
25374: taan muodostettavaksi talousvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen
25375: vastalauseen mukaiseksi.
25376:     Näistä ehdotuksista minun ymmärtääkseni tulee, ennenkun
25377: siirrytään yksityiskeskusteluun, äänestettäväksi kahdesta, nimittäin
25378: ed. Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksista. Jos ne nim. hyväksytään,
25379: on mietintö palautettava suureen valiokuntaan siellä uudelleen
25380: muodostettavaksi, minkä jälkeen vasta voidaan siirtyä erikoiskes-
25381: kusteluun.
25382:     Ed. Wuorimaan ehdotus taas on sitä laatua, että siitä olisi ää-
25383: nestettävä vasta senjälkeen kuin kaikki kolme lakiehdotusta ovat
25384: seikkaperäisesti tarkastetut. Ehdotan siis meneteltäväksi siten, että
25385: ennen kuin siirrytään asialliseen keskusteluun, äänestetään edus-
25386: tajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksien välillä, kumpiko niistä
25387: tulee vastaehdotukseksi asiallista käsittelyä vastaan. Jos nämä eh-
25388: dotukset molemmat hylätään, siirrytään lakiehdotusta pykälittäin
25389: tarkastamaan, jota vastoin ed. Wuorimaan ehdotus asetuksen hyl-
25390: käämisestä tulee esitettäväksi vasta kun kaikki kolme ehdotusta
25391: on erityiskohtaisesti käsitelty. Hyväksytäänkö tämä menettelytapa?
25392: 
25393:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
25394: 
25395:     Ed. E h r n r o o t h: J ag hyser tvifvelsmål därom, huruvida
25396: landtdagsmännen Kuusinens och Gebhards förslag kunna komma
25397: under omröstning. I andra läsningen skall enligt 57 § 3 mom. L. 0.
25398: punkt för punkt fattas beslut rörande enskildheterna af det lag-
25399: förslag, som föreligger till behandling. Godkännes stora utskottets
25400: förslag i alla delar, förklaras andra behandlingen afslutad. Blir stora
25401: utskottets förslag icke oförändradt godkänt, öfverlärnnas lagför-
25402: slaget, i den lydelse det genom landtdagens beslut erhållit, ånyo tili
25403: stora utskottet. Dock tillägges i följande moment: >.)Medan andra
25404: behandlingen af frågan pågår, kan landtdagen, liksom ock stora ut-
25405: skottet, där sådant finnes nödigt, infordra nytt utlåtande af det
25406: utskott, som först beredt ärendeb J ag kan icke finna att i denna
25407: paragraf af L. 0. förutses Q.et fall att landtdagen, utan att definitivt
25408: antaga ett betänkande i en viss affattning, skulle återremittera
25409: ärendet tili stora utskottet. En sådan återremiss af ärende tili stora
25410: utkottet förutsättes icke, men väl kan en återremiss ske tili det fack-
25411: utskott, som beredt ärendet.
25412:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1153
25413: 
25414:     Ed. S t å h 1 h e r g: Minusta tuntuu, että ed. Ehrnroothin huo-
25415: mautus on oikeutettu. - V. J :n 57 §:n 3 momentti perustuu selvästi
25416: siihen käsitykseen, että toisesta käsittelystä voidaan asia palauttaa
25417: suureen valiokuntaan ainoastaan sellaisessa tilassa, että joku sana-
25418: muoto on hyväksytty lakiehdotukselle. Sitä vastoin voidaan se 4
25419: momentin mukaan lähettää uuden lausunnon antamista varten
25420: siihen uikoisvaliokuntaan, joka ensiksi on asiaa valmistanut.
25421: 
25422:     Ed. E s t 1 a n d e r: I den fråga, som här väckts af hr Ehrnrooth,
25423: skulle jag he få uttala den uppfattningen, att då det i 4 mom. 57 §
25424: heter, att under frågans andra hehandling >>kan» landtdagen re-
25425: mittera frågan tilihaka tili specialutskottet, så kan det väl icke vara
25426: uteslutet, att landtdagen också kan återremittera hetänkandet till
25427: stora utskottet, från hvilket hetänkande i frågan föreligger. Frågan
25428: har nu inkommit till landtdagens förnyade hehandling från stora
25429: utskottet. Det måste väl då alltid stå landtdagen öppet att åter-
25430: remittera densamma tili stora utskottet. Däremot heter det i 3
25431: mom., att ärende under vissa omständigheter >>Skall>> återremitteras
25432: till stora utskottet, men detta utesluter icke den tydning jag sökt
25433: gifva.
25434: 
25435:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä olisin puolestani myöskin taipuvainen
25436: siihen käsitykseen, jonka ed. Ehrnrooth on tuonut esiin, sitä enem-
25437: män, kun V. J :n 57 §:n 3 momentti nimenomaan edellyttää, että on
25438: olemassa valmis sanamuoto eduskunnan puolelta. Siinä sanotaan
25439: nimittäin: lähetetään lakiehdotus, sana m u o d o 1 t aan sem-
25440: moisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty takaisin
25441: suureen valiokuntaan.>> Tarkoituksena on nähtävästi ollut, ettei
25442: suurta valiokuntaa voida käyttää redaktsionivaliokuntana, joka
25443: antaa pykälille määrättyjä muotoja, vaan se on, jos sitä tarvitaan,
25444: erikoisvaliokuntien tehtävä. Edustajain Kuusisen ja Gehhardin
25445: ehdotukset voivat tulla kysymykseen tämän yksityiskäsittelyn ai-
25446: kana, jos he ehdottavat määrätyille pykälille määrätyn sanamuodon,
25447: sen tapaisen kuin heidän vastalauseessaan on ollut. Mutta tämmöi-
25448: sessä yleisessä muodossa ei heidän ehdotuksensa voine tulla äänes-
25449: tyksen alaiseksi. Jos he olisivat ehdottaneet, että asia menisi asian-
25450: omaiseen erikoisvaliokuntaan, niin tämä voisi tulla kysymykseen,
25451: mutta ei tässä muodossa, kuin he ovat ehdottaneet.
25452: 
25453:     Ed. E h r n r o o t h: J ag ville endast gentemot hr Estlander
25454: hafva anmärkt, att grundlag skall toikas strängt efter ordalydelsen
25455: och att i 4 mom. af ifrågavarande paragraf endast omnämnes en rätt
25456: för landtdagen att i detta stadium af hehandlingen remittera ett
25457: ärende till fackutskott, men icke tili stora utskottet. Därest lag-
25458: stiftarens afsikt hade varit, att sådan återremiss kunde ifrågakomma
25459:                                                                 73
25460: t 154                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25461: 
25462: 
25463: jämväl till stora utskottet, skulle väl detta uttryckligen blifvit i lagen
25464: utsagdt.
25465: 
25466:      Ed. Hei m b ii r g e r: För min del måste jag ansluta mig
25467: till hr Estlanders åsikt. Om vi tänka oss ett sådant fall, att i ett
25468: ärende föreligga två väsentligen olika förslag, så kunde det hända att
25469: stora utskottet skulle omfatta det ena förslaget, medan däremot
25470: landtdagens plenum skulle omfatta det andra. Skulle nu landtdagen
25471: icke ha:fva tillfälle att återremittera ärendet till stora utskottet,
25472: blefve det af landtdagen omfattade förslaget sålunda icke, åtmin-
25473: stone icke i den form landtdagen skulle önska det, underkastadt
25474: den detaljberedning, som ändå afses med ärendenas behandling i
25475: stora utskottet. J ag tror därför att en tolkning, som skulle hindra
25476: ärendets återremiss till stora utskottet, är alltför trång.
25477: 
25478:     Ed. C a s t r en: Minunkin täytyy kallistua siihen mielipitee-
25479: seen, jonka ed. Ehrnrooth täällä on lausunut. Jos todellakin val-
25480: tiopäiväjärjestyksen 57 §:n 3 momentilla olisi tarkoitettu sitä että
25481: jotakuta eduskunnan toisessa käsittelyssä esilläolevaa asiaa voitai-
25482: siin lykätä suureen valiokuntaan sellaista tarkoitusta varten, kuin
25483: edustajat Kuusinen ja Gebhard ovat ehdottaneet, niin olisi se pitä-
25484: nyt olla nimenomaan sanottu mainitussa pykälässä. Sitä vastoin
25485: sallii saman pykälän 4 momentti, että eduskunta siltä erityiseltä
25486: valiokunnalta, joka asiaa alkuaan on käsitellyt, voipi vaatia uuden
25487: lausunnon. Mutta kun 3 momentti ei sisällä nimenomaista määräystä
25488: 3 momentissa siitä, että eduskunnalla on samallainen oikeus suu-
25489: reen valiokuntaan nähden, lienee vaikea tulkita puheenalaista
25490: perustuslakisäännöstä laajemmalti kuin sanan muoto antaa
25491: varteen.
25492: 
25493:     Ed. Söder h o 1m: För min del ansluter jag mig också till den
25494: uppfattning, som uttalats af hr Ehrnrooth. Det praktiska exempel,
25495: som hr Heimbiirger anfört, synes mig icke häller bevisa något i an-
25496: nan riktning. Om nu ett sådant fall är för handen, att där jämte ett
25497: utskottsbetänkande föreligger en reservation, som innefattar ett
25498: fullständigt annorlunda beskaffadt förslag än betänkandet, så är
25499: det ingenting, som hindrar landtdagen att, då ärendet kommit fråu
25500: stora utskottet, omfatta denna reservation. Därefter går saken i alla
25501: fall till stora utskottet enligt 57 § L. 0. År åter reservationen icke
25502: så fullständig, att landtdagen anser sig kunna lägga den till grund
25503: för ett beslut, då inhemtar landtdagen vederbörande specialutskotts
25504: utlåtande i saken. Detta äger då komplettera hvad som kan brista
25505: i reservationen. Därpå behandlar landtdagen saken igen, hvarefter
25506: ärendet åter går tili stora utskottet, som det då icke blir betaget
25507: att uttala sig rörande det nya förslaget. På dessa skäl skulle jag
25508:             Eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajien maanostot.   t 155
25509: 
25510: omfatta den mening, som uttalats af hr Ehrnrooth, hvilken också
25511: närmare öfverensstämmer med ordalydelsen i 57 §.
25512: 
25513:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä olen ed. Heimbiirgerin lausunnon Joh-
25514: dosta aikonut sanoa jokseenkin samaa kuin ed. Söderholm. Valtio-
25515: päiväjärjestyksen 57 §:n 4 mom. sisältää selvin sanoin, että lausuntoa
25516: saadaan vaatia ainoastaan siltä valiokunnalta, joka ensiksi on
25517: asian valmistellut, siis asianomaiselta erikoisvaliokunnalta. Jos
25518: tällaista lausuntoa tarvitaan sekä asia tämän jälkeen palaa edus-
25519: kuntaan ja eduskunta muodostaa päätöksensä sen mukaan mitä
25520: asianomainen valiokunta on ehdottanut, niin tuleehan kysymys
25521: sen jälkeen, koska on tehty muutoksia suuren valiokunnan ehdo-
25522: tukseen, menemään takaisin suureen valiokuntaan. Suurella valio-
25523: kunnalla on silloin tilaisuus puoltaa eduskunnan päätöstä joko muut-
25524: tamattomana tai muutettuna, joten asia tulee saamaan osak-
25525: seen kaiken sen erikoiskäsittelyn, jota ed. Heimbiirger kaipasi.
25526: 
25527:     Puh e m i e s: Ed. Ehrnroothin tekemän huomautuksen joh-
25528: dosta pyydän lausua, että mielestäni täytyy myöntää sillä laintul-
25529: kitsemistavalla, jonka hän on esittänyt, olevan enemmän puolta, ja
25530: katson senvuoksi, että edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia
25531: todellakaan ei tule äänestyttää. Haluaako kukaan vielä tästä osasta
25532: asiaa käyttää puheenvuoroa?
25533: 
25534:    Ed. Sir o 1 a:    Pyytäisin, siinä tapauksessa, että puhemiehen
25535: l!l.yt esittämä tulkinta jää voitolle -
25536:                                       kun siitä keskustelun kuluessa
25537: ja ehdotuksia tehtäessä puhemies ei ole huomauttanut - ehdottaa,
25538: että ehdotukset valiokuntaan lähettämisestä tässä tapauksessa
25539: olisi sallittava tehdä uudestaan, niin että asia voitaisiin lähettää
25540: erikoisvaliokuntaan sen sijaan, että se lähetettäisiin suureen valio-
25541: kuntaan.
25542: 
25543:     P u h e m i e s: Asianlaita on kyllä se, että yleiskesk~telu
25544: jo on päättynyt, mutta toiselta puolen on totta, että puheenalaiset
25545: kaksi ehdotusta olisi pitänyt heti evätä. Arvelen lisäksi, että ensin
25546: päätetään, hyväksyykö eduskunta puhemiehen käsityksen siitä,
25547: että nuo ehdotukset jäävät äänestämättä, vai onko kysymys me-
25548: nevä perustuslakivaliokuntaan. Sitten sallitaan vielä yleiskeskustelua
25549: jatkaa.
25550: 
25551:     Ed. C a s t r e n: " Kyllä minusta tuntuu vaikealta menetellä
25552: ~dustaja Sirolan ehdottarualla tavalla.  Onhan keskustelu jo julis-
25553: tettu päättyneeksi eikä siis käyne päinsä enään tehdä uusia eh-
25554: dotuksia, eikä muuttaa ennen tehtyjä.
25555: 1156                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25556: 
25557:    P u h e m i e s:  Pyytäisin huomauttaa, että tämä oli selitys
25558: minun puolestani, kuinka minä tulisin menettelemään. Ehkä men-
25559: nään vähän edemmäksi asiassa, jotta päästään noista kahdesta
25560: ehdotuksesta. On sitten toinen asia, tuleeko keskustelua jatketta-
25561: vaksi. Minun ymmärtääkseni siis nyt on päätettävä, hyväksyykö
25562: eduskunta puhemiehen käsityksen siitä, ettei puheenalaisia ehdo-
25563: tuksia voi äänestyttää.
25564:    Siis, kuten jo ilmoitin, en katso voivani äänestyttää edustajain
25565: Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia ja olen valmis alistamaan tämän
25566: menettelyni eduskunnan hyväksyttäväksi valtiopäiväjärjestyksen
25567: 69 §:n mukaan, jos kukaan erikseen sitä vaatii.
25568:    Haluaako kukaan puheenvuoroa tästä osasta asiaa? Ellei, niin
25569: katson että eduskunta on hyväksynyt toimenpiteeni.
25570: 
25571:     Puheenvuoroja ei käytetä.
25572:    Eduskunta siis hyväksyy Puhemiehen kieltäytymisen äänestyttä-
25573: mästä edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia asian lähettä-
25574: misestä heidän mainitseruissaan tarkoituksissa takaisin Suureen
25575: valiokuntaan.
25576: 
25577:     Puhemies: Mitä sitten tulee siihen, että yleiskeskustelu
25578: asiassa jo julistettiin päättyneeksi, niin minusta on oikeinta, että
25579: sallitaan keskustelun vielä jatkua, syystä että, kuten jo aikaisemmin
25580: eräässä täysi-istunnossa mainitsin, katson, että jokaisen edustajan
25581: pitää ajoissa saada tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa äänestettä-
25582: väksi, jotta hän voi tehdä uuden ehdotuksen. Se on siis minun
25583: menettelyni, että ensin aijoin äänestyttää edustajain Gebhardin ja
25584: Kuusisen ehdotuksista, vaikka sitten sen kielsin, joka on syynä
25585: siihen, että asiasta yleiskeskutelua vielä täytyy sallia.
25586:    Ed. E. S. Y r j ö- K o s k i n e n: Jos tämä lakiehdotus aijotaan
25587: lähettää siihen valiokuntaan, jossa sitä ensin valmisteltiin, niin se
25588: merkitsee samaa kuin sen hautaaminen. Minä ehdotan siis, että
25589: mitään sellaisia ehdotuksia ei täällä tehtäisi, vaan että ryhdytään
25590: yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
25591:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä en ole sitä mieltä, että tämä
25592: lakiehdotus haudataan jos se menee talousvaliokuntaan. Senvuoksi
25593: minä pyydän, sen johdosta mitä täällä tapahtui, muuttaa ehdotuk-
25594: seni niin, ettei sitä lähetettäisi suureen valiokuntaan vaan talous-
25595: valiokuntaan.
25596:    Ed. C a s t r en: Kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta.
25597:     Puhemies: Minun ymmärtääkseni ed. Yrjö-Koskisen ehdotus
25598: ei ollut sellainen, joka voi tulla äänestettäväksi, sillä hän ehdottaa
25599: vaan ettei mitään ehdotusta tehtäisi.
25600:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot      1157'
25601: 
25602: 
25603:     Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyytäisin ed. Gebhardille huomauttaa,
25604: että hänhän voi erikoiskäsittelyssä tehdä ehdotuksen, että asian-
25605: omaisissa kohdissa hänen kannattaruansa vastalauseen määräykset
25606: otettaisiin lakiin. Jos nämä ehdotukset voittavat eduskunnan .kan-
25607: natuksen, niin silloin menee lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena,
25608: kuin ed. Gebhard on sen tahtonut, suureen valiokuntaan ja silloin
25609: saavutetaan se, mitä ed. Gebhard on alkuaan tahtonut. En käsitä,
25610: että ed. Gebhardilla olisi mitään erityistä syytä tämän asian talous-
25611: valiokuntaan palauttamiseen, josta epäilemättä tulisi viivytystä asian
25612: käsittelylle, mahdollisesti vaaraa sen valmistumiselle.
25613: 
25614:    Ed. P u 11 i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Gebhardin ehdo-
25615: tusta huolimatta siitä, mitä ed. Ståhlberg mainitsi. Nämä lakiehdo-
25616: tukset ovat niin paljon toisistaan eroavaisia, että jo ensimäisen
25617: pykälän kohdalla olisi kuitenkin periaatteesta äänestettävä.
25618: 
25619:     Ed. S i r o 1 a: Koska se ehdotus, jota meidän taholta on tässä
25620: asiassa ajettu, voi hyvin sopia äänestyksen alaiseksi tämän asian
25621: yksityiskäsittelyssä, niin luovumme ehdottamasta sen palautta-
25622: mista erikoisvaliokuntaan.
25623: 
25624:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä toivon, että säästän ehdo-
25625: tukseni kautta eduskunnalta paljon aikaa ja senvuoksi. pysyn
25626: ehdotuksessani.
25627: 
25628:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25629: 
25630:     P u h e m i e s: Ed. Gebhard on ed. Pullisen kannattamana ehdot-
25631: tanut, että mietintö palautettaisiin takaisin talousvaliokuntaan
25632: muodostettavaksi siihen suuntaan kuin ensimäinen vastalause sisältää.
25633: Siis tulee nyt äänestettäväksi tämän ehdotuksen ja sen välillä, että
25634: jatkettaisiin asian käsittelyä, toisin sanoen, että ryhdyttäisiin tar-
25635: kastamaan asetusehdotuksia eri kohdittain.
25636: 
25637:    Xänestys ja päätös:
25638: 
25639:    Ken tahtoo ryhdyttäväksi lakiehdotuksen erikoiskäsittelyyn,
25640: äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Gebhardin ehdotus hyväksytty.
25641:    Åänestyksessä annetaan 136 jaa- 54 ei-ääntä. Eduskunta on siis
25642: päättänyt että lakiehdotusta on ryhdyttävä pykälittäin tarkastamaan.
25643: 
25644:    Tämän jälkeen esitetään eri kohdittain käsiteltäväksi ensim-
25645: mäinen mietinnössä oleva asetusehdotus, nimeltä
25646:    Asetus koskeva rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistys-
25647: ten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla. ioi.'<C.
25648: 1158                       Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25649: 
25650:    Keskustelu:
25651:     Ed. Käpy: On useasti lausuttu, että tämänsuuntaista lakia
25652: on helppo kiertää, ja sen perusteella onkin tahdottu koko tämä
25653: lainsäädäntö hylättäväksi. Myönnettävä on, että kiertämismahdolli·
25654: suudet ovat sangen suuret, niin kauan kuin laki koskee ainoastaan
25655: puutavarayhtiöitä eikä kaikkia yhtiöitä. On nimittäin ajateltavissa
25656: sellainen menettelytapa, että yhtiö perustetaan jotakin muuta tar-
25657: koitusta varten kuin mitä tässä laissa on mainittu, ja että puutavara-
25658: yhtiö ottaa siihen osakkeita ja sillä tavalla saavuttaa sen päämäärän,
25659: jota tässä on tarkoitettu estää. Tästä syystä minä puolestani ehdottai-
25660: sin ensimäisen pykälän muutettavaksi siihen suuntaan, että laki
25661: tulisi yleensä koskemaan kaikkia yhtiöitä. Tästä säännöstä olisi
25662: kuitenkin tehtävä muutamia poikkeuksia, joista edempänä olen
25663: tilaisuudessa mainitsemaan. Olkoon tässä vaan mainittu, että poik-
25664: keuksia olisi tehtävä pankkeja ja sellaisia yhtiöitä varten, jotka tar-
25665: koittavat maan hankkimista tilattomalle väestölle. Ehdottaisin
25666: I §:lle seuraavan sanamuodon:
25667:     »Yhtiö saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla
25668: ja ehdoilla hankkia omakseen maalla olevaa kiinteätä omaisuutta».
25669: 
25670:    Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Minä kannatan ed. Käpyä.
25671: 
25672:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25673: 
25674:    P u h e m i e s: Ensimäiseen pykälään nähden on ed. Käpy
25675: tehnyt sellaisen ehdotuksen, että pykälä tulisi kuulumaan: »Yhtiö
25676: saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla hankkia
25677: maalla olevaa kiinteää omaisuutta». Tulee siis äänestettäväksi valio-
25678: kunnan mietinnön ja tämän ehdotuksen välillä .
25679: 
25680:        .länestys ja piiitös:
25681: 
25682:     Ken hyväksyy I §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänestää
25683: •jaa»; jos ~ei» voittaa on ed. Kävyn ehdotus hyväksytty.
25684:     Äänestyksessä annetaan 122 jaa- ja 48 ei-ääntä. I §on siis hyväk-
25685: sytty valiokunnan ehdotuksen mukaan.
25686: 
25687:                                        2   §.
25688:    Keskustelu:
25689:     Ed. H a i n a r i: Minä ehdotan, että tämä pykälä muutetaan
25690: seuraavaan tapaan. Ensimäinen momentti jää entiselleen. Toisen
25691: momentin ehdotan näin kuuluvaksi: »1 t s e n ä i s e 11 e t i 1 a 11 e
25692: j ä t e t t ä v ä v e r o 11 i n e n m e t s ä m a a, j o t a y h t i ö
25693: e i s a a o m i s t a a, o 1 k o o n v ä h i n t ä ä n I o o h e h-
25694:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.     1159
25695: 
25696: t a a r i a U u d e n m a a n, T u r u n j a P o r i n, H ä m e e n,
25697: M i k k e 1i n     sek ä      Viipurin       1 ä ä n i s s ä,   1u k u u n
25698: o t t a m a t t a S a 1 m i n k i h 1 a k u n t a a, j a v ä h i n t ä ä n
25699: 2 ou      h e h t a a r i a .v i i m e k s i m a i n i t u s s a k i h 1 a-
25700: kunnassa            sek ä     K u o p i o n, V a a s a n j a 0 u 1 u n
25701: 1 äänissä>>. Kolmanneksi momentiksi tulisi entinen toinen mo-
25702: mentti, niinikään muuttumattomana. Toisin sanoen: pykälä jäisi
25703: muutoin muuttumattomaksi paitsi että nykyisen I ja 2 momentin
25704: väliin pantaisiin äsken mainitsemani lisäys.
25705:     Tämä ei ole mikään uusi "ehdotus. Se löytyy siinä vastalauseessa,
25706: joka liitettiin talousvaliokunnan mietintöön, kun asiaa käsiteltiin
25707: tämän vuoden edellisillä valtiopäivillä. Se on mielestäni tärkeä
25708: ehdotus ja siinä saattaisi löytää tien, millä voitaisiin pelastaa pie-
25709: nemmät maatilat ja enimmäkseen keskikokoisetkin siirtymästä
25710: metsäyhtiöiden haltuun s. o. joutumasta autiotilaan.
25711: 
25712:     Ed. B ä c k: Jag tager mig friheten föreslå att orden >>jämväl
25713: med hänsyn till framtida odlingar afpassade>> måtte utgå. Dessa
25714: ord komma helt säkert att på olika sätt tolkas och kunna sålunda
25715: gifva anledning till mångahanda trassel. Vi hafva ju före de nämnda
25716: orden uttrycket >>fulla>> och jag anser att detta ord angifver allt,
25717: hvad man uti denna § vill framhålla.
25718: 
25719:     Ed. P u 11 i n e n: Kun tämä ed. Hainarin ehdotus kaikesta
25720: puolinaisnudestaan huolimatta on parempi kuin valiokunnan eh-
25721: dottama pykälä sellaisenaan, sillä tämän kauttahan turvattaisiin
25722: edes pienviljelijäin metsämaat tukkiyhtiöitten haltuun joutumasta,
25723: niin pyydän saada sitä kannattaa. Tämän teen sitä suuremmalla
25724: syyllä, kun, kuten täällä on mainittu, tämä on sama ehdotus, jonka
25725: ed. Brander viime valtiopäivillä teki ja kun en voi edellyttää, että
25726: hänellä ja hänen ryhmänsä edustajilla olisi mitään syytä luopua
25727: sitä kannattamasta ja asettua mietinnön pykälän puolelle, joka on
25728: tästä kannasta ilmeinen taantumus.
25729: 
25730:     Ed. N y k ä n e n: Kun minun ymmärtääkseni ed. Hainarin te-
25731: kemä ehdotus on parempi siinä suhteessa, että se estää pienvilje-
25732: lijäin metsämaat joutumasta tukkiyhtiöitten huostaan, niin kan-
25733: natan minä siinä suhteessa hänen ehdotustaan, että tämä pykälä
25734: pantaisiin siihen muotoon, kuin hän on ehdottanut.
25735: 
25736:     Ed. S et ä 1 ä: Saattaa kyllä olla ilahuttavaa, että ed. Bran-
25737: derin alkuperäinen ehdotus nyt on saanut kannatusta siltäkin puo-
25738: lelta, jolta sitä alkuaan on vastustettu, mutta tuntuu siltä kuin se
25739: tapahtuisi liian myöhään. On valitettavaa, ettei tätä ehdotusta
25740: tehty suuren valiokunnan jokseenkin seikkaperäisen käsittelyn ai-
25741: 1160                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.             ,.
25742: 
25743: 
25744: kana. Ehdotus ei muodossaan tunnu täysin valmiilta, vaan se kai-
25745: paa varmaankin uutta muodostelua ja tulee senvuoksi viipymään.
25746: Valtiopäivät ovat nyt loppupuolellaan, se täytyy muistaa, ja kaikki,
25747: mikä nyt työnnetään takaisin suureen valiokuntaan, joutuu· sen
25748: vaaran alaiseksi, ettei se sieltä ehdi tulla takaisin eikä pääse edus-
25749: kunnassa loppuun käsitellyksi.
25750: 
25751:     Ed. A h m a v a a r a: Niillä syillä kuin edellinen puhuja mai-
25752: nitsi, on tämä ehdotus liian myöhään tuotu esiin. Miksei sitä tuotu
25753: esille suuressa valiokunnassa? Ed. Pullinen sanoi, että hän luulee,
25754: ettei meillä ole syytä peräytyä tältä kannalta. Kyllä kai meillä lie-
25755: nee siihen sama syy kuin ed. Pullisella ja hänen ryhmällään, jotka
25756: viime valtiopäivillä sanoivat, että tämä Branderin ehdotus on aivan
25757: kelpaamaton, mutta nyt sen hyväksyvät. Minä kyllä muuten kat-
25758: son, että tämä ed. Branderin ehdotus, joskaan en sitä yksityiskoh-
25759: dissaan hyväksy, olisi periaatteellisesti parempi, mutta kun koko
25760: lakiehdotus voi tämän takia joutua vaaraan niin sentähden minä
25761: kannatan valiokunnan mietintöä.
25762: 
25763:     Ed. P e nn a ne n: Kun nyt tuo jo aikaisemmin nuorsuoma-
25764: laisten taholta tehty ehdotus näyttää rupeavansaamaan kannatusta
25765: keskustankin taholta, niin minä pyydän yhtyä ed. Hainarin teke-
25766: mään ehdotukseen. On kyllä totta, että asia tämän muutoksen
25767: kautta tulee menemään takaisin suureen valiokuntaan, mutta
25768: luullakseni voi tämän asian suuressakin valiokunnassa käsitellä
25769: jossakin lomassa, eikä tämä niin kovin aikaa ottavaksi siellä tule.
25770: Toivon siis, että asia vielä näin muutettunakin ehtisi valmistua,
25771: joten yhdyn kannattamaan ed. Hainarin tekemää ehdotusta, kun
25772: on mahdollista, että se n,yt voi saada eduskunnan enemmistön kan-
25773: natuksen.
25774: 
25775:     Ed. Käpy: Minä toivoisin, että eduskunta ottaisi tämän asian
25776: tyynimielisemmin kuin mitä tästä keskustelusta päättäen näyttää
25777: olevan asian laita. Kun meidän ehdotuksemme, joka sisältyy talous-
25778: valiokunnan mietintöön liitettyyn ensimäiseen vastalauseeseen,
25779: on tullut hyljätyksi, niin onhan aivan luonnollista, että me lojaali-
25780: sesti nyt asetumme valiokunnan ehdotuksen kannalle, koettaen
25781: kuitenkin parantaa tätä lakia niin paljon kuin mahdollista. Kun
25782: ed. Hainarin tekemä ehdotus on minunkin käsittääkseni parannus
25783: suuren valiokunnan mietintöön ja minä samaten kuin ed. Pennanen
25784: olen vakuutettu siitä, ettei asia sen kautta myöhästy, niin minä toi-
25785: von, että ed. Hainarin ehdotus otettaisiin huomioon. Pyydän muu-
25786: toin huomauttaa, ettei ed. Hainari ole suuren valiokunnan jäsen
25787: ja meidän kaikkien suuren valiokunnan jäsenten yhteinen syymme
25788: on, ettemme tulleet tätä parannusta suuressa valiokunnassa huo-
25789:             Erään1aatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1161
25790: 
25791: 
25792: manneeksi. Kyllä eduskunnalla on syytä ottaa huomioon sellainen
25793: ehdotus, josta se on vakuutettu, että siitä todellakin on hyötyä.
25794: 
25795:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Hr Bäck har föreslagit en uteslutning
25796: i första momentet. Detta tillskott gentemot nåd. prop. har utaf eko-
25797: norniutskottet införts och utaf stora utskottet bibehållits. Jag be-
25798: traktar detta tillägg till nåd. propositionens förslag som en väsent-
25799: lig försämring utaf ett i och för sig dåligt lagförslag och skulle där-
25800: för bedja att få understöda hr Bäck.
25801:     Ed. J o h n H e d b e r g: J ag ber blott att få påpeka att man
25802: nu söker ifrån utskottets minoritets sida smyga in starka skärpnin-
25803: gar till detta lagförslag. I en § kan man möjligen få in dem, i en
25804: annan icke och så blir det en lag, som icke har något slags samman-
25805: hang och som blir än mer omöjlig än hvad den starka reservationen
25806: N :o I i och för sig redan är.
25807:     Ed. H a i n a r i: Minusta viimeisen puhujan ei olisi pitänyt
25808: käyttää niitä sanoja, joita hän käytti. Ei tässä ole tarkoitus mil-
25809: lään epälojaalisella tavalla >>att -smyga i11», kuten hän sanoi, uusia
25810: ehdotuksia. Me ensimmäisen vastalauseen tekijät seisomme kielto-
25811: lain kannalla. Me emme ole saaneet tätä kantaamme läpi ja tietysti
25812: me näin ollen koetamme saada lakiin sellaisia määräyksiä, jotka
25813: niin paljon kuin suinkin lähenevät meidän kantaamme. Omasta
25814: puolestani en yhtään pidä tätä asiaa puolueasiana. Olen valmis
25815: etsimään sen hyvän, mikä ·missäkin ehdotuksessa on, tulipa se toi-
25816: sen tai toisen puolueryhmän riveistä. Ja minä löydän todellakin
25817: paljon hyvää siinä ehdotuksessa, minkä ed. Brander vastalausees-
25818: saan teki viime valtiopäivillä, ja olen valmis sitä kannattamaan;
25819: en omana, enkä sen tai sen puolueen alotteena, vaan ehdotuksena,
25820: joka veisi asian onnellisempaan ratkaisuun.
25821:     Ed. G y 11 i n g: Tämä sama ehdotus, jonka ed. Hainari on
25822: tuonut esille, oli kyllä talousvaliokunnassakin harkinnan alaisena
25823: ja siellä sitä ajateltiin ja suunniteltiin monella tavalla, mutta tu1-
25824: tiin lopulta siihen päätökseen, että se kaikin puolin on epäkäytän-
25825: nöllisempi ja epämukavampi kuin se, joka sisältyy valiokunnan
25826: mietintöön. Mikäli kuulin ed. Hainarin ehdotusta, niin se oli-
25827: jotakuinkin vähän muutettu siitä, mitä valiokunnassa tätä asiaa
25828: käsiteltäessä ed. Brander esitti, niin että tuskin on syytä sitä enem-
25829: män kannattaa nyt kuin valiokunnassakaan.
25830:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25831:    P u h e m i e s: Toiseen pykälään nähden on tehty kaksi muu-
25832: tosehdotusta. Ed. Hainari on useampien kannattamana esittänyt,
25833: 1162                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25834: 
25835: 
25836: että pykälän I ja 2 momentin väliin liitettäi<>iin uusi momentti, joka
25837: kuuluisi seuraavasti: »Itsenäiselle tilalle jätettävä verollinen metsä-
25838: maa, jota yhtiö ei saa omistaa, olkoon vähintäin IOO hehtaaria
25839: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin sekä Viipurin lää-
25840: nissä, lukuunottamatta Salmin kihlakuntaa ja vähintäin 200 heh-
25841: taaria viimeksimainitussa kihlakunnassa, sekä Kuopion, Vaasan
25842: ja Oulun läänissä.» Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Hainarin
25843: ehdotukseksi.
25844:     Sitten on ed. Bäck, myös kannatusta saaden, ehdottanut, että
25845: ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin se muutos, että siitä sanat •ja
25846: sen viljelyksen tulevaankin kehitykseen nähden riittävää>> poistettai-
25847: siin. Tulen nimittämään sitä ed. Bäckin ehdotukseksi. Kun nämä
25848: kaksi ehdotusta eivät ole toisistaan riippuvia, tulee niistä äänestet-
25849: tä väksi erikseen.
25850: 
25851:    Xänestykset ja päätös:
25852: 
25853:     I) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, aanes-
25854: tää »jaa>>; jos »ei» voittaa, on ed. Hainarin ehdotus hyväksytty.
25855:     Äänestyksessä annetaan I08 jaa- ja 75 ei-ääntä, joten ed. Hai-
25856: narin ehdotus on hylätty.
25857:     2) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänes-
25858: tää >>jaa»; jos >>ei» voittaa on ed. Bäckin ehdotus hyväksytty.
25859:     Jaa-äänet ovat voitolla. 2 § on siis hyväksytty Suuren valiokun-
25860: nan mietinnön mukaisesti.
25861: 
25862:     Puhemies: Työjärjestyksen mukaan olisi istunto lopetettava
25863: kello n, ellei eduskunta ehkä halua jatkaa.
25864: 
25865:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Ehdotan, että istuntoa jat-
25866: kettaisiin, sillä täällähän on niin tavattoman suuri rästilista vielä,
25867: Ehdottaisin, että päätettäisiin jatkaa pöytä puhtaaksi.
25868: 
25869:     Ed. Huoponen: Minä puolestani ehdotan, että istunto' nyt
25870: lopetettaisiin; ja lisäksi ehdottaisin, että puhemiesneuvosto määrää
25871: erityisen päivän, jolloin nämä rästit kunnollisesti selvitetään, ettei
25872: nyt pitkin öitä täällä tarvitse istua.
25873: 
25874:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag skulle för min del också yrka på
25875: att sammanträdet afslutas. Det är flere utaf landtdagens ledamö-
25876: ter, som från tidigt i morgon skola fortsätta med arbetet. Om vi
25877: nu redan skola uttröttas med nattplena och dessutom ännu skola
25878: sitta på dagen, så kan det icke blifva något förnuftigt resultat utaf
25879: vårt arbete. Ett sådant arbete öfverstiger en människas krafter.
25880:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1163
25881: 
25882: J ag anser det vara vår skyldighet att icke så förfara, att vårt ar-
25883: bete måste blifva underhaltigt på grund af öfveransträngning.
25884: Under sådana förhållanden skulle jag yrka på att sammanträdet
25885: nu afslutas.
25886: 
25887:    Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minä ehdotan, että tämä laki-
25888: ehdotus käsitellään loppuun ja sitten mennään kotiin.
25889: 
25890:    Ed. Sir o 1 a:   Minä kannatan ed. Yrjö-Koskisen tekemää eh-
25891: dotusta.
25892: 
25893:    Ed. Nykänen: Minäkin kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta.
25894: 
25895:    Ed. Hokkanen:           Minä kannatan ed. Wäinö Wuolijoen te-
25896: kemää ehdotusta.
25897: 
25898:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag tillåter nrig hemställa att de, som
25899: hafva gjort afvikande förslag, skulle afstå från desamma, så att
25900: vi kunde ena oss om friherre Yrjö-Koskinens förslag.
25901: 
25902:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Koska minulla ei ole toivoa saada
25903: ehdotustani läpi, niin yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Yrjö-
25904: Koskinen on tehnyt.
25905: 
25906:     Ed. W a 1 p a s: Täällä ovat porvarilliset edustajat viime aikoina
25907: ottaneet tavaksi nostaa ylen pitkän keskustelun verrattain vähä-
25908: pätöisiltä näyttävistä asioista, m. m. anomusehdotuksista. Minä olen
25909: itsekseni ajatellut, mitähän varten tuollainen puhetulva nyt, ja olen
25910: tullut siihen johtopäätökseen, että näillä tämmöisillä keskusteluilla
25911: aijotaan ehkä estää kunnallislain valnristumista tänä istuntokautena.
25912: Kun meidän taholla haluttaisiin, että nuo lait saataisiin valmiiksi,
25913: jos eduskunta suostuu laskemaan ne jotenkin hyvässä muodossa
25914: lävitse, niin· olisi luonnollista, jotta muita asioita koetetaan saada
25915: tieltä pois niin paljon kuin mahdollista. Ja yksi semmoinen keino
25916: olisi, että näin pitkälle kuluneita istuntoja jatkettaisiin aamuyöhön
25917: asti, josta olisi luonnollinen seuraus, että puhujat väsyisivät eivätkä
25918: puhunrisella kuluttaisi niin paljon aikaa. Kun tämmöinen tapa olisi
25919: aivan välttämätön niiden nrielestä, jotka koettaisivat vielä saada
25920: kunnallislakia hyväksytyksi tällä istuntokaudella, niin pyydän
25921: minä kannattaa ed. Wäinö Wuolijoen ehdotusta, josta· hän sitten
25922: luopui ja johon ed. Hokkanen yhtyi.
25923: 
25924:    Ed. Gro te n f e 1t: Panen vastalauseeni ed. W alppaan lausuntoa
25925: vastaan, joka minun mielestäni on aivan sopimaton hänen kanssa-
25926: edustajiaan kohtaan.
25927:  ] 164                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
25928: 
25929:      Muuten mma en oikein tiedä mitä ed. Yrjö-Koskinen tarkoitti
25930:  sillä, että tämä asia käsitellään loppuun. Tarkoittiko hän ainoastaan
25931:  tätä nyt esillä olevaa asetusta vai kaikkia kolmea tässä mietinnössä
25932:  olevaa asetusehdotusta. Puolestani ehdottaisin, että käsiteltäisiin
25933:  loppuun ne kaksi asetusta, jotka eivät ole perustuslainluontoisia,
25934:  ja kolmas, perustuslain luontoa oleva, jäisi ensi kerraksi.          •
25935: 
25936:      Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Minun ehdotukseni tarkoitti,
25937:  että kaikki nämä lakiehdotukset käsitellään loppuun kaikkine osineen.
25938:      Ed. Walppaalle minä pyydän sanoa, että alituinen toisten rehel-
25939:  listen tarkoitusten epäileminen on suuren lurjuksen varmin tunto-
25940:  merkki.
25941: 
25942:       Ed. A h m a v a a r a: Tulin ajatelleeksi, miten me voisimme
25943:   vaatia kansalta, että sen pitää seurata lakeja, joita eduskunta laatii,
25944:   kun eduskunta itse ei hituistakaan seuraa lakejansa. Eduskunta
25945:   on laatinut ja valmistanut itselleen työjärjestyksen, mutta nyt
25946:    olemme joka ikinen ilta nähneet, että vasemmistosta tehdään uusia
25947:   ehdotuksia vastoin työjärjestystä, joista tulee pitkiä keskusteluja.
25948:   Tämä on tietysti tehty taktiikan vuoksi, mutta pyyntöni olisi, että nyt
25949:   jo luovuttaisiin siitä. Muuten pyytäisin kannattaa ed. Grotenfeltin
25950:   ehdotusta, että ne lait, jotka eivät koske perustuslain muutosta,
25951:   käsitellään loppuun, mutta ei tätä viimeistä, joka on perustuslain-
25952:   tuontoiseksi julistettu, sillä minä pelkään, että siihen menee koko yö
25953: . jos puhutaan yhtä paljon kuin on puhuttu.
25954: 
25955:     Ed. W a 1 p a s: Ellen väärin kuullut, sanoi ed. Yrjö-Koskinen,
25956:  että minun esittämäni mielipide olisi suuren lurjuksen tunnusmerkki.
25957:  Pyytäisin vain, että suomettarelaiset edustajat soisivat sosialidemo-
25958:  kraattisille edustajille edes puoliksi niin suuren sananvapauden.
25959: 
25960:       Ed. H e i m b ii r g e r: Det är icke första gången, som hr W alpas
25961:  antyder, att de borgerliga skulle försöka förhala behandlingen utaf
25962:  ärenden i syftemål, att på det sättet omintetgöra behandlingen af
25963:  kommunallagen. Jag ber få upplysa hr Walpas om, att ett sådant
25964:  tillvägagående, att försöka prata ihjäl kommunallagen, ingalunda
25965:  vore praktiskt och ändamålsenligt. Inom tre månader skulle dock .
25966:  lagen komma igen. Om de borgerliga partiema verkligen skulle
25967:  hafva för afsikt att dräpa kommunallagen, så kan detta ske på et.t
25968:  mycket enklare sätt. Vi behöfva endast rösta på socialdemokraternas·
25969:  forslag tili kommunallag och framförallt tili skattelag, hvarigenom
25970:  dessa förslag skulle begrafvas för många år framåt.
25971: 
25972:     Ed. Ingman: Pyytäisin vielä ed Walppaan lausunnon johdosta
25973:  huomauttaa, että meidän muiden eduskunnan jäsenten ei ole onnistuc
25974:              Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1165
25975: 
25976: nut vapautua kaikesta valiokuntatyöstä, sekä erikoisvaliokunnissa että
25977: suuressa valiokunnassa, vaan meillä on näin pitkä työpäivä joka
25978: päivä eikä suinkaan vain kaksi päivää viikossa, kuten ed. Walp-
25979: paalla. Minusta ed. W alpas saisi olla meille, jotka tekevät työtä
25980: kuusi päivää viikossa, vähän armollisempi kuin hän suvaitsee olla.
25981: 
25982:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Porvarillisten taholta on useamman
25983: kerran tämän keskustelun kuluessa epäilty toisten rehellisiä motii-
25984: veita, mutta niitä epäilijöitä vastaan ei ole kuulunut yhtään vasta-
25985: lausetta keskustasta ja oikeistosta, mutta heti koetetaan sieltä
25986: leimata vasemmiston mielipiteitä toisten rehellisten motiivien epäi-
25987: lemiseksi, jos viitataan täältä puoleen tai toiseen.
25988:     Tahtoisin muuten myös panna merkille, että t ä n ä ä n o n
25989: e n s i k e r r a n t a p a h t u n u t s e h i s t o r i a 11 i n e n t a-
25990: p a u s, e t t ä e d u s k u n n a n i s t u n n o s s a o n s a n o t t u
25991: e d u s k u n n a n j ä s e n t ä 1 u r j u k s e k s i, ilman että kukaan
25992: porvareista on noussut tätä vastustamaan.
25993: 
25994:    Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Pöytäkirja todistaa että viimeisen
25995: puhujan selvitys on harhaanviepä.
25996: 
25997:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25998: 
25999:     P u h e m i e s: Asiassa on tehty kolme eri ehdotusta. Vapaa-
26000: herra E. S. Yrjö-Koskinen on useampien kannattamana, ehdottanut,
26001: että jatkettaisiin suuren valiokunnan mietinnössä olevien laki-
26002: ehdotusten käsittely loppuun asti tänä iltana.
26003:     Ed. Hokkanen on ed. Walppaan kannattamana ehdottanut, että
26004: jatkettaisiin koko päiväjärjestyksen käsittely loppuun saakka.
26005:     Ed. Grotenfelt on ed. Ahmavaaran kannattamana ehdottanut,
26006: että käsiteltäisiin loppuun vain kaksi ensimäistä tässä mietinnössä
26007: olevaa lakiehdotusta.
26008:     Näiden ehdotusten välillä tulee siis, koska ne ovat toisistaan
26009: poikkeevia, äänestettäväksi siten, että ensin äänestetään ed. Yrjö-
26010: Koskisen ja ed. Hokkasen ehdotusten välillä; se niistä joka voittaa
26011: asetetaan ed. Grotenfeltin ehdotusta vastaan ja lopulta äänestetään
26012: voittavan ehdotuksen ja istunnon keskeyttämisen välillä.
26013: 
26014:     Äänestykset ja päätös:
26015: 
26016:    1) Ken hyväksyy vapaaherra E. Yrjö-Koskisen ehdotuksen vasta-
26017: ehdotukseksi äänestää •>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi
26018: hyväksytty ed. Hokkasen ehdotus.
26019:    Jaa-äänet ovat voitolla.
26020:    2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy vapaaherra Yrjö-Koskisen
26021: 1166                     Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
26022: 
26023: 
26024: ehdotuksen, äänestää »jaa»; jos >>ei» voittaa on vastaehdotukseksi
26025: hyväksytty ed. Grotenfeltin ehdotus.
26026:    Ei-äänet ovat voitolla.
26027:    3) Ken ta.htoo keskeyttää istunnon äänestää >>jaa>>; jos ~ei» voittaa,
26028: on ed. Grotenfeltin tekemä ehdotus hyväksytty.
26029:    Äänestyksessä annetaan 77 jaa- ja 102 ei-ääntä, joten Eduskunta
26030: on päättänyt jatkaa istuntoa siihen asti, kun on käsitelty loppuun
26031: kaksi valiokunnan mietinnössä olevaa ensimmäistä lakiehdotusta.
26032: 
26033:     Puhemies: Ennenkuin ruvetaan jatkamaan asian käsittelyä,
26034: pyydän minä kuitenkin ilmoittaa, että olen nähnyt pikakirjoitettuna
26035: vapaaherra E. S. Yrjö-Koskisen lausunnon, josta täällä äsken oli puhe,
26036: ja pyydän sen johdosta muistuttaa vapaaherra E. S. Yrjö-Koskiselle,
26037: että mielestäni tuo lausunto ei ole sopiva, ei ole sellainen kuin Valtio-
26038: päiväjärjestyksen 48 §:n 2 momentin ensimäisessä lauseessa edelly-
26039: tetään.
26040: 
26041:                                     3 §.
26042: 
26043:    Tämän pykälän johdosta lausuu:
26044: 
26045:     Ed. v on T r o i 1: J ag ber få till denna paragraf göra följande
26046: ändringsförslag. Från första stycket föreslår jag sålunda, att den
26047: sista meningen skulle utgå, nämligen: »Guvernören höre i ärendet
26048: läneagronomen och sådan forstman, som ofvan sagts, samt meddele
26049: härå utslag i saken». 1 stället skulle till den föregående meningen,
26050: som börjar: »Förslaget bör vara enligt de i 2 § stadgade grunder
26051: uppgjordb, tilläggas >>samt åtföljas af läneagronom och sådan
26052: forstman som ofvan sagts efter verkställd syn å marken afgifvet
26053: utlåtande.>> 1 händelse §:n godkännes i den form den i betänkandet
26054: är föreslagen, komma nämligen de utlåtanden, som läneagronom
26055: och forstman afgifva att basera sig uteslutande på de handlingar
26056: och kartor, som af vederbörande sakägare blifvit ansökningen bifo-
26057: gade. Ett utlåtande åter, som tillkommit vid en med stöd af dessa
26058: handlingar på marken verkställd syn, bör ovilkorligen tillskrifvas
26059: en större betydelse och vara för själfva den nog så betydelsefulla
26060: utredningen nödvändig. J ag var tyvärr ej med om frågans behand-
26061: ling i utskottet vid andra läsningen, hvarför jag för rnin del icke
26062: kunnat förebygga, att den tanken, som låg till grund för utskottets
26063: formulering i af mig nu berörda afseende fick en så olycklig stilisering,
26064: som fallet blef.
26065: 
26066:     Ed. P u 11 i ne n:     Minä kannatan ed. von Troilin ehdotusta.
26067: 
26068:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26069:             Eräänlaatuiste n elinkeinojen harjoittajien maanostot     1167
26070: 
26071: 
26072:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on yksi muutos-
26073: ehdotus tehty. Vapaaherravon Troil on nimittäin ehdottanut pykä-
26074: 1än muutettavaksi siten, että ensimäisestä kappaleesta jätetään
26075: pois viimeinen lause, joka kuuluu:
26076:     »Kuvernööri kuulustakoon asiasta lääninagronomia sekä sellaista
26077: metsäammattimiestä kuin yllä on sanottu, ja antakoon siitä sitten
26078: -päätöksen.»
26079:     Siis tuleetuon ehdotuksen ja 3 §:n välillä äänestettäväksi, koska ed.
26080: Pullinen on muutosehdotusta kannattanut.
26081: 
26082:     Xinestys ja päätös:
26083: 
26084:    Ken hyväksyy 3 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
26085: äänestää >>jaa»; jos •ei~ voittaa, on vapaaherra von Troilin ehdotus
26086: hyväksytty.
26087:    Jaa-äänet ovat voitolla. 3 §on siis hyväksytty Suuren valiokunnan
26088: mietinnön mukaisena.
26089: 
26090: 
26091: 
26092: hyväksytään keskustelutta.
26093: 
26094:                                      8 §.
26095:    Keskustelu:
26096:     Ed. T o k o i: Pyytäisin ehdottaa, että 8 §:n tilalle hyväksyttäi-
26097: siin talousvaliokunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseen8 §,joka
26098: edellyttäisi sitte, että suuren valiokunnan mietinnössä olevat §:t
26099: 8, 9 ja ro jäisivät myöhemmiksi, kuin myös, että jos tämä ehdottamani
26100: uusi 8 § hyväksyttäisiin, seuraisi sitä myös vastalauseessa olevat
26101: 9 ja ro §, josta sitte, kun tästä on äänestetty, pyydän tehdä uuden
26102: ehdotuksen.
26103: 
26104:     Ed. v. A 1ft h a n: Jag skulle för min del föreslå, att § 8 skulle
26105: utgå. Vi hafva visserligen kommit in på en utveckling, där det är
26106: modernt att stifta lag med återverkande kraft. Men här finnes en
26107: paragraf, som uttryckligen säger, att lagen icke skall hafva åter-
26108: verkande kraft. J ag vet dock ej, huruvida det är skäl att i en skild
26109: paragraf framhålla detta. Förekommer en sådan paragraf icke,
26110: är det likväl själffallet, att lagen icke har återverkande kraft. Det
26111: förefaller mig därför öfverflödigt att hafva paragrafen här. Man
26112: har visserligen anfört, att detta vore nödvändigt för att möjliggöra
26113: skogsbolagens sammanslutning. Men om man icke vill att de skola
26114: sammansluta sig, så skall det icke tillåtas, utan skall det förbjudas. J ag
26115: skulle föreslå att paragrafen skulle utgå.
26116: 1168                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
26117: 
26118: 
26119:    Ed. S c h y b e r g s on: J ag kan icke dela frih. v. Alfthans
26120: åsikt. Med den förbudlagstifningsmani, som vi hafva, är en sådan
26121: paragraf nödvändig såsom innebärande ett förtydligande.
26122: 
26123:    Ed. G y 11 i n g:   Minä pyydän kannattaa ed. Tokoin ehdotusta
26124: uudeksi 8 §:ksi.
26125: 
26126:    Ed. S ö d e r h o 1 m: För min del är jag nog af samma mening
26127: som frih. v. Alfthan, att denna paragraf borde kunna utgå utan att
26128: lagen skulle få annan betydelse för det~
26129: 
26130:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26131: 
26132:     P u h e m i e s: Asiassa on tehty kaksi eri ehdotusta. Ed. Tokoi
26133: on ehdottanut, että 8 §:n sijaan hyväksyttäisiin talousvaliokunnan
26134: mietinnön toisessa vastalauseessa oleva 8 § ja että puheenalainen
26135: 8 § tulisi lykättäväksi jälemmäksi mietinnössä. Vapaaherra v.
26136: v. Alfthan taas on ehdottanut, että koko 8 § suuren valiokunnan
26137: mietinnössä hylättäisiin. Nämä ehdotukset eivätoletoisistaan riippu-
26138: vaisia. Niistä tulee siis äänestettäväksi erikseen.
26139:     Ehdotan, että ensinnä äänestetään valiokunnan mietinnön ja
26140: ed. Tokoin ehdotuksen välillä, nimittäin siten, että toisella puolen
26141: on valiokunnan mietintö ja toisella11molen ed. Tokoin ehdotus, sekä
26142: sitte vapaaherra v. Alfthanin ehdotuksesta.
26143: 
26144:    Xänestykset ja päätös:
26145: 
26146:       1) Ken hyväksyy 8 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
26147: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty.
26148:       Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Tokoin ehdotus on hylätty.
26149:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos
26150: >>ei>> voittaa, on vapaaherra von Alfthanin ehdotus hyväksytty.
26151:       Jaa-äänet ovat voitolla.
26152:       8 § on siis hyväksytty Suuren valiokunnan mietinnön mukaisena.
26153: 
26154:                                      9§
26155: hyväksytään keskustelutta, sekä samoin
26156: 
26157:                                    IO §
26158: 
26159: ja asetusehdotuksen n i m i k e.
26160: 
26161:    Esitetään mietinnössä oleva toinen asetusehdotus, nimittäin:
26162:    Asetus 2 p:nä toukokuuta 1895 osakeyhtiöistä annetun lain 27
26163: §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
26164:                               Pöydällepanot.                      1169
26165: 
26166: 
26167:    Puheenvuoroa käyttää:
26168: 
26169:      Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag finner denna förordning vara icke
26170: blott öfverflödig utan äfven farlig. Man har på detta sätt velat
26171: ändra aktielagen för att möjliggöra den nya lagen. Detta ändamål
26172: uppnås dock icke. Däremot uppnår man någonting annat, som
26173: åter måste betecknas såsom rent skadligt. Vi skola tänka oss ett
26174: fall, att en större jordbruksfastighet öfvertagas af samarfva, som
26175: ombilda egendom till bolag och att de finna det vara med sin fördel
26176: förenligt, att utnyttja lägenhetens skog medelst en träförädlings-
26177: anstalt, som på lägenheten inrättas. Det kan hända att de först
26178: om något år komma till insikt härom. Detta blir dem då genom denna
26179: lag förmenadt. På samma sätt kan man tänka sig, att exempelvis
26180: en industriel inrättning af ett eller annat slag varit inrättad å någon
26181: fastighet som äges af ett bolag och att dess drift af någon anledning
26182: nedlägges.     Då kunde byggnader och kraftanläggning måhända
26183: lämpligen utnyttjas för något träförädlingsföretag. Detta blefve
26184: då också förbjudet genom denna lag. Det synes mig sålunda, att
26185: denna bestämning med säkerhet komme att medföra mycket hinder
26186: för lofliga och naturliga företag, samtidigt som den icke det ringaste
26187: skulle förbättra den nyss beslutna lagens praktiska betydelse. J ag
26188: skulle sålunda yrka på att denna förordning skulle förkastas.
26189: 
26190:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26191: 
26192:    P u he m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. von Alfthan
26193: tehnyt muutosehdotuksen, että tämä asetus poistettaisiin, mutta
26194: kun sitä ei ole kannatettu, se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi.
26195: 
26196:    Eduskunta siis hyväksyy lakiehdotuksen.
26197: 
26198: 
26199:                           Pöydällepanot:
26200:                                      1
26201: 
26202:    Päiväjärjestyksessä numeroilla 18, 19, 20 ja 21 merkityt asiat
26203: pannaan pöydälle ensi täysi-istuntoon.
26204: 
26205:     Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello I I a. p.
26206: 
26207:     Täysi-istunto päättyy kello 12,12 yöllä.
26208: 
26209:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
26210:                                                Ph. Suuronen.
26211: 
26212:                                                                  74
26213:       29. Perjantaina 16 p. lokakuuta
26214:                             k:lo I I a. p.
26215: 
26216:                          Päiväjärjestys:
26217:    Ilmoituksia:
26218: 
26219:                        Toinen       k ä s i t t e 1 y:
26220:     1) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
26221: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
26222:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
26223: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 10.
26224: 
26225:                       K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
26226:     2) Ehdotus asetukseksi erillisten vesijättöjen muodostamisesta
26227: itsenäisiksi tiloiksi.
26228: 
26229:                      Ainoa       käsittely:
26230:    3) Armollinen esitys varojen osottarnisesta kansakoululaitosta
26231: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909.
26232:    Asiakirjat: Arm. esitys N:o 9 ja Valtiovarainvaliokunnan mietintö
26233: N:o 12.
26234:                      T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
26235:     4) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
26236: alueen vuokrauksesta.
26237:        b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
26238: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun
26239: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
26240:        c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
26241: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
26242:       d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
26243: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
26244: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
26245:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että viimeksi
26246: 1172                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26247: 
26248: 
26249: mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin valtio-
26250: päiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
26251:    Asiakirjat: Ann. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt
26252: N:o r ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys 4; Suuren valiokunnan:
26253: mietinnöt N:o 7 ja 8 (Liitteet VII siv. 5-37).
26254:    5) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
26255: annetun asetuksen r §:n muuttamisesta. ·
26256:    Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran
26257: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-I2) ja Suuren valio-
26258: kunnan mietintö N:o rr.
26259:                       Ai noa      k ä s i t t e 1 y:
26260:     6) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset.
26261:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall-
26262: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
26263: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
26264:  II siv. 5-8 ja 29-31).
26265:     7) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
26266: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
26267:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
26268: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
26269:     8) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
26270: tava anomusehdotus.
26271:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o r ja ed. Setälän
26272: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
26273:     9) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
26274: seen asetukseen säästöpankeista.
26275:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
26276: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-ro).
26277:     10) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen
26278: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden
26279: aiheuttamia toimenpiteitä.
26280:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
26281: Paasivuoren y.m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
26282: ·-1 II) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
26283: ehdotus.
26284:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
26285: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
26286:     12) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan
26287: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla-
26288: kunnat.
26289:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
26290: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. r6).
26291: ~ 13) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
26292: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
26293:                               Päiväjärjestys.                      1173
26294: 
26295: 
26296:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
26297: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m.
26298: anomusehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
26299:     14) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
26300: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
26301: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
26302:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
26303:     15) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
26304:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärssisen
26305: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus-
26306: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
26307:     r6) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus.
26308:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
26309: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
26310:     17) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
26311: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
26312: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
26313: käytettäväksi.
26314:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
26315: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
26316:     r8) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
26317: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden
26318: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
26319:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
26320: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26,
26321: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. anomus-
26322: ehdotus N :o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N :o 147, ed. Huoposen
26323: anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. anomusehdotus
26324: N:o r6r (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
26325:     19) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien
26326: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
26327:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
26328: y. m. anomusehdotus N:o IOI (Liitteet VII siv. 218-221).
26329:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
26330:     20) Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 arm. esityksen johdosta,
26331: joka sisältää ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi
26332: eräiden 3 päivänä syyskuuta r886 annetun metsälain pykälien
26333: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
26334:     21) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7 valtion ja kuntain
26335: työolojen järjestämistä koskevain anomusehdotusten johdosta.
26336: 
26337: 
26338:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castd~n ja Cederberg.
26339: 1174                       Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26340: 
26341: 
26342:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
26343:            1) Bräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.
26344:                                   (Jatk. 2 K.)
26345:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o IO ja otetaan toisen
26346: käsittelyn alaiseksi siinä oleva kolmas asetusehdotus, nimeltä
26347:    Asetus - - - annetun rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden
26348: ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla koskevan
26349: asetuksen soveltamisesta yksityisiin henkilöihin,
26350:     Keskustelu:
26351:     Ed. Setä 1 ä: Pyytäisin tässä korjata painovirheen sivulla n;
26352: siitä on tekstin edeltä jäävä pois H §». Se onkin poistettu ruotsalaisesta
26353: kappaleesta, josta muuten on jaettu korjauslehti sen virheellisen
26354: sijaan, joka jaettiin viime istunnossa.
26355: 
26356:      Ed. H a i n a r i: Minä ehdotan, että eduskunta siinä vastaus-
26357: kirjelmässä, minkä se lähettää tästä asiasta, liittää siihen seuraavan
26358: anomusponnen:
26359:      e t t ä n i i 11 ä V i i p u r i n 1 ä ä n i n 1 a h j o i t u s t i 1 o i 11 a,
26360: j o i h i n p e r i n t ö k i r j o j a e i v i e 1 ä o 1 e a n n e t t u,
26361: 1 a m p u o t i o i k e u k s i e n s i i r r o t, m i k ä 1 i n e o v a t t a-
26362: pahtuneet metsäkeinottelun tarkoituksessa
26363: ja vastoin 1867 vuoden valtiopäiväpäätöksen
26364: h e n k e ä j a s i s ä 11 y s t ä, o 1 i s i v a t p u r e t t a v a t j a p e-
26365: rintökirjat annettavat tilojen alkuperäisille
26366: 1 a m p u o d e i 11 e t a i h e i d ä n p e r i 11 i s i 11 e e n, o 11 e n
26367: n ä m ä p u o 1 e s t a a n v e 1 v o 11 i s e t t a k a i s i n m a k-
26368: s a m a a n s en r a h a n k o r k o i n e e n , m i n k ä a 1 k u-
26369: p erä i s t ä 1 a m puoti o i k e u t ta s i i r r että e s s ä a i-
26370: k o i n aan ovat siitä hintana saaneet, sekä k o r-
26371: v a a m a a n t i 1 o i h i n p a n n u t k u s t a n n u k s e t.
26372:     Ensi silmäyksellä voisi tuntua siltä, että tällä anomusponnella
26373: ei ole yhteyttä tämän kysymyksen kanssa, mutta niin ei ole asian
26374: laita. Tässä lakiehdotuksessa mainitaan rälssitiloja tiloina, joihin
26375: tukkiyhtiöt voivat määrätyillä ehdoilla hankkia itselleen saannin.
26376: Viipurin läänin lahjoitustiloista on selitetty, että ne sillä väliajalla,
26377: jolloin perintökirjoja niihin ei ole vielä ennätetty antaa, ovat muka
26378: rälssitiloja ja tämän laintulkinnan kautta on hyväksytty ne siirrot,
26379: joita metsäkeinottelun tarkotuksessa yksityishenkilöt ja yhtiöt ovat
26380: hankkineet itselleen näihin tiloihin. Minä ehdoitan, että eduskunta
26381: tämän asian yhteydessä, tämän anomusponnen muodossa käsityk-
26382: senään lausuu, että nuo tilat eivät ole asetuksessa tarkoitettuja,
26383: että nilllä metsäkeinottelun tarkoituksessa tapahtuneet lampuoti-
26384:              Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.    1175
26385: 
26386: oikeuksien siirrot ovat senlaatuisia, ettei saanto niiden perustuksella
26387: ole katsottava lailliseksi saanniksi.
26388:      Pyydän lyhyesti valaista asiaa seuraavalla tavalla: Valtiosää-
26389: dyt olivat I86J valtiopäivien päätöksen mukaan määränneet, että
26390: lunastetut lahjoitustilat ovat täydellä omistusoikeudella ja perintö-
26391: tiloina jaettavat sille väestölle, jonka esi-isät olivat ennen niitä
26392: omistaneet, toisin sanoen entisille lampuodeille. Valtiosäädyt arve-
26393: livat, että tämä perintökirjojen jako lampuodeille voisi tapahtua ver-
26394: rattain pian ja isostajaosta sekä verollepanosta huolimatta. Lam-
26395: puotien oikeudellisesta asemasta ei annettu tarkempia määräyksiä
26396: sen, kuten valtiosäädyt ajattelivat, lyhyen väliajan varalle: joka oli
26397: kuluva lahjoitusmaiden ostosta perintökirjojen jakoon. Mutta käy-
26398: tännössä poikettiin ennen pitkää tästä järjestelmästä ja tehtiin
26399: perintökirjojen auto riippuvaksi isostajaosta, joka taas oli siksi suuri
26400: toimitus, että se viivytti perintökirjojen jakoa vuosista vuosikym-
26401:  meniin. Samassa määrässä hämmentyi käsitys lampuotitilojen luon-
26402: teesta. Ne eivät olleet kruununtiloja, vaikka niihin joskus sovitet-
26403:  tiin kruununtilojakin koskevia asetuksia; ne eivät olleet perintö-
26404:  tiloja, eivätkä ne minun mielestäni ole rälssitilojakaan. Ne muo-
26405:  dostivat aivan erityisen maanomistusluonteen, jota meillä ei ennen
26406:  ole ollut. Ne olivat I867 v. valtiopäiväpäätöksen mukaan te k ei 11 ä
26407:  o 1 e v i a r ä 1 s s i t i 1 o j a. Hallitus on näiden tilojen lampuotien
26408:  holhoojana ja hallitus on velkapää valvomaan, että sen holhoukseen
26409:  uskottu omaisuus vähentymättä tulee holhoteille, s. o. lahjoitus-
26410:  tilojen lampuodeille.
26411: 
26412:    Puhemies: Pyydän saada keskeyttää puhujaa, sillä ymmär-
26413: tääkseni puhujan esitys poikkeaa liiaksi siitä asiasta, joka on esillä,
26414: enkä katso voivani sallia sitä pitemmältä jatkaa. Mitä tulee itse
26415: anomusponteen, niin minusta anomusponsien käsittely on tapah-
26416: tuva esilläolevien lakiehdotusten kolmannen käsittelyn yhteydessä.
26417: Anomusponnet edellyttävät ylipäänsä, ja samoin tämäkin, että
26418: lakiehdotukset, joihin ne liittyvät, tulevat hyväksytyiksi. Senvuoksi
26419: katson että tämänkin anomusponnen esittäminen paraiten tapah-
26420: tuu, kun lakiehdotukset esitetään kolmanteen käsittelyyn. Mutta
26421: pidätän kuitenkin itselleni oikeuden harkita tuota anomuspontta,
26422: onko se todellakin sitä laatua, että sen voi katsoa kuuluvan tämän
26423: asian yhteyteen, ja jos niin on asian laita, niin sallin puhujan nyt
26424: mainitsemassani yhteydessä jatkaa hänen perusteluaan.
26425: 
26426:      Ed. J o h n H e d b e r g: Vid senaste plenum godkände landt-
26427:  dagen med beaktansvärd majoritet stora utskottets förslag rörande
26428:  vissa industriidkares rätt att förvärfva fastighet på landet. Landt-
26429:  dagen godkände detta förslag så när som på 8 §, hvilken af grund-
26430:  lagsutskottet förklaras röra grundlag och därför sedermera af stora
26431:  1176                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26432: 
26433: 
26434: utskottet flyttats ut från lagen till en skild lag, som nu föreligger
26435: till behandling. Den utbrutna paragrafen rör enskilda personers
26436: rätt att förvärfva fastighet på landet, och den står i så nära sam-
26437: manhang med den lag, som landtdagen redan har godkänt, att man
26438: icke kan lämna den hvilande till efter nästa val d. v. s. till denlandt-
26439: dag, som sammanträder antagligen 1912, om icke under mellan-
26440: tiden hela betydelsen af den nu godkända lagen skall anses gå för-
26441: lorad. Ty det är alldeles naturligt, att, om en sådan bestämmelse
26442: rörande enskilda personer icke finnes, porten är fullständigt öppnad
26443: för all slags kringgående af lagens bestämmelser. Och i händelse
26444: sådana kringgåenden utöfvas under en följd af år är det fara värdt
26445: att, när möjligen efter nyval och under därpå följande landtdag förord-
26446: ningen kan bli godkänd, den icke mera är af behofvet, emedan för-
26447: hållandena äro totalt förändrade. Emellertid föreligger nu, så vidt
26448: jag förstår saken, ingen annan utväg än, att ärendet förklaras bråd,
26449: skande, och att landtdagen biträder detta, hvartill fordras 5fs majo-
26450: ritet. Kan denna majoritet vinnas, så kan också den nu föreliggande
26451: tredjedelen af lagen komma till stånd redan efter denna landtdag.
26452: J ag ber därför att få yrka på, att detta ärende förklaras brådskande.
26453:    Puhemies (ruotsiksi): Tämä kysymys tulee esille vasta
26454: seuraavan ponsilauseen yhteydessä.
26455: 
26456:     Ed. H a nn e s G e b h a r d: Minulla oli aikomus tehdä sama
26457: ehdotus, ja pyydän siis kannattaa sitä, että tämä asia julistetaan
26458: kiireelliseksi.
26459:     Mutta samalla minulla oli aikomus esittää eräs anomusponsi, --
26460: joka ehdottomasti on yhteydessä tämän lain kanssa, - ei siinä mie-
26461: lessä että siitä nyt vielä päätettäisiin, vaan siksi, että eduskunta
26462: saisi siitä tiedon, ennenkuin asia kolmannessa käsittelyssä tulee pää-
26463: tettäväksi. Tämä siinä tapauksessa että puhemies sen sallii.
26464: 
26465:    P u h e m i e s: Kuten tässä äsken jo huomautin, esitetään
26466: anomusponnet paraiten lakiehdotusten kolmannen käsittelyn yhtey-
26467: dessä, se minusta on asianmukaisinta.
26468: 
26469:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag anhöll ursprungligen om ordet när-
26470: mast för att framhålla, att den första ärade talaren icke höll sig till
26471: ämnet. Då hr talmannen redan gjort det, så förfaller mitt yrkande.
26472:     Men hvad själfva denna nu föreliggande sak beträffar sknlle
26473: jag för rnin enskilda del he att få föreslå, att detta lagförslag sknlle
26474: få förfalla i dess helhet. J ag vet väl att man ansett det vara fnll-
26475: kornligt nödvändigt för att hindra kringgående af den egentliga
26476: lagen, att hafva ett sådant kompletteringsstadgande, men jag kan
26477: icke se att därmed mycket vore vunnet. Däremot nppstå särskilda
26478:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1177
26479: 
26480: 
26481: praktiska olägenheter genom denna lag. Om denna lag får gäl-
26482: lande kraft, så kan man tänka sig följande fall: Någon person
26483: nedlägger sitt arbete och sin förmögenhet på itirättande af en
26484: träförädlingsanstalt, låt oss säga i Kuusamo eller Suojärvi · eller
26485: någon aflägsen ödemark i allmänhet, på grund af hvilken trä.
26486: förädlingsanstalt t. ex. statens skogar skulle kunna stiga i pris.
26487: I och med detsamma som en enskild person inlåter sig på detta
26488: företag, blir honom förmenadt, att besitta jordbruk, huru anspråks·
26489: löst som hälst, vare sig i Nylands, Abo och Björneborgs Iän eller
26490: hvilken del af landet som hälst, där han har sitt egentliga hemvist.
26491: Detta vore ju en påtaglig orättvisa och i hög grad oändamålsenligt.
26492: J ag har tagit ett sådant fall, men man kunde taga åtskilliga andra
26493: liknande, som skulle visa till hvilka konsekvenser denna lag leder.
26494: Jag anser att de skadliga påföljderna af denna lag, jämförda med
26495: den nytta man däraf förmenar sig vinna, äro öfvervägande och
26496: att under sådant förhållande detta lagförslag borde få förfalla.
26497: 
26498:    P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa että aikaisemmin on jo
26499: tehty ehdotus, että kaikki kolme asetustehdotusta hyljättäisiin.
26500: Käsitän siis vapaaherra von Alfthanin ehdotuksen tämän asetus-
26501: ehdotuksen hylkäämisestä eri ehdotukseksi.
26502: 
26503:    Ed. E s t 1 a n d e r: För min del anser jag, att detta under
26504: behandling varande lagförslag borde få förfalla. Det innebär en
26505: betänklig inskränkning i enskildes rätt, sådan den är honom i grund-
26506: lag tillförsäkrad, och enligt min tanke tillgodoser det icke häller
26507: det syfte, som borde vara denna lagstiftnings, nämligen förhindrandet
26508: af skogssköfling.
26509: 
26510:     Ed. S t å h 1 b e r g: Päinvastoin kuin lähinnä edelliset puhujat
26511: minä pitäisin tätä lakiehdotusta välttämättömänä täydennyksenä
26512: mietinnössä olevaan toiseen lakiin, jos mieli sen tarkoitusta saavuttaa.
26513: Ja erityinen syy tämän lakisäännöksen hyväksymiseen on vielä se,
26514: että ne epäkohdat, jotka viljelyksen häviämiseen ja rappiolle joutu-
26515: miseen nähden ovat ilmaantuneet puutavaraliikkeitten tiloilla,
26516: useinkin erityisen räikeästi ovat esiintyneet juuri yksityisten puuta-
26517: varaliikemiesten tiloilla, vielä räikeämmästi kuin yhtiöitten omista-
26518: milla. Minä sentähden puoltaisin lakiehdotuksen hyväksymistä.
26519: 
26520:    Ed. A h m a v a a r a : Minä pyydän saada yhtyä edelliseen
26521: puhujaan. Minusta tuntuu, että kun eduskunta kerran on edellisen
26522: ehdotuksen, joka koskee yhtiöitä, hyväksynyt, niin ei mahtane
26523: sama eduskunta tätä yksityisiä koskevaa hyljätä, ja sillä tavoin
26524: tehdä tarkoitustaan vastaamattomaksi edellistä lakia, jonka se on
26525: hyväksynyt jo toisessa lukemisessa.
26526: 1178                     Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26527: 
26528: 
26529:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi:
26530: 
26531:    P u h e m i e s: Tätä asetusehdotusta on vapaaherra von Alfthan
26532: ed. Estlanderin kannattamana ehdottanut hylättäväksi. Muita
26533: ehdotuksia ei ole tehty. Tulee siis äänestettäväksi asetusehdotuk-
26534: sen hyväksymisen ja hylkäämisen välillä.
26535: 
26536:   Äänestys ja päätös:
26537: 
26538:    Ken hyväksyy asetusehdotuksen, äänestää ~jaa•; jos •ei» voittaa,
26539: on se hyljätty.
26540:    Jaa-äänet ovat voitolla.
26541:    Asetusehdotus on siis hyväksytty muuttamatta sellaisena kuin
26542: Suuri valiokunta on sen ehdottanut.
26543: 
26544:     Puhemies: Tämän jälkeen tulisi äänestettäväksi ed. Wuori-
26545: maan, Heimbiirgerin ja Schybergsonin aikaisemmin tekemästä
26546: ehdotuksesta, että kaikki puheenalaiset kolme lakiehdotusta hylät-
26547: täisiin, siis toiselta puolen niitten hyväksymisestä, toiselta puolen
26548: niitten hylkäämisestä. Mainittu ehdotus nimittäin tehtiin jo yleis-
26549: keskustelussa ja siirrettiin silloin äänestäminen siitä tämän toisen
26550: käsittelyn viimeiseksi äänestykseksi.
26551: 
26552:    Äänestys ja päätös:
26553:     Ken hyväksyy puheenalaiset kolme asetusehdotusta semmoi-
26554: siksi kuin ne nyt ovat eduskunnassa hyväksytyt, äänestää •jaa•;
26555: jos >>ei>> voittaa, ovat ne hyljätyt.
26556:     Jaa-äänet ovat voitolla.
26557:     Eduskunta on siis toisessa käsittelyssä hyväksynyt puheena
26558: olevat kolme asetusehdotusta.
26559:     Puhemies: Koska nämä kolme lakiehdotusta nyt ovathyväk-
26560: sytyt suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisina, niin on niitten
26561: toinen käsittely päättynyt.
26562:     Nyt tulee esitettäväksi suuren valiokunnan mietinnössä I I si-
26563: vulla oleva ponsilause siitä, että viimeinen näistä kolmesta ase-
26564: tuksesta käsiteltäisiin V. J:n 6o §:n 2 momentissa säädetyssä jär-
26565: jestyksessä, toisin sanoen, että tämän asetuksen käsitteleminen
26566: julistettaisiin kiireelliseksi. Ennenkuin esitän tämän ponnen,
26567: pyydän kuitenkin huomauttaa, ettei suuren valiokunnan todistelu
26568: siitä, että äskenmainittu asetusehdotus sisältää perustuslain muu-
26569: tosta, ole mielestäni täysin vakuuttava; mutta kun on myönnettävä
26570: että asiasta voidaan olla eri mieltä, ja kun perustuslakivaliokunta
26571: jo on antanut asiasta lausuntonsa, joskaan ei V. J:n 69 §:n mukai-
26572: sessa järjestyksessä, en tahdo kieltäytyä esittämästä tätä pontta
26573:                                 Erilliset vesijätöt.                 1179
26574: 
26575: 
26576: äänestettäväksi. Tulisi siis äänestettäväksi tämän puheenalaisen
26577: asetuksen kiireelliseksi julistamisesta, ja kun tähän vaaditaan mää-
26578: räenemmistöä, niin tulee heti lippuäänestys toimitettavaksi.
26579: 
26580:      Äänestys ja päätös:
26581: 
26582:     Ken hyväksyy Suuren valiokunnan ehdotuksen tämän asetus-
26583: ehdotuksen käsitteleruisestä V. J:n 6o §:n toisessa momentissa sää-
26584: detyssä järjestyksessä, äänestää ~jaa>>; ken sitä ei tee, äänestää •ei~.
26585: Ellei vähintäin viisi kuudesosaa annetuista äänistä ole jaa-ääniä, on
26586: Suuren valiokunnan ehdotus tässä kohden hylätty.
26587:     Äänestyksessä annetaan 175 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä.
26588:     Eduskunta on siis päättänyt, että puheenalainen asetusehdo-
26589: tus on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin V. J:n 6o §:n 2 momen-
26590: tissa säädetään.
26591: 
26592:                            2)     Erilliset vesijätöt.
26593:                                       (3 K.)
26594: 
26595:    Esitetään k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n arm. esityksessä
26596: N:o    5 F_,duskunnalle annettu asetusehdotus
26597:     erillisten vesijättöjen muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi.
26598:     Asetusehdotus hyväksytään ilman keskustelua muuttamatta sellai-
26599: sena kuin se on lokakuun 13 p:nä tapahtuneessa toisessa käsitte-
26600: lyssä päätetty, minkä jälkeen asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
26601: 
26602: 
26603: 3)    Varain   osottaminen kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sl vistystar-
26604:                         koltuksla varten vuodeksi 1909.
26605: 
26606:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 armollisen
26607: esityksen N:o 9 johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakou-
26608: lulaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten v. 1909.
26609:     Keskustelutta hyväksytään järjestänsä kohdat 1-'J.
26610:                              8:s kohta,
26611:     koskeva apumaksuja kansakoulutalojen ja käsityöhuoneisto-
26612: jen rakentamiseen.
26613:        Keskustelu:
26614:      Ed. V. K. V r j ö-K o s k i ne n: Minä katson velvollisuudekseni
26615:  eduskunnalle ilmoittaa, että täksi vuodeksi tähän tarkoitukseen
26616:  myönnetty määräraha 500,000 markkaa on jo kesän aikana lop-
26617:  punut ja siis voi otaksua, että useampien satojentuhansien mark-
26618:  kojen pyynnöt tältä vuodelta siirtyvät ensi vuoteen. Näin ollen
26619:  tietysti suuri osa tästä määrärahasta, joka nyt myönnettäisiin ensi
26620: 1180                   Istunto 16 p. lokakuuta; 1908.
26621: 
26622: vuotta varten, tulee käytettäväksi jo tänä vuonna tehtyjen pyyn-
26623: töjen tyydyttämistä varten. Tämän vuoksi minä katsoisin erittäin
26624: suotavaksi, että eduskunta tämän määrärahan vielä jossain mää-
26625: rin korottaisi. Oikeastaan, jos mieli saada jotakuinkin tyydyttävä
26626: määräraha tähän tarkoitukseen, tarvittaisiin epäilemättä noin mil-
26627: joona markkaa. Mutta tietysti täytyy tyytyä vähempäänkin, jos
26628: eduskunta ei katso näin suurta summaa voivansa myöntää.
26629:     Huomattava kuitenkin on, että jos ei riittävää määrärahaa
26630: myönnetä, tulevat tämmöiset avunpyynnöt siirtymään vuodesta
26631: vuoteen ja edistys siten hidastuu. Varsinkin nyt kun meillä on mie-
26632: lessä oppivelvollisuuden aikaansaaminen, olisi epäilemättä suota-
26633: vinta, että tämmöinen tärkeä edellytys kuin tarpeellisten koulu-
26634: huoneiden aikaansaaminen tulisi niin pian kuin mahdollista suo-
26635: ritetuksi tieltä pois.
26636:     Minä siis puolestani ehdotan, että tämä määräraha korotettaisiin,
26637: jos mahdollista, yhdeksi miljoonaksi.
26638: 
26639:     Ed. P a lm e n: Minä tahdon mainita, että tämä asia siinä kii-
26640: reessä, kun sitä täytyi käsitellä valtiovarainvaliokunnassa, ei erik-
26641: seen vetänyt huomiota puoleensa. Arveltiin yleensä, että kun oli
26642: varsin tuntuva korotus ehdotettu esityksessä, joka hyväksyttiin,
26643: voisi se riittää. Mutta minun täytyy tunnustaa, että ne syyt, jotka
26644: täällä ovat esitetyt, ovat painavaa laatua. Mahdollista kyllä, että
26645: esimaksujen käyttämistä tarvitaan, jos pysytään esityksen määrä-
26646: rahassa. Valiokunta on tässä vain pysynyt esityksen määrärahassa.
26647: 
26648:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä pyydän saada kannattaa
26649: vapaaherra Yrjö-Koskisen ehdotusta määrärahan korottamiseksi.
26650: 
26651:     Ed. A. N e o v i u s: Det förefaller mig, som om det icke vore
26652: anledning att höja det anslag, som skall utgå urbevillningsmedlen,
26653: utan synes det mig snarare, att landtdagen hade anledning att, jämte
26654: det densamma upptager detta anslag ur bevillningsmedlen för ifråga-
26655: varande ändamål, tillika anhålla, att regeringen ur allmänna stats-
26656: medel ville tillfredställa behofvet äfven, därest ansökningarna om
26657: understöd för skolbyggnader öfverskrider detta anslagsbelopp, och
26658: att för ändamålet i budgeten för 1909 skulle upptagas ett lämpligt,
26659: större förslagsanslag. Det synes mig, som om disponibla allmänna
26660: statsmedel lämpligast skulle användas just för sådana kapitalut-
26661: gifter som understöd för skolbyggnader m. m.
26662: 
26663:    Ed. S t å h 1 b e r g: Kun tämä määräraha on tullut puheeksi,
26664: tahtoisin huomauttaa erästä seikkaa niistä perusteista, joiden mukaan
26665: apurahoja kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen rakentamiseen
26666: myönnetään.     Niitä usein kunnat hakevat ei ainoastaan uusien
26667:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1181
26668: 
26669: 
26670: kansakoulujen perustamista ja suurenpia lisärakennuksia varten,
26671: vaan myöskin sellaisia korjaustöitä varten, jotka luonteeltansa
26672: ovat enemmän säännöllisiin vuosimenoihin luettavia. Luulen, että
26673: olisi syytä tässä kohden apurahoja jaettaessa noudattaa sitä peri-
26674: aatetta, että kuntien tulisi itse kunnossa pitää kansakoulutalonsa
26675: ja siis suorittaa pienempien, säännöllisempien korjauksien aiheutta-
26676: mat menot, jota vastoin valtion-apuraha olisi annettava ainoastaan
26677: uusiin kansakoulutaloihin ja suurempiin lisärakennuksiin. Tämän
26678: kautta tulisi varojen jako kohtuullisemmaksi ja kuntien osalle jäisivät
26679: ne kustannukset, jotka luonteeltansa paraiten kuuluvat sille yhdys-
26680: kunnalle, jonka omat kansakoulutalot ovat.
26681: 
26682:     Ed. K a 11 i o: Ed. Ståhlbergin lausunnon jodosta pyytäisin
26683: huomauttaa, että hänen ehdotuksensa mukaan tulisi apu paraiten
26684: kohdistumaan niihin kuntiin, jotka tähän asti ovat olleet veltompia
26685: laittamaan kansakouluja, ja joiden nyt pitää runsaasti niitä laittaa.
26686: ~lonet kunnat ovat ennen virkeästi toimineet kouluasioissa ja hankki-
26687: neet valtiolainoja. On sen vuoksi sangen tarpeellista, että niille
26688: myönnetään myöskin näiden lainojen kuoletukseen ja rakennusten
26689: korjaukseen apurahaa. Ehdotan että apuraha korotetaan 1 miljoo-
26690: naksi markaksi.
26691: 
26692:    Ed. A h 1 r o o s: J ag ber att få understöda hr N eovius' förslag.
26693: 
26694:     Ed. v on A 1 f t h a n: J ag skulle he att få mötsätta mig hr N eovius'
26695: förslag. Det synes mig icke vara skäl för landtdagen, allra minst för
26696: statsutskottet, att pointera skillnaden mellan regeringens penningar
26697: och landtdagens penningar. Vi komma väl förr eller senare till en
26698: enhetlighet för budgetens behandling, om vi också för närvarande
26699: ännu härutinnan icke kommit så långt, och det synes mig därför
26700: icke vara skäl att uti detaljbeslut frånlandtdagens sida pointera denna
26701: skillnad. J ag skulle sålunda anse, att det vore bättre, att vi skulle
26702: tillämpa den princip, som vi konsekvent följt i all budgetbehandling:
26703: att icke för vår del göra någon skillnad mellan dessa två olika
26704: poster utan behandla alla allmänna statsmedel såsom ett enhet-
26705: ligt begrepp.
26706: 
26707:    Ed. Y. K. Yrjö-Koskinen: Senaattori Ståhlbergin lau-
26708: sunnon johdosta pyytäisin saada huomauttaa, että koulutalojen
26709: korjauksiin yleensä verrattain vähän apua näistä varoista on myön-
26710: netty. Ainoastaan köyhemmillä paikkakunnilla tehtäviin korjauksiin
26711: on joku verta apua annettu. Sitä paitsi on apua tämmöiseen tar-
26712: koitukseen toisinaan myönnetty senkin johdosta, että puheena olevia
26713: apurahoja on vasta verrattain myöhään ruvettu jakamaan, sittenkun
26714: moni?sa paikoin koulurakennukset jo ovat suurelta osalta valmiit.
26715: 1182                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26716: 
26717: 
26718: On katsottu, että semmoisille kunnille, jotka jo ovat paljon tehneet
26719: kansakoulujensa hyväksi, saamatta siihen valtiolta avustusta, jotakin
26720: apua voitaisiin myös korjauksiin antaa, jotta nekin tulisivat tästä
26721: avustuksesta osallisiksi. Mutta kaikissa tapauksissa tämä laji avus-
26722: tusta on ollut katoovan pieni verrattuna avustukseen uusien raken-
26723: nusten aikaansaamiseksi. Muuten tätäkin avustusta on annettu
26724: käsittääkseni yleensä verrattain rajoitetussa määrässä, siitä selvästä
26725: syystä, että rahat eivät mitenkään ole suurempaan riittäneet. Luulen
26726: että yleensä tähän tarkoitukseen on myönnetty keskimäärin 3,000
26727: markkaa eli z,ooo-4,000 markan välillä koulua kohti, ja tämä,
26728: vaikka kylläkin tuntuva apu on tietysti kuitenkin verrattain pieni
26729: niihin kustannuksiin katsoen, mitä tämmöisenkoulun aikaansaamiseksi
26730: kunnalla on. Minä siis yhä edelleen ja olletikin silmällä pitäen
26731: oppivelvollisuusjärjestelmää, joka meillä on edessä ja johonka täm-
26732: möinen avustus on aivan luonnollinen ja välttämätön tien valmistus,
26733: katsoisin suotavaksi, että tätä apurahaa korotettaisiin.
26734: 
26735:    Ed. P y k ä 1 ä:    Kannatan ed. Kallion tekemää ehdotusta.
26736: 
26737:    P u h e m i e s: Ed. Kallion ehdotus ymmärtääkseni on sama
26738: kuin ed. Yrjö-Koskisen.
26739: 
26740:    Ed. W u o r i m a a: Jos eduskunta päättäisi korottaa apumak-
26741: sua, pyydän saada kannattaa sitä muotoa, jota ed. Neovius on
26742: ehdottanut.
26743: 
26744:      Ed. A. N e o v i u s: J ag ville i anledning af frih. von Altfhans
26745: andragande endast säga, att mitt förslag icke innebär den teoretiska
26746: differentiering, som han ville understryka. Det innebär endast att
26747: så vidt behofvet öfverskrider 700,000 mark, det nog finnes ruedel att
26748: tillfredsställa detsamma utan att bevillningen behöfver ökas.
26749: 
26750:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26751: 
26752:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
26753: muutosehdotusta. Senaattori Yrjö-Koskinen useampien kannatta-
26754: mana on ehdottanut, että määräraha tässä korotettaisiin miljoonaksi
26755: markaksi.
26756:    Ed. Neovius, myöskin toisten kannattamana, on ehdottanut, että
26757: eduskunta, hyväksyen valiokunnan ehdotuksen muuten, sen ohessa
26758: anoisi että hallitus yleisistä valtionvaroista myöntäisi rahat niihin
26759: hakemuksiin, joita yli tämän määrän tehdään, ja että tätä varten
26760: otettaisiin sopiva määräraha 1909 vuoden valtion menosääntöön.
26761:    Tulee siis äänestettäväksi, ja koska nämä muutosehdotukset
26762: ovat vastakkaisia, niin ehdottaisin meneteltäväksi siten, että
26763:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1183
26764: 
26765: 
26766: äänestyksen pohjaksi tulisi valiokunnan mietintö ja ensin äänes-
26767: tettäisiin siitä, kumpiko ehdotus, senaattori Yrjö-Koskisen vaiko
26768: ed. Neoviuksen, tulee vastaesitykseksi mientintöä vastaan lopulli-
26769: sessa äänestyksessä.
26770:     Koska ed. Neoviuksen ehdotus on lähempänä mietintöä, tulee
26771: siitä jaa-esitys ja senaattori Yrjö-Koskisen ehdotuksesta ei-esitys.
26772: 
26773:    Xänestykset ja päätös:
26774: 
26775:    1) Ken vastaesitykseksi valiokunnan mietintöä vastaan hyväksyy
26776: ed. Neoviuksen ehdotuksen, äänestää »jaa>>; jos »ei» voittaa, on
26777: vastaesitykseksi hyväksytty senaattori Yrjö-Koskisen ehdotus.
26778:    Jaa-äänet ovat voitolla.
26779:    2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa.; jos »ei»
26780: voittaa, on ed. Neoviuksen ehdotus hyväksytty.
26781:    Ei-äänet ovat voitolla.
26782:    Eduskunta on siis hyväksynnyt ed. Neoviuksen tekemiin
26783: ehdotuksen.
26784: 
26785: 
26786: 
26787:    Kohdat        g-12 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
26788: 
26789: 
26790: 
26791: 
26792:                               1J:S k 0 h ta.
26793: 
26794:    Keskustelu:
26795:     Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Noin vuosi takaperin eduskunta
26796: päätti, että kaikissa maan oppilaitoksissa olisi annettava raittius-
26797: opetusta. Mikäli olen kuullut ei hallitus vielä ole antanut lausuntoaan
26798: tästä eduskunnan päätöksestä, mutta kuitenkin täytynee otaksua,
26799: että asiasta aikanaan jotakin tulee. Näin ollen tarvitaan raittius-
26800: opetusvälineihin yhtaikaa paljoa suurempi rahamäärä kuin ehdote-
26801: tusta summasta riittää. Minä luulen, että yksistään tätä tarkoitusta
26802: varten, jos ensi vuoden kuluessa lopultakin saataisiin järjestetyksi
26803: kansakouluissa muutettava raittiusopetus, 40,000 markkaa ei olisi
26804: paljon. Rohkenen senvuoksi ehdottaa, että puheenalainen määrä-
26805: raha korotettaisiin 150,000 markkaan.
26806: 
26807:    Ed. K a a r n e: Minä pyydän kannattaa ed. Helenius-Seppälän
26808: tekemää ehdotusta.
26809: 
26810:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26811: 1184                     Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26812: 
26813:    P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi
26814: muutosehdotus. Ed. Helenius-Seppälä on ed. Kaarneen kannatta-
26815: mana ehdottanut, että määräraha korotettaisiin, niin että se olisi
26816: 150,000 markkaa. Asiasta tnlee siis' äänestää.
26817: 
26818:        Äänestys ja päätös:
26819: 
26820:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos ~t:i»
26821: voittaa, on ed. Helenius-Seppälän ehdotus hyväksytty.
26822:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten valiokunnnan ehdotus on tässä
26823: kohden hyväksytty.
26824:     14:s k o h t a hyväksytään keskustelutta.
26825: 
26826:                                 15:s kohta.
26827:    Keskustelu:
26828:     Ed. Ra p o 1 a: Valtiovarainvaliokunnassa on tätä arviomäärä-
26829: rahaa käsiteltäessä samalla tehty sellainen päätös, että valtion osuus
26830: puheenaolevien opetustarpeiden ostoon on korotettava 40 %:sta
26831: niitten hinnasta, mikä tähän asti on ollut määränä, 6o:iin. Kum-
26832: minkin on tämä päätös tehty arvan kautta, sillä 10 valtiovarain-
26833: valiokunnan 20 jäsenestä oli sitä mieltä, että valtionosuuskysymyk-
26834: sessä olevassa opetusvälineiden ostossa olisi oleva ainoastaan so%.
26835: Myöskin sivistysvaliokunnan enemmistö, jolta valiokunta tässä koh-
26836: den on lausuntoa pyytänyt, on ehdottanut tätä prosenttia so:ksi.
26837: Siihen nähden, että tämä prosentti tähän saakka on ollut ainoastaan
26838: 40 %, katson minä korotuksen 6o %:iin liian yhtäkkiseksi ja eh-
26839: dottaisin, että eduskunta mielipiteenään lausuisi, että tämä valtion
26840: osuus olisi oleva 50 %. Tämän ei minun käsittääkseni kumminkaan
26841: tarvitse vaikuttaa mitään tämän kohdan loppuponteen, siihen sum-
26842: maan, joka tässä nyt ehdotetaan tarkotukseen myönnettäväksi,
26843: mutta olisi se asia perusteluissa otettava huomioon, silloin kun toi-
26844: mitusvaliokunta tätä kohtaa suorittaa.
26845: 
26846:    Ed. G r o t e n f e 1 t: Kun minunkin mielestäni ei ole mitään
26847: syytä nyt yhdellä kertaa korottaa tätä määrää 6o %:iin asti, vaan
26848: korotus 50 %:iin tuntuu täysin riittäväitä tällä kertaa, niin pyydän
26849: saada kannattaa edellisen puhujan mielipidettä, että eduskunta
26850: päättäisi, että perusteluihin katsoen valtion osuus oppikirjojen os-
26851: toon nähden tulisi olemaan 50 %·
26852: 
26853:     Ed. S o i n i n e n: Minä pyydän myöskin saada kannattaa ed.
26854: Rapolan ehdotusta ja teen sen kahdesta syystä. Ensiksikin on huo-
26855: mattava, että valtion avustusta annetaan kansakouluille moneen eri
26856: tarkotukseen, käsityökaluston, sorvien, ompelukoneitten, havainto-
26857:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.    1185
26858: 
26859: 
26860: välineitten ostamiseksi j. n. e. Näitä tarkotuksia varten on aikojen
26861: kuluessa valtion avustus määrätty eri tavalla, milloin 4o:ksi, mil-
26862: loin 6o:ksi ja so:ksi %:ksi j. n. e. Tämä on tuottanut koko lailla
26863: hankaluutta kansakoulujen johtokunnille ja vieläpä erehdyksiäkin,
26864: niin että ei aina ole oltu selvillä siitä, mikä prosentti mistäkin os-
26865: tosta saadaan. Mielestäni olisi pyrittävä siihen, että valtion avustus
26866: kaikkialla 50 %:ksi määrättäisiin. - Toinen syy, miksi kannatan
26867: tätä ehdotusta, on se, että luullakseni valtiolla on tilaisuutta avus-
26868: taa oppikirjojen ja muitten koulutarpeitten ostoa kansakouluoppi-
26869: laille tehokkaammin toisella tavalla, sillä tavalla nim. että perustet-
26870: taisiin erityinen valtion kustannusliike, joka kustantaisi kansa-
26871: kouluoppikirjoja, ja nämä myytäisiin kunnille sitte tuotantohin-
26872: nasta. Niin on muutamin paikoin ulkomailla tehty ja se on osoittau-
26873: tunut erinomaisen käytännölliseksi. Näille valtiopäiville on tehty
26874: anomus semmoisen kustannusliikkeen perustamisesta. Se tuskin tu-
26875: lee käsittelyn alaiseksi vielä nyt, mutta läheisessä tulevaisuudessa
26876: luultavastikin eduskunta saapi tilaisuuden tällä tapaa paljon te-
26877: hokkaammin samalla kustannuksella edistää kansakoulunoppilaitten
26878: kirjojen ja koulutarpeiden hankintaa.
26879: 
26880:     Ed. K i r v e s: Täällä on nostettu kysymys varattomien kansa-
26881: koulunoppilaiden kirjoista, joka oikeastaan minun mielestäni olisi
26882: ollut semmoinen kysymys, että siinä olisi kaikkien tämän eduskun-
26883: nan jäsenten pitänyt yhtyä mielihyvällä valiokunnan lausuntoon
26884: eikä tinkiä sitä alemmaksi. Minä oikeastaan olin sillä kannalla, että
26885: tämä määräraha ja valtion osuus olisi nostettu 75 %:iin, koska
26886: sillä tavoin olisi saatu kunnat paremmin toimimaan kirjojen osta-
26887: misen hyväksi vähävaraisille.
26888:     Täällä on huomautettu m. m. siitä anomuksesta, jossa anotaan
26889: perustettavaksi kustannusliike ja otettavaksi tämä valtion haltuun.
26890: Mutta minun mielestäni ei tällä tavalla edistetä mitään hyvää
26891: tarkoitusta, jos kerran aijotaan alentaa tätä prosenttimäärää sillä
26892: perusteella, että on tehty mainitsemaani suuntaan menevä anomus.
26893: Silloinhan emme yleensä täällä saisi mitään uudistuksia, jos me
26894: aina vetoomme siihen, että anomus on tehty ja jäämme sitten odot-
26895: tamaan, milloin se pannaan täytäntöön.
26896:     Minulla ei ole tapana puhua valiokunnan mietinnön puolesta
26897: silloin, kun minulla ei ole ronistuttamista sitä vastaan, mutta koska
26898: täällä on niin julkisesti tultu vastustamaan tätä määrärahaa, ettei
26899: se saisi nousta näin korkea111e, eli 50 %, niin pyydän senvuoksi ni-
26900: menomaan teroittaa niiden mieliin, joita tämä asia koskee - ja se
26901: koskee maalaisia -, että he tulisivat äänestämään valiokunnan
26902: mietinnön puolesta huolimatta siitä, mitä täällä koulumiehet ovat
26903: sanoneet, sillä ne ovat ottaneet nämä esimerkkinsä kaupungista
26904:  eikä maalta.
26905:                                                                          75
26906: 1186                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
26907: 
26908: 
26909:     Ed. P y k ä 1 ä: Ei ole syyttä, jos se vähän kummastuttaa meitä
26910: rahvaanmiehiä, että täällä ne samat koulumiehet, jotka ovat olleet
26911: valmiit antamaan monenkertaisessa muodossa oppivelvollisuutta
26912: Suomen kansalle, tänään vastustavat sitä, että valtio antaisi 6o %:n
26913: avustuksen maalaiskansakoulujen oppikirjoiksi. Tämä menee vä-
26914: hän pois paikaltansa ja minä en voi sitä ymmärtää.
26915:     Noin kymmenkunta vuotta sitten M:uolaan kunnassa kunta
26916: kustansi kaikille kansakoulun oppilaille oppikirjat ja kirjoitus-
26917: tarpeet, mutta oppikirjat annettiin ainoastaan lainaksi joten oppi-
26918: laan päästessä koulusta pois, kirjat jäivät koululle jälleen. Tämä
26919: tuotti sellaista hankaluutta, että oppilaat eivät voineet seurata ko-
26920: tonaan niitä aineita, mitä olivat koulussa oppineet ja näin ollen
26921: koulunkäynti jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Ostaa taas kaikille oppilaille
26922: kirjat, olisi liiaksi rasittanut kuntaa. Kunta teki päätöksen, ettei an-
26923: neta oppikirjoja kunnan puolesta muuta kuin sellaisille oppilaille,
26924: jotka nauttivat suoranaista köyhänapua. Kansakouluissa käy paljon
26925: lapsia sellaisista kodeista, jotka eivät nauti kunnan avustusta, mutta
26926: elävät kädestä suuhun, ettei siitä enään riitä kirjojen ostoon lapsille.
26927: Tämä tuotti sellaista hankaluutta, että noin kolmasosa kansakou-
26928: lulapsista jäi vaille oppikirjoja; he eivät voineet itse ostaa, kunta
26929: ei antanut niille apua. Tämä vei siihen, että Muolaan kunta on
26930: tänä kesänä päättänyt ostaa oppilaille kaikki koulutarpeet ja opetus-
26931: välineet katsomatta siihen, ovatko oppilaat köyhiä vai rikkaita. Se
26932: kysyy sellaiselta kunnalta, jossa toimii r6 kansakoulua, jonkun
26933: verran menoja. Mutta nyt tahdottaisiin, että valtion avustus
26934: tuohon tärkeään tekijään ei saisi olla kuin 40, korkeintaan 50 %-
26935:     Valiokunnan ehdottama summa ei ole ainakaan suuri, päinvas-
26936: toin sen pitäisi olla suurempi ensi alussa, jos sitä aikaa myöten sit-
26937: ten vähennettäisiinkin, että saataisiin kunnat järjestämään koulu-
26938: olot niin, että oppilailla olisi välttämättömät kirjat ja opetusväli-
26939: neet. Mitä tulee opetuksesta ja koulunkäynnistä, jos oppilas ei voi
26940: kirjojen puutteen takia seurata läksyjänsä ja lukujansa? Minua
26941: ihmetyttää, että juuri koulumiesten puolelta tätä vastustetaan ja
26942: minä luulen, että Suomen eduskunta kuitenkin tällä kertaa hy-
26943: väksyy valiokunnan mietinnön, että myönnetään 6o % oppikirjain
26944: ostamiseen.
26945:     Ed. r.. a n t t o: Suurin haitta on, niinkuin edellinen puhuja
26946: viittasi, lasten koulun käynnille evään ja kirjain hankinta.- Etenkin
26947: vaikeaksi käy tämä puoliköyhille vanhemmille, joita ei kunta auta.
26948: Niitten tekisi mieli panna lapsensa kouluun, mutta tämä on mah-
26949: dotonta, kun ei ole kirjoja. Senvuoksi minä kannattaisin lämpimästi
26950: valiokunnan mietintöä.
26951:    Ed. P a 1m en: Erotus ei tunnu olevan kovin suuri, jos an-
26952: netaan joko 6o tai 50 % valtion puolesta, niin että tämän summan
26953:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1187
26954: 
26955: takia ei kannattaisi lausua hyvin suurta kummastusta. .Minun käsit-
26956: tääkseni se näkökohta, jota ed. Soininen täällä esitti, että on py-
26957: rittävä jonkunmoiseen säännöllisyyteen, on varsin vaikuttava.
26958: Tuntuu todellakin turhalta rakentaa erilaisia perusteita valtion
26959: myötävaikutuksella, milloin 50 %, milloin 6o, milloin mitäkin.
26960:     Tahdon vielä lisätä, koska ed. Pykälä erikseen pani painoa siihen,
26961: ettei tahdota myöntää paljon avustusta valtion varoista, että kun
26962: opetusvelvollisuus lopullisesti tulee säännöksi, kansa kokonaisuu-
26963: dessaan tulee maksamaan näitä varoja joko sitten knutalaisina tai
26964: kansalaisina. Eipä siis tässäkään esiinny suureromoista eroa. Jos
26965: niin olisi, että valtion varat tulisivat meille vieraista lähteistä, kan-
26966: nattaisi puhua asiasta, mutta kuinka me järjestämmekin asiat,
26967: niin jok'ikinen kansalainen Suomen maassa on samalla jäsen kun-
26968: nassaan kuin valtiossakin ja tämä meno tulee yleensä siis niiden
26969: kannatettavaksi, jotka suuremmassa määrässä suorittavat ve-
26970: roja, sekä niiden nautittavaksi, jotka eivät ole hyvissä varoissa.
26971: Minä en siis, jos kohta myönnän, että erotusta on olemassa, voi kat-
26972: soa asian syystä aiheuttavan sellaista mielipahaa, mitä täällä näkyy
26973: ainakin muutamilla tahoilla vallitsevan.
26974: 
26975:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: Då denna fråga var under behand-
26976: ling i kulturutskottet, hörde jag till den minoritet, som påyrkade
26977: att ingen förhöjning skulle ifrågakomma och procenten således ut-
26978: göra 40. J ag omfattade denna ståndpunkt förnämligast på den
26979: grund, att antagandet af läropliktslagen komme att inverka äfven
26980: på dessa förhållanden, och vi ju icke behöfva befara, att det skall
26981: räcka alltför länge, innan en dylik lag blir antagen. Härtill kommer,
26982: att dessa understöd åt kommunerna hittills visat sig vara icke just
26983: eftersökta. J ag vill nu icke fortfarande hålla på 40 %, då detta för-
26984: slag ändå icke kommer att vinna något nämnvärdt understöd i
26985: kammaren, utan omfattar jag vid sådant förhållande förslaget, att
26986: procenten fastställes till so.
26987: 
26988:      Ed. A h m a v a a r a: Minustakin on asia verrattain pieni-
26989: arvoinen, jotenka siitä ei kannata pitempiä puheita eikä valituk-
26990: sia pitää. Mutta kun täällä on sanottu, että ne kansalaiset, jotka
26991: eivät nauti vaivaisapua, mutta ovat kuitenkin köyhiä, tulevat tu-
26992: kalaan asemaan, kun eivät saa kirjoja ilmaiseksi, niin pyydän pu-
26993: hujille huomauttaa, että he vaikuttaisivat kunnissaan, että nämä
26994: seuraisivat voimassa olevia asetuksia ja antaisivat kirjat ilmaiseksi
26995: niille, jotka ovat vähävaraisia, sillä heillä on oikeus siihen. Tätä
26996: menettelytapaa onkin useissa kunnissa seurattu; kansakoulu-
26997: johtokunnat arvostelevat, kenen katsovat vähävaraiseksi, siitä huoli-
26998: matta, onko· hän vaivaisapua nauttiva vai ei. Ja kun useissa kun-
26999: nissa on annettu kirjat ilmaiseksi ilman että valtiolta on saatu mi-
27000: 1188                  Istunto 16 p. lokakuuta 1~08.
27001: 
27002: 
27003: tään apua, niin pitäisi sen seikan, että nyt saisivat puolet kustannuk-
27004: sista valtiolta, kehoittaa hitaitakin kuntia toimimaan niin, että
27005: kaikille oppilaille annetaan kirjat ilmaiseksi. Tällainen tapa pie-
27006: nillä poikkeuksilla, on jo useita vuosia ollut käytännössä siinä kun-
27007: nassa, jossa minä asun, ja siihen on oltu sangen tyytyväisiä.
27008: 
27009:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Niitä kaikkein vähäisimpiä ja koh-
27010: tuullisimpia vaatimuksia, joita tältä taholta on esitetty, on kai se,
27011: että oppivälineet annettaisiin ilmaiseksi köyhille kansakoululapsille.
27012: Täytyy ihmetellä, että näin perin oikeutettua vaatimusta ruvetaan
27013: oikeiston taholta vastustamaan, niinkuin on tehty. - Valiokunnan
27014: ehdottama 6o % on kompromissin tulos, sillä meidän mielestä on
27015: valtion annettava kaikki oppivälineet ilmaiseksi köyhille kansa.
27016: koululapsille. Ed. Palmen sanoi että meidän taholta on esitetty
27017: erilaisia ehdotuksia. Se on kyllä totta. Mutta niiden tarkotuksena
27018: on vaan ollut hilata prosenttimäärää yhä korkeammaksi ja niinpä
27019: lopulta päästiinkin 6o %:iin. Täällä on kyllä väitetty, että kunnat
27020: ovat tähänkin asti kirjoja ilmaiseksi jakaneet. Mutta se summa,
27021: jonka valtio tähän saakka on tarkoitukseen käyttänyt, on ollut
27022: vaan muutamia kymmeniä tuhansia markkoja, joten siis ainoas-
27023: taan hyvin pieni määrä Suomen kuntia on tätä valtionavustusta
27024: käyttänyt, ja siis kirjoja ilmaiseksi antanut. Mutta kun nyt kerran
27025: kunnat ovat niin vanhoillisia, etteivät sitä suuremmassa määrin tee,
27026: niin juuri sen takia olisi valtion prosenttimäärä ja avustussumma
27027: korotettava niin korkealle, että kunnat rupeaisivat käyttämään
27028: tuota tapaa. Ehdotan sentähden, että prosentimäärä korotettaisiin
27029: 75 % ja arviosumma zoo,ooo markkaan.
27030: 
27031:   Ed. L a h t i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Wuolijoen teke-
27032: mää ehdotusta, että valtioapu korotettaisiin 75 %:iin.
27033: 
27034:     Ed. P a u n u:    Nykyisten huonojen kunnallisten äänioikeus-
27035: olojen takia on varsin vaikea saada aikaan sellaisia päätöksiä, että
27036: kaikille kansakoululapsille hankittaisiin opetusvälineitä kuntain
27037: kustannuksella. Ja kun ei ole minkäänlaisia toiveita olemassa, että
27038: kunnalliset äänioikeusolot lähimmässä tulevaisuudessa saataisiin
27039: korjatuiksi ja se seikka, että valtio mahdollisimman suurella pro-
27040: sentilla ottaa osaa noihin kustannuksiin maalaiskunnissa, helpoittaa
27041: tällaisten päätösten aikaansaamista koska suurempien äänimäärien
27042: omistajat eivät niitä silloin niin tiukasti vastusta. Minä kannatan.
27043: ed. Wuolijoen ehdoitusta.
27044: 
27045:    Ed. L a n t t o: Minä kiitän ed. Ahmavaaraa hyvästä neuvosta.
27046: Mutta sen sanon kuitenkin, että kaikissa kunnissa Pohjanmaalla on
27047: jo köyhiä kansakoululapsia avustettu, mutta valtion on myöskin
27048:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1189
27049: 
27050: 
27051: velvollisuus ojentaa auttavan kätensä. Kunnilla on kirkot ja neljät
27052: viidet kansakoulut rakennettavana, joten ovat uupua velkakuor-
27053: mainsa alle. Ja koska valtio tarvitsee kansalaisia yhtä hyvin kuin
27054: kunnatkin, niin pitää valtion myös ottaa osaa kansalaistensa kasva-
27055: tukseen, - sen tulee pitää osaltaan huolta köyhäin kansakoululasten
27056: kirjain hankinnasta.
27057: 
27058:     Ed. R a p o 1 a: Kun keskustelussa eräät puhujat ovat tahtoneet
27059: asialle antaa sen näön, että ne, jotka ovat puolustaneet 50 o/o, olisivat
27060: sillä vastustaneet oppikirjain antamista ilmaiseksi köyhille lapsille,
27061: niin pyydän huomauttaa, että tämä on suuri erehdys. Kaikki ovat
27062: sitä mieltä, että kaikki kirjat ovat ilmaiseksi oppilaille annettavat.
27063: Kysymys on vaan siitä, kuinka suurella osalla valtio ja kuinka suurella
27064: kunta ottaa osaa näiden kirjain ostoon. Turhaan tässä nyt pidetään
27065: puheita siitä, että joku tahtoo vastustaa oppikirjain ilmaiseksi
27066: antamista kansakoululapsille.
27067: 
27068:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27069: 
27070:     P u h e m i e s:   Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty
27071: kaksi vastaehdotusta. Ed. Rapola ed. Soinisen ja Grotenfeltin
27072: kannattamana ehdottaa,        että eduskunta mietinnön peruste-
27073: luissa toimitusvaliokunnan huomioon otettavaksi lausuisi, että
27074: valtionosuus kirjojen ostoissa olisi 50% eikä 6o, niinkuin valiokunta
27075: ehdottaa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Rapolan ehdotuk-
27076: seksi.
27077:     Toiseksi on ed. Wäinö Wuolijoki ehdottanut, että tuo prosentti
27078: määrättäisiin 75:ksi, ja että samalla itse määrärahaa korotettaisiin
27079: niin, että se tekisi 200,000 markkaa. Tätäkin ehdotusta on kanna-
27080: tettu. Tulen nimittämään sitä ed. Wuolijoen ehdotukseksi.
27081:     Esitän hyväksyttäväksi seuraavan menettelytavan äänestettäessä:
27082: äänestyksen pohjaksi tulee valiokunnan mietintö, ja äänestetään
27083: sitte edustajain Rapolan ja Wuolijoen ehdotusten välillä, kumpiko
27084: niistä hyväksytään vastaehdotukseksi mietintöä vastaan.
27085:     Ehdotettu menettely hyväksytään.
27086: 
27087:    Äänestykset ja päätös:
27088: 
27089:      1) Ken vastaehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed.
27090: Rapolan ehdotuksen, äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on vasta-
27091: ehdotukseksi mietintöä vastaan           hyväksytty ed. Wuolijoen
27092: ehdotus.
27093:       Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 108 ei-ääntä.
27094:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
27095: >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on ed. W. Wuolijoen ehdotus hyväksytty.
27096: 1190                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27097: 
27098: 
27099:    Äänestyksessä annetaan 78 jaa- ja III ei-ääntä. Ed. W. Wuolijoen
27100: ehdotus on siis tässä kohden hyväksytty.
27101:    16 j a 17 k o h t a hyväksytään keskustelutta.
27102:    r8:s kohta: määräraha nuorisoseurojen avustamiseksi.
27103:    Keskustelu:
27104:     Ed. Ahma vaara: Varmaankin on monta edustajaa ihme-
27105: tyttänyt se valtiovarainvaliokunnan päätös, että nuorisoseuroilta
27106: kiellettäisiin kokonaan niille jo useita vuosia annettu apuraha, mikä
27107: nytkin armollisessa esityksessä oli esitetty 30,000 markaksi. Ja
27108: vielä merkillisempiä ovat ne syyt, joihin tämä kielto perustuu.
27109: Nuorisoseurat ovat muka olleet puolueseuroja ja toimineet vain
27110: puoluepalvehtksessa ja senvuoksi niille ei ole annettava apua. Niin
27111: ovat vasemmistolaiset sanoneet. Me olemme täällä kyllä jo pitkin
27112: valtiopäiväkausia saaneet kuulla, että kaikki tässä maassa on puo-
27113: lueellista ja luokkaetuja palvelevaa, meidän koulumme ovat puolue-
27114: laitoksia, oikeuslaitoksemme on puoluelaitos, virkakunnat ja virastot
27115: ovat puolueen palveluksessa, papit, kirkot ja kaikki muut laitokset
27116: j. n. e. Tätä me olemme kuulleet alituiseen. Ja luonnollista oli niin
27117: ollen, että nuorisoseuratkin leimattiin vaan tarkoittavan puolue-
27118: pyyteitä ja työskentelevän vaan puoluepalveluksessa. Mutta jos
27119: näin löyhillä syytöksillä, ilman että niitten tueksi on mitään todistetta-
27120: via seikkoja tuotu, hyljätään valtioapu kaikilta näiltä laitoksilta, jotka
27121: äsken mainitsin, niin mihinkä silloin joudutaan. Koko yhteiskunnan
27122: järjestys on silloin murrettu. Minä olen odottanut, että olisi tuotu
27123: jotain tosiasioita, millä olisi voitu todistaa, että nuorisoseurat eivät
27124: ansaitse enää valtioapua. Mutta niitä hakee turhaan valiokunnan
27125: mietinnöstä, ja niitä taitaakin olla koko vaikea tuoda esiin.
27126:     Suomen Nuorisoliiton Keskushallinnon sihteeri on kulkenut
27127: eri osissa maata nuorisoliiton keskusseurojen kokouksissa, hän on
27128: nim. kulkenut tämän vuoden ajalla Lahden seuduilla, Etelä-Pohjan-
27129: maalla, Pohjois-Hämeessä, Perä-Pohjolassa, Uudellamaalla j. n. e.
27130: useilla eri seuduilla maatamme.           Hän sanoo kertomuksessaan,
27131: ettei hän ole huomannut puolueellisuutta ja puolueypyyteitä näissä
27132: nuorisoseuroissa, muuta kuin yhdessä seurassa oli esitetty vaaleja
27133: varten puoluelista. Mutta kun tästäkin huomautettiin, ja huomau-
27134: tettiin etteivät nuorisoseurat ole mitään puolueliittoja, eikä ne
27135: saa olla puoluepalveluksessa, niin ehdottajat luopuivat, ja niin
27136: tässäkin seurassa sovittiin yhteisistä, eri puolueihin kuuluvista
27137: ehdokkaista ja siihen olivat kaikki lopulta tyytyväisiä. Muualla hän
27138: ei ole huomannut edes tämän vertaistakaan yritystä puolueellisuuteen.
27139: Ja hänen, jos kenen pitäisi kai asia tuntea, sillä on kait hän asian-
27140: tuntija yhtä hyvin kuin joku muukin tässä kohden. Nuoriso-
27141: seurojen johtGkuntiin ja toimihenkilöihin kuuluukin eri puolueisiin
27142: lukeutuvia kansalaisia. Sekin jo todistaa, etteivät ne ole mitään
27143:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettåvät varat.   1191
27144: 
27145: 
27146: puolueseuroja, koska niissä sopivat työskentelemään eri puolueisiin
27147: kuuluvat kansalaiset. Niinpä m. m. sosialisteja kuuluu nuoriso-
27148: seuroihin ja nuorisoseurojen luottamusmiehiinkin, tosin suhteellisesti
27149: vähässä määrässä. Mutta ei se suinkaan todista muuta kuin asian-
27150: harrastuksen puutetta, etteivät sosialistit ole lukuisarumin ottaneet
27151: osaa nuorisoseuratyöhön. Luultavasti heillä on yleisenä käsityksenä
27152: se, mikä heidän edustajillaankin täällä, ettei mikään laitos ja sen
27153: toiminta, ellei se ole sosialististen luokkapyytteitten palveluksessa,
27154: ole sen arvoinen, että siihen kannattaa liittyä ja työskennellä sen
27155: aatteiden hyväksi. Siitä kai saa selityksensä, että suhteellisesti
27156: vähemmän on sosialistiseen puolueeseen kuuluvia kansalaisia nuoriso-
27157: seuroissa kuin muita. Mutta tämä kai ei ole nuorisoseurojen syy.
27158: Minä pyytäisin vasemmiston edustajille lausua sen toivomuksen,
27159: että he kehottaisivat jäseniään enemmän liittymään nuorisoseuroihin
27160: ja pitämään sillä tavalla huolta siitä, etteivät ne ole puolueseuroja,
27161: ja samalla myös heitä varoittamaan, että nämät uudet jäsenet,
27162: jotka kuuluvat sosialidemokraatteihin, eivät myöskään tee näistä
27163: seuroista puolueseuroja, vaan että he jättävät puoluepyyteet ulko-
27164: puolelle nuorisoseurojen työn. Jos he näin tekevät, niin ei ole syytä
27165: valittaa, että nuorisoseurat olisivat puolueseuroja ja patvelisivat
27166: vain porvarillisen yhteiskunnan luokkapyyteitä.             Lisäksi siihen,
27167: mitä minä jo mainitsin Suomen Nuorisoliiton sihteerin tiedonannoista,
27168: voin mainita, että kun nuorisoseurojen johtajille tuli tiedoksi edelli-
27169: siltä valtiopäiviltä se, että sosialistit syyttivät näitä seuroja puolue-
27170: seuroiksi, niin ottivat he tämän asian keskusteltavaksi viime kesänä
27171: Oulun läänissä pitämässään kokouksessa.              Ja siellä ehdotettiin,
27172: jotta ei aihettakaan olisi tällaiseen syytökseen, seuraava toimen-
27173: pide siinä suhteessa: >>Jotta ei liittoa voitaisi liikkeen johdosta vasta-
27174: kaan syyttää, on Liiton toimikunta päättänyt kesäkokoukselle
27175: ehdottaa, että toimikunnan vaaleja toimitettaessa otettaisiin käy-
27176: täntöön suhteellinen vaalitapa, jotta kaikki mahdollisimman hei-
27177: kotkin tyytymättömyydet voida~n poistaa». Tästä syntyi 'kokouk-
27178: sessa vilkas keskustelu ja katsottiin yksimielisesti tarpeettomaksi
27179: tällainen toimenpide, koska katsottiin, ettei ole mitään puolueelli-
27180: suutta ilmennyt seurojen toiminnassa, ja näin ollen katsottiin asian-
27181: mukaiseksi, että edelleenkin enemmistövaaleilla valitaan seuran
27182: luottamushenkilöt. Tätä päätöstä tekemässä oli luullakseni kaik-
27183: kiin maamme puolueisiin kuuluvia henkilöitä. Kyllä kai tämäkin
27184: todistaa jossakin määrin, että syytökset nuorisoseurojen puolueelli-
27185: suudesta ja puoluepalveluksesta ovat kerrassaan tuulesta tem-
27186: mattuja.
27187:     Tästä asiastahan olisi paljonkin sanottavaa, mutta minä en tahdo
27188: ruveta pitkältä kuluttamaan aikaa, jota kyllä tarvitsemme muihin-
27189: kin asioihin. Minä pitäisin kovin valitettavana asiana, jos nuoriso-
27190: seurailta riistettäisiin se valtioapu, minkä ne ovat saaneet tähän
27191: 1192                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27192: 
27193: 
27194: asti ja mikä nytkin armollisessa esityksessä ehdotetaan. Minä
27195: pitäisin tämän arveluttavana sen vuoksi, että se olisi minusta taan-
27196: tumusta suuressa määrässä, ja se myös osoittaisi tämän kansan-
27197: valtaisen eduskunnan epäsuotuisaa mielipidettä sivistysseuroja ja
27198: sivistystarkoituksia vastaan, sillä sellaisia nyt epäilemättä nuoriso-
27199: seurat ovat. Ne tarkoittavat kehittää jäseniään yhteiskunnallisissa
27200: ja valtiollisissa asioissa ja ennen kaikkea niiden henkisiä harras-
27201: tuksia ja ihanteellista maailmankatsantotapaa. Minä en soisi, että
27202: näille seuroille annettaisiin tällainen epäluottamuslause eduskunnan
27203: puolelta, että niiltä riistettäisiin kaikki se vähäinenkin apu, minkä
27204: yhteiskunta on katsonut niille voivansa antaa. Minä senvuoksi
27205: rohkenen ehdoittaa, että eduskunta päättäisi arm. esityksen mukaan
27206: myöntää nuorisoseuroille 30,000 markkaa vuodessa, ja olen vakuu-
27207: tettu siitä, että eduskunnan päätökseksi tulee tämä mitä minä ehdoitin,
27208: ja uskon, että vasemmiston edustajissakin kenties sentään löytyy
27209: monta, jotka yhtyvät tähän. Ainakin minä toivon sitä niiltä, jotka
27210: maaseudulta ovat ja jotka ovat nuorisoseuratyötä seuranneet, ja ennen
27211: kaikkea niiltä, jotka itse ovat nuorisoseuroissa työskennelleet. He
27212: kai tietävät, kuinka tärkeätä sentään tämä nuorisoseurojen työ on
27213: nousevan kansan kehitykseksi. Minä toivon, että he nyt sen osoitta-
27214:  vat sillä, että panevat lippunsa näiden rahojen myöntämisen puolesta.
27215: 
27216:     Ed. Huoponen:           Valtiovarainvaliokunnan nuorisoseurailta
27217: valtioavun epäävä päätös tuntuu aivan käsittämättömältä. Sivis-
27218: tysvaliokunta on ehdottanut ann. esityksessä olevan määrärahan
27219: 30,000 markkaa myönnettäväksi ja valtiovarainvaliokunta yksi-
27220: mielisesti antaa tunnustuksen nuorisoseuraliikkeen herätys- ja kas-
27221: vatustyölle. Näistä huolimatta ehdottaa valtiovarainvaliokunnan
27222: enemmistö määrärahan nuorisoseurailta kiellettäväksi.         Kuinka
27223: tämä on mahdollista? Kiellon tueksi mainitaan, >>ettei näytä ole-
27224: van mitään mahdollisuutta saada valtioavustusta myös sosiali-
27225: demokraflttisille nuorisoseuroille.>> Tämän johdosta ensimmäisen
27226: vastalauseen allekirjoittajat aivan oikein huomauttavat, että »Vetoa-
27227: minen nuoreen vasta syntymäisillään olevaan liikkeeseen, josta
27228: ei ole riittävää kokemusta, ei voi merkitä mitään jo enemmän kuin
27229: 1/4 vuosisadan hedelmällisesti työskennelleen liikkeen avustami-
27230: sesta päätöstä tehtäessä.>> Valiokunta huomauttaa, ettei nuoriso-
27231: seurojen toiminta olisi niin vapaa puolueharrastuksista, että sitä
27232: yksinomaan sivl.styspyrintönä voitaisiin yleisillä varoilla avustaa.
27233: Olen ollut mukana nuorisoseuratyössä liikkeen heräämisajoista
27234: asti ja sikäli kun tätä sivistystyöalaa tunnen, voin hyvällä omalla-
27235: tunnolla todistaa, että liikkeen hyväksi on aina pyritty työskente-
27236: lemään yksinomaan sivistyspyrintönä. Nuorisoliike on tahdottu
27237: säilyttää vapaana puoluetaistelusta, harrastuksen herättäminen
27238: kasvatus- ja kansanvalistustyössä on aina ollut ydinkohtana ja
27239:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat.   1193
27240: 
27241: 
27242: vaikuttimena työssä nuorison hyväksi. Etelä-Karjalan nuorisoseuran
27243: johtokunnassa, jossa olen jäsenenä, on luennoitsijoille aina ehdoksi
27244: asetettu vaatimus puolueettomasta toiminnasta, siis työ yksino-
27245: maan sivistystarkoituksia varten. Tämmöinen ehto, mikäli olen
27246: tietooni saanut, on myös keskusseuroissa asetettu luennonpitäjille
27247: muillakin paikkakunnilla.       Puolueettomuuden periaatteen omaa-
27248: minen ja sen sovelluttaminen nuorisoseurain työhön on niin suu-
27249: ressa määrin kuin suinkin mahdollista ollut johtavana periaatteena
27250: työssä nuorison hyväksi. Valiokunnan väite tässä suhteessa on
27251: siis lievimmin sanoen liioiteltu.
27252:     Kuten tunnettu, maaseutujen nuorisoseurat muodostavat yh-
27253: teistä johtoa varten keskusseuran. Keskusseuroja, jotka kuuluvat
27254: Suomen Nuorisoliittoon, on 15 ja näiden alaisia nuorisoseuroja seit-
27255: semättäsataa. Keskusseurojen jäsenet ovat tähän asti toimineet
27256: innostuksesta, vaatimatta työstään mitään palkkaa. Mutta kun
27257: keskusseurojen haaraosastoina olevien nuorisoseurain lukumäärä
27258: on kasvamistaan kasvanut ja ne tarvitsevat johtoa sivistysteh-
27259: tävissä, on täytynyt palkata erityisiä henkilöitä, jotka voisivat
27260: omistaa nuorisoseuran tehtäviin niin paljon aikaa kuin tarve vaa-
27261: tii. Suomen Nuorison liitto tarvitsee myöskin palkkaa nauttivan
27262: sihteerin, joka hoitaa moninaisia tehtäviä tällä alalla. Kun tämä
27263: otetaan huomioon, jäisi jokaiselle keskusseuralle jaettavaksi jonkun-
27264: verran toistatuhatta markkaa, ja tällä summalla on keskusseurojen
27265: pidettävä huolta järjestöistään, palkattava neuvojia käymään haara-
27266: osastoissa y. m. Nuorisoseurojen hankkimat omat varat käytetään
27267: nimittäin omien talojen rakentamiseen, kirjastojen ja lukurenkai-
27268: den hyväksi, apurahoina köyhien jäsenten avustamiseen kansan-
27269: opistoihin, muita mainitsematta. Suomen Nuorisoliiton vuosikir-
27270: jasta käy selville, että vuoden 1907 lopulla teki haaraosastojen jä-
27271: senluku miehiä 18,406 ja naisia 13,741, yhteensä siis 32,147. Kes-
27272: kustelukokouksia oli pidetty 3,766, perheiltamia 1,443, vapaailtamia
27273: 339 sekä maksuiltarnia 2,644. Vuoden kuluessa on pidetty puheita
27274: ja esitelmiä 5,209, kuvaelmia ja näytelmiä 3,400. Nidosten luku
27275: kirjastoissa tekee 43,639. Lauluseuroissa on ollut jäseniä 2,493,
27276: soittoseuroissa 255, muita mainitsematta. Nämä numerot puhuvat
27277: selvemmin kuin mikään muu siitä suuremmoisesta herätystyöstä,
27278: jota nuorisoseuraliike Suomen nuorison hyväksi on aikaansaanut.
27279: Kelvollisista nuorisoseuratyömiehistä on kuitenkin ollut varsin suuri
27280: puute. Tämän puutteen poistamiseksi, kuten tunnettu, Suomen
27281: Nuorisoliiton toimikunta toimeenpanee Helsingissä tämän kuukauden
27282: loppupuolella erityiset luentokurssit nuorisoseuraneuvojia varten.
27283:     Jo nämä seikat, joita tässä olen esiintuonut, puhuvat voimakkaasti
27284: sen hyväksi, että valtioapua nuorisoseurain avustamiseksi olisi myön-
27285: nettävä. Kannatan sentähden lämpimästi ensimäisen vastalauseen
27286: hyväksymistä ja tahtoisin viimeiseen asti uskoa, että eduskunta
27287: 1194                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27288: 
27289: 
27290: on myöskin hyväksyvä ensimäisen vastalauseeen eli armollisessa
27291: esityksessä olevan määrärahan, 30,000 markkaa, myöntämisen.
27292: Sivistystyö Suomen nuorison hyväksi sen kyllä täysin ansaitsee.
27293: 
27294:     Ed. V i k m a n: Olisi ollut epäilemättä onnellisempaa, jos valtio-
27295: varainvaliokunnan työ olisi voinut luistaa sillä tavalla, että mietintö
27296: finanssikertomuksen johdosta olisi voinut tulla eduskunnalle ennen
27297: kuin tämä mietintö. Siitä kertomuksesta olisi eduskunta ollut ti-
27298: laisuudessa huomaamaan, kuinka valtiovarainvaliokunta on aivan
27299: yksimielisesti todistanut nuorisoseuroista sitä, että ne ovat toimin-
27300: nassaan aivan erityistä virikettä saaneet näistä valtion avustuk-
27301: sista, samoin kuin sitäkin, että näitä valtion avustuksia on käy-
27302: tetty nimenomaan herätystyöhön ja järjestymistyöhön. Kun nyt
27303: ei kuitenkaan näin ole tapahtunut, niin pyydän vaan saada viitata
27304: ensimäiseen vastalauseeseen, johon olen ollut tilaisuudessa otta-
27305: maan otteita juuri tuosta finanssikertomuksesta, jossa valiokunta
27306: on tällaisella yksimielisyydellä joskin epäsuorasti puolustanut apu-
27307: rahaa. Koska tämän minun vastalauseeni puolesta on täällä jo kaksi
27308: edellistä puhujaa puhunut ja koskei minulla ole minkäänlaista ha-
27309: lua synnyttää uudelleen sellaista keskustelua, mikä eduskunnassa
27310: viime kerralla syntyi samasta asiasta, pyydän vaan saada viitata
27311: vastalauseeseen.
27312:     Siinä on kuitenkin eräs seikka, joka minun täytyy tässä mainita
27313: julkisesti, nimittäin että ruotsalaisesta painoksesta on jäänyt pois
27314: yksi kappale vastalauseen perustelusta. Se kappale nimittäin, jonka
27315: voin sanoa toiseksi lopusta päin, joka alkaa sanoilla: >>Myöskään
27316: ei se valtiovarainvaliokunnan arvelu.>> Se kappale näkyy jääneen
27317: ruotsalaisesta mietinnöstä kokonaan pois ja pyytäisin sen siihen
27318: otettavaksi.
27319: 
27320:     Ed. Ra p o 1 a: Sen jälkeen kun täällä jo on pidetty useita pu-
27321: heita valtioavun myöntämisen puolesta, en katso tarpeelliseksi puo-
27322: lestani olla monisanainen. Ilmoitan vaan, että olen valiokunnassa
27323: kuulunut siihen vähemmistöön, joka on puoltanut kysymyksessä
27324: olevan valtioavun myöntämistä, vaikken olekaan katsonut syytä
27325: olevan kirjoittaa nimeäni tätä kohtaa koskevaan vastalauseeseen.
27326: Minun on ollut tätä päätöstä tehtäessä itselleni ratkaistava ensiksi
27327: kysymys, onko meidän nuorisoseuraliikkeessämme huomattavissa
27328: sellaista puoluetoimintaa, jonka johdosta olisi syytä nyt lakkauttaa
27329: se valtioapu, joka tähän tarkoitukseen tähän saakka on annettu.
27330: Tahdon ensiksikin sanoa etten ole käytännössä ollut milloinkaaL
27331: mukana nuorisoseuratyössä. Joskin tästä seuraa se haitta, että
27332: minulla ei ole asiasta samaa kokemusta kuin niillä, jotka ovat työssä
27333: mukana olleet, niin toiselta puolen siitä johtuu se etu, että luulen
27334: voivani sivulta katsojana puolueettomammin muodostaa itselleni
27335:        Kansakouluja ja Sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1195
27336: 
27337: 
27338: mielipiteen. Täällä on todisteltu, että tämä nuorisoliike on aivan
27339: puhdas kaikesta puolueellisuudesta. En tahdo mennä takaamaan,
27340: onko sen asian laita niin tai näin- se seuraa jo siitäkin, etten käy-
27341: tännöstä suoraan tunne tätä liikettä. Mutta minä puolestani pel-
27342: kään, että näissä puolueellisuussyytöksissä on paljon samantapaista
27343: kuin niissä joiden perustuksella esim. Raittiuden Ystäväin toimin-
27344: nassa on väitetty puolueellisuutta olevan, ja yleensä monessa muussa
27345: sellaisessa toiminnassa, jossa minä puolestani en sitä näe. Tällaiset
27346: syytökset puolueellisuudesta ovat hyvin ymmärrettävissä. Sillä
27347: nykyisissä puoluetaistelun myllertämissä oloissa ovat useimmat
27348: ihmiset enemmän tai vähemmän puolueihmisiä. Ja heidän esiin-
27349: tymisensä sellaisessakin toiminnassa, joka on kokonaan puoluetem-
27350: mellyksen ulkopuolella, herättää vastustajissa aiheetontakin epäi-
27351: lystä puolueellisuudesta. Näin ollen en tahdo yli summan mennä väit-
27352: tämään etteikö nuorisoseuraliikkeessäkin olisi semmoista tapahtunut,
27353: että henkilö, joka muuten tunnetaan puoluehenkilöksi, ei olisi osan-
27354: nut aivan tarkoin riisua päältään puolueihmistä, silloin kun hän on
27355: astunut nuorisoseuran rauhoitettuun piiriin. Jos siis puolueellisuutta
27356: liikkeessä on, kuten on tahdottu väittää, niin syvästi sitä surkut-
27357: telen ja lausun sen vakaan toivomuksen, että ne henkilöt, jotka liik-
27358: keen johdossa ovat, pitäisivät siitä huolen että tällaiseen syytök-
27359: seen ei vast'edes olisi aihetta. Mutta minun on valiokunnan jä.
27360: senenä ollut pakko muodostaa mielipiteeni asiassa, ei erilaisten kulku-
27361: puheitten mukaan, vaan niiden asiakirjain johdolla, jotka valio-
27362: kunnassa ovat olleet tarjolla. Niistä minä näen että tosin muuta-
27363: missa seudun maaseudulla on syntynyt kireät suhteet nuorisoseu-
27364: rojen ja paikkakunnalla olevien sosialidemokraattisten seurojen vä-
27365: lillä. Mutta en voi käsittää sen seikan todistavan sellaista puolueel-
27366: lisuutta, josta nyt on puhe, koska luulen, että sosialidemokraatti-
27367: selta taholta käsitetään puoluetoiminnaksi kaikki n. s. porvarillinen
27368: toiminta.     Näen näistä mainituista todistuskappaleista, että se
27369: valtioapu, jota ensin säätyvaltiopäivät ja sitten yksikamarinen
27370: eduskunta on nuorisoliikkeen kannattamiseksi myöntänyt, on
27371: käytetty yleensä siihen tarkoitukseen, jota varten se on myönnetty.
27372:      On lausuttu sellainenkin mielipide m. m. viime vuoden valtio-
27373: pä.ivillä samaa asiaa käsiteltäessä., että vaikka tunnustetaankin avus-
27374: tuksen oikeutus ja hyöty, se olisi toistaiseksi kuitenkin kiellettävä,
27375: koska siinä on aihe siihen, että puheenalaiset nuorisoseurat eräältä
27376: taholta joutuvat kiivaiden hyökkäysten esineeksi. Sisällisen rau-
27377: han saavuttamiseksi olisi tämän mielipiteen mukaan luovuttava
27378: valtioavun antamisesta.        Tällöin meneteltäisiin samalla tavalla
27379: kuin ymmärtäväinen kasvattaja toisinaan näkee itsensä pakoite-
27380: tuksi menettelemään, kun hän ottaa pois riiteleviltä lapsilta sellai-
27381: sen leikkikalun, jota nämät eivät ole ymmärtäneet sovinnossa kes-
27382: kenään käyttää. Tämä ajatus ilmenee myöskin jonkun verran valio-
27383: 1196                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27384: 
27385: 
27386: kunnan mietinnössä, jossa sanotaan: »on katsottu olevan täysi syy
27387: peljätä, että nuorisoseurat vastaisuudessa juuri tämän valtionavus-
27388: tuksen takia joutuvat erityisen puoluetaistelun alaisiksi.>> .Minä
27389: ymmärrän varsin hyvin tämän ajatuskannan, mutta sen oikeaksi
27390: tunnustaminen voisi viedä siihen, että meidän olisi pakko lakkauttaa
27391: valtionapu jokaiselta sellaiselta yritykseltä, joka ei saavuta kaikkien
27392: kansalaisten ehdotonta ja yksimielistä kannatusta. Minun käsittääk-
27393: seni joutuisimme silloin usein hyvinkin kummallisten pulmain eteen.
27394: Mikä asia se nyt oikeastaan olisi, jota ei semmoisilla syillä voisi
27395: vastustaa[ Onhan täällä julkisesti tuotu esille sellainenkin mielipide,
27396: että meidän kansanopistot, yksinpä kansakoulutkin ovat puolue-
27397: toiminnan palveluksessa. Kun minä katson, että se sivistystyö,
27398: jota nuorisoseurat ovat tarkotetut tekemään Suomen nuorison
27399: keskuudessa, edelleenkin on valtion kannatuksen tarpeessa, niin
27400: puolestani kannatan valiokunnan mietintöön liitetyn ensimäisen
27401: vastalauseen pontta, jossa ehdotetaan, että armollisen esityksen
27402: mukaisesti 30,000 markan määräraha vuodeksi rgog nuorisoseuroille
27403: myönnettäisiin.
27404: 
27405:     Ed. Latva: Yhtyen niihin lausuntoihin, joita täällä tässä asiassa
27406: jo on esiintuotu ja niinikään myöskin yhtyen kannattamaan ensi-
27407: mäistä vastalausetta, pyydän ainoastaan huomauttaa parista sei-
27408: kasta.
27409:     Valiokunnan mietinnössä perustellaan nuorisoseurain valtio-
27410: avustuksen kieltämistä myöskin sillä, että >>on katsottu olevan täysi
27411: syy peljätä, että nuorisoseurat vastaisuudessa juuri valtioavustuk-
27412: sen takia joutuisivat erityisen puoluetaistelun alaisiksi.>> Tällaista
27413: pelkoa on vaikea ymmärtää. Tätä perusteina ei valiokunnan mie-
27414: tinnössä ole millään tavalla edes yritettykään todistaa. Eikä se lie-
27415: nekään paikkansa pitävä. Päinvastoin saattaa otaksua, että nuoriso-
27416: seurat, saatuansa eduskunnalta tunnustusta ja avustusta työlleen,
27417: juuri tämän kautta tulisivat paremmin suojelluiksi puoluetoimin-
27418: JJalta. Valtioavustus olisi omiansa kannustamaan nuorisoseuroja
27419: sivistystyössä ja estämään puolueharrastusten ja muiden syrjävaikut-
27420: timien pääsemistä niiden varsinaista tehtävää sotkemaan. Saavu-
27421: tettu tunnustus aina velvoittaa.
27422:     On myös lausuttu sellanenkin mielipide, että kun nyt valtion va-
27423: roilla kannatetaan n. s. kansantajuista luentotoimintaa, niin tällä
27424: tavalla kansan nuorison sivistysharrastukset tulevat riittävästi
27425: avustetuiksi, joten ei niin välttämätöntä ole nuorisoseurain avusta-
27426: minen. Asian laita lienee kuitenkin sillä tavalla, että juuri nuoriso-
27427: seura-aate ja nuorisoseura-toiminta kasvattaa nuorisoa halukkaaksi
27428: ja kykeneväksi hyväksensä käyttämään luentotoiminnalla an-
27429: nettua opetusta. Nuorisoseurat pyrkivät herättämään nuorisoa.
27430: Ja ainoastaan henkisesti heränneet haluavat ja kykenevät opetusta
27431:         Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1197
27432: 
27433: 
27434: hyväkseen käyttämään. Niinikään nuorisoseuroissa saatu herätys
27435: on tehokkaasti vaikuttanut kansanopistoaatteen menestymiseen.
27436: Juuri nuorisoseurojen jäsenistä kansanopistotkiu useimmat oppi-
27437: laansa saavat.
27438:     Toivoisin siis, että eduskunta ei ottaisi nuorisoseurailta pois
27439: sitä valtionavustusta, jota ne tähän saakka ovat nauttineet.
27440: 
27441:     Ed. La n t t o: Usea on täällä lausunut mielipahansa sen joh-
27442: dosta, että nuorisoseurailta on kielletty valtioapu. Minä paheksuu
27443: myös sitä, mutta paheksuu myös puoluemiesten tunkeilemista
27444: nuorisoseurojen toimintaan. - Siitä olisi kuitenkin pois luovuttava
27445: ja annettava nuorison kehittyä omaa latuaan, kyllä ne valitsevat
27446: omat tehtävänsä, kun vanhemmat eivät pyri niitä liian paljo jär-
27447: jestämään puoluetarkoituksensa mukaiseksi. Minä kuitenkin olen
27448: sitä mieltä, että meidän tulee uhrata niin lasten kun nuorisonkin
27449: eteen. Luontokin viittaa meitä siihen. Otamme esimerkiksi tuon
27450: vähäpätöisen perunan. Sekin uhraa voimansa ja kuntonsa ja oman
27451: itsensäkin tulevan sukupolven hyväksi. Tottahan meidänkin pitää
27452: uhrata nuorison hyväksi, sillä siitähän tulee' kohta aikamiehiä ja
27453: me jäämme syytinkivaareiksi.
27454: 
27455:     Ed. P y k ä 1 ä: Valiokunnan mietinnössä sanotaan, että nuoriso-
27456: seurailta on kielletty valtioapu sen takia, että on huomattu ne puo-
27457: luelaitoksiksi. Mutta minä luulen, että se on kielletty juuri siitä
27458: syystä, että niitä ei ole saatu taipumaan puolueitten palvelukseen.
27459: Nykyinen aikakausi on niin puoluepyyteillä myrkytetty, että todella
27460: täytyy katsella, mihinkä se viimein vie. Nyt jo kaupunkien korkea-
27461: kouluissa järjestetään oppilaat 7-8 vanhasta astikka mikä Nuor-
27462: suomalaisten Nuorten Liittoon, mikä Suomalaiseen Nuijaan, mikä
27463: Sosialistien Nuorisoliittoon ja kaikkiin tällaisiin.        Nuorisoseurat
27464: ovat kuitenkin tähän astikka pysyneet siitä vielä irti, mutta ovat
27465: kasvattaneet kansalaisia kansalaisiksi ja itsetietoisiksi kansalai-
27466: siksi, joita siitä syystä juuri ei ole niin helppo vetää eri puolueitten
27467: valvelukseen, kun ne ovat jankimmoisen kehityksen itselleen hankki-
27468: neet. Olen ottanut puolitoistakymmentä vuotta osaa nuorisoseura-
27469: toimintaan enkä ole kertaakaan huomannut, että siellä eri puolueit-
27470: ten välillä olisi tullut pienintäkään kiistaa. Kaikki ovat työskennelleet
27471: samaan suuntaan. En minä luule, että nuorisoseura-aate Suomessa
27472: niillä pienillä valtioavuilla, mitä se muutaman vuoden on saanut
27473: nauttia, olisi noussut siihen kukoistukseen, mihin se on kohonnut
27474: vaan omilla voimillaan, enkä luule, että sen toiminta siitä kärsii,
27475: vaikkei se sitä saakaan. Sen voima on kansan syvissä riveissä ja
27476: sillä voimalla se tulee kohoomaan. Mutta koska nyt kerta asia on
27477: niin, että valtio on ruvennut kannattamaan muitakin sivistys-
27478: seuroja ja pyrkimyksiä, niin kannatettakoon nuorisoseurojakin.
27479: 1198                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27480: 
27481: 
27482:  Onhan täällä jo ennakkopäätös tehty Suomen raittiusseuroille JO,ooo
27483:  markan valtioavusta. Raittiusseurat ovat nauttineet jo vähän
27484:  ennemmin valtioapua kuin nuorisoseurat, mutta valtioavun myöntä-
27485:  minen niille ei ole mikään kehoittava esimerkki. Sitä myöten kun
27486:  Suomen Raittiuden Ystävät ovat saaneet valtioapunsa kohotetuksi,
27487: siinä samassa suhteessa niitten jäsenluku on laskenut. Enkä minä luule,
27488:  että valtion sekaantuminen suurilla summilla kansallisiin sivistys-
27489: liikkeisiin on niinkään terveellistä. Minä olisin valmis kumartamaan
27490: tälle valiokunnan kieltävälle päätökselle, jos siinä olisi noudatettu
27491: suhteellisuutta ja kohtuutta, että Raittiuden Ystäviltä myös olisi
27492:  avustus kielletty.
27493:     Yksi seikka vielä pistää valiokunnan mietinnöstä silmiin, että
27494: Suomen Kansanvalistusseuralle on osoitettu zs,ooo markkaa
27495: luentojen toimeenpanemiseksi kansan syvien rivien seassa. Tämä
27496:  Kansanvalistusseura on nauttinut tätä avustusta kauan aikaa,
27497: mutta en minä ole vielä yhtään kertaa ollut sellaisessa luentotilaisuu-
27498: dessa saapuvilla, missä Kansanvalistusseuran kannattama luen-
27499: noitsija olisi ollut.- Näkyy olevan pantu vastalausesitä vastaan, että
27500: tämä summa on liika vähäinen, että olisi saatava so,ooo mk. Kansan-
27501: valistusseuralle tätä tarkoitusta varten, ja siihen vastalauseeseen on
27502: yhtynyt pari sellaista henkilöä, jotka kuulemma valiokunnassaovat
27503: äänillänsä ratkaisseet nuorisoseurojen valtioavun kohtalon. Kyllä
27504: minä myönnän, että kansanvalistusta on kohotettava, millä keinoin
27505: sitä vaan voitaisiin kohottaa, joko sitä tekisivät Kansanvalistus-
27506: seura, Kansakoulun Ystävät, Raittiuden Ystävät tai kuka tahansa.
27507: Mutta tunkeutua kansan syvien rivien sekaan ja vaikuttaa voimak-
27508: kaammin ei voi muut kuin nuorisoseurat. Siksi minä ehdottaisin,
27509: että eduskunta hyväksyisi ensimmäisen vastalauseen ja myöntäisi
27510: Suomen nuorisoseuroille 30,000 markan valtioavuu.
27511:     On myöskin mainittu, että sosialistiselle nuorisoliitoliekin olisi
27512: myönnettävä valtioapua. Minä en ole kielteisenä kannalla siihen-
27513: kään, jos ne kerran näyttävät, että ne kykenevät raivaamaan pois
27514: tiedottomuutta ja kulkemaan valoa kohti vapauteen. Niitten toi-
27515: minta on kuitenkin vielä aivan lyhytaikainen ja jahka ne kerkiävät
27516: toiminnallaan näyttää, että ne tähän kykenevät, niin minä olet>
27517: niitten avustuksen hyvinkin lämmin kannattaja.           Tapahtukoon
27518: syvien riven kohottaminen miltä kannalta tahansa, kunhan niitä vaan
27519: kohotetaan ja nostetaan, täytyy tätä työtä kannattaa ja tukea.
27520: 
27521:     Ed. K a s k i n e n: Kun valiokunnan enemmistö on pannes-
27522: saan tullut tuohon ikävään päätökseen, että se tykkänäänonkieltä-
27523: nyt avustuksen nuorisoseuroilta, niin lienee syytä kunkin tehdä
27524: itselleen kysymys, mistä on haettava syy siihen. Ja epäilemättä
27525: onkin syitä olemassa. Täällä ovat kyllä jotkut puhujat esittäneet,
27526: ettei olisi mitään puolueellisuutta ja sen semmoista nuorisoseuroissa
27527:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1199
27528: 
27529: 
27530: olemassa. Minä luulen ettei voida lähteä niin tykkänään pesemään
27531: kaikkia näitä seuroja kautta maamme, ettei jotakin sellaista olisi
27532: tapahtunut niissä. Mutta toiselta puolen minä vetoan siihen, että
27533: eiköhän meidän viimeaikainen puolue-elämämme yleensä ole ollut
27534: sellaista, ettei siitä voida yksinään lähteä tuomitsemaan noita
27535: nuoria, joskin nekinjoskus olisivat hairahtuneet tuohon puolue-elämän
27536: vimmaan. Toivon sentähden, ettei tätä syytä yksinään asetettaisi
27537: sen tuomariksi, että nuorisoseuraliitolle ei myönnettäisi tätä vähä-
27538: pätöistä avustusta.
27539:      On myöskin mainittu syyksi kokemuksen puute tällä alalla
27540: ja lieneehän sitä kokemuksen puutetta aina olemassa muillakin
27541: aloilla. En luule että mikään elämän ala on vielä päässyt niin huip-
27542: puunsa, että voidaan yksinomaan ja aina seisoa vanhan koke-
27543: muksen pohjalla, kyllä aina sittenkin täytyy pyrkiä eteenpäin uusille
27544: aloille ja aina tulee uutta eteen. Mutta juuri tällä alalla on luullakseni
27545: tuo pyrkimys ja eteenpäin tavotteleminen keskuudessamme.
27546:      Vastapainona kokemuksen puutteelle voidaan minun mielestäni
27547: kuvata niitä numeroita, joita ed. Huoponen jo toi esiin. Siellähän
27548: sanottiin, että on jo kuudettatuhatta esitelmää pidetty yhden
27549: vuoden aikana ja esitetty neljätuhatta näytelmäkappaletta. Kun
27550: semmoisia numeroja on esitetty, niin minun mielestäni tämä vähä-
27551: pätöinen summa, jota on pyydetty tällaisen toimen edistämiseksi,
27552: ei suinkaan ole liian suuri näidenkään numeroitten vastapainoksi.
27553:      Itse asiassa tahtoisin minä kohdistaa ajatukseni enemmän
27554: niihin oloihin, jotka vallitsevat maaseudulla. Minä luulen, että
27555: jokainen tietää, että maalaisnuorison keskuudessa kaikenlainen
27556: niin sanoakseni kasvattava henki jotakuinkin jää puuttumaan, kun
27557: lapset ovat esim. käyneet kansakoulun läpi.            Senjälkeen heillä
27558: ei ole minkäänlaista yhdistävää sidettä, joka niin sanoakseni kas-
27559: vattaisi heitä yhä etemmäksi, ja tällaiseksi siteeksi ovat jotakuirtkiP.
27560: tehokkaalla tavalla osoittautuneet juuri nuorisoseurat.             Eihän
27561: voitane ajatella, että jokaisen lapsen pitäisi lukeutua johonkin puo-
27562: lueeseen heti, kun hän on päättänyt tämän oppijaksonsa. Kyllä
27563: hän vielä edelleenkin tarvitsee kehitystä ja yhteiskasvatusta toisten
27564: kanssa ja tämän tähden minä katson, että olisi erinomaisen tärkeätä,
27565:  jos nuorisoseura-ajatus saataisiin pysymään eheänä ja puhtaana ja
27566:  kasvattamaan nuorisoa maalaisoloissa yhä enemmän ja yhä korkeam-
27567:  malle. Minä myöskin voin jossakin määrin vakuuttaa että ne henki-
27568:  löt, jotka nuorisoseura-aatetta johtavat ja jotka sitä todellakin
27569:  sydämmensä pohjasta ajavat, ne eivät aja sitä puoluetarkoituksessa.
27570:  Joskin, niinkuin alussa jo viittasin, on puolueheikkouksia ilmennyt,
27571:  niin se tietysti on tapahtunut yhdistyksen jäsenten oman heikkouden
27572:  tähden.
27573:      Mutta jos nyt eduskunnassa evätään tämä pieni avustus, joka
27574:  viime vuonna niin juhlallisesti näille nuorisoseuroille myönnettiin,
27575: 1200                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27576: ---------------------------------------
27577: 
27578: niin ruma en voi pitää sitä muuna kuin todistuskappaleena siitä,
27579: että tämä eduskunta on astunut askeleen vanhoillisuutta eli taan-
27580: tumusta kohden. Se on ilmeinen todistus vanhoillisuudesta. Sen-
27581: tähden minä rohkenen yhtyä niihin, jotka täällä ovat puoltaneet
27582: sitä, että tämä apuraha myönnettäisiin, ja pyydän myöskin kan-
27583: nattaa ensimmäistä vastalausetta.
27584: 
27585:     Ed. S o h 1 b e r g: Emedan ungdomsföreningarna på intet sätt
27586: hafva förverkat det förtroende landtdagen tidigare visat dem genom
27587: beviljande af statsunderstöd för deras verksamhet, och statsutskot-
27588: tet icke framburit något vägande skäl för att denna gång vägra
27589: dem ett sådant anslag, anser jag att nåd. prop. i denna punkt icke
27590: borde frångås. I sådant syfte ber äfven jag att få förena mig om
27591: första reservationen.
27592: 
27593:      Ed. Heikki 1 ä: Ei valiokunnan epäävä ehdotus herätä mi-
27594: nussa yhtä haikeata mieltä kuin ed. Ahmavaarassa. Minä en havaitse,
27595: että valiokunta tahtoisi evätä avustuksen kouluilta ja kirkailta ei
27596: yleensä ed. Ahmavaaran mainitsemilta puoluelaitoksilta, muilta kun
27597: ainoastaan nuorisoseuroilta. Mutta mitä tulee itse asiaan, niin siinä
27598: osaksi yhdyn ed. Ahmavaaraan. Minäkin olen sitä mieltä, että
27599: 30,000 markan määräraha olisi myönnettävä nuorisoseuroille. Mutta
27600: sitä myöntäessä ei eduskunta saa olla puoluelaitos; s. o. varoja
27601: myöntäessään tulee eduskunnan pitää huolta, että ne eivät tule
27602: puolueellisesti jaetuiksi, vaan että. molempain kansanluokkain
27603: nuoriso saa niistä yhtä suuren osansa. Sosialidemokraattinen nuoriso-
27604: liitto on nuorempi, sillä ei vielä ole niin ma)ltavia numeroita kuin
27605: porvarillisella nuorisoliikkeellä, mutta siitä huolimatta se ansaitsee
27606: eduskunnan avustusta yhtä paljon kuin varakkaittenkin nuoriso-
27607: seurat, varsinkin kun se on muodostunut varattomammista jäsenistä.
27608: Minä siis ehdotan,        e t t ä S u o m e n N u o r i s o 1 i i t o 11 e
27609: m yö n n et ä ä n     a v u s t u k s e k s i rs,ooo m a r k k a a j a
27610: S u o m en s o s i a 1 i d e m o k r a a t t i s e 11 e n u o r i s o 1 i i-
27611:  t o 11 e s a m o i n rs,ooo m a r k k a a.
27612: 
27613:     Ed. Rannikko: Sen jälkeen kun pyysin puheenvuoroa, ovat
27614: täällä jo muutamat puhujat lausuneet pääasiassa sen, jota minäkin
27615: aijoin sanoa. Täällä on aivan täydellä todella tahdottu väittää, että
27616: maaseuduilla toimivat nuorisoseurat ovat muuttuneet joiksikin
27617: puolueseuroiksi. Minä en lainkaan ihmettelisi, vaikka näin tapah-
27618: tuisi maaseudun vähemmän valistuneen kansan keskuudessa, kun
27619: kysymys nuorisoseurojen avustamisesta täällä Suomen eduskunnas-
27620: sakin vuosi vuodelta näyttää muodostuvan puoluekysymykseksi.
27621: Mutta jos vertaa sitä vahinkoa, jonka nuorisoseurat puoluelaitoksina
27622: tähän asti ovat tehneet, siihen hyötyyn, mikä nuorisoseuroista
27623:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat.    1201
27624: 
27625: 
27626: todella on kansan syvien rivien keskuudessa, niin täytyy sanoa, että
27627: tähän asti nuorisoseurat eivät vielä puoluelaitoksina ole tehneet
27628: sellaista vahinkoa, että sen vuoksi siltä kannattaisi kieltää val-
27629: tioapu.
27630:      Yksi tärkeä asia olisi tämän eduskunnan minun mielestäni kui-
27631: tenkin otettava huomi.oon. Ainakin minä olisin sydämestäni toi-
27632: vonut, että Suomen Nuorisoliitto olisi jakanut vuosikirjansa edus-
27633: kunnan jäsenten nähtäväksi, osotukseksi siitä, millä tapaa se on
27634: toiminut. Totta kyllä, että niistä varoista ei vielä voitaisi tiliä tehdä,
27635: joita 1907 valtiopäivät myönsivät. Mutta kuitenkin olisi sillä vuosi-
27636: kirjalla ollut suuri merkitys, että eduskunnan jäsenet olisivat voineet
27637: tutustua seurojen toimintaan, koska, ainakin mikäli kuuluu sivulta
27638: päin, täällä on sellaisiakin jäseniä, jotka eivät todellisesti tunne
27639: nuorisoseurojen suurta merkitystä.         Toivoisin tämän lausuntoni
27640: vaikuttavan nuorisoliiton toimikuntaan, että ensi kerralla, kun on
27641: kysymys nuorisoseurojen avustamisesta, eduskunnan jäsenillä olisi
27642: vuosikertomuksen kautta tilaisuus tutustua nuorisoliikkeen toi-
27643: mintaan. Ed. Huoponen täällä kyllä jo esitti muutamia selontekoja
27644: sen toiminnasta vuodelta 1907. Tästä jo näkyy jonkunverran kuinka
27645: suuri liike tämä on. Mutta hänkin jätti yhden tärkeän seikan mai-
27646: nitsematta, jonka minä olisin toivonut hänen mainitsevan. Ja vaikka
27647:  sillä en tahdokaan vaikuttaa eduskunnan tekemään epäävään
27648:  päätökseen, tahdon kuitenkin huomauttaa, että siinä tilikerto-
27649:  muksessa, jossa luetellaan vuoden tulot ja menot, on vuodelta 1907
27650:  jäänyt puhdasta säästöä 40,842 markkaa. Tämä on kyllä sellainen
27651:  numero, joka toiselta puolen todistaa, ettei valtion avustuksella
27652:  olisi kannatettava nuorisoseuroja, että ne voivat kyllä itsekin itsensä
27653:  kannattaa. Mutta minä katson, että tämä toiselta puolen todistaa sitä,
27654:  että nuorisoseurat eiviit vielä ymmärrä pääasiassa käyttää varojaan
27655:  sillä tavalla, että todella saataisiin kykeneviä neuvojia, jotka sel-
27656:  vittäisivät, mihin suuntaan nuorisoseurojen olisi toimittava ja että
27657:  tämän tähden valtion välttämättömästi olisi astuttava avustamaan
27658:  nuorisoseuroja, jotta ne todella osaisivat käyttää säästöjänsä niin,
27659:  että niistä on todellista hyötyä, että nim. ymmärtäisivät antaa suu-
27660:  rempaa arvoa piirijärjestöjen toiminnalle kuin tähän asti.
27661:      Siinä toivossa ja niillä perusteilla kuin olen esittänyt, olen minä-
27662:  kin valmis kannattamaan tämän mietinnön vastalauseen pontta,
27663:  että siis Suomen Nuorisoliitolle myönnettäisiin valtiovaroista
27664:  30,000 markkaa.
27665: 
27666:     Ed. T a n n e r: Minun nähdäkseni olisivat porvarilliset edus-
27667: tajat aivan huoleti voineet jättää sanatulvansa tällä kertaa käyt-
27668: tämättä. Tästä asiasta lausuttiin jo vuosi takaperin kaikki, mitä
27669: siitä yleensä lausua voi, enkä ainakaan minä ole huomannut mitään
27670: uutta näkökohtaa täällä tänäpäivänä esiintuoduksi. On sitäpaitsi muis-
27671:                                                                          76
27672: 1202                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27673: 
27674: 
27675: tettava, että tämä keskustelu vain viivyttää torpparilain käsittelyä
27676: ja tapahtuu sen kustannuksella.
27677:      Omasta puolestani olen kyllä sitä mieltä, että nuorisoseuraliikettä
27678: on valtion varoilla avustettava. Tapahtukoon niiden toiminta missä
27679: muodossa tahansa, on se kuitenkin suurta hyötyä tuottavaa siihen
27680: herättävään vaikutukseen katsoen, minkä se nuorison keskuudessa
27681: mukanansa tuo. Luullakseni on valiokuntakin tässä suhteessa yksi-
27682: mielinen, niinkuin se valtiovarain tilasta antamassaan mietinnössään-
27683: kin lausuu. Ed. Vikmanin äskeinen lausunto ei siis mitenkään voi
27684: todistaa minkäänlaista epäjohdonmukaisuutta olevan valtiovarain-
27685: valiokunnan päätöksessä puheenaolevassa asiassa.
27686:      Mutta jos kerran valtion varoilla tahdotaan avustaa nuorisoseurain
27687: liikettä, niin on kai hyvinkin kohtuullinen vaatimus, että siinä nou-
27688: datetaan edes jonkinlaista tasapuolisuutta. Ei ole mitään muuta kuin
27689: itsekylläistä röyhkeyttä porvarillisten taholta puhua kauniisti omien
27690: nuorisoseurainsa puolesta, siinä ohessa täydellisesti unohtaen, että
27691: maassamme löytyy hyvinkin voimakas, nuoruudestaan huolimatta
27692: tarmokkaasti eteenpäin pyrkivä nuorisoseuraliike, sosialidemokraat-
27693: tinen nuorisoseuralike, joka yhtä hyvin kuin mitkä toiset tahansa
27694: ansaitsee tulla huomioonotetuksi silloin kun valtionvaroja tähän
27695: tarkoitukseen aijotaan käyttää.
27696:      Täällä pyydettiin jonkunlaisia todistuksia siitä, että nuorisoseura-
27697: liike todella »johtaisi valoa kohti>>, niinkuin eräs puhuja runollisesti
27698:  sanoi. Minä luulen, että sellaisia on aivan tarpeeton esittää, sillä
27699:  lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta ovat sosialidemokraattiset
27700:  nuorisoseurat jo kerinneet tarpeeksi osoittaa tätä vaikutusta ja siis
27701:  tarpeeksi myös todistaneet olevansa tarpeen vaatimia. Tässä yhtey-
27702:  dessä voin mainita lausunnon, jonka eräs seminaarin johtaja kuuluu
27703:  antaneen. Hän sanoo, että työväenliike on maassamme parin vuo-
27704:  den kuluessa valistanut kansaa paljon enemmän kuin kansakoululaitos
27705:  30 vuoden kuluessa. Kun tämän lausunnon sovittaa myös nuori-
27706:  son keskuudessa toimiviin sosialidemokraattisiin seuroihin, voinee
27707:  tulla vakuutetuksi niiden todella olevan hyödyllisiä laitoksia.
27708:       Olen siis sitä mieltä, että sosialidemokraattisillekin -,Uuorisoseu-
27709:  roille olisi valtioapu annettava, mutta en kuitenkaan voi yhtyä sii-
27710:  hen ehdotukseen, mikä täällä jo samassa tarkoituksessa on tehty.
27711:  Tarkoitan ed. Heikkilän ehdotusta, jossa ehdotetaan Suomen Nuoriso-
27712:  liitolle IS,ooo ja Sosialidemokraattiselle Nuorisoliitolle samaten IS,OOO
27713:  markkaa. Vaikkakin tämmöinen jaotus voisi olla kohtuullinen,
27714:  katsoen niiden väestöryhmien suuruuteen, jotka kummankin liiton
27715:  takana seisovat, on kuitenkin mielestäni otettava jonkun verran
27716:  huomioon, mitenkä paljon molemmanlaatuiset nuorisoseurat ovat
27717:  onnistuneet jäseniä itseensä kiinnittämään, ja siinä suhteessa eivät
27718:  sosialidemokraattiset nuorisoseurat ole vielä ennättäneet niin pit-
27719:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1203
27720: 
27721: källe kuin porvarilliset. Syynä siihen on tietenkin se, että niiden
27722: toimintakausi on ollut paljon lyhempi.
27723:     Ehdottaisin· senvuoksi toisenlaista jakoa. Ehdotan, että määrä-
27724: raha yhteensä korotettaisiin 40,000 markkaan ja että jako tapah-
27725: tuisi jotenkin samoilla perusteilla kuin ennenkin, paitsi että sosiali-
27726: demokraattisille nuorisoseuroille sen lisäksi myönnettäisiin IO,OOO
27727: markkaa. Olen esittänyt saman mielipiteen valiokunnassa ja pyydän
27728: sen täällä vielä toistaa. Ehdotan siis päätettäväksi,
27729:     että eduskunta maamme nuorisoseuroja varten myöntäisi 40,000
27730: markkaa vuodeksi I909, niin että 25,000 markkaa annettaisiin
27731: Suomen Nuorisoliiton toimikunnan käytettäväksi, Io,ooo markkaa
27732: Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton Liittotoimikunnan käy-
27733: tettäväksi ja 5,000 markkaa käytettäväksi ruotsinkielisten nuoriso-
27734: seurojen avustamiseksi.
27735:     Herra Ahmavaara lausui .täällä sen toivomuksen, että sosialide-
27736: mokraattisetkin edustajat kannattaisivat määrärahan myöntämistä
27737: nuorisoseuraliikkeelle. Luulen olevani oikeutettu sanomaan, että
27738: sosialidemokraattiset edustajat sen todella tulevat tekemäänkin,
27739:  jos nim. porvarilliset katsovat voivansa näin kohtuulliseen vaati-
27740:  mukseen sosialidemokraattien taholta suostua.
27741: 
27742:    Ed. K ä k i k o s k i: Minä pyysin puheenvuoroa kannattaak-
27743: seni ensimäistä vastalausetta niillä syillä, joita ed. Rapola täällä
27744: on esittänyt.
27745: 
27746:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Tämän as1an käsittelyssä näyt-
27747: tää minusta esiintyneen jokseenkin samantapaista vainuilemista, mitä
27748: saatiin routavuosina tarpeeksi asti kokea, kun silloin maassamme
27749: valtaa pitävä henkilö kaikenlaisten ilmiautojen perustuksella puolueel-
27750: lisuudesta syyttelemällä koetti riistää valtioapua sitä nauttivilta
27751: sivistysseuroilta. Nyt ovat osat vaihtuneet: tällä kertaa on hallitus
27752: esittänyt myönnettäväksi varoja erään valistustyönhaamu kan-
27753: nattamiseksi, mutta valtiovarainvaliokunta ehdottaa vastoin armol-
27754: lista esitystä tämän avustuksen riistämistä! Tuollainen tekee ikävän
27755: vaikutuksen.
27756:     Tiedän, vaikka sitä tässä tilaisuudessa ei ole julkisesti sanottu,
27757: että nuorisoseurojen kannatusta valtion varoilla vastustetaan myös-
27758: kin toisenlaisista syistä kuin puoluesyistä. Enkä pidä ollenkaan
27759: epätodenmukaisena, että juuri se näkökanta tulee äänestyksessä vai-
27760: kuttamaan; senvuoksi olen tahtonut jotain siitä sanoa. On ole-
27761: massa sellaisia henkilöitä - ja lienee niitä eduskunnassakin -,
27762: jotka sanovat, että nuorisoseurat jonkunlaisina huvitteluseuroina
27763: eivät ansaitse valtion kannatusta. Niille, jotka näin ajattelevat,
27764: tahtoisin huomauttaa, että valtioavun riistäminen olisi päinvastoin
27765: suoranaisena kehottimena nuorisoseuroille koettamaan juuri huvi-
27766: 1204                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27767: 
27768: 
27769: iltamilla y. m. s. såamaan kokoon ne varat, joita he sivistystyö-
27770: tään varten tarvitsevat, kun niitä ei valtiovaroista enää myönnetä.
27771: Joka on tutustunut Alkion kirjoittamaan nuorisoseurojen oppaaseen
27772: ja siinä vallitsevaan ihanteelliseen, kristilliseen maailmankatso-
27773: mukseen, hän tietää, mikä on nuorisoliikkeen t a r k o i t u s p e r ä
27774: ja ottaa tämän huomioon, vaikkakin täytyy myöntää, että asian
27775: ajamisessa on ilmennyt vielä paljo heikkoutta ja paljon harha-as-
27776: keliakin.        ·
27777:      Mitä nuorisoseurojen puolueellisuuteen tulee, niin tahtoisin
27778: tässä kerta kaikkiaan saada sanotuksi eraan seikan, joka
27779: on monesti mielessäni ollut, silloin kun on sivistysseurojen valtio-
27780: avusta ollut kysymys. Kun valtion virkamies kiertää maita,
27781: mantereita mitä yksipuolisimpia puoluetarkoituksia ajamassa, jopa
27782: joskus käyttäen tähän sitäkin aikaa, josta valtio palkan maksaa,
27783: silloin ei ole mitään erikoista ollut sitä vastaan muistuttamista.
27784: Mutta niinpian kuin tulee sivistysseuroista kysymys, kyllä silloin
27785: ollaan valmiita toitottamaan n i i t t e n toimihenkilöitten puo-
27786: lueellisuutta. Maassamme harjoitetaan nykyään enää niin vähän
27787: t o d e 11 i s t a valistustyötä, sellaista valistustyötä, jonka pää-
27788: määränä ei ole puoluetarkoitusten ajaminen, että tuntuu peräti
27789: ikävältä, kun tahdotaan siltäkin vähältä valtion kannatus riistää,
27790: vaikka samaa valtionkannatusta kyllä ollaan valmiit avuliaasti
27791: antamaan, kun kaikellaiset muut tarkoitusperät ovat kysymyk-
27792: sessä.
27793:     Yhdyn siis niihin, jotka tässä kohden puolustavat annollisen
27794: esityksen hyväksymistä.
27795: 
27796:     Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Att ungdomen icke förhåller sig
27797: indifferent till de rnotsatser kring hvilka partierna bildat sig, eller
27798: med andra ord, att en vaken ungdom följer med sin tid och intres-
27799: serar sig för de frågor, som i samtiden blifva brännande, ligger i
27800: sakens natur och är ingenting förkastligt. Men detta innebär ännu
27801: icke, att ungdomen och ungdomsföreningarna böra ställa sig uti
27802: partiernas tjänst och fullfölja deras syften. Där undomsrörelsen
27803: gör sig skyldig till något sådant, där har den kommit bort ifrån
27804: sitt eget höga mål och där har den svikit sina egna idealer. Ung-
27805: domsföreningar, som göra sig skyldiga till dylikt, böra under intet
27806: förhållande erhålla statsunderstöd. Men jag vill dock tro, att ung-
27807: domsrörelsen i Finland, i stort sedt, icke sjunkit ner till denna stånd-
27808: punkt; jag vill tro, att den ännu är medveten om högre mål än par-
27809: tiernas ofta kortsynta, egoisfiska intressen. J ag röstar därför för
27810: understöd åt ungdomsföreningarna. Detta understöd bör~då komma
27811: alla de ungdomsföreningarna till del, som icke visat sig otrogna
27812: sitt höga, allmänt kulturella mål. Deras medlemmar må för öfrigt
27813: rekryteras från hvilka lager af befolkningen som hälst och deras
27814:         Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1205
27815: 
27816: medlemmars föräldrar må tillhöra hvilka partier som hälst. J ag ber
27817: att få understöda den första reservationen.
27818: 
27819:      Ed. Johansson: Statsutskottet har i sitt betänkande före-
27820: slagit, att anslag till understödande utaf ungdomsföreningarna icke
27821: måtte för år I909 beviljas. J ag kan till fullo förstå motiven till
27822: detta förslag. S å v i d t d e t ä r m e n i n g e n a t t e n d a s t
27823: e n d e 1 a f u n g d o m s r ö r e 1 s e n, n ä m 1 i g e n d e n b o r-
27824: g e r 1 i g a, s k u 11 e e r h å 11 a s t a t s u n d e r s t ö d, me n
27825: icke den ungdomsrörelse, som arbetarene hafva
27826: f ö r t r o e n d e t i 11, n ä m 1 i g e n d e n s o c i a 1 d e m o k r a-
27827: t i s k a, s å a n s e r j a g d e t v a r a b ä s t a t t u n g d o m s-
27828: f ö r e n i n g a r n a i c k e a 11 s b e v i 1 j a s n å g o t u n-
27829: d e r s t ö d. Men då jag icke vill tro att landtdagen skulle bevilja
27830: statsunderstöd endast åt en del af ungdomsrörelsen, så hyser jag
27831: den åsikt, som redan uttalades af representanten Tanner, att stats-
27832: understödet åt ungdomsföreningarna bör höjas tili 40,000 mark,
27833: hvaraf Io,ooo mark beviljas åt socialdemokratiska ungdomsföreningar.
27834: 
27835:      Ed. A h 1 r o o s: J ag ber att få understöda hr Tanners förslag.
27836: Under nuvarande tid är det för hvarje tänkande människa, äfven
27837: de unga, omöjligt att blifva oberörd af politiken. Men hvad är po-
27838: litik? Allt kan komma under denna rubrik. Den socialdemokra-
27839: tiska såväl som den borgerliga ungdomen har sitt bildningsbehof och
27840: sina ideella mål. För dessa sträfvanden är jag för min del villig
27841: att bevilja understöd.
27842: 
27843:     Ed. Kurikka: Kummastusta herättää se valiokunnan pää-
27844: tös, ettei nuorisoseuraliikkeelle tahdota antaa valtioapua. Syyksi
27845: tähän on sanottu olevan sen, että nuorisoseurat ovat muuttuneet
27846: puolueiden temmellyspaikoiksi. Jos joillakuilla seuduilla niin onkin
27847: tapahtunut, niin yleistä se ei kuitenkaan ole. Nuorisoseurat yleensä,
27848: varsinkin sen mukaan mitä minä niitä tunnen ja mitä olen niistä
27849: kuullut, eivät ole mitään puoleiden temmellyspaikkoja. Ja tämä
27850: ei voikaan olla syynä siihen, että valtioapu tahdotaan kieltää. Minä
27851: nimittäin en voi mitenkään käsittää, että suuri porvarillinen puolue,
27852: joka on aina ylpeillyt kansan eteen tekemästään valistustyöstä,
27853: saattaisi tällaisesta syystä kieltää nuorisoseuraliikkeeltä valtioavun,
27854: jos se kerran tälle liikkeelle muuten antaisi jonkinlaisen tunnustuk-
27855: sen. Mutta se, että nuorisoseuroille ei tahdota antaa valtioapua
27856: riippuu siitä, että nuorisoseurojen varsinaiselle työlle ei tahdota tun-
27857: nustusta antaa. On lausuttu monasti, jollei ole lausuttu tässä pai-
27858: kassa tai jollei ole lausuttu valiokunnan mietinnössä, niin monasti
27859: muulloin on se ajatus tuotu ilmi, että nuorisoseuraliikkeeseen on
27860: sekoittunut yhtä ja toista sellaista, joka ei vaikuta nuorisoon ke-
27861: 1206                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27862: 
27863: hittävästi ja kohottavasti. Minun ei tarvitse tässä nyt erityisesti
27864: viitata tähän suuntaan tehtyihin lausuntoihin, minä luulen että ne
27865: ovat kyllä tarpeeksi tunnettuja. Mutta toiselta puolen taas täytyy
27866: niiden tunnustaa, jotka nuorisoseuraliikettä ovat seuranneet, var-
27867: sinkin jotka ovat kansan keskuudessa oleskelleet Pohjanmaalla ja
27868: Karjalassa ja mahdollisesti muillakin seuduin, heidän täytyy tun-
27869: nustaa se, että nuorisoseuraliike on paljon hyvää aikaansaanut.
27870: Jos me tarkastamme nuorisoseurakirjallisuutta ja nuorisoseurahis-
27871: toriaa, niin me näemme, että esim. Etelä-Pohjanmaalla nuoriso-
27872: seuraliike on vaikuttanut aivan tavattomasti kansan tapoihin. Sa-
27873: notaan, että monet pahat kansan tavat, puukkotappelut ja muut
27874: sellaiset ovat Pohjanmaalta hävinneet sen jälkeen kun nuoriso-
27875: seurat ovat alkaneet siellä vaikuttaa. Samalla tavalla Karjalassa
27876: monella sellaisella seudulla, jossa ei suomalaisuuden aatteita ole
27877: tarpeeksi hyvin käsitetty, on nuorisoseurojen kautta kansaan saatu
27878: nämät aatteet imeytymään. Toiselta puolen, niinkuin sanoin, on
27879: tosin väitetty, että nuorisoseurat ovat vaikuttaneet huonostikin,
27880: ja ehkä siinä on perääkin. Mutta jos kerran nuorisoseurojen toiminta
27881: on harhaan mennyt, niin pitäisikö eduskunnan katsoa sitä ristissä
27882: käsin, pitäisikö eduskunnan ilman muuta antaa nuorisoseurojen toi-
27883: minnan mennä harhaan ja mahdollisesti vaikuttaa huonolla tavalla
27884: nuorisoon? Me tiedämme kaikissa tapauksissa, että ne henkilöt,
27885: jotka nuorisoseuraliikkeen etunenässä kulkevat, koettavat levittää ja-
27886: loja ja korkeita aatteita. Eduskunnan pitäisi välttämättömästi
27887: toimia niin, että näiden aatteiden levittäminen kansan keskuuteen
27888: edistyisi ja siitä syystä minä myöskin nyt puolestani ehdottaisin,
27889: että eduskunta hyväksyisi sen vastalauseen, jossa nuorisoliikkeelle
27890: vuodeksi I909 ehdotetaan myönnettäväksi 30,000 markan suuruinen
27891:  apuraha.
27892: 
27893:     Ed. S a a r i k i v i: Täällä on yksi toisensa perästä nuorsuoma-
27894: laisista käynyt todistamaan, etteivät nuorisoseurat ole mitään puolue-
27895: seuroja, ja tahtovat, että sitä uskottaisiin. Kun tätä asiaa käsiteltiin
27896: valtiovarainvaliokunnassa, niin nuorsuomalaiset olivat innokkaita
27897: nuorisoseurojen avun puoltajia ja suomettarelaiset vastustivat.
27898: Tämän seikan, että 8 nuorsuomalaista on jo käynyt asiaa puolusta-
27899: massa, pitäisi paraiten todistaa, että kai siinä on jotakin takana
27900: kun nuorsuomalaiset ovat niin innokkaasti asiaa ajaneet. Ja se on
27901: kaikista vastaväitteistä huolimatta selvää, että ainakin Karjalassa
27902: päin nuorisoseurat ovat joutuneet nuorsuomalaisten käsiin ja siksi
27903: suomettarelaiset niitä vastustavat. Mutta olkoon nyt miten hy-
27904: vänsä. Olisi kuitenkin mielestäni parasta myöntää tämä apuraha
27905: niillä ehdoilla, joita sosialidemokraattiset edustajat ovat tehneet.
27906: Minä senvuoksi yhdyn kannattamaan valtioavun myöntämistä
27907: nuorisoseuroille ja toivonettä nuorsuomalaiset, jotka 'niin innokkaita
27908:       Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1207
27909: 
27910: 
27911: ovat tässä asiassa, tekisivät samoin, kun tulee kysymykseen avun
27912: myöntäminen sosialidemokraattisille nuorisoseuroille. Ed. Huoponen
27913: kyllä sanoi, että sivistystarkoituksia varten ainoastaan porvarilliset
27914: seurat toimivat. Mutta minusta on aivan samoja yhteiskunnallisia
27915: sivistystarkoituksia sosialidemokraattisillakin seuroilla ja tästä
27916: syntyisi vain terveellistä jaloa kilpailua niiden kesken, jos molempia
27917: autettaisiin keskinäisessä taistelussa. Minä yhdyn ed. Heikkilän
27918: tekemään elylotukseen, että myöskin sosialidemokraattisille nuo-
27919: risoseuroille myönnetään IS,OOO markkaa samalla kun tämä nyt
27920: pyydetty valtioapu myönnetään porvarillisille nuorisoseuroille.
27921: 
27922:      Ed. P e n n a n en: ~VIinä en yritäkään ruveta väittämään sitä,
27923: etteivätkö sosialidemokraattiset nuorisoseurat tekisi ja voisi tehdä
27924: työtä valistuksen ja sivistyksen hyväksi. Minä puolestani uskon,
27925: että niilläkin seuroilla on oma, ehkä hyvinkin tärkeä tehtävänsä
27926: köyhälistön nuorison keskuudessa. Mutta minä uskon, että samal-
27927: lainen tärkeä tehtävä on suomettarelaisen nuorison keskuudessa
27928: niillä uusilla nuorisoyhdistyksillä, »nuijiako» vai mitä ne ovat,
27929: joita on syntynyt vanhan suomalaisen puolueen keskuudessa. Samal-
27930: lainen tärkeä tehtävä on myöskin nuorsuomalaisen nuorison kes-
27931: kuudessa n. s. nuorsuomalaisten nuorten liitoilla, joita on jo kau-
27932: pungeissa olemassa ja tietääkseni jossain määrin maaseudullakin.
27933: Mutta minä pLtolestani en voi kannattaa ainoallekaan näille seu-
27934: roille valtioapua siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki nämä
27935: seurat ovat puolueseuroja, joskin ne toimivat ja voivat toimia valis-
27936: tuksen hyväksi. Varsinaiset nuorisoseurat, sanottakoon mitä hy-
27937: vänsä, ne ovat koettaneet mahdollisuuden mukaan pysyä ulko-
27938: puolella puolue-elämää. Ne ovat pitäneet ovensa avoinna nuori-
27939: solle, kuulukoot ne puolueeseen tai toiseen. Nämät tällaiset vanhat
27940: yhteiset nuorisoseurat ovat minun mielestäni suotavia sellaisillakin
27941: paikkakunnilla, joissa puolueseuroja on olemassa. Sillä näiden
27942: yhteisten seurojen avulla on toki nuorisolla tilaisuutta oppia tunte-
27943:  maan toisensa ihmisenä, vaikkakin maailmankatsomukset käyvät
27944:  ristiin. Vielä tärkeämpi tehtävä näillä vanhoilla nuorisoseuroilla on
27945: sellaisilla syrjäisillä paikkakunnilla, missä nuorison voimat eivät
27946:  riitä jakaautua moniin eri puolueena toimiviin seuroihin. Tämän
27947:  takia minä kannatan valiokunnan mietintöön liitettyä ensimmäistä
27948:  vastalausetta, mutta en voi yhtyä kannattamaan sitä ehdotusta,
27949:  joka vasemmiston taholta on tehty sosialidemokraattisen nuoriso-
27950:  seuraliikkeen kannattamiseksi valtion varoilla.
27951: 
27952:    Ed. V i k m a n: Katson olevan syytä ed. Tannerin ehdotuksen
27953: johdosta huomauttaa, että minä en ole väittänyt, että sosialidemo-
27954: kraattiset valiokunnan jäsenet olisivat menetelleet epäjohdon-
27955: mukaisesti. Olen sanonut, että valtiovarainvaliokunnan menettely
27956: 1208                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
27957: 
27958: 
27959: on ollut epäjohdonmukaista. Se on tullut siitä, että sosialidemokraa-
27960: tit ovat saaneet eräässä kohdassa kannatusta muutamilta porvarilli-
27961: silta valiokunnan jäseniltä, ja niin ollen on valiokunnan mietintö
27962: nuorisoseurain kannatusasiassa tullut sisältämään toista, kuin mitä
27963: sisältää valiokunnan mietintö finanssikertomuksen johdosta samasta
27964: asiasta.
27965: 
27966:     Ed. K a a r n e: On sangen ikävää, että eduskunnan aikaa yhä
27967: vaan tuhlataan tällaisilla nuorisoseura- ja teatterien avustusasioilla.
27968: Eikä suinkaan ole toivoa, että tällaisista keskusteluista tulee muu-
27969: tosta tulevaisuudessakaan, sillä jos nyt myönnetään tämä summa,
27970: niin on ensi vuonna taas pari kolme samanlaista anomusta esillä
27971: eri ryhmien puolelta. Onhan tässäkin nyt jo uusi anomus esitetty,
27972: ja onhan selvää, että silloin eduskunnan aikaa kulutetaan paljoa
27973: enemmän kuin nyt. Äsken pyydettiin nuorisolle raittiusopetus-
27974: välineiden hankkimiseksi pientä lisämäärärahaa muiden opetus-
27975: välineiden yhteydessä, mutta se hyljättiin. Minun mielestäni olisi
27976: sen myöntäminen ollut paljoa tärkeämpää kuin avustus nuoriso-
27977: seuroille. Jos eduskunnalla olisi ollut tosi-harrastusta nuorison
27978: kasvattamiseksi, olisi se myöntänyt mainitsemaani tarkoitukseen
27979: pyydetyn summan, sillä se ei ainakaan olisi tullut käytetyksi puolue-
27980: tarkoituksiin.
27981: 
27982:     Ed. P a 1 m e n: Koska eri tahoilta on tehty viittauksia siihen,
27983: että muka puoluekanta tässä yksin vaikuttaisi, ja erikseen sekä
27984: oikealta että vasemmalta tähdätään iskuja sille ryhmälle, johon
27985: minä kuulun, pyydän saada ilmoittaa, että minä valiokunnassa olen
27986: äänestänyt tämän pyydetyn valtioavun antamista esityksen mukaan
27987: ja että minä olen tekevä samoin lähestyvässä äänestyksessä. Minä
27988: pyydän vielä lisätä, etten ole katsonut tarpeelliseksi allekirjoittaa
27989: vastalausetta enkä tähän asti esiintyä puhujana, koska minä en
27990: ollut siksi läheltä tutustunut nuorisoseuraliikkeeseen, että voisin
27991: siitä hyvin tärkeitä uusia tietoja antaa. Minun täytyy tunnustaa,
27992: että ne tiedot, mitä täällä on esitetty, valitettavasti viittaavat siihen,
27993: että huvien pitäminen suhteellisen paljon on ollut mukana ohjel-
27994: massa. Mutta joka tapauksessa en tätä nykyä katso oikeaksi riistää
27995: näiltä seuroilta raha-apua, joka mainitulle liikkeelle on tärkeä ja
27996: jota myös on käytetty isänmaallisiin ja sivistystarkoituksiin.
27997: 
27998:     Ed. A r a j ä r v i: Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja il-
27999: moitti jo täällä, että tämä kysymys ei ole ollut valiokunnassa olen-
28000: kaan puoluekysymys siinä mielessä kuin ed. Saarikivi valiokunnan
28001: jäsenenä sen leimasi. Minun täytyy ilmoittaa, että olen valiokun-
28002: nassa äänestänyt tätä apurahaa vastaan. Jo viime kerralla, kun
28003: asia oli esillä, minä hyvin epäillen kannatin apurahan myöntämistä.
28004:          Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1209
28005: 
28006:  Tällä kertaa minä en voi sitä enää tehdä. Minä olen kieltäytynyt, en sen
28007:  takia, etten tunnustaisi nuorisoseuratyön suurta merkitystä. Kieltäy-
28008:  tyminen on minulle ollut vaikea siitä syystä, että olen verrattain
28009:  läheisessä menneisyydessä ollut enempi nuorisoseuratyön kanssa
28010:  tekemisessä kuin useimmat eduskunnan jäsenet ja olen perustanut
28011:  useita seuroja ja järjestänyt yhden keskusliiton, joka tämän minun
28012:  kantani kautta myöskin jää, jos se tulee enemmistön päätökseksi,
28013:  osattomaksi apurahasta. Minun kieltäytymiseeni on vaikuttanut
28014:  yksinomaan se seikka, etten voi myöntää sosialidemokraattiselle
28015:  nuorisoliitolle valtioapua siitä syystä, että ne ovat, kuten sosiaH-
28016:  demokraattiset edustajat ovat itsekin sen sanoneet - yhteiskunta-
28017:  poliittisia seuroja, määrätyn poliittisen puolueen perustamia. Jos
28018:  mistään muusta ryhmästä esiintyisi samanluontoisia anomuksia,
28019:  niin samasta yksinkertaisesta syystä epäisin ne. En siis epää apua
28020:  nykyisiltä nuorisoseurailta sen vuoksi, että ne olisivat nuorsuoma-
28021:  laisia. Sitä ne eivät tietääkseni ole. Mutta minä säälin nuoriso-
28022:  seuraliikettä,jota rakastan sangen paljon, säälin siksi paljon, etten
28023:  tahtoisi sitä saattaa siihen tilaan, että se 30,000 markan takia joutuu
28024:  mahtavan sosialidemokraattisen puolueen erityiseksi taisteluesi-
28025:  neeksi joka ainoassa Suomen kunnassa. Tämä on ymmärtääkseni
28026:  ainakil). osittain estettävissä, jos ei eduskunta, asiain nykyisessä
28027:  tilassa ollen, myönnä tätä valtioapua.
28028:      Esittämäni näkökanta- ja yksinomaan se- on minun saanut
28029:  äänestämään valtiovarainvaliokunnassa, kyllä niinkuin sanoin,
28030:  hyvin vastenmielisesti, apurahan anomusta vastaan. Tämä seli-
28031:  tykseksi sen johdosta, että täällä on annettu sellaisia viittauksia
28032:  menettelystä valtiovarainvaliokunnassa, jotka eivät pidä totuuden
28033:  kanssa yhtä.
28034: 
28035:        Ed. K i i s k i ne n: Täällä ovat monet lausujat koettaneet porva-
28036:   rillisten puolelta tehdä tyhjäksi muka sitä, että puoluetaistelua ei olisi
28037: · nuorisoseurojen keskuudessa. Samalla on koetettu antaa neuvoja
28038:   sosialidemokraateille, mitenkä niiden tästä lähtien pitäisi ruveta
28039:  "'menettelemään. M. m. on sanottu, että sosialidemokraatit liitty"
28040:   kööt nuorisoseuroihin ja sillä tavoin saakoot osansa siitä hyödystä,
28041:   mitä tämän puheena olevan valtioavun muodossa niille tulee. Mutta
28042:   minulla on ainakin tietoa siitä, että muutamilla paikkakunnilla,
28043:   etenkin siellä mistä nämä kehottajat ovat, nim. Karjalassa, sosiali-
28044:   demokraatit ovat koettaneet liittyä nuorisoseuroihin, mutta on
28045:   nostettu suuri häläkkä, kuinka sosialistit nyt aikovat vallata nuoriso-
28046:   seuran siellä ja siellä. Niinpä on tapahtunut esim. Muolaassa, mistä
28047:   ed. Pykälä on kotoisin. Siellä on menetelty kaikista kiihkeimmin,
28048:   en tosin ole muolalainen, vaan olen ~iitä paikkakunnan sanomaleh-
28049:   distä lukenut. Siellä m. m. kerrankin oli suuri häläkkä, että sosia-
28050:   listit muka tulevat ja valtaavat koko nuorisoseuran ja vievät talot,
28051: 1210                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28052: 
28053: 
28054: maat ja mannut. Tällaisia huutoja on kuulunut hyvin monelta
28055: paikkakunnalta. Että puolueellisuutta on ollut olemassa, sitähän
28056: todistaa jo heidän omat lausuntonsa. Nuorisoseurojen vuosikertomus-
28057: kirjassa sanotaan näet, että nuorisoseurain ja työväenyhdistysten
28058: välillä on syntynyt jonkunmoista taistelua. Valitetaan että kansan
28059: syvät rivit eivät ole tarpeeksi asti liittyneet nuorisoseuroihin ja samalla
28060: myöskin valitetaan, että n. s. sivistyneet eli herraskaiset myöskin
28061: vieroovat nuorisoseuroja. Täällä eräs puhuja sanoi, että täytyy olla
28062: joku paikka, jossa nuoriso yhtyy ilman puoluetaistelua, mutta sikäli
28063: kun tiedän, nuorisoseuroissa se ei ole voinut yhtyä. Päinvastoin
28064: on ollut kokemusta siitä, että nuorisoseuroissa nuoriso aina on
28065: tuntenut itsensä ammattikunnan mukaan eikä tovereina. Se on
28066: tuntenut itsensä karjapiikoina, tehtaantyttöinä, kansanopiston
28067: käyneinä talon tyttöinä tai kansakoulunopettajattarina. Useissa
28068: paikoin maaseudulla ainakin on nuorisoseuraliikkeen johto tällä
28069: puolivillaisella herrasväellä. Kansan syvät rivit ovat tunteneet
28070: itsensä vieraiksi. En tosin ole asunut niin monella paikkakunnalla
28071: kuin olen käynyt. Jos ihmisiin yleensä voi luottaa - minä kui-
28072: tenkin tahtoisin niin tehdä - minulle on eri paikkakunnilta siten
28073: kerrottu. Kun esim. palvelusväeltä on kysytty: >>kuulutteko nuoriso-
28074: seuroihin?•> vastaavat he: »emäntäväki ei laske, se ei laske yleensä
28075: mihinkään seuraan•>. Niinpä on palvelijoille huomautettu että mitä
28076: sinne kokouksiin menette, menkää sitte tanssimaan, kun iltama tulee.
28077: Ja kun he menevät kokouksiin ja iltamiin, on siellä luokkarajat
28078: selvillä. Monet palvelijat ovat sitävastoin sanoneet, että työ-
28079: väenyhdistyksissä ja niiden kokouksissa ja iltamissa he tuntevat
28080: itsensä tovereiksi. Samoin on valitettu maaseuduilta hyvin paljon
28081: sitä, että nuorisoseurojen puhujat ovat olleet puolueellisia, ovat
28082: puhuneet muitten aineittensaohellaaivanliianpaljon muita puolueita
28083: vastaan. Jos puhuja on suomettarelainen, puhuu hän perustus-
28084: laillisia vastaan, ja päinvastoin. Me emme tahdokaan ruveta täällä
28085: teeskentelemään, että me emme käyttäisi puolueellisuutta toisia
28086: puolueita vastaan; jos me varoja saisimme, niin aivan samoin kuin
28087: porvarispuolueetkin olisimme puolueellisia. Sosialidemokraatit ovat
28088: aina sanoneet, että puolue-elämä on terveellistä, ja nuorison kes-
28089: kuudesta aina olisi lähdettävä alkuun. Porvarit kaikessa tapauksessa
28090: tahtovat tehdä jokaisesta viattomimmaltakin näyttävästä yhteis-
28091: kuntakysymyksestä puoluekysymyksen.               Kun on ollut edistys-
28092: seurojen yhteisiä kokouksia, niinkuin Karjalassa Viipurin ympä-
28093: ristössä kerran koetettiin pitää ja kun vaadittiin yleistä äänioikeutta
28094: keskustelun alaiseksi, niin silloin se leimattiin puoluekysymykseksi;
28095: yleinen väkijuomain kieltolaki oli niinikään puoluekysymys. Herra
28096: paratkoon, mikä sitten on puolueettomuutta, kun ei tällaisista
28097:  tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä saa keskustella siksi,
28098:  että ne olivat puoluekysymyksiä. Ne olivat puoluekysymyksiä,
28099:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1211
28100: 
28101: kun silloin ei ollut muilla täydellistä kieltolakia ohjelmassa kuin
28102: sosialisteilla, ja sentähden tätä väkijuomain kieltolakia pidettiin
28103: puoluekysymyksenä eikä siitä saanut nuorisoseuroissa keskustella.
28104: Sosialidemokraatit olisivat silloin jo tahtoneet nuorisoa kasvattaa
28105: sitä elämää varten, mikä nyt olisi välttämätöntä. Porvarit ovat
28106: moittineet, kuinka kansa on ollut kypsymätöntä silloin, kun se
28107: astui valtiollisiin vaaleihin. Niinhätt se on ollut kenties monissa
28108: paikoissa ja sitä todistaa se, että muutamalla kahvikilolla ja piimä-
28109: litralla voipi ostaa ääniä. Minä tosin en ole ollut tuossa kaupassa
28110: välittäjänä, mutta maaseuduilla kertoivat, että isäntä sanoi, jos
28111: äänestät meidän puoluetta, pääset kunnon kyydillä vaalipaikkaan.
28112: Hyvät herrat, jos kansan syvien rivien keskuudessa olisi puolue-
28113: ja yhteiskunnallisista kysymyksistä aikaisemmin tehty selvää, niin
28114: tällaiset tapaukset eivät olisi enää tulleet kysymykseenkään vaalien
28115: edellä. Näitä ja monia muita seikkoja silmälläpitäen sosialidemo-
28116: kraatit tunnustavat, että jos sosialidemokraattisille nuorisoliitoille
28117: myönnetään valtioapua, niin varmaa on, että me tulemme nuorison
28118: keskuudessa tekemään selvää siitä, mikä ero on sosialidemokraattisen
28119: ja porvarillisen maailmankatsomuksen välillä sekä monista muistakin
28120: tärkeistä kysymyksistä, jotka meidän mielestä ovat tärkeitä, ehkä
28121: ei teidän.
28122: 
28123:     Ed. K a 11 i o: Minä en tahdo jatkaa tätä liian pitkää keskustelua
28124: vaan pyydän huomauttaa ed. Arajärvelle, että suurta kummastusta
28125: on herättänyt se, että juuri hän, entinen nuorisoseuramies, rohkenee
28126: asettaa vaaranalaiseksi tämän avunsaannin. Sitä vastaan voisi kyllä
28127: hyvin paljon huomauttaa, mutta täällä on jo liian paljon puhuttu
28128: tästä asiasta, etten tahdo siitä pitemmälti puhua. Tahdon vaan sa-
28129: noa, että kun viime sunnuntaina oli nuorisoseurain edustajain ko-
28130: kous Kyminlaakson kansanopistolla niin oli häneri entisellä opisto-
28131: seudunaan herättänyt tavatonta hämmästystä se tieto, että valtio-
28132: varainvaliokunta on nämä apurahat kieltänyt.
28133:     Minä vastustan myös sosialidemokraattisille nuorisoseuroille
28134: apurahan myöntämistä, en sentähden että ne ovat sosialidemokraat-
28135: tisia eli, että ne ovat köyhälistö-nuorisoseuroja, vaan sentähden
28136: että ne tähtäävät suorastaan luokkakasvatukseen, ja sellainen työ
28137: ei minusta ole kannatettavaa. Jos me rupeaisimme kasvattamaan
28138: nuorisoa puolueuskoon, niin me kasvatamme tähän maahan heikon
28139: karisan, ja sitä ei ainakaan valtion avulla tarvitse kannattaa. Mi-
28140: nun käsittääkseni on nuorisoseuroissa kasvatettava vapaudenrak-
28141: kautta eikä puolueorjuutta ja tätä aatetta ovat nuorisoseurat minun
28142: käsittääkseni tähän asti koettaneet toteuttaa, ja sentähden minä
28143: kannatan, että niille annetaan apurahaa ja toivon, että siltä taholta,
28144: jolta valtiovarainvaliokunnassa tämä kannatus tu1i kielletyksi,
28145: 12q                    Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28146: 
28147: eivät nyt aseta näitä apurahoja vaaranalaisiksi. (Äänestys! äänestys.
28148: Puhemies: Hiljaa).
28149: 
28150:    Ed. A. E r o n e n: Minua kummastuttaa, että valiokunta on
28151: kieltänyt valtioavun nuorisoseuroilta. Kannatan ensimäistä vasta-
28152: lausetta näitten varojen myöntämisestä.
28153: 
28154:     Ed. A. Huoponen: Vaikka täällä äänestystä äänekkäästi
28155: pyydetään, niin katson velvollisuudekseni tehdä muutamia oikai-
28156: suja niitä lausuntoja vastaan, joita täällä on annettu.
28157:     Ed. Rannikko on huomauttanut, että olen esittänyt tilaston
28158: vuodelta rgo7 nuorisoliikkeestä tässä maassa ja esittänyt sen vail-
28159: linaisesti. Minä myönnän, etten tahtonut kaikilla numeroilla, joita
28160: vuosikirjassa on painettuna, väsyttää. Ainoastaan muutaman esi-
28161: merkin mainitsin osoitukseksi nuorisoseurojen suuremmoisesta he-
28162: rätystyöstä. Mutta se seikka, että nuorisoseurojen tileihin sisältyy
28163: yli 40,000 markkaa säästöjä, ei suinkaan voi viedä semmoiseen johto-
28164: päätökseen, kuin hän esitti, että nuorisoseurat voisivat tulla omineen
28165: toimeen. Täytyy ottaa huomioon, että useinkin nuorisoseurat tar-
28166: vitsevat erityisiä rakennuksia voidakseen hedelmällisesti toimia
28167: aatteensa hyväksi ja juuri rahastojen kartuttaminen omien talojen
28168: rakennuksia varten on aiheuttanut tämmöisiä säästöjä, mikä minun
28169: mielestäni kuuluu hyvään taloudenhoitoon. Muuten yhdyn kaikissa
28170: ed. Kallion mielipiteeseen, mitä tulee ed. Arajärven menettelyyn
28171: tässä suhteessa.
28172:      Lopuksi pyytäisin ed. Kiiskisen lausunnon johdosta huomaut-
28173: taa muutaman sanan. Hän väitti, että nuorisoseurat ovat puolueel-
28174: lisesti menetelleet siinä, etteivät olisi nuorisoseurojen jäseniksi vas-
28175: taanottaneet sosialidemokraattisen puolueen jäseniä. Minä valitan,
28176: että hän on mennyt niin ikävälle alalle, että minun täytyy vähän
28177: valaista tätä kysymystä. Hän on maininnut Muolaan esimerkin.
28178: Minä todellakin tiedän, että sosialidemokraattisen puolueen jäse-
28179: net kirjoittautuivat nuorisoseuraan jäse:!J.iksi miehissä, valtasivat
28180: Muolaan nuorisoseuran siinä tarkoituksessa, että Muolaan nuoriso-
28181: seuralla oli oma ~talo ja rahasto, joka sisälsi pari tuhatta
28182: markkaa. Enemmistöpäätöksellä tahdottiin vaikuttaa niin, että
28183: nuorisoseura lakkautetaan ja nuorisoseuran talo rahastoineen kir-
28184: jastoineen vallataan työväenyhdistykselle. Tämä vaikuttikin sen,
28185: että nuorisoseuran rahastonhoitajaksi valittiin henkilö, joka ka-
28186: valsi nämä 2,000 markkaa ja sittemmin Geffertin murhayritysju-
28187: tun esillä ollessa tuomittiin vankeuteen (Ed. S. Vnolijoki: Se oli
28188: perustuslaillinen). Minusta oli aivan luonnollista, että tämmöisiä
28189: yrityksiä, joilla tahdotaan nuorisoseurojen talo vallata ja taivuttaa
28190: ne sosiaalidemokraattien vallan alaiseksi, nuorisoseurat vastusta-
28191: vat. Täällä ed. Arajärvi on aivan oikein huomauttanut, että sikäli
28192:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   l-213
28193: 
28194: kun hänkin tuntee, nuorisoseurat eivät ole mitään puolueseuroja.
28195: Juuri sentähden, että ne aatteellisuuden hyväksi toimivat, pitäisi
28196: eduskunnan yksimielisesti puoltaa näiden rahojen myöntämistä.
28197: Minä olen aivan viime aikoina tehnyt havaintoja siitä eroavaisuu-
28198: desta, mikä on semmoisen nuorison välillä, joka on saanut vuosi-
28199: kymmeniä olla nuorisoseurojen vaikutuksen alaisena ja nuorison
28200: välillä semmoisissa kulmakunnissa, missä vasta viime vuosina on
28201: nuorisoseura-aate herännyt. Kun muistuu mieleen, millä innostuk-
28202: sella nuoriso niillä paikkakunnilla, joissa enemmän on työskennelty,
28203: seuraa kaikkia esitelmiä, ottaa osaa keskusteluihin, seuranäytelmiin
28204: ja toimivina lauluseurojen jäseninä, niin että sointuisa laulu saa-
28205: daan aikaan, ja vertaa syrjäseudulla olevia nuorisoseurojen jä-
28206: seniä ja kuulijoita, jotka eivät malta kuulla esityksiä, vaan häirit-
28207: sevät esitystä, niin jokainen, joka tekee näitä havaintoja, on elä-
28208: västi vakuutettu siitä, että nuorisoseurojen työ on ollut Suomen
28209: nuorisolle suureksi siunaukseksi.
28210:     Minä siis olen vakuutettu siitä, että eduskunta on valtavalla
28211: äänten enemmistöllä antava nuorisoseuroille edelleen sen kannatuk-
28212: sen, minkä ne täydelleen ansaitsevat (Ed. S. Wuolijoki: Ja sosialis-
28213: tisille kanssa!).
28214: 
28215:    Ed. v o n T r o i 1: Hr Arajärvis yttrande har föranledt mig
28216: att anhålla om ordet. Äfven jag har för afsikt att rösta för god-
28217: kännande af statsutskottets betänkande, således för afslag å anhål-
28218: lan om understöd för ungdomsföreningarna. Men jag gör det icke
28219: på de skäl, som hr Arajärvi här anfört, ty dessa skäl äro icke håll-
28220: bara. De äro af den art, att man verkligen måste draga i tvifvelsmål.
28221: huruvida desamma äro dikterade af intresse för ungdomsrörelsen.
28222: Ej häller har den diskussion, som här i dag i ärendet förts, på mig
28223: gjort något som hälst intryck. J ag röstar emot understödet, emedan
28224: jag är öfvertygad om, att ungdomsföreningarna jämväl detta under-
28225: stöd förutan kunna fortlefva, förkofras och utveckla sig på samma
28226: grundval och på samma sätt, som de hafva gjort, innan understöd alls
28227: beviljats. Det har framhållits, att behofvet af föredrag genom
28228: detta understöd kunde tillgodoses. J ag ber därför få framhålla, att
28229: under punkt 19 i betänkandet föreslås beviljande af understöd för
28230: föredrags hållande. Ungdomsföreningarna kunna sålunda genom
28231: att vända sig till de sällskap, som anordna denna föredragsverksam-
28232: het, få detta behof fylldt.
28233: 
28234:    Ed. P e 1 t o n en: : Minuunkin on tarttunut taas innostus. Minä
28235: odotan palavalla innostuksella äänestystä asiassa (Hyvä). Muuten
28236: kannatan ensimäistä vastalausetta.
28237: 
28238:     Ed. Å n g e s 1 e v ä:   Ed. Huoponen jo mainitsi nuorisoseurojen
28239: 1214                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28240: 
28241: 
28242: taloudenhoidosta sen kohdan, josta minäkin aijoin sanoa, ettei aina-
28243: kaan todista huonoa taloudenhoitoa, kun ei heti alussa joku seura
28244: konkurssitilaan joudu. Yhdyn ensimäiseen vastalauseeseen ja toi-
28245: von, että sen ponsi tulee äänestyksen tulokseksi. Myöskin yhdyn ed.
28246: Peltosen toivomukseen äänestämisestä.
28247: 
28248:     Ed. L u n d s t r ö m: J ag beklagar de borgerliga ungdomsförenin-
28249: garnas medlemmar med anledning af den neutralitet här påbördas
28250: dem. Man vill försätta dem i ett egendomligt läge; tili någonting
28251: a la könlösa individer i sarnhällsfrågor. Hvar och en måste nu för
28252: tiden ha en världsåskådning, den ena eller den andra, och det är
28253: nöjsamt att så är fallet. Att så äfven är fallet med de borgerliga
28254: ungdomsföreningarna bevisa ett par exempel, hvilka jag vill anföra.
28255: Då de svenska ungdomsföreningarna detta år gjorde en utfärd tili
28256: Stockholm, väckte det en kolossal uppmärksarnhet i dt:n svenska
28257: tidningspressen, att en - säger en - socialdemokrat hade visat
28258: sig bland dem på återfärden. På Borgå-mötet, där senaste år re-
28259: presentanter för ro,ooo organiserade ungdomsföreningsmedlemmar
28260: voro församlade, såg man tili fullo skilinaden mellan de borgerliga och
28261: socialdemokraterna. Jag säger icke detta såsom ett beklagande utan
28262:  jag annoterar det med nöje, ty bättre en medveten motståndare än
28263: dessa neutrala medrnänniskor som här framstälts som idealtypen
28264: för människan. Att socialdemokraterna äfven hafva utfört ett
28265: stort upplysningsarbete och delvis däri lyckats, bevisas af det om.döme,
28266: som doktor Nordman gaf de socialdemokratiska deltagarena i Borgå-
28267: mötet, då han i flere afseenden ställde dem som föredöme för de
28268: öfriga, borgerliga ungdomsföreningarnas medlemmar. - Jag under-
28269: stöder hr Tanners förslag.
28270: 
28271:     Ed. A r a j ä r v i: Ed. Kallio arveli, että minä panisin vaaran-
28272: alaiseksi tämän asian sillä, että olen sillä kannalla kuin olen. Minä
28273: taas pelkään, että ed. Kallion kannalla olijat saattavat itse
28274: nuorisoseuraliikkeen vaaranalaiseksi, niinkuin jo tämä keskustelukin
28275: osoittaa. Ei ole onneksi nuorisoseuroille jos ne asetetaan semmoisen
28276: taistelun esineeksi, että eduskunnan suurin puolue julistaa suora-
28277: naisen sodan nuorisoseuroja vastaan erityisesti juuri senkin takia,
28278: että ne saavat valtioapua.
28279:     Mitä ed. v. Troilin lausuntoon tulee, niin olisi hänen pitänyt
28280: ymmärtää, että minä olen aivan samalla kannalla kuin hänkin, että
28281: nuorisoseurat tulevat hyvin toimeen ilman tätä valtioapua, ja siitä
28282: syystä minä uskallan olla sillä kannalla kuin olen. Minä olen nähnyt,
28283: että nuorisoseurat tulevat ilman valtioapuakin toimeen, joten minä,
28284: ollen samalla kannalla kuin hra v. Troil olen uskaltanut muitten
28285: tärkeitten syitten takia asettua apurahaa epäävälle kannalle.
28286:       Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten mvönnettävät varat.   1215
28287: 
28288:     Ed. Sun d b 1 o m: Friherre von Troil har ställt sig på samma
28289: ståndpunkt som statsutskottets flertal, men han har icke gifvit
28290: något annat skäl härför än det, att han tror, att un:gdornsförenin-
28291: garna reda sig dessa statsanslag förutan. J ag delar hans uppfatt-
28292: ning i så måtto, att det icke är ungdomsföreningarnas död, om landt-
28293: dagen vägrar att understöda dem. Men på sid. 9 i betänkandet har
28294: statsutskottet, ehuru det afböjt petitionen, gifvit åt ungdomsföre- •
28295: ningarna ett utomordentligt godt vitsord, såvidt jag kan förstå, och
28296: detta har icke blifvit på något vis bestridt under denna diskussion,
28297: åtminstone icke sakligt. Naturligt är att ungdornsföreningarna'>
28298: verksamhet betydligt främjas, särskildt med afseende å föredrags-
28299: hållande, om de, såsom hittills kunna påräkna statsunderstöd. J ag
28300: förenar mig med dem, som hålla före, att ungdomsföreningarna i
28301: intet afseende förverkat det statsunderstöd, som hittills gifvits dem.
28302: 
28303:      Ed. K i i s k i n e n : Minä vaan pyytäisin sanoa ed; Huoposelle,
28304: vaikken kuullutkaan koko hänen puhettaan siitä hirmuisesta Muo-
28305: laan jutusta. Minä en tiedä siitä sosialistien valloituksesta, josta
28306: ed. Huoponen on täällä maininnut. Muolaassa on kaikki mahdollista,
28307: siellähän ovat Karjalan mahdit, siellä Voimat, siellä on vaikka mitkä
28308: rosvoliitot. En tiedä kuinka paljon se nuorisoseuran esimies, jonka
28309:  piti varat ottaa, oli sosialidemokraatti, mutta muutoin on hyvin
28310:  hauskaa huomata, kuinka porvarit jokaisessa kysymyksessä koittavat
28311:  saada sosialidemokraatit mahdollisimman huonoon valoon, joka tuli
28312:  siitäkin esille, että sosialidemokraatit muka ottavat talot ja rahat.
28313:  Kunnallista äänioikeuttakin vastustettiin porvarillisten taholta.
28314:  Samoilla syillä Kotkan esimerkki tuodaan aina esille, siellä kun on
28315:  sosialistinen kunnanvaltuusto, niin kaikki menee siellä mullin
28316:  mallin. Sitähän on kaikissa puheissa huudettu, ja siitä sy)rstä kai
28317:  suurin osa sosialisteista ei ole tahtonut mennä nuorisoseuroihin,
28318:  kun siellä aina on koetettu työväkeä halventaa.
28319:      Muuten voisin mainita montakin esimerkkiä puolueellisuudesta.
28320:  Eräällä asemalla pantiin toimeen nuorisoseuran luennot. Asema-
28321:  kirjuri, nuorisoseuran puhemies, sanoi että tulkaa nyt sosialistit
28322:  kuulemaan, mitä te olette. Sosialistit menivät ja saivatkin kuulla
28323:  puoluesaarnan. Muitakin esimerkkejä voisi mainita. Eräs nuor-
28324:  suomalainen kansakoulunopettaja on haukkunut sosialistit pata-
28325:  luhiksi ja sekin on ollut nuorisoseurain työtä; sen nimellä ainakin.
28326:  Karjalasta voitaisiin tuoda paljon esimerkkejä siitä, minkälaista
28327:  puolueetonta se työ on ollut, jota nuorisoseurojen keskuudessa on
28328:  tehty.
28329: 
28330:    Puhemies: Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty kolme
28331: muutosehdotusta. Ensinnäkin ovat ed. Ahmavaara y. m. puoltaneet
28332: ensimäistä vastalausetta, jossa arm. esityksen mukaisesti ehdote-
28333:     1216                    Istunto 16 p. lokakuuta 1008.
28334: 
28335: 
28336:     taan 30,000 markan määräraha vuodeksi 1909 myönnettäväksi
28337:     nuorisoseuroille. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ensimäiseksi
28338:     vastalauseeksi.
28339:         Sitten on ed. Heikkilä ed. Saarikiven kannattamana ehdottanut,
28340:     että määrärahaa annettaisiin 30,000 markkaa, mutta se jaettaisiin
28341:     siten, että Suomen Nuorisoliitolle tulisi 15,000 markkaa ja Suomen
28342: ~   Sosialidemokraattiselle Nuorisoliitolle samoin 15,000 markkaa. Tulen
28343:     nimittämään tätä ed. Heikkilän ehdotukseksi.
28344:         Kolmanneksi on ed. Tanner ehdottanut määrärahan 40,000
28345:     markaksi ja sen jaettavaksi siten, että Suomen Nuorisoliitolle tulisi
28346:     25,000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton liitto-
28347:     toimikunnalle 10,000 markkaa ja 5,000 mk käytettäisiin ruotsin-
28348:     kielisten nuorisoseurojen avustamiseen. Tulen nimittämään tätä
28349:     ehdotusta ed. Tannerin ehdotukseksi. Sekin on saanut useilta edusta-
28350:     jilta kannatusta.
28351:         Äänestyksessä olisi minun ymmärtääkseni meneteltävä seuraa-
28352:     valla tavalla: Mietintö pantaisiin äänestyksen pohjaksi ja eri äänes-
28353:     tyksellä koetettaisiin saada selville, mikä noista kolmesta muutos-
28354:     ehdotuksesta on lopulta pantava vastaehdotukseksi mietintöä
28355:     vastaan, ja olisi vastaehdotusta haettaessa ensin äänestettävä ed.
28356:     Heikkilän ja Tannerin ehdotuksista; se joka niistä voittaa ase-
28357:     tetaan ensimäistä vastalausetta vastaan, ja se joka sitten voittaa,
28358:     asetetaan lopullisesti mietintöä vastaan.
28359: 
28360:        Ehdotettu menettely hyväksytään.
28361: 
28362:            Äänestykset:
28363: 
28364:        1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Heikkilän ehdotuksen,
28365:     äänestää »jaa»; jos »ei>> voittaa, on eduskunta vastaesitykseksi seu-
28366:     raavia ehdotuksia vastaan hyväksynyt ed. Tannerin ehdotuksen.
28367:        Ei-äänet ovat voitolla.
28368:        2) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ensimäisen vastalauseen,
28369:     äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty
28370:     ed. Tannerin ehdotus.
28371: 
28372:         P u h e m i e s:   Ei on voitolla.
28373:         Kun tahdotaan lippuäänestystä lausuu
28374:         Puhemies: Nimenhuudon jälkeen keskeytetään istunto k:lo
28375:     6:teen, jolloin julistetaan äänestyksen tulos.
28376: 
28377:         Istunto keskeytetään k:lo 4,10 i. p.
28378:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.        1217
28379: 
28380:                             Istuntoa jatketaan
28381:                                 klo 6 i. p.
28382:      Julistetaan edellä puolisen toimitetun äänestyksen tulos.
28383:      Äänestyksessä on annettu I02 jaa- ja 9I ei-ääntä. Ensimäinen
28384: vastalause on siis hyväksytty vastaehdotukseksi valiokunnan
28385: mietintöä vastaan.
28386:      3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa»; jos
28387: >>ei» voittaa on ensimäinen vastalause hyväksytty.
28388: 
28389:    Päätös:
28390: 
28391:     Äänestyksessä annetaan I09 jaa- ja 72 ei-ääntä.
28392:     Eduskunta on siis tässä kohden hyväksynyt Valiokunnan mie-
28393: tinnön.
28394:     Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausuu
28395:     Ed. S u n d b 1 o m: Jag ber att få anmäla min reservation.
28396: 
28397:     Ed. N y 1 a n d e r: Kun katson että eduskunta on tällä paa-
28398: töksellään syvästi loukannut maamme nuorisoseuraliikettä ja, epää-
28399: mällä siltä ennen myöntämänsä apurahan, antanut koko tähän-
28400: astiselle nuorisoseuratoiminnalle selvän epäluottamuslauseen, jota
28401: se vakaumukseni mukaan ei ole ansainnut, pyydän puolestani
28402: saada panna tätä päätöstä vastaan vastalauseen.
28403: 
28404:     Ed. Latva: Minä myöspyydänpöytäkirjaan merkittäväksi, etten
28405: ole äänelläni kannattanut sellaista päätöstä, jolla Suomen eduskunta
28406: on ottanut Suomen nuorisoseuroilta pois sen valtioavun, jota ne jon-
28407: kun aikaa ovat nauttineet.
28408: 
28409:    Ig:s k o h t a: määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
28410:    Keskustelu:
28411:     Ed. P a 1m en: Edellisen keskustelun kuluessa eräs puhuja kat-
28412: soi sopivaksi puhua tästäkin määrärahasta; ed. Pykälä puhui nimit-
28413: täin pilkallisesti siitä, että Kansanvalistusseura kukaties kuinka-
28414: kin kauvanonsaauut suuret summat, mutta ed. Pykälä ilmotti, ettei
28415: hän koskaan ole kuullutkaan, että mitään semm'oisia luennoita olisi
28416: pidetty. Minä puolestani pyydän ilmoittaa, ettei ensiksikään Kansan-
28417: valistusseura, vaan maamme molemmat kansanvalistusseurat, ovat
28418: saaneet sen määrärahan, joka ensikerran annettiin vuonna Igo6;
28419: varoja nostettiin vuoden lopussa. Kolmen kalenterivuoden raha-
28420: määrä on nyt nostettu. Ehkä monikaan eduskunnan jäsenistä ei ole
28421: ehtinyt silmäillä erästä kertomusta, joka tänään on jaettu mainituista
28422:                                                                          77
28423: 1218                  Istunto 16 p. Jokakuuta 1908.
28424: 
28425: 
28426: luennoista, mutta ken sitä silmäilee, voi siitä nähdä, että näillä va-
28427: roilla on pidetty puolentoista vuoden kuluessa 2,852 luentoa ym-
28428: päri Suomenmaata, enimmältään maaseudulla. Minä myönnän kyllä,
28429: että nämä luetcnot jakautuvat vähän epätasaisesti maan eri osien
28430: kesken. On paljon seutuja, missä ei ole pidetty semmoisia luentoja
28431: siitä selvästä syystä, että paikkakuntalaiset eivät kehoituksesta-
28432: kaan ole ryhtyneet tarpeellisiin toimiin saadakseen semmoisia luen-
28433: noita. Joka tapauksessa on pidetty niin paljon luennoita että jota-
28434: kuinkin luotettavien laskujen mukaan 28o,ooo kuulijaa on käynyt
28435: näitä luentoja kuulemassa. Ja koska herra Pykälä, joka, ellen erehdy,
28436:  asuu Muolassa, ei siitä tiedä, niin tahdon ilmoittaa, että Muolassa
28437:  on pidetty kuusi sellaista luentoa, joissa on ollut noin 120 henkilöä
28438:  saapuvilla jokaisessa. Minä tahdon lisätä, että mikäli kansanvalis-
28439:  tusseurojen asettama toimikunta on havainnut, tämä harrastus
28440:  on ollut yhä vilkaammaksi käymäisillään. Oli ensin vähän vaikea
28441:  saada harrastusta herätetyksi, mutta nyttemmin pyydetään yhä varoja,
28442:  niin että Kansanvalistusseuran toimikunta eli se osasto, joka hoitaa
28443:  suomenkielisten luentojen asiaa, sai täällä syksyllä pidettyyn kokouk-
28444:  seen niin paljon hakemuksia, ettei voitu myöntää kaikkia niitä, mitä
28445:  oli pyydetty, sillä varat olivat lopussa. Silloin huomattiin, että
28446:  suurista osista Suomenmaata ei hakemuksia tullut, vaikka niitä oli
28447:  syytä odottaa. Kun nämä luennot on järjestetty sillä lailla, että
28448:  kaikki muut näkökohdat, paitsi opetus- ja sivistämistyö on jätetty
28449:  pois, niin ne mielestäni ovat sellainen väline, jolla todellakin voi vai-
28450:  kuttaa hyvin tuntuvasti. Minä olin toivonut, että edellinen äänestys
28451:  olisi päättynyt toisin, sillä minä olen vakuutettu, että aikaa myöden
28452:  nuorisoseurat tulevat toimimaan tärkeänä välittäjänä, kukin paikka-
28453:  kuunallaan raivaten tietä sille harrastukselle, joka kykenee vähän
28454:  perusteellisempaakin opetusta kuulemaan. Mutta koska edellinen
28455:   äänestys on päättynyt niin, että nuorisoseuroille ei ole myönnetty
28456:   mitään, olisi minun mielestäni sitäkin tärkeämpää, että luentotoi-
28457:   meen voisi myöntää enemmän kuin mitä tähän asti on annettu. Minä
28458:   tahdon erikseen painostaa sitä seikkaa, joka vastalauseessa on
28459:   lausuttu, että kolmen kalenterivuoden rahamäärä on kulutettu
28460:   puolessatoista vuodessa, sillä viimeiset valtiosäädyt antoivat varoja
28461:   vuosiksi 1906-07, mutta 1906-vuoden rahamäärä ei ollut nostetta-
28462:   vissa, ennenkuin jonakin marraskuun viimeisistä päivistä samana
28463:   vuonna, joten ei ehditty sinä vuonna käyttää muuta kuin hyvin vä-
28464:   hän. Koska oli varovaisuuden vuoksi saatu rahamäärä maksetta-
28465:   vaksi rajattomana siirtomäärärahana, niin 1906-vuoden varat sit-
28466:   tenkin olivat käytettävissä, 1907 ja 1908-vuoden varat ovat jo käy-
28467:   tetyt suomalaisessa osastossa täydelleen loppuun; minä luulen, että
28468:   ruotsalainenkin osasto on samoin saanut sen menemään jotakuinkin
28469:   tyystin, mikä oli sillä otettavissa. Tämä osoittaa, että se umpimää-
28470:   räinen lasku, joka tehtiin viimeisillä säätyvaltiopäivillä, nim. 25,000
28471:       Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1219
28472: 
28473: markkaa kalenterivuotta kohti, ei ole hyvin riittävä. Tahdon lisätä,
28474: että Ruotsissa esimerkki on osoittanut, että tämä tieteellisten, mutta
28475: muodoltaan kansantajuisten· luentojen pitäminen on osoittautunut
28476: olevan siksi tärkeä sivistyksen väline, että siinä on jo tultu hyvän
28477: matkaa yli 1 /4 miljoonaa vuotta kohti, joka määrätään siihen tarkoi-
28478: tukseen ja jaetaan ympäri koko maan.
28479:     Olen tahtonut mainita nämä seikat, koska oletan, että se ker-
28480: tomus, joka on jaettu eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 1908
28481: valtiopäivillä, ei ole ehtinyt tulla kaikkien edustajien huomioon.
28482: Pääasia olisi, että tämä ulkopuolella kaikkia puoluehommia sei-
28483: sova opetustoimi voisi saada riittävästi aineellista kannatusta. Se
28484: on tähän asti, kuten tiedän, saavuttanut myötätuntoa varsinkin
28485: kaukaisissa syrjäseuduissa siinä määrässä, ett'ei ole melkein yhtään
28486: soraääntä kuultu. Kaikki, mikä on tullut meidän tietoomme, on
28487: osoittanut että kuulijat, nuo z8o,ooo jotka ovat olleet kuulemassa,
28488: ovat olleet hyvin tyytyväisiä luentoihin.
28489: 
28490:     Ed. S o h 1 b e r g: Enär behofvet i våra bygder är synnerligen
28491: stort, då det gäller upplysande föredrag, och en stor svårighet gör
28492: sig gällande i fråga om anskaffande af sådana föredrag, anser jag
28493: det vara en fullt berättigad önskan, att denna verksarnhet må i så
28494: hög grad som möjligt understödas genom allmänna medel. J ag ber
28495: därför att få understöda den andra reservationen och uttalar den
28496: förhoppningen, att landtdagen måtte förena sig härom samt öka
28497: anslaget för föredragsverksamheten ti115o,ooo mark, detta så mycket
28498: hällre som, genom det nyss fattade beslutet, ungdomsföreningarnas
28499: föredragsverksamhet helt säkert kommer att under den~närmaste
28500: framtiden i hög grad inskränkas eller förminskas.
28501: 
28502:    Ed. A. Neo v i u s: Då jag i utskottet deltagit i beredningen
28503: af föreliggande ärende, vill jag anmäla, att jag, efter utgången af
28504: omröstningen rörande 18 punkten. anser mig böra understöda andra
28505: reservationen.
28506: 
28507:     Ed. Grotenfelt: En ole valiokunnasssa voinut yhtyä toiseen
28508: vastalauseesen, koska kannatin ensimäistä vastalausetta ja yhä
28509: toivoin, että eduskunta ei olisi nuorisoseurojen suhteen tehnyt sitä
28510: minun nähdäkseni kovin ahdasmielistä päätöstä, joka äsken tehtiin.
28511: Mutta kun niin on tapahtunut ja kun voidaan olettaa, että osa
28512: niistä lisävaroista, jotka nyt myönnettäisiin luentojen pitämistä
28513: varten, tulisivat välillisesti juuri nuorisoseurojen avuksi, niin pyydän
28514: saada kannattaa professori Palmenin nyt tekemää esitystä siinä
28515: toivossa, että näin hyödytettäisiin nuorisoliikettäkin.
28516: 
28517:     Ed. P o h j a n p a 1 o:    Pyydän lämpimästi saada kannattaa
28518: 1220                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28519: 
28520: 
28521: toista vastalausetta ja katson, että siinä vaaditut so,ooo markkaa
28522: tähän tarkotukseen ei suinkaan ole paljon. On huomioon otettava se,
28523: että maamme on peräti laaja ja välttämätöntä siis on kansan sivis-
28524: tykselle, että yhä jatkuvasti toimitaan.
28525: 
28526:    Ed. R a p o 1 a: Vaikka minä valiokunnassa äänestin sen ponnen
28527: puolesta, joka tähän mietintöön oa otettu, niin katson, että sen
28528: päätöksen johdosta, jonka eduskunta äsken teki nuorisoseuroille
28529: myönnettävästä apurahasta, olen täysin oikeutettu nyt asettumaan
28530: ed. Palmenin vastalauseen kannalle.
28531: 
28532:     Ed. T a n n e r:    Täällä tehty ehdotus kysymyksessä olevan
28533: määrärahan korottamisesta ei silminnähtävästi tarkoita mitään
28534: muuta kuin äskeisen päätöksen kiertämistä. Valiokunnassa avo-
28535: mielisesti tunnustettiinkin, että koska nuorisoseuroille ei suoranaista
28536: avustusta aijota antaa, tulevat tämän ehdotuksen tekijät tätä tietä
28537: koettamaan välillisesti hankkia nuorisoseuroille jotenkin vastaavan
28538: rahamäärän, ja huomatakseni tunnusti tässä ed. Grotenfeltkin saman
28539: ajatuksen aivan suoraan. Tahtomatta tällä kertaa käydä lähemmin
28540: tarkastelemaan, onko näiden luentojen toimeenpanemisesta vastaavaa
28541: hyötyä tai onko niissä puolueellisuutta, jota myöskin on väitetty,
28542: pyydän vain ehdoittaa valiokunnan mietinnön hyväksymistä tässäkin
28543: suhteessa.
28544: 
28545:    Ed. N i s s i n en: Yhtyen niihin mielipiteisiin, jotka ed. Palmen
28546: ja Grotenfelt ovat täällä esiintuoneet, kannatan minäkin toista
28547: vastalausetta.
28548: 
28549:    l Ed. Wichmann: Jag anhåller äfven att få förena mig iallo om
28550: frih. Palmens uttalande och ber sålunda att få på det varmaste
28551: understöda andra reservationen.
28552: 
28553:     Ed. A r a j ä r v i: Minä olen jo valiokunnassa allekirjoittanut
28554: ed. Palmenin vastalauseen ja olen tehnyt sen siitäkin syystä, että
28555: olen asiapapereista tarkastaessani tätä toimintaa nähnyt, että näistä
28556: apurahoista ovat tulleet osallisiksi kaikenkarvaiset yhdistykset.
28557: Niinpä olen huomannut, että sosialidemokraattiset järjestöt ovat
28558: anoneet näitä luentoapurahoja ja saaneet myöskin, tietysti siitä
28559: syystä, että ne luennot on luvattu pitää ja tiettävästi pidetytkin
28560: puhtaassa valistustarkoituksessa eikä minkään määrätyn poliittisen
28561: propagandan ajamiseksi.
28562: 
28563:     Ed. P e n n a n e n: Vaikka minusta tuntuu vähän omituiselta,
28564: että ed. Arajärvi ja muut aikovat nyt tätä tietä nuorisoseuroja avustaa,
28565: niin kaikesta huolimatta pyydän kumminkin kannattaa tätä toista
28566:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat.   1221
28567: 
28568: vastalausetta siinä toivossa, että maaseudun nuoriso ja myöskin
28569: nuorisoseurat voisivat, vaikkakin tätä kautta, edes jonkun verran
28570: tulla osallisiksi valtioavusta valistustyössä.
28571:  . Ed. Ä n g e s 1 e v ä: Sen johdosta, että Suomen nuoriso tämän
28572: edellisen eduskunnan päätöksen vuoksi tulee olemaan synkkä ja
28573: alakuloinen huomatessaan miten kansan nuoriso syrjäytetään
28574: sivistyspyrinnöissä, kun samalla parempiosaisia avustetaan yhteis-
28575: kunnan varoilla sivistystarpeiden tyydyttämisessä, yhdyn minäkin
28576: kannattamaan tätä toista vastalausetta. Ehkä se jonkun verran kor-
28577: vaa sitä, minkä edellinen päätös nuorisoseurailta kielsi.
28578:     Ed. S a i n i o: Minä vain toivoisin johdonmukaisuutta natssa
28579: päätöksissä. Äskeinen päätös perustui nähtävästi siihen, että nuoriso-
28580: seurain toiminta katsottiin puolueelliseksi kaikista puolueetto-
28581: muusvakuutuksista huolimatta. Ja nyt kun kuului, että tahdottai-
28582: siin korvata tätä Kansanvalistusseuralle myönnettävän korotetun
28583: määrärahan kautta, niin se ilmeisesti todistaa, että sitä puolueellista
28584: nuorisoseurojen toimintaa kuitenkin tahdottaisiin ylläpitää valtion
28585: varoilla. Jos nyt hyväksyttäisiin toinen vastalause, tulisi päätös ole-
28586: maan jonkunverran ristiriidassa edellisen päätöksen kanssa.
28587:     Täällä selostuksessa näkyy olevan Pielisjärvellä pidetty I2 esi-
28588: telmää ja Kiihtelysvaaran pitäjässä I5 esitelmää. Olisi ollut hyvä
28589: samalla mainita, kuka siellä on pitänyt nuo esitelmät, sillä ei ainakaan
28590: Pielisjärvellä asuvat tiedä sanoa, koska siellä on käynyt puolueeton
28591: Kansanvalistusseuran valitsema luennnoitsija, eikä sitä tiedetä
28592: myöskään Kiihtelysvaaran pitäjässä. Ja kun täällä näyttää niin
28593: ilmeisesti, ettei se niin puolueeton ole tämäkään, niin ehdottaisin,
28594: että eduskunta hyväksyisi valiokunnan mietinnön.
28595:     Ed. Saariki v i: Ed. Arajärvi huomautti siitä, että näitä
28596: varoja on annettu kaikenkarvaisille seuroille, ja minäkin näen,
28597: että siellä luettelossa oli äskettäin myönnetty varoja Kuopion
28598: sosialidemokraattiselle kunnallistoimikunnalle, ainoa työväenjärjestö,
28599: jolle oli myönnetty 200 markkaa. Mutta sen sijaan oli kaikenlaisille
28600: pikkuseuroille myönnetty puolet enemmän ja 8oo markankin eriä.
28601: Tämä Kuopion työväenjärjestölle myönnetty rahasumma oli luulta-
28602: vasti jonkunlaisena syöttinä, mutta meikäläisten ei tarvitsisi vielä
28603: tähän ihastua.
28604:     Nämä luennoitsijat ovat järjestänsä porvarillisiin puolueesiin
28605: kuuluvia eikä työväki esim. Sortavalassa tiennyt oikeastaan luen-
28606: noista paljoa mitään, vaikka niitä oli ollut IJluentoa. Kun tiedetään,
28607: että nämä luennoitsijat ovat hyvin usein puoluepukareita, niin tie-
28608: detään jo siitä, missä hengessä luennoivat; siksi työväki ei heitä
28609: tahdo kuulla. Kehoitan siis sosialidemokraattejakin toistaiseksi
28610: kannattamaan valiokunnan mietintöä.
28611: 1222                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28612: 
28613:     Ed. P a 1 m e n: Minä pyydän ensiksikin huomauttaa, etten yh-
28614: dellä sanallakaan ole lausunut sitä motiivia, että pitäisi kiertää
28615: edellä tehtyä päätöstä. Ennen kun tämä päätös oli tehty, olin minä
28616: kirjoittanut vastalauseeni ja perustuu se yksinkertaisesti siihen tosi-
28617: asiaan, että 25,000 markkaa rz kuukautta kohti on puolet siitä·,
28618: mitä tähänastinen kokemus on osottanut ihan välttämättömäksi.
28619: Sen perustuksella minä olen tehnyt ehdotukseni, ja se on lähtenyt
28620: suorastaan valistusharrastuksesta eikä muusta.
28621:     Minä tahdon lisätä, että kaikki ne tilit, jotka valaisevat tähän-
28622: astista luentotoimintaa, olivat näytettävinä valtiovarainvaliokun-
28623: nassa edellisillä valtiopäivillä, originaalikuitit; siksi ei katsottu tar-
28624: peelliseksi tarjota niitä uudelleen valiokunnalle, kun ne jo ovat
28625: tarkastetut. Näiden kuittien avulla voi saada tietää, ketkä ovat
28626: Kiihtelysvaaralla, ketkä Pielisjärvellä ja muualla luennoineet. En
28627: voi muististani sanoa, ketkä siellä ovat olleet, mutta jos joku edus-
28628: taja tahtoo asiasta tulla selville, niin minä voin vakuuttaa, että kaikki
28629: originaalikuitit ovat saatavissa. Niissä on aina mainittu paikka,
28630: aika ja luentoaine, vieläpä joskus suunnitelmakin, joten kaikki asial-
28631: liset tiedot ovat tarjona. Ne tiedot, joihin nyt on viitattu, näyttävät
28632: perustuvan johonkin sanomalehtiuutiseen. Jos yksistään sen uutisen
28633: johdosta tahtoo arvostella luennoimistoimintaa, tullaan hyvin omi-
28634: tuisiin päätöksiin.      Kansanvalistusseuran asettama toimikunta
28635: ei nyt syksyllä voinut myöntää varoja muille kuin niille, jotkaolivat
28636: hakeneet, ja kun oli suuri osa maata, josta ei ollut haettu, ei niille
28637: voitu ehdottaa sillä kertaa. Lisäksi voi sanoa, että näitä asioita jär-
28638: jestettäessä paljon riippuu siitä, mitä luennoitsijoita tarjoutuu.
28639: Pääasia on, että suurin osa niitä luentoj-a, joita on pidetty, on saatu
28640: järjestetyksi sillä keinoin, että Kansanvalistusseuran asettama toimi-
28641: kunta on ryhtynyt alotteeseen. Tarkotus on vähitellen kasvattaa
28642: paikkakuntalaisia siihen, että ne rupeavat omasta alotteestaan eri
28643: osissa maata pyytämään ja järjestämään tämmöisiä luentosarjoja,
28644: ja silloin voidaan luennoitsijoita saada Helsingistä.
28645:     Minä tahdon lisätä, että olisin ehdottomasti ollut valmis ehdot-
28646: tamaan suurempaakin määrää kuin so,ooo markkaa, jollei tähänsti-
28647: nen kokemus osoittaisi, että puute rahoista ei meidän maassa ole
28648: niin suuri kuin puute hyvistä luennoitsijoista. Minä olen harkin-
28649: nut, että tämän verran voisi saada käytetyksi niin, että voidaan
28650: vastata siitä, että saadaan hyviä luentoja. Se on pääasia, että saadaan
28651: hyviä luentoja, sillä muuten ei voida kansan harrastusta virittää
28652: eikä ylläpitää.
28653: 
28654:     Ed. K o 1 k k i: Sen johdosta, että ed. Sainio epäili, tokko ne
28655: luennot, jotka Pohjois-Karjalassa, erittäin Pielisjärvellä ja Kiihte-
28656: lysvaaralla on pidetty, ovat olleet senlaatuisia, että useammatkin
28657: sellaiset olisivat olleet suotavia, voin ilmoittaa niistä luennoista,
28658:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1223
28659: 
28660: joita Pielisjärvellä on pidetty, että ne todella ovat tulleet pide-
28661: tyiksi. Ja erikoisesti olen saanut tietää, että se luennoitsija, joka
28662: ne piti, esiintyi paikkakunnalla niin puolueettomana, että hänen
28663: käytyään siellä eivät ihmiset tietäneet, mihin puolueeseen hän kuu-
28664: lui. Täällä Helsingissä olen kuitenkin jäiestäpäin saanut kuulla,
28665: että tuo luennon pitäjä silloin kuului sosialistiseen työväenyhdistyk-
28666: seen.
28667: 
28668:      Ed. T a i n i o: En ole valiokunnassa ottanut osaa asian käsit-
28669: telyyn ja katson siitä syystä olevani velvollinen ilmoittamaan, että
28670: minäkin kannatan toista vastalausetta vastoin niitä ääniä, joita
28671: täältä vasemmistosta on kuulunut. - Mielestäni ei tällä asialla ole
28672: mitään yhteyttä nuorisoseurakysymyksen kanssa. Siinä asiassa-
28673: han oli porvaristolla tilaisuus määrätä ehdot, joko kaikille tai ei kel-
28674: lekään, ja he ovat määränneet lopputuloksen mielensä mukaisesti.
28675: Tässä on sitä vastoin kysymyksessä, niinkuin vakuutetaan, täysin
28676: puolueeton sivistysharrastus. Ja minä toivon, että nämä puolueetto-
28677: muusvakuutukset osottautuvat tosiksi ja siinä toivossa kannatan
28678: tätä suurempaa summaa. Että kuitenkinjonkun verran puolueelli-
28679: ~;uutta lienee tähän saakka näissä luennoissa ollut, sitä todistaa tämä
28680: kertomus, mikä tänään täällä jaettiin. Se osottaa sivulla 4, että
28681: useilla seuduilla maassamme luennoitsijoita on epäluuloisesti koh-
28682: deltu. Lausutaan m. m.: >>eräs tapaus on sattunut, jolloin luento-
28683: tilaisuuteen saapuneet sosialidemokraatit ovat estäneet luennoit-
28684: sijaa luentoaan pitämästä, väittäen luentojen palvelevan vain puolue-
28685: tarkoituksia.~     Minua kuitenkin hämmästytti tämä lausunto, sillä
28686:  minäkin paljon liikkuessani maaseudulla luennoitsijana milloin
28687:  milläkin alalla, olen havainnut, että siellä saattaa tulla tekemään
28688: häiriöitä milloin mikäkin huligaani, josta ei tiedä, mihin puolueeseen
28689:  kuuluu. Tässä tapauksessa on kertomuksessa suoraan sanottu, että
28690:  ne ovat olleet sosialidemokraatteja, jotka ovat estäneet luennon
28691:  pitämistä. Tällaisessa tapauksessa sietäisi olla, jos sitä kerran niin
28692:  esille vedetään, todistukset ettei se olisi näin ohimennen vain ja
28693:  ylimalkaisesti syyttäen sanottu.
28694:       Sitten on täällä seuraava lause: »Muutamissa muissa paikoin on
28695:  luennonpitäjäin ilmotusten mukaan haitallisesti vaikuttanut se,
28696:  että luentotoimintaa on epäilty puoluehommaksi». Minkälaistahan
28697:  haittaa siellä muualla on tapahtunut? Onkohan sielläkin koetettu
28698:  estää luentojen pitämistä, vai mitähän se on ollut? Mihinkä puo-
28699:  lueeseen ovat kuuluneet ne, jotka siellä ovat tällä tavoin haitalli-
28700:  sesti vaikuttaneet? Yhdessä tapauksessa nimenomaan tiedetään
28701:  kertoa että ne ovat olleet sosialidemokraatteja, jotka ovat estäneet
28702:  luennonpitämisen; toisessa tapauksessa on >>vaikuttanut haitallisesti>>,
28703:   mutta sanomatta on kertomuksessa jäänyt, minkälaista tuo hai-
28704:   tallisuus on ollut ja minkä puolueen jäsenet siinä ovat olleet toi-
28705: 1224                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28706: 
28707: 
28708: mimassa. Olipahan tuon ensimäisen tapauksen miten tahansa, osot-
28709: taa mielestäni joltistakin pikkumaisuutta itse luentotoimikunnassa
28710: tuollainen kertomistapa. On saatu tilaisuus osottaa eduskunnalle,
28711: että jossakussa paikassa on ollut siksi kehittymättömiä sosialide-
28712: mokraatteja, että ovat luennon estäneet. En tiedä, onko se totta vai
28713: ei, mutta vaikka olisi totta, että ne ovat olleet sosialidemokraatteja,
28714: ei tosiaankaan olisi sietänyt tätä toiminta-kertomusta käyttää puolue-
28715: pyyteitten palvelukseen. Mutta tällaista seikkaa huomioon otta-
28716: matta, kuten jo sanoin, uskallan kannattaa toista vastalausetta ja
28717: vieläkin suurempia summia, jos vain kunnollisia luennoitsijoita
28718: olisi saatavissa. Muuten luulen, että niitä olisikin, kun vain asia
28719: saadaan oikealla tavalla käymään. Kun esim. laajat työväenjär-
28720: jestöt kääntyvät toimikunnan puoleen pyynnöllä saada niin ja niin
28721: monta tuhatta markkaa jokaiseen suurempaan kaupunkiin täysin
28722: puolueettomaio tieteellisten kansantajuisten luentojen toimitta-
28723: mista varten, kunkin yhdistyksen omalla toiminta-alueella, luulen
28724: että sellaisia luennoitsijoita, jotka täyttävät nämä vaatimukset,
28725: löytyy kylläkin. Luulen myöskin, että työväenyhdistysten kautta
28726: saataisiin kuulijakunnan keskimääräinen prosenttiluku kasvamaan
28727: hieman suuremmaksi kuin se on täällä kertomuksessa. Sillä tavalli-
28728: sesti niitä luentoja kuulemassa käy paljon enemmän ihmisiä joita
28729: työväenyhdistysten toimesta on työläisille hommattu ja järjestetty.
28730: Ja kun täällä ilmoitettiin, että näitä rahoja on sosialidemokraat-
28731: tisille järjestöille jo myönnettykin, niin minä vaan toivon, että so-
28732: sialidemokraattiset järjestöt yhä suuremmassa määrässä käyttävät
28733: tätä valtion avustusta hyväkseen hankkiakseen jäsenilleen ja yleensä
28734: työläisille hyviä, kansantajuisia, puolueettomia, tieteellisiä luentoja.
28735: Siihen tämän kautta tilaisuus tarjoutuu. Vuoden perästä meillä on
28736: tilaisuus omasta kokemuksestamme sitten arvostella, millä tavoin
28737: näitä varoja on riittänyt, kuinka puolueettomasti niitä on jaettu,
28738: ja senjälkeen tiedämme myös paremmin, missä määrin nämä luen-
28739: noitsijat ovat pystyneet täyttämään ne vaatimukset, mitä niille
28740: asetetaan.
28741:      On kyllä syytä epäillä, onko tämä kansanvalistustapa paras.
28742: Vaikkakin meillä on toiminnassa kansanvalistusseura kirjallisuutta
28743: varten, puuttuu meiltä kuitenkin halpahintainen, kansantajuinen,
28744: tieteellinen kirjallisuus, ja minä luottaisin itse puolestani paljon
28745: enemmän tämän kirjallisuuden valistusvoimaan ja kykyyn kuin
28746: näiden luennoitsijain. Ja tämän kirjallisuuden vaikutus, se säilyisi
28747: ja kasvaisi kautta vuosikymmenien. Sitä lukemalla kaikki voisivat
28748: seurata, millä tavalla näitä varoja käytetään, ja se sellainen tarkas-
28749: tustoiminta, sehän on mahdoton luennoitsijoihin nähden. Viime
28750: vuonna tämän asian ollessa esillä valiokunnassa minä tähän suun-
28751: taan huomautinkin, että kansanvalistustyö oikeastaan olisi suun-
28752: nattava halpahintaisen tieteellisen kirjallisuuden kustantamiseksi
28753:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1225
28754: 
28755: 
28756: ja levittämiseksi satojen tuhansien painoksissa. Mitään sentapaista
28757: kirjallisuutta kuin esim. ruotsalaisen ylioppilasyhdistyksen Ver-
28758: dandin pikkulehtiset ovat, meillä ei ole, ja kuitenkin minusta tun-
28759: tuu, että sellainen kirjallisuus täyttää suuren aukon Ruotsissakin,
28760: missä kirjallisuus on verrattain rikas, - kuinka suuri vaikutus sillä
28761: niin ollen olisikaan meidän oloissamme. Mutta kun kerran ei olla
28762: vielä sille asteelle päästy ja kun tällä kertaa nyt tämänsuuntainen
28763: kansan valistustapa on käynnissä, niin minä ainakin vielä tällä ker-
28764: taa rohkenen puolustaa tätä toista vastalausetta ja vastaisuudessa
28765: tuntuvasti suurempiakin summia, jos vaan nämä varat käytetään
28766: puolueettomasti, niin että niitä saapi käyttääkseen mitkä järjestöt
28767: tahansa, kunhan vaan noudatetaan määrättyjä ehtoja luentojen
28768: järjestämisessä ja tomeenpanemisessa.
28769: 
28770:     Ed. A h m a v a a r a: Minusta tuntuu vähän omituiselta, että
28771: ne, jotka vastustivat nuorisoseuroille avun myöntämistä äskettäin,
28772: nyt tätä puolustavat. Minusta tämä nyt ei ole oikein puhdasta
28773: menettelyä. Toista sivistystarkoitusta vastustetaan, toista puoluste-
28774: taan. :Mutta olkoon se heidän asiansa, en aijo siihen enempää kajota.
28775:     Minäkin pikkuisen tunnen näitä luentoja, joista nyt on kysymys.
28776: Viime talvena ilmoitettiin Helsingistä meidän paikkakunnallemme,
28777: että useat henkilöt tulevat pitämään näitä luentoja, ja pyydettiin
28778: paikkakuntalaisia hankkimaan huoneusto. Nuo luentojen pitäjät,
28779: minä sanon sen heti, eivät olleet nuorsuomalaisia vaan olivat luul-
28780: lakseni kaikki vanhan suomalaisen puolueen jäseniä. Kun tiesimme,
28781: että sosialidemokraatit ovat kovin epäileviä näitä luentoja kohtaan,
28782: niin käännyin paikkakunnan työväenyhdistyksen puheenjohtajan
28783: puoleen ja pyysin häneltä työväenseuran huonetta kun arvelin, että
28784: täten epäilykset haihtuvat. Ja huoneet saatiin, vaikka tosin oli
28785: paljon selitettävää mitä nuo luennot ovat. Mutta kun koetin selittää,
28786: että luennonpitäjä kuuluu toiseen puolueeseen eikä siihen kuin
28787: minä, ja kun vakuutin, että luennot ovat vapaita puoluevärityksestä,
28788: niin paikkakunnan työväenyhdistys, kuten sanoin, lupasi huoneet.
28789: Suurella uteliaisuudella halusin kuulla, kun edellisillä valtiopäivillä
28790: olin kuullut, että näitä luennoita käytettäisiin puolueagitatsiooniin,
28791: onko tässä perää. Itse valitettavasti kyllä olin sairauden takia estetty
28792: menemästä luentoja kuulemaan, mutta niitä kuulemassa oli varmoja
28793: henkilöitä, ja heiltä minä kyselin, saivatko he sen käsityksen, että
28794: näillä luennoilla puolueasioita ajetaan. He yhdestä suusta vakuutti-
28795: vat, niin sosialistit kuin muutkin, että ne olivat puhtaat kaikesta
28796: puolueagitatsioonista, että ne olivat tieteellisiä ja sellaisia kuin
28797: näiden luentojen tulee olla. Ja työväen puolelta lausuttiin se toivo-
28798: mus, että vastakin semmoisia luentoja pidettäisiin ja lupasivat
28799: antaa huoneen. Meidän paikkakuunallamme pidettiin siis puolueetto-
28800: mia ja hyviä luentoja.
28801: 1226                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28802: 
28803: 
28804:     Pyysin pääasiallisesti puheenvuoroa eraan tapahtuman joh-
28805: dosta, johon ed. Tainio viittasi ja josta mietinnön sivulla 4 mainitaan.
28806: Koska satun tuntemaan tämän asian, voin ed. Tainiolle vakuuttaa,
28807: että se on totta. Meidän naapurikuntaamme Kuivaniemelle- ed. Tainio
28808: näkee sen kartasta Pohjan lahden rannnalla - saapui neiti Maiju
28809: Seppälä luentoa pitämään. Luento oli ilmoitettu kansakoululle.
28810: Kun hän oli alkanut luennon ja pikkuisen aikaa puhunut, tuli paik-
28811: kakunnan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja
28812: ja hyvin mahtipontisesti kielsi luentoa pitämästä. Yleisö ja luennon-
28813: pitäjä rauhoittivat häntä ja sanoivat, ettei täällä ole kysymyksessä
28814: mikään puolueasia, vaan että täällä pidetään luento terveysopista.
28815: Jaa, minä en tahdo kuulla mitään, mistä täällä puhutaan, sanoi mies,
28816: mutta minä vaadin lakkauttamaan luennon. Ja sitte hän veti
28817: takkinsa auki ja näytti isoa puukkoa, uhaten sillä, jos ei totella.
28818: Kun ei luennonpitäjä eikä yleisö totellut, meni hän ulos ja nouti
28819: useita yhtä punaisia sosialisteja mukaansa, jotka tulivat räyhäten
28820: sisään isojen puukkojen kanssa ja lopettivat väkivaltaisesti luento-
28821: tilaisuuden. Tämä on todellinen tapaus ja jos ei herra Tainio sitä usko,
28822: niin minä pyydän herra Tainion tilaamaan Kuivaniemen ja Iin
28823: käräjäkunnasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat, asia on nim.,
28824: jos se ei jo ole päättynyt, ainakin kesken, sillä, mikäli minä kuulin,
28825: yleinen syyttäjä aikoi nostaa siitä kanteen ja se olikin tietysti vält-
28826: tämätöntä. Kun tältä häiritsijäitä vaadittiin tietoja, minkä vuoksi
28827: hän tuolla tavalla käyttäytyi, oli hän selittänyt: »Minä en salli, että
28828: kansakoululla pidetään luentoja. Tulkaa työväentalolle! Meillä· on
28829: tuolla työväentalo. Jos tahdotte, siellä me tarkastamme, minkälaista
28830: on teidän puheenne, siellä päätämme, saatteko puhua vai ei. Kyllä
28831: kai tämä on surkuteltava tapahtuma. Minä en sano, että tämä on
28832: yleensä sosialidemokraattisen puolueen synniksi luettava. Minä
28833: arvaan, että herra Tainio ja moni muu tätä valittaa. He tunnustavat
28834: kai, että tämä on mitä suurin erehdys ja törkeä väärinkäytös. Mutta
28835: se alituinen epäluulo, jota täällä aina saarnataan kaikkia porva-
28836: reitten hankkeita vastaan, olkoot ne kuinka hyviä tahansa, vie
28837: ymmärtämättömät tuohon raakuuteen, mihin tämäkin tapahtuma
28838: valitettavasti vei. Tässä olisi herroille vähän miettimisen aihetta.
28839:      Huolimatta siitä, että äsken valitettavasti kyllä hylättiin apu
28840: nuorisoseuroilta, .minä kumminkin olen valmis kannattamaan toista
28841: vastalausetta, sillä minusta on hyvä, että kansansivistystä kaikilla
28842:  tarjona olevilla keinoilla koetetaan edistää ja auttaa. Saattaa olla,
28843: niinkuin herra Tainio sanoi, syytä panna kyseeseen, vastaavatko
28844: nämät luennot täysin tarkotustaan. Minä luulen kyllä, että jos
28845: kirjallisuutta ylipäänsä voitaisiin levittää ja sitä luettaisiin, se
28846: kenties vastaisi paremmin tarkoitustaan. Mutta tuollaiselle kansan-
28847: osalle, joka ei vielä ole paljoakaan lukenut kirjallisuutta eikä saanut
28848: tiedon janoa, ei auta kirjallisuus. He eivät yksinkertaisesti lue sitä ja
28849:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat.   1227
28850: 
28851: sentähden on hyvä, että heitä herätetään luennoilla. Sitte he voivat
28852: itse hankkia myöskin kirjallisuutta ja saada siitä tietoja.- Kannatan
28853: toista vastalausetta.
28854: 
28855:     Ed. W i c h m a n n : Niille vasemmiston edustajille, jotka ovat
28856: tiissä asiassa luulotelleet, että kysymyksessä olevat valistavat ja sivis-
28857: tyttävät luennot olisivat porvarillispuolueellisia sisällykseensä katsoen
28858: voin antaa seuraavan ilmoituksen. Kun tohtori Nordmann ja minä
28859: pidimme Fiskarsin tehtaassa tänlaatuisia luentoja, niin me varta
28860: vasten kehoitimme Fiskarsin sosialidemokraatteja saapumaan näihin
28861: luennoihin. Ensi luennossa oli sosialidemokraatteja ainoastaan pieni
28862: joukko, mutta päivä päivältä niitten luku kasvoi, niin että, niinkuin
28863: meille viimein ilmoitettiin, jopa joka mies oli liisnä. Ja luentojenjälkeen
28864: lausuivat he itse, että tällaisia sivistyttäviä luentoja kansa ja työväki
28865: kernaasti vastakin tahtoisi kuulla . LuuJoni ja toivomukseni on, että
28866: tämmöisiä täydellisesti puolueettomia luentoja myös muuallakin
28867: on pidetty ja vast'edeskin pidetään ympäri koko isänmaan. Minä
28868:  voin vakuuttamalla vakuuttaa, että tohtori Nordmann ja minä
28869:  koetimme näissä luennoissa kaikin muodoin karttaa kaikkea puolue-
28870:  kantaa.
28871: 
28872:     Ed. Kai p i o: Mielestäni on suuri ero näillä luennoilla ja nuoriso-
28873: seuroilla. Nämähän ovat enemmän tieteellistä laatua, kun sitä
28874: vastoin nuorisoseurojen toiminta on enemmän käytännöllistä, käsi-
28875: tellen jokapäiväisiä asioita, joissa puoluenäkökannat tulevat ehdotto-
28876: masti aina esille. Viime talvena m. m. Karjalassa me työväen kes-
28877: kuudessa tilasimme Kansanvalistusseuralta ohjeita, kuinka näitä
28878: luentoja järjestetään, ja saimme sieltä tietää, että, olkoot kysy-
28879: myksessä työväenyhdistykset, nuorisoseurat tai mitkä tahansa, ne
28880: saavat itse järjestää luennot ja tilata täältä Helsingistä tai muualta
28881: sellaisia luennoitsijoita, joita Kansanvalistusseura voi hyväksyä,
28882: mutta nämä luentojen pyytäjät saavat itse määrätä, mistä aineista
28883: on luennoitava. Tässäkin eduskunnalle jaetussa kertomuksessa
28884: on m. m. mainittu paljon sellaisia aineita, joissa on vaikea puolue-
28885: näkökohtia tuoda esiin, kuten terveysopissa, luonnontieteessä,
28886: tähtitieteessä ja monessa muussa. Tulevana talvena tulemme kai
28887: pyytämään näitä kursseja, jos saamme. En tiedä, onko viime talvena
28888: syrjäytetty sosialistien anomuksia, joita ne ovat tehneet, mutta
28889:  jos sitä on tehty on se epäkohta, joka olisi korjattava. Kun järjes-
28890: töllä on vapaus järjestää itse nämä luennot, niin kannatan toista
28891:  vastalausetta.
28892: 
28893:     Ed. Pär s s i ne n: Haluan käyttää tätä tilaisuutta lausuakseni
28894:  muutamia sanoja siitä luentojen ohjelmasta, joka esiintyy eduskun-
28895:  nalle jaetun lehtisen 7 sivulla. Täällä luettelossa kerrotaan pidetyn
28896: 1228                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
28897: 
28898: 
28899: luentoja naisasiasta; niitä on pidetty 170. Minun käsittääkseni
28900: tämmöinen ala ei ole puolueeton ala, sillä mikäli naisasia esiintyy
28901: valtiollisen toiminnan alalla, niin se on porvarillista naisasiaa. Sosia-
28902: lidemokratian kannalta ei ole olemassa mitään naisasiaa. Me sosialistit
28903: käsitämme, että yhteiskunnassa jakautuvat sekä naiset että miehet
28904: eri kansanluokkiin, eivät naiset muodosta mitään erikoista luokkaa
28905: omine etuineen ja oikeuksineen, ja näin ollen ei naisilla ole mitään
28906: erikoisetuja ajettavinaan. Jos on kysymys jostakin naisasiasta, silloin
28907: riippuu tämä tietämättömyydestä tahi siitä, että tavallisesti ylä·
28908: luokkain taholta tahdotaan tosiasioita peittää, tahdotaan selittää,
28909: että on muka olemassa joitakin naisasioita, joiden puolesta naisen täy-
28910: tyy toimia, ja sillä tavalla koetetaan saada alaluokan naisia taistele-
28911: maan omaa luokkaansa vastaan. Minä siis käsitän, että semmoinen
28912: kysymys kuin naisasia ja luennot siitä ei ole mikään puolueeton ala ja
28913: minun käsittääkseni ei tällaisten luentojen ohjelmassa saa esiintyä
28914: tällaista asiaa. Me olemme täällä eduskunnassakin tulleet siihen
28915: kokemukseen, että yläluokan naisilla ei ole mitään halua eivätkä
28916: he tahdo rikkoa välejään oman luokkansa miesten kanssa, joitten
28917: kanssa heillä on yhteisiä etuja ajettavana. Siis puhe siitä, että olisi
28918: jotakin naisasiaa olemassa, ei pidä laisinkaan paikkaansa kapitalis-
28919: tisessa yhteiskunnassa, kun olot ovat kehittyneet niin pitkälle kuin
28920: ne nyt ovat, kun nim. taistelu työn ja pääoman välillä näyttelee
28921: kaikkialla osaa. Haluaisin siis, ettei luentokurssien ohjelmaan tällaista
28922: ainetta vasta otettaisi.
28923:     Sitte minä kaipaan täältä sellaisia aineita kuin esim. työväen
28924: suojelus. Täällä mainitaan eläinsuojeluksesta pidetyn 54 luentoa,
28925: mutta ei ole minun huomatakseni mitään työväensuojeluksesta.
28926: Nämä vaan pienenä viittauksena siitä, että voisi näitä luentoja
28927: vähän toisella tavalla järjestää.
28928:     Muuten minä en ole myöskään niitä optimisteja, joka ajattelen,
28929: että tiede on niin puolueetonta; kyllä se on puolueellista, käytettäköön
28930: sitä puolelta tai toiselta. Mutta köyhälistö tahtoo valloittaa sen
28931: takia tietoa, että se haluaa käyttää sitä omien kumouksellisten tar-
28932: koitusperiensä hyväksi ja sen vuoksi se mielellään kuuntelee luentoja
28933: ja hankkii tietoja. Mutta samalla se aina omistaa arvostelukykyä
28934: voidaksensa erottaa ne porvarilliset ajatusten rnurut ja akanat,
28935: joita aina porvarillisten taholta tämän tiedon yhteyteen koetetaan
28936: yhdistää. Minä kannatan valiokunnan mietintöä sinänsä.
28937: 
28938:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Minulla on pitkän aikaa ollut
28939: huulillani kohtelias kysymys, emmekö voisi jo tyytyääänestämään
28940: toisen vastalauseen puolesta pitämättä pitkiä puheita, koska pitäisi
28941: tänä yönä olla vielä torpparijuttukin esillä.
28942: 
28943:    Ed. P a 1 m e n: Minä pyydän ilmoittaa, että jos olisi voitu saada
28944:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1229
28945: 
28946: luennoitsijoita pitämään esitelmiä työväensuojeluksesta, olisi niitä
28947: heti hankittu, mutta siihen annettiin monta kieltoa. Samaten on
28948: käynyt monien muiden yritysten. Siinä syy, minkätähden ohjelma ei
28949: ollut niin täydellinen kuin olisimme tahtoneet.
28950:      Mitä tulee ed. Pärssisen ajatuksiin naisasiasta, niin minä en
28951: rupea siihen kajoomaan. Tahdon vaan ilmoittaa, että tähän yleis-
28952: nimeen sisältyy luentoja, jotka olivat erityisen suosittuja kansan
28953: laajoissa piireissä, luentoja, joissa koetettiin kansannaiselle esittää
28954: hänen vaikutusalaansa ja kuinka hän voisi siinä kohden paremmin
28955: ja laajemmin vaikuttaa kuin ennen. Jos saamme luottaa siihen,
28956: n:titä kuulijat sanoivat, olivat nämä paikottain suotuisimpia luentoja
28957: kaikista.
28958:     Ed. W a 1 p a s: Ed. Ahmavaara selvitti täällä hyvin valaisevasti,
28959: kuinka suurella epäluulolla suuret kansalaispiirit katselevat niitä toi-
28960: mia, joita herrat työväen hyväksi muka harjottavat.
28961:     Ed. Palmen huomautti äsken, että he herraskaiset eivät muka
28962: ole saaneet luentoja työväensuojeluksesta eikä paljon muistakaan
28963: sellaisista asioista, jotka läheisemmin koskisivat työväkeä. Siis
28964: porvarilliset edustajat tuolla tavalla tahtovat osottaa, että luennot
28965: eivät tule kaikissa suhteissa niitä toiveita vastaaviksi, joita työ-
28966: väellä niihin nähden olisi. Toista olisi, jos työväenjärjestöt saisivat
28967: panna noita luennoita toimeen; silloin eivät köyhimmätkään työ-
28968: läiset epäilisi niitä, vaan täydellä luottamuksella tulisivat kuulemaan.
28969: Työväenjärjestöt myös kykenisivät saamaan luennoitsijoita työ-
28970: väensuojeluslainsäädännöstä ja muista aineista, jotka työväkeä
28971: miellyttävät. Minä pyytäisin tämän perusteella tehdä seuraavan
28972: ehdotuksen: että eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi helppota-
28973: juisten tieteellisten luentojen toimeenpanemiseen so,ooo markkaa,
28974: joista 30,000 mk. Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans
28975: vänner-nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman valiokunnan käy-
28976: tettäväksi ja 20,000 markkaa Suomen työväenjärjestöjen asetta-
28977: man valiokunnan käytettäväksi.             1
28978:     Ed. Saariki v i: Pyydän saada kannattaa ed. W alppaan tekemää
28979: ehdotusta ja samalla huomautan vielä sen johdosta mitä jo edellinen
28980: puhuja mainitsi siitä, ettei muka saa sopivia tai kykeneviä luen-
28981: noitsijoita työväen suojeluslaista luennoimaan, että se on jotenkin
28982: luonnollista, kun kerran Keskuslautakunnan sopimuksen ensimäi-
28983: sessä pykälässä sanotaan, että luennoitsijain tulee olla yliopisto-
28984: sivistyksen saaneita, ja niissä, Jumala paratkoon, ei ole juuri sel-
28985: laisia, jotka työväen asioista jotain tietävät.
28986:     Sitte on huomattava, että palkkiot näistä luennoista ovat ta-
28987: vallisen korkeita, 15-40 markkaa luennosta, ja eihän sitä juuri täl-
28988: laisia maksuja ole hyvä työväestöön kuuluville luennoitsijoille
28989: tarjota.
28990: 1230
28991: 
28992: 
28993:    Ed. Tainio on mennyt puolustamaan varojen lisäämistä ollen-
28994: kaan ottamatta huomioon kenen käsissä varojen käyttö ja luento-
28995: jen järjestäminen on. Katsoen tuohon järjestelmään, pitäisi kai
28996: kyllä ymmärtää, ettei niistä paljo työväestön hyväksi tule.
28997: 
28998:     Ed. Y r j ö M ä k e 1 i n: Ennen kun tämä keskustelu lopete-
28999: taan, lienee paikallaan, että sitä todella ikävää historiaa, minkä
29000: ed. Ahmavaara tässä kertoi, valaistaan hieman. Asia on kai sillä
29001: tavalla, että sillä paikkakunnalla, jossa tämä ikävä tapaus sattui,
29002: olivat porvarilliset katkeroittaneet työläisten mielet melkotavalla.
29003: Työväestö oli minun tietääkseni pyytänyt aikaisemmin saada ti-
29004: laisuutta panna paikkakunnan kansakoululla toimeen tuollaisen
29005: luentotilaisuuden, mutta tämä pyyntö oli heiltä evätty. Työväestö
29006: tästä katkeroittuneena menetteli niinkuin ed. Ahmavaara mainitsi,
29007: ja sanoi, että koska ei saa panna koululla toimeen työväenluennoita,
29008: niin eivät silloin muutkaan saa luentoja siellä pitää. Lisäksi kerro-
29009: taan, että nuo porvarilliset luennoitsijat olivat yksityisessä kes-
29010: kustelussa paikkakunnan väestön kanssa hyvinkin herjanneet työ-
29011: väenliikettä vieläpä toimineet eräiden porvarillisten lehtien asia-
29012: miehinä ja siten katkeroittaneet työväestön mielen. - Tapaus
29013: on kyllä ikävä, mutta sellainen ei se tietääkseni ole, joksi ed. Ah-
29014: mavaara tahtoi sitä esittää. Ed. Ahmavaara sanoi m. m., jollen
29015: väärin kuuullut, että työväenyhdistyksen puheenjohtaja, kun hä-
29016: nen ensimäistä käskyään ei toteltu, näytteli suurta puukkoa. Uu-
29017: dessa Suomettaressa kerrottiin asia niin värikkäänä kuin mahdollista
29018: ja siinäkin kyettiin vain mainitsemaan, että sitte kun puheenjohtaja
29019: oli poistunut, palasi hän jonkun ajan kuluttua miessakin kanssa,
29020: ja että yhdellä miehistä oli turkin päällä vyö ja siinä tuppipuukko.
29021: Ed. Ahmavaara pisti jutulle siivet selkään ja selitti, että puheen-
29022: johtaja veti puukon esille. Panen vastalauseeni tällaista asian esittä-
29023: mistä vastaan.
29024: 
29025:     Ed. A h m a v a a r a: Asia on niinkuin minä kerroin. Se oli
29026: paikkakunnan työväenyhdistyksen puheenjohtaja, joka ensiksi tuli
29027: ja näytti puukkoa. Minä olen kysynyt tätä seikkaa nimenomaan
29028: luennonpitäjäitä ja toisilta, jotka tilaisuudessa olivat läsnä, ja jos
29029: ei ed. Yrjö Mäkelin usko minua, niin on olemassa lähteitä joihin
29030: viittaisin, joista hän saa varmat tiedot. Minä en luonnollisesti ollut
29031: läsnä tilaisuudessa, mutta olen siitä kuullut. Mitä tulee niihin apu-
29032: miehiin, jotka tulivat paikalle, niin on se asia aivan niinkuin ed.
29033: Mäkelin sanoi, että yhdellä heistä oli turkin päällä vyö ja siinä pitkä
29034: puukko. Mutta jo sitä ennen oli sanottu työväenyhdistyksen pu-
29035: heenjohtaja, joka muuten sivumennen sanoen on ollut vangittuna
29036: ja linnassa pahoista rikoksista, vetänyt esille puukon.
29037:     Mitä tulee siihen, että kansakoululla ei olisi annettu työväen-
29038:        Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat.   1231
29039: 
29040: yhdistykselle luentohuonetta, niinkuin ed. Mäkelin sanoi, niin sitä
29041: en tunne, sillä en ole tuossa kunnassa asunut. Mutta ei kai tämä
29042: olisi oikeuttanut sellaista toimenpidettä, johon sitte ryhdyttiin
29043: työväenyhdistyksen taholta, sen kai ed. Mäkelin myöntänee. Mitä
29044: taas tulee siihen, että luennoitsijat olisivat edeltäpäin puhuneet
29045: loukkaavasti paikkakunnan työväestöstä, sitä en myöskään tunne,
29046: mutta eiköhän se ollut heille mahdotonta, kun he saapuiva,t paikka-
29047: kunnalle junalla vähää ennen luentoa, jotenka luulisin ettei heillä
29048: ollut tilaisuutta kauankaan keskustella paikkakuntalaisten kanssa.
29049: 
29050:     Ed. Tainio: Vaikkapa asia olisi aivan sellainen kuin ed.
29051: Ahmavaara kertoi ja vielä vähän rumempikin, niin sosialidemo-
29052: kraattisella puolueella ei olisi mitään tämän johdosta hävettävänä.
29053: Puolueen sellaisenaan ei tarvitse puolustautua sellaisia väitteitä vas-
29054: taan, joitten kautta tällaisten yksityisten tapausten perusteella koete-
29055: taan heittää varjo koko puolueen päälle. Syynä tällaiseen raakuuteen
29056: ja sivistymättömyyteen on se, etteivät meidän vallassa oleYat
29057: puolueemme ole käyttäneet tarpeeksi paljon varojaan, voimiaan ja
29058: kykyjään köyhälistön sivistämiseksi. Porvaristo näkee tällaisissa
29059: tapauksissa oman työnsä, oman välinpitämättömyytensä tuloksia.
29060: Me valitamme, ettei sosialidemokraattinen puolue ole ehtinyt vielä
29061: kaikkia sivistää, ettei sen sivistystyö ole ulottunut tarpeeksi syvälle ja
29062: joka paikkaan, mutta se seikka, että tällaisia tapauksia sattuu niin
29063: kovin harvoin, osottaa parhaiten, kuinka paljon sosialidemokraattinen
29064: puolue on tässä kohden tehnyt. Minä olen kuullut erään oppineen,
29065: arvoanauttivan miehen Suomessa lausuneen: Sosialidemokraattinen
29066: puolue on tehnyt enemmän Suomen kansan sivistämiseksi kuin koko
29067: sen kansakoululaitos. (Ääni eduskunnasta: Kuka?). Tämä sama
29068: käsitys ei muuten ole vallalla ainoastaan Suomessa, vaan Pietarissakin,
29069: kadettien keskuudessa. Minä en sano tätä millään tavalla ylpeilläk-
29070: seni puolueeni puolesta vaan ainoastaan huomauttaakseni siitä, että
29071: osataan jokaiselle tapaukselle antaa oma arvonsa, ja ettei, jos ne
29072: ennen poljetut ja sivistystä vaille jääneet nykyisin kuuluvat sosiali-
29073: demokraatteihin, niin eihän se ole mikään ihme, sillä ainoastaan sitä
29074: tietä he toivovat saavansa oppia ja sivistystä ja ihmisarvoa ja sen
29075: mukaista kohtelua, jota he tähän saakka eivät koskaan ole saaneet.
29076: 
29077:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29078: 
29079:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tässä kohden
29080: tehty kaksi muutosehdotusta. Ensinnäkin ovat useat puhujat puo-
29081: lustaneet toista vastalausetta. Sittemmin on ed. Walpas-Hänninen
29082: toisten kannattamana tehnyt seuraavan ehdotuksen:
29083:     >>Että eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi helppotajuisten tie-
29084: teellistenluentojen toimeenpanemiseen so,ooo markkaa, joista 30,000
29085: 1232                    Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29086: 
29087: 
29088: markkaa annettaisiin Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans
29089: Vänner-seuran yhteisesti asettaman valiokunnan käytettäväksi
29090: sekä zo,ooo markkaa Suomen työväenjärjestöjen asettaman valio-
29091: kunnan käytettäväksi.>> Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed
29092: W alppaan ehdotukseksi.
29093:     Koska siis mietintöä vastaan on tehty kaksi vastaehdotusta, ja
29094: ne ovat keskenään vastakkaisia, katson, että äänestettäessä on
29095: meneteltävä siten, että äänestyksen pohjaksi tulee valiokunnan
29096: mietintö, ja äänestämällä toisen vastalauseen ja ed. Walppaan ehdo-
29097: tuksen välillä otetaan selville, kumpiko niistä on asetettava lopulli-
29098: sessa äänestyksessä mietintöä vastaan.
29099:    Tämä menettelytapa hyväksytään.
29100:        Äänestykset ja päätös:
29101: 
29102:      1) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan tässä kohden hyväk-
29103: syy toisen vastalauseen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vasta-
29104: esitykseksi hyväksytty ed. Walppaan ehdotus.
29105:      Jaa-äänet ovat voitolla.
29106:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaat; jos
29107: »ei>> voittaa, on toinen vastalause hyväksytty.
29108:      Ei-äänet ovat voitolla.
29109:      Eduskunta on siis, mitä tulee määrärahaan luentokurssien kan-
29110: nattamiseksi, hyväksynyt mietintöön liitetyssä toisessa vastalau-
29111: seessa olevan ehdotuksen.
29112:     Sivulla 10 olevat, määrärahaa maalaiskirjastojen avustamiseen
29113: sekä
29114:     määrärahaa köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaa-
29115: tettamiseen koskevat kohdat hyväksytään keskustelutta.
29116:     Mietintöön liitetty laskelma hyväksytään sillä muutoksella, minkä
29117: Eduskunnan mietintöön tekemät päätökset aiheuttavat.
29118:     Määrärahoja koskevina nämä päätökset ovat ehdollisia, kunnes
29119: lopullinen päätös asiasta V. J :n 63 §:n osoittamassa yhteydessä
29120: voidaan tehdä.
29121: 
29122:    Puheenvuoroa käyttää
29123: 
29124:    Ed. S o i n i n en: Minä tahtoisin kysyä, eikö se päätös, joka
29125: tehtiin työväenopistoista, ollut ehdollinen, ja eikö se olisi vahvistetta-
29126: va tässä yhteydessä?
29127: 
29128:     P u h e m i e s: Minä en voi käsittää, että siihen olisi syytä.
29129: Tässä on pohjana eri mietintö, ja lopullisen päätöksen tekeminen
29130: niin hyvin nyt esillä olleista kuin ed. Soinisen mainitsemasta asiasta
29131:                                 Maanvuokralaki.                       1233
29132: 
29133: 
29134: tulee sulkeutumaan niihin päätöksiin, joita tehdään käsiteltäessä
29135: Valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista.
29136: 
29137: 
29138:                            4)    Maanvuokralaki.
29139:                                     (2 K.)
29140:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 8 ja otetaan sen
29141: johdolla toisen käsi t te 1 y n alaiseksi neljä armollisessa esi-
29142: tyksessä N:o I3, joka koskee asetusta maanvuokrasta maalla, Edus-
29143: kunnalle annettua asetusehdotusta.
29144: 
29145:     Puhemies:          Asian esittämisjärjestykseen nähden pyydän
29146: huomauttaa, että ensin tietysti on sallittava yleiskeskustelu kaikista
29147: näistä asetuksista. Sitte esitetään kukin asetus erikseen erikoiskoh-
29148: taista käsittelyä varten. Sitä vastoin mietinnössä olevat anomus-
29149: ponnet siirretään, niinkuin ennen on ollut puhetta, kolmannen
29150: käsittelyn yhteyteen. Sen ponnen taas, joka koskee neljännen laki-
29151: ehdotuksen julistamista kiireelliseksi, tulen esittämään sitten kuin
29152: 4:s lakiehdotus toisessa käsittelyssä on lopullisesti käsitelty, ja vihdoin
29153: tulee myöskin tämän yhteydessä esitettäväksi toiseen käsittelyyn
29154: suuren valiokunnan mietintö n:o 7 ja maatalousvaliokunnan mietintö
29155: n:o I, jotka koskevat asiasta tehtyä eduskuntaesitystä.
29156:     Ylelskeskustelu:
29157:     Ed. K a i r a m o: Kun minä eduskunnan viime istunnossa
29158: rohkenin, vaikka olenkin maatalousvaliokunnan ja suuren valiokun-
29159: nan jäsen, pyytää vuokralain pöydälle, niin en voinut tietää, tulisiko
29160: lykkäys kukaties sittenkin olemaan turha ja tulisinko minä ehkä
29161: niin muodoin ansaitsemaan niitä ankaria moitteita, jotka minulle
29162: heitettiin muka eduskunnan työn jarruttamisesta. Minulla on nyt
29163: se persoonallinen tyydytys, että lykkäys nähdäkseni ei ole ollut
29164: turha, vaan on johtanut sellaiseen tulokseen, joka, mitä siitä muuten
29165: sanottan ekin, tietää melkoista ajansäästöä asian nyt alkaneessa
29166: käsittelyssä.
29167:     Eräs innokas lainsäätäjä on joskus sanonut, että jos joku laki-
29168: ehdotus lykkäytyy, niin se on sille tavallisesti eduksi. Tämä on
29169: kenties totta, mutta valitettavasti käy usein niin, että lykkäysten
29170: tuottama vahinko sittenkin on suurempi kuin lakiin tehtyjen paran-
29171: nusten tuottama hyöty. Sittenkun maatalousvaliokunnan vuokra-
29172: lakiehdotus viime keväänä esitettiin eduskunnalle, on siihen kyllä
29173: saatu muutamia muutoksia, jotka yksimielisesti voidaan tunnustaa
29174: parannuksiksi. Mutta yksimielisesti voidaan myös tunnustaa; että
29175: n ä m ä t muutokset ovat vain pikkuparannuksia, jotka eivät vas-
29176: taa lykkäyksen tuottamaa haittaa, sillä siitä on mielestäni arvaa-
29177:                                                                 78
29178: 1234                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29179: 
29180: 
29181: mattoman suuri vahinko, että laajat kansankerrokset tällaisessa
29182: asiassa, jos kohta vain olojen pakosta, on ärsytetyt lykkäyksillä
29183: ja tyhjiin rauenneilla toiveilla. Tahdon nyt sivuuttaa sen tosiasian,
29184: että tapahtuneista muutoksista useimmat ovat sellaisia, joita suo-
29185: malaisen puolueen kannalta ei voida parannuksiksi tunnustaa.
29186: Mutta huomiota ansaitsee kuitenkin, ja siitä rohkenen erityisesti
29187: huomauttaa, että tapahtuneet muutokset maatalousvaliokunnan
29188: mietinnössä ovat siksi lukuisat ja siksi suuret kuin ne ovat. Tämä
29189: on todistus siitä, mihin monet muutkin merkit viittaavat, että nim.
29190: lainsäädäntötyö meillä on monenlaisten tilapäisten vaikutusten alai-
29191: nen, jotka häiritsevät sen kulkua, vaikeuttavat oikean tuloksen
29192: saavutttamista ja heikontavat lain auktoriteettiä.
29193:      Äärettömän paljon on tästä vuokralaista jo puhuttu ja kirjoitettu,
29194: niin paljon, että enempi puhuminen tosiaan ei ( nään miellytä. Se
29195: olotila, mihin me olemme vuokralain suhteen joutuneet, on kui-
29196: tenkin merkille pantava, sillä se on merkillinen tosiasia, että perin
29197: kuivat ja ulkonaista viehätystä vailla olevat seikat, sellaiset kuin
29198: esim. vuokra-aika, maanarvon ansioton nousu, torpparien raken-
29199: nusvelvollisuus, jotka maamme sivistyneille ovat yleensä kokolailla
29200: outoja ja melkein yhdentekeviä seikkoja, kuitenkin yleisessä hyö-
29201: rinässä ovat vähitellen saaneet väriä ja voimaa, ovat muuttuneet
29202: abstraktisiksi käsitteiksi, jotka kiihoittavat mieliä ja useinkin mää-
29203: räävät puolueryhmitykset. Merkkejä tästä kiihtyneestä mieli-
29204: alasta on huomattu pitkin tämän asian julkista käsittelyä. Mutta
29205: kun ratkaisu nyt vihdoinkin näkyy lähestyvän, niin sopii kansamme
29206: tärkeimpien etujen nimessä odottaa, että eduskunta kykenee uudelle
29207: laille antamaan sellaisen sisällyksen ja sellaisen muodon, että se
29208: todella tuottaa >>rauhaa maahan •> eikä jatkuvaa katkeraa
29209: taistelua, että ainakin maan valistunut mielipide voi siihen lojaali-
29210: sesti alistua ja myöntää uudelle laille sen kannatuksen ja kunnioituk-
29211: sen, jonka laki aina tarvitsee voidakseen täyttää korkean tarkoi-
29212: tuksensa. Sillä voipi huoleti sanoa, että me olemme joutuneet sii-
29213: hen, että nyt merkitsee vähemmin se, onko uusi vuokralaki juuri
29214: tällainen, kuin miksi se nyt ehdotetaan, tai onko se hiukan toisen-
29215: lainen; pääasia on että vuokralaki saadaan.
29216:     Useimmat ihmiset lienevät nyt kuulleet tarpeekseen vuokralaista
29217: joksikin aikaa eteenpäin ja varmasti tunnetaan laajoissa piireissä
29218: helpoitukseksi, jos eduskunnan päätöksen kautta vuokralaki vih-
29219: doinkin saadaan päiväjärjestyksestä pois. Sopii nyt alotetun käsit-
29220: telyn aikana muistaa, että tämäkään laki arvatenkaan ei ole kir-
29221: joitettu ijankaikkisuutta varten. Luultavasti tulee käytäntö osoit-
29222: tamaan, että se erinäisissä kohdissa kaipaa parannuksia tai lisäyk-
29223: siä, oomoin kuin tunnollinen rakennusmestari välisti on pakoitettu
29224: yksityiskohdissa poikkeamaan. arkkitehdin luomasta taitehikkaasta
29225: piirustuksesta
29226:                              Maanvuokra laki.                       1235
29227: 
29228: 
29229:      Se vuokralakisuunnitelma, jonka suomalainen puolue lähes kolme
29230:  vuotta sitten teki itselleen, on eheä ja johdonmukainen. Minun kä-
29231:  sitykseni mukaan sitä ei ole voitu oleellisesti parantaa. Me sen vuoksi
29232:  edelleen seisomme tämän suunnitelman kannalla. Mutta vuokralain
29233:  käsittely näillä valtiopäivillä on osoittanut, ettei suomalaisella
29234:  puolueella enemmän kuin millään muullakaan ryhmällä ole voimia
29235:  tekemään lakia sellaiseksi, kuin se itse on sen toivonut. Varsinkin
29236:  kävi tämä selväksi senjälkeen, kun sosialidemokraattinen puolue
29237:  oli nimenomaan päättänyt mieluummin yhtyä oikeiston 25 vuoden
29238:  ylimpään vuokra-aikaan kuin suostua suomalaisen puolueen 50-
29239:  vuotiseen vuokra-aikaan, johon oli yhdistetty kerta tapahtuva reg-
29240:  leeraus. Monet niistä muistutuksista, jotka ovat tehdyt 50 vuoden
29241:  vuokra-aikaa vastaan menettävät- se on meidän käsityksemme-
29242:  merkityksensä, jos vuokraehdot voitaisiin sillä ajalla edes kerran
29243:  järjestää huomioon ottamalla maanarvon ansioton nousu. Ne joukko-
29244:  päätökset, jotka vasemmisto valtiopäivien aikana on huomannut itsel-
29245: leen tarpeelliseksi hankkia ja joissa regleeraus ehdottomasti hyljä-
29246:  tään, eivät meidi;n silmissämme suuria merkitse. Sillä sopii kysyä,
29247:  moniko näistä kelpo torppareista ja työmiehistä, jotka ovat puu-
29248:  merkkinsä panneet noihin päätöksiin, tietää ja ymmärtää todella-
29249: kin, mitä maan arvon ansiotonnousu on? Ja muusta ei ole kysymys
29250:  (Ed. Sulo Wuolijoki: Jokseenkin kaikki. Puhemies: Hiljaa! Puhu-
29251: jaa ei saa häiritä). Mutta näillä joukkopäätöksillä on se merkitys,
29252: että ne lopullisesti sitovat sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän.
29253:  Ja meidän täytyy ottaa tämä tosiasia huomioon. Meidän täytyy
29254: liikkua tosiseikkain pohjalla, tehdä vuokralaki niin hyväksi, kuin
29255: se tällä hetkellä on mahdollista tehdä. On riittävästi todistettu,
29256: että tuo suomalaisen puolueen regleerauspykälä, josta on niin pal-
29257: jon tyhjää melua pidetty ei nyt voi saada eduskunnan enemmistön
29258: kannatusta. Ja me alistumme lojaalisesti tähän, regleerauspykälä
29259: ei senvuoksi tule äänestyksen alaiseksi.
29260:      Olen ollut pakotettu näin koskettelemaan niitä perusteita, joista
29261: vuokralain toinen käsittely eduskunnassa nyt riippuu. Ne ovat joh-
29262: taneet siihen sovintoehdotukseen, joka tällä viikolla on syntynyt
29263: muutamien suuren valiokunnan jäsenten alotteesta ja joka sittemmin
29264: on painettuna myöskin jaettu arvoisille edustajille. Pyydän lyhyesti
29265: saada huomauttaa tämän ehdotuksen sisällyksestä. Se kohdistuu
29266: kahteen pääkohtaan: lyhimpään vuokra-aikaan itse päälaissa ja
29267: n. k. takautuvaan lakiin. Lyhin vuokra-aika on tässä, samoin kuin
29268: suuren valiokunnan mietinnössä, ehdotettu 50 vuodeksi, yhtäläiseksi
29269: torppareille ja mäkitupalaisille. Mutta tähän ehdotetaan nyt kaksi
29270: poikkeussäädöstä. Toisessa on otettu huomioon holhouslain yleisiä
29271: säädöksiä, jotka koskevat vajavaltaisia maanomistajia, ja se lienee
29272: ilman suurempaa eli yleisempää merkitystä. Toisessa annetaan
29273: taas vuokralautakunnalle vuokramiehen pyynnöstä, ja kun tär-
29274: 1236                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29275: 
29276: keät syyt erityisissä tapauksissa niin vaativat, valta myön-
29277: tyä lyhempäänkin vuokra-aikaan, ei kuitenkaan alle 25 vuoden.
29278: Ja tästäkin myönnytyksestä ovat uudistorpat nimenomaan sul-
29279: jetut pois. Tämä toinen poikkeus on sellainen määräys, jota vas-
29280: taan suomalaisen puolueen taholta aina on lausuttu epäilyksiä. Ja
29281: varma lie, että asianlaita ei tässä suhteessa ole nytkään sanottavasti
29282: muuttunut, koska on osottautunut mahdottomaksi saada lakiin sel-
29283: laisia objektiivisia määräyksiä, jotka kokonaan sulkisivat väärin-
29284: käytökset pois. Omasta puolestani olen kuitenkin katsonut mah-
29285: dolliseksi tähän ehdotukseen suostua, ja se on tapahtunut kahdesta
29286: syystä. Ensiksikin osoittaa pykälän sanamuoto selvästi, että tässä
29287: tarkotetaan yksinomaan harvoja poikkeustapauksia. Toiseksi ei
29288: poikkeussäädös missään tapauksessa voi lyhentää vuokra-aikaa vä-
29289: hemmäksi kuin 25 vuodeksi, eli siis siihen, mitä sosialidemokraat-
29290: tinen puolue on ollut valmis hätätilassa pitämään sääntönä. Se ei
29291: myöskään aikaansaa häiriötä niissä laajoissa alueissa maata, missä
29292: 50 vuoden vuokra-aika jo on tullut maan tavaksi.
29293:     Tärkeämpi kuin edellä mainittu muutos itse vuokralakiin on
29294: mielestäni n. k. taannehtivan lain uusi sisällys. Sen sijaan että suu-
29295: ren valiokunn.an ehdotuksessa, samoin kuin maatalousvaliokunnan
29296: tähänastisissa mietinnöissä, on pantu pääpaino torppareille suoritet-
29297: tavaan korvaukseen, niin ehdotetaan tässä n. s. moratoriolaki, jonka
29298: kautta kaikki vuokrakontrahtien irtisanomiset lykätään vissiksi
29299: ajaksi eteenpäin.
29300:     Uusi vuokralaki tuo mukanaan erittäin suuria muutoksia ny-
29301: kyisiin vuokraoloihin.     Viittaan ainoastaan pakolliseen, pitkään
29302: vuokra-aikaan ja määräyksiin päivätyöveron ehdollisesta poista-
29303: misesta. On ilmeistä, että lainsäätäjä ei voi näin suuriin ja tärkei-
29304: siin muutoksiin suostua, ilman että samalla ajatellaan. vastakeinoa
29305: siltä varalta, että näiden muutosten kautta syntyisi yhdyskunta-
29306: elämän säännöllistä kulkua uhkaavia virtauksia niissä kansanluo-
29307: kissa, joita uudistukset lähinnä koskevat. Sen vuoksi on välttä-
29308: mätöntä erityinen tähän tapaukseen sovellettu poikkeussäädös,
29309: ja sellaista ei liene mahdollista säätää ilman että yksityisen oikeutta
29310: ja toimintavapautta väliaikaisesti jon.kunverran syrjäytetään. Ny-
29311: kyaikainen oikeuskäsitys myöntää ja kaikkien maiden kokemus to-
29312: distaa, että yhteiskunta on oikeutettu ja velvollinen suojelemaan
29313: itseään tällaisilla poikkeustapauksia varten tarkoitetuilla toimen-
29314: piteillä. Tässä tapauksessa on tähän asti ajateltu sellaista lakia,
29315: joka löytyy maatalousvaliokunnan kaikissa kolmessa mietinnössä
29316: entisillä ja näillä valtiopäivillä ja joka nyt myöskin on suuressa
29317: valiokunnassa hyväksytty. Suuressa valiokunnassa on samalla kui-
29318: tenkin käynyt ilmi että eduskunnassa löytyy siksi paljon edustajia,
29319: jotka periaatteellisista syistä eivät katso voivansa tällaiseen lakiin
29320: suostua, että sen säätäminen ,näillä valtiopäivillä sen takia olisi
29321:                              Maanvuokralaki.                        1237
29322: 
29323: 
29324: käynyt mahdottomaksi. Mutta koska yleisen vuokralain säätämi-
29325: nen, kuten jo olen osottanut, ei käy päinsä ilman taannehtivaa la-
29326: kia, on käynyt myös välttämättömäksi ehdottaa jotakin muuta,
29327: jonka kautta yllämainittu päämäärä saavutettaisiin ja jolla olisi
29328: suurempia edellytyksiä tulla hyväksytyksi kuin tällä nyt on. Näin
29329: on syntynyt mainittu kompromissiehdotuksen taannehtiva lakiehdo-
29330: tus. Kun vertaa näitä kahta lakiehdotusta toisiinsa, niin huomaa että
29331: kompromissiehdotuksella on itse asiassa muutamia ominaisuuksia,
29332: jotkaovatsille eduksi. Niinpä kohtaaseyhtäläisesti kaikkia asianosai-
29333: sia, sekä vuokramiehiä että vuokranantajia, kun taas maatalousvalio-
29334: kunnan ehdotus lopulta perustuu siihen suuresti vaihtelevaan asian-
29335: haaraan, onko vuokramies määräaikana tehnyt parannuksia ja voi-
29336: daanko ne todistaa. Myöskin se tosiseikka on kieltämättä suurimerki-
29337: tyksellinen että sovintoehdotuksen mukaan saataisiin ainakin lä-
29338: hes ro vuotta kestävä väliaika, jolloin häätöjä ei saisi panna toimeen
29339: muista kuin laissa mainituista syistä. Tällä ajalla ehtisi kiihkeä mieli-
29340: ala kenties jonkun verran asettua, kun toiset maanomistajat pää-
29341: sisivät käytännössä sovelluttamaan uutta lakia ja toiset taas voisivat
29342: siihen läheltä tutustua ja tyynemmin ajatella.
29343:      Tämä sovintoehdotus ei ole suinkaan eheä eikä myöskään j ohdonmu-
29344: kainen. Minä pelkään että se, niinkuin kompromissit yleensä, ei
29345:  juuri miellytä ketään, mutta sen sijaan kyllä antaa aihetta huoleen
29346:  ja helposti ymmärrettävään tyytymättömyyteen. Varsinkin tun-
29347:  tuu minusta kuin se poikkeussäädös lyhimmästä vuokra-ajasta
29348:  olisi arveluttava, joka sisältyy 3 §:n toiseen lauseeseen ja joka kuu-
29349: luu seuraavasti: >>Jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhenipää
29350:  aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi, vuokralautakunnan määrät-
29351:  tävä.>> Mutta minun täytyy myöskin myöntää, että kompwmissi
29352: on tässäkin suhteessa lojaali, sillä se on yhtäpitävä suuren valio-
29353: kunnan vastaavan ehdotuksen kanssa, joka on syntynyt m. m.
29354: myöskin sosialidemokraattisen puolueen myötävaikutuksella. (Ed.
29355: Sulo Wuolijoki: Silloin oli vuokra-aika 50 vuotta. - Puhemies:
29356: Ei saa häiritä!).
29357:      Uusi vuokralaki on jo vaatinut suhteellisesti enemmän aikaa ja
29358: enemmän voimia kuin kenties juuri mikään muu erikoislaki maas-
29359: samme. Vastaako se merkitykseltään niitä suunnattornia ponnis-
29360: tuksia, jotka on sitä varten uhrattu, siihen tuskin kukaan voi antaa
29361: varmaa vastausta. Ainoastaan käytäntö voi sen todistaa. Mutta uuden
29362:  vuokralain aikaansaaminen on joka tapauksessa nyt eduskunnalle
29363: kunnia-asia, ja minusta näyttää siltä kuin tämä nyt tehty sovinto-
29364:  ehdotus olisi ainoa keino, jolla tällä hetkellä voidaan uusi torppari-
29365: laki pelastaa.
29366: 
29367:    Ed. B r a n d e r: Koko kansaneduskunnan olemassaoloajan
29368: on maanvuokraa koskeva lainsäädäntö ollut päiväjärjestyksessä
29369: 1238                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29370: 
29371: 
29372: ja tärkeytensä takia etumaisina. Monta mietintöä on siitä jo julaistu,
29373: mutta ne ovat kaikki jatkuvasti todistaneet, etteivät eri kantojen
29374: ja mielipiteitten eroavaisuudet ole voineet sanottavasti sulautua
29375: yhteen yhtä vähän maatalousvaliokunnassa kuin suuressakaan valio-
29376: kunnassa. Jonkun verran on tähän tietysti vaikuttanut se, että
29377: asiaa on käsitelty niin monen, eri tahoilla laaditun esityksen pohjalla.
29378: Varsin vaikuttava syy on myöskin siinä, että tässä jos missään
29379: kysymyksessä eri asianomaisten oikeudet ja edut ovat keskenään
29380: sellaisessa ristiriidassa, ettei sitä suinkaan ole helppo sovittaa täysin
29381: oikeuden- ja johdonmukaisesti. Kun tähän tulee lisäksi se tavatto-
29382: man suuri erilaisuus, mikä vallitsee olosuhteissa ja kehityksessä ei
29383: ainoastaan maamme eri osissa vaan jopa eri paikkakunnillakin, niin voi
29384: ymmärtää sen hajoittavan kantojen eroavaisuuden, joka yhä edel-
29385: leen eduskunnassa vallitsee varsinkin eräihin vuokralainsäädännön
29386: tärkeimniin kohtiin nähden. Onhan näet, ollaksemme totuuden
29387: mukaisi;, myöskin myönnettävä ja tunnustettava, että monissa,
29388: varsinkin toisarvoisissa yksityiskohdissa on voitu saavuttaa yksi-
29389: mielisyyttä.
29390:     Mitä noihin mainitsemiini tärkeimpiin kohtiin tulee, on eri-
29391: mielisyys erittäinkin kohdistunut ja keskittynyt vuokra-aikaan
29392: ja n. s. takautuvaan 1 a k i i n. Mitä vuokra-aikaan ensiksikin
29393: tulee, esiintyy siinä suurin piirtein katsoen kaksi pääsuuntaa, tahtoen
29394: toinen lyhimmäksi vuorka-ajaksi 25, toinen 50 vuotta. Nykyisessä
29395: maatalousvaliokunnassa pääsi eri äänestysten jälkeen, kuten on ker-
29396: rottu, edellinen 25 vuoden kanta lopullisesti voitolle, suuressa
29397: valiokunnassa päinvastoin 50 vuoden kanta. Maatalousvalio-
29398: kunnan kannasta vuokra-aikaan nähden ja yhteydessä korvaus-
29399: kysymyksen kanssa lausui täällä aikaisemmin syyskuun 25 päivän
29400: istunnossa eräs asiantuntija seuraavasti: >>se järjestelmä siis, jota
29401: oikeisto sosialistien avulla täällä yhdessä hommaa, tarkoittaa ensiksi-
29402: kin maanvuokraajain uuvuttamista ja toiseksi maanviljelyksen
29403: uuvuttamista, maan jatkuvan tuotantokyvyn vähentämistä s. o.
29404: maamme köyhdyttämistä>> siv. 512. Tässä ei nyt ole tilaisuutta,
29405: eikä aikaa, ei liioin haluaakaan ryhtyä yksityiskohtaisemmin tor-
29406: jumaan tätä lievemmin sanoen liioiteltua tuomiota lausunnossa,
29407: jota puhuja itsekin on katsonut tarpeelliseksi jossain kohdin korjata.
29408: Maamme köyhdyttämistä ei toki kukaan yksityinen edustaja tarkoita,
29409: vielä vähemmän mikään kokonainen puolue tai edes joku valiokun-
29410: nan enemmistö. Sanottakoon tässä vain lyhyesti, ettei viimeistä sanaa
29411: ole lausuttu siitä, mikä järjestelmä maanviljelyksen ja maanvuok-
29412: raajain kannalta on ehdottomasti ja kaikissa olosuhteissa paras.
29413: Lyhimmän vuokra-ajan säätäminen yleisesti 25 vuodeksi, mikä ei
29414: suinkaan estä pitempiaikaisia sopimuksia tekemästä on minun ja,
29415: kuten tiedän, monen muunkin mielestä parempi ja oloihin sopi-
29416: vampi kuin jos se ehdottomasti laissa määrätään 50 vuodeksi.
29417:                               Maanvuokralaki.                          1239
29418: 
29419: 
29420: Mutta kun täällä kukaan ei voi toivoa saavansa omaa vakaumustaan
29421: sellaisenaan ja täydellisesti läpi, on mielipiteitä yhteensovitellen koetet-
29422: tava hyvällä tahdolla löytää sellainen kanta, joka mahdollisimmassa
29423: määrässä täyttää ainakin enmmistön toiveet. Ja kun kyseessäoleva
29424: lainsäädäntö on nyt vihdoinkin valmiiksi saatava, on tarjolla olevia
29425: yhteensovitusehdotuksia varsin vakavasti harkittava.               Kun se
29426: ehdotus, jota edellinen puhuja kannatti ja joka täällä tänään on
29427: painettuna jaettu, on huomattava parannus suuren valiokunnan
29428: mietintöön nähden, siinä kun 25 vuoden vnokrakantakin, jopa lyhem-
29429: pikin, nim. vajavaltaisten omistamiin torppiin nähden, on jonkun
29430: verran huomioon otettu, niin voin tätä ehdotusta asian eteenpäin
29431: viemistä edistääkseni puolestani kannattaa.
29432:     Niinikään ansaitsee erityistä huomiota se yhteensovituksessa
29433: oleva osa, joka korvaisi maatalousvaliokunnan ja suuren valiokun-
29434: nan mietinnössä olevan, luonteeltaan arveluttavan takantuvan lain,
29435: tarkoittaen tarpeellisen niin sanoakseni välirauhan säätämistä,
29436: jonka kautta ehkäistäisiin se vaara, että uuden vuokralain pelosta
29437: jonkottain vuokralaisia joutuisi häädettäviksi. Yhdyn niin ollen
29438: tähänkin ehdotukseen, jota en tässä ryhdy yksityiskohtaisemmin
29439: arvostelemaan, ja kannatan siis yhteensovitusehdotusta kokonai-
29440: suudessaan.
29441: 
29442:      Ed. La n t t o: Jos vuoden 1902 vuokralakia vertaa nyt esillä olevan
29443: vuokralain henkeen ja sisältöön, niin täytyy tunnustaa, että torppari-
29444: väestön aseman korjaaminen on kuitenkin lainlaatijan silmämääränä
29445: ollut. Tämän periaatteen saavuttamiseksi onkin ennen kaikkea
29446: silmällä pidetty sitä, etteivät vuokrasitoumukset jäisi mielivallan
29447: alaisiksi, vaan että ne kirjallisesti tehtyinä tarkoin määrittelevät
29448: vuokramiehen edut ja velvollisuudet sekä että edut todellakin tulevat
29449: pannuiksi veroja vastaaviksi. Vuokra-ajan pituus 50 vuotta kuin myös-
29450: kin torpparin oikeus siirtyä päivätyövelvollisuudesta rahanmaksu-
29451: kannalle ja että hänen maaparannuksiin nhraamansa työt tulevat
29452: kohtuullisesti vuokralantakunnan harkinnan mukaan korvatuiksi,
29453: kaikki nämä osoittavat että on tahdottu asettuaihmisyyden kannalle.
29454: Voidaan kyllä väittää, että tämän lakiehdotuksen olisi pitänyt
29455: vieläkin enemmän etuja vuokramiehelle myöntää, samoin kuin taas
29456: päinvastoin toiselta päin, että sen olisi maanomistajan oikeuksia
29457: pitänyt enemmän turvata. Mutta kultainen keskitie on tässäkin
29458: paras. Ja ettei tämän keskitien löytäminen ole ollut lainkaan vähäisen
29459: harkinnan varassa, siihen antavat lukemattomat valiokuntien
29460: pitkät istunnot ja sadatkin siellä toimitetut äänestykset kyllä
29461: riittävät takeet. Uskallankin senvuoksi olettaa, että tuskin enää
29462: voimme pitemmältä puoleen tai toiseen mennä, sillä otaksuttava on,
29463: ettei tämän asetuksen voimaantultua hyvinkään moni enää uskalla
29464: torpparia ottaa. Mitä sitte, jos se tästä kireämmälle vedettäisiin.
29465:  1240                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29466: 
29467: 
29468: -Silloin koettasivat maanomistajat kuta pikemmin päästä entisistäkin
29469:  torppareistaan erilleen ja näin ollen yhäkin lisääntyisi tuo suuri
29470:  irtolaisväestön lauma, ei suinkaan saisi olla tämän lain tarkoituksena.
29471:       Näin ollen siis toivoisin, että tätä lakiehdotusta pitemmälti
29472:  repostelematta pyrkisimme yksimielisesti toimimaan siten, että
29473:  tämän maanvuokralain käytäntöön tulo häiriytyneitten torppari-
29474:  olojen rauhoittajana olisi mitä pikemmin mahdollinen. Tunnen
29475:  sen kyllä ja olen täällä jo ennenkin siitä puhunut, etteivät mitkään
29476:  maanvuokralait voi täydellistä tyytyväisyyttä torppareissakaan
29477:  herättää ja ylläpitää siitä yksinkertaisesta syystä, ettei itsenäisyyteen
29478:  pyrkivä ihmishenki voi toisen vallan alaisuudessa täyttä tyydytystä
29479:  löytää. Paraimmissakin oloissa ja vähäisempimkin verojen painosta-
29480:  mana tuntee hän kuitenkin itsensä vaan torppariksi eli toisenisäntä-
29481:  vallan alla eläväksi vasalliksi, jommoisena hänkaikellaisillekiihotuk-
29482:  sille ja houkutteleville lupauksille voipi olla liiankin herkkä, kuten
29483:  monet sortopäivien aikaiset maanjakojutut kyllin selvät ja surulliset
29484:  muistot meille jättivät. Siis jos meidän tarkoituksemme on tässä
29485:  maassa nähdä eheätä, oloihinsa tyytyväistä kansaa, on meidän kuta
29486:  rohkeammin ja nopeammin toimittava siihen suuntaan, että jokai-
29487:  sella kansalaisella olisi mahdollisuus päästä oman turpeensa omista-
29488:  jaksi ja tasa-arvoisuutensa tuntevaksi kansalaiseksi. Mutta sitä
29489:  uutta huomenta odottaessamme voimme kuitenkin täydellä uskal-
29490:  luksella vastaanottaa tämän maanvuokralakiehdotuksen lakina,
29491:  etenkin kun 6o §:n mukaan tasapuolisesti valitut vuokralautakunnat
29492:  suurella määräämisvallallaan tulevat oikeutta ja kohtuutta valvo-
29493:  maan sekä kaikkia itsekkäitä pyyteitä puolelta ja toiselta poistamaan.
29494:   Tähän samaan vuokralautakunnan tasapuolisuuteen nojautumalla
29495:  toivottavasti uskallamme myöskin hyväksyä tuon kylläkin arka-
29496:   luontoisen takantuvan lain semmoisena, kun se nyt lukemattomien
29497:   istuntojen harkitsemana vihdoinkin valmistunut on. Tähän suuntaan
29498:   olisi pyrittävä, mutta jos sittekään, vastoin toivoa, emme tätä suuren
29499:   valiokunnan mietintöä jaksa täällä semmoisenaan läpi ajaa, niin
29500:   täytynee, niin vastenmielisiä kuin nuo alituiset muutokset ovatkin,
29501:   valtapuolueitten yhteensovitelmillekin ansionsa antaa, ennenkun
29502:   koko lakiehdotus lykätä tulevien vaalien taka lepäämään, kuten
29503:   uhkauksia on kuulunut.          Uskallan kuitenkin väittää, että se
29504:   puolue, joka tuommoisen teon aikaansaisi, olisi maalaisväestön
29505:   luottamuksen menettänyt.
29506: 
29507:      Ed. J ä r v i n e n: Torpparien suoritettavan verotyöpäivän
29508:  pituudesta maatalousvaliokunnassa puheltaessa on ilmaantunut
29509:  kolme eri mielipidettä: Ensiksi kaikkien äärimmäisin, enimmin
29510:  maanomistajain etuja silmällä pitävä, suomettarelaisten tekemä
29511:  vaatimus, että verotyöpäivänpituus kokonaan saisi jäädä porvari-
29512:  enemmistöstä kokoonpannun vuokralautakunnan määrättäväksi ja
29513:                             Maanvuokralaki.                        1241
29514: 
29515: 
29516: täten tulisi riippuvaksi isäntien mielivallasta; toiseksi nuorsuomalais-
29517: ruotsalaisten vaatimus, että työpäivän pituus tulisi olla II tuntia
29518: kesällä ja 9 tuntia talvella ruoka-aikoja lukuunottamatta; sekä
29519: kolmanneksi sosialidemokraattien mielipide, joka on myöskin tul-
29520: lut ilmilausuttua kahdessa eri torpparikokouksessa Tampereella,
29521: että verotyöpäivän pituuden tulisi olla IO tuntia kesällä, 7 tuntia
29522: talvella ruoka-aikoja lukuunottamatta. Tästä mielipiteestä ovat
29523: sosialidemokraatit näillä valtiopäivillä kuitenkin luopuneet ja asettu-
29524: neet rahaveron kannalle, ja tämä kanta on tietysti oikeampi, sillä
29525: maavero päivätöitten muodossa on oikeastaan vaan jäte muinai-
29526: sesta maaorjuudesta. Ja tällaista veromuotoa ovat m. m. Venäjän
29527: talonpojat vastustaneet aina vuodesta I863 alkaen, jolloin heidän
29528: ruumiinsa orjuudesta vapautettiin, ja myöskin yhtä kiihkeästi
29529: venäläiset aateliset ovat vastustaneet tätä Venäjän talonpoikien
29530: vaatimusta päästä rahaveron kannalle.
29531:     Jos tarkastelemme erikseen näitä eri mielipiteitä työpäivän
29532: pituudesta, niin ottakaamme ensin se mielipide, mikä on valiokunnan
29533: mietinnössä, s. o. II tuntia suvella ja 9 tuntia talvella. Tällaisen
29534: vaatimuksen tekijät nähtävästi luulevat vielä elävänsä sinä aikana,
29535: jolloin ruumiillisen työn tekijällä arveltiin olevan vain kolmetoimi-
29536: tusta tässä maailmassa, s. o. raataa aamusta iltaan ruumiskoneensa
29537: ylläpitämistä varten, syödä hädin kiirein, ja sitten yön keskipaik-
29538: keilla hiukan nukkua. Mutta tällaisille tahtoisin huomauttaa: nyt on
29539: kehitys jo sille asteelle joutunut, että tunnustetaan ruumiillisen työn
29540: tekijällä olevan henkinenkin puolensa, joka sekin vaatii osan päi-
29541: västä virkistyäkseen ja tullakseenravituksi. Josonniinpitkä työpäivä
29542: kuin II-tuntinen, silloin hengen ravitsemiseen ei jää aikaa, varsinkin
29543: jos otetaan huomioon, että torpparin on taloon kuljettava ja vielä
29544: talosta poislähtöön aikaa käytettävä. Sitä paitsi ovat yhteiskunta-
29545: olot kehittyneet, onhan jo työtätekevällä kansalla valtiollinen ääni-
29546: oikeus, kunnallista äänioikeutta parhaillaan tavoitellaan, ja jotta
29547: työtätekevä kansa voisi käyttää näitä oikeuksia, on luonnollisesti
29548: tarvis saada lyhempi työpäivä.
29549:     Erityisesti pyydän sitten eduskunnan huomiota kiinnittää suo-
29550: mettarelaisten vastalauseeseen. Se on painettuna maatalousvaliokun-
29551: nan mietinnössä sivuilla 69-73. Tämän vastalauseen voi jakaa sisäl-
29552: tönsä puolesta kahteen pääosaan: työväkeä mie llyttelevään
29553: osaan ja tilanomistajia puhuttelevaan osaan. Edelli-
29554: sessä osassa suomettarelaiset koettavat todistella, minkätähden
29555: maatyöväki yleensä ei tarvitse mitään rajoja työpäivänsä pituudelle
29556: ja että rajaton työpäivä on terveellinen työväen ruumiille sekä sie-
29557: lulle; niin he väittävät. Toisessa puolessa he sangen kaunopuheisesti
29558: kääntyvät isäntien puole~n ja oikein runollisella kielellä näyttävät,
29559: mitenkä rajaton työpäivä edistää kartanontöitten joutumista ja
29560: paisuttaa isäntien kukkaroita. Siinä osassa m. m. sanotaan: »Torppari
29561: 1242                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29562: 
29563: 
29564: saa suorittaa työnsä ulkoilmassa» ja sitten vielä >>tuo työ on vaihtele-
29565: vaa>>. Ja kun kerran olot ovat näin suloiset ja ihanat, niin mitä sitten
29566: enään työpäivää tarvitaankaan mitenkään rajoittaa.
29567:     Nämä tällaiset mielipiteet - kyllä ne tunnetaan - ovat niitä
29568: samoja, jotka ovat kaikilla kaupunkilaisherroilla. He kuvittelevat,
29569: että torpparit saavat tehdä verotyötä siintävien järvien rannikoilla,
29570: lehtevissä lehtoloissa, vihannilla nurmikoilla ja että näin luonnon-
29571: ihanilla paikoilla tekee ihan lystikseen työtä. On vaan ikävää,
29572: että nämä tällaiset herrojen haaveet ovat ja pysyvät haaveina, sillä
29573: torpparin elämässä on toinenkin puolensa, jota kaupunkilaisherrat
29574: eivät tunnekaan. Se on tämä: Torpparin täytyy keväällä mennä
29575: kartanon pellolle kyntämään, oma touko jää tekemättä; hänen täy-
29576: tyy heinäaikana parhaalla poudalla mennä kartanon heinäniitylle,
29577: oma heinäniitto jää syyskuuhun, syyssateihin kastumaan. Kyllähän
29578: silloin ei enään voi sanoa, niinkuin suomettarelaiset, että työ on
29579:  >>vaihtelevaa>>, se on >>runollista>>.
29580:     Vielä tätä rajoituksia vailla olevaa veropäivävaatimustaan puo-
29581: lustavat suomettarelaiset sitä näkökohtaa silmällä pitäen, että ke-
29582: sällä työväellä ei ole tilaisuutta saada itselleen henkistä virkistystä.
29583:  He sanovat näet maatalousvaliokunnan mietinnössä sivulla 97:
29584: »Mitä taas tulee tilaisuuden hankkimiseen henkistä virkistystä ja
29585:  kehittymistä varten, niin lyhyet kesämme eivät voi sellaista sanotta-
29586:  vasti tarjota maatyönantajillekaan, eikä meillä sellaisia tilaisuuk-
29587: sia kesällä maaseudulla paljo tarjotakaan.>> Täytyy toisen kerran
29588: jo huomauttaa, että tästä tekijän jäljet näkyvät, näkyy, mistä
29589: pihdistä vastalause on lähtenyt. Ei sen verran näytä tuntevan
29590: maalaisoloja, että tiedettäisiin, että matalimpiinkin mökkeihin
29591: sanomalehtiä tulee, että lainakirjastoja on kunnissa ja yhdistyksillä
29592: on kirjastoja. Ja tänä päivänäkin on suurta suuta pidetty, kauniita
29593: sanoja lausuttu juuri tästä maatyöväen sivistämisestä, kymmeniä-
29594: tuhansia on rahoja sitä tarkoitusta varten myönnetty.
29595:     Tämän jälkeen suomettarelaiset tuovat esiin ne näkökohdat,
29596: jotka todistavat, miten tarpeetonta yleensä on lyhentää työpäivää.
29597: Ja tämän jälkeen vetävät suomettarelaiset esiin sen väitteen, että
29598: pitkä työpäivä ilman rajoja on työväen ruumiille terveellinen, se
29599: suojelee hänen sielunsa häijyiltä himoilta ja monilta kiusauksilta,
29600: sanalla sanoen se on suojeleva laki. Heidän sanansa näet kuuluvat
29601: tällä tavoin: »Tähän tulee vielä lisäksi se tosiasia, että tutkimus on
29602: osoittanut, että työpäiviin lyhentäminen kehittymättämissä oloissa
29603: voi vaikuttaa turmiollisestikin, ja jos mitkään, niin kai ovat Suo-
29604: men maalaisolot suuressa osassa maata vielä niin kehittymättömät.»
29605:     Tätä ennen on mainitussa vastalauseessa lause: >>Vakaumuksemme
29606: mukaan esim. leipuriliikkeen työmies, joka jo kahdeksantuntisesta
29607: työstä keväällä tuntee itsensä väsyneeksi, varmasti I2-tuntisessa
29608: maatyössä kesäaikana voimistuisi.>> Kun I2-tuntisessa työssä voi-
29609:                             Maanvuokralaki.                       1243
29610: 
29611: 
29612: mistuu paremmin kuin 8-tuntisessa, niin aivan loogillisesti voi johtaa,
29613: että 14-tuntisessa saattaa voimistua enemmän kuin 12-tuntisessa
29614: työssä. Se on vaan valitettava tässä kauniissa säännössä, että vasta-
29615: lauseen allekirjoittajat ent. senaattori Kairamo, pappismies Palo-
29616: heimo ja asessori Käpy, jotka esittävät tällaista lääkärireseptiä
29617: työväelle, eivät ole itse koettaneet miten se voimistuttaa työmiehen
29618: ruumista. Kun näistä seikoista pidin puhetta Savon salomailla ja
29619: luin ne kohdat, mitä Helsingin herrat arvelevat työn laadusta, niin
29620: aina kuulijat räjähtivät nauramaan, nauroivat sitä, miten herroilla
29621: saattaa olla vääriä käsityksiä työn raskaudesta. Ja tyhmää tämä,
29622: suoraan sanoen., onkin. Olisi ollut viisasta kysyä vaikkapa ~>seitse­
29623: mältä viisaalta>> neuvoa, ennenkuin tällaisia lauseita vastalauseeseen
29624: kirjoittaa.
29625:      Todisteltuaan täten, miten rajaton työpäivä tuo torpparien ruu-
29626: miille virkistystä, ottavat vastalauseen allekirjoittajat puheeksi
29627: asian henkisen puolen ja siinä he sanovat sen lauseen, minkä täällä
29628:  jo tulin lukeneeksi, miten työpäivän lyhentäminen kehittymättä-
29629: missä oloissa vaikuttaa turmiollisesti. Jos siis työpäivä lyhennetään
29630: esim. I I tuntiin, niinkuin valiokunnan mietinnössä on ehdotettu,
29631:  niin Suomen kansa suomettarelaisten mielestä turmeltuu. Se on
29632: omituinen väite, omituinen aate, vaikka mitään uutta se ei ole.
29633:  Sitä on saatu kuulla kinkereillä jo pienestä pojasta alkaen, että työ,
29634: jota pitempi, sen paremmin se suojelee kaikilta kiusauksilta, kunhan
29635: vaan työ tapahtuu toisten hyväksi. Yksi vahinko on vain tapah-
29636: tunut tälle erinomaiselle sielureseptille, jonka suomettarelaiset ovat
29637: vastalauseessaan esittäneet. Siitä on nähtävästi painovirheen kautta
29638: pudonut pois eräs mainiosisältöinen lause, joka jo kaksilla valtio-
29639: päivillä on stereotypeerattuna seurannut tätä vastalausetta ja se
29640: kuuluu: >>Rengit maalla eivät useinkaan tiedä, miten saavat sunnun-
29641: taipäivät kulumaan, josta on seurauksena pahoja tapoja.>> Tahdon
29642: tämänlauseen kuitenkin nostaa unholan yöstä, sillä se selvästi näyt-
29643: tää mikä käsitys suomettarelaisilla on renkimiesten arvosta.
29644:     Tämän jälkeen vastalauseen tekijät kääntyvät toiselle taholle,
29645: kääntyvät puhelemaan maanornistajista. Ja täytyy sanoa, että
29646: tällä puolella heidän sanansa nousevat oikein runolliseen lentoon.
29647: Jos luetaan vastalauseen sivulla 99, niin siellä on tämmöinen lause:
29648: ~>Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikkutilallisten laita,
29649: jotka enimmäkseen kaukana salomailla taistelevat kovaa taisteluaan
29650: karua luontoamme vastaan yhden ainoan apumiehen, kllten kesällä
29651: päivätyönä veronsa suorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin
29652: avulla, kun tämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät
29653: juuri tärkeällä hetkellä yksin.>> Todellakin sydämmetön torppari:
29654: On kävellyt ensin kartanoon, raatanut I I tuntia pitkän työpäivän
29655: kartanon pellolla ja sitten päiväsaikaan kotiin ehtiäkseen lähtee
29656: niinkuin suomettarelaiset sanovat, kesken päivätyötään pois. Täy-
29657: 1244                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29658: 
29659: 
29660: tynee kysyä, kuinkahan pitkiä päiviä tuo isäntä saisi oikein vaatia
29661: heidän mielestään torppareiltaan.
29662:     Lopuksi he tuovat esille hyvin painavan argumentin, itse mie-
29663: lestään painavan, ja se kuuluu: >>Voipi näet olla aivan varma siitä,
29664: että jos puheena oleva määräys otetaan vuokralakiin, tulee se vai-
29665: kuttamaan sen, että muukin maanviljelystyöväki kuin torpparit,
29666: yksin karjanhoito- ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaati-
29667: maan samanlaista työajan rajoittamista, kuin torpparit nauttisivat.
29668: Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalaistyöväki yleensä
29669: on ja miten häikäilemättömiä vääristelemään agitaattorit useinkin
29670: ovat, niin ei pitäisi olla vaikea nähdä, että tällainen lainkohta tu-
29671: lee aikaansaamaan paljon katkeruutta ja levottomuutta siinä elin-
29672: keinossa, joka kaikista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta.>>
29673: Suomettarelaiset pelkäävät sosialistiagitaattoreita, näkyy tästä.
29674:  Pelkäävät sentähden, että ne saattavat herättää nukkuvat rengit
29675:  ja piiat maaseudulla, saattavat herättää heitä huomaamaan, että
29676:  hekin ovat vapaita kansalaisia, jotka voivat ja joilla on oikeus vaatia
29677:  laissa rajoitettavaksi heidänkin orjatyönsä pituutta, että kerrankin
29678:  pitäisi loppua se 24 tunnin työaika, mikä palvelijoilla tähän asti on
29679:  ollut.
29680:      Mitä taas sitten tulee yleensä koko tähän vastalauseeseen, niin
29681:  ainakin minulle on muodostunut se mielipide, että milloinkaan en
29682:  ole nähnyt parille kolmelle sivulle supistettuna niin selvästi suo-
29683:  mettarelaisten taantumusohjelmaa kuin tässä vastalauseessa. Se
29684:  selvää selvemmin näyttää, mitä torppareilla olisi silloin odotetta-
29685:  vissa näiltä suomettarelaisherroilta, jos tämä lakiehdotus laiksi tulisi.
29686: 
29687:     Ed. H o k k a n e n: Tämä kyseessä oleva lakitekele tuntuu
29688: minun mielestäni siltä, ettei kenenkään olisi sitä hyväksyttävä.
29689: Ei tuntunut sitä hyväksyvän ed. Kairamokaan. Paikallaosa onkin
29690: sana: eivät torpparitkaan sitä tule hyväksymään. Syynä on se,
29691: että se on niin peräti huonosti onnistunut, ensinnä maatalous-
29692: valiokunnassa ja sitten suuressa valiokunnassa. Ja tähän huonoon
29693: onnistumiseen taas on varmaan syynä porvarien hyvä suositus.
29694: Näinkö tahdotaan auttaa maanvuokraajia siitä entisestä sorto-
29695: tilasta, siitä asemasta, jossa he tähän asti ovat olleet? Maanomis-
29696: tajain mielivallan alla he ovat olleet, ja näyttää aivan selvästi,
29697: että heitä ei nytkään tahdota laskea siitä irti, vaan tahdotaan
29698: yhä pitää heitä maanomistajain mielivallan alla. Vaikka tämä
29699: tarkoitus tosin verhotaan sievän, kiiltävän kuoren taakse, niin kyllä
29700: se pilkistää esiin, ja saadaan olla varmoja siitä, että juristit tulevat
29701: löytämään sieltä sellaisia polkuja, sellaisia aukkoja, joita he voivat
29702: maanomistajille neuvoa torpparien ja maanvuokraajien kuritta-
29703: miseksi.
29704:                              Maanvuokralaki.                        1245
29705: 
29706: 
29707:     .Mitä muuten itse tähän lakitekeleeseen tulee, niin en tahdo
29708: kajota muuta kuin kahteen kohtaan siinä.
29709:     Tämä I6 § on oikein kummallinen. Siinä sanotaan: >>noudattaen
29710: mitä IS §:ssä on säädetty, olkoon vuokramies, jollei vuokrasopimuk-
29711: sessa ole toisin sovittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-
29712: aluetta niinkuin parhaaksi näkee.>> - Sittenkuin toisin sovitaan!
29713: Kenen hyödyksi se sitten tulee käymään? Vastatkaa vaan! Se tulee
29714: käymään maanomistajain hyödyksi. Kun tämä laki antaa näin
29715: tilavan vallan toisin sopia, niin se vanha taktiikka tulee olemaan
29716: kunniassa, että torppari on myös pakotettu alistumaan maanomistajan
29717: mielivallan alle, toisin sopimaan. Ja silloin ei hän tule saamaan
29718: hyödyksensä käyttää vuokralle otettua esinettä tai tilaa.
29719:     Sitten jatketaan mietinnössä: >>älköön kuitenkaan vuokramies
29720: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta
29721: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Kun tätä ajattelen,
29722: niin se tuntuu vähän kummalliselta. Ei suinkaan tästä eteenpäin
29723: ruveta semmoisia maanvuokrakauppoja tekemään paremmin kuin
29724: tähänkään saakka, että maata saa ruveta pitämään maanomistajan
29725: vahingoksi tai haitaksi. Ei tietystikään. On aivan kummallisesti
29726: ymmärrettävää, kuinka tällainen kohta tulee laissa löytymään.
29727:      Sitten sanotaan perässä: >>Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö
29728: viljelysparannuksia toimeenpanemasta>>. Tämähän on aivan hyvä
29729: sana, mutta sehän tarkoittaa juuri sitä, että maanomistaja tulisi
29730: saamaan taas aivan torpparin työvoimat hyväksensä, niinkuin
29731: hän nykyisenkin vuokralain aikana on käyttänyt ne hyväksensä.
29732:     Sitten on täällä 4I §. Kun sitä tarkastelee, niin huomaa, että sen
29733: ydin on se, ettei se tuo turvaa minkäänlaista maan vuokralle ottajalle.
29734: Tämä pykälä näet johtaa siihen, että vuokralle ottaja tulee olemaan
29735: häätömetsästyksen alaisena niinkuin tähänkin saakka. Puhutaan
29736: lyhkäisistä työpäivistä ja pitkistä työpäivistä, lyhemmästä vuokra-
29737: ajasta ja pitemmästä vuokra-ajasta. Jos tämä 4I § tulee laissa
29738: tällaisena pysymään,, niin on aivan yhden ja saman tekevä, vaikka
29739: torpparille myönnettäisiin 6 tunnin lyhin työpäivä. Ei se tule
29740: merkitsemään mitään. Ja myös on yhden ja saman tekevä, vaikka
29741: vuokra-aika pantaisiin 300 vuotta pitkäksi. Ei sekään tule merkitse-
29742: mään mitään. Tässähän on selvästi maanomistajana oikeus sanoa
29743: maanvuokraaja irti, jos hän maanomistajan vahingoksi tai haitaksi
29744: käyttää vuokralle luovutettua aluetta.
29745:     Tiedämmehän sen, etteivät ajat enää ole sellaiset kuin ne olivat
29746: vielä tässä kolme, neljäkin vuotta taapäin. Torpparitolivatsilloin vielä
29747: aivan tietämättömiä. Mutta porvarillinen järjestelmä on reväissyt
29748: heidän silmänsä jo näkemään, suomukset ovat jo pudonneet pois
29749: heidän silmistään. On puolueaika sellainen kuin jokainen selvittä-
29750: mättäkin sen tietää.
29751:      Torpparien ja maanomistajien edut ne ovat keskenään vastak-
29752: 1246                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29753: 
29754: 
29755: kaisia. Niin on asianlaita. Ja nyt jos torppari tahtoo jotain edistystä
29756: seurata, uusia pyrinnöitä tavoitella, omia etujansa valvoa, ottaa
29757: torppaansa esim. kokouksen; se on silloin isännän vahingoksi ja
29758: haitaksi. Ja tätä ei paranna kierteleminen. On tultu tuntemaan ja
29759: huomaamaan, mitenkä on tahdottu työntekijän pyrkimyksille
29760: esteita ja sulkuja asettaa. Koska suomettarelainen puolue pelkää
29761: hyviä työväen agitaattoreja, niin saamme olla varmat, että sama
29762: puolue on ensimäinen käymään kiinni ja hyökkäämään työväen-
29763: puolueeseen kuuluvia kansalaisia vastaan, jos antavat työväen
29764: agitaattoreille yösijan tai huoneen jonakuna iltana. Löytäähän
29765: sen täältä selvästi, edellinen puhuja siitä jo puhui. Ja sitä paitsi on
29766: vielä huonosti onnistunut senkin syyn tähden tämä lakitekele,
29767: kun se on jättänyt suuren osan ulkopuolelle maanvuokraa, kun
29768: tarkoin ruvettaisiin tutkimaan, erilaisia maanvuokraajia lampuotei-
29769: nensa lähes zo,ooo. Näitä ulkopuolelle jääneitä tämä laki ei tulisi
29770: suojaamaan eikä turvaamaan ollenkaan, tällaisena kuin se nyt on,
29771: jos se tällaisenansa tulee hyväksytyksi, sillä tämä on niin perin
29772: mukavasti osattu kutoa.
29773:     Mutta älkää sitte porvarit, jos ei tämä lakitekele tule paremmaksi,
29774: enää puhuko maanvuokraajille kansan annellisuudesta ja isänmaan-
29775: rakkaudesta. Jos te sitä tahdotte puhua, niin halutkaa myöskin sitä
29776: toteuttaa. Ja jos te haluatte sitä toteuttaa, niin älkää myöskään,
29777: totta vie, tarjotko tällaista lakia maanvuokraajille (Puhemies koput-
29778: taa hiljaa vasarallaan pöytään). Muistetaanhan se sekalainen routa-
29779: vuosien aika. Porvarit olivat silloin hätääntyneitä. Eivät tienneet
29780: mihin ne olisivat hyökänneet kiinni, että olisi apua heille tullut.
29781: Muistaako porvaristo enää sitä aikaa? Onko se jo mielestä pois kadon-
29782: nut? Minä muistan aivan hyvin työväenliikkeen, työväen toiminnan.
29783: Ne sosialistit, joita porvariston puolelta hyvästi on väritetty, ne
29784: saivat kuitenkin maanvuokraajat ymmärtämään sen, että he luo-
29785: puivat pois kaikenmoisesta sellaisesta sopimattomasta menettelystä
29786: ja tavoittelusta, ikäänkuin laukkuryssien jaarituksista ja sen sellai-
29787: sesta.   Se oli sosialistien ansio, jotka johtivat maanvuokraajat
29788: väärältä polulta pois. Siis teidän pitäisi muistaman niitä aikoja.
29789: Ja jos tahdotaan todellista turvaa sille maalle, jota porvaristo sanoo
29790: isänmaakseen, niin tarvitsee silloin antaa myöskin oikeuksia sille
29791: kansankerrokselle, joka luo kaiken rikkauden ja mukavuuden
29792: yhteiskuntaan, joka on näihin saakka ja ehkä tulee vieläkin
29793: olemaan tästä eteenpäin, ja tuleekin olemaan, turvaamassa niin
29794: sanottua synnyinmaata. Se on se työtätekevä kansankerros, josta
29795: on suuri osa lähtenyt poikia aseita kantamaan ja turvanneet por-
29796: varien isänmaata. Näinkö, tällä lailla te, totta vie, palkitsette heitä
29797: (Puhemies lyö hiljaa vasarallaan pöytään), sillä sehän on aivan huonoa
29798: menettelyä.     Älkää leikiteikö maanvuokraajien kanssa, sillä se,
29799:                             Maanvuokralaki.                        1247
29800: 
29801: 
29802: mitä olen täällä puhunut, on kuitenkin totta, huolimatta siitä,
29803: vaikka onkin nuijan koputusta kuulunut.
29804: 
29805:    Ed. S ö d e r h o 1 m:   Junan man ännu erfarit verkningarna utaf
29806: 1902 års lag angående lega af jord, har man lyckats bland våra torpare
29807: få till stånd här i Jandet en omfattande rörelse emot denna lag. Denna
29808: 1902 års lag var emellertid, om man jämför den med utländska
29809: lagar i ämnet sådan, att i andra Iänder den klass af jordarrenda-
29810: torer, som motsvarar torparene hos oss, skulle haft mycket skäl att
29811: afundas densamma. Men, som sagdt, denna lag har man gjort miss-
29812: tänkt och vi hålla nu på att få den ersatt med en ny. Dennya lagen,
29813: som vi fått så långt, att vi hafva den före i andra läsningen, kan jag
29814: beteckna på en gång såsom en skydds- och tvångslag.' Att uti det
29815: rättsförhållande, som här är i fråga, legoforhållandet mellan jord-
29816: ägare och torppare, torparen är den ekonomiskt svagare måste
29817: ju erkännas, och man kan gifva erkännanden också åt de
29818: bestämningar i lagen, som afse att skydda torparen, d. v. s.
29819: trygga honom emot ensidigt häfvande af legoaftalet från lego-
29820: gifvarens sida. I detta afseende innehåller lagen lyckliga bestäm-
29821: ningar. Sålunda är här införd en bestämning om minsta tid för lego-
29822: aftalet, så lång som man knappast har annorstädes. Vi hafva vi-
29823: dare skärpta stadganden, som skydda legotagaren emot växlingar
29824: i äganderätten till den fastighet, från hvilken han har sin jordmot
29825: lega. Och framför allt har man i:ö.fört uti lagen nya bestämningar
29826: om de orsaker, som kunna medföra förverkande af legoaftalet. Man
29827: har till sådana hänfört blott dem, som direkt hänföra sig till lego-
29828: förhållandet, till åtskillnad från hvad för närvarande är gällande.
29829: Den föregående ärade talaren har häruti sett en stor brist. För min
29830: del måste jag säga, att om den klass af befolkningen, som beröres
29831: af dessa aftal, torparena, icke inser värdet af den sanningen, att
29832: den person, som bryter ett aftal, som icke håller sitt ord, måste bära
29833: följderna däraf, så gifver detta verkligen vid handen att mycken
29834: upplysning ännu är i fråga om enkla rättsgrundsatser af nöden.
29835: Dessutom kommer det till, att uti den paragraf, den 41, mot hvilken
29836: densenaste ärade talare gjorde anmärkning, det finnes ett stadgande,
29837: som medgifver att i vissa fall ett brytande af legoaftalet icke ens
29838: behöfver medföra legorättens förändring.
29839:     Till de stadganden, som bereda trygghet och skydd åt legotagaren
29840: höra också de utvidgade bestämningarna om ersättning för verk-
29841: ställda förbättringar. Men det finnes också uti lagen tvångsföreskrifter
29842: som icke lika mycket äro tilllagens fördel. J ag vill här beröra när-
29843: mast 6 §, som innehåller stadganden om grunderna, efter hvilka
29844: legovederlaget skall beräknas. Enligt densamma får icke vederlaget
29845: beräknas efter värdet af föremålet för legan, utan legovederlaget
29846: skall beräknas efter vissa allmänna grunder. Lika litet är det åt
29847: 1248                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29848: 
29849: 
29850: kontrahenterna förbehållet att ensamme bestämma innehållet
29851: utaf legoaftalet, utan det måste underställas en tredje persons en
29852: af lagen konstruerad särskild myndighets pröfning. Hvilka garan-
29853: tier denna myndighet genom sin sammansättning erbjuder, om den
29854: kommer att egna frågormt den opartiska och den grundliga pröf-
29855: ning, som är af nöden för att kunna afgöra uti hvarje enskildt fall
29856: om legovederlaget verkligen är i öfverensstämmelse med de för-
29857: måner, som aftalet innehåller, må jag lämna öppet. Men nekas kan
29858: åtminstone icke, att ett dylikt tvång måste verka synnerligen ogynn-
29859: samt.
29860:     Likaså finner jag uti de bestämningar om ersättning för verk-
29861: ställda förbättringar, som ingå i lagen, ett moment af tvång, som
29862: jag för min del måste anse högst olyckligt. Ersättning skulle näm-
29863: ligen komma att tillfalla brukaren för alla de förbättringar han ut-
29864: fört, om blott de äro förenliga med det ändamål, för hvilket legan
29865: har gifvits. Det skulle icke stå i legogifvarens makt att i någon
29866: mån inskränka ornfånget af dessa förbättringar. Också i sättet för
29867: beräkningen af denna ersättning har förslaget enligt min tanke
29868: icke varit lyckligt, då däri stadgas, ett ersättning skall utgå utan
29869: afseende på hvad förbättringen kostat brukaren och utan afseende
29870: på förbättringens värde för hela lägenheten såsom sådan, utan endast
29871: med afseende å dess egenskap af torp. Om således vid legotidens
29872: slut legogifvaren önskade själf Qfvertaga torpet, kan han få lof
29873: att därför betala en ersättning för förbättringar som icke för honom
29874: har värde.
29875:     Om man på detta sätt söker intvinga de ekonomiska förhållan-
29876: dena uti reglementerade bestämningar, så kommer man helt säkert
29877: icke att nå ett lyckligt resultat. Lagstiftningsåtgärder af detta
29878: slag bära redan i sig själfva fröet tili sin undergång. Det har alltid
29879: visat sig att, om tvånget blir för starkt, så komma de intresserade
29880: parterna att sträfva tili att ordna sina aftal på sidan om lagen om
29881: också icke mot densamma. Men om detta blir fallet måste man
29882: erkänna, att den nya lagen icke kommer att erbjuda legotagaren
29883: den trygghet, som man med densamma afsett. Att sålunda stifta
29884: en lag, som man icke kan vara öfvertygad om att verkligen kommer
29885: att följas, är enligt min tanke en betänklig riktning, som jag icke
29886: anser mig kunna gilla.
29887:     Tili de stadganden argarutskottet och i enlighet därmed stora
29888: utskottet dessutom infört, i afsikt att trygga legotagaren, höra
29889: äfven de om införande af legokontrakten i ett offentligt register.
29890: Detta registeringsinstitut är emellertid så bristfälligt, att det helt
29891: säkert kommer att i många afseende medföra svårigheter. För att
29892: en sådan registrering skall kunna vara verksam borde registret vara
29893: uppställdt efter en ordnad plan och ett öfversiktigt system, hvilket
29894: skulle kräfva en grundlig förberedelse. Huru våra dornstolar skola
29895:                             Maanvuokralaki.                       1249
29896: 
29897: 
29898: reda sig med registreringen utan tillgång till fullständiga fastighets-
29899: böcker, lämnar jag oafgjordt, då registren icke komma att gifva
29900: den öfversikt af gällande torpaftal, som utan tvifvel vore nödvän-
29901: dig. Dessutom innehåller förslaget icke klara bestämningar, om
29902: huru registreringen skall ställa sig till intecknade aftal, som gra-
29903: vera fastighet. Om man jämför I I § uti förslaget med den paragraf
29904: om ändring af inteckningsförordningen, som är fogad till förslaget,
29905: så stannar man åtminstone enligt min tanke i tvekan huru dessa
29906: förhållanden skola komma att ordna sig.
29907:     Lagen har vidare utsträckts till backstugusittare, och man har
29908: ställt dem i väsentligen samma läge som torparena. Att härtill
29909: enligt min tanke icke finnes skäl, beror på dessa aftals beskaffenhet.
29910: De legotagare, som man betecknar med namnet backstugusittare,
29911: tillhöra icke en lika stadigt bofast klass utaf befolkningen som torpa-
29912: rena. J ag tror, att det i många fall hvarken kommer att vara till
29913: nytta för backstugusittarena och påtagligen ännu mindre för lego-
29914: gifvarena att kontrakten med dem måste vara lika långa som i fråga
29915: om torp. Men jag vill i detta afseende icke göra något förslag, lika
29916: litet som jag i öfrigt här gör något yrkande beträffande legolagen,
29917: då såsom kändt det i landtdagen finnes en så kompakt majoritet
29918: tili förmån för densamma. - Hvad den återverkande förordnin-
29919: gen beträffar, skall jag i detta sammanhang icke uppehålla mig vid
29920: densamma.
29921: 
29922:     Ed. G. G. R 0 s e n q V i s t: Det var en frihetsvåg, som dref
29923: fram Finlands nya representation, en våg, som med ens ref ned stäng-
29924: sel och gärden, hvilka dittills ansetts erforderliga och nödvändiga.
29925: Det var tillika en stark optimism, som uppbar denna nya reform,
29926: ett starkt förtroende till de goda, uppehållande krafterna i folkka-
29927: raktären, till deras förmåga att slutligen segra öfver själfviskhet och
29928: egoism. Emellertid har denna på så sätt uppkomna representation
29929: under sin korta tillvaro visat sin styrka i att medels bud och för-
29930: bud söka kringgärda och kringstänga områden af människolifvet,
29931: hvilka dittills varit relativt fria, och har den därvid synbarligen
29932: ledts af en stark misstro tili det godas förmåga att göra sig gällande
29933: i människovärlden, hvarför ock den personliga friheten och den
29934: personliga själfbestämningsrätten på ett betänkligt sätt trädts
29935: för nära.
29936:     Att utkasta och skapa förbudslagar och förmynderskapslagar
29937: har sålunda blifvit ett särmärke för denna representation.
29938:     Äfven nu föreliggande lagförslag är, hvilka förtjänster det än
29939: må ega, i väsentlig och betänklig grad en förmynderskapslag.
29940:     Vill man mera principielt kriticera lagar af denna art har man
29941: rnindre att hålla sig till enskilda och särskilda bestämningar än till
29942: hela den bas, på hvilken de hvila, hela den uppfattning af människo-
29943:                                                                  79
29944: 1250                    Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
29945: 
29946: 
29947: lifvet, af de här bestämmande faktorerna och de här rådande be-
29948:  tingelserna för lycka och framåtskridande, hvilken uppfattning
29949:  mer eller mindre medvetet uppbär det hela och mer eller mindre
29950:  konsekvent i de enskilda lagparagraferna kommit till uttryck.
29951:      Min afsikt är icke att här närmare ingå på en sådan kritik. J ag
29952:  befarar att vi, som nu lagstifta, knappast skola hinnaneri våra graf-
29953:  var, innan den med all nödig skärpa skall bryta fram.
29954:      Det skall icke saknas synpunkter, från hvilka en dylik kritik
29955:  kunde utgå. En hufvudsynpunkt skall dock alltid blifva den, att
29956:  man genom bud och förbud icke bJott sätter skrankor för egoism
29957: och ondska, utan ock hindrar de personliga krafterna, grundfak-
29958: torerna i människolifvet, att fritt utveckla sig och fullt göra sig
29959: gäJJande, och att man fåfängt genom mekaniskt reglementerande
29960: söker skapa harmoniska förhåJJanden och en Jycka, som har helt
29961: andra betingelser.
29962:     Om en föregående tid gått för långt i sin tilltro till ett lyckligt
29963: resultat af de fria krafternas fria spel, så gör sig stiftaren af förbuds-
29964: lagar och förmynderskapslagar skyldig till en motsatt ensidighet.
29965: Medan han varsamt på alla håll söker tillstoppa och kringgärda,
29966:  neddrager han de mänskliga lifsförhållandena till en platthetens
29967:  nivå, där visserligen allt är regleradt och ordnadt, men där tillika
29968:  det lif, som skall fylla formerna, blifvit mer eller mindre snedvridet
29969: och förkrympt. Vi få reglementerade förhållanden, men vi få tillika
29970:  miserabla människor, sådana de blifva, där misstro och bevakning
29971: gör luften tung och oren.
29972:      Hvad nu ifrågavarande lagförslag beträffar, så är det ju till
29973: sin tendens välment, och dess hufvudsyfte att höja och förbättra
29974: en hel folkklass sociala och ekonomiska läge är sådant, att det måste
29975: väcka odeladt bifall. Men det sätt, på hvilket lagförslaget söker
29976: vinna detta mål, är i åtskilliga afseenden egnadt att framkalla all-
29977: varliga betänkligheter. Det är något af en välment men ensidig
29978: och kortsynt fabrikskonst, som satt sin prägel på det hela. Det har
29979: blifvit hopsmidt vid partiernas ässja, men därifrån utgå visserligen
29980: konstiga verk men icke några konstverk.
29981:     Till det mest osympatiska i detta lagförslag höra otvifvelaktigt
29982: bestämningarna om den s. k. legonämnden, om dess maktbefogen-
29983: heter och funktioner. Det är dessa bestämningar, som i väsentlig
29984: grad gifva sin prägel åt hela förslaget och göra det tili en fullkom-
29985: lig förmynderskapslag. Bestämningarna om legotidens längd, om
29986: godtgörelse åt brukaren för gjorda förbättringar, beträffande hvilka
29987: partierna kämpat så många strider, äro enligt min mening af långt
29988: mindre betydelse än införanclet i alla våra kommuner af legonämnds-
29989: institutionen och bringandet af våra legoförhållanden under denna
29990: institutions dominerande herravälde.
29991:     Här är icke fråga om en frivillig förlikningsnämnd, användbar
29992:                             Maanvuokralaki.                       1251
29993: 
29994: 
29995: där, hvarest uppkomna tvister det påkallar, och där behofvet af
29996: en sådan faktiskt gjort sig gällande, utan om ett stående obliga-
29997: toriskt förmynderskapsinstitut, afsedt att införas öfverallt. A pri-
29998: ori ställas här legogifvare och legotagare i hela landet under en
29999: uppsikt och bevakning, som hittils v'arit förbehållen öfvermagor.
30000: Fullt myndiga och tillräkneliga medborgare blifva vid skötandet
30001: af sina egna angelägenheter på förhand, utan att de gjort sig skyl-
30002: diga tili missbruk af befogenhet och makt, ställda i en betänklig
30003: afhängighet af en främmande instans. Af legonämnden beror det
30004: att fastställa eller icke fastställa ett af myndiga medborgare fritt
30005: ingånget aftal och att i många fall bestämma karaktären och verk-
30006: ningarna af detsamma.
30007:      Legoförhållandena äro dock äfven de förhållanden mellan män-
30008: niskor och människor, och en lagstiftning, som byggde på denna
30009: förutsättning vore otvifvelaktigt vidsyntare än den som a priori
30010: ställer de mänskliga förhållandena under den dominerande syn-
30011: punkten af en ensidig kamp mellan egoistiska intressen, där det
30012: blott gäller att mekaniskt hålla i styr de hvarandra bekämpande
30013: makterna. För att få till stånd en jämnvikt mellan de motsatta
30014: intressena, skapar man en institution, där dessa intressens makts-
30015: styrka matematiskt är ordnad och ställer den såsom bestämmande
30016:  öfver lefvande varelsers fria viljor.
30017:      Tror man värkligen att harmoniska förhållanden och lycka i
30018: människovärlden skapas på dylika stigar? Legonämnden kan redan
30019: på grund af sättet för sin tillkornst och på grund af sin sammansätt-
30020: ning i de flesta fall icke blifva ett uttryck för en objektiv, öfver de
30021: motsatta egoistiska intressena stående rättvisa, hvilken såsom sådan
30022: skulle kunna ega och vinna auktoritet. Den blir fastmer en tvångs-
30023: makt utan inre myndighet, hvilken såsom sådan blott skall skapa
30024: missnöje än hos den ena än hos den andra parten och hindra upp-
30025: komsten af ett fredligt, sundt mänskligt förhållande mellan lego-
30026: gifvare och legotagare.
30027:      Må vara att på området för våra legoförhållanden mycket har
30028: funnits, som varit annorlunda än det bort . vara, må vara att här
30029: finnes åtskilligt som tarfvar ändring. På dessa områden har dock
30030: hittills i långt högre grad än detta lagförslag synes förutsätta, äf-
30031:  ven de vackraste sidorna af människolifvet framträdt och utveck-
30032: lats, äfven här har människa mött människa och man har icke glömt,
30033:  att det finnes högre normer än dem egna kortsynta intressen diktera,
30034:  normer, hvilka endast i frihetens luft kunnat och kunna utveckla
30035:  sin utomordentliga styrka.
30036:      Detta lagförslag tänker lågt om människonaturen, och det tror
30037:  sig medelst reglementering och uppsikt, medelst bevakning och
30038:  tvång skapa lycka och framåtskridande, och det gör människan
30039: 1252                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30040: 
30041: till ett medel för institutionen i stället för att förhållandet borde vara
30042: det motsatta.
30043:      Detta är i korthet sagdt den bas, på hvilken lagförslaget hvilar;
30044: det är om jag så får säga dess metafysik. Den uppbäres, jag vet det,
30045: af en mäktig tidsströmning, mot hvilken det för den enskilde är
30046: fåfängt att kämpa, men mot hvilken, förrän man det tror, revolten
30047: skall komma, då människan i människan reser s ig och gör anspråk
30048: på att blifva trodd och behandlad i enlighet med sin värdighet.
30049:      J ag är icke så naiv att jag skulle tro att det jag här sagt skulle
30050: komma att utöfva något inflytande på lagförslagets faktiska ge-
30051: staltning. Där partierna med minutiösa program och under val-
30052: kampen frikostigt utkastade löften bundit sina trogna till händer
30053: och tänder, där betyda tankar sådana som dessa platt intet. Parti-
30054: väsende och partidisciplin äro de mäktigaste krafter till att draga
30055: de mänskliga förhållandena ned till en ömklighetens nivå och för-
30056: störa sinnet för den person1iga frihetens och den personliga själf-
30057: bestämningsrättens oändliga värde. Jag har dock sagt hvad jag
30058: sagt för att i denna församling, som själf har att tacka friheten för
30059: sin tillvaro, medvetandet om dess betydelse åtminstone någon gång
30060: måtte få ett uttryck.
30061:      Hvad lagen om den återvärkande kraften beträffar, skall jag
30062: be att få återkomma till den, då diskussionen särskildt kommer
30063:  att röra sig om detta ämne.
30064: 
30065:     Ed. L a u t a s a 1 o: Eduskunnan oikeiston ja myös keskustan
30066: taholta edustajat Kairamo ja Brander ovat antaneet tunnustuksensa
30067: tälle kompromissiehdotukselle ja tietysti heidän se on tullut tehdä.
30068: Sillä mahdollisesti he ovat itse olleet osallisina siinä kun sellaista
30069: kompromissia on laadittu.         Mutta minä maanvuokralaisena ja
30070: maanvuokralaisten edustajana en ole tyydytetty tällaisella kompro-
30071: missilla, sillä tässä ei ole ainutkaan rivi sellainen, joka minua miel-
30072: lyttäisi. Mitä yleensä maanvuokralakiin tulee, on se kohta koh-
30073: daltaan käsittelyn aikana käynyt aina huonommaksi ja tarkoitustaan
30074: vastaamattomammaksi ... Mitä tulee ensiksi vuokra-ajan pituuteen,
30075: on se porvarillistenkin taholta suuressa valiokunnassa myönnetty so-
30076: vuotiseksi lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Mutta nyt kun lakiehdotus
30077: on valmistumaisillaan, aljetaan sitä muodostella jos jonkin näköi-
30078: seksi.    Nyt on porvarien viimeisessä muodostelussa vuokra-aika
30079: lyhennetty zs-vuotiseksi ja vielä vajavaltaisiin nähden 5 vuodeksi,
30080: joka aiheuttaa sen, ettei nykyään oleville torppareille tulla missään
30081: tapauksessa tekemään ainakaan 50 vuoden vuokrasopimusta, vaan
30082: ainoastaan sellaisille kuin tässä on myönnetty, nim. niille, jotka
30083: uudestaan alkavat korpeen raataa, joten tämä 50 vuoden vuokra-
30084: aika tulee olemaan maanvuokralaissa vain korulause eikä uusi
30085: maanvuokralaki tule olemaan juuri nykyistä parempi. Mitä taas
30086:                             Maanvuokralaki.                        1253
30087: 
30088: 
30089: tulee tähän taaksepäin vaikuUavaan lakiin, on se viimeksi muovatun
30090: ehdotuksen mukaan tehty peräti tarkoitustaan vastaamattomaksi.
30091: Tällä tahdotaan tyhjäksi tehdä torppareilta se hiukkakin korvauksen
30092: mahdollisuus, minkä he vielä suuren valiokunnan mietinnön perus-
30093: teella olisivat tulleet saamaan. Tämä tahdotaan tehdä tyhjäksi
30094: näillä muutamilla jatkovuosilla, joita tässä porvarillisten laatimassa
30095: muovailussa on ehdotettu, ja sitten saa lähteä kilometritehtaalle
30096: ilman vähääkään korvauksen mahdollisuutta siitä työstä ja pääo-
30097: masta, jonka hän on kuluneena vuokra-aikana vuokratilaan uhran-
30098: nut. Minua ihmetyttää tämä porvarillisten hyvässä järjestyksessä
30099: peräytyminen etenkin suomalaisen puolueen suhteen. Suomalainen
30100: puolue on nyt kaksien viimeisten eduskuntavaalien edellä ollut mitä
30101: suurin torppariolojen parantaja. Mutta nyt kun niitä lupauksia
30102: pitäisi käytännössä toteuttaa, he unohtavat kaikki. Porvarilliset
30103: edustajat ovat suuremmalla huolella vuokranantajien etua silmällä-
30104: pitäneet kuin vuokramiesten. He arvelivat tällä suuren valiokunnan
30105: ehdottarualla takautuvalla lailla tehtävän maanomistajille mitä
30106: suurin vääryys. Ed. Castd~n jo huomautti suuressa valiokunnassa,
30107: että hän tulee eduskunnassa tekemään kaiken voitavansa sellaisen
30108: takantuvan lain suhteen kuin suuri valiokunta on hyväksynyt,
30109: ettei se nilssään tapauksessa tule eduskunnassa hyväksytyksi. Nyt
30110: se on tietysti tullut toteutetuksi. Minä myönnän kyllä, että tässä
30111: tapahtuisi jonkinlainen vääryys, nim. siinä suhteessa, että maan-
30112: omistaja on mielessänsä kuvitellut torpparien vuokrasopimuksen loppu-
30113: van ja hän saa tuon torpparinhäädetyksi maantiellejasitten torpparin
30114: työntulokset ja vaivannäkö tulevat hänen käytettävikseen. Mutta
30115: minä sanon, että se vääryys, mikä suuren valiokunnan ehdottaman
30116: takantuvan lain perusteella tulisi tapahtumaan maanomistajalle,
30117: on perin vähäinen sen vääryyden suhteen, mikä tulisi kohtaamaan
30118: kymmeniintuhansiin nousevaa maamme tarpparijoukkoa ilman
30119: takautuvaa lakia. Ed. Kairamo suuressa valiokunnassa puhui aivan
30120: tähän tapaan: hän juuri surkutteli torppareita. Hän huomautti, että
30121: tässä tulee maanomistajille vääryys, mutta huomasi hänkin sen, että
30122: se vääryys on sangen vähäinen sen vääryyden suhteen, mikä tulee
30123: torppareille ilman takautuvaa lakia. Mutta hänkin on muuttanut
30124: tässä suhteessa taktiikkansa peräti toiseen suuntaan ja on tietysti
30125: ollut yhtenä muovailemassa tätä kompromissiehdotusta. Takautuva
30126: laki on se, joka korvaa nykyistä torppariluokkaa; uusi maanvuokralaki
30127: ei ole mistään merkityksestä ilman takautuvaa lakia. Uusi maan-
30128: vuokralaki voi vaikuttaa vasta epämääräisessä tulevaisuudessa.
30129: Siis tarkotusta vastaava laki tarvitsee olla uuden maanvuokralain
30130: yhteydessä ja se on tämä taaksepäin vaikuttava laki, joka voi taata
30131: torpparien olosuhteet eteenkin päin.
30132:     Maaseudulla ovat torpparit nykyään jännityksellä seuranneet
30133: eduskunnan työn kulkua. Maalaistorppareille ei ole mikään niin suuresta
30134: 1254                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30135: 
30136: 
30137: merkityksestä eduskunnan työssä kuin torpparilain valmistuminen;
30138: nyt he näkevät, että nämä heidän toiveensa menevät perin vähäi-
30139: siksi. Mutta mielestäni suuren valiokunnan ehdotus ei ole täysin
30140: tarkoitustaan vastaava, lukuunottamatta ensinkään tätä porvari-
30141: edustajain viimeksi tekemää ehdotusta. Minä ehdotan että eduskunta
30142: hyväksyisi takautuvaksi laiksi maatalousvaliokunnan toisessa vasta-
30143: lauseessa olevan takantuvan lain, ja samalla myös ehdotan että
30144: eduskunta hylkäisi kaikessa hiljaisuudessa tällaisen kompromissi-
30145: ehdotuksen, niin ettei se tulisi ensinkään eduskunnan ulkopuolelle
30146: kansan tiedoksi, että meidän porvariedustajamme tällaisia kompro-
30147: misseja ovat pitäneet ja tällaisia kuristuslakeja torppareille vielä
30148: edelleenkin laatineet (Hyvä!).
30149: 
30150:      Ed. R a j a 1 a: Tämä on tosiaan sellainen kysymys, joka on
30151: päiväjärjestyksessä jo ollut tämän kolmannenkin eduskunnan istunto-
30152: aikana. Tässä on sellaisia kohtia, että toisinaan näyttää aivan
30153: mahdottomalta, onko tästä mitään tulosta tälläkään istuntokaudella.
30154: Minä en aijo tässä kovin pitkiä esitelmiä pitää, mutta kuitenkin
30155: katson velvollisuudeksi tuoda oman käsityskantani esillä olevasta
30156: asiasta näkyviin.
30157:     Tässä on nyt ensinnäkin meillä maatalousvaliokunnan ja suuren
30158: valiokunnan mietintö. Torpparina ja torpparien kannalta minun
30159: täytyy tunnustaa, että nämä mietinnöt eivät ole saavuttaneet sitä
30160: päämäärää, joka tällälakiteoksella oikeastaan on tarkoitettu. Kaikkien
30161: niiden vaikeuksien suhteen, joita tähän lakiteokseen nähden on ollut,
30162: on nyt vielä esitetty uusi ehdotus, joka on eduskunnan jäsenille
30163: jaettu. Tässä kompromissiehdotuksessa on 2 § muodosteltu siitä,
30164: mikä on maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan mietintöihin
30165: liitetty. Sen käsityksen mukaan mikä minulla on tästä asiasta, on
30166: tähän pykälään tehty sellainen erinkaltainen takaportti, josta saatan
30167: aivan yksinkertaisesti lausua omana mielipiteenäni, että siinä on
30168: katsottu ainoastaan maanomistajan mielivaltaa (Hyvä!), koska
30169: tässä pykälässä sanotaan, >>jos vuokramies haluaa 50 vuotta lyhyem-
30170: pää vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt
30171: erityisissä tapauksissa vaativat, siihen oikeus». Minä rohkenen torp-
30172: parien kannalta ehdottomasti olla siitä vakuutettuna ja lausua
30173: sen mielipiteen, mihin minä torpparina olen tullut. Eivät torpparit
30174: milloinkaan sellaista lyhempää vuokra-aikaa vaadi, eikä niillä ole
30175: sellaista tarkoitusta ollut, että sen pitäisi tulla lyhennetyksi. Minun
30176: täytyy tunnustaa se tosiasia, että tähän on juuri takaportti tehty,
30177: jonka kautta maanomistajalle ja vuokrakirjan antajalle säilytetään
30178: täydellinen mielivalta. Hän voi mielivallallaan pakottaa torpparin
30179: siihen, että torpparin on pakko tyytyä tuohon lyhempäänkin vuokra-
30180: aikaan. Vaan kun näyttää hankaluutta olevan saada tästä asiasta
30181: lakia tällä istuntokaudella, niin siltä kannalta olen ajatellut että
30182:                             Maanvuokralaki.                        1255
30183: 
30184: 
30185: minäkin ehkä voin tulla asiaa kannattamaan, jos nyt kerran sillä-
30186: kin tavoin tästä laki saataisiin. Täällä on puhuttu paljo siitä, mitä
30187: tällä takautuvalla lailla oikeastaan tarkoitetaan.       Tässäkään ei
30188: todellisuudessa ole saavutettu sitä mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan,
30189: mutta koska kuitenkin käy ilmi, että tässä on pidätetty irtisanoruis-
30190: oikeudet 7-8 vuodeksi, niin minä rohkenen luottaa siihen, että
30191: eduskunta tulevaisuudessa voi tähänkin vielä tehdä uudistuksia ja
30192: muutoksia ennenkuin tuo 8 vuotta kuluu, ja tältä kannalta saatan
30193: tulla senkin hyväksymään. Mutta tässä en kuitenkaan saata olla
30194: julkilausumatta mielipidettäni siitä, mitä on koko tämän eduskunnan
30195: jäsenten yksimielinen tunnustus, että nim. torpparille on korvaus
30196: säilytettävä tässä laissa ja että torppari on oikeutettu sen saamaan,
30197: jonka kyllä maatalousvaliokunnan mietinnön 25 §sekä vielä suuren
30198: valiokunnan mietintö myös säätää. Mutta kuitenkin, kun lakiteok-
30199: sen 27 §:ää tulee arvostelemaan sen 25 §:n mukaan, niin tästä joutuu
30200: hyvin suuresti ihmeisiinsä juuri siitä syystä, niinkuin lausuin, että
30201: on tunnustettu korvauksen oikeus saatavaksi torpparille, mutta
30202: 27 §:n mukaan, mikä nyt on oleva, se kutistuu hyvin pieneksi. Myös
30203: täytyy tunnustaa se sama asia, joka jo on täällä tunnustettu, että
30204: 50 vuoden lyhin vuokra-aika, minkä 2 § säätää, on ainoastaan pape-
30205: rilla. Kun nim. sitä vertaa 27 §:ään, niin käy hyvin selvästi ilmi,
30206: että se on siinä paperille ainoastaan silmän lumoukseksi pantu.
30207: Mutta tätäkään ei kuitenkaan saata olla lausumatta että 27 § on
30208: tämän näköiseksi mennyt juuri siitä syystä, että meidän vahvin
30209: puolueemme, vasemmisto, on ollut siihen myötävaikuttamassa.
30210:      Paljon on vielä puhuttu siitä, miten suomalainen puolue on,
30211: sanoisinko, mennyt kovin kauvas, kun se on veroregleerauspykälän
30212: ottanut ehdotukseensa. Minä, torpparien kannalta, rohkenen aivan
30213: varmana seisoa tässä asemassa ja myös torpparien keskuudessa,
30214: vakuutettuna, että on torpparille edullista, jos hänellä on oikeus
30215: veroregleeraukseen vielä vuokrakaudenkin ajalla. Tahdon perus-
30216: tella tätä muutamalla lauseella. Jos torpparille lasketaan roo markan
30217: vuokra, mutta hänellä on oikeus ensimäisenä 25 vuotena olla 75
30218: markalla ja jälkimäisinä 25 vuotena 125 markalla, käy täysin selväksi,
30219: että on edullisempi alkavalle torpparille saada vähemmällä verolla
30220: alkaa torppaansa rakentaa.
30221:     Olen lausunut, että en tässä aijo pitkälle ruveta puhumaan enkä
30222: mitään sellaisia jaloja esitelmiä pitämään, kuin ovat muutamat
30223: edelliset puhujat pitäneet. Mutta kuitenkin pyydän kosketella ed.
30224: Järvisen lausuntoa muutamalla sanalla. Niinkuin tiedetään ja on
30225: tunnettu asia, on ed. Järvinen tässä tunnettuun tapaansa pitänyt
30226: pitkän esitelmän työajan pituudesta, mutta minä rohkenen lausua
30227: ed. Järviselle sen mielipiteeni, että ed. Järvinen ei millään tavalla
30228: tunne, kuinka pitkä työaika torpparilla todellisesti tarvitsee olla.
30229: Hän on itse siitä kaikesta kokematon eikä tunne tuota suhdetta.
30230: 1256                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30231: 
30232: 
30233: Rohkenempa vielä lausua senkin, että ed. Järvinen ei ole ollut
30234: maataviljelevänä eikä ole maanviljelyksestä elatusta itsellensä
30235: ottanut.
30236:     Ed. Hokkasen pitämässä esitelmässä taas, jossa hän porvari-
30237: puolueita muistutti, ei ollut todellisesti mitään pontta, jonka tähden
30238: siihen ei ansaitse mitään vastata.
30239:     Minä olen sillä kannalla tämän lakiehdotuksen suhteen, että
30240: tulee siitä nyt parempi taikka huonompi, parempi kuitenkin on,
30241: että me lain saamme. - Vielä täytyy minun tunnustaa sekin, että
30242: tässä lakiteoksessa kuitenkin on melkoisia parannuksiakin torppa-
30243: reille ja tuottaa se suurempaa etua. Saatan vielä sanoa silläkin
30244: tavalla, että tämän lain parannukset vaikuttavat torpparikansan
30245: keskuudessa sen, että torpparit alkavat paremmin tai oikeammin
30246: sanottuna uutterarumasti maatansa viljelemään. - Näillä syillä
30247: tulen minä lain ehdotuksia kannattamaan.
30248: 
30249:     Ed. K a a r ne: Tässä yleiskeskustelussa ovat useat puhujat
30250: kosketelleet erityisiin kohtiin. Samoin on minunkin tarkoitukseni
30251: lausua mielipiteeni yhdestä erityisestä kohdasta.
30252:     Jo vuoden 1907 eduskunnassa lausui eräs porvarillinen edustaja,
30253: että tilanomistajan täytyy pitää silmällä perheensä nuorempien
30254: jäsenten maahan kiinnittämistä ja asuttamista. Hän arveli että
30255: 50 vuoden vuokra-aika tekee sen heille mahdottomaksi. Hänen ym-
30256: märtääkseen olisi se samalla kuolinisku torpparilaitokselle, sillä
30257: sitte eivät enää tilanomistajat vuokraisi torppiaan. Samoin ed.
30258: Huoponen lausui viime kerralla, että kun lapset varttuvat, tarvitse-
30259: vat ne saada omaa maata viljelykseen. Tämä ei ole mahdollista
30260: jos lyhemmäksi vuokra-ajaksi määrättäisiin 50 vuotta. Siis 25 vuoden
30261: vuokra-ajan kannattajilla on se tarkoitus, että torpparit häädetään
30262: pois torpistaan 25 vuoden kuluttua. Eduskunnan tulisi näin ollen laatia
30263: sellainen torpparilaki, jonka avulla vanhat vuokraajat voitaisiin häätää
30264: pois asunnoistaan ja panna omat lapsensa niiden tilalle.
30265:     Aihetta samaan käsitykseen antaa myöskin maatalousvalio-
30266: kunnan mietinnössä eräs lause, jossa sanotaan: ~Viideksikymme­
30267: neksi vuodeksi tehty vuokrasopimus torpasta tai mäkitupa-alueesta
30268: voisi olla maanomistajalle voittamattomana esteenä muuttuneit-
30269: ten olosuhteitten johdosta saada maanviljelyksensä ja maatalou-
30270: tensa sopivimmin järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellä-
30271: mainituista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellaisten
30272: vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuokra-aikana olisi
30273: 50 vuotta, olemaan vastenmielinen. Maanomistaja ei siis muutoin
30274: kuin suurimman pakon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksia
30275: torpiksi ja mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuokrauksesta>>.
30276:     Se on minusta kummallinen ajatus, että 50 vuoden vuokra-aika olisi
30277: kuolinisku torpparilaitokselle. Näyttää::niinkuin herrat luulisivat
30278:                             Maanvuokralaki.                       1257
30279: 
30280: 
30281: torpparien olevan maanomistajille ainoastaan semmoisesta merki-
30282: tyksestä, että on saman tekevää onko heillä niitä tai ei. Mutta
30283: minulla on sellainen käsitys asiasta, että koko näitten suurten maan-
30284: omistajien elämä riippuu näistä torppareista; torpparit tekevät työtä
30285: heidän elatukseksensa ja vieläpä monta kertaa heidän ylellistäkin
30286: elämäänsä varten.
30287:      Mitä erittäin mäkitupalaisiin tulee, niin olisi ainakin heille 25
30288: vuoden lyhh vuokra-aika mitä epäilyttävin, sillä käsiteltävänä ole-
30289: vassa lakiehdotuksessa on 29 §, jossa määrätään vuokraaja viemään
30290: omat rakennuksensa, jota vuokranantaja ei ole velvollinen innasta-
30291: maan, vuokra-ajan lopussa pois vuokratilalta ja vielä laittamaan
30292: myös rakennusten sijan kuntoon ja jos ei vie rakennuksia pois kahden
30293: vuoden kuluessa, on maanomistaja oikeutettu julkisella huutokau-
30294: palla myymään ne vuokramiehen laskuun. Tästä luonnollisesti seuraa,
30295: että vuokraaja, menetettyään ensin asuinpaikkansa, vielä menettää
30296: suuren osan usein ainoasta omaisuudestaan vaikka nuot tonttimaat
30297: useimmiten ovat sellaisia kiviriuttoja, ettei niitä muuhun voi käyttää-
30298: kään kuin tonttimaiksi. Näin ei tule laki suojelemaan köyhän
30299: omaisuutta eikä edes asunto-oikeutta, jonka kumminkin pitäisi olla
30300: ihmisen kaikkein alkeellisimpia oikeuksia maan päällä. Tämä suuri
30301: epäkohta ei muuten tule poistetuksi kuin joko säätämällä tilattomalle
30302:  väestölle tontteihinsa ainainen asunto-oikeus tahi ottamalla tähän
30303:  maanvuokralakiin se perinnöllinen vuokraoikeus, joka sisältyy
30304:  edustamani ryhmän ohjelmaan sekä on myöskin meidän ta-
30305:  holta täällä eduskunnassa esiintuotu jo kaksilla viimeisillä valtio-
30306:  päivillä kuin myöskin tällä istuntokaudella suuressa valiokunnassa.
30307:  Koska kuitenkin tuo meidän taholta tehty ehdotus ei ole saanut
30308:  kannatusta, niin että sen läpimenemisestä tässä kamarissa olisi
30309:  vähintäkään toivoa, katsomme olevamme pakoitetut kannattamaan
30310:  sitä ehdotusta, joka on lähinnä meidän omaa ohjelmaamme tässä
30311:  asiassa ja jolle suuri valiokunta on asettunut.
30312:      Useasti tästä maanvuokralaista keskusteltaessa on sanottu, ettei
30313:  kellään ole mitään uutta esitettävää, aina vaan samoja asioita, joita
30314:  on jo ennen kuultu moneen kertaan. Minä pyydän vielä esittää
30315:  yhden uuden näkökohdan, jota ei ole ennen täällä esitetty tämmöisen
30316:  asian yhteydessä.
30317:      Israelin vanhat profeetat olivat ankaria totuuden puhujia,
30318:  jotka vaativat kansalle myöskin oikeutta. Samoin minä toivoisin,
30319:  että ne henkilöt, jotka oppivelvollisuusasiassa esiintyivät uskonnon
30320:  puolustajina, tekisivät näiden profeettain tavalla tässäkin asiassa,
30321:  sillä uskonto velvoittaa harrastamaan oikeutta ja totuutta kaikissa
30322:  asioissa. Äskeinen suomalaisen puolueen torppari-edustaja mainitsi,
30323:  että tämä ajatus, joka porvareilla nykyään on tämän maanvuokra-
30324:  lain suhteen, ei tyydytä torppareita eikä ole oikeuden ja totuuden
30325:  mukainen. Olisihan silloin ehdottomasti niiden samaan puolueeseen
30326: 1258                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30327: 
30328: kuuluvien henkilöitten, jotka totuutta rakastavat, noustava puolusta-
30329: maan totuutta.
30330:     Me voimme hyvällä syyllä sovittaa profeetta J esaian sanoja
30331: tähänkin asiaan, sillä hän oli maalaisolojenkin tuntija. Ensimäisessä
30332: luvussaan antaa hän kuvauksen Jerusalemista, näyttää miten ru-
30333: mana ja alastomana esiintyi yhteiskunnallinen sorto ja vääryys.
30334: Hän osoittaa, miten tuomarit ja muut kansanjohtajat, joiden ennen
30335: muita olisi pitänyt olla Jumalan siveellisten vaatimusten valvojia ja
30336: vapaat epärehellisistä pyyteistä, olivat muuttuneet lahjottaviksi
30337: ja rahalla ostettaviksi. Jesaia sanoo: >>Sinun johtajasi ovat kapi-
30338: noitsijoita ja varkaiden kumppaneita; jokainen ottaa mielellään lahjoja,
30339: tavoittaa palkintoa. Lesken asiasta he eivät välitä, orvoille he eivät
30340: tee oikeutta>>. Siten oli jokainen köyhä raukka jätetty oman onnensa
30341: nojaan. Ankaran arvostelun antaa J esaia tällaisista lainsäätäjistä:
30342: »Voi niitä, jotka vääryyden lakeja säätelevät ja kirjoittajia, jotka
30343: onnettomuutta kirjoittelevat, estääkseen alhaiset oikeuden hausta
30344: ja riistääkseen kansani köyhiltä oikeuden, jotta lesket joutuisivat
30345: heidän saaliikseen ja orvot putipuhtaiksi ryöstäisivät». SamoinAamos
30346: ei myöskään ruoskaa säästänyt vaan osoitti miten ylhäiset virka-
30347: miehet, rikkaat suurtilalliset ja muut mahtavat käyttivät kaikin
30348: tavoin etuoikeutettua asemaansa köyhien nylkemiseen ja heikkojen
30349: sortamiseen. He keräämällä keräsivät vääryydellä ja väkivallalla
30350: hankittua omaisuutta palatseihinsa. Rehellisen valitusta ja köyhän
30351: todistusta eivät he kuunnelleet. Oikeuden turva oli muuttunut
30352: myrkyksi ja syöksi oikeutta hakevan kurjuuden kuiluun. Tämän
30353: turvattomuuden ja kurjuuden rinnalla esiintyy ylhäisten loisto
30354: ja hekumallinen elämä sitä räikeämpänä; he makaavat elefantin-
30355: luisilla vuoteilla, syövät parasta, mitä karjasta saadaan, juovat
30356: mielin määrin viiniä, laulavat iloisialaulujaanja voitelevat ruumiinsa
30357: parhaalla öljyllä - mutta maansa kohtalosta he eivät välitä. Siis
30358: aivan meidän aikamme kuva. Hänen täytyy lakkaamatta valittaa,
30359: että rikasten ja ylhäisten mieli on kääntynyt vaan omiinnautinnoihin
30360: ja omiin etuihin. Rikkaat suurviljelijät, joiden hallussa yleensä oli
30361: koko maanomaisuus, kantoivat armottomalla kovuudella viljaveroa
30362: köyhiltä talonpojilta ja harjoittivat viljakaupassa kaikenlaista
30363: kiskomista ja petosta. Heidän itsekkäitä harrastuksiaan ja väärää
30364: oikeudentuntoaan kuvaa mainiosti profeetan lausunto, kun hän
30365: sanoo, että sabatti ja muut juhlapäivät olivat heillevain kiusaksi, kun
30366: ei ollut tilaisuutta viljan lainaamiseen korkoa vastaan ja muuhun
30367: kaupanvoittoon; mittojen pienentäminenjahintojensuhteeton suuren-
30368: taminen ei heitä yhtään arveluttanut.
30369:     Minä uskon, että se olisi eduskunnallehyvin uutta, jos nyt uskontoa
30370: rakastavat edustajat alkaisivat uskonnon nimessä vaatia puoluettaan
30371: asettumaan oikeuden ja totuuden pohjalle tässä maanvuokralaki-
30372: asiassa; sitä ainakin teiltä odottaa uskontoa rakastava köyhä ja
30373:                              Maanvuokralaki.                       1259
30374: 
30375: 
30376: kärsivä torpparikansa. Se odottaa, että niihin kärsimyksiin, joita he
30377: ovat saaneet kärsiä, tulisi kerrankin apua. Jokainen heidän puoles-
30378: taan lausuttu totuuden sana jo ilahuttaa heitä. Silloin myöskin
30379: sosialidemokraattien väitteet, että uskontoa käytetään ainoastaan
30380: luokkavallan välikappaleena, tulisi parhaiten kumotuksi. Jos siis
30381: tahdomme oikeuden ja totuuden mukaan auttaa torppareitaja turvata
30382: heille heidän työnsä tulokset, on meidän asetuttava kannattamaan
30383: suuren valiokunnan mietintöön liitettyä toista vastalausetta. Sitä
30384: ei pääse kiertämään eikä kaartamaan. Myöskin se vastaa kansan
30385: yleistä harrastusta, toivoa ja sen oikeuskäsitystä.
30386: 
30387:      Senaattori Nyberg h: Maatalousvaliokunnan ja suuren valio-
30388: kunnan tässä asiassa antamat mietinnöt ynnä niihin liittyneet vasta-
30389: lauseet ovat olleet omansa tekemään huolestuttavan vaikutuksen.
30390: Kun näin tässä yhteiskunnan rauhalle ylen tärkeässä asiassa mielet
30391: osottautuivat menevän niin kauvaksi toisistaan kun ne ovat tässä
30392: tehneet, niin saattoi epäillä tulisiko tästä lainsäädäntötoimesta näillä
30393: valtiopäivillä mitään tyydyttävää tulosta. Varsinkin arveluttavilta
30394: näyttävät minusta ne päätökset, joihin suuri valiokunta eräissä
30395: tärkeissä kohdin on johtunut.         Tarkoitan tässä sekä määräystä
30396: lyhimmästä vuokra-ajasta, mikä määräys on torpan, lampuotitilan
30397:  ja mäkitupa-alueen vuokraa koskevan asetusehdotuksen toisessa
30398: pykälässä että erityisessä lakiehdotuksessa tehtyjä säännöksiä
30399:  maanvuokralain n. k. taannehtivasta vaikutuksesta.
30400:       Mitä ensinnäkin vuokra-aikaan tulee, niin olen tältä paikalta
30401:  jo ennenlausunutepäilyksenisiitä, onko hyvin harkittua, että määrä-
30402:  tään niin pitkä aika kuin 50 vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Tämä
30403:  määräys on nim. omansa vaikeuttamaan etenkin uusien mäkitupain
30404:  mutta myös uusien viljelmien syntymistä ja siten ehkäisemään
30405:  asutuksen kehittymistä ja maanviljelyksen leviämistä maassamme,
30406:  jossa löytyy paljon raivaamatonta alaa ja asutuskin on harvaa.
30407:  Tärkeätä on sentähden, että maan vuokraaminen lyhemmäksi ajaksi
30408:  kuin 50 vuodeksi säädetään mahdolliseksi.
30409:       Arveluttavampaa laatua ovat kuitenkin ne muistutukset, jotka
30410:  voidaan tehdä suuren valiokunnan ehdottamia säännöksiä vastaan
30411:  maanvuokralain taannehtivasta vaikutuksesta. Nämä säännökset
30412:  sisältävät, että maanviljelijä sillekin vuokramiehelle, joka on tehnyt
30413:  vuokrasopimuksen ennen uuden lain voimaan astumista, olisi vel-
30414:  vollinen korvaamaan hänen tätä ennen tekemänsä parannustyöt,
30415:  vaikka vanha laki ei ollenkaan oikeuta vaatimaan korvausta tai
30416:  oikeuttaa sitä vaatimaan vähemmässä määrässä kuin uusi laki.
30417:   Jos nyt esim. joku olisi ostanut itselleen maatilan joku vuosi ennen
30418:  kuin uusi asetus astuu voimaan, niin hän valiokunnan ehdoittamain
30419:  uusien säännösten kautta tulisi velvoitetuksi korvaamaan torppa-
30420:   reillensa tämän esimerkiksi 40 vuoden aikana, jos hän niin kauvan on
30421: 1260                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30422: 
30423: 
30424: torppaa hallinnut, tekemät parannustyöt. Ja tähän tulisi maan-
30425: omistaja velvoitetuksi, vaikka hän ostaessaan tilan ei voinut
30426: vähintäkään aavistaa, että tällainen ennen olematon korvauksen-
30427: saantioikeus tulisi hänen torppareillensa annetuksi. Tätä ankaraa
30428: taannehtivaa vaikutusta on kyllä koetettu peittää sillä, että maan-
30429: omistaja pääsee korvausvelvollisuudesta, jos hän tarjoutuu uudista-
30430: maan vuokrasopimuksen vähintään 50 vuodeksi. Mutta puheena-
30431: oleva korvausvelvollisuussäädös on itsessään oikeL:dentuntoa louk-
30432: kaava ja sellaisten lakien aikaansaamista pitäisi lainsäätäjäin välttää.
30433: Yleensä on taannehtivia lakeja laadittaessa käytettävä hyvin suurta
30434: varovaisuutta, koska sellaiset lait vaikuttavat jo ansaittuihin oikeuk-
30435: siin. Puheena oleva mahdollisuus tarjoutua uuden vuokrasopimuksen
30436: tekemiseen ei myöskään suinkaan estä sitä tosiasiaa, että korvaus-
30437: velvollisuus tulisi vähentämään maatilojen kauppa-arvoa, varsinkin
30438: kun vuokrasopimusten uudistaminen ei saa toistamiseen tapahtua
30439: vastoin vuokramiehen tahtoa, joten siis korvaussumma tulisi kätei-
30440: sellä rahalla maksettavaksi. Tällaisen n. s. hiljaisen panttioikeuden
30441: perustaminen voi myös loukata niiden oikeutta, jotka sitä ennen ovat
30442: hankkineet itselleen velka-kiinnityksen tilaan.
30443:      Huomaamatta myöskään ei voi jättää sitä seikkaa, että sellainen
30444: taannehtiva laki, josta tässä olen puhunut, hyvin epätasaisesti ja
30445: siten kohtuuttomasti tulisi sattumaan eri maanviljelijöihin. Varsin-
30446: kin olisi oikeudentuntoa loukkaavaa, että maanomistaja, joka vuosi-
30447: kymmeniä on elänyt hyvässä sovussa torppariensa kanssa, tulisi
30448: näiden pitkäaikaisen hallinnon takia suuren korvausvelvolli-
30449: suuden alaiseksi, kun sitä vastoin maanomistaja, jonka tilalta hänen
30450: alustalaisensa alituisesti ovat hänen käytöksensä takia muutelleet,
30451: pääsisi vähemmällä korvausvelvollisuudella. Silminnähtävää on
30452: myös, että lukuisia oikeusriitoja tämän järjestelmän kautta syntyisi
30453: maanomistajan ja torpparin välillä, ja että, milloin vuosikymmenien
30454:  takana tehtyjä parannuksia ei voida todistaa, mikä useasti tulisi
30455:  tapahtumaan, olisi tulokseton ja kalliita kustannuksia tuottanut
30456: oikeudenkäynti vaan omansa herättämään katkeruutta asianosais-
30457: ten sydämmissä.
30458:      Tässä istunnossa muutamien edellisten puhujien puoltama välitys-
30459:  ehdotus on mielestäni vähemmän oikeudentuntoa loukkaava kuin
30460:  valiokuntien mietinnöt ja käy sopivaa keskisuuntaa näiden mie-
30461:  tintöjen ja vastalauseiden välillä. Kun katselmus tietysti tulisi toimi-
30462: tetuksi uuden lain astuttua voimaan, niin selviytyy täten maanomis-
30463: tajan ja vuokramiehen väli, jonka ohessa uuden lain muut säädökset
30464: heti astuvat voimaan. Tämän välitysehdotuksen ensimäisessä pykä-
30465: lässä oleva uusi sääntö suojelEe myös torpparia vaiheaikana, siksi
30466: kunnes sekä maanomistaja- että vuokramiesluokka ehtivät tutustua
30467:  ja tottua uuden lain säädöksiin. Vaikka kyllä tälläkin välitysehdo-
30468: tuksella on heikot puolensa, olisi se kuitenkin mielestäni hyväksyttävä,
30469:                             Maanvuokralaki.                       1261
30470: 
30471: 
30472: jotta tämä tuhansien kansalaisten mieliä kiinnittävä asia kerrankin
30473: saataisiin lopullisesti ratkaistuksi.
30474: 
30475:      Ed. C a s t r e n: Tämän illan yleisessä keskustelussa on ilmes-
30476: tynyt kaksi suuntaa, kaksi mielipidettä nyt tekeillä-olevaan uuteen
30477: torpparilaki- ja taannehtivaan lakiehdotuksiin nähden. Toinen mieli-
30478: pide on ollut se, että kaikki lainsäätämistoimenpide uudeksi vuokra-
30479: olojen järjestämiseksi on ennenaikainen, että vielä yhä edelleen
30480: olisi hyvinkin tultu toimeen nykyään voimassa olevalla maanvuokra-
30481: lailla, joka ilmestyi v. 1902 ja astui voimaan vuonna 1904, että nyt
30482: käsillä olevat lakiehdotukset polkevat maanomistajan etuja vuokra-
30483: miesten etujen kustannuksella, että niiden määräykset rajoittavat
30484: liiallisesti sopimusvapautta, asettaen m o n e s s a t ä r k e ä s s ä
30485: s u h t e e s s a sopimuwapauden viranomaisen määrääruisvallan
30486: alaiseksi. Toinen mielipide on taasen ollut se, että käsiteltävänä ole-
30487: vat lakiehdotukset syrjäyttävät vuokramiehen edun pitäen liial-
30488: lisessa määrin silmällä maanomistajan etuja, että lakiehdotusten
30489: määräykset torpparien ja muitten vuokramiesten aseman turvaa-
30490: miseksi, eivät ole minkään arvoisia, ettei ainoakaan rivi näitten
30491: uusissa lakiehdotuksissa ole omiansa tyydyttämään, ja vihdoin on
30492: tuimistuneena käännytty porvarillisten eduskunnassa olevien edus-
30493: miesten puoleen kysymyksellä, julkeavatko he todellakin tarjota
30494: tällaisia lakeja vuokramiehille ja eivätkö he enää muista sortovuo-
30495: sien mustia aikoja.
30496:      Mitä tuohon edelliseen mielipiteeseen tulee, siihen, joka muun
30497: muassa pitää vuokralainsäädännön uusimista tarpeettomana, täy-
30498: tynee jokaisen, joka ennakkoluutotta ja tasapuolisesti arvostelee
30499: nykyään voimassa olevaa vuokralainsäädäntöämme maanvuokrasta
30500: maalla, tunnustaa, ettei se ole tyydyttävä, että siinä on suuriakin
30501: puutteellisuuksia ja vaillinaisuuksia. Puutteellisuudet ilmestyvät
30502: muun muassa siinä, että vuokra-aika on liian lyhyt, ainoastaan yksi
30503: vuosi, paitsi kolmessa eri poikkeustapauksessa, että vuokramie-
30504: helle parannuksista tuleva korvausperuste ei ole rakennettu oikeu-
30505: den periaatteelle ja että vuokraoikeuden menettämismääräykset
30506: tarjoavat maanomistajalle melkein rajatonta tilaisuutta saada vuokra-
30507: miestä häädetyksi. Toiselta puolen on myöntäminen, että paljon
30508: oikeutettuakio on niissä lakiehdotuksia vastaan tehdyissä muistutuk-
30509: sissa, joita tänä iltana on tuotu esiin tuon ensimäisen suunnan puo-
30510: lesta.      Täytyy myöntää, että sellaisen oikeuden antaminen
30511:  vuokralautakunnalle, jota lakiehdotuksessa torpparilaiksi ehdotetaan,
30512:  menee kenties liian pitkälle, ja että se jättää vuokranantajan ja
30513:  vuokramiesten välisten suhteitten ratkaisun riippuvaksi vuokra-
30514:  lautakunnan mielivaltaisesta arvostelusta, ilman että vuokralauta-
30515:  kunnalle ehdotetaan säädettäväksi selviä ohjeita, sille suotua mää-
30516:  räämisvaltaa käytettäessä. Monta määräystä on ehdotuksessa uu-
30517: 1262                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30518: 
30519: 
30520: deksi torpparilaiksi, sellaisena kuin se esiintyy suuren valiokunnan
30521: lakiehdotuksessa jota en voi hyväksyä. En voi hyväksyä 50 vuo-
30522: den lyhintä vuokra-aikaa. Pidän niin pitkän lyhimmän vuokra-ajan
30523: erinomaisen haitallisena niinhyvin maanomistajalle kuin vuokra-
30524: miehelle, koska tällaisen vuokra-ajan säätäminen olisi omiansa
30525: aikaansaamaan aivan toista kuin sitä, mihin uuden lainsäädännön
30526: kautta pyritään, nim. vuokramiehen oikeudellisen aseman turvaa-
30527: miseen. Tällaisen lyhimmän vuokra-ajan säätämisellä ehkäistäi-
30528: siin arvaamattomassa määrin vuokrasopimusten uudistamista ja
30529: uusien vuokra-alueitten vuokraamista torpiksi ja mäkitupa-alueiksi
30530:  ja siis tilattoman maalaisväestön asuttamista. Enkä minä suinkaan
30531: mielihyvällä voi sitäkään ehdotusta lyhimmäksi vuokra-ajaksi
30532: hyväksyä, joka esiintyy sovitusehdotuksen toisessa pykälässä uudeksi
30533: torpparilaiksi. Mutta kun asianhaarat ovat sellaiset kuin ne nykyään
30534: ovat eduskunnassa, kun voimasuhteet ovat sitä laatua ettei mikään
30535: puolue yksinään voi ajaa tahtoansa läpi ja kun ennen kaikkea on
30536: tärkeätä, että se epävarmuus, joka nykyään vallitsee vuokranan-
30537: tajan ja vuokramiehen välisissä oikeus- ja vuokrasuhteissa uutta
30538: vuokralakiehdotusta odottaessa poistetaan, niin on nykyisellä edus-
30539: kunnalla, sittenkun vuokralain uudistusasiata on käsitelty jo
30540: kaksilla edellisillä valtiopäivillä ilman että eduskunnassa vallitsevan
30541: eripuraisuuden tai eduskunnan hajoittamisen takia on tultu as-
30542: keltakaan eteenpäin, suoranainen pakko menetellä siten, että mikäli
30543: mahdollista hyvä torpparilaki ja taannehtiva laki saadaan aikaan
30544: vaarinottamalla että niitä säädettäessä mahdollisuutta myöten väl-
30545: tetään toisen tai toisen asianomaisen etujen polkemista.
30546:      Toisen mainitsemani suunnan miehet ovat täällä esiintyneet ta-
30547: valla, joka, ellei tietäisi, että tämä heidän esiintymisensä tässäkin
30548: asiassa perustuu yksinomaan taktiikkaan, antaisi aihetta uskoon,
30549: että he arvostelevat asioita ummessa silmin. Heidän esiintymises-
30550: sään ilmestyy tuota kiihkoilemista, joka on jo käynyt kaikille, joilla
30551: on ollut velvollisuus istua tässä eduskunnassa, niin äiteläksi ja niin
30552: rasittavaksi. Kun kysytään porvarillisilta: ~aijotteko te todella tar-
30553: jota tällaista lakia vuokramiehille>>, niin voivat minun käsitykseni
30554: mukaan porvarilliset vastata enemmän kun tyynesti: •>tahdomme.~
30555: Sillä tällaisen vuokralakiehdotuksen kautta, tällaisen taannehtivan
30556: lain kautta turvattaisiin vuokramiehen asema tavalla jolla ei olisi
30557: vertaistaan esimerkkiä koko sivistyneessä maailmassa. Vuokra-
30558: miehelle niin edullista maavuokralakia kuin nyt ehdotettua ei ai-
30559: nakaan minun tietääkseni ole vielä missään muualla säädetty, eikä
30560: minun käsittääkseni pitkiin aikoihin tulle säädettäväksi. Ja tästä
30561: huolimatta alentuvat sosiaalidemokraatit taasen käyttämään noita
30562: tavallisia voimasanojaan, noita tavallisia kiihoitussanojaan, joista
30563: meillä jo jokaisella tässä eduskunnassa pitäisi olla kyllämme. Jos
30564: tuon vastamainitsemani suunnan miehet ottavat arvostellakseen
30565:                             Maanvuokralaki.                        1263
30566: 
30567: 
30568: mitä etuja käsillä oleva ehdotus torpparilaiksi tarjoo vuokramiehelle
30569: nykyään voimassa olevan vuokralainsäädännön rinnalla, niin otta-
30570: koot he huomioonsa vaan seuraavat mainitun lakiehdotuksen mää-
30571: räykset: että vuokramaksu on aina määrättävä rahassa; että ainoas-
30572: taan poikkeuksena on sallittu vuokrasopimukseen ottaa sellainen
30573: määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä ajalta osaksi
30574: tai kokonaan voidaan suorittaa luonnontuotteissa taikka päivä-
30575: töissä; että vuokrasopimuskirja on aina alistettava vuokralauta-
30576: kunnan tutkittavaksi, jonka on katsottava, että vuokraehdot eivät
30577: ole vuokramiehelle kohtuuttomat; että vuokramiehen vuokraoikeus
30578: on turvattu sekä vapaaehtoista että pakkohuutokaupalla tapahtu-
30579: vaa myyntiä vastaan ennen tuntemattomalla tavalla; ettei lisättyä
30580: turvallisuutta antavaa rekisteröimistä tarvitse uudistaa; että paljoa
30581: laajempi oikeus kuin ennen suotaisiin vuokramiehelle vuokra-alueen
30582: käyttämiseen ja rajaton oikeus parannusten tekemiseen nähden;
30583: että lyhin vuokra-aika tulisi verrattomasti pitemmäksi kuin ennen;
30584: että aivan toisellainen ja vuokramiehelle entisestään paljon edul-
30585: lisempi korvausperuste säädettäisiin vuokramiehen vuokra-alueella
30586: vuokraesineisiin tekemiin parannuksiin nähden; että korvauksen
30587: saanti tehtäisiin entisestään paljoa varmemmaksi; että paljo laa-
30588: jempi siirto-oikeus kuin nykyään voimassa olevan lain myöntämä
30589: tulisi vuokramiehelle annettavaksi; että vuokramiehen perillisille
30590: tulisi laajennettu oikeus pitää vuokraa; että vuokraoikeuden me-
30591: nettämisperusteet supistuisivat ainoastaan kolmeksi, sen sijaan
30592: että nykyään voimassa olevan lain nojalla vuokraoikeuden menet-
30593: tämisen perusteet ovat miltei rajattomat. Jos kaiken tämän jälkeen
30594: vieläkin porvareilta rohjetaan kysyä: tahdotteko te todellakin tar-
30595: jota tällaista torpparilakiehdotusta vuokramiehelle, niin voivat por-
30596: varilliset kahta tyynemmin sanoa: tahdomme. Uuden torppari-
30597: lakiehdotuksen kautta muuttuisi vuokramiehen asema entisestään
30598: aivan toisenlaiseksi, enemmän turvatuksi ja suojatuksi, niinkuin
30599: sen todellisuudessa pitääkin olla.
30600:     Vasta sanotusta käynee selville etten voi hyväksyä niiden kantaa,
30601: jotka tahtovat pysytettäväksi aivan rajatonta vuokrasopimusoi-
30602: keutta. Jos me kerran tehdasteollisuuden alalla rajoittaen työnan-
30603: tajan ja työmiehen sopimusvapautta, laadimme lakeja taloudelli-
30604: sesti heikompien työmiesten suojelemiseksi, niin on meidän mene-
30605: teltävä yhtäläisesti myöskin vuokramieheen, tuohon taloudellisesti
30606: heikompaan sopimuskumppaliin nähden ja siten turvattava entistä
30607: enemmän hänen asemansa. Tätä tarkoittaa uusi torpparilakiehdo-
30608: tus. Siihen pyrkii yhteensovitusehdotuksen takautuva lakiehdotus,
30609: vaikka menemällä liiaksikin pitkälle. Jos tuo taannehtiva lakiehdotus
30610: astuisi voimaan ei tätä ennen tässä maassa olisi säädetty taannehtivaa
30611: lakia, jolla likimainkaan olisi ollut niin laajalti ulottuva voima, kuin
30612: se millä yhteensovituksen lakiehdotus ryhtyy määräilemään ennen
30613: 1264                 Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30614: 
30615: 
30616: syntyneitä oikeus-suhteita. Minun täytyy sanoa, että minusta
30617: tuntuu arveluttavalta hyväksyä tätä tällaista lakiehdotusta, ei
30618: sentakia, ettenkö tahtoisi niille vuokramiehille, joitten vuokraso-
30619: pimukset menevät umpeen heti tai jonkun lyhemmän uuden vuokra-
30620: lain ilmestyttyä suojaa häätöjä vastaan vaan sentakia, että takau-
30621: tuvien hyvin ansaittuja oikeuksia murtavien, ennen syntyneitä
30622: oikeussuhteita järjestävien lakien säätäminen on vaarallinen askel,
30623: jota ainoastaan suurimmassa hätätilassa on astuttava, on vaaralli-
30624: nen kaksiteräiseen miekkaan verrattava prejudikaatti, sillä tänään
30625: voi olla kysymys minun huomenna sinun hyvin ansaittujen oikeuk-
30626: sien poistamisesta. Jos yhteensovitusehdotuksen takautuva laki
30627: hyväksytään, niin se tapahtuu ainoastaan olojen ja voimasuhteitten
30628: pakosta, eikä niitten tnielisuosiosta, jotka pitävät tällaisten lakien
30629: säätämistä vaarallisena meidän oloissamme.
30630:     Täällä ilmoitti eräs vasemmiston puhuja minun suuressa valio-
30631: kunnassa lausuneen tekeväni eduskunnassa kaiken voitavani es-
30632: tääkseni sellaisen takautuvan lain aikaansaamista kuin suuren valio-
30633: kunnan mietintöön sisältyvän. Puhuja on oikeassa, niin olen lau-
30634: sunut. Ja uskallan täälläkin uudistaa suuressa valiokunnassa te-
30635: kemäni ilmoituksen. Minun oikeudentuntoni ei olisi sallinut mi-
30636: nun hyväksyä sellaista takautuvaa lakia, joka toisi myötänsä ne
30637: onnettomat seuraukset, ei ainoastaan vuokranantajalle, mutta koko
30638: maalle, joista senaattori Nybergh täällä ennen minua pitämässään
30639: puheessa on huomauttanut. Olisin ollut pakotettu äänestämään
30640: sellaista takautuvaa lakia lepäämään. Mutta jos suuren valio-
30641: kunnan kaikkea oikeudentuntoa ja tasapuolisuutta polkeva ehdotus
30642: takautuvaksi laiksi olisi pantu lepäämään ensi vaalien jälkeen,
30643: niin se seikka, ettei lainkaan mitään takautuvaa lakia olisi saatu
30644: aikaan ei olisi ollut suinkaan niiden syy, jotka kannattivat ar-
30645: mollisen esityksen ehdotusta takautuvaksi laiksi, ehdotusta, joka
30646: edes jossain määrin on rakennettu tasapuolisuuden periaatteelle,
30647: vaan niiden, jotka tahtovat sellaista takautuvaa lakia, joka olisi
30648:  suunnattornissa määrin polkenut ei ainoastaan vuokranantajan
30649: oikeutta, vaan kaikkea sitä mitä ihmisten kesken yleensä oikeana
30650: pidetään.
30651:     Näyttää kuitenkin siltä kuin yhteensovitusehdotuksen perus-
30652: tuksella uuden torpparilain ja takautuvan lain saanti vihaviimein-
30653: kin olisi mahdollinen, jääden näitten valtiopäivien työn ainoaksi
30654: tärkeimmäksi tulokseksi. Jos niin tulee käymään ei eduskunta
30655: ainakaan tällä kertaa ole ollut turhaan koossa. Mutta ei yksistään
30656: uusi torpparilaki riitä maanomistusolojen korjaamiseksi meidän
30657: maassamme. Tarvitaan toinen laki, ei viljelyspakkolaki, mutta
30658: laki maan hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle, jonka lain täytyy
30659: tulla vuokralain tarpeelliseksi ja välttämättömäksi täydennykseksi.
30660: Maaoloissa on saatava aikaan yhteiskunnallinen kiertokulku, siten
30661:                            Maanvuokralaki.                       1265
30662: 
30663: 
30664: että maanviljelystyömies jonkun aikaa palveltuaan vo1p1 ruveta
30665: vuokramieheksi ja vuokramiehestä siirtyä joko perinnöllisellä vuok-
30666: ralla asumaan valtion omistamalla maalla taikka itsenäisenä suo-
30667: jeluslain alaisena pieniviljelijänä valtion avustuksella hankitulle
30668: viljelystilalle. Vasta sitten kun uudemman asetuspolitiikan peri-
30669: aatteille rakennettu maanhankintalaki on aikaansaatu, voidaan
30670: katsoa että jotakin on tehty nykyään vallitsevien epäkohtien pois-
30671: tamiseksi maanomistusoloissa.
30672:      Kun ed. Gebhard viime kerralla käsiteltäessä maatalousvalio-
30673: kunnan mietintöä n:o 21 käytti puheenvuoroa, pidätin minä itsel-
30674: leni oikeuden torpparilakiasian suuresta valiokunnasta eduskuntaan
30675: palattua saada torjua hänen väitettään 25 vuoden lyhimmän vuokra-
30676: ajan haitallisuudesta ja niistä turmiollisista seurauksista, joita hän
30677: arveli koituvan maanviljelykselle tällaisen lyhimmän vuokra-ajan
30678: säätämisestä.      Tarkoitukseni oli niinikään osottaa vääräksi ed.
30679:  Gebhardin mielipiteitä maatalousvaliokunnan ehdottamasta kor-
30680: vauksen suorittamistavasta ja suomettarelaisen puolueen jäsenten
30681: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa sisäl-
30682: tyvästä veronmaksujärjestelystä vuokrakauden kestäessä sekä sa-
30683: man ryhmän korvauksen suorittamisjärjestelmästä. Vihdoin oli
30684:  aikomukseni osottaa, kuinka vääristä ja kieroista edellytyksistä
30685:  edustaja Gebhard oli lähtenyt verratessaan »1naatalousvaliokunnan
30686:  torpparin>> asemaa >>Vastalauseen torpparin» asemaan. Mutta kun
30687:  suomettarelainen ryhmä luopumalla verojärjestely- ja korvauksen-
30688:  suoritusjärjestelmästään on liittynyt yhteensovitusehdotusta kan-
30689:  nattamaan on täten kysymys verojärjestelystä ja suomettarelai-
30690:  sesta korvauksen suorittamistavasta katsottava siirtyneeksi pois
30691:  päiväjärjestyksestä. Näin ollen ei ed. Gebhardin mielipiteiden tor-
30692:  jumisella olisi mitään aktuaalista merkitystä. Minun on kuitenkin
30693:  pakko kajota yhteen kohtaan ed. Gebhardin lausunnossa.
30694:      Ed. Gebhardin sielunominaisuuteen kuuluu erään lempilapsen
30695:  vaaliminen. Tämä lempilapsi on agraarikomitea. Agraarikomitea
30696:  on ed. Gebhardin käsityksessä muodostunut joksikin >>ceterum
30697:  censeo Carthaginem esse delendam>>, niin ettei ed. Gebhard malta
30698:  olla käymättä käsiksi agraarikomiteaan eikä ottamatta esille sen
30699:  työtä kaikissa mahdollisissa jopa mahdottomissakin tilaisuuksissa.
30700:  Pitkässä puheessaan omisti ed. Gebhard torpparilakiasian viime
30701:  kerralla eduskunnassa esillä ollessa aimo kappaleen tuolle lempi-
30702:  lapselleen agraarikomitealle.      Ed. Gebhard otti aiheen itselleen
30703:  karata agraarikomitean kimppuun siitä ettei agraarikomitea ollut
30704:  asettunut hänen kannalleen, mikäli koski lyhintä vuokra-aikaa.
30705:  Ed. Gebhard lausui: >>Tätä ehdotusta 50 vuoden vuokra-ajasta on li-
30706:  säksi vastustanut n. s. agraarikomitea. Mutta kuten jo kerran en-
30707:   nen olen ollut täällä tilaisuudessa lausumaan, tämä agraarikomitean
30708:   vuokralakiehdotus minun mielestäni yleensä osottaa, että sen laati-
30709:                                                                80
30710: 1266                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30711: 
30712: 
30713: jat eivät kylliksi tunne maalaisoloja ja maatalouden tarpeita jaettä
30714: heillä ei silloin ollut enemmän kuin muillakaan selvillä, mitä tilasto
30715: nyt osottaa, nim. kuinka äärettömän suuria parannuksia meidän
30716: maalaisolomme tätä nykyä tarvitsevat. He ovat tämän agraariko-
30717: mitean lainlaatijat, kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkilaisia ja
30718: yleensä liberalistisen suunnan vaikutuksen alaisia. Senvuoksi ovat
30719: pitkin koko ehdotusta ja eritoten juuri vuokra-aikaan nähden, jonka
30720: heidän ehdotuksensa mukaan voisi tosiasiallisesti supistaa yhteenkin
30721: vuoteen, koettaneet saada torpparisopimukset niin hölliksi ja niin
30722: nopeasti liikkuviksi kuin suinkin.>> Minun täytyy, koska agraariko-
30723: mitean ehdotus on myöskin ollut armollisen esityksen pohjana ja
30724: perustana, tehdä vielä viimeinen perusteellinen yritys kitkeä ed.
30725: Gebhardin sielusta taipumusta käydä agraarikomiteaan käsiksi.
30726:      Edustaja Gebhardin väitteen mukaan, ei agraarikomitean mie-
30727: tinnön laatijat olisi tarpeeksi tunteneet maalaisoloja ja maatalou-
30728: den tarpeita koska he muka ovat kaupunkilaisia. Tarkastakaamme
30729: ketkä olivat agraarikomiteassa jäseniä. Niitten joukossa tapaamme
30730: ensinnäkin ed. P e k k a A h m a v a a r a n, joka on syntynyt,
30731: kasvanut ja koko ikänsä elänyt maalla maanviljelijänä; edelleen
30732: V. J. A 1 h a i sen, joka oli myös jäsenenä tuossa tunnetussa ala-
30733: komiteassa, jossa myös ed. Gebhard on ollut jäsenenä; rovasti
30734: A r o k a 11 i on, joka myös ikänsä on elänyt maaseudulla ja hoita-
30735: nut maanviljelystä; maakartanonomistajan Ed v. B j ö r ken-
30736: h ei m i n, joka niinikään oli tuossa tunnetussa alakomiteassa;
30737: maanviljelystieteen professorin täkäläisessä yliopistossa Gösta
30738:  G r o t e n f e 1 t i n, joka on osakkaana mitä suurimmassa maan-
30739: viljelysyrityksessä; sitte palstatilallisen J uho Koivisto n;
30740:  torppari L ä h d e n; sosialistisen torpparin M a u n u L ö y t y n;
30741: maanviljelijä Juho Snellmanin; torppari Armas Tu-
30742:  j u s en ja vihdoin edustaja E m i 1 S c h y b e r g s on i n, joka
30743: silloin oli Jokioisten yhtiön disponenttina ja-, vuosikausia on ollut
30744: tekemisissä suuren torpparijoukon kanssa. Minä myönnän, että
30745:  joukossa on mustia lampaita, kuten komitean puheenjohtaja Jonas
30746:  Castren, tuomari Ivar Björnvik ja asessori Axel Cederberg. Mutta
30747:  niiden olo komiteassa lienee ollut tarpeellinen sen takia, että siellä-
30748: kin piti olla joitakuita juristeja, jospa heikkojakin. Agraarikomitean
30749:  jäsenten suuren enemmistön täytyy siis katsoa hyvinkin tunteneen
30750:  maalaisoloja ja torpparien vuokrasuhteita. Mutta agraarikomitea
30751:  ei katsonut omaa tuntemustaan riittäväksi. Saadaksensa selville
30752:  ne mielipiteet, jotka vallitsivat torpparien keskuudessa vuokraus-
30753:  oloista ja tullakseen tuntemaan heidän toiveitaan kutsutti agraari-
30754:  komitea senaatilta hankkimansa luvan nojalla torppareita
30755:  eri osista maata asian ymmärtävinä komiteassa kuulusteltaviksi.
30756:  Nämä torpparit olivat: K a 11 e S a 1 m i n e n Sysmästä, V i h t o r i
30757:  V ä h ä m ä k i Jokioisista, J o o n a s M a r j a m a a Ylivieskasta,
30758:                              Maanvuokralaki.                        1267
30759: 
30760: 
30761:  Viht ori       V a i n i o Metsäkylästä, A n s e 1 m K u o k k a-
30762:  n en Jyväskylästä, Pietari Repo Viipurin pitäjästä, A r t-
30763:  t u r i H a r j a nn e Noormarkusta, A a p e 1 i K a r h u Rau-
30764:  talammilta, S al o m on P u 1 k k i ne n Ristijärveltä, G. Li n d-
30765:  s t r ö m Mäntsälästä ja G. H. B j ö r k 1 u n d Espoosta, siis aimo
30766:  joukko miehiä, joiden ei luulisi olevan aivan vieraita maatalouo-
30767:  eikä torpparioloille.    Puheenalaiset torpparit, jotka suurimmaksi
30768:  osaksi olivat sosialidemokraatteja, asettuivat heidän mielipidet-
30769:  tään lyhimmästä vuokra-ajasta tiedusteltaessa viidenkolmatta vuo-
30770:  den lyhimmän vuokra-ajan kannalle, siis juuri sille kannalle jonka
30771:  toteuttamisen lainsäädännön kautta ed. Gebhard on katsonut tuot-
30772: tavan maanviljelykselle turmiota ja vievän koko maamme köyh-
30773: dyttämiseen.      Agraarikomitean mietinnön 130 sivulla tehdään
30774: selkoa torpparien lausunnoista .lyhimpään vuokra-aikaan nähden.
30775: Torppari R e p o lausuu: >>Niin kauvan kuin vuokra-aika oli lyhyt,
30776: pysyi viljelys vuokratiloilla velttoperäisenä ja vuokramies kykene-
30777: mättömänä. Laissa olisi määrättävä lyhin sallittu vuokra-aika 25
30778: vuodeksi. Näin pitkä aika ei ollut tarpeen ainoastaan torppareille,
30779: vaan myös mäkitupalaisille. Lyhempi vuokra-aika olisi sallittava
30780: poikkeustapauksissa esim. niittyjä vuokralle annettaessa.~ Torppari
30781: K u o k k a n e n lausuu: >>Laissa olisi määrättävä pisin vuokra-aika
30782: 50 vuodeksi tai elinajaksi sekä lyhin 25 vuodeksi. Vuokrasopimus
30783: pitäisi kuitenkin voida tehdä lyhemmäksi ajaksi, jos vuokramies
30784: sellaista vaati. Nykyään tehtiin vuokrasopimukset usein ainoastaan
30785: ro vuodeksi.>> Torppari S a 1 m i n e n lausuu: >>Jos ei ollut määräystä
30786: lyhyimmästä vuokra-ajasta tekivät maanomistajat mitättömän
30787: lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. 25 vuotta lyhempi vuokra-aika
30788: olisi sallittava ainoastaan silloin, kun asianosaiset kumpikin sitä
30789: vaativat.>>
30790:      Samaa lausuvat torpparit B j ö r k 1 u n d ja M a r j a maa.
30791: Jos se on joksikin lohdutukseksi edustaja Gebhardille, voin ilmot-
30792: taa että torppari P u 1 k k i ne n oli se ainoa, joka piti että vuokra-
30793: ajalla voitaisiin uudestaan määrätä vuokramaksun suuruus, siis
30794: kannatti vuokra-aikana tapahtuvaa vuokramaksujärjestelyä. Edelli-
30795: sestä käynee selville, ettei edustaja Gebhardin puheenalaisessa
30796: väitteessä ole vähintäkään perää, vaan että agraarikomitea päin-
30797: vastoin on tehnyt voitavansa saadaksensa lyhimmäksi vuokra-
30798: ajaksi säädetyksi sellaisen vuosimäärän, joka olisi omiansa turvaa-
30799: maan vuokramiesten asemaa ja takaamaan maanviljelyksen edis-
30800: tystä vuokratiloilla.
30801:      Ed. Gebhard lausuu edelleen agraarikomiteasta, ettei sillä silloin
30802: ep.emmän kuin muillakaan vielä ollut selvillä, >>mitä tilasto nyt osoit-
30803: taa, nim. se, kuinka äärettömän suuria parannuksia meidän maalais-
30804: olomme tätä nykyä tarvitsevat.>> Tällä tilastolla ed. Gebhard tie-
30805: tysti tarkoittaa sitä tilastoa, jonka hän itse on vuokraoloista hanki-
30806: 1268                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30807: 
30808: 
30809: tuttanut, ja joka on kylläk'n ansiokas. Mutta kun ed. Gebhard
30810: väittää, ettei agraarikomitealla ollut tuo tilasto tiedossaan, niin
30811: hän erehtyy. Minä pyydän ed. Gebhardia vilkaisemaan agraari-
30812: komitean mietintöön sivulle 62, niin hän löytää siellä tuon taulun,
30813: joka on tuloksena hänen omista tutkimuksistaan. Siis tässäkään
30814: edustaja Gebhardin väitteessä ei ole vähintäkään perää.
30815:     Ed. Gebhard sanoo edelleen, että •>agraarikomitean jäsenet ovat
30816: olleet yleensä liberalistisen suunnan vaikutuksen alaisia ja että he
30817: pitkin koko ehdotusta ja eritoten juuri vuokra-aikaan nähden ovat
30818: koettaneet saada torpparisopimukset niin hölliksi ja niin nopeasti
30819: liikkuviksi kuin suinkin.>> Minä uskallan väittää, ettei tämäkään
30820: edustaja Gebhardin väite ole oikea. Jos ed. Gebhard todella olisi
30821: lukenut tämän agraarikomitean mietinnön, huomaisi hän siellä lausel-
30822: man, josta käypi esille, että agraarikomitea oli asettunut juuri tuota
30823: liberalistista suuntaa vastaan. Sivulla 65 agraarikomitean mietin-
30824: nössä sanotaan: >>komitean ei tarvitse lähemmin käydä tarkasta-
30825: maan, onko sopimusvapauden rajoittaminen maanvuokran alalla
30826: oikeutettu. Nykyinen laki on jo osoittanut tien. Huomautettakoon
30827: kuitenkin, että yhteiskunnalla on täysi oikeus vaatia niiltä, jotka
30828: tahtovat käyttää vuokralaitosta hyväkseen, sellaisten määräysten
30829: noudattamista, jotka ovat takeina siihen, että tämä laitos todella
30830: tulee hyödyttämään yhteiskuntaa ja sen rauhallista kehitystä.
30831: Nämä n 'ikökohdat~ ovat olleet komitean työn lähtökohtana ja sa-
30832: malla kun komitea ei ole epäillyt ehdottaa itse lakiin sopimusvapautta
30833: hyvinkin rajoittavia määräyksiä, on komitea kuitenkin sille uudelle
30834: kunnalliselle viranomaiselle, vuokralautaknunalle, joka komitean
30835: mielestä vuokraolojen vakaannuttamiseksi on perustettava, yleensä
30836: välttänyt määrääruisvallan antamista.>>
30837:     Osoitettuani täten kaikki nuo agraarikomiteaa koskevat väit-
30838: teet perättömiksi, olen minä nyt tehnyt tämän viimeisen koetuksen
30839: saadakseni vastaisuuden varalta edustaja Gebhardista kitketyksi
30840: pois tuon sairaloisuuden rajalla olevan taipumuksen käydä agraari-
30841: komiteaan käsiksi. Ellei tämä viimeinen ponnistuksenikaan auta,
30842: täytyy minun julistaa ed. Gebhard parantumattomaksi (Naurua).
30843: 
30844:     Puhemies: Kello on jo I I ja työ pitäisi lopettaa, vaan ehkä
30845: voisimme sopia siitä, että tänä iltana vielä istutaan jonkun aikaa,
30846: siksi kuin yleiskeskustelu torpparilaista saadaan suoritetuksi.
30847: 
30848:    Ehdotus hyväksytään.
30849: 
30850:      Ed. Rannikko: Pyysin puheenvuoroa korjatakseni ereh-
30851: dyksen erään edellisen puhujan lausunnossa. Sanoin erehdyksen,
30852: sillä luulen, ettei hän tahallisesti tahtonut vääristellä lain tarkoi-
30853: tusta, silloin kun hän siteerasi tämän vuokralain 29 §:n tarkoitusta,
30854:                              Maanvuokralaki.                        1269
30855: 
30856: 
30857:  jossa sanotaan, että »Vuokramies vieköön omat rakennuksensa,
30858:  joita vuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan.>> Hän tahtoi
30859:  tällä tarkoittaa sitä, että vuokramies edelleen pakoitetaan vuokra-
30860:  ajan loppuun kuluttua siirtämään pois kaikki omat rakennuksensa.
30861: Mutta tämä väite ei pidä paikkaansa. Tämä tarkoittaa ainoastaan
30862: sellaisia rakennuksia, joita vuokranantaja ei ole velvoitettu kor-
30863: vaamaan. 25 §:n toisessa kappaleessa sanotaan korvauksesta vuokra-
30864: miehen omiin rakennuksiin, että vuokramies saa korvauksen myös-
30865: kin kaikista sellaisista rakennuksista, jotka ovat viljelykseen tar-
30866: peellisia ja jotka ovat hänen omansa, mutta ainoastansa välttämät-
30867: tömistä asuin- ja ulkohuoneista. Tämä askel on sellainen parannus
30868: meidän nykyisissä oloissamme, että sitä ei voi vähäiseksi arvostella.
30869: Me tiedämme jokainen, että nykyään on etenkin mäkitupalaisiin
30870: nähden laki sellainen, että vaikka on niin lyhyt vuokra-aika ole-
30871: massa, vuokra-ajan loppuun kuluttua vuokramies on pakoitettu
30872: joko ala-arvoisesta hinnasta myymään rakennuksensa maanomista-
30873: jalle tai viemään ne pois 14 vuorokauden kuluessa, jos maan omis-
30874: taja niin tahtoo. Nyt annetaan niiden todellinen arvo, jonka ta-
30875: vallisesti sellaisen henkilön asunto- ja ulkohuoneet paikkakunnalla
30876: maksavat. Maanomistaja on vuokra-ajan loppuun kuluttua, jos hän
30877: ei enää tahdo uudistaa vuokrasopimusta saman miehen kanssa eikä
30878: myöskään antaa vuokramiehen siirtää tätä vuokraoikeuttaan vuokra-
30879: ajan lopun edellä toiselle henkilölle, vaan tahtoo ottaa tämän vuokra-
30880: esineen omaan haltuunsa, pakotettu Innastamaan nämä rakennuk-
30881: set tavallisesta hinnasta. 29 §:ssä tarkoitetaan ainoastaan sellaisia
30882: rakennuksia, joita vuokramies on rakennuttanut jotakin erityistä
30883: tarvetta varten, joka ei kuulu viljelykseen tarvittaviin rakennuksiin
30884: eikä sellaisiin välttämättömyyksiin, joita yleisesti käytetään. Jos
30885: hän on esim. sellainen, joka harjoittaa jotakin erityistä ammattia,
30886: rakentaa jonkun erityisen semmoisen rakennuksen, sitä ei tämän
30887: säädöksen mukaan voida pakottaa maanomistajaa lunastamaan,
30888: nämät on vuokramiehen vietävä pois. On tässä vielä annettu se-
30889: kin etu, että hän saa kaksi vuotta tähän muuttoaikaa, vaikka ny-
30890: kyään maanomistaja voi sen pakottaa, niinkuin mainitsin, tapah-
30891: tuvaksi 14 vuorokauden kuluessa.
30892:     Olen tahtonut tämän ainoastansa oikaista sentähden ettei ehkä
30893: jollekin jäisi se väärä käsitys, että tällä pykälällä tarkoitetaan kaik-
30894: kia rakennuksia, jotka ovat vuokramiehen omia, ja että tämä epäilys
30895: poistuisi.
30896:     Muuten täällä on puhuttu niin paljon tästä laista, mitenkä epä-
30897: onnistunut se on ja mitenkä se ei miellytä torppariväkeä. Kyllä
30898: minäkin voin sanoa, että kyllä torppari paremman mieluummin
30899: olisi ottanut, kuin mitä tämä on, ei sitä voi kieltää. Mutta meidän
30900: on huomattava se tosiasia, että meidän täällä täytyy ymmärtää
30901: toisiamme, meidän täytyy koettaa sovittautua yhteen. Täällä ovat
30902: 1270                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30903: 
30904: 
30905:  niin monet eri puolueet asettaneet vaatimuksensa ja on mahdotonta
30906:  saada sellainen laki, johon kaikkien vaatimukset mahtuvat, silloin
30907:  kun ne ovat niin jyrkässä ristiriidassa toistensa kanssa, kuin ne ovat
30908:  olleet. Ja koska meille on välttämätöntä saada tästä laista vihdoin-
30909:  kin laki, niin meidän on välttämätöntä myöskin suhtautua sellaiseen
30910:  yhteistyöhön, että me voimme saada sen tapahtumaan, ja tämän
30911:  neuvottelun eli n. s. kompromissin kautta on koetettu päästä siihen,
30912:  että se saataisiin tapahtumaan. Sillä, niinkuin ehkä jo moni edel-
30913:  lisistä puhujista on sanonut, meillä ei olisi ollut mitään hyötyä saada
30914:  tämä varsinainen laki hyväksytyksi jos emme olisi saaneet samalla
30915:  myöskin tätä takautuvaa lakia. Tämä on nykyisten torpparien
30916:  elinehdoille välttämätön. Ei voi kieltää, että muutamissa tapauk-
30917:  sissa se lakiehdotus, joka maatalousvaliokunnan ja suuren valio-
30918:  kunnan työn tuotteena on tullut, olisi ollut edullisempi torppareille
30919: sellaisilla paikkakunnilla, joissa torppari olisi tullut saamaan kor-
30920:  vausta suuremmassa määrässä. Silloin se olisi hyvinkin edullinen.
30921: mutta niissä paikkakunnissa taas hyvinkin epäedullinen, joissa
30922: korvaukset olisivat nousseet mitättömiin. Tähän olisivat vaikutta-
30923: neet ne seikat, että eri paikkakunnilla ovat vuokrasuhteet niin eri-
30924: laiset vuokramaksuun nähden, koska tämä takautuva laki, joka on
30925: suuren valiokunnan ja maatalousvaliokunnan tuotteena, nimenomaan
30926: määrää, että korvausta määrättäessä on otettava huomioon vuokra-
30927: maksun määrä. Tässä tapauksessa siis niillä paikkakunnilla, joissa
30928: on korkeat vuokramakstit, olisivat korvaukset koko lailla nousseet,
30929: mutta niissä paikoissa, missä vuokramaksut ovat alhaisia, se olisi sa-
30930: malla alentanut korvausmaksunkin.
30931:      Mutta - niinkuin jo mainitsin - koska ei ole ollut mahdolli-
30932: suutta saada kaikki yksityiskohdat prikulleen korjatuiksi, niin on
30933: kumminkin koetettu tämän yhteensovituksen kautta saada este-
30934: tyksi se hirveä epäkohta, ettei olisi häädetty suurta lukua torppari-
30935: väkeä pois torpistaan, kuten olisi tapahtunut jos sellainen laki olisi
30936: tullut hyväksytyksi, kuin maatalousvaliokunnan ja suuren valio-
30937: kunnan ehdotuksissa, siitä syystä, kun kaksi siksi voimakasta ryh-
30938: mää eduskunnassa uhkaamalla uhkasi, että tästä takautuvasta
30939: laista ei tule lakia tällä vaalikaudella, jos ei sitä muuteta, oli torp-
30940: parinkin ainoa tilaisuus silloin valita se mahdollisuus, mikä oli pa-
30941: raiten voittoon vievä.
30942:      Siitä syystä minäkin, vaikka omassa kohdassani kyllä vasten-
30943: mielisesti, kannatan sitä ehdotusta, joka on tämän yhteisen neu-
30944: vottelun kautta tullut, ja toivon että tästä pitkästä työstä,
30945: mikä on ollut kolmena istuntokautena, vihdoinkin päästäisiin ja
30946: saataisiin laki. Jos ei se kohta kaikissa kohdin vastaakaan niitä
30947: toiveita, niin voidaan vastaisuudessa taas korjata niitä kohtia, jotka
30948: siinä katsotaan tarpeellisiksi.
30949:                              Maanvuokralaki.                         1271
30950: 
30951: 
30952:        Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Koska tässä nyt on liittoutuneiden
30953:  porvarillisten taholta tuotu tämän päivänistuntoon se heidän kompro-
30954:  missi ehdotuksensa, joka kaikista päättäen tulee eduskunnan pää-
30955:  tökseksi, niin pitänee sen johdosta jotain lausua.
30956:        Ed. Kairamo, viime istunnossa pyytäessään asiaa pöydälle,
30957:  sanoi pödällepanopyynnön tehneensä senvuoksi, että tuohon takautu-
30958:  vaanlakiin nähden olisi suurta erimielisyyttä porvarillisten puolueiden
30959:  kesken ja että neuvottelut näiden erimielisyyksien johdosta ovat
30960:  paraikaa käymässä. Mutta sitte kun tänä päivänä eduskunnan
30961:   jäsenet saivat käsiinsä sen yhteisen ehdotuksen, mikä porvarillisten
30962:  puolueiden kompromissista oli tuloksena, niin huomattiin, että nuo
30963:   neuvottelut eivät olleet koskeneet yksinomaan tuota takautuvaa
30964:  lakia, kuten ed. Kairamo erehdyttävästi            täällä pöydällepanoa
30965:   pyytäessään ilmoitti, vaan sovittelujen esineenä oli ollut erinäisiä
30966:   kohtia itse torpparilaissa. Nämä sovittelut ovat olleet omiaan osot-
30967:   tamaan, että kun on kysymyksessä vakavat porvarilliset luokka-
30968:   edut, niin voivat aivan erilaiset elementit sulautua mitä suloisimpaan
30969:   sopusointuun keskenään. Sillä tätä sovitteluehdotusta tekemässä
30970:   kuuleman mukaan ollut pari bobrikoffilaista senaattoria, pari
30971:   Mechelinin ja pari koalitsioonisenaattoria ja vielä lisäksi ovat
30972:   siellä luultavasti olleet ystävyyttä lisäämässä ed. Hannes Gebhard
30973:   ja Jonas Castren. Ja tästä suloisesta ystävyysliitosta on sitte.
30974:   tuloksena tämä ehdotus, josta maanviljelijäinliittokin tämän päivän
30975:   aamulehtien referaatin mukaan on lausunut suuren tyytyväisyytensä,
30976:   tuo sama maanviljelijäinliitto 1 jonka Suometar on sanonut ajavan
30977:   kaikkein rumimmalla tavalla maanviljelijäin omia itsekkäitä puolue-
30978:   pyyteitä; tuo sama maanviljelijäinliitto, rusthollarien liitto, on
30979:   lausunut tuosta kompromissiehdotuksesta suuren tyytyväisyytensä.
30980:        Edustaja ja hallituksen jäsen Danielson-Kalmari lausui myös
30981: · pöydällepano-pyyntöä kannattaessaan viime istunnossa, että se
30982:   ehdotus, joka on tekeillä ja jota hänelläkin on ollut kunnia olla
30983:   valmistelemassa siinä hauskassa, ystävällisessä seurassa, on >>e h d o t-
30984:   t oma s t i t o r p p a r ei 11 e e d u 11 i se m p i>> kuin valiokun-
30985:   nan mietinnössä oleva takautuva laki. Mutta täällä ovat nyt hänen
30986:   puolueensa miehet järjestänsä nousseet todistamaan lavalle, että
30987:   tosin se ei ole niin edullinen heidän mielestään torppareille kun
30988:    entinen ehdotus, mutta siitä huolimatta he ovat pakotetut sitä
30989:    kannattamaan. En minä tiedä, mistä tämä omituinen »Väärinkäsi-
30990:    tyS>> on tullut puoluepäällikön ja puoluejäsenten välillä mutta omi-
30991:    tuista vaan on, että se ehdotus, mikä jälkeenpäin noista neuvotte-
30992:    luista on tullut julkisuuteen, onkin hallituksen jäsenen ed. Danielson-
30993:    Kalmarin puoluelaisten mielestä toisenlainen kuin mitä samainen
30994:    hallituksen jäsen ja edustaja täällä etukäteen tiesi vakuuttaa. Silloin
30995:    ei tietysti kenenkään eduskunnan jäsenen päähänkään juolahtanut
30996:     nousta väittämään tämän hallituksen jäsenen ja edustajan puhetta
30997: 1272                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
30998: 
30999: 
31000: perättömäksi, sillä kaikki tietysti uskoivat sellaista vakuutusta, joka
31001: lausuttiin niin varmalla vakuuttavana äänella.
31002:      Tästä samasta kompromissiehdotuksesta on myös nykyinen
31003: hallituksen jäsen senaattori Nybergh täällä lausunut noin ylimalkaan
31004: tyytyväisyytensä ja kaikki merkit viittaavat siis siihen, että tästä
31005: mahtanee tulla eduskunnan päätös, sanokoot sosialistit siitä niin tai
31006: näin, eihän heidän mielipiteensä enää tule kysymykseen, tämä koko
31007: torpparilain valmistaminen eduskunnassa on nyt enää pelkkää
31008: paratia, koska kerran kulissien takana on kaikki neuvottelut val-
31009: miiksi laadittu.
31010:      Tässä kappaleessa, joka on eduskunnalle jaettu, on kuten mainitsin,
31011: pari muutakin kohtaa ollut sovittelujen alaisina kuin tuo takautuva
31012: laki. Siinä on m. m. tuo riidanalainen toinen pykälä. Ja kun sitä
31013: katselee, niin johtuu ehdottomasti mieleen kysymys; missä on nyt
31014: se 50 vuoden vuokra-aika? Sillä noin, sanoisinko, ainoastaan tuhannes
31015: osa prosenttia torppareista tulee ehdottomasti saamaan 50 vuoden
31016: vuokra-ajan tämän lain mukaan. Ja kuitenkin vielä eduskunnan
31017: tällä istuntokaudella ovat suomettarelaiset edustajat vakuuttamalla
31018:  vakuuttaneet ja puhuneet laajalti, että 50 vuoden vuokra-aika
31019:  ehdottomasti tulee torpparilakiin. Ed. Käpy sanoi tällä istunto-
31020: kaudella, että >>on joka tapauksessa ihan varma, että vuokra-aika
31021:  tulee 50 vuodeksi>>. Tämä ed. Kävyn todistus lienee sitte väärä
31022:  todistus. Ja hän jatkaa vielä - hänen lausuntonsa on pöytäkirjan
31023:  sivulla 539 - että >>siitä nyt saamme olla ihan varmat»; ja toisessa
31024:  paikassa: >>Saadaan 50 vuoden aika sittekin läpi>>. Tämmöiset kolmin-
31025:  kertaiset vakuuttelut hovioikeuden entisen asessorin Kävyn suusta
31026:  ovat siis aivan perättömiä. Ja ed. Gebhardkin puhuu tämän 50
31027:  vuoden vuokra-ajan puolesta niin omituisen lämpimästi vielä tällä
31028:  eduskunnan istuntokaudellakin, vaikka mahdollisesti hänellä jo
31029:  silloinkin oli mielessä se, ettei hän tätä 50 vuoden vuokra-aikaa
31030:  tule yrittämäänkään saada hyväksytyksi semmoisena kuin hän
31031:  silloin puhui. Hän sanoi silloin m. m. näin: >>Minä puolestani katson
31032:  50 vuoden vuokra-aikaa välttämättömäksi jo siltä kannalta, että
31033:  I49 edustajaa on sen valitsijoillensa luvannut. Sillä mitenkä voi
31034:  kansamme enää missään muussakaan asiassa tähän eduskuntaan
31035:  luottaa, jos se näkee pettyvänsä tällaisessa tärkeässä kysymyksessä ?>>
31036:  Ja nyt tämän kompromissiehdotuksen mukaan 5 o v u o d e n
31037:  v u o k r a- a i k a  on     ainoast aan         v a s t e d e s m a h-
31038:  dollisesti perustettavia uutistorppia varten
31039:  ehdoton. Siis ei yksikään niistä torppareista, jotka nyt torppaa
31040:  hallitsevat tule tämän ehdotuksen mukaan ehdottomasti saamaan
31041:  50 vuoden vuokra-aikaa, vaan ainoastaan tulevaisuudessa mahdolli-
31042:  sesti perustettavat uutistorpat. No ei se tosiaankaanole paljo, voidaan
31043:  sanoa noin 1/10oo osa prosenttia torppareista maltdollisesti tulee
31044:  ehdottomasti nauttimaan sitä etua, minkä I49 edustajaa on valitsi-
31045:                              Maanvuokralaki.                        1273
31046: 
31047: 
31048: joilleen luvannut. Ja minä pyydän huomauttaa etteivät ainakaan
31049: sosialidemokraatit ole niitä, jotka ovat pettäneet valitsijoitansa,
31050: vaan ne pettäjät ovat etsittävät muualta.
31051:     Ja tämäkin näin viattomalta näyttävä, näin tavattoman juriidi-
31052: sesti - sanoisinko s o p i v a a n muotoon puettu toinen lause tässä
31053: kompromissiehdotuksen toisessa pykälässä, se jossa sanotaan,
31054: että >>jos vuokramies haluaa 50 vuotta lyhempää vuokra-aikaa,
31055: olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt erityisessä tapauk-
31056: sessa vaativat ja kun sopimus ei koske uudistorpan vuokrausta,
31057: oikeus sallia lyhempi vuokra-aika.>>         Tämä itse asiassa tulee käy-
31058: tännössä olemaan semmoisena syynä, jonka nojalla jokaikinen
31059: maanomistaja, joka antaa torpan vuokralle, voi saada 25 vuoden
31060: vuokra-ajan. Sillä maanomistaja sanoo torpparille: minä annan
31061: tämän torpan vuokralle 25 vuodeksi, jos sinä ilmoitat vuokralauta-
31062: kunnalle, että sinä suostut 25 vuoden vuokra-ajan ottamaan. Torp-
31063: pari ilmoittaa, että hän tahtoisi ottaa sen, ja semmoisessa tapauk-
31064: sessa löytyy aina tärkeät syyt, ja se on aina erikoistapaus. En usko,
31065: että Suomessa tulee olemaan yhtään vuokralautakuntaa, joka ei
31066: semmoisessa tapauksessa myöntäisi 25 vuoden vuokra-aikaa. Mitäs
31067: siinä vuokralautakunnalla on enää tekemistä, kun molemmat asian-
31068: omaiset ovat ilmoittaneet tahtovansa 25 vuoden vuokra-aikaa?
31069: Mutta viime kädessä asia riippuu kuitenkin yksinomaan vuokran-
31070: antajan tahdosta. Vaikka ehdotus on niin viekottelevaan muotoon
31071: puettu, niin itse asiassa se tietää suomettarelaisilta edustajilta
31072: h ä p e ä 11 i s t ä 1 u o p u m i s ta (Puheenjohtaja koputtaa!) 50
31073: vuoden vuokra-ajasta ja menemistä tässä kompromississa 25 vuoden
31074: vuokra-aikaan. Juuri sitä se tietää.
31075:      Ja kun katsotaan näiden kompromissi-herrasmiesten takautuvaa
31076: lakiehdotusta, niin ensinnäkin huomio kiintyy siinä korvaukseen,
31077: ja mieleeni muistuvat ne lukemattomat fraasit, joita suomettare-
31078: laisten suusta olemme kuulleet ja joissa fraaseissa he ovat luvanneet
31079: torppareille taaksepäin vaikuttavan korvauksen. Minä muistan
31080: mitenkä ed. Gebhard tältä samalta puhujalavalta esim. herran vuonna
31081: I907 puhui tästä korvauksesta? Hän m. m. sanoi: >>Tätä vaatimusta
31082: taaksepäin vaikuttavasta korvauksesta on perustuslain kannalta
31083: tietysti ja >>perustuslailliselta>> taholta m. m. sanottu epäoikeutetuksi
31084: maanomistuksen rajoittamiseksi. Mutta onko se todellakin epä-
31085: oikeutettua maanomistusoikeuden rajoittamista, jos me rajoitamme
31086: maanomistajan nykyistä oikeutta riistää itselleen torpparien omai-
31087: suutta? Minä olen tänä aamuna ollut tilaisuudessa keskustelemaan
31088: erään torpparin kanssa, joka on saanut 50 vuotisen vuokra-
31089: kontrahdin ja nauttinut sitä noin 30 vuotta. Hän on tilalleen omalla
31090: rahalla laittanut rakennukset ja muokannut maata kylmään korpeen,
31091: hän on oman arvionsa mukaan, näinä 30 vuotena pannut siihen noin
31092: 5,000 markkaa omaisuuttansa. Jos hänellä vuokralla oleva maa
31093: 1274                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31094: 
31095: 
31096: ostettaisiin siitä arvosta, mikä samankaltaisella maalla on kun siihen
31097: ei ole mitään rakennettu ja kun sitä ei ole viljelty, niin sen hinta
31098: olisi noin 1,500 markkaa. Nyt hänellä on sellainen vuokrakontrahti,
31099: että hänen pitäisi jättää koko torppaansa paneroansa pääoma vuokra-
31100: ajan päätyttyä maanomistajalle ilman mitään korvausta. Tämäkö
31101: siis olisi perustuslaillisuutta?      Eikö siis maatalousvaliokunnan
31102: ehdottaman maanomistusoikeuden rajoitus päinvastoin ole nyky-
31103: aikaisen oikeustajunnan mukainen? Vai olisiko epäoikeutettua,
31104: että me rajoitamme maanomistajain nykyistä oikeutta riistää nuo
31105: 5,000 markkaa tuolta torpparilta?>>
31106:     Ja nyt kuitenkin tämän kompromissiehdotuksen mukaan suo-
31107: mettarelaiset edustajat ryöstävät torpparilta tuon 3,500 markkaa.
31108: Suomettarelaiset edustajat varastavat (Puhemies koputtaa) torppa-
31109: rilta tuon korvauksen. Suomettarelaiset edustajat riistävät torppa-
31110: reilta tuon korvauksen - koska kerran sana •>riistää>> sallitaan
31111: paremmin kuin •>varastaa>> ja •>ryöstää•>, jotka tässä tapauksessa mer-
31112: kitsevät aivan samaa.
31113:     Sitten luullaan estettävän häädöt sillä ja luullaan voitavan
31114: estää torpparien torpistaan poistaminen sillä, että pitkitetään jonkun
31115: verran näitä vuokrakantrahtia tämän skaalan mukaan, mikä tässä
31116: kompromissiehdotuksessa on. Mutta ensiksikin ei suinkaan todella
31117: tarkoiteta että torppari sinä väliaikana, mikä seuraa lain voimaan-
31118: astumispäivän ja sen ajan välillä, minkä tämä skaala torppareille
31119: takaa, että torppari sinä lyhyenä aikana voisi tehdä niin paljon
31120: parannuksia, että maanomistajat olisivat näitten parannusten
31121: kautta pakotetut uudistamaan torppariensa kontrahdit. On otettava
31122: huomioon, että torppareilla nykyään on jotakuinkin kohtuuttoman
31123: korkeat verot, sen on myöntänyt jokseenkin maatalousvaliokunnan
31124: jokainen jäsen. Nykyään ajattelevat kompromissiherrat, että torpparit
31125: voisivat nykyään, kun heillä on kohtuuttomasti korkeat vuosimaksut,
31126: noin kymmenen vuoden ajalla tehdä niin paljon parannuksia tor-
31127: pissaan, että tänä aikana tehdyt parannukset olisivat takeena siitä,
31128: että maanomistaja ei voi lopettaa vuokrasuhdetta. On jokseenkin
31129: naivia ja lapsellista niin ajatella, jos he nim. tosiaankin niin ajatte-
31130: levat, - elleivät mahdollisesti puhu toista ja ajattele toista. Ja
31131: kun tämä aika loppuun kuluu, silloin maanomistaja voi häätää
31132: jokaisen torpparin maantielle, sillä ei se korvaus, minkä he tällä
31133: ajalla saavat parannuksistaan, takaa yhtään mitään, ei kerrassaan
31134: mitään.
31135:     Sitten on täällä vielä merkillinen paikka 3 §:ssä, joka myös on
31136: oikein suomettarelaisten periaatteiden ja ohjelmanlupausten mukai-
31137: nen. Se on tuo, johon täällä on kosketeltukin, mitenkä maanomistaja
31138: vapautuu korvauksen suorittamisesta, jos hän suostuu jatkamaan
31139: vuokrasopimusta vähintäin 25 vuodeksi ja sellaisilla ehdoilla, kuin
31140: vuokralautakunta hyväksyy. 149 edustajaa on valitsijoilleen luvan .ut
31141:                                 Maanvuokralaki.                           1275
31142: 
31143: 
31144:  50 vuoden vuokra-ajan ja tässä takantuvassa kompromissiehdo-
31145:  tuksessa ensiksikin annetaan vuokramiehelle noin keskimäärin
31146:  IO vuoden vuokra-aika ja sitten sen jälkeen annetaan 25 vuoden
31147:  vuokra-aika. Koko maa tulee aivan tulvilleen 50 vuotta lyhempiaikai-
31148:  sia vuokrasopimuksia, niin että voi näin ollen panna kyseenalai-
31149: seksi, ~mko tosiaan tämä ehdotus suurestikaan parempi kuin ny-
31150:  kyinenkään laki. Eduskunnan jäsenistä 4/5 sitoutuu valitsijoilleen
31151:  hankkimaan pitempiaikaisia vuokrasopimuksia ja kumminkin nyt
31152:  k e h d a t a a n tuoda tämmöinen tekele tänne edustajien nähtä-
31153:  väksi ja aijotaan viedä se läpi, jolla asetetaan lyhytaikaiset vuokra-
31154: sopimukset käytäntöön yli koko maan. Minä en olisi varsinkaan
31155:  hallituksen jäsenen ja edustajan Danielson-Kalmarin lausunnon
31156: jälkeen mitenkään voinut odottaa tällaista. Tähän sopii juuri ne
31157: sanat, jotka ed. Gebhard luki täällä hallituksen esitysmietintöä
31158:  maanvuokralaista suureen valiokuntaan lähetettäessä, jotka sanat
31159: täältä puhujalavalta ed. Brander siteerasi, että tämä lakiehdotus
31160: tarkoittaa t o r p p a r i 1 u o k a n k ui h d u t t a m i s t a, tämä
31161:  t a r k o i t t a a m a a n n y 1 k e m i s t ä, m a a n v i 1 j e 1 y k s e n
31162: heikontumista ja vuokrasopimusten jatkumisen
31163: 1 o p et ta m i s ta. Sitä kaikki tämä tarkoittaa ja sitä se tulee
31164:  aikaansaamaan. Tai kenties eivät herrat sitä suorastaan tarkoita,
31165: mutta ainakin on varmaa se, että kompromissi tulee tämän aikaan-
31166: saamaan. Ja tämmöistäkin ehdotusta vielä täällä puolustetaan niinkin
31167: suurella paatoksella kuin esimerkiksi ed. Castren sen täällä teki.
31168:      Sitten myöskin omat rakennukset voidaan ottaa vuokramieheltä
31169: pois, voidaan ottaa korvaus vuokramieheltä, mikä asetuksen 25 §:n
31170: mukaan omista rakennuksistaan hänelle tulisi, se voidaan ottaa
31171: pois semmoisen sanamuodon nojalla, joka perustuu >>huolelliseen
31172: kiinteimistönhoitoon». Se on myöskin yksi semmoinen sanamuoto,
31173: jommoisia ainoastaan kyetään keksimään silloin, kuin on keksijäin
31174: joukossa pari bobrikoffilaista, pari mecheliniläistä ja pari koalitsiooni-
31175: senaattoria. Näin ollen johtuu ajattelemaan, että tokkohan mahtoi
31176: suomettarelaisten tarkoitus alun pitäen,kään olla saattaa sitä ohjel-
31177: maa, minkä he yhtäkkia rustasivat, kun yleinen äänioikeus tuli
31178: päätetyksi, saattaaseohjelma toteutetuksi eduskunnassa. Mutta syy
31179: taas siihen, mikseivät he ennen ole käyneet ehdottelemaan tällaisia
31180: merkillisiä kompromissitekeleitä, mahtaa olla se, että he ovat pelän-
31181: neet aina mahdollisesti uusia vaaleja, eivätkä ole uskaltaneet käydä
31182: valitsijainsa eteen senjälkeen kuin ovat tämmöisen ehdotuksen
31183: tehneet. Mutta nyt kun maanvuokra-asia näyttää kaikesta huolimatta
31184: tulevan lopullisesti ratkaistuksi, niin nyt viime tingassa ovat he
31185: pakoitetut intrigeeraamaan asiat siihen kuntoon, että näyttää muka
31186: siltä kuin he olisivat pakoitetut luopumaan ohjelmastaan. Mutta
31187: kyllä se joka hiukankin tietää kulissien tak3ista peliä, tietiiC. minkä-
31188: laatuista tämä pakotus itse asiassa on ollut.
31189: 1276                  Istunto 16 p. Jokakuuta 1908.
31190: 
31191: 
31192:      Sitte on kuultu semmoisia huhuja, että tässä maanvuokralaissa
31193: olisi myös muut kohdat, kuin mitkä paperilappunen sisältää, olleet
31194: neuvottelun alaisia tuossa noiden senaattorien ja muiden porva-
31195: rillisten ystävien yhteisessä kokouksessa. Mutta näitä ehdotuksia
31196: ja sopimuksia ei ole eduskunnan jäsenille jaettu, vaan olen kuullut
31197: sanottavan, että mahdollisesti olisi olemassa sellaisia hiljaisia sopi-
31198: muksia joittenkin kohtien suhteen, jotka sitten ilman isompaa melua
31199: eduskunnassa koetetaan saada suuren valiokunnan mietinnöstä
31200: muutettua. Mutta jos porvarilliset nyt niin tekevät, niin silloin he
31201: myös ottavat edesvastuun siitä päälleen, ettei tästä lakiehdotuk-
31202: sesta tule lakia, sillä, kuten ed. Kairamo jo lausui, on otettava lukuun
31203: se tosiasia, että vaikka nuo kaikki kansankokoukset ja torppari-
31204: kokoukset olisivat olleet kaikki järkeä vailla, olisivat tehneet pää-
31205: töksensä aivan järjettömästi, niin ne kuitenkin sitovat jonkun verran
31206: vasemmistoryhmää, ne sitovat niin paljon, ettei vasemmistolla ole
31207: vapaita käsiä, vaan sen jäsenien täytyy jonkun verran noudattaa sitä,
31208: mitä valitsijat ovat määränneet. Ja jos suuren valiokunnan mietin-
31209: nöstä porvarit ottavat oikeuden huonontaa joitakuita kohtia huo-
31210: nommiksi kuin mitä ne siinä ovat, niin ainakin minä tulen olemaan
31211: yksi niistä, joka katson valitsijaini määräysten olevan minulle siksi
31212: sitovia ja selviä, että tulen tosin sangen vakavan ja pitkän harkinnan
31213: jälkeen mutta kuitenkin mahdollisesti äänestämään tätä lakia yli
31214: vaalien. Se on totuus, jonka kanssa, olkoon se sitten onneksi tai
31215: onnettomuudeksi maalle, edustajain ei oikeastaan pitäisi liian paljon
31216: leikitellä.
31217: 
31218:     Ed. Huttunen: Minä kuulun myöskinniihin edustajiin, jotka eivät
31219: ole tyytyväisiä koko tähän maanvuokralakitekeleeseen. Ensinnäkin se
31220: jättää suuren joukon torppareita ja lampuoteja siihen tilaan, etteivät
31221: tule ollenkaan tämän lain alaisiksi noin parinkymmenentuhannen
31222: seutuihin torppareita, sitten yli 5,000 teollisuus- ja sahayhtiön omis-
31223: tamaa tilaa, joita sosialidemokraatit olisivat valmiit alistamaan
31224: tämän lain alaisiksi.   Sitten on myös olemassa yksi vanhoillisimpia
31225: määräyksiä maatalousvaliokunnan mietinnön 3 §:ssä, kun sallitaan
31226: työvuokra, sallitaan määrätä vuokrasopimuksissa, että vuokramie-
31227: hen on tehtävä työtä - maanvuokrasta maanomistajalle. Työ-
31228: vuokrasta, kuin se on sallittu, pitäisi oikeistolla ja kaikilla olla su-
31229: rullisia kokemuksia, mihin se johtaa. Ehkä muistamme vielä Laukon
31230: ja Vuojoen rettelöt ja kuinka moniin muihin lakkotapauksiin on
31231: ollut alkuperäisenä syynä työvuokra. Se olisi minun mielestäni
31232: tykkönään laissa kiellettävä. Ei silti tulisi tapahtumaan niin, ettei
31233: torppari tekisi työtä maanverosta maanomistajalle, jos hänellä on
31234: aikaa, ja milloin hän omilta maanviljelystöiltään joutaa, vaan luon-
31235: nollisesti tahdotaan vielä sitoa torpparit maanomistajien maanvil-
31236: jelyskoneiksi tässäkin suhteessa edelleenkin. Ed. Gebhardilla oli
31237:                             Maanvuokralaki.                       1277
31238: 
31239: 
31240: muutama vuosi sitten, kun hän oli tiedemiehenä, jotenkin sellainen
31241: ajatus, ettei maanomistajana pitäisi olla oikeus vaatia työvuokraa,
31242: mutta nyt se on muuttunut toiseen suuntaan. Vuoden 1907 vaalien
31243: edellä suomettarelainen puolue puhui kansankokouksissa Savon salo-
31244: seuduilla torppareille 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta. Ei
31245: puhuttu silloin mistään veron regleerauksesta, vaan. sanottiin, että
31246: se on välttämättömyys, että on 50 vuoden vuokra-aika. Mutta
31247: silloin ei vielä keksitty kompromissiä. Nyt kolmannen kerran on
31248: maanvuokralaki ollut käsittelyn alaisena ja vasta nyt se on edisty-
31249: nyt sen verran, että on toiseen käsittelyyn joutunut eduskunnassa.
31250: Maanomistajan kannalta katsottuna nykyinen maanvuokralaki voisi
31251: olla monen m,ielestä liian hyvä mutta siihen on syyt, jotka ovat
31252: pakoittaneet heitä menemään vähän pitemmälle. Jos ei olisi täällä
31253: vasemmistossa ollut niin runsaasti edustajia, niin erinomaisen hyvä
31254: olisi entinenkin laki vielä ollut, mutta nyt kumminkin on asema muut-
31255: tunut sillä tavalla, että mikään porvarillisista puolueryhmistä ei
31256: yksinään kykene kumoamaan meitä ja silloin on täytynyt keksiä
31257: kompromissi yhdessä vastustamaanmeikäläisten vaatimuksia, vie] äpä
31258: uskalletaan sanoa näistä lausunnoista päättäen sitä tehtävän torp-
31259: parien rakkauden kannalta ja torpparien etuja valvottavan tällä
31260: kompromissilla. Ei torpparit enään sitä usko eikä kutkaan muut-
31261: kaan. Paremmin se tehdään maanomistajien etuja ja luokkapyy-
31262: teitä suojelemaan. Ed. Castren puolusti tässä erinomaisen lämpi-
31263: mästi 25-VUoden vuokra-aikaa ja yleensä koko lakia siltä kannalta,
31264: miten se on nuorsuomalaisella puolueella ollut ohjelmassaan, ja
31265: sitten viittasi siihen meikäläisten viljelyspakkoon, josta olisi erin-
31266: omaisen hyvä apu maanvuokralaine sen täytäntöönpanossa, ja
31267: hyvin juhlallisesti ilmoitti sen ajatuksen lausunnossaan, että sitä
31268: ei tulla saamaan. Ed. Castren sanoi, että täytyy syntyä semmoinen
31269: kiertokulku. Ja sitte hän lausui siitä kiertokulusta siten, että renki
31270: ryhtyy ensin vuokramieheksi ja sitte tilalliseksi eikä sanonut, mihin
31271: se kiertokulku loppuu. Vaan minun käsittääkseni on· se niin, että
31272: sen mukaan, miten argaarikomitea oli suunnitellut, se kiertokulku
31273: loppuu vaivaistaloon.
31274:     Näillä perusteilla yleensä minä voin sanoa lyhyesti, että jos suu-
31275: ren valiokunnan mietinnöstä karsitaan pois täällä eduskunnassa jota-
31276: kin, minä tulen kuulumaan niihin, jotka tulevat äänestämään tä-
31277: män lain yli vaalien, ja minä voin vastata valitsijoilleni aivan hyvin
31278: niistä seurauksista.
31279: 
31280:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ensiksikin minä pyydän ilmoit-
31281: taa ed. Castrenille, että kyllä minä kuulun niihin parantumattomiin,
31282: vaikka en aijo eduskunnan aikaa käyttää vastatakseni hänelle.
31283:     Minä pyysin puheenvuoroa vasta sitten, kun ed. Wuolijoki täällä
31284: esiintyi tässä asiassa. Ja ensimäinen aihe puheenvuoron pyytämiseen
31285: 1278                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31286: 
31287: 
31288: oli se, että tahdoin historiallisen totuuden nimessä ilmoittaa, että
31289:  minä en ole ollut tätä kompromissiehdotusta
31290:  te k e m ässä, kuten hän julisti maailmalle, ja että tämä kom-
31291: promissiehdotus minua ei suinkaan miellytä. Mutta minä ymmärrän,
31292: että tämä kompromissiehdotus on ollut aivan välttämätön seuraus
31293: siitä menettelytavasta, jota sosialistit täällä ovat näillä valtiopäi-
31294: villä tässä asiassa samoin kuin tukkiyhtiöasiassakin harjoittaneet.
31295: Täällä puhui joku sosialistisista edustajista siitä, kuinka on ollut
31296: edullista, että täällä kumminkin on ollut niin paljon sosialistiedustajia
31297: kuin on ollut. Minä tahdon kumminkin saada merkityksi sen, että
31298: viime valtiopäivillä, jolloin meidän ryhmä oli isompi ja sosialistien
31299: pienempi kuin nyt, kumminkin tehtiin torpparilakiehdotus, joka
31300: oli paljoa radikaalisempi kuin tämä, ja että vasta sitten, kuin so-
31301: sialistien ryhmä on kasvanut ja meidän jonkun verran vähentynyt,
31302: on saatu nyt tässä kysymyksessä samoin kuin tukkiyhtiölakikysy-
31303: myksessäkin taantumusta.
31304:     Ed. Wuolijoki täällä moitti tätä kompromissiehdotusta siinä,
31305: että se ei takaa ehdottomasti 50 vuoden vuokra-aikaa muuta kuin
31306: eräälle ryhmälle torppareita. Kumminkin tämäkin 50 vuoden vuokra-
31307: ajan heikantaminen on juuri seurauksena sosialistien omasta menet-
31308: telytavasta näillä valtiopäivillä, siitä sosialistien menettelytavasta,
31309: että he olisivat olleet valmiit yhdessä oikeiston kanssa saamaan
31310: aikaan lyhimmäksi vuokra-ajaksi ehdottomasti 25 vuotta.
31311:     Sitäpaitsi tämä ehdotus vuokra-ajasta, jos lukee sen oikein, niin
31312: näkee että tarkoitus, lain henki on 50 vuotta ja että se vaan ainoas-
31313: taan, niinkuin täällä sanotaan, kun tärkeät syyt erityisissä tapauk-
31314: sissa vaativat j. n. e. sallii 25 vuotta. Tulee siis olemaan sekä kansan-
31315: edustajien ja torpparien että myös hallituksen asia seurata tämän
31316: lain vaikutuksia, ja nähdä, tullaanko tätä lakia tämän lain hen-
31317: gessä seuraamaan. Ja niin pian kuin nähdään, niinkuin täällä ed.
31318: Wuolijoki sanoi, ettei mikään vuokralautakunta tule hyväksymään
31319: enää muuta knin 25-VUotisia kontrahteja, on jokaisella edustajalla,
31320: ei ainoastaan oikeus, vaan velvollisuus tuoda se ilmi täällä ja laki
31321: saadaan täällä yksinkertaisella äänten enemmistöllä korjatuksi,
31322: jos on nähty, että todellakin poljetaan tämän lain henkeä ja tar-
31323: koitusta. Jos nimittäin silloin sosialisteilla on halua sellaiseen lain
31324: parantamiseen.
31325:     Sitte ed. Wuolijoki puhui takantuvan lain 3 §:ssä olevasta mää-
31326: räyksestä vuokra-aikaan nähden. Hän moitti sitä, että tämän ta-
31327: kautuvan lain ensimäisen pykälän mukaan taataan torpparille
31328: ainoastaan 10 vuotta ja 3 §:n mukaan sen jälkeen 25 vuotta, siis
31329: 35 vuotta. Sitä hän piti hirveän pahana. Se on kumminkin 10 vuotta
31330: pitempi knin se 25 vuotta, jonka sosialistiedustajat olivat valmiit
31331: hankkimaan. Mutta hän ei puhunut mitään siitä saman lakiehdo-
31332: tuksen 3 §:n lauseesta, jossa sanotaan: •>jos vuokramies mieluummin
31333:                             Maanvuokralaki.                      1279
31334: ---------------------------------------------------------
31335: tahtoo lyhempää aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi, vuokralauta-
31336: kunnan määrättävä>>. Tämä lause on ollut meidän ryhmän mielestä
31337: kaikkein pahin tässä kompromissiehdotuksessa. Ja olen kuullut,
31338: että meidän ryhmän edustajat sovitteluneuvotteluissa ovat tais-
31339: telleet tätä lausetta vastaan kaikkein enimrn,in. Mutta heidän tais-
31340: telunsa on ollut aivan turha ja heikko sen vuoksi, että tämä lause on
31341: jumi sosialistiedustajien myötävaikutuksella otettu suuren valio-
31342: kunnan ehdotuksen (Ed. S. Wuolijoki: Niin se on nytkin).
31343:     P u h e m i e s: Puhujaa ei saa häiritä.
31344:     Ed. Hannes Gebhard: Sitten tahdon vaankorjataerään vää-
31345: rän tiedonannon, jonka ed. Wuolijoki tapansa mukaan toi esille,
31346: nimittäin sen, että hän on kuullut, että jokainen maatalousvaliokun-
31347: nan jäsen muka olisi myöntänyt, että torpparien verot tätä nykyä
31348: yleensä ovat kohtuuttomat. Tämä ei pidä paikkaansa.
31349:     Ed. Wuolijoki on sitte viitannut siihen, että meidän ryhmämme
31350: muka varemmin, kun on seisonut jyrkästi 50 vuoden vuokra-ajan
31351: puolella, on muka peljännyt uusia vaaleja ja että mitään tämmöistä
31352: pelkoa meillä nyt ei olisi. Minä tahtoisin huomauttaa ed. Wuoli-
31353: joelle, että valitettavasti tulee hänen ryhmällään hyvinkin pian ehkä
31354: olemaan tilaisuus arangeerata uusia vaaleja täällä, jos haluttaa.
31355: Silläkin uhalla me olemme katsoneet velvollisuudeksemme saada aikaan
31356: torpparilaki näillä valtiopäivillä.
31357:     Ed. Käpy: Minä tuskin puhun kahta minuuttia (Hyvä!),
31358: mutta olen kuitenkin siirtynyt tänne puhujalavalle siltä varalta,
31359: että esitykseni kuitenkin sattuisi kestämään kauemmin. Minä pyysin
31360: puheenvuoroa ed. Wuolijoen lausunnon johdosta, kun hän siteerasi
31361: -- sitä en tiedä oliko tuo sitaatti oikein vai väärin -- minun lau-
31362: suntoani, jonka muistaakseni olen antanut suuressa valiokunnassa
31363: (Ed. S. Wuolijoki: Eduskunnassa). Sanoin, etten muista, oliko se
31364: oikein vai väärin, se tahtoo sanoa, etten muista sanamuotoa, mutta
31365: siihen suuntaan kyllä olen lausunut. Ja tämän johdosta tahtoisin
31366: hänelle huomauttaa sitä lausepartta, että >>sääntöä ei ole ilman poik-
31367: keusta>>.   Tässä kompromissiehdotuksessa on säännöksi asetettu
31368: 50 vuoden vuokra-aika ja ainoastaan erityisiä poikkeustapauksia
31369: varten on sallittu lyhyempi vuokra-aika, ei kuitenkaan missään ta-
31370: pauksessa lyhyempi kuin 25 vuotta. Mutta jos kokemus näyttää
31371: että nämä poikkeukset todellakin alkavat muodostua säännöksi,
31372: niin mikään mahdottomuus ei tietenkään ole vastaisuudessa tätä
31373: epäkohtaa korjata. Ed. Kairamo ja monet muut ovat jo huomaut-
31374: taneet siitä, mikä on aiheuttanut tämän kompromissin aik~ansaa­
31375: misen. Sen on aiheuttanut se seikka että on ollut aivan välttä-
31376: mätöntä saada sellainen takautuva laki, josta on toiveita että se
31377: saadaan näillä valtiopäivillä hyväksytyksi. Olen sitä mieltä kyllä-
31378: kin että erikoistapauksissa suuren valiokunnan hyväksymä ta-
31379: 1280                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31380: 
31381: 
31382: kautuva laki torpparien kannalta on edullisempi kuin tämä nyt
31383: esillä oleva kompromissiehdotus; mutta löytyy tapauksia toiselta
31384: puolen, jolloin tämä uusi ehdotus on edullisempi.
31385:     Ed. Wuolijoki lausui m. m. että ro vuoden aikana torppari ei
31386: ehdi tekemään niin suuria parannuksia, että siitä mitään sanotta-
31387: via korvauksia hänelle tulisi. Tässä väitteessä en kuitenkaan luule
31388: olevan niinkään paljon perää, sillä se tietoisuus että torppari
31389: tekemällä runsaasti työtä ja parannuksia takaa hänelle jälleen pi-
31390: tennetyn vuokra-ajan tai rahallisen korvauksen, epäilemättä tulee
31391: olemaan suurenakio kiihottimena parannusten toimittamiseen.
31392: Niille torppareille, joilla ei olisi ollut mitään korvauksia saatavana
31393: maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan hyväksymän ehdo-
31394: tuksen mukaan, uusi ehdotus takaa suuren edun, koska heillä on
31395: varmuus siitä, että he ainakin ro vuoden ajan saavat pysyä tor-
31396: pissaan. Ja tällä väliajalla epäilemättä nekin maanomistajat, jotka
31397: vielä epäilevät pitkää vuokra-aikaa, tulevat huomaamaan, että
31398: sittekin tällainen vuokra-aika on sopivin vuokrausmuoto, kun nim.
31399: ne maanomistajat, jotka ymmärtävät pitkä-aikaisen vuokramuo-
31400: don tarpeellisuuden, ovat tilaisuudessa esimerkillään osottamaan
31401: mihinkä suuntaan kehityksen pitäisi kulkea.
31402:      Huomasin että ed. Wuolijoki ed. Gebhardin puheen aikana vei
31403:  nimilippunsa pyytäen puheenvuoroa. Kun minä vähän arvaan,
31404:  mitä hän tässä puheenvuorossaan aikoo kosketella, niin käytän täl-
31405: laista oikotietä jo etukäteen huomauttamalla että hän arvatenkin
31406:  tahtoo väittää, että tuo takantuvan lain 3 §:n r momentissa oleva
31407: lause: >>jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhempää aikaa, on se,
31408: elleivät asianomaiset sovi, vuokralautakunnan määrättävä>>, oikeas-
31409:  taan on minun tai ed. Paloheimon keksintöä. Asianlaita kylläkin niin
31410:  on, että maatalousvaliokunnan eräässä jaostossa tein tämänta-
31411: paisen ehdotuksen, josta kumminkin sittemmin luovuin, kun huo-
31412:  masin sen epäkäytännölliseksi, mutta ed. Wuolijoki on sen sittemmin
31413: oma k, sun u t ja tätä nykyä se ainakin kulkee ed. Wuolijoen
31414: ehdotuksen nimellä.
31415: 
31416:     Ed. A 1 a-K u 1 j u: Täällä on ed. Wuolijoki tapansa mukaan
31417: syytänyt suomettarelaisia vastaan jos minkälaisia syytöksiä,
31418: syyttänyt meitä ohjelmasta luopumisesta, torpparien pettämisestä
31419: ja ties mistä kaikesta, ja kuitenkin hänellä pitäisi olla selvä, mitkä
31420: ovat ne syyt, jotka ovat meitä tähän sovitteluun pakottaneet.
31421: Jos suomalainen puolue olisi niin voimakas, että se voisi viedä
31422: tahtonsa lävitse ilman muiden apua, niin ei olisi tullut kysymyk-
31423: seenkään tämmöiset sovittelut, jotka eivät tyydytä, se täytyy
31424: tunnustaa, meidän vaatimuksiamme, varsinkaan vuokra-aikaan
31425: nähden. Ed. Wuolijoki luultavasti kyllä muistaa, miten suuressa
31426: valiokunnassa uhattiin, että, jos maanvuokralaki, varsinkin sen
31427:                            Maanvuokralaki.                          1281
31428: 
31429: 
31430: takautuva osa, pysyy semmoisena kuin siellä tehty ehdotus oli, niin
31431: oikeisto äänestää sen lepäämään jälkeen uusien vaalien ja niin ollen
31432: olisi eduskunta ikäänkuin varannut sopivan ajan niille tunnottomille
31433: maanomistajille, jotka tahtoisivat uuden maanvuokralain pelosta
31434: ajaa pois torpparinsa. Torppari olisi tänä aikana ollut aivan tur-
31435: vaton maanomistajan mielivaltaa vastaan. Kun ajattelee tätä
31436: ja paneesitten vastakkain, kumpiko on parempi, pysyäkö omassa ehdo-
31437: tuksessaan ja tietää, ettei saa mitään, vai mennäkö tähän, niin
31438: kyllä minun täytyy sanoa että tämä pakotti ainakin minun kallis-
31439: tumaan sille puolelle, että parempi on ottaa tämä kuin ei mitään.
31440: Tämähän takaa torpparille, ettei maanomistaja voi ajaa häntä pois
31441: lähimpinä vuosina, toisille 8, I3, I4 vuotta. Minä sanon, että tämä
31442: ehdotus ei tyydytä minua eikä se ole minun periaatteitteni mukainen,
31443: vaan että tämäkin on parempi kuin ei mitään, ja toivon, että näinä
31444: vuosina, jotka tämä rauhoitusaika kestää, voidaan keksiä keinoja
31445: ja tehdä tehokkaita sulkuja kaikelle sille mielivallalle, mikä sen
31446: jäiestä mahdollisesti olisi tilanomistajilla torppareita vastaan.
31447: Tämä se on, joka on pakottanut meidät tähän yhtymään eikä mikään
31448: torpparien pettäminen eikä mikään ohjelmasta luopuminen.
31449: 
31450:     Ed. Kairamo: Ed. Kävyn ja Gebhardin puheenvuorojen
31451: jälkeen ei minun tarvitse monta sanaa lausua. Ed. Wuolijoki on
31452: tapansa mukaan koettanut peittää puheensalaihan sisällyksen kai-
31453: kenlaisilla salaviittauksilla ja solvaavilla sanoilla. Hän on katsonut
31454: hyväksi eduskunnan puhujalavalta tuoda esiin sellaisia juoruja,
31455: jotka sisältävät muka sen, että olisi erityisiä salaisia sopimuksia
31456: olemassa paitsi mitä on täällä julkisesti tuotu esiin. Se on kai ed.
31457: Sulo Wuolijoen tapa tehdä kysymyksiä, ja koska minä tiedän, että
31458: maaseudulla vallan tarkasti seurataan, mitä täällä nyt tehdään ja
31459: sanotaan, niin minä katson tarpeelliseksi ilmoittaa, että tämä ed.
31460: Sulo Wuolijoen salaviittaus on sitä, miksi hän sen itsekin mainitsi,
31461: nim. juoruja ja kaikkea perää vailla.
31462: 
31463:     Ed. S ti 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gebhard on ilmoittanut, että
31464: hän ei ole ottanut osaa niihin neuvotteluihin, joissa on syntynyt
31465: tuo kompromissiehdotus, mutta minä sanoinkin, ellen väärin muista,
31466: että >>1 u u 1 ta v asti>> myöskin ystävykset ed. Gebhard ja Jonas
31467: Castren olivat mukana; en tiedä sitä varmaan, koska en ole ollut mu-
31468: kana niissä neuvotteluissa ja niiden tuloksista ei ole annettu mitään
31469: tietoja ennenkuin viime hetkellä, joten on ollut vaikea perehtyä
31470: koko tähän tekeleeseen. Mutta eipähän ole erimielisyyttä enää juuri
31471: olemassa näiden ystävyksien, herrojen Gebhardin ja Castn'!nin
31472: välillä muuta kuin tuohon autuaasti nukkuneeseen agraarikomi-
31473: teaan nähden. Täytyy jo sieltä saakka hakea erimielisyyksiä, kun
31474: nyt ollaan niin suloisessa sovinnossa näiden muiden asiain suhteen.
31475:                                                                81
31476: 1282                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31477: 
31478: Kyllä minun epäluulollani että ed. Gebhard myös olisi ollut mukana
31479: tuossa siis oli aivan hyvät aiheet, mutta en sitä silloin varmaksi
31480: sanonutkaan.
31481:     Täällä ovat useat edustajat tehneet omituisia salaviittauksen ta-
31482: paisia todistamattomia väitteitä. He ovat sanoneet, mitenkä sosialistit
31483: ovat aiheuttaneet tämän kompromissin, ja ed. Gebhard vielä nimen-
31484: omaan sanoi, että käytöksellään vuokra-ajan suhteen he ovat aiheut-
31485: taneet sen, että yht' äkkiä porvarispuolueet ovat tulleet niin mainioiksi
31486: ystäviksi keskenään ja laittaneet keskenään tuommoisen ehdotuksen.
31487: Mutta me olemme kyllä aina väittäneet, että sosialidemokratit
31488: lopultakin ajaisivat kaikki porvarit yhteen ja että tässä olisi lopulta-
31489: kin aivan selvästi ja näkyvästi vastakkain kaksi leiriä, köyhälistön
31490: edustajaleiri ja porvariston edustajaleiri, mutta sitä ovat aina vas-
31491: taan väittäneet semmoiset edustajat kuin ed. Gebhard ja koettaneet
31492: selittää, kuinka heillä muka on perheriita keskenään ja suuria eri-
31493: mielisyyksiä. Siinä suhteessa minä siis kyllä ed. Gebhardin kanssa
31494: olen samaa mieltä, että itse asiassa ne ovat sittekin sosialistit,
31495: jotka nyt ovat ajaneet porvarit yhteen leiriin ja ajavat vielä enem-
31496: mänkin, tekevät niistä niin yhtenäisen puolueen kohta puoleen, ettei
31497: enää nähdä edes tuollaisia perheriitoja niiden välillä. Mutta siihen
31498: en minä myönny, että muka olisi yhtäkkiä ilmaantunut sosialidemo-
31499: kraattien muka muuttuneessa käytöksessä semmoinen aihe, joka
31500: nyt yhtäkkiä olisi aiheuttanut tämän koalitsioonin. Kyllä siihen syyt
31501: ovat olleet paljon syvemmällä. Ensimäinen koalitsiooni tapahtui jo
31502: silloin, kun senaattiin mentiin. Tämä on vaan jatkoa samaan koalit-
31503: siooniin. Tässä on sama senaattikoalitsiooni. Senaatissahan ovat
31504: edustettuna nykyään kaikki puolueet Suomalaisen Kansan puoluetta
31505: myöten, kun senaatin varapuheenjohtaja sanoi kuuluvansa
31506: Suomalaiseen Kansaan, pääskysiin. Tämä maanvuokralakikoalit-
31507: siooni ei ole mitään muuta kuin jälkikaikua siitä koalitsioonista, mikä
31508: kesällä on porvarispuolueitten välillä senaattiin menossa tapahtunut.
31509: Eiväthän sosialidemokraatit ole voineet vuokra-aikaan nähden
31510: millään tavalla muuttaa menettelyänsä, koska heille ensi kertaa
31511: vasta tuli valinnan alaiseksi se vaihtoehto, mikä näillä valtiopäivillä
31512: maatalousvaliokunnassa tuli. Siellä ei ole koskaan ennen ollut
31513: tällaista vaihtoehtoa valinnan alaisena. Ed. Gebhard varsin hyvin
31514: sen tietää. Hänelle se on ennenkin sanottu eikä hän ole mennyt
31515: sitä kumoamaan. Minä toivoisin, että hän ainakin tässä suhteessa
31516: parantaisi tapansa, vaikka hän muuten pysyisikin miten parantu-
31517: mattomana tahansa.
31518:     Sitte hän sanoi, että viime valtiopäivillä, kun oli vähemmän
31519: sosialidemokraatteja ja enemmän suomettarelaisia eduskunnassa,
31520: tehtiin radikaalisempi torpparilakiehdotus maatalousvaliokunnassa.
31521: Aivan oikein. Ja vielä radikaalisempi tehtiin viime vuoden I907
31522: vuoden maatalousvaliokunnassa. Mutta minä olen lausunut, että
31523:                               Maanvuokralaki.                         1283
31524: 
31525: 
31526: minä puolestani ainakin tahdon tässä paikassa epäillä suomettare-
31527: laisten rehellisiä motiiveja aina viimeiseen saakka, sen jälkeen nim.,
31528: kun minä tuon koalitsiooniehdotuksen näin, jommoista minä en
31529: olisi ikinä suomettarelaisista uskonut. Sen jälkeen tahdon minä tässä
31530: suhteessa epäillä suomettarelaisten rehellisiä motiiveja, vaikkapa
31531: sitte edustaja vapaaherra Eino Sakari Yrjö-Koskinen uudestaan
31532: ikuistuttaisi eduskunnan pöytäkirjaan minustakin nimen >>suuri
31533: lurjus>>. Siitä huolimatta minä pyydän heidän motiivejaan epäillä.
31534: Eihän ollut minkäänlaista pelkoa vuoden 1907 valtiopäivillä, että
31535: torpparilaki olisi valmistunut. Silloin porvarilliset edustajat heti,
31536: kun maanvuokralaki maatalousvaliokunnasta tuli, sanoivat, ettei
31537: tästä tule lakia näillä valtiopäivillä ja semmoiset edustajat, jotka
31538: aivan hyvin kykenivät jarruttamaan, ilmoittivat, että he tulevat
31539:  ainakin käsittelemään tätä semmoisella perinpohjaisuudella, ettei tästä
31540: voi näillä valtiopäivillä lakia tulla. Yksi niistä on Heikki Renvall.
31541: Sitte 1908 edellisillä valtiopäivillä ei myöskään ollut pelkoa, että
31542: torpparilaki olisi tullut valmiiksi, sillä kyllähän eduskunnan hajoitus
31543:  mahtoi olla suomettarelaisille edustajille niihin aikoihin jo jota-
31544: kuinkin selvillä, että he voivat olla miten radikaalisia tahansa, ilman
31545:  että siitä radikaalisuudesta olisi ollut minkäänlaista vaaraaheidän
31546:  puolue-eduilleen. Mutta nyt vasta ensimmäisen kerran torpparilaki
31547:  näyttää tulevan toden teolla valmiiksi ja silloin kun torpparilaki on
31548:  tulemassa valmiiksi, silloin heti lyödään kämmenet yhteen ja silloin
31549:  tulee mitä kaunein veljellinen koalitsiooni porvarillisten edustajien
31550:  kesken. Ja merkillistä kyllä sanotaan, että se, että porvarit ovat
31551:  nyt niin hyvässä sovussa, on sosialistien syy. Jos tässä maailmassa
31552:  tapahtuu mitä hyvänsä, niin kai ed. Gebhard syyttää jokaisesta
31553:  asiasta sosialisteja.
31554:      Lain henki on 50 vuotta, sanoi ed. Gebhard. Paperille kirjoitettuna
31555:  tämän torpparilain henki 2 §:ssä on kyllä 50 vuotta, en minä ole
31556:  koettanutkaan sitä kieltää, mutta minä sanon vaan, mitenkä tulee
31557:  asia tapahtumaan käytännössä, ja sanon että se 2 §ei tule koskemaan
31558:  muuta kuin äärettömän harvoissa tapauksissa torpankontrahteja.
31559:  Sillä eihän sen.alaiseksi tule ensinkään mitkään vanhat kontrahdit,
31560:  vaan ne 16o,ooo, mitkä nyt ovat olemassa, ne vuokramiehet tulevat
31561:  ensin noin 10 vuoden vuokra-ajan alaisiksi, jonka jälkeenisännälläon
31562:  oikeus lopettaa vuokrasopimus maksamalla se pieni korvaus, minkä
31563:  torppari tuolla ajalla voi parannuksillaan saada, ja sitte joutuu
31564:  hänkin 25 vuoden vuokra-ajan alle tai vieläkin lyhemmän.
31565:       Ed. Gebhard nimenomaan pyysi tehdä kysymyksen ja pyysi
31566:  huomauttaa tuota 3 §:ssä tässä kompromissitekeleessä olevaa lausetta:
31567:   jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhyempää vuokra-aikaa j. n. e.,
31568:   ia huomautti, mitenkä heidän puolueensa miesten pyrkimykset tuolla
31569:  yhteensovitusehdotusta kokoonkuhertaessa olivat aivan turhat, koska
31570:  sosialistit muka tahtoivat tällaista määräystä tähän lakiin. Mutta silloin
31571: 1284                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31572: 
31573: 
31574: kun tämä määräys ehdotettiin suuressa valiokunnassa, niin eikö ed.
31575: Gebhard muista, ettäoli 50 vuoden vuokra-aika myöskin takantuvassa
31576: laissa. Suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä takantuvassa laissa
31577: nimenomaan sanotaan: maksakoon sen korvauksen taaksepäin rahalla
31578: tai uudistakoon 50 vuodeksi. Silloin kun vuokra-aika oli 50 vuotta,
31579: silloin tuli sosialistien ehdotuksesta suuressa valiokunnassa siihen se 4
31580: momentti, jossa lausutaan, ettälyhyempi vuokra-aika on siinä tapauk-
31581: sessa sallittu, että t o r p pari h a 1 u a i s i saada korvauksen
31582: hänelle suoritetuksi lyhyemmän kuin 50 vuoden
31583: v u o k r a-a j a n k u 1 u e s s a. Ei suinkaan ed. Gebhard tahtone
31584: väittää, että silloin tarkoittivat sosialistit saattaa lyhyitä vuokra-
31585: sopimuksia käytäntöön. Nyt kun suomettarelaiset ovat asettaneet
31586: jo 25 vuoden vuokra-ajan takautuvaan lakiin, niinnyt ei 1 ö y d y
31587: eduskunnassa yhtään ainoaa sosialidemokraat-
31588: tia, joka tahtoisi pysyttää semmoista määräystä, vaan yksimieli-
31589: sesti tulevatsosialistitvaatimaan sitä pois ja joskin vaan 20 suometta-
31590: relaista - en rohkene enempää toivoa - heitä kannattaa, niin
31591: silloin tulee tuo määräys takautuvasta laista pois, ellei mahdollisesti
31592: oikeisto ilmoita suomettarelaisille, että se tulee äänestämään lain
31593: yli vaalien ja elleivät suom.ettarelaiset silloin taas suostu johonkin
31594: kompromissiin. Eihän silloin siinä tapauksessa sosialidemokraateilla
31595: ole mitään valtaa.
31596:      Sitte hän sanoi, että se minun tiedonautoni oli perätön, että
31597: maatalousvaliokunnassa olisivat jäsenet myöntäneet vuokramaksut
31598: liian korkeiksi. Minä perustin tämän tiedonannon siihen, että suo-
31599: mettarelaisten taholta, kun tehtiin ehdotuksia takautuvaan lakiin
31600: entisten vuokrasopimusten uudistamisesta, nimenomaan huomau-
31601: tettiin, että siihen ei ole ollut laissa olevaa määräystä, että isännän
31602: pitää uudistaa korvaus entisillä ehdoilla, sovellutettava koska
31603:  n y k y i s e t v u o k r a m a k s u t o v a t 1 i i a n k o r k e a t.
31604: Ed. Rannikko sanoi m. m., että ne nousevat 15 % liian korkeiksi,
31605: eilen väärin muista, ja sentähden on asetettu siihen sellainen mää-
31606:  räys, että korvauksen voi uudistaa vuokralautakunnan hyväksy-
31607: millä ehdoilla. Minä perustin tähän tiedonautoni ja jos se on väärä,
31608: ovat suomettarelaiset edustajat väärin refereeranneet niitä peruste-
31609: luita, joihin he ovat ehdotuksensa tehneet.
31610:      Ed. Käpy ei muistanut, mistä ne sitaatit olivat, jotka hänen
31611: puheestaan luin, ja voin ilmoittaa, että kaksi niistä löytyy tämän
31612:  valtiopäivien pöytäkirjan sivulla 529 ja kolmas sivulla 539· Ed. Käpy
31613:  voi ne sieltä katsoa ja kontrolleerata, ovatko ne totuuden kanssa
31614: yhtäpitäviä; minä voin vakuuttaa, että ne sitä ovat.
31615:      Ed. Käpyvielä sanoi, mitenkä torppari tuleetekemään tänälyhyenä
31616:  väliaikana, mikä seuraa lain voimaanastumispäivästä, nim. IO vuoden
31617: aikana, hyvinkin paljon parannuksia, koska se tietoisuus, että hän
31618:  nyt voi niillä parannuksilla pakoittaa vuokranantajan pitempään
31619:                              Maanvuokralaki.                         1285
31620: 
31621: 
31622: vuokramaksuun, on hyvänä apuna parannuksien teossa. Mutta
31623: vaikka torpparilla olisi minkälaisia tietoisuuksia tahansa, niin
31624: parannukset ovat mahdottomia, jos hänen vuokramaksunsa on niin
31625: korkea, että hänen lyhyt vuokra-aikansa menee koko entisen vilje-
31626: lyksen kunnossapitoon ja vuokramaksun maksamiseen. Niin minä
31627: väitin ja siinä väitteessä pysyn, sitä ei ole voitu kumota.
31628:      Kun katselee suomettarelaisten käytöstä tässä asiassa, niin se
31629: tuntuu omituisen ristiriitaiselta. Nyt täällä vakuuttavat kaikki
31630: suomettarelaiset edustajat yksin suin, että he ovat olleet pakoitetut
31631: menemään tähän ehdotukseen, joka ei muka ketään heistä tyydytä,
31632: koska oikeistosta on uhattu äänestää maanvuokralaki lepäämään.
31633: Mutta suomettarelaisten tunnettu johtaja, valtioneuvos Danielson-
31634: Kaimari lausui täällä silloin, kun asia pöydälle pyydettiin, että
31635: täss·ä maatalousvaliokunnan takantuvassa laissa on suomettarelaisten
31636: mielipiteen mukaan se suuri vika, että se rasittaa eri tavalla eri
31637: isäntiä. Syynä on ollut siis- ei yksistään oikeiston uhkaus, vaan se,
31638: että kun lain piti valmistuman, huomattiin että siinä oli >>yksi suuri
31639: vika.>> Ei silloin pidä yksinomaan asettaa syytä toisten edustajien
31640: niskoille, kun puolueen oma johtaja kerran eduskunnan istunnossa
31641: myöntää olevan toisia syitä peräytymiseen kuin sen, että he ovat
31642: uhkauksia oikeiston puolelta kuulleet.
31643:      Muuten pyydän vielä uudistaa sen, etten usko, että oikeisto olisi
31644: tullut äänestämään tätä yli vaalien. Muutamista oikeiston jäsenistä
31645: en usko niin pahaa, että olisivat ruvenneet jarruttamaan niin tärkeää
31646: asiaa, jonka puolesta ovat valmiit puhumaan kauniita puheita.
31647: Ja toiseksi minä ajattelen, että yksi osa oikeiston jäsenistä ei uskalla
31648: tehdä tätä; he ovat siksi viisaita, että tietävät mitä siitä seuraisi, jos
31649: tekisivät tämmöisen teon, jonka kautta tuhansia torppareita joutuisi
31650: maantielle torpistaan.
31651:      Näihin kahteen seikkaan olen aina perustanut sen vakaumukseni,
31652: että oikeisto ei olisi saanut 34 miestä äänestämään yli vaalien, mutta
31653: suomettarelaisillesetarjosi hyvän tilaisuuden peräytyä ohjelmastaan
31654: tässä suhteessa, kuten niin usein ovat peräytyneet ja tulevat peräyty-
31655: mään ja syyttävät taas sosialisteja.
31656: 
31657:     Ed. P a a s i k i v i: En aio kovin kauvan tässä aikaa kuluttaa.
31658: Täällä nämä nuoret sosialistit, herra Wuolijoki etupäässä tapansa
31659: mukaan, ovat ryhtyneet arvostelemaan, mitä muut edustajat ovat
31660: tehneet. Hyvä olisi, jos heidän toimintansa lainsäädäntötyössä ei
31661: rajoittuisi ainoastaaa kritiikkeihin, vaan ulottuisi myöskin varsi-
31662: naiseen positiiviseen toimintaan. Herra Wuolijoki on kyllä esiin-
31663: tymisessään osoittanut sitä suurta intoa, jota kyllä hänen onkin
31664: tarpeen osoittaa. Sellaisella sosialistilla, joka marraskuussa I90S
31665: tai ehkä hiukan aikaisemmin, on opinkappaleet itsellensä omista-
31666: 1!:!86                Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31667: 
31668: 
31669: nut, voipi olla jotakin aihetta aina suuriäänisesti esiintyä kaduilla
31670: ja kujilla.
31671:     Kun vuonna Igo6 torppari- ja vuokralakikysymyksiä ensin val-
31672: misteltiin, niin minulla oli myöskin kunnia, - jos niin voi sanoa, ---
31673: olla sanomalehdissä väittelyssä näistä asioista muutamien sosialisti-
31674: johtajien kanssa, niiden joukossa myöskin ed. Wuolijoen. Silloin
31675: he heittivät useamman kuin yhden kerran minua ja meitä muita
31676: vastaan sen väitteen, että, kun tällainen laki tehdään, siitä ensi-
31677: mäinen seuraus on, että tuhannet ja kymmenet tuhannet torp-
31678: parit joutuvat maantielle. Ja sillä he tahtoivat osoittaa sellaisten
31679: suunnitelmien mahdottomuuden ja vahingollisuuden niinkuin kui-
31680: tenkin myös toiselta taholta näitä suunnitelmia vastaan samoja
31681: väitteitä tehtiin.
31682:     Nyt on tässä esillä ehdotus, joka tekee tyhjäksi tällaisen maan-
31683: tielle ajamisen, vieläpä sellainen ehdotus, että jos se, niinkuin on
31684: toivottava, saadaan laiksi vahvistetuksi ennen ensi tulevaa Maarian-
31685: päivää, kaikki ne irtisanomiset, joita on tosiasiallisesti tehty pitkin
31686: maata, tulevat mitättömiksi, ja vuokrakontrahdit edelleen jatkuvat
31687: ja torpparit saavat pysyä tiloillaan. Tämän suuntainen ehdotus
31688: jätettiin I907 vuoden valtiopäivillä sosialistien taholta esille, -
31689: tuo anomusehdotus, jonka allekirjoittajain joukossa oli m. m. sil-
31690: loinen ed. Häkkinen ja kaiketi siellä oli ed. Wuolijoenkin nimi, ja
31691: jossa anottiin, että annettaisiin kiireellisesti sellainen laki, joka es-
31692: täisi kaikki häädöt lähimpäin vuosien kuluessa, siksi kunnes uusi
31693: torpparilaki saataisiin. Nyt esillä olevissa määräyksissä on sama
31694: ajatus, erotus on kuitenkin muun muassa, että tämä laki on ehdotettu
31695: ulotettavaksi paljon pitemmälle kuin siinä anomuksessa esitettiin.
31696: Minä uskallan väittää, että tämä ehdotus takautuvan. lain ensim-
31697: mäiseksi pykäläksi on niin radikaalinen, että lainsäätäjä, ei ainoas-
31698: taan Suomessa, vaan koko maailmassakin on hyvin harvoin niin
31699: radikaaliseen toimenpiteeseen ryhtynyt.         Ed. Kairamo jo huo-
31700: mautti, että tätä voi verrata n. k. yleis-moratoorioihin, joita on toi-
31701: sinaan ulkomailla esiintynyt. Näillä tarkoitetaan sellaisia lainsää-
31702: däntötoimenpiteitä valtiovallan puolelta, joilla määrätään, että
31703: jokaisen velkasitoumuksen, joka lankee maksettavaksi esim. ku-
31704: luvana vuonna, maksupäivä siirtyy ilman muuta niin ja niin monta
31705: vuotta eteenpäin. Sellaisia, - Saksassa niitä kutsutaan >>General-
31706: moratorien>> - on säädetty ulkomailla, mutta ainoastaan suurten
31707: sotain ja suurten taloudellisten ahdinkojen aikana; silloin on kat-
31708: sottu lainsäätäjän voivan tällaiseen ryhtyä. Ja ne pitennys-ajat,
31709: jotka siellä on myönnetty, ovat olleet lyhyitä. Kuusikymmentä
31710: päivää oli muistaakseni se aika, joksi tällainen säädös v. I8gi Por-
31711: tugaalissa annettiin, ja Ranskassa säädettiin suuren sodan jälkeen
31712: I87o-luvulla sellainen säädös myös lyhyeksi ajaksi. Tässä on ky-
31713: symys seitsemästä ja kuudesta vuodesta, siis niin pitkästä poikkeus-
31714:                            Maanvuokralaki.                      1287
31715: 
31716: ajasta, että minä en tiedä, ainakaan tällä hetkellä, mistä voisi ha-
31717: kea lainsäädäntötoimenpidettä, jota voisi tähän verrata. Ja tah-
31718: toisin väittää, että tämä on radikaalisempi toimenpide kuin se,
31719: mitä suuri valiokunta, maatalousvaliokunta, meidän ryhmämme ja
31720: minäkin olemme tähän asti ajatelleet. Sillä se takakorvaus-velvolli-
31721: suus, jota tähän asti on ehdotettu, oli sellainen, että vuokrasopi-
31722: muksesta voisi päästä maksamalla. Mutta uuden ehdotuksen mu-
31723: kaan maanomistaja ei pääsisi vuokrasopimuksista irti edes maksa-
31724: malla. Kun takautuva laki tulee yksityiskohtaisen käsittelyn alai-
31725: seksi, niin luulen, että tuodaan esille, että juuri tämä muoto kat-
31726: sotaan eräillä tahoilla itse asiassa vaikeam,maksi ja periaatteelli-
31727: sesti vähemmän hyväksyttäväksi kuin se ehdotus, joka tähän asti
31728: on ollut täällä käsittelyn alaisena. Ainakin tämä mielipide on tuotu
31729: esiin niissä neuvotteluissa, joita tästä asiasta on pidetty.
31730:     Se taaksepäin vaikuttava laki, jota aikaisemmin on ajettu, on,
31731: niinkuin on julkisesti myös sen ryhmän puolelta, johon minä kuulun,
31732: lausuttu sekä sanomalehdissä ja muissa tilaisuuksissa, tarkoittanut
31733: yksinomaan sitä, että päästäisiin tämän murrosajan ylitse vanhasta
31734: lainsäädännöstä uuteen. Sitä varten tahdotaan panna maanomis-
31735: tajan päälle sellainen paino, joka aiheuttaisi hänet uudistamaan
31736: vanhat vuokrasopimukset. Mitään muuta siinä ei ole tarkoitettu.
31737: Menenpä vielä niinkin pitkälle, että jos kysymyksessä olisi raha-
31738: summan hankkiminen torpparille hänen aikaisemmin tekemistään
31739: parannuksista, jotta hän saisi rahan käteensä lähteäkseen kaupun-
31740: kiin johonkin toiseen ammattiin, niin en katsoisi voivani sellaista
31741: lakiehdotusta kannattaa. ·Se ei merkitsisi mitään muuta, kuin että
31742: maanviljelyksestä pääoma otettaisiin pois ja siirrettäisiin muihin
31743: elinkeinoihin, sen sijaan että menettelyn pitäisi olla päinvastaisen.
31744: Tarkoitus on ollut, että tuon korvausvelvollisuuden säätämisen
31745: kautta saataisiin, kuten mainitsin, maanomistaja aiheutetuksi uudis-
31746: tamaan pitkäksi ajaksi kontrahdin ja sillä tavalla taatuksi vuokra-
31747: miehelle oikeus ja mahdollisuus saada asua tilalla edelleen. Tuon
31748: säädöksen tarkoituksena ei koskaan ole ollut hankkia käteistä rahaa
31749: vuokramiehelle, se on näkynyt jo siitä, että me emme ole koskaan
31750: katsoneet sellaista rahan maksamisvelvollisuutta voivamme aset-
31751: taa vuokranantajan hartioille, vaan olemme olleet sitä mieltä, että
31752: joka käänteessä hänellä tulee olla oikeus päästä korvauksen maksa-
31753: misesta rahassa, kun hän vain uudistaa vuokrasopimuksen, ja kun-
31754: han siis vain vuokramies saa tilaisuuden jäädä vuokratilalle asu-
31755: maan.
31756:     Mutta esilläolevassa ehdotuksessa ei ole suinkaan kokonaan luo-
31757: vuttu taaksepäin ulottuvasta korvausvelvollisuudesta, vaan se on
31758: pysytetty tässä hyvin huomattavassa laajuudessa. Neljännessä
31759: pykälässä ehdotetaan määrättäväksi, että mikäli koskee vuokramie-
31760: hen omia rakennuksia, vuokranantaja on velvollinen ne korvaa-
31761: 1288                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31762: 
31763: maan, vaikka ne olisivatkin tehdyt ennen uuden lain voimaan-
31764: astumista. Tässä kohden on menty pitemmälle kuin mitä maatalous-
31765: valiokunnan ja suuren valiokunnan mietinnössä on ehdotettu.
31766: Ainakin mikäli minä käsitin, on näiden mietintöjen mukaan kor-
31767: vausvelvollisuus rajoitettu 25 vuoteen ennen uuden lain voimaan-
31768: astumista sekä vuokramiehen omaan hallinto-aikaan, ellei hänen
31769: oikeutensa perustu perintöön. Siis niihin rakennuksiin nähden,
31770: jotka ovat valmistetut aikaisemmin kuin 25 vuotta uuden lain voi-
31771: maanastumisesta tai ennen nykyisen vuokramiehen hallinta-aikaa,
31772: ellei hän ole oikeuttaan perinyt, maanomistaja olisi kaikista kor-
31773: vausvelvollisuuksista vapaa.         Mutta yhteensovituksen mukaan
31774: hänelle tulisi tämän lain mukaan semmoisissakin tapauksissa kor-
31775: vausvelvollisuus, vuokramiehen omiin ennen uuden lain voimaan
31776: astumista tehtyihin rakennuksiin nähden.
31777:      Tässä on puhuttu takantuvan lain 4 §:ssä löytyvistä sanoista:
31778: Vuokranantaja on vapautettu korvausta maksamasta näistä huo-
31779:  neista, jos hän sellaisista syistä, >>jotka perustuvat huolelliseen kiin-
31780: teistön hoitoon>>, vetäytyy uudistamasta vuokrasopimusta.             Ed.
31781: Wuolijoki on huomauttanut, että siinä on nyt taas yksi niitä paljo
31782: puhuttuja porvarien takaportteja. Jos ed. Wuolijoki tuntisi lain-
31783: säädäntöä, ei ainoastaan meillä vaan myös ulkomailla, niin hän
31784: tietäisi, että tällainen sanontatapa, tällainen määräys on jotenkin
31785: tavallinen suurten sivistysmaiden lainsäädännössä. Englannin lain-
31786: säädännössä se esiintyy hyvin useissa tapauksissa, ja kehitys yleensä
31787: kulkee siihen, että juuri tällaiset, olevia oloja huomioonottavat
31788: määräykset yhä enemmän tulevat käytäntöön. Nykyaikainen lain-
31789: säädäntö kulkee juuri tähän suuntaan, sillä ainoastaan tällaisella
31790: menettelyllä on mahdollista saada lait sellaisiksi, että ne soveltuvat
31791: erikoisiin tapauksiin. - Sanotaan, että tällaisten määräysten so-
31792: veltaminen riippuu siitä, minkälainen tuomari on. Aivan oikein.
31793: Mutta yleinen sääntö lakia kirjoitettaessa on, että täytyy olettaa,
31794: että >>tuomari ei ole mikään aasi.~ Jos edellytämme, että tuomarit,
31795: tässä vuokralautakunnat, kihlakunnanoikeudet ja hovioikeudet,
31796: ovat sellaisia, etteivät ne ollenkaan kykene lakia käyttämään, niin
31797: silloin ei ainoastaan tämän pykälän täytäntöön paneminen tule
31798: mahdottomaksi, vaan koko tämän lain säätäminen on turhaa työtä.
31799:     Vielä on ed. Wuolijoki väittänyt, että nythän tässä on siirrytty
31800: aivan lyhytaikaisten sopimusten pohjalle. Takautuvan lakiehdo-
31801: tuksen 3 §:n mukaan vanhojen sopimusten uudistus tapahtuisi
31802: 25 vuodeksi, ja voisi vielä, jos vuokramies tahtoo, lyhentyä siitäkin.
31803: Tämä aika olisi kyllä jonkun verran lyhempi kuin mitä yleensä ennen
31804: on ajateltu, ja meidän ryhmämme edustajat olisivat hyvin mielellään
31805: nähneet, että se olisi tullut pitemmäksi. Erityisesti on ollut pitkät
31806: keskustelut viimemainitun määräyksen, (jos vuokramies mieluum-
31807: min tahtoo lyhempää aikaa>> j. n. e.), pois jättämisestä. Kun~ meillä
31808:                              Maanvuokralaki.                       1289
31809: 
31810: 
31811: kuitenkin oli semmoinen tieto, että juuri sosialistit olivat suuressa
31812: valiokunnassa sen siihen panneet, niin oli hyvin vaikea sovittelu-
31813: neuvotteluja muulla edellytyksellä jatkaa kuin sillä, että tämmöisen
31814: lyhytaikaisen määräyksen puolella oli eduskunnassa 83 sosialistia
31815: ynnä nuorsuomalaiset ja ruotsinmieliset edustajat ja ainoastaan 1/4
31816: osa sitä vastaan. Sitä todistelua me emme kyenneet vastustamaan,
31817: sillä se oli kouraantuntuva. Kun tämä määräys siis tähän on tullut,
31818: niin syyttäkööt ainakin vasemmistolaiset siitä itseään, älköötkä
31819: koettako siinä suhteessa panna syytä toisten niskoille.
31820:      Mitä muuten tähän vuokra-aikaan tulee, niin lyhyt aikahan on
31821: katsottava poikkeukseksi, ja jos nähdään, että se tulee yleiseksi,
31822: niin lienee tulevan eduskunnan, jossa arvatenkin on myös vasemmisto,
31823: joka torpparienkin etuja valvoo tai ainakin sanoo valvovansa,
31824: hyvin yksinkertaista tehdä siihen tulevaisuudessa sellainen muutos,
31825: että väärinkäytökset tulevat poistetuiksi. Tämä laki ei ole ikuinen,
31826: minä olen siitä varma. Kyllä luultavasti saamme tehdä siihen hyvin
31827: moneen kohtaan parannuksia. Tämän kohdan korjaaminen on
31828: myös mahdollinen. Säännölliseksi tulee tietysti 25 vuoden aika.
31829: Ja jos me katsomme tällä pohjalla oloja, niin huomaamme, että
31830: näiden määräysten kautta pääsemme koko pitkälle eteenpäin. Pää-
31831: semme ensiksikin 8 vuotta, lukien uuden lain voimaanastumisesta,
31832: jonka aikaisimmin umpeenmenevät sopimukset pidentyvät, mutta
31833: myöhemmin umpeenmeneviin kontrahteihin nähden tulee tämä
31834: aika pitemmäksi, sehän voi kestää aina 14 vuotta. Pääsemme siis
31835: täten 25 vuotta ynnä lisäksi 8-14 vuotta, lukien uuden lain voi-
31836: maanastumisesta. Yhteensä, siis 35-40 vuoden ajan eteenpäin.
31837: Luultavasti suurin osa meistä, lukuunottamatta kaikkein nuorim-
31838: pia sosialisteja, makaa haudassa, silloin kun nämät ajat menevät
31839: umpeen. Se sukupolvi, joka silloin istuu tässä salissa tai siinä uudessa
31840: komeassa huoneessa, joka arvatenkin rakennetaan, kykenee kaiketi
31841: jotain tekemään. En luule, että ainakaan tällaisessa lainsäädännössä
31842: kannattaa katsoa pitempää aikaa eteenpäin kuin noin puoli vuosi-
31843: sataa.     Jotakin tapahtuu meidän hautojemmekin päällä, lausui
31844: Snellman aikanaan.
31845:     Olen koettanut kuunnella suhteellisen tarkasti sitä keskustelua,
31846: jota vasemmiston puolelta on pidetty tänä iltana. Toistaiseksi,
31847: en ole huomannut siinä juuri mitään varteenotettavaa. Ehkä voi-
31848: daan tuoda pätevimpiäkin perusteita tätä vastaan. Yhteensovitus-
31849: ehdotus on kompromissi, eikä se senvuoksi tyydytä ketään kaikissa
31850: kohdin. Tahtoisin kuitenkin väittää, että vaikka sosialistit yksi-
31851: nään saisivat tehdä tämän lain, ei se sittenkään tyydyttäisi kaikissa
31852: kohdin kaikkia sosialistejakaan, sillä tällaista suurta lakia ei voi
31853: tehdä sellaista, että jokainen hyväksyisi sen joka kirjaimen.
31854: Minun nähdäkseni yhteensovitusehdotuksella saavutetaan se, mitä
31855: sillä tarkoitetaan, ja pääsemme jonkun aikaa eteenpäin. Ja - - -
31856: 1290                   Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31857: 
31858: jäähän sosialisteille silloin agitatsiooni aihetta 7 vuodeksi (Jää, Jää!)!
31859: - Jos nähdään, että siinä on ollnt puutteita, ne voidaan poistaa.
31860:     Toivoisin, että tämä laki saataisiin tällä kertaa valmiiksi ja
31861: tulevaisuudessa katsottaisiin, mitä parannuksia siihen tarvitaan
31862: ja sitte tehdään ne parannukset.
31863: 
31864:    Ed. Ra j a 1 a: Kun ed. Paasikivi on täällä niin valaisevasti
31865: tästä asiasta puhunut, niin minä voin luopua puheenvuorostani.
31866: 
31867:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Senaattori Paasikivi sanoi, miten
31868: sosialistit ovat täällä puhuneet muka hölyn pölyä, mutta merkil-
31869: listä kyllä, hän tähän hölyn pölyyn vastasi puolen tunnin puheella,
31870: niin että minkälaistahan puhetta se mahtaa olla, jolla vastataan
31871: turhanpäiväisiin ja pätemättömiin syytteisiin. Kyllä se on silloin
31872: vielä huonompaa kuin se, mihin sillä vastataan. Me olemme aina
31873: sanoneet, vielä nuorempana kun olimme, silloin kun olimme sanoma-
31874: lehtiväittelyssä senaattori Paasikiven kanssa, että radikaalinen
31875: torpparilaki tulee epäilemättä aiheuttamaan sen että isännät eivät
31876: ole taipuvaiset uudistamaan kontrahteja eivätkä antamaan uusia
31877: torpanpaikkoja ulos. Siihen oli meille antanut tukea pääasiassa tai
31878: ainakin osaksi myöskin meidän opettajamme, nykyisin ed. Geb-
31879: hardin teoriat ja hänen kirjoituksensa, sillä hän kirjoitteli silloin
31880: aivan samaan suuntaan. Ja onhan jokaiselle aivan selvää, että radi-
31881: kaalinen torpparilaki tulee välttämättömästi aiheuttamaan jon-
31882: kun verran mullistusta vuokraoloissa. Onhan kaikilla tuoreessa
31883: muistossa ne pelottelut, mitkä seurasivat nykyisen torpparilain
31884: säätämistä, niin lievä kuin se onkin ja senvuoksi aina panimme painoa
31885: tuohon meidän viljelyspakkovaatimukseemme, niinkuin senaattori
31886: Paasikivi erinomaisen hyvin muistaa.
31887:     Mitä tulee ed. Häkkisen anomukseen, jolla tahdottiin estää
31888: torpparihäätöjä, jotka tulisivat tapahtumaan uuden maanvuokra-
31889: lain säätämisen johdosta, niin eihän se suinkaan ollut ainoa keino
31890: takautuvaksi laiksi sosiaalidemokraateille.       Kyllähän senaattori
31891: Paasikivi muistaa, kuinka paljon meillä oli ehdotuksia maatalous-
31892: valiokunnassa, ja jos hän katsoo sitä vastalauseita, joka on liitetty
31893: maatalousvaliokunnan mietintöön, niin kyllä hän muistaa, ettei se
31894: Häkkisen anomus ollut ainoa keino, vaan se oli yksi välikeino. Mutta
31895: kun sitä asiaa käsiteltiin talousvaliokunnassa, niin porvarit lau-
31896: suivat yksimielisesti, että se ehdotus on mahdoton, se on muodoton,
31897: se on vastoin kaikkea lakia, vastoin järkeä, vastoin kaikkia olevia
31898: oloja, he tuomitsivat tämän lain mahdottomaksi ja muodottomaksi,
31899: ei niin radikaalisuutensa tähden, mutta muutoin, koska se on vas-
31900: toin kaikkea muotoa ja vastoin kaikkea järkeä ja järjestystä hei-
31901: dän mielestään.                                                  ~' .
31902:     Ja nyt sitte heidän kumminkin täytyy, kun ei muuta keinoa,,ole,
31903:                             Maanvuokralaki.                        1291
31904: 
31905: 
31906: peräytyä ohjelmastaan ja tyytyä tähän muodostettuun ehdotuk-
31907: seen, mutta ei ikinä sosiaalidemokraatit ole ajatelleet, että se yksis-
31908: tään kykenisi korvaamaan minkään takantuvan lain. Sitte hän
31909: sanoi, että tämä on paljon radikaalisempi lainsäädäntötoimenpide,
31910: kuin suuren valiokunnan ja maatalousvaliokunnan mietinnössä oleva
31911: takautuva laki. Tokkohan me uskomme, että meidän oikeistomtne
31912: olisi mennyt tarjoamaan keskustalle paljon radikaalisemman lain-
31913: säädäntötoimenpiteen, kuin mitä keskusta itse· kykenee aikaansaa-
31914: maan ja uskaltaa ehdottaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin silloin
31915: täytyy vakavasti ottaa kansliatoimikunnassa puheeksi, että oikeisto
31916: ja keskusta vaihtaisivat paikkaansa, jos senaattori Paasikiven va-
31917: kuutus vaan on aivan täydestä otettava. Sitte kun minä kiinnitin
31918: huomiota 4 §:n epämääräiseen sanamuotoon, niin senaattori Paasi-
31919: kivi vastasi, että jos minä hiukankaan tuntisin ulkomaalaista lain-
31920: säädäntöä, niin minä tietäisin että esim. Englannissa on tällainen
31921: epämääräinen sanamuoto laissa sangen tavallinen. Minä en puo-
31922: lestani kenties tunne niin paljon ulkomaalaista lainsäädäntöä, kuin
31923: senaattori Paasikivi, mutta mikäli minä tunnen, niin olen huoman-
31924: nut, että siellä seurataan systemaattisesti jokaisessa laissa samaa
31925: systeemiä, että siellä kaikki lait, joiden sanamuoto on epämääräinen,
31926: noudattavat samaa määrättyä systeemiä. Mutta jos nyt torppari-
31927: laki menee 8o §:ään asti aivan presiissiin sanamuotoon ja sitte tulee
31928: lisäksi joku pykälä, jossa on epämääräinen sanamuoto, joka poik-
31929: kee systeemistä, niin kyllähän sitä vastaan sopii muistuttaa, että
31930: se on sellainen tavallinen porvarillinen takaportti. Lainharr pitää
31931: olla jonkunverran johdonmukaisen, muistelen ed. Paasikivenkin
31932: joskus maailmassa sanoneen.
31933:     Sitten yhä vain koetetaan selittää, että tässä muka olisi vuokra-
31934: aika itse asiassa noin 35-40 vuotinen. Mutta minähän olen kaksi
31935: kertaa huomauttanut, että kun menee tuo kymmenkunnan vuoden
31936: vuokra-aika umpeen, niin silloin on maanomistajan vallassa ajaa
31937: torppari pois tai antaa hänen istua edelleen. Se on maanomistaja
31938: joka ratkaisee haluaako hän ajaa torpparin pois. Niin että maan-
31939: vuokra-aika ei ole kuin IO vuotta ja sitte 25 vuotta ja siitä tosiasasta
31940: ei pääse yli eikä ympäri vaikka koetettaisiin miten kiertää tai kaar-
31941: taa. Eihän se ole sama vuokra-aika, jos laki sanoo että vuokra-aika
31942: on loppunut ja maanomistajalla on oikeus ajaa torppari pois maksa-
31943: malla korvausta tai pitkittää sopimusta. Miten voi kukaan täysi-
31944: järkinen ihminen sanoa, että se on yhtä ja samaa jatkuvaa vuokra-
31945: aikaa? Minä kuulen ensi kerran eduskunnassa näin nurinkurisen
31946: väitteen ja minun täytyy panna merkille, että se tulee juristin suusta,
31947: jota pidetään yhtenä eduskunnan parhaimmista.
31948: 
31949:    Ed. P a a s i k i v i: Minä en ole sanonut, että tässä on 35-40
31950: vuoden pitkä vuokra-aika. Olen sanonut vain, että ehdotetulla
31951: 1292                  Istunto 16 p. lokakuuta 1908.
31952: 
31953: 
31954: tavalla me toivottavasti pääsemme useimpiin vuokrasopimuksiin
31955: nähden tämän verran aikaa eteenpäin. Tässä kohden on muuten
31956: asianlaita aivan sama kuin sekä suuren valiokunnan mietinnössä
31957: että maatalousvaliokunnan mietinnössä taaksepäin tarkoittavassa
31958: laissa. Ei siinäkään ole sanottu, että vuokranantaja on velvollinen
31959: uudistamaan, vaan on sanottu että vuokramies saapi ensin olla
31960: paikallaan sen ajan minkä nykyinen kontrahti kestää, ja se voi
31961: mennä umpeen jo seuraavana vuonna, ja silloin on maanomistaja
31962: oikeutettu olemaan uudistamatta maksamalla korvausta. Sillä ta-
31963: valla voi torppari myös joutua pois. On sanottu, että valiokunnan
31964: ehdotuksen mukaan siinä on maanomistajalla korvausvelvollisuus,
31965: ellei hän suostu uudistamaan vuokrasopimusta. Olen koettanut
31966: ottaa selvää näistä asioista, ja, mikäli puheenalaisia asioita tuntevat
31967: ovat ilmoittaneet, olisi hyvin suuri joukko juuri vanhoja torppareita
31968: sellaisia, joiden korvaus nousisi niin pieneen määrään, että se tuskin
31969: tulisi kysymykseen. On nim. huomattava, että korvausta määrät-
31970: täessä otetaan huomioon vapaavuodet ja muut edut, vuokramaksun
31971: suuruus j. n. e. Se korvaus, jonka torppari tulisi vanhojen parannus-
31972: ten perusteella saamaan, nousisi useissa tapauksissa hyvin vähään,
31973: paitse kun on kysymyksessä vuokramiehen omat rakennukset.
31974: On myös otettava huomioon, että jos parannuksia onkin tehty, niin
31975: niiden selville saaminen ja todistaminen on hyvin vaikeata, koska
31976: tavallisesti ei mitään tulosyyniä ole pidetty. Omat rakennukset
31977: voidaan selville saada, ja senvuoksi korvaus niistä on tässä ehdo-
31978: tuksessa pidätetty, ja niistä korvaukset usein voivat nousta hyvin
31979: suuriksi. - Muuten kymmenen vuoden kuluessa on eduskunnalla
31980: ja hallituksella tilaisuus harkita muita tarpeellisia toimenpiteitä,
31981: ja ehkä saadaan maanhankkimistoimenpiteetkin siksi hyvinkin
31982: pitkälle, niin että ehkä voidaan suuri osa torppareista nostaa maan-
31983: omistajiksi. Siinä on myöskin seikka, joka on huomiossa pidettävä.
31984: 
31985:     Ed. H o k k a n en: Koska jo käytin tässä asiassa puheenvuoroa,
31986: ei olisi ollut niin tarpeellista toistaa, mutta kun ed. Rajala rupesi mai-
31987: nitsemaan minun nimeäni, niin täytyi sentään vielä ottaa puheen~
31988: vuoro. Ed. Rajala ei tietänyt puheessaan mitä hän olisi sanonut
31989: minun puhuneen, ei tiennyt siinä olevan mitään sanottavaa, ja minä
31990: olen hänen kanssaan aivan yhtämieltä, ettei siinä pitäisi olla mitään
31991: ed. Rajalalla sanottavaa. Sen mitä sanoin en sanonut omasta puo-
31992: lestani, minä sanoin niiden valitsijain puolesta, joita on toistakym-
31993: mentä tuhatta, eikä tarvitse minun peljätä sitä mitä olen sanonut,
31994: en tule minkään nuhteen ja kovuuden alle. Ed. Rajala näytti pu-
31995: heessaan olevan yhtä tyytymätön kysymyksessä olevaan lakiteke-
31996: leeseen kuin minäkin. Mutta hän tarvitsi ed. Järvisen ja minun ni-
31997: meni vetää peitteeksi valitsijainsa edessä, koska hän näytti tyyty-
31998: mättömyyttänsä. Tämän johdosta täytyi minun puhevuoro ottaa,
31999: saadakseni tehdyksi selvää ed. Rajalalle.
32000:                            Maanvuokralaki.                        1293
32001: 
32002: 
32003:     Ja sitten se, mitä täällä on puhuttu vaalien yli lykkäämisestä.
32004: On aivan ikävää, jos tästä lakitekeleestä tulee sellainen, että täytyy
32005: yli vaalien se heittää. Mutta kuitenkin on asianlaita niin että minun
32006: täytyy valitsijoitani totella, kun minä sen näen, että se tulee ole-
32007: maan sellainen, josta ei tule heille turvaa olemaan. Eikä tässä tule
32008: yksin ainoastaan sosialisteille agitatsioonivalttia, tästä tulee suo-
32009: mettarelaisille myös. Ja sitten jos tämä laki tulee menemään niin
32010: huonona lävitse, että täytyy korjailla, niinkuin suomettarelaisten
32011: puolelta on esiintuotu, että tulevaisuudessa on tilaisuus korjata,
32012: niin siitä tulee suomettarelaisille hyvä vaalivaltti ja agitatsiooni-
32013: valtti: lupaavat korjata niitä epäkohtia, mikä huonoon lakiin tulee.
32014:     Ed. C a s t r e n: Minä pyysin puheenvuoroa 3 §:n johdosta
32015: käsillä olevassa yhteensovitusehdotuksessa.      Jos maanomistaja,
32016: sitten kun vanha vuokrasopimus on kulunut loppuun, tahtoo päästä
32017: korvauksen suorittamisesta vuokramiehen pitennettynä aikana teh-
32018: dyistä parannuksista, niin on hänen tarjouduttava uudistamaan
32019: vuokrasopimusta 25 vuodeksi. Ellei hän sitä tee on hänen suoritet-
32020: tava korvaus rahassa. Ed. Wuolijoki on täällä väittänyt, että maan-
32021: omistaja, kun parannukset ovat tehdyt verrattain lyhyen ajan ku-
32022: luessa, kernaammin valitsisi tuon viimeksi mainitun keinon: rahalla
32023: suorittamisen. Mutta ed. Wuolijoki ei ole huomannut sitä piiskaa,
32024: joka on maanomistajan selässä, ja se on se, että jos hän maksaa ra-
32025: hassa vuokrasopimuksen niistä parannuksista, joita on tehty pi-
32026: dennettynä aikana ja hän korvauksen suoritettua tahtoo antaa
32027: vuokra-alueensa uudelleen vuokralle, niin maanomistaja on pakoi-
32028: tettu tekemään vuokrasopimuksen 50-vuotiseksi. Se on siloin uusi
32029: vuokrasopimus. Takautuva laki on tässä kuten muissakin kohden niin
32030: ankara että minulla on enemmän kuin epäilyksiä tuollaisen ehdo-
32031: tuksen hyväksymisestä. Muita se ei taas ollenkaan tyydytä, ei
32032: edes vuokramiehen kannalta. Tätä on minun hyvin vaikea ym-
32033: märtää.
32034:    Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
32035:     P u h e m i e s: Eduskunnan äskeisen päätöksen mukaan tulee
32036: istunto nyt lopetettavaksi. Kaikki tänään esittelemättä jääneet
32037: asiat, (Päiväjärjestyksessä n:rot 5-21) samoin kuin täten kesken-
32038: jäänyt kysymys maanvuokralaista, jäävät seuraavaan täysi-is-
32039: tuntoon.
32040:     Seuraava istunto on huomenna kello       II    a. p.
32041:     Istunto päättyy kello 12,52 yöllä.
32042:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
32043:                                                   Ph. Suuronen.
32044: 1
32045: 1
32046:  1
32047:  1
32048:   1
32049:   1
32050:    1
32051:    1
32052:     1
32053:     1
32054:      1
32055:      1
32056:       1
32057:       1
32058:        1
32059:        1
32060:         1
32061:         1
32062:          1
32063:          1
32064:           1
32065:           1
32066:            1
32067:            1
32068:             1
32069:       30. Lauantaina 17 p. lokakuuta
32070:                              k:o II a. p.
32071: 
32072:    Puhetta johtaa toinen varapuhmies ed. L i s t o.
32073: 
32074:                            Päiväjärjestys:
32075:    Ilmoituksia:
32076: 
32077:                    Toi nen       k ä s i t t e 1 y:
32078:     r) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
32079: alueen vuokrauksesta.
32080:        b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
32081: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun
32082: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
32083:        c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
32084: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä.
32085:        d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
32086: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta-
32087: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
32088:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että viimeksi
32089: mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin valtio-
32090: päiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
32091:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt
32092: N:o I ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet VII
32093: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8.
32094:     2) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
32095: annetun asetuksen I §:n muuttamisesta.
32096:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran
32097: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-!2) ja Suuren valio-
32098: kunnan mietintö N:o II.
32099: 
32100:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
32101:    3) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset.
32102:    Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hallstenin
32103: y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus N:o 15
32104: 1296                 Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32105: 
32106: 
32107: sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet II
32108: siv. 5-8 ja 29-31).
32109:     4) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
32110: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
32111:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
32112: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
32113:     5) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoittava
32114: anomusehdotus.
32115:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setälän
32116: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
32117:     6) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
32118: seen asetukseen säästöpankeista.
32119:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
32120: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
32121:     7) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen
32122: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden
32123: aiheuttamia toimenpiteitä.
32124:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Paasi-
32125: vuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
32126:     8) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
32127: ehdotus.
32128:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
32129: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
32130:      9) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan
32131: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla-
32132: kunnat.
32133:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
32134: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
32135:      10) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
32136: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
32137:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
32138: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
32139: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
32140:      II) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
32141: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliaikai-
32142: silla valtiopäivillä ovat tehneet.
32143:     A~iakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
32144:     12) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
32145:     Asiakirjat: TyöväenasiainvaliokunnanmietintöN:o 6, ed. Pärssisen
32146: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus-
32147: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
32148:     13) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus.
32149:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
32150: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (I.-iitteet V siv. 92-94).
32151:     14) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
32152:                                Maanvuokralaki.                     1297
32153: 
32154: 
32155: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
32156: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
32157: käytettäväksi.
32158:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
32159: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
32160:     15) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
32161: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämista sekä eräiden yksi-
32162: tyisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
32163:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
32164: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus
32165: N:o 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m.
32166: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus; N:o 147.
32167: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m.
32168: anomusehdotus N:o 161 (Liitteet VI .siv. 45-48, 59-63, 64-67),
32169:     r6) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien
32170: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
32171:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
32172: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liiteet VII siv. 218-221).
32173: 
32174:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
32175:    17) Valtiovarainvalibkunnan mietintö N:o 9 sen kertomuksen joh·
32176: dosta, jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on
32177: Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta.
32178: 
32179: 
32180:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren ja Cederberg.
32181: 
32182: 
32183:                                Ilmoitusasiat:
32184:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Sirola tämän istunnon
32185: alkupuoleksi, ed. D. Neovius täksi päiväksi ja ed. Kaarne täksi päi-
32186: väksi sekä tulevaksi maanantaiksi.
32187: 
32188: 
32189:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
32190:                           1)    Maan vuokralakl.
32191:                                 (Jatk. 2 K.)
32192: 
32193:     Suuren valiokunnan mietinnön n:o 8 johdolla esitetään j a t k et-
32194: t a v a n toisen käsi t te 1 y n alaiseksi arm. esityksessä N:o 13
32195: Eduskunnalle annettu, Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2
32196: valmistavasti käsitelty
32197:                                                                82
32198: 1298                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32199: 
32200: 
32201:    Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
32202: vuokrauksesta.
32203: 
32204:     Varapuhemies: Eilen suoritettin asian yleiskeskustelu ja
32205: nyt seuraisi käsiteltäväksi ensimäinen pykälä asetusehdotuksessa
32206: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta.
32207: 
32208:                                   1 §.
32209:    Keskustelu:
32210:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i : En tiedä, lieneekö meillä sosia-
32211: lidemokraateilla ensinkään syytä panna ehdotuksiamme äänestyk-
32212: sen alaisiksi, sillä eiköhän se kompromissi liene ulottunut niin pit-
32213: källe, että nämä meidän ehdotuksemme tullaan yksimielisesti por-
32214: varilliselta taholta hylkäämään. Mutta tahtoisin kuitenkin koet-
32215: teeksi I §:ään ehdottaa sivulla 124 maatalousvaliokunnan mietin-
32216: nössä n:o 2 olevan vastalauseen 2· momentin, tämän maatalousvalio-
32217: kunnan mietinnön 2 momentin sijalle. Ehdotukseni mukaan tulisi
32218: tämä maanvuokralaki koskemaan myöskin tukkiyhtiöiden ja mui-
32219: den yhtiöiden lampuotitiloja, kun ne vuokralle annetaan.
32220: 
32221:      Ed. Sun d b 1 o m: Genomläsningen af det vidlyftiga förslag till
32222: ny arrendelag, som föreligger till godkännande, har hos mig kvar-
32223: lämnat ett i stort sedt fördelaktigt intryck. J ag har den känslan,
32224: att lagstiftaren velat tillgodose torparenes rätt i högre grad än hit-
32225: tills varit fallet: detta tillfredsställer mig. Men på samma gång kan
32226: jag icke underlåta att emot I § framställa en anmärkning, som jag
32227: finner mycket vägande. Såvidt jag kan förstå, utesluter arrende-
32228: lagen en hel klass af vår befolkning från det skydd, som den vill
32229: skänka torparene och deras vederlikar. J ag tänker på fiskarebe-
32230: folkningen. Saken är den, att såvidt jag läst I § riktigt, fiskarene
32231: icke kunna hänföras till första momentet och icke häller till det sista.
32232: Följaktligen äro de uteslutna med afseende å det här föreliggande
32233: lagförslaget. Denna min uppfattning stärkes ytterligare af det till-
32234: läggsförslag, som gjorts af stora utskottet, nämligen att landtdagen
32235: måtte hemställa om utredning och därpå följande åtgärd för tryg-
32236: gande af fiskarebefolkningens rätt. Alltså har stora utskottet med-
32237: gifvit, att fiskarenes rätt icke tillvaratagits i lagförslaget sådant det
32238: nu föreligger. För min del skulle jag anse att man, genom inryckande
32239: i I §:s första moment af tvänne ord, kunde ernå den trygghet för
32240: fiskarene, jag strängt håller på. Det kan ju icke vara rätt, när man
32241: egnat så mycken tid och så mycken omsorg åt utarbetandet af ett
32242: lagförslag, att lämna bort en hel folkklass, som är lika mycket be-
32243: roende af arrendelagen som de, för hvilka jordbruket är hufvud-
32244: näringen. Ute i skärgården utgör fisket hufvudnäringen för en stor
32245:                               Maanvuokralaki.                         1299
32246: 
32247: 
32248:  del af befolkningen. J ag ser lagförslaget ur dess synpunkt. Och när
32249:  jag så gör, finner jag det otillfredsställande, ty i I § första mom. heter
32250:  det: ~såsom torp skall anses visst område af jordlägenhet, som emot
32251:  lega till annan upplåtes för bedrifvande af j o r d b r u lo>. Detta gif-
32252:  ver vid handen, att den, som samtidigt bedrifver jordbruk och fiske,
32253:  är tryggad endast till hälften, d. v. s. hans jordbesittningsförhål-
32254:  landen ordnar arrendelagen, men fiskerätten ordnar den icke. Följ-
32255:  aktligen kommer fiskaren framdeles att befinna s ig i en undantags-
32256:  ställning, som förorsakar att den nya arrendelagen på honom kom-
32257:  mer att göra ett ofördelaktigt · intryck. Han får den uppfattningen,
32258:  att lagstiftaren glömt honom. J ag tror faktiskt, att så äfven till en
32259:  del varit förhållandet inom: agrarutskottet, och det förvånar mig
32260:  isynnerhet att venstern, som så att säga på entreprenad tagit de
32261:  smås sak, icke tänkt på denna omständighet, icke tänkt på att in-
32262:  rycka en bestämmelse, som skulle trygga också vår talrika fiskare-
32263:  befolkning. J ag skulle anse mig ha tagitfel, om jagicke kundepåräkna
32264:  understöd från detta håll för det ändringsförslag, jag här gör.
32265:      I tredj e momentet talas endast om backstugusittare och deras
32266:  vederlikar, hvilka fått åt sig upplåtet ett område till bostadsplats.
32267:  Men fiskaren behöfver, såsom redan i stora utskottet framhållits,
32268: icke blott plats för sin Iilla stuga. Han behöfver plats för båthus-
32269:  byggnader, plats för att lägga upp sina fiskbragder till torkning o. s. v.
32270: En sådan rätt skänker honom icke I § tredje moment. Man har gent-
32271: emot det ändringsförslag, som gjordes i stora utskottet, anmärkt,
32272: att frågan är så invecklad, att man icke ännu kan reformera på detta
32273: område. För min del anser jag att så icke är fallet. Fiskevattnet
32274: hör jordlägenheten till; fiskevattnet är jordegarens och upplåtes
32275: af honom på arrende, liksom han upplåter ett stycke jord. Därom
32276: har ju landtdagen tidigare varit ense. Jag föreslår, att i I §, första
32277: momentet, tredje raden, efter orden: >>för bedrifvande af jordbruh
32278: tillägges de tvänne orden >>eller fiske>>. I och med ett sådant tillägg
32279: skulle lagen tydligt och klart taga under sitt hägn också fiskarebe-
32280: folkningen, som nu stannat utanför.
32281:      Det kan ju icke vara rättvist att vid stiftandet af en lag, som
32282: afser att sträcka sina verkningar långt in i framtiden, lämn,a bort
32283: en så talrik folkklass, som fiskarebefolkningen längs våra kuster.
32284: Förhållandet är delvis ett annat med afseende å fiskarene inne i lan-
32285: det, ty där är jordbruket den hufvudsakliga näringen, medan i skär-
32286: gården fiskaren har blott en liten bit jord, oftast bärgig, samt plats
32287: för sina byggnader. Väl kan det hända, att han har en liten täppa
32288: för potatisodling, men i alla fall är han dock f i s k a r e. Detta är
32289: hans hufvudnäring, af denna hämtar han sin bärgning. J ordbrukare
32290: är han icke eller ock endast uti mycket ringa grad. Fiskaren kommer
32291: att stå utom arrendelagen, jag upprepar det ännu en gång och jag
32292: bestyrkes i min uppfattning af det uttalande stora utskottet gjort,
32293: 1300                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32294: 
32295: 
32296: att regeringen bör under ompröfning taga, huruvida det icke är
32297: skäl att utreda frågan om tryggande af arrendatorernes af fiske-
32298: vatten ställning. Jag kan dock icke godkänna stora utskottets upp-
32299: fattning, att frågan vore i behof af så speciel utredning och jag be-
32300: farar, att denna utredning kommer att, som vanligt, taga en mycket
32301: lång tid i anspråk. Under denna långa tid kommer fiskarebefolknin-
32302: gen att känna sig stående utom den trygghet arrendelagen borde
32303: skänka.
32304: 
32305:     Ed. H u t t u n e n: Kun tämän ensimmäisen pykälän käsittä-
32306: minen monessa suhteessa on tuleville vuokralautakunnille hyvin
32307: vaikeata, niin on mahdotonta maalaisten tietää, mitkä tilat kuulu-
32308: vat lampuotitiloiksi tai muiksi, joita tässä laissa tarkoitetaan. Nyt
32309: on olemassa maanomistajia, joilla on tiloja 4, 5, vieläpä ro:eenkin
32310: asti, jotka kuuluvat semmoisiksi itsenäisiksi tiloiksi ja jotka eivät
32311: tulisi tämän lain alaisiksi. Siitä ei olisi minkäänlaista yhteiskunnal-
32312: lista vaaraa, jos tämä laki ulotettaisiin niin, että ne tulisivat kuulu-
32313: maan myöskin tämän lain alaisiksi. Ainoastaan siinä tapauksessa,
32314: että jollakin on yksi tila ja antaa sen vuokralle vähäksi aikaa, ei
32315: tätä lakia voida sovelluttaa, sen minäkin myönnän. Sitä paitsi
32316: tehdasyhtiöitten tiloja ei tarvitse ollenkaan suojella enkä uskoisi
32317: tämän keskustankaan millään lailla niitä suojelevan, kun se niin ar-
32318: mottomasti on käynyt niiden kimppuun. Minä kannatan ed. Wuo-
32319: lijoen tekemää ehdotusta.
32320: 
32321:     Ed. K a i r a m o: Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi pyy-
32322: dän saada mainita sen, minkä muuten olisi pitänyt käydä selville jo
32323: eilisestä lausunnostani, nimittäin että se sovinto, joka on olemassa
32324: tämän lakiehdotuksen suhteen muutamien porvarillisten ryhmien
32325: välillä, on nimenomaan rajoitettu niihin pykäliin, jotka ovat paine-
32326: tussa ehdotuksessa esitetyt. Me olemme siis täysin vapaat muissa suh-
32327: teissa päättämään asianhaarain mukaan. Ed. Sulo Wuolijoen olisi
32328: maatalousvaliokunnan jäsenenä pitänyt tietää, että kun tämä asia on
32329: valiokunnassa ennen pohdittu, niin alusta loppuun asti sosialistit
32330: ovat olleet jotenkin yksinään sitä mielipidettä, että tämäkin nyt
32331: ehdotettu lisäys olisi lakiin otettava. Minusta olisi siis täysi syy har-
32332: kita, onko todellakin tarpeellista nyt viivytttää tätä lakiehdotusta
32333: sellaisilla ehdotuksilla, joiden kohtalo kuitenkin on jo edeltäpäin
32334: varma.
32335:     Ed. Sundblomin lausunnon johdosta tahtoisin mainita, että kysy-
32336: mys kalastajatorpparien asemasta kyllä on maatalousvaliokunnassa
32337: ollut pohdinnan alaisena, mutta on siellä, samoin kuin suuressa
32338: valiokunnassakin, huomautettu, että tämä lakiehdotus kohdistuu
32339: nimenomaan maataviljelevään väestöön sekä siihen maalaisväestöön,
32340: joka asuu maalla ja elättää itsensä maanviljelystyöllä tai muulla
32341:                             Maanvuokralaki.                      1301
32342: 
32343: 
32344: tilapäisellä ansiolla. Sitä vastoin ovat varsinaiset kalastajavuokra-
32345: miehet toisessa asemassa. Heidän tarpeensa ovat toiset ja heidän
32346: vaatimuksensa vuokran suhteen saattavat olla hyvinkin erilaiset
32347: kuin mitä varsinainen maata viljelevä väestö tarvitsee. Tätä nykyä
32348: ei ole mitään selvitystä olemassa siitä, sopiiko tämä lakiehdotus myös
32349: kalastajiin, vai onko siinä tehtävä muutoksia. Yleensä on hyvin
32350: arveluttavaa mennä viime hetkellä pistämään suureen lakiehdotuk-
32351: seen jotain sanaa, kenties viattoman näköistä sanaa, siinä mielessä,
32352: että se muka ei kuitenkaan mitään häiriötä saa aikaan. Sillä perästä-
32353: päin tavallisesti huomaa, että niin ei ole asian laita, vaan että tuo
32354: pieni sana on sittenkin kokonaan soveltumaton lakiehdotukseen.
32355:     Nämä näkökohdat ovat aiheuttaneet sen, että myöskin suuri
32356: valiokunta ei ole tahtonut varsinaiseen lakiehdotukseen ottaa mi-
32357: tään varsinaista määräystä kalastajista. He jäisivät siis edelleen
32358: sen lainsäädännön varaan, joka nyt on voimassa. Mutta suuri valio-
32359: kunta on havainnut, että tämä tärkeä elinkeino kuitenkin ansaitsee
32360: erityistä huomiota hallituksen puolelta myöskin vuokrasuhteisiin
32361: nähden ja on sen vuoksi ehdoittanut sen ponnen eduskunnan hyväk-
32362: syttäväksi, joka löytyy suuren valiokunnan mietinnossä sivulla 19.
32363:     Minä siis kannatan, että eduskunta hyväksyisi suuren valiokunnan
32364: mielipiteen ja vastustan ed. Sundblomin ehdotusta.
32365: 
32366:     Ed. v on A 1ft h a n: I likhet med hr Sundblom var jag
32367: först benägen att införa ett sådant tillägg, som han föreslagit till
32368: r §, likaså flere andra medlemmar af stora utskottet. Men vi blefvo
32369: öfvertygade, att detta vore till skada för den föreliggande lagen och
32370: icke till nytta för fiskarebefolkningen, då såsom den senaste ärade
32371: talaren framhållit det alls icke är sagdt att lagens bestämmelser
32372: öfver hufvud taget passa in uppå och blifva lämpliga för dessa fiskare-
32373: arrenden. Det är särskildt tvänne väsentliga bestämningar, hvilkas
32374: lämplighet jag betviflar. Det första är den långt utsträckta lego- ·
32375: tiden. Det är icke sagdt, att fiskarene vore betjänta med att binda
32376: sig vid 50 års arrenden: de skulle antagligen vilja hafva kortare
32377: arrendetid. För det andra är det icke sagdt att fiskarene, särskildt
32378: våra svenska fiskare vore synnerligen trakterade af att ställas under
32379: legonämndens förmynderskap.         Dessa saker måste ovillkorligen
32380: pröfvas, innan man utan vidare inför arrende af fiskevatten un-
32381: der denna lag. Hvad beträffar fiskarenes bostadstomter falla de
32382: utan tvifvel under 3 mom. i 2 § beträffande sin bostad. När de icke
32383: hafva särskildt jordbruk därmed förenadt, blifva de backstugu-
32384: sittare och falla i sådant afseende under 3 mom. i r §. Hr Sundblom
32385: menade att fiskarebefolkningen skulle hafva skäl att känna sig
32386: besviken och bortglömd, emedan denna lag icke är tillämpad på
32387: densamma. Det vore i hög grad orätt, om den skulle hysa sådana
32388: känslor, ty de som närmast hafva blifvit af landtdagen ihågkomna
32389:  1302                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32390: 
32391: 
32392: äro väl fiskarene, hvilkas stora petition vid den första enkammarlandt-
32393: dagen enhälligt godkändes och som numera vunnit öfverhetlig
32394: stadfästelse och kommer att leda till de verkställighetsåtgärder,
32395: som däri inrymmas. Och då stora utskottet dessutom har föreslagit
32396: en ny kläm att fogas till de klämmar, som finnas på sidd. 82 och 83
32397: i det svenska betänkandet, där man uttryckligen framhåller, hvilka
32398: vidare åtgärder äro behöfliga för att trygga allas rätt, så synes mig,
32399: att, därest denna kläm - hvilket jag alls icke betviflar - vinner
32400: landtdagens godkännande, landtdagen nu har gjort allt hvad den
32401: i sakens närvarande läge kan göra för att trygga fiskarene. J ag
32402: skulle sålunda motsätta mig den af hr Sundblom föreslagna klämmen.
32403: 
32404:     Ed. A h 1 r o o s: J ag är ingen fackman på fiskeriområdet, mer
32405: än frih. von Alfthan, men då hr Sundblom representerar en stor del
32406: fiskare och känner deras behof, ber jag att få understöda hans förslag.
32407: 
32408:       Ed. B ä c k: Då den föreliggande paragrafen behandlades i stora
32409:  utskottet, fäste jag utskottets uppmärksamhet vid den brist, som
32410:  nu har påpekats af hr Sundblom. J ag föreslog att orden >>eller af
32411:  fiske>> måtte tilläggas. I likhet med hr Sundblom förvånade äfven
32412:  jag mig däröfver, att agrarutskottet vid behandlingen af torparfrå-
32413:  gan icke hade tagit fiskarene med i beräkningen. Vi hafva ju här
32414:  i dag fått höra af representanten Kairamo, att de nog blifvit ihåg-
32415:  komna af agrarutskottet. .Likväl torde deras rättsställning blifvit
32416:  mycket flyktigt behandlad. Då jag i stora utskottet framställde min
32417:  anmärkning och sedan bemöttes af agrarutskottets ordförande, hr
32418:  Castren, märkte jag att han knappast hade reda på att det fanns
32419:  torpare, hvilkas torp hufvudsakligen bestod af fiskevatten. J ag
32420:  vore gärna villig att understöda hr Sundblom, men i likhet med frih.
32421:  von Alfthan, anser jag att ett sådant tillägg, som nu föreslagits,
32422: ·är egnadt att åstadkomma svårigheter. Det hade möjligen gått an
32423:  att i stora utskottet vid behandlingen af lagförslaget ändra vissa
32424:  paragrafer, men nu torde det vara för sent. Därför ville också jag,
32425:  så motvilligt det än sker, motsätta mig hr Sundbloms förslag. Vi
32426:  hafva ju i alla fall fått fiskarenes rätt på något sätt betryggad genom
32427:  den nya kläm, hvilken stora utskottet föreslagit, denna kläm, hvilken
32428:  har lydelsen:
32429:       >>Att regeringen ville låta undersöka legoförhållandena hos de
32430:  torpare och med dem likställda personer, hvilkas legoföremål ut-
32431:  göres af visst fiskevatten, samt därefter taga under ompröfning på
32432:  hvad sätt sådana brukares ställning kunde genom lagstiftnings-
32433:  åtgärd tryggas.>>
32434: 
32435:    Ed. Sun d b 1om: Representanten Kairamo har framhållit
32436: vådan af att i sista minuten godkänna förändringar genom att i
32437:                              Maanvuokralaki.                         1303
32438: 
32439: 
32440: lagtexten inskjuta nya ord. J ag medgifver det befogade i en sådan
32441: anmärkning. Egentligen hade jag ju bort framkomma med mitt
32442: yttrande under remissdebatten, men då jag af princip hör till dem,
32443: som icke vilja förlänga dessa debatter, afstod jag därifrån, aUra
32444: hälst jag visste, att frågan skulle komma att tagas upp i stora ut-
32445: skottet, som är så talrikt sammansatt att den där kunde få en full-
32446: komligt allsidig beredning. J ag måste tyvärr motse att mitt förslag
32447: förfaller, och då har jag ingenting annat att göra, än att uttala
32448: den förhoppningen, att regeringen påskyndar den föreslagna
32449: åtgärden så mycket som möjligt.
32450:     Gentemot frih. von Alfthan vill jag nämna, att landtdagen vis-
32451: serligen genom beviljande af anslag hjälpt fiskarebefolkningen, men
32452: detta utesluter för ingen del att man i arrendelagen inrymmer
32453: bestämningar, som trygga dess rätt. Hvad den långa arrendetiden
32454: vidkommer, tror jag att den är fiskarene till fördel, ty småningom
32455: hafva vi kommit därhän, att fiskaren får lof att, något som han
32456: hittills underlåtit, egna större uppmärksamhet åt en förökning af
32457: fiskstammen. Detta sker genom fiskodling och en mängd andra
32458: åtgärder, som jag icke nu vill beröra, men hvilka tala för en längre
32459: arrendetid, som gör det möjligt att draga nytta af de kostnader,
32460: hvilka nedlagts för ökning af fiskstammen.
32461: 
32462:     Ed. A h m a v a a r a: Kalastajien vuokrasuhteitten turvaami-
32463: sesta on puhuttu suuressa valiokunnassa niin paljon, että se ainakin
32464: suuren valiokunnan jäsenillä jo on kaikilla täysin selvillä. Tässä
32465: keskustelussa on tultu huomaamaan, että tämä lisäys lakiin ei miten-
32466: kään sovellu, sillä aivan toisenlaisia määräyksiä vaatii kalavesien
32467: vuokraus kuin maanvuokraus. Senvuoksi minä olisin toivonut, ettei
32468: tästä nyt enää olisi täällä käytetty pitkiä puheita. Suuri valiokunta
32469: on, niinkuin tässä jo on huomautettu, pyytänyt hallitukselta toimen-
32470: piteitä siinä suhteessa. Sen ohessa olisi kai ruotsalaisilla edustajilla,
32471: joitten sydämellä tämä asia näyttää erittäin olevan, ollut tilaisuus
32472: jo tätä ennen, ja on vieläkin tilaisuus, anomuksen tai esityksen
32473: kautta saattaa eduskunnan tietoon ne epäkohdat, jotka kalavesien
32474: vuokraussuhteissa vallitsevat. Senvuoksi on minusta turhaa tästä
32475: tyrkyttää määräystä tähän lakiin, johon se ei ollenkaan sovi.
32476: 
32477:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä puolestani olen jo suuressa
32478: valiokunnassa ollut sitä mieltä, että oikeastaan nämä kalastajatorpat
32479: ainakin suureksi osaksi kuuluvat tämän lain alle jo tämmöisenään.
32480: Jos kalastusalue on vuokra-alueen ulkopuolella, niin sitä koskeva
32481: määräys löytyy 5 §:ssä, jossa sanotaan,että >>jos vuokrasopimuksessa
32482: on määräyksiä siitä, että vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin
32483: tai laidunmaahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella,
32484: ovat nekin vuokrakirjaan pantavat». Jos kalastusvesi taas kuuluu
32485: 1304                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32486: 
32487: 
32488: vuokra-alueeseen, niin sitä koskeva määräys on 16 §:n viimeisessä
32489: momentissa: >>Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys-
32490: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastusoikeus,
32491: jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty>>. Tietysti heillä on
32492: myöskin asunto- ja asuntotontti, sekä pieni mäkitupapalsta samalla
32493: kuin heillä on kalastusvettä vuokrattuna. I §:n 3 momentti silloin
32494: koskee heitäkin. Muuten ei minulla olisi tämmöisen määräyksen
32495: lakiin ottamista vastaan, mutta minun mielestäni se ei ole vält-
32496: tämätön eikä tarkoituksenmukainen.
32497: 
32498:     Ed. S c h y b e r g s o n:   J ag önskar framhålla detsamma,
32499: som hr Wuolijoki, att i den händelse ett fiskartorp har egna bygg-
32500: nader, såsom i reglen är fallet, så kommer innehafvaren under tredje
32501: momentet, d. v. s. han har ett backstuguområde, upplåtet till tomt-
32502: plats. Och om han förfogar öfver plats för uthusbyggnader för fiskbrag-
32503: der m. m. så ingår det naturligtvis i tomten. Aro byggnaderna icke
32504: hans egna, så kommer han däremot icke under denna lag. Men
32505: samma är förhållandet med de backstugusittare uppe i landet, hvilka
32506: bo i jordegarenes byggnader. De komma häller icke under den nya
32507: lagen, utan betraktas såsom hyresgäster. Endast ett fåtal stora
32508: fiskaretorp, hvilkas byggnader tillhöra jordegaren, är i det läge,
32509: att en särskild lagstiftning för dem vore erforderlig, och därom
32510: har ju stora utskottet föreslagit en anhållan i en skild kläm, hvil-
32511: ken går väl ihop med klämmarna om ordnande af legoförhållandena
32512: för de öfriga grupper, på hvilka denna lag icke är tillämplig.
32513: 
32514:     Ed. Kares: Minä pyydän tämän yhteydessä huomauttaa
32515: siitä, että eduskunta jo vuoden 1907 valtiopäivillä on irtaimen
32516: kalastusväestön oikeudesta kalavesiin tehnyt päätöksen. Silloin
32517: oli talousvaliokunnan käsiteltävänä m. m. eräs anomusesitys, jossa
32518: ehdotettiin, että irtaimen kalastajaväestön kalastusoikeus otettai-
32519: siin huomioon uutta vuokralakia tehtäessä. Sen anomuksen ja muuta-
32520: mien muitten johdosta on sitte eduskunta pyytänyt, että hallitus
32521: asettaisi komitean, jolle komitealle tehtäväksi annettiin m. m.
32522: ottaa täysi selvä ja tehdä ehdotuksia irtaimen kalastajaväestön
32523: kalastusoikeudesta. Muitten muassa on sen komitean hankittava
32524: tarkkoja tilastoja siitä, kuinka monta kalastusta varsinaisina elin-
32525: keinonaan pitävistä henkilöistä on tilallisia, vuokralaisia toisen
32526: maalla ilman minkäänlaista maanviljelystä j. n. e.
32527:     Minun ymmärtääkseni on eduskunta anoessaan tällaisen komi-
32528: tean asettamista ja määrätessään komitealle tällaiset tehtävät,
32529: jättänyt tässä kohden hallitukselle aivan täydellisen harkinta-
32530: vallan ottaa huomioon kaikki seikat, mitkä asiaan kuuluvat. Muuta
32531: ei tällä kertaa kai voitanekaan tehdä. Minä ainakin pidän edustaja
32532: Sundblomin ehdotuksen vieläpä ehdotetun anomusponnen tässä
32533:                                Maanvuokralaki.                    1305
32534: 
32535: 
32536: lopussa aivan tarpeettomana, koska eduskunta sen jo on ottanut
32537: huomioon ennen tekemissään päätöksissä.
32538: 
32539:     Ed. S u n d b 1 o m: Hr Wuolijoki anser att § 5 lämnar till-
32540: räckligt tydlig anvisning i den af mig anmärkta riktningen. För
32541: min del tror jag det icke. Gentemot hr Schybergson vill jag framhålla,
32542: att tredje momentet visserligen kan gifva anledning till olika tolk-
32543: ning. Jag hoppas att en vidare tolkning skall göra sig gällande,
32544: så att ordet bostadstomt icke tages i dess mest inskränkta betydelse.
32545: Men råkar det vara så, att en fiskare mellan bergklackama har ett
32546: litet potatisland, ligger frågan lätt öppen för rättsliga tvister.
32547: 
32548:     V a r a p u h e m i e s: Tätä ensimäistä pykälää vastaan on
32549: keskustelun aikana tehty seuraavat muutosehdotukset: ed. Sund-
32550: blom, jota ed. Ahlroos on kannattanut, on ehdottanut että
32551: ensimäiseen kohtaan tehtäisiin sellainen lisäys, että se tulisi
32552: kuulumaan näin: >>Torppana on pidettävä mainittu maatilanalue,
32553: joka maanviljelyksen tai kalastuksen harjoitusta varten vuokralle
32554: annetaan ja on varustettu siihen tarkoitukseen kuuluvilla raken-
32555: nuksilla tai aijottu niillä varustettavaksi>>.
32556:     Toisen kohdan on taasen ed. Sulo Wuolijoki, jota ed. Huttunen
32557: on kannattanut, ehdottanut hyväksyttäväksi maatalousvaliokunnan
32558: mietintöön liitetyn toisen vastalauseen mukaan.
32559:     Tässä tulisi sitten äänestettäväksi valiokunnan ehdotuksen ja
32560: näiden muutosehdotusten välillä. Minä pyytäisin ehdottaa, että otet-
32561: taisiin erittäin äänestettäväksi ensimäinen kohta ja erittäin toi-
32562: nen kohta.
32563: 
32564:    Menettely hyväksytään.
32565: 
32566:    Äänestykset ja päätökset:
32567: 
32568:     1) Ken hyväksyy I §:n ensimäisen kohdan valiokunnan ehdo-
32569: tuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on Eduskunta päät-
32570: tänyt hyväksyä ed. Sundblomin muutosehdotuksen.
32571:     Jaa-äänet ovat voitolla. Ensimäinen kohta on siis hyväksytty
32572: valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
32573:     2) Ken hyväksyy I §:n toisen kohdan valiokunnan ehdotuksen
32574: mukaan äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on toinen kohta hyväksytty
32575: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen vastalauseen
32576: mukaan.
32577:     Jaa-äänet ovat voitolla. Toinen kohta on siis hyväksytty valio-
32578: kunnan ehdotuksen mukaisesti.            ··    ·
32579:     Kolmatta kohtaa vastaan ei ole mitään muutosehdotusta tehty,
32580: joten se hyväksytään valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
32581: 1306                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32582: 
32583: 
32584:                                   2 §.
32585: 
32586:    Keskustelu:
32587:     Ed. Kairamo : Viitaten eilen yleiskeskustelussa antamaani
32588: lausuntoon pyydän ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi toisen
32589: pykälän siinä muodossa kuin se on esitetty painetussa sovintoehdo-
32590: tuksessa eli siis näin kuuluvana:
32591:     >>Sopimus r §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on tehtävä
32592: määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään viideksikymmeneksi
32593: vuodeksi. Jos vuokramies haluaa viittäkymmentä vuotta lyhempää
32594: vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt erityi-
32595: sissä tapauksissa vaativat ja kun sopimus ei koske uutistorpan vuok-
32596: rausta, valta sallia lyhempi vuokra-aika, ei kuitenkaan alle viiden-
32597: kolmatta vuoden.
32598:     Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajavaltainen
32599: omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kauaksi, kuin vaja-
32600: valtaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu tuomioistuimen pää-
32601: tökseeen, vähintäin viideksi vuodeksi.
32602:     Jos r momentissa mainituissa tapauksissa vuokrakirjassa ei ole
32603: määräystä vuokra-ajasta, taikka jos vuokra-aika on vuokralauta-
32604: kunnan suotnmnksetta määrätty viittäkymmentä vuotta lyhemmäksi,
32605: taikka määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa
32606: säädetään, olkoon sopimus voimassa viisikymmentä vuotta.
32607:     Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maaliskuun 14
32608: päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä. Jos sopimuksessa
32609: on määrätty, että vuokravuosi on toisin laskettava, noudatettakoon
32610: sitä määräystä>>.
32611: 
32612:     Ed. N y 1 a n d e r: Se yhteensovitusehdotus, joka täällä eilen
32613: esitettiin, poikkee melkoisessa määrin siitä kannasta, millä minä
32614: m. m. 2 §:ään nähden olen ollut. Mutta koska kuitenkin tämä ehdo-
32615: tus on tuntuvasti meidän kannaltamme katsoen parannus siihen
32616: muotoon nähden, minkä tämä z § sai suuressa valiokunnassa, pyydän
32617: saada tätä ehdotusta kannattaa.
32618:     Teen sen siitä syystä, että minun käsittääkseni ne pahimmat
32619: epäkohdat, jotka johtuvat 50 vuoden lyhemmästä vuokra-ajasta
32620: niitten poikkeuksien kautta, jotka tässä esillä olevan ehdotuksen 2
32621: §:ssä ovat olemassa, tulevat vältetyiksi. Erityisen tärkeänä pidän,
32622: että tässä myönnetään poikkeuksia 50 vuoden vuokra-ajasta niille
32623: tiloille, joita vajavaltaiset omistavat. Olen varma siitä, että toisissa
32624: osissa maata tulee olemaan tärkeitä syitä ja erityisiä tapauksia
32625: verrattain paljon, joissa käy välttämättömäksi myöntää lyhempi
32626: kuin 50 vuoden vuokra-äika. Ja juuri siinä suhteessa pidän tätä
32627: suurena parannuksena, että se enemmän kuin suuren valiokunnan
32628: ehdotus voi mukautua olojen mukaan eri osissa maata.
32629:                             Maanvuokralaki.                        1307
32630: 
32631: 
32632:    Pyydän siis lyhyesti saada kannattaa täällä tehtyä ehdotusta
32633: 2 §:ään nähden.
32634: 
32635:     Ed. S t o r b j ö r k: J ag begärde ordet endast för att få under-
32636: stöda det föreliggande sammanj ämkningsförslaget.        J ag gör det
32637: därför att detsamma i det närmaste öfverensstämmer med det
32638: förslag jag hade äran framlägga i agrarutskottet vid behandlingen
32639: af lagen och hvilket äfven vid första läsningen af lagförslaget vann
32640: majoritet, men förkastades i den andra läsningen. J ag skulle därför
32641: föreslå, att landtdagen nu ville godkänna föreliggande samman-
32642: jämkningsförslag till § 2.
32643: 
32644:     Ed. Schybergson: Jag har samma känsla som hr Sulo Wuoli-
32645: joki, att det är temligen öfverflödigt att framställa något ändrings-
32646: förslag gentemot den öfverenskommelse, som nu träffats mellan
32647: särskilda landtdagsgrupper. Och detta gäller särskildt om de para-
32648: grafer, beträffande hvilka, såsom hr Kairamo det uttryckte, dessa
32649: gruppers medlemmars händer äro bundna.
32650:     J ag kan emellertid icke undgå att göra ett ändringsförslag i nu
32651: förevarande paragraf och vill tillägga att det behandlingssätt, som
32652: har ledt till denna sammanjämkning, visserligen torde vara ound-
32653: vikligt, men dock är något främmande för vanlig arbetsordning.
32654: Det vore ju åtminstone skäl att detta förslag, omfattande flere
32655: paragrafer i helt och hållet ny gestaltning, skulle, innan det god-
32656: kännes, undergå behandling i fackutskott. Men vi få väl lof att
32657: foga oss i förhållandena och taga förslaget utan sådan förberedelse
32658: som öfverhufvudtaget bör komma lagförslag till del, innan de före-
32659: läggas landtdagen till slutligt afgörande. Den ändring jag emellertid
32660: tillåter mig föreslå afser den kortaste arrendetiden. Det är en icke
32661: så oväsentlig förändring, såsom hr Nylander också anmärkt, att tiden
32662: kan af legonämnden medgifvas i vissa fall till 25 år. Men icke
32663: desto mindre blir denna tid, vare sig den är 50 eller 25 år, nog lång.
32664: Det blir en sådan där normalrock, som skall hängas på alla legoaftal,
32665: men säkert för en del blir alldeles för vid och o bekväm att bära. J ag
32666: föreställer mig att när vi hafva kommit en tid framåt, kanske blott
32667: några månader efter det denna lag trädt i gällande kraft, åtskilliga
32668: önskningsmål skola framträda beträffandelegoaftal, hvilka icke kunna
32669: rymmas inom denna lag, för hvilka 25-års tiden icke är möjlig att
32670: tillämpa och som därför helt och hållet få förfalla, någonting, som
32671: med skäl kan framkalla missnöje. Det hafva vi visserligen blifvit
32672: vana vid, men det är värre när missnöjet har goda skäl för sig.
32673: Samhället kan med rätta begära af lagstiftningen, att denna skall
32674:  vara sådan att sunda, af förhållandena påkallade aftal skola kunna
32675:  rymmas inom lagen. Vi hafva visserligen, såsom hr Sulo Wuolijoki
32676: i stora utskottet upplyste, den utvägen att ett skildt aftal uppgöres
32677: 1308                    Istunto 17 p. Jokakuuta 1908.
32678: 
32679: 
32680:  angående tolliten, hvilket aftal för den händelse byggnaden är jord-
32681:  egarens icke faller under denna lag, och ett annat aftal Olli egorna,
32682: hvilka, då de icke äro bebygda, icke heller komma under denna lag.
32683: Det var detta recept herr Sulo Wuolijoki gaf för sådant legoaftal,
32684: Solli icke gå att afpassa efter arrendelag och den däri följande
32685: långa arrendetiden. För lliin del skulle jag finna det vida bättre,
32686: Olli lagen affattas så att dylika aftal kunna anpassas inolli lagens ram,
32687: än Olli llian blir tvungen att ställa delli utolli denna.
32688:      J ag har för öfrigt också funnit att de SOlli hafva uppgjort sallillian-
32689: jämkningsförslaget, hafva sett sig tvungna att icke så litet afvika
32690: från fellitioårstiden, nälliligen i lagen angående den återverkande
32691: kraften. Det var anlliärkningsvärdt att ett förslag, solli jag fralli-
32692: ställde i stora utskottet därolli, att afvikelser från beställiningarna
32693: angående en kortaste tid af 50 år skulle få ega rnlli under 5 år -
32694: jag hade först tänkt mig ro år från det lagen hade trädt i gällande
32695: kraft, afvisades såsolli illojalt gentelliot den i stora utskottet god-
32696: kända förordningen. För lliin del hade jag tvärtolli derllied åsyftat
32697: att göra ett förslag, hvilket skulle göra öfvergången tili det nya lättare.
32698: Och nu ser jag detta mitt förslag såsolli en obligatorisk förlängning
32699: af nuvarande kontrakt för ett visst antal år efter det lagen trädt
32700: i gällande kraft. J ag tror slutresultatet blir detsallillia, SOlli enligt
32701: lliitt förslag, llied den skillnad att öfverenskollillielsen då skulle varit
32702: frivillig, ty det är alldedes påtagligt att en förlängning, Olli den hade
32703: blifvit lliedgifven, också i själfva verket skulle hafva kontraherats.
32704: J ag har trott mig böra påpeka detta såsolli bevis på att llian vid
32705: sammanjällikningens uppgörande varit tvungen att frångå t. o. lli.
32706: 25 års tiden och än llier 50 års tiden. Sallillia är förhållandet llied en
32707: senare paragraf, däri llian llied godkännande af stora utskottets förslag
32708: säger att, Olli brukarene föredraga kortare tid än 25 år vid förlängning
32709: af kontraktet, så ankollillier dess beställilliande på legonällinden.
32710:      För lliin del kan jag icke fatta annat än att då llian har ett så
32711: stort förtroende för legonällinden, llian kunde tillåta den att äfven
32712: lliedgifva en kortare legotid än 25 år. I sallillianjälliknings-
32713: förslaget ingår en lliening, enligt hvilket legonällinden endast Olli
32714: viktiga skäl i särskilda fall det påkalla, kan tillåta en förkortning
32715: af legotiden. Med denna begränsning och llied afseende å den starka
32716: opinion, SOlli ändå finnes för långa kontrakt och solli utan tvifvel
32717: kollillier att utöfva inflytande på legonällindens tillgöranden, kunde
32718: llian ju öfverlämna åt denna att i enskilda fall lliedgifva äfven en
32719: kortare tid än 25 år. Jag tror icke påföljden däraf vore så vidt-
32720: gående solli lliåhända de, solli uppgjort sammanjällikningsförslaget,
32721: tänkt sig. Och hvad solli är säkert är, att llian i sådant fall skulle få
32722: lagen tillälliplig äfven på sådana legoaftal, solli eljes nu kollillia
32723: att ställas på sidan af lagen. Agrarkolliiten hade en liknande beställi-
32724: ning;~såsom en säkerhetsventil, i enskilda fall Olli jag så får [sägaJ
32725:                             Maanvuokralaki.                       1309
32726: 
32727: 
32728: för den händelse den af komiten föreslagna 25-års tiden skulle befin-
32729: nas vara för lång.
32730:     Mitt förslag går ut på att orden >>dock ej under 25 år>> i första
32731: momentet af sammanjämkningsförslaget uteslutas.
32732: 
32733:     Ed. Stig z e 1 i u s: Det föreliggande sammanjämkningsförslaget
32734: har visserligen uppgjorts genom samarbete mellan de olika borger-
32735: liga landtdagsgrupperna, men enighet har icke vunnits. Atminstone
32736: har detsamma från den grupp jag tillhör tagits emot med kyla och
32737: icke blifvit fullständigt godkändt. J ag känner mig därför fullkomligt
32738: fri vid bedömandet af detsamma, och ber jag därför att få förena
32739: mig om hr Schybergsons förslag. Man kan ju tänka sig att en legotid
32740: på' femtio år kan vara förmånlig för torp, där jordbruk idkas. Men
32741: beträffande backstugusittare är en så lång tid alldeles afgjordt stri-
32742: dande mot brukarens fördel. Om detta förslag, såsom det nu före-
32743: ligger, går igenom, är jag fullkomligt öfvertygad om att jordbrukarena
32744: skola vara ytterst obenägna att upplåta områden för backstugusittare,
32745: och jag tror därför, att till denna klass hörande personer icke skola
32746: tacka representationen för denna lag. Det af hr Schybergson väckta
32747: förslaget är egnadt att undanrödja detta missförhållande, hvarför
32748:  jag understöder detsamma.
32749: 
32750:     Ed. Huttunen: Minä en ollenkaan voi hyväksyä tätä kom-
32751: promissiehdotusta. En siinä so-vuoden vuokra-ajasta näe jälkeä-
32752: kään, muuta kuin mahdollisesti sen numeron paperilla. Minä ehdot-
32753: taisin pykälän sellaisena kuin se suuren valiokunnan mietinnössä on,
32754: mutta toisen vastalauseen mukaan ehdottaisin ensimäisen momentin,
32755: joka tulisi kuulumaan: >>Sopimus ensimäisessä §:ssä mainitun maan
32756: vuokraamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintäin
32757: viideksikymmeneksi vuodeksi, ja olkoon vuotuisen vuokramaksun suu-
32758: ruus koko vuokra-ajan muuttumaton.>> Toiset momentit samalla
32759: tavalla kuin suuren valiokunnan mietinnössä. Kun tämä maatalous-
32760: valiokunnan mietintö oli käsittelyn alaisena suureen valiokuntaan
32761: lähettämistä varten, niin täällä keskustassa huomautettiin meille
32762: sosialidemokraateille, että me muka olemme luopuneet tuosta 50
32763: vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta. Minä kysyn taas keskustalai-
32764: silta: Mihinkä t e olette joutuneet nyt? Te olette kompromissin
32765: kautta astuneet pois kannastanne ja pettäneet valitsijoitanne ja
32766: torppareitanne.
32767: 
32768:     Ed. J o h n H e d b e r g: Åfven j ag önskar understöda det
32769: förslag hr Schybergson här har gjort om, att i sammanjämknings-
32770: förslaget 2 § sJutorden, >>dock ej under 25 ån> skulle utelämnas. Jag
32771: gör det på de skäl hr Schybergson redan framhållit och tillika hän-
32772: visande till det andragande hr G. G. Rosenqvist i går höll under prin-
32773: 1310                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32774: 
32775: 
32776: cipdebatten. J ag finner att ett sådant uteslutande ur paragrafen
32777: skulle i betydlig grad öppna förhållandena och de trånga gränser, inom
32778: hvilka bestämmelserna rörande arrendetiden i paragrafen äro sam-
32779: manförda.
32780: 
32781:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Kun suuressa valiokunnassa
32782: tekemäni ehdotus, että tähän pykälään olisi otettava määräys myös-
32783: kin perinnöllisestä vuokraoikeudesta, ei saanut riittävää kannatusta,
32784: en tahdo pitkittää keskustelua sitä täällä esittämällä. Sen sijaan
32785: pyytäisin saada puolestani kannattaa ed. Huttusen tekemää ehdo-
32786: tusta, koska se esillä olevista ehdotuksista lähinnä vastaa ryhmäni
32787: torpparien esittämää kantaa.
32788: 
32789:     Ed. A h m a v a a r a: Jos tässä yhteensovitusehdotuksessa ei
32790: olisi jälkeäkään 50-vuotisesta lyhimmästä vuokra-ajasta, kuten ed.
32791: Huttunen suvaitsi sanoa, niin minä olisin siihen varsin tyytyväinen,
32792: mutta valitettavasti tässä on liiankin paljon jälkiä 50 vuoden vuokra-
32793: ajasta. Tässä sallitaan ainoastaan poikkeustapauksissa lyhempää
32794: vuokra-aikaa. En tahdo tässä enää ruveta pitemmälti puhumaan
32795: lyhemmän vuokra-ajan puolesta, koska minä olen siitä ennen suu-
32796: ressa valiokunnassa ja luullakseni täälläkin mielipiteeni lausunut.
32797: Sanon vain lyhyesti, että minä pidän tätä 50 vuoden lyhintä vuokra-
32798: aikaa aivan liian pitkänä ja ainakin niihin oloihin, joita minä tun-
32799: nen, varsin sopimattomana. Siellä se varmaan tulee tuottamaan sel-
32800: laisen mäkitupalaiskysymyksen, jota ei ennen siellä ole ollut. Siellä
32801: on oltu kahden puolen tyytyväisiä, niin vuokraajat kuin vuokran-
32802: antajatkin, lyhempään vuokra-aikaan ja vuokramaksut siellä ta-
32803: vallisesti ovat niin huokeat, että nyt kun tulee näin pitkä vuokra-
32804: aika ja kun sen ohessa maanomistajan täytyy korvata rakennus-
32805: kustannukset mäkitupalaisille on pakostakin vuokria korottaminen,
32806: ja siihen eivät ole vuokramiehet tyytyväiset. Mutta kun nyt ei ole
32807: enää mitään toivoa tässä saada muutosta, niin minä yhdyn myöskin
32808: pakosta kannattamaan tätä yhteensovitusehdotusta. Olisin toivo-
32809: nut, ettei täällä enää olisi ehdotuksena tuotu esille tuota 25 vuoden
32810: vuokra-aikaa, koska se ei muuta vaikuta kuin mahdollisesti saattaa
32811: vahingoittaa tätä yhteensovitusta ja asia siis sen kautta menee vielä
32812: huonommaksi. Minä toivon että ruotsalaisen puolueen jäsenet ei-
32813: vät tule ed. Schybergsonin ehdotusta kannattamaan.
32814: 
32815:    Ed. H a 1 o n e n: Omasta puolestani minä ilman vastenmieli-
32816: syyttä hyväksyn pykälän yhteensovitusehdotuksen mukaan. Ja
32817: koska tämä yhteensovitusehdotus on pitkäaikaisen ja vaivaloisen
32818: työn tulos eri ryhmien välillä, niin minä toivon, että vihdoinkin
32819: sovittaisiin tästä asiasta ja hyväksyttäisiin tämä pykälä yhteensovi-
32820: tusehdotuksen mukaan. Sillä tavalla saataisiin pois päiväjärjes-
32821:                             Maanvuokralaki.                       1311
32822: 
32823: 
32824: tyksestä tämä tosin hyvinkin tärkeä asia, mutta joka, niin kauan
32825: kuin se päiväjärjestyksessä on, estää monta muuta tärkeätä asiaa
32826: tulemasta valmiiksi. Minä toivoisin siis, että ilman pitempää kes-
32827: kustelua hyväksyttäisiin tämä pykälä yhteensovitusehdotuksen
32828: mukaan.
32829: 
32830:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Elkää nyt viitsikö, hyvät herrat,
32831: noin teeskennellä. Kyllä teidän konstinne ja metkunne kaikki ym-
32832: märretään erinomaisen hyvin. Ei teillä ole minkäänlaisia suuria eri-
32833: mielisyykaiä keskenänne, niinkuin tahdotte osottaa. Täällä on kyllä
32834: äärimmäisen oikeiston taholta tehty jonkinlainen toinen ehdotus
32835: kuin tämä esillä oleva, mutta kyllä se käsitetään aivan hyvin, mikä
32836: tulee tässä lävitse menemään ja mitä tarkoittaa sivuehdotusten
32837: tekeminen. Ed. Schybergson sanoi aivan oikein olevansa minun kanssani
32838: samaa mieltä, ettei ne tule lävitse menemään, että ne ovat aivan
32839: tarpeettomat tehdä, ja siinä hän oli aivan oikeassa.
32840:     Kun suuressa valiokunnassa suomettarelaiset edustajat äänesti-
32841: vät sosialidemokraattien mukana tässä vuokra-aikakysymyksessä,
32842: niin seuraavana päivänä kirjoitettiin erinäisissä työväen sanoma-
32843: lehdissä, että sosialidemokraattien oma ehdotus ei ole koskaan
32844: ollut niin kaukana hyväksytyksi tulemasta kuin se nyt on. Ja tämä
32845: päivä tulee osoittamaan, että se ennustus oli aivan tosi, sillä nythän
32846: tulee kaikista puhumisista, huudoista ja agiteerauksista huolimatta
32847: hyväksytyksi tämä sovintoehdotus, niinkuin ed. Kairamo sitä suo-
32848: menkielellään suvaitsi nimittää, ja se tulee eduskunnan päätökseksi.
32849: Ja sanottakoon lyhyesti vielä, että tässä yhteensovitusehdotuk-
32850: sessa on kyllä jälkiä 50 vuoden vuokra-ajasta, kun siinä on säädetty
32851: se uutistorppia varten välttämättömäksi. Mutta luullaanko nyt,
32852: että ensiksikin uutistorppia tullaan varsin paljon perustamaan sen
32853: jälkeen, kun tulee maanvuokralaki, joka tulee toivottavasti edes
32854: jonkun verran rajoittamaan maanomistajan vapaata määräämis-
32855: valtaa? Ei. Silloin ei olla erittäin taipuvaisia uutistorppia perusta-
32856: maan. Kun siis sanotaan, että 50 vuoden vuokra-aika on ainoastaan
32857: uutistorppia varten välttämätön, niin se on sellainen lause, jolla
32858: ei tule olemaan käytännössä minkäänlaista kantavuutta, ja kuten
32859: täällä jo pari edustajaa, Nylander ja Ahmavaara muistaakseni,
32860: tai kuka se toinen oli, ovat huomauttaneet, niin tuo poikkeus 50
32861: vuoden vuokra-ajasta voi toisilla paikkakunnilla tulla aivan sään-
32862: nöksi. Nuorsuomalaiset ja ruotsinmieliset edustajat pitävät erin-
32863: omaisen tärkeänä, että laki sallii vaikka minkälaisten ankarain
32864: muotojen sisällä poikkeuksen 50 vuoden vuokra-ajasta. On aivan
32865: selvää, minä voin vakuuttaa sen herroille, että vuokra-aika tulee
32866: olemaan useimmissa tapauksissa 25 vuotta. Se tulee olemaan
32867: 25 vuotta aina silloin kuin maanomistaja tahtoo sen olemaan 25
32868: vuotta, mutta ei milloinkaan 50 vuotta silloin, kun torppari tahtoo.
32869: 1312                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32870: 
32871:     Sitten kiinnitin huomiotani erääseen muodolliseen kohtaan her-
32872: rojen yhteensovitusehdotuksessa. Kun heidän yhteensovituksensa
32873: toisessa pykälässä 3 momentissa puhutaan noista vuokrakirjoista,
32874: jotka nähtävästi jo ovat vuokralautakunnassa käyneet ja tulleet
32875: vahvistetuiksi, niin tässä kuitenkin sanotaan, että jos vuokrakirjassa
32876: ei ole määräystä vuokra-ajasta tai jos vuokra-aika on vuokralauta-
32877: kunnan suostumuksetta määrätty 50 vuotta lyhemmäksi tai mää-
32878: rätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa säädetään,•> olkoon
32879: se voimassa 50 vuotta. Kun kerran sellaiset herrat ja juristit oli-
32880: vat yhteisessä työssä, niin olisivat samalla laittaneet tämän eh-
32881: dotuksen semmoiseksi, että vuokralautakunnalla ei olisi lupaa vah-
32882: vistaa laittomia vuokrakirjoja. Sillä kun tässä 3 momentissa on täm-
32883: möinen määräys, niin vuokralautakunnat tulevat tämän mukaan
32884: saamaan vahvistaa semmoisiakin vuokrakirjoja, joissa vuokra-aika
32885: on ilman vuokralautakunnan suostumuksetta määrätty 50 vuotta
32886: lyhemmäksi ja määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa
32887: säädetään ja jätetty kenties vuokrakontrahdista -kokonaan pois.
32888: On omituista, että herrat yhteensovittajat asettavat vuokralauta-
32889: kunnan ja sanovat, että vuokrakirjan pitää olla laillisesti tehty ja
32890: asettavat määräyksen, että vuokra-aika pitää olla 25 vuotta tai 50
32891: vuotta, ja kumminkin puhuvat vuokravälikirjasta, - jossa ei ole
32892: mitään tällaista ja edellyttävät, että heidän asettamansa vuokra-
32893: lautakunta tulee vahvistamaan vastoin lakia olevia kontrahteja.
32894: 
32895:     Ed. Kairamo: Vasemmistossa lienee yleinen se mielipide,
32896: että tuskin porvarit mitään muuta tekevät, kuin rakentavat taka-
32897: portteja (Vasemmistosta: Juu!). Tämä on nyt vasemmistossa jäy-
32898: kistynyt jonkinlaiseksi johtavaksi periaatteeksi, jonka nojalla he,
32899: ajattelevat ja katselevat kaikkea lainsäädäntötyötä. Kun he näin
32900: ikäänkuin takaapäin katselevat lakia, niin ei ole ihmeellistä, jos
32901: laki myöskin heidän silmissään muuttuu nurinpäiseksi ja että hei-
32902: dän oma osanottonsa lainsäädäntötyöhän myöskin suurimmalta
32903: osalta muuttuu negatiiviseksi. Ja siitä on myöskin tämä lakiehdo-
32904: tus hyvä todistus. Vasemmisto luulee voivansa aina keksiä jota-
32905: kin ihmeellistä lainmuotoa, joka muka tekisi kaiken lain kiertämisen
32906: mahdottomaksi. Sosialistit tavoittelevat alituisesti jotakin sitovaa
32907: lainmuotoa, eivätkä koskaan voi luottaa lain henkeen. Ja silloin
32908: tulee tällaiseen omituiseen tulokseen, kun se muutosehdotus on,
32909: jonka ed. Huttunen ·on täällä esittänyt.
32910:     Tämä lakipykälä on nyt kolmien valtiopäivien aikana perinpoh-
32911: jaisesti pohdittu maatalousvaliokunnassa ja tietysti on sielläkin koe-
32912: tettu ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot,
32913: joilla lakia voitaisiin kiertää. Kuitenkin vasta silloin kun, tämä laki
32914: suuressa valiokunnassa tuli esille, niin ed. Wuolijoki oli huomaavi-
32915: naan, että täällä olisi sellainen aukko, jonka mukaan kävisi maan-
32916:                             Mältll'V'Uokmlakt                        1'313
32917: 
32918: omistajille mahdolliseksi vuokrasOpimusta tehdessään säätää; että
32919: vuokramaksu voitaisiin vuokra-ajan kuluessa muuttaa. Senvuoksi
32920: sosiaalidemokraatit suuressa valiokunnasssa ehdottivatkin muu~
32921: tosta toiseen pykälään. Se sallittiin, ja se on nyt siinä muodossa
32922: kuin suuri valiokunta on sen eduskunnalle esittänyt. Mutta asia ei
32923: vielä ehtinyt valmistua suuressa valiokunnassa, kun sosialidemokraa-
32924: tit taas huomasivat, että tämä heidän oma ehdotuksensa sekin oli
32925: takaportti. Taas tarvittiin muutos, ja se on se, jonka ed. Huttunen
32926: tässä meille· ehdottaa.
32927:     Minun täytyy sanoa, että ed. Huttusen ehdotus on nyt niitä
32928: merkillisiä kukkia, jotka kasvavat yksinomaan sosiaalidemokraat-
32929: tien kasvitieteellisissä puutarhoissa. Sosialistit ovat saaneet pää-
32930: hänsä, että torpparien etu ehdottomasti vaatii, että mitään muu-
32931: tosta vuokramaksun suorittamisessa ei koko tämän so-vuoden ai-
32932: kana saa tulla kysymykseen. Kuitenkin on esim. uutistorpan pe-
32933: rustamisessa sellainen sopimus jotenkin tavallinen, että torppari
32934: saa ensi aikoina nauttia vapautta, joko kokonaista tai osittaista va-
32935: pautta vuokramaksun suorittamisessa, ja tämä on niin hyvin torp-
32936: parille kuin maanomistajalle eduksi.
32937:      Koetan nyt havainnollisesti osoittaa, mihinkä tällainen vaati~
32938: mus, joka vasemmiston puolelta on ehdotettu, johtaa. Minulla ei
32939: ole yhtään torppaa, mutta minä tahtoisin mielelläni sellaisen saada,
32940: vaikkei muusta syystä niin senvuoksi, että saisin läheltä nähdä ja
32941: koettaa, mitenkä nämä ihmeelliset sosialistiset kukat todellisuudessa
32942: viihtyvät ja kehittyvät. Valitettavasti minulla ei ole tähän tar-
32943: koitukseen sopivaa maata muuta kuin yksi kappale (Vasemmalta:
32944: Ostaa!). Muutama viikko sitten ilmestyi eräs mies, joka muuten on
32945: tunnettu sosialisti ja pyysi, eikö hän saisi tätä niittypalstaa vuok-
32946: rata itselleen. Minä ymmärrän, että jos on mieli' viljellä sosialistisia
32947: kukkia, niin tarvitaan siihen myös sosialistinen puutarhuri, ja koska
32948: tämä mies muuten on hyvä ja luotettava työmies ja hyvä mies~
32949: niinkuin maala:issosialistit yleensä vielä ovat, niin minä puolestani
32950: suostuin hänen anomukseensa. Kun nyt tämän uuden vuokralain
32951: nojalla saamme vuokralautakunnan paikalle ja ryhdytään kontrahtia
32952:  tekemään, on sangen mahdollista, että vuokramies ehdoittaa: >>Eikö
32953:  herra senaattori suostuisi siihen, että minä saisin pari vuotta va~
32954:  pautta vuokramaksun suorittamisesta, niin että minä ehtisin sinne
32955:  rakentaa mökin itselleni? Suoritauhan minä sen maksun kyllä myö-
32956:  hemmin, mutta nyt se on minulle mahdotonta.>> Min:ä ehkä siihen
32957:  suostuisin, mutta jos nyt ed. Huttusen ehdotus hyväksytään, niin
32958:  minä en kuulu niihin, jotka aikovat tätä lakia kiertää, ja minun täy-
32959:  tyy sanoa: >>Ei, hyvä Lindroos, tämä ei käy päinsä. Omasta· puo-
32960:  lestani minä siihen kyllä suostun, mutta ed. Huttunen on eduskun-
32961:  nassa sen kieltänyt ja kaikki hyvät' toverit hänen mukanaan ovat
32962:  päättäneet; ettei mitään vapaotuksia torppareille saa myöntää.
32963:                                                                 83
32964: 1314                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
32965: 
32966: 
32967: (Ed. S. Wuolijoki: Saadaanharr kerran laki, jota Kairamokin tottelee!).
32968: Sinun täytyy nyt kiltisti maksaa tämä yhtäläinen, muuttumaton
32969: vero, sillä silloin sinä olet hyvä sosialisti ja hyvä toveri.>>
32970:    Huudetaan alituisesti, että porvarit tarjoovat köyhälistölle ki-
32971: viä leivän sijasta {Vasemmalta: Aivan oikein! Juu! juu! - Vara-
32972: puhemies: Ei saa häiritä puhujaa!). Mutta paremmalla syyllä saa
32973: sanoa, että sosialistit tarjoovat torppareille leivän sijasta kukkasia,
32974: varsinkin jos ne ovat niin rumia kuin tämä muutosehdotus on.
32975: Torpparia voidaan kyllä saada siihen houkutelluksi, että he jyr-
32976: kästi vastustavat sitä, että vuokramaksun määräämisessä otetaan
32977: huomioon maan arvon ansioton nousu, sillä sitä he eivät ymmärrä
32978: mikä se on. Mutta onko myöskin mahdollista saada heidät vas-
32979: tustamaan vapaavuosien nauttimista? Siitä rohkenen olla toistaiseksi
32980: vähän epäilevällä kannalla.
32981:     Siitä voimme olla varmat että kyllä niitä on, jotka tahtovat ja
32982: ymmärtävät tätä lakia kiertää, varsinkin siinä tapauksessa, että
32983: se tulee niin jyrkkään ja mahdottomaan muotoon kuin nyt vasem-
32984: miston puolelta ehdotetaan. Mikä estäisi, että vuokramiehen ja
32985: Vuokranautajan välillä tehtäisiin välipuhe, jonka nojalla isäntä antaa
32986: vuokramiehelle velkakirjan, sitoutuen torpparille suorittamaan kym-
32987: menen vuoden kuluessa esim. 50 markkaa vuosittain, jos torppari niin
32988: kauan vuokra-alueella asuu.         Jos vasemmisto tahtoo tällaista
32989: estää, niin pitäisi ymmärtääkseni ed. Huttusen muutosehdotusta
32990: taas muuttaa siten, että kaikki välipuheet vuokranantajan ja
32991: vuokramiehen välillä kielletään, mikäli ne eivät sisälly vuokrasopi-
32992:  muskirjaan, - kaikki vuokrasopimuksen ulkopuolella tehdyt väli-
32993: puheet olkoot laissa kielletyt.
32994: 
32995:     Ed. T u u nainen:      Vaikkapa tämä yhteensovitusehdotus
32996: ei ole meidän Karjalan pieniviljelijäin oloihin katsoen minusta
32997: tyydyttävä, koska sen mukaan ei voi uutistorppaa perustaa 50
32998: vuotta lyhemmällä vuokra-ajalla joten uutistorppia paikkakuu-
32999: nallamme tuskin syntyy ollenkaan ja kun 25 vuoden lyhin vuokra-
33000: aika tämän yhteensovitusehdotuksen johdosta ei tule kysymyk-
33001: seenkään, niin minä kuitenkin, koska tämä yhteensovitusehdotus
33002: toisissa tapauksissa myöntää vanhoille torpille ja mäkituville 25
33003: vuoden lyhimmän vuokra-ajan, kannatan tätä yhteensovitusehdotusta.
33004: 
33005:    Ed. K ä p y: Minä pyysin puheenvuoron lausuakseni myös
33006: muutaman sanan ed. Huttusen ehdotuksen johdosta. Se muutos,
33007: jonka ed. Huttunen on ehdottanut suuren valiokunnan mietintöön,
33008: on jäte siitä taistelusta, jota sosialistit ovat käyneet verojärjestelyä
33009: vastaan. Tällä uudella muodostuksella, joka on sama kuin suuren
33010: valiokunnun mietintöön liitetyssä vastalauseessa on tuotu esiin,
33011: tarkoitetaan nähtävästi estää sitä, ettei maanarvon nousua voitaisi
33012:                              Maanvuokralaki.                        1315
33013: 
33014: 
33015: ottaa huomioon veroa määrättäessä. Nähtävästi sosialistit luulevat,
33016: että tämä ehdotus, siinä muodossa kun se nyt on tehty, voisi tämän
33017: estää. Minä puolestani kuitenkin luulen, että tämä uusi ehdotus
33018: ei ole ensinkään sen parempi kuin heidän entisetkään ehdotuksensa.
33019: Sillä jos tämä uusi ehdotus hyväksyttäisiin, tulisi käytännössä tietysti
33020: käymään niin, että vuokramaksu määrättäisiin koko vuokra-ajalta
33021: samaksi, mutta ensimmäisinä vuokravuosina se nähtävästi olisi suhteel-
33022: lisesti liian suuri ja lopulla vuokrakautta suhteellisesti liian pieni.
33023: Vero olisi kuitenkin keskimäärin kohtuullinen, jotenka vuokralauta-
33024: kunta 6 §:n mukaan vahvistaisi tällaisenkin vuokrasopimuksen.
33025: Näin ollen ei asia tässä muodossa siis ole tullutentistäänselvemmäksi.
33026: Muuten näyttää siltä kuin tähän ed. Huttusen· ehdotukseen sisäl~
33027: tyisi aivan uusi periaate, jota sosialistit itsekään eivät ole maatalous-
33028: valiokunnassa kannattaneet. Siellä nim. tehtiin sellainen ehdotus,
33029: - ei sosialistien taholta, vaan eräs toinen edustaja sen on tehnyt-
33030: että vuokranmaksun pitäisi olla todellinen ja vuotuinen. Tätä ehdo-
33031: tusta ei kuitenkaan maatalousvaliokunnassa kannatettu. Maatalous-
33032: valiokunnan mietinnössä sanotaan siitä sivulla 25: >>Valiokunta ei ole
33033: myöskään yhtynyt käsitykseen, että vuokranmaksun tulisi olla vuo-
33034: tuinen, koska monin paikoin maata käytännössä oleva tapa, että
33035: vuokramies edeltäpäin suorittaa jonkun summan, saadakseen vuokra-
33036: maksun vähenemään, ei näy tuoneen mukanaan mainittavia hait-
33037: toja, eikä lainsäädäntö, jossa jo kauvan on ollut käsirahan käyttämi-
33038: sen ehkäisemistä tarkoittava määräys voimassa, ole kyennyt poista-
33039: maan tätä kansan käsitykseen juurtunutta vuokravastikkeen muotoa>>.
33040: Sosialistit nyt tällä uudella ehdotuksellaan, niinkuin ed. Kairamo
33041: jo huomautti, saisivat estetyksi vapaavuosien myöntämisen ja
33042: arvatenkin myös heidän tarkoituksensa olisi estää käsirahan sallimista.
33043: Käsirahan käyttäminen olisi kuitenkin sallittava, jotta vuokramaksu
33044: voidaan sovittaa sen mukaan kuin asianomaisille on sopivinta,
33045: kunhan vaan vuokralautakunta harkitsee, että vuokraehdot koko-
33046: naisuudessaan ovat kohtuulliset. Minä en näin ollen pidä että ed.
33047: Huttusen ehdotus olisi mikään parannus suuren valiokunnan mie-
33048: tintöön.
33049:      Muuten tuntuu siltä kuin tämä määräys ei oikeastaan tähän
33050: pykälään soveltuisi vaan olisi jonkun muun pykälän yhteydessä
33051: mukavampi. Sitä huomioon ottaen onkin sovitusehdotuksessa ehdo-
33052: tettu, että suuren valiokunnan määräys siirrettäisiin 3 §:ään. Jonkin-
33053: moinen käytännöllinen merkitys suuren valiokunnan ja sovittelu-
33054: ehdotuksen hyväksymällä lausetavalla kylläkin on. Sen kautta
33055: taataan se, että torppari jo vuokrakirjaa tehtäessä tietää vuokra-
33056: maksun suuruuden. Minä kyllä olen vakuutettu siitä, että vero-
33057:  järjestelystä, niinkuin suomalaisen puolueen taholta sitä on ehdotettu,
33058: ei ole mitään haittoja vuokramiehelle, luulenpa,· että tämä ehdotus
33059:  vielä joskus juuri torpparien edustajien taholta otetaan esille. Mutta
33060:  1316                  Istunt() 17,p. )()kakuuta 1908
33061: 
33062: 
33063: kun se nyt tällä kertaa ei näytä kelpaavan; niin minäkään en tahdo
33064: sitä sen-enempää suositella. Katson, että suuren valiokunnan ehdot-
33065: tarua sanamuoto, jos se säilytetään, siirrettynä 3 §;ään takaa sen,
33066: mitä tässä nyt voidaan jonkunmoisilla järkisyillä ehdottaa, nim.
33067: että vuokramies vuokrasopimusta tehtäessä heti tietää kuinka
33068: suuri vuokramaksu koko vuokra-ajan tulee olemaan.
33069: 
33070:      Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i:  Täällä on pari suomettarelaista
33071:  edustajaa, toinen vakavaan, toinen leikilliseen tyyliin, koettanut
33072:  tehdä aivan naurunalaiseksi ja mitättömäksi tuota ed. Huttusen
33073:  ehdotusta tähän toiseen pykälään. Ed. Huttusen ehdotus tarkoitti
33074: sitä, että vuokramakstm pitäisi olla koko vuokra,kauden muuttumat"
33075:  toman. Mutta vaikkei eduskunta hyväksyisikään ed. Huttusen
33076:  ehdottamaa sanamuotoa 2 §:ään, niin lain henki on siitä huolimatta
33077:  juuri se, mikä ed. Huttusen ehdottamassa sanamuodossakin ilmenee.
33078: Siitä ei nyt pääse yli eikä ympäri. Siitä on ollut maatalousvaliokunta
33079: esim. tämän vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä aivan yksimielinen,
33080: sillä kun maatalousvaliokunnassa vuoden rgo8 ensimmäisillä valtio-
33081:  päivillä hylättiin suomettarelaisten verojärjestely, perusteli valio-
33082:  kunta tätä hylkäystä sillä, että - edellyttäen vuokramaksun olevan
33083:  muuttumattoman koko vuokrakauden, -              maanarvon ansioton
33084: nousu_tulisi torpparin hyväksi. Valiokunta nim. silloin lausui peruste-
33085: luissaan sivulla 7= >>Näin pitkän lyhimmän vuokra-ajan säätämistä
33086: vastaan voidaan tosin väittää, että maanomistaja ei vuokramaksun
33087: suuruutta määrättäessä voi kovin pitkältä ajalta eteenpäin ottaa
33088: huomioon sitä yleistä yhteiskunnallista syistä johtuvaa maanarvon
33089: nousemista, joka todennäköisyyden mukaan vuokra-ajalla on tapah-
33090: tuva, eikä kaikkia tulevaisia olosuhteita. Valiokunta on kuitenkin,
33091: mitä tulee yhteiskunnallisista syistä johtuvaan maanarvon nousemi-
33092: seen, ollut sitä mieltä, että niin kauan kuin tätä arvonnousua ei
33093: voida saattaa yhteiskunnan omaltsi, pitäisi sen tulla maanviljelijän,
33094: siis vuokramiehen hyväksi.>> Tästä siis aivan selvästi ilmenee, että
33095: valiokunnan tarkoitus on ollut se, että, kun vuokrasopimusta teh-
33096: dään vuokranantajan ja vuokramiehen välillä, silloin ei saa ottaa
33097: huomioon mitään muita olosuhteita kuin ne, jotka silloin vallitsevat
33098: kun vuokrasopimus tehdään, ja vuokramaksu pitää määrätä sen
33099: mukaan, minkä arvoinen. vuokra-alue juuri silloin on. Jos vuokra-
33100: lautakunta vahvistaa yhdenkin ainoan vuokrasopimuksen, jossa on
33101: otettu lukuun tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva maanarvon
33102: nouseminen, silloin vuokralautakunta menettelee laittomasti, ja
33103: silloin vuokralautakunta menettee vastoin oikeuksiaan ja valtuuk-
33104: siaan. Se on ilmeisesti ollut maatalousvaliokunnan tarkoitus.
33105:     Mutta kun suuressa valiokunnassa sitte lopullisesti jäi pois tänäkin
33106: vuonna tuo suomettarelaisten veroregleeraus, niin he koettivat
33107: hakea laista jos miltäkin puolelta semmoista takaporttia, herra
33108:                              Maanvu()kralaki.                      1317
33109: 
33110: 
33111:  Kairamo, jonka ckautta voitaisiin tämä veroregleeraus kumminkin
33112:  panna lakiin. Ja semmoinen takaportti löytyikin. He selittävät,
33113:  että voidaan tämän ehdotuksen mukaan asettaa vuokramaksu
33114:  ensimmäisenä vuonna kenties sadaksi markaksi ja asettaa se
33115: sitte joka kymmenen vuoden päästä kenties sadalla markalla
33116: tai jollakulla prosentilla kohonevaksi. Tällä tavalla, selittävät he,
33117: voivat kyllä maanomistajat etujansa valvoa ja tällä tavalla voidaan
33118: korvata heidän regleerauspykälänsä. Mutta että tämä on ollut
33119: ilmeisesti lainsäätäjän tarkoitusta ja maatalousvaliokunnan ehdotuk-
33120:  sen henkeä vastaan, se näkyy siitä sitaatista, jonka minä maatalous-
33121: valiokunnan mietinnön perusteluista juuri luin. Kun me nyt aivan
33122:  odottamatta kuulimme tämän selvityksen, sentähden ehdotimme
33123:  suuren valiokunnan ehdotuksen sanamuotoa muutettavaksi sillä
33124:  tavalla, kuin ed. Huttunen ehdotuksessaan sen teki. Se sanamuoto,
33125:  mikä on tässä suuren valiokunnan ehdotuksessa nykyään, ei muuten
33126:  ole meidän sanamuotomme, vaan sitä on ed. Ståhlberg jonkun verran
33127: ·korjannut, ja me tiedämme, että kun noin hyvänpuoleiset porva-
33128:  rilliset poliitikot jotakin sanamuotoa jossakin suhteessa korjaavat,
33129:  he usein tuppaavat muuttamaan hiukan ajatustakin.
33130:      Ed. Kairamo käytti täällä kaikkeinleikillisimmän kauneinta kukkas-
33131:  kieltä, mitä olen hänen suustaan vielä koskaan kuullut. Minä olen
33132:  kuullut paljon kielikukkasia ed. Kairamolta, mutta täytyy sanoa,
33133:  että näin kukkaista kieltä en ole koskaan ennen vielä ollut tilai-
33134:  suudessa kuulemaan. Hän kertoi, mitenkä pari viikkoa takaperin
33135:  hänen luokseen tuli joku sosialistinen työmies - hyvä työmies
33136:  muuten- ja pyysi päästä uutistorppariksi. Minämuistan vaaliaikana
33137:  kulkiessani maaseudulla joka puolella Hämeessä kuulleeni kerrottavan,
33138:  että pari viikkoa takaperin oli tullut senaattori Kairamon luo eräs
33139:  sosialistinen mies tarjautumaan torppariksi ja nyt taas ihmeekseni
33140:  kuulen, että pari viikkoa sitten on käynyt se sama tai liekö ollut
33141:  toinen mies tarjoutumassa, niin että vähintään 50 kertaa on siellä
33142:  Hattulassa ed. Kairamon luona käynyt sosialistinen mies hakemassa
33143:  torppariksi. Ja kenties saamme ensi valtiopäivillä taas kuulla,
33144:  mitenkä siellä on käynyt sosialistitorppari. Jos otaksutaan, että
33145:  ed. Huttusen ehdotus tulisi päätökseksi ja että taas sen jälkeen,
33146:  kun laki on tu1lut vahvistetuksi, ed. Kairamon luokse tulisi tuo
33147:  sama sosialistinen torppari tarjautumaan vuokramieheksi ed. Kaira-
33148:  mon alueelle, niin ed. Kairamo sanoisi: >>Minä en voi antaa vapaa-
33149:  vuosia, sillä nyt on tapahtunut semmoinen ihme, että sosialistit
33150:  ovat säätäneet lain, j o t a m i n ä k i n o 1 e n a i k o n u t s a t-
33151:  t u m a 1 t a k u n n i o i t t a a ja minä katson, että minä tulen
33152:  sosialistien säätämää lakia vaihteen vuoksi kunnioittamaan siihen
33153:  määrin, etten katso voivani torpparille edes pientä lahjaa myöntää
33154:  enkä lahjoittaa hänelle 2 tai 3 vuoden vuokramaksua.~- Mutta otak-
33155:  sutaan, että ed. Kairamon ehdotus on tullut täällä eduskunnassa
33156: 1318                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33157: 
33158: 
33159: hyväksytyksi, nim. se >>sovintoehdotus>>, minkä hän kukkaiskielellä
33160: tuolta toiselta puhujalavalta ehdotti, silloin tuo torppari- koettaak-
33161: seni esittää asiaa yhtä havainnolliseen stiiliin kuin senaattori Kaira-
33162: mokin- ensimäisenä vuonna kyllä saisi ed. Kairamoita maakappa-
33163: leen hyvinkin halvalla, kenties aivan jollakin 10 tai 5 markalla
33164: vuodessa ja hän istuisi siihen torppaan ja rupeisi sitä viljelemään.
33165: Mutta kun hän sitä olisi viljellyt 5 vuotta, niin hän huomaisi, että
33166: vaikka laissa ei ole minkäänlaista suomettarelaista regleeraus-
33167: pykälää, verot kohoaisivat kumminkin. Hän viljelee 10 vuotta ja
33168: vero kohoaa taas, ja joka 5 vuoden perästä, kuten hiljattain sanottiin
33169: Suomettaren pääkirjoituksessa, kohoaa tuo vero niin, että kun hän
33170: olisi viljellyt esim. 15 vuotta tuota senaattori Kairamon maakappa-
33171: letta, joita muuten ei kuulu ed. Kairamon vakuutuksen mukaan
33172: useita olevankaan sopivia torpanpaikoiksi, ja saatuaan sen erin-
33173: omaiseen kuntoon hän huomaisi vuokramaksun tulleen niin erin-
33174: omaisen korkeaksi, ettei hän millään tavalla voi sitä suorittaa. Ja
33175: jos vielä on 50 vuoden vuokra-aika, jota ed. Kairamokin yhteen·
33176: aikaan kannatti, niin olisi vuokra-ajasta vielä 35 vuotta jälellä.
33177: Torppari on laittanut hyvään kuntoon torpan, mutta vuokra kohoaa
33178: niin korkeaksi ja on edeltäpäin määrätty, ettei torppari voi enää
33179: suorittaa veroa. Ja jollei nyt ed. Kairamo vastoin lakia rupee alen-
33180: tamaan vuokramaksua, silloin ei torppari voi torppaa viljellä, vaan
33181: hänen täytyy lähteä maantielle. Hänen on valittava joko köyhtyä
33182: ja kuihtua kokonaan tai lähteä maantielle, ja luultavasti hän valitsee
33183: tämän viimeisen, jättäen ed. Kairamolle tuon kauniiksi viljellyn
33184: torpan vainiot. Mutta sosialistien kannan mukaan, jos torppari tulee
33185: ed. Kairamon luo ja pyytää saada torpanpaikan, niin vuokralauta-
33186: kunta silloin arvioi sen ja määrää, että sen arvo on rahassa laskettuna
33187: niin ja niin paljon ja vuotuinen korko tulee olemaan niin paljon.
33188: Ja koska se on huonoa maata, jos saan uskoa ed. Kairamon vakuu-
33189: tuksia, niin siitä ei tule paljon veroa. Jos otetaan huomioon ne olo-
33190: suhteet, jotka ovat voimassa, kun senaattori Kairamo antaa sosialisti-
33191: torpparille tuon maa-alueen, niin vuokramaksu tulee siis olemaan
33192: hyvin alhainen ja tuolla alhaisella maksulla saa vuokramies pitää
33193: torppaa 50 vuotta.
33194:     Tämä on niitä sosialistikukkasia, joita ed. Kairamo on saanut
33195: niellä ennenkin ja saa niellä vastakin, mutta, niinkuin sanottiin, nämä
33196: sosialistikukkaset eivät viihdy ed. Kairamon ilmapiirissä, ja sentähden
33197: lienee nytkin turhaa puhua koko asiasta sen pitemmältä. Mutta
33198: kun täällä pari suomettarelaista edustajaa sanoi, etteivät tule ensin-
33199: kään ehdottamaan tätä verojärjestelyä, jonka suuria etuja ed.
33200: Gebhard täällä hiljattain puolitoista tuntia eduskunnalle selitti, niin
33201: tahdon vaan panna merkille, että sekin paikka suomettarelaisten
33202: ohjelmassa, jonka puolesta vielä hiljattain suomettarelaisten ryh-
33203: mässä pidettiin suurta meteliä, on nyt havaittu puolueen keskuudessa
33204:                            Maanvuokralaki.                      131Q
33205: 
33206: 
33207: semmoiseksi, ettei kannata sitä eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottaa.
33208: Siis samalla tavalla kuin moni muukin paikkasamanpuolueen·ohjel-
33209: massa.
33210: 
33211:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Då i denna paragraf, sådan den
33212: formulerats enligt det s. k. kompromissförslaget, den s. k. legonämn~
33213: den första gången framträder, ber jag endast att en gång för alla
33214: få till protokollet antecknadt, att legonämndsinstitutionen, sådan
33215: den gestaltats i detta lagförslag, med den maktbefogenhet och de
33216: funktioner, som tilläggas densamma, icke kan af mig godkännas.
33217: J ag gör emellertid icke något ändringsförslag.
33218: 
33219:     Ed. K a 11 i o: Tämä vuokra-ajan pituus tässä laissa on ollut
33220: se kova pähkinä, joka on antanut tälle eduskunnalle ja sen eri ryh-
33221: mille enempi puheen aihetta kuin moni muu kohta tässä laissa. Kieltä-
33222: mättä se onkin tärkeimpiä kohtia, sillä lyhytaikaisen vuokran epä-
33223: käytännöllisyys, ja jos niin saa sanoa, onnettomuus on tullut jo
33224: näkyviin kyllin selvästi. Täällä ovat nämä eri katsantokannat tuodut
33225: esiin jo tänäpäivänäkin. Oikeistosta on ehdotettu, että alinta
33226: vuokra-aikaa ei määrättäisi lainkaan muutakuin ylin vuokra-aika
33227: IOO vuodeksi. Jos ihmiset olisivat kaikki hyviä, niin voisi tuollaisen
33228: kyllä ymmärtää ja hyväksyäkin. Toisin paikoin onkin käytäntö
33229: asettunut pitkäaikaisen vuokran kannalle, vaikka laki on sallinut
33230: hyvin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Mutta toisin paikoin ovat
33231: maanviljelijät käyttäneet lain kirjainta hyväkseen ja saattaneet
33232: siten lyhytaikaisilla vuokrilla torpparit ahdinkotilaan, joten tälle
33233: vapauden kannalle ei voi missään tapauksessa enään asettua. '
33234:     Mitä siihen ryhmään tulee, jota minulla on täällä kunnia edus-
33235: taa, niin sen keskuudessa on tästä lyhimmästä vuokra-ajasta ollut
33236: kieltämättä eri mieliä.     Pohjalaiset ovat asettuneet käytännön
33237: kannalle, sillä Pohjanmaalla on laista huolimatta vuokrasopimuksissa
33238:  noudatettu 50 vuoden vuokra-aikaa, ja sentähden he ovat pitäneet
33239: siitä kiinni. Mutta tämä aikamäärä näkyy olevan maakunnittain,
33240:  ja saman ryhmän puolelta esitettiin täällä viime vuonna kun tästä
33241: keskusteltiin ja myös tänäkin päivänä on huomautettu, että 25
33242:  vuoden vuokra-aikaa katsotaan sopivimmaksi Savossa ja Karjalassa.
33243:  Ryhmän jäsenten vähälukuisuudesta huolimatta ovat mielipiteet
33244:  jakaantuneet siis näiden kahden katsantokannan välillä täälläkin.
33245:  Toiset ovat leppymättömästi vieläkin 50 vuoden vuokra-ajan kan-
33246:  nalla, ja tuskin kaikki voivat hyväksyä sitäkään välitysehdotusta,
33247:  joka on täällä esitetty ja jossa on otettu jossain määrin huomioon
33248:  nämä molemmat katsantokannat.
33249:      Kun viime talvena pidettiin Tampereella maalaisliittolaisten
33250:  kokous, niin tuli sielläkin enemmistön mielipiteeksi 50 vuoden
33251:  vuokra-aika ilman välillä tapahtuvia verojärjestelyjä, joita maalais-
33252: ,1320                 Istunto :t7 p. ;~kllUtill 1908.
33253: 
33254: 
33255: liittolaiset eivät .ole koskaan kannattaneet. Kuitenkin tunnustettiin
33256: oikeaksi se mielipide, että holhouksenalaisissa pesissä, joissa hol-
33257: hooja ei ole niin sanoakseni oman omaisuutensa hoitaja, pitäisi
33258: sallia lyhytaikaisia vuokria, kuten holhouslain, muistaakseni 29 §
33259: edellyttää. Näissä tähänastisissa esityksissä, ei valiokunnan eikä
33260: suuren valiokunnan esityksissä, ole vielä lakiin suorastaan otettu
33261: tuota määräystä eli huomautusta, joten epäilemättä siitä olisi tu1-
33262: lut ;epävarmuutta ja väärinkäsityksiä, jota vastoin tällä välitys-
33263: ehdotuksella on se hyvä puoli, että siihen on otettu selvästi myös
33264:  tämä määräys.
33265:      Minä puolestani olen ollut aina 50 vuoden vuokra-ajan kannat-
33266: taja. Ja minun täytyy sanoa, että minuun teki tavattoman ikä-
33267: vän vaikutuksen se I momentissa oleva toinen lause, joka puhuu
33268: poikkeusasemista, vaikkapa erikoistapauksissakin, sillä minä pelkään,
33269: että siellä, missä on koetettu ennenkin mahdollisimman lyhyeksi
33270:  puristaa vuokra-aikaa, koetetaan tätä kiertää. Mutta tosiasia on
33271: ,myös se, että toisissa osissa maata ovat niin hyvin maanomistajat
33272:  kuin torpparitkin vakiintuneet tuohon 25 vuoden vuokra-aikaan.
33273:  Ja jos tuollaisia erikoisia tapauksia on, niin silloin tulevat nekin
33274:  katsantokannat huomioon otetuiksi. Se oikeutettu etu, mikä tällä
33275:  ehdotuksella toisiin nähden on holhuunalaisten pesien suhteen, ke-
33276:  hottaa minun myöskin kannattamaan tätä yhteensovitusehdotusta.
33277:  Teen sen sitäkin suuremmalla syyllä, kun täällä eivät mitkään
33278:  suuremmat ryhmät, ei porvarit eikä sosialistit, näy asettuneen suo-
33279:  rastaan suuren valiokunnan ehdotuksen kannalle.         Ja kuten jo
33280:  edellä huomautin, panen myös erittäin suuren arvon siihen, että
33281:  tässä on selvästi otettu huomioon myös nämä holhuunalaiset pesät.
33282: 
33283:     Ed. L e h t o n e n : Minä suuresti ihmettelen sitä asiaa,
33284: että me saman vaalipiirin edustajat Peräpohjolasta olemme tul-
33285: leet valitsijoiltamme evästetyiksi aivan eriävillä mielipiteillä. Ed.
33286: Ahmavaara on sanonut täällä, että ei Pohjolassa hyväksytä 50 vuo-
33287: den vuokra-aikaa, torpparit eivät sitä hyväksy siellä.
33288:     Minä luu1en hyvinkin tarkoin tuntevani maanvuokraajain mieli-
33289: piteet siinä piirissä, olen siellä siksi paljon liikkunut niiden keskuu-
33290: dessa. Ne valitsijat, joita minulla on kunnia täällä edustaa, ovat suu-
33291: rin osa torppareita, ja velvoittivat he minua pitämään kiinni 50
33292: vuoden vuokra-ajasta. Olen varma siitä, että he odottavat siellä
33293: sitä, että eduskunta sen hyväksyisi, eikä päinvastoin, kuten ed.
33294: Ahmavaara on suvainnut lausua. Viimeiset tiedonannot sanoma-
33295: lehdissäkin ovat omansa todistamaan juuri sitä, että he odottavat
33296: 50 vuoden vuokra-aikaa.
33297:     Aivan viime patvJ,Ua on sanomalehtikertomusten mukaan,
33298: pidetty suuria kansalaiskokouksia, JOissa on vaadittu sosialide-
33299: mokraatista ryhmää pysymään 50 vuoden vuokra-ajan kannalla.
33300:                             'Maanvuokralaki.                       1321
33301: 
33302: 
33303: Minä en ollenkaan luule erehtyväni, jos uskallan väittää, että ne
33304: mielipiteet, joilla edustaja Ahmavaara on tullut evästetyksi ja joita
33305: hän täällä esiintoi, eivät ole torpparien piiristä lähteneet, vaan ne
33306: ovat päinvastoin lähteneet vuokranantajain piiristä, joita hän edustaa.
33307: 
33308:     Ed. Ståhlberg: Kun ed. S. Wuolijoki on täällä katsonut sopi-
33309: vaksi eduskunnan pöytäkirjaan tehdä sen salaviittauksen, että minä
33310: ehdottarualla sen sanamuodon, joka on yhteensovitusehdotuksen
33311: kolmannen pykälän ensimäisen momentin jälkimmäisellä lauseella,
33312: olisin kavalassa tarkoituksessa koettanut saada lakiin jotakin muuta,
33313: kuin mitä siihen olisi ollut pantava, katson välttämättömäksi myös
33314: eduskunnan pöytäkirjassa saada osotetuksi, minkä arvoinen tuo
33315: salaviittaus on.
33316:     Silloin kuin tuon muodosteluehdotukseni tein, ei suuressa valio-
33317: kunnassa ollut ensinkään olemassa sitä sanamuotoa, joka nyt on
33318: suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa sivulla
33319: 22 ja joka kuuluu: •>Olkoon vuotuisen vuokramaksun suuruus ko~o
33320: vuokra-ajan muuttumaton.>> Sen sijaan oli olemassa maatalous-
33321: valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa, jonka allekirjot-
33322: tajain joukossa ed. Sulo Wuolijoki on peränpitäjänä, sivulla 125
33323: näin kuuluva lause; •>ja olkoon kielletty, että vuokramaksu on vuokra-
33324: kauden ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.>> Tätä
33325: lausetta ehdotettiin vastalauseen mukaan suuren valiokunnan pää-
33326: tökseksi. Jos tässä lauseessa voi katsoa olevan mitään merkitystä
33327: ensinkään, niin se merkitys ei voi olla muu kuin se, että vuokramak-
33328: sua ei saa vuokrakauden ajalla uudelleen määrätä. Kun minusta
33329: tuntui mahdottomalta, ainakaan huomautuksetta, antaa valtio-
33330: päivävaliokunnan viralliseen asiakirjaan otettavaksi jotakin niin
33331: kielellisesti ja ajatuksellisesti nurinkurista kuin tämä lause on, alis-
33332: tiu sen kauuattajain harkittavaksi, eikö samaa ajatusta voitaisi sa-
33333: noa suomeksi. Ja suomeksi se mielestäni kuuluisi; >>älköön vuotuista
33334: vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudelleen määrättäkö.>> Ed.
33335: Wuolijoki muistaakseni havaitsi silloin tähän ehdotukseen olevan
33336: syytä ja kannatti sitä; ainakin suuri valiokuuta sen ehdotukseensa
33337: otti. Se ajatus, joka tässä lauseessa on lausuttuua ja joka on sama,
33338: kuin voi olla alkuperäisen vastalauseen ehdotuksessa, ei sisällä sitä,
33339: jota täällä nyt on ehdotettu, nim. että vuokramaksun pitäisi koko
33340: vuokra-ajan olla joka vuosi sama. Lause sisältää tietysti ainoastaan
33341: sen, että se vuokramaksu, joka kerran vuokrakauden alussa on
33342: määrätty joko vuodeksi yhtä suureksi taikka erisuuruiseksi
33343:  eri vuosina, on oleva pysyvä, ja että mitään uutta määräämistä ei
33344:  vuokrakauden ajalla saa tulla kysymykseen.
33345: 
33346:    Ed. K a i r a m o: Ed. Wuolijoki on tapansa mukaan taas läh-
33347: tenyt siteeraamaau. Häuellä on siinä suhteessa oma metoodinsa,
33348: 1322                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33349: 
33350: jokaonlyhyesti sanottuna se, että hän ottaa jonkun mieleisensä lau-
33351: seen, repii sen irti siitä yhteydestä missä se on lausuttu, ja tekee
33352: siitä omat johtopäätöksensä. Sitte hän rohkeasti esittää nämä omat
33353: johtopäätöksensä vastustajansa mielipiteenä. Todellisuudessa maa-
33354: talousvaliokunta ei ole ollut koskaan yksimielinen siitä, että vuokra-
33355: maksun pitäisi olla aina koko vuokra-ajan kuluessa muuttumaton.
33356: En muista, että maatalousvaliokunta koskaan olisi tehnyt minkään-
33357: laista päätöstä tässä suhteessa, tai että tämä kysymys olisi ollut
33358: edes vakavan keskustelun esineenä.
33359:      Vapaavuosien suhteen tahdon vielä huomauttaa, että tietysti
33360: maanomistaja joka tapauksessa on tilaisuudessa, joka vuosi erik-
33361: seen, lahjoittamaan torpparille sen, mitä hän harkitsee hyväksi.
33362: Mutta tässä on kysymys siitä, voidaanko vuokrasopimukseen ottaa
33363: sellainen määräys, että torppari on suojattu siinäkin tapauksessa
33364: että maanomistaja kuolee taikka myy tilansa.
33365:      Ed. Wuolijoki on vielä täällä ties kuinka moneen kertaan konsta-
33366: teerannut, että suomalainen puolue on vihdoinkin huomannut reg-
33367: leerauspykälänsä niin huonoksi, että se muka ei ole kehdannut sitä
33368: eduskunnalle esittää. Tämä on taas yksi hänen omia johtopäätök-
33369: siänsä, joka on yhtä paikkansa pitämätön, kuin hänen johtopää-
33370: töksensä tavallisesti ovat. Minä olen jo ennen eduskunnalle esit-
33371: tänyt ne syyt, jotka todellisuudessa ovat määränneet suomalaisen
33372: puolueen päätöksen tässä suhteessa ja mitään muuta vaikutinta
33373: meillä ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Muuten on sosialidemokraat-
33374: tisen puolueen menettelytapa sekä maatalousvaliokunnassa että
33375: suuressa valiokunnassa omansa esittämään lukuisia esimerkkejä
33376: siitä, kuinka he itse eivät suinkaan aina katso tarpeelliseksi saattaa
33377: omia mielipiteitään äänestyksen alaisiksi. Niin oli esim. asianlaita
33378:  maatalousvaliokunnassa, kun oli puhe normaalityöpäivän pituu-
33379:  desta. Silloin he jostakin syystä kieltäytyivät esittämästä omaa mieli-
33380:  pidettään, joka oli se, että työveroa ei saisi ottaa ollenkaan lakiin.
33381:  Sen kautta he eivät omaa mielipidettään äänestäneet, mutta kun
33382: äänestyksen tulos julistettiin, niin muuan sosialistinen edustaja,
33383:  muistaakseni se oli silläkin kertaa ed. Huttunen, heti paikalla il-
33384:  moitti vastalauseen sitä päätöstä vastaan, joka oli päässyt voitolle
33385:  ~a jota hän juuri oli itse äänestänyt.       Suuressa valiokunnassa on
33386:  tämänkin lain käsittelyn aikana monasti tapahtunut, että pykäliä,
33387:  jotka löytyvät sosialistien vastalauseessa, ei ole siellä esitetty äänes-
33388:  tystä varten. Kenties tähän huomautetaan, että nämä pykälät
33389:  olivat siksi vähäpätöiset, että sosialistit eivät katsoneet tarpeelliseksi
33390:  äänestyttää suurta valiokuntaa. Mutta ei ole montakaan päivää
33391:  siitä, se oli tällä viikolla, kun kunnallisen äänioikeuden käsittelyn
33392:  aikana sosialistit juhlallisesti luopuivat kokonaan siitä verojärjes-
33393:  telmästä, jonka he olivat vastalauseessaan ehdottaneet, ja joka on
33394:  eduskunnassa tullut niin murhaavan arvostelun alaiseksi. He il-
33395:                              Maanvuokralaki.                         1323
33396: 
33397: 
33398: moiUivat silloin, että tämä tapahtui siitä syystä, että he eivät tah-
33399: toneet suuren valiokun.nan aikaa tuhlata ja se on hyväksyttävä syy,
33400: mutta ainoastaan muutamia minuuttia aikaisemmin oli eräs sosia-
33401: listinen edustaja suurelle valiokunnalle ehdottanut sellaisen muu-
33402: toksen kunnallislakiin, että haudankaivajat ja pappilan karjapiiat
33403: saavat myöskin sijaa kansakoulujen johtokunnassa.
33404: 
33405:     V a r a p u h e m i e s: Minun täytyy keskeyttää. Minun käsi-
33406: tykseni mukaan tämä ei ollenkaan nyt koske tätä ainetta, joka nyt
33407: on käsillä. Minun täytyy sentakia kehottaa puhujaa pysymään
33408: asiassa.
33409: 
33410:     Ed. K a i r a m o: Minä noudatan mielelläni varapuhemiehen
33411: kehoitusta. Minä olen tahtonut valaista sitä tosiasiaa, että sosialis-
33412: tinen puolue monasti on itse luopunut mielipiteistään, jättänyt ne
33413: sikseen syystä tai toisesta, ja että tämä menettelytapa on kyllä
33414: hyväksyttävä, se on juuri sama menettelytapa, jota suomalainen
33415: puoluekin nyt on noudattanut regleerauspykälän suhteen.
33416: 
33417:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Senaattori Ståhlberg näytti hiukan
33418: hermostuneen siitä huomautuksestani, joten johduin ajattelemaan,
33419: että mahtaa olla siinä huomautuksessani enemmän perää, kuin its(
33420: olin alkujaan luullut. Se sanamuoto, mikä ensin oli meidän ehdo-
33421: tuksemme mukaisesti vastalauseessamme, kuului, kuten hänkin
33422: huomautti: •>ja olkoon kielletty, että vuokramaksu on vuokrakauden
33423: aikana määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.>> Tällä kyllä
33424: tarkoitetaan sitä, että määrävuosien kuluttua vuokramaksua ei saisi
33425: kohottaa, mutta muodollisesti tämä ei ollut oikein, kuten olen nyt
33426: valmis myöntämään, mutta se johtui siitä, että olimme tämän
33427: muodon ottaneet siitä niin erinomaisen hyväksi kehutusta, nimit-
33428: täin muodollisessa suhteessa niin erinomaiseksi kehutusta nykyi-
33429: sestä maanvuokrfl.laista, jota valmistamassa senaattori Ståhlberg
33430: muistaakseni on ollut sihteerinä ja jossa se sanamuoto kuuluu:
33431: >>Sopimus, että vuotuinen vuokra on vuokrakauden aikana määrä-
33432: vuosien kuluttua uudelleen määrättävä, älköön olko kielletty>>. Jos
33433: sanamuoto tässä valiokunnan ehdotuksessa, jota senaattori Ståhlberg
33434: on itse ollut sihteerinä tekemässä, ei ole suomea, vaan on kaikkea
33435: muuta kuin suomea, niin että senaattori Ståhlbergin täytyy myö-
33436: hemmällä kehityskaudellaan sitä jonkun verran korjata, niin minä
33437: myönnän että hän on kenties oikeassa, mutta valitan että olen
33438: tullut liian paljon uskoneeksi sellaiseen auktoriteettiin, kuin senaattori
33439: Ståhlberg oli ennen senaattoriksi tuloaan. Sitten hän väitti, että
33440: minä olisin suuressa valiokunnassa kannattanut hänen muutosehdo-
33441: tustaan. Se on sellainen pieni erehdys, joita porvarillisille edustajillle
33442: usein sattuu tapahtumaan. Minä pyydän huomauttaa, että minä sillä
33443: t324                   Istunto 17 ·p. toteakuuta 1908.
33444: 
33445: 
33446: kertaa en sattumalta ensinkään ollut läsnä, joten en ·voinut sitä
33447: kannattaa ja tuskinpa se olisikaan semmoiseksi tullut josolisino11ut,
33448: mutta asia ei ollut niin tuttu meidän ryhmämme muille edustajille.
33449:     Ed. Kairamo on vetänyt esille pari kohtaa osoitukseksi siitä,
33450: miten sosialistit ovat muka kevytmielisesti käsitelleet maanvuokra-
33451: lakia. Yksi kohta oli se, etteivät he eräänä kertana panneet omaa
33452: ehdotustaan työpäivän pituudesta äänestyksen alaiseksi. Pyydän
33453: huomauttaa, että tämä tapahtui ensiksikin siitä syystä, että maata-
33454: lousvaliokunta oli aikaisemmin ed. Kairamon omasta ehdotuksesta,
33455: jonka voin todistaa pöytäkirjan avulla koska tahansa, tehnyt sellai-
33456: sen päätöksen, että ajan voittamiseksi ei tarvitse vastalauseen teke-
33457: mistä varten panna eri ehdotuksia äänestyksen alaiseksi, vaan
33458: vastalauseen tekijöillä on oikeus esittää vastalauseet, jos ne vaan
33459: ovat samoja kuin on ollut entisillä valtiopäivillä maatalousvalio-
33460: kunnan vastalauseissa tai jos asia on esiintuotu maatalousvalio-
33461: kunnassa näillä valtiopäivillä. Tämmöisen päätöksen maatalous-
33462: valiokunta ed. Kairamon nimenomaisesta ehdotuksesta teki ajan
33463: voittamiseksi, ja kun tuli sitten seuraavassa pykälässä tämä työ-
33464: päiväjuttu, josta muuten oli viisi kertaa maatalousvaliokunnassa
33465: äänestetty, niin sosialidemokraatit eivät tehneet omaa ehdotusta,
33466: koska heillä vastalauseoikeus siihen pykälään muutenkin oli sen
33467: päätöksen nojalla, jonka maatalousvaliokunta oli ed. Kairamon
33468: diktaamin mukaan tehnyt, ja heillä oli toinenkin syy jättää oma
33469: ehdotuksensa esille tuomatta, sillä edellisessä istunnossa, kun tämä
33470: asia oli ollut käsittelyn alaisena ja sosialidemokraatit tekivät oman
33471: ehdotuksensa, niin maatalousvaliokunnan porvarit käyttäytyivät
33472: siihen määrään e p ä r e h e 11 i s e s t i, että he ensimäisessä äänes-
33473: tyksessä äänestivät tämän sosialidemokraattien ehdotuksen puolesta
33474: voidakseen siten pakoittaa valiokunnan muut
33475: p o r v a r i t s e u r a a v a s s a ä ä n e s t y k s e s s ä ä ä n e s t ä-
33476: m a a n k o k o t y ö p ä i v ä n p i t u u d e n m ä ä r ä yk s e n
33477: 1 a i s ta p o i s. Ja sellaisetkin edustajat, jotka vastustivat II-tunti-
33478: sen työpäivän ottamista lakiin, menettelivät tällä tavalla maatalous-
33479: valiokunnassa. Toinen syy siis, minkä tähden emme panneet ehdotus-
33480: tamme sillä kertaa äänestyksen alaiseksi, oli se että estimme maa-
33481: talousvaliokunnassa olevat porvarit uudistamasta tällaista menettelyä,
33482: jonka kautta taas olisivat saaneet lain toisenlaiseksi sisällykseltään,
33483: kuin miksi se valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan olisi
33484: pitänyt tulla. Eduskunnassa en olisi vetänyt esille tätä lievimmin
33485: :o~anoen koko mailman parlamenttaarisista tavoista poikkeavaa
33486: esiintymistä, ellei minua olisi nimenomaan siihen paikoitettu, ja
33487: koetettu esittää tätä tapausta muka semmoisena, että se osoittaa
33488: sosialidemokraattien kevytmielisyyttä lainsäädäntökysymyksissä.
33489: Minä vetoan läsnä oleviin maatalousvaliokunnan jäseniin, en yksin
33490: sosialidemokraatteihin, vaan myös porvarillisiin, ja olen varma siitä,
33491:                             Maanvuokralaki.                       1325
33492: 
33493: 
33494: että jokainen on valmis todistamaan tämän. oikeaksi, jos. tahdotaan
33495: tätä kieltää. Kyllä täytyy ed. Kairamolla olla heikko asia, koska
33496: hänen täytyy niin kaukaa kuin kunnallislaista hakea tukea maavuokra-
33497: laille, mutta koska varapuhemies aivan oikein keskeytti hänet,
33498: koska hän poikkesi niin kauas asiasta, niin minä en kosk.e siihen
33499: enemmältä. Muuten on omituista panna· merkille että kaikki por-
33500: varilliset edustajat käsittelevät maanvuokralakia yksinomaan torp-
33501: parien kannalta, vastustavat meidän ehdotuksiamme siltä kannalta,
33502: että ne muka ovat torppareille vahingolliset, mutta heidän porvarilli-
33503: set ehdotuksensa ovat muka torppareille hyödyllisemmät. Tämä
33504: sietää panna merkille ja verrata siihen tapaan, mitä on valiokunnassa
33505: tämän kysymyksen yhteydessä osoitettu.
33506: 
33507:     Ed: S t å h 1 b e r g: Pyydän vain merkitä, että ed. Wuolijoen
33508: mainitsema lause nykyisessä maanvuokralaissa ei ole sama vaan
33509: aivan toisenlainen kuin hänen vastalauseessa oleva merkillinen lau-
33510: seensa, että >>olkoon kielletty>>, että vuokramaksu on vuokrakauden
33511: ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.~
33512: 
33513:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33514: 
33515:     V a r a p u h e mies : Tätä toista pykälää vastaan on tehty kolme
33516: muutQSehdotusta. Ensiksi on ed. Kairamo, jota edustajat Nylander
33517: y. m. ovat kannattaneet, ehdottanut, että suuren valiokunnan
33518: ehdottaman 2 §:n sijaan hyväksyttäisiin tämä pykälä semmoisena
33519: kuin se on yhteensovitusehdotuksen nimellä eduskunnan jäsenille
33520: painettu ja jaettu; sitte on ed. Schyhergson, jota ed. Stigzelius y. m.
33521: ovat kannattaneet, ehdottanut niinikään tämän yhteensovitusehdo-
33522: tuksen 2 §:n hyväksyttäväksi, kuitenkin sellaisella muutoksella sen
33523: I kappaleeseen, että loppusanat >>ei kuitenkaan alle 25 vuoden>> siitä
33524: poistetaan; sitte on ed. Huttunen, jota ed. Helenius-Seppälä y. m.
33525: ovat kannattaneet, ehdottanut, että 2 § hyväksyttäisiin semmoisena
33526: kuin se on suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa vasta-
33527: lauseessa.
33528:     Tässä tulisi näiden nyt mainittujen ehdotusten välillä äänestettä-
33529: väksi. On haettava vastaehdotus suuren valiokunnan ehdotusta
33530: vastaan, ja ehdottaisin, että tätä vastaehdotusta haettaessa mene-
33531: teltäisiin sillä tavoin, että asetetaan ed. Kairamon ehdotus, joka
33532: nimitetään yhteensovitusehdotukseksi ed. Schybersonin ehdotusta
33533: vastaan; sekä joka niistä voittaa, asetetaan sitte ed. Huttusen
33534: ehdotusta vastaan, joka nimitetään toiseksi vastalauseeksi, ja se
33535: joka niistä voittaa, asetetaan suuren valiokunnan ehdotusta vastaan.
33536: 
33537:    Menettely hyväksytään.
33538: 1326                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33539: 
33540:     Äänestykset ja päätökset:
33541: 
33542:     1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy yhteensovitusehdotuksen,
33543: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed.
33544: Schybergsonin ehdotus.
33545:     Jaa-äänet ovat voitolla.
33546:     2) Ken vastaesitykseksi hyväksyy yhteensovitusehdotuksen,
33547: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty
33548: toinen vastalause.
33549:     Äänestyksessä annetaan 107 jaa- ja 82 ei-ääntä, joten vasta-
33550: esitykseksi suuren valiokunnan ehdotusta vastaan on hyväksytty
33551: yhteensovitusehdotus.
33552:     3) Ken hyväksyy 2 §:n suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
33553: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on 2 §:ksi hyväksytty yhteensovitus-
33554: ehdotuksen 2 §.
33555:     Ei-äänet ovat voitolla. 2 § on siis hyväksytty sellaisena kuin se on
33556: yhteensovitusehdotuksessa.
33557: 
33558:    P u h e m i e s saapuu puhetta johtamaan.
33559: 
33560:                                    3 §.
33561:    Keskustelu:
33562:     Ed. C a s t r e n: Pyytäisin puolestani saada ehdottaa maatalous-
33563: valiokunnan asetu;,ehdotuksen 3 §:n asemasta hyväksyttäväksi 3 §:n
33564: käsillä olevassa yhteensovitusehdotuksessa, kuitenkin sillä muutoksella,
33565: että kolmannesta momentista, joka on yhtäpitävä maatalousvalio-
33566: kunnan ehdotuksen kolmannen momentin kanssa, jätettäisiin pois
33567: sanat: >>6 luvussa mainitun>>. Ensimmäinen momentti yhteensovitus-
33568: ehdotuksessa kuuluu näin: >>Vuokramaksu pitää olla rahassa mää-
33569: rätty ja vuokrakirjaan koko se vastike merkitty, joka vuokramiehen
33570: on saamistaan eduista todellisesti suoritettava. Älköön vuotuista
33571: vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudestaan määrättäkö>>. Toi-
33572: nen, kolmas ja neljäs momentti tulisi siis kuulumaan samoin kuin
33573: maatalousvaliokunnan ehdotuksessa, paitsi että kolmannesta momen-
33574: tista jätettäisiin pois sanat: ~6 luvussa mainitun>>.
33575: 
33576:     Ed. G y 11 i n g: Kolmanteen pykälään sisältyy yksi kaikkein
33577: tärkeimpiä puolia koko torpparilaitoksen uudistuksessa, vaikka se
33578: esiintyy verrattain vähäisessä asemassa, toisessa momentissa. Tar-
33579: koitan kohtaa, jossa puhutaan työvuokran poistamisesta ja raha-
33580: maksun asettamisesta sen sijalle. Työvuokran, joka nyt on kaikista
33581: oleellisimpia tunnusmerkkejä meidän torpparilaitoksellemme ja kai-
33582: kista enimmän antaa sille sen leiman vanhana feodaalisena järjes-
33583: telmänä, tahtoisimme me kokonaan saada torpparilaitoksesta pois
33584: ja olemmekin ehdottaneet maatalousvaliokunnan mietinnön toisessa
33585:                             Maan vuokralaki.                      1327
33586: 
33587: 
33588: vastalauseessa 3 §:n 2, 3, 4 momentin sijalle yksistään määräyksen
33589: siitä, että työvuokra olisi kokonaan kiellettävä. Tämä vastalause
33590: on jo äänestetty kumoon sekä maatalousvaliokunnassa että nyt
33591: viimeksi suure::.sa valiokunnassa, joten lienee verrattain turhaa
33592: koettaa saada se enää äänestyksen alaiseksi. Siitä syystä tuskin
33593: lienee syytä ehdottaakaan, että se täällä otettaisiin äänestyksen alai-
33594: seksi, ellei joku potvarispuolueen ryhmä ryhdy sitä kannattamaan.
33595: Olen kuitenkin tahtonut nimenomaan mainita siitä, koska mie-
33596: lestäni se on tärkeimpiä kohtia koko torpparikysymyksessä.
33597: 
33598:     Ed. C a s t r e n: Pyytäisin saada vastustaa ed. Gyllingin teke-
33599: mää ehdotusta, toisen momentin muuttamisesta. Olen käsittänyt
33600: Gyllingin lausumaa ehdotukseksi (Huuto: Ei!). Ellei niin ole asian
33601: laita, sitä parempi.
33602: 
33603:    Ed. H a 1 o n e n: Pyydän saada kannattaa ed. Castrenin teke-
33604: miä ehdotuksia.
33605: 
33606:     Ed. B r a n d e r:   Minäkin kannatan ed. Castrenin ehdotusta.
33607: 
33608:     Ed. P a 1 o h e i m o: Minun täytyy ihmetellä, että vasemmiston
33609: puolelta tehtiin se ehdotus, jonka ed. Gylling teki. Minulla on it-
33610: selläni hiukan kokemusta, mitä vuokramiesluokka tästä ehdotuk-
33611: sesta tuumaa. Olen tänä vuonna ollut tilaisuudessa kymmenien
33612: vuokramiesten kanssa keskustelemaan asiasta ja olen tarjonnut
33613: heille jokaiselle vapauden ottaa vero rn,aksettavaksi tykkänään
33614: rahassa, mutta olen jokaiselta saanut sen vastauksen: >>Emme voi
33615: maksaa veroa rahassa>>. Elleivät päivätöitä saa tehdä, niin raha-
33616: maksun kannalle he eivät tahdo siirtyä. Pääasia on, että he saavat
33617: niistä päivätöistään, joita suorittavat, täyden hinnan. Minä pyydän
33618: mitä jyrkimmästi vastustaa sitä ehdotusta, jonka ed. Gylling täällä
33619: teki.
33620: 
33621:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gylling ei tehnyt minkään-
33622: laista ehdotusta ja ed. Castrenkin luopui sentähden puheenvuo~
33623: rostaan, kun hän huomasi, ettei ed. Gylling minkäänlaista ehdotusta
33624: tehnyt, joten: ed. Paloheimon puheenvuoro siinä oli aivan aiheeton.
33625: Mutta mitä tulee siihen asiaan, että 50, 6o hänen torppariansa ei
33626: ollut taipuvaisia asettumaaan rahamaksun kannalle, niin nähtä-
33627: västi siihen on ollut syynä, että ed. Paloheimon torppareilla on
33628: niin suunnattoman suuret verot, ettei heidän ole mahdollista ruveta
33629: niitä rahassa maksamaan vaan ainoastaan päivätöissä.
33630: 
33631:     Ed. P a 1 o h e i m o: Pyydän ed. ·wuolijoen lausuntoon saada
33632:  vastata, että minä olen alistunut sen vuokralautakunnan alle, johon
33633: 1328                     Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33634: 
33635: 
33636: vuokramiehet itse ovat saaneet valita jäsenensä ja saaneet valita
33637: myös puheenjohtajankin. Samoin olen alistunut siihen veroon,
33638: jonka tämä vuokralautakunta tulisi määräämään ja on määrännyt.
33639: 
33640:    Ed. Huttunen: Voin kyllä otaksua, että ed. Paloheimon
33641: torpparit ovat saaneet valita jäsenet hänen mainitsemaansa vuokra-
33642: lautakuntaan, mutta samalla minun täytyy otaksua, että ed. Palo•
33643: heimo on antanut ohjeita torppareille valitsemaan hänelle soveliaita
33644: henkilöitä tuohon mainitsemaansa vuokralautakuntaan.
33645: 
33646:     Ed. P a 1 o hei m o: Ed. Huttusen lausunnon johdosta pyy-
33647: dän taasen huomauttaa, että vuokramiehet valitsivat paikkakunnan
33648: sosialistisen yhdistyksen puheenjohtajan yhdeksi jäseneksi ja toi+
33649: seksi sosialistisen yhdistyksen rahastonhoitajan.
33650: 
33651:     Ed. J a 1 a v a: Minä pyydän huomauttaa, että asia ei ole aivan
33652: niin kuin ed. Paloheimo täällä on väittänyt. Torpparit eivät olleet
33653: tyytyväisiä siihen vuokralautakuntaan, mikä siellä oli asetettu.
33654: Ed. Paloheimo oli yrittänyt viime talvena tarjota vuokramiehille
33655: kontrahteja, mutta ainoastaan kaksi heistä oli hän saanut taipumaan.
33656: 
33657:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33658: 
33659:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi
33660: muutosehdotus. Ed. Castren, useimpien kannattamana, on eh-
33661: dottanut, että 3 § saisi sen muodon, kun sillä on painetussa yhteen-
33662: sovitusehdotuksessa kaikissa muissa kohdin paitsi että kolmannesta
33663: momentista jätettäisiin pois sanat >>kuudennessa luvussa mainitut».
33664: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Castrenin ehdotukseksi.
33665: Asiasta on siis äänestettävä.
33666: 
33667:        Äänestys ja päätös:
33668: 
33669:    Ken hyväksyy 3 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
33670: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Castrenin ehdotus tässä kohden
33671: hyväksytty.
33672:    Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Castrenin ehdotus on hyväksytty.
33673: 
33674:    §:t 4-5 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
33675: 
33676:                                      6 §.
33677:    Keskustelu:
33678:    Ed. N y 1 a n d e r: Kuudennessa pykälässä on maatalousvalio-
33679: kunnan ehdotuksessa lisäys entiseen nähden, joka koskee vuokra-
33680:                             Maanvuokralaki.                         1329
33681: 
33682: 
33683: maksun kohtuullisuuden määrittelyä.      Koska minä puolestani
33684: maatalousvaliokunnassa en ole katsonut voivani sitä täydellisesti
33685: kannattaa, mutta myöskään_ en ole vastalausetta tätä vastaan
33686: pannut, niin pyydän tässä lyhyesti saada mainituksi, että minä
33687: en suinkaan pidä tätä vuokramaksun kohtuullisuuden määrittelyä
33688: onnistuneena, koska se matkaansaattaa hankaluutta.       Vuokra-
33689: maksun kohtuullisuutta tämän mukaan määritellään sillä tavalla,
33690: että verrataan suurempia vuokra-alueita pienempiin. Minä en voi
33691: tätä pitää aivan onnistuneena, mutta olen kumminkin alistunut
33692: enemmistön päätöksen alle, enkä siis tahdo tässä suhteessa tehdä
33693: mitään erityistä ehdotusta, vaan ainoastaan pöytäkirjaan lausua
33694: poikkeevan mielipiteeni asiassa.
33695: 
33696:     Ed. K a i r a m o: Pyydän saada ilmoittaa, että minäkin pidän
33697: tämän lauseen, jonka ed. Nylander mainitsi, tarpeettomana, ja katson,
33698: että sekin on niitä kukkasia, jotka suuresti miellyttävät nuoria
33699: sosialistimaistereita, mutta joista torpparilla ei ole mitään hyötyä.
33700: Kuitenkaan en tahdo tätä lausetta ehdottaa poistettavaksi, sillä jota-
33701: kin pitää jäädä sosialistienkin huviksi.
33702: 
33703:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33704: 
33705:    Pykälä hyväksytään muuttamatta.
33706: 
33707:                                  7§
33708: hyväksytään keskustelutta sekä samoin ensimäisen luvun nimike.
33709: 
33710:                                 8 §.
33711:    Keskustelu:
33712:     Ed. S t i g z e 1 i u s: Hr Söderholm anförde redan i går vid den
33713: allmänna diskussionen, att han icke är alldeles nöjd med formuJeringen
33714: af detta nya institut. Man måste ju medgifva, att det nuvarande
33715: förfarandet vid intecknings fastställande icke är riktigt bekvämt
33716: och tillämpligt å arrendekontrakt, och man kunde ju därför god-
33717: känna den föreslagna inregistreringen, ehuru det hade varit bättre om
33718: den skulle hafva kommit i sammanhang med införandet af ett jord-
33719: register, hvilket ju är påtänkt. I alla fall är det i formelt afseende
33720: något bristfälligt, och jag ber att få påpeka en omständighet. Här
33721: säges nämligen i paragafen icke uttryckligen, hvar inregistreringen
33722: skall ske, utan endast medelbart framgår detta ur 3 mom. Däremot
33723: säges det i § ro, att legokontrakten inregistreras af >>häradsrätten»,
33724: hvilket är orätt. Det bör ju vara af >>häradsrättens ordförande>>.
33725: J ag skulle icke häller tagit mig talan beträffande denna paragraf,
33726:                                                                84
33727: 1330                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33728: 
33729: 
33730: om j ag icke hade ämnat föreslå en ändring i § IO. Jag anser därför
33731: att i paragrafen bör utsägas, hvar inregistrering skall ske, och får
33732: därför föreslå, att i första meningen skulle införas orden >>vid härads-
33733: rätt», så att den skulle komma att lyda: >>Sedan legokontrakt veder-
33734: börligen fastställts, skall det genom legonämndens försorg vid härads-
33735: rätten inregistreras.>>
33736: 
33737:     Ed. S ch y b e r g s on: Jag ber att få understöda hr Stigzelius'
33738: förslag. Hvad inregistreringen för öfrigt beträffar är den ju i hög
33739: grad oformlig, men såvidt jag kan finna kommer den väl knappast
33740: att tagas i anspråk, åtminstone icke i nämnvärd grad, under en
33741: lång tid framåt, ty de gamla kontrakten, hvilka fortfarande skulle
33742: blifva beståndande tio år framåt, komma icke under denna inregistre-
33743: ring, såsom förevarande paragraf är affattad, och nya komma väl
33744: öfverhufvud icke att uppgöras, så att det här kapitlet, liksom en
33745: stor del af lagen för resten, får ligga någon tid tili sig och så små-
33746: ningom visa sina brister, hvilket ju:kan vara en fördel.
33747: 
33748:   "· Ed. P a a s i k i v i: fi Mitä rekisteröiruisjärjestelmän voimaan-
33749: panemiseen tulee, niin tietysti olisi parempi, jos koko meidän kiinni-
33750: tysjärjestelmämme ja mitä sen yhteydessä on, voitaisiin muuttaa
33751: rekisteröiruisjärjestelmäksi ja tämä reformi siis yhdellä kertaa toi-
33752: meenpanna. Minä kuitenkin luulen, että tulee ottamaan vielä hyvin
33753: paljon aikaa, ennenkun sellainen rekisteröiruisjärjestelmä ja maa-
33754: kirjajärjestelmä saadaan meillä perille ajetuksi. Senvuoksi on minusta
33755: näyttänyt olevan paikallaan tässä kohden säätää erityinen menettely.
33756: Olen aivan toista mieltä kuin ed. Schybergson siitä, että tämä rekiste-
33757: röiminen jäisi käyttämättä. I2 §:ssä on myönnetty tällainen oikeus
33758: nimenomaan myös vanhoihin vuokrasopimuksiin nähden.                 Siis
33759: nekin, jotka jo ovat sopimuksensa kiinnittäneet, voivat uudista-
33760: misen sijasta käyttää tätä menettelyä, joka tuottaa sen suuren
33761: edun, että sitä ei tarvitse koskaan uudistaa. Sitäpaitsi tiedämme,
33762: että hyvin suuri osa vanhoista vuokrasopimuksista nykyänsä ei ole
33763: kiinnitetty.
33764:      Mitä muuten tulee ed. Stigzeliuksen ehdotukseen yhden sanan
33765: lisäämisestä 8 §:ään, niin se näyttää minusta olevan kannatusta
33766: ansaitseva.
33767: 
33768:     Ed. C a s t r e n: Minä puolestani en voi kannattaa ed. Stigzeliuk-
33769: sen ehdotusta, koska pidän sitä aivan tarpeettomana. Vähintäkään
33770: epätietoisuutta ei voi syntyä siitä, missä vuokrakirja, sitten kun se
33771: on asianmukaisesti vahvistettu, on vuokralautakunnan toimesta
33772: rekisteröitävä, sillä IO §:ssä sanotaan: >>Vuokrakirjat rekisteröi
33773: kihlakunnanoikeus sitä varten laadittuun vuokrakirjaan>>. Edustaja
33774: Stigzeliuksen ehdottarua lisäys, jonka nojalla sanottaisiin 8 §:ssä,
33775:                               Maanvuokralaki.                           1331
33776: 
33777: 
33778: että vuokrakirja on, sitte kun se on asianmukaisesti vahvistettu,
33779: vuokralautakunnan toimesta k i h 1 a k u n n a n o i k e u d e s s a
33780: rekisteröitävä on siis aivan aiheeton.
33781: 
33782:     Ed. Käpy: Minä pyydän kannattaa sitä ajatusta, jonka ed.
33783: Castren lausui. Tässä 8 §:ssä mainitaan ainoastaan yleinen peri-
33784: aate ja seuraavissa pykälissä kehitetään sitä yksityiskohtaisemmin.
33785: Ed. Stigzeliuks~n ehdotuksen arvostelemista varten oikeastaan
33786: tarvitsisi tietää, miten ro § tulisi kuulumaan, mutta ainakin 8 §:ään
33787: nähden ei minun käsittääkseni ole esitetty sellaisia syitä, jotka
33788: aiheuttaisivat sen muuttamista.
33789: 
33790:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33791: 
33792:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on täällä tehty
33793: yksi muutosehdotus. Ed. Stigzelius, ed. Schybergsonin kannattamana,
33794: on ehdottanut, että 8 §:n r momentin ensimmäinen lause tulisi kuulu-
33795: maan: >>Vuokrakirja on, sitten kun se on asianmukaisesti vahvistettu,
33796: vuokralautakunnan toimesta kihlakunnanoikeudessa rekisteröitävä>>.
33797: Tulen nimittämään tätä ed. Stigzeliuksen ehdotukseksi. Asiasta on
33798: siis äänestettävä.
33799: 
33800:     Äänestys ja päätös:
33801: 
33802:    Ken hyväksyy 8 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan
33803: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Stigzeliuksen ehdotus hyvaksytty.
33804:    Jaa-äänet ovat voitolla. 8 § on siis hyväksytty Suuren valio-
33805: kunnan ehdotuksen mukaan.
33806: 
33807:    9 § hyväksytään keskustelutta.
33808: 
33809:                                      IO   §.
33810:    Keskustelu:
33811:     Ed. S t i g z e 1 i u s: Då mitt förslag angående införandet af
33812: ordet >>häradsrätt» i 8 § icke har vunnit bifall, frångår jag också det
33813: förslag jag hade ämnat framstäila, att >>häradsrättew> här skulle ut-
33814: bytas mot ~häradsrättens ordförande>>. Men i denna paragraf före-
33815: kommer en annan omständighet, som kan vara vilseledande. Det
33816: säges nämligen att registret med därtill hörande bilagor skall vara
33817: offentligt, och i z mom. står det att utdrag ur legoregistret och till
33818: detsamma hörande handlingar utfärdas mot stadgad lösen. Däraf
33819: framgår det såsom om utskottet skulle hafva tänkt sig, att tilllego-
33820: registret skulle vara bifogadt såväl de skriftliga inlagorna med an-
33821: hållan om inregistrering som äfven de kontrakt, till hvilka de hän-
33822: 1332                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
33823: 
33824: 
33825: föra sig. Om utskottet har tänkt sig det så, förefaller det mig att
33826: detta förslag vore opraktiskt. Vid ett ting kan det inlämnas ett
33827: hundratal kontrakt. Om de skola bifogas legoregistret, blefve det
33828: ofantligt stora böcker man hade att föra med sig från ting till ting,
33829: och de blefve därigenom opraktiska. Åfven anser jag att man icke
33830: i en ständerlag bör införa sådana här minutiösa bestämmelser, utan ,
33831: låta bestämmandet härom ankomma på senaten, liksom det också
33832: enligt I4 § är föreslaget, att den skall få utfärda närmare föreskrifter
33833: angående inregistreringen. Jag anser att det därför skulle vara till-
33834: räckligt om man skulle uttala sig endast därom, att registret bör
33835: vara offentligt och tillgängligt för enhvar, och att vederbörande
33836: ur detsamma skulle utfärda utdrag mot stadgad lösen. Det är själf-
33837: fallet att detta också gäller bilagorna. Egentligen skulle hela stad-
33838: gandet angående registers offentlighet kunna hafva uteslutits, eme-
33839: dan det är själffallet och finnes redan stadgadt, att alla handlingar,
33840: som komma till en häradsrätts arkiv, äro offentliga och tillgängliga
33841: för enhvar och att hvar och en får afskrift därur mot lösen. J ag vill
33842: dock icke yrka på att stadgandet härifrån skulle uteslutas, men där-
33843: emot ville jag, att hvad här talas om bilagor och de till registret
33844: hörande handlingarna skulle utgå för att man icke skulle genom
33845: detta stadgande binda Senaten vid utfärdandet af administrativa
33846: föreskrifter. J ag skulle därför föreslå, att ifrån denna paragraf orden
33847: »jämte därtill hörande bilagon> skulle uteslutas, och likaså i 2 mom.
33848: orden >>och till detsamma hörande handlingan>.
33849: 
33850:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33851: 
33852:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. Stigze-
33853: lius tehnyt muutosehdotuksen, jonka äsken kuulimme, mutta koska
33854: sitä ei ole kukaan kannattanut, ei se voi tulla äänestyksen alaiseksi.
33855: 
33856:     IO    § hyväksytään.
33857: 
33858:     II §, I2 §, I3 §, I4 §, ja toisen luvun nimike hyväksytään keskus-
33859: telutta.
33860: 
33861:    I5 § hyväksytään keskustelutta.
33862:                                    I6 §.
33863:        Keskustelu:
33864:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tähän I6 §:ään tahtoisin tehdä pie-
33865: nen muutosehdotuksen.        Ensimäisen momentin tahtoisin kuulu-
33866: maan samoin kuin se on kuulunut hallituksen esityksessä, että siis
33867: maatalousvaliokunnan. mietinnössä oleva kursiveerattu lause . jäisi
33868: pois. Toinen momentti olisi oleva samoin kuin valiokunnan ehdo-
33869:                              Maanvuokralaki.                        1333
33870: 
33871: 
33872: tuksessa, mutta kolmannesta ja neljännestä momentista tahtoisin
33873: ehdoittaa sanat >>ellei ole toisin sovittu>> poistettaviksi. Kolmas mo-
33874: mentti tulisi siis kuulumaan: ~Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää,
33875: olkoon vuokramies oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämään. Jos
33876: tällaista käyttämistä varten on tehty suunnitelma, noudatettakoon
33877: sitä.>> Neljäs momentti tulisi kuulumaan: >>Vuokramiehellä olkoon
33878: vuokra-alueella metsästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa
33879: vedessä kalastusoikeus.>>
33880:       Olen kuullut, että eräs sangen vanhoillinen lainsäätäjä meillä,
33881: joka oli koko torpparilain uudistamista vastaan tämmöisessä muo-
33882: dossa kuin se nyt on, on lausunut kuitenkin lukiessaan maatalous-
33883: valiokunnan ehdotuksen, että maatalousvaliokuntahan tekee omi-
33884: tuisia lakeja, kun se asettaa joka toiseen pykälään sanat >>ellei ole
33885: toisin sovittU>>. Tämä on kai sitä ed. Paasikiven suosimaa Englan-
33886: nissa käytettyä epämääräiseen sanamuotoon puettua lainsäädäntö-
33887: järjestelmää, jossa joka pykälässä annetaan, ei ainoastaan tuoma-
33888: rille vaan asianosaisiHekin valta poiketa kokonaan lain määräyksistä.
33889: Ehdotan siis, että ne muutosehdotukset, jotka äsken mainitsin, teh-
33890: täisiin; ne löytyvät maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyssä toi-
33891: sessa vastalauseessa sivuilla 127 ja 128.
33892: 
33893:    Ed. Huttunen:           Minä pyydän kannattaa ed. Wuolijoen
33894: tekemää ehdotusta.
33895: 
33896:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Suuressa valiokunnassa m1na
33897: tein tähän pykälään sellaisen lisäysehdotuksen, että sen kolmanneksi
33898: momentiksi olisi otettava seuraava määräys: ~vuokraa m ansa
33899: maan saattamiseksi viljelyskuntoon olkoon
33900: v u o k r a m i e h e 11 ä, m i s s ä o 1 o s u h t e e t s e n s a 11 i-
33901: v a t, o i k e u s s a v e n, r u o p a n j a m u d a n o t t o o n
33902: v u o k r a n a n t a j a n o m i s t a m a 1 t a maa 1ta v u o k r a-
33903: a 1 u e en u 1 k o p u o 1 e 11 a k i n>>. Kun tässä on kysymys muu-
33904: tamille torppareille varsin tärkeästä asiasta, olen tahtonut mainita
33905: tämän ehdotuksen siltä varalta, että se kohtuuteensa nähden saa-
33906: vuttaisi kannatusta.
33907: 
33908:    Ed. L e h t i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Helenius-Seppä-
33909: län ehdotusta.
33910: 
33911:    Ed. c a s t r e n: Käsiteltävänä olevassa I6 §:ssä on myönnetty
33912: vuokramiehelle niin laaja oikeus, että hän voi hyödykseen käyttää
33913: vuokra-aluetta, niinkuin parhaaksi näkee. Mutta jonkunlainen raja
33914: pitää kuitenkin tällä käyttämisellä olla ja raja on se, ettei vuokra-
33915: mies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi saa käyttää vuokra-
33916: aluetta muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Tämän
33917: 1334                    1stunto 17 p. lokakuuta 1908.
33918: 
33919: 
33920: rajoittavan määräyksen tahtoo ed. Wuolijoki poistettavaksi. Mää-
33921: räyksen poistamisesta olisi siis seurauksena, että vuokramies voisi
33922: vuokranantajan vahingoksi ja haitaksi käyttää aluetta myös muu-
33923: hun kuin mihin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Tätä en aina-
33924: kaan minä voi millään tavalla kannattaa. Edelleen on ed.
33925: Sulo Wuolijoki ehdottanut kolmannesta momentista sanat >>ellei
33926: ole toisin sovittu>> poistettavaksi. Yleisenä sääntönä on kolmannessa
33927: momentissa lausuttu että jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, niin
33928: on vuokramies oikeutettu sitä käyttämään kotitarpeekseen. Ainoas-
33929: taan siinä tapauksessa että vuokrasopimuksessa on toisin sovittu,
33930: voisi vuokra-alueeseen kuuluvan metsän käyttämistä kotitarpeeksi
33931: rajoittaa. Jos nuo sanat •>ellei ole toisin sovittu>> jätettäisiin pois, ku-
33932: ten ed. Wuolijoki on ehdottanut, tulisi siitä olemaan seurauksena,
33933: että vuokramies olisi aina oikeutettu käyttämään kotitarpeekseen
33934: metsää, jospa kohta vuokra-alueeseen kuuluva metsä olisi niin
33935: vähäinen, ettei se riittäisi täyttämään vuokramiehen kotitarvetta,
33936: ennenkuin se olisi saanut säästyä jonkun aikaa. En siis voi tätä-
33937: kään muutosehdotusta hyväksyä.
33938: 
33939:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33940: 
33941:     P u h e m i e s: 16 §:ään on tehty kaksi muutosehdotusta. En-
33942: sinnäkin on ed. S. Wuolijoki ehdottanut muutoksia sekä ensimäiseen
33943: että kolmanteen ja neljänteen momenttiin. Ensimäisestä momentista
33944: ed. Wuolijoki ehdottaa poistettaviksi maatalousvaliokunnan mie-
33945: tinnössä kursiivilla painetut sanat: >>Älköön kuitenkaan vuokramies
33946: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta
33947: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu.>> Sittemmin 011
33948: ed. Wuolijoki kolmannesta momentista eli siitä momentista, joka al-
33949: kaa: •>Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää j. n. e.>> esittänyt pois-
33950: pyyhittäväksi sanat >>ellei ole toisin sovittu.>> Ja seuraavaan eli vii-
33951: meiseen momenttiin on ed. Wuolijoki tehnyt sen muutosehdotuksen,
33952: että viimeiset sanat >>jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty>>
33953: olisivat poistettavat.
33954:     Sitten ed. Helenius-Seppäl.ä haluaa lisättäväksi uuden momentin,
33955: joka kuuluisi: >>Vuokraamansa maan saattamiseksi viljelyskuntoon
33956: olkoon vuokramiehellä, missä olosuhteet sen sallivat, oikeus saven,
33957: ruopan ja mudan ottoon vuokranantajan omistamalta maalta vuokra-
33958: alueen ulkopuoleltakin.>>
33959:     Mitä menettelytapaan äänestyksessä tulee, niin minusta ed.
33960: Wuolijoen 3 ehdotusta ovat kaikki toisistaan erillisiä, ne eivät ole
33961: vastakkaisia; niistä täytyy siis äänestää kustakin erikseen, ja samoin
33962: tulee äänestettäväksi ed. Helenius-Seppälän ehdotuksesta erikseen
33963: sillä sekään ei ole vastakkainen muihin ehdotuksiin.
33964:                              Maanvuokralaki.                     1335
33965: 
33966: 
33967:     Äänestykset ja päätös:
33968: 
33969:     1) Ken hyväksyy 16 §:n enstmatsen momentin Suuren valio-
33970: kunnan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on
33971: ed. Sulo Wuolijoen siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
33972:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten momentti on hyväksytty valio-
33973: kunnan ehdotuksen mukaan.
33974:     2) Ken hyväksyy 16 §:n kolmannen momentin Suuren valiokun-
33975: nan mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos ~ei~ voittaa, on ed. Sulo
33976: Wuolijoen ehdotus tässä kohden hyväksytty.
33977:     Jaa-äänet ovat voitolla.
33978:     3) Ken hyväksyy 16 §:n viimeisen momentin Suuren valiokun-
33979: nan mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Sulo
33980: Wuolijoen siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
33981:     Jaa-äänet ovat voitolla.
33982:     4) Ken hyväksyy 16 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
33983: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Helenius-Seppälän lisäys-
33984: ehdotus hyväksytty.
33985:     Äänestyksessä annetaan 104 jaa- ja 84 ei-ääntä. 16 § on siis koko-
33986: naisuudessaan_ hyväksytty Suuren valiokunnan :rdetinnön mukaan.
33987: 
33988:                                   17 §.
33989:     Keskustelu:
33990:      Ed. R a n n i k k o: Olen eri mieltä tämän pykälän suhteen siinä
33991: muodossa kuin se nyt on muodostunut sekä maatalousvaliokunnassa
33992: että suuressa valiokunnassa, mikäli se koskee tämän pykälän 1 mo-
33993: menttia, josta suuressa määrin riippuu koko pykälän muoto. Tässä
33994: on sellainen ristiriita olemassa, että 2 mom. mukaan määrätään ra-
33995: kennus rakennettavaksi, jos se on vanhuuttaan rappeutunut tai
33996: muuten tullut kelpaamattomaksi sillä tavalla että vuokranantaja
33997:  antaa kaikki luonnosta saatavat rakennusaineet ja vuokramies te-
33998: kee työn. Näin siis tasataan rakennusvelvollisuus tasan. Tässä
33999: laissa on säädetty, että rakennuksista vuokramiehelle maksetaan
34000: korvaus. 1 mom. tässä pykälässä kuuluu taas sillä tavalla, että jos
34001: tällainen rakennus, joka on vuokranantajan oma, tulipalon kautta
34002: tai muuten ilman vuokramiehen tuottamusta häviää tai on niin
34003: vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, on tämä raken-
34004: nus vuokranantajan rakennettava. Tästä siis johtuu sellainen risti-
34005: riita, että tällaisesta rakennuksesta ei tulisi vuokramies vuokra-ajan
34006: lopulla saamaan nähtävästi mitään korvausta. Ja koska vielä täl-
34007: laisesta rakennustavasta johtuu ehdottomasti vuokramiehelle va-
34008: hinkoa, vaikka ainakin valiokunnassa on väitetty vasemmistolaisten
34009: puolelta, että siitä ei tule vähimmässäkään määrässä torpparille,
34010: vuokramiehelle vahinkoa, vaikka se rakentaminen näin tapahtuu.
34011: 1336                    Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34012: 
34013: 
34014: Minä tahdon huomauttaa, että siinä tapauksessa jos vuokranantaja
34015: veivoitetaan tällainen rakennus rakentamaan sillä tavoin kuin tämä
34016: momentti säätää, hän antaisi sen ehdottomasti urakalla tehtäväksi
34017: sille, joka tekee sen kaikkein halvimmalla ja silloin tämä työ ei suin-
34018: kaan tule tehdyksi sellaisella tavalla, että se olisi edullinen sille, joka
34019: tulee niissä huoneissa asumaan. Minulla on niin monta sellaista esi-
34020: merkkiä ollut nähtävänä, että ne rakennukset, jotka näin ovat ra-
34021: kennetut, ovat olleet sellaisia, että niistä ei vähillä korjauksilla ole
34022: saatu sellaista huonetta, että se olisi lämmintä pitänyt ja käytäntöön
34023: soveltunut. Sentähden rohkenen minä jotta tämä ristiriita saatai-
34024: siin poistetuksi, tehdä sen ehdotuksen eduskunnalle, että I7 §:n
34025: sijaan otettaisiin ensimäisestä vastalauseesta sen 95 ja 96 sivulla
34026: oleva pykälämuoto, kuitenkin muutettuna sillä tavalla, että 2 ja 3
34027: mom. kuuluisi näin: >>Jos ensimäisessä mom. mainitut rakennuk-
34028: set ovat vuokranantajan toimesta tulipalon varalta vakuutetut,
34029: tulee vuokramiehen korvata hänelle puolet palovakuutusmaksusta.
34030: Palovahingon korvauksesta suorittaa vuokranantaja puolet vuokra-
34031: miehelle sen mukaan kuin uudestaan rakentaminen edistyy. Jos
34032: vuokranantaja laimiinlyö vakuutuksen, niin on hänen, ellei ole toi-
34033: sin sovittu, toimitettava tulipalon aiheuttama uudestaan rakenta-
34034: minen.>> Kolmas ja neljäs mom. tulisi kuulumaan niinkuin ne ovat
34035: tässä maatalousvaliokunnan tekemässä ehdotuksessa, ensimäinen
34036: mom. niinkuin se on tässä vastalauseessa. Tämän muutoksen vasta-
34037: lauseeseen aiheuttaisi se, että suuressa valiokunnassa tehtiin sel-
34038: lainen huomautus ensimäistä vastalausetta vastaan, joka on täy-
34039: dellä syyllä huomioonotettava ja sentähden olen tahtonut tehdä
34040: tämän muutoksen ennen tekemääni ehdoitukseen. Tässä on ainoas-
34041: taan otettu huomioon tulipalon hävittäminen, sillä meidän maas-
34042: samme on muun seikan aiheuttama hävitys niin harvinaista, ettei
34043: siitä kannata puhua, sellaiset kuin tulvat, maanvieremät ja muut
34044: sellaiset, niitä ei tapahdu siinä määrässä, että niitä olisi ensinkään
34045: huomioon otettava. Tässä olisi tarpeen pitempikin selitys vaan en
34046: tahdo kuluttaa aikaa enemmän. Toivon että tämä tulee jo tällä
34047: eduskunnan huomioon.
34048: 
34049:    Ed. R a j a 1 a: Minä pyydän kannattaa ed. Rannikon tekemää
34050: ehdotusta, koska se on aivan oikeudenmukainen.
34051: 
34052:     Ed. C a s t r en: Ed. Rannikko on luullut huomaavansa jonkun-
34053: moista ristiriitaisuutta maatalousvaliokunnan lakiehdotuksen käsillä
34054: olevassa §:ssä. Sellaista ristiriitaisuutta ei kuitenkaan ole olemassa.
34055: Maatalousvaliokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle että
34056: jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva sen viljelemiseen tarpeellinen
34057: rakennus, joka on VUokranautajan oma, tulipalon tai muun ylivoi-
34058: maisen tapahtuman kautta on hävinnyt, niin on VUokranautajan
34059:                             Maanvuokralaki.                       1337
34060: 
34061: 
34062: itsensä kustannettava sekä uudestarakentamiseen tarpeelliset aineet
34063: että myöskin rakennustyö.       Valiokunnan enemmistö on pitä-
34064: nyt kohtuuttomana että vuokramies, joka ei millään tavalla ole
34065: ollut syypää rakennuksen häviämiseen tulipalon tai muun ylivoimai-
34066: sen tapahtuman kautta velvoitettaisiin ottamaan osaa uudesta-
34067: rakentamiseen. Se periaate, että maanomistajan on vastattava
34068: kaikesta siitä vahingosta, joka hänen alueellaan tapahtuu ylivoi-
34069: maisen tapahtuman kautta kuin myös niistä eduista, joita ylivoi-
34070: mainen tapahtuma sille tuo, on yleisesti tunnustettu lainsäädännössä.
34071: Sitä vastoin on valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä, että jos
34072: maanomistajan oma, viljelykseen tarpeellinen rakennus on vanhuut-
34073: taan rappeutunut ja julistettu katselmuksessa kelpaamattomaksi,
34074: niin on sekä vuokranantajan että vuokramiehen otettava osaa uutis-
34075: rakennukseen, edellisen hankkimalla aineet ja jälkimäisen kustanta-
34076: mana uudestarakentamiseen tarpeellinen työ. Kuinkakohtuuton vasta-
34077: lauseen tekijäin kanta on vuokramieheen nähden käy myös esille siitä,
34078: että jos tulvan kautta, luonnonvoimain. aikaansaaman tapahtuman
34079: kautta joka ei suinkaan meidän maassamme ole harvinaista, torpan
34080: rakennukset häviäisivät, niin olisi vuokramies velvollinen, sitten
34081: kun maanomistaja on hänelle hankkinut rakennustarpeet, rakenta-
34082: maan tulvan hävittämät rakennukset.         Toivon, että eduskunta
34083: hyväksyy sen periaatteen, jolle maatalousvaliokunta on tässä pykä-
34084: lässä asettunut.
34085: 
34086:     Ed. K a i r a m o: Minun mielestäni on tässä tosiaan kysymyk-
34087: sessä kohta, joka, jos se hyväksytään, on häiritsevä keskinäisiä
34088: vuokrasuhteita ja itse asiassa on yhtä kohtuuton maanomistajille
34089: kuin torppareillekin. Valiokunta on asettunut sille kannalle, että
34090: jos kyseessä oleva rakennus vanhuuttaan rappeutuu, niin silloin on
34091: maanomistaja velvollinen uutisrakennukseen antamaan ainoastaan
34092: tarpeelliset raaka-aineet. Mutta jos se nopeasti, tulipalon tai jonkun
34093: muun sellaisen tapaturman kautta häviää, niin silloin on asianlaita
34094: aivan toinen. Tässä on nyt huomattava, että tällainen rakennus kyllä
34095: nimellisesti kuuluu maanomistajalle, se on hänen omansa, mutta
34096: hän ei nauti eikä lain mukaan saa sitä hallita, eikä nauttia, vaan
34097: nautinto-oikeus kuuluu torpparille. Valiokunnan mielipiteen mukaan
34098: on tämä puolinainen omistusoikeus, toisessa tapauksessa tunnustettava,
34099: mutta ei toisessa. Minun nähdäkseni ei kuitenkaan ole mitään
34100: periaatteellista eroa siinä, häviääkö tuollainen rakennus hitaasti tai
34101: ainoastaan muutamassa tunnissa tai silmänräpäyksessä. Vahinko
34102: kohdistuu kummassakin tapauksessa samoihin henkilöihin. Nyt
34103: saattaa kyllä tuntua torpparin kannalta edulliselta, ensi silmäyksessä
34104: kylläkin edulliselta, että tällainen lakimääräys astuu voimaan, mutta
34105: jos lähemmältä tätä asiaa ajattelee, niin helposti huomaa, että näin
34106: ei~le asianlaita. Sillä jos maanomistaja pakotetaan yksin kantamaan
34107: 1338                  Istunto 17 p. Jokakuuta 1908.
34108: 
34109: 
34110: kaiken vahingon ja rakentamaan tuon hävinneen rakennuksen
34111: uudestaan, niin on samalla selvä, että hän sen myöskin rakentaa oman
34112: mielensä mukaan eikä torpparille mieliksi. Hän rakentaa sen tie-
34113: tysti niin halvalla kuin mahdollista, ehkä huonoista aineistakin,
34114: mutta torppari on siitä huolimatta velvollinen sitä ylläpitämään
34115: ja se käy hänelle kalliiksi. Sitä paitsi hän ei koskaan saa sellaista
34116: rakennusta, kuin hän itse haluaisi ja jossa hän hyvin viihtyisi, vaan
34117: hän on pakotettu asumaan kenties hänelle hyvinkin vastenmielisissä
34118: ja epäkäytöllisissä huoneissa.
34119:     On myöskin huomioon otettava, että käytäntö on tunnustanut
34120: vastalauseen tekijäin kannan oikeaksi. Ainakin mikäli minä näitä
34121: oloja tunnen, niin olen huomannut, että tämä asia on järjestetty
34122: juuri sillä tavalla, kuin vastalauseessa ehdotetaan, nim. että palo-
34123: vakuutuskustannukset suoritetaan puoleksi maanomistajan ja puo-
34124: leksi vuokramiehen puolesta, ja että kun tulipalo sattuu, niin korvaus-
34125: kin tasataan asianomaisten välillä. Minä en käsitä, millä tavalla se,
34126: joka asettuu valiokunnan kannalle, tahtoo menetellä, kun tällainen
34127: torppa palaa. Onko se tarkoitus, että maanomistaja pakoitetaan
34128: yksin kantamaan koko vahingon, vaikka toinen puoli korvauksesta
34129: myönnetään toiselle henkilölle, vai onko tarkoitus, että torpparilta
34130: riistetään se korvaus, joka hänelle kuuluu sen vahingon kautta, jonka
34131: hän on kärsinyt ja josta hän on jo kenties monet vuodet suorittanut
34132: säännöllisesti palovakuutusmaksun? Minusta tuntuu kuin vasta-
34133: lauseen ehdotusta vastaan oikeastaan voisi tehdä ainoastaan yhden
34134: oikeutetun muistutuksen, nim. sen, että se kahtiajako, joka tässä
34135: ehdotetaan, ei kaikissa tapauksissa ole täysin tarkka. Se ei ole
34136: tietysti sanottu, että jokaisen rakennuksen suhteen siihen pantu
34137: työ on yhtä suurestaarvostakuin siihen käytetyt luontaiset rakennus-
34138: aineet. Toisessa tapauksessa toinen puoli saattaa olla hiukan suu-
34139: rempi, toisessa tapauksessa taas toinen. Mutta käytännössä ovat
34140: asianosaiset kuitenkin huomanneet, että juuri tällainen kahtiajako
34141: on tarkoituksenmukainen, se on yksinkertainen ja suunnilleen se
34142: vastaa todellisia oloja. Ei ole suotava, että näin arkoihin aloihin
34143: nyt mentäisiin ulkoapäin kajoomaan, sillä siitä syntyisi epäilemättä,
34144: niinkuin minä olen koettanut osoittaa, häiriötä siellä, missä tähän
34145: asti mitään tyytymättömyyttä ei ole vielä havaittu.
34146:     Minä siis yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Rannikko on
34147: tehnyt.
34148: 
34149:    Ed. E 1 o ranta: Valiokunnan ehdotus sekä suomettarelaisten
34150: vastalause eivät kumpikaan torpparin kannalta katsottuna vastaa
34151: läheskään sitä, mitä sen pitäisi vastata, sillä näissä kummassakin
34152: suurelta osalta jää vuokramiehen niskoille sellaista rakennusvelvolli-
34153: suutta, joka hänelle ei oikeuden mukaan kuulu, ja kaikkein epäedulli-
34154: sempaa vuokramiehille on juuri ensimäisessä vastalauseessa esitetty
34155:                                Maanvuoralaki.                         1339
34156: 
34157: 
34158: vastaava kohta, jonka ed. Rannikko esitti.            Jää poikkeuksetta
34159: sellaisessa tapauksessa vuokramiehen rakennettavaksi silloinkin kuin
34160: hän ei ole millään tavalla vaikuttanut rakennuksen häviämiseen,
34161: kuten esim. silloin kun on puhe tulipalasta tai jostain muusta ylivoi-
34162: maisesta tapahtumasta. Sitten ed. Rannikon ehdottaman pykälän
34163: perusteluissa sanotaan näin: >>Sen sijaan se on periaatteessa ristiriidassa
34164: niiden korvaussäädösten kanssa, jotka lakiehdotuksessa muuten ehdo-
34165: tetaan, jota paitsi se antaa tilaisuuden kunnattomalle ja huolimatto-
34166: malle vuokramiehelle - joita aina myös löytyy -koettaa vaikkapa
34167: murhapolton kautta siirtää se rakennusvelvollisuus, joka hänelle
34168: kuuluu, vuokranantajalle>>. Tahdotaan todistella, että vuokramiehissä
34169: löytyy niin kunnottomia, että ne polttavat huoneensa jotta täytyy
34170: tällainen pykälä säätää, joka pakottaa vuokramiehen ottamaan
34171: rakennusvelvollisuudesta niin suuren osan hartioilleen. Maatalous-
34172: valiokunnassa tuotiin heidän taholtaan tämä sama seikka esiin,
34173: ja siellä väitettiin sellaisia vuokramiehiä olevan koko lailla. En tiedä
34174: mahtaako sellaisia paljon olla; en usko että kukaan vuokramies esim.
34175: talvisaikana tai kesälläkään rakennuksiaan tuleen pistää saadakseen
34176: uuden rakennuksen, sillä joutuuhan hän silloin ainakin ensi aluksi
34177: asunnottomaksi ja vie ehkä pitkänkin ajan ennenkuin uusi rakennus
34178: valmistuu. Miten esim. vuokraaja, jolla ei kuin ani harvassa tapauk-
34179: sessa ole oikeutta metsänkäyttöön ja muihin sellaisiin etuihin, on
34180: velvoitettu ottamaan rakennukseen osaa; kun hän on vuokratilan
34181: vastaanottaessaan tullut vuokranantajan rakennuksiin, siis maan-
34182: omistajan. Ja jos ne ilman vuokramiehen tuottamusta häviävät,
34183: on luonnollista että silloin v'llokranantaj a myöskin rakennukset
34184: rakentaa.
34185:     Mutta kuitenkin siitä huolimatta tahdotaan rakennusvelvollisuus
34186: sälyttää vuokramiehelle; Vuokramies ei saa siitä vastaavaa hyötyä
34187: milloinkaan. On kyllä esitetty, että hän saisi puolet vakuutussum-
34188: masta. En tiedä onko tämä tapa laajalti käytännössä, että vuokramies
34189: siitä tulee saamaan suuriakaan etuja, jos hän saisi puolet vakuutus-
34190: summasta. Mutta silloin kun huoneet on vuokranantajan, velvoi-
34191: tettakoon hän rakentamaan ja hankkimaan rakennusaineet ja
34192: vakuuttakoon rakennukset niin korkeasta summasta, ettei ole
34193: pelkoa . tappion kärsimisestä, jos sattuu palamaan tai häviämään,
34194: ja kuten täällä on esitetty, jos esim. maanvieremän, tulvan tahi
34195: jonkun muun sellaisen luonnontapauksen kautta häviää vuokra-
34196: miehen hallussa oleva vuokranantajan rakennus, ei tässä ainakaan
34197: ole syypää vuokramies häviämiseen ja silloin hän ei saa mitään palo-
34198: vakuutusmaksuja eikä mitään korvauksia ja joutuu siitä huolimatta
34199: rakentamaan tämän rakennuksen, joka hänen poistuessaan jää
34200: vuokranantajan omaksi. Se jos mikään tulee silloin kohtuuttomaksi
34201: vuokramiehelle. Tässä tapauksessa ehdottomasti, niinkuin yleensä
34202: näissä tapauksissa, tulisi rakennusvelvollisuus olemaan maanomista-
34203: 1340                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34204: 
34205: jan, se on vuokranantajan, joka taas vuokrasopimuksen päättyessä
34206: saa huoneet haltuunsa.
34207:     Kun tuodaan sellaisia väitteitä esille, joita suomettarelaisten
34208: vastalauseessa on esitetty, että murhapolttaja tulee tapahtumaan
34209: ja niitä asetetaan esittämään suomalaisen puolueen torppariedustaja,
34210: niin tahdotaan sillä näyttää, että torpparit ovat samalla kannalla.
34211: Minä voin kuitenkin puolestani vakuuttaa että Suomenmaassa on hyvin
34212: vähän sellaisia torppareita, jotka voivat hyväksyä sitä vastalausetta
34213: ja niitä syytöksiä, joita suomettarelaisten taholta on esitetty. Tah-
34214: toisin puolestani esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toisessa vasta-
34215: lauseessa olevan vastaavan kohdan tämän 17 §:n tilalle, sitäkin suurem-
34216: malla syyllä kun tämä maatalousvaliokunnan mietinnössä oleva
34217: pykälä, samaten kuin suomettarelaisten vastalauseessa ehdotettu
34218: pykälä, eivät kumpikaan ole vuokramiehelle edullisia, vaan molem-
34219: mat epäedullisia. Jos kerran vuokramiesten etuja tahdotaan puo-
34220: lustaa, niin toivon että eduskunta hyväksyy tämän ehdottamani
34221: 17 §:n toisessa vastalauseessa.
34222: 
34223:     Ed. S c h y b e r g s on: Såvidt jag kunnat läsa denna paragraf
34224: sådan den lyder i stora utskottets förslag såväl som i första reser-
34225: vationen, så innehåller den supplementära bestämningar för den
34226: händelse annorlunda icke parterna emellan öfverenskommes. Det
34227: är därför jämförelsevis likgiltigt, hvilketdera af de två förslagen vi
34228: acceptera, blott vi icke godkänna den andra reser~ationen, där
34229: bestämningarna äro ovillkorliga. För min del föredrager jag utskot-
34230: tets förslag.
34231: 
34232:    Ed. F r a n s R a n t a n e n:     Minä kannatan ed. Elorannan
34233: tekemää ehdotusta.
34234: 
34235:     Ed. K a i r a m o: Täällä on sanottu, että olisi kohtuutonta
34236: vaatia, että vuokramies olisi pakotettu uudestaan rakentamaan
34237: huoneensa, koska hän ei ole syypää siihen tulipaloon, joka on sattunut.
34238: Saattaa niin olla, mutta eihän maanomistajakaan ole siihen syypää.
34239: Ja täytyy myöntää, että murhapolttajia saattaa löytyä yhtä hyvin
34240: vuokramiesten kuin niitä löytyy maanomistajain keskuudessa.
34241: Tämä on nyt kuitenkin sivuseikka ainakin minulle. Mutta jos
34242: tulee sellainen määräys lakiin, että kaikki vahinko kohdistuu maan-
34243: omistajaan, niin on ilmeistä, että huolimattomuus tulen pitämisessä
34244: vuokramiesten keskuudessa kasvaa ja huolimattomuuden takia useim-
34245: mat palovahingot sattunevatkin.
34246:     Se seikka, ovatko huoneet vakuutetut täyteen arvoon vai ei,
34247: ei minusta tässä mitään merkitse, sillä joka tapauksessa on palo-
34248: vakuutussumma ja korvaus tasattava. En ymmärrä, että ed. Castrenin
34249: huomautus tässä suhteessa ollenkaan vaikuttaisi asiaan. Sitä paitsi
34250:                             Maanvuokralaki.                         1341
34251: 
34252: 
34253: kehitys kaiketi menee siihen suuntaan, että ihmiset yhä enemmän
34254: huomaavat oman hyötynsä mukaiseksi todellakin vakuuttaa omai-
34255: suutensa täyteen arvoon.
34256:     Että olisi yhdentekevä, mitä laissa pidetään sääntönä, onko se
34257: kirjoitettu toiseen tai toiseen suuntaan, siitä en ollenkaan voi olla
34258: yksimielinen ed. Schybergsonin kanssa. Oikea periaate on, että
34259: laki sovelletaan tosioloihin ja tehdään niiden mukaiseksi, mutta
34260: että asianomaisilla erityisissä tapauksissa on oikeus tehdä poikkeuksia.
34261: Mutta ed. Schybergson on väärässä kun hän tahtoo tehdä poikkeukset
34262: säännöksi ja säännön poikkeukseksi. Minä siis yhä edelleen kannatan
34263: ed. Rannikon ehdotusta sen vuoksi, että se on niin perin kohtuullinen,
34264: että se on johdonmukainen ja että se on sopusoinnussa tosiolojen
34265: ja nykyisen käytännön kanssa.
34266: 
34267:     Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Koska täällä eduskunnassakin, niin-
34268: kuin suuressa valiokunnassa ja maatalousvaliokunnassa, tätä suo-
34269: mettarelaisten ehdotusta on puolustettu m. m. sillä, että se perustuu
34270: pitkäaikaiseen käytäntöön, että nykyään siis olisi asianlaita sillä
34271: tavalla, niin minun mielestäni se seikka juuri osoittaa, ettei se ehdotus
34272: ole vuokramiehelle edullinen. Sillä eiväthän tähän saakkakaan olot
34273: ole muodostuneet vuokramiehelle edullisiksi vaan järjestyneet sillä
34274: tavalla, että vuokramiehet ovat joutuneet niiden kautta huonoon
34275: asemaan. Ja kun puolustetaan tuota ehdotusta sillä, että nykyinen
34276: käytäntö on siksi muodostunut, niin se on erinomainen motiivi
34277: osottamaan, että tuollainen ehdotus on maanomistajain kannalta
34278: tehty ehdotus.
34279: 
34280:      Puhemies: Valiokunnan mietinnössä olevaa 17 §:ää vastaan
34281: on tehty kaksi muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Rannikko
34282: ehdottanut, että pykälän kahden ensimmäisen momentin sijaan hyväk-
34283: syttäisiin ensimmäisessä vastalauseessa oleva ehdotus siten, että ensim-
34284: mäisessä vastalauseessa oleva ensimmäinen momentti semmoisenaan
34285: hyväksyttäisiin ja sitten loppuosa tulisi kuulumaan seuraavasti:
34286: ~Jos ensimmäisessä momentissa mainitut rakennukset ovat vuokran-
34287: antajan toimesta tulipalon varalta vakuutetut, tulee vuokramiehen
34288: korvata hänelle puolet vakuutusmaksuista. Palovahingon korvauk-
34289: sesta suorittakoon vuokranantaja puolet vuokramiehelle sen
34290: mukaan, kuin uudestarakentaminen edistyy. Jos vuokranantaja
34291: laiminlyö vakuutuksen, niin on hänen, ellei ole toisin sovittu, toimi-
34292: tettava tulipalon aiheuttama uudestaanrakentaminen.>>               h,
34293:      Tulen nimittämään tätä ed. Rannikon ehdotukseksi. ·
34294:     Sitten on ed. Eloranta ehdottanut, että tämä pykälä hyväksyt-
34295: täisiin sellaisena, kuin se on maatalousvaliokunnan mietintöön
34296: liitetyssä toisessa vastalauseessa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta
34297: ed. Elorannan ehdotukseksi.
34298: 1342                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34299: 
34300: 
34301:    Kun molempia ehdotuksia on kannatettu, tulee niistä siis kumpai-
34302: sestakin äänestettäväksi.
34303:     Koska nämä muutosehdotukset ovat keskenään vastakkaisia,
34304: ehdotan meneteltäväksi siten, että äänestyksen pohjaksi jää valio-
34305: kunnan mietintö, ja äänestetään edustajien Rannikon ja Elorannan
34306: ehdotusten välillä, kumpiko niistä hyväksytään vastaesitykseksi
34307: lopulliseen äänestykseen mietintöä vastaan.
34308:    Menettely hyväksytään.
34309:     Äänestys ja päätös:
34310: 
34311:     I) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Ranni-
34312: kon ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos ~ei>> voittaa, on hyväksytty ed.
34313: Elorannan· ehdotus vastaesitykseksi.
34314:     Äänestyksessä annetaan I06 jaa- ja 84 ei-ääntä, joten vasta-
34315: esitykseksi on hyväksytty ed. Rannikon ehdotus.
34316:     2) Ken hyväksyy IJ §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
34317: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Rannikon ehdotus hyväksytty.
34318:     Jaa-äänet ovat voitolla. I7 § on siis hyväksytty Suure!! valio-
34319: kunnan ehdotuksen mukaan.
34320:        I8 § hyväksytään keskustelutta.
34321: 
34322:                                   I9 §.
34323:    Keskustelu:
34324:      Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tässä on vuokralakiin otettu
34325:  määräys työpäivän pituudesta, määräys, joka tulisi koskemaan
34326:  maanviljelystyötä maassa, jossa tällä alalla ei vielä ole päästy kuin
34327:  ensi askel edes teollisuustyönkään suhteen. Tällaista askelta ei ole
34328: otettu vielä missään muussa maassa, ei edes Uudessa Seelannissa,
34329: missä on menty pisimmälle teollisuustyön alalla. Mitä erityisesti
34330: tulee meidän maahamme, niin ovat maalaisolomme jo maantieteelli-
34331: sen asemansakin vuoksi toisistaan niin suuresti eroavia, ettei ole
34332: käytännöllistä tässä suhteessa säätää yhtälaista lakia koko maata
34333: varten. Tähän tulevat sitäpaitsi ne monet muut vaikeudet, jotka
34334: ovat ensimäisessä vastalauseessa esiintuodut. Yksi noita käytän-
34335: nöllisiä vaikeuksia on se, että tässä säädetään työpäivä ainoastaan
34336: yhdelle ryhmälle maalaistyöväkeä eikä kaikille.
34337:     Olen kuullut jo kokemustakin tältä alalta. Eräällä suurella ti-
34338: lalla, jolla on paljon suuria torppia, on suostuttu torpparien pyyn-
34339: nöstä siihen, että työpäivä määrättiin entistä lyhyemmäksi. Mutta
34340: jo samana kesänä ovat torpparit itse tulleet valittamaan tätä asian-
34341: haaraa senvuoksi, että he eivät itse tee päivätöitä, vaan teettävät
34342: niitä renkiensä kautta, jotka ovat tulleet kotiin vaatimaan saman~
34343:                              Maanvuokralaki.                        1343
34344: 
34345: 
34346: laista lyhempää päivätyötä torpan töissäkin. Arvata vo1p1, että
34347: on mahdotonta torpparin, jolla on ainoastaan yksi renki, esim.
34348: heinänteon- tai elonkorjuuaikana aina katsoa kelloa silloin, kun
34349: korjuu vaatii jonkun verran pitempää työaikaa. Tämän vuoksi
34350: minä olen vakuutettu siitä, että tämä lakimääräys ei tule olemaan
34351: onnellinen käytännössä.
34352:     En kumminkaan tahdo tehdä mitään ehdotusta, koska minusta
34353: on turhaa yleensä panna äänestyksen alaisiksi ehdotuksia, joista
34354: tiedetään, että ainoastaan yksi ryhmä niitä kannattaa.
34355: 
34356:      Ed. Ja 1 a v a: Ed. Järvinen eilisessä istunnossa jo koko paljon
34357: puhui tästä samasta asiasta, joten en minä tietysti ryhdy siinä varsin
34358: seikkaperäisiin selvityksiin. Kuitenkin katson olevan syytä ehdottaa,
34359: että tämän I9 §:n 2 momentti muutettaisiin sillä tavalla, että siinä
34360: tulisi työpäivä määrättyä lyhemmäksi, kuin mitä se tässä ehdo-
34361: tuksessa on. On kyllä väitetty, että ro-tuntinen työpäivä suviaikana
34362: ja keskimäärin 7-tuntinen työpäivä talvella on mahdottomuus,
34363: mutta nyt on jo kuitenkin paljon sellaisia tilallisia, jotka ovat itse
34364: hyvästä tahdostaan ottaneet Io-tuntisen työpäivän käytäntöön ja
34365: siitä ei ole ollut heille vahinkoa, päinvastoin hyötyä. Ja juuri kun
34366: on kysymys torppareista, niin näille, jos kellekään, on tarpeen mää-
34367: rätä laissa sellainen suojelusmääräys, että niitä ei vuokranantaja
34368: pääse rasittamaan liian pitkällä ja uuvuttavalla työpäivällä. Sillä
34369: huomioon on otettava, että usea torppari tulee suorittamaan päivä-
34370: työnsä pitkän ja pahan tien takaa, useasti parin peninkulman päästä.
34371: Hänen täytyy usein lähteä jo iltayöstä ehtiäkseen aamulla työmaalle
34372: ja varsinkin suviaikana ovat useilla paikkakunnilla vielä ahneimmat
34373: tilalliset pitäneet torppareja työssä auringon laskuun. Torpparin
34374: on vielä mentävä pitkä matka kotiin, joten hän tulee tekemään -
34375: en liioittele siinä jos sanon -pyöreän työpäivän. Ei tässä ole ainoas-
34376: taan kysymyksessä tällä kertaa suojelus itse torpparia kohtaan,
34377: suojelusmääräys ihmistä kohtaan, mutta tämän yhteydessä on
34378: myöskin otettava huomioon eläinsuojelus. Torpparilla on usein huo-
34379: nosti ruokittuja, heikkoja hevosia, jotka esim. päivätyövelvolli-
34380: suutta suoritettaessa rasittuvat luonnollisesti paljon enemmän kuin
34381: tilallisten hyvin ruokitut hevoset. Ja kun nyt niiden täytyy tehdä
34382: pitkiä työpäiviä auringon noususta auringon laskuun suvella, ja
34383: tähän tulee vielä lisäksi meno- ja tulomatka, niin täytyy sanoa, että
34384: sellainen on eläinrääkäystä. Tahtoisin tässä kohden erikoisesti ve-
34385: dota keskustaan s. o. suomettarelaisiin, he kun erityisesti ovat otta-
34386: neet patentin uskonnollissuudelleen, jota he varsinkin vaaliaikoina
34387: kansalle toitottavat, selittäen että he ovat uskonnon puolustajia,
34388: tahtovat että kristillinen elämä edelleen säilyisi j. n. e. Mutta muistan
34389: siitä suuresta kirjasta erään kohdan, joka kuuluu vähän sinnepäin,
34390: että vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalaton ei armahda
34391: 1344                   Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34392: 
34393: lähim.mäistäänkään. Kun nyt siis suomettarelaiset ovat ottaneet
34394: patentin kristillisyydelleen, niin johdonmukainen seuraus siitä on,
34395: että tätä kristillisyyttä täytyy myöskin käytännössä toteuttaa eikä
34396: se saa olla ainoastaan huulilla, sillä siellä suuressa kirjassa löytyy
34397: myös sellainen kohta, jossa sanotaan tällaisesta ulkokullailemisesta:
34398: >>tämä kansa lähestyy minua suullansa ja kunnioittaa minua huulil-
34399: laan, mutta heidän sydämensä ovat kaukana minusta.>> Ja kun tässä
34400: nyt on kysymyksessä ei ainoastaan köyhän lähimmäisen turvaaminen
34401: vaan myöskin viattoman luontokappaleen sääliminen, niin minä
34402: rohkenen vedota kristillismielisiin suomettarelaisiin, että he to-
34403: siaankin tahtoisivat tässä asiassa kehuttua kristillisyyttään käy-
34404: tännössä toteuttaa, sillä muuten ei kristillisyys merkitse mitään, ellei
34405: sitä myös käytännössä toteuteta; sanotaanhan tuossa suuressa
34406: kirjassa vielä että >>Usko ilman töitä on kuollut».
34407:     Minä pyytäisin siis eduskunnalle ehdottaa tämän 19 §:n toisen
34408: momentin hyväksyttäväksi näin kuuluvana: >>vuokrasopimuksen
34409: nojalla suoritettava päivätyö älköön olko pitempi kun enintäin 10
34410: tuntia kuutena kesäkuukautena ja keskimäärin 7 tuntia muina
34411: kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta>>.
34412: 
34413:      Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä suomettarelainen tiede-
34414: mies ed. Gebhard mainitsi puheessaan, ettei missään maassa koko
34415: maailmassa ole säädetty maalaistyi:iväelle tai osalle sitä lyhintä
34416: työaikaa. Hän kuitenkin jonkun verran erehtyi, sillä 1907 säädet-
34417: tiin Italiassa laki, jolla riisinviljelijätyöväestölle myönnettiin 9-tun-
34418: tinen työpäivä niille, jotka asuvat työpaikan ulkopuolella ja Jo-tun-
34419: tinen niille, jotka asuvat itse työpaikalla. Hänen vetoamisensa si-
34420: vistyneeseen maailmaan on siis jonkun verran erehdyttävä.
34421:      Muuten tahdon kannattaa ed. J aJavan ehdotusta. Olen kyllä
34422: ed. Gebhardin kanssa siinä suhteessa samaa mieltä, että jos on varma,
34423: että ei mikään muu ryhmä kuin yksi kannata ehdotusta, siitä ei
34424: kannata äänestystä vaatia. Mutta minä nyt toivoisin, että löytyisi
34425: eduskunnassa enemmänkin jäseniä kuin sosialidemokraatit, jotka
34426: tahtoisivat lyhempää työpäivää. Senvuoksi haluamme saada tämän
34427: kysymyksen äänestyksen alaiseksi. Jos me emme sitä tekisi, niin
34428: ed. Kairamolla olisi taas tilaisuus konstateerata, etteivät sosialistit
34429: ole kehdanneet tuoda ehdotuksiaan äänestyksen alaisiksi. Siis suo
34430: siellä, vetelä täällä. Mutta kuitenkin nyt vaadimme tätä asiaa
34431: äänestyksen alaiseksi.
34432: 
34433:     Ed. H o k k a n e n: Tahdon vaan lausua, ettemme nyt ole
34434: laatimassa lakia uus-seelantilaisille, emme muonarengeille emmekä
34435: palvelustytöille. Mitä taas tulee siihen ed. Gebhardin väitteeseen,
34436: että on torpparille vaikeata, että työpäivät lyhennettäisiin, niin
34437: haluaisin häneltä kysyä, onko hän tutustunut torpparioloihin,
34438:                             Maanvuokralaki.                          1345
34439: 
34440: 
34441: onko hän ollut kertaakaan edes torpparirenkinä tai muonamiehenä,
34442: tai suorittanut yhtään veropäivää torpan puolesta. Pitkä työpäivä,
34443: jossa ei ole mitään rajoitusta, on torpparille suureksi haitaksi sen-
34444: tähden, että hänen täytyy, tehdessään pitkiä verotyöpäiviä taloon,
34445: hankkia renkejä ja palvelustyttöjä, joiden saaminen on vaikeata
34446: ja joille hänen täytyy maksaa tavattoman paljon enemmän kuin
34447: muuten.
34448: 
34449:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Kun on asian tähänastisesta
34450: käsittelystä päättäen täysi syy pelätä sen ehdotuksen jäävän riit-
34451: tävää kannatusta vaille, että työaika olisi säädettävä kesäkuukausina
34452: 10 tunniksi ja muina kuukausina 7 tunniksi, niin pyydän tehdä
34453: sen väliehdotuksen, että työaika olisi, ellei lyhemmästä ajasta ole
34454: sovittu, 10 tuntia kesäkuukausina ja keskimäärin 8 tuntia muina
34455: aikoina, ruoka-aikaa lukuunottamatta.
34456: 
34457:     Ed. N y k ä n e n: Minusta meidän maamme on niin karu-
34458: luontoinen, ettei täällä tulla noin lyhyellä työpäivällä toimeen. Kyllä
34459: me maamiehet tunnemme sen, että jos luulisi, että tulisi 8 tunnilla
34460: toimeen, ei sitä vastustaisi. Sillä sittenkään ei tahdo sieltä niin run-
34461: saita tuloja saada, kuin muualta. Sehän on luonnollistakin, sillä
34462: jos vertailee sellaisia lämpimiä maita, joissa on kahdeksan tunnin
34463: työpäivä ja semmoista tehdastyötä, jossa koneet tekevät työn ettei
34464: sitä tarvitse ihmisvoimalla tehdä, siellä työ kyllä käy joutuisaan.
34465: Mutta sen ymmärtää jokainen sosialistikin, että jos mennään kesällä
34466: maatyöhön, silloin tarvitsee tehdä työtä aamusta iltaan asti. Tal-
34467: vella kyllä voidaan oJla hyvin vähällä työJlä. Minun mielestäni I I
34468: tunnin työpäivä on kohtuuJJinen, silJä vanhastaan on käytetty pal-
34469: jon pitempää työpäivää, mutta talvella esim. neljän kuukauden
34470: aikana marras-, joulu-, tammi- ja helmikuulla voisi tyytyä kahdek-
34471: santuntiseen työpäivään, sillä maalla ei hevostöissä monessa pai-
34472: koin pitempää tehdä. Mutta meidän täytyy muistaa, ettemme tässä
34473: suhteessa voi ottaa lämpimiä maita esimerkiksi. Minä kannatan
34474: tätä valiokunnan mietintöä semmoisenaan. Olisin vallan tyytyväinen
34475: siihen, kuten sanoin, että neljänä kuukautena talven aikana mää- ,
34476: rättäisiin työpäivä kahdeksaksi tunniksi.
34477: 
34478:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä pyydän huomauttaa ed.
34479: Hokkaselle, että minä en suinkaan vastusta sitä, että torpparien
34480: työpäivä tulee lyhyemmäksi ja niin lyhyeksi kuin mahdollista, mutta
34481: pidän työpäivän pituuden määräämistä epäkäytännöllisenä tällai-
34482: sessa lainsäädännössä. Ja sitä paitsi kun saamme olla varmat siitä,
34483: että tätä työaikaa ei saada täällä eduskunnassa lyhemmäksi kuin
34484: mitä valiokunta ehdottaa se on I I tuntia kesällä, niin se tulee eh-
34485: käisemään nykyistä kehitystä, sillä kuten tunnetaan, on monella
34486:                                                                 85
34487: 1346                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34488: 
34489: 
34490: suurtilalla työpäivä nyt jo määrätty 10 tunniksi kesällä. Mehän
34491: ehdotamme, vaikka sitä ehdotusta en täällä nyt enää tuo esille,
34492: että työajan määrääminen annettaisiin vuokralautakunnalle, joka
34493: kussakin kunnassa sen paikkakunnan olojen mukaan saisi määrätä,
34494: silloin kun ei maanomistajan ja torpparin välillä voida saada siitä
34495: sopimusta aikaan.
34496:     Mitä sitten tulee tuohon Italian riisityöntekijäin työajan lyhen-
34497: tämiseen, josta ed. Wuolijoki puhui, niin se osoittaa taasen, millä
34498: tavoin ed. Wuolijoki siteeraa. Sehän on aivan poikkeuslaki, se
34499: työpäivän lyhennys siellä, joka koskee ainoastaan sitä osaa riisi-
34500: viljelystyötä, mikä on suoritettava 25 sentimetrin vedessä. Eivätkä
34501: suinkaan meidän torpparimme tarvitse olla 25 centimetrin vedessä,
34502: kun he tekevät päivätyötä taloon, eivätkä he siis myöskään tarvitse
34503: siitä johtuvia poikkeuslakeja.
34504: 
34505:     Ed. I, e h t o n e n: Kun näin vähäistä oikeutettua vaatimusta
34506: on vastustettu ja näyttää siltä, että eduskunta ei sitä hyväksy ja
34507: koska ed. Helenius-Seppälä on asettunut tässä asiassa keskitielle,
34508: niin pyydän kannattaa hänen ehdotustaan. Muuten pyydän huo-
34509: mauttaa maan isännille, että he syyttävät sosialidemokraatteja siitä,
34510: että ne ovat villinneet kansan vaatimaan lyhintä työpäivää. Se ei
34511: pidä paikkaansa, se on ajan kehitys joka sitä vaatii, mutta kyllä siinä
34512: on syytä sysissä, jos sepissäkin. Se työnjohto, mitä nämä maan isän-
34513: nät ovat maatiloillaan harjoittaneet, on vielä nykyäänkin sellaista,
34514: että vaikka tekevät läpi vuorokauden työtä, sittenkään ne eivät voi
34515: saada sitä tulosta, mitä voidaan saada hyvin järjestettynä työ-
34516: pa~vana.    Jos se on kahdeksan tuntia niin ei ole silloin työnteko
34517: uneksimista niin kuin se siellä nykyään on. Puolet työajasta me-
34518: nee työkalujen hakemisessa, ne kun ovat jääneet milloin mihinkin,
34519: ja niiden kulettamiseen paikasta toiseen menee suurin osa päivästä.
34520: Kyllä tällä tavoin täytyy sitte jatkaa työpäivää ja luonnollista on,
34521: että silloin saadaan huonoja tuloksia. Tämän ed. Helenius-Seppälän
34522: ehdoitus on siksi likellä osuttu, että toivon sillen eduskunnan hy-
34523: väksymistä. Kannatan ed. Helenius-Seppälän ehdotusta.
34524: 
34525:     Ed. Hu o p o n e n: Minä ymmärrän kyllä, minkätähden tähän
34526: lakiehdotukseen on määrätty aika pisimmästä työpäivästä. Mutta tun-
34527: tuu omituiselta, että juuri vain tällä alalla tehdään määritelmiä,
34528: muilla aloilla jätetään vapaaksi. Omasta puolestani voin kyllä mai-
34529: nita, että maatilallani tehdään ro, korkeintaan ro 1/<J tuntia kesällä,
34530: eikä talvella milloinkaan päästä niin pitkään työpäivään, kuin tässä
34531: ehdotuksessa määritellään. Se on aina paljon lyhempi, niin että
34532: suna suhteessa ehdotettu määräys tuntuu omituiselta. Tästä
34533: en kuitenkaan tahtonut huomauttaa, mutta nimenomaan tahtoisin
34534: eduskunnan jäseniä huomioon ottamaan sen seikan, joka täällä jo
34535:                             Maanvuokralaki.                       1347
34536: 
34537: 
34538: ennen on esitetty, että eiköhän se ole voiteen haaskaamista ja ajan
34539: tuhlausta että otetaan tämmöisiä asioita esille, jotka eivät kuitenkaan
34540: johda mihinkään käytännölliseen tulokseen. Keskustasta ja vasem-
34541: mistosta on jo erinäisiä periaatteellisia ehdotuksia tehty, mutta ei
34542: ole vaadittu niitä edes äänestyksen alaisiksi siitä yksinkertaisesta
34543: syystä, etteivät ne johda käytännöllisiin tuloksiin. Jos nyt tahdotaan
34544: saada maanvuokralaki läpi ja, niinkuin minä sydämmestäni soisin,
34545: ajetuksi läpi vielä kunnallislaki, niin on minun mielestäni aivan ai-
34546: heetonta, että otetaan täällä taas uudestaan jauhettaviksi nämä so-
34547: sialistiset periaatteet, joita kaksilla valtiopäivillä on yhä uudestaan
34548: jauhettu. Olisivathan sosialistit voineet ehdottaa kahdenksantunti-
34549: sen työpäivän. Silloin ne olisivat ohjelmansa ja periaatteittensa mu-
34550: kaan toimineet. Miksi ro-tuntisen? Minä pyydän ehdottaa, ettei
34551: tehtäisi semmoisia ehdotuksia. Niillä vaan aikaa kulutetaan. Kyllä
34552: pöytäkirjoista nähdään kaikkien toivomukset ja sosialistit voivat
34553: kyllä niitä näyttää agitatsiooneissaan, niin että voivat valitsijainsa
34554: edessä puolustautua. Eikö siis voitaisi tyytyä siihen, mitä tähän
34555: asti on tapahtunut!
34556: 
34557:     Ed. E 1 o r a n t a: Minua ihmetyttää, että jos on mikä kysymys
34558: tahansa esillä, josta ei ennen ole vastaavia lakimääräyksiä olemassa,
34559: niin aina voidaan vedota ulkomaihin ja sanotaan ettei missään
34560: maailman ääsissä ole sem,moista lakia olemassa. Eiköhän täällä
34561: Suomessa koskaan astuta edes yhtään askelta ilman ulkomaitten
34562: esimerkkiä? Ulkomailta voi joskus saada sellaisia esimerkkiä, jotka
34563: eivät ole niinkään hyviä. Sieltä esim. kuuluu olevan se suomettare-
34564: laisten veronkorotusjärjestelmä, joka kuitenkaan ei täällä mene läpi
34565: ja tällä kertaa minä luulen, että me voimme hyvällä syyllä täällä
34566: ottaa vaikkapa askeleen muista maista edelle ja mennä myöntämään
34567: eli oikeastaan määrittelemään tällaisen verotyöpäivän pituus. Minä
34568: oikeastaan haluaisin suomettarelaisille huomauttaa, että heille on
34569: kai tullut jonkunlainen erehdys tässä työpäivän pituudessa, sillä
34570: vastalauseensa perusteluissa sanotaan, että tässä on kysymys suur-
34571: tilallisten suojeluslaista, että se hyödyttää suurtilallisia, jos vero-
34572: päivän pituus asetetaan I I tuntiseksi (Oikein). Ja kun te tässä
34573: olette ennen erehtyneet puolustamaan sitä, niin voitte tällä kertaa
34574: äänestää ro tunnin puolesta kesällä ja 7 tunnin puolesta talvella.
34575: Silloin tämä ei olisi suurtilallisten vaan torpparien suojeluslaki.
34576: Täällä sanotaan, että monin paikoin on asetettu työpäivä lyhem-
34577: mäksi. Silloin teillä on sitä suurempi syy äänestää ro tunnin puolesta,
34578: ja tässä onkin kysymys, että päätetään pisimmästä työpäivästä,
34579: ei muusta. Herrat suomettarelaiset voivat omilla tiloillaan asettaa
34580: vaikka 6 tunnin työpäivän. Kysymys on ainoastaan korkeimman
34581: rajan määräämisestä. Vielä on äärettömän paljon käytännössä rz,
34582: jopa 14 tunnin työpäiviä, ja ne ovat tavattoman pitkiä, sen täytyy
34583:                        Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34584: 
34585: jokaisen vähänkin ajattelevan myöntää. Sitte on suomettarelaisten
34586: taholta vedottu tuohon vuokralautakuntaan.           Minä en ole niin
34587: taipuvainen uskomaan, että tämä vuokralautakunta sellaisessa
34588: kokoonpanossa kuin täällä mietinnössä on ehdotettu, tulisi pitä-
34589: mään torpparien etuja silmällä. Ei, vaan se tulee melkein poikkeuksetta
34590: joka tapauksessa puolustamaan maanomistajia, ja siksi me emme
34591: luota tällaisiin vuokralautakuntiin. Sentähden pitäisi saada laissa
34592: määritellyks1 pisimmän työajan, ettei tästä lähtien enää tultaisi
34593: rasittamaan torppareita verotyöpäivien teossa niin kohtuuttomasti
34594: kuin tähän asti on tapahtunut. Tässä on suomettarelaisilla mainio
34595: tilaisuus korjata se tekemänsä erehdys, etteivät he ennen ole ryhty-
34596: neet puoltamaan ro-tuntista työpäivää.
34597: 
34598:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34599: 
34600:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tässä kohden
34601: tehty kaksi muutosehdotusta, joita molempia on kannatettu. Ed.
34602: Jalava on ehdottanut, että rg §:n toinen momentti muutettaisiin siten,
34603: että päivätyön pituus määrättäisiin ro tunniksi kuutena kesäkuu-
34604: kautena ja 7 tunniksi muina kuukausina; tulen nimittämään tätä
34605: ehdotusta ed. J alavan ehdotukseksi. Ed. Helenius-Seppälä on
34606: tehnyt sen ehdotuksen, että työpäivän pituus olisi ro tuntia kesällä
34607: ja 8 tuntia muina vuodenaikoina; tulen nimittämään tätä ed. Hele-
34608: nius-Seppälän ehdotukseksi. Koska muutosehdotuksia on kaksi ja ne
34609: ovat vastakkaisia, katson asiassa olevan meneteltävän siten, että äänes-
34610: tyksen pohjaksi tulee valiokunnan mietintö, ja äänestetään ed.
34611: J alavan ja ed. Helenius-Seppälän ehdotuksen välillä, kumpiko
34612: niistä hyväksytään vastaehdotukseksi mietintöä vastaan lopulli-
34613: sessa äänestyksessä.
34614:      Äänestykset ja päätös:
34615:    r) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan mietintöä vastaan
34616: hyväksyy ed. Helenius-Seppälän ehdotuksen, äänestää ~jaa>>; jos •>ei•>
34617: voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. J alavan ehdotus.
34618:     Jaa-äänet ovat voitolla.
34619:    2) Ken hyväksyy rg §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
34620: äänestää >>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Helenius-Seppälän ehdotus tässä
34621: kohden hyväksytty.
34622:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten rg §on hyväksytty Suuren valio-
34623: kunnan mietinnön mukaan.
34624:                                    20 §.
34625:     Keskustelu:
34626:    Ed. P a 1 o hei m o: Tämä pykälä on niitä, joita minä en ole
34627: hyväksynyt. Siinä on ensiksi määrätty sananannosta vuokramie-
34628:                              Maailvuokralaki.                       1349
34629: 
34630: 
34631: helle, että se olisi annettava vuorokautta ennen. Tätä minä pidän
34632: epäkäytännöllisena määräyksenä lakiin asetettavaksi.          On mah-
34633: doton työnantajan tietää vuorokautta ennen esim. suviseen aikaan
34634: millainen Jumalan ilma on vuorokauden perästä, ja minä luulen,
34635: että yleensä tätä tapaa ei missään maan ääressä käytetä, vaan päivä-
34636: töistä on sovittu siten, että ne suoritetaan joko alku- tai loppu-
34637: viikosta. Se on yksi tapa miten suostutaan päivätöiden suorittami-
34638: sesta. Toinen tapa on se, että sana lähetetään edellisenä päivänä.
34639: Minä myönnän kyllä, että sitä käytetään väärin, ja että sana useinkin
34640: lähetetään liian myöhään, joten vuokramies saa useinkin sanan
34641: päivätöistä vasta illalla myöhään, jolloin hänen on hankittava
34642: hevonen useinkin jo illalla kotiin, ja tällainen myöhäinen sana tuottaa
34643: hänelle paljon hankaluutta. Minä olisin tahtonut tähän lakiin mää-
34644: räyksen, että sana on annettava hyvissä ajoin edellisenä päivänä.
34645: Tähän tietysti niiden puolelta, jotka tätä määräystä ovat vastusta-
34646: neet, väitetään että asia jäisi muka maan.omistajan mielivallasta
34647: riippuvaksi, mutta tähän minä pyydän huomauttaa että maanomis-
34648: tajan, työnantajan mielivalta tässä ei tule kysymykseen, koska kaikki
34649: riitakysymykset ratkaisee vuokralautakunta, ja sen verran kai voi
34650: otaksua vuokralautakunnalla olevan päätöskykyä ja tunnollisuutta,
34651: että jos sana olisi tullut niin myöhään, tällaisessa tapauksessa tie-
34652: tysti vuokralautakunta tulisi ratkaisemaan riidan siten, että sana
34653: oli todellakin tullut vuokramiehelle sopimattomaan aikaan.
34654:      Toinen kohta, jota en hyväksy, on tämän pykälän kolmannessa
34655: momentissa. Siinä minä olisin tahtonut, että sanan •>hevospäivätyön»
34656: asemesta olisi käytetty sanaa •>päivätyön>>. Minä olisin tahtonut
34657: että siihen vahinkoon, joka aiheutuu sen kautta, että päivätyöt,
34658: olkoot ne hevospäivätöitä tai jalkapäivätöitä, huonon sään vuoksi
34659: tulevat keskeytetyiksi, ottaa p}loleksi osaa myöskin työnantaja.
34660:  Tähän on minulle huomautettu, että jos maanomistaja saisi sellaisen
34661:  oikeuden, että hän saisi lähettää työntekijän pois, niin sitä tultaisiin
34662:  maanomistajan puolelta väärinkäyttämään. Mutta minä luulen,
34663:  että tämän määräyksen mukaan joka lakiehdotuksessa on, tulee
34664:  väärinkäytös käytännössä olemaan paljon suurempi. Me voimme
34665:  olla varmat, että jos todellakin huono sää tulee, esim. suviseen
34666:  aikaan rankkasade, joka työntekijän kastelee likomäräksi, työntekijä
34667:  ei märissä vaatteissa jatka päivätyötään iltaan, vaan hän menee
34668:  kotiin. Ja tässä tapauksessa siis vahinko tulee hänelle yksin, kun hän
34669:  saa kärsiä sen ajan hukan, joka on hänelle syntynyt, kun hän on
34670:  työmaalle tullut ja sieltä pois mennyt. Jos minun ehdotukseni olisi
34671:  saanut kannatusta, niin hän olisi saanut samanlaisen korvauksen
34672:  kuin hevospäivätyöntekijä. Tämä on valiokunnan mielipide, mutta
34673:  suuressa valiokunnassa oli asetuttu sille kannalle, että myöskin
34674:  hevospäivätyö on pyyhitty pois, siis yleensä kaikki päivätyöt. Jos
34675:  siis vuokramies on tullut taloon päivätyötä suorittamaan, niin on
34676:     1350                    Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34677: 
34678: 
34679:     maanomistajan annettava hänelle työtä. Minä olen varma siitä,
34680:     että jos tämä määräys tulee lakiin, kyllä maanomistajat voivat
34681:     itsensä suojella niitä määräyksiä vastaan, kyllä hän työtä keksii
34682:     useimmissa tapauksissa. Mutta minä pyydän kysyä, voiko vuokra-
34683:     mies täyttää sitä työtä, mikä hänelle tarjotaan. Minä uskon, että se
34684:     on vuokramies, joka tämän määräyksen kautta tulee kärsimään.
34685:     Minun ehdotustani ei ole kannatettu sentähden, että muka tämä
34686:     minun ehdotukseni olisi ollut vuokramiehelle epäedullinen. Mikä
34687:     minua on vakuuttanut kantani oikeudesta, on se, että minä omien
34688:     vuokramiehieni kanssa olen keskustellut tästä asiasta ja he itse ovat
34689:     valinneet tämän menettelytavan, että jos yleensä rankan ilman
34690:     tähden päivätyö keskeytyy, silloin heillä on oikeus lähteä pois ja
34691:     minä olen velkapää maksamaan heille puolet siitä ajanhukasta, mikä
34692:     heille syntyy, kun he ovat taloon tulleet. Olen tahtonut ilmaista
34693:     eriävän kantani, koska sillä paikkakunnalla mistä minä olen, minua
34694:     erityisesti on huomautettu, että se määräys, jota minä olen kanatta-
34695:     nut, olisi saatava vuokralakiin. Minä en pyydä sitä äänestyksen
34696:     alaiseksi, koska tiedän, ettei se tule suurempaa kannatusta saamaan.
34697: 
34698:        Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Pyydän huomauttaa, että se kohta,
34699:     jonka ed. Paloheimo täällä on ehdottanut muutettavaksi, on tullut
34700:     tähän maatalousvaliokunnan mietintöön ed. Paloheimon omasta
34701:     eduskuntaesityksestä, josta hän nyt ilmoittaa luopuvansa, koska
34702:     se on torppareille ja vuokramiehille liian edullinen.
34703: 
34704:         Ed. N y 1 a n d e r: Minusta suuri valiokunta on maatalous-
34705:     valiokunnan mietintöä huonontanut siinä, että se on tästä §:stä
34706:     poistanut kaksi viimeistä momenttia. En hyväksy sitä motiveerausta,
34707:     jonka täällä ed. Paloheimo on antanut, enkä hyväksy sitä kantaa,
34708:     jolla hän on. Mutta suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan olisi
34709:     maanomistaja velvollinen aina käyttämään myös hevospäivätyöt,
34710:     vaikka esim. sää olisi sellainen, että niitä ei voida käyttää. Maa-
34711:     talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan tulisi siinä tapauksessa
34712:     että hevospäivätyötä sään takia ei voitaisi käyttää ja torppari sen
34713:     takia palautettaisiin kotia, matkasta ja ajankulusta johtuva vahinko
34714:     jaettavaksi kahtia maanomistajan ja vuokramiehen välillä. Tämän
34715:     minä pidän aivan kohtuullisena, erityisestikin pientilallisille, joilla on
34716:     siksi rajoitetut pellot ja työt etteivät mitenkään voi käyttää hevosta
34717:     miehineen, kun on ilma sellainen, ettei voi esim. kyntää tai toimittaa
34718:     sitä hevostyötä, jota on aijottu. Minä pyydän ehdottaa, että
34719:     maatalousvaliokunnan mietinnön kaksi viimeistä momenttia tähän
34720:     pykälään otettaisiin, että siis tämä pykälä saataisiin siihen kuntoon,
34721:     johon sen maatalousvaliokunta on jättänyt.
34722: 
34723:        Ed. B r a n d e r:    Kannatan ed. Nylanderin ehdotusta .
34724: 
34725: 
34726: 
34727: 
34728: •
34729:                             Maanvuokralaki.                        1351
34730:                                                                            •
34731:     Ed. P a 1 o hei m o: Koska ed. Wuolijoki äsken väitti, että
34732: minä sentähden olen tästä ehdotuksestani luopunut, että se on torppa-
34733: reille ja vuokramiehille edullinen, niin minulla näyttää nyt olevan
34734: toivoa saada vasemmistosta kannatusta. Ja minä pyydän nyt ehdot-
34735: taa tämän lausunnon johdosta, että 20 §hyväksyttäisiin sellaisenaan
34736: kuin maatalousvaliokunta on ehdottanut, niillä muutoksilla kuin
34737: äsken tein. Siis ensimäiseen momenttiin tulisi sanojen »Vuorokautta
34738: ennen>> sijaan asetettavaksi määräys>>hyvissä ajoin edellisenä päivänä>>
34739: ja kolmanteen sanojen >>hevospäivätyön>> sijaan >>päivätyön>>. Muutoin
34740: 20 § sellaisena kuin se on ma.atalousvaliokunnan mietinnössä.
34741: 
34742:    Ed. G. C:. R o s e n q v i s t: J ag ber att få understöda Hr Palo-
34743: heimos förslag hvad första momentet beträffar. Sådant det nu är
34744: affattadt innehåller det en fullkomligt opraktisk bestämning. Det
34745: heter nämligen att kallelse skall utfärdas senast ett dygn förut.
34746: Då arbetet börjar 5-6 tiden om morgonen kommer kallelsen att ske
34747: om natten. J ag understöder hr Paloheimos förslag beträffande
34748: detta moment.
34749:     Ed. H u o p o n e n: Koska lainsäädäntö on saatava niin käy-
34750: tännölliseksi kuin suinkin, niin katson että ed. Paloheimo on tehnyt
34751: siksi käytännöllisen muutosehdotuksen, että minä kannatan sitä,
34752: että se tulee äänestyksenalaiseksi molemmissa kohdin.
34753: 
34754:     Ed. N y 1 a n d e r: Koska ei asiallista eroa oikeastaan ole ed.
34755: Paloheimon ja minun ehdotukseni välillä tässä ensimäisessä koh-
34756: dassa, niin minä voin kannattaa sitä siinä suhteessa. Valiokunnan
34757: ehdotuksessa on kysymys vuorokaudesta ja ed. Paloheimo sanoi:
34758: >>edeltäpäin hyvissä ajoin.>> Mitä tulee toiseen momenttiin, niin en
34759: missään tapauksessa voi yhtyä ed. Paloheimoon, sillä se on minusta
34760: vuokramiehelle kohtuutonta, jos maanomistaja saa lähettää pois
34761: jalkamiespäivätyöläisensä milloin tahansa. Näin ollen en minä voi
34762: yhtyä siihen, joten tämän 3 momentin suhteen minun ehdotukseni
34763: on aivan eri ehdotus kuin ed. Paloheimon.
34764: 
34765:    Ed. Pohjan p a 1 o: Pyydän ainoastaan saada kannattaa
34766: ed. Paloheimon ehdotusta täydellisesti.
34767:    Ed. S t å h 1 b e r g: Puolestani kannatan suuren valiokunnan
34768: ehdotusta sellaisena kuin se tässä on. Se perustuu siihen selvään
34769: periaatteeseen, että jos vuokramies tarjoutuu suorittamaan sen
34770: tehtävän, joka on hänen velvollisuutenaan, ja työnantaja ei sitä
34771: ota vastaan, niin vuokramiehen pitää olla vapaa.
34772:     Ed. P a 1 o hei m o: Ed. Nylanderin lausunnon johdosta pyy-
34773: täisin huomauttaa, ettei tässä ole kysymys, että maanomistaja saa
34774: 1352                  Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34775: 
34776: koska tahansa lähettää jalkatyömiehen pois. Tässähän on kysy-
34777: mys siitä, jos päivätyö keskeytyy huonon sään takia.
34778:     Ed. Ståhlbergille pyydän myös lausua muutaman sanan. Koska
34779: se vuokranantaja, maanomistaja, joka saa vuokran rahassa, saa
34780: täyden vuokran maasta, niin minä pidän aivan oikeutettuna, että
34781: se maanomistaja, joka ottaa vuokran vastaan päivätöissä ja jota
34782: vuokramiehet itse haluavat tehdä, että hän myöskin saa täyden
34783: vuokran. Mutta sitä hän ei nyt tämän §:n mukaan tule saamaan.
34784: Minä pyydän huomauttaa, että löytyy tiloja, joissa useita kymmeniä,
34785: voipa sanoa satakin jalkatyöntekijää suviseen aikaan saapuu taloon.
34786: Mihinkä te luulette maanomistajan voivan asettaa tällaisen jalka-
34787: työväkijoukon, niin että siitä olisi hyötyä? Minä olen pakoitettu
34788: laskemaan heidät kotiinsa; en minä tahdo tehdä itseäni naurun-
34789: alaiseksi. Mutta silloin minä en ole myöskään saanut sitä vuokraa
34790: siltä mieheltä, mihin hän on sitoutunut. Tämä minun ehdotukseni
34791: on täysin tunnollinen. Minä en tässä tahdo laisinkaan suurempaa
34792: vuokraa kuin mitä maanomistajalle tulee. Minä itse kärsin ilma..sta
34793: samalla tavalla kuin vuokramieskin. Jumalan ilmoille emme voi
34794: kumpainenkaan mitään, niitten onnettomuuksien alle meidän täy-
34795: tyy kummankin alistua.
34796: 
34797:     Ed. G y 11 i n g: Ed. Paloheimon lausunnon johdosta pyydän
34798: huomauttaa, että juuri maanomistajain taholta on työpäiväjärjes-
34799: telmää tahdottu säilyttää ja juuri he ovat tahtoneet tämän lain
34800: 3 §:n, jossa päivätyövuokra säilytetään, lakiin asetettavaksi. Sitä-
34801: paitsi sellaisilla maanomistajilla, joilla tämä työvuokrajärjestelmä
34802: on käytännössä, on oikeus siirtyä rahanmaksukannalle. Minusta on
34803: sen vuoksi luonnollista, että kaikki ne epämukavuudet, jotka tästä
34804: järjestelmästä johtuvat, tulevat myöskin niiden, jotka tällaista jär-
34805: jestelmää haluavat, ylläpidettäväksi, siis maanomistajain kannet-
34806: taviksi.
34807:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34808:     P u h e m i e s: Käsittääkseni on tehty valiokunnan mietintöä
34809: vastaan seuraavat muutosehdotukset. Ensinnäkin mitä tulee valio-
34810: kunnan ehdotuksen ens1mmseen momenttiin, on ed. Paloheimo
34811: useampien kannattamina ehdottanut sellaisen muutoksen, että
34812: sanat >>viimeistään vuorokautta ennen~ muutetaan sanoiksi >>hy-
34813: vissä ajoin edellisenä päivänä>>. Tulen nimittämäan tätä ehdotusta
34814: ed. Paloheimon ehdotukseksi ensimäiseen momenttiin nähden.
34815:     Sitte on ed. Paloheimo ehdottanut pykälään lisättäväksi ne
34816: 2 momenttia, (3:s ja 4:s), jotka ovat vastaavassa §:ssä maatalous-
34817: valiokunnan mietinnössä, kuitenkin sillä muutoksella, että ensimäi-
34818: sellä rivillä sanan >>hevospäivätyön>> asemesta käytettäisiin sanaa
34819: >>päivätyö>>.
34820:                              Mt~llllVUokralaki.                       1353
34821: 
34822: 
34823:     Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Paloheimon lisäyseh-
34824: dotukseksi.
34825:     Sitte on ed. Nylander ed. Branderin kannattamana ehdottanut,
34826: että pykälään lisättäisiin nuo kaksi momenttia maatalousvaliokun-
34827: nan mietinnössä semmoisina kuin ne siellä ovat. Tulen nimittä-
34828: mään tätä ehdotusta ed. Nylanderin lisäysehdotukseksi.
34829:     Näihin eri ehdotuksiin nähden katsoisin olevan meneteltävän
34830: seuraavalla tavalla. Ensinnä olisi erikseen äänestettävä valiokun-
34831: nan mietinnön 20 §:n ensimäisen momentin ja ed. Paloheimon
34832: muutosehdotuksen välillä. Sitten mitä tulee pykälään tehtävään
34833: lisäykseen, olisi äänestettävä siten, että pykälä valiokunnan mie-
34834: tinnön mukaan tulee äänestyksen pohjaksi, ja sitten äänestämällä
34835: ed. Paloheimon lisäysehdotuksen ja ed. Nylanderin lisäysehdotuk-
34836: sen välillä otetaan selville, kumpiko niistä asetetaan vastaehdo-
34837: tukseksi mietinnön pykälää vastaan.
34838: 
34839:    Menettely hyväksytään.
34840: 
34841:     Äänestykset ja päätös:
34842: 
34843:     I) Ken hyväksyy 20 §:n ensimäisen momentin valiokunnan mie-
34844: tinnön mukaan, äänestää •>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on tässä kohden
34845: ed. Paloheimon muutosehdotus hyväksytty.
34846:     Jaa-äänet ovat voitolla; §:n ensi momentti on siis hyväksytty
34847: mietinnön mukaan.
34848:     z) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Paloheimon lisäysehdo-
34849: tuksen, äänestää •>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on vastaesitykseksi hyväk-
34850: sytty ed. Nylanderin lisäysehdotus.
34851:     Ei-äänet ovat voitolla.
34852:     3) Ken hyväksyy pykälän valiokunnan mietinnön mukaan,
34853: äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Nylanderin tekemä lisäyseh-
34854: dotus hyväksytty.
34855:     Jaa-äänet ovat voitolla. zo § on siis hyväksytty Suuren valio-
34856: kunnan mietinnön mukaan.
34857: 
34858:    P u h e m i e s: Koska aika on jo kulunut pitkälle, täytyy tä-
34859: män asian esittely keskeyttää ja siirtää se sekä muut päiväjärjes-
34860: tyksessä olevat asiat ensi maanantaina pidettävään täysi-istuntoon;
34861: mutta ensin olisi suoritettava
34862: 
34863:                               Pöydälle panot.
34864: 
34865:     Esitetään pöydälle pantavaksi Talousvaliokunnan mietintö n:o
34866: 3, jonka Puhemiesneuvosto ehdottaa pantavaksi pöydälle ensi
34867: tiistaihin.
34868:                                                                 83*
34869: 1354                     Istunto 17 p. lokakuuta 1908.
34870: 
34871: 
34872:        Keskustelu:
34873:    Ed. Sir o 1 a: Minä ehdottaisin, että tämä asia pantaisiin
34874: pöydälle ensi perjantaihin.
34875:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det förvånar mig att det är hr Sirola,
34876: som har det stora intresse för skogsvården, att han icke hinner sätta
34877: sig in i densamma tillräkligt för att möjligen deltaga i remissdebat-
34878: ten redan i nästa tisdag, utan kräfver att frågan skall bordläggas till
34879: fredagen. J ag finner det icke vara anständigt, att ett betänkande,
34880: som sent omsider kommit från vederbörande utskott angående en
34881: regeringens proposition, som öfverlämnats till landtdagen redan i
34882: början af landtdagen, nu skulle bordläggas för alldeles för lång tid,
34883: och icke ens den ornständigheten, att det är kommunalförfattningen,
34884: som därigenom fortfarande skall få preferens, synes utgöra ett för-
34885: svar för ett dylikt åsidosättande af stadgandena i L. 0., enligt hvilka
34886: det är regeringens propositioner, som ovillkorligen skola hafva preferens.
34887:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i:       Minä kannatan ed. Sirolan te-
34888: kemää ehdotusta.
34889:    Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag ber att få förena mig om hr
34890: Schybergsons uttalande och understöda hans förslag.
34891:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34892:    P u h e m i e s: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on eh-
34893: dotettu että mietintö pantaisiin pöydälle ensi perjantaihin.
34894:        Äänestys ja päätös:
34895: 
34896:     Ken tahtoo puheenalaisen mietinnön pantavaksi pöydälle ensi
34897: tiistain istuntoon, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on se päätetty
34898: panna pöydälle ensi perjantain istuntoon.
34899:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten mietintö on päätetty panna pöy-
34900: dälle ensi tiistain istuntoon.
34901: 
34902:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 7 pannaan samoin Pu-
34903: hemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi tiistain istuntoon.
34904:    Tämän päivän päiväjärjestyksen 17:s asia, Valtiovarainvaliokun-
34905: nan mietintö n:o 9 pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta sa-
34906: moin pöydälle ensi tiistain istuntoon.
34907:     Seuraava istunto on ensi maanantaina kello I I a. p.
34908:     Istunto päättyy kello 5,18 i. p.
34909:                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
34910:                                                    Ph. Suuronen.
34911:      31. Maanantaina 19 p. lokakuuta
34912:                               klo I I a. p.
34913: 
34914:                             Päiväjärjestys.
34915: 
34916:    Ilmoituksia:
34917: 
34918:                      T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
34919:     r) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
34920: alueen vuokrauksesta.
34921:        b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
34922: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §,sellaisena kuin se on joulukuun
34923: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
34924:        c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
34925: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
34926:        d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
34927: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
34928: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
34929:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että vii-
34930: meksi mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin
34931: Valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
34932:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt
34933: N:o 1 ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4; (Liitteet VII
34934: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8.
34935:     2) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
34936: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
34937:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran
34938: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. n-12); Suuren valio-
34939: kunnan mietintö N:o II.
34940: 
34941:                       A i n o a k ä s i t t e 1 y:
34942:    3) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset.
34943:    Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall-
34944: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
34945: 1356                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
34946: 
34947: 
34948: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
34949: II siv. 5-8 ja 29-31).
34950:     4) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
34951: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
34952:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
34953: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
34954:     5) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
34955: tava anomusehdotus.
34956:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setälän
34957: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27).
34958:     6) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä annolliseen
34959: asetukseen säästöpankeista.
34960:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
34961: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
34962:     7) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen
34963: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
34964: den aiheuttamia toimenpiteitä.
34965:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
34966: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
34967:     8) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
34968: ehdotus.
34969:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
34970: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
34971:     g) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan
34972: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla-
34973: kunnat.
34974:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
34975: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
34976:     10) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
34977: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
34978:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
34979: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m.
34980: anomusehdotus N:o 6g (Liitteet V siv. 47-48).
34981:     II) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
34982: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
34983: aikai;;;illa valtiopäivillä ovat tehneet.
34984:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
34985:     12) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
34986:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärssisen
34987: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus-
34988: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. gz-gg).
34989:     13) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus.
34990:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
34991: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
34992:     14) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
34993:                 Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä.        1357
34994: 
34995: 
34996: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
34997: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
34998: tettäväksi.
34999:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
35000: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o I2 (Liitteet II siv. 38).
35001:     15) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
35002: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden
35003: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
35004:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
35005: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26,
35006: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. anomus-
35007: ehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147, ed. Huo-
35008: posen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. anomusehdotus
35009: N:o I6I (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
35010:     16) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien
35011: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
35012:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
35013: y. m. anomusehdotus N:o IOI (Liitteet VII siv. 2I8-221).
35014: 
35015:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Airola, Cederberg
35016: ja Soininen.
35017: 
35018: 
35019: 
35020:                             Ilmoitusasiat.
35021:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: ed. Airola toistaiseksi,
35022: mahdollisesti keskiviikkoon saakka, perheessään tapahtuneen sai-
35023: rastumisen takia; ed. Soininen tämän päivän aamupuolen istunnosta,
35024: ja ed. Granfelt tämän päivän iltaistunnosta.
35025: 
35026:              Täysi-istunnon jatkaminen jälkeen klo 11 L p.
35027:     Puhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston katsoneen asianmu-
35028: kaiseksi käsityksenänsä lausua, että Eduskunnan istuntoa tänään olisi
35029: jatkettava myöskin jälkeen kello II, siksi kun päiväjärjestyksessä
35030: olevat asiat on saatu loppuun käsitellyksi.
35031:    Ed. v. Alfthanin pyydettyä puheenvuoroa lausuaksensa mielensä
35032: tämän ehdotuksen johdosta Puhemies ilmoittaa, että ehdotus asete-
35033: taan keskustelun alaiseksi vasta k:lo II i. p.
35034: 
35035: 
35036:               Kysymys valtlopäl vä-ajan pidentämisestä.
35037:    Puhemies ilmoittaa ed. Wäinö Wuolijoen työjärjestyksen määrää-
35038: mässä järjestyksessä pyytäneen saada Eduskunnalle esitetyksi ehdo-
35039: 1358                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35040: 
35041: 
35042: tuksen, että Eduskunta tekisi Hallitsijalle alamaisen pyynnön
35043: valtiopäivien koossaoloajan pidentämisestä marraskuun 14 päivään
35044: saakka, syystä että on joukko asioita, etupäässä kunnallislait, nyt
35045: valmistumassa, ja että ne voisivat jäädä kesken, jos Eduskunnan
35046: istuntoaika päättyy tässä kuussa, mutta että olisi varsin mahdollista
35047: saada ne loppuun käsitellyiksi, jos valtiopäivien istuntoaikaa piden-
35048: nettäisiin noin kaksi viikkoa. Asia on, kuten Puhemies edelleen
35049: ilmoittaa, esitetty Puhemiesneuvostossa, mutta Puhemiesneuvoston
35050: enemmistö ei ole katsonut voivansa tehtyä ehdotusta puoltaa.
35051:    Keskustelu:
35052:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Tämä asia ei oikeastaan kaipaa
35053: monta sanaa puolustuksekseen, sillä edustajillehan on jo edellisiltä
35054: valtiopäiviltä tunnettu se tosiasia että aina valtiopäivien lopulla
35055: on suuri joukko asioita, jotka odottavat vaan viimeistä päätöstä.
35056: Se, että meidän valtiopäiväjärjestyksemme määrää valtiopäiväajan
35057: go päiväksi, ja tuo onneton keksintö suuresta valiokunnasta puo-
35058: lestaan jo aiheuttavat, että aina käy tällä tavoin. Nyt tällä kertaa
35059: on pari asiaa, varsinkin kunnallislait, siinä tilassa, että se suuressa
35060: valiokunnassa jo ovat käsitellyt ensimäisessä lukemisessa, joten
35061: kyllä on mahdollista, että ne muutenkin valmiiksi kerkiävät, ellei
35062: täällä eduskunnassa nyt vallan pitkältä puhuta, mutta varsinkin
35063: jos koossaoloaikaa pidennettäisiin 2 viikolla, olisi toivottava, että
35064: sekä kunnallislait että joku muukin laki, kyytilaki ehkä, saataisiin
35065: tällä istuntokaudella valmiiksi. Minä sentakia rohkenen ehdottaa
35066: sosialidemokraattisen ryhmän puolesta, että eduskunta pää~täisi
35067: anoa valtiopäivien pidennystä marraskuun 14 päivään asti.
35068: 
35069:     Ed. S c h y b e r g s o n: Tämän herra Wuolijoen ehdotuksen
35070: vastustaminen ei myöskään kaipaa monta sanaa, ei niinkään monta
35071: kuin ehdotuksen puolustaminen.          Niinkuin tiedämme, olemme
35072: istuneet täällä nyt jo viisi kuukautta tämän vuoden kuluessa, osaksi
35073: kesänkin aikana. Kuten minä ainakin olen kuullut, on asiasta ollut
35074: eri mieliä sosialidemokraattisenkin ryhmän kesken ja muut puolueet
35075: taitavat olla hyvinkin yksimielisiä siitä, että valtiopäivät ovat
35076: lopetettavat, kun säädetyt kolme kuukautta ovat kuluneet. Vas-
35077: tustan siis herra Wuolijoen ehdotusta.
35078: 
35079:     Ed. T u r k i a: Pyydän kannattaa ed. Wuolijoen ehdotusta.
35080: Minun käsittääkseni kyllä kunnallislait kerittäisiin käsitellä jo ilman
35081: pidennystäkin, jos porvaristossa olisi hyvää halua niiden käsittele-
35082: miseen, mutta, niinkuin on näyttänyt, porvarisedustajat koettavat
35083: tehdä voitavansa, etteivät ne tavallisella eduskunnan koossaolo-
35084: ajalla tulisi loppuun käsitellyiksi. Jos nyt pidennettäisiin 2 viikolla
35085: istuntoaikaa, niin olisi ainakin hyvin hauskaa nähdä, mihin kaikkiin
35086:                  Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä.            1359
35087: 
35088: 
35089: temppuihin täytyisi porvarillisten täällä ryhtyä saadakseen kunnallis-
35090: lakien käsittelyn siirtymään vielä tuonnemmaksi; sentähden olisi
35091: erittäin edullista saada valtiopäiväaikaa pidennetyksi.
35092:     Mitä tulee siihen, mitä ed. Schybergson mainitsi, että sosialisti-
35093: edustajainkin keskuudessa on eri mieltä tämän pidennyksen suhteen,
35094: johtuu se siitä, että osa meidän ryhmämme jäsenistä on sitä mieltä, että
35095: kunnallislakien lopulliseen käsittelyyn ei päästäisi, vaikka edus-
35096: kunnan koossaoloaikaa pidennettäisiinkin kaksi viikkoa. Jotkut
35097: olivat niin pessimistisellä kannalla, että porvarillinen enemmistö tässä
35098: eduskunnassa kyllä sittenkin löytää keinoja jarrutukseen tuon
35099: kahdenkin viikon pidennysajan ohi. Sentähden oli meidän ryh-
35100: mässä eri mieliä asiasta.
35101: 
35102:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minun piti sanoa samaa kuin
35103: edellinen puhuja siitä erimielisyydestä, mikä on esiintynyt sosia-
35104: listisen ryhmän kesken.- Muuten en ymmärtänyt ed. Schybersonia,
35105: mitä hän noista 5 kuukaudesta puhui. Tarkoittiko hän sillä, etteivät
35106: asiat kahdessa viikossa valmistu paremmin kuin viidessä kuukau-
35107: dessa ovat valmistuneet. Mutta onhan asia sillä tavoin, että nuo
35108: viisi kuukautta ovat olleet valmistusaikaa ja nyt on saatu kunnallis-
35109: lakikin siihen tilaan, että se voi tulla päätökseen, kun se kerran jo
35110: suuressa valiokunnassa on käsitelty. Jos siitä vaantahdotaan
35111: lakia, on se saatava helposti 2 viikon pidennysajalla. On turhaa
35112: puhetta, joka m. m. on tuotu esiin tämän vastustamiseksi, vaikka
35113: ei tällä kertaa, että muka valtiopäivät kokoontuvat taas muutaman
35114: kuukauden perästä joten kunnallislaki voisi silloin valmistua. Mehän
35115: olemme nähneet, että vaikka asiat ovat edellisillä valtiopäivillä aivan
35116: siinä tilassa, että ne odottavat vaan viimeistä nuijan iskua, niin
35117: ottavat ne sittenkin 2 1/2 kuukautta tuosta uudesta valtiopäivä-
35118: ajasta olematta sen pitemmällä valtiopäivien päättyessä kuin nyt-
35119: kään. Meidän onneton valtiopäiväjärjestyksemme tekee jarrutuksen
35120: niin helpoksi, että lopulta kun asiat ovat sillä kannalla, että ne odotta-
35121: vat viimeistä nuijan iskua, valtiopäiväaika loppuu. Luulen todellakin,
35122: että ehdotetulla kahden viikon pidennyksellä saataisiin kunnallislaki
35123: päätökseen.
35124: 
35125:     Ed. C a s t r e n: Ed. Turkia on ilmoittanut mitä varten sosiali-
35126: demokraatit haluavat valtiopäivien pidentämistä, nim. että val-
35127: mistetta-isiin siten hauska tilaisuus sosialidemokraattiselle eduskunta-
35128: ryhmälle saada nähdä, mitä keinoja porvarilliset muka keksivät
35129: jarruttaakseen kunnallislain aikaansaamista. Kun .tällaisista syistä
35130: tahdotaan valtiopäivät jatkettavaksi ja pyydetään porvarillisia
35131: yhtymään tuon tarkoituksen saavuttamiseksi niin siihen ei voi muuta
35132: kuin yksinkertaisesti vastata: tätä hauskuutta emme tule ed. Tur-
35133: kialle ja hänen ryhmälleen sallimaan.
35134: 1360                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35135: 
35136: 
35137:     Kun valtiopäiväjärjestys säätää, että ennen muita asioita ovat
35138: arm. esitykset ja niitten perusteelle rakennetut mietinnöt käsiteltä-
35139: vät ja vasta niitten jälkeen eduskunnassa tehdyt esitysehdotukset,
35140: seuraa siitä, että jos pyydettäisiinkin 2 viikon jatkoa valtiopäiville,
35141: talousvaliokunnan mietintö metsänhoidosta olisi käsiteltävä ennen
35142: kunnallislakiehdotuksia. Joskin valtiopäivät jatkettaisiin kahdeksi
35143: viikoksi ei näin ollen olisi vähintäkään toivoa saada kunnallislaki-
35144: ehdotukset parhaimmallakaan tahdolla kahden viikon kuluessa
35145: käsitellyksi.
35146:     Tunnettuahan on, kuinka sosialidemokraattinen ryhmä on sekä
35147: edellisillä että nykyisillä valtiopäivillä tehnyt kaiken voitavansa
35148: viivyttääkseen ja estääkseen sellaisten maanomistajille tärkeiden
35149: parannusten aikaansaamista kuin uuden kyytilain ja uuden tien-
35150: tekolain. Hämmästyttävää on myöskin ollut nähdä, kuinka sosiali-
35151: demokraattinen ryhmä näillä valtiopävillä on asettanut kunnal-
35152: lislakiehdotukset sellaisten työväen oloihin syvästi koskettavien
35153: parannusehdotusten käsittelyn edelle, kuin lakiehdotukset ammatti-
35154: valtuustoista, uudesta elinkeinolaista j. n. e.
35155:     Jos on tarkoitus saada aikaan jotain vaan kolme kuukautta
35156: kestävillä valtiopäivillä, silloin on rajoitettava sitä suunnatonta
35157: puhetulvaa, jota taktiikan nimessä harjoitetaan ja on harjoitettu
35158: tässä eduskunnassa (Huutoja vasemmalta. Puhemies, koputtaen
35159: pöytään: Hiljaa!). Mitä osoittaa esim. se keskustelu, joka on tässä
35160: eduskunnassa tapahtunut kunnallislakiehdotuksia suureen valio-
35161: kuntaan lähetettäessä? Sen on ehdottomasti aiheuttanut pelkkä
35162: taktiikka. Mitä osoittaa keskustelu oppivelvollisuudesta? Taktiikan
35163: käyttämistä puolelta ja toiselta (Naurua vasemmistosta).          Kun
35164: eduskunta ei vielä oivalla, että sen tehtävänä on todellinen lain-
35165: säätämistyö, ellei se käsitä ettei kamari ole taktillisten puheliik-
35166: keiden temmellyspaikka, vaan lainsäätämistoimenpiteiden arvokas
35167: ahjo, niin ei ole muuta neuvoa kuin antaa eduskunan itsensä vähäisten
35168: tulostensa perusteella kokea, että tällainen hyödytön ajantuhlaus
35169: vastaisuudessa ei käy päinsä. Jos tahdotaan todella saada loppuun
35170: käsitellyksi eräitä näillä valtiopäivillä viritettyjä tärkeitä asioita,
35171: sellaisia kuin kunnallislakiehdotukset ja ennen kaikkea uusi tienteko-
35172: laki ja kyyditsemisasia sekä muut ennen mainitsemani tärkeät
35173: lainsäätämisasiat, niin on pyydettävä yhden kuukauden jatkamista.
35174: Jos yhden kuukauden jatkamista pyydetään, niin tahdon minäkin
35175: olla mukana, mutta valtiopäivien jatkamista kahdella viikolla vas-
35176: tustan turhanaikaisena ja hyödyttömänä.
35177: 
35178:     Ed. von Alfthan: Det har beredt mig en viss tillfredsställelse
35179: att från socialdemokratiskt håll höra förslaget om landtdagens
35180: eventuella förlängning motiveras med att kommunallagen annars
35181: icke hinner utaf landtdagen slutbehandlas. Detta sakförhållande
35182:                   Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä.              1361
35183: 
35184: 
35185: gjordes fullkomligt klart redan då socialdemokraterna yrkade på
35186: att förläna åt denna kommunallag karaktär af brådskande ärende
35187: och skjuta dess behandling i stora utskottet öfver alla andra. Man
35188: försäkrade då från socialdemokratiskt håll, att det mycket väl var
35189: möjligt att få denna lag behandlad. Således kan man verkligen
35190: glädja sig åt, att man nu kommit till insikt om, att man då misstog
35191: sig. Hvad nu beträffar denna lag, hvars tillkomst särskildt skulle
35192: motivera en anhållan om landtdagens förlängning, så har den dock
35193: redan vid första läsningen i stora utskottet undergått så stora och
35194: genomgripande förändringar, att de i och för sig utgöra bevis på,
35195: att lagen är illa förberedd och alls icke mogen att nu komma till
35196: afgörande. Detta lagförslag kan endast vinna på att vänta till
35197: våten, så att kommuner, myndigheter, tidningar och andra sådana
35198: organ kunna pröfva de framställda förslagen så, att de mogna till
35199: sig och sist och slutligen värkligen kunna föranleda lagstiftning nästa
35200: vår. Ett uppskof på tre eller fyra månader med tillkomsten af denna
35201: lag kan mycket väl försvaras och är t. o. m. nödvändig, ifall icke
35202: lagen skall byggas upp något för lättvindigt och oeftertänksamt.
35203: När man således motiverar förlängningen med att framhålla nöd-
35204: vändigheten af denna lags tillkomst, så håller detta motiv icke streck.
35205:     Ofver hufvud taget måste det också anses betänkligt att landtdagen
35206: icke lär sig att hålla sig inom det i L. 0. föreskrifna tidsmåttet för dess
35207: verksamhet, så att landtdagen, oaktadt den har att emotse en ny
35208: session i februari nu skulle måsta i november anhålla om förlängning.
35209: Hvad åter beträffar orsaken till, att arbetsresultatet blifvit så dåligt
35210: så står den, förutom i det af landtdagen fattade beslutet att fram-
35211: skjuta kommunallagens behandling i stora utskottet, att söka i det
35212: sakförhållandet, att landtdagen vid hvarje session företagit sig för
35213: mycket initiativ på en gång. Vi måste komma tili en sådan arbetsplan,
35214: att vi icke remittera till utskott allting emellan himmel och jord,
35215: som blott framställes. Vi måste börja sortera arbetet, planlägga
35216: detsamma för hela den period, för hvilken vi äro valda, så att vi dela
35217: arbetsbördan i tredjedelar eller fjerdedelar för att sålunda bättre
35218: hinna slutföra arbetet. Under sådana förhållanden, och då det synes
35219: mig, att den framställda motiveringen för nu ifrågavarande förslag
35220: icke har skäl för sig, skulle jag be att få afstyrka detsamma.
35221: 
35222:     Ed. M a 1m i vaara: Sen lisäksi, mitä täällä on tuotu esiin
35223: valtiopäiväin pidentämistä vastaan, pyydän huomauttaa sitäkin,
35224: että melkoisen osan eduskuntaa on 4 päivä marraskuuta siirtyminen
35225: lakimääräiseen kirkolliskokoukseen, joka silloin Turussa avataan.
35226: Voidaan ehkä sanoa, että kirkolliskokouksen edustajat voivat täyttää
35227: sijansa varamiehillä, mutta ensinnäkään ei papillisilla edustajilla
35228: siellä ole varamiehiä ja toiseksi eivät myöskään varamiehet täytä
35229: niiden sijoja kirkolliskokouksessa, jotka ovat olleet eduskunnan töissä
35230:                                                                    86
35231: 1362                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35232: 
35233: 
35234: osallisina. On hyvin tärkeätä kirkolliskokouksen työlle, että ne,
35235: jotka ovat täällä saavuttaneet kokemusta, saavat siihen tänä hetkenä
35236: ottaa osaa, minusta tämäkin puhuu hyvin painavasti valtiopäivien
35237: jatkamista vastaan.
35238:     Myös pyydän niille, jotka jatkamista puolustavat, mainita, että
35239: maalaisedustajain vuodenvaihe on marraskuun ensi päivänä ja heidän
35240: on silloin aivan välttämättömästi pääseminen järjestämään talou-
35241: dellisia asioitaan.
35242: 
35243:      Ed. W a 1 p a s: Ed. Castren on täällä tunnetulla häikäilemättö-
35244: myydellä rohjennut väittää, että sosialidemokraatit olisivat asiain
35245: viivyttämiseen syypäät. Hän on ottanut esimerkiksi täällä edus-
35246: kunnassa suoritetun keskustelun m. m. kunnallisasiassa, mutta siitä
35247: asiastahan vastustajat pakottivat sosialistien käyttämään jonkun
35248: verran pitkiäkin puheenvuoroja, ensiksikin sillä, että he olivat luo-
35249: puneet vaaliaikana antamistaan lupauksista, toiseksi sillä, että he olivat
35250: valiokunnassa nähtävästi tahallisesti viivyttäneet asioita liian kauan.
35251: Ja ymmärtääkseni ovat ne muutkin esimerkit, joita ed. Castren
35252: täällä suvaitsi vetää esiin, paikkansa pitämättömiä. Minä voisin
35253: melkein lyödä kahvit vetoa, että oppivelvollisuusasiassa eivät
35254: sosialistit kuluttaneet eduskunnan täysi-istuntoajasta kahta viidettä
35255: osaakaan, vaan suhteellisesti liian suuri osa lankee siitäkin porva-
35256: rillisten osalle. Muistetaan vielä nuorsuomalaisten menettelyä nuoriso-
35257: seurain avustamisessa. Yksi toisensa jälkeen nousi puhujalavalle
35258: tunnustamaan, että hän kannattaa avustamista, ja tunnustamaan
35259: sitä pitkillä puheenvuoroilla, laverrellen yhtä ja samaa ja sillä tavalla
35260: tappaen tärkeitä minuutteja. Monia muita esimerkkejä voisin samalla
35261: tavalla mainita.
35262:      Mutta se aika mikä on käytetty täysi-istuntoihin, ei suinkaan ole
35263: pääasiallisesti vaikuttanut viivyttämiseen, vaan juuri jarrutus
35264: valiokunnissa, ja sieltähän on valaisevia numeroita vedetty esille
35265: sanomalehdissä. Rohkeneeka ed. Castren väittää, että sosialistit ovat
35266: valiokunnissa enemmän viivyttäneet asioita kuin porvarilliset?
35267: Sieltähän saadaan hyvin loistavia numeroita, joilla voidaan todistaa
35268: kuinka suuren osan, kuinka hirvittävän suuren osan valiokuntien
35269: työajasta porvarilliset ovat käyttäneet pitkiin puheenvuoroihinsa.
35270: Ja se tilasto vedetään tietysti aina uudelleen ja uudelleen esiin, jollei
35271: sitä muuten uskota.
35272:      Minäkin muuten katsoisin, että kahden viikon pidennys, varsinkin
35273: kun tunnetaan ed. Castrenin ja monen muun porvarillisen puhehalu,
35274: on liian lyhyt, ja pyytäisin yhtyä ed. Castrenin ehdotukseen,
35275: että pyydettäisiin koko kuukauden pidennys.
35276: 
35277:     Ed. B ä c k: Minä en ollenkaan ihmettele herra Wuolijoen ehdo-
35278: tusta, mutta sitä vastoin minun täytyy suuresti ihmetellä herra
35279:                  Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä.            1363
35280: 
35281: 
35282: Castrenin ehdotusta. Vastustan kumpaakin. Eduskunnassa on
35283: paljon virkamiehiä, erittäinkin koulumiehiä, joiden on vaikea, miltei
35284: mahdoton saada sijaista kahdeksi viikoksi, jopa kuukaudeksikin.
35285: Tältäkin kannalta katsoen olisi varsin ikävää, jos valtiopäivien
35286: kokoontumisaikaa pidennettäisiin.
35287: 
35288:     Ed. Sir o 1 a: Ed. Castren viittasi siihen, että on joitakin arm.
35289: esityksiä täällä myös odottamassa ratkaisua. Aivan oikein, metsälaki
35290: on tulossa. Mutta minä pyytäisin johtaa mieliin, että se ei ole vielä
35291: suuressa valiokunnassa, ja suuri valiokunta ennättää, jopa ennen kuin
35292: se sinne tulee, käsitellä kunnalliasian loppuun.
35293:     Ed. v. Alfthan 1uuli saaneensa tästä sosialistien ehdotuksesta ja lau-
35294: sunnoista semmoisen käsityksen, että mekin epäilemme, kuinka kun-
35295: nallislaki voisi tällä istuntokaudella valmistua. Ed. v. Alfthan ei ollut
35296: viime kerralla suuren valiokunnan kokouksessa, ja minä arvelen,
35297: että me saamme tätä tosiasiaa hyvin paljon kiittää siitä, että siellä
35298: käytiin kaupunkikuntain kunnallislaki läpi neljässä tunnissa, ensi-
35299: mäisessä lukemisessa monine muutosehdotuksineen, ja minä siis
35300: tämän perustuksella voisin katsoa, että siellä päästään muutamassa
35301: päivässä kunnallislait loppuun, ennenkuin metsälaki tulee, joka laki
35302: valtiopäiväjärjestyksen mukaan vaatii aikansa.
35303:     Mitä täällä muuten on huomautettu kyytilaista ja semmoisista,
35304: niin kyllä nekin saadaan valmistumaan, jos porvarilliset edustajat
35305: suostuvat nopeaan asiain käsittelyyn.
35306: 
35307:      Ed. P y k ä 1 ä: Tämän kysymyksen ohessa on taas viritetty
35308: tuo vanha virsi siitä, kuka täällä enimmin viivyttää eduskunnan
35309: aikaa, porvarilliset vai sosialistit. Eiköhän olisi viisainta, että me
35310: jokainen ottaisimme tästä jotain päällemme emmekä kukin vaan
35311: syyttäisi toisiamme. Minä matkustin lomalla poikki Suomenmaan
35312: pari viikkoa sitte ja tapasin siellä eri puolueiden valitsijoita, ja he
35313: ihmettelivät suuresti, mikä on syynä siihen, ettei eduskunnan työstä
35314: tule mitään valmista. Siellä sanottiin, ettei nyt enää pelastuta
35315: sillä, että syytetään toinen toisiansa ja sanotaan, että se ja se jar-
35316: ruttaa. Nyt pitää jokaisen ottaa vastuuta osalleen. Me olemme istu-
35317: neet tänä vuonna koossa 5 kuukautta, ja nyt vielä muka tahdottai-
35318: siin jatkaa! Se yllätys muka vielä pitäisi Suomen kansalle valmistaa!
35319: Mikä tulisi valmiiksi kahtena viikkona? Ei ole ollenkaan ihme, että
35320: töiden tulos jää näin vähiin, sillä hyppäys entisestä uuteen on ollut
35321: suuri ja olot vakaantuakseen vetävät aikaa. Mutta meidän pitäisi
35322: myös tietää, että takanamme odottaa Suomen kansa, - se odottaa
35323: todellisen työn tuloksia eikä taktiikkapeliä, millä täällä aikaa viivy-
35324: tetään. Minä olisin valmis jatkamaan eduskunnan istuntoaikaa
35325: niillä perusteilla kun ed. Castren toi täällä esille kokonaisella kuu-
35326: kaudella, mutta olisi otettava yksi viikko loma-aikaa välillä, että
35327: 1364                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35328: 
35329: 
35330: ne maalaisedustajat, jotka ovat nämä kolme kuukautta täällä olleet,
35331: pääsisivät välillä hoitamaan kotoisia asioitaan. He olisivat kyllä
35332: valmiit sitte palaamaan takaisin ja istumaan vaikka jouluun asti.
35333: Emme ole ensinnä esteitä panemassa Suomen kansan uudistuksien
35334: valmiiksi jouduttamiselle. Mutta minussa vallitsee epäilys siitä,
35335: tokko kahden viikon jatkamisella saataisiin mitään tuloksia aikaan.
35336: Kun ed. Castren ei ole lausunut suoranaisena ehdotuksena, että is-
35337: tuntokautta olisi jatkettava yhdellä kuukaudella ja otettava viikon
35338: väliaika, niin minä ehdotan nyt, että pyydetään jatkoa kokonainen
35339: kuukausi, yhden viikon loma-ajalla, ja sitte koetetaan tehdä työtä
35340: ja näyttää Suomen kansalle, että syy on valtiopäiväjärjestyksessä
35341: eikä tässä eduskunnassa.
35342: 
35343:     Ed. H e 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Kun tänne taakse on jokseenkin
35344: vaikea kuulla, en päässyt täyteen selvyyteen, tekikö ed. Castren
35345: varsinaisen ehdotuksen valtiopäiväajan pidentämisestä kuukaudeksi.
35346: Jos niin on, niin minä pyytäisin sitä kannattaa. Minä olen myöskin
35347: jonkun verran ollut tilaisuudessa kuulemaan, mitä eri tahoilla
35348: arvellaan näitten valtiopäivien työstä ja työntuloksista, ja kyllä asia
35349: on niin, että eduskunnan maine kansan silmissä on pahasti nyt jo
35350: kärsinyt. Jotakin pitäisi tehdä, että saataisiin edes jotakin tästä
35351: maineesta pelastetuksi. Tietysti on paljon syytä oHut siinä kauheassa
35352: puhetulvassa, mitä puolelta ja toiselta on harjotettu, mutta on asiassa
35353: muitakin syitä. Me tiedämme, että on ollut yhdellä kertaa niin
35354: paljon suuria uudistuskysymyksiä ratkaistavana, että niitä ei ole
35355: saatu yksillä valtiopäivillä suoritetuksi ja kun omituisen valtiopäivä-
35356: järjestyksemme takia asiat pitää joka kerta alkaa alusta, ei ole
35357: toivoa, että vastakaan päästään parempiin tuloksiin, jollei oteta
35358: nyt eteen erikoista urakkaa ja koeteta saada edes suurimmat asiat
35359: vielä tällä istuntokaudella pois käsistä. Muussa tapauksessa minä
35360: pelvolla ja vavistuksella ajattelen sitä puhetulvaa, mikä ensi edus-
35361: kunnan aikana jälleen syntyy kunnallisesta äänioikeudesta, oppi-
35362: velvollisuudesta j. n. e. Jos ne saataisiin pois tieltä, päästäisiin
35363: kerran normaalisiin oloihin. Sentähden minä pyytäisin kannattaa
35364:  ehdotusta, että pyydettäisiin valtiopäiväajan pidentämistä yhdeksi
35365:  kuukaudeksi.
35366: 
35367:     Ed. A r a j ä r v i: Minä luulen puolestani, että ajan pidentämi-
35368: sellä, semmoisella kuin on ehdotettu alunpitäen, ei olisi mitään saa-
35369: vutettavissa. Ed. Castren teki toisen ehdotuksen, jota ed. Helenius-
35370: Seppälä tapansa mukaan kannatti, arvatenkin siitä syystä, että se on
35371: aivan epäkäytännöllinen. Minä muuten puolestani luulen, ettei
35372: tällä kertaa ajan puutteessa eikä puhetulvassakaan ole saarnatto-
35373: muuden suurin syy ollut, vaan syy on kai se sama, jonka Snellman
35374: aikoinaan sanoi olevan Suomen valtiossa, jolla on paljon palkan
35375:                   Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä.            1365
35376: 
35377: 
35378: kantajia, mutta vähän palvelijoita. Eduskunnassa on myös paljo
35379: kyllä edustajia, mutta vähän työntekijöitä.
35380:     Ed. Saariki v i: Täällä ed. Castren varoitteli sosialisteja
35381: m. m. oppivelvollisuuskysymyksen käsittelystä. Kuitenkaan siinä-
35382: kään asiassa ei meidän puoleltamme käytetty kuin kolme tai neljä
35383: puhevuoroa, mutta suomettarelaisia marssi toistakymmentä puheen-
35384: vuoron pitäjää tuonne lavalle todistamaan sitä, että sosialistit ovat
35385: jumalankieltäjiä ja he sen puoltajia. Tämmöisillä todellakin tak-
35386: tiikkatempuilla on aikaa viivytetty, niin että kolme päivää meni
35387: oppivelvollisuuskysymyksen tähden, sentähden että suomettare-
35388: laiset tahtoivat jokainen näyttää, miten vanhurskaita he ovat.
35389: Sinnepäin olisi saanut kohdistaa sen puheenvuoron, eikä syyttää
35390: tästä sosialisteja, jotka ovat verrattain vähän käyttäneet puheen-
35391: vuoroja siinä kysymyksessä.
35392:     Täällä on ilman mitään selvittelyjä nyt ainakin meille vasta-
35393: alkajille tullut se tosiasia ilmi, että porvarilliset edustajat suurim-
35394: maksi osaksi saisivat noudattaa ed. Castrenin neuvoa, että har-
35395: joittaisivat muualla puhumaan ja täällä vasta esittäisivät asiat sillä
35396: tavalla, että kuuluisi jotain uutta, eivätkä kaikki kävisi järjestään
35397: samaa asiaa puhumassa. Suurin syy, se on numeroilla toteen näy-
35398: tetty, on porvareilla, ja siksi sosialistien, joille kansan asia on kallis,
35399: täytyy ryhtyä anomaan valtiopäivien jatkamista, koska asioista ei
35400: näy muuten mitenkään selvittävän. Minä kannatan ed. Wuolijoen
35401: tekemää ajan pidentämis-ehdotusta.
35402:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
35403:     Puhemies: Ed. Wäinö Wuolijoen ehdotusta valtiopäiväin
35404: pidentämisestä marraskuun 14 päivään on kannatettu. Sitä vastaan
35405: on myös tehty toinen ehdotus. Ed. Walpas, ed. Helenius-Seppälän kan-
35406: nattamana on ehdottanut, että pyydettäisiin yhden kuukauden
35407: pidennystä. Ed. Pykälä on sitäpaitsi tehnyt sen ehdotuksen, että
35408: pyydettäisiin kuukauden pidennystä, mutta sillä välin pidettäisiin
35409: yhden viikon loma-aika, vaan sitä ehdotusta ei kukaan ole kannattanut,
35410: joten siitä ei tule äänestettäväksi.
35411:     Mitä menettelyyn äänestärnisessä tulee, niin on minun ymmär-
35412: tääkseni äänestettävä ensiksi ed. Wuolijoen ja Walppaan ehdo-
35413: tusten välillä, kumpiko niistä hyväksytään vastaehdotukseksi sitä vas-
35414: taan, että mitäänljpyyntöä asiassa ei tehtäisi.
35415:     Menettely hyväksytään.
35416:     Äänestykset ja päätös:
35417:    1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Wuolijoen ehdotuksen,
35418: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty
35419: ed. W alppaan ehdotus.
35420: 1366                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35421: 
35422: 
35423:    Jaa-äänet ovat voitolla.
35424:    2) Ken hyväksyy ed. Wuolijoen ehdotuksen, äänestää »jaa»; jos »ei~
35425: voittaa, on se hylätty.
35426:     Äänestyksessä annetaan 79 jaa- ja IIS ei-ääntä.
35427:    Ehdotus anomuksen tekemisestä valtiopäiväajan pidentämiseksi
35428: on siis hylätty.
35429: 
35430: 
35431: 
35432:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
35433:                            1)    Maanvuokralaki.
35434:                                 (Jatk. 2 K.)
35435:    Jatketaan viime täysi-istunnossa keskenjäänyttä maanvuokrausta
35436: koskevien asetusehdotusten t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä, alkaen torpan,
35437: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetus-
35438: ehdotuksen 2I §:stä.
35439: 
35440:                                     2I §.
35441:    Keskustelu:
35442:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Se oikeus vapautua päivätyövel-
35443: vollisuudesta, minkä tämä 2I § suopi torppareille, on epäilemättä
35444: radikaalisin reformi koko tässä laissa. On senvuoksi ollut erittäin
35445: onnellista, että tämä reformi on saanut kaikkien ryhmien kanna-
35446: tuksen.
35447:     Kuitenkin on ollut maatalousvaliokunnassa pientä eroavaisuutta
35448: olemassa siihen nähden, kuinka äkkijyrkästi tämän reformin sallit-
35449: taisiin tapahtua. Siinä suhteessa minä kuulun varovaisiin ja kanna-
35450: tan maatalousvaliokunnan ensimäisessä vastalauseessa esitettyjä
35451: suoj el usehdotuksia.
35452:     Mainitussa vastalauseessa on jo tuotu esiin, mitä vaikeuksia
35453: m a a n o m i s t a j i 11 a voipi olla siitä, että siirtyminen saisi
35454: tapahtua jo yhden vuoden kuluttua irtisanomisesta ja että se saisi
35455: riippua yksinomaan toisen asianosaisen tahdon ilmauksesta. Mutta
35456: kun asiata vielä lähemmin ajattelee, niin voivat vaikeudet olla
35457: vielä suuremmat t o r p p a r e i 11 e, jos näet torpparien täytyy
35458: yhden vuoden kuluessa siirtyä päivätyöverosta rahamaksukannalle
35459: ja saada rahatulonsa äkkiä lisääntymään soo ehkä I,ooo markallakin,
35460: sellaisilla paikkakunnilla, missä heillä ei ole tilaisuutta rahatuloon.
35461: Sellaisilla paikkakunnilla voi ajatella, että torppariryhmä esimer-
35462: kiksi katsoisi välttämättömäksi ryhtyä muiden kanssa perustamaan
35463: osuusmeijeriä. Sillä kokemus on meidän maassamme osoittanut, että
35464: osuusmeijerin aikaansaaminen viepi useinkin kaksi vuotta, ennenkuin
35465:                               Maanvuokralaki.                         1367
35466: 
35467: 
35468: säännöt on vahvistettu ja ne kaupparekisteriin ilmoitettu ja ennenkuin
35469: sitten meijeri on rakennettu. Silloin tällaisessa tapauksessa, joka
35470: olisi luonnollinen yritys, mihinkä tuo maanomistajien työvuokran
35471: irtisanominen veisi, olisi torppareilla vaikeutta ainakin yhden vuoden,
35472: ehkä kaksi vuotta tulla toimeen.
35473:     Me jotka tätä reformivaatimusta ensiksi olemme ajaneet, olemme
35474: luulleet, että rahakannalle siirtyminen olisi nyt jo yleensä meidän
35475: torppareillemme edullisinta. Mutta monet kokemukset viime ajoilta
35476: ovat osoittaneet, ettei suinkaan vielä meillä ole asianlaita tällainen
35477: kaikkialla. Viime istunnossa on ed. Paloheimo meille ilmoitta-
35478: nut, että kun hän viime kesänä tarjosi 50 torpparillensa työveron
35479: sijasta rahaveron, niin ei yksikään halunnut sitä. Samoin kuulin,
35480: että suuressa valiokunnassa ilmoitettiin, että kun eräällä valtion
35481: koulutilalla samanlainen tarjous tehtiin IO torpparille, niin ainoastaan
35482: yksi heistä otti tarjouksen vastaan, hänkin ainoastaan siitä syystä,
35483: että hän asui hyvin kaukana emätilalta. Tähän voin lisäksi mainita,
35484: että kun siinä yksityisessä torpparilakikomiteassa, josta olen mai-
35485: ninnut kerran ennenkin, tämä ehdotus lakiin otettavasta määräyk-
35486: sestä rahamaksukannalle siirtymisestä esitettiin, niin siinä kaikki ne
35487: viisi, vai kuusiko siellä oli, torpparia, jotka siinä olivat läsnä, vas-
35488: tustivat tämän ehdotuksen lakiin ottamista. Näistä esimerkeistä
35489: päättäen, voipi siis tämä lakiehdotuksessa maanomistajalle myön-
35490: netty ehdoton oikeus siirtyä työverosta rahamaksukannalle tulla
35491: o 1 e m a a n t o p p a r e i 11 e v a a r a 11 i n e n häätölaki. Se suuri
35492: tyydytys, minkä uusi ehdotus takautuvaksi laiksi on torpparien
35493: ystävissä herättänyt, kun he ovat nähneet, että se tulisi suojaamaan
35494: torppareita epäoikeutetuilta häädöiltä ainakin 8 a 14 vuotta, se
35495: tyydytys jonkun verran jäähtyy, kun nyt ajattelee, että maanomis-
35496: taja voipi tämän ehdotuksen mukaan pakottaa torpparinsa menemään
35497: torpastaan pois ainoastaan vaatimalla äkkiä rahaveroa työveron
35498: sijaan sellaisilla paikkakunnilla, missä torpparilla vielä on vaikea
35499: saada tuotteensa rahaksi muuttumaan. Jotta näin ei kävisi ja jotta
35500: asianosaiset molemmat tulisivat suojelluiksi toistensa äkkipikaisilta
35501: päätöksiltä, on sen ryhmän puolelta, johon minä kuulun, ehdotettu,
35502: ettei kumpikaan asianosainen, ei maanomistaja eikä vuokramies,
35503: saisi vaatia siirtymistä rahamaksukannalle i 1m a n vuokra-
35504: 1 a u t a k u n n a n s u o s t u m u s t a.
35505:     Minä varsin hyvin tiedän, että tämä tällainen suojeluslakiehdotus
35506: on vastenmielinen niille, jotka täällä puhuvat >>täysi-ikäisten kansa-
35507: laisten vapaan itsemääräämisoikeuden puolesta>>, ja tiedän myöskin,
35508: että tämä tällainen torppareita suojeleva ehdotus on yhtä vasten-
35509: mielinen jyrkimmille sosialidemokraateille, jotka kyllä ymmärtävät,
35510: että torpparit olisivat tällaisen suojeluksen tarpeessa, mutta jotka
35511: tahtovat juuri tätä ehdotettua suojattomuutta käyttää ajamansa
35512: liikkeen hyväksi. Me näemme siis, että tässä äärimmäisen rajattoman
35513: 1368                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35514: 
35515: 
35516: vapauden suunta ojentaa kättä kumoukselliselle suunnalle, eli toisin
35517: sanoen, että tässä uusiintuu se historiallinen totuus, että äärimmäi-
35518: nen oikeisto, individualismi, valmistaa maa-alaa hajoittaville voi-
35519: mille yhteiskunnassa. Olen tahtonut vielä kerran huomauttaa siitä,
35520: että tässä siis tullaan säätämään laki sellaiseksi, että se tulee 1 i s ä ä-
35521: m ään niitä synnytys t u s k i a, joita tällaisen tärkeän ja suuren
35522: reformin aikaansaaminen joka tapauksessa tulee tuottamaan, refor-
35523: min, jota me muutoin voimme tervehtiä luottamuksella ja ilo-
35524: mielin.
35525:     Kun kumminkaan ei siitä tavasta, millä tätä asiaa on käsitelty
35526: sekä maatalousvaliokunnassa että suuressa valiokunnassa, voi päättää,
35527: että tässä voitaisiin mitään muutosta saada aikaan, niin en tahdo
35528: tehdä mitään äänestysehdotusta tässä asiassa.
35529: 
35530:     Ed. C a s t r e n: En olisi pyytänyt puheenvuoroa, jos olisin
35531: ollut selvillä siitä, ettei ed. Gebhardin lausunto pääty mihinkään
35532: varsinaiseen ehdotukseen, vaan rajottuu pelkkään mielipiteen ilmai-
35533: suun. Minusta tuntui siltä että, jos kerran määräykseen vuokramiehen
35534: ja vuokranantajan oikeudesta siirtyä rahamaksukannalle sisältyy val-
35535: lankumouksellinen periaate, ei keskustan olisi pitänyt rajoittua vaan
35536: mielenosotukseen eikä luopumalla ehdotuksesta pykälän poistami-
35537: sesta kohottaa kättään vasemmistolle ja oikeistolle vallankumouk-
35538: sellisten periaatteitten läpiajamiseksi.    Tuollaista vallankumouk-
35539: sellista periaatetta en ainakaan minä voi nähdä puheenalaisessa
35540: määräyksessä. Luonnollista on, että vuokramiehelle täytyy antaa
35541: oikeus jonkun sopivan irtisanomisajan jälkeen siirtyä rahanmaksu-
35542: kannalle. Vuokramiehen vapautuminen päivätyösuorituksen vel-
35543: vollisuudesta on uuden vuokralakiehdotuksen punainen lanka.
35544: Senpätähden onkin ehdotettu säädettäväksi, että vuokramaksu
35545: pitää olla rahassa määrätty ja ainoastaan poikkeuksena sallittu
35546: oikeus vuokrasopimukseen ottaa sellainen määräys, että vuokra-
35547: maksu lyhemmältä taipitemmältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on
35548: paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuot-
35549: teissa tai päivätöissä.
35550:     Ed. Gebhard on esittänyt nyt käsiteltävänä olevaan 21 §:ään
35551: sisältyvää määräystä rahamaksukannalle siirtymisoikeudesta siten,
35552: että sen kautta uhkaisi suuri vaara etupäässä vuokramiestä. Tar-
35553: koittaako edustaja Gebhard, että puheenalainen määräys olisi
35554: vallankumouksellista luonnetta siitä syystä, että se muka olisi
35555: vuokramiehelle epäedullinen? Vai eikö ed. Gebhardin käsityksen
35556: mukaan tuo vallankumouksellinen periaate ilmesty siinä, että asete-
35557: taan vuokramies tilaisuuteen siirtymällä rahanmaksukannalle, irtautua
35558: vuokramaksun suorittamisesta päivätöinä ja luonnontuotteina?
35559: Määräys vuokramiehen oikeudesta siirtyä rahanmaksukannalle oli
35560: jo armollisessa esityksessä, mutta kun sitä maatalousvaliokunnassa
35561:                               Maanvuokralaki.                        1369
35562: 
35563: 
35564: käsiteltiin, tuli valiokunta siihen päätökseen, että puheenalaisen
35565: oikeuden antamista ei olisi rajoitettava ainoastaan vuokramieheen,
35566: vaan olisi samanlainen oikeus annettava myöskin maanomistajalle.
35567: En voi käsittää että määräys olisi haitallinen vuokramiehelle. Ei ole
35568: nimittäin otaksuttavaa, että maanomistaja tulisi vaatimaan torp-
35569: parinsa siirtymistä rahamaksukannalle, sillä se on ja pysyy tosiasiana,
35570: että maanomistaja ennen kaikkea tarvitsee työvoimia ja ennen kaik-
35571: kea niillä seuduin, jotka muodostavat varsinaiset torpparialueemme.
35572: Päinvastoin voi vaara olla tarjona että vuokramiehet tulisivat tätä
35573: oikeutta käyttämään, vaikken minä puolestani pelkää sitäkään.
35574: Asiain näin ollen en voi käsittää niitä suuria ja vallankumouksellisia
35575: vaaroja, joita ed. Gebhard näkee tämän pykälän sisällyksessä.
35576: 
35577:     Ed. G y 11 i n g: Viime lauvantain istunnossa ed. Paloheimo
35578: tästä samasta kysymyksestä käytti useampia puhevuoroja ja silloin
35579: hän juuri tätä työpäivävuokran siirtämistä rahavuokraksi vastusteli
35580: yksinomaan sillä, että se on torppareille epäedullinen. Nyt on ed.
35581: Gebhard uudistanut vähän toisessa muodossa aivan saman laulun.
35582:     Ed. Gebhard erityisesti perusteli kantaansa sillä, että maan9mista-
35583: jalle on annettu 21 §:ssä samanlainen oikeus kuin vuokramiehellekin
35584: siirtyä rahamaksukannalle ja tämän kautta voisi hän pakottaa
35585: vastahakoista vuokramiestä siirtymään rahamaksukannalle ja siis
35586: siirtymään kokonaan pois torpastakin, koska vuokramiehellä muka
35587: ei olisi mitään mahdollisuutta maksaa rahaveroa, joka hänen täten
35588: tulisi suorittaa. Tästä nyt ensiksikin on huomattava, että ei suinkaan
35589: meijeritalous ole niinkään ainoa keino vuokramiehellä saada niitä
35590: rahatuloja, joita hän tarvitsee vuokransa maksamiseksi. On myöskin
35591: huomattava, että työvuokra tuo torppareille useita lisämenoja, hänen
35592: täytyy usein sitä varten kustantaa hevonen ja renki, varsinkin
35593: suuremmissa torpissa, ja näissähän yksin vuokramaksun raha-arvo
35594: nousee niin suureksi, että sen hankinta voisi käydä tuntuvasti
35595: vaikeammaksi. Nämä kaikki työvuokrasta johtuvat menotjäävät pois
35596: siinä tapauksessa, että veron saa maksaa suorastaan rahassa ja sil-
35597: loin on torpparin myös paljoa helpompaa mennä työnansiolle muualle.
35598: Hän pääsee suuremmille työansioille, joita on esim. metsissä läheisyy-
35599: dessä saatavana, ja tähän hänellä ei olisi tilaisuutta, jos hänen täytyisi
35600: maksaa vuokransa työssä. Ja sitäpaitsi, jos olisikin niinkun ed.
35601: Gebhard sanoo, että torpparin olisi vaikea siirtyä rahamaksukan-
35602: nalle ja sentähden tämä pykälä merkitsisi ed. Gebhardin mielestä
35603: torpparin häätämistä, niin ei toki siinä tapauksessa olisi muun johto-
35604: päätöksen vetäminen mahdollista kuin, että maanomistajalta täl-
35605: lainen oikeus rahamaksukannalle siirtymiseen kiellettäisiin, toisin
35606: sanoen, että ainoastaan torpparilla olisi tämä oikeus, josta 21 §:ssä
35607: puhutaan, mutta maanomistajalle sitä ei annettaisi. Se mielestäni
35608: olisi johdonmukainen johtopäätös ed. Gebhardin äskeisestä lau-
35609: 1370                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35610: 
35611: 
35612: sunnosta, ja siihen minäkin yhtyisin, jos hän semmoisen ehdotuk-
35613: sen tekisi.
35614:      Muuten tätä samaa asiaa käsiteltäessä suuressa valiokunnassa
35615: ei suinkaan ed. Paloheimo, joka siellä erikoisesti puhevuorojakäytti,
35616: vastustanut valiokunnan ehdotusta rahamaksukannalle siirtymisestä
35617: sillä, että se olisi torppareille epäedullinen. Suuressa valiokunnassa
35618: hän melkein joka lausunnossaan selitti, että se on maanomistajalle
35619: epäedullinen, ja siinä minä luulen, että koko tämän asian ydin
35620: onkin.      Suomettarelaisilla, jotka suurimmaksi osaksi edustavat
35621: sitä maanomistajaryhmää, jolla torppareita on, on suuri halu py-
35622: syttää itselleen tämä työväenryhmä ja niitä monia työpäiviä, joita
35623: torpparit edustavat. Ed. Paloheimo m. m. lausui suuressa valio-
35624: kunnassa tämän asian yhteydessä, kun oli kysymys hallituksen
35625: kannasta tässä asiassa- hallitus on, niinkuin tiedetään, tässä asiassa
35626: samalla kannalla kuin suuren valiokunnan mietintökin, - että ni-
35627: mittäin torpparille yhden vuoden kuluttua on annettava oikeus
35628: asettua rahamaksukannalle - - - että hallitus tällaiselle kan-
35629: nalle oli asettunut ainoastaan sen vallankumouksellisen ajan pa-
35630: kosta ja takia, joka pari vuotta sitten meillä oli. Se oli ed. Paloheimon
35631: mielestä aivan väärin tehty hallitukselta, se oli aivan harkitsema-
35632: ton kanta. Ja tällä hän juuri tarkoitti sitä, ja hänen puheessansa
35633: se esiintyi siinä yhteydessä, että se olisi juuri maanomistajalle, kuin
35634: tämä ehdotus tulisi erityisesti epäedulliseksi. Kun nyt ottaa tämän
35635: seikan huomioon, sekä että suomettarelaiset sen lisäksi tahtovat
35636: yleensäkin pysyttää meidän torpparilaitostamme jotakuinkin kos-
35637: kemattomana sellaisena kuin se nykyään on, niin onhan jotenkin
35638: selvä se johtopäätös, että he tätä kaikkea vaativat juuri siitä syystä,
35639: että saisivat yhä edelleen pysytettyä tämän torpparilaitoksen yhtä
35640: hyödyllisenä maanomistajalle kuin se tähänkin saakka on ollut,
35641: että siitä olisi maanomistajalle yhä tulevaisuudessakin maanvil-
35642: jelystä varten yhtä varma työnsaanti kuin tähänkin saakka. Mutta
35643: !)itä ei kuitenkaan käy kieltäminen, että tämä työvuokrajärjestelmä
35644: smansä on se puoli torpparilaitoksessa, joka kaikista enimmin on
35645: edistykselle haitallinen. Se sitoo sekä maanomistajan että maan-
35646: vuokraajan pysymaan vanhanaikaisella kannalla ja jarruttaa
35647: edistymistä kaikin puolin. Kun juuri sen vuoksi tässä kohden on
35648: pysytty tällaisella vanhanaikaisella kannalla ja tahdottu säilyttää
35649: tällaista vanhanaikaista työjärjestelmää, niin on siinä varsin pit-
35650: källe tahdottu mennä maanomistajain lähimpiä luokkaetuja val-
35651: vottaessa, tahdottu uhrata sille kaikki edistysmahdollisuus meidän
35652: maanviljelyksemme alalla.
35653: 
35654:    Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Enligt denna paragraf kan ut-
35655: byte af legovederlag uti dagsverken emot legovederlag uti penningar
35656: ske på ett ensidigt sätt, d. v. s. utan båda parternas bifall, ja, emot
35657:                              Maanvuokra laki.                       1371
35658: 
35659: 
35660: den ena partens bestämda vilja. En sådan förändring uti legokon-
35661: traktet är emellertid, därutinnan är jag ense med hr Gebhard, icke
35662: någon bagatell. Den är icke en bagatell för brukaren och ännu mindre
35663: för legogifvaren. Ett legovederlag uti dagsverken står, såsom kändt,
35664: i väsentligt samband med hela torpiden, sådan den historiskt hos
35665: oss utvecklats, och en förändring härutinnan stode i strid med hela
35666: det syfte, som i många kanske de flesta fall föranledt ingåendet
35667: utaf legokontraktet. En sådan väsentlig ändring borde då enligt
35668: min mening rättvisligen ske endast med båda parternas bifall.
35669: Här är icke fråga om hvad som är gagneligt för den ena parten och
35670: hvad som är gagneligt för den andra, utan borde man en gång
35671: kunna ställa sig på den ståndpunkten, att man skulle fråga sig, hvad
35672: som är rättvist. Och från denna synpunkt bör hvardera partens
35673: bifall erfordras, då det är fråga om så betydelsefulla förändringar.
35674: Emellertid står nu denna paragraf, sådan den här är formulerad, i
35675: full harmoni med den anda, som behärskar hela lagförslaget, och vill
35676: jag därför för min del icke göra något ändringsförslag. Vill endast
35677: ha detta till protokollet uttaladt.
35678: 
35679:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ed. Castrenin lausunto minua
35680: vastaan oli täydellinen erehdys. Minähän alotin ja lopetin lausuntoni
35681: julkilausumalla tyytyväisyyteni siitä, että tällainen reformi saadaan
35682: aikaan. Minä siis en vastusta itse tätä reformia, niinkuin ed. Castren
35683: tahtoi esittää. Minä tahdoin vaan osoittaa sitä, että tämän reformin
35684: synnytystuskia tahallaan tehdään vaikeammiksi, kuin ne muutenkin
35685: tulevat olemaan.
35686:     Sitte ed. Castren vakuutti, ettei ole vähintäkään pelkoa siitä,
35687: että maanomistajat tulisivat vaatimaan torppareita siirtymään
35688: rahamaksukannalle.       Eilen tuli minulle postissa eräs tutkimus
35689: Ruotsin torpparioloista ja siitä kävi esille, että tätä nykyä maatalous
35690: on kehittynyt Etelä-Ruotsissa sille kannalle, että maanomistajat
35691: yleensä nyt jo siirtävät torppansa päivätyökannalta rahamaksu-
35692: kannalle ja että useat Ruotsin talousseuratkin lausuvat nimen-
35693: omaan, että torpparien päivätyöt tulevat tätä nykyä epätalou-
35694: dellisiksi maanomistajille, ja että muonamiesten työ, huolimatta
35695: siitä että muonamiesten päiväpalkka tulee kalliimmaksi, on paljon
35696: suuriarvoisempaa maanomistajalle kuin torpparien. Siis kehitys
35697: on käymässä siihen suuntaan, että tämä siirtyminen tulee olemaan
35698: maanomistajalle ehdottomasti edullinen.
35699:     Ed. Gylling lohdutteli meitä sillä, että tuo minun esiintuomani
35700: esimerkki siitä, että torppari voisi hankkia itselleen rahatuloa osuus-
35701: meijerin kautta, ei ole torpparille ainoa keino rahatulolle pääsemiseen,
35702: vaan että torpparit muka voivat tehdä säästöä sen kautta, että hei-
35703: dän ei tarvitse palkata erityistä hevosta ja erityistä työmiestä työ-
35704: veroja suorittamaan. Mutta sellaiset torpparit, joilla on kaksi päivä_
35705: 1372                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35706: 
35707: 
35708: työtä viikossa, eivät palkkaa erityistä hevosta sitä varten, vaan hei-
35709: dän ainoa hevosensa on se, joka tekee päivätyöt taloon ja hoitaa
35710: lisäksi torpan viljelyksen. Sellaiselle torpparille ei se siis ole
35711: mikään keino rahakannalle pääsemiseen.
35712:     Lisäksi ed. Gylling lausui, että torpparit voivat hankkia itsel-
35713: leen ansiota metsätöissä. Se on mahdollista paikka paikoin ja ajoit-
35714: tain, mutta eihän se voi olla mikään yli koko maan ja kaikkina ai-
35715: koina tarjona oleva työansio torppareille. Pysyn siis väitteessäni,
35716: että tuo rahamaksukannalle siirtyminen ei ole kaikkialla eikä kaik-
35717: kina aikoina torppareille edullinen, vaan että päinvastoin puheena
35718: olevasta §:stä voipi tulla paha häätöpykälä torppareille. Sen vuoksi
35719: juuri minun mielestäni se ehdotus olisi hyvin harkittu, että vuokra-
35720: lautakunnalla olisi tässä kohdin oikeus harkita ja katsoa, milloinka
35721: tällainen siirtyminen ,toiselle tai toiselle asianosaiselle on sopiva.
35722: 
35723:     Ed. P a 1 o hei m o: Jos tämä pykälä tulisi sovellutettavaksi
35724: ainoastansa vastaisuudessa perustettaviin torppiin, niin silloin minä
35725: en pitäisi tätä niinkään mahdottomana ja vaikeana pykälänä laissa
35726: olemaan, kuin se nyt tulee olemaan, koska pykälää tullaan sovel-
35727: luttamaan jo voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Takantuvassa
35728: laissa on nim. viitattu, että tätä pykälää tullaan käyttämään myös-
35729: kin nyt jo löytyvien vuokrasopimusten suhteen. Ajatelkaamme,
35730: että monessakaan talossa ei löydy muuta kuin etumies, yksi mies,
35731: joka maatöissä työskentelee, ja että koko muu maatyövoima
35732: tulee torpista, - ja työvoiman tarve tilalla kaikissa tapauksissa
35733: on siksi suuri, että se vaatii noin 20 a 30 seisovaa maatyömiestä -
35734: ja asettukaamme sen maanomistajan asemaan, joka tämän takan-
35735: tuvan lain johdosta tulee pakoitetuksi yhden tai kahden vuoden
35736: kuluttua luopumaan tykkänään tästä työvuokrasta ja on siis pa-
35737: koitettu tämän työvoiman sijaan, minkä hän saa torpista, yhdessä
35738: tai kahdessa vuodessa hankkimaan itsellensä asunnot 20-30 per-
35739: heelle. Eikä ainoastaaan sitä. Hänen täytyy tietysti hankkia myös
35740: vastaava irtaimisto, useissa tapauksissa täytyy rakentaa uudet tal-
35741: lit ja hankkia maanviljelyskalustoa samassa määrässä. Sentähden
35742: on tämä pykälä maanomistajaan nähden ollut minusta liiaksi ras-
35743: kas. Mutta minä luulen, että vuokramiehiin nähden se voi tulla
35744: yhtä raskaaksi. Ed. Gebhard jo tässä hyvin valaisevasti selitti,
35745: mitä haittoja vuokramiehille tästä syntyy, mutta pyydän vielä
35746: vuokramiehiinkin nähden lausua muutamia sanoja.
35747:      Ed. Castren lausui tässä, että maanomistajat eivät tule sanomaan
35748: irti työvuokriaan, vaan että irtisanominen tulisi tapahtumaan ai-
35749:  noastaan vuokramiesten puolelta. Mutta minä pyydän kysyä, mikä
35750:  maanomistaja tohtii luottaa tällaiseen työvoimaan, joka riippuu
35751:  aivan vuokramiesten hyvästä tahdosta, tekeekö hän työpäiviä
35752:  tai ei? Ei kukaan. Maanomistaja, niin pian kuin tämä laki on as-
35753:                             Maanvuokralaki.                     1373
35754: 
35755: 
35756: tunut voimaan, on pakotettu vähitellen rakentamaan omia työ-
35757: väenasuntoja ja hän tulee silloin myös sanomaan vuokramiesten
35758: työvuokran irti. Mutta mitä sanoo silloin vuokramies, jolla kodis-
35759: saan on esim. työhön kykenevä lapsijoukko, joka nykyisen järjestel-
35760: män mukaan on tilaisuudessa ansaitsemaan säännöllisesti koti-
35761: talossa, päätalolta noin kilometrin, kahden, antaapa olla neljänkin
35762: kilometrin päässä torpasta kultakin jalkatyöpäivältä, minkä torp-
35763: parin lapsi tekee, otaksukaamme z mk. tai 2 mk. so p. päivässä
35764: kautta vuoden, saamaan hevospäivätyöllä noin 4 mk. päivältä,
35765: samoin kautta vuoden, kun tämä seisova rahatulo nyt kielletään ja
35766: hän on pakotettu lähtemään maailmalle, ansaitaksensa sitä rahaa,
35767: minkä hän vuokranantajalle maksaa, niin minä luulen että vuokra-
35768: miehet eivät tule tästä kiittämään teitä, jotka olette sen lakiin eh-
35769: dottaneet. Minun vakaumukseni on, niinkuin suuressa valiokun-
35770: nassakin huomautin, vaikka ed. Gylling on tässä aivan väärin refe-
35771: reerannut sen, että tämä pykälä tulee olemaan maanviljelijöille
35772: paras häätöpykälä. Suomalaisen puolueen ryhmä on tehnyt mitä
35773: se on voinut vastustaakseen tämän pykälän lakiin tuloa tällaisena;
35774: me emme sille mitään mahda, me olemme liian heikot. Mutta minä
35775: olen varma siitä, että pitkälle ei aika kulu, ennenkuin vuokramies-
35776: luokasta ja - minä luulen - maanomistajaluokasta tulee herä-
35777: tettäväksi kysymys, että tämä pykälä on laista poistettava ja muu-
35778: tettava vastalauseemme mukaiseksi.        Mitään äänestysehdotusta
35779:  en tahdo ehdottaa enempää kuin ed. Gebhardkaan. Muutosta on
35780: yritetty maatalousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa, ja se
35781: olisi nyt vaan sama ajan hukka, kuten mainitsemissani valiokun-
35782:  nissakin.
35783: 
35784:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Muistan lukeneeni joku aika
35785: takaperin Pellervosta muutamia laskelmia, millä tavalla kannattaa
35786: tuommoisen pikkuviljelijän työskennellä, joka omalla pellollaan
35787: ansaitsee töissä ja metsänajossa. Muistan, että siinä oletettiin,
35788: että tuommoinen pikkuviljelijä, jolla on muutamia hehtaareita
35789: maata, saisi metsänajosta korkeamman palkan, muistaakseni 8,
35790: 9 tai 10 markkaa talvityöpäivältä. Mutta siitä huolimatta sanottiin
35791: tuossa kirjoituksessa, jonka kannan minä luulen tohtori Gebhardin
35792: hyväksyvän, että pikkuviljelijän näin korkeista ansiotyöpalkoista
35793: huolimatta kuitenkin paremmin kannattaa yksi talvityöpäivä työs-
35794: kennellä omalla pikkuviljelyksellään kuin esim. ansiotyössä, sillä
35795: hän voi esim. peltoa Saveamalla saada niin produktiiviseksi, tuot-
35796: tavaksi maansa, että hänen työpalkkansa ja hyötynsä niiltä päi-
35797: viltä nousee jopa 17 markkaan päivältä. Nyt on herra Gebhard
35798: täällä osoittanut sellaista ääretöntä pessimismiä pikkuviljelyksen
35799: kannattavaisuuteen nähden, kun hän pelkää että jos maanviljelijä
35800: sanoo torpparin päivätyövuokrasta irti ja tahtoo torpan rahanmaksu-
35801: 1374                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35802: 
35803: 
35804: kannalle, silloin pikkuviljelijä joutuu häädettäväksi torpastaan,
35805: koska hän ei jaksa pikkuviljelyksestään, tuosta maakappaleesta saada
35806: muka ulos sitä maksua, minkä hänelle vuokralautakunta on koh-
35807: tuulliseksi harkinnut. Minun mielestäni pitäisi ed. Gebhardin olla
35808: johdonmukainen ja hyvin kiitollinen ja mielissään siitä, että lakiin
35809: on tullut määräys, joka edistää pikkuviljelyksen kannattavaisuutta
35810: ja voimaperäiseksi muodostumista, sillä sitä tämä määräys tulee
35811: edistämään. Mutta hän on kuitenkin unohtanut entisen teoriansa
35812: ja puhuu täällä aivan toista.
35813:     Sitte ed. Paloheimo suuressa valiokunnassa lausui omasta puo-
35814: lestaan, että hänen kantansa tähän kysymykseen on oikeastaan se,
35815: että nuo kaksi sopimuskumppania, torppari ja isäntä, tekisivät
35816: vuokrakauden alussa sopimuksen työpäivävuokrasta, ja kun nämä
35817: muka kaksi yhtä vapaata ihmistä ovat sopimuksen tehneet, niin sen
35818: pitäisi koko vuokrakauden, 50 vuotta, olla pyhän. Tämmöistä va-
35819: pauden oppia ed. Paloheimo suuressa valiokunnassa nimenomaan
35820: sanoi, jonka minä voin pöytäkirjaotteen mukaan todeksi näyttää.
35821: Hänen mielipiteensä oli siis se, että maanomistajan pitäisi koko vuok-
35822: rakauden ajan saada torpastaan päivätyön muodossa suoritettua
35823: vuokramaksua. Ja kun hän on tehnyt vastalauseen maatalousvalio-
35824: kunnan mietintöön ja suuressa valiokunnassa, vieläpä täälläkin edus-
35825: tanut sitä kantaa, että vuokralautakunnan luvalla vuokramies
35826: voisi astua rahanmaksukannalle, niin se todistaa sitä, että hän luot-
35827: taa tähän vuokralautakuntaan niin paljon, ettei se koskaan tule
35828: antamaan vuokramiehelle suostumustaan rahanmaksukannalle aset-
35829: tumiseen.
35830:     Ed. Paloheimo huomautti .vielä, että maanomistaja on pakotettu,
35831: jos hänen torpparinsa sanoutuvat rahanmaksukannalle, hankki-
35832: maan yhden vuoden kuluessa itselleen suuret työväenasunnot ja
35833: kaikki muut hommat, jotka tarvitaan, ennenkun hän voi suorittaa
35834: palkkatyövoimalla oman työnsä, ja mitenkä tämä tulee muka tavat-
35835: toman kalliiksi, jopa taloudellisesti ja teknillisesti mahdottomaksi-
35836: kin maanomistajalle. Nyt ei asian laita kuitenkaan ole siten, sillä
35837: jos otaksutaan, että kaikki torpparit sanoutuvat irti työstä aset-
35838: tuen rahamaksukannalle, niin he tekevät sen senvuoksi, että heillä
35839: on edullisempaa ansiotilaisuutta lähempänä tai omalla pellollaan.
35840: Kyllä maanviljelijä saa torpparit työskentelemään pellollaan, jos
35841: hän maksaa heille hiukan korkeamman palkan. Sen kautta hän voi
35842: saada heidät työskentelemään omalla pellollaan vaikkapa kymme-
35843: nenkin vuotta. Mutta se on juuri tuo hiukan korkeampi palkka,
35844: jonka maanviljelijä tulisi pakotetuksi maksamaan, mikä ed. Palo-
35845: heimoa pelottaa, vaikka hän ei nimenomaan sitä puheessaan mai-
35846: ninnut.
35847:     Minä nyt olen sillä kannalla kuin ed. Castren, että maanomistaja
35848: tarvitsee meillä työvoimia, ja huolimatta siitä tutkimuksesta, jonka
35849:                             Maanvuokralaki.                       1375
35850: 
35851: 
35852: ed. Gebhard sanoi hiljattain saaneensa etelä-Ruotsista, luulen,
35853: että maanviljelijät meillä tulevat hyvin kipeästi kaipaamaan päivä-
35854: työvuokraa ja koettavat tehdä kaikkensa saadakseen torpparit
35855: pysymään tällä kannalla. Siihen suuntaan näyttää meillä kehitys
35856: viime vuosina käyneen. Mutta vaikka maanviljelijät koettaisivat
35857: saada torpparinsa rahamaksukannalle, niin siitä minun mielestäni
35858: ei olisi muuta kuin suoranaista etua ja varsinkin jos asetutaan ed.
35859: Gebhardin kannalle, sille kannalle nim., jolla hän useasti on sanonut
35860: olevansa, että pikkuviljelys on Suomessa tulevaisuuden viljelys-
35861: muoto, niin tällä keinoinhan kaikkein paraiten edistetään pikku-
35862: viljelystä, kun torppari pakotetaan ottamaan maasta voimaperäi-
35863: sen viljelystavan kautta mahdollisimman paljo tuloja. Ja tämähän
35864: juuri pitäisi ed. Gebhardin kannalta olla kaikkein suotavinta.
35865: 
35866:     Ed. T o koi: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan huomaut-
35867: taakseni ed. Gebhardille, että jos hän joskus olisi sattunut luke-
35868: maan tohtori Hannes Gebhardin tekemää pientä kirjasta >>Pien-
35869: viljelijät kokoon>>, jossa m. m. lausutaan, että ensimäisenä ja tär-
35870: keimpänä uudistusvaatimuksena vuokraoloissa olisi se, että vuokran-
35871: antaja ei saa vaatia veroa suoritettavaksi päivätöissä, sillä tämä se
35872: juuri antaa torpparilaitokselle sen erikoisen leiman. Olisi sangen
35873: hyvä, että ed. Gebhard tutustuisi näihin tohtori Hannes Gebhardin
35874: tekemiin pieniin lentokirjasiin.
35875: 
35876:     Ed. \Vuori maa: Kun maatalousvaliokunnan arvoisille jä-
35877: senille tänä päivänä taas kohta alusta näkyy nousevan puhuja-
35878: tauti päähän, niin pyytäisin minä esittää, että arvoisat jäsenet
35879: tästä puoleen tekisivät ainoastaan lyhyen huomautuksen siitä, missä
35880: on vastalause (S. Wuolijoki: Ei niinkään paljon!) jotta eduskunta
35881: sen johdosta saisi äänestää. Kaikilla on jo täysin vakaantunut
35882: mielipide vuokralaista ja pitemmät puheet maatalousvaliokunnan
35883: malliin tulevat aivan turhiksi. Mutta elleivät maatalousvaliokun-
35884: nan arvoisat jäsenet luule voivansa hillitä tätä tautia, niin ehdot-
35885: taisin, että he siksi ajaksi siirtyisivät ravintolaan, jotta eduskunta
35886: saisi asiasta päättää (Hyvä! Hyvä!) .
35887: 
35888:    .Ed. E h r n r o o t h: J ag anhöll om ordet för att yttra mig i
35889: samma riktning som hr Wuorimaa. J ag kan icke lämna oanmärkt,
35890: att vi i nästan en timmes tid fått åhöra en diskussion mellan agrar-
35891: utskottets ordförande, ledamöter och suppleanter utan att under denna
35892: tid ett enda positivt förslag har framställts. Vit äro väl icke här
35893: för att åhöra sådana fruktlösa katederföredrag. Vi äro här för
35894: att afgöra viktiga lagstiftningsärenden. Det är icke många minuter
35895: sedan det här uttalades, hurusom det väckt en pinsam uppmärksam-
35896: het såväl inom som utom representationen, att landtdagens tid för-
35897: 1376                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35898: 
35899: 
35900: nötes under fruktlösa diskussioner, och nu har landtdagen icke
35901: förty redan hunnit i detta afseende öfverträffa sig själf.
35902: 
35903:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tahdon vielä kerran huomauttaa,
35904: että tuntuu siltä kuin edustajat olisivat niin väsyneitä, etteivät jaksa
35905: kuulla, mitä puhutaan. Minä e n o 1 e v a s t u s t a n u t t ä t ä
35906: n y t p u h e e n a o 1 e v a a r e f o r m i a, vaan olen säälinyt
35907: niitä torppareita, jotka tämän pykälämuodostuksen kautta, joka
35908: on mietinnössä, joutuvat mahdollisesti pakosta sellaiseen tilaan,
35909: etteivät voi kyllin nopeasti järjestää talouttaan kannattavalle kan-
35910: nalle ja sen vuoksi ehkä joutuvat tilaltansa pois. Ja minä olen tässä
35911: säälissäni johdonmukaisesti samalla kannalla, kuin silloin kun kir-
35912: joitin sen lentokirjasen, josta ed. Tokoi mainitsi.
35913: 
35914:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
35915: 
35916:     P u h e m i e s: Kun mitään muutosta pykälään ei ole ehdotettu
35917: niin eduskunta hyväksynee sen?
35918: 
35919:    21 § hyväksytään.
35920: 
35921:                          22, 23    ja 24 §
35922: hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
35923: 
35924:                                   25 §.
35925:    Keskustelu:
35926:      Ed. Söder h o 1m: I den allmänna debatten har jag uttalat mig
35927: i den riktning, att jag icke kan biträda de grundsatser, efter hvilka
35928: ersättningen för förbättringar ordnats i förevarande lagför,lag.
35929: Jag skall emellertid icke uppehålla mig vid denna sak numera, utan
35930: ber endast att få beröra en omständighet i förevarande paragraf,
35931: som enligt min tanke icke är fullt tydligt behandlad.
35932:      I andra momentet i paragrafen säges det, att backstugusittare
35933: är berättigad att få ersättning både för hus, som han uppfört å lego-
35934: området och likaså för förbättringar i häfden å den jord, som hör
35935: till området. Emellertid föreligger här i tvänne afseenden otydlighet,
35936: nämligen för det första däri, att man tillerkänner åt backstugu-
35937: sittare ersättning för de hus öfverhufvud, som hani uppfört å
35938: lego-området. Det säges visserligen längre fram, att husen skola vara
35939: så beskaffade, som man kan förutsätta hos sådan person, som kan
35940: räknas till backstugusittare, men man inskränker icke stadgandet
35941: till de hus han behöfver för egen räkning. Följden häraf vore att
35942: backstugusittaren kan uppföra hus, som han hyr åt andra backstugu-
35943: sittare och jämväl för dem ha anspråk på ersättning vid legotidens
35944:                               Maanvuokralaki.                         1377
35945: 
35946: 
35947: slut. Detta har enligt min tanke icke varit meningen, men såsom
35948: momentet är affattadt, kunde man komma till den uppfattningen.
35949: Vidare säges det i senare meningen af andra momentet, huru ersätt-
35950: ning för byggnader skall beräknas, men icke efter hvilken grund
35951: ersättningen för förbättringar å jorden skall ntgå. Nu, synes det
35952: mig, kan det inträffa, att en backstugusittare öfverlåter jorden åt
35953: en annan backstugusittare eller själf till äfventyrs, oaktadt han är
35954: backstugusittare, odlar jorden, som hör till backstuguområdet på
35955: ett sådant sätt, att den icke motsvarar hvad man öfver hufvudtaget
35956: tänker sig, då det är fråga om odling af den jord, som hör till back-
35957: stuguområde. Emellertid finnas inga sådana grunder för ersättning
35958: utsatta, att man icke skulle kunna tro, att ersättningen i detta fall
35959: skulle betalas fullt. Exempelvis om på backstuguområde anlägges
35960: en trädgård, hvilket kan bero därpå, att backstugusittaren har insikter
35961: i trädgårdsodling, så skulle ersättningen betalas efter denna
35962: trädgårds verkliga värde. Men då har man kommit utom ramen
35963: för den ersättningsgrund, som här är i fråga och därmed har lagen
35964: kommit att upptaga en motsägelse mot sig själf. Dessa omständig-
35965: heter borde enligt min tanke rättas, och de äro så mycket mera i
35966: behof af rättelse, som man af 32 § 3 mom. icke får klart för sig,
35967: huru det skall förfaras i det fall, att backstuguområde under lego-
35968: tiden en viss tid innehafts af en person, som icke hör till den klass
35969: af befolkningen, som onmämnes i 3 mom. I §. På dessa grunder ber
35970: jag att få föreslå, att andra momentet i denna paragraf skulle få
35971: följande lydelse: >>Till enahanda godtgörelse vare brukare af back-
35972: stugnområde berättigad för hns som han å legoområdet för eget
35973: behof uppfört och för förbättringar i häfden af dess jord; dock må
35974: ersättning icke bestämmas till högre belopp än det, hvartill sådant
35975: bostadsområde jämte nödiga bonings- och nthusbyggnader för fa-
35976: milj, som i I § 3 mom. ornförmäles, enligt ortens pris kan upp-
35977: skattas>>; eller på finska
35978:     ~Samanlaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokramies
35979: oikeutettu saamaan vuokramaalle omaa tarvettaan varten rakenta-
35980: mistaan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelys-
35981: parannuksista. Älköön kuitenkaan korvausta määrättäkö suurem-
35982: maksi kuin mitä sellaisen perheen, jota I §:n 3 momentissa tarkoite-
35983: taan, asuntoalue välttämättömine rakennuksineen paikkakunnalla
35984: arvioidaan maksavan.>>
35985: 
35986:     Ed. B ä c k: J ag ber att få förena mig om den senaste ärade
35987: talarens förslag. Om detta förslag går igenom, har 25 § i alla fall blifvit
35988: bättre än den är enligt föreliggande utskottsförslag. För öfrigt
35989: måste jag om den bestämmelse, som ingår i 25 § 2 mom., säga, att
35990: den kommer för de legotagare, som omnämnas i I § 3 mom.,
35991: att vara särskildt ödesdiger. Hittills har förhållandet mellan lego-
35992:                                                                     87
35993: J378                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
35994: 
35995: 
35996: gifvare och legotagare mångenstädes, särskildt i Osterbotten, varit
35997: särdeles godt. Något arrende och ännu mindre något kontrakt har
35998: icke ifrågakommit. Backstuguhjonen hafva utan svårighet erhållit
35999: tomtplats. Men om denna 25 § - den må antagas sådan den nu
36000: föreligger eller enligt hr Söderholms förslag - träder i gällande
36001: kraft, tror jag, att förhållandet för backstuguhjonen kommer att
36002: blifva alldeles olidligt. Det torde icke finnas en enda bonde, som
36003: åt dem skulle upplåta boningsplats. Hvad skall han göra med dessa
36004: backstuguhjons stugor, om den tid en gång kommer, då han måste
36005: inlösa dem. Hälst hade jag sett, att detta andra moment af 25 § hade
36006: strukits, men enär ett sådant förslag naturligtvis icke vinner under-
36007: stöd, vill jag icke framkomma med det. J ag ber, som sagt, att få
36008: understöda hr Söderholms förslag.
36009: 
36010:     Ed. N i x: J ag ber till först att få understöda hr Söderholm i det
36011: förslag som han framställde. Tillika vill jag påpeka, att bestämmelserna
36012: i denna paragrafs 2 mom., jämförd med § 27, komme att hafva till
36013: påföljd, att det framdeles för backstugusittare blir omöjligt att
36014: kunna komma sig till ett backstuguområde. Följden kommer
36015: att blifva den att, då jordegare afstår ett backstuguområde, han
36016: gör det icke för den utsatta legotiden utan för evärdeliga tider. Han
36017: har ju alltid det perspektivet framför sig, då han upplåter ett sådant
36018: område, att han aldrig får det tillbaka, med mindre än att han in-
36019: löser också de byggen, som äro uppförda på detta lego-område, och
36020: med detta perspektiv för ögonen kommer han icke att upplåta back-
36021: stuguområden. Följden blir, att man genom denna lag, som sökt
36022: förbättra backstugusittarenas möjligheter, har omöjliggjort för
36023: dem att åtkomma ett lämpligt område, där de kunde uppföra sina
36024: byggnader. J ag vill icke framställa några ändringsförslag, ty det
36025: finnes en så kompakt majoritet för denna lag, men jag vill endast
36026: hafva detta uttaladt därför, att jag så väl ser de vanskligheter, som
36027: denna lag i detta afseende komme att medföra.
36028: 
36029:     Ed. K a i r a m o: Ed. Söderholmin ehdotus on nähdäkseni aina-
36030: kin osaltaan täysin oikeutettu ja jotta se tulisi tarkemman harkinnan
36031: alaiseksi suuressa valiokunnassa, pyydän saada sitä kannattaa.
36032: 
36033:    Ed. C a s t r en: Minä kannatan ed. Söderholmin ehdotusta,
36034: joka ei sisällä asiallista muutosta, vaan käsillä olevan pykälän 2
36035: momentissa olevan maäräyksen selventämistä.
36036: 
36037:    Ed. S t o r b j ö r k: J ag tror icke att följderna af att andra mo-
36038: mentet af § i fråga står kvar skulle vara så ödesdigra, att icke bön-
36039: derna sedermera skulle kunna upplåta backstuguområden.              J ag
36040: har mig bekant, att jordägare till och med gärna, när de upplåta
36041:                              Maanvuokralaki.                         1379
36042: 
36043: 
36044: backstuguområden, skulle vilja upplåta dem för evärdelig tid.
36045: Men detta moment kommer ändå att afskräcka en del, hvarför jag
36046: hällre skulle hafva sett, att denna bestämning om ersättning för
36047: backstuguområde icke skulle hafva kommit i fråga. I Osterbotten är det
36048: nämligen vanligt, att backstugusittaren själf eger alla husen och
36049: jordegaren endast jorden. Det är således det mindre väsentliga
36050: som jordegaren eger och det mera väsentliga som backstugusittaren
36051: eger. J ag ber i alla fall ändå att få understöda hr Söderholms förslag,
36052: ty det innebär en ganska stor förbättring.
36053: 
36054:    Ed. A. R. H e d b e r g: Jag ställer mig visserligen på samma
36055: ståndpunkt, som herrar Nix och Bäck, hvad angår förhoppningarna
36056: rörande framgången af hela denna lag och den lycka, som den kommer
36057: att skapa. - De missförhållanden man velat undanrödja komma
36058: väsentligen att kvarstå, men den kommer dessutom att skapa ett miss-
36059: nöje, som för närvarande icke finnes, såväl bland backstugusittare
36060: som främst bland jordegarene. Men jag stannar vid ett annat slut-
36061: resultat än förenämnde talare rörande denna §. Jag ber få föreslå att
36062: andra momentet måtte utgå, och gör det med förhoppning om att
36063: vinna understöd.
36064: 
36065:    Ed. v on T r o i 1: På de skäl, som af herrar Bäck och Nix fram-
36066: hållits, ber jag få understöda hr Hedbergs förslag, ~tt paragrafens
36067: senare moment måtte utgå.
36068: 
36069:     Ed. T o k o i: Koska tämä ehdotuksen 25 § on yksi niitä tär-
36070: keimpiä pykäliä, mitä koko lakiehdotuksessa on, niin ei sitä voi
36071: näin vallan vaitiolalla sivuuttaa, olletikin kun se tällaisena löytyy
36072: tässä mietinnössä. Tässä pykälässä määritellään korvauksen pe-
36073: rusteet, millä perusteella on vuokramies saava korvauksen siitä
36074: työstä, minkä hän on vuokrakaudellaan vuokra-alueellaan toimit-
36075: tanut. Tässä täytyy ottaa huomioon ensinnäkin kaksi pääseikkaa:
36076: täällä on nim. tunnustettu toistenkin tahoilta se tosiasia, että pisin
36077: vuokramuoto on ainoa edullinen, onpa tunnustettu sekin seikka,
36078: että perinnöllinen vuokra olisi kaikkein edullisin. Kieltämättä on
36079: väitetty, että jos vuokramiehellä olisi takuu siitä, että hän saa vuokra-
36080: aluettaan hallita niin kauan kuin hän haluaa, niin silloin hän olisi
36081: halullisin tekemään vuokraamallaan alueella suurempia paran-
36082: nuksia, kun tietäisi saavansa työnsä tulokset itse nauttia. Siitä
36083: syystä olisikin ensimäinen ehto olemassa se, että vuokramiehelle taa-
36084: taan oikeus uudistaa sopimus vuokra-ajan umpeen kuluttua
36085: siksi ajaksi minkä laki määrää, nim. meidän ehdotuksemme mu-
36086: kaan 50 vuodeksi, niillä ehdoilla, kuin mitä hänellä ennenkin on ollut.
36087:     Nyt mma kokemuksesta tiedän, että esim. siinä osassa maa-
36088: tamme, jossa minäkin olen kasvanut, on käytännössä juuri tämä
36089: 1380                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36090: 
36091: muoto toteutettu; siellä ei koskaan tule kysymykseenkään lyhempi
36092: kuin 50 vuoden vuokra-aika, ja aina vuokramies vaatii oikeuden
36093: itsellensä uudistaa vuokrasopimuksen vuokra-ajan umpeen ku-
36094: luttua taas seuraavaksi 50 vuodeksi ja heti pidättää itselleen sen
36095: oikeuden, eikä yksikään täällä voi väittää, etteikö vuokraolot juuri
36096: siinä osassa maatamme ole kaikkein parhaat. Kun siellä tällaista
36097: torpparikysymystä tuskin tunnetaan, olisi luonnollista silloin, että
36098: muissakin osissa maatamme koetettaisiin pyrkiä siihen suuntaan ja
36099: vuokralaki muodostettaisiin siihen suuntaan, sellainen, joka jo käy-
36100: tännössä on osoittautunut käytännölliseksi. Siitä syystä juuri ja
36101: tätä seikkaa silmällä pitäen onkin sosialidemokraattisen ryhmän
36102: taholta liitetty vastalause ehdotuksella, että vuokramiehellä tai
36103: hänen oikeudenomistajallaan olkoon oikeus vuokrakauden loputtua
36104: uudistaa vuokrasopimus, joten vuokramiehelle turvattaisiin se oikeus,
36105: että hän saisi uudistaa vuokrasopimuksen, silloin kun vuokrakausi
36106: on umpeen kulunut. Se olisi riittävänä takeena siitä, että hän
36107: vuokra-alueellaan tuntisi olevansa kotonaan, tuntisi asuvansa sillä
36108: alueella, joka kuuluu hänelle, ja jonka hän on oikeutettu turvaa-
36109: maan myöskin lapsillensa.                 -
36110:     Täällä on väitetty sitä seikkaa, että Kun 50 vuoden vuokra-aika
36111: tulisi käytäntöön, joka nyt kaikesta huolimatta ei tule käytäntöön
36112: sen jälkeen, kun meidän porvarillisemme ovat liittoutuneet 50 vuo-
36113: den vuokraa vastaan, on väitetty, että se tekisi mahdottomaksi
36114: tällaisen myönnytyksen antamisen. Minä pyydän vaan vedota nii-
36115: hin tosioloihin, joista Keski-Pohjanmaan olot puhuvat. Ja se todis-
36116: taa, että käytäntö puhuu aivan toista kieltä. Mutta minä kum-
36117: mastelen juuri sitä seikkaa, että ed. Gebhard, joka tuntee ne olot,
36118: on myötävaikuttanut tällaisen kompromissin syntymiseen, jossa
36119: tämmöinen 50 vuoden vuokramiehelle myönnetty vuokra-oikeus
36120: on käynyt mahdottomaksi.
36121: 
36122:    Puhemies: Pyydän huomauttaa puhujalle, että nyt on ky-
36123: symys pykälästä 25.
36124: 
36125:    Ed. .T o k o i: Nämä ovat siksi läheisessä yhteydessä toistensa
36126: kanssa, ~ttä minun täytyy siitä huomauttaa.
36127: 
36128:    P u h e m i e s: Minä pyydän huomauttaa, että puhemiehen
36129: huomautus on otettava varteen ja että olisi pysyttävä vaan tämän
36130: pykälän rajoissa.
36131: 
36132:    Ed. T o koi: Täällä perusteluissa juuri sanotaan, että jos 50
36133: vuodeksi vuokra määrätään, niin tällainen korvausmääräys käy
36134: mahdottomaksi. Se on juuri tämän pykälän perusteluissa, kun siitä
36135: puhutaan. Siitä ei pääse mihinkään. Muuten tähän liittyy eräs
36136:                             Maanvuokralaki.                        1381
36137: 
36138: 
36139: toinen seikka, mm. se, että vuokramiehelle silloin, jos vuokra-
36140: mies ei halua uudistaa kontrahtiaan ja jos vuokranantaja tah-
36141: too vuokra-alueen haltuunsa, olisi luonnollista, että vuokran-
36142: antaja on velvollinen suorittamaan täyden korvauksen vuokra-
36143: alueella toimitetuista pararnuksista. Mutta nyt täällä 25 §:ssä,
36144: sellaisena kuin se esiintyy tässä maatalousvaliokunnan mietinnössä,
36145: lausutaan, ettei kuitenkaan myönnettäisi kustannuksia enempää kuin
36146: työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten
36147: päättyessä olisi mennyt, siis ainoastaan se korvaus, mikä siitä työstä,
36148: minkä vuokramies on toimittanut, olisi mennyt mahdollisesti sil-
36149: loin, jos se toimitettaisiin silloin, kun vuokra-aika päättyy s. t. s.
36150: jos vuokramies olisi tehnyt peltoa jonkin vissin alueen, niin lasketaan
36151: paljonko sen alueen pelloksi tekemisen kustannukset nousevat sil-
36152: loin, kun vuokra-aika päättyy, eikä suinkaan sitä, onko maan arvo
36153: sen kautta parantunut, onko maan arvo siitä noussut, että siihen
36154: on käytetty tätä työvoimaa, mutta ainoastaan juuri sen, minkä
36155: verran se työvoima sinä päivänä maksaa. Täällä esim. lausutaan
36156: sen eduskuntaesityksen perusteluissa, joka on suomettarelaisen puo-
36157: lueen taholta jätetty, että meidän mielestämme tässäkin kohden
36158: on astuttava täysi askel, ja siis ehdotukseemme olemme ottaneet
36159: sen määräyksen, että torpparille olisi maksettava täysi korvaus siitä,
36160: mitä torpan arvo on hänen työnsä ja siihen käyttämänsä pää-
36161: oman kautta lisääntynyt. Siis ei puhuta mitään siitä mitä työ
36162: maksaa vaan mitä torpan a r v o on lisääntynyt. Sama määräys
36163: löytyy eduskuntaesityksen 66 §:ssä. Sitä kummastuttavampaa on,
36164: että se on supistunut näin lyhyeen. Moni täällä on sanonut, että
36165: se on asiallisesti sama, mutta se ei ole hetikään sama. Voitaisiin esim.
36166: ajatella, että yksi tynnyrinala tekemätöntä maata maksaa ainoas-
36167: taan 50 markkaa. Siihen on uhrattu työvoimaa, sen pelloksiteke-
36168: misen arvo maksaa 250 markkaa. Siis vuokranantaja on velvollinen
36169: maksamaan ainoastaan tuon 250 markkaa, mutta hänen ei tarvitse
36170: lainkaan ottaa huomioon sitä seikkaa, mitä tuo maa nyt maksaa,
36171: se voisi maksaa hyvin 500 markkaa, ja hän näin ollen voisi sen arvon-
36172: nousun kokonaan omistaa itselleen, eikä vuokramies hyötyisi mi-
36173: tään. Mikä olisi luonnollisempaa kuin juuri se, että vuokramies, joka
36174: on työnsä kautta sen arvon kohottanut, olisi myös oikeutettu saa-
36175: maan sen arvon kohoamisen eikä se, joka ei ole penninkään edestä
36176: työtä eikä pääomaa siihen uhrannut. Näitä täysin oikeudellisia
36177: näkökohtia silmälläpitäen onkin sosialidemokraattinen eduskunta-
36178: ryhmä vastalauseensa 27 §:ään ottanut määräykse~: >>Jos hän vaatii
36179: vuokramaksua korotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle tai
36180: hänen oikeuden-ornistajilleen sitä varten toimitetussa katselmuk-
36181: sessa määrätty täysi korvaus vuokratilan arvon nousemisesta>>,
36182: siis itse asiassa sen, mitä suomettarelainen puolue on aikoinaan tun-
36183: nustanut oikeudenmukaiseksi, vaikkakin nyt joistakin merkilli-
36184: t382                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36185: 
36186: 
36187: sistä syistä katsoo tarpeelliseksi siitäkin kohdasta luopua. Mutta
36188: me kuitenkin silmälläpitäen juuri vuokraajan oikeudellisia etuja
36189: tahdomme tätä kannattaa, ja tahdon siitä syystä ehdottaa, että
36190: tämän pykälän sijalle otettaisiin toisesta vastalauseesta 27 §, josta
36191: seuraisi, että etempänä sitten tehdään poistoehdotuksia, jotka
36192: vastaisuudessa pyydämme tehdä.
36193: 
36194:    Ed. C a s t r en:    Ajan voittamiseksi luovun puheenvuorosta.
36195: 
36196:     Ed. K ä p y: Minä tahdon vain ed. Tokoille lyhyesti huomaut-
36197: taa, että vastaava kohta eduskuntaesityksen 25 §:ssä kuuluu: >>Vil-
36198: jelysparannuksia arvioitaessa katsottakoon, ettei vuokranantaja
36199: tule suorittamaan korvausta siitä vuokraesineen arvosta tai arvon-
36200: lisäyksestä, joka johtuu maan sisäisestä laadusta tai ulkonaisista
36201: olosuhteista.>> Tämän lauseen sijalle on maatalousvaliokunta hyväk-
36202: synyt seuraavan: •>Ei kuitenkaan sitä kustanousta enempää kuin
36203: työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten
36204: päättyessä olisi mennyt.>> Tämä muutos ei ole mikään asiallinen
36205: muutos eduskuutaesitykseen.
36206: 
36207:    Ed. A. R. He d b e r g: Då jag gjorde mitt förslag, att andra
36208: momentet i denna paragraf måtte utgå, nämnde jag, att särskildt
36209: detta moment vore egnadt att skapa ett förökadt missnöje bland
36210: backstugusittarene och äfven bland jordegarene. För att belysa
36211: detta, ber jag att få nämna, att vi i vissa delar af vårt land hafva
36212: vidsträckta af backstugusittare bebyggda områden, som under på-
36213: gående landtmätareförrättningar blifvit tillagda vissa hemmans-
36214: egare. Dessa hafva med sådana backstugusittare ingenting vidare
36215: att skaffa, än att de hafva tillåtit dem att mot intet eller ett
36216: obetydligt arrende fortfarande bebo den mark där de tidigare
36217: byggt sina stugor. Genom denna lag blefve jordegarene nu för-
36218: pliktade att under vissa omständigheter inlösa dessa stugor.
36219: Detta vore emellertid något, som de små lägenhetsinnehafvarene
36220: skulle känna sig allt annat än nöjda med, i det att iföljd af bestäm-
36221: ningarna i denna paragraf arrendena måste höjas. Man har också
36222: redan fått känning af denna lags verkningar, i det att man i rätt
36223: vidsträckta delar af landet, särskildt i Österbotten, vägrar sälja
36224: jordområden under andra villkor, än att köparen förbinder sig, att icke
36225: bygga stuga på desamma. J ag håller sålunda på, att det är högst
36226: nödvändigt, att detta moment utgår.
36227: 
36228:     Ed. E 1 o r a n t a: Minä pyydän saada kannattaa ed. Tokoin
36229: tekemää ehdotusta tämän 25 §:n suhteen ja toivon, että suomettare-
36230: laiset äänestäisivät tämän pykälän muutoksen puolesta, ettei torppari-
36231: luokka tulisi tuntemaan niin suurta pettymystä, kuin se suomettare-
36232:                              Maanvuokra laki.                       1383
36233: 
36234: 
36235: laisen puolueen menettelyn suhteen tuntee, sillä heidän taholtaan
36236: on niin laajalti levitetty ohjelmaehdotusta vuotena rgo6, ja täällä
36237: eduskunnassa on julkisesti, esim. edustajat Paasikivi ja Gebhard
36238: sanoneet, että he ovat olleet komiteassa mukana laatimassa sitä
36239: suunnitelmaa. Tässä korvauskysymyksessä on menty niin pitkälle,
36240: että on luvattu suoranainen eläke torpparille, joka on 25 vuotta sa-
36241: maa torppaa viljellyt. Korvauslupauksia on uudistettu ennen vaa-
36242: leja, ja tällä perusteella ovat torpparit äänestäneet suomettarelaisia
36243: luottaen siihen, että edes jotakuinkin samoilla perusteilla myönne-
36244: tään heille korvausta. Se nyt kuitenkin näyttää mahdottomalta.
36245: 
36246:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
36247: 
36248:      P u h e m i e s: Asiassa on valiokunnan mietintöä vastaan tehty
36249: seuraavat kolme muutosehdotusta:
36250:     Ed. Söderholm, useampien kannattamana, on ehdottanut, että
36251: 25 §:n toinen momentti tulisi kuulumaan seuraavasti: >>Samanlaisen
36252: korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokramies oikeutettu saamaan
36253: vuokramaalle omaa tarvettansa varten rakentamistaan huoneista
36254: sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparannuksista. Äl-
36255: köön kuitenkaan korvausta määrättäkö suuremmaksi kuin mitä
36256: sellaisen perheen, jota r §:n 3 momentissa tarkotetaan, asuntoalue
36257: välttämättömine rakennuksineen paikkakunnalla arvioidaan mak-
36258: savan.>> Tulen nimittämään tätä ed. Söderholmin ehdotukseksi.
36259:     Ed. Hedberg, vapaaherra v. Troilin kannattamana, on ehdottanut,
36260: että tämän 25 §:n 2 momentti kokonaan poistettaisiin. Nimitän sitä
36261: ed. Hedbergin ehdotukseksi.
36262:     Lopulta on ed. Tokoi, ed. Elorannan kannattamana ehdottanut,
36263: että 25 §:n sijaan hyväksyttäisiin maatalousvaliokunnan mietintöön
36264: liitetyn toisen vastalauseen 27 §. Tulen nimittämään sitä ed. Tokoin
36265: ehdotukseksi.
36266:      Jotta kaikki nämä muutosehdotukset saataisiin äänestettäviksi,
36267: katsoisin tarpeelliseksi menetellä seuraavalla tavalla. Koska kaksi
36268: muutosehdotusta, ed. Söderholmin ja ed. Hedbergin, koskee ainoas-
36269: taan 25 §:n toista momenttia, mutta ed. Tokoin ehdotus koskee koko
36270: pykälää, olisi minusta ensin äänestettävä näistä ehdotuksista, jotka
36271: koskevat toista momenttia, jotta saadaan nähdä, minkälaiseksi tämä
36272: pykälä muodostuu, ja sitte äänestettävä tämän 25 §:n ja ed. Tokoin
36273: ehdotuksen välillä. Toisin sanoen, ensin olisi äänestettävä 25 §:n 2 mo-
36274: mentin semmoisena kuin se on valiokunnan mietinnössä ja ed. Sö-
36275: derholmin ehdotuksen välillä, ja se ehdotus, joka voittaa, asetettava
36276: ed. Hedbergin hylkäävää ehdotusta vastaan. Siten saamme nähdä,
36277: hyväksytäänkö tämä toinen momentti ja missä muodossa, ja sillä
36278: tapaa saadaan selville, minkälaiseksi ne, jotka mietinnön pohjalla
36279: ovat, tahtovat tämän pykälän muodostettavaksi. Tämän jälkeen
36280: 1384                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36281: 
36282: 
36283: äänestettäisiin voittaneen ehdotuksen ja ed. Tokoin ehdotuksen
36284: välillä.
36285:    Menettely hyväksytään.
36286:     Äänestykset ja päätös:
36287: 
36288:      1) Ken hyväksyy 25 §:n toisen momentin valiokunnan mietin-
36289: nön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Söderholmin
36290: siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
36291:     Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Söderholmin muutosehdotus on
36292: siis, ehdollisesti hyväksytty.
36293:      2) Ken hyväksyy ed. Söderholmin ehdotuksen, äänestää »jaa»;
36294: jos >>ei>> voittaa, on toinen momentti ed. A. R. Hedbergin ehdotuksen
36295: mukaan päätetty poistaa.
36296:      Jaa-äänet ovat voitolla.
36297:      3) Ken hyväksyy 25 §:n sellaisena kuin se edellisten äänestys-
36298: ten kautta on päätetty kuulumaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa
36299: on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty.
36300:      Äänestyksessä annetaan 105 jaa- ja 85 ei-ääntä. 25 § on siis
36301: hyväksytty siten muutettuna kuin ed. Söderholmin ehdotus sisältää.
36302: 
36303:                                   26 §.
36304:    Puheenvuoroa käyttää
36305:    Ed. T o k o i: Oikeastaan tästä pykälästä pitäisi rähistä oikein
36306: aika lailla, mutta pitemmittä keskusteluitta ehdotan, että se poiste-
36307: taan. Jokainen edustaja kyllä tietää, mistä syistä.
36308:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
36309:     P u h e m i e s: Ed. Tokoi on ehdottanut pykälän poistetta-
36310: vaksi, mutta kun hänen ehdotuksensa ei ole saanut kannatusta,
36311: se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi.
36312: 
36313:    26 § hyväksytään.
36314:                                  27 §.
36315:    Keskustelu:
36316:    Ed. K ä p y: Esillä oleva pykälä on niitä lainkohtia uudessa
36317: maanvuokralaissa, joissa on näyttäytynyt sangen vaikeaksi ottaa
36318: huomioon sekä vuokranantajan että vuokramiehen kohtuullisia
36319: vaatimuksia ja etuja. On mielestäni selvää, että maanomistajalle
36320: on valmistettava tilaisuus suorittaa vuokramiehelle tuleva korvaus
36321: muulla tavoin kuin rahassa, siis jatketun vuokran muodossa. Vuokra-
36322: miehellekin pitäisi olla edullista saada nauttia niin pitkää vuokra-
36323: aikaa kuin suinkin mahdollista. Niissä tapauksissa, joissa vuokra-
36324:                            Maanvuokralaki.                       1385
36325: 
36326: 
36327: mies vuokrakauden kuluessa haluaa luopua vuokraoikeudesta ja
36328: saada korvauksen tekemistään parannuksista rahassa, voi hän siirtää
36329: vuokraoikeutensa toiselle henkilölle. Eri kysymys on, kuinka pit-
36330: käksi tämä jatkettu vuokra-aika on määrättävä. 27 §:n I mom.
36331: mukaan, niinkuin se kuuluu suuren valiokunnan ehdotuksessa, on
36332: vuokra-aika määrättävä >>niin pitkäksi kuin, jolleivät asianomaiset
36333: siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon mukaan
36334: maaraa.>> Tästä johtuu ettei vuokramiehellä ole ennakolta varmaa
36335: tietoisuutta siitä, pitkäksikö tämä jatkettu vuokra-aika tulee, ja se
36336: epätietoisuus epäilemättä vaikuttaa ehkäisevästi hänen toimin-
36337: taansa. Saman pykälän 2 mom. mukaan ovat pitennettynä vuokra-
36338: aikana tehdyt parannukset maksettavat rahassa, ellei vuokramies
36339: halua vieläkin uudistaa vuokrasopimusta I mom. mainitulla tavalla.
36340: Tätä järjestelmää kokonaisuudessaan en voi pitää onnistuneena.
36341: Toiselta puolen voi se antaa aihetta ryöstöviljelykseen, kun vuokra-
36342: mies koettaa tänä pitennettynä vuokra-aikana kiskoa vuokratilaltaan
36343: mitä suinkin on saatavissa. Toiselta puolen saattaa se tulla vuok-
36344: ranantajaliekin sangen tuhoisaksi, jos vuokramies pitennettynä
36345: vuokra-aikana tekee esim. kalliita rakennusparannuksia ja vaatii
36346: korvauksen niistä suoritettavaksi rahassa. Joka suhteessa oikeuden-
36347: mukaisempi ja käytännöllisempi on se kanta, jolle. ensimäinen vasta-
36348: lause asettuu. Siinä vuokrasuhde jatkuu edelleen 50 vuodeksi
36349: ja korvaus suoritetaan siten, että vuokramies saa nauttia vuokra-
36350: sopimusta entisillä ehdoilla niin pitkän ajan vuokrakaudesta, kuin,
36351: elleivät asianomaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen paran-
36352: nusten arvon mukaan määrää, ollen vuokranantaja oikeutettu,
36353: myöntämällä suuremman vuokramaksun alennuksen, suorittamaan
36354: korvauksen lyhemmässäkin ajassa. Sittenkun korvaus täten on
36355: suoritettu, saa vuokranantaja sellaisen korotetun vuokramaksun,
36356:  jonka ei ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana vallin-
36357: neet olot, vaan myös tällä tavalla korvatut parannukset
36358: oikeuttavat. On väitetty, että vuokramies tällä tavalla tulee tur-
36359: peeseen sidotuksi, mutta itse asiassa ei vuokramies tule sen enempää
36360: sidotuksi kuin maanomistajakaali on tähän verrattavissa tapauksissa.
36361: Jos nim. maanomistaja haluaa saada korvauksen talossaan tekemis-
36362: tään parannuksista, saa hän sen ainoastaan myymällä talonsa toiselle
36363: henkilölle; ellei hänen onnistu löytää sopivaa ostajaa, täytyy hänen
36364: odottaa siksi kunnes ajat paranevat ja talo menee kaupaksi. Samalla
36365: tapaa vuokramies saa korvauksen rahassa myymällä vuokraoikeu-
36366: tensa.    Ehdotan siis ensimäisen vastalauseen hyväksyttäväksi,
36367: kuitenkin niin, että sanojen >>tässä asetuksessa määrätyksi lyhim-
36368: mäksi ajaksi>> sijaan tulee >>50 vuodeksi.>>
36369: 
36370:   Ed. Ra j a 1a: En tässä rupea mitään erityistä esitelmää pitämään
36371: mutta huomautan kuitenkin asiasta, koska tämä 27 § on minun
36372: 1386                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36373:                                                        ----
36374: 
36375: käsitykseni mukaan niin epäedulliseksi tehty, että, niinkuin 25
36376: §:stä käy selville, korvaus on myönnettävä. Mutta tämä 27 § on
36377: muodostettu sillä tavalla, että tuo korvaus on suoritettava siten,
36378: että vuokrakirja voidaan ainoastaan muutamiksi vuosiksi uudistaa
36379: ja siten tulee vuokramies joutumaan pois vuokratilaltaan. Tämän
36380: vuoksi minä olen ajatellut tehdä tähän pykälään erityisen muutosehdo-
36381: tuksen, vaikka en tiedä, tuleeko tälle ehdotukselleni mitään kannatusta.
36382: Tämä ehdotukseni on näin kuuluva: >>Jos molemminpuolisella suos-
36383: tumuksella vuokra-ajan umpeen kuluttua tahdotaan uudistaa
36384: vuokrasopimus tässä laissa määrätyksi lyhimmäksi ajaksi, ei 25
36385: §: ss ä mainittua korvausta suo r i te ta rahassa.
36386: Sama olkoon laki kun maanomistaja edellisen uudistamisajan umpeen-
36387: kuluttua jälleen tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen, aina siksi, kunnes
36388: maanomistaja jonkun uudistamisajan loppuun kuluttua haluaa
36389: rahallisen korvauksen suorittamista vastaan itse ottaa vuokraesineen
36390: haltuunsa.>> Toinen momentti tulisi kuulumaan tällä tavalla: >>Sopi-
36391: musta uudistettaessa on noudatettava mitä vuokrasopimuksesta ja sen
36392: alistamisesta vuokralautakunnan vahvistettavaksi tässä laissa on
36393: säädetty, kuitenkin siten, ettei vuokramies tule suorittamaan koro-
36394: tettua vuokraa niistä parannuksista, joista vuokranantaja 25 §:n mu-
36395: kaan on velvollin(ill hänelle korvausta maksamaan.>> Tämän pykälän
36396: kolmas momentti tulisi siis kuulumaan samalla tavalla kuin valio-
36397: kunnan mietinnössä. Neljäs momentti tulisi tykkänään poistetta-
36398: vaksi sen ehdotuksen mukaan, jonka suuri valiokunta on tehnyt.
36399: Sillä perustuksella tämä neljäs momentti tulisi kokonaan poistetta-
36400: vaksi, koska tämän minun ehdotukseni mukaan juuri on ensimäisen
36401: momentin sisällössä sama perustelu kuin tässäkin momentissa on.
36402: 
36403:    Ed. E 1 o r a n t a: Minä puolestani ehdottaisin tämän pykälän
36404: poistamista kokonaisuudessaan, ja sen teen sitäkin suuremmalla
36405: syyllä, kun suuressa valiokunnassa ed. Rosenqvist ja Setälä ovat
36406: asettuneet sen poistamista puolustamaan ja selittäneet sen poista-
36407: misen kuuluvan alkeellisimpiin vapauksiin, pitäen tätä §:ää mitä
36408: epäedullisimpana torppareille. Olisi senvuoksi suotava, että täm-
36409: möinen pykälä tulisi laista poistetuksi.
36410: 
36411:    Ed. Rannikko: Minä kannatan ed. Kävyn tekemää ehdotusta.
36412: 
36413:     Ed. C a s t r en: En voi edustaja Kävyn ehdotusta kannattaa.
36414: Siitä olisi seurauksena auttamaton epäjohdonmukaisuus lyhimpään
36415: vuokra-aikaan nähden. Lyhimmän vuokra-ajan on eduskunta jo
36416: päättänyt 50 vuodeksi oikeudella vuokralautakunnalle, jos tärkeitä
36417: syitä on olemassa, lyhentää vuokra-aikaa, sitä ei kuitenkaan alle 25
36418: vuotta. Tästä huolimatta ehdottaa ed. Käpy, että vuokranantaja
36419: voisi päästä korvauksen suorittamisesta, jos hän uudistaa vuokra-
36420:                             Maanvuokralaki.                        1387
36421: 
36422: 
36423: sopimuksen 50 vuodeksi. Edelleen tulisi ed. Kävyn ehdotuksen
36424: mukaan vuokranantajana olemaan oikeus vapautua korvauksen
36425: suorittamisesta rahassa vuokramiehen uudistusaikana tekemistä
36426: parannuksista, jos vuokranantaja uudistusajan loppuun kuluttua
36427: jälleen uudistaa vuokrasopimuksen viideksikymmeneksi vuodeksi,
36428: ja niin aina eteenpäin loppumattomiin asti. Koska tuollaisen korvausten
36429: suorittamistavan epäedullisuus vuokramiehelle on laajaperäisesti
36430: esitetty maatalousvaliokunnan mietinnön I I sivulla, pidän tarpeetto-
36431: mana ruveta sitä täällä selittämään, sanon vaan sen, että tällaisen
36432: korvauksen Suorittamistavan kautta tulisi maanomistajan tahdon
36433: ilmauksesta 'uokramies kiinnitetyksi turpeeseen ilman mahdolli-
36434: suutta päästä vuokrasuhteesta muulla tavalla kuin siirron kautta,
36435: jos sekään sattuisi hänelle onnistumaan. En myöskään katso voi-
36436: vani hyväksyä sitä muodostusta, jonka ed. Rajala on antanut
36437: edustaja Kävyn ehdotukselle. Olen sitä mieltä, että sekä vuokra-
36438: miehen että vuokranantå.jan kannalta katsoen se suuren valiokunnan
36439: 27 §:n I momentille ehdottarua näin kuuluva muodostus on edullisin:
36440: >>Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokramiehen
36441: tekemistä parannuksista, jos hän katselmuksen tapahduttua tar-
36442: joutuu -entisillä ehdoilla jatkamaan vuokrasopimusta niin pit-
36443: käksi ajaksi kuin, jolleivät asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta
36444: tehtyjen parannusten arvon mukaan määrää.>>
36445: 
36446:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Mitt i stora utskottet gjorda förslag
36447: innebär, att brukarens samtycke skulle vara erforderligt äfven då
36448: legogifvaren f ö r s t a g å n g en vill förlänga legokontraktet i
36449: stället för att utbetala ersättning. Enligt detta förslag skulle således
36450: till I mom. i paragrafen komma att tilläggas orden >>och brukaren
36451: därtill samtyckt.>> Detta förslag är jag äfven nu beredd att omfatta,
36452: om någon utsikt finnes för att det skall gå igenom. Om man från
36453: vänsterhåll gör detta förslag, skall jag äfven nu understöda det-
36454: samma.
36455: 
36456:    Ed. G y 11 i n g: Ed. Rosenqvistin ehdotus itse asiassa sisälsi
36457: aivan samaa ja vie asiallisesti aivan samaan tulokseen kuin ed.
36458: Elorannan ehdotus, että koko tämä pykälä poistettaisiin. Minä en
36459: senvuoksi ymmärrä, miksi ei ed. Rosenqvist voisi yhtyä siihen ehdo-
36460: tukseen, jonka ed. Eloranta teki, mutta jollei hän siihen yhdy, niin
36461: kyllä minä puolestani suostun kannattamaan sitä ehdotusta, jonka
36462: hän äsken teki.
36463:    Tahdon sitten vielä vähän kosketella sitä kantaa, jota keskusta
36464: tässä kysymyksessä edustaa, koska se mielestäni on erityisesti
36465: huomiota ansaitseva. Niinkuin tiedämme, on kyllä keskustan ta-
36466: holta yleisesti aina puhuttu siitä, että vuokramiehelle on maksettava
36467: korvaus ja, mikäli nyt mahdollista, täydellinenkin korvaus niistä
36468: 1388                 Istunto 19 p. Jokakuuta 1908.
36469: 
36470: parannuksista, mitä hän on vuokratilalla tehnyt. Mutta katso-
36471: kaamme keskustan ehdotusta, turvaako se minkäänlaista korvausta
36472: vuokramiehelle. Siinä sanotaan, että joka kerta, kun vuokramiehen
36473: olisi korvausta saatava, on vuokranantajana mahdollisuus korvauksen
36474: maksamisesta vapautua sillä, että hän uudistaa vuokrasopimuksen,
36475: ja vuokramaksua määrättäessä otetaan huomioon tuo määrä, joka
36476: vuokramiehen on korvausta saatava, siten että vuokramaksu on suh-
36477: teellisesti alempi siksi, kunnes tämä korvaus on tullut suoritetuksi.
36478: Vuokramies ei siis tule milloinkaan itse asiassa suoranaisesti tuota
36479: korvausta saamaan. Hän tulee ainoastaan tässä välillisessä muo-
36480: dossa, vuokramaksun alennuksena, aina ja alituisesti pakoitetuksi
36481: ottamaan sen vastaan. On huomautettu, ed. Castdm tässä nimeno-
36482: maan viimeksi, että juuri tämmöisen ehdotuksen kautta maan-
36483: omistajan tahdon ilmauksesta vuokramies sidotaan turpeeseen pit-
36484: kiksi ajoiksi.
36485:     Samalla tapaa käy tämän ehdotuksen luonteesta selville, että
36486: keskustan tarkoitus ei olekaan koskaan ollut maksaa mitään suora-
36487: naista korvausta. Keskustan miehet ovat ottaneet tämän korvauksen
36488: ehdotukseensa vaan siinä tarkoituksessa, että he sen kautta sitoisivat
36489: vuokramiehen yhä edelleen jäämään torpanpaikkaansa.- Viime
36490: perjantain istunnossa ed. Paasikivellä oli tätä asiaa erittäin hyvin
36491: valaiseva lausunto. Tahdon sen takia, koska mielestäni se hyvin
36492: kuvaa keskustan kantaa tässä suhteessa, lukea pari otetta siitä.
36493: Ed. Paasikivi sanoi m. m.: >>Minä tahdon mennä niin pitkälle, että
36494: jos kysymyksessä olisi jonkun rahasumman hankkiminen torpparille
36495: hänen ennen tekemistään parannuksista ja jos hän saisi rahan käteensä
36496: ja lähtisi kaupunkiin johonkin toiseen ammattiin, niin minä en
36497: koskaan katsoisi sellaista lakiehdotusta voivani kannattaa.>> Myö-
36498: hemmin samassa lausunnossaan hän sanoi: >>Tuon säädöksen,>> -nim.
36499: suomettarelaisten korvauspykälän ->>tarkoituksena ei ole koskaan
36500: ollut hankkia mitään käteistä rahaa vuokramiehelle.>> Nämä mo-
36501: lemmat lauseet toki paraiten paljastavat keskustan varsinaisen
36502: tarkoituksen korvauskysymyksessä. Ei siinä ole korvauksen hankki-
36503: minen ja turvaaminen vuokramiehelle ollut mikään oleellinen kohta.
36504: Oleellista on ollut se, että korvauksen avulla, joka on luvattu torp-
36505: pareille kauniina kuvana tulevaisuudessa, on pako:tettu heitä jäämään
36506: yhä edelleen turpeeseen kiinni. Tämä korvaus on lähinnä verrattava
36507: aivan samanlaiseen kohtaan elinkeinolaissa, jota porvarit täällä
36508: tarjoovat.     Elinkeinolaissa nim. on kohta, jossa sanotaan, että
36509: työnantajalla on oikeus pidättää I4 päivän palkka takauksena työ-
36510: sitoumuksen r:kkomattomuudesta. Tässä vuokranantaja pidättää
36511: vuokramiehelle tulevan korvauksen vakuudeksi siitä, että hän yhä
36512: edelleen saa pitää ne työjuhtansa, jotka hänellä tähän saakka ovat
36513: olleet. Tämä korvaus on ainoastaan vakuutuksena siitä, että vuokran-
36514: antajaluokka tulee yhä edelleen saamaan hyvää ja halpaa työvoimaa.
36515:                               Maanvuokralaki.                       1389
36516: 
36517: 
36518: On siis kyllä totta se, mitä ed. Käpy tästä sanoi, että suomettare-
36519: laisten ehdotus on paljon käytännöllisempi. Se on paljon käytännölli-
36520: sempi maanomistajan kannalta, sitä ei käy kieltäminen.
36521:      Minä tiedän kyllä, mitä keskustan taholta tähän tullaan sanomaan.
36522: Tullaan sanomaan, että onhan torpparilla oikeus siirtää vuokra-
36523: oikeus toiselle ja sillä tavalla päästä siitä. Tämä oikeus vuokra-
36524: miehellä kyllä on, mutta sen merkitys ei ole niinkään suuri, kuin
36525: tahdotaan sanoa. Voi ensiksikin tapahtua, - ja sellaisina aikoina
36526: luonnollisesti vuokramiehet enimmäkseen pyrkivätkin pois tiluk-
36527: siltaan- että se viljelysmuoto, tavallisesti pieniviljelys, jollaista
36528: viljelystä vuokramiehet harjoittavat, käy kannattamattomaksi ja he
36529: tahtoisivat vuokrasuhteesta päästä. He eivät siitä kuitenkaan millään
36530: muulla keinoin pääse, kuin että siirtävät sen toiselle. Onko sanottu
36531: että vuokramies tällaisissa oloissa voi siirtää sen toiselle? Hänen
36532: työtuloksensa ei siis ole lainkaan niin varmasti turvattu, kuin kes-
36533: kustan taholta on sanottu. Ja toiseksi on huomattava, että ainoas-
36534:  taan yksityinen torppari voi kyllä mahdollisesti päästä torpastansa,
36535:  mutta torppariluokka kokonaisuudessaan ei vuokrasuhteesta pääse.
36536: Se on aina siirtyvä yhäkin edelleen uusille torppareille. Tämän ehdo-
36537:  tuksen kautta siis tahdotaan säilyttää tämä torppariluokka kokonai-
36538:  suudessaan, - tässäkin käy esille aivan kaikessa alastomuudes-
36539:  saan tämä suomettarelaisten korvauspykälän varsinainen tarkoitus
36540:  - tahdotaan säilyttää työtätekevä työmiesluokka kaikilla mahdolli-
36541:  silla keinoin maanviljelijäin käytettäväksi.
36542:      En voi eikä voi kukaan, joka tätä asiaa tarkastaa, olla huomaamatta,
36543:  että tässä ei suinkaan ole korvauspykälää laadittu torpparien edun
36544:  kannalta, niinkuin keskustan taholta on usein terotettu. Tässä on
36545:  yksinomaan ja ainoastaan pidetty silmällä maanviljelijäin etua,
36546:  sitä, että hankittaisiin heille edullisesti työväkeä.
36547: 
36548:    Puhemies: Kannattiko puhuja ed. Elorannan ehdotusta, vai
36549: asettuiko puhuja samalle kannalle kuin ed. Rosenqvist?
36550:    Ed. G y 11 i n g: Jos ed. Rosenqvist pitää ehdotuksensa sellaise-
36551: naan, niin minä kannatan sitä.
36552:    P uhemie       s:
36553:                   Ed. Rosenqvist ei ole tehnyt mitään ehdotusta,
36554: joten puhujan tulee tehdä uusi ehdotus.
36555:    Ed. G y 11 i n g: Siinä tapauksessa minä kannatan ed. Elorannan
36556: ehdotusta, mutta jos ed Rosenqvist tekee ehdotuksensa, niin minä
36557: kannatan sitäkin.
36558:     P u h e m i e s:    Ei voi kannattaa kahta ehdotusta.
36559:     Ed. G y 11 i n g:    Minä kannatan ed. Elorannan ehdotusta.
36560: 1390                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36561: 
36562: 
36563:     Ed. K a i r a m o: Periaatteellinen eroavaisuus oikeiston ja
36564: meidän välillä tulee tässä pykälässä ehkä selvemmin näkyviin kuin
36565: nilssään muualla koko lakiehdotuksessa. Oikeisto katsoo vuokra-
36566: suhdetta jotenkin puhtaalta afäärikannalta. Se on tehtävä määrä-
36567: ajaksi, mieluummin ei kovin pitkäksi määräajaksi, ja se on lopetettava
36568: lyhyeen, mikäli mahdollista rahalliseen suoritukseen, niinkuin afääri
36569: ainakin. Suhde maanomistajan ja vuokramiehen välillä on siten
36570: siihen katkaistu. Varsinaisen vuokrakauden loputtua joko maan-
36571: onlistaja maksaa k;orvauksen, jos torppari sellaiseen on oikeutettu,
36572: tahi sitä seuraa lyhyt vuokran jatko, jolloin vero pysyy muuttu-
36573: mattomana ja jonka jälkeen vuokranesine ilman muuta korvausta
36574: parannuksineen kaikkineen siirtyy maanomistajalle. Torppari on
36575: vapaa kaikista siteistä vanhaan kotiinsa, vapaa hakemaan itselleen
36576: uuden toimeentulon mistä hän sellaisen parhaiten löytää, ja jos
36577: hän sellaisen yleensä voi löytää.
36578:     Suomalaisen puolueen käsitys on toinen. Meistä on jokaisen it-
36579: senäisen maatalouden hajoaminen korvaamaton vahinko maalle,
36580: sillä kiertokulku eri kansanluokkien välillä on meillä, niinkuin muual-
36581: lakin, sellainen, että se on maanviljelijäin luokka, joka antaa tar-
36582: peelliset lisävoimat muille kansanluokille, mutta nämä eivät yleensä
36583: kykene täyttämään niitä aukkoja, jotka syntyvät maanviljelijäin
36584: riveissä. Senvuoksi me pyrimme siihen, että torpparin suhde vuok-
36585: raamaansa maahan on järjestettävä mahdollisimman pysyväiselle
36586: kannalle, säilyttämällä hänelle kuitenkin henkilökohtaisesti täyden
36587: vapauden, samoinkuin maanviljelijällekin, saada siirtää oikeutensa
36588: sopivalle henkilölle, milloin hän katsoo itselleen hyödylliseksi niin
36589: tehdä. Puhe siitä, että me tahtoisimme sitoa vuokramiehen tur-
36590: peeseen, on tyhjää puhetta, sillä henkilökohtaisesti torppari ei ole
36591: sidottu, yhtä vähän kuin maanomistajakaan on henkilökohtaisesti
36592: sidottu. Mutta vuokrasuhde on järjestettävä jatkuvaiseksi, siksi
36593: kunnes vuokrasuhteen sijaan on saatavana jotakin parempaa,
36594: kunnes, mikäli mahdollista, vuokramies voi päästä itse maanomista-
36595: jaksi. Senvuoksi me olemme ajaneet läpi periaatteen 50 vuoden
36596: lyhimmästä vuokra-ajasta ja senv""Uoksi me olemme muodostaneet
36597: tämän pykälän sellaiseksi, kuin se on ensimäisessä vastalauseessa.
36598:     Me pelkäämme syystä, että jos pykälä hyväksytään suuren valio-
36599: kunnan ehdottamassa muodossa, niin siitä on maamme kansantalou-
36600: delle vastaisuudessa vahinkoa. Sillä, kun torppari tietää, että hänen
36601: vanha kotinsa muutamien vuosien perästä auttamattomasti ja
36602: ilman sellaista korvausta, jonka hän sellaisissa oloissa voi varsi-
36603: naiseksi korvaukseksi tunnustaa, siirtyy maanomistajalle, niin hän
36604: ei enää sitä ylläpidä saatikka paranna, vaan se nyljetään ja se rap-
36605: peutumistaan rappeutuu.
36606:     Jokaisessa liikkeessä on pitkällinen väliaika isännyyden vaih-
36607: dossa turmiollinen ja maataloudessa asianlaita ei ole toinen kuin
36608:                             Maanvuokralaki.                        1391
36609: 
36610: 
36611: muualla. Kun uuden vuokralain mukaan tehtävät vuokrasopi-
36612: mukset määrä-ajan kuluttua käyvät umpeen, niin raha-arvo on
36613: silloin luultavasti alentunut ja vuokramaksu siis korotettava. Miksi
36614: silloin katsotaan edulliseksi katkaista vanhat välit? Eikö ole torp-
36615: parille edullisempaa maksaa tämä korotettu vuokra entisellä kon-
36616: nulla, jonka apulähteet hän tarkoin tuntee ja jossa olo on hänelle
36617: tuttua ja mieluista, kuin lähteä maailmalle alistuakseen siellä tunte-
36618: mattomissa oloissa ankaraan kilpailuun ja löytääksensä parhaimmissa
36619: tapauksissa kenties uuden asunnon, joka on yhtä kylmä, nyljetty
36620: ja rappeutunut kuin se, jonka hän äsken on jättänyt.
36621:     Minä yhdyn kannattamaan ed. Kävyn ehdotusta.
36622: 
36623:      Ed. S t å h 1 b e r g: Sen lisäksi, mitä ed. Castren täällä jo
36624: muistutti ed. Kävyn ehdotusta vastaan, pyydän vielä huomauttaa,
36625: että sen mukaan tehtäisiin vuokramiehen oikeus todella saada sitä
36626: korvausta, jonka laki hänelle lupaa, riippuvaksi siitä, että hän suos-
36627: tuu vähintään 50 vuotta olemaan vuokrasuhteessa sellaisilla eh-
36628: doilla, joiden määräämisessä hänellä ei ole mitään sananvaltaa.
36629: Sillä sen jälkeen kuin se alkuaika olisi kulunut, jonka kestäessä kor-
36630: vaus laskettaisiin saatavan entisillä ehdoilla, tulisi tuon ehdotuksen
36631: mukaan vuokramies suorittamaan korotettua vuokramaksua, jonka,
36632: ellei sopimusta syntyisi, vuokralautakunta lopullisesti määräisi.
36633: Jos tämä korotettu vuokramaksu tulee määrättäväksi vuokramie-
36634: helle edulliseksi, niin silloinhan kyllä hänellä olisi etua pitkän vuok-
36635: ran jatkumisesta. Mutta ei ole suinkaan mahdotonta, että tuoko-
36636: rotettu vuokramaksu tulee sellaiseksi, että se vuokramiehen mie-
36637: lestä on hänelle aivan epäedullinen; ja silloin hänellä on ainoastaan
36638: valittavana joko jättää sikseen, maanomistajalle, koko se korvaus,
36639: jonka hän kenties 50 vuoden vuokra-ajalla on ansainnut, taikka
36640: suostua olemaan edelleen uuden 50 vuoden loppuun noilla epäedul-
36641: lisilla ehdoilla. Sanotaan kyllä, että hänhän voi siirtää toiselle tuon
36642: vuokraoikeutensa. Mutta jos ehdot ovat epäedulliset vuokramiehelle,
36643: niin tämäkin korvauksensaantimuoto jää kokonaan näennäiseksi,
36644: sillä ei ole sanottu, että kukaan haluaisi vielä siirtorahaakin maksaa
36645: sellaisesta vuokrasta, josta alkuperäinen vuokramies kernaammin
36646: tahtoo lähteä pois ja jättää sikseen korvauksensa kuin pitää vuokra-
36647: tilaa jatketulla vuokraoikeudella. Minäkin sentähden puollan tämän
36648: pykälän hyväksymistä suuren valiokunnan ehdottamassa muodossa.
36649: 
36650:     Ed. K a 11 i o: Tämä ZJ:S samoin kuin zs:skin §ovat kieltämättä
36651: tämän torpparilain tärkeimpiä kohtia. Tässä on tarkoin harkittava,
36652: mikä järjestelmä varmimmin kykenee takaamaan siveellisen rauhan
36653: yhteiskunnassa. Näistä eri korvausmuodoista onkin täällä paljon väi-
36654: telty ja koetettu puolelta ja toiselta maalata toisten ehdotuksia.
36655: Tänään on täällä erittäinkin koetettu suositella vanhan suomalai-
36656: 1292                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36657: 
36658: 
36659: sen puolueen taholta heidän katsantokantaansa. Minä olen koetta-
36660: nut tasapuolisesti harkita tätä kysymystä ja minun täytyy sanoa
36661: että kansantalouden kannalta katsottuna on tämä ehdotus puolus-
36662: tettavissa, jos katsoo vain torppariasiaa siltä kannalta, että se on
36663: ainaisesti pysyvä laitos. Siinä koetetaan sitoa torppariväestö kiinni
36664: maahan ja siten estää irtolaistulvaa. Se sitoo mielestäni niin lujasti
36665: kuten täällä on huomautettu, että siitä ei voi muuten vapautua kuin
36666: hankkimalla uuden vuokraajantai karkaamalla, siis käyttäen samaa
36667: keinoa kuin huono maanomistaja. Kuitenkin on olennainen ero
36668: vuokraajan ja vapaan maanviljelijän välillä, joten minusta ei ole
36669: tässäkään suhteessa asiaa arvosteltava aivan samalta kannalta.
36670: Minä en tällä suosi irtolaisväestöä, en kaupunkeihin enkä tehtaisiin
36671: muuttoa, vaan koko torpparijärjestelmä on minusta sitä laatua,
36672: että siitä, niin pian kuin suinkin olosuhteet sallivat, pitäi'3i pyrkiä
36673: itsenäiseen pikkuviljelykseen. Minä en suosi yhteiskunnan vasalleja
36674: paremmin kuin yksityistenkään, vaikka kernaasti myönnän, että
36675: nykyhetkellä ei ole mitään muuta keinoa tämän väestöluokan aut-
36676: tamiseksi, kuin laatia mahdollisimman hyvä torpparilaki. Tätä
36677: uudistus- ja korvausasiaa järjestettäessä täytyy olla selvillä, kat-
36678: sotaanko torpparijärjestelmä sellaiseksi, että sen kautta voidaan
36679: toivoa siveellisten voimain varttuvan ja tuovan tyydytystä ainai-
36680: seksi. Minä luulen, että tätä ei voi päämääräkseen asettaa, vaan on
36681: siksi asetettava varsinainen omistusoikeus. Tätä näkökohtaa sil-
36682: mällä pitäen olisi myös korvausmääräys asetettava siten, että torppari-
36683: väestöllekin aina, ainakin vuokrasopimusten uudistusajoilla, olisi
36684: tilaisuus päästä irti, jos se omain varojen taikka yhteiskunnan avulla
36685: voisi silloin asettua asumaan omalle konnulleen.
36686:     Sen takia minä en voi kannattaa tätä suometarlaisten tekemää
36687: ehdotusta. Mutta jos asiaa katsoo toiseltaldn kannalta, niin on sillä kaksi
36688: puolta. Saadakseen omistusoikeuden joko entiselle taikka jollekin
36689: toiselle tilalle, olisi tietysti torpparille, jos hänellä on pyrkimys oman
36690: konnun oruistaj aksi, siinä tapauksessa rahakorvaus aina edullinen.
36691: Mutta toiselta puolen on tosiasia, että torppareita on hyvinkin pienillä
36692: tiloilla ja köyhillä maanomistajilla, ja tämäkin yksipuolinenjärjestelmä
36693: voisi silloin ehkä saada hankaluutta aikaan, jos korvaus olisi yksis-
36694: tään rahana määrättävä. Kun asiaa tältä kannalta katselee, niin
36695: on minusta parhaiten puolustettavissa suuren valiokunnan ehdo-
36696: tus, ja sentähden minä pyydän sitä kannattaa.
36697: 
36698:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Kairamo sanoi täällä, että
36699: on aivan turhaa puhetta se, että suomettarelaiset tahtoisivat sitoa
36700: torpparit turpeeseen kiinni. Sen johdosta tahdon huomauttaa, mitä
36701: hänen vieruskumppaninsa ed. Gebhard täällä eräässä pitkässä,
36702: eduskunnassa pitämässään puheessa lausui. Suurella, hirmuisella
36703: äänellä hän tältä puhujalavalta julisti: ~}Turpeeseen kiinni! Niin,
36704:                             Maanvuokralaki.                       1393
36705: 
36706: 
36707: juuri siihen me pyrimme (Naurua vasemmalta) ja siihen pyrkivät
36708: tässä maailmassa useimmat terveesti ajattelevat ihmiset. Turpeeseen
36709: kiinni, sitä se on juuri, johon suomalainen puolue todella täydellä
36710: vakaumuksella pyrkii.>> - Tämä kaikki oli siis ed. Kairamon vakau-
36711: muksen mukaan turhaa puhetta.
36712: 
36713:      Ed. H a n n e s     G e b h a r d: Ed. Wuolijoelle minä voin
36714: lyhyesti vastata, että lukekoon hän eteenpäin.
36715:     Täällä on ed. Gylling tahtonut väittää, että keskustan puolelta
36716: koko torpparilakireformiharrastuksella on ainoastaan tarkotettu
36717: hankkia maanomistajille hyvää ja huokeata työvoimaa. Mutta minä-
36718: hän juuri äsken sanoin, että meillä on se käsitys, että torpparin työ-
36719: voima on huonoa ja että kehitys käy siihen suuntaan, että maanomis-
36720: tajat tulevat yhä enemmän ja enemmän jättämään torpparien työ-
36721: voiman ja ottamaan sijalle muonarenkejä. Näin on käynyt jo suu-
36722: ressa määrin Ruotsissa, ja siihen tulee meidän käsityksemme mu-
36723: kaan kehitys meilläkin käymään. Meidän tarkoituksemme on ollut
36724: se, että saataisiin torpat ja mäkituvat pysymään torppina ja mäki-
36725: tupina, niin kauan että ne voivat tulla itsenäisiksi. Meidän tarkoi-
36726: tuksennne on ollut se, että tämän torpparilain kautta saataisiin
36727: maalaisolot pysymään sellaisina, että ihmisten koteja ja nykyisiä
36728: viljelyksiä ei hävitettäisi, ja, että sitä mukaan kuin vuokramiehet
36729: itse kykenevät -ja valtio kykenee tavalla tai toisella heitä autta-
36730: maan -lunastamaan tilansa omiksi, ne tulisivat heidän omikseen.
36731:      Tahdon huomauttaa, että eräs kansantaloustieteen tutkija Ruot-
36732: sissakin, professori Cassel, on äskettäin lausunut, että Ruotsissa
36733: pitäisi saada aikaan sellainen laki, ettei kukaan maanomistaja saisi
36734: hävittää yhtään torpanviljelystä, kunnes nämä ovat valtion avus-
36735: tuksella tai jollakin muulla tavalla muuttuneet itsenäisiksi.
36736:      Ed. Kallio täällä sanoi, että hän kyllä hyväksyy meidän kan-
36737: tamme kansantaloudelliselta kannalta oikeaksi, mutta että niin
36738: pian kuin olosuhteet suinkin sallivat, pitäisi saada torppareille pa-
36739: rempi hallintamuoto kuin mitä tämäkin laki suo. Sillä kannallahan
36740: mekin olemme. Ed. Kallio sanoi myöntävänsä, että nykyoloissa
36741: ei ole tähän muuta parempaa keinoa kuin juuri tämä meidän torp-
36742: parilakiperiaatteemme on. Mutta kumminkin hän, sittenkuin hän
36743: ensin on myöntänyt tämän meidän katsantokantamme oikeaksi,
36744: käy meidän ehdotustamme vastustamaan. Sitä ajatusjuoksua minä
36745: en ymmärrä.
36746:      Sitte on ed. Castren väittänyt, että ed. Kävyn ehdotus, jota mi-
36747: näkin pyydän saada kannattaa, olisi muka epäjohdonmukainen verrat-
36748: tuna siihen tämän lain toisen pykälän muotoon, joka nyt on hyväk-
36749: sytty. Minä en katsoisi, että se olisi sitä, sillä toisen pykälän henki
36750:  ja tarkotus on, että 50 vuoden vuokrat ovat sääntönä. Ja sitäpaitsi,
36751:  jos me saisimme tämän 27 pykälän siihen muotoon, kuin ed. Käpy
36752:                                                                 88
36753: 1394                    Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36754: 
36755: 
36756: on ehdottanut, niin me saisimme siis 50 vuoden kontrahdit yhä
36757: enemmän ja enemmän toteutumaan, ja se on meidän tarkotuksemme.
36758:     Ed. Ståhlberg on meidän ehdotustamme moittinut siitä, että
36759: torppari ei saisi lain ·hänelle lupaamaa korvausta muulla ehdolla,
36760: kuin että hän sitoutuu 50 vuodeksi torppaan ja että hän alistuu
36761: vuokramaksuehtoihin, joita hän itse ei ole ollut mukana määrää-
36762: massa. Mitä tuohon sitoutumiseen 50 vuodeksi tulee, niin onhan
36763: torppari vapaa, kuten monta kertaa on sanottu, tämän sitou-
36764: tumuksen siirtämään jollekin toiselle. Ja mitä siihen muistutukseen
36765: tulee, ettei torpparilla olisi tilaisuutta olla itse määräämässä vuokra-
36766: ehtoja, niin pyydän saada huomauttaa, että I r 1 antia v a r-
36767: t e n s ä ä d et t i i n 8 o-1 u v u n a 1 u 11 a 1 a k i, j o s s a m y ö s-
36768: kin vuokramaksun maaraaminen annettiin
36769: v iT a no m a i s i 11 e. Senkään mukaan ei torppari eikä maanomistaja
36770: itse saa olla ollenkaan määräämässä vuokramaksua, vaan se annet-
36771: tiin viranomaiselle, aivan niinkuin meilläkin nyt vuokralautakunnalle,
36772: tai, jos vuokralautakunnan määräämiseen ei tyydytä, kihlakun-
36773: nanoikeudelle. J a t u o t a I r 1 a n n i n 1 a i n m ä ä r ä y s t ä
36774: on pidetty koko sivistyneessä maailmassa
36775: a i v a n m a 11 i k e 1 p o i s e n a, s i t ä o n k i i t et t y k a n-
36776: santaloudellisissa                 käsikirjoissa             ja     n11ssä
36777: o p p i k i r j o i s s a,   joit a     1 u et a a n y 1 i o p i s t o i s s a,
36778: s e m m o i s e n a, j o h o n k a i k k i e n m a i t t e n v u o k r a-
36779: 1 a k i s ä ä d ä n n ö n t u 1 i s i p y r k i ä.
36780: 
36781:     Ed. N y 1 a n d e r: Tämä 27 § on epäilemättä niitä, joista eri
36782: katsantokannat tämän lain suhteen ehkä jyrkimmin törmäävät
36783: yhteen. En kumminkaan aio hyvin pitkälti eduskunnan aikaa
36784: tässä ottaa, huomautan ainoastaan muutamista seikoista.
36785:     Täällä on suomettarelaisten taholta hyvin voimakkaasti pai-
36786: nostettu sitä, että he sillä järjestelmällä, joka sisältyy heidän 27
36787: pykäläänsä, eivät suinkaan tahdo sitoa torpparia turpeeseen. On
36788: tosin tohtori Gebhard täällä aivan julkisesti tunnustanut, että se
36789: on tarkotuksena, ja minä puolestani en ole myöskään päässyt muu-
36790: hun vakaumukseen kuin siihen, että se on tarkotuksena, vaikka
36791: tosin myönnän, että tämä tehdään mahdollisesti hyvässä tarkotuk-
36792: sessa.    Pidän, että hyväntahtoisuus suojeluslainkin suhteen eh-
36793: dottomasti voi mennä liian pitkälle, ja pidän semmoisena liian pit-
36794: källe menevänä aivan eittämättömästi tämän. Kun katsotaan, että
36795: kansantaloudellisesti mahdollisesti voi olla edullista saada torp-
36796: parit mahdollisimman monta miespolvea torppaansa viljelemään,
36797: niin sillä puolustetaan sitä, että torppari suoraan sanoen vastoin
36798: tahtoaan kytketään turpeeseen. Sitä minä en voi puolestani hy-
36799: väksyä. Muuten pidän, että varsinkin tohtori Gebhard tätä kantaa
36800: täällä on puolustanut tavalla, joka monessa suhteessa hakee ver-
36801:                             Maanvuokralaki.                       1395
36802: 
36803: 
36804: taistaan. Hän on täällä eräässä istunnossa numeroilla muka todis-
36805: tanut, että tällainen järjestelmä ja tähän liittyvä veronkorotus on
36806: vuokramiehelle edullisempi kuin täällä ehdotettu toinen järjestelmä.
36807: En tässä nyt aio niihin numeroihin sen pitemmälti puuttua. Tah-
36808: don vaan mainita, että ne ovat suurimmaksi osaksi aivan tuulesta
36809: temmattuja. Sen uskallan väittää siitä syystä, että tohtori Gebhard
36810: pitää kirjanpitoa numeroilla, jotka toiselta puolen ovat aivan var-
36811: moja ja laissa määrättyjä, sikäli kun ne koskevat, niinkuin hän
36812: sanoo, vastalauseen torpparia, ja toiselta puolen, sikäli kun ne
36813: koskevat tuota valiokunnan torpparia, ovat aivan mielivaltaisesti
36814: otettuja. Hän väitti täällä silloin, että vero tulisi hänen ottamas-
36815: saan esimerkissä aina olemaan maatalousvaliokunnan ehdotuksen
36816: mukaan sellainen, että siihen 25 vuoden kuluttua paitsi pohjaveroa
36817: tulisi aina ehdottomasti maa-arvon kohoamisesta johtuva lisäys,
36818: jonka hän laski roo markaksi. Pidän, että tätä täydellä syyllä voi
36819: kutsua mielivaltaiseksi otaksumiseksi, sillä ei ole ollenkaan varmaa,
36820: että vuokranantaja katsoo etunsa mukaiseksi käyttää tätä maan-
36821: arvon nousua. Voidaan aivan yhtä hyvällä syyllä sanoa, että hän
36822: katsoo edulliseksi itselleen antaa tuon torpan vuokralle pienemmästä
36823: verosta. On sitä paitsi huomattavaa, ettei aina ole sanottu, että
36824:  maanomistaja niin tieteellisesti tarkoin rupeaa tuota maanarvon
36825:  nousua arvioimaan ja huomioon ottamaan, ellei nimenomaan laissa
36826: ole määrätty, kuten suomettarelaiset tahtovat, että se on otettava
36827: huomioon. Tässä on nyt ainoastaan se vika, että luvut ja laskut
36828: ovat mielivaltaisia. Mutta tuossa esimerkissä oli muutakin. Siinä
36829: esim. kun tultiin siihen, että vuokramiehelle tulisi 25 vuoden ku-
36830: luttua 2,000 markan korvaus, niin laski tohtori Gebhard, että toi-
36831: selta puolen tulisi tuolle vuokramiehelle 2,000 markkaa käteen ja
36832: toiselta puolen hänelle tulisi roo markan veronkorotus. Kun nyt
36833: sen mukaan, miten hän asian täällä esitti, ei ollenkaan tullut mis-
36834: sään näkyviin tuosta 2,000 markasta johtuva korko, joka lankee
36835: vuokramiehen hyväksi, mutta kyllä siitä huolimatta veronkorotus-
36836: puolella otettiin tuon rahan korkona roo markkaa huomioon -
36837:  niin tässä tuli laskuissa suorastaan roo markan erehdys yksistään kir-
36838:  janpitovirheenä. Debetpuolelle se otettiin, kreditpuolelle ei otettu.
36839: Tästä johtui se, että maatalousvaliokunnan torppari tuli saamaan
36840:  400 markan veron, vaikka yhtä hyvällä syyllä voidaan sanoa, että
36841:  hänellä on JOO markan vero. Kun tuo 2,000 markkaa >>torpparin
36842:  taskussa>> on laskettava tuottavan hänelle roo markkaa, käy todelli-
36843:  suudessa lasku sillä tavalla, että vero ei olisi 400 markkaa, kuten
36844:  tohtori Gebhard laski, vaan JOO markkaa, siis aivan sama kuin hä-
36845:  nen nimittämällään vastalauseen torpparilla.
36846:      On hänen laskuissaan hyppäyksiä muutenkin. Hän esim. si-
36847:  vun 5IO lopulla pöytäkirjassa, tehtyään tuon mainion kirjanpito-
36848:  laskun, yhtäkkiä hyppää toiseen esimerkkiin, jossa korvausrahaa
36849: 1396                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36850: 
36851: 
36852: ei ole, ja todistaa siinä taas ilman muuta yhtäjaksoisesti, että maa-
36853: talousvaliokunnan torppari joutuu epäedullisempaan asemaan. En
36854: nyt tässä sen pitemmältä tahdo tähän puuttua, olen vain tahtonut
36855: siitä huomauttaa, että ed. Gebhardin lasku, joka esitettiin aivan eit-
36856: tämättömänä, aivan kumoamattomana tosiasiana, todellisuudessa
36857: lähemmin tarkastaessa osottautuu aivan väärille perusteille tehdyksi.
36858:     Mutta minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa vedotakseni erää-
36859: seen toiseen kohtaan tuossa tohtori Gebhardin samassa lausunnossa.
36860: Hän nimittäin, ja jotkut muut suomettarelaiset, ovat täällä sano-
36861: neet ja vedonneet siihen, että heidän ehdotuksensa mukaan tuo torp-
36862: pari saa koska hyvänsä yhtä hyvällä syyllä torppansa myydyksi,
36863: kuin torppari tämän toisen ehdotuksen mukaan. Kuitenkin tohtori Geb-
36864: hard sanoo sivulla 5I3 painetussa pöytäkirjassa: >>On kyllä totta,
36865: että ensimäisten 25 vuoden kuluessa voipi mahdollisesti pelotella
36866: ostajaa tuo tuleva veronkorotus.>> Tohtori Gebhard siis itse myöntää,
36867: että ensimmäisten 25 vuoden aikana tor"rlparille on vaikea irtautua
36868: tuosta torpasta. Hän siis itse myöntää, että veronkorotus tulee pe-
36869: lottamaan. Sanoo kyllä sitte, että seuraavina 25 vuotena ei tätä
36870: pelkoa ole olemassa. Mutta niinkuin tässä äsken huomautin, niin
36871: hänen laskunsa tuosta alhaisesta verosta on aivan erehdyttävä.
36872: Hän lopettaa tämän kappaleen sanoen: >>Näin ollen torpparit siis
36873: meidän ehdotuksemme mukaan, jos heidän asemansa sitä vaatii,
36874: olisivat täysin vapaat ilman tappiota irtautumaan vuokratusta
36875: turpeestaan, samoin kuin maanomistaja omasta turpeestaan.>> Muu-
36876: tamia rivejä aikaisemmin myönnetään siis, ettei niin ole ja muutamia
36877: rivejä alempana väitetään jyrkästi, että niin on, että torppari voi
36878: myödä yhtä hyvin kuin tilallinen. Nämät kaksi lausuntoa verrat-
36879: tuina toisiinsa osoittavat minusta jotenkin selvästi, millä tavalla
36880: tätä asiaa on puollettu ja tahdotaan puoltaa. Tohtori Gebhard on
36881: täällä kerran sanonut, että hän tätä torpparilakia käsitellessään
36882: on muuttunut :käytännön mieheksi. Viimeksi tänä päivänä. hän on
36883: kumminkin tuonut tässä keskustelussa esiin 2r §:n yhteydessä esi-
36884: merkkejä muka käytännöstä, koskien m. m. torpparien yhtymistä
36885: osuusmeijereihin ja rahakannalle siirtymistä, jotka todella jokainen
36886: käytännön mies käsittää olevan kaikkea muuta kuin käytännöstä
36887: otettuja.
36888:     Mitä koko tähän asiaan tulee, niin minä puolestani olen sitä
36889: mieltä, että paitsi sitä, että tämä suomettarelaisten ehdotus ei ole
36890: ainoastaan suojeluslaki vaan se on suorastaan torpparia kohtaan
36891: p a i n a v a 1 a k i, on tässä otettava huomioon se seikka, että on
36892: kysymys ajoista, jotka ovat siksi kaukana meistä, että me emme ole
36893: oikeutettuja ilman muuta nyt sanomaan, että tuo siitä eteenpäin
36894: vielä samalla tavalla jatkuminen ehdottomasti on eduksi. Meidän
36895:  on ehdottomasti otettava huomioon, että me emme säädä lakia
36896:  maailman loppuun saakka. Meidän on otettava huomioon, että
36897:                              Maanvuokralaki.                       1397
36898: 
36899: 
36900: myös taloudelliset lait ja myös taloustieteelliset perussäännöt
36901: ovat muuttuvia, ja jos me saamme tämän torpparijärjestelmän
36902: nyt edes 25 vuodeksi varmalle pohjalle, niin silloin on jo voitettu
36903: äärettömän paljon. Jos me maatalousvaliokunnan ja suuren valio-
36904: kunnan ehdottarualle kannalle asetumme, niin silloin me pidämme
36905: huolta siitä, että torppari saa varmasti täyden korvauksen niistä
36906: parannuksista, mitä hän 25 vuoden ajalla on tehnyt, ja kun olemme
36907: pitäneet huolta siitä, niin me emme mene sitomaan emme vastaista
36908: eduskuntaa, emme vastaisia torppareita, emme vastaisia tilallisia
36909: millään tavalla äärimmäisyyteen asti, vaan jätämme näin vastai-
36910: set määräykset sen varaan että voi tulla aika, jolloin mahdollisesti
36911: taloudelliset lait ja taloustieteelliset totuudet voivat aiheuttaa
36912: muutoksia.
36913:     Kannatan siis suuren valiokunnan ehdotusta tämän 27 §:n
36914: suhteen.
36915:     Tahdon vielä huomauttaa, että suuri valiokunta on tehnyt maa-
36916: talousvaliokunnan ehdotukseen tämän pykälän suhteen pienen
36917: muutoksen, joka minun mielestäni on selvennys ja parannus, joten
36918: siinäkin suhteessa täydellisesti yhdyn suuren valiokunnan ehdotuk-
36919: seen.
36920: 
36921:     Ed. K a 11 i o: Ed. Gebhardille mma pyyta1sm huomauttaa,
36922: etten ole koskaan sanonut, että meillä ei olisi torpparilain suhteen
36923: muuta keinoa kuin hyväksyä suomettarelaisten ehdotus. Minä olen
36924: sanonut ainoastaan, ettei meillä ole torpparilakikysymyksen suhteen
36925: muutakeinoa tällä kertaa kuin laatia >>mahdollisimman hyvä torppari-
36926: laki». Ja minä pidän torpparilakia häviävänä ennemmin tai myöhem-
36927: min ja itsenäistä omistusoikeutta, kun siihen päästään joskus, onnelli-
36928: simpana. Tämän huomautuksen tehtyäni saa ed. Gebhard miettiä,
36929: kumman ajatuksen juoksussa on vikaa.
36930: 
36931:     Ed. C e d e r b e r g: Emedan jag affattat en reservation till
36932: stora utskottets betänkande beträffande denna paragraf, vill jag,
36933: trots att så mycket i saken redan har yttrats, säga några ord.
36934: Det har frarnhållits från centern, huru ytterligt viktigt det är,
36935: att torparenas besittning tryggas och den får fortgå under en så
36936: lång tid som möjligt, m. a. o. att lagstiftningen underlättar den
36937: långvariga besittningen. Då detta framhålles upprepadt, vill jag
36938: anmärka, att jag skänker mitt fulla erkännande åt detta sträfvande
36939: hos den blifvande lagstifningen i detta ämne och jag är öfvertygad
36940: om, att vi samtliga, särskildt äfven den socialdemokratiska gruppen
36941: omfattat detta sträfvande. Men frågan är den, huru detsamma lämp-
36942: ligast skall finna uttryck i lagen, och i den punkten hafva vi varit af
36943: olika mening. Centern har frarnställt en teori, som förefaller mycket
36944: p1ausibel och som, när man först hör den, förefaller, som skulle den
36945: 1398                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
36946: 
36947: 
36948:   beakta allas rättvisa anspråk och fullt föra tillmålet. Då jag till en
36949:   början erfor den och då den särskildt var föremål för diskussion i
36950:   agrarutskottet vid senaste landtdag, stod jag den ganska nära.
36951:   Men när man börjar syna teorin närmare i sömmarna, finner man, att
36952:   den är så bristfällig, att den icke förtjänar att läggas till grund för
36953:   en så vidtgående och långt bärande gestaltning af torparförhål-
36954:   landena, som här är fråga om. Man kan möjligen tillämpa den i en
36955:   större begränsning och med afseende å en kortare tid, men att gifva
36956:   den så stor tillämpning, som den fått uti centerns förslag, det tror
36957:   jag icke vore klokt. Teorin är den, att jordegaren genom att erbjuda
36958:   förlängning af kontraktet därigenom kvittar sin ersättningsskyldighet
36959:   med afseende å förbättringar. Till grund för principen lägges således,
36960:   att en fortsättning af legoförhållandena på samma villkor eller
36961: · förändrade billigare villkor skall utgöra betalning af den ersättning,
36962:   till hvilke:tr torparen vore berättigad, hvarvid jordvärdestegring
36963:   efter kontraktstidens utgång anses hafva inträdt. Om man alltid
36964:   exakt kunde mäta denna jordvärdestegring, skulle man operera
36965:   jämförelsevis lätt i fråga om bestämmandet af den förlängda tid,
36966:   hvarunder den gamla legan borde förblifva gällande, men emedan
36967:   denna stegring icke kan med fullständig säkerhet beräknas, försvårar
36968:   detta teorins tillämpning. Man opererar vid denna beräkning med så
36969:   att säga inkommensurabla begrepp och kvantiteter, å ena sidan ersätt-
36970:  ningsbeloppet, och å den andra förlängning af legan. Men dessa
36971:  kvantiteter kunna icke mätas med samma mått i annat fall, än om
36972:   man absolut säkert kunde uppskatta värdet af den förlängda legotiden
36973:  motgamla villkor,hvilket åter, detmåsteviju medgifva-detmedgif-
36974:  ves af centerns egna män - icke alltid kan ega rum. Det kan till och
36975:   med inträffa, att en sänkning af jordvärdet eger rum i stället för en
36976:   motsedd värdestegring, och detta kan så mycket hellre leda till en
36977:  oriktig uppskattning af nämnda värden. På sätt hr Ståhlberg anmärkte
36978:  bn det inträffa att, till följd af felaktig uppskattning af dessa värden,
36979:  brukaren åsättes en lega, högre än den han anser vara skälig, ja så
36980:  hög, att han framför fönnånen att få kontraktet förlängdt, hellre
36981:  afstår från ett fortsatt legoförhållande. Det måste förutsättas, att
36982:  nämnda af centern förfäktade teori kan leda därtill, och det är det
36983:  som jag tror, att den socialdemokratiska gruppen har insett och
36984:  därför icke skänkt denna teori sitt understöd. Teorin kan väli många
36985:  fall leda till riktiga resultat, men den kan ock i andra fall leda till
36986:  resultat, hvilka ledera torparenas rätt, och man bör vara försiktig,
36987:  när sådant kan befaras. Hufvudsakligast på dessa skäl har jag icke
36988:  kunnat vara med om centerns förslag till lydelse af 27 §, så plau-
36989:  sibelt detta förslag än kan förefalla. J ag understöder för den skull
36990:  stora utsko tets förslag till fonnulering, mot hvilken jag visserligen
36991:  inlagt reservation, emedan jag utgått från den förutsättningen, att
36992:  25 år kunde blifva lägsta arrendetid, i hvilket fall jag skulle hafva
36993:                              Maanvuokralaki.                        1399
36994: 
36995: 
36996: undestödt agrarntskottets förslag till 27 §. Men då nu so år föreslagits
36997: såsom lägsta arrendetid nnderstöder j ag stora ntskottets förslag
36998: beträffande nämnda paragraf.
36999: 
37000:     Ed. P a a s iki v i:      Minusta tuntuu, niinkuin ·eri edustajat
37001: pitäisivät silmällä tätä lakiasiata käsitellessä erilaisia oloja. Minä
37002: olen pitänyt koko ajan silmällä etupäässä niitä seutuja, joissa maan-
37003: omistajien lukumäärä on tilaston mukaan noin 10-12-13%
37004: kaikista maaseudun ruokakunnista, siis noin 1/Io, hiukan enemmän,
37005: ja joissa vuokramiesten lukumäärä nousee paljoa suurempaan suh-
37006: teelliseen määrään. Siellä tarvitaan tällaista lakia, jota vastoin
37007: luulen, että sitä tässä muodossa tuskin tarvittaisiin niissä osissa
37008: maata, joissa vuokramiesten lukumäärä on paljoa pienempi. Näissä
37009: minun mainitsemissani seuduissa on olemassa varsinaisena pien-
37010: viljelijäluokkana torppari- eli vuokramiesluokka. Mikäli voin käsit-
37011: tää, niin tuskin voi tulla kysymykseen, että suurikaan osa näistä
37012: vuokramiehistä joutuisi pois tiloiltansa, vaan tämä asutusmuoto
37013: on nyt jo niin vakiintunut, että se on pantava pohjaksi näitä oloja
37014: järjestettäessä. Senvuoksi olen tullut siihen käsitykseen, että tässä
37015: olisi pääasiallisena tehtävänä juuri koettaa vakiinnuttaa, tehdä
37016: mahdollisimman pysyväiseksi nämät pienviljelijäin hallintamuodot
37017: ja sitten vähitellen mennä eteenpäin niin, että niin suuri osa kuin mah-
37018: dollista, jos mahdollista kaikki varsinaiset maanviljelystorpat, voitai-
37019: siin nostaa maanomistajiksi. Siihen minä katsoisin olevan pyrittävä, ja
37020: onhan muissakin porvarillisissa ryhmissä tämän pyrkimyksen ilmoi-
37021: tettu saavuttavan suurta kannatusta. En senvuoksi katsokaan tätä
37022: vuokralakia a r en n i n kannalta, arentiolojen järjestämisen kannalta,
37023: vaan - suotakoon anteeksi vertaus, joka kylläkin on ontuva -
37024: minun mielessäni on ollut se ajatus, että tässä on meillä se talon-
37025: poikien, pienviljelijäluokan emansipeeraaminen, vapauttaminen, joka
37026: ulkomailla on esiintynyt toisessa muodossa riippuen kehityksestä,
37027: jonka lävitse maalaisolot ovat siellä käyneet. Senvuoksi minusta
37028: jokaista toimenpidettä ja jokaista lakimääräystä, joka tekee näitä
37029: oloja irrallisiksi, olisi vältettävä ja koetettava nyt saada ne pysy-
37030: väisiksi, ja sitten keksiä keino, millä tavallaniitä yhä enemmän vakiin-
37031: nutettaisiin, kunnekka lopulta saataisiin tämä varsinainen pienviljelijä-
37032: luokka nostetuksi maanomistajien joukkoon. En voi käsittää, että
37033: niissä maakunnissa, joissa suurin. osa varsinaista maanviljelijä-
37034: väestöä on tällaista vuokramiesluokkaa, voisi ajatella niiden nosta-
37035: mista maanomistajien joukkoon sillä tavalla, että ne joutuisivat
37036: näiltä tilailtaan pois ja hankkisivat jostain muualta itselleen viljelys-
37037: maata. En luule, että sellainen menettely käytännössä on ajatelta-
37038: vissakaan.
37039:     En tahdo tästä sen pitemmälti puhua; pari sanaa kuitenkin ed.
37040: Gyllingin lausunnon johdosta. Hän siteerasi muuatta minun lau-
37041: 1400                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37042: 
37043: 
37044: suntoani viime perjantain istunnosta, ja minun mielipidettäni nuo
37045: lausunnot, jotka hän siteerasi, varsin hyvin kuvaavat. Hän olisi
37046: tietysti voinut siteerata vielä täydellisemmin, mutta eivät nekään
37047: lainaukset anna mitään väärää kuvaa siitä, mitä olen tahtonut pitää
37048: silmällä. Mutta hän lausui että tällaisen ehdotuksen kautta, jota
37049: meidän ryhmämme on ajanut, torppariluokka, vuokramiesluokka,
37050: tulisi, kuten täällä on puhuttu, turpeeseen sidotuksi. Ja hän sanoi
37051: että vuokraoikeuden siirtämisen kautta olisi kyllä y k s i t y i s e llä
37052: t o r p p a r i 11 a mahdollisuus päästä irti tilasta, mutta ei t o r p-
37053: p a r i 1 u o k a 11 a.  Torppariluokka kokonaisuudessaan ei voisi
37054: päästä eroon, vaikka tulisikin mahdollisesti sellainen aika jasellaiset
37055: olot, että pieniviljelys ei kannattaisi, minkä vuoksi torppariluokan
37056: tarvitsisi päästä eroon. Suotakoon anteeksi, etten ymmärrä tällaista
37057:  ajatusta. Kai nyt koko torpparilainsäädännössä edellytetään sitä,
37058:  että pieniviljelys kannattaa, ja nähdäkseni nykyään yleisesti oloja
37059:  järjestettäessä edellytetään juuri sitä, että pieniviljelys kannattaa
37060:  ja voipi pysyä pystyssä. Jos tätä epäillään, silloin tietysti ei tämä
37061: toimenpide, tämä laki eikä moni muukaan toimenpide, joka tarkoit-
37062:  taa pieniviljelijäväestön ja pieniviljelyksen kohottamista, suinkaan
37063:  olisi paikallaan. Mutta jos tulee sellainen kehityksen kohta, että
37064:  pieniviljelys ei kannata, niin sehän ei vaikuta ainoastaan torppa-
37065:  reihin vaan se vaikuttaa myös muihin, suurimpaan osaan meidän
37066:  maanomistajaluokkaa, joka enimmäkseen on pieniviljelystä. Jos
37067:  sellainen ajankohta tulee, se vaatii silloin, ei sitä, että koko tämä
37068:  satatuhat-perheinen vuokramiesluokka helposti pääsee erilleen vuok-
37069:  rasopimuksesta, silloin täytyy kysyä, mihinkä jäävät pienet maan-
37070:  omistajat sellaisissa oloissa? Mutta ne ovat sen ajan murheita, ja se
37071:  sukupolvi, joka silloin on asioita järjestämässä, ottakoon huomioon,
37072:  mitä ajan olot vaativat; nyt ei tällaista edellytystä voi ollenkaan
37073:  ainakaan tämän lainsäädäntökysymyksen yhteydessä ottaa huo-
37074:  mioon.
37075:      Mitä muuten tulee itse määräykseen 27 §:ssä, minä tietysti kan-
37076:  natan sitä ehdotusta, jonka ed. Käpy on tehnyt. Katson että se
37077:  on enimmän sopusoinnussa sen kanssa, jota olen lyhyesti koettanut
37078:  esittää. Mutta olen samaa mieltä, kuin ed. Nylander, nimittäin
37079:  että tällä hetkellä tällä määräyksellä käytännöllisesti ei ole niin
37080:  tavatonta merkitystä, koska sen vaikutus tulisi tuntumaan vasta
37081:  35-40 vuoden kuluttua. Senvuoksi en ole niin erinomaisen suruissani,
37082:  jos meidän ehdotuksemme, niinkuin näyttää, ei menisikään lävitse,
37083:  vaikka olenkin sitä mieltä, että se paraiten veisi siihen tarkoitus-
37084:  perään, johonka asiassa olisi pyrittävä.
37085: 
37086:     Ed. Kairamo: Ed. Nylanderin lausunto osoittaa, että hän
37087: on kietoutunut sanoihin ja sanamuotoihin tavalla, jota en olisi maa-
37088: talousvaliokunnan jäseneltä odottanut. Ed. Gebhard ei tietysti,
37089:                             Maanvuokralaki.                        1401
37090: 
37091: 
37092: sen hänen lausuntonsa selvästi osoittaa, enempää kuin kukaan muu-
37093: kaan keskustan jäsenistä tarkoittanut torpparin henkilökohtaista
37094: sitomista turpeeseen. Se maanviljelijäväestö, joka nyt on olemassa
37095: ja toistaiseksi elää vuokratulla maalla, tarvitsee lain suojelusta
37096: ja se on sille senvuoksi hankittava; senvuoksi on vuokrasopimuksen
37097: jatkuvaisuus tälle väestölle elinehto. Siinä mielessä me kaikki kes-
37098: kustassa tarkoitamme torpparin sitomista turpeeseen. Vasemmiston
37099: kanta tietää ymmärtääkseni ristiriitaa: se ajaa kiihkeästi so-vuoden
37100: vuokra-aikaa, mutta torppari, joka tekee so-vuoden vuokrasopi-
37101: muksen, on jo auttamattomasti sidottu turpeeseen siinä merkityk-
37102: sessä, jota vasemmisto tarkoittaa.
37103: 
37104:     Ed. K a a r n e: Siinä tapauksessa, ettei ehdotus pykälän koko-
37105: naan poistamisesta saa riittävää kannatusta, on maatalousvaliokunnan
37106: ehdotus pykälän muodostukseksi kuitenkin vuokramiehelle kohtuul-
37107: lisempi, kuin suuren valiokunnan. Ehdotan siis, että pykälä hyväk-
37108: sytään maatalousvaliokunnan mietinnön mukaan.
37109: 
37110:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Vaikka puolestani katsoisin pykä-
37111: län kokonaan poistamista suotavimmaksi, niin pyydän kannattaa
37112: ed. Kaarneen tekemää välitysehdotusta, jotta se voi tulla äänestyk-
37113: sen alaiseksi.
37114: 
37115:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
37116: 
37117:    Puhemies: Suuren valiokunnan mietinnössä olevaa 27 §:ääJvas-
37118: taan on tehty neljä eri muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Käpy
37119: useampien kannattamana puolustanut pykälälle sitä muotoa, minkä
37120: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetty ensimäinen vastalause
37121: sille antaa, että nim. pykälän kolmen ensimäisen momentin sijaan
37122: tulisivat ne kaksi momenttia, jotka löytyvät tässä vastalauseessa,
37123: kuitenkin siten muutettuina, että sanat: ~tässä asetuksessa määrä-
37124: tyksi lyhimmäksi ajaksi>> muutettaisiin sanoiksi >>50 vuodeksi>>. Tulen
37125: nimittämään tätä ehdotusta ed. Kävyn ehdotukseksi.
37126:     Sittemmin on ed. Rajala ehdottanut 27 §:n ensimäiselle ja toiselle
37127: momentille uuden muodon, jonka hän äsken luki, mutta joka kan-
37128: nattamattomana ei voi tulla äänestyksen alaiseksi.
37129:      Kolmanneksi on ed. Eloranta ed. Gyllingin kannattamana ehdot-
37130: tanut, että koko 27 § poistettaisiin.
37131:     Neljänneksi on ed. Kaarne ed. Helenius-Seppälän kannattamana
37132: ehdottanut, että pykälä hyväksyttäisiin siinä muodossa, joka sillä
37133: on maatalousvaliokunnan mietinnössä.
37134:      Katson että asiasta äänestettäessä olisi meneteltävä seuraavalla
37135: tavalla: Ed. Elorannan ehdotus pykälän poistamisesta jäisi vii-
37136: meksi. Sitä ennen olisi äänestettävä muutosehdotuksista, jotta saa-
37137:  1402                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37138: 
37139: 
37140:  daan nähdä, minkälaisen muodon pykälä ehdollisesti tulisi saamaan.
37141:  Se tapahtuisi siten, että ensin äänestetään ed. Kaarneen ja ed. Kävyn
37142:  ehdotusten välillä, ja se, joka niistä voittaa, asetetaan Suuren
37143:  valiokunnan mietinnön muodostusta vastaan. Lopuksi äänestetään
37144:  täten voittaneen ehdotuksen ja ed. Elorannan hylkäävän ehdotuksen
37145:  välillä.
37146:     Menettely hyväksytään.
37147:      Äänestykset ja päätös:
37148: 
37149:         r) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan mietintöä vastaan
37150:   hyväksyy ed. Kaarneen tekemän ehdotuksen, äänestää >>jaa•>; jos
37151: · >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Kävyn ehdotus.
37152:         Jaa-äänet ovat voitolla.
37153:         z) Ken hyväksyy pykälän Suuren valiokunnan mietinnön mukaan
37154:   äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Kaarneen ehdotus hyväksytty.
37155:          Jaa-äänet ovat voitolla.
37156:         3) Ken hyväksyy 27 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
37157:   äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on pykälä päätetty asetusehdotuksesta
37158:   poistaa.
37159:         Kunlippuäänestystä pyydetään, ilmoittaa Puhemies siihen ryhdyt-
37160:   täessä, että äänestyksen tulos julistetaan kello 6 i. p., jolloin Edus-
37161:   kunta, kohta tapahtuvan keskeytyksenjälkeen, uudestaan kokoontuu.
37162: 
37163:      Istunto keskeytetään kello 3,38 i. p.
37164: 
37165: 
37166: 
37167: 
37168:                               Istuntoa jatketaan
37169: 
37170:                                  klo 6 i. p.
37171: 
37172:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Orasmaa yksityisasiain
37173:  tähden tämän ilta-istunnon alkuosasta.
37174: 
37175: 
37176:      Tuloksena aamupäivällä toimitetusta äänestyksestä ilmoitetaan,
37177:  että 27 §:n hyväksymisen puolesta Suuren valiokunnan ehdotuksen
37178:  mukaan on annetta ro8 jaa-ääntä ja §:n poistamisen puolesta ase-
37179:  tusehdotuksesta 84 ei-ääntä.            ·
37180:     Eduskunta on siis lopullisesti hyväksynyt 27 §:n Suuren valio-
37181:  kunnan ehdottamassa muodossa.
37182: 
37183:     28-31 §§sekä kolmannen luvun nimike hyväksytään järjestänsä
37184:  keskustelutta.
37185:                               Maanvuoralaki.                        1403
37186: 
37187: 
37188:                                     32 §.
37189:      Keskustelu:
37190:        Ed. T u o m i k o s k i: Minä pyysin puheenvuoroa ehdottaak-
37191:   seni tähän 32 §:ään muutosta. Ne olot, joiden järjestämistä tällä
37192:  lakiehdotuksella tarkoitetaan, ovat melkoisesti toisistaan eroavia
37193:   maan eri osissa. Muutamat ehdotetuista määräyksistä ovat tässä
37194:  lakiehdotuksessa sellaisia, että niitä tuskin voi kaikkialla käytäntöön
37195:  sovelluttaa. Sellainen on m. m. tämän pykälän 2 momentti. Pykälän I
37196:  momentti myöntää vuokramiehelle oikeuden siirtää vuokraoikeu-
37197:  tensa toiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan
37198:  voipi tyytyä. Siinä ilmenee se aivan oikea oikeuskäsite, että sekä
37199:   vuokraoikeus että vuokra-alueella aikaansaadut parannukset ovat
37200:   vuokramiehen omaisuutta. Tämän omaisuutensa toiselle siirtämi-
37201:  sestä hänen tulisi siis saada ottaa se hinta, mistä hän vuokraoikeu-
37202:  den vastaanottajan kanssa on sopinut.          Kun vuokranantaja on
37203:  uuden tulijan hyväksynyt, silloin pitäisi siirtosumman määräämi-
37204:  nen olla tulijan ja lähtijän välinen asia, kolmannen miehen siihen
37205:  sekaantumatta. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita tämän ehdotetun
37206:   2 momentin mukaan. Tässä momentissa säädetään: >>Siirtosummaa
37207:   älköön määrättäkö sitä korvausta suuremmaksi, jonka vuokramies
37208:  25 §:n nojalla olisi oikeutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin päät-
37209:  tvisi.>> Vuokralautakunta oikeutetaan tämän momentin mukaan
37210:  s~kaantumaan asiaan siten, että se voipi alentaa uuden tulijan tar-
37211:  joaman hinnan esim. ajatellaan I,soo:sta I,ooo markkaan. Erotus
37212:  olisi jo siksi suuri, että siirtoyritys kaikissa tapauksissa raukeisi,
37213:  huolimatta siitä, että vuokramies oli joutunut sellaisiin oloihin,
37214: ·joissa siirto on tullut hänelle välttämättömäksi, ja huolimatta siitä,
37215:  että vuokramieheksi tulija oli arvioinut tarjatulla siirtosummalla
37216:  siirto-oikeuden itselleen edulliseksi.
37217:        Tämän 2 momentin säädöksen nojalla, jos se on tarkotettu muuksi
37218:  kuin paperilla olevaksi, tehdään vuokraoikeuden siirto useimmissa
37219:  tapauksissa mahdottomaksi. Niin ainakin pelkään käyvän meidän
37220:  pohjoisissa osissa, joissa torpparitkin ovat enemmän vapauteen
37221:  kehittyneitä kuin mitä täällä varsinaisessa torpparimaailmassa näyt-
37222:  tää olevan. Niissä tienoin, joissa minä torppari- ja mäkitupalais-
37223:  oloja tunnen, ei tietääkseni milloinkaan ole tullut kysymykseen,
37224:  että joku muu kuin varsinaiset asianosaiset olisivat koettaneet vaikut-
37225:  taa siirtosumman suuruuden määräämiseen tämänlaisessa asiassa.
37226:  Ja siihen suuntaan täytyisi ymmärtääkseni tämäkin vuokralaki-
37227:  ehdotus muodostaa, jos ei tahdota asettaa esteitä vuokraoikeuden
37228:  siirtämisen tielle. Väitettänee mahdollisesti, että sellaiset esteet
37229:  ovat tarpeellisia liian usein tapahtuvien siirtojen rajoittamiseksi.
37230:  Minä kuitenkin olen vakuutettu siitä, että pienikin koti on halti-
37231:  jalleen niin rakas, että hän pitää sen menettämättä niin kauan kuin
37232: 1404                Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37233: 
37234: 
37235: mahdollista on, jollei taloudellisissa oloissa sattuneet vaikeudet
37236: tai oman maan hankintapuuhat tee siitä siirtymistä tarpeelliseksi.
37237:     Sellaiset esteet kuin tämän pykälän 2 momentissa ehdotettu,
37238: eivät senvuoksi ole tarpeellisia eikä suotavia. Ei myöskään ole käsi-
37239: tettävissä, mistä syystä tämän momentin säännöksellä on saatava
37240: tulevalle vuokramiehelle erityinen suojelus lähtijää vastaan ja
37241: tämän kustannuksella. Eihän vuokramiehen ole katsottu tarvitse-
37242: van mitään holhousta eli suojelusta, jos hän vuokrasuhteen päät-
37243: tyessä vuokranantajan kanssa sopii rappiosta tai parannuksista
37244: maksettavan korvauksen määrästä 48 §:n 2 momentin mukaisesti.
37245: Jos taas puheena oleva määräys tarkoittaa ainoastaan sitä, että vuok-
37246: ranantaja, jos hän tahtoo tämän pykälän 4 momentin nojalla lu-
37247: nastaa vuokraoikeuden itselleen, saa sen vuokralautakunnan arvioi-
37248: masta siirtosummasta, vaikka toinen hänen hyväksymänsä olisi
37249: tarjonnut siitä melkoista suuremman lunastuksen, niin tämä on
37250: kaikkien oikeuskäsitteiden vastainen menettely, joka olisi ehdotto-
37251: masti lainsäädännöstä poisjätettävä. Miltä puolelta siis tuota pahek-
37252: sumaani määräystä katseleekin, ei voi vapautua siitä ajatuksesta,
37253: että se, asettamalla täysivaltaiset asianosaiset tarpeettoman hol-
37254: houksen alaisiksi, on omansa alentamaan torpparilaitoksen arvoa
37255:  ja tekemään sen vastenmieliseksi. Minä ehdotan siis, että 32 §:n
37256: 2 momentti tulisi poistetuksi. Ja koska saman pykälän 4 momen-
37257: tissa sen loppulauseessa on viittaus tähän puheena olleeseen 2 mo-
37258:  menttiin, niin olisi se viittaus myöskin muutettava ja käännettävä
37259:  osottamaan 25 §:ää, jos nim. tuo 2 momentti tulisi poistetuksi.
37260: 
37261:     Ed. Lauta s a 1 o: Tässä 32 §:ssä on valiokunta supistanut
37262: liiaksi vuokramiehen vapaata oikeutta. Jos nim. joku torppari on
37263: ottanut vuokralle isomman tilan, mutta hänelle sattuu jonkunlaisia
37264: vastahakoisuuksia ja vastoinkäymisiä, niin hänen vuokraamansa tila
37265: saattaa joutua rappiolle ja hän alkaa siinä tulla huonosti toimeen.
37266: Mutta laissa on määrätty että hänen tulee hoitaa tiluksiansa hyvin.
37267: Ensin hän nyt saa vuokraajalta muistutuksen ja määrätään lait-
37268: tamaan kuntoon tilalla mikä on epäkuntoon joutunut, muttaelleihän
37269: tätä saa määrätyssä ajassa tehdyksi, niin silloin hänellä ei ole muuta
37270: mahdollisuutta kuin iloitkoon häädöstä. Mutta jos nyt tällaisten ta-
37271: pausten varalta laissa olisi sellainen määräys, joka myöntää vuok-
37272: raajalle oikeuden saada siirtää osan tästä tilasta jollekulle toiselle,
37273: niin hän saisi ennen tekemistään parannuksista siltä henkilöltä,
37274: jolle hän osan tästä tilasta siirtää, rahoja, ja niinmuodoin saa ehkä
37275: veikansakin suoritetuksi, jos niitä sattuu olemaan. Ja täten tätä
37276: tilaa ehkä voisi pitää paremmin kunnossa, kun sitä viljellään kah-
37277: dessa osassa. Tämä oli ensimäinen näkökohta. Toinen mahdolli-
37278: suus, joka tässä kohden myös sopii ottaa huomioon on, että jompi-
37279: kumpi, joko torpan mies tai vaimo kuolee, joten toinen jää leskeksi.
37280:                               Maanvuokralaki.                         1405.
37281: 
37282: 
37283: Mutta kun hän ei enää millään ehdolla tilaa voi viljellä, niin hänen on se
37284: siirrettävä toiselle. Ja tämä laki edellyttää, että hänen on se kokonai-
37285: suudessaan siirrettävä toiselle. Mutta vaikka hän mielellään jättäisi
37286: siitä esim. asunto-oikeuden huoneisiin ja myös jonkun osan maasta
37287: itselleen perunamaaksi j. n. e., niin tämä laki ei sitä salli sillä tavalla
37288: jakaa, vaan edellyttää, että se on kokonaisuudessaan siirrettävä
37289: toiselle. Tässä on toinen näkökohta. Vieläpä tämä laki vie niinkin
37290: pitkälle, että vanhempi ei voi, kun jättää torpan lapselleen, joko
37291: pojalle tai tyttärelle, jos haluaisi, jättää siitä itselleen jotakin osaa
37292: viljeltäväksi, kuten tähän asti on ollut tapana; useimmissa torpissa
37293: ei ole ensinkään maksettu minkäänlaista eläkettä, vaan vanhuk-
37294: set ovat viljelleet myös maata omaksi elannokseen.
37295:      Ja kun nyt tässä laissa ei ole mitään sellaisia mahdollisuuksia,
37296:  että nämä epäkohdat tulisivat korjatuiksi, niin minä ehdotan, että
37297: tämän 32 §:n ensimäinen momentti poistettaisiin ja sen sijalle ase-
37298: tettaisiin suuren valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa
37299: oleva 32 §:n r ja 2 momentti; siis 32 §:n r momentin sijalle nämä
37300:  kaksi; toinen, kolmas ja neljäs momentti saisivat olla entisellään.
37301: 
37302:     Ed. P a 1 o hei m o: Vuokralautakunnan tärkeimpiä tehtä-
37303: viä on arvattavasti se, että se pitää huolta siitä, että vuokra vuokra-
37304: miehelle ei tule olemaan liian rasittava. Jos nyt senrattaisiin sitä
37305: menettelyä, jota ed. Tuomikoski tässä ehdotteli, että vuokralauta-
37306: kunnan mielipidettä ei tarvitsisi kysyä, kun siirto tapahtuu, niin
37307: jouduttaisiin tietysti siihen olotilaan, että vuokramies uudelta vuok-
37308: ramieheltä saisi ottaa kuinka suuren siirtosumman tahansa ja vuokra
37309: siten tulisi kohtuuttomaksi. Se vuokra, jonka hän maanomista-
37310: jalle suorittaa, tulisi siten kiertotietä kohtuuttomaksi, sillä samahan
37311: on, maksaako hän kerta kaikkiaan liian suuren siirtosumman tai
37312: onko. vuosivero liian korkea. Siis hänen ehdotuksensa olisi aivan vas-
37313: toin koko tämän lain henkeä. Se sisältäisi toisin sanoen sen mää-
37314: räyksen, että kun maanomistaja on tekemisessä vuokramiehen
37315: kanssa, niin siinä kyllä on pidetty huolta, ettei maanomistaja pääse
37316: liikaa verottamaan vuokramiestä, mutta kun vuokramies on teke-
37317: misessä vielä köyhemmän kanssa, niin hän saisi harjoittaa kuinka
37318: suurta liikaverotusta tahansa, ilman minkäänlaista kontrollia yh-
37319: teiskunnan puolelta.
37320:     Mitä ed. Tuomikosken ehdottamaan 4 mom. poistamiseen tulee,
37321: on sekin aiheeton. Tässä laki myöntää kyllä siirron vuokramiehen
37322: rintaperillisille taikka hänen vanhemmilleen tai jollekulle sisaruk-
37323: sista, mutta jos muille siirto tapahtuu, niin silloin on maanomistajalla
37324: oikeus lunastaa tämä vuokraoikeus takaisin itselleen samasta siirto-
37325: summasta, minkä hän vieraalta saisi. Tämä on minusta aivan oikea
37326: periaate. Niin pian kuin vuokraoikeus kerran on menemässä vie-
37327: raisiin käsiin, silloin on tietysti aivan oikein, että maanomistaja on
37328: 1406                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37329: 
37330: 
37331: itse tilaisuudessa saamaan takaisin vuokraoikeuden itselleen, jos
37332: vuokramies vaan saa saman korvauksen, minkä hän saisi vieraalta
37333: henkilöltä. Maanomistajan täytyy tietysti ensi kädessä olla oi-
37334: keutettu saamaan vuokraamansa maa takaisin, jollei vanha vuokra-
37335: mies enää halua itse vuokraa jatkaa.
37336:     Pyydän siis, että pykälä säilytettäisiin sellaisena kuin se lakiin
37337: on ehdotettu.
37338: 
37339:    Ed. T o r p p a: Minä pyydän ilmoittaa yhtyväni ed. Tuomi-
37340: kosken lausuntoon sekä hänen tekemäänsä ehdotukseen.
37341: 
37342:     Ed. W u o r i m a a: Minä pyydän myöskin saada yhtyä ed.
37343: Tuomikosken lausuntoon. Minun mielestäni asetettaisiin torpparit
37344: tämän pykälän kautta erikoisasemaan, poikkeustilaan, jossa ei ketään
37345: muita ole. Heille on myönnetty vuokraoikeus 50 vuodeksi, ja jos joku
37346: tarjoo esim. s,ooo markkaa siitä, niin he eivät ole oikeutettuja siir-
37347: tämään sitä siitä, vaan täytyy antaa se esim. z,ooo markasta, jonka
37348: vuokralautakunta siitä määrää. Se on asia, joka tulee herättämään
37349: tyytymättömyyttä ja joka tekee sen, että vuokralaki, jonka tar-
37350: kotuksena on järjestää ja sovittaa maanomistajan ja vuokraajan keski-
37351: näiset suhteet, ei täytä tarkoitustaan.
37352: 
37353:    Ed. R a j a 1 a: Minä vaan pyydän yhtyä ed. Tuomikosken
37354: tekemään ehdotukseen.
37355: 
37356:    Ed. G y 11 i n g: Minä kannatan ed. Lautasalon tekemää ehdo-
37357: tusta, että 32 §:n I momentin tilalle asetettaisiin toisen vastalauseen
37358: vastaavat kaksi momenttia.
37359: 
37360:     Ed. C a s t r e n: Minä en voi olla lausumatta kummastustani
37361: siitä kannasta, jolle eräs arvoisa puhuja, ed. Tuomikoski on asettunut.
37362: Johtopäätös ed. Tuomikosken kannasta on se, ettei vuokralauta-
37363: kunnalla pitäisi olla minkäänlaista tekemistä asianosaisten sopi-
37364: muskumppanien välipuheisiin nähden. Johdonmukaisesti olisi siis
37365: ed. Tuomikosken pitänyt alun pitäen asettua torpparilakiehdo-
37366: tuksessa ehdotetun vuokralautakunnan asettamista ja sen tehtävien
37367: hyväksymistä vastaan.
37368:     Mitä tulee käsillä olevaan pykälään, ovat ne valiokunnat, jotka
37369: ovat asiaa käsitelleet, nim. maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta,
37370: asettuneet sille kannalle, että kaikkia vuokramiehiä, jotka joutuvat
37371: vuokrasuhteeseen maanomistajan kanssa, täytyy turvata liiallisen
37372: vuokramaksun suorittamista vastaan.            Mutta jos menetellään
37373: siten kuin ed. Tuomikoski ja hänen mukanaan ed. Torppa, Rajala ja
37374: Wuorimaa ovat ehdottaneet, silloin jätetään se, jolle vuokramies siirtää
37375: oikeutensa, kerrassaan turvattomaksi vuokramaksun suuruuteen
37376:                               Maanvuokralaki.                         1407
37377: 
37378: 
37379: nähden. .Maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta ovat asettuneet sille
37380: kannalle, että siirtosumma, jonka vuokramies siirtäessään vuokra-
37381: oikeutensa on oikeutettu uudelta tulijalta ottamaan, ei saisi nousta
37382: niitten parannusten korvausta suuremmaksi, joita on toimitettu,
37383: jos vuokrakausi sinä hetkenä, kun siirto tapahtuu, lakkaisi. Mikä
37384: olisi seuraus jos lainsäätäjä jättäisi vuokramiehelle puheenalaisessa
37385: kohden vapaat kädet? Asian selventämiseksi esimerkki! Otaksukaamme,
37386: että parannusten korvaussumma nousee silloin, kun siirto tapahtuu
37387:  r,ooo markkaan, mutta vuokramies, joka siirtää vuokraoikeutensa
37388: toiselle, vaatii siirtosummana 2,000 markkaa. Jos tulija suostuisi
37389: tätä siirtosummaa suorittamaan, ja antaisi siitä velkakirjan siirtäjälle,
37390:  niin pitäisi hänen, paitsi maanomistajalle suoritettavaa vuokra-
37391: maksua, jonka voimme otaksua 200 markaksi, vielä suorittaa korko
37392: tuolle 2,000 markan siirtosummalle eli siis 120 Smk. Todellisuudessa
37393:  nousisi hänen vuotuinen vuokramaksunsa 320 markkaan. Jos siir-
37394:  tävä vuokramies olisi oikeutettu siirtosummana ottamaan ainoas-
37395:  taan parannusten korvaussumman r,ooo markkaa, olisi vuotuinen
37396:  korkosumma vaan 6o markkaa ja siis vuokramiehen koko vuokra-
37397:  maksu 260 markkaa. Edellisessä tapauksessa tulisi siis uusi vuokra-
37398:  mies suorittamaan 6o markkaa enemmän vuodessa kuin jälkimmäi-
37399: __sessä tapauksessa, eli siinä, että siirtosumma rajoitettaisiin tehtyjen
37400:   parannusten arvoon. Jos siirtosumman suuruus jätettäisiin määrää-
37401:   mättä, tulisi siitä olemaan seurauksena että uutta tulijata uuvu-
37402:   tettaisiin liika korkeilla vuokrauksesta johtuvilla vuotuismaksuilla.
37403:   Tällaisten väärinkäytösten mahdollisuutta ovat maatalousvalio-
37404:   kunta ja suuri valiokunta tahtoneet ehkäistä suojaamaHa vuokra-
37405:   miestä ei ainoastaan vuokranautajaa vastaan, vaan myöskin
37406:   sitä vuokramiestä vastaan, jolle hän siirtää oikeutenså. Pyy-
37407:   dän siis kunniottaen ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi käsillä
37408:   olevan pykälän 2 momentin muuttamattomana.
37409: 
37410:      Ed. T u o m i k o s k i: Minä pyydän ensiksi huomauttaa, että
37411:  kun minulla ei ollut ehdotukseni paperille kirjoitettuna, niin tulin
37412:  epähuomiossa lausuneeksi väärin sen muutosehdotuksen, mikä tulisi
37413:  tämän 32 §:n 4 momentin lopulle. Ehdotukseni mukaan tulisi tämä
37414:  4 momentti kuulumaan: >>Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin
37415:  muulle kuin vuokramiehen rintaperillisille tai hänen vanhemmilleen tai
37416:  jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu
37417:  30 päivän kuluessa, saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen
37418:  vuokraoikeuden sillä hinnalla, jolla tämä oikeus oli toiselle~siirretty>>.
37419:      Mitä sitte tulee siihen ed. Castrenin väitteeseen että: jos uusi
37420:  vuokramies suostuu maksamaan lähtijälle enempi kuin vuokralauta-
37421:  kunta on arvostellut, niin vuokran määrä tulisi siinä~paljon korkeam-
37422:  maksi kuin se oikeastaan on vuokralautakunnan määräämänä ollut,
37423:  niin ed. Castren ei näytulleen ajatelleeksi sitä, että lähtevä vuokramies
37424: 1408                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37425: 
37426: 
37427: on mahdollisesti jo joutunut torpassaan niin huonoihin oloihin, että
37428: hänellä on I,ooo tai z,ooo markan velka, ja se on rasittamassa häntä
37429: vuokramaksun lisäksi ja hän on toivottomassa tilassa ja tarvitsee
37430: sen vuoksi päästä siirtymään pois niin hyvillä ehdoilla kuin mah-
37431: dollista. Ja vuokramieheksi tulija, hän kun on laillisikäinen mies,
37432: voipi yhtä hyvin kuin vuokralautakunta arvostella niitä etuja ja
37433: oikeuksia, mitä hän tulee vastaanottamaan. Ja saattaahan hän olla
37434: niin varallinen mies, että hän sittekin, vaikka maksaa tuon summan,
37435: josta asialliset ovat keskenään suostuneet, omaapi vielä jonkun-
37436: laista pääomaa ja maksaa paljo helpommasti vuotuisia vuokriansa,
37437: kuin hänen edeltäjänsä ja on vielä kykenevä korjaamaan torpan tilaa,
37438: jos se on mahdollisesti edeltäjän huonojen asiain tähden joutunut jo
37439: niin rappiolle, ettei lähtijällä ole mitään toivoa sen kohottamisesta.
37440: Muuten minä kummastelen sitä, ettei ed. Castren, vaikka hän on
37441: vanhoja pohjalaisia, tunne Pohjanmaan oloja. Jos hän niitä muis-
37442: taisi, niin hän tietäisi, ettei siellä milloinkaan tule kysymykseen,
37443: että kolmas mies sekaantuisi tällaisissa kaupoissa asianomaisten
37444: väliin, vaan aina he saavat keskenään sopia vuokransiirtosummasta
37445: ja kun he ovat siitä sopineet, niin he ovat kahden puolen tyytyväisiä.
37446: Ja luuleeko ed. Castren milloinkaan syntyvän vuokraoikeuden
37447: siirtämistä sillä tavalla, että vuokralautakunta määrää tuon siirto-
37448: summan suuruuden? Eihän kukaan vähänkään itsenäinen vuokramies
37449: suostu siihen, että hän, kun toinen on hänelle tarjonnut suuremman
37450: siirtosumman, sallii vuokralautakunnan polkea sen niin alas, että
37451: hänen täytyisi luopua asemastaan satoja markkoja vähemmällä
37452: summalla kuin hän olisi toiselta saanut. Jos taas tuo vuokranantaja
37453: .käyttää oikeuttaan tämän pykälän 4 momentin nojalla lunastaa
37454: vuokraoikeuden sillä summalla, minkä toinen vuokranottaj a on
37455: vuokramiehelle tarjonnut, niin silloin se on oikein, mutta jos hän
37456: käyttää oikeuttaanlunastaa sen sillä alemmalla summalla, minkä
37457: vuokralautakunta on arvostellut, niin jokainen ajatteleva ihminen
37458: ymmärtää, että tässä poljetaan kaikki oikeuskäsitteet ja sorretaan
37459: torpasta lähtijää.
37460: 
37461:     Ed. P a 1 o hei m o: Minusta on hyvin ikävätä, että tähän py-
37462: kälään niin takerrutaan, sillä minusta se on siksi selvä, ettei olisi
37463: luullut siitä mitään väittelyä tulevan. Mutta koska ed. Tuomikoski
37464: yhä edelleen pysyy mielipiteessään kiinni, niin olen pakoitettu
37465: koettamaan selittää hänelle asiaa. Hän toi tässä esimerkin, että
37466: vanha vuokramies on velkaa tuhat markkaa ja hänellä on vaikea tulla
37467: toimeen sillä vuokratilalla ja että olisi aivan oikein ja kohtuullista,
37468: että hän saisi siirtää tämän vuokraoikeuden jollekulle ja ottaa hä-
37469: neltä mitä saa. Mutta ed. Tuomikoski ei lainkaan tule ajatelleeksi,
37470: että voi käydä juuri samalla tavalla tulevan vuokramiehen, että hän
37471: lainaa tuhat markkaa toiselta ja maksaa sen siirtosumman, aivan
37472:                              Maanvuokralaki.                          1409
37473: 
37474: 
37475: kaksinkertaisesti minkä arvoinen se siirto oikeastaan on, ja siten
37476: tulee tämä uusi vuokramies maksamaan aivan kohtuutonta veroa. Ja
37477: koko tuon ajatuksen johdosta, että kolmas mies tässä asiaan sekaantuu,
37478: jonka seikan ed. Tuomikoski niin ihmetellen toi esiin, että se olisi muka
37479: niin outoa, en tiedä, onko ed. Tuomikoski ymmärtänyt tätä lakia lain-
37480: kaan. Koko tässä laissahan on pääasia, että vuokralautakunta se-
37481: kaantuu noiden kahden miehen oikeuksiin. Ei tämä siis ole mitään
37482: uutta, vaan se on aivan sama menettelytapa kuin uusien vuokrien
37483: suhteen. Pyydän vielä huomauttaa ed. Tuomikoskelle, minkälaisia
37484: epäkohtia ja vääryyksiä voi maanomistajalle syntyä. Jos joku vuokra-
37485: mies esimerkiksi tahtoo pakottaa itselleen suuremman siirtosumman,
37486: kuin minkä hän todellisuudessa tulisi saamaan, jos siirtosumma olisi
37487: kohtuullinen, niin hänen, jos hän on kunnoton mies, ei tarvitse
37488: muuta kuin tekaista kauppa jonkun toisen kelvottoman kanssa ja
37489: tämä hänen apulaisensa tulee näennäisesti ilmoittamaan, että minä
37490: maksan siirtosummana 2,000 markkaa, mutta todellisuudessa
37491: hän ei sitä maksa. Voidaksensa siis saada vuokratilan haltuunsa olisi
37492: maanomistaja pakoitettu maksamaan tämän 2,000 markkaa, vaikka
37493: ei tuo toinen maksa kuin I,ooo markkaa. Jos pykälä laadittaisiin
37494: siihen suuntaan, kuin ed. Tuomikoski ehdoitti, voisi maanomistaja
37495: joutua tällaisiin harmeihin. Pyydän ettei pykälästä enää k~kustel­
37496: taisi, vaan äänestettäisiin.
37497: 
37498:    Ed. K a i r a m o:   Minä luovun.
37499: 
37500:    Ed. L a i n e: Ed. Paloheimo on juuri lausunut sen jota varten
37501: minä puheenvuoroa pyysin.
37502: 
37503:      Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyydän saada yhtyä ed. Tuomikosken
37504: ehdotukseen. Minusta tuntuu tämän pykälän toinen momentti koh-
37505: tuuttomalta; liikaa on, että sillä tavalla kaikki voitto, mikä mah-
37506: dollisesti vuosien kuluessa on tullut torpan arvolle, siirretään lo-
37507: pullisesti yksistään maanomistajan nautittavaksi. Sitä muistutusta
37508: vastaan, minkä ed. Paloheimo teki, että muka täten voidaan ko-
37509: rottaa siirtosummia kuinka korkealle tahansa, tahtoisin huomaut-
37510: taa, että vuokralautakunnan on hyväksyttävä uusi vuokramies,
37511: jollei vuokranantaja häntä hyväksy. Ja tässä on jo jonkunlainen
37512: tae sitä vastaan, ettei kuka tahansa voi tulla ja luvata mahdottomia
37513: siirtosummia ilman, että hänellä olisi mahdollisuus ne suorittaa.
37514:     Jos taas jollakulla torppariksi pyrkivällä on rahoja kylliksi, että
37515: hän voi maksaa kaksinkertaisen hinnan torpasta ja kunnollisesti
37516: sitä hoitaa, joutumatta edeltäpäin velkaan, niin en tiedä, minkä-
37517: tähden ei semmoisella torppariksi pyrkijällä voisi olla sama oikeus
37518: kuin kenellä muulla tahansa käyttää omat rahansa, miten itse tahtoo.
37519: Siis on tässäkin vuokralautakunnan vallassa hyväksyä uusi vuokra-
37520:                                                                  89
37521: 1410                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37522: 
37523: 
37524: mies olemassa este sitä vastaan, että mikä maankuljeksija tahansa
37525: voisi tulla ja tarjoutua maksamaan mahdottomia siirto-oikeudesta
37526: eikä voisi tehtäviänsä sitten suorittaa.
37527: 
37528:     Ed. C a s t r e n: Kuta enemmän keskustelu kuluu, sitä enem-
37529: män näkyy tässä eduskunnassa ilmestyvän vapaan sopimusoikeu-
37530: den kannattajia.      Vanhassa suomalaisessa puolueessa niitä nyt
37531: näyttää olevan joltinen ryhmä ja yht'äkkiä sukeltaa nuorsuomalaisesta
37532: ryhmästä esille muuan, joka asettuu samalle kannalle. J ohtopää-
37533: tös näiden arvoisien edustajien mielipiteestä olisi täydellinen sopi-
37534: musvapaus niin hyvin mikäli koskee vuokraoikeuden siirtoa kun
37535: vuokrasuhdetta yleensä. Sinnekö nyt pyritään?
37536:     Ed. Tuomikoski on kummastellut, miksei sallittaisi vuokramie-
37537: hen ottaa tulijalta, jos tällä kerran on rahaa, niin paljon kuin ha-
37538: luaa ja millä oikeudella rajoitettaisiin vuokramiehen valtaa tässä
37539: kohden. Jos vuokrasuhteeseen siirron kautta tulijalla on rahaa
37540: jonkun verran, niin antaa siirtävän vuokramiehen ottaa vuokraoi-
37541: keudestaan niin paljon kuin haluaa. Sellainen on edustaja Tuomi-
37542: kosken kanta. Mutta tämä kanta on järjestelmällisen nylkemis-
37543: oikeuden kanta, jota en enään olisi luullut tarvitsevani vastustaa.
37544: Vuokramiehellä on, ja täytyy olla oikeus saamaan tekemiensä pa-
37545: rannusten arvoa vastaavan siirtosumman, mutta mikä siitä yli
37546: menee, se on ansiotonta voittoa, jolla ei pitäisi rasittaa sitä, joka
37547: hänen jälkeensä astuu vuokrasuhteeseen. Tehtyjen parannusten
37548: arvo on se siirtosumman korkein raja, jonka yli vuokraoikeuttansa
37549: siirtävä vuokramies ei saisi mennä, panematta tulij an aineellista
37550: toimeentuloa vaaraan. Ja tämän valvominen olisi vuokralautakun-
37551: nan asiana.
37552:     Edelleen on ed. Tuomikoski lausunut, että jos ajattelemme sel-
37553: laista tapausta, että vuokraoikeutensa siirtävä vuokramies olisi
37554: niin huonolla vuokratilalla, että hän siinä olisi velkaantunut r,ooo
37555: tai z,ooo mk., niin olisi väärin ellei vuokramies saisi ottaa sijaan
37556: tulijalta niin suuren summan, että saisi velkansa maksetuksi. Oli-
37557: siko sitten oikein, kysyn minä, jos vuokramies vuokraoikeudesta,
37558: joka tuottaa tappiota ja velkaantumista saisi ottaa niin suuren sum-
37559: man, että itse pelastuisi, mutta jälkeentulija joutuisi aineelliseen
37560: häviöön? Sillä jos vuokratila on ollut niin huono, että entinen vuokra-
37561: mies, jolla on vaan ollut suoritettava maanomistajalle vuokramaksu
37562: eikä mitään siirtosumman korkoa, ei velkautumatta, ole tullut vuokra-
37563: tilalla toimeen, niin käynee toimeentulo hänen jälkeläiselleen kahta
37564: vaikeammaksi, jos hänen on pitänyt yli parannusten korvauksen
37565: suorittaa sellainen siirtosumma, että edellisen vuokramiehen ve-
37566: lat tulevat maksetuiksi. Tämä ei olisi ei oikeuden eikä kohtuuden
37567: mukaista.
37568:     Ed. Tuomikoski on edelleen sanonut, että poljettaisiin kaikki
37569:                              Maanvuokralaki.                        1411
37570: 
37571: 
37572: oikeuskäsitteet jollei vuokramies saisi siirtosummana ottaa minkä
37573: haluaa. Olen jo selittänyt, ettei oikeuden polkemisesta voi olla ky-
37574: symystäkään, kun siirtävä vuokramies saa kaiken sen, mikä hänelle
37575: on tuleva; ja se, mikä hänelle on tuleva, on se pääoma ja se työ,
37576: jonka hän parannuksina on vuokraesineeseen pannut. Niitten
37577: kanta, jotka tahtovat siirtosumman rajoitettavaksi parannusten
37578: arvoon, on yhtäpitäväisyydessä oikeuskäsitteiden kanssa vaan ei
37579: ed. Tuomikosken eikä hänen ehdotuksensa puoltajien, jotka tahtovat
37580: torpparien suojeluslaissa valmistettavaksi sijaa rajattomalle nylke-
37581: misoikeudelle.
37582: 
37583:     Ed. R a j a 1 a: Koska ed. Tuomikoski on toisessa puheessaan
37584: selventänyt edellisessä tekemänsä ehdotuksen, niin minä luovun
37585: edellisestä kannatuksesta ja kannatan tätä uudistettua ehdotusta.
37586: 
37587:     Ed. W u ori maa: On pelätty ja peloteltu, että jos vuokra-
37588: mies saisi siirtää vuokrakontrahtinsa toiselle ja ottaa siitä sen hinnan,
37589: minkä toinen tarjoo, syntyisi siitä torppien kanssa keinottelua,
37590: mikä estäisi maanomistajaa saamasta torpan maata takaisin it-
37591: sellensä. Mutta jos kerran keinottelija maksaa omista rahoistaan
37592: ja hänen kannattaa maksaa niin paljon, niin semmoinen ei ole mikään
37593: keinottelu, se on todellinen ja oikea kauppa. Jos taas maanomistaja
37594: saa itsellensä ostaa esim. vuokramiehen perillisten torpan hinnasta,
37595: joka 2 momentin mukaan määrätään niin alhaiseksi että se vastaa
37596: ainoastaan sitä, minkä vuokraaja tulisi saamaan, jos vuokrakausi
37597: silloin olisi päättynyt, niin maanomistaja tosiaan tulee hyötymään
37598: vuokramiehen perillisten kustannuksella. Maanomistaja tulee sil-
37599: loin saamaan tietysti sen lisän, minkä vuokramiehen perilliset muu-
37600: ten olisivat saaneet. Eikä tämij ehdotus millään tavalla vähennä maan-
37601: omistajan oikeutta; maanomistaja jää edelleenkin täyteen oikeu-
37602: teensa sen kontrahdin mukaan, jonka hän on antanut 50 vuodeksi.
37603: Ei häneltä vähennetä mitään siitä mihin hän on sitoutunut, mutta
37604: valiokunnan pykälän momentti vähentää vuokraajalta ja hänen
37605: perillisiltään osan siitä hinnasta, jonka he muuten saisivat. Tämähän
37606: on sitä oikeusperiaatetta vastaan, mikä meidän maassamme ylei-
37607: sesti on voimassa. Jos joku vuokraa esim. kalastusoikeuden ja
37608: siirtää sen toiselle ja saapi siitä vaikka kaksi kertaa enemmän kuin
37609: minkä kalaveden omistaja on saanut vuokramieheltä, . niin ei ken-
37610: kään vaadi, että tämän lisän pitää tulla maanomistajan hyväksi
37611: ja samalla tavalla, jos joku vuokraa metsän itsellensä ja sitten siir-
37612: tää sen vaikka kaksinkertaisella tai kymmenkertaisella voitolla,
37613: niin ei kenkään ajattelekaan, että se maksettaisiin maanomistajalle
37614: takaisin, vaan sen saa pitää hyvänään se, joka on sen vuokrakau-
37615: pan tehnyt. Ja samaa periaatetta olisi mielestäni noudatettava
37616: myös torpan vuokran suhteen. Ed. Tuomikoski on hieman täyden-
37617: 1412                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37618: 
37619: 
37620: tänyt sitä ehdotusta, jonka hän teki viimeisen momentin suhteen
37621: ja sentähden saan lisäksi kannattaa tätä lisäystä.
37622: 
37623:     Ed. A h 1 s t r ö m: En tunne suuressa määrin yksityisten
37624: mailla tapahtuvia vuokrakontrahtien siirtoja, mutta kuitenkin
37625: tuntuu kummalliselta, että milloin yksityisen maalla vuokrakon-
37626: trahteja siirretään, tarvitsisi vuokralautakunnan määrätä siirto-
37627: summan. Tunnen ainoastaan kruunun metsätorppien kauppoja,
37628: joita tehdään hyvinkin paljon. Eikä metsähallitus koskaan se-
37629: kaannu siihen siirtosumman suuruuteen, jos saa maksaa enemmän
37630: tai vähemmän. Vapaasti ne saavat keskenään sopia siitä, mitä ostaja
37631: katsoo olevan siitä maksettavan ja mistä hinnasta toinen sen aikoo
37632: myydä. En ihmettele, että määrätään tarkasti sekin, minkälainen
37633: henkilö saa ostaa kysymyksenalaisen torpan. Tietysti siellä ei saa
37634: tulla kysymykseen rikoksellinen henkilö. Mielestäni ainakin tuntuu
37635: siltä, että missään tapauksessa se ei tulisi tuottamaan vahinkoa yk-
37636: sityisenkään maalla, ja että siihen välttämättömästi ei tarvitsisi
37637: sekaantua vuokralautakunnan, enempää kuin kenenkään muunkaan,
37638: mistä hinnasta hän sen voisi siirtää toiselle henkilölle. Yhdyn siinä
37639: kohden ed. Tuomikoskeen, ettei sellaista tulisi panna kysymykseen
37640:  yksityistenkään maalla tapahtuvassa siirrossa.
37641: 
37642:     Ed. S t å h 1 b e r g: Kyllä minusta tuntuu, että ne ehdotukset,
37643: jotka nyt on tehty, ja nämä lausunnot, jotka on annettu, tulevat
37644: aivan liian myöhään, kun ne tulevat lakiehdotuksen 6 §:n jälestä.
37645: Siinä pykälässähän eduskunta on jo hyväksynyt, on katsonut tar-
37646: peelliseksi hyväksyä sen säännön, että vuokralautakunnan tulee
37647: tutkia, että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat.
37648: Säännöksen merkitys tulee kokonaan. tyhjäksi tehdyksi, jos salli-
37649: taan, että saa siirtää vuokraoikeuden vaikka huomispäivänä ja
37650: siitä ottaa kuinka suuren siirtosumman tahansa. On luonnollisesti
37651: katsottava ei ainoastaan sitä vuokramiestä ja sen vuokramiehen
37652: asemaa, joka luovuttaa vuokraoikeuden, vaan myös sen, joka sijaan
37653: tulee ja astuu vuokrasuhteeseen. Tälle jälkeentulevalle vuokra-
37654: miehelle voi todellinen vuokramaksu tuollaisen siirtosumman kautta
37655: tulla ilmeisesti kohtuuttomaksi, ja seurauksena siitä on, että vuokra-
37656: oikeus joutuu keinottelun esineeksi, ja vuokramiesluokka vähi-
37657: tellen tulee olemaan sellaisessa taloudellisessa asemassa suurten
37658: maksamainsa tai suoritettavaksi lupaamainsa siirtosummain ra-
37659: sittamana, että mitään menestyksellistä viljelystä ei voi tulla ky-
37660: symykseen. Jo silloin kun Waren-vainaja tutki torpparioloja, hän
37661: huomasi pahimpia epäkohtia olevan juuri sen, että suurilla käsirahoilla
37662: ja suurilla siirtosummilla oli otettu vuokramiesten niskoille sellainen
37663: kuorma, jota näennäisesti alhainen vuotuinen vuokramaksu ei voi-
37664: nut mitenkään korvata. Siinä on jotakin johdonmukaisuutta, jos
37665:                             Maanvuokralaki.                       1413
37666: 
37667: 
37668: antaa vuokrasopimuksen tekemisenkin tapahtua ihan vapaasti
37669: vuokramaksuja ja -ehtoja ollenkaan yhteiskunnan puolelta tarkasta-
37670: matta. Silloin on johdonmukaista, että myöskin siirtosumma jää
37671: asianosaisten sopimuksen varaan.       Vaan jos kerran lainsäätäjä
37672: katsoo edellisen tarkastuksen välttämättömäksi, niin on myöskin
37673: välttämätöntä ottaa siitä johtopäätös ja panna toimeen saman-
37674: suuntainen tarkastus myöskin siirtosummaan nähden. Koska en
37675: luule, että suuri valiokunta ja eduskunta myöskään kolmannessa
37676: lukemisessa tulee muuttamaan 6 §:ssä olevaa säännöstä, minä puo-
37677: lestani puollan, että nyt esillä oleva pykälä hyväksyttäisiin suuren
37678: valiokunnan ehdotuksen mukaan.
37679: 
37680:     Ed. T u o m i k o s k i: :Minä pyydän vaan lyhyimmittäin huo-
37681: mauttaa, että siinä on erehdys, kun tulkitaan minun ajatukseni
37682: sillä tavalla kuin minä olisin vuokralautakuntaa vastaan, enkä kat-
37683: soisi sillä mitään tekemistä olevan. Vuokralautakunta tämän asetuk-
37684: sen mukaan on asetettava ainoastaan vuokranantajan ja vuokra-
37685: miehen välien selvittämistä varten. Jos vuokralautakunnan oikeutta
37686: laajennetaan kaikkiin kauppoihin, mitä vuokramies mahdollisesti
37687: tulee tekemään, niin kyllä silloin mennään liian pitkälle. Vuokra-
37688: miehen ja vuokranantajan väliset suhteet ovat aivan erilaiset kuin
37689: asiallisten vuokraoikeutta siirrettäessä. Ensinmainittujen välinen
37690: oikeus on vuokrasuhteiden lakatessa ehdottomasti selvitettävä.
37691: Saattaa tapahtua, etteivät asianosaiset silloin saa aikaan keskinäistä
37692: sopimusta puolelta tai toiselta maksettavasta korvauksesta, jolloin
37693: vuokralautakunnan välitys tulee välttämättömäksi. Näin ei ole laita
37694: vuokraoikeutta siirrettäessä. Silloin saavat asianosaiset, lähtijä ja
37695: tulija, sopia siirtosummasta, ja elleivät sovi, siirtoyritys saapi
37696:  raueta.
37697: 
37698:     Ed. Kairamo: Ilmeisesti arvoisa ehdotuksen tekijä ei ole
37699: jaksanut ajatella ajatustaan loppuun asti eikä ymmärtää, mitä seu-
37700: rauksia siitä on, jos hänen ehdotuksensa tulisi hyväksytyksi. Me
37701: tarkoitamme nyt täällä saada aikaan pitkäaikaisia vuokrasopimuk-
37702: sia, ja luultavaa ainakin on, että useimmissa tapauksissa tämän
37703: pitkän vuokra-ajan kuluessa maan arvo nousee. Ennen pitkää tulee
37704: silloin sellainen olotila, että vuokramiehellä saattaa olla suoranaista
37705: etua siitä, että hän luovuttaa oikeutensa kolmannelle henkilölle ja
37706: ilman mitään vaivannäköä saa nauttia tuon arvonnousun, joka
37707: on hänelle siten tuleva. Siitä saattaa kentiesi olla eri mieltä, kuu-
37708: luuko maan arvon ansioton nousu maanomistajalle vai kuuluuko se
37709: maanviljelijälle. Mutta siitä kai me voisimme olla yksimielisiä,
37710: ettei se kuulu kellekään kolmannelle, syrjäiselle henkilölle. Seurauk-
37711: sena tämän ehdotuksen hyväksymisestä olisi ehdottomasti se, että
37712: syntyisi erityinen luokka, joka välikätenä pistäytyisi maan omis-
37713: 1414                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37714: 
37715: 
37716: tajan ja vuokramiehen väliin. On kyllä tunnettua, että Euroopassa
37717: löytyy sellaisia maita, missä erityiset välikädet tällä tavalla nautti-
37718: vat maan arvoa. Sellainen on esim. Sisilia, missä maanviljelysolot
37719: ovat huonolla kannalla juuri sen takia, että tämmöiset välikädet
37720: ovat niin lukuisat. Tällä lailla ei suinkaan tarkoiteta vapaan kau-
37721: pan, vaan maanviljelyksen harjoittajain suojelemista.
37722: 
37723:      Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä puolustetaan tavattoman
37724: innokkaasti tuota maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan
37725: mietinnössä olevaa rajoitusta, jonka mukaan vuokramies ei saisi
37726: ottaa vuokraoikeudesta muuta kuin sen hinnan, mihin ne parannuk-
37727: set nousevat, jotka hän on vuokratilalla itse tehnyt. Eikä siinä kyllin,
37728: että sitä puolustavat maanomistajat ja muut, mutta tätä vahin-
37729: gollista määräystä vielä pari juristiakin, ed. Castren ja Ståhlberg,
37730: ovat ruvenneet täällä puolustamaan ja vielä semmoisilla motiiveillä,
37731: että tämä maatalousvaliokunnan 32 §:ssä oleva määräys tosiaankin
37732: muka voisi aikaansaada sitä, mitä nämä herrat ovat sillä tarkoitta-
37733: neet. Minusta se määräys on poistettava ensiksikin sentähden, että
37734: se minun mielestäni on vahingollinen, ja toiseksi, koska sillä käy-
37735: tännössä ei tule olemaan muuta merkitystä, kuin että sen kautta laki
37736: tulee halveksittavaksi ja kierrettäväksi ja aiheutetaan yhä enem-
37737: män ja enemmän salaisia sopimuksia. Sillä jos joku vuokramies
37738: on tarjonnut vuokraoikeudesta suuremman summan, kuin minkä
37739: vuokralautakunta katsoisi kohtuulliseksi, niin - ellei maanomistaja
37740: käytä etuosto-oikeuttaan - maksaa hän sen suuremman summan,
37741: eikä häntä siitä millään voi rangaista. He kiertävät ja halveksivat
37742: lakia eivätkä välitä siitä. Tämä lain pykälä on aivan tyhjä kirjain.
37743: Jos taas maanomistaja käyttää etuosto-oikeuttaan, niin siinä ta-
37744: pauksessa kun hän vuokraa torpan uudelle vuokramiehelle, vuokra-
37745: lautakunta tietysti koettaa harkita, onko vuokramaksu kohtuulli-
37746:  nen 6 §:n mukaan ja harkitsee ja määrää sen vuokramaksun, mikä
37747: silloin olisi kohtuullisesti suoritettava, mutta ei kukaan voi estää
37748: jälleen sitä asiaa, että uusi vuokramies suorittaa maanomistajalle
37749: jonkun korvaussumman, jonkun etumaksun, yksityisesti, salaisesti
37750: ja sillä tavalla tämä herrojen juristien ja maanomistajien puolustama
37751: määräys tulee jäämään paperille kuolleeksi kirjaimeksi, jolla ei tule
37752: käytännössä olemaan ehkä mitään merkitystä, mutta joka tulee
37753:  aiheuttamaan sen, että tätä teidän laatimaanne torpparilakia tullaan
37754: kiertämään ja halveksimaan eikä sitä pidetä missään arvossa. Ja
37755: eikö ole vaaraa, että teidän laatimianne muitakin lakeja tullaan
37756: halveksimaan, kun yhtäkin voi noin mainiosti kiertää joka suh-
37757:  teessa?
37758:     Hallituksen esitys ei muuten ollut sillä kannalla, mutta ed.
37759: Ståhlberg ei lienekään ollut mukana tätä hallituksen esitystä laa-
37760: timassa. Tämän hallituksen esityksen mukaan voi vuokramies siir-
37761:                             Maanvuokralaki.                        1415
37762: 
37763: 
37764: tää määräaikaisen vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, johon vuok-
37765: ranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä, ja tämä seikka on vuok-
37766: ralautakunnan tutkittava. Maanomistajalla on kyllä etuosto-oikeus,
37767: mutta ei millään tavalla oikeus suojella sitä vuokramiestä, joka
37768: vuokratilalle entisen vuokramiehen jälkeen tulee.
37769:     Kantansa näkyy muuttaneen myös ed. Castren, sillä agraari-
37770: komitean mietinnössä on sellainen määräys, jota ed. Tuomikoski
37771: täällä on lakiin ehdottanut. Maanomistajain etuosto-oikeus on siinä
37772: sellainen, että hän saa lunastaa vuokraoikeuden siitä hinnasta,
37773: minkä uusi vuokramies todellisesti on suorittanut, enkä ole löytä-
37774: nyt ed. Castrenilta vastalausetta tähän 19 §:ään. Minun mielestäni
37775: olisi parempi hyväksyä ed. Tuomikosken ehdotus, koska käytän-
37776: nössä tulee asia kuitenkin muodostumaan sellaiseksi, kuin hänen
37777: ehdotuksensa edellyttää, vaikka hyväksyttäisiinkin maatalousvalio-
37778: kunnan ehdottama pykälämuoto.         Tämä maatalousvaliokunnan
37779: ehdottama pykälämuoto tulee vaan vahingoittamaan, aiheuttaen
37780: lain kiertämisiä.
37781: 
37782:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
37783: 
37784:      P u h e m i e s: Valiokunnan ehdottamaa 32 §:ää vastaan on
37785: tehty kaksi muutosehdotusta. Ed. Tuomikoski on ehdottanut, että
37786: §:stä poistettaisiin sen toinen momentti kokonaan ja neljäs mo-
37787: mentti muutettaisiin siten, että viimeisellä rivillä olevat sanat >>2
37788: momentissa mainitusta siirtosummasta>> muutettaisiin sanoiksi >>sillä
37789: hinnalla, jolla tämä oikeus oli toiselle siirretty.>> Tätä ehdotusta
37790: ovat useat kannattaneet. Tulen nimittämään sitä ed. Tuomikosken
37791: ehdotukseksi.
37792:     Sitte on ed. Lautasalo ed. Gyllingin kannattamana ehdottanut,
37793: että §:stä poistettaisiin ensimmäinen momentti ja sen sijaan hyväk-
37794: syttäisiin Suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa vasta-
37795: lauseessa tähän §:ään ehdotetut kaksi ensimmäistä momenttia.
37796: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Lautasalon ehdotukseksi.
37797:     Äänestyksessä olisi mielestäni meneteltävä sillä tavalla, että
37798: äänestyksen pohjaksi tulisi pykälä valiokunnan mietinnön mukaan,
37799: ja äänestämällä edustajien Tuomikosken ja Lautasalon ehdotusten
37800: välillä, jotka osittain ovat vastakkaisia, saataisiin selville, kumpiko
37801: niistä asetetaan vastaesitykseksi mietintöä vastaan lopullisessa
37802: äänestyksessä.
37803: 
37804:    Puheenvuoroa käyttää
37805:    Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Tämä ed. Lautasalon ehdotus
37806: koski ensimäistä momenttia ja ed. Tuomikosken ehdotus toista
37807: ja neljättä momenttia, ja on mielestäni väärin panna niitä vasta-
37808: 1416                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37809: 
37810: 
37811: ehdotuksiksi, · sillä ne edustajat, jotka tahtoisivat hyväksyä
37812: kummatkin, joutuvat silloin äänestyksessä semmoiseen asemaan,
37813: että heidän mielipiteensä ei tule äänestyksen alaiseksi, niin kuin
37814: he tahtoisivat.
37815: 
37816:     P u h e m i e s: Minun ymmärtääkseni ed. Lautasalon ehdotus
37817: oli sellainen, että ensimäisen momentin sijaan hyväksyttäisiin suu-
37818: ren valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa olevat kaksi
37819: momenttia, joista seuraisi että 32 §:n 2 mom. jäisi entiselleen. Hän
37820: ehdottaa siis pykälälle sellaisen muodon, että pykälän nykyinen
37821: 2 momentti jäisi paikoilleen ja minusta tuntuu vaikealta paloitella
37822: hänen ehdotustaan siten, että äänestettäisiin erikseen hänen eh-
37823: dotuksensa ja 32 §:n r momentin välillä suuren valiokunnan mie-
37824: tinnössä.
37825: 
37826:    Ed. G y 11 i n g: Sikäli kuin minä kuulin ed. Lautasalon eh-
37827: dotuksen, sisälsi se muutoksen ainoastaan ensimäiseen momenttiin,
37828: ja juuri siinä 1UUodossa minä sitä nimenomaan kannatin.
37829: 
37830:     Puh e m i e s: Koska on ilmoitettu, että ed. Lautasalon eh-
37831: dotus tarkoitti ainoastaan muutosta r momenttiin ja koska se ei
37832: ole vastakkainen ed. Tuomikosken ehdotukselle, niin olen valmis
37833: äänestyttämään esilläolevan §:n molemmat momentit erikseen.
37834: Muutan siis ehdotukseni menettelytavasta siten, että äänestetään
37835: ensin pykälän r momentista ja ed. Lautasalon ehdotuksesta; sen-
37836: jälkeen äänestetään pykälän 2 ja 4 momentista vastoin ed. Tuomi-
37837: kosken ehdotusta.
37838: 
37839:    Menettely hyväksytään.
37840: 
37841:     Äänestykset ja päätös:
37842: 
37843:      r) Ken hyväksyy 32 §:n ensimma1sen momentin Suuren valio-
37844: kunnan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on
37845: ed. Lautasalon tekemä ehdotus tässä kohden hyväksytty.
37846:      Äänestyksessä annetaan rro jaa- ja 8o ei-ääntä. Ed. Lautasalon
37847: ehdotus on siis hylätty ja ensimäinen momentti hyväksytty Suu-
37848: ren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
37849:      2) Ken hyväksyy 32 §:n, mitä tulee toiseen ja neljänteen mo-
37850: menttiin, Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, äänestää •>jaa•>;
37851: jos •>ei>> voittaa, on ed. Tuomikosken ehdotus 'hyväksytty.
37852:      Äänestyksessä annetaan 88 jaa- ja roo ei-ääntä. Eduskunta on
37853: siis, edustaja Tuomikosken ehdotuksen mukaisesti, päättänyt poistaa
37854: asetusehdotuksen 32 §:n 2 momentin sekä muuttaa saman §:n 4
37855: momentin näin kuuluvaksi:
37856:                               Maanvuokralaki.                    1417
37857: 
37858: 
37859:     ,Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin vuokramiehen
37860: rintaperilliselle tai hänen vanhemmilleen taikka jollekin hänen
37861: sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu, kolmenkymmenen
37862: päivän kuluessa saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokra-
37863: oikeuden s i 11 ä h i n n a 11 a, j o 11 a t ä m ä o i k e u s o 1 i
37864: toi se 11 e s i i r r et t y .."
37865: 
37866:    Ed. S c h y b e r g s on: Då jag icke yttrat mig under debat-
37867: ten, ber jag att få anmäla min reservation emot detta beslut, som
37868: gör att lagen blir fullkomligt orimlig.
37869:    Ed. C a s t r e n: Minä pyydän saada ilmoittaa vastalauseeni
37870: päätöstä vastaan, joka rikkoo sen periaatteen, jolle lakiehdotus on
37871: rakennettu.
37872:    Ed. A. R. H e d b e r g:     J ag ber att få förena mig om hr Schy-
37873: bergsons reservation.
37874:    Ed. A h m a v a a r a:     Minä pyydän yhtyä vastalauseeseen.
37875: 
37876:    Ed. P a 1 o h e i m o:   Samoin minä.
37877:    Ed. K a i r a m o:   Minä samoin.
37878: 
37879:    Ed. W i c h m a n n:     J ag ber också att få förena mig om re-
37880: serva tionen.
37881:                            §:t 33-40
37882: hyväksytään kukin erikseen keskustelutta.
37883: 
37884:                                    4I §.
37885:     Puheenvuoroa käyttää:
37886:    Ed. Hokkanen: Koska tämä 41 § tässä maatalousvaliokun-
37887: nan mietinnössä ei ole muuttanut muotoansa, kuin ainoastaannu-
37888: meroa suuressa valiokunnassa - -
37889: 
37890:    Puhemies: Se on jo mennyt! 41 § maatalousvaliokunnan
37891: mietinnössä, toisin sanoen 40 § suuren valiokunnan ehdotuksessa,
37892: on jo hyväksytty. Nyt on kysymys suuren valiokunnan mietinnön
37893: 41 pykälästä, joka maatalousvaliokunnan mietinnössä on 42 py-
37894: kälänä.
37895:    41 § suuren valiekunnan ehdotuksessa hyväksytään, sekä sa-
37896: moin, keskustelutta, järjestänsä §:t 42-45 ja 4 luvun nimike.
37897: 
37898:    Keskustelutta hyväksytään vielä järjestänsä §:t 46-56 sekä
37899: 5 luvun nimike.
37900:  1418                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37901: 
37902: 
37903:                                    57 §.
37904:         Keskustelu:
37905:        Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tämä 57 § suuren valiokunnan
37906: ! mietinnössä on yksi niitä kohtia, joissa suomettarelainen puolue on
37907: 
37908:   luopunut siitä, mitä se on sattunut suttrlakon jälkeisinä kuumei-
37909:   sina päivinä valitsijoilleen lupaamaan. Suomettarelainen puolue lait-
37910:    toi vielä 1907 vuoden valtiopäiville eduskuntaesityksenkin, johon
37911:   se on ottanut näiden suurlakon kuumeisina viikkoina muodostettujen
37912:   lupaustensa mukaisesti vuokralautakunnille p ä ä t ö s v a 11 a n
37913:   tämän lain määräämissä asioissa. Mutta ei tällä puolueella näyttä-
37914:    nyt ollenkaan olleen tarkoituksena viedä läpi sitä, mitä se oli vielä
37915:    eduskuntaesitykseensäkin ottanut, täällä paremmin kuin monissa
37916:   muissakaan paikoissa, koska valiokunnassa yksi ja toinen suometta-
37917:   relainen tippui pois kannattamasta heidän omaa ehdotustaan. Ja
37918:   nyt on asianlaita niin omituinen, että sosialidemokraattien vastalause
37919:   on periaatteellisesti suomettarelaisten ehdotuksen kannalla. Tässä
37920:   vastalauseessa, joka on maatalousvaliokunnan mietinnössä sivuilla
37921:   135 ja 136, ehdotetaan että vuokralautakunnalle tulisi vuokra-asioita
37922:   koskevissa kysymyksissä, jotka tässä laissa erittäin mainitaan,
37923:   päätösvalta, niin että siitä tulisi täydellinen tuomioistuin, täydellinen
37924:   alioikeus, joka olisi välittäjänä, tuomitsijana näissä asioissa. Tah-
37925:   don huomauttaa, että 1908 vuoden maatalousvaliokunnan mie-
37926:   tintö oli kyllä sillä kannalla, jolla sosialidemokraattien vastalause
37927:   tässä kohden nyt on, sillä valiokunnassa löytyi yksi suomettarelai-
37928:   nen, joka vielä muisti jonkun verran niitä suurlakon ja sen jälkeisen
37929:   ajan lupauksia ja ratkaisevassa äänestyksessä kannatti omaa oh-
37930:   jelmaansa, joten tämä ehdotus sai 8 ääntä ja arvan kautta tuli valio-
37931:   kunnan päätökseksi. Sitte kyllä seuraavana päivänä tämäkin suo-
37932:   mettarelainen edustaja - hän oli muuten ed. Kairamo - ilmoitti,
37933:   että hän ainoastaan erehdyksestä oli äänestänyt oman ohjelmansa
37934:   puolesta ja pyysi saada peruuttaa äänestyksensä, mutta kun se oli
37935:   ratkaiseva äänestys, niin valiokunnan enemmistö oli sitä mieltä,
37936:   että erehdys äänestyksessä olisi pitänyt ilmoittaa aikaisemmin eikä
37937:   ottanut tätä ilmoitusta enää huomioon, ja sillä tavalla tuli tämän
37938:  vuoden alkupäivinä maatalousvaliokunnan mietintö sellaiseksi kuin
37939:  se nyt on tässä sosialidemokraattien vastalauseessa.
37940:       Oikeastaan en olisi tahtonut tätä vastalausetta ehdottaa äänes-
37941:  tyksenalaiseksi, mutta minulla on vielä sellainen heikko toivo,
37942:  vaikkakin suomettarelaisten n. k. johtomiehet valiokunnassa ja
37943:  muutenkin kenties ovat luopuneet omasta eduskuntaesityksestään,
37944:  että siellä löytyisi sen verran kapinoitsevaa henkeä maalaisten jou-
37945:  kossa - ja olen muistaakseni kuullutkin, että siellä muutamia sel-
37946:  laisia löytyykin - että jotkut kannattaisivat entistä ohjelmaansa.
37947:  Siinä toivossa tahdon ehdottaa tämän pykälän sijalle vastaavan
37948:                             Maanvuokralaki.                       1419
37949: 
37950: 
37951: kappaleen sosialidemokraattien vastalauseesta sivulla 135 ja sivulla
37952: 136 maatalousvaliokunnan mietinnössä, joka kappale siellä on 58
37953: §:nä.
37954:     Tämä nyt ei ole mikään erikoisesti mullistava kohta. Tässä on
37955: ainoastaan se periaate jonkun verran tärkeä, että tuomioistuimena
37956: saisi olla ja tuomioita antaa joku muukin kuin tuomari, sillä varsinkin
37957: vuokra-asioissa, jotka ovat spesiaaliasioita, ymmärtää tavallisella
37958: järjellä varustettu maataloudellisia asioita tunteva ihminen näitä
37959: asioita monta kertaa paremmin kuin nuoret Helsingin esplanaadilta
37960: lähteneet tutkinnon suorittaneet nulikat, jotka useinkin meidän kihla-
37961: kunnanoikeuksissamme vuokra-asioista ratkaisevat. Ehdotan siis,
37962: että eduskunta hyväksyisi tämän pykälän mainitsemani vastalauseen
37963: mukaan.
37964: 
37965:     Ed. K ä p y: Ei ole enstmatnen kerta, kun ed. \Vuolijoki on
37966: huolissaan siitä, millä tapaa suomalainen puolue eli, niinkuin hän
37967: kutsuu, suomettarelainen, ohjelmaansa toteuttaa. Nyt hän m. m.
37968: väitti, että suomalainen puolue tässä kohden olisi luopunut ohjel-
37969: mastaan, sosialidemokraatit sitävastoin olisivat omaksuneet suoma-
37970: laisen puolueen alkuperäisen kannan. Näin ei kuitenkaan asianlaita
37971: ole. Suomalaisen puolueen ohjelmassa ei ole vuokralfmtakuntaan
37972: nähden sellaisia erikoismääräyksiä, joita lakiteksti valmiina sisältää.
37973: Siinä on vaan yleisin sanoin lausuttu, että vuokralautakunnan vel-
37974: vollisuus on pitää huolta siitä, ettei mitään kohtuuttomuutta vuok-
37975: ranantajan ja vuokramiehen välisissä suhteissa tapahdu. Myöskin
37976: on määrätty, että muutoksia vuokralautakunnan toimenpiteisiin
37977: saa hakea n. k. lisätyssä vuokralautakunassa. Sosialistien ehdotta-
37978: maila vuokralautakuntamuodolla ja meidän ehdottaruallamme vuokra-
37979: lautakuntamuodolla on suuri oleellinen ero siinä, että meidän ehdotuk-
37980: semme mukaan, joka myös on valiokunnan ehdotuksena, vuokralauta-
37981: kunta valitaan siten, että vuokranantajat ja vuokramiehet valitse-
37982: vat siihen jäseniä, jotavastoin toisessa vastalauseessa ehdotetaan
37983: sellaista menettelytapaa, että kunnan zo-vuotiaat asukkaat saisivat
37984: valita tämän vuokralautakunnan. Miten viimemainitulla tavalla
37985: valittu vuokralautakunta tulisi täyttämään tehtävänsä, se jokaiselle
37986: ajattelevallepitäisi olla itsestään selvää. Vuokranautajan ja vuokra-
37987: miehen välisiin suhteisiin pääsisivät sekaantumaan ja vaikuttamaan
37988: sellaiset henkilöt, jotka ovat kokonaan ulkopuolella maatalousoloja.
37989: On kyllä totta, että meidän taholtamme oli aikaisemmin tehdyissä
37990: eduskuntaesityksissä, alkuaan ajateltu laajempaa valtaa vuokralau-
37991: takunnille kuin mitä sille nyt on annettu. Mutta kun huomattiin,
37992: että käytännölliset seikat tekivät hankalaksi ja mahdottomaksi
37993: antaa aivan laajaa valtaa vuokralautakunnille, pääasiallisesti siitä
37994: syystä, että näytti vaikealta löytää sellainen puheenjohtaja, joka
37995: kykenisi johtamaan prosessia niissä monissa asioissa, jotka vuokra-
37996: 1420                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
37997: 
37998: 
37999:  autakunnan käsiteltäviksi tulevat, niin tästä syystä vuokralauta-
38000: kunta sai sen muodon, joka sillä nyt oli meidän eduskuntaesityk-
38001: sessämille ja myös valiokunnan mietinnössä. Kun tähän liittyvät
38002: määräykset vuokratuomioistuimista sillä tavoin kuin kuin meidän
38003: eduskuntaesityksessämme ja meidän vastalauseessamme on eh-
38004: dotettu, niin tämä institutsiooni, tämä laitos on aivan sen mukainen
38005: kuin mitä meidän ohjelmamme alkuaan on tarkoittanut. Vahinko
38006: vain, että eduskuntaesityksen ehdotusta vuokratuomioistuimeen
38007: nähden ei maatalousvaliokunnassa enempää kuin suuressa valio-
38008: kunnassakaan ole hyväksytty, ja näin ollen tämä vuokralauta-
38009: kunnankin merkitys on supistunut pienempään. Syy siihen ei kui-
38010: tenkaan ole meidän, vaan juuri vasemmiston, joka ei hyväksynyt
38011: meidän ehdotustamme vuokratuomioistuimista, vaan mieluummin
38012: yhtyi kannattamaan ehdotusta, että kihlakunnanoikeudet tavalli-
38013: sessa kokoonpanossaan toimittaisivat vuokratuomioistuimen teh-
38014: täviä. Vuokralautakunnalla valiokunnan ehdottamassa muodossa
38015: on kuitenkin nytkin suuri merkityksensä. Kun laissa on määrätty,
38016: että kaikki riitaisuudet on vuokralautakunnassa käsiteltävät ja
38017: vuokralautakunnan velvollisuus ovat koettaa saada asianosaiset so-
38018: vintoon, niin on aivan varmaa, että moni riita ei tämän pitemmälle
38019: mene, vaan että vuokralautakunta tosiaankin onnistuu sovittamaan
38020: erimielisyydet. Näin ollen minä puolestani ehdotan, että eduskunta
38021: hyväksyisi määräykset vuokralautakunnasta, sekä tässä pykälässä
38022: että seuraavissa pykälissä.
38023: 
38024:      Ed. H u t t u n e n: Samalla kun kannatan ed. Wuolijoen teke-
38025: mää ehdotusta, niin huomautan tästä ensimäisessä vastalauseessa
38026: mainitusta vuokratuomioistuimesta. Itse asiassa niiden periaat-
38027: teiden mukaan kuin vastalauseen tekijät ovat sen muodostaneet,
38028: se ei tulisi ollenkaan olemaan muuta kuin kihlakunnanoikeus. Ai-
38029: noastaan vuokratuomioistuimen nimitys olisi jonkunlaisena naa-
38030: marina, sanoisinko verhoamassa sitä ajatusta mikä vastalauseen
38031: tekijöillä itsellään siitä on. Sitäpaitsi vielä senlaatuisen vuokra-
38032: tuomioistuimen suhteen tulivat meikäläiset toisenlaiseen käsitykseen
38033: kun väittely oli keskustan ja oikeiston jäsenten kesken. Kun nuor-
38034: suomalaiset sanoivat, että kun tulee kunnallinen äänioikeus, on
38035: vähäväkistenkin silloin mahdollisuus valita miehiänsä kihlakun-
38036: nanoikeuden lautakunnan jäseniksi, niin ed. Paloheimo huomautti
38037: silloin, että tällä tavalla kokoonpantu kihlakuntaoikeus ei tulisi
38038: maanomistajien etuja valvomaan kuin ainoastaan paraimmissa
38039: tapauksissa kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja. Siis suorastaan
38040: oli tarkoitus tällaisella vuokratuomioistuinlaitoksella tehdä se maan-
38041: omistajien etuja valvovaksi. Minä kannatan ed. Wuolijoen tekemää
38042: ehdotusta.
38043:                              Maanvuokralaki.                          1421
38044: 
38045: 
38046:     Ed. T o koi: Täällä ed. Käpy on koettanut tulkita ja juriste-
38047: riallaan osoittaa sitä, että tämä maatalousvaliokunnan mietintöön
38048: sisältyvä pykälä olisi oleellisesti sama kuin, se, joka suo-
38049: malaisen puolueen taholta esityksenä jätettiin 1907 vuoden valtio-
38050: päiville. Minä tahtoisin teroittaa hänen muistiansa lukemalla täältä
38051: eduskuntaesityksestä. Täällä nim. sanotaan: >>Vuokralautakunnan
38052: tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä laissa erikseen sanotaan, torpan
38053: vuokraussuhdetta koskevien vuokranantajanja vuokramiehen välillä
38054: esiintyvien, tämän lain mukaan käsiteltävien riitaisuuksien r a t-
38055: k a i s e m i n e n.~ Täällä sen lisäksi 23 §:ssä lausutaan, että >>vuokra-
38056: lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuomioistuimen
38057: vastuulla.>> Siis se on väittämätön tosiasia, että siinä on tarkoitettu
38058: semmoista päätösvaltaista tuomioistuinta, jonka käsittelystä tehdään
38059: päätös. Mutta täällä nyt sanotaan, että niitten on koetettava saada
38060: riita sovitetuksi. Siinä ei ole jälkeäkään enää päättävästä tuornio-
38061: istuimesta, vaan on kokonansa toinen merkitys. Samoin kuin edustaja
38062: Huttunenkin kannatti ed. Wuolijoen tekemää ehdotusta, tahdon
38063: minäkin siihen yhtyä, koska se ei ole sen pitemmälle menevä, kuin
38064: se, mikä suomalaisen puolueen taholta on jätetty 1907 vuoden valtio-
38065: päiville.
38066: 
38067:     Ed. v o n T r o i 1: Enligt 4 mom. skulle part, som icke hör-
38068: sammar legonämnds kallelse, kunna ådömas böter högst 300 mark.
38069: Då denna försummelse väl bör närmast likställas med den uraktlåten-
38070: het, hvarom stadgas uti 12 Kap. 2 § R. B., nämligen rörande part, som
38071: uraktlåter att hörsamma stämning, och då jag för min del icke har
38072: funnit något skäl, som skulle tala för att böterna här skulle vara
38073: högre än i nyssberörda fall, får jag föreslå en sådan ändring i detta
38074: moment, att bötesbeloppet fastställes till högst 200 mark, detta
38075: i konformitet med lagens stadgande uti det af mig åberopade lag-
38076: rummet.
38077: 
38078:    Ed. Söder ho 1m: Oaktadt jag icke erkänner att grunden för
38079: denna bestämning är fullt densamma, som i det af den föregående
38080: ärade talaren åberopade stadgandet i R. B., så håller jag dock före,
38081: att denna bestämning icke kan vara strängare än hvad R. B. stad-
38082: gar såsom påföljd för försittande af stämning, och ville jag vid så-
38083: dant förhållande förena mig om frih. von Troils förslag.
38084: 
38085:     Ed. K a i r a m o: Koska ed. Wuolijoki on väärin kertonut
38086: eräästä tapauksesta maatalousvaliokunnan keskustelussa, lienee
38087: syytä mainita, että silloin minun puoleltani ei mitään erehdystä
38088: tapahtunut, vaan että valiokunnan seuraavassa istunnossa ilmoi-
38089: tin, että minä silloin esittämistäni syistä olin muuttanut mielipi-
38090: 1422                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38091: 
38092: 
38093: dettäni siitä, minkälaiseksi tämä pykälä olisi valiokunnassa muo-
38094: dostettava.
38095: 
38096:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Se asia kuitenkin pysyy joka ta-
38097: pauksessa samana, että edellisenä päivänä ed. Kairamo oli eduskunta-
38098: esityksensä kannalla, seuraavana päivänä, kun oli yön nukkunut,
38099: oli tehnyt kokokeikauksen ja muuttanut mielipidettään.           Oliko
38100: hän edellisenä päivänä äänestänyt erehdyksestä tai vakaumuksesta,
38101: sitä en mene sanomaan.
38102:     Ed. Käpy kosketteli tämän pykälän yhteydessä, joka käsittelee
38103: yksinomaan vuokralautakunnan päätösvaltaa, kaiken maailman
38104: asioita. Hän puhui sosialistien vuokralautakunnasta, joka tulee
38105: esille seuraavassa pykälässä, sitten vuokratuomioistuimesta, joka
38106: tulee pitkän matkan päässä. Eikö hän voi pysyä asiassa? Mutta
38107: näyttää siltä, että asia on kipeä, koska sen yhteydessä kosketellaan
38108: kaikkia muita asioita kuin tätä. Kun nyt vuokralautakunta tässä
38109: ehdotuksessa on tämmöisenä sovintotuomioistuimena, joka sanoo
38110: riitapuolille, että sopikaa pois keskenänne älkääkä riidelkö, niin
38111: valiokunta on itsekin kai ajatellut, että riitapuolet, jos he tahtovat
38112: asiassa riidellä, eivät käytä tätä sovintolautakuntaa, ja sentähden
38113: on tähän 4 momenttiin tullut 500 markan sakko, jos ei tule maata-
38114: lousvaliokunnan ehdottaman sovintolautakunnan eteen. Mutta se
38115: tekee koko asian naurettavaksi, kun on soo markan sakko määrätty,
38116: jota en tule .ehdottamaan pois vaan mielelläni jätän sen sinne. Luul-
38117: laanko tosiaan, että sellainen henkilö, joka sakon uhalla saapuu
38118: sovintotilaisuuteen, siellä sopii, kun puheenjohtaja sanoo, että
38119: eiköhän olisi sovinto parempi kuin riita? Ei semmoinen henkilö
38120: tule ikinä sopimaan, vaan se on turhanpäivänen mutka-asia, sillä
38121: hän tulee vetoamaan ylempään oikeuteen - ja riitaa jatkuu. Ei
38122: ole mitään merkitystä vuokralautakuntalaitoksella tässä tapauksessa,
38123: se vain pitkittää asiaa ja tekee koko vuokralautakuntalaitoksen
38124:  naurettavaksi.
38125: 
38126:     Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet för att understöda
38127: det af frih. von Troil gjorda ändringsförslaget. Finner mig redan hafva
38128: blifvit af hr Söderholm i detta afseende förekommen.
38129: 
38130:     Ed. S t å h 1 b e r g: Se sakkomäärä, joka tässä on ehdotettu,
38131: oli maatalousvaliokunnan ehdotuksen mukaan vähintään roo mark-
38132: kaa, enintään 500 markkaa. Koska varsinkin vähin määrä näytti
38133: niin suurelta, että se erinäisissä tapauksissa voi tulla kohtuuttoman
38134: ankaraksi, muutti suuri valiokunta tuon ehdotuksen, alentaen ylin-
38135: täkin sakkomäärää 300 markkaan. Sitä vähemmäksi ei käsittääk-
38136: seni kuitenkaan olisi sakon ylirajaa- määrättävä, sillä tuomioistui-
38137: mella pitää olla siksi laaja ala, että voipi saada myöskin sellaisissa
38138:                               Maanvuokralaki.                        1423
38139: 
38140: 
38141: tapauksissa riittävän sakon, joissa on tärkeät edut yhteiskunnan
38142: kannalta kysymyksessä ja joissa asianosainen kutsuttu on sellai-
38143: sessa taloudellisessa asemassa, että aivan pienet sakot eivät hänelle
38144: mitään merkitse. Koska nyt se käsittelypakko, joka tässä pykälässä
38145: on säädetty sovinnon aikaansaamisen edistämiseksi, on tärkeä ja
38146: sentähden on syytä koettaa saada se riiWivän tehokkaaksi, vas-
38147: tustan ed. von Troilin ehdotusta ja puollan suuren valiokunnan eh-
38148: dottamaa säännöstä muuttamatta hyväksyttäväksi.
38149: 
38150:   Ed. C a s t r e n: Pyydän ilmoittaa, että minä olen a1van sa-
38151: malla kannalla kuin edellinen puhuja.
38152: 
38153:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
38154: 
38155:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
38156: muutosehdotusta. Ed. Sulo Wuolijoki, useampien kannattamana,
38157: on ehdottanut, että puheenalainen pykälä saisi sen muodon, minkä
38158: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen 58 § osoit-
38159: taa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Sulo Wuolijoen eh-
38160: dotukseksi.
38161:     Toiseksi on vapaah. von Troil, joka myöskin on saanut kanna-
38162: tusta, ehdottanut, että suuren valiokunnan mietinnön 4 momen-
38163: tissa oleva sakkomääräys, enintään 300 markkaa, muutettaisiin
38164: enintään 200 markaksi. Tulen nimittämään tätä ed. von Troilin
38165: ehdotukseksi.
38166:     Mitä äänestysmenettelyyn tulee, lienee parasta että ensm aanes-
38167: tetään ed. von Troilin ehdotuksesta Suuren valiokunnan mietintöä
38168: vastaan, ja sitten kun on saatu selville se muoto, mikä mietinnön
38169: mukaiselle pykälälle yleensä tahdotaan, äänestetään ed. Wuolijoen
38170: ehdottaman ja Suuren valiokunnan mietinnössä olevan 57 §:n välillä
38171: sellaisena miksi viimemainittu ensimmäisen äänestyksen kautta on
38172: muodostunut.
38173: 
38174:    Menettely hyväksytään.
38175: 
38176:     Äänestykset ja päätös:
38177: 
38178:    I) Ken ehdollisesti hyväksyy 57 §:n 4 momentin Suuren valio-
38179: kunnan mietinnön mukaan, äänestää •>jaa>>; jos •>ei>} voittaa, on siinä
38180: kohden ed. von Troilin ehdotus hyväksytty.
38181:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten vapaaherra von Troilin ehdotus on
38182: hylätty.
38183:    2) Ken hyväksyy 57 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
38184: äänestää >>jaa>>; jos 1>ei1> voittaa on ed. Wuolijoen ehdotus hyväksytty.
38185: 1424                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38186: 
38187: 
38188:    Jaa-äänet ovat voitolla. Asetusehdotuksen 57 § on siis hyväk
38189: sytty Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
38190:    58 § hyväksytään keskustelutta.
38191: 
38192:                                   59 §.
38193:        Keskustelu:
38194:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä ehdottaisin 59 § muodostet-
38195: tavaksi siten, kuin maatalousvaliokunnan mietinnössä sivulla 136
38196: oleva ehdotus, joka on luettavana pykälien 6o ja 61 alla toisessa
38197: vastalauseessa sisältää, että vuokralautakunnan puheenjohtaja siis
38198: on valittava kuntakokouksessa kansanäänestyksellä.
38199:    Ed. H u t t u n e n:   Minä kannatan ed. Wuolijoen tekemää eh-
38200: dotusta.
38201:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
38202:     P u h e m i e s: Ed. Wuolijoki on tähän pykälään nähden tehnyt
38203: sen muutosehdotuksen, että 59 §:n sijaan hyväksyttäisiin maatalous-
38204: valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa pykälien 6o ja 61
38205: alla oleva ehdotus. Asiasta tulee siis äänestettäväksi.
38206:     Äänestys ja päätös:
38207: 
38208:    Ken hyväksyy esillä olevan pykälän Suuren valiokunnan ehdo-
38209: tuksen mukaan, äänestää >>jaa;>> jos >>ei>> voittaa, on ed. Wuolijoen
38210: ehdotus hyväksytty.
38211:    Äänestyksessä annetaan 1II jaa- ja 8o ti-ääntä. Suuren valio-
38212: kunnan ehdotus on siis tässä kohden hyväksytty.
38213: 
38214:    §:t 6o-66 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
38215: 
38216:                                  67 §.
38217:        Keskustelu:
38218:     Ed. Huttu n c n: Ehdotan 67 pykäläksi maatalousvalio-
38219: kunnan mietinnön toisesta vastalauseesta 68 §:n (sivulla 137-138).
38220: Sanamuodosta >>vuokratuomioistuin>> ei voitane päättää ennenkuin
38221: joudutaan ratkaisemaan oikeudeukäymiskysymys, vaan ehdottaisin
38222: siihen kuten täällä 69 pykälässä on, sanan: >>kihlakunnanoikeuS», jos
38223: valiokunnan mietintö siinä tulee hyväksytyksi.
38224:    Ed. H o k k a n e n:   Pyydän kannattaa ed. Huttusen tekemää
38225: ehdotusta.
38226: 
38227:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
38228:                                Maanvuokralaki.                          1425
38229: 
38230:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. Huttu-
38231: nen ed. Hokkasen kannattamana ehdottanut että hyväksyttäisiin
38232: § 68 maatalousvaliokunnan mietintöön liitetystä toisesta vasta-
38233: lauseesta. Äänestettäväksi tulee siis tämän 67 §:n ja ed. Huttusen
38234: ehdotuksen välillä.
38235: 
38236:     Äänestys ja päätös:
38237: 
38238:    Ken hyväksyy 67 §:n suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
38239: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Huttusen ehdotus tässä kohden
38240: hyväksytty.
38241:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten pykälä on hyväksytty suuren valio-
38242: kunnan ehdotuksen mukaan.
38243:    68 §ja 6 luvun nimike hyväksytään keskustelutta.
38244:    §:t 69-70 hyväksytään keskustelutta.
38245:                                     7I §.
38246:    Keskustelu:
38247:     Ed. S ö d e r h o 1 m: I denna paragraf har stora utskottet i
38248: likhet med agrarutskottet föreslagit att uti hofrättsdom i legomål
38249: ändring ej må sökas. Man har här gjort ett afsteg från vå1 gällande
38250: rättegångsordning, enligt min tanke fullkomligt utan skäl. Orsaken
38251: till att pröfning af tvister i en enda högsta instans medgifves är,
38252: som hvar man vet, den, att man dels velat nnderkasta frågan det
38253: möjligast bästa domaromdöme, dels att man därmed afsett att åstad-
38254: komma enhet i rättsskipningen. Ur denna synpunkt kräfva också
38255: de mål, som här äro i fråga, och som stundom kunna vara ganska
38256: invecklade, att icke undantagos från den allmänna rättegångsord-
38257: ningen. Man kan icke häller säga, att en sådan bestärnning som
38258: den föreslagna skulle motiveras af det förhållandet, att saken däri-
38259: genom tager alltför långt uppskof. Ty, som kändt kan hofrättsdom
38260: verkställas om också ändring däri sökes, och vid sådant förhållande
38261: kommer det, som den vinnande parten har fått sig tilldömt, att
38262: kunna bli föremål för verkställighet, ehuru han naturligtvis icke
38263: får lyfta det utdömda. Då således någon olägenhet härmed icke är
38264: förbunden äfven hvad legotvister vidkommer, nödgas jag för min
38265: del yrka på att förevarande paragraf i betänkandet utgår.
38266: 
38267:    ~· v o n      T r o i 1:   J ag ber att få instämma i hr Söderholms
38268: yrkande.
38269: 
38270:    Ed. C a s t r e n: Maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta ovat
38271: kumpikin olleet sitä mieltä, että hovioikeus tulisi olemaan viimeisenä
38272: oikeusasteena vuokrasuhteesta jobtuvissa riidoissa. Tälle kannalle
38273:                                                                    90
38274: 1426                      Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38275: 
38276: 
38277: ovat puheenalaiset valiokunnat asettuneet siitä syystä, että vuokra-
38278: lautakunta, jossa kaikki vuokranantajan ja vuokramiehen väliset rii-
38279: taisuudet olisivat sovinnon aikaansaamisen tarkoituksessa käsitel-
38280: tävät, tulisi olemaan tavallaan ensimäisenä oikeussijana. Toisena
38281: oikeussijana olisi kihlakunnanoikeus, jonka päätöksiin olisi oikeus
38282: hakea muutosta: hovioikeudessa. Nämä oikeussijat olisivat riittä-
38283: viksi katsottavat, koskei olisi suotavaa, että vuokranantajan ja
38284: vuokramiehen välisiä riitoja tulisi jatkumaan vuosikausia.
38285: 
38286:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
38287: 
38288:     P u h e m i e s: Esillä olevaan pykälään on tehty yksi muutos-
38289: ehdotus. Ed. Söderholm on ehdottanut pykälää poistettavaksi ja
38290: vapaaherra von Troil on tätä ehdotusta kannattanut. Asiasta tu-
38291: lee siis äänestettäväksi.
38292:     Äänestys ja päätös:
38293:     Ken hyväksyy esillä olevan pykälän Suuren valiokunnan ehdo-
38294: tuksen mukaan, äänestää >.}jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on § päätetty poistaa.
38295:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Söderholmin ehdotus on hy-
38296: lätty ja § hyväksytty niinkuin Suuri valiokunta on sen ehdottanut.
38297: 
38298:    72 § hyväksytään keskustelutta sekä 7 luvun nimike.
38299: 
38300:    §:t 73-82 ja 8 luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskuste-
38301: lutta sekä samoin asetusehdotuksen nimike.
38302: 
38303:    Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omai-
38304: suuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun
38305: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa, sekä
38306:    Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä joulu-
38307: kuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä
38308:    esitetään t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n, viimeksi mainittu eri
38309: pykälittäin, ja hyväksytään kumpikin nimikkeinensä keskustelutta
38310: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
38311: 
38312:    Ehdotus asetukseksi . . . . annetun torpan, lampuotitilan ja
38313: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta
38314: aikaisemmin syutyneihin vuokrasuhteisiin.
38315:        Keskustelu:
38316:     Ed. E s t 1 a n d e r: 1 det skede, hvari frågan om den s. k.
38317: agrarlagen vid denna landtdag befinner sig, har det slutligen blifvit
38318: klart, att de lagstiftningsåtgärder man i denna lag velat inrymma
38319: beröra grundlag. Jag säger, att detta småningom blifvit klart, ty
38320:                             Maanvuokralaki.                       1427
38321: 
38322: 
38323: då frågan först väcktes inför denna folkrepresentation, syntes denna
38324: ornständighet hafva varit långt ifrån klar. Jag säger icke, att denna
38325: fråga ännu i alla dess delar blifvit klar, än mindre klargjord, men
38326: så mycket torde väl åtminstone numera alla erkänna, att med hän-
38327: syn till den retroaktivitet, som man önskar tillerkänna denna lag,
38328: grundlag beröres och beröres i väsentliga afseenden. Lagstiftaren,
38329: som önskar genomdrifva den nu till behandling föreliggande lagen,
38330: har nödgats för sig uppställa frågan, huru han skall förhålla sig
38331: till de redan bestående aftalen på det område, som af denna lag
38332: beröras. Han måste då hafva funnit sig stå inför frågan, om icke
38333: ett upphäfvande af förvärfvad rätt är nödigt för genomdrifvande
38334: af de syften han för sig uppställt, och han har därvid stött på grund-
38335: lagens stadgande om skydd för förvärfvad rätt. Ty det har icke
38336: kunnat blifva fördoldt, att jordägaren samt hans borgenärers rätt
38337: minskas genom den tvångsöfverföring af förmögenhetsvärde från
38338: jordägaren till legotagaren, hvilken denna lag skulle innebära, då
38339: densamme komme att medföra ändring af förhållanden, de där
38340: uppkommit på grund af rättsbeständig lag. Men äfven i ett annat
38341: afseende - och i detta hänseende tror jag att frågan ännu icke
38342: blifvit till fullo klar - förefaller det mig, att grundlagen beröres af
38343: stadgandena i denna lag, nämligen med hänsyn till jordägarens
38344: dispositionsrätt öfver jorden. Äfven dessa lagstadganden böra alltså
38345: tagas i betraktande, då det gäller att nu afgöra, huruvida denna
38346:  grundlagsfråga skall behandlas med den skyndsamhet, som utskottet
38347:  ansett nödigt gifva densamma.
38348:      J ag har här talat om lagförslaget; i själfva verket föreligga här
38349: flera olika lagförslag. Vi hafva den nådiga propositionen, vi hafva ag-
38350: rarutskottets förslag, stora utskottets därom afgifna betänkande och
38351: slutligen ett tilllandtdagsmännen utdeladt, s. k. sammanjämnknings-
38352: förslag i de delar, som här närmast äro i fråga. Men beträffande alla
38353:  dessa lagförslag gäller, om också med afsevärda åtskillnader, att
38354: de åsyfta att ställa en klass af medborgare i ett undantagsläge ge-
38355: nom en särskild lagstiftningsåtgärd, som beröfvar denna klass en
38356: del af dess lagfångna egendom. Det kunde med hänsyn härtill upp-
38357: ställas såsom den första fråga, huruvida en dylik lagstiftningsåt-
38358: gärd, med de syften den innebär, är sådan, att den öfverhufvudtaget
38359: kan genom lagstiftning vidtagas. Jag tvekar icke att anse, att vår
38360:  grundlag ursprungligen affattats ur den synpunkten, att en dylik
38361: lagstiftning öfver hufvud icke skulle kunna ega rum. Vår grundlags
38362:  bud och mening är, att dylika, i den enskildes rätt särskildt med
38363: retroaktivitet ingripande lagstiftningsåtgärder skola vara förbjudna,
38364:  än mer då de komme att drabba en del samhällsmedlemmar och
38365:  icke alla samhällsmedlemmar lika. Detta uppenbarar också hela orätt-
38366:  visan och förkastligheten af en dylik lagstiftningsåtgärd. Det är
38367:  nogsamt kändt, att dylika åtgärder någon gång skett och ansetts
38368: 1428                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38369: 
38370: 
38371: ku1ma af en hård politisk eller social oundgänglighet ursäktas, Olli
38372: än aldrig göras till ett tacknälliligt lliedel för ett lands utveckling.
38373: Ur rättens synpunkt kunna dylika åtgärder, sådana solli de här
38374: ifrågasatts, aldrig blifva försvarliga, och ur socialpolitisk synpunkt
38375: torde det kunna förutsägas, att de förr eller senare komma att
38376: hämna sig. J ag ber här få närlliare motivera denna min uppfattning.
38377:     Arrendelagen innebär, jämte lliånga för vårt samhälles framåt-
38378: skridande väsentliga och delvis äfven behöfliga förslag, därjämte
38379: tendenser, som måste anses farliga just ur synpunkten af en sund
38380: sallihällets och rättens utveckling. Under debatterna och i förslagen
38381: hafva nogsallit framskyllitat sådana riktningar. Denna arrendelag
38382: har användts för att tjäna mer eller lliindre maskerade försök att
38383: Slliåningolli undergräfva jordegarens rätt, att så att säga alliortera hans
38384: eganderätt till jorden, allt efter som arrendet förlänges till oöfver-
38385: skådliga tidslängder. Genolli bestämningar om arrendevillkor och
38386: ersättningsskyldigheter har man afsett att godtyckligt reglera värdet
38387: af jorden i dess egares hand. Genolli beställiningar om legotagarens
38388: bruksrätt till jord, skog ocb andra förmåner åsyftas att kringskära
38389: jordegarens dispositionsrätt till egendomen, och detta än mer genolli
38390: de till oberäkneliga tider, utöfver egarens och hans nästa arfvingars
38391: lifstid utsträckta arrendetiderna samt rätten för legotagaren att
38392: utan jordegarens lliedgifvande vidtaga förbättringar å fastigbeten.
38393: Ja, man kan gå ända därhän, att man har skäl att säga, att om också
38394: hans, jordegarens rätt att sälja sin jord icke blifvit honom beröfvad,
38395: så har dock hans lliÖjlighet att frigöra sitt kapital genom föryttring
38396: af jorden blifvit lliinillial, utom att värdet af hans jord lliinskats
38397: för honolli och hans borgenärer. Beställiningarna Olliden Öllisesidiga,
38398: för att icke säga ensidiga, ersättningsskyldigheten synas vara så-
38399: dana, att de icke garantera legogifvaren, att icke hans jord under
38400: tidernas lopp försämras genolli den brukningsplan, som därå till-
38401: lällipas. Detsallillia kan sägas beträffande införandet af en myndig-
38402: het, af hvilken jordegaren skulle blifva i de väsentligaste afseenden
38403: beroende, jag åsyftar legonällinden. Kort sagdt, de väsentligaste
38404: stadgandena i föreliggande lagförslag äro sådana, att de väsentligt
38405: ingripa i jordegarens rätt och dispositionsfrihet till hans jord.
38406:      Om redan totaliteten af dessa och dylika bestämningar i lagen
38407: innefattar sådana inskränkningar i jordegarens eganderätt och bruk-
38408: ningsrätt till jorden, som beröra grundlagens bud, så gäller detta i
38409: alldeles särskild grad om den s. k. retroaktiva verkan, som åsyftas
38410: att förläna denna lag. J ag vill yttra min lliening härolli i största
38411: korthet. J ag talar ej om att det inom rättsvetenskapen sedan länge
38412: varit klarstäldt, att sådana åtgärder i lagstiftningsväg endast af
38413: yttersta nödtvång böra tillgripas, då andra utvägar icke gifvas att
38414: ernå lagstiftningens syfte. Att ett dylikt extremt sakläge hos oss
38415: för närvarande vore rådande, har man enligt min tanke fåfängt
38416:                              Maanvuokralaki.                        1429
38417: 
38418: 
38419: sökt göra troligt. J ag påminner i detta afseende om att hos oss ny-
38420: ligen antagits en lag angående jordlego-· och torpförhållanden, hvil-
38421: ken ännu icke fått visa sina verkningat, ja, icke allestädes ens ännu
38422: hunnit träda i kraft.
38423:      Jag bör då framhålla, att retroaktiviteten i de lagförslag, som
38424: föreligga, tillämpats om också icke i sin värsta form af tvångs- och
38425: undantagslagstiftning, så dock i en hos oss och troligen i alla tider
38426: sällspordt frånstötande form. Icke nog med att i laga ordning till-
38427: komna kontraherade förhållanden annuleras i den ena partens en-
38428: sidiga intresse. Lagförslagen, jag vill icke säga alla de lagförslag,
38429: som här föreligga, men vissa af dem rygga icke häller tillbaka för
38430: en direkt öfverflyttning af förmögenhetsvärden från jordegarens ficka
38431:  i brukarens. DE.tta genom det åsyftadE. tillbakaverkande stadgandet
38432: angående ersättning. Det har ju uppgifvits, att man härmed vill
38433: korrigera en förment orätt och att man vill utj ämna under förflutna
38434: tider uppkomna förmenta orättvisor. Det bör dock af alla kunna
38435: inses, att, huru man än betraktar forna jordlegoförhållanden, så
38436: hafva de bestått på grund af och i öfverensstämmelse med statens
38437: lagstiftning och gällande rättsordning. Skall därför någonting hät-
38438: utinnan rättas, så är det obilligt, att följderna häraf skola drabba
38439: endast jordegaren, som tryggat sig till i öfverensstämmelse med då-
38440: tida rättsmedvetande bestående lag. Men ej nog med att de bestående
38441: rättsförhållandena genom denna ifrågasatta åtgärd skulle komma att
38442: öfverändakastas och däraf betingade öfverallt i samhället ingripande
38443: förhållanden ställas utom lagens skydd,- af ett bland de förslag
38444: som väckts sk:ulle dessutom jordegaren påtvingas nya kontraktsför-
38445: hållanden, som han aldrig tänkt sig att ingå, då de ursprungliga afta-
38446: len gjordes. Detta utgör ett det värsta tvång en statsmakt kan utöfva,
38447: allrahälst, då det riktas mot en ensk:ild klass inom samhället.
38448:      Men äfven en socialpolitik, om den ock vore öfvertygad om rätt-
38449: mätigheten af sina syften, bör draga i betänkande att nyttja sådana
38450: medel, som dem, hvilka den nu ifrågasatta retroaktiva lagstiftningen
38451: vill taga i sin tjänst. Vid genomförandet af förbättringar i de sam-
38452: hällsklassers villkor, som man här vill främja, erbjuda de yrkanden
38453: och medgifvanden, som från själfva de mest intresserade motstån-
38454: darnes till reformen, nämligen jordegarnes, sida offentliggjorts, enligt
38455: rnin tanke åtrninstone, alla för närvarande nödiga och tillfredsstäl-
38456: lande utvägar. Men lagstiftaren nöjer sig icke med att acceptera
38457: det, som sålunda på detta håll bjudes. Han uttänker stadganden,
38458: genom hvilka massornas hat och vinstbegär riktas mot en särsk:ild
38459: samhällsklass, hvars rätt prisgifves. Den nu ifrågavarande lagstift-
38460: ningsåtgärden öppnar samtidigt möjligheter för ytterligare enahanda
38461: lagstiftning på detta eller på andra områden. Man framkallar en
38462: samhällsklassernas bittra kamp och inbördes motsättning, där en
38463: tillfredsställande lösning icke legat utanför möjligheternas gräns.
38464: 1430                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38465: 
38466: 
38467:     Hvad jag här har yttrat kan icke häller alldeles undgå att beröra
38468: den nådiga propositionen, j hvilken ~ag måste konstatera, att far-
38469: liga tendenser förspörjas, om också densamma i afseende å dessa
38470: tendensers tillämpning tillvägagått på ett helt annat sätt än de
38471: öfriga lagförslagen.                                 _
38472:     På de skäl jag anfört kan jag icke annat anse än att den före-
38473: slagna retroaktiviteten i och för sig, men yttermera ställd i förbin-
38474: delse med själfva agrarlagens innehåll, är egnad att undergräfva rätts-
38475: ordningen, då den vänder sig mot den rätt, som grundlag städse be-
38476: traktar såsom oantastlig, enär den utgjort en del af vårt samhälles
38477: rättsgrundval, och emedan den riktar sig mot den för alla rätts-
38478:  ordningar oeftergifligt bindande grundsatsen, att enskilda rätts-
38479: förhållanden, hvilka i laga ordning uppkommit, skola i laga ordning
38480:  få ega bestånd och af ny lagstiftning respekteras.
38481:     På grund af hvad jag haft äran anföra, anhåller jag vördsamt få
38482: yrka förkastande af det lagförslag, som föreligger till behandling.
38483: 
38484:     Puhemies: Pyydän huomauttaa, että vaikka ymmärtääkseni
38485: yleiskeskustelu esillä olevasta laista jo on suoritettu, niin voidaan,
38486: ennenkuin ruvetaan tätä asetusta pykälittäin tarkastamaan, tehdä
38487: ehdotuksia, jotka koskevat koko asetusehdotusta, niinkuin esim.
38488: juuri sen hylkäämistä, samoin myös ehdotuksia lisäyksiksi tähän
38489: asetukseen, esim. semmoisiksi, jotka aiotaan siihen liitettäväksi I §:n
38490: edelle.
38491: 
38492:     Ed. K a i r a m o: Sen nojalla, mitä minulla oli kunnia yleis-
38493: keskustelun aikana eduskunnalle esittää, pyydän saada ehdottaa,
38494: että eduskunta, hylkäämällä I §:n suuren valiokunnan lakiehdotuk-
38495: sessa, sen sijaan hyväksyisi seuraavat neljä pykälää:
38496: 
38497:                                >>I §.
38498:     Vuokrasopimus, joka sinä päivänä kuin asetus torpan, lampuoti-
38499: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astuu voimaan, on sellai-
38500: sesta vuokraesineestä olemassa, on katsottava pitennetyksi, jos
38501: vuokra-aika sopimuksen mukaan tulisi päättymään
38502:      I        vuoden kuluessa sanotusta päivästä, 7 vuodella
38503:      ztai3       >>      >>         >>        >>    6   >>
38504:      4>>5        ~       »          »         >>    5   >>
38505:      6>>7        »       >>         •         >>    4.
38506:      8 » 9       »        »         »         »     3   •
38507:     IO  >> II    >>      >>         »         >>    2   •
38508:     I2 >> I3     >)      »          »         >>    I   ,.
38509:     Vuokrasopimus, joka on irtisanomisen varassa, on katsottava
38510: pitennetyksi seitsemän vuotta siitä kuin uusi asetus on astunut voi-
38511: maan.
38512:                             Maanvuokralaki.                       1431
38513: 
38514: 
38515:     Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämä py~äläv mukaan
38516: jatkettako vastoin vuokramiehen tahtoa.
38517: 
38518:                                  2   §.
38519:     Mitä asetuksessa torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
38520: rauksesta säädetään vuokramiehen oikeudesta korvauksen saantiin
38521: parannuksista sekä vuokrasopimuksen siirtämisestä ja lakkaami-
38522: sesta, sovellettakoon, noudattaen mitä tässä edellä 1 §:ssä on sanottu,
38523: myös jo oleviin, ennen asetuksen voimaan astumista syntyneisiin
38524: vuokrasuhteisiin. Korvausta on kuitenkin sen lisäksi, mitä vanheru-
38525: massa laissa on säädetty, annettava ainoastaan sellaisista parannuk-
38526: sista, jotka on tehty sen jäiestä kuin uusi asetus on astunut voimaan,
38527: sekä korvauskysymystä tutkittaessa otettava huomioon, missä mää-
38528: rin vuokramaksun voidaan katsoa kohtuullisesti vastaavan niitä
38529: etuja, joita vuokramies on nauttinut.
38530:     Jos katselmusta ei ole pidetty sen jälkeen kuin uusi asetus on
38531: astunut voimaan, älköön se estäkö korvauksen määräämistä vapaan
38532: harkinnan perusteella.
38533: 
38534:                                  3 §.
38535:     Maanomistaja on vapaa korvauksen suorittamisesta niistä paran-
38536: nuksista, jotka vuokramies on tehnyt ylempänä tässä asetuksessa
38537: mainitun vuokrasuhteen perusteella, jos hän tarjoutuu jatkamaan
38538: vuokrasopimusta vähintään viideksikolmatta vuodeksi ja sellaisilla
38539: ehdoilla kuin vuokralautakunta hyväksyy. Jos vuokramies mie-
38540: luummin tahtoo lyhempää aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi,
38541: vuokralautakunnan määrättävä.
38542:     1 momentissa mainituissa tapauksissa on torpan, lampuotitilan
38543: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 6 §:n säännöksiä
38544: sovellettava sekä muuten vaarin otettava, ettei vuokraa lasketa
38545: niistä parannuksista, joista vuokramies tässä edellä olevan 2 §:n
38546: mukaan olisi oikeutettu saamaan korvausta. Jos sopimus jatketaan
38547: lyhemmäksi ajaksi kuin viideksikolmatta vuodeksi, on vuokramak-
38548: sua sen ohessa vuokralautakunnan määräyksen mukaan vähennettä-
38549: tävä sen mukaisesti kuin aikaa on lyhennetty.
38550:     Vuokrasopimuksen uudelleen jatkamisesta olkoon voimassa
38551: mitä uuden asetuksen 27 §:n 2 momentissa on säädetty.
38552: 
38553:                                  4 §.
38554:     Rakennuksista, jotR:a ovat vuokramiehen omia ja hänen vuokra-
38555: alueelle rakentamiaan ennenkuin uusi asetus on astunut voimaan,
38556: tulee vuokramiehen saada vuokranantajalta korvausta sanotun
38557: asetuksen 25 §:n mukaan, jos vuokranantaja ilman sellaisia syitä,
38558: 1432                   Istunto 19 p. lokakuuta 1906.
38559: 
38560: 
38561: jotka perustuvat httolelliseen kiinteimistönhoitoon, vetäytyy uudis-
38562: tamasta vuokrasopimusta ja rakennukset sen ohessa ovat senlaatui-
38563: set kuin sanotussa pykälässä tarkoitetaan.>>
38564: 
38565:      Ed. L a u t a s a 1 o: Koska luultavaa on, että porvarillisten ta-
38566: holta tullaan hyväksymään tämä yhteensovitusehdotus taaksepäin
38567: vaikuttavaksi laiksi, niin sivumennen huomautan niitä kurjia näkö-
38568: kohtia, mitkä ilmenevät tässä tekeleessä. Ensiksikin tämä ehdotus
38569: kieltää kaiken senkin korvausmahdollisuuden torpparilta, joka 1902
38570: vuoden maanvuokralain nojalla olisi hänelle tuleva. Siis tällaisella
38571: takautuvalla lailla tehdään nykyinen maanvuokralaki kokonaan
38572: voimattomaksi. Mitä tulee tähän 1 §:ään, niin siihen on asetettu
38573: muutamia jatkovuosia, ikäänkuin päänsilitykseksi, niinkuin lap-
38574: selle annetaan namusia, että se lakkaisi itkemästä; samalla tavoin
38575: koettavat tällaisen kompromissiehdotuksen laatijat meitä torppareita
38576: tyydyttää. Tässä puhutaan näistä jatkovuosi'lta seuraavasti: uuden
38577: vuokralain voimaan astuttua myönnetään jatkoa nykyisin voimassa
38578: olevalle torpan kontrahdille siten, että jos se loppuisi yhden vuoden
38579: kuluttua, jatketaan sitä 7:llä vuodella ja jos se loppuisi 2 tai 3 vuoden
38580: päästä niin se jatketaan 6:ksi vuodeksi j. n. e., kunnes viimeksi, jos
38581: se kestäisi vielä 12 tai 13 vuotta, niin sitte enää 1 vuodella. Edelli-
38582: sessä tapauksessa uuden maanvuokralain voimaanastuttua vuokra
38583: tulisi jatkumaan 7 tai 8 vuotta, jälkimäisessä tapauksessa 13 tai 14
38584: vuotta. Mutta sitte saa lähteä pois konnultaan ilman korvausta,
38585: sillä tässä ehdotuksessa ei ole vähääkään niitä edellytyksiä, jotka
38586: pakoittaisivat maanomistajaa tekemään uuden vuokrasopimuksen.
38587: Tosin kyllä tässä luvataan korvaus niistä parannuksista, mitä teh-
38588: dään jälkeen uuden maanvuokralain voimaan astumisen, mutta se
38589: on niin perin vähäinen, ettei se pakota maanomistajaa uusimaan
38590: vuokrasopimusta. Tämä toimi jää siis kokonaan maanviljelijän
38591: mielivaltaan ja hyväntahtoisuuteen, tahtooko hän jatkaa vuokra-
38592: sopimusta tai ei. Mutta sen olen kokemuksesta tullut huomaamaan,
38593: että näitä hyväntahtoisia löytyy perin vähän. Siis tällaisella lailla
38594: tahdotaan yhä edelleen lisätä kurjaliston joukkoa, vaikka pitäisi
38595: saada laki, joka ehkäisisi niiden lisääntymistä. Nyt, koska kai-
38596: kista valiokunnan mietinnöistä kuin myöskin kompromissiehdotuk-
38597: sesta näkyy, ettei minkäänlaisia edellytyksiä ole asetettu niille
38598: torppareille, jotka jälkeen 1 päivän tammikuuta 1904 ovat vuokra-
38599: tilaltaan häädetyt tai vielä häädetään ennen uuden vuokralain
38600: voimaan astumista, niin minä ehdotan, että eduskunta hyväksyisi
38601: maatalousvaliokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa olevan
38602: lakiehdotuksen takautuv~si laiksi sillä muutoksella, että 1 §:n
38603: - ei siinä olekaan kuin yksi pykälä - 3 momentin viimeisen edelli-
38604: nen sana ~harkinnan>> muutetaan sanaksi ~arvon~.
38605:     Vielä pyydän kysyä: mihinkä tilaan tahdotaan todellakin jättää
38606:                              Maanvuokralaki.                       1433
38607: 
38608: 
38609: se ehkä tuhansiin nouseva torpparijoukko, joka on jälkeen 1 p.
38610: tammikuuta 1904 häädetty tai häädetään vielä, ennenkuin uusi
38611: maanvuokralaki tulee voimaan? Tähän voimme myös lukea nuo
38612: surkean kuuluisat Laukon torpparit. Sillä he ovat olleet kaikki yhtä
38613: hyviä ihmisiä kuin mekin, ja myöskin he ovat olleet yhtä rehellisiä
38614: Suomen kansalaisia. Eivätkö he myöskin ole yhtä oikeutettuja
38615: nauttimaan kaikkia niitä·oikeuksia, mitkä todellakin ihmisille kuu-
38616: luvat?
38617: 
38618:    P u h e m i e s: Pyytäisin kysyä puhujalta, sulkeeko hänen
38619: ehdotuksensa pois tämän ensimäisen pykälän yhteensovituksesta ?
38620: 
38621:    Ed. L auta s a 1 o:      Kaikki pois, se sijalle tykkänänsä.
38622: 
38623:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag har begärt ordet endast för att få
38624: uttala min anslutning till de uttalanden, som här gjorts af hr Est-
38625: lander. J ag skall icke fördröja tiden med att upprepa dem. J ag
38626: ville endast tillägga, att man har uti den återverkande lagens be-
38627: stämningar och särskildt i dess första paragraf velat se blott mora-
38628: torier. Ett moratorium innebär, att ett aftal, som tidigare gällt,
38629: förlänges, d. v. s. samma aftal får en längre giltighetstid därför, att
38630: man har särskilda skäl att hålla på detsamma. Här är frågan en
38631: helt annan. Det är icke fråga om att förlänga giltigheten af ett aftal,
38632: utan det är fråga om att gifva åt ett aftal en väsentligen annan inne-
38633: börd. Detta är icke ett moratorium utan någonting mycket mer.
38634: Det är därför som jag anser mig ha skäl att icke omfatta lagen så-
38635: som sådan. J ag har tidigare gjort ett förmedlingsförslag, hvilket
38636: föreligger som reservation till stora utskottets betänkande, men
38637: då detta icke blifvit af andra biträdt, vill jag icke häller för min del
38638: hålla på detsamma.
38639: 
38640:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Vi känna alla mannen, som för
38641: en grynvälling sålde sin förstfödslorätt. Han har haft och han har
38642: många efterföljare. Där man uppoffrar det, som icke äger något varu-
38643: pris, mot marknadsvaror och där man köper tillfälliga fördelar
38644: med kränkning utaf bestående rättsgrundsatser, där är man barn
38645: af honom, som hade ludna händer.
38646:     Till mänsklighetens förstfödslorätt har alltid räknats rätten att
38647: vilja, att fritt bestämma öfver sig själf, rätten att beträffande sin
38648: person aldrig begagnas såsom medel för yttre ändamål, vore än dessa
38649: i och för sig oklanderliga. Det är denna rätt, som uti nu föreliggande
38650: lagförslag kränkes, i det att man utbyter den mot varor, som säljas på
38651: torgen. Från denna sida sedt är lagförslaget en skapelse utaf ludna
38652: händer, d. v. s. icke riktiga människohänder.
38653:     Men detta lagförslag inför tillika i vår lagstiftning en ödesdiger
38654: 1434                    Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38655: 
38656: 
38657: grundsats, en grundsats, som hittills varit främmande för nordisk
38658: rättsuppfattning. Atminstone lagstiftaren själf har hittills respek-
38659: terat de lagar, han stiftat, och de rättsförhållandm, hvilka på la-
38660: gens grund hafva uppkommit. Med en lag sådan som denna träder
38661: lagstiftaren ned till hopen af dem, för hvilka lagens hälgd blifvit
38662: en fördom. Han rifver sjäif upp i dag öfverenskommelser, åt hvilka
38663: han i går skänkte fasthet. Hviiken aktning, hvilken auktoritet
38664: kan ännu blifva öfrig för en dylik Iagstiftning. Hafva dessa lag-
38665: stiftare allvarligt betänkt verkningama utaf ett dylikt sätt att gå
38666: tillväga? Hafva de betänkt tili hviika konsekvenser det leder, hvil-
38667: ken uppfattning om lag och laga skydd därigenom skapas i folk-
38668: medvetandet? Hvarför tvistar man om 25 år eller 50 år? Redan
38669: under de ro första åren hinna vi ju få åtskilliga nya återverkande
38670: Iagar, hvilka med ens upprifva tidigare rättsförhållanden.
38671:     Och icke synes det vara höga tankar, skaparene af den nya lego-
38672: lagen själfva hysa om densamma, då ele anse sig nödda och tvnngna
38673: att låta elen åtföljas af en lag, sådan som den nu föreiiggande. Ickc
38674: har man höga tankar om förhållanden, hviika man endast meelels
38675: tvång och våid tror sig kunna få personer att underkasta sig. ME.d
38676: våid intvingar man fria människor i rättsförhållanden, i hviika, så-
38677: som man själf tror, de icke frivilligt skulie inträdt. Och då siutligen
38678: tiden kommer att dörren tili buren skulle öppnas, då sätter man
38679: en ny IagbE.stämning, som för en tid framåt tillmurar dörren ånyo.
38680:      Det var här om aftonen eller rättare på morgonen, - ty uret torde
38681: visat mellan r-2 om natten -; vi sutto halfsofvande på våra piatser
38682: här i denna sai, de få, som ännu funnos kvar, elå senator Paasikivi
38683: företog sig att för herrar socialister utveckla betydeisen af denna lag.
38684: Jag måste bekänna, att jag med ens blef klarvaken och icke biott
38685: klarvaken utan riktigt uppfriskael. Socialisterna haele ingen anled-
38686: ning, framhöll herr senatorn, att klaga öfver bristande radikalism
38687: från deras sida, som voro med om ett Iagförsiag sådant som detta,
38688: ty i radikalism sökte det sin Iike icke blott i vårt land utan i alla
38689: kulturläneler. Hr senatorn har vid privata öfverläggningar och
38690: äfven i denna sai åberopat ele s. k. moratorierna tili försvar fördenna
38691: lagstiftningsåtgärd. Nu i nattens stillhet, då det icke gällde att in-
38692: för ele borgerliga försvara åtgärden, utan att inför socialisterna göra
38693: kompromissförslaget acceptabelt, nu framhöll hr senatorn helt öppet,
38694: att moratorielagstiftningen var något relativt oskyldigt i jämförelse
38695: med det, som här nu presterades. Också infördes dessa moratorier
38696: endast på tider, som föijt efter långvariga krig och stora omhvälf-
38697: ningar.
38698:      J ag tänker att nu, då det gäller att öfvertyga andra än socialistema,
38699: moratorierna åter skoia dragas fram och då ställas i en något annan
38700: beiysning. Ifall eletta sker, önskade jag, att hr Castren uppträdde
38701: och utvecklade den principiella skillnaden mellan moratorier och
38702:                                Maanvuokra laki.                       1435
38703: 
38704: 
38705:   det hvarom här är fråga. J ag har nämligen en gång hört honom göra
38706:   detta på ett förträffligt sätt. Visserligen var situationen då för ho11om
38707:   en annan än nu, ity att han då ännu icke omfattat detta kompro-
38708:   missförslag, ännu icke förklarat sig >>pakotettU>> att med svidande
38709:  hjärta och sviktande knän omfatta detta förslag. Men denna om-
38710:   ständighet bör ju icke ändra karaktären utaf de s. k. moratorierna.
38711:   Och ifall hr Castren tager till ordet, så kunde han tillika säga några
38712:   ord, endast några ord, om hvad han under ofärdsåren tänkte och
38713:   talade om >>pakko>>teorin, då man åberopade ett >>pakko>> för att mo-
38714:   tivera ett uppoffrande af bestående rättsgrundsatser. Och detta
38715:   >>pakko>> var dock, skulle jag tro, åtminstone psykologiskt betydligt
38716:   starkare, och det var icke framkalladt utaf ens egen kortsynta lag-
38717:   stiftning.
38718:       Jämför man de tvänne skilda förslagen angående tillämpning
38719:   af legolagen å tidigare tillkomna legoförhållanden, nämligen stora
38720:   utskottets förslag och kompromissförslaget, så måste medgifvas, att
38721:   det senare har sina materiella företräden särskildt därutinnan, att
38722: · ersättningsanspråken för af brukaren gjorda förbättringar icke
38723:   sträckas till tiden f ö r e den nya lagens trädande i kraft, hvarigenom
38724:   äfven basen för deras beräknande blir säkrare och fastare.             Ur
38725:   ekonomisk synpunkt kan det också anses fördelaktigare för lego-
38726:   gifvaren än stora utskottets förslag. Men frågan bör betraktas från
38727:   en helt annan synpunkt än den utaf nytta för den ena eller den andra
38728:   parte.1. Från principiell synpunkt, från synpunkten utaf tvång och
38729:   våld på mänsklig vilja, är kompromissförslaget om möjligt än mera
38730:   vidrigt än stora utskottets förslag. Detta erkändes också under de
38731:   stilla nattimmarna under meningsutbytet med socialisterna. Se-
38732:   nator Paasikivi framhöll nämligen att enligt stora utskottets för-
38733:   slag man åtminstone för penningar kunde köpa sig fri från misshag-
38734:   liga eller olidliga förhållanden, i hvilka man blifvit intvingad, men
38735:   att icke ens detta var möjligt enligt kompromissförslaget. Enligt
38736:   detta senare är dörren till fängelset omutbart stängd och människan
38737:   offrad för agrarpolitikernas förnurnstigt uttänkta planer.
38738:       Då jag icke kan vara med om att sälja mänskliga rättigheter för
38739:   en grynvälling och då jag icke anser det lagstiftaren värdigt att
38740:   själf undergräfva lagens fasthet och hälgd eller med andra ord den
38741:   grund, på hvilken allt ordnadt samfundslif hvilar, och då jag icke
38742:   tror, att några varaktiga segrar vinnas medels principiella nederlag
38743:   eller varaktiga fördelar medels uppoffrande utaf bestående rättsgrund-
38744:   satser, måste jag motsätta mig den nu föreslagna lagen och yrka på
38745:   dess förkastande.
38746: 
38747:     Ed. D a n i e 1 s o n-K a 1 m a r i: Minä en ole tahtonut se-
38748:  kaantua yksityiskohtaiseen keskusteluun, syystä että ymmärtääk-
38749:  seni, kun on kysymyksessä sellainen laaja lakiehdotus kuin se, jota
38750: 1436                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38751: ------------------------~------                                   --
38752: 
38753: 
38754: nyt on käsitelty, luonnollisesti ne henkilöt, jotka pitemmät ajat ovat
38755: istuneet valiokunnissa sitä pohtimassa, ovat muiden edellä omansa
38756: lausumaan yksityiskohdissa ratkaisevan sanan. Se vaara on lähellä,
38757: että jos syrjästä tuleva sekaantuu tähän keskusteluun ja noudattaa
38758: siinä yksinomaan omaa käsitystänsä, hän helposti voi johtua eh-
38759: dottamaan jotakin, joka ei sovellu siihen järjestelmään, jota laissa
38760: noudatetaan. Mutta kun tulee kysymykseen ne periaatteet, joille
38761: laki rakentuu, niin silloin meidän täytyy kaikkien, niittenkin, jotka
38762: eivät ole olleet lähemmässä, seikkaperäisessä valmistelussa mukana,
38763: muodostaa itsellemme varma vakaumus. Ja nyt on tosiaankin
38764: kysymys periaatteista. Oikeiston puolelta on tässä mitä ankarimmin
38765: tuomittu tämä esillä oleva lakiehdotus, sekä itse vuokralaki että
38766: nimenomaan nyt käsittelyn alaisena oleva taantuva laki. Tuskin
38767: voinee käyttää ankarampia sanoja, kuin mitä täällä on käytetty.
38768: On sanottu, että nämä lakiehdotukset ovat vääriä, ne ovat soveltu-
38769: mattomia oikeuden periaatteisiin ja ne tulevat yhteiskunnallispoliit-
38770: tisissa suhteissa varmaankin osoittautumaan onnistumattomiksi ja
38771: ovat siis arvatenkin ennen pitkää peruutettavat. Minä hämmästyin,
38772: minun täytyy sanoa se, mitä suurimmassa määrin, kun kuulin että
38773: myöskin ed. Söderholm saattoi yhtyä niin ankarasti tuomitsevaan
38774: arvosteluun. Minun käsitykseni näistä lakiehdotuksista on täydel-
38775: leen toinen. Minä en suinkaan siltä tahdo sanoa, ettei niihin sisälly
38776: määräyksiä, jotka ehkä kokemus ennen pitkää tulee näyttämään
38777: oloihin soveltumattomiksi, olkoonpa sanottu heti, että minä luulen,
38778: että määräykset vuokralautakunnasta tulevat vaatimaan ennemmin
38779: tai myöhemmin jonkunlaista korjausta. En nimittäin saata uskoa,
38780: että olot vaatisivat niin laajalle ulottuvaa toimintaa näitten lauta-
38781: kuntien puolelta, kuin mitä niille nyt on ehdotettu. Mutta kokemus,
38782: jos se näyttää tämän, tulee vaikuttamaan sen, että aikanansa kor-
38783: jaus tapahtuu. Toista olisi, jos nämä lakiehdotukset olisivat raken-
38784: netut itse ydinkohdissaan väärälle perusteelle, ja sitähän täällä
38785: on väitetty. On väitetty, kuten sanottu, että ne ovat vääriä, että ne
38786: polkevat erityisten kansalaisluokkien oikeuksia, että niitten kautta
38787: vapauden periaatetta sorretaan.
38788:     Siinä keskustelussa, joka on tapahtunut, on toki jo viitattu näkö-
38789: kohtiin, jotka minun vmmärtääkseni tässä kohden ratkaisevat. En-
38790: siksi pieni syrjäseikka. Ed. Paasikivi on sekä valmistavissa neu•
38791: votteluissa, että sittemmin täällä täysi-istunnossa ottanut puheeksi
38792: nuo ulkomaitten lainsäädännöstä tunnetut n. s. moratoriot, joitten
38793: kautta velkasitoumusten suorittaminen lykätään jonkun aikaa tuon-
38794: nemmaksi. Lainsäätäjä myöntää velkamiehelle oikeuden siirtää velan
38795: suorituksen, kuten sanottu, ajassa eteenpäin. Täällä on nyt viimeksi
38796: väitetty, että tämä vertaus ei pidä paikkaansa. Herra Rosenqvist
38797: on kehoittanut herra Castrenia lausumaan ne vastaväitteet tätä
38798: vertailua vastaan, joita hän yksityisissä neuvotteluissa on esittänyt.
38799:                              Maanvuokralaki.                        1437
38800: 
38801: 
38802: Ehkä herra Castren tulee sen tekemään. Minä olen kuullut nämä
38803: vastaväitteet, eivätkä ne nähdäkseni kumoa sitä, että tuo vertaus
38804: moratorioihin nähden pitää siinä määrässä paikkaansa, kuin se näh-
38805: tävästi oli tarkoitettu. Ja vielä enemmän, ed. Paasikivi piti sil-
38806: mällä ainoastansa niitä moratorioita, joita on annettu suhteellisesti
38807: myöhään ja puhui siis sellaisista lykkäyksistä, joissa vaan joku kuu-
38808: kausi on tullut kysymykseen. Jos hän olisi ulottanut vertauksensa
38809: vähän kauemmaksi, niin hän olisi kohdannut velkojen lykkäytymis-
38810: myönnytyksiä, jotka aikaan nähden ulottuvat ihan yhtä pitkälle
38811: kuin mikä tässä taantuvassa laissa on kysymyksessä. Onpa sattunut
38812: niin ornituisesti, että Preussissa r8o7 myönnettiin eräitä maakuntia
38813: varten yleinen velkamoratoorio juuri siksi ajaksi, joka tässäkin on
38814: pisin, nim. vuodesta r8o7 vuoteen r8zr, siis juuri neljäksitoista vuo-
38815: deksi. Vertaus on siis enemmänkin paikkansa pitävä kuin mitä
38816: ed. Paasikivi täällä tahtoi tehdä luultavaksi.
38817:      Mutta tämä kuitenkin on syrjäseikka. Eihän sillä tätä taannehti-
38818: vaa lakia todisteta oikeaksi, että löydetään ulkomaiden lainsäädän-
38819: nöstä joku toimenpide, joka on siihen verrattava. Ja tämä muistu-
38820: tus pitää paikkansa, vaikkakin on tunnustettava, että tässä nyt esillä
38821: olevassa laissa on juuri tällaisesta moratoriosta kysymys. Tässä es-
38822: tetään maanomistajaa ottamasta haltuunsa hänelle kuuluva omai-
38823: suus sinä· aikana, jolloin aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaan
38824: olisi hänen oikeutensa ottaa se takaisin. Tässä kohden on täydelli-
38825:  nen yhtäläisyys. Että sitä paitsi tässä laissa on lisärnääräyKsiä, jotka
38826:  kaikki ovat tunnustaneet paikkansapitäviksi - myöskin ·oikeisto,
38827: mikäli se on hyväksynyt arm. esityKsen, on tunnustanut nämä lifä-
38828: määräykset - se ei tässä tee mitään eroitusta.
38829:      Mutta kuten sanottu tämä kaikki on syrjäasia. Jos ei olisi muuta
38830:  puolustusta saatavissa tälle vuokralainsäädännölle ja taannehtivalle
38831: laille, niin tämä lainsäädäntö olisi kieltämättä heikolla pohjalla.
38832: Mutta ed. Paasikivi on, jos kohta arkaillen, tänään viitannut erääseen
38833:  asianhaaraan, joka minun ymmärtääkseni on tosiaankin määräävä.
38834: Hän lausui, että tässä on edessä meidän maamme talonpoikien eman-
38835:  sipatsiooni-lainsäädäntö. Kuten sanottu hän teki sen ilmeisesti ar-
38836: kaillen ja monen mielestä tämäkin vertaus lienee ontuva. Ja totta
38837:  on, että meidän maassamme ei ole ollut maaorjuutta. Maaorjuu-
38838:  desta ei täällä ole tarvinnut vapauttaa talonpoikaisluokkaa, ei torp-
38839:  pareitakaan. Mutta pitkät ajat maanviljelijäluokka ei kuitenkaan
38840:  meidän maassammekaan ole ollut täydellisesti vapaan, itsenäisen,
38841: 1iippumattornan miehen asemassa, ei mieskohtaisesti ja vielä vä-
38842: hemmän taloudellisesti. Muistakaamme vain sitä lainsäädäntöä,
38843:  joka tässä maassa on velvoittanut maanviljelijät asettamaan lap-
38844:  sensa palkollisik-si toisten, suurempien maanviljelijäin talouteen.
38845:  Siinä on ollut siis laki ja asetuksia, jotka ovat rajoittaneet mieskoh-
38846:  taista vapautta ja monella tavalla on se rajoittava taloudellinen
38847: 1-438                 Istunto 19 p lokakuuta 1908.
38848: 
38849: lainsäädäntö, joka Euroopan suurissa kulttuurimaissa kehittyi var-
38850: sinaiseksi taloudelliseksi feodalismiksi, ulottunut, jos kohta heik-
38851: kona kajastuksena, myöskin tänne. Se on huomattavi~sa jossakin
38852: määrin kuten tunnettu perintötilallisenkin asemassa, kruunun ta-
38853: lonpojan asemassa ja nimenomaan myöskin torppareita koskevassa
38854: lainsäädännössä. Eihän meidän tarvitse muuta kuin hakea esiin
38855: Kaarlo XI:n huoneenkatselmussääntö tai vaikkapa I734 vuoden laki,
38856: niin kyllä me löydämme määräyksiä, jotka selvästi ja ilmeisesti näyt-
38857: tävät, ettei torppari meidän maassamme ole seisonut taloudellisesti
38858: tasa-arvoisena vapaana sopimuksentekijänä isäntänsä rinnalla.
38859:  Kun on laki määrännyt ja velvoittanut, että torpparin tulee pait3i
38860: sitä, että hän pitää saamansa torpan hyvässä kunnossa, vielä päälle
38861: päättt:eksi vuosittain parantaa sitä ilman että hän tä.ftä parannuk-
38862: sesta saa isännältänsä korvauksen, niin silloin on kieltämätöntä, että
38863:  meidänkin maassamme on ollut lainsäädöksiä, jotka ovat asettaneet
38864: torpparit asemaan, josta on tarvittu ja tarvitaan jonkunlainen va-
38865: pautus, emanfipatsiooni, reformilainsäädäntö. Ja minun ymmärtääk-
38866: seni se lainsäädäntö, jota nyt valmistelemme, se on juuri tätä laatua
38867:  ja se liittyy jonkunlaisena jatkona, jonkunlaisena loppukappaleena
38868:  siihen suureen sosiaaliseen reformityöhön, joka on kohottanut Eu-
38869: roopan sivi<>tyEmaiden maanviljelijät heidän keskiaikaisesta riippu-
38870:  vaisuudestaan nykyajan vapaaksi itsenäiseksi pikkuviljelijäksi tahi
38871:  ainakin taatulla nautinto- ja viljelysoikeudella varustetuksi vu@kra-
38872:  mieheksi.
38873:      Viljelys ja kulttuuri Europassa on, kvten tunnettu, vuosisatoja
38874:  rakentanut tuolle epävapauden pohjalle. Me voimme surkutella
38875: sitä, että niin on ollut, me voimme mahdollisesti luoda eteemme ku-
38876:  via siitä, millä tavoin tämä kulttuuri olisi ollut voitettavissa ilman-
38877: kin tuota epävapautta ja riippuvaisuutta. Mutta kieltämätön tosi-
38878:  asia on, että sillä tavoin kuin edistys on kulkenut, se on käyttänyt
38879:  välikappaleena tätä riippuvaisuuden ja epävapauden tilaa. Tämä
38880:  maanviljelijäin, ruumiillista työtä tekeväin maanviljelijäin riippu-
38881:  vaisuus, sehän on tehnyt Europan maissa mahdolliseksi saattaa
38882:  maanviljelyksen sille korkealle kannalle, jonne se on joutunut. Ja
38883:  meidänKin maassamme on kieltämätöntä, että se edistys maanvilje-
38884:  lyksen alalla, joka on tapahtunut suuremmissa kartanoissa, se on
38885:  tapahturut juuri jonkunlaisen maanviljelijäin, lähinnä torpparien,
38886:  riippuvaisuuden ja alustalaissuhteen pohjalla. Mutta aika tuli tuolla
38887:  ulkomailla, jolloin tämä vanha järjestelmä ei enään ollut taloudelli-
38888:  sesti edullinen, jolloin edistys välttämättömästi vaati muutosta.
38889:  Ja nyt on aika tullut meidänkin maassamme tähän muutokseen.
38890:  Mutta millä tavoin on sitten tuolla vieraissa siirrytty vanhasta
38891:  epävapauden, mieskohtaisen ja taloudellisen epävapauden tilasta
38892:  vapaampaan nykyaikaiseen olotilaan? Onko se ylipäänsä tapahtunut
38893:  vaan vapaan sopimuksen kautta sillä tavoin, kuin oikeiston puhujat
38894:                               Maanvuokralaki.                       1439
38895: 
38896: 
38897: väittävät, että oikeuden jå vapauden aate vaatii sen meillä suori-
38898: tettavaksi? Niin - alueita, maita on, joissa lopulta tuo täydellisen
38899: sovintovapauden periaate pääsi, jos kohta monien kierrosten ja
38900: mutkien jälkeen voitolle. Sellainen maa on ennen kaikkea, kuten
38901: tunnettu, Englanti ollut. Ja mikä oli siellä seurauksena? Tiedetään,
38902: että tuloksena oli se, että Englannin talonpoikaisluokka miltei koko-
38903:  nansa hävisi. Tämä oli niin varottava esimerkKi, että Europan
38904: mantereella, jossa kehitys kulki jälessä, ei uskallettu noudattaa Eng-
38905: lannin esimerkkiä. Kun siellä käytiin maanviljelijäin mieskohtaiseen
38906: ja taloudelliseen vapauttamiseen, niin se ei suinkaan tapahtunut
38907: noudattamalla niitä periaatteita, joita lakimiehet ja eetikot täällä
38908: ovat meille niin pontevasti esittäneet. Kuinka meneteltiin- emme
38909: tahdo puhua varsinaisista vallankumouksista, kuten Ranskassa,
38910: mutta kuinka meneteltiin esim. Preussissä? Tunnettu on se lain-
38911: säädäntö siellä, jota mainitaan talonpoikaissuojeluksen, Bauern-
38912: schutzin nimellä ja joka oli voimassa noin puolen vuosisataa r8 vuosi-
38913: sadan keskipaikoilta ja joka tiesi sen, että aateliset maanomistajat
38914: velvoitettiin pitämään yhtä suuri ala heidän tilojansa edelleen talon-
38915: poikien viljelyksessä, kiellettiin näiltä suurilta maanomistajilta
38916: oikeus ottaa omaan haltuunsa tai myydä muille aatelisille se osa
38917: heidän tiluksiaan, joka lainsäädäntövuonna oli heidän talonpoikais-
38918:  ten alustalaistensa käsissä. Siinä siis sekaannuttiin mitä tarmok-
38919: kaimmalla tavalla maanomistajien ja heidän alustalaistensa välisiin
38920: suhteisiin. Ja jos tulemme lähemmäksi pohjoismaita, miten mene-
38921: teltiin Tanskassa, kun siellä sen kuuluisa talonpoikainen vapau-
38922: tustyö kahdeksannentoista vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä
38923: suoritettiin?     Siellä oli sielläkin, kuten tunnettu, maanviljelijä-
38924: luokka kaikkein suurimmaksi osaksi joutunut ehdottomasti tur-
38925:  peeseen sidotuksi. Se oli velvollinen suorittamaan päivätöitä lu-
38926:  kuisiin herraskartanoihin, joiden omistajilla oli oikeus miltei rajatto-
38927:  masti mielensä mukaan määrätä ne päivätyöt, jotka oli alustalaisten
38928:  suoritettavina ja nämä alustalaiset olivat velvollisia ottamaan vas-
38929:  taan minkä maatilkun tahansa, minkä kartanon herra määräsi hei-
38930:  dän viljeltäväksensä. Tämä olotila oli vakaantunut vuosisatojen
38931:  kuluessa, oli nimenomaan asetuksia, joihin se perustui, ja kuinka
38932:  nyt tapahtui vapautustyö? Siten ensiksikin, että alustalaiset julis-
38933:  tettiin mieskohtaisesti vapaiksi - tosin siten, että oli siirtoaika.
38934:  Ja kun tämä oli tapahtunut, silloin kyllä maanornistaj at selitti-
38935:  vät, että nythän kun alustalaiset ovat täydellisesti vapaat, kun he
38936:  saavat lähteä tilnksiltaan minne tahtovat, niin heillä, maanomista-
38937:  jilla ei ole heitä kohtaan enää velvollisuuksia; he saisivat tietysti
38938:  menetellä vapaasti siihen maahan nähden, joka oli ollut alustalaisten
38939:  hallussa. Maanomistajat rupesivatkin tekemään sopimuksia muu-
38940:  tamiksi vuosiksi alustalaisten kanssa. Mutta miten teki silloin lain-
38941:  säätäjä? Hän sääti asetuksia, joissa määrättiin että tuollaiset muu-
38942: 1440                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
38943: 
38944: 
38945:  tamiksi vuosiksi tehdyt sopimukset eivät olleet paikkansa pitäviä,
38946:  eivät olleet sitovia, vaan hän määräsi, että sopimukset olivat teh-
38947:  tävät vuokramiehen ja hänen vaimonsa elinajaksi tai vielä heidän
38948:  lastensakin elinajaksi. Ja ellei tätä muotoa käytetty, piti vuokra-
38949:  sopimus tehtämän - huomattakoon se - 50 vuodeksi. Ja lisäksi
38950:  vielä Tanskassakin lainsäätäjä määräsi, että kartanon herra ei saa-
38951:  nut ottaa omaan haltuunsa viljelyksiä, jotka silloin kun laki säädet-
38952:  tiin olivat alustalaisten käsissä.
38953:      Tällä tavoin sekaannuttiin siellä maanomistajien ja heidän
38954:  alustalaistensa vapaaseen sopimusoikeuteen. Se katsottiin välttä-
38955:  mättömäksi, ja kun vuosisata oli kulunut siitä, kun vapautustyö
38956:  tapahtui, vietti Tanskan kansa suuria riemujuhlia, pitäen tuota lain-
38957:  säädäntöä yhtenä sen historian kaikkein suurimpana loistokohtana.
38958:  Ja kun muuan Tanskan kaikkein etevimmistä taloustieteilijöistä ja
38959:  historiankirjoittajista, Falbe-Hansen, esitti näitä tapauksia, niin
38960:  hän sanoi että on kyllä mahdollista että vapaan sopimuksen kautta,
38961:  jos hallitus olisi jättänyt kartanon herroille oikeuden menetellä ihan
38962:  mielensä mukaan talonpoikien viljelemiin tiloihin nähden, Tanskan
38963:  taloudellinen edistys olisi tullut vieläkin nopeammaksi ja suuremmaksi
38964:  kuin miksi se muodostui, mutta mikä on varmaa, sanoo hän, silloin
38965:  ei olisi saavutettu sitä suurta sosialista edistystä, yhteiskunnallista
38966:  kohoamista, joka oli tuon lainsäädännön tulos. Ja tosiaankin, niin
38967:  paljohan ovat Tanskan olot meidän maassamme tunnetut, että tie-
38968:  detään niiden juuri noilta ajoilta muuttuneen ja kehittyneen sel-
38969: laisiksi, että ne ihanteena kimaltelevat meidän maanviljelijäin ja
38970:  sosialipolitiikkojen silmissä. Ne olivat kurjan kurjia silloin, kun
38971:  tämä lainsäädäntö alkoi, mutta sitä seuranneena, parikymmentä
38972:  vuotta kestäneenä ajanjaksona pohja laskettiin sille taloudelliselle
38973:  ja yhteiskunnalliselle edistykselle, joka on nostanut Tanskan, nimen-
38974: omaan juuri sen maalaisoloihin nähden, Europassa suorastaan malli-
38975:  maaksi.
38976:      Näyttääkö siis kehitys ulkomailla ja lainsäädäntö siellä sellai-
38977: selta, että kun täällä nyt meillä vastaavassa lainsäädännössä yritetään
38978:  jossakin määrin rajoittamaan maanomistajan oikeuksia, on syy
38979:  puhua vääryydestä, huutavasta vääryydestä, joka täällä tapaht:uisi
38980: maanomistajaluokkaa kohtaan? Ne rajoitukset, jotka täällä ovat
38981: kyseessä, ovat lieviä, pieniä niiden rajoitusten rinnalla, joihin ryh-
38982: dyttiin tuolla ulkona Europassa silloin, kun talonpoikainen maata-
38983: viljelevä kansanluokka siellä kohotettiin nykyiselle asteelle. Ja ne
38984: voivatkin olla täällä meillä paljon lievempiä siitä syystä, että väärin-
38985: käytökset, poistettavat epäkohdat täällä eivät lainkaan ole olleet
38986: niin suuria. Mutta niin suuria ne ovat olleet, ja niin suuria ne .edel-
38987: leen · tälläkin hetkellä ovat, että maanomistajaluokan täytyy
38988: alistua siihen, että ei täydellinen sopimusvapaus jää voimaan, vaan
38989: että lainsäätäjä rajoittaa tätä ja nimenomaan myöskin, että jo
38990:                              Maanvuokralaki.                           1441
38991: 
38992: 
38993: aikaisemmin tehdyt sopimukset joutuvat tämän lainsäädännön
38994: piiriin.
38995:     Siitä mitä olen maininnut, on jo arvoisain edustajien huomioon
38996: astunut, että ulkomainen vapautuslainsäädäntö, samalla kun se an-
38997: toi maanviljelijöille uusia oikeuksia, tarkoitti alustalaishäätöjen estä-
38998: mistä. Se on tämä sama tarkoitus, joka nyt pakottavana on astu-
38999: nut meilläkin lainsäätäjän eteen. Jokainen on tullut huomaamaan,
39000: että vuokralaki semmoisenaan ilman lisämääräyksiä olisi voimaton
39001: ja voisi tuottaa onnettomuutta.
39002:     Eri ehdotuksia on tehty häätöjen estämiseksi. Se ehdotus, joka
39003: nyt yhteensovituksen muodossa on tullut eduskunnan päätettä-
39004: väksi, näyttää jyrkältä. Jonkunmoisella oikeudella saattoi ed. Paasi-
39005: kivi mainita, että se on niin radikaalinen, että ei helposti löydä sille
39006: vertaa, ei löydä helposti sitä, jos pysyy vaan tavallisten vapaitten
39007: vuokramiesten, taloudellisesti itsenäisten, vapaitten vuokramiesten
39008: ja heidän isäntiensä, maanomistajain välisissä suhteissa. Mutta jos
39009: siirrytään sille alalle, minne minun ymmärtääkseni tulee siirtyä,
39010: kun vertaus on tehtävä, niin silloin löydämme, niinkuin olemme huo-
39011: manneeet, kyllin lakeja, jotka ovat verrattomasti radikaalisempia.
39012:      Kysymys on tietysti, ja ratkaiseva kysymys, se, onko tämä
39013:  nyt ehdotettu taantuva laki käytännöllinen, tuottaako se sen hyö-
39014: dyn, jota siltä odotetaan, ilman että se tuottaa mitään muita suurem-
39015: pia haittoja. Ja näyttää siltä kuin vastaus syystä olisi se, että tämä
39016: laki tässä viimeisessä muodossa on olojen mukainen. Se tuottaa
39017: maanviljelijälle muiden ehdotusten rinnalla kieltämättä sen edun,
39018: että se ei aseta häntä minkäänlaisten epävarmojen korvausvaati-
39019:  musten eteen. Se ei ole omansa synnyttämään minkäänlaisia oikeu-
39020: denkäyntejä, vaan maanomistaja tietää täydelleen, mikä hävellä
39021: on edessä; hänen tulee jatkaa ennen tehtyä sopimusta jonkun mää-
39022:  rätyn ajan, ottaen sen lisäksi kannettavaksensa ne määräykset,
39023:  jotka lainsäätäjä on huomannut kaikinpuolin oikeiksi ja kohtuulli-
39024: siksi. Mutta ne tulevat hänen kannettavaksensa ainoastaan eteen-
39025: päin. Laki ei tuota hänelle minkäänlaisia velvollisuuksia jo kulunee-
39026:  seen aikaan nähden. Ja vuokramiehelle tämä taantuva laki tuottaa
39027:  sen edun, että se pelastaa hänet siitä vaarasta, joka tällä hetkellä
39028:  on hänelle uhkaavana. Onhan se tunnustettava, että tosiaankin
39029:  häätämisen vaara on uhannut ja uhkaa laajoja torpparijoukkoja.
39030:  Väitetään, että monella tilalla vuokramiehet jo tätä nykyä on sa-
39031:  nottu irti, ja väitetään, että jos se vuokralaki, jonka eduskunta nyt
39032:  on toisessa lukemisessa hyväksynyt, tulee laiksi, näitä irtisanomisia
39033:  tulisi tapahtumaan vieläkin enemmän. Silloin tarvitaan suojelus-
39034:  laki torppareille. Sen hän tässä saa. Hän ei saa mitään korvauksia
39035:  menneeltä ajalta, johon hän ei ole koskaan voinut katsoa itseänsä
39036:  oikeutetuksi. Tämä laki ei saata ketään torpparia sen pettyvän
39037:  unelman eteen, että hän mahdollisesti voisi voittaa odottamattomia
39038:                                                                   91
39039: 1442                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39040: 
39041: 
39042: tuloja tuolta menneeltä ajalta oikeudenkäynnin kautta isäntänsä
39043: kanssa. Mutta se tuottaa hänelle sen varmuuden, että hän saa olla
39044: määrätyn ajan ainakin, jos kohta suhteellisesti lyhyen, vielä tilalla,
39045: että hän saa kaikki ne parannukset, jotka hän tällä aikaa suorittaa,
39046: korvatuiksi ja että sitte isännän oma etu kaikkein useimmissa ta-
39047: pauksissa· tulee vaikuttamaan sen, että sopimus muodossa tai toi-
39048: sessa tulee uudistetuksi.
39049:     ::Yritä tällä hetkellä näkyy enimmin tarvittavan, on jonkunlai-
39050: nen rauhoitus-, suojelusaika, niin että mielten kiihko ehtii lauhtua,
39051: että tyynemmin kuin tätä nykyä niin hyvin maanomistajat kuin
39052: vuokramiehet ehtivät tilaansa arvostella ja miettiä, kuinka se siir-
39053: tyminen toisenlaisiin uusiin oloihin on tapahtuva ja paraiten ta-
39054: pahtuu, jonka välttämättömyyf> yhä selvemmin ymmärretään.
39055: Tämä aika se saadaan nyt tämän taantuvan lain kautta. Se on
39056: ymmärtääkseni sen suurin ja pääasiallisin ansio ja se on niin suuri,
39057: että minä aivan epäilyksettä uudistan, mitä minä tuonnoin täällä
39058: lausuin, että käsittääkseni tämä yhteensovitus laiksi muutettuna
39059: on vuokraajaluokalle edullisempi, kuin jos suuren valiokunnan
39060: ehdottamat lait olisivat tulleet hyväksytyiksi. Kun minä lausuin
39061: tuonnoin nämä sanat, niin yhteensovitusehdotus ei vielä koskenut
39062: toista pykälää vuokralaissa. Minä en pitänyt silloin silmällä sitä
39063: muutosta, joka siihen on tapahtunut, mutta senkin jälkeen, kun
39064: tämä z § on muodostunut minun käsittääkseni vuokramiehelle vä-
39065: hemmän edulliseksi kuin alkuperäinen ehdotus, nämä lait kokonai-
39066: suudessaan nykyisessä muodossaan, nykyisessä sisällyksessään ym-
39067: märtääkseni tuottavat vuokramiehelle ja myöskin maanomistajalle
39068: sen turvan, jota he ennen kaikkea tarvitsevat samalla kuin nämä
39069: lait avaavat uran suurille ja tärkeille uudistuksille. Sillä että uudis-
39070: tuksia on tehtävä muitakin, kuin mitä nämä lait määräävät, siitä-
39071: hän me kaikki olemme yksimieliset.
39072:     Ja vielä viittaus taaksepäin. Kun tuo vapautustyö Tanskassa
39073: tapahtui, niin sielläkin hyvin ymmärrettiin ettei riittänyt, että en-
39074: tiset epävapaat alustalaiset muutettiin elinaikaisiksi tai so-vuotisiksi
39075: vuokramiehiksi, vaan päämaali oli luoda heistä itsenäisiä pikkuvil-
39076: jelijöitä. Ja jo silloin 1780-luvulla Tanskassa perustettiin erityinen
39077: rahasto tämän muutoksen auttamiseksi. Samoja uria siellä siis
39078: käytiin jo silloin, joille täällä meillä toista vuosisataa myöhemmin
39079: nyt pyritään.
39080:     Täällä lausuttiin tuonnoin se ajatus, että ennenkuin tämä suku-
39081: polvi astuu hautoihinsa, se on näkevä, että tämä lainsäädäntö on
39082: ollut tyhjä ja onneton ja että se on alusta alkaen uusittava. - Ulko-
39083: maitten esimerkki, nimenomaan Tanskan, antaa meille oikeutta
39084: odottaa kokonaan toista. On kyllä totta, siellä sattui ulkonaisia
39085: edullisia oloja, jotka auttoivat kehityksen käyntiä siten, että niin
39086: hyvin maanviljelijät kuin entiset alustalaiset ennen pitkää olivat
39087:                             Maanvuokralaki.                       1443
39088: 
39089: 
39090: entistänsä verrattomasti paremmassa tilassa. Silloin sielläkin ni-
39091: menomaan maanviljelijät ensiaikoina väittivät, että tämä uudistus
39092: oli tuottava heille täydellisen häviön, mutta ennenkuin vuosikym-
39093: men ja pari oli kulunut, he huomasivat, että heidän taloutensa oli
39094: verrattomasti lujemmalla pohjalla kuin aikaisemmin. Meilläkin tätä
39095: nykyä on eräässä tärkeässä kohdassa samat edulliset olot kuin ne,
39096: jotka vallitsivat Tanskassa, nim. että maan arvo on ripeästi nou-
39097: semassa. Me voimme senkin tähden toivoa, että lainsäädäntö, kun
39098: sitä jatketaan siihen suuntaan, kuin jo on ajateltu, siirtämällä yhä
39099: enenevät määrät entisistä alustalaisista riippumattoman pikkuvil-
39100: jelijän asemaan, tuo mukanaan sen edistyksen, että täälläkin voi-
39101: daan saavuttaa tuloksia, jotka, jos kohta kaukaa, niin kuitenkin
39102: jossain määrin vivahtavat ja lähentelevät siihen loistavaan tulok-
39103: seen, jonka samanluonteinen sosiaalipoliittinen lainsäädäntö, yksi-
39104: tyisten muodollista vapautta kyllä rajoittava, mutta aikakauden
39105: todellisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia syvimpiä tarpeita sil-
39106: mällä pitävä lainsäädäntö ulkomailla, nimenomaan Tanskassa, on
39107: saanut aikaan. Toivottavasti siis tämä sukupolvi, ennenkuin se
39108: astuu hautoihinsa, näkee että Suomen maalaisolot ovat tuntuvasti
39109: juuri tämän lainsäädännön turvissa parantuneet.
39110: 
39111:    P u h e m i e s: Vaikka kello jo on yli II, niin ehkä eduskunta
39112: päättää jatkaa istuntoa siksi, kunnes nämä maanvuokralakiasiat
39113: ovat käsitellyt loppuun.
39114: 
39115:    Ehdotus hyväksytään.
39116: 
39117:     Ed. C e d e r b e r g: Såsom det förnämsta skäl, hvarför be-
39118: stämningar utaf den art, som förefinnas uti den föreslagna retro-
39119: aktiva lagen, vore behöfliga, har det framhållits, senast utaf den
39120: sista ärade talaren, att de voro påkallade för att åstadkomma lugn
39121: och stadga uti jordlegoförhållandena på landet, och att utan sådana
39122: bestärnningar detta ändamål icke kunde ernås. Jag vågar tro, att
39123: man icke kan ernå lugn och stadga i våra jordlegoförhållanden genom
39124: att tillskapa nya orättvisor i stället för dem, som möjligen tidigare
39125: hafva förefunnits. Härvidlag bör man naturligtvis gå tili väga med
39126: yttersta försiktighet och hålla sig till sådana bestämningar, där man
39127: såvidt möjligt kränker hvarken den enas eller andras rätt. Går man
39128: därvidlag för långt, så skapar man, såsom jag redan anmärkte,
39129: nya orättvisor och i stället för det emotsedda lugnet kommer oron
39130: att fortfara och kanske nya orosämnen att anhopas.
39131:     Jag har för min del, med den kännedom j ag har om legoförhållandena
39132: på landet, trott, att de föreslagna bestämningarna uti den retroak-
39133: tiva lagen skulle vara sådana, som skulle matsvara de rättvisa
39134: krafven i afseende å ordnandet utaf brukarens och jordegarens
39135:  1444                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39136: 
39137: 
39138: ömsesidiga rätt. Men då jag nu fått del utaf det förslag, hvilket går
39139: under namn af sammanjämkningsförslag, och uti dess första para-
39140: graf funnit bestämningar, som vida afvika från bestämningarna
39141: uti den nådiga propositionen, så fin11er jag, att jag icke kan
39142: förena mig om detsamma.
39143:    tjSärskildt i fråga om legoaftalets obligatoriska förlängning har
39144: jag fäst mig vid 2 mom. uti § I, där det stadgas, att legoaftal, som
39145: beror af uppsägning, skall anses förlängdt med 7 år efter det den nya
39146: förordningen trädt i gällande kraft. Härmed afses nu främst de
39147: för närvarande gällande muntliga aftalen, d. v. s. aftal, för hvilka
39148: någon viss tidsbestämning icke är stipulerad, utan hvilka upphöra
39149: i och med uppsägningen. Sålunda skulle på grund af detta stadgande
39150: uti 2 mom. äfven muntligt aftal komma att på grund af denna retro-
39151:  aktiva lag gälla 7 år framåt.
39152:      Gå vi sedan till 2 § så finna vi att där är stadgadt, att >>Hvad i
39153: förordningen angående lega af torp, landbolägenhet och backstugu-
39154: område stadgas om brukares rätt till ersättning för förbättringar
39155: samt om öfverlåtelse och upphörande af legoaftal skall, med iakt-
39156: tagaude af hvad här ofvan i r § är sagdt, ega tillämpning jämväl å
39157: bestående legoförhållanden, uppkomna innan förordningen trädt
39158: i kraft.>> Ersättning för förbättringar skulle således enligt denna pa-
39159: ragtaf tillkomma brukare, som innehar legoområde på grund af
39160: muntligt aftal. Och denna rättighet skulle tillkomma honom uti
39161: så mycket vidsträcktare grad, som en sådan brukare skulle vara i
39162: tillfälle att under 7 års tid, efter det lagen trädt i gällande kraft, verk-
39163: ställa förbättringar på legoområdet. En sådan rätt tillkommer nu
39164: emellertid, såvidt jag har fattat lagen, icke brukare, som, efter det
39165: lagen trädt i gällande kraft, på grund af muntligt aftal tillträdt lego-
39166: område. Den rätt till ersättning, som uti 25 § i lagen finnes brukaren
39167: tillagd, tillkommer honom nätnligen endast på grund af lagligen
39168: upprättadt, skriftligt aftal, men såsom I och 2 §§ uti sammanjämk-
39169: ningsförslaget nu äro affattade, så skulle en sådan rätt till ersättning
39170: enligt 25 § i lagen tillkomma äldre brukare, äfven om han icke på
39171: grund af ett laggiltigt aftal innehar området. Uti dessa paragrafer
39172: tillskapas sålunda åt brukaren en rättighet, större än den, som ge-
39173: nom själfva lagen finnes brukare tillagd, en rättighet, som öfver-
39174: hufvudtaget icke på någon grund borde kunna tillskapas i strid
39175: med en gällande lags föreskrifter.
39176:      J ag är därför speciellt beträffande denna r § i sammanjämknings-
39177: förslaget ense med hr Söderholm därom, att detta stadgande icke
39178: kan kallas ett moratorium, utan är dess innebörd långt vidsträcktare
39179: och medför detsamma följder utaf långt större bärvidd, än hvad
39180: som kan inbegripas uti ett moratorium. J ag skulle för min del kunna
39181: godkänna sammanjämkningsförslaget sådant det framgår utaf
39182: 2, 3 och 4 §§, men kan icke orufatta förslagets första §.
39183:                             Maanvuokralakl.                        1445
39184: 
39185: 
39186:   Ed. A h m a v a a r a:     Pyydän saada kannattaa ed. Kaira-
39187: mon ehdotusta.
39188: 
39189:     Ed. H e i m b ii r g e r: Den regering, som bildades hösten år
39190: I9Q5, hade såsom en bland sina viktigaste uppgifter sig ombetrodt
39191: att söka råda bot på de missförhållanden, som den gångna tiden
39192: hade bjärt bragt i dagen. Såsom en länk i den räcka af åtgärder,
39193: som i sistnämnda syfte företogos, måste äfven nu föreliggande lag-
39194: förslag betraktas. J ag medgifver att jag ej är fullt kompetent att
39195: bedöma, i hvad mån det missnöje, som på ifrågavarande område
39196: försports, är berättigadt eller icke, men jag vågar dock hålla före,
39197: att de missförhållanden på arrendelagstiftningens område, som
39198: öfverklagats, icke äro så stora och så betydande, att för deras af-
39199: hjälpande skulle erfordras lagar utaf den bärvidd, som föreliggande
39200: lagförslag ega. J ag befarar nämligen att om de lagar, som nu före-
39201: slås, komma till stånd, det kommer att visa sig att man, såsom ord-
39202: språket lyder, utkastat barnet med badvattnet. I betraktande af
39203: alla de många inskränkande bestämningar, som förslaget till lego-
39204: lag innehåller, måste jag tro knappt någon jordegare vidare efter
39205: tillkomsten af denna lag skall befinnas benägen att på arrende upplåta
39206: delar af sin mark vare sig åt torpare eller backstugusittare. Be-
39207: faras måste därför att lagen om lega af torp, landbolägenhet och
39208: backstuguområde icke kommer att tillämpas utom för såvidt den-
39209: sammas verkningar utsträckas till redan bestående arrendeförhållan-
39210: den genom den såsom ett nödvändigt komplement därtill föreslagna
39211: retroaktiva lagen. Likvisst förmenar j ag att icke torpinstitutionen
39212: redan ända därhän öfverlefvat sig själf att så radikala åtgärder i
39213: ämnet varit motiverarle.
39214:      J ag nämnde att den retroaktiva lagen utgör ett nödvändigt
39215: komplement till föreliggande torparelag. Hvad förstnämnda lags
39216: rättsliga karaktär beträffar, så kan jag förena mig om, hvad härom
39217: yttrats af de talare, som yrkat på förkastande af detta lagförslag.
39218: Men, såsom jag förstår denna retroaktiva lag, är motivet för dess
39219: tillkomst icke af rättslig art. Detta motiv är politiskt, och försva-
39220: ras lagen därför väsentligen genom politiska ~ynpunkter. J ag be-
39221: farar dock att, om denna lag, i likhet med legolagen, afser att råda
39222: bot på missförhållanden, som på ifrågavarande område skulle före-
39223: finnas, så kommer den, liksom ock legolagen, att förfela detta ända-
39224: mål. Genom den retroaktiva lagen förlänges tiden för bestående
39225: arrendeförhållande delvis ända till I4 år. År min åsikt om verknin-
39226: garna af den nya legolagen riktig, att nämligen icke någon jordegare
39227: framgent kommer att befinnas villig att, på de villkor lagen inne-
39228: håller, utarrendera delar af sitt område, så är det klart, att de anren-
39229: datorer, hvilkas besittningstid genom den retroaktiva lagen för-
39230: länges, ställas inför utsikten att, när den förlängda tiden utgår, af-
39231: 1446                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39232: 
39233: 
39234: hysas från sina lägenheter. Dessa personer, eller med andra ord
39235: landets hela torpare- och husmansbefolkning, kommer själffallet
39236: under denna tid att försöka att så begå, att deras besittningstid
39237: ytterligare förlänges, eller att de under tiden annoriedes here-
39238: das ytterligare förmåner på jordegarenas bekostnad. Följden häraf
39239: kommer efter mitt förmenande att blifva, att hela denna befolkning
39240: kommer att ansluta sig till det parti eller de partier, som komma att
39241: lofva dem ytterligare förbättringar i deras legoförhållanden, när-
39242: mast den yttersta vänstem. J ag tror sålunda att lagförslaget, i
39243: stället för att råda bot på ett förefintligt missnöje, snarare kommer
39244: att underhålla och öka detsamma.
39245:     Senatom Danielson-Kaimari har till stöd för ifrågavarande lag-
39246: förslag åberopat händelser, som fört världsutveckligen i nya ba-
39247: nor, och exempel från andra länder. Det hade ingalunda för mig
39248: behöfts dessa häntydningar för att icke j ag skulle vara med om
39249: alla åtgärder, som afse att här skapa en möjligast talrik och med
39250: sina förhållanden nöjd småbrukareklass, men jag håller före, att
39251: de åtgärder, som nu för detta ändamål föreslås, icke äro riktiga och
39252: icke komma att leda till det åsyftade målet. J ag är vidare af den
39253: åsikt, såsom jag redan en gång tidigare yttrat, att, där stora so-
39254: ciala missförhållanden förefinnas, dessa missförhållanden böra af-
39255: hjälpas på samhällets bekostnad, icke på bekostnad af en enskild
39256: samhällsklass, hvars medlemmar för öfrigt skulle ytterst ojämnt
39257: drabbas af de föreslagna åtgärdema.
39258:     På anförda skäl förenar jag mig därför med de talare, som yrkat
39259: på förkastande af föreliggande lagförslag i dess helhet.
39260: 
39261:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har icke behof af att taga del i
39262: den fömyade allmänna diskussion, som har egt rum och som ju up-
39263: penbarligen sträckt sig icke blott till det lagförslag, som nu förestår
39264: att behandlas, utan också till det, som vi redan hafva behandlat. J ag
39265: har icke häller behof af att hos kammaren förorda min till stora ut-
39266: skottets betänkande fogade reservation, gående ut på att den åter-
39267: verkande lagen skulle ersättas med endast en paragraf, som skulle
39268: öppna för torparena utväg att inom en viss tid frigöra sig ifrån
39269: gällande aftal. Efter det hr Kairamo förklarat, att de båda finska
39270: partiemas händer äro bundna, så tjänar det till ingenting att fram-
39271: ställa sådana förslag eller att öfverhufvudtaget söka i någon vä-
39272: sentlig grad åvägabringa ändring i den sammanjämkning, som har egt
39273: rum och som af allt att döma nu är en besluten sak mellan dem, som
39274: makten ega i denna kammare. Men i ett afseende skulle jag dock
39275: tillåta mig att föreslå en förändring uti de fyra paragrafer, hvilka
39276: hr Kairamo, understödd af hr Ahmavaara, föreslagit i stället för
39277: första paragrafen uti stora utskottets förslag. J ag kan i motsats
39278: till hr Cederberg smälta den första paragrafen, då vi ju i själfva
39279:                             Maanvuokra laki.                      1447
39280: 
39281: 
39282: verket hafva kommit in i den situation, att vi måste slå fast nu
39283: rådande förhållanden för ett antal år framåt, emedan de bestäm-
39284: ningar vi hafva antagit äro af den art att de annars skulle framkalla
39285: en oreda i stället för att råda bot därpå. De föregående besluten göra
39286: denna första paragraf, enligt min tanke, till en politisk nödvändig-
39287: het, en politisk oundviklighet. J ag tillät mig redan senaste gång
39288: anmärka, att jag i stora utskottet hade framställt ett förslag i samma
39289: riktning, ehuru jag hade tänkt mig att man på frivillighetens väg
39290: kunde öfverenskomma om en viss kortare tids förlängning af nu gäl-
39291: lande arrendeaftal.
39292:     Men redan vid den andra paragrafen börjar min tvekan, ty
39293: där talas ju om ersättningsgrunder, som äro för de nu gällande af-
39294: talen främmande. 1\fen då man dock i denna § stadgar ersättning
39295: för endast sådana förbättringar, som härefter komma att vidtagas
39296: så kan man försvara sig därmed att jordegarene i regeln komma att
39297: hafva en nytta utaf förbättringar, som motsvarar ersättningens
39298: belopp. Detta är i många fall endast en fiktion, men i ±lera fall,
39299: kanske i flertalet fall riktigt.
39300:     Men så kommer den fjärde paragrafen angående den ersättning
39301: som där medgifves för byggnader, hvilka allaredan äro uppförda,
39302: innan denna nya lag kommer till stånd. I afseende å denna paragraf
39303: kan man icke bestrida att man, såsom hr Estlander uttryckte det,
39304: tager från den enas ficka för att öfverlöra penningama till den
39305: andras. Jag har så mycket mera anledning att framställa det yrkande
39306: att denna fjärde paragraf från sammanjämkningsförslaget måtte
39307: uteslutas, som hr Danielson-Kaimari i sitt andragande gaf mig ett
39308: stöd därlör. Han sade att detta sammanjärnkningsförslag har det
39309: företräde frarnför de tidigare förslagen till återverkande lag, att
39310: de icke tillägga brukaren en ersättning, som han aldrig kunnat räkna
39311: med. Hr Danielson-Kaimari ansåg det vara en särskild förtjänst
39312: hos detta sammanjämkningsförslag, att den återverkande ersättnin-
39313: gen icke kommer ifråga, att torparen sålunda icke får någonting,
39314: hvarom han icke har någon rätt att ens drömma. Men beträffande
39315: denna 4 § har detta resonnemang icke sin tillämpning. Torparen -
39316: eller i vanliga fall backstugusittaren, ty det är främst de som hafva
39317: egna byggnader- har aldrig kunnat drömma om att han på grund af
39318: nu gällande aftal skulle, när han lämnar backstuguområdet, få
39319: ersättning för den där uppförda byggnaden med det värde, som den
39320: har på platsen. Och jordegaren har sannerligen aldrig kunnat tänka
39321: sig att han vore tvungen att ersätta denna byggnad, af hvilken han
39322: har kanske ingen nytta.
39323:     J ag har också ett annat stöd i hr Danielson-Kalmaris andra-
39324: gande för detta mitt yrkande. Han talade om det förhållande, i
39325: hvilket jordtorp står till jordegaren och försökte i detta afseende
39326: draga paralleller med andra länder, där lifegenskap och slafveri egt
39327: 1448                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39328: 
39329: 
39330: rum. Jämförelsen var tämligen långsökt äfven i fråga om jord-
39331: torparena, men den träffar icke alls i fråga om backstugusittarena,
39332: som, äfven om de någon gång i legoaftalet åtagit sig några få dags-
39333: värken om året, dock i regeln utgöra sina utskylder i penningar
39334: eller uti någon annatslags natura-prestation och i ingen händelse
39335: kunna anses vara i ett sådant kvasi-legohjonsförhållande till jord-
39336: egaren att de därifrån behöfde emanciperas. Och det bör slutligen
39337: märkas att den öfverflyttning af värden ifrån den ena till den andra,
39338: som härvid kommer i fråga, drabbar icke så mycket de stora jord-
39339: egarene, som snarare ett antal utaf de mindre, själfegande bön-
39340: derna, särskildt de, hvilkas egor äro belägna i närheten af industriella
39341: samhällen eller städerna eller större byar. Det synes mig som om
39342: orättvisan skulle vara ganska stor, om en sådan hemmansegare blir
39343: försatt i valet mellan att inlösa ett tiotal backstugubyggnader eller
39344: finna sig i att arrendet fortsättes i eviga tider med de minimala
39345: belopp, till hvilka de i närvarande stund utgå. Man må icke säga
39346: att den jordegare, som inlöser ett hus, får valuta för hvad han erlagt
39347: ty jag upprepar hvad jag redan antydt i detta mitt andragande,
39348: byggnaden har nästan intet värde alls för jordegaren. Det Iilla
39349: värde, som byggnadsmaterialet, flyttadt till annan plats, möjligen
39350: har, är ininimalt. Och det är ett betydligt intrång, man därmed
39351: gör uti hans för mögenhetssfer, ett intrång, som icke kan anses vara
39352: af förhållandena i detta fall betingadt. Mitt förslag är, att 4 § i detta
39353: sammanjämkningsförslag utgår. J ag förenar mig sålunda om herrar
39354:  Kairamos och Ahmavaaras förslag med uteslutande af förslagets
39355: fjärde paragraf.
39356: 
39357:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Suomettarelaiset edustajat ovat
39358: nähtävästi yleensä olleet jonkun verran noloina tai häpeissään eh-
39359: dottaessaan tätä (Puhemies koputtaa) sovitusehdotusta ja puolus-
39360: taessaan sitä täällä eduskunnassa, sillä yleensä on heidän keskuudes-
39361: saan sanottu, että he tietystikään eivät ole tähän tyytyväisiä, että
39362: tietystikin heidän oman ohjelmansa mukainen ehdotus olisi ollut
39363: parempi, että se suuren valiokunnan mietintö, joka perustuu heidän
39364: ohjelmalleen ja on juuri heidän vaikutuksestaan tullut semmoiseksi
39365: asetusehdotukseen, olisi ollut torppareille edullisempi j. n. e. Silloin
39366: kun tämä eri puolueiden välinen kompromissiehdotus ensi kerran
39367: tuli esille, niin pari suomettarelaista edustajaa, vielä lisäksi muis-
39368: taakseni edustajat Paloheimo ja Gebhard, ehkä vielä Kairamokin,
39369: kävivät käsiksi, huomauttamaan erittäinkin 3 §:n ensimäisen mo-
39370: mentin viimeistä lausetta, jossa sanotaan, että vuokramies, jos
39371: hän tahtoo lyhyempää vuokra-aikaa kuin 25 vuotta, sen myöskin
39372: on saapa ja elleivät asianomaiset silloin sovi siitä, on se vuokralauta-
39373: kunnan määrättävä. Heidänkin mielestään tämä toki oli liian paksua
39374: ja he koettivat jollain lailla puolustella itseänsä siitä, että siinä eb-
39375:                             Maanvuokralaki.                        1449
39376: 
39377: 
39378: dotuksessa, minkä hekin ovat olleet hyväksymässä, on tämmöinen
39379: heidän ohjelmastaan sentään niin julman paljon poikkeava määräys.
39380: Ja he koettivat itseänsä puolustella sillä, että he eivät siellä kompro-
39381: missiehdotuksia tehdessään voineet muka saada tätä lausetta tuosta
39382: 3 §:n ensimäisestä momentista pois, koska muka sosialidemokraatit
39383: suuressa valiokunnassa olivat aiheuttaneet lakiin muka samansi-
39384: sältöisen määräyksen, että oikeiston taholta muka tuossa neuvot-
39385: telussa aina vedottiin siihen, että eduskunnassa muka sosialistit
39386: ja oikeisto kannattavat tällaista muutosta, joten keskustan pyrki-
39387: mykset olisivat aivan turhat. Silloin, samalla kertaa jo heti täältä
39388: sosialidemokraattien taholta vastattiin siihen, että suuressa valio-
39389: kunnassa oli silloin vuokra-aika 50 vuotta ja tästä 50 vuoden vuokra-
39390: ajasta sosialidemokraatit sallivat vuokramiehen omasta pyynnöstä
39391: tehtävän poikkeuksen, mutta koska vuokra-aika nyt on näiden her-
39392: rojen ehdotuksen mukaan tässä kompromissiehdotuksessa 25 vuotta,
39393: niin ei tule olemaan yhtään ainoata sosiaalidemokraattia, joka sen
39394: hyväksyisi, vaan kaikki tulevat yksimielisinä vaatimaan sitä pois.
39395: Näin sanottiin sinä kertana sosiaalidemokraattien taholta, jolloin
39396: ensi kerran tämä kompromissiehdotus täällä eduskunnassa esitettiin.
39397: Mutta nyt sangen suureksi ihmeekseni minä jälleen kuulen, että ed.
39398: Kairamo on kaikista näistä huolimatta ehdottanut tämän saman
39399: lauseen 3 §:n ensimäiseen momenttiin, sillä siinä ehdotuksessa, minkä
39400: hän eduskunnalle äsken ehdotti, oli myöskin tämä 3 §:n ensimäisen
39401: momentiu viimeinen lause. Vaikka nimenomaan oli sosialidemokraat-
39402: tien taholta sanottu, että joka ainoa heistä tulee vaatimaan sitä
39403: pois ja vaikka suomettarelaiset olivat myös ilmaisseet tyytymättö-
39404: myytensä tähän ja sanoneet, että se tuli yksinomaan muka sosiali-
39405: demokraattien syystä sinne, niin siitä huolimatta he vielä ehdottavat
39406: nyt tämän määräyksen, vaikka he hyvin tietävät, että se on sellainen
39407: takaportti, jonka kautta yleensä voidaan saada vuokrasopimukset
39408: aivan mitättömän lyhytaikaisiksi. He ovat itse minulle yksityisesti
39409: sanoneet, että se on sellainen takaportti, jonka kautta voidaan
39410: vuokrasopimukset lyhentää aivan mitättömiin saakka.
39411:     Sanoin että yleensä suomettarelaiset edustajat näyttävät olevan
39412: jonkun verran noloina tämän kompromissiehdotuksen johdosta,
39413: mutta sitä ei ollut edustaja ja hallituksen jäsen Danielson-Kalmari.
39414: Jo silloin kun hän ensi kertaa puhui tästä kompromissiehdotuk-
39415: sesta, puhui hän siitä nimenomaan sen yhteydessä moittien heidän,
39416: suomettarelaisten ohjelmaan perustuvaa suuren valiokunnan mietin-
39417: töön liittyvää takautuvaa asetusehdotusta. Hän sanoi silloin, että
39418: siinä suuren valiokunnan mietintöön liittyvässä asetusehdotuksessa
39419: on se suuri vika, että se eri tavalla koskee eri maanomistajia. Kun
39420: hän vielä on ilmoittanut että heidän ohjelmaansa perustuvassa suu-
39421: ren valiokunnan takantuvassa lakiehdotuksessa on toisiakin vikoja,
39422: se vika, että sen nojalla voisivat vuokramiehet ruveta uneksimaan
39423: 1450                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39424: 
39425: 
39426: ja ajattelemaan itselleen maanomistajalta semmoisia korvauksia,
39427: joihin heillä ei entisen lainsäädännön vallitessa ollut oikeutta ja joita
39428: eivät ole ennen itselleen ollenkaan aikasemmin toivoneet. Tahdon
39429: tämän johdosta panna merkille, että hallituksen jäsen Danielson-
39430: Kaimari on sanonut luopuneensa siitä kannasta, millä hänen puo-
39431: lueensa tähän saakka on seisonut, ei suinkaan sentähden, että hän
39432: olisi siihen pakotettu, vaan hänellä näyttää olleen siihen oikein
39433: ohjelmaan perustuvat syyt, nimittäin semmoinen syy, että hän ei
39434: ole ollut tyytyväinen siihen ohjelmaan ja siihen ehdotukseen, joka
39435: ohjelman mukaisesti on tullut suuren valiokunnan ja maatalousvalio-
39436: kunnan päätökseksi, vaan nimenomaan sentähden, että siinä on
39437: ollut erinäisiä vikoja.
39438:     Sen ehdotuksen puolesta, jonka sosialidemokraatit ovat liit-
39439: täneet maatalousvaliokunnan mietintöön on täällä jo puhuttu.
39440: Minä vaan lyhyesti ilmoitan kannattavani ed. Lautasaloa.
39441: 
39442:     Ed. Söder h o 1 m: Då jag uttalade min anslutning till hr
39443: Estianders andragande, afsåg jag själffallet därmed hvad han yttrade
39444: beträffande den återverkande lagen. Beträffande själfva arrende-
39445: lagen har jag redan afgifvit mitt omdöme, som dels var till förmån
39446: för densamma, dels emot den. J ag har emellertid känt mig uppfordrad
39447: att nu ytterligare yttra detta, då senator Danielson-Kaimari gifvit
39448: mitt uttalande en annan tydning.
39449: 
39450:      Ed. E s t 1 a n d e r: Hvad ett par tidigare talare anfört med
39451:  anledning af senator Danielson-Kalmaris andragande, skulle må-
39452: hända ktmna anses utgöra skäl för mig att icke vidare beröra det-
39453: samma. Det torde dock ursäktas, att jag äfven för min del näm-
39454:  ner några ord.
39455:      Den orättvisa jag ansett mig kunna konstatera i förevarande
39456: lagförslag, beror därpå, att enligt min tanke ingen nödvändighet
39457: föreligger att vidtaga dylika åtgärder, som här äro ifråga. Det är
39458: icke en nödvändighet att hos oss nu tillgripa dylika extrema åtgär-
39459:  der. Den talare, som sökt gendrifva denna af särskilda juridiska
39460: skäl stödda uppfattning, underlät uti sin vidt utsträckta öfverblick
39461: af världshistoriska händelser och tilldragelser, att tala om det när-
39462: mast liggande, om förhållandena hemma hos oss i Finland för när-
39463: varande. Man frågade sig ovillkorligen vid afhörandet af detta andra-
39464:  gande: hvar existerade hos oss, nu eller fordom, den feodalism,
39465: hvars gruflighet beskrifvits oss till skräck och varnagel, och hvars
39466: verkningar såsom kändt mångenstädes i Europa föranledt vidtagande
39467: af revolutionära åtgärder o. s. v.? Hvar existerar hos oss det stavns-
39468: baand och det hofveri, som i Danmark tryckte landbonden och gjorde
39469: honom ofri, hvar den storkapitalism på jordegandets område, som
39470: i England föranledde att stora jordsträckor hopades på enskilda
39471:                             Maanvuokralaki.                        1451
39472: 
39473: 
39474: händer och sedermera lades till betes- och jagtmarker? Och hvar
39475: finnes hos oss under nuvarande förhållanden stoff till alla de skräck-
39476: bilder från flera sekler af världshistorien, som för oss upprullats?
39477: Härintills har, såvidt man vetat, det varit den socialistiska vrång-
39478: bilden och vanföreställningen om vårt samhälle, i hvilken dessa
39479: och dylika förhållanden afspeglat sig. J ag tror ej att den historiska
39480: framställning vi fått höra, med den allusion, som däri gjordes på
39481: den ära den föreslagna lagstiftningen skulle åsamka den nuvarande
39482: regeringen och folkrepresentationen, har någon verklig tillämpning
39483: på förhållandena hos oss. Och härom är det ju dock som det är
39484: fråga. Det är fråga om att skrida till finsk lagstiftning, i~ke om
39485: att göra världshistoria. Och mot hvem riktar sig den lagstiftningsåt-
39486: gärd, som här är ifrågasatt, för att icke säga antagen? Jo, mot landets
39487: jordegareklass, en klass, som i stort sedt består, af bönder och inga-
39488: lunda af herremän. Som sagdt, den orättvisa jag trott mig kunna
39489: konstatera, den är en orättvisa med hänsyrt till hos oss rådande för-
39490: hållanden och med hänsyn till nödvändigheten att tillgripa dylika
39491: ruedel för att söka råda bot på desamma.
39492:     Något vidare tror jag mig icke behöfva tillägga för att försvara
39493: den ståndpunkt jag tidigare intagit.
39494: 
39495:     Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Herrat Schybergson ja Est-
39496: lander ovat tahtoneet tehdä luultavaksi, että minä syyttä ja koko-
39497: lailla liioittelemaila olen ottanut puhuakseni oloista vieraissa maissa.
39498: He ovat tahtoneet, ed. Schybergson aivan ohimennen, herra Estlander
39499: seikkaperäisemmin väittää, että meidän maassamme ei ole ollut
39500: minkäänlaisia vertauskohtia niihin oloihin, joihin olen viitannut.
39501: Pyydän huomauttaa, että nimenomaan olen sanonut, että tämä laki
39502: voi olla verrattomasti lievempi kuin ne reformilait, jotka ovat sää-
39503: detyt aikanaan niissä maissa, missä maanomistajaluokka oli enemc
39504: män riippuvaisessa asemassa, suorastaan maaorjuudessa, syystä
39505: että epäkohdatkin meillä ovat olleet paljon lievempiä; mutta ver-
39506: tauskohtia täällä on ollut. Onpa osittain vielä nytkin; totta kyllä on,
39507: että torpparit talonpoikaistiloilla eivät ole olleet eivätkä ole siinä
39508: asemassa, että niitä voitaisiin millään tavoin verrata maanviljelijä-
39509: luokkaan Europan päämaissa siihen aikaan, jona emansipatsioni siellä
39510: tapahtui. Ne voidaan sulkea jotenkin pois, tätä lakia ei suuresti
39511: olisi tarvittu heidän tähtensä. Sehän. täytyy sanoa, torpparilaitos
39512: suuremmilla tiloilla, ennenkaikkea herraskartanoissa on aiheuttanut
39513: tämän lain, ja kun verrataan oloja näillä tiloilla ulkomaisiin oloihin,
39514: silloin todella löydetään ne vertauskohdat, joista olen puhunut.
39515:      Kun täällä tahdotaan kieltää ettei ole ollut feodaalisen riippu-
39516: vaisuuden alkeitakaan meidän maassamme, niin saattaisi kuiten-
39517: kin herrojen olla syytä muistaa esim. sitä lausuntoa ja ehdotusta,
39518:  jonka Suomen Talousseura I8So-luvuila teki ja jossa suorastaan
39519: 1452                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39520: 
39521: 
39522: ehdotettiin että torpparit asetettaisiin puolinaiseen maaorjuuteen,
39523: turpeeseen kytkettäviksi, siten että he eivät saisi ilman isännän lu-
39524: paa jättää tilojaan. Tämä ehdotus on tullut kuuluisaksi ja tunne-
39525: tuksi jokaiselle, joka on perehtynyt Juhana Vilhelm Snellmanin
39526: ankaraan ja murhaavaan kritiikkiin siitä. Mutta ei tällaista ehdo-
39527: tusta olisi tehty, elleivät olot olisi hyvinkin vivahtaneet tuollaiseen
39528: tilaan monessa kartanossa, joka oli niiden herrojen tai heidän ys-
39529: täviensä hallussa, jotka Talousseurassa ehdotuksen laativat. Kuten
39530: sanottu, en luule että se viittaus europalaiseen reformilainsäädän-
39531: töön, jonka olen tehnyt, on ollut aiheeton. Meillä on jotakin
39532: opittavaa siitä lainsäädännöstä. Voimme siitä oppia ennen kaik-
39533: kea jotakin, jota nykyajan etevimmät ja nykyajan henkeä enim-
39534: min edustavat sosialipoliittiset kansantaloudelliset tutkijat esit-
39535: tävät ja joka tietää, että on jokaisella yhteiskunnalla oikeus ra-
39536: joittaa yksityisten kansalaisten sopimusvapautta, vieläpä peruutta-
39537: malla ja syrjäyttämällä heidän välillään tehtyjä sopimuksia, silloin
39538: kuin yhteiskunta huomaa, että se ei ilman tällaista toimenpidettä
39539: voi suuritta vaurioitta ja kärsimyksittä kohota yhdeltä sosialiselta
39540: ja taloudelliselta kehitysjaksolta toiselle, korkeammalle. Tämä on
39541: tunnustettu nykyajan tieteessäkin; olkoon se sanottu, koska täällä
39542: on väitetty, että nykyajan oikeustiede ei tunnustaisi oikeutetuksi
39543: sellaista lainsäädäntöä kuin se josta nyt on kysymys. Voimme tietää
39544: sen, että me tässä lainsäädännössä todellakin seisomme nykyajan
39545: sosialipolitiikan oikeaksi tunnustetulla pohjalla.
39546: 
39547:     Ed. S t o r b j ö r k: I agrarutskottet har jag hört tili dem, som
39548: beträffande lagen om återverkande kraft stått på den nådiga proposi-
39549: tionens ståndpunkt. J ag vill dock nu, för att ej riskera lagens anta-
39550: gande, understöda det af hr Kairamo föreslagna sammanjämknings-
39551: förslaget med undantag likväl af § 4, beträffande hvilken paragraf
39552: jag vore böjd att ansluta mig till hr Schybergsons uppfattning.
39553: 
39554:     Ed. N i x: J ag anhöll också om ordet för att understöda hr
39555: Schybergsons förslag om utmönstrande af § 4 i det s. k. sammanjämk-
39556: ningsförslaget. Jag gör det med så mycket större skäl, som jag
39557: finner, att denna pp.ragraf är den till sina verkningar mest orättvisa
39558: af alla som ingå i detta lagförslag. I och med denna paragraf tilläm-
39559: par man fullkornligt det socialistiska systemet om afhändande af
39560: egendom från egarens till andras förmån utan vidare ersättning.
39561: Det är ju tydligt och klart att genom denna paragraf backstugu-
39562: sittare komma i åtkomst af annans jord, som de aldrig haft en af-
39563: lägsen aning om att kunna erhålla. Nu få de den tili skänks, och
39564: det blir åtminstone för de mindre bemedlade jordegarene härefter
39565: fullkomligt omöjligt att kunna frigöra sig från dessa backstugusit-
39566: tare, som de fått på sina områden.
39567:                             Maanvuokralaki.                       1453
39568: 
39569: 
39570:      Ed. P a a s i kivi: Täällä ovat useammat puhujat maininneet
39571: että tässä ei ole kysymyksessä mikään moratorio, ja ovat viitanneet
39572: minun lausuntoihini viime perjantain istunnossa. Pyydän siihen
39573: vain huomauttaa lausuneeni että tätä v o i v e r r a t a niin sa-
39574: nottuun yleismoratorioon, ja siinä pysyn vielä nytkin. Minulla
39575: oli aivan hyvin mielessäni se ero, mikä tässä on olemassa- niinkuin
39576: yksityisissä neuvotteluissa mukana olleet hyvin tietävät, oli tästä
39577: erotuksesta hyvin laajasti puhetta - nim. se, että tässä eräissä
39578: suhteissa oikeussuhde uuden lain kautta tulee muuttumaan. Joka
39579: tapauksessa I §:ssä ehdotettu takautuva määräys on >>q v a s i m o-
39580: ratorio>> - jos se sana paremmin miellyttää, niin olkoon men-
39581: neeksi - joka >>qvasimoratorio>> on raskaampi kuin ne moratoriot,
39582: joita Euroopan eri maissa on aikaisemmin säädetty.
39583:      En kuitenkaan tätä varten pyytänyt puheenvuoroa, vaan tahtoi-
39584: sin ainoastaan lausua pari sanaa ed. Schybergsonin tekemästä ja
39585: kahden muun edustajan kannattamasta ehdotuksesta, että tämän
39586: yhteensovitusehdotuksen 4 § jätettäisiin pois. Minä en tahtoisi mi-
39587: tenkään sellaiseen suostua. Nykyinen laki on kyllä sillä kannalla, että
39588: maanomistaja ei ole velvollinen korvaamaan vuokramiehelle hänen
39589: omia rakennuksiaan, vaan kun vuokra-aika on mennyt umpeen
39590: niin vuokramies on velvollinen viemään rakennuksensa pois, sillä
39591: ne ovat hänen omansa. Nyt ed. Schybergson aivan oikein huo-
39592: mautti, että juuri mäkitupalaiset ovat niitä, jotka tässä tulevat ky-
39593: symykseen, ja oikeastaan tämä on ainoa suoja, joka mäkitupalaiselle
39594: voidaan antaa. Hänellähän tavallisesti ei ole muuta kuin hyvin
39595: vähän maata, tonttimaa ja joku pieni perunamaa. Hänen omaisuu-
39596: tensa sisältyy jotenkin yksinomaan niihin rakennuksiin jotka hän
39597: on tehnyt. Mutta jos hänen täytyy viedä ne pois vuokra-ajan ku-
39598: luttua, niin niillähän ei ole muuta kuil). hirsien ja aineiden hinta,
39599:  ja se merkitsee hänen talondessaan hyvin suurta vauriota, ehkäpä
39600:  täydellistä häviötä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että
39601:  juuri näitä perheitä on enemmän kuin varsinaisia torppareita, että
39602:  niiden lukumäärä nousee lähes Ioo,ooo, niin minun mielestäni lain-
39603: säätäjän täytyy koettaa vakavasti harkita, eikö olisi mahdollista
39604:  tehdä jotakin heidän asemansa korjaamiseksi. On sanottu, että se
39605:  ehdotus, joka täällä on esillä, olisi maanomistajalle kovin raskas.
39606:  Ne maanomistajat, joiden kanssa olen kolmen viime vuoden kuluessa
39607:  keskustellut - ja tästä kysymyksestä on keskusteltu hyvin paljon
39608:  - ovat olleet jotenkin yksimielisiä siitä, että tällainen velvollisuus
39609:  sittenkään ei maanomistajalle olisi niin murhaava, kunhan vaan
39610:  korvausvelvollisuus järjestetään sillä tavalla, että maanomistaja
39611:  on velvollinen maksamaan korvausta s. o. lunastamaan ne huoneet,
39612:  ainoastaan siinä tapauksessa, että hän ei tahdo uudistaa vuokra-
39613:  sopimusta, vaan ottaa maan haltuunsa, ja silloin myöskin saa huo-
39614:  neet. Maanomistajat ovat ainakin minulle vakuuttaneet, että sel-
39615: 1454                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39616: 
39617: 
39618: laisia huoneita maanomistaja tavallisesti voi hyväkseen käyttää.
39619: Ylipäänsä hänen ei tarvitsekaan sanoa mäkitupalaista irti, koska
39620: nämät mäkituvat ovat tavallisesti sellaisilla paikoilla, jotka eivät
39621: ole tarpeellisia maanomistajan omaan hallintoon otettaviksi.
39622:     Minun täytyy kuitenkin myöntää, että tämä 4 § tarvinnee kor-
39623: jausta. Juuri se kysymys, johon ed. Schybergson kosketteli, ky-
39624: symys vuokramaksusta silloin, kun sopimus uudistetaan, tarvitsisi
39625: tarkemmin tässä selvittää, ja siis myöskin se kysymys, olisiko maan-
39626: omistaja velvollinen uudistamaan tämän sopimuksen entistä vuok-
39627: raa vastaan siinäkin tapauksessa, että hänellä ei ole mitään vil-
39628: jelysparannuksia korvattavana. Kun hän ei ole velvollinen, jos
39629: hän tahtoo sopimusta uudistaa, maksamaan mitään korvausta
39630: näistä huoneista, - niinkuin on asianlaita myös päälain 27 §:n
39631: viimeisen momentin mukaan- niin kysymys on, onko hän velvolli-
39632: nen silloinkin aina ikiajoiksi uudistamaan sopimuksen samaa vuokraa
39633: vastaan. Minun nähdäkseni sellaista velvollisuutta hänelle ei tar-
39634: vitse panna, vaan sellaisessa tapauksessa, missä hänellä ei ole mitään
39635: korvausta maksettavana uudistaessaan sopimusta, vuokra olisi
39636: määrättävä olosuhteiden mukaan, niinkuin vuokralautakunta sen
39637: kohtuulliseksi arvioi.
39638:     Luulen muutoin, että joku selvennys olisi tarpeen erinäisiin mui-
39639: hinkin pykäliin tässä lakiehdotuksessa, ja toivon, että suuri valio-
39640: kunta, johonka arvatenkin tämä asia tulee menemään, laskee kaikki
39641: säännökset takantuvassa laissa erittäinkin muodolliselta kannalta
39642: tarkastuksen alaisiksi ja poistaa ne aukot, jotka siinä kenties löytyvät.
39643: 
39644:     Ed. A. R. H e d b e r g: Efter de uttalanden, som afgifvits af
39645: herrar Estlander och Schybergson, kan jag fatta mig kort. Jag har
39646: tidigare i dag yttrat, att det föreliggande lagförslaget, enkann:erligen
39647: lagen om den retroaktiva verkan, enligt mitt förmenande icke kommer
39648: att tysta det missnöje, som på detta område för närvarande spörjes.
39649: Det skall enligt mitt förmenande icke förgå lång tid efter det lagen
39650: trädt i tillämpning, innan yrkanden på ändringar och enligt all sanno-
39651: likhet, såsom redan förspörjes, åtminstone i agitatoriskt syfte for-
39652: dran på arrendenas afskaffande skola framträda. Och under vissa
39653: omständigheter är ju också ett sädant yrkande som det sistnämnda
39654: redan för närvarande i någon mån berättigadt. Det missnöje som
39655:  denna lag till någon del kanske kommer att aflägsna hos torparene,
39656: skall bli så mycket större hos jordegarene och äfven, såvidt jag
39657: kan förstå det, hos backstugusittarene. Missnöjet skall icke tystna,
39658: innan hela torpare- och backstugusittareinstitutionen, sådan den
39659: förutsättes i detta lagförslag, icke mera finnes till. Emellertid kan
39660: och får aflägsnandet af denna institution rättvisligen icke ske på
39661: en folkklass, de nuvarande jordegarenes bekostnad. Genom en lag,
39662: sådan som denna, med dess retroaktiva verkan, på grund af hvilken
39663:                             Maanvuokralaki.                       1455
39664: 
39665: 
39666: den ene medborgaren förpliktas att bortskänka sin egendom åt den
39667: andre, skall icke kunna skapas lyckliga förhållanden. Torparenes och
39668: backstugusittarenes innersta önskningar äro att komma i besittning
39669: af en egen torfva, att bygga på och bebo, med full eganderätt för sig
39670: och de sina. Utvägar att kunna nå detta mål har under denna landt-
39671: dagsperiod i denna kammare blifvit antydda. I det föreliggande lag-
39672: förslaget inneligger en sådan utväg icke. Nyttan af lagen är sålunda
39673: enligt mitt förmenande rätt tvifvelaktig. Då därjämte de rätts-
39674: synpunkter, som främst hr Estlander frarnlagt, äro för mig afgö-
39675: rande, ber jag få understöda dem, som hafva uttalat sig för ett af-
39676: böjande af hela lagförslaget.
39677: 
39678:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ed. Estlander on väittänyt, että hä-
39679: nen mielestään ei ole mitään pakottavaa syytä tällaiseen lainsää-
39680: däntötoimenpiteeseen. Mitä pakottavaa syytä hän odottaa? Odot-
39681: taako hän ehkä uudelleen suurlakon päiviä, jolloinka muutamat
39682: ruotsalaiseen yläluokkaan kuuluvat naiset ovat itse kertoneet,
39683: kuinka he pelolla kulkivat kadulla ja tervehtivät vierasrotuisia
39684: sotamiehiä ystävinään. Sellaistako pakkotilaa ed. Estlander odot-
39685: taa? Vai odottaako hän sitä pakkotilaa, jota samaan aikaan elettiin
39686: Suomenlahden toisella puolella, missä herraskartanoita poltettiin
39687: ja niitten omistajia hirsipuuhun vedettiin?
39688:     Koska hän ei olevissa oloissamme näe riittävästi pakoittavaa
39689: syytä, niin tuntuu siltä kuin hän ei tuntisi edes sitä kirjallisuutta,
39690: mitä tällä alalla on meillä ilmestynyt. Lukekoon esim. Aksel Waren-
39691: vainajan tutkimuksen torpparioloista; lukekoon >>Torpan pojan~
39692: kirjeet Valvojassa 18go-luvulla: ottakoon selkoa äsken valmistetusta
39693: tilastosta, joka osottaa, ettei missään Euroopan maassa vuokravil-
39694: jelijöitä ole siinä suhteessa maanomistajien lukumäärään kuin Suo-
39695: messa, paitsi Suurbritaniassa; lukekoon niitä spesialitutkimuksia,
39696: joita nuoret tutkijat ovat äskettäin julaisseet Kansantaloudellisen
39697: Yhdistyksen kustannuksella. Jos hän osaa näitä lukea ja vertaa
39698: niissä esitettyjä oloja vastaaviin oloihin ulkomailla, niin täytyy hä-
39699: nen nähdä, että meillä todellakin on riittävästi pakoittavia syitä
39700: sellaiseen toimenpiteeseen, kuin mitä tässä on kysymyksessä. Ja
39701: minä luulen, että historia tulee todistamaan, että tämä eduskunta
39702: on ollut kaukonäköinen, kun se on ryhtynyt tällaiseen toimenpi-
39703: teeseen odottamatta sellaisia pakottavia syitä, joita minä äsken
39704: mainitsin.
39705: 
39706:     Ed. H u 1 t i n: Suuressa valiokunnassa yhdyin mietintöön
39707: liitettyyn ensimmäiseen vastalauseeseen. Tämän tein etupäässä
39708: syystä, etten voinut hyväksyä sitä arveluttavaa sisältöä, minkä eh-
39709: dotus takautuvaksi laiksi sai suuressa valiokunnassa. Yhteensovi-
39710: tusehdotus on sittemmin rakentanut välitysmuodon armollisen esi-
39711: 1456                 Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39712: 
39713: 
39714: tyksen ja suuren valiokunnan ehdotuksen välille. Valitan, ettei yh-
39715: teensovitusehdotuksen 3 §:ää, mikäli se koskee korvauksen suorit-
39716: tamistapaa, ole voitu saada yhdenmukaiseksi torpan, lampuotitilan
39717: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 27 §:n vastaavan
39718: pykälän säännöksen kanssa, sillä tästä eroavaisuudesta on seurauk-
39719: sena, että ne henkilöt, jotka ovat tehneet vuokrasopimuksen e n-
39720: n en takantuvan lain voimaan astumista, joutuvat epäedullisem-
39721: paan asemaan kuin ne, jotka tekevät sen lain voimaan astumisen
39722: j ä 1 k e e n. Tästä huolimatta olen katsonut olevani velvollinen
39723: alistumaan yhteensovitusehdotusta kokomlisuudessaan kannatta-
39724: maan - mikä oli yhteensovittelun ehtona - koska tämä ehdotus
39725: osoittautui ainoaksi keinoksi, millä voidaan välttää suuren valiokunnan
39726: ehdotuksen vieläkin epäsuotuisempia säännöksiä.
39727: 
39728:     Ed. C a s t r en: Senaattori Danielson-Kalman on loihtinut
39729: silmiemme eteen maaorjuusoloja Preussissa ja Tanskassa sekä noita
39730: meille tunnettuja kurjia vnokraoloja Englannissa ja Irlanni~sa,
39731: sekä esittänyi: mihin jyrkkiin olemassa olevia oikeussuhteita jär-
39732: kyttäviin lainsäätämistoimenpiteisiin puheenalaisissa maissa ai-
39733: kanaan ryhdyttiin talonpoikien vapauttamiseksi ja vuokramiesten
39734: aseman korjaamiseksi, etsien siten lainsäätäjän menettelystä muualla
39735: tukea ja oikeutusta lainsäätäjille meillä ryhtyä takantuvan lain kautta
39736: muuttamaan varhaisemman lain vojaJla syntyneitä vuokrasopimuk-
39737: sia ja vuokrasuhteita. Se tausta, jota vastaan lainsäädäntötoimenpiteet
39738: Preussissa, Tanskassa ja Englannissa talonpojiston ja vuokramiesten
39739: vapauttamiseksi kuvastuvat ja saavat oikean valonsa, on kuitenkin
39740: aivan toinen kuin se tausta meillä, jota vastaan nyt esillä olevaa
39741: ehdotusta takautuvaksi laiksi on arvosteltava.           Siellä maaor-
39742: juus, täällä vapaat talonpojat. Siellä vuokramies vuokranantajan
39743: mielivallasta riippuvana, uuvutettu kiskomisveroilla näännyksiin
39744: asti, meillä vuokramies verrattain hyvässä taloudellisessa asemassa
39745: lain suojaamana joltisessa, jospa ei kohtakaan riittävässä määrin.
39746: Suuria epäkohtia on tosin ollut entisinä aikoina olemassa vuokra-
39747: oloissamme. Mutta eihän nyt ole kysymys laatia takautuvaa lakia
39748: entisten olojen varalta, vaan nykyään vallitsevia vuokraoloja
39749: varten. Se tausta, jota vasten nyt tekeillä oleva lainsäädäntö-
39750: toimenpide uudeksi torpparilaiksi ja takautuvaksi laiksi saa oikean
39751: valonsa, on vuokranantajain ja vuokramiesten oikeussuhteet voi-
39752: massa olevan maanvuokralain järjestäminä, vuokralain joka on
39753: ilmestynyt v. rgo2 ja astunutvoimaan v. 1904. Jos me arvostelemme
39754: tätä nykyään voimassa olevaa maanvuokralainsäädäntöämme, on
39755: meidän myöntäminen että se verrattuna muitten maitten vuokra-
39756: lainsäädäntöön tosin on radikaalinen, mutta että siinä on määräyksiä,
39757: jotka vaativat korjausta, puutteellisuuksia, jotka kaipaavat sen
39758: täydellistä uudistusta. Voimassa olevan lainsäädäntömme nojalla
39759:                              Maanvuokralaki.                          1457
39760: 
39761: 
39762: eikä ennenkään sitä solmitut vuokrasopimukset eivät siis suinkaan
39763: oikeuta takantuvan lain kautta niin syvälti järkyttämään niihin
39764: perustuvia oikeussuhteita.
39765:     Mutta mikä se oikeastaan on, joka on aiheuttanut sellaisen ta-
39766: kautuvan lain laatimisen, jonka vaikutus olisi paljoa laajemmalle
39767: ulottuva kuin arm. esityksen ehdotus takautuvaksi laiksi? Se
39768: on se seikka, että eduskunnan kaksi suurimpaa valtiollista ryhmää
39769: kaikista vastaväitteistä huolimatta ovat tahtoneet säädettäväksi ly-
39770: himmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta ja enemmistön voimalla ajaneet
39771: tämän mielipiteensä läpi. Ellei lyhimmäksi vuokra-ajaksi määrättäisi
39772: 50 vaotta, ei olisi lainkaan tarpeen säätää niin väkivaltaisesti ennen
39773: syntyneisiin vuokrasuhteisiin ryhtyvää takautuvaa lakia kuin suuren
39774: valiokunnan mietinnössä ja käsillä olevassa yhteensovitusehdotuk-
39775: sessa esiintyvä. Jos ei säädettäisi 50 vuoden lyhintä vuokra-aik~a,
39776: niin voitaisiin huolettomasti tyytyä armollisen esityksen lievempään
39777: ehdotukseen takautuvaksi laiksi. Ne, jotka kaikista järkisyistä
39778: huolimatta tahtovat lyhimmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta, tietävät,
39779: että siitä ehdottomasti tulisi olemaan seurauksena, että maanomis-
39780: tajat vanhojen vuokrasopimusten loppuessa eivät uudistaisi niitä
39781: ja etteivät maanomistajat, missä vuokrasopimus on irtisanomisen
39782: varassa, voisi, odottaessaan tätä uutta lainsäätämistoimenpidettä
39783: 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta, olla sanomatta vuokrasopi-
39784: muksia irti. Estääksensä tätä didenkymmenen vuoden lyhimmästä
39785: vuokra-ajasta johtuvaa turmiollista seurausta tahtovat he säädettä-
39786: väksi takantuvan lain, jolla pakotetaan maanomistajia jatkamaan
39787: vuokrasopimuksia. Se on tämä, joka tekee tällaisen takantuvan
39788: lain säätämisen niin vastenmieliseksi, se seikka nimittäin että lain-
39789: säätäjä epäviisaalla lakimääräyksellä luo sellaisia oloja, joittenka hai-
39790: tallisia seurauksia täytyy ryhtyä takantuvan lain voimalla ehkäi-
39791: semään. Tämä johtaa kysymykseen, onko sitten tuo 50 vuoden ly-
39792: himmän vuokra-ajan säätäminen välttämätön? Minun ymmärtääk-
39793: seni on kysymykseen vastattava ehdottomasti kieltävästi. Tuo
39794: 50-vuoden vuokra-aika ei ole suinkaan verrattava siihen •>Arve
39795: faest'iin», joka on ollut olemassa Tanskassa. Tuo 50 vuoden vuokra-
39796: aika yhteydessä suomettarelaisen puolueen korvauksen-suorittamis-
39797: järjestelmän kanssa ei suinkaan johtaisi siihen torpparien vapautta-
39798: miseen, josta ed. Danielson-Kalman on puhunut lennokkaita sanoja,
39799: vaan veisi vuokraoloja päinvastoin siihen suuntaan, jollaisia ne ovat
39800: olleet kahdessa niistä maista, joista ed. Danielson-Kaimari on tuonut
39801: esiin vertauskohtia, jotka eivät lainkaan sovellu meidän oloihin.
39802: Niinpä on Tanskassa ja Englannissa verrattain vähän maata väki-
39803: lukuun verraten. Meillä on maata kylläksi täällä Suomessa. Täällä
39804: on valtion omistamaa maata ja täällä on verrattain halvasta hin-
39805: nasta saatavana yksityisten omistamaa maata. Meillä olisi mahdolli-
39806: suutta sijoittaa paljon, äärettömän paljon torppareita ja tilattornia
39807:                                                                  92
39808: 1458                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39809: 
39810: yksistään valtion omistamalle maalle. Meidän ei tarvitse pyrkiä
39811: 50-vuotisille vuokrasopimuksille, jotka maanomistaja voisi lop-
39812: pumattomiin jatkaa, kiinnittämään torppareita yksityisten omista-
39813: mien maahan, vaan säätämällä lyhimmäksi vuokra-ajaksi 25 vuotta
39814: hankkia torpparille mahdollisuus oltuaan jonkun aikaa yksityisenä
39815: torpparina ja semmoisena hankittuaan itselleen jonkun verran va-
39816: roja siirtyä omaperäiseksi viljelijäksi valtion maalle tai valtion
39817: avustuksella hankitulle maalle. Puhe ettei 25-vuoden lyhin vuokra-
39818: aika olisi omiaan turvaamaan torpparien asemaa ja että se johtaisi
39819: maan uuvuttamiseen on perätöntä. Sillä jos kerran säädetään, että
39820: vuokramiehille on tuleva täysi korvaus hänen parannuksistaan,
39821: silloin vuokramies ei ryhdy ryöstöviljelykseen. Siis ei ole ollut välttä-
39822: tämätöntä säätää 50 vuoden vuokra-aikaa. Ja jollei olisi tahdottu
39823: säädettäväksi viidenkymmenen vuoden lyhintä vuokra-aikaa, ei
39824: olisi lainkaan tarvittu sellaista takautuvaa lakia kuin nyt ehdotettu.
39825: Toinen harha-askel vie toiseen. Voimieni mukaan olen taistellut
39826: viidenkymmenen vuoden lyhintä vuokra aikaa vastaan. Edes-
39827: vastaus sen takantuvan lain säätäruisestä ei ainakaan lankea minun
39828: hartioilleni.
39829:     Toinenkin seikka on olemassa, joka tekee tällaisen takantuvan
39830: lain säätämisen enemmän kuin arveluttavaksi. Se on se riippuvai-
39831: nen asema, jossa meidän maamme on, ja se prejudikaatti, joka täten
39832: annettaisiin. Suomi ei ole siinä asemassa kuin Preussi ja Tanska
39833: ja vielä vähemmän siinä asemassa kuin Englanti. Kuten jo eräässä
39834: edellisessä lausunnossa olen sanonut on takautuva laki kaksiteräinen
39835: miekka. Tänään muuttaa ja poistaa se minun hyvin ansaittuja oi-
39836: keuksiani, huomenna sinun. Tänään sillä käydään yhden kansalais-
39837: ryhmän vanhemman lain aikana syntyneiden oikeussuhteiden väki-
39838: valtaiseen järjestämiseen, huomenna kentiesi toisen. Tätä täl-
39839: laista asetta on mitä varovaisimmin käytettävä varsinkin meidän
39840: omituisissa oloissamme. Olen viimeiseen asti, ed. Rosenqvist, vas-
39841: tustanut nyt esillä olevaa ehdotusta takautuvaksi laiksi, joka sy-
39842: välti ryhtyy hyvin ansaittujen oikeuksien järjestämiseen ja muutta-
39843: miseen. Mutta minun voimani eivät ole takantuvan lain estämiseksi
39844: olleet riittävät. Voimasuhteet valiokunnissa ja valtiopäivillä rat-
39845: raisivat sen seikan. Kun eduskunta on lyhimmäksi vuokra-ajaksi
39846: päättänyt 50 vuotta, joka määräys ehdottomasti, ellei takautuvaa
39847: lakia säädettäisi, aikaansaisi torpparien ja muiden vuokramiesten
39848: häätämistä, niin täytyy jokaisen yksityisen ottaa mietittäväkseen,
39849: mitä sellaisten asianhaarain vallitessa on tehtävä: jättääkö torppari-
39850: lain hyväksyttyä, jolla liian pitkän lyhimmän vuokra-ajan ja muitten
39851: sopimattomien määräysten kautta aikaansaataisiin kentiesi tu-
39852: hansien torpparien ja mäkitupalaisten joutuminen mieron tielle,
39853: takautuva laki, jolla voitaisiin ehkäistä tällaista onnettomuutta,
39854: hyväksymättä? Suokoon ed. Rosenqvist, niin eetikko kun hän onkin,
39855:                              Maanvuokralaki.                         1459
39856: 
39857: 
39858: anteeksi jos on niitä, jotka tällaisessa asiantilassa, jossa pakostakin
39859: on valittava kahden pahan välillä, tulevat siihen tulokseen, että
39860: he vaikka vastenmielisesti ja suurimmalla pelolla pitävättakantuvan
39861: lain aikaansaamista välttämättömänä pahana.
39862:     Tässä eduskunnassa saattaa olla monta, jotka tarkoittaen torp-
39863: pariolojemme parantamista vuokralain uudistamisen kautta, ovat
39864: sitä mieltä, että lainsäätämistoimenpide asiassa, sitten kun torppari-
39865: 1akia turhaan on käsitelty kaksilla edellisillä valtiopäivillä ja asetettu
39866: sekä maanomistajat että torpparit mitä jännittävimpään tilaan
39867: on vihdoin aikaansaatava näillä valtiopäivillä. En minäkään tahtoisi
39868: tätä jännityksen tilaa jatkettavaksi enkä vuokraoloja jätettäväksi sel-
39869: laisiksi kuin ne tätä nykyä ovat, mutta vielä vähemmin olen tahto-
39870: nut sellaista torpparilakia laadittavaksi, joka vuokranantajille ja
39871: vuokramiehille turmiollisine 50 vuoden lyhimpine vuokra-aikoineen
39872: tekisi olot entistään arveluttavammiksi, vaan sellaista, joka tasa-
39873: puolisemmin jakaisi oikeuksia ja velvoituksia. Tämä ei ole onnistu-
39874: nut. Liian ankaran torpparilain säätäruisestä johtuu ankaran ta-
39875: kautuvan lain säätäminen.
39876:     Jos verrataan yhteensovituksen ehdotusta takautuvaksi laiksi
39877: arm. esityksen ehdotukseen, sisältää viimemainittu, että uuden lain
39878: määräykset korvauksen saantiin parannuksista, vuokraoikeuden siir-
39879: tämiseen, vuokrasuhteen lakkauttamiseen, rahamaksun kannalle siir-
39880: tymiseeen ja vihdoin vuokraoikeuden menettämisperusteisiin nähden
39881: ovat sovellutettavat aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Mutta
39882: sovitusehdotukseen sisältyvä takautuva lakiehdotus ei rajoitu tähän.
39883: Se sitäpaitsi ehdottaa mahtikäskyllä säädettäväksi, että maanomis-
39884: tajan on vissi, määrätty aika jatkettava entistä vuokrasopimusta
39885: ja että, milloin entisen lain aikana tehty vuokrasopimus on ennen
39886: uuden lain voimaanastumista sanottu irti ilman että irtisanomisaika
39887: vielä on uuden lain voimaan astumisen aikana kulunut umpeen,
39888: on irtisanominen rauennut ja astuu vasta 7 vuoden perästä voimaan.
39889: Puheenalaisen ehdotuksen määräykset takautuvaksi laiksi ovat
39890: siis paljoa kauemmaksi ulottuvat kuin konsanaan arm. esityksen.
39891: 
39892:     Ed. P a a s iki v i: Ed. Castren on kosketellut jälleen jotenkin
39893: laajasti kysymykseen 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta ja katso-
39894: nut, että se on se säädös, joka erityisesti aiheuttaa tämän takantu-
39895: van lain. Siihen minä tahtoisin huomauttaa, että kyllä tässä laissa
39896: on eräitä muitakin säädöksiä; jotka voisivat -- olkoonpa menneeksi
39897: - ajattelematonta maanomistajaa aluksi arveluttaa. Pyydän vaan
39898: mainita esimerkin, joka minulle kerrottiin eräästä Etelä-Hämeen
39899: pitäjästä. Siellä on muuan suuren aateliskartanon omistaja sano-
39900: nut irti kaikki vuokramiehensä ja hän on syyksi ilmoittanut - ai-
39901: nakin minulle kerrottiin niin - ettei hän tahdo alistua minkään vie-
39902: 1460                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39903: 
39904: 
39905: raan vuokralautakunnan alaiseksi. Mitään muuta syytä hän ei ollut
39906: ilmoittanut, ainakin on kertomus sellainen.
39907:     Ed. Castren on edelleen huomauttanut, mitenkä tällaisen takau-
39908: tuvan lain säätäminen on arveluttava asia, ja meidän valtiollisissa
39909: oloissamme vielä arveluttavampi. Olen hänen kanssaan aivan yhtä
39910: mieltä siitä, että aina tällaisen retroaktiivisen lain säätäminen on
39911: arveluttava asia, ja ennenkuin sellaiseen ryhdytään, täytyy asiaa
39912: hyvin vakavasti punnita. Ja minä myöskin >>pelvolla ja vapistuksella>>,
39913: niinkuin ed. Castren on sanonut, olen tällaisen lain säätämistä kan-
39914: nattanut. Mutta mitä tulee meidän valtiolliseen riippuvaiseen ase-
39915: maamme, niin minuun se seikka vaikuttaa ainoastaan siten, että tun-
39916: nen itseni sitä enemmän halukkaaksi ryhtymään yhteiskunnallisia
39917: epäkohtia korjaamaan sellaisillakin toimenpiteillä, jotka itsessään
39918: kyllä voivat herättää epäilystä.
39919: 
39920:     Ed. K a i r a m o: Ehdottamani kolmannen pykälän toinen lause
39921: on sisällykseltään sama kuin vastaava kohta, joka ed. Wuolijoen
39922: esityksestä suuressa valiokunnassa hyväksyttiin.      Lienee ilmeistä,
39923: että tämänlauseen käytännöllinen merkitys itse asiassa on ihan sama,
39924: jos lain säätämä lyhin vuokra-aika on 25 vuotta tai 50 tai vaikkapa
39925: 100 vuotta. Se tietää yksinkertaisesti sitä, että vuokramiehen pyyn-
39926: nöstä vuokralautakunta voi suostua lyhempään vuokra-aikaan.
39927: Mitään rajaa ei suuri valiokunta ole ehdottanut enempää kuin
39928: kompromissiehdotuskaan. Ed. Wuolijoki on nyt ihmetellyt, että
39929: suomalainen puolue ei ole muuttanut päätöstään, vaikka hän nyt-
39930: temmin on havainnut suuressa valiokunnassa erehtyneensä ja vaikka
39931: hän on suvainnut ilmoittaa, että hänen puolueensa olisi valmis kor-
39932: jaamaan silloin tekemänsä virheen. Ed. Wuolijoen ihmettely osoittaa,
39933: ettei hänellä ole käsitystä siitä, mihin tehty sopimus ja annettu sana
39934: velvoittaa. Minä myönnän kuitenkin mielelläni, että ed. Wuolijoelle
39935: ei voi olla hauskaa, kun hän huomaa jäävänsä riippumaan siihen
39936: naulaan, jonka hän itse ajattelemattomuudessaan on seinään lyö-
39937: nyt; mutta asema ei silti muutu. Suomalainen puolue on mennyt
39938: tähän sopimukseen vakavasti harkittuaan asiaa ja se tapahtuu siitä
39939: syystä, että meidän käsityksemme mukaan sovintoehdotus tarjoaa
39940: mahdollisuuden saada vuokralaki pelastetuksi, silloin kun se vielä
39941: kerran oli joutua karille.
39942: 
39943:     Ed. K a 11 i o: Kun nyt tämän pitkän ja ristiriitaisen keskus-
39944: telun jälkeen on päästy vihdoinkin tähän takautuvaan lakiin, niin
39945: on ollut nyt harkittavana, minkä voi paraiten niistä ehdotuksista,
39946: joita täällä on esiintuotu, hyväksyä. Tämä takautuva laki on, kuten
39947: monet muut ovat täällä huomauttaneet, olevien olojen pakosta
39948: säädettävä.
39949:     Ed. Castren on tässä lausunut sen mielipiteen, että jos 25 vuoden
39950:                               Maanvuokralaki.                         1461
39951: 
39952: 
39953: vuokra olisi tullut käytäntöön, niin se takautuva laki, joka on ar-
39954: mollisessa esityksessä, olisi ollut riittävä meidän oloihimme. Mutta
39955: kun otamme huomioon sen tosiasian, kuten täällä on tänäkin iltana
39956: monasti sanottu, että nyt on jo valtavasti sanottu ylös vuokramiehiä
39957: suurtiloilla, niin tuo säädös sinänsä ei ole riittävä turvaamaan tässä
39958: suhteessa näitä ylössanotuita vuokramiehiä. Sitäpaitsi se ei ole ainoas-
39959: taan tämä 50 vuoden vuokra-aika kuten ed. Castren on väittänyt,
39960: joka tekee haluttomille tilanomistajille tämän lain vastenmieliseksi,
39961: vaan on laissa sangen monta muuta kohtaa, jotka asettavat heidät
39962: siihen asemaan, jota he näihin asti eivät ole katsoneet heidän kan-
39963: naltaan oikeaksi, sillä rajoittaahan tämä heidän yksityistä vapaut-
39964: taan sangen monessa muussa kohden hyvinkin tuntuvasti. Vaikkapa
39965: tämä takautuva laki onkin vastenmielinen, niin se kaikessa tapauk-
39966: sessa on ehdottomasti välttämätön ja minä olen sitä mieltä, että
39967: vaikkapa vuokra-aika olisi tullut 25 vuotta, niin olennaista eroa se
39968: ei olisi siinä määrässä tehnyt, kuin täällä on tahdottu väittää. 50
39969: vuoden vuokra-aika ei ole niin vastenmielinen kuin täällä on sa-
39970: nottu, sillä tosiasia on, että se on monin paikoin jo vakiintunut käy-
39971: tännössä, vaikka onkin laki ollut sellainen, että hyvinkin lyhytaikaisia
39972: vuokria on sen nojalla voitu laatia.
39973:     Kun näitä ehdotuksia vertailee, niin olemme me asettuneet sille
39974: kannalle, että t a k a utu v a 1 a k i on saata v a, ja olemme
39975: päättäneet hyväksyä niin pitkälle menevän takantuvan lain kuin
39976: suinkin näyttää olevan toivoa saada läpi täällä eduskunnassa. Täällä
39977: on julkisesti ja yksityisesti ruotsalaiset ja nuorsuomalaiset vakuutta-
39978: neet, että pitemmälle menevää takautuvaa lakia ei voida saada läpi
39979: kuin tämä yhteensovitusehdotus on. Ja koska ilman tätä vuokra-
39980: lain tehokkuus olisi melkein merkitystä vailla, niin asetun minäkin
39981: sen takia tämän yhteensovituksen kannalle, koska se lienee, kuten
39982: täällä on monasti sanottu, ainoa, joka voidaan näissä oloissa läpi
39983: saada.
39984: 
39985:    Ed. B ä c k: Yhtyen siihen, mitä täällä ovat lausuneet edus-
39986: tajat Estlander ja G. G. Rosenqvist, tahdon vain panna merkille,
39987: että ed. Castren on joutunut niin pitkälle, että hänkin tunnustaa
39988: sen periaatteen oikeaksi, että eräissä vaikeissa olosuhteissa saa
39989: suspendeerata oikeuden tuntoaan.
39990: 
39991:     Ed. Dag m a r Neo v i u s: Midt under diskussion om tor-
39992: parlagen har hr Gebhard funnit för godt att utslunga en beskyllning
39993: emot de svenska kvinnorna i vårt land. Må det därför tillåtas mig
39994: att med par ord tillbakavisa denna beskyllning. J ag har aldrig hört
39995: att någon kvinna tillhörande det parti, till hvilket jag räknar mig,
39996: skulle ha ställt sin lit till de ryska vapnen. J ag ber därför att inlägga
39997: min bestämda protest emot detta hr Gebhards uttalande.
39998: 1462                  Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
39999: 
40000:    Ed. S o h 1 b e r g yhtyy edellisen puhujan lausuntoon.
40001: 
40002:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag förvånar mig öfver att damerna
40003: idas fästa sig vid hvad hr Gebhard säger.
40004: 
40005:    Ed. Vera H j e 1 t: J ag tycker visst att det var ett kort och
40006: bra andragande, som hr Schybergson nyss höll, men jag ber ändå
40007: att därutöfver få förena mig om fröken Neovius uttalande.
40008: 
40009:    Alustava keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40010: 
40011:      P u h e m i e s: Tämän alustavan keskustelun kestäessä on
40012: tehty seuraavat muutosehdotukset:
40013:     Ed. Estlander, useampien kannattamana, on ehdottanut, että
40014: koko takautuva laki hyljättäisiin.
40015:     Ed. Kairamo on ehdottanut, että takantuvan lain r §:n asemesta
40016: hyväksyttäisiin n. s. yhteensovitusehdotuksessa olevat I, 2, 3 ja 4 §.
40017:     Ed. Lautasalo on ehdottanut, että takautuvaksi laiksi hyväk-
40018: syttäisiin maatalousvaliokunnan mietinnön toisen vastalauseen eh·
40019: dotus tässä kohden, siten muutettuna kuitenkin, että sanan »har-
40020: kinnan» sijaan olisi asetettava sana >>arvion>>.
40021:      Ja lopulta on ed. Schybergson ehdottanut, että 4 § yhteensovi-
40022: tusehdotuksesta poistettaisiin.
40023:     Kaikkia näitä ehdotuksia on kannatettu.
40024:     Minä katsoisin, että äänestyksessä olisi meneteltävä seuraavasti:
40025: Ensinnäkin olisi ed. Estlanderin hylkäävästä ehdotuksesta äänes-
40026: tettävä kaikkein viimeiseksi, sitten kun asetusehdotus ensin on läpi-
40027: käyty pykälittäin ja sovittu sen muodosta. Kaikki sillävälin tehdyt
40028: päätökset olisivat siis hänen ehdotukseensa nähden ehdollisia. Niin-
40029: ikään katsoisin, että ed. Lautasalon ehdotus, joka tarkoittaa, että
40030: takantuvan lain eri pykälien sijaan hyväksyttäisiin toisen vasta-
40031: lauseen ehdotus, tulisi lähinnä ennen ed. Estlanderin ehdotusta
40032: äänestettäväksi, siis viimeistä edelliseksi äänestysehdotukseksi.
40033: Eduskunnan päätökset eri pykäliin nähden olisivat ed. Lautasaionkin
40034: ehdotukseen nähden ehdollisia. Mitä ed. Kairamon ehdotuk-
40035: seen tulee, niin minusta se olisi jaettava kahtia, siten nimittäin, että
40036: hänen ehdotuksestansa, mikäli se koskee yhteensovituksen ensi-
40037: mäistä pykälää, olisi äänestettävä erikseen jo nyt ennenkuin ryh-
40038: dytään pykälittäin tarkastamaan suuren valiokunnan ehdotusta,
40039: sillä hänen ehdotuksensa yhteensovituksen I §:ään nähden sisältää sen,
40040: että tuo § otettaisiin lisäpykälänä suuren valiokunnan mietintöön.
40041: Sitä §:ää ovatkin muutamat puhujat, jotka ovat kannattaneet
40042: muita hänen pykäliänsä, juuri vastustaneet. Tämän johdosta tu-
40043: lisi ed. Kairamon ehdotus muissa kohdin, eli yhteensovitusehdo-
40044: tuksen 2, 3 ja 4 §, otettavaksi huomioon silloin, kun esitetään suuren
40045:                                 Maanvuokralaki.                   1463
40046: 
40047: 
40048: valiokunnan mietinnössä oleva ensimäinen pykälä. Samoin tulisi
40049: silloin otettavaksi huomioon ed. Schybergsonin muutosehdotus.
40050: 
40051:    Menettely hyväksytään.
40052: 
40053:    Täten tulee siis nyt äänestettäväksi toiselta puolen suuren valio-
40054: kunnan mietinnön välillä sellaisena kuin se nyt on, ja toiselta puolen
40055: ed. Kairamon tekemän ehdotuksen välillä siitä, että yhteensovi-
40056: tuksen I § otettaisiin asetusehdotukseen I §:ksi.
40057: 
40058:     Äänestys ja päätös:
40059: 
40060:      I) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen ilman ed.
40061: Kairamon sen alkuun ehdottamaa lisäystä, äänestää »jaa>>; jos
40062: •ei>> voittaa, on Eduskunta päättänyt, hyväksymällä ed. Kairamon
40063: ehdotuksen, lisätä asetusehdotukseen I pykäläksi yhteensovitus-
40064: ehdotuksen ensimäisen pykälän.
40065:      Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Kairamon ehdotus on siis tässä koh-
40066:  den hyväksytty.
40067: 
40068:    Tämän jälkeen esitetään Suuren valiokunnan mietinnössä olevaI §.
40069: 
40070:     P u h e m i e s: Ed. Kairamo on edelleen ehdottanut, että mie-
40071: tinnön I §:n tilalle hyväksyttäisiin hänen täällä lukemansa pykälät
40072: 2, 3 ja 4 yhteensovitusehdotuksessa. Tulen nimittämään tätä eh-
40073: dotusta ed. Kairamon ehdotukseksi.
40074:     Ed. Schybergson on taas ehdottanut, että yhteensovitusehdo-
40075: tuksesta 4 § poistettaisiin, eli että Suuren valiokunnan mietinnössä
40076: olevan I §:n tilalle hyväksyttäisiin yhteensovitusehdotuksesta ai-
40077: noastaan 2 ja 3 §. Tulen nimittämään tätä ed. Schybergsonin eh-
40078: dotukseksi.
40079:     Mielestäni olisi asiasta äänestettäessä meneteltävä siten, että
40080: äänestyksen pohjaksi tulee Suuren valiokunnan mietintö, ja äänes-
40081: tämällä ed. Kairamon ja ed. Schybergsonin ehdotuksien välillä
40082: ratkaistaan, kumpi niistä on asetettava vastaesitykseksi mietintöä
40083: vastaan, ja sitte äänestetään lopullisesti mietinnön ja voittaneen
40084: ehdotuksen välillä.
40085: 
40086:    Menettely hyväksytään.
40087: 
40088:     Äänestykset ja päätökset:
40089: 
40090:    2) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Kairamon
40091: ehdotuksen, yhteensovitusehdotuksen 2, 3 ja 4 §:n asettamisesta
40092: Suuren valiokunnan ehdottaman I §:n sij alle/~äänestää >>jaa>>; jos
40093: 1464                   Istunto 19 p. lokakuuta 1908.
40094: 
40095: 
40096: >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Schybergsonin eh-
40097: dotus, että viimeksimainitun §:n sijalle asetetaan ainoastaan z
40098: ja 3 § yhteensovitusehdotuksesta.
40099:       Jaa- äänet ovat voitolla, joten ed. Kairamon ehdotus tulee ase-
40100: tettavaksi vastaesitykseksi mietinnön ensimäistä §:ää vastaan.
40101:       3) Ken hyväksyy asetusehdotuksen 1 §:n suuren valiokunnan
40102: mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Kaira-
40103: mon ehdotus hyväksytty.
40104:       Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt hylätä ase-
40105: tusehdotuksen 1 §:n, semmoisena kuin Suuri valiokunta on sen eh-
40106: dottanut, ja sen sijaan hyväksyä 2, 3 ja 4 §:n ed. Kairamon esittä-
40107: mästä n. s. yhteensovitusehdotuksesta, semmoisina kuin ne ovat
40108: ed. Kairamon edellä olevassa lausunnossa siv. 1431-1432.
40109: 
40110:    Suuren valiokunnan mietinnössä oleva
40111:                                   2   §,
40112: joka edellisten päätösten johdosta tulee olemaan asetusehdotuk-
40113: sen 5 §, hyväksytään keskustelutta.
40114: 
40115:    Samoin hyväksytään Suuren valiokunnan mietinnössä oleva
40116: 
40117:                                    3 §,
40118: joka nyt päätetyn järjestyksen mukaan tulee olemaan asetusehdo-
40119: tuksen 6 §.
40120: 
40121:    Tämän jälkeen toimitetaan äänestys edellä kerrotulla tavalla
40122: muodostetun asetusehdotuksen ja ed. Lautasalon sekä ed. Estlan-
40123: derin ehdotusten välillä.
40124: 
40125:       4) Ken hyväksyy asetusehdotuksen siinä muodossa, jonka se
40126: äsken tapahtuneissa äänestyksissä on saanut, äänestää •>j aa»; jos
40127: >>ei>> voittaa, on ed. Lautasalon ehdotus hyväksytty.
40128:       Jaa-äänet ovat voitolla, jotenka ed. Lautasalon ehdotus on hylätty.
40129:       5) Ken hyväksyy puheenalaisen asetusehdotuksen, äänestää
40130: >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa on se ed. Estlanderin ehdotuksen mukaan hy-
40131: lätty.
40132:       Jaa- äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis lopullisesti hyväk-
40133: synyt asetusehdotuksen siinä muodossa, jonka se edellä olevien
40134: päätösten kautta on saanut.
40135: 
40136:     Ed. v. Tr o i 1: Jag anhåller att till protokollet få anteckna
40137: att j ag med min röst icke bidragit till detta beslut.
40138:                             Maanvuokralaki.                       1465
40139: 
40140: 
40141:     P u h e m i e s: Koska sekä asetusehdotusta torpan, lampuoti-
40142: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta y. m. että myöskin tätä
40143: takautuvaa asetusta nyt eduskunnassa on toisessa käsittelyssä muu-
40144: tettu, eikä siis Suuren valiokunnan ehdotusta näissä kohdin ole
40145: hyväksytty, niin asian toinen käsittely ei voi päättyä, vaan nämä
40146: asetusehdotukset palautetaan Suureen valiokuntaan, ja samoin täy-
40147: tynee myöskin niiden a:setusehdotusten, jotka koskevat kiinnitysase-
40148: tuksen ja ulosottolain muuttamista, koska ne riippuvat ainakin
40149: ensinmainitusta asetusehdotuksesta, myöskin pysyä avoimina tois-
40150: taiseksi, jotenka nekin nyt ovat lähetettävät Suureen valiokuntaan.
40151:     Siitä, että asia palautuu takaisin Suureen valiokuntaan, seuraa
40152: myöskin, että nyt ei voida äänestyttää sitä maatalousvaliokunnan
40153: mietinnössä olevaa pontta, jossa ehdotetaan, että tämän takantu-
40154: van lain käsittely julistettaisiin kiireelliseksi, vaan sen ponnenesit-
40155: tely j ääpi siksi, kun tämän lainsäädäntökysymyksen toinen kä-
40156: sittely on päättynyt.
40157: 
40158:    Tämän jälkeen esitetään
40159: 
40160:    Suuren valiokunnan mietintö n:o 7 eduskuntaesityksen johdosta,
40161: joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
40162: alueen vuokrauksesta,
40163:    mietinnössä mainitun lainsäätämisasian toista käsittelyä
40164: varten.
40165:    Suuren valiokunnan ehdotus, että toimenpiteet puheena olevan
40166: eduskuntaesityksen johdosta saisivat raueta, hyväksytään kes-
40167: kustelutta, ja asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
40168: 
40169: 
40170: 
40171: 
40172:    Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna tiistaina
40173: klo I I a. p.
40174: 
40175:     Istunto päättyy klo 1,10 yöllä.
40176: 
40177: 
40178: 
40179:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
40180:                                                 Ph. Suuronen.
40181:         32. Tiistaina 20 p. lokakuuta
40182:                              klo I I a. p.
40183: 
40184:                              Pälväjärjestys.
40185: 
40186:    Ilmoituksia:
40187: 
40188:                      K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
40189:     1) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
40190: elinkeinojen ha:rjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
40191:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
40192: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 10.
40193: 
40194:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
40195:    2)   Ehdotukset a) metsänhoitoasetukseksi ja
40196:         b) asetukseksi 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain
40197: 8, 21, 30, 31, 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
40198: 
40199:                       A i n o a k ä s i t t e 1 y:
40200:    3) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 sen kertomuksen
40201: johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on
40202: antanut valtiovarain tilasta.
40203: 
40204:                       Toinen käsittely:
40205:     4) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
40206: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
40207:    Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran
40208: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. n-12) ja Suuren valio-
40209: kunnan mietintö N:o II.
40210:     5) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo-
40211: tukset.
40212:    Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall-
40213: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdo-
40214: 1468                 Istunto 20 p. lokakuuta 1908
40215: 
40216: 
40217: tus N:o rs sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liit-
40218: teet II siv. 5-8 ja zg-3r).
40219:     6) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
40220: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
40221:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o ro ja ed.
40222: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
40223:     7) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tar-
40224: koittava anomusehdotus.
40225:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o r ja ed. Se-
40226: tälän y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27).
40227:     8) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol-
40228: liseen asetukseen säästöpankeista.
40229:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
40230: y. m. anomusehdotus N:o rz8 (Liitteet X siv. 3-ro).
40231:     9) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen
40232: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
40233: den aiheuttamia toimenpiteitä.
40234:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
40235: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. roo-ror).
40236:     ro) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
40237: ehdotus.
40238:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o rr ja ed.
40239: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o zrz (I.iitteet V siv. 95--96).
40240:     rr) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
40241: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
40242: kihlakunnat.
40243:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma·
40244: vaaran anomusehdotus N:o ro3 (Liitteet II siv. r6).
40245:     rz) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
40246: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
40247:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I2 ja ed.
40248: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o rg sekä ed. Koiviston y. m. ano•
40249: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv. 27-48).
40250:     13) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten
40251: johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt rgo5-r9o6 vuosien
40252: väliaikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
40253:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
40254:     14) Åitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
40255:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
40256: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
40257:  anomusehdotus N:o 22r (Liitteet IX siv. 92--99).
40258:     rs) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomuseh-
40259:  dotus.
40260:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I3 ja ed.
40261: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. gz--92ft;
40262:                              Ilmoitusasiat                      1469
40263: 
40264: 
40265:     r6) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
40266: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
40267: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
40268: tettäväksi.
40269:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. Ara-
40270: Jarven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
40271:     17) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen
40272: ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden
40273: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
40274:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
40275: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissinen y. m. anomusehdotus N:o
40276: 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m.
40277: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147,
40278: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m.
40279: anomusehdotus N:o 161 (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
40280:     18) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
40281: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
40282:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
40283: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liiteet VII siv. 218-221).
40284:     19) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
40285: musehdotukset.
40286:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
40287: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdo-
40288: tus N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä ed.
40289: Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet
40290:  IX siv. 71~9).
40291: 
40292: 
40293:    Poissaolevaksi merkitään nimenhuudossa ed. Helenius-Seppälä.
40294: 
40295: 
40296: 
40297:                             Ilmoitusasiat:
40298:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Helenius-Seppälä yksi-
40299: tyisten asiain takia täksi ja huomispäiväksi.
40300: 
40301: 
40302:                      Muutos päiväjärjestykseen.
40303: 
40304:    P u h e m i e s ilmoittaa päiväjärjestykseen sen oikaisun, ettd.
40305: asiat viidennestä eteenpäin tulevat ainoaan eivätkä toiseen
40306: käsittelyyn.
40307: 1470                    Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40308: 
40309: 
40310:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
40311:        1)   Eräänlaatulsten ellnkeinojenharjolttajaln maanostot.
40312:                                     (3 K.)
40313:      Ryhdyttäessä koimaunesti käsittelemään ann. esityksessä N:o 4
40314: vireille pantua lainsäädäntökysymystä rajoituksista eräänlaatuis-
40315: ten elinkeinojen harjoittajain oikeuteen hankkia omaksensa maalla
40316: olevaa kiinteätä omaisuutta, Puhemies ilmoittaa, ettei ed. Hainarin
40317: tämän asian toisen käsittelyn yhteydessä esille tuoma anomusponsi
40318: hra Puhemiehen mielestä ole sellaisessa yhteydessä käsillä olevan
40319: asian kanssa, että sen voisi Eduskunnan käsiteltäväksi esittää.
40320:     Tämän jälkeen esitetään eriksensä k o 1 m a n t e e n k ä s i t-
40321: telyyn
40322:     seuraavat kolme asetusehdotusta, nimittäin:
40323:     A) A s etu s , k o s k e v a r a j o i t u k s i a e r ä ä n 1 a a t ui s-
40324: t e n y h t i ö i d e n j a y h d i s t y s t e n o i k e u t e e n k i i n-
40325: t e i s t ö n h a n k i n t a a n m a a 11 a.
40326:      Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta sellaisena kuin se on
40327: tämän lokakuun 16 p:nä loppuun saatetussa toisessa käsittelyssä
40328: päätetty.
40329:      B) A s e t u s 2 p : u ä t o u k o k u u t a I 8 9 5 o s a k e-
40330: yhtiöistä annetun lain 27 §:n muuttamisesta
40331: t o i s i n k u u 1 u v a k s i.
40332:     Keskustelu:
40333: 
40334:     Ed. L i s t o: >>Kiertämismahdollisuuksien välttämiseksi» on suuri
40335: valiokunta ehdottanut, että 27 § voimassa olevassa laissa osakeyh-
40336: tiöistä saisi lisäyksen, jonka mukaan sellaisen yhtiön yhtiöjärjes-
40337: tystä, joka on perustettu jotakin muuta tarkoitusta kuin metsän-
40338: tuotteita raaka-aineena käyttävän teollisuuden taikka puutavara-
40339: kaupan harjoittamista varten, ei olisi lupa muuttaa siten, että yh-
40340: tiön tarkoitus tulisi olemaan mainitunlaisen teollisuuden tai kauppa-
40341: liikkeen harjoittaminen. Tämän säännöksen tarkoituksena on estää
40342: yhtiötä, joka nimellisesti harjoittaa jotakin muuta kuin puutavara-
40343: liikettä, hankittuaan itselleen maatiloja, siirtymästä puutavara-
40344: liikkeeseen käyttääkseen hankkimainsa maatilain metsäntuotteita
40345: tässä liikkeessä hyväkseen. Mutta riittävän tarkkuuden puutteessa
40346: puheenaolevan lainsäännöksen muodostelussa on tämä säännös
40347: saanut laajemman sisällyksen kuin mitä on tarkoitettu. Sen alai-
40348: siksi tulisivat näet joutumaan k a i k k i yhtiöt, nekin, jotka eivät
40349: omista mitään maatiloja. Mitä järkeä siinä on? Jos taasen todella
40350: tarkoitetaan asettaa kaikki yhtiöt puheena olevassa suhteessa sa-
40351: maan kadotukseen, niin on muistettava, että johdonmukaisuus olisi
40352:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajain maanostot.   1471
40353: 
40354: 
40355: vaatinut säätämään samaa myöskin osuuskunnista, yhdistyksistä,
40356: vieläpä yksityisistä henkilöistäkin. Silloin vasta olisi aine tullut
40357: tyhjennetyksi.
40358:     Mutta nyt puheenaolevassa asetusehdotuksessa on vielä muo-
40359: dollinenkin virhe. Siinä ei ole mitään johdantoa, joka kuitenkin
40360: on tarpeellinen, kun on kysymyksessä muuttaa voimassaolevan
40361: lain määrättyä osaa.
40362:     Kun asetusehdotus jo on toisessa lukemisessa hyväksytty, ei
40363: mainittuja virheitä enää käy korjaaminen, koska ehdotus V. J :n
40364: s;:n mukaan on kolmannessa käsittelyssä muuttumatta hyväksyt-
40365: tävä sellaisena, kuin se on toisessa käsittelyssä hyväksytty, tai
40366: hyljättävä. Rohkenen sen tähden ehdottaa, että Eduskunta mai-
40367: nittujen virheiden tähden hylkäisi nyt puheena-olevan ehdotuksen
40368: asetukseksi osakeyhtiölain 27 §:n muuttamisesta.
40369:     Teen tämän ehdotuksen siitäkin syystä, että asetusehdotuksen
40370: lähettäminen hallitsijan vahvistettavaksi saattaisi aikaansaada sen-
40371: kin, että myöskin asetusehdotus rajoituksista eräänlaatuisten yh-
40372: tiöiden ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla
40373: sekä ehdotus asetukseksi vastamainitun asetuksen soveltamisesta
40374: yksityisiin henkilöihin voisivat joutua nekin hylkäämisen vaaraan.
40375: Hallitus on epäilemättä huomaava osottamani virheet ja arvatta-
40376: vasti jättävä osakeyhtiölain muutosehdotuksen niiden tähden vah-
40377: vistamatta. Ja kun mahdollista on, että kaikki kolme asetusehdo-
40378: tusta hallituksessa käsitettäisiin kokonaisuudeksi, josta ei osaa käy
40379: noudatettavaksi vahvistaminen, samalla kuin toinen osa hyljätään,
40380: niin seuraisi yhden asetusehdotuksen hylkäämisestä se, että toisetkin
40381: kaksi täytyisi jättää vahvistamatta. Koko tämän vaikean lainsää-
40382: tämistyön täytyisi siis jäädä toistaiseksi lepäämään. Tällaista loppu-
40383: tulosta työstämme en puolestani saata pitää suotavana.
40384: 
40385:     Ed. K ä p y: On tosin myönnettävä, että erikoistapauksissa
40386: saattaa tästä asetuksesta tulla niitä haittoja, joista ed. Listo mai-
40387: nitsi. Olisi kyllä kohtuutonta, että yhtiö, joka ei ole hankkinut mi-
40388: tään kiinteistöjä, ei saisi muuttaa sääntöjänsä. Mutta on toiselta
40389: puolen huomattavaa, että koko tämän lainsäädännön kautta niin
40390: sanoakseni syyttömät saavat kärsiä yhdessä syyllisten kanssa. Eihän
40391: ole sanottu, että kaikki puutavarayhtiöt ja yksityiset, jotka harjoit-
40392: tavat puutavarakauppaa, tekevät itsensä syypäiksi niihin väärin-
40393: käytöksiin, joita tällä lainsäädännöllä tahdotaan estää. Sääntö on
40394: kuitenkin asetettu yleiseksi. Ja näin ollen tuntuu siltä, kuin ei ed.
40395: Liston huomautus tässä kohden ansaitsisi sen suurempaa huomiota.
40396: Myöskään en voi pitää sitä seikkaa, ettei tässä asetusehdotuksessa
40397: ole mitään johdantoa eli ingressiä asiaan vaikuttavana siinä määrin,
40398: ettei eduskunta voisi asetusehdotusta hyväksyä. Kuitenkaan en
40399: pidä asiaa niin suuriarvoisena, että kysymyksessä oleva lainsäädäntö
40400: 1472                      Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40401: 
40402: 
40403: senkautta kärsisi, vaikka eduskunta tämän asetusehdotuksen hyl-
40404: käisikin, joten en jyrkästi tahdo asetusehdotusta puoltaakaan.
40405: 
40406:    Ed. C e d e r b e r g:    J ag ber att få understöda hr Listos förslag.
40407: 
40408:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40409: 
40410:    P u h e m i e s: Ed. Listo on, ed. Cederbergin kannattamana, eh-
40411: dottanut tätä lakiehdotusta hylättäväksi. Asiasta on siis äänestettävä.
40412: 
40413:     Äänestys ja päätös:
40414: 
40415:    Ken hyväksyy puheenalaisen asetusehdotuksen, äänestää >>jaa•>;
40416: jos >>ei» voittaa, on se hylätty.
40417:     Aänestyksessä annetaan n6 jaa- ja 71 ei-ääntä.
40418: 
40419:    Asetusehdotus on siis hyväksytty.
40420: 
40421:      C) A s e t u s - - - a n n e t u n, r a j o i t u k s i a e r ä ä n-
40422: 1 a a t u i s t e n y h t i ö i d e n j a y h d i s t y s t e n o i k e u-
40423: t een       kiint eist ön h ankint aan                 m a a 11 a   k o s-
40424: kevan asetuksen sovelluttamisesta yksityi-
40425: s 1 1 n h e n k i 1 ö i h i n.
40426:      Kun ei puheenvuoroja pyydetä ja asetusehdotus aikaisemmin
40427: on päätetty käsitellä siinä järjestyksessä kuin V. J:n 6o §:n 2 mo-
40428: mentissa säädetään, ryhdytään heti toimittamaan kirjallista äänes-
40429: tystä, jota varten hyväksytään näin kuuluva
40430: 
40431:    äänes tysesl tys:
40432: 
40433:     Ken hyväksyy asetusehdotuksen sellaisena kuin se on toisessa
40434: käsittelyssä päätetty, äänestää >>jaa>>; ken sitä ei tee, äänestää >>ei».
40435: Jos ei vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ole jaa-ääniä, ·
40436: on kysymys asetusehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä näillä
40437: valtiopäivillä rauennut. Jos jaa-äänet muodostavat yksinkertaisen
40438: enemmistön annetuista äänistä, on asetusehdotus jääpä lepäämään
40439: ensimäisiin uusien vaalien jälkeen kokoontuviin valtiopäiviin. Jos
40440: taas ei voittaa on, asetusehdotus hylätty.
40441:     Aänestyksessä annetaan 159 jaa- ja 34 ei-ääntä.
40442:    Eduskunta on siis, sillä tavoin kuin V. J:n 6o §:n 2 momentissa
40443: säädetään, päättänyt lopullisesti hyväksyä käsiteltävänä olevan
40444: asetusehdotuksen sellaisena kuin se on tämän lokakuun r6 p:nä lop-
40445: puun saatetussa toisessa käsittelyssä päätetty.
40446: 
40447:    Kyseessä oleva lainsäätämisasia julistetaan loppuun käsitellyksi.
40448:                             Metsänhoitoasetus.                       1473
40449: 
40450: 
40451:                  2)   Metsänhoitoasetuksen muuttaminen.
40452:                                  (r K.)
40453: 
40454:     Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 kahden siinä olevan,
40455: arm. esityksessä N:o 2 Eduskunnalle annetun asetusehdotuksen
40456: e n s i mm ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten, jotka ovat
40457:     Metsänhoito-asetus ja
40458:     Asetus 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain 8, 21, 30, JI,
40459: 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
40460:    Keskustelu:
40461:     Ed. T u r k i a: Katsoen siihen, että tätä kyseessäolevaa ase-
40462: tusehdotusta ei keritä loppuun käsitellä näillä valtiopäivillä, ja
40463: näin ollen sen lähettäminen suureen valiokuntaan tulisi aivan suotta
40464: keskeyttämään siellä kunnallislain käsittelyä, pyydän minä ehdot-
40465: taa, että tämä asetusehdotus pantaisiin pöydälle ensi viikon tiis-
40466: tain istuntoon.
40467: 
40468:     Ed. N i x: J ag ber tili först få gifva tillkänna, att jag icke kan
40469: förena mig om de synpunkter, som hr Turkia framhållit, nämligen att
40470: betänkandet nu skulle bordläggas tili nästa vecka för att därigenom
40471: bereda kommunallagen tillfälle att hinna slutbehandlas i stora ut-
40472: skottet. Det har vid gårdagens plenum från vänster-håll förklarats,
40473: eller åtminstone medgifvits, att kommunallagen icke kan hinna slut-
40474: behandlas under denna landtdag och dock gör man åter ett försök
40475: att skjuta förevarande lagförslag åt sidan för att kunna arbeta på
40476: kommunallagen, ett förslag, som man dock medgifver icke kan hinna
40477: slutbehandlas. Därför måste jag inlägga min allvarliga gensaga emot
40478: en sådan behandling af ärenden i landtdagen.
40479:     Hvad nu själfva lagförslaget beträffar, så måste jag säga, attjag
40480: med förvåning, för att icke säga besvikenhet, tagit del af detsamma.
40481: Det är kändt och erkändt att vi behöfva en skogsvårdslag, en lag,
40482: som förhindrar den sköfling af vår skog, som hittills har varit van-
40483: lig. Men denna lag är icke en skogsvårdslag, utan den är en total för-
40484: budsla,g. Uti 2 § stadgas, att man icke får afvärka barrskog till af-
40485: salu under någon som hälst form utan att ha inhämtat yrkeskun-
40486: nigas utlåtande. Detta stadgande förefaller mig först och främst
40487: bra nära tangera grundlag om individens dispositionsrätt öfver sin
40488: egendom. Jag öfverlämnar dock åt stora utskottet att begrunda,
40489: huruvida denna paragraf verkligen berör grundlag. Men i praktiken
40490: tillämpad skulle den hafva till påföljd, att man icke skulle känna sig
40491: som egare af sin skog; man skulle icke förfoga öfver den, som man
40492: själf ville, äfven om fråga vore om en '3kogsegare, som själf skulle
40493: kum1a rationellt sköta om sin skog. Det gifves fall, hvilka icke äro
40494: så alldeles få, åtminstone uppe i Osterbotten, där i böndernas skog
40495:                                                                 93
40496: 1474                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40497: 
40498: icke mera finnes någon vedskog att tala om. Hos dessa har det
40499: varit sed, att man afverkar att antal träd tili afsalu ur stockskogefl,
40500: och för den summa, som man härför erhållit, har man köpt den nödiga
40501: brännveden. Detta har varit en god skogshushållning, måste jag säga.
40502: Om man skulle afverka samma trän, som man nu afverkar tili för-
40503: säljning, för att erhålla ved till husbehof, så skulle man icke erhålla
40504: ens en bråkdel af det kvantum, som man nu för försäljningssumman
40505: kan köpa på de ställen, där det finnes brännvedsskog eller från sågar.
40506: Nu skulle man beträffande ett dylikt förfarande, som varit i allo
40507: lofvärdt och som vittnar om god hushållning med skogen, nödgas
40508: vända sig tili skogsnämden för att få dess begifvande för ett dylikt
40509: förfarande. Det är därför •jag tili utskottets beaktande ville fram-
40510: hålla särskildt 2 § och dess tillämpning i praktiken. J ag finner här-
40511: vidlag, att åtminstone den affattning paragrafen har i första reser-
40512: vationen, är mycket mera lyckad.
40513:      Beträffande sedan skogsnämndema, som här äro föreslagna, så
40514: synes mig, att utskottet icke tili fullo haft kännedom om förhållan-
40515: den i vårt land, icke öfverallt åtminstone, när det föreslagit dessa
40516: nämnder. Uti motiveringen säges det, att skogsnämdsordförandes
40517: lön borde beräknas till 200 mark och tillika har det föreslagits soo
40518: skogsnämnder i landet, d. v. s. ungefär en i hvarje kommun. Om
40519: jag nu tänker på min hemkommun, som omfattar tusen bönder, och
40520: tänker mig en skogsnämnd i denna kommun, så blir det platt omöj-
40521: ligt för denna nämnd att sköta de åligganden dem åsatts. Denna
40522:  skogsnämnd får sitta året om och skall då hinna med på sin höjd
40523:  en tredjedel af de åligganden lagen åhvälfver dem. Väl medgifver
40524: lagen, att kommun får delas i flere skogsnämdsområden, men då
40525:  blir äfven följden den, att deras antal öfverstiger det, som utskottet
40526:  f.örutsatt, och ändå komma dess arbeten, om nämndema skola följa
40527:  denna lag, att bli så pass stora, att den aflöning, som är föreslagen,
40528:  blir alldeles för liten. Man får säkerligen tre om icke femdubbla
40529:  denna summa som utskottet beräknat för samtliga skogsnämder.
40530:  Då frågas: motsvarar nyttande kostnader, som dessa skogsnämnder
40531:  åsamka landet? J ag tror nyttan skall bli bra liten, men kostnadema
40532:  skola i stället blifva stora, och såväl skogsnämndema själfva som
40533:  skogsegarene skola bli ytterst missnöjda med hela institutionen.
40534:  Jag vill därför ock:så beträffande denna punkt rekommendera åt
40535:  stora utskottet att taga under ompröfning, huruvida icke ett full-
40536:  ständigt omordnande af skogsnämndernas arbeten kunde tänkas,
40537:  så att de icke blefve en sådan där förmyndarenämnd, utan i stället
40538:  en rådgifvande nämnd, som jordegaren med nöje skulle anlita, hvil-
40539:  ket icke nu blir fallet, då de sättas som angifvare och åklagare i
40540:  skogshushållningsfrågor.
40541: 
40542:     Ed. K a s k i n e n:   Minä pyysin puheenvuoroa ehdoittaakseni,
40543:                           Metsänhoitoasetus.                      1475
40544: 
40545: 
40546: että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantaiksi, mutta koska edustaja
40547: Turkia on pyytänyt asian ensi tiistain istuntoon, niin yhdyn häneen
40548: ja kannatan edustaja Turkian ehdoitusta.
40549: 
40550:      Puhemies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä
40551: pöydälle, niin on V. J :n mukaan niin tehtävä. On ainoastaan kysymys
40552: siitä, mihin päivään mietintö on pantava pöydälle. Pyydän seu-
40553: raavia puhujia kohdistamaan lausuntonsa siihen osaan asiasta.
40554: 
40555:     Ed. John He d b e r g: Jag ber, då ärendet af många ta
40556: lare begärts på bordet, få föreslå, att bordläggning skulle ega rum
40557: endast till först infallande plenum, emedan jag icke kan finna att
40558: det är öfverensstämmande med L. 0. att ett betänkande bordlägges
40559: på så lång tid att man därmed äfventyrar dess behandling.
40560: 
40561:    Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Minäkin kannatan asian pantavaksi
40562: pöydälle ensi tiistain istuntoon.
40563: 
40564:     Ed. S c h y b e r g s o n: Förslaget om förevarande betänkandes
40565: bordläggning till kommande vecka påminner mig om landtdagens
40566: förfarande, då järnvägsutskottets betänkande angående särskilda
40567: järnvägspetitioner bordlades tills alla öfriga ärenden blifvit behand-
40568: lade. Då voro vi ju i vår fulla rätt, enär det gällde petitioner, men
40569: jag måste ifrågasätta, huruvida vi äro det, då det, såsom nu, gäller
40570: ett utskottsbetänkande angående en proposition.           Det är väl
40571: sant att betänkandet i ingen händelse hinner slutbehandlas. En
40572: åtgärd sådan som den af hr Turkia föreslagna vore sålunda, prak-
40573: tiskt sedt, rätt tilltalande, men vi måste söka hålla oss inom grund-
40574: lagens gränser. J ag förenar mig därför med hr Redberg om betän-
40575: kandets bordläggning endast till nästa plenum.
40576: 
40577:    Ed. S t o r b j ö r k: Då frågan en gång begärts på bordet, så
40578: måste den väl komma på bordet. Jag skulle därför förena mig med
40579: hr Hedberg, att den bordlägges till första plenum.
40580: 
40581:     Ed. S e t ä 1 ä: Minun mielestäni kyllä ei eduskunnan pöydälle-
40582: pano-oikeutta ole syytä aivan perin ahtaasti tu1kita tämmöisissä-
40583: kään tapauksissa, mutta minun täytyy kuitenkin sanoa, että se
40584: peruste, jonka ed. Turkia on tuonut esiin pöydällepanon hyväksi,
40585: ei ole sopusoinnussa V. J :n 72 §:n 2 momentin kanssa. Puheenalai-
40586: sessa lainkohdassa sanotaan nimenomaan, että Keisarin ja Suuriruhti-
40587: naan esitykset on sekä täysi-istunnossa että valiokunnissa otettava
40588: ensimäisinä käsiteltäviksi. Kun ehdotetaan, että armollinen esitys
40589: pantaisiin pöydälle s i t ä varten, että suuri valiokunta ehtisi kä-
40590: sitellä semmoista lakiehdotusta, joka on syntynyt eduskuntaesityk-
40591: 1476                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40592: 
40593: 
40594: sen johdosta, jotta siis armollinen esitys ei tulisi estämään eduskunta-
40595: esityksen käsittelyä, niin epäilemättä kierretään valtiopäiväjär-
40596: jestystä. Pöydällepanon tarkoituksena tulee tietysti olla ennen
40597: kaikkea se, että sillä valmistetaan edustajille tilaisuutta tutustua
40598: asiaan.
40599:     Minunkin mielestäni olisi oikeinta, että mietintö pantaisiin pöy-
40600: dälle e n s i istuntoon.
40601: 
40602:     Ed. P a 1 m e n: Minä olen pääasiassa samaa mieltä kuin muuta-
40603: mat edelliset puhujat, mutta sanamuodostus >>ensi istuntoon>>
40604: ei ole oikein onnistunut siitä syystä, että jos täällä, saadaksemme muita
40605: asioita joutumaan, joku pöydällepanoistunto olisi tarpeen esim.
40606: torstaina, niin nyt ehdotettu päätös estäisi tätä istuntoa pitämästä.
40607: Minä tahdon mainita, että valtiovarainvaliokunnalla on toivo saada
40608: mietintö eduskuntatalosta valmiiksi, niin että se torstaina voidaan
40609: jakaa. Tietysti olisi edustajille hyvä, jos mietintö tulisi heille ajoissa,
40610: niin että se tällä viikolla voisi tulla käsiteltäväksi, sillä eduskunta-
40611: talomietintö vaikuttaa rahamääräysmietintöön.               Mutta jos nyt
40612: esitetty mietintö pannaan pöydälle ensi istuntoon, niin ei voi tors-
40613: taina pitää mitään pöydällepanoistuntoa, sillä V. J:n 56 §:n mukaan
40614: ei voi kolmesti panna mietintöä pöydälle. Minä siis tahdon kysyä,
40615: eivätkö ne herrat, jotka ovat vaatineet, että asia pantaisiin pöydälle
40616: ensi istuntoon, suostuisi siihen, että se pantaisiin pöydälle ensi per-
40617: jantain istuntoon.
40618:   Ed. S e t ä 1 ä: Minä olen valmis yhtymään ed. Palmenin vii-
40619: meksi tekemään ehdotukseen.
40620:     Ed. J o h n H e d b e r g: På de skäl, som här framhållits,
40621: ber jag få understöda bordläggningen, i stället för till första·plenum,
40622: till fredagens plenum.
40623: 
40624:    Ed. S c h y b e r g s on:   Också jag förenar mig med frih. Palmen.
40625:      P u h e m i e s: Mitä pöydällepanon päivämäärään tulee, on
40626: siitä tehty kolme ehdotusta. Ed. Turkia on ehdottanut, että mie-
40627: tintö pantaisiin pöydälle ensi viikon tiistain istuntoon. Tätä ovat
40628: useat kannattaneet. Sitten on ed. Palmen toisten kannattamana
40629: ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantain istuntoon.
40630: Siitä alkuperäisestä ehdotuksesta, että asia pantaisiin pöydälle
40631: seuraavaan istuntoon, ovat sen tekijä ja kannattajat luopuneet,
40632: kaikki muut paitsi ed. Storbjörk, ja kun hän yksin on tuon ehdotuk-
40633: sen takana, ei se voi tulla äänestyksen alaiseksi. On siis äänestettävä
40634: siitä, tuleeko asia pantavaksi pöydälle ensi perjantain, vaiko ensi
40635: viikon tiistain istuntoon.
40636:                          Kertomus valtiovarsin tilasta.               1477
40637: 
40638: 
40639:     Äänestys ja päätös:
40640: 
40641:      Ken tahtoo mietinnön pöydälle ensi perjantaihin, äänestää >>jaa»;
40642: jos >>ei>> voittaa, on asia päätetty pantavaksi pöydälle ensi viikon
40643: tiistaihin.
40644:      Äänestyksessä annetaan 84 jaa- ja 102 ei-ääntä.
40645:     Siis on päätetty, että asia panna pöydälle ensi tiistain is-
40646: tuntoon.
40647: 
40648:                     3)     Kertomus vaUlovaraln tilasta.
40649:                                   (A. K.)
40650: 
40651:    F..sitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 sen kertomuk-
40652: sen johdosta, jonka Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovarain-
40653: toimituskunta on Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta.
40654: 
40655:     Puhemies: Tämä kertomus on siksi laaja, että se täytyy
40656: esittää eri osissa. Arvelisin asianmukaisimmaksi esittää ensin a 1 k u-
40657: eli y 1 ei S 0 San; sitte V a 1 t i 0- ja S 0 t i 1 a S raha S t 0 t, niis-
40658: t~in erikseen tulopuolen ja menopuolen; sitte suos-
40659: tun t a v arat ; sen jälkeen k u 1 k u 1 aito s rahaston ja
40660: viimeksi m u u t r a h a s t o t.
40661:     Yleiskeskustelu tässäkin on sallittu, jos tahdotaan.
40662:     Puheenvuoroa käyttää:
40663:     Ed. S i r o 1 a: Tämän istuntokauden alkupuolella lausuin kä-
40664: sityksenäni, että tätä asiaa koskeva mietintö olisi käsiteltävä yhdessä
40665: tai ainakin lähekkäin valtion tulo- ja menoarvion kanssa, niin että sa-
40666: moihin lausuntoihin, jotka voivat kohdistua molempiin, voitaisiin
40667: viitata päätösehdotuksia tehtäessä. Minä olen yhä edelleen sillä
40668: kannalla ja pyytäisin ehdottaa, että tämä mietintö pantaisiin pöy-
40669: dälle siihen istuntoon, jossa käsitellään valtiovarainvaliokunnan
40670: mietintöä valtion tulo- ja menoarviosta.
40671: 
40672:    Ed. K. H ä m ä 1 ä i n en:           Kannatan ed. Sirolan tekemää
40673: ehdotusta.
40674: 
40675:    Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n:           Minä kannatan edellisten
40676: puhujain tekemää ehdotusta.
40677: 
40678:    Ed. v on A 1 f t h a n: J ag hade också för afsikt att anhålla
40679: om bordläggning, men endast till fredagens plenum. Vi kunna icke
40680: gärna lämna alla stora finansfrågors behandling till sista ögonblicket.
40681: Förutom finansrelations- och budgetbetän.kandena återstår ännu
40682: betänkandet rörande kommunikationsfonden.          Om vi uppskjuta
40683: 1478                    Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40684: 
40685: allt detta tilllandtdagens sista dagar, riskera vi att ej kunna slut-
40686: behandla finansfrågorna öfver hufvud. Under sådant förhållande,
40687: synes rnig den af hr Sirola föreslagna bordläggningen innebära ganska
40688: stora faror, och skulle jag anse, att en bordläggning till fredagen
40689: borde räcka till och möjliggöra för landtdagsmännen att sätta sig
40690: in i de frågor, som i relationsbetänkandet ingå. Jag får sålunda under-
40691: stöda bordläggningen till fredag.
40692: 
40693:     Puh e m i e s: Koska useat edustajat ovat pyytäneet asiaa
40694: pöydälle, tulee se tietysti jäämään pöydälle. Kysymys on vaan pöy-
40695: dällepanopäi västä.
40696: 
40697:    Ed. J o h n H e d b e r g:        J ag ber få understöda frih. von Alf-
40698: thans förslag.
40699: 
40700:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40701: 
40702:     P u h e m i e s: Pöydällepanosta on tehty kaksi eri ehdotusta:
40703: ed. Sirola ed. Hämäläisen y. m. kannattamana on ehdottanut, että
40704: asia pantaisiin pöydälle siksi kuin valtiovarainvaliokunnan mietintö
40705: valtion varoista ja tarpeista, niin sanottu budgettimietintö, tulee kä-
40706: siteltäväksi; ed. von Alfthan ed. Hedbergin kannattamana on eh-
40707: dottanut asiaa pöydälle pantavaksi ensi perjantain istuntoon.
40708:     Näiden välillä tulee siis äänestettäväksi.
40709: 
40710:        Xänestys ja päätös:
40711: 
40712:     Ken tahtoo että asia pannaan pöydälle ensi perjantain isttm-
40713: toon, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta, ed. Sirolan eh-
40714: dotuksen mukaisesti, päättänyt panna sen pöydälle siksi kun Valtio-
40715: varainvaliokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista tulee käsi-
40716: teltäväksi.
40717:     Äänestyksessä annetaan 88 jaa- ja 97 ei-ääntä.
40718:     On siis päätetty panna mietintö pöydälle siksi kun Valtiovarain-
40719: valiokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista tulee käsiteltä-
40720: väksi.
40721: 
40722:                    4)   Säästöpankkiasetuksen muuttaminen.
40723:                                    (2 K.)
40724:    Esitetään t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n Pankkivaliokunnan
40725: mietinnössä N:o 4 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o I I val-
40726: mistavasti käsittely
40727:    Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
40728: annetun asetuksen I §:n muuttamisesta.
40729:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.           1479
40730: 
40731: 
40732:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta Suuren valiokunnan
40733: ehdotuksen mukaisena ja asian toinen käsittely julistetaan päät-
40734: _tyneeksi.
40735: 
40736:                   5)     Verotuslaitoksen uudistaminen.
40737:                               (J atk. A. K.)
40738:     Esitetään täysi-istunnossa lokakuun 9 p:nä keskustelunalaisena
40739: ollut, mutta silloin toistamiseen pöydälle pantu Valtiovarainvalio-
40740: kunnan mietintö n:o 4, verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavien
40741: anomusehdotusten johdosta.
40742: 
40743:     P u h e m i e s: Ennenkuin keskusteluun ryhdytään, pyytäisin
40744: tehdä selkoa niistä muutosehdotuksista, joita jo asian aikaisemmassa
40745: käsittelyssä on tehty, sillä nuo muutosehdotukset otetaan edelleen
40746: huomioon; ne, joita on kannatettu, tulevat ilman muuta äänestet-
40747: täviksi. Ne, jotka eivät vielä ole saavuttaneet kannatusta, voivat
40748: nyt sitä saada ja tulla äänestettäviksi.
40749:     Ed. von Alfthan, ed. Granfeltin kannattamana, on ehdottanut,
40750: että mietintö palautettaisiin takaisin valtiovarainvaliokuntaan
40751: muodostettavaksi toisen vastalauseen mukaisesti.
40752:     Ed. Gebhard on ehdottanut mietinnön palauttamista valtiova-
40753: rainvaliokuntaan muodostettavaksi ensimäisen vastalauseen mu-
40754: kaisesti.
40755:     Ed. Schybergson on antamansa lausunnon nojalla ehdottanut,
40756: että mietintö ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
40757:     Ed. Grotenfelt, ed. Kallion kannattamana, on ehdottanut, että
40758: mietinnön perustelut sivulla 12 muutettaisiin siten, että toisen
40759: kappaleen viimeinen lause tulisi kuulumaan seuraavasti: >>Periaat-
40760: teessa on valiokunnan enemmistö sitä mieltä, että sokeritulli onko-
40761: konaan lakkautettava, mutta siihen nähden, että kauppasuhteemme
40762: keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa sekä rahalliset näkökohdat
40763: tehnevät tämän muutoksen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkä
40764: mahdottomaksikin, on valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen,
40765: että tällä kertaa valiokunta ehdottaa sokeritullin alentamista siinä
40766: määrässä kuin mainitut olosuhteet myöntävät.>>
40767:     Keskustelu:
40768:     Ed. S c h y b e r g s o n: Då jag yrkade att petitionen skulle
40769: lämnas utan afseende, gjorde jag det uttryckligen med åberopande
40770: däraf att jag åhört finanschefens yttrande i saken och däraf funnit,
40771: att regeringen egnade ett synnerligt intresse och uppmärksamhet
40772: åt frågans lösning. På den grund, icke på grund af hvad jag i mitt
40773: yttrande anfört, föreslog jag, att petitionen skulle lämnas utan af-
40774: seende.
40775: 1480                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40776: 
40777: 
40778:      Ed. P a 1 m e n: Pahoin on peljättävä, että sen väliajan täh-
40779: den, joka on kulunut tämän kysymyksen edellisen käsittelemisen
40780: ja tämänpäiväisen välillä, paljon tulee sanottavaksi uudelleen, joka
40781: jo on sanottu, mutta ehkä unohtunut. Minä puolestani katson sekä
40782: velvollisuudekseni että muutenkin paremmaksi jättää sikseen pole-
40783: miikin niitä lausuntoja vastaan, joita viime kerralla on esitetty.
40784: Minulla on vaan asiana lyhimmiten huomauttaa, mitkä ne syyt ovat,
40785: jotka ovat pakottaneet minut panemaan vastalauseen valiokunnan
40786: mietintöä vastaan. Minä siinä kohden tahdon ensinnäkin huomaut-
40787: taa, että tämä mietintö, jota nyt on puolustettu, on rakennettu
40788: sille pohjalle, että joskus täytyy epäillä, mihin valiokunta tahtoo.
40789: Kun esim. 4 sivulla sanotaan, että täydellinen uudistus on kyseessä ja
40790: sanotaan: >>mihin suuntaan sen tulisi tapahtua, esitetään seuraavassa
40791: lähemmin», niin lukija ei voi helposti tulla toiseen päätökseen kuin
40792: että valiokunta tai sen enemmistö todellakin tarkoittaa, että seu-
40793: raavilla sivuilla lausutut mielipiteet ovat pidettävät jonakin oh-
40794: jeena valiokunnalle. Kun valtiovarainvaliokunnassa tästä oli ky-
40795: symys, lausuttiinkin hyvin vaikuttavana tavalla, että viittaukset
40796: olivat ohjeeksi aijotut, ja lisättiin noita muutamilla tahoilla tavan-
40797: mukaisia uhkauksia, että kyllä me kukistamme sen hallituksen, joka
40798: ei ota huomatakseen, mitä käsketään. Mutta jos katsellaaan toista
40799: paikkaa, niin selitetään mietinnössä, että eihän tässä olekaan sanottu
40800: eikä ehdotettu muuta, kuin että >>mahdollisuuden mukaan>> valmis-
40801: tetaan siirtymistä uuteen järjestelmään. Tuommoiset viittaukset
40802: eivät merkitse paljoakaan, sillä joskin sana >>mahdollisuuS>> olisi ollut
40803: poissa, jokainen kai sittenkin ymmärtää, että valiokunnan enemmistö
40804: ei ole tahtonut vaatia, että mahdottomuudenkin vallitessa siirryt-
40805: täisiin uuteen järjestelmään.
40806:      Tämmöinen epämääräisyys ei ole hyvä valiokunnan mietinnössä.
40807: Ja kun lisäksi ruvetaan esittämään sellaisia aatteita, että pitäisi
40808: luopua suojellustullijärjestelmästä ja >>mahdollisuuden mukaan>>
40809: siirtyä vapaakauppa-aatteelle, niin tässä oikeastaan liikutaan
40810: niillä vanhoilla periaatteilla, jotka olivat ymmärrettävissä siihen
40811: aikaan, kun n. k. Manchesterdoktriini oli vallalla. Mutta Suomen
40812: eduskunta, joka on tehnyt kieltolain, joka ainakin muutamissa koh-
40813: din osoittaa suuria taipumuksia pyrkimään kaikenlaisiin lainsäätä-
40814: mistoimenpiteisiin, jotka koko tuntuvalla tavalla ehkäisevät yksi-
40815: tyisen vapautta, ei tosiaankaan ole johdonmukainen, jos se toiselta
40816: puolen julistaa täydellistä vapaakauppaa ja kaikkien tullien poista-
40817: mista ja toiselta puolen luulee voivansa rakentaa kotimaista työtä,
40818: joka muka täällä olisi tuottava ja mahdollinen, muttajokasittenkään
40819: vapaakaupan vallitessa ei ole ajateltavissa ilman pakon apua. Täm-
40820: möiset ristiriitaisuudet eivät kaunista mietintöä. Puhutaan, että
40821: sokeritulli on poistettava niin pitkälle kuin suinkin mahdollista.
40822: Mutta kun kysytään, onko tarkoitus poistaa noista I5 miljoonasta,
40823:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1481
40824: 
40825: 
40826: mikä vuosittain on siitä tuloa, ro miljoonaa, vai 5 miljoonaa, niin
40827: jäädään vastausta vaille. Tämä ei liioin ole sopivaa sille valiokunnalle,
40828: jonka tulee valmistaa valtiovarainhoitoa koskevia asioita. Sen
40829: valiokunnan asiana lähinnä on ottaa harkittavaksi, mistä otetaan
40830: ne kymmenen tai parikymmentä miljoonaa, jotka tarvitaan kai-
40831: kenlaisiin uudistuksiin.
40832:     Keskustelussa, joka on tapahtunut tässä asiassa, on, niinkuin mo-
40833: nessa muussakin, ollut yhtenä pääosana puheleminen siitä, mitä
40834: puolueohjelmissa on ollut luettavana. Koetetaan sillä tavalla tulla
40835: pitkälle ja vieläpä on joskus luettu pitkät otteet sanomalehtikir-
40836: joituksistakin - tavallisesti saadakseen oikein selvästi osoitetuksi,
40837: että lähimmäisen silmässä on suuri malka olemassa. Mutta minä
40838: tahdon yksinkertaisesti vastata siihen, että valtiollisessa elämässä
40839: arvellaan, ettei mikään vika ole suurempi kuin se, ettei opi mitään
40840: eikä unohda mitään. On välttämätöntä, että valtiollisissa asioissa
40841: päivä päivältä opitaan ja yhä paremmin ymmärretään, mitenkä
40842:  asiat ovat järjestettävät, niin että kansan etu ei tule kärsimään.
40843:  Minä siis en aijo uhrata yhtään sanaa siihen, että mahdollisesti voi
40844: löytää jostain anomuksesta tai jostain päätöksestä, joka tehtiin 5 tai
40845:  4 vuotta sitten, jonkun sanan, jonka olisi voinut lausua paremmin.
40846: Siksipä meillä on valtiopäivillä valiokuntien käsitteleminen mää-
40847:  rätty, jotta saadaan tarkemmin ja paremmin punnituksi muoto niille
40848:  aatteille, jotka yksityiset edustajat ja vaikkapa ryhmätkinesittävät
40849: tarkoituksinaan.
40850:      Ennen kaikkea täytyy meidän ottaa huomioon, mitä lähin aika
40851: opettaa. Kun on saatu semmoisiakin yllätyksiä, että yht'äkkiä ehdo-
40852: tetaan milloin ro miljoonaa, milloin vaikkapa 50 miljoonaa valtio-
40853:  tuloista poistettavaksi, sillä valtiovarainhoitoa koskevissa asioissa
40854:  kokonainen ryhmä on ehdottanut, että kaikki tullit ovat poistettavat
40855: - mikä merkitsee samaa, kuin että puolet Suomen valtiontuloista
40856:  häviäisivät; - kun samat henkilöt, jotka toisena kuukautena tuu-
40857:  mivat saavansa esim. tupakkaverosta ro miljoonaa tai enemmänkin,
40858:  muutama kuukausi myöhemmin arvelevat, ettei saa verottaa tu-
40859:  pakkaa ensinkään, ja kun myöskin kaikki komsumtsionitullit,
40860:  tullit sellaisista tavaroista kuin sokeri, kahvi y. m. yht'äkkiä ehdo-
40861:  tetaan poistettaviksi, niin kaikki nämä asianhaarat todellakin pa-
40862:  kottavat jokaista ajattelemaan entistä tarkemmin, miten voipi tulla
40863:  tulokseen, joka on mahdollinen. Sentähden ei tällä haavaa ole niin
40864:  tarpeellista huomauttaa tasoituksista ja kohtuuttomuuksien poista-
40865:  misista. Se, mikä minun mielestäni tällä haavaa on näyttänyt
40866:  kaikista tärkeimmältä ja mikä siis on tullut vastalauseessanikin
40867:  esitetyksi, on se huomautus, että jos Suomen eduskunta tahtoo suu-
40868:  ria uudistuksia saada aikaan, täytyy ottaa huomioon, että valtio-
40869:  varainhoito ei ole yksinkertaisesti järjestetty sillä, että pyhitään
40870:  puolet tai kolmasosa entisistä tuloista, hankkimatta uusia sijaan.
40871: 1482                 Istunto 20 p. lokakuuta UlOS.
40872: 
40873: 
40874: Suuret uudistukset vaativat tuntuvia uhrauksia. Ja samassa kun
40875: on .tasoituksia tarpeen, täytyy meidän ottaa huomioon, että vero-
40876: tekniikan kannalta katsoen on suorastaan mahdottomuus hankkia
40877: kymmenittäin miljoonia noin muutamilla kynäyksillä. Koko se
40878: käsittelytapa, joka on tullut näkyviin tämän verotuslaitoksen uudis-
40879: tamista koskevan mietinnön kautta, viittaa siihen, että suuri epä-
40880: kypsyys on olemassa niissä, jotka vaativat uudistuksia. Sentähden
40881: tulee ikäänkuin välttämättömäksi vastaukseksi vielä kiinteärumin
40882: kuin ennen pitää kiinni entisestä, kunnes uudistajat osaavat esit-
40883: tää edes jonkunmoisia mahdollisia keinoja, millä voisi uudistuksia
40884: ajaa. Minä siitä syystä en myöskään katso tarpeelliseksi mennä
40885: pitemmälle; arvelen että tämäkin riittää perustelemaan sitä varo-
40886: vaisempaa kantaa, mille minä asetun heikosti perusteltuja uudis-
40887: tuksia kohtaan, jotka esiintyvät joko mietinnössä tai vastalauseissa.
40888:     Tahdon lopuksi vielä huomauttaa, että kun se ponsi, jonka oikeas-
40889: taan kaikki tai ainakin valtava enemmistö hyväksyy, päättyy yksin-
40890: kertaiseen vaatimukseen, että meidän verotusoloissamme vallitse-
40891: vat puutteet ovat selvitettävät sekä lisäksi vaatii, että ehdotus on
40892: tehtävä puutteiden poistamiseksi sekä uuden, oikeudenmukaisemman,
40893: valtion tarpeita tyydyttävän verotusjärjestelmän aikaansaamisesta,
40894: niin siihen ei tarvitse muuta perustelua, kuin juuri, että selvittely
40895: on tarpeen. Ei siis tarvitse tällä hetkellä mennä määräämään ja an-
40896: tamaan ohjeita suuntaan tai toiseen. Jos ohjeet jo ovat annettavissa,
40897: niin selvitys siinä kohden on tarpeeton, mutta jos selvitystä tarvi-
40898: taan, niin älköön mentäkö antamaan ohjeita, jotka kenties ovat
40899: liian huonosti harkittuja. - Minä pysyn siinä, että aivan lyhyt ja
40900: ylimalkainen perustelu on annettava eduskunnan kirjelmässä, sem-
40901: moinen perustelu, joka vastaa pontta. Me muistamme, että ponteen
40902: nähden ei ole ollut oleellista erimielisyyttä muuta kuin harvoissa
40903: yksityiskohdissa, joten ponteen nähden luullakseni enemmistö tässä
40904: eduskunnassa on taattu.
40905: 
40906:     Ed. A u g. H j e 1 t: Siinä keskustelussa, joka eräässä edellisessä
40907: istunnossa omistettiin valtiovarainvaliokunnan esillä olevalle mie-
40908: tinnölle, tuotiin eri tahoilta esiin tämän mietinnön puutteellisuus,
40909: että siinä ei ole mitään selvittelyä siitä, millaiseksi Suomen valtion
40910: tulo- ja menoarvio muodostuisi, jos valiokunnan ehdottamat reformit
40911: pantaisiin käytäntöön, joten siis näiden reformiehdotusten kan-
40912: tavuus finanssikannalta ei ole mietinnössä likimainkaan riittävästi
40913: valaistu. Mutta niin kauan kun tällaista selvittelyä puuttuu, ei
40914: eduskunnalla myöskään ole mahdollisuutta arvostella tämän laaja-
40915: kantoisen kysymyksen eri puolia eikä siis myöskään siitä tehdä
40916: varmaa, oikeaa päätöstä. Mietintö näin ollen menettää hyvän osan
40917: sitä merkitystä, mikä sillä muuten olisi ja mikä sillä pitäisi olla.
40918: En tahdo kuitenkaan tästä laajemmalti puhua. Pyydän sen sijaan
40919:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.              1483
40920: 
40921: saada lausua muutamia sanoja parista niistä verotusmuodoista, joita
40922: valiokunta mietinnössään puoltaa.
40923:     Niistä uusista tulolähteistä, jotka valiokunta ehdottaa valtio-
40924: laitoksellemme avattaviksi, on valiokunta ensi sijassa maininnut
40925: uuden tuloverotuksen ja siinä on mielestäni valiokunta menetellyt
40926: aivan oikein. Emme kauemmin saa arvostella tuloveron puuttu-
40927: mista maamme verotusjärjestelmästä siltä- sanoisinko- keveältä
40928: tahi melkein irooniselta kannalta, jolta eräs arvoisa edustaja edelli-
40929: sessä istunnossa sitä käsitteli. Se seikka, että tämä veromuoto r885
40930: vuoden valtiopäivillä lakkautettiin vähän tuottavana, ikävänä
40931: ja tarpeettomana, kuten silloin sanottiin, on tosiasia, jota nähdäk-
40932: seni ei sovi mainita minäkään ohjeeksi kelpaavana tosiasiana, kun
40933: nyt on' kysymys verotuslaitoksemme uudestaan järjestämisestä.
40934: Yhtä vähän on aihetta siinä hengessä viitata siihen, että myöhemmät
40935: yritykset, esim. 1894 vuoden valtiopäivillä tehdyt, jälleen siirtää
40936: tulo- ja omaisuusverotus verojärjestelmäämme ovat rauenneet.
40937: Päinvastoin tämä tuloverotukseen sitkeä vastusteleminen ja se me-
40938: nestys, jolla sen toimeenpanoa on vastustettu, on merkittävä varsin
40939: ikäväksi lehdeksi kansamme sosiaalipoliittisen kehityksen historiasta
40940: viime vuosikymmeniltä. Sillä tämä todistaa, että oikeudenmukai-
40941: suuden vaatimuksille ei ole verolaitoksess,amme annettu läheskään
40942: sitä etusijaa, mikä näille vaatimuksille kuuluu. Tuloverotuksen pitkä-
40943: aikainen vastustaminen tässä maassa päinvastoin velvoittaa meitä
40944: nyt kahta voimakkaammin sen toimenpanemiseen. Mutta vaikka
40945: siis olenkin tuloverotuksen toimeenpanon välttämättömyyteen kat-
40946: soen täysin samalla kannalla kuin valiokunta - kuten lausutaan
40947: anomuksessa, että tuloverotus on pidettävä tärkeimpänä kansamme
40948: suoranaisten verojen joukossa- niin minä juuri tähän veroon näh-
40949: den valitan, ettei valiokunta ole esittänyt tarkempaa laskua, mitä
40950: tällä verolla todellisuudessa voitaisiin saada maassamme aikaan.
40951:     Valiokunta lausuu mietinnössään sivuilla 20-21 seuraavat sa-
40952: nat: ~Yleisen tuloverotuksen kautta saatava rahallinen tulos tulee
40953: tietenkin kokonaan riippumaan veroprosenteista sekä siitä, miten
40954: jyrkkä ja korkea yleneminen siinä otetaan käytäntöön.•> Kysymyk-
40955: set, kuinka runsaat ne tulolähteet ovat, joista kyseenalainen vero
40956: on luovutettava, kuinka raskaasti näitä tulolähteitä voidaan ve-
40957: rottaa ja missä se raja käy, jonka yli ei hevin saata astua, nämä tär-
40958: keät kysymykset ovat jääneet mietinnössä miltei kokonaan syrjään.
40959: Puolet valiokunnan jäsenistä kolmannessa vastalauseessa nimen-
40960: omaan lausuu, etteivät tahdo mitään laskuja tässä kohden tehdä,
40961: kun eivät katso niitä tarpeellisiksi. Ja tämän lauseen he perustavat
40962: seuraavilla merkillisillä sanoilla sivulla 35: •>Samalla kuin olemme
40963: vakuutetut siitä, että tulovero, olematta silti erikoisen raskas, voi
40964: tuottaa tuntuvasti suurempia tuloksia kuin ylempänä mainittu luku
40965: 8, 9 miljoonaa markkaa, emme kuitenkaan katso tarpeelliseksi esit-
40966: 1484                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
40967: 
40968: 
40969: tää mitään laskelmaa sen tuottavaisuudesta, koska tämä kokonaan
40970: tulee riippumaan verotustarpeesta.~ Valiokunnassa näyttää siten
40971: tosissa jotenkin yleisesti olleen se käsitys vallalla, että tulo- ja siihen
40972: liittyvä omaisuusvero ovat jokin taikasauva, jolla voidaan loihtia
40973: esiin melkein tyhjentymättömiä tulolähteitä valtiolle. Näin ollen
40974: lienee paikallaan huomauttaa siitä, että kaikissa niissä valtioissa,
40975: jotka ovat ottaneet tuloverotuksen käytäntöön, se rahallinen tulos,
40976: joka tällä verolla on saatu, muodostaa ainoastaan vähäisen osan
40977: valtion koko tulobudgetista. Tahdon mainita vain pari lukua, jotka
40978: kohdistuvat viimeisiin vuosiin: Preussissa, jossa tämä tuloverotus
40979: tuotti kokonaista 223 miljoonaa Rmk, tämä erä vastaa 6.7 %valtion
40980: koko budgetista; Englannissa, missä tulo nousi 33.8 miljoonaan
40981: puntaan, tämä teki 15 %; Itävallassa, jossa tulo oli 55 miljoonaa
40982: kruunua, oli vastaava osuus 3.1 % ja Hollannissa, jossa tulo oli 15.1
40983: miljoonaa guldenia, oli se 8.8 %. Näemme siis, että tämä osuus on
40984: kaikkialla ja juuri Preussissa, jossa tämä tuloverotus on pisimmälle ja
40985: parhaiten kehittynyt, vain vähäinen murtoluku siitä, mitä valtio
40986: tarvitsee ja mitä se saapi muista tulolähteistä.
40987:      Siinä anomusehdotuksessa, jonka minä muiden joukossa viime
40988: vuonna tästä asiasta tein, oli myöskin lyhyt aivan ylimalkainen
40989: laskelma siitä, mitä tuloverotus maassamme voisi tuottaa, jos tämä
40990:  tuloverotus alkaisi vähintään 1,ooo markan tuloista ja sitten 4 as-
40991: teessa kohoaisi korkeintaan 4 %:iin tulosta. Tämä laskelma päät-
40992: tyy 8.9 miljoonaan markkaan. Nyt on huomattava, että tässä las-
40993:  kelmassa ei ole voitu - kun tilastollista aineistoa kokonaan siitä
40994:  puuttuu - ottaa huomioon niitä kiinnitettyjen velkojen korkoja,
40995:  jotka sisältyvät näihin bruttomääriin. Mihinkä summaan nämä nou-
40996: sevat eri tuloluokissa, on tällä hetkellä tuntematon asia. Mutta
40997:  aivan vähäisiä ne eivät missään tapauksessa voine olla. Ja vastaisessa
40998:  tuloverotuksessa, jossa täytyy ottaa tämänluontoiset poistot huo-
40999:  mioon, ne tietystikin vaikuttavat nettotulojen määrään. Myönnettä-
41000:  köön kuitenkin toiselta puolen, että mainitsemani veroprosentit
41001:  ehkä voidaan jonkun verran korottaa ja että myös kansamme jat-
41002:  kuva taloudellinen edistys, jollaista ainakin tahtoisimme toivoa,
41003:  tulee vuodesta vuoteen nostamaan näiden tulojen summaa, joista
41004:  tämä vero on nostettava. Olettakaamme siis, että mainitsemani
41005:  summa huomataan oikeaksi, sanokaammepa että se nousee vaikka
41006:  10 miljoonaan markkaan vuodessa. Valtion nykyisestä budgetista
41007:  tämä summa ei kuitenkaan tekisi enempää kuin noin 9 %, mutta siis
41008:  kuitenkin tuntuvasti enemmän kuin esim. nykyään vastaava tulo-
41009:  määrä on Preussissä, valtiossa, jossa, kuten tunnettu, juuri tämä
41010:  veromuoto on täydellisimmin kehittynyt ja jossa harjoitetaan erin-
41011:  omaisen tarkkaa kontrollia.
41012:      Kolmannen vastalauseen allekirjoittajat lausuvat olevansa va-
41013:  kuutettuja siitä, että tulovero, jos se olisi paljonkin raskaampi kuin
41014:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                 1485
41015: 
41016: 
41017: se vero, joka tarvitaan mainitsemani summan aikaansaamiseksi,
41018: ei sittenkään ole meidän maassamme raskas. Tämä lause johtuu il-
41019: meisesti siitä käsityksestä, joka niin tiheään ja niin varmana esiin-
41020: tyy m. m. vasemmiston sanomalehdistössä, että valtion tuloverotuk-
41021: sen tulee koko painollaan tai ainakin suurimmalta osaltaan koh-
41022: distua yhteiskunnan yläluokkiin, ja että jos asiat niin järjestetäänkin,
41023: niin tuloverotus kyllä tuottaa ne runsaat tulot, joita valtio tarvitsee.
41024: Tässä on katsantokanta, jolla ei ole todellisuuden pohjaa. Yhteis-
41025: kunnan yläluokka muodostaa verrattain vähäisen osan koko kan-
41026: sasta. Kun kansan tulotalous otetaan huomioon, niin nähdään, että
41027: kansan pohjakerrokset tässäkin suhteessa siis tulolähteisiin nähden
41028: muodostavat sen vankan ja laajan perustan, johon ylemmät luokat
41029: nojaavat ja josta ne kohoavat. Pyydän saada mainita vain pari
41030: lukua, jotka Preussin tuloverotus on ilmaissut, ja jotka erittäin sel-
41031: västi valaisevat tätä tosiasiaa, pari lukua, joilla on arvoa juuri sen
41032: takia, että ne perustuvat niin harvinaisen laajaan ja erityisesti luo-
41033: tettavaan ainehistoon.
41034:      Preussin kansasta on, kun luetaan verotettavien tai verosta vapau-
41035: tettujen omaiset mukaan, tasan puolet kokonaan tuloverosta va-
41036: paita sen nojalla, että tämän väestöosan tulot eivät nouse siihen
41037: rajaan, goo Rmkaan, josta vasta tuloverotus alkaa. Jos ottaa huo-
41038: mioon ainoastaan sen varakkaamman osan Preussin valtion väes-
41039: töä, jonka tulot ovat verotuksenalaiset, niin uusin tilasto, viime vuo-
41040: delta, osottaa, että tässä väestön osassa tasan 9/!o kuului alimpaan
41041: tuloluokkaan eli siihen, jonka tulot olivat goo ja 3,000 Rmkan vä-
41042: lillä, ja ainoastaan 1 /!o:lla tätä väestöä oli tuloja yli 3,000 markan.
41043: Jos otamme tulot huomioon, niin näemme, että enemmän kuin puolet
41044: eli 56.I % veronalaisen väestön tuloista kuului niille, joiden tulot
41045: olivat alle 3,ooo markan, ja ainoastaan loput 43·9 % niille, joiden
41046: tulot olivat yli 3,000 markan.
41047:      Jos sitte katselee sitä verotaakkaa, jota nämä eri tuloluokat kantoi-
41048: vat tuloverona yhteiskunnan hyväksi, niin huomaamme, niinkuin
41049: sopii olettaakin, että suhde on päinvastainen. Tämä 1/10 suoritti
41050: koko verosta 67·4 % ja tuo monilukuinen alempi luokka 32.6.
41051:      Mainitsemani luvut koskevat Preussin valtiota, jonka kansan
41052: yleinen varallisuus on aivan toisenlainen kuin kansan varallisuus
41053: on Suomessa, ja jossa myöskin vastaavassa määrässä tulosuhteet ovat
41054: verrattomasti edullisemmat kuin ne ovat täällä. Kuinka näin ollen
41055:  voidaan, tällaiset tosiolot silmäin edessä, antautua siihen ajatuk-
41056: seen ja toivoon, että täällä meidän maassamme on olemassa ylä-
41057: luokka niin suurilukuinen ja niin runsastuloinen, että sen verotta-
41058:  misesta voipi rajatta ja vaivatta saada kokoon niitä kymmeniä mil-
41059:  joonia, joita valtiolaitoksemme tulee tarvitsemaan?
41060:      Omasta puolestani soisin, että eduskunta ei kävisi hyväksymään
41061:  valtiovarainvaliokunnan mietintöä tässä koskettelemassani kohden,
41062: 1486                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41063: 
41064: vielä vähemmän kolmatta vastalausetta, ja siten auktoriteetillaan
41065: antamaan ikäänkuin lisää tukea katsantokannalle, joka jo nyt on
41066: kansaammelaajalti levinnyt, mutta joka on omiaan häiritsemään ja
41067: vaikeuttamaan muutenkin niin vaikean verotusreformin aikaan-
41068: saamista.
41069:     Tahtoisin vielä lyhyesti kosketella toista tulolähdettä, johon valio-
41070: kunta viittaa, nimittäin tupakkaveroa. Valiokunta ehdottaa, että
41071: se olisi meillä otettava käytäntöön paljon suuremmassa mitassa,
41072: kuin missä se nykyään tulliverona esiintyy, mutta jättää avoimeksi
41073: kysymyksen, olisiko tupakkamonopoli vai aksiisijärjestelmä pi-
41074: dettävä edullisempana. Finanssipäällikkö on edellisessä istunnossa
41075: jo ilmoittanut, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin selvityk-
41076: sen hankkimiseksi tupakkaverotuksen eri muodoista ulkomailla.
41077:      Tässä on vero, josta todella voimme suuria odottaa, vero, joka
41078: kohdistuu sellaisen tavaran kulutukseen, joka aivan erikoisesti sopii
41079: verotuksen esineeksi. Se on sopiva siksi, että tupakka kieltämättä
41080: on ylellisyystavara ja juuri sellainen, jonka kulutus kokonaan riip-
41081: puu kunkin kuluttajan omasta tahdosta. Se on sopiva senvuoksi,
41082: että tupakkaa käytetään niin suuressa määrässä juuri meidän maas-
41083: samme. Mutta tahtoisin vielä kiinnittää huomiota siihenkin seik-
41084: kaan, että tupakkaverossa voidaan ottaa huomioon myöskin ta-
41085: varan kvaliteetti ja sitä vastaava hinnoitus. Toisin sanoen voidaan
41086: järjestää tupakkaverotus siten, että se jossakin määrin vastaa ku-
41087: luttajan eli verotettavan henkilön varallisuus-suhteita. Ja ulkomailla
41088: saatu kokemus todistaa, että yleensä yleisö tupakan käytössä vähitel-
41089: len siirtyy yhä paremman, yhä kalliimman tavaran käyttämiseen.
41090:      Saksassa, jossa on vuosikymmeniä riidelty tupakkaveron kehittä-
41091:  misestä, on m. m.laskettu, että tupakan kulutus siellä on z8 vuoden
41092: kuluessa eli vuodesta 1877 vuoteen 1905 kohonnut henkeä kohti
41093:  3 Rmk. 29 pf. eli 67 %:1la. Mutta valtion tupakkaveron kautta
41094:  saama tulo on samaan aikaan kohonnut ainoastaan 77 pf:llä. Ja
41095:  tämä johtuu osalta siitä tosiseikasta, johon äsken viittasin, että käy-
41096:  täntöön siirtyy yhä enemmän parempaa ja kalliimpaa tavaraa, kun
41097: toiselta puolen vero ei ole vastaavassa määrässä kohonnut. Sak-
41098:  sassa eräs etevä tämän kysymyksen tutkija on laskenut, että jos
41099:  vain puolet siitä mainitsemastani rahasta, joka on vuosien kuluessa
41100:  henkeä kohti käytetty lisää tupakan kulutuksessa, olisi joutunut
41101:  valtion huostaan veron muodossa, niin tämä olisi tuottanut 90 milj.
41102:  Rmk. vuotta kohti. Ja Saksassa on, kuten ehkä tunnetaan, toissa
41103:  vuonna otettu käytäntöön uusi tupakkavero, nimittäin paperossi-
41104:  aksiisi, jonka veromäärä seitsemässä eri asteessa suhtautuu tavaran
41105:  alempaan tai korkeampaan hintaan. On siis tällä erikoisalalla siir-
41106:  rytty juuri sellaiseen verotusmuotoon, jossa otetaan huomioon ve-
41107:  rotettavan ylellisyystavaran arvo sekä siten veronmaksajan varal-
41108:  lisuustila.
41109:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.              1487
41110: 
41111: 
41112:     Kun ottaa huomioon ne pätevät syyt, jotka varsinkin meidän
41113: maassamme puhuvat tupakkaverotuksen tehokkaaksi tekemisen
41114: puolesta ja joihin valiokuntakin mietinnössään jotenkin laajalti
41115: viittaa, niin ei voi hämmästymättä tutustua mietintöön liitettyyn
41116: neljänteen vastalauseeseen, jossa puolustetaan sellaista veropolitiik-
41117: kaa meidän maassamme otettavaksi käytäntöön, että tupakka
41118: olisi tehtävä kaikista veroista tykkänään vapaaksi.
41119:     Valtiovarainvaliokunta ei ole tyytynyt mietinnössään vaan ly-
41120: hyesti kannattamaan tehtyjä anomuksia. Se on katsonut asiakseen
41121: esittää myöskin niitä periaatteita, joitten mukaan tämä verotus-
41122: reformi olisi järjestettävä. Ja siinä minun mielestäni valiokunta on
41123: tehnyt oikein. Sillä eihän ole paikallaan, että eduskunta lähettäisi
41124: hallitsijalle mitään tyhjää, epämääräistä anomusta verotusreformin
41125: suunnittelemisesta hallituksen puolelta, vaan että se itse ilmoittaa
41126: ainakin muutamin yleisin piirtein, mille perusteille se soisi reformin
41127: rakennettavaksi. Ja vaikka sen hallituksen, jonka aikanaan tulee
41128: eduskunnalle esittää verotusreformisuunnitelma, tietystikin tulee
41129: pidättää itselleen täydellinen vapaus harkita tätä kysymystä, niin
41130: hallitus ei kuitenkaan voi eikä saa olla ottamatta huomioon niitä
41131: näkökohtia, niitä toivomuksia, jotka kansaneduskunta tässä asiassa
41132: tuopi esille. Mutta juuri sentähden on nähdäkseni varsin tärkeätä,
41133: että eduskunta perustelee anomuksensa täysin pätevillä syillä, että
41134: se viittaa tällekin reformille sellaista suuntaa, jota voidaan ajaa
41135: ja josta saattaa toivoa pysyväistä hyötyä kansallemme.
41136:      Tämän johdosta minä pyydän saada yhtyä siihen ehdotukseen,
41137: minkä ed. Gebhard edellisessä istunnossa teki, että siis tämä mie-
41138: tintö olisi palautettava valiokuntaan, jotta valiokunta antaisi sen
41139: esittämälle ponnelle sellaisen perustelun, joka tätä kaikkien kan-
41140: nattamaa pontta asiallisesti ja oikeaan suuntaan tukee.
41141: 
41142:     Ed. T a n n e r: Kun tästä asiasta parisen viikkoa takaperin
41143: alustavasti keskusteltiin, myönsivät useat puhujat, että meidän
41144: verotusjärjestelmässämme on hyvinkin paljon korjaamisen varaa ja
41145: olivat siis siinä samalla kannalla kuin valiokunnan mietintö ja
41146: niiden anomusehdotusten allekirjoittajat, joiden johdosta tämä mie-
41147: tintö oli syntynyt. Ja ihme olisi ollutkin, jos joku olisi voinut
41148: kehua tätä meidän verotusjärjestelmäämme, sillä tuskin sen van-
41149: hoillisempaa ja kurjempaa voidaan löytää mistään maasta. Tur-
41150: haan se siinä suhteessa etsii vertojaan, samoin kuin esim. eduskunta-
41151: laitoksemme ennen uudistustaan. Mutta sehän onkin meikäläi-
41152: sen yläluokan tapa, että se antaa epäkohtien kehittyä huippuunsa,
41153: ennenkuin se ryhtyy niitä korjaamaan, ja mitään parannuksia ei
41154: tavallisesti saada aikaan, ennenkuin tyytymättömyys johonkin
41155: asiaan on tullut niin valtavaksi, ettei sitä enään luulla voitavan
41156: viihdyttää.
41157: 1488                    Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41158: 
41159:      Mutta vaikka tämä verotusjärjestelmämme suuri kelvottomuus
41160:  yleensä myönnetäänkin ja vaikka valiokunnan mietinnössä osaksi
41161:  juuri sentähden sanotaan lähdettävän korjauksia hankkimaan, ei
41162:  siinä kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota asian pääkohtaan, sen
41163:  ytimeen. Ja asian ytimenä ei ole suinkaan se seikka, että vero-
41164:  tuslaitoksemme on vanhentunut tai ettei se jaksa tyydyttää kas-
41165:  vavaa tarvetta valtioverojen hankinnassa, vaan pääasia on siinä,
41166:  että otetaan selville k u k a nykyiset verot maksaa, onko verotus
41167:  oikeudenmukainen, sekä korjaukseen käydessä asete-
41168:  taan verotaakka siten, että se oikeudenmukaisesti koh-
41169:  taa veronmaksajia.
41170:      On tahdottu uskotella, että meidän verotuslaitoksessamme ei
41171: olisi mitään järjestelmää, vaan että se olisi kehittynyt itsestään
41172: hetken tarpeiden mukaan. Se on suuri erehdys. Siinä on päin-
41173: vastoin hyvinkin tarkka ja erinomaisesti harkittu järjestelmä. Se
41174:  on rakennettu erittäin johdonmukaisesti pitäen silmällä määrä-
41175: tyitä näkökohtia. Siinä esiintyy punaisena lankana pyrkimys v a -
41176: p a u t t a a o m i s t a v a t 1 u o k a t verot a a kas t a ja aset-
41177: taa se varattoman luokan maksettavaksi, ja tunnustettava on, ettei
41178: verotusjärjestelmämme tässä suhteessa milloinkaan erehdy. Ja
41179: tämä pyrkimyshän on niin luonnollinen. Aina ovat vallassaole-
41180: vat luokat tehneet samalla tavalla ja aina ovat he, vapauttaen it-
41181: sensä verotaakasta, sijoittaneet sen alempien kansaluokkien har-
41182: tioille. Muistettakoon vain, mitenkä aatelista ja papisto on aikoi-
41183: naan järjestänyt verotuslaitoksensa. Se jätti heidät kaikista
41184: veroista vapaiksi ja antoi silloisen alaluokan pitää huolta siitä, että val-
41185: tiokassan tu1oja karttui. Nykyinen vallassa oleva luokka, porvaristo,
41186: ei voi menetellä yhtä mutkattomasti ja selvää peliä käyttäen, mutta
41187: se ei estä sitä pääsemästä samoihin tuloksiin toista tietä, toisilla
41188: keinoilla, joita veronmaksajat eivät useimmissa tapauksissa huo-
41189: maakaan. Kun ei suoranaisesti voida pakoittaa varattornia otta-
41190: maan verotaakkaa kannettavakseen, saavutetaan sama tulos käyt-
41191: tämällä v ä 1 i 11 i s te n vero j en nimellä tunnettua verojär-
41192: jestelmää.
41193:      Lyhytkin silmäys niihin tulolähteisiin, joista valtio meillä tu-
41194: lonsa saa, on tässä suhteessa valaiseva. Se osoittaa, että meillä
41195: todella on päästy mahdollisimman pitkälle välillisten verojen käyt-
41196: tämisessä.
41197:      Voimme tässä tarkastelussa jättää huomioonottamatta sem-
41198: moiset valtion tulot kuin valtion tiluksista ja muusta valtion omai-
41199: suudesta karttuvat, yhteensä 55 miljoonaa markkaa - rautateiden
41200: epävarmat tulot siihen luettuna - sekä semmoiset tu1ot kuin
41201: posti-, oppilas- y. m. maksut, 7 1/2 miljoonaa, joiden hankkimisessa
41202: voi sanoa jokaisella kansalaisella olevan saman verran ansiota. Lo-
41203: put valtion tu1oista, 63 miljoonaa markkaa, kerätään verotuksen
41204:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                  1489
41205: 
41206: 
41207: avulla. Ja jo heti alussa voi sanoa, ettei ainoakaan niistä veroista,
41208: joiden avulla tämä summa saadaan kokoon, vastaa edes semmoi-
41209: sia oikeudenmukaisuuden periaatteita, joita porvaristokin teoriiassa
41210: sanoo kannattavansa, sillä ei ainoakaan niistä ota huomioon veron-
41211: maksajan maksukykyä eikä sovita veroa sen mukaan.
41212:      Tuloksiinsa nähden tärkeimpiä ovat tullit, väkijuomain verotus,
41213: leimasuostuota ja elinkeinovetot, jotka kaikki ovat puhtaasti vä-
41214: lillisiä. Ne jo tuottavat valtiolle noin 57 miljoonaa markkaa vuo-
41215: sittain. Sitäpaitsi saanee meillä kannettavista veroista vielä henki-
41216: rahatkin lukea samaan luokkaan välillisten verojen kanssa, vaikka
41217: ne tavallisesti luetaankin suoranaisiin veroihin. Todellisena pää-
41218: verona ovat nimittäin nämä kaksi miljoonaa markkaa tuottavat
41219: henkirahat luonteeltaan aivan samanlaisia kuin välilliset verot.
41220: Onkin suorastaan häpeäksi maallemme, että meillä vielä kanne-
41221: taan tämmöistä keskiaikaista veroa, joka »yhteiskunnallisena jä-
41222: senmaksuna» menee jokaiselta kansalaiselta.
41223:      Olemme siis Suomessa kehittyneet jo niin pitkälle, että meillä on
41224: ainoastaan yksi suoranainen vero, maavero, joka sekään ei suinkaan
41225: ole mikään ihannevero. Melkein koko verotulomme kerätään niin
41226: ollen välillisten verojen tai niiden luontoisten verojen avulla. Siinä
41227: suhteessa meidän maamme vie loistavasti voiton kaikista muista
41228: maista, sillä tämmöistä tilaa ei mikään muu maa tunne. Se jos
41229: mikään osoittaa, että meillä todella on järjestelmällisesti mene-
41230: telty verotuslaitostamme >>kehitettäessä>> ja ettei siinä ole vahin-
41231: gossakaan annettu tilaa minkäänlaiselle oikeudenmukaisuudelle.
41232:      Sillä välilliset verot eivät milloinkaan voi olla oikeudenmukai-
41233: sia. Niitähän kannetaan pääasiassa vain yleisistä kulutustar-
41234: peista, kansalaisten nauttimasta oikeussuojasta tai muusta saman-
41235: laisesta, siis joka tapauksessa semmoisesta, jota ihmiset yleensä
41236: tarvitsevat, jos kerran mielivät tulla toimeen maailmassa. Niitä
41237: ei siten ole mahdollista sovittaa ihmisten maksukyvyn mukaan,
41238: sillä tätä voidaan mitata ainoastaan tulojen tai varallisuuden perus-
41239: teella. Välilliset verot eivät sentähden kohdistukaan veronmaksa-
41240: jiin näiden maksukyvyn, vaan yksinomaan näiden jokapäiväis-
41241: ten t a r p e i d en mukaan. Ja nämäthän eivät suinkaan ole suh-
41242: teellisia ihmisten tuloihin tai varallisuuteen. Eihän henkilö, jolla
41243: on IOO,ooo markan tulot, tarvitse 100 kertaa enemmän elintar-
41244: peita kuin I,ooo markan vuosituloilla elelevä henkilö. Päinvastoin
41245: on kummankin tarve tässä suhteessa jotenkin samanlainen, kumpi-
41246: kin tarvitsee jokseenkin saman verran jokapäiväisiä kulutustar-
41247: peita.
41248:      Juuri jokapäiväisiin, yleisesti käytettyihin k u 1 utu s ta r-
41249: p e i s i i n välilliset verot nimittäin tavallisesti kohdistuvat, eikä
41250: meilläkään tässä suhteessa tehdä mitään poikkeusta. Päinvastoin
41251: juuri aivan jokapäiväisimmät kulutusesineet ovat ankarimman vero-
41252:                                                                 94
41253: 1490                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41254: 
41255: 
41256: tuksen alaisia, siis juuri semmoiset, joita varattomat etupäässä käyttä-
41257: vät. Niinpä mallas- ja paloviinasuostunnat jo yksinään tuotta-
41258: vat lähes 8 miljoonaa markkaa ja niitä kaikki myöntävät nautitta-
41259: van enemmän köyhälistössä kuin varakkaiden joukossa. Ja tär-
41260: kein tulolähteemme, tulliverotus, kohdistuu myöskin pääasiallisesti
41261: jokapäiväisiin kulutustarpeisiin, jopa suorastaan välttämättömiin elin-
41262: tarpeisiin. Onhan valtiomme suurimpana tuloeränä siksi tärkeän elin-
41263: tarpeen kuin sokerin verottaminen, minkä aineen kuluttajat yksi-
41264: nään saavat maksaa valtion kassaan IJ miljoonaa markkaa vuo-
41265: sittain. Ja kahvista kertyy tuloja yli 5 miljoonaa markkaa, tupa-
41266: kasta 3,6 miljoonaa, väkijuomain tullista 3 miljoonaa. Yksistään
41267: näistä neljästä aineesta kantaa valtio siis tuloja yhteensä 28 mil-
41268: joonaa markkaa eli lähes puolet kaikesta siitä, mitä koko valtion
41269: verotuksen avulla saadaan kokoon. Ja muistakin tulliverotukseen
41270: sisältyvistä tuloeristä voi mainita koko joukon samanlaisia yhtä
41271: kohtuuttomia ja aivan välttämättömiä elintarpeita rasittavia sum-
41272: mia. Niinpä yksistään riisiryyneistä maksetaan 400,000 markkaa,
41273: semmoisista varattomimmissakin perheissä yleiseksi tulleista hedel-
41274: mistä kuin rusinoista ja luumuista puoli miljoonaa, teestä 400,000,
41275: silleistä IJO,ooo ja jopa suolaakin verotetaan meillä lähes parinsadan-
41276: tuhannen markan arvosta vuodessa. Ja paitsi näitä välttämät-
41277: tömiä elintarpeita kohtaa tulliverotuksemme vielä kaikkia muita-
41278: kin jokapäiväisessä elämässa yleisesti käytettyjä tarpeita. Niinpä
41279: kannetaan tulliveroa vaatteista JOO,ooo mk, jalkineista 200,000
41280: (ja tätä tullia vielä aivan äsken korotettiinkin), pumpuli- ja villa-
41281: kankaista yli 2 miljoonaa j. n. e., kaikki vuoden Igo6 tullitilaston
41282: mukaan.
41283:     Huomaamme siis, että kaikki mikä vaan lankeaa joukkokulu-
41284: tuksen piiriin, on ankaran tulliverotuksen alaista. Se onkin luon-
41285: nollista, sillä jos kerran välillisellä verotuksella halutaan tuloja
41286: saada, täytyy sen pakostakin kohdistua juuri tämmöisiin tarpei-
41287: siin. Jos sen asettaisi toisia näkökohtia silmällä pitäen, esim. koet-
41288: tamalla verottaa ylellisyyttä, johon porvarilliset esillä olevassa mie-
41289: tinnössäkin kehuvat pyrkivänsä, on sen kohtalo surullinen. Silloin
41290: on sillä nimittäin yksi paha vika, se ei tuota mitään. Jos veron
41291: asettaa alhaiseksi, tuottaa se vähän, ja jos sen asettaa korkeaksi,
41292: tuottaa se vielä vähemmin, verotettuja tarpeita kun silloin yksin-
41293: kertaisesti lakataan käyttämästä. Siitä on saatu riittävää koke-
41294: musta ulkomailla ja siitä voi tulla vakuutetuksi silmäilemällä ti-
41295: lastoa meidän tulliverotuksemme tuottavaisuudesta. Niiden mah-
41296: tavien summien rinnalla, joita mainitsin jokapäiväisestä elintar-
41297: peista saatavan, esiintyvät todellisista ylellisyystavaroista saatavat
41298: summat aivan mitättöminä. Siten esim. saatiin kaviaarista 93 mark-
41299: kaa, ostereista Igoo markkaa, pianinoista 62,000 markkaa j. n. e.
41300: muutamia kuvaavimpia esimerkkiä luetellakseni. Eivät siis ole
41301:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.               1491
41302: 
41303: 
41304: mainitsemisen arvoisia ne tuloerät, jotka saadaan varakkaiden eri-
41305: koisveroista.
41306:     Tämä pintapuolinenkin katsaus riittänee osottamaan, että meillä
41307: verojärjestelmä perustuu pääasiassa semmoisten tuotteiden veroit-
41308: tamiseen, jotka ovat yleisesti käytettyjä, ja että sen rinnalla kaikki
41309: muut tulolähteet ovat häviävän pieniä. Nyt on siis vaan tarkas-
41310: tettava sitä puolta asiasta, millä tavalla tuommoinen verotus vai-
41311: kuttaa eri väestöryhmiin ja miten suuressa määrässä se lähentelee
41312: oikeudenmukaisuuden periaatetta, jota porvarillisetkin verotus-
41313: uudistajat sanovat ajavansa.
41314:     Tässä on lähdettävä siitä yleisesti hyväksytystä periaatteesta,
41315: että jokainen vero on väärä, joka ei kohtaa veronmaksajaa hänen
41316: varallisuutensa tai tulojensa mukaan. Tätä ominaisuutta on turha
41317: etsiä välillisestä verotuksesta. Esim. edellälueteltuja kulutustar-
41318: peita käyttää varaton ja varakas osapuilleen saman verran
41319: v u o s i t t a i n, jopa semmoisia niistä, jotka suorastaan ovat aivan
41320: välttämättömiä elintarpeita, käyttää varaton työläinen enemmän-
41321: kin, sillä raskasta työtä tehdessään kaipaa hän enemmän ravintoa
41322: kuin esim. henkistä työtä tekevät. Siten saa varaton maksaa näitä
41323: välillisiä veroja suunnilleen yhtä paljon kuin varakaskin. Eikä
41324: yksin sillä hyvä. Ne eivät ole epäoikeutettuja ainoastaan siinä
41325: suhteessa, että niitä varaton ja varakas suorittavat saman verran,
41326: vaan siinäkin, että suuret perheet saavat niitä suorittaa enemmän
41327: kuin pienet. Enemmän elintarpeita käyttäessään joutuvat ehkä
41328: muutenkin huonosti toimeen tulevat suuret perheet siten maksa-
41329: maan enemmän veroa valtiolle kuin muut. Kaikessa oikeudenmu-
41330: kaisessa verotuksessa sen sijaan koetetaan keksiä helpotuksia täm-
41331: möisissä tapauksissa.
41332:     Porvariston taholta kyllä väitetään, että välilliset verot ovat
41333: aivan oikeutettuja, koska veronmaksajan omassa vallassa on, ha-
41334: luaako hän maksaa niitä vai ei, riippuen siitä, tahtooko hän käyttää
41335: veronalaista tavaraa vai ei. Mutta tämä vapaus on pelkästään mieli-
41336: kuvituksessa olevaa. Se on jokseenkin samaa kuin valintavapaus
41337: nälkäänkuolemisen tai veronmaksamisen välillä. Sillä niin tarkoin
41338: on meidän verotusjärjestelmämme kytkenyt kaikki välttämättö-
41339: mät elintarpeet verotuksen alaisiksi, että on mahdotonta olla ilman
41340: veronalaisia kulutustarpeita.
41341:     Vai onko ihmisen mahdollista tulla toimeen esim. ilman suolaa,
41342: ryynejä ja sokeria, monista muista tarveaineista puhumattakaan.
41343:  Ja kun vielä vaatteet ja jalkineet ovat samaan asemaan saatetut,
41344: tulee ihminen, eläköön hän miten vaatimattomasti tahansa, aina
41345: tätä tietä maksamaan veroa valtiolle. Eri kysymys on sitä paitsi
41346: kokonaan, onko edes suotavaa, että ihminen rupeaa elämään sen
41347: mukaan, että valikoi, mistä hän haluaa maksaa valtiolle veroa,
41348: mistä ei, ja eikö päinvastoin ole toivottavaa, että elatustarpeet teh-
41349: 1492                 Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41350: 
41351: 
41352: dään täysin vapaiksi ja annetaan ihmisille mahdollisuus hankkia
41353: itselleen parasta ja ravitsevinta ja siten edistää heidän terveyttään.
41354: Kulutustavarainverotus johtaa kuitenkin aivan päinvastaiseen tu-
41355: lokseen, joka sille ei suinkaan ole kunniaksi. Se nimittäin pakottaa
41356: vähävaraisia käyttämään yhä huonompia tavaroita ja siten tur-
41357: melemaan terveytensä. Ja kuitenkin, vaikka käyttääkin mitä
41358: huonoimpia lajeja tarpeittensa tyydyttämiseksi, joutuu varaton
41359: maksamaan aivan saman veron niistä kuin varakaskin paremmista
41360: tarpeistaan. Mitään eroa ei välillinen verotus nimittäin tee hyvien
41361: ja huonojen lajien verottamisessa, ei ainakaan niin kauan kuin esim.
41362: tullissa tavaroita käsitellään painon eikä arvon mukaan. Verrat-
41363: takoon esim. miten eriarvoisia kahvilajeja maahan tuodaan ja muis-
41364: tettakoon, että niiden arvoerosta huolimatta niistä maksetaan aivan
41365: sama tulli. Siinä suhteessa välillinen verotus vain turvaa rikkait-
41366: ten etuoikeuksia, tehden heille mahdolliseksi köyhien kustannuk-
41367: sella hankkia itselleen suhteellisesti huokeilla hinnoilla mitä paraim-
41368: pia tarpeita ja jättää köyhälistön käytettäväksi kaiken roskan.
41369:     Ei ole siis lainkaan liioiteltu se väite, että maamme porvaristo
41370: on onnistunut verotuksen siirtämään melkein kokonaan köyhä-
41371: listön kannettavaksi. Se on osannut järjestää olot siten, että pie-
41372: nellä, häviävän pienellä ryhmällä on hyvä olla ja nuo lukuisat vähä-
41373: varaiset saavat kantaa taakan. Sillä niin pian kun on todistettu,
41374: että meidän koko verotuksemme jakaantuu jotenkin tasan kaik-
41375: kien kansalaisten kesken, on jo ilman muuta selvää, että verotaakka
41376: on melkein yksinomaan köyhälistön hartioilla. Tämä olisi hu-
41377: vittava asia todistaa aivan pikkuseikkoja myöten numeroilla, jos
41378: meillä vaan olisi käytettävänä tarpeeksi yksityiskohtaista tilastoa.
41379: Mutta jo senkin, tosin tähän tarkoitukseen puutteellisen tilaston
41380:  avulla, joka on käytettävänä, voi osottaa että asianlaita todella on
41381: semmoinen kuin edellä olen esittänyt.
41382:      Jotta ei sanottaisi minun koettavan antaa väärää kuvaa, tahdon
41383: tässä laskea varsinaiseen köyhälistöluokkaan kuuluviksi ainoastaan
41384: ne, joiden tulot eivät vuodessa nouse yli 1,000 markan. Sen tilas-
41385: tollisen julkaisun mukaan, joka vuonna 1904 julaistiin selvittämään
41386: meikäläisiä oloja kunnallisverotuksen alalla, oli tämmöisiä henki-
41387: löitä vuonna 1900 maassamme kaikkiaan 356,788 henkeä. Niitä on
41388: tietysti ollut paljon enemmänkin, sillä eiväthän sangen laajat kansa-
41389: laisryhmät joudu maksamaan kunnallisveroa senvuoksi, että hei-
41390: dän tulonsa ovat niin alhaiset, ettei kunnallisverotus niitä kohtaa.
41391: Mutta otetaan edes tämä luku perustaksi. Se osottaa, että kaikista
41392: maamme veronmaksajista, joita vuonna 1900 oli yhteensä 465,284,
41393: kokonaisen 76,6% tulot olivat alle 1,ooo markan. Jos siis kukin
41394: kansalainen joutuu maksamaan välillisiä veroja osapuilleen saman
41395: verran, joutuvat nämä alle 1,000 markan tulojen nauttijat maksa-
41396: maan näitä veroja saman verran kuin varakkaammatkin kansalais-
41397:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                 1493
41398: 
41399: 
41400: ryhmät. Ja se merkitsee sitä, että välillisistä veroista 76,s% eli enem-
41401: män kuin s;, lankeaa semmoisten henkilöitten maksettavaksi, joilla
41402: ei ole tuloja edes täyttä 1,000 markkaa. Todellisuudessa tämä erä
41403: kai muodostuisi vielä epäedullisemmaksi, jos olisi tarkkoja tietoja
41404: kaikkein vähävarasimpien tuloista. Mutta jo sekin seikka, että
41405: 8 /4 Suomen valtion verotuloista on semmoisen kansanluokan koot-
41406: 
41407: tavana, jolla ei ole tavallisen toimeentulominimin yli meneviä tu-
41408: loja, osottaa riittävän selvästi, miten järjestelmällisesti meillä porva-
41409: risto on onnistunut omilta hartioiltaan verotaakan pois vyöryttä-
41410: maan. Ja miten raskaana kohdistuvat välilliset verot näihin vähä-
41411: varaisiin? Sekin olisi hupaisa osottaa täsmällisillä numeroilla, jos sii-
41412: hen olisi mahdollisuutta. Surumittaisen tiedon voimme kuiten-
41413: kin siitäkin saada samasta lähteestä kuin edellä esitetyt numerot.
41414: Sen mukaan maassamme, kuten jo äsken tuli mainituksi, on kaik-
41415: kiaan 465,284 tulonauttijaa, jöiden tuloihin kunnallisverotus ulot-
41416: tuu. Näiltä voinee siis laskea maamme välillisten verojen tulevan
41417: kerätyksi. Kun niitä kerätään maassamme vuosittain 6o miljoo-
41418: naa markkaa, tekee se siis keskimäärin 130 markkaa veronmaksa-
41419: jaa kohti. Ja koska vähävaraiset sekä varakkaat suorittavat näitä
41420: veroja osapuilleen saman verran, on siis vähävaraistenkin suoritet-
41421: tava nuo 130 markkaa välillistä veroa vuosittain. Että asian laita
41422: todella on tämmöinen, siitä tulee vakuutetuksi laskemalla minkä
41423: verran yksistään pääkulutustarpeita kussakin perheessä kulute-
41424: taan. Siten siis 1,000 markan tulojen nauttija saa vuosittain valtion
41425: kassaan suorittaa keskimäärin noin 130 markkafi välillisiä veroja
41426: eli siis noin 13% tuloistaan, ja sitä vähäisempiä tuloja nauttivat
41427: luonnollisesti suhteellisesti vieläkin enemmän. Tietystikään tällä
41428: tavalla saadut numerot eivät voi olla ihan tarkkoja, mutta välilli-
41429: sen verotuksemme pääsuuntaa ne joka tapauksessa selvästi osot-
41430: tavat.
41431:       Ja mitä merkitsevät nämä numerot?
41432:       Jokainen porvarillinen tiedemies ja porvarilliset politikoitsijat-
41433: kin ovat valmiit myöntämään, että oikeudenmukainen on ainoastaan
41434: semmoinen verotus, joka kohdistuu jokaiseen veronmaksajaan hänen
41435: tulojensa mukaan, eli >>että jokaisesta veronmaksajasta tulee verotaa-
41436: kan tuntua yhtä raskaalta», kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan.
41437:  Ennen kuin tämmöinen tulos saavutetaan, täytyy verotuksen olla
41438:  asteettain kohoava eli progressiivinen, siten että suuremmista
41439:  tuloista se prosenttimäärä, jonka mukaan niitä kannetaan, tulee yhä
41440:  suuremmaksi. Kun on tuloverosta kysymys, ovat porvarilliset
41441:  aivan heti valmiit sanomaan kuinka korkeaksi tuo prosenttimäärä
41442:  saa nousta suurimmista tuloista. Suomalaiseen puolueeseen kuuluvat
41443:  anomuksen tekijät ehdottelevat anomusehdotuksessaan 4% kor-
41444:  keimmaksi, mihin saakka tulovero voi kohota 100,000 markkaa
41445:  suuremmista tuloista. Pienimmistä tuloista, eli semmoisista, jotka
41446: 1494                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41447: 
41448: 
41449: nousevat yli 1,000 markan, olisi heidän laskelmansa mukaan pan-
41450: tava vaan 1% tuloveroa ja siitä alle menevät tulot olisi jätettävä
41451: kokonaan verosta vapaaksi, aivan oikein edellyttäen, ettei niiden voi
41452: katsoa nousevan yli sen määrän, jonka ihminen tarvitsee jokapäi-
41453: väiseen elatukseensa. Kun valiokunnassa esitettiin eräs toinenkin
41454: laskelma, jonka mukaan suurempia tuloja olisi voinut verottaa edes
41455: 7 %:iin saakka, hylättiin se armotta, selittäen, että niin suuren ve-
41456: ron kantaminen on mahdottomuus, koska veronmaksajat eivät sitä
41457: enää tulisi suorittamaan, vaan välttäisivät verotuksen. Niin ajat-
41458: telee porvaristo kun on kysymys suoranaisesta verotuksesta, joka
41459: tulisi kohtaamaan sitä itseään. Mutta välillisessä verotuksessa se
41460: voi ottaa kokonaista 13 %alle 1,ooo:kin markan tulojen nauttijalta,
41461: siis semmoiselta, jonka sen omaksuman teorian mukaan pitäisi olla
41462: kokonaan verosta vapaan. Verrattakoon näitä vastakohtia! Vara-
41463: kas ei muka jaksa maksaa enempää kuin 4%, ja nykyään kiskotaan
41464: vähävaraisimmilta suunnilleen 13 %· Semmoinen meidän verotusjär-
41465: jestelmämme on!
41466:     Ja mihin sitte jää se asteettain kohoaminen eli progressiivisuus,
41467: jota porvaristo aina periaatteessa sanoo kannattavansa. Se kyllä s!r
41468: sältyy myöskin välillisiin veroihin, mutta valitettavasti aivan päin-
41469: vastaiseen suuntaan käyvänä, kuin mitä sen pitäisi. Se käy niissä siihen
41470: suuntaan, että mitä vähävaraisempi joku on ja mitä suurempi perhe
41471: hänellä on, sen suuremman prosentin tuloistaan saa hän uhrata val-
41472: tiolle. Siinä missä 1,000 markan tulojen nautti ja suorittaa 10% veroa,
41473: suorittaa 10,000 tuloilla elävä ehkä 1% ja 100,000 tuloja saava mah-
41474: dollisesti jonkun murtoosan prosentista. Tämä on todella ihana ja
41475: porvaristolle edullinen progressiivinen järjestelmä!
41476:      Ja kaikesta tästä huolimatta on porvaristo koettanut uskotella,
41477: että juuri se ylläpitää valtiota ja hankkii sille tuloja. Se on yli-
41478: mielisesti puhunut köyhälistön veronmaksusta ja pitänyt itseään
41479: hyvänäkin valtion tukipylväänä. Mutta ainakin porvarilliset tiede-
41480: miehet ovat jo aikoja sitten olleet täysin selvillä näiden välillisten
41481: verojen oikeasta luonteesta, eli siitä, että niiden ainoana tarkoituk-
41482: sena on siirtää verotaakkaa köyhälistön kannettavaksi. Voisi mai-
41483: nita tusinoittain tiedemiehiä, jotka ovat verotusasioista kirjoi-
41484: telleet ja tulleet siihen johtopäätökseen, että välilliset verot ovat
41485: aivan epäoikeutettuja, vaikka useimmat eivät silti ole uskaltaneet
41486: vetää siitä sitä johtopäätöstä, että niistä olisi luovuttava. Porvarillis-
41487: ten tiedemiesten tehtävänä on tietysti valvoa porvarillisen yhteiskun-
41488: nan etua. Voin kuitenkin rajoittua viittaamaan vaan erääseen viralli-
41489: seen julkaisuun omassa maassamme, nim. vuoden 1898 verokomi-
41490: tean mietintöön, jossa välillisistä veroista sanotaan, että ne >>todelli-
41491: suudessa, ne kun ovat asetettuja joukkokulutuksen alaisille esi-
41492: neille, ovat vaikutukseltaan k a u k a n a o i k e u d en m u k a i-
41493: s u u d e s t a, koska ne kohtaavat eri yhteiskuntakerroksia h y-
41494:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                    1495
41495: 
41496: 
41497: v i n e p ä t a s a i s e s t i ja rasittavat pienempiä tuloja suhteel-
41498: lisesti paljon raskaammin kuin suurempia>>. Ja samassa yhtey-
41499: dessa sanotaan vielä, että mitä enemmän niitä käytetään yleisistä
41500: kulutustarpeista >>sitä kohtuuttomammin ja epätasaisemmin suhtautu-
41501: vat ne niihin tuloihin, joita ne kohtaavat». Näin sanotaan virallisessa
41502: julkaisussa, joka yleensä käyttää hyvin varovaista kieltä ja johon ei
41503: ainakaan mikään sosialistinen agitatsioni ole vaikuttanut. Ja sa-
41504: manlaisiin tuloksiin ovat tulleet kaikki muutkin, jotka rehellisesti
41505: ovat ottaneet vaivakseen tutustua verotuslaitokseemme.
41506:      Mutta siitä huolimatta eivät nekään, jotka tähän käsitykseen
41507: ovat päässeet, vaadi riittäviä korjauksia, puhumattakaan siitä, että
41508: niitä joskus olisi yritetty toteuttaa. Päinvastoin esim. edellä mai-
41509: nittu komitea, vaikka se on tullut tämmöiseen tulokseen, siitä huo-
41510: limatta vielä asettaa vastattavakseen kysymyksen, eikö maamme
41511: verotuslaitosta uudistettaessa olisi uudistuksen päämääräksi ase-
41512: tettava verotusolojemme semmoinen muutos, että nekin vähäiset
41513: suoranaiset verot, joita meillä on, poistettaisiin, ja sijalle otettaisiin
41514: pelkästään välillisiä veroja. Tämmöinen kysymys on todella pai-
41515: nettuna virallisessa mietinnössä, joka on puolen vuosikymmenen työn
41516:  tulos! Ei komitea kuitenkaan voinut enää ehdottaa niin tuiki van-
41517: hoillista muutosta, vaan tyytyy ehdottamaan, että suoranaisten ve-
41518:  rojen r i n n a 11 a edelleen käytettäisiin välillisiä veroja ja tietysti
41519:  tarpeellisessa laajuudessa, jotta edelleenkin nykyisen verotusjär-
41520:  jestelmän tarkotus saavutettaisiin. Ja se todistelu, jolla se tätä
41521:  ehdotustaan puolustelee, kannattaa tulla mainituksi, sillä se on sama,
41522:  joka yhä uudelleen tuodaan esiin porvariston taholta, kun on kysy-
41523: myksessä välillisten verojen säilyttäminen. Komitea nim. sanoo:
41524: >>Sen kautta että ne, joita välilliset verot viime kädessä kohtaavat,
41525:  joutuvat niitä maksamaan sen mukaan kuin verojen rasittamain
41526: esineiden kulutus tapahtuu ja siten suorittavat vetonpienemmissä,
41527: esineen hintaan sisältyvissä erissä, huomataan näitä maksuja vähem-
41528: min ja ne ovat senvuoksi, ja koska kuluttajan vallassa on ainakin
41529: melkoisessa määrässä - eli mikäli verot eivät ole asetettuja vält-
41530: tämättömille tarpeille - sovittaa kulutusta henkilöllisen veroky-
41531: kynsä mukaan, helpompia kärsiä kuin suoranaiset verot. T ä m ä n
41532: v u o k s i o n k i n v ä 1 i 11 i s i 11 ä v e r o i 11 a - j a a i n o-
41533: astaan semmoisilla- mahdollista alemmilta
41534: 1 u o k i 1 t a, k a n s a n s u u r e 1 t a j o u k o 1 t a, k a n t a a v e-
41535: r o a t a r p e e 11 i s e s s a 1 a a j u u d e s s a>>.
41536:      Siinä on välillisten verojen oikea tarkotus rehellisesti tunnus-
41537: tettuna. Välillisiä veroja on siis kannettava vaan senvuoksi, että
41538: kansan suuria joukkoja ei muuten saada tarpeeksi verotetuksi. Se
41539: olisi pitänyt vaan lausua siinä muodossa, että niitä ei saada muu-
41540:  ten verotetuksi n i i n s u u r e s s a m ä ä r ä s s ä kuin porvaristo
41541: haluaa.
41542: 1496                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41543: 
41544: 
41545:     Vaikka siis porvarilliset hyvin tuntevat välillisten verojen todel-
41546: lisen luonteen, - taikka oikeastaan juuri sen vuoksi - eivät he
41547: halua siirtyä suoranaiseen verotukseen. Siinähän tulisi asettaa ve-
41548: rot kunkin todellisten tulojen ja omaisuuden mukaan ja se kään-
41549: täisi suhteen aivan päinvastaiseksi, kuin mitä se on nykyään. He
41550: puhuvat psykologisista eli sielullisista syistä, joiden takia veron-
41551: maksajat eivät muka suostu ottamaan hartioilleen niin suurta taak-
41552: kaa kuin tulisi, jos kaikki verot muutettaisiin suoranaisiksi. Nämä
41553: sielulliset syyt ovat kyllä helposti käsitettävissä, sillä koskisihan
41554: suoranaisten verojen käytäntöön ottaminen varsin tuntuvasti por-
41555: variston kukkaroon, ja siinä on tarpeeksi sielullista syytä vastustaa
41556: tämmöistä askelta. Ja senvuoksi sommittelivat he verotusjär-
41557: jestelmiä, joissa välilliset ja suoranaiset verot »käyvät rinnakkain»
41558: ja •>täydentävät» toisiaan. Siten estävät he ainakin koko verotus-
41559: järjestelmän muuttumasta sellaiseksi, että se olisi köyhälistölle koh-
41560: tuullinen.
41561:     Heillä on vielä eräs erikoinen ja kauniilta näyttävä syy puolus-
41562: taa näitä välillisiä veroja. Ne tuottavat niin erinomaisen helposti
41563: tuloja, ja vaikka niiden kantokustannukset ovatkin monin verroin
41564: suurempia kuin suoranaisten verojen, jää niistä kuitenkin valtion
41565: kassaan riittävä jäännös. Ja ainoastaan sillä tavalla voidaan panna
41566: toimeen suuria reformeja, että välillisillä veroilla hankitaan siihen
41567: tarvittavat varat- ilmoittavat porvarilliset. Sen väitteen olemme
41568: täälläkin saaneet useampaan kertaan kuulla tästä kysymyksestä
41569: keskusteltaessa. Selvästi sanottuna merkitsee tämä sitä, että köy-
41570: hälistöitä on kannettava runsaasti veroja ja hyvittääkseen noita
41571: veronmaksajia on siten saaduista varoista osa annettava takaisin
41572: reformien muodossa.
41573:     Kun porvaristomme nyt vihdoinkin näkee olevansa pakotettu
41574: käymään semmoiseen voimainponnistukseen kuin koko verotuslaitok-
41575: semme korjaamiseen, olisi toivottava, että siinä asetuttaisiin lo-
41576: pultakin oikeiden periaatteiden mukaiselle kannalle. Siinä suhteessa
41577: antaa valiokunnan mietintö kuitenkin sangen vähäisen toivoa, vaikka
41578: se joissakin kohdissa ehdotteleekin semmoisia parannuksia, jotka
41579: tulisivat osaksi vähentämään köyhälistön raskasta verotaakkaa.
41580: Mutta välillisten verojen käyttöön nähden on ainakin valiokunnan
41581: porvarillinen enemmistö ehdottomasti sillä kannalla, että niitä olisi
41582: edelleenkin suuressa laajuudessa meillä käytettävä. Sosialidemo-
41583: kraatit kyllä esittivät kantansa, jonka mukaan kaikista välillisistä
41584: veroista olisi luovuttava ja valtiolle hankittava tuloja ainoastaan
41585: tulo- ja omaisuusveroilla ja niihin liittyvällä perintöverolla. Ainoas-
41586: taan sillä tavalla olisi mahdollisuutta saavuttaa oikeudenmukai-
41587: suutta verotuksessa ja estää yhtä yhteiskunnan luokkaa elämästä
41588: toisen kustannuksella. Tämä sosialidemokraattien ehdotus ei kui-
41589: tenkaan ole saavuttanut kannatusta, kuten valiokunnan mietin-
41590:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                 1497
41591: 
41592: 
41593: nöstä näkyy. Sen sijaan on se näkynyt herättäneen suurta her-
41594: mostumista porvarillisessa sanomalehdistössä, joka ei ole tarpeeksi
41595: voinut ihmetellä sosialidemokraattien muka huonoa finanssikykyä.
41596: Tähän tämmöiseen vaatimukseen saavat porvarillisemme kuiten-
41597: kin tottua, sillä niin kauan kuin verotus maassamme lepää välillis-
41598: ten verojen epäoikeutetulla pohjalla, tullaan sama vaatimus yhä
41599: edelleen nostamaan, kunnes se tulee käytännössä toteutetuksi.
41600:    Nykyisen nurjan olotilan jatkuminen tähän saakka on ollut mah-
41601: dollinen ainoastaan sen kautta, että köyhälistön taholla verrattain
41602: vähän on oltu selvillä verotuslaitoksemme sokkeloista ja välillisten
41603: verojen oikeasta luonteesta. Köyhälistö on kyllä jo jonkun aikaa
41604: ymmärtänyt, että valtion varat m en e v ä t etupäässä omistavien
41605: luokkien hyväksi ja että varattomille tippuu niistä vaan joitakin
41606: pieniä rippeitä. Nyt on sen vielä opittava käsittämään, että nämä
41607: varat, joita sitte käytetään varakkaitten hyväksi, itse asiassa ovat
41608: ~köyhälistön taskuista t u 11 ei t a•> ja että siis sen kustannuksella, ai-
41609: van sananmukaisesti, varakkaat voivat kaikkia etujaan nauttia.
41610: Tämä asia on tehtävä selväksi kansalle, se on saatava hereille ja
41611: saatava pontevasti vaatimaan tämän asian oikealle toialle saatta-
41612: mista. Siinä näyttää lopultakin olevan ainoa tie, jota myöten on
41613: mahdollista saada verotusolomme oikeudenmukaisuutta vastaavalle
41614: kannalle.
41615: 
41616:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Tämä asia on, samoin kuin useimmat
41617: muutkin tärkeät kysymykset, perintö, jonka nykyinen aika on saa-
41618: nut vastaanottaa aikaisempien vuosikymmenien laiminlyöntien täh-
41619: den. On luonnollinen asia, että meidän verotuslaitokseemmekin edel-
41620: listen vuosikymmenien kuluessa pääsi kasaautumaan suuri joukko
41621: epäkohtia, että verotusolot yksipuolisesti tulivat järjestetyiksi.
41622: Että näin kävi, se seuraa nyt kerran siitä suuresta välttämättömyy-
41623: destä, joka on järkähtämätön, että nimittäin vasten tahtoansakin
41624: vallalla olevat yhteiskuntaluokat järjestävät olonsa lähinnä silmällä-
41625: pitäen omia etujansa. Tämä valitettava totuus se lähinnä on tuonut
41626: meille tämänkin kysymyksen. Tämä samainen totuus, joka ennen
41627: kaikkea on tuonut meille myöskin sen hankalan vasemmiston, jonka
41628: kanssa meidän täällä täytyy kamppailla.
41629:     Näihin aikoihin, joista minä puhun, ajattelivat oikeastaan vaan
41630: meidän ideoloogimme verotusolojemme reformeeraamista. Niiden
41631: tehtävä ei silloin oikeastaan ollut vaikea. Sillä he eivät ta r-
41632: v i n n e e t suunnitella verotuslaitoksemme uudestaan muodosta-
41633: mista lisättyjä tarpeita silmälläpitäen, vaan saattoivat ajatella
41634: ainoastaan niiden epäkohtien poistamista, jotka olivat olemassa
41635: verotuslaitoksessamme, katsoen sen epäoikeudenmukaisuuteen. He
41636: saattoivat lähinnä ajatella sen mieluisan tehtävän suorittamista, joka
41637: on ·verojen poistaminen. Kun vihdoinkin meillä on jouduttu siihen,
41638: 1498                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41639: 
41640: 
41641: että verotuslaitoksemme uudistamiseen on pakostakin käytävä,
41642: niin esiintyy meillä nyt tämä uudistustehtävä varsin toisenluon-
41643: toisena, kuin mimmoisena se näyttäytyi niiden silmissä, jotka ennen
41644: äskettäin tapahtuneen suuren murroksen tuloa ajattelivat vero-
41645: olojen uudistamista. Meillä ei nyt edessämme ole ainoastaan tuo
41646: mieluinen probleemi ja sen ratkaisu järjestää vanha verotuksemme
41647: enemmän oikeudenmukaiseksi. Meille on tullut pakostakin eteen myös-
41648: kin kaiken verojärjestelyn vastenmielisempi ja vaikeampi tehtävä,
41649: tehdä verotuslaitos semmoiseksi, että se antaa myöskin ne lisätyt
41650: tulot, jotka valtio tarvitsee sen laajemman tehtävänsä suorittami-
41651: seen, johon sen meidänkin maassamme vähitellen täytyy ryhtyä,
41652: sitten kun sen on ollut pakko lakata olemasta, tekisi mieleni sanoa,
41653: ainoastaan virkamiehiä varten.
41654:     Minä saan kuitenkin sen vaikutuksen, kuin niistä pyrinnöistä,
41655: joilla nyt koetetaan toteuttaa tätä kaksipuolista verotusuudistus-
41656: tehtävää, selvästi näyttäytyisi taikka pistäisi esiin se tosiasia, että
41657: nämä pyrinnöt ovat alkuisin niistä pyrinnöistä, joilla ennen ta-
41658: pahtunutta olojemme murrosta suunniteltiin verotuslaitoksemme
41659: uudistamista. Ja tämähän onkin tosiasia. Ne harrastukset, jotka
41660: verotuslaitoksemme uudistamista varten olivat olemassa, vaikka
41661: kylläkin heikkoina, jo säätyvaltiopäivien aikoina, ne ovat ne, jotka
41662: ovat siirtyneet tähän uuteen eduskuntaan. Täällä ne vasta varsin
41663: pääsivätkin ilmautumaan. Sitäpaitsi ainoa suurempi ja perinpoh-
41664: jaisempi esityö, mikä meillä maassamme on suoritettu verotuslaitok-
41665: semme uudistamiseksi, on lainvalmistelukunnan siitä IO vuotta
41666: takaperin, saamansa virallisen tehtävän täyttämiseksi, antama
41667: laaja mietintö. Ja tämä mietintö ja ne ehdotukset, joihinkasepäättyy,
41668: lähtevät, niinkuin on kaikille tunnettu, jotka tämän asiakirjan yleensä
41669: tuntevat, juuri vaan siitä edellytyksestä, että meidän verotuslai-
41670: tostamme tarvitsisi korjata oikeastaan vaan oikeudenmukaisuuden
41671: suhteen; mietintö ja sen ehdotukset eivät varsinaisesti tarkoita
41672: lisättyjen tulojen hankkimista valtiolle.
41673:     Ne alotteet, joita tässä eduskunnassa on tehty verotuslaitoksemme
41674: uudistamiseksi, perustuvat, pohjaavat, sikäli kun ne eivät pohjaa
41675: kaikissa hyvissä käsikirjoissa tavattaviin yleisesti oikeiksi tunnus-
41676: tettuihin totuuksiin, juuri tähän lainvalmistelukunnan suorittamaan
41677: valmistustyöhön. Ei kumma siis, jos näissä samoissa alotteissa, jotka
41678: tässä uudessa eduskunnassa asiasta on tehty, selvästi tulee sama
41679: katsantokanta esiin. Tämä on sitä luonnollisempaa vielä siitäkin
41680: syystä, että silloin kun tämä eduskunta ensi kerran kokoontui ja
41681: nämä aiotteet tehtiin, ei hevin saattanut monellakaan olla selvillä
41682: niitten uusien tarpeitten laajuus, jotka olisivat tyydytettävät ja joi-
41683: hinka sentähden, kun kerran verotuslaitokseemme käsiksi käydään
41684: ja joka tapauksessakin, olisivat varat hankittavat. Sitä vastoin oli
41685: se tietoisuus uudistuksen harrastajain keskuudessa selvillä, että
41686:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1499
41687: 
41688: 
41689: oikeudenmukaisuus meidän verotusjärjestelmästämme varmasti suu-
41690: ressa määrin puuttui.
41691:      Nyt alkaa kaiketi meillä kaikilla olla selvillä, että tehtävämme on
41692: kaksipuolinen. Me ymmärrämme, että meidän täytyy järjestää ve-
41693: rotuslaitoksemme ei ainoastaan niin, kuin sitä ajateltiin uudistetta-
41694: vaksi 8o- ja go-luvulla, vaan samalla myöskin niin, että se tuottaa
41695: melkoisesti enemmän tuloja valtiolle. Mutta tämä tieto, mitä se
41696: vaikuttaa niihin, jotka tätä uudistusta vaativat? Suureen pääasiaan
41697: nähden se ei heidän vaatimustansa tietysti saata ollenkaan muuttaa.
41698: Siihen suureen pääasiaan nähden nimittäin, että mikä ibmisotoissa
41699: ja meidän maamme erikoisissa oloissa voidaan tehdä oikeudenmu-
41700: kaisuuden, oikeuden aikaansaamiseksi tälläkin alalla, se on tietysti
41701: te].ltävä. Ja tässä on oikeus pysähtyä ainoastaan siihen rajaan, jonka
41702: tämän matoisen maailman välttämättömyydet asettavat ja jossa
41703: oikeastaan myöskin niiden vaatimusten oikeudenmukaisuus lakkaa,
41704: joita oikeudenmukaisuuden nimessä asetetaan, koska utopiiat ja
41705: mahdottomuudet, kulkekootpa vaikka oikeusihanteiden nimellä,
41706: ovat vääriä, eivät ole oikeudenmukaisia ihanteita, koska niitä nyt
41707: kerran ei voida toteuttaa.
41708:      Mutta se seikka, että meidän on hankittava myös lisätuloja
41709: valtiolle uudistuksiin, vaikuttaa sen, että meidän on toteutettava
41710: tämä oikeudenmukaisuuden vaatimus toisella tavalla kuin sitä silloin
41711: ajateltiin, kun ei tarvittu lisätulojen hankkimista ajatella. Silloin
41712: voitiin ajatella tämä toteutettavaksi hyvin suurelta osalta väärien
41713: entisten verojen poistamisen kautta. Nyt - tekisi mieleni sanoa-
41714: meidän täytyy toteuttaa oikeudenmukaisuuden vaatimukset pa-
41715: nemalla voimaan uusia veroja. Mutta nämä uudet verot ovat tie-
41716: tysti pantavat niiden niskoille, jotka tähän saakka ovat jääneet
41717: kohtuuttoman vähälle. Ja sillä tavalla me toivottomasti saavutamme
41718: juuri oikeudenmukaisen verotuksen, vaikkapa emme voisi voimassa
41719: olevia veroja poistaa. Sehän on selvä asia, että jokaisen valtion
41720: täytyy lähteä siitä rahallisesta tarpeesta, joka sillä on; toisin sanoen,
41721: jos valtio kerran havaitsee, että sen tulee suorittaa määrätyt teh-
41722: tävät, niin sen ei auta muu kuin hankkia siihen tarpeelliset varat.
41723: Tässä tunnetussa suhteessahan se valtion talous, niinkuin kaikki
41724: käsikirjat opettavat, juuri eroaa yksityisen taloudesta, että valtion
41725: on lähdettävä finanssi tarpeista. Ja nämä tarpeensa sen on hankittava
41726: siten, että se oikeuden ja kohtuuden mukaan, sikäli kuin se on maail-
41727: massa mahdollista, jakaa tämän tarpeensa eri kansanluokkain
41728: kannettavaksi. Verotuslaitos ei tule senkautta vääräksi, vaikka n. s.
41729: köyhälistö esim. saisi maksaa suuret verot, niinkuin se - minä tahdon
41730: ainakin sen mielelläni uskoa - meidän maassamme on suhteelli-
41731: sesti ylempiin kansanluokkiin nähden tähän asti saanut maksaa.
41732: Vaan verotuslaitos tulee epäoikeudenmukaiseksi sen kautta, että
41733: 1500                   Istunto 20 p. lokakuuta 1008.
41734: 
41735: varakkaammat kansaluokat pääsevät maksukykyynsä nähden suh-
41736: teellisesti vähemmällä.
41737:     Näin minä puolestani käsitän sen tehtävän, joka meillä on ve-
41738: rotuslaitoksemme uudistamisessa. Jos minun täytyisi nyt tehdä
41739: alote tämän asian vireille panemiseksi, niin minä arvatenkin tekisin
41740: sen vähän toisin kuin se on tehty niissä alotteissa, joiden alle minäkin
41741: olen nimeni kirjoittanut. Sikäli toisin nimittäin, että ne ajatukset,
41742: jotka minä tässä olen lausunut, tulisivat tuossa alotteessa selvemmin
41743: esille kuin .ne silloin saattoivat tulla, jolloin me suureksi osaksi vielä
41744: elimme tässäkin asiassa noissa kuluneiden vuosikymmenien käsi-
41745: tyksissä, siten nimittäin että me ajattelimme oikeastaan vaan teh-
41746: tävän toista puolta ja hyvin vähässä määrässä muistimme tätä
41747: toista puolta, suurempain varojen hankkimista.
41748:     Alotteet ovat nyt kuitenkin tehdyt ja mikäänerinomaisen suuri
41749: merkitys ei tietysti ole sillä seikalla, ovatko ne yhdessä tai toisessa
41750: kohden niin tai näin. Minä tahtoisin mennä niinkin pitkälle, että
41751: väittäisin koko tämän anomuksen teolla olevan suhteellisesti vä-
41752: häisen merkityksen. Yleensäkin minä toivon, että näiden edus-
41753: kunnan anomustentekojen aika nyt vähitellen saisi ruveta menemään
41754: meidän maassamme maillensa. Ne ovat kotoisin siltä ajalta, jolloin
41755: kruunu ja eduskunta, hallitus ja säädyt olivat kaksi toistensa kanssa
41756: kompromissaavaa ja sovittelevaa, usein riitaisesti vastakkain
41757: seisovaa, jokseenkin välittäjää vailla olevaa valtiomahtia. Uuden
41758: ajan valtio ja uudenaikaiset olot käsittävät nämä suhteet kokonaan
41759: toisin ja minätoivonettä meidänkin maassamme vähitellen päästään
41760: siihen, että hallitus tietää, mitä eduskunta tahtoo ja toivoo, ilman
41761:  että se virallisissa papereissa sille esitetään (Vasemmalta: Kieltolaki!).
41762: Sitäpaitsi on meillä tällä haavaa aivan erityinen syy odottaa, että
41763: hallitus nämä asiat pitää mielessänsä. Sen on hallitus itse täällä y4-
41764:  den jäsenensä kautta meille osottanut. Mutta kun tämä anomus
41765:  nyt kuitenkin on viritetty, ja kun me nyt tietysti vielä emme ole
41766: siinä ajassa, jonka toivon tulevan, niin eduskunnan on luonnollises-
41767: tikin tästä asiasta tehtävä päätös. Ja siinä suhteessa minä pyydän
41768:  ainoastaan saada lyhyesti ilmoittaa, että kannatan ensimäistä vasta-
41769: lausetta.
41770: 
41771:     Ed. K o m u: Minä voin esillä olevassa kysymyksessä yleensä
41772: yhtyä ed. Tannerin valaisevaan lausuntoon. Mutta sen lisäksi joku
41773: sana neljännen vastalauseen johdosta, jossa tahdotaan tupakka vero-
41774: tusjärjestelmää uudistettaessa saada verovapaaksi.
41775:     Kysymys ei suinkaan ole niin vähäpätöinen kuin se nimestä päät-
41776: täen ja äkkiä kuullen tuntuu, sillä tupakkaverona on jo nykyisin
41777: peritty vuosittain kolmisen miljoonaa markkaa, ja monilla lienee
41778: tarkoituksena, että tämä vero tulevaisuudessa pitäisi saada ei vä-
41779: hemmäksi kuin suorastaan lähentelemään määriä, jotka vastaisivat
41780:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1501
41781: 
41782: 
41783: sitä tulon vähennystä, mikä toivottavasti pian alkoholilainsäädän-
41784: nön kautta tulee tapahtumaan. Verotuskysymyksen tärkeimpiä
41785: kohtia siis. Näin ollen ei ollenkaan oudoksuta, mitenkä esim. senaat-
41786: tori Hjelt äskettäin täällä lausui, että hän on hämmästyksellä lu-
41787: kenut neljännen vastalauseen.
41788:     En ensinkään väitä tupakkaa ylen välttämättömäksi, vielä vä-
41789: hemmän elintarpeeksi. Mutta vaikka myönnän, että sitä ilman voi-
41790: taisiin yhtä hyvin ja kenties paremminkin toimeen tulla, ei tämä-
41791: kään lähtökohta mielestäni riitä asettamaan tupakkaa suunnattoman
41792: suuren veron alaiseksi. Sillä meillä on koko paljo muita myöskin
41793: vähemmän tarpeellisia kulutustavaroita, jotka eivät ole olleet noin
41794: korkean verotuksen alaisia, ja joiden käyttäjiä ei vastaisuudessa-
41795: kaan aijota suunnattomalla verolla rangaista. On myös muistettava
41796: ettei vero raskaimmin kohtaa ja kohtaisi niitä, joilla on vähimmän
41797: kykyä sen suorittamiseen.
41798:     Kysymykset ottaa kukin omalta kannaltaan. Niinpä on tupakka-
41799: veron suhteen esitetty monenlaisia mielipiteitä. Muutamien mie-
41800: lestä ei ole unohdettava n. s. siveellisiäkään näkökohtia, jotka hei-
41801: dän mielestään puolustavat tupakan verottamista. Näin ajattelee
41802: esim. monapoolikysymyksen herättäjä, tohtori Helenius-Seppälä.
41803:  Minun mielestäni on tässä kuitenkin siveellistä vaikutusta katsottu
41804: lyhyeen. Minä näet en voi luottaa siihen, että edes suurempi hinta
41805:  vähentäisi käyttöä. Äkkiä nähden ehkä siltä tuntuu, mutta sangen
41806: useissa tapauksissa osottaa kokemus toista. Näyttää siltä, että jota
41807: vaikeammasti saatavissa jokin kiihottava aine on, sitä enemmän
41808: sitä halutaan. Vai osottaako esim. tilasto alkohooliin nähden, että
41809:  käyttö on vähentynyt sitä mukaa ja juuri siitä syystä, että veroa on
41810: korotettu? Samoin kahviin nähden?
41811:      Meillä on muuten tupakasta omassa maassamme esimerkkejä
41812: siihen suuntaan, että hintain ero ei vaikuta käytännön vähenemi-
41813: seen. Aikaisemmin, ainakin niillä seuduilla, joita minä olen tullut
41814:  tuntemaan, oli yleisenä tapana tupakan viljeleminen. Nyt se tapa
41815:  on jäänyt tykkänään pois; tuskinpa missään enää tapaa kotikas-
41816:  vuisen tupakan käyttäjiä. Kuitenkaan ei tupakan käyttö ole vähen-
41817:  tynyt; sanotaan, että asianlaita on ennemmin päinvastainen. Vaikka
41818:  hinta siis on noussut, kun sitä nyt on ostettava, niin kohoaminen ei
41819:  ole vaikuttanut tupakan käyttämisen vähentymistä. Olkoon että
41820:  kotoinen tupakka on >>huonompaa», ostotupakka paremmin tarkoi-
41821:  tustaan vastaavaa, ei tämä todista muuta kuin että aineen kiihotta-
41822:  vaisuus tai muut ominaisuudet määräävät käytön enemmän kuin
41823:  hinnan ero.
41824:      On jotenkin rohkeata valiokunnan enemmistön tavalla vedota
41825:  yleiseen mielipiteeseen, mitenkä >>tupakka on sopivimpia kulutus-
41826:  verotuksen esineitä>>, sillä minä en ole tullutsiihen vakuutukseen, että
41827:  valtion on sopivin koota veroja ihmisten intohimojen kustannuk-
41828: 1502                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
41829: 
41830: 
41831: sella. Tällä en suinkaan väitä, että intohimojen pitäisi vapaasti saada
41832: riehua ja tulla tyydytetyksi. Mutta jos ehkäisevää tarkoitusta tah-
41833: dotaan hinnan kohottamisella saavuttaa, silloin on mentävä pitem-
41834: mälle, nostettava suorastaan tupakkavero niin suureksi, että se
41835: merkitsee käytön kieltoa -vaan sitähän tässä ei tarkoitettane vas-
41836: taisen varaltakaan. Tahdotaan ainoastaan saada tuloja.
41837:     Kuulee esitettävän senkin ajatuksen, että tupakka on sopivin
41838: kulutusverotuksen esine, sopivin sen takia, kun tässä vero kohdistuu
41839: maksukykyisimpiin henkilöihin, tupakkaa kun nim. käyttää melkein
41840: yksinomaan miesväestö ja etupäässä vielä maksukykyinen mies-
41841: väestö. Olettamus ei ole paikallaan. Se olisi oikeassa, jos miesväki
41842: olisi perheetöntä, yksinäistä. Mutta niin ei ole ja siis, kun perheen
41843: isä taikka muu vaikkapa maksukykyinen jäsen tupakkaa käyttää,
41844: silloin myös se vero, mikä hinnassa suoritetaan, kohdistuu koko per-
41845: heeseen. Siltä menee tupakkaverona ne varat, joita se tarvitsisi
41846: muuhun toimeentuloon.
41847:     Mitenkä isoksi sitten veroa vastaisuudessa ajatellaan? Minä olen
41848: kuullut selvittelyä ja luultavasti kuulee sitä vielä tämän kysymyksen
41849: yhteydessä täälläkin, että eihän ole pakko nostaa hintaa, vaikkapa
41850: monopoolikin saataisiin. Eipä niinkään, Mutta kyllä minä puoles-
41851: tani olen vakuutettu siitä, että jos tätä tietä lähdetään kulkemaan,
41852: silloin ei myöskään aivan vähiin pysähdytä. Jo valiokunnan mie-
41853: tintöönkin on päässyt se ajatus, että tulevaisuudessa tulolähteitä
41854: monopoolin kautta saadaan suurennetuiksi. Mietinnön sivuilla I4
41855: ja I5 m. m. luetaan: »Tupakkatuotteiden valmistuksen ja myynnin
41856: ottaminen valtion yksinoikeudeksi on niissä Europan maissa, missä
41857: tämä järjestelmä on ollut käytännössä, tuottanut erinomaisen ra-
41858: hallisen tuloksen. Ranskassa oli vuonna I904 valtion tupakkamono-
41859: polin bruttotulo 448,6 miljoonaa frangia ja nettotulo 366 miljoonaa
41860: frangia; valtion voitto siis yli 8o %· Itävallassa oli vuonna Igo6
41861: tupakkamonopolin bruttotulo 225,5 miljoonaa itävaltalaista kruu-
41862: nua ja nettotulo I38,8 miljoonaa kruunua; valtion voitto siis yli
41863: 6o %· Ranskassa nousee tupakkavero täten g,6 markkaan henkeä
41864: kohti ja Itävallassa, jossa kulutus on lähes sama kuin Suomessa 5,2
41865: markkaan, jota vastoin Suomessa suoritetaan tupakkaveroa vaan
41866: I,2 markkaa henkeä kohti.>>
41867:     Kuinka korkeaksi tupakan hinta tulevaisuudessa tulisi, jos läh-
41868: detään mallikelpoisella monopolitavalla asiata järjestämään, sen
41869: voipi laskea jo näitten ilmaistujen suhdelukujen perusteella. Suun-
41870: nan kuitenkin hinnoista selville saanee. Ja kieltämättä tuollai-
41871: nen selostelu miellyttää niitä, jotka miljoonia siirtelevät kymme-
41872: nin jopa kaksinkymmenin, mutta aivan yhtä mieluista se ei
41873: voi olla niille, joihin tupakkavero ehkä tulisi kohdistumaan siinä
41874: määrin, että niitä tuloksia, mitä muualta ilmaistaan, saataisiin
41875: täälläkin. Sen täytyy vaikuttaa toista niihin, jotka nykyisenkin
41876:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                1503
41877: 
41878: 
41879: hinnan pitävät kalliina ja joille esitetään, mitenkä on olemassa maita,
41880: joissa saadaan aina kahdeksan kertaa enemmän tupakasta eli
41881: vero maksetaan tupakan käytössä montakertaa enemmän ja miten
41882: täälläkin nyt pitää tuottavampaa järjestelmää jo ryhtyä ajattele-
41883: maan.
41884:     Alituiseen, ja milloinka sitten muulloin, kuin tällaisen kysymyksen
41885: yhteydessä kysytään porvarillisten taholta, mistä tuloja saadaan,
41886: manataan sosialisteja, kuinka ne muka eivät välitä mistään muusta
41887: kuin menoista. Vapaaherra Palmen viimeksi muistaakseni tästä
41888: kohdasta erikoisesti valitteli. Asia on kuitenkin sillä tavalla, jotta
41889: sosialidemokraatit ovat jo ennen tämän eduskunnan olemassaoloa
41890: sanoneet, jos sitä nyt muutoin ei olisi tiedetty, mistä tuloja saadaan,
41891: eikä suinkaan kukaan enää ole tietämätön, että se auttava keino
41892: on asteittain nouseva tulovero ja sitä täydentävät omaisuus- ja
41893: perintöverot. Kyllä näitä teitä tuloja saadaan, mutta silloin ei saa
41894: vuosikausia vaan puhua 4 %:sta, joka jo kuuluu enemmistön mie-
41895: lestä olevan liian suuri. Tämän tietäen ja näiden näkökohtien täh-
41896: den olen yhtynyt siihen käsitykseen, että uutta verotusjärjestelmää
41897: luotaessa olisi aksisi-, monopoli- y. m. verotuskeksinnöt sivuuttaen,
41898: tupakka tehtävä verosta vapaaksi.
41899:     Tahtoisin, että mietintö muodostetaan sellaiseksi, kuin kolmas
41900: ja neljäs vastalause edellyttävät.
41901: 
41902:     Ed. H a 1 o n e n: Ei ole aikomukseni tehdä mitään erityisiä
41903: muutosehdotuksia valiokunnan mietintöä vastaan. Pyytäisin ai-
41904: noastaan lausua muutamia toivomuksia tämän asian suhteen. Otak-
41905: sun nimittäin, että hallitus ja se komitea, joka tulee verotusolojen
41906: järjestämistä valmistelemaan, ottaa huomioansa ne toivomukset,
41907: mitä eduskunnassa tämän suhteen on julkisesti esiintuotu, ja antaa
41908: niille sen arvon, minkä se katsoo niiden ansaitsevan. Erittäinkin
41909: tahtoisin lausua toivomukseni muutamiin välillisiä veroja koskeviin
41910: kohtiin nähden.
41911:     Leimaveron suhteen pyytäisin ottamaan huomioon erilaisia oloja
41912: ja siinä suhteessa erityisesti viitata anomukseeni, jonka eduskunnalle
41913: olen jättänyt leimaveron poistamisesta Lapin kihlakunnan asuk-
41914: kaisiin nähden, joka anomus nyt, kuten pelättävää olikin, näyttää
41915: hautautuvan valtiovarainvaliokuntaan.                             ·
41916:      Koska valiokunnan mietintö myöskin koskettelee tullioloja,
41917: niin pyytäisin siinäkin suhteessa lausua toivomuksen, että otettaisiin
41918: huomioon niitä oloja järjestettäessä se seikka, että on olemassa paikka-
41919: kuntia, joiden maantieteellisen asemansakin vuoksi täytyy olla
41920: vuorovaikutuksessa ulkovaltakuntien kanssa ja joihin nähden tulli-
41921: oloissakin tarvittaisiin joitakin erikoismääräyksiä ja huojennuksia
41922: antaa. Tarkoitan erityisesti Lapin kihlakunnan kuntia. Siellä on
41923: tosin olemassa joitakin vanhoja määräyksiä, jotka ovat vapautta-
41924: 1504                  Istunto 20 p. lokakuuta 1008.
41925: 
41926: 
41927: neet tämän kihlakunnan asukkaat muutamien tavarain suhteen
41928: tullimaksuista. Tämä määräys kuitenkin on yli viisikymmentä vuotta
41929: vanha, ja vanhentunut. Tarpeet ovat suuressa määrässä lisäänty-
41930: neet, niin että tullivapautta olisi jossain määrin laajennettava.
41931:     Muuten minulla ei valiokunnan ehdotuksia vastaan ole erityi-
41932: sempää muistutusta ja hyväksyn puolestani valiokunnan mietinnön.
41933: 
41934:    Puhemies: Koska aika jo on kulunut pitkälle ja useampia
41935: puhevuoroja vielä on käyttämättä, täytyy keskeyttää istunto. Ko-
41936: koonnutaan jälleen klo 6 i. p.
41937: 
41938:    Istunto keskeytetään klo 3.45 i. p.
41939: 
41940: 
41941: 
41942: 
41943:                            Istuntoa jatketaan
41944: 
41945:                               klo 6 i. p.
41946: 
41947:     Keskustelun jatkuessa edellä puolen päivän kesken jääneestä
41948: asiasta, käyttää puheenvuoroa:
41949: 
41950:     Ed. A r a j ä r v i: Vastalauseen allekirjoittajana minun tietysti
41951: ei tarvitse selittää, että en hyväksy mietintöä. Mutta minusta kum-
41952: minkaan ei pidä mietintöä tehdä huonommaksi kuin se todellisuu-
41953: dessa on. Niin kuitenkin täällä jotkut puhujat ensimäisen käsit-
41954: telyn aikana menettelivät, jopa siinä määrin, että arvelivat tämän
41955: mietinnön panevan vaaranalaiseksi koko Suomen taloudellisen luo-
41956: ton ulkomailla, ja he siitä syystä olivat ryhtyneet tai ainakin aiko-
41957: neet ryhtyä erityisiin toimenpiteisiinkin, ettei näin tulisi tapahtu-
41958: maan tämän mietinnön takia. Minun mielestäni ei eduskunnassa
41959: nyt pidä tuolla tavalla ruveta tämän eduskunnan alhaalla olevaa
41960: arvoa painamaan. Kyllä siitä pitävät huolen ne sanomalehdet, jotka
41961: muutenkin alunpitäenkään eivät ole tälle kansanvaltaiselle eduskun-
41962: nalle mitään merkitystä antaneet.
41963:     Aivan päinvastaiseen syntiin taas lankesi ed. Grotenfelt, hyvin
41964: ymmärrettävästi kyllä, sillä hänen selässään oikeastaan tämä mie-
41965: tintö nyt on ja ehkä parin muun edustajan myöskin. Mutta hän
41966: olisi kumminkin voinut huoletta välttää hyökkäystä anomuksen
41967: tekijöihin. Yhtä hyvin hän kuin myöskin ne puhujat, joista ensiksi
41968: mainitsin, olisivat paremmin voineet kohdistaa arvostelunsa 3 ja
41969: 4 vastalauseiden kirjoittajiin, jotka tosiasiallisesti ovat syypäät sii-
41970: hen, että tämä mietintö valiokunnassa muodostui sellaiseksi kuin
41971: se muodostui. Ja heidän vastalauseensahan juuri se on, joka ikä-
41972:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                 1505
41973: 
41974: 
41975: vällä tavalla todistaa, kuinka suuri osa Suomen eduskuntaa todella
41976: ylen kevyellä tavalla käsittelee tällaisia suuria taloudellisia kysy-
41977: myksiä, joista koko Suomen kansan ja valtion elämä riippuu. Minä
41978: sanoin, että 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajat etupäässä ovat syypäät
41979: mietinnön laatuun, vaikka he vastalauseessaan kyllä sitten kään-
41980: tyivät valiokunnan enemmistöä moittimaan ja arvostele-
41981:  maan. Ja kumminkin he hyvin tietävät, että mitä esim. tullei-
41982: .hin tulee, joista keskustelu etupäässä täällä on käynyt, ~e juuri
41983: kannan määräsivät ja ed. Grotenfelt ja valtiotiedetten tohtori He-
41984: lenius-Seppälä olivat mielestäni osallisina vaan sen verran, että he-
41985: kin tahtoivat Eskon puumerkin panna tähän asiakirjaan, osoittaak-
41986:  sensa vapaamielisyyttänsä tässä suhteessa.
41987:      Mitä nyt sitten erityisesti tulee 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajien
41988: kantaan, niin ed. Gebhard arveli, että vastalauseiden tekijöitä kan-
41989:  nustaisi oikeastaan sama ajatuskanta, mikä heidän oppi-isäänsä
41990:  Marxia ja Engelsiä, toisin sanoen vastalauseiden tekijät pyrkisi-
41991:  vät tällä verotusolojensa järjestelmällä kurjistuttamaan olot maassa
41992:  niin, että taloudellinen mullistus siitä koituisi ja senjälkeen uusi
41993:  yhteiskunta kehittyisi. Saattaa niin olla, että puhtaat marxilaiset
41994:  eduskunnassa sisimmässä olemuksessaan ajattelevat tuohon tapaan.
41995:  Mutta ed. Tannerin lausunto osoitti, että tätä ajatustapaa ei
41996:  kumminkaan vasemmisto uskalla esiintuoda, hyvin ymmärrettävistä
41997:  syistä kyllä, sillä Suomen kansa toki odottaa eduskunnalta muuta
41998:  kuin olojen kurjistuttamista.
41999:      Ed. Tanner näkyy olevan sitä mieltä, että mietintö on luonnon
42000:  pakosta tullut sen lum1toiseksi kuin se on tullut, siitä syystä, että
42001:  valiokunnassa, samaten kuin täällä eduskunnassakin, on asian-
42002:  laita niin, että noin 8o ed11stajaa on siinä tilassa, että he ovat synty-
42003:  neet satula selässä ja noin rzo kannukset jalassa. Verotuksen tar-
42004:  koitus - se on aivan selvä ed. Tannerin lausunnosta - on sosialis-
42005:  tien mielestä se, että omistavat luokat kokonaan omien etujensa
42006:  mukaan ovat järjestäneet ja yhä edelleen tahtovat järjestää vero-
42007:  tusolot. Ja koko porvarillinen tiedemiehistökin hänen lausuntonsa
42008:  mukaan koettaa todistaa, ei ainoastaan meillä, vaan muualla myös-
42009:  kin, että näin pitääkin olla. Hän siis arvostelee kaikkia taloudel-
42010:  lisia tiedemiehiä - ja muut sosialistit hänen kanssaan - aivan sa-
42011:  malla tapaa kuin nykyajan ihmiset katselevat keskiajan teoloogeja
42012:  kirkkoansa nähden.
42013:       Meidän r ja 2 vastalauseen kirjoittajain veronuudistuksen tar-
42014:  koitus on kuitenkin ollut vallan toinen. Meidän vastalauseestamme
42015:   näkyy, että me veronuudistuksen yhteydessä olemme ajatelleet
42016:   m. m. semmoisiakin asioita kuin o p p i v e 1 v o 11 i s u u t t a,
42017:   v a n h u u d e n- j a t y ö k y v y t t ö m y y d e n v a k u u t u s ta
42018:   sekä maan hankintaa t i 1 a t t o m i 11 e; ja me ymmär-
42019:   rämme nämä asiat sellaisiksi, että niitä tarvitsisivat myöskin muut
42020:                                                                     95
42021: 1506                 Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42022: 
42023: 
42024: kuin ne, jotka ovat porvareita ja jotka ovat syntyneet kannukset
42025: jalassa.
42026:     Käytännölliset näkökannat, ne ne olivat valiokunnassa- sen3
42027: ja 4 vastalauseen kirjoittajat varsin hyvin tietävät - jotka eroit-
42028: vat meidät heistä. Valiokunnassa pyydettiin 3 ja 4 vastalauseen
42029: laatijain seikkaperäisesti esittämään oman verotusjärjestelmänsä.
42030: Odotettiin siis, että nyt heidän vastalauseissansa tulisi selvästi nä-
42031: kyviin, mimmoisiksihe aikovat käytännössä muodostaaoman verotus-
42032: järjestelmänsä. Sitä ei kumminkaan ole tehty, päinvastoin sano-
42033: taan, että he eivät katso tarpeelliseksi sitä tehdä, tai tehdä varsi-
42034: naista laskelmaa tässä suhteessa. Jos laskelma olisi tehty, niin se
42035: epäilemättä olisi tullut samallaiseksi kuin tuli se verotuskaavakin,
42036: jonka mukaan sosialistien pitäisi ottaman kunnalliset verot. Ja
42037: kun sitä osviitaksi katselee, tulee huomaamaan että se on käytän-
42038: nössä mahdoton. Tampereen kaupungissa esim. verotus muodos-
42039: tuisi senluontoiseksi että 5 veronmaksajaa maksaisi 5I %kaikista
42040: veroista ja 7,ooo nykyistä veronmaksajaa vapautettaisiin niistä
42041: kokonaan. Tämänluontoinen verojärjestelmä se on - niin valio-
42042: ktmnassa vasemmiston edustajain mielipiteistä kävi selväksi -,
42043: jota he ovat aikoneet myöskin valtiollisessa verotuksessa toteuttaa.
42044: Tarkoitus epäilemättä on miellyttää kaikkia muita paitse muuta-
42045: mia harvoja, jotka sosialistien mukaan joutuisivat yerot maksa-
42046: maan. Meistäkin useimmat, jos ehdotus käytännössä toteutettai-
42047: siin, saisivat iloita suuresti. Sillä epäilemättä meidän itsekunkin ja
42048: myöskin suurimman osan valitsijoistamme verot nähtävästi käy-
42049: tännössä alentuisivat. Verot kohdistuisivat ainoastaan muuta-
42050:  miin suuriin osakeyhtiöihin ja muihin senluontoisiin liikeyri-
42051: tyksiin.
42052:     Mutta, jos nuo ajatukset todellisessa elämässä voitaisiin to-
42053: teuttaa, jos esim. senluontoinen tulovero, mihin ed. Tanner lau-
42054: sunnossaan viittaili ja josta myöskin valtiovarainvaliokunnassa puhut-
42055: tiin, pantaisiin käytäntöön, niin epäilemättä todellisessa elä-
42056: mässä kävisi siten, että epäsuora veroitus tulisi suuremmaksi ja
42057: kohtuuttomammaksikuinseon tällä haavaa, vaikka toisella tavoin vain
42058: maksettuna. Silloin näet kulutustavarain hinnat, ellei kokonaan
42059: tahdottaisi kääntää olevia oloja päälaelleen, epäilemättä nousisi-
42060: vat arvaamattomassa määrässä. Ainakin jos saa tehdä jonkun-
42061: moisia johtopäätöksiä siitä verotusjärjestelmästä, jota vasemmisto-
42062: laiset ovat ajatelleet kunnallisen elämän alalla, näin kävisi.
42063:     No, olipa tämän asian laita miten tahansa, minä puolestani luu-
42064: len, että 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajain tarkoitus varsinaisesti ei
42065: ole ollutkaan laatia tai lausua kantaansa käytännöllistä elämää var-
42066: ten, ei sitä verotusjärjestelyä varten, joka tässä maassa lähimmässä
42067: tulevaisuudessa olisi toimitettava. He tietävät aivan hyvin, että
42068: heidän järjestelmänsä käytännössä on tuiki mahdoton toteuttaa.
42069:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.              1507
42070: 
42071: 
42072:     Ensimäisen ja toisen vastalauseen kirjoittajat luonnollisesti oli-
42073: vat tässä suhteessa valiokunnassa vallan toisella kannalla. He,
42074: niinkuin aikaisemmin jo osotin, ajattelivat lähintä tulevaisuutta,
42075: joka määräsi myöskin heidän asemansajaheidän menettelynsä valio-
42076: kunnassa. Tästä syystä myöskin kirjoitimme sillä tavalla kuin
42077: olemme vastalauseessamme, 25 sivulla, kirjoittaneet. Siinä sano-
42078: taan nimittäin että tuskin voidaan >>välttää enemmän välillisten kuin
42079: välittömienkään verojen kohottamista>>. Mutta odotamme, että
42080: kaikki tämä järjestely »tapahtuu j ä r k i perä i se 11 ä j a
42081: o i k e u d e n m u k a i s e 11 a t a v a 11 a>>. Nämä lauseet osoit-
42082: tavat, mikä oli meidän kantamme valiokunnassa ja osoittavat myös-
42083: kin sen todeksi, että meillä oli elettävä elämä silmäimme edessä
42084: eikä suinkaan mikään pilvissä liiteleminen tai semmoisten periaat-
42085: teiden esittäminen, jotka eivät ole toteutettavissa ainakaan tämän
42086: ihmispolven aikana.
42087: 
42088:     Ed. S t å h 1 b e r g : Ei ole aikomukseni pitkälti jatkaa sitä
42089: pitkää keskustelua, joka tästä asiasta jo on ollut. Tämä keskus-
42090: telu lienee riittävästi osoittanut, että se käsittely, jonka alaiseksi
42091: verotuksenuudistuskysymys valiokunnan mietinnössä on tullut,
42092: ei ole tyydyttävä, vaan että valiokunta on ottanut asiansa
42093: koko joukon keveämmästi kuin tärkeiden verotusuudistusten
42094: verrattain tarkka suunnittelu, ei yksityisten tuumina vaan kansan
42095: eduskunnan puolesta, vaatisi. Puhumattakaan heikkouksista yksi-
42096: tyiskohdissa, ei tässä mietinnössä näytä riittävästi otetun huo-
42097: mioon valtion tarpeiden riittävää tyydyttämistä, ei myöskään kyl-
42098: liksi otetun huomioon sitä, että verotusjärjestelmää arvosteltaessa
42099: ja uudistettaessa on katsottava kokonaisuutta eikä vain yksipuoli-
42100: sesti pidettävä silmällä jotakin yksityistä veroa kerrassaan, eikä
42101: vihdoin sitäkään, että kunnallisverotuskin ja sen vaikutukset ovat
42102: valtion verotusjärjestelmää uudistettaessa huomioon otettavat.
42103:     Valiokunnan mietinnön heikot puolet ovat valitettavat senkin
42104: tähden, että ne oikeutetut näkökohdat, joita siinä monessa kohden
42105: on sekä olevain olojen arvosteluun että tulevaisuuden suunnitel-
42106: miin nähden, sen kautta eivät pääse oikeaan arvoonsa, vaan joutu-
42107: vat huonompaankin valoon kuin mitä ne oikeastaan ansaitsevat.
42108: Niissäkin muistutuksissa, joita valiokunnan mietintöä vastaan on
42109: tehty I ja 2 vastalauseessa, on koko joukon perää, vaan~>; puolestaan
42110: nämä vastalauseetkaan eivät tarjoa riittävää perustusta eduskun-
42111: nan päätökselle. Niissäkään ensiksi ei ole kylliksi osoitettu, minkä-
42112: laiseksi se anomuksen perustelu olisi tuleva, jota varten asia vasta-
42113: lauseissa ehdotetaan valiokuntaan palautettavaksi, ja toiseksi näissä
42114: vastalauseissa itsessään on kohtia, joita ainakaan nyt esillä olevan
42115: selvityksen nojalla en olisi valmis kannattamaan. Sellaisia on esim.
42116: ensimäisessä vastalauseessa viittaus siihen, että välillistä verotusta
42117: 1508                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908
42118: 
42119: 
42120: olisi vielä nykyisestäänkin kohotettava, ja toisessa vastalauseessa
42121: taas se liian suuri merkitys, joka siinä on annettu veron siirron vai-
42122: kutuksille ja ne epäilykset, joita on esiintuotu tupakkaverotusta
42123: vastaan.
42124:      En luule, että edes näiden valiokunnan mietinnön ja vastalau-
42125: seiden välillä äänestelemällä on saatavissa sellaista pohjaa, että
42126: sille voidaan rakentaa eduskunnan anomus. Valiokunta on kyllä eh-
42127: dottanut sellaisen ponnen, joka, niinkuin monelta taholta, jopa kai-
42128: kilta tahoilta on lausuttu, on oikea ja hyväksyttävä. Mutta ei ole
42129: kuitenkaan eduskunnan mahdollista päättää paljasta pontta ilman pe-
42130: rusteluja, vaan välttämättä olisi ennen päätöksen tekemistä oleva
42131: olemassa ainakin sellainen perustelun suunnitelma, jonka edus-
42132: kunta voisi omaksua. Nyt on itse ponnes:;;a jo lausuttuna se käsi-
42133: tys, että nykyisessä verotusjärjestelmässä on puutteita sekä oikeu-
42134: denmukaisuuden että lisääntyväin valtiotarpeiden tyydyttämisen
42135: kannalta. Tällä pohjalla pitäisi valiokunnan olla mahdollista, riidan-
42136: alaisiin seikkoihin syventymättä saada aikaan, jos kohta niukka,
42137: niin ainakin riittävä, perustelu valiokunnan ehdottarualle ponnelle.
42138: Rohkenen sentähden eduskunnan päätettäväksi ehdottaa, että
42139: eduskunta palauttaisi tämän asian takaisin valtiovarainvaliokun-
42140: taan sitä varten, että valiokunta, erityiskohtiin menemättä, laatisi ylei-
42141: sen, valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perusteleruista
42142: varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään alamaiseen ano-
42143: mukseen.
42144: 
42145:     Ed. Gro t e n f e 1 t: Kun minun jo viime kerralla tästä asiasta
42146: keskusteltaessa oli tilaisuus lausua mielipiteeni, koetan nyt ainoas-
42147: taan lyhyesti kosketella muutamia niitä muistutuksia, joita on tehty
42148: valiokunnan mietintöä vastaan.
42149:     Toiselta puolen on moitittu tätä mietintöä kovin epävarmaksi,
42150: toiselta puolen on sitä taas sanottu liian jyrkkäsanaiseksi ja sentäh-
42151: den mahdottomaksi hyväksyä. Minä katson näitten vastakkaisten
42152: lausuntojen jossain määrin todistavan sen, että mietintö on löytänyt
42153: oikean tien. Valiokunnan tehtävänä ei ole tässä ollut ryhtyä kaik-
42154: kiin yksityiskohtiin ja niitä valaista, vaan sen tehtävänä on ollut
42155: osoittaa ainoastaan se suunta, johon toivottaisiin verotusreforruin
42156: kulkevan. Sentähden ovat kyllä yksityisseikat monessa suhteessa
42157: jääneet ilman perinpohjaista ja lopullista valaistusta, mutta täm-
42158: möistä valaistusta ei ole tarkoitettukaan antaa. Tämä huomautus
42159: olkoon lausuttu varsinkin ed. Gebhardin lausunnon johdosta viime
42160: kerralla. Hänen antaruistansa esimerkeistä, joita valiokunnan olisi
42161: myöskin pitänyt mietinnössään ottaa lukuun ja mainita, voi valio-
42162: kunta olla ainoastaan kiitollinen, koska nämä hänen esimerkkinsä
42163: m. m. todistivat sen, että juuri tulliverotuksessa, johon nähden,
42164: kaikkein enimmin on täällä eduskunnassa muistutuksia tehty, on
42165:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.               1509
42166: 
42167: 
42168: olemassa varsin kipeitä epäkohtia, jotka vaativat, että koetetaan
42169: meillä vallitsevasta suojelusjärjestelmästä pyrkiä vapaampaan kaup-
42170: paan.
42171:      Sitte oli ed. Gebhardin lausunnossa eräs lause, jonka sisällys
42172: kävi jotenkin tähän suuntaan: Jokainen, joka äänestää tämän mie-
42173: tinnön puolesta, hän kannattaa ja äänestää vallankumouksen puo-
42174: lesta; ja jokainen, joka ei sitä tahdo, äänestää mietintöä vastaan.
42175: Tätä hän sitten tuki Marxin lauseella ja Marxin menettelyllä. Minä
42176: voisin aivan yhtä hyvin todistaa, että jokainen joka äänestää tätä
42177: mietintöä vastaan ensimäisen ja toisen vastalauseen puolesta, äänes-
42178: tää taantumuksen ja despotismin puolesta, ja että jokainen, joka
42179: ei tahdo niiden puolesta äänestää, siis äänestäköön mietinnön puo-
42180: lesta.
42181:      Ihmeitä me emme tosin voi tehdä, mutta oikeudenmukaisuuteen
42182: voidaan kuitenkin aina pyrkiä. Varsinkin sen keskustelun jälkeen,
42183: joka täällä tänään on tapahtunut, tuntuu minusta siltä, kuin asia
42184: olisi jonkun verran selvinnyt. Kysymys on oikeastaan nyt siitä,
42185: onko meidän enää mahdollista ajatella muuta kuin uutta veron-
42186: k o rotu s ta, onko meidän enää ajatteleminen myöskin vero-
42187: r e f o r m i a, v e r o u u d i s t u s t a. Tahdon kyllä myöntää, että
42188: me tarvitsemme suurempia valtiontuloja kuin tähän saakka ja tar-
42189: vitaan siis veronkorotuksia. Mutta onko tämä veronkorotuksen
42190: tarve niin ääretön, että se tekee kaiken pyrinnön veroreformiksi,
42191: kaiken pyrinnön aikaansaada jotain parannusta entisissä kohtuut-
42192: tomissa veromuodoissa mahdottomaksi, siitä on kysymys, ja minun
42193: täytyy vielä olla sen verran ideoloogi, että uskon, että me sittekin
42194: voimme ja että meidän pitää vielä ajatella reformiakin. Tehtävä
42195: on siis yhä k aksi p u o 1 i n e n. Se ei ole, eikä se saisi olla, ai-
42196: noastaan yksipuolisesti verokorotuskeino, "jota ei voi enää refor-
42197: miksi sanoa.
42198:     Ensimmäisestä ja toisesta vastalauseesta, varsinkin ensimmäisestä
42199: tahtoisin vielä uudistaa sen huomautuksen, jonka jo viime kerralla
42200: tein ja jossa nyt olen saanut kannatusta myös ed. Ståhlbergin viime
42201: lausunnosta, että mainittu vastalause on varsin epäselvä. Tarkoit-
42202: taako se todellakin jo sitä samaa, mitä tässä istunnossa on lausuttu,
42203: nimittäin, että on luovuttava kaikista verotusreformin pyrinnöistä
42204: ja ainoastaan koetettava saada aikaan verokorotus, vai koskeeko
42205: se vain tulliverotusta, jota vastaan se nimenomaan kääntyy. En
42206: voi oikeastaan käsittää, että se koskisi muuta kuin tullia. Ainakaan
42207: valiokunnan jäsenet, jotka vastalauseen ovat tehneet, eivät muihin
42208: kohtiin nähden valiokunnassa epäilystä esiintuoneet, vaan olivat
42209: mukana ja lausuivat mielipiteensä sekä muitten verojen poista-
42210: misesta että uusien verojen ehdottamisesta.
42211:     Minusta on tässä asiassa menty liiallisuuksiin molemmin puolin,
42212: ja varsinkin minä valitan sitä, että sekä parissa vastalauseessa että
42213: 1510                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42214: 
42215: 
42216: myöskin nyt muutamissa lausunnoissa on menty niin pitkälle ve-
42217: rojen poistamisvaatimuksissa, että tämä seikka on antanut aseet
42218: käsiin niille, jotka tahtovat reformia kokonaan välttää ja pitävät
42219: sitä mahdottomana.
42220:     Välillinen tulliverotus on kohtuuton siinä laajuudessa kuin se
42221: meillä nykyään on vallassa, ja siinä suhteessa tahdon vielä viitata
42222: toiseen mietintöön, joka meillä paraikaa on pöydällä. Siinä valtio-
42223: varainvaliokunta aivan yksimielisesti on antanut lausunnon tulli-
42224: verotuksestamme sen kertomuksen johdosta, jonka Keis. Senaatin
42225: valtiovaraintoimituskunta on eduskunnalle antanut. Mietinnön
42226: sivulla I5 sanotaan, sitten kun on tullitulojen lisääntymisestä pu-
42227: huttu: >>Tämä seikka on tosin vaikuttanut edullisesti siten, että se on
42228: helpottanut valtion tulo- ja menosäännön tasottamista, mutta siitä
42229: johtuu toiselta puolen hyvinkin suuria epäkohtia, erityisesti järki-
42230: peräisen verotalouden kannalta katsottuna.         Tullitulojen suuren
42231: kohoamisen täytyy nimittäin katsoa aikaansaaneen luonnottoman
42232: suhteen välillisten ja välittömien verojen välillä.>> Ja sitten huo-
42233: mautetaan, kuinka välittömien ja välillisten verojen keskinäisestä
42234: suhteesta johtuu myöskin valtiollisessa suhteessa epäillyttäviä asian-
42235: haaroja. Tämä lausunto nykyisestä tulliverotuksesta on yksimieli-
42236: sesti valtiovarainvaliokunnassa hyväksytty. Mutta eikö ole asiain
42237: tällä kannalla ollessa syytä, että eduskunta lausuu, että on aikaan-
42238: saatava reformi myös nimenomaan tullimaksuihin nähden? Minusta
42239: ainakin tuntuu, että asia vaatii sen.
42240:     Mitä tulee mietil!nössä esiintuotulliin perusteluihin ja niiden
42241: merkitykseen, josta tässä on eri mielipiteitä lausuttu, niin minun
42242: täytyy olla sitä mieltä, että se lausunto, joka tulisi annetuksi, jos
42243: eduskunta, niikuin toivon, hyväksyy tämän mietinnön, tosin ei
42244: ole sitova. Se johtuu fo siitä, että koko tämä mietintö tarkoittaa
42245: vain anomuksen tekemistä hallitukselle, ja tästä tietysti seuraa,
42246: että hallitus voi suuremmassa tai vähemmässä määrässä ottaa lu-
42247: kuun siinä esiintuotuja seikkoja. Mutta tällä lausunnolla olisi ainakin
42248: se merkitys, mikä eduskunnan lausumalla toivomuksella on, ja mi-
42249: nusta olisi hyvin tärkeää, että eduskunta lausuisi toivomuksen, mihin
42250: suuntaan se tahtoo verotusreformin käymään, erittäin tulliverotuk-
42251: seenkin nähden. Ne, jotka siis tahtovat, että eduskunta mielipiteensä
42252: asiasta ilmaisee, äänestäkööt mietinnön puolesta, ja ne, jotka tah-
42253: tovat että eduskunta ei asiasta mitään lausu, äänestäkööt sitä vastaan.
42254: 
42255:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä olen pyytänyt puheen-
42256: vuoroa oikeastaan vain niiden lausuntojen johdosta, joita tämän
42257: asian käsittelyssä on etenkin keskustan taholta annettu. Ed. Tan-
42258: ner on nim. niin valaisevasti tuonut sen kannan esiin, joka meillä
42259: sosialidemokrateilla on, että minulla ei ole enään t:1rvis osottaa.
42260:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                  1511
42261: 
42262: 
42263: kuinka perin kohtuuton ja vain alaluokkia rasittava meidän ny-
42264: kyinen verotuksemme on.
42265:     Kun asia oli ensi kerran täällä esillä, niin esiintyi silloin meidän ny-
42266: kyinen finanssipäällikkömme herra Paasikivi, ja eduskunnassa kai
42267: hyvin suurella uteliaisuudella odotettiin sitä suuntaa tai sitä oh-
42268: jelmaa, mikä nykyisellä >>radikaalisella>> finanssipäälliköllämme tässä
42269: verotusuudistuksessa tulee olemaan. Vallankin kun muistettiin,
42270: että hän kuuluu siihen puolueeseen, joka eduskunnan alkaessa riiteli
42271: toisten puolueitten kanssa siitä, kuka saisi istua sosialidemokraattien
42272: vieressä, niin oli syytä odottaa, että nyt mahtoi tulla suureromoinen
42273: verotusuudistussuunnitelman ehdotus.            Ja mitä me kuulimme?
42274: Me kuulimme jotenkin ylimalkaisen puheen niistä suurista menoista,
42275: jotka valtiolla tulee olemaan, saman puheen, jonka olemme kuulleet
42276: jotenkin samassa muodossa ainakin puolikymmentä kertaa ed.
42277: Alfthanin valtiovarainvaliokunnassa pitävän. Me kuulimme, että
42278: verotusjärjestelmä meillä on yleensä jotenkin hyvä. Tosin periaat-
42279: teelliselta kannalta, lausui senaattori Paasikivi, olisi sen oikeuden-
42280: mukaisuuttakin vastaan tehtävä muistutuksia, mutta itse asiassa se
42281: ei paljo uudistuksia kaipaisi; ja varovaisuutta olisi noudatettava
42282: uuden järjestelmän laatimisessa. Hänen puheensa oli niin hyvä,
42283: että täällä oikeistossa saattoi eräs puhuja yhtyä siihen niillä mairit-
42284: televilla sanoilla, että hänen mielestään tämä finanssipäällikön puhe
42285: olisi oikeastaan anomuskirjelmä eduskunnan otettavaksi.
42286:     Pyydän sentähden tämän puheen johdosta vähän johtaa mieliä
42287: taaksepäin siihen aikaan, jolloin ensi kerran tässä uudessa eduskun-
42288: nassa jätettiin anomusehdotuksia, joista varsinkin keskustan taholta
42289: on tehty suuri numero sivumääristä, on agiteerattu, kuinka paljon
42290: ja kuinka hyviä uudistuksia tässä maassa tahdotaan saada aikaan.
42291: Myös ed. Paasikivi on sen anomusehdotuksen allekirjoittaja, jolla
42292: juuri tätä verotusjärjestelmää pyydetään uudistamaan ja siellä
42293: äänilaji on vallan toinen kuin senaattori Paasikiven puheessa täällä.
42294: Siellä aletaan ensin siitä, että meidän verotusjärjestelmämme on
42295: kaikkea oikeudenmukaisuutta vailla, verotuksen taakka kohtaa sen
42296: johdosta nykyään hyvin epätasaisesti niitä, jotka sitä kantavat.
42297: Se on ensimmäinen motiivi, ja sen takia on verotusjärjestelmä uudis-
42298: tettava. Vasta toisessa sijassa ovat nuo rahalliset tarpeet. Anomus-
42299: ehdotuksessa sanotaan: >>Nykyinen verotusjärjestelmä maassa näin
42300: ollen ei läheskään täytä sitä oikeudenmukaisen verotuksen vaati-
42301: musta että verotuksen tulee olla yleisen ja veronmaksajien kesken
42302: jaettu heidän veronmaksukykynsä mukaan.>> Nyt ed. Paasikivi
42303: sanoo, että etualalle on tuleva kysymys uusien tulolähteiden hankki-
42304: misesta eikä suinkaan tuo oikeudenmukaisuusperiaate. Oli jo jon-
42305: kun verran syytä otaksua tuollaista kannan muutosta mainitulta
42306:  taholta, varsinkin päättäen niistä kysymyksistä, joita tässä edus-
42307: kunnassa on ennen käsitelty, kunnallislaista y. m. ja myös siitä,
42308: 
42309: 
42310: 
42311: 
42312:                          •
42313:  1512                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42314: 
42315: 
42316: mille kannalle eräs anomuksen allekirjoittajista, vapaaherra Palmen,
42317: oli nähnyt hyväksi asettua valtiovarainvaliokunnassa. Kun vero-
42318: tuskysymystä käsiteltäessä tahdottiin panna niitä verotusprosenttia,
42319: joita täällä on kaivattu, mietintöön, ja tahdottiin siinä mainita
42320: myös joku summa, mihin päästäisiin tuloveroilla, niin ed. Palmen
42321: sanoi, ettei hänen mielestään missään tapauksessa tuloverolla voi-
42322: taisi päästä ainakaan 5 miljoonaa korkeammalle. Hän oli myös unoh-
42323: tanut, että hänkin oli tämän anomuksen, josta mainitsin, allekirjoit-
42324: tanut, ja jossa sanotaan, että näittenkin verrattain vähäisten vero-
42325: prosenttien mukaan, jotka tässä on otettu, päästäisiin 8,9 miljoonaan.
42326: Nyt hän oli sillä kannalla, että 5 miljoonaa korkeintaan oli se summa,
42327: johon voitaisiin päästä ja kun hänelle tästä huomautettiin, niin hän
42328: sanoi: >>Eri asia on anomus ja eri asia valiokunnan mietintö.>> Yhtä
42329: hyvin sopisi huomauttaa: eri asia on ohjelma ja eri asia sen toteut-
42330: taminen.
42331:     Tänään on keskusta lähettänyt paraat puhujansa ja taktikke-
42332: rinsa selittämään tätä kantaa, johon ed. Palmenkin jo näkyi pahan
42333: omantunnon vaikutuksesta viittaavan. Ed. Nevanlinna oli löytä-
42334: nyt vallankin erinomaisen selityksen. Hän näet sanoi, että keskusta,
42335: laatiessaan tätä anomusta, ei ollut huomannut ottaa lukuun näitä
42336: uusia tarpeita, jotka tekevät välttämättömäksi rahallisten tulojen
42337: hankkimisen valtiolle. Hän väittää, että nämä edustajat, jotka ovat
42338: allekirjoittaneet anomuksen ja joista mainittakoon edustajat Hjelt,
42339: Paloheimo, Paasikivi, Lagerlöf ja Palmen, olivat sellaisia ideolo-
42340: geja, jotka elivät vielä tuossa vanhassa hyvässä ajassa, jolloin aja-
42341: teltiin verotusta voitavan uudistaa vaan vähentämällä veroja
42342: Eiköhän nyt sentään ole liian loukkaava syytös näille mainituille
42343: herroille, etteivät he muka olisi ottaneet huomioon heidän ohjel-
42344: massaan olevia kohtia, kieltolain voimaantulemista, oppivelvolli-
42345: suutta j. m. s.? Kyllähän meidän nyt täytyy edellyttää, että sellai-
42346: set etevät poliitikot jo silloin tiesivät, että meille täytyy tulla pal-
42347: jon tarpeita, paljon uudistuksia, jotka kysyvät valtiolta rahallisia
42348: menoja.
42349:     Millä tavalla sitte on selitettävissä tämä kannanmuutos? Se
42350: on selitettävissä oikeastaan - niinkuin koko verotusjärjestelmäkin
42351: - materialistisen historiankäsityksen valossa siten, että herrat
42352: keskustan miehet suurlakon jälkeen luulivat tarpeelliseksi tulla
42353: vastaan alhaaltapäin voimakkaasti nousevaa virtaa, mutta tällä
42354: kertaa ei heidän mielestään se ole tarpeellista, vaan voivat olosuhteet
42355: jatkua aivan yhtä hyvin samalla tavalla eteenpäin kuin tähänkin
42356: saakka, s. t. s. että verotaakan kantakoon tässä maassa jotenkin
42357: yksinomaan köyhälistö.
42358:     Ed. Hjelt täällä toi esiin numeroita muista maista, näyttäen että
42359: siellä ei tuloverotuksella ole päästy varsin korkealle. On kyllä totta,
42360: ettei muissa maissa ole tuloverotuksella aivan korkealle päästy.
42361:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                1513
42362: 
42363: 
42364: Mutta tämä tapahtunuton aivan samasta syystä, josta meilläkään
42365: sillä ei tultaisi varsin korkeåile pääsemään. Syy on se, että se koskee
42366: liiaksi vallassa olevain luokkain etuoikeuksia. Eihän tämä esimerkki
42367: mitään todista meidän kantaamme vastaan. Se todistaa vaan, että
42368: muissa maissa vallitsee sama järjestelmä kuin meilläkin, s. t. s., että
42369: vallassaolevat luokat eivät tahdo luopua etuoikeuksistaan. Mutta
42370: meillä eivät vallassaolevat luokat ole tähän saakka läheskään niin pal-
42371: jon luopuneet etuoikeuksistaan kuin he ovat tehneet muissa maissa.
42372: Jos vertaamme esim. sitä suhdetta, joka meillä on välillisten ja vä-
42373: littömäin verojen välillä, niin huomaamme, että meillä välittömät
42374: verot tekevät välillisistä veroista tasaluvuin noin 7 %. Tässä minä
42375: tahdon lukea tuon vanhanaikaisen henkirahan mieluummin vä-
42376: lillisiin veroihin, koska se luonteeltaan on aivan niiden mukainen.
42377: Henkirahaa katsovat meidän useat keskustan jäsenet vielä hyväksi
42378: puolustaa tässäkin muodossa säilytettäväksi, vaikka se jo on vero-
42379: tus- ja kansalliskirjallisuudessa tuomittu niin, että m. m. tunnettu
42380: saksalainen teoreetiikko Maxvon Heckel sanoo, että se on hävinnyt
42381: kaikista Europan maista; viimeiseksi se on ollut voimassa Wenäjällä,
42382: ja nykyään sitä käytetään ainoastaan raakalaiskansain keskuudessa,
42383: kuten Dahomeyssa, Samoalla ja muutamissa maissa samanlaatuisissa
42384: paikoissa. Meillä välittömät verot tekevät välillisistä 7 %, kun ne
42385: esim. Ruotsissa tekevät 24 %, Ranskassa 20 %, Englannissa 45 %
42386: ja Preussissa 33 % koko veromäärästä.
42387:      Ed. Hjelt myös mainitsi, jos oikein käsitin, että Preussissa 9/11}
42388: veroa maksavasta väestöstä maksaa 43 %ja jälellä olevat 1/10 maksa-
42389: vat 57 %· Tai se taisi olla päinvastoin; ehkä tuon 1/1o:n tulot olivat
42390: 57 % kaikista tuloista ja 9 /10:n tulot olivat kaikista tuloista 43%·
42391: Minusta nämä numerot juuri todistavat, kuinka äärettömän epä-
42392: oikeudenmukainen Preussinkin tuloverotus on, koska siellä 1/10:lla,
42393: s.t.s. niillä, joilla on päälle 3,000 tuloja, on koko maan tuloista 57%.
42394: ja he kuitenkin maksavat vaan verrattain pienen osan veroista.
42395: Miksei tuolle 1/Io:llevoitaisi panna veroja paljo suurempaa osaa kuin
42396: - oliko se prosenttiluku nyt jonkun verran yli 70, jonka ed. Hjelt
42397: mainitsi?
42398:      Sitte tahdon vielä jonkun verran vastata ed. Gebhardille siihen
42399: puheeseen, jonka hän viime kerralla tätä asiaa käsiteltäessä piti.
42400: Ed. Gebhard tarttui kovasti kiinni siihen valiokunnanmietinnön
42401: lauseeseen, jossa sanotaan, että olisi tutkittava meidän tulliolojamme
42402: ja valmistettava tilaa vapaaliauppajärjestelmälle.         Hän koettaa
42403: lauseen selittää sillä tavalla, että sosialidemokraatit tai valiokun-
42404: nan enemmistö ovat valmiit heti paikalla siirtymään vapaakauppa-
42405: järjestelmään ja koettaa näyttää, mikä siitä olisi seurauksena.
42406: Tämä lause nyt ei kumminkaan tarkoita vielä sitä, että olisi h e t i
42407: siirryttävä vapaakauppajärjestelmään. On mielestäni vaikea sanoa-
42408: kin, missä määrin ja millä tavalla siihen on siirryttävä. Mutta jos
42409: 1514                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42410: 
42411: 
42412: me katsomme vähänkin meidän nykyistä tullijärjestelmäämme,
42413: niin huomaamme, että löytyy hyvin useita teollisuuden haaroja,
42414: jotka ovat vallan keinotekoisia tässä maassa. Minä viittaan m. m.
42415: sokeriteollisuuteen josta siksi vanhoillinen mies kuin entinen maa-
42416: marsalkka, vapaaherra von Born on sanonut, että tässä maassa
42417: maksetaan veroa ei ainoastaan valtiolle vaan myöskin sokeritehtai-
42418: lijoille. Ja monta muuta teollisuutta on siinä asemassa, että ne
42419: joko eivät kaipaa lainkaan minkäänlaista suojelustullijärjestelmää
42420: - suurin osa meidän puujalostusteollisuuttamme on sellaista -
42421: tai ovat ne sellaista teollisuutta, jolla tässä maassa ei ole minkään-
42422: laisia luonnollisia menestyruismahdollisuuksia ja jotka usein kor-
42423: keitten tullien varassa vaan pysyvät pystyssä Tällaisten tullien
42424: avulla ei ainoastaan kartuteta valtion tuloja, vaan niitten avulla
42425: suuri osa tehtailijoitamille hankkii itselleen, monet hyvinkin suuret
42426: määrät, kuluttajien varoja. Useilla teollisuuden aloillahan on voitu
42427: muodostaa renkaita ja juuri näitten korkeitten suojelustullien avulla
42428: voitu korottaa tuotteiden hintoja siihen määrään, että ne ovat
42429: meillä paljon korkeammat, kuin monessa muussa maassa. Kun tutki-
42430:  mus näyttää, mitä teollisuuden aloja meillä on sellaisia, jotka tuot-
42431: teittensa korkeiden hintojen tähden juuri enimmän rasittavat suurta
42432: kuluttajajoukkoa, niin silloin myöskin voidaan nähdä, missä järjes-
42433: tyksessä meillä on siirryttävä suojelustullijärjestelmästä, jota suu-
42434:  reksi osaksi meidän tullijärjestelmämme on, vapaakauppajärjes-
42435: telmään.
42436:      Kun ed. Gebhard moitti, että valiokunnan mietinnössä sanotaan,
42437: että tullijärjestelmämme on suureksi osaksi suojelustullijärjestelmää,
42438:  niin on huomautettava, että valiokunnassa tämä asia ensinnäkään
42439:  ei ollut tarkemman tutkimuksen alaisena, enempää kuin voi edel-
42440: lyttääkään, että valtiovarainvaliokunta olisi kerinnyt tässä teke-
42441:  mään perinpohjaisempia tutkimuksia. Mutta tämä lause on oikeas-
42442:  taan siitä mietintöluonnoksesta, jonka keskusta ensimäisten val-
42443: tiopäivien päätyttyä valmisti valtiopäiväin väliajalla. Se lause on
42444: oikeastaan siis suomettarelaisten valmistamasta mietintöluonnok-
42445: sesta. Jos minulle on oikein kerrottu, niin ed. Gebhardkin oli sitä
42446:  valmistamassa. Ed. Gebhard hyökkäsi sosialistien kimppuun siitä,
42447:  etteivät ne olleet ottaneet huomioon, että useista raaka-aineista
42448: kannetaan tulleja, ja että hän nimenomaan anomuksessaan sitä
42449: huomauttaa. Silloin vielä, kun tämä mietintö valtiovarainvalio-
42450:  kunnassa valmistui, niin luultiin ed. Gebhardin anomuksen tule-
42451: van erikoisen käsittelyn alaiseksi. Nyt kumminkin aika on käynyt
42452: niin vähäksi, ettei se ehkä ehdi tulla, mutta jos se vielä valmistuu,
42453: siinähän epäilemättä saa kuulla, mitä valtiovarainvaliokunta siitä
42454:  asiasta ajattelee. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jäsenten on ollut
42455:  muuten mahdoton ottaa niin yksityiskohtaisen tarkastuksen alai-
42456: seksi koko meidän tullijärjeRtelmäämme, että se voisi yksityiskoh-
42457:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                 1515
42458: 
42459: 
42460: taisesti arvostella sen eri osia. Minä myöskin luulen, kuten ed.
42461: Gebhard, ettei se sisällä mitään varsinaista järjestelmää, että se
42462: on suureksi osaksi kokonaan sattuman kautta muodostunut sellai-
42463: seksi kuin se on, mutta että siinä siitä huolimatta useassa kohden
42464: on suojelustulli periaateet vallalla. Sitä ei ed. Gebhardkaan voi kieltää.
42465:      Edustaja, senaattori Paasikivi lausunnossaan erikoisesti ilmoitti
42466: tyytyväisyytensä valiokunnan ponteen, lisäten, ettei suinkaan tämä
42467: nyt voi edellyttää, että perustelut olisivat sitovia hallitukselle.
42468: Se lausunto oli sangen omituinen. Kun muistaa, millä kannalla
42469: keskusta oli ensimäisten valtiopäivien aikana, kuinka eduskunnan
42470: lausuntojen piti silloin sitoa hallitusta. Nyt ei eduskunnan mietinnön
42471: enää tarvitsisi sitoa hallitusta, vaan olisi se oleva niin ylimalkainen
42472: kuin mahdollista. Tämä hänen lausuntonsa pakottaa minut ehdot-
42473: tamaan tähän valiokunnan mietinnön loppuponteen sen lisäyksen,
42474: että se tulisi kuulumaan että hallitus valmistaisi uuden oikeuden-
42475: mukaisen, valtion tarpeita tyydyttävän verojärjestelmän aikaan-
42476: saamista >>S i i h e n s u u n t a a n k u i n v a 1 i o k u n n a n p e-
42477: rustel uissa on 1a usu t tu>>. Jos valiokunnan ponnessa lau-
42478: sutaan tällä tavalla, niin minä luulen, että hallituksen on vaikea
42479: laittaa toisenlaista esitystä ensi valtiopäiville kuin mitä eduskunta
42480: on ajatellut.
42481:      Minä en voi olla vielä koskettelematta erästä asiaa, joka esiintyy
42482: toisessa vastalauseessa. Siinä ed. Granfelt tuo esiin sen merkillisen
42483: väitteen, että välilliset verot eivät oikeastaan koskekaan työnteki-
42484: jöitä tai köyhälistöä, alempia kansanluokkia, vaan että minkä työn-
42485: tekijä maksaa tullimaksuja, sen hän jälleen ottaa työnantajalta ·
42486: korkeamman palkan muodossa, ja mitä työnantajan siten täytyy
42487:  antaa, sen hän ottaa takaisin työntuotteiden ostajilta j. n. e. Se
42488: on jotenkin omituinen veronsiirtoteoria. Koska herroille porva-
42489: reille aina pitää siteerata porvarillisia taloustieteilijöitä, niin tahdon
42490: tässä tuoda esiin mitä tunnettu saksalainen finanssipolitiko Wagner
42491: sanoo tällaisesta verotusteoriiasta, jonka muuten myöskin ed.
42492: Schybergson näkyy suurella mielihyvällä omaksuneen. Hän sanoo
42493: ensin, että tämä oppi on niin pintapuolinen ja perustuu ilmeisesti
42494: siksi heikkoihin perusteluihin, ettei siihen oikeastaan tahtoisi paljon
42495: aikaa käyttää, mutta koska se kumminkin esiintyy jokapäiväisessä
42496: verotusväittelyssä käytännössä niin usein, tahtoo hän kuitenkin
42497: sitä käsitellä ja sitten hän m. m. sanoo: >>Tämä oppi~- tämä mi.nun
42498: mielestäni on pääasia hänen todistelustaan - >>ei ota lainkaan huo-
42499:  mioon niitä tekijöitä, joista tieteellisesti todistetun ja käytännössä
42500:  yleisesti vahvistetun työpalkan määräämisteoriian mukaan työ-
42501: palkan suuruus riippuu.~ Ja minä tahtoisin todellakin herroilta Gran-
42502:  feltilta ja Schybergsonilta kysyä, millä tavalla he esim. tällä kertaa
42503:  luulevat metallityöntekijäin siirtävän sen veron, jonka he maksavat
42504:  sokeritullin ja i:nuun sellaisen muodossa, työnantajille.
42505: 1516                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42506: 
42507: 
42508:    Muuten mitä valiokunnan perusteluihin tulee pyydän saada
42509: kannattaa kolmatta ja neljättä vastalausetta.
42510: 
42511:     Ed. Paasikivi:              Viimeinen puhuja ed. Wäinö Wuolijoki
42512: on, niinkuin vasemmiston tapa on, koettanut käyttää tätäkin ti-
42513: laisuutta hyökätäksensä meidän, keskustan, kimppuun. Minä suon
42514: hänelle ja muille jokaisen tilaisuuden, minkä he haluavat tähän
42515: heidän mielestään arvatenkin kiitolliseen työhön.
42516:     Hän oli odottanut, että minä, kun tämä asia viime kerralla oli
42517: esillä, olisin esittänyt eduskunnalle, arvatenkin eduskunnassa hyväk-
42518: syttäväksi, täydellisen verotusohjelman. Pyydän siihen vain il-
42519: moittaa, ettäenole katsonut olevani velvollinen, ainakaan vielä tällä
42520: hetkellä, esittämään mitään täydellistä ohjelmaa. Uskallan väit-
42521: tää, ettei vasemmistonkaan joukossa ole sellaista henkilöä, eivät
42522: ainakaan tähän astiset keskustelut ole sitä ilmaisseet, joka nyt jo
42523: voisi ehdoittaa 1 o p u 11 i s e s t i määritellyn ohjelman Suomen
42524: verotuslaitokselle ja ylipäänsä finanssihallinnolle pitempää tule-
42525: vaisuutta varten. Joka vähänkään ottaa huomioon, minkälaisessa
42526: murrosajassa me elämme, jolloinka ei vielä ole tarpeet varmasti tie-
42527: dossa, jolloinka kaikki on uudestaan muodostamisen alaisena, hänen
42528: pitäisi huomata, ettei tällaista ohjelmaa niin yksinkertaisesti laiteta.
42529: Tästä voipi ainoastaan se olla epätietoinen, joka luulee liiaksi itses-
42530: tään. Mutta kyllä läheisessä tulevaisuudessa on välttämätöntä,
42531: vaikkei kokonansa, niin kuitenkin tärkeiltä osilta, saada valmiiksi
42532: suunnitteluja, mutta nykyhetki minun nähdäkseni ei ole vielä sii-
42533: hen omansa.
42534:     Hän on myös kosketellut sitä anomusta, joka vuonna I907 mei-
42535: dän ryhmämme puolesta verotusasioissa tehtiin ja jonka alle minä-
42536: kin kirjoitin nimeni, ja hän on huomauttanut, että se menee samaan
42537: suuntaan kuin ne vaatimukset, jotka juuri meidän ryhmämme oli aikai-
42538: semminkin asettanut. Tämä on aivan oikein. Siinä anomuksessa
42539: huomautetaan niistä puutteista, jotka meidän verotuslaitoksessamille
42540: ovat, nimittäin, että se ei ole oikeudenmukainen ja senvuoksi kai-
42541: paa muutoksia. Toiseksi anomuksessa lausutaan, että muutokset
42542: ovat tarpeen myöskin valtion finanssitarpeen tyydyttämiseksi. Sa-
42543: notussa anomuksessa oli ensimäisessä kappaleessa mainittu edel-
42544: linen asia ja toisessa kappaleessa jälkimäinen asia. Mutta minä en
42545: voi ymmärtää, kuinka tuosta anomuksesta voipi päättää, että se,
42546: mikä on ensimäiseen kappaleeseen pantu, on asetettava etusijaan
42547: ja se joka on toisessa kappaleessa, toiseen sijaan. Siinä ei ole muis-
42548: taakseni sanottu sanaakaan siitä, missä järjestyksessä puheena-
42549: olevia periaatteita on käytännössä koetettava toteuttaa, se riippuu
42550: tietysti siitä, mitä olevat olot vaativat. Omasta puolestani pyydän huo-
42551: mauttaa, että minä olen tässä eduskunnassa julkisesti v. I907, kun kiel-
42552: tolakiasia oli esillä ja sitä evästettiin valiokuntaan, nimenomaan lau-
42553:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.               1517
42554: 
42555: 
42556: sunut, että kieltolain toimeenpaneminen mahdollisesti voisi ai-
42557: heuttaa ja vaatia tulleja korotettavaksi kahvista, sokerista ja tu-
42558: pakasta. Sellainenkin finanssitarve voi olla mahdollinen. Eh-
42559: dotin silloin, että asia olisi lähetettävä valtiovarainvaliokuntaan
42560: siellä selvitettäväksi. Sitä ei eduskunta tehnyt eikä valiokunta,
42561: joka kieltolakia käsitteli, ja näin jäi sen asian finanssipuoli koko-
42562: naan käsittelemättä suureksi haitaksi asian eteenpäin viemiselle.
42563: Minä siis olen kyllä tiennyt näiden reformien aiheuttaman finan5si-
42564: tarpeen, enkä ole sitä eduskunnaltakaan salannut. -Muuten on huo-
42565: mattavaa, että se anomus, joka tässä oli puheena, oli koko joukon
42566: toisenlainen kuin tämä mietintö. Siinä oli m. m. sellainen lause,
42567: että meidän >>tulliveromme on epäilemättä edelleen pysytettävä,
42568: valtion taloudelle välttämättömänä runsaana tulolähteenä>>, jos-
42569: kin myönnetään, että se kaipaa parannuksia. Siinä ei senvuoksi
42570: mennä läheskään niin pitkälle vaatimuksissa tulliverotukseen näh-
42571: den kuin mitä mietinnössä on esitetty. Edelleen siinä m. m. ehdo-
42572: tetaan henkirahat pysytettäviksi. Se on siis koko joukon toisella
42573: kannalla kuin mietintö. On myös huomattava, että anomukselta,
42574: joka kirjoitetaan yhtenä tai kahtena iltana, ei tietysti kaikkiin yksi-
42575: tyisiin lauseisiin nähden voi vaatia sellaista tarkkuutta kuin valio-
42576: kunnan mielinnöltä, jonka pitäisi olla eduskunnan päätöksen ohjeena.
42577:      Ed. Wuolijoki on väittänyt, jos minä häntä oikein käsitin, että
42578: minun lausunnossani viime kerralla ei esiinny verotuslaitoksen
42579: uudistamisen tarve siinä määrässä, kuin hän oli odottanut, ja niin-
42580: kuin meidän aikaisemmat lausuntomme ja toimemme olivat
42581: edellyttäneet. Minä en voi käsittää tätä väitettä. On kyllä tosi,
42582: että minun edellinen lausuntoni ei ollut niin kiivas ja innokas kuin
42583: millä sosialidemokratisen ryhmän edustajat täällä ovat näitä vero-
42584: tusasioita käsitelleet. Toivon kuitenkin, että hekin ymmärtävät, jos
42585: minä olen käyttänyt vähän niin sanoakseni varovaisempaa kieltä.
42586: Mutta minä olen kuitenkin tuossa lausunnossani ilmoittanut kan-
42587: nattavani jotenkin laajaperäisiä uudistuksia verotuksemme alalla.
42588: Niinpä olen, paitsi tupakan suurempaa verottamista, josta täällä on
42589: puhetta ollut, maininnut perintö-, lahja- ja testamenttiveron ja edel-
42590: leen tulo- ja siihen liittyvän varallisuusveron. Ja näiden uusien ve-
42591: rotusten voimaanpaneminen tietänee jotenkin suurta muutosta
42592: meidän maamme vero-oloihin. Ei valiokuntakaan oikeastaan mai-
42593:  nitse mitään uusia veroja kun nämä kolme. Kyllä mietinnössä
42594: on eräs lause sivulla 22, jossa katsotaan toivottavaksi, >>että halli-
42595:  tus hankkisi selvitystä ja ehdotuksia muistakin kuin edellä esite-
42596: tyistä verotustavoista, koska voisi tulo- ja menoarviota tehtäessä
42597: käydä tarpeelliseksi ottaa joku uusikin vero käytäntöön entisen
42598:  veron korottamisen asemesta>>. Mutta tämä lause on kuitenkin
42599: jäänyt jokseenkin syrjään. Pääasiassa ei valiokuntakaan mainitse
42600:  muita uusia veromuotoja, tulolähteitä, kuin nämä kolme: tupakan
42601:  1518                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42602: 
42603: 
42604:  verottaminen, perintö- ja siihen liittyvä testamenttivero, ynnä tulo-
42605:  ja omaisuusvero. Minä olen sen vuoksi nähdäkseni ollut siinä kohden
42606:  samalla kannalla kuin valiokunta; en ole ainakaan lausunut missään
42607:  suhteessa olevani toista mieltä; päinvastoin olen esittänyt ajatuk-
42608:  seni - tosin aivan lyhyesti, mutta kuitenkin muutamin viittauk-
42609:  sin - millä tavalla näitä asioita olisi ajettava eteenpäin.
42610:      Näillä verotuksilla on siis täytettävä ne aukot, jotka meillä
42611:  tulevat olemaan ja niitä aukkoja on paljon. Olen niitä luetellut
42612:  ja siihen on kaiketi tällaisessa asiassa ollut syytä; hyvä olisi ollut,
42613:  jos valiokuntakin olisi niihin kiinnittänyt vähän enemmän huomiota.
42614:  Kysymyksessä olevat reformit: kieltolaki, tienteko, kyytilaitos,
42615:  oppivelvollisuus, työväenvakuutukset, ovat välttämättömät, jos
42616:  tahdotaan tehdä totta niistä reformiehdotuksista, joita on pantu
42617:  alulle .. Ja minun ajatukseni on, että n i i s t ä on te h t ä v ä
42618:  totta. Uskon myös, että raha-asiallisessa suhteessakin niistä
42619:  voidaan tehdä totta, ei tosin siinä laajuudessa kuin äärimmäinen
42620:  vasemmisto on ehdottanut, mutta siinä laajuudessa, kuin maltilli-
42621:  semmat ryhmät ovat niitä itselleen suunnitelleet. Valtiovaraston
42622: bilanssi luullakseni menee umpeen, ei tosin ilman vaikeuksia, mutta
42623: se kuitenkin menee. Jos asia on näin, niin ei ole muuta loogillista
42624:  johtopäätöstä, kuin että vasta sikäli kun uudistusten tuottamat au-
42625: kot on täytetty, vasta sikäli voipi tulla esim. suurempi, melkoisempi
42626: tulliverojen alentaminen kysymykseen. Riippuu siis siitä, missä
42627: määrin muilla tulolähteillä voidaan nämä aukot korvata. Tämän
42628: olen lausunnossani nimenomaan sanonut. Olen huomauttanut, että
42629: sitte kun nähdään, missä määrin uudet verot tuottavat uusia tu-
42630: loja, vasta sitte voidaan viimemainittu tehtävä ottaa suoritettavaksi.
42631:     Minun täytyy edelleenkin katsoa, että jo logiikan säännöt vaa-
42632: tivat tällaista menettelyä. Olen ensimmäinen myöntämään, että
42633: tulliverotuksemme tarvitsisi hyvinkin perinpohjaista korjausta, enkä
42634: ole sitä salannut, vaan päinvastoin olen huomauttanut, että tulli-
42635: taksa meillä kyllä kaipaa tarkistusta. Xiedän kyllä senkin
42636: aivan hyvästi, että sokeritulli meillä on koko joukon korkeampi
42637: kuin muutamissa muissa maissa, ja että sen vuoksisen alentaminen,
42638: - ei kuitenkaan siihen määrään kuin valiokunta ajattelee, joka
42639: merkitsisi itse asiassa sokeritullin täydellistä poistamista - olisi
42640: varsin suotava, samoin kuin mahdollisesti myös raakasokerin ja
42641: puhdistetun sokerin tullimäärän asettaminen oikeaan suhteeseen
42642: toisiinsa. Mutta minun täytyy vieläkin tullilainsäädännöstä lau-
42643: sua samaa kuin edellisellä kerralla, nim. että tällä hetkellä en voi
42644: vielä omasta puolestani sanoa varmuudella ajatustani tämän laajan
42645: ja monessa suhteessa vaikean asian käsittelemisestä. Tässä asiassa
42646: on nim. varsin monenlaisia asianhaaroja otettava huomioon, jos
42647: ajattelemme sitä olevien olojen kannalta. Siinä tuleekysymykseen
42648: ei ainoastaan meidän maassamme voimassa olevat valtio-oikeu-
42649:                        Verotuslaitoksen uudistaminen.                    1519
42650: 
42651: 
42652: delliset säädökset, vaan myöskin eräät muutkaupanjaelinkeinonalaa
42653: koskevat seikat. Ja lienee kaiketi anteeksi annettavissa, jos näiden
42654: kahden kuukauden aikana en ole vielä saanut tilaisuutta syventyä
42655: tämän monihaaraisen kysymyksen kaikkiin sokkeloihin.
42656:     Mitä tulee erikseen kysymykseen suojelustullijärjestelmästä, jota
42657: myöskin valiokunnan mietinnössä käsitellään, niin valiokunnanlau-
42658: sunto tietää sen, että e d u s k u n t a · p e r i a a t t e e 11 i s e n a
42659: k a n t a n a a n h y v ä k s y i s i v a p a a k a u p p a j ä r j e s t e 1-
42660: m ä n, ja että se kehottaisi hallitusta ryhtymään valmistaviin toi-
42661: menpiteisiin, jotta tämä periaate saataisiin asetetuksi voimaan.
42662: Mutta suojelustullikysymyksestä on jo vuosikymmeniä, - jos en
42663: sanoisi vuosisatoja - keskusteltu ja väitelty, eikä vielä ole päästy
42664: yksimielisiin lopputuloksiin. Viittaan vaan siihen taisteluun, jota
42665: paraikaa muutamissa muissa Europan maissa tästä asiasta käy-
42666: dään. Lievimmin sanoen olisi minusta varomatonta, jos edus-
42667: kunta nyt lähtisi tämän ylen vaikean kysymyksen näin vaan kä-
42668: den käänteessä ratkaisemaan ja sillä tavalla sitomaan kätensä tule-
42669: vaisuuteen nähden. Olen, suotakoon se anteeksi, sitä mieltä, että
42670: tässä eduskunnassa on hyvin monta jäsentä, jotka eivät voi varmuu-
42671: della ja perusteellisesti kantaansa tässä vielä määrätä ja tätä ylen
42672: vaikeata kysymystä ratkaista sillä asiantuntemuksella kuin Suo-
42673: men eduskunnan päätöksiltä on vaadittava.
42674:     Sanotaan kenties, että minulta, kun tälle kannalle olen asettu-
42675: nut, jääpi liiaksi syrjään se näkökohta, että meidän verotuslaitos-
42676: tamme olisi oikeudenmukaisuuden kannalta myöskin korjattava.
42677: Ed. Wuolijoki on lausunut, että olisin väittänyt meidän verotus-
42678: järjestelmämme olevan varsin hyvän. Minä en tiedä, mistä hän
42679: senkin on saanut. Tuossa anomuksessa, josta oli puhe, on kyllä
42680: osotettu, että siinä kohden eivät asiat suinkaan ole oikeallakannalla.
42681: Itse pU.olestani olen tämän tuonut julkisesti ilmi muun muassa, ei
42682: niin kauan aikaa sitten, eräässä kirjoituksessa, joka kosketteli meidän
42683: verotusolojamme, ja julkaistiin >>Omassa maassa>>. Olen kuitenkin
42684: samaa·mieltä, kuin edustajat Nevanlinna ja Ståhlberg, että kun ar-
42685: vostellaan jonkun verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, niin
42686: pitää katsoa verotusjärjestelmää kokonaisuudessaan, eikä
42687: kutakin yksityistä verotuslajia erikseen. Jos tältä kannalta asiaa
42688: katsellaan, niin voidaan kyllä, niinkuin myös nimenomaan lausun-
42689: nossani sen esitin, ainakin jossakin määrin poistaa sitä epäoikeuden-
42690: mukaisuutta, joka meidän verotuksessamme on, sillä tavalla, johon
42691: ed. Nevanlinna viittasi, nim. että uudet verot, jotka tulevat kysy-
42692: mykseen, asetetaan mahdollisuuden mukaan toisten kansankerros-
42693: ten kannettaviksi, kuin mitkä niitä nyt kantavat. Kysymyksessä
42694: olevat perintö-, lahja- ja testamenttivero sekä progressiivinen tulo-
42695:  ja varallisuusvero ovat sellaisia veroja, jotka tulevat varallisten
42696: kansanluokkien kannettaviksi. Jos kieltolaki tulee voimaanpan-
42697: 1520                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42698: ---------------------
42699: nuksi, jolla edellytyksellä eduskunta nyt päätöksiä tekee, niin sil-
42700: loin koko alkohoolivero tulee poistumaan. Olen yhtä mieltä vasem-
42701: miston kanssa siinä, että alkohooliveroon sopii katsoa alempien
42702: varattomien kansanluokkien ottavan suhteellisesti suuremmassa
42703: määrässä osaa. Tällaisen vanhojen verojen poistamisen kautta ja
42704: toiselta puolen uusien verojen säätämisen kautta tulee oikeuden-
42705: mukaista tasoitusta tapahtumaan. Samaan suuntaan vaikuttanee
42706: myös, ainakin jossakin määrin, maaveron, samoin kuin myös mant-
42707: taalirasitusten poistaminen. Tällä tavalla pääsemme jonkun verran
42708: oikeudenmukaisuuden päämäärää kohti. Mutta myönnän aivan
42709: mielelläni, että ei tämän kautta vielä saavuteta siinä määrässä oi-
42710: keudenmukaisuutta kun valiokunta tarkoittaa. Kyllä siihen tar-
42711: vittaisiin vielä lisätoimenpiteitä. Mutta uudistan vielä: Ennen kuin
42712: nähdään, mitä uudet tulolähteet valtion rahastoihin tuottavat,
42713: on hyvin vaikeata ruveta tekemään enempiä suunnitelmia siinä
42714: kohden, ellei tahdota luopua uudistustoiminnasta, reformeista.
42715: Edellytän, että eduskunta sitä ei tahdo. Jos sekä raha-asiallinen
42716: tila että muut seikat eivät pane siihen estettä, niin me tietysti kaikki
42717: olemme valmiit ryhtymään oikeudenmukaisuuden päämäärän saa-
42718: vuttamiseksi tarpeellisiin, tehokkaisiin toimenpiteisiin. Minä en
42719: ole, en edellisessä lausunnossani enempää kuin muuallakaan, siinä
42720: kohden minkäännäköistä eri kantaa tuonut esille.
42721:     Vihdoin on ed. Wuolijoki tahtonut eduskunnan hyväksyttä-
42722: vään ponsilauseeseen liittää muutamia sanoja, jotta tämä edus-
42723: kunnan päätös tulisi hallitusta sitovaksi, eikä ainoastaan hallitusta,
42724: mutta myöskin tulevia eduskuntia sitovaksi. Hän on huomaut-
42725: tanut, että juuri keskustan taholta on eduskunnan ja hallituksen
42726: välistä vuorovaikutusta vaadittu, sekä väittänyt, että minä viime
42727: kerralla asian esillä ollessa olisin lausunut julki aivan toisia ajatuksia.
42728: Eikö mitä! Olen aivan samalla kannalla vieläkin. Tehköön vaan
42729: eduskunta päätöksiä, joita toivoakseni ja uskoakseni hallitus on
42730: toteuttava. Mutta minä edellytän ja katson voivani vaatia, että
42731: ennenkuin eduskunta tekee asioista päätöksensä, asiata tutkitaan
42732: ja harkitaan. Asian täytyy olla kypsä päätettäväksi. Mutta
42733: tämä asia ei ole vielä päätettäväksi kypsä. Tämä asia ei ole kypsä,
42734: muuta kuin siihen, että eduskunnan puolelta tulee alote, jonka joh-
42735: dosta asian yksityiskohtainen selvitys toimeenpannaan ja sen selvi-
42736: tyksen pohjalla tehdään lopulliset ehdotukset. Toistaiseksi mi-
42737: nun nähdäkseni asia ei vielä ole sen pitemmälle kypsä. Senvuoksi
42738: en usko asiata ollenkaan edistettävän, vaan päinvastoin sille olevan
42739: vahingoksi, jos eduskunnan päätös sen pitemmälle menee. Pyy-
42740: dän huomauttaa vielä sitäkin, että oikeastaan valiokunnan mie-
42741: tinnön takana ei taida olla kuin yksi ainoa valiokunnan jäsen. Sillä
42742: tavalla ovat mielipiteet menneet hajalle. Ja tällaisessa: asiassa,
42743: jossa valiokunta itsekään ei vielä pääse yksimielisyyteen päinkään,
42744:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                1521
42745: 
42746: 
42747: ~ tällaisessa asiassa nyt tahdottaisiin täydellisesti sitoa tulevilta
42748: eduskunnilta ja hallitukselta kädet. Tuskinpa se on enään mitään
42749: todellista asiantuntemusta, jonka pohjalla sellaisia vaatimuksia
42750: katsotaan voitavan tehdä.
42751: 
42752:     Ed. Ra p o 1 a: Sen jälkeen kuin asiassa jo on esiintynyt monta
42753: varsinaista fakkimiestä, tuntuu ehkä oudolta, että minä, asiaan
42754: verrattain vähän perehtynyt, käytän tässä puheenvuoroa, olletikin
42755: kun keskustelu jo muutenkin on pitkäksi venynyt ja suuri osa edusta-
42756: jista kärsimättömänä odottaa sen loppua. Esiintymistäni puolustanee
42757: kuitenkin se seikka, että olen ollut mukana valiokunnassa tämän
42758: asian käsittelyssä ja myöskin allekirjoittanut yhden niistä anomus-
42759: ehdotuksista, jotka ovat esillä olevan mietinnön pohjana, ja erittäin
42760: sekin seikka, että on väitetty meidän vastalauseen tekijäin valio-
42761: kunnan jäseninä asettuneen toiselle kannalle kuin anomusehdotuk-
42762: sen allekirjoittajina.
42763:     Täällä on jo sanottu, että on aiheetonta, että mietinnössä yksi-
42764: tyiskohtaisesti tahdotaan viitoittaa tie sille tutkimukselle, jota siinä
42765: ehdotetaan anottavaksi. Olen osaksi samalla kannalla, mutta en
42766: kuitenkaan katsoisi sellaista tienviittoamista mietinnölle viaksi,
42767: vaan päinvastoin ansioksi niissä kohdissa, joissa valiokunnan jäsenet
42768: ovat voineet päästä jotakuinkin täydelliseen yksimielisyyteen.
42769: Olisi, niinkuin eräs puhuja täällä aamupäivällä sanoi, mietintö jo-
42770: tensakin köykäinen ja toivotulle uudistukselle liian vähän tukea
42771: antava, jos se kauttaaltaan liikkuisi asian ulkopinnalla ja ylimal-
42772: kaisissa piirteissä. Mutta tien viittominen niissä kohdin, missä
42773: mielipiteet valiokunnassa menivät täydellisesti vastakkaisiin suun-
42774: tiin, missä tiede ei ole viimeistä sanaansa sanonut tai käytän-
42775: nöstä saatu kokemus osoittaa päinvastaista kuin mitä enemmistö
42776: tahtoo mietinnössä sanottavaksi, on minusta ei ainoastaan tarpee-
42777: tonta, vaan suorastansa haitallista, koska se katkaisee siltä tutki-
42778: mukselta, jota nyt tahdotaan pyytää, sen vapauden, joka asian kai-
42779: kinpuoliselle selvittämiselle kuitenkin on perin tärkeä.
42780:     Kun mietinnön laadinnassa on ollut myötävaikuttamassa san-,
42781:  gen erilaisia mielipiteitä ja ne ovat eri lailla toisiinsa liittyneet
42782: milloin kannattamaan, milloin vastustamaan kutakin esillä olevaa
42783: kohtaa, on siitä seurannut, että se verotusteoriia, jota mietinnössä
42784: on tavoiteltu, on tullnt pahasti ontuvaksi, varsinkin kun nekin valio-
42785: kunnan jäsenet, jotka ovat kauvemmin koettaneet tälle teoriialle
42786:  uskollisina pysyä, ovat nähneet tosiolojen kovan pakon panevan
42787:  esteitä kamarissa tehtyjen teoriiain toteuttamiselle. Tämäkin tosiasia
42788:  tukee sitä väitettä, että on ollut tarpeetonta tehdä numeroa niistä
42789:  periaatteista, joitten käytäntöön panosta itse periaatteitten kan-
42790:  nattajatkin suostuvat tinkimään.         Toisenlaisia vaatimuksia on
42791:  kai asetettava valtiopäiväasiakirjalle kuin jollekulle tieteelliselle
42792:                                                                   96
42793: 1522                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42794: 
42795: teokselle tai sellaiselle kansantajuiselle kirjoitukselle, joka tieteen
42796: uusimpia tuloksia selvittelee suurelle yleisölle. Tieteellisessä teok-
42797: sessa on teoriian vastaansanomaton paikka, vaikka tiedemieskin
42798: usein on pakoitettu tunnustamaan teoriiansa voimattomuuden to-
42799: dellisuuden koulussa, niinkuin esim. Adam Smith, vapaakauppa-
42800: teorian tieteellisen perustuksen laskija, tunnustaa utoopiseksi sen aja-
42801: tuksen, että hänen kotimaansa Englanti silmänkantaman ajassa
42802: voisi muodostaa kauppapolitiikkansa näiden oppien mukaan. Mitä
42803: pulmia tällainen kahden eri tarkoituksen yhteen pusertaminen nostaa
42804: valtiopäiväasiakirjan kyhääjälle, siitä on jo kuvaavana esimerkkinä
42805: tässä keskustelussa mainittu se kohta esillä olevassa mietinnössä,
42806: jossa valiokunta käytännön pakon edessä väistyy siitä vaatimuksesta
42807: että sokeritulli olisi kokonaan poistettava. Eräs pikkuseikka tämän so-
42808: keri tullikysymyksen käsittelyssä valiokunnassa muuten on kuvaa-
42809: vimpia osotuksia siitä, kuinka totuuskin voidaan panna välikäteen,
42810: kun tosioloja väkisin tahdotaan teorian rajoihin pusertaa. Kun nim.
42811: useat valiokunnan jäsenet arvelivat sokerin olevan sen ohella, että
42812: se on ravintoaine, myöskin jonkun verran, ehkä suuressakin mää-
42813:  rässä nautintoaine, ja halusivat saada tämän mietinnössä sanotuksi,
42814: niin enemmistö kielsi tämän, koska, jos sokerista sanottaisiin ainoas-
42815: taan, että se on ravintoaine, voitaisiin suuremmalla syyllä asettaa
42816:  se tulliin näl1den samaan asemaan kuin yleensä välttämättömät
42817:  elintarpeet.
42818:       Se uskonkappale, jonka nojaan valiokunnan sosialidemokraatti-
42819: set jäsenet ovat tahtoneet mietinnön laatia, on, että suurin osa
42820:  valtion tuloista on työväenluokan kerättävä sen heikosta taloudelli-
42821: sesta asemasta huolimatta, kuten sanotaan 3 vastalauseessa ja kuten
42822:  ed. Tanner täällä aamupäivällä pitkässä lausunnossansa koetti to-
42823:  distella. Kuinka paikkansa pitävä tämä väite on, sen arvostelemi-
42824:  nen jääköön tässä. En katso sitä ainakaan todistetuksi enkä
42825: katso, että ed. Wuolijoki äskeisessä lausunnossansa ilman muuta
42826:  kumosi sen toisessa vastalauseessa esitetyn väitteen, että verorasitus
42827: siirtyy toisesta yhteiskuntaluokasta toiseen. Tästä uskonkappa-
42828: leesta on sitten johduttu siihen vaatimukseen, että on mahdollisuu-
42829:  den mukaan käytävä valmistamaan siirtymistä vapaakauppajär-
42830:  j estelmään.
42831:       Adam Smithin maassa, Manchester-koulun maassa, tämä kysy-
42832:  mys on ollut suuren miehenkuohuu ja suurempien kansanliikkeiden
42833:  synnyttäjänä kuin ehkä missään muussa maassa, mutta siell~ään
42834:  ei vielä tähän päivään mennessä olla päästy sille ihannekannalle,
42835:  johon meidän sosialidemokraattimme nyt tahtovat meidän maamme
42836:  asettaa. Päinvastoin on virtaus Englannissakin viime aikoina käynyt
42837:  vastakkaiseen suuntaan. Muissakin maissa, missä Englannin esi-
42838:  merkkiä seuraten on vapaakaupan kantaa lähennelty, on sittemmin
42839:  taas kokemuksen pakosta ruvettu siitä loittonemaan. Elämän todelli-
42840:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1523
42841: 
42842: 
42843: suus on tässäkin näyttänyt teorian heikkouden. Mistä vaikuttimista
42844: sosialistisen teorian suurmiehet Marx ja Engels liittyivät vapaakauppa-
42845: teoriaa kannattamaan, sen on jo täällä ed. Gebhard osoittanut. Minä
42846: uskallan epäillä, tokko valtiovarainvaliokunnan sosialistiset jäse-
42847: net itsekään ovat aavistaneet näitä oppisuuntansa apostolien vai-
42848: kuttimia ja eivätkö he, jos siltä kannalta olisivat asian käsittäneet,
42849: olisi moneen kertaan aprikoineet, ennenkuin rupesivat vaatimuk-
42850: siansa valtiopäivien virallisiin asiakirjoihin panemaan.
42851:     On tahdottu väittää, että meidän kannassamme valiokunnan
42852: jäseninä on ristiriita sen kannan kanssa, joka meillä oli anomus-
42853: ehdotuksen tekijöinä. Olemme valiokunnasf:la vastustaneet vapaa-
42854: kauppaoppeja, sokeritullin poistamista, kahvitullin ja tupakkatullin
42855: poistamista. En näe siinä poikkeamista niistä toivomuksista, jotka
42856: esitetään tätä asiaa koskevassa anomusehdotuksessa. Tämän ano-
42857: musehdotuksen johtava ajatus on mielestäni lausuttu sanoilla:
42858: Verolaitoksen uudistuksen >>tulee toiselta puolen kansan eri
42859: kerrosten kesken tasoittaa verotaakkaa oikeuden ja kohtuuden vaa-
42860: timuksia silmällä pitäen, toiselta puolen luoda valtiolle ne tulolähteet,
42861: joita se, varsinkin yhteiskunnallistaloudellisella alalla yhä laajenevaa
42862: toimintaansa varten välttämättä tarvitsee.>> Vastalauseemme on
42863: täydellisessä sopusoinnussa tämän kannan kanssa ja se ei suinkaan
42864: tiedä sitä, kuten prof. Grotenfelt äsken sanoi, että me nyt tahtoi-
42865: simme kokonansa veroreformia vastustaa ja ainoastaan uusia veroja
42866: säätää. Sanotaanharr vastalauseessamme selvin sanoin: >>Meidän
42867: kantamme on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyvien tarpeitten
42868: tyydyttämiseksi verolaitoksemme täytyy uudistaa>>.           Ettei teke-
42869: mämme anomus suinkaan vapaakaupan kannalle asetu, sitä todistaa
42870: loistavalla tavalla m. m. se lause, jonka senaattori Paasikivi äsken
42871: siitä siteerasi ja jossa sanotaan, että tulliverotuksemme edelleenkin
42872: on oleva valtion tärkeä tulolähde.
42873:     Mitä erityisesti sokeritulliin tulee, niin olen omasta puolestani
42874: valiokunnassa kannattanut sitä mielipidettä, että tätä tullia olisi
42875: syytä alentaa. En ole kuitenkaan tahtonut tämän alentamisen
42876: määrää panna riippumaan kauppasuhteistamille keisarikuntaan ja
42877: ulkomaihin, vaan olen ollut sitä mieltä, että tätä tullia olisi alen-
42878: nettava sikäli kuin yhteiskuntamme raha-asialliset syyt sen sallivat.
42879: Olen katsonut tämän alentamisen puolustettavaksi, kun olen ver-
42880: rannut tätä tullia ulkomaiden vastaaviin oloihin ja myös verrannut
42881: sitä meillä voimassaoleviin muiden tavaroiden tulleihin ja huoman-
42882: nut siinä silmäänpistävän suhteettomuuden, koska tulliverotuk-
42883: semme nykyään koskee melkoista raskaammin sokeria kuin esim.
42884: kahvia, tupakkaa, jopa väkijuomiakin. Että tämä tulli voitaisiin
42885: kokonaan poistaa, se on mielestäni mahdotonta yhteiskuntamme
42886: rahallisten tarpeiden takia. Eiväthän ole meitä varakkaammat ja
42887: onnellisemmissa oloissa elävät kansatkaan voineet tulla toimeen
42888: 15~                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42889: 
42890: 
42891: ilman tätä tullia. Niinpä esim. Englannissa, jossa muuten on pi-
42892: simmälle menty vapaakaupan aatteiden toteuttamisessa ja jossa
42893: vuonna 1874 sokeritulli poistettiin, on se taas uudestaan otettu käy-
42894: täntöön vuonna 1901. Euroopan rikkaimmat valtiot hankkivat
42895: nykyään sokeritullin kautta vuosittain satojamiljoonia markkoja.
42896:      Huomautan lopuksi sitä johdonmukaisuuden puutetta, joka
42897: ilmenee mietintöön liitetyssä kolmannessa vastalauseessa.          Sen
42898: perusteluissa valiokunnan sosialistiset jäsenet puhuvat kaikkien
42899: tullien poistamisen puolesta, mutta loppuponnessa rajoittavat
42900: vaatimuksensa ainoastaan kahvitullin poistamiseen. Ja ainoastaan
42901: kolme valiokunnan g:stä sosialistisesta jäsenestä on uskaltanut olla
42902: vaatimuksissaan johdonmukainen tupakkaan nähden, nämä kolme
42903: kun ovat erityisessä neljännessä vastalauseessa vaatineet, että
42904: tupakka, uutta verotusjärjestelmää laadittaessa, on tehtävä ve-
42905: rosta vapaaksi. Näiden kolmen joukossa ei ole edes ed. Tanner,
42906: joka täällä aamupäivällä niin suurella voimalla todisteli kaikkien
42907: välillisten verojen vääryyden. Kuinka hartaasta sydämestä muuten
42908: esim. se kolmannen vastalauseen väite on lähtenyt, että se yhteis-
42909: kunnallinen jäsenmaksu, josta siinä puhutaan, muka tietää leivän
42910: ryöstämistä köyhälistön suusta, sitä en tietysti tunne, mutta tämän
42911: surkuttelun vilpittömyyttä ja hartautta on minulla syytä epäillä,
42912: kun ajattelen eräitä toisia jäsenmaksuja ja veroja, joita vaatiessaan
42913: sosialistimme eivät suinkaan kysy, ryöstävätkö he silloin leivän
42914: köyhälistön suusta. Kuinka ristiriidassa todellisuuden kanssa sitä-
42915: paitsi on se tässä yhteydessä tehty väite, että tästä muka yhteis-
42916:  kunnallisesta jäsenmaksusta vapautettaisiin kaikki varakkaat, sen
42917:  näkee jo siitäkin, että tämä vero on ehdotettu tuloveron yhteyteen,
42918:  eivätkä vastalauseen allekirjottajatkaan voi väittää että tulovero-
42919:  ehdotuksessamme jätettäisiin varakkaat vapaiksi veron suorittami-
42920:  sesta. Kuinka paikallaan tällainen totuuden ilmeinen polkeminen on
42921:  esim. niissä puheissa, joita pidetään kansankokouksissa, se jääköön
42922:  niiden asiaksi, jotka sellaisia puheita pitävät. Mutta olisi ainakin
42923:  voinut odottaa, että virallisissa valtiopäiväasiakirjoissa olisi sanat
42924:  paremmin harkiten sovitettu.
42925:      Ensimäisen vastalauseen allekirjottajana pyydän sitä suosittaa
42926:  eduskunnan hyväksyttäväksi. En näe oikeastaan, että se olisi risti-
42927:  riidassa sen ehdotuksen kanssa, jonka senaattori Ståhlberg äsken teki.
42928: 
42929:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag kan i allt väsentligt förena mig
42930: om hr Ståhlbergs yttrande. Vi äro visserligen af olika mening i
42931: fråga om skattens öfverflyttning från den, som i första hand be-
42932: talar den, till andra sarnhällslager, men jag förmodar, att icke hr
42933: Ståhlberg helt och hållet förnekar denna ekonomiska företeelse,
42934: äfven om han icke tillerkänner den samma betydelse, som jag vore
42935: benägen att tillmäta den. I denna invecklade ekonomiska fråga
42936:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1525
42937: 
42938: har herr Wäinö Wuolijoki, såsom så ofta förut, citerat sin älsklings-
42939: författare Wagner, men trots hr Wagners och hr Wäinö Wuolijokis
42940: auktoritet skulle jag med vanligt sundt bondförstånd vilja säga att
42941: t. ex. metallarbetarena, om en ny tull, ny förhöjd indirekt beskatt-
42942: ning i någon form drabbade dem, skulle därför liksom för hvarje
42943: annan ökning af deras lefnadskostnader, om icke i dag och icke i
42944: morgon, så när bättre konjunkturer inträda, förskaffa sig motsva-
42945: rande höjning af sin aflöning. Detta är helt enkelt en för hvarje
42946: sundt betraktelsesätt ovillkorlig företeelse. Förutom i denna fråga
42947: är jag som sagdt villig att i allt förena mig med hr Ståhlberg.
42948:     J ag kunde ju stanna vid detta, men jag har några små upp-
42949: görelser med några af dem, som hafva uppträdt under debatten, och
42950: för detta ändamål måste jag, den här gången mot min vana, taga
42951: några minuter af kammarens tid och möjligen dess uppmärksam-
42952: het i anspråk. Till först några ord till hr Hjelt. Han närnnde icke
42953: m.itt namn, men angaf dock temmeligen tydligt, att han afsåg mig,
42954: då han talade om en, som under föregående debatt nog lätt i denna
42955: fråga hade behandlat spörsmålet om införande hos oss af inkomst-
42956: skatt. J ag har ju icke till förfogande samma sifferapparat, som
42957: hr Hjelt, och är häller icke alltid färdig att lita på den i samma
42958: mån. Men jag vill fästa uppmärksamheten vid, att jag i mitt an-
42959: dragande,' då denna fråga föregående gång var under diskussion,
42960: ytttade, att vi hafva att räkna med en inkomstskatt och en känn-
42961: bar sådan, och jag tillade beträffande beloppet, att man vid dess
42962: beräkning kunde tänka sig ungefär samma resultat som den koru-
42963: munala beskattningen nu lämnar. Det är ungefär 12 miljoner om
42964: året, sålunda något mer än hr Hjelt med sina kalkyler komrnit till.
42965: Jag tror i själfva verket att om normala produktionsförhållanden
42966: fortfarande få äga rum i detta land, om affärer, handel och indu-
42967: stri allt fortfarande komma att trifvas och icke undergå några vä-
42968: sentliga rubbningar, så tåla vi vid en så pass hög inkomstskatt, och
42969: år efter år kan den måhända äfven stegras. Men liksom hr Hjelt,
42970: tror jag icke, att man kan uppnå hvilka resultat som hälst med enin-
42971: komstbeskattning, utan går man för långt, så skall man finna, att re-
42972: sultatet blir sämre. Hr Wuolijoki har påstått, att man i Tyskland
42973: icke gått längre än hittills, emedan man haft hänsyn till de för-
42974:  mögna klasserna, men af allt hvad jag kunnat finna så försöker
42975:  man för närvarande i Tyskland taga ut hvad man bara kan, men man
42976:  är synbarligen rädd för att produktionen, själfva skattekällan, si-
42977:  nar ut, och går därför varsamt tillväga.
42978:     Men hvart komma vi med 12 miljoner? Icke kunna vi med dem
42979:  och med de miljoner, som vi få in genom arfskatt och de partre miljoner,
42980:  som hr Hjelt ställde i utsikt på en förändrad tobaksbeskattning,
42981:  täcka alla de hål, som nu öppna sig. Vi måste dock hålla på den
42982:  uppfattningen, som också finanschefen yttermera i dag gjort gäl-
42983: 1526                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
42984: ------------------
42985: lande, att vi först skola se till att de nya skatterna räcka till för
42986: de nya reformerna, innan vi börja afskaffa de gamla. Hr Kustavi
42987: Grotenfelt, som ju är en väldig reformator på detta område, han
42988: skulle vilja inslå ett raskare tillvägagående. Men jag finner att vi
42989: dock icke äro så alldeles ensidiga och blott tillskapa nya skatter,
42990: då vi förklarat oss beredda att göra af med en så väsentlig skatte-
42991: inkomst, som den från alkoholdryckerna eller ungefär I3 miljoner
42992: om året.
42993:     Det är detta som förefaller mig föga solidt, att man, innan man
42994: ser, hvad man kan åstadkomma i ny beskattningsväg, innan
42995: man ser, om man därmed kan parera de nya reformerna och de ut-
42996: gifter, som de hafva med sig, skrider till afskaffande af gamla skat-
42997: ter blott och bart därför, att de äro föråldrade. Ty det ha väl her-
42998: rarna märkt, och det framgår af statsutskottets betänkande, att or-
42999: det föråldrad, >>vanhoillinen>) ärutskottets hufvudsakliga finansiella ar-
43000: gument. En föråldrad skatt, om den är god, förblir emellertid god
43001: och en ny skatt, som är olämplig, bliricke bättre därför att den är ny.
43002:     Hr Arajärvi lärhafva sagt, att jag öfverdrifvit, då jag antydt att
43003: detta statsutskottets betänkande vore egnadt att skada vår utländ-
43004: ska kredit. Att döma af hr Arajärvis andragande, tyckes icke häl-
43005: ler han finna att det på något sätt gagnat vår utländska kredit och
43006: då är det ju endast en nyans mellan våra meningar. Fi5r min del
43007: tror jag i själfva verket, att, så ömtålig som man är i utlandet vid
43008: bedömandet af våra kreditförhållanden, en intrampning som denna,
43009: utöfvar ett ogynnsamt inflytande. Och icke blott detta utan den
43010: omständigheten, att d et ta statsutskottets betänkande, i mot-
43011: sats till öfriga förtjänstfulla betänkanden, som vi från utskottet fått
43012: mottaga, är så omoget, så barnsligt, så illa koncipieradt, bidra-
43013: ger, också den, till det ogynnsamma intrycket, ty man säger sig: är det
43014: då i sådana händer, som landtdagen öfverlämnat beredningen af
43015: så vitala frågor?
43016:     J ag var icke i tillfälle att åhöra hr Kustavi Grotenfelts andra-
43017: gande vid senaste plenum. Han lär hafva sagt några små oartig-
43018: heter också för mitt vidkommande. Dem skall jag gärna efter-
43019: skänka, då jag ju vet, att han är en välvillig man, om också icke
43020: precisinkommenidessa frågor. Jagkomindåhan slutadeochmedhan-
43021: den på hjärtat uppmanade åtminstone några af >>borgarena>> att hafva
43022: den djärfheten att följa honom i striden för denna stora sociala re-
43023: form. I dag har jag blifvit påmint om detsamma, då han mec"l
43024: väldig patos sade, att de, som icke äro med honom i denna sak,
43025: arbeta för reaktion och despotism. Jag måste erkänna, att jag
43026: icke för min del vedervågar att följa hr Kustavi Grotenfelt åt i detta
43027: stora fälttåg. Man måste vara bättre utrustad än med ett så kria-
43028:  mässigt betänkande. Förlåt det ordet. men betänkandet förtjä-
43029:  nar icke ett bättre vitsord.
43030:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.               1527
43031: 
43032: 
43033:      Ed. N e v a n 1 i n n a : Ed. Wuolijoki oli löytävinään minun
43034: aamupäiväisestä lausunnostani loukkauksen niitä arvoisia henki-
43035: löitä kohtaan, jotka ovat allekirjoittaneet sen anomusehdotuksen,
43036: joka tästä asiasta meidän ryhmämme puolelta on tehty. Jos ed.
43037: Wuolijoki ottaa lukeakseen pikakirjoitelman minun lausunnostani,
43038: niin hän havaitsee, että se ei mitään sellaista loukkausta sisällä,
43039: koska se nimittäin ei sisällä mitä herra Wuolijoki siitä koetti lukea.
43040:      Muuten herrat vasemmiston puhujat jo lienevät tottuneet sii-
43041: hen, että niihin loukkauksiin, joita he syytävät toisia vastaan, ei
43042: olla halukkaita vastaamaan ja ainakin minulta herra Wuolijoki
43043: saa turhaan odottaa vastausta sellaisiin väitteisiin kuin että me
43044: muka tahdomme sälyttää kaiken verotaakan jokseenkin kokonaan
43045:  varattomien kansanluokkien kannettavaksi ja että me muka nyt
43046: olemme havainneet mahdolliseksi jo olla näyttelemättä oikeuden-
43047: mukaisen verotuksen harrastajia j. n. e.
43048:      Ed. Ståhlbergin lausunnon johdosta tunnen tarpeen huomaut-
43049: taa, että kun minä aamupäivällä ilmoitin kannattavani ensimäistä
43050: vastalausetta, niin minä sillä tarkoitin ainoastaan sitä, että katsoin
43051: voivani pääasiallisesti sen hyväksyä. Mitä ed. Ståhlbergin teke-
43052:  mään omaan ehdotukseen tulee, niin sikäli kuin saatoin saada
43053: siitä selon sen kuullessani, niin se ei nähtävästi eroakaan siitä tar-
43054: koituksesta, joka minun ymmärtääkseni ensimäisessä vastalau-
43055: seessa on.
43056:      Ed. Ståhlberg ilmoitti kyllä yhden asiallisen kohdan, jossa hän
43057:  teki muistutuksen ensimäistä vastalausetta kohtaan. Hän huo-
43058:  mautti sitä lausetta, jossa puhutaan siitä mahdollisuudesta, että
43059: välillisiä veroja edelleen voisi käydä välttämättömäksi korottaa.
43060:  Omasta puolestani en myöskään olisi ottanut allekirjoittaakseni täl-
43061: laista lausetta siinäkään muodossa, jossa se tässä vastalauseessa
43062:  esiintyy. Sillä minä rohkenen ilman enempääkin selvitystä, kuin
43063:  tästä asiasta on, jyrkästi väittää, että tällainen korottaminen ei
43064: saa tulla kysymykseen muuta kun ehkä jossakin aivan poikkeuk-
43065: sellisessa tilaisuudessa joksikin ohimeneväksi ajaksi, s. o. jos jo-
43066:  tain sellaista tapahtuisi, että tuollainen korotus olisi aivan ehdotto-
43067:  man välttämätöntä niin sanoakseni valtion olemassa ololle. Mutta
43068:  minä olen käsittänytkin tämän lauseen ensimmäisessä vastalau-
43069:  seessa, vaikka se onkin mielestäni varomaton ja liika kevyesti siihen
43070:  pantu, siten, että se tarkoittaa vain tämmöistä poikkeuksellista
43071:  mahdollisuutta. Ja sellaiseen poikkeukselliseen mahdollisuuteen
43072:  tai välttämättömyyteen on raha-asiain päällikkö tänäkin iltana suo-
43073:  raan viitannut. Minä olen myös hänen kannallaan, että esim.
43074:  kieltolain toimeenpano voisi tehdä välttämättömäksi jonkun välil-
43075:  lisen veron korottamisen ohimeneväksi ajaksi, siihen asti kuin asiat
43076:  ennätetään järjestää, varsinkin kun eduskunnan päättämässä kielto-
43077:  laissa on määräaika, jolloin sen tulee astua voimaan, ja se aika on,
43078: 1528                 Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43079: 
43080: 
43081: niinkuin tiedetään, hyvin lähellä. Kun minä nyt käsitän ensimmäisen
43082: vastalauseen tämän lausunnon välillisten verojen korottamismah-
43083: dollisuudesta ainoastaan tällä tavalla, niin minä en ole katsonut
43084: sen enemmän kuin muidenkaan puutteiden, joita tässä vastalau-
43085: seessa mielestäni kyllä on, tekevän minulle mahdottomaksi yhtyä
43086: siihen, koska sen ponsi tarkoittaa samaa kuin ed. Ståhlberg ehdotti,
43087: että nimittäin mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan, jotta
43088: perustelu tehtäisiin sen mukainen kuin ensimäinen vastalause yleensä
43089: sisältää. Ja tämä on tietääkseni jokseenkin samaa kuin ed. Ståhl-
43090: bergin ehdotus, nimittäin että perustelut eivät tulisi niin sitovaan
43091: muotoon puetuiksi, kuin ne ovat itse mietinnössä. Näistä syistä
43092: olen, kuten sanottu, katsonut voivani pääasiassa yhtyä ensimmäistä
43093: vastalausetta kannattamaan ja katson voivani tässä edelleen pysyä.
43094: 
43095:     Ed. P a 1 m e n : On jo pitkä aika siitä kun pyysin sanavuoroa.
43096: Tein sen lähinnä kannattaakseni ed. Ståhlbergin muodostamaa
43097: pontta, sillä se oli minusta muutamissa kohdin tarkemmin ja täs-
43098: mällisemmin tehty kuin vastalauseen ponsi, enkä näe mitään syytä
43099: kannattaa muotoa, joka mielestäni ei ole yhtä hyvä kuin keskus-
43100: telussa esitetty uusi. Täytyy huomata, että aika nyt on kulunut
43101: niin pitkälle, että valtiovarainvaliokunnalla on peräti vähän mah-
43102: dollisuutta enään ruveta asiaan, mutta kun toimitusvaliokunnan
43103: on vähän vaikea vastalauseemme perusteella tehdä uutta kirjoi-
43104: tusta, lienee kuitenkin asialle eduksi, jos luodaan lyhyt uusi perus-
43105: telu. Ed. Ståhlbergin ponsi on, kuten sanottu, muutamissa koh-
43106: din parempi eikä asiallisesti ristiriidassa ensimäisen vastalauseen
43107: kanssa, ja minä kannatan sitä. Muuten ja katsellessani kelloa sekä
43108: muistellessani kuinka paljon asioita vielä on tänä iltana käsiteltä-
43109: vänä, jätän nyt kuten tavallisesti laajat polemiikit sikseen. En siis
43110: rupea selittelemään, miten mielivaltaisten olettamusten avulla hra
43111: Tanner täällä koetti panna painoasilleseikalle, että muka veroista, jos
43112: ei kaikki, niin melkein kaikki kuitenkin olisivat köyhien maksetta-
43113: vat. Ed. Grotenfeltin tarpeettorniin kysymyksiin ei tarvinne vastata,
43114: sitte kun edelliset puhujat ovat sen tehneet ja herra Wuolijoen sana-
43115: sutkaukset vielä vähemmän kaipaavat vastausta. Jos on tarkoitus
43116: ruveta kertomaan muistin, ja ehkä hyvin heikon muistin avulla,
43117: mitä on tapahtunut valiokunnassa, niin saattaisi tapahtua, että herra
43118: Wuolijoki voisi vastaukseksi saada ei muistin vaan painetun sanan
43119: avulla kerrotuksi yhtä ja toista, joka olisi hänelle hyvin vähä mie-
43120: luista. Mutta minä jätän sen sikseen. Viittaus nykyiseen työn-
43121: sulkuun ja siihen liittyvä kysymys kuinka metallityöntekijät voi-
43122: vat sen kestäessä palauttaa hinnankorotuksen ostajilleen, on hyvin
43123: lapsellinen. Aikana, jolloin työmiehet eivät tee mitään työtä, joko
43124: työttömyys sitte johtuu heidän tai muiden toimesta, ei tietysti voi
43125: työpalkkaa korottaa, yhtä vähän kuin>auhallisen työn edellytyk-
43126:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.              1529
43127: 
43128: 
43129: set ovat voimassa sodan aikana. Yleensä minun täytyy sanoa, että
43130: on toivotonta sekä täällä että valiokunnassa keskustella sosialistien
43131: kanssa siitä syystä, että muutamat kansantaloustieteen hyvin yk-
43132: sinkertaiset perustotuudet, joista kaikki tutkijat ovat yksimieliset,
43133: jäävät heiltä huomaamatta. Verotekniikan aakkosiin kuuluu tieto,
43134: että hyvin suurta uutta veroa ei voida äkkipikaa saada luoduksi.
43135: Kyllä verotuksen laita on sama kuin kaikkien muiden inhimillisten
43136: olojen, nimittäin että täytyy vähitellen päästä edistymään; jos koet-
43137: taa heti voittaa kaikki, kaatuu hyvin usein selälleen. Samoin on
43138: myös tunnettu, että jos tahtoo saada aikaan verotusjärjestelmää,
43139: joka suhteellisen kohtuullisesti - täydellisyyteen emme koskaan
43140: tässä matoisessa maailmassa pääse - kohtaa eri kansaluokkia, niin
43141: yksi ainoa verotuskeino ei ole oikea. Tämäkin on taloustieteen
43142: aakkosia, mutta siitä ei näy välitettävän. Kuinka käy sosialistien
43143: kun ne koettavat tehdä verolaitosjärjestelmän, vaikka lainaamaila
43144: Ruotsista pykälänsä, mutta pistämällä uusia numeroita väliin,
43145: siitä meillä oli äsken kokemusta. Heidän kunnallisveroosa olisi
43146: jättänyt tuloja, jotka nousevat 38,ooo markkaan asti vuodessa, sii-
43147: hen edulliseen asemaan, että verovähennystä olisi myönnetty, jotta
43148: oikeita miljoonamiehiä voitaisi ahdistaa. Tnli minulle mieleen,
43149: kuinka asiat joskus todellisuudessa muodostuisi. Niiden äärettö-
43150: män rikkaiden miljoonayritysten joukossa, jotka tulisivat oikein
43151: kovasti nyljettäviksi, on myöskin eräs yhtiö, jonka nimi on henki-
43152: vakuutusyhtiö Suomi, sillä toista miljoonaa sen vuosivoitto
43153: nykyään tekee. Mutta kun tahtoo oikein suden mitalla riistää ve-
43154: roja tältä rikkaalta veronmaksajalta Helsingin kaupungin hyväksi,
43155: olisi hyvä muistaa, että yhtiössä oikeastaan on 55,000 enimmäl-
43156: tään köyhää vakuutettua ympäri koko maan, Suojärvellä niinkuin
43157: Ahvenanmaalla, Utsjoella niinkuin Hangossa. He ovat keskimää-
43158: rin noin 3,000-4,000 markan vakuutuksen omistajia ja heiltä nyt
43159: riistettäisiin Helsingin kaupungin hyväksi sosialistien lain mukaan
43160: noin 1/6 tai 1/4 sitä vuosivoittoa, jonka he saavat Suomiyhtiöstä,
43161: - ainoastaan senvuoksi, että Suomi-yhtiö on niin äärettömän ri-
43162: kas vero-objekti, että siltä pitäisi ottaa oikein kauhalla veroja.
43163: Sillä tavoin käy, kun rupeaa säätämään verolakia tuntematta
43164: verotekniikan yksinkertaisimpia sääntöjä.
43165:     Yleensä tuntuu puheista, kuin sosialisteilla olisi tapana mieli-
43166: kuvituksen suurennuslasilla katsella niitä pääomia, joita porvareilla
43167: on. Kyllä hyvin usein, kun kunleeheitä tai lukee heidän lehtiänsä,
43168: huomaa, että numeroihin on pantu nolla liikaa; ja kun siten ereh-
43169: dytään edellytyksissä, tullaan tuloksiin, missä myöskin saattaa olla
43170: nolla liikaa. Vähällä menestyksellä voi verotusta sillä lailla järjes-
43171: tää. Kun me otamme huomioon, millä tavalla Suomen kaikki kun-
43172: nat ovat pitkän ajan knluessa saaneet ponnistella tnllakseen siihen,
43173: jossa ollaan, että saadaan suurella vaivalla taksoitnksella noin 13
43174: 1530                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43175: 
43176: 
43177: miljoonaa vuodessa, niin on todellakin hyvin vähän luultavaa, että
43178: yhdellä kerralla määräyksiä kirjoittamalla, voisi Suomen valtion
43179: hyväksi saada pysyväistä yhtä suurta veroa, tai enemmän. Voi ta-
43180: pahtua niinkuin 1863 vuoden valtiopäivillä. Silloin myöskin koke-
43181: mattomuudessa uskallettiin tehdä hyvin komeita laskuja ja joudut-
43182: tiin hyvin surkeihin erehdyksiin. On varsin ikävä, jos käy niin,· että
43183: kansanvaltaiselle pohjalle muodostetut valtiopäivät tekisivät aivan
43184: samat virheet, joilla säätyvaltiopäivät alkoivat.
43185: 
43186:      Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minäkin pyysin puheenvuoroa
43187: yhtyäkseni ed. Ståhlbergin ponteen ja teen sen sitä suuremmalla
43188: syyllä, koska minä viime istunnossa, jossa tästä asiasta oli puhe,
43189: lausuin kutakuinkin samaan suuntaan kuin hän, vaikka sittemmin
43190: yhdyin ensimäistä vastalausetta kannattamaan, jotta ei tulisi ko-
43191: vin monta äänestystä.
43192:     Samalla pyydän kumminkin vielä huomauttaa ed. Kustavi
43193: Grotenfeltille, että kun hän teki sen päätelmän, että se mietintö,
43194: jonka takana ovat hän ja ed. Kallio, paitsi sosialisteja, on hyvä sen
43195: vuoksi, että sitä ovat toiset sanoneet epämääräiseksi, toiset liian
43196: jyrkäksi, niin hän erehtyi; eiköhän olisi oikeampi päätelmä, jos hän
43197: tämän keskustelun kuultuaan rupeaisi uskomaan, että se on huono
43198: sen vuoksi, että se on sekä epämääräinen että liian jyrkkä.
43199:      Minä toivon, että kun me nyt eduskunnan oman arvon vuoksi
43200: olemme pakotetut lähettämään mietinnön takaisin valiokuntaan,
43201: herrat Kustavi Grotenfelt ja Kallio osaavat ottaa onkeensa sen,
43202: mitä täällä on sanottu. He molemmat ovat näet jo nyt ehdottaneet
43203: jokseenkin tärkeän periaatteellisen muutoksen mietintöön, nimittäin
43204: että sen sijaan, että he mietinnössä vaativat, että sokeritulli olisi
43205: runsaasti alennettava, se nyt on heidän mielestään aknnettava
43206: ainoastaan sitä mukaa kuin Suomen valtion varat ja meidän ase-
43207: mamme sallivat. Tähän me voimme kaikki porvarilliset yhtyä, siinä
43208: ei ole eri mieltä. Ja toinen periaatteellinen kohta, joka on täällä
43209: herättänyt huomiota, on tuo onneton vaatimus siirtymisestä suo-
43210: jelustulleista vapaakauppaan. Minä olen tarkastanut ed. Kustavi
43211: Grotenfeltin viime kerralla antaman lausunnon tästä asiasta ja
43212: huomannut sen, että ed. Grotenfelt ei ole voinut eroittaa käsitteitä
43213: .;suojelustulli>> ja >>finanssitulli>>. Hän näet hämmästyy sitä, että me
43214: täällä emme ole valmiit ja kyllin rohkeat menemään hänen mukanaan
43215: s u o j e 1 u s t u 11 e j a p o i s t a m a a n, vaikka me olemme alle-
43216: kirjoittaneet anomuksen, jossa tahdomme m u u t o k s i a t u 11 i-
43217: v erotu k s e en! Ne nyt ovat sentään kaksi eri asiaa. Hän, samoin
43218: kuin ed. Kallio, ovat kuitenkin jo täällä viime kerralla olleet valmiit
43219: selittämään eduskunnalle, että tuota onnetonta lausetta suojelus-
43220: tullijärjestelmästä siirtymisestä vapaakauppakannalle, ei ole otet-
43221: tava niin sananmukaisesti, kuin se kumminkin täytyy ottaa. Siinä-
43222:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                1531
43223: 
43224: 
43225: kin suhteessa on siis toiveita, että nämä herrat ovat valmiit justee-
43226: raamaan tätä mietintöä, kun se lähetetään takaisin.
43227:    Kuten sanoin, toivoo, että eduskunta oman arvonsa takia äänes-
43228: tää tämän mietinnön takaisin valiokuntaan lähettämisen puolesta.
43229: 
43230:      Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyysin puheenvuoroa ainoastaan huo-
43231: mauttaakseni että ed. Rapola, silloin kun hän koetti puolustaa en-
43232: simmäistä vastalausetta, katkaisi aivan mielivaltaisesti sen lauseen,
43233: jonka hän siitä luki ja jonka piti tukea hänen esitystänsä vastalau-
43234: seen sisällyksestä. Hän lausui sen näkyvän lauseesta: >>meidän
43235: kantamme on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyvien tarpeiden
43236: tyydyttämiseksi verolaitoksemme täytyy uudistaa>> ja hän lopetti
43237: sitaatin tähän, mainitsematta että samassa lauseessa seuraa: •>ja
43238: tuskin silloin voi välttää välillisten enemmän kuin välittömienkään
43239: verojen kohottamista, kun se vain tapahtuu järkiperäisellä ja oikeu-
43240: denmukaisella tavalla.» Se siis todistaa päinvastoin juuri sen, että
43241: pääasiassa ajatellaan vain verojen kohottamista.
43242:      Niistä monista kohteliaisuuksista, joita tässä on minulle lausuttu,
43243: kiitän enkä aijo niihin vastata. En voi kuitenkaan olla aivan jättä-
43244: mättä herra Schybergsonin kohteliaisuuksia huomioon ottamatta
43245: ja tahdon sentähden sanoa omasta puolestani myöskin hänelle koh-
43246: teliaisuuden. Herra Schybergson on erittäin taitava ja diplomaatti-
43247: nen ja kaikinpuolin miellyttävä mies, jonka kanssa kaikki mielellään
43248: ovat tekemisissä. Mutta kyllä en tahtoisi olla hänen saappaissaan
43249: silloin, kun hänen pitäisi tulla tämän eduskunnan eteen ja pyytää
43250: koko joukko uusia veroja, ilman että hän samalla kertaa ehdottaisi
43251: yhtään mitään parannuksia eikä poistoja entisiin. Kyllä luulen,
43252: että noita uusia silloin olisi hyvin vaikea saada. Mitä sitten tulee
43253: ed. Gebhardin puheeseen suojelustulleista ja finanssitulleista, on
43254: minullakin jonkunlainen käsitys niistä, joten en voi ottaa sitäkään
43255: kohteliaisuutta itselleni.
43256: 
43257:     Ed. K a 11 i o: On aivan luonnollista, että tällaisesta asiasta
43258: on syntynyt hyvinkin paljon eri mieliä, vaan se on kuitenkin tosi-
43259: asiaksi merkittävä, että verrattain vähän asiallista arvostelua on
43260: annettu siihen nähden, ettäniin äärettömän paljon on asiasta puhuttu.
43261: Keskustelu on osoittanut sen, että, olisipa mietintö laadittu mihin muo-
43262: toon hyvänsä, ei se olisi tyydytystä täällä saavuttanut, sillä toiset
43263: pyrkivät äärimmäiseen ylimalkaisuuteen ja moittivat siitä, että
43264: mietinnössä on koetettu seikkaperäisesti kosketella asioita; toiset
43265: taas ovat antaneet tunnustuksen sille, että niin on tehty. Tämäkin
43266: makuasia, jos niin saa sanoa, osoittaa, että jos mietintö olisi ollut
43267: minkälainen hyvänsä, olisi sitä vastaan tehty muistutuksia.
43268:     Keskustelun kuluessa on m. m. arvosteltu mietintöä sillä tavalla
43269: kuin siinä olisi tahdottu vain poistaa veroja ilman että olisi tahdottu
43270: 1532                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43271: 
43272: 
43273: asettaa sijaan mitään uutta. Pyydän huomauttaa siihen, että mitä
43274: poistoja mietinnössä onkin ehdotettu, niin kaikki tie ovat ehdotetut
43275: vasta sitten poistettaviksi kun niitä uudistuksia, joita mietinnössä
43276: myöskin on ehdotettu, pannaan käytäntöön, joten ne ovat toisistansa
43277: riippuvaiset eikä siis ole laisinkaan poistojärjestelmää tahdottu
43278: käytäntöön ilman että uusia tu1oja on ehdotettu sijaan. Erittäin
43279: on herättänyt huomiota paljon puhuttu sokeritulli. Kuten jo edel-
43280: lisessä lausunnossa, kun asia ensi kerran oli käsiteltävänä, huomau-
43281: tin, olen jokseenkin syyttömästi joutunut sokeritulliasiassa vas-
43282: taamaan; eräskin, joka nyt esiintyy kantajana on äänestän:yt asian
43283: puolesta valiokunnassa, jota minä taas en ole tehnyt. Ed. Gebhardin
43284: huomautus, että olen siinä suhteessa ollut valmis ehdottamaan muu-
43285: tosehdotusta, ei pidä paikkaansa, sillä olen ollut ehdotuksen takana
43286: alkuaankin, vaikka satunnaisesti jäin pois, kun myöhästyin valio-
43287: kunnasta silloin kun vastalauseet justeerattiin, enkä voinut siihen
43288: sanontatapaan, jota ensimmäisen vastalauseen allekirjoittajat eh-
43289: dottivat, yhtyä. Kantani sokeritulliasiassa on senmukainen kuin
43290: ed. Grotenfelt on ehdottanut, johon ed. Gebhard sanoi täydellisesti
43291: myös yhtyvänsä. Siis: ympäri mennään, yhteen tu1laan.
43292:     Ed. Arajärvi täällä arvosteli tätä mietintöä hyvin koulumestarin
43293: tapaisesti, samalla arvostellen toisia valiokunnan jäseniä sellaisella
43294: tavalla, ettei se arvostelu suinkaan vastausta ansaitse. - Ed. Tan·
43295: ner ja \Vuolijoki ovat taas vastalauseitaan puolustaessaan täällä
43296: koettanut maalata ikäänkuin ei kukaan muu tässä maassa paitsi
43297: köyhälistö olisi kulutusverojen maksaja. Minusta nyt tuollainen
43298: puhetapa, varsinkin kun perustelut ja todistelut ovat siinä määrässä
43299: epämääräisiä kuin ne ed. Tannerilla olivat ja jotka, hän itsekin tun-
43300: nusti epämääräisiksi, eivät pidä paikkaansa.- Ja mitä taas ed.Wuoli-
43301: joen ehdottamaan ponnen lisäykseen tulee, niin vaikka minä yleensä
43302: olen tämän mietinnön takana, niin minä en kuitenkaan tahtoisi sitä
43303: lisäystä kannattaa, sillä kun tällainen laaja mietintö on peräti monien
43304: äänestysten kautta tullut kokoon, niin on aivan luonnollista, ettei
43305: siinä ole sitä eheyttä ja kypsyyttä, joka siinä pitäisi olla, jos se
43306: pidettäisiin kaikin puorin ehdottomasti sitovana hallitukselle. Minä
43307: uskon ja toivon, että hallitus ottaa, jos tämä mietintö tulee tällai-
43308: senaan hyväksytyksi, ne mielipiteet huomioon, mitkä tästä ovat
43309: lausutut ja panee tutkimuksia toimeen niiden näkökohtien perusteella
43310: ja esittää ne eduskunnalle, mikäli se tutkimusten perustuksella kat-
43311: soo voivansa esittää. Minä en toivo hallitukselta niin paljon kuin
43312: ed. Nevanlinna, joka jo menee niin pitkälle, ettei enää tarvitse ano-
43313: muksiakaan tehdä, kun on yleisempi koalitsioonihallitus. Hän
43314: viime talvena täällä sanoi, kun kieltolakia käsiteltiin, että on surul-
43315: lista, kun pitää asiassa tehdä esitysehdotus. Nyt hän ei katso enää
43316: anomusesityksiäkään välttämättömiksi, ja kuitenkin sen puolueen
43317: taholta niitä on kaikkein enimmän tehty. Mutta siitä huolimatta
43318:                     Verotuslaitoksen uudistaminen.                1533
43319: 
43320: 
43321: minä kumminkin toivon, kuten äsken sanoin, että hallitus ottaa tut-
43322: kiakseen niitä asioita, jotka eduskunta hyväks·yy lausunnokseen,
43323: vaikka en pidä sopivana sitoa hallituksen käsiä siinä määrässä kuin
43324: ed. Wuolijoki on ehdottanut.
43325:     En tahdo tämän pitemmältä jatkaa tätä pitkää keskustelua,
43326: vaan uskallan toivoa, että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön,
43327: sillä muutosehdotuksella, jonka ed. Grotenfelt on sokeritulliasiaan
43328: tehnyt.
43329: 
43330:     Ed. A u g. H j e 1 t: Aamupuolen istunnossa ilmoitin yhtyväni
43331: siihen ponteen, jonka ed. Gebhard oli edellisessä istunnossa esit-
43332: tänyt. Sittemmin käytti ed. Ståhlberg puheenvuoroa ja esitti
43333: ponsiehdotuksen, joka sisällykseltään on sama, mutta jonkun ver-
43334: ran täydellisempi ja selvempi, ja ed. Gebhard on senjälkeen pe-
43335: ruuttanut pontensa. Pyydän nyt siis saada yhtyä ed. Ståhlbergin
43336: esittämään ponteen.
43337:     Koska minulla tämän johdosta sattuu olemaan puheenvuoro,
43338: pyydän lausua pari sanaa. Ed. Schybergsonin lausunnosta kävi
43339: ilmi, että minä puolestani muka olisin tahtonut laskea tupakka-
43340: veron tuottavan meidän maassamme noin 3 miljoonaa markkaa.
43341: Mitään sellaista en ole lainkaan lausunut. En lausunut mitään
43342: siitä, mitä tupakkavero maassamme voisi tuottaa, - toivon sen
43343: tuottavan paljon enemmän.
43344:     Ed. Wuolijoen pitkässä lausunnossa oli monta kohtaa, jotka sie-
43345: täisivät koskettelemista. En kuitenkaan tahdo siihen ryhtyä.
43346: Tahdon vain mainita sen, että hän aamupuplella nähtävästi kuuli
43347: väärin lausuntoni, kun puhuin siitä, mitä Preussin tuloverotus on
43348: tuottanut ja kuinka laajoihin väestöpiireihin se koskee. Huomautin
43349: siitä, että verotettavat tulot jakautuvat siten, että alimmalle tulo-
43350: luokalle, sille, jonka tulot ovat goo ja 3,000 reichsmarkan välillä,
43351: kuuluu enemmän kuin puolet kaikista verotetuista tuloista eli s6 %
43352: ja ainoastaan 44 % varakkaammille tuloluokille, kun sen sijaan
43353: taas vero päinvastoin jakautuu siten, että edellinen ryhmä maksaa
43354: ainoastaan 33 % koko tuloverosta ja tuo toinen luokka 67 %- Lu-
43355: vut olivat siis aivan vastakkaisia kuin ne, jotka ed. Wuolijoki luuli
43356: kuulleensa.
43357:     Herra Wuolijoki äsken ripitti kovasti keskustaa yleensä ja eri-
43358: tyisiä sen jäseniä siitä, että ne hänen ymmärryksensä mukaan oli-
43359:  vat esiintyneet epäjohdonmukaisesti siinä kritiikissä, jonka ovat
43360: kohdistaneet nyt esillä olevaan mietintöön, ja joka muka on risti-
43361: riidassa niiden lausuntojen kanssa, jotka sisältyivät viime vuonna
43362:  keskustan puolelta annettuun anomusehdotukseen. Täällä on jo
43363:  mainittu ja selvitetty, että mitään epäjohdonmukaisuutta tässäei
43364: ole. Tahdon vaan lausua sen, että minua hieman kummastuttaa,
43365:  että tällaisen ripityksen on täällä esittänyt juuri ed. Wuolijoki siis
43366: 15~                   Istunto 20 p. lokakuuta 1Q08.
43367: 
43368: 
43369: eduskunnan Jasen, joka tänä vuonna keväällä tarmokkaasti ja in-
43370: nolla ajoi tupokkamonopoliasiaa, mutta nyt ei ainoastaan ole hyl-
43371: jännyt tupakkamonopolisuunnitelmaa, vaan vieläpä vaatii tu-
43372: pakkaa kokonaan verosta vapaaksi. Minusta tuntuu, että kun on
43373: kysymys johdonmukaisuudesta, ed. Wuolijoelle ei oikein sovellu
43374: esittää rippi-isän roolia.
43375: 
43376:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kun minä ed. Paasikiveä moi-
43377: tin, että hän oli muuttanut kantaansa siitä mikä oli suomettare-
43378: laisen puolueen taholta jätetyssä anomuksessa, oli minulla tähän
43379: aihetta etenkin sen johdosta, että hän etupäässä tahtoi tällä kertaa
43380: hankkia valtiolle tuloja tupakan verotuksen kautta, toisin sanoen
43381: hän pani ensi sijaan tupakkaverotuksen, vaikka tupakkaverotus
43382: on yhtä epäoikeudenmukainen kuin kaikki muutkin kulutus- ja
43383: välilliset verot. Minun mielestäni hänen olisi pitänyt, jos hän olisi sa-
43384: malla kannalla tahtonut olla, erityisemmin panna painoa niin pian
43385: kuin mahdollista saatavaan tuloveroon ja sen korotukselle sekä
43386: perintöverolle eikä tarttua niin kovin innokkaasti tuohon tupakka-
43387: monopoliasiaan, että hallitus sitä varten jo on lähettänyt ulkomail-
43388: lekin miehen asiaa tutkimaan.
43389:     Mitä muuten minun kannanmuutokseeni tulee, niin minun mie-
43390: lestäni on aina oikeutettu muuttamaan kantaansa, jos se tapahtuu
43391: köyhälistön eduksi, mutta ei ole oikeutettua luopua kannastaan,
43392: ohjelmastaan sillä tavalla, että se tapahtuu sen vahingoksi. Suo-
43393: malaisen puolueen ohjelma on nimittäin tehty vaan alempien kan-
43394: sankenoksien kalastamista varten, ylemmät eivät ohjelmaa olisi
43395: kaivanneet. Ja tämän ohjelmansa perustuksella puolue on valitsi-
43396: jansa saanut. On sentakia väärin siitä luopua, luopua kannastaan.
43397: Minä taas olen tullut huomaamaan, että minun kantani ei olisi ollut
43398: köyhälistölle edullinen kanta, varsinkin kun minä näen, millä mieli-
43399: hyvällä nykyinen hallitus kohta tarttuu sellaiseen kädenojennuk-
43400: seen, joka osalta vasemmistoakin on tässä asiassa tapahtunut, eikä
43401: ole ollenkaan halukas samassa määrässä toimeenpanemaan niitä
43402: veroituksia, jotka paremmin kohtaisivat omistavia luokkia.
43403:     On syytetty vasemmistoa, ettei se ole esittänyt täydellistä vero-
43404: tusjärjestelmää tai numeroja. Tässähän onkin tarkoitus vaan halli-
43405: tusta evästää siihen suuntaan, mihin hallituksen olisi annettava
43406: verotusjärjestelmä. Ja jos meidän vastalauseemme lisäksi vielä
43407: jonkunlaista evästystä kaivataan, niin pyytäisin erikoisesti suo-
43408: sittaa hallitukselle perintöveroa siinä muodossa, että aletaan ve-
43409: roittamaan verrattain korkeista prosenteista, ei veroteta, niinkuin
43410: nykyään aletaan o,I prosentista, vaan aletaan ehkä neljästä tai
43411: viidestä prosentista kohta verottamaan. Sillä tavalla saadaan koko
43412: joukon suurempia tuloja. - Minä olen myös aivan samaa mielipi-
43413: dettä ed. Gebhardin kanssa, että metsärahat ovat erinomaisen
43414:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                   1535
43415: 
43416: 
43417: sopiva verotus-objekti, niin että tuloveron yhteydessä niitä vo1p1
43418: verottaa paljon korkeamlnilla prosenttiluvuilla kuin ehkä monta
43419: muuta tuloa, koska täten tnielestäni verotetaan myöskin samalla
43420: ansiotonta arvonnousua.
43421:     Mitä vielä erityisesti tuohon tupakkamonopoliin tulee, niin lninä
43422: luulisin, että tupakkamonopoli meidän oloissamme on muultakin
43423: kannalta sopimaton kuin siltä kannalta, että se koskee sangen ras-
43424: kaasti alempia kansankerroksia, köyhälistöä. Sitäpaitsi meillä on
43425: vähemmän syYtä, kuin monella muulla maalla pyrkiä monopoli-
43426: järjesteltniin, jotka hallitukselle antavat niin erinomaisen suuren
43427: vallan. Ja lninä luulen voivani vasemlniston puolesta vakuuttaa,
43428: että hallitus antaessaan esityksen tupakkamonopolista ei tule saa-
43429: maan vasemmiston kannatusta.
43430: 
43431:      Ed. P a a s iki v i: Nyt minun täytyY sanoa, etten ollenkaan
43432: käsitä enään ed. Wäinö Wuolijokea. Nyt hän sanoi moittineensa
43433: lninua erityisesti senvuoksi, että olen pannut etusijalle kysymyksen
43434: tupakkaverotuksesta ja tupakkamonopolista, sen sijaan, että olisi
43435: pitänyt etusijassa kääntää huomio perintö-, laltja- ja testamentti-
43436: veroon sekä tulo- ja varallisuusveroon. Minä kuitenkin lausunnossani
43437: nimenomaan huomautin siitä, että kysymys perintö-, lahja- ja
43438: testamenttiverosta on vallnistelun alaisena, ja koetetaan, jos malt-
43439: dollista, saada arm. esitys siitä jo ensi valtiopäiville. Tulo- ja varalli-
43440: suusverosta huomautin, että on syytä jo tämän syksyn kuluessa ryh-
43441: tyä sitä asiaa valmistelemaan ja arvatenkin tulee välttämättömäksi
43442: liittää siihen kysymys kunnallisen verotuksen uudistamisesta. Siinä
43443: kohden on siis jo kaikkea mahdollista nopeutta joko noudatettu tai
43444: ajateltu noudatettavaksi.
43445:      Hän näkyY myös olevan tyYtymätön siihen, että Senaatin valtio-
43446: varaintoilnituskunta on ryhtynyt toimenpiteisiin selvityksen hank-
43447: kilnisesta tupakkaverotuksesta ulkomaalla, aksiisista ja monopoolista.
43448: Pyydän huomauttaa, että itse valiokunta tässä nimenomaan lausuu,
43449: että h a 11 i t u k s e n t u 1 i s i h a n k k i a k a i k k i m a h-
43450: dollinen selvitys                   sekä tupakkamonopolin
43451: toimeenpanemisesta                      että vaihtoehtoisesti
43452: m y ö s k i n a k s i i s i j ä r j e s t e 1 m ä n k ä y t ä n t ö ö n o t-
43453: t a m i s e s t a. Ja tässä kohden, lnikäli minä olen käsittänyt on
43454: myöskin kahdestatoista sosialidemokraattisesta valiokunnan jäse-
43455: nestä 9 sen takana, koska nim. ainoastaan 3, edustajat Komu, Tai-
43456: nio ja Wuolijoki, ovat tupakkaverotukseen nähden olleet toista
43457: tnieltä. En voi ymmärtää, kuinka sitten voidaan valtiovaraintoitni-
43458: tuskuntaa ja lninua moittia siitä, että nyt jo olen koettanut toitnia
43459: juuri siihen suuntaan kuin valiokunta ehdottaa eduskunnan hy-
43460: väksyttäväksi. Ja huomattava on, että kysymys tupakkaverotuk-
43461: sesta on kylläkin kiireellinen ja samalla laaja kysymys. Sillä sellai-
43462: 1536                  Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43463: 
43464: 
43465: set uudistukset kuin alkoholilainsäädännön uudistus, riippuvat
43466: suureksi osaksi minun luullakseni tämän verotuskysymyksen lop-
43467: puunsuorittamisesta.
43468:    En senvuoksi huomaa muuta kuin että ed. Wuolijoki on tässä
43469: varsin aiheettomasti esittänyt väitteitään.
43470: 
43471:     Ed. v. A 1 f t h a n: För att genom förenkling af omröstningen
43472: vinna tid, vill jag med frångående af mitt vid frågans första be-
43473: handling frarnställda resolutionsförslag förena mig om hr Ståhlbergs
43474: förslag, hvilket tillfredsställer mitt hufvudsyfte.
43475: 
43476:     Ed. Å n g e s 1 e v ä: Minä en naisena malta olla lausumatta
43477: mielihyvääni valiokunnalle siitä, että valiokunta on ottanut huo-
43478: mioon tupakan verotuksen korottamisen. Toivon tämän korotuk-
43479: sen saavan meidän oloissa aikaan sen, että tuo siivoton tapa, tu-
43480: pakoiminen, vähitellen jäisi pois ja että monet lapset voisivat parem-
43481: min säilyttää terveytensä ja siveellisyytensä, kun ei esimerkki tulisi
43482: kehoittamaan lasta intohimojen tyydyttämiseen y. m. paheeseen.
43483: Kenellä kerran on varoja polttamaan rahojaosa savuksi ilmaan, hä-
43484: nellä täytyy myös olla varoja suuremmassa määrässä kuin muilla
43485: vaurioitten korjaamiseen, joita tupakoiminen tuottaa, ja yhteiskun-
43486: nallisten rasitusten kantamiseen.
43487: 
43488:      Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i : Pyydän huomauttaa ed. Paasi-
43489: kivelle, mitä hän nimenomaan sanoi lausunnossaan tästä tulo-
43490: verosta. Hän ensiksi puhui tupakkamonopolista, kuinka hänen
43491: mielestään eritoten tupakkavero on otettava huomioon. Mutta
43492: kun hän tulee tuloveroon, niin siitä hän ei tee mitään laskuja, että
43493: sillä suuriakin summia saadaan. En tahtonutkaan, että hän olisi
43494: tässä lausunut mitään varmaa, hän olisi voinut ilmoittaa, että sillä
43495: voidaan saavuttaa verrattain korkeita määriä. Mutta hän sanoo,
43496: että tuskin rahalliset tulokset nousevat niin suureen summaan kuin
43497: mitä joskus näkyy edellytettävän. Siitä minä vedän sen johtopää-
43498: töksen, että hän luultavasti pitää oman anomuksensa määrää 8,9
43499: milj. liian korkeana, ja on vapaaherra Palmenin kannalla, että tulo-
43500: vero voi tuottaa ainoastaan noin 5 miljoonaa, sillä en ole nähnyt
43501: muita laskuja tehtävän, kuin nämä suomettarelaisten taholta esi-
43502: tetyt. Koko senlausunnon tendenssi, jonka hän antoi täällä, kävisiihen
43503: suuntaan, että uusilla ehdotetuilta välittömillä veroilla olisi vähem-
43504: män tuloja saatavissa. Perintövero ja tulovero olivat toisessa si-
43505: jassa, ensimäisessä sijassa sitävastoin tupakkavero. Ja sekin osaltaan
43506: tuleevaikuttamaan paljon siihen, että hän ei tule saamaan siinä mää-
43507: rin sosialidemokraattien kannatusta ajatukselle tupakkaveron ko-
43508: rotuksesta, kuin mitä valiokunnan mietinnöstä päättäen luulisi.
43509:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                    1537
43510: 
43511: 
43512:     Ed. T a i n i o : Minäkin aioin huomauttaa, että hallituksella
43513: ei ole syytä luottaa siihen, että sosialisteista vain niin vähäinen pro-
43514: sentti tulisi vastustamaan tupakkamonopolia tai tupakka-aksiisia.
43515: Silloin kun tämä asia tulee esille lakiehdotuksena, voi olla aivan
43516: varma siitä, että koko sosialidemokraattinen ryhmä yksimielisenä
43517: tulee vastustamaan tupakkaverotusta kaikissa muodoissa. Tällä
43518: kertaahan on osa erehtynyt vallassaolijain tarkoitusten suhteen.
43519: Tupakkamonopoli tai tällainen valtiokapitalismi voisi erityisissä ta-
43520: pauksissa olla tupakan käyttäjillekin eduksi, jos nim. ei olisi puhe
43521: muusta kuin sen voiton siirtämisestä valtiolle, mikä tällä kertaa menee
43522: yksityisille. Mutta niinkuin valtiovarainvaliokunnassa on nähty ja
43523: niinkuin ilmenee kaikkien porvarisanomalehtien kirjoituksista, tarkoi-
43524: tushan on luoda tupakasta uusi verotnsesine, jonka kautta tultaisiin
43525: sangen tuntuvasti verottomaan meidän käsityksemme mukaan etu-
43526: päässä köyhälistöä, luokkana. Vaikka siis vastalauseessa ei ole-
43527: kaan enemmän kuin nuo kolme nimeä, niin kyllä hallitus voi olla
43528: aivan varma, että niin pian kuin tämä asia tulee esiin lakiehdotnk-
43529: sena, se löytää vastassaan ehjän sosialidemokraattisen ryhmän.
43530: 
43531:     Ed. P a a s i k i v i : Ed. Wnolijoelle pyydän huomauttaa, ett-
43532: en minä ole pannut tupakan verotusta mihinkään erityiseen sijaan,
43533: muusta syystä kuin että minä olen senrannt valiokunnan mietin-
43534: nön järjestystä. Valiokunta puhuu mietinnössään ensin tupakka-
43535: monopoolista ja tupakka-aksiisista, ja sen vuoksi käytin minä
43536: ensin sitä järjestystä ja lausuin: »sellaisia uusia tulolähteitä, jotka
43537: ·<>aattavat tulla kysymykseen, on minunkin mielestäni, niinkuin valio-
43538: kuntakin on esittänyt, tupakan entistään suurempi verottaminen~.
43539: Sitte seuraa valiokunnan mietinnössä perintö-, lahja- ja testamentti-
43540: verot ja vasta myöhemmin valiokunta puhun tuloverosta, jota jär-
43541: jestystä minäkin olen seurannut. Ja tuo lause, joka koskee näiden
43542: rahallista tulosta, se koskee ei ainoastaan tulo- ja varallisunsveroa,
43543: vaan myöskin sekä perintö- että tnpakkaveroa. Kaikesta tästä lisä-
43544: verotuksesta olen lausunut, että epäilen, tokko näistä uusista tulo-
43545: lähteistä rahalliset tulokset nousevat niin suuriin summiin kuin eri
43546: tahoilla on edellytetty.
43547: 
43548:     Ed. S nl o W u o 1i joki: Valiokunnan mietinnön ja sosiali-
43549: demokraattien vastalauseen perustelut antavat aihetta odottaa ai-
43550: van toisellaista pontta kuin mietinnössä lopulta on ehdotettu, ja
43551: koska tämä ponsi ei minua tyydytä, vaikka perusteluissa onkin yhtä
43552: ja toista, johon voi tyytyä, niin tahdon ehdottaa eduskunnanhy-
43553: väksyttäväksi seuraavan ponnen: •>että hallitus ensi tilassa antaisi edus-
43554: kunnalle esityksen nykyisen verojärjestelmän uudistamisesta siten,
43555: että ennen kaikkea varsinaisia elintarpeita ja yleisiä kansan nau-
43556: tintoaineita rasittavat tullit ynnä henkirahat kokonaan lakkau-
43557:                                                                    97
43558:                       Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43559: 
43560: 
43561: tetaan sekä korvataan asteittain kohoavalla tulo-, varallisuus-
43562: ja perintöverotnksella.>>
43563:     Tässä olisi aihetta puhua hyvin paljon ja vastata niihin omittu-
43564: siin väitteisiin, joita on tehty keskustan ja oikeiston taholta, mutta
43565: koska aika on näin pitkälle kulunut, ja meidän puolelta on niihin
43566: vastattu, niin jätän sen tällä kertaa tekemättä.
43567: 
43568:    Ed. K u u s i n e n : Minä kannatan ed. Sulo Wuolijoen ehdo-
43569: tusta.
43570: 
43571:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43572: 
43573:     P u h e m i e s : Keskustelun kuluessa on tehty seuraavat muu-
43574: tosehdotukset valiokunnan mietintöön:
43575:     Perusteluihin nähden on ensinnäkin ed. v. Alfthan kannattanut
43576: toista vastalausetta, mutta hänen luovuttuaan on sen taakse jää-
43577: nyt ainoastaan ed. Granfelt, jotenka siitä ehdotuksesta ei tarvitse
43578: äänestää.
43579:     Ensimmäistä vastalausetta ovat useat puhujat kannattaneet, ja si-
43580: käli kuin olen voinut keskustelua seurata, ovat ensimmäisen vasta-
43581: lauseen kannattajiksi vielä jääneet ed. Arajärvi, Rapola ja Nevan-
43582: linna. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ensimmii.iseksi vasta-
43583: lauseeksi.
43584:     Sitten on ed. Grotenfelt, ed. Kallion kannattamana, ehdottanut
43585: mietinnön perusteluja sivulla 12 muutettavaksi siten, että toisen
43586: kappaleen viimeiseen lauseeseen lisättäisiin sanojen >>ulkomaiden
43587: kanssa>> jälkeen >>sekä rahalliset näkökohdat», ja että viimeiset sa-
43588: nat samassa lauseessa kuuluisivat: >>siinä määrin kuin mainitut olo-
43589: suhteet myöntävät». Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Gro-
43590: tenfeltin ehdotukseksi.
43591:     Ed. Tanner on ed. Komun kannattamana, puoltanut kolmatta
43592: vastalausetta.
43593:      Ed. Komu ja Wäinö Wuolijoki ovat puoltaneet neljättä vasta-
43594: lausetta.
43595:     Ed. Ståhlberg on, hyväksyen valiokunnan ponnen, ehdottanut että
43596: eduskunta palauttaisi tämän asian takaisin valtiovarainvalio-
43597: kuntaan sitä varten, >>että valiokunta, erityiskohtiin menemättä, laa-
43598: tisi yleisen, valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perustele-
43599: mista varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään alamai-
43600: seen anomukseen.>> Nimitän tätä ed. Ståhlbergin ehdotukseksi.
43601:     Ed. Wäinö Wuolijoki on ehdottanut ponteen lisättäväksi sanat:
43602: »siihen suuntaan kuin valiokunnan mietinnön perusteluissa on sa-
43603: nottU>>; vaan tätä ehdotusta ei ole kannatettu, joten se ei tule äänes-
43604: tyksen alaiseksi.
43605:      Lopulta on ed. Sulo Wuolijoki, ed. Kuusisen kannattamana, eh-
43606:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.               1539
43607: 
43608: 
43609: dottanut valiokunnan ponnen sijaan seuraavan: >>että hallitus
43610: ensi tilassa antaisi eduskunnalle esityksen nykyisen vero-
43611: järjestelmän uudistamisesta, siten, että ennen kaikkea varsinaisia elin-
43612: tarpeita ja yleisiä kansan nautintoaineita rasittavat tullit ynnä
43613: henkirahat kokonaan lakkautetaan sekä korvataan asteittain kohoa-
43614: valla tulo-, varallisuus- ja perintöverotuksella». Tulen nimittä-
43615: mään tätä ed. Sulo Wuolijoen ehdotukseksi.
43616:     Ed. Schybergson on luopunut hylkäämisehdotuksestaan, niin
43617: että siitä ei tarvitse tehdä sen enempää selkoa.
43618: 
43619:     Mitä sitte menettelyyn äänestyksessä tulee, niin ei ole aivan
43620: helppo tässä löytää tapaa, joka veisi perille, sen vuoksi nimittäin,
43621: että vastalauseet ainakin osittain sisältävät siksi erilaisia aineita,
43622: että niitä ei voi ilman muuta panna toisiaan vastaan äänestettäessä,
43623: kuten sanotaan, kontrapropositsioonittain, vastoin mietintöä. Luu-
43624: len kuitenkin, että tästä päästäisiin parhaiten perille menettele-
43625: mällä seuraavasti:
43626:      Mitä ensinnäkin tulee itse ponteen, on sitä vastaan olemassa
43627: ainoastaan yksi muutosehdotus, josta on tarvis äänestää, nimittäin
43628: ed. Sulo Wuolijoen tekemä, josta ja valiokunnan ponnesta olisi vii-
43629: meiseksi äänestettävä.
43630:     Ehdotuksista, jotka koskevat perusteluita, jäisi taas viimeiseksi
43631: äänestettäväksi ed. Ståhlbergin ehdotus vastoin mietinnön perus-
43632: teluita kokonaisuudessaan.
43633:     Mitä muuten perusteluihin tulee, sisältävät sekä I että 3 vasta-
43634: lause yleisperiaatteita, jotka kohdistuvat sekä tulliverotukseen että
43635: myös tulo- ja varallisuusveroihin, eroten näissä kohdin mietinnöstä
43636: ja ollen myös keskenään vastakkaisia. Sen lisäksi sisältää 3 vasta-
43637: lause erityisiä ehdotuksia kahvitullista ja pohjaverosta sekä samoin
43638: 4 vastalause erikoisen ehdotuksen tupakkaverosta. Lopuksi on
43639: vielä ed. Grotenfelt tehnyt ehdotuksen mietinnön 12 sivulla olevien
43640: perustelujen muuttamisesta.
43641:     Luulen, että anomuksen perusteluihin nähden päästäisiin par-
43642: haiten perille siten, että ensin äänestettäisiin toiselta puolen mie-
43643: tinnön perustelujen ja toiselta puolen kunkin niitä vastaan teh-
43644:  dyn erikoisehdotuksen välillä. Siis vastakkain: ensin mietintö ja
43645: ed. Grotenfeltin ehdotus; sitten mietintö ja 3 vastalauseen ehdo-
43646:  tus kahvitullista, sen jälkeen mietintö ja 3 vastalauseen ehdotus
43647:  pohjaverosta; ja lopuksi mietintö ja 4 vastalauseen ehdotus tupakka-
43648:  verosta. Kun täten on saatu äänestetyksi mietintöä vastaan teh-
43649:  dyistä erikoisehdotuksista, äänestettäisiin I vastalauseen ja 3 vasta-
43650:  lauseen n. s. yleisperiaatteellisen osan välillä, kumpiko niistä hyväk-
43651:  sytään vastaehdotukseksi mietinnön perusteluja vastaan. Åänes-
43652:  tettyä sitten mietinnönperustelujen yleisperiaatteellisen osan ja viime
43653:  mainitussa äänestyksessä voittaneen vastalauseen vastaavan osan
43654: 1540                     Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43655: 
43656: 
43657: välillä, asetettaisiin voittava ehdotus ed. Ståhlbergin ehdotusta va.<:·
43658: taan. Tähänastisten äänestysten tulos asetettaisiin lopuksi toiselle
43659: puolen ja ed. Sulo Wuolijoen ehdotus toiselle puolen viimeisessä
43660: äänestyksessä.
43661:     Tämä on kyllä monimutkainen ja pitkä menettelytapa, mutta
43662: minä en ole voinut tämän pitkän keskustelun kuluessa keksiä toista,
43663: joka samalla veisi perille siten, että kustakin eri ehdotuksesta to-
43664: dellakin tulisi äänestettäväksi. Luulisin, että esittämäni menette-
43665: lyn avulla ainakin päästään perille.
43666: 
43667:    Menettely hyväksytään.
43668: 
43669:        Xinestykset ja päätös:
43670: 
43671:     1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 12 sivulla :2 kappa-
43672: leessa olevat perustelut, äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa, on ed. Gro-
43673: tenfeltin ehdotus hyväksytty.
43674:     Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Grotenfeltin ehdotus on hy-
43675:  väksytty.
43676:     2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön mikäli se koskee tul-
43677: lia kahvista, äänestää »jaa>>; jos >>ei» voittaa, on kolmannen vasta-
43678: lauseen ehdotus kahvitulliin nähden hyväksytty.
43679:     Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnössä oleva lausunto kahvi-
43680: tullista on siis hyväksytty.
43681:     3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee
43682: pohjaveroa, äänestää >>jaa»; jos »ei>> voittaa, on kolmannen vastalau-
43683: seen ehdotus tähän veroon nähden hyväksytty.
43684:     Äänestyksessä annetaan 109 jaa- ja 82 ei-ääntä, joten mietintö
43685: tässä kohden on hyväksytty.
43686:     4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee tu-
43687: pakan käyttämistä verotusesineenä, äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa,
43688: on neljännen vastalauseen ehdotus tupakkaveroon nähden hyväksytty.
43689:     Jaa-äänet ovat voitolla.
43690:     5) Ken vastaesitykseksi mietinnön perusteluja vastaan, mitä
43691: tulee yleisiin verotusperiaatteisiin, hyväksyy ensimmäinen vasta-
43692: lauseen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden kolmas
43693: vastalause hyväksytty.
43694:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaesitykseksi puheenalaisessa kohden
43695: on siis hyväksytty ensimäinen vastalause.
43696:     6) Ken yleisperiaatteelliseen puoleen nähden hyväksyy valio-
43697: kunnan mietinnön, äänestää >>jaa»; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden
43698: ensimmäinen vastalause hyväksytty.
43699:     Äänestyksessä annetaan 93 jaa- ja 90 ei-ääntä, joten valiokun-
43700: nan mietintö on tässä kohden voittanut.
43701:     7) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut sellaisena
43702:                  Vankeinkuljetusrasituksen tasoittaminen.            1541
43703: 
43704: 
43705:  miksi ne edellisten äänestysten kautta on muodostettu, äänestää
43706:  ,.jaa>>; jos •ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin ehdotus hyväksytty.
43707:        Äänestyksessä annetaan 94 jaa- ja 97 ei-ääntä, joten ed. Ståhl-
43708:  bergin ehdotus on hyväksytty.
43709:        8) Ken hyväksyy ed. Ståhlbergin ehdotuksen, äänestää •jaa.;
43710:  jos >>ei>> voittaa, on ed. Sulo Wuolijoen ponsiehdotus hyväksytty.
43711:        Jaa-äänet ovat voitolla.
43712:        Hyväksyen siis lopullisesti ed. Ståhlbergin tekemän ehdotuksen
43713: ·on Eduskunta päättänyt lähettää asian takaisin Valtiovarainvalio-
43714:  kuntaan, sitä varten että Valiokunta, erityiskohtiin menemättä,
43715:  laatisi yleisen, Valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perus-
43716:  telemista varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään ala-
43717:  maiseen anomukseen
43718: 
43719:   &) llanttaallln pannun maan vapauttaminen vankeinkuiJetusrasUuksesta.
43720: 
43721:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 mant-
43722: taa1iin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetusrasituksesta kos-
43723: kevan an?musehdotuksen johdosta.
43724:    Puheenvuoroa käyttää :
43725:     Ed. Huoponen: Vaikka laki- ja talousvaliokunnan mietintö
43726: päättyykin kielteiseen ponteen, olen anomuksen kirjoittajana valio-
43727: kunnassa yhtynyt siihen, koska se näinkin tehokkaasti vaikuttaa
43728: anomuksessa esitetyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Toivoa sopii,
43729: että hallitus on ensi tilaisuudessa valmistava armollisen esityksen
43730: kysymyksenalaisesta asiasta. Näin ollen ja myöhäiseen iltahet-
43731: keen sekä vielä käsittelemättä olevien asioiden paljonteen katsoen,
43732: pyytäisin kunnioittavimmin ehdottaa, että eduskunta keskustelutta
43733: hyväksyisi valiokunnan mietinnön.
43734: 
43735:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43736: 
43737:    Mietintö hyväksytään.
43738: 
43739:     Puh e m i e s : Koska aika jo on pitkälle kulunut ja seuraavan
43740: asian käsittelemiseen saattaa mennä enemmän aikaa, katson asiak-
43741: seni alistaa eduskunnan päätettäväksi, jatketaanko istuntoa jäl-
43742: keen klo I I vai seurataanko työjärjestyksen määräystä istunnon
43743: lopettamisesta. Jos ei erikoisesti puheenvuoroa pyydetä, niin kat-
43744: son, että eduskunta tyytyy siihen, että istunto nyt päättyy.
43745:    Puheenvuoroa käyttää:
43746:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Eilen jo puhemiesneuvosto oli
43747: sitä mieltä, että istuntoa olisi jatkettu koko yö, että saataisiin kaikki
43748: 1542                   Istunto 20 p. lokakuuta 1908.
43749: 
43750: nama anomukset loppuun käsitellyiksi. Tänään on useita tärkeitä
43751: asioita siirretty myöhemmäksi ja olisi siis sitä enemmän syytä jatkaa
43752: asioita siihen saakka, että pöytä tulee puhtaaksi.
43753: 
43754:     Ed. P a 1 m e n: Minä olin omasta puolestani ajatellut, että
43755: koetettaisiin päästä esityslista loppuun tänään, mutta silloin edelly-
43756: tettiin, että pari muuta mietintöä, jotka tänään on esitetty, olisi
43757: perjantaina käsiteltävä. Mutta nyt kun eduskunta on, jonka minä_
43758: katson hyvin valitettavaksi, siirtänyt m. m. finanssikertomusmie-
43759: tinnön seuraavaan viikkoon, niin minä en tiedä, mitä asioita täällä
43760: oikeastaan perjantaina käsiteltäisiin, paitsi nämät asiat. On kyllä
43761: tärkeätä päästä näistä asioista niin pian kuin mahdollista, sillä ensi
43762: viikolla tulee kaikkien kolmen finanssimietinnön käsitteleruisestä
43763: aivan ääretöntä vaivaa ja vaikeutta, mutta koskei muita asioita
43764: ole perjantaiksi, voinee varsin hyvin jättää nämä siksi.
43765: 
43766:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minua ihmetyttää, että juuri
43767: valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja vastustaa tätä loppuun
43768: käsittelemistä, sillä valtiovarainvaliokunnallahan on vielä tavatto-
43769: man paljon työtä jäljellä. Budgettimietintöä ei ole tuskin alettu-
43770: kaan käsitellä, joten minun käsittääkseni perjantai tarvittaisiin
43771: valtiovarainvaliokunnan istuntoon.
43772: 
43773:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag tror att vi spara våra krafter
43774: bättre för sådana ärenden, som såväl i stora utskottet som här ovill-
43775: korligen kräfva vårt arbete, om vi icke hålla på natten igenom med
43776: sådana saker, som dock icke äro så utomordentligt viktiga. Jag före-
43777: enar mig med frih. Palmen om att vi nu afbryta plenum.
43778: 
43779:    Ed. K. H ä mä 1 ä i n e n:      Minä kannatan ehdotusta istunnon
43780: jatkamisesta.
43781: 
43782:     Ed. P a 1 m e n: Minä luulen, etten ainakaan ed. Wuolijoelta
43783: tarvitse mitään muistutusta töiden jouduttamisesta valtiovaraii!-
43784: valiokunnassa. Siinä kaikki, mitä minun tarvitsee vastata.
43785: 
43786:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Pyydän saada huomauttaa siitäkin
43787: näkökohdasta, että, paitsi että suuri valiokunta kokoontuu huo-
43788: menna klo 12, ainakin siinä valiokunnassa, johon minä kuulun,
43789: vielä on suuri ja tärkeä asia käsittelyn alaisena, joka pakoittaa
43790: valiokunnan jäseniä olemaan jo paljon aikaisemmin huomisaamuna
43791: työssä.
43792: 
43793:        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43794:                           Istunnon jatkaminen.                   1543
43795: 
43796:     Xanestn Ja plitlls:
43797: 
43798:     Ken tahtoo että täysi-istunto nyt lopetetaan, äänestää •jaa•;
43799: jos $ei$ voittaa, on Eduskunta päättänyt jatkaa istuntoa siksi kun
43800: päiväjärjestyksessä olevat asiat on loppuun käsitelty.
43801:     Jaa-äänet ovat voitolla. Ehdotus täysi-istunnon jatkamisesta
43802: jälkeen kello I I on siis hylätty.
43803: 
43804:     Seuraava istunto ilmoitetaan olevan ensi perjantaina klo I I a.
43805: p., mutta jos havaitaan tarpeelliseksi, pidetään torstaina pöydälle-
43806: panoistunto, josta siinä tapauksessa erikseen ilmoitetaan sanoma-
43807: lehdissä.
43808: 
43809:    Istunto päättyy klo I0,58 i. p.
43810: 
43811:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
43812: 
43813:                                                  Ph. Suuronen.
43814: