87 Käyttäjää paikalla!
0.0077481269836426
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: TOISET VALTIOPÄIVÄT 2: 1908 3: 4: PÖYTÄKIRJAT 5: 6: II. 7: 8: Lokakuun 2 plivl.stl 20 pl.ivlln 9: 10: 11: 12: 13: • 14: 15: 16: HELSINGISSÄ 1909 17: K. F PUROM 1EHEN Kl RJAPAINO 18: ., 19: 24. Perjantaina 2 p. lokakuuta 20: klo I I a. p. 21: 22: Päiväjärjestys. 23: 24: Ilmoituksia: 25: 26: E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y: 27: 1) a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi. 28: b) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi. 29: c) Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi. 30: d) Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar- 31: jestämisestä 15 p. kesäk. 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta- 32: misesta. 33: Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1; ed. Erkon ja 34: Ahmavaaran sekä Koiviston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet 35: VII siv. 3-100). 36: 37: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 38: 2) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun 39: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin 40: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi. 41: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Kareksen 42: ja Sarasteen anomusehdotus N:o 167 ja Kareksen y. m. N:o 169 43: (Liitteet VI siv. 52-54). 44: 45: E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y: 46: 3) Ehdotus painolaiksi. 47: Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o z; ed. Söderholmin 48: eduskuntaesitys N:o 17 (Liitteet III siv. 19-41). 49: 4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli- 50: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia. 51: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen 52: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30). 53: 616 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 54: 55: 5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta 56: maalla. 57: b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi- 58: sestä. 59: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai- 60: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31). 61: 62: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 63: 6) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan- 64: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai 65: palstatiloiksi. 66: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. 67: Kivilinnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68). 68: 7) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta- 69: misesta. 70: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. 71: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91). 72: 73: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n: 74: 8) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 armollisen esityk- 75: sen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa 76: veroa sekä sanotun veron käyttämistä. 77: g) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 armollisen esityk- 78: sen johdosta, joka koskee suostuotaveroa mallasjuomain valmista- 79: misesta. 80: 10) Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh- 81: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä. 82: rr) Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 niin sanottuja ehdollisia 83: rangaistustuomioita koskevien anomusehdotusten johdosta. 84: 12) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen 85: uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta. 86: 13) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 manttaaliin 87: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-rasituksesta koskevan 88: anomusehdotuksen johdosta. 89: 14) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 hallinto-oikeudel- 90: lisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuksen 91: johdosta. 92: 15) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jätetty- 93: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan 94: myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakouluoppilaille 95: sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi. 96: 16) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtioavun 97: korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille. 98: Puheenjohto Suuressa valiokunnassa. 617 99: 100: 101: IJ) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5, anomusehdotuksen joh- 102: dosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen 103: säästöpankeista. 104: I8) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 anomusehdo- 105: tuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpane- 106: mista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheutta- 107: mia toimenpiteitä. 108: Ig) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I Eduskunnassa 109: tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan, anomus- 110: ehdotuksen johdosta. 111: 112: 113: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Antila, Hainari, 114: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, A. Mäkelin, Mömmö, Pohjan- 115: palo, Sipponen, Soininen, Stenbäck, Tokoi, Torppa, Tuunainen, 116: Virkki ja Angeslevä. 117: 118: 119: Ilmoitusasiat: 120: Vapautusta saavat ed. Tokoi tämän pa1van aamuistunnosta, 121: ed. Mömmö tämän päivän istunnosta, ed. Partanen tämän päivän 122: iltaistunnosta sekä sama edustaja lauvantaiksi ja maanntaiksi ja 123: ed. A. Mäkelin tämän päivän istunnosta. 124: 125: 126: 127: Puheenjohto Suuressa valiokunnassa. 128: 129: Puhemies ilmoittaa Suurelta valiokunnalta saapuneen seuraavan 130: kirjelmän: 131: 132: Eduskunnan 133: SUURI VALIOKUNTA. 134: 135: Helsingissä, 136: lokakuun I p. Igo8. 137: N:o I3. 138: 139: Suomen Eduskunnalle. 140: 141: Siihen nähden, että valiokunnan puheenjohtaja Emil Nestor 142: Setälä, joka samalla toimii Eduskunnan Perustuslakivaliokunnan 143: puheenjohtajana, on ilmoittanut muutamina lähimpinä päivinä 144: 39• 145: 618 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 146: 147: 148: viimemainitun toimensa takia olevansa estetty Suuren valiokunnan 149: puheenjohtajan tehtäviä hoitamasta, ja koska Eduskunta on alle- 150: kirjoittaneelle valiokunnan varapuheenjohtajalle TorpaHe myön- 151: tänyt vapautusta eduskuntatyöstä yhden viikon ajaksi z päivästä 152: kuluvaa lokakuuta lukien, Suuri valiokunta, joka ei ole katsonut 153: voivansa kieltää edustaja Setäläitä hänen tarvitsemaansa vapautta, 154: on, ollakseen esteetön sille lähetettyjä asioita käsittelemään, tänään 155: pitämässään kokouksessa valinnut edustaja Yrjö Sirolan olemaan 156: valiokunnan väliaikaisena varapuheenjohtajana sinä aikana, jolloin 157: varsinainen varapuheenjohtaja on eduskuntatyöstä vapautettu. 158: Tämän saa Suuri valiokunta Eduskunnalle täten kunnioittaen 159: ilmoittaa. 160: 161: Valiokunnan puolesta: 162: Juho Torppa. 163: V. K. Simelius. 164: 165: 166: 167: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 168: Kunnallislainsäädännön uudistus. 169: (Jatk. r K.) 170: 171: Esitetään ensi mm ä i s en k ä s i t te 1 y n jatkamista varten 172: Kunnalisvaliokunnan mietinnössä n:o r olevat neljä kunnallislain- 173: säädännön uudistamista tarkoittavaa lakiehdotusta, nimittäin: 174: A) Ehdotus maalaiskuntien kunnallislaiksi. 175: Keskustelu:] · · ·· · ' ' 176: Ed. T u r k i a : Viime istunnossa lausui ed. Ahmavaara, että 177: nuorsuomalaiset ovat pysyneet ohjelmansa kannalla kunnallislain 178: uudistusasiassa. Minä en tahdo väittää, että ed. Ahmavaara olisi 179: vastoin parempaa tietoansa täten sanonut. Minä otaksun, että ed. 180: Ahmavaara ei ole tutustunut nuorsuomalaisten ohjelmaan, ja sen- 181: tähden hän teki myös tuollaisen väitöksen. Jos hän olisi siihen tutus- 182: tunut, niin hän olisi huomannut, että siinä myös lyötyy seuraava 183: kohta: >>Kunnan valtuuston päätös erinäisissä asioissa, jotka syvälti 184: koskevat kaikkia kunnan jäseniä, voidaan ratkaista yleisellä kansan 185: äänestyksellä, johon saavat ottaa osaa kaikki kunnan täysi-ikäiset 186: jäsenet». Löytyyköhän nyt nuorsuomalaisten vastalauseessa edes 187: tällaista kohtaa, sillä mietinnössä ei puhuta mitään kansan äänes- 188: tyksestä? Mietinnön perusteluissa sanotaan, että valiokunnan jäse- 189: nistä osa ehdotti kansan äänestystä lisävaltuuston tilalle, mutta niillä 190: Kunnallislainsäädännön uudistus. 619 191: 192: 193: ei ollut muka päteviä syitä ehdotuksensa puolesta. Ne jotka sitä 194: ehdottivat, kuuluivat sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. 195: Ed. Wiljakainen huomautti viime istunnossa, että »täällä on 196: sanottu, että nämä ovat kunnallislain hautajaispuheita. Saattaa 197: niin olla, mutta jos niistä hautajaiset tulee, niin silloin saavat vasem- 198: mistolaiset syyttää itseään, etteivät ole ottaneet sitä, mikä kuitenkin 199: olisi epäkohtia auttanut, ja kannattaneet yleistä, yhtäläistä ääni- 200: oikeutta kaikille kunnan verotetuille jäsenille>>. 201: Johtui heti meikäläisten mieleen, kun kuulimme ed. Wiljakai- 202: selta tämän huomautuksen, että eikö todellakaan ed. Wiljakainen 203: muista, että tämä mietintö, joka on esillä, sisältää jotakin muuta 204: kuin yleistä, yhtäläistä äänioikeutta. Siinä mietinnössä esiinerkiksi 205: 92 § sisältää: >>Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- 206: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden äänival- 207: taisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta äänestäkö enem- 208: mällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänestykseen osaa 209: ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä>>. Onko nyt ed. Wiljakainen 210: sitä mieltä, että tämä on aivan samaa kuin yleinen, yhtäläinen 211: äänioikeus? Nuorsuomalaiset eivät vastalauseessaan huomauta 212: mitään tätä vastaan. Siis nuorsuomalaiset itse asiassa, vaikkapa 213: heidän ohjelmassaan puhutaankin yleisestä, yhtäläisestä äänioikeu- 214: desta, eivät tässä mietinnössä ole sillä kannalla. 215: Muuten eivät ainoastaan nuorsuomalaiset ole tässä mietinnössä 216: erehtyneet siitä, mitä tämä mietintö sisältää, vaan tuon erehdyksen 217: ovat tehneet kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet. Mietinnön 218: perusteluissa sivulla 8 sanotaan: >>Niinikään on valiokunta yhtynyt 219: ehdotuksiin siinä, että äänioikeutta on käytettävä mieskohtaisesti 220: eikä valtamiehen kautta>>. Samoin vielä 7:ssä §:ssä vahvistetaan 221: tämä ajatus. Siinä sanotaan: >>Älköön vaalioikeutta valtamiehen 222: kautta käytettäkö>>. Mutta gr §sisältää:>> Äänivaltainen saa luovuttaa 223: puhe- ja äänivaltansa toiselle henkilölle, joka on Suomen kansa- 224: lainen.>> Samoin valiokunnan perusteluissa sanotaan sivulla 4: »Tästä 225: syystä on valiokunnan enemmistö asettunut esitysten kannalle 226: siinä, että ääniasteikko on kokonaan poistettava>>. Mutta 92 §sisältää, 227: että ääniasteikkoa ei ole poistettu. Mietinnössä ei siis tarjota yleistä, 228: yhtäläistä äänioikeutta, niinkuin ed. Wiljakainen koetti väittää. 229: Muuten tämä kanta, minkä nuorsuomalaiset ovat esiintuoneet 230: kunnallislain uudistukseen nähden, ei minun käsittääkseni ole 231: heidän todellinen kantansa. Useissa eri tapauksissa on nuorsuoma- 232: laisen puolueen taholta tuotu esiin toinenkin kanta, ja se kanta 233: on jokseenkin yhtä pitävä sen kannan kanssa, minkä suomettarelaiset 234: ovat tuoneet esille. Tätä todistaakseni pyydän huomauttaa sitä 235: lausuntoa, jonka Kuopion kaupungin nuorsuomalainen valtuusto 236: antoi hallituksen kunnallislakiehdotusta käsitellessään. Kuopion 237: kaupungin valtuusto asetti kolmimiehisen valiokunnan antamaan 238: 620 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 239: 240: 241: lausuntoa kunnallislaista valtuustolle. Tuohon koimimieiliseen 242: komiteaan tuli valittua herrat Kastegren, Killinen ja St~ng. Sen 243: lausunnon perusteluissa sanotaan: 244: >>Kun valiokunnassa tästä vaalitavasta keskusteltiin, asettui 245: allekirjoittanut Kastegren komitean lausuntoa ja suhteellista vaali- 246: tapaa y. m. pääkohdissa hyväksyvälle kannalle, mutta allekirjoitta- 247: neet Killinen ja Streng asettuivat sille kannalle, että he, katsoen 248: parannuksia ja uudistuksia kunnallisissa vaaleissa kylläkin tarpeelli- 249: siksi, mutta ei sillä tavalla aikaansaataviksi, kuin komitea on ehdot- 250: tanut, vastustavat komitean ehdotusta suhteellisesta vaalitavasta 251: ja äänioikeuden laajentamisesta niin laveaksi kuin komitea on ehdot- 252: tanut, seuraavilla perusteilla: 253: >>Allekirjoittaneiden Killisen ja'"Strengin mielestä pitäisi kaikille 254: ajatteleville kansalaisille olla selvä, ettei kansamme ollutkaan 255: kypsynyt edukseen käyttämään sitä tavattoman jyrkkää muutosta, 256: mikä valtiollisiin vaaleihin nähden täällä tapahtui, vaan että juuri 257: tämän muutoksen seurauksena on ollut se, että kansamme nykyjään 258: on mitä vaarallisimmassa valtiollisessa asemassa, jota vaaraa vielä 259: suurentaa se, että kansamme on jakaantunut puolueisiin, joiden 260: välillä suuri kiihoitus ja katkeruus vallitsee. Ja tätä hajanaisuutta 261: koko maamme vahingoksi on juuri omansa ylläpitämään valtiollinen 262: vaalilakimme. Hajaantuneina olemme tietysti heikot torjumaan ei 263: ainoastaan niitä vaaroja, jotka meitä kansana ulkoapäin uhkaavat, 264: vaan myöskin niitä vaaroja, jotka sisällisten asian järestämistä 265: uhkaavat. Sen ulkonaisen heikkouden osoituksen vuoksi, joka tuli 266: ilmi juuri kansan vielä kypsymättömänä ollessa liika laajalle raken- 267: netun vaalilain perusteella kokoonpannun eduskuntamme toimin- 268: nasta, menetimme suuressa määrin sivistyneen Europan myötätuntoi- 269: suutta meitä kohtaan, samoin ulkomaisen luottomme finanssiasioissa, 270: suureksi vahingoksi maanviljelyksellemme, kaupallemme ja teolli- 271: suudellemme. Kun käsillä oleva ehdotus on melkein täydellinen 272: kopia valtiollisesta vaalilaista, on täysi syy pelätä, että tulevaisuu- 273: dessa uuden ehdotuksen pohjalla käsitellyt kunnalliset asiamme 274: joutuisivat samanlaiselle huonolle ja kypsymättömälle kannalle, 275: kuin ulkonaiset asiamme tätä nykyä ovab. Sitte jatketaan vielä 276: perusteluissa: >>Suomen kansa on viime aikoina pyrkinyt olemaan 277: mallikansa koko maailmalle, mutta syytä on kuintenkin epäillä, 278: ettei se sellaiseksi pysty. Minkätähden meidän nyt pitäisi tälläkin 279: alalla ottaa niin laaja ja äkkijyrkkä askel, jollaista ei ole uskallettu 280: ottaa kaikkein vapaimmissakaan ja kansanvaltaisimmissa maissa•. 281: Tämän lausunnon johdosta Kuopion kaupungin nuorsuoma- 282: laisella valtuustolla ei ollut mitään muistuttamista. Kun sikäläinen 283: meidän puolueen äänenkannattaja paljasti tämän lausunnon, toi 284: sen julkisuuteen, niin yksikään nuorsuomalaiseen puolueeseen 285: lukeutuva sanomalehti ei ole sisältänyt tätä vastaan yhtäkään riviä. 286: Kunnallislainsäädännön uudistus. 621 287: 288: 289: Siis nuorsuomalainen puolue kokonaisuudessaan on hiljaisesti hyväk- 290: synyt Kuopion valtuuston kannan kunnallisen äänioikeuden uudis- 291: tukseen nähden (Ääni vasemmistosta: Kuvaavaa!). 292: 293: P u h e m i e s : Puhujaa ei saa häiritä! 294: 295: Ed. T u r k i a: Jos nuorsuomalaiset esiintyisivät yhtä peitte- 296: lemättä kuin suomettarelaiset, niin ne voisivat jotensakin yhtyä 297: kunnallislain uudistukseen nähden. Mutta nyt ei nuorsuomalaisilla 298: ole pakkoa siihen. He tietävät, että kunnallislaki joka tapauksessa 299: tulee jäämään hyväksymättä, kun kerran suomettarelaiset ja ruot- 300: sinmieliset ovat sillä kannalla ja kun osa, kuten ed. Tanttu y. m., 301: nuorsuomalaisistakin ovat yhtä mieltä ed. Gebhardin y. m. kanssa. 302: Silloin kun on takeet, että kunnallislaki jää kesken, silloin voivat 303: nuorsuomalaiset näytellä vapaamielisten osaa täällä. 304: Suomettarelaisten surullisen kuuluisaan kuperkeikkaan, jonka 305: he ovat tehneet tässä kunnallislain uudistuksessa, ansaitsee vielä 306: hiukan kajota. Täytyy heittää silmäys siihen, mitä suomettarelai- 307: set ovat ennen sanoneet tästä tärkeästä asiasta. Olemmehan kuul- 308: leet tässä eduskunnassa edellisillä istuntokansilla ja I907 vuoden 309: valtiopäivillä jo, kuinka suomettarelaiset jokaisen asian yhteydessä 310: toivat kantansa esiin kunnallislain uudistukseen nähden. Eihän 311: ollut juuri sitä asiaa, missä he eivät sitä tuoneet esille, moittien 312: hallitusta vitkastelusta ja viivyttelemisestä. Yksinpä silloin, kuin 313: kieltolakia evästettiin valiokuntaan, ed. Paasikivi ensiksikin moitti 314: hallitusta mitä ankarimmin siitä, ettei se ollut »Valmistanut suuria 315: uudistusasioita>>, niinkuin hän sanoi vaan wiivytellyt, vaikka sillä 316: kyllä oli ollut hyvästi aikaa>), ja mainitsi lopuksi: >>Tämä asianhaara 317: on ollut syynä myöskin siihen, että olemme olleet pakoitetut val- 318: mistamaan laajan kunnallisia äänioikeusoloja koskevan lakiehdo- 319: tuksen. Siinä asiassa on hallitus pitkän aikaa viivytellyt, ja kun se 320: vihdoin on asiaan käynyt käsiksi, niin se, asettaessaan sitä valmis- 321: tamaan komitean, on osottanut siinäkin erinomaista ja meidän mie- 322: lestämme kummastuttavaa yksipuolisuutta>). Nämä merkilliset 323: sanat löytyvät I90J eduskunnan pöytäkirjassa sivulla 681. Nyt ed. 324: Paasikivi sanoo: >>Olisiko tällainen pitkälle menevä reformi ainakaan 325: tällä hetkellä paikallaan.>> (Ääni vasemmistosta: Kuulkaa!) 326: 327: P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa, että välihuudahdukset 328: saattavat häiritä eduskuntaa ja kehottaisin siis edustajia olemaan 329: niitä tekemättä. 330: 331: Ed. T u r k i a: Ed. Paasikiven mielestä oli hallitus silloin viivy- 332: tellyt tavattoman suuressa määrässä, niin että suomettarelaisten puo- 333: lueen oli oikein pakosta täytynyt ryhtyä semmoisen laajan lakiesi- 334: 622 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 335: 336: tyksen tekemiseen kuin kunnallislakiesitys on, mutta nyt sama herra 337: sanoo: >>Maaseudulla ei tätä reformia myöskään niin paljon kaivata 338: vielä tällä hetkellä>>. Tämä herra on riyt valmis yhtymään ed. Geb- 339: hardiin siinä, että sitä nyt voitaisiin kokeilla korkeintaan kaupun- 340: keihin nähden, mutta ei maaseudulla. Näin on ed. Paasikiven kanta 341: muuttunut ja tietysti, niinkuin täällä on tullutkin esiin, koko suo- 342: mettarelaisen puolueen kanta. 343: Kun kieltolaista keskusteltiin I7 p. lokakuuta I907, silloin ed. 344: Nevanlinna tältä paikalta lausui jotensakin suoria sanoja hallituk- 345: selle kunnallislain viivyttelyyn nähden. Hän sanoi: >>Tämä laki on 346: yksi niistä kolmesta, joidenka suhteen tämän kansan verraton enem- 347: mistö, sen uskaltaa huoleti sanoa, on ollut jo kauvan aikaa selvillä, 348: että ne ovat kaikkein tärkeimmät, joiden ratkaisua tältä uudelta 349: eduskunnalta odotetaan. Ne kolme ovat tavallisilla triviaalisilla 350: sanoilla sanoen: torpparilaki, kunnallisen äänioikeuden uudistami- 351: nen ja kieltolaki. Tämä on yksi näistä, onko se kolmas, vai toinen 352: vai ensimmäinen niiden joukossa, se saattaa olla yhdentekevä, sitä 353: on kai yleensä vaikea ratkaistakin, arvosteltakoon asia miltä kan- 354: nalta tahansa>>. Ja sitten hän jatkaa: »Ne kaksi muuta, tämän vii- 355: meksi mainitsemani kolmannen kanssa, ovat ainoat leivänmuruset 356: kivien joukossa, jos täällä esillä olevia esityksiä katselee kansan 357: kipeimpien ja suurimpien tarpeitten rinnalla». 358: Niin tärkeä oli kunnallislain uudistus silloin suomettarelaisen 359: puolueen mielestä. Kun ed. Nevanlinna piti tämän puheensa, kes- 360: keytti keskusta hänet usean kerran hyvä-huudoilla. Keskusta näytti 361: olleen silloin ed. Nevanlinnan takana. Missä se on nyt? Missä on ed. 362: Nevanlinna nyt, kun hän ei tule kantaansa puolustamaan? Jos 363: meikäläisistä joku olisi silloin noussut tälle paikalle ja sanonut että 364: ed. Nevanlinnan myötätuntoisuus kunnallislain uudistusta kohtaan, 365: samoin kuin koko suomettarelaisen puolueen, on teeskentelyä, niin 366: mitä te hyvät suomettarelaiset olisitte sanoneet? Voidaanko kuvi- 367: tella sitä raivoa, mikä keskustassa olisi noussut, ja kuitenkin se oli 368: teeskentelyä, se on nyt tullut täysin selville. 369: Kun hallitus sai kunnallislakiehdotuksensa valmiiksi ja kun se 370: lähetti sen maalaiskunnille kuntien lausuntoja varten, niin Suometar 371: kirjoitti pääartikkelin paikalla mitä äkeimmän artikkelin, jossa ei 372: löydetty kyllin kiivaita sanoja, joilla moitittiin hallitusta siitä, että 373: se on viivyteHyt kunnallislain valmistusta niin kauvan ja nyt se 374: lähettää sen kunnille ja kuvernööreille lausuntoa varten. Siinä 375: artikkelissa asetutaan sille kannalle, että kunnallislain uudistus 376: on tapahtuva ennenkuin kunnilta saapuu vastaukset tai ainakin 377: samaan aikaan. Siinä artikkelissa m. m. sanotaan näin: 378: »Mitään nurinkurisempaa, kuin että näin ollen, sitten kun kan- 379: san ainoat lailliset edustajat ovat jo asiasta mielensä lausuneet ja 380: lain siitä puolestansa laatineet, kuntien ja kuvernöörien - kuver- 381: Kunnallislainsäädännön uudistus. 623 382: 383: nöörien! - pitäisi käydä sanomaan, millainen heidän mielestään 384: asiasta eduskunnalle tehtävän ehdotuksen pitäisi olla, - mitään 385: nurinkurisempaa, sanomme, kuin tämä tämmöinen nurinpäisyys, 386: on vaikea tällä alalla kuvitella. 387: Mutta niinhän on, tällaisiin mielettömyyksiin saattaa sellainen 388: tila viedä, mikä meillä vallitsee hallituksen ja kansan enemmistön 389: välisessä suhteessa, hallitus on kokoonpantu aineksista, jotka ovat 390: tälle enemmistölle ja sen pyrinnäille vieraat. Tärkeimmistä pyrin- 391: nöistään ei. kansa voi luopua, päinvastoin se ajaa niitä voimiensa 392: takaa. Hallituksen on kyllä sitten senkin pakko laahata perässä, 393: mutta kun se tulee perässä, ei se voi, niinkuin sen pitäisi, johtaa, 394: suunnitella, järjestää ja edistää tervettä kehitystä, vaan löytää 395: itsensä kerta toisensa perästä sellaiseen umpikujaan ajautuneeksi kuin 396: nyt tässä äänioikeusasiassa, jossa senaatin asema on suorastaan 397: säälittävä. Sillä se on pahin kaikista mahdollisista asemista, se on 398: naurettava>>. 399: Ajatelkaa hyvät suomettarelaiset! Kuka tässä on nyt umpiku- 400: jassa, hallitusko vai suomettarelaiset (Ääni vasemmistosta: >>Saako 401: nauraa*? - Vasaranlyöntejä). 402: Samassa artikkelissa sanotaan myöskin, että kun >>eduskunta 403: tekee päätöksensä kunnallisessa äänioikeuskysymyksessä, tieto 404: siitä leviää ilosanomana jokaikiseen Suomen kuntaan>>. - Silloin oli 405: suomettarelaisten kanta se. Nyt he sanovat ed. Gebhardin suun kautta: 406: >>Toivon sen vuoksi, että nykyinen mietintö ei tulisi täällä eduskun- 407: nassa loppuun käsitellyksi, vaan että hallitus ottaisi tämän asian 408: kokonaisuudessaan aivan uuden pohdinnan alaiseksi, huolimatta 409: siitä, mitä kunnalliskomitea tai valtiopäivävaliokunta on ehdottanub. 410: Noin suuressa määrässä ovat suomettarelaiset muuttuneet kunnallis- 411: lain uudistukseen nähden. 412: Mistä sitten tuollainen muutos on johtunut? Täytyy johtaa 413: mieleen, millä kannalla suomettarelaiset olivat kansan uudistuskysy- 414: myksiin nähden silloin, kun he olivat vallassa. Täytyy muistaa, 415: että tämä puolue ei pannut pienintäkään painoa kansan vaatimuksille, 416: se ei välittänyt kansan vastalauseista, ei mistään. Se totteli nöy- 417: rästi virkavaltaisen Venäjän hallituksen määräyksiä. No, miksi 418: suomettarelainen puolue sitten yht'äkkiä kääntyi kansanvaltaiseksi, 419: miksi se lupasi suunnattoman määrän uudistuksia, miksi kaikkialla 420: sen agitaattorit ja luottamusmiehet selittivät, että suomettarelainen 421: puolue nyt on niin ja niin edistysmielinen niissä ja niissä tärkeissä 422: kysymyksissä? Semmoinen tilapäinen uudistushalu syntyi siitä, 423: että suomettarelainen puolue kukistui hallituksesta. Sen täytyi 424: luvata, ja se ei empinyt mitä se lupasi. 425: Täytyy johtaa myös mieleen suomettarelaisen puolueen kokous, 426: joka pidettiin lokakuussa I906. Siinä kokouksessa lausui suomettare- 427: laisen puolueen johtaja ed. Danielson-Kalmari: ~Meidän täytyy 428: 624 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 429: 430: 431: pyrkiä siihen, että me saamme tässä maassa johtavan aseman>>. 432: Suomettarelaiset ovat aivan tarkasti noudattaneet tätä johtajansa 433: lausetta. Ne ovat pyrkineet tuohon asemaan, mutta eivät ole välittä- 434: neet keinoista, joiden avulla ovat siihen pyrkineet. Tulee muistaa, 435: minkälaisia keinoja se puolue on käyttänyt Venäjän virkavaltaista 436: hallitusta liehakoidessaan, samalla kuin tämä sama puolue on tees- 437: kennellyt edistyspuolueeksi. Tulee muistaa mitä kaikkia palveluksia 438: suomettarelainen puolue on Venäjälle päin tehnyt. Muistetaan, 439: mitä sanomalehdet kertoivat silloin, kun Stolypin piti sen suuren 440: puheensa duumassa. Yleensä kaikki Suomen sanomalehdet, paitsi suo- 441: mettarelaiset, sanoivat, että se puhe oli jonkunlainen jäljennös niistä 442: kirjoituksista, joita suomettarelaiset lehdet olivat sisältäneet. Kuinka 443: pitkälle suomettarelaiset ovat menneet noissa renginpalveluksissa - 444: 445: Puhemies : Saan muistuttaa puhujalle, että pitää käyttää 446: sopivampia sanoja. 447: 448: Ed. T u r k i a : Kiitos! Mainita ansaitsee, että Suomettaressa oli 449: pari merkittävää kirjoitusta vuodelta 1906, ensimmäinen 28 p:ltä 450: lokakuuta, toinen r8 p:ltä marraskuuta. Nuo kirjoitukset sisälsivät 451: erinomaisia tietoja. Niissä koetettiin todistella, että niinkutsutut 452: •Kalskekirjeet>> eivät olleet väärennettyjä. Tahdottiin uskottaa 453: Venäjän taantumusmieliselle hallitukselle, että joku perustuslaillisen 454: ryhmän osa oli noiden kirjeiden takana. Tuskin on yksikään valtiolli- 455: nen puolue missään maassa käyttänyt noin kehnoja keinoja kuin 456: suomettarelainen puolue, päästäkseen valtaan. Ne ovat aivan kirjai- 457: mellisesti seuranneet sitä ajatusta, jonka ed. Danielson-Kaimari 458: lausui mainitussa suomettarelaisten kokouksessa, että »meidän tulee 459: pyrkiä siihen, että saamme tässä maassa johtavan aseman.>> 460: 1fistä nyt johtui sitten tuo äkillinen kuperkeikka, että suomettare- 461: lainen puolue heittää kansalle antamansa lupaukset täyttämättä, 462: että se rehellisesti tunnustaa, että kunnallisuudistus ei ole vielä 463: kiireellinen, vaan että se voidaan heittää yhä edelleenkin hallituksen 464: valmistettavaksi? Tämä kannan muutos johtuu siitä, että suometta- 465: laiset oyat jo päässeet hallitukseen, heille on jo noussut valta päähän. 466: He luulevat, että kyllä sitä nyt taas pärjätään, niinkuin Bobrikoffin 467: vuosina. Nyt heidän mielestään voidaan kaikentaisille uudistuksille 468: antaa palttua! 469: Täällä ovat useammat edustajat viitanneet Kotkan esimerkkiin. 470: Etenkin suomettarelaisen puolueen taholta tahdotaan todistella, 471: että nyt on mielipide yleensä maaseudulla muuttunut, ettei enään 472: kannateta uudistuksia siinä määrässä kuin ennen, ja siihen on vai- 473: kuttanut Kotkan esimerkki. Etenkin ed. Paasikivi koetti tätä 474: teroittaa. 475: No, mitä ihmettä siellä Kotkassa sitten oikein tapahtuu? Siellä on 476: Kunnallislainsäädännön uudistus. 625 477: 478: sosialistinen valtuusto, mutta se sama sosialistinen valtuusto, oli 479: siellä jo silloin, kuin suomettarelainen puolue 1907 jätti laajan 480: esitysehdotuksensa kuunailisiksi uudistuksiksi. Siis se ei ole syynä. 481: Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että Kotkassa nykyään on 482: sellainen valtuusto, ettei sen aikana ole tapahtunut kaupungin 483: kassan kavalluksia kuten ennen muinoin, kun ei siellä ollut vallassa 484: yhtäkään sosialistia? Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että tämä 485: esimerkki on niin kauhea? Minä en todellakaan tiedä, mitä siellä 486: muuta olisi tapahtunut sellaista pahaa. Luultavasti täällä sanotaan, 487: että Kotkan kaupungin valtuuston syy on se, että raha-asiat ovat 488: siellä niin huonolla kannalla. Ovatko muitten kaupunkien raha- 489: asiat hyvällä kannalla? Äskettäin oli eräässä lehdessä uutinen, 490: että Helsinki, Viipuri, Turku ja Tampere hakevat yhteensä 42 491: miljoonan markan lainaa. Eikö siis muualla kuin Kotkassa ole 492: huonot raha-asiat? Kotkalaiset etsivät ainoastaan miljoonan markan 493: lainaa. 494: Ja mistä johtuivat sitten Kotkan kaupungin huonot raha-asiat? 495: Onko se nykyisen sosialistisen valtuuston syy? Jokaisen Kotkan 496: oloja tuntevan, joka omaa sen verran rehellisyyttä, täytyy myöntää, 497: että syy ei ole nykyisten valtuuston. Tiedetään, että Kotkan rahalli- 498: sia oloja ovat kaikkein suurimmassa määrässä painostaneet sataman 499: laajennustyöt. Mutta kuka pani nämä sataman laajennustyöt 500: alkuun? Se ei ollut sosialistinen valtuusto. Sen teki porvarillinen 501: valtuusto. Ja kenen etuja silmälläpitäen tämä laaja sataman perkaus- 502: työ pantiin toimeen? Ei suinkaan työväen, vaan porvarien. -Niitten 503: jotka ovat seuranneet Kotkan oloja, täytyy muistaa, että silloin siellä 504: työväen joukossa kohosi ääni, joka vastusti sataman laajennus- 505: kysymystä ja joka olisi tahtonut siirtää sataman kokonaan toiselle 506: puolen kaupunkia. Porvarit taistelivat sitä suunnitelmaa vastaan. 507: He tahtoivat vanhan sataman saada kuntoon, suorittaa siinä suuret 508: syvennystyöt ja sen sellaiset. Se oli porvarillinen valtuusto, joka 509: laati Kotkan kaupungin satamanlaajennukseen piirustukset ja joka 510: hankki niille vahvistuksen. Sosialistinen valtuusto on nyt pannut työt 511: siellä käymään. Rahaa se on tietysti niellyt, mutta Kotkan kaupun- 512: gin raha-asiat eivät nyt ole sen kehnommalla kannalla kuin muitten- 513: kaan kaupunkien, kaikista niistä parjauksista huolimatta, mitä 514: porvarit ovat koettaneetkin levittää. 515: Täällä ed. Erkko rehellisesti tunnusti, että syy ei liene Kotkan 516: nykyisen valtuuston, vaan ovat siinä juuret pitemmällä. Ja se pitää 517: paikkansa. Suomettarelaisten edustajien joukossa löytyy täällä hen- 518: kilöitä, jotka ovat mieskohtaisessa keskustelussa aivan rehellisesti 519: tunnustaneet, että heikäläiset olisivat joutuneet monessa kunnassa 520: samanlaiseen asemaan, kuin Kotkassa nyt sosialistit,,taistellessaan 521: ruotsalaisten kanssa kunnallisesta vallasta, ellei heillä olisi ollut tur- 522: vanaan Kansallis-Osake-Pankki. Tämän ovat suomettarelaiset edus- 523: 40 524: 626 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 525: 526: tajat tunnustaneet, mutta siitä huolimatta ed. Paasikivi tulee ja 527: viskoo täällä syytöksiä, joilla hän koettaa osottaa koko kunnallis- 528: lain uudistuksen tarpeettomuutta, muka Kotkan kaupungin esi- 529: merkillä. Nämä tällaiset seikat joita ed. Paasikivi y. m. ovat esiin- 530: tuoneet kunnallislain uudistuksen hylkäämiseksi, ovat, katselisipa 531: niitä miltä kannalta tahansa, tekosyitä, joita on nyt äkkiä haali- 532: malla haalittu kokoon. 533: Me olemme täällä saaneet kuulla sielutieteellisen luennon, miten 534: ed. Gebhard on muuttunut teoreettikosta käytännön mieheksi. Me 535: saimme myös kuulla sen tärkeän ilmoituksen ed. Paasikiveltä, että 536: hän liikkuu ~ainoastaan n. k. porvarillisissa piireissä». Minä en 537: tiedä, mitä tuollaiset tiedonannot tätä eduskuntaa hyödyttävät. 538: Sillä jokainenhan täällä, ainakin meikäläisistä, tietää, ettäsuomettare- 539: laiset herrat eivät varsinaisen kansan keskuudessa liiku muulloin 540: kuin silloin, kun he tarvitsevat sieltä äänestäjiä. Siis tuollaisia ilmoi- 541: tuksia tekemättä tiedetään kyllä, missä piireissä suomettarelaiset 542: herrat liikkuvat. Ne liikkuvat porvarillisissa piireissä, milloin sitte 543: venäläisissä, milloin ruotsalaisissa. 544: Minun mielestäni jokaisen edustajan pitäisi tietää, että tässä 545: maassa löytyy suuri joukko kansalaisia kansan syvistä kerroksista, 546: jotka ovat menettäneet jotensakin koko luottamuksensa rauhalli- 547: sen kehityksen kulkuun ja joilta on riistetty toiveet, että rauhal- 548: lista tietä saadaan mitään uudistuksia tässä maassa aikaan. Kun 549: porvaristo, niinkuin näyttää jotensakin varmaa olevan, tulee hyl- 550: käämään tämän kunnallislain uudistuksen, niin tehkää se tietäen, 551: että te samalla yhä edelleen kasvatatte sitä joukkoa, joka ei luota 552: rauhalliseen kehitykseen, vaan uskoo ainoastaan vallankumoukseen. 553: Kun te tulette suuressa valiokunnassa menettelemään niin, että 554: tästä kunnallislain uudistuksesta ei tule mitään, niin tietäkää se, 555: että te samalla annatte vallankumouksellisille aseita; te koetatie 556: saada, sekasorron tässä maassa aikaan. Sillä teidän kaikkein pitäisi 557: ymmärtää, että jos niin tarpeellista uudistusta, kuin kunnallislain 558: uudistus on, ei saada hyvällä, niin kansa ottaa sen pahalla sopivan 559: hetken tullessa. Kansan syvistä kerroksista ei ole kadonnut se ko- 560: kemus, jolla saavutettiin valtiollinen äänioikeus. Ja se tulee siihen 561: kokemukseensa nojaamaan silloin, kun tulee sopiva hetki kunnalli- 562: sen äänioikeuden saavuttamiseksi. 563: Mutta, hyvät porvarit, älkää luulko, että jos te nyt kiellätie 564: kunnallislain uudistuksen, seuraava suurlakko tulee leikittyä yhtä 565: rauhallisesti kuin viimeinen. Minä en ainakaan ole niin ihanteelli- 566: nen, että sitä voisin uskoa. Sosialidemokraattinen puolue ei kykene 567: silloin enää hillitsemään niitä voimia, joilta te olette kaiken luotta- 568: muksen rauhalliseen kehitykseen riistäneet (Hyvä-huutoja vasem- 569: malta). 570: Me ymmärrämme kyllä ruotsinmielisten kannan tässä asiassa. 571: Kunnallislainsäädännön uudistus. 627 572: 573: Se on meille selvä kuin päivä. Me tiedämme, että jos tämä kunnal- 574: lislakiuudistus tulee laiksi edes sellaisenaan, kuin mitä se on valio- 575: kunnan mietinnössä, niin se sisältää sen, että ruotsinkielinen yli- 576: mystö tässä maassa menettää lähes kokonaan kunnallisen vaiku- 577: tusv!)ltansa. Ruotsalaiselta ylimystöltä on tämän lain hyväksyttyä 578: leikattu siivet poikki ja sentähden sen ylimystön edustajat ovat 579: koettaneet tehdä voitavansa saadakseen tämän 'lain kumoon. Ne 580: tulevat tarttumaan niinkuin huk.k:uva oljenkorteen ja minä en 581: epäile, ett'eivätkö suomettarelaiset avusta heitä tässä tehtävässä, 582: sillä se on tullut täällä niin selvästi ilmi. Yleensä huhuna kiertää- 583: muutamat yläluokan edustajat ovat olleet niin varomattomia, että 584: ovat tulleet lausuneeksi, miten suuressa valiokunnassa menetellään 585: - huhuna kiertää, että suuri valiokunta tulee lähettämään kun- 586: nallislakiehdotuksen perustuslakivaliokuntaan. Sitä koetetaan siellä 587: viivyttää mahdollisimman kauvan ja sitten heittää sikseen. Minä 588: uskallan kuitenkin olla sitä mieltä, että meidän ryhmämme edusta- 589: jat tulevat tuollaista taantumuksellista tekoa vastustamaan suu- 590: ressa valiokunnassa kaikilla keinoilla. Jos sellainen temppu tapah- 591: tuu, niin siitä edesvastuu lankee myöskin tämän eduskunnan ylä- 592: luokan edustajain kontolle. Miettikää ja tehkää niinkuin hyväksi 593: näette. (Hyvä! Hyvä!). 594: 595: Ed. v o n A 1 f t h a n : Det har gått med debatten i denna 596: fråga såsom att förutse var, nämligen att den i väsentliga delar 597: har rört sig som en allmän debatt rörande frågan om reformering 598: af kommunallagstiftningen i dess helhet. Det är väl också det rikti- 599: gaste sättet, att begynna denna fråga, att låta en sådan allmän debatt 600: föregå specialdebatten. J ag har icke för afsikt, att gå in uppå några 601: detaljer, men skall beröra några frågor af allmän betydelse i samman- 602: hang med det nu föreliggande ärendet. 603: J ag ville dock först fästa uppmärksamheten vid det anmärk- 604: ningsvärda uttalandet, som representanten Paasikivi gjorde vid 605: senaste plenum. J ag kan nu icke tro, att detta yttrande egentligen 606: innebar något program, utan antar att det snarare var en plötsligt 607: påkommen tankeflykt, som föranledde detsamma, då hr Paasikivi 608: antydde att städerna lämpligen kunde göras tili föremål för ett sådant 609: här rösträttsexperiment i ändamål att utvidga hans sociala vetande. 610: Detta experiment kunde blifva ganska dyrt. Om vi taga t. ex. en koru- 611: mun med den omfattning, som landets hufvudstad> med en årsbudget 612: om 13 miljoner mark, sålunda en mycket stor procent af hela vår 613: statsbudget, och då vi veta att detta samhälle besitter fastigheter och 614: tomter till ett värde af tiotal miljoner, så är det påtagligt, att ett 615: kommunalt vanstyre skulle kunna hållas uppe under åtskilliga år 616: genom ett bortödslande af denna förmögenhet, som är afsedd att 617: vara ett stöd för den korumunala ekonomin under decennier framåt. 618: 628 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 619: 620: 621: Det är således ganska alvarliga följder, som dylika experiment kunna 622: framkalla. J ag vill därför i det längsta hoppas, att någon verklig 623: afsikt icke låg bakom yttrandet. 624: Så framhölls här utaf kommunalutskottets ordförande senast, 625: att han vid närmare eftersinnande finner en hel hop med brister i 626: det förslag, som kommunalutskottet förelagt landtdagen, men att 627: stora utskottet ju kan bortarbeta dessa brister. Nu är det näppeligen 628: stora utskottets uppgift att bearbeta tili detsamma hänskjutna 629: förslag i sådant syfte att sådana brister, som specialutskottet skäligen 630: väl själf skulle kunna bortarbeta, därigenom skulle afhjälpas. Kon- 631: sekvensen utaf hr Erkkos påstående i denna del vore dock: att hr 632: Erkko skulle anhålla om att få detta betänkande tillbaka till kom- 633: munalutskottet på det att kommunalutskottet måtte bortarbeta 634: de brister han själf nu redan finneri detsamma. Ett sådant för~ 635: farande vore fullkomligt riktigt och från den synpunkten ock:så 636: motiveradt: Taga vi nu saken helt praktiskt, så ha vi här för 637: oss tre lagförslag med sammanlagdt 250 §§, hvilket nu jämte det 638: stora antalet lagförslag, som redan äro remitterade tili stora 639: utskottet, skulle ditsändas i och för närmare bearbetning, och 640: dock: hafva vi blott fyra veck:or af landtdagstiden kvar. Vi veta 641: att stora utskottet på behandlingen af agrarlagen, som icke nu häller 642: är alldeles afslutad, har användt två veckors tid, agrarlagen med 643: dess 70 a8o §§. Det är påtagligen otänkbart att kommunallagförslaget 644: skulle hinna bli slutbehandladt å ena sidan i stora utskottet, · å andra 645: sidan af landtdagen, som för sin del ännu har att handlägga den stora 646: agrarfrågan. 647: J ag kommer härmed in på en del af arbetsordningen, som måste 648: alvarligen tagas under ompröfning, om någonting skall fås tili stånd 649: öfver hufvud. Det är fullkomligt omöjligt att under en tid af tre 650: månader tili behandling företaga ett helt dussin stora lagstiftnings- 651: ärenden med mindre att dessa bli ytterst ytligt behandlade. Vi 652: måste nöja oss med att fördela arbetet på en hel valperiod och se 653: till hvad vi hinna utföra under tre, respektive fyra, sessioner och 654: försöka få någon planmässighet i vårt arbete till stånd. Annars blir 655: det myck:et skrik och litet ull. Jag håller det för önskligt att stora 656: utskottet skulle hinna behandla åtminstone de viktigaste tili det- 657: samma från socialutskottet remitterade ärenden, så att åtminstone 658: dessa skulle hinna bli slutförda och icke denna landtdag åter skulle 659: uppvisa ett tomt slutresultat. 660: Hvad åter den ifrågasatta reformen af ·kommunallagstiftningen 661: beträffar, så ville jag återhämta det påståendet jag gjorde vid senaste 662: plenum, nämligen att denna reform, som är afsedd att för decennier, 663: ja, kanske för ett sekel framåt utgöra grunden för hela vår korumu- 664: nala förvaltning, så i staden som på landet, är det mest betydelsefulla 665: ärende, som den nu lefvande generationen har att handlägga, och ett 666: Kunnallislainsäädännön uudistus. 629 667: 668: ärende af denna betydelse skall handläggas med det alvar, som ären- 669: dets vikt kräfver. Ett sådant alvar har härintills icke kommit detta 670: ärende till del. Det har icke behandlats från synpunkten af hvad 671: landets bästa i detta afseende kräfver, utan det har tyvärr väl mycket 672: behandlats som ett taktiskt val- och agitationsmedel partiema 673: emellan. Detta är ett ovärdigt sätt att behandla en så viktig sak. 674: I huru hög grad det varit fråga om dylik partitaktik har det senaste 675: andragande gifvit vid handen, hvilket mera sysselsatt sig med den 676: partitaktiska sidan af saken än med frågans kärna. Då ett ärende 677: är af denna stora vikt, så kan man ifrågasätta, huruvida icke frågan 678: är af den beskaffenhet att den bör som ensamt ärende vid en landt- 679: dag behandlas, måhända vid en särskild urtima landtdag, så att 680: detta ärende då skulle få den grundligaste beredning, som Finlands 681: landtdag är i stånd att ge ett ärende. Sedan man så skulle fått fram 682: ett verkligt lagförslag, som blifvit så beredt som det kan blifva här i lan- 683: det, så skulle lagförslaget läggas att hvila och föreläggas folket som 684: skulle om detaljerna få uttala sig öfverallt i bygderna genom olika 685: kommunalmyndigheter och på fria möten, samt gifva sin åsikt om 686: lagförslaget till känna vid nya val, innan lagen träder i kraft. J ag 687: håller detta ärende för så betydelsefullt att ett sådant sätt att gå 688: tillväga vid dess beredning borde komma i fråga. J ag emotser därför 689: med tillförsikt, att nu sittande landtdag icke i detta afseende skall 690: låta partisynpunkterna eller fruktan för nya val eller dylikt afhålla 691: sig från att behandla detta ärende så, som dess alvar och vikt för- 692: tjänar. 693: 694: Ed. Kaskinen: Kun tätä asiaa tällaisessa yleiskeskustelussa 695: jo kolmatta päivää eduskunnassa jauhetaan, nousee ajatus väkisin- 696: kin siitä, eivätköhän edustajat tässä kysymyksessä tarkoitakaan 697: täyttä totta. Keskustelussa on ilmennyt kaksikin jyrkästi toisistaan 698: eroavaa suuntaa. Toiselta puolen on vaadittu, että uusi kunnallis- 699: laki olisi muodostettava sellaiseksi, että kunnan varoilla eläjätkin 700: olisivat kunnan asioiden käsittelyssä samanarvoisia kuin ne, jotka 701: kunnan asioita taloudellisesti ylläpitävät. Toiselta puolen on tuotu 702: esiin sekin katsantokanta, ettei mitään uudistuksia tällä alalla olisi 703: tarpeen, ei ainakaan maalaisoloissa. Tämä viimeksi mainittu suunta 704: on antanut minullekin aihetta puuttua tähän ikävään keskusteluun. 705: Mitä itse asiaan tulee, että näin hajalleen on jouduttu eri käsit- 706: teissä, johtunee se pääasiallisesti tuosta kurjasta puolue-elämästä. 707: Ovathan kaikki puolueet vaaliagitatsioonissa panneet suurta mer- 708: kitystä kunnallislakimme uudistamiseen. Eittämätön totuus onkin, 709: että uudistuksia silläkin alalla tarvitaan ja ennen kaikkea niitä tar- 710: vitaan juuri maalaisoloissa. Onhan jokaiselle tunnettua, että juuri 711: maalaisoloissa puuttuu kunnallisissa asioissa niin sanoakseni ääni- 712: asteikko· kokonaan, mikä sentään jo kaupunkikunnilla on jossain 713: 630 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 714: 715: 716: määrin olemassa. Yhtä tunnettu on myöskin se seikka, miten mo- 717: nen maalaiskunnan kunnalliselämä on lamautunut sen vuoksi, että 718: päättäruisoikeus kunnan asioissa on vaan muutamien harvalukuisten 719: kuntalaisten käsissä, vaikka jokainen on velvollinen kykynsä mu- 720: kaan ottamaan osaa kunnallisiin rasituksiin. Juuri tästä on löydet- 721: tävissä syy siihen, minkätähden kunnallislakimme nykyisessä muo- 722: dossaan ei ole sellainen, että se tyydyttäisi kansan oikeustajuntaa. 723: En todellakaan ole vielä milloinkaan tullut havaitsemaan terveen 724: maalaiskansan keskuudessa - tarkotan ainoastaan sellaista maalais- 725: kansaa, joka ei ole puolue-elämään hullaantunut - että se vaatisi 726: kunnallista äänioikeutta, päättäruisvaltaa kunnallisissa asioissa sel- 727: laisille henkilöille, jotka eivät kunnalle penniäkään maksa, vaan se 728: vaatii sen tunteen oikeutusta, joka ilmenee siinä, että köyhinkin, 729: joka maksaa pienimmänkin summan kunnanveroina, tekee sen yhtä 730: vakavasti ja vaivannäöllä kuin rikaskin, joka suurempien tulojensa 731: puolesta maksaa enemmän. Sen vuoksi vaaditaan myös yhtäläistä 732: päättäruisoikeutta kaikkien niiden kesken, jotka sitä rasitusta jou- 733: tuvat kantamaan. 734: Tämän uuden lakiehdotuksen määräämät suhteelliset vaalit tule- 735: vat kyllä ensi alussa monessa kunnassa tuottamaan hankaluuksia 736: niitä toimeenpantaessa. Mutta ne ovat kuitenkin sellainen paha, 737: joka ei ole vältettävissä. Erityisesti pyydän minä kiinnittää suuren 738: valiokunnan huomiota siihen seikkaan, että se koettaisi keksiä kei- 739: non, jolla voitaisiin välttää jokavuotiset vaalit .. Tahtoisin siihen 740: nähden ehdottaa, että kunnan valtuusto valittaisiin neljäksi vuo- 741: deksi ja että vaalit toimitettaisiin joka toinen vuosi, jolloin puolet 742: valtuusmiehistä tulisi valittavaksi. 743: Muuten toivoisin, että suuri valiokunta ottaisi huomioon sen 744: ajatuksen, joka ilmenee valiokunnan kolmannessa vastalauseessa. 745: 746: Ed. S c h y b e r g s o n : J ag unnar så gärna partiprogrammen, 747: deras författare, och dem, som drifvit på dessa program, allt hvad 748: de kunna få. Det kan ju icke nekas, att dessa program, sådana de 749: framträdt alltsedan de första valen, voro minst sagdt monstruösa, 750: omfattade allting under himmel och på jorden och icke togo någon 751: hänsyn till värklighetens kraft och till det band, som omständig- 752: heternas makt dock måste lägga på reformifvern. Men såsom för- 753: hållandena utvecklat sig hos oss, allt sedan novemberdagarna, kan man 754: ju dock icke neka, att den låg så att säga i luften, denna reform- 755: ifver och denna tilltro till att reformkrafven kunde genomföras. 756: Må man därför icke helt och hållet förtänka en stor del af natio- 757: nen, att den anslöt sig till denna framtidstro. Och då man en 758: gång hängifvit sig åt ett visst program, vissa ideer, och tänkt 759: sig möjligheten af deras realiserande, så låter det sig icke så 760: lätt göra att rycka sig lös från dem och med klara ögon se och 761: Kunnallislainsäädännön uudistus. 631 762: 763: 764: erkänna, att man farit vilse. Det är detta, som för mig utgör 765: förklaringen på att dessa program äfven vid de senaste valen 766: framträdde i något så när oförändrad skepnad. Men äfven de, som 767: ha egnat sig åt denna programverksamhet och detta programför- 768: fattande, måste ju dock sist och slutligen få ögonen öppna. Och 769: det är detta, som enligt min mening förklarar de yttranden, som i 770: förevarande fråga vid senaste plenum egde rum. Det måste ju dock · 771: sist och slutligen för enhvar, som tänker alvarsamt och vililandets 772: bästa, framstå såsom en nödvändighet, att icke fortfarande med 773: blinda ögon gå i samma riktning som förut. Någonting skall man 774: väl lära utaf hvad dessa år hafva att framvisa, icke minst inom 775: denna kammare. Det är därför jag finner, att det nu, då det gäller 776: att se framtiden an och försöka ordna vårt arbete så, att det blir 777: fruktbärande och nyttigt, kunde vara på tiden att stryka ett streck 778: öfver programmen och stryka ett streck öfver hvad denna eller den 779: andra ha under dessa tider sagt. Allra minst är det något synnerligt 780: nöje att här i timtal höra samma saker, som vi fingo i så rikligt 781: mått bevittna under den första utaf dessa landtdagar, då denna 782: samma metod som i hr Turkias andragande kom tili användning i 783: det han lämnade en skildring af det ungfinska partiet och det suo- 784: metarianska partiet, var så vanlig och upptog våra sammanträden, 785: det ena efter det andra. Nöjet harju dessutom blifvit icke så väsent- 786: ligt minskadt nu, sedan talmannen beslutit sig för att göra alvar af 787: arbetsordningens föreskrift och ick!! vidare tiliåta de afbrott, som 788: förut hafva varit vanliga och som ju visserligen icke så litet påmint 789: om folkmöten, men ändock gifvit en smula krydda åt de eljest tarf- 790: liga anrättningarna. 791: Hr Turkia gaf, också sin vana likmätigt, en släng åt represen- 792: tanterna för det svenska folkpartiet och förklarade, att kommunal- 793: lagförslaget innebure en afklippning af vingarne på detta parti. 794: I detta afseende synes det socialdemokratiska partiet liksom suome- 795: tarianerna och det ungfinska partiet vara tämligen ense, och med 796: denna taktik ha de ju nu redan hållit på i några tiotal år, men märk- 797: värdigt nog, ser det ut, som om icke föisöken helt och hållet skulle 798: lyckas. 799: Hufvud&akliga anledningen, tili att jag uppträdt i denna diskus- 800: sion, är att jag önskat förklara, att trots det jag icke har anslutit 801: mig tili dylika partiprogram, som de, hvilka hos oss spelat en så stor 802: roll, jag dock finner naturligt, att man har inrangerat sin tankegång 803: inom dem och att det sedan varit rätt svårt att lämna dem. J ag 804: vili uttala min tilifredsställelse öfver, att detta nu dock sist och slut- 805: ligen har skett och att sist och slutligen förnuftet kommit tili sin rätt. 806: 807: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Koska se lausunto, jonka minä 808: viime istunnossa annoin, on muutamien edustajain puolelta täydel- 809: 632 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 810: 811: 812: lisesti väärin esitetty ja tämän väärän esityksen pohjalla on käyty 813: sekä viime istunnossa että vielä tässäkin intoilemaan ei ainoastaan 814: minua, vaan i h a n a s i a t t o m a s t i m y ö s k o k o s u o m a- 815: 1 a i s t a p u o 1 u e t t a v a s t a a n, niin pyydän saada huoma- 816: uttaa, että nämä intoilijat eivät näy malttaneen kuunnella minua 817: silloin loppuun saakka. Lausuntonihan päättyy seuraavilla selvillä 818: sanoilla: 819: r:ksi: että pidän välttämättömänä, että kunnallislainsäädäntö 820: saadaan pian perinpohjin uudistetuksi; 821: 2:ksi: että minä yhä edelleen toivon, e t t ä t ä m ä r e f o r m i 822: v o i t a i s i i n r a k e n t a a y 1 ei s e n j a y h t ä 1 ä i s en ä ä n i- 823: o i k e u d en peruste e 11 a; ja 824: 3:ksi: että minä p u h u i n y k s i n o m a a n o m a s t a p u o- 825: 1 e s ta n i. 826: Ei siis niinkuin ed. Turkia täällä sanoi, minun suuni kautta 827: suinkaan ole puhunut koko suomalainen puolue, vaan ainoastaan 828: minä yksin. Se tietysti soveltuu herrojen vasemmistolaisten - ja 829: väliin eräitten muittenkin vastustajaini - »taktillisiin periaattei- 830: siin)), ettei olla tällaisista tosiasioista tietääkseenkään. Senpävuoksi 831: minun viime istunnossa antamastani lausunnosta, joka on muuten 832: kokonaisuudessaan otettu vasemmiston äänenkannattajaan, ovat 833: juuri nämä tässä viimeksi esittämäni loppulauseet j ä te t y t k e r- 834: r a s s a a n p o i s. Ja sehän olikin välttämätöntä, sillä mitenkä 835: muuten olisi voitu sitten refereerata niitä oman ryhmän edustajain 836: lausuntoja, joissa k e r rassaa n totu u d e s t a poikkea- 837: v a 11 a t a v a 11 a väitettiin ei ainoastaan minun, vaan koko ryh- 838: mäni muka pitävän koko tätä kunnallisreformia ))t a r p e e t t o- 839: mana!~ Kuinka kauan vasemmisto tällä tapaa katsoo voivansa 840: perustaa toimintansa tosiasiain väärentämisiin? 841: Tämän yhteydessä tahdon vielä huomauttaa muutamista täällä 842: annetuista lausunnoista. 843: Ensiksikin ed. Tokoi oli huolissaan siitä, että minä muka olisin 844: •pettänyt» torppariäänestäjiäni meidän yhteisessä vaalipiirissämme. 845: Jos minä todella olisin sen tehnyt, niin ei suinkaan ed. Tokoin olisi 846: tarvinnut siitä olla niin pahoillaan kuin hän oli; sehän olisi vain ollut 847: hänelle itselleen ja hänen puolueelleen eduksi. Mutta nyt on asian- 848: laita se, että m i n ä e n o 1 e m i s s ä ä n t i 1 a i s u u d e s s a 849: v a 1 i t s i j o i 11 e n i 1 u v a n n u t e n e m p ä ä, k u i n m i t ä 850: t ä ä 11 ä o 1 e n e s i t t ä n y t t o i v o v a n i, e n e d e s a i n a 851: n i i n k ä ä n p a 1 j o a. Olen näet varma siitä, että minun Valit- 852: sijani hyväksyvät sen, etten tahtoisi heille säätää niin mutkaista 853: vaalilakia, että useassakaan kunnassa sitä ehkä ei voitaisi käyttää. 854: Olen myös varma siitä, että he ennemmin tai myöhemmin hyväk- 855: syvät sen, etten omasta puolestani tahtoisi syöstä heidän kuntainsa 856: asiain hoitoa niin nuorten kuin 21-, 22- ja 23-vuotisten käsiin, joista 857: Kunnallislainsäädännön uudistus. 633 858: 859: 860: useimmat eivät ole edes omaa kotiakaan vielä perustaneet, -mikä 861: toki olisi omiansa edesvastuuntunnetta lisäämään - olen siis varma 862: siitä, että he tämän ehdotukseni hyväksyvät, varsinkin kun he jo 863: näkevät, että jo 24-vuotistenkin äänioikeus tuottaa yhteisten asiain 864: hoitoon mitä arveluttavinta kypsymättömyyttä, jota sitte häikäi- 865: lemättömät henkilöt voivat käyttää hyväkseen e d i s t y s t ä 866: vastustaakseen 867: Kyllä minun siis on paljo helpompi astua valitsijaini eteen, kuin 868: esim. edustaja Tokoin, jonka on selvitettävä, millä tavalla sosialistien 869: puolustama ehdotus 25 vuoden vuokra-ajasta on torppareille edul- 870: lisempi kun so:n (Sorinaa vasemmalta. Puhemies: Hiljaa!). 871: Olen vihdoin levollinen siitäkin, että maalaiskansa, niin torp- 872: parit kuin tilallisetkin, ymmärtävät sitäkin ehdotustani, että kun- 873: nallisreformi aluksi pantaisiin toimeen vaan kaupungeissa ja vasta 874: muutamien vuosien kokemuksen perästä maalaiskunnissa. Tätä 875: ehdotusta tehdessäni ajattelin seuraavia asianhaaroja: 876: Ensiksikin k a u p u n g e i s s a v o i d a a n, kuten äsken sanoin, 877: käyttää ehdotettua vaalitapaa, useimmissa m a a 1 a i s k u n n i s s a 878: s e o 1 i s i m a h d o t o n t a. 879: Toiseksi on kaupungeissa järjestynyt työväki jo pidemmän aikaa 880: tavallaan harjaantunut yhteisten asiain hoitoon, mutta useimmissa 881: maalaiskunnissa on tilattomain suurilla joukoilla tuskin muuta har- 882: jaantumista yhteisissä asioissa kuin minkä he saivat suurlakkovii- 883: kolla. 884: Kolmanneksi on sosialisteilla kaupungeissa toki muutamia tie- 885: topuolisestikin sivistyneitä johtomiehiä, jotka voivat ymmärtää 886: järkisyitä. Maalaiskuntain sosialisteja olemme oppineet tuntemaan 887: täällä, erityisesti valiokunnissa, ja millaisia kykyjä he ovat, siitä 888: lienee parasta puhua niin vähän kun suinkin. Ed. Castren ehkä 889: pitää niitä sosialisteja maatalousvaliokunnassa erittäin kehittyneinä, 890: jotka hän eräässä istunnossa oli saanut uskomaan, että arm. esityk- 891: sen ehdotus takautuvaksi laiksi olisi muka paljon edullisempi torp- 892: pareille kuin suomalaisen puolueen ehdotus. Tällaisten ynnä monien 893: muitten yhtä uskomattomien ja yhtä surullisten esimerkkien täytyy 894: saattaa meidät vakavasti ajattelemaan, mitä me säädämme meidän 895: rauhalliselle ja vakavalle maataviljelevälle väestöllemme. 896: Täällä kysyttiin viime kerralla useammalta eri taholta, miksi en 897: ole varemmin tuonut esiin näitä epäilyksiäni ja muistutuksiani. 898: Siihen jo silloin vastasin, että varemmin en ole tuntenut sosialistien 899: näillä valtiopäivillä kerrassaan muuttunutta kantaa niin tärkeissä 900: kysymyksissä kuin ovat tukkiyhtiökysymys, torppariasia ja vero- 901: reformiasia. Ei mielestäni siis koskaan ennen ole käynyt niin selvästi 902: esille laajojen kansankerrostemme kypsymättömyys yhteisten 903: asioitten hoidossa, kuin näillä valtiopäivillä. 904: Tämän yhteydessä en voi olla parilla sanalla selittämättä vähän 905: 634 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 906: 907: 908: käsitteitä niille ruotsiapuhuville edustajille, jotka viime istunnossa 909: lausuivat hämmästyksensä siitä, että minä tässä kysymyksessä 910: esiinnyn varottajana. Onhan toki erotus toiselta puolen sen d e- 911: m o k r a t i a n välillä, joka tahtoo antaa vaikutusvallan yhteisten 912: asioitten hoidossa siihen määrään kehittymättömien käsiin, että 913: heidät voidaan avosilmin johtaa tänäpäivänä yhtäälle, huomenna 914: toisaalle, s i 11 ä s i i t ä h ä n o 1 i s i v a i n s e u r a u k s e n a 915: s e k a s o r t o j a t a a n t u m u s - onhan toki erotus toiselta 916: puolen t ä 11 a i sen demokratian välillä, ja toiselta puolen pyrki- 917: myksellä r a d i k a a 1 i s e s t i a j a a s e 11 a i s i a r e f o r m e j a, 918: j o i t t e n t a r k o i t u k s e n a o n h a n k k i a v ä h ä v a r a i- 919: s e 11 e k a n s a 11 e t u r v a t t u a s e m a, k a t t o p ä ä n pää 11 e 920: j a t i 1 a i s u u s t o i m e e n t u 1 o n h e 1 p o t t a m i s e k s i, 921: sillä se demokratia tietää samalla k u 1 t t u u r i n k o h o a m i s t a 922: ja k a n s a n voimien k a r t u t ta m i s ta. 923: 924: Ed. K a a r n e : Kansanvaltaisuuttaan ovat kaikki puolueet 925: kehuneet ainakin vaalien edellä, silloin kun oli äänestäjiä kansan 926: keskuudesta saatava. Miten kehuttavaa tuo valtapuolueittemme 927: kansanvaltaisuus on ollut, alkaa tulla täysin selville. Jos missään 928: olisi tilaisuus osoittaa kansanvaltaisuuttaan ja edistysmielisyyttään, 929: niin olisi se tässä kysymyksenalaisessa kunnallislakiasiassa. Jos 930: missään, niin juuri kunnallisten olojen uudistamisessa kansanval- 931: taista harrastusta tarvitaan, siksi surkeat ovat kunnalliset olomme. 932: Mutta kaikesta huolimatta tahtovat vielä . ruotsalaisen puolueen 933: edustajat ehdottaa, että nyt vielä, kun asia jo on saanut lykkäystä 934: ajasta toiseen, se vain· ilman muuta haudattaisiin. Ja mitä vielä 935: on voinut tapahtua tässä ihmeellisessä kamarissa, ovat eräät yleisesti 936: jotenkin kansanvaltaisina pidetyt suomalaisen puolueen edustajat 937: yhtyneet kannattamaan ruotsalaisten rutivanhoillista ehdotusta 938: tässä suhteessa. 939: Ed. Hannes Gebhard on nyt kuitenkin tänään, tässä asiassa 940: tahtonut viitata ainoastaan viime lausuntonsa jälkimmäiseen osaan. 941: Mutta minun mielestäni on pysyttävä koko lausunnon takana, eikä 942: ainoastaan siinä, mitä on jälkiosassa puhuttu. Sen lausunnon, 943: jonka hän täällä on esittänyt, ymmärsivät toisetkin suomalaisen 944: puolueen jäsenet aivan samalla tavalla kuin useat puhujat ovat 945: sen ymmärtäneet. Useat suomalaisen puolueen edustajat ovatkin 946: yksityisesti lausuneet, että heidän ryhmässään on ainoastaan nämä 947: kaksi, jotka ovat sillä kannalla. 948: Ed. Gebhard on täällä ainakin viime kerralla esiintuonut väitteen, 949: etteivät muka vähäväkiset kansankerrokset maalaiskunnissa yleensä 950: vielä tätä kunnallisreformia kaipaa yhtä kiihkeästi, kuin esim. 951: syvälle käypiä ja nopeita maareformeja, kieltolakia ja verouudistuksia. 952: Tällaiseen vakuutukseen on ed. Paasikivikin yhtynyt. Mutta minun 953: Kunnallislainsäädännön uudistus. 954: 955: 956: valitsijani, jotka ovat juuri vähäväkistä ja enimmäkseen maalais- 957: väestöä samassa vaalipiirissä kuin ed. Paasikivenkin, ovat aivan 958: kuin yhdestä suusta vaatineet minua esiintuomaan, että kunnallinen 959: äänioikeus ja kunnallisverotuksen huojennus ovat maanvuokralain 960: ja kieltolakiasian rinnalla yhtä tärkeät kuin nämät, ja ovat kaikki 961: aivan heti aikaan saatavat. Minun täytyy sen vuoksi otaksua, 962: varsinkin kun olen tähän eduskuntaan lähetetty edustamaan aivan 963: saman maakunnan kansaa, jonka äänillä ed. Paasikivikin on valittu, 964: - Satakunnan -että hän ei ole puhunut laajoihin tilattoman kansan 965: kerroksiin kuuluvan väestön kanssa, vaan on kuulustellut ainoastaan 966: yläluokan maanomistajia ja kaupunkilaisherrassäädyn mielipiteitä 967: asiassa. Noidenluokkien varsinkin vanhoillisimmat ryhmät ovat kyllä- 968: kin voineet antaa ja luultavasti ovat antaneetkin sekä ed. Paasikivelle 969: että ed. Gebhardille viittauksia siihen suuntaan, että olisi kunnallis- 970: lain uudistuksia ainakin koetettava saada v i i p y m ä ä n. Mutta 971: näiden suhteen on huomattava, että samat ryhmät tahtoisivat 972: myöskin maavuokralakia, vieläpä kieltolakiakin mahdollisimman 973: kauvan viivytetyksi. Älköön sentähden millään ehdolla esitettäkö 974: täällä eduskunnassa noiden vanhoillisten, kapitalismin kiivaimpien 975: puoltajien mielipiteitä vähäväkisen maalaiskansan mielipiteinä, 976: koska se olisi tämän kansan suuren enemmistön mielipiteiden väären- 977: tämistä, eikä sitä myöskään uskalleta julkituoda maaseudulla tuon 978: kansan keskuudessa silloin, kun herrat Gebhard ja Paasikivi ja muut 979: saman puolueen johtajat, äänestäjiä tarvitsevat juuri tämän vähävä- 980: kisen maalaiskansan keskuudesta. En ole tätä tahtonut esiintuoda 981: jatkaakseni asiasta keskustelua, joka jo muutenkin on perin pitkälle 982: venynyt, vaan olen sen sanonut senvuoksi, että se on velvollisuuteni, 983: koska en voi sallia, että vähäväkisen maalaiskansan mielipiteitä 984: täällä esitettäisiin väärässä valossa. 985: On kyllä surullinen asia, että sosialidemokraattien keskuudessa 986: on tapahtunut monia järjettömiäkin tekoja, joita nyt voidaan 987: käyttää vastapainoksi sille kansanvaltaisuudelle, johon tässäkin 988: kohden pyritään. Tätä pelkoa on omansa ainakin osassa kansaa 989: lisäämään se seikka, että he yleensä periaatteellisessa suhteessa, 990: edistäen materialistista maailmankatsomusta, saattavat kaiken 991: järjestyksen vaaraan sekä hävittävät kansalta tosionnellisuuden 992: mahdollisuudet. Tämä kaikki on saattanut heidän valtansa kasva- 993: mista pelkäävät ihmiset pelkäämään kansanvaltaisuutta, varsinkin 994: kun porvarilliset pääsevat sen kautta kansanvaltaisuudesta maalaa- 995: maan mitä mustimman pöpön. Joskin sosialidemokraattienlevittämä 996: materialistinen maailmankatsomus aikaansaattaa siveellisyyden höl- 997: tymistä ja tapainturmelusta, niin ei siinä auta porvarillinen rahavalta 998: asiaa muuta kuin yhä surkeammalle kannalle. Suuri onnettomuus 999: kansallemme on juuri siinä, että monet, joiden tulisi pitää huolta 1000: kansan siveellisestä ja henkisestä kasvatuksesta sekä hyvinvoinnista, 1001: 636 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1002: 1003: 1004: nyt nukkuvat velttouden unta sekä turvaavat porvarillisiin puoluei- 1005: siin ja niiden rahalliseen mahtiin. Kumminkaan ei porvarillisten 1006: raha-asiain hoito tuota yhtään parempaa siunausta yhteiskunnalle, 1007: kuin sekään hoito, josta nyt syyttävät sosialidemokraatteja. Kun 1008: saadaan kunnallinen äänioikeus, joutuvat nekin, jotka nyt eivät 1009: tahdo mitään välittää yhteisen kansan taloudellisesta ja henkisestä 1010: tilasta, viimeinkin ajattelemaan yhteiskunnan alempienkin ker- 1011: rosten onnellisuutta. 1012: Pyydän senvuoksi suurelle valiokunnalle lausua evästyksenä, 1013: että se e n s i s i j a s s a ottaisi tämän kunnallislain uudistuksen 1014: käsittelyn alaiseksi ja jouduttaisi käsittelyä niin, että laki ajoissa 1015: ennen tämän istuntokauden loputtua saadaan valmiiksi. Millään 1016: ehdoilla se ei enää saisi kesken jäädä, sillä kansan kärsivällisyys 1017: ei ole niin taattua, ettei se, jos huomaa sille näin tärkeää elinkysy- 1018: mystä suotta viivytettävän, voisi käydä hyvinkin uhkaavaksi. 1019: Tyytymättömyyttä on jo olemassa, että kiihoituksella on sangen 1020: otollista maaperää, seikka, joka ei pitäisi olla kenellekään edustajista 1021: tuntematon. Jotta ehdotuksesta saataisiin edes jossakin mäij.rin 1022: vähäväkisen kansanosan tarpeita vastaava kunnallislaki, tahdon 1023: suurelle valiokunnalle lausua myöskin sen toivomuksen,että kunnan 1024: valtuutettujen lukumäärä pitäisi ehdottomasti niiden syiden perus- 1025: teella, joita ensimäisen vastalauseen tekijät, kunnallisvaliokunnan 1026: sosialidemokraattiset jäsenet, perusteluissaan esiintuovat, olla niin 1027: suuri kuin mainitussa vastalauseessa sekä maalais- että kaupunki- 1028: laiskuntiin nähden ehdotetaan. Kunnalliseen äänioikeuteen nähden 1029: asettaa mietintö liiallisia rajoituksia, joista varsinkin määräys, 1030: joka kieltää äänioikeuden kunnallista köyhäinhoitoa nauttiviita 1031: on kerrassaan ihmisyyttä loukkaava ja esittää räikeän kuvan valta- 1032: puolueittemme ihmisyyden halveksimisesta. Toivon että tämän 1033: tähden suuri valiokunta tulee mietintöön tekemään sellaisen muutok- 1034: sen että •ä ä n i o i k e u s t u 1 e e k a i k i 11 e 2 I v u o t t a 1035: täyttäneille kansalaisluottamusta nauttiville 1036: kunnan asukkaille, jotka kunnassa ovat hen- 1037: gille kirjoitetub 1038: Kunnan valtuuston käsiteltäviin asioihin täytyy minun työväen 1039: edustajana ehdottomasti toivoa, että suuri valiokunta hyväksyisi 1040: I I §:n, ehdotuksessa maalaiskuntain kunnallislaiksi, ensimmäisen 1041: vastalauseen mukaiseksi, samoin monessa muussakin kohden, vaan 1042: ajan voittamiseksi ja kun täällä· on jo useampaan kohtaan kosketeltu, 1043: en tahdo evästystä pitemmälle jatkaa. 1044: 1045: Ed. Home n: Mietinnössä tulee näkyviin mielipide, ja vasta- 1046: lauseissa on sitä myöskin esiintuotu, jonka mukaan asiat kun- 1047: nissa hoidettaisiin paljoa paremmin, jos luottamusmiesten vaaliin 1048: ottaisivat osaa ainoastaan ne, jotka veroa maksavat. Minä olen 1049: Kunnallislainsäädännön uudistus. 637 1050: 1051: 1052: samaa mieltä. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ainoa eikä paasyy, 1053: jonka tähden olen asettunut sille kannalle. Minusta on aivan oikeu- 1054: den mukaista, että kunnallisissa asioissa on päätösvalta ainoastaan 1055: niillä, jotka veroa maksavat. Jos sekin, joka ei maksa kuntaan 1056: mitään, olisi päättämässä kunnan asioista, jotka enimmäkseen, voi 1057: sanoa yksinomaan, ovat taloudellista laatua, niin tulisi asema ole- 1058: maan semmoinen, että toinen määräisi, paljoko toisen kukkarosta 1059: otetaan. Ja tämä on väärin. 1060: On sanottu, että koska eduskuntavaalit ovat yleiset, siis jokai- 1061: sella kansalaisella on oikeus ottaa osaa näihin vaaleihin, pitäisi 1062: kunnallisissa vaaleissa asian laidan oleman saman. Tämä ei pidä 1063: paikkaansa. On aivan luonnollista, että jokaisella kansalaisella on 1064: oikeus ottaa osaa vaaleihin eduskuntaan, missä lakeja säädetään. 1065: Mutta kunnissa on, kuten sanoin, asianlaita toisenlainen, siellä on 1066: melkein yksinomaan taloudellisia asioita esillä. Kysytään maalla 1067: esim., rakennetaanko kansakoulu, rakennetaanko vaivaistalo, ra- 1068: kennetaanko köyhäinhuone, rakennetaanko joku tie, joku silta 1069: j. n. e. Aina kysytään rahoja ja tarvitaan veroja. On siis luonnol- 1070: lista, että ne, jotka rahat maksavat, jotka siis ottavat osaa rasituksiin, 1071: myös niistä ja niitten suuruudesta päättävät. 1072: Kun puhutaan yhtäläisyydestä ylipäänsä, niin on sitä sovellu- 1073: tettu siihen, että jokaisella olisi samanlaisia oikeuksia. Mutta on 1074: olemassa toinenkin puoli, nimittäin se, että jokaisella pitäisi olla 1075: samanlaisia velvollisuuksia. Jos vaan pidetään oikeuksista kiinni 1076: ja siitä, että jokaisella on sama oikeus, mutta unhotetaan velvolli- 1077: suudet, silloin ei synny johdonmukaisuutta. Jos ihmisellä on oikeuk- 1078: sia, niin on aivan luonnollista, että hänellä myös täytyy olla velvolli- 1079: suuksia. On sanottu, ettei ole kansanvaltaista, että se, joka ei maksa 1080: veroa kuntaan, ei saisi olla päättämässä. Minusta tämä ei sodi kan- 1081: sanvaltaisuutta vastaan, jos vaan alin verotettava tulomäärä ei ole 1082: liian korkea. Jos tämä raja tulisi niille paikoille, kuin mietinnössä 1083: on ehdotettu, 300-500 mk. maalla ja 6oo-r,ooo mk. välille kau- 1084: pungeissa, niin tämä raja on siksi alhainen, että jokainen, joka ahke- 1085: rasti ja uutterasti tekee työtä ja on jonkun ajan työskennellyt paik- 1086: kakunnalla, voi ehdottomasti saada semmoisia tuloja, että hän saa- 1087: vuttaa oikeuden ottaa osaa vaaleihin. Jos taas joku tilapäisesti 1088: asuu kunnassa ja hänellä ei ole tuloja, niin on aivan toista; hänellä 1089: ei olekaan luonnollista oikeutta ottaa osaa kunnan asioihin, kuten 1090: niillä, jotka siellä elävät ja asuvat ja rehellisesti toimivat. 1091: Minusta on siis kerrassaan oikeudenmukainen se mielipide, joka 1092: tulee näkyviin 3 vastalauseessa ja joka alusta alkaen on ollut nuor- 1093: suomalaisen puolueen mielipide. Jo kohta, kun näistä asioista pari 1094: kolme vuotta sitten ruvettiin keskustelemaan, niin minä jyrkästi 1095: olin sitä mieltä, että oikeus vaatii, että ainoastaan ne, jotka veroa 1096: maksavat kuntaan, myös saavat ottaa osaa vaaleihin, jotka tapah- 1097: 638 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1098: 1099: tuvat kunnassa tai joista paätökset kunnan asioissa riippuvat. Sen- 1100: tähden, että tämä on oikeudenmukaista, minä olen ja tulen pysy- 1101: mään tällä kannalla. Kun ennen valtiopäiviä viime vuonna liikuin 1102: maaseuduilla, niin avonaisesti ja jyrkästi toin tämän mielipiteeni 1103: esille valitsijoilleni. Ja mitä minä käsitin, niin ne olivat myöskin 1104: samaa mieltä. Ei ole meidän ohjelmassamme muutosta tapahtunut, 1105: se on, minkä minä voin ymmärtää, oikeuden pohjalle rakennettu. 1106: Tämä on varma pohja, ja silloin ei tarvita heilua sinne tänne, silloin 1107: ei ole muuta tehtävää, kuin koettaa puolustaa sitä ja ajaa sitä läpi. 1108: 1109: Ed. A r a j ä r v i: Eduskunnan edellisissä istunnoissa on tämän 1110: asian käsittely ollut joutumassa kokonaan pois oikealta tolalta, ja 1111: edelleen ovat tänäpäivänä useat puhujat unohtaneet että nyt on 1112: kysymyksessä kunnallisvaliokunnan mietinnön evästäminen suu- 1113: reen valiokuntaan eikä mikään vaalitaistelu. Sen johdosta, että 1114: niin hyvin oikealta kuin vasemmistostakin on etupäässä juteltu siitä, 1115: kuinka keskusta tässä asiassa on muka eksynyt pois omaa, oivallista 1116: ohjelmaansa kannattamasta, on varmaan useampi kuin minä uudes- 1117: taan ottanut lukeaksensa tämän mietinnön ja verrannut sitä teke- 1118: määnsä eduskuntaesitykseen sekä hyväksymäänsä ohjelmaan. 1119: Meitä on nimittäin, ainakin keskustassa useampia, jopa keskusta 1120: kokonaan, vallan toista mieltä kuin ed. Schybergson, joka arvelee, 1121: että nyt on tultu ymmärtämään, että ohjelmain yli on vedettävä 1122: risti. Se käy päinsä semmoisen ohjelman suhteen, jonka pääasialli- 1123: sempana tunnusmerkkinä on: >>pysytään vanhoillaarn ja josta johtuu 1124: että minkäänlaisia alotteita asioissa ei pidä tehdä. 1125: Mietinnön luettua huomaa, että suomalaisen puolueen jäsenet 1126: ovat onnistuneet ajamaan lävitse kantansa kunnallisvaliokunnassa 1127: siinä, että kunnallinen äänioikeus on, niinkuin meidän ohjelmas- 1128: samme sanotaan, oleva yhtäläinen ja yleinen, niin ettei ketään, 1129: olkoon mies tai nainen, naimisissa oleva tai naimaton, varattomuu· 1130: den takia estetä käyttämästä äänioikeutta ja että äänioikeutettu 1131: olkoon myös vaalikelpoinen. 1132: On ilahuttava asia, että suomalaisen puolueen jäsenet valiokun- 1133: nassa ovat onnistuneet ajamaan kantamme lävitse mietintöön. 1134: Mutta miten on ohjelmamme toisen yhtä velvoittavan kohdan laita, 1135: jossa sanotaan näin: ~samalla kuin kunnallinen äänioikeus täten 1136: laajennetaan on sopivalla lainsäädännöllä kunnallisten asioiden hoito 1137: siten järjestettävä, että asioiden kelvollinen käsittely turvataan ja 1138: kunnan jäsenten liiallinen verottaminen estetään>>. Mietintöön lii- 1139: tetty ensimäinen, sosialidemokraattien laatima vastalause antaa 1140: aihetta vakavaan huoleen yleensä eikä suinkaan vähimmin siinä 1141: esitetty verotusta koskeva 6<) §, jonka järjettömyyden ed. Hallsten 1142: edellisessä istunnossa jo osotti ja jonka järjettömyyden esim. Kotkan 1143: oloja tunteva Turkia tulee suuressa valiokunnassa huomaamaan, 1144: Kunnallislainsäädännön uudistus. 639 1145: 1146: jos hänelle opetetaan, mitä sanottu§ tietää sovitettuna Kotkan oloi- 1147: hin. Jos siinä ehdotettu verotusjärjestelmä sinne sovitetaan, eivät 1148: Kotkassa pysty porvaritkaan - sosialidemokraateista puhumatta- 1149: kaan- hoitamaan kunnallisasioita. Nyt se ymmärtääkseni on vielä 1150: mahdollista, jos siellä vaan kunnallisasioiden hoidossa on miehiä, 1151: joihin voidaan luottaa, mutta jos pannaan se verotusjärjestelmä 1152: toimeen, jota sosialidemokraattien vastalauseen 6g § tietää, niin ei 1153: Kotkan kunnan asioita kukaan kuolevainen pysty hoitamaan. Sa- 1154: maan huomioon luulen myöskin tulevan saman vastalauseen toisen 1155: allekirjoittajan, Huotarin, kun häntä opetetaan laskemaan, mitä 1156: tietää hänen hyväksymänsä verotusjärjestelmä Tampereen oloi- 1157: hin sovitettuna. Siellä on seuraus oleva samallainen. 1158: Kun tuonlaatuisia §:iä pyydetään saada kunnallislakiin, niin sil- 1159: loirt järki käskee meidän pitämään huolta siitä, että varmat takeet 1160: tulevat lakiin siitä, että kelvollinen kunnallisasioiden käsittely tur- 1161: vataan ja kunnan jäsenten sopimaton verottaminen estetään. Tässä 1162: suhteessa rohkenen minä puolestani kehottaa suurta valiokuntaa, 1163: kun se käsittelee tätä kunnallismietintöä, ottamaan vakavasti har- 1164: kitaksensa seuraavat kohdat: 1165: Ensiksikin riittääkö mietinnön 9 §:ssä olevat määräykset estä- 1166: mään, sen että niinkuin suomalaisen puolueen vaalijulistuksessa 1167: näille valtiopäiville sanotaan: ~Niille ei ole äänioikeutta annettava, 1168: jotka huolimattomuutensa tai kunnottomuutensa tähden jättävät 1169: osuutensa kunnan yhteisiin menoihin suorittamattw. Puolestani 1170: epäilen, että 9 §:n säädös nykyisessä muodossaan ei anna tässä suh- 1171: teessa semmoisia takeita. Ne voidaan siihen kyllä sovittaa ja toivon 1172: puolestani suuren valiokunnan tulevan sen tekemään. On tehtävä 1173: suuri ero semmoisen varattoman välillä, joka ei kykene suoritta- 1174: maan kunnallismaksuja esim. sen takia, että hänellä on suuri perhe, 1175: 5-6 lasta, ehkä useampiakin, ja semmoisen välillä, jolla on hyvät 1176: tulot, kiertää ympäri maailmaa, mutta ei voi, kun ei tahdo suorit- 1177: taa kunnallisveroa, mutta voi, jos etenkin sosialidemokraattien val- 1178: mistama kunnallislaki tulee käytäntöön, hankkia ja on oikeutettu 1179: saamaan kunnan viranomaisilta todistuksen, että hän on varatou 1180: eikä ole voinut maksaa maksujaan. Suuren valiokunnan on erityi- 1181: sen tarkkaan harkittava ne takeet, joita tässä suhteessa on lakiin 1182: saatava, ettei, niinkuin sanoin, huolimattomuutensa ja kunnotto- 1183: muutensa takia muutamat voisi jättää osuuttaan maksamatta yhtei- 1184: siin menoihin ja kuitenkin päästä tilaisuuteen hankkimaan itselleen 1185: köyhäntodistuksen. 1186: Samaten on luullakseni pantava erityisen harkinnan ja ajatte- 1187: lun esineeksi lisävaltuustoa koskevat määräykset. Näyttää siltä 1188: kuin voitaisiin tässä suhteessa asettaa lakiin säädöksiä, jotka takaa- 1189: vat kunnan asiain käsittelylle suurempaa vakavuutta, varmuutta 1190: ja vähemmän vaaranalaisuutta kuin ne säädökset, jotka mietinnössä 1191: 640 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1192: 1193: 1194: nyt ovat. Saattaa panna ja tulee panna kyseeseen, eikö kunnan 1195: lisävaltuusto olisi valittava pidempiaikaiseksi, useampivuotiseksi, 1196: niinkuin on ehdotettu täällä ja useilta tahoilta ehdotusta kannatet- 1197: tukin varsinaiseen valtuustoon nähden. Tämä tuottaisi etua etenkin 1198: finanssiasiain käsittelylle kunnassa. Silloin saattaisivat lisävaltuus- 1199: miehet myöskin keskuudessaan asettaa, jos niin tahtoisivat, erityi- 1200: sen valiokunnan näitä asioita käsittelemään. Silloin myös saattaisi 1201: kunnan tulo- ja menoarvion käsittely jäädä lisättyjen valtuusmiesten 1202: päätöksen varaan. Niinikään mielestäni mietinnön z6 § sietäisi tar- 1203: kistaa. 26 §:ssä puhutaan siitä, mimmoinen enemmistö vaaditaan 1204: lisävaltuusmiesten kokouksissa päätöksiä tehtäessä. Saattaisi hyvällä 1205: syyllä panna kyseeseen, eikö lisävaltuusmiesten kokouksissa pitäisi 1206: myöntää lisävaltuusmiehille erityistä oikeutta siten, että vaadittai- 1207: siin, että heitä tulee olla vissi, huomattavasti suurempi määrä pää- 1208: töksen puolella, ennenkuin voi laillinen päätös syntyä. Tämä siitä 1209: syystä, että he ovat nimenomaan kutsutut silmällä pitämään sitä, 1210: että veronmaksajan oikeuksia ei jätetä kohtuuttomain päätösten ja 1211: säädösten alaisiksi. Toivoisin puolestani, että suuri valiokunta tässä 1212: suhteessa kiinnittäisi erityistä huomiota tähän pykälään. 1213: Ehdotuksen 13 §:n kohdalla olisi niinikään mielestäni syytä har- 1214: kita, eikö kunnallisten rahastojen käyttämisestä ainakin eräissä tapa- 1215: uksissa olisi säädettävä enemmän tai vähemmän samaa kuin sääde- 1216: tään kiinteätä omaisuutta koskevien asioiden käsittelystä. 1217: Neljänneksi on otettava harkittavaksi suuressa valiokunnassa, 1218: onko se suhteellinen vaalitapa, jota mietinnössä esitetään, sellaise- 1219: naan sopiva kaikkiin kuntiin. Eikö voisi ajatella mahdolliseksi sitä, 1220: että laki sisältäisi vaihtoehtoisesti kaksi tai useampia vaalimuotoja 1221: tässä suhteessa, joita kunnat voisivat valita sen mukaan kuin katso- 1222: vat sopivaksi heidän oloihinsa ja jota he luulevat voivansa toteuttaa 1223: keskuudessaan. 1224: Samoin minusta, kun tarkastetaan sosialidemokraattien vasta- 1225: lauseen äskenmainitsemaani 69 §:ää, joka on ymmärtääkseni miele- 1226: tön, olisi otettava suuressa valiokunnassa eritoten harkinnan alai- 1227: seksi, eikö tähän lakiin sittenkin olisi saatava veroitusasteikko, 1228: mutta järkevä. Tähän suuri valiokunta on mielestäni pakoitettukin 1229: kiinnittämään erityistä huomiota osoittaessansa, niinkuin minä toi- 1230: von, ed. Turkialle ja Huotarille heidän allekirjoittamansa vastalau- 1231: seen mahdottomuus tässä ylen tärkeässä kohdassa. 1232: On itsestään selvää, että me, jotka jo eduskuntaesitystä jättäes- 1233: sämme valitimme, ettei tämä laki ehtinyt kumpasillakaan edellisillä 1234: valtiopäivillä tulla loppuun käsitellyksi, toivomme suuren valiokun- 1235: nan nyt käyttävän kaiken saatavissa olevan ajan ja tarmonsa, että 1236: tämä mietintö tulee siellä käsitellyksi ja tulee hyvässä muodossa 1237: eduskuntaan uudestaan käsiteltäväksi. Vakaumuksemme nimittäin 1238: on, että meidän on nopeasti saatava aikaan tarpeelliseksi katsomiam- 1239: Kunnallislainsäädännön uudistus. 641 1240: 1241: 1242: me uudistuksia kunnallisen lainsäädännön alalla. Tiedämme kyllä, 1243: että eräissä piireissä selitetään, oikeistoissa etenkin, että kunnan 1244: raha-asiat joutuvat käsiin, jotka eivät kykene niitä hoitamaan; pelä- 1245: tään puoluetaistelun kiihkoa ja vaiheita kunnallisessa elämässä. 1246: Nämä epäilykset eivät ole voineet järkyttää meidän vakaumustam- 1247: me, että kunnallisella alalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka 1248: ei varattomuuden takia sulje pois ainoatakaan kuntalaista kaikesta 1249: osallisuudesta yhteisten asiain hoitoon, on lopultakin ainoa hyväk- 1250: syttävä kanta. Viittaamme vaan siihen todisteluun, joka valiokun- 1251: nan mietinnön 5 ja 6 sivuilla esitetään. Toiselta puolelta uskomme, 1252: että ne varokeinot, joita lakiehdotus tarjoo ja joita suuri valiokunta 1253: edelleen kehittää siihen suuntaan kuin tässä olen toivonut, varmaan- 1254: kin riittävät pahimmissakin tapauksissa estämään vaurioita, jos vaan 1255: ne, joilla on jotakin menetettävää, pitävät silmänsä auki ja muuten 1256: rohkenevat vakaumuksensa mukaan toimia. Tällaista toiminnan 1257: valppautta ja rohkeutta uusi laki on epäilemättä omansa synnyttä- 1258: mään ja kehittämään ja se taas ylipäänsä on ainoa keino, meidän 1259: nähdäksemme, millä tehokkaasti voidaan tukahuttaa ne pyrkimyk- 1260: set, jotka meillä nykyään tarkoittavat omistusoikeudelle perustuvan 1261: yhteiskuntajärjestyksen muuttamista. Mitä enemmän taistelu ku- 1262: moavia aineksia vastaan esiintyy kunnallisella alalla, sitä helpom- 1263: maksi se meidän käsityksemme mukaan käy valtiollisella. 1264: 1265: Ed. R i i h e 1 ä : Olisi mielestäni ollut suotavaa, että tämä 1266: kunnallislain uudistaminen olisi voinut tapahtua koko laajuudessaan. 1267: Tarkoitan nimittäin sitä, että myöskin verotusuudistus olisi ollut 1268: esillä samalla kuin äänioikeudenkin laajentaminen. Luulisin, että 1269: tämä asia siten olisi muuttunut paljoa selvemmäksi. 1270: Täällä ovat kunnallisvaliokunnan jäsentenkin taholta sosialidemo- 1271: kraattiset edustajat väittäneet, että se kanta, jolla me nuorsuoma- 1272: laiset valiokunnan jäsenet, ja puolue yleensä, olemme, ei olisi oikea, 1273: koska kunnilla muka on muitakin kuin verotettavia tuloja ja niin 1274: ollen olisi suotavaa, että kaikki veroa maksamattomatkin tällä 1275: perusteella saisivat täyden määräämisvallan. Jokainen tietää kyllä, 1276: mitä oikeastaan nämä >>muut» tulot ovat. Ei ainakaan maalais- 1277: kunnissa niitä ole sanottavasti ollenkaan, jollei jossakin ole erityistä 1278: kiinteistöä tai jotakin muuta sellaista, joka tuottaa tuloja. Mutta 1279: siinäkin tapauksessa ovat siitä tietysti vastuunalaiset ne, jotka veroa 1280: maksavat. Ei kai voi >>muuksi>> tuloksi lukea, jos valtiolta tulee 1281: esim. apurahoja kansakoulujen opettajien palkkaamiseksi, sillä eivät- 1282: hän kunnat niitä ollenkaan käsittelekään. 1283: Kuulin ihmeekseni täällä, että eräs kunnallisvaliokunnan jäsen, 1284: kohdistaen lausuntoansa meidän kantaamme vastaan, esitti ihmet- 1285: telynsä siitä, että sellaistenkin seutukuntien edustajat, joissa on 1286: tapahtunut kassarosvouksia, vielä uskaltavat puolustaa sitä kantaa, 1287: 41 1288: 642 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1289: 1290: joka meillä on, ettei äänioikeutta myönnettäisi kaikille. Jos tämä 1291: lausuja ei-Olisi--niin pätevä kunnallisasiain tuntija kuin hän on, niin 1292: uskaltaisin väittää vastaan, että on aivan saman tekevä, onko 1293: silloin kunnan luottamusmies valittu yhdessä niitten kanssa, joilla 1294: ei mitään vastuunalaisuutta ole, vai ovatko sen valinneet ainoastaan 1295: veroa maksavat. Tällaista voi aina tapahtua eivätkä tällaiset esi- 1296: merkit minun mielestäni ole ollenkaan soveltuvia. 1297: Täällä on m. m. väitetty, että se kanta, joka ilmenee kolmannessa 1298: vastalauseessa, on vanhoillinen. Se näyttääkin kyllä vanhoillisem- 1299: malta kuin se kanta, jolle valiokunnan mietintö on rakennettu. 1300: Mutta minun täytyy ihmetellä, minkä takia ne, jotka ovat saaneet 1301: mielipiteensä läpiajetuksi valiokunnan mietinnössä ja jotka pitävät 1302: oikeana äänioikeuden myöntämistä kaikille, puolustaen sitä siten, 1303: että jokaisella kansalaisella täytyy olla samanlainen määrääruis- 1304: valta kaikissa kunnan asioissa, sillä se on ajan vaatimus, kuitenkin 1305: toiselta puolen ovat panneet esteitä, että ei saa tätä oikeutta samalla 1306: tavalla käyttää. Siinä tunnustetaan samalla juuri se mielipide oikeaksi, 1307: joka on meidän vastalauseessamme, että jos kaikki kansalaiset, 1308: nekin, joilla ei ole mitään vastuunalaisuutta kunnassa, saavat täyden 1309: määrääruisvallan kaikissa raha-asioissakin, silloin kunnalliset asiat 1310: voivat joutua sellaiselle tielle, että koko yhteiskunta-elämä siitä 1311: kärsii. Ellei tätä heidänkin taholtaan pelättäisi, ei olisi pantu sitä 1312: estettä, että veron noustessa 3 %:iin tuota valtaa ei enään myönnetä. 1313: Siis aivan samalla kannalla ollaan, mutta tahdotaan näyttää vapaa- 1314: mielisyyttä siten, että mitä toisella kädellä annetaan, se toisella 1315: otetaan pois. 1316: Täällä lausuttiin, että on maaseudulla syntynyt paljon epäilyksiä 1317: ja huolia tämän lain voimaan astumisesta. Koska nämä epäilykset 1318: on lausuttu juuri siltä taholta, joka on saanut mielipiteensä valio- 1319: kunnassa läpiajetuksi, luulen minä, että nuo epäilykset ovat aiheutu- 1320: neet aivan samasta syystä kuin ne, jotka ilmenevät kolmannessa 1321: vastalauseessa. 1322: Mitä tuiee siihen väitteeseen, että nuorsuomalaiset olisivat 1323: luopuneet ohjelmastaan siinä, että ne eivät ole valiokunnassa tuoneet 1324: esiin lupaamaansa kansanäänestystä, vaan sensijaan yhtyneet 1325: kannattamaan lisättyä valtuustoa, niin puhuja kyllä tietää, mikä 1326: merkitys oli nuorsuomalaisten ohjelmassa tällä kansanäänestyksellä, 1327: verrattuna valiokunnan ehdottamaan lisävaltuustoon. Se on aivan 1328: toisessa tarkoituksessa, sillä kuten jokainen tietää, lisävaltuusto 1329: on ehdotettu juuri sitä varten, että se ehkäisee tai ottaa sen vallan 1330: pois mitä toisessa kohdassa on luvattu. 1331: Sitten ed. Turkia vielä koetti väittää, että muutamat nuorsuomalai- 1332: set edustajat, jotka täällä ovat antaneet lausuntoja, muka ovat lausu- 1333: neet, että meidän kantamme, joka on yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 1334: myöntäminen, ilmenee vastalauseessa, ja se kanta on niin vapaa- 1335: Kunnallislainsäädännön uudistus. 643 1336: 1337: mielinen, mikä nykyään käytännössä voi onnellisesti asioita johtaa. 1338: Hän koetti väittää, että saman lakiehdotuksen gi §:ssä, jonka nuor- 1339: suomalaisetkin valiokunnan jäsenet ovat hyväksyneet, ei myönnetä 1340: yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan siellä on aste että saa luo- 1341: vuttaa valtakirjan toiselle ja käyttää äänioikeuttaan 1/15:ta kokouk- 1342: sessa annetuista äänistä. Hän jätti kyllä mainitsematta §:n otsikon, 1343: joka osoittaa mitä tämä pykälä tarkoittaa. Jokainen tietää, että sillä 1344: tavalla käsitellään ainoastaan manttaalia koskevia asioita ja jokaisen 1345: pitäisi tietää, mitä ylipäänsä ne asiat ovat. En minä käsitä, mitä 1346: loukkausta on siinä toiselle, jos manttaalimiehet saavat itse hoitaa 1347: niitä lainoja, jotka ovat yksinomaan maanomistajien vastuulla, ja 1348: jos ne käsittelevät niitä asioita tai niitä rasituksia, jotka yksinomaan 1349: heidän hartioillensa on sälytetty. Nehän ovat suorastansa kaikki 1350: raha-asioita; he maksavat manttaalinsa mukaan veroa ja ovat sen- 1351: vuoksi myöskin oikeutettuja näitä asioita käsittelemään. Koska 1352: löytyy sellaisia kuntia, että muutamat harvat voisivat päättää koko 1353: kunnan asioista, niin tämä este, joka ennenkin kunnallislaissa oli, 1354: ettei kukaan saa käyttää valtaansa enempää kuin 1/t5:nnen puolesta, 1355: on oikeutettu rajoitus, joka käytännössä on myöskin huomattu 1356: oikeaksi. 1357: Täällä koetettiin väittää kumoon meikäläisten mielipiteitä tuo- 1358: malla esiin Kuopion valtuuston hallitukselle antama lausunto. 1359: Minua tämä tieto hämmästytti, koska tämän teki vielä edustaja, 1360: joka istui kunnallisvaliokunnassa, sillä kun valiokunnassa tahdottiin 1361: näitä lausuntoja nähtäväksi, niin sama edustaja kivenkovaan sitä 1362: vastusti. Äänestyksen kautta enemmistö kuitenkin sai päätöksen, 1363: että nämä lausunnot hankittiin; niistä ei kuitenkaan valiokunnalla 1364: ollut mitään hyötyä, koska ne saapuivat liian myöhään. Näillä 1365: lausunnoilla ei sanottu olevan mitään merkitystä asian käsittelyssä, 1366: mutta nyt näyttää niillä olevan suurikin merkitys, koska nyt luetaan 1367: sanomalehtikirjoituksia niiltä ajoilta. Mutta tässä on otettava 1368: huomioon, että nyt on asia esillä eduskunnassa eikä valiokunnassa, 1369: josta se kai ei olisi kuulunut niin kauas. 1370: Täällä myöskin hyvin mahtavasti sama puhuja vasemmiston 1371: taholta väitti nuorsuomalaisten tarkoituksen olevan sen, että kun- 1372: nallislaki ei tulisi hyväksytyksi näillä valtiopäivillä, vaan jäisi se 1373: lepäämään. Minulla ei suinkaan ole valtuutta puhua puolueeni 1374: puolesta, mutta luulen kuitenkin uskaltavani lohduttaa tätä arvoisaa 1375: edustajaa sillä tiedolla, että hän vartoisi vähän aikaa, kunnes tämä 1376: asia saapuu suureen valiokuntaan ja takaisin eduskuntaan, sillä me 1377: nuorsuomalaiset tulemme seisomaan ohjelmamme pohjalla tässä 1378: kysymyksessä niinkuin muissakin ja aina avonaisesti laskemaan 1379: sen äänestykseen. Ja jos me koetamme vaikuttaa asian käsittelyssä 1380: siihen suuntaan, että tämä mielipide, jonka me, tällä kertaa kat- 1381: somme ainoaksi oikeaksi, tulisi myöskin eduskunnan päätökseksi, 1382: 644 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1383: 1384: 1385: niin se ei suinkaan tiedä sitä, että me tahtoisimme asian jättää 1386: sikseen. Me soisimm€, etioft laki tulisi mita-piKerilinm, -mutta että 1387: se tulisi sen mielipiteen mukaan, jonka me pidämme oikeana. 1388: 1389: Ed. Pär s s i ne n: Vaikka evästyskeskustelu on venynyt 1390: näin pitkäksi, en voi olla sanomatta paria sanaa, jotka erittäin tar- 1391: koitan täällä istuvan keskustan ja oikeiston naisjäsenille. Te olette 1392: vaikenemalla, ja siitä päättäen hyväksymällä, kuunnelleet niitä 1393: kylmiä ja luokkaitsekkyyttä huokuvia puheita, joita viime istunnossa 1394: ja tänään teikälaisten miesten taholta on esitetty. Nyt ette puhu 1395: mitään naisten ihmisoikeuksista, kun on kysymyksessä m. m. köyhä- 1396: listön naisten oikeudet. Te olette valmiit vaikkapa jättämään koko 1397: kunnallisen äänioikeuden uudistuksen lepäämään tietämättömään 1398: tulevaisuuteen saakka, kunhan vaan kukkarovalta säilyy. Te olette 1399: valmiit hyväksymään häpeällisiä äänioikeusrajoituksia, (Vasaran- 1400: lyöntejä!) jotka löisivät poiskulumattoman arjanmerkin ihmisten 1401: ja etukädessä köyhäin naisten otsaan. Rahalla ovat ennenkin niin 1402: valkeat kuin mustatkin orjat voineet itselleen ostaa kansalaisoikeuksia. 1403: Rahaa nytkin vaaditaan tässä lakiehdotuksessa, mutta sitähän on 1404: köyhän mahdoton saada irti; senvuoksi pysykööt ikänsä ulkopuo- 1405: lella yhteistoimintaa. Näin näytte te ajattelevan. Mutta mahdoton- 1406: tahan on meidän aikanamme sellaisen perheen, jolla on suuri lapsi- 1407: lauma tai joka kärsii työttömyyttä, ansaita niin paljon yli jokapäi- 1408: väisen toimeentulonsa, että voi veronsa suorittamalla ostaa itselleen 1409: ihmis- ja kansalaisoikeudet. Onpa nykyisen yhteiskunnan osatto- 1410: mimpain pakko turvautua kylmän ja ankaran luonnon käsissä 1411: kuntienkin apuun henkensä ylläpidoksi. Ja kun he sen tekevät, 1412: on se nykyisen yhteiskunnan ihailijain mielestä ja valiokunnan 1413: enemmistön ehdotuksen mukaan sellainen loukkaus heidän ihmis- 1414: arvoansa kohtaan, että heitä täytyy siitä rangaista riistämällä 1415: heiltä kansalaisen oikeudet. Meillä, köyhälistön edustajilla, on 1416: toisenlainen käsitys näiden nykyisten yhteiskunnan orjain ja orjatta- 1417: rien ihmisarvosta. Me iloitsisimme, jos köyhä leski, joka ei voi lap- 1418: silleen hoitajaa palkata, tulisi vaikkapa näitä käsivarrenaan kantaen, 1419: jättämään äänilippunsa, kun on kysymys luottamushenkilön valit- 1420: semisesta kunnallisiin toimiin. Eikö meidän ihmisinä tulisi siitä 1421: ylpeillä, että köyhimmätkin naiset ja miehet, jotka eivät voi maksaa 1422: veroja, todella kiiruhtavat ottamaan osaa yhteiskunnan kulttuuri- 1423: taisteluun. »Jalassa saapas tai ei, mutta laittakaa, ettei täydy 1424: pakoon juosta>>, näin lauloi Runeberg. Mutta te tahdotte kieltää 1425: köyhiltä ihmisoikeuden, oikeuden ottaa osaa ihmistaisteluun. Ettekö 1426: ajattele, että kerranhan köyhäkin elää, ei kahdesti. Elkää tehkö 1427: siis heidän elämäänsä entistä synkemmäksi. Rohkenen vakuuttaa, 1428: että löytyy paljon valistuneita mieliä, jotka surevat ja surkuttelevat 1429: sitä, että etuoikeutettujen luokkain naistenkin silmät ovat sokeat 1430: Kunna11islainsäädännön uudistus. 645 1431: 1432: 1433: ja korvat kuurot näin tärkeässä asiassa. Me täällä eduskunnassa 1434: emme ihmettele sitä, sillä me olemme tietoisia siitä, että te ajatte 1435: varakasten luokkain etuja, joiden etujen ajamisesta täällä m. m. ed. 1436: Arajärven ja Riihelän puheet olivat todistuksina. MenettelyHenne 1437: ette voi vetää sitä puolustusta, ettei köyhälistö ja sen naiset tahdo 1438: yleistä kunnallista äänioikeutta, sillä tuon vaatimuksen olemassaolo 1439: on teidän omalta taholtanne tunnustettu. Miten viheliäiset nykyiset 1440: kunnallishallinon olot ovat, siitä ovat m. m. työväenluokan naiset 1441: saaneet lukuisia kokemuksia; mitään heidän tarpeitaan vastaavia 1442: parannuksia on mahdoton saada aikaan. Kerron yhden esimerkin. Kun 1443: kdlmatta vuotta sitte Viipurissa sekä kaupungissa että maalais- 1444: kunnassa köyhälistön naiset jättivät kaupungin ja maaseurakunnan 1445: valtuustoille esityksen, jossa vaadittiin monia toimenpiteitä pienten 1446: lasten hoidon ja sen yhteydessä olevain asiain edistämiseksi, niin 1447: ehdotus, vaikka se oli todistettu esimerkeillä ja tilastolla pienten 1448: lasten harvinaisen suuresta kuolevaisuudesta paikkakunnalla, jou- 1449: tui makaamaan jonnekin pöytälaatikoihin ja on siellä vielä tänäkin 1450: päivänä. Valtuustolla oli tärkeämpiä tehtäviä: sen täytyi kaupungin 1451: varoilla m. m. pystyttää muistopatsas Torkel Knuutinpojalle, 1452: Karjalan kansan vapauden kukistajalle ja verojen kislmrille. 1453: Kun nyt te keskustan ja oikeiston naiset olette mukana joko 1454: tätä asiaa hautaamassa tai rajoituksia kunnallisen äänioikeuden 1455: tielle pönkittämässä, ei ole kumma, että tuhannet köyhät naiset 1456: kautta maan katsovat teidän tekevän heitä kohtaan rikoksen ja he 1457: katsovat ettei teillä ole minkäänlaista siveellistä oikeutta puhua 1458: muka työskentelevänne naisten vapauttamiseksi, kun työnne itse 1459: a~>iassa on mustan taantumuksen tukemista. 1460: 1461: 1462: Ed. L e h t i n e n: Tästä asiasta ei ehkä täällä olisi syntynyt 1463: niin pitkää keskustelua kuin nyt olemme saaneet kuulla, enkä minä 1464: ainakaan olisi ruvennut siinä käyttämään puheenvuoroa ja kulutta- 1465: maan eduskunan kallista aikaa sen takia, että on vielä ei ainoastaan 1466: tämä, mutta muitakin kysymyksiä, jotka köyhälistölle ovat sangen 1467: tärkeitä ja joiden täytyisi päästä ratkaisuun vielä tällä istuntokau- 1468: della, vaan se yllätys, joka tapahtui porvarillisten taholta toisella 1469: kertaa tätä asiaa käsiteltäessä, kun lähetekeskustelu tapahtui suu- 1470: reen valiokuntaan, oli vasemmistolle aivan odottamaton, ja se oli 1471: myöskin yllätys - porvarit saakoot sen tietää - odottamaton suu- 1472: relle osalle maalaisköyhälistöä, eikä liene ollut odottamaton ainoas- 1473: taan suurelle osalle köyhälistöä, vaan myös vähä varakkaammallekin 1474: osalle maalaisväestöä. Minä näet ainakin tunnen maalaisväestöä 1475: siten, että se luottaa hyvin paljo toisten antamiin vakuutuksiin, 1476: vielä hyvin suuressa määrässä porvarienkin vakuutuksiin, joita 1477: me olemme täällä kaupunkipaikoissa jo enemmän oppineet epäi- 1478: lemään. . .•.. ··- -· ·. 1479: ~ 1480: 646 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1481: 1482: 1483: Yksityiskohtiin en tällä kertaa aijo käydä käsiksi, mutta pakos- 1484: takin täytyy minun tehdä muutamia huomautuk:sia,rrtiden hyvin 1485: köykäistenvastaväitteiden johdosta, joita toiselta puolelta on tehty 1486: kunnallislain pikaisen hyväksymisen tärkeydestä. 1487: Ensiksikin täällä on hyvin suurella painolla puhuttu kansan 1488: pohjakerrosten huonosta sivistyskannasta, jonka takia muka ei voida 1489: kunnallista äänioikeutta myöntää niin laajoille joukoille. Routavuo- 1490: sien aikana puhuttiin jotain aivan päinvastaista. Silloin täältä 1491: enemmän oikeiston taholta sanottiin muutamissa tilaisuuksissa, että 1492: on sentään vahinko, ettei ole myönnetty kansalle enemmän oikeuk- 1493: sia, jotta se olisi kohonnut sivistyksessä korkeammalle, voidakseen 1494: voimakkaammin taistella ulkoapäin tulevaa sortoa vastaan. Nyt 1495: ovat käsitykset muuttuneet toisiksi, kun ei ehkä tällä kertaa ole 1496: porvarien mielestä sellaista syytä toivoa kansan sivistymistä, että 1497: sitä tarvittaisiin tuommoiseen taisteluun. Nyt voi kansa olla sivis- 1498: tymätöntä, sitä ei tarvitse kohottaa tämmöisillä reformeilla, joiden 1499: kautta se tulisi sivistyksestä osalliseksi. 1500: Vielä ovat täällä eri puhujat antaneet asiassa erilaisia lausuntoja. 1501: Muun muassa pyydän huomauttaa ed. Riihelälle, joka moitti sosiali- 1502: demokratisia valiokuntajäseniä siitä, etteivät nämä olleet tehneet 1503: valiokunnassa näitä ehdotuksia tai lausuneet julki niitä havainto- 1504: jaan, mitä he olivat tehneet puolueen menettelyyn nähden ja joita 1505: he nyt esittivät tältä puhujalavalta, että valiokunnan jäsenet yksin- 1506: kertaisesti jättivät kaikki liialliset huomautuksensa ja liialliset tie- 1507: tonsa syrjään sentakia, että he uskoivat porvarien jo hyväksyvän 1508: sen, mitä he olivat siellä puhuneet. Mutta kun täällä sen jäiestä 1509: ilmeni toisia kantoja, niin silloin myös porvarit ovat pakottaneet 1510: tämän ryhmän edustajat sanomaan tästä enemmänkin kuin mitä he 1511: olisivat halunneetkaan sanoa. 1512: Täällä on vielä ed. Gebhard tuonut esille yhtä ja toista huvitta- 1513: vaa, muun muassa puhunut maalaisedustajain kehnoudesta lain- 1514: säädäntötyössä. Vaalin aikana oli päinvastoin. Kai kaikki muista- 1515: vat, millä mittapuulla silloin mittailtiin kaupunkilais- ja maalais- 1516: tyÖväestön edustajia. Mutta sitte vielä tämä sama edustaja tässä 1517: väitteensä tueksi mainitsi, että uuden kunnallislakiesityksen moni- 1518: mutkainen vaalilaki tuottaisi hyvin paljon vaikeuksia aikaan maa- 1519: seuduilla, kun maalaisväestö ei tulisi toimeen tämmöisissä vaaleissa, 1520: eikä voisi tämmöistä vaalilakia asiallisesti seurata. Muistaakseni ei 1521: hän viime istunnossa siitä maininnut, vaan ainoastaan äänioikeu- 1522: desta, sillä ei sitä näy edes Uuden Suomettaren eduskuntaselostuk- 1523: sessakaan. Nämä hänen väitteensä olivat siis tällä kertaa vaan haettu ja, 1524: tueksi niille edellisille väitteilleen, jotka täällä aivan pätevästi ku- 1525: mottiin. Se seikka, mistä ed. Pärssinen jo täällä mainitsi, on hyvin 1526: silmiin pistävä, kun vedotaan siihen, että tuo porvarien käsittämä 1527: koulusivistys olisi ainoa mittapuu, joka oikeuttaisi kansalaiset saa· 1528: Kunnallislainsäädännön uudistus. 647 1529: 1530: 1531: maan ihmisoikeuksia, ja köyhälistötie ei niitä siksi voitaisi antaa, 1532: ettei niillä sitä ole. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Juuri siitä, että 1533: köyhälistö kuitenkin on ymmärtänyt vaatia näitä oikeuksia itselleen, 1534: näkyy, että he kuitenkin omaavat sitä sivistystä niin paljo, että he 1535: kykenevät sitä luonnollisesti myös hyväkseen käyttämään. Ne tä- 1536: män kamarin edustajat, joilla ei ole kunnallista äänioikeutta, ei oman 1537: sivistyksensä eikä varallisuutensa perusteella, mutta joilla kuitenkin 1538: lienee takanaan jonkun verran valitsijoita, eivät sittenkään ole val- 1539: miita puolustamaan uutta kunnallisasetusta, jonka kautta aviovai- 1540: mokin vapautuisi lapsipuolen asemasta ja pääsisi täysivaltaiseksi 1541: yhteiskuntaj äseneksi. 1542: Muuten oli myös hyvin kuvaava ed. Hornenin lausunto, jossa 1543: hän toi esille, että köyhälistö eli varattomat eivät tunne saman- 1544: laista edesvastuuntunnetta kuin varakkaat, että he eivät voi yhteis- 1545: kunnallisissa asioissa ottaa hartioilleen edesvastuuntunnetta aivan 1546: samalla lailla kuin varakkaiden ryhmien edustajat sen tekevät. 1547: Mitenkä epäoikeutetusti on siis tämmöinen väite ja syytös heitetty 1548: sellaisia yhteiskunnan jäseniä kohtaan, jotka eivät ole itse syylliset 1549: siihen, että he ovat varattomia, jotka eivät ole syylliset siihen että 1550: he eivät ole voineet käyttää lahjojaan sen mukaisesti, mitenkä he 1551: olisivat voineet, jos heillä olisi ollut varoja! He eivät ole voineet 1552: kehittää henkisiä lahjojaan, ollessaan varattomia, eivätkä myöskään 1553: kehittää työkykyään sen mukaisesti, mitenkä varallisuus useinkin 1554: edellyttää henkilöä, aivan ruumiillisen työnkin tekijää, saamaan 1555: itselleen työkykyä kehityksen kautta. Ja että nämät ovat joutuneet 1556: vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän takia köyhälistön joukkoon, sen 1557: takia porvaristo syyttää niitä, asettaa ne nyt syytettyjen penkille, 1558: etteivät ne muka tunne edesvastuun tunnetta ja että se niiltä puut- 1559: tuu. Se tosiasia kumoo tämän väitteen, että nuo köyhät, jotka nyt 1560: tässä niin tunnustetaan edesvastuuttomiksi, ne eivät koska,an olisi 1561: voineet menetellä siten kuin porvarit usein menettelevät, nim. niin, 1562: että silloin kuin heidän vierellään heidän omat kanssasiskonsa tai 1563: veljensä näkevät nälkää, kurjuutta ja kaikella lailla joutuvat kärsi- 1564: myksistä osallisiksi, he eivät millään lailla ottaisi osaa niitten kärsi- 1565: myksiin, että he eivät ainoata leipäpalaansa jakaisi niitten kanssa. 1566: Se ei ole totta, sillä ne tulisivat sen tekemään. He siis näillä edelly- 1567: tyksillä - ja nämä ovat vielä vähäisiä - näillä edellytyksillä jo he 1568: ovat oikeutetut saamaan aivan täysiarvoiset yhteiskunnalliset oikeu- 1569: det aivan samalla lailla kuin porvaristokin, oikeudet joita porvarit 1570: nyt yksinoikeutenaan käyttävät hyväkseen. 1571: Muuten olkoon vielä sanottu, ettei porvaripuolueet ole olleet 1572: valmiit panemaan mitään suurempia uudistuksia edes alullekaan, 1573: ennenkuin on nähty, että kansan joukkojen seassa syntyy jankimmoista 1574: levottomuutta. Porvaripuolueitten näyttää täytyvän saada ensiksi 1575: nähdä jankummoinen palo, joka roimuaa aika lailla, joka uhkaa, 1576: 648 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1577: ------------------------------------------------------- 1578: ja joka ilmenee jo siinä muodossa, että se alkaa tehdä tuhojansa. 1579: Sitte vas~ehdää,_n,~e alote ja sitte myönnetään Jonkun verran 1580: niiden vaatimuksien oikeudenmukaisuutta ja sitte aletaan asiaa 1581: vähän viedä eteenpäin. Nyt näyttää siltä, että tämä kunnallislaki 1582: ehkä tulee porvarien myötävaikutuksella suureen valiokuntaan 1583: ja siellä myöskin otetaan käsittelyn alaiseksi. Mutta eiköhän liene 1584: aivan paikalleen arvattu, jos sanotaan, että se jää suureen valiokun- 1585: taan. Se ei sieltä enää palaa, sillä täällä on tehty jo semmoisia 1586: evästysehdotuksia, jotka pysähyttävät sen sinne pitemmäksi ajaksi. 1587: Jos asia palaisi suuresta valiokunnasta eduskuntaan, ed. Araj ärven 1588: toivomuksen mukaan tehdyillä muutoksilla, olisi se hyvin suuresti 1589: muuttunut. Siinä ei olisi tuskin enää puoleksikaan sitä mitä siinä 1590: nyt on olemassa suomalaisen puolueenkaan taholta myön- 1591: nettynä. 1592: Muuten minä nyt sentään vielä toivon, että porvarit eivät halua 1593: tuota suurta paloa nähdä, mikä tästä syntyy, jos tämä laki jää tällä 1594: istuntokaudella valmistumatta. Nyt on vielä sentään niinpaljon 1595: aikaa, että tämän lain viivyttäminen ei ole mahdollista, jos siihen 1596: ei käytetä joitakin keinoja, joitten kautta sitä voidaan pönkittää. 1597: Siis toivon, että porvarit luopuvat siitä kannasta, jota muutamat 1598: ovat täällä esittäneet,että tuo asia jätettäisiin määräämättömään 1599: tulevaisuuteen, ja että eduskunta saisi jo tällä istuntokaudella lopul- 1600: liset ja suotuisat tulokset saattaa kansan laajoille joukoille, jotka 1601: tätä lakia mielenkiinnolla odottavat. Ne tunnustavat ja tietävät 1602: mikä arvo tällä on, ja ne tulevat sen mukaisesti myöskin teitä tuo- 1603: mitsemaan, minkä puolen te tästä valitsette. 1604: 1605: Ed. H a 1 on en : Sen jälkeen kuin ed. Arajärvi on täällä lau- 1606: suntonsa antanut, minä olisin voinut luopua puhevuorostani, koska 1607: pääasiassa hyväksyn ne näkökohdat, joita hän on esiintuonut. Mutta 1608: koska täällä ed. Pärssinen on manannut kaikki porvariryhmien 1609: edustaja-naiset tässä asiassa esiintymään, niin on mahdollista että 1610: vasemmistosta nousee joku miesedustaja, joka manaa kaikki porva- 1611: rillisten ryhmäin miesedustajat tänne puhelavalle, niin minä pyydän 1612: samalla kuin olen saanut puhevuoron, lausua oman kantani tässä 1613: asiassa. Samalla kun minä ilmoitan, että minulla ei ole mitään 1614: ennakkositoumuksia, joita olisin sitoutunut noudattamaan, voin 1615: vakuuttaa, että minä olen jo aikoja sitten oman mielipiteeni mukaan 1616: ollut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalla ja tulen sitä nytkin 1617: mitä lämpimimmin ajamaan. Enkä suinkaan hyväksy sitä, että min- 1618: käänlaisia esteitä nyt viritettäisiin käsiteltävänä olevan kunnal- 1619: lislain käsittelylle ja hyväksymiselle. 1620: Muuten minun tekisi mieli antaa tunnustus ed. Turkian erin- 1621: omaiselle haukkumataidolle, sillä hänellä piisaa letkauksia puolelle 1622: Kunnallislainsäädännön uudistus. 649 1623: 1624: ja toiselle, mutta ei tietysti omalle puolueelle; se on aivan luon- 1625: nollista. 1626: Mitä sitte ed. Tokoi ja Turkia täällä viime istunnossa ovat ennusta- 1627: neet, että tämä asia tulisi haudatuksi, niin kyllä minun mielestäni 1628: se nyt on ollut liian varomaton ennustus, ja kaikessa tapauksessa 1629: ennenaikainen. Mutta se nyt saattaa olla niin, että oli kaikkein 1630: sopivin aika tehdä tämä hyökkäys, sillä nyt tämänpäiväisen keskus- 1631: telun jälkeen minun ymmärtääkseni ei tämmöinen hyökkäys enää 1632: olisi tullut kysymykseenkään, ainakaan keskustaa vastaan, ja tuskin 1633: muitakaan puolueita vastaan. 1634: Minun oli vielä jotakin lausuttava edustajain Komun ja Lehtosen 1635: ehdotuksen johdosta, jonka he tekivät viime istunnossa. He nimittäin 1636: ehdottivat, että suhteelliset vaalit myöskin Lapinmaassa olisi eh- 1637: dottomasti pantava voimaan. Se komitea, joka kunnallislakia on 1638: valmistellut, ei ole katsonut sopivaksi ehdottomasti esittää Lapin 1639: kihlakunnan kunnille suhteelliseen vaalitapaan siirtymistä, vaan on 1640: jättänyt niille vallan vielä toistaiseksi noudattaa enemmistövaaleja, 1641: siksi kunnes kunnat tahtovat siitä luopua. Onhan lausuttu hyvinkin 1642: vakavia epäilyksiä koko tämän suhteellisen vaalitavan mahdolli- 1643: suuksista jo kehittyneimmissäkin oloissa, ja on siis toki otettava 1644: huomioon, että Lapissa pitkien matkojen ja muiden hankaluuksien 1645: vuoksi olot ovat niin paljon kehittymättömämmät, että olisi aivan 1646: sopimatonta ehdottomasti nyt heti panna suhteelliset vaalit siellä toi- 1647: meen, jonka vuoksi minä toivon että suuri valiokunta säilyttää 1648: lakiehdotuksessa Lappiin nähden ne määräykset, jotka siellä ovat. 1649: 1650: Ed. Lauta s a 1 o : Minä en pyytänyt puheenvuoroa lausuak- 1651: seni mielipidettäni kunnallislain suhteen evästykseksi suureen valio- 1652: kuntaan, sillä se on tarpeetonta. Sen nyt jokainen,joka keskustelua 1653: kunnallislaista tässä kamarissa on seurannut, on voinut selvästi 1654: päättää, että ainakin keskustan taholta näyttää se olleen paljasta 1655: humbuugia. Edustajat Gebhard ja Paasikivi ovat sanoneet, että 1656: kansan pohjakerrokset maaseudulla ovat vielä peräti pähkäpöhköjä. 1657: Ed. Gebhard kohdisti tämän vielä äskeisessä puheessaan erittäin 1658: sosialidemokraatisen puolueen tässä eduskunnassa oleviin maa- 1659: seutuedustajiin. Sanoi valiokunnissa tulleensa sen huomaamaan. 1660: Minä myönnän kyllä, että maaseutuedustajat eivät ole mitään teo- 1661: reetikkoja, vaan sama vika näyttää olevan myös porvaripuoluei- 1662: den maaseutuedustajissa. Mutta mitä tulee maalaiskuntien kunnallis- 1663: lain uudistukseen, niin siitä saamme kyllä olla rauhallisia, sillä 1664: useissa kunnissa on jo alettu järjestää kunnalliset asiat siihen suun- 1665: taan, kuin esillä olevassa kunnallislaissa säädetään, joten ei se 1666: äkkiarvaamatta tulisi aikaansaamaan niitä hämmennyksiä, joita 1667: meidän oikeistolaisten taholta ehkä peljätään. Muuten voin keskusta- 1668: laisille huomauttaa, että vanhat vaaliratsut ovat tämän kunnallislaki- 1669: 650 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1670: 1671: 1672: keskustelun aikana käyneet niin epäkäytännöllisiksi, että jokainen 1673: kunnou_ukansalainen on pakoitettu sitä kammoksumrum, mutta Sitä 1674: ei kaiketi tämän eduskunnan porvarilliset edustajat enään tahdo- 1675: kaan käyttää. Heidän katsantokantansa on luultavasti kään- 1676: tynyt toiseen suuntaan nimittäin kiertotietä myöten hyökätä 1677: valtiollista äänioikeutta supistamaan. 1678: 1679: Ed. T u r k i a : Edellisessä puheessa en viitsinyt kajota ed. 1680: Gebhardin siihen väitteeseen, että sosialistit kannattavat muka 1681: sellaista järjestelmää, joka puoltaa suurkapitalisteja ja vahingoittaa 1682: maata. Pidin tuon lausunnon, jonka hän esitti viime istunnossa, 1683: siksi lapsellisena, etten viit5inyt siihen kajota. Sitä paitsi hän sa- 1684: massa lausunnossa kumosi itse tuon väitteensä. Mutta koska hän 1685: nyt uudestaan toi tuon väiteen esiin, niin tarkastakaamme sitä 1686: hiukan. 1687: Ed. Gebhard sanoi viime istunnossa pitämässään puheessa: 1688: >>sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka suosii kapitalismia 1689: ja nylkee maata>>, ja sitten hän jatkaa: >>Ja kun nyt vielä saimme 1690: kuulla sen verolakiehdotuksen, jonka sosialistien vastalause sisältää, 1691: niin täytyy minun tunnustaa, etten enään voi olla myötävaikutta- 1692: massa siihen, että ainakaan maalaiskunnille hankittaisiin sellainen 1693: äänioikeuslaki, kun valiokunta nyt ehdottaa>>. Ed. Gebhard siis 1694: väittää, että sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka 1695: suosii kapitalismia, ja todistaakseen sitä vetoaa hän meidän verotus- 1696: uudistusehdotukseemme. Mitä sanoi ed. Hallsten meidän verotus- 1697: uudistusehdotuksestamme? Hän pitkässä polemiikissa tuli seuraa- 1698: vaan tulokseen: >>Seuraus tästä tietysti on, että verotaakka kokonaan 1699: siirtyy yhtiöiden niskoille, teollisuusyhtiöiden ja liikeyhtiöiden; 1700: onko se työväelle edullista, sen tahdon jättää sanomatta>>. Siis ed. 1701: Hallsten taitavana matematiikkona on tullut siihen tulokseen, että 1702: · meidän verotusehdotuksemme rankaisee kaikkein suurimmassa mää- 1703: rässä suurkapitalisteja, ja ed. Gebhard ottaa nyt meidän verotus- 1704: ehdotuksemme aseeksi näyttääkseen, että sosialidemokraatit ovat 1705: sillä kannalla, että he puoltavat suurkapitalismia. Kun kerran 1706: edustaja puhuu noin ristiin, niin minä en olisi tahtonut kajota siihen, 1707: mutta koska hän uudisti vielä tänään tuon väitteensä, niin tämä 1708: olkoon siitä sanottu. 1709: Muuten ed. Gebhard lausui viimeisessä puheessaan: >>Tähän saakka 1710: ei ole tullut kansan kypsymättömyys ilmi niin selvästi kuin tämän 1711: eduskunnan koossa ollessa.>> Hän myös lausui puheessaan, että 1712: kansajoukkoja voidaan johtaa milloin sinne milloin tänne. Tämä 1713: ei ole ainoastaan ed. Gebhardin ajatus, vaan läpeensä suomettare- 1714: laisen puolueen. Tämä pulpahtaa milloin missäkin esiin. Se pulpahtaa 1715: joka viikko esiin heidän sanomalehtiensä palstoilla. Ja koska suo- 1716: mettarelaiset luulevat olevansa Juhana Vilhelm Snellmanin opin 1717: Kun nallislainsäädännön uudistus. 651 1718: 1719: 1720: takana, niin minä pyydän lukea, mitä Snellman sanoo tällaisesta 1721: katsantotavasta, että kansanjoukkoja voidaan johtaa milloin sinne, 1722: milloin tänne. Hän sanoo: •>J os katsellaan ihmisten suurta joukkoa 1723: tahdottomaksi joukkioksi, jota voidaan ajaa sinne ja tänne sen mukaan 1724: mitä toinen tai toinen neron nimeä itselleen vaativa katsoo sen on- 1725: neksi, niin tämä halveksiva käsite ihmisistä osottaa vaan puuttuvaa 1726: ihmisarvoa siinä, jolla semmoinen käsitys on. Ja historia opettaa 1727: monien esimerkkien avulla, kuinka tällainen ylimielisyys rankaisee 1728: itsensä.>> 1729: Eikö tämä ole sopiva suomettarelaisille? Eikä tämä osoita, että 1730: suomettarelaiset ovat J. V. Snellmanin opeista yhtä kaukana, yhtä 1731: vastakkaisella kannalla, kuin tuli ja vesi. 1732: 1733: Ed. G r o t en f e 1 t: En ole pyytänyt puheenvuoroa laajahkolla 1734: lausunnolla pitkittääkseni tätä jo kylliksi pitkäksi käynyttä keskus- 1735: telua, vaan ainoastaan lyhyesti lausuakseni pari sanaa muutamista 1736: keskustelussa kosketelluista seikoista. 1737: Ed. Turkia edellisessä lausunnossaan ihmetteli, ettei kolmannessa 1738: vastalauseessa ole tehty mitään ehdotusta siitä kansanäänestyksestä, 1739: josta puhutaan nuorsuomalaisten ohjelmassa. Asia on kuitenkin 1740: helposti ymmärrettävissä. Se laki, joka nyt esillä on, on rakennettu 1741: aivan toisille perusteille, kuin mille nuorsuomalaiset olisivat toivo- 1742: neet tämän lain laadittavaksi. Ja niin ollen on tämä kohta kansan- 1743: äänestyksestä jäänyt vastalauseessa käsittelemättä. Se kansanäänes- 1744: tys, jota sosialidemokraatit ehdottavat vastalauseessaan, on aivan 1745: toisenlainen ja koskee toisenlaisia kysymyksiä, kuin mitä on nuorsuo- 1746: malaisten ohjelmassa ajateltu. On mahdollista että kansanäänes- 1747: tyksen toimeenpano tuottaa vaikeuksia sitä käytännöllisesti jär- 1748: jestettäessä. Mutta olen varma siitä, että nuorsuomalaiset pysyvät 1749: ohjelmassaan ja ovat valmiit hyväksymään tämmoisen kansan- 1750: äänestyksen kun se saadaan sopivalla tavalla määritellyksi nuor- 1751: suomalaisten ehdottamaan suuntaan. Ettei tämä käy laatuun sillä 1752: tavalla ja siinä laajuudessa, kuin sosialidemokraattien vastalau- 1753: seessa on mainittu, on selvä. Siinä puhutaan m. m. siitä, kuinka on 1754: käytettävä tämmöistä kansanäänestystä, kun on kysymys >>Uudesta 1755: yrityksestä, joka voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen verotuk- 1756: seen». Näin epämääräinen lause voi antaa aihetta aivan erilaisiin 1757: tulkinnoihin, ja kuka silloin ratkaisee, mitenkä on meneteltävä. 1758: Ed. Gebhardin lausunnon johdosta en myöskään voi olla huo- 1759: mauttamatta muutamaa seikkaa. Herra Gebhardin kehitys tässä 1760: asiassa, joka on käynyt helisevistä korulauseista pois faktillisia 1761: asianhaaroja lukuunottavaksi kannaksi, on minusta ilahuttava. 1762: Mutta valitettavaa on, että hän ei ollut jaksanut tätä kehitystä seu- 1763: rata loppuun asti. Hän oli nyt valmis heittämään kaupunkien kun- 1764: nallishallituksen jonkunlaiseksi koekentäksi, jossa koeteltaisiin tätä 1765: 652 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1766: 1767: 1768: uutta kunnallisjärjestystä, jota hän itse piti varsin epäilyttävänä. 1769: Kaupunkien kunnallishallitus ja kunnallisastat ovat-lfuitenkin niin 1770: tärkeä asia, ja rahalliseen puoleen katsoen ehkä vielä suurempi asia, 1771: kuin maalaiskuntien asiain hoito, että minusta nähden se on sulaa 1772: kevytmielisyYttä, kun tekee tämän asian tuommoisen kokeen esi- 1773: neeksi. Mutta minä toivon, että ed. Gebhard, joka monesssa asiassa 1774: on osoittanut niin suurta mahdollisuutta kehitykseen, myöskin tässä 1775: asiassa vielä kehittyy ja viikon perästä ehkä huomaa, että on vä- 1776: hemmän harkittua jättää kaupunkienkaan kunnallishallitusta tuuli- 1777: ajolle. 1778: Myöskin ed. Arajärven lausunto voisi kyllä antaa aihetta puhei- 1779: siin. Hänen puolustuksensa lisävaltuustojärjestelmälle oli semmoi- 1780: nen kohta. En kuitenkaan tahdo tähän laajemmalti kajota, ainoastaan 1781: huomauttaa että lisävaltuustojärjestelmä antaa aihetta aivan samoi- 1782: hin muistutuksiin niiden puolelta, jotka tahtovat asettua sille kan- 1783: nalle, että osanotto kunnallisiin asioihin olisi ikäänkuin myötäsyn- 1784: tynyt oikeus, joka tulisi jokaiselle kansalaiselle niin pian, kuin hän 1785: on täysi-ikäiseksi tullut ja jo sitä ennenkin, ottamatta ollenkaan 1786: huomioon hänen kykyänsä siihen. Se antaa aihetta samoihin muis- 1787: tutuksiin eikä se paljoa hyödytä. Seurauksena tämmöisestä lisäval- 1788: tuuston järjestelmästä olisi vain oleva alinomainen riita varsinaisten 1789: valtuusmiesten ja lisävaltuusmiesten välillä, ja että voitto yleensä 1790: tulisi olemaan varsinaisilla valtuusmiehillä, ainakin lopulta, sitä ei 1791: mielestäni tarvitse epäillä. Sillä on samat viat, jos niin tahtoo sanoa, 1792: kuin sillä järjestyksellä, joka tahtoo antaa oikeuden ottaa osaa kun- 1793: nallisten asioiden ratkaisemiseen ainoastaan verovelvollisille, mutta 1794: sillä ei ole samat ansiot. 1795: Kannatan siis kolmatta vastalausetta ja toivon, että suuri valio- 1796: kunta tämän mukaisesti muuttaisi esillä olevan lakiehdotuksen, ja 1797: niin siitäkin syystä, että tämä on ainoa pohja, jolla nykyään voidaan 1798: saada mitään edistysaskelta aikaan. Ja toivottavana puolestani 1799: minä pidän, että asiassa askel eteenpäin jo tämän eduskunnan koossa 1800: ollessa aikaan saataisiin. 1801: 1802: Ed. A h m a v a a r a: Ed. Turkian lausunto minua erittäin hu- 1803: vitti, koska huomasin siitä, että hän oli niin tarkoin tutkinut mei- 1804: dän puolueohjelmaa, että hän luuli olevansa oikeutettu minulle teke- 1805: mään muistutuksen, etten tätä ohjelmaa tunne. Olen tästä hyvin 1806: hyvilläni ja toivon, että ed. Turkia jatkaa tätä puolueohjelmamme 1807: tarkastusta, sillä en ole vielä kadottanut kaikkea toivoa hänen suh- 1808: teensa, ehkä hän vielä viisastuu, jos jatkaa tutkimuksia, mutta 1809: kehottaisin, että hän vastaisuudessa tutkisi pikkusen tarkemmin 1810: kuin mitä vielä on ehtinyt tapahtua. 1811: Kunnallisesta äänioikeudesta sanotaan ohjelmassamme: »Kun- 1812: nallinen äänioikeus on säädettävä yhtäläiseksi jokaiselle täysi-ikäi- 1813: Kunnal!islainsäädännön uudistus. 653 1814: 1815: selle Suomen kansalaisoikeutta nauttivalle ja kunnallisia veroja suo- 1816: rittavalle kunnan jäsenelle>>. Tämä ohjelman yleinen sääntö on 1817: mielestäni aivan selvä. Sitten sanotaan kyllä näiden ponsilauseiden 1818: viimeisessä kohdassa seuraavasti: >>Kunnan valtuuston päätös eri- 1819: näisissä asioissa, jotka syvälti koskevat kaikkia kunnan jäseniä, 1820: mutta joiden taloudellinen merkitys niiden yleiseen kantavuuteen 1821: verraten on vähäisempi, on, milloin asia on sellaista periaatteellista 1822: laatua, että se voidaan ratkaista yleisellä kansanäänestyksellä, alis- 1823: tettava yleisen äänestyksen alaiseksi, johon saavat osaaottaa kaikki 1824: kunnan täysi-ikäiset jäsenet». Ja ponnen perusteluissa sanotaan 1825: seuraavasti: >>Niiden asioiden joukossa, joita kaupunki- ja maalais- 1826: kuntain edustajain on käsiteltävä, on useita sen luontoisia, joilla on 1827: erittäin laajalle ulottuva vaikutus kunnan väestön siveellisen elä- 1828: män muodostamiseen. Tämmöisiä asioita ovat etenkin väkijuoma- 1829: asiat, niinkauvan kun ei yleistä kieltolakia ole, sekä kansansivistys- 1830: oloja koskevat kysymykset». Nämä ovat siis aivan toisen luontoi- 1831: set asiat kuin ne mitkä vasemmiston vastalauseen mukaan kansan- 1832: äänestyksellä jätettäisiin ratkaistaviksi. Ensimäisessä pykälässä 1833: sanotaan vasemmiston vastalauseessa: >>yleinen kansanäänestys on 1834: toimitettava, milloin maalaiskuntien kunnallislain 2, 7, ja 13 pykälissä 1835: ja kaupunkikunnallislain 13 §:ssä mainitut asiat ovat ratkaistavat». 1836: - Tämähän koskee aivan toisia asioita, nimittäin kunnan verotus- 1837: seikkoja y. m. sellaisia, joita minä en ajan voittamiseksi rupea luet- 1838: telemaan. Meidän ehdotuksemme mukaan taas tulisivat kansan- 1839: äänestyksellä ratkaistaviksi ainoastaan vissiä sivullista luontoa ole- 1840: vat asiat, eikä yleensä kunnallisasiat niinkuin sosialistien ehdotuk- 1841: sen mukaan. Jos ed. Turkia, niinkuin minulla nyt on syytä luulla, 1842: ryhtyy kannattamaan tälläistä kansanäänestystä, mitä me olemme 1843: ehdottaneet, niin voin vakuuttaa, että me joka mies äänestämme 1844: yhdessä hänen kanssaan. Me siis seisomme aivan ohjelman kannalla 1845: tässä asiassa. Syyn miksi meidän ryhmän edustajat valiokunnassa 1846: eivät ole panneet tämän ohjelmamme poikkeusehdotuksen puolesta 1847: vastalausetta, on jo ed. Grotenfelt selittänyt, joten en tahdo siihen 1848: kajota. 1849: 1850: Ed. La n t t o: Vaikka täytyykin tunnustaa, että jotenkin roh- 1851: kea kansanvaltainen henki liikkuu kauttaaltaan tässä ehdotuksessa, 1852: niin kun tulee 92 §:ään, luulisi, että kokonaan eri eduskunta on ollut 1853: tätä laatimassa. Se on kerrassaan rutivanhoillinen. Siinä puhutaan 1854: manttaalimiesten keskinäisistä oikeussuhteista, - siinä turvataan 1855: suurille manttaalimiehille kokonaan monin vertainen äänioikeus kuin 1856: pienille, mikä kuitenkin on aivan väärin, sillä minä olen varma siitä, 1857: että pieniviljelijät, ollen köyhää maksuvelvollista kansaa, eivät ke- 1858: vytmielisesti menettele enempi muitten, kuin omankaan omaisuu- 1859: tensa kanssa. 1860: Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1861: 1862: Voin sanoa, että pieniviljelijä on rehellisin mies mitä Suomessa 1863: voi olla. Jos hänellä on yksikin manttaaiiäyri maksettava, niin on 1864: hän rasituksiin katsoen yhtä varovainen kuin isommatkin maksa- 1865: jat, - jonka vuoksi on kokonaan loukkaavaa häntä polkea. Suomen 1866: maalaisliiton jäsenenä lausun suurimman paheksumiseni tämän py- 1867: kälän johdosta. 1868: 1869: Ed. N i s s i n e n: Tämä mietintö on vienyt paljon aikaa edus- 1870: kunnalta, enkä minä puolestani ollut aikonut tätä aikaa lausunnol- 1871: lani kuluttaa ja jatkaa tätä jo ennestään liian pitkäksi käynyttä 1872: keskustelua. Mutta ed. Pärssinen on täällä kiivaasti käynyt muiden 1873: puolueiden naisten kimppuun ja tahdon minä sen johdosta tässä lau- 1874: sua vain muutaman sanan. 1875: Meillä nuorsuomalaisilla naisilla ei ole eri ohjelmaa kunnallisissa 1876: asioissa kuin on meidän ryhmämme miehillä. Kannatamme siis 1877: kunnallisissa asioissa nuorsuomalaista ohjelmaa ja erityisesti tässä 1878: nyt k o 1 m a t t a v a s t a 1 a u s et t a, jossa on ehdotettu yhtä- 1879: läiset oikeudet naisille kuin miehillekin. Mitään erityisiä etuoikeuk- 1880: sia emme me pyydä. 1881: 1882: Ed. Käki koski: Ed. Pärssiselle minä vain lausun lyhyesti 1883: että meillä suomalaisen puolueen naisedustajilla ei ole ollut mitään 1884: aihetta nostaa hätähuutoa tässä evästyskeskustelussa, joka muu- 1885: tenkin on muodostunut niin pitkäksi, että se huomattavasti viivyttää 1886: tekeillä olevan lain valmistumista. Meidän ryhmämme edustajat 1887: kunnallisvaliokunnassa ovat esiintyneet siksi valppaasti ja tarmok- 1888: kaasti, että mietintö tärkeimmässä periaatteellisessa kohdassa on 1889: laadittu suomalaisen puolueen ohjelman mukaan: yleinen ja yhtä- 1890: läinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin, köyhälle niinkuin 1891: rikkaalle. Olkoon, että kaksi edustajaa on lausunut epäilyksiä siitä, 1892: onko lakiehdotus nykyisessä muodossaan kyllin kypsä ratkaista- 1893: vaksi. Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että puolueemme, asiaa 1894: lopullisesti ratkaistaessa, aikoisi poiketa puolueen ohjelmasta: ylei- 1895: nen ja yhtäläinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin. Näin 1896: ollen edustajain Pärssisen ja Lehtisen hyökkäykset meitä kohtaan 1897: olivat aivan aiheettomat ja minun ymmärtääkseni - suotakoon 1898: anteeksi, jos sanon - lausutut kokonansa agitatoorisessa tarkoi- 1899: tuksessa. 1900: 1901: Ed. T a i n i o : Näille oikeistolaisille sietää sanoa pari sanaa, 1902: vasemmistolaiset eivät sitä kuitenkaan enää kaipaa. Ei terveet tar- 1903: vitse parantajaa, vaan sairaat. 1904: Sosialistien vastalausetta en ryhdy puolustamaan, eikä se puo- 1905: lustusta kaipaa, eikä se puolustus myöskään mitään hyödyttäisi. 1906: Sillä onhan tässä kysymyksessä luokkavastakohdat, porvariston 1907: Kunnallislainsäädännön uuditus. 655 1908: 1909: luokkaedut, ja silloin on aivan turhaa koettaa vedota minkään- 1910: laisiin järkisyihin jai oikeusnäkökohtiin. Porvaristo aina puolustaa 1911: luokkaoikeuksiaan villin, haavoitetun pedon tavalla. Ja näin ollen 1912: ei ole ihmettä, joskin esim. keskusta tässä asiassa on havainnut men- 1913: neensä pitemmälle kuin sen luokkaetuoikeudet oikeastaan sallisivat. 1914: Siten on sosialidemokraattinen ryhmä aivan voimaton vastalausei- 1915: neen ja - oikeusperiaatteineen. Oikeusperiaatteilla ei ole mitään 1916: merkitystä luokkataistelussa, siinä määräävät ainoastaan voimasuh- 1917: teet. Voimasuhteet täällä eduskunnassa ovat tällä kertaa meille epä- 1918: edulliset. Mutta jos keskustan suunnittelema taantumus pääsee val- 1919: taan, niin tapahtuu muutos. Voimasuhteet kääntyvät silloin sosiali- 1920: demokraateille edullisiksi, vaikka se tulee tapahtumaan eduskunnan 1921: ulkopuolella. Keskustan ja nykyisen kokoomushallituksen pitäisi 1922: muistaa, millä tavalla, mitä keinoja käyttäen ja millä häpeällä 1923: Bobrikoffin aikuinen myöntymyssenaatti ajettiin pois hallituksesta. 1924: (Puhemies lyö vasaralla pöytään.) 1925: Se temppu saattaa uudistua vielä, mutta jos se uudistuu, se uudis- 1926: tuu tehokkaammin, ja silloin ei ehkä enää auta jo koeteltu keino 1927: kansanvaltaisuuteen vetoamalla koettaa päästä uudelleen valtaan. 1928: On valitettu, että on käytetty liian paljon puhevuoroja tässä 1929: evästyskeskustelussa. Mutta tässä ei ole keskusteltu vielä edes 1930: tarpeeksikaan, sillä se skandaali, miksi tiistainen istunto muodostui, 1931: ennen kuulumaton skandaali kaikkien maiden parlamenttarisessa 1932: elämässä .... 1933: 1934: P u h e m i e s : Pyytäisin kehoittaa puhujaa käyttämään vähän 1935: sopivampia sanoja. Me voimme joutua liian pitkälle, jos emme 1936: tarkkaan varo ja valitse sanojamme, voimme joutua ulkopuolelle 1937: sitä arvokkaisuutta ja sopivaisuutta, jota valtiopäiväjärjestys vaatii. 1938: 1939: Ed. T a i n i o : Asia vaatii oikean nimensä. 1940: 1941: P u h e m i e s : Puhemiehen kehoituksia vastaan ei sovi väitellä. 1942: 1943: Ed. Tainio: Minä uudistan, että se oli skandaali, sillä mik- 1944: sikään muuksi ei voi sanoa sellaista menettelyä, että suuri puolue 1945: kolme kuukautta jälkeen vaalien luopuu ohjelmastaan, törkeästi 1946: pettäen valitsijansa, 1947: 1948: Puhemies: Järjestykseen! 1949: 1950: Ed. T a i n i o : - unohtaa kaiken rehellisyyden, kaiken ihmi- 1951: syyden, tarjoo todellakin kansalle kiviä leivän asemasta. Jos meidän 1952: suomalaisessa pikkuporvaristossamme olisi pikkusenkin moraalista 1953: rohkeutta, niin se kieltäisi kannatuksensa sellaiselta puolueelta, 1954: 656 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 1955: 1956: 1957: joka turmelee maassamme kaiken julkisen moraalin, joka antaa 1958: aih~tta luulla, että poliittisessa elämässä kaikki keinotovat luvallisia 1959: määrättyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Se ei ole skandaali 1960: ainoastaan tässä eduskunnassa, vaan se asettaa liian epäedulliseen 1961: valoon kaikki siveyskäsitteet koko maassa. Ja minä luulen, että jos 1962: löytyisi porvaristossamme muutamia rohkeita, tarmokkaita, siveellisiä 1963: miehiä, jotka rohkenisivat tällä kertaa heittää taisteluhansikkaansa sitä 1964: puoluetta vastaan, niin meillä suomettarelainen puolue olisi saanut 1965: kuoliniskun. Sillä eihän täällä yksikään ainoa ole rohjennut nousta 1966: kiivaaseen vastarintaan niitä näkökohtia, niitä taantumuksellisia 1967: näkökohtia vastaan, joita puolueen tuuliviiri Gebhard pantiin täällä 1968: esilletuomaan jonkunlaisena koetepallona, kuinka suuren suuttu- 1969: muksen ja inhon myrskyn moiset taantumusyritykset herättävät 1970: ja synnyttävät. Senaattori Paasikiven lausunto siinä asiassa ei 1971: millään tavalla periaatteessa poikennut ed. Gebhardin lausunnosta. 1972: Se oli ainoastaan jonkunlaista selitystä, se oli yritys pelastaa se, 1973: mikä pelastettavissa oli, mutta sellaisten tyhmyyksien jälkeen ei 1974: enää mitään ole pelastettavissa. 1975: Ed. Turkia aivan oikein sanoi, että keskustan ainoana päämääränä 1976: on ollut päästä valtaan, Sen johtaja on myöskin sen tunnustanut. 1977: Valtaan pääsemiseen on kaksi tietä: pistimet vasoin kansan tahtoa 1978: tai kansan tahto vastoin pistimiä. Keskusta koetteli useita vuosia en- 1979: nen suurlakkoa pistimiä vastoin kansan tahtoa, koetti hallita niitten 1980: välityksellä. Eräs tunnettu valtiomies on kuitenkin lausunut, että 1981: pistimiin on hyvä nojautua, mutta niillä on paha istua. Ja se istu- 1982: minen kai kävi mahdottomaksi. Sen jälkeen sama puolue koetti, eikö 1983: se voisi petollisilla lupauksilla (Vasaranlyöntejä!), jesuiittain keinoja 1984: käyttäen päästä valtaan kansan suosion nojalla. Sekin osottautui 1985: mahdottomaksi. Ei niin paljo sen takia, että ohjelma olisi ollut huono, 1986: minkä mainittu puolue itselleen laati - ohjelmahan oli sangen 1987: kansanvaltainen -, mutta se ei saavuttanut kansan luottamusta 1988: sentakia, että kansalla ei ollut mitään luottamusta sen ohjelman 1989: laatijoihin. Kansan syvät kerrokset tiesivät, että tuo on vaan petos- 1990: yritys, tuo on verkko, jolla meitä koetetaan pyydystää tukemaan 1991: sellaisia tarkoitusperiä, jotka ovat jyrkästi ristiriidassa kansanval- 1992: taisuuden kanssa. Nyt kun havaittiin tämäkin keino pettäväksi, nyt 1993: se puolue pyrkii uudelleen valtaan pistimien nojassa ja aikoo tur- 1994: vautua politiikkaan, jota sanottiin duumassa sattuvasti kaulaliina- 1995: politiikaksi. Mutta siihen menee aikaa, ennenkuin kaikki kansan- 1996: valtaisuuden rehelliset puolustajat tässä maassa on hirtetty. Sitä 1997: ennen tapahtuu sellaisia ihmeitä, että keskustan pitäisi säikähtää 1998: niitä mielessään kuvittelemastakin. Ja jos te hirtätte sosialidemo- 1999: kraatit johtomiehineen, niin te ette koskaan hirtä kansanvaltaisuuden 2000: periaatteita. Te ette koskaan hirtä niitä vapauden ja oikeuden 2001: vaatimuksia, jotka joka päivä tunkeutuvat julki alikerroksista yli- 2002: Kunnallislainsäädännön uudistus. 657 2003: 2004: 2005: kerrokseen. Mutta ne, ne oikeus- ja vapausvaatimukset, ne vielä 2006: kerran hirttävät teidät (Vasemmistosta: Hyvä!). 2007: Suomettarelainen puolue pyrkii Suomen vanhoillisimmaksi puo- 2008: lueeksi ja se on siinä onnistunut. Se saisi sangen hyvin istua tänne 2009: äärimmäisen oikeiston joukkoon huolimatta siitä pienestä perhe- 2010: riidasta, mikä herra Gebhardilla on oikeiston kanssa tukkiyhtiöitten 2011: oikeuksiin nähden - pientä perheriitaahan se vaan mahtanee olla. 2012: Syyt myöskin, miksi keskusta pyrkii äärimmäiseen oikeistoon, ovat 2013: selvät. Sehän tietää, että ainoastaan äärimmäinen vanhoillinen kat- 2014: santokanta ja politiikka saattavat nauttia Stolypinin ja muiden Ve- 2015: näjän taantumusmielisten ja mustasotnialaisten hyväksymistä ja 2016: suosiota. 2017: Puhemies : Järjestykseen! 2018: 2019: Ed. T a i n i o : Taantumusmielisten suosiota keskusta tavoittelee, 2020: se on päivän selvä. 2021: Tähän käsitykseen antaa aihetta vielä eräs sangenkuvaava seikka. 2022: Kun perustettiin nykyinen kokoomus-senaatti, kirjoitettiin Suo- 2023: mettaressa, että tämän jälkeen suomalaisella puolueella ei ole toivoa 2024: koko ohjelmansa toteuttamisesta. Tällä tahdottiin uskotella, että 2025: heidän täytyi tinkiä jotakin vaatimuksistaan, pysyäkseen hyvässä 2026: sovussa oikeiston kanssa. Tiistai-iltana he osoittivat sangen varo- 2027: mattomasti, että tällaiseen väitteeseen ei ollut laisinkaan aihetta. 2028: Sillä nyt he itse ovat osoittaneet, että he vapaaehtoisesti, ilman 2029: pienintäkään pakoitusta itse luopuvat ohjelmastaan ja luopuvat 2030: siitä niin suuressa määrässä, että he tulevat vanhoillisemmiksi kuin 2031: kaikista rahavaltaisimmat ruotsikot, vanhollisemmiksi kuin ed. 2032: Wichmann. 2033: Koska kerran tulin maininneeksi ed. Wichmannin, niin hänen 2034: suomenkielinen lausuntonsa osoitti myöskin, että kielikiista on 2035: jo loppuun suoritettu SuomeSsa. Ruotsikot puhuvat suomea silloin, 2036: kun se on heille edullista, ja suomettarelaiset puhuvat ruotsia silloin 2037: kun se on heille edullista, - jolleivat vaihda sitä ryssään. (Voi 2038: surullista Suomea, jolla on sellainen kansallismielinen puolue! Jollei 2039: Suomen kansallisuudella ja Suomen kansalla olisi parempaa turvaa, 2040: niin perikatoon tuomittu se olisi). 2041: Suomettarelaisten menettely muuten osoittaa myöskin, että he 2042: eivät aikone enää tehdä tiliä valitsijoilleen toiminnastaan eduskun- 2043: nassa. Ed. Tokoin lausunto siinä suhteessa oli aivan paikallansa, 2044: että suunnitteluja täytyy olla siihen suuntaan, että nykyinen vaali- 2045: laki tullaan muuttamaan, sillä eiväthän uskaltane, niin julkeita 2046: kuin mahtavat ollakin, uskaltaa käydä pystypäin, avoimin silmin 2047: tekemään valisijoilleen tiliä moisesta petoksesta. 2048: P u h e m i e s : Järjestykseen! 2049: 42 2050: 658 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2051: 2052: 2053: Ed. Tainio : Ja jos joutuisivat siitä tekemään tiliä nyt, niin 2054: sen puolu~n edustajaluku supistuisi korkeintaan tusinaksi. Siksi 2055: ankara täytyy sittenkin senkin puolueen jäsenten arvostelukyky 2056: olla. Niitten ainakin täytyisi vaihtaa henkilöitä; ainakin niiden täy- 2057: tyisi panna ed. Gebhard tutkimaan teorioja kamarissaan ja kehitty- 2058: mään uudelleen kansanvaltaiseksi. 2059: Ed. Wichmann ynnä eräät toiset ovat väittäneet, että syvimmät 2060: pohjakerrokset olisivat kehittymättömiä vastaanottamaan tätä 2061: reformia, ja on sanottu että tarvittaisiin siihen kansakoulun laajempi 2062: vaikutus j. n. e., enemmän sivistystä, ennenkuin tämä reformi onneksi 2063: Suomen kansalle koituisi. Minulla on ollut tilaisuus seurustella 2064: porvaripiireissä sangen paljon ja minä olen havainnut ihmeekseni 2065: että siellä, jos missä, on mitä suurin yhteiskunnallinen tietämättö- 2066: myys vallalla. Sosialidemokraatit ja yleensä köyhälistö eivät uskaltane 2067: ylpeillä yleissivistyksellään, sehän ei ole suuri ja sehän ei voi olla 2068: suuri, katsoen siihen kuntoon, jossa meidän koululaitoksemme on 2069: ollut. Mutta on pantava merkille tämän seikan yhteydessä, että 2070: juuri sosialidemokraatit ovat olleet ensimmäiset ja kiivaimmat 2071: vaatimaan koulupakkoa; porvaristo on sitä yksimielisesti aikanaan 2072: vastustanut. Ja vaikka köyhälistön yleissivistys-pohja onkin ver- 2073: rattain alhainen, niin sen yhteiskunnallinen sivistys on verrattomasti 2074: korkeampi kuin porvariston keskimääräinen yhteiskunnallinen sivis- 2075: tys. Minä en puhu teistä herroista edustajista täällä, porvariston 2076: kukista, sen loistavimmista kyvyistä, vaikka, jos minä sitä pidän 2077: silmällä, niin eivät ne aina sangen loistavia ole (Naurua). - Sellaisia 2078: kuin istuu täällä vasemmistossa, saattaisi lähettää eduskuntaan 2079: kymmenintuhansin; ne eivät ole mitään sosialidemokratian tai köyhä- 2080: listön kukkia; ne on valittu hujan hajan, ne voisi ottaa sieltä melkein 2081: arpomalla. - Ja tämä porvariston yhteiskunnallisen sivistyksen 2082: puute, se on meidän suurin vikamme. Se on mädättänyt nykyisen 2083: kunnalliselämän siksi homehtuneeksi, siksi ummehtuneeksi kuin se on. 2084: Suurkaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, valtuustojen jäsenet vielä 2085: ovat sangen intelligenttejä ihmisiä, mutta niiden valitsijat eivät 2086: ymmärrä kunnallisesta elämästä, ei tuon taivaallista; se minulla 2087: on ollut tilaisuus monta kertaa huomata. Eivätkä ne seuraa yhteis- 2088: kunnan asioita, ei millään tavoin. Ne ovat niin kokonaan kiintyneet 2089: omaan elinkeinoelämäänsä ja ylpeilevat siitä asemasta, jonka heille 2090: raha ja rikkaus ovat tuottaneet, etteivät ole katsoneet tarpeelliseksi 2091: ja välttämättömäksi nähdä lainkaan suurempaa vaivaa kunnallisiin 2092: ja yhteiskunnallisiin asioihin perehtyäkseen. Ja jos he tottakin olisi- 2093: vat perehtyneet näihin asioihin, niin pitäisihän heidän luottaa 2094: sivistyksen suurempaan voimaan myös valtuustoissa, ja luottaa 2095: siihen, että he voivat vaikuttaa sosialidemokraatteihin ja yleensä 2096: köyhälistön edustajiin sillä tapaa, ettei kunnalliselämä pääse tur- 2097: meltumaan, ettei siinä tulla tekemään tuhmuuksia. Mutta jollei 2098: Kunnallislainsäädännön uudistus. 659 2099: 2100: heillä sitä luottamusta ole, niin sen täytyy johtua yksinomaan siitä, 2101: ettei heillä ole edellytyksiä saavuttaa sellaista vaikutusvaltaa ja 2102: sellaista asemaa. Ja se taas ei voi johtua muusta kuin velttoudesta, 2103: välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä. - Hyvät herrat! 2104: Kohottakaa te porvariston yhteiskunnallinen sivistys samalle asteelle 2105: kuin on köyhälistön, niin silloin me olemme onnellisessa asemassa. 2106: Nuorsuomalaisista jäänee riippumaan sangen suuressa määrin, 2107: saaneeko tämä tärkeä reformi toteutua; minä nim. pidän varmana, 2108: että keskusta tulee luopumaan omasta kannastaan, jollei se säikähdä 2109: valitsijoitaan, jos sen odotukset pettyvät jossain määrin sen suhteen, 2110: mitä kansa tulee moisesta keikausyrityksestä sanomaan. Minun 2111: käsittääkseni koko vasemmisto tulee kaikin keinoin pyrkimään 2112: siihen, että tämä reformi saataisiin toteutumaan mahdollisimman 2113: pian, jo tällä istuntokaudella. Jollei sitä saada toteutumaan sellaisena 2114: kuin se esiintyy mietinnössä, niin se toteutettakoon sellaisena kuin se 2115: esiintyy nuorsuomalaisten laatiman vastalauseen mukaan. Kansa 2116: ei tule olemaan tuohon uuteen kunnallislakiin tyytyväinen, se on 2117: selvä. Mutta se tulee olemaan tyytyväisempi kuin jos sille ei annet- 2118: taisi mitään. Ja kun pelätään, että eduskunta tullaan hajottamaan 2119: 'joko Nevan-sillan miljoonien takia- tai ehkäpä porvaristo myöntää 2120: ne yksimielisesti - tai sen välikysymyksen johdosta, joka täällä on 2121: tehty Suomen asiain esittelyjärjestystä koskevan laittoman muu- 2122: toksen johdosta, niin olisihan tärkeätä ajaa ainakin tämä reformi 2123: lävitse, sitä tärkeämpää, kuin tiedetään, kuinka voimakkaan vastarin- 2124: nan uusi bobrikoffilaisjärjestelmä saattaa nostattaa kunnallisessa 2125: elämässä. Jos meidän kunnallishallintomme läpi läpeensä ovat 2126: kansan hallussa, jos niihin köyhälistökin tulee saamaan osansa 2127: mukaisen, lähipitäen sen mukaisen, vaikutusvallan, niin silloin myös 2128: vastarinta uusia venäläistyttämisyrityksiä vastaan tulee paljon 2129: voimakkaammaksi, tulee voittamattomaksi. Sillä juuri kunnallis- 2130: elämän kautta avautuu tilaisuus, verraton tilaisuus pitää vireillä 2131: kansassa isänmaallista henkeä, pitää vireillä itsepuolustuskykyä 2132: ja innostusta. Tässä on siis kysymys, ei ainoastaan luokkaeduista 2133: eikä ainoastaan köyhälistön pyrkimyksestä valtaan, vaan tässä on 2134: kysymys yleisisänmaallisista eduista. Ja vaikkakaan kansa ei tulisi 2135: olemaan yleensä tyytyväinen siihen reformiin, mikä nuorsuomalaisen 2136: puolueen ohjelman perusteella saadaan, niin tulisi se kuitenkin jossain 2137: määrin tyyntymään, se tulisi sittenkin vaikuttamaan laajoihin 2138: pohjakerroksiin virkistävästi, elähyttävästi, ja sen kautta meidän 2139: kansamme itsepuolustuskyky verrattomasti kohoaisi, samalla kuin 2140: tämän uuden aineksen esiintymisen kautta porvariston itsensä 2141: täytyisi vilkastuttaa omia harrastuksiaan ja pyrintöjään tällä alalla. 2142: Kun se joutuisi kilpailemaan köyhälistöaineksen kanssa kunnallisen 2143: elämän alalla, silloin täytyisi sen havahtua siitä välinpitämättö- 2144: myydestä, siitä herpoarnisesta, missä se tähän saakka on ollut, ja 2145: 660 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2146: 2147: 2148: vasta sen kautta ja sen jälkeen me pääsisimme terveempiin, parempiin 2149: yhteiskunnallisiin- olösuhteisiin. · 2150: 2151: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Onnittelen suurta valiokun- 2152: taa tämän evästyskeskustelun johdosta. Onhan siinä ravintoa mo- 2153: neksi viikoksi. Ja erittäinkin tahtoisin lausua mielipahani siitä, 2154: etten minä saa istua siellä asioita harkitsemassa, kun olen kuullut 2155: ne asialliset ja valaisevat lausunnot, joita edustajat Pärssinen ja 2156: Tainio ovat esittäneet. Ne ovat todellista jälkiruokaa! (Vasemmalta: 2157: Siksi ne on aijottukin!). Mutta koska täällä on pitkin aikaa puhuttu 2158: lehtereille, niin minäkin tahtoisin lausua pari sanaa. 2159: Ensiksikin täällä on valitettu, ettei köyhänapua nauttiville ole 2160: annettu äänioikeutta, ja että tämä muka on ristiriidassa sen kanssa, 2161: mitä suomalaisen puolueen ohjelmassa sanotaan siitä, ettei kukaan 2162: saa varattomuutensa takia olla estetty tästä oikeudesta. Mutta 2163: pyytäisin ilmoittaa, että tässä ei ole kysymys varattomuudesta. Jos 2164: nämä köyhänapua nauttivat saavat elatuksen lisää joltakin muulta 2165: kuin kunnalta, niin ei se estä heitä äänioikeuttaan käyttämästä. 2166: Mutta se, että saavat apua juuri siltä laitokselta, jonka yhteisiä 2167: asioita he sitten tulisivat käsittelemään, on tässä ratkaiseva. 2168: Toiseksi pyytäisin huomauttaa vasemmistolle, että jos se tahtoo 2169: näillä valtiopäivillä tälle lakiehdotukselle Eduskunnan kannatuksen, 2170: niin sillä ei ole muuta neuvoa kuin jättää pitkät puheensa ja joka 2171: kohdassa yhtyä kannattamaan suomalaisen puolueen ehdotusta. 2172: (Vasemmalta hälinää ja huudahdus: Vai niin!) Sen omalla ehdotuk- 2173: sella ei ole pienintäkään toivoa päästä läf>i. Niin on asia. Tämä selit- 2174: tää sen silmittömän raivon, mikä tässä keskustelussa on ilmennyt 2175: ja mikä nyt viimeksi ed. Tainion lausunnossa puhkesi todelliseen 2176: kukkaan. 2177: 2178: Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Den, som varit med om skapandet 2179: af Finlands nya representation och som gjort det med ett fast för- 2180: troende tili de goda, de uppehållande krafterna i folkkaraktären, 2181: frestas att blifva pessimist, då han nödgas åhöra andraganden ut- 2182: märkta utaf den hänsynslösa intolerans och den häjdlösa smädelse- 2183: lusta gentemot olika tänkande, som präglat senast hr Tainios utta- 2184: lande. Tili hr Tainio själf vill jag endast säga: De starka ljuden och 2185: de braskande orden imponera icke på människor med åtminstone 2186: ett minimuru af själsodling. 2187: 2188: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2189: Kunnallislainsäädännön uudistus. 661 2190: 2191: 2192: B) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi. 2193: Keskustelu: 2194: Ed. E s t 1 a n d e r : Det kan icke vara någon anledning för 2195: mig att i detta skede af ärendets behandling ingå på en granskning 2196: af de särskilda stadganden, som i förevarande lagförslag ingå och 2197: som utan .tvifvel tili stor del äro sådana, att de skulle påkalla icke 2198: allenast granskning utan äfven gensaga. J ag vill i detta sammanhang 2199: fästa uppmärksamheten endast vid en viktig omständighet, där det 2200: synes mig, att utskottets utredning är bristfällig. Den lag, som 2201: här är föreslagen beträffande stadskommunerna, upphäfver den nu 2202: gällande förordningen af den 8 december 1873. Utskottet synes emel- 2203: lertid, såvidt jag kan finna, icke hafva i alla afseenden beaktat i 2204: hvad mån de för borgerskapet utfärdade privilegierna af 23 febr. 2205: 1789 komme att genom den af utskottet föreslagna lagen beröras. 2206: Uti en reservation å pag. 212 har visserligen framhållits, att denna 2207: omständighet borde närmare utredas, men såvidt jag har kunnat 2208: finna, har denna sak icke från utskottets sida egnats annan uppmärk- 2209: samhet än att utskottet å pag. 4 säger, att enligt utskottets upp- 2210: fattning här ifrågakommande stadganden uti borgerskapets privilegier 2211: äro genom Kejserliga Förordningen af den 8 december 1873, af 2212: samma dag som kommunallagen för städerna, upphäfda. Det synes 2213: mig likväl som om denna utredning icke vore tillräck11g att öfvertyga 2214: någon i lagfarenhet bevandrad om detta sakförhållande. J ag skall 2215: anhålla att få en stund här uppehålla mig vid frågan, i hvad mån 2216: borgerskapets privilegier verkligen blifvit upphäfda genom den 2217: sagda förordningen af 1873, och i hvad mån de beröras af den nu 2218: föreslagna lagen. 2219: Enligt detta förevarande lagförslag skulle stadskommunerna 2220: utöfva beslutanderätt genom fullmäktige och genom fullmäktige 2221: till förstärkt antal. Den beslutanderätt, som sålunda uppdragits 2222: åt dessa fullmäktige, omfattar jämväl taxering. Uti IO §, där dessa 2223: förhållanden beröras, stadgas emellertid icke skattepliktighet för 2224: medlemmar af stadskommun såsom förutsättning eller villkor för 2225: rätt att välja fullmäktige, med andra ord skattepliktigheten göres 2226: icke till villkor för rätt att utöfva den beskattningsbefogenhet som 2227: tillkommer kommunen. Granskar man emellertid ur historisk syn- 2228: punkt uppkomsten af ett borgarestånd, så finner man, att grunden 2229: för detta stånd, såsom uppbärande och åtnjutande särskilda privi- 2230: legier, nämligen egen jurisdiktion och egen administration genom 2231: rådstufvurätt och magistrat, samt grunden för dessa ·privilegier 2232: utgjorde den skatt, hvilken af de i stadssjälfstyrelsen delaktige 2233: erlades. Härmed i samband stod oskiljaktigt den själfbeskattnings- 2234: rätt, som tillkom städerna och som skulle utöfvas för tillgodoseende 2235: af dessa och öfriga å stadens drätsel ankommande »allmänna och nödiga 2236: 662 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2237: 2238: 2239: behof>>. Till denna själfbeskattning hörde åter att den berättigade, 2240: den som ~kulle vara medlem af den själfbeskattande korporationen 2241: också själf droge skatt och borgerlig tunga. Då det i borgerskapets 2242: privilegier tillerkännes borgeskapet rätt att >>taxeras af sina egna 2243: medlemmar,>> så betyder detta, att de, som skulle betala skatt, 2244: också själfva egde bestämma densamma. Dessa grundsatser äro 2245: genomgående, på sätt jag redan antydde, i borgareståndets och 2246: stadskommunernas hela äldre historiska utveckling. Den finnes 2247: klart angifven just i de för >>Rikets borgerskap och Städerne i all- 2248: mänhet>> utfärdade privilegierna af den 23 februari 1789, särdeles 2249: uti deras 3 och 6 §§. Den 3 § lyder i detta afse ~nde, som följer: >>Äfven 2250: vil Kongl. Maj:t i Nåder hafva samtelige Rikets Borgerskap och 2251: Städerne än ytterligare försäkrade om et orubbadt bibehållande 2252: af theras rättighet at föreslå Borgmästare och välja Rådman, at anta- 2253: ga mindre Betjening, at taxeras af egne Medlemmar och at förvalta 2254: Städernes enskilte Cassor, alt som hittils vanligt varit; dock så att 2255: the må vara tilräckelige och förslå til allmänna och nödiga behof.>> 2256: Det står utom hvarje tvifvel, att detta stadgande hvilar på den 2257: åskådning, att inom en kommun, ett samfund med borgerlig själf- 2258: styrelse, de, hvilka själfva voro fritagna från bidrag till det gemen- 2259: samma, icke heller egde bestämma om de skattdragandes utskylder. 2260: Emellertid har den uppfattningen försports, att då nu gällande 2261: kommunallag for stad af den 8 december r873 antogs och i samband 2262: härmed genom en liktidig särskild förordning stadgades att >>den 2263: borgerskapet och städerna härförinnan tillförsäkrade rättigheten att 2264: föreslå borgmästare och välja rådman, att antaga mindre betjäning, 2265: att taxeras af egna medlemmar och att förvalta städernas enskilda 2266: kassor, dock så att de må vara tiliräckliga och förslå tili allmänna 2267: och nödiga behof, skall hädanefter orubbad tillkomma stadskommu- 2268: nernas samtliga vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, att 2269: säger jag, då denna författning antogs, härmed äfven skulle öppnats 2270: möjlighet för lagstiftning i det syfte, som nu förevarande lagförslag 2271: innebär. Utskottet har, såsom jag redan erinrat om, också gjort sig 2272: till tolk för en dylik uppfattning. Det hade emellertid varit skäl 2273: för utskottet att ur landtdagshandlingarna vid r872 års landtdag 2274: och där tilikomna beslut söka vinna upplysning om verkliga inne- 2275: börden af den då skedda lagändringen. Af denna författning den 8 2276: december r873, som jag här tili dess innehåll uppläst, följer inga- 2277: lunda, att grundvalen för privilegierna i afseende å själfstyrelse, 2278: hvilka alltjämt bestått och utgjort s. a. s. substratet för hela den 2279: kommunala själfstyrelsen i stad, skulle hafva upphört att finnas 2280: tili. Ur kommunalförordningen af den 8 december r873 framgår, 2281: att >>samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personer» äfven 2282: skola vara skattdragande. Det står således fast, att den då antagna 2283: kommunallagen för stadskommunerna intager den ståndpunkt, 2284: Kunnallislainsäädännön uudistus. 663 2285: 2286: att samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personer också 2287: skulle vara skattedragande. Det är visserligen sant, att förordningen 2288: af den 8 december 1873 angående kommunalförvaltningen i stad 2289: är tillkommen med ständernas bifall och kan genom deras medverkan 2290: ändras utan att grundlagarna däraf nödvändigtvis behöfva beröras. 2291: Men detta gäller icke denna författning i alla dess delar. Ty liksom 2292: den i vissa afseenden för sin tillkomst var beroende af borgerskapets 2293: privilegier, likaså är den det med afseende å vissa ändringar däri. 2294: En undersökning af förfarandet vid 1872 års landtdag gifver 2295: enligt min uppfattning vid handen, att genom de ändringar, som 2296: då vidtogos i privilegierna, icke afskaffades den gamla grunden 2297: för desamma, nämligen skatteskyldigheten, och att denna grund 2298: allt fortfarande med privilegii-hälgd gäller. J ag skall he att få i 2299: detta syfte uppläsa några utdrag ur de vid denna landtdag tillkomna 2300: handlingar. 2301: Uti propositionen angående lag om kommunalförvaltningen i 2302: stad till 1872 års landtdag heter det: •>För att afhjälpa ofvannämnda 2303: (i propositionen antydda) behof af en kommunalstadga för städerna 2304: har H. K. M., under förbehåll, att borgerskapet medgifver de uti 2305: 3 § af Kongl. Försäkran till borgerskapet och städerna af den 23 2306: februari 1789 omförmälda privilegii-rättigheters utsträckning till 2307: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmar, hvarom särskild 2308: nåd. prop. kommer att ständerna föreläggas, velat till ständernas 2309: grundlagsenliga behandling öfverlämna det ofvan åberopade förslaget, 2310: så lydande: - - •> 2311: I det betänkande som kommunalutskottet härom afgaf heter 2312: det: •>I våra kommuner har af ålder den grundsats varit rådande, att 2313: hvarje medlem eger utöfva rösträtt i förhållande till det skattebelopp, 2314: hvarmed han bidrager till fyllandet af kommunens behof.•> Och 2315: i svaret konstatera ständerna, att jämväl propositionen uppbäres 2316: af den uppfattning, att •>likställdhet i kommunala rättigheter och 2317: förpliktelser är den nödvändiga förutsättningen för en verklig kom- 2318: munal själfstyrelse.•> 2319: Af direktare intresse för denna fråga är den behandling, som kom 2320: den nåd. prop. om ändring af borgerskapets privilegier till del. 2321: Lagutskottet framhöll, att borgerskapet borde särskildt gifva 2322: sitt medgifvande, samt att ändrigen berörde såväl 3 som 6 § 2323: af ifrågavarande privilegier. I den ingress, hvarmed den af landtdagen 2324: antagna författningen försågs, intogs också detta, och dessutom 2325: infördes på lagutskottets förslag i själfva författningen följande ord: 2326: •>vid rådshusstämma röstberättigade medlemmar»; hvarmed man 2327: åsyftade att klargöra, att ändring i privilegii-stadgandena hade 2328: afseende å den nya kommunalförfattningen. I ständernas svar å 2329: propositionen framhölls därför, hurusom i prop. säges, att författnings- 2330: förslaget 1>är öfverlämnadt till ständernas grundlagsenliga behand- 2331: Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2332: 2333: 2334: ling, under förbehåll, att borgerskapet medgåfve de i 3 § af sagda 2335: Kongl. Försäktan omförmälda privilegii-rättighetersutsträckning tili 2336: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmaD>. I svaret säges ännu 2337: vidare: »Den ordalydelse, som det nödigt ansedda stadgandet skulle 2338: erhålla enligt prop. antyder icke det nära sammanhanget emellan 2339: detsamma och den åsyftade författningen angående kommunal- 2340: förvaltning i stad, samt innebär därför en viss tvetydighet däri, 2341: att den ifrågasatta grundlagsändring, med denna lydelse, kunde 2342: ega rum, äfven om den nya lagen angående städernas kommunal- 2343: förvaltning icke komme tili stånd. Denna tvetydighet kan enligt 2344: ständernas tanke fullständigt häfvas genom insättandet af de an- 2345: märkta orden »vid rådhusstämma», förmedelst hvilket tillägg det 2346: i förslaget begagnade uttrycket »röstberättigade>> också skulle erhålla 2347: en sakenlig närmare bestämning, samt sambandet emellan själfva 2348: grundlagsändringen och den blifvande förordningen om kommunal- 2349: förvaltning i stad blefve bevardt. . . Af samma orsak anse ständerna 2350: det vara af synnerlig vikt, att bägge de förordningar, här omför- 2351: mälts, samtidigt utfärdas, hälst grundlagsstadgandet i frågan, med 2352: den af ständerna antagna lydelse, blir tillämpligt endast å sådana 2353: stadskommuner, som omtalas i den nya förordningen angående stä- 2354: dernas kommunalförvaltning>>. Landtdagen anhöll därför också 2355: »att H. K. M. ville låta utfärdandet af mernämnda grundlagsändring 2356: icke ske annorlunda än i omedelbart sammanhang med utfärdandet 2357: af änberörda författning», d. v. s. den nya kommunallagen för stä- 2358: derna. Som bekant tillgick det äfven på sätt ständerna anhållit. 2359: Af hvad jag här haft äran anföra synes mig klarligen framgå att 2360: ändringen i borgerskapets privilegier afsåg och finge afse endast 2361: den ändring, som skedde genom K. Förordningen af den 8 december 2362: I873 om kommunalförvaltning i stad, men att den icke kan åberopas 2363: för sådan ändring i denna författning, som vore stridande mot dessa 2364: privilegier. Angående förhållandet till § 6 af borgerskapets privi- 2365: legier förefunnes också särskilda anledningar att uttala sig, men 2366: skall jag icke nu, då debatten dragit så långt ut, dröja härvid. 2367: Jag ville endast med det jag här haft äran andraga, framhålla, 2368: hurusom det synes vara nödvändigt, att stora utskottet åt frågan i 2369: denna del egnar en beredning, utan hvilken landtdagen icke torde 2370: kunna skrida till ett afgörande af de i lagförslaget ingående väsent- 2371: liga och stadskommunerna så nära berörande stadganden. 2372: Hvad beträffar betänkandet i öfrigt, så är det som jag antydde, 2373: nog egnadt att i många väsentliga stycken väcka betänkligheter, 2374: men vill jag vid detta tillfälle nu icke närmare ingå därpå. 2375: 2376: Ed. A. R. H e d b e r g : J ag begärde ordet med anledning af 2377: samma fråga, som den af hr Estlander nyss berörda, och efter detta 2378: uttalande kan jag fatta mig kort. Det visar att en utredning af den 2379: Kunnallislainsäädännön uudistus. 665 2380: 2381: berörda frågan hade varit af behofvet påkallad. Af den affattning, 2382: som läses å sid. 4 i utskottets betänkande rörande denna sak, kunde 2383: man få den uppfattning, att utskottet gått till en saklig utredning 2384: af frågan. Så har emellertid icke skett, utan har till och med yrkandet 2385: om införskaffande af grundlagsutskottets utlåtande mötts med ett 2386: afböjande svar. J ag förutsätter, att stora utskottet skall finna 2387: nödigt att egna frågan en beredning, innan den återkommer till 2388: landtdagen, en utredning, som specialutskottet försummat att 2389: prestera. Häraf kan nu emellertid följden blifva, att hela ärendet 2390: väsentligen fördröjes. Så hade ej skett, ifall detta utlåtande tidigare 2391: hade infordrats. 0m därför ett fördröjande nu sker, så är felet förty 2392: icke de borgerligas, som i denna sak sökt och funnit en grop i hvilken 2393: hela ärendet skulle falla, utan främst de socialdemokratiska rep- 2394: resentanternas i utskottet, hvilka icke begagnat sig af det nog i god 2395: tid gjorda yrkandet, att få till stånd en utredning. 2396: 2397: Ed. S t e n b ä c k : För min del kan jag icke fullt dela de före- 2398: gående talarenes åsikt om, att rösträttens utsträckande till stads- 2399: kommunernas icke skattskyldiga medlemmar skulle innebära en 2400: ändring af borgerskapets och städernas privilegier. Forordningen 2401: af den 8 december 1873, hvarigenom 3 och 6 paragraferna uti Kongl. 2402: Försäkran af den 3 februari 1789 ändrades därhän, att den städerna 2403: och borgerskapet tillförsäkrade rätten att föreslå borgmästare, 2404: välja rådman, antaga mindre betjäning, beskattas af egna med- 2405: lemrnar och förvalta städernas kassor, skulle tillkomma städernas 2406: samtliga vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, innehåller 2407: icke några stadganden angående rösträtten vid rådhusstämma, utan 2408: dessa stadganden ingå i nu gällande förordning angående kommunal- 2409: förvaltning i stad, hvilken förordning icke har privilegiihälgd, och 2410: således kan ändras utan att privilegierna behöfva ändras. Emellertid 2411: kunde de ornständigheter, som af Estlander anfördes rörande be- 2412: handlingen utaf dessa förordnigar vid 1872 års landtdag, gifva 2413: anledning till någon tvekan, och är det därför icke ur vägen att stora 2414: utskottet egnar frågan en noggrann pröfning. 2415: 2416: Ed. A n t o n H u o t a r i: :: Koska tässä kysymyksessä yleensä 2417: on ollut jo niin pitkä keskustelu, niin toivoisin ettei tätä enää jat- 2418: kettaisi, sillä se kuitenkin tulisi olemaan samaa, mitä täällä jo on 2419: lausuttu maalaiskuntain lain esillä ollessa. Oikeiston taholta esiin- 2420: tuotu veruke, että tässä täytyisi vielä vaatia perustuslakivaliokun- 2421: nan lausuntoa, on kyllä ymmärrettävä, mutta onhan se ruotsalaisten 2422: edustajain vastalauseessa jo lausuttu, joten ei tarvitsisi nyt täällä 2423: sen vuoksi enää aikaa kuluttaa. Ensimäinen puhuja, joka tässä kysy- 2424: myksessä käytti puheenvuoroa, olisi kyllä voinut palkata jonkun 2425: 666 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2426: 2427: 2428: lukijan lukemaan valiokunnassa ne vanhojen asetusten säädökset, 2429: jotka hän t-ääUä esitti. 2430: 2431: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2432: 2433: Esitetään 2434: C. Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi; ja 2435: 2436: D. Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar]es- 2437: tämisestä I5 p. kesäkuuta r8g8 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta- 2438: misesta. 2439: Kun kumpainenkaan viimemainittu lakiehdotus ei anna aihetta 2440: keskusteluun, lähetetään asia V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti 2441: keskustelupöytäkirjan seuraamana suureen valiokuntaan. 2442: 2443: 2444: 2445: P u h e m i e s: Kunnallislakien käsittelyn jälkeen pyydän esit- 2446: tää erään ehdotuksen, josta ed. Tainio on puhemiehelle työjärjes- 2447: tyksen 20 §:n mukaisesti tehnyt kirjallisen pyynnön. Ed. Tainio 2448: nim. ehdottaa, >>että Eduskunta päättäisi tehdä sensuun taisen lisäyk- 2449: sen työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät kun- 2450: nallisvaliokunnan mietintöön n:o I, otettaisiin suuressa valiokun- 2451: nassa käsiteltäviksi ihan heti, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä 2452: estä>>. 2453: Kun valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n mukaan puhemiesneuvoston 2454: tulee ehdottaa työsuunnitelmat valiokuntia varten, pyytää ed. 2455: Tainio, että hänen ehdotuksensa >>lähetettäisiin puhemiesneuvostoon 2456: lausunnon antamista varten ja että puhemiesneuvosto käsittelisi 2457: tämän asian kiireellisenä>>. Nyt on siis vaan kysymys ehdotuksen 2458: lähettämisestä puhemiesneuvostoon. 2459: Keskustelu: 2460: Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle anhålla att detta förslag skulle 2461: bordläggas till första plenum. 2462: 2463: Ed. P e r t t i 1 ä: Minä pyydän kannattaa ed. Tainion tekemää 2464: ehdotusta. 2465: 2466: Ed. Tainio: Ed. Alfthanin pyyntö, että tämä asia jätettäisiin 2467: pöydälle, on sama kuin sen asiallinen hylkääminen, sillä jos se hy- 2468: väksyttäisiin, niin parhaassa tapauksessa saataisiin puhemiesneu- 2469: voston lausunto vasta viikon kuluttua ja silloin tällä minun ehdo- 2470: tuksellani tuskin enään olisi minkäänlaista asiallista merkitystä. Jos 2471: Kunnallislainsäädännön uudistus. 667 2472: 2473: herrat vanhoilliset haluavat minun ehdotukseni tappaa, niin miksei 2474: sitten käyttää rehellisempää keinoa ja suorastaan äänestää sitä vas- 2475: taan, ettei sitä laisinkaan puhemiesneuvostoon lähetettäisi. Se olisi 2476: rehellisintä. Minä käsitän kyllä, että täällä on paljon samanlaisia 2477: kuin ed. Gebhard, jotka toivoisivat, ettei tätä lakiehdotusta tällä 2478: istuntokaudella saataisi hyväksytyksi. Nyt hän sai lämpimän käden- 2479: puristuksen, vaikka hyvin kainossa muodossa ed. Alfthanilta. Herrat 2480: voivat olla sangen tyytyväiset tähän kahdenpuoliseen toistensa ym- 2481: märtämiseen. Mutta annettakoon tämän äänestyksen kautta rehel- 2482: lisemmin kansan ymmärtä~, että eduskunnan porvarillinen aines 2483: kaikin mokomin tahtoo syrjäyttää koko kunnallislain hyväksymisen. 2484: Jos se on tarkoituksena, niin voidaanhan se myöskin selvästi äänes- 2485: tyksen kautta osottaa. Varmaa nimittäin on, ettei tämä laki ehdi 2486: tulla lopullisesti käsiteltäväksi, jollei minun ehdotustani hyväksytä. 2487: Se on ainoa keino, jonka kautta tämä laki saataisiin jo tällä istunto- 2488: kaudella loppuunsuoritetuksi, ja tämä minun ehdotukseni on sitä 2489: tärkeämpi, kun ennakolta on tiedossa, että suuressa valiokunnassa 2490: eräät taantumuksen edustajat tulevat kaikissa tapauksissa ehdotta- 2491: maan tämän asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan. Sehän 2492: on jo ennakolta päässyt täällä tietoon, että on sellaisia aikomuksia, 2493: ja jos ne siellä tulisivat toteutumaan, jos ne saavuttaisivat suuressa 2494: valiokunnassa enemmistön, niin sitä tärkeämpää olisi nyt jo ajoissa 2495: saada tämä asia suureen valiokuntaan käsiteltäväksi, mikäli valtio- 2496: päiväjärjestys ei siinä esteitä tee. Liian hidasta muutenkin on tämän 2497: puolitoistakamarisen eduskunnan työskentely. Sentähden olisi vält- 2498: tämätöntä, että kaikista tärkeimpäin asiain käsittelyä kiirehdittäi- 2499: siin ja että laadittaisiin työsuunnitelma suurta valiokuntaa varten 2500: samalla tavalla kuin on laadittu työsuunnitelma toisia valiokuntia 2501: varten. Ainakin ennen keskustan taholta myönnettiin tämän asian 2502: tärkeys; ed. Nevanlinna ainakin on sitä erikseen painostanut. Jos 2503: ed. Nevanlinna ja hänen ryhmänsä tämän asian tärkeyden pitävät 2504: yhä edelleen yhtä suurena kuin ennen, niin silloin olisi luonnollista, 2505: että he tätä minun esitystäni kannattaisivat. On eräällä taholla oltu 2506: näyttävinään, kuin oltaisiin halukkaita tyytymättömyyttä kansassa 2507: jonkun verran lieventämään, että oltaisiin halukkaita noudattamaan 2508: Stolypinin reseptiä sosialidemokraattisen liikkeen vastustamiseksi. 2509: Jos eduskunta oikein rehellisesti näitä Stolypinin tarkoitusperiä tah- 2510: too toteuttaa, niin tässä minun nähdäkseni olisi hyvin tepsivä keino 2511: siihen suuntaan. Maanvuokralaki ja kunnallislaki, eikös niiden jäl- 2512: keen jo luulisi tyytymättömyyden syiden vähentyvän ja sen kautta 2513: sosialidemokraattisen puolueen kannatuksen? Tällainenharr ajatuk- 2514: senjuoksu on ollut. Ja minunkin mielestäni se on aivan oikea. Mitä 2515: suuremmassa määrässä tyytymättömyys saadaan paistettua, sen 2516: vähemmän kannatusta sosialidemokraattisella puolueella on. Eri 2517: 668 Istunto 2 p. lokakuuta 1908, 2518: 2519: 2520: asia on sitte, tullaanko koskaan tyytymättömyyden syitä siihen 2521: määrään poistamaan, että se tuntuvammin asiaan vaikuttaisi. 2522: Ennakolta olen saanut kuulla, että puhemiesneuvostossa ei ottaisi 2523: erittäin suopeita tätä ehdotusta kohtaan, että sitä aijottaisiin siellä 2524: vastustaa. Näin ollen saattaisi olla tuloksena, että vaikka tämä asia 2525: lähetettäisiinkin puhemiesneuvostoon, sieltä tulisi siitä sellainen 2526: lausunto, ettei se anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Siitä 2527: syystä ja selvyyden vuoksi minä ehdottaisin, että sitä äänes- 2528: täisivät puhemiesneuvostoon lähetettäväksi ainoastaan ne, jotka 2529: toivovat sen tulevan sieltä hyväksyttynä takaisin. Sen kautta annet- 2530: taisiin viittaus puhemiesneuvostolle mitä siinä eduskunnan enem- 2531: mistö toivoo, ettei tarvitsisi toisessa keskustelussa hylätä puhemies- 2532: neuvoston ehdotusta. 2533: Ilman pitempiä puheita on tämän ehdotukseni tarkoitus selvä, 2534: samoin myös sen tärkeys. Sen äänestyksen kautta, joka tässä asiassa 2535: mahdollisesti syntyy, ilmenee selvästi, mikä on porvariston todel- 2536: linen kanta kunnallislakiin nähden, halutaanko sitä jouduttaa, halu- 2537: taanko sitä rehellisesti edistää, vai aijotaanko kieroja takateitä koet- 2538: taa sen valmistumista estää. 2539: 2540: Ed. A h 1 r o o s: Då friherre v. Alfthan icke framlagt några 2541: vägande skäl för bordläggning af hr Tainios förslag, ber j ag för min 2542: del att få förorda förslagets remiss till talmanskonferensen. 2543: 2544: Ed. G. G. R o s en q v i s t: Då här nu endast är fråga om att 2545: sända det utaf hr Tainio väckta förslaget till talmanskonferensen, 2546: icke om dess sakliga afgörande, så synes det mig att inga skäl finnas 2547: för att begära bordläggning. 2548: 2549: Ed. A r a j ä r v i: Huolimatta siitä, että ed. Tainio on koettanut 2550: houkutella porvaristoa tekemään hänelle mieliksi tässä suhteessa ja 2551: tappamaan hänen ehdotuksensa, minä puolestani lämpimästi kehot- 2552: taisin eduskuntaa siihen, että asia lähetetään puhemiesneuvostoon. 2553: Samalla kehottaisin ed. von Alfthania peruuttamaan tekemänsä ehdo- 2554: tuksen, huolimatta siitä, että ed. Tainio erityisesti toivoisi päinvas- 2555: taista menettelytapaa. 2556: 2557: Ed. v. A 1 f t h a n: Hr Tainios långa första andragande var utaf 2558: den okvalificerbara art, att jag icke i denna stund kan finna, huru 2559: det fick slutföras, och då han på basen af ett sådant andragande 2560: framställer ett förslag, så skulle jag för min del anhålla om rådrum 2561: för att blifva i tillfälle att öfverlägga om, huruvida det är med landt- 2562: dagens värdighet förenligt att bifalla till den af honom begärda 2563: remissen. 2564: Kunnallislainsäädännön uudistus. 669 2565: 2566: Ed. N y k ä n e n: Minä kannatan ed. Tainion ehdotusta, että 2567: tämä anomus lähetettäisiin puhemiesneuvostoon. Toivon yhtä har- 2568: taasti kuin ed. Tainiokin, että tämä kunnallisasetus tulisi niin pian 2569: kuin mahdollista hyväksytyksi, sillä minä tiedän, että kansa odottaa 2570: tätä suurella halulla. 2571: 2572: Ed. G r o t e n f e 1 t: Myöskin minusta tuntuu ettei ole mitään 2573: syytä olla tätä ehdotusta lähettämättä puhemiesneuvostoon. Onhan 2574: sitte jokaisella aikaa lopullisesti määrätä kantansa itse asiaan näh- 2575: den, kun se tulee esiin. 2576: 2577: Ed. Tainio: Ed. Arajärven lausunto sisälsi minun tarkoitus- 2578: teni tulkitsemisen siksi loukkaavana tavalla, vaikka hienossa muo- 2579: dossa, että se olisi yhtä hyvin ansainnut puhemiehen järjestykseen 2580: kutsumisen kuin monet muut lausunnot tältä taholta (Vasemmis- 2581: tosta hyvä-huutoja). 2582: 2583: P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa että puhemiehen menette- 2584: lytavan arvosteleminen on asia, josta on tehtävä eri alote, sekotta- 2585: matta sitä tähän kysymykseen. 2586: 2587: Ed. A. R. H e d b e r g: Det föreligger en hel mängd lagförslag, 2588: som enligt mitt förmenande äro lika nödvändiga att få lösta redan 2589: vid denna landtdag, som det föreliggande, och då det vidare, såsom 2590: redan under diskussionen framhållits, icke föreligger tillräcklig ut- 2591: redning rörande en hel del punkter i lagförslaget och lagen sålunda, 2592: om sådan utredning skall kunna åstadkommas, ej hinner blifva fär- 2593: dig denna landtdag, ville jag motsätta mig hr Tainios förslags remit- 2594: terande till talm'anskonferensen, och föreslår att detsamma helt enkelt 2595: måtte falla. 2596: 2597: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2598: 2599: Puhemies: Ed. v. Alfthan on ehdottanut ehdotuksen pöy- 2600: dällepanoa, mutta kun sitä ei ole kannatettu, niin se ei voi tulla 2601: äänestyksen alaiseksi. Itse ehdotus tulee, koska sitä näytään myös 2602: vastustettavan, äänestyksen alaiseksi. 2603: 2604: Äänestys ja päätös: 2605: 2606: Ken hyväksyy ed. Tainion ehdotuksen asian lähettämisestä puhe- 2607: miesneuvostoon ja sen kiireellisenä käsittelemisestä, äänestää •jaa•, 2608: jos >>ei>> voittaa on tämä ehdotus hylätty. 2609: Jaa-äänet ovat voitolla, joten asia lähetetäg!l Puhemiesneu- 2610: vostoon. 2611: 670 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2612: 2613: 2) Valtioapu kansanopistoille. 2614: 2615: Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 Eduskunnalle 2616: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enenne- 2617: tyn valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myön- 2618: tämistä kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apura- 2619: hoiksi. 2620: 2621: P u h e m i e s: Sivistysvaliokunta tekee ehdotuksensa mietinnön 2622: 5 sivulla ja on huomattava, että kun tässä on kysymyksessä määrä- 2623: raha, niin eduskunnan päätös jää ehdolliseksi ja lopullinen päätös 2624: tehdään samalla kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä 2625: valtiovaroista ja valtion tarpeista. 2626: Keskustelu: 2627: Ed. Käki koski: On ilahuttavaa, että sivistysvaliokunta on, 2628: yksimielisesti puoltanut korotettua valtioapua kansanopistoille. Edus- 2629: kunnalla on mielestäni täysi syy hyväksyä valiokunnan ehdotus. 2630: Kansanopisto meidän maassamme ei ole enää eilispäivän lapsi: 2631: kansanopisto voi ensi vuoden alussa viettää zo-vuotisjuhlaansa ja 2632: näiden kahden vuosikymmenen kokemus on osottanut, että kansan- 2633: opisto on huomattavassa määrässä herättänyt aatteellisia harras- 2634: tuksia maalaisnuorisossa ja samalla opettanut sitä katselemaan arki- 2635: elämän tehtäviä ihanteellisessa valossa ja siten entistä enemmän 2636: rakastamaan ruumiillista työtä. Ennen kaikkea on huomattava, 2637: että kansanopisto korottaa nuorissa, miehissä ja naisissa, ihmisarvon 2638: tuntoa ja siten on voimakkaana kannustimena siveelliseen elämään. 2639: Omituista on, että kansanopisto, joka on aina siitä hetkestä saakka, 2640: kun se Suomen maaperään istutettiin, ollut Suomen kansan lempi- 2641: lapsi, ei tähän vuoteen saakka ole saanut valtion kannatusta muuta 2642: kuin välillisesti siihen yhdistetyn maamies- ja emäntäkoulun kautta, 2643: ja kuitenkin on aina vuodesta r89r melkein joka valtiopäivillä tehty 2644: anomuksia, joissa valtiovaroja on opistoille pyydetty ja näitä ano- 2645: muksia on voimakkaasti kannatettu. Varojen puute ei ole ollut hai- 2646: tallisesti vaikuttamatta kansanopistojen kehitykseen. Monet kan- 2647: sanopistot ovat viettäneet vaivaloista elämää; toinen· etevä työn- 2648: tekijä toisensa perästä on aineellisten huolien pakottamana muut- 2649: tanut toisille työaloille. Tosin on viime eduskunnan myöntämä kan- 2650: natus kyllä omansa kansanopiston asemaa turvaamaan. Mutta 2651: jos mielii kiinnittää kansanopiston palvelukseen lahjakkaita henki- 2652: löitä, jotka aineellisista huolista vapaina ja voimakkaina persoonalli- 2653: suuksina käyttävät kaiken voimansa ja työkykynsä kansanopiston 2654: palvelukseen, silloin täytyy kannatuksen olla suurempi kuin edellis- 2655: ten valtiopäiväin päättämä 6,ooo mk. opistoa kohti. Valiokunnan 2656: ehdotus 3,000 mk alkavalle opistolle, joka avustus kahden vuoden 2657: Valtioapu kansanopistoille. 671 2658: 2659: 2660: kuluttua v01p1 oppilasluvusta riippuen nousta 6,ooo:sta 8,ooo:een, 2661: on mielestäni oikein harkittu. Epäilemättä on kohtuullista, että se 2662: opisto, jonka oppilasluku on suurempi, saapi suuremman kannatuk- 2663: sen. On tosin väitetty, että monesta taajaan perustetusta pienem- 2664: mästä opistosta muka olisi kansalle enemmän hyötyä kuin kauvem- 2665: maksi toisistaan sijoitetuista suurista. Mutta kokemukset kansan- 2666: opiston kotimaassa Tanskassa sekä Ruotsissa todistavat toista. Siellä 2667: on suuri joukko sekä suuria että pieniä opistoja, mutta suurten 2668: herättävä ja kasvattava merkitys on paljon valtavampi kuin pien- 2669: ten. Ne voivat sitoa palvelukseensa parhaat opettajavoimat ja 2670: hankkivat parhaat opetusvälineet ja muodostuvat valveutuneen nuo- 2671: rison suuriksi kokoontumispaikoiksi, henkisiksi keskustoiksi, jotka 2672: voimakkaasti vaikuttavat koko kansan henkiseen elämään, jopa anta- 2673: vat herätyksiä itse yliopistollekin. Tosin on luonnollista, ettei etevää 2674: opistoa yksin rahalla saada aikaan, siihen tarvitaan ennen kaikkia 2675: henkistä rikkautta ja voimakkaita personallisuuksia. Mutta luon- 2676: nollista on, että aineellisella kannatuksella voidaan asiaa edistää, 2677: sen sijaan että kannatuksen puutteella kehitystä ehkäistään. Myön- 2678: tää täytyy, että opiston kehitykselle muutamissa tapauksissa ehkä 2679: saattaisi olla vaaraakin siitä, että kannatuksen suuruus tehdään 2680: oppilasmäärästä riippuvaksi. Saattaisi nimittäin kurinpitoa vaike- 2681: uttaa se seikka, että opiston järjestystä häiritsevät oppilaat tietävät 2682: opiston kannatuksen riippuvan heidän opistossa olostaan, ja voisi 2683: ehkä joku huimapää saada päähänsä, että opiston johtaja ei muka 2684: uskalla häntä erottaa oppilasluvun vähentymisen pelosta. Mutta 2685: tähän pelkoon ei mielestäni ole aihetta, kun valiokunnan ehdotuksen 2686: mukaan kannatuksen suuruutta ei tehdä riippuvaksi satunnaisista 2687: oppilasluvun muutoksista, vaan otetaan perustaksi kolmen ensimäi- 2688: sen vuoden oppilasluvun keskimäärä. 2689: Kannatusta ansaitsee myöskin se valiokunnan ehdotus, että ylei- 2690: siä varoja on käytettävä rajaton siirtomääräraha myöskin vähä- 2691: varaisten oppilaiden avustamiseksi. Aika on nyt sellainen, että yh- 2692: teiskunnan täytyy voimakkaasti auttaa nuorisoa itsekasvatukseen, 2693: sillä sitä työtä on viime vuosien sekasortoisissa oloissa liian paljon 2694: laiminlyÖty. Nykyinen kansanvaltainen kehitys varsinkin vaatii 2695: tässä suhteessa tavallista voimakkaampaa toimintaa ja tärkeätä on 2696: auttaa etenkin niitä, joilla itsellänsä ei ole varoja päästä kansanopis- 2697: toon ja jotka senvuoksi tuntevat olevansa syrjäytettyinä parempi- 2698: osaisten rinnalla ja senvuoksi ovat vaarassa joutua katkerien tun- 2699: teiden valtaan. Ne, jotka olojamme tuntevat, tietävät varsin hyvin, 2700: että muutamissa paikoissa Suomea vallitsee varsinkin suuri sääty- 2701: eroitus tilallisten ja tilattomain lasten välillä je että tämä säätyero 2702: on monin paikoin syynä sosialismin tavattomaan menestykseen 2703: maassa. Tehokkaimpia keinoja tällaista säätyeroa vastaan on se, 2704: että tilattomain lapsille ja palveluksessa olevalle nuorisolle annetaan 2705: 672 Istunto 2 p. lokakuuta 1908 2706: 2707: 2708: tilaisuus hankkia itselleen työtaitoa ja henkistä etevyyttä ja siten 2709: jalossa kilpailussa parempiosaisen nuorison kanssa näyttää kun- 2710: toansa. Ei ole mitään, mikä nuorten kesken edistää tasa-arvoisuutta 2711: niin kuin toveruus opinahjon ääressä ja henkisessä voimainmitte- 2712: lyssä. Rikkirevityn kansan täytyy valppaasti käyttää jokaista kei- 2713: noa, joka voi eheyttä edistää ja siltä kannalta varsinkin minä kan- 2714: natan valiokunnan ehdotusta, että opistoille annetaan 1,500 mk., 2715: 2,000 mk. jaettavaksi Varattomille oppilaille 75 ja 125 markan sti- 2716: pendeinä. 2717: Vaikka kaikin puolin kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä, 2718: en voi olla tekemättä sitä vastaan erästä pientä muodollista muis- 2719: tutusta. Siinä nim. yhtä vähän kuin niissä anomusehdotuksissa- 2720: kaan, jotka ovat mietinnön aiheuttaneet, ei ole selontekoa siitä, 2721: millä kannalla kansanopiston kannatus on nykyänsä, eikä myöskään 2722: ole tämän kannatuksen historiaa. Asianharrastaja kyllä hakee nämä 2723: tiedot muista lähteistä, mutta useammat kiireisen valtiopäivätyön 2724: aikana luultavasti jäävät epätietoisuuteen asian entisistä vaiheista, 2725: jotka olisi voitu mietinnössä muutamilla riveillä esittää. Siinä suh- 2726: teessa vanhain säätyvaltiopäiväin mietinnöt edukseen erosivat näistä 2727: yksikamarisen eduskunnan mietinnöistä. Niissä oli tavallisesti histo- 2728: riallinen pohja ja asiain valaisemiseksi tarpeelliset tiedot, jotka edus- 2729: tajat löysivät lyhyessä muodossa mietinnöstä tarvitsematta niitä 2730: muista lähteistä haalia. Tosin työjärjestys määrää, että mietinnön 2731: tulee olla lyhyt, mutta jos lyhyyden vaatimus käsitetään niinkuin 2732: näkyy käsitetyn tässä mietinnössä, että nim. historiallinen yhteys 2733: entisyyden ja nykyisyyden välillä kokonaan katkeaa, silloin ei lyhyy- 2734: den vaatimus ainakaan ole eduksi yksikamarisen eduskunnan työlle. 2735: Tämä huomautus on vaan muodollista laatua, enkä suinkaan tahdo 2736: senvuoksi ehdottaa mietintöä takaisin lähetettäväksi. Sanon sen 2737: vaan siinä toivossa, että vast'edes ainakin tämäntapaisessa mietin- 2738: nössä historiallinen yhteys paremmin säilytettäisiin. 2739: Valiokunnan ehdotusta muuten kaikissa kohdin kannatan ja roh- 2740: kenen ehdottaa, että eduskunta ilman pitemmittä keskusteluitta 2741: hyväksyisi mietinnön. 2742: 2743: Ed. Latva: Valiokunta on ehdottanut korotettavaksi kansan- 2744: opistojen nykyään nauttimaa valtionavustusta. Tämä korotus onkin 2745: tuiki tarpeen vaatima. Kansanopistojen taloudellinen asema nim. 2746: vielä nytkin, vaikka ne saavatkin valtiolta avustusta, on useimmiten 2747: verrattain heikko ja horjuva. Varsinkin nykyaikana, kun niin moniin 2748: muihin edistys- ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin vaaditaan kansa- 2749: laisten aineellista kannatusta, käy vaikeaksi vapaaehtoisista anti- 2750: mista saada kokoon ne melkoiset varat, jotka tarvitaan kansanopis- 2751: toille niiden välttämättömien menojen suorituksiin, joihin valtioapu 2752: ei riitä. Menopuolta onkin senvuoksi täytynyt koettaa supistaa 2753: Valtioapu kansanopistoille. 673 2754: 2755: aina äärimmäisyyksiin saakka. Siten ei esim. opetusvälineihin ole 2756: milloinkaan tahtonut varoja riittää, ja kuitenkin juuri kansanopis- 2757: tojen opetus, tullakseen täysin menestykselliseksi, vaatisi runsaasti 2758: ja hyviä opetusvälineitä. Toivottavasti tällä korotetulla valtioavulla 2759: saadaan tämäkin epäkohta kansanopi.:;tojen toiminnassa vast'edes 2760: autetuksi. 2761: Oikeaan on valiokunta mielestäni myöskin osannut ehdottaessaan 2762: valtioavustuksen määrän riippuvaksi oppilasluvusta. Tämä tulee 2763: epäilemättä vaikuttamaan edistävää kilpailua eri kansanopistojen 2764: kesken sekä myös lisäämään yleisön harrastusta asiaan. 2765: Kaikissa kansanopistoissa ei oppilasmäärä vielä ole noussut 2766: läheskään niin korkeaksi, kuin olisi ollut toivottava. Tästä on 2767: moitittu harrastuksen puutetta yleisössä. Epäilemättä paljo on 2768: olemassa harrastuksen puutettakin, mutta toiselta puolen on muis- 2769: tettava, että vähävaraisia ovat aineelliset seikat estäneet opistoja 2770: hyväkseen käyttämästä. Se avustus, joka nuorisoseurain puolelta 2771: on tässä suhteessa voitu antaa, on ollut kuin pisara meressä, se ei ole 2772: paljoakaan merkinnyt, eikä ole epäkohtaa voinut auttaa. Senvuoksi 2773: onkin mielihyvällä otettava vastaan valiokunnan ehdotus, että valtio- 2774: varoista saataisiin antaa apurahoja myöskin varattomille oppilaille. 2775: Siten tehdään kansanopistoissa käynti mahdolliseksi vähävaraisillekin, 2776: juuri sille kansanluokalle, jonka tähän saakka on olojen pakosta 2777: varain puutteessa täytynyt jäädä opistoista pois voimatta niitä 2778: hyväkseen käyttää. Siten myös tulevat kansanopistomme todellisiksi 2779: kansanopistoiksi, eivätkä enää ole yksinomaan varallisten saavutet- 2780: tavana, kuten tähän saakka ikävä kyllä on enimmäkseen ollut 2781: asian laita. Valiokunta on ehdottanut näitä oppilasapurahoja run- 2782: saammastikin kuin anomuksentekijät ovat uskaltaneet pyytää. 2783: Mutta tuo valiokunnan ehdottarua määräkään ei silti vielä ole liika 2784: suuri. Kyllä sekin aivan hyvin tarvitaan ja epäilemättä tulee tarkoin 2785: käytetyksi, eikä edes riitäkään kaikkea tarvetta tyydyttämään. 2786: Olisi sentähden suotava, että nuoriso- ja muut edistysseurat edelleen- 2787: kin avustaisivat varattornia nuorukaisia kansanopistoihin pääsemään 2788: varainsa mukaan, siitä huolimatta, että valtionavustustakin tähän 2789: tarkoitukseen täs'edes saataisiin käyttää, kuin myöskin että yksityi- 2790: set uhraisivat samaan tarkoitukseen. Tuo lisämääräraha, kaikkiaan 2791: 95,000 markkaa, joka näin tarvittaisiin nykyisten opistojen apurahan 2792: korotukseen sekä ensi vuonna alkaviksi suunniteltujen opistojen 2793: turvaamiseen ynnä oppilaitten apurahoiksi, tuntuu kylläkin suurelta 2794: varsinkin tällaisena aikana, jolloin tarvitaan paljo valtiovaroja 2795: suurten uudistusten toimeenpanemiseen. Mutta siitä huolimatta 2796: olisi tuo korotus myönnettävä, sillä sehän tulisi käytettäväksi sangen 2797: tärkeään tarkoitukseen, tulisi käytettäväksi kansan kalleimman 2798: omaisuuden, nuorison, hyväksi ja kehittämiseksi. Maassamme toimii 2799: vasta 27 kansanopistoa. Se on epäilemättä liian vähän. Ne eivät 2800: 43 2801: 674 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2802: 2803: 2804: mitenkään voi tyydyttää kansan koko nuorison sivistystarvetta. 2805: Paljo useampia opistoja siis tarvittaisiin; ja varmana saattaa pitää, 2806: että niitä tuleekin tarpeen mukaan syntymään, kunhan ne vaan 2807: saavat rauhassa ja vapaina jatkaa toimintaansa ja niitä vaitionkin 2808: puolelta tuntuvasti aineellisesti avustetaan sekä myös valtion y. m. 2809: varoilla tehdään mahdolliseksi vähävaraisille oppilaille niissä käydä. 2810: Minäsamoin kuinedellinen puhujaolen tässä mietinnössä kaivannut 2811: lyhyttä selontekoa kansanopistojen toiminnasta. Pitäisin sen vuoksi 2812: suotavana, että vast'edes sellaista menettelyä käytettäisiin, että 2813: lyhyt pääkohtainen selonteko kansanopistoista ja niitten toiminnasta 2814: tällaiseen mietintöön otettaisiin. En kuitenkaan tahdo, että tämä 2815: mietintö tuota tarkoitusta varten valiokuntaan takaisin lähetettäi- 2816: siin. Lausun sen vain toivomuksena vastaisen varalle. Kannatan 2817: valiokunnan mietinnön hyväksymistä. 2818: 2819: Ed. v. A 1ft h a n : Då jag i tiden tagit en mycket verksam del 2820: uti denna rörelses popularisering här i landet och i grundandet af 2821: de första folkhögskolorna, och jämväl senare med intresse arbetat 2822: för deras väl, så hoppas jag att jag icke skall blifva föremål för miss- 2823: förstånd, då jag säger att jag med bekymmer sett, huru folkhög- 2824: skolorna hafva gjort sig allt mer ekonomiskt afhängiga utaf staten. 2825: Dessa skolors egentliga uppgift var, att vara fria medborgerliga 2826: skolor, där för upplysningsarbetet varmt intresserade medborgare 2827: bjödo sitt folk upplysning på fria banor, oreglerade af staten och 2828: oreglerade utaf faststälda reglementen. Det är klart, att antalet sko- 2829: lor som på denna bas kunde grundas, icke kunde blifva synnerligt 2830: stort, då de voro hänvisade till den privata offervilligheten, och vill 2831: man uteslutande se på antalet så är ju den inslagna vägen den riktiga. 2832: Men man kan fråga om det icke skulle hafva varit nyttigare att hafva 2833: ett mindre antal fria medborgerliga skolor än ett större antal läro- 2834: inrättningar af detta slag, som mer och mer får karaktär af statens 2835: skolor. När de till 75 %af sina årsutgifter blifva beroende af staten, 2836: kan man knappast tala om något oberoende mer. Och inträffar det en 2837: konflikt så skall flertalet skolor hafva svårt att frigöra sig och återtaga 2838: sin fria verksamhet samt offra detta penningeunderstöd för att häfda 2839: sin undervisningsfrihet. Jag ser därför med bekymmer att detta 2840: beroende yttermera ökas. Men jag tror, sådan opinionen nu engång 2841: är, att det är fåfängt att yrka på att så icke skall ske, och jag skall 2842: därför åtnöja mig med att uttala denna varning, på det att skolornas 2843: direktioner måtte taga under ompröfning, huruvida skolorna i nödfall 2844: åter kunna komma att stå på e~na ben. 2845: Hvad nu detta betänkande i öfrigt beträffar, ville jag föreslå 2846: en liten ändring i motiveringen. På 5:te sidan af betänkandet ingår 2847: följande uttalande: >>Utskottet har icke funnit skäl att tillstyrka 2848: petitionärernas förslag att ifrågavarande statsunderstöd skulle äskas 2849: Valtioapu kansanopistoille. 675 2850: 2851: 2852: för tre års tid, utan funnit önskligt att detsamma måtte liksom 2853: härintills bestridas ur bevillningsmedel». J ag finner icke något mot- 2854: satsförhållande mellan utskottets uttalande beträffande tiden 2855: och angående bevillningsmedlen, och det är väl icke någon afsikt 2856: att här pointera en skillnad i vår statsbokföring mellan allmänna 2857: statsfondens ruedel och bevillningsmedel. Detta vore ju fullkornligt 2858: öfverflödigt i detta sammanhang. J ag skulle därför föreslå, att de 2859: sista orden skulle ändras sålunda: >>Måtte liksom härintills beviljas 2860: för ett år», eller i det finska exemplaret >>myönnettäisiin yhdeksi 2861: vuodeksi>> i stället för myönnettäisiin >>Suostuntavaroista>>. 2862: Därjämte vill jag, då jag har tillhands det finska och svenska 2863: exemplaret af betänkandet, uttala ett beklagande öfver att typo- 2864: grafin i detta svenska betänkande är synnerligen bristfällig och under- 2865: haltig. Typerna äro dåliga, raderna äro sneda och dansande och 2866: öfverhufvudtaget företer hela betänkandet ett synnerligt slarfvigt 2867: typografiskt arbete. Detta är icke första gången jag har varit i till- 2868: fälle att konstatera en väsentlig skillnad mellan det finska och det 2869: svenska betänkandets typografiska utstyrelse. J ag har därom gjort 2870: anmärkningar på tryckerikansliet och då blifvit upplyst om, att 2871: tryckningsarbetet öfverlämnas åt den, som gör detsamma billigast. 2872: Man ser sålunda icke på kvaliteten utan blott på, att få det så billigt 2873: som möjligt. Det är ju nog aktningsvärdt att söka trycka ned om- 2874: kostnaderna för landtdagsarbetet, men detta får icke ske helt och 2875: hållet på bekostnad af arbetets kvalitet. 2876: Tillika har jag, och jag tänker äfven andra svenska landtdags- 2877: män, stött på svårigheter att i tid få de svenska texterna tili genom- 2878: seende, hvilket är ett extra arbeta, som vi hafva oss pålagdt. Man 2879: får texterna ofta i sista ögonblicket på grund af att olämpliga tryc- 2880: kerier, som sakna erfarenhet, vilja eller förmåga att arbeta snabbt, 2881: anlitats, och detta har varit till synnerlig olägenhet vid vårt arbete. 2882: J ag ville uttala den förhoppning, att kanslikommissionen skulle 2883: försöka att i antydt afseende åstadkomma rättelse för framtiden. 2884: 2885: Puhemies: Kun useampia puheenvaroja on vielä käyttä- 2886: mättä ja aika on kulunut pitkälle, täytyy keskeyttää istunto ja 2887: kokoontua jälleen kello 6 i. p. 2888: 2889: Täysi-istunto keskeytetään kello 3,58 i. p. 2890: 676 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2891: 2892: Istuntoa jatketaan 2893: klo 6 i. p. 2894: J atkettaessa kansanopistojen kannatusavustusta koskevan asian 2895: käsittelyä 2896: käyttävät puheenvuoroa: 2897: Ed. V i k m a n : Kun tämä esillä oleva sivistysvaliokunnan 2898: mietintö tuli eduskuntaan ja kun siitä kävi selville, että valiokun- 2899: nassa jokainen jäsen oli ollut aivan yksimielinen siitä, että kansan- 2900: opistojen valtioavustukset olisivat korotettavat, samoin kuin siitä, 2901: että kansanopistojen oppilaita varten olisi apurahoja myönnettävä, 2902: niin luulin, että ainakin tämä asia ilman pitemmittä reposteluitta 2903: pääsisi päätökseen. Näyttää kuitenkin siltä kuin tämä asia tulisi 2904: kaipaamaan zoo puheenvuoroa, sillä niin monta edustajaa täällä on 2905: samaa mieltä kuin valiokunnan mietintö. Pari puhujaa jo ennen 2906: päivällislomaa kävi todistamassa ilonsa siitä tuloksesta, johon 2907: valiokunta on tullut. Kaikki edustajat - kuten luulen - iloitsevat 2908: tästä tuloksesta ja jos kaikki käyvät täältä lavalta tämän ilonsa 2909: ilmituomassa, emme saa tätäkään asiaa tällä kerralla päätökseen. 2910: Minä kansanopistomiehenä toivon, että asia laskettaisiin päätökseen 2911: ilman pitempiä puheita. 2912: Ensimmäiselle puheenvuoron käyttäjälle asiassa, joka katsoi 2913: lausuntonsa niin tärkeäksi, että hän piti välttämättömänä avata 2914: asiasta keskustelun, pyydän saada huomauttaa, että hänen lausun- 2915: nossaan oli yksi sellainen asiallinen virhe, joka sietää tulla korjatuksi. 2916: Ed. Käkikoski sanoi nim. että kansanopistot ensimmäistä vuotta 2917: nauttivat valtioapua ilman emäntä- ja isäntäkoulujen välitystä. 2918: Tämä tiedonanto ei pidä paikkaansa. Ne, jotka ovat olleet mukana 2919: viimeisessä säätyeduskunnassa, tietävät, että kansanopistot nauttivat 2920: viimeisen säätyeduskunnan päätöksen mukaan tällaista apurahaa, 2921: ja että niitä on jaettu jo kolmatta vuotta. 2922: Minä pyytämällä pyytäisin, että tämä hyvä asia laskettaisiin 2923: päätökseen eikä jatkettaisi näitä tarpeettomia ilonilmaustodisteluja 2924: eduskunnan puhujalavalta. 2925: Ed. B r a n d e r : Minulla oli tarkoitus puhua samaan suuntaan 2926: kuin viimeinen puhuja; lausun sentähden aivan lyhyesti mielipiteeni 2927: tästä mietinnöstä. Minua on siinä miellyttänyt sen asiallisuus ja sen 2928: työjärjestyksenmukainen lyhyys ja ennenkaikkea se yksimielisyys, 2929: joka valiokunnassa on vallinnut ja joka yksimielisyys on huomattava 2930: tunnustus kansanopistotyölle ja turvaa sille ne varat, jotka se tar- 2931: vitsee. Pyydän siis ehdottaa, että me pitemmittä puheitta yksimieli- 2932: sesti hyväksymme sivistysvaliokunnan yksimielisen ehdotuksen. 2933: Ed. P a r t a n e n: Tuskin tarvinnee mainita mitään lisäksi 2934: siihen, mitä täällä jo on sanottu. Sosialistiset sivistysvaliokunnan 2935: Valtioapu kansanopistoille. 677 2936: 2937: 2938: jäsenet tuntenevat itsensä täydellisesti nolatuiksi. Kun silmäilee 2939: tätä valiokunnan mietintöä, niin huomaa täällä yhden mukavan sei- 2940: kan, nim. aivan alussa. Anomus, jonka johdosta kansanopiston apu- 2941: rahojen korottamista ehdotetaan, koskee opettajiston palkkausta. 2942: Valiokunta hyvin naivisti koettaa peitellä tuon opettajiston palk- 2943: kauskohdan ehdottamalla kansanopistoille suoranaista avustusta vain 2944: avustuksen muodossa. Mutta jos hiukan silmäilee, mitä nämä kan- 2945: sanopistot maksavat valtiolle, niin tulee havaitsemaan, että ne tar- 2946: joovat kovin kallista opetusta. Meillä annetaan oppikouluille val- 2947: tionapua oppilasta kohden ainoastaan vähän yli 100 markkaa, ja 2948: tämän ehdotuksen mukaan tulisivat kansanopiston oppilaat maksa- 2949: maan valtiolle lähes saman summan, mitä valtion varsinaisesti kan- 2950: nattamissa oppikouluissa oppilaat maksavat. Ja kun vielä ottaa 2951: huomioon kansanopistojen johdon, niin täytyy ihmetellä, miksi tähän 2952: avustuksen korottamiseen kansanopistoille näin korkealle on menty. 2953: Sen ilon kyllä hyvin ymmärtää, mikä täällä keskustasta ja oikeis- 2954: tosta on tämän johdosta lausuttu, sillä me tiedämme, ja varsinkin 2955: köyhälistö tuntee tarkasti sen, että nämä kansanopistot ovat por- 2956: varien agitatsioonikouluja. Siitä tuo erinomainen ilo, mikä valio- 2957: kunnan mietinnön yksimielisen tuloksen johdosta tältä puhujala- 2958: valta niin moneen kertaan tänään on todistettu. Kansansivistä- 2959: mistä, tapahtukoon se missä muodossa hyvänsä, olisi ja sitä on edis- 2960: tettävä, mutta sillä täytyy myös olla jonkinmoinen muu tarkoitus, 2961: jottei se kyhäänny ainoastaan puoluetarkoitukseksi. Hiljattain luin 2962: eräästä nuorsuomalaisesta sanomalehdestä erään kansanopiston, joka 2963: on suomettarelaisten johdettavana, johtajan menettelystä opettajan 2964: valinnassa, jossa yksinomaan puoluemielipiteet määräilivät, sillä 2965: hakija, ollen nuorsuomalainen, ei tuota paikkaa saanut. Myös on 2966: tunnettavissa päinvastaisia tapauksia. Opistojen johto toisin pai- 2967: koin nuorsuomalaisten, toisin paikoin suomettarelaisten käsissä ollen 2968: on tehnyt ne, kuten äsken mainitsin, näiden puolueiden kasvatus- 2969: laitoksiksi. Näiden opistojen kannatusyhtiöt, jotka yksin määrää- 2970: vät niiden opetussuunnitelmasta ja ohjelmasta, ovat kovin supis- 2971: tetut. Minä ehdottaisin, että ennen kuin ryhdytään valtioapua, 2972: varsinkaan niin korkeata valtioapua myöntämään, otettaisiin ehdoksi 2973: se, että kunnat itse kussakin kunnassa, missä kansanopistoja löytyy 2974: asettavat sen johtavan toimikunnan, mikä näitä kansanopistoja tulee 2975: johtamaan ja valvomaan ja mikä tulee määräämään näille opistoille 2976: opetussuunnitelman. Silloin saataisiin jonkunverran tasapuolisem- 2977: maksi puoluetaktiikasta tai tuosta puoluekiihotuksesta nuo kansan- 2978: opistot. 2979: Yksi omituisuus täällä vielä ilmenee tässä valiokunnan mietin- 2980: nössä, nimittäin se, että valiokunta ehdottaa varoja myönnettäväksi 2981: opistoille, joita ei ole vielä perustettu. Täällä näet sanotaan, että 2982: ensi vuonna tullaan perustamaan 5 tai 6 kansanopistoa ja sen perus- 2983: 678 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 2984: 2985: 2986: teella ehdotetaan niin korkeaa valtioavustusta. Minusta jo yksin 2987: tuo seikka kykenisi alentamaan valtioavun myöntämistä. Jos maas- 2988: samme löytyisi opistoja, joita sosialidemokraatit olisivat johtamassa, 2989: niin aivan kauttaaltaan keskusta ja oikeisto yhtenä miehenä olisi 2990: kieltämässä valtioavustuksen näiltä kouluilta; sanoisivat, että ne 2991: ovat vain puoluekouluja, joissa kasvatetaan noita kansan kiihotta- 2992: jia. He eivät ota huomioon laisinkaan, että heidän omat kansanopis- 2993: tonsa ovat juuri noita puoluekouluja, juuri niitä, missä he koetta- 2994: vat kasvattaa omistavien luokkien etujen valvojia. Tämän perus- 2995: teella minä pyytäisin, että tuo ehto, minkä äsken mainitsin, otettai- 2996: siin näitä apurahoja myönnettäessä huomioon. 2997: 2998: Ed. Rose n d a 1: Ed. v. Alfthan huomautti eräästä sanasta 2999: mietinnössä, joka löytyy 5 sivun 5 kappaleen lopussa, että nim. nuo 3000: varat myönnettäisiin >>suostuntavaroista». Siitä oli valiokunnassa 3001: kyllä kysymys, ja olen minä puolestani valmis kannattamaan hänen 3002: tekemäänsä ehdotusta, varsinkin koska minä pidän tämän sanan 3003: •suostuntavaroista>> riippuvan redaktsioonivirheestä. - Täällä on 3004: syyllä huomautettu siitä, ettei ole vastalauseita liitetty tähän mie- 3005: tintöön ja ehdotettu, että mietintö hyväksyttäisiin. Viimeinen pu- 3006: huja teki kyllä hyvin ankaria syytöksiä mietintöä vastaan, mutta 3007: minä luulen, että on turhaa koettaa niitä selvittää ja sentähden minä 3008: kannatan niitä, jotka ehdottivat, että ratkastaisiin tämä asia ilman 3009: pitkiä keskusteluja. 3010: 3011: Ed. Kares: Minä pyysin puheenvuoroa ed. v. Alfthanin esiin- 3012: tymisen johdosta tässä asiassa. Epäilemättä on moni muukin kuin 3013: ed. v. Alfthan katsellessaan tätä määrärahan kokonaissummaa aja- 3014: tellut, että kansanopistojen valtioapu todellakin nyt yhtäkkiä koro- 3015: tetaan yli sen kuin suotava olisi. Minä kuitenkin pyydän huomaut- 3016: taa, että suuren osan tätä korotusta vaikuttaa se, että tässä on kan- 3017: sanopistojen varattomille oppilaille nyt ehdotettu apua. Toiseksi 3018: on huomattava, että koko joukolle meidän kansanopistojamme valtio- 3019: apu jää samaksi kuin se on ollut tähänkin asti. Vasta silloin, jos 3020: oppilasmäärä nousee yli 40, vasta silloin alkaa korotus vaikuttaa. 3021: Ei tässä siis, varsinkaan korkeimmasta korotuksesta 8,ooo markasta, 3022: tule osalliseksi muuta kuin 3-4 nykyistä kansanopistoa. Ed. v. 3023: Alfthan on varsin erehtynyt, kun hän on kiinnittänyt huomiotansa 3024: ainoastaan siihen valiokunnan mielipiteesen, että valtioapu yhteensä 3025: ei saa nousta muuta kuin 75 %:iin näitten opistojen vuosimenoista. 3026: Jos ed. v. Alfthan olisi tahtonut tähän asiaan tutustua, niin olisi 3027: hänen tarvinnut lukea ne perustelut, jotka tähän anomukseen liit- 3028: tyvät Igo8 valtiopäivien asiakirjoista, - siellä on myös eräs taval- 3029: lisen kansanopiston nykyinen kulunkiarvio yhdeltä vuodelta, joka 3030: nousee näitten laskujen mukaan yhteensä I7,ooo markkaan, ja se 3031: Valtioapu kansanopistoille. 679 3032: 3033: on kuitenkin vaan tavallisen kansanopiston kulunkiarvio. Jos kansan- 3034: opiston oppilasmäärä nousee 7o-8o:een niin tähän kulunkiarvioon 3035: on lisättävä ainakin yksi opettajatar lisää naisten käsitöitä varten 3036: j. n. e. Monia muita rahamääriä tulee tietysti tähän sen kautta lisät- 3037: täväksi, niin että tuollaisen suuren kansanopiston vuosimenot nou- 3038: sevat lähemmäs IS,ooo markkaan, jonka minä myös aivan hyvin 3039: omasta kokemuksestani tiedän, oltuani 5---6 vuotta opettamassa 3040: kansanopistossa, jossa on ollut go oppilaan vaiheilla. Ja tällainen 3041: kansanopisto tulee tämän ehdotuksen mukaan saamaan korkein- 3042: taan n,ooo markkaa. Se ei ·vielä tietysti ole läheskään 75 %siitä 3043: rahamäärästä, jonka nykyään tällainen laaja kansanopisto vie. Siinä 3044: on maakunnalla vielä sangen paljon kokoamista, kun se kokoaa 3045: tuon jälellä olevan määrän 6,000-J,OOO markkaa. Siitä tietysti 3046: vähän toistatuhatta markkaa voidaan laskea oppilaitten sisäänkir- 3047: joitusmaksuista. Jos ajatellaan kansanopistossa olevan So oppilasta, 3048: niin voi ajatella niistä 50, ehkä 55 maksavan sisäänkirjoitusmaksun. 3049: Muut ovat vapaaoppilaita, koska on tapana ollut, että yleensä vä- 3050: hänkin varattomat pääsevät vapaaoppilaina kansanopistoon. Tämän 3051: minä vaan tahdon huomauttaa ed. v. Alfthanille sekä niille muille, 3052: jotka mahdollisesti ovat hämmästyneet tuota sangen korkealle, 3053: 75 %:iin asti, menevää määrää. Tällä määräyksellä on tahdottu 3054: estää keinottelu, ettei syntyisi sellaisia opistoja, jotka koettavat 3055: tulla toimeen yksinomaan tällä valtion avustuksella. Sentähden on 3056: tuo määräys pantu eikä suinkaan sitä peläten, että nykyisissä kan- 3057: sanopistoissa ehdotetut valtioavut mitenkään nousisivat 75 °/o niiden 3058: vuosimenoista. 3059: Mitä ed. Partasen lausuntoon tulee, niin se voitaisiin sivuuttaa 3060: ehkä parhaiten sillä lausunnolla, minkä ed. N uorteva viime vuonna 3061: sivistysvaliokunnassa, kun tämä sama asia oli esillä, lausui omille 3062: puoluetovereilleen, joista muutamilla oli samallainen halu kuin ed. 3063: Partasella, vastustaa tätä anomusta. Hän lausui, että sosialistit 3064: eivät pääse siitä, että nykyiset sivistyslaitokset ovat porvarillisten 3065: vaikutuksen alaisina, ovat porvarillisten johtamina j. n. e. Jos he 3066: siitä tahtovat päästä, niin heidän täytyy vastustaa ylimalkaan kaik- 3067: kia sivistyslaitoksia. Hän sanoi, että sosialisteilla ei ole muuta kuin 3068: mlkottava ja toivottava, että nämä laitokset kerran, sosialismin 3069: aatteen vahvistuttua ja tultua valtaan, tulevat heidän haltuunsa. 3070: Ja minä luulen, että se on kaikkein luonnollisin puolueiden kanta, 3071: niiden jotka tulevaisuuteen uskovat, se on ainoa ajatuskanta, jonka 3072: voi omistaa tämmöisissä sivistyskysymyksissä. 3073: Ed. Partanen teki myös erään asiallisen ehdotuksen tämän yh- 3074: teydessä, nim. että pitäisi antaa sille kunnalle, jonka piirissä kan- 3075: sanopisto sijaitsee, oikeus määrätä opiston johdosta j. n. e. Tämä 3076: ehdotus on epäilemättä sangen muodoton ja mahdoton. Luonnolli- 3077: sesti tämmöinen oikeus paikalliselle kunnalle on annettava ja anne- 3078: 680 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3079: 3080: 3081: taan silloin, jos tuo paikallinen kunta todella omistaa kansanopiston, 3082: jos se kansanopistoa kannattaa. Mutta nykyisissä oloissa kansan- 3083: opiston kannatus on useimmissa tapauksissa yksityisten varassa. 3084: Ja sitä paitse useita meidän kansanopistoja kannattavat monet 3085: kunnat; kymmenetkin kunnat saattavat kannattaa yhtä kansan- 3086: opistoa. Olisi koko lailla väärin, jos tämmöisen kansanopiston joh- 3087: don järjestäminen jäisi yhden ainoan kunnan käsiin. Semmoisissa 3088: paikoissa, missä kunnat ovat ottaneet kansanopiston kannattami- 3089: sen kokonaan omaksi asiakseen - muutamia semmoisia minä tie- 3090: dän - niissä on opiston johtokunta .kuntien yhteisesti valitsema. 3091: Mutta nykyisissä oloissa, kun kansanopisto on tällaisella kannalla, 3092: olisi ed. Partasen ehdotuksen toteuttaminen suoranainen mahdot- 3093: tomuus. 3094: Ed. Partanen myös oli löytävinään jotain muodotonta siinä, että 3095: me ehdotamme valtioapua sellaisille kansanopistoille, joita vasta 3096: perustetaan. Se ei ole niin muodotonta, sillä on jo tähänkin asti 3097: ollut määräyksenä se, että kahtena ensimmäisenä vuotena kansan- 3098: opiston perustamisesta laskien annetaan kansanopistolle 3,000 mark- 3099: kaa valtioapua, ja tätä määräystä on mietinnössä ajateltu myös 3100: vastaisuudessa säilytettävän. On luonnollista, että eduskunnan tulee 3101: silloin varata joku rahamäärä sitä varten, että mahdollisesti syntyy 3102: rahanhoitokautena uusia kansanopistoja, jotka määräysten mukaan 3103: pääsevät 3,000 markan valtioavusta osallisiksi. Jollei eduskunta 3104: tällaista tekisi, niin epäilemättä se olisi ristiriitaista menettelytapaa. 3105: Valiokunnan tietoon on tullut, että ainakin kuusi tällaista kansan- 3106: opistoyritystä on, jotka ensi vuonna tulevat nauttimaan tätä 3,000 3107: markan avustusta. 3108: Nämä huomautukset tahdoin tehdä niiden puheiden johdosta, 3109: mitkä on mainittu. Muuten luulen, että asia olisi kypsä äänestettä- 3110: väksi ja lopullisesti päätettäväksi. 3111: 3112: Ed. R a u n i o : Minä pyydän lyhyesti huomauttaa ed. Partaselle, 3113: että sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvat jäsenet kyllä sivistys- 3114: valiokunnassa tietävät ja tiesivät sen, että mihinkään sivistystarko- 3115: tukseen myönnettyjä varoja nykyään ei käytetä sosia,lidemokratian 3116: hyväksi suorastaan, ja tämä ajatus kyllä lausuttiinkin sivistysvalio- 3117: kunnassa silloin kuin käsiteltiin näiden rahojen myöntämistä mai- 3118: nittuun tarkoitukse'en. Mutta tiedettiin myös se, ja ainakin minä 3119: olen sillä kannalla, jonka ed. Kares lausui jo ed. Nuortevan täällä ennen 3120: sanoneen, että ei sillä voida edistää sosialidemokratiaa, kun vastuste- 3121: taan yleisten varojen myöntämistä sivistystarkoituksiin. Ja varsinkin 3122: nyt, koska tässä mietinnössä sivulla neljä lausutaan sellainen ajatus, 3123: että kansanopistojen kannatusmaksut olisivat asetettavat niin alhai- 3124: siksi, että vähävaraisetkin pääsisivät vaikuttamaan kansanopiston 3125: johtoon ja siis siihen henkeen, joka siellä tulee vaikuttamaan, en minä 3126: Valtioapu kansanopistoille. 681 3127: 3128: 3129: eikä muut sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ole 3130: yhtyneet tekemään vastalausetta, vaan toivomme että nämä varat 3131: myönnetään ilman pitemmittä keskusteluitta. 3132: 3133: Ed. P y k ä 1 ä: Täällä on kyllä tehty oikeutettuja huomautuksia, 3134: ettei tässä asiassa jokainen ilmaisisi iloansa. Minulla ei nyt ole ollut 3135: tapana pitää pitkiä puheita eikä lyhyitäkään, enkä ilmaise usein iloani 3136: niissä tarpeettomisssa keskusteluissa, joita täällä on ollut. Mutta 3137: katson, että nyt olen tavallani paikoitettu käyttämään puheenvuoroa 3138: ed. Partasen esiintymisen johdosta. 3139: Ed. Partanen sanoi, että kansanopistot ovat agitatsioonikouluja 3140: ja siitä syystä niille ei olisi myönnettävä niin runsaasti valtiovaroja. 3141: Minä en nyt tiedä, minkä verran tämä pitää paikkansa, mutta risti- 3142: riidassa se on ainakin niiden pyrkimysten kanssa, joita vasemmisto- 3143: laiset tänä iltana ovat puhujalavalta niin loistavasti tuoneet esiin; 3144: he nimittäin pitävät jo kunnallista äänioikeutta niin suurena tekijänä 3145: kansan sivistyksen pohjaksi, että se on välttämättä saatava kaikille, 3146: jotka eivät tiedä mitään. Minä kyllä luulen, että vasemmistolle olisi 3147: helppo kaahata tietämättömiä laumoja edellänsä, mutta samalla 3148: vasemmistolaiset vastustavat, että nuo kansan syvät pohjakerrokset 3149: eivät tietäisi mitään eikä niillä olisi tilaisuutta mitään oppia. Tämä 3150: on ristiriita, joka pakottaa minun lausumaan mielipiteeni. Jos me 3151: kerran vaadimme kansalle oikeuksia, pitää sillä myös olla tietoja, 3152: miten se niitä oikeuksia käyttää ja kansanopisto on yksi sellainen 3153: laitos, joka kansan pohjakerroksille valmistaa henkilöitä, joilla on 3154: jonkun verran tietoja yhteiskuntarakennuksesta, yhteiskuntajärjes- 3155: tyksen mukanaan tuomista velvollisuuksista ja oikeuksista. Siitä 3156: syystä me maalaiset tulemme kannattamaan kansanopistoja, ja 3157: tulemme myös pitämään silmällä, etteivät ne muodostu agitatsiooni- 3158: laitoksiksi, vaan pysyvät sellaisina kuin niiden todella täytyy olla. 3159: Näky-y yleensä olevan käymässä sellainen harrastus, että koetetaan 3160: kaikki hyvät pyrkimykset vetää puoluepyrkimysten piiriin. Mutta 3161: tämä asia ei saa olla tekijänä kansanopistoille valtioapua myön- 3162: nettäissä, vaan jokaisen kansalaisen on tehtävä itselleen selväksi, 3163: ettei kansan sivistysasioita ja puolueasioita sovi sotkea toisiinsa. 3164: Viimeinen puhuja, ed. Raunio, sanoi, että heikäläiset kyllä tietä- 3165: vät, että kansanopistoille myönnettävät avut eivät tule sosialidemo- 3166: kraattien hyväksi. Kyllä ne tulevat, jos sosialidemokraatit vaan 3167: luulevat kestävänsä sitä, että he lähettävät jäseniä kansanopistoihin. 3168: En tiedä, tulevatko ne valtioavut minkään erityisen aatteen hyväksi, 3169: mutta niillä koetetaan kohottaa Suomen kansan sivistystasoa, ja 3170: toistaiseksi ehkä sosialidemokraatitkin vielä sisältyvät Suomen 3171: kansaan. Sen pitemmälti tästä asiasta puhumatta minä täydellisesti 3172: kannatan valiokunnan mietintöä, en sillä, että lausun siitä iloani, 3173: mutta sillä, että meidän kansalaisten oikeus on saada myös kanna- 3174: 682 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3175: 3176: 3177: tusta sivistyspyrkimyksille. Täällähän on juuri tänään jaettu mie- 3178: tintö Kansan Näyttämön kannatusavusta, ja koska kerran tämän 3179: ovat tehneet sosialidemokraatit, ja he siis katsovat, että näyttämö- 3180: taide on myös kansansivistyksen kohottaja, niin kyllä minä pidän, 3181: että kansanopisto on myös sellainen. Kun pyydetään ja valiokunta 3182: on ehdottanut 25,000 markkaa Helsingissä toimivan Kansan Näyttä- 3183: mön valtioavuksi, niin kyllä minä voin ottaa vertauskohdaksi ne 3184: valtioavut, joita on ehdotettu maaseudun kansanopistoille ja sanoa, 3185: että ne menevät ainakin yhtä hyvään tarkoitukseen. Ei meillä siellä 3186: maalla ole professoreja, tohtoreita ja korkean sivistyksen saaneita 3187: niinkuin pääkaupungeissa, joita on tilaisuus saada iltasella työväelle 3188: ja kansalle luennoita pitämään, eikä siellä voida niinkuin täällä 3189: palkata kehittyneitä henkilöitä kansan sekaan herättämään tietoi- 3190: suutta kansan pohjakerrosten nuorisolle, jonka käsiin tämän maan 3191: kohtalo kuitenkin kerran jätetään, niin riitainen kuin se nyt onkin; 3192: ehkä kehittyneempi nuoriso ymmärtäisi sitä paremmin hoitaa. 3193: Siis ei ole mikään ilo eikä armo se, että kansanopistoille myön- 3194: netään summa, jonka valiokunta on ehdottanut, mutta minä pidän 3195: sen maaseudun opetustarpeen tyydyttämiseksi, kansanvalistuksen 3196: kohottamiseksi välttämättömänä ehtona, täydellisenä oikeutena, 3197: ja siksi minä täydellisesti kannatan mietintöä. 3198: 3199: Ed. v. T r o i 1 : Landtdagsmannen Partanen har ansett det till- 3200: ständigt att också i denna fråga göra ett utfall mot de borgerliga, 3201: då han påstår att folkhögskolorna äro borgerliga agitationsskolor. 3202: Mot detta påstående kan jag icke underlåta att nedlägga min bestäm- 3203: daste protest. J ag har själf deltagit i folkhögskolerörelsen i tjugu år, 3204: varit medlem utaf två folkhögskolors direktioner i omkring femton 3205: år och har sålunda varit i tillfälle att följa med dessa folkhögskolors 3206: liksom också med flera andra folkhögskolors verksamhet, men jag 3207: har icke inom dessa skolor funnit tillstymmelse till en sådan agitation, 3208: som hr Partanen här låtit påskina. Landtdagsmannen Partanens 3209: påstående vidhandengifver blott att han icke känner tilllifvet och 3210: arbetet inom folkhögskolorna. Jag vill blott erinra därom, att folk- 3211: högskolorna stå öppna för alla, sålunda också för dem, som känna 3212: sig dragna till de socialdemokratiska lärorna. Folkhögskolorna hafva 3213: också besökts utaf elever, som hafva varit ganska långt avancerade 3214: åt vänstern, men de hafva inom folkhögskolan också lärt sig få ögonen 3215: upp, och därför hafva de icke tagit för godt det, som utaf socialdemo- 3216: kraterna uti vårt land bjudes åt dem. De hafva insett, att social- 3217: demokraterna här i detta land hafva förvanskat snart sagt hvarenda 3218: en af socialdemokratins bästa sanningar. 3219: 3220: Ed. L u n d s t r ö m : Då representanten Partanen på sätt och vis 3221: gjort ett utfall mot socialdemokraternas repsesentanter i utskottet, 3222: Valtioapu kansanopistoille. 683 3223: 3224: vill jag i korthet referera vår ståndpunkt, såvidt jag kunde uppfatta 3225: densamma. Vi visste väl, att dessa folkhögskolor äro tili för den 3226: besuttna befolkningen och att i ringa grad obesuttna där kunna 3227: vinna inträde, detta på grund af ekonomiska svårigheter, som ställa 3228: sig hindrande i vägen. Och vi visste äfven, att den undervisning, 3229: som där bibringas, icke är den rent praktiska undervisning, 3230: som medborgare under nuvarande förhållanden tarfva. Represen- 3231: tant Käkikoski gaf också i dag i sitt yttrande ett erkännande åt den 3232: ideella riktning som i folkhögskolan gör sig gällande, och vid det 3233: representantmöte för svenska folkhögskolan som nyligen hållits, yrkade 3234: en talare på, att undervisningen i naturvetenskaperna skulle göras 3235: poetisk. Det är en egendomlig anda, som genornströmmar folkhög- 3236: skolan och gör, att den för en realistisk nutidsmänniska förefaller 3237: icke tidsenlig. Därför gjorde sig också uti utskottet röster gällande 3238: för en reform utaf den läroplan, som för närvarande ligger tili grund 3239: för folkhögskolan. Men då medelklassen på landet också behöfver 3240: något slags bildningsföretag, för att icke helt och hållet stelna bort 3241: i dogmer, kunde vi icke ställa oss afvisande mot densamma, oaktadt 3242: vi icke i alla afseenden kunde godkänna den grund, på hvilken dessa 3243: skolor bygga. Vi måste ju påräkna, ett dessa bildningsföretag senare 3244: kunde komma att omändras under tidsriktningarnas inflytande. 3245: Och skulle man beröfva folkhögskolorna deras statsunderstöd, så 3246: skulle den äfven annars väl inskränkta medelklassen på landsbygden 3247: blifva ännu mer inskränkt. 3248: 3249: Ed. Saarikivi: Edustaja Partasen lausunnon tueksi pyydän 3250: saada esittää muutaman esimerkin. Täällä on koetettu alentaa sitä 3251: ed. Partasen käsitystä, että kansanopistot olisivat puoluelaitoksia, 3252: mutta mitä esim. Itäkarjalan kansanopistoon tulee, voin mainita sieltä 3253: aivan tuoreen esimerkin. 3254: Siellä oli käsityönopettaja, jolla oli se paha vika, että kuului 3255: paikkakunnan työväenyhdistykseen, sekä myöskin kansanopiston 3256: puhujatilaisuuksissa puhui työväen asioista. Tämä ei kelvannut 3257: suomettarelaisille johtokunnan jäsenille, vaan juonittelivat kaikilla 3258: tavoin sen miehen pois paikastaan. Paikkakunnan työväki piti 3259: kokouksen tämmöisen boikottauksen johdosta vaatien opettajan 3260: pysyttämistä virassaan. 3261: Tässä vaan yksi esimerkki siitä, että taitaa sittekin olla kansan- 3262: opistotkin puoluelaitoksia, koska ei miestä, joka on erilaisella maail- 3263: mankatsomuksella varustettu kuin koulun johtokunta, suvaittu 3264: toimessaan. Minä en tiedä millaisiksi asiat siellä ovat lopullisesti 3265: kehittyneet minun paikkakunnalta poistumiseni jälkeen, mutta mai- 3266: nitsen tämän vaan tueksi sille, että puoluepeliä niissäkin voidaan 3267: harjoittaa. 3268: Hyvä olisi jos kunnat saisivat määräämisvallan, niin ehkä silloin 3269: 684 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3270: 3271: 3272: myös saisivat sosialidemokraatit pitää paikkaansa, ettei niitä aina 3273: aatteen tähden vainottaisi niinkuin tässäkin on tapahtunut. 3274: Kannatan siis ed. Partasen tekemää ehdotusta. 3275: 3276: Ed. Lahtinen : Koska joku meikäläinen edustaja ei näkynyt 3277: hyväksyvän tätä puheena olevaa yksimielistä mietintöä, niin huo- 3278: mautan, että kyllähän kansanopistojen porvarillisuutta vastaan 3279: voisi tehdä montakin muistutusta, mutta jos sen perusteella kiel- 3280: täisi valtioavun, niin kävisi niin, kuin joku· edellinen puhuja lausui, 3281: että pitäisi kieltää valtioavut ehkä kaikilta kouluilta ja ehkä monelta 3282: vielä ennemmin kuin kansanopistoilta. Kun meikäläinen, sosiali- 3283: demokraattinen, ryhmä on päättänyt kannattaa valtionavustusta, 3284: on se tehnyt sen siinä uskossa, että vaikka tieto olisi kuinka porva- 3285: rillisesti väärennettyä tahansa, niin on siinä kuitenkin niin paljon 3286: totuuden muruja, ettei ole tahdottu vastustaa tätä avustusta. Samalla 3287: huomautan ed Alfthanille, että se lause, jota vastaan hän teki muis- 3288: tutuksen, on jäänyt siihen muotoon jonkun sihteerille tapahtuneen 3289: epähuomion takia ja että valiokunta on päättänyt puheenalaisen 3290: kohdan sen suuntaiseksi kuin ed. Alfthan ehdotti. 3291: 3292: Ed. Kai p i o : Valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ovat 3293: tietääkseni menetelleet ryhmämme päätöksen mukaisesti ja ne 3294: muutamat mielipiteet, mitkä täällä on tuotu esiin vasemmalta 3295: valiokunnan päätöstä vastaan, eivät ole myöskään ryhmän päätöksen 3296: mukaisia. Siitä pyydän myöskin huomauttaa ed. Pykälälle, ettei 3297: se ole vasemmistossa enemmistön mielipide. Hän puhui sosialidemo- 3298: kraattien sivistyksen vastustamisesta. Se ei ole sosialidemokraattien 3299: kanta; vaan se ilmenee usein kehittymättämillä seuduilla, että näitä 3300: kouluja pidetään herrain kasvatuslaitoksina. Sellaisia mielipiteitä 3301: ilmenee kyllä silloin tällöin vasemmistonkin keskuudessa ja on myös 3302: ilmennyt valiokunnassa, mutta kun asioita on enemmän mietitty 3303: niin on huomattu että me olemme nykyään semmoisessa asemassa, 3304: ettemme me voi tehdä muuten kuin näin. Kuten täällä on sanottu, 3305: voidaan vastustaa samoilla syillä kaikkia koululaitoksia, jos me 3306: yhtäkin vastustamme. Muuten valiokunnassa on ollut kysymyksessä 3307: myöskin työväen opistot. Pyydän huomauttaa siitä, että siellä oli 3308: kertomuksia, kuinka kaupunkipaikoissa työväen luentoja on pidetty. 3309: Niissä on niiden tietojen mukaan työväellä ollut määräämisvaltaa 3310: nytkin ja siihen on myös myöhemmän päätöksen mukaan myön- 3311: netty valtioavustusta z,ooo-s,ooo markkaa opistoa kohti. Minä 3312: en tiedä, vaan tuskinpa oikeistolaiset tulevat siellä panemaan vasta- 3313: lauseita. Yleisesti vielä kuitenkin valiokunnassa on sivistys ollut 3314: pääasiana ja on täytynyt pakostakin jättää puoluekysymykset enem- 3315: män sivuasiaksi. Sanon kerta kaikkiaan, että sivistysvaliokunnasta 3316: tulee vieläkin tällaisia päätöksiä, joissa myönnetään valtioavustusta 3317: Ehdotus painolaiksi. 685 3318: 3319: 3320: monille muille kouluille, tyttökouluille, lyseoille ja yhteiskouluille. 3321: Kun tullaan moittimaan näitä päätöksiä, niin tiedettäköön, että 3322: ne ovat tehdyt valiokunnassa pitäen silmällä sivistystarpeita eikä 3323: puoluetarkoituksia. 3324: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 3325: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi 3326: muutosehdotusta. Ensinnäkin on vapaaherra von Alfthan ed. 3327: Rosendalin kannattamana ehdottanut mietinnön perusteluissa 5 sivulla 3328: olevaan ensimäiseen kappaleeseen sellaisen muutoksen, että sanat 3329: o>suostuntavaroista» muutettaisiin sanoiksi >>yhdeksi vuodeksi~; - 3330: tulen nimittämään tätä vapaaherra v on Af 1t h a n i n ehdotukseksi. 3331: Sittemmin on ed. Partanen ed. Saarikiven kannattamana ehdottanut 3332: puheenalaisen määrärahan myöntämiselle pantavaksi sellaisen ehdon, 3333: että kunnat asettavat kansanopistojen johtajat ja määräävät yleensä 3334: opiston johdon; - tulen nimittämään tätä ed. Partasen ehdotuk- 3335: seksi. 3336: Koska nuo kaksi muutosehdotusta eivät ole toisistaan riippuvai- 3337: set, niin tulee mietinnön ja niiden välillä äänestettäväksi erikseen. 3338: Ehdottaisin senvuoksi sellaista menettelytapaa äänestettäessä, ettäen- 3339: sin äänestettäisiin valiokunnan mietinnön perustelujen ja vapaaherra 3340: von Alfthanin ehdotuksen välillä; senjälkeen äänestettäisiin valio- 3341: kunnan mietinnön ponnen ja ed. Partasen ehdotuksen välillä. 3342: 3343: Menettelytapa hyväksytään. 3344: Äänestykset ja päätös: 3345: I) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, äänestää 3346: >>jaa>>; jos »ei» voittaa on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hyväksytty. 3347: Ei-äänet ovat voitolla; ed. von Alfthanin ehdotus on siis hy- 3348: väksytty. 3349: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ponnen, äänestää >>jaa>>; 3350: jos >>ei>> voittaa, on ed. Partasen tekemä ehdotus hyväksytty. 3351: Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön ponsi on siis hyväksytty. 3352: Määrärahaa koskevana on tämä päätös ehdollinen, kunnes lopulli- 3353: nen päätös asiasta V. J:n 63 §:n osoittamassa yhteydessä voidaan 3354: tehdä. 3355: 8) Ehdotus painolaiksi. 3356: (I K.) 3357: Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 2 siinä olevan, edusta- 3358: jain Söderholmin y. m. allekirjoittamassa eduskuntaesityksessä N:oi7 3359: Eduskunnalla annetun Painolakiehdotuksen ensimäistä käsittelyä 3360: varten. 3361: 686 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3362: 3363: 3364: Keskustelu: 3365: 3366: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Kun tässä asiassa on valiokunnassa syn- 3367: tynyt erimielisyyttä, pyysin puheenvuoroa lausuakseni muutamia 3368: sanoja siltä kannalta, jolle mietintöön liitetyn kolmannen vastalau- 3369: seen allekirjoittajat ovat asettuneet. Mutta ennenkuin minä ryhdyn 3370: itse asiaa koskettelemaan, tahtoisin tehdä erään oikaisun. 3371: 30 §:ään nähden ovat sanotut vastalauseen allekirjoittajat aset- 3372: tuneet sille kannalle, ettei olisi jätettävä mahdollisuutta samoista 3373: kirjoituksista rangaista useampia henkilöitä, että jos siis joku kir- 3374: joitus on rikoksellinen tai tulee syytteen alaiseksi, ja sen kirjoituk- 3375: sen kirjoittajina tai osallisina siihen on useampia henkilöitä, silloin 3376: rangaistaisiin ainoastaan pääsyyllistä. Tässä tarkoituksessa olemme 3377: liittäneet vastalauseen 30 § vastaan, mutta epähuomiossa tähän 3378: pykälään on tullut kaksi liikasanaa, niin että se näyttää vähän risti- 3379: riitaiselta. 3380: Että jonkunlainen painolaki nykyään on tarpeen vaatima, sel- 3381: lainen laki, jonka kautta päästäisiin nykyisestä sekavasta välitilasta, 3382: siitähän ei tietysti ole muuta kuin yksi mieli. Senvuoksi valiokunnan 3383: sosialidemokraattiset jäsenet ovat ryhtyneet käsittelemään edus- 3384: kuntaesityksen pohjalla tätä asiaa, vaikka tämä eduskuntaesitys 3385: onkin hyvin suuressa määrässä epätyydyttävä. Niinkuin tiedetään, 3386: on säätyvaltiopäiväin tästä asiasta hyväksymä laki Pietarissa jää- 3387: nyt vahvistamatta, ja sen johdosta on tämä asia joutunut tämän 3388: eduskunnan käsiteltäväksi eduskuntaesityksen perusteella. Se risti- 3389: riita, jonka vuoksi tuo säätyvaltiopäiväin hyväksymä laki ei ole 3390: saavuttanut Pietarissa vahvistusta, kuuluu koskevan venäjänkieli- 3391: siä painotuotteita ja keisarikunnan viranomaisten toimialaan kuulu- 3392: vien asiakirjain julkaisemista. 3393: Mitä nyt ensinnäkin tulee venäjänkielisiin painotuotteihin, niin 3394: ei tällä seikalla liene nykyään erittäin suurta käytännöllistä merki- 3395: tystä, mutta kuitenkin me kolmannen vastalauseen allekirjoittaneet 3396: olemme olleet sitä mieltä, ettei venäjänkielisiä painotuotteita olisi 3397: syytä asettaa poikkeusasemaan muunkielisistä painotuotteista. Pal- 3398: joa tärkeämpi on kysymys julkisten asiakirjain painattarnisesta. 3399: Tässä se kohta, joka on kuulemma osaltaan aiheuttanut sen, ettei 3400: lakia ole Pietarissa vahvistettu, on seuraava. 25 §:n toisen momentin 3401: mukaan keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltäviin asioihin 3402: kuuluvan asiakirjan saa painosta julkaista ainoastaan kenraaliku- 3403: vernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole aikaisemmin keisarikunnassa 3404: julkaistu. Kun me sosialidemokraatit emme hyväksy julkaiseruis- 3405: kieltoa sellaisiin asiakirjoihin nähden, jotka koskevat kotimaisten 3406: viranomaisten käsittelemiä asioita, niin ei tietenkään voi tulla ky- 3407: symykseen, että tässä suhteessa asettaisimme poikkeusasemaan sel- 3408: laiset asiakirjat, joiden kanssa venäläisillä viranomaisilla on ollut 3409: Ehdotus painolaiksi. 687 3410: 3411: tekemistä. Tämä asia ei ole niinkään vähäpätöinen eikä toisarvoi- 3412: sesta merkityksestä, niinkuin valiokunnan enemmistön taholta on 3413: koetettu väittää. Valiokunta sanoo mietintönsä perusteluissa nimit- 3414: täin tällaisten asiakirjain, jotka ovat koskettaneet venäläisen viran- 3415: omaisen toimivaltaa, julkaisemisesta, tällä tavalla: >>mitä taas kol- 3416: manteen momenttiin tulee, olisi mahdoton tehdä ehdotettua eroi- 3417: tusta keisarikunnan viranomaisten käsiteltävien asiain välillä, kos- 3418: kapa sellainen asia, joka koskee Suomea voitaisiin katsoa keisari- 3419: kunnan asiaksi, niin pian kun se lain mukaan kuuluu keisarikunnan 3420: viranomaisen toimivaltaan>>. Tämän mukaan voisivat vaikka mitkä 3421: tärkeät asiakirjat siirtyä tähän luokkaan. Kun joku keisarikunnan 3422: viranomainen on tullut hiukankin jonkun Suomea koskevan asian 3423: kanssa tekemisiin, niin sellaista asiakirjaa ei saisi julkaista tai sel- 3424: laisen asiakirjan julkaiseminen tulisi rangaistuksen alaiseksi. Ja 3425: mehän tiedämme, että nykyään alkaa melkein kaikkien lainsää- 3426: däntäkysymysten ja muitten asiain käsittely muuttua sellaiseksi, 3427: että Venäjän valtakunnan viranomaiset tulevat niiden kanssa teke- 3428: misiin. Oikeastaan on valiokunta perustelussaan antanut tälle koh- 3429: dalle laajemman tulkinnan kuin mitä siitä ensiksi saattoi ajatella. 3430: Luultiin, että tämä ei tarkoittaisi muuta kun keisarikunnan asioita, 3431: mutta nyt valiokunta on selittänyt asian sillä tavalla, että se tar- 3432: koittaa myöskin niitä Suomen asioita, joiden kanssa joku keisari- 3433: kunnan viranomainen on tullut tekemisiin. Kun tällainen vaatimus 3434: venäläiseltä taholta on esitetty, niin valiokunnan porvarilliset jäse- 3435: net ovat ajatelleet, että parasta on tehdä kaikenlaiset kysymyksessä 3436: olevat asiakirjat julkaiseruiskiellon alaisiksi. Tätä kantaansa ovat 3437: nuo valiokunnan jäsenet puolustaneet hyvinkin omituisilla perus- 3438: teilla. Niinpä on sanottu valiokunnan enemmistön taholta, kun me 3439: sosialidemokraattiset jäsenet huomautimme, että tuollainen julkai- 3440: seruiskielto voisi tulla hyvinkin vaaralliseksi, että voitaisiin suunni- 3441: tella, päättää ja antaa määräyksiä venäläisellä taholla minkälaisia 3442: hyvänsä, mutta Suomessa ei näitä asiakirjoja voitaisi, eikä saataisi 3443: päästää julkisuuteen, -että kyllä hän se niin on, mutta voipihan lakia 3444: kiertää; jos nyt sattuu sellainen tärkeä asia, niin julaistaan asia- 3445: kirja vastoin lakia ja julkaisija ottaa sen pikku sakon niskoillensa, 3446: mikä siitä seuraa. Valiokunnan enemmistö siis tieten ja tahtoen 3447: laatisi sellaisia lakeja, joista se tietää jo edeltäpäin, että niitä ei voida 3448: noudattaa, hyväksyy venäläisten mahtimiesten sormen viittauksen 3449: johdosta lakisäädöksiä sellaisilla motiiveilla, että >>kyllä niistä huo- 3450: noja tulee, mutta meneväthän ne mukiin, kun niitä välistä riko- 3451: taan>>. Nämät ovat hiukan anarkistisia perusteita. - Tätäkin kohtaa 3452: hyväksyessään valiokunnan enemmistö on nojannut yksistään sille 3453: perusteelle, että tästä laista täytyy saada sellainen, että on varmuut- 3454: ta sen vahvistamisesta. Valiokunta mietintönsä 6 sivulla myöntää 3455: nimenomaan, että tässä on sellaisia määräyksiä, jotka eivät ole toi- 3456: 688 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3457: 3458: 3459: vottavia eivätkä tarkoituksenmukaisia. Mutta niitä täytyy lakiin 3460: ottaa senvuoksi, että se ei muuten saisi Pietarissa vahvistusta. 3461: Meistä on tuollainen kanta perin väärä. Meidän mielestämme pitäisi 3462: asiallisten seikkain olla määräämässä silloin, kun äänestetään tär- 3463: keistä lakipykälistä. Meidän mielestämme pitäisi joko hyväksyä ne 3464: taikka vastustaa niitä asiallisilla perusteilla. Jos ne ovat asiallisia 3465: ja kansan etujen kannalta puollettavissa, niin puolletaan niitä silloin, 3466: mutta jos ne ovat päinvastaisia, niin ei maksaisi vaivaa ruveta niitä 3467: silloin hyväksymään yksistään sillä syyllä, että niillä on suurempi 3468: ja pikaisempi mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. Tämä painolaki 3469: on kauttaaltaan sellainen, etteihän se ole mikään kansainvälinen 3470: eikä yleisvaltakunnallinen laki. Tämähän koskee yksinomaan Suo- 3471: men painoasioita. Jos asetutaan suomalaisten itsemääräämisoikeu- 3472: den kannalle, niin kyllä kai tältä kannalta katsoen Venäjän valta- 3473: kunnan viranomaisilla ei tällaisten asian kanssa pitäisi olla mitään 3474: tekemistä. Tämä on kokonansa sellainen Suomen sisäinen asia, että 3475: minun käsittääkseni Venäjän valtakunnan viranomaisilla ei ole 3476: oikeutta sekaantua siihen. Jos siitä huolimatta sellainen sekaan- 3477: tuminen tapahtuu, ja silloin esitetään Suomen oikeuksia rajoittavia 3478: vaatimuksia, niin väärin on ja huonolle tielle joudutaan, jos sellais- 3479: ten seikkain johdosta ruvetaan ottamaan lakiin määräyksiä, jotka 3480: ovat vahingoksi meidän paino-oloillemme. 3481: Olisi siis Suomen kansan itsemääräämisoikeutta suuresti louk- 3482: kaavaa alistua sellaisiin määräyksiin ja sellaisiin vaatimuksiin. Me 3483: valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet näistä syistä emme ole 3484: as~ttuneet sille kannalle. Olemme asettuneet julkaiseruiskieltoa 3485: kokonansa vastustamaan. Mutta porvareille näyttää olevan tär- 3486: keätä saada tuollainen julkaiseruiskielto kotimaisiin asiakirjoihin 3487: nähden eli sellaisiin asiakirjoihin nähden, joita kotimaiset viran- 3488: omaiset käsittelevät. Oikeastaan tämä ristiriita lieneekin selitettä- 3489: vissä siten, että, ellei tuollaista kieltoa olisi lakiin laitettu kotimai- 3490: siin viranomaisiin nähden, luullakseni samaa kysymystä tuskin olisi 3491: Pietarissakaan herätetty. Mutta kun nyt suomalaiset porvarit tah- 3492: toivat säilyttää tällaisen salaaruisoikeuden itsellensä ja ajaa sen 3493: läpi, niin venäläisellä taholla myös näyttiin tahdottavan vaatia 3494: osansa sielläkin, ennenkun myönnetään tuollaista oikeutta suoma- 3495: laisille valtaluokille. Ja porvarilliset ovat valmiit siihen suostumaan. 3496: Jos nyt kyseenalaisessa suhteessa tämä painolaki hyväksyttäisiin 3497: yksinomaan suomalaisia näkökohtia silmälläpitäen, niin voidaan 3498: huomauttaa, ettei se saavuttaisi vahvistusta. Mutta onhan nyt 3499: kaikesta päättäen mahdollista ja luultavaa, että monet muutkin 3500: kuin tämä asia ja sellaiset asiat, jossa ei mitenkään kansan enem- 3501: mistön etujen kannalta voida suostua venäläisten virkaherrain 3502: vaatimuksia seuraamaan, tulevat tällaisen ristiriidan alaisiksi. 3503: Silloin on tarpeellista ja välttämätöntä ajatella asiaa siltä kannalta 3504: Ehdotus painolaiksi. 689 3505: 3506: 3507: kuin me ajattelemme, nim. että tällainen ristiriita, kun se uudistuu, 3508: pakottaa ajamaan eduskunnan oikeuksien laajentamista, pakottaa 3509: ajamaan sellaista ohjelmaa tässä suhteessa, sosialidemokraattien ohj el- 3510: maa, jonka mukaan valtion päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien 3511: hyväksymiseen nähden tulisi lakkautetuksi. Tässä suhteessa on 3512: sosialidemokraattien ohjelmassa m. m. seuraava pykälä: »Valtion 3513: päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien vahvistamisessa on lakkau- 3514: tettava. Sen sijaan sallittakoon hänen ristiriidan sattuessa vedota joko 3515: uusien oitis toimitettavien vaalien kautta kokoontuvaan eduskuntaan 3516: tahi yleiseen kansanäänestykseem. Tästä minä huomautan vain 3517: vastapainoksi sille porvarillisten politiikalle, joka asettaa lain vah- 3518: vistamisen saannin ylimmäksi muita näkökohtia. Kyllä porvarilliset 3519: tietenkin tällaiselle vaatimukselle hymähtävät, mutta samanlaista 3520: suhtautumista on siltä taholta sosialidemokraattien vaatimuksiin 3521: nähden esiintynyt ennenkin eivätkä ne silti ole osoittauneet erinomai- 3522: sen järkevyyden merkiksi. Minä huomautan, että kun esim. puoli- 3523: kymmentä vuotta sitten sosialidemokraattinen puolue puoluekokouk- 3524: sessaan hyväksyi ohjelman, jossa m. m. vaadittiin yleistä äänioikeutta, 3525: yksikamarijärjestelmää ja lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumis- 3526: vapautta j. n. e., niin siitä kirjoitettiin ja puhuttiin hyvin pikallisesti 3527: porvarillisella taholla. Suometar kirjoitti, että kylläpä ne sosialistit 3528: ovat mahtavia poikia, kun ne sellaisia oikeuksia meille toimittavat. 3529: Mutta senjälkeen on niitä oikeuksia kuitenkin siihenl määrin saavu- 3530: tettu, että porvarillisten nauru on joutunut häpeään. 3531: Ne muut osat lakiehdotusta, joista erimielisyyttä on ollut, eivät 3532: johdu pietarilaisista vaatimuksista, vaan ovat porvarilliset valio- 3533: kunnan jäsenet samoin kuin eduskuntaesityksen tekijät niissä 3534: kohdissa noudattaneet omia harrastuksiaan. Minä tahtoisin näistä 3535: muista kohdista huomauttaa erityisesti takavarikkojärjestelmää. 3536: Tämä takavarikkojärjestelmä tässä lakiehdotuksessa on meidän 3537: käsittääksemme erittäin vaarallinen jos se tulee käytäntöön paino- 3538: oloissamme. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jäisi poliisiviranomai- 3539: sille- jollaisena virallistakin syyttäjää asiallisesti lienee pidettävä- 3540: valta panna takavarikkoon vaikka jokikinen sanomalehtinumero 3541: ja jokikisen kirjan painos. On selvää, että tällaisen määräyksen, 3542: tällaisen oikeuden kautta voisivat viranomaiset milloin niin tahtoisivat 3543: tuhota hallitusta vastustavan sanomalehdistön aivan yhtä helposti 3544: kuin sellaista on tapahtunut ja voi tapahtua ennakkosensuurijär- 3545: jestelmän kautta. Kun ottaa huomioon, että jonkun sanomalehden 3546: painosta pidettäisiin takavarikossa muutama viikko tai kaksi, niin 3547: mitä sellaisella sanomalehtinumerolla sitte olisi enää merkitystä. 3548: Ja ajatellaan että kun tällaista takavarikkojärjestelmää sanoma- 3549: lehtiin sovellettaisiin esim. vaaliaikoina ja sen sellaisina, niin silloin 3550: hallituksessa oleva puolue saisi tehdä toisten puolueitten toiminnan 3551: tällaisella ihan laillisella tavalla kerrassaan melkein mahdottomaksi. 3552: 44 3553: 690 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3554: 3555: 3556: Tosin olisivat tuollaiset takavarikot alistettavat oikeuden tutkitta- 3557: viksi. Mutta sanomalehtien kannalta katsoen tällainen vetoaminen 3558: oikeuteen ei mitään auttaisi, sillä senjälkeen kun tuomioistuin olisi 3559: ennättänyt asian käsitellä ja sen johdosta mahdollisesti takavarikko 3560: peruutettaisiin, sellainen takavarikon alaisena ollut painos ei olisi 3561: enää mistään merkityksestä. Ja siksi toiseksi, jos ajatellaan asiaa 3562: myöskin muihin painotuotteisiin kuin sanomalehtiin nähden, niin 3563: meikäläisillä ei ole syytä luottaa nykyiseen oikeuslaitokseen juuri sen 3564: enempää kuin poliisiyiranomaisiinkaan. 3565: Mitä muihin rajoituksiin tulee, niin niitä on vallan runsaasti tässä 3566: valiokunnan ehdotuksessa sellaisia painovapautta rajoittavia kohtia, 3567: jotka tulisivat riistämään hyvin suuren osan painovapauden merki- 3568: tystä, tulisivat tekemään painovapauden enemmän nimelliseksi, 3569: mutta niistä minä en ryhdy tässä selkoa tekemään, siinä suhteessa 3570: viittaan kolmanteen vastalauseeseen. 3571: Yleensä väitetään, että uusiin lakeihin ei pitäsi ottaa mitään 3572: tarpeettomia määräyksiä. Lakiin pitäisi ottaa ainoastaan sellaista, 3573: mikä katsotaan tarpeelliseksi ja välttämättömäksi. Tällä perusteella 3574: olemme valiokunnassa vaatineet valiokunnan enemmistöön kuuluvia 3575: edustajia todistamaan esimerkeillä, mitkä tarpeet vaatisivat kaikkia 3576: niitä rajoituksia, mitä valiokunnan hyväksymä lakiehdotus sisältää. 3577: Mitkä tarpeet vaativat esim. tällaisen hallinnollisen takavarikko- 3578: järjestelmän käytäntöön ottamista? Tällaisiin kysymyksiin eivät 3579: valiokunnan enemmistöön kuuluvat edustajat ole antaneet vastausta. 3580: On kyllä annettu ymmärtää, että ankarasti painovapautta rajoittava 3581: laki on tässä maassa tarpeellinen ehkäisemään sosialismin leviämistä 3582: ja siinä suhteessa, kun m. m. kansaneduskunnan tominnasta kerto- 3583: minen tahdotaan tässä laissa kovien rajoitusten alaiseksi, -ei esim. 3584: valiokunnista saisi mitään selostusta antaa ilman erikoista lupaa, - 3585: on viitattu siihen, että sosialistien valiokuntaselostukset ja sen sellai- 3586: set ovat vaikuttaneet porvarillisten etuja vahingoittavasti ja että 3587: sellaisesta menettelystä pitäisi saada lain kautta tehdyksi loppu. 3588: Tosin kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet eivät ole sanoneet 3589: hyväksyvänsä näitä ehdotuksia siinä mielessä, että niitä tarvittaisiin 3590: estämään sosialismin levenemistä, mutta ei näillä jäsenillä ole sentään 3591: ollut muitakaan perusteluja kantansa tueksi. Takavarikkojärjestel- 3592: määhän meillä ei ole suurlakon jälkeen, jota ennen meillä tällaista 3593: painovapautta, mikä nykyään vallitsee, ei ollut olemassa, ole sovel- 3594: lutettu. Mutta voiko kukaan väittää, että tämä järjestelmä olisi 3595: ollutkaan tarpeen? Osottavatko minkäänlaiset merkit, että se olisi 3596: tarpeen vaatima? Minun mielestäni ja lakivaliokunnan vähemmistön 3597: mielestä ei sellainen toimenpide ole osottautunut lainkaan tarpeelli- 3598: seksi. Se painovapaus, joka nykyään on ollut käytännössä, .on osot- 3599: tautunut hyväksi, lukuunottamatta niitä hallinnollisia rajoituksia, 3600: mitkä nykyäänkin ovat olemassa ja jotka täytyy saada pois. Tuo 3601: Ehdotus painolaiksi. 691 3602: 3603: 3604: takavarikkojärjestelmä olisi sitäkin vaarallisempi, kun ottaa huo- 3605: mioon sen erikoisen aseman, jossa meidän maamme on. Kun poliisi- 3606: viranomaiset saisivat tehdä takavarikoita, voisi sattua, että joku 3607: kirjoitus, kirja tai sanomalehtinumero katsottaisiin venäläiseltä kan- 3608: nalta vaaralliseksi, epämieluisaksi tai miten sitä sanoisivat ja silloin 3609: tarvitsisi vaan jonkun santarmiupseerin tai -konstaapelin kehottaa 3610: kovalla sanalla meikäläistä poliisiviranomaista toimittamaan sel- 3611: lainen painotuote takavarikkoon. Eikä ole epäilemistä, etteivätkö 3612: meikäläiset poliisiviranomaiset seuraisi sellaisia kehoituksia; tähän 3613: olettamukseen on sitäkin suurempi syy, kun kaikilla on tuoreessa 3614: muistossa, miten paljon kuntoa, selkärankaa ja lainkunnioitusta 3615: viranomaiset osoittivat bobrikoffilaiseen aikaan, jolloin tuonluon- 3616: toisia vaatimuksia venäläiseltä taholta heille tehtiin enemmän kuin 3617: muulloin. 3618: Kuitenkin on ed. Söderholm vastalauseessaan väittänyt, että 3619: yksistään epäluulo yhteiskuntajärjestystä vastaan voi aiheuttaa 3620: hänen kannattamiensa painovapauden rajoituksien vastustamista 3621: ja hän on lisännyt tähän, että jos niitä vastustetaan, niin täytyy 3622: kaiken lainsäädäntötyön jäädä hedelmättömäksi. Tämä hänen 3623: lausuntonsa on minusta loistava todistus siitä, kuinka porvarillisella 3624: taholla ollaan sekä kuuroja että sokeita käsittämään oloja ja tapauk- 3625: sia niiden todellisessa valossa. On kyllä totta, ettemme me sosiaali- 3626: demokraatit luota nykyiseen oikeuslaitokseen. Mutta sen on tuo 3627: oikeuslaitos omilla teoillaan aiheuttanut, se on meikäläisiin nähden 3628: jakanut alituiseen uudistuvia luokkatuomioita. Me voisimme sel- 3629: laisia luokkatuomioita esittää paino-olojenkin alalta jo sataluvuissa. 3630: Rahasakot sosialidemokraattisille sanomalehdille ovat viime aikoina 3631: tulleet aivan päiväjärjestykseen, eivätkä suinkaan vankeusran- 3632: gaistuksetkaan ole mitään harvinaisia. Muutaman vuoden kuluessa on 3633: tullut aivan muotiasiaksi, että herra Kannisen ylihallitus, niinkuin 3634: sitä sanotaan, ja porvarilliset tuomioistuimet ovat ottaneet urakak- 3635: seen toimittaa sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä linnaan n. k. 3636: majesteettirikosjuttujen vuoksi. Lyhyessä ajassa on sillä nimellä 3637: tuomittu suuri juokko sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä van- 3638: keuteen: >>Sosialidemokraatti>>-lehden toimittaja on passitettu van- 3639: keuteen 10 kuukaudeksi, oululaisen työväen-lehden entinen toimit- 3640: taja kahdeksaksi kuukaudeksi, tamperelaisen »Kansanlehden>> eräs 3641: toimittaja kuudeksi kuukaudeksi, Helsingissä ilmestyneen ruotsa- 3642: laisen lehden toimittaja seitsemäksi kuukaudeksi, >>Hämeen Voiman• 3643: toimittaja neljäksi kuukaudeksi ja viimeksi on juuri viime viikolla 3644: ~Savon Työmies>>-lehden entinen toimittaja tuomittu kuudeksi 3645: kuukaudeksi vankeuteen myöskin n. k. majesteettirikoksesta. 3646: Samaten on eräs >>Työ>>-lehden toimittaja saanut istua vankeudessa 3647: painokannetuomion johdosta ja kotkalaisen >>Eteenpäin>>-lehden toi- 3648: mittaja lienee parastaikaa kärsimässä samanlaista rangaistusta. 3649: 692 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3650: 3651: 3652: Näitä luokkakoston ilmauksia - sillä senlaisia ne kaikessa 3653: tapauksessa ovat - arvostellaan eri tavalla ylä- ja alaluokan kes- 3654: kuudessa. Porvarilliset näistä tuomioista yleensä iloitsevat; jokaisen 3655: uuden luokkatuomion tunnetuksi tultua porvarillisella taholla 3656: taputetaan käsiä ilosta. Sillä tavalla menettelee yläluokka-yleisö, 3657: eduskunnan jäseniä myöten- ja tämä käsitys on kyllä tullut esiin 3658: lakivaliokunnan keskusteluissakin - antaen siten kannatuksensa 3659: tuomi-istuinten luokkamenettelylle, mutta samalla tietysti sitoutuen 3660: jakamaan edesvastuun siitä. 3661: Kun näistä asioista on keskusteltu sekä valiokunnassa että 3662: muualla, on minussa vakiintunut se käsitys, että porvarillisilla ta- 3663: hoilla ja porvarillisen luokkakäsityksen mukaan koko sosialidemo- 3664: kraaltinen ajatussuunta ja sosialidemokratiian puoluetoiminta on 3665: rikos sellaisenaan, ja sen vuoksi niillä tahoilla pidetään koko toi- 3666: mintaa rangaistavana, sellaisena, jota sopii rangaista jokaisessa 3667: sopivassa tilaisuudessa, ja näiden rangaistusten kautta koetetaan 3668: tukahduttaa tämän puolueen toiminnan menestystä. Tämän väit- 3669: teen todistukseksi voin huomauttaa, että nuo rangaistusten alaisiksi 3670: joutuneet kirjoitukset, sellaiset kirjoitukset, joista on annettu raha- 3671: sakkoja, joista on annettu pitkäaikaisia vankeustuomioita, eivät 3672: ole sisältäneet muuta kuin tavallista työväenasian ajamista. Ne 3673: kirjoitukset, ne uutiset ja artikkelit, joista tuomioita on mätkitty, 3674: kymmenenkin kuukauden vankeustuomioita, ovat olleet vaan sel- 3675: laista työväenasian selvittelyä ja ajamista, jonka puolueen jäsenet 3676: ovat hyväksyneet, ovatpa sellaiset kirjoitukset joskus olleet taval- 3677: lista parempaakin työväenasian ajamista. Kun tällaisista kirjoi- 3678: tuksista rangaistaan, niin eihän sitä voi muuten selittää kuin että 3679: rangaistukset ovat tähdänneet koko puoluetta ja sen aatesuuntaa 3680: vastaan. Lisäksi voi huomauttaa, ettei suinkaan porvarillisten ta- 3681: hoilla viimeistenkään vuosien kuluessa ole säästetty sananruoskaa, 3682: vaan sitä on käytetty sosialidemokraattista puoluetta ja puoluee- 3683: seen kuuluvia yksilöitä vastaan aivan säälimättömästi, mutta yksi- 3684: kään viranomainen, yksikään virallinen syyttäjä ei ole tämän joh- 3685: dosta virkatoimiin ryhtynyt, niinkuin me emme odottaneetkaan 3686: heidän ryhtyvän. Mutta sellaisiin toimenpiteisiin on kyllä muis- 3687: tettu ryhtyä sosialidemokraatteja vastaan. 3688: Näiden huomautusten jälkeen luulisin minä ed. Söderhoiruin ja 3689: muiden hänen kannallaan olevien käsittävän, että meillä on muita- 3690: kin syitä kantamme tueksi kuin pelkkä epäluulo. Kun ottaa huo- 3691: mioon, minkälaisia kidutuslaitoksia nykyiset vankilamme ovat, niin 3692: kyllä kai voi helposti käsittää, mitä pitkäaikaset vankeustuomiot 3693: pikkuisten painojuttujen johdosta merkitsevät. Ne ovat jonkun- 3694: moista teloitusjärjestelmää, sillä teloitukseksi se täytyy muodostua, 3695: kun ihmisiä vuosikaupalla pidetään sellaisessa olotilassa kuin missä 3696: he nykyisissä vankiloissamme tulevat olemaan. 3697: Ehdotus painolaiksi. 693 3698: 3699: Minä olen ollut sitä mieltä, että laeissa yleensä, niin myös paino- 3700: laissakin, pitäisi jättää mahdollisimman vähän viranomaisille tilai- 3701: suutta mielivaltaiseen menettelyyn. Mitä enemmän sellaista tilai- 3702: suutta jätetään, sitä runsaammin mi~tlivaltaisuutta ja väärinkäy- 3703: töksiä luonnollisesti tulee esiintymään. Tämän pitäisi olla jokaiselle 3704: selvää. Voihan olla niin, ettei esim. tuomareilla kaikistellen tarvitse 3705: olla niin paha tarkoituskaan, he vaan toimivat oman luokkakäsi- 3706: tyksensä mukaisesti. Se puoluetoiminta ja ne kirjoitukset, mitkä 3707: sosialidemokraattiselta kannalta katsoen ovat varsin luvallisia ja 3708: välttämättömiä tämän ajatussuunnan edistämiseksi, voivat porva- 3709: rillisen luokkakäsityksen mukaan tuntua vallan rikoksellisilta. Tuo- 3710: marit ovat osakkaina liikeyrityksissä, tehdaslaitoksissa, pankkilai- 3711: toksissa j. n. e. Jos nyt sosialidemokraattinen sanomalehti kirj oit- 3712: taa tuollaisten liikeyhtiöiden tai muiden sellaisten oloista, jos siinä 3713: kerrotaan, että työväelle maksetaan huonoja palkkoja tai että siellä 3714: on muita työväkeä rasittavia epäkohtia, ja tästä nyt nostetaan 3715: painokanne, niin kyllä kai tuomari, jonka edut tuollaisten liike- 3716: yhtiöiden osakkaina vaativat, että työväelle niissä maksettaisiin 3717: huonoja palkkoja j. n. e., taipuu olemaan liikkeen johtajan kanssa 3718: samaa mieltä työväen valistamisen ja luokkataisteluun kiihottami- 3719: sen vaarallisuudesta, ja tuomiot tulevat tietysti sen mukaisiksi. 3720: Sitä paitsi on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, että jos laissa 3721: jätetään mahdollisimman paljon tilaisuutta viranomaisten, joko 3722: tuomarien tai hallinnollisten viranomaisten, mielivaltaiselle menet- 3723: telylle, niin kyllä sitä voidaan käyttää hyvinkin huonossa tarkoi- 3724: tuksessa. 3725: Äsken juuri ovat sanomalehdet kertoneet, mitenkä tuo Tanskan 3726: kuuluisa oikeusministeri oli innokas rankaisemaan sanomalehtiä sen 3727: vuoksi, että nämä paljastelivat kaikenmoisia juttuja. Tanskassa 3728: kuullaan ihmetellyn sitä seikkaa, että tämä herra oikeusministeri 3729: tuppasi rankaisemaan sanomalehtiä, vaikka ei se siellä noudatetun 3730: tavan mukaan oikeastaan kuulukaan hänen virkatehtäviinsä. Nyt 3731: jälkeenpäin on käsitetty, mistä sellainen virka-into johtui. Ne 3732: >>afäärit», miljoonakavallukset, mitä tämä herra harjoitti, eivät olisi 3733: muuten menestyneet, tai ainakin niiden sanomalehtien toiminta, 3734: jotka vetivät ja tahtoivat vetää tapauksia päivänvaloon, oli sen 3735: herran »afääreille>> hyvin epäedullista. 3736: Porvarilliset sanomalehdet ja sanomalehtimiehet eivät näytä ole- 3737: van tyytymättömiä tähän valiokunnan ehdottamaan painolakiehdo- 3738: tukseen, ainakaan ne eivät pidä sitä liian. huonona. Tämän voi 3739: käsittää, kun ottaa huomioon, että tuomioistuimet ovat porvaril- 3740: listen käsissä ja että jos painojuttuja nostetaankin, niin silloin kun 3741: kyseessä on joku porvarillinen sanomalehti, lakia ei sovelluteta niin 3742: ankarasti, että siitä olisi näille sanottavaa haittaa. Sitä paitsi voi 3743: porvarillisten sanomalehtimiesten taholla vaikuttaa tässä asiassa jon- 3744: 694 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3745: 3746: 3747: kun verran myöskin kilpailuvaisto. Siellä otettanee huomioon, että 3748: kun laitetaan ankara kuristuslaki, niin sillä voidaan porvarillisten 3749: lehtien vaarallisia kilpailijoita, sosialidemokraattisia sanomalehtiä 3750: jonkun verran masentaa. Tämänkin väitteen todisteeksi on ole- 3751: massa esimerkkejä. Ovathan monet porvarilliset sanomalehdet tuon 3752: tuostakin suoraan kehoitelleet viranomaisia nostamaan painojuttuja 3753: sosialistisia kirjoittajia ja sanomalehtiä vastaan, kun eivät nuo her- 3754: raslehdet ole muuten katsoneet kykenevänsä puolustamaan niitä 3755: asioita ja aatteita, mitä sosialidemokratia vastustaa. 3756: Sekin painovapaus, mikä on ollut olemassa suurlakon jälkeen, 3757: on osoittautunut erinomaisen hyödylliseksi. Ja työväestö käsittää 3758: ja tietää, että tällainen vapaus on sen toiminnan menestymisen 3759: ehto. Tämän lyhyen verrattaisen painovapauden aikana on työ- 3760: väestö valistuksellisessa taistelussaan saavuttanut melkoisia etuja. 3761: Työväestö myöskin tietää, mitä kuristukset merkitsevät. Ennakko- 3762: sensuurijärjestelmän aikana ei saatu perustaa uusia työväen lehtiä, 3763: ei saatu antaa ulos sosialidemokraattisia kirjateoksia ja niissä muu- 3764: tamissa työväenlehdissä, mitä oli olemassa, ei saatu kirjoittaa tär- 3765: keistä asioista juuri mitään. Silloin saattoi menestyä ja kukoistaa 3766: ainoastaan hallitukselle mieleinen sanomalehdistö ja yleensä halli- 3767: tukselle mieluinen kirjallisuus. Näitä seikkoja huomioon ottaen 3768: meikäläisten taholla ollaan jyrkkiä kansalaisvapauksia koskevissa 3769: kysymyksissä, eikä tässä suhteessa haluta ollenkaan ruveta tinkimään. 3770: Niinpä kun ne valiokunnan ehdottamat kuristukset, jotka tulisivat 3771: huonontamaan hyvin suuressa määrässä paino-oloja Suomessa, kun 3772: ne ovat tulleet tunnetuiksi, niin sangen lukuisat työväenkokoukset 3773: ovat lausuneet mielipiteenään, että ellei eduskunnan enemmistö 3774: suostu luopumaan näistä tällaisista kuristusehdotuksista, on sosiali- 3775: demokraattisen ryhmän parasta äänestää tällainen lakitekele seu- 3776: raavien vaalien yli. -Kun on tietenkin hyvä, että saataisiin paino- 3777: laki järjestämään oloja, että sen kautta nykyiset hallinnolliset ra- 3778: joitukset käytännöstä poistettaisiin, niin olisi sangen toivottavaa, 3779: että suuri valiokunta antaisi tälle lakitekeleelle sellaisen muodon, 3780: että sosialidemokraattinenkin ryhmä saattaisi olla sen läpimene- 3781: mistä myötävaikuttamassa. 3782: 3783: Ed. Söder h o 1m: Det är icke utan tillfredsställelse jag 3784: konstaterar, att man från det håll den senaste talaren represen- 3785: terar, är angelägen om att få till stånd en tryckfrihetslag. Då man 3786: läser den reservation, som är fogad tili betänkandet såsom den tredje, 3787: kunde man nog komma till en annan uppfattning. Men som sagdt, 3788: det är ju bra, att man äfven på detta håll hoppas få en sådan. 3789: De anmärkningar hr Hämäläinen gjorde emot förevarande lag- 3790: förslag skulle, om de icke komme från en medlem i lagutskottet, 3791: vara förklarliga. Man skulle kunna tro, att den, som förde sådant 3792: Ehdotus painolaiksi. 695 3793: 3794: 3795: tal, icke gjort sig förtrogen med den utländska prässlagstiftningen 3796: och på denna grund kunnat bedöma betänkandet så strängt som han 3797: det gjort. Men detta är ju icke fa11et. Hr Hämäläinen har varit i till- 3798: fälle att få kännedom om den utländska lagstiftningen på detta om- 3799: råde och gör ändå de anmärkningar han framställt. Man måste 3800: därför ifrågasätta, att dessa anmärkningar härrört af allvarliga motiv. 3801: Hvad detaljerna utaf de anmärkningar, som nu framstälts, 3802: beträffar, så hafva de redan blifvit genom utskottsbetänkandets 3803: motivering bemötta, och, då de utan tvifvel komma att upprepas i 3804: stora utskottet, skall jag, såsom medlem af detsamma, i detta sam- 3805: manhang icke uppehålla mig vid dem. Endast ett par omständig- 3806: heter vill jag beröra. Hr Hämäläinen klandrade särskildt kvarstads- 3807: institutet, som ingår i lagen. Man skulle af hans andragande kunna 3808: få den uppfattning, att kvarstaden vore någonting nytt, som nu 3809: införts i vår tryckfrihetslagstiftning. Så är dock ingalunda fallet. 3810: Det är icke något nytt, lika litet hos oss som i andra länder. - Vidare 3811: sade hr Hämäläinen om kvarstaden, att den skulle gifva åt polisen 3812: en alltför stor makt och därigenom sätta i regeringens hand möjlig- 3813: heten att, där den så skulle finna för godt, undertrycka politiska 3814: meningsriktningar. Detta är enligt min tanke i dubbel mening orätt. 3815: För det första tillägger lagförslaget icke åt polisen alls någon rätt att 3816: verkställa kvarstad. Det är icke polisen utan allmänna åklagaren, som 3817: detta skulle tillkomma, och allmänna åklagaren är i sin tur skyldig 3818: att underställa kvarstaden domstols pröfning. Hvad dessutom 3819: själfva kvarstaden som sådan beträffar, så lägger den icke häller 3820: direkt "hinder i vägen för spridning utaf tryckskrifter, en tidning 3821: exempelvis. Kvarstad kan icke ega rum innan en tidning eller 3822: annan tryckskrift utgifvits från trycket, alltså kan kvarstad icke 3823: någonsin drabba en upplaga i dess helhet, utan endast den del af 3824: upplagan, som icke blifvit utdelad, när kvarstaden eger rum. 3825: J ag vill nu icke uppehålla mig vid de omdömen om vårt dom- 3826: stolsväsende, som hr Hämäläinen i detta sammanhang uttalade. 3827: De voro ju icke nya; de upprepade endast kanske uti litet skarpare 3828: form än tidigare hvad som från socialdemokratiskt håll många 3829: gånger har sagts beträffande våra domstolar och vårt rättegångs- 3830: väsende öfverhufvud. Men om man engång ställer sig på denna 3831: ståndpunkt, så är det ju icke möjligt att alls stifta någon lag, som 3832: skall af domstolarna tillämpas. 3833: I detta sammanhang har hr Hämäläinen också berört frågan om 3834: de åtal för majestätsförbrytelser, som egt rum under senare tider. 3835: Hvad denna sak har att göra med föreliggande lagförslag har jag 3836: litet svårt att fatta, ty såsom hvar och en finner är det icke före- 3837: liggande förslag tili tryckfrihetslag, som föranledt dessa åtal, utan 3838: de hafva egt rum på grund af den lagstiftning, som för närvarande 3839: gäller, och att saken skulle blifva värre genom tryckfrihetslagen kan 3840: 696 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3841: 3842: väl ingen påstå, då tryckfrihetslagen om denna sak icke stadgar 3843: någonting. Detta har jag anfört endast för att angifva värdet af 3844: de erinringar, som utaf hr Hämäläinen gjort mot föreliggande lag- 3845: förslag. 3846: 3847: Ed. T u 1 i k o u r a : Ed. Hämäläisellä on ollut paljon valitta- 3848: mista lakivaliokunnan enemmistön menettelystä, mitä painolakiin 3849: tulee, mutta hänellehän, ollen sanomalehtimies, se onkin luokka- 3850: tai puoluelaki, kuten hän sitä nimittikin. Hänen valituksiinsa en 3851: kuitenkaan käy likemmin koskettelemaan, koska jokainen kuulija, 3852: joka tarkkaan kuunteli ed. Hämäläisen arvostelua lain pyhyydestä · 3853: tai siitä mikä oikeastaan on lakina pidettävä, kyllä itsekin ilman 3854: selityksiä tietää antaa sille arvonsa. Ed. Hämäläinen nim. valitteli 3855: sitä, että on nostettu syyte sanomalebtiä vastaan majesteettirikok- 3856: sista, ja sanomalehdentoimittajat tuomittu rangaistukseen, vaikka 3857: kirjoitukset eivät sisältäneet mitään muuta kuin sellaista mitä 3858: työväestö hyväksyy. Tästä jo käypi selville, minkä hän pitää lakina; 3859: pitääkö sen, jonka jokin kansanryhmä hyväksyy ja toimii sen mukaan, 3860: vai senkö, mikä on kirjoitettu ja voimassaoleva laki. Ed. Hämä- 3861: läisellä oli täällä paljon ruikuttelemista ja kuten sanoin, teki hän 3862: sen omassa asiassaan. Minullakin, asiattomana, koska en ole sanoma- 3863: lehtimies enkä tuomari enkä juuri mitään sellaista, mistä ed. Hämä- 3864: läinen valitti, olisi myöskin tähän lakiehdotukseen vähän sanottavaa, 3865: nim. aivan päinvastaista. Sanomalehtimiehet tässä ovat asetetut 3866: erikoisasemaan. Nl.ille on annettu erikoisoikeudet muihin kansalai- 3867: siin verraten. Jos nim. tarkastelee lakivaliokunnan mietit1nön 24 3868: §:lää, on siinä se henki, että jos julkinen viranomainen tahi yksityinen 3869: henkilö tulee loukatuksi jollakin painotuotteeseen otetulla kirjoi- 3870: tuksella, niin hän on oikeutettu vastaustansa varten saamaan yhtä 3871: suuren osan kuin loukkaava kirjoitus oli, mutta jos tarvitaan enem- 3872: män tilaa, niin siitä pitää hänen maksaman kuten ilmoituksesta. 3873: Jos tuo loukkaava kirjoitus on sellaista laatua, että sitä ei voida 3874: selvin ymmärrettävästi selittää yhtä pitkällä palstalla, niin loukatun, 3875: vaikka hän ei ole antanut mitään aihetta siihen kirjoitukseen, jossa 3876: häntä loukataan, pitää kuitenkin maksaman tuolle loukkaavalle 3877: sanomalehdelle, kuten ilmoituksesta säädetään. Tässä on sanomalehti- 3878: mies asetettu aivan erikoisasemaån, hänelle on annettu eri oikeuksia, 3879: kuin mitä minun tietääkseni tässä maassa vielä on millekään por- 3880: varille annettu. Tämä lakiehdotus suo sellaisia oikeuksia sosialisti- 3881: selle sanomalehtimiehelle yhtä hyvin kuin porvarillekin. Se siitä. 3882: Voitaisiin sanoa, että älköön oikaisko kirjoitusta sanomalehdessä, 3883: vaan jos häntä on syyttömästi loukattu, niin haastakoon asiansa 3884: oikeuteen. Niinhän se olisi, mutta tässä laissa löytyy taas 52 §, josta 3885: selviää, ettei se niinkään helposti ole oikeuteen saatava. Lauta- 3886: kunnan pitää ensin tutkia, ennenkuin asia otetaan oikeuden käsi- 3887: Ehdotus painolaiksi. 697 3888: 3889: 3890: teltäväksi, onko asia rikollinen ja missä määrin. Tähän lautakuntaan 3891: tietysti molemmat asianomaiset valitsevat kumpikin puolestansa 3892: kaksi jäsentä, kuten täällä säädetään, ja nämät neljä valitsevat vii- 3893: dennen puheenjohtajakseen. Mutta 58 §:n säädöksen mukaan 3894: vaikka kantajaa olisi aivan aiheettomasti loukattu, vaikka louk- 3895: kaaja olisi aivan ilmeisessä rikollisessa tarkoituksessa tämän tehnyt, 3896: niin häntä ei kuitenkaan velvoiteta maksamaan kantajanvalitsemien 3897: lautakunnan jäsenten palkkoja muuta kuin mitä ne ovat viettäneet 3898: aikaansa siinä piirissä, missä vastaaja asuu. Voidaan ajatella, että 3899: helsinkiläinen sanomalehti loukkaisi esim. Rovaniemen miestä, 3900: kertoilisi joitakin tapahtumia Rovaniemeltä, joissa voisi olla vähän 3901: historiallista pohjaa, mutta niistä olisi keitetty sellainen soppa, 3902: että se maistuu aivan toiselle, kuin mitä itse asia on. Jos tuo rova- 3903: niemeläinenottaisi Helsingistä lautakunnan jäsenet, ei niillä olisi 3904: mitään merkitystä. Ei täällä taida olla montaakaan, jotka olisivat 3905: edes käyneet Rovaniemellä, sen vähemmän tietäisivät, miten asiat 3906: siellä ovat. Kantajan välttämättömästi täytyy tuoda jäsenet sieltä, 3907: jotka tuntevat sitä asiaa, mistä on kysymys. Ja niin muodoin kun 3908: lautakunnan lausunnon johdosta oikeus antaa päätöksensä, että tuo 3909: loukkaus on aivan aiheettomasti tapahtunut ja ilmeisesti rikollisessa 3910: mielessä tehty, ja tuomitsee loukkaajan rikoslain mukaiseen rangais- 3911: tukseen, niin siinäkin tapauksessa loukattu saa itse maksaa kaikki 3912: ne kulut, mitä hänen valitsemansa lautakunnan jäsenet ovat tarvin- 3913: neet, matkakustannukset Rovaniemeltä Helsinkiin ynnä päiväpalkat. 3914: Vasta Helsingin asemalta oikeuspaikalle kyyditsemälle ajurille mene- 3915: vän palkan sekä Helsingissäasiatavarten käytetystä ajasta maksaa 3916: vastaaja. Tällainen oikeus on sanomalehtimiehellä, joten tästä ei olisi 3917: minun mielestäni ollut mitään syytä ruikutella. Siis pyytäisin, että 3918: otetaan huomioon toisessa vastalauseessa mainitut näkökohdat juuri 3919: näiden tällaisten asiain saattamiseksi oikeudenmukaiseen käytäntöön. 3920: 3921: Ed. H o m e n : Minä olen yhtynyt ed. Söderholmiin siinä, että 3922: pykälät 52-58 poistettaisiin. Mutta jos niin ei tapahdu, niin minä 3923: yhdyn, mitä pykälään 58 tulee, ed. Tulikouraan, jonka muodostus 3924: minusta on ehdottomasti parempi kuin se mikä mietinnössä on. 3925: 3926: Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a d: Keskustelu tässä asiassa, 3927: niinkuin ehkä yleensä tänäpäivänä, näyttää ymmärtääkseni, kuinka 3928: asema tässä eduskunnassa on muuttunut. Kun edellisillä valtiopäi- 3929: villä, nimenomaan ensimäisillä, joita tämä eduskunta vietti, puhut- 3930: tiin siihen tapaan, kuin tänään on puhuttu, kun lausuttiin mieli- 3931: piteitä, joista suuri osa eduskuntaa, voimme sanoa eduskunnan 3932: enemmistö, oli täysin selvillä, että ne olivat omansa suurimmassa 3933: määrin vahingoittamaan maatamme, niin silloin tästä huomautet- 3934: tiin, ja keskustelu sai sen kautta, toisinaan jos kohta hyvinkin kiih- 3935: 698 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 3936: 3937: keän sisällyksen, niin kuitenkin sisällyksen, josta näkyi, että kai- 3938: killa eri tahoilla koetettiin voimien mukaan valaista kysymystä ja 3939: myöskin saattaa kansa eduskunnan ulkopuolella ymmärtämään 3940: asian merkitystä. Tänään on minuun ainakin, - ja monessa edelli- 3941: sessäkin istunnossa näillä valtiopäivillä - se tunne päässyt valtaan, 3942: että ylipäänsä ei enään katsota ollenkaan tarpeelliseksi vastata sil- 3943: loinkaan, kun joltakin taholta lausutaan mielipiteitä, jotka ovat 3944: maallemme ja kansallemme mitä vahingollisimpia. Annetaan näiden 3945: lausuntojen olla ja mennä, annetaan niiden levitä kansaan, siellä 3946: varmaankin usein ikäviä erehdyksiä aikaansaamaan. Tämä osoit- 3947: taa luullakseni jonkunlaista lamautumista, sitä käsitystä, että kes- 3948: kustelu eduskunnassa ei kuitenkaan merkitse niin aivan paljon, että 3949: täällä ei puhuta suinkaan aina asian vuoksi, vaan että puhutaan 3950: usein vastoin sitäkin, mitä tiedetään oikeaksi, ja että sentähden ei 3951: ansaitse ottaa toisten mielipiteitä todellisen arvostelun alaisiksi 3952: Tämä on ymmärrettävissä niitten kokemusten jälkeen, joita meillä 3953: on ollut, on ymmärrettävissä että oikeistossa ja keskustassa tämä 3954: käsitys on jo ·syvälle juurtunut vasemmiston lausuntoihin nähden. 3955: Ja niin ollen on kyllä ymmärrettävissä että tänäänkään, mikäli olen 3956: voinut keskustelua seurata, ei ole lausuttu sanottavasti mitään siitä 3957: yleisestä valtiollisesta katsantokannasta, joka on ilmaantunut useissa 3958: vasemmiston puhujien lausunnoissa. Mutta minut on kuitenkin 3959: lopulta vallanut tänä iltana se tunne, että olemme menemässä liian 3960: pitkälle tässä kohden ja että täytyy kuitenkin edes joskus sanoa tästä 3961: valtiollisesta katsantokannasta totuuden sana, siten kuin me toiset 3962: ryhmät totuuden käsitämme. 3963: Eriävä valtiollinen katsantokanta on selvästi tullut näkyviin 3964: esillä olevassa painolakiesityksessä eli oikeammin sitä koskevassa 3965: mietinnössä ja vastalauseissa ja tänä iltana täällä annetuissa lau- 3966: sunnoissa. Selvästi näkyy, että vasemmiston taholla, ja muutamat 3967: taitavat toisistakin ryhmistä jonkun verran kallistua siihen, käsite- 3968: tään tämä painolakiasia siten, että me täällä Suomessa voimme tällä 3969: hetkellä järjestää painoasiamme kokonaan oman mielemme mukaan. 3970: Puhutaan siitä, että kun eivät sosialidemokraatit hyväksy sitä tahi 3971: sitä määräystä, pidä täysin oikeana, niin he tietysti vastustavat sitä, 3972: estävät lain pääsemästä voimaan. Tässä ensiksikin ilmeisesti edelly- 3973: tetään että ne olot, jotka ovat paino-asiain alalla olleet maassamme 3974: voimassa suurlakon jälkeen, tulevat jäämään muuttumattomiksi 3975: siinä tapauksessa, että täällä ei painolakia saada. Tässä kohden on 3976: nyt kuitenkin varma syy jättää sikseen sokkosillaolo. Ja tiedetään- 3977: hän se, että on aivan tulkinnan alainen se kysymys, kuinka pitkälle 3978: hallitsija saattaa mennä joutumatta ristiriitaan sen perustuslaki- 3979: säännöksen kanssa, jonka me olemme saaneet ja joka takaa meille 3980: ettei tässä maassa saa olla ennakkosensuuria. Tämä sama perustus- 3981: laki määrää kyllä, että paino-olot ovat järjestettävät tavallisen, 3982: Ehdotus painolaiksi. 699 3983: 3984: 3985: siis eduskunnan myötävaikutuksella syntyneen lain kautta, mutta 3986: siksi kun tämä saadaan, mikä on siihen asti voimassa. Käytäntö on 3987: näinä vuosina ollut sellainen, että ei paljon mitään niistä hallinnol- 3988: lisista säännöksistä, jotka ovat annetut ja jotka eivät koske ennakko- 3989: sensuuria, ole saatettu käytäntöön, mutta tietäähän jokainen, joka 3990: vähäisenkin on seurannut näitä asioita, että tuon tuostakin on nos- 3991: tettu vaatimus, että näitä hallinnollisia aikaisempia määräyksiä 3992: uudelleen ruvettaisiin laajassa määrässsä noudattamaan, ja laki- 3993: miehemme ilmoittavat, että on kokonaan tulkinnan kysymjrs, missä 3994: määrin ja missä laajuudessa näitä säännöksiä uudelleen voidaan 3995: saattaa eloon ja käytäntöön. Tähän asti tämä kysymys on jäänyt 3996: odottamaan, se on saatu syrjäytetyksi, kun on oltu toivossa, että 3997: saataisiin syntymään painolaki hallitsijan ja eduskunnan myötä- 3998: vaikutuksella. Mutta jos tämä toivo pettää, silloin en usko, että 3999: kukaan voi mennä takaamaan, mikä tulkinta korkeimmassa pai- 4000: kassa pääsee voimaan ja minkälaiset säännökset eli tarkemmin sa- 4001: noen, mitkä aikaisemmista säännöksistä uudelleen saatetaan voi- 4002: maan. Saattaisi ehkä olla syytä ottaa tämä asia huomioon, nimen- 4003: omaan niiden, jotka toivovat painolakia ja jotka ovat vakuutettuja 4004: siitä, että ainoastaan eduskunnan myötävaikutuksella syntynyt 4005: painolaki voi järjestää nämä asiat edes pääasiassa tyydyttävälle 4006: kannalle. 4007: Minkälainen on sitten se lakiehdotus, joka on eduskuntaesityk- 4008: sen kautta nyt jätetty eduskunnan harkittavaksi? Joka vertaa sitä 4009: muiden maiden vapaamielisimpiinkin painolakeihin, hänen täytyy 4010: myöntää, että jos me saisimme sellaisen painolain, mikä tässä meille 4011: ehdotetaan, niin Suomi olisi tässä asiassa edistyneimpien maiden 4012: tasalla, niiden maiden tasalla, joita tähän asti on aina kehuskeltu 4013: sananvapauden kotimaiksi. Mutta esitetään nyt pitemmälle mene- 4014: viä vaatimuksia, sellaisia, joihin ylipäänsä ei vapaammissakaan 4015: maissa ole katsottu mahdolliseksi suostua, ne esitetään täällä sellai- 4016: sina ehdottomina vaatimuksina, jotka tekevät sen, että jos ei niihin 4017: korkeimmassa paikassa suostuta, niin jääköön sitte laki tulematta. 4018: Ja kuitenkin on Suomen kansa vuosikymmeniä tullut kokemaan, 4019: mitä sille on tietänyt, kun se on antanut asiain sujua sille kannalle, 4020: että painovapautta vastustavat mielipiteet ovat päässeet määrää- 4021: maan. Muistutan sitä, että Suomen kansalla on ollut lyhyt aika 4022: ennenkin, jolloin painovapauslaki täällä oli voimassa. Sitten ei 4023: Suomen eduskunta katsonut mahdolliseksi hyväksyä lakia, joka sille 4024: tarjottiin, ja joka ei suinkaan ollut likimainkaan niin tyydyttävä 4025: kuin tämä nykyään Venäjälläkin hyväksytty, Venäjän vaikuttavissa 4026: piireissä Suomeen nähden hyväksytty laki. Jos silloin, v. 1867 oli 4027: jonkunverran ymmärrettävä, että lakiehdotus jäi hyväksymättä, 4028: niin tätä nykyä kysymyksessä olevalta lakiehdotukselta puuttuu eli 4029: paremmin sanoen se on vapaa kaikista sellaisista määräyksistä, jotka 4030: 700 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4031: 4032: 4033: tähän asti meidän maassa vallinneen käsityksen mukaan oikeuttai- 4034: sivat hylkäämään painolakiesityksen. Mutta vasemmiston taholta- 4035: han vastataan tässä niinkuin kunnallislakiasioissa, että jos me emme 4036: saa sitä mitä me tahdomme, niin tulee aika, jolloin me otamme sen. 4037: Jos me emme saa hyvällä, niin me uudistamme lakon ja uudistamme 4038: sen väkivaltaisella tavalla, toisin sanoen uhataan väkivallalla, uha- 4039: taan vallankumouksella. Uhataan sitä, että hallitsijalta riistetään 4040: se kielto-oikeus lakiehdotuksiin nähden, joka hänellä meidän maam- 4041: me lakien mukaan on. Se on totta, niinkuin muuan puhuja täällä 4042: sanoi, sosialistinen puhuja, joka itse esitti näitä mielipiteitä, että 4043: toisessa ryhmässä usein hymähdellään näille sosialistien uhmailuille. 4044: Ja voidaanhan niille hymyillä, kun tiedetään, että ei niiden takana 4045: ole suinkaan mikään sanottava osa Suomen kansaa, kun hyvin tie- 4046: detään, että perin pieni on se osa sosialistisen ryhmän valitsijoista, 4047: joka olisi valmis astumaan vähimpäänkään väkivallan tekoon jär- 4048: jestysvaltaa, ainakaan vahvistettua järjestysvaltaa vastaan. 4049: Mutta asialla on toinen puoli. Ja miettimistä ansaitsisi kuitenkin, 4050: tahdotaanko tässä maassa tehdä kaikki edistykset suorastaan mah- 4051: dottomiksi. Jos niin tahdotaan, niin minä ainakaan en tiedä, mikä 4052: olisi samassa määrin omansa johtamaan tähän tulokseen kuin tuol- 4053: laiset uhmailevat uhkaukset. Sillä eihän tässäkään. ole syytä peit- 4054: tää silmiämme tosiasioilta. Täällä on kyllä viitattu siihen, että 4055: sosialistit ne ovat suurlakossa voimanponnistuksella ottaneet, mitä 4056: he tahtoivat, yksikamarisen eduskunnan, sananvapauden, kokoontu- 4057: mis- ja yhdistymisvapauden. Mutta kyllä he itsekin tietävät, ettei 4058: asia ollut niin. Kyllä he tietävät, että nämä tulokset saavutettiin 4059: suureksi osaksi muitten kansanluokkien myötävaikutuksella ja sen 4060: ohessa ja ehkä ensi sijassa sentähden, että suuri maailmanhistorialli- 4061: nen tapaus Venäjällä tuli kansanvaltaisten pyrintöjen avuksi mei- 4062: dän maassamme. Se oli silloin. Ja sen liikkeen kannattamana sosia- 4063: listinen puolue ja, lisätkäämme, me muut, jotka olimme toivoneet 4064: valtiollista edistystä täällä, vaikka me emme olleet uskaltaneet 4065: odottaa niin suurta askelta kuin se oli, joka sitte osottautui mahdolli- 4066: seksi, se oli tuon maailmanhistoriallisen liikkeen kannattamana 4067: kuin me saimme, minkä me saavutimme. Mutta tuon liikkeen aika 4068: se on mennyt. Sen sijaan on astunut osittain taantumus, osittain 4069: ainakin hyvin verkalleen etenevä edistystyö. Ja sen sijaan on ennen 4070: kaikkea astunut suuressa naapurimaassamme ja päässyt voimaan 4071: se käsitys, että kaikki väkivaltaiset yritykset kansanvapauksien ja 4072: oikeuksien laajentamiseksi ovat muserrettavat. Ja vallanpitäjät 4073: ovat siinä maassa näyttäneet, että heillä on voimaa tähän muserta- 4074: miseen. Silloin, sillä hetkellä nousee suuri osa Suomen eduskuntaa 4075: ja julistaa, että jos ei se saa hyvällä, mitä se vaatii, niin tässä maassa 4076: ryhdytään väkivaltaan. 4077: Se valtiollinen katsantotapa, joka esiintyy tänlaisissa uhkauk- 4078: Ehdotus painolaiksi. 701 4079: 4080: 4081: sissa tällä hetkellä, tässä ajan vaiheessa, se on meille muille käsit- 4082: tämätön. Emmehän me voi ajatella sitä, että tämän maan ja tämän 4083: kansan asiat olisivat niin vähäarvoisia vasemmistolle, että se ehdoin 4084: tahdoin tahtoisi saattaa kaikki täällä vaaraan. Mutta täytyyhän 4085: kuitenkin vasemmistonkin asiata ajatellessaan ymmärtää, että jos 4086: mikään, niin juuri sen esiintyminen tekee meidän maamme pahim- 4087: mille, piintyneimmille vastustajille mahdolliseksi saattaa sen ajatuk- 4088: sen voimaan, että täällä Suomessa on sama vaara olemassa kuin se, 4089: joka on ainakin toistaiseksi tukahutettu Venäjällä, ja että täälläkin 4090: täytyy asettua vastustamaan kaikkia oikeuksien laajentamisia ja 4091: ennen kaikkea pitää silmällä .sitä, että Suomen kansaan juurtuu 4092: tieto siitä, että sillä ei ole voimia nousta väkivallalla oikeuksiaosa 4093: laajentamaan. Ja pitäisi toki senkin ajatuksen päästä voimaan sosia- 4094: listisella taholla, että ne tekevät tuollaisilla uhkauksilla niille Suomen 4095: miehille, joitten tulee valvoa kansamme oikeuksia hallitsijan lähim- 4096: mässä ympäristössä, siis ennen kaikkea maamme ministerivaltio- 4097: sihteerille, äärettömän vaikeaksi saada sitä käsitystä ylläpidetyksi 4098: hallitsijassa ja häneen vaikuttavissa neuvonantajissa, että kehitys 4099: Suomessa on rauhallisella, lujalla pohjalla, niin että täällä voidaan 4100: toteuttaa niitä suuria reformeja, jotka on saatettu päiväjärjestyk- 4101: seen. 4102: Se kokoamissenaatti, joka on ollut lyhyen ajan toimessa, ei voi 4103: tosin vielä puhua niin aivan paljon kokemuksistansa, mutta se kui- 4104: tenkin täytyy minun nyt jo sen jäsenenä sanoa, että jos jo ennen 4105: minussa oli lujasti juurtunut se käsitys, että sosialistinen ryhmä 4106: vahingoittaa maatamme äärettömässä määrässä, tämä käsitys on 4107: näinä viimeisinä aikoina yhä vaan vakaantunut. Paljon tapahtuu 4108: meillä siten, että me vaan pidämme silmällä omia sisällisiä taiste- 4109: lujamme, ja tämä on ymmärrettävissä; mehän olemme tottuneet 4110: vuosikymmeniä elämään ja olemaan sillä tavoin, että meidän muka 4111: ei ole ollut välttämätöntä ottaa huomioon, mitä maamme rajojen 4112: ulkopuolella tapahtuu. Mutta jota enemmän me saamme elää val- 4113: tiollista koulua, sitä enemmän täytyy toki meidänkin kansamme 4114: joutua sille kannalle, jolla ovat täysin itsenäisetkin kansat. Meidän- 4115: kin täytyy vielä enemmän tulla ymmärtämään, että reaktsioonin 4116: ajat ja suurten reformien ajat ne harvoin ovat eri maissa aivan toi- 4117: sistaan eriäviä ja että vastavirta toisessa maassa tavallisesti vaikut- 4118: taa vastuksena myöskin toisessa. Meidän täytyy oppia ymmärtä- 4119: mään, että on oikein, kun käytetään myötävirtaa silloin, kun se 4120: on liikkeellä, mutta että jos toimitaan vastavirrassa aivan samalla 4121: tavoin kuin silloin, kun laineet vievät valtioaluksen helposti eteen- 4122: päin, niin silloin joudutaan pian siihen, että alus saa pahan vuodon. 4123: Minä en voi muuta ajatella, kuin että sosialistisenkin ryhmän johto- 4124: miehet voivat vielä, kun asiaa ja asemaa tarkoin miettivät, löytää 4125: jonkun menettelytavan, jossa he kyllä vielä edelleen saavat sydä- 4126: 702 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4127: 4128: 4129: mensä kyllyydestä soimata porvarillisia ryhmiä, l11della heistä vaikka 4130: kuinkakin paljon perättömiä, mutta kuitenkin asettaa nämä moit- 4131: teensa ja hyökkäyksensä siihen muotoon, ettei aivan yllyttämällä 4132: yllytetä maalle vieraita voimia sekaantomaan asioihin. 4133: Minä olen valmis odottamaan, että sanotaan, että tällaisella 4134: puheella minä olen viitannut noille maamme vastustajille heikkoja 4135: kohtia, joihin he voivat tarttua. Minä vastaan vaan siihen, että 4136: mitä tässä salissa lausutaan sellaista, jota sosialistiset puhujat tänään 4137: täällä ovat puhuneet, se ei jää kansamme ja maamme vihollisilta 4138: salaan, ja silloin on kuitenkin luullakseni tämän eduskunnankin 4139: kannalta ja Suomen kansan ja yleensä edistysharrastuksiemme kan- 4140: nalta ja, mikä tietää vieläkin enemmän, kansallisten ja valtiollisten 4141: oikeuksiemme suojelemisen kannalta, tärkeää, että pannaan huo- 4142: mautus ja vastalause sitä valtiollista katsantotapaa, sitä -saanko 4143: sanoa- valtiollista uhmailevaa kevytmielisyyttä vastaan, joka on 4144: tänäkin päivänä niin räikeänä keskusteluissamme osottautunut. 4145: 4146: Ed. A i r o 1 a: Tuntuu tietenkin useasta siltä, ja mahdollisesti 4147: kamarin monet jäsenet ajattelevatkin, että edellisen puhujan äsken 4148: tekemä väite, että tässä eduskunnassa usein ja varsinkin tänään on 4149: puhuttu paljon sellaista, jota puhujat itsekään eivät ajattele, sopisi 4150: perin hyvästi minuunkin. Jos olisin tällainen, niin olisin jättänyt 4151: puheenvuoron käyttämättä, mutta tahtoni on sanoa juuri se, mitä 4152: ajattelen ja sentähden en voi olla sitä tekemättä. 4153: Edellisen puhujan pitkä puhe kokeneen valtiomiehen puheena 4154: oli tietenkin johdonmukainen, monista nähtävästi hyvin valaiseva; 4155: sitä osoittaa se harrastus, jolla suuri osa kamarin jäsenistä puhetta 4156: kuunteli. Mutta siinä on yksi heikko puoli, se seikka nim. että, 4157: kuten minä käsitän, tuon puheen, tuon aseman selvittelyn tar- 4158: koitus oli vaikuttaa kamarin jäseniin, ettei täällä moitittaisi valio- 4159: kunnan mietintöä ja että vasemmisto luopuisi siitä vastalauseesta, 4160: jonka eräät sen jäsenet ovat allekirjoittaneet. Myöskin oli nähtä- 4161: västi tarkoitus saada sanotuksi se, että asema on kerta kaikkiaan 4162: sellainen, että tuo painolaki täytyy hyväksyä siinä muodossa kuin 4163: se tässä valiokunnan lakiehdotuksessa esiintyy. Siihen viittaa sekin, 4164: että tuota ehdotusta kehui sekä edellinen puhuja että jo aikaisemmin 4165: ed. Söderholm. Edellinen puhuja lausui, että kun nyt tämä lakiehdo- 4166: tus kuitenkin on yhtä hyvä ja parempikin kuin vapaimpain maiden 4167: painolait, niin ei saisi mennä panemaan maatamme vaaraan uhmaile- 4168: malla ja yllyttämällä vieraita voimia sekaantomaan maamme asioihin. 4169: Hän puhui myös aivan niinkuin sosialidemokraattien kanta tässä 4170: asiassa olisi se, että tahdotaan vaan ärsyttää eikä huolita senvuoksi 4171: hyvääkään lakia hyväksyä. Tässä kohden nyt on asia mielestäni 4172: toisin. Me emme ole h y ö k k ä ä v ä s s ä vaan p u o 1 u s t a v a s s a 4173: asemassa. Maamme köyhälistön sananvapautta aijotaan ruveta 4174: Ehdotus painolaiksi. 703 4175: 4176: kuristamaan ja kuristamaan 1 a i 11 i se 11 a tavalla. Ja silloin 4177: minun mielestäni eivät ne, jotka köyhälistö on tänne valinnut, voi 4178: olla vaiti, eivätkä voi hyväksyä sitä, että tällaiseenlailliseen kuristami- 4179: seen ryhdytään. Nähtävästi ei ole riittänyt se sananvapauden kurista- 4180: minen, jota suurlakonkin jälkeen näinä vapaampinakin aikoina on 4181: voitu harjoittaa syystä, että meillä jo yleinen laki on niin perin 4182: suosiollinen tällaiselle kuristamiselle. Yleisessä laissahan löytyy 4183: sangen paljon kohtia, joilla sananvapautta, painetun sanan vapautta 4184: luokkatuomioistuinten avulla voidaan kuristaa, ja joita on käytetty 4185: ja oikein reimalla tavalla, kuten ed. Hämäläinen laajemmin kertoi. 4186: Nyt tahdotaan tämä kuristuttaminen laillistuttaa ja vielä laajemmassa 4187: muodossa. Minun mielestäni näet tämä valiokunnan mietintö sisältää 4188: selvän kuristuslain, joka ei ole kovinkaan suuressa määrin edulli- 4189: sempi kuin hallinnollisten asetusten kautta toimitettu painovapau- 4190: den rajoittaminen ja kuristaminen. Olenkin päinvastoin tullut siihen 4191: tulokseen, että tämän lain aikaansaamisella ei ole, kuten valiokunnan 4192: mietinnön perusteluissa lausutaan, tahdottu vapautua siitä tuka- 4193: lasta ja sekav.asta asemasta, jossa nyt ollaan, kun ei varsinaista 4194: painolakia ole olemassa, ja kun on epäselvää, missä määrin hallin- 4195: nolliset asetukset muka vielä ovat voimassa. Minun mielestäni on 4196: tämä ollut sivuseikka, ja pääasia on ollut kuten jo aikaisemminkin viit- 4197: tailin, saada aikaan kuristuslaki ja vielä juuri siihen suuntaan kuin 4198: ennen ovat olleet nämä hallinnolliset asetukset. Valiokunnassa 4199: näet tämän tästä tuotiin esiin kuristuspykälien puolustamiseksi se 4200: huomautus, että sellaisia rajoituksia ei ennen tarvittu, kun silloin oli 4201: ennakkosensuuri, joka kykeni estämään väärinkäytökset; nyt sitä 4202: vastoin, kun ennakkosensuuria ei ole olemassa, tarvitaan muka 4203: lakipykäliä rajoittamaan vapauden käyttöä siinä ja siinäkin koh- 4204: dassa. 4205: Tässä lakiesityksessä on monta minun mielestäni hyvin väärää 4206: periaatetta. Yksi sellainen kohta on se, mikä koskee edesvastuuta. 4207: Täällä ed. Tulikoura sanoi, että tämä laki asettaa sanomalehti- 4208: miehet erikoisasemaan, jankummoiseen etuoikeutettuun asemaan. 4209: Minä yhdyn siihen, että tämä laki asettaa ei ainoastaan sanoma- 4210: lehtimiehet, vaan myös kirjanpainajat, kustantajat, kirja-kauppiaat 4211: y. m. s., jotka painotuotteiden kanssa tekemisiin joutuvat, erikois- ' 4212: asemaan, mutta asemaan, joka ei ole etuoikeutettu, vaan joka on 4213: poikkeusasema. Kaikista sellaisista rikoksista, joita painetun sanan 4214: avulla voidaan tehdä, on rikoslaissa tarpeeksi ankaroita rangaistus- 4215: määräyksiä. Siellä on sakkorangaistuksia, vankeusrangaistuksia ja 4216: kuritushuonetta moneksi vuodeksi. Kun muu ihminen tekee muul- 4217: laisen rikoksen, niin häntä rangaistaan ainoastaan yleisen lain 4218: mukaan ja sillä hyvä. Mutta tähän lakiin tahdotaan sellainen johtava 4219: ajatus, että jos joku painetun sanan kautta tekee rikoksen, niin 4220: ensiksi häntä rangaistaan yleisen lain, rikoslain mukaan, ja sitte 4221: 704 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4222: 4223: 4224: häntä rangaistaan painolain mukaan. Siinä nimittäin on myös 4225: sovellettuna paljon ja kovia rangaistuksia,~sekä sakko- että vankeus- 4226: rangaistuksia. Eikä tämäkään vielä riitä, vaan jo aikaisemmin 4227: pannaan omaisuus, s. o. rikollisiksi katsotut painotuotteet ja myös 4228: ne välineet, joita on tarvittu niiden valmistamiseen, kuten laatat 4229: ja sen sellaiset, takavarikkoon, ja sitte myöhemmin julistetaan ne 4230: menetetyiksi. Siis tässä tulee ainakin kolmenlain en rangaistus samasta 4231: rikoksesta ja saattaa tulla myös samalle henkilölle: ensiksi rikoslain 4232: määräämä, toiseksi painolain määräämä, ja kolmanneksi paino- 4233: tuotteen ja sen valmistamiseen tarvittujen välineiden menetetyiksi 4234: julistaminen. Tämä on väärä periaate. Se tietää kirjallisella alalla 4235: työskentelevien henkilöiden erikoisasemaan asettamista ja näiden 4236: tai oikeammin sanoen painetun sanan vapauden vihaamista ja vainoo- 4237: mista. Muilla aloilla ei samasta rikoksesta tuomita useamman eri 4238: lain mukaan ja useampaan eri rangaistukseen. 4239: Tässä rangaistussysteemissä on toinenkin minun mielestäni hyvin 4240: väärä periaate. Siinä ei toteudu se Wibeliuksen antama ohje, että 4241: •jos rikkoo ken, niin syy on hänen vaan,>> vaan tämän lain mukaan 4242: joutuvat toisetkin kärsimään rangaistusta. Jos joku - olkoonpa 4243: vaikka aikakautinen - julkaisu sisältää puolen vaaksan pituisen 4244: kirjoituksen, jossa joku sana on yleisten syyttäjäin, tuomioistuinten 4245: ja tuomarien mielestä rikollinen, ja jos siinä julkaisussa on lisäksi 4246: jäänyt joitakin muotoseikkoja huomioonottamatta, niin saattaa 4247: hyvin moni henkilö joutua tämän lain mukaan rangaistuksen alai- 4248: seksi: ensiksikin kirjoittaja, sitte lehden toimittaja, lehden kustan- 4249: taja ja kirjanpainaja, vieläpä nekin, jotka painotuotetta levittävät. 4250: Lakiehdotusta kyllä perustellaan sillä, että muillakin aloilla on rikok- 4251: siin nähden olemassa sellainen menettely, että rangaistaan niitä, 4252: jotka ovat rikokseen sellaisessa suhteessa, että he ovat olleet osallisina 4253: sen aikaansaamisessa. Tämä väite ei kuitenkaan ole varsin paik- 4254: kaansa pitävä painorikoslakiin nähden, sillä näissä on yksilön syylli- 4255: syys useassakin tapauksessa hyvin epämääräistä laatua. Jos esim. 4256: on jäänyt kirjanpainajan nimi tai vuosiluku tai kustantajan nimi tai 4257: toiminimi julkisuuteen tulematta, niin siitä voi tämän lain mukaan 4258: tuomita useamman henkilön, vaikka sellainen saattaa tapahtua 4259: syistä, joita ei olisi rikoksina, ei ainakaan kovin suurina rikoksina 4260: pidettävä. Tämä sanottu systeemi muistuttaa hyvin paljon sitä 4261: kuninkaallista julistusta, joka annettiin vuonna I665. Sen mukaan 4262: pidettiin edesvastuullisena jokaista, joka joutui rikollisen painotuot- 4263: teen kanssa tekemisiin, olipa vaikka niin että hän - oli löytänyt 4264: sen maantieltä. Tämän lain mukaan, jota, kuten valiokunnan monet 4265: jäsenet sanoivat tai valiokunnan jäsenten lausunnoista voi päättää, 4266: on koet~ttu saada mahdollisimman mukaan korvaamaan noita 4267: vanhoja asetuksia, ennakkosensuuria ja muuta, pyrkii hyvin paljon 4268: samaan suuntaan tässäkin kohden, koska siinä rangaistaan ei ainoas- 4269: Ehdotus painolaiksi. 705 4270: 4271: taan teon tekijää, vaan myöskin monia muita henkilöitä, yksinpä 4272: niitäkin, jotka tilapäisesti sattuisivat levittämään jotakin vaaralli- 4273: seksi katsottua painotuotetta. Tämä rankaisupuoli on yksi pahimpia 4274: puolia tässä laissa. 4275: Toinen kohta olisi se, jossa on koetettu ennakkosensuuria korvata 4276: sillä tavoin, että veivoitetaan yleiselle syyttäjälle toimittamaan 4277: kappale kutakin painotuotetta. Se kuitenkin valiokunnan mie- 4278: tinnössä, jollei vastalauseita oteta lukuun, tuli lievennetyksi jossain 4279: määrin niin, että sen tässä sivuutan, vaikka sekin kyllä arvostelun 4280: ansaitsisi, ja ankaran, sillä se lähentelee hyvin paljon ennakkosen- 4281: suuria, varsinkin mitä tulee venäjänkielellä julkaistuihin paino- 4282: tuotteisiin. 4283: Hyvin paha puoli on tässä se, että jo laissa, jonka pitäisi turvata 4284: painovapautta, luetellaan laajoja aloja, jotka julistetaan kokonaan 4285: kielletyiksi. Perusteluissa on säädös, että jokaisella Suomen kansa- 4286: laisella olkoon oikeus painetun sanan avulla ilmituoda ajatuksiaan, 4287: ilman että minkäänlaista estettä ennakolta voidaan asettaa. Siitä 4288: huolimatta tässä jo itse tämä laki asettaa tällaisia ennakkoesteitä, 4289: ja kuten sanoin, hyvin monenlaisiin asioihin nähden. 25 §on sellainen, 4290: että sen mukaan voidaan melkein kaikkien virastojen mitkä asia- 4291: kirjat tahansa julistaa kielletyksi tavaraksi, niin että niitä saisi 4292: julkaista ainoastaan virkamiehen luvalla. Tällä alalla on jo ennestään 4293: kyllä salaperäisyyttä olemassa. Tiedetäänhän, että tässä maassa 4294: varsinkin korkeampien viranomaisten toimenpiteet ovat kerrassaan 4295: salaperäisyyden verhossa. Muistetaanhan aivan viime ajoilta esi- 4296: merkki, tuo Nevan sillan miljoona-asia. Hallituksen jäsenet pitivät 4297: sen salaisuutenaan, kunnes kenraalikuvernöörin välityksellä Fin- 4298: landskaja Gazeta julkasi tämän maallemme ja kansallemme niin 4299: tärkeän ja vaarallisen asiapaperin. Tämäntapaiseen asemaan tahtoo 4300: 25 § asettaa ei ainoastaan senaatin asiakirjat, vaan kuten sanoin, 4301: melkein mitkä tahansa, mitkä vaan virkavalta sellaisiksi suvaitsee 4302: katsoa, sillä tässä ei ole olemassa mitään lakimääräystä. Tämä laki ei 4303: määrittele, mitkä asiakirjat olisivat tällaisia, vaan tässä viitataan 4304: hallituksen antamiin yleisiin asetuksiin, joita tietystikin voidaan 4305: antaa uusia minä päivänä tahansa. Silloin kun tämä laki tulee 4306: vahvistetuksi, niin voitaisihan jo heti lähimpinä päivinä laatia 4307: ukaasi, että ne ja ne virastot ovat sellaisia, ettei niitten niitä ja niitä 4308: asiakirjoja saa julaista, sillä kun tämä seikka, mitkä asiakirjat 4309: ovat pidettävät salaisina, mitkä ei, määritellään esim. sellaisissa 4310: asetuksissa kuin virastojen ohjesäännöt ja muut hallituksen ukaasit, 4311: niin niitähän voi uusia antaa, niitä voi muutelia ja sillä tavoin 4312: saattaa julkisen sanan vapaus kerrassaan vaaranalaiseksi ja supistaa 4313: se hyvin pieneksi. Tästä on hyvin suuria haittoja kaikin puolin, 4314: varsinkin kun vielä vastalauseessa osa valiokunnan jäsenistä ehdot- 4315: taa lisättäväksi tähän sellaisenkin määräyksen, että muun muassa 4316: 45 4317: 706 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4318: 4319: 4320: hallitsijalle jonkun viranomaisen tai laitoksen tekemiä esityksiä ei 4321: saisi julaista, ennenkuin hallitsija on niistä päätöksensä antanut. 4322: Siis toisin sanoen niitä ei saisi julaista ollenkaan, muuten kuin 4323: hallitsijan tahdon ilmaisuna. Tämä johtaisi siihen että viranomaiset 4324: voisivat ilman, että kansa mitään siitä tietäisi, hallitsijalle tehdä kan- 4325: salle mitä vihamielisimpiä ja vääristeltyjä esityksiä esim. sellaisia, kuin 4326: joku vuosi sitten Mikkelin läänin kuvernööri, joka kääntyi Keisarin 4327: puoleen ja vääristellen esitti maamme oikeuslaitokset ja koululai- 4328: tokset kerrassaan sellaisessa valossa, että siitä olisi saattanut olla 4329: kansallemme hyvinkin haitallisia toimenpiteitä seurauksena. Valio- 4330: kunta ei kuitenkaan ole tyytynyt siihen, että suojelisi ainoastaan 4331: virkavallan toimenpiteitä kansan arvostelulta. Se on tahtonut 4332: julistaa myöskin esimerkiksi oikeuslaitokset sellaisiksi. Jos jotakin 4333: henkilöä joku ilkiö syyttää miten törkeästä rikoksesta tahansa 4334: ja hän on miten viaton hyvänsä, niin, jos oikeus vain suvaitsee 4335: käsitellä asiaa salaisesti, ei edes sittenkään, kun asiasta on päätös 4336: annettu, voi viattomasti syytetty eikä kukaan muukaan asiasta 4337: selvää tehdä, koska tämänlainen asia salaiseksi tässä laissa juliste- 4338: taan. Salaisiksi julistetaan yksityisten kirjeet ja jos jonkinlaiset 4339: paperit, pastorien asiakirjat ja monet muut. Mennäänpä niinkin 4340: pitkälle, että kansaneduskunnan, kansan valitsemien ja valtuutta- 4341: mien henkilöiden toimet julistetaan osittain, vieläpä hyvin suureksi 4342: osaksi ja hyvin tärkeissä kohdissa salaisiksi. 26 § näet edellyttää, 4343: että osa näistä täysi-istunnoista olisi sellaisia, että niistä ei kansalle, 4344: valitsijoille, tietoja saa antaa, ja kaikki valiokuntien keskustelut 4345: olisivat myös sellaisia. On ymmärrettävää, että porvaripuolueilla 4346: on halu saada tällainen pykälä lakiin. Onhan täällä nyt jo, esimer- 4347: kiksi kunnallisasetuksista keskusteltaessa, annettu sellaisia lausun- 4348: toja - ja valiokunnissa niitä annetaan jok'ikisessä istunnossa - 4349: joita porvariedustajat eivät millään ehdolla sallisi valitsijainsa tietoon 4350: tulla, sillä silloin valitsijat näkisivät, että ne, jotka ovat lupauksilla 4351: ja kauneilla puheilla houkutelleet ja onnistuneetkin saamaan 4352: valitsijat heitä äänestämään, eivät ole olleetkaan sellaisia, kuin 4353: ovat sanoneet ja luvanneet. Jos tämä pykälä tulisi lakiin, johtaisi 4354: se siihen, että silloin ei tarvittaisi edes, ottaakseni taas kunnallis- 4355: asiain käsittelyn esimerkiksi, enää ed. Arajärven tulla esittämään 4356: toista kantaa kuin ed. Gebhard, vaan voisivat umpimähkään sanoa, 4357: että he eivät sellaisia uudistuksia hyväksy, ja ilman pitempiä koru- 4358: puheita ja kansanvaltaisuutta teeskentelemättä äänestää ehdo- 4359: tukset nurin. 4360: Koko tämä luku, joka koskee joittenkin asiain salaiseksi julis- 4361: tamista, on minun mielestäni jossakin määrin ristiriidassa sen hen- 4362: gen kanssa, joka perustuslaissa vallitsee. Ja se tulisi turvaamaan 4363: tässä maassa yläluokan vallan, virkavallan ja hallitusmiesten mieli- 4364: vallan. Ja tämä luku on sellainen, joka vaikuttaa, ettei ole kovin 4365: Ehdotus painolaiksi. 707 4366: 4367: suurta eroitusta olemassa hallituksen toimenpiteiden välillä, joilla 4368: se painovapautta rajoitttaa asetuksillaan, ja tämän eduskunta-laki- 4369: ehdotuksen välillä. Kumpikin koettaa köyhälistöitä riistää sanan- 4370: vapauden niin tarkkaan kuin suinkin mahdollista. 4371: Sitte on vielä se ikävä seikka, mutta porvarien kannalta hyvin 4372: luonnollinen, että tämäkään laki ei ole vielä tarpeeksi sananvapau- 4373: delle vihamielinen, ei ole tarpeeksi kuristava. Kaikki eivät vielä 4374: usko tämänkään lain avulla voitavan kapu1aa asettaa sosialidemo- 4375: kraattisen kansan-aineksen suuhun, vaan ovat tahtoneet mennä vie- 4376: läkin pitemmälle, ovat liittäneet mietintöön vastalauseen, joka sana- 4377: vapaudelle vihamielisyydessään hakee vertaistaan. Siinä vastalau- 4378: seessa on mielestäni sama henki, jolla ennen suurlakkoa sananva- 4379: pautta kuristettiin, esimerkiksi vastalauseen 16 §:ssä. Pykälä koskee 4380: sitä, millä ehdoilla saa painotuotteita levittää. Kansanvaltaisen 4381: ajatustavan mukaan, vieläpä sellaisenkin, joka edes jossain määrin 4382: olisi kansanvaltainen, ei voisi tu1la kysymykseen mikään muu, kuin 4383: että jokainen, joka haluaa, saa levittää kaikenlaisia painotuotteita. 4384: Myöskin perustuslain hengen mukaista ei ole se, että asetetaan 4385: ennakkoeste tälle levittämiselle. Tosin perustuslaissa ei mainita 4386: levittämistä, vaan että jokainen saa ajatuksensa painotuotteiden 4387: avu1la ilman ennakkoesteitä ilmituoda. Mutta jos levittämiselle 4388: ennakkoesteitä asetetaan, silloin on asetetttu myöskin ennakkoeste 4389: ajatusten julkituomiselle painetun sanan kautta. Ja tämä pykälä 4390: asettaa hyvin tehokkaita ennakkoesteitä painotuotteiden levittä- 4391: miselle. Ensiksikin siinä on se lupajärjestelmä, josta mainitsin, ja 4392: kuvernööristä jäisi riippumaan, kenelle tämä lupa annetaan. 4393: Tässä maassa on opittu tuntemaan kuvernöörit sellaisiksi, ettei- 4394: vät ne ole kansalaisvapauksille suosiollisia; sitä ei tarvinne minun 4395: enempää selvitellä. Mutta eivät vastalauseen tekijät edes luota 4396: niihinkään, eivät luota edes siihen, että vaikka tässä maassa 4397: tu1isi olemaan miten paljon sellaisia kuvernöörejä kuin esim. Mjäso- 4398: jedoff, joka aikoinaan harrasti painovapautta samaan suuntaan 4399: kuin nämä vastalauseentekijät, niin nämä vieläkin arvelevat, ettei- 4400: vät he kyllin voisi kuristaa sananvapautta. Siksi vastalauseessa tah- 4401: dotaan antaa ohjeita, miten pitäisi sananvapautta kuristaa. ·'1 4402: Painotuotteita saisi levittää ainoastaan se, joka on hyvämainei- 4403: nen. Se jo on määritelmä, jota en tähän lakiin hyväksyisi, mutta se 4404: ei ole vielä mitään sen rinnalla, jota sisältää sana: >>nuhteetoiD>. Se 4405: sisältää sellaisen määritelmän, että keltä tahansa tässä maassa asu- 4406: valta voidaan kieltää kirjallisuuden levittämisoikeus. Uskon, että 4407: jos jonkun sellaisen kuvernöörin eteen kuin äsken mainittiin menisi" 4408: vät esim. nämä vastalauseentekijät ja pyytäisivät oikeutta levit- 4409: tää kirjallisuutta, niin kyllä saattaisi käydä niin, että se lupa evättäi- 4410: siin. Sillä kyllä heidänkinlaisiaan miehiä ja naisia ovat kuvernöörit 4411: tässä maassa >>nuhteellisiksi>> selittäneet. Puhumattakaan siitä, että 4412: 708 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4413: 4414: 4415: sosialidemokraattinen ajatussuunta ja sen edustajat olisivat kaut- 4416: taaltaan sellaisia, joita nuhteellisiksi selitettäisiin. Eikä siis voisi 4417: tulla kysymykseenkään, että tällaiset virkaherrat, kuin kuvernöörit 4418: heille mitään levittämislupaa myöntäisivät. Tämä pykälä on näh- 4419: tävästi tähdätty siihen, että meikäläisten puhujain kirjallisuuden 4420: levittäminen kävisi mahdottomaksi. On nähty, miten kansan pohja- 4421: kerrokset, kun niille valistusta levitetään, saavat silmänsä auki ja 4422: heräävät. Ja siitä syystä luullakseni on tämä pykälä suunniteltu. 4423: Siinä ei vielä ole riittävästi, että on tuollainen määritelmä kuin »nuh- 4424: teeton•> ja että pitää hakea lupaa, vaan se pitää hakea vielä joka 4425: vuosi erikseen. Miksi ei yhtä hyvin menty niin pitkälle, että pitäisi 4426: jokaisen eri kirjasen myymiseen pyytää erikoinen lupa! 4427: Myöskin näyttävät mainitun vastalauseen allekirjoittajat olevan 4428: taiteelle hyvin vihamieliset tai oikeastaan niille ajatuksille, jota 4429: näyttämötaiteessa toisinaan esitetään. Heidän mielestään pitäisi 4430: virkavallalle jättää tilaisuus keskeyttää ja kieltää jonkun näytelmä- 4431: kappaleen esittäminen. Tässä on nähty, että meidän maassa virka- 4432: valta on kovin kärkäs tällä alalla toimimaan. Nyt ei ole olemassa 4433: tällaista painolakia, ei ole olemassa tällaista pykälää, joka yllyttäisi, 4434: vieläpä veivoittaisi yleisen syyttäjän käyttämään sensuurivaltaa, ja 4435: kuitenkin tämän tästäkin näkyy sanomalehdissä kertomuksia, 4436: miten siellä ja siellä on estetty jonkun näytelmäkappaleen esit- 4437: täminen. Juuri näinä päivinä Lappeenrannassa kävi niin, joku aika 4438: sitten Oulussa. On useampia kappaleita: >>Tuomio•>, >>Herrat kapa- 4439: kassa», »Johan Ulfstjerna>> j. n. e., joita on estetty esittämästä. Kun 4440: ei vielä ole ollut tällaista pykälää, niin kielto on lausuttu toivomuksen 4441: muodossa. Mutta, kuten näitä asioita seurannut on voinut huomata, 4442: jos näitä toivomuksia ei olisi varteen otettu, niin olisi käytetty muita 4443: keinoja näiden toivomusten varteen otettaviksi saattamiseksi. 4444: Tämä seikka, että jo nyt, ennenkuin laki yleisen syyttäjän tällaiseen 4445: ennakkosensuurin tapaiseen toimenpiteeseen velvoittaa, jo on har- 4446: joitettu tällaista näytelmäkappaleiden sensuroimista, se osoittaa, 4447: miten kovasti tätä tultaisiin harjoittamaan, jos tämän vastalauseen 4448: 49 wkälä tulisi laiksi. 4449: 'iässä laissa, kun sitä kokonaisuudessaan ajattelee, on alkupuoli 4450: sellainen, että se muistuttaa hyvin paljon todellista painovapaus- 4451: lakia. 4 ensimmäistä lukua ovat melkein kauttaaltaan sellaisia, 4452: että niissä jo on säädetty kaikki se, mitä tulisi ottaa painotuotteita 4453: julkaistaessa huomioon. Siinä olisi myöskin riittävästi turvaamaan 4454: yhteiskuntaa painovapauden väärinkäyttämiseltä, jota porvarilliset 4455: edustajat sanovat niin välttämättömän tarpeelliseksi. En oikeastaan 4456: hyväksy minkäänlaisia rajoituksia sille, mitä joku kirjoittaa ja mitä 4457: hän painettuna tahtoo julkituoda. Jos yhteiskunta on niin heikko, 4458: että siinä olot mullistuvat, jos joku yksilö saa ajatuksensa vapaasti 4459: kansalaisten tietoon saattaa, niin minun mielestäni sellainen yhteis- 4460: Ehdotus painolaikei. 709 4461: 4462: 4463: kunta ansaitsee mullistuksen, se ansaitsee nurin mennä, sillä sellai- 4464: sessa yhteiskunnassa täytyy olla paljon mätää, paljon huonoa, joka 4465: ei kestä julkisen sanan arvostelua. 4466: Mutta varsinkin kun meillä voimassa olevassa laissa on niin 4467: paljon rajoituksia ja niin paljon rangaistusmääräyksiä, niin se, 4468: mitä tämän lain viidessä viimeisessä luvussa puhutaan, on melkein 4469: kauttaaltaan sellaista, että se olisi poistettava, jollei tahdottaisi 4470: kuristuslakia laatia. Mutta olenkin tullut siihen tulokseen että kuris- 4471: tuslakia juuri tahdotaankin laatia. Kyllä puhutaan kauniisti, mutta 4472: maassamme on sillä tavoin, että meillä sanoissa, puheissa, kirjoituk- 4473: sissa ei löydy vanhoillista, ei löydy taantumuksellista puoluetta, 4474: vaan kaikki ovat puheessa ja kirjoituksessa vapaamielisiä, kansan- 4475: valtaisia ja niin on paino-oloihinkin nähden. Kaikki porvaripuolueet 4476: tässä maassa ovat olevinaan niin kansanvaltaisia, että tahtovat 4477: turvata ja suojata kansalaisvapaudet, mutta minä rohkenen väittää, 4478: ettei maamme porvaristo ole tähän saakka vielä koskaan rehellisesti 4479: tahtonut painetun sanan vapautta enemmän kuin muitakaan kansa- 4480: laisvapauksia turvata. On kyllä joskus, kuten routavuosina, pidetty 4481: kovaa melua, kun heikäläisetkin joutuivat kärsimään tämän vapau- 4482: den kuristamisesta. Mutta samoina aikoina ovat he itse samaa 4483: vapautta kuristaneet; aina on yläluokka täässä maassa tahtonut 4484: riistää köyhälistöitä tämän vapauden. Siitä voisi tuoda esimerkkiä 4485: miten paljon tahansa. Muistanette miten kerrankin kävi aikana, 4486: jolloin porvaristonkaan mielestä ei ollut tässä maassa riittävästi 4487: sanavapautta. Eräs sanomalehti, Työmies, aikoi ruveta ilmestymään 4488: laajennetussa muodossa. Useammin nimittäin, työväki piti sitä 4489: tarpeellisena. Ryhdyttiin hankkeeseen, vaan porvaristo, tämä 4490: vapaamielinen, tämä >>kansalaisvapauksia turvaava>> porvaristo ryhtyi 4491: estämään tätä hanketta. Kunnianarvoisat herrat porvarit Kurten 4492: ja Sanmark kääntyivät vieraan virkavallan edustajan puoleen 4493: pyynnöllä, ettei suostuttaisi tähän Työmiehen laventamispyyntöön. 4494: Sillä aikaa kun suurlakon jälkeen on yritetty saada sellaista lakia, 4495: joka turvaisi porvaristolle painetun sanan vapauden, on myöskin 4496: hyvin kauniisti puhuttu, miten tämä vapaus olisi tarpeellinen. Voisi 4497: lukea, miten luokkaeduskunta aikoinaan siitä lausui. Silloisen laki- 4498: valiokunnan mietinnössä sanotaan m. m.: >>Voisipa miltei, eikä 4499: suinkaan syyttä, sanoa että edistyksen määrä voidaan laskea niiden 4500: takeiden lujuudesta, joilla painovapaus aina kussakin maassa on 4501: turvattu. Saattaa huoleti laskea, ettei inhimillisen sivistyksen 4502: mahtava kehitys viime vuosisadalla olisi ollut mahdollinen ilman 4503: laissa säädettyä painovapautta. Ilman sitä ei ole mahdollista tehok- 4504: kaasti valvoa viranomaisia eikä lain noudattamista.>> Tämä on 4505: ajatus, joka kylläkin pitää paikkansa, mutta meidän porvaristo on 4506: aina kaksinaamainen; se puhuu vain kansanvaltaisesti, vapaamieli- 4507: sesti, mutta ei toteuta. Tällöinkin, näiden sanojen jälkeen, kun se 4508: 710 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4509: 4510: 4511: rupesi lakiehdotusta perustelemaan, niin ne perustelut ovat sellaisia, 4512: että niiden alle voisi kirjoittaa melkein jokainen virkavallan suosija 4513: ja kaikki ne, jotka vihaavat sananvapautta. Luulen, että jos sitä 4514: lakiehdotusta, joka kuulemani mukaan tulee jätettäväksi Venä- 4515: jän valtakunnan duumalle, käydään perustelemaan, niin tällaiset 4516: perustelut sopisivat hyvin suuressa määrässä sitäkin puolustamaan. 4517: Tässäkin mietinnössä puhutaan kyllä paikka paikoin kauniisti- 4518: kin sananvapaudesta. Mutta siitä huolimatta se kauttaaltaan on 4519: vastakohta vapaamielisyydelle ja kansanvaltaisuudelle. Ölisikin 4520: vaikeata ymmärtää, miten kaikki valiokunnan porvarijäsenet voivat 4521: olla niin vieraita ja vihamielisiä sananvapaudelle, jollei olisi nähnyt, 4522: että porvarit pitkään aikaan ovat tottuneet pyrkimään toisellaisiin 4523: tarkoitusperiin. He tämänkin lain kautta tahtovat turvata luokka- 4524: etuoikeutensa, yhä mahtavammaksi paisuvalta sosialidemokraatti- 4525: selta liikkeeltä. He kyllä tuntevat itsensä -sen näin valiokunnassa 4526: -että on vaarallista jäädä tässä maassa niin huonon turvan varaan 4527: kuin on tämä lakiehdotus, mutta tulin myöskin huomaamaan hei- 4528: dän lausunnoistaan, että he näkivät olevansa pakotetut alistumaan 4529: tähän. Näin, että he tiesivät, että kyllä mahdollisesti tulee tämä 4530: >>kuonokoppalaki>>, joksi tahtoisin tätä lakiehdotusta nimittää, aset- 4531: tamaan kapulan heidänkin suuhunsa, mutta heidän mielestään oli 4532: kapulan asettaminen sosialidemokraattien suuhun niin tärkeä, että 4533: katsoivat tarpeelliseksi alistua sen vaaran alaiseksi, että itsekin 4534: saattaisivat saada siitä ruoskasta maistaa, jota köyhälistölle punoi- 4535: vat. He ovat pyrkineet saavuttamaan toisia tarkotusperiä. Yhtenä 4536: on se, josta ed. Danielson-Kalman täällä sen laajan puheensa piti, 4537: nim. että tämän lain pitäisi olla niin paljon kuin mahdollista sellai- 4538: nen, kuin rajan takana tahdotaan. Viime aikoina on sielläpäin ilmen- 4539: nyt johdonmukainen järjestelmä, jonka tarkoituksena on hävittää 4540: tämän eduskunnan lainlaatimis- ja veroista määrääruisvalta aivan 4541: olemattomiin. Siitä syystä tehdään kaikenlaisia huomautuksia, ku- 4542: ten tähänkin asiaan nähden on tehty. Ne huomautukset, joita tätä 4543: lakiehdotusta vastaan on Pietarissa tehty, eivät mielestäni ole niin 4544: toisarvoista laatua kuin mitä valiokunnan enemmistö väittää. Minun 4545: mielestäni ne itsessään jo asiallisesti sisältävät hyvinkin vaarallisia 4546: sananvapauden kuristamismääräyksiä. Mutta siinä on pahempi 4547: puoli juuri se, että se on yksi osa kokonaisesta järjestelmästä. Meitä 4548: tahdotaan totuttaa siihen, että ensiksi suostuisimme joihinkin muo- 4549: dollisiin muutoksiin, jotka eivät asiallisesti vaikuttaisi suuremmassa 4550: määrässä sinne eikä tänne, että suostuisimme siihen, kaikkialla sel- 4551: västi tietona ollen, että siitä riippuu lain hyväksytyksi tuleminen 4552: tai hylkääminen. Kun tähän päästäisiin, niin seuraisi se, joka jo on 4553: alotettu: tehtäisiin sellaisia huomautuksia, jotka jo ovat tärkeämpiä, 4554: kuten tähänkin jo on tehty ja sitä jatkettaisiin pelottarualla sillä, 4555: että laki ei tule muuten hyväksytyksi. Luokkaetujensa suojelemisen 4556: Ehdotus painolaiksi. 711 4557: 4558: 4559: kiihkosta niin arka ja pelkurimainen porvaristo saataisiin näin suos- 4560: tumaan askel askeleelta eduskunnan lainsäädäntövallan supistami- 4561: seen ja kansan varoista määrääruisoikeuden hävittämiseen. Sillä 4562: selvästi pyritään siihen, että tämä eduskunta ei olisi muuta kuin 4563: ainoastaan neuvotteleva laitos, joka voisi ajatuksensa ilmituoda, 4564: mutta jolla ei sen suurempaa merkitystä olisi. Kun tällä eduskun- 4565: nalla on ennestään niin kovin vähän tuota valtaa, niin pidän hyvin 4566: vaarallisena ryhtyä millään tavoin edesauttamaan mainitsemani jär- 4567: jestelmän käytäntöön saattamista. Minun mielestäni ei saisi muu 4568: tulla kysymykseen kuin se, että tämälaki täysin turvaa sananvapau- 4569: den, että se siis on sellainen laki, jollaista kansa kaipaa ja tarvitsee. 4570: Tämä seikka olisi pidettävä mielessä silloin, kun lakia laaditaan. 4571: Sitten kun se on laadittu, olisi sen ajan murhe, miten se laki hyväk- 4572: sytyksi saataisiin. 4573: En usko, että tämä eduskunta, jossa on tällainen enemmistö 4574: kuin tässä, tulisi hyväksymään sellaista painovapauslakia, joka 4575: sananvapauden todella turvaisi, mutta rohkenisin sentään toivoa, 4576: että edes hituisen otettaisiin varteen sitäkin, minkälaista lakia tässä 4577: maassa tarvitaan. Tahtoisin painaa edustajain mieleen sen, että 4578: tässä maassa on hyvin suuri lukumäärä sellaisia, mahdollisesti 4579: enemmistö koko kansasta, että he eivät halua tämänsuuntaista 4580: kuristuslakia, että he ajattelevat olevan samantekevää kuristetaanko 4581: tämän kansan kansalaisvapauksia eduskuntalain avulla vaiko halli- 4582: tuksellisten ukaasein kautta. Kyllähän nyt on porvaristolla selkä- 4583: noja rajan takana niin luja, ja heidän yhtymisensä kokoomushalli- 4584: tukseen vahvistaa myös heidän asemaansa, mutta tahtoisin silti 4585: varoittaa heitä, etteivät kovin röyhkeästi kohtelisi kansan pohja- 4586: kerrosten esittämiä vaatimuksia. Tämä saattaa tuntua uhkaamiselta 4587: ja sellaista se kuitenkaan ei varsinaisesti ole. Minä tahdon vaan 4588: tuoda esiin vakaumukseni siitä, saman vakaumuksen, joka täällä jo 4589: tänäkin päivänä on vasemmiston taholta esitetty, että jos porvaristo, 4590: jos eduskunnan enemmistö, jos tämän maan hallitus järjestelmälli- 4591: sesti asettuu sille kannalle, että se tahtoo oikeuksia ja vapauksia 4592: ainoastaan itselleen, mutta alemmille kerroksille ei ollenkaan; jos 4593: tahtovat asettua sille kannalle, että manttaalimiehet, yläluokka, 4594: on vapautettava kaikista rasituksista ja ne sälytettävä alaluokan 4595: harteille; jos tahtovat asettua sille kannalle, että köyhälistölle on 4596: säädettävä kuristuslakeja, omistaville luokille etuoikeuksia turvaa- 4597: via lakeja, yläluokkaa hyödyttäviä, heidän riistämisvapauttaan 4598: turvaavia ja varallisuuttaan kartuttavia lakeja, niin se välttämättö- 4599: mästi luonnonlain voimalla nostaa sellaisen tyytymättömyyden, että 4600: se puhkeaa ilmi. Porvaristosta riippuu, missä muodossa se puhkeaa. 4601: Mutta sen täytyy puhjeta. Se on, kuten sanoin, jonkunmoisen yhteis- 4602: kunnallisen luonnonlain määräämä ja se sen synnyttää ja siksi sitä 4603: ei voi estää. Kuristus synnyttää aina halun katkoa kahleet ja sorto 4604: 712 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4605: 4606: 4607: ja vapauden riistäminen herättävät ja lisäävät halua pyrkiä saavut- 4608: tamaan ja taistelemaan vapauksien puolesta. 4609: Toivon, että jos tämä asia ei hautaannu suureen valiokuntaan, 4610: jonne näyttävät kaikki tärkeät asiat hautaantuvan, se sieltä pala- 4611: jaisi toisessa muodossa, sillä kansa ei tarvitse kuristuslakia, vaan 4612: todellisen, sananvapauden turvaavan lain. 4613: 4614: Ed. S c h y b e r g s o n : Den föregående talaren anmärkte om den 4615: stora uppmärksamhet och det stora intresse, hvarmed centem och 4616: högem åhörde hr Danielson-Kalmaris tal. Hvem skulle icke hafva 4617: åhört det med spänd uppmärksamhet? Äfven venstern gjorde det, 4618: samma venster, som däremot under hr Airalas eget tal efterhand 4619: lämnade sina platser, likasom kammarens öfriga medlemmar. Man 4620: måste ju med intresse åhöra hr Danielson-Kalmaris tal, så form- 4621: fulländadt, så klart, sä på sak gående, som det var. 4622: Hvad talets innehåll beträffar, så kan jag godt förena mig om dess 4623: förra del. Det är nog så som hr Danielson-Kaimari det anmärkte, 4624: att det har inträdt en viss förlamning uti kammaren. Man orkar 4625: icke, har kanske icke heller lust att bemöta allt, som säges af ven- 4626: stem. Men detta har sin naturliga orsak, ty från det hållet uttalas nu 4627: detsamma, på samma sätt, med samma uttryck, som vid de två 4628: föregående landtdagama, hvilka ju ligga oss så nära. Hvad kan det 4629: väl vara för intresse vid att bemöta allt detta? Och det har före- 4630: fallit mig som om t. o. m. venstern själf i någon mån skulle hafva 4631: tröttnat. Det är först i dag vi återigen hafva sett talarene från 4632: venstem med samma ifver, samma långdragenhet, samma uthållig- 4633: het framlägga sina satser. Det är vid sådant förhållande ganska 4634: naturligt, att man icke bemött dem och jag tror, att hr Danielson- 4635: Kaimari nog ser orätt då han föreställer sig, att dessa yttranden 4636: skulle, därför att de icke bemötts, i landet hafva en jämförelsevis 4637: stor verkan. J ag kan icke annat föreställa mig än att man också 4638: ute i byggderna icke så litet tröttnat på dem. 4639: Men om jag sålunda kan vara ense om hr Danielson-Kalmaris 4640: andragande i dess förra del, så är jag det icke i afseende å talet i 4641: öfrigt. Jag vill nu icke säga att hr Danielson-Kaimari med sitt an- 4642: dragande skulle hafva väckt vederbörandes i kejsaredömet, och våra 4643: motståndares där, uppmärksamhet vid de minst sagdt klander- 4644: värda yttranden, som under denna dag hafva fällts inom denna 4645: kammare. Jag tror som han, att man nog på det hållet följer med 4646: allt som händt, händer eller möjligen kunnat ske, då man där äfven 4647: meddelar åtskilligt, som aldrig ens varit påtänkt. Men det förefaller 4648: mig, som om talaren skulle i någon mån, ja, jag ville säga i hög grad, 4649: hafva öfverdrifvit betydelsen af dessa herrars andraganden. J ag har 4650: redan framhållit, att man här hemma börjat förstå att värdesätta 4651: dem såsom de förtjäna. Äfven hotelsema fäster man numera icke 4652: Ehdotus painolaiksi. 713 4653: 4654: 4655: så mycket afseende vid, alls icke lika mycket som för några år till- 4656: baka. Och jag förmodar att också våra motståndare i Ryssland, 4657: om de också försöka göra nummer af alla möjliga saker;såsom Voi- 4658: ma-förbundet och annat dylikt, dock slutligen måste foga sig i att 4659: dylika angrepp bära vatten. De kunna omöjligt i längden få gehör 4660: för sina yrkanden och påståenden. Man måste ju också där, likaså väl 4661: som här och öfverallt i världen, förstå att värdesättning af socialis- 4662: tiska andraganden icke får ske i proportion till deras mängd och längd. 4663: Det är möjligt, att hr Danielson-Kaimari har rätt uti att vi häri 4664: kammaren numera alltför litet egnat oss åt att bemöta herrar socia- 4665: lister, men jag tror och har ansett mig böra framhålla det, att han 4666: för sin del har tillagt deras yttranden i dag en större betydelse än de 4667: förtjäna. 4668: 4669: Ed. K u u s i n e n: Esillä olevasta kysymyksestä on meidän 4670: puoleltamme täällä jo sekä laajasti että asiallisesti tuotu esiin meidän 4671: vaatimuksiamme, niin että minun ei ole tarvis tässä pitemmälti yksi- 4672: tyiskohtaisesti asiaan puuttua. Pyysinkin puheenvuoroa oikeastaan 4673: vain kajotakseni mahdollisimman lyhyesti siihen lausuntoon, jonka 4674: edustaja ja hallituksen jäsen herra Danielson-Kaimari täällä äsken 4675: esitti. 4676: Herra Danielson-Kalmari lausui, että sosialistit ovat täällä uh- 4677: kailleet, ja kuitenkin hänen oma lausuntonsa oli alusta loppuun 4678: asti uhkausta. Hän nähdäkseni ensiksikin peloitti tässä meitä senkin 4679: painovapauden ryöstämisellä, mikä tähän asti suurlakosta alkaen 4680: on maassamme vallalla ollut. Hän arveli, että jollei sosialidemo- 4681: kraattien taholta täällä suostuta sellaiseen painovapauden kuristus- 4682: lakiin, mitä porvarillisten taholta nyt tarjotaan, niin hän - kuten 4683: hän lausui - ei uskaltanut taata, ettei tultaisi antamaan tässä 4684: asiassa hallituksen taholta, hallitsijan taholta hallinnollisia määräyk- 4685: siä, joilla nykyinenkin painovapaus kansalta ryöstettäisiin. Vieläpä 4686: hän lausui omasta puolestaan, että hänen tietääkseen on aivan tu1- 4687: kintakysymys ainoastaan, eikö aivan laillisesti voitaisikin sillä 4688: tavalla menetellä, eikö t0l5iaan voitaisi antaa hallinnollisia asetuk$ia, 4689: jotka ehkä hyvinkin paljon rajoittaisivat nykyistä painovapautta. 4690: Tuo tuollainen epäilys, että tässä olisi ainoastaan tulkintakysymys, 4691: se on hallituksen jäsenen suusta jokseenkin omituinen. Sillä se 4692: lainpaikka perustuslaissa, jossa painovapaus nykyään säädetään, 4693: on siksi selvä, ettei siitä luulisi voitavan missään tapauksessa olla 4694: erimielisiä. Se paikka kuuluu: >>Suomen kansalaisella onsananvapaus 4695: sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi- 4696: seen, älköönkä niille ennakolta estettä pantako.>> Lopussa tätä lakia, 4697: jossa säädetään kansalaisvapauksista, sanotaan: •>Säännöksiä siitä, 4698: mitä näiden oikeuksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan 4699: yleisen lain säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä.>> Erikoisia 4700: 714 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4701: 4702: säännöksiä tämän vapauden käyttämisestä voidaan siis antaa ja 4703: niitäkin ainoastaan yleisen lain säätämässä järjestyksessä, mutta 4704: itse painovapautta ei voida riistää, jollei rikota perustuslakia. Minulle 4705: ainakin yksityisesti täällä huomautettiin - en tiedä minkä verran 4706: siinä on perää - että tämän kysymyksen ollessa esillä lakivalio- 4707: kunnassa olisi siellä kuulema porvarillisetkin jäsenet olleet yksimielisiä 4708: siitä, ettei tässä voi olla tulkinnan eikä epäilyksen alaisena se, että 4709: voisi tulla hallinnollisten asetusten kautta painovapauden rajoitta- 4710: minen ensinkään kysymykseen. 4711: Herra Danielson-Kaimari esitti myöskin toisen uhkauksen. 4712: Hän pelotti Venäjän taantumuksen puuttumisella meidän olohimme, 4713: jos ja kun sosialistit tässä menettelevät sillä tavalle kuin ne 4714: nyt hänen nähdäkseen ovat alkaneet menetellä täällä eduskunnassa. 4715: Herra Danielson-Kaimari lausui, että sosialistit ovat täällä uhan- 4716: neet väkivallalla, ja sen vuoksi hän arveli, ettei olisi niinkään mahdo- 4717: tonta, että juuri sosialistit tällä tavoin kutsuisivat tänne Venäjän 4718: taantumuksen uudelleen. Hän syytti sosialisteja ylimielisistä uh- 4719: kauksista, sanoi että sosialistit yhäkin menettelevät sillä tavoin 4720: kuin suurlakon aikana, sanovat,että jolleivät he hyvällä saa uudis- 4721: tuksia, niin he ottavat niitä väkivallalla. Hän myönsi, että niin 4722: kyllä kävi suurlakossa. Silloin, joskaan eivät yksin sosialistit, niin 4723: kumminkin kansan enemmistö, eivät tosin ne kansalaiset, jotka 4724: kuuluivat suomettarelaiseen puolueeseen, mutta melkeinpä yleensä 4725: muu kansan enemmistö, sai vallatuksi oikeuksia eikä aivan laillista 4726: tietä. Herra Danielson-Kaimari tiesi myöskin syyn tähän, tiesi, että 4727: syy oli niinkuin mekin sen myönnämme, etupäässä siinä maailman- 4728: historiallisessa liikkeessä, joka silloin oli noussut Venäjällä. Se on 4729: aivan oikein, vaikka jotain ansiota siinä kai oli myös Suomen järjesty- 4730: neellä työväellä. Mutta kellä siinä ei ollut mitään ansiota, niin se oli 4731: suomettarelaisella puolueella, joka nähtävästi koetti sen vapauden 4732: saantia, joka silloin saavutettiin, kaikin tavoin estää. Nyt on tullut 4733: toinen aika, lausui herra Danielson-Kalmari. Kyt on taantumuksen 4734: aika, ja herra Danielson-Kaimari lisäsi mahtipontisesti, että Venäjän 4735: taantumus on kyennyt näyttämään, että se jaksaa musertaa kansan- 4736: liikkeen, kansanvapauden pyrkimykset omassa maassaan. Niin on 4737: näyttänyt käyneen ja siitä kai johtuu, että nyt myöskin meillä 4738: taantumus uskaltaa nostaa päätään. Sillä nuo väitteet, joita täällä 4739: esitettiin, että sosialidemokraatit olisivat uhanneet väkivaUalla, 4740: ne ovat tuulesta temmattuja. Sosialidemokraatit eivät ole täällä 4741: uhanneet väkivallalla. Me sosialidemokraatit olemme yleensä, ehkä 4742: enemmän kuin koskaan porvaristo, laillisen kehityksen puolella. 4743: Yksin näitä omia olojamme me tahdomme laillisella tavalla muuttaa. 4744: Ei Venäjän oloja, niinkuin usein tahdotaan meidänsyyksemmepanna, 4745: että me tahtoisimme sekaantua Venäjän oloihin. Venäläiset toverit, 4746: ne kyllä pitävät huolts. Venäjän taantumuksesta, me pidämme 4747: Ehdotus painolailcsi. 715 4748: 4749: 4750: huolen omastamme. Aivan laillisesti. Me olemme aina sanoneet, 4751: että me tahdomme käyttää viimeiseen saakka laillista tietä, niin 4752: kauvan kuin suinkin sitä tietä saadaan oikeuksia. Mutta aina on 4753: maailmassa, historia sen näyttää, ollut sillä tavalla, että porvaristo, 4754: se se juuri pakottaa köyhälistön astumaan laittomuuden tielle, 4755: silloin kuin laittomuuden tielle astutaan. Se pakottaa kansan enem- 4756: mistön astumaan sille tielle sen kautta, että se ei laillisella tavalla 4757: myönnä kansalle oikeuksia, vaan koettaa kansan tukehuttaa oikeu- 4758: dettomuuteensa. Me olemme nytkin laillisen kehityksen puolella. 4759: Otammepa vielä senkin huomioon, jonka herra Danielson-Kaimari 4760: esitti, että täytyy tehdä ero taantumuksen, reaktsiooninajan ja 4761: edistyksen, suurten uudistusaikojen välillä. Tiedämme, että nyt on 4762: taantumuksen aika; otamme huomioon sen. Olemme nyt tyyty- 4763: väisiä esim. siihen äänioikeuteen, niin rajoitettu kun se onkin, mikä 4764: meillä nyt on. Olemme tyytyväisiä tähän eduskuntaankin, niin 4765: paljon kuin siinäkin olisi kansanvaltaisuuden kannalta moittimista. 4766: Jos te ette vaan tahdo tätä rauhallista kehitystä rikkoa, me emme 4767: sitä suinkaan tule tekemään, sen kyllä hyvin tiedätte. Ja vieläpä 4768: täytyy sanoa niinkin paljon, että yleinen äänioikeus, vieläpä juuri 4769: sosialidemokraattinen puolue tässä maassa on suurlakosta alkaen 4770: ollut kaikkein paras kansan rauhoittaja, vaikka te koetatte sitä 4771: selittää kansan yllyttäjäksi. Jollei tätä puoluetta olisi ollut ja tätä 4772: näinkin yleistä äänioikeutta saatu, niin oletteko varmat, että kehitys 4773: olisi näin rauhallisesti jatkunut täällä? Mutta nyt tulee tämän uuden 4774: kokoomushallituksen vaikutusvaltaisin jäsen ja sanoo sittekin, 4775: että sosialidemokraatit täällä uhkaavat väkivallalla, kapinalla ehkä, 4776: uhkaavat ottaa väkisin, jolleivät hyvällä saa. Ehkä olisi taantumuk- 4777: selle rnieleistä väkivallan käyttäminen vallankin tällaisena aikana. 4778: Voisivat ehkä silloin näyttää itäänpäin: katsokaa, sosialistit täällä 4779: kapinoivat tai valmistavat kapinaa. Me kumminkin tiedämme tehdä 4780: kaiken voitavamme estääksemme väkivaltaista kehitystä. 4781: Lieneekö ollut paha omatunto, tai mikä lie ollut, joka saattoi 4782: herra Danielson-Kalmarin itsensä täällä ilmaisemaan sen epäilyksen, 4783: että jonkun mieleen saattasi johtua hänen puheestaan, että hän, vetä- 4784: mällä esiin sen perättömön väitteen, että sosialistit täällä muka 4785: uhkaavat väkivallalla, oli tahtonut juuri antaa tästä viittauksen 4786: Venäjän taantumukselle. Joka tapauksessa täytyy tässä varmentaa, 4787: että ehdottomasti sellainen vaikutus jäi täällä ehkä eduskunnan 4788: enemmistön mieleen (Ed. Pärssinen: Totta! Puhemies lyö vasaralla 4789: pöytään). Rinnakkain tämän kanssa tahdon mainita, kuinka viime 4790: keväänä ed. Danielson-Kalmari puheessaan esitti ennen eduskunnan 4791: hajoittamista jotain siihen tapaan, että tällaisen eduskunnan kanssa 4792: ei saada mitään hyvää aikaan ja ettei ehkä mitään kunnollista saada 4793: aikaan, ennenkuin kansa uusissa vaaleissa pääsee näyttämään tah- 4794: tonsa. Tuon viittauksen jälkeen seurasi silloin eduskunnan hajoitta- 4795: 716 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4796: 4797: 4798: minen. Mikä seurannee nyt näitten viimeisten uhkausten ja varo- 4799: tusten jälkeen? 4800: Hallituksen jäsen lausui, että hallituksen on muka tavattoman 4801: vaikea nyt estää venäläisiin tulemasta sitä vakuutusta, että täällä 4802: tosiaan tarvitaan heidän sekaantumistaan, tarvitaan heidän rau- 4803: hoitustaan. Kyllä se tiedetään, että vastoin vallassa olevien porvarien 4804: tahtoa ei Venäjän taantumus tule sekaantumaan meidän oloihimme. 4805: Me sosialidemokraatit taas emme sitä taantumusta tänne kutsu, 4806: päinvastoin koetamme sen tuloa vastustaa. Ja jos se siis tulee, niin 4807: tiedetään, kenen kutsusta se tulee. 4808: Mutta näistä virallisista varoituksista ja uhkauksista huolimatta, 4809: joita nyt olemme täällä saaneet kuulla, olkoon meidän puoleltamme 4810: sanottu, että jos noiden tarkoituksena on ollut estää meitä lausu- 4811: masta julki niitä vaatimuksia, joita julkilausumaan köyhälistön 4812: puolelta meidät on tänne pantu, niin on luulo, että tuollainen aije 4813: tulisi onnistumaan niiden uhkauksien avulla, suuri erehdys. Työ- 4814: väenliikkeen uudistusvaatimukset tässä maassa eivät sammu, eikä 4815: sen liikkeen uudistusvaatimuksia tukahuteta ei uhkauksilla eikä 4816: väkivallalla. Bobrikoffin aikana sellainen saattoi ehkä vielä jossain 4817: määrin menestyä, nyt se ei enää menesty, siksi on sosialidemokraattinen 4818: liike jo meidän maassamme päässyt kansan silmiä aukomaan. Ja 4819: mitä pitemmälle, tietääkää se, te menette taantumuksen tiellä, 4820: sitä paremmin myös aukenevat kansan silmät. Tämä eduskunta, 4821: tämä nykyinen yleinen äänioikeus se on, kuten jo sanoin, kansan 4822: rauhoittaja. Jos taantumus siihen koskee, jos te annatte taantu- 4823: muksen siihen koskea, niin silloin tuskin mistään Venäjän aroilta 4824: enää saadaan sellaista rauhoittajaa, joka täällä pystyisi ylläpitämään 4825: taantumuksen haluamaa kalmiston rauhaa. Saattaahan näet vielä 4826: toisenkin kerran esiintyä >>maailmanhistoriallisia liikkeitä>> sekä 4827: Venäjällä että meilläkin. 4828: Te porvariston edustajat tiedätte ja teistä riippuu, mille tielle 4829: tahdotte työväenluokan tässä maassa johtaa, laillisen kehityksen 4830: vaiko väkivallan tielle. Teistä se riippuu, ratkaiskaa itse (Vasem- 4831: malta: Hyvä, hyvä, hyvä!). 4832: 4833: Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a r i: Minun on ensiksikin viimei- 4834: sen puheen johdosta huomauttaminen, että minä en ole sanonut, 4835: että on tulkitsemisen varassa, saako hallitus antaa hallinnollisia ase- 4836: tuksia paino-oloista. Minä olen sanonut, että on tulkitsemisen va- 4837: rassa, missä määrin hallitsija voi panna käytäntöön määräyksiä 4838: entisessä painoasetuksessa, jota edelleen ei ole muodollisesti muulla 4839: tavalla kumottu kuin että ennakkosensuuri on kielletty. 4840: Tietysti me otamme mielihyvällä vastaan vakuutuksia siitä, että 4841: sosialistit eivät tahdo ajaa asioita mihinkään väkivaltaisuuksiin, ja 4842: että heidän puheensa siitä, nekin puheet, jotka tänään ovat pidetyt, 4843: Ehdotus painolaiksi. 717 4844: 4845: 4846: eivät ole olleet täyttä totta. Mielihyvällä otetaan vastaan tällaisia 4847: vakuutuksia, kun ne tulevat henkilöltä, joka minun tietääkseni on 4848: täällä ensimäisiä, jotka ovat julkisesti saarnanneet sitä, että hyvällä 4849: ei voida saavuttaa niitä vaatimuksia, jotka sosialistit asettavat, vaan 4850: että siihen tarvitaan juuri väkivaltaa. 4851: Muuten viimeisessä puheessa ilmeni muuan äärettömän suuri ja 4852: vaarallinen erehdys. Puhuja lausui, että riippuu porvarillisista 4853: aineksista meidän maassamme, syntyykö täällä taantumusta. Näin 4854: ei ole asian laita. Ei ole tämän maan porvarillisten ainesten vallassa 4855: millä ehdoilla tahansa estää taantumuksen syntymistä. Jos ei sosia- 4856: listinen puolue olleenkaan toiminnassaan ota huomioon sitä vaaraa, 4857: sitä tosiasiaa, että se käytöksellään, sanoillaan ja teoillaan voi saada 4858: tässä maassa aikaan vieraiden synnyttämän taantumuksen, niin 4859: mitkään porvarilliset ainekset meidän maassamme eivät voi tätä 4860: taantumusta ja sen seurauksia estää. Tämä on totuus, joka on jokai- 4861: sen ajattelevan ymmärrettävissä, ja se on tosiasia, jota minä edel- 4862: leen pyydän, jos sitä ei voidakkaan julkisesti sosialistien taholta 4863: tunnustaa, kuitenkin ottamaan mietinnän esineeksi silloin kun 4864: omassa piirissä suunnitellaan toimintaa. 4865: Herra &hybergsonin lausunnon hyvän tarkoituksen minä ym- 4866: märrän. Minä olen hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että itsessänsä 4867: sosialidemokraattien lausunnoilla ei ole niin aivan suurta merkitystä, 4868: että omassa maassa on kyllä ruvettu ymmärtämään tämä asia, mutta 4869: edelleen minä uskon, että siltä taholta voidaan kuitenkin lausua 4870: sellaista, ja toimia semmoisella tavalla, että sekin saa merkityksen, 4871: ja että sitä voidaan käyttää meitä ja maatamme vastaan. Niin 4872: merkityksettömäksi kuin herra Schybergson tahtoi esittää asian, ei 4873: kuitenkaan sosialidemokraattinen ryhmä meidän maassamme ole 4874: joutunut. 4875: 4876: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Täällä lakivaliokunnan puheenjoh- 4877: taja kuului lausuvan, ettei hän ymmärrä niitä muistutuksia, mitä 4878: minä esitin valiokullan mietintöä vastaan. Minä kumminkin katson, 4879: että kolmannessa vastalauseessa on siksi asiallisia ja painavia seik- 4880: koja esitetty, että jos lakivaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä 4881: niitten aiheutusta, niin sille minä en voi mitään. Sitten sama edus- 4882: taja sanoi jotakin siihen tapaan, ettei tällä asialla ole mitään teke- 4883: mistä majesteettirikosjuttujen kanssa. Minä kumminkin esitin 4884: näitä juttuja osoitukseksi siitä, minkälaisia ilmauksia on ollut mei- 4885: dän paino-oloissamme ja osoitukseksi siitä, että kun rajoittavia 4886: määräyksiä säädetään, niin ne eivät suinkaan jää merkityksettö- 4887: miksi, mutta niillä on turmiollinen merkitys niihin piireihin nähden, 4888: joita vastaan niitä erikoisesti käytetään. 4889: Sitten ed. Söderholm myöskin kosketteli takavarikkojuttua ja 4890: huomautti, ettei siinä jätetä takavarikkoon tekemisoikeutta poliisi- 4891: 718 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4892: 4893: 4894: viranomaisille, mutta viralliselle syyttäjälle. Se on kyllä totta, mutta 4895: mikä ero siinä on? Se on kumminkin yksilö, se virallinen syyttäjä, 4896: ja hän panee omin päinsä toimeen takavarikon. Ja ennenkuin tuo- 4897: mioistuin ehtii sitä peruuttamaan, niin silloin, kuten minä huomautin, 4898: takavarikko on jo tehnyt sen vahingollisen vaikutuksen, mikä sel- 4899: laisella yleensä voi olla ja ehdottomasti on, silloin kun sitä käy- 4900: tetään. 4901: Sitten siihen puoleen asiasta, mitä täällä ed. Danielson-Kaimari kos- 4902: ketteli, on ed. Kuusinen jo antanut vastauksen. Minä yhdyn tähän lau- 4903: suntoon, eikä minulla sen lisäksi ole monta sanaa j atkettavana. Mutta 4904: kun ed. Danielson-Kaimari ed. Kuusisen lausunnon jälkeen selitti, 4905: että edellisillä vasemmistolaisten lausunnoilla ei ole tarkoitettukaan 4906: totta, niin tässä hän harjoitti samanlaista mielivaltaista tulkitse- 4907: mista kuin edellisessäkin lausunnossaan. Ei se, mitä ed. Kuusinen 4908: täällä lausui, sisällä suinkaan entisten lausuntojen peruuttamista. 4909: Ed. Danielson-Kaimari sanoi, että muka me käsittäisimme, että 4910: meillä suomalaisilla on täysi oikeus ja myöskin tilaisuus järjestää 4911: paino-olomme oman mielemme mukaan. Kuitenkin minä erityisesti 4912: huomautin, että on kysymys siitä että me katsomme sopimatto- 4913: maksi ja mahdottomaksi luopua sellaisista vaatimuksista ja sellai- 4914: sista asioista, jotka me katsomme Suomen kansan oikeuksiksi ja jotka 4915: perustuslaki turvaa. Sama edustaja katsoi arvonsa mukaiseksi jät- 4916: tää lakiehdotuksen kaikki rajoitukset samaan luokkaan. Ovathan 4917: nyt kumminkin näistä painolakiehdotuksen rajoittavista määräyk- 4918: sistä useammat sitä laatua, että ne eivät herätä suinkaan venäläi- 4919: sissä piireissä huomiota. Ne ovat sitä laatua, että varmaankin, ellei- 4920: vät suomalaiset porvarilliset ryhmät niitä asettaisi tähän lakiin, 4921: niitä ei myöskään venäläiseltä taholta vaadittaisi, ja senvuoksi on 4922: väärin tehdä kaikista näistä rajoittavista määräyksistä sellainen 4923: yleisvaltakunnallinen tai sellainen ulkopoliittinen kysymys, minkä 4924: sanottu puhuja on niistä tehnyt. Tai tahdotaanko väittää, että venä- 4925: läiseltä taholta ryhdyttäisiin vaatimaan esim. eduskunnan toimin- 4926: nan salaamista. Lakiehdotukseen on otettu määräys, ettei eduskun- 4927: nan toiminnasta saisi kertoa muuta kuin julkisista istunnoista, sii~ 4928: ei myöskään valiokuntien töistä. Väittääkö nyt kukaan, että jos 4929: tämä rajoittava määräys jätettäisiin lakiehdotuksesta pois, laki sen 4930: vuoksi menisi Pietarissa karille ja että siltä taholta vaadittaisiin täl- 4931: laisen määräyksen lisäämistä lakiehdotukseen? Samanluontoisia 4932: ovat minun käsittääkseni monet muutkin rajoittavat määräykset. 4933: Kuten sanottu; on lakiehdotuksessa ainoastaan pari sellaista pykä- 4934: lää, jotka ovat Pietarissa herättäneet huomiota ja joita on katsottu 4935: sellaisiksi, ettei niiden vuoksi ole säätyvaltiopäivien hyväksymää 4936: lakia vahvistettu. 4937: Sitte ed. Danielson-Kaimari on sanonut, että sen kannan takana, 4938: joka ilmeni m. m. minun lausunnossani, ei ole tiettävästi muuta kuin 4939: Yleinen oppivelvollisuus. 719 4940: 4941: 4942: hyvin pieni osa Suomen kansasta. Minä puhuin hänen viittaamas- 4943: saan osassa lausuntoani eduskunnan oikeuksien laajentamisesta sen 4944: mukaisesti, mikä ilmenee sosialidemokraattisen puolueen ohjelmassa, 4945: ja minä vakuutan että tämän vaatimuksen takana on suuri osa Suo- 4946: men kansasta, ainakin sosialidemokraattinen puolue kokonansa. 4947: Mitä ed. Danielson-Kaimari katsoi arvolleen sopivaksi puhua väki- 4948: vallasta, uhmailusta ja muusta sellaisesta, niin siinä suhteessa on ed. 4949: Kuusinen antanut hänelle vastauksen, johon minäkin voin yhtyä. 4950: Edelleen ed. Danielson-Kaimari sanoi, että vasemmistolaisten 4951: kannan tähden käy suomalaisten hallitusmiesten vaikeaksi ylläpitää 4952: siedettäviä suhteita Pietarissa. Minusta tämä huomautus tämän 4953: asian yhteydessä oli tarpeeton. Meidän kantamme koskee kiinnipitä- 4954: mistä sellaisista vaatimuksista, mitkä katsomme kuuluvan Suomen 4955: kansan itsemääräämisoikeuteen. Emmekä me koskaan tahdo sem- 4956: moisia vaatimuksia ja tätä kantaa keltään salata. Muuten sanotun 4957: edustajan ja hallituksen jäsenen puhe oli sitä laatua, että jos niitä 4958: »Suhteita>> koetetaan sentapaisilla lausunnoilla Pietarissakin yllä- 4959: pitää, niin eihän se osoita erittäin hyviä tarkoituksia. 4960: 4961: Ed. v o n T r o i 1 : Landtdagsman Kuusinen har visserligen 4962: här förklarat att herrar Hämäläinens och Airolas andragande voro 4963: uttömmande och själfva frågan belysande. J ag kan för rnin wdel icke 4964: vara ense med honom i denna sak. Jag saknar nämligen i deras 4965: andragande en upplysning. Mig synes, att dessa herrar ovilkorligen, 4966: hade bort afsluta sina andraganden med den utryckliga upplysnin- 4967: gen, ått de själfve äro tidningsmän, att de arbeta i det fria ordets 4968: tjänst. Konsekvenserna af en sådan upplysning hade ock varit den, 4969: att hvad dessa herrar från talaretribunen anfört, utgör en samman- 4970: fattning af de principer, som för dem äro de ledande i deras arbete 4971: för det fria ordet. Denna slutsats måste man ovilkorligen draga, 4972: men måhända hafva dessa herrar icke varit angelägna · om att så 4973: skall ske. 4974: Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 57 §:n 4975: 2 momentin mukaisesti keskutelupöytäkirjan seuraamana suureen 4976: valiokuntaan. 4977: 4) Yleinen oppivelvollisuus. 4978: (1 K.) 4979: Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 siinä olevien oppi- 4980: velvollisuutta ja kansakoululaitoksen kustannuksia koskevien kahden 4981: lakiehdotuksen ensimmäistä käsittelyä varten. 4982: 4983: P uh emies : Tässä mietinnössä on valiokunta käsitellyt 4984: kahta eri lakiehdotusta, toinen koskee oppivelvollisuulakia, toinen 4985: 720 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 4986: 4987: 4988: taas lakia kansakoululaitoksen kustannuksista. Koska nämä lakieh- 4989: dotukset kuuluvat läheisesti yhteen, arvelen sopivimmaksi esittää 4990: ne myös samalla kertaa. Lakiehdotukset esitetään ensimmäistä 4991: käsittelyä varten. 4992: Keskustelu: 4993: Ed. W ä i n ö J o k i n e n : Selvemmin kuin monessa muussa 4994: kohden tulee nykyisen valtion luokkaluonne näkyviin tarkastaessa 4995: sen koululaitosta. Kaikkia keinoja käyttää nykyinen yhteiskunta 4996: köyhälistön pysyttämiseksi omistavien luokkien vallanalaisuudessa. 4997: Ei siinä tarkoituksessa käytetä yksin poliisia ja sotaväkeä ja suora- 4998: naisia pääoman voimakeinoja. Tiedettä ja oppiakaan kohtaan, joita 4999: porvarillinen yhteiskunta saa kiittää kehityksestään, ei sillä ole niin 5000: paljon kunnioitusta, ettei se häpäisevästi alentaisi niitäkin omien 5001: luokkaetujensa palvelukseen. Köyhälistön lapsia kasvattava kansa- 5002: koulu pyrkii paraansa mukaan tekemään niistä tahdottomia, kur- 5003: juuteensa tyytyväisiä jäseniä työtä tekevään raatajajoukkoon. 5004: Siihen tähtää kaikkien aineiden opetus. Uskonto opettaa nöyryyttä 5005: ja vaatimattomuutta, historia kasvattaa ihantelemaan raakaa sotilas- 5006: mahtia, ja lukukirjat ovat täynnä sanahelinäksi jäävää isänmaalli- 5007: suutta. Luonnontieteiden opetus on aivan kuin tarkoitettu viemään 5008: viimeisenkin halun vapauttavan luonnontutkimuksen harrastukseen. 5009: J. n. e. 5010: Kaikesta tästä nykyisen koulun turmelevasta vaikutuksesta on 5011: työväestö aivan tietoinen. Ja sillä on täysi työ koettaessaan varjella 5012: lapsiaan siltä. Mutta siitä huolimatta on köyhälistö jo vuosia·sitten 5013: ottanut yleisen oppivelvollisuuden vaatimuksen ohjelmaansa. Työ- 5014: väestö osaa antaa täyden arvon niille tiedon muruille, joita koulu 5015: kaikesta huolimatta pakostakin tulee jakaneeksi. Se tietää, että 5016: koulusta saatu vähäkin todellinen tieto on sillä hyvänä apuna elä- 5017: mänsä raskasta taakkaa kantaessa. 5018: Varmaa on kumminkin, että oppivelvollisuuslaki sellaisena 5019: kuin valiokunnan porvarillinen enemmistö sen ehdottaa, ei tule köy- 5020: hälistöä tyydyttämään. 5021: Valiokunnan lakiehdotuksen puutteellisuuteen ja hataruuteen- 5022: kumpaakin siinä nimittäin suuressa määrin ilmenee- on luonnolli- 5023: set syynsä. 5024: K u n n a 11 i s 1 a k i e h d o t u k s e n puheena ollessa on tässä 5025: eduskunnassa viime päivinä porvariston taholta haikeasti valitettu 5026: sitä, että »tahdotaan saada kunnallislain uudistus toimeen, vaikka 5027: yleissivistys on meillä alhaisella kannalla,» kuten tohtori Gebhardin 5028: sanat kuuluivat. Nyt oppi v e 1 v o 11 i s u usasian yhtey- 5029: dessä olisi hyvillä porvareillamme tilaisuus näyttää, kuin k a p a 1 j o 5030: ne todella harrastavat sivistyksen leviämistä kaukaisiin maalais- 5031: kuntiinkin, joiden sivistyksellinen tila näytti täällä niin olevan 5032: Yleinen oppivelvollisuus. 721 5033: 5034: 5035: heidän sydämellään. Sivistysvaliokunnan porvarien kanta ei snna 5036: asiassa viittaa hyvään päin. Sillä heidän lakiehdotuksensa jättää 5037: asian koko lailla puoliväliin. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jää 5038: yksinpä koulujen perustaminenkin laajoilla alueilla riippumaan 5039: kuntien vapaasta harkinnasta. Maaseudun koulumuodoille ja opetta- 5040: javoimille on suureksi osaksi asetettu aivan liian pienet vaatimukset 5041: ja oppivelvollisuusikä loppuu maaseudulla· jo I3:nteen ikävuoteen. 5042: Köyhien lasten koulunkäynnin turvaamisesta ei ole tahdottu pitää 5043: tarpeellista huolta. 5044: Kaikkia näitä puutteita puolustamaan on porvareilla aina sama 5045: lyhyt puolustus: ei ole varoja sellaiseen. Mutta varoja on muuhun- 5046: k i n ja v ä he mm ä n tärkeään. Ja j o s porvareita tässä 5047: asiassa kannustaisi tieto siitä, että oppivelvollisuus todella edistää 5048: yhteiskunnan parasta, kehittämällä ihmisiä käyttämään äänioikeut- 5049: taankin yhteiskunnan hyvän edistämiseen, niin k y 11 ä h e s i 11 o i n 5050: varo j a 1 ö y t ä i s i v ä t. Nyt varoja ei löydetä, ja siihen on 5051: vallan luonnollisena syynä se, että jokainen porvari sydämessään 5052: selvästi tuntee, että jota enemmän kansa valistuu, sitä vähemmän voi- 5053: vat porvarilliset puolueet vaalivaleillaan vaalikarjaansa koossa pitää. 5054: Se seikka se vie asiat sille kannalle, että kun on k u n n a 11 i s e s t a 5055: ä ä n i o i k e u d e s t a puhe, niin porvarit ovat mitä lämpimimpiä 5056: kansanvalistuksen vaatijoita, mutta että he sitte kun tulee puhe 5057: o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a, kieltävätkin kansalta opinsaannin 5058: tilaisuuden mahdollisimman vähiin. Niin vähiin, kuin kehtaavat, 5059: ja oppia janoavalle kansalle antamiltaan lupauksilta uskaltavat. 5060: Valiakuntakin oppivelvollisuutta säätämään mennessään mietin- 5061: tönsä ensi sivuilla melkein pahottelee, että yleinen äänioikeus nyt 5062: on annettu kansakoulua käymättömille, mutta ei kumminkaan sitte 5063: tee voitavaansa päästääkseen kaikkia kansalaisia yleisen opinsaannin 5064: tilaisuuteen, eikä tee sitä edes sikälikään kuin sen voisi tehdä aivan 5065: kusta n n u k s i t ta tai verrattain perin pieni 11 ä k u s- 5066: t a n n u k s i 11 a. Porvarit tietävät kovin hyvin, että jota suurempi 5067: kansan yleinen sivistyskanta on, sitä vähemmän voi sitä johtaa 5068: harhaan petollisilla lupauksilla ja törkeillä valeilla. Sen tietävät 5069: ennen kaikkea suomettarelaiset, jotka yhä vähemmän saavat kanna- 5070: tusta muualta kuin kaikkein valistumattomimmilta syrjäseuduilta. 5071: Se selittää heidän kantansa tässä asiassa. 5072: S o s i a 1 i d e m o k r a t i a 11 e k i n on oppivelvollisuus-asia 5073: kyllä myöskin kysymys vallastakin, mutta v a 11 a n t o i s i n 5074: p ä i n k u i n p o r v a r ei 11 e. Sosialidemokratia on vakuutettu 5075: siitä että sen asia, kansanvallan asia, ja yleisen kansanvalistuksen 5076: asia ovat yhteiset. 5077: P o r v a r ei ta pakottaa oppivelvollisuuden säätämiseen epäi- 5078: lemättä suureksi osaksi vain kansan alinten kerrosten tinkimätön 5079: valistuksen vaatimus ja sen tiukkaamat vaalilupaukset. Niihin 5080: 46 5081: 722 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5082: 5083: ollaan suostuvinaan, mutta tehdään se toki vain silmälläpitäen 5084: p o r v a r i 11 i s e n t a 1 o u s e 1 ä m ä n v a a t i m u k s i a.. S e 5085: selittää ne suuret puutteellisuudet, joita valiokunnan ehdottamalla 5086: oppivelvollisuudella on. Alussa oleva kapitalistinen kansantalous 5087: ei yläluokkamme mielestä nähtävästi maan syrjäseuduilla tarvitse 5088: laajempaa kansanvalistusta. Syrjäseutujen oppivelvollisuuteen uh- 5089: ratut varat eivät porvariston mielestä t u o t t a i s i t a r p e e k s i 5090: suurta korko a ja silloin ei kapitalistisen valtion tietysti sovi 5091: sellaiseen yritykseen varoja >>sijottaa», vaikka jaettu opetus onkin 5092: vallan porvarillista. Sen tietäen on hyvin ymmärrettävää, että 5093: oppivelvollisuus täydellisenä ja yhtäläisenä juuri raha 11 i se 1 ta 5094: kannalta on kohdannut porvaristossa niin jyrkän vastustuksen, 5095: ettemme ole katsoneet olevan miksikään hyödyksi edes vastalau- 5096: seessa tavoitella perinpohjaisia tällaisia korjauksia lakiehdotukseen. 5097: Mutta katsoen porvaripuolueidemme tavattomaan »kansanva- 5098: listusharrastukseem olemme kuitenkin vastalauseessa ehdottaneet 5099: lakiehdotukseen eräitä vaatimattomia muutoksia, joiden tarkotuk- 5100: sena on edes hiukan auttaa asiaa siihen suuntaan, että kaikkialla, 5101: syrjäseuduillakin, köyhätkin pääsisivät parempaan osallisuuteen 5102: opista ja sen tuottamasta siunauksesta, vaikkemme suuresti uskalla- 5103: kaan toivoa niiden hyväksymistä eduskunnassa. Yllä viittasin jo 5104: siihen, että porvareilla on aivan luonnolliset syynsä karttaa tehoi- 5105: sammin levittämästä kansanvalistusta, vaikkapa se tapahtuisi por- 5106: varien luokkapyyteitäkin palvelevien koulujen kautta. Mutta kovin 5107: pitkälle menneeltä näyttää sentään porvarillistenkin valistuksen 5108: pelko sellaisena kuin valiokunnan mietintö useissa kohdissaan on 5109: omiaan sen osoittamaan. 5110: Sellaista ilmenee kovin räikeänä esim. valiokunnan suhtautu- 5111: misessa k ö y h i e n k o u 1 u 1 a s t e n a v u s t a m i s e e n. Kaik- 5112: kialla, sekä meillä että muualla, on tultu siihen kokemukseen, että 5113: huonosti ravitut ja nälkäiset lapset hyvin väl1än hyötyvät opetuk- 5114: sesta. Lisäksi on suoraan lapsen terveydellekin vaarallista, että 5115: lapsi koulupäivänä saa useimmiten aina iltapäivään jopa iltaankin 5116: saakka olla kuivalla ja kylmällä ruualla. Epäkohdan on valiokun- 5117: takin näennäisesti myöntänyt. Oppivelvollisuuuslakiehdotuksensa 5118: rs §:ssä se määrää, että >>kunnan täytyy riittävällä avustuksella 5119: tehdä varattomien lasten koulunkäynti mahdolliseksi>>. Lisäksi on 5120: määräyksiä matka- ja majoitusavustuksesta. Mutta kun tämän tar- 5121: kempia määräyksiä ei ole, jää asia aivan huonolle kannalle. Valio- 5122: kunnan määräys on niin hatara, että sen perusteella ei paljonkaan 5123: avustusta tarvitse antaa, jollei kunta tahdo. Kuntien manttaali- 5124: porhot taas kyllä tietävät, millä tavalla tämän avustuksen määrää- 5125: vät, kun se ei ole tämän tarkemmin määritelty, ja valiokunta nimen- 5126: omaan puolustaakin tätä hataraa määräystä sillä, että se ei ole tah- 5127: tonut »1 i i a k s i s i t o a k u n t i e n t o i m i n t a a». Lapset jää- 5128: Yleinen oppivelvollisuus. 723 5129: 5130: vät tietysti näinollen vähälle opille, kun nälkäisinä eivät voi opetusta 5131: seurata. Mutta silloin onkin porvariedustajien sitte taas niin mu- 5132: kava uudistuksien esillä ollessa pitää pitkiä saarnoja köyhien »V a- 5133: 1 istumattomuu d e s t a>> ja >)kypsy m ä t t ö myy d e s- 5134: t ä>>, kun kaikki muut tekosyyt ovat loppuneet. 5135: Valiokunnan sosialidemokratit ovat kolmannessa vastalauseessa 5136: r6 §:ssä ehdottaneet edes hiukan tarkempia määräyksiä puheena 5137: olevassa suhteessa. Niiden mukaan olisi lapsille paitsi matka- ja 5138: majotusavustusta annettava a i n a k i n k e r r a n p ä i v ä s s ä 5139: a te r i a 1 ä mm i n t ä ruokaa ja kouluajaksi varattava heille 5140: lämpimät, siistit vaatteet ja jalkineet. Kaikki kokemus todistaa, että 5141: lapset eivät muuten hyödy kuolunkäynnistä. Jos he nälkäisinä 5142: istuvat koulussa, eivät he saa opista ollenkaan vastaavaa hyötyä, 5143: ja vilu ja nälkä turmelee aivan liian usein jo lapsuudessa heidän 5144: terveytensä. Meidän mielestämme on suoraan 1 aste n r ä ä k- 5145: k ä y s t ä, ellei heille anneta a i n a k i n s e 11 a i s t a avustusta 5146: kuin me olemme esittäneet ja siltä kannalta olemme tahtoneet 5147: n i m e n o m a a n 1 a i s s a m ä ä r ä t t ä v ä k s i ainakin sel- 5148: laisen avustuksen. Tuntuu siltä kuin porvarilliselta •>k annat ta- 5149: v a i suu s näkökanna 1 takin pitäisi ainakin sellaista avus- 5150: tusta suoda. Jollei avustusta ole niin tarkkaan määritelty, että lapsille 5151: joka tapauksessa on taattu sellaiset elämisen mahdollisuudet että 5152: jotakin hyötyä johtuu opetuksesta, niin kaikki ne kymmenet- 5153: miljoonat, jotka oppivelvollisuuteen uhrataan, menevät suurimmaksi 5154: osaksi hukkaan. Oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin valiokunta 5155: ehdottaa, tuntuu joltakin pohjaa vailla olevalta kalliilta asialta, 5156: jolla lapsiin koetetaan oppia ajaa. Meidän ehdotuksemme tarkottaa 5157: pohjankin laittamista astiaan, että siitä todella silloin olisi tavoteltu 5158: hyöty. 5159: Sitten s y r j ä seutu j en k o u 1 u t! Harvaan asuttujen 5160: seutujen koulumuodoksi ehdottaa valiokunta n. s. 1 a a j e n n et u n 5161: a 1 e mm a n kansa k o u 1 u n, joka on tarkotettu toimivaksi 5162: sellaisissa koulupiireissa, joissa kouluunpantavia lapsia on ro-zg. 5163: Niissä koulupiireissä, joissa on kymmentä vähemmän lapsia, olisi 5164: lapsia avustettava läheisten piirien kouluihin, niihin, joissa lapsia 5165: on 30 tai sen yli, tulisi perustaa ylempi kansakoulu. Laajennetussa 5166: alemmassa kansakoulussa kävisivät yhden opettajan opetettavina 5167: kahdella vuorolla päivässä kaikki piirin kouluikäiset lapset, toisena 5168: vuorona olisivat kahden alimman, toisena neljän ylimmän luokan 5169: lapset. Lukuvuosi olisi yleensä r8 viikkoa, niin että sama opettaja 5170: voisi opettaa kahdessa piirissä samana vuonna, joten koulukustan- 5171: nukset tulisivat halvemmiksi. 5172: »Valistushaluiset» porvarimme näyttävät pitävän tästä epäilyttä- 5173: vän heikosta koulumuodosta niin tiukasti kiinni, ettei kai ole mitään 5174: tinkimisen mahdollisuutta ainakaan itse koulumuotoon nähden. 5175: 724 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5176: 5177: 5178: Ainoa valoisampi puoli asiassa on se, että kunnilla on joka tapauk- 5179: sessa vapaus itse vapaaehtoisesti perustaa laajempi koulumuoto, 5180: ylempi kansakoulu, ja siihen sitten saada v a 1 t i on avustusta. 5181: Mutta jos mieli tuollaisesta koulusta olla jotain apua, on sen opetta- 5182: jain pätevyydelle toki asetettava suuremmat vaatimukset kuin mitä 5183: valiokunta tahtoo asettaa. Valiokunta on sitä mieltä, että tällai- 5184: sessa koulussa olisi opettajana opettaja, joka on saanut a 1 e mm a n 5185: k a n s a k o u 1 u n o p e t t a j a 11 e v a a d i t t a v a n o p e t t a- 5186: j a s i v i s t y k sen. Sosialidemokraatit sen sijaan ovat katsoneet, 5187: että tällainen opettaja ei voi opettaa näin vaikeassa koulussa, ja 5188: vaativat sentähden että opettajan tulisi olla ta v a 11 i sen k a n- 5189: s a k o u 1 u s e m i n a a r i n läpikäynyt, olla siis samalla virka- 5190: pätevyydellä varustettu kuin ylemmän kansakoulun opettaja. 5191: Tällaiseen vaatimukseen on montakin pätevää syytä. Ensiksikin 5192: ellei laajennetun alemman kansakoulun opettajan palkkoja aseteta 5193: me 1 koi s ta p a r e mm i k s i kuin alemman kansakoulun opet- 5194: tajien palkat ovat, pyrkivät epäilemättä kaikki alempaan kansa- 5195: kouluun hakukelpoiset opettajat ensi sijassa ta v a 11 i s i i n 5196: alempiin kansakouluihin eikä laaj ennettuihin 5197: alempiin kansakouluihin, koska työ näissä olisi p a 1 j o n v a i k e a m- 5198: p a a. Nämä koulut syrjäseuduilla jäisivät näin ollen huonommille 5199: opettajavoimille. Ja näin käy, vaikka niiden opettajien palkat 5200: asetettaisiin 100 markkaa suuremmiksi kuten valiokunta ehdottaa. 5201: Toinen suuri vaikeus koituu o p e t t a j a i n v a 1 m i s t a m i- 5202: s e s t a. On nimittäin kysymyksessä, missä harjottelisivat näiden 5203: laajennettujen alempien kansakoulujen opettajiksi aikovat semi- 5204: naarioppilaat käytännössä opettamaan tällaisessa vaikeassa kou- 5205: lussa? Kaupunkiin ei saa seminaarin yhteyteen perustaa laajennet- 5206: tua alempaa kansakoulua, joita saa olla vain harvaan asutuilla seu- 5207: duilla. Ja seminaaria taas lienee perin vaikea perustaa niin syrjäi- 5208: selle seudulle, että siellä saisi olla laajennettu alempi kansakoulu. 5209: Opettaja voisi harjoitella vaan seminaarikaupungin alemmassa kan- 5210: sakoulussa; ylemmässä kansakoulussa hän ei pystyisi opettamaan, 5211: kun hänellä ei lopultakaan olisi muuta kuin kaksivuotisen seminaari- 5212: kurssin tiedot. Jos hän taas näin harjoittelisi vain alemmassa kan- 5213: sakoulussa, ei hän pystyisi opettamaan laajennetussa alemmassa 5214: kansakoulussa. Toista on, jos opettaja on käynyt nelivuotisen ylem- 5215: män kansakouluopettajan seminaarin. Silloin on hän harjaantunut 5216: opettamaan ylempää kansakoulua ja voi helposti hoitaa virkaansa 5217: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Näitä seikkoja silmällä 5218: pitäen olemme ehdottaneet laajennetun alemman kansakoulun opet- 5219: tajat asetettavaksi palkkaetuihinsa nähden y 1 e mm ä n kansa- 5220: k o u 1 u n o p et t a j i e n veroisiksi. Siitä kustannukset jonkun 5221: verran nousisivat, mutta ne eivät missään tapauksessa nouse mah- 5222: dottomiin, kun tälläisia opettajia kaikkiaan on vain hiukan yli 700. 5223: Yleinen oppivelvollisuus. 725 5224: 5225: 5226: Porvarien vastahakoisuus niiden heidän rakkaiden syrjäseutu- 5227: jensa valistarniseksi on ollut niin kiihkeä, ettei ole maltettu ollen- 5228: kaan ajatella tätä laajennettujen alempien kansakoulujen opetta- 5229: jain valmistusta. Ainoa selvitys, minkä valiokunnassa olen onnis- 5230: tunut siitä asian käsittelyn aikana saamaan, on se, että •>k y 11 ä se 5231: asia nyt jollain keinoin täytyy voida järjestää!•> 5232: Köyhälistön valistuksen asiaa ei tässäkään ole porvarien taholta 5233: kovin valvottu. Manttaaliporhojen karjanhoitokonsulenttien vir- 5234: kapätevyydestä on varmaan aina pidetty tarkempi huoli kuin 5235: tulevien inhimillisten työjuhtien kasvattajien virkakelpoisuudesta 5236: tässä. 5237: Melkein kaikkein kummallisin kohta osottamaan, miten porvarit 5238: valvovat sen heidän maalaisköyhälistönsä sivistysetuja, on kuiten- 5239: kin se kanta, mille sivistysvaliokunta on joutunut kansakoulujen 5240: j a t k o k u r s s ei h i n nähden. Niitä ehdottaa valiokunta yksi- 5241: vuotisina pakollisiksi kaupungeissa, mutta m a a 1 a i s 1 a p s e t sai- 5242: sivat jäädä niitä ilman ja lopettaa koulunsa jo 13-vuotisina. Kurssit 5243: voitaisiin kuitenkin maalla järjestää helposti ja ilman erikoisia suu- 5244: ria kustannuksia jokaisen ylemmän kansakoulun yhteyteen. Tässä 5245: ei siis ole r a h a 11 i s e s t a vaikeudesta kysymy-s. Mitä kurssien 5246: muuhun puoleen tulee, on niiden hyöty ja tarpeellisuus niin ilmei- 5247: nen, että valiokuntakin .:_ kai vallan vahingossa - toisessa yhtey- 5248: dessä johtuu antamaan niille suosittavan tunnustuksen. Mietin- 5249: tönsä sivulla 16 sanoo valiokunta: »Kansakoulunsa päättänyt 13- 5250: vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää varten kypsynyt, ei luon- 5251: teensa puolesta eikä tietoihinsa nähden. Sitä paitsi vaatii nykyaika 5252: semmoisiakin tietoja, joita ei menestyksellisesti voitane vielä kan- 5253: sakoulussa opettaa, niinkuin jonkinlaista alkeellista yhteiskunta- ja 5254: ammattioppia. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus, joka 5255: kokoaa nuorison parina tai kolmena iltana viikossa yhteen varsin 5256: t a r p e e 11 i n e n ja t a r k o i t u k s e n m u k a i n e n. •> Kaikesta 5257: siitä huolimatta valiokunta kuitenkin v a s t u s t a a kurssien pa- 5258: kollisuutta! Mutta manttaalimiesten ja rahamiesten edustajille 5259: onkin kai tärkeämpää, että 13 vuotta täyttäneet lapsukaiset joutu- 5260: vat h e 1 p p o n a t y ö v o i m a n a h y ö d y t t ä m ä ä n o m i s- 5261: t a v i a 1 u o k k i a ja a j a maan täysi-ikä i s i ä työt t ö- 5262: m i e n a r m e i j a a n, huolimatta siitä että he vielä eivät ole 5263: •>elämää varten kypsyneitä>> kuten valiokuntakin myöntää. Ulko· 5264: mailla, suurissa teollisuusmaissakaan, ei enään k e h d a ta o 11 a 5265: yhtä ahnaita. Useimmissa niistä ulottuu oppivelvollisuusikä täy· 5266: tettyyn I4 vuoteen. 5267: Kuvaavia sivistysvaliokunnan porvarien sivistysharratuksille 5268: ovat myöskin ne monet h a taru u d et, joita se on lakiehdotuk- 5269: seensa laittanut, aivan kun antaakseen kunnille tilaisuuden puikke- 5270: lehtia täyttämästä velvollisuuksiaan. 5271: 726 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5272: 5273: 5274: Sellaisia on lakiehdotuksen 4 §, joka antaa kansakoulunjohto- 5275: kunnille vallan vapauttaa terveydeltään heikon lapsen koulua käy- 5276: mästä m i t e n p i t k ä k s i a j a k s i h y v ä n s ä, ellei lääkärin 5277: todistusta voida hankkia »ilman suuria vaikeuksia>>. Jos on kunnan 5278: koulumenoja kitsasteleva johtokunta - jommoisia herraparatkoon 5279: kyllä tulee olemaan - johtuu se vallan helposti arvelemaan, ettei 5280: todistuksia voida >>ilman suuria vaikeuksia>> hankkia, ja vapa u t- 5281: t a a 1 a p s e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a. Epäilemättä voi 5282: herra Gebhard silloin taas pelastaa nämä seudut saamasta jotakin 5283: niille »pakotettua>> uudistusta, joilta hän niitä niin tahtoo säästää. 5284: Mutta en mene takaamaan, kuinka kiitollisiksi nämä syrjäkyläläiset 5285: jäävät tällaisesta kaksinaamaisesta politiikasta. 5286: Kaiken varmuuden vuoksi on sivistysvaliokunnan porvarillinen 5287: enemmistö kuitenkin tahtonut valmistaa kunnille tilaisuuden päästä 5288: v a 11 a n k i n p e r u s t a m a s t a n o i t a i k ä v i ä k a n s a- 5289: k o u 1 u 1 a i t o k s i a. Oppivelvollisuuslakiehdotuksen 28 § antaa 5290: nimittäin kunnille tilaisuuden r e t t e 1 ö i d ä, m i t e n k a u v a n 5291: tahansa jo oppivelvollisuuden täytäntöönpallo 5292: suun n i te 1m a n 1a a ti misess a. Asia saa kulkea yhä uudelleen 5293: kouluylihallitukseen ja senaattiin, ilman että koskaan tulee lopullista 5294: päätöstä, jos kunta vaan suvaitsee laittaa sellaisen suunnitelman, 5295: jota on mahdoton vahvistaa. Ja näiden syrjäseutukuntien suo- 5296: mettarelaiset kunnallispapat osaavat kyllä sellaistakin, kun vaan on 5297: rakasta rahakukkaroa varjeltava. Porvareilla on ollut t ä s s ä kohdin 5298: kuntien »itsehallinto-oikeuS>> tavattomasti sydämellä, vaikka toisissa 5299: asioissa yksin k u v e r n ö ö r i 11 e k i n annetaan valta sekaantua 5300: asioihin. Vastalauseessa olemme, mahdollisimman paljon säilyttäen 5301: kunnan oikeudet, ehdottaneet senaatille myönnettäväksi vallan 5302: ratkaista asia, mutta vain siinä tapauksessa, että kunta on p y r k i nyt 5303: t i n k i m ä ä n v e 1 v o 11 i s u u k s i s t a a n. 5304: Sellaisten »r e h e 11 i s t e n» kuntien varalle, jotka vallan kouk- 5305: kuilematta tahtoisivat päästä oppivelvollisuuden suorittamisesta, 5306: on valiokunta laatinut 30 §:nsä, jossa s e n a a t i 11 e annetaan valta 5307: antaa kunnalle armonaikaa oppivelvollisuuden täytäntöönpanossa 5308: esim. vaikkapa vaan - m i e s p o 1 v e n a j a k s i ! Enkä ollenkaan 5309: epäile, ettei armollinen senaattimme joillekin kunnille voisi olla 5310: niinkin suosiollinen. Silloinhan se saisi itselleenkin kylliksi aikaa val- 5311: mistella »uudistuksiaan>>, kun aina olisi seutuja, joiden »kypsymättö- 5312: myyteen» voisi taiteen kaikkien sääntöjen mukaisella kädenliikkeellä 5313: viitata, senaattorinkaan tarvitsematta aina yksitoikkoisesti vedota 5314: siihen »Kotkan esimerkkiin». 5315: Toisellaista seikkaa kuin nämä ja monet muut vastalauseessamille 5316: mainitut valiokunnan lakiehdotuksen kohdat, koskee se kanta, jolle 5317: valiokunta on asettunut kysymyksessä u s k o n n o n o p e t u k s e n 5318: m äär äämisest ä o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n p i i r i i n. 5319: Yleinen oppivelvollisuus. 727 5320: 5321: 5322: Valiokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle, että uskontokin 5323: olisi asetettava niiden aineiden joukkoon, joita oppivelvollisuus 5324: käsittää. Tällainen määräys toisi meidän, J:nnen vastalauseen 5325: allekirjoittajien, mielestä niin arveluttavan muutoksen nykyisiin 5326: oloihin, että meidän on puolestamme siihen kerrassaan mahdoton 5327: suostua. 5328: Ennenkuin kumminkaan sitä käyn osoittamaan, on kajottava 5329: erääseen toiseen asiaan, joka on sen yhteydessä. 5330: Oppivelvollisuuden asialle on meistä arveluttavaksi vahingoksi, 5331: jos hyväksytään se valiokunnan plietintönsä perusteluissa, sivulla 5332: 21, esittämä mielipide, että lapsen, joka haluaa suorittaa oppivelvolli- 5333: suutensa kansakoulussa, on pakko ottaa osaa koulun kaikkien 5334: aineiden opetukseen, huolimatta siitä, kuuluvatko ne oppivelvolli- 5335: suuden piiriin vaiko eivät. Jos kerran oppivelvollisuuslaissa luetel- 5336: laan ne aineet, joihin oppivelvollisuus ulottuu, on aivan käsittämä- 5337: töntä, miksi sitte oppivelvollisuudella kumminkin tahdottaisi sitoa 5338: lapsi ottamaan osaa muidenkin aineiden opetukseen. Asia olisi 5339: mielestäni järjestettävä siten, että lakiehdotuksen 2 §:ssä luetellaan 5340: ne aineet, jotka katsotaan yleiseen kansalaissivistykseen ja sen 5341: nojalla oppivelvollisuuteen kuuluviksi. N i i t ä mutta ei muita 5342: m a h d o 11 i s e s t i k o u 1 u s s a o p e t e t t a v i a a i n e i t a, 5343: on lapsen sitte lain 5 §:n velvoittamina mentävä oppimaan kansa- 5344: kouluun. 5345: Kansakoulu on meillä nykyisin aivan h a 11 i n n o 11 i s t e n 5346: a s e t u s t e n v a r a s s a. Sen oppiaineiksi voidaan eduskuntaa 5347: kysymättä määrätä ei yksin venäjänkielet j. m. s., vaan vaikka 5348: kerrassaan mitä hyvänsä. Jos eduskunta nyt suostuu käsittämään 5349: lain 5 §:n siten kuin valiokunnan enemmistö, voi tulla sellainen aika, 5350: ettei k u k a a n v o i p a n n a 1 a s t a a n k a n s a k o u 1 u u n, 5351: jos sen siellä pitäisi oppia mitä aineita 5352: h y v ä n s ä, vaikka mielellään panisi lapsensa samaan kouluun 5353: jos sen tarvitsisi mennä sinne oppimaan v a i n n i i t ä a i n ei t a, 5354: j o t k a e d u s k u n t a o n m ä ä r ä n ny t o p p i v e 1 v o 11 i- 5355: s u u t e en k u u 1 u v i k s i. Siltä kannalta voisi ajatella käyvän 5356: niin, että kaikki oppivelvollisuuden täyttämiseksi rakennetut kalliit 5357: koulut jäisivät seisomaan tyhjinä, ja kansa olisi pakoitettu hankki- 5358: maan oppivelvollisuuslain säätämän opin lapsilleen yksityiskoulujen 5359: tai yksityisopetuksen tietä. Mitään sellaista ei voi tapahtua, jos lain 5360: 5 § käsitetään siten, kuin me sen alusta alkaen olemme käsittäneet, 5361: että nimittäin lapsi on v a i n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n a 1 a i s- 5362: t en aineiden op p i miseksi p ant ava k a n s a- 5363: k: o u 1 u u n, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tai 5364: kotona. 5365: Mitä sitte oppivelvollisuuden p!iriiil._ lgtuluviill. __g~.ineisiin tulee, 5366: · toisi,- kuten jo sanoin, käsittääksemme, uskonnon asettaminen 5367: 728 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5368: 5369: 5370: oppivelvollisuuden piiriin kerrassaan arveluttavan muutoksen nykyi- 5371: siin oloihin. 5372: Vaikka vanhemmat kuuluisivat s a m a a n k i n u s k o n o p- 5373: p i i n kuin koulun opettaja, tapahtuisi epäilemättä useinkin, että he 5374: mitenkään eivät tahtoisi uskoa lastansa tämän opettajan ope- 5375: tettavaksi uskonnossa, niin mielellään kuin lapsen muille tunneille 5376: lähettäisivätkin. Sellaiseen voisi sangen ymmärrettävänä syynä olla 5377: esim. opettajan e r i 1 a i n e n u s k o n n o 11 i n e n k a t s a n t o- 5378: tapa, ehkäpä usein opettajan pinta p u o 1 i ne n tai muu- 5379: t en n u r j a uskon no 11 i suu s k i n, ja v a 11 a n h u o 1 i- 5380: a 5381: m a t t a S i i t ä, V a i k k a V n h e m m a t k U U 1 U i S i V a t- 5382: k i n s a m a n u s k on o p i n t u n n u s t a j i i n k u i n o p e t- 5383: t a j a. Kumminkin tultaisiin tällaiset vanhemmat sakon p a i k o 11 a 5384: velvottamaan viemään lapsensa kouluun. Ainoa keino vanhem- 5385: rnillc:t päästä tällaisesta kamalasta tilasta olisi ottaa lapsensa pois 5386: koulusta. Mutta silloin olisivat he lain mukaan pakotettuja hankki- 5387: maan lapsilleen muuta tietä opetusta, ja sanomattakin on 5388: selvää, että sellainen s u u r i e n k u s t a nn u k s i e n v u o k s i 5389: o 1 i s i k e r r a s s a a n m a h d o t o n t a köyhille v a n h e m- 5390: m i 11 e. He olisivat v a s t o i n k a i k k e a o m a n t u n t o n s a 5391: käskyä pakotettuja pitämään lapsensa koulussa sen uskontotun- 5392: neilla. R i k k a i 11 e kyllä on mahdollista päästä pakonalaisuudesta. 5393: Ja ehkäpä valiokunnan porvarien yksimielisen kannan tässä asiassa 5394: käsittääkin, kun muistaa, että tässä on kysymys vain k ö y h i e n 5395: o m a n t u n n o n p a k o s t a. Varma on, että tämä seikka monille 5396: köyhille uskonnollisille vanhemmille tulisi tekemään oppivelvolli- 5397: suuden s a n o m a t t o m a n k a t k e r a k s i a s i a k s i. 5398: Sinä ehkä hyvinkin pitkänä a;kana, joka kuluu ennenkuin 5399: uskonnonvapaudesta tulee mitään, tulisi tämä pakko edellisten lisäk- 5400: si painamaan myöskin niitä lukuisia vanhempia, joiden nyt uskonnon- 5401: vapauden puutteessa täytyy n i m e 11 i s e s t i k u u 1 u a m i e 1 i- 5402: p i t e i 11 e e n a i v a n v i e r a i s i i n k i r k k o k u n ti i n. Siinä 5403: muodossa tulee puheena oleva pakko häpäisemään maamme koko 5404: sivistyneen maailman silmien edessä, sellaisessa määrässä, että edus- 5405: kunnalla lienee kaikki syy karttaa ehdotettua askelta. Kaikki ne 5406: lukuisat vanhemmat, jotka eivät kuulu evankelis·luterilaiseen kirk- 5407: koon tai maassa luvallisiin protestanttisiin eriuskolaisseurakuntiin, 5408: joutuisivat valiokunnan ehdotuksen mukaan a s e m a a n, j o t a 5409: kenelläkään toisen uskonnollista vakaumusta 5410: h i u k a n k a a n k a n n a t t a v a 11 a i h m i s e 11 ä e i p i t ä i- 5411: s i o 11 a sydäntä mennä säätämään. Sellaiset van- 5412: hemmat olisivat, elleivät jaksa muuten hankkia lapsilleen opetusta, 5413: sakon pako 11 a velvotettuja pitämään lapsia evankelis-luterilaisilla 5414: uskontotunneilla, o 1 k o o n h e i d ä n o m a u s k o n n o 11 i n e n 5415: v a k a u m u k s e n s a m i k ä h y v ä n s ä. Kamalaa on siltä 5416: Yleinen oppivelvollisuus. 729 5417: 5418: 5419: kannalta ajatella esim. lukuisien v a p a a-u s k o i s t e n vanhem- 5420: pien asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää siinä tiedossa, että 5421: uskonnollisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee pa- 5422: raansa kasvattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tun- 5423: teita »taivaan» tulevista >>iloista>> ja »helvetin kauheuksista» ja muusta 5424: samallaisesta. Päivä päivältä näkisivät he, miten lapsen puhdas 5425: mielikuvitus saastuu kaikenlaisista kertomuksista isänsä haureu- 5426: teen vietelleistä tyttäristä, poikansa uhriksi tappamaan valmiista 5427: patriarkasta, toisen vaimon vietelleestä kuninkaasta ja lukematto- 5428: mista muista. Lapsen luonnollisen selvän järjen näkisivät he vähi- 5429: tellen sotkettavan istuttarualla siihen heidän mielestään aikaansa 5430: eläneitä uskonnollisia »totuuksia», joiden katsovat olevan mitä jyr- 5431: kimmässä ristiriidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten »to- 5432: tuuksieru> että tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämänkoke- 5433: muksen kanssa. Kaikki tällainen tieto tuottaisi näille vanhemmille 5434: niin k idut ta v a a tuskaa ja e p ä toivoa, että huolehti- 5435: minen sellaisesta pitäisi jättää joillekin inkvisitsionituomioistuirnille, 5436: mutta ei valiokunnan tavoin ehdottaa eduskunnalle laiksi säädet- 5437: täväksi. 5438: Uskonnon asettamista oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineit- 5439: ten joukkoon on puolustettu sillä, että kansan s i v e e 11 i ne n 5440: kasvatus sitä muka vaatii. Pintapuolinenkin silmäys nykyiseen 5441: uskonnonopetukseen osoittaa kuitenkin, ettei sillä ole se 11 a i s i a 5442: t a r k o i t u k s i a k u i n e r ä ä s e e n m ä ä r ä t t y y n s u u n- 5443: t aan, nim. kasvattaakseen lapset nöyrämielisiksi ja tyytyväisiksi, 5444: tästä »maallisesta murheenlaaksosta» pois ikävöiviksi työjuhdiksi, 5445: jotka ovat >>alamaisia kaikelle inhimilliselle säädylle>> ja >>pelvolla ja 5446: vavistuksella>> noudattavat isäntiensä ja työvontien käskyjä. Ny- 5447: kyinen ·yhteiskunta köyhyyksineen ja kurjuuksineen selitetään 5448: olevan jumalan sellaiseksi luoma, niin että sen epäkohtiakin vastaan 5449: taisteleminen olisi >>jumalan tahtoa» vastaan taistelemista. Kai- 5450: kellainen »himoitseminen>> kielletään ja lapsi opetetaan tyytymään 5451: siihen, mitä hänellä on. Sitä mukavamminhan voivat silloin tietysti 5452: ne, jotka ovat »himoinneet» tavaraa ja kultaa ja korkeita virkoja, 5453: nauttia elämästä ja nauraa partaansa niille, jotka e i v ä t >>himoitse». 5454: Uskonnonopetuksen tarkoituksen kaikessa räikeydessään paljastaa 5455: yksin alkuopetuskomiteankin lausunto. Mietintönsä 37 sivulla se 5456: selittää: »Uskonnonopetuksen poistaminen toisi mukanaan siveelli- 5457: sessä suhteessa arvaamattomia seurauksia. Ylemmissä piireissä 5458: saatetaan uskonnon ulkonaisesti sivistävää merkitystä korvata 5459: tieteellä, taiteella ja hienostuneena seurusteluelämällä, mutta kansan 5460: alemmat kerrokset, jotka usein (!) ovat riippuvaisia ainoastaan 5461: uskonnon ihrnistyttävästä vaikutuksesta, jäisivät raaistumiselle 5462: alttiiksi>>. Y 1 e m p i e n piirien siveyttä rakennetaan siis t i e t e e 11 ä 5463: -- -ja_t_a i tee 11 a, mutta >>a 1 e m p a (1---karrs a a>>-varjellaan maistu· 5464: 730 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5465: 5466: 5467: masta, antamalla sen kuulla B i 1 e a m i n a a s i n m i e t e 1 m i ä 5468: ja kertomuksia J o on a a s ta v a 1 a s k a 1 a n v a t s a s s a ja 5469: muusta samanlaisesta tai sitten korkeintaan hurskastelevia saarnoja 5470: n ö y r y y d estä ja t y y t y v ä i syydestä, joitten jäljet 5471: nykyaikainen elämä kuitenkin pian pyyhkäisee työläisistä pois. 5472: Mielipiteemme hyväksymistä vastaan muistuttaa valiokunnan 5473: enemmistö, että se viivyttäisi oppivelvollisuusasian ratkaisua vie- 5474: mällä asian k i r k o 11 i s k o k o u k s e e n lausunnon saantia varten, 5475: kun uskonnonopetuksen asema koulussa muka sen vuoksi tulisi 5476: muutettua. Mutta vaikkapa niin olisikin, ei se suinkaan oikeuttaisi 5477: hyväksymään n i i n t u i k i o i k e u d et o n t a säädöstä, kuin 5478: puheena olevaa. Mutta muuten näyttää mahdottomaltakin selittää, 5479: että uskonnonopetuksen asema kouluissa muuttuisi, ellei uskontoa 5480: asetettaisi oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineiden joukkoon. 5481: Ne lapset, jotka kävisivät koulua vapaaehtoisesti, ellei oppivelvolli- 5482: suutta olisi, ne tietysti ottaisivat joka tapauksessa osaa kaikkien 5483: aineitten opetukseen oppivelvollisuudenkin aikana. Lapset eivät 5484: tietysti vanhempien tahdotta saisi jäädä minkään opetusaineen 5485: tunneilta pois; h ei d ä n t u 1 i s i »k ä y d ä k o k o k a n s a- 5486: k o u 1 u~, j o s v a n h e m m a t s i t ä t a h t o v a t, v a 11 a n 5487: k u t e n n y t k i n. N i i t ä 1 a p s i a varten vaan, jotka vapaaehtoi- 5488: sesti eivät kouluun missään tapauksessa mene säädetään oppivelvol- 5489: lisuus eräisiin kansalaissivistykselle välttämättöminä pidettyihin 5490: aineisiin nähden. Nykyisen koululaitoksen sellaisenaan jättää ehdo- 5491: tuksemme siis koskematta eikä niin ollen mielestämme missään ta- 5492: p a u k se s s a vaadi k i r k o 11 i s k o k o u k s e n 1a u sun t o a. 5493: Mutta samaa ei suinkaan voi sanoa v a 1 i o k u n n a n e h d o- 5494: t u k se s t a. Kuten yllä olemme nähneet, koskisi sen ehdottarua 5495: säädös varsin arveluttavalla tavalla lukuisain henkilöiden u· s k o n- 5496: n o 11 i s t a v a p a u t t a ja saattaisi ehkä hyvinkin antaa kirkolle 5497: aihetta ryhtyä suojaamaan jäseniään moiselta omantunnon 5498: p a k o 1 t a, niin vähän kuin kirkko muuten omantunnon pakkoa 5499: kammookin. Mutta asialla on sen lisäksi toinenkin samallainen puoli. 5500: Valiokunnan oppivelvollisuuden lakiehdotuksen 24 ja 25 §:n mukaan 5501: ovat kansakoulujohtokunnat tai toisessa tapauksessa kouluylihallitus. 5502: oikeutettuja v a 1 v omaan kotiopetusta oppi v e 1 v o 1- 5503: 1 i s u u d e n p i i r i i n k u u 1 u v i i n a i n e i s i i n n ä h d e n. 5504: Jos u s k o n t o luetaan näiden aineiden joukkoon, saavat yhteis- 5505: kunnan viranomaiset siis oikeuden sekaantua k i r k o 1- 5506: 1 i s t e n k o u 1 u j e n u s k o n n o n o p e t u k s e e n k i n. Siitä 5507: voi tulla kerrassaan ikäviä rettelöitä, joista ei ainakaan uskonto kai 5508: tulisi hyötymään. Sellaisena asia epäilemättä koskee v a 1 t i o n 5509: j a k i r k o n v ä 1 i s i ä s u h t ei t a ja vaatisi kirkkolain 5510: 455 §:n mukaan kirkolliskokouksen lausuntoa. Koko tämä ikävä 5511: mutka kirkolliskokoukseen vältetään, jos tässä kohdin hyväksytään 5512: Yleinen oppivelvollisuus. 731 5513: 5514: 5515: vastalause eikä aseteta uskontoa siihen oppivelvollisuuden alaisten 5516: aineiden luetteloon, joka valiokunnalla on oppivelvollisuuslakiehdo- 5517: tuksensa 2 §:ssä. Se, mitä uskonnollisista liikkeistä täytyy tietää, 5518: voidaan aivan helposti opettaa oikeassa yhteydessään muiden ainei- 5519: den, ennen kaikkea tietysti historian, yhteydessä. 5520: Toivon, että vastalauseemme sekä tässä että muissa kohdin 5521: suuressa valiokunnassa ja eduskunnassa, enemmän kuin sivistysvalio- 5522: kunnassa, tapaa porvaripuolueissa joitakin jälkiä siitä »köyhälistö- 5523: ystävyydestä>> ja muista yhtä kauneista avuista, jotka ovat por- 5524: variemme sydäntä niin lähellä - ainakin vaaliaikana. 5525: 5526: Puhemies: Koska useita puheenvuoroja on pyydetty ja 5527: kello lähentelee II:sta, niin huomautan että puhemiesneuvostossa 5528: tänään arveltiin ehkä olevan syytä koettaa jatkaa istuntoa jonkun 5529: verran yli klo II, (»Ei>>-huutoja!) kenties klo r2:een asti, varsinkin 5530: jos olisi toiveita saada tämän päivän päiväjärjestyksessä olevat asiat 5531: käsitellyiksi; sillä muussa tapauksessa täytyy pitää erityinen istunto 5532: huomenna klo 6, jolloin esitetään tämän päivän käsittelemättä jää- 5533: neet asiat. Ehkä päätetään ensin tästä istunnon jatkamisesta. 5534: Keskustelu: 5535: Ed: K a r e s: Kun aivan selvältä näyttää, että ei edes tämä asia, 5536: joka nyt on esillä, tule keskustelluksi vaikka istuntoa jatkettaisiin 5537: kello 12, tuskinpa vaikka istuisimme kello 3 asti aamulla, niin näyt- 5538: tää minusta sopivammalta, että istunto lopetetaan työjärjestyksen 5539: määräämänä aikana, nyt kello I I (Hyvä!). 5540: 5541: Ed. S o h 1 b e r g: Jag anhåller, att plenum måtte fortsättas, 5542: och att vi skulle göra diskussionen så kort som möjligt för att kunna 5543: slutbehandla ärendet i dag. 5544: 5545: Ed. W u o r i m a a: Kun tämä enstmamen puhuja käytti jo 5546: lähes tunnin aikaa tässä kysymyksessä, jotenka minäkin luulen, 5547: ettei ole mitään toivoa, että pääsemme täältä pois ainakaan ennen 5548: kello 3, niin minä kannatan ed. Karesta ja toivon, että lopetetaan 5549: nyt ja huomenna alotetaan uusilla voimilla. 5550: 5551: Ed. V. T. Rose n q v i s t: Man kan ju nog uttala önsknings- 5552: målet att diskussionen måtte blifva så kort som möjligt, men jag 5553: tror knappast, att någon kommer att följa detta önskningsmål. Under 5554: sådant förhållande understöder jag dem, som vilja att frågan ajour- 5555: neras till i morgon. 5556: 5557: Keskustelu istunnon jatkamisesta julistetaan päättyneeksi. 5558: 732 Istunto 2 p. lokakuuta 1908. 5559: 5560: 5561: Puhemies: Ennenkuin asiasta äänestetään, pyydän huo- 5562: mauttaa, että kaikissa tapauksissa tulevat asianomaiset pöydälle- 5563: panot tänä iltana suoritettaviksi. 5564: 5565: Äänestys ja päätös: 5566: 5567: Ken tahtoo että istunto keskeytetään kello II, äänestää >)jaa>>. 5568: jos >>ei>> voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa kello 12:een. 5569: Jaa-äänet ovat voitolla. Siis on päätetty keskeyttää istunto. 5570: 5571: 5572: 5573: 8-19) Pöydälle panot: 5574: 5575: Esitetään ja pannaan pöydälle 5576: Puhemiehen esityksestä asiat n:ot 8) ja 9), jotka koskevat bud- 5577: gettiasioita, 5578: huomispäivän istuntoon, 5579: sekä samoin asiat n:ot 15) ja 16), jotka koskevat toinen määrä- 5580: rahaa koulukeittojen järjestämiseksi, toinen valtioavun korotta- 5581: mista Kansan Näyttämölle. 5582: Muut asiat, nimittäin n:ot 10), rr), 12), 13), 14), 17), 18), ja 19) 5583: pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon. 5584: I,oppuosa asioita siirretään huomispäivän istuntoon. 5585: 5586: 5587: 5588: Vapautusta saa ed. Söderholm huomispäivän istunnosta. 5589: 5590: 5591: 5592: Seuraavat istunnot ovat huomenna klo 6 i. p. sekä ensi tiistaina 5593: klo 12 päivällä. 5594: 5595: Istunto päättyy klo rr,o5 illalla. 5596: 5597: 5598: Pöytäkirjan vakuudeksi: 5599: Ph. Suuronen. 5600: 25. Lauvantaina 3 p. lokakuuta 5601: klo 6 i. p. 5602: Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies edustaja Sirola. 5603: 5604: Päiväjärjestys: 5605: Ilmoituksia: 5606: Ensimmäinen käsittely: 5607: 1) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee paloviinan 5608: valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä. 5609: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o II, Valtiovarainvaliokunnan 5610: mietintö N:o 5· 5611: z) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee suostunta- 5612: veroa mallasjuomain valmistamisesta. 5613: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan 5614: mietintö N:o 6. 5615: 5616: Ainoa käsittely: 5617: 3) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat määrärahan myöntä- 5618: mistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille sekä 5619: köyhien oppilaiden vaatetusavuksi. 5620: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Käkikosken 5621: y. m. anomusehdotus N:o 55; ed. Peltosen y. m. anomusehdotus 5622: N:o 95 ja ed. Lanton y. m. anomusehdotus N:o 74 (Liitteet VI siv. 5623: 14-83)· 5624: 4) Anomusehdotus, joka tarkoittaa vuotuisen valtioavun korot- 5625: tamista Kansan Näyttämö nimiselle teatterille. 5626: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6; ed. Kirjarinnan 5627: y. m. anomusehdotus N:o 195 (Liitteet VI siv. 128-129). 5628: 5629: Ensimmäinen käsittely: 5630: 5) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli- 5631: --Suuden-säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia. 5632: 734 Istunto 3 p. Jokakuuta 1908. 5633: 5634: 5635: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen y. m. 5636: edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30). 5637: 6) a) Edotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. 5638: b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä. 5639: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. 5640: Laineen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31). 5641: 5642: Ainoa käsittely: 5643: 7) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan- 5644: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai 5645: palstatiloiksi. 5646: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7;ed. Kivi- 5647: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68). 5648: 8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta- 5649: misesta. 5650: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kaira- 5651: mon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91). 5652: 5653: 5654: 5655: 5656: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Airola, Antila, 5657: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, Pohjanpalo, Sipponen, Torppa 5658: ja Ängeslevä. 5659: 5660: Ilmoitusasiat: 5661: Vapautta tämän päivän täysi-istunnosta saavat ed. Arajärvi, 5662: Pykälä, Rajala, Mömmö, Wiljakainen, A. Jokinen ja Airola yksi- 5663: tyisten asiain takia, sekä täksi päiväksi ja maanantaiksi ed. Sivenius. 5664: 5665: Kunnalllslainsäädännö.n uudistamista koskevien lakiehdotusten käsittely. 5666: 5667: V a r a p u h e m i e s : Eduskunta on puhemiesneuvostoon lähet- 5668: tänyt ed. Tainion ehdotuksen, joka tarkoitti sellaisen lisäyksen 5669: tekemistä työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät 5670: kunnallisvaliokunnan mietintöön N:o 1, käsiteltäisiin suuressa valio- 5671: kunnassa heti mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä estä. Puhemies- 5672: neuvoston puolelta ilmoitetaan, että se on tämän asian käsitellyt 5673: eikä omasta puolestaan ole katsonut voivansa puoltaa tätä ehdotusta, 5674: ~yystä että useat tärkeät lakiehdotukset, jotka nykyään ovat suureen 5675: valiokuntaan lykätyt, ovat jo aikaisemmin perinpohjaisesti valmis- 5676: tellut (kuten kyytilakiehdotus ja erinäiset elinkeinolain muuttamista 5677: tarkoittavat lakiehdotukset), joista edellisille valtiopäiville on an- 5678: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 735 5679: 5680: nettu arm. esitykset ja senvuoksi ovat näillä valtiopäivillä saatavat 5681: loppuun käsitellyiksi; että ne lakiehdotukset varmasti jäisivät päät- 5682: tämättä, jos kunnallislakiehdotukset, joiden tärkeyden puhemies- 5683: , neuvosto kyllä tunnustaa, mutta jotka ovat vähemmän valmisteltuja, 5684: tulisivat suuressa valiokunnassa edellä muiden käsiteltäviksi; että toi- 5685: selta puolen on aivan epätietoista, joutuisivatko edes nuo kunnallis- 5686: lait, ne kun ovat laajaperäisiä ja mielipiteet niistä sangen eriäviä, 5687: valmistumaan näillä valtiopäivillä, vaikkapa ne ed. Tainion ehdo- 5688: tuksen mukaisesti tulisivatkin suuressa valiokunnassa käsiteltäviksi; 5689: sekä että täten eduskunnan työn tulokset jäisivät melkoista vähem- 5690: miksi kuin muuten. 5691: Keskustelu: 5692: 11 5693: Ed. T a i n i o: Puhemiesneuvoston enemmistö on asettunut 5694: kunnallislain viivyttämistä puoltavalle kannalle, kuten jo ennakolta 5695: voi arvatakin. Sen nuorsuomalaisetkin jäsenet, paria poikkeusta 5696: lukuun ottamatta, ovat äänestäneet viivyttämisen puolesta, kuten 5697: olen kuullut, ja siten asettuneet aivan samalle kannalle kuin ed. 5698: Gebhard ja suomettarelainen puolue yleensä. Tämän asian kiirehti- 5699: miseen nähden ei näiden porvarillisten ryhmien keskuudessa ole 5700: olemassa mitään eroa. Vaikka tältä puhujalavalta on hieman ivailtu 5701: ed. Gebhardin esitystä ja sanomalehdissä on suomettarelaisten me- 5702: nettelyä hiukan oudoksuttu, on nuorsuomalainen puolue itse asiassa 5703: asettunut aivan samalle kannalle kuin keskustakin. Se jo tämän 5704: puhemiesneuvoston päätöksen kautta antaa koko maalle tiedoksi, 5705: ettei senkään mielestä ole laisinkaan tärkeätä eikä edes suotavaa- 5706: kaan, että kunnallislakiehdotukset saataisiin jo tällä istunto- 5707: kaudella käsitellyiksi. Edellisessä istunnossa minä erittäin vetosin 5708: nuorsuomalaisiin edustajiin ja huomautin, että heistä riippuu, saa- 5709: daanko nämä lakiehdotukset tällä istuntokaude11la käsitellyiksi, ja 5710: nyt he ovat antaneet edustajainsa kautta puhemiesneuvostossa 5711: tähän vetoamiseen jyrkästi kieltävän vastauksen. Porvaristomme 5712: näyttää siis olevan sangen yksimielinen tässä asiassa. Aina kun 5713: esiintyy joku tärkeä lakiehdotus, joka porvariston luokkavaltaa 5714: vähentäisi, silloin saamme havaita. ettei sellaisen asian lopulliseen 5715: päätökseen saattamisella mitään kiirettä olekaan. Olen kuullut lau- 5716: suttavan, että tämän porvariston menettelyn tarkoituksena ja varsi- 5717: naisena aiheena olisi toivo, että taantumus yleisessä mielipiteessä 5718: kävisi voimakkaammaksi, kuin mitä se nyt on, että ennen pitkää 5719: tultaisiin koko porvariston leirissä yksimielisiksi siitä, että ohjel- 5720: missa on luvattu liian paljon. Koko porvaristo aikoo siis noudattaa 5721: ed. Schybergsonin antamaa esimerkkiä, että vedetään suuri risti 5722: kaikkien ohjelmien yli. 5723: ____ Niin hartaasti kuin meidän taholtamme _Dlisi _toi1ffiitukin näitten 5724: lakiehdotusten toteutumista, niin tuskin sittenkään on syytä kovin 5725: 736 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 5726: 5727: 5728: paljon tätä porvariston suunnittelua pahotella. Eiköhän lopputu- 5729: lokset siitä sittenkin koitune kansanvaltaisuuden ja sosialidemo- 5730: kraattisen puolueen hyväksi. Tämä tällainen menettely parahiten 5731: avaa kansalaisten silmät, kaikkien niitten silmät, jotka ohjelma- 5732: lupauksiin luottaen, luottaen porvariston kansanvaltaisuuteen, ovat 5733: sille luottamuksensa ja äänensä vaaleissa antaneet. Meille tällä 5734: tavalla annetaan käsiin sangen hyvä agitatsiooniase. Me emme ole 5735: sitä toivoneet, olisimme toivoneet, että sitä meille ei annettaisi, mutta 5736: jos se meille tällä tavoin annetaan, niin olkaa varmat, kyllä me 5737: osaamme sitä myöskin hyväksemme käyttää (Hyvä!). 5738: Hämmästystä ei saattanut olla herättämättä puhemiesneuvos- 5739: ton lausunnossa ilmenevä ajatus, että vaikka nyt jo lähetettäisiin 5740: nämä kunnallislakiehdotukset ~uureen valiokuntaan, että ne sitten- 5741: kään eivät siellä voisi tällä istuntokaudella valmistua. Jollei tahal- 5742: lista suunniteltua jarrutustyötä tehtäisi, niin olisihan aivan varma, 5743: että tavallisella työkiireellä, tavallista työsuunnitelmaa noudattaen 5744: nämä kaikki sittenkin saataisiin läpi. Mutta jos tarve vaatisi, voi- 5745: taisihan työtä jouduttaa, voitaisihan suuren valiokunnan kokouk- 5746: sia pitää paljon useammin ja ahkerammin kuin tähän saakka. 5747: Voivathan kaikki ne valiokunnat, joilla ei ole käsiteltävänä armol- 5748: lisia esityksiä lopettaa työnsä tällä istuntokaudella, koska niitten 5749: työ kuitenkaan ei ehtisi tulla eduskunnassa käsiteltäväksi, lukuun- 5750: ottamatta anomusasioita, joita ei tarvitse suureen valiokuntaan 5751: laisinkaan lähettää. Tällä tavalla kiinnittämällä erityistä huomiota 5752: kunnallislakiesityksiin, ei voi olla pienintäkään epäilystä, ettei niitä 5753: saataisi loppuunsuoritetuksi, jos vaan olisi pienintäkin hyvää halua 5754: ja tahtoa siihen suuntaan. Tämä tällainen puhemiesneuvoston lau- 5755: suma epäilys osoittaa, että hyvää tahtoa puuttuu, että tultaisiin 5756: jarrutuskeinoj a käyttämään. 5757: Jos esittämälläni tavalla työtä kiirehdittäisiin, niin olenpa aivan 5758: varma, että ehdittäisiin suorittaa vielä maalaisten kipeästi kaipaama 5759: kyytilakikin. Minä käsitän aivan hyvin useitten maaseutuedusta- 5760: jain toiveet siinä suhteessa, mutta tämä minun ehdotukseni ei lai- 5761: sinkaan estäisi kyytilain käsittelemistä. Jollei, sen käsittelyyn muita 5762: esteitä tule, aivan hyvin vielä siitäkin selvittäisiin, kun näihin tär- 5763: keimpiin ja enimmän toivottuihin asioihin kiinnitetäisiin tarpeellista 5764: huomiota. 5765: Se väite, että eduskunnan lainsäädäntötyö jäisi vähäisemmäksi, 5766: jos tämä minun ehdotukseni hyväksyttäisiin, on käsittämätön. Ei 5767: ainakaan rahvas pitkin koko maata sillä tavalla asiaa käsitä. Niitten 5768: mielestä jääpi lainsäädäntötyömme vähäiseksi, perin vähäiseksi, 5769: jollei saada kunnallislakia menemään lävitse. Sitä kansa odottaa, 5770: sitä kaivataan välittämättä niistä vakuutuksista, joita ed. Gebhard 5771: aikaisemmin täällä toi esille, etteivät muka nämä lakiesitykset maa- 5772: seuduilla niin erittäin kipeästi toivottuja olisi. Toisenlaisiin koke- 5773: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 737 5774: 5775: muksiin ovat toiset tulleet maaseudun väestön keskuudessa liik- 5776: kuessaan ja keskustellessaan heidän kanssaan eduskuntatyöstä. 5777: Paljoa suurempaa tyytyväisyyttä ja luottamusta eduskunnan 5778: kykyyn, luottamusta yleensä parlamenttaariseen edistykseen, syn- 5779: tyisi koko Suomen asujamiston keskuudessa, jos kaksi tällaista 5780: suurta lakiehdotusta kuin maanvuokralaki ja kunnallislaki voitaisiin 5781: tällä istuntokaudella saada suoritetuksi. 5782: Puhemiesneuvoston epäävästä lausunnosta huolimatta minä en 5783: vielä kuitenkaan ole aivan toivoton esitykseni suhteen. Minä ·en 5784: usko, että kaikki porvariedustajat täällä asettuisivat sitä tukemaan. 5785: Mutta minä rohkenen odottaa, että täällä kuitenkin löytyy useita, siksi 5786: useita kuin tarvitaan enemmistön muodostamiseksi, siksi kansan- 5787: valtaisia, että, vastoin puoluejohtajiensa kavalia suunnitelmia, roh- 5788: kenisivat puolustaa minun esitystäni ja sen kautta tyydyttää kan- 5789: san hartaimpia toiveita. 5790: 5791: Ed. John He d b e r g: Jag har anhållit om ordet för att 5792: protestera emot det sätt, hvarpå hr Tainio här utlagt syftet med 5793: förhandlingarna vid denna landtdag, och det - jag måste säga 5794: förnärmande sätt hvarpå han bemött hela grupper utaf represen- 5795: tanter. Det torde väl icke finnas mången bland oss, som icke är 5796: öfvertygad därom, att äfven om talmanskonferensen hade kommit 5797: till ett annat beslut, kommunallagen därigenom icke varit hjälpt 5798: långt framåt, emedan tiden numera verkligen är så knapp, att de 5799: nådiga propositionerna, af hvilka ännu icke alla inkommit till kam- 5800: maren eller till stora utskottet, knappast hinna komma under be- 5801: handling. Men vare härmed huru som hälst, så är det väl något 5802: djärft att likt hr Tainio ställa sig såsom mästare öfver hela grupper 5803: af folkets valda representanter. J ag kan icke fiistå annat, än, att 5804: hvar.och en här handlat efter sin bästa öfvertygelse och efter hvad 5805: han förstår vara förenligt med folkets bästa. Om ett ärende icke 5806: hinner afgöras. vid en landtdag, så är det ju numera hos oss ingen 5807: svår olycka, emedan landtdagarna upprepas hvarje år. Man måste 5808: besitta så mycken moderation, så mycket förstånd, att man inser, att 5809: det icke gagnar till något, att ondgöra sig och utfara i beskyllningar 5810: mot andra. Det förefaller mig såsom otvifvelaktigt, att hr Tainio i 5811: icke' ringa grad skadat den sak, hvilken han här ville främja (Från 5812: venstern: >>Ei kuulu>>). Jag kan icke göra min röst mera bärande än 5813: hvad den är, men jag sade, att jag är öfvertygad om, att hr Tainio 5814: mera skadat än gagnat sin sak med det andragande han här alldeles 5815: nyss höll. 5816: 5817: Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minun puheenvuoroni tulee 5818: -man·myöhään. Aikomukseni oli esittää että;-sitl:eii Kun vasemmisto, 5819: 47 5820: 738 Istunto 3 p. lokakuuta 1::!08. 5821: 5822: 5823: ed. Tainion johtamana, on saanut tyhjennetyksi tavallisen haukku- 5824: mavarastonsa, asiasta äänestettäisiin. 5825: 5826: Ed. von A 1 f t h a n : Enligt stadgandena i I6 § utaf arbets- 5827: ordningen åligger det talmanskonferensen att göra de framställningar, 5828: som den kan finna nödiga för att på det bästa sättet anordna landt- 5829: dagens arbetsordning och arbetsplan. Det är ju påtagligt att när 5830: landtdagen i går till talmanskonferensen hänsköt hr Tainios för- 5831: slag att med företrädesrätt behandla frågan om reform utaf 5832: kommunallagstiftningen, talmanskonferensen därvid hade att iakttaga 5833: de stadganden, som arbetsordningen innehåller. Och det synes mig 5834: att talmanskonferensen, som har slutat med att afstyrka hr Tainios 5835: förslag, härvid sakligt har träffat det riktiga. Såsom jag redan 5836: under gårdagens debatt antydde, återstår det för landtdagen icke 5837: annat än att välja emellan en ofruktbar, icke till slutligt resultat 5838: förande behandling utaf kommunallagen eller att slutföra behand- 5839: lingen utaf särskilda redan väl förberedda lagförslag, utaf hvilka ett 5840: flertal på det närmaste beröra arbetarklassens och på samma gång 5841: vår iudustris intressen. Då vi nu stå i beråd att skrida till en vidlyftig 5842: ombyggnad af vårt samhälle i många, för att icke säga i alla afseenden, 5843: så torde det vara en sak, om hvilken vi alla kunna vara eniga, näm- 5844: ligen att denna ombyggnad kommer att kräfva enorma kostnader, 5845: mycket penningar, mycket statsmedel. Kunna vi icke åstadkomma 5846: de nödiga medlen för att förverkliga våra önskningar på olika om- 5847: råden af det sociala lifvet, så stannar det vid tom<t önskningar - 5848: de kunna ju icke sättas i verket. Det viktigaste villkoret för att 5849: vi verkligen icke endast skola bygga om vårt samhälle på pap- 5850: peret och i paragrafer utan i det lefvande lifvet, är, att ordna 5851: våra förhållanden sålunda, att de nödiga penningemedlen finnas till 5852: hands. Och de nödiga penningemedlen kunna icke fås annorlunda 5853: än sålunda, att vårt lands nationella produktion på snart sagdt 5854: alla områden höjes, att vår industri blir större, vår skatteförmåga 5855: större, för att vi sålunda må gå i land med de kostnader, som ombygg- 5856: naden framkallar. I sådant afseende är det verkligen brådskande och 5857: trängande nödvändigt, att få lagstiftning till stånd på sådana områden, 5858: som på det närmaste beröra vår arbetsverksamhet och vårt industriella 5859: lif. De af socialutskottet utarbetade viktiga lagförslagen, som nu 5860: föreligga bordlagda hos stora utskottet, äro egnade att i sådant afseende 5861: verka synnerligen gynnsamt. Jag skulle hålla före att, om vi bedömde 5862: förhållandena rent sakligt och lämnade de kära agitationsmedlen å sido, 5863: dessa frågor till sin natur och sitt väsende äro verkligen brådskande, 5864: medan frågan om den korumunala rösträtten och de öfriga korumunala 5865: förhållandenas omgestaltning mycket väl kan vänta ett år eller par, 5866: eller kanske flere, med villkor att denna lag, en gång genomförd, 5867: verkligen blir riktig, förnuftig och planmässigt uppställd med nog- 5868: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 739 5869: 5870: grannt iakttagande af alla de omständigheter, som härvid böra tagas 5871: i betraktande. Under sådana förhållanden tala alla skäl för att 5872: främst slutligt behandla särskildt de från socialutskottet till stora 5873: utskottet hänskjutna ärendena, emedan desamma äro i ett förberedt 5874: skick, medan däremot frågan om kommunalreformen ännu icke är 5875: mogen till afgörande. Den är alldeles för illa, för hastigt och för slarfvigt 5876: beredd, för att kunna göras till föremål för slutlig lagstifning. Och 5877: särskildt på grund af den ofullständiga beredning, frågan ännu har 5878: fått, kan den ingenting förlora, men vinna allting på att vänta. 5879: J ag finner sålunda alla såväl formella som sakliga skäl tala för ett 5880: sådant förfarande, som talmanskonferensen tillstyrker, och ber att 5881: få för min del uppmana landtdagen att godkänna denna framställning. 5882: 5883: Ed. S t å h 1 b e r g: En tahdo ryhtyä niihin syytöksiin ja soi- 5884: mauksiin, joita ed. Tainio tapansa mukaan taaskin on esiintuonut. 5885: Mainitseuhan vain, että nuorsuomalainen edustajaryhmä ei ole teh- 5886: nyt mitään päätöstä kunnallisasian käsitteleruisestä suuressa valio- 5887: kunnassa, ja siihen kuuluvat puhemiesneuvoston jäsenet eivät sen- 5888: tähden ole siellä esiintyneet tämän ryhmän mielipiteen edustajina. 5889: Omasta puolestani olen sitä mieltä, että valtiopäivätöiden säännölli- 5890: selle menolle epäilemättä on tärkeä, että lakiehdotuksia suuressa 5891: valiokunnassa käsitellään siinä järjestyksessä, kuin eduskunta ne 5892: suuren valiokunnan käsiteltäväksi lähettää, jollei ole aivan erityistä 5893: syytä tästä säännöllisestä järjestyksestä poikkeamaan. Jos nyt ed. 5894: Tainion ehdotus puhemiesneuvoston lausunnon mukaisesti jäisi hy- 5895: väksymättä, niin sen kautta ei olisi määrätty, että kunnallisasiaa 5896: ei saa ottaa muussa kuin säännöllisessä järjestyksessä siellä käsitel- 5897: täväksi, vaan tämä jäisi suurelle valiokunnalle avonaiseksi. Mieles- 5898: täni olisi suotava, että suuri valiokunta ottaisikin kunnallisasian 5899: heti ensimäiseksi käsitelläkseen yleistä keskustelua varten, jotta saa- 5900: taisiin siinä selville, katsooko suuri valiokunta tarpeelliseksi asian 5901: palauttamisen erikoisvaliokuntaan, jotakin sellaista lausuntoa var- 5902: ten, joka vaikuttaa lakiehdotuksen käsittelyyn yleensä. Se seikka 5903: voitaisiin heti ratkaista eikä jäädä niin kauaksi, että sittemmin aika 5904: olisi liian myöhäinen tuollaisenlausunnon saamiseen. Mutta tällaisen 5905: päätöksen jälkeen olisi asioita siellä säännöllisessä järjestyksessä 5906: käsiteltävä. En nim. pidä niin vähän mahdollisuuksia olevan asiain 5907: joutumisesta näillä valtiopäivillä kuin puhemiesneuvoston lausun- 5908: non perusteluista näyttää, vaan selvää on, että ne asiat, jotka ovat 5909: suuressa valiokunnassa, ennen kunnallisasiaa tulleena, saadaan siellä 5910: käsitellyksi verrattomasti lyhyemmässä ajassa kuin kunnallisasia. 5911: Siellä ei muistaakseni ole enää muita aikaisempia asioita käsittele- 5912: mättä kuin kyytilaki, elinkeinolakiasiat ja pieni metsästysasetuksen 5913: muutosta koskeva asia. Luulen, ettei olisi mahdotonta saada näillä 5914: -vaffiopäivillä kä:sitellyiksi sekä näma asiat-että.- kunnallisasia, jos 5915: 740 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 5916: 5917: 5918: vaan niiden käsittelyä suuressa valiokunnassa ei viivyteltäisi turhan 5919: pitkillä puheilla, niinkuin kunnallisasiaa eduskunnan täysi-istun- 5920: nossa on viivytelty. 5921: 5922: Ed. A h 1 r o o s: Då en rättvisare kommunalreform är en utaf 5923: de lagstiftningsakter, våra mindre bemedlade folklager mest sakna, 5924: dristar jag understöda förslaget om att nu ifrågavarande lagförslag 5925: toges till först till stora utskottets behandling, där ej nådiga propo- 5926: sitioner ställa hinder i vägen. J ag hoppas i likhet med hr Ståhlberg, 5927: att med god vilja äfven andra lagförslag hinna blifva behandlade. 5928: 5929: Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Kannatan ed. Tainion ehdotusta ja 5930: ja huomautan samalla, että tässä itse asiassa on kysymys kunnallis- 5931: lain tappamisesta tai kunnallislain mahdollisesti näillä valtiopäivillä 5932: valmistumisesta. Sillä jos eduskunta nyt antaa ed. Tainion ehdo- 5933: tuksen johdosta hylkäävän päätöksen, niin seurauksena tulee ehdot- 5934: tomasti olemaan se, että myöskin suuri valiokunta tulee antamaan 5935: siitä hylkäävän päätöksen. Suuren valiokunnan porvarilliset jäsenet 5936: tulevat pitämään eduskunnan päätöstä jonkinlaisena ennakkopää- 5937: töksenä ja nojautuvat siihen. Sillä se keskustelu, joka tästä asiasta 5938: tänäpäivänä suuressa valiokunnassa tapahtui, oli omiaan osoitta- 5939: maan, että suuressa valiokunnassa olevilla porvarillisilla johtomie- 5940: hillä ei ole pienintäkään halua saattaa kunnallisasia ed. Tainion ehdo- 5941: tuksen mukaisesti käsittelyn alaiseksi. 5942: 5943: Ed. A h m a v a a r a : Ed. Tainio tässä vakuutteli, että kaikki 5944: porvarilliset ovat tässä asiassa yhtä mieltä januttamassa kunnallis- 5945: lakiehdotusta. Voin tähän vakuutukseen lisätä, että koko Suomen 5946: yksikamarinen eduskunta on yhtä mieltä tässä jarrutuksessa (Va- 5947: lettal), toiset vaan vähän rehellisimmillä syillä kuin toiset. Sosialide- 5948: mokraatit tahtovat puhetulvalla tappaa nämä kunnallislakiehdo- 5949: tukset, siitähän meillä on kyllä todistuksia. Jos nämä lakiehdotukset 5950: olisivat menneet valiokuntaan silloin kun ne ensi kerran toista viikkoa 5951: sitte olivat esillä eduskunnassa, niin olisi vielä ollut jonkinlaista 5952: toivoa saada ne laiksi näillä valtiopäivillä. Mutta niin ei valitettavasti 5953: käynyt. Kolme pitkää istuntoa on käytetty tässä asiassa muka 5954: evästyskeskusteluksi ja minkälaista on ollut tuo evästyskeskustelu. 5955: Jos siitä asiallisen valitsee, niin jää tuskin neljättä osaa j älelle. 5956: Se on ollut aamusta iltaan niinkuin eilinen päivä, yhtä ja samaa por- 5957: varillisten haukkumista. Kunnallislait ja niihin aijotut reformit ovat 5958: jääneet aivan syrjään, pääasia näissä keskusteluissa on ollut sama.. 5959: sävel kaikissa, nimittäin porvarillisten alituinen haukkuminen ja 5960: kuvaaminen heitä kurjiksi vehkeilijöil:si ja pettureiksi. Tämä 5961: vasemmiston alituinen haukkumatulva paremmin kuin mikään muu 5962: osoittaa mielestäni sitä, että he eivät itsekään todella usko mitä he 5963: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 741 5964: 5965: 5966: puhuvat. Sillä jos he kerran uskoisivat että porvarilliset ovat niin 5967: kehnoja, vehkeilijöitä ja konnia kuin he väittävät, niin ei heidän 5968: tarvitsisi alituiseen uudistaa päiväkausia yhtä ja samaa. Mutta 5969: tämä alituinen vakuutus paraiten todistaa kuten jo sanoin, etteivät 5970: he itsekään usko sitä ja tästä olen huomannut, että heillä on sentään 5971: vielä pohjaltaan rehellisyyttäkin. Taktiikan vuoksi on puhuttu tätä 5972: asiaan kuulumatonta eikä sen vuoksi, että asiaa olisi valaistu tahi 5973: joudutettu. Ja samaa, samassa tarkoituksessa on uudistettu nytkin 5974: taas täällä. Minä jo eilen, kun ed. Tainio asiaa ehdotti puhemies- 5975: neuvostoon, itse puolestani arvelin, että siinä oli tarkotus saada 5976: vielä neljäs päivä tälle asialle pyhitetyksi, että eiliset haukkumiset 5977: eivät hänen mielestään riittäneet enkä ole pettynyt tässä, olen aivan 5978: oikein arvannut. Arveluni perustin siihen, että ed. Tainio täällä jo 5979: eilen sanoi, että hän edeltäpäin tietää, että puhemiesneuvosto on 5980: ehdotusta vastaan, mutta kuitenkin hän tahtoi sen sinne esittää 5981: vaikka hän tiesi tuloksen. Ed. Tainio sanoi täällä, että tämän ehdo- 5982: tuksen hylkääminen on erinomaisen hyvä agitatsiooniase, jonka 5983: porvarit heille antavat, ja vakuutti, että sitä he eivät tule olemaan 5984: käyttämättä. Tämän me kyllä olisimme tienneet ilmankin, vaikka 5985: ei ed. Tainio sitä olisi vakuuttanutkaan. Mutta tässä on pikkujuttu, 5986: joka pikkuisen hämmentää tätä Tainion hyvää agitatsioonitarkoitusta, 5987: jonka takia hän kai tahtoi tätä kunnallislakia jarruttaa. Meillä 5988: ei ole aivan pian vaaleja, vaan kolmen kuukauden perästä on edus- 5989: kunta jälleen koolla ja tässä välissä ei ole meillä tilaisuutta ainakaan 5990: näissä valtiollisissa vaaleissa käyttää tätä agitatsioonikeinoa. Mutta 5991: tämä ed. Tainion puhe nähtävästi tarkoitti vähän toista, se ei ehkä 5992: ollut niin yksinkertainen, kuin hän sanoi. Kyllä hänellä nähtävästi 5993: oli takana toinen ajatus. Vasemmisto nähtävästi tahtoo tätä asiaa 5994: jarruttaa uusien vaalien jälkeen, se näyttää selvältä asialta, ja silloin 5995: tämä olisi erinomainen ase agitatsioonikeinona. Mutta me porvari- 5996: puolueet vakuutamme, ettemme jätä tätä asetta teille, me tulemme 5997: laatimaan tällä vaalikaudella uuden kunnallislain. Se on kyllä näh- 5998: tävästi ikävä vasemmistolle, mutta sen me tulemme siitä huolimatta 5999: laatimaan, me voimme sen vakuuttaa teille. Tästä tulkitsemisesta, 6000: kun nimittäin sanoin ed. Tainion tarkoituksena olevan jarruttaa tätä 6001: lakia yli vaalien, voidaan aivan hyvällä syyllä sanoa, että olen väärin 6002: ed. Tainion mielipiteet tulkinnut. Mutta olen tässä nyt pikkusen 6003: tahtonut näyttää mallia siitä tavasta, millä vasemmisto aina tarttuu 6004: yksityisiin lauseisiin ja tahtoo niiden perusteella selittää aivan väärin, 6005: mitä toiset ovat lausunnoillaan tarkoittaneet. Minä luulen, että 6006: tämä tulkitseminen on enemmän oikeutettua ed. Tainion lausunnon 6007: tarkoituksesta kuin monilla muilla hänen väitteillään porvarillisten 6008: lausunnoista. 6009: ___ Täällä on nyt tänäpäivänä, niinkuin eilenkin, puhuttu sangen 6010: paljon kansanvaltaisuudesta, vapaamielisyydestä ja muusta sem" · - - - 6011: 742 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6012: 6013: 6014: moisesta. Mutta miten vasemmisto tämän kansanvaltaisuuden 6015: käsittää, siitä on meillä nyt jonkun verran kokemusta. Vasemmiston 6016: mielestä mikään muu ei ole kansanvaltaista kuin se, mikä on sosia- 6017: lismia, sosialistit yksin vaan ovat kansanvaltaisia (Ohoh!). Porvari- 6018: puolueita he ovat tälläkin viikolla kaikkea hienotuntoisuutta vailla 6019: olevalla tavalla syyttäneet kaikenlaisista olemattomista asioista ja 6020: vehkeistä. Mutta kun kuitenkin porvaripuolueet ovat Suomen 6021: kansan enemmistön valitsemat, niin on Suomen kansan enemmistö 6022: meidän takanamme (Vasemmistosta: Toistaiseksi!), jaa, vaikkapa 6023: vaan toistaiseksi, - niin siis kaikki ne hyökkäykset, joita olette teh- 6024: neet porvareita vastaan, kohdistuvat Suomen kansan enemmistöä 6025: vastaan. Tällaisia syytöksiä voisi ladella, jos meillä valtiollinen 6026: äänioikeus perustuisi johonkin kukkarovaltaan, niin ettei täällä 6027: kansa saisi vapaasti valita ja jos ei jokaisella kansalaisella olisi 6028: samanlaista äänioikeutta. Mutta nyt, hyvät herrat, meillä on jokai- 6029: sella, niin köyhällä kuin rikkaallakin, sama äänioikeus valtiollisissa 6030: asioissa (Vasemmistosta: Ei kaikilla!). Jos siis meitä porvareita on 6031: lähetetty eduskuntaan, niin se on kansan syy, haukkukaa sitä. Tämän 6032: pitäisi olla aivan selvän, mutta tämä nähtävästi meidän sosialisteilta 6033: niin kovin usein unohtuu. että siitä täytyy väliin huomauttaa, kun 6034: tässä valossa katselee niitä uhkauksia, joita vasemmistosta aina 6035: satelee -viimeksi ed. Tainio tältä paikalta teki uhkauksen. (Tainio: 6036: Minkälaisen?). - Kyllä minulla on niitä paljon muistiin merkittynä, 6037: eilisen päivän kuluessa sateli niitä koko joukko. - Nyt ed. Tainio 6038: uhkasi käyttää tätä asiaa agitatsioonikeinona ja eilen hän uhkasi 6039: ja tuomitsi porvareita äärettömästi. Mutta nämä uhkaukset ovat 6040: aivan aiheettomia, sillä niistä ei enää uhata mitään ylimystöä ja 6041: rahavaltaa, mutta niissä uhataan Suomen kansan enemmistöä. 6042: Nähtävästi meidän herrat sosialistimme eivät ole ottaneet sitä pikku- 6043: seikkaa huomioon, että meillä eduskuntaolot ovat muuttuneet sen 6044: jälkeen kuin oli säätyeduskunta. Säätyeduskunnan aikana oli näillä 6045: uhkauksilla ja syytöksillä jotakin perustusta, mutta nyt ne kaikki 6046: kohdistuvat tekijöihinsä. 6047: Palatakseni nyt esillä olevaan asiaan tahdon huomauttaa, että olisi 6048: tietysti ollut kovin suotavaa, että kunnalliset äänioikeusolot olisi 6049: lain kautta saatu jo näillä valtiopäivillä korjatuiksi. Mutta eihän 6050: nyt ole juuri paljon toivoa siitä enää, vaikkapa ed. Tainion ehdotus 6051: hyväksytäänkin, sillä meillähän tuleva viikko luultavasti menee 6052: maanvuokralakiin suurimmaksi osaksi, jos suunnilleen puhutaan 6053: niin paljon kuin on puhuttu viime päivinä. Ja sen jälkeen ei jää 6054: kuin pari viikkoa koossa olemisen aikaa. Kaikki raha-asiat, koko 6055: finanssibudgetti on järjestämättä ja monta muutakin sellaista asiaa, 6056: joista valtiopäiväin täytyy päättää ennenkuin hajaantuvat. Ei 6057: siis ole enään paljon toivoa saada kunnallislakia näillä valtiopäi- 6058: villä päätetyksi, vaikkapa olisi kuinkakin hyvää halua. Hyvä on 6059: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 743 6060: 6061: jos saamme pienemmätkin lakiehdotukset valmiiksi, sillä hyvin 6062: tärkeitä nekin ovat. Minä nyt en puhu kyytiasetuksesta, sillä tie- 6063: dänhän, ettei vasemmisto pidä sitä minkään arvoisena, mutta minä 6064: luulen, että vasemmiston pitäisi panna jotakin arvoa elinkeinolaille, 6065: joka on suuressa valiokunnassa ja joka koskee köyhälistön etuja, 6066: sekä palkkaussäännölle y. m. s. Eivätköhän nämä ole sellaisia, joille 6067: vasemmisto panee jotakin merkitystä! Kun nämä saadaan pois tieltä, 6068: niin alkakaamme helmikuussa kokoontuvilla valtiopäivillä kunnallis- 6069: lakia heti alussa käsittelemään ja pannaan se, niinkuin maanvuokralaki 6070: tällä kertaa, ensimmäiseksi, ja semmoiseksi, joka ajetaan läpi. Ei 6071: tässä kolmessa kuukaudessa nyt sentään kerkiä maa mullistua, jos 6072: vielä kärsitään tätä entistä kylläkin vanhentunutta ja paljon epä- 6073: kohtia aikeuttavia kunnallislakiasetuksia. Mutta kun me hyvällä 6074: halulla ajamme sen läpi, niin me saamme siitä kunnollisen lain 6075: ensi valtiopäivillä ja minä toivon, että ed. Tainio on silloin yhtä 6076: mieltä minun kanssani tätä ajamassa, eikä jätä sitä ensi vaalien 6077: jälkeen. 6078: Ed. K a s k i n e n: Täällä on esiin tuotu se kats. utokanta, että 6079: uusi kunnallislain muutos ei olisikaan mikään tärkeä eikä kiireelli- 6080: nen asia. Onhan selvä, että kunnallislaki on laki, joka koskee miltei 6081: jokaista täysi-ikäistä Suomen kansalaista ja sentähden jokainen 6082: myös kiinnittää huomioonsa, tuleeko tältä eduskunnalta tähän 6083: uuteen lakiin minkäänlaisia muutoksia. Minä sydämestäni toivoisin, 6084: että tämä laki saataisiin, jos mahdollista, jo tässä eduskunnassa val- 6085: miiksi. Kyllä se varmaankin tyydyttäisi maalaisoloissa kansan syviä 6086: rivejä. Minä toivoisin, että tähän lakiin pantaisiin kaikki huomio, 6087: jotta se saataisiin valmiiksi, jos suinkin jokin keino siihen löytyisi. 6088: Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyydän saada yhtyä siihen mielipiteesen, 6089: minkä ed. Ståhlberg tässä äsken lausui. En voi pitää suotavana, 6090: että eduskunta päätöksen kautta siihen suuntaan, minkä ed. Tainion 6091: ehdotus sisältää, sitoisi suurta valiokuntaa, joka täten tulisi siihen 6092: tilaan, että sen täytyisi käsitellä yksin tätä yhtä asiaa aina kun siihen 6093: vaan olisi tilaisuutta, ja silloin kulloinkin jättää kaikki muut asiat 6094: siksensä. Täten voisi käydä siten, ettei mitään tulisi valmiiksi. Mutta 6095: tahdon nimenomaan huomauttaa, että tämä päätös ei sisällä sitä, 6096: mitä eräs puhuja vasemmistossa arveli, nim. että tämän kautta 6097: sidottaisiin suuren valiokunnan kädet toiseen suuntaan. Suuri valio- 6098: kunta voi käsitellä tätä asiaa ja muita asioita sillä tavalla ja siinä 6099: järjestyksessä, kuin se katsoo sopivimmaksi ja paraiten tuloksiin 6100: vieväksi, ja mahdollisesti siinä suhteessa puolestaan tehdä jonkun 6101: ehdotuksen eduskunnalle. 6102: ___ Ed. E r k k o : Puhemiesneuvostossa kannatin ed. Tainion ehdo- 6103: tusta senvuoksi, että tämä kysymyS~-kysymys k:unn-alllslakien uudis~-------- 6104: 744 Istunto 3 p lokakuuta 1908. 6105: 6106: 6107: tamisesta, on niin tärkeä ja sen ratkaisua odotettaan niin suurella 6108: jännityksellä, että se sietää tulla käsitellyksi ennen niitä kysymyksiä, 6109: jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokunnassa. Ja minun mieles- 6110: täni se voipi myöskin tulla niitä ennen käsiteltäviksi senvuoksi, että 6111: se on sillä kehitysasteella, että se voidaan saada ratkaistuksi, jos 6112: vaan tahdotaan. 6113: 6114: Ed. Tainio: Ed. Ahmavaaralle pyydän huomauttaa hänen 6115: väitteensä johdosta, että muka vasemmisto on jarruttanut kunnal- 6116: lislakia, joten sitä ei ennen ole saatu suureen valiokuntaan, että sitä 6117: ei olisi saatu siellä ennen käsiteltäväksi, vaikka se olisi eduskun- 6118: nasta joutanutkin, sillä siellä on ollut esillä kaksi arm. esitystä, nim. 6119: laki maanvuokrasta ja hirvien metsästyksestä, ja hirvenmetsästys- 6120: juttu saatiin siellä vasta tänään loppuun käsitellyksi. Se ei olisi siis 6121: siellä tullut aikaisemmin esille. Mutta tämän lisäksi: täällähän kah- 6122: tena iltana oli äänestys istunnon jatkamisesta ja silloin sosiali- 6123: demokraatit kummallakin kertaa äänestivät istunnon jatkamisen 6124: puolesta, ettei olisi niin monta päivää tähän asiaan kulutettu, vaan 6125: olisi saatu se ehkä jo ensi kerralla menemään täältä suureen valio- 6126: kuntaan. Ja niin olisikin aivan varmaan käynyt, jos silloin olisi 6127: asian käsittelyä jatkettu. Siis kaikki puhe sosialidemokraattien 6128: jarrutuksesta on aivan aihetta vailla. 6129: Meidän taholla kyllä tiedetään paraiten, kuinka suurimerkityk- 6130: sellisiä elinkeinolakiasiat ovat. Ne koskevat etupäässä juuri teolli- 6131: suusköyhälistöä. Mutta siitä huolimatta kunnallislaki on niin pal- 6132: jon tärkeämpi, että koko maan työväki yksimielisesti antaisi työ- 6133: väenasiainvaliokunnan mietintöjen jäädä toistaiseksi, jos tällä istun- 6134: tokaudella saataisiin kunnallislaki läpi. 6135: 6136: Ed. A h m a v a a r a: Minä vaan ed. Tainiolle huomautan, että 6137: hän oli aivan oikeassa siinä, mitä hän kertoi, että suuressa valio- 6138: kunnassa on ollut kyllin töitä, mutta eilisenkin päivän me olisimme 6139: koko päivän voineet istua suuressa valiokunnassa, niinkuin olikin jo 6140: määrätty, jos ei eduskunnan istunto olisi vienyt koko päivää. Se 6141: muuttaa jo paljon asiaa (Ed. Tainio: Kuka äänesti?). 6142: 6143: Ed. Ingman: Olen tämän ehdotuksen tekijän kanssa samaa 6144: mieltä siinä suhteessa, että jos näillä valtiopäivillä saataisiin val- 6145: miiksi - paitsi pienempiä ja juoksevia asioita - maanvuokralaki 6146: ja kunnallislaki, niin tulos näiden valtiopäivien työstä ei suinkaan 6147: olisi niukka. Ja jos vertaan kunnallislain merkitystä niiden laki- 6148: ehdotusten merkitykseen, jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokun- 6149: nassa, niin mielestäni ei voi muuta sanoa, kuin että kunnallislaki 6150: on niitä tärkeämpi. Olisin siis halukas äänestämään ehdotuksen- 6151: tekijän ehdotuksen puolesta, jos minulla olisi vähääkään toivoa 6152: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 745 6153: 6154: siitä, että kunnallislaki todella saataisiin valmiiksi tyydyttävään 6155: kuntoon suuressa valiokunnassa tällä istuntokaudella. Mutta minulla 6156: ei ole, huolimatta herra Tainion tältä paikalta antamista vakuutuk- 6157: sista, siitä vähääkään toivoa. Ensinnäkin vaikuttaa tähän toivotto- 6158: muuteeni sama seikka, josta ed. Ahmavaara huomautti, nim. asian 6159: käsittely täällä eduskunnassa. Tämä on nyt neljäs päivä, jota käy- 6160: tetään asian käsittelyyn, ja erinomaisen vähän itse asiaa valaisevaa 6161: on koko tänä aikana tullut esille; päinvastoin vasemmisto on mitä 6162: häikäilemättömimmin käyttänyt täällä aikaa pitääksensä agitat- 6163: sioonipuheita. 6164: Mutta on toinenkin seikka, joka vaikuttaa saman vakaumuksen 6165: minussa. Kunnallislakimietintöön on liitetty m. m. sosialidemo- 6166: kraattien vastalause, joka sisältää suuren määrän ehdotuksia, jotka 6167: jyrkästi poikkeavat valiokunnan mietinnössä esitetyistä mielipi- 6168: teistä ja jotka, päättäen jo siitä esimerkistä, jonka ed. Hallsten 6169: ensimäisenä iltana, jolloin asiaa täällä käsiteltiin, toi esille, ovat 6170: täydellisesti kypsymättömiä. Kun on lukuisa määrä tällaisia ehdo- 6171: tuksia, niin jokainen, joka on ollut mukana työssä suuressa valio- 6172: kunnassa, helposti tietää, minkä verran aikaa tällaisten ehdotusten 6173: käsittelyyn menee, kun ne sielläkin esitetään. 6174: Kun asia on tällä kannalla, olisi mielestäni anteeksi antamatonta 6175: määrätä että tämä asia suuressa valiokunnassa on käsiteltävä muit- 6176: ten pienempien asiain edellä, joita siellä voidaan saada valmiiksi. 6177: Minä sanoin, että v o i d a a n, minä en ole varma minkä verran 6178: niitä todella saadaan valmiiksi, sillä se riippuu siitä, minkä verran 6179: mahdollisesti vasemmisto, jos se nyt joutuu vähemmistöön, katsoo 6180: olevan syytä muita asioita jarruttaa. Mutta hyvällä tahdolla voidaan 6181: kyllä jonkun verran saada valmiiksi. Minä tulen siis äänestämään 6182: herra Tainion ehdotusta vastaan ja puhemiesneuvoston ehdotuksen 6183: puolesta. 6184: Ed. K a 11 i o : Kun tätä asiaa käsiteltiin täällä muutamia 6185: päiviä sitten, niin lausuin mielipiteenäni, että pidän tätä kysymystä 6186: tärkeimpänä kaikista niistä, jotka ovat eduskunnalla käsiteltävinä. 6187: Mutta kun suuressa valiokunnassa on m. m. eräs kysymys, joka on 6188: jo neljä kertaa valmisteltu pienemmässä valiokunnassa ja kolmatta 6189: kertaa suuressa valiokunnassa ja joka on sitä laatua, että se ei 6190: viivytä missään tapauksessa ainakaan tätä kunnallislain käsittelyä, 6191: niin ehdotan minä, että kyytiasia ratkaistaisiin ensin ja sen jälkeen 6192: tämä kunnallislakiasia. Se ei ole ainakaan kunnallislain jarruttamista, 6193: sillä parissa istunnossa tulee se suuressa valiokunnassa loppuun käsi- 6194: tellyksi ja silloin saadaan tuokin asia pois, joka on jo kymmeniä vuosia 6195: ollut päiväjärjestyksessä. 6196: .. Ed. S c h y b e r g s o n : J ag ber först som sist få konstatera, 6197: att talarnes andraganden i dag blifvit intedolierad genom diverse 6198: 746 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6199: 6200: 6201: rop från ledamöternas i kammaren sida, enär nu vicetalmannen i 6202: detta afseende har hållit på gammal tradition. Bland dessa rop 6203: fattade jag, att det också gälde kammarens möjliga upplösning. J ag 6204: skulle kanske icke fäst afseende vid detta ord, om icke hr Tainio i 6205: går, att döma af tidningsreferaten (jag var förhindrad åhöra slutet 6206: af hans yttrande) skulle ha gjort antydningar om samma sak. Det 6207: såg ju också i går ett skof litet bekymmersamt ut, men så skickligt 6208: som hr Kuusinen bar af hr Tainios förlöpning, tänker jag, att vi 6209: ändå äro räddade från en sådan eventualitet, åtminstone för en tid 6210: framåt. Vi få sålunda tänka oss, att kunna komma tillsammans igen 6211: den första februari. 6212: Hr Tainio har sagt, att de borgerliga skulle räkna med, att en 6213: reaktion i denna fråga skulle ega rum, och att den blifvande kommu- 6214: nallagen därigenom kunde bli för dem mera gynnsam. J ag kan dock 6215: icke tänka mig, att reaktionen under dessa tre månader hinner ta 6216: en så synnerlig fart. Vi hafva ju hunnit rätt långt redan på den vägen, 6217: och jag tänker, att det stannar vid det, så att den lag vi få vid nästa 6218: session antagligen är sådan vi skulle få den redan nu. Vid sådant 6219: förhållande hafva vi icke anledning att vare sig hoppas eller frukta 6220: den. Vi kunde lika gärna taga den nu, som efter tre månader. 6221: Hr Tainio och några andra med honom såsom hr Erkko, äro opti- 6222: mister beträffande landtdagens arbetsmöjligheter. Och senast hr 6223: Kallio var det i högre grad än vi andra. Han nämnde, att skjuts- 6224: lagen icke skulle taga mer än ett par sammanträden i anspråk, 6225: och hvad skulle väl det hafva att betyda, menade han. Vi måste dock 6226: räkna med, att plena framdeles komma att ega rum tre, måhända 6227: fyra gånger i veckan. Mer än tre gånger i veckan kan sålunda stora 6228: utskottet icke sammanträda. Om då skjutslagen tager om också 6229: endast två dagar- jag tänker den nog tager tre i anspråk- så är 6230: det en mycket stor del af den tid, som ännu är för stora utskottet 6231: öfrig. Så hafva vi vidare arrendelagen, som ännu kräfver åtminstone 6232: ett halft sammanträde. Och slutligen hafva vi hvilande två propo- 6233: sitioner angående skogsförhållandena; beträffande en tredje kommer 6234: utskottsbetänkandet antagligen att utdelas om tisdag. Då vi dess- 6235: utom hafva att remittera tili stora utskottet finansbetänkandena, 6236: så tänker jag, att i betraktande däraf, att kommunallagen med 6237: säkerhet skulle komma att återremitteras till specialutskottet, 6238: såsom hr Ståhlberg förutsatte, och en förnyad behandling den tar 6239: sin tid i anspråk, det helt enkelt är omöjligt att vid denna landt- 6240: dag få kommunallagen slutbehandlad. Hr Tainio fordrar något 6241: mycket, då han vill, att vi skola sitta nätterna ut. J ag tror icke 6242: häller att det skulle lända tili fromma för landtdagsarbetet, ty man 6243: kan redan nu förmärka en icke ringa trötthet hos landtdagens med- 6244: lemmar. Så viktiga lagar som dessa måste dock behandlas under 6245: andra förutsättningar och förhållanden. 6246: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa. 747 6247: 6248: Hr Tainio har som vanligt slutat med hotelser. Han är tacksam 6249: för att ha fått detta agitationsämne, säger han. J ag unnar honom 6250: det gärna. Det gäller ju i alla fall blott tre månader, och om jemväl 6251: denna mellantid skall användas till agitation, så ser jag gäma, att 6252: man har någonting att agitera med. Så värst farligt kan det icke 6253: blifva, ty när sedan lagen blir antagen under nästa landtdagssession, 6254: så skall det krut, som af venstern användts under dessa vintermå- 6255: nader, visa sig hafva varit förspildt. 6256: 6257: Ed. H a 1 o n e n : Minä pyydän saada kanattaa ed. Kallion 6258: tekemää ehdotusta, että ed. Tainion esitys hyväksyttäisiin, sillä 6259: muutoksella, että kyytilaitosta koskeva lakiehdotus käsiteltäisiin 6260: suuressa valiokunnassa ensin ja sen jälkeen kunnallislaki. 6261: 6262: Ed. W a 1 p a s: Ed. Schybergson viittasi niihin muka koviin 6263: uhkauksiin, joita sosialidemokraatit olivat täällä tehneet. Niissä 6264: uhkauksissa ei oikeastaan ollut mitään perää, niinkuin kaikki rehel- 6265: liset ihmiset tunnustavat. Mutta jotkut edustajat rupesivat tappe- 6266: lemaan tuulimyllyjen kanssa ja selittivät sosialistien tehneen sellai- 6267: sia uhkauksia jotka muka saattaisivat eduskunnan olemassaolon 6268: vaaraan. Nyt ed. Schybergson tahtoo olettaa, että kun sosialidemo- 6269: kraatti Kuusinen torjui sopivalla tavalla niitä uhkauksia, niin 6270: eduskunnan olemassaolo näyttää taas varmalta. Ed. Schybergson 6271: tahtoi siis itsekin osottaa, kuinka epävarmalla pohjalla tässä edus- 6272: kunnassa ollaan. 6273: Viimeisen hajotuksen jälkeen on kansankin keskuudessa ollut 6274: se käsitys suuressa määrin vallalla, että minä rumana päivänä hy- 6275: vänsä saattaa taas tulla joku määräys; ellei se tule rajantakaisten 6276: tahdosta, niin voivat kotimaiset porvaripuolueet keinotella tavalla 6277: tai toisella estääkseen tärkeiden reformien aikaansaamista. On huo- 6278: mattava, että viimeinen hajoitus tuli sen jälkeen, kuin valiokun- 6279: nasta oli saatu kunnallislakimietintö eduskuntaan ja kun eduskun- 6280: nan piti ruveta sitä lopullisesti käsittelemään. Mikä olikaan johdon- 6281: mukaisempaa kuin se käsitys, että hajoituksella tahdottiin, kun 6282: oli kysymyksessä meidän porvarisluokille tärkeitä etuja, estää näi- 6283: den lakiehdotusten aikaansaaminen. Näin kansan keskuudessa teh- 6284: tiin johtopäätös, että itse porvarilliset puolueet touhusivat tuon 6285: hajoituksen. Näin ollen on myös luonnollinen se ajatus, että mah· 6286: dollisesti nytkin tultaisiin suomalaiselta taholta touhuamaan hajoi- 6287: tus sinä hetkenä, jolloin meidän vanhoillisimmat porvarispuolueet 6288: luulevat, että kunnallislakiehdotus voisi tulla ratkaisevasti käsitel- 6289: täväksi eduskunnassa. 6290: Kun tuollaista pelkoa on olemassa kansamme syvien rivien kes- 6291: -- kuude~sa, niin on siellä tehty hyvin painavasti vaatimuksia siitä, 6292: millä tavalla, missä järjestyksessä-eduskunnan p1ta1s1 nyt asioita______ 6293: 748 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6294: 6295: 6296: käsitellä. Syvien rivien keskuuteen kuuluvat kansalaiset ovat pitä- 6297: neet yleisiä, laajoja kokouksia ja niissä on nimenomaisesti vaadittu, 6298: että tämän eduskunnan pitäisi ensi istuntokautenaan hyväksyä 6299: torpparilaki ensimäisenä ja kunnallinen äänioikeuslaki toisena. Kaikki 6300: edustajat, myös porvarilliset, lienevät saaneet jotain vihiä tällaisten 6301: kokousten olemassaolosta ja noista lausunnoista, sillä onhan niitä 6302: julaistu, paitsi työväen lehdissä, myös joissakuissa porvarillisissakin. 6303: Noihin lausuntoihin liittyy sitte vielä aivan yksityiskohtaisempia 6304: määräyksiä. Näissä huomautetaan, että sekä torpparilaista että 6305: kunnallislaista on olemassa edellisiltä valtiopäiviltä jo seikkaperäisiä, 6306: yksityiskohtaisesti laadittu ja lakiehdotuksia. Ja kun nämä yksityis- 6307: kohtaisesti valmiit lakiehdotukset lähetettiin asianomaisiin valio- 6308: kuntiin, niin vaadittiin kansan taholta, että näiden tuli suorittaa 6309: työnsä niin nopeasti kuin mahdollista. Selitettiin aivan oikein, että 6310: noissa valiokunnissa ei olisi tarvinnut pitkäpiimäisiä keskusteluja, 6311: jotka keskustelut jo on ennen moniin kertoihin suoritetut sekä edus- 6312: kunnassa että eduskunnan ulkopuolella, vaan että eri puolueet oli- 6313: sivat voineet jotenkin yksinkertaisesti vain äänestää noista val- 6314: miista lakiehdotuksista. Jos joihinkuihin olisi tarvinnut välttämät- 6315: tömästi tehdä joitakin pikkumuutoksia, olisi ne hyvin pian voitu 6316: suorittaa, varsinkin kun työtapa on sellainen, että muutosehdotuk- 6317: sia jo käsitellään asianomaisten puolueryhmäin kokouksissa ja sieltä 6318: useastikin tuodaan pikkuvaliokuntiin. Jos tuota tapaa olisi nouda- 6319: tettu, niin olisi tämä kunnallislakiehdotus saatu valmiiksi ehkä kol- 6320: men tai ainakin neljän viikon kuluessa sen jälkeen, kun valiokunnat 6321: pääsivät toimimaan. Kolmessa viikossa ei olisi ollut mikään vaikeus 6322: toimittaa äänestyksiä valmiitten ehdotusten välillä, painattaa mie- 6323: tinnöt ja lähettää ne tänne eduskunnan käsiteltäviksi; näin olisi ne 6324: saatu paljon aikasemmin. Mutta kuinka tehtiin? Ensin vitkasteli- 6325: vat porvarilliset edustajat kunnallisvaliokunnassa sihteerin vaalin 6326: vuoksi. Ed. Ahmavaara on huomauttanut, että kun eduskunnassa 6327: nyt on kolme päivää keskusteltu asiasta, se on esteenä, jonka takia 6328: lakia ei saada tänä istuntokautena valmiiksi. Kolme päivää! Miks- 6329: eivät sitte nuorsuomalaiset toimittaneet sitä sihteerinvaalia kolmea 6330: tai vaikkapa useampia päiviä aikasemmin ja panneet kunnallisvalio- 6331: kuntaa silloin työhön? Täten olisi sieltä käsin saatu säästetyksi 6332: kolme päivää. Jos edelleen nuorsuomalaiset ja suomettarelaiset 6333: valiokunnan jäsenet olisivat säästäneet hirveätä puhetulvaa, jota 6334: he ovat käyttäneet valiokunnassa, olisi voitu säästää taas useita 6335: kalliita päiviä. Lakiehdotus olisi arvatenkin tullut yhtä hyvänä tänne, 6336: ehkä vielä vähän parempanakin. Jos se olisi tullut semmoisenakin, 6337: kuin se oli viime valtiopäivillä, niin se olisi kyllä eduskuntaa tyy- 6338: dyttänyt melkein samassa määrässä kuin tämä nykyinen. Eduskunta 6339: olisi yhtä hyvin sen pohjalla voinut ruveta asiaa käsittelemään, 6340: kuin nyt esillä olevan pohjalla. Mutta kun tuommoisista syistä on 6341: Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valtiokunnassa. 749 6342: 6343: viivytetty lakiehdotusta valiokunnassa, niin on taasen syvien rivien 6344: keskuudessa vedetty se johtopäätös, että pikkuvaliokuntaa myöten 6345: on tahdottu tahallisesti jarruttaa asian käsittelyä. Ja samalla ovat 6346: muiden valiokuntain porvarilliset enemmistöt koettaneet noista 6347: valiokunnista työntää eduskuntaan vähemmän tärkeitä asioita,saa- 6348: dakseen niitä ennen eduskuntaan ja sitte suureen valiokuntaan kun 6349: kunnallislaki tulee. On kerrottu kaikenlaisia kaskuja esim. sivis- 6350: tysvaliokunnan porvarillisten jäsenten yrityksistä, jotka täydelli- 6351: sesti tätä vahvistavat, ja ilman näitä kaskujakin tosiasiat kyllä 6352: näyttävät, mitenkä on menetelty. Ne toiset asiat sitte ovat porva- 6353: rillisten edustajain mielestä ehkä paljo tärkeämpiä kuin kunnallis- 6354: asetus. Ed. von Alfthan on täällä viitannut elinkeinolakiasiaan. On 6355: myönnettävä, että siinä on muutamia sangen tärkeitä kohtia, jotka 6356: voisivat tulla työväelle edullisiksi, mutta ed. von Alfthan kai muis- 6357: taa, mitä eräs tällä alalla varsin etevä asiantuntija sanoi tältä 6358: puhujalavalta yhdestä sen elinkeinolain osasta, työjärjestystä kos- 6359: kevasta lakiehdotuksesta. Hänhän mainitsi, että sitä ei saisi, sem- 6360: moisena kuin se on valiokunnan ehdotuksessa, tehdä ollenkaan, koska 6361: se olisi työväelle niin vahingollinen. Kun semmoisia lakitekeleitä 6362: on tiellä, niin voiko olla epäilystä siitä, että työväen keskuudessa 6363: pidetään kunnallislain hyväksymistä monta vertaa tärkeämpänä. 6364: Nyt täällä vanhoillisimmat edustajat, jotka arvatenkin edelleen- 6365: kin tahtovat jarruttaa kunnallisasian käsittelyä, väittävät puheis- 6366: saan, että olisi ihan mahdotonta saada sitä valmiiksi, vaikka nyt 6367: hyväksyttäisiin ed. Tainion ehdotus. Tosiasiassa ei semmoista mah- 6368: dottomuutta olisi olemassa, jos noudatettaisiin hyviä eduskunnalli- 6369: sia menettelytapoja eikä sellaisia kuin valitettavasti kyllä suuressa 6370: valiokunnassa porvarilliset edustajat noudattavat. Minä olen ollut 6371: siellä pari kertaa, ja minua on ihan ihmetyttänyt, kuinka porvaril- 6372: liset edustajat siellä käyttävät pitkiä puheenvuoroja. He pitävät 6373: siellä hirveän pitkiä puheita ja usein aivan tarpeettomasti, vatkut- 6374: tamalla ja vatkuttamalla puheenvuoroissaan samoja asioita neljä, 6375: viisi, jopa kymmeniäkin kertoja. Täällä he syyttävät sosialisteja 6376: siitä, että nämä kertaavat samoja asioita, mutta itse siellä kulissien 6377: takana, jonnekka ei pääse lehtereille kuulijoita näkemään sitä por- 6378: varillispelifl saattavat he jauhaa kymmeniä kertoja samoja mitättö- 6379: miä pikkuasioita, jotka eivät edes koske suuria periaatteita. Tämän 6380: he kaiketi tekevät sentähden, että siellä on niin mukava olla piilossa, 6381: sinne kun ei lasketa edes sanomalehtimiehiä kertomaan keskuste- 6382: luista. Vieläpä, jotta tuo peli tulevaisuudessa onnistuisi paremmin, 6383: tahtovat määräystä, etteivät edes edustajat vastaisuudessa saisi 6384: kertoa sanomalehdissä siitä jarrutuksesta, mitä tuossa salaperäisessä 6385: kulissientakaisessa laitoksessa harjoitetaan. Jos ei harjoitettaisi 6386: tuota jarrutusta senjälkeen kuin kunnallislaki sinne saataisiin, niin 6387: · -- kyllä tämä laki tulisi tänä istuntokautena valmiiksi. Kun siitä on 6388: 750 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6389: 6390: 6391: jo olemassa valmiit ehdotukset, niin voisi suuri valiokunta päästä 6392: niistä varsin nopealla käsittelyllä. Melkeinpä ei tarvitsisi muuta kuin 6393: äänestellä vain, eikä tehdä mitään suurempia muutosehdotuksia, tai 6394: jos suurempia muutosehdotuksia olisi tehtävä, niin voisihan niitä 6395: tehdä vaikka kotona kamarissaan ennen suureen valiokuntaan menoa 6396: ja antaa ne siellä äänestettäviksi nostamatta suuria keskusteluja. 6397: Täällähän ovat niin useat porvarilliset edustajat lyöneet rintoihinsa 6398: ja kehuneet, että sillä taholla niitä on hyviä edustajia, sellaisia erin- 6399: omaisia neroja, jota vastoin sosialisteja on moitittu siitä, etteivät 6400: ne kelpaa mihinkään. Varsinkin on porvarillisissa sanomalehdissä 6401: mainittu, etteivät nämä ollenkaan kelpaa valiokuntatyöhön, että 6402: he ovat noloja siihen työhön. Kun nyt porvarien taholta väitetään, 6403: että he itse ovat niitä erityisiä neroja, niin eivätkö he voi tehdä 6404: viidessä minuutissa, kymmenessä minuutissa tai puolessa tunnissa 6405: paperille muutosehdotusta, viedä sitä taskussaan suureen valiokun- 6406: taan, lukea se siellä ja toimittaa se äänestetyksi jatkamatta keskus- 6407: telua. Jos tuolla tavalla meneteltäisiin suuressa valiokunnassa, niin 6408: vielä tänä istuntokautena siellä menisi läpi kunnallislaki, menisi- 6409: vät läpi myöskin ne asiat, mitkä siellä ovat. Jos tahdottaisiin kai- 6410: kella tavalla edistää asiain tuollaista käsittelyä, niin minun mieles- 6411: täni olisi ed. Tainion ehdotuskin täällä tarpeeton, kun aikaa riittäisi 6412: kyllä niiden asiain käsittelyyn. Mutta kun tiedetään, että edusta- 6413: jista, suuren valiokunnan jäsenistä ainakin vanhoillisimmat, koet- 6414: tavat tahallaan jarruttaa tämän kunnallisasian käsittelyä suuressa 6415: valiokunnassa, niin olisi suurelle valiokunnalle saatava sellainen työ- 6416: järjestys, joka pakottaisi muutkinedustajat kuin porvarilliset kiiruh- 6417: tamaan asiain siellä käsittelemistä. Ed. Tainion ehdotus olisi minun 6418: mielestäni semmoinen. Jos saataisiin kunnallislaki käsiteltäväksi 6419: suuressa valiokunnassa kyytilain edellä, niin silloin saataisiin ne 6420: maaseutuedustajat, jotka harrastavat kyytilain aikaansaamista jo 6421: tänä istuntokautena, myös kiirehtimään kunnallislain käsittele- 6422: mistä. Silloin olisi sosialisteilla apuna joitain henkilöitä vaatimassa 6423: suuressa valiokunnassa nopeampaa työtä, ja kunnallislakiehdotuk- 6424: sella olisi sillä tavoin ehkä mahdollisuus joutua pois suuresta valio- 6425: kunnasta ja tulla eduskunnan lopullisesti päätettäväksi, jotta k:y")'ti- 6426: laki, jota maaseutuedustajat niin harrastavat, saisi tilaa. Maaseutu- 6427: edustajat voisivat suostua tähän järjestykseen, ottaa itselleen pie- 6428: nen moskan, joka pakottaisi heitäkin kiirehtivämpään toimintaan. 6429: Kun täällä eduskunnassa niinä pitkinä tunteina, joina kunnal- 6430: lislakia käsiteltiin, esiintyi sekä suomettarelaisten että nuorsuoma- 6431: laisten riveistä puhujia, jotka väittävät, että sen asianjouduttarni- 6432: nen sittenkin olisi heidän mielestään perin tärkeätä, niin eiköhän 6433: olisi johdonmukaisinta, että ne porvarilliset edustajat nyt äänestäi- 6434: sivät ed. Tainion ehdotuksen puolesta? Elleivät he sitä tee, herää. 6435: siitä aivan itsestään epäluulo, että nämäkin, niin nuorsuomalaiset 6436: Paloviinavero. 751 6437: 6438: 6439: kuin suomettarelaisetkin edustajat, niillä puheillaan vaan tahtoivat 6440: pettää kansaa, kuten niiden ryhmien vanhoillisimmatkin edustajat. 6441: 6442: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 6443: 6444: Varapuhemies: Keskustelun kuluessa on kannatettu sekä 6445: ed. Tainion ehdotusta että puhemiesneuvoston lausuntoa, ja sen ohella 6446: on ed. Kallio tehnyt ehdotuksen, että eduskunta päättäisi, että suu- 6447: ressa valiokunnassa olisi käsiteltävä ensin kyytiasia, sitten kunnallis- 6448: lait, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä estä. Tätä ehdotusta on 6449: ed. Halonen kannattanut. 6450: Ehdottaisin seuraavan äänestysjärjestyksen: puhemiesneuvoston 6451: ehdotukselle haetaan vastaehdotusta äänestämällä ed. Tainion 6452: ja Kallion ehdotusten välillä. Voittava ehdotus pannaan puhemies- 6453: neuvoston hylkäävää ehdotusta vastaan. 6454: Äänestysjärjestys hyväksytään. 6455: 6456: Äänestykset ja päätös: 6457: 6458: r) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Tainion ehdotuksen, 6459: äänestää >>jaa;•> jos >>ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty 6460: ed. Kallion ehdotus. 6461: Äänestyksessä annetaan ror jaa- ja 69 ei-ääntä, joten vasta- 6462: ehdotukseksi on hyväksytty ed. Tainion ehdotus. 6463: 2) Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen äänestää ~jaa;>> 6464: jos >>ei>> voittaa on ed. Tainion ehdotus hyväksytty. 6465: Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 86 ei-ääntä. 6466: Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä ed. Tainion ehdotuksen. 6467: 6468: 6469: 6470: Päiväjärjestyksessä olevat asiat. 6471: 1) Paloviinavero. 6472: (r K.) 6473: Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 ja otetaan sen 6474: johdolla e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa 6475: esityksessä N :o I I Eduskunnalle annettu 6476: Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan 6477: valmistamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyt- 6478: tämisestä v. rgog. 6479: Mietinnön 3 sivulla olevat kaksi ponsilausetta, jotka koskevat 6480: toinen paloviinaverosta saatavan nettotulon ja toinen kulkulaitos- 6481: rahaston osuuden vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta 6482: 752 'Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6483: 6484: 6485: v. 1909 arvioimista, sitävastoin lykätään käsiteltäviksi mainitun 6486: asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn tapahduttua ja sen yhtey- 6487: dessä. 6488: Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen 6489: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n 6490: mukaisesti Suureen valiokuntaan. 6491: 6492: 6493: 2) Mallasjuomasuostunta. 6494: (1 K.) 6495: 6496: Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen 6497: johdolla e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa 6498: esityksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu 6499: Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi suostuntaverosta mallasjuo- 6500: main valmistamisesta vuonna 1909. 6501: Mietinnön 2 sivulla oleva edellinen ponsilause mallasjuoma- 6502: suostunnasta v. 1909 saatavan nettotulon arvioimisesta sitävastoin 6503: lykätään käsiteltäväksi asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn 6504: tapahduttua ja sen yhteydessä. 6505: Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen 6506: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n 6507: mukaisesti Suureen valiokuntaan. 6508: 6509: 6510: 3) Koulukeittolen Järjestäminen. 6511: (A. K.) 6512: 6513: Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 Eduskunnalle 6514: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä- 6515: rahan myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulu- 6516: oppilaillie sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi. 6517: Keskustelu: 6518: Ed. K ä k i k o s k i : Se anomusehdotus, jonka muutamat 6519: edustajat yhdessä minun kanssani tekivät, oli varsin vaatimaton: 6520: me pyysimme, että eduskunta myöntäisi koulukeittojen järjestämi- 6521: seen kansakouluoppilaille vuodeksi 1909 10,000 markkaa sekä mää- 6522: räisi sen rahasumman käyttöoikeuden Koulukeittoyhdistykselle. 6523: Sitä suurempi syy meillä on olla tyytyväisiä huomatessamme, että 6524: sivistysvaliokunta, ottaen huomioon erään toisen anomusehdotuksen 6525: on päättänyt ehdottaa kokonaisen 100,000 markan suuruisen määrä- 6526: rahan käytettäväksi samaan tarkoitukseen, mihin mekin määrä- 6527: rahaa pyysimme. Selvää on, että meidän ehdottamamme 10,000 6528: markkaa ei olisi riittänyt pitkälle. Se olisi ollut vain vähäisenä 6529: Koulukeit!ojen järjestäminen. 753 6530: 6531: lisänä niihin niukkoihin varoihin, joita yksityinen yhdistys vapaaeh- 6532: toisina lahjoina kipeään tarpeeseen on kerännyt, ennen kaikkia 6533: herättääkseen ihmisiä itseapuun. 10o,ooo markan summa kuuluu 6534: kyllä suurelta, mutta sekään ei ole riittävä, jos sen ainoana tar- 6535: koituksena on avun tarpeessa olevien lasten ruokkiminen valtion kus- 6536: tannuksella. Meidän maassamme on nykyänsä yli 2,500 maalaiskansa- 6537: koulua, ja jos 10o,ooomarkansummajaettaisiin tasan niiden kesken, ei 6538: siitä tulisi edes 50 markkaa jokaisen osalle. Ja vaikka emme otak- 6539: suisi useamman kuin 1,000 koulun olevan valtioavun tarpeessa, niin 6540: ei sittekään tulisi enempää kuin 100 markkaa koululle. Mutta Koulu- 6541: keittoyhdistyksen saavuttama kokemus osottaa, että kustannukset 6542: nousevat useampaan sataan, 3-400, jopa 700 markkaankin vuodessa 6543: kutakin koulua kohti. Jos valtion siis tulisi tyydyttää koko tarve, 6544: silloin täytyisi myöntää miljoonia. Selvää siis on, että suurin osa 6545: koulukeittoihin tarvittavia varoja on saatava kokoon yksityisen 6546: harrastuksen kautta paikkakunnalla, ja valtioapua vaan käytettävä 6547: siihen, missä tarve on kaikkein kipein. Ja varsinkin on näitä varoja 6548: käytettävä harrastuksen herättämiseen ja neuvojen ja ohjeiden 6549: antamiseen sekä astioiden hankkimiseen. On lähetettävä esitelmän- 6550: pitäjiä ja neuvojia, jotkajakavat kirjallisuutta ja ohjeita, puhuttelevat 6551: koulujen johtokuntia ja lasten vanhempia, ja herättävät alkuunpano- 6552: intoa opettajissa, sillä jos ei opettajia ja lasten vanhempia saada 6553: aatteille lämpiämään, silloin valtion antamat 100,000 markkaa ovat 6554: aivan riittämättömät. Valtion antamasta avusta ollaan ensin hy- 6555: vällä mielellä, keitetään ja syödään niin kauvan kuin rahat riittävät, 6556: mutta kun valtion varat loppuvat, silloin padat lakkaavat kiehu- 6557: masta ja lapset menevät nälkäisinä kotiin. Saattaapa syntyä mielen- 6558: katkeruuttakin siitä, ettei apua ole runsaammin, ja että joku naapuri- 6559: koulu ehkä on saanut runsaamman avun. Aivan toisin on asianlaita, 6560: jos onnistutaan herättämään asianharrastusta opettajissa ja lasten 6561: vanhemmissa. Silloin ne vanhemmat, joilla on varoja, lähettävät 6562: lasten mukana ruoka-aineita yhteiseen varastoon, mikä jauhoja 6563: mika perunoita, jolloin saadaan kokea vanha totuus että >>karttuisa 6564: on kansan käsi». Jokainen, jolla on varoja, suorittaa viisi tai kym- 6565: menen penniä päivässä lastensa ruuasta. Siten valtion myöntämä 6566: kannatus on kuin siemen, joka kantaa moninkertaisen sadon ja josta 6567: siemenestä riittää tarpeellinen määrä leivän lisäksi niille, joilla ei 6568: mitään ole tai joilla on liian vähän. Jos onnistutaan herättämään 6569: voimakas harrastus paikkakunnalliseen toimintaan koulukeiton 6570: hyväksi, silloin ei jouduta pulaan, vaikka valtion apu joskus viipyi- 6571: sikin tai sitä tulisi niukemmin kuin oli toivottu. Ja vielä lisäksi täm- 6572: möinen toiminta herättää lasten vanhemmissa sekä opettajissa sitä 6573: yhteistoiminnan ja uhrauksen intoa, joka vaikuttaa niin kehittävästi 6574: ja kohottavasti ihmiseen. Selvä on, että valtioavun käyttäminen 6575: tässä viitoitetun ohjelman mukaan vaatii paljon enemmän puuhaa 6576: 48 6577: 754 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6578: 6579: 6580: ja työtä kun ainoastaan raha-apujen jakeleminen, jos nim. niitä 6581: jaetaan pelkkinä elatuksen apuina, esim. kansakoulujohtokuntien 6582: kautta. Mielestäni on hyvin harkittu se valiokunnan ehdotus, 6583: että määräraha on käytettävä kouluylihallituksen kautta, sillä se 6584: epäilemättä voipi esim. kansakoulun piiritarkastajien kautta parem- 6585: min kuin mikään yhdistys hankkia suurimman paikallistuntemuk- 6586: sen. Koulukeittoyhdistyksen työvoimatkaan tuskin tällä hetkellä 6587: riittäisivät siihen suunnattomaan työhön, jota roo,ooo markan 6588: käyttäminen kysyisi, jos tämä summa sille annettaisiin kokonai- 6589: suudessaan. Mutta luonnollista on, että Kouluylihallituskaan ei ole 6590: tällä hetkellä niin kokoonpantu, eikä sen toiminta ole niin järjestetty, 6591: että edes sekään voisi nyt heti käyttää puheenaolevat rahat kaikin- 6592: puolin tarkoituksenmukaisesti, ellei se saa käyttää sellaisten järjes- 6593: töjen apua, joilla on koulukeiton toimeenpanossa jonkinlaista koke- 6594: musta. Täytyy pitää onnellisena seikkana sitä, että maassamme 6595: on >>Koulukeittoyhdistys>>, joka on tämän toiminnan alkuunpannut 6596: ja jolla on jo kolmen vuoden kokemus. Pidän siis luonnollisena, että 6597: Kouluylihallitus käyttää asian hyväksi tämän yhdistyksen työn tu- 6598: loksia ja, antamalla osan määrärahaa sen käytettäväksi, panee 6599: senkautta tälle yhdistykselle uusia velvollisuuksia ja uutta vastuun- 6600: alaisuutta. Kannatan siis valiokunnan ehdotusta myös sen viimeisessä 6601: kohdassa, että Kouluylihallitus on harkintansa mukaan oikeutettu 6602: käyttämään myös yksityisten järjestöjen välitystä. Täyden tunnus- 6603: tuksen ansaitsee niinikään valiokunnan ehdotus, ~ttä hallituksen 6604: olisi otettava asia koko laajuudessaan harkittavaksi sekä valmis- 6605: tettava yksityiskohtainen tarkka suunnitelma, jossa m. m. selitettäi- 6606: siin, mikä olisi oleva kohtuullinen suhde valtion avustuksen ja paikal- 6607: lisen yhdistyksen tai kuntain avustuksen välillä, onko koulukeittoja 6608: annettava kaikille oppilaille, vai ainoastaan varattomille, onko 6609: ravinto annettava maksua vastaan vai maksuttomasti. Välttämä- 6610: töntä on tosiaan viisaasti harkita, millä keinoin koulukeittoharrastus 6611: sillä tavalla saataisiin järjestetyksi, ettei valtioapu veltoistuttaisi, 6612: vaan kannustaisi ihmisiä itseapuun ja siten voimakkaasti edistäisi 6613: kansamme terveyttä. Kaikkea sitä, mitä valiokunta on ehdottanut 6614: koulukeittojen järjestämisestä minä kaikin puolin kannatan. Mutta 6615: sen suhteen, mitä valiokunnan mietinnön perusteluissa sivulla 4 6616: on lausuttu vaatetusavustuksesta, nim. että tähänkin avustukseen 6617: olisi valtion >>yhtä suurella syyllä kuin köyhien lasten ravitsemiseen>}. 6618: otettava osaa, olen jossain määrin epäilevällä kannalla. Selvää on, 6619: että on tapauksia, joissa tässä kohden tarvitaan kipeätäkin apua. 6620: Olisi esim. välttämätöntä, että jokaiselle lapselle etenkin talvisaikana 6621: ja kelirikon vallitessa olisi kahdet jalkineet, toiset jalassa ja toiset 6622: koulutuntien aikana kuivamassa, ja missä vanhemmilla ei ole varaa 6623: hankkia kaksia jalkineita, siinä täytyy saada apua. Mutta onko se 6624: v a 1 t i on annettava tai onko saatava paikkakun n a 1 t a. 6625: Koulukeittojen järjestäminen. 755 6626: 6627: 6628: siten että esim. kotiteollisuutta kehitetään sekä muillakin keinoin 6629: autetaan ihmisiä itseapuun, siitä saattaa olla eri mielipiteitä. Olisin 6630: taipuvainen pitämään avonaisena kysymyksen siitä, onko suotavaa, 6631: että valtio ainakaan suuremmassa määrässä kustantaa koululapsien 6632: vaatteita. Mutta sehän saadaan selville kun asia valiokunnan ehdo- 6633: tuksen mukaan pannaan harkinnan alaiseksi. Kannatan erityisen 6634: lämpimästi näiden asiain harkinnanalaiseksi ottamista. 6635: Mitä sitten tulee mietinnön muotoon, niin sitä vastaan tahtoisin 6636: tehdä samantuuntaisen muistutuksen kuin eilen käsiteltyä kansan- 6637: opiston avustusta koskevaa mietintöä vastaan, nimittäin, että 6638: tässäkin puuttuu jossain määrin historiallinen pohja. Siinä ei ole 6639: tehty kylliksi selkoa siitä, mitä kansakoululasten ravitsemisen 6640: hyväksi on tehty ulkomailla ja omassa maassa. Tähän muistutuk- 6641: seen liittäisin vielä toisen: siinä ei ole lausuttu mitään ohjelmaa 6642: pyydettyjen varojen käyttämisestä. Se kuitenkin olisi ollut erin- 6643: omaisen tärkeätä, kun asia vielä on niin uusi, että eduskunta vasta 6644: ensi kertaa ehdottaa rahoja tällaiseen tarkoitukseen. Kun on 100,000 6645: markan suuruinen summa kysymyksessä, eikä se laitos, jonka käy- 6646: tettäväksi se ehdotetaan, ole millään tavalla sitä varten erityisesti 6647: valmistautunut, silloin ainakin olisi ollut erinomaisen tärkeätä, 6648: että eduskunta olisi voinut antaa enemmän ohjeita kuin mitä tämä 6649: varsin laiha mietintö sisältää. Nämä muistutukset eivät kuitenkaan 6650: minun mielestäni anna aihetta mietinnön valiokuntaan takaisin 6651: lykkäämiseen, varsinkaan siitä syystä, että se siinä tapauksessa 6652: myöhästyisi. - Minä saatan mitä lämpimimmin kannattaa valio- 6653: kunnan mietinnön ponsia. 6654: 6655: Ed. Pöysti: Minä tulin pyytäneeksi puheenvuoroa sen puheen 6656: johdosta, jonka ed. Jokinen piti täällä viime istunnossa, jolla hän 6657: koetti vastustaa uskonnon ottamista opetusaineeksi kansakou- 6658: luihin. 6659: 6660: Varapuh e mies : Tahtoisin puhujalle huomauttaa, että nyt 6661: on kysymys koulukeitoista. 6662: 6663: Ed. P ö y s t i : Minä kuulin väärin tuonne taakse. 6664: 6665: Ed. D a g m a r N e o v i u s : J ag anhöll om ordet för att göra 6666: en formel anmärkning särskildt till expeditionsutskottets beaktande. 6667: Uti det svenska betänkandet har ett fel insmugit sig. Man har öfver- 6668: satt orätt det finska ordet »koulukeitto» med ~skolköb. Det borde 6669: egentligen öfversättas med ordet »skolbespisning». Med skolkök förstår 6670: man någonting helt annat. Det är sådana kök, som inrättas vid sko- 6671: lorna för att undervisa barn i matlagning. För öfrigt är jag färdig 6672: att understöda utskottets klämmar. Mig synes visserligen 100,000 6673: 756 istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6674: 6675: mark vara en något stor summa, då frågan är så litet förberedd, 6676: men jag kan dock förena mig om förslaget. 6677: 6678: Ed. v o n A 1 f t h a n : J ag måste erkänna, att öfversättningsfelet 6679: i någon mån vilseledt mig och jag måste säga, att jag skulle hafva 6680: varit mera tillfredsställd, om vi här skulle hafva haft ett betänkande 6681: om verkliga skolkök, d. v. s. om åtgärder för införandet af under- 6682: visning i matlagning i våra skolor, ty kunskapen häruti är af de 6683: viktigaste, som skolorna borde bibringa sina elefver. Men kanske 6684: vi få hoppas, att intresset härför med tiden skall blifva större. Hvad 6685: nu förevarande betänkande beträffar, så ville jag först påminna om 6686: att det beslut, som därom fattas, är villkorligt enligt 63 § L. 0., och 6687: därtill finnes dessutom särskilda skäl. Detta betänkande är så till 6688: vida anmärkningsvärdt, som det är ett stort steg framåt på hanan 6689: till barnens socialisering eller öfvertagande af staten. Man börjar 6690: här med ett anspråkslöst belopp. Men om man skulle verkställa en 6691: multiplikation på grund af de uppgifter, som den första ärade tala- 6692: rinnan lämnade, så skulle man finna att, när vi genomfört skoltvång 6693: och läroplikt och fått det nödiga antalet skolor, detta belopp skulle 6694: svälla ut till öfver 2 miljoner mark om året, ifall vi nämligen beräkna 6695: en summa af 500 mark om året per skola, hvilken summa i ruedeltai 6696: förefaller rnig vara ungefär det som behöfves. Detta kan sålunda 6697: blifva en fråga af ganska stor finansiell betydelse, hvarför jag ville 6698: hoppas, att statsutskottet, då denna summa skall införas i budgeten, 6699: ville verkställa någon slags kalkyl i detta afseende, på det att man 6700: måtte få veta, hvilken summa det kommer att gälla om detta system 6701: skulle tillämpas enhetligt för hela landet. 6702: Hvad beloppet beträffar, så är ju här endast fråga om ett experi- 6703: ment, och då en minoritet inom utskottet ansett, att so,ooo mark 6704: om året skulle räcka till för detta experiment för nästkommande år, 6705: så är jag ifall denna minoritet här ville framställa yrkande i sådan 6706: riktning, färdig att understöda detsamma. 6707: 6708: Ed. V. T. Rose n q v i s t: När kulturutskottets betänkande 6709: om understödande af folkhögskolor i går var föremål för behandling 6710: i kammaren, uttalade representanten Käkikoski sitt .beklagande 6711: af att utskottet icke hade presterat någon historik i frågan. När 6712: detta betänkande, som rör anslag för bespisande af fattiga folkskole- 6713: elever föreligger, så har fröken Käkikoski åter uttalat sitt bekla- 6714: gande öfver att ingen historik förebragts. Den ärade representanten 6715: måtte ha stort intresse för historia! Men om här nu verkligen skulle 6716: presteras en historik icke blott öfver hvad som i detta afseende 6717: gjorts i eget land- det är endast hvad som framträdt i den förening, 6718: till hvilken fröken Käkikoski själf hör, - utan äfven beträffande 6719: hvad som gjorts i andra länder, så befarar jag, att betänkandet skulle 6720: Koulukeittojen järjestäminen. 757 6721: 6722: 6723: blifvit så långt, att från annat håll skulle sagts om kulturutskottet, 6724: att det icke ställt sig till efterrättelse af hvad arbetsordningen uttryck- 6725: ligen säger, nämligen att betänkandena skola vara korta. 6726: 6727: Ed. P e 1 t o n e n : Minulla oli jo aikoinaan, toistakymmentä 6728: vuotta takaperin, tilaisuus Sortavalan yleisessä kansakouluopetta- 6729: jain koko.uksessa tuoda esiin alustuskirjoituksessa ajatukseni tästä 6730: asiasta. Silloin jo huomautin, että meidän sivistysharrastuksis- 6731: samme kansakoulualalla on olemassa eräs aukko. Meillä jo siihen 6732: aikaan perustettiin sangen lukuisasti kansakouluja maaseuduille 6733: sydänmaillekin, mutta sen sijaan ei pidetty juuri mitään huolta siitä, 6734: että nämä koulut tulisivat lapsilla täytetyiksi, että köyhien lapset 6735: voisivat niitä hyväkseen käyttää. Siitä lähtien on harrastus yksi- 6736: tyisten valistusystävien keskuudessa siksi kohonnut, että sangen 6737: laajoilla aloilla on tätä epäkohtaa koitettu korjata. Koulukeitto- 6738: yhdistyksen kautta, joka nyt on kolmisen vuotta toiminut, on lähes 6739: 6o koulua saanut viimeisenä hoitokautena avustusta. Sen lisäksi 6740: ovat yksityiset siellä täällä ympäri maata tämän asian eteen tehneet 6741: koko joukon, ja paljon on ollut kouluja, joissa koulukeittoja on lap- 6742: sille jaettu. 6743: On joskus syytetty vanhempia leväperäisyydestä, kun eivät ole 6744: laittaneet lapsiaan kouluun. Minun täytyy kuitenkin vakaumuksesta 6745: sanoa, että useassa tapauksessa ovat vanhemmat tehneet viisaasti, 6746: kun eivät ole lähettäneet lapsiaan kouluun. On aivan oikein, ettei 6747: lapsia lähetetä monen kilometrin päästä pitkin talvea kulkemaan 6748: koulussa, kun ei heille voida varustaa tyydyttäviä vaatteita ja ken- 6749: kiä eikä antaa nimeksikään ravitsevaa ruokaa raskaan koulutyön 6750: aikana. Säilyttäväthän lapset ainakin terveytensä, kun saavat koto- 6751: naan olla. 6752: Tähän asti tämä toiminta on ollut kokonaan armeliaisuuden 6753: työtä. Nyt on kuitenkin käänne tapahtumassa. Tämä työala on 6754: siksi laaja, ettei yksityis-armeliaisuuden toimi riitä tarvetta tyydyt- 6755: tämään. Köyhien varustaminen ja avustaminen kouluun täytyy 6756: vähitellen muuttua yhteiskunnan asiaksi. Olkoon nyt sitte vaikka 6757: niin, kuin täällä eräs puhuja äsken on sanonut, että lapset tavallaan 6758: sosialiseerataan. Minun käsitykseni mukaan ei olekaan arvokkaam- 6759: paa tavaraa sosialiseerattavaksi kuin lapset, joista nousee uusi suku- 6760: polvi. 6761: Meillä on näinä aikoina juuri kysymyksenalaisena oppivelvolli- 6762: suus eli oppipakko. Minun käsittääkseni, vaikka se voidaankin täy- 6763: dellä syyllä toimeenpanna, ei se itse asiassa ole niin suuresti tarpeen, 6764: kuin näyttää. Paljoa ennemmin olisi tarpeen avustuspakko. Sillä 6765: eihän aivan helposti löydä vanhempia, jotka eivät ole valmiit käyt- 6766: tämään lapsiaan koulussa, jos he todella siihen pystyvät, mutta 6767: 758 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6768: 6769: 6770: sangen paljon on vanhempia, jotka eivät omin neuvoin pysty tätä 6771: tehtävää suorittamaan. 6772: Mitä tulee tämän asian käytännölliseen toteuttamiseen, niin on 6773: eräs puhuja täällä lausunut, ettei sitä ole aivan helppo järjestää, 6774: mutta toiselta puolen hän on aivan oikein huomauttanut, että on 6775: olemassa jo koko lailla saavutettua kokemusta, johon nojaten voi- 6776: daan asiassa selviytyä. Mietinnössä ei ole tahdottu seikkaperäisesti 6777: tehdä selvää, miten tämä olisi toimeenpantava. Eräässä anomuk- 6778: sessa kuitenkin oli jo tässä suhteessa tehty viittauksia. Ja kun asia 6779: on tahdottu järjestää sille kannalle, että toimeenpanijana tulee ole- 6780: maan kouluylihallitus, piiritarkastajia apunaan käyttäen, niin ei ole 6781: mitään syytä epäillä, ettei asia onnistuisi. Asian järjestäminen käypi 6782: yksinkertaisesti niin, että ne johtokunnat ja opettajat, jotka halua- 6783: vat kouluissaan koulukeittoja aikaansaada, pyytävät kouluylihalli- 6784: tukselta tarkastajain kautta tarpeellisen apurahan ja sen saatuaan 6785: järjestävät keittojen jakamisen. Niitten toimeenpaneminen ei nyt 6786: todellakaan ole'"'niin erittäin vaikea temppu. Opettajat voivat useim- 6787: missa tapauksissa omissa keittiöissään tuon keittämisen suorituttaa 6788: ja käsityöhuoneissa sopii itse aterioiminen järjestää. Niitä on jo 6789: useina vuosina siksi monessa paikassa pantu toimeen, että on täy- 6790: dellisesti tultu perille niiden onnistumisesta. Minun arvioimiseni 6791: mukaan on 20 markkaa oppilasta kohti riittävä avustus; siitä tulee 6792: ro penniä päivää kohti. Koulukeittoyhdistys on laskennut, että keit- 6793: toja voidaan saada 3, 4, s:lläkin pennillä päivää kohti. Se kyllä onnis- 6794: tuukin toisin paikoin, mutta kaikin paikoin ei niin vähällä rahalla 6795: saa kylliksi ravitsevaa ruokaa. Mutta jos 8 penniä käytetään itse 6796: keiton aineisiin ja 2 penniä hoitokuluihin, niin silloin voidaan saada 6797: aivan tyydyttävän ravitsevaa keittoa. 6798: Muuten on tämä asia - niinkuin valiokunnassakin on tullut 6799: esiin - joka ei ensinkään ole puoluekysymys. Kaikki pitävät täm- 6800: möistä asiaa yhteisenä, kuulukoot ne sitten porvarillisiin tai työväen- 6801: puolueeseen; asia on, niinkuin ollakin pitää, aivan yhteinen. 6802: Mitä summan suuruuteen tulee, se todellakin tuntuu ensi kat- 6803: sannolta isolta, mutta, niinkuin on huomautettu, tarpeeseen nähden 6804: se on vieläkin pieni. Mutta tarkoitushan ei olekaan auttaa varakkait- 6805: ten lapsia, summa on tarkoitettu annettavaksi kaikkein kipeimpään 6806: tarpeeseen vähävaraisille ja erikoisesti juuri harvaanasutuilla ja köy- 6807: hillä seuduilla. Kun meillä nyt jo käytetään teaatterien kannatta- 6808: miseen 144,000 markkaa vuodessa, niin verrattuna siihen ei voi 6809: pitää ollenkaan kohtuuttomana, jos nousevan polven kasvattami- 6810: seen käytetään roo,ooo markkaa vuodessa. 6811: Olen puolestani vakuutettu, että eduskunta mielihyvällä on 6812: yhdistyvä samaan ajatukseen, johonka valiokuntakin muuten on 6813: yksimielisesti tullut, paitsi että toiset ovat ajatelleet ensi vuotena 6814: mahdollisesti pienemmän summan riittävän. Mutta kun tiedetään, 6815: Koulukeittojen järjestäminen. 759 6816: 6817: että tähderahat voidaan käyttää toisena vuonna, jos niitä jälelle 6818: jäisi, niin ei ole siinä suhteessa olemassa mitään vaaraa. Mutta 6819: omasta puolestani olen vakuutettu, ettei tämä summa missään 6820: tapauksessa jää käyttämättä, kun se kerran tarjolle pannaan, ja että 6821: se todellakin tulee käytetyksi asiaan, joka on sen arvoinen. 6822: 6823: Ed. P i i r a i n e n: Valiokunta ei minun käsittääkseni ole näitä 6824: varoja ajatellutkaan siihen tarkoitukseen, mitä ed. Käkikoski lausui, 6825: että pitäisi lähettää neuvojia, esitelmänpitäjiä ja muita semmoisia 6826: neuvomaan, mitenkä näitä koulukeittoja järjestettäisiin näillä va- 6827: roilla. Nämä avustusmääräykset on jo myönnetty entisen järjestyk- 6828: sen pohjalle, jota on jo kokemalla käytetty yksityisten armeliaisuu- 6829: den tuloksilla samoin kuin koulukeittoyhdistyksen avustuksilla. 6830: Anomuksentekijät ovat pyytäneet näitä varoja koulukeittoja var- 6831: ten ja vaateavustukseen ainoastaan harvemmin asutuille seuduille 6832: Itä- ja Pohjois-Suomessa, siellä on niitä jo kokeiltukin ja hyvällä 6833: menestyksellä, niin paljon kuin varat ovat myöntäneet. Jos sinne 6834: tulisi esitelmänpitäjä, niin ei se vielä auttaisi mitään todelliseen 6835: hätään, j o k a o n n ä 1 k ä. Siellä Pohjois-Suomen harvaan asut- 6836: tujen seutujen kansakouluissa käydessä Etelä-Suomen parempiosai- 6837: nen kansalainen huomaa pian sen näyn mikä heti ilmenee oppilaita 6838: katsellessa, jotka siellä ovat nälkäisen ja viluisen näköisinä, vähä- 6839: lukuisina. Tulee kysyneeksi, että mikä tauti näitä oppilaita vaivan- 6840: nee, kun ovat niin keltaisia. Siihen täytyy opettajan vastata että 6841: se on n ä 1 k ä. Jos nämä oppilaat saavat jonkun esitelmän kuulla 6842: tai saavat neuvojan koululleen, eivät siitä sen kummemmaksi tule, 6843: mutta kun niille apua annetaan ja he saavat valmistaa ruokaa sen 6844: kokemuksen mukaan, minkä nälkä on heille opettanut, silloin niiden 6845: tarve tulee tyydytetyksi. Siellä jo toiminnassa olevat koulut kär- 6846: sivät oppilaitten puutetta juuri siitä syystä, kun niiden vanhemmilla 6847: ei ole varaa käyttää lapsiaan koulussa. Oppilasluku on supistunut 6848: niin vähäiseksi, että olisi jo voitu kieltää valtioapu, vaan kun seudut 6849: ovat sellaiset, niin on vielä armahdettu. Näin ollen on riennettävä 6850: näitä kouluja turvaamaan tällä vähäisellä valtioavulla, eikä tämä 6851: apu olekaan kaikille kouluille tarkoitettu, vaan etupäässä Pohjan- 6852: maan ja Itä-Suomen harvaan asutuille seuduille. 6853: 6854: Ed. R a u n i o : Kun Suomen kansa nyt varustautuu ottamaan 6855: vastaan oppivelvollisuuslakia, ja se on tervetullutkin varsinkin Suomen 6856: köyhälistölle, niin on myös luotava suurempi huomio niihin talou- 6857: dellisiin seikkoihin, jotka tulevat vaikuttamaan silloin kun oppi- 6858: velvollisuuslaki tulee käytäntöön. Minä olen vakuutettu siitä, että 6859: moni työläisperhe, joka tuntee sivistyksen välttämättömyyden, 6860: huokailee miettiessään, mitenkä voisi toimittaa lapsensa osalliseksi 6861: oppivelvollisuudesta. Ja senvuoksi onkin tämä esillä oleva mietintö 6862: 760 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6863: 6864: 6865: ainakin minun mielestäni koko laajuudessaan otettava huomioon ja 6866: hyväksyttävä. Senvuoksi en minä mitenkään voi hyväksyä sellaista 6867: kantaa, jonka ed. Alfthan täällä toi esille, hän kun sanoi, •e t t ä 6868: n y t j o v a a d i t a a n n o i n roo,ooo m a r k k a a kysymyk- 6869: sessä olevaan avustukseen, j o k a ensi vuonna voi 6870: nousta kahteensataan t uhantee n». Jos kerran tah- 6871: dotaan toivoa oppivelvollisuuslailta tuloksia, täytyymeidän varustau- 6872: tua siihen, että meidän on uhrattava mainittuun tarkotukseen, sii- 6873: hen tarkotukseen nim., joka mietintöön sisältyy, suurempia summia 6874: kuin kaksisataatuhatta markkaa. Minä olen vakuutettu siitä, että me 6875: saamme käyttää siihen joskus vastaisuudessa yhteiskunnallisia varoja 6876: useampia miljooniak:in ja olen vakuutettu, että sillä tavalla käy- 6877: tetyt varat tulevat hyödyttämään koko kansaa. En voi siis ollenkaan 6878: kannattaa sitä ehdotusta, että hyväksyttäisiin vain 50 tuhannen 6879: markan myöntäminen. Tässä on todellakin otettu ensimmäinen 6880: askel siihen suuntaan, johon me toivomme, kun ei nim. enää ole 6881: hyväksytty sitä tapaa, jolla tähän asti on koululapsia avustettu, vaikka 6882: köyhälistön on täytynyt tyytyä siihen avustukseen, jota me emme 6883: voi hyväksyä, nim. yksityiseen hyväntekeväisyyteen. Köyhälistön 6884: lapset ovat saaneet armopaloina ottaa vastaan sen, minkä varak:kaitten 6885: lapset nauttivat kodin turvissa. Tämä, jos mikään, on vaikuttanut 6886: epäedullisesti, se on luonut säätyeroavaisuutta jo nuoruudessa lasten 6887: kesken, kun lapset ovat tähän asti saaneet yksityisestä hyvänteke- 6888: väisyydestä riippuen käydä koulua. Se tapa, jolla nuo hyvänteke- 6889: syysyhdistykset ovat avustaneet lapsia, on omiaan myrkyttämään 6890: näiden mielet. Onpä nähty, että sellaiset lapset, jotka ovat tällaista 6891: avustusta nauttineet, ovat saaneet käydä puukengissä kaupungin 6892: kaduilla, silloin kuin varakkaiden lapsilla on käytettävänä useam- 6893: manlaisia lämpimiä ja hyviä jalkineita; he ovat saaneet tyytyä 6894: kaikki käyttämään samanlaisia vaatteita, erityistä vaatetapaa, joka 6895: on ollut omiaan leimaamaan heidät yhteiskunnan vähävarasiksi, 6896: joiden sivistystä hankkiessa on täytynyt turvautua yksityiseen hyvän- 6897: tekeväisyyteen. Tämä mietintö tarkoittaa siis ensimmäisen askeleen 6898: ottamista sillä tiellä, johon yhteiskunnan vastaisuudessa tulee 6899: ottaa yhä useampia ja useampia askeleita. Mitä tulee siihen, että 6900: tässä mietinnössä ei ryhdytty tekemään yksityiskohtaisempia suun- 6901: nitelmia,. joita ed. Käkikoski tuntui odottaneen, niin on luonnol- 6902: lista, että kun pyydettiin hallitusta ryhtymään asian järjestelyyn, 6903: oli mahdotonta valiokunnassa antaa tarkkoja yksityiskohtaisia mää- 6904: räyksiä siitä, miten tuota avustusta olisi jaettava ja senvuoksi 6905: tyydyttiin nyt anomaan, että hallitus vastaisuudessa ryhtyisi jär- 6906: jestämään noita asioita ja nyt vuonna 1909 olisi oikeutettu käyttä- 6907: mään yksityisiä järjestöjä avukseen. Tällä tapaa toivottiin päästävän 6908: alkuun tällä tiellä. · 6909: Mitä tulee siihen ed. Peltosen lausuntoon, että tämä ei olisi 6910: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 761 6911: 6912: 6913: mikään puoluekysymys, niin on kyllä totta, ettei tämä ole varsinai- 6914: sesti mikään puoluekysymys, kun tässä on kysymys näin pienestä 6915: määrästä valtion varoja. Mutta oppivelvollisuuslakia käsiteltäessä 6916: kyllä jo nähtiin, että kun on kysymys niin suurista summista, joita 6917: tuon asian edistämiseksi tarvitaan, silloin asia kyllä muuttuu puolue- 6918: kysymykseksi. Niin pian kuin sosialidemokraatit tekivät sellaisia 6919: vaatimuksia, jotka todellakin tulevat ehdottomasti käytäntöön, 6920: jos todella tahdotaan oppivelvollisuuslaista täydellisiä hedelmiä, 6921: muuttui asia puoluekysymykseksi, sillä porvarilliset tunsivat, että 6922: heidän kukkaroonsa liiaksi kajottiin. Alussa mainitsemiani seikkoja 6923: silmällä pitäen minä toivoisin, ettei kukaan panisi huomiota ed. von 6924: Alfthanin ehdotukselle, vaan että mietintö kokonaisuudessaan 6925: hyväksyttäisiin. 6926: 6927: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 6928: 6929: Var ap u h emies : Sivistysvaliokunnan mietintöä n:o 5 6930: käsiteltäessä ei mietintöä vastaan ole mitään muutosehdotusta tehty. 6931: Saanen siis esittää, että eduskunta kait ensiksikin hyväksyy valio- 6932: kunnan ehdotuksen esimäisen ponnen. 6933: Ponsi hyväksytään. Ja samoin toinen ponsi. 6934: Valtiopäiväjärjestyksen 63 §:n mukaan on tämä päätös ehdollinen 6935: ja asiasta päätetään lopullisesti silloin, kun käsitellään Valtiovarain- 6936: valiokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista. 6937: 6938: 4) Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 6939: (A. K.) 6940: Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtio- 6941: avun korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille. 6942: Keskustelu: 6943: Ed. J u n n i 1 a : On kait vähäsen uhkarohkeata kohottaa 6944: ääntänsä vastustamaan tätä sivistysvaliokunnan ehdotusta 5,000 6945: markan lisäavun myöntämisestä Kansan Näyttämölle. Ehdotettu 6946: summa on siksi pieni, että sen epääminen valtion varoista tuntunee 6947: monen mielestä lapselliselta. En kuitenkaan voi olla vaitiolevana 6948: rahojen myöntäjänä. 6949: Me maalaiset, hyisten korpien raatajat, emme tunne, emme 6950: ymmärrä, emme koskaan ole edes tilaisuudessa samaan mitään 6951: nautintoa siitä taiteellisesta huvista, jota tällaisten yhäti korotetta- 6952: vien valtioapujen turvissa tarjotaan kaupunkien asukkaille. Me 6953: maalaiset olemme aina ihmeeksemme kuulleet, kuinka valtionvaroja 6954: auliilla kädellä jaetaan kaupunkien eduksi meille maalaisille enemmän 6955: 762 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 6956: 6957: 6958: tai vähemmän vieraisiin tarkoituksiin, samalla aikaa kun me maalaiset 6959: saamme itse hoitaa huvimme ja kustantaa kansankirjastomille 6960: y. m. m. sivistysvälineenune. Me arvelemme, että valtion aulis 6961: kukkaro kyllä täst'edes pannaan koetukselle, kun ruvetaan tiedon- 6962: muruja jakelemaan korven pimeimpiinkin komeroihin tekeillä olevan 6963: yleisen' oppivelvollisuuden takia. Laaja, hedelmällinen ala valtion 6964: varojen käyttämiselle avautuu tässä noiden korven ryysyisten 6965: pienokaisten avustamisessa, ja jonka avulla ainoastaan saamme 6966: heidät osalliseksi tietomurujen nauttimisesta, joka heille on välttä- 6967: mättömänä apuna vastaisten kansalaisvelvollisuuksiensa kunnollisessa 6968: käyttämisessä. Nämä ovat tarkoituksia, joihin käytetyt valtionvarat 6969: eivät varmaankaan ole >>penikoille>> heitettyjä muruja. 6970: Toista on tällaisen valtioavun korotusten laita meidän yksin- 6971: kertaisten maalaisten mielestä, vallankin kun tiedämme, että tämäkin 6972: laitos jo nauttii zo,ooo markan valtioapua. Vaikka tiedänkin tässä 6973: asiassa potkivani tutkainta vastaan, rohkenen kuitenkin maalaisena 6974: ja maalaisten edustajana valitsijaini puolesta vastustaa käsillä- 6975: olevaa sivistysvaliokunnan ehdotusta lisätyn valtioavun myöntämi- 6976: sestä Kansan Näyttämölle. 6977: 6978: Ed. K a a r ne: Tältä puhujalavalta on joka kerta, kun on näistä 6979: valtiovaroja kysyvistä anomusehdotuksista päätetty, annettu asiaan- 6980: kuuluva lausunto. Lienee siis paikallaan, että tällekin nyt esillä ole- 6981: valle kysymykselle annetaan asianmukainen voitelu, ennenkun siitä 6982: päätetään. 6983: Täällä eduskunnassakin on sangen usein esilletuotu se tosiasia, 6984: että valtionvarat suurimmaksi osaksi kokoontuvat välillisinä veroina, 6985: tulleina y. m. köyhän työkansan varoista. Tästä kaikesta seuraa, 6986: että kaikesta mitä valtio kuluttaa, kantaa raskainta taakkaa köyhä- 6987: listö. Kieltämättä lepää tässä suhteessa suurin paino juuri etupäässä 6988: maalaiskansan syvimpien kerrosten hartioilla. Tämä sama kansan- 6989: kerros jää myös osattomaksi kaikista niistä valtion ja kuntien muille 6990: kansanryhmille hankkimista eduista. Vielä kaupunkilais- ja usein 6991: muullakin tehdastyöväestöllä on yhteisillä varoilla hankittuja työ- 6992: väenopistoja. Näiden on myös suhteellisesti sentään paljon helpom- 6993: paa lähettää lapsiaan kouluihinkin, kuin noitten kaukana rinta- 6994: mailla asuvien korvenraatajien, joita täällä pääasiallisesti edustan. 6995: Senvuoksi, ja myöskin kun tuon kansan ääntä harvoin kuullaan, 6996: täytyy joskus olla oikeus tässä eduskunnassa sekin esille tuoda. 6997: Varsin raskasta mieltä tuntee tuo sydänmaan köyhälistö, kun 6998: ei se ollenkaan ymmärrä, miksi sen päivät pitkät täytyy raataa ras- 6999: kaassa työssä, toimittaakseen kaupunkilaishienolle herrasväelle 7000: tai heidän tapojaan tavotteleville sosialidemokraateille hauskoja 7001: teaatteri-iltoja. Monasti tällä maalaisköyhälistöllä on itsellään tus- 7002: kin leipämurua. Tietojen suhteen on sen täytynyt tyytyä elämän 7003: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 763 7004: 7005: 7006: kovassa koulussa saamaansa elämänkokemukseen ja siihen valoon, 7007: mitä pienestä, mutta usein sangen rakkaaksi käyneestä uskonnolli- 7008: ·sesta kirjavarastostaan ja kirkon opetuksesta on voinut saada. 7009: Tuhannet ja kymmenettuhannet lapset kärsivät puutetta ja kurjuutta. 7010: Kansa tarvitsee siis leipää. Onko eduskunta tähän asti tarjonnut sitä; 7011: ei, vaan se tarjoaa teaatterihuvitusta valtion kustannuksella. Kansa 7012: tarvitsee maanvuokralain, kunnallisen äänioikeuden ja vanhuuden- 7013: vakuutuksen. Mutta teaatteriharrastukset eivät edistä leipäasioita 7014: muille kuin muutamille kansan kustannuksella loistavasti eläville 7015: näyttelijöille. Köyhälistö, todellisen ruumiillisen työn väsyttämä 7016: köyhä kansa, ei voi käsittää, miksi teaatteriharrastuksille viivytetään 7017: taloudellisten uudistuspyrintöjen toteuttamista. Kansalla on myös- 7018: kin henkisesti nälkä. Mutta jos sitä aijotaan tyydyttää tämäntapai- 7019: silla teaatteriharrastuksilla, jos teaatterilla muuten olisi jotain 7020: sivistävää merkitystä, niin kyllä kumminkin tässä suhteessa 1>kurki 7021: kuolee ennenkuin suo sulaa1>. 7022: Sitäpaitsi ei tietääkseni koskaan ole todistettu teaatterista ja 7023: sirkusnäytelmistä olleen mitään tosisiunausta ja hyötyä kansalle. 7024: Vanhassa Roomassa kyllä vallantavottelijat opettivat kansan ali- 7025: tuiseen vaatimaan leivän ohella sirkusnäytäntöjä, samoin kuin nyt 7026: näytään täällä tehtävän. Mutta vanhastaan raitis roomalainen 7027: kansa turmeltui tuollaisella menettelyllä niin, että koko tuo ennen- 7028: muinoin voimakas valtio kukistui raunioiksi. Samanlaatuisista har- 7029: rastuksista ei meidänkään kansamme keskuudessa ole parempia 7030: hedelmiä nähty. Kansassamrue ovat nykyään kaikenlaiset paheet 7031: suuresti saaneet jalansijaa ja ne menestyvät äärettömän hyvin tuol- 7032: laisten pintapuolisten nautintojen ääressä. Yläluokasta ja hienos- 7033: tosta on kaikenlainen mädännys ja huvikiihko likaveden tavoin va- 7034: lunut varsinaisen kansan keskuuteen, kun kansa on raittiin, terveen 7035: ja perinpohjaisen valistuksen puutteessa ollut liian heikko tuota 7036: inhoittavaa henkistä myrkkyä vastustamaan. Ja kumminkin on 7037: tuolla hienostolla aina ollut runsaasti tilaisuutta teaatterinäytän- 7038: töihin, joita valtio sille köyhälistön varoilla on kustantanut. 7039: On kyllä hyvin ymmärrettävää, miksi porvarillinen hienosto 7040: tahtoo teaatteria. Sehän muutenkin tahtoo todellisesta elämästä 7041: yhä useammissa suhteissa vieraantua ja sillä on tässä oivallinen keino 7042: saattaa kansa niin pintapuolisuuden valtaan, ettei se sitten enää 7043: ymmärrä todellista hyväänsä paremmin henkisesti kuin taloudelli- 7044: sessakaan suhteessa. En ihmettele sitäkään, että sosialidemokraat- 7045: tinen oppinut hienosto, joka yleensä muutenkin tahtoo kaikessa 7046: matkia porvarillista herrasväen sivistystä, on asettunut samalle kan- 7047: nalle. Mutta sitä minä pikemmin ihmettelen, ettei niissä maalais- 7048: edustajissa, joiden sosialidemokraattisessa ryhmässä myöskin pitäisi 7049: edustaa kansan syviä pohjakerroksia, maalaiskansaa, ole noussut 7050: mitään ääniä tuollaista porvarillisten perässä. juoksemista vastaan. 7051: 764 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7052: 7053: 7054: Vai onko kansa evästänyt heitä täällä ajamaan teaatteriharrastuksia, 7055: eli luulevatko he korven kansaa valistettavan sillä, että Helsingissä 7056: valtion varoilla ylläpidettävästä teaatterista, mahdollisesti käydään 7057: joissakin kaupungeissa ja muutamissa tehdaspaikoissa esittämässä 7058: »Pirun kirkkoa» ja muita samantapaisia kappaleita? Kyllä minä ja 7059: edustamani kansanryhmä ainakin olemme sillä kannalla, että val- 7060: tion ei tule avustaa mitään teaatteria, oli se sitten porvarillisten tai 7061: sosialidemokraattien käsissä. Ne teaatteriavustukset, jotka tähän 7062: asti ovat myönnetyt ja kuluttavat valtion varoja yksin näyttele- 7063: miseen, paitsi teaatterirakennuksiin, tekevät yhteensä vähän vaille 7064: rso,ooo markkaa vuosittain, joka summa nyt vielä aijotaan kohot- 7065: taa, ovat kiellettävät kokonaan. Sillä sievosella summalla saatai- 7066: siin jo vuosittain monta leipää nälkäänäkeville, vaikka esim. täällä 7067: Helsingissä. 7068: On vielä tämän asian yhteydessä otettava huomioon, että sosiali- 7069: demokraatit ovat tällä istuntokaudella vastustaneet varojen myön- 7070: tämistä raittiustyön edistämiseksi, joka työ kumminkin on monta 7071: kertaa hyödyllisempää kuin teaatterinäytelmät. Eilen täällä pari 7072: sosialidemokraattista edustajaa pahoitteli myöskin varojen myön- 7073: tämistä kansanopistoille, koska niissä ovat jalansijaa saaneet puo- 7074: lueharrastukset. Mitä kauheimpana asiana tuntui eräät sosialidemo- 7075: kraattiset edustajat viime vuonna pitävän, jos valtio avustaisi kris- 7076: tillisyyttä tarkoittavia yhdistyksiä. Ja nyt tässä he itse vaativat 7077: valtion avustusta laitokselle, jonka tarkoitus alusta loppuun on edis- 7078: tää määrätyn valtiollisen puolueen ajamia periaatteita. Vai onko 7079: sosialidemokraattien mielipide sellainen, että teaatterilaitos on sille 7080: niin pyhä ja korkea laitos, että se on kokonaan pyhitetty ajamaan 7081: sosialidemokratian periaatteita. 7082: Kauniin ja hiljaisen hautauksen on sivistysvaliokunnassa saanut 7083: minun anomusehdotukseni määrärahan myöntämisestä köyhälistön 7084: lasten kesäsiirtolaita varten. Kyllä olisi sen eduskunnalle toimitta- 7085: minen ollut paljon välttämättömämpää, kuin kansan varojen tuhlaus 7086: teaatterin virkailijoille. 7087: Ylläsanotun perusteella pyydän kunnioittaen eduskunnalle eh- 7088: dottaa sen saman, minkä täällä jo edellinen puhuja ehdotti, nimittäin, 7089: e t t ä e d u s k u n t a h y 1 k ä i s i e s i 11 ä o 1 e v a n s i v i s- 7090: t y s v a 1 i o k u n n a n e h d o t u k s e n, j a t o i s e k s i, e t t ä 7091: e d u s k u n t a m i e 1 i p i t e e n ä ä n 1 a u s u i s i, et t ä v a 1- 7092: tion tulee lakkauttaa kaikki teaattereille 7093: m e n e v ä t a p u r a h a t. 7094: 7095: Ed. V a h e : Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on minun käsit- 7096: tääkseni vähän liika ylimalkainen. Mietintö ei vähääkään sen parem- 7097: min kuin sen ponsikaan, takaa syrjäkylien ja salomaitten asukkaille 7098: minkäänlaista huvitusta. Siihen katsoen ja myöskin katsoen siihen 7099: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 765 7100: 7101: 7102: että jos tämä eduskunta panee saman sivistysvaliokunnan mietin- 7103: nössä n:o 3 ehdotetut reformit toimeen, minä pelkään, että kansan 7104: varat menevät siihen kaikki, ja epäilen myöskin, ettei tähän kyseessä 7105: olevaan tarkoitukseen riitä mitään varoja. Yhdyn sentähden lyhy- 7106: käisesti edelliseen puhujaan siinä, että tämä mietintö hylättäisiin. 7107: 7108: Ed. V. T. Rose n q v i s t : J ag kan icke neka, att detta kultur- 7109: utskottets betänkande har gjort på mig ett egendomligt intryck. Det 7110: synes mig på sitt sätt vittna om det förfarande, som nu blifvit all- 7111: mänt, nämligen att, då man anhåller om understöd för någonting, det 7112: må vara hvad som hälst, så anser sig resp. utskott skyldigt att 7113: föreslå ett sådant understöd. Om det icke föreslår hela det belopp, 7114: som begäres, så föreslår det ändå något. - Här säges på sid. 2 i 7115: betänkandet, att man anhållit om 2o,ooo marks tilläggsunderstöd 7116: för denna teater, och motiveras denna anhållan därmed, att det 7117: visat sig ogörligt, >>att med det beviljade understödet vid teaterföre- 7118: taget fästa en tillräckligt stor och tillräckligt aflönad ordinarie 7119: personal äfvensom att anskaffa tidsenliga inventarier>>. Men detta 7120: motiv, som petitionärerna anfört, har utskottet alls icke brytt sig 7121: om. Men utskottet har själft utfunderat ett annat motiv för att 7122: bevilja sitt understöd, nämligen att teatern också borde anordna 7123: föreställningar i landsorten, något som petitionärerna icke alls talat 7124: om. J ag har i utskottet hört till dem, som velat förvägra detta 7125: understöd, men har deltagit i frågans behandling först vid tredje 7126: läsningen och därför icke varit i tillfälle att reservera mig. J ag har 7127: alla fall nu velat framhålla min åsikt. 7128: 7129: Ed. K a r e s : Olen ollut valiokunnassa sitä mieltä, että yli- 7130: malkaan tästä teaatterien avustamisesta erityisten ryhmien ja eri 7131: paikkakuntien huvituslaitoksina olisi kokonaan luovuttava. Teaatteri 7132: on minun ymmärtääkseni oikeutettu saamaan valtioapua korkeintaan 7133: kansallisen taiteen edistäjänä ja sellaisena kansallisen taiteen edis- 7134: täjänä katsoisin ainoastaan suomalaisen Kansallisteaatterin valtio- 7135: apuaan täydellä oikeutuksella nauttivan. Tältä kanalta lähtien yli- 7136: malkaan vastustan kaikkien muiden teaatterien auttamista valtio- 7137: varoilla. Mutta jos ei tällekään kannalle asetuta, niin sittenkin täytyy 7138: sanoa, että ne perustelut, millä tätä valtioavun korottamista on 7139: pyydetty, ovat kovin heikot. Sivistysvaliokunnan mieti.nnön peruste- 7140: luista todellakin pitäisi tulla vallan toisenlaisiin tuloksiin, kuin 7141: mihin tultu on. Teaatterin tilit eivät viime vuodelta näytä minkään- 7142: laista tappiota teaatterin taloudessa, ja maaseutunäytännötkin, joi- 7143: den tappioille tämä s,ooo markkaa on rakennettu, ovat, kun teaatte- 7144: rin jäsenet itse ovat niitä tehneet, tuottaneet jonkun verran voit- 7145: toa, niinkuin teaatterin kertomus itse myöntää. Kun asianlaita on 7146: näin ollut, niin minä yksistään jo tästäkin syystä, puhumattakaan 7147: lstlmto 3 p. lokakuuta 1908. 7148: 7149: 7150: siitä yleisestä perusteesta, jonka äsken mainitsin, olen ollut valio- 7151: kunnassa tämän anomuksen vastustajia. 7152: 7153: Ed. W emme 1 puu : Olen samaa mieltä kuin edellinen puhuja. 7154: Valiokunnan mietinnön toisella sivulla sanotaan seuraavasti: ~Kansan 7155: Näyttämön tulot näyttävät riittävän peittämään sen nykyiset menot 7156: ja mikään varsinainen taloudellinen ahdinko ei siis aiheuttane valtio· 7157: avun korottamista>>. Siinä siis suoraan sanotaan, että se valtioapu, 7158: joka on tälle näyttämölle annettu, riittää sille toimimaan nykyisessä 7159: tilassaan. Seuraavalla sivulla vielä sanotaan tästä teaatterista: 7160: >>Valtio nyt jo kannattaa teaatteria verrattain suurella avustuksella, 7161: joka takaa sen toiminnan tähänastisessa laajuudessaan ja joka on 7162: melkoista suurempi kuin siihen lähinnä verrattavien näyttämöjen 7163: (Maaseututeaatteri, Tampereen teaatteri, Folkteatern ja Svenska 7164: inhemska teatern) valtioavut». Viimemainitut teaatterit saavat 7165: noin ro,ooo-Iz,ooo markkaa vuosittain, ja näistä teaattereista, 7166: niinkuin Maaseututeaatterista, riittää varoja tekemään pitkiä 7167: matkoja maaseuduillekin, vaikka sillä onkin niin pieni valtioapu. 7168: Koska Kansan Näyttämö siis ei välttämättömästi tarvitse lisäapua 7169: toimiakseen nykyisessä laajuudessaan, niin minusta on aivan suotta, 7170: että rupeamme valtioapua sille korottamaan. Jos tätä teaatteria 7171: rupeamme yhä edelleen suuremmilla valtioavuilla kannattamaan, 7172: niin silloin meidän täytyy myös ruveta korottamaan muiden teaatte- 7173: rien valtioapua. Minä en ole periaatteellisesti mikään teaatterin 7174: vastustaja, mutta näillä syillä, jotka mainitsin, tahdon kannattaa ed. 7175: Junnilan tekemää ehdotusta. 7176: 7177: Ed. H a 1 o n e n : Kysymyksessä tosin ei ole mikään suuri 7178: rahamäärä, jota on ehdotettu Kansan Näyttämölle myönnettäväksi, 7179: mutta periaatteellisista syistä minä olen vastustavalla kannalla, ja 7180: tulen äänestämään tätä valiokunnan ehdotusta vastaan. Ed. Kaarne 7181: on täällä jo laveammasti esittänyt niitä mielipiteitä, joita minäkin 7182: kannatan ja joiden perusteella minä mietintöä vastustan. Minä 7183: kannatan hänen lausuntoansa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. 7184: jotka olivat syrjäseikkoja. Pääasiallisesti olen hänen lausuntonsa 7185: kannalla. 7186: 7187: Ed. J ä r v i n e n : Ed. Kaarneen esitelmä oli sitä laatua, ettei 7188: se ansaitse mitään vastausta. Pääasiassa tämän puheen sisällön 7189: kohdistan niihin väitteisiin, mitä ed. Kares täällä toi esiin. 7190: Kansan Näyttämö-nimisen teaatterin tili kesäkuun I p:stä :r907 7191: samaan aikaan kesäkuuta rgo8 osoittaa, että sanottu teaatteri on 7192: tuona tilikautena saanut valtioavustusta 5,000 markkaa. Mutta 7193: siitä huolimatta on tappio likipitäen IJ,OOO markkaa. Näin ollen 7194: olisi siis Kansan Näyttämön tulo- ja menopuoli pysynyt tasapainossa~ 7195: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 767 7196: 7197: 7198: jos sen vuotuinen valtioapu olisi ollut 18,ooo markkaa, ja siis myöskin 7199: tällä tilikaudella olisi tulo- ja menopuoli tasapainossa 18,ooo markan, 7200: avustuksella. Mutta mehän tiedämme, että Kansan Näyttämö 7201: eduskunnan jo ennen tekemän päätöksen mukaan saa vuotuista valtio- 7202: apua 20,000 markkaa, ja näyttäisi siis, että valtioavun lisääminen 7203: tällä kertaa ei tarvitsisi tulla ollenkaan kysymykseen. Ja kyllä asia 7204: niin olisikin, jos Kansan Näyttämö voisi yhä edelleen toimia niissä 7205: ahtaissa oloissa ja puutteellisissa puitteissa, kuin se tilikaudella 7206: 1907-08 on toiminut. Mutta se on mahdotonta. Tuon väitteen todis- 7207: teeksi muutamia numeroita. Kansan Näyttämö-niminen teaatteri 7208: on antanut näytäntöjä Ylioppilastalolla. Viime kesäkuun 1 päivään 7209: asti oli vuokra jokaiselta näytäutöillalta no markkaa, nyt se on 7210: korotettu 125 markkaan illalta. Ja tämän lisäksi teaatteri on päät- 7211: tänyt antaa yhden näytäutöillan joka viikko lisää. Tietysti tämä 7212: myöskin suuressa määrin kohottaa menoja. Tästä yhden illan lisäyk- 7213: sestä on ollut seurauksena, että myöskin valoa enemmän tarvitaan. 7214: Sähkövaloon kuluu noin 5o-6o markkaan illassa. Kansan Näyt- 7215: tämön näyttelijäkunta on tavattoman pienilukuinen. Kansallis- 7216: teaatterissa näyttelijäkunta on 30-40 henkilön välimailla. Kansan 7217: Näyttämön näyttelijäkunta on ainoastaan g-henkinen, miehineen, 7218: naisineen yhteenluettuna. Ja kyllähän sen arvaa jokainen, joka 7219: vähän ymmärtää näytelmätaidetta, että yhdeksällä hengellä toimia 7220: ja panna toimeen näytelmäkappaleita kohtaa tavattoman suuria 7221: vaikeuksia. Kansan Näyttämön näyttelijäin palkka on tavattoman 7222: matala. Täällä ed. Kaarne kyllä kauniilla fraaseilla puhui Helsingin 7223: herrain ja näyttelijäin ylellisistä oloista ja hienosta elämästä. Mutta 7224: ehkä muuttuu mielipide, kun tuon esiin jonkun numeron. Kansan 7225: Näyttämön miesnäyttelijäillä on palkkaa 125 markkaa kuussa, 7226: naisten palkka on 100 markkaa kuussa. Ja kyllähän jokainen hel- 7227: sinkiläinen sen tietää ilman mitään erityistä huomautusta, että 100 7228: ja 125 markkaa kuussa Helsingissä on liian vähän. Yksin ruumiillisen 7229: eksistensin ylläpitämiseen se on vähäinen. Mutta jos puhutaan näyt- 7230: telijöistä, niin täytyy ottaa huomioon heidän henkinenkin puolensa. 7231: Sillä kyllä joka tapauksessa meidän täytyy olla yhtä mieltä siitä, 7232: että näyttelijäkin on kansan sivistäjä. Ja joka muita sivistää, sen 7233: täytyy myös itse itseänsä sivistää. Siitä on seurauksena, että 7234: näyttelijäin täytyy hankkia itselleen sivistystä. Kielitunteja täytyy 7235: ottaa, samoin soittotunteja, plastiikkatunteja ja tilata edes jonkun 7236: verran aikakauskirjallisuutta. Mutta mitenkä 100 tai 125 markkaa 7237: kuussa tähän piisaa, se on melkein mahdoton käsittää. Sivistys- 7238: valiokunnassa, samoin kuin täällä, näkyy olevan muutamia, jotka 7239: väittävät, että tämä Kansan Näyttämö on yksinomaan helsinki- 7240: läinen laitos ja että on nyt jo liika paljo uhrattu Helsingin herrojen 7241: hyväksi kansan varoja. Mutta minä pyydän huomauttaa niille sa- 7242: moille puhujille, että Kansan Näyttämö on yhtä vähän helsinkiläi- 7243: 768 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7244: 7245: nen kuin ne monet museot, jotka ovat Helsingissä, Ateneumi, Yli- 7246: opisto, Polyteknikumi. Eihän niitäkään pidetä yksinomaan helsinki- 7247: läisinä laitoksina. Helsinkiläiseksi laitokseksi minun nähdäkseni 7248: voi lukea kuuluvaksi ainoastaan sen Wallgrenin suihkukaivon 7249: alastomine naisineen, joka sijaitsee Kauppatorilla. Se on todella 7250: helsinkiläinen laitos[ Kansan Näyttämö on tahtonut todella, niin 7251: paljon kuin sen pienet voimat ovat riittäneet, levittää vaikutustaan 7252: myöskin maaseuduille. Se on tehnyt toistakymmentä eri matkaa 7253: maaseuduille tärkeimpiin paikkoihin, vaikka varat ovat olleet pienet, 7254: ei edes sitä 9-henkistä näyttelijäkuntaa ole voitu ottaa mukaan, 7255: puhumattakaan mistään dekoratiooneista. Kyllä minä uskaltaisin 7256: toivoa sitä, että tämä uusi eduskunta suostuisi myöntämään sen 7257: pienen s,ooo markan lisän, mitä valiokunta ehdottaa. Ja siitäkin 7258: syystä vielä uskallan sitä odottaa, että yläluokan sivistykseen on 7259: niin paljon tämä sama eduskunta hyväksynyt ja myöntänyt. Juuri 7260: tässä oli puhe Kansallisteatterista. Sehän saa 72,000 markkaa 7261: vuodessa; ruotsalaiselle teatterille annetaan lähes 40,000 markkaa 7262: vuodessa. Ja kun tämä kyseessä oleva Kansan Näyttämö on, jos 7263: kohta ei yksinomaan sosialistinen, sitä ei voi sanoa, niin kumminkin 7264: paremmin sentään työväen puolella oleva, niin uskallan toivoa, että 7265: sille myönnetään se s,ooo markan pienoinen •>Latsaruksen murU>>, 7266: mikä nyt on kyseessä. 7267: 7268: Ed. W a 1 p a s: Eiköhän oteta ja kuluteta tämän eduskunnan 7269: aikaa s,ooo markan anomuksen takia s,ooo markan edestä ja sitte 7270: hylätä, niin tulostulee kai semmoinen kuin ed. Kaarne ja monet muut 7271: ovat toivoneet. Porvarilliselta taholta yritetään melkein jokainen 7272: sellainen ehdotus, jota vasemmisto kannattaa, leimata puoluetar- 7273: koituksessa tehdyksi. Suomettarelaiset ovat koettaneet tehdä sitä 7274: tässäkin vähäpätöisessä asiassa. He ovat erikoisesti panneet mer- 7275: kille että tämä teaatteri olisi muka joku sosialistinen teaatteri; 7276: semmoista ei olisi avustettava, vaan kaikki mahdollinen valtioapu 7277: olisi tuleva n. s. ~kansallisen taiteen>> edistämiseksi. Kansallista tai- 7278: detta kaiketi esitetään tuolla Kansallisteaatterissa eikä missään 7279: muualla. Minä myönnän kyllä että Kansallisteaatterissa sitä tapaa 7280: sangen usein. Suomettarelaiset kai tahtovat väittää, että siellä ei 7281: mitään muuta taidetta, olekaan, kuin juuri sitä kansallista. Ed. 7282: Kares luultavasti on sitä mieltä että >>Valtiollinen kannunvalaja>>- 7283: näytelmä, joka muuten hyvin sopii suomettarelaisiin, on myöskin 7284: n. s. kansallista taidetta ja kun semmoinen esitetään Kansallis- 7285: teaatterissa, niin pitäisi sen teaatterin patenteeratusti saada nauttia 7286: valtioapua, eivätkä mitkään muut teaatterit. Kansallisteaatterin 7287: ohjelmisto on suuressa määrässä hyvin kevyttä. Sinne on hankittu 7288: kappaleita, jotka ovat köykäisiä ja huvittavia sisällöltään suhteelli- 7289: sesti enemmän kuin monen muun teaatterin. Mutta kun nämä näy- 7290: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle, 76~ 7291: 7292: 7293: 7294: telmät ovat enimmäkseen tehdyt ulkomailla, niin tuskin sitä tai- 7295: detta ainakaan sisältöön nähden voi sanoa niin kovin kansallisek:;i, 7296: joskin sitä esittävät suomalaiset. Jos neiti Duncan voisi puhua 7297: suomea ja tanssia Suomeksi, niin on hyvin luultavaa että hänkin 7298: kelpaisi esittämään kansallista taidetta ja monet muut ulkomaalai- 7299: set. Kun se tapahtuisi teaatterissa, jonka johtoon suomettarelaisilla 7300: on vaikutusta, olisi se pelkästään sentakia n. s. kansallista taidetta! 7301: Olisi hauska tietää missä suhteessa suomettarelaiset voisivat todis- 7302: taa, jotta Kansan Näyttämön taide ei ole yhtä suuressa määrässä 7303: kansallista kuin Kansallisteaatterin. Kansan Näyttämöllä puhutaan 7304: suomea eikä ruotsia. Jotkut arvostelijat, jotka ovat olevinaan taita- 7305: via kieliniekkoja, väittävät että siellä puhutaan parempaa suomea 7306: kuin Kansallisteaatterissa. Toiset arvostelijat voivat olla toista 7307: mieltä, riippuen suuressa määrin siitä, miten kukin arvostelija suh- 7308: tautuu teaatterin kauniimpiin naisiin. 7309: Kun Kansan Näyttämön taide on yhtä kansallista kuin Kansallis- 7310: teaatterin, s. t. s. molemmat ovat osaksi kansainvälistä, internatsio- 7311: naalista taidetta, niin tuolta kannalta katsoen sopisi niitä kohdella 7312: jotakuinkin yhtäläisesti avustusta myönnettäessä. Ehkä vastustus 7313: johtuu melkein yksinomaan luulasta että Kansan Näyttämö olisi 7314: sosialistien määrättävissä ja sosialistien johdettavissa, ehkä vielä 7315: siitä luulosta että se palvelisi sosialistisia tarkoitusperiä. Mutta ne 7316: henkilöt, jotka tuntevat Kansan Näyttämön hoidon, tietävät, että 7317: se ei suuressa määrässä ole sosialistista. Sen osuuskuntaan, joka 7318: sitä ylläpitää, kuuluu joku määrä sosialisteja, sen johtokuntaan 7319: kuuluu joku määrä sosialisteja, mutta niin suvaitsevaisia, niin 7320: revisionistisia sosialisteja tai mitä ne lienevät, jotta ne sietävät nuor- 7321: suomalaisia teaatterinjohtajia ja antavat jotenkin diktaattorimai- 7322: sesti johtajan määrätä siellä asioita. Nuorsuomalaisia runoilijoita 7323: hankitaan sen suuriin juhliin tekemään runoja. Olen aina ajatellut, 7324: että eiköhän se teaatteri olekin etupäässä nuorsuomalainen eikä eri- 7325: koisesti sosialidemokraattinen. Kun tämä käsityskanta saadaan 7326: selväksi, niin voivat ne arvoisat edustajat, jotka vastustavat sosia- 7327: listiselle laitokselle avun myöntämistä, tulla toisiin käsityksiin ja 7328: ajatella nuorsuomalaiselle taidelaitokselle avun myöntämistä. Sitte 7329: ne näytelmät, joita siellä on esitetty, eivät tietääkseni ole liioin eri- 7330: koisesti sosialidemokraattisia. En tunne montakaan näytelmää 7331: maailmassa, joita voisi sanoa puhtaasti sosialidemokraattisiksi. 7332: Mutta Kansan Näyttämön ohjelmisto on ollut kuitenkin vakavam- 7333: paa, syvämietteisempää kuin Kansallisteaatterissa esitetty ohjel- 7334: misto. Kansallisteaatteri on esittänyt suuressa määrin kevyttä tai- 7335: detta; Kansan Näyttämö on esittänyt aaterikkaampaa taidetta. Mo- 7336: lemmilla taidehaaroilla on Helsingin väestössä kannattajansa ja 7337: molemmat ansaitsisivat sentähden myöskin elää ja tulla tunnetuksi. 7338: Mielestäni olisi syytä, ellei Suomessa muuten voida kannattaa niitä, 7339: 49 7340: 770 Istunto i p. lokakuuta 1908. 7341: 7342: 7343: antaa molemmille valtioapua sentakia juuri kun niillä on tavallaan 7344: eri alat, joita ne edustavat. Olisi hyvä, jos avun myönnytykset saa- 7345: taisiin eduskunnassa käsille aivan yhtä aikaa. Olisi samalla kertaa 7346: päätettävä avun myöntämisestä Kansallisteaatterille, Kansan Näyttä- 7347: mölle, Ruotsalaiselle teaatterille j. n. e. Ehkä olit.i hyvä, jos pääs- 7348: täisiin niin pitkälle, että eduskunta voisi ylimalkaan samalla ker- 7349: ralla käsitellä kaikkia rahamyönnytyksiä, mitä taiteen avustami- 7350: seksi tässä maassa annetaan. Siten saataisiin tarkemmin selville, 7351: missä määrin valtionvaroja uhrataan eri luokkien taidenautinnon 7352: hyväksi. Kun tutkittaisiin valtionpapereista kaikki ne tuhansien 7353: markkojen avut, jotka myönnetään milloin millekin livertäjälle, ete- 7354: välle maailmankuululle laulajattarelle, taidemaalarille ja sen sem- 7355: moisille, niin saataisiin selville, jotta enimmät avut tässä maassa 7356: myönnetään juuri hienoimman ja rikkaimman kansanosan tai- 7357: teilijoille, niille hienoille hyville taiteilijoille, jotka eivät laske 7358: vähävaraisia ollenkaan nauttimaan taiteesta. Kun ne stipendin- 7359: saajat esiintyvät Helsingissä niin lyövät tavallisesti 5 markan pää- 7360: syrahan konsertteihin ja muihin taidenautintotilaisuuksiin ja sillä 7361: korkealla pääsymaksulla estävät köyhemmät pääsemästä kuule- 7362: maan heitä. Köyhemmät siis eivät saa nauttia siitä taiteesta, mitä 7363: köyhät ovat kustantaneet sillä tavalla, jotta ovat antaneet valtiolle 7364: varoja ja niitä sitten on käytetty noiden taiteilijain kouluttamiseksi. 7365: Kun nuo summat laskettaisiin yhteen, niin kerääntyisi niistä sievoi- 7366: nen summa, joka käytetään juuri rikkaiden taidenautinnon hyväksi. 7367: Kun Kansan Näyttämön katsojat suureksi osaksi ovat työläisiä ja 7368: keskiluokkaisia työläisiä jonkun verran, sitä on tietysti mahdoton 7369: sanoa, minkäverran, niin on suurempi syy myöntää tällaiselle taide- 7370: laitokselle pieni lisäys, kuin on syytä myöntää taiteilijain avusta- 7371: miseksi, jotka esiintyvät ainoastaan hienoille, hyvin rikkaille ylä- 7372: luokkalaisille ja estävät vähävaraisia pääsemästä nauttimaan heidän 7373: taiteestaan. 7374: Valiokunnan mietinnössä on osotettu vielä, että tuo pieni erä 7375: tulisi käytettäväksi maaseutulaisten hyväksi. Kansan Näyttämö 7376: tulisi siis retkeilemään joissakin maaseutupaikoissa. Sillä kai on 7377: hyvänä tapana antaa näytäntöjä semmoisissa huoneustoissa, joihin 7378: nyt vähäväkisetkin kehtaavat tulla, työväenyhdistysten huoneus- 7379: toissa, jos paikkakunnalla on semmoisia, jotta vähävaraisemmille- 7380: kin maan eri osissa näytettäisiin, minkälaisia taide on. 5,000 mark- 7381: kaa ei suinkaan olisi liikaa siihen tarkoitukseen käytettäväksi, vaan 7382: olisi se jotenkin vähän. Ei sillä vielä monessa paikkaa Suomessa 7383: käydä, vaan lankeaisi hyöty tästä ainoastaan muutamien vähälu- 7384: kuisten paikkakuntien ed,pksi. Tämän vuoksi voisivat ne, jotka 7385: eivät pääsisi sitäkään etua suoranaisesti nauttimaan, katsoa itsel- 7386: lään olevan syytä murista, mutta välillisesti voi tuo vaikuttaa ihan 7387: syrjäisimpiä kolkkia myöten, sillä tavalla näet, että jos Kansan 7388: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 771 7389: 7390: 7391: Näyttämö jollain paikkaa antaa näytäntöjä ja herättää harrastusta 7392: taiteeseen, se saa syntymään työväenyhdistyksiin pienempiä näy- 7393: telmäseuroja ja ne rupeavat esittämään kappaleita. Ne taas vaikut- 7394: tavat syrjäisimpiinkin osiin pitäjäänsä ja vähitellen voi aste asteelta 7395: taidetulva voipi mennä kylästä kylään, voipi mennä vielä niihin kris- 7396: tillisiin sopukkoihin asti, joita ed. Kaarne ehkä tahtoisi suojella tai- 7397: teelta. Kun tällä tavalla Kansan Näyttämön vaikutuksesta voisi 7398: tulla etua eri puolille Suomea, jos se voisi retkeillä useimmin maa- 7399: seuduilla, niin voisi eduskunta nyt hyvällä syyllä myöntää niin pie- 7400: nen erän kuin 5,000 markkaa kokeiden tekemiseen. Varmaankin 7401: olisi siitä vastaavaa hyötyä. 7402: 7403: Ed. S c h y b e r g s on: >>Mycket prutades ej och länge köpsla- 7404: gades icke, hälften dock prutades stra:x», och icke blott hälften utan 7405: tre fjerdedelar. Detta att petitionen går ut på ett vida större belopp 7406: än det beviljade och att petitionären själf t. o. m. tyckes vara till- 7407: freds därmed har icke på mig gjort något godt intryck. Dessa an- 7408: språk med prutningsmån äro icke tilltalande. Också en annan sak 7409: talar emot petitionen, den närnligen, att landtdagen så nyligen för 7410: ändamålet beviljade ett belopp af zo,ooo mark årligen, hvilket 7411: landtdagen dock säkert ansåg vara temligen högt tillmätt. Men 7412: oaktadt detta var mitt intryck, då jag först genomläste förevarande 7413: betänkande, så har den diskussion, som här i dag förts, emot vanligheten 7414: gjort intryck på mig och ett intryck motsatt det åsyftade. Alla de 7415: andraganden, som här hafva afgifvits emot petitionen, hafva bidragit 7416: till att förändra min uppfattning och föranledt mig att föreslå 7417: petitionsbetänkandets godkännande. 7418: Hvad är det för ett sätt att tala om landsortens utgifter för 7419: städerna, eller om vårt fattiga land, som icke rår med utgifter af 7420: detta slag, när det gäller endast 5,000 mark? Hvad är det för ett sätt 7421: att tala om att teatern öfver hufvud icke är en anstalt, som skall 7422: med statsmedel understödas, naturligtvis finska teatern undan- 7423: tagen? Hvad är det för ett sätt att ställa sig på den ståndpunkt, 7424: att det är endast denna teater, som representerar konstens utveckling 7425: här i landet, och att ingen annan får på något sätt hjälpas eller 7426: stödjas? • 7427: Allt sedan gamla tider har proletariatet önskat icke blott bröd 7428: utan också circenses, och harju haft goda skäl därför. Jag hade viss- 7429: serligen hällre sett, att detta anslag redan senast hade beviljats 7430: tili det högre belopp, som nu är i fråga, så att vi icke landtdag efter 7431: landtdag blefve tvungna att företaga liknande petitioner till behand- 7432: ling, men jag är icke dessmindre villig att också i detta sammanhang, 7433: och trots den klena motiveringen i utskottsbetänkandet, bevilja det 7434: ökade beloppet. 7435: Jag tror att, om vi, såsom hr Walpas förutsatt, samtidigt skulle 7436: 772 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7437: 7438: 7439: hafva att bevilja anslag åt samtliga teatrar här i landet och 7440: det då skulle gälla att för de andra teatrarna kunna räkna på den 7441: socialdemokratiska gruppens röster, vi måhända skulle tala ifrån 7442: en helt annan ton än den, som under dagens debatt anslagits. 7443: Som sagdt, debatten i dag har för första gången på länge varit 7444: egnad att öfvertyga mig, men i en riktning, motsatt den afsedda. 7445: J ag tillstyrker betänkandet. 7446: 7447: Ed. V i r k k u n e n : Mikäli minä olen voinut ymmärtää, ei 7448: täällä ole tuotu esille ainoatakaan syytä, jonka nojalla voisi puolustaa 7449: korotetun valtioavun myöntämistä. Valiokunta itse sanoo mietin- 7450: nössä, että teatterin tulot näyttävät peittävän sen nykyiset menot, 7451: ja vetoo ehdottaessaan korotettua valtioapua vastaisiin maaseutu- 7452: turneisiin. Nekään, jotka tätä valtioapua ovat koettaneet puolustaa 7453: eivät ole minusta voineet tuoda esille mielipiteilleen mitään 7454: päteviä syitä. Ed. Järvinen on huomauttanut, että tulot ja entinen 7455: valtioapu voisivat riittää nykyisiin menoihin, mutta kun teatteri antaa 7456: jonkun näytännön viikossa lisää, tarvitsee se senvuoksi enemmän 7457: valtioapua. Ed. Walpas taas mainitsi, että tämän korotetun valtio- 7458: avun tarkoitus olisi panna toimeen jonkunlainen kokeilu maaseutu- 7459: näytännöissä. Vaikka summa onkin jotenkin mitätön, niin minä 7460: periaatteellisesti, kun ei mitään varsinaisia syitä valitaavun korotta- 7461: miselle ole tuotu esille, asetun sille kannalle, että valiokunnnan ehdo- 7462: tus olisi hylättävä. 7463: 7464: Ed. K a a r ne: Ed. Walpas sanoi, että minä muka olen sentähden 7465: puhunut, että pelkään edustamani ryhmän tulevan käymään näissä 7466: teattereissa. Tätä en minä pelkää, sillä kyllä niitä senpuolesta saa 7467: asettaa vaikka joka ainoaan kylään ja taloon, eivät he tule niihin mene- 7468: mään. Mutta minä olen tehnyt tämän vastalauseen juuri heidän omasta 7469: vaatimuksestaan. He ovat nimenomaan evästäneet minua sillä, 7470: että eduskunnan kallista aikaa ei saisi tällaisiin teatteriharrastus- 7471: kysymyksiin kuluttaasilloin, kun he odottavat saavansa eduskunnalta 7472: leipää. Siis heidän vaatimuksestaan olen tämän esittänyt. 7473: 7474: Ed. S o i n i n e n : Kun minä olen äänelläni myötävaikuttanut 7475: siihen, että tämä pikkuinen avustus on valiokunnassa ehdotettu 7476: myönnettäväksi, niin lienee syytä muutamalla sanalla minunkin puo- 7477: lustaa tuota kantaa, varsinkin kun on sanottu, ettei ole tuotu esiin 7478: mitään syytä, joka voisi tämmöistä kantaa tukea. Täällä on huo- 7479: mautettn, että maaseutu olisi syrjäytetty kohtuullisissa ja oikeute- 7480: tuissa vaatimuksissansa tämän ehdotuksen kantta. Minä en ymmärrä, 7481: kuinka sitä voidaan sanoa, kun tämä pikkuinen avustus on myönnetty 7482: nimenomaan juuri maasentunäytäntöjä varten, ja maaseudulla tässä 7483: ei ole tarkoitettu ainoastaan maaseutnkaupunkeja, vaan myöskin 7484: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 773 7485: 7486: 7487: maalaiskuntia, mikäli niissä voidaan teatterinäytäntöjä yleensä esit- 7488: tää. Ettei voi joka syrjäkylään mennä, se on asianlaita, jota ei valio- 7489: kunta voi korjata eikä muuttaa. Tässä eduskunnassa tuskin tarvin- 7490: nee ruveta selittämään, että näytelmätaide on taidetta, joka ansait- 7491: see vaitionkin puolesta kehotusta ja kannatusta. Ja jos nyt kerran 7492: sitä taidetta varten kaupungeissa uhrataan monta kymmentätu- 7493: hatta markkaa, vieläpä yksistään pääkaupungissa niin paljon, niin ei 7494: mielestäni ole liikaa, jos sitä myönnetään 5,000 markasta maaseudun 7495: ja maalaiskuntien teatteriolojen parantamiseksi. Se, joka tuntee 7496: oloja maaseudulla, tietää, että tässä suhteessa siellä olisi hyvin pal- 7497: jon korjattavaa. Siellä näytellään paljon, mutta maku on huono ja 7498: taito on huono ja tuskin nämä näytelmät ovat omiansa jalostutta- 7499: niaan ja sivistyttämään. Siitä voi olla suorastaan vahinkoa kansan 7500: sivistyskannalle, jos maaseutunäytännöt jätetään kehittymään noin 7501: aivan ilman minkäänlaista opastusta. Jos oltaisiin tilaisuudessa maa- 7502: seudulla, niinkuin eräs edellinen puhuja täällä jo sanoi, joskus nä- 7503: kemään todellista taidetta, niin minä luulen, että se vaikuttaisi 7504: aaltoliikkeen tavoin paikasta paikkaan ja kylästä kylään ja saisi vä- 7505: hän paranemaan käsityksen siitä, mitä näytelmätaide on. Tässä olisi 7506: minusta jo kylliksi syytä siihen, että puheenaolevat 5,000 markkaa 7507: mainittuun tarkoitukseen myönnettäisiin. 7508: 7509: Ed. K a r e s: Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta täytyy mi- 7510: nun huomauttaa, että kyllä meidän maamme sentään on siksi köyhä, 7511: ettei meillä ole varoja kustantaa kaikkia niitä huvittelulaitoksia, 7512: jommoisiksi teatterit muodostuvat, ellei niillä todellakin ole kansal- 7513: lisen taiteen kehittämisen tarkoitusperää. Sellaisten laitosten kan- 7514: nattamiseen meidän maassamme ei ole varaa, mutta meidän maas- 7515: samme täytyy olla varoja kansallisen taiteen, suomalaisen taiteen 7516: kehittämiseksi ja minä uskon, että ainoa tie todellisen kansallisen 7517: taiteen kehittämiseen tällä alalla olisi se, että kaikki saatavissa ole- 7518: vat voimat yhtyisivät yhden taidelaitoksen ympärille. Silloin me 7519: mahdollisesti voisimme synnyttää sen suomalaisen taiteen, jota Kan- 7520: sallisteaatterilla on tarkoitettu synnyttää. Kuinka pitkälle se on siinä 7521: päässyt, se on asia, jonka vaillinaisuus meidän puoleltamme tunne- 7522: taan yhtä hyvin kuin kenen muun puolelta tahansa. Minä en ihmet- 7523: tele lainkaan ed. Schybergsonin mielipiteen muutosta, sillä hän huo- 7524: masi, että varsinkin minun mielipiteessäni piilee vaara myös esim. 7525: tukholmalaisen taiteen haaraosastoille Suomenmaassa. 7526: 7527: Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minä vastustan tätä valiokun- 7528: nan esitystä, mutta vähän toisilla syillä, kuin edelliset puhujat. Jos 7529: maaseuduilla ei olisi mitään tilaisuutta näyttämötaiteen nauttimi- 7530: seen, tunnustan, että kannattaisin tämmöistä ehdoitusta. Mutta ed. 7531: Soinisen väite, että maaseuduilla, sekä kaupungeissa että maalais- 7532: 774 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7533: 7534: 7535: kunnissa, saa nykyään nähdä ainoastaan huonoa taidetta, ei pidä 7536: paikkaansa. Minä olen tosin liian vanha jaksaakseni enää paljo 7537: kulkea teattereissa, mutta niin paljon olen nähnyt sekä tätä "Kan- 7538: sannäyttämöä että myös maaseutunäyttämöitä, että voin vakuut- 7539: taa: erotus ei ole aivan suuri. Maaseutunäyttämöt, jotka osittain 7540: kulkevat ympäri ansaitakseen sitä toimeentuloa, jota eivät yhdessä 7541: paikassa voisi saada, nauttivat vähempää kannatusta valtion puo- 7542: lelta kuin Kansan Näyttämö nykyään. Siitä huolimatta ne yleensä 7543: sairastavat toimeentulon vähyyttä, ja niitä täytyy yksityisavuilla 7544: kannattaa. Onko kohtuullista, että nyt valtion varoilla ruvetaan 7545: edistämään yhden laitoksen kilpailua näiden kanssa. Tietysti toi- 7546: meentulo näille maaseutunäyttämöille käy sitä hankalammaksi mitä 7547: useampia kilpailijoita ilmaantuu. Jos Kansan Näyttämö voi omilla 7548: varoillaan lähteä maaseuduille, niin minä toivotan siihen onnea, mutta 7549: en pidä oikeana, että valtio rupeaa yhtä näyttämöä suosimaan. - 7550: Tämä valiokunnan mietintö on muuten huonoimpia, mitä olen mil- 7551: loinkaan silmilläni nähnyt. Se on niin hatara ja risainen että minua 7552: suuresti kummastuttaa, kuinka sivistysvaliokunta on kehdannut 7553: sitä päästää eduskuntaan, ja minua ihmetyttää, että mutistaan vasta- 7554: lauseita vasta eduskunnassa, eikä yhdessäkään valiokunnan vä- 7555: hemmistön jäsenessä ole ollut sitä tarmoa, että olisi selvän ja pon- 7556: tevan vastalauseen muodossa osoittanut, kuinka aiheeton koko 7557: esitys on. 7558: 7559: Ed. Soininen: Minä tahtoisin vaan sanoa, että kun puhuin 7560: siitä, että maaseuduilla näytellään paljon, niin minä en tarkottanut 7561: mitään semmoista teaatteria kuin Maaseututeatteri, vaan seuranäytel- 7562: miä; niiden maku on huono ja ne tarvitsevat korjausta. On totta, 7563: että Maaseututeatteri tekee työtä tällä työalalla, mutta kyllä sen 7564: rinnalla olisi vielä toisellakin tilaa tehdä samanlaista kasvatustyötä. 7565: Maaseututeaatteri saa sitäpaitsi valtioavustusta enemmän kuin 7566: tässä on ehdotettu Kansan Näyttämölle maaseutunäytäntöjä varten. 7567: Mitä muuten tulee edellisen puhujan moitteeseen, joka kohdistui 7568: tähän mietintöön, niin en minä tiedä onko sillä juuri mitään arvoa, 7569: kun se tulee tuommoisessa ylimalkaisessa muodossa. Siinä olisi pi- 7570: tänyt sanoa, mikä mietinnössä niin aivan ala-arvoista on. 7571: 7572: Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n : Pyydän oikaisuksi vain mainita, 7573: että semmoisia maaseututeattereja, joita voi pitää taidelaitoksina, on 7574: useita ja että ne kaikki ovat osittain kiertäviä siitä syystä, että ne 7575: eivät voi yhdellä paikalla ansaita toimeentuloaan. Minä siis toistan 7576: vielä, että tässä tulisi kilpailua. jotasuositaan valtion kustannuksella. 7577: 7578: Ed. P e 1 t o n e n : Minä olen yksi niitä, joka kuulun siihen 7579: vähemmistöön, joka ei ole ollenkaan taipuvainen myöntämään 7580: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 775 7581: 7582: 7583: tätäkään vähintä s,ooo markan lisäystä. Se ei kuitenkaan tapahdu 7584: semmoisista syistä, joita täällä on tänä iltana tuotu esiin, ei semmoi- 7585: sista syistä, ettei teaatteria yleensä olisi pidettävä muuna kuin huvi- 7586: laitoksena. Minä puolestani olen täydellisesti vakuutettu, että 7587: teaatteri on ja tulee olemaan taidelaitos, jota sivistyneet kansat aina 7588: tarvitsevat, olkoon, että sekin joskus joutuu palvelemaan huonoja 7589: aatteita. Enkä myöskään ole sillä kannalla, että tässä maassa olisi 7590: avustettava ainoastaan yhtä teaatterilaitosta, olkoon se vaikka 7591: nimeltään Kansallisteaatteri, vaan aivan yhtä oikeutettuja ovat 7592: kaikki muutkin teaatterit, jotka yhtä hyvällä menestyksellä voivat 7593: aatetta palvella, avustuksen saantiin. Mitä siihen puoleen tulee, 7594: että muka pääkaupunki saa liiaksi ja maaseutu ei mitään, niin 7595: onhan siihen valitukseen aihetta. Mutta toiselta puolen on asian 7596: laita niin, että jos pääkaupungissa tällainen taide ei kehity, niin 7597: ei se kehity maaseudullakaan; maaseutu saa nimittäin kuitenkin vä- 7598: lillisesti vaikutuksia juuri siitä kehityksestä, mitä pääkaupungissa 7599: tällä alalla tapahtuu. Kun täällä nytkin yliopistokursseilla on maa- 7600: seutulaisia ja myös nyt kansanedustajat täällä ovat tilaisuudessa 7601: tutustumaan tähän taiteeseen, niin he kotiseudulleen mentyään 7602: tavalla tai toisella ovat kypsyneempiä tätäkin asiaa toteuttamaan. 7603: Mitä tulee Kansan Näyttämöön, niin täytyy minunilolla tunnustaa, 7604: että se on mennyt pitkin askelin eteenpäin. Kun kolmatta vuotta 7605: sitte kävin siihen tutustumassa siellä Yrjönkadun sokkeloissa, niin 7606: minä menin sinne hyvin varoen ja varoen sieltä tulin; sinä talvena 7607: siellä näyteltiin hyvin rämisevää kappaletta, joka oli ilmeinen 7608: agitatsioonikappale, >>Kankurit» nimeltään. Nyt, kun olen tänä 7609: syksynä ollut seuraamassa Kansan Näyttämön työtä, niin olen 7610: huomannut heti, että se on mennyt pitkälle eteenpäin. Ne kappa- 7611: leet, joita siellä esitetään, ovat aatteensa puolesta todella arvokkaita, 7612: sellaisia kuin Ylösnousemus, Yli-ihminen y. m. Niitä täytyy pitää 7613: täysipainoisena tavarana. Täydellä syyllä siis tämä teaatteri ansait- 7614: see valtion kannatusta, jos kerran muillekin annetaan. 7615: Mutta toinen asia on, onko tällä kertaa syytä korottaa tätä valtio- 7616: apua. On vasta vuosi siitä, kun tämä nuori laitos sai 20,000 markan 7617: vuotuisen apurahan ja riyt ei vielä se tili, joka valiokunnassa esitettiin, 7618: sisällä valtioavustuksesta kuin 5,000 markkaa. Siltä näytäntö- 7619: kaudelta näyttää tosin olevan vajausta I3,000 markkaa, mutta nyt 7620: on otettava lukuun, että se näytäntökausi, joka nyt on käsissä, tulee 7621: käyttämään hyväkseen 20,000 markkaa, joten ei ole mitään syytä 7622: arvella aiheutuvan uusia tappioita. 7623: Mitä taas tulee siihen keksintöön, että tuo 5,000 markkaa olisi 7624: annettava nimenomaan maaseudun teaatteriolojen korjaamiseksi, 7625: niin on vaikea sanoa, voidaanko noin suurta summaa vuotta kohti 7626: siihen tarkoitukseen käyttää, kun ei ole vielä siihen erikoisesti val- 7627: mistuttu. Se on tästä syystä kuin minä en ole tällä kertaa puolestani 7628: 776 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7629: 7630: 7631: voinut yhtyä kannattamaan lisäyksen myöntämistä, vaikka muute'n 7632: olen täysin myötätuntoinen itse laitosta kohtaan. Ja minun täytyy 7633: sanoa, että kysymyksessä oleva laitos saa myös hyvää avustusta 7634: porvarien puolelta senvuoksi, että teaatteri näyttelee sellaisia 7635: kappaleita, joita kelpaa yhtä hyvin katsoa porvarien kuin työväen 7636: puolueeseen kuuluvien. Minä en voi uskoa, että, kun katsomo on 7637: aina täynnä, niinkuin tänä syksynä on ollut laita, tämä laitos voi 7638: ensi tilissä osottaa mitään tappiopuolta. 7639: 7640: Ed. K a i p i o : Olen joskus kuullut sanottavan, että valiokun- 7641: nissa jarrutetaan enemmän kuin eduskunnan täysi-istunnoissa, 7642: joissa porvarispuolueet ovat enemmän edistysmielisiä kuin valiokun- 7643: nissa. Sivistysvaliokunta näyttää kuitenkin yleensä olevan edistys- 7644: mielisempi kaikissa kysymyksissä, kuin itse eduskunta kokonai- 7645: suudessaan. Tämän Kansan Näyttämönkin avustuksen suhteen 7646: on asianlaita niin, että anomuksessa alkuaan pyydettiin 20,000 mk. 7647: mutta porvarillinen enemmistö sai summan menemään ensin Io,ooo:een; 7648: ja sillä kannalla pysyi loppuun saakka toinen puoli sivistysvalio- 7649: kunnan jäseniä. Asia ratkaistiin arvan kautta. Toiset vastustivat 7650: - tosin heikosti - koko avustuksen myöntämistä, toiset olivat 7651: 5,000 markan kannalla, ja lopulta tuli oikeastaan valiokunnan 7652: vähemmistön päätös siksi, mikä nyt on esitetty eduskunnalle. Minä 7653: sain valiokunnassa sen käsityksen, että ne, jotka avustusta vas- 7654: tustivat -muuten miedosti -eivät kehdanneet panna mietintöön 7655: vastalausetta, kun rahamäärä oli niin monta kertaa uudestaan ja 7656: uudestaan alennettu. Ja minä toivoisin, ettei eduskunta nyt enää 7657: vastustaisi noin pienen summan myöntämistä. 7658: 7659: Ed. W a 1 p a s : Ed. Peltonen on täällä hiukan moittinut 7660: Yrjönkadun teatteria. Selitykseksi pyydän parilla sanalla huo- 7661: mauttaa, että Yrjönkadulla työskenteli >>Työväen Teatteri>>-nimi- 7662: nen laitos. Siinä oli näyttelijöinä henkilöitä, jotka päivin olivat 7663: ruumiillisessa työssä ja ainoastaan iltasin harjoittelivat. He tekivät 7664: sen jokseenkin ilman palkkaa; kaikin ajoin ei tahdottu voida palkata 7665: heille edes johtajaa. Tuo teatteri näytteli siitä huolimatta varsin 7666: suuria ja huomattavia kappaleita, m. m. Tolstoin ja Björnson'in 7667: niinkin vaikeita näytelmiä kuin >>Yli voimain>>-näytelmän toinen osa 7668: ja monta muuta. Ed. Peltosen lausunnosta sain sen käsityksen, 7669: että hän mahtaa olla aivan erinomainen ja suurikin taiteentuntija. 7670: Mutta Helsingissä löytyy melkein vielä huomattavampia taidearvoste- 7671: lijoita, m. m. professori Söderhjelm, joka arvosteli tätä Työväen 7672: Teatteria pitkissä alakerroissa Huvudstadsbladetissa, antaen siitä 7673: erinomaisen kiittävia lausuntoja. Kun toisella puolen on noin eteviä 7674: auktoriteettejä, niin minä katson sen teatterin kunnian puolesta 7675: täytyväni tästä mainita, jottei aiheettomasti himmennettäisi tuon 7676: Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle. 777 7677: 7678: 7679: pienen taidelaitoksen arvoa. Työväenyhdistys kuitenkin lakkautti 7680: Yrjönkadun teatterin, kun se varojen puutteessa ei voinut sitä yllä- 7681: pitää, ja jotta sitte saataisiin Työväenyhdistyksen ja sosialidemo- 7682: kraattisen puolueen ulkopuolelta teatterille kannatusta, muodostettiin 7683: osuuskunta, joka sittemmin perusti Kansan Näyttämön. Siis tämä 7684: on itse asiassa kokonaan toinen teatteri. 7685: Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni hiukan ed. Yrjö-Koskisen 7686: pelkäämästä kilpailusta. Kansan Näyttämö, jos se tulee jonkun 7687: verran näyttelemään maaseudulla, ei suinkaan saata vaaraan Maa- 7688: seututeatterin olemassaoloa eikä luultavasti tunkeudu kovin paljon 7689: niille aloille, millä Maaseututeatteri näyttelee. Maaseututeatterihall 7690: pyrkii etupäässä juuri maaseutukaupunkien varakkaamman väestön 7691: keskuuteen, mutta Kansan Näyttämö on tähän asti koettanut liikkua 7692: työväestön ja vähävaraisemman väestön keskuudessa, joten siis 7693: näillä teattereilla on oikeastaan kaksi eri alaa. Tästä myös johtuu, 7694: että ne tulevat ehkä näyttelemään kokonaan tai suuremmaksi osaksi 7695: toisissa paikoissa. Kansan Näyttämö pyrkii teollisuuskeskuksiin 7696: ja muille semmoisille paikkakunnille, Maaseututeatteri taas kaupunki- 7697: paikkoihin, joissa on enemmän varakkaampaa porvaristoa. Yhteen- 7698: törmäyksiä ei siis näiden teatterien välillä tulle suuressa määrin 7699: sattumaan, eikä siis kilpailu tuottane haittaa kummallekaan. 7700: 7701: Ed. P e 1 t on en: Enhän minä ihmetellyt sitä, että Yrjönkadun 7702: teatteri oli mitätön Kansan Näyttämöön verraten, vaan lausuin, että 7703: Kansan Näyttämö, joka toimii Ylioppilastalolla, on koko lailla ete- 7704: vämpi kuin Yrjönkadun teatteri. Enkä minä arvosteluani ulottanut 7705: sen teatterin koko työhön; mainitsin vaan, että >>Kankurit», jota kä- 7706: vin kolme kertaa katsomassa, ei ollut läheskään saman arvoinen 7707: kuin >>YlösnousemuS>> ja >>Yli-ihminen>>, joihin olen ollut tilaisuudessa 7708: tutustumaan Ylioppilastalolla. Kyllä minä edelleenkin uskon, että 7709: Kansan Näyttämö on nyt tällä kertaa paljon korkeammalla kuin 7710: Yrjönkadun teatteri aikoinaan, ja kylläkin niistä luonnollisista 7711: syistä, jotka vastaväittäjäni toi esiin. 7712: 7713: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 7714: 7715: V a r a p u h e m i e s: Sivistysvaliokunnan ehdotusta vastaan 7716: on tehty kaksi muutosehdotusta. Ed. Junnila useiden kannattamana 7717: on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi mietinnön. Ed. Kaarne ed. 7718: Halosen kannattamana on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi 7719: mietinnön ja tämän lisäksi mielipiteenään lausuisi, että valtiolai- 7720: toksen tulee lakkauttaa kaikki teatteriavustukset. 7721: Ehdottaisin sellaisen äänestämisjärjestyksen, että haettaisiin 7722: vastaehdotus valiokunnan ehdotukselle äänestämällä ed. Junnilan 7723: 778 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7724: 7725: 7726: ja ed. Kaarneen ehdotusten välillä. Se ehdotus näistä, joka voittaa, 7727: asetetaan valiokunnan ehdotusta vastaan. 7728: Äänestämissuunnitelma hyväksytään. 7729: 7730: Xänestykset ja päätös: 7731: 7732: 1) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Junnilan tekemän eh- 7733: dotuksen, äänestää •>jaa>>; jos >>ei•> voittaa on vastaehdotukseksi hy- 7734: väksytty ed. Kaarneen ehdotus. 7735: Äänestyksessä annetaan 82 jaa- ja 6z ei-ääntä. Vastaehdotuk- 7736: seksi on siis hyväksytty ed. Junnilan ehdotus. 7737: z) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa•>; jos 7738: >>eb> voittaa, on valiokunnan mietintö ed. Junnilan ehdotuksen mu- 7739: kaan hylätty. 7740: Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä 7741: Sivistysvaliokunnan ehdotuksen. Tämäkin päätös on ehdollinen, 7742: kunnes käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintö valtion va- 7743: roista ja tarpeista. 7744: 7745: Varapuh e mies: Kello lähestyy II. Pyydän ilmoittaa, että 7746: minä työjärjestyksen minulle suoman oikeuden perustalla katson, että 7747: eduskunnan on istuttava kello kahteentoista, päästäksensä vähän 7748: pitemmälle. 7749: 7750: Ed. B ä c k: J ag ber att få föreslå, att detta plenum måtte af- 7751: slutas kl. II. 7752: 7753: Ed. C a s t r en: Työjärjestys säätää, että istunto on lopetettava 7754: kello II, ellei eduskunta toisin päätä. Asiain näin ollen, olen sitä 7755: mielipidettä, että tämä istunto on katkaistava kello II. 7756: 7757: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Edustaja. Castren ei näytä oikein 7758: lukeneen työjärjestyksen 30 §:lää, sillä siinä sanotaan: •>Täysi-istunto 7759: ei saa jatkua jälkeen kello II illalla, ellei puhemies katso siihen eri- 7760: tyistä syytä olevan tai eduskunta toisin päätä.>> Siis työjärjestyksen 7761: mukaan on puhemiehellä täysi valta päättää, onko istuntoa jat- 7762: kettava yli II vai eikö. 7763: 7764: Ed. S c h y b e r g s on: J ag fattade hr talmannens yttrande 7765: så, att vi i alla fall kl. 12 skulle få afbryta plenum. 7766: 7767: 7768: Vara p u h e m i e s: Nojautuen työjärjestyksen 30 pykälään 7769: minä katson, että eduskunnan on tänä-iltana istuttava kello -kah- 7770: teentoista. 7771: Yleinen oppivelvollisuus. 779 7772: 7773: 7774: Yleinen oppivelvollisuus. 7775: (r K.) 7776: 7777: Esitetään ensimmäisen käsi t te 1 y n jatkamista varten 7778: Sivistysvaliokunnan mietinnössä N:o 3 olevat lakiehdotukset oppi- 7779: velvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista. 7780: Keskustelu: 7781: Ed. W u o r i m a a: Jokaiselle kansalle, joka aikoo kulkea eteen- 7782: päin ja kehittyä, on välttämätöntä, että kaikki kansankerrokset tu- 7783: levat tietoisuuteen ja sivistykseen. Varsinkin se on meidän kan- 7784: sallemme tarpeen, joka on saanut lainsäädännön alalla niin suuren 7785: vapauden kuin tuskin mikään muu kansa Europassa. Vapauden käyt- 7786: täminen vaatii tietoa ja sivistystä. Mutta kun on kysymyksessä niin 7787: suuri asia kuin koko kansan kohottaminen kansallissivistyksen kuk- 7788: kulalle, niin on tarkasti harkittava myöskin, mitenkä se on mah- 7789: dollista, mitenkä se voidaan toimeensaada, niin ettei kansa sen alle 7790: taloudellisesti naanny. 7791: V aHokunta tehdessään mietintönsä on esittänyt ehdotuksen, joka 7792: osottaa, että se on perusteellista työtä tehnyt. Mutta samassa siinä 7793: ilmenee piirre, joka valitettavasti muissakin meidän toimissamme 7794: on tavallista, nimittäin ettei oteta huomioon meidän maamme todel- 7795: lista varallisuutta. V aHokunta pyörittää miljoonia melkein samalla 7796: keveydellä, kuin yksityinen muonamies perunoitansa. Valiokunta 7797: asettaa hyväksyttäväksi ehdotuksen, joka kysyy perustaruiskus- 7798: tannuksissa 32 miljoonaa ja vuotuisia lisämenoja 13 miljoonaa, siis 7799: ei vähempää kuin 45 miljoonaa uusia menoja. Kun menot ovat näin 7800: suuret, olisi ollut syytä, että valiokunta olisi tarkemmin punninnut 7801: asian taloudellisia puolia. Totta on kyllä, että kaupungeissa rahat 7802: ovat helposti saatavissa ja helposti menevätkin ja ettei siis kaupun- 7803: geissa tämä kustannus tule aiheuttamaan erittäin suuria vaikeuksia. 7804: Mutta kun ajattelemme maaseutujemme todellista varallisuuden 7805: tilaa, kun me tiedämme, että suurin osa veronmaksajista saa hyvin 7806: tarkasti laskea tulonsa ja menonsa voidaksensa elää sangen kehnoa, 7807: yksinkertaista elämää. Kun lisäksi otamme sen huomioon, että hei- 7808: dän, ennen kuin tekevät mitään ulosmaksua, täytyy, niinkuin sano- 7809: taan, vetää rahat melkein soikeiksi, silloin myöskin selviää, että 7810: niin summattoman suuret menot kuin tässä on kysymyksessä, tu- 7811: levat mitä suurimmassa määrässä myöskin vaikeuttamaan jokaisen 7812: yksityisen veronmaksajan vuotuisia maksuja. 7813: Valiokunta on esittänyt järjestelmän, jonka kautta luotaisiin 7814: uudenlaisia, 2,500 kappaletta, niinkutsuttuja alempia kansakouluja. 7815: Niihin tarvittaisiin sama määrä opettajia ja valiokunta on laskenut, 7816: että koulurakennuksia varten näille voitaisiin osaksi käyttää van- 7817: hojen korkeampien kansakoulujen käsityöhu<>neita. Lisäksi on va- 7818: 780 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7819: 7820: 7821: liokunta ehdottanut, että vuokrattaisiin syrjäpiireissä kouluja var- 7822: ten huoneustoja ja lopuksi, että rakennettaisiin soo uutta koulua. 7823: Valiakunta on myös ehdottanut, että opettajille maksettaisiin 6oo 7824: markkaa valtion varoista ja kunta antaisi avustusta 175 markkaa 7825: vuotta kohti. Kun se sitten tekee kaikista näin syntyvistä menoista 7826: summan, tulemme siihen lopputulokseen, josta täällä äsken mainitsin. 7827: Mutta se lopputulos ei kuitenkaan minun mielestäni vielä riitä. Va- 7828: liokunta ei ole ottanut huomioon muutamia kohtia, j.otka ennen pit- 7829: kää tulevat näyttäytymään tarpeellisiksi. Ensiksikin sen, että kor- 7830: keampien koulujen työhuoneustot ennen pitkää tulevat mahdotto- 7831: miksi käyttää uusille kouluille. Jo ennenkin olivat käsityöhuoneet 7832: yhdistetyt luokkahuoneiden kanssa. Mutta meidän kylmässä ilman- 7833: alassa tämä näytti tuottavan pedagoogisessa ja hygieenisessä suh- 7834: teessa semmoisia vaikeuksia, että siitä täytyi luopua. Sekä opetta- 7835: jat että piiritarkastajat väittivät, että se on vallan mahdotonta. 7836: Varsinkin opetusvälineet ja ilmasto ja puhtaus heidän mielestään 7837: tuli kärsimään. Ja seuraus oli, että käsityöhuoneet ja luokkahuo- 7838: neet eivät enää ole samana. On täytynyt rakentaa uusia huoneita 7839: käsitöitä varten. Aivan varmaa on, että sama vaikeus nytkin syn- 7840: tyisi, jos alettaisi käyttää käsityöhuoneita luokkahuoneina. Vielä 7841: enemmän, koska käsityöhuoneet hyvin monessa koulussa, varsinkin 7842: siinä, missä on kaksi koulua, ovat rakennetut yht'aikaa käsityö- 7843: huoneeksi ja eteiseksi, jossa lapset tavallisesti talvisaikana kylminä 7844: pakkaisilmoina saavat oleskella silloin kuin heillä on välitunti. Tästä 7845: syntyisi tietysti lisämenoja, sillä täytyisi rakentaa uusia kouluja 7846: ja sen kautta tulisivat perustuskustannukset koko suuressa määrin 7847: lisääntymään. Toinen kohta, joka tulisi lisäämään kustannuksia 7848: yli sen, mitä valiokunta on laskenut, on se seikka, että myöskin nii- 7849: hin paikkoihin, joissa valiokunta on luullut, että voidaan huoneita 7850: vuokrata, ennen pitkää nähtäisiin välttämättömäksi myöskin ra- 7851: kentaa kouluja. Ei ole niin helppoa saada vuokratuksi sopivia koulu- 7852: huoneita, kuin ylipäänsä luullaan. Sen seikan osoittaa jo entinen ko- 7853: kemus korkeammista kouluista, joita hyvin harvoissa paikoissa, 7854: ainoastaan ehkä noin JOO on saatu sijoitetuiksi vuokratuissa huoneissa. 7855: Mutta vielä tulisi lisäämään kustannuksia jotenkin suuressa määrin 7856: eräs toinen seikka. Valiokunta on arvostellut, että vuokrahuoneita, 7857: lämmintä ja valoa voitaisiin saada JOO markalla. Se on ehdottomasti 7858: liian pieni summa, kun ottaa huomioon, että vuokraajantäytyy aset- 7859: taa huone semmoiseen kuntoon, että se kelpaa opetushuoneeksi ja 7860: kun ottaa huomioon, kuinka korkeaan hintaan puuaineet ovat nous- 7861: seet. Sekin tulisi lisäämään koko joukon valiokunnan laskuja. Tu- 7862: levat vielä lisäksi opettajien palkat. 6oo markkaa valtiolta vuotta 7863: kohti, se tekisi 50 markkaa kuukaudessa. Onko ajateltava, että 7864: opettaja, joka ei juuri voi minkäänlaista muuta lisätointa saada, 7865: kuukaudessa voi tulla toimeen 50 markalla. Ja varsinkin, jos hän 7866: Yleinen oppivelvollisuus. 781 7867: 7868: 7869: on natmtstssa, kuinka voidaan ajatella, että opettajat semmoisilla 7870: nälkäpalkoilla voivat elää, - kun vielä mainitsen, että valiokunta 7871: on lakitekstissä määrännyt, ett'ei kunnan tarvitse maksaa kuin 175 7872: markkaa kortteerin vuokraa, lämmitystä ja valoa varten. Valiokun- 7873: nan summat ovat siis ehdottomasti liian pienet. Pääsumma tulee 7874: koko joukon nousemaan. 7875: Mutta on toinen ehdotus valiokunnan ehdotuksen rinnalla, jonka 7876: käyttäminen minun mielestäni veisi siihen päämäärään, mihin pyritään, 7877: nim. kansan jokaisen lapsen opetukseen ja joka samassa mitä suu- 7878: rimassa määrin helpottaisi suuren opetusreformin aikaan saamista. 7879: Se on ehdotus, jonka oppipakkokomitea on tehnyt. Noudattamalla 7880: sitä ei tarvita mitään uusia koulurakennuksia eikä uusia opettajia, 7881: ei tarvita laittaa semmoista suurta uusia tuhatkuntia käsittävää 7882: opettajakuntaa eläkkeineen päivineen, vaan niistä päästään kokonaan. 7883: Eikä tarvita edes uusia opetusvälineitä, ja kuitenkin voidaan tulla 7884: aivan samaan tulokseen. Jos asetetaan meidän koulumme sille kan- 7885: nalle, että lisätään vähäsen korkeimmissa kansakouluissa opetusaikaa, 7886: siten, että tehdään kansakouluopetus kuusivuotiseksi, alkaen lapsen 7887: seitsemännestä ikävuodesta kolmanteentoista vuoteen ja lapset 7888: käyvät kaksi ensimäistä vuotta n. s. alempaa kansakoulua, siten 7889: että alkavat koulunsa elokuun 15 päivä ja käyvät syksyllä kuusi 7890: viikkoa ja taas alkavat koulunsa toukokuun I päivänä ja käyvät 7891: kuusi viikkoa tai kesäkuun 15 päivään saakka, niin he tulevat yhteensä 7892: käymään 24 viikkoa alemmassa kansakoulussa. Ylempi kansa- 7893: kouluopetusaika kyllä supistuu sen kautta vähäsen, nimittäin tou- 7894: kokuun ajan, mutta kun valiokunta on sanonut että tämä olisi 7895: taka-askel, että tietomäärä nykyisestä supistuisi, niin luulen että 7896: siinä ei ole sitä perää kuin valiokunta on luulotellut. Ensiksi nimit- 7897: täin ne lapset, jotka tulevat korkeampaan kansakouluun, ovat 7898: kaksivuotisena oppiaikanaan alaosastolla saaneet niin paljon parem- 7899: paa valmistusta, että kansakoulun ensimäisellä luokalla voidaan 7900: suorittaa paljon laveampi kurssi kuin nykyään. Ja sen kautta 7901: voidaan toisella, kolmannella ja neljännellä osastolla tehdä kurssi 7902: lyhemmäksi. Toiseksi on otettava huomioon että korkeamman kansa- 7903: koulun oppilaat, kun ovat käyneet tammikuusta aina kevääseen asti 7904: yhtämittaa koulua, toukokuussa ovat jo niin rasittuneet ja niin väsy- 7905: neet, että se luku, joka silloin lämpimänä kevätaikana jaetaan, ei enää 7906: ole suurimerkityksellinen. Heidän mielensä palaa ulos, he ovat 7907: väsyneet lukuun, ja luku on enemmän satunnaista ja vähemmän 7908: hyödyttävää. Mutta oppipakkokomitean järjestelmällä, joka siis ei 7909: ole mikään taka-askel eikä tule opetusta vähääkään supistamaan, 7910: olisi monta suurta etua. Ensiksi se etu, että niiden seitsenvuotisten 7911: pikku lasten ei tarvitsisi kodistaan kouluun talvipakkasesSa tarpoa. 7912: Keväin, syksyin he vaaratta ja helposti voivat kulkea edestakaisin 7913: 782 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 7914: 7915: 7916: itse koulun ja kodin välillä ja helposti vv1vat lämpimänä aikana 7917: saada kortteerin koulun likiseudulla huonommissakin asunnoissa. 7918: Tämä järjestelmä tuottaisi myöskin toisen hyödyn, taloudellisesti 7919: sangen suuren, joka ei ole unhotettava. On muistettava että vähi- 7920: tellen meidän maanviljelijämme muuttuvat pieniviljelijöiksi. Sem- 7921: moisina he eivät pidä palvelijoita koska sitä ei kannata tehdä. Heitä 7922: on siis vaan tavallisesti kaksi henkeä, mies ja vaimo, jotka hoitavat 7923: koko maataloutta. Mutta kesällä ja syksyllä on suuresta merki- 7924: tyksestä, että heillä g, ro, I I ja rz-vuotisista lapsista on talondessaan 7925: niin suurta apua kuin mahdollista. Keväällä on välttämätöntä 7926: käyttää paimenta, mutta jos kaikki lapset ovat koulussa he eivät sem- 7927: moista saa. Samaten on syyspuolella. Oppipakkokomitean ehdo- 7928: tuksen mukaan voivat he käyttää omia lapsiaan taloudentoimissa. 7929: Tästä lapsille itselleenkin on elämää varten suurta hyötyä, sillä olen 7930: sitä mieltä, että jos lapset kuusikin vuotta yhtäperää kasvatetaan 7931: siten, että koko heidän aikansa menee kouluopetuksessa, sen kautta 7932: tehdään heille itselleen käytännöllisessä elämässä vahinkoa. Sen ovat 7933: esim. käytännölliset amerikalaiset hoksanneet. Siellä kestää pakol- 7934: linen opetus ainoastaan 5 kuukautta vuotta kohti ja sentähden 6 1 /s 7935: kuukaudessa, jokameillä tulisi olemaan, olisi varmaan aivan kylliksi. 7936: Oppipakkokomitean järjestelmä tulisi senkin laskun mukaan, 7937: minkä valiokunta on tehnyt, noin 2 1/2 miljoonaa markkaa huokeam- 7938: maksi vuodessa, ja sitä paitsi kaikki ne tavattoman suuret perusta- 7939: vat kustannukset jäisivät pois. Valiokunta on kyllä koettanut 7940: peittää yhden miljoonan tästä vuotuisesta lisämenosta sillä tavalla, 7941: että se on kuvitellut, ettei erotus ole niin suuri, jos otetaan huomioon, 7942: että voidaan järjestää kansakouluihin n. s. jatkokurssit sen kautta, 7943: että alemman koulun opettajat laitettaisiin koulussa opettamaan 7944: muutamia harjoitusaineita ja sillä aikaa korkeamman koulun opet- 7945: tajat voisivat jatkokurssia järjestää. Nyt kuitenkin minä luulen, 7946: että käytännössä siitä tulee sangen vähän hyötyä, sillä meidän on 7947: muistettava, että alemman koulun opettajat tulevat olemaan ainakin 7948: kahdessa tai kolmessa eri paikassa, joka tulee vaikeuttamaan tämän 7949: mahdollisuuden. Sitäpaitsi minä olen sitä mieltä sen kokemuksen 7950: nojalla, joka minulla on näistä jatkokursseista, ettei niillä oikeastaan 7951: ole mainittavaa merkitystä kansan sivistyksessä. Minä luulen, että 7952: niistä on tehty enemmän kuin mitä ne oikeastaan ovat ja että ne 7953: tulevat myös samanlaisina tästä puoleen olemaan. Niitä kyllä on ny- 7954: kyään käytännössä, mutta jos tarkastamme, minkälaisia ne ovat, 7955: niin varmaan tulemme siihen tulokseen, että koko jatkokursseissa 7956: on hyvin paljon humbuugia. Jos tahdotaan todellista korkeampaa 7957: kansansivistystä, niin on parasta, että se yksi miljoona, jonka valio- 7958: kunta on laskenut jatkokursseihin, käytetään kansanopistoille 7959: tai muille varmasti järjestetyille laitoksille, josta ne kansalaiset, 7960: jotka tahtovat korkeampaa opetusta, voivat sitä tosiaan saada. 7961: Yleinen oppivelvollisuus. 783 7962: 7963: 7964: Kaiken tämän perusteella mitä nyt lyhyesti olen esilletuonut, 7965: olisi ajatukseni se, ettei eduskunta ryhtyisi niin suurta kustannusta 7966: tuottavaan hommaan kuin minkä valiokunta on esittänyt, vaan 7967: hyväksyisi sen järjestelmän, joka esiintyy oppipakkokomitean 7968: mietinnössä. Se varmaan tulisi tuottamaan paljoa suurempaa myötä- 7969: tuntoisuutta yleisesti meidän maassamme. 7970: Sitten on vielä muutamia kohtia valiokunnan mietinnössä, joihin 7971: tahtoisin kosketella. Semmoinen kohta on sen 16 §. 16 §:ssä sanotaan: 7972: >>Jos matka lähimpään kansakouluun on 5 kilometriä pitempi, tulee 7973: kunnan ottaa osaa saattamis-, ja majoituskustannuksiin lapsen ikään 7974: katsomatta>>. Nyt minulla ei suinkaan ole mitään sitä vastaan, että 7975: kunta majoittaa lapset, mutta saattamiskustannuksia vastaan mi- 7976: nulla on suuria epäilyksiä, sillä sen kautta voi kunta tulla semmoi- 7977: siin rasituksiin, että ne ovat aivan arvaamattomia. Silloin sen täytyy 7978: pitää erityinen kyytimies ja hevosia, jotka eivät muuta tee kuin 7979: koko talvikauden ovat kyyditsemässä lapsia aamulla kouluun ja il- 7980: lalla takaisin. Ajatellaan, että koulu olisi kahden tai kolmen kilo- 7981: metrin päässä, niin kyyditsemisessä tulisi mies olemaan koko päivän 7982: sidottuna, sillä hänen täytyisi aamulla lähteä kouluun ja palata ta- 7983: kaisin ja taas päivällisen aikana tulla kouluun ja mennä takaisin. 7984: Mies ja hevonen tulee siten sidotuksi päiväkaudeksi siinä. Tä- 7985: mäkin täytyy ottaa huomioon ja sentähden asia täytyy järjestää 7986: jollakin käytännöllisemmällä tavalla. 7987: Vielä arveluttaa minua 22 §. Siinä määrätään sakkoa vanhem- 7988: mille, jotka eivät pane lapsiaan kouluun, 50 markasta alkaen, ja 7989: ellei se riitä, niin pannaan 100 markkaan niskaan j. n. e. ,ja ellei 7990: saa ulos sakkoa, niin kruununmies vie isän tai äidin linnaan. Täm- 7991: möinen rangaistus on jotakin luonnotonta. Voimme ajatella, min- 7992: kälaisella mielellä se lapsi on, joka tietää, että hänen tähtensä hänen 7993: isänsä tai äitinsä istuvat linnassa, ja voimme ajatella, minkälainen 7994: tunne sillä isällä tai äidillä on, joka istuu linnassa lapsensa tähden. 7995: Mutta voidaan sanoa, ettei ole tarpeen, että he istuvat linnassa. 7996: Mikseivät he pane lapsiaan kouluun? Mutta siinä suhteessa voipi 7997: olla monta semmoista syytä, jota täällä ei voi niin tarkasti punnita 7998: ja joka vaikuttaa sen, että heidän on mahdoton laittaa lapsensa 7999: kouluun. Minä otan vaan yhden esimerkin. Voipi olla joku vähä- 8000: varainen, jolla kuitenkin on juuri sen verran varoja, ettei hän saa 8001: kunnalta apua. Hänen piirissään on koulu, jossa on opettaja, jonka 8002: opetusta hän ei millään tavalla voi hyväksyä, jonka opetusta hän 8003: ei soisi lapselleen mistään hinnasta. Ja silloin hänen täytyy viedä 8004: siihen kouluun lapsensa sillä uhalla, että hänen täytyy istua linnassa, 8005: varaa hänellä ei ole yksityisopetuksen hankkimiseen. Se on jotakin, 8006: joka on luontoa vastaan ja on armotonta. Jokin muu rangaistustapa 8007: täytyy keksiä. Rangaistustapa, että kruununmiehet kulettavat van- 8008: hempia lastensa tähden linnasssa, ei ole sopiva. 8009: 784 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 8010: 8011: 8012: Ennenkun lopetan, pyydän vielä saada sanoa muutaman sanan 8013: sen merkillisen vastalauseen johdosta, joka on kolmantena. Kun 8014: lukee sitä, niin saa sen tunnelman, että se on kirjoitettu hermostu- 8015: neessa mielentilassa, joka on täynnä katkeruutta. Muussa tapauk- 8016: sessa ei tämmöistä vastalausetta olisi voinut syntyä valtiolliseen 8017: asiakirjaan, jossa kylmän järjen ja ymmärryksen pitää johtaa. Vasta- 8018: lause oikeastaan onkin jonkunlaista tunteenpurkausta, mutta ei 8019: mikään asiallinen ja valtiollinen asiakirja. Mutta siinä on kuitenkin 8020: muutamia kohtia, jotka ovat sentapaisia, että on syytä niitä vähän 8021: lähemmin kosketella. Samassa pyydän saada myöskin kosketella 8022: ed. Jokisen pitkää epistolaa, jonka hän täällä eilen luki eduskunnalle, 8023: koska se on aivan samansisällyksellinen. 8024: Siinä ensiksikin ilmaantuu tuo sana >>köyhälistö>> vähä väliä. Jo 8025: ensimmäisellä sivulla on se useassa paikassa ja sitten pitkin matkaa. 8026: Sitten siinä ilmaantuu semmoisia lauseita kuin >>työläisarmeija>>, >>porva- 8027: ri>>, ja kaikki nuo tituleerauksetja tunnetut lauseet. Minänytpyytäisin 8028: kysyä, mikä se köyhälistö oikeastaan on, jota tässä tarkoitetaan. 8029: Onko se ed. Jokinen ja ed. Järvinen ja ed. Lahtinen, vai kutka 8030: ne oikeastaan ovat, jotka ovat >>köyhälistö»? Minä en ole vielä kos- 8031: kaan oikein päässyt sen asian perille. Minä olen nim. nähnyt suuria 8032: hovinomistajia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole ollut hou- 8033: sutkaan omia. Ja minä olen varma, että edustajat Jokinen ja Lah- 8034: tinen ja Järvinen eivät sinnepäinkään ole niin köyhiä kuin semmoi- 8035: set. Olen nähnyt myöskin muita kansalaisia, virkamiehiä ja talolli- 8036: sia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole kerrassaan mitään, vaan 8037: päinvastoin suuria velkoja. (Ed. Walpas: Se on köyhälistöä!). Ja 8038: sitten olen nähnyt semmoisia, jotka sanovat kuuluvansa köyhälis- 8039: töön, niinkuin vastalauseentekijätkin, mutta joilla on rahaa ja 8040: omaisuutta kaikenlaista taskussa, jotka voidaan sanoa suorastaan 8041: rikkaiksikin. Olisi siis hyvä, että ne, jotka käyttävät aina tuota 8042: >>köyhälistö>>-sanaa, kerran myöskin selittäisivät, mikä se köyhälistö 8043: oikein on (Ed. Walpas: Syrjäkaupungilla niitä on!). 8044: Sitten vielä on yksi asia, johon pyytäisin koskettaa, ja se on se, 8045: että täällä näkyy olevan uskonto jo ensimmäisessä kappaleessa ja 8046: sitten pitkin matkaa vähän väliä jonkunlaisena ikäänkuin punaisena 8047: vaatteena, kuten Spanjan härillä härkätaisteluissa. Se näkyy olevan 8048: ikäänkuin joku semmoinen peloitus ja vihollinen, jota vastaan täy- 8049: tyy alituiseen rynnätä. Sanotaan m. m. täällä, että uskonnon alalla 8050: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perin pohjin käsittää ja 8051: omantakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään sellaista 8052: elämän kokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa. Ja sitten 8053: sanotaan samassa, että uskonto väärennetään kasvattamaan lasta 8054: porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi. Tämänkin joh- 8055: dosta pyytäisin kysyä arvoisilta vastalauseentekijöiltä, mitenkä on 8056: selitettävissä, että vaikka he ovatkin käyneet näitä porvarillisia 8057: Yleinen oppivelvollisuus. 785 8058: 8059: 8060: kouluja ja siellä opetettu uskonnossa, he kuitenkaan eivät ole nyt 8061: tämän •>porvarillisen luokkavallan tahdottomia aseita>>, vaan että 8062: he ovat tulleet aivan päinvastaiseksi aseeksi. Mitenkä uskonto ja 8063: semmoiset koulut, joissa uskontoa opetetaan ovat voineet heitä kas- 8064: vattaa semmoisiksi, kuin he ovat. Sitäkin tahtoisin tietää. Olisi 8065: hyvä, että saataisiin siitäkin selvää, sillä siinä on ristiriitaa. 8066: Mitä sitten tulee siihen, että lapset eivät voi käsittää omintakei- 8067: sesti uskonnon kysymyksiä, niin on huomattava, että uskonnolla 8068: on kaksi puolta. Uskonnolla on salattu puoli, sisällinen, transcen- 8069: dentaalinen puoli ja sillä on toinen puoli, joka on käännetty aistii- 8070: lista maailmaa kohtaan, niinkuin ihmisien olento itsekin on. Nyt on 8071: asia niin, että on paljon ihmisiä, jotka eivät käsitä uskonnon sisäistä, 8072: transcendentaalista puolta, vaikka kyllä tuntevat ja tietävät sen 8073: ulkonaisen puolen. Ja näyttää siltä, että myöskin tämän vastalau- 8074: seen allekirjoittajat vielä ovat sulkeutuneita uskonnon salaisilta puo- 8075: lilta ja tuntevat vaan sen ulkonaisen puolen. Lapset eivät ole sul- 8076: keutuneita siitä, sillä niiden mieli ja omatunto ovat avonaisina ja 8077: sentähden he voivat omistaa myöskin sen sisällisen transcenden- 8078: taalisen puolen uskonnosta paljon helpommin kuin semmoinen hen- 8079: kilö, jolta maailman ulkonainen materialistinen elämä on sulkenut 8080: tämän sisällisen salaisen puolen. Uskonto lapselle on sentähden val- 8081: lan tarpeen, se käsittää sen usein paljon paremmin kuin vanha ihmi- 8082: nen ja sentähden juuri Vapahtajammekin sanoi: «Sallikaa lasten 8083: tulla minun tyköni>>. 8084: Sitten ed. Jokinen eilen myös toi esille kysymyksiä, jotka muka 8085: ovat senlaatuisia, etteivät ne sovi lapsille. Hän luki epistolastaan 8086: historioita raamatusta, jotka eivät ole uskottavia, niinkuin esim. 8087: Joonas profeetasta, joka oli valaskalan vatsassa. Ed. Jokinen ei 8088: tunnu uskovan sitä, mutta kyllä olisi parasta, että hän kuitenkin 8089: vaan omistaisi ja uskoisi sen (Vasemmalta: Pääsisikö autuaaksi?). 8090: Tahdon siitä kertoa muutaman pienen historian, kun kerran on 8091: puheenvuoro. 8092: Kun matkustin pitkin Välimerta Vähässä Aasiassa, jouduin myös 8093: Välimeren itäisimmässä kolkassa, jossa Aasian ranta kääntyy suo- 8094: raan eteläänpäin, pieneen kaupunkiin, jonka nimi on Alexandrette. 8095: Sen vieressä kohoavat korkeat vuoret melkein pilvien korkeuteen 8096: asti ja näiden vuorien alla eräässä kohden oli kivikumpu, jossa oli 8097: nähtävästi hyvin vanhana aikana kiviä ladattu neliöön ja kivikasan 8098: päälle oli asetettu suuri paasikivi. Kivet olivat, vaikka ne olivat 8099: graniitista, jo ikäänkuin rappeutumassa. Niihin oli hakattu seuraa- 8100: vat sanat vanhalla foenician kielellä: >>Tähän kohtaan sylkäsi valaskala 8101: Joonas profeetan maalle ja tästä hän meni Ninivelle saarnaamaan 8102: parannusta>>. Tämä kivi oli siis niin vanha, että se oli foenicialaisten 8103: ajalta. Se todistaa, että foenicialaisten aikana tunnettiin profeetta 8104: J oonaan tapaus. 8105: 50 8106: 786 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 8107: 8108: 8109: Ed. Jokinen tietysti ja moni muu .hänen kanssaan ei vieläkään 8110: tahdo uskoa sitä tapausta todeksi ja mahdolliseksi, mutta minä voin 8111: vakuuttaa, että taivaan ja maan välillä löytyy paljon semmoista, 8112: jota ed. Jokinen ei usko ja joka kuitenkin on olemassa. Niitä on 8113: ollut sittemminkin J oonaksia, jotka ovat olleet yhtä vaikeassa ase- 8114: massa kuin Joonas valaskalan vatsassa, ja kuitenkin ovat ilmaan- 8115: tuneet taas näyttämölle. Ed. Jokinen on ensikertalainen eduskun- 8116: nassa ja sentähden hän myöskään ei tietysti usko tätäkään. 8117: Vastalauseen, tekijät vielä l~usuvat, että. uskonto siveellisessä 8118: s~teessa ei myöskään ole tarpeen, että voidaan kouluissa järjestää 8119: jonkunlaista siveysoppia, jolla muka tyydytetään sitä, mitä kansa 8120: ta):vi~see, sillä ilman siveellisyyttä ei kansa voi elää. Minä pyytäisin 8121: kysyä, minkälainen se siveellisyys tai moraali sitten on, jota vasta- 8122: lauseen tekijät ovat ajatelleet, ja mistä se tulee? Onko se yleinen 8123: aikak~uden mielipide tai onko se jotakin Sokrateen tai Platon tai 8124: Ar,istoteleen filosofiaa tai onko se muuta?. Mistä siveellisyys saa 8125: alkunsa, mikä sen tekee semmoiseksi, että se kulkee samanlaisena 8126: läpi aikakaudet: Mikä se on, joka jälleen palauttaa ihmiskunnan 8127: takaisin siveyslakien alle silloin, kun se on usein jo pitkiä aikoja kul- 8128: kenut maailman mielipiteen jälkeen ja unohtanut todellisen siveelli- 8129: syyden lait? Se on ll;Skonto. Ilman Jumalaa ja ilman uskontoa ja 8130: kristinuskoa ei mitään todellis>ta siveellisyyttä ole ja sentähden siellä, 8131: missä ei ole kristinuskoa, siellä ei myöskään ole mitään pysyväistä 8132: siveellisyyttä eikä moraalia. Siellä, missä ei ole yksi Jumala, joka 8133: on kaikkien isä ja jonka edessä kaikki ovat vastuunalaisia, siellä ei 8134: ole ~uu~a kuin ihmisten mielipiteitä ja mielivaltaa, jotka määrää- 8135: vät väliin yhden siveellisyysperiaatteen, väliin toisen. Sentäh<;len 8136: uskonto on siveellisyyden perus ja pohja ja sentähden uskonto on 8137: se pohjaton lähde, josta joka polvi, joka aikakausi ammentaa siveel- 8138: lisyyden aarteita, josta nekin aikakaudet, jotka ovat vaipuneet sen- 8139: tähden, että ovat uskontonsa unohtaneet ja väärinkäyttäneet sitä, 8140: uudestaan ovat voineet ammentaa siveellisyyden periaatteita ja 8141: ,saada uutta johtoaelämiillensä. Ilman uskontoa koko elämä, olkoon 8142: lai~ kuinka hyvät tahansa, ei ole muuta kuin vihan elämää. Silloin 8143: kun ei ole muuta kuin vihan elämää, silloin ovat yhteiskunnan 8144: liitteet irtonaiset. Sillä uskonto on nyt kuitenkin se kitti, joka sitoo 8145: yhte,en yhteiskunnan, joka luo .sen rakkauden, joka on ylhäältä 8146: Jumalalta. Ja siinä, missä se on hereillä ja elävänä, ei kaivata pal- 8147: jon ulkonaisia lakeja. Rakkauden laki silloin johtaa ihmisiä ja 8148: yhteiskunnalliset lait, jotka silloin laaditaan, ovat laaditut tämän 8149: mukaan ja ihmiset noudattavat niitä. 8150: 8151: ,Ed. vo n' A 1 t fh a n: J ag måste erkänna att jag icke utan en viss 8152: förargelse fogade mig uti talmannens bestämning, att vi skulle sitta 8153: till kl. 12, men jag är numera tacksam därför, sedan jag fått höra den 8154: Yleinen oppivelvollisuus 787 8155: 8156: föregående talarens kritiska och af bred humor, men dock af djupt 8157: allvar präglade andragande. ]ag finner nu att jag haft stort ut- 8158: byte af detsamma. 8159: Detta vidlyftiga lagförslag, som vi hafva framför oss, kommer lik- 8160: som allt annat att drunkna på grund af landtdagens i dag på eftermidda- 8161: gen fattade första beslut. Det är därför ic;ke häller nu någon anledning 8162: att ingå i en vidlyftigare behandling af detsamma. J ag är den föregående 8163: ärade talaren särskildt tacksam, för det han påpekade, hurusom 8164: det nu föreliggande reformförslaget icke är enbart en pedagogisk 8165: fråga, utan kanske framför allt en finansiell fråga. Det är icke blott 8166: fråga om, hvilket system vi eventuelt på grund af särskilda pedagogiska 8167: och teoretiska grunder anse vara det absolut bästa, utan det är också 8168: fråga om, hvilket system Finlands folk har råd att bestå sig. Någon 8169: egentlig utredning, huru medel för denna reform skola kunna an- 8170: skaffas, föreligger alldeles icke. Endast en utaf kulturutskottet upp- 8171: gjordt kalkyl öfver kostnaderna. Jag vill icke ingå i kritik af dem. 8172: Visserligen fick statsutskottet mottaga en i temligen allmänna orda- 8173: lag affattad skrifvelse rörande en detalj i förslaget, men statsutskot- 8174: tet hade icke förslaget i sin hand- det var väl knappast färdigt ens 8175: då - och kunde förty icke på grund af denna skrifvelse få någon 8176: öfverblick öfver frågan, hvilket också framgår af det sväfvande 8177: och obestämda svar statsutskottet sedermera aflät till kulturut- 8178: kottet. Om nu saken skulle förekomma till slutlig behandling 8179: vid denna landtdag, så kan jag icke säga annat än att L. O:s 63 § 8180: skulle förmå, att lagen angående kostnaderna för folkskoleväsendet 8181: såsom varande en fråga som i högsta grad kommer att inverka på 8182: statsverkets tillstånd, skulle böra till statsutskottet remitteras för 8183: afgifvande af yttrande i detalj. I detta sammanhang och vid ären- 8184: dets första behandling kan förslag i den riktningen icke väckas, 8185: det bör väckas i stora utskottet, men j ag har dock, då en skrifvelse från 8186: statsutskottet finnes bifogad, velat framhålla, att denna beredning 8187: ingalunda är så noggrann och saklig, som enligt L. 0. statsutskottet 8188: bör egna finansärenden af detta ingripande slag. 8189: 8190: Ed. V e r a H j e 1 t: J ag ber att få understöda första och andra 8191: reservationerna till betänkandet i läropliktsfrågan. Det är icke 8192: blott ur pedagogisk synpunkt ensamt den bestämmelsen icke kan 8193: försvaras, som fordrar att en lärare samtidigt skall undervisa ända till 8194: 6o barn. I paragrafen har visserligen blifvit inskjuten en liten re- 8195: duktion genom bestämmelsen, att läraren i allmänhet icke behöfver 8196: undervisa flera än 50 elever. Men den som känner svårigheterna 8197: att på landsbygden få nya skolor till stånd eller ökad lärarepersonal, 8198: vet, att genom en dylik sväfvande bestämmelse å många orter lätt 8199: kan inträffa, att samma lärare ålägges undervisningsskyldighet för 8200: ända till 6o elever. 8201: 788 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 8202: 8203: J ag har i min barndom gått i en liknande småbarnsskola. Men 8204: jag trodde, att sådana skolor blifvit utdömda ur världen samtidigt 8205: med skolfärlan, plaggorna, latskärmen och hela den numera kultur- 8206: historiska straffattiraljen. Men mig synes som om 6o-barns klasser 8207: icke kunde reda sig med mindre, än att den gamla utmönstrade straff- 8208: radikalismen med sin snabba och lättvindiga rättsskipning återin- 8209: fördes i stället för vår tids~uppfostrande och förfinade pedagogik. 8210: Att samvetsgrannt undervisa och uppfostra 6o barn samtidigt är 8211: outförbart. Men förutom det; jag har undervisat i folkskola på lan- 8212: det med 50 barn på 4 afdelningar och kan försäkra att jag dåligt stod 8213: ut därmed. Mången lärarinna med sämre hälsa tar aldrig upp sig 8214: mera efter att något år hafva undervisat i en skola med inemot 6o 8215: barn på 4 afdelningar. J ag anser att den ifrågavarande lagbestäm- 8216: ningen också därför bör utgå, såsom varande så att säga ett kriminelt 8217: långsamt skeende dråp gentemot alla med en klenare fysik utrustade 8218: lärarinnor, hvilka åläggas 6o-barns klasser med 4 afdelningar enligt 8219: systemet på landsbygden. Detta kan låta väl starkt, men den som 8220: varit med om några skolmöten, har kunnat konstatera på alla de 8221: bleka och enerverade ansiktena, att där inte mera kan läggas sten 8222: på denna börda. 8223: Jag vädjar till föräldrar med IO a 8, t. 0. m. färre barn omkring 8224: sig, och frågar, om inte den gamla lagbestämmelsen med inemot 8225: so-barns klasser synes nog. En lärarinna skall öfvervaka barnen äf- 8226: ven under rasterna och det är inte så litet nervslitande att hvarje 8227: sekund bära och känna ansvaret för allt, som då kan hända andras 8228: barn under den minsta lilla ouppmärksamhet från lärarinnans sida. 8229: Beträffande elever, hvilka hafva minoritetens språk till moders- 8230: mål, delar jag alldeles reservanternas åsikt, likasom också vidkom- 8231: mande medellösa elevers gratis förseende med läroböcker och skol- 8232: tillbehör, t. o. m. mat, kläder m. m. Men det synes mig icke blott på 8233: grund af ekonomiska skäl, omotiveradt, att b e m e d 1 a d e föräldrar 8234: från skolan erhålla böcker och skoltillbehör gratis för sina barn, utan 8235: äfven är detta ingalunda väl betänkt från synpunkten af föräldrar- 8236: nas omsorger om sina barn. J ag känner mig långtifrån tilltalad af 8237: den kommunistiska uppfostringsiden, hvilken steg för steg vinner 8238: terräng genom att barnen, oberoende af sina ekonomiska förhållan- 8239: den, endast för likformighets skull kostnadsfritt förses med skoluten- 8240: silier m. m. De följande stegen i räckan mot de kommunistiska vård- 8241: anstalternas förverkligande hilla på att uttagas af dem, som ifra för 8242: allmänna bespisningsanstalter och gratis beklädnad åt a 11 a folkskole- 8243: barn, oberoende af om föräldrarna hafva råd att försörja dem eller 8244: ej. Denna opinion är ingalunda ny. Den vinner blott så långsamt 8245: insteg, emedan det ännu finnes alltför många skeptiker gentemot 8246: den världsordningen och som anse att föräldrarnas ansvar och kän- 8247: slan af omsorg om sina barn förslappas genom att barnens lif, som 8248: Yleinen· oppivelvollisuus. 789 8249: 8250: tili stor del sammanfaller med skolan, allt mera afskiljes från hem- 8251: mets omvårdnad. 1 lärarinnekretsar har denna fråga icke sällan 8252: varit föremål för uttalanden, hvilka oftast gått i den riktningen, 8253: att i skolor, där gratisutdelning af hvarje slag sker så godt som obero- 8254: ende af förmögenhetsvilikoren, systemet varit egnadt att medföra 8255: moralisk slapphet hos föräldrarna beträffande förpliktelserna mot 8256: sina barn. Slutligen hafva de icke varit nöj da med någonting, utan upp- 8257: ställt allt större fordringar beträffande både kvantiteten och kvali- 8258: teten af de från skolan eller genom lärarinnans förmedling på annat 8259: sätt erhållna sakerna. 8260: 1 likhet med reservanterna anser jag därför, att endast medellösa 8261: föräldrars barn mä erhålla skoltilibehör, läroböcker m. m. gratis 8262: från skolan. Det kan icke på välgrundade skäl försvaras, att för- 8263: mögna rusthållare och andra penningemagnaters barn, hvilka dels 8264: af principiella skäl sättas i folkskolan, dels gå där emedan folkskolan 8265: på landet är den närmast hemmet belägna skolan, erhålla skoltili- 8266: behör och läroböcker gratis från skolan. J ag känner mycket väl tili 8267: den riktningen och de motiv, hvarmed ett sådant förfaringssätt i 8268: allmänhet försvaras, men finner dem icke hållbara gentemot mot- 8269: skälen. 8270: På grund af långvarig lärarirtne-erfarenhet under sådana för- 8271: hållanden, att gratisutdelningen ställes beroende af medellösheten, 8272: likasom också under studieresor, har jag sett de allra bästa resultat 8273: äfven beträffande ett likformigt genomförande af läroboks- och skol- 8274: tilibehörssystem såväl i eget land som i andra länder. 8275: 8276: Ed. S o h 1 b e r g: Äfven med fara, att det går med mig såsom 8277: med en föregående talare, att jag får börja mitt andragande denna 8278: vecka och sluta det först nästa vecka, vili jag begagna mig af tili- 8279: fället att uttala mig rörande denna sak. För att då gå i ordning 8280: med frågorna, ber jag att för en stund få fästa uppmärksamheten 8281: vid första reservationen. Någon har måhända vid genomläsandet 8282: af denna reservation tänkt, att det föreliggande lagförslaget om in- 8283: förande af läroplikt måste vara synnerligen väl affattadt, då här mot 8284: detsamma från pedagogisk synpunkt endast en anmärkning kan 8285: göras. Så lyckligt är det dock icke. Vid behandlingen af detta lag- 8286: förslag hafva ingalunda de pedagogiska principerna fått vara de 8287: allena härskande. Tvärtom hafva pedagogiska principer ofta fått 8288: gifva vika för ekonomiska skäl, och pedagogen har funnit sig häri 8289: utan reservation, då det gällt att bryta väg för en ny lagstiftnings- 8290: åtgärd, hvars godkännande annars kunde hafva äfventyrats. Med 8291: afseende å föreliggande reservation är sakförhållandet ett annat. 8292: Ty vid affattandet af den IO § i lagförslaget har utskottets majori- 8293: tet frångått principer, hvilka redan länge varit godkända och i lag- 8294: stiftningen genomförda. 8295: 790 Istunto 3 p. lokakuuta 1908. 8296: 8297: 8298: Enligt 10 § skulle ett större antal elever än 50 samtidigt kunna un- 8299: dervisas af en lärare. Betrakta vi emellertid utvecklingens gång, så 8300: finna vi, att folkskoleförordningen af 1866 stadgade, att under hvarje 8301: förhållande icke flere än 6o elever finge samtidigt undervisas af en 8302: och samma lärare. Aren gingo och erfarenheter vunnos, som visade 8303: att ett elevantai af 6o icke med framgång kunde samtidigt undervi- 8304: sas af en lärare. Tjugu år efter det den första folkskoleförordningen 8305: hade sett dagen, gjordes därför den förändring, att högst 50 elever 8306: skulle få samtidigt undervisas af en och samma lärare. Nu hafva nå- 8307: got mer än tjugu år förgått sedan denna förordning utfärdades, och 8308: ganska allmänt höjas röster för att 40 elever borde vara det högsta 8309: elevantal, som samtidigt finge undervisas af en lärare. Den åsikten 8310: har också gjort sig gällande inom utskottet. Men det oaktadt har en 8311: affattning gifvits åt den 10 §, som tillåter ända till 59 elever att 8312: samtidigt undervisas af en och samma lärare. När siffran går upp 8313: till 6o, skall enligt lagförslaget genast åtgärd vidtagas för anställande 8314: af biträdande lärare eller för distriktets delning. Reservationen af- 8315: ser att återställa lagparagrafen i ett skick, som är likt nu gällande lag- 8316: stadgande, och jag ber att stora utskottet må observera detta samt, 8317: för såvidt det gäller 10 § 2 mom. vidtaga den i reservationenföreslagna 8318: ändringen. Tillika må framhållas, att i I mom. då också den ändring 8319: bör göras, att orden >>i allmänhet>> uteslutas. Dessa ord hafva inskju- 8320: tits här blott för att icke första och andra momenten skulle stå i strid 8321: mot hvarandra. 8322: Här har talats mycket om nödvändigheten af att pruta. Man kan 8323: dock gå för långt i prutningssystemet, och detta gör utan tvifvel un- 8324: dertecknaren af den fjerde f(iServationen. Denna reservation, som 8325: stöder sig läropliktskomitHms betänkande, framhåller att komitten 8326: bättre än utskottet förstått att beakta de ekonomiska svårigheter, 8327: som genomförandet af läropliktslagen kommer att medföra. Reser- 8328: vanten har, i likhet med en föregående talare denna afton, icke ta- 8329: git i betraktande, att läropliktskomittens betänkande i detta afseende 8330: åtföljes af ganska vägande reservationer. Man har måst pruta, det har 8331: jag redan sagt. Därför finnas ock många önskningar att uttala rö- 8332: rande lagen från pedagogisk synpunkt sedt. De som pruta minst 8333: äro nog undertecknarena af tredje reservationen. J ag är ense med 8334: dessa reservanter i flere punkter, särskildt när det gäller den lägre 8335: utvidgade folkskolan, hvilken jag, i likhet med undertecknarena af 8336: tredje reservationen, anser böra förestås af en lärare med samma 8337: kompetens som för högre folkskolan och sålunda också med samma 8338: aflöning. Meri tiden medgifver icke ett längre ingående i dessa de- 8339: taljer. 8340: Jag slutar med att uttala mitt beklagande af, att jag icke i allt 8341: kan understöda denna tredje reservation och särskildt när det gäller 8342: motiveringen måste säga, att denna reservation är en skymf mot 8343: Yleinen oppivelvollisuus. 791 8344: 8345: 8346: vår folk:skola och den lärarekår, som plikttroget och utan själfviska 8347: biafsikter här har verkat för folkupplysningen. (Bra, Hyvä). 8348: 8349: Istunto keskeytetään klo 12 yöllä ja viimeksi käsiteltävänä ollut 8350: samoin kuin muut päiväjärjestyksessä olevat asiat siirretään seuraa- 8351: vaan täysi-istuntoon. 8352: 8353: 8354: 8355: Seuraava täysi-istunto ön ensi tiistaina kello 12 p. 8356: 8357: Täysi-istunto päättyy kello 12. 8358: 8359: Pöytäkirjan vakuudeksi: 8360: Ph. Suuronen. 8361: 26. Tiistaina 6 p. lokakuuta 8362: klo 12 p. 8363: 8364: Päiväjärjestys: 8365: Ilmoituksia: 8366: 8367: T o i n e n k ä s i t t e 1 y: 8368: 1) Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä 8369: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta. 8370: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 10, Laki- ja talousvaliokun- 8371: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4· 8372: 2) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmis- 8373: tamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämi- 8374: sestä vuonna 1909. 8375: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan 8376: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5· 8377: 3) Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain val- 8378: mistamisesta vuonna 1909. 8379: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan 8380: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6. 8381: 8382: Ensimmäinen kasittely: 8383: 4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli- 8384: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia. 8385: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen 8386: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-41). 8387: 5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta 8388: maalla. 8389: b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi- 8390: sestä. 8391: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai- 8392: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31). 8393: so• 8394: 794 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8395: 8396: 8397: 6) Ehdotus laiksi yhdistyksistä. 8398: Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4; ed. A. Neoviuksen 8399: y. m. edusk. esitys N:o 15 (Liitteet III siv. 5-18). 8400: 8401: Ainoa käsittely: 8402: 7) Anomusehdotus , joka koskee kruunutiloilla olevien torpan- 8403: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai 8404: palstatiloiksi. 8405: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi- 8406: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68). 8407: 8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muut- 8408: tamisesta. 8409: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. 8410: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91). 8411: 9) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo- 8412: tukset. 8413: Asiakirjat: Lakivaliokunnån mietintö N:o 3; ed. Kävyn anom. 8414: ehdotus N:o 100 ja ed. S. Wuolijoen anomusehdotus N:o 188 (Liitteet 8415: III siv. 87-88). 8416: 10) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo- 8417: tukset. 8418: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall- 8419: stenin y. m. anomusehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus 8420: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet 8421: II siv. 5-8 ja 29-31). 8422: II) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkulje- 8423: tusrasituksesta koskeva anomusehdotus. 8424: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 8425: Huoposen y. m. anomusehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 8426: 12) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tar- 8427: koittava anomusehdotus. 8428: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä- 8429: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27). 8430: 'ftl 13) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli- 8431: seen asetukseen säästöpankeista. 8432: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 8433: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10). 8434: 14) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen 8435: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy- 8436: den aiheuttamia toimenpiteitä. 8437: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 8438: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 10o-101). 8439: 15) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 8440: ehdotus. 8441: Päiväjärjestys. 795 8442: 8443: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 8444: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 8445: 8446: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n. 8447: 16) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä kruu- 8448: nun metsämailla laidunmaksun lakkauttamista koskevain anomus- 8449: ehdotusten johdosta. 8450: 17) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 anomuksen joh- 8451: dosta, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan asettamista 8452: verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan kun- 8453: nat. 8454: 18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 arm. esityksen 8455: N:o 1 johdosta, joka koskee varojen osottamista valtiopäiväkustan- 8456: nusten suorittamiseen. 8457: 8458: 8459: Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Antila, Pohjanpalo, 8460: Pykälä, Sipponen, Torppa ja Ängeslevä. 8461: 8462: 8463: 8464: 8465: Ilmoitusasiat: 8466: Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Pykälä yksityisten asiain 8467: takia tämän päivän istunnosta. 8468: 8469: 8470: 8471: 8472: Päiväjärjestyksessä olevat asiat. 8473: 1) Metsästysasetuksen muuttaminen. 8474: (2 K.) 8475: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 4 ja otetaan sen 8476: johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollises'sa esityksessä 8477: N:o 10 Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvaliokunnan mietin- 8478: nössä N:o 9 valmistavasti käsitelty 8479: Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä anne- 8480: tun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta. 8481: 8482: Puhemies ilmoittaa, että ensin suoritetaan yleiskeskustelu, 8483: jos asiasta semmoista syntyy, ja sitten läpikäydään asetusehdotus 8484: pykälittäin. 8485: 796 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8486: 8487: Kun yleiskeskustelua varten ei puheenvuoroa pyydetä, siirry- 8488: tään käsittelemään asetusehdotusta eri kohdittain ja esitetään käsit- 8489: telynalaiseksi sen 8490: 8491: I3 §. 8492: Keskustelu: 8493: Ed. P e r t t i 1 ä : Minä ehdottaisin, että hyväksyttäisiin laki- 8494: ja talousvaliokunan mietintöön liitetty vastalause, jossa ehdotetaan, 8495: että hirvenmetsästys tehtäisiin yleiseksi kaikille kansalaisille. 8496: 8497: Ed. H a 1 on e n: Minä pyydän esittää, että käsillä olevan laki- 8498: ehdotuksen I3 § hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdo- 8499: tuksen mukaan. Saattaa olla, että suuren valiokunnan aikamää- 8500: räys, että pyyntiaika alkaisi vasta joulukuun ensimäisenä päivänä, 8501: on sopiva muutamissa osissa maatamme, mutta erittäinkin Lappiin 8502: nähden se on aivan sopimaton; sillä lupa-aika sattuisi sellaisena ai- 8503: kana, jolloin esim. aurinko ei laisinkaan nouse, joten silloin on mahdot- 8504: tonta hirviä pimeän tähden pyytää ja joten Lapin asukkaat jäisivät 8505: näin ollen osattomiksi siitä edusta, jota lakimuutoksella on tarko- 8506: tettu. Muuten soisin myöskin, että pyyntiaika olisi 30 päivää, kuten 8507: laki- ja talousvaliokunta on ehdottanut, jota ehdotusta siis kan- 8508: natan. 8509: \@~ . 8510: ~;; Puhemies: Koska Ed. Perttilän ehdotus tarkoittaa laki- ja 8511: talousvaliokunnan mietinnön toisen vastalauseen ponnen hyväksy- 8512: mistä, pyydän ilmoittaa, että minä katson tämän ehdotuksen olevan 8513: perustuslakia vastaan, ja katson, että niistä syistä, joita laki- ja talous- 8514: valiokunta mietinnössään sivulla 5 esitttää, ehdotusta ei voida ää- 8515: nestyttää. 8516: Koska ehdotuksen äänestyttämiskielto puhemiehen puolelta on sitä 8517: laatua, että on edeltäpäin ratkaistava, hyväksyykö eduskunta puhe- 8518: miehen toimenpiteen tässä kohden vai eikö, ennenkuin voidaan ky- 8519: symyksen asiallista käsittelyä jatkaa, sen vuoksi, ja kun ed. Pertti- 8520: län hyväksyttäväksi ehdottaman vastalauseen takana tiettävästi 8521: on suuri joukko edustajia, pyydän esittää eduskunnan ratkaista- 8522: vaksi, hyväksyykö eduskunta puhemiehen toimenpiteen vai eikö. 8523: 8524: Tämän jälkeen puhemies esittää seuraavan äänestys e h d o- 8525: tuksen: 8526: 8527: Ken tässä kohden hyväksyy puhemiehen toimenpiteen, äänestää 8528: •jaa»; jos •>ei•> voittaa on Eduskunta päättänyt että tämä kysymys 8529: on Valtiopäiväjärjestyksen 6g §:n mukaisesti lähetettävä Perustus- 8530: lakivaliokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua varten. 8531: Metsästysasetuksen muuttaminen. 797 8532: --------------------------- ------------------- 8533: Tästä aiheutuu seuraava 8534: Vällkeskustelu: 8535: Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Kyllä minun täytyy tässä tehdä 8536: muotoa koskeva kysymys. Minä nimittäin en käsitä, että asia on 8537: kehittynyt niin pitkälle, että eduskunnalle tarvitsisi asettaa tämä 8538: äänestysehdotus. Minun tietääkseni ei kukaan ole vastustanut puhe- 8539: miehen käsitystä vaatimalla eduskuntaa tekemään päätöksen. Siksi 8540: kunnes tällainen vaatimus tehdään ja sitä kannatetaan, niin minun 8541: ymmärtääkseni puhemiehen käsitys on se, joka määrää. Luulisin 8542: siis ainakin, että äänestys on ennenaikainen. 8543: 8544: Puhemies: Minun ymmärtääkseni V. J. 69 § oikeuttaa me- 8545: nettelemään sillä tavoin kuin minä tässä olen ehdottanut. On kyllä 8546: totta, että puhemies usein, kun ei ole vaadittu hänen äänestyskiel- 8547: tojaosa erikseen äänestettäviksi, on katsonut, että eduskunta on 8548: siihen tyytynyt. Mutta toiselta puolen V. J:n 69 § myöntää puhe- 8549: miehelle oikeuden heti alistaa äänestyttämiskieltonsa eduskunnan 8550: hyväksyttäväksi. Sille edustajalle, joka jonkun ehdotuksen tekee, 8551: on tärkeätä tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa todella äänestet- 8552: täväksi vaiko ei; saatuansa tietää, että eduskunta hyväksyy puhe- 8553: miehen äänestystä kieltävän toimenpiteen, hän voi esim. tehdä uu- 8554: den toisenlaisen ehdotuksen. Näin ollen minä kyllä luulisin, että tässä 8555: kohden minun menettelyni on oikea, siihenkin nähden, että ilmeisesti 8556: suuri osa eduskuntaa on samalla kannalla kuin ed. Perttilä. Toiselta 8557: puolen taas mielestäni on selvää, että se seikka, ettei ed. Perttilän 8558: ehdotusta ole kannatettu, ei vaikuta asiaan, kun ehdotuksentekijän 8559: pitää mikäli mahdollista heti saada tietää, tullaanko hänen ehdotus- 8560: taosa äänestyttämään. 8561: 8562: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag ber att få förena mig om hr Danielson.\ 8563: Kalmaris uppfattning och vill för öfrigt upplysningsvis nämna, att i 8564: stora utskottet ordföranden icke ansåg sig hafva samma makt som tal- 8565: mannen i kammaren och därför tillåtit omröstning i denna fråga samt 8566: att därvid majoriteten stannade vid samma åsikt som den af talmannen 8567: omfattade, nämligen, att frågan i denna del är af grundlagsnatur och 8568: därför icke kan underkastas representationens afgörande. 8569: 8570: Puhemies: Koska tästä asiasta sukeutuu keskustelu, niin 8571: pyydän, että arvoisat edustajat lausuvat mielipiteensä tästä koh- 8572: dasta asiaa, menemättä itse pääasiaan. 8573: 8574: Ed. S i r o 1 a: Minä olen puhemiehen kanssa samaa mieltä siitä, 8575: että eduskunnan on päätettävä tästä kohdasta, ennenkuin mennään 8576: eteenpäin pykälittäin käsittelemään tätä lakia, juuri siitä syystä 8577: 798 ··Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8578: 8579: 8580: jonka puhemies mainitsi, että hävinneellä puolella on tilaisuus tehdä 8581: uusia muutosehdotuksia. Mutta kuitenkin katson, että kun puhemies 8582: on selityksensä antanut ennenkuin hän äänestyksen esittää, on tähän 8583: päätökseen tyytymättömällä tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja mah- 8584: dollisesti sen perustellakin, ennenkuin tällainen äänestysesitys, jonka 8585: puhemies nyt on tehnyt, tulee eduskunnassa hyväksytyksi. Minä 8586: siis ehdottaisin että puhemiehen ilmoituksen johdosta keskusteltai- 8587: siin ja päätettäisiin, ennenkuin mennään lakia edelleen käsittelemään. 8588: 8589: P u h e m i e s: Ed. Sirolan lausunnon johdosta pyydän huo- 8590: mauttaa, että luonnollisesti keskustelu on sallittava puhemiehen ää- 8591: nestämiskiellosta, jotta tätä kieltoa voitaisi eri näkökohdilta valaista 8592: ja eduskunta parhaiten tietäisi tehdä päätöksensä siitä. Siis tästä 8593: kohdasta on kyllä keskustelu sallittu. 8594: 8595: Ed. Sir o 1 a: Laki- ja talousvaliokunnassa, sekä viime vuonna 8596: että nytkin, samoin kuin perustuslakivaliokunnassa, joka tätä asiaa 8597: käsitteli viime vuonna, esiintyi mielipide, joka pani epäilyksen alai- 8598: seksi, olisiko hirven metsästäruisoikeus sellainen, että se maanomista- 8599: jalle kuuluu perustuslain tai eri-oikeuksien suomana oikeutena. On 8600: nim., huomautettu, että hirven metsästys ei ole kaikkina aikoina 8601: senjälkeenkään kun maanomistajille omistusoikeus on perustuslain- 8602: luontaisesti säädetty, ollut heidän omaisuuttansa, koska hirven met- 8603: sästys on ollut k-okonaan kiellettykin, ja koska esim. valtio viime 8604: aikoina on Ihaksanut suuria palkkioita hirvien tuottamista vahin- 8605: goista. Monelta muuttakin kannalta asiaa valaisten on pantu epäi- 8606: lyksenalaiseksi tämän asian perustuslainluontoisuus. En tahdo 8607: kuitenkaan nyt siltä kannalta ruveta asiaa käsittelemään, vaan 8608: pyysin puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni tämän asian käsit- 8609: telyjärjestyksestä, vaikkakin hyväksytään käsitys, että tämä toinen 8610: vastalause koskettaa perustuslakia. 8611: Kun perustuslakivaliokunta viime vuonna tästä asiasta antoi lau- 8612: suntonsa laki- ja talousvaliokunnalle, oli sen myös vastattava kysy- 8613: mykseen, voiko eduskunta, kun sillä on esillä hallituksen esitys; 8614: joka ei koske perustuslakia, vastauksessaan mennä perustuslain 8615: alalle. Silloin perustuslakivaliokunta vastatessaan tähän kysy- 8616: mykseen jakautui aivan kahtia, niin että asia oli arvalla ratkaistava. 8617: Toinen puoli perustuslakivaliokuntaa vastasi, että eduskunta halli- 8618: tukselle vastatessaan yleisen lain luontoa- olevaan esitykseen ei 8619: voi vastauksessaan mennä perustuslain alueelle. Toinen puoli perus- 8620: tuslakivaliokuntaa oli sitä mieltä, että kun kerran on olemassa asiassa 8621: hallituksen esitys, niin eduskunta vastatessaan kyllä voi tätä laven- 8622: taakin; niin että se jossain kohden voi koskettaa perustuslainluon- 8623: toisia oikeuksia, koska hallitsijana joka tapauksessa on lain hyväk- 8624: symis- tai hylkäämisvalta, ja koska Valtiopäiväjärjestys ei suorastaan 8625: Metsästysasetuksen muuttaminen. 799 8626: 8627: tätä kiellä. Tältä kannalta katsoen minä olisin toista mieltä kuin 8628: eduskunnan puhemies ratkaistessaan tämän kysymyksen:. Ehdotan 8629: että eduskunta asettuisi sille kannalle, millä puolet ,perustuslaki- 8630: valiokuntaa edellisillä valtiopäivillä on ollut. · 8631: 8632: Ed. E s t 1 a n d e r : Den, som intresserar .sig för att erhålla 8633: utredning i den fråga som af den föregående ärade talaren väcktes, 8634: nämligen, huruvida landtdagen, då in:itiativ till lagändring tagits 8635: från regeringens sida, kan utvidga detta initiativ till att äfven omfatta, 8636: grundlagsändring, ber jag att få hänvisa till den utredning 8637: grundlagsutskottet vid 1907 års landtdag afgaf till lag- och eko- 8638: nomieutskottet, som då hade att behandla just denna fråga. 8639: 8640: Ed. Pertti 1 ä: Koska täällä oikeiston. taholta tehtiin esitys, 8641: että pitää tehdä nimenomainen äänestyksen vaatitninen, niin minä 8642: kannatan ed. Sirolan tekemää ehdotusta. 8643: 8644: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 8645: 8646: Äänestys ja piätös: 8647: 8648: Ken hyväksyy Puhetniehen toimenpiteen äänestää »jaa>)~ jos »ei>) 8649: voittaa, on asia V. J:n 69 §:n mukaisesti lähet€ttävä Perustuslaki- 8650: valiokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua vart~n. 8651: Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis l;lyväksynyt .Puhemie- 8652: hen kieltäytytnisen asettamasta ed. Perttilän ehdotusta äänestyk- 8653: sen alaiseksi. 8654: 8655: Tämän jälkeen jatkuu keskustelu pääasiasta. 8656: 8657: Ed. Li s t o: Sen ehdotuksen johdosta, jonka ed. Halonen teki, 8658: tninä pyydän lausua, että mikäli nyt olen kuullut on hirviä viime 8659: aikoina ilmestynyt myöskin Lappiin. Kuinka se metsästysaika, 8660: jonka suuri valiokunta on ehdottanut, lienee Lapissa sopiva, sitä 8661: en ota arvostellakseni. Pyydän vain mainita, että suuressa valio- 8662: kunnassa pari Perä-Pohjolasta valittua edustajaa ilmoitti, että 8663: joulukuun alkupuoli sopii hirven metsästykseen myös Oulun lää- 8664: nissä. Jos kumtninkin olisi niin, että tämä aika olisi sopimaton 8665: Lappiin nähden, niin ei tule mahdottomaksi järjestää asia siten, 8666: että hirven metsästys sovitetaan Lapissa aikaan, joka sikäläisiin 8667: oloihin soveltuu. Nykyisen metsästysasetuksen 15 § sisältää uim. 8668: seuraavan määräyksen: >)Jos kokemus osottaa, että edellä määrätty 8669: rauhoitusaika tarvitsee jossakin tapauksessa. koko maan tai jonkun 8670: osan suhteen pidentämistä tai lyhentämistä, taikka jos paikka- 8671: kunnalliset olot tahi muut asianhaarat vastedes vaativat sään- 8672: 800 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8673: 8674: 8675: nöksiä muiden otusten metsästämisestä, kuin tässä on mainittu, 8676: on siitä hallinnosta lainsäädäntötietä annettava erityinen arm. 8677: asetus.>> Jos niin kävisi, että hirvenmetsästystä ei voitaisi joulukuun 8678: alkupuolella harjoittaa Lapissa, niin hallitus siis voipi määrätä 8679: jonkun pitemmän metsästysajan sitä varten. Minä ehdotan, että suuren 8680: valiokunnan ehdotus hyväksyttäisiin. 8681: 8682: Ed. John He d b e r g: Stora utskottet har, såvidt jag förstår, 8683: med sin ändring af jakttidens längd å älg till I4 dagar i ställetför en 8684: månad, träffat ett bättre förslag än hvad lag- och ekonomiutskottet 8685: framställt. 8686: Men stora utskottet vill äfven hafva jakttiden framskjuten till r 8687: december i stället för den r september. Häri har utskottet ingalunda 8688: träffat en riktig eller lämplig bestämmelse. Stora utskottet försvarar 8689: sin åtgärd rörande ändring af jakttiden med hänvisning till själfva 8690: jaktens bedrifvande och hänsyn tili älgjaktens ekonomiska betydelse. 8691: Vill man veta, hvad nu förstås med detta uttryck >.)Själfva jaktens 8692: bedrifvande>>, så kan detta väl icke fattas annorlunda, än att här afses 8693: den stora lätthet, som finnes för jägare att anträffa och förfölja älg 8694: på spårsnö. Men att framskjuta älgjakten, tills spårsnö inträffar, 8695: är för själfva älgstammen så förödande, att man därvid bör taga 8696: mera hänsyn till älgstammens bibehållande än till att lätta jägarens 8697: mödor. Då detta ärende var senast före vid plenum, försvarades 8698: från lag- och ekonorniutskottets sida den framskjutna jaktiden med 8699: att förföljandet af sårad älg skulle underlättas och att därigenom 8700: älgdjuren icke skulle så lätt komma att vidkännas de svåra lidanden, 8701: som de äro utsatta för, ifall de, skralskjutna på bar mark lyckas 8702: dölja sig så, att skytten icke träffar på dem. Detta förslag låter 8703: ju i någon mån plausibelt. Men det är i alla fall så, att i Sverge, 8704: där under årtionden älgjakten varit lofgifven, man icke ens kom- 8705: rnit att tänka på ett dylikt frarnskjutande af jakttiden. Där har 8706: man hållit jakttiden ungefär på samma tid af året, som vår nuva- 8707: rande lagstiftning bestämmer. Man har gjort det bl. a. därför 8708: att älgköttet är värdefullast i början af september. Efter den tid 8709: jakten å älg hos oss nu slutar, infaller brunsttiden och varar till 8710: medlet, ja ända tili slutet af oktober. Under den tiden bringas älg- 8711: tjuren i sådan kondition, att dess kött eger ett i hög grad mindre 8712: värde, än hvad det har före brunsttidens infallande. Denna ned- 8713: sättning i värdet af älgköttet upphör icke omedelbart med brunst- 8714: tidens utgång; den fortlefver under ett par månader därefter. Om 8715: nu således äfven jakten å älg skulle underlättas genom att förläggas 8716: till en senare tid, så skulle i alla händelser skyttarna erhålla ett rnindre 8717: värdefullt utbyte, och detta torde fullt motsvara hvad de möjligen 8718: kunde vinna i mängd. Under det plenum då detta ärende tidigare 8719: var före, anfördes äfven upprörande händelser från den närmaste 8720: Metsästysasetuksen muuttaminen. 801 8721: 8722: 8723: tiden, och särskildt en händelse, som omtalades från mellersta Finland, 8724: var värkligen af den art, att den kunde skräm ma upp den, som icke kän- 8725: ner till våra skogsförhållanden, som icke känner till, huru jakt i regeln 8726: bedrifves och skrämma upp dem för en så tidigjaktperiod somiseptem- 8727: ber. Men man måste medgifva, att denna berättelse och äfven andra 8728: historier, som man nogsamt fått läsa i tidningama, i alla fall äro undan- 8729: tag, och för sådana undantag skola vi icke stifta lag. Lag skall stif- 8730: tas för sådana fall, som äro allmänna, då först träffar lagen det rätta. 8731: Så vidt jag förstår är sålunda hvarken det, som anfördes vid 8732: föregående plenum här på kammaren eller anfördes från stora ut- 8733: skottet, synnerligen väl träffadt med afseende å motiveringen för 8734: framskjutande af jakttiden ända till december. Jag tänker, att vi få 8735: vida vägnar bättre motiv och bättre exempel ifrån vårt grannland 8736: Sverge, där förhållandena äro ungefär desamma som hos oss, och att 8737: det vore bättre, att fästa afseende vid dessa exempel än att god- 8738: känna lag- och ekonomieutskottets och stora utskottets förslag i 8739: denna punkt. J ag får därför föreslå, att med bibehållande af stora 8740: utskottets förslag om lofgifvande af älgjakten under 14 dagar, dessa 8741: 14 dagar skulle flyttas från I december så, att jaktiden skulle börja 8742: den I september, såsom också nu är fallet. 8743: 8744: Ed. H a 1 on en: Ed. Liston lausunnon johdosta pyydän lausua 8745: jonkun sanan. Ensinnäkin hän sanoi kuulleensa, että viime aikoina 8746: Lapissakin on ruvennut ilmestymään hirviä. Niitä on ollut siellä jo 8747: ennenkin, sillä valtion on pitänyt jo monena vuonna maksaa korvauksia 8748: hirven tekemistä vahingoista, ja on otettava lukuun, että siellä on 8749: laajoja alueita, joissa hirvi ei voi tehdä mitään vahinkoa, nimittäin 8750: tunturimaissa. Niinkuin jo mainitsin, suuren valiokunnan ehdotus 8751: hirven metsästysajaksi voipi kyllä olla muutamille maanosille hyvinkin 8752: sopiva, mutta Lappiin nähden se on sopimaton. Se ed. Liston lohdutus 8753: että voisi pyytää hallitukselta erityismääräyksiä Lappiin nähden, 8754: on aivan turhanpäiväinen. Meillä on kokemusta kylliksi siinä suh- 8755: teessa. Esim. kalastussääntöön nähden on pyydetty sellaista muu- 8756: tosta lakiin, että nuotanveto Lapissa keväällä saisi alkaa heti jäiden 8757: lähdettyä, koska Lapissa kevätkutuisia kaloja ei sanottavasti ole. 8758: Tuota ehdotusta ovat yksimielisesti puolustaneet sekä Lapin komitea 8759: että Lapin neuvotteleva komitea, kuin myöskin kalastuksen tarkastaja, 8760: mutta siitä huolimatta ei kuitenkaan ole mitään muutosta aikaansaatu. 8761: Tämä esimerkki mielestäni aivan selvästi osoittaa, että tuollaista 8762: erikoismääräystä on jälkeenpäin vaikea, jopa mahdoton aikaansaada. 8763: Onhan tapana tehdä yleisiin asetuksiin,niinpä metsästysasetukseenkin 8764: jo lakia laadittaessa erikoismääräyksiä. Jos siis pidetään sopimatto- 8765: mana hyväksyä laki- ja talousvaliokunnan ehdotusta aikamääräyksiin 8766: nähden koko maalle yleiseksi, niin pyydän ehdottaa, että ainakin 8767: Lappiin nähden hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdotus. 8768: 51 8769: 802 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8770: 8771: 8772: Ed. K i r v e s : :Minä ehdottaisin, että eduskunta hyväksyisi 8773: I3 §:n kuuluvaksi samalla tavalla kuin se laki- ja talousvaliokunnan 8774: mietinnössä on esitetty. Se sisältää nimittäin sen, että aikamäärä 8775: siinä on puolta pitempi kuin suuren valiokunnan I3 §:ssä. 8776: P u h e m i e s : Se on siis sama ehdotus kuin ed. Halosen? 8777: Ed. A h m a v a a r a : Olisin minäkin mieluummin nähnyt, että 8778: suuressa valiokunnassa marraskuun viimeinen puolisko olisi mää- 8779: rätty hirvien metsästysajaksi, mutta minusta ei asia ole paljoa huo- 8780: nompi, jos se on joulukuun alkupuoliskokin. Mitä tulee Lapin met- 8781: sästysoloihin, en luule, että siellä tarvitaan eri säännöksiä. Ed. 8782: Halonen on sanonut, että siellä on joulukuussa pimeä, mutta kuin- 8783: kahan valoisa siellä on syyskuulla? Kyllä kai silloinkin siellä on 8784: pimeä, eikä tätä metsästysaikaa voitane juhannuksen ajaksi siirtää. 8785: - Minusta ei ole niin tärkeätä, vaikka ei Lapissa hirviä kovin pal- 8786: jon metsästetäkään, sillä siellä ovat suuret erämaat ja hyvä olisi, jos 8787: hirvet saataisiin edes siellä säilymään. Ehdotan että suuren valio- 8788: kunnan ehdotus hyväksyttäisiin. 8789: Ed. K u r i k k a : Jonkun veran tuntien Lapin oloja, yhdyn ed. 8790: Halosen väitteeseen, että metsästysaika Lappiin nähden on sopi- 8791: maton. En kuitenkaan tahdo, että laissa suorastaan olisi joku eri- 8792: tyinen määräys Lappia varten, vaan ehdottaisin, että mietinnön 8793: perusteluissa mainittaisiin, että hallinnollista tietä olisi Lappia varten 8794: määrättävä erityinen luvanauto-aika hirven metsästystä varten. 8795: Ed. L e h t o n e n: Pyydän kannattaa ed. Halosen ehdotusta. 8796: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 8797: P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintöä vastaan on tehty 8798: kolme muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Halonen ed. Kirveen 8799: ja Lehtosen kannattamana ehdottanut, että IJ § hyväksyttäisiin 8800: sellaisena kuin se on laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä. Sen- 8801: jälkeen on ed. John Redberg ehdottanut pykälää muutettavaksi 8802: siten, että sanan »joulukuun» sijaan tulisi sana >>syyskuun». Mutta 8803: kun tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta, ei siitä voida äänestää. 8804: Kolmanneksi on ed. Kurikka ehdottanut, että perusteluihin lisättäi- 8805: siin lausunto siitä, että hallinnollista tietä tulisi Lappiin nähden mää- 8806: rätä erityinen luvanautoaika hirven metsästämistä varten, vaan kun 8807: tätäkään ehdotusta ei kukaan ole kannattanut, ei sekään voi tulla 8808: äänestyksen alaiseksi. 8809: 8810: Tulee siis äänestettäväksi Suuren valiokunnan mietinnön ja ed. 8811: Halosen ehdotuksen välillä. 8812: Paloviinavero. 803 8813: 8814: 8815: Xänestys ja päätös: 8816: Ken asetuksen 13 §:ään nähden hyväksyy Suuren valiokunnan 8817: mietinnön, äänestää •>jaa»; jos ~>ei» voittaa, on ed. Halosen ehdotus 8818: tässä kohden hyväksytty. 8819: Äänestyksessä annetaan ror jaa- ja 8o ei-ääntä. Suuren valio- 8820: kunnan mietintö on siis 13 §:ään nähden hyväksytty. 8821: 31 § 8822: hyväksytään keskustelutta sekä samoin asetusehdotuksen nimike. 8823: Suuren valiokunnan mietintö on siis kaikin puolin muuttamatta 8824: hyväksytty, ja asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 8825: 8826: 2) Palovlinavero. 8827: (2 K.) 8828: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 5 ja otetaan sen 8829: johdolla toisen käsi t te 1 y n alaiseksi arrnollisessa esityksessä 8830: N:o I I Eduskunnalle annettu ja Valtiovarainvaliokunnan mietin- 8831: nössä N :o 5 valmistavasti käsitelty 8832: Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami- 8833: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä 8834: vuonna rgog. 8835: Keskustelu: 8836: Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Käsiteltävänä oleva mietintö 8837: on ilahuttava todistus siitä, että ainakin eduskunnassa otetaan huo- 8838: mioon, että yleisen kieltolain on määrä astua osittaisesti voimaan 8839: heinäkuun I p:nä 1909· Näin ollen nousee itsestään kysymys, mitä 8840: aikoo kotimainen hallitus asiassa tehdä. Tarvinneeko kansan piak- 8841: koin viettäessään kieltolain säätäruispäivän ensimäistä vuosimuis- 8842: toa kokea sitä.katkeruutta, mikä luonnollisesti syntyy, jos on pääs- 8843: tetty kokonainen vuosi vierähtämään siitä, kun eduskunta puoles- 8844: taan hyväksyi yleisen kieltolain, ilman että hallitus on aikaansaanut 8845: lausuntoansa tästä laista. Taantumuksen mustat korpit rääkkyvät 8846: omassakin keskuudessamme. Toiveet siitä, että kauvan kaivatut ja 8847: ehdottomasti välttämättömät parannukset viimeinkin saataisiin 8848: aikaan kansan pohjakerrosten oloissa, näyttävät kutistumistaan 8849: kutistuvan. Tämä tietysti yhä lisää sitä oikeutettua tyytymättö- 8850: myyttä, mikä niin laajalti vallitsee keskuudessamme. Sydäntä kou- 8851: ristaa ajatellessa, mihin lopulta joudutaan, jollei ala enemmän olla 8852: hyvää tahtoa niillä, joilla valta on, edes tärkeimpien uudistusten 8853: perille ajamiseen. 8854: Minkä vuoksi tällainen puhe tässä yhteydessä, kysynee joku. 8855: Onhan sanomalehdissä viime aikoina näkynyt jotenkin tiheään uuti- 8856: 804 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8857: 8858: 8859: sia, jotka ovat varustetut kauniilta kuulostavalla otsikolla: '>Kielto- 8860: lain valmisteluja>>. 8861: Hallitus on, niinkuin tiedetään, asettanut komitean tekemään 8862: ehdotuksia kieltolain toimeenpanossa tarvittaviksi hallinnollisiksi 8863: määräyksiksi. Tähän komiteaan on rn. m. valittu viinatehtailija 8864: kieltolain toimeenpanoa järjestämään! Näin ollen ei komitean teh- 8865: tävä ole ollut helpoimpia. Joku koiranleuka onkin siitä lausunut, että 8866: se taitaa olla yhtä vaikea, kuin olisi rikoslain laatiminen yhdessä 8867: varkaitten kanssa. Mutta kaikesta tästä huolimatta komitea aikoo 8868: saada työnsä suoritetuksi niin pian, että, jollei mitään erikoista 8869: jarrutusta siinä enää esiinny, sen ehdotus ehkä voitanee saada val- 8870: miiksi jo hyvinkin pian, kenties viikon, parin kuluessa. Näin ollen 8871: ei tämän komitean asettamisen johdosta vielä voida hallitusta syyt- 8872: tää tahallisesta jarrutuksesta kieltolakiasian käsittelyssä. Olisihan 8873: sellainen komitea pitänyt asettaa jo tämän vuoden alussa, koska 8874: sille uskottu työ joka tapauksessa kerran on maassamme suoritettava. 8875: Ja onhan päinvastoin, kun komitea asetettiin, meidän alkoholikapita- 8876: listien erikoisäänenkannattajassa Hufvudstadsbladet'issa lausuttu 8877: julkinen moite nykyiselle kauppa- ja teollisuustoimituskunnan pääl- 8878: likölle siitä, että hän, vaikka - Hufvudstadsbladet'in sanontatapaa 8879: noudattaakseni- ennen on selittänyt olevansa kieltolain vastustaja, 8880: ei kumminkaan komitean kokoonpanossa saanut tarpeeksi valvo- 8881: tuksi viinamiesten etuja. 8882: Mutta mainitun komitean asettamisen ohella on tapahtunut jota- 8883: kin muutakin, joka juuri on minulle antanut lähimmän aiheen pu- 8884: heenvuoron käyttämiseen tässä yhteydessä. Kauppa- ja teollisuus- 8885: toimituskunnan päällikkö tai kauppa- ja teollisuustoimituskunta on 8886: kääntynyt teollisuushallitukseen käskien sitä toimittamaan maamme 8887: juovutusjuomatehtaitten arvioimisen, koska on >>todennäköistä'>, 8888: niinkuin kirjelmässä sanotaan, että juovutusjuomatehtaitten taholta 8889: ruvetaan vaatimaan korvausta valtiolta, jos kieltolaki tulisi vahvis- 8890: tetuksi. Mikäli tuosta kirjelmästä on julkisuudessa puhuttu, lienee 8891: sen sanamuoto ollut jotenkin sellainen, että ensin vaadittua juovu- 8892: tusjuomatehtaitten arvioimista, siinä lausutaan, että myöskin toi- 8893: sessa suhteessa on valmistavia toimenpiteitä tarpeen, ennenkuin 8894: senaatti voi antaa lausuntonsa kieltolakiasiasta. Tämä sanontatapa 8895: - jos uutiset siinä kohden pitävät paikkansa - on omiaan herät- 8896: tämään hämmästystä ja levottomuutta. 8897: Tuo toinen asia, jossa teollisuushallituksen lausuntoa on vaadittu, 8898: koskee denaturoimis-asetuksen uusimista. Se on myöskin tehtävä, 8899: jota eduskunta aikanaan on pyytänyt ja joka on kerran suoritettava; 8900: siitä ei ole sen enempää sanomista. Olisi vain ollut toivottavaa, 8901: että itse kieltolakiasia ensin olisi ajettu pitemmälle, jotta denatu- 8902: roimis-asetuksen uusijat olisivat varmemmin voineet tietää, minkä- 8903: Paloviinavero. 805 8904: 8905: 8906: laisen lain kanssa heidän on laadittava denaturoimis-asetus yhden- 8907: mukaiseksi, eduskunnan hyväksymänkö kieltolain mukaiseksi? 8908: Tämä on kuitenkin pieni asia sen suuren kysymyksen rinnalla, 8909: onko senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta menetellyt aivan 8910: asianmukaisesti lähettäessään teollisuushallitukselle kirjelmän, 8911: jonka sanamuodosta ainakin voi tulla siihen käsitykseen, että se- 8912: naatti olisi, lausuntonsa antamisessa kieltolaista, riippuvainen teol- 8913: lisuushallituksen toimittamasta juovutusj uomatehtaitten arvioimi- 8914: sesta. Lausuihan I90J vuoden eduskunta kieltolakiasiassa hallitsi- 8915: jalle lähettämässään alamaisessa ehdotuksessa nimenomaan: »Ky- 8916: symystä siitä, olisiko korvausta yleisistä varoista suoritettava alko- 8917: holiliikkeen harjoittajille, ei eduskunta ole tahtonut tällä kertaa 8918: ottaa harkitaksensa. Eduskunnan mielestä. tämä on pidettävä 8919: asiana joka on kieltolain säätämisestä tykkänään erotettava. Jos 8920: kuitenkin korvausvaatimuksia nostettaisiin, odottaa eduskunta, että 8921: niiden periaatteellinen ratkaisu jätetään eduskunnalle>>. Eduskunta 8922: lausuu siis hallitsijalle, että kysy m y s j u o v u t u s j u o m a- 8923: t e h t a i t t e n k o r v a u k s e s t a o n t y k k ä n ä ä n e r o- 8924: t e t t a v a k i e 1 t o 1 a i n s ä ä t ä m i s e s t ä. Mutta kauppa- 8925: ja teollisuustoimituskunta näyttää tavallaan kytkeneen yhteen nä- 8926: mät asiat, jotka eduskunta on nimenomaan erottanut. 8927: Jos muuten juovutusjuömatehtaitten arvioimista olisi katsottu 8928: suotavaksi, jotta senaatti voisi muodostaa mielipiteensä puheen- 8929: alaisessa asiassa yleensä, silloin olisi kaiketi pitänyt myöskin asettaa 8930: nimenomainen vaatimus, että arvioimista on t a r p e e k s i joudu- 8931: tettava. Siihen tapaan kyllä kauppa- ja teollisuustoimituskunta 8932: lienee teollisuushallitukselle lausunut, mutta teollisuushallitus ei 8933: näytä asiata kovin kiireellisenä pitäneen siitä päättäen, että kun 8934: se on lähettänyt erityisiä kaavakkeita kaikille maan juovutusjuoma- 8935: tehtailijoille, on se pyytänyt vastausta näihin kyselyihin kuukauden 8936: kuluessa siitä, kun kyselykaava on asianomaiselle viina-, olut- tai 8937: hiivatehtailijalle saapunut. Sen lisäksi lienee kyselykirjelmässä lau- 8938: suttu, että jos erikoisissa tapauksissa tulee tarkempi arvioiminen 8939: kysymykseen, pyytää teollisuushallitus väkijuomatehtailijoilta suo- 8940: siollista lupaa tämänkin toimittamiseen. Kaikki tämä vaikuttaa 8941: sen, että teollisuushallituksen lausunto arvioimiskysymyksessä tus- 8942: kin voinee valmistua ennenkuin useitten kuukausien kuluttua. 8943: Sivumennen mainittakoon vielä eräs tässä yhteydessä vähäar- 8944: voinen kysymys, vaikka sekin toisissa oloissa olisi voinut suurelta 8945: tuntua. Kun Norjan Stortingissä joku aika sitte eräs hallituksen 8946: jäsenistä antoi kehotuksen maan viinatehtailijoille korvauksen vaa- 8947: timiseen valtiolta sen johdosta, että siellä nostettiin viinaveroa siinä 8948: määrin, että viinateollisuus kävi vaikeaksi, niin me täällä uutisen 8949: asiasta luettuamme ihmettelimme, että Norjassa hallituksen jäsen 8950: saattoi mennä antamaan tuollaisen neuvon väkiviinatehtailijoille. 8951: 806 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 8952: 8953: 8954: Nyt kuitenkin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö lau- 8955: suu teollisuushallitukselle menneessä kirjelmässä, että on toden- 8956: n ä k öistä, että tuollaisia korvauksia tullaan esittämään. Itse 8957: puolestani, mikäli olen voinut asiata viime vuosina seurata, en olisi 8958: luullut, että maan v i i n a tehtailijoilla olisi ollut enää otsaa ruveta 8959: mitään korvausta vaatimaan. He ovat kaiketi olleet useampia vuo- 8960: sia siinä käsityksessä, että heidän tilansa on toivoton. Mutta kun 8961: heille nyt korvausvaatimusten todennäköisyyteen viittaamalla taval- 8962: laan annetaan toivoa, tulevat he ilomielellä täyttämään senkin rivin 8963: heille lähetetyssä kyselykaavassa, jossa kehotetaan juovutusjuoma- 8964: tehtailijoita, jos tahtovat, mainitsemaan, kuinka paljon voittoa 8965: keskimäärin heidän tehtaansa ovat viime vuosina tuottaneet. 8966: Kaiken tämän johdosta olisi valaisevaa saada kuulla, mikä on 8967: kotimaisen hallituksen ja lähinnä kauppa- ja teollisuustoimituskun- 8968: nan päällikön tarkoitus lopultakin eduskunnan hyväksymään kielto- 8969: lakiin nähden: Onko tarkoitus todellakin odottaa teollisuushallituk- 8970: sen toimittamaa juovutusjuomatehtaiden arvioimista, e n n e n k ui n 8971: kieltolaista annetaan lausunto - siitä nimittäin, onko kieltolain 8972: vahvistaminen suotava vai ei? Vai onko kauppa- ja teollisuustoimi- 8973: tuskunnan puheenalainen kirjelmä teollisuushallitukselle saanut sitä 8974: tarkoittamatta sellaisen onnettoman sanamuodon, että siitä johtuu 8975: siihen käsitykseen, että olisi kieltolain käsittelyä vielä viivytettävä 8976: niinkin kauan, kunnes tuo samainen arvioiminen saadaan. Olisi 8977: tietysti rauhoittavaa kansalle saada kuulla, millä kannalla hallituksen 8978: taholla ollaan tässä asiassa, kun kansa varustautuu lokakuun 3I 8979: p:nä eduskunnan säätämän kieltolain muistoa viettämään. 8980: 8981: P u h e m i e s: Edellisen puheen johdosta pyydän huomauttaa, 8982: että se minun mielestäni oli sangen vähän, tai ei oikeastaan lainkaan, 8983: yhteydessä tämän asian kanssa. En tahtonut puhujaa kuitenkaan 8984: keskeyttää, kun luulin hänen puheestaan tekevän jookummoisia 8985: johtopäätöksiä itse asiaan, nim. paloviinaveron määrään nähden. 8986: Niinkuin sanottu, hänen esityksellään ei minusta ollut riittävää 8987: yhteyttä tämän asian kanssa. 8988: 8989: Ed. S c h y b e r g s o n: Resultatet af att den föregående ärade 8990: talaren obehindradt fick fortsätta sitt andragande blir emellertid nu 8991: det, att han har fått yttra hvad honom behagat, men ett bemötande 8992: af hans andragande svårligen kan komma i fråga från deras sida, som 8993: vilja iakttaga något slags ordning här i kammaren. 8994: 8995: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Tietysti voidaan tässä olla anta- 8996: matta vastausta, ja onhan toisiakio keinoja koettaa saada selvi- 8997: tystä tällaiseen kysymykseen! Mutta minun käsittääkseni sanotta- 8998: vani oli sangen läheisessä yhteydessä käsiteltävän mietinnön kanssa, 8999: Paloviinavero. 807 9000: 9001: 9002: koska valtiovarainvaliokunnan mietinnön viimeisessä kappaleessa 9003: nimenomaan huomautetaan, että a 1 k o h o 1 i p i t o i s t e n j u o- 9004: mien valmistamista ja kauppaa koskevan 9005: lakiehdotuksen armollista vahvistamistaodo- 9006: t e 1 t a e s s a ei näytä esim. olevan syytä muuttaa paloviinaveroa. 9007: Ed. v on A 1 f t h a n: Då jag finner hr talmannens uttalande, 9008: att hr Helenius-Seppäläs andragande gick utöfver ämnet, alldeles 9009: berättigadt, finner jag mig också förhindrad att bemöta detta andra- 9010: gande, så oriktigt det än var i flere detaljpunkter. Jag anser mig 9011: dock berättigad att uttala mitt ogillande däröfver att hr Helenius- 9012: Seppälä, om än allegoriskt, har likställt utöfvare af en laglig näring 9013: här i landet med brottslingar. 9014: Ed. S t e n r o t h: Kun puolestani en voi käsittää, että niillä 9015: asioilla, joita ed. Helenius-Seppälä täällä on kosketellut, on mitään 9016: yhteyttä nyt käsiteltävänä olevan asian kanssa, niin en katso voivani 9017: ryhtyä vastaamaan hänelle mitään tässä tilaisuudessa. 9018: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kun tämä asia viime valtiopäi- 9019: villä oli esillä, niin muistavat kai edustajat, jotka olivat viime valtio- 9020: päivillä, että minä käytin tässä puheenvuoron ja ihmettelin silloin 9021: hallituksen kantaa, että se oli ilman muuta edellyttänyt, että se kielto- 9022: lakiehdotus, jonka eduskunta oli hyväksynyt, ei tulisi vahvistetta- 9023: vaksi määräaikaan, jonka eduskunta oli otaksunut. Kun tämä 9024: nykyinen hallitus on antanut saman esityksen, kuin viime valtiopäiville, 9025: niin minä olen ajatellut, että siihen on kai syynä ollut se, ettei ole 9026: ollut aikaa muuttaa esitystä, enkä ole sentakia tällä kertaa tahtonut 9027: siitä sen suurempaa numeroa tehdä. Mutta minä en voi itseltäni 9028: salata, että tällä kertaa tuntuu omituiselta, jos kauppa- ja teollisuus- 9029: toimituskunnan päällikkö ei katso asiakseen vastata tässä kysymyk- 9030: sessä mitään, millä kannalla hän on asian lopulliseen suoritukseen 9031: nähden. Kun täällä oli esillä välikysymys kieltolakiasiasta, niin 9032: minä ymmärsin, että kauppa- ja teollisuustoiqlituskunnan päällikkö 9033: silloin ei tahtonut käyttää puheenvuoroa, koska hän oli niin hiljan 9034: tullut hallitukseen ja hän ei ehkä vielä ollut kerinnyt perehtyä 9035: kysymykseen. Mutta senjälkeen on tämä hallitus toiminut niin 9036: kauvan, että hänen nyt jo olisi pitänyt keritä perehtyä ja ratkaista, 9037: onko hän samalla kannalla kun hän vuosi takaperin oli kirjoittaes- 9038: saan Helsingin Sanomiin kieltolakia vastustavasti, vai onko hän nyt 9039: vähän justeerannut kantaansa. 9040: P u h e m i e s : Puhuja siirtyy pois asiasta, paloviinakysymyk- 9041: sestä, samalla tavalla kuin ed. Helenius-Seppälä äsken. 9042: Ed. W äi n ö W u o 1 i j o k i: Minä pyydän huomauttaa, että 9043: tässä juuri nimenomaan valtiovarainvaliokunta edellyttää hallitusta 9044: 808 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9045: 9046: 9047: vastaan, että kieltolaki tulee voimaan, ja paloviinaveron maara 9048: riippuu siitä. Kyllä minusta tämä on vallan läheisessä yhteydessä 9049: asian kanssa. 9050: 9051: Puhemies: Puhuja tekee hyvin ja jatkaa,mutta pysyy asiassa. 9052: 9053: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Tietysti vaikeneminen on yksi tapa. 9054: tästä kysymyksestä päästä, sen minä kyllä erinomaisen hyvin ym- 9055: märrän, enkä tietysti suinkaan voi niitä arvoisia herroja hallituksen 9056: jäseniä, joita tämä kysymys koskee, saada sanomaan kantaansa, 9057: ovatko he esityksen kannalla vai katsovatko he olevansa valtio- 9058: varainvaliokunnan mietinnön kannalla. Esityksessä nimenomaan 9059: edellytetään, ettei saada valmiiksi kieltolakia, valtiovarainvalio- 9060: kunnan mietinnössä edellytetään, että se saadaan valmiiksi. Ehkä 9061: hallituksen jäsenet ovat hallituksessa toista mieltä ja eduskunnassa 9062: toista mieltä. 9063: 9064: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: · Senaattori Stenrothin lausunnon 9065: johdosta pyytäisin sanoa, että minä olen koettanut osoittaa jonkun- 9066: laista kohteliaisuutta, kun olen pyytänyt vastausta viinaveromie- 9067: tinnön yhteydessä. Olisiuhan voinut valmistaa hallitukselle tilai- 9068: suuden selityksen antamiseen toisessakin tilaisuudessa, esim. uuden 9069: välikysymyksen tehden, mutta tahdoin sitä välttää, arvellen että 9070: tämä asia olisi voitu paljoa mukavammin n ä i n suorittaa, kun 9071: kuitenkin jokaisen, joka on lukenut käsiteltävän mietinnön, täytyy 9072: myöntää, että esittämilläni asioilla on yhteyttä juuri tämän 9073: mietinnön kanssa. 9074: Sitte pyytäisin sanoa ed. von Alfthanille, että hän on väärin 9075: käsittänyt puheeni. Minä olen kaikella kunnioituksella puhunut 9076: luvallista ammattia harjoittavista henkilöistä. Vertauksen vaaratto- 9077: muuden hän kyllä ymmärtää, kun näkee puheeni painettuna. 9078: 9079: Ed. P a a s i k i v i: Sen johdosta, että ed. Wuolijoki tässä 9080: ihmetteli, että nykyinen hallitus on antanut tämän esityksen edus- 9081: kunnalle samanlaisessa muodossa, kuin mikä sillä oli jo edellisillä 9082: valtiopäivillä, pyydän saada mainita- se lienee ed. Wuolijoellekin 9083: tunnettu, vaikka hän on sen arvatenkin unohtanut -, että tämä 9084: esitys oli senaatissa käsitelty jo kauvan ennen kuin nykyinen hallitus 9085: sinne on tullut; se käsiteltiin jo kevättalvella. 9086: 9087: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä sanoin, ettei esitys ole 9088: tämän hallituksen laatima, mutta siksi juuri on tärkeätä tietää, onko 9089: tämän hallituksen kanta sama kuin se kanta, mikä ilmenee valiokun- 9090: nan mietinnössä, joka mietintö on laadittu eri perusteille, kuin enti- 9091: sen hallituksen antama armollinen esitys. 9092: Yleinen oppivelvollisuus. 809 9093: 9094: Ed. Paasikivi: Minä ainakin kuulin ed. Wuolijoen lau- 9095: sunnon siten, että hän ihmetteli sitä, että nykyinen hallitus on anta- 9096: nut asiasta saman esityksen eduskunnalle kuin mikä oli annettu 9097: edelliselle eduskunnalle. 9098: 9099: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 9100: 9101: Asetusehdotus hyväksytään kaikin puolin muuttamattomana 9102: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Asian toinen käsittely 9103: julistetaan päättyneeksi. 9104: 9105: 3) Mallasjuomasuostunta. 9106: (2 K.) 9107: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen joh- 9108: dosta t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa esityksessä 9109: N :o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 9110: N:o 6 valmistavasti käsitelty 9111: Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmista- 9112: misesta vuonna 1909. 9113: Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta Suuren valiokunnan 9114: ehdotuksen mukaisesti, minkä jälkeen sen toinen käsittely julistetaan 9115: päättyneeksi. 9116: 9117: 4) Yleinen oppivelvollisuus. 9118: (Jatk. I K.) 9119: Ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi ja laiksi kansakoululaitoksen 9120: kustannuksista sisältävä Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 esite- 9121: tään näiden lakiehdotusten e n s i mm ä i s e n k ä s i t t e 1 y n jat- 9122: kamista varten. 9123: Keskustelu: 9124: Ed. K ä k i koski: Se on merkille pantava yhteensattuma, 9125: että samaan aikaan kuin Suomen kansa viettää suomenkielisen 9126: oppikoulun 5o-vuotisjuhlaa, annetaan eduskunnalle ehdotus ajan- 9127: mukaiseksi oppivelvollisuuslaiksi. Ja aika onkin jo laatia laki, 9128: jonka avulla oppikoulun jakamat sivistyksen hedelmät saadaan 9129: syvien rivien yhteiseksi omaisuudeksi, sillä pohjakerrosten tarpeista 9130: ei tähän asti vielä ole pidetty tarpeellista huolta. 9131: Jokaiselle on tunnettu seikka se, että sisäluvun taito meidän 9132: maassamme on vielä perin heikko. Meillä tapaa kaikkialla joukottain 9133: täysi-ikäisiä ihmisiä, jotka ainoastaan suurella vaivallasaavat selkoa 9134: sanomalehtien pääkirjoituksista ja muusta vaikeatajuisemmasta 9135: tekstistä. Ja nämä kansalaiset tietysti joutuvat perin tukalaan 9136: 810 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9137: 9138: 9139: asemaan, kun heidän esim. ennen vaaleja tulee muodostaa itsellensä 9140: varma vakaumus niistä monilukuisista valtiollisista ja yhteiskun- 9141: rtallisista kysymyksistä, jotka nyt ovat päiväjärjestyksessä. Sankat 9142: joukot täysivaltaisia kansalaisia on sen nöyryytyksen alaisina, että 9143: he ovat melkein yksinomaan riippuvaiset siitä, mitä heille suullisesti 9144: esitetään ja joutuvat suurten kysymysten ratkaisussa enemmän kiihty- 9145: neen tunteen, kuin syvän, selvän tiedon ja vakavan harkinnan varaan. 9146: Ja samalla nämä kansalaiset jäävät osattomiksi kansalliskirjalli- 9147: suutemme kalleimmista aarteista, joitten kauneus on salattu maailma 9148: niiltä, jotka eivät osaa hyvin lukea. Eikä olekkaan ihme, että luku- 9149: taito kansassamme on vielä niin heikko, sillä meidän maassa ei ole 9150: pantu tarpeellista huomiota alkuopetukseen. Se oli ilmeinen erehdys, 9151: että maalaiskunnissa ei järjestetty alkeisopetusta ajanmukaiselle 9152: kannalle silloin, kun maamme kansakoululaitos ensiksi perustettiin. 9153: Kaupunkilaislapset toki saavat alusta alkaen järkiperäisen lukuope- 9154: tuksen, mutta maalaislasten alkuopettajina ovat aivan yleisesti 9155: olleet koulunkäymättömät torpparit, vanhat sotamiehet, talon- 9156: emännät ja monet, joitten kasvatusopillinen valmistus on rajoittunut 9157: siihen, että ovat käyneet 6 tai 10 viikkoa jotain kurssia tai korkein- 9158: taan 8-kuukautisen pikku- ja kiertokouluseminaarin. Huonosti 9159: valmistuneina tuhannet lapset joka vuosi tulevat kansakouluun 9160: kiusaksi itselleen ja opettajilleen ja myöhemmin elämässäkään ei ole 9161: helppo tehdä eheää siitä, mikä perustuksia laskettaessa on jäänyt 9162: hataraksi. Meidän kansamme on aivan kylliksi kärsinyt nöyryy- 9163: tystä puutteellisen alkuopetuksen takia. Kun se nyt lähtee laatimaan 9164: itselleen oppivelvollisuuslakia, silloin, se on vakaumukseni, sen tulee 9165: ensi työksensä uudistaa a 1 k u opetus, ja ainoa keino alkuope- 9166: tuksen perinpohjaiseen uudistamiseen on se, että maaseuduille, 9167: kuten kaupunkiinkin perustetaan alempi kansakoulu, jossa otetaan 9168: alkuopettajan toimeen erityisesti valmistunut henkilö. Sitä seikkaa 9169: pitäisin tärkeimpänä koko oppivelvollisuuslaissa. 9170: Ed. Ängeslevän vastalauseessa puhutaan, ja ed. Wuorimaa on 9171: täällä selittänyt viime kerralla, miten tulee kalliiksi kustantaa eri 9172: opettajat ylempää ja alempaa kansakoulua varten ja että maal- 9173: lamme ei muka siihen ole varaa. Mutta rohkenen kysyä, onko 9174: maallamme varaa rakentaa kallis ylemmän kansakoulun opetus 9175: sellaiselle hataralle pohjalle, joka saadaan korkeintaan 24 viikkoa 9176: kestävän alkuopetuksen kautta? Mistä me saamme ne opettajanerot, 9177: jotka pystyvät 20 tai korkeintaan 24 viikon kuluessa antamaan 9178: lapsille sellaisen lukutaidon, että he sen avulla omistavat nyky- 9179: oloissa välttämättömän kansalaissivistyksen, ja onko meillä varaa 9180: liian pitkän lukuvuoden jaluonnottoman raskaan työtaakan kautta 9181: ennen aikaansa kuluttaa loppuun kansakouluopettajiston kallis 9182: työvoima? Jokainen, joka on opettajana ollut, vaikkapa vain kau- 9183: pungin oppikoulussa, jossa taakka on monen kesken jaettuna, tietää, 9184: Yleinen oppivelvollisuus. 811 9185: 9186: 9187: kuinka riuduttava on se väsymys, joka syntyy siitä, että täytyy 9188: aina vain jakaa toisille henkistä omaisuutta, eikä saa kylliksi aikaa 9189: eikä voimaa tämän omaisuuden kartuttamiseen. Ja siitä riutumuk- 9190: sesta kärsii suurimmassa määrässä se nouseva sukupolvi, jonka 9191: kasvattajilta on luonnottoman koulujärjestyksen ja ennenaikaisen 9192: kuluttamisen kautta riistetty työvoima ja elämänilo. Ja semmoinen 9193: kulutus se kyllä aikoinaan tuntuu kansan kukkarossakin. Niiltä, 9194: jotka kitsaasti kääntelevät markkoja ja pennejä silloin, kun on 9195: kysymyksessä kallein mitä kansalla on, nuorison kasvatus, tahtoisin 9196: vielä kysyä, mihin me panemme nuo r,6oo toimeensa valmistunutta 9197: ja paraikaa työssä olevaa pikkukoulun opettajaa? Kauniita summia 9198: kysyy myöskin heidän eläkkeensä, jos heidät tarpeettomiksi juliste- 9199: taan. Vai onko aikomus heittää heidät oman onnensa nojaan ilman 9200: eläkettä, ilman toimeentuloa, viskata pois kuin kuluneen rievun, 9201: jota enään ei tarvita? Jos sen teemme, silloin syntyy tuhansissa 9202: sydämmissä mieltä kalvava katkeruus, sellainen katkeruus, joka on 9203: täysin oikeutettu. Onko meidän kansamme niin eheä ja niin rikas 9204: keskinäisen luottamuksen onnesta, että sillä on siihen varaa? Ei, 9205: rohkenen sanoa. Jos meidän kansamme on liian köyhä pannakseen 9206: toimeen oppivelvollisuuden koko laajuudessaan, niin uudistettakoon 9207: ensi sijassa alkuopetus jajärjestettäköön niin, että meillä on toimeensa 9208: erityisesti valmistettu opettajakunta, jolla on kykyä ja kylliksi 9209: aikaa antaa lapsille hyvä ja vankka lukutaito. Pantakoon siinä tapauk- 9210: sessa tämä uudistus toimeen, esimerkiksi 20 vuoden kuluessa niin, 9211: että alkuopetus uudistetaan ensimmäisten IO vuoden aikana ja ylem- 9212: män kansakoulun toisten IO vuoden kuluessa. Silloin on järkeväm- 9213: mällä tavalla säästetty, jos säästäminen on välttämätöntä. Mutta minä 9214: en usko, että tällainen säästäminen on tarpeellinen, sillä kun kansam- 9215: me saa kieltolain, niin sen veronmaksukyky pian kohoaa siksi paljon, 9216: että oppivelvollisuuden toimeenpano sivistysvaliokunnan ehdotuksen 9217: mukaan ei vie sitä aineelliseen vararikkoon, ja paitsi sitä säästö 9218: siitä, että alemman kansakoulun opettajisto hävitettäisiin, ei tuottai- 9219: sikaan niin suuria säästöjä, kuin vastalauseen tekijä ja ed. Wuorimaa 9220: ovat väittäneet. Se tullaan tässä eduskunnassa kyllä numeroilla 9221: osoittamaan. Näistä syistä minä lämpimästi ja täydellä vakaumuk- 9222: sella kannatan I I §:ää sellaisena kuin se on sivistysvaliokunnan 9223: ehdotuksessa. Jos Suomen eduskunta nyt laatii itselleen semmoisen 9224: oppivelvollisuuslain, että kansamme pohjakerrokset saavat hyvän 9225: lukutaidon, silloin se on nostattanut jalon ja pysyvän muistomerkin 9226: suomalaisen oppikoulun puolivuosisataisjuhlan kunniaksi. 9227: 9228: Ed. W i c h m a n n: Anslutande mig i all hufvudsak till hvad 9229: här redan framhållits utaf representanterna von Alfthan och Wuo- 9230: rimaa, ber äfven jag att få gentemot kulturutskottets betänkande i 9231: sak få framhålla följande. Utskottet har i min tanke i sitt förslag 9232: 812 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9233: 9234: 9235: framkommit med att understöda ett mindre lyckligt system genom 9236: att nu försöka skapa en särskild lärarepersonal för högre och lägre 9237: folkskolor. Detta system har visserligen för icke så länge sedan 9238: införts i Sverige, men dock med den påföljd, att, så vidt jag känner 9239: till förhållandena, man där redan skulle hälst slippa hela systemet, 9240: så opraktiskt och så opedagogiskt på samma gång, har det där visat 9241: sig vara. Genom denna tudelning försvagas nämligen hela folksko- 9242: lans organisation, betraktad såsom helhet, hvilket är en högst be- 9243: tänklig sak i alla hänseenden. Systemets olägenheter har äfven i 9244: vårt land, såvidt detsamma i någon mån praktiserats i våra städer, 9245: visat sig. J ag vill nu här icke upptaga tiden med att relatera, huru- 9246: som många af pedagogiens stormän hafva kommit fram med utta- 9247: landen, hvilka alla gå ut på att särskildt den lägre undervisningen 9248: kräfver en synnerlig pedagogisk förmåga och ofta t. o. m. en större 9249: förmåga än den högre undervisningen. Och dock har nu utskottet 9250: föreslagit och trott sig kunna dana fullt skickliga lärare genom in- 9251: förandet af en blott tvåårig seminariekurs. J ag har under en mer 9252: än 25 årig verksarnhet såsom seminarielärare kommit underfund med, 9253: huru mångfaldiga brister, som redan vidlåda våra högre folkskole- 9254: lärares utbildning, ehuru de fått en fyraårig seminarieutbildning. 9255: Huru bedröflig måste då icke denna tvååriga serninarieutbildning 9256: ställa sig? J ag tror och befarar att vårt folks allmänna bildnings- 9257: nivå skulle komma att neddragas, ifall dess primära folkbildning 9258: skulle anförtros åt dylika halfbildade lägre folkskollärare. Vi måste 9259: en gång för alla fastslå såsom framtidsmål höjandet af folkskollära- 9260: renes bildning genom seminariekursernas utvidgning. Man kan ju 9261: också tänka sig huru svårt lärarene uti den högre folkskolan skola 9262: komma att hafva det, att mottaga elever, som hafva blifvit brist- 9263: fälligt utbildade af lärare, som själfva hafva en ytterst bristfällig 9264: och rninimal utbildning. De lägre folkskolorna böra i min tanke ovill- 9265: korligen ställas i lefvande samband och förbindelse med hela den 9266: organism, som de naturligt tillhöra, den högre folkskolan, och denna 9267: skall småningom sedermera utbildas till en hela nationens botten- 9268: skola. Naturligtvis kräfver dock sakens natur, att den lägre folksko- 9269: lan också i viss mån tillförsäkras en efter förhållandena lämpad 9270: sj älfständighet. 9271: Men äfven andra vådor befarar jag, ifall nu utskottets betänkande 9272: skulle förordas af stora . utskottet och därpå antagas af kammaren. 9273: Den lägre folkskolans personai komme genom sina af utskottet fö- 9274: reslagna formliga svältlöner och sina minimala pensionsbelopp att 9275: bilda ett ytterligare tillskott till vårt rnissnöjda proletariat, och ett 9276: högst farligt sådant. Och själfva folkskolans dyra sak, dess ornhul- 9277: dande af folkets lägre lager, särskildt allmogen, skulle härigenom 9278: äfventyras, ty folket har redan under nästan ett halft sekel vant 9279: sig vid att betrakta folkskolors inrättande och folkbildningens ge- 9280: Yleinen oppivelvollisuus. 813 9281: 9282: 9283: nomförande såsom en frivillig sak. Nu blefve den icke blott ett le- 9284: galt, utan också ett ekonomiskt tvångsmål. Hvilken beklaglig in- 9285: verkan detta skulle hafva på folkopinionen, ligger i öppen dag. Och 9286: sist och slutligen, såsom frih. von Alfthan redan tidigare har fram- 9287: hållit, så frågar jag utskottet, hvarifrån detsamma nu egentligen 9288: de facto ämnar taga dessa 40 miljoner, med hvilka man skall be- 9289: kosta uppförandet af ISOO folkskolebyggnader och aflöna en stab 9290: utaf 2,500 lärare. Nu i dessa dagar, då reformkrafven, för att icke 9291: säga reformskränen, växa på alla håll och områden, hvar skall då den 9292: redan annars. öfverhöfvan beskattade bonden taga medel till denna 9293: fördubbling, kanske tredubbling af folkskolebidragen och utgifterna? 9294: När nu så många både pedagogiska och ekonomiska skäl tala emot 9295: utskottets förslag, så ber jag att få hernställa till stora utskottets 9296: medlemmar, att de med frångående utaf utskottets betänkande i 9297: antydda afseende måtte särskildt fästa sig vid den fjerde reserva- 9298: tionen samt i sammanhang därmed vid kornitens för ordnande af 9299: den första undervisningen på landsbyggden betänkande. Härigenom 9300: finge kommunerna åtminstone i början rätt att själfva välja emellan 9301: där omförmälda skolformer och finge införa såsom den lindrigaste 9302: obligatoriska skolformen en 6 årig folkskolekurs. Denna skulle de 9303: 2 första åren fortgå minst I2 veckor i lägre folkskolan, och de 4 9304: sista åren minst 26 veckor i högre folkskolan med det af kultur- 9305: utskottet föreslagna timantalet samt skulle densamma anordnas 9306: i samma folkskolelokaler som hittills med samma undervisnings- 9307: material och af samma, den högre folkskolans, lärarepersonal, hvil- 9308: ken då skulle erhålla en något förhöjd aflöning för sitt arbete i de 9309: bägge folkskolorna. Härigenom skulle äfven vinnas, såsom reservan- 9310: ten inycket riktigt har betonat, den fördelen, att yngre och svagare 9311: barn finge absolvera sin skolgång under de varmare årstiderna, 9312: då brådare arbetstid råder och de större barnen därvid kunna vara 9313: hemmet behjälpliga med kroppsarbete, en sak, som också enligt min 9314: tanke är af utomordentlig betydelse för barnen själfva samt för hem- 9315: mens opinion gentemot folkskolan. 9316: J ag anhåller därtill få, på skäl som af föregående ärade talare ha 9317: anförts, på det varmaste understöda såväl första som andra reser- 9318: vationen i af dem framhållna afseenden. 9319: Vaan lopuksi minä yhdyn ed. Sohlbergin protestiin sitä henkeä 9320: ja ajatustapaa ja niitä lausuntoja vastaan, jotka huokuvat kolman- 9321: nesta, sosialistien vastalauseesta. Tämä vastalause on mielestäni, 9322: ei ainoastaan niinkuin ed. Sohlberg sanoi, solvaus Suomen kansakou- 9323: lun opettajistoa kohtaan, vaan se on myöskin solvaus Suomen kansan 9324: uskonnollisia tunteita vastaan. Täällä on vasemmistosta tyrkyttä- 9325: mällä tyrkytetty aamusta iltaan saakka, kuinka porvarilliset ryhmät 9326: sen takia, etteivät ne aina voi järjen ja järjestyksen nimessä hyväksyä 9327: kaikellaisia kypsymättömiä uudistushommia, että tämmöinen por- 9328: 814 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9329: 9330: varillinen n. s. taantuminen antaisi sosialisteille erinomaisen aseen 9331: agitatsioonin varalle (Vasemmistosta: Oikein!). Mutta nyt nämä 9332: nuoret kansanvaltaiset maailman parantajat itse ovat tässä vasta- 9333: lauseessa antaneet vastustajilleen paremman agitatsiooniaseen kuin 9334: mikään muu, jos me muut, porvarilliset, vaan tahtoisimme tätä 9335: asetta käyttää, jota me kuitenkaan emme tahdo, vetääksemme us- 9336: konnon pyhän asian puolue-elämän vimmaan. Nyt ovat sosialistiset 9337: ~ustajat tässä vastalauseessa itse julkilausuneet kantansa uskonnon 9338: ja kansanopetuksen asiassa, ja minä olen varma ja vakuutettu siitä, 9339: että Suomen harras ja uskonnollinen kansa oikealla ajalla antaa heille 9340: oikean vastauksen näihin heidän uudistuspuuhiinsa. 9341: Ja nämä itse asiassa eivät olekaan mitään uusia. Historian opet- 9342: tajana minä kyllä tunnen tämän ajatuskannan, r8 vuosisadan n. k. 9343: valistusfilosofian. Kuitenkin tämän kannan suurin mies Voltaire, 9344: lausui viimeisenä sananaan tässä asiassa, että ilman uskontoa ei ole 9345: mikään järjellinen hallitus, eipä yhdyskuntakaan, mahdollinen, vaan 9346: ihmiset muuttuisivat uskontoa vailla itsekkäiksi pedoiksi, jotka vaan 9347: raatelisivat toisiaan. Ja jos, niinkuin minä luulen, vasemmisto 9348: pitäisi tämän Voltairen lausunnonkin liian porvarillisena, niin tah- 9349: don tässä kertoa, mitä eräs köyhä kansanmies, eräs kalastaja meidän 9350: saaristossamme vaalien aikana kysyi minulta. Hän sanoi: >>Onko se 9351: totta, että nuo sosialistit aikovat vastustaa uskontoa ja vaatia us- 9352: konnonopetuksen poistamista kansakoulusta? Jos se on totta, niin 9353: sanokaa heille, kun tulette eduskuntaan, että kansa hylkää ennem- 9354: min kaikki heidän uudistuspuuhansa, kuin se antaa riistää itseltään 9355: ja lapsiltaan esi-isiltä perityn kalliimman aarteen.~ - Eräs toinen 9356: vanhus, monivuotinen opettaja, joka nuorempana ollessaan oli sei- 9357: sonut samalla ajatuskannalla kuin nämä, ylimalkaan melkoisesti 9358: nuoret edustajat, jotka ovat laatineet tämän vastalauseen, sanoi 9359: eräässä tilaisuudessa, jossa hänen entiset oppilaansa ylistivät häntä 9360: hänen antamansa n. s. vapaan katsantokannan takia: ~No niin, 9361: mitä olen sanonut, sen olen sanonut, mutta se on minun viimeinen 9362: sanani teille, nuoret, että ilman uskontoa ja uskonnonopetusta ei 9363: ihminen voi löytää rauhaa elämässään ja lohdutusta kuollessaan.~ 9364: - Tämän rauhan ja lohdutuksen opetuksen nyt nämä sosialistiset 9365: edustajat tahtovat riistää, ei ainoastaan itseltään, ja omiltaan, vaan 9366: myös koko Suomen kansan lapsilta. Ja minä kummastuksella kysyn, 9367: mitä ne antaisivat uskonnonopetuksen sijalle ja minkälainen se uusi 9368: uskonnonopetus olisi, jolla he mahdollisesti kasvattaisivat nuorisoa 9369: nousevaa. 9370: Voipihan väittää vastaan, että löytyy niitä maita, joissa uskon- 9371: nollinen opetus on poistettu kansakoulusta. Niinhän on esim. laita 9372: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Mutta muistaminen on, että Ame- 9373: rikan kansa pääasiassa seisoo mitä uskonnollisimmalla kannalla koko 9374: maailmassa - se on puritaanien perintöä- ja että se on muodos- 9375: Yleinen oppivelvollisuus. 815 9376: 9377: 9378: tanut yleisen oman uskonnollisen koulun, pyhäkoulun, joka on mitä 9379: likeisimmässä yhteydessä kansakoulun kanssa. - Myös Ranskan 9380: tasavallan kansakouluissa on uskonnonopetus suoranaisesti kielletty. 9381: Mutta minkälaisia valtiollisia ja kansallisia vaikeuksia ja kiusauk- 9382: sia, sisällistä riitaa, jopa koko kansan moraalista alentomista onkaan 9383: tämä surkea asema aikaan saanut! Tässä on myöskin muistaminen, 9384: minkälainen tuo katoolinen uskonnonopetus kouluissa on ollut, 9385: joka ennen siellä vallitsi kansan keskuudessa ja jonka tähden ei ole- 9386: kaan kummeksittava, että sen poistaminen katsottiin muutamissa 9387: suhteissa ajan mukaiseksi, vaan ehkä tahtovat juuri sosialistit näi- 9388: den riita-aineksien yhä kartuttamista kansamme keskuuteen? - 9389: Vihdoin viimein tulee muistaa, että mikä soveltuu yhdelle kan- 9390: salle, ei sovellu toiselle. Historiallinen kehitys tässä on ratkaiseva. 9391: Suomen kansan koko tuhatvuotinen kehitys on pohjistunut juuri 9392: uskonnon pohjalle ja ensi sijassa juuri sen kansanopetus. Sitä vas- 9393: taan ei voi väittää. Ja sen takia on edespäinkin tämä kansa seisova 9394: samalla uskonnollisella kannalla, se on kumminkin minun vakava 9395: ajatukseni ja toivomukseni. 9396: 9397: Ed. R o s e n d a 1: Olen pyytänyt puheenvuoroa 3 vastalauseen 9398: johdosta. Pyydän saada kohdistaa huomiota tämän vastalauseen edel- 9399: liseen osaan. Siinä sanotaan m. m.: »Kansakoulusta on tehty ylem- 9400: pien luokkien luokkaetujen palvelija. - - - Uskonto väärenne- 9401: tään kasvattamaan lasta porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi 9402: aseeksi; ihmiskunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia ru- 9403: mia raakalaissotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jäävää isän- 9404: maallisuutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää pääasiassa sii- 9405: hen, että lapsesta muodostuisi vaatimattomuutensa tunteva nöyrä- 9406: mielinen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisarmeijaan.>> 9407: Raskaita syytöksiä! Ja vastalauseen tekijät puhuvat rohkeasti 9408: Suomen koko köyhälistön puolesta. Löytyy Suomessa tuhansia ja 9409: jälleen tuhansia köyhiä, jotka, saatuaan kuulla tästä, ääneen todis- 9410: tavat: »Me emme ole antaneet teille semmoiseen lausuntoon valta- 9411: kirjaa.» 9412: Sivulla 75 väitetään, että laajat uskonnolliset ryhmät maassamme 9413: vaatimalla vaativat uskonnonopetuksen poistamista kouluistamme. 9414: Minun tietääkseni löytyy Suomessa ainoastaan kolme lukuisaa uskon- 9415: nollista ryhmää: herännäisyys, laestadiolaisuus ja evankelinen suunta, 9416: eikä yksikään näistä muuta suo, kuin että uskonnonopetus kouluissa 9417: säilytettäisiin. Metodistit ovat eriuskolaislain nojalla oikeutetut 9418: olemaan lähettämättä lapsiaan uskontotunneille, ja mitä muihin 9419: vapaakirkollisiin ryhmiin tulee, niin on aivan varmaa, että meidän 9420: aikamme ei enää tule pakottamaan vanhempia vastoin vakaumus- 9421: taan lapsilleen uskonnonopetusta tyrkyttämään. Se on aivan varma. 9422: Jos siellä täällä joku poikkeus tässä suhteessa vielä ilmenee, niin 9423: 816 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9424: 9425: 9426: ajan henki painaa sen alas. Mutta se on tässä pääasia, että ne, 9427: jotka vaativat uskonnonopetuksen poistamista Suomen kansakou- 9428: luista, eivät edusta Suomen kansan enemmistöä. Ja enemmistöhän 9429: on oikeutettu määräämään, mikä on oleva sääntö; jos poikkeuksia 9430: laaditaan, niin laaditaan niitä vähemmistöä varten~ 9431: On omituista nähdä, miten usein tässä vastalauseessa tulee ilmi 9432: se ajatus, että kaikki tähänastinen työ Suomessa on mitätöntä, kel- 9433: votonta, ennakkoluulojen painamana toimitettua, se ei kelpaa; nyt 9434: tulee uusi aika ja melkeinpä sanovat vastalauseentekijät: me luomme 9435: sen uuden ajan ja uuden koulun. Varsinkin moititaan sitä, että 9436: Suomen kansakoulut näihin asti ovat kasvattaneet lapsia yläluok- 9437: kien nöyriksi orjiksi (Vasemmalta: Niin on.), että tämä on ollut 9438: koulujemme päätarkotus ja että ne yhä edelleen sitä tarkoittavat. 9439: On ollut täällä Suomessa, niinkuin muuallakin, hyvinkin korkeat 9440: raja-aidat eri säätyluokkain välillä. Se suuri kansallinen herätys, 9441: joka edellisellä vuosisadalla täällä tapahtui, rupesi painamaan alas 9442: näitä aitoja. Mutta vielä enemmän, vielä suuremmassa määrässä sitä 9443: tekivät suuret uskonnolliset herätykset. Ne sortivat väliaidat to- 9444: tuuden omalla sisällisellä voimalla ja rakkaudessa. Jos työtä tah- 9445: dotaan jatkaa, siten että raja-aitoja revitään vihan käsivarrella, niin 9446: ne nousevat uudelleen ja entistään korkeammiksi. 9447: Kun tahdotaan puolustaa uskonnonopetuksen poistamista kou- 9448: luista sillä, että lapsi muka ei ymmärrä uskonnon totuuksia, niin 9449: sekin jo osottaa, että tuo uskonnollinen kanta on jotenkin heikko. 9450: Uskonnon päätotuus on rakkauden suuri käsky ja minä luulen, että 9451: jokainen meistä on pakoitettu tunnustamaan: Minä ymmärsin lap· 9452: sena paljon paremmin, mitä on Jumalaa totteleminen ja Jumalaa 9453: rakastaminen ja lähimmäistä rakastaminen kuin minä sittemmin 9454: olen tätä ymmärtänyt (Vasemmalta: Hyvä). Tahdotaanko sitte 9455: lapsilta riistää se opetus, joka tätä suurta käskyä yhä edelleen te- 9456: rottaa, ja puhuu hänestä, joka ainoana kaikista ihmisistä on tämän 9457: käskyn täyttänyt. Minä myönnän, että on ollut yksipuolisuutta ja 9458: suuriakin puutteita uskonnollisessa opetuksessa, mutta tämähän 9459: ei ole uskonnon syy. Ei saa siitä syystä sanoa, että uskonto on kou- 9460: lusta poistettava sentähden, että sitä on väärin tai huonosti ope- 9461: tettu sentähden, että sitä on puolustettu monta kertaa heikosti, vie- 9462: läpä niinkin, että puolustus on herättänyt ivaa ja naurua. 9463: Suomen kansakoulunopettajat ovat varmaan ilolla tervehtineet 9464: sitä ehdotusta, että Suomessa pantaisiin toimeen yleinen oppivelvolli- 9465: suus. Kun tiedetään, kuinka suurien vaikeuksien kanssa heidän on 9466: ollut taisteleminen, kuinka monta ennakkoluuloa on ollut estämässä 9467: heidän muutenkin raskasta työtään, niin on luonnollista, että uuden 9468: ajan vaatimus tuottaa heille tyydytystä. Mutta heidän iloaan häirit- 9469: semässä, sitä repimässä ja meitä kaikkia loukkaamassa on se häväis- 9470: tys, minkä kolmannen vastalauseentekijät ilman muuta singautta- 9471: Yleinen oppivelvollisuus. 817 9472: 9473: 9474: vat koko Suomen kansakoulunopettajia vastaan (Vasemmalta: Riit- 9475: tää). Vastalauseessa sanotaan, että opettajat ovat uskonnollisesti 9476: kehittymättömiä, sanotaan, että he vasten parempaa tietoaan pai- 9477: navat alas sisällistä vakaumustaan ja pettävät lapsia, kun heiltä 9478: muuten menisi leipäi että he siis ovat myyneet yläluokalle vakau- 9479: muksensa. Se on paljon sanottu koko opettajakuntaa vastaan. Minä 9480: panen sitä lausuntoa vastaan vastalauseeni, niinkuin täällä jo ennen- 9481: kin tehty on. - Aikana, jolloin Suomen kansa huolehtien odottaa, 9482: mitenkä käy oppivelvollisuusasian, aikana, jolloin moni isä ja äiti 9483: polvistuen Jumalan edessä odottaa Häneltä uutta toivoa myöskin 9484: niihin suuriin kustannuksiin nähden, joihin tämä johtaa, ja kysyy: 9485: totta kai säilyy ainakin uskonnonopetus kouluissa, että lapset saa- 9486: vat näinä vihan ja monien eksytysten aikoina vielä kuulla puhutta- 9487: van elävästä Jumalasta ja Hänen sanastaan, semmoisena aikana 9488: lausuvat vastalauseentekijät heille kylmästi ja ylimielisesti: pois 9489: uskonnonopetus kouluista! 9490: Minä en tahdo jatkaa. Ed. Jokinen lausui sen toivomuksen, että 9491: suuri valiokunta ottaisi huomioonsa kolmannen vastalauseen. Minä 9492: rohkenen myös lausua sen toivomuksen, että suuri valiokunta ottaisi 9493: huomioon ne vastakkaiset näkökohdat, joihin minulla on ollut kun- 9494: nia viitata (Hyvä, hyvä!). 9495: 9496: Ed. Kares: Epäilemättä tämä sivistysvaliokunnan mietintö 9497: oppivelvollisuudesta on herättänyt hämmästystä sangen laajoissa 9498: piireissä varsinkin maalaisten keskuudessa. Ennen kaikkia on tähän 9499: hämmästykseen ollut syynä se, että, niinkuin jo ennakolta saattoi 9500: aavistaa, kustannukset tämän lain toimeenpanosta tulevat nouse- 9501: maan verrattain korkeiksi. Varsinkin maalaiskansan keskuudessa 9502: on tämä kustannusten pelko kansakoululaitoksen menoihin ollut 9503: aivan yleinen ja erittäinkin tähän oppivelvollisuusasiaan nähden 9504: sangen laajalle levinnyt. Olen valiokunnassa istuessani hyvin tietänyt 9505: tämän maalaiskansan yleisen katsantokannan ja olenkin koettanut 9506: niin paljon kuin mahdollista asettua samalle kannalle, koettanut 9507: todellakin miettiä, millä tavalla päästäisiin niin vähillä kustannuksilla 9508: kuin mahdollista, mitenkä päästäisiin sillä tavalla, ettei tämä tär- 9509: keä asia kustannusten pelon tähden saavuttaisi suurten maalais- 9510: kansanjoukkojen vastenmielisyyttä. Mutta vaikka olenkin tälle kan- 9511: nalle asettunut, niin on minun kuitenkin täytynyt ottaa ohjeeksi 9512: se periaate, joka mielestäni sekä maalaisliittolaisen ed. Ängeslevän 9513: vastalauseessa että myöskin ed. Wuorimaan y. m. lausunnoissa 9514: täällä on täysin unohdettu, nim. se, että meidän täytyy lopultakin 9515: yrittää päästä näissä kouluoloissa siihen, että maaseudun kansa, 9516: mikäli mahdollista, pääsisi samalle sivistystasolle, millä kaupunki- 9517: laisetkin ovat. Tämä on mielestäni maalaiskansan kannalta mitä 9518: tärkein vaatimus. Mehän valitamme nykyään sitä, että maalais- 9519: 52 9520: 818 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9521: 9522: 9523: kansa siirtyy maaseuduilta kaupunkiin, se on kautta maan kuuluva 9524: valitus. Ja tähän kaupunkeihin siirtymiseen epäilemättä on yhtenä 9525: syynä se, että kaikki kehitysmahdollisuudet kaupungeissa ovat 9526: paljoa paremmat, että todellakin asiallisesti meidän maaseutumme 9527: kansa on esim. oppilaitokseen ja sivistykseen nähden jäänyt sellaiseen 9528: asemaan, jota kaupunkilaiset ennen kutsuivat moukkamaisuudeksi. 9529: Nyt kun säädetään yleistä oppivelvollisuutta, on mielestäni pidettävä 9530: silmällä sitä mahdollisuutta, että niin paljon kuin mahdollista pääs- 9531: täisiin siihen, että samanlainen sivistystaso voitaisiin yleisessä kansan 9532: kasvatuksessa saada aikaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. 9533: Tämä mahdollisuus kokonaan estetään, jos asetutaan sille 9534: kannalle kuin ed. Ångeslevä on asettunut, kuin oppivelvollisuusko- 9535: mitea ja kuin täällä monet puhujat ovat asettuneet. Sillä tämän 9536: ehdotuksen mukaan kaikkein paraimmassa tapauksessa muodostuu 9537: kaupunkilaislapsien ja maalaislapsien oppiaikain keskinäinen suhde 9538: jotenkin seuraavasti: Kaupunkilaislapsilla on mahdollisuus saada ny- 9539: kyisen järjestyksen mukaan kansakouluopetusta kahtena vuonna 34 9540: viikkoa, siis 68 viikkoa, neljänä vuonna 36 viikkoa, siis 144 viikkoa, 9541: kaikkiaan yhteensä näin ollen 212 viikkoa. Tästä ehkä voidaan sanoa, 9542: että tavallisissa oloissa kansakouluoppiaika kaupungeissa vähän 9543: lyhenee korkeimmasta lain sallimasta, koska kaupungeissa kansa- 9544: kouluopetusaika tavallisesti on 34 viikkoa. Siitä voi siis lyhentyä 9545: 12 viikkoa, mutta kaikissa tapauksissa kaupuukilaislapsien kansa- 9546: kouluaika jää 200-viikkoseksi tämän järjestelmän mukaan. Mutta 9547: katsotaan nyt, minkälaiseksi asema muuttuisi kaikkein paraimmassa 9548: tapauksessa, kun kansakoulunopettajain työtaakkaa lisätään koko 9549: joukon nykyisestä. Seuraavanlaiseksi se muuttuu oppivelvollisuus- 9550: komitean ja ed. Ångeslevän ehdotuksen mukaan. Maalaislapsi 9551: kahtena ensimmäisenä vuonna saa opetusta 12 viikkoa, siis 24 viikkoa, 9552: neljänä seuraavana 26 viikkoa, siis 104 viikkoa, yhteensä näin ollen 9553: tämän ehdotuksen mukaan ei tule mahdolliseksi saada maalais- 9554: lapselle muuta kuin 128 viikkoa kansakouluopetusta koko oppivel- 9555: vollisuusaikana. Se merkitsee kaikkein vähimmissäkin tapauksissa 9556: sitä, että maalaislapsi ehdotuksen mukaan tulee saamaan opetusta 9557: 72 viikkoa vähemmän kuin kaupunkilaislapsi. Se on viikoissa las- 9558: kettuna täsmälleen kaksi kouluvuotta vähemmän. Ymmärtääkseni, jos 9559: tältä kannalta asiaa katsotaan, täytyy asettua maalaisten ja niiden, 9560: jotka maalaisten etujen kannalta katselevat asiata, oppivelvolli- 9561: suuskomitean ehdotusta jyrkästi vastustamaan, koskapa se kieltää 9562: ja panee esteitä sille mahdollisuudelle, jota on silmällä pidettävä, 9563: että kerran todella päästäisiin siihen, että kaupunkilais- ja maalais- 9564: lapset olisivat edes opissa ja opin saamisen mahdollisuuksissa samalla 9565: tasolla. 9566: Valiokunnan ehdotuksen mukaan tavallisissa oloissa tulisi maalais- 9567: lapsen oppiaika olemaan seuraava: Kahtena vuonna 18 viikkoa, 9568: Yleinen oppivelvollisuus. 819 9569: 9570: 9571: siis 36 viikkoa, neljänä vuonna 36, siis yhteensä I44 viikkoa eli kaik- 9572: kiaan I8o viikkoa; näin ollen vain 20 viikkoa vähemmän kuin äskeisen 9573: laskun mukaan kaupunkilaislapsien. Tosin tästä nyt voivat maalais- 9574: kunnat vielä, missä välttämättömäksi havaitaan, taloudellisten 9575: seikkojen tähden vähentää I2 viikkoa lisäksi, mutta vaikka sekin 9576: kuntien päätöksistäriippuva vähennysotetaan huomioon, niin kuiten- 9577: kin sivistysvaliokunnan ehdotuksen mukaan maalaislapsien opetus- 9578: aika jäisi vain vuoden pienemmäksi kuin kaupunkilaislapsien. Tämä 9579: sivistysvaliokunnankaan ehdottarua suunnitelma ei ole vielä hyvä. 9580: Se ei voi tyydyttää niitä, jotka todella tahtovat tässä maassa saada 9581: tasaisuutta edes opinsaannissa maalais- ja kaupunkilaislasten vä- 9582: lillä. Sitä tyydyttää lopultakin ainoastaan sellainen ajatuskanta, 9583: mikä ilmenee vasemmiston vastalauseessa, missä maalais- ja kau- 9584: punkilaislapset esim. jatko-opetukseen nähden pannaan kaikki 9585: samaan asemaan. Mutta toistaiseksi, vaikka ed. Jokinen täällä 9586: väitti, että me porvarit valiokunnassa olemme ajaneet vain omia 9587: puolue-etuja ja tahtoneet pitää kansaa sivistymättömyydessä, 9588: toistaiseksi ainoa syy, mikä on estänyt meitä asettumasta tämän 9589: täydellisen tasaisuuden kannalle, on se, että taloudelliset menot 9590: kuitenkin tulevat sen suunnitelman mukaan aivan liian suuriksi. 9591: Mutta toiselta puolen kuitenkin valiokunnan ehdotus jättää mahdolli- 9592: suuden sellaiselle kehitykselle, jonka mahdollisuuden oppivelvolli- 9593: suuskomitean ehdotus ja ed. Ängeslevän vastalause kokonaan poistaa. 9594: Maalaisten kannalta on tätä oppivelvollisuuskomitean ja ed. 9595: Ångeslevän ehdotusta erityisesti tahdottu kannattaa. Minä tahtoisin 9596: sanoa: Tällainen maalaisten kassantokanta on todellakin huonoa 9597: maalaisten etujen ajamista, peräti huonoa. Se on aivan niinkuin 9598: maalaiset itse tahtoisivat ikiajoiksi jäädä svistyksessä ja opissa 9599: siihen moukan asemaan, missä ne kaupunkilaisten silmillä katsottuna 9600: tähän asti ovat olleet. Ja tämän tällaisen edun maalaiset tahtovat 9601: kaupunkilaisille jättää tai tällaisen vähennyksen omassa opissaan 9602: jättää 2,400,000 markan tähden, tällaisen rahasumman uhraamista 9603: peläten. Mutta ei ole ainoastaan tämä vähennys maalaisten opissa 9604: huomattavana, vaan myöskin se, että ed. Ångeslevän vastalauseen 9605: ja oppivelvollisuuskomitean kanta tekee kokonaan mahdottomaksi 9606: n. s. jatkoluokan toimeenpanemisen kouluissa. Se tekee sen mahdotto- 9607: maksi edes vapaaehtoisuuden tietä ja edeslisää uhraamaHa sen kautta, 9608: että opettajan työaika jo muuten niin paljon pidennetään, että 9609: tavallisimmin ei opettajalla ole mahdollisuutta enään toimeenpanna 9610: niitä vapaaehtoisia kursseja kuin nyt on pantu toimeen. Jos taasen 9611: näitä kursseja siitä huolimatta toimeenpannaan, niin menee näihin 9612: kursseihin kaikkein vähimmän laskun mukaan noin miljoona Suomen 9613: markkaa, joten siis se erotus, joka on oppivelvollisuuskomitean ja 9614: valiokunnan ehdotuksen välillä, pienenee miljoonalla markalla. 9615: Ja silloinkaan, vaikka tämä uhraus tehdään, jatko-opetus ei tule mil- 9616: 820 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9617: 9618: 9619: lään tavalla säännölliseksi eikä hyväksi. Kun nyt tältä kannalta 9620: vähänkin tahdotaan asiaa katsella, niin minun mielestäni joka 9621: ainoan varsinkin maalaisten ja niiden, jotka maalaiskaosan valistus- 9622: pyrintöjen mukana ovat olleet, pitäisi jyrkästi asettua oppivelvolli- 9623: suuskomitean ehdotusta vastaan. 9624: Mutta tässä ei ole ainoastaan kysymys siitä viikkotappiosta, 9625: siitä aikatappiosta, minkä maalaislapset saavat oppivelvollisuus- 9626: komitean ehdotuksen mukaan, vaan tässä on myös kysymys siitä, 9627: että kansakoulun nytkin jo niin kovin lyhyt työaika sen pitkiin 9628: oppikursseihin nähden supistetaan entistään pienemmäksi. Nykyään 9629: valitetaan kansakoulunopettajain taholta, ja minä, kansanopiston- 9630: johtajana toistakymmentä vuotta toimineena, tiedän omasta koke- 9631: muksestani, että kansakoulun nykyinen opetusaika on kursseihin 9632: verraten aivan liian pieni. Useimmiten kansakoululapset tulevat 9633: kansakoulusta aivan kypsymättöminä ja sellaisina, että heidän 9634: lyhyenä kansakouluaikana saamansa tiedot ovat parin kolmen 9635: vuoden perästä menneet pois heidän muististaan. Kansanopistoon 9636: tullessa heillä ei ole kansakoulusta jälellä mitään muuta kuin parempi 9637: kirjoitustaito, laskentotaito j. n. e. Jos nyt lyhennetään kansakoulu- 9638: aikaa vielä sillä tavalla kuin oppivelvollisuuskomitea on ehdottanut, 9639: ja siten kuin ed. Ångeslevä on vastalauseessaan tahtonut,tulee asema 9640: yhä huonommaksi ja asia joutuu siksi, että kansakoulukurssit 9641: kouluissa käydään lävitse aivan haparoiden, käydään lävitse pinta- 9642: puolisesti ja jäävät oppilaiden tietoon sellaisena tavarana, joka 9643: kahtena seuraavana vuonna kokonaan puhaltuu heistä pois. Todella- 9644: kin jos tältä kannalta katsotaan asiaa, täytyy yhtyä seuraaviin 9645: professori Soinisen sanoihin tässä asiassa: >>Outoa olisi, jos nyt kun 9646: on tarkoitus voimakkaasti edistää kansakouluopetusta, se tapahtuisi 9647: tavalla, joka lopulta veisi kansakoulumme sivistysarvon alaspäin 9648: ja pakottaisi sen tyytymään vieläkin vähempiin tuloksiin kuin mitä 9649: se on tähän saakka saavuttanut>>. 9650: Tämän lisäksi on huomattavaa, että oppivelvollisuuskomitean 9651: ja ed. Ängeslevän ehdotuksen mukaan tulisi mahdottomaksi eräs 9652: suunnitelma, joka varsinkin maalaisten taholta on monessa paikoin 9653: saanut suurta kannatusta, nim. se järjestelmä, että kansakoulu 9654: joskus maailmassa voitaisiin tehdä pohjakouluksi oppikoululle. Se 9655: on maalaisille minun ymmärtääkseni kaikkein tärkein asia. Heillä 9656: ei ole valmistavaa koulua ja jos tahtovat lähettää lapsensa valmista- 9657: viin kouluihin kaupungeissa, tulee se sangen kalliiksi. Heille, jos 9658: kelle on tärkeätä, että kansakoulu todella saadaan muodostumaan 9659: pohjakouluksi, mutta jos kansakoulun kursseja todellakin supiste- 9660: taan sillä tavoin, kuin tässä maalaisten taholta on tahdottu, silloin 9661: ikiajoiksi poistetaan se mahdollisuus, että kansakoulu pohjakouluksi 9662: tulee. Kansakoulu voidaan saada pohjakouluksi ainoastaan sen kautta 9663: että kansakoulukursseja koetetaan mikäli mahdollista laajentaa ja 9664: Yleinen oppivelvollisuus. 821 9665: 9666: 9667: ylentää eikä suinkaan sen kautta, että niitä yhä enemmän ja enem- 9668: män supistetaan. 9669: Ainoa, mikä täällä eduskunnassa on tuotu esille oppivelvollisuus- 9670: komitean mietinnön puolesta, sellaisena, joka edes vähän vivahtaa 9671: asiallisuuteen, on se, että on väitetty, että me saamme valiokunnan 9672: ehdottamaa suunnitelman kautta alempaan kouluun opettajakunnan, 9673: joka on pedagoogisesti niin kehittymätön, että olisi vaarallista uskoa 9674: alemman koulun opetus tällaisiin käsiin. Ja sentähden on tahdottu 9675: yhdistää alemman koulun opetus ylemmän kansakoulun opettajain 9676: käsiin 6 viikkoa keväällä ja 6 viikkoa syksyllä. Nyt on kuitenkin 9677: huomattava, että kun joku opettajaksi pyrkivä alempaan kansa- 9678: kouluseminaariin menee, on hän saanut samat alkutiedot, on käynyt 9679: kansakoulun, niinkuin ylemmän kansakoulun opettaja. Hän käy 9680: seminaarissa kaksi vuotta, ylemmän kansakoulun opettaja käy 9681: sielläneljä vuotta, mutta näinä kahtena vuonna alemman kansakoulun 9682: opettajan pedagoogista sivistystä koetetaan kehittää kokonaan vaan 9683: alemman kansakoulun tarpeita tyydyttäväksi, vaan sellaiseksi, että 9684: hän todella voi alemman kansakoulun opetuksen hyvin hoitaa. Sitä vas- 9685: toin tuossa ylemmän kansakoulunopettajaseminaarissa pannaan koko- 9686: naan pääpaino sille, että kansakoulunopettajat tulevat kykeneviksi 9687: ylempää kansakoulua hoitamaan ja johtamaan. Tämän takia esim. 9688: pedagooginen harjoittelu alemman kansakoulun opettajatoimeen 9689: jää näissä ylemmän kansakoulun opettajaseminaareissa aina sivuasiaksi 9690: ja opettaja, joka menee sinne, katselee myöskin koko tätä alemman 9691: kansakoulun opettajatyötä ja harjoitusta siihen sivuasiana, johon 9692: hän ei antaudu kokonaisella ja täydellä sydämmellä. Sitä vastoin 9693: alemman kansakoulun seminaareissa kiinnitetään tietysti koko 9694: huomio alempaan kansakouluun ja siellä olevat opettajakokelaat 9695: myös täydellä sydämmen hartaudella antautuvat harjoittelemaan 9696: juuri alemman kansakoulun opettajiksi. Totta on, että varsinainen 9697: tietomäärä alemman kansakoulun opettajille jää alemmaksi, kuin 9698: ylemmän kansakoulun opettajille. Mutta toiselta puolen on huo- 9699: mattava, että niihin kursseihin nähden, mitä alemmassa kansakou- 9700: lussa on, eivät he itse kasvatustyössä tarvitsekaan niin paljon var- 9701: sinaisia tietoja kuin ylemmän kansakoulun opettajat, kunhan he 9702: vaan saavat täten pedagoogisen harjoituksen täysin hyvän. Sitä 9703: paitsi on huomattava, että, jos nyt asetutaan sivistysvaliokunnan 9704: ehdotuksen kannalle, eihän mikään estä, sitten kun kansan varalli- 9705: suus on karttunut, sitte kun yleinen oppivelvollisuus on näyttänyt, 9706: että se kykenee nostamaan kansanvarallisuuden tilaa, sanokaamme 9707: jonkun kymmenkunnan vuoden perästä, nostamasta alempien kan- 9708: sakoulujen opettajien sivistystasoa. Eihän mikään estä kehittämäs- 9709: tä heitä silloin siihen, että he todellakin vastaavat silloisia vaati- 9710: muksia. 9711: On myöskin sanottu tämän yhteydessä, että alemman kansa- 9712: 822 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9713: 9714: 9715: koulun opettajistolle tulee ehdotuksen mukaan aivan liika pienet 9716: palkat, että siitä tulee sellainen köyhälistö, joka ei mitään muuta 9717: osaa kuin nurkua palkkojensa pienuutta. Se riippuu siitä, minkälai- 9718: silla henkilöillä on suunniteltu alempi kansakoulu täytettäväksi. 9719: Sivistysvaliokunnassa on ajateltu, että on oikeuden ja kohtuuden 9720: mukaista, että alemman kansakoulun opettajiksi etupäässä tulee 9721: naishenkilöitä. Ja jos katsellaan nykyisiä elantokustannuksia maa- 9722: seudulla, niin ainakin tällä kertaa on aivan selvä, että alemman 9723: kansakoulun opettajattaret voivat tulla toimeen sillä palkalla, minkä 9724: valiokunta on heille ajatellut. Meidän on huomattava, että esim. 9725: nykyisissä kiertokouluissa on paljon huonommat palkat ja kuiten- 9726: kin näihin kouluihin opettajiksi pyrkijöitä on ollut sangen paljon; 9727: ei ole minkäänlaista opettajain puutetta niissä ollut näkyvissä. 9728: Siis ainakin toistaiseksi tuo ehdotettu palkkaus on sellainen, ettei 9729: opettajien tarvitse sentään ainakaan nurkua palkan pienuutta. Mitä 9730: taas tulee seuraaviin korottamisiin, jos elantokustannukset maassa 9731: kallistuvat ja jos kansan tuotantokyky nousee, niin luonnollisesti 9732: eivät kansakoulunopettajain palkatkaan ole sellaisia, että ne ovat 9733: ijankaikkisesti samoja, vaan kyllä kai niitä täytyy nostaa sen mukaan, 9734: kuin kansan varallisuus kasvaa. 9735: On myöskin tuotu oppivelvollisuuskomitean•ehdotuksen puolus- 9736: tukseksi eräs vähän asialliselta näyttävä puoli. On nimittäin sa- 9737: nottu: onhan kovin hyvä, että tämän ehdotuksen mukaan lapset saa- 9738: vat käydä lämpimänä vuodenaikana koulussa. - Se on kyllä- 9739: kin sangen hyvä ja erinomainen etu, mutta minä luulen, että meidän 9740: ehdotuksessamme, sivistysvaliokunnan ehdotuksessa, tätä etua kor- 9741: vaa eräs toinen etu, jota oppivelvollisuuskomitean ja ed. Ängeslevän 9742: ehdotuksessa ei lainkaan ole olemassa. Oppivelvollisuuskomitean 9743: ehdotuksen mukaan nim. alempi koulu tulee olemaan aina vakinai- 9744: sesti samassa paikassa. Se ei voi kiertää edes kahdessa paikassa 9745: samaa piiriä, vaan täytyy sen olla yhdessä paikassa, siellä, missä 9746: kansakoulunopettaja asuu. Sitä vastoin sivistysvaliokunnan ehdo- 9747: tuksen mukaan voi tuo koulu, jos niin tahdotaan, toimia kahdessa eri 9748: paikassa, 18 viikkoa kummassakin. Sen voi myöskin, jos tahdotaan, 9749: ensi aluksi supistaa niin pieneksi kuin oppivelvollisuuskomitean ehdo- 9750: tuksessakin, ja silloin se voi toimia kolmessa eri paikassa saman pii- 9751: rin keskuudessa. Siis matkat tulevat tämän ehdotuksen mukaan 9752: niin pieniksi, niin vähäisiksi, että se korvaa täydellisesti tuon lämpi- 9753: män vuodenajan edun, mikä on toisella ehdotuksella. Siis missä 9754: tahdotaan, voidaan aluksi järjestää myös matkat paljon lyhem- 9755: miksi, mutta mahdollisuus vastaiseen kehitykseen ei kuitenkaan 9756: ehdotuksemme mukaan ole poistettu. 9757: Voisi tietysti vielä tuoda monia eri asioita esiin sivistysvaliokun- 9758: nan ehdotuksen puolesta. On eräs heikko kohta ed. Jokisen lausun- 9759: nossa kyllä paljastettu tässä suunnitelmassa, nim. se, että laajenne- 9760: Yleinen oppivelvollisuus. 823 9761: 9762: tun alemman kansakoulun opettajatkin ovat ehdotetut alemman 9763: kansakoulun opettajan kompetensilla varustettaviksi. Se on epäi- 9764: lemättä kohta, jonka sietää tulevaisuudessa korjata. Mutta tällä 9765: kertaa sen muodostaminen ed. Jokisen ja vasemmiston ehdotuksen 9766: mukaan lisäisi kustannuksia aivan liian paljon. Ed. Jokinen minun 9767: mielestäni menetteli vähän epäjohdonmukaisesti, jopa epälojaali- 9768: sesti valiokuntaa kohtaan, kun sanoi, ettei ole millään tavalla suun- 9769: niteltu, millä tavalla laajennetun alemman kansakoulun opettaja 9770: saisi ammattiharjoitusta seminaarissa. Hän sanoi näin: >>Minä olen 9771: sitä valiokunnassa kysynyt. Siihen ei annettu mitään selvitystä. 9772: Sanottiinpahan vaan: kyllähän asia itsestään järjestyy>>. Minä pyy- 9773: täisin kysyä ed. Jokiselta, kenenkä velvollisuus oli valiokunnassa 9774: tämän asian järjestäminen. Miksei ed. Jokinen itse ruvennut tätä 9775: järjestämään, sillä hänen ehdotuksensa mukaan, jos ylemmän kan- 9776: sakoulun opettaja pannaan laajennetun alemman kansakoulun opet- 9777: tajaksi, täytyisi kuitenkin ylemmän kansakoulun opettajaliekin antaa 9778: harjoitusta laajennetun alemman kansakoulun opettamisessa. Ilman 9779: tällaista harjoitusta siihen ei voi antautua kukaan. Ja sentähden 9780: ed. Jokinen olisi myös siinä kohden aivan yhtä velvoitettu järjes- 9781: tämään tätä asiaa kuin me muut. Ja muuten olen minä sitä mieltä, 9782: että tämän asian järjestäminen ei suinkaan ole mikään niin vaikea. 9783: Alemman kansakoulun opettajille voidaan kyllä valmistaa harjoi- 9784: tusta myös laajennetun alemman kansakoulun opettajatoimeen, siihen 9785: kyllä tulevaisuus keinoja keksii. 9786: Minä olen, niinkuin sanoin, valiokunnassa tahtonut asettua maa- 9787: laisten katsantokannan pohjalle. Olen koettanut siltä kannalta 9788: saada lakiin sellaisia kohtia, jotka eivät maalaiskansaa pelottaisi 9789: oppivelvollisuuslakia suosimasta, niinkuin minä pelkään tämän ehdo- 9790: tuksen monelta puolen pelottavan. Yhdestä minä kuitenkin olen 9791: selvillä ja niin selvillä, että siinä kohden ei mikään peräytyminen 9792: voi tulla kysymykseen. Jos yleistä oppivelvollisuutta tahdotaan 9793: säätää meidän maassamme, niin täytyy sen ehdoksi, edellytyk- 9794: seksi panna se, että maalaiskansaa ei iki-ajoiksi tuomita aiemmalle 9795: asteelle opin ja sivistyksen saamisessa kuin kaupunkilaislapsia. Se 9796: on ensimäinen edellytys, joka maalaisten taholta on tuotava esiin. 9797: Jos kustannukset tulevat liian kalliiksi, niin jätetään sitten,hyvänen 9798: aika, koko tämä lakiehdotus lepäämään, vaikkapa kymmeneksi vuo- 9799: deksi, mutta ennen kaikkea, älkää te maalaiset olko valmiita tuo- 9800: mitsemaan itseänne aiemmalle opetusasteelle ikuisiksi ajoiksi asti 9801: poistamalla mahdollisuudetkin tulevaan kehitykseen. Jos oppivel- 9802: vollisuus säädetään, niin säädettäköön se sellainen, että tasaisen 9803: opin mahdollisuudet jäävät kaikille, ellei, niin jätettäköön se sää- 9804: tämättä. On tosin vielä olemassa eräs välitystie, jota minä olen 9805: valiokunnassa puoltanut sangen ankarasti ja jolla voitaisiin kustan- 9806: nuksia lieventää, nim. se, että oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa 9807: 824 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9808: 9809: 9810: pidennettäisiin. Se on nyt ehdotettu I5 vuodeksi. Me olemme tähän 9811: asti kansakoulualalla luottaneet kansan vapaaseen kehitykseen ja 9812: kansan vapaaehtoiseen valistus- ja sivistysrakkauteen. Minä luulen, 9813: että meillä vielä voisi vastaisuudessakin olla luottamusta tämän 9814: kansanvalistus- ja sivistysrakkauteen niin paljon, että pidentäi- 9815: simme oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa. Minä olen ollut valio- 9816: kunnassa sillä kannalla, että pitäisi koettaa pidentää se 20 vuodeksi, 9817: ehkäpä vieläkin pitemmäksi. Se on yksi keino, jolla voidaan kus- 9818: tannuksia vähentää, kustannuksien painoa pitemmälle ajalle tasot- 9819: taa, maalaiskansan kalliita etuja silti uhraamatta. 9820: 9821: Ed. P e n n a n e n: Minulla ei ole tarkoitus käydä koskettele- 9822: maan tätä valiokunnan ehdotusta yksityiskohdissaan, enkä myös- 9823: kään aijo näiden yksityiskohtain johdosta ruveta antamaan moit- 9824: teita en oikealle enkä vasemmalle. Selvästi huomattavissa on tosin, 9825: että erilaiset maailmankatsomukset eivät ole voineet olla törmää- 9826: mättä yhteen tässäkään asiassa. Mutta kaikesta huolimatta minä 9827: mielihyvällä tunnustan sen lämpimän ja uhrauksia pelkäämättö- 9828: män asianharrastuksen, joka valiokUJtnan mietinnössä ilmenee. On- 9829: han valiokunta yksimielisesti suuria rahallisia uhrauksia pelkää- 9830: mättä ehdottanut toimeenpantavaksi oppivelvollisuuden, jonka 9831: toteuttaminen muodossa tai toisessa vaatii ainakin neljättäkym- 9832: mentä miljoonaa markkaa ja jonka vuotuiset kustannukset tule- 9833: vat nousemaan noin 25 miljoonan markan korville. Siis lähes puolta 9834: enemmän kuin, mitä kansakoulukustannukset nykyään tekevät. 9835: Näin ollen minusta tuntuu, ettei tämän asian yhteydessä ole aivan 9836: paikallaan ruveta moittimaan toisia mahdollisesta sivistysviholli- 9837: suudesta, ahdasmielisyydestä tai jostakin huonoista motiiveista. 9838: Jos erimielisyyksiä ilmaantuu niin syvälle käyvässä asiassa kuin 9839: tämä on, senhän voi hyvällä tahdolla ymmärtää. 9840: Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni vaatimattoman mielipi- 9841: teeni tästä valiokunnan ehdotuksesta pääasiallisesti sikäli kuin se 9842: koskee alempien kansakoulujen muotoja ja järjestelyä. Minä mai- 9843: nitsen jo alussa, ettei valiokunnan ehdotus minua siinä suhteessa 9844: täysin tyydytä, ja huolimatta ed. Kareksen kiihkeästä innostuksesta, 9845: jolla hän moittii maalaisia vanhoillisuudesta tässä suhteessa, ase- 9846: tun minä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen kannalle. Jos näitä 9847: kahta eri ehdotusta, nim. oppivelvollisuuskomitean laatimaa ja nyt 9848: käsiteltävänä olevaa valiokunnanehdotusta oppivelvollisuuslaiksi, 9849: vertaa toisiinsa, niin huomaa, että - ainakin minun nähdäkseni - 9850: pääasiallisin ero on juuri noissa alempien kansakoulujen muodoissa 9851: ja järjestelyssä. Komitean ehdotuksen mukaan on ylemmän ja alem- 9852: man kansakoulun opetustoimi uskottu saman opettajiston käsiin. 9853: Valiokunta ehdottaa alemmille kansakouluille luotavaksi uuden, 9854: vähemmillä kelpoisuusehdoilla varustetun opettajiston. Tämän 9855: Yleinen oppivelvollisuus. 825 9856: 9857: valiokunnan ehdotuksen puolesta voidaan mainita - j a on mainit- 9858: tukin - että se sallii järjestää vuosittaisen opetusajan pitemmäksi 9859: kuin mitä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen mukaan kävisi 9860: päinsä. Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi nim. vähin vuotuinen 9861: opetusaika olemaan alemmissa kansakouluissa I8 ja ylemmissä 36 9862: viikkoa, oppivelvollisuuskomitea taas on ehdottanut alempien kan- 9863: sakoulujen vuotuisen opetusajan vähintäin kymmeneksi ja ylempäin 9864: koulujen vuotuisen opetusajan vähintäin 26 viikoksi. Mutta luul- 9865: lakseni voitaisiin tätä oppivelvollisuuskomiteankin ehdotusta poh- 9866: jana käyttäen rakentaa koulumuotoja, joissa opetusaikaa voitaisiin 9867: jatkaa. Jos nim. jätetään pois se laajennetun alemman kansakoulun 9868: muoto, jota valiokunta on ehdoittanut, ja myös se kiertävän kan- 9869: sakoulun muoto, jota oppivelvollisuuskomitea on ehdoittanut, sil- 9870: loin tulevat kaikki meidän kansakoulumme muodostumaan kiin- 9871: teiksi kouluiksi. Ja lienee jotakuinkin varmaa, että ne oppivelvolli- 9872: suuden voimaan astuttua tulevat muodostumaan ainakin kahden 9873: opettajan kouluiksi. Silloin luullakseni käy päinsä sekä varsinaisen 9874: kansakouluopetusajan pidentäminen kuin myöskin niitten jatko- 9875: kurssien toimeenpaneminen, joita ed. Kares on pitänytmahdottomina, 9876: jos asetutaan oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen pohjalle. Si- 9877: käli kuin oppivelvollisuuskomitean perusteluissa olevista selostuk- 9878: sista käy selville, on ulkomaalaisissa kansakouluissa monessakin 9879: paljon pitempi vuotuinen opetusaika kuin meillä. Tanskan kansa- 9880: koulut toimivat 4I viikkoa vuodessa, Ranskan kansakoulun kesä- 9881: loma kestää vain noin 6 viikkoa, Badenin kansakoulujen loma- 9882: ajat tekevät yhteensä korkeintaan 8 viikkoa ja eräissä Sweitsin 9883: kantooneissa näyttävät loma-ajat tekevän vain noin 2 kuukautta. 9884: Eivätköhän meikäläisetkin opettajat jaksane toimia ainakin noin 9885: 3 kuukauden lomalla, jos kouluaikaa jatkettaisiin vaikkapa esim. 9886: 40 viikoksi vuodessa, varsinkin kun opettajia useimmissa tapauk- 9887: sissa, niinkuin sanoin, tulee olemaan useampia kuin yksi. Opetus- 9888: aika näinkin ollen jäisi kyllä lyhyemmäksi kuin valiokunnan ehdo- 9889: tuksen mukaan, mutta olisihan opetustoimi jo alusta alkaen alem- 9890: missa kouluissa uskottu kehittyneemmän, korkeammalla sivistys- 9891: tasolla olevan opettajiston käsiin. Ed. Kares on to<;l.istanut tältä 9892: paikalta, että käytännöllinen opetuskyky voidaan saavuttaa kyllä 9893: kaksivuotisillakin seminaarikursseilla. Minä en ole koulumies, enkä 9894: tahdo ruvetakaan väittelemään niistä asioista, mutta siitä minä nyt 9895: olen kumminkin varma, ettei opettajan sivistystasoa saada kah- 9896: dessa vuodessa nousemaan siksi korkealle kuin se saadaan ainakin 9897: puolta pitemmissä koulukursseissa. Mitä sitte kukin opettaja itse- 9898: kasvatuksen kautta saavuttaa, sitä ei voida laskea kouluvuosien 9899: mukaan. Jos asetuttaisiin oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen 9900: kannalle, silloin myös päästäisiin luomasta sitä uutta opettajakun- 9901: taa, jota valiokunnan ehdotus edellyttää ja joka opettajakunta, 9902: 8~ Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9903: 9904: 9905: vaikkapa nyt ei aivan huonosti, niin kumminkin heikonlaisesti pal- 9906: kattuna, olisi omansa kuitenkin lisäämään jo ennestään suuria kus- 9907: tannuksia. Komitean ehdotuksen mukaan voidaan valmistaa ja 9908: palkata yksi ja samallainen toimeensa pystyvä opettajisto, ja se 9909: opettajisto, minä uskon sen aivan varmaan, ei tule nurisemaan 9910: lisätyöstä, jos sille suodaan palkka, joka riittää sen sekä aineelliseksi 9911: että henkiseksi toimeentuloksi, joka vapauttaa meidän opettajis- 9912: tomme kaikesta siitä sivuansiosta, jota se nyt on useinkin pakoitettu 9913: toimeentulokseen hankkimaan. Sallittakoon vain heille mahdolli- 9914: suus omistaa kaiken aikansa koulun ja opetettavainsa lasten hy- 9915: väksi. Ja muutoinkin minun käsittääkseni ei niin paljon riipukaan 9916: asia siitä, mitenkä pitkä on kouluaika. Se riippuu käsittääkseni 9917: enemmän siitä, minkälainen on koulun opettajisto. Minä pyytäisin 9918: myös huomauttaa siitä, ettei tätäkään uudistusta toimeenpantaessa 9919: kokonaan unohdettaisi historiallista kehitystä, ettei jätettäisi otta- 9920: matta lukuun sitä vanhaa ja monasti koeteltua hyvää, mitä ennes- 9921: tään on olemassa. Minä tarkoitan nim. kodin vaikutusta lapseen ja 9922: lapsen kasvatukseen nähden. Me emme saa tätäkään uudistusta 9923: luodessamme antaa vanhemmille vähintäkään käsitystä sinnepäin, 9924: että lapsen henkinen tai ruumiillinenkin kehitys ja kasvatus yksin- 9925: omaan tai edes suurimmaksi osaksi kuuluu koululle. Koti ei tässä 9926: suhteessa saa jäädä passiiviseksi. Sen on käsi kädessä koulun kanssa 9927: kehitettävä ja kasvatettava lasta. Silloin voi työ tulla siunauksel- 9928: liseksi, ja niin ollen kuten sanoin, on suurempi merkitys opettajan 9929: pätevyydellä kuin mahdollisimman pitkällä kouluajalla. Minä luulen, 9930: ettemme jaksa palkata kahta täysin valmistettua opettajakuntaa. 9931: Parempi on palkata yksi ja sellainen, joka on ollut ja edelleen on ti- 9932: laisuudessa hankkimaan itselleen henkistäkin ravintoa. Sellaisella 9933: opettajistolla on jotakin myös lapsille antamista. 9934: Ed. ·Kares mainitsi, että tuo väite talviajan sopimattomuudesta 9935: pientenlasten kouluille ei muka pidä paikkaansa. Valiokunnan eh- 9936: dotuksen mukaan voidaan kouluja järjestää kiertäviksi ja saada ne 9937: lähemmiksi lasten koteja. Se on kyllä totta, mutta kaikkien lasten 9938: koteihin niitä ei missään tapauksessa voida sijoittaa, lapsille jää 9939: siis koulumatkaa niinkin ollen, ja minun luullakseni ja minun koke- 9940: muksenikin mukaan nuo tuollaiset kiertävät koulut tulevat toimi- 9941: maan useimmiten joko liian vetoisissa tai vähän ilmavissa tai 9942: kylmissä huoneissa, ja yhtä vaarallista, vieläpä vaarallisempaa 9943: lasten terveydelle voi olla tuollaisissa huoneustoissa oleskeleminen, 9944: kun sinne saapuminen. Komitean ehdotusta noudattaen voitai- 9945: siin pikkulasten kouluja järjestää syksyksi ja kevääksi ennen var- 9946: sinaisen, ylemmän kansakoulun opetusaikaa. 9947: Voidaan myös sanoa, että alemmat kansakoulut järjestettynä 9948: pääpiirteissä sillä tavalla, kuin oppivelvollisuuskomitea ehdottaa, 9949: ja varsinkin sitte, jos alemmat kansakoulut sijoitetaan ainoastaan 9950: Yleinen oppivelvollisuus. 827 9951: 9952: 9953: kiinteiden ylempien kansakoulujen yhteyteen, että ne suna ta- 9954: pauksessa jättävät tilaa kirkollisille kouluille ja kehoittavat niitä 9955: kilpailuun. Voi olla niin ainakin toistaiseksi, mutta mitähän pahaa 9956: siitä olisi ja kenelle? Minä luulen, että tällä alalla on työtä kaikille, 9957: jotka haluavat sitä tehdä. Me emme voi, vaikka tahtoisimmekin, 9958: kieltää sitä hyvää, minkä kirkko on kouluillaan ja opetustoimel- 9959: laan, sanottakoon siitä muuten mitä tahansa, tässä maassa kansalle 9960: tehnyt. Missä lienee esim. maa, jossa kansan lukutaito on jo kauan 9961: aikoja sitten ollut niin yleinen, kuin se on ollut meillä, ja kenenkä 9962: ansiosta, kenenkä toimenpiteestä etupäässä? Muuten luulisin, että 9963: asiat järjestyisivät luonnollisimmin ja parhaimmin, jos noista kirkol- 9964: lisista kouluista päästäisiin vähitellen, jos niillä olisi tilaa toistaiseksi 9965: toimia. Silloin niiden nykyinen opettajisto ei jäisi puille paljaille, 9966: vaan saisi kuluttaa loputkin voimistaan ja ijästään sen koulun pal- 9967: veluksessa, jolle he ovat nuoruutensa ensi voimat uhranneet. Näyt- 9968: täköön sitte tuleva aika ja sen antamat kokemukset, ovatko pi- 9969: temmän päälle nuo kirkon nykyiset koulumuodot enää tarpeelliset. 9970: Valiokunnan ehdotuksen loppuun on vertailun vuoksi liitetty 9971: laskelmia näistä kahdesta eri järjestelmästä ja niiden tuottamista 9972: vuotuisista kustannuksista. Eroitus näkyy olevan noin 2 1 /s mil- 9973: joonan paikkeilla vuodessa. Oppivelvollisuuskomitean suunni- 9974: telma näyttäisi tulevan sen verran huokeammaksi. Näitä laskelmia 9975: voidaan muutella sinne tai tänne päin, enkä minä puolestani sille 9976: puolelle panekaan niin suurta painoa. Jos meidän kansamme kerran 9977: jaksaa maksaa 25 miljoonaa vuodessa, niin ehkä se jaksaa siihen 9978: kerätä pari kolme miljoonaa lisää, jos niin tarvitaan. Mutta minun 9979: mielipiteeni on sama kuin oppivelvollisuuskomitean juuri kasvatuk- 9980: sellisista syistä, joista tässä olen maininnut. Ed. Kares on säälitel- 9981: lyt meitä maalaisia siitä, ettemme arvaa ajaa omaa asiaamme, ja 9982: että annamme kaupunkilaisten jäädä paremmalle osalle. Siltäkin 9983: voi näyttää, mutta ehkä todellisuudessa ei niin ole. Minä olen ve- 9984: donnut tässä kotienkin kasvatukseen ja minun käsittääkseni ovat 9985: maalaiskodit siinä suhteessa paljon onnellisemmassa asemassa. 9986: Ne voivat käyttää opetustoimessaan lapsiin nähden myös Luojan 9987: kaunista luontoa, joka ei kaupunkilaisille ole niin hyvin tarjona. Ja 9988: opetuksen ja kasvatuksen tehtävähän on ei ainoastaan kehittää 9989: nuorta sielua ja ruumista, vaan myöskin varjella sitä vaurioilta, 9990: ja se käy aina maalla helpommin päinsä. Jos ed. Kares tai muutkin 9991: tahtovat puhua tasa-arvoisuuden puolesta, niin salli~oot silloin 9992: samalla sivistystasolla olevan, samoilla kelpoisuusehdoilla varuste- 9993: tun opettajiston astua toimeen myöskin maalla pikkulasten ope- 9994: tukseen nähden ja tehkööt sen ehdotuksensa kustannuksia pelkää- 9995: mättä. Minä ainakaan puolestani en voi luopua siitä, että opetta- 9996: jiston täytyy olla maalla ja kaupungissa samalla kehitystasolla. Jos 9997: meidän on opetusajassa täytymys jäädä toistaiseksi jälelle, teh- 9998: 828 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 9999: 10000: 10001: täköön se uhraus, mutta minä toivon, että juuri oppivelvollisuus- 10002: komitean järjestelmää noudattaen ja sitten kun nämät valmistus- 10003: kustannukset ovat saatu läpäistyksi, me voimme joskus ottaa täy- 10004: den askeleen ja laatia maalaiskoulut myöskin oppiaikaan nähden 10005: täysin tasa-arvoisiksi kaupunkilaiskoulujen kanssa. 10006: Kuten tästä lausunnostani käynee selville, minä en voi yhtyä 10007: edes siihen vastalauseeseenkaan, jossa on ehdotettu sellaista vaihto- 10008: ehtoista järjestelmää, että maalaiskansakouluissa, alemmissa kansa- 10009: kouluissa voitaisiin käyttää joko vähemmän valmistuneita opettajia 10010: tai täysin päteviä. Minun täytyy puolestani pitää kiinni oppivel- 10011: vollisuuskomitean järjestelmästä, pääpiirteissään nimittäin, ja toi- 10012: voa, että kun tämä asia milloin ratkaistaan, se ratkaistaisiin ehdot- 10013: tomasti siihen suuntaan. 10014: Yksityiskohdista en ryhdy puhumaan kumpaankaan eri ehdotuk- 10015: seen nähden. 10016: 10017: Ed. K a 11 i o: Kun minulla ei ole tilaisuutta suuressa valiokun- 10018: nassa ottaa osaa tämän tärkeän asian käsittelyyn ja kun en voi 10019: opetuksen enkä kansantaloudenkaan kannalta pitää onnistuneena sitä 10020: koulumuotoa, jota sivistysvaliokunta on mietinnössään ehdotta- 10021: nut, niin pyydän sentähden tehdä muutamia huomautuksia mietin- 10022: nön johdosta. 10023: Mitä mietinnön tarkoitusperään, yleiseen oppivelvollisuuteen 10024: tulee, niin ei voi pitää muuna kuin luonnollisena sitä yksimielistä 10025: päämäärää, jonka kautta valiokunta pyrkii laskemaan ikäänkuin 10026: yhtenäisen pohjan kansansivistykselle koko maassa. Meillä on sii- 10027: hen pakottavat valtiolliset ja taloudelliset syyt, kun otamme huo- 10028: mioon, että meillä kansalaisoikeudet muutamissa suhteissa ovat 10029: ulotetut paljoa pitemmälle kuin monessa muussa maassa, josta olem- 10030: me sivistyksessä paljon jälellä. Kun nyt käymme tätä päämäärää 10031: tavoittelemaan, niin on luonnollista, että meidän tulee tarkoin har- 10032: kita, että ne järjestelmät ja koulumuodot, jotka omaksumme, ovat 10033: sekä kasvatusopilliselta että taloudelliselta kannalta katsottuna 10034: sopusoinnussa kansan kehityksen ja sen varallisuuden kanssa. Jos 10035: tässä suhteessa tehdään ylivoimaisia laskelmia, niin on luonnollista, 10036: ettei koulu tuota sitä luottamusta ja siunausta, jota siltä toivotaan. 10037: Mitä valiokunnan mietintöön tulee, niin näyttää siellä vallinneen 10038: jokseenkin suuri yksimielisyys kansakoulun muotoihinkin nähden, 10039: vaikka yle~sä ei oltane tässä suhteessa niin yksimielisiä, ainakaan 10040: maaseuduil1a. Ja onhan muistettava, että tätä kysymystä valmiste- 10041: leva komiteakin asettui toiselle kannalle, niiden mukana eräs kansa- 10042: koulun tarkastaja ja molemmat siinä olevat kansakoulunopettajat. 10043: Valiokunnassa ei tämän koulumuodon kannalla näy olleen kuin yksi 10044: valiokunnan jäsen, neljännen vastalauseen tekijä, ed. Ångeslevä. 10045: Erimielisyys tässä asiassa kohdistui kuten tunnettu pääasiassa sii- 10046: Yleinen oppivelvollisuus. 820 10047: 10048: hen, miten alkuopetus olisi järjestettävä, sillä kuusivuotisesta oppi- 10049: ajasta y. m. ollaan pääasiallisesti yksimielisiä. Pääasiallinen ero 10050: on siinä, otetaanko nuo valiokunnan ehdottamat 2,500 uutta opet- 10051: tajaa opettamaan n. s. alikansak:oulussa, vai yhdistetäänkö tämä 10052: pientenlasten opetus varsinaisen kansakoulunopettajan .tehtävään. 10053: Kuten tunnettua, työskentelee nyt kansakoulumme 36 viikkoa vuo- 10054: dessa, josta 6 viikkoa pientenlasten koulua ja 30 viikkoa varsinaista 10055: kansakoulua. Tästä ajasta on ensinnäkin huomattava, että pienten- 10056: lasten kouluihin tn,lijat eivät ole monastikaan laisinkaan alulla luku- 10057: taidossa, joten ne siirtyessään kolmen tai kuuden viikon kuluttua 10058: varsinaiseen kansakouluun, eivät voi käyttää sen tarjoamaa ope- 10059: tusta hyväkseen, ja siten tästä 30 viikon lukuajasta, kuten valio- 10060: kuntakin myöntää, kuluu suuri osa alkeellisten tietojen oppimi- 10061: seen. Vastalauseen tekijä on ehdottanut tuon pientenlasten ope- 10062: tuksen 12 viikkoiseksi ja 2 vuotiseksi, ja sentähden on luonnollista, 10063: että tämä perusteellisempi valmistustyö edistäisi paljon varsinai- 10064: sen koulun opetustyötä, kun oppilaat kahtena edellisenä vuonna 10065: saisivat kaikein alkeellisimmat tiedot ja olisivat sitten kolmantena 10066: vuotena paremmin kypsyneet kuin nykyään tullessaan varsinaiseen 10067: kansakouluun. Tätä koulumuotoa vastaan väittää valiokunnan 10068: enemmistö, että se on miltei taantumus nykyisestä. Minäkin olen 10069: alkuopetuksen järjestämisestä ja varsinaisen kansakouluopetuk- 10070: sen järjestämisestä kyllä opetusaikaan nähden eri mieltä kuin nel- 10071: jännen vastalauseen tekijä, mutta taantumuksesta on tässä tätäkin 10072: ehdotusta silmälläpitäen aivan turha puhua, kun on kumminkin 10073: toivo ottaa kaikki mukaan, nuokin sr prosenttia, jotka nyt ovat 10074: ulkopuolella koulun vaikutusta. Sanoin jo, että opetusajoissa olen j 10075: eri mieltä kuin kukaan valiokunnassa, sillä mielestäni voisi luku- 10076: vuotta meilläkin jatkaa, kuten edellinen puhujakin, ed. Pennanen, j 10077: täällä huomautti. Kun katselemme opetusajan pituutta muissa 10078: maissa, saamme tähän toimenpiteeseen sieltä tukea. Tanskassa 10079: on kansakouluaika 41 viikkoa, Ranskassa on loma-aika ainoastaan j 10080: 6 viikkoa, Englannissa ja Baijerissa on opetusaika 40 viikkoa ja 10081: Preussissä tekevät vapaa-ajat 70 päivää; tuskinpa muissa Euroo- j 10082: pan maissa kuin Norjassa ja Ruotsissa ja meillä on se alle 40 vii- 10083: kosta, ainakin mikäli oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä käy j 10084: selville. Kun ottaa lukuun, että pientenlasten koulua pidetään päi- 10085: vässä vaan 3-4 tuntia ja kun tuona 12 viikon opetusaikana ei opet- j 10086: tajalla ole vihkojen korjausta eikä muuta lisätyötä, niin voisi meil- 10087: läkin ottaa käytäntöön 40 viikkoisen lukuvuoden. Alkuopetuksen 10088: voisi myöskin helposti järjestää siten, että, kuten valiokuntakin j 10089: ehdottaa, oppijakso alkaisi syksyllä, jolloin opetettaisiin 6 viikkoa 10090: pientenlasten koulua ja samoin keväällä kahtena vuotena. Vaan j 10091: ne oppilaat, jotka ovat valmiit menemään vakituiseen kansakou- 10092: luun, tulisivat vielä kolmantenakin syksynä näiksi 6 viikoksi ja sitten j 10093: j 10094: j 10095: j 10096: 1 10097: 10098: 10099: 1 10100: 830 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10101: 1 10102: jaksollisesti jatkaisivat samana syksynä vakinaisessa kansakoulussa. 10103: Täten tulisi alkuopetus kestämään 30 viikkoa ja vakituinen kansa- 1 10104: koulu neljänä vuonna 28 viikkoa eli nykyisen 126 viikon tilalle 142 10105: viikkoa, siis tuntuva edistys opetusajassakin entisyyteen verraten. 1 10106: Silloin jäisi 12 viikkoa lupa-aikaa ja 12 viikkoa kuluisi vähemmän 10107: voimia kysyvään pientenlasten opetukseen. Jos näin teemme, sil1oin 10108: ei voine kukaan väittää, ettei täl1ä järjestelmällä päästäisi pitem- 1 10109: mäl1e kun nykyisessä kansakoulussa ja tärkeintähän tässä on se, että 10110: saadaan kaikki mukaan, jotka ovat koulun vaikutusta vailla. Täl1ä 1 10111: koulumuodolla on lisäksi se etu, että siinä alkeisopetuksenkin tu- 10112: lee antamaan, kuten monasti on huomautettu, kehittyneemmät 10113: opettajat kuin valiokunnan ehdotuksen mukaan ja lisäksi sama, 1 10114: joka tulee lapsen kehityksestä vielä pitämään huolta neljänä seu- 10115: raavanakin vuonna, mikä ei suinkaan ole vähäksi arvattava. On 1 10116: omituista nähdä sitä todistelutapaa, jota valiokunta käyttää, vas- 10117: tustaessaan tätä komitean ehdotusta ja kuvatessaan ehdotustansa 10118: 1 10119: paremmaksi. M. m. on mietinnössä vastustettu sitä sillä, että pienille 10120: lapsille tulisi pitkiä koulumatkoja, vaan itse kompastuu valiokunta 10121: asettamaan useimmat eli 1 /a näistä 2,500 opettajasta, yksiin paikkoihin 1 10122: piireissä, opetettakoonpa sitten 34 viikkoa tai r8 viikkoa, ottamatta 10123: huomioon, että ainoastaan nämä 12 viikkoiset ja jossain tapauksessa 1 10124: r8 viikkoiset kurssit tulevat koulumatkoja lyhentämään. On vielä huo- 10125: mattavaa, että rz viikkoisissa kouluissa tulisi mietinnön mukaan al- 10126: keisopetus lyhemmäksi kuin minun ehdotukseni mukaan. Yhdistetty 1 10127: koulumuoto on siitäkin syystä parempi, että kuten monasti ja syyllä on 10128: huomautettu, saavat pienemmät lapset lämpöisempinä aikoina 10129: siellä käydä. Isommat silloin kiireellisempien töitten aikana ovat 10130: vanhempia auttamassa, mikä seikka ei ainakaan pikkuviljelyksessä 10131: ole pieneksi arvattava. Lisäksi on aina kunnolliset opettajat, kun- 10132: nolliset huoneet ja kunnolliset opetusvälineet. Tämän järjestelmän 10133: mukaan voisi myöskin kahden ja useamman opettajan koulussa, 10134: joita on enempi kuin valiokunta ehdottaa näitä kiertäviä opettajia, 10135: opetuksen toimittaa kahdessa paikassa, jos niin tahdotaan, opettaja- 10136: voimiin nähden. Tämäkin etevämmyys siis häviäisi jotenkin vähiin. 10137: Myöskin on puollettu tätä järjestelmää sillä, että kun perustetaan 10138: pieniä seminaareja, niin laajennettuihin alempiin kansakouluihin, 10139: joiden tarpeellisuudesta ollaan yhtämieltä, ei tarvitsisi palkata ny- 10140: kyisten opettajaseminaarien suorittaneita opettajia. Tämäkin aja- 10141: tus on lievemmin sanoen kummallinen, kun kaikki pitävät kuitenkin 10142: näitä laajennettuja alempia kansakoul1,1ja väliaikaisinaja häviävinä. 10143: Tässä ollaan pienemmän ammattisivistyksen varjolla säästävinään, 10144: mutta samalla perusteella itse asiassa menetetään kansantalou- 10145: dellisesti miljoonia. Ainoa, joka minua tuossa ehdotuksessa miel- 10146: lyttää, on se, että siten saataisiin täydennyskurssien kautta nuo 10147: hiljaiset, uhrautuvat ja puutteihinkin mukautuvat, usein säälittä- 10148: Yleinen oppivelvollisuus. 831 10149: 10150: 10151: vän huonossa asemassa olevat nykyiset kiertokoulunopettajat nos- 10152: tetuiksi hieman parempaan asemaan. Tälle asialle ei kuitenkaan 10153: voi antaa ratkaisevaa merkitystä sen kohdistuessa vain nykyiseen 10154: opettajakuntaan, kun on kysymys laajasta tulevaisuudesta. Päin- 10155: vastoin on heidän asemansa varottavana esimerkkinä, ettei luotaisi 10156: tähän maahan uutta opettajaköyhälistöä. Useat kerrat on eduskun- 10157: nassa todistettu, etteivät kansakoulunopettajat voi tulla toimeen 10158: r,ooo ja 1,200 mkn palkalla, vaan nyt nuo samat t o d i s t a j a t 10159: ovat valmiit ehdottamaan, että toiset opettajat voivat elää ja elät- 10160: tää perheensä 6~ sadan markan tuloilla. Johdonmukaisuus kai vaa- 10161: tisi asettamaan tässäkin eri asteeseen perheelliset kuin perheettö- 10162: mät, johon epäilemättä ennen pitkää jouduttaisiin. Näidenkään 10163: näkökohtien takia minä en voi olla tätä ehdotusta kannattamassa. 10164: Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä taloudellinen puoli täytyy 10165: myöskin ottaa tällaisella hetkellä tarkoin huomioon ja tässä komitean 10166: ja neljännen vastalauseen tekijän ehdotus on kieltämättä parem- 10167: min olevien olojen ja kansan varallisuuden kanssa yhteensopiva. 10168: Ensiksikin kansakoulukäsityöhuoneisiin ei väestön kasvaessa ja 10169: koulujen kaksoiskouluiksi muuttuessa voi pitkäHekään turvautua 10170: ja kiertävinä on niiden kohtalo liian puutteellinen ja näiden pienten 10171: koulujen rakentaminen luonnollisesti kysyy miljoonia, tulkootpa 10172: ne sitten valtiolta tai kunnilta. 10173: Valiokunta on kuvitellut aluksi tarvittavan nyt vaan soo uutta 10174: kansakoulutaloa näille alemmille kouluille. Minä en ymmärrä, mihin 10175: tämä lasku perustuu; sitä ei ole koskaan sanottu,~eikä~sitä voidakaan 10176: osoittaa. Siten on saatu perustamiskustannukset nousemaan vaan 10177: 4,350,ooo markkaan, josta kuntien osalle tulisi 2,goo,ooo markkaa, 10178: joka kumminkin tämäkin huomattaisiin aivan pian riittämättö- 10179: mäksi, sillä mikäli kokemuksia on, niin 4,000 markalla tuskin tuol- 10180: laista koulua voitaisiin rakentaa. Vuotuiset kustannukset näistä 10181: aiemmista kouluista olisivat taas, kuten täällä on sanottu 2 1/s mil- 10182: joonaa markkaa, joista kunnille tulisi I miljoona markkaa, vaan tämä- 10183: kin meno tulisi pian kasvamaan. Näiden kustannusten tasaami- 10184: seksi on valiokunta huomauttanut, että täten voitaisiin jatko-opetus 10185: saada huokeammaksi, kun alemman koulun opettajat ottavat har- 10186: joitustunteja ylemmässä koulussa, ja nämä sitten vuorostaan voi- 10187: sivat pitää jatkokursseja. Täten on valiokunta laskenut miljoonan 10188: markan säästön, josta täällä myös ed. Kares huomautti. Tämä ei 10189: ole kuitenkaan laskettava valiokunnan ehdotukselle kokonaan sääs- 10190: töksi, sillä kahdessa piirissä opettavalta alemman kansakoulun 10191: opettajalta ei voitaisi luonnollisestikaan vaatia sitä, että hän olisi 10192: auttamassa kahta ylemmän kansakoulun opettajaa. Ja vielä lisäksi 10193: kun otamme huomioon, että ylemmän koulun opettajan pitäisi tehdä 10194: tämä jatko-opetus ilmaiseksi, niin pelkään, että siitä tulisi juuri 10195: samanlainen pykälä kuin on nykyisen kansakouluasetuksen 125 §, 10196: 832 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10197: 10198: 10199: joka myös velvottaa kansakoulunopettajia antamaan opetusta kah- 10200: tena tai ainakin yhtenä iltapäivänä viikossa, mutta jota ei käytän- 10201: nössä ole toteutettu. Jatko-opetus on kyllä tärkeä ja välttämätön, 10202: vaan sen suhteen voisi olla paljonkin toivomuksen varaa, sillä siinä 10203: jo edes pitäisi oppilasta johtaa lähemmäksi jokapäiväistä käytän- 10204: nöllistä elämää ja tämä pitäisi ottaa huomioon jo kansakoulunopet- 10205: tajia valmistettaessa. Tätä opetusta voitaisiin tietysti myös auttaa 10206: ammattiopetuksen avulla ja kansanopistoilla, joihin sitte voisimme 10207: käyttää ne miljoonat, jotka tämän järjestelmän kautta säästetään. 10208: Sanotaan kyllä, että rahallinen puoli ei tässä saa olla määräävänä, 10209: vaan silmiään ei saa luonnollisesti eduskunta ummistaa, kun on 10210: kysymys kymmenien miljoonien markkain menosta tähän tarkoituk- 10211: seen ja muihin uudistuksiin. Ja minusta näyttääkin, että valiokunta 10212: ei ole ottanut lukuun, kuinka peräti niukkaa ja vaatimatonta elämää 10213: kansa saa elää kantaessaan nykyisiäkin rasituksia. Kun ott~a huo- 10214: mioon, että maassamme on laajoja aloja, joissa useina vuosina vilu 10215: vie leivän suusta, niin tulee ajattelemaan tätäkin, vaikka olisi kuinka 10216: lämmin koulun ystävä. Kaikissa tapauksissa on tässä suuri edistys- 10217: askel kyseessä. Minun ehdotukseni mukaan voitaisiin opetusjärjestel- 10218: määkin vielä laajentaa, kun opetusaika tulisi 126 viikon sijasta olemaan 10219: 142 viikkoa, tarvitsematta tätä uutta opettajaluokkaa. Minusta on 10220: paras, että hankimme vähemmille opettajille, kuten ed. Pennanenkin 10221: huomautti, kunnollisen toimeentulon ja kunnollisen sivistyksen ja 10222: vaadimme heiltä sitten tarmokasta työtä emmekä johda kouluolo- 10223: jamme semmoiseen umpikujaan, josta saamme kaikki kärsiä. Täällä 10224: ed. Kares on huomauttanut, ettei eduskunnan pitäisi hyväksyä tätä 10225: komitean ehdotusta, mutta minun mielestäni asia on päinvastainen. 10226: Tästä järjestelmästä, jos sitä ei onnistuneeksi voida katsoa, voidaan 10227: tulevaisuudessa luopua. Se ei vaadi kansantaloudellisia uhrauksia, 10228: mutta valiokunnan ehdotuksesta on melkein mahdoton luopua. Nyt 10229: jo puhutaan, mitenkä voimme hyvittää nuo kirkollisten pienten 10230: lasten koulujen opettajat, kuinka voisimme sitten hyvittää ne 2,500 10231: ja ehkä useammatkin koulun opettajat, jos tätä järjestelmää ei kat- 10232: sottaisi onnistuneeksi. Tämä valiokunnan ehdotlama koulumuoto 10233: sitäpaitsi ei liene käytännössä missään muualla kuin Ruotsissa. Ja 10234: kuten olen kuullut, ollaan sielläkin aikeessa siitä luopua, kuten 10235: muutamia viikkoja sitten Tukholmassa pidetyssä opettajain kokouk- 10236: sessa on käynyt ilmi. Minä toivon, että suuri valiokunta ottaa tämän 10237: asian perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, omaksuen sen kannan, 10238: jolle komitea on asettunut laajentamalla lukuvuoden 40 viikoksi, 10239: josta 12 viikkoa pienten lasten koulua, 28 viikkoa ylempää kansa- 10240: koulua varten. 10241: Neljännen vastalauseen tekijä, kuten täällä on huomautettu, on 10242: ehdottanut vaihtoehtoista muotoa, että kunnat saisivat itse valita, 10243: kumman järjestelmän näistä hyväksyisivät. Minäkin ajattelin aluksi 10244: Yleinen oppivelvollisuus. 833 10245: 10246: tuollaista valintavapautta, mutta kun lähemmin ajattelee asiata, 10247: niin yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja välttääkseen noita perusta- 10248: miskustannuksia, kuten alempien seminaarien perustamista y. m. 10249: ei tuota vaihtoehtoista muotoa missään tapauksessa voi hyväksyä. 10250: Mitä muuten mietintöön tulee, niin sanoi sitä, omituista kyllä, 10251: valiokunnan jäsen ed. Jokinen hataraksi. Minusta se ei ole hatara 10252: jos vain ei ota lukuun ed. Jokisen y. m. sosialidemokraattisen puolueen 10253: jäsenten vastalausetta. Sen kautta tulee kyllä lukijaan eri tunnelma, 10254: sillä tuntuu melkein surulliselta se nurja käsitys koulusta, jonka 10255: opetusta purkaessa työläisvanhemmilla on vastalauseen tekijöitten 10256: sanojen mukaan suuri työ. Sekä vastalauseessa että ed. Jokisen 10257: lausunnossa kuvataan kansakoulujen vaikutus t u r m i o 11 i s e k s i 10258: kapitalistisen ja porvarillisen maailmankatsomuksen kannattajain 10259: kasvattajana. Tällainen puhetapa ja kaikkiin asioihin, mahdollisiin 10260: ja mahdottomiin vetoaminen ja yhtenäinen huuto porvarillisuudesta, 10261: menettää luonnollisesti jo niin kaikunsa, ettei sieltä voi mitään todel- 10262: lista taustaa etsiä. On kyllä totta, että opetusohjelmasta voidaan 10263: olla eri mieliä, vaan siinä suhteessa taitaa olla kovin vaikea yksi- 10264: mielisyyttä saavuttaa. Minusta opetuksen tulisi olla lähempänä 10265: jokapäiväistä elämää, mutta minä en yritäkään tekemään minkään- 10266: jaista ehdotusta, sillä luonnollisesti se vasemmiston taholta maa- 10267: lattaisiin porvarilliseksi. 10268: Tämä kolmas vastalause tuo ilmi vielä 88 sivulla erään ristiriitai- 10269: suuden. Mietinnön perusteluissa 44 sivulla sanotaan, että suuri 10270: vähemmistö kannatti 350 markan eläkkeitä, mutta 88 sivulla kan- 10271: nattavat kaikki valiokunnassa olevat sosialidemokraattisen puo- 10272: lueen jäsenet valiokunnan enemmistön mielipidettä 1,000 ja 1,200 10273: markan eläkkeistä. Sentähden joutuu ihmettelemään, kutka valio- 10274: kunnassa todellakin muodostavat tuon 14 sivulla mainitun huomatta- 10275: van suuren vähemmistön. 10276: Täällä ed. Käkikoski sanoi, että opetusjärjestelmää toimeen- 10277: pantaessa ei ole säästäväisyys tarpeen. Kyllä minä tahtoisin tähän 10278: sanoa, että olisi syytä ajatella näin suurta uhrausta kysyvää suun- 10279: nitelmaa toimeenpannessa enemmän, ettei täten arvostelisi asiaa. 10280: Ed. Kares on maalannut meitä huonoiksi maalaisten etujen aja- 10281: jiksi, kun emme sokeasti käy kannattamaan sitä ehdotusta, jota hän 10282: suvaitsee katsoa ainoaksi oikeaksi. Hän on m. m. laajasti täällä 10283: kuvannut sitä, kuinka sallitaan, että maalaiskansa saa vähemmän 10284: opetusta kuin kaupunkilaiset, ja kuitenkin hänen ehdotuksellaankin 10285: tultaisiin samaan tulokseen. Jos kansan varallisuus sallii, niin miksei 10286: kansakoulua voitaisi laajentaa tulevaisuudessa niin, että se voisi 10287: antaa maalaiskansalle opetusta niin paljon kuin kaupunkilaisillekin. 10288: Hän sanoi m. m. väitteensä perustukseksi, että kaupunkilaiset ovat 10289: tähänkin asti jo oppineet maalaisia katsomaan moukiksi. Minä kat- 10290: son juuri kaupunkilaisille tarpeelliseksi käydä vähän enemmän kou- 10291: 53 10292: 834 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10293: 10294: 10295: lua, etteivät he tällaista puhetapaa vastaisuudessa käyttäisi. Siihen 10296: on kyllä hyvin hyvä syy.- Sitten hän vielä sanoi, että kansakoulun- 10297: tieto haihtuu, kun opetusaika olisi lyhyempi. Se on totta ja sentakia 10298: täytyy pitää huolta siitä, että maalaiskansakin saa kansanopistojen, 10299: jatkokurssien ja ammattiopetuksen kautta lisää kehitystä, ettei 10300: annettu opetus hukkaan haihtuisi. - Vielä puolusti hän mietintöä 10301: sillä, että kansakoulua ei muka tämän kautta voitaisi saada pohja- 10302: kouluksi muuten kuin opetusohjelmaa laajentamalla. Mutta pohja- 10303: koulun merkitys ei nyt kai yksistään riipu oppiohjelman laajuudesta, 10304: vaan laadusta, ja sen takia ei suinkaan tämän järjestelmän mukaan 10305: lainkaan kävisi mahdottomaksi joskus toteuttaa sitä, että kansakoulu 10306: tulisi pohjakouluksi. 10307: Ed. Kares vielä täällä huomautti, että ellei tätä ehdotusta, jonka 10308: valiokunta on ehdottanut, voida hyväksyä, niin jätettäköön kysy- 10309: mys ennemmin lepäämään, ettei sidota itseämme tulevaisuuteen 10310: nähden. Minusta tämä on jokseenkin kylmää puhetta. Me tarvit- 10311: semme oppivelvollisuuden eikä minusta se, ettei joku edustaja saa 10312: suunnitelmaansa läpiajetuksi, ole kyllin pätevä syy jättää tätä käy- 10313: täntöön panematta. Ja vielä lisäksi tämä järjestelmä, kuten jo olen 10314: edellä huomauttanut, ei sido tulevaisuuteen nähden siinäkään mää- 10315: rässä käsiä kuin tämä sivistysvaliokunnan ehdotus. 10316: En tahdo jatkaa, toivoen, että suuri valiokunta muodostaa mie- 10317: tinnön sille pohjalle, että se on sopusoinnussa kansan taloudellisen 10318: kehityksen kanssa ja oikealla pohjalla myöskin opetukseen nähden. 10319: 10320: Istunto keskeytetään klo 3,55 i. p. jatkettavaksi klo 6 i. p. 10321: 10322: 10323: 10324: Istuntoa jatketaan 10325: klo 6 i. p. 10326: 10327: Ed. K a a r ne: Kouluolojen korjaus kuuluu luonnollisesti 10328: aikamme edistys- ja uudistuspyrintöihin. Tiedämmehän, että jokai- 10329: sella alalla tarvitaan parannuksia, ja meillä on ollut se toivo, että 10330: niitä voidaan aikaansaada. Mutta uudistusten aikana on tarkoin 10331: harkittava, mikä olevissa oloissa on uudistettava ja mikä säilytettävä, 10332: jottei tarvitsisi perästäpäin katua. On muistettava, että kaikki todel- 10333: linen edistys tapahtuu siten, että paha ja huono hylätään ja hyvä 10334: sekä kelvollinen säilytetään ja kehitetään. Velvollisuuksia asete- 10335: taan monella alalla; henkisen viljelyksen alalla tarvitaan velvolli- 10336: suuksia, jotta kaikki maaperä tulisi viljellyksi kansamme omaksi, 10337: yhteiseksi onneksi. Kun tarkastelee esim. alaikäisten rikostilastoa, 10338: niin huomaa, että nuoret rikokselliset ovat enimmiten olleet koulua 10339: Yleinen oppivelvollisuus. 835 10340: 10341: käymättömiä. Näin ollen on jo rikollisuudelle henkisesti viljelty 10342: maaperä vähemmän otollinen kuin viljelemätön, puhumattakaan sen 10343: muista eduista. Löytyy kuitenkin kansalaisia, jotka epäillen ja vas- 10344: tenmielisesti ajattelevat oppivelvollisuuden säätämistä. Nämä epäi- 10345: lykset ja vastenmielisyydet syntyvät etupäässä kahdesta seikasta. 10346: Ensiksi varsinkin maalaisköyhälistö tahtoisi, että muut kouluasiat 10347: ja olosuhteet olisivat ensin järjestettävät tarkoituksen mukaisiksi. 10348: Ei ole köyhästä kodista, varsinkin jos on useampia kouluijässä ole- 10349: via lapsia, helppo vaatettaa ja evästää lapsukaisia pitkille koulu- 10350: matkoille. Useasti saa nykyään nähdä, mitenkä talviaikoina köy- 10351: hän maalaiskansan lapset vilusta väristen ja lumikinoksissa kahla- 10352: ten kulkevat pitkät koulumatkat. Ruokavarat eivät ole yhdellekään 10353: lapselle suuret, toisinaan ainoastaan kuivaa leipää päivän evääksi, 10354: mitä sitten, jos olisi lähetettävä kaikki lapset tällaiselle matkalle. 10355: Toinen epäilyttävä seikka, joka tekee oppivelvollisuuden vasten- 10356: mieliseksi ja epäilyksenalaiseksi varsinkin sille kansanryhmälle,, jota 10357: edustan, on se ajatus, että koulupakko tulisi säädetyksi ilman uskon- 10358: nonopetusta. He eivät voi suvaita, että heidän lapsiaan pakotettai- 10359: siin käymään sellaisissa kouluissa, missä ei uskontoa opeteta. 10360: Tähän viimemainittuun epäilykseen antaa aihetta mietinnön 3 10361: vastalause. Sen tekijät, sosialidemokraatit, ovat asettuneet sille 10362: kannalle, että uskonnonopetus olisi poistetava yleisistä kouluista ja 10363: jätettävä kirkollisten koulujen, siis aivan olemattomien laitosten, 10364: ja vanhempien, asiaksi. Ajatuksena selvästikin on se, että uskonnon- 10365: opetus näin saataisiin vähitellen kokonaan häviämään. Heidän 10366: ajatuksensa mukaan ei valiokunna,n enemmistön mielipide, että uskon- 10367: non tulee kuulua koulun aineluetteloon, ole oikea, vaan että se olisi 10368: siitä jätettävä pois. Vastalauseessa sanotaan, että »uskonnon alalla 10369: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perinpohjin käsittää 10370: ja omintakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään 10371: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa>>. - 10372: Mutta minä luulen, että lapsella ei ole moneen muuhunkaan aineeseen 10373: elämänkokemusta, kaikki täytyy hänelle opettaa, melkeinpä syömi- 10374: sestä ja puhetaidosta alkain. Kuitenkin voin vastalauseen tekijöille 10375: sanoa, että minulla on pieniä lapsia, joilla on niin paljon uskonnollista 10376: elämänkokemusta, että tietävät hyvän ja pahan jo silloin, kun se 10377: heidän ajatuksissaan ilmenee. Mitä taas siihen tulee, että lapsen 10378: pitäisi uskonnon alalla ilmenevät kysymykset >>p e r i n p o h j i n 10379: käsi t t ä ii>>, on liiallinen vaatimus, sillä niissä asioissa riittää 10380: jokaiselle täysi-ikäisellekin koko elämänajaksi uutta oppimista, eikä 10381: vaan yksilöille, vaan vieläpä tuhansien vuosien sukupolville. - 10382: Emme sitte vaatisikaan uskontoa, enempää kuin muitakaan aineita 10383: lapsille opettavaksi, jos he ilman opettamista ne perin pohjin kaikki 10384: käsittäisivät ja omintakeisesti itselleen selittäisivät. Turhaa silloin 10385: olisi puhua oppivelvollisuudestakin. 10386: 836 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10387: 10388: Sitten sanotaan täällä vastalauseessa, että »uskonnon perussei- 10389: koista on täysikasvaneidenkin ihmisten kesken vallalla jyrkästi 10390: vastakkaisia mielipiteitä, kuten lukemattomat tahkokunnat eri kirkko- 10391: kuntien piirissä osoittavat». Omituista on huomata, kuinka uskon- 10392: nonopetuksen vastustajain puolelta vedotaan juuri tuohon uskon- 10393: nolliseen erimielisyyteen. Se muka tekee uskonnonopetuksen mah- 10394: dottomaksi. Mutta kyllä monet muut aineet tulisivat mahdottomiksi 10395: opettaa, jos sitä periaatetta pitäisi noudattaa, että niistä pitää kaik- 10396: kien olla yksimielisiä, ja eihän sellainen asia juuri opettamista tar- 10397: vitsekaan, mistä kaikki muutenkin yksimielisiä ovat. Eiväthän 10398: edes sosialidemokraatit ole opissaan yksimielisiä. Äskeiset Saksan 10399: sosiaalidemokraattiset puoluepäivät ovat siitä tuoreimpana esi- 10400: merkkinä. Ja mitä muuta voi sanoa siitäkään kahinasta, joka val- 10401: litsi sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän keskuudessa tämän 10402: istuntokauden alussa, ja niistä häpeämättömistä riitakirjoituksista 10403: (Vasaran lyöntejä), joita silloin alituiseen oli täkäläisessä sosialidemo- 10404: kraattien pää-äänenkannattajassa, sekä siitä, että ed. Walpas, 10405: sosialidemokraattisen puolueen huomatuin edustaja, ennusti peri- 10406: aatteiden eroavaisuuden esiintyvän vielä muuallakin politiikassa. 10407: Samoin löytyy sosialisteja, jotka eivät hyväksy tätäkään sosialistien 10408: vastalausetta. Eräs heistä, sosialistien johtomiehiä Norjassa, joka on 10409: ollut m. m. Amerikassa opettajana, kirjoittaa tästä aineesta: 10410: •Sen kokemuksen perusteella, joka minulla on opetustoimestani 10411: uskonnottornissa kouluissa Amerikassa, rohkenen sanoa, että koulu 10412: voittaa ottamalla ohjelmaansa uskonnonopetuksen. Itse vapaa- 10413: ajattelijallekaan ei ole eduksi, että.hänen lapsensa pääsevät koulusta 10414: tuntematta uskonnon tai vallitsevan kirkon perusajatuksia. Ja 10415: yleensä saakin kokea, että kaikin puolisesti kehittynyt kansakoulun- 10416: opettajisto voi helpommin käsittää, omaksua itselleen ja nuorisolle 10417: jakaa uusia uskonnollisia näkökohtia ja siten paremmin sovittaa 10418: kirkkoa edistysten kanssa, kuin jos asetetaan yksinomaan kristillisiä 10419: saarnaajia opettamaan uskontoa. Jos suljemme kansakouluista pois 10420: uskonnon, niin jätämme sen hoitamatta rehoittamaan, ja tuloksena 10421: on hämmennystä ja epäjärjestystä. Me emme myöskään voi kat- 10422: kaista kehitystä. Sillä paitsi sitä, että uskonto taloudellisesti kat- 10423: sottuna on k a n s a 11 i n e n v ä 1 t t ä m ä t t ö m y y s, on se 10424: myöskin oleellinen osa sivistyselämässä, sen parhain osa. Eikä 10425: kukaan ihminen, uskoipa hän sitte dagmeihin tai ei, voi rankaise- 10426: matta olla siihen tutustamatta. Uskonnolla on siis oikeus vaatia itsel- 10427: leen sija koulussa - historiallisesti ja siveellisesti.>> 10428: Näin tämä tunnettu sosialistijohtaja sanoo uskonnon opetuk- 10429: sesta. Pitäisikö minun nyt sosialistien erimielisyydestä tulla siihen 10430: johtopäätökseen, että minun on opettettava lapselleni sosialismin 10431: olevan pelkkää »humpuukia>> ja kiellettyä oppia, koska eivät kaikki 10432: sosialistit ole opistaan yksimielisiä? Ei, vaan minä annan heille vapau- 10433: Yleinen oppivelvollisuus. 837 10434: 10435: 10436: den oppia sekä sosialismia että uskontoa; muutenhan he kerran, kun 10437: he itse alkavat asioita ymmärtämään, sanoisivat minua raukaksi, 10438: kun niin pelkäsin sanan vapautta. Vastalauseessa mainittua peri- 10439: a3;tt~~~a noudattaen kävisi niin, ettei lapsille saisi lopulta oJ?ettaa 10440: rm aan. 10441: Kun kuluneen kesän ajalla olin tilaisuudessa kuulemaan esi- 10442: telmiä terveydenhoidosta, joita piti kaksi lääkäriä, väittivät 10443: he kumpikin päinvastaista, ja kun sittemmin luinkolmannenlääkärin 10444: kirjoituksia, niin hän taas kumosi molemmat edelliset; mutta en 10445: minä silti lakannut lapsilleni opettamasta terveydenhoitoa. Kiel- 10446: lettyä koulusta pitäisi silloin olla tieteenkin, sillä tuskinpa kahta 10447: yksimielistä löytyy monessakaan asiassa tiedemiehissä. Yksi heistä 10448: sanoo, että kuu on sijoitettu väärään paikkaan, että jos se olisi 10449: saanut paikkansa neljä kertaa kauempana maasta, niinolisimaailman 10450: kaikkeudessa enemmän sopusointua. Mutta toinen taas todistaa, 10451: että kun jo on päässyt oikeaan paikkaansa. Kun yksi heistä väit- 10452: tää, että valossa on seitsemän väriä, niin väittää toinen niitä siinä 10453: olevan ainoastaan kolme. Yksi väittää auringon olevan 76 miljoonaa 10454: peninkulmaa maasta, toinen taas 104 miljoonaa peninkulmaa: siis 10455: ainoastaan pikkuinen erotus 28 miljoonaa peninkulmaa! Vaikka he 10456: ovatkin näin ristiriitaisia, en minä siltä kiellä lapsilleni luonnon- 10457: tiedettä opettamasta. 10458: Itse asiassa ei uskonnollinen hajaannus ole niinkään suuri kuin 10459: pintapuolisesta katselijasta näyttää. Päinvastoin kuuluu verratto- 10460: masti suurempi osa meidänkin kansaamme evankelis-luterilaiseen 10461: kansankirkkoomme. Mitä taas tulee pienempien uskonnollisten 10462: yhdyskuntien uskonnon sortamiseen, niin siitä on turha valittaa, 10463: koska nykyisen lain mukaan eri kirkkokuntiin kuuluvilla vanhem- 10464: milla on ja tulee olla oikeus toimittaa lapsilleen oman uskontonsa 10465: mukaista opetusta. Mutta jos he mieluummin soisivat lapsensa 10466: kasvavan ilman uskonnonopetusta, niin ei se osottaisi järkevää, 10467: vielä vähemmän kristillistä mieltä. Epäilemättä olisi kansamme 10468: suuren enemmistön uskon sortamista, jos koulut tehtäisiin uskoo- 10469: nottomiksi eli pakanallisiksi, niin että kristityt tai kristinuskoa 10470: suosivat vanhemmat eivät hyvällä omallatunnolla voisi lapsiaan 10471: niihin lähettää. Eihän voi olla mitään epäilystä siitä, etteikö se osa 10472: vanhempia, joka tahtoo lapsilleen uskonnonopetusta, olisi suurempi. 10473: Olisiko paikallaan sortaa heidän vakaumustaan? 10474: Vastalauseen tekijät sanovat vielä, että >>köyhälistön kannalta 10475: on kaiken tämän lisäksi aivan erikoiset syyt asettua puheena-olevaa 10476: ehdotusta vastustamaan.>> Mutta juuri köyhälistön kannalta minä 10477: ja edustamani kansanosa erityisesti tahdomme uskonnonopetuksen 10478: säilyttää. Minä juuri nimenomaan edustan köyhälistöä. Myönnettävä 10479: kyllä on, että uskontoa hyvin paljon käytetään päinvastaisiin tar- 10480: koituksiin kuin sen oma tarkoitus on. Mutta ei ole maailmassa 10481: 838 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10482: 10483: 10484: yhtään niin hyvää asiaa, ettei sitä voitaisi käyttää väärin. Ja vieläpä 10485: on asianlaita semmoinen, että mitä parempi ja jalompi asia on, 10486: sitä enemmän sitä väärinkäytetään. Jo eräs vanha roomalainen 10487: filosoofi sanoi: ~Juuri se, että asiaa väärinkäytetään, todistaa asian 10488: oikeuden>>. Köyhälistönkin jaloa aatetta käytetään väärin. Sen 10489: ja sosialismin nimellä on tehty mitä hirveämpiä tekoja, toimitettu 10490: murhia y. m. rikoksia, joilla kaikilla on varmasti sangen suuresti 10491: köyhälistön aatetta vahingoitettu. Mutta en ole vielä täällä sosia- 10492: lististen edustajain kuullut sanovan, että sosialismi olisi hylättävä, 10493: vaan päinvastoin olen huomannut, että sitä tahdotaan joka paikassa 10494: opetettavaksi. Myöskin huomautetaan vastalauseessa, että >>sanotaan 10495: kyllä, että uskonnonopetukseen tyytymättömät vanhemmat voivat 10496: panna lapsensa muualla opetettavaksi, mutta huomattava on, 10497: että lasten koulukustannukset silloin vanhemmille nousisivat niin 10498: tavattomiin, että useimmille tulisi mahdottomaksi hankkia tuollaista 10499: opetusta». Nyt sopii asettaa toiselta puolen kysymyksenalaiseksi, 10500: tuleeko helpommaksi perustaa erityisiä kirkollisia kouluja? Kyllä 10501: asia tietysti on sellainen, että jos uskontoa kouluissa opetetaan ja 10502: uskonnon vastustajat eivät tahdo sinne lapsiansa lähettää, saavat 10503: he perustaa omat koulunsa. Samoin käy taas silloin niiden, jotka 10504: harrastavat uskonnonopetusta, jos se kouluista poistetaan. Mutta 10505: kun sekä historialliselta että siveelliseltä kannalta katsottuna on 10506: selvää, että uskonnonopetuksen puolella ei ole ainoastaan o i k e u s, 10507: vaan sen lisäksi se on aivan v ä 1 t t ä m ä t ö n, niin on selvää, että 10508: kouluissa uskonnonopetus tulee säilyttää, varsinkin koska melkoinen 10509: enemmistö sitä kannattaa. Tästä ovat vakuutettuja kaikki työväen- 10510: aatteen puoltajat sekä Suomessa että ulkomailla, mitkä eivät 10511: ole jyrkästi »materialistisem, kristinuskolle vihamielisen katsanto- 10512: kannan sokaisemia. 10513: Sangen surkeat olisivat seuraamukset itse lapsiinkin ja koulu- 10514: nuorisoon nähden kaksikoulujärjestelmästä. Ken tuntee nykyisiä 10515: oloja koululasten keskuudessa, tietää, miten usein toisen koulun 10516: oppilaat vihaavat ja halveksivat toisen koulun oppilaita ja kaha- 10517: koivat niiden kans-sa. Jos nyt vielä tulisi koulujen väliin niin suuri 10518: periaatteellinen eroavaisuus, kuin sosialidemokraatit ja ehkä monet 10519: muutkin tahtovat, niin kyllä jokaisen pitäisi käsittää, miten kau- 10520: kana silloin on tasa-arvo, veljeydestä puhumattakaan. Toisia lapsia 10521: kun opetettaisiin kristinuskoa rakastamaan ja toisia vihaamaan. 10522: Kuinka he sitte milloinkaan elämässä voisivat toisiaan ymmärtää 10523: tai yhdessä toimia? 10524: Jos lasten ylipäänsä pitää oppia tuntemaan ja käsittämään sitä 10525: elämää, jonka keskellä he itse elävät, niin ei heidän sovi olla kristin- 10526: uskostaan aivan tietämättömiä. Onhan se vaikuttanut koko maail- 10527: man katsantokantaan. Olisihan se puutteellista, jos eivät lapset 10528: saisi mitään tietoa krsitinuskon suureromoisesta maailmankatso- 10529: Yleinen oppivelvollisuus. 839 10530: 10531: muksesta, joka on vaikuttanut ja yhä vieläkin vaikuttaa kansojen 10532: historiaan, puhumattakaan sen ijankaikkisuusmerkityksestä, johon 10533: ei aijo ensinkään kosketella, sillä se olisi tuuleen puhumista tässä 10534: kamarissa. Suuri aukko jäisi myöskin lasten tietoihin, jos eivät 10535: saisi tietää mitään maailmanhistorian suurimmasta ja jaloimmasta 10536: henkilöstä J e e s u k se s ta K r istu k se s ta, joka nimi on 10537: mijoonien ihmisten huulilla ollut viimeisenä, ummistaessaan sil- 10538: mänsä viimeisen kerran tässä elämässä. 10539: Ed. Wäinö Jokinen esitti lausunnossaan useampia syitä, joidenka 10540: tähden uskonto olisi koulusta poistettava. Ylipäänsä olivat ne hyvin 10541: perusteettornia ja heikkoja. Yksi seikka näytti hänen mielestään 10542: olevan ikäänkuin pääasia, jonka tähden sitä ei ole sallittava kou- 10543: luissa opettaa. Se oli uskonnon vaikuttama nöyryys, joka hänen 10544: mielestään käytetään väärien yhteiskuntajärjestelmien tukena. 10545: Tämän johdosta huomautan, että sosialidemokraateilla ei suinkaan 10546: olisi mitään tätä nöyryyttä vastaan, jos tulisi sosialistinen hallitus 10547: ja järjestelmä. Luulen että se olisi silloin hyvinkin tarpeellista ja 10548: haluttua. Kuitenkin on otettava huomioon, että uskonto ei aseta 10549: ihmisiä vääryyttä noudattamaan tai puolustamaan, esiintyköön 10550: sitä millä alalla tahansa. Päinvastoin uskonto opettaa vääryyttä 10551: vastaan taistelemaan henkeen ja vereen asti. Kun tarkastelemme 10552: ensimmäisen seurakunnan historiaa, niin saamme huomata, etteivät 10553: ne olleet niinkään kuuliaisia aikansa nurjalle maailmankatsomukselle, 10554: eipä edes aikansa hallitusmahdillekaan. Harvalukuisina ja vainottuina 10555: luopuivat mieluummin hengestään kuin ajamastaan totuudesta. 10556: Oiva esimerkki on meillä m. m. Lutheruksessa hänen yksinään seiso- 10557: essaan maailman mahtimiesten edessä W ormsissa. Oliko sekin 10558: matelemista ja nöyrää alistumista heidän tahtonsa mukaan? Jos 10559: totuuden tunnustaminen on nykyään laimeampaa kuin ennen, niin 10560: ei se siitä parane, jos uskonnonopetus kouluista poistetaan. 10561: Yllämainitusta syistä, joita en tahdo enempää luetella, jottei 10562: eduskunnan aikaa liiaksi kuluisi, voin oppivelvollisuuden hyväksyä 10563: ainoastaan siinä tapauksessa, et t ä k o u 1 u i s s a a n n et a a n 10564: m a k s u t o n o p et u s j a m a k s u t t o m a t o p e t u s v ä 1 i- 10565: n e e t, s e k ä y 11 ä p i t o k a i k i 11 e v a r a t t o m i 11 e o p p i- 10566: 1 a i 11 e, ja samalla myöskin taataan että uskonnonopetus 10567: tulee säilymään maan kaikissa sekä alemmissa 10568: e t t ä y 1 e m m i s s ä k a n s a k o u 1 u i s s a. Tämän pyydän 10569: kunnioittaen suuren valiokunnan ottamaan huomioonsa. 10570: En voi lopuksi olla mainitsematta erästä seikkaa. Yleensä täällä 10571: on tämän sosialistein vsatalauseen johdosta puolustettu tarmok- 10572: kaasti uskontoa, että se on hyvä ja välttämätön ja samalla on lau- 10573: suttu ankaria tuomiosanoja heidän ryhmäänsä vastaan. Mutta 10574: mistä sitte on sosialistein vastalause seurauksena? Suonettehan 10575: :mteeksi, jos minäkin lausun yksinkertaisen ajatukseni. Minä uskon, 10576: 840 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10577: 10578: 10579: että siinä vastalauseessa kaikuu J u m a 1 a n v a s t a u s S u o m e n 10580: k a n s a 11 e j a e t u p ä ä s s ä s e n u s k o n n o n o p e t t a- 10581: j i 11 e (>>Hyvä>>-huutoja). - Sanotaan, ettei hedelmä putoa kauaksi 10582: puusta. Jos siis tahdomme korjata tätä surkeata tilaa, niin ei se 10583: siitä parane, jos miten paljon tahansa ruoskimme niitä, jotka ovat 10584: peilin eteemme asettaneet nähdäksemme oman kuvamme. Me 10585: teemme parhaiten, kun jokainen lyömme omiin rintoihimme ja 10586: sanomme, kuten muinoin publikaani temppelissä: >>a r m a h d a 10587: minua>>. - Minä toivoisin, että tämä sosialistein vastalause kai- 10588: kuisi täältä eduskunnasta läpi Suomenmaan niin valtavana, että 10589: kaikki tomuna vaipuisimme sen Jumalan eteen, joka on uskontoaan 10590: voinut vuosituhansia opettaa koko maailman vastalauseista huoli- 10591: matta. 10592: 10593: Ed. W emme 1 puu: Neljännessä vastalauseessa kannate- 10594: taan, ja samoin ovat täällä kannattaneet useat edelliset puhujat 10595: oppivelvollisuuskomitean mietinnössä olevaa suunnitelmaa, että 10596: nimittäin ylempi ja alempi kansakoulu muodostaisivat yhtenäisen 10597: kuusivuotisen saman opettajan huostassa olevan koulumuodon. 10598: Alempi kansakoulu nimittäin kestäisi 12 ja ylempi kansakoulu 26 10599: viikkoa. Tämä tuntuu erittäin miellyttäväitä ensi katsannolla, siinä 10600: kun kouluaika lyhennetään tuotuvassa määrässä ja samalla myös- 10601: kin yksi opettaja tulisi tekemään kaiken työn. Ja se tietysti vä- 10602: hentää silloin taloudellisia kulunkeja hyvinkin tuntuvasti. Teo- 10603: riian kannalta tuntuu tämä suunnitelma erinomaiselta, mutta 10604: joka vähänkin on opettanut maalla kansakoulussa, tietää, millä 10605: tavalla tänlainen teoriia toteutuisi käytännössä ja mihin se veisi. 10606: Nykyään opetetaan ensi osastoa kansakoulussa 36 viikkoa ja muita 10607: osastoja 30 viikkoa vuodessa. Onko siinä ollut liikaa aikaa? Päin- 10608: vastoin täytyy useamman opettajan ikävällä tunnustaa, että lap- 10609: set useinkin töin tuskin kykenevät täyttämään niitä vaatimuksia, 10610: mitä kansakoulun päästätodistuksen saaminen edellyttää. Olen 10611: toiminut kansanopistossa toistakymmentä vuotta ja tiedän aivan 10612: samaten kuin ed. Kareskin kokemuksesta lausua, että kansakoulun 10613: läpikäyneiden tiedot ja taidot ovat perin heikot. Jos katselee heidän 10614: kirjoitus- ja laskentovihkojaan, niin useinkin täytyy ihmetellä, 10615: että näillä oppilailla on kansakoulun päästötodistus. Näin on asian 10616: laita nykyään, vaikka oppiaika on kansakoulussa jotakuinkin pitkä. 10617: Tähän vastataan, että alkuopetus on nyt niin huono, mutta kun 10618: se tulee paremmaksi, niin silloin yläkansakoulussa kylläkin voi- 10619: daan lyhentää vuosittain koko paljon. Alkuopetusta ei nykyään 10620: juuri voi kiittää, mutta joka tapauksessa kun oppilaita otetaan 10621: kansakouluun, vaaditaan heiltä jonkinlaista lukutaitoa. Jos he 10622: eivät kykene kansakouluun pääsemään g-vuotiaina, niin silloin on 10623: tultava joko kymmen- tai yksitoistavuotiaina, ja siitä on seurauk- 10624: Yleinen oppivelvollisuus. 841 10625: 10626: 10627: sena, että he useamman talven kuluessa käyvät kiertokoulua. Vas- 10628: talauseessa ehdotetaan, että opetustyö alemmassa kansakoulussa 10629: suoritettaisiin 24 viikkona, 12 viikkoa kumpanakin vuotena. Vaikka 10630: en luulekaan Suomen kansakoulunopettajia niin kuunottomiksi ja 10631: kykenemättömiksi, kuin miksi he kuvataan kolmannessa vasta- 10632: lauseessa, niin täytyy minun sittenkin sanoa, etteivät he ihmeitä 10633: voi aikaansaada. Ja minä pidän ihmeenä, jos voidaan melkein sa- 10634: man viikkomäärän kuluessa opettaa kuusi osastoa (kaksi alem- 10635: paa ja neljä ylempää), joka aika nyt on kulunut yläkansakoulun 10636: opettamiseen. On kuviteltu, että kehitys ensi asteella käy nopeaan, 10637: kun opettaja on etevä ja kyvykäs, mutta minä taas luulen ja tiedän 10638: sen, että se on hidasta, olkoon opettaja kuinka etevä tahansa, sillä 10639: kaikki alkuopetus vaatii käytännöllistä harjoitusta. Lukemisen, 10640: laskemisen ja kirjoittamisen taito vaatii aikaa juuri tuon käytän- 10641: nöllisen harjoituksen takia ja siksi ei 24 viikkoa tule mitenkään riit- 10642: tämään. - Jos kerran yksi opettaja kykenee hoitamaan nämät kou- 10643: lumuodot sen ajan kuluessa, kun oppivelvollisuuskomitean mietin- 10644: nössä ehdotetaan, niin miksi sitä ei ole pantu käytäntöön jo nykyään 10645: kaupungeissa? Kaupungeissa on alempi kansakoulu kestänyt noin 10646: 34 viikkoa vuodessa, lähes kolme kertaa pitemmän ajan, kuin mitä 10647: nyt ehdotetaan oppivelvollisuuskomitean mietinnössä. Miksi se ei 10648: ole työssä vain 12 viikkoa? Ylempi kansakoulu kaupungeissa on 10649: my0s 34 viikkoa työssä. Miksei se ole vain 26 viikkoa, koska muka 10650: sillä ajalla päästään aivan samaan tulokseen kuin pitemmälläkin 10651: ajalla? Onhan kaupungissa erinomaisiakin opettajavoimia. Miksei 10652: kaupungeissa anneta yhdelle opettajalle sekä alempi että ylempi 10653: kansakoulu hoidettavaksi, koska se kerran tämän ehdotuksen mu- 10654: kaan käy päinsä, sillä ei kai kaupungissa ole lapset paksupäisempiä 10655: ja opettajat kyvyttömämpiä kuin maaseudullakaan? Miksi kaupun- 10656: geissa nykyään jo tuhlataan aikaa ja varoja tällaiseen työhön, koska 10657: siihen ei kerran ole syytä? Minun ymmärtääkseni taas ylemmän 10658: kansakoulun appiajan niin tuntuva lyhennys, joksi se ehdotetaan 10659: neljännessä vastalauseessa, on jyrkkä taka-askel nykyisen kansa- 10660: koulun kehityksestä. 10661: Oppikursseja tämän ehdotuksen mukaan, jos se tulisi käytän- 10662: töön, täytyisi ylemmässä kansakoulussa lyhentää jotakuinkin pal- 10663: jon ja koko kansakoulu muodostuisi jonkinlaiseksi laajennetuksi 10664: alemmaksi kansakouluksi. Siihen meidän minusta nähden ei olisi 10665: johdettava kansakoulun kehitystä. -On puhuttu ja valitettu sitä, 10666: että alemman kansakoulun opettajiksi on ehdotettu vähemmän tieto- 10667: puolisen kehityksen saanutta opettajaa kuin ylemmän kansakoulun. 10668: Se on kyllä ikävää ja minä toivoisin, että alemman kansakoulun opet- 10669: tajat voisivat saada yhtä suuren kehityksen kuin ylemmän kansa- 10670: koulun opettajatkin, mutta kun tämä tulee käytännöllisesti vaati- 10671: maan niin suunnattomi~ uhrauksia, niin minäkin kuulun niiden jouk- 10672: 842 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10673: 10674: 10675: koon, jotka tahtovat kannattaa sitä mielipidettä, että nämä vielä 10676: toistaiseksi saisivat kaksi-vuotisen seminaarisivistyksen. Voisihan 10677: esimerkiksi yhtä hyvin valittaa, miksi ylemmän kansakoulun opetta- 10678: jaksi otetaan vähemmän oppinut henkilö kuin oppikouluun ja niin 10679: edespäin; voisihan tällaisia vertaoksia tehdä aina yliopistoon saakka. 10680: Se on juuri tällä vaatimuksella, että alemman kansakoulun opettajan 10681: tulee saada yhtä suuri sivistys kuin ylemmän kansakoulun opettajan, 10682: kun tahdotaan tappaa sivistysvaliokunnan mietinnön I I §. 10683: Täällä on puhuttu paljon opettajien työn lisäämisestä. En minä 10684: tahdo puolestani vastustaa opettajien työn lisäämistä ja sitä kyllä 10685: vaatisi nykyinen ylempi kansakoulukin jo tavallaan. Mutta muuta- 10686: mien viikkojen työn lisäyksellä ei sittenkään voida päästä niihin 10687: tuloksiin kuin on neljännessä vastalauseessa ehdotettu. Olisi muu- 10688: ten hauska nähdä, jos joku tämän järjestelmän ihailija, joita täällä 10689: tänäpäivänä on ollut niin monta, ottaisi hoitaakseen alakoulun, ylä- 10690: kansakoulun, jatkokurssit, ja pitäisi huolta koulukeitoista, puutarha- 10691: opetuksesta, jota myös muutamissa kouluissa harjoitetaan, huonei- 10692: den hoitamisesta, lämmityksestä, ja ottaisi myöskin pitääksensä 10693: huolta siitä, että oppivelvollisuuslaki tulee täytetyksi -senkin val- 10694: vomiseen tarvitaan osaksi opettajan apua. Sellainen opettaja, joka 10695: kaikkeen tällaiseen kykenee, ehtii, ja jonka voimat kestävät, se on 10696: todellakin ihailtava olento. Olen sivistysvaliokunnan kannalla, ja 10697: toivon että suuri valiokunta ottaisi I I §:n tarkan harkitsemisen alai- 10698: seksi, sillä se on lakiehdotuksen tärkeimpiä kohtia. Siitä riippuu 10699: koko kansakoululaitoksen tulevaisuus. 10700: Tahdon vielä sanoa muutaman sanan 3:n vastalauseen johdosta. 10701: Siellä 76 sivulla sanotaan m. m.: »Opettajat ovat huonon taloudelli- 10702: sen asemansa vuoksi, ja säilyttääkseen virkansa, pakotetut pysy- 10703: mään vallassa olevien luokkien suosiossa>>, ja sitte tuodaan esille, 10704: miten opettaja >>tieten tai tietämättään>> pettää kansaa j. n. e. (Vasem- 10705: mistosta: Aivan oikein! Puhemies koputtaa vasaralla!). Tämä on 10706: jotakuinkin jyrkkä syytös. Tällaiseksiko vääryyttä harrastavaksi, 10707: raukkamaiseksi joukoksi, joka myy periaatteensa ja mielipiteensä 10708: vallassa olevien suosiota tavoitellakseen, vasemmisto tahtoo opettaja- 10709: kunnan leimata hetkellä, jolloin halutaan maassa säätää oppivelvolli- 10710: suuslaki, joka kysyy suunnattomia uhrauksia kansalta ja johon 10711: myötävaikuttamaan myös tarvitaan kansakoulunopettajakunnan suo- 10712: sio ja työ? Minä uskallan lausua, että puhun monen kansakoulun- 10713: opettajan puolesta, kun sanon, että tuollainen syytös on kaikkea 10714: oikeutta ja perää vailla. Se on niitä syytöksiä, joita täällä eduskun- 10715: nassa on jo ennenkin kansakoulunopettajain osaksi tullut, ja se 10716: syytöksien lähde tuntuu olevan aivan kuivumaton. Toivon, että 10717: tälläinen häväisy ei ole lamaottava niitä monia satoja korven kes- 10718: kellä uurastavia työntekijöitä, jotka uskaltavat ja rohkenevat uhrata 10719: elämänsä ja työnsä Suomen kansakoululaitoksen hyväksi (Hyvä!). 10720: Yleinen oppivelvollisuus. 843 10721: 10722: Ed. Kivi o j a: Koska tämä oppivelvollisuuslaki on tulevaisuu- 10723: dessa kansamme tärkeimpiä, pitäisi se saada niin selväksi ja käytän- 10724: nölliseksi kuin suinkin mahdollista. Siinä tarkoituksessa rohkenen 10725: suurelle valiokunnalle tehdä muutamia yksityiskohtaisia huomau- 10726: tuksia. 10727: 3 §:n 3 momentissa sanotaan:. »Ikään katsomatta pidettäköön 10728: lapsi oppivelvollisuutensa täyttäneenä niin pian kun hän on läpikäy- 10729: nyt kansakoulun tai muuten suorittanut vastaavan oppimäärän, sekä 10730: sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut opetusta yhden 10731: vuoden>>. Tästä sekä I3 §:n I momentista päättäen on jokaisen kan- 10732: salaisen käytävä kansakoulu läpi, ja sehän ei olekaan liika vaatimus. 10733: Mutta nyt on kuitenkin elämässä niin, että opettaja ei aina parhaalla 10734: tahdollakaan saa kaikkia lapsia edistymään niin, että voisi määrä- 10735: vuosien kuluttua antaa päästötodistuksen, vaikka oppilas ei ole 10736: mikään idiootti. Kaipaisin tässä jonkinmoista selvitystä, pidetäänkö 10737: määrävuodet kansakoulua käynyttä oppilasta oppivelvollisuutensa 10738: suorittaneena, vaikka hän ei olisi päästätodistusta saanutkaan eikä 10739: siis sitä läpikäynyt? Mielestäni hän olisi semmoisena pidettävä, ei 10740: läpikäyneenä, mutta kouluvelvollisuutensa suorittaneena. Peruste- 10741: lujen IO sivulla kyllä sanotaan: >>Toiselta puolen on lapsi oppivelvolli- 10742: suudesta vapaa, oppiennätyksestä huolimatta, niin pian kun hän on 10743: saavuttanut ylimmän oppivelvollisuusikärajam. Jotain tällaista 10744: selvennysviittausta toivoisin tähän lakiinkin, jollei ole aikomus käyt- 10745: tää lasta koulussa niin kauvan, että oppiennätys on suoritettu, joka 10746: voisi muutamilla oppilailla itsekussakin koulussa kestää aina nuo- 10747: ruusikään saakka. 10748: I6 §:ssä luvataan maksuttomat oppikirjat kaikille. Mitä varten 10749: juuri kaikille? Eikö vielä tästä lähteinkin tule harjoittaa säästä- 10750: väisyyttä kunnan ja valtion varojen käyttämisessä? Onhan itse- 10751: kullakin paikkakunnalla kylliksi varattomia, ja hyvä on, että heille 10752: saadaan ilmaiseksi koulutarpeet y. m. avustukset. Yhdyn tässä koh- 10753: den toiseen vastalauseeseen. 10754: zo §:n suhteen tahtoisin sulkea huomioon tuota johtokunnalle 10755: sälytettyä suurta velvollisuutta, nim. huoltenpitoa siitä, että sen 10756: piirissä oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan. Tämä epäi- 10757: lemättä kuuluu lähinnä johtokunnalle, ja hyvä on, että he voivat 10758: sen täyttää. Mutta se tuskin käy päinsä ilman sitä varten palkattua 10759: henkilöä. Amerikan Yhdysvalloissa, jossa on koulupakko, on kai- 10760: kissa kouluissa n. s. koulupoliisi eli valvoja, joka käy joka kodissa 10761: katsomassa, mistä syystä lapsi on milloinkin poissa koulusta, ja pa- 10762: koittaa kouluun, jollei syy ole hyväksyttävä. Hänellä on myöskin 10763: tiedossa, milloin kukin lapsi on hyväksytystä syystä pitemmän tai 10764: lyhyemmän ajan poissa. Yksi pitemmäksi ajaksi hyväksytty syy on, 10765: jos samassa perheessä on useampia kouluijässä olevia lapsia ja koti- 10766: olot eivät salli heitä kaikkia yht'aikaa lähettää kouluun, että lapset 10767: 844 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10768: 10769: 10770: käyvät vuoroon koulussa, niin että jokainen tulee käyneeksi vuo- 10771: dessa vähintään 16 viikkoa. Täten helpotetaan kotoisia ahtaita 10772: oloja ja lapset saavat kumminkin opetusta. Tämän sopisi meidänkin 10773: ottaa huomioon, sillä paljon tulee tuo huolestuttamaan vanhempia, 10774: miten voidaan kaikki lähettää yht'aikaa. Nykyään, kun ei ole kou- 10775: lupakkoa, käyvät samassa perheessä toiset lapset koulua toisten kus- 10776: tannuksella, kun ei voida kaikkia lähettää kotoa pois. 22 § suurine 10777: sakkomääräyksineen tuntuu peloittavalta. Kunhan tämä ei vaan 10778: tekisi koulupakkolakia kauhistuttavaksi ja pakollista koulua k a n- 10779: s a 11 e v a s t en m i e 1 i s e k s i. Silloin tehtäisiin erehdys, jota 10780: olisi vaikea saada korjatuksi .. Eiköhän vakaalla valvonnalla voitaisi 10781: enemmän kuin tämmöisillä suurilla sakkomääräyksillä ja onko hyvä 10782: että kohta alusta käytetään pakotuskeinoina tuomioistuimia ja sak- 10783: koja? Eiköhän kansa tuntisi omaa hyväänsä, kun tietää koulun- 10784: käynnin olevan pakollista ja eikö voitaisi sakkomääräyksiä lisätä 10785: jälestäpäin, jos rikkoumukset näyttäytyisivät olevan yleisiä. Muuten, 10786: jos sakkoja täytyy välttämättöminä pitää, luulisin tässä kohden pie- 10787: nempien sakkojen tepsivän, ja mitä tehdään niille vanhemmille, joilla 10788: ei ole varaa maksaa sakkoa. Sen on valiokunta jättänyt sanomatta. 10789: 24 §:ssä johtokunnille on annettu valta vaikka joka lukukauden 10790: perästä opettajilla kuulustuttaa jokaista kotona opetettua lasta. 10791: Tämä määräys on kyllä varokeinona hyvä, mutta jos silloin tämä 10792: laki tulee voimaan, oppikoulujemme alemmilla luokilla on eri oppi- 10793: ennätys ja eri kirjat, jopa eri aineetkin osittain, pitäisi mielestäni 10794: oppikouluun valmistettavan lapsen olla vapaa näistä kuulusteluista, 10795: eikä voitaisi vanhempia syyttää opetuksen laiminlyönnistä, vaikka 10796: lapsi jostakin syystä jäisi oppikouluun pääsemättä, kun vain todella 10797: on opetusta annettu. Näillä huomautuksilla kannatan mietintöä suu- 10798: reen valiokuntaan. 10799: 10800: Ed. P ö y s t i: Tulin ottaneeksi puhevuoron 3 vastalauseen 10801: johdosta, siitä osasta kuin vastustetaan uskonnon ottamista opetus- 10802: aineeksi kansakouluissa. Tein tämän erittäin juuri siitä syystä, että 10803: monet valitsijoistani ovat minua varoittaneet, että tällaisissa 10804: asioissa on minun esiintyminen vastustajana, etteivät tämmöiset 10805: mielipiteet saisi ainakaan vastustamatta menestyä. 10806: Kansakoulun opetusaika ei ole pitkä. Sentähden myöskin se 10807: oppimäärä, joka kansakoulussa annetaan, on luonnollisesti hyvin 10808: rajoitettu. Mutta siinäkin on sentään sellaisia oppiaineita opetetta- 10809: vana, joita tavallinen kansan mies ja nainen ei tule kuitenkaan 10810: jokapäiväisessä kotielämässä koskaan tarvitsemaan. Mutta niitä 10811: kuitenkin pidetään välttämättöminä oppiaineina, sillä ne kuuluvat 10812: yleiseen sivistykseen. Kun siis pyydetään uskonto siirrettäväksi 10813: pois oppiaineitten joukosta, siihen kaiketi on silloin se syy, että 10814: uskontoa pidetään näitä muita aineita halvempana ja tarpeettomam- 10815: Yleinen oppivelvollisuus. 845 10816: 10817: 10818: pana. Tahdon ainoastaan lyhyesti muutamilla sanoilla huomauttaa, 10819: mistä syystä mielestäni uskonto on tarpeellinen eikä suinkaan 10820: halveksi ttava oppiaine. 10821: Uskonto on sen laatuinen, että siinä täytyy joka ainoan ihmisen 10822: kerran valita kantansa. Ei ole ketään sellaista, joka siinä voipi olla 10823: aivan puolueeton. Kyllä sellaisia löytyy, jotka ovat olevinaan 10824: uskonnonasioista aivan välinpitämättömiä, puolueettomia, mutta 10825: ne tavallisesti kuitenkin pohjaltaan ovat selvästi uskonnon vihollisia, 10826: kutka ovat puolueettomia olevinaan. Siinä täytyy käydä toteen, 10827: mitä sanoo vapahtaja itse: »Joka ei ole minun kanssani, se on minua 10828: vastaam. Uskonto on myös tärkeä oppiaineena sentähden, että 10829: sillä on suuri vaikutus ihmisen siveelliseen elämään. Monet kieltävät 10830: tämän, mutta se kuitenkin on tullut aivan selvästi näkyviin. Meidän 10831: kansamme on vanhimmista ajoista pohjaltaan uskonnollinen kansa, 10832: sillä vaikka niitä on harvassa, joissa uskonto on tullut tosielämäksi, 10833: niin on kuitenkin kansallemme ylimalkaan ollut entisinä aikoina 10834: semminkin kunnioitus uskontoa kohtaan aivan yleinen. Mikä 10835: muu olisi saattanut meidän kansaa kestämään sellaiset ajat, kuin 10836: olivat ennen isonvihan ajat? Mikä muu olisi saattanut kansamme 10837: niin hyvin kestämään nälkävuodet, jotka olivat vähän yli 40 vuotta 10838: takaperin, jos ei kansamme pohja olisi ollut uskonnollinen? Mutta 10839: kansamme silloinkin niissä vaiheissa käsitti kantansa, niinkuin 10840: runoilija Runeberg siitä puhuu kirjoittaessaan runonsa Saarijärven 10841: Paavosta: »Vaikka kokee, eipä hylkää Herra». Muistan miten kato- 10842: vuosina kotipaikalleni tulvi suuret joukot kansaa Pohjois-Savosta 10843: ja Pohjanmaalta kerjäten. Huoneet täyttyivät niistä. Minun köyhä 10844: pieni kotini oli joka vuosi kerjäläisten olinpaikka, mutta ei yhtään 10845: ainoaa pikkuistakaan omaisuutta kadonnut, sillä he olivat kuitenkin 10846: siksi tunnolliset, ettei tullut kysymykseenkään varkaus, ei myöskään 10847: koskaan missään kohdin tullut kysymykseen väkivalta. Me autoimme 10848: mikäli voimme ja he olivat tyytyväisiä ja kiitollisia, sillä he odottivat 10849: ajan muuttuvan paremmaksi; he käsittivät, että vaikka kokee, 10850: eipä hylkää Herra. Aika muuttui, tuli taas paremmat ajat ja kansamme 10851: on vaurastunut onnellisesti. Nykyaika on toinen. Nykyaikana on 10852: kansamme kehitys suuri, palkat työmiehillä sellaisia, ettei ennen 10853: voitu edes aavistaakaan. Mutta kurjuutta valitetaan. Nykyaikana 10854: ei uskalleta samalla tavalla kuin siihen aikaan luottaa jokaiseen, 10855: sillä nykyaikana käy toisin kuin silloin kävi. Silloin voitiin kyllä 10856: puutteellinen rohkeasti ottaa yöksi ja. nukkua hänen kanssaan 10857: vaimoineen ja lapsineen samassa huoneessa, mutta nyt saadaan 10858: lakkaamatta lukea sanomalehdistä uutisia, kuinka yösija on mak- 10859: settu murhateolla. Tämä osoittaa, että uskonnon haihtuminen 10860: kansasta on tuonut seurauksena kansan sekaan enemmässä mää- 10861: rässä julmuutta ja huonoja tekoja kuin ennen, jolloin kansa kai- 10862: kessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin suuremmassa määrässä kun- 10863: 846 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10864: 10865: 10866: nioitti uskontoa kuin nyt. Minä muistan kyllä, kuinka kolmatta- 10867: kymmentä vuotta takaperin, kun minäkin olin ensikertoja edusta- 10868: massa Suomen talonpoikaissäätyä, kirjoitettiin ja iloittiin vapauden 10869: suunnasta, kuinka nyt on kuitenkin jo siksi edistytty, että kansa 10870: yhä enemmän ennakkoluuloista pääsee irti ja nyt kansan menestys 10871: on varma, sillä nyt ennakkoluulot kansassa haihtuvat, sillä ennakko- 10872: luulona pidettiin uskontoa. Nyt on nähty, onko siinä toiveessa 10873: kaikki hyvin käynyt toteen. Siinä ovat toiveet surkeasti pettyneet. 10874: Ja monien, jotka ovat ennen halveksineet uskontoa, täytyy myöntää, 10875: että uskonto on kuitenkin elävä voima kansalle. Uskonto antaa 10876: turvaa vastoinkäymisessä, sillä se opettaa ihmisen luottamaan 10877: siihen, ettei ole mitään ihmisen, ei vihamiehen; eikä kenenkään muun 10878: vallassa, vaan että ihmisen elämänjohto on korkeimman johtajan 10879: käsissä ja se antaa toivoa vaikeina aikoina. Uskonto ulottuu vielä 10880: siihenkin saakka, mihin ei ulotu muu voima, nim. tekemään ihmisen 10881: kuolemanhetkenkin onnelliseksi. Erittäin johtuu mieleeni kaksi 10882: tapausta, jotka ovat tapahtuneet hyvin likeisessä tuttavapiirissäni. 10883: Oli eräs mies, joka oli rohkea, iloinen ja onnellinen, sillä hän oli 10884: nuori ja kyvykäs. Hän pilkkasi uskontoa minullekin aina ivaten, 10885: kun tiesi, ettei se minua juuri miellyttänyt, mutta kaikki tuo sentään 10886: kävi hyvässä ystävyydessä. Hän uskoi tietysti kuoleman olevan kau- 10887: kana ja sentähden hän myös samalla ivaili kuolemanpelkoa. Mutta 10888: kuolema olikin lähellä. Eri saanut kuulla hänen sairaudestaan 10889: mitään, mutta sain kuulla hänen kuolemastaan •silloin, kun en vielä 10890: voinut sitä aavistaakaan. Ja kun eräs toinen toveri kysyi hänen 10891: leskeltään, millä mielellä hän kuoli, niin sille vastattiin tuosta roh- 10892: keasta, ylvästelevästä, että kyllä ruumiintuskat olivat kovat, mutta 10893: kuolemaa hän kauhistui niin, että hänen ruumiinsa vapisi pelosta. 10894: Tunsin taas erään toisen yksinkertaisen talonpoikaismiehen, joka 10895: ei suinkaan ylvästellyt eikä kerskaillut, mutta oli nöyrä kristitty. 10896: Kun hän tunsi kuolemanhetkensä lähestyvän, niin hän siihen sijaan 10897: ihastui ja alotti tuon vanhan virren: >> J esus ystävän' on paras, jonka 10898: vertaa ei löydy viel'>>. Ensimmäisen värssyn hän veisasi ja toisen, 10899: sitten vaikeni laulu ja hän kuoli. Tämä osoittaa, että uskonto voi 10900: tuottaa helpoituksen kuolemassakin. Me voimme sanoa, mitä 10901: semmoinen helpoitus toimittaa, se on vain turha luulo. Jos se olisi 10902: turha luulo, niin sittenkin pitäisi antaa sille arvonsa, sillä anne- 10903: taanhan kuolevaiselle sellaista lääkettä, joka tekee hänen tuskia- 10904: tuntemattomaksi, vaikka tiedetään ettei hän enää parane. Siis 10905: pitäisi antaa sille uskolle arvonsa, joka voi keventää ihmisen sielun- 10906: hädän kuolemassa. Mutta kun me uskomme Jumalaan ja opin ijan- 10907: kaikkisesta elämästä vahvan olevan, silloin on uskonnolla kuole- 10908: massa vielä suurempi merkitys. Uskonnon lähteenä on Jumalan 10909: ilmoitettu sana, ja se sana johdattaa meitä yhteen ainoaan vapah- 10910: tajaan, Jeesukseen. Se on uskonnon keskus. Se on hän, joka on 10911: Yleinen oppivelvollisuus. 847 10912: 10913: opettanut meitä rakastamaan toisiamme toisella tavalla kuin kukaan 10914: opetti ennen häntä. Se on hän, joka on opettanut meitä käsittämään 10915: Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan toisella tavalla kuin sitä 10916: oli ennen opetettu. Se oli hän, joka opetti meitä puhumaan Juma- 10917: lalle niinkuin lapsi isälleen. Ja sentähden nytkin vielä kansakou- 10918: luissa tuhannen tuhannet lapset alkavat päivätyönsä hänen opetta- 10919: mallaan rukouksella. Ei tarvitse sitä hätäillä, että se oppi, mikä 10920: kansakoulussa lapselle annetaan, että se oppi tekee lapsesta vielä 10921: mitään tosikristittyä. Se on ainoastaan sellainen pohja, jolla hän 10922: voi tehdä valintansa, tahtooko hän antautua tämän opin omistajaksi, 10923: tunnustaa sitä oppia, vai tahtooko hän tietensä tämän opin hyljätä. 10924: Mutta jos lapselta kielletään tämä oppi, niin silloin hän näistä 10925: asioista: päättää, niinkuin sokea väreistä, sillä eihän hän kos- 10926: kaan saa tietää, mitä uskonto sisältää, jos ei sitä hänelle opeteta. 10927: Voidaan sanoa, että saahan sitä opettaa kodeissa, eikä kansakou- 10928: lussa. Me tiedämme, että sellaisissakin kodeissa, joissa uskontoa 10929: ei suorastaan halveksita, sitä kuitenkin harvoin puhutaan lapsille. 10930: Mutta kuinka sitten käypi sellaisissa kodeissa, joissa ei uskonnolle 10931: anneta juuri sitä arvoa, että isä ja äiti itse pitäisivät koskaan mitään 10932: jumalansanan viljelemistä omassa perheessään. Silloin jääpi lapsi 10933: tuosta aivan tietämättömäksi, ainoastaan käsittämään sen, mitä 10934: saattaa puhua yksi ja toinen, mutta hänellä ei ole mitään omaa 10935: vakavaa kantaa. Onhan uskonto niin välttämätön koko kansan 10936: voimalle, sillä missä vaan ikinä kansat ovat uskonnosta luopuneet, 10937: ovat ne silloin samassa myöskin siveellisen voimansa menettäneet. 10938: Niin on käynyt ennen yksin pakanakansojenkin kanssa, joilla edes 10939: pakanausko oli siteenä. Miksei sitte kristinusko ole voimakkaana 10940: siteenä niillä, joita se yhdistää yhteen mieleen. 10941: On tarpeen uskonnonopetus usein niillekin, jotka tulevat perästä- 10942: päin uskonnonhalveksijoiksi, sillä käypi välistä silläkin tavalla, 10943: että sama henkilö, joka aikanaan on sitä halveksinut, kuitenkin 10944: perästäpäin tulee rakentamaan ijankaikkisen elämän toivon sille 10945: samalle lapsuutensa opille, jota hän väliaikana halveksi. Täällä 10946: Helsingissä pari vuotta takaperin kuoli eräs ylioppilas, joka oli 10947: ollut uskonnon pilkkaaja, mutta tuli kuoleman lähestyessä suureen 10948: hätään. Silloin hänelle sanottiin: >>Mitä sinä hätäilet, sillä tiedäthän 10949: sinä sen, ettei kuoleman jälkeen mitään elämää eikä kadotusta ole; 10950: siihenhän se loppuu kaikki~. Silloin vastasi tämä nuori herra: >>Älkää 10951: puhuko sillä tavalla, sillä kyllähän on hyvä terveenä ilmanJumalaa 10952: elää, mutta kauhea on J umalatta mennä kuolemaan>>. Hänelle tuli 10953: lopulla edes hyödyksi se, että oli lapsena oppinut tuntemaan tien 10954: pelastukseen. No, tahdottaisiinko tämä tie välttämättömästi 10955: lainsäädännön kautta lapsilta tukkia. Kerta oli myös (Vasemmistosta: 10956: Asiaan!) eräs tyttö, jolle oli lääkäri ilmoittanut hänen tautivuoteellaan, 10957: että hänen täytyy tähän tautiin kuolla. Isä oli opettanut hänelle 10958: 848 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 10959: 10960: uskottomuutta, äiti Jumalan pelkoa. Kun isä ja äiti vuorotellen 10961: valvoivat tuon kuolevan tyttärensä vuoteen luona, kysyi tyttö 10962: isältä eräänä yönä: >>Kuulkaa isä, te olette opettanut toisella tavalla 10963: minua ja äiti toisella. Kumman mielipiteessä te tahdotte minun 10964: menevän kuolemaan, teidän mielipiteessännekö vai äidin?~ Silloin 10965: rupesi isä itkemään:>> Älä lapsi kulta mene kuolemaan minun uskossani. 10966: Mene äidin uskossa>>. - Ei rakkaus voinut kestää sitä, rakkaus 10967: lausui totuuden. Näinäkin aikoina on moni kuolinvuoteella valitta- 10968: nut sitä, että hänen on vaikea uskoa Jumalan anteeksiantavan 10969: armon ulottuvan hänelle sentähden, kun Jumalan halveksijana on 10970: toiminut vasten selvää omantuntonsa ääntä. No, kun kerta uskonto 10971: näin syvälle käypi ja näin pitkälle tapaa aina kuolemaan saakka, 10972: niin kyllä kai se pitäisi olla sen arvoinen, että se kansakoulun oppi- 10973: aineeksi kelpaisi. Tässä kyllä ei voi tehdä kaikkien mieliksi. Toiset 10974: tahtoisivat uskonnon hylätä oppiaineena, toiset taas säilyttää, 10975: niinkuin minä kuulin kotipaikoillani jo ennen valtiopäiviä, kun 10976: tästä puhe oli, että monet olivat suuressa hädässä siitä, että se 10977: hyljätään. Minä ennemmin suostun näitten hätääntyneitten van- 10978: hempien puoleen kuin niitten nuorten aatteiden puoleen, jotka 10979: luulevat uskonnon hylkäämisestä suurenkin parannuksen tulevan. 10980: Sentähden olen minä samalla kannalla kuin valiokunta, että uskonto 10981: on säilytettävä täysiarvoisena aineena kansakoulussa kaikille lapsille. 10982: 10983: Ed. Nissinen: Se lausunto, jonka ed. Pennanen täällä aamu- 10984: päivällä antoi, oli sellainen, että siihen kokonaisuudessaan voin yhtyä. 10985: Se oli mielipiteitteni kanssa yhtä pitävä. Mutta kuitenkin on minulla 10986: vielä sen lisäksi lausuttava muutama sana. 10987: Ed. v. Alfthan lausui viime istunnossa, että tämä sivistysvalio- 10988: kunnan mietintö osottaa, että on liian vähän pidetty silmällä asian 10989: taloudellista puolta. Minun mielestäni on asian laita ihan päin- 10990: vastainen. Mietintöä lukiessa huomaa, että puhtaasti pedagoogiset 10991: seikat ovat saaneet monessa kohdin väistyä taloudellisten seik- 10992: kain tähden. 10993: Toistaiseksi on sivistysvaliokunnan mietinnössä esille tuotu uusi 10994: koulumuoto, n. s. 1 a a j e n n e t t u a 1 e m p i k a n s a k o u 1 u, 10995: pannut minut hyvin epäilevälle kannalle. Mietinnössä esim. sano- 10996: taan: >>Alempaa kansakoulua on ajateltu ainakin aluksi hoitavan 10997: opettaja, joka, läpikäytyään kansakoulun, on saanut ammattisivis- 10998: tyksensä 2-luokkaisessa seminaarissa>>. On ajateltu siis, että lapsu- 10999: kaisten alkeisopetusta näissä kouluissa tulisivat hoitamaan opettajat, 11000: jotka ovat valmistuneet toimeensa seminaareissa, joiden oppiaika 11001: on vaan 2 vuotta. Tuo opettajien 2-vuotinen oppiaika minua suu- 11002: resti ihmetyttää. On usein puhuttu siitä, miten vaillinaiset meidän 11003: opettajiemme tiedot ovat nykyisissä kansakouluissa ja on mietitty, 11004: mitenkä sitä puutetta saataisiin autetuksi. Ja nyt ruvetaan yht'- 11005: Yleinen oppivelvollisuus. 849 11006: 11007: äkkiä perustamaan vartavasten oppilaitoksia, Jotssa valmistetaan 11008: opettajia, joilla on vielä heikommat ja vielä vaillinaisemmat tiedot. 11009: Sivistysvaliokunnan enemmistö on ajatellut, että lasten opetus kyllä 11010: huoletta voidaan jättää tällätavalla toimeensa valmistuneitten opetta- 11011: jien tehtäväksi. Mutta minun mielestäni on lasten alkeisopetus siksi 11012: tärkeä ja suuriarvoinen, ettei sen kanssa saa sillä tavoin menetellä. 11013: Pienten lasten opetus tarvitsee kaikista parhaimmat voimat. Alkeis- 11014: opetus on perustuksen laskeminen kaikelle ja jos perustus laske- 11015: taan huono, tulee koko oppiajalla huono työ. Jos ajattelemme jo 11016: tuota ylen tärkeää sisäluvun opetusta, -niin yksinkertaiselta kuin 11017: se kuuluukin - niin vaikeaa se on, jos sitä oikealla tavalla lapsille 11018: annetaan ja jos lapsista tahdotaan kasvattaa hyviä sisältä lukijoita. 11019: Sisäluvun taito on, sen pahempi, meillä nykyään vielä hyvin huono. 11020: -Löytyyhän tosin oppilaiden joukossa aina lahjakkaita lapsia, jotka 11021: oppivat lukemaan ikäänkuin itsestään, mutta paljon on sellaisia, 11022: suurin osa, joista taitava opettaja jo oman työnsä kautta harjoittaa 11023: vähässäkin ajassa hyviä lukijoita. En tahdo mainitakaan sellaisia 11024: oppiaineita kuin esim. laskento, jossa opetusaika taitamattoman ja 11025: toimeensa huonosti perehtyneen opettajan käsissä menee kerrassaan 11026: hukkaan, vaikka sitä olisi hyvinkin pitkältä. Olen siis vastustavalla 11027: kannalla tällaisen alemman kansakouluopettajasäädyn suhteen, jolla 11028: ei ole edellytyksiä antaa hyvää opetusta alustavassa opetuskoulussa. 11029: Mielestäni ei myöskään ole pantava erilleen alempaa ja ylempää 11030: kansakoulua. Sekä koulun hallintoon nähden että pedagogisista 11031: syistä on tarpeellista, että nämä molemmat koulut ovat läheisesti 11032: toisiinsa yhdistetyt. Sama opettaja, joka alustavan, valmistavan 11033: opetuksen lapsille antaa, on myös jatkava opetusta koko oppivel- 11034: vollisuusajan. Tällä tavoin tulee lapsia opettamaan pätevä, täydelli- 11035: sen kansakouluopettajaseminaarin läpikäynyt opettaja, eikä opetus 11036: jää vaillinaisesti kasvatetun opettajan varaan. Opetukseen, kasva- 11037: tukseen tulee täten yhtenäisyyttä, jota emme suinkaan voi vähäksi 11038: arvostella. 11039: Tämän mietinnön mukaan tulisi meidän maassamme olemaan 11040: kahdenlaisia kansakoulunopettajia: alempiarvoisia, kaksi-vuotisen 11041: seminaarin läyikäyneitä ja ylempiarvoisia, täydellisen seminaarin 11042: läpikäyneitä. Tästä olisi varmaankin monenlaiset ikävät seuraukset. 11043: Jo erilainen taloudellinen asema tuottaisi ikävyyttä. Toinen opettaja 11044: olisi taloudellisesti huonommassa asemassa kuin toinen. Jo tässä 11045: on sellainen vaarallinen tyytymättömyyden syy, joka herättää eri- 11046: mielisyyttä ja riitaa sellaisten henkilöitten kesken, joitten kesken 11047: pitäisi olla sopua ja yksimielisyyttä. 11048: Asia ei siis näissä mainitsemissani suhteissa ole oikealla kohdal- 11049: laan. Siinä olisi jollakin tavalla saatava korjaus parempaan päin. 11050: Toivon siis lyhyesti, että suuri valiokunta ottaa nämä seikat huo- 11051: mioon asiaa käsitellessään. 11052: 54 11053: 850 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11054: 11055: 11056: Ed. J ä r v i n e n: Minun edelläni on ollut jo hyvinkin useita 11057: puhujia, jotka ovat leimanneet sosialidemokraattien tekemän vasta- 11058: lauseen sangen mitättömäksi. Mutta kumminkaan ei yksikään heistä 11059: ole tuonut minkäänlaisia päteviä näytteitä, missä suhteessa se olisi 11060: niin peräti mitätön. Kun menee syyttämään jotakin vastalausetta. 11061: niin pitää tietysti tuoda pätevät syyt esiin. 11062: Tällä kertaa tahtoisin kiinnittää eduskunnan huomiota tämän 11063: esillä olevan oppivelvollisuuslakimietinnön 3 §:n ensimäiseen mo- 11064: menttiin. Siinä määritellään se aika, jonka kuluessa lapsi on oppi- 11065: velvollisuuden alainen, samalla myöskin ilmaistaan tuon oppivel- . 11066: vollisuusaikakauden alin ja ylin ikäraja. Tuosta ylimmästä ikära- 11067: jasta on valiokunnassa ollut kaksi eri mielipidettä. Porvarit ovat 11068: puolustaneet 13 vuotta ylimmäksi ikärajaksi, sosialistit sitä- 11069: vastoin 14 vuotta. 13 vuoden puolustukseksi ovat porvarit sivis- 11070: tysvaliokunnassa esiintuoneet sen näkökannan, että 12 ja 13 vuo- 11071: den välillä oleva lapsi tarvitsee jo päästä ansiotyöhön. 13 vuo- 11072: den vanha poikanen kelpaa jo suurtilalliselle hevospojaksi, renki- 11073: poja~i, kyytipojaksi ja monenmoiseksi pojaksi. Saman ikäinen 11074: tyttö kelpaa suurtilalliselle piikatytöksi, la:ttian lakaisijaksi, pe- 11075: runain kuorijaksi. Ja juuri tätä aineellista näkökohtaa silmällä 11076: pitäen ovat he vaatineet tuota ikärajaa 13 vuodeksi. 11077: I4 vuotta on puollettu eri näkökohdalta, ottaen huomioon ruumiil- 11078: liset, henkiset ja yhteiskunnalliset syyt. Onhan tiettyä, että rik- 11079: kaat säästävät hevostensa varsoja, eivät ne niitä liian aikaisin pui- 11080: hin pane. Jos ne liian aikaiseen aisoihin asetetaan, ei niistä koskaan 11081: tule kunnollisia hevosia. Kun kerran hevosen varsoista näin hyvää 11082: huolta pidetään, täytyyhän toki köyhälistön lapsista pitää edes sen 11083: verran huolta. Kaupunkeihin on jo lasten suojelussääntö ulotettu; 11084: se täytyy ulottaa myös maaseudullekin. Jokainen koulumies myös 11085: tietää, että 12 ja 13 ikävuoden välillä oleva lapsi ei vielä kykene 11086: sulattamaan koulussa annettua opetusta: sen mitä hän oppii, oppii 11087: hän koneellisesti; ja kun hän koulusta menee ulos elämään, unoh- 11088: tuu opittu koneellinen oppi siellä. Mutta 14 vuotias lapsi pystyy 11089: paremmin, itsenäisemmin ajattelemaan ja niin hän vie koulusta 11090: mennessään pois runsaamman tietoaarteen. Ja kun kerran aijotaan 11091: oppivelvollisuutta varten käyttää monia kymmeniä miljoonia mark- 11092: koja, onhan tietysti asian vaatima, että se koetetaan tehdä niin 11093: paljon hyötyä tuottavaksi kuin mahdollista. 11094: Yhteiskunnalliset syyt myöskin puolustavat 14 ikävuotta. Tie- 11095: dämmehän, että yläluokan lapsia varten kustannetaan monet kor- 11096: keat koulut. Yhteiskunta uhraa niihin monia miljoonia markkoja 11097: vuodessa. On siis aivan kohtuudenmukaista, ettei köyhälistönkään 11098: lapsia aivan nuorella ijällä hoputeta pois koulun penkiltä, vaan tu- 11099: lee heidän siellä saada nauttia opetusta edes 14 vuoteen saakka. 11100: Toivon, että suuren valiokunnan jäsenet ottavat ne seikat huo- 11101: Yleinen oppivelvollisuus. 851 11102: 11103: mioonsa, mitä tässä esitin kolmannen pykälän ensirumatsen mo- 11104: mentin suhteen ja kannattavat neljäätoista vuotta korkeimmaksi 11105: ikärajaksi. 11106: Erityistä huomiota myöskin ansaitsee I5 §, jossa puhutaan koulu- 11107: lasten avustamisesta. Kun yhteiskunta sakkomääräyksillä pakot- 11108: taa köyhimmänkin kansalaisen panemaan kaikki lapsensa kouluun, 11109: alkaen 7 vanhasta, on kohtuullista, että sama yhteiskunta avustaa 11110: näitä vanhempia, niin että he todella voivat kustantaa lapsensa 11111: kouluun. Ilman tämän I5 §:n onnellista ratkaisua jää koko oppi- 11112: velvollisuuslaki kauniiksi sanaksi paperille. Se on kyllä tiettyä, 11113: että tämä on vaikeimpia kohtia oppivelvollisuuslaissa. Siinä tu- 11114: levat esiin kysymykset: kelle on avustusta annettava, kuinka 11115: paljon on annettava, missä muodossa on annettava ja kuka arvos- 11116: telee tämän avunantamisen. Sivistysvaliokunnassa tästä seikasta 11117: paljon puhuttiin ja porvarillisten mielipide pukeutui siihen muo- 11118: toon kuin IS § on, ja se kuuluu: >>kunnan tulee riittävällä avustuk- 11119: sella tehdä varattomain lasten koulunkäynti mahdolliseksi.>> On 11120: vaan ikävää, ettei tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä ole vas- 11121: tattu yhteenkään niistä neljästä kysymyksestä, jotka tässä mai- 11122: nitsin. Koko oppivelvollisuuslain tärkein pykälä on jätetty aivan 11123: epäselväksi. Ainoastaan kaksi köyhää riviä on käytetty sitä var- 11124: ten, ikäänkuin paperia olisi tahdottu siinä säästää. Sanotaan vaan: 11125: >>Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä koulunkäynti mah- 11126: dolliseksi.~ Mutta minkälaista avustusta sitte voidaan sanoa riit- 11127: täväksi. Meidän yhteiskunnassammehan on sanalla >>riittävä>> niin 11128: monta eri merkitystä; sitä mitataan niin monella mittapuulla. Jol- 11129: lekulle korkealle virkamiehelle riittää parikymmentätuhatta mark- 11130: kaa vuodessa, keskinkertaiselle kymmenkuntatuhatta, mutta yk- 11131: sinkertaiselle työmiehelle katsotaan olevan kolme, neljäsataa mark- 11132: kaa kylläksi. Sivistysvaliokunnan jäsenet eivät ole ollenkaan mai- 11133: ninneet, mitä näistä eri mittapuista he tahtovat käytettäväksi, 11134: kun tulee kysymykseen köyhille lapsille avustuksen antaminen. 11135: Sana >>riittävM tulee vielä sitäkin epäiltävämmäksi, kun johtokun- 11136: tien valtaan jää avun määrääminen ja kun on porvarillinen johtokunta 11137: ja sosialistien lapsia avunsaajina, silloin tätä sanaa >>riittävä>> mi- 11138: tataan hyvin niukalla mittapuuna. 11139: Vaikka täällä onkin sosialistien vastalausetta moitittu, niin se 11140: kuitenkin tässäkin suhteessa on paljon selvempi ja täsmällisempi. 11141: Siinähän sanotaan: »Ainakin ateria lämmintä ruokaa päivässä 11142: ja siistit vaatteet koulunkäyntiä varten on lapsille annettava~. Minä 11143: en tahdo tässä erityisemmin ruveta kuvailemaan, miten tärkeä 11144: köyhille koululapsille on ateria lämmintä ruokaa päivässä;. saakoon 11145: jokainen arvata, miten suuriarvoinen se on. Vaatteista tahtoisin 11146: sanoa sen verran, että noiden vaatteiden tarvitsee olla siistit. Min- 11147: kätähden sanotaan siistit? Siksi, etteivät nuo vaatteet saisi olla 11148: 852 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11149: 11150: 11151: sellaisia kuin esim. pahantapaisten lasten kasvatuslaitoksissa käy- 11152: tetään s. o. yksitoikkoisen samanvärisiä. Sillä jos kunnan apua 11153: nauttivat lapset puettaisiin esim. harrnaisiin vaatteisiin, kaikki sa- 11154: manlaisiin, joutuisivat he kaikkien rikkaitten vanhempien lasten 11155: pilkan esineiksi. 11156: Tahtoisin vielä suuren valiokunnan jäsenten huomiota kiinnit- 11157: tää opettajan oikeudelliseen asemaan, siihen asemaan, minkälai- 11158: sena se esiintyy tässä oppivelvollisuuslaissa. 11159: Meillä on useita alempia virkakuntia, joiden leipä kokonaan 11160: riippuu heitä ylempänä olevien virastojen mielivallasta, ja vihe- 11161: liäisessä oikeudettomassa asemassa ovat juuri kansakoulunopetta- 11162: jat. Heidän yläpuolellaan ovat rajattomalla vallalla varustettuina 11163: holhoojina johtokunnat, tarkastajat ja ylihallitus. Täytyy sanoa, 11164: että opettaja on niinkuin entinen Buridamin aasi, kahden tukon 11165: välissä. Oikealla puolella on o m e n a ja vasemmalla puolella on 11166: vitsa. Jos opettaja omistaa tai teeskentelee - tahdon eri- 11167: tyisesti alleviivata sanan teeskentelee 11168: omistavansa niitä valtiollisia ja uskonnollisia mielipiteitä, mitä 11169: hänen yläpuolellaan olevilla virastoilla on, niin silloin hän saa ome- 11170: nan. Silloin hänen aineellisista eduistaan pidetään huolta. Seinät 11171: paperoidaan, uunit korjataan, pellot aidataan, puut pilkotaan, ja 11172: sitte vielä jos hän on varsinkin suomettarelaisten agitaattorina esiin- 11173: tynyt, hän saa ylempää erityisiä suosionosoituksia. Hän saa sairas- 11174: apua, niinkuin esimerkiksi Porin puolessa on tapahtunut, hän saa 11175: stipendirahoja yliopistollisiin lomakursseihin, eikä hänen tarvitse 11176: siveellisestä tilastaankaan niin huolta pitää. Minä tunnen useita 11177: opettajia, jotka ovat, sanoisinko oikein patajuoppoja, mutta kun 11178: he vaan ovat suomettarelaisia, niin he saavat olla patajuoppoja, 11179: heitä ei siitä rangaista. J ohtokunnat, tarkastajat - kaikki um- 11180: mistavat silmänsä hänen >>heikkouksillensa.>> 11181: Näin sitä on opettajan hyvä olla kun hän kuuluu porvarillisten 11182: joukkoon. Mutta annappas, jos opettaja uskaltaa olla rehellinen, 11183: uskaltaa pelkäämättä yhtyä köyhälistön riveihin, yhtyä sosialistei- 11184: hin, silloin kaikki nuo virastot ottavat vitsan käytäntöön. Ja jokai- 11185: nen tietää, miten prosessi sitten kehittyy: väärät syytökset, johto- 11186: kunnan kokoukset, tarkastajan hyväksyminen, ylihallituksen yh- 11187: tymiset ovat siitä seurauksena ja nuhteet ja virka pois. Ja syynä 11188: tähän on, että opettaja on sosialisti. Että tällä tavalla on asian laita, 11189: että minä en suinkaan täällä latele persoonallisista syistä, omista 11190: kärsimistäni vääryyksistä, siitä on todistuksena m. m. erään por- 11191: varillisen tarkastajan Albin Järvisen kirjoitus Kansakoulunlehdessä. 11192: Pyydän siitä lukea palasen: 11193: >>Viime aikoina näyttää kansakoulunopettajain oikeudellinen 11194: asema joutuneen kehitystilaan, joka tietää arveluttavaa taantu· 11195: musta. Entisinä aikoina tarvittiin varsinaisia rikkomuksia tai il- 11196: Yleinen oppivelvollisuus. 853 11197: 11198: 11199: meisesti sopimatonta käytöstä, ennenkuin kysymys opettajan kar- 11200: koittamisesta virastaan tuli edes puheeksi. Nyt sitä vastoin kuu- 11201: luvat sellaiset häätämisyritykset melkein päiväjärjestykseen. Ta- 11202: vallisimpana syynä häätämispuuhiin on valtiollinen kiihkomieli- 11203: syys, vaikka melkein aina joku muu tekosyy otetaan viralliseksi 11204: syytöksen pohjaksi. Opettaja on muka liian kivuloinen, tai hänen 11205: uskon no 11 i ne n kantansa ei ole hyväksyttävä, tai hän 11206: on jossakin suhteessa liian ankara j. n. e. Vaikka hän nuhteetto- 11207: masti täyttäisi kaikki mitä opettajatoimeen kuuluu, ei hän kuiten- 11208: kaan voi olla vakuutettu siitä, että hänen asemansa opettajana on 11209: turvattu. Varsinkin koetusvuosien päättyessä, kun tulee kysymys 11210: virkavahvistuskirjan antamisesta, saattaa opettaja joutua riip- 11211: puvaiseksi kaikenlaisten sellaisten henkilöiden mielijohteesta, joi- 11212: den vastuullisuBSkäsite on varsin sekava.>> Hän jatkaa vielä: >>Selkä- 11213: rankaa ja ryhdikkyyttä on kansalaisilta vaadittava, mutta itsestään 11214: selvää on, että sellainen opettajan aseman turvattomuus kuin ny- 11215: kyisissä oloissamme on nähty, ei kehota suoraluonteisia henkilöitä 11216: opettajiksi antautumaan. Ainoastaan matelijaluonteet ja onnen- 11217: onkijat voivat säilyttää asemansa sellaisissa pyörteissä, jollaisiksi 11218: olot monasti ovat muodostuneet.>> 11219: Kertaan vielä: tämä kaikki on porvarillisiin puolueisiin kuuluvan 11220: tarkastajan Albin Järvisen kirjoittama kirjoitus. Mutta sivistys- 11221: valiokunnan porvarit eivät ole olleet ollenkaan sitä mieltä kuin tämä 11222: tarkastaja on ollut. He tahtovat yhä edelleen säilyttää tähän oppi- 11223: velvollisuuslakiin vitsan opettajia varten, ja se vitsa piiloutuu oppi- 11224: velvollisuuslain 3luvun 10, 14 ja 17:nnessä §:ssä. Sanotaan näin: 11225: »Ylemmän kansakoulun opettaja, joka n u h teettomasti on 11226: tehtävänsä toimittanut, saa 5, 10 j. n. e. vuoden palveluksen pe- 11227: rästä niin ja niin suuren palkankorotuksen. Alemman kansakou- 11228: lun ja laajennetun alemman kansakoulun opettaja, joka on nuh- 11229: teettomasti tehtävänsä toimittanut, saa j. n. e. luetellaan taas ko- 11230: rotuksia. 17 §:ssä sanotaan: »Vakinainen opettaja olkoon 30-vuoti- 11231: seen nuhteettoman opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeu- 11232: tettu saamaan jälellä olevaksi elinajakseen vuotuista eläkettä val- 11233: tion varoista>> j. n. e. Niinkuin tästä näkyy, ovat sivistysvaliokun- 11234: nan porvarit olleet sitä mielipidettä, että opettajalle on palkanko- 11235: rotus annettava, jos hän on nuhteettomasti palvellut. Hän saa 11236: 30 vuotta isänmaataan palveltuaan eläkkeen, jos on osannut ku- 11237: martaa tarkastajaa, jos on osannut teeskennellä uskonnollisuutta 11238: ja porvarillisuutta valtiollisissa mielipiteissä, jos on osannut omaa 11239: minuuttaan painaa alas, silloin hän saa eläkkeen. Mutta toinen 11240: puoli asiasta. Jos hän ei ole näitä ehtoja täyttänyt, ei saa eläkettä, 11241: ei korotusta, ei mitään. Opettajan perhe kasvaa, voimat vähenevät, 11242: tarmo heikkenee, korotusta ei saa, siksi että hän on saanut nuhteen. 11243: Sama eläkkeen suhteen. Mikä tulee tällaisen nuhteen saaneelle 11244: 854 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11245: 11246: opettajalle elämänsä iltana eteen? Ei muu kuin mennä vaimonsa 11247: kanssa vaivaistaloon. Kaunis näky: kansakoulunopettaja vaivais- 11248: talossa! 11249: Täällä minun edelläni ed. Wemmelpuu jo sanoi, että se on hä- 11250: vytön hyökkäys opettajistoa kohtaan, juuri tämä sama kohta, 11251: josta täällä juttelen. Ja täällä saattaa nousta minun perästäni 11252: puhujia, jotka väittävät, ettei niitä virkoja niin viedä, ei niitä nuh- 11253: teita niin sentään anneta. Mutta minä pyydän tehdä tässä muuta- 11254: mia selityksiä ja vastata kysymykseen, kuka on oikeutettu anta- 11255: maan opettajalle nuhteet ja minkälaisista syistä voi antaa nuhteet, 11256: minkälainen tutkinto pidetään nuhteitten annettua ja minkälai- 11257: nen valitusoikeus on opettajalla, kun hän on nuhteet saanut. Nuh- 11258: teen voi antaa opettajalle neljä eri virastoa: johtokunta kokonai- 11259: suudessaan, sen esimies yksinään, sen voi antaa tarkastaja ja sen 11260: voi antaa ylihallitus. Ja kummastuttavaa, ei ole ollenkaan laki- 11261: pykälissä määritelty, minkälaisista syistä saa opettajalle nämä 11262: nuhteet antaa. Se jää kokonansa riippumaan näitten virastojen 11263: mielivallasta. Minä olen nähnyt tapauksen, että opettaja on saa- 11264: nut nuhteet siitä, että on uskaltanut ruveta sosiaalidemokraattien 11265: edustaja-ehdokkaaksi, ja on uskaltanut mennä pitämään valtiolli- 11266: sia puheita koulutyönsä jälkeen. Minkäänlaista tutkintoa ei pidetä 11267: sittenkun on nuhteet saanut, ei myöskään minkäänlaista valitus- 11268: oikeutta ole opettajalla, sen mitä on saanut saa sulattaa nahois- 11269: saan. Opettaja on kuin pieni lapsi, jota on piiskattu ja siltä on 11270: kielletty nyyhkytys tämän piiskauksen jälkeen. No, kun näin ikä- 11271: västi 'on asianlaita, kun mielivaltaisesti voidaan antaa nuhteet, 11272: eikä valittaa saa, ei mitään oikeutta valittaa, niin olisihan nyt luul- 11273: lut, että niinkin valistuneet, kun sivistysvaliokunnan porvarilli- 11274: set jäsenet ovat, eivät olisi tahtoneet säilyttää >>nuhde>-sanaa tä- 11275: hän oppivelvollisuuslakiin. Mutta ei, lämpimästi ovat puoltaneet 11276: sen pysyttämistä. Tietysti täytyy olla jotkut syyt, jotka kehot- 11277: tavat heitä pysyttämään tuota sanaa. Minun täytyy sanoa, että 11278: siinä on kahdei:Ilaisia syitä: tekosyitä ja t o d e 11 i s i a syitä. 11279: Sanotaan, että opettajat ovat niin peräti juoppoa väkeä, että ellei 11280: tällaista sanaa panna oppivelvollisuuslakiin, niin kuka takaa tä- 11281: män joukon, mitä siitä tulee, mikä sen perii. Se on ikäänkuin sulku 11282: heidän juoppoustulvallensa. Mutta onhan nY1: kieltolaki edus- 11283: kunnassa päätetty ja toivottavasti se tulee, että ei tarvitse sanaa 11284: •nuhdetta» säästää siinä opettajien juoppouden tähden. Mitä itse 11285: rikoksiin tulee, niin opettaja on rikoslain alainen, niinkuin muutkin 11286: kansalaiset. Pitäisihän rikoksiin nähden opettajalle riittämän ri- 11287: koslain säädökset. 11288: Mutta aivan toiset syyt minä tiedän tähän olevan ja ne ovat 11289: seuraavat. Opettajajoukko tämän oppivelvollisuuslain toimeen- 11290: pantua tulee nousemaan vähintään IO tuhanteen. Ja kun tämä 11291: Yleinen oppivelvollisuus. 855 11292: 11293: 11294: tällainen joukko leviää pitkin Suomen saloja, sen synkkiin korpiin, 11295: niin se on pelottavampi joukkio porvareille kuin suurin armeija 11296: pistimineen ja kuularuiskuineen. Ja jos tämä näin suuri joukkue, 11297: jos se osottautuisi köyhälistölle suopeaksi, jos se istuttaisi pieniin 11298: lapsiin vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden käsitteitä, niin 11299: meidän etuoikeutettujen luokkien asema olisi tuossa tuokiossa 11300: mennyt, mutta sitäpä he eivät salli. Heidän täytyy kaikin voimin 11301: koettaa että tuo IO-tuhansinen joukko pysyisi heidän puo- 11302: lellaan. Ja sitä varten he ovat vaatineet palkan korotusta, tarjon- 11303: neet omenaa, sitä varten ne tahtovat myös sanan »nuhteem säi- 11304: lyttämistä, että olisi vitsa myös toisella puolen ja näin omenan ja 11305: vitsan välillä vieden tätä Io-tuhantista joukkoa säilyttäisivät siinä 11306: itselleen oivap. agitaattorilauman. 11307: Mutta nämät samat porvarit eivät tule ajatelleeksi, että he täten 11308: turmelevat kaikki opettajat moraalisesti. Täällähän tarkastaja 11309: Järvinen kirjoittaa, että ainoastaan matelijaluonteet ja onnenon- 11310: kijat voivat säilyttää asemansa sellaisessa pyörteessä. Ja ilman 11311: oikeutta, niinkuin sanoin, ne turmeltuvat moraalisesti, ja kun sel- 11312: lainen opettajajoukkio, jonka leipänsä tähden täytyy teeskennellä 11313: kun se on Suomen lasten opettajana, minkälaiseksi tulee se nouseva 11314: polvi, jota tällaiset opettajat opettavat. 11315: Kyllä puolestani toivoisin sitä, että Suomen valistunut eduskunta 11316: ei asettaisi opettajia tällaiseen eri asemaan kuin muita Suomen kan- 11317: salaisia, vaan katselisi heitä vapaina kansalaisina, että he vapaasti 11318: saisivat mieH.piteensä pitää, eikä tarvitsisi heidän alentua teesken- 11319: telijöiksi. 11320: Mitä uskontokysymykseen tulee, josta täällä niin tavattoman 11321: paljon on solvailtu sosialidemokratiaa, niin ehkäpä siitä vielä 11322: saan lausua erittäin mielipiteeni. 11323: 11324: Ed. L a t v a : Tämän illan keskustelu on osoittanut, että vaik- 11325: kakin kaikissa ryhmissä tuntuu olevan yleisenä mielipiteenä, että 11326: oppivelvollisuus olisi aikaansaatava ja saatava mitä pikimmin, ei 11327: kuitenkaan eri ryhmissä olla täydellisesti selvillä kaikista yksityis- 11328: kohdista. Ja täytyykin myöntää, että oppivelvollisuuden käy- 11329: tännössä toteuttaminen ei olekaan niin helppo asia kuin sivultapäin 11330: katsoen luulisi. Siinä on otettava huomioon ei ainoastaan puh- 11331: taasti sivistykselliset ja kouluammatilliset seikat, vaan myöskin 11332: kustannuksien puoli, ja tämä viimemainittu ei suinkaan ole vähin 11333: vaikuttava tekijä asiassa. En tahdo tässä nyt ruveta esittelemään 11334: mielipiteitäni erilaisista koulumuodoista, erilaisista järjestelmistä. 11335: Tahdon vain lyhyesti ilmoittaa olevani sillä kannalla, että mieluum- 11336: min olisi tyydyttävä vähemmänkin täydelliseen koulumuotoon, kuin 11337: että asia saisi raueta suurten kustannusten pelon vuoksi. 11338: Sitte minun täytyy tunnustaa, että minulla on suuria epäilyksiä 11339: 856 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11340: 11341: 11342: siitä, olisiko oikeaan osattu, jos muodostettaisiin, kuten sivistys- 11343: valiokunta ehdottaa, erityinen huonosti palkattu alkeisopettajien 11344: luokka. Olen sitä mieltä, että valiokunnan ehdottarualla palkalla 11345: nuo opettajat, olkootpa vaikka naisiakin, eivät tule toimeen kunnolli- 11346: sesti. Voidaan kyllä väittää, että kyllähän silläkin palkalla elää, 11347: kyllähän sillä ravintonsa ja vaatteensa saa. Mutta opettajalla, 11348: olkoonpa vaikka alkeisopettajakin, on muunkinlaisia tarpeita kuin 11349: vaan ruoan ja vaatteen tarve. Hänellä on myös henkisiä tarpeita 11350: ja niiden täyttäminen vaatii niinikään aineellisia varoja. Ja ellei 11351: opettaja, alkeisopettajakin, ole tilaisuudessa henkeänsä ravitsemaan, 11352: niin hän tulee sangen pian toimeensa kykenemättömäksi. Niinikään 11353: olen sitä mieltä, että laajennetun alemman kansakoulun opetta- 11354: jiksi, jos nimittäin tuo koulumuoto, jota en pidä onnistuneena. 11355: käytäntöön tulisi, olisi ehdottomasti asetettava ylemmän kansakoulun 11356: opettajan ammattisivistyksen saaneita henkilöitä, kuten ehdotetaan 11357: kolmannessa vastalauseessa. Tuo koulumuoto tulisi nimittäin 11358: olemaan niin vaikea johtaa, ettei siihen kentiesi pystyisi niin vaiUi- 11359: naisen valmistuksen saaneet opettajat kuin valiokunta ehdottaa. 11360: Mietintöön liitetyssä kolmannessa vastalauseessa, jonka ovat 11361: allekirjoittaneet valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, tehdään 11362: ankaria syytöksiä Suomen kansakoululaitosta ja sen opettajistoa 11363: vastaan. Näitä syytöksiä on täällä .jo vastustettu, mutta tahdon 11364: kuitenkin vielä muutamissa suhteissa niihin kosketella. Niinpä m. m. 11365: sanotaan tuossa vastalauseessa, että »kansakoulusta on tehty ylem- 11366: pien luokkien luokkaetujen palvelija>>. Mikäli minä tunnen asiaa, 11367: ei tämä väitös pidä paikkaansa. Alunpitäen on kansakoululaitok- 11368: semme suunniteltu yleiseksi, se on koko kansaamme eikä vain 11369: erinäisiä luokkia varten. Tämä periaate lausutaan ilmi siinä 19 11370: päivänä huhtikuuta 1858 annetussa julistuskirjassa, jolla kansan- 11371: opetuksemme perustukset laskettiin. Ja tätä periaatetta yhä vieläkin 11372: kansakoulumme toiutinnassaan noudattaa. Jos siinä suhteessa jotkut,, 11373: yksityiset ovat poikkeuksellisesti menetelleet, ovat tehneet kansa- 11374: koulun laukkaetujen palvelijaksi, niin he ei:vät ole menetelleet 11375: kansakoulun yleisen periaatteen mukaisesti, eikä myöskään kansa- 11376: kouluopettajisto kokonaisuudessaan sellaista menettelyä hyväksy. 11377: Myöskin moititaan, että kansakoulussa historian opetuksessa 11378: esitetään sotatapahtumia. Myönnettävä on, että täällä kuten muual- 11379: lakin entisaikoina sotatapahtumia liian paljon opetettiin, mutta se 11380: oli aikakauden henki, se oli aikakauden katsantokanta, joka sellaista 11381: vaati. Ja kansakoulumme, niinkuin yleensä kansakoulu kaikissa 11382: maissa, on sellainen laitos, että se seuraa kansan yleistä ajatuskantaa. 11383: Kansan yleinen kehitys siinä aina ilmenee ja kuvastuu. Nykyään 11384: ajatellaan historian opetuksen sisällöstä toisin, yleinen mielipide 11385: on siinä toisella kannalla kuin ennen. Ja niin onkin nykyään menet- 11386: telytapa kansakoulussamme myöskin muuttunut. Nykyään pyritään 11387: Yleinen oppivelvollisuus. 857 11388: 11389: historian opetusta tässä suhteessa uudistamaan ja juuri siihen 11390: suuntaan kuin vastalauseen tekijätkin tarkoittanevat. Siinä suunni- 11391: telmassa Suomen kansakoulun oppi- ja lukukirjoja varten, jonka 11392: sitä tarkoitusta varten asetettu komitea on laatinut, lausutaan esim. 11393: historian opetuksesta, että sen »erityisenä tarkoituksena on tehdä 11394: oppilaille selväksi; miten ihmiskunta yleensä ja erittäin oma kansa 11395: on nykyiselle asteelle kehittynyt. Ainakin ne suuret aatevirtaukset, 11396: jotka aikakausien kehitykselle ovat suuntaa antaneet, olisivat 11397: saatavat mahdollisimman selvästi esille.>> Tässä siis viitataan se 11398: suunta, joka historian opetukselle olisi annettava, vaaditaan että 11399: siinä olisi etusijaan otettava juuri sivistyksellinen ja taloudellinen 11400: historia. Samaan suuntaan käyvät opettajienkin harrastukset ja 11401: toimenpiteet. Kokouksissaan he ovat yksimielisesti päättäneet, 11402: että kansakoulun historian opetuksessa olisivat sotatapahtumat 11403: mahdollisimman vähään supistettavat ja sensijaan pääpaino pantava 11404: taloudelliseen- ja sivistyshistoriaan. Voisin täällä lukea useammankin 11405: kokouksen tämän suuntaisia päätöksiä, mutta en tahdo eduskunnan 11406: aikaa vaivata tähän. Näiden periaatt€iden mukaan ovatkin laaditut 11407: useimmat nykyään jotenkin yleisesti käytännössä olevat historian 11408: oppikirjat. Ja mikäli tiedän, tapahtuu myöskin historian opetus 11409: kansakouluissa tämän periaatteen mukaan, ainakin niissä kou- 11410: luissa, joissa on aikaansa seuraavat opettajat. En mene väittämään, 11411: ettei vieläkin löytyisi opettajia, jotka eivät ole aikaansa seuraneet, 11412: jotka vielä pitävät kiinni tuosta vanhasta menettelytavasta ja ken- 11413: ties käyttävät vielä niitä vanhanaikuisia, entisaikaisen katsanto- 11414: kannan mukaan laadittuja oppikirjoja. 11415: Mitä sitte tulee uskonnonopetuksen asemaan kansakouluissa, 11416: on se niin laajaperäinen kysymys, että se tämän lain yhteydessä 11417: on jätettävä koskettelematta. Se kuuluu, kuten valiokuntakin lausuu, 11418: uskonnon vapautta koskevan lainsäädännön piiriin ja olisi siis sen 11419: yhteydessä ratkaistava. Sitä paitsi ei yleinen mielipide suinkaan 11420: ole läheskään yksimielisesti uskonnonopetuksen koulusta poista- 11421: misen kannalla. Päinvastoin saattaa pitää varmana, että suurin 11422: osa Suomen kansaa vaatii sen pysyttämistä. Minä puolestani olen 11423: siitä vähäisestä kokemuksesta mikä minulla on kansakoulualalla, 11424: tullut siihen vakaumukseen, että uskonnonopetus olisi säilytettävä 11425: koulussa. 11426: Niinikään sanotaan vastalauseessa, että »kansakoulunopettajat 11427: ovat huonon taloudellisen asemansa vuoksi ja säilyttääkseen vir- 11428: kansa pakotetut pysymään vallassa olevien luokkien suosiossa.• 11429: Tämä sisältää syytöksen, että Suomen kansakoulunopettajat olisivat 11430: muka selkärangatonta joukkoa, jotka aineellisten etujen vuoksi 11431: olisivat valmiit tekemään mitä hyvänsä, suostuvaiset mihin hyvänsä. 11432: Niin huonosti ei kuitenkaan liene asianlaita, ei ainakaan yleisesti. 11433: Jos todella asianlaita niin huonosti olisi, ei kannattaisi silloin aja- 11434: 858 Istunto 6 p lokakuuta 1908. 11435: 11436: 11437: tella kansakoulumme pakolliseksi tekemistä. Suomen kansan opetta- 11438: jistossa kyllä löytyy, niinkuin kaikissa muissakin ihmisissä, monen- 11439: laisia: on itsenäisiä, jos epäitsenäisiäkin, hyviä ja huonoja luonteita. 11440: 1\IIitään erityistä valiojoukkoa me emme ole emmekä pyydäkään olla. 11441: Mutta useimmat Suomen kansan opettajista, uskallan sen heidän 11442: kunniakseen sanoa, ovat ihmisiä, jotka vapaasta tahdostaan ja 11443: omantuntonsa vaatimuksesta koettavat tunnollisesti ja rehellisesti 11444: täyttää tehtävänsä ja tehdä sen, minkä katsovat oikeaksi, eivätkä 11445: vakaumuksestaan luovu väkivallankaan pakosta. 11446: Muuten olen vastalauseen tekijäin kanssa yhtä mieltä siinä, että 11447: kansakoulunopettajain taloudellinen asema yhä vieläkin on huono 11448: ja kaipaa korjausta. Niinikään on opettajain oikeudellinen asema 11449: epävarma. Se myöskin täytyisi saada vakautetuksi. Mutta nehän 11450: asiat eivät nyt kuulu tähän. Ihmettelen muuten, että kolmannen 11451: vastalauseen alleke).drjoittajat, jotka tunnustavat, että opettajain 11452: taloudellinen asema on heikko, tahtovat luoda uuden opettajaluokan, 11453: joka tulisi olemaan vieläkin paljoa heikommassa taloudellisessa 11454: asemassa kuin nykyinen kansakoulunopettajisto. 11455: Erityisesti tahdon vielä ilmoittaa, että kannatan ensimäistä vasta- 11456: lausetta oppivelvollisuuslain IO §:n 2 kappaleen suhteen. 11457: 11458: Ed. A r o k a 11 i o: Sivistysvaliokunnan mietintöä vastaan teh- 11459: dyistä lausunnoista päättäen tulee tämä valiokunnan mietintö 11460: ja siinä ehdotettu oppivelvollisuuslaki saavuttamaan suurinta 11461: vastustusta, mikäli huomaan, porvarilliselta taholta. Ja kuitenkin 11462: tämä oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin se mietinnössä esitetään 11463: on melkein samanlainen kuin se ehdotus ann. esitykseksi, jonka se- 11464: naatti on laatinut niiden valmistavien töiden jälkeen, jotka on teh- 11465: nyt oppivelvollisuuskomitea ja alkuopetuskomitea. 11466: Mikäli tästä keskustelusta voi päättää, ei ole suurta toivoa siitä, 11467: että oppivelvollisuuslaki saataisiin aikaan. Ja jos vastedeskin pää- 11468: paino pannaan tätä asiaa arvostellessa taloudelliseen puoleen, ei 11469: ole luultavaa, että oppivelvollisuuslaki piankaan tässä maassa 11470: saadaan. Sillä tällainen kysymys tulee ennen kaikkea vaatimaan 11471: hyvin suuria taloudellisia uhrauksia ja .jos niitä käydään pelkää- 11472: mään, niin oppivelvollisuuslaki jää säätämättä. Täällä meidän 11473: maassamme on tuskin paljon niitä kuntia, joissa ensimäiset kansa- 11474: koulut olisivat perustetut ilman hyvinkin suurta vastustusta, ja 11475: vastustus koulujen perustamiseen on tullut enemmän parempiosais- 11476: ten kuin vähävaraisten puolelta. Jokainen, joka on ollut näiden 11477: asiain kanssa tekemisessä, voipi tämän todistaa. Tänäkin päivänä 11478: on vielä seutuja, joissa syntyy suuri vastustus kansakoulun pe- 11479: rustamista vastaan. Kun jollakin syrjäkulmalla kansalaiset pyytä- 11480: vät itsellensä uutta kansakoulua, silloin parempiosaiset ja varsin- 11481: kin ne, jotka jo ovat nauttimassa kansakoulun eduista, asettuvat 11482: Yleinen oppivelvollisuus. 859 11483: 11484: 11485: vastarintaan ja kansakoulu jää perustamatta tai varsin suurella 11486: vaikeudella saadaan syntymään. Se on tänäkin päivänä laita mo- 11487: nessa valistuneessakin kunnassa. Valiokunta sentähden sanoo var- 11488: sin oikein mietintönsä sivulla 2: ~Kansakoululaitoksen kehitys nii- 11489: den yli neljän vuosikymmenen aikana, jotka 'Ovat kuluneet kansa- 11490: koululaitoksen perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei sitä 11491: Suomessa vapaaehtoisuuden tietä ainakaan pitkiin aikoihin viedä 11492: perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien sivistys- 11493: kansojen ollut turvauduttava.» 11494: Täällä on monasti useissa puheissa, viimeksi kunnallisreformi- 11495: kysymystä käsiteltäessä esilletuotu, että meidän kansamme ei ole 11496: kypsynyt vastaanottamaan niin laajakantoisia reformeja kuin täällä 11497: esitetään ja on sanottu, että se on sitten vasta mahdollista, kun 11498: kansan yleinen sivistys kohoaa. Oudolta tuntuu sentähden, aina- 11499: kin minusta, että nyt samalta taholta tahdotaan vastustaa, niin- 11500: kuin täällä tänään on tehty, oppivelvollisuuden toimeenpanemista 11501: siihen suuntaan kuin valiokunta on ehdottanut. Sillä vaikka ne 11502: muutosehdotukset, jotka ovat tehdyt, eivät tosin tarkoita oppivel- 11503: vollisuuden vastustamista, vievät ne kuitenkin käytännössä samaan 11504: tulokseen. Eihän nimittäin toki ole otaksuttavaa, että eduskun- 11505: nassa saataisiin aikaan oppivelvollisuuslaki sen oppivelvollisuus- 11506: komitean enemmistön käsityksen mukaan, jota sivistysvaliokun- 11507: nan mietinnön vastustajat ovat kannattanneet. Ei ole otaksutta- 11508: vaa että täällä kannatettaisiin sellaista mielipidettä niin yleisesti, 11509: että tämmöinen laki saataisiin voimaan, sillä valiokunta arvostelee 11510: syyllä tätä oppivelvollisuuskomitean enemmistön mietintöä sel- 11511: laiseksi, ~että se tuntuvasti heikontaa kansakouluopetusta nyky- 11512: sestäänkin.~ Ei tosin ole sillä sanottu, että tämä valiokunnan arvos- 11513: telu olisi ainoa oikea, mutta valiokunnan arvostelun puolella ovat 11514: kuitenkin pedagoogisesti sivistyneet opettajat, varsinaiset peda- 11515: googit melkein kaikki koko tässä maassa. Ja kansakouluasetuksia 11516: yhtä vähän kuin muitakaan kouluasetuksia voidaan otaksua syn- 11517: tyvän, ellei myöskin pedagooginen auktoriteettikunta ole jossa- 11518: kin määrin asian puolella. Minä siis luulen, että vaikkakin ne, jotka 11519: ovat asettuneet oppivelvollisuuskomitean enemmistön kannalle, 11520: eivät tarkoitakaan vastustaa oppivelvollisuutta, heidän ehdotuk- 11521: sensa, jos se saavuttaisi suurempaa kannatusta, veisi siihen loppu- 11522: tulokseen, ettemme saa oppivelvollisuuslakia. 11523: Eräät puhujat ovat jo huomauttaneet, kuinka suuresta merki- 11524: tyksestä on että valiokunta on erityisempään huomioonsa ottanut 11525: alemman kansakoulun. Ja valiokunta onkin mielestäni painavilla 11526: syillä puoltanut alemman kansakoulun merkitystä ja arvoa. Va- 11527: liokunta sanoo sivulla 7: •Kansakoululaitoksen kehittymistä harras- 11528: tavissa piireissä» - tässä on huomattava sanat: »kehittymistä h a r- 11529: r a s t a v i s s a piireissä• - •onkin täydellä syyllä pidetty alku~ 11530: 860 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11531: 11532: opetuksen uudelleen järjestämistä miltei ensimmäisenä ja 11533: t ä r k ei m p ä n ä tehtävänä kansanopetuksen parantamiseksi. 11534: On pidetty välttämättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka 11535: pystyy antamaan riittävät tiedot ylempään kansakouluun siirty- 11536: mistä varten. Tämä tarkotusperä silmämääränä on oltu sitä mieltä, 11537: että alkuopetuksen tulee muodostaa osan yhteiseen päämäärään 11538: tähtäävää kansanopetusta. On senvuoksi näyttänyt välttämättö- 11539: mältä, että sanottu opetus järjestetään elimelliseen yhteyteen ylem- 11540: män kansakouluopetuksen kanssa ja tehdään se kuunailiseksi ope- 11541: tustoimeksi.>> 11542: Lähes 30 vuotta olen ollut tekemisissä alemman kansakoulu- 11543: opetuksen kanssa ja tutkinut kansan lapsia sisäluvussa ja tavaami- 11544: sessa. Ja kokemuksesta voin todistaa, että ylempi kansakoulu ei 11545: ole vastannut, eikä tule vastaamaan tarkotustaan, ellei sillä ole 11546: pohjana hyvin järjestetty alempi kansakoulu. 11547: I894 vuoden valtiopäivillä tein pappis-säädyssä ehdotuksen 11548: alemman kansakoulun järjestämisestä ja että tehtäisiin pakolliseksi 11549: sen opetuksen hankkiminen, mikä näin järjestetyissä alemmissa 11550: kansakouluissa annetaan, kuin myöskin · kunnallisten alempien 11551: kansakoulujen perustamisesta. Kun nyt sentähden mietinnössä 11552: näen esitettynä saman aatteen vielä paremmin kehitettynä, ila- 11553: huttaa se minua suuresti, koska olen vakuutettu siitä, että jos tämä 11554: alempi kansakoulu todella järjestetään hyväksi omilla opettajilla, 11555: niin yleinen sivistyskanta Suomessa ehdottomasti kohoaa. Nämä 11556: alemmat kansakoulut tulevat myös välikappaleeksi kohottamaan 11557: ylempää kansakoulua. Sillä sanottakoon näistä alempien kansakou- 11558: lujen opettajien vähemmästä ammattisivistyksestä mitä tahansa, 11559: niin vakuutukseni on, että pienemmänkin seminaarin läpikäyneet 11560: henkilöt, jotka ovat varta vasten valmistetut alempaa kansakoulua 11561: varten, kykenevät niitä hyvinkin hoitamaan. Kirkollisissa kierto- 11562: kouluissa nuo huonosti palkatut opettajattaret, jotka ovat saaneet 11563: ainoastaan 300 a 400 markkaa palkkaa ja jotka ovat toimineet mitä 11564: epäedullisimmissa oloissa ja ilman opetusvälineitä, ovat suhteelli- 11565: sesti tehneet suuren palveluksen alemman sivistyksen levittämiseksi 11566: maassamme. Jos nyt alempi kansakoulu järjestetään niin, että 11567: opettajalla on oma asunto, omat opetushuoneet ja omat opetusväli- 11568: neet, niinkuin valiokunnan mietinnössä esitetään, niin ol.en vakuu- 11569: tettu siitä ja kokemus tulee sen myös osoittamaan, että näistä aiem- 11570: mista kansakouluista, jos kohta niiden opettajalla onkin alempi 11571: ammattisivistys ja huonompi palkka, tulee hyvä pohjakoulu ylem- 11572: mälle kansakoululle. 11573: Pääasiana tässä kysymyksessä on se, ei kuinka paljon nämä 11574: koulut maksavat eli kuinka paljon oppivelvollisuus toimeenpan- 11575: tuna tulee maksamaan, vaan pääasia on, täyttävätkö koulut tar- 11576: koituksensa. Minun ymmärtääkseni siinä senaatin tekemässä eh- 11577: Yleinen oppivelvollisuus. 861 11578: 11579: 11580: dotuksessa armolliseksi esitykseksi, johon sivistysvaliokunta nyt 11581: on yhtynyt, niinkuin sivistysvaliokunta myöskin viimeisillä valtio- 11582: päivillä siihen yhtyi, ovat nämä ~olemmat puolet otettu huomioon. 11583: Siinä on koetettu vähentää menot ~nahdollisimman vähään ja sa- 11584: malla on myöskin pidetty silmällä, että nämä koulut, sekä alempi 11585: että ylempi kansakoulu, todellakin tulisivat sellaisiksi kouluiksi, 11586: joiden kautta yleinen sivistysmäärä maassa kohotettaisiin. 11587: Täällä on kyllä moitittu sivistysvaliokunnan mietintöä ja siinä 11588: esitettyä oppivelvollisuuslakia. Minä en kuitenkaan tahdo käydä 11589: sitä sen yksityiskohdissa puolustamaan. Olen huomannut, että si- 11590: vistysvaliokunnan puheenjohtaja professori Soininen kuin myöskin 11591: valiokunnan jäsen tohtori Rosenqvist ovat pyytäneet puheenvuoroa ja 11592: minä otaksun, että he paremmin kuin minä voisin sen tehdä, puo- 11593: lustavat heidän ehdottaruaansa oppivelvollisuuslakia. 11594: Vaikka perusteluihin nähden kenties olisi jotakin jossakin suh- 11595: teessa sanottavaa (niinkuin esim. puolustuksessa uskonnonopetuk- 11596: sen säilyttämisen tarpeellisuudesta, joka tapahtuu mielestäni enem- 11597: män teknillisistä kuin asiallisista syistä), niin kuitenkin perustelut 11598: minun mielestäni ovat yleensä hyvät, niinkuin lakiehdotuskin tyy- 11599: dyttävä. Minä puolestani toivoisin, että tämä asia julistettaisiin 11600: kiireelliseksi, ja että ennen kaikkea tässä päästäisiin päätökseen, 11601: vaan siihen en näe mitään mahdollisuuksia ja pelkään, että voi 11602: tulla se aika, ettei eduskunta ole tilaisuudessakaan tästä kohta- 11603: kaan päättämään, sillä minä luulen, että ne, jotka eivät suo tälle 11604: maalle kaikkea hyvää, kaikkein vähin suovat, että yleinen oppi- 11605: velvollisuus tässä maassa pannaan toimeen. Sekin ehdotus armol- 11606: liseksi esitykseksi, jonka senaatti on tehnyt, on häipynyt matkoil- 11607: leen vieraassa maassa. 11608: Minä toivoisin, että tätä kysymystä käsitellessä ei takerruttaisi 11609: turhiin taloudellisiin kysymyksiin ja ettei tehtäisi taloudellisia es- 11610: teitä, joita ei välttämättömästi tarvitsisi tehdä. Minä tahtoisin, 11611: että jokainen pitäisi tämän asian niin kalliina, että omasta puolestaan 11612: tahtoisi edistää tämän lain syntymistä. Tietysti ehdotetussa laissa 11613: vielä voidaan korjauksia tehdä, ja suuri valiokunta kai ei olekaan 11614: niitä tekemättä, mutta soisin, että eduskunta olisi suopea tälle 11615: ehdotukselle. 11616: Sweitsin kansakouluissa käytetyssä, yhteiskuntaoppia käsit- 11617: televässä oppikirjassa jonka on kirjoittanut eräs sen maan presi- 11618: denteistä, joka aikoinaan oli kansakoulunopettajana, on »mottona» 11619: nämä sanat: »Kansanvaltaisuus ilman valistusta on maan vitsaus.» 11620: 11621: Ed. Laine: Yhdyn pääasiallisesti siihen, mitä edustajat Wuori- 11622: maa, Pennanen, Kallio ja muutamat muut ovat täällä tässä asiassa 11623: valiokunnan mietintöä vastaan lausuneet. Samoin myöskin siihen 11624: mitä eritoten ed. Pennanen ja Kallio ovat lausuneet ed. Kareksen 11625: 862 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11626: 11627: 11628: lausuntoa vastaan. Herättänee ihmettelyä, että maalaisena en ole 11629: valmis ottamaan vastaan kaikkea sitä hyvää, jota valiokunta tässä 11630: anteliaasti meille tarjoo. Ja ed. Kares on jo rohjennut mennäkin niin 11631: pitkälle tässä, että hän on leimannut kaikki ne, jotka rohkenevat 11632: olla toista mieltä kuin valiokunta, etteivät he muka käsittäisi näistä 11633: asioista yhtään mitään, ei sitä, mitä nykyinen sukupolvi on velkapää. 11634: tekemään nousevan sukupolven hyväksi. Tuommoinen väite tuntuu 11635: ikävältä, kun maaseutulaisena olen koettanut itselleni selvittää,. 11636: onko maanviljelystalous maassamme jo siksi kehittynyt tai voi- 11637: daanko sen kymmenen tai viidentoista vuoden päästä edellyttää 11638: olevan siihen määrään kehittynyt, että se voipi kestää kaikki ne 11639: rasitukset, joita aikamme suuret yhteiskuntaolojen uudistukset kan- 11640: salaisille tässä maassa tulevat asettamaan; kun tietää kuinka hitaasti 11641: edistyy maan viljelysarvon kohoaminen, sen satomäärän suurene- 11642: minen, kun kokemuksen kautta siitä itse vakiintuneena tietää, että 11643: kymmertvuotiskausi tässä suhteessa merkitsee odottamattoman vä- 11644: hän; kun tietää että maanviljelyksen tarkoitustaan vastaavalle kan- 11645: nalle kehitttymiselle, sille asteelle, niihin viljelyssuhteisiin joutumi- 11646: selle, missä voidaan ja ollaan oikeutettuja vaatimaan maanviljeli- 11647: jöiltä kestävyyttä kantamaan yhteiskunnan raskaintakin verotus- 11648: taakkaa, on vielä nykyään pahimpana esteenä m. m. meidän onnet- 11649: toman kurjat maanjaot, kun aivan viimeisien vuosikymmenien aika- 11650: nakin toimitetuista maanjaoista vain aniharvat voidaan pitää edes 11651: alhaisia vaatimuksia täyttävänä; kun ottaa huomioon, että maaseu- 11652: dulla vasta viimeisinä vuosina ja toisin paikoin paraimmillaan jär- 11653: jestetään kansakouluoloja koulupakkosäännösten mukaisiksi ja että 11654: nämä toimet ovat sangen tuntuv.asti kohottaneet kunnallista vero- 11655: tustaakkaa, joka taakka kansakoulurakennusten suurten kuoletus- 11656: lainojen tähden ei tule pariin kolmeen vuosikymmeneen huojentu- 11657: maan; kun tietää oman kokemuksensa perustuksella, kuinka suuresti 11658: rasittavat sekä valtion että kunnalliset verot y. m. rasitukset jo· 11659: nykyisinkin ovat maata viljelevän väestön kannettavina, - nehän 11660: nousevat kunnallistaksoituksen alaiseksi arvioidusta vuositulosta 11661: noin I5 a 20 °/o:iin, jopa moniaalla sen ylikin, niissäkin kunnissa, 11662: joissa maanviljelystuotteet taksoitetaan verrattain ankarasti. Tähän 11663: lisäksi tulevat vielä monet muut maataloutta rasittavat kustannuk- 11664: set. Ja mitä onkaan sitte meidän maanviljelijäin vuodentulon var- 11665: muus verrattuna esim. virkamiesasemassa eläjiin. Jo yksi ainut 11666: hallayö ja lisäksi moni muu vaurio voipi vielä nykyisinkin saattaa 11667: lukemattoman joukon maanviljelyksestä eläviä mitä tukalimpaan 11668: taloudelliseen ahdinkotilaan, ei ainoastaan niillä seuduilla, jotka 11669: valiokunta on poikkeusasemaan asettanut, vaan kauttaaltaan maas- 11670: samme. Eivätkä maaseudun rasitukset supistu vielä tähän. Onhan 11671: maaseudun täytynyt kaupunkien hyväksi uhrata vuosittain mel- 11672: koinen määrä väestöstään ja etupäässä työvoimaisinta väestöään,. 11673: Yleinen oppivelvollisuus. 863 11674: 11675: 11676: väestöä, jonka hyväksi se vasta paraiksi on ennättänyt uhrauksia 11677: tehdä m. m. kansakoulukäynnin muodossa. Mutta kaupungit saavat 11678: nauttia hedelmät. Onhan esim. tämän pääkaupungin väkiluku kas- 11679: vanut vuosittain noin5 °/o:lla, kun sitä vastoin monen m. m. Uuden- 11680: maan maaseurakunnan tuskin nimeksi, jopa vähentynytkin. Ed. 11681: Kares on väittänyt, että syyt tähän kaupunkiin siirtoon olisivat 11682: siinä, että muka kaupungeista saadaan parempaa kansakouluope- 11683: tusta, kuin mitä maaseudulla voidaan tarjota. Jos hän tämän on 11684: sanonut täydestä vakaumuksesta, täytyy minun suuresti ihmetellä, 11685: kuinka peräti pintapuolisesti hän maaseutuoloja tuntee ja kuinka 11686: sanomattoman heikko hänen havaintokykynsä tähän tarkoituk- 11687: seen on. 11688: Kun selvitettyäni itselleni sen, mitä edellä olen sanonut, olen 11689: lukenut valiokunnan mietinnön, on se synnyttänyt minussa sangen 11690: huolestuttavia ajatuksia. Minä kyllä ymmärrän sitä hyvää harras- 11691: tusta, joka tässä mietinnössä toiselta puolen kansaamme kohtaan 11692: huokuu ja minä täydestä vakaumuksestani soisin, että me voisimme 11693: vieläkin pitemmälle mennä. Mutta tässä täytyy sittekin, ja ennen 11694: kaikkea, ottaa huomioon myöskin maamme ja eritoten maaseudun 11695: taloudellinen kykeneväisyys. On kyllä innostavaa ja olisihan se 11696: suuremmoistakin, jos voisimme kaikessa kulkea tasossa Europan 11697: stiurten kulttuurikansojen kanssa tahi mikseikäs ajaa vähän ohit- 11698: sekin heistä. Mutta kun kansallamme nyt kerran on se paha vika, 11699: että meidän varallisuutemme heihin verraten on niin kovin heikko, 11700: niin ei auttane muissakaan suhteissa pyrkiä heidän rinnalleen kil- 11701: pailemaan, vaan täytyy pyrkiä eteenpäin hitaammin ja voimiemme 11702: mukaisesti. Ja jos tämä olisi ainoa suuria varoja kysyvä yritys, 11703: voisi kyllä suurempia suunnitelmia pitää mahdollisena, mutta kun 11704: samaan aikaan tullaan kysymään-kansaltamme varoja niin moneen 11705: muuhun yhtä tärkeään uudistukseen, on mielestäni täysi syy asettua 11706: tässäkin asiassa varovaisemmalle kannalle. 11707: Mitä sitte niihin velvollisuuksiin tulee, joita voidaan asettaa nykyi- 11708: selle maalaisväestölle, jonka velvollisuus on huolehtia siitä, että 11709: tulevat sukupolvet saavat riittävän alkuopetuksen kyetäkseen kes- 11710: tämään aikalaistensa taloudellista kamppailua, niin on muistettava, 11711: ettei nykyiseltä sukupolveltakaan saa kaikkea vaatia. Eihän heistä 11712: suurin prosenttimäärä ole saanut minkäänlaatuista koulusivistystä 11713: ja lähes sama on asiantila vielä niittenkin suhteen, joidenka oma 11714: jalka on pöydän alla IS tai 20 vuoden päästä. Mielestäni on läheisen 11715: tulevaisuuden tehtäväksi laskettu kyllin raskas suoritus, jos vaan 11716: koulukomitean ehdotuksen mukainen oppipakko tulee hyväksytyksi. 11717: Eikä valiokunnan vakuutukset sen heikkoudesta ole ainakaan minuun 11718: saaneet näitä käsitteitä vakiintumaan, vaan päinvastoin. Käsittääk- 11719: seni tulee tällä kertaa kohdistaa pääpaino siihen, ettei yksikään 11720: lapsi vanhempien saarnattomuuden tai välinpitämättömyyden täh- 11721: 864 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11722: 11723: 11724: dentarvitse jäädä ilman sitä alkuopetusta, jota nyt jo osa kansamme 11725: lapsista nauttii ja on aikoja saanut nauttia. Pääasiallisesti juuri 11726: vain tämä on oleva nykyajan tehtävä ja vielä tässäkin suhteessa on 11727: tyystin harkittava, mitä maan varallisuus kestää ja miten tämä on 11728: käytännöllisimmin toteutettavissa. 11729: Olen lausunut käsitykseni pääasiallisesti maata viljelevän väes- 11730: tön - torpparit siihen luettuina - taloudellista asemaa huomioon 11731: ottaen, mutta käsittääkseni voipi sen hyvällä syyllä kohdistaa maa- 11732: seutuväestöön yleensä. 11733: Mielestäni liian paljon puhutaan valtion rahakirstuista, aivan 11734: kuin jostakin yliluonnollisesta olemuksesta, jonka varat ovat aivan 11735: loppumattomia ja joiden käyttämisestä ei tarvitse ollenkaan huo- 11736: lehtia. Niinpä valiokuntakin lupaa kunnille suuria summia, osittain 11737: lahjana, osittain lainana. Mutta me maaseutulaiset, me tunnemme 11738: jo, mitä on olla velassa, käsitämme jo senkin, että lahja tulee kai- 11739: kista kaunistelemisista huolimatta lähtemään kansan omasta kuk- 11740: karosta. Sentähden on kaikessa, niinpä kansakoulujen järjestämi- 11741: sessäkin, tyystin harkittava myös asian rahallinen puoli. 11742: 11743: Ed. M a 1 m i v a a r a: Minä olen joutunut siihen ikävään ase- 11744: maan, että kaikki mitä olen aikonut tässä asiassa lausua, on jo tullut 11745: monin kerroin sanotuksi, ja tuntuu ikävältä ruveta kertomaan, mitä 11746: eduskunta jo ennen on kuullut. Mutta minulla on se tunne, että asia, 11747: joka nyt on kysymyksessä, vaatii jonkunlaista tunnustusta minunkin 11748: puoleltani, ja sentähden koetan lyhykäisyydessä tuoda julki, mitä 11749: mielessäni siihen nähden pyörii. 11750: Huolimatta ed. Kareksen innokkaista puolustuksista en ole pääs- 11751: syt vakuutetuksi siitä, että valiokunta olisi osannut oikeaan siinä 11752: lakiehdotuksessa, minkä se on oppivelvollisuudesta laatinut alem- 11753: piin kansakouluihin nähden. Minusta näyttää aivan tarpeettomalta 11754: luoda uutta opettajakuntaa näitä oppilaitoksia varten, jolla opettaja- 11755: kunnalla on ainoastaan kahtena vuonna saavutettu opettajasivis- 11756: tys. Minä olen niiden kannalla, jotka pitävät parempana, että kan- 11757: sakoulun 4-vuotisen seminaarin suorittaneet opettajat hoitavat myös 11758: alkeisopetusta pientenlasten kouluissa, ja minuun vastasi aivan oike- 11759: alta sana, jonka ed. Wichmann jo täällä lausui, että tämä alkeisope- 11760: tus kysyy opettajakykyä usein vielä enemmän kuin myöhempi ope- 11761: tus sitä kysyykään. 11762: r6 §:n viimeiseen momenttiin nähden olen toisen vastalauseen 11763: allekirjoittajan kannalla. Minusta tuntuu tarpeettomalta hyvän- 11764: tahtoisuudelta valiokunnan puolelta jakaa kirjoja ja koulutarpeita 11765: ilmaiseksi myöskin täysivaraisten lapsille, koska täysivaraiset kui- 11766: tenkin joka tapauksessa tulevat ne maksamaan. 11767: Sitten on eräs seikka, jonka kohdalla minun täytyy viipyä vähän 11768: pitemmän aikaa; se on se, mikä tulee esiin 3 vastalauseessa. Sivistys- 11769: Yleinen oppivelvollisuus. 865 11770: 11771: valiokunta lakiehdotuksensa 2 §:ssä, samoin kuin vanha koululaki 11772: pykälässään 121, on säilyttänyt opetusaineitten joukossa kansakou- 11773: lulle ensi sijassa uskonnon. Mitä täinä tietää? Sitä, että raamatun- 11774: historian opetuksen kautta aijotaan vastedeskin tutustuttaa Suomen 11775: kansan lapsia siihen merkilliseen kirjaan, joka jo vanhan ikänsäkin 11776: puolesta ansaitsee tulevaisuudessakin huomiota, ellei sille minkään- 11777: laista muuta arvoa enää tahdottaisikaan antaa, ja joka kirja on 11778: merkillinen siitäkin syystä, että sille täytyy sen pilkkaajainkin antaa 11779: tunnustus, koska yhä ja yhä uudistavat hyökkäyksensä sitä vas- 11780: taan, vaikka niin monenhyökkääjän kylmenneistä hyppysistä on kynä 11781: pudonnut ja se kirja kuitenkin yhä edelleen on joka ainoan kirjai- 11782: mensa säilyttänyt, ja minä luulen, että se tulee tekemään sen vielä 11783: senkin jälkeen, kun mekin kaikki jotka täällä nyt istumme tästä asiasta 11784: keskustelemassa, olemme jo kylmenneitä. Ja se tietää sitä, että 11785: Suomen kansan nuorisolle aijotaan katkismuksen opetuksen kautta 11786: tehdä selväksi sitä elämää ja maailmankatsomusta, jonka tuo kirja 11787: luo siellä, missä se pääsee sydämiin vaikuttamaan. Tätä opetusta 11788: vaativat sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiseen ryhmään kuu- 11789: luvat jäsenet kansakoulun oppiohjelmasta pois. 11790: Millä he perustavat tätä suurta vaatimustansa? On ikävää, ettei 11791: esim. se lausunto, minkä ed. Jokinen täällä perjantain istunnossa 11792: antoi, tullut kaikkien edustajienkaan tietoon, vielä vähemmin suuren 11793: yleisön. Ja sama on laita suureksi osaksi noiden perustelujen, joihin 11794: tämä vastalause rakentuu. Sanomalehdillä ei ole tapana kertoa mui- 11795: den kuin oman puolueensa miesten lausuntoja kutakuinkin tarkoin 11796: ja niin jää suuri yleisö tietämättömäksi siitä, mitä vastapuolueiden 11797: puhujat ovat asiassa sanoneet. Minun täytyy sentähden kysyä edus- 11798: kunnan kärsivällisyyttä kertoakseni hieman siitä, mitä ed. Jokinen 11799: silloin lausui. 11800: »Kamalaa on ajatella>>, sanoi hän, >>lukuisain vapaauskoisten vanhem- 11801: pain asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää tiedossa, että uskonnol- 11802: lisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee parhaansa kas- 11803: vattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tunteita tai- 11804: vaan tulevasta ilosta ja helvetin kauhistuksista y. m. s. Päivä päi- 11805: vältä näkisivät he, miten lasten puhdas mielikuvitus saastuu kaiken- 11806: laisista kertomuksista isäänsä haureuteen viettelevistä tyttäristä, 11807: poikansa uhriksi tappamaan valmiista patriarkasta, toisen vaimon 11808: vietelleestä kuninkaasta ja lukemattomista muista. Lapsen luon- 11809: nollisen selvän järjen näkevät he vähitellen sotkettavan istuttarualla 11810: siihen heidän mielestään aikansa eläneitä uskonnollisia totuuksia>> 11811: - sana •>totuuksia>> oli stenogrammissa sitatsionimerkkien sisässä, 11812: jolla kaiketi tahdottiin osottaa sitä, etteivät ne enää päteviä nyky- 11813: aikana olleet- ~joiden katsovat>>, lisää hän, •>olevan jyrkimmässä risti- 11814: riidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten >>totuuksien>> että 11815: tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämankokemuksen kanssa. 11816: 55 11817: 866 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11818: 11819: 11820: Kaikki tällainen tieto tuottaisi niille vanhemmille niin kiduttavaa 11821: tuskaa ja epätoivoa, että huolehtiminen sellaisesta pitäisi jättää 11822: jollekin inkvisitsionituomioistuimelle, mutta ei valiokunnan tavoin 11823: ehdottaa eduskunnalle laiksi säädettäväksi>>. 11824: Miksikä tätä kerron? Ei kumotakseni sitä siinä naivissa ajatuk- 11825: sessa, että minä kykenisin muuttamaan tämän lausujan sekä vasta- 11826: lauseen allekirjoittajien mieltä. Sen muuttamisen täytyy minun 11827: jättää tämän vaivaloisen elämän, ja, sanoisinko, kuoleman tehtä- 11828: väksi. Enkä ensinkään epäile, ettei se kerran vielä muutu. Minä 11829: kerron tämän ainoastaan konstateeratakseni sen tosiasian, mitä 11830: näistä seikoista, jotka vielä ovat Suomen kansan enemmistön sydä- 11831: men asioina, vasemmiston taholla ajatellaan. 11832: Vastalauseen perusteluissa sanotaan, että laajat kansankerrokset 11833: maassamme, niiden joukossa lukuisat uskonnolliset ryhmät, ovat 11834: asettuneet sille kannalle, että uskonnonopetus on poistettava ylei- 11835: sistä kouluista. Ed. Rosendal on jo tämän väitteen osoittanut epä- 11836: päteväksi. Minä pyydän vaan saada mainita, että minullakin on 11837: täysi oikeus puhua tästä paikasta kymmenien tuhansien uskonnolli- 11838: siin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta, ja minä tiedän, että niihin 11839: liittyy satojatuhansia ihmisiä, sellaisia, jotka ovat asettuneet päin- 11840: vastaiselle kannalle uskonnonopetukseen nähden kansakouluissa kuin 11841: tämä vastalause. Ja minä tiedän senkin, että vasemmiston edusta- 11842: jain valitsijoissa löytyy tuhansittain ihmisiä, jotka ovatpäinvastai- 11843: sella kannalla tässä kysymyksessä kuin vasemmisto eduskunnassa 11844: on. Luulisin uskaltavani lausua senkin, että jos vaan ihmispelon 11845: vuoksi vasemmiston edustajat tohtisivat todellisen kantansa, sydä- 11846: mensä kannan tässä ilmaista, edustajainkin joukossa löytyisi joita- 11847: kin, jotka tähän kysymykseen nähden ovat toisella kannalla. 11848: Sekin väite vastalauseen perusteluissa on jo kumottu, jossa ker- 11849: rotaan, kuinka lapsen on mahdoton käsittää syvempiä uskonnollisia 11850: kysymyksiä ja saada ne omintakeisesti itselleen selviksi. Se ei todella 11851: pidäkään paikkaansa. Minun tekisi mieleni kysyä, kumpiko oli sel- 11852: vemmin käsittänyt uskonnolliset totuudet, sekö isä, joka kielsi ettei 11853: hänen lapsilleen saa sanaakaan Jumalasta puhua, vai sekö hänen 11854: viisi-vuotias lapsensa, joka, kun äiti äkkiä joutui koviin taudin tus- 11855: kiin, alkoi itkien huutaa: >>Suuri Jumala, anna äidin vielä hetkeksi 11856: parantua>>, ja tällä huudollansa avasi isänkin sydämen. Tämän lap- 11857: sen teossa oli syvintä jumaluusoppia, ja hän kelpasi isällensä opetta- 11858: jaksi, vaikka isä oli luullut olevansa selvemmällä näihin asioihin 11859: nähden kuin koskaan lapsensa. Lapsi ei osaa epäillä eikä viisastella 11860: niin paljon kuin täysikasvanut, mutta lapsen sydämen suhde juma- 11861: lallisiin totuuksiin on usein oikeampi kuin vanhempien ihmisten. 11862: Puhumatta muista väitteistä, joilla koetetaan tukea vastalauseen 11863: ehdotusta, on olemassa uskonnonopetukseen nähden seikkoja, jotka 11864: tarvitsevat korjausta; ja ne tulevat myös lähimmässä tulevaisuu- 11865: Yleinen oppivelvollisuus. 867 11866: 11867: dessa aivan varmaan sitä saamaan. Vanhemmilla, jotka tahtovat riis- 11868: tää tuon henkisen leivän lapsensa suusta, täytyy olla siihen vapaus. 11869: Se täytyy sallia, vaikka lapsia säälien sen tekeekin. He tulevatkin 11870: sen vapauden saamaan ennen pitkää uskonnonvapauslain kautta. 11871: Minä pidän aivan varmana, ettei monta vuotta kulu, ennenkuin se 11872: laki on hyväksytty ja vahvistettu. Pääskööt uskonnonopetuksesta 11873: silloin irti ne, jotka pitävät sitä irtipääsemistä onnena, mutta ei saa 11874: sortaa Suomen kansan enemmistön omiatuntoja. Näillä on oman- 11875: tunnon kysymyksenä saada lapsillensa uskontoa opetetuksi kansa- 11876: koulussa, ja heillä täytyy olla tämä oikeus. Täydellisen uskonnon- 11877: vapauden voimaan tultua on jokaisella, ken tahtoo, oikeus kieltää, 11878: ettei hänen lapsillensa saa uskontoa koulussa opettaa, mutta jokai- 11879: sella, ken tahtoo sitä lapsillensa opetettavaksi, täytyy olla sama 11880: oikeus vaatia, että se säilytetään koulun oppiaineiden joukossa. 11881: Älköön eduskunta ottako niin rohkeaa askelta, että menee virittä- 11882: mään eloon kultturitaistelun, jonka kantavuus on arvaamaton. Älkää 11883: luulko, että ne isät ja äidit, joiden sydän elää Jumalassa, koskaan 11884: panevat lapsiaan kouluun, jonka ovet ovat heidän Herraltansa sulje- 11885: tut. Ne maksavat sen sakon, minkä laki tästä laiminlyömisestä mah- 11886: dollisesti säätää, he kärsivät mitä kärsittäväksi tulee, mutta he 11887: eivät salli omaatuntoaan ja vakaumustaan polkea. 11888: Puutteellista on kaikki ihmistyö, niin uskonnonopetuskin kansa- 11889: kouluissa. Mutta 30 vuoden ajan sitä opetusta seurattuani, osan 11890: siitä kansakouluntarkastajana, on minun velvollisuuteni todistaa, 11891: että uskonnonopetusta on tähän asti tunnollisesti hoidettu. Missä 11892: opettaja itse elää sitä elämää, mikä on Jumalassa, on hänen opetuk- 11893: sensa elävää, ja minä uskon, ettei vasemmisto siinä tapauksessa, 11894: että se kaikissa Suomen kouluissa olisi sitä ollut, olisi ollenkaan tätä 11895: vastalausetta laatinut. Minä ymmärrän tämän vastalauseen synnyn. 11896: Minulle on yhtä raskasta kuollut, hengetön opetus kirkossa ja kou- 11897: luissa, kuin se on niille, jotka tämän vastalauseen ovat laatineet. 11898: Mutta sielläkin, missä opettajalle on sisällisesti vierasta se elämä, 11899: mikä on Jumalassa, on hän tunnollisesti koettanut sillä lahjalla, mikä 11900: hänellä on, jakaa mitä hän on saanut, eikä hän ole ansainnut sitä 11901: herjausta, minkä tämä vastalause sisältää, ja jonka moni puhuja 11902: tätä ennen jo on torjunut. 11903: Minä voin monessa asiassa ymmärtää sosialidemokraattisia edus- 11904: tajia, ja minä voin ymmärtää heidän katkeruuttansakin. Minä voin 11905: aivan hyvin ymmärtää, miksi heidän sydämiään kirvelee, kun he 11906: näkevät nykyolojen nurjuudet, kun he näkevät, kuinka äärettömän 11907: kaukana vieläkin tosiasiassa yläluokka alaluokasta on, kuinka vähä 11908: se laskeutuu alaspäin lähemmä niitä, jotka ovat elämän raskaimmat 11909: vaivat saaneet kestettäviksensä, kuinka monenlaisia huolia on köy- 11910: hyyden kanssa taistelevalla isällä ja äidillä lastensa kasvattamisessa 11911: kuunollisiksi kansalaisiksi, kuinka monta kyyneltä salassa vuodate- 11912: 868 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 11913: 11914: 11915: taan aineellisten puutosten alla, ja kuinka sentähden ääni käy kat- 11916: keraksi ja kovaksi, kun ruvetaan sydämensä tuskia purkamaan. 11917: Tänne asti minä voin aivan hyvin näitä edustajia ymmärtämyksellä 11918: seurata. Mutta sitä minä en voi ymmärtää, että ne, jotka sanovat 11919: tahtovansa köyhien asiaa ajaa, koettavaosa lievitystä niitten puut- 11920: teisiin hankkia, että ne luulevat sitä saavuttavansa riistämällä köy- 11921: hiltä sen, mitä niillä vielä jälellä on, sen voiman, elämän, Hengen, 11922: ja sen lohdutuksen, minkä yksin elävä Jumala ja Hänen sanansa voi 11923: antaa. Minä en voi ymmärtää, kuinka he luulevat saavansa köyhien 11924: tilan korjatuksi työntämällä syrjään sen Herran, jonka sydäntä 11925: ovat köyhät likempänä kuin ainoaakaan edustajaa vasemmistossa, ja 11926: jolla on kovemmat sanat kirjassa tänäkin päivänä lausuttavana sääli- 11927: mättömälle, vaikka paremmassa asemassa olevalle kuin ikään hurjin 11928: sosialisti lausua osaa. (Huutoja vasemmalta. Vasaranlyöntejä). Minä 11929: pyydän herra Puhemiestä turvaamaan minun puhevapauttani, koska se 11930: on minulle suvaittu. - Minä sydämestäni yhdyn ed. Kaarneen loppu- 11931: sanoihin. Oi älkää naurako niille sanoille; te kerran niitä tarvitsette. 11932: Siihen sijaan, että poistamme uskonnonopetuksen lastemme oppi- 11933: laitoksista, antakaamme sanan totuuksien painaa meitä elävän 11934: Jumalan kasvojen eteen pyytämään apua Häneltä suureen työhön, 11935: jota olemme kutsutut täällä tekemään ja viemään onnelliseen loppuun. 11936: 11937: Ed. Käki koski: Sen jälkeen kuin minä aamupäivällä 11938: pyysin puhevuoroa, on moni puhuja täältä etevällä tavalla tor- 11939: junut niitä hyökkäyksiä, joita sosialidemokraattisen ryhmän vasta- 11940: lauseessa on tehty Suomen kansakoulunopettajia sekä uskonnon 11941: ja historian opetusta vastaan. Minun ei siis tarvitse sanoa sanotta- 11942: vaani laajasti. Minä vaan yhdyn niihin voimakkaihin ja miehek- 11943: käihin sanoihin, joita täällä varsinkin edustajat Wichmann, Ro- 11944: sendal ja Malmivaara ovat lausuneet uskonnonopetuksen puo- 11945: lesta. Minä voin vakuuttaa, että se, mitä he ovat sanoneet herättää 11946: voimakkaan vastakaiun tuhansissa sydämissä kautta koko Suo- 11947: menmaan. Kun olen lukenut sen, mitä kolmannessa vastalauseessa 11948: sanotaan uskonnonopetusta vastaan, ja kun kuulin mitä ed. Jo- 11949: kinen lauvantai-iltana puhui, silloin sieluni sisällisen silmän eteen 11950: nousi ne tuhannet naiset, etenkin köyhät äidit, jotka ovat veivoit- 11951: taneet meitä korottamaan äänemme eduskunnassa niin pian kuin 11952: uskonnonopetus kouluissa on vaarassa. Nämä sisaremme ovat puhuneet 11953: meille naisedustajille siksi velvoittavaa kieltä, että mekään emme 11954: saa kokonansa vaieta silloin kun Suomen eduskunta lähtee ratkaise- 11955: maan, onko Suomen kouluista uskonnonopetus poistettava vai ei. 11956: Meidän täytyy muistuttaa eduskuntaa siitä, että maassamme on 11957: tuhansittain naisia, joille uskonnonopetuskysymys on yhtä polt- 11958: tava kuin kieltolakikysymys. Ja niitä on, minun täytyy todistaa 11959: todeksi se, mitä ed. Malmivaara täältä hetki takaperin sanoi, - 11960: Yleinen oppivelvollisuus. 869 11961: 11962: niitä on sellaistenkin, etenkin naisten joukossa, jotka vaaleissa ovat 11963: antaneet äänensä sosialidemokraateille siinä yksinkertaisessa luu- 11964: lossa, että 1>köyhän kansan puolue> ei toki tahdo riistää köyhiltä 11965: heidän parainta rikkauttaan. Minä voisin kertoa esimerkkejä köy- 11966: histä työmiehen vaimoista, jotka ovat salaa tulleet minun luokseni 11967: uskomaan tämän seikan, mutta enempää en tahdo siitä puhua. 11968: Nämä äidit eivät osaa kirjoittaa sanomalehtiin, he eivät voi pitää 11969: vastalausekokouksia, eivätkä panna toimeen adresseja, he eivät 11970: saa mielipidettään kuuluville muuten kuin niitten edustajain kautta, 11971: joita he ovat valinneet puolestansa puhumaan. Useita tällaisia 11972: naisia elämän huolet painavat siksi raskaasti, ettei heillä ole aikaa 11973: ajatellakaan taidetta ja elämän nautintoja, joilla parempiosaiset 11974: mieltänsä virkistävät, mutta heillä on aina joku hetkinen opettaa 11975: lastansa panemaan kätensä ristiin ja turvautumaan Jumalaan. 11976: Kun tällainen köyhä äiti lähettää lapsensa maailmalle, silloin hän 11977: sanoo lapselleen: >>Pidä Jumala silmäisi edessä>>, puristaa kyyneleen 11978: rikki silmänurkassaan ja lohduttaa itseään sillä, että lapsi on toki 11979: saanut Jumalan sanan mukaansa eväiksi, sillä hän on itse saanut 11980: kokea, mikä apu kuorman kantajalla on uskonnosta, hän on saa- 11981: nut kokea, että uskonto on ollut hänen lohdutuksensa suruissa 11982: ja hän on saanut siitä voimaa tulla paremmaksi ihmiseksi. Kun so- 11983: sialisti viisastellen väittää, kuten !tyt vastalauseessa, että >>kansan 11984: siveellinen kasvatus ei enää vaadi uskonnon opettamisen säilyttä- 11985: mistä kouluissa,>> niin tällainen köyhä äiti epäillen pudistaa pää- 11986: tänsä ja sanoo, että se joka sellaista väittää, ei tiedä, mitä hän 11987: puhuu. Tiedän kyllä, että uskonnonopetuksen vastustajat tähän sano- 11988: vat, että tämän opetuksen paikka ei ole koulussa, että se, ken sellaista, 11989: luulee lapsellensa tarvitsevansa opetusta antakoon sen kotona. 11990: Niinpä niinkin, mutta kaikilla lapsilla ei ole kotia eikä ole äitiä. 11991: Niitä on paljon kodittomia ja niiden opetuksesta tulee yhteiskun- 11992: nan pitää huolta kouluissa. Ellei niin tehdä, niin meidän keskellämme 11993: kasvaa suuri joukko nuorta väkeä, joka ei saa uskonnonopetusta, 11994: ja heistä vuorostaan tulee isiä ja äitejä, jotka eivät voi opettaa 11995: 1apsilleen uskontoa. 11996: Enempää en tahdo tästä asiasta puhua. Pyydän vain, että edus- 11997: kunta tekisi ratkaisunsa sillä historiallisella pohjalla, että meidän 11998: kansamme ei pysy pystyssä ilman uskonnon apua. Ja suuren valio- 11999: kunnan jäsenille minä tahtoisin sanoa evästykseksi, että kun kä- 12000: sittelette kysymystä siitä, onko Suomen kouluista poistettava us- 12001: konto vai ei, niin muistakaa silloin kodittomia lapsia ja köyhiä 12002: äitejä Suomen saloilla. 12003: 12004: Ed. V. T. Rose n,q v i s t: Det är att beklaga, att denna 12005: viktiga fråga icke kan upptagas i landtdagen på grund af en pro- 12006: position. Då hade man måhända icke gjort de anmärkningar emot 12007: 870 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12008: 12009: 12010: utskottets finansiella utredning, solli här hafva fralliställts, sär- 12011: skildt vid föregående plenulli. Elliellertid är det ju kändt, att för- 12012: slag till proposition af senaten för länge sedan blifvit utarbetadt, 12013: llien ligger detta propositionsförslag där det ligger, såsolli så lliycket 12014: annat. I alla fall tror sig utskottet ha lällinat a11 den utredning af 12015: frågans finansiella sida, solli tillhört dess uppgift och solli varit 12016: möjlig i en förut så väl förberedd sak solli denna. För kulturutskot- 12017: tet har det naturligtvis gällt att, fasthållande de pedagogiska syn- 12018: punkterna såsolli de förnällista, söka åstadkollillia det bästa lliÖj- 12019: liga förslag till läropliktslag, men detta med fasthållande jälliväl 12020: af den ekonolliiska synpunkten, att kostnaderna icke få stiga så 12021: högt, att lagens genolliförande därigenolli blefve en omöjlighet. 12022: Skulle utskottet ansett sig kunna frånse de ekonolliiska svårighe- 12023: terna, hade nog det nu föreliggande lagförslaget varit ett annat. 12024: Men skulle ustkottet åter undertryckt de pedagogiska synpunkterna 12025: för de ekonomiska, så skulle det möjligen ställt sig på den stånd- 12026: punkt, som här fralliträder i fjerde reservationen. J ag ämnar nu 12027: icke ingå på frågan om hvad solli är att föredraga: en folkskola, 12028: där lärare llied något större kollipetens undervisa såväl i lägre som 12029: i högre folkskolan, eller en folkskola, där tvänne lärare, den ena med 12030: mindre och den andra med större kollipetens, handhafva undervis- 12031: ningen. För lliin del har jag "llifattat den senare ståndpunkten, 12032: och jag har gjort det af pedagogi s k a s k ä 1. Och när repre- 12033: sentanten Wichmann erinrat Olli pedagogiska stormäns uttalanden, 12034: att den lägre undervisningen kräfver en syunerlig pedagogisk för- 12035: lliåga, så gör detta på lliig intet intryck alls, ty i detta samllianhang 12036: passar uttalandet icke. Det är nämligen här fråga om en så ele- 12037: mentär underviming, solli i många fall allra bäst meddelas af mo- 12038: derni hellimet. Vi hafva i själfva verket också i vårt eget land haft 12039: en stor man, stor äfven som pedagog, hvilken obetingadt ställt 12040: sig på den antydda ståndpunkten. Men då i denna fråga redan har 12041: talats så mycket pro et contra, skall jag icke vidare ingå härpå; 12042: vill blott än en gång betona, att utskottet icke anser sitt förslag 12043: o c h f ö r sig vara det bästa lliÖjliga, men det anser det vara ett 12044: sådant, hvarifrån man, när de ekonolliiska förhållandena det llied- 12045: gifva, lätt kollimer till ett bättre och till det bästa. 12046: Den andra principfrågan som under diskussionens förlopp blif- 12047: vit berörd är den Olli religionsundervisningen i skolorna. J ag vill i 12048: denna fråga endast helt kort redogöra för utskottets ståndpunkt- 12049: Utskottet har icke ansett sig böra ingå på frågan om en sådan unr 12050: dervisning i en eller annan forlli bör finnas och då, huru den böt 12051: vara anordnad, eller om denna undervisning möjligen helt och hållet 12052: skall afskaffas. Redan intresset för att läropliktslagen så fort som 12053: möjligt måtte blifva en verklighet har motiverat utskottets stånd- 12054: punkt i detta afseende. Utskottet har icke velat få denna lag hän- 12055: Yleinen oppivelvollisuus. 871 12056: 12057: 12058: skjuten till kyrkomötet, hvilket varit en nödvändighet, ifall frågan 12059: om religionsundervisningen upptagits, ty därigenom hade frågan 12060: om allmän läroplikt tvifvelsutan blifvit fördröjd på obestämd tid. 12061: För öfrigt hör frågan om religionsundervisningens ställning i våra 12062: skolor icke egentligen tili nu föreliggande lag, utan bör denna fråga 12063: erhålla sin lösning genom religionsfrihetslagstiftningen; och på en 12064: sådan lag skola vi väl icke behöfva vänta alltför länge. 12065: Untertecknarene af den tredje reservationen hafva särskildt 12066: intresserat sig för denna fråga och föreslagit en sådan omredige- 12067: ring af § 2, att från de uppräknade läroämnenas antal religionen skulle 12068: utelämnas. Det egendomliga härvidlag är nu, att reservanterna i 12069: grunden ställa sig på samma ståndpunkt som utskottet, i det att 12070: äfven de hålla före, att frågan om religionsundervisningens ställ- 12071: ning icke nu bör upptagas, och detta motivera de ungefär på samma 12072: sätt som utskottet. De tala äfven om den blifvande religionsfrihets- 12073: lagstiftningen, jämte det de tala om en ny skolreform, och de tala 12074: om kyrkomötet. Men det skall icke kunna ådagaläggas, att om 12075: reservanternas förslag ginge igenom, religionsundervisningens ställ- 12076: ning i folkskolorna icke blefve en helt annan. Reservanternas egen- 12077: domliga tankegång är följande. Religionen såsom undervisnings- 12078: ämne bör icke hänföras till de ämnen, som de läroplikt underkastade 12079: barnen hafva att inhämta i folkskolor. De barn åter, som besöka 12080: folkskolan utan att tvingas därtill af läropliktslagen, böra deltaga 12081: i religionsundervisningen, efter som man i detta sammanhang icke 12082: vill ändra denna undervisnings ställning, men de barn åter, hvilka 12083: på grund af läropliktslagen besöka folkskola, de som så att säga 12084: tvingas in i folkskolan, de äro icke skyldiga att deltaga i religions- 12085: undervisningen, då religionen icke finnes upptagen bland de äm- 12086: nen, till hvilka läroplikten hänför sig. Att det är en absolut omöj- 12087: lighet att i det afseende, hvarom nu är fråga, göra en skillnad mellan 12088: barn och barn, torde enhvar kunna inse. Likaså ligger det för öppen 12089: dag, att om reservanternas paragraf blefve godkänd, religionsunder- 12090: visningen erhölle en helt och hållet annan ställning i folkskolan 12091: än den för närvarande innehar. Religionen blefve ett frivilligt ämne. 12092: Man har svårt att tänka sig, att reservanterna själfva verkligen 12093: skulle inbilla sig, att den af dem föreslagna förändringen af § 2 icke 12094: skulle innebära en genomgripande förändring af religionens ställ- 12095: ning och alltså fordra sakens hänskjutande till kyrkomötet. At- 12096: minstone skola de icke lyckas inbilla andra, att saken så förhål- 12097: ler sig. 12098: Då jag alltså i denna fråga står · på komitens ståndpunkt, står 12099: på den ståndpunkten, att frågan om religionsundervisningens ställ- 12100: ning icke hör till nu föreliggande lagförslag, ingår jag icke häller 12101: på någon granskning af de uttalanden om religionen och religions- 12102: undervisningen, hvilka ingå i den tredje reservationen. De synas mig 12103: 872 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12104: 12105: vittna om en ovanligt stor omdömeslöshet och okunnighet i de frå- 12106: gor, som här beröras, jämte det att de kännetecknas af den storor- 12107: dighet och hänsynslöshet, som vi ju alla äro så vana vid att från 12108: vänsterhåll höra i denna sai och hvilken skadar ingen annan än 12109: dem, hvilka i kampen begagna sig af dylika vapen och den sak de 12110: kämpa för. Dylika uttalanden känner åtminstone jag mig icke manad 12111: att bemöta. Men jag gläder mig åt de många protester, som här i 12112: dag blifvit uttalade, särskildt af vissa talare, emot den a n d a, som 12113: genomgår den tredje reservationen i religionsundervisningsfrågan, 12114: och jag är öfvertygad om, att dessa uttalanden skola tränga vida 12115: djupare och väcka långt större anklang och sympati inom de breda 12116: lagren i vårt land än de stora ord och högmodiga later, som i denna 12117: fråga framträda i tredje reservationen. 12118: 12119: Ed. Soininen: Minä olen jossain määrin epäillyt pyytäessäni 12120: puheenvuoroa tässä asiassa, syystä että olen suuren valiokunnan 12121: jäsen ja olisin tilaisuudessa siinä tuomaan esiin mielipiteeni. Mutta 12122: kun on aivan todennäköistä, että tätä kysymystä ei ehditä käsitellä 12123: näillä valtiopäivillä suuressa valiokunnassa ja kun täällä on tuotu 12124: esiin mielipiteitä, jotka mielestäni vielä tarvitsevat valaisemista 12125: valiokunnan katsantotavan kannalta, niin olen kuitenkin lopultakin 12126: tahtonut lausua muutaman sanan. 12127: Minä en tahdo viipyä 3 vastalauseessa. Siitä on jo tänäpäivänä 12128: niin paljon puhuttu. Pyydän vaan lyhyesti saada yhtyä niihin vasta- 12129: lauseisiin, jotka täällä on tehty niitä loukkauksia vastaan, jotka 12130: tämä vastalause sisältää uskontoa ja myöskin kansakoulua ja sen 12131: opettajistoa kohtaan. Ei voi kieltää, että koko sävy tässä vastalau- 12132: seessa on uskonnonvihollinen, vaikka ei tällä kertaa olekkaan siinä 12133: puhe uskonnon poistamisesta kansakouluista opetusaineena, vaan 12134: ainoastaan siitä, että tehtäisiin kaikille vanhemmille vapaaehtoiseksi 12135: panna lapsensa uskonnonopetusta nauttimaan tai ei. Tahdon syrjäyt- 12136: tämällä tämän kysymyksen siirtyä vastaamaan muutamille muille 12137: edustajille, jotka ovat arvostelleet valiokunnan mietintöä. 12138: Ed. Alfthan täällä moitti, niinkuin edellinen puhuja jo 12139: sanoi, valiokunnan mietintöä siitä, että taloudellinen puoli tässä 12140: mietinnössä ei olisi kylliksi perusteellisesti valmistettu. Minä tah- 12141: toisin kuitenkin kysyä, missä ja milloin koskaan oppivelvollisuutta 12142: säädettäissä on ollut likimainkaan näin tarkkoja laskuja siitä, 12143: mitä se tulisi maksamaan. Olen koettanut perehtyä tähän kysy- 12144: mykseen jo pitemmän ajan kuluessa ja luulen tuntevani jossain 12145: määrin, mitenkä oppivelvollisuuslait ovat syntyneet, mutta minä 12146: en ainakaan tiedä mitään tapausta, jossa olisi ollut tämmöisiä lasku- 12147: ja niistä taloudellisista seurauksista, jotka lain säätämisestä joh- 12148: tuisivat. Ennenkuin ed. Alfthan vastaa tähän minun kysymyk- 12149: seeni, pidän tätä moitetta aiheettomana. Ed. Alfthan arveli sitte 12150: Yleinen oppivelvollisuus. 873 12151: 12152: lausunnossansa, että sivistysvaliokunta ei ole osoittanut, mistä 12153: nämä tarvittavat varat olisi otettava. Minä en ymmärrä, että se olisi 12154: ollut sivistysvaliokunnan tehtävä. Se on minun ymmärtääkseni 12155: valtiovarainvaliokunnan tehtävä, ja senvuoksi lähettikin sivistys- 12156: valiokunta sitä koskevan kysymyksen valtiovarainvaliokuntaan. 12157: Sieltä saatiin, niinkuin ed. Alfthan itse tunnusti, jotensakin yli- 12158: malkainen vastaus. Mutta syy siihen, että se vastaus oli niin ylimal- 12159: kainen, ei saata olla se, minkä ed. Alfthan mainitsi, nim. ettei ollut 12160: vielä yleiskatsausta asiaan. Kirjelmään oli liitetty laskut, joten- 12161: sakin samanlaisina, kuin ne ovat sittemmin mietinnössä julkaistut. 12162: Jos valtiovarainvaliokunta ei saanut yleiskatsausta, niin syy ei ole 12163: sivistysvaliokunnan, vaan syy on arvatenkin se, että valtiovarain- 12164: valiokunnalla on ollut hyvin paljon työtä, enkä minä liioin ihmettele, 12165: että se työnpaljouden takia ei ole voinut tähän asiaan kaikin puolin 12166: perehtyä. Mutta syytä älköön lykättäkö sivistysvaliokunnan nis- 12167: koille. 12168: Ed. Wuorimaa arvosteli tätä mietintöä ja koko asiaa taloudelli- 12169: selta kannalta. Minusta hänen arvostelunsa ja menettelynsä oli 12170: jossain määrin outoa. Hän puhui siitä, että tässä on kysymys 45 12171: miljoonasta, nim. 32 miljoonasta perustaruiskustannuksia ja sitten 12172: 13 miljoonasta vuotuisia lisäyksiä kansakoulukustannuksiin. Tuo 12173: 13 miljoonaa pitäisi paremmin olla 12 milj., sivumennen sanoen. 12174: Mutta hänen lausunnostaan ei ollenkaan käy selville, että perustus- 12175: kustannukset jakautuvat 15 vuoden kuluessa jotensakin tasaisesti 12176: eri vuosille, niin että siitä pitäisi ottaa kunkin vuoden menoihin 12177: ainoastaan 2 miljoonaa ja vähän enemmän. Sittenkun toimeenpano- 12178: aika on päättynyt putoovat kaikki nämä toimeenpanokustannukset 12179: pois ja silloin on vasta vähitellen kasvanut vuosimeno noin 12 mil- 12180: joonaa lisää siihen, mitä kansakoulut nykyjään maksavat. Siis 12181: ei voisi tulla kysymykseenkään näiden eri summien yhteenlasku, vaan 12182: jos tahtoisi sanoa, mitä oppivelvollisuus merkitsee taloudellisesti, 12183: niin olisi pitänyt sanoa, että se merkitsee noin 12 miljoonaa vuotuis- 12184: menoa nykyiseen lisää. Tämä nyt ei ole enempää kuin mitä jokainen 12185: sivistyskansa nykyjään suunnilleen kansakoulustansa maksaa. Ja 12186: kun otamme lukuun, että useammalla muulla kansalla on paljon 12187: sellaisia suuria menoja, joita meillä ei ole, niin minä luulen, että jos 12188: me ylipäänsä oppivelvollisuutta tahdomme, jos me ylipäänsä tahdom- 12189: me seurata aikaamme ja asettua sivistyskansojen riviin, niin emme voi 12190: välttää tätä menoa. Ja lisäksi tahtoisin sanoa, että jos 15 vuoden 12191: kuluessa kansakoulumenot kasvavat 12 miljoonalla, niin niiden 12192: kasvu ei tule olemaan nopeampi eikä raskauttavampi kuin se on 12193: ollut viimeisten 10 vuoden kuluessa. Nyt, vaikkei mitään oppivelvolli- 12194: suutta ole ollut, valtion menot kasvavat vuosittain enemmän, kuin 12195: niiden tarvitsisi kasvaa tästä lähin, jos saataisiin 15 vuoden aikana 12196: oppivelvollisuus toimeen. Kuntien verot voisivat kasvaa jossain 12197: 874 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12198: 12199: 12200: maarin enemmän kun tähän asti, mutta siinäkin voitaisiin ehkä 12201: keksiä menettelytapoja, jotka eivät tätä kasvua varsin suuresti 12202: lisäisi. Ja vielä yksi seikka. Jos emme saakaan oppivelvollisuutta, 12203: niin siitä huolimattaperustetaankouluja niinkuin nytkin ja menot 12204: tulevat kasvamaan jotenkin samalla tavalla kuin ne ovat viimeisten 12205: ro vuoden kuluessa kasvaneet, niin että oikeastaan taloudellisen 12206: asemaan ei tämä oppivelvollisuus suurestikaan vaikuta. Sen suurin 12207: merkitys on se, että se pakottaa lapset kouluun, niin ettei kansan 12208: tarvitse kustantaa suurelle lapsijoukolle kouluja, ja lapset juoksente- 12209: levat ympäri katuja ja kujia, eivätkä mene kouluun; se on oppi- 12210: velvollisuuden päämerkitys. 12211: Ed. Wuorimaa on kuitenkin sanonut, että nämä valiokunnan 12212: laskut eivät ole oikein tarkoin tehdyt ja että ne kasvaisivat melkoista 12213: suuremmiksi, jos ne tarkoin tehtäisiin. Tahdon vähän valaista tätä 12214: ed. Wuorimaan ajatuskulkua. Hän sanoi, että on mahdoton pitää 12215: alempaa kansakoulua ylemmän kansakoulun veistosalissa, vaan että 12216: sille joka tapauksessa pitäisi rakentaa oma luokkahuone. Minä 12217: tahtoisin vedota ulkomaihin ja sanoa, etten tunne mitään maata, 12218: missä oltaisiin niin tuhlaavaisia, että rakennettaisiin joka ikiseen 12219: maalaiskansakouluun huone ainoastaan sitä varten, että siinä 12220: annettaisiin opetusta 4 tai 6 tai 8 tuntia viikossa. Jos meillä on 12221: veistosali jokaisen kansakoulun yhteydessä, joka on vapaa niin 12222: suuren ajan viikkoa, niin täytyy siihen mahtua 3 tuntia päivässä 12223: myös alempi kansakoulu. Ed. Wuorimaa sanoi, että veistosalissa 12224: ovat höyläpenkit, jotka tekevät pulpettien sijoittamisen sinne 12225: mahdottomaksi. Asian laita on kuitenkin se, että yhä enemmän 12226: siirrytään siihen järjestelmään, että höyläpenkit kiinnitetään 12227: saranoilla seinään ja nostetaan ylös, niin etteivät ne ota ollenkaan 12228: tilaa, silloin kun niitä ei käytetä, ja niin varustetussa veistosalissa 12229: voi olla aivan riittävä määrä pulpettia alempaa kansakoulua varten. 12230: Sanotaan sitten, että voimisteluopetushan silloinkäymahdottomaksi, 12231: kun pulpetit ovat keskellä lattiaa. Sadoissa kansakouluissa meidän 12232: maassamme on menetelty vuosikymmenien kuluessa niin, että pul- 12233: petit ovat siirretyt syrjään, silloin kun on tahdottu voimistella 12234: kerran tai pari viikossa. Minä tahdon sanoa, että jos mennään 12235: Ruotsiin tai mihinkä muuhun maahan tahansa, ei siellä ole erityisiä 12236: voimistelusaleja kansakouluissa, vaan siellä voimistellaan suoraan 12237: luokkahuoneissa ja pulpetteja pidetään jonkinlaisina voimistelu- 12238: telineinä, jos niin tahdotaan, tai mennään ulos voimistelemaan. 12239: En ole nähnyt, että voimistelusalia kussakin kansakoulussa olisi. 12240: Edustajat, jotka ajavat äärimmäistä säästäväisyyden politiikkaa, 12241: silloin kun on kysymys kansakoulun oleellisista eduista, menevät 12242: siis ehdottamaan menoja, jotka ovat suurempaa tuhlausta, kuin 12243: mihinkä mikään kansa tekee itsensä syypääksi. 12244: Taloudellinen puoli valiokunnan ehdotusta on lyhyesti sanoen, 12245: Yleinen oppivelvollisuus. 875 12246: 12247: 12248: ymmärtääkseni, seuraava. Jos perustamme erityisiä alempia kansa- 12249: kouluja, niin se maksaa 2,400,000 markkaa enemmän kuin jos 12250: otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia varten. 12251: Mutta tämä 2,400,000 ei ole puhtaasti säästöä, ei ainakaan, jos 12252: emme tahdo kokonaan uhrata tärkeätä jatko-opetusta; se tulee 12253: maksamaan miljoonan, joka säästyisi, jos olisi eri opettajat alempaa 12254: kansakoulua varten. Siis jäisi vaan noin I,40o,ooo. Mutta ed. Pen- 12255: nanen, joka myöskin puhui niin paljon säästäväisyydestä, sanoi 12256: että jos pidennettäisiin oppivuotta ja velvoitettaisiin ylemmän 12257: kansakoulun opettajia opettamaan nuorempia lapsia, niin täytyisi 12258: heidän vaivansa korvata. Jos tämä vaiva korvattaisiin edes markalla 12259: tunnilta, joka on vähin, niin hänen ehdotuksensa mukaan tulisi 12260: siitä noin puoli miljoonaa lisää menoja. Säästö siis supistuisi alle 12261: miljoonan. Sitte tulee vielä lisäksi se seikka, että jos vastalauseen 12262: kanta hyväksyttäisiin, niin olisi aina alempaa kansakoulua opetet- 12263: tava ylemmän kansakoulun huoneessa ja, myöskin 7-8-vuotisilla 12264: lapsilla 5 kilometriä, ehkä enemmänkin ,koulumatkaa. Se on kui- 12265: tenkin enemmän kuin mitä tavallinen 7-8-vuotias lapsi jaksaa 12266: kävellä. Ruotsissa ja muualla, missä tämä alempi kansakoulujärjes- 12267: telmä on, pidetään matkat tuntuvasti lyhempinä. Senvuoksi luulen, 12268: että harvemmin asutuissa paikoissa tulisi silloin kirkollinen kierto- 12269: koulu yhä edelleen ulkopuolella kansakoulun elämään, ja se maksaa 12270: kuin maksaakin noin puoli miljoonaa tätä nykyä. Mahdollisesti 12271: se supistuisi vähän laajuudeltaan, mutta sen täytyisi laadultaan 12272: kehittyä, niin etten usko, että kustannukset vähenisivät. Ja sekin 12273: puoli miljoonaa olisi otettava tuosta vajaan miljoonan säästöstä, 12274: johon äsken tulimme, niin että lopultakin taloudellinen tulos, johon 12275: tahdotaan päästä, olisi noin puoli miljoonaa markkaa, jos koulu 12276: järjestetään niinkuin ed. Pennanen on ehdottanut. Kyllä minä 12277: sanon muuten jotenkin niinkuin ed. Pennanen. Hän sanoi, ettei 12278: hän pidä ratkaisevana näkökohtana tätä taloudellista puolta, vaan 12279: arvelee että jos maksetaan 22 miljoonaa, niin jaksetaan maksaa 12280: myös 24 miljoonaa. Minä sanon, että jos on kysymys puolesta 12281: miljoonasta vuosittain, niin ei saa päätös siitä riippua, kun valitaan 12282: näiden kahden koulujärjestelmän, nim. valiokunnan ja vastalauseen 12283: ehdottaman järjestelmän välillä. 12284: Mutta tällä tavalla me voimmekin jo siirtyä arvostelemaan 12285: kysymystä kasvatusopilliselta ja pedagogilliselta kannalta. Ed. 12286: Wichmann tässä sanoi, että valiokunta koettaa luoda heikon kansa- 12287: koulujärjestelmän. Hänen puolustamansa kansakoulujärjestelmä 12288: siis olisi lujempi ja vankempi kuin se, jonka valiokunta ehdottaa. 12289: Minä pyydän saada tarkastaa tätä lujuutta, jota niin on kiitetty. 12290: Ensiksikin otetaan puheeksi alempi kansakoulu ja verrataan vasta- 12291: lauseen ja oppivelvollisuuskomitean mahdollisuudet, valiokunnan 12292: ehdotuksen heikoimpaan koulumuotoon, nimittäin siihen, jonka mu- 12293: 876 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12294: 12295: 12296: kaan opetettaisiin vaan I2 viikkoa kahdella tai kolmella eri paikalla 12297: piirissä. Molemmissa näissä on sama kouluaika, kahtena vuotena 12298: I2 viikkoa. Mutta valiokunnan ehdotuksen mukaan on koululla 12299: ja lapsilla se erinomaisen suuri etu, että ei olisi kuin kolmas osa tai 12300: puolet piirin lapsista yhdellä kertaa opetettavana, kun vastalauseen 12301: ehdotuksen mukaan ne olisivat kaikki samalla kertaa. Jokainen, 12302: jolla on ollut vähäisenkään tekemistä alkuopetuksen kanssa, tietää, 12303: että sillä asteella juuri oppilaiden luku on erinomaisen tärkeä tekijä. 12304: Jos pitää opettaa esim. 50 lasta, niin se on sangen paljoa hankalampaa 12305: kuin jos opettaa I7 lasta, ja se olisi suhde näiden ehdotusten välillä 12306: kaksiopettajaisissa kouluissa. Yksiopettajaisessa koulussa voisi olla 25 12307: lasta, vastalauseen ehdottamassa koulussa ja valiokunnan ehdotta- 12308: massa ainoastaan 7-8 samalla kertaa. Minä olen varma siitä, että 12309: 7 ja 8 lasta, jos saavat opetusta I2 viikkoa yhdessä, edistyvät paljon 12310: enemmän kuin 25 lasta, joita opetetaan sama aika. Mutta tämähän 12311: on kuitenkin kaikista heikoin koulumuoto, jonka valiokunta on 12312: ehdottanut. Tavallisin koulumuoto olisi se, että missä suinkin matkat 12313: ja varallisuussuhteet sallivat, olisi I8 viikkoa alemmalla kansakou- 12314: lulla; ja sehän jo oppiaikaan nähden on verrattomasti enemmän 12315: kuin tuo vastalauseen ehdottarua I2 viikkoa siinä muodossa kuin se 12316: ehdotetaan. Vieläpä voisi valiokunnan ehdotuksen mukaan 34 12317: viikkoa tulla kysymykseen hyvin helposti, sillä se ei maksaisi kun~ 12318: nille muuta kuin noin I75 markkaa vuodessa kutakin koulua kohti, 12319: ja kuntien valinnasta se riippuisi. Onko tämä nyt koulujärjestel- 12320: män vahvistamista, jos hyväksytään ja puolletaan tätä vastalauseen 12321: koulumuotoa mitä alkuopetukseen tulee? 12322: Mutta mennään sitte eteenpäin ja verrataan minkälaiseksi tulisi 12323: varsinainen ylempi kansakoulu molempien ehdotusten mukaan. 12324: Vastalauseen ehdotuksen mukaan olisi ensimmäisellä luokalla 12325: kansakoulussa 26 viikkoa, valiokunnan ehdotuksen mukaan 36 12326: viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Toisena vuonna olisi vastalauseen 12327: ehdotuksen mukaan myöskin 26 viikkoa ja valiokunnan ehdotuksen 12328: mukaan 36 viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Kolmantena vuonna 12329: olisi eroitus 4 viikkoa ja neljäntenä vuotena samalla tavalla. Yhteen- 12330: laskettuna siis ylemmällä kansakoululla koko aikana olisi valiokunnan 12331: ehdotuksen mukaan 28 viikkoa enemmän opetusaikaa kuin vasta- 12332: lauseen ehdotuksen mukaan, toisin sanoen, enemmän kuin kokonai- 12333: nen heidän ehdottaruansa kouluvuosi. Olisiko se järjestelmän vah- 12334: vistamista, että perustettaisiin koulu, joka on tuolla tavalla heikompi, 12335: mitä opetusaikaan tulee, kuin valiokunnan ehdottama. 12336: Ja vihdoin mennään jatko-opetukseen. Minä äsken lausuin, 12337: että jos tahdotaan jatko-opetusta saada toimeen, niin pitäisi siihen 12338: uhrata miljoona markkaa, jotta saataisiin se semmoiseksi, jom- 12339: moinen nyt on pidetty tarpeellisena lasten ja koulun edun inukaan. 12340: Mutta minä rohkenen väittää, että vaikka uhrattaisiin tuo miljoona, 12341: Yleinen oppivelvollisuus. 877 12342: 12343: 12344: niin sitä jatko-opetusta ei sittenkään saataisi, sillä opettajakin on 12345: ihminen ja jos hänen täytyisi opettaa noin 40 viikkoa vuodessa 12346: alempaa ja ylempää kansakoulua, niin hänestä ei enään voisi puristaa 12347: ulos sitä innostusta ja sitä voimaa ja sitä tuoreutta, jota tarvitaan 12348: niin vaikeassa opetuksessa kuin on jatko-opetus. Ja sille karille tarttuisi 12349: koko tämä tärkeä asia, niinkuin se on tarttunut kaikkialla, missä 12350: aikanaan se erehdys on tehty, että ylemmän ja alemman kansa- 12351: koulun opetus on yhdistetty yksiin käsiin. Näissä maissa, niinkuin 12352: Saksassa, turhaan maaseudulla ponnistellaan, että voitaisiin saada 12353: hedelmällinen jatko-opetus toimeen ja voimaan. 12354: Mutta ehkä joku sanoo: antaa sen jatko-opetuksen mennä, 12355: mitä me sillä teemme. Minä kuitenkin tahtoisin panna jokaisen 12356: edustajan sydämelle, mitä jatko-opetus meidän oloissa merkitsee. 12357: Meidän kansakouluikämme päättyy säännöllisesti 13 vuoden ijässä 12358: ja silloin ei vielä lapsi ole täysin kypsynyt elämän taistelua varten, 12359: ei tietopuolisesti eikä luonteensa puolesta. Silloin hän vasta astuu 12360: tuohon nuoruusajan pyörteeseen, jossa koko hänen siveellinen 12361: maailmankatsomuksensa voipi useinkin joutua aivan satunnaisten 12362: vaikutusten valtaan, varsinkin kun kansan lapsi useimmiten silloin 12363: joutuu kodista pois. Mikä erinomainen tuki olisikaan hänelle, jos 12364: hän vielä jonkun vuoden sen jälkeen voisi tulla yhdessä toveriensa 12365: kanssa entisen opettajansa ympärille saamaan hänen neuvojaan 12366: ja kehoituksiaan ja tukeaan itsekasvatustyössä. Jo siltä kannalta 12367: katsoen jatko-opetus minun nähdäkseni on aivan erinomaisen tärkeä. 12368: Ja kun lisäksi ottaa lukuun, että tässä jatko-opetuksessa voitai- 12369: siin jonkinlaisella menestyksellä antaa niitä tietoja esim. yhteis- 12370: kuntaopissa, joita meidän aikamme nyt niin kipeästi tarvitsee, 12371: ja vielä, että silloin myös voisi opettaa alkeellisinta ammattiopetusta, 12372: sanotaan maanviljelysopetusta maaseudulla, niin voidaan arvata, 12373: mitenkä paljo kadottaisi lapsi, joka ei voisi saada tätä jatko-opetusta 12374: nauttia. Valiokunta ei ole uskaltanut mennä yhtä kauas kuin kolmas 12375: vastalause ja ehdottaa tätä opetusta pakolliseksi. Mutta se on 12376: ollut elävästi tietoinen siitä, että se pitäisi saada yleiseksi meidän 12377: kansakouluissamme, niin yleiseksi kuin suinkin mahdollista, eikä 12378: katkaista kaikkea mahdollisuutta tuon erinomaisen tärkeän kasvatus- 12379: työn kehittämiselle. Minusta suorastaan tuntuu siltä, kuin jos joku 12380: maanviljelijä huolellisesti hoitaisi peltoansa ja kylväisi ja vaalisi 12381: viljaansa siksi, kun se rupeaa tähkään käymään, mutta silloin, kun 12382: hänellä ei ole jälellä muuta kuin elon korjaustyö, sen hylkää ja jättää 12383: tuulten ja säiden sotkettavaksi. Sellaista on meidän kansakoulu- 12384: opetuksemme, jos emme siihen yhdistäisi jatko-opetusta. Koko 12385: maailmassa, tahtoisin sanoa, ainakin hyvin monessa edistyneemmässä 12386: kulttuurimaassa, on kysymys jatko-opetuksen järjestämisestä tullut 12387: päiväjärjestykseen. On koetettu korjata vanhoja erehdyksiä ja avata 12388: uusia teitä. Tahtooko Suomen kansa nyt, kun sen pitäisi voimak- 12389: 878 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12390: 12391: 12392: kaasti kehittää sivistyslaitostansa, tehdä niin, että tämä opetus 12393: tulee täysin mahdottomaksi? 12394: Minä en tahdo tässä mennä eteenpäin osoittaakseni heikkouksia 12395: siinä järjestelmässä, jota täällä nyt tänäpäivänä on niin innokkaasti 12396: puolustettu. Minäkin voisin ottaa puheeksi tuon pohjakoulukysy- 12397: myksen, mutta jääköön se nyt tällä kertaa. 12398: Tähän minun esitykseeni ehkä joku on varannut muistutuksen, 12399: jonka ed. Kallio tässä lausui julki, sen nim., etteihän niin paljo 12400: riipu oppiajan pituudesta, mitä oppilaat koulussa hyötyvät, vaan 12401: se riippuu opettajan kelvollisuudesta. Vähennettäköön, sanotaan, 12402: sitä paljoa muistitietoa, mitä kansakoulussa annetaan, niin riittää 12403: pienempi oppiaika. Nyt minä tahtoisin sanoa, että meidän kansa- 12404: kouluoppimäärät eivät suinkaan ole ajan vaatimuksiin nähden liian 12405: pitkät, vaikka ne kyllä ovat laadultansa korjauksen tarpeessa. 12406: Mutta juuri se seikka, että oppiaika on ollut lyhyt, on tehnyt, että 12407: tämän opetuksen on täytynyt muodostua enemmän tai vähemmän 12408: muistitiedoksi. Sillä ei ole ollut aikaa sulaa eikä kehittyä. Ja siitä 12409: tulee se yleinen valitus, että kansakoulun käynyt useinkin osottaa 12410: suurta kypsymättömyyttä ja tietämättömyyttä. Jos me saisimme 12411: kansakouluajan pitemmäksi, niin silloin voitaisiin näitä oppimääriä 12412: opettaa sillä tavoin, että ne todellakin sulaisivat ja tulisivat kansa- 12413: koululapsen henkiseksi omaisuudeksi. - Mitä tässä nyt olen sanonut 12414: tietopuolisesta vaikutuksesta koulussa, se koskee vielä paljo enemmän 12415: siveellistä kasvatusta. Siihen tarvitaan aikaa, että voitaisiin syven- 12416: tyä lapsen kanssa niihin asioihin, joista on puhe, niin että hänen 12417: oma siveellinen arvostelunsa ja tietoisuutensa herätetään ja hänen 12418: siveellinen tuntonsa läm piää. Jos kiirehditään asiasta toiseen, 12419: niin tämä tehdään mahdottomaksi. 12420: Sitte tahtoisin vielä kosketella paria kohtaa, joihinka tässä on 12421: pantu suurta painoa: ensiksikin siihen, että muka valiokunnan jär- 12422: jestelmän mukaan alemman kansakoulun opettajat saisivat riittä- 12423: mättömän valmistuksen työhönsä. Minä nyt tahtoisin sanoa, että 12424: se lähes kymmenvuotinen kokemus, mikä minulla on kansakoulun- 12425: opettajien valmistamisen alalla, on saattanut minut siihen vakau- 12426: mukseen, että jos meillä on kaksivuotiset seminaarit yksistänsä alku- 12427: opetusta varten valmistettaville opettajille, niin he saavat tähän 12428: toimeensa paremman valmistuksen, kuin he saavat, jos he käyttävät 12429: noita nelivuotisia seminaareja. Ed. Kares jo on tätä puolta asiasta 12430: valaissut. Minun ei tarvitse olla monisanainen tässä. Onhan selvää,. 12431: että alkuopettaja ei tarvitse laajoja tietoja matematiikassa eikä 12432: fysiikassa eikä kaikissa luonnontieteissä eikä kieliopissa, vaan voivat 12433: nuo laajemmat kurssit jäädä kokonaan oppimatta. Se, mitä hän 12434: ennen kaikkia tarvitsee, on harjaantumista nuorempien lasten opet- 12435: tamiseen ja lapsen tuntemista, sanotaan vaikka kasvatusopillista ja 12436: sielutieteellistä valmistusta. Nyt opetetaan kasvatusoppia ja sielu- 12437: Yleinen oppivelvollisuus. 879 12438: 12439: 12440: tiedettä enimmäkseen vain kahtena viimeisenä vuonna seminaa- 12441: reissa, ja minä olen varma siitä, että näihin kaksivuotisiin voitaisiin 12442: saada näissä aineissa aivan sama, jollei suurempikin tuntiluku, kuin 12443: nyt on neli-vuotisissa seminaareissa. Mutta ei se tietopuolinen oppi- 12444: kaan ole tässä pääasia, minä uskallan sen sanoa, vaan pääasia on se. 12445: että tottuu olemaan lasten kanssa ja opettamaan lapsia. Nyt tapah- 12446: tuu seminaareissa valmistus alempaa kansakoulua varten niin, että 12447: parhaimmassa tapauksessa kokelas saa opettaa siinä muutamia viik- 12448: koja. Useimmat saavat kuitata koko valmistuksen sillä, että he 12449: kuuntelevat opetusta jonkun aikaa alemmassa kansakoulussa ja, 12450: niinkuin ed. Kares sanoi, koko heidän harrastuksensa on kiinnitetty 12451: ylemmän kansakoulun opetukseen. Sitä he ajattelevat tulevaiseksi 12452: opetusalakseen. Jos heidän olisi valmistuttava tietoisesti alempaa 12453: kansakoulua varten, niin saisivat he melkein koko toisen vuoden 12454: harjoitusta juuri pienten lasten opettamiseen, ja silloin he saisivat 12455: sen lapsentajuisuuden puhe- ja ajatustavassa, joka on niin vaikea sen 12456: saavuttaa, joka on tottunut opettamaan vaan vanhempia lapsia. 12457: Tämä seikka tekee sen, että minä olen siinä vakaumuksessa, että 12458: opettaja tätä tointa varten tulisi paremmin valmistetuksi 2-vuoti- 12459: sessa seminaarissa yksinomaan alkuopetusta varten kuin nykyisessä 12460: 4-luokkaisessa seminaarissa. 12461: Tässä nyt on puhuttu niin paljon siitä, että näiden pientenlasten- 12462: opettajain pitää olla tietopuolisesti kypsyneitä ja kehittyneitä. Kyllä 12463: siinä on, luvalla sanoen, hyvin paljon fraasia, sillä onhan meillä, 12464: niinkuin ed. Rosenqvist täällä sanoi, ollut suuri mies, joka olisi tah- 12465: tonut uskoa koko tämän opetuksen äideille sen vuoksi, että hän tiesi, 12466: että äidin sydän tuntee lapsen ja osaa sitä kasvattaa. Ei äidillä ole 12467: aina suurta tietopuolista sivistystä. Jos me nyt saisimme 2-vuotiset 12468: seminaarit, joissa nimenomaan tätä alaa silmälläpidettäisiin, niin 12469: kyllä minä olen aivan varma siitä, että saisimme erittäin hyvin val- 12470: mistettuja opettajia. Sittenkun kansan varat myöntävät, lisättä- 12471: köön valmistusaikaa vuodella tai kahdella, niin että opetusaika tulee 12472: 4-vuotiseksi. Eihän oppi ojaan kaada. Ei tämä järjestelmä suin- 12473: kaan ole semmoisen kehityksen tiellä. 12474: Sitten on vielä yksi muistutus, jolle on tahdottu antaa hyvin 12475: suuri merkitys, se nim., että luotaisiin jonkunlainen pedagoginen 12476: proletariaatti tästä alemman kansakoulun opettajasäädystä, luotai- 12477: siin ylempi- ja alempiarvoisia opettajia. Tahtoisin huomauttaa, että 12478: meidän aikamme välttämättömästi pakottaa työnjakoon ja valmis- 12479: tuksen spesialiseeraamiseen, ja jos me emme sitä kehitys-suuntaa 12480: seuraa emmekä ymmärrä, niin kyllä me joudumme siinä pulaan. 12481: Emmekä me ole näin ymmärtämättömiä muilla aloilla. Emmehän 12482: me esim. anna yliopiston ja alkeiskoulujen opettajille samaa tieteel- 12483: listä sivistystä emmekä vaadi samaa valmistusta. Kyllä psykoloo- 12484: gisesti katsoen erotus alemman ja ylemmän kansakouluoppilaan vä- 12485: 880 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12486: 12487: 12488: lillä on yhtä suuri kuin alkeisopiston ja yliopiston oppilaan välillä. 12489: Proletaariaattia ei minun ymmärtääkseni tästä tulisi, sillä onhan 12490: valiokunta ehdottanut 6oo markan valtionpalkan näille alemman- 12491: koulun opettajille, siis saman palkan, mikä tähän asti on ollut ylem- 12492: män kansakoulun naisopettajilla valtion puolelta. Siihen tulisi vielä 12493: lisää kunnan puolesta 175 markkaa, joten palkka siis yhteensä olisi 12494: lähes 8oo markkaa. Kun ajatellaan; että valmistusaika on ollut vain 12495: 2 vuotta, niin kyllä luulisi, että tämä aluksi riittäisi, jos pidettäisiin 12496: silmällä, että tämä opetusala kuitenkin, sanottakoon mitä tahansa, 12497: kuuluu naisille ja että naisopettajat enimmäkseen ovat perheettö- 12498: miä. Perheetön nainen maalla kyllä tulee toimeen tyydyttävästi 12499: 8oo markalla, varsinkin kun hänen palkkansa palkankorotuksen 12500: kautta voipi nousta lähes I,ooo markkaan. 12501: Kun täällä oli viime vuoden valtiopäivillä puhe kansakoulunopet- 12502: tajain palkankorotuksesta, silloin pantiin koko paino perheellisten 12503: opettajain palkankorotukseen. Minä ainakin olin silloin jotensakin 12504: selvillä siitä, että naisopettajat ja perheettömät eivät ole läheskään 12505: siinä määrässä palkankorotuksen tarpeessa kuin perheelliset. Kun 12506: ajatellaan, että alemman kansakoulun opettajilla tähän saakka on 12507: ollut noin 300 tai 400 markan palkka ja että he nyt saisivat kaksi 12508: kertaa niin paljon, niin onhan siinä jo melkoinen parannus. Mutta 12509: niinpian kun varat sallivat, niin korotettakoon tätäkin palkkaa. 12510: Tämä järjestelmä, jota valiokunta on ehdottanut, ei pane siihen 12511: mitään estettä. 12512: Sanottiin täällä äskettäin - luullakseni se oli ed. Nissinen, joka 12513: sen lausui -, että alempien ja ylempien kansakoulujen opettajat 12514: pitäisi saada mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä. Minun ym- 12515: märtääkseni ne tulisivat mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä 12516: valiokunnan ehdotuksen mukaan, yhtä likeiseen yhteyteen kuin sem- 12517: moisessa koulussa, jossa on kaksi ylemmän kansakoulun opettajaa, 12518: jotka keskenään panevat toimeen ainejaon. Siinäkään ei sama opet-, 12519: taja opeta kaikkia aineita. Ja niissä kouluissa, missä opettajat pane- 12520: vat toimeen luokkajaon, siinä on toinen opettaja alemmalla, toinen 12521: ylemmällä luokalla. 12522: Tästä kaikesta voisi epäilemättä vielä paljonkin puhua, sillä pal- 12523: jon muistutuksia on tehty sitä järjestelmää vastaan, jonka valio- 12524: kunta on ehdottanut, mutta arvelen, että on turhaa eduskunnan 12525: aikaa siihen sen enempää käyttää. Tahdon kuitenkin vielä lausua 12526: muutaman sanan toisesta ja ensimäisestä vastalauseesta. 12527: Minua vähän oudostuttaa ed. Hjeltin ja Sohlbergin esiintyminen 12528: kysymyksessä luokan oppilasmäärästä, sillä minä ainakaan en ole 12529: voinut heidän puheestaan saada muuta käsitystä, kuin että valio- 12530: kunta olisi ehdottanut oppilasluvun luokalla 6o:ksi. Ja kuitenkin 12531: sanotaan valiokunnan lakiehdotuksen 10 §:n toisessa momentissa: 12532: •> Jos yhdessä opetettavain lasten luku nousee 6o:een tai z:na toisiaan 12533: Yleinen oppivelv01lisuus. 881 12534: 12535: seuraavana vuonna yli so:n, päättäköön kunta, onko piiri jaettava 12536: vai koulua laajennettava opettajavoimia lisäämällä>>. Siitä käy aivan 12537: selvästi ilmi, että jos 2 vuotta peräkkäin on enemmän kuin 50 12538: oppilasta luokalla, se on jaettava, ja lain voipi tulkita niinkin, että 12539: toisena vuonna, kun nähdään, että on luokalla yli 50 oppilasta, se 12540: on jaettava. Aivan harvinaisessa poikkeustapauksessa siis, vallan 12541: alkavassa ja joskus muussakin koulussa saattaa tapahtua, että oppi- 12542: laita on 6o, ja se korjataan jo vuoden tai parin päästä. Sitä ei sen- 12543: vuoksi olisi niin suurella voimalla ja painolla pitänyt esittää tär- 12544: keänä piirteenä valiokunnan ehdotuksessa. Jos tarkemmin ajattelee, 12545: niin luullakseni tuollaisen mahdollisuuden salliminen on hyvinkin 12546: luonnollinen. Sattuu nimittäin niin, että joukko työväkeä tulee 12547: koulupiiriin ja panee lapsensa kouluun ja siirtyy pois vuoden tai 12548: parin jälkeen. Pitäisikö silloin ottaa uusi opettaja näitä aivan satunnai- 12549: sia oppilaita varten, jotka sitte siirtyvät pois? Se tulisi tuottamaan 12550: koko. suuria kustannuksia kunnille aivan satunnaista tarvetta var- 12551: ten. Sanoi sitte muistaakseni ed. Hjelt, että on sitä ihmeellisempää, 12552: että on ehdotettu 6o oppilaan suuruisia luokkia, koska niitä .pitää 12553: opettaa neljässä eri osastossa. Se, joka tuntee opetusta neliosastoi- 12554: toisessa maalaiskansakoulussa, tietää kuitenkin, että juuri se seikka, 12555: että samalla opettajalla on neljä osastoa opetettavana, tekee suuren 12556: luokan opetuksen helpommaksi, sillä toinen puoli luokkaa on aina 12557: hiljaisessa työssä, ja toinen puoli opetuksen alaisena; on vain kysy- 12558: mys kurinpidosta, silloin kun toinen osa kirjoittaa tai piirustaa, ja 12559: se menee tottuneelta opettajalta helpommin, kuin jos kaikkia olisi 12560: yhdellä kertaa opetettava. 12561: Mitä taas tulee kysymykseen oppikirjoista, niin tahdon lyhyesti 12562: sanoa, että jos asetutaan vastalauseen kannalle, niin tulee asianlaita 12563: seuraavaksi: veroa maksavain kansalaisten pitää ostaa kirjat omille 12564: lapsilleen ja sen lisäksi täytyy heidän ostaa kirjat kaikille varatto- 12565: mille; siis heidän niskoilleen tulevat kustannukset kaikista kirjoista, 12566: mutta ne tulevat suuremmiksi senvuoksi, että he kukin ostavat erik- 12567: seen kirjansa omille lapsilleen. Eikö silloin ole taloudelliselta kan- 12568: nalta suoraan edullisempaa, että kaikki kirjat hankitaan yhdellä 12569: kertaa yhteistoiminnan kautta ja veronmaksajat sitte suorittavat 12570: maksun? Se on minusta jotenkin yksinkertaista yhteistoimintaa. 12571: Kasvatusopilliselta kannalta taas on tultu siihen päätökseen, että 12572: tämä järjestys on paljon parempi, sillä silloin on kirjoja, vihkoja ja 12573: kyniä käsillä aina kun niitä tarvitaan; muuten sattuu niin, että kun 12574: johonkin työhön pitäisi ryhtyä, ei kaikilla oppilailla ole niitä tarpeita, 12575: joita siihen vaaditaan. Nämä näkökohdat, sekä kasvatusopilliset 12576: että taloudelliset, ovat tehneet, että esim. kaikissa Englannin kansa- 12577: kouluissa ei ainoastaan kirjat, vaan kaikki opetustarpeet ovat täy- 12578: sin vapaat. Samalla lailla on Hollannin kansakouluissa, samaten 12579: hyvin monissa Sweitsin kantooneissa, puhumattakaan Pohjois-Ame- 12580: 56 12581: 882 Istunto 6 p. Jokakuuta 1908. 12582: 12583: 12584: rikan Yhdysvaltain kansakouluista, joissa tämä järjestelmä on vähi- 12585: tellen vallannut miltei koko alat. Meidänkin maassamme on jo Viipu- 12586: rissa niin menetelty, ja moni maalaiskuntakin on järjestänyt kirjo- 12587: jen ja koulutarpeiden hankkimisen tällä tavoin. 12588: Minä en tahdo jatkaa tätä puhettani kauemmin enkä rasittaa 12589: eduskuntaa enemmän. Lopuksi tahtoisin vain lausua, että se ehdo- 12590: tus kansakoulun järjestämiseksi, mikä valiokunnan mietinnössä on, 12591: ei suinkaan ole hetken päähänpisto, vaan on vähitellen kypsynyt ja 12592: käynyt läpi monenkin kiirastulen. Tahdon mainita, että sillä on jo 12593: historiallista pohjaa meidän maassamme. Meillä on tuhatlukuinen 12594: alemman kansakoulun opettajisto, jolta oppivelvollisuuskomitean 12595: ja valiokunnan mietintöön liitetyn neljännen vastalauseen ehdotus 12596: riistäisi kaiken työn ja kaiken toimeentulon, vaan jolle valiokunnan 12597: ehdotus avaisi portit tähän uuteen järjestelmään, kaikille nimittäin, 12598: jotka ovat vielä työkykyisiä ja haluisia. Heidän tarvitsisi vain täy- 12599: dentää sivistystään täydennyskursseilla muutamana kesänä peräk- 12600: käin, niin minä luulen, että he voisivat ensimäisen tarpeen tyydyt- 12601: tää.. Sillä tapaa rakennetaan historialliselle pohjalle. Mutta myös 12602: kaikki aikaisemmat ehdotukset oppivelvollisuuden toimeenpanemi- 12603: seksi ja alkeisopetuksen järjestämiseksi ovat kulkeneet aivan samaa 12604: latua. Tämä keksintö, että alemman kansakoulun opetus uskottai- 12605: siin ylemmän kansakoulun opettajan käsiin, on nyt oppivelvollisuus- 12606: komitean enemmistön tekemä, mutta sitte kun se laadittiin, se ei ole 12607: saanut ainakaan asiantuntijain piirissä hyvinkään suurta kanna- 12608: tusta. Niinpä esim. jo kouluylihallituksen lausunto siitä oli epäävä. 12609: Hallitus rakensi esitysehdotuksensa oppivelvollisuudeksi sille kan- 12610: nalle, jolle valiokunta on asettunut, siis epäsi myös tämän oppivel- 12611: vollisuuskomitean kannan. Kaikki ne kolme esitysehdotusta jotka 12612: täällä eduskunnassa on tehty, ed. Nuortevan, ed. Yrjö-Koskisen ja 12613: tämä näillä valtiopäivillä jätetty, ovat myöskin rakennetut samalle 12614: pohjalle. Sivistysvaliokunta viime valtiopäivillä asettui sekin samalle 12615: pohjalle, puhumattakaan tästä sivistysvaliokunnasta, joka niin yksi- 12616: mielisesti kannattaa tätä eri opettajajärjestelmää, että on ainoastaan 12617: yhden jäsenen vastalause ilmennyt sitä vastaan. Ja jos tahtoisin 12618: vedota opettajiin, niin heidänkin äänenkannattajansa, sekä ylem- 12619: män kansakoulun opettajain että alemman kansakoulun opettajain 12620: äänenkannattajat ovat pääasiallisesti asettuneet samalle kannalle 12621: kuin valiokunta, jos kohta niissä on näkynyt silloin tällöin julkisuu- 12622: dessa toiseen suuntaan meneviä kirjoituksia. 12623: Minä rohkenen kaiken tämän nojalla jättää suuren valiokunnan 12624: tehtäväksi, jos se aikoo tämän asian käsittelemisen ottaa esille vaka- 12625: vasti ja tyynesti ja perusteellisesti, harkita puolelta ja toiselta mo- 12626: lempia ehdotuksia, ja minun vakava uskoni ja toivoni on, ettei se 12627: tule hyväksymään ja puoltamaan eduskunnalle ehdotusta, joka mi- 12628: Yleinen oppivelvollisuus. 883 12629: 12630: 12631: nun ymmärtääkseni olisi pitkäksi ajaksi aivan korvaamaton vahinko 12632: koko meidän kansakoululaitoksellemme. (Bra!). 12633: 12634: Ed. R a j a 1 a: Sivistysvaliokunnan mietintöön liitettyä 3 vasta- 12635: lausetta tutkiessani tulin huomaamaan siinä erinkaltaisia kohtia, 12636: joiden johdosta olen pyytänyt puheenvuoroa. Tosin kyllä jo ed. 12637: Rosendal ja Malmivaara ovat niistä laajalti puhuneet, jotenka ehkä 12638: voisin vaikka luopua puheenvuorostani, mutta kuitenkin pyydän 12639: arvoisaa eduskuntaa muutamalla sanalla vaivata, vaikka en kyllä 12640: aijo eduskunnan kallista aikaa hukkaan tuhlata pitkillä puhella. 12641: Ensinnä pyydän suuren valiokunnan jäsenille huomauttaa asian 12642: aineellista puolta. Jos suuri valiokunta tulee tällä istuntokaudella 12643: asiaa käsittelemään, vaikka paljon saattaa epäillä, ennättääkö suuri 12644: valiokunta sitä tällä istuntokaudella mihinkään asti, niin on tuo 12645: aineellinen puoli kuitenkin otettava huomioon. Jos tämä oppivel- 12646: vollisuuslaki tulee astumaan voimaan, saattaa se kysyä sangen pal- 12647: jon aineellisia varoja. On muistettava, että se tulee rasittamaan 12648: kovin paljon tätä meidän köyhää Suomen kansaamme, joka ei ole 12649: mikään sellainen kultakulttuurimaa, jossa voisi kultaa itsestään 12650: vuotaa. Täällä meidän täytyy suurella työllä jaj ahkeruudella 12651: hankkia itsellemme toimeentulon, ja siltä kannalta minä pyydän 12652: huomauttaa suuren valiokunnanjäsenille, että he asiaa käsitelles- 12653: sään ottaisivat myös huomioon tämän aineellisen puolen. 12654: Täytyy ihmetellä, kuinka sosialidemokraattinen puolue on aset- 12655: tunut sille kannalle kuin tämä 3 vastalause sisältää. Minun täytyy 12656: tässä lausua, että vasemmistolaiset ovat itse kokemattomia, tai 12657: oikeammin sanoen he eivät tunne kokonaisuudessaan maalaisten 12658: kantaa tai sitä, millä tavalla vastalauseessa ehdotettu järjestelmä 12659: tulisi tältä aineelliselta puolelta toteutetuksi. 12660: Mutta tämä aineellinen puoli on minusta nähden kuitenkin vä- 12661: hempimerkityksellinen kuin se asia, josta puhutaan tämän vasta- 12662: lauseen 75 ja 76 sivulla, missä tahdotaan uskonnonopetusta koulusta 12663: poistettavaksi. Pyydän huomauttaa vasemmistolle, että minkälai- 12664: nen siemen lasten sydämiin kylvetään, sellainen saattaa myös hedel- 12665: mä tulla. Jos lasten sydämiin pienuudesta saakka kylvetään J uma- 12666: lan sanan siemeniä, niin saattaa tämä tuottaa hyvän hedelmän, mutta 12667: jos sinne kylvetään pahoja siemeniä, niin saattavat ne kasvaa pahoja 12668: hedelmiä. Ed. Rosendal ja Malmivaara ovat jo tästä asiasta lämpi- 12669: mästi puhuneet, jotenka en tässä tahdo siihen puoleen kovin paljoa 12670: koskea. Tahdon kuitenkin vielä teroittaa huomioon sitä tosiseik- 12671: kaa, että tähän lakiteokseen tulisi uskonnonopetus vähän suurem- 12672: malla tavalla otetuksi kuin se on meidän aikaamme nähden ollut. 12673: Minun täytyy kysyä, että jos ei Jumalan sanan siementä kylvetä 12674: lasten sydämiin, - miksi tulee sitte tämä kansa. Onhan nyt jo 12675: kokemuksia siitä, että vaikka on kylvetty siunattua siementä, niin 12676: 884 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12677: 12678: 12679: 011 se siemen pudonnut tien oheen ja taivaan linnut tahtovat nouk- 12680: kia sitä pois. 12681: Tahtoisin vielä huomauttaa - se on kyllä todistettavissa- että 12682: meidän nykyinen aikamme on mennyt niin pitkälle, että Jumalan 12683: pilkka ja uskonnon halveksiminen ovat kansamme keskuudessa päi- 12684: vän kysymyksiä. Minä rohkenen tässä lausua, että vaikka meillä 12685: on Jumalan sana ja sitä tahdotaan istuttaa lasten sydämiin, niin 12686: kuinka monessa paikassa kumminkin se siunattu siemen menee huk- 12687: kaan ja kuinka vähän siementen Herra saapi vaivoistansa koota. 12688: Katselemme ensinnäkin suurta maailman peltoa. Millaiseksi se 12689: onkaan meidän ajallamme käynyt? Tahdon viitata siihen, että kol- 12690: mas vastalause on selvä todistus siitä miten moni ihminen halveksii 12691: Jumalan sanaa. 12692: Vielä sen lisäksi, mitä ed. Malmivaara on lausunut siitä vanhasta 12693: kirjasta, joka monelle meidän kansakunnassamille on tullut halvaksi, 12694: tahdon mainita, että tuo vanha kirja on aina ollut minulle rakas. 12695: Siinä kirjassa sanotaan: >.)Joka tämän profetian sanoista ottaa pois 12696: taikka lisää, niin hänen nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta>>. 12697: Jos nyt vertailen näitä sanoja tämän kolmannen vastalauseen kanssa, 12698: niin saatan huomauttaa tälle vasemmistolle, että pitäisi ajatella, 12699: minkä kaltainen asia kohtaa ihmistä, jos hän profetian sanoista ottaa 12700: jotain pois tai niihin lisää. Näyttää siltä, kuin vasemmisto todellakin 12701: tässä vastalauseessa ilmenevän näkökannan mukaan tahtoisi ottaa 12702: kokonansa pois tämän profetian sanan meiltä ja meidän lapsil- 12703: tamme. 12704: Ed. Järvisen väitteen johdosta tahdon lausua muutaman sanan. 12705: Hän arveli, ettei kolmatta vastalausetta eikä niitä väitteitä mitä 12706: mainitussa vastalauseessa on julki tuotu, ole tässä kamarissa ja tältä 12707: paikalta voitu perättömiksi väittää. Minä huomautan ed. Järvi- 12708: selle, että sen käsityksen ja ymmärryksen mukaan, minkä minä olen 12709: näistä keskustehrista saanut, saatan täydellisesti tunnustaa, että 12710: tämän kolmannen vastalauseen väitteet samoin kuin ed. Järvisen- 12711: kin väitteet on selvästi kumottu raamatun todistuksilla (Iloisuutta 12712: vasemmalla) ja todistettu olevan aivan sellaista humbuugia, joka 12713: ei ansaitsisi vastausta. Hänen lausuntonsa johdosta vielä pyy- 12714: dän lausua yhden sanan. Kun hän puhui opettajan asemasta ja kur- 12715: jasta tilasta, niin hän tietenkin ajatteli sitä, mikä on häntä itseään 12716: kohdannut. Hän arveli siihen olevan syynä sen, että on rohjennut 12717: sosialistien riveihin asettua ja lähteä työmiehen aatteita edistä- 12718: mään. Siitä!syystä pyydän hänelle lausua, ettei siihen ole ollut 12719: syynä ainoastaan se, että hän on sosialisti, vaan siihen on parem- 12720: min syynä se, että hän on uskonnon hylkääjä ja Jumalan sanan pilk- 12721: kaaja. Nämä syyt on meidän huomioon otettava, ja ne ovatkin tosi- 12722: syitä. Lausuin jo, etten pyydä tässä tilaisuudessa pitemmälti ku- 12723: luttaa eduskunnan kallista 3;ikaa ja siksi jätän tämän asian sillensä. 12724: Yleinen oppivelvollisuus. 885 12725: 12726: Ed. V ä i n ö J o k i n e n: Tässä pitää yhä vieläkin paikkansa 12727: se, mitä ed. Järvinentäällä jo ennen lausui, että nimittäin on h y- 12728: v i n v ä h ä n a s i a 11 i s t a tuotu keskustelussa esille, niin 12729: pitkä kuin se onkin ollut, meidän vastalausettamme vastaan. Suu- 12730: ria fraaseja ja pitkiä hartauspuheita kyllä on kuultu, mutta niissä 12731: ei ole ollut paljon sellaista, johon kannattaisi ruveta vastaamaan. 12732: Muutamiin kohtiin sentään tahdon kajota. 12733: Mitä ensinnäkin tulee 1 a a j e n n e t u n a 1 e m m a n k a n- 12734: s a k o u 1 u n opettajien virkakelpoisuusvaatimuksiin, olemme me 12735: vastalauseessa vaatineet, että näiden opettajain pitäisi olla ylem- 12736: män seminaarikurssin suorittaneita. Useat porvarillisetkin pu- 12737: hujat ovat myöntäneet, ettei näiden koulujen opetusta muuten voi- 12738: taisi kunnollisesti hoitaa. Jotkut toiset ovat kyllä väittäneet vas- 12739: taan, että kustannukset tämän kautta tulisivat >>tavattoman suu- 12740: riksi>> ja käyttäneet niin voimakkaita sanoja kuin ovat ikinä osan- 12741: neet tätä >>tavattomuutta>> kuvaamaan. Mutta jos asiaa lähem- 12742: mältä tarkastaa, huomaa, ettei tuo >>tavattomuus>> niin tavaton 12743: olekaan. Lisäkulut olisi valtiolle opettajaa kohti 200 markkaa 12744: ja kunnalle 125, siis yhteensä 325 markkaa opettajaa kohti. Ja li- 12745: säksi on huomattava, että valiokunnan ehdotuksen mukaan taval- 12746: lisissa tapauksissa sama opettaja voisi opettaa kahdessa eri 12747: piirissä. Kaikille 730:lle laaj ennetun alemman kansakoulun opet- 12748: tajalle tekisi tämä lisäys yhteensä 237,000 mk.; sen lisäksi tulisi se, 12749: mitä seminaari mahdollisesti tulisi kalliimmaksi, joka ei tee monta- 12750: kaan kymmentä tuhatta. Lisäys supistunee niin ollen korkeintaan 12751: neljännesrniljoonaksi, josta lisämenosta kuitenkin olisi vallan ta- 12752: vaton apu noiden muuten niin epäilyttävän heikkojen koulujen 12753: opetukselle. Ed. Kares nuhteli minua siitä, että olen mennyt pu- 12754: humaan, että valiokunnassa tämän käsittelyn aikana ei o 1 e 12755: osattu pätevästi osoittaa, miten opettajat voitaisiin asettaa ti- 12756: laisuuteen serninaariaikanansa harjoittelemaan tällaisessa laajen- 12757: netussa alemmassa kansakoulussa. Olin sitä mieltä, että jos he 12758: pääsevät tilaisuuteen harjoittelemaan vain seminaarikaupungin 12759: tavallisessa alemmassa kansakoulussa, he ei v ä t p y s t y opetta- 12760: maan laajennettua alempaa kansakoulua, jossa on melkoista laa- 12761: jempi kurssi. Ed. Kares kehoitti minua omalta kannaltani osoitta- 12762: maan, mitenkä y 1 e mm ä n seminaarin opettajakokelaat pääsi- 12763: sivät harjoittelemaan tällaisissa kouluissa, kun minunkin kannal- 12764: tani joka tapauksessa tulisi kysymykseen opetus tällaisessa laa- 12765: jennetussa alemassa kansakoulussa. 12766: Minun täytyy myöntää, ettei näytä mahdolliselta voida Jar- 12767: jestää opetusharjotusta tällaisen laajennetun alemman kansakou- 12768: lun opetukseen ulottuvaksi, kun kerran kaupungit, joissa seminaarit 12769: ovat, eivät saa tällaisia kouluja perustaa. Mutta minusta ei näytä 12770: t a r p e e 11 i s e 1 t a k a a n, että he harjottelisivat opettamaan 12771: 886 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12772: 12773: 12774: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Jos opettaja on ylemmän 12775: kansakouluseminaarin läpikäynyt, pystyy hän kyllä opettamaan 12776: tällaista laajennettua alempaa kansakoulua. Ero on pääasiallisesti 12777: vaan oppimäärän 1 a a j u u d e s s a, mutta niin päin ettei se suin- 12778: kaan vaikeuta opettajan työtä. Onhan muuten kaupungeissa ta- 12779: pana ottaa tavallisiin a 1 empii n k i n kansa k o u 1 ui h i n 12780: opettajiksi j u u r i y 1 e m m ä n k a n s a k o u 1 u s e m i n a a- 12781: r i n suorittaneita opettajia, niissä kun kuntien suurempi varalli- 12782: suus tekee sen mahdolliseksi. Käytännössäkin on siis myönnetty 12783: melkoista paremmaksi, että opettajina pienillekin lapsille ovat ylem- 12784: män kansakouluseminaarin suorittaneet. 12785: Mitä sitten tulee j a t k o-o p e t u k s e e n, niin ainoa, mitä 12786: sen pakollisuutta vastaan maaseudulla on esiintuotu, on se, että 12787: ,.taloudelliset olob tekisivät jatko-opetuksen pakollisuuden mah- 12788: dottomaksi. Mutta sitä minä en pysty myöntämään. Voi olla, 12789: että sinä yhtenä vuonna, jonka lapset näin tulisivat lisäksi koulua käy- 12790: mään, vanhemmilla olisi jonkun verran etua siitä, että lapset sen 12791: vuoden olisivat kotona työssä, mutta jos katsomme p i te mm äl t ä, 12792: niin koituu epäilemättä suuremmaksi eduksi maalle ja vanhemmille, 12793: että lapset tämän vuoden käyvät kansakoulua ja pääsevät rauhassa 12794: kehittymään ruumiillisesti ja henkisesti ja sitten vasta 14 vuotta 12795: täytettyään, ryhtyvät työntekoon. Heistä tulisi epäilemättä por- 12796: varienkin kannalta silloin parempia työjuhtia, kuin jos he aamusta 12797: iltaan joutuisivat raatamaan jo 13-vuotiaasta. Täällä sivistys- 12798: valiokunnan puheenjohtaja, tosin tietysti toisessa yhteydessä kuin 12799: puheen ollessa kurssin pakollisuudesta, kovin lämpimästi puolusti 12800: tällaisia jatko-kursseja. Minä vaan ihmettelen, miksei hän suostu 12801: määräämään niitä p a k o 11 i s i k s i maaseudullekin, kun ne ei- 12802: vät missään tapauksessa tule sanottavasti mitään lisäkustannuk- 12803: sia vaatimaan. 12804: Sitten muutama sana u s k o n n o n o p e t u k s e n suhteesta 12805: oppivelvollisuuteen. Tästä on tavattomasti puhuttu, mutta täytyy 12806: valittaa, että hyvin pieni osa puheista on ollenkaan koskenut sitä 12807: asiaa, mistä tässä on kysymys. Täällä on laajasti polemiseerattu 12808: sitä vastaan, että uskonnonopetusta ei saa koulusta poistaa. Sosiali- 12809: demokratit vaativat kyllä sitä, mutta minä pyydän lohduttaa 12810: herroja ja tästä asiasta kovasti hermostuneita eduskunnan arvoisia 12811: naisedustajia, että tässä ei o 1 e k y s y m y s s i i t ä. Minusta ne, 12812: jotka kaikkein enimmin ovat tästä asiasta puhuneet, ovat vallan 12813: epäselvillä siitä, mistä tässä on kysymys. Yksin eräs sivistysvalio- 12814: kunnan jäsenkin, ed. Rosendal, joka niin mahtipontisesti esiintyi, 12815: e i t i e d ä m i s t ä t ä s s ä o n k y s y m y s. Tässä on kysymys 12816: vain siitä, onko uskonto määrättävä niiden aine i- 12817: d e n j o u k k o o n, j o i t a 1 a s t e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u- 12818: den pakosta on mentävä kansakouluun 12819: Yleinen oppivelvollisuus. 887 12820: 12821: o p p i m a a n. Jos vanhemmat niinkuin tähän 11sti haluavat antaa 12822: lastensa » k ä y d ä k o k o k a n s a k o u 1 u n », antaa lasten 12823: ottaa osaa kaikkien aineiden opetukseen, niin he meidän ehdotuk- 12824: semme mukaan s a a v a t s e n t e h d ä v a 11 a n n i i n k u i n 12825: n y t k i n. Mutta niitä vanhempia silmällä pitäen, jotka sitä eivät 12826: tahdo ja joita oppivelvollisuus tulee koskemaan, katsomme opetuk- 12827: sen olevan ulotettavan vain niihin aineisiin, joita 12828: pidetään yleiseen kansalaissivistykseen kuuluvina. Tässä on kysy- 12829: mys siitä, onko s a koi 11 a ja niitä mahdollisesti seuraavalla v a n- 12830: k e u d e 11 a pakoitettava niitä vanhempia, jotka eivät mitenkään 12831: tahdo lähettää lapsiaan koulun uskoututunneille se tekemään. 12832: Meidän mielestämme sitä ei ole tehtävä. 12833: On vanhempia, jotka u s k o n n o 11 i s i s t a s y i s t ä ei v ä t 12834: voi mitenkään lähettää lapsiaan koulun us- 12835: k o n t o t u n n e i 11 e. Sellaisia vanhempia on sekä uskovaisia 12836: että uskonnottomia. Jos nämä vanhemmat tahtoisivat ottaa lapsensa 12837: pois koulusta, tulisi heidän, oppivelvollisuuden säädettyä, hankkia 12838: lapsilleen muuta tietä opetusta, ja siihen köyhät 12839: vanhemmat eivät kykene, sillä niin paljon tulee se opetus 12840: maksamaan. Silloin tulisi heidän sakon ja vankeuden uhalla lähettää 12841: lapsensa kouluun, jos tämä valiokunnan enemmistön ehdotus hyväk- 12842: sytään. Valiokunnan ehdotus tulee siten tuottamaan vallan arve- 12843: luttavan uskonnon- ja omantunnonpakon opettajille ja monille 12844: vanhemmille. 12845: Tässä on puhuttu kaikenlaista asiassa, sinne ja tänne. Tahdotaan 12846: ikäänkuin s e k o t t a a n ä k y m ä s t ä tätä pääasiaa, josta on 12847: kysymys. Mutta ehkäpä tämä puheena oleva pakko onkin sitä 12848: laatua, että kukaan ei k e h t a a t ä ä 11 ä e d u s k u nn a s s a 12849: s i t ä j u 1 k i s e s t i p u o 1 u s t a a. Tahdotaan kai antaa asian 12850: vaan kaikessa h i 1 j a i s u u d e s s a mennä sellaisenaan. 12851: Kaikilla porvaripuolueilla on ohjelmassa u s k o n n o n v a p a u s. 12852: S i i t ä on kysymys, e i u s k o n n o n o p e t u k s e n s ä i 1 y t t ä- 12853: m i s e s t ä k o u 1 u s s a. 12854: Eikä tässä sovi asettua odottamaan sitä, että uskonnon- 12855: v a p a u s säädettäisiin, sillä niinkauaksi aikaa, kuin uskonnon- 12856: vapautta ei säädetä, tulisi tämä pakko painamaan k a i k k i a n i i t ä 12857: v a n h e m p i a, j o t k a n y t a h t a i d e n e r i u s k o 1 a i s- 12858: 1 a k i e n p a k o s t a k u u 1 u v a t s e 11 a i s i i n k i r k k o- 12859: k u n t i i n, joiden o p p e j a eivät hyväksy. Uskonnon- 12860: vapauden säätäminen tulee viemään hyvin pitkän ajan, se on käynyt 12861: päivä päivältä yhä selvemmäksi. Kirkkolaissa, sen 6 §:ssä, määrätään, 12862: että evankelisluterilaisesta kirkosta ei pääse kukaan eroamaan, ellei 12863: liity johonkin toiseen u s k o n n o 11 i s e e n y h d y s k u n t a a n. 12864: Sellaisille henkilöille, jotka tahtovat olla kaikkien k i r k o 1- 12865: 1 i s t e n y h d y s k u n t a i n u 1 k o p u o 1 e 11 a, ei voida säätää 12866: 888 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12867: 12868: 12869: uskonnonvapautta, ennenkuin tämä kirkkolain pykälä on lainmukai- 12870: sessa järjestyksessä k i r k o 11 i s kokouksen a 1 o t tee s t a 12871: kumottu, ja siihen menee herra ties kuinka kauan aikaa. 12872: Sanoin tässä, että on sellaisia u s k o n n o 11 i s i a v a n h e m- 12873: p i a, joiden on vaikea lähettää lastaan uskontotunnille kouluun~ 12874: Sellaisilla vanhemmilla on vastahakoisuuteensa luonnolliset syyt. 12875: Opettajalla voi olla niin erilainen käsitys uskonnosta, vaikkapa 12876: hän kuuluu vallan samaan uskontokuntaan kuin vanhemmat, että 12877: vanhemmat eivät voi uskoa lastaan hänen opetettavakseen sellaisessa 12878: aineessa kuin uskonto on. Toiseksi voi opettaja olla niin varsin 12879: kypsymätön ja pintapuolinen uskonnollisuudessaan, etteivät van- 12880: hemmat voi lähettää lastansa hänen opetettavakseen. Muissa aineissa 12881: on asianlaita aivan toinen kuin uskonnossa. Muissa aineissa on 12882: sentään se, mitä kansakoulussa opetetaan, niin vähäistä, ettei siihen 12883: sisälly sellaista, mitä yleisesti ei hyväksytä kaikkien tiedemisten 12884: pnre1ssa. Täällä on viitattu, että kaikkien tieteiden alalla on eri- 12885: mielisyyksiä asioista olemassa. Mutta se ei toki koske sitä, mitä 12886: kansakoulussa opetetaan, sen kaikki tiedemiehet hyväksyvät- 12887: paitsi tietysti teologit. 12888: Mitä sitte u s k o n n o t t o m i i n v a n h e m p i i n tulee, 12889: niin niiden asema tulisi vielä kamalammaksi. Sellaiset vanhemmat 12890: väittävät, ja hyvällä syyllä, että uskonnonopetus sisältää sekä 12891: sisäisesti että muiden aineiden opetukseen verraten, jyrkkiä risti- 12892: riitoja. Minä viime kerralla siitä jo puhuin, ja rovasti Malmivaara 12893: äsken >>hyväntahtoisesth> siteerasi esitystäni sellaisten vanhempien 12894: asemasta. Mutta, varovasti kyllä, hän j ä t t i s a n o m a t t a tämän 12895: ja siteerasi nimenomaan sitä minun omina n i ja sosialidemo- 12896: kratisen ryhmän mielipiteinä. Minä saan siis panna merkille, että 12897: ~hyvää asiaansa>> puolustaakseen rovasti Malmivaaran on täytynyt 12898: täällä tehdä v ä ä r ä r e f e r a a t t i minun puheestani. 12899: Sanoin, että hyvin hyvällä syyllä u s k on n o n o p et u s n ä i- 12900: den vanhempien mielestä on tavattoman 12901: r i s t i r i i t a i s t a. Koska täällä puhutaan siitä asiasta, niin tah- 12902: don joitakin esimerkkejä sellaisesta lausua, ettei väitettäisi minun 12903: perättömiä puhuvan. Ensinnäkin opetetaan lapsille käsky, ettei saa 12904: vannoa. Kumminkin taidetaan samaa käskyä >>selitellessä>> sanoa, 12905: että saa vannoa, kun e s i v a 1 t a käskee! Selitetään, että ~ei sinun 12906: pidä tappamam. Mutta historiassa, väitettäköön täällä mitä tahansa, 12907: monet sodat ovat asetetut hyvinkin kauniiseen ja luvalliseen valoon, 12908: kristinuskon levittämissodat esim. Joissakin tapauksissa on siis 12909: myönnetty oikeaksi tappaminenkin. Selitetään edelleen, että ~ei ole 12910: kenkään koskaan jumalaa nähnyt.• Kumminkin siellä hyvä.c>sä 12911: raamatunhistoriassa, josta joku tässä niin koreasti puhui, monella 12912: sivulla vastoin tuota toisessa paikassa tehtyä vakuutusta selitetään, 12913: kuinka jumala oli Abrahamin ja monien muiden •pyhien miesten• 12914: Yleinen oppivelvollisuus. 889 12915: 12916: 12917: luona vierailla, söisämpylöitäja vasikanpaistiaja muuta sellaista.- 12918: Sitte olen väittänyt, että uskonnonopetus on ristiriidassa elämän 12919: kanssa. Siitäkin on kovin räikeitä esimerkkejä sen piiristä, mitä 12920: nimenomaan lapsillekin koulussa opetetaan. Siellä esim., muistaak- 12921: seni toisen uskonkappaleen selityksessä, selitetään, että »jumala 12922: 1 a h j o i t ta a minulle r u n saa s t i ja jokapäivä ravinnon 12923: verhon ja kaikki tämän elämän tarpeet.>> Sellaista siellä kou- 12924: lussa opetetaan repaleinen, nälkäinen lapsi sanomaan. Silloin täytyy 12925: sanoa, ettei hän opi ajattelemaan, mitä lukee. Neljännen käskyn 12926: selityksessä selitetään, että jumala antaa j o k a p ä i v ä i s e n 12927: 1 e i v ä n p y y t ä m ä t t ä, p a h o i 11 e k i n. Mutta varma on, 12928: että moni lapsi koulua käydessänsä r u koi 1 e e j u m a 1 a 1 ta 12929: hartaasti, että saisi edes pienen 1 ei p ä p a 1 ase n päivässä näl- 12930: känsä pidäkkeeksi, mutta sitä hän useimmissa tapauksissa ei saa. Ja 12931: kumminkin jokapäiväisellä leivällä selitetään tarkoittetavan niin 12932: paljoa hyvää, kuin Lutherus tämän rukouksensa selityksessä sanoo, 12933: niin paljoa hyvää, ettei moni lapsi ole siitä puoliakaan edes unissaan 12934: nähnyt. - Sitte väitin, että tällaisten vanhempien mielestä uskon- 12935: nonopetus on ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole mikään sosiali- 12936: demokratien keksimä väite. Useat porvarilliset tiedemiehetkin, 12937: jotka u s k a 1 t a v a t sanoa sen, sanovat sen suoraan. Minulla 12938: on tässä eräs lausunto, jonka on kirjoittanut J enan yliopiston kas- 12939: vatusopin professori Rein, porvarillinen tietysti. Hän kirjoittaa: 12940: ~Valtion ja kirkon vallassapitäjät eivät tahdo nähdä, että uskonnon- 12941: opetus koulussa on t ä y d e 11 e e n e r i s t e t y s s ä a s e m a s s a, 12942: se muodostaa oman muista erillään olevan maailmansa, mutta 12943: maailman, jossa e i o 1 e e 1 ä m ä ä ja j o 11 a e i o 1 e m i t ä ä n 12944: vaikutusta. Sen ohella opetetaan luonnontiedettä ja historiaa, 12945: vanha elänyt maailma ja uusi kehittyvä maailma ahdetaan siten 12946: rinnakkain lasten päähän.>> Minä pyydän, että kun ed. Malmivaara 12947: tätä ensi kerralla lukee, hän selittää, että tämä on prof. Reinin 12948: puhetta eikä minun puhettani. 12949: Vastalauseessa olemme viitanneet siihen, ettei lapsella ole 12950: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä omintakei- 12951: sesti versoisi ja ettei lapsi ymmärrä uskonnollisia >>totuuksiw. Se 12952: onkin totta mielestäni, mutta lisäksi tulee vielä se että lapsi on 12953: tavattoman v a s t a a n o t t a v a i n e n kaikelle sille, mitä hänelle 12954: opetetaan. Hän pyrkii uskomaan kaikki ja koettaa omaksua kaikki 12955: ymmärryksensä mukaan, mutta j u u r i siksi pelkäävät tässä 12956: puheenaolevat uskonnottomat vanhemmat lähettää lapsensa kouluun, 12957: kun he tietävät, että se koettaa vastaanottaa ja sulattaa kaikkea 12958: sitä ristiriitaista opetusta, mitä koulussa uskonnossa annetaan. 12959: Jos kansamme on niin uskonnollista kuin on väitetty, silloin se 12960: panee lapsensa kouluun k a i k i 11 e t u n n e i 11 e. Se jää heille 12961: vapaaksi. Tässä yhteydessä emme tahdo - emmekä voikaan, 12962: 890 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 12963: 12964: 12965: kun meitä on vähemmistö - poistaa uskonnonopetusta kouluista, 12966: se ei tässä kuuluisi asiaankaan, mutta niitä vanhempia, jotka eivät 12967: tahdo panna lastaan kouluun uskontotunnille, tahdomme s u o j e 11 a 12968: sellaisesta pakosta, jota valiokunnan enemmistö on ehdottanut 12969: heitä vastaan suunnattavaksi. 12970: Täällä on koreasti sanottu, että kodin tulee käydä käsi kädessä 12971: koulun kanssa. Meistä j u u r i uskonto on omiaan sellaiseksi 12972: alaksi, jolla kodin tulee koulua auttaa. Meistä uskonto useista 12973: syistä ei sovi kouluissa opetettavaksi eikä ennen kaikkea tällaisella 12974: pakolla opetettavaksi kuin täällä on ehdotettu. Kotona ja kirkolli- 12975: sissa kouluissa opettakoot ja opetuttakoot vanhemmat lapsilleen 12976: uskontoa niiden periaatteiden mukaan, jotka hyväksyvät. Mutta 12977: mielestämme e i o 1 e o i k e i n e t t ä s a k o n j a v a n k e u - 12978: d e n u h a 11 a p a k o t e t a a n vanhemmat lähettämään lapsiaan 12979: sellaista uskonnonopetusta saamaan, jota he eivät mitenkään soisi 12980: lapsilleen annettavan. 12981: Ainoa, joka puhui enemmän itse asiasta, oli tohtori Rosenqvist, 12982: mutta hänenkään mielipiteensä ei pidä paikkaansa, kuten jo luul- 12983: lakseni viime kerralla osoitin. Vastalauseemme ei mielestäni voisi 12984: viedä asiaa kirkolliskokoukseen, ja jos niin olisikin, niin näinperin 12985: e p ä o i k e u t e t t u a säännöstä kuin, mistä tässä on puhe, e i 12986: mielestäni saisi säätää vaikka asia sentähden viipyisi. Toiselta puolen 12987: osoitin viime kerralla, että päinvastoin v a 1 i o k u n n a n kanta 12988: v a 11 a n v a r m a a n veisi asian kirkolliskokoukseen, jos laki 12989: suoraan luetaan sellaisena kuin se on. Valiokunnan enemmistön 12990: ehdotuksessa nim. annetaan valtiovallalle oikeus m i t ä 1 a a j i m- 12991: m a s s a määrässä sekaantuakirkollistenkoulujen uskonnon- 12992: o p etu k se en, ja se, jos mikään, koskeekirkon j a v a 1 t i on 12993: v ä 1 i s i ä s u h t e i t a, josta puhutaan Kirkkolain 455 §:ssä, 12994: jonka mukaan asia siinä tapauksessa joutuu kirkolliskokoukseen. 12995: En pidä tarpeellisena toistaa sitä, mitä asiasta viime kerralla puhuin, 12996: se osoitti asian luullakseni tarpeeksi selvästi, eikä sitä vastaan 12997: ole täällä tuotu mitään asiallista esiin. 12998: On paljon puhuttu siitä, että lasten s i v e e 11 i n e n k a s- 12999: v a t u s vaatii uskonnonopetuksen pakottamista kaikille vanhem- 13000: mille. Mutta rikokset kai sentään pääasiassa jo myönnetään joh- 13001: tuvan yhteiskunnallisista syistä; siten opettavat porvarillisetkin 13002: tiedemiehet eikä rikoksiin siis mahdeta lopullisesti muulla mitään 13003: kuin y h t e i s k u n n a 11 i s t e n o 1 o j e n p a r a n t a m i s e 11 a. 13004: Sellaisilla rangaistuksen pelotuksilla ja palkan lupauksilla, joita 13005: niin paljon uskonnonopetuksessa esitetään, ei paljon lopullisesti 13006: asiaa auteta. Tämän myöntävät jo useat uskonnollisetkin ihmiset. 13007: Ziirichin kirkkoherra Paul Pfliiger m. m. on asian myöntänyt. Hän 13008: sanoo: ~Kyseenalaista on, onko ihmiskunta aikojen vieriessä tullut 13009: siveellisemmäksi samoin kuin sekin, tuleeko se ,tulevaisuudessa 13010: Yleinen oppivelvollisuus. 891 13011: 13012: 13013: siveellisemmäksi» -kaikista saamoista ja muista huolimatta. Mutta 13014: toiselta puolen hän myöntää, että >>yhteiskunnallisten laitosten 13015: ja yhteiskunnallisen tilan parantaminen poistaa lukemattomia 13016: rikoksen aiheita ja siten melkoisessa määrässä edistää ihmisten 13017: siveellistä parantumista.>> Hän kuuluu samaan virkakuntaan kuin 13018: ne monet papit, jotka ovat esiintyneet täällä, ja kumminkin hän 13019: suoraan myöntää sen, mitä porvarillinen tiedekin on todeksi osoitta- 13020: nut. 13021: Ei uskonnonopetuksen poistaruistakaan siveellisyyden kannalta 13022: ole pelätty niissä monissa maissa, missä uskonnonopetus on pois- 13023: tettu koulusta, Yhdysvalloissa, Belgiassa, Ranskassa, Englannissa, 13024: Unkarissa j. n. e. Enkä minä usko, että millään pätevällä syyllä 13025: voidaan osoittaa, että nämä maat ovat tulleet rikollisemmiksi. Olen 13026: nähnyt rikostilastoja, missä osotetaan, että monet jumalisina pidetyt 13027: maat ovat suuria rikoksen pesiä ja päinvastoin suurissa kaupungeissa, 13028: joita yleensä pidetään rikoksien tyyssijoina, keskimäärin jotakin 13029: määrättyä ihmismäärää kohden tapahtuu vähemmän rikoksia kuin 13030: takapajulla olevissa syrjäseuduissa, jotka käyvät >>Uskonnollisten» 13031: nimellä. 13032: Meidän kantaamme vastaan on vedottu erääseen sosialistiin, 13033: nim. norjalaiseen pastori Kringeniin. Yhtä hyvin voisi vedota 13034: Norjan koko sosialistiseen puolueeseen, sillä se ei vaadi kirkon ja 13035: valtion eroa eikä uskonnon poistamista kouluista, mutta se onkin 13036: ainoa maailman kymmenistä sosialidemorkatisista puolueista, joka 13037: on asettunut eroavalle kannalle tässä asiassa. Ja se mitä Kringen 13038: esittää, ei suinkaan pysty vakuuttamaan, että toisellaiselle kannalle 13039: asettuminen olisi tapahtunut kovin asiallisilla perusteilla. Kringe- 13040: nillä on nähtävästi a i v a n v ä ä r ä t k ä s i t y k s e t sosiali- 13041: demokratian koko tästä ohjelmakohdasta. Hän on nähtävästi 13042: siinä käsityksessä, että jos sosialidemokratian vaatimus kirkon 13043: ja valtion erottamisesta toteutetaan, niin silloin ei saisi olla mitään 13044: järjestettyjä kirkkokuntia. Ja kuitenkin monessa maassa, missä 13045: tämä sosialidemokratien vaatimus on ohjelmassa monisanaisempana, 13046: nimenomaan terotetaan, että kirkolliset yhdyskunnat saavat täyden 13047: toimintavapauden,ollen kirkon erottua valtiosta vapaiden yhdistysten 13048: veroisia. 13049: Mitä itse asian tähän kohtaan kokonaisuudessaan tulee, niin 13050: myöntää meidän kantamme tässä asiassa moni kristillinen porvarikin 13051: vieläpä moni pappikin ainoaksi oikeaksi. Minulla on tässä erään 13052: kirkkoherrankin lause, jossa hän sen myöntää. Saksalainen kirkko- 13053: herra Bauer sanoo >>Christliche Welt'issä»: »Nykyisen koulun käsissä 13054: k a i k k i k u 1 t a m u u t t u u t o m n k s f, se pystyy tekemään 13055: kaikki paraimmat ja korkeimmat asiat lapsille inho t tavi k s i, 13056: ennen kaikkea käy niin u s k o n n o n. Sen opetusta arvosteltuaan 13057: lausuu hän lopputuloksena: »Joka tahtoo tehdä uskonnon kansalle 13058: 892 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 13059: --------------------------------------------------- 13060: taas mieluisaksi, se p o i s t a k o o n u s k o n n o n o p p i v e 1- 13061: v o 11 i s u u d e n a 1 a i s t e n o p p i a i n e i d e n j o u k o s t a.>> 13062: Niin sanoo pappi ja kirkkoherra. Jos eduskunnan papit ja kirkko- 13063: herrat ovat toisella kannalla, ei se tämän mukaan ainakaan todista 13064: hyvää heidän uskonnon hyvän harrastuksestaan, omantunnon 13065: vapauden ja toisen uskonnollisen vapauden kunnioittamisesta puhu- 13066: mattakaan. 13067: Meitä vasemmistolaisia vastaan on tehty se syytös, että me 13068: olemme tässä tehneet jotakin sellaista, johon valitsijamme eivät 13069: ole antaneet meille valtuutusta. Mutta minä nimenomaan muistutan, 13070: että sosialidemokratisen puolueen v a a 1 i j u 1 i s t u k s e s s a, jota 13071: monen sadantuhannen kappaleen painoksena levitettiin ympäri 13072: Suomea viime vaalien edellä, nimenomaan sanotaan, että me vaa- 13073: dimme v a 1 t i on j a kirkon ero a ja kumminkin t ä s s ä 13074: on puhe paljo vaatimattomammastakin asiasta, tässä kun nimenomaan 13075: puolustetaanuskon '1 o 11 i sen ihmisen a 1 k e e 11 isin ta 13076: u s k o n n o 11 i s t a v a p a u t t a eikä mitään muuta. 13077: Koko meidän vastalauseestamme on sanottu, että se on >>h i r v e ä 13078: h ä v ä i s t y S>> koko nykyistä koululaitosta kohtaan. Mutta mitään 13079: tosi asioita ei tuollaisen väitteen tueksi ole voitu esiin tuoda. 13080: Ei ole todistettu, ettei uskontotunneilla ja muuten koulussa opeteta 13081: tyytyväisyyttä ja nöyryyttä ja >>pelvolla ja vavistuksella>> alistumista, 13082: jota minä väitin, pikemmin on puolustettu sitä, että sellainen 13083: opetus o n p a i k a 11 a a n. 13084: Kerran entisaikaan nousi suunta, joka julisti aikansa opettajille: 13085: »Te kyykäärmeitten sikiöt, te olette valkeiksi sivuttujen hautojen 13086: kaltaiset». S e k i n oli >>häväistys>>. Mutta siitä huolimatta se oli 13087: totta. S osia 1 i d emo k r a t i a on noussut nykyisiä 13088: opettajia ja nykyistä koulua arvostelemaan, eikä senkään arvoste- 13089: lusta päästä sillä, että sanotaan, että koko arvostelu on »hirveä 13090: häväistys•>. 13091: Sosialidemokratia kasvaa, sen arvostelu saa yhä lukuisampia 13092: kannattajia, kunnes vihdoin se koulu, jonka kasvatettavaksi se tahtoo 13093: lapsensa antaa, on muutettu v a 1 t a a n n o u s e v a n a 1 a 1 u o- 13094: k a n k ä s i t y s k a n n a n j a v a a t i m u s t e n m u k a i- 13095: s e k s i (Vasemmistosta: Hyvä!). 13096: 13097: Ed. V i r k k u n en: Suuren valiokunnan jäsenenä ei ole aiko- 13098: mukseni nyt ryhtyä tätä laajalle kantavaa lakiehdotusta seikka- 13099: peräisesti arvostelemaan. Minäkin olen kiinnittänyt huomioni kol- 13100: manteen vastalauseeseen, ja vaikka siitä onkin jo paljon puhuttu, 13101: on sen yleinen sävy mielestäni sellainen, että sen kannattaa täällä 13102: erityisesti merkitä. 13103: Miltei jokaisessa täysi-istunnossa, etenkin viime aikoina, me 13104: olemme saaneet vasemmiston taholta kuulla, että se yhteiskunta, 13105: Yleinen oppivelvollisuus. 893 13106: 13107: 13108: jossa me elämme, on kerrassaan kelvoton, kaikissa osissaan niin 13109: tuiki huono, ettei siitä korjaamallakaan enää tule kalua. Tällaiset 13110: väitteet ovat olleet läpikäypänä ajatuksena sosiaalidemokraattisten 13111: eduskunnanjäsenten lausunnoissa ja myöskin niissä vastalauseissa, 13112: joita he ovat valiokuntien mietintöihin liittäneet. Ei ole Suomen 13113: koulukaan tässä suhteessa päässyt parempiin armoihin. 13114: Se kuva, jonka vastalauseen tekijät opetuslaitoksestamme yleensä 13115: antavat, on kerrassaan lohduton. Sanotaan, että maan koululaitos 13116: nykyisellä kannallaan ei suinkaan vastaa niitä vaatimuksia, joita 13117: köyhälistö sille asettaa. Työläisvanhempien täytyy >>kirvelevin 13118: sydämin» nähdä, miten heidän pienoiset lapsensa kansakoulussa 13119: saavat ostaa tiedonmuruja vaan sillä kaupalla, että koulu muodos- 13120: telee heidän ajatuksensa, tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin 13121: vanhemmat kotona haluavat. Uskonto siellä väärennetään, ihmis- 13122: kunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia >>rumia raa- 13123: kalais-sotilaallisia ennakkoluuloja», ja kaikki muukin opetus on 13124: sellaista, että vanhemmilla kotona on täysi työ puhdistaa lapsensa 13125: siitä paljosta saastasta, minkä heihin koulu on istuttanut. (Vasem- 13126: mistosta: Oikein! Puhemies lyö vasarallaan pöytään.) 13127: Täytyy myöntää, että siitä yhteiskunnasta, josta koko opetus- 13128: laitokselle suuri kansanedustajaryhmä katsoo olevansa oikeutettu 13129: antamaan tällaisen atestin, on leikki kaukana. Maamme kansa- 13130: koululaitoksen lämrninsydäminen perustaja Uno Cygnaeus ja ne 13131: hänen aikalaisensa, jotka luulivat tekevänsä tälle kansalle palve- 13132: luksen hankkimalla sille kansakoululaitoksen, ovat toki onnellisia 13133: siinä, että he ovat saaneet päätetyn elämäntyönsä jälkeen ummistaa 13134: silmänsä ja päässeet näkemästä kaikkea sitä surkeutta ja kirousta, 13135: miksikä tämän vastalauseen allekirjottajat maan koko köyhälis- 13136: tön nimessä julistavat heidän työnsä muodostuneen. Kentiesi olisi 13137: näille ikimenneille kuitenkin joksikin lohdutukseksi se, että Suo- 13138: men kansa - lukuunottamatta tietysti sen valistuneita ja kauko- 13139: näköisiä koululaitoksen uudistajia, jotka alkavat herra Väinö Jo- 13140: kisesta ja Jaakko Piiraisen, William Lundström'in, Arvi Lahtisen, 13141: Maria Raunion sekä J osua Järvisen kautta seitsenkertaisesti vah- 13142: vistuneina päättyvät Oskari Orasmaahan - nähtävästi yhä vielä 13143: pitää kansakoululaitostansa laatuunkäypänä ja kokee voimainsa 13144: ja varainsa mukaan saada sen laajennetuksikin. Sitä osottaa se, että 13145: tämä kansa viime aikoina on kansakouluja lisännyt soo-6oo:lla 13146: vuosittain. Ja kukatiesi hiveleisi noitten entisten kansakoulun 13147: ystäväin ja perustajain sydäntä hiukan sekin tunnustus, minkä 13148: mainitsemani uusimmat heidän työnsä jatkajat ja puhdistajat maan 13149: kansakoululaitoksesta antavat sanoessaan, että >>ne todellisen tie- 13150: don alkeet, joita koulu kaikista epäkohdistaan huolimatta lap- 13151: sille jakaa, ovat köyhälistön mielestä kuitenkin niin arvokkaita, 13152: 894 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 13153: 13154: 13155: että se sittenkin on valmis asettamaan lapsensa oppivelvollisuuden 13156: alaisiksi.>> 13157: Hyvä on, että armo lähtee samasta paikasta, mistä hirmukin. 13158: Minun käsittääkseni se lopputulos, johon nämä tarkkasilmäiset ja 13159: ankarat kouluolojen tuntijat arvostelussaan tulevat, lähentelee jo 13160: sangen arveluttavasti sitä samaa käsitystä, mihin oppivelvollisuu- 13161: den harrastus meissä porvarillisissakin perustuu. Ja mielihyvällä 13162: on pantava merkille, että tämän tunnustuksen lisäksi vastalauseen 13163: allekirjottajat lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitok- 13164: sen pikaista uudistamista varten. Lupaus on jo semmoisenaan hyvä, 13165: mutta olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi nähtävänä 13166: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maåmme niin tuiki 13167: kelvottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta 13168: mitään tällaista suunnitelmaa siinä ei ole. Ne yksityiskohtaiset 13169: muutokset, joita nämä koulureformaattorit ehdottavat joihinkin 13170: yksityisiin pykäliin, eivät perusteeltaan muuta maamme kansa- 13171: koululaitosta vähääkään. Kansakoulun opetusaineet jäävät vasta- 13172: lauseessa olevan ehdotuksen mukaan, lukuunottamatta uskontoa, 13173: aivan samoiksi kuin valiokunnan mietinnössäkin. Ainoa parannus 13174: tässä suhteessa on uskonnon poistaminen kansakoulun pakollisten 13175: oppiaineiden joukosta. Että se on niiden joukosta poistettu, siitä 13176: ei päässe mihinkään, ja mielestäni ed. Jokisen äskeinen lausunto 13177: vahvistaa yhä tätä käsitystä. Siinä, nim. uskonnon poistamisessa 13178: kouluista, näyttääkin vastalauseen allekirjoittajain mielestä olevan 13179: koko se taikasauva, jolla koululaitoksemme jälleen saatetaan tyy- 13180: dyttävään kuntoon. Täällä on jo asiantuntevasti ja vakavalla ta- 13181: valla huomautettu, mitä laatua tämä uudistus on, ja varsinkin se 13182: tapa, millä sen toimeenpano perustellaan. Minun ei ole senvuoksi 13183: tarve siihen sen enempää kajota. Omasta puolestani olen vakuu- 13184: tettu siitä, että Suomen kansan köyhälistönkin kaikki vakavammat 13185: ainekset, varsinkin sen sankat maaseutujoukot, ovat tässä asiassa 13186: kokonaan toisella kannalla kuin ne, jotka heidän asiaansa täällä 13187: ajavat. 13188: Niinkuin jo sanoin, ei vastalauseessa ole muita oleellisia ehdo- 13189: tuksia kansakoululaitoksen itse suunnittelman muuttamiseksi. Sii- 13190: hen, ettei niitä ole tuotu esille, on tietysti, niinkuin moneen muu- 13191: hunkin asiaan, syynä porvarillinen yhteiskunta ja sen kelvotto- 13192: muus. Vastalauseen tekijät lausuvat suoraan, että suurimpia hei- 13193: dän tällä alalla huomaamistansa aukoista on toistaiseksi vaikea 13194: täyttää, ~niin kauvan kuin eduskunnassa ja hallinnossa valta on 13195: porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluokilta kokoo- 13196: mistaosa valtionvaroista heittää niille takaisin vain ·vaatimatto- 13197: man almun silloinkin, kun on kysymys niin tärkeästä asiasta kuin 13198: kansanvalistuksesta.» Ja edelleen vakuuttavat vastalauseen teki- 13199: jät, »että porvarillinen kansantalous ei tarvitse yleistä kansalais- 13200: Yleinen oppivelvollisuus. 895 13201: 13202: 13203: sivistystä sen suuremmassa määrin eikä kaipaa sitä vallankaan 13204: maaseudun syrjäosissa>>. Me porvarilliset olemme kyllä tässä edus- 13205: kunnassa tottuneet siihen, että vasemmiston edustaj a~n tärkein 13206: valtti, olipa kyseessä melkein mikä asia tahansa, on se, että por- 13207: varillinen yläluokka riistää ruumiillisen työn tekijöiltä, vieläpä 13208: yksinomaan niiltä, kaiken, minkä yhteiskuntalaitos pystyssäpy- 13209: syäkseen tarvitsee, ja että köyhälistö tässä maailmassa myöskin 13210: yhteiskunnalta nauttimiensa etujen puolesta on kerrassaan lapsi- 13211: puolen asemassa. Tämä ajatus porvarillisten itsekkäisyydestä mitä 13212: räikeimpään muotoon puettuna, toistuu yhä uudestaan kaikissa 13213: vasemmiston lausunnoissa ja se esitetään niin usein, että melkein 13214: luulisi tarkoituksen olevan soveltaa se joka paikkaan, missä ajatus- 13215: yhteys ja lauserakennus muuten vaatisi välimerkin käyttämistä. 13216: Mutta vaikka tämä onkin tiettyä, tuntuu sittenkin hiukan yllätyk- 13217: seltä, että puhe porvarillisten anastuksista ja köyhälistölle heite- 13218: tyistä >>vaatimattomista almuista>> on katsottu olevan paikallaan 13219: silloinkin, kun puhutaan oppipakkolain ehdotuksesta. Valiokunta 13220: tekee nim. mietintönsä 36 sivulla selkoa niistä kustannuksista, joita 13221: tämä uudistus vaatisi. Valtio ja kunnat saisivat yhteensä suorittaa 13222: oppipakon vaatimia perustaruiskustannuksia vähän yli 32 miljoo- 13223: naa markkaa. Ja kun oppipakkolaki I5 vuoden kuluttua astuisi voi- 13224: maan, vaatisi se valtion ja kuntain osalle yhteensä I2 miljoonan 13225: markan vuotuisen lisäyksen niihin noin I4 milj. markan vuotuisiin 13226: kustannuksiin, jotka valtio ja kunnat tätä nykyä kansakoulu- 13227: laitoksen ylläpitämiseksi suorittavat. Tämän lain hyväksyminen 13228: tietää siten Suomen kansan sitoutumista uhraamaan nykyisten 13229: menojen lisäksi lähimpien I5 vuoden aikana kansanopetuksen 13230: tarpeisiin 44 milj. markkaa, joista I2 milj. jää sitten pysyväiseksi 13231: vuotuiseksi lisämenoeräksi. Sen sanakirjan mukaan, josta me 13232: moititut porvarilliset olemme tottuneet löytämään sanavastineet 13233: käsitteillemme, tämä lähes puoleensataan miljoonaan nouseva 13234: menoerä olisi toki merkittävä vähän runsaampisisältöisellä nimellä 13235: kuin mitä tietää 1>köyhälistölle heitetty vaatimaton almn>>, joksi vasta- 13236: lauseen tekijät leimaavat nämä puolisataa miljoonaa markkaa. 13237: Enkä minä voi suoraan sanoen oikein ymmärtää niitä kansanedus- 13238: tajia, jotka kaikissa tilaisuuksissa kehuvat edustavansa maan köy- 13239: hälistöä, mutta joiden käsissä miljoonat ja kymmenet miljoonat 13240: pyörivät aivan yhtä rattoisasti ja iloisesti kuin herneet vallattomien 13241: poikaviikarien taskusta. 13242: Pitäisihän olla toki asia, josta ei ole riideltävä, että maan koulu 13243: koko laajuudessaan ja kaikissa muodoissaan on historiallisesti ke- 13244: hittynyt laitos, jonka rakenteeseen kansan valistuneimmat naiset 13245: ja miehet eri aikoina ovat koettaneet parhaansa panna. Senvuoksi 13246: sitä on kohdeltava hellävaroen silloinkin, kun lähdetään siihen pa- 13247: rannuksia ja uudistuksia tekemään. Ne 7 koulureformaattoria. 13248: 896 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 13249: 13250: 13251: jotka vastalauseessa esiintyvät, näyttävät kokonaan tämän seikan 13252: unohtaneen. He julistavat koko koululaitoksemme kerrassaan kel- 13253: vottomaksi ja lupaavat rakentaa sen vastaisuudessa uudestaan. 13254: Hyvähän on, että Snuomen kansakin on saanut viisaita edes 7· 13255: Se ei ole mikään halveksittava luku, sillä samaan määrään saivat 13256: vanhat kreikkalaisetkin tyytyä. Toivottava vaan on, että nämä 13257: meidän niin suurella varmuudella esiintyvät uudet koululaitoksen 13258: mestarit, kerran päästyään uudistushankkeissaan hyviä lupauksia 13259: vähän pitemmälle, panevat mieleensä hiukan sitäkin, että ne,jotka 13260: tähänastinen jälkimaailma on asettanut viisasten kunniasijalle, 13261: ovat ymmärtäneet osottaa harrastustaosa ja kykyänsä hyödylli- 13262: sessä, kansansa parasta tarkoittavassa ja sen elämälle uusia uria 13263: aukovassa toiminnassa. Mutta niitä kunniasijoja ei ole saavutettu 13264: eikä niitä saavuteta vastakaan siten, että säälimättömästi riiste- 13265: tään kansalta sen uskonto, rajattomasti parjataan sen yhteiskunta- 13266: laitosta ja kaikkia historiallisesti kehittyneitä oloja sekä asetutaan 13267: niin törkeän kiittämättömiksi kuin mahdollista oman kansansa 13268: parhaita harrastuksia ja niiden toteuttamiseksi käytettyjä, miltei 13269: ylivoimaisia uhrauksia kohtaan. 13270: Tämän l;Ilinä tahtoisin laskea meidän kotoisten uusien maail- 13271: manparantajien sydämelle (Hyvä!). 13272: 13273: Ed. Aitamurto: Vapaaehtoisuuden tietä on maassamme 13274: saatu perustetuksi tähän asti 40 vuoden kuluessa noin 2,650 ylem- 13275: pää kansakoulua, joissa työskentelee alun 4,000 opettajaa. Tämä 13276: loistava tulos on saavut~ttu, kuten jokainen tietää, monien vas- 13277: tusten vallitessa. Varsinaisia kansakoulun vastustajia löytyi aina- 13278: kin alkuaikoina hyvin paljon ja koulujen rakennuskustannuksia 13279: kykeni valtio vain nimeksi avustamaan. Nyt kun sivistysvaliokunta 13280: on ehdottanut, että valtio avustaisi jokaista uutta ylempää kansa- 13281: koulua maalla I5,ooo markan määrärahalla, josta summasta annet- 13282: taisiin osa suoranaisena avustuksena ja loppu helppokorkoisena 13283: kuoletuslainana, niin näyttää siltä, että lisäksi tarvittavat r,ooo 13284: ylempää ja noin 5 a 6oo alempaa kansakoulua, joita valtio myöskin 13285: avustaisi 5,000 markan määräisellä apurahalla, kyettäisiin perusta- 13286: maan ehdotetun I5 vuoden kuluessa tuottamatta kunnille voitta- 13287: illattornia vaikeuksia. Mutta kun ottaa huomioon, että kunnilla vielä 13288: on maksamatta suuret summat ennen rakennettujen koulujen kus- 13289: tannuksista ja lisämenot oppivelvollisuuden kokonaan voimaan as- 13290: tuessa tulisivat vaatimaan niiltä paitsi perustaruiskustannuksia 13291: noin I3 miljoonan ja valtiolta lähes I4 miljoonan markan vuotuisen 13292: menoerän, lukuun ottamatta sitä summaa, joka vaaditaan köyhäin 13293: koululasten ruoka- ja vaatetusavun muodossa, tehden sekin vä- 13294: hintäin 5 miljoonan markan vuotuisen menoerän, niin täytyy jo- 13295: kaisen maamme taloudellista elämää vähänkään tuntevan kansalai- 13296: Yleinen oppivelvollisuus. 897 13297: 13298: sen asettaa kysymyksenalaiseksi, onko tämä huimaavien summien 13299: kokoaminen köyhälle maallemme mahdollinen, kykeneekö valtio 13300: vaikeudetta suorittamaan sen osalle asetetun määrärahan, aina- 13301: kaan ennenkuin uusi tuloveroon perustuva verotusreformi on saatu 13302: käytäntöön ja onko kunnilla lainkaan mahdollisuutta suorittaa 13303: nykyoloissa ne kustannukset, joita oppivelvollisuuden toimeenpa- 13304: neminen niiden puolelta tulee vaatimaan. Kuulun niiden kansa- 13305: laisten joukkoon, jotka pitävät kansan pohjakerrosten sivistämi- 13306: sen elinehtona Suomen kansalle. Yleisen kansalaissivistyksen ko- 13307: hottamisesta riippuu taloudellinen toimeentulomme ja sen kehit- 13308: tyminen kaikilla käytännöllisen elämän aloilla. Suomen pienen 13309: kansan täytyy palkita vähälukuisuuttaan ja vähävaraisuuttaan 13310: lisääntyneellä henkisellä jäntevyydellä. Valtiollinen ja yhteiskun- 13311: nallinen kehitys maassamme vaatii ehdottomasti käyttämään va- 13312: roja laajaan kansanvalistustyöhön, varsinkin maalaisnuorison ta- 13313: kapajulle jääneen sivistyksen kohottamiseksi. Kansanvalistuspy- 13314: rintöihin käytetyt varat mielestäni tuottavatkin yhteiskunnalle 13315: suurimman hyödyn. Sittekään en voi jättää huomioon ottamatta 13316: niitä tosiasioita, että valtion ja kuntien rahastotkaan eivät ole eh- 13317: tymättömiä. Näidenkin rahastojen varomaton käytäntö voi syöstä 13318: maamme taloudelliseen ahdinkotilaan. 13319: Rohkenen siis kiinnittää suuren valiokunnan huomioon, eikö 13320: se aika, jonka kuluessa sivistysvaliokunnan mietintöön sisältyvä 13321: lakiehdotus on ehdotettu toimeenpantavaksi, ole todellakin liian 13322: lyhyt. Ehdottaisin oppivelvollisuuden toimeenpantavaksi maalais- 13323: kunnissa 25 vuoden kuluessa. Teen tämän ehdotukseni siinä tarko- 13324: tuksessa, ettemme liian lyhyellä aikamäärällä saata tätä tärkeintä 13325: lakiehdotusta vaaranalaiseksi. 13326: Kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä sekä ylempiin kansa- 13327: kouluihin että alkeisopetukseen nähden. Uskonnonopetus määrättä- 13328: köön pakolliseksi oppiaineeksi kansakoulussa. Kristinuskon pe- 13329: rustalle rakentuva kansalaissivistys on ainoa parannuskeino ai- 13330: kamme vammoillekin. 13331: 13332: Puhemies: Koska kello on jo melkein II, niin tulee istunto 13333: tässä keskeytettäväksi, ellei eduskunta toisin päätä. Kaikessa tapauk- 13334: sessa ovat kuitenkin pöydällepanot jo tänä iltana suoritettavat. 13335: Pyydän siis kysyä, haluaako kukaan käyttää puheenvuoroa istunnon 13336: jatkamisen hyväksi. 13337: 13338: Ed. Y r j ö M ä k e 1 i n: Minä ehdotan että istuntoa jatketaan. 13339: 13340: Ed. Tanner: Minä kannatan edellisen puhujan ehdotusta. 13341: 13342: Ed. H u o p o n e n: Minä ehdotan päinvastoin kuin edellinen 13343: 57 13344: 898 Istunto 6 p. lokakuuta 1908. 13345: 13346: puhuja, että istunto lopetetaan tähän. Tässä on vielä IO puheen- 13347: vuoroa, ja jos samalla mitalla jatketaan, niin ei päästä kello 12:kaan. 13348: 13349: Ed. J o h n H e d b e r g: Jag understöder föregående talare. 13350: 13351: Ed. N i s s i n e n: Minä pyydän myös saada kannattaa ed. 13352: Huoposta. 13353: 13354: Keskustelu istunnon jatkamista koskevasta kysymyksestä julis- 13355: tetaan päättyneeksi. 13356: 13357: Äänestys ja päätös: 13358: 13359: Ken tahtoo että täysi-istunto keskeytetään klo II äänestää ~jaa»; 13360: jos~~ voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa jälkeen klo II. 13361: Jaa-äänet ovat voitolla. Täysi-istunto on siis päätetty lopettaa 13362: klo I I i. p. 13363: 13364: 13365: 13366: 4-15) Siirto. 13367: 13368: Viimeksi käsiteltävänä ollut samoin kuin päiväjärjestyksessä 13369: numeroilla 4-15 merkityt asiat siirretään käsiteltäviksi seuraavassa 13370: täysi-istunnossa. 13371: 13372: 13373: 13374: 16---18) Pöydille panot. 13375: 13376: Puhemiehen ehdotuksesta pannaan pöydälle päiväjärjestyksessä 13377: numeroilla 16), 17) ja 18) mainitut asiat ensi istuntoon. 13378: 13379: 13380: S~uraava istunto on ensi perjantaina klo I I a. p. 13381: 13382: Täysi-istunto päättyy klo II i. p. 13383: 13384: 13385: Pöytäkirjan vakuudeksi: 13386: Ph. Suuronen. 13387: 27. Perjantaina 9 p. lokakuuta 13388: klo I I a. p. 13389: 13390: Ilmoituksia: 13391: 13392: K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y: 13393: 13394: 1) Ehdotus asetukseksi zo p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä 13395: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta. 13396: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 10, Laki- ja talousvaliokun- 13397: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4· 13398: z) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmista- 13399: misesta on Suomessa suoritettava sekä tämän veron käyttämisestä 13400: vuonna 1909. 13401: Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää- 13402: rästä, joksi a) paloviinaverosta saatava nettotulo ja b) kulkulaitos- 13403: rahastonosuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta vuon- 13404: na 1909 on arvioitava (ponsilauseet Valtiovarainvaliok. mietinnössä 13405: N:o 5 siv. 3). 13406: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan 13407: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5· 13408: 3) Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain val- 13409: mistamisesta vuonna 1909. 13410: Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää- 13411: rästä, joksi mallasjuomasuostunnasta vuonna 1909lähtevä nettotulo 13412: on arvioitava (ensimmäinen ponsilause Valtiovarainvaliokunnan mie- 13413: tinnössä N:o 6). 13414: Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan 13415: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6. 13416: 13417: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 13418: 4) Kysymys varojen osottamisesta valtiopäiväkustannusten 13419: suorittamiseen. 13420: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 1 ja Valtiovarainvaliokunnan mie- 13421: tintö N: 8. 13422: Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13423: 13424: 13425: T o i n e n k ä s i t t e 1 y: 13426: 5) a) Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 13427: vuokrauks.es ta. 13428: b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin- 13429: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on 13430: joulukuun 3 p:nä I905 annetussa asetuksessa. 13431: c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä 13432: joulukuuta I895 annetun ulosottolain pykäliä. 13433: d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti- 13434: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami- 13435: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13436: Asiakirjat: Arm. esitys N:o I3; Maatalousvaliokunnan mietintö 13437: N:o I ja 2 ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 ja Suuren valio- 13438: kunnan mietintö N:o 7 (Liitteet VIII siv. 5-37). 13439: 13440: E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y: 13441: 6) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvollisuu- 13442: den säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia. 13443: 7) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta 13444: maalla. 13445: b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi- 13446: sestä. 13447: 8) Ehdotus laiksi yhdistyksistä. 13448: 13449: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 13450: 9) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan- 13451: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai 13452: palstatiloiksi. 13453: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi- 13454: linnan y. m. anomusehdotus N:o I42 (1.-iitteet V siv. 67-68). 13455: IO) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta- 13456: misesta. 13457: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kai- 13458: ramon y. m. anomusehdotus N:o 2I (Liitteet V siv. gi). 13459: n) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo- 13460: tukset. 13461: Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 3, ed. Kävyn anom. 13462: ehdotus N:o IOO ja ed. S. Wuolijoen anom. ehdotus N:o I88 (Liitteet 13463: III siv. 87 ja 88). 13464: I2) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo- 13465: tukset. 13466: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall- 13467: stenin y. m. anom. ehdotus N:o I57, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus 13468: Päiväjärjestys. 901 13469: 13470: 13471: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet 13472: II siv. 5-8 ja 29-31). 13473: 13) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 13474: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 13475: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 13476: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 13477: 14) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit- 13478: tava anomusehdotus. 13479: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä- 13480: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27). 13481: 15) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli- 13482: seen asetukseen säästöpankeista. 13483: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 13484: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10). 13485: 16) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen 13486: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy- 13487: den aiheuttamia toimenpiteitä. 13488: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 13489: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IXsiv. 100-101). 13490: 17) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 13491: ehdotus. 13492: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 13493: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 13494: 18) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun- 13495: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin 13496: kihlakunnat. 13497: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma- 13498: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16). 13499: 19) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met- 13500: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 13501: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed. 13502: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano- 13503: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48). 13504: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n: 13505: 20) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 koskeva Kerto- 13506: musta Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka 13507: Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliaikaisilla valtio- 13508: päivillä ovat tehneet. 13509: 21) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6 äitiysvakuu- 13510: tusta koskevista anomusehdotuksista. 13511: 22) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 työväenopistojen valtio- 13512: apua koskevan anomusehdotuksen johdosta. 13513: 23) Laki- ja talous:valiokunnan mietintö N:o 13 vaivaishoito- 13514: asetuksen muuttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta. 13515: 902 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13516: 13517: Poissa olevaksi merkitään nimenhuudossa ed. Aalle. 13518: 13519: 13520: 13521: 13522: Ilmoituasiat: 13523: Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Aalle sairauden takia; yksi- 13524: tyisten asian takia ed. Tulikoura ensi maanantaiksi, tiistaiksi ja kes- 13525: kiviikoksi sekä ed. Leivo ensi lauantaiksi ja maanantaiksi. 13526: 13527: 13528: 13529: 13530: Muutos päiväjärjestykseen. 13531: 13532: P u h e m i e s ilmoittaa tämänpäiväiseen päiväjärjestykseen ole- 13533: van tehtävä sen muutoksen, että 5) asia, ehdotus torpparilaiksi, ei 13534: tule tänään käsiteltäväksi, jotenka se siis päiväjärjestyksestä pois- 13535: tetaan; että 6:nnen, 7:nnen ja 8:nnen asian käsittely siirretään 13536: rg:nnen asian jälkeen ja että noitten kolmen asian käsittelyä jatke- 13537: taan myös jälkeen k:lo I I illalla. 13538: 13539: 13540: 13541: 13542: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 13543: 13544: Metsästysasetuksen muuttaminen. 13545: (3 K.) 13546: 13547: Esitetään k o 1 m a n n e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armolli- 13548: sessa esityksessä N:o IO Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvalio- 13549: kunnan mietinnössä N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 13550: 4 valmistavasti käsitelty 13551: Ehdotus asetukseksi zo p:nä lokakuuta r8g8 metsästyksestä 13552: annetun armollisen asetuksen I3 ja 3I §:n muuttamisesta. 13553: Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se 13554: on tämän lokakuun 6 p:nä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä pää- 13555: tetty, minkä jälkeen asia julistetaan loppuun käsitellyksi. 13556: Paloviinavero. 903 13557: 13558: 2) Palovilnavero. 13559: (3 K.) 13560: 13561: Esitetään kolmanteen käsittelyyn armollisessa esityksessä N:o 13562: I I Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 13563: 5 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 5 valmistavasti käsitelty 13564: Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami- 13565: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä 13566: v. 1909- 13567: Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se on 13568: toisessa käsittelyssä tämän lokakuun 6 p:nä päätetty. 13569: Tämän yhteydessä esitetään Valtiovarainvaliokunnan äsken 13570: mainitussa mietinnössä olevat ehdotukset niistä määristä, joiksi 13571: paloviinaverosta lähtevä nettotulo ja kulkulaitosrahaston osuus vä- 13572: hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voitosta v. 1909 ovat ar- 13573: vioitavat. 13574: 13575: Puheenvuoroa käyttää: 13576: Ed. H e 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä: Paloviinaverosta saatavan val- 13577: tion tulon kohdalleen arvioiminen ei yleensäkään liene helppoa. 13578: Monesti on huomautettu siitä vaarasta, mikä nykyisissä olois- 13579: samme voi olla suostuntaverojen tuottaman tulon arvioimisesta 13580: liian alhaiseksi. Mutta selvää on, että sekaannusta tuottaa myös 13581: sen arvioiminen liian korkeaksi. Näin ollen täytyisi arvioita teh- 13582: täessä saada mahdollisimman mukaan selville ainakin tärkeimmät 13583: tekijät, jotka voivat vaikuttaa paloviinan kulutukseen. Mutta juuri 13584: tässä kohden on asema tätä nykyä sangen epäselvä. Juopottelu on 13585: viimeisimpinä aikoina siinä mitassa maassamme lisääntynyt, että 13586: valtiovarainvaliokunnan arvio paloviinaveron tuottamasta tulosta 13587: vuonna 1909 tuntuu, kuluvan vuoden paloviinan kulutukseen ver- 13588: rattuna, liian alhaiselta, varsinkin jos hallituksen viimeisten toimen- 13589: piteitten takia lausunnon antaminen kieltolaista pääsisi niin myö- 13590: hästymään, ettei - kuten äsken hyväksytyssä mietinnössä vastoin 13591: armollista esitystä on otaksuttu - kieltolaki aikanaan ennättäisi 13592: astua voimaan. Toiselta puolen on kuitenkin paraillaan jälleen vi- 13593: reillä kysymys, jonka suotuisa ratkaisu vähentäisi paloviinan ku- 13594: lutusta ensi vuonna siihen määrään, että sen ei silloin luulisi nouse- 13595: van valiokunnan arvioimaa kulutusta korkeammaksi. Tarkoitan 13596: kysymystä juovutusjuomain kuljetuksesta yksityisille valtionrauta- 13597: teillä. Jos hallitus kieltäisi tämän kuljetuksen ja osottaisi sillä, 13598: että se puolestaan tahtoo täydellä todella ryhtyä kieltolain toimeen- 13599: panoa valmistamaan, olisi siitä jotenkin varmasti seurauksena, 13600: että monet sellaiset kaupungit, jotka eivät tähän asti ole tahtoneet 13601: käyttää sitä rajoitettua kunnallista kielto-oikeutta, mikä niillä on 13602: 904 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13603: 13604: koska tämä oikeus paikoittain alkoholin vapaasti virratessa rauta- 13605: teitse muista kaupungeista on ollut nollan arvoinen, kesäkuun I 13606: p:stä 1909 rientäisivät kieltämään tislattujen väkijuomien myymisen, 13607: siten puolestaan myöskin varustautuen vastaanottamaan kielto- 13608: lakia. Tämä seikka yhdessä kuljetuskiellon muissa suhteissa aikaan 13609: saaman suuremman raittiuden kanssa vaikuttaisi siksi rajoittavasti 13610: paloviinankin kulutukseen ensi vuonna, että se olisi ehdottomasti 13611: saatava lukuunotetuksi paloviinaverotuloa arvioitaessa. Näin 13612: ollen rohkenisin asian tärkeyteen katsoen lausua sen toivomuksen, 13613: että hallituksen taholta, sen kannasta väkijuomain kuljetukseen 13614: valtionrautateillä jotakin ilmoittamalla, suvaittaisiin hyväntah- 13615: toisesti avustaa muita eduskunnan jäseniä saamaan kohdalleen 13616: paloviinaveron arvioimisen vuodeksi 1909. 13617: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 13618: Eduskunta hyväksyy puheenalaiset Valtiovarainvaliokunnan 13619: ehdotukset. 13620: Paloviinaveron lopullinen myöntäminen tapahtuu V. J:n 43 §:n 13621: mukaisesti kuitenkin vasta silloin kun käsitellään Valtiovarain- 13622: valiokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909. 13623: 3) Mallasjuomasuostunta. 13624: (3 K.) 13625: Esitetään',k o 1m a n teen käsi t te 1 y y n armollisessa esi- 13626: tyksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan 13627: mietinnössä N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 6 val- 13628: mistavasti käsitelty. 13629: Ehdotus asetukseksi suostuotaverosta mallasjuomain valmis- 13630: tamisesta v. 1909. 13631: Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta asian toisessa käsitte- 13632: lyssä tämän lokakuun 6 p:nä tehdyn päätöksen mukaisena. 13633: Niinikään esitetään ja hyväksytään keskustelutta Valtiovarain- 13634: valiokunnan ylempänä mainitussa mietinnössä oleva ehdotus mal- 13635: lasjuomasuostunnasta v. 1909 lähtevän tulon arvioimisesta. 13636: Suostunnan lopullinen myöntäminen riippuu, V. J:n 43 §:n mu- 13637: kaisesti vielä siitä, havaitseeko Eduskunta käsitellessänsä Valtio- 13638: varainvaliokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909 13639: tämän suostunnan tarpeelliseksi. 13640: 4) Valtiopäi väkustannukset. 13641: {A. K.) 13642: Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8 armollisen 13643: esityksen N:o I johdosta, joka koskee varojen osoittamista valtio- 13644: päiväkustannusten suorittamiseen. 13645: Kruununtilojen torpat. 905 13646: 13647: P u h e m i e s: Valiokunta tekee ehdotuksensa kahdessa eri 13648: ponnessa, toisen sivulla 5, joka koskee tulevan vuoden valtiopäivä- 13649: kustannuksia ja toisen sivulla 7, joka koskee tämän vuoden val- 13650: tiopäiväkustannuksia, nimittäin lisämäärärahaa niihin. Sitä paitsi 13651: on mietinnössä muutamia ilmotuksia. Mietintö esitetään kokonai- 13652: suudessaan käsiteltäväksi. 13653: Puheenvuoroa käyttäen lausuu: 13654: Ed. S e t ä 1 ä: Minä huomautan, että siinä erittelyssä valtio- 13655: päivä-kustannuksista, joka esitetään sivulta 9 alkaen, I I sivulla on 13656: arvioitu palkkio pikakirjoituksesta ja puhtaaksikirjoituksesta suu- 13657: ressa valiokunnassa ainoastaan 3,000 markaksi. Tämä määrä on 13658: tähänastisen kokemuksen mukaan osoittautunut liian pieneksi, 13659: mutta koska tässä on kysymys ainoastaan arviomäärärahasta ja 13660: sitä paitsi esittelyn mukaan on laskettu jokseenkin suuri summa 13661: satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, niin en tahdo tehdä 13662: tässä kohdin mitään ehdotusta. Tyydyn vain huomauttamaan, 13663: että tämä arviomäärä on epäilemättä liian alhainen. 13664: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 13665: Mietintö hyväksytään ja asia julistetaan loppuun käsitellyksi. 13666: 13667: 9) Kruununtilojen torpat. 13668: (A. K.) 13669: Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 Eduskun- 13670: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruunun- 13671: tiloilla olevien torpanalueiden muodostamista eräissä tapauksissa 13672: itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi. 13673: Keskustelu: 13674: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Kun katselee esillä olevaa laki- ja 13675: talousvaliokunnan mietintöä, niin huomaa, että siihen kyllä on 13676: pantu työtä, mutta se työ on sellaista kamarityötä, jolla ei juuri 13677: ole olevissa oloissa pohjaa. Laki- ja talousvaliokunta on nähnyt 13678: paljonkin vaivaa esittäessään meille kruununtilojen asukasoikeu- 13679: den historiikkiä. Tämän mietinnön 8 sivusta alkaen esitetään tätä 13680: historiikkiä kuudella sivulla, ja kolmella viimeisellä puhutaan sit- 13681: ten varsinaisesti itse tästä anomusehdotuksesta. Ja mitä valiokunta 13682: on saanut kokoon? Lyhyesti sanoen ei mitään uutta, jota ei ennes- 13683: tään olisi tiedetty. Valiokunta esittää, että kruunutilojen asukasten 13684: asema vanhempina aikoina on ollut sama kuin vuokralaisen, että 13685: tämä asema on vuosisatojen kuluessa muuttunut sikäli kuin vallan- 13686: pitäjät ovat olleet pakotettuja myöntämään työn oikeudelle pöy-_ 13687: 906 Istunto 9 p. Jokakuuta 1908. 13688: 13689: dältään muruja. Täten on asema vähitellen vakaantunut. Määrä- 13690: aikaisen, ensin kuusivuotisen, vuokraoikeuden sijaan on astunut 13691: elinkautinen hallintaoikeus ja vieläpä vanhimman pojan perintä- 13692: oikeus, ja lopulta on tämä elinkautinen .hallintaoikeus irroitettu 13693: tästä esikoisoikeudesta ja tehty kaikkien perillisten, osaltaan kunkin, 13694: saatavaksi niinkuin muukin omaisuus, jos kohta eräillä, verrattain 13695: pienillä, vähän merkitsevillä rajoituksilla. Mutta oliko tämä ydinky- 13696: symys laki- ja talousvaliokunnan selostelussa, joka muuten' il- 13697: mankin on jokaiselle selvä? Ei suinkaan, sillä asian yhteiskun~al 13698: linen puoli ei käy tästä valiokunnan ontosta/juriidisesta protokolla- 13699: helinästä pienimmälläkään tavalla ilmi. Jos valiokunta olisi tah- 13700: tonut selvittää tätä kysymystä oikeushistorialliselta kannalta, mikä 13701: kyllä oli paikallaan, olisi valiokunta epäilemättä osannut enemmän 13702: oikeaan, jos se olisi ottanut kertoakseen pääpiirteet meidän maan- 13703: jakolaitoksemme monimutkaisesta ja samalla surullisesta historiasta. 13704: Sillä tuskinpa tässä kamarissa on ketään, joka ei ainakin nyt oi- 13705: valtaisi, että meidän rutivanhoillinen, taloudellista kehitystä ym- 13706: märtämätön, harvain valtaa suosiva maanjakolaitoksemme on niin 13707: moniin huutaviin vääryyksiin syypää, joita vääryyksiä jatkuu vielä 13708: tänäkin päivänä. Vielä tänäkin päivänä harjoittaa meidän sama 13709: maanjakolaitoksemme niin sanoakseni tilattoman väestön suur- 13710: tuotantoa. Ensin oli koko manttaalin tila ainoa sallittu, sitte lu- 13711: vattiin, että tilan saa jakaa kahteen osaan, myöhemmin neljään 13712: j. n. e. Mutta kansa kasvoi, ja kaikista niistä, jotka eivät mahtu- 13713: neet näille koko- puoli- ja neljäsosamanttaalin tiloille tuli pa- 13714: raimmassa tapauksessa torppareita. Sitte otettiin käytäntöön uusi 13715: periaate, maatilojen itsekannattavaisuuden periaate. Millä tilalla 13716: oli maata niin paljon, että paitse talon väkeä, viisi, myöhemmin 13717: kolme henkeä, - nim. maanmittarin laskujen mukaan heidän tu- 13718: loistaan ja menoistaan, - voi tulla toimeen, siinä olkoon tilan 13719: jako sallittu. Näin sanoivat lait ja asetukset, ja osaksi juuri tämän- 13720: kin tähden läksi vuosittain joukottain ihmisiä kodistaan ja kon- 13721: nultaan maata kiertämään, ei suinkaan sentähden, ettei olisi ollut 13722: halua ja voimaa ottaa maasta elatusta ja samalla laajentaa viljel- 13723: lyn Suomen sangen rajoitettua pinta-alaa, eikä sentähden, ettei 13724: maata olisi ollut riittävästi isän ja äidin raatamalla konnulla, vaan 13725: ainoastaan sentähden, että lait ja asetukset ja reklementit tiesivät 13726: paremmin kuin nämät ihmiset, jotka itse ovat tottuneet leivän 13727: maasta ottamaan, mitenkä suuri kappale maata tarvittiin perheen 13728: leivänantajaksi. Ja jos nykyinen maailma haluaa tietää millä mie- 13729: lellä nämä maanjakoasetuksen häätöläiset näiden reklementtien 13730: alle taipuen kotinsa jättivät, mitä mieltä vallassaolijain holhous hei- 13731: hin kylvi, niin ajatelkoot vain sitä mieltä, millä maamme nykyinen 13732: köyhälistö katselee nykyistä yhteiskuntaa ja sen nykyisiä vallassa- 13733: olijoita. 13734: Kruununtilojen torpat. 907 13735: 13736: Noiden luokkalakien ja noiden niin merkillisen viisasten rek- 13737: lementtien aiheuttama kurjuus oli niin suuri, että herrat kuvernöö- 13738: ritkin sen huomasivat, ja jos laki- ja talousvaliokunnan esitys kruu- 13739: nuntilojen asukasoikeuden sisällyksestä on riittävän oikea ja tarkka, 13740: ovat Viipurin, ja kertomuksen mukaan myös Mikkelin läänin ku- 13741: vernöörien yritykset aiheuttaa kruununtilojen osittamista, tapah- 13742: tuneet aivan ulkopuolella voimassa olevia asetuksia. Olipa miten 13743: tahansa, joka tapauksessa kysymyksessä olevan asiain kulku on 13744: ollut nähtävästi seuraava: On kruununtila, jommoisia useat mei- 13745: dän maamme maatiloista alkuaan ovat olleet. Tilalla asuu useam- 13746: pia veljeksiä ja sisaruksia yhdyspesässä miehinensä joko isän tai 13747: jonkun veljeksistä tai jonkun sedän isännyyden alaisina. Veljesten 13748: ja sisarusten ympärillä syntyy uusia perheitä, heidän taloutensa käy 13749: hankalaksi ja niin pyydetään kuvernööriä järjestämään oloja. Täm- 13750: möinen tapaus saattaa sattua joko heti kohta, kun entinen asukas, 13751: poikien ja tyttöjen isä, on kuollut ja kysymyksessä on uuden asuk- 13752: kaan sijoittuminen tilalle, tai sitten kun koko sisaruskunta on jon- 13753: kun ajan asunut tilalla, jonkin muun kuin isän hoitaessa kuvernöö- 13754: rin määräämänä isännyyttä. Mitenkä tahansa, talossa asuu si- 13755: kermä entisen raatajan jälkeläisiä, kullakin ympärillään puoliso 13756: ja sikermä pienokaisia. Yhteinen talous huomataan mahdotto- 13757: maksi ylläpitää ja kuvernöörin välitystä pyydetään. Paras välitys 13758: olisi tilan jakaminen, ja asianomaisten mielestä se kyllä kävisi 13759: päinsä. Maata olisi heidän mielestään heille kaikille kylliksi. Mutta 13760: reklementti, se tahtoo sanoa voimassa oleva maanjakoasetus, sa- 13761: noo toista. Ei ole olemassa laillisia edellytyksiä tilan halkomiseen. 13762: Korkean kruunun antama reklementti, sehän se näet yksin tietää, 13763: mitenkä suuri maankappale pitää olla, ja millä eduilla varustettu, 13764: jotta se voisi olla oman kodin ja toimeentulon pohjana ihmisper- 13765: heelle. Mutta kuvernööri ei voi murtaa lain panemia sulkuja. Hän 13766: ei voi osituttaa tilaa vastoin sääntö% siinä ja siinä pykälässä. Mutta 13767: nähtävästi nämät kuvernöörit ovat jonkun verran tunteneet oloja 13768: paikkakunnalla ja heidän mielipiteensä on ollut se, että, sitten kun 13769: he ovat saaneet asianomaiset lausunnot kruununvoudilta ja nimis- 13770: mieheltä, asiassa on jotain ollut tehtävä. Ja kuvernööri on taval- 13771: lisesti määrännyt, että Matti jääköön talon pitimiin, Mikko ja Pekka 13772: saakoot kumpikin torpan talolta, saaden talosta ne ja ne huoneet, 13773: ne ja ne v a n h a t p e 11 o t ja niityt sekä oikeuden käyttää 13774: talon metsää ja karjalaitumia ja kalavettä kotitarpeiksi, kaikki 13775: sitä ja sitä päivätyövelvollisuutta vastaan päätaloon. Mutta mi- 13776: tenkä pitkäksi aikaa? Omaksi sekä vaimonsa ja lastensa elinajaksi, 13777: joskus myös lastenlastensa, sanotaan päätöksessä. Kuvernööri ei 13778: ole tietystikään voinut jakaa tilaa, asetukset sen kieltävät, ei ole 13779: myöskään vahvistanut perinnöllistä vuokraoikeutta, senkin kiel- 13780: tää reklementti, ja niin ovat vahvistetut päätökset tulleet semmoi- 13781: 908 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13782: 13783: 13784: siksi kuin ne ovat. Mutta että juuri suoranaista osittamista tai pe- 13785: rinnöllistä vuokraoikeutta on tarkoitettu, sitä todistavat ne pää- 13786: tökset, joissa mainitaan, että tuo torppa on annettu myöskin las- 13787: tenlapsille, - - jos nim. kukaan järkevä ihminen tuommoisia 13788: todistuksia kaipaa. 13789: Tämmöisiä torppia nyt löytyy koko joukko Viipurin läänissä, 13790: minkä seikan valiokuntakin olisi edes jollain tavalla mietinnössään 13791: voinut mainita. Niitä löytyy, mikäli minulla tietoa on, Vehkalah- 13792: della esim. 38, Virolahdella 32, Kymissä 6, Säkkijärvellä, saa- 13793: mieni tietojen mukaan, yli 6o. Edelleen tiedetään niitä olevan Lap- 13794: peen tuomiokunnan kaikissa pitäjissä j. n. e. - Jos lasketaan niitä 13795: olevan sen keskimäärän mukaan, mikä näistä numeroista saadaan, 13796: noin 25 kutakin Viipurin läänin pitäjää kohden, ja Viipurin läänissä 13797: muistaakseni on noin 50 pitäjää, niin saadaan noin tuhatkunta täl- 13798: laista torppaa. Tämä luku on kenties liian suuri, sillä juuri näitä 13799: torppareita on, varsinkin viime vuonna, jotakuinkin riuskasti ajettu 13800: kodiltaan ja konnultaan. Niitä eräässäkin pitäjässä on lyhyenä 13801: vuosijaksona ollut joka käräjissä noin 12 ja 20, ja jokseenkin joka 13802: tapauksessa, ellei asiaa lykätty, ajettiin torpparit konnuiltaan pois. 13803: Siis tämä tuhatluku on kenties liian korkea arvioluku, mutta jos 13804: ajatellaan, että näitä torppareita on ajettu jonkun verran pois kon- 13805: nuiltaan ja että Viipurin läänin itäisissä kunnissa olisi niitä jonkun 13806: verran vähemmän kuin läntisissä, niin voidaan todennäköisyyslaskel- 13807: man mukaan saada niiden luvuksi noin 6oo. Näiden 6oo turvaamista 13808: nyt tarkoitti filosofiankandidaatti Kivilinnan anomus, joka on tämän 13809: laki- ja talousvaliokunnan mietinnön pohjana. Sivumennen huomau- 13810: tettakoon, ettei herra Kivilinna suinkaan ole ainoa, joka on näihin 13811: huomioonsa kiinnittänyt, vaan oli sosialidemokraattisella eduskunta- 13812: ryhmällä aikomus tehdä tästä asiasta anomus. Mutta kun herra Kivi- 13813: linna oli jättänyt sisään anomuksensa, niin arvelimme, että nythän 13814: on asia hyvissä käsissä, koska -~momettarelainen puolue anomuksen 13815: asiasta teki. Ja koska meillä ei ole tapana komeilla anomuksien 13816: luvulla, niinkuin eräällä vissillä puolueella, niin, luottaen siihen, että 13817: asia tulee tällä tapaa päätökseen, jätimme anomuksen tekemättä. 13818: Ja mitenkä valiokunta on tätä suomettarelaisten taholta lähe- 13819: tettyä anomusta kohdellut? Siten, että valiokunta ehdottaa tämän 13820: anomuksen hylättäväksi eikä puolellakaan viittauksena viittaa pu- 13821: heenaolevan kysymyksen yhteiskunnallista puolta,ellemme otalukuun 13822: sivulla 8 olevaa, yhtä ainoaa sanaa, nim. >>helliteltävä>>. Valiokunta 13823: sanoo että anomusehdotuksessa kosketeltu kohta on >>helliteltävä>>. 13824: Se kenties on ainoa kohta koko valiokunnan mietinnössä, josta voisi 13825: sanoa, että valiokunta on asian yhteiskunnallistakin puolta käsi- 13826: tellyt. Vaan valiokunta on ottanut huomioon yksinomaan siviili- 13827: oikeudellisia näkökohtia ja on asettunut aivan poroporvarilliselle 13828: paperijuristiikan kannalle. Kuten sanottu, käsittää valiokunnan mie- 13829: Kruununtilojen torpat. 909 13830: 13831: tinnön suurin osa vaan oikeushistoriikkia ja vanhojen reklementtien 13832: selostusta ja sivulta 6 alkaa valiokunta asiallisesti muka käsitellä 13833: tätä ed. Kivilinnan anomusta. 13834: Ensimäisessä lauseessa valiokunnan mietinnön asiallisessa puo- 13835: lessa sanotaan jo varsin merkillinen seikka. Sanotaan, että koska 13836: sen ja sen asetuksen mukaan ainoastaan yksi kruununtalon asukasten 13837: lapsista oli oikeutettu saamaan tilan asukkuuden, niin •>ei ole aikai- 13838: sempien säädösten perusteella todistettavissa, että sitä ennen toi- 13839: sille lapsille olisi määrätty torpanpaikka tilalla •>heidän perintöosansa 13840: vastikkeeksi». Muuten sivumennen huomautettakoon, että >>perintö- 13841: osan vastike•>, jota anomuksen tekijä on käyttänyt, on jonkun verran 13842: epätarkka, olisi pitänyt olla »yhdysmiesoikeuden ja perintöosan 13843: vastikkeeksi>>. Valiokunnan todistelu, kun valiokunta sanoo, että 13844: säännösten nojalla ei ole todistettavissa, että olisi myönnetty torpan 13845: paikkoja niille ja niille, on jotakuinkin samaa kuin sanoa että laki 13846: kieltää paloviinan polton, siis ei ole lakisäädösten nojalla todistetta- 13847: vissa, että salaviinanpolttoa löytyy. Tämä on mielestäni yksi niistä 13848: harvoista kerroista, melkeinpä ainoista kerroista, jolloin ruvetaan 13849: hakemaan yhteiskunnallista tilastoa aikaisemmista säädöksistä. Sillä 13850: oli säädöksiä minkälaisia tahansa, ei ole ollut todistettavissa niiden 13851: nojalla, että Viipurin läänissäniissä ja niissä paikoinolisi sellaisia tor- 13852: panpaikkoja niille ja niille henkilöille annettu. Tämä kohta valiokun- 13853: nan mietinnössä on jotakuinkin omituinen. Sitäpaitsi, jos valiokunta 13854: olisi viitsinyt ottaa asioista hiukankin selkoa, niin valiokunta olisi 13855: saanut tietää, että tosiasiallisesti on annettu torpanpaikkoja kruu- 13856: nuntilojen haltijain lapsille näiden yhdysmiesoikeuden vastikkeeksi. 13857: Aivan sattumalta on joutunut käsiini eräs kuvernöörin päätös, jonka 13858: Viipurin läänin kuvernööri Mjäsojedoff on antanut 1904 ja jossa 13859: nimenomaan sanotaan, että vuonna 1871 on parille hakijalle, Simolle 13860: ja Matille (Jakobssöner) >>Såsom ersättning för ej mindre den dem i 13861: förestående måtto tillagde bolagsrätt å lägenheten, än deras derå 13862: nedlagda arbete>>, se tahtoo sanoa >>heidän yhdysmiesoikeudestaan 13863: sekä heidän tilaan panemastaan työstä•>, myönnetty torpanpaikka. 13864: Tämmöisiä kuvernöörin päätöksiä oli_;;i valiokunta voinut koota aivan 13865: summittain, jos olisi viitsinyt vähänkin panna huolta asian yhteis- 13866: kunnalliseen puoleen eikä tuommoiseen siviilioikeudelliseen proto- 13867: kollajuristeriaan. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »Vä- 13868: hemmän todennäköiseltä näyttää niinikään sekin, että olisi k o r- 13869: v a u k s e k s i t i 1 a 11 a s u o r i t e t u s t a t y ö s t ä torpan- 13870: paikkoja niille annettu». Millä merkillisellä oikeudella valtiopäivä- 13871: valiokunta mietinnössään menee sanomaan, että vähemmän toden- 13872: näköiseltä näyttää, kun valiokunta ei samalla pienimmälläkään 13873: tavalla näytä, mihin se perustaa tuommoisen todennäköisyyslaskel- 13874: mansa. Olisi odottanut, että laki- ja talousvaliokunta olisi hiukan 13875: asiallisemmin ottanut asian käsiteltäväkseen, ettei olisi puhunut vain 13876: 910 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13877: 13878: sellaisia ilmassa, tuulissa ja pilvissä heiluvia lauseita kuin »todennäköi- 13879: seltä näyttää». Tämäkin kuvernöörin päätös, joka minulla on käsillä, 13880: nimenomaan osottaa, että sanotaan torpanpaikkoja myönnetyksi 13881: juuri heidän tilalle panemastaan työstä. Ja olen kuullut asian- 13882: tuntijoilta, jotka ovat nähneet kymmenittäin tämmöisiä päätöksiä, 13883: jokaisessa päätöksessä sanottavan nimenomaan, että torpanpaikka 13884: on myönnetty heidän tilalle panemastaan työstä. Mutta valiokunnan 13885: mielestä se näyttää >>niinikään vähemmän todennäköiseltä». Seu- 13886: raavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »tosin 1852 vuoden julis- 13887: tuksessa säädettiin, että sekin, joka kauvemman aikaa oli asunut 13888: tilalla ja siitä saanut elatuksensa, olematta oikeutettu saamaan siitä 13889: eläkettä, oli, asianhaarain mukaan, kykynsä mukaista työtä vastaan, 13890: saava ylläpitonsa siltä, joka oli isäntänä, tai asumaan omissa raken- 13891: nuksissaan tilan maalla». Taaskin viittaan päätökseen, joka on 13892: käsissäni. Kyllä tässäkin päätöksessä kerrotaan että kuvernööri on 13893: myöntänyt torpparille, ei suinkaan luvan asumaan omissa huoneis- 13894: saan tilan maalla, vaan on sallinut hänen viedä torpallensa erinäisiä 13895: talon huoneita sekä ottaa haltuunsa useampia tynnyrinaloja talon 13896: vanhaa peltoa ja vanhaa niittyä; siis aivan niinkuin tilaa jaettaissa 13897: tapahtuu. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »Saattaa 13898: olettaa». Semmoinen sanamuoto valiokunnan mietinnössä, kun 13899: valiokunta ei millään tavalla perustele miten se .;saattaa olettaa», 13900: tekee aivan sen vaikutuksen, että asiasta ei ole otettu selvää, vaan 13901: on tahdottu mennä tuollaisten hatarain lauseparsien taakse, jotta 13902: saataisiin lausunto, joka näyttää pyöreäitä ja kauniilta, mutta joka 13903: ei sisällä mitään. Tässä lausunnossa valiokunta juuri olettaa, että 13904: useinkin riippumatta siitä, olivatko nämä torpan asukkaat tehneet 13905: työtä tilalla vai ei, he kuitenkin saavat oikeuden asettua torpan 13906: paikkaan. Sitten valiokunta sanoo, että näiden torpparien asemaa 13907: ei käy sukulaisuuden nojalla katsominen toisenlaiseksi kuin vieraan. 13908: On aivan omituista, että valiokunta ei pidä missään arvossa perintö- 13909: oikeutta. Täytyykö meidän sosialidemokraattien nyt ruveta selittä- 13910: mään teille porvareille, että eräässä vississä merkityksessä sukulai- 13911: suudella on jonkunlaista arvo~ silloin, kun sitä ei ole vielä koko 13912: yhteiskunnassa kumottu. 13913: Sitten seuraa valiokunnan kaikkein murhaavin asia, jolla valio- 13914: kunta on kokonaan tahtonut kumota anomuksen. Valiokunta sanoo, 13915: että >>jos torpan paikka on annettu korvaukseksi tilalla toimitetusta 13916: työstä, niin ei olisi oikein, että tuo korvaus, mikä aikanaan oli 13917: arvosteltu tulevan suoritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella, 13918: vuosikymmenien kuluttua vielä korotettaisiin, kuten tulisi tapah- 13919: tumaan, jos vuokraoikeus tehtäisiin pysyväiseksi asukasoikeudeksi 13920: torpan maihin>>. Asianlaita ei ole siten, että se on annettt}. yksin- 13921: omaan toimitetusta työstä, vaan y h d y s m i e s o i k e u d e s t a 13922: j a t o imi te t u s t a työ s t ä. Siihen sisältyy nuo kaksi tekijää 13923: Kruununtilojen torpat. 911 13924: 13925: 13926: 1lyhdysmiesoikeUS>) ja "toimitettu tyÖ>). Tämmöiset torpat eivät 13927: ensinnäkään minun tietääkseni ole syntyneet vuosien 1884-<)6 13928: välillä, vaan ennen vuotta 1884, jolloin ei ollut vuoden 1884 asetus 13929: vielä voimassa, jonka mukaan olisi yhdysmies tai perijä ollut oikeu- 13930: tettu saamaan osansa rahassa. Ja minä muuten olen aivan varma 13931: siitä, että koko tuota fraasia työn palkitsemisesta ei olisi ollenkaan 13932: syntynyt, jos olisi ollut semmoinen asetus, että tila olisi saatu jakaa, 13933: vaan kun näissä tapauksissa asukkaiden oikeudentunto vaati sen, 13934: että tila olisi pitänyt jakaa ja kun he koettivat siihen keksiä jonkun 13935: syyn, jonka nojalla voitiin asetusta kiertää, niin keksittiin sitten tuo 13936: tilalle pantu työ. Tämä on nyt minun teoriiani, enkä tahdo, että 13937: sitä pidetään ehdottoman varmana, koska en voi sitä todistaa. 13938: Sitten valiokunta rohkenee vielä selittää, että anomusta ei olisi 13939: kannatettava, varsinkin koska heidän vaatimansa toimenpide olisi 13940: poikkeava säännöksestä kesäkuun 12 p:nä 1895 annetussa 13941: asetuksessa maatilojen osittamisesta. Valiokunta on käsittänyt 13942: eduskunnan tehtävän aivan kuin tuomioistuimen tehtävän, koska 13943: eduskunta ei voi jotain ehdotusta hyväksyä sentähden, että asetus 13944: poikkeaisi siitä ja siitä säännöksestä. Täytyykö nyt minun katsoa, että 13945: jokainen uusi laki, jonka eduskunta tekee, on poikkeava siitä ja siitä 13946: säädöksestä, että laki, jos se sisältää jotakin uutta, täytyy sentähden 13947: jäädä eduskunnan puolelta hyväksymättä, sillä ainahan jokainen 13948: uusi asetus kumoo jonkun vanhemman. 13949: Sitten valiokunta edelleen ilmoittaa, että tämä anomuksen 13950: vaatima toimenpide olisi verrattain ahdas, koska aijottu lainsäätä- 13951: ruistoimenpide tulisi koskemaan niitä kruununtilain torppareita, 13952: jotka ovat torpan ottaneet perintönsä vastikkeeksi tai tilalla teke- 13953: mänsä työn korvaukseksi, sekä näiden vaimoja ja lapsia ainoastaan 13954: siinä tapauksessa, että vuokranantaja tai hänen perillisensä vielä 13955: olisi tilan haltijana. Tässä on oikeastaan nyt se ainoa kohta valio- 13956: kunnan mietinnössä, johonka voin jonkun verran yhtyä, sillä itse 13957: puolestani olisin ollut kyllä valmis laajentamaan anomusehdotuksen 13958: alaa, mutta hyvä olisi kun saataisiin edes niin paljon aikaan kuin 13959: anomusehdotuksessa pyydetään. Ja anomuksen laajentaminen lienee 13960: nyt jotakuinkin vaikeata, varsinkin koska asia tälle tolalle on kehit- 13961: tynyt. 13962: Sitten valiokunta sanoo, että jos tämä anomus hyväksyttäisiin, 13963: niin koska tämän anomuksen kantavuus olisi niin ahdas, se ))esiin- 13964: tyisi räikeänä vääryytenä näiden torppain haltioille niillä kruunun 13965: - tai perinnöksi - ostetuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin 13966: siirtyneet>). Jos siis on kymmenen ihmistä juuri hukkumaisillaan ja 13967: laki- ja talousvaliokunnan onnistuu pelastaa niistä viisi, niin on 13968: laki- ja talousvaliokunnan mielestä huutava vääryys niitä viittä 13969: kohtaan, joita ei ole onnistuttu pelastamaan. Epäilemättä se jonkun 13970: verran niin on, mutta pitääkö laki- ja talousvaliokunnan mielestä 13971: 912 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 13972: 13973: 13974: sentähden, että viisi jää pelastamatta, jättää kaikki kymmenenkin 13975: pelastamatta. Ja jos esim. ostetaan joku Vuojoen kartano valtiolle 13976: tilattomille ositettavaksi, niin laki- ja talousvaliokunnan mielestä 13977: tapahtuu huutava vääryys kaikille muille tilattomille, jotka eivät 13978: saa maata. Siis pitää kaikkien, koko yhteiskunnan tai ei kenenkään, 13979: tulla samalla kertaa autetuksi, se on laki- ja talousvaliokunnan 13980: logiikkaa. Tämä on jonkun verran sitä, mitä sosialistit ovat puhu- 13981: neet: mitä siitä on hyötyä jos yksi tulee autetuksi eivätkä kaikki 13982: voi tulla autetuksi. Mutta omituista on, että siinä valiokunnassa, 13983: jossa ed. Listo on puheenjohtajana, tuodaan tällaisia väitteitä 13984: esiin. 13985: Viimeinen kappale tässä mietinnössä on kuitenkin kaikkein paras. 13986: Valiokunta sanoo, että valiokunnan mielestä ainoa keino anomus- 13987: ehdotuksessa kosketelluu >>ehkä helliteltävän>> kohdan korjaamiseen 13988: on vuokraaja 11 e edullisen maanvuokralain ulottaminen myös- 13989: kin kruunutilojen torppareihin. Ensinnäkin olisi ollut suotavaa, 13990: että valiokunta olisi sanonut, mitä vaiiokunta tarkottaa vuokraajalla, 13991: onko se vuokranantaja vai vuokramies. Tarkoittaako valiokunta, 13992: että uusi laki on vuokranantajalle tai vuokramiehelle edullinen. Sitte 13993: toiseksi tämä torpparilaki, joka on tekeillä, ei olekaan tarkotettu 13994: ulotettavaksi suoraan kruununtilojen torppareihin, sillä eräässä 13995: viimeisistä pykälistä sanotaan, ettei laki koske kruunutilojen torp- 13996: pareita. Nyt kai olisi sitte valiokunnan tarkotus se, että hallitukselta 13997: anottaisiin, että hallitus suvaitsisi armossaan ulotuttaa eduskunnan 13998: valmistaman maanvuokralain periaatteita myöskin kruunutilojen 13999: torppareihin. Mutta olen hallinnollisella alalla työskenteleviltä juris- 14000: teilta kuullut, että on aivan tulkinnan asia, katsooko hallitus voi- 14001: vansa ulotuttaa tämän torpparilain taaksepäin vaikuttavia kohtia 14002: noin ilman muuta tämmöisiin vuokrasopimuksiin, joista nyt on puhe. 14003: Sillä muu kohta ei kai tulisikaan näitä torppareita suojaamaan kuin 14004: juuri tuo taaksepäin vaikuttavassa laissa suunniteltu korvaus. 14005: Mutta nyt voidaan asiaa tulkita siiten, että nämät torpansopimukset 14006: eivät ole syntyneet puhtaasti vapaaehtoisuuden tietä, vaan ovat 14007: syntyneet ikäänkuin pakosta ja on aivan tulkinnan asia, voiko hallitus 14008: silloin pakottaa nämä kruununtilojen haltijat maksamaan korvauksen 14009: näille torppareille, koska sopimukset, jotka ovat vuokranantajan 14010: ja vuokramiehen välillä, eivät ole syntyneet tässä tapauksessa vapaa- 14011: ehtoisuuden tietä, vaan ovat syntyneet ikäänkuin pakosta. Joka 14012: tapauksessa siis se lohdutus, jonka valiokunta näille torppareille 14013: antaa, on niin laiha, että se jää aivan tulkinnan varaan. 14014: Kun katselee tämän anomuksen alla olevia nimiä, niin huomaa, 14015: että siellä on sangen »representatiivisiä>> henkilöitä suomettarelaisten 14016: juokosta. Siellä on Kairamo, siellä on Gebhard, siellä on Hainari, 14017: Arajärvi, Wuorimaa, Pullinen, Pöysti y. m. Mikähän nyt mahtaa 14018: olla ollut tarkoituksena? Ovatkohan nämä anomuksentekijät nyt 14019: Kruununtilojen torpat. 913 14020: 14021: 14022: pistäneet nimensä sellaisen anomuksen alle, joka on ollut niin tuhma 14023: että laki- ja talousvaliokunnan on täytynyt se kokonaan hyljätä, 14024: vai onko ollut tarkoituksena komeilla anomusten luvuilla ja ano- 14025: musten sivumäärillä ja sitten jättää asia kokonaan, kun se eduskun- 14026: taan on saatettu eikä enää toimittaa sitä perille? Vai mikä mahtaa 14027: olla tarkoitus? Olen kuullut, että valiokunnassa sosialidemokraatit 14028: kaikki äänestivät anomuksen puolesta toisessa lukemisessa, vaikka- 14029: kaan he eivät ole omaa vastalausettaan liittäneet, niinkuin minä 14030: olisin puolestani suonut ja odottanut. Jos tosiaankin on ollut suo- 14031: mettarelaisella ryhmällä tarkoituksena saattaa tämä anomus onnelli- 14032: seen loppupäätökseen, niinkuin ehkä voisi päättää noista nimistä, 14033: jotka anomuksen alla ovat, niin minä soisin, että he olisivat mukana 14034: edes äänestämässä tätä asiaa takaisin valiokuntaan, että siellä voisi 14035: toisellainen päätös tulla. Ja sen johdosta minä ehdotan, että asia 14036: palautetaan takaisin laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi 14037: anomusehdotuksessa osoitettuun suuntaan. 14038: 14039: Ed. K i v i 1 i n n a: Käsiteltävänä oleva asia lienee yleensä 14040: eduskunnan suurelle enemmistölle jotakuinkin outo, paikallista laa- 14041: tua kuin se on. Kun ei liioin laki- ja talousvaliokunnan mietinnöstä 14042: juuri hevillä saa täyttä selvitystä siitä, mistä tässä on kysymys, 14043: ja koska en minä liioin jaksa olettaa, että eduskunnan jäsenet oli- 14044: sivat viitsineet hakea esille anomusehdotuksen perusteluja 1907- 14045: vuoden asiakirjain liitteistä, niin lienee minun ensin pakko lyhyesti 14046: koettaa tehdä selkoa, mikä tässä oikeastaan on tarkoituksena. 14047: Niinkuin valiokunta mietinnössään viittaa, ja niinkuin täällä jo 14048: on huomautettu, ovat maanositustamme koskevat asetukset, var- 14049: sinkin mitä ruununtiloihin tulee, olleet kutakuinkin ahtaat. Karja- 14050: lassa etenkin on tilat jo aikoja sitten jaettu niin pieniksi, kuin ne 14051: yleensä voidaan saada ja voitiin saada silloisten olojen vallitessa. 14052: Siitä oli seurauksena, että monella tilalla, jota ei enää voitu jakaa, 14053: muodostui karjalaiseen tapaan yhdessä elävä yhdyskunta, hyvin 14054: usein, niinkuin täällä on sanottu, joitakuita veljeksiä, tai muita suku- 14055: laisia, langoksia j. n. p., useampia perheitä, joista yhdellä oli isäntä- 14056: oikeus tilalla. Tällaisen yhdyspesän syystä tai toisesta, hajotessa, 14057: siirtyi asukasoikeus tilaan yhdelle näistä yhdysasukkaista, yleensä 14058: esikoisoikeuden mukaan. Muut olisivat silloin joutuneet ilman muuta 14059: puille paljaille, mutta estääkseen tällaisen kohtuuttomuuden tapah- 14060: tumista, ovat, niinkuin täällä jo on selitetty, kuvernöörit erityisinä 14061: päätöksillä, mielivaltaisilla päätöksillä - kuinka paljon tukea niillä 14062: oikeastaan lienee voimassa olleissa asetuksissa, siitä en ota mitään 14063: varmaa sanoakseni- antaneet näille entisille yhdysasukkaille oikeu- 14064: den perustaa tilan alueelle torpan, vuotuista vuokraa vastaan pää- 14065: tilalle. Tavallisin määräys on se, että nämä torpat annetaan torpan 14066: perustajan, hänen vaimonsa ja lastensa elinajaksi, joskus lasten- 14067: 58 14068: 914 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14069: 14070: 14071: lasten, j~ lienee ehkä joku sellainenkin päätös, jossa puhutaan aino- 14072: astaan torpan perustajasta ja hänen vaimostaan. 14073: Valiokunta, niinkuin täällä on huomautettu, ei puhu mitään 14074: siitä, kuinka paljon tällaisia torppia vielä on olemassa, ja mikäli olen 14075: yksityistietä kuullut, lienee valiokunnassa lausuttu Viipurin läänin 14076: edustajain taholta sellainen ajatus, että niitä ei löytyisi kuin ehkä 14077: jokunenenää jälellä. Nyt sattuu olemaan kumminkin asianlaita se, 14078: että ne Viipurin läänin edustajat, jotka laki- ja talousvaliokunnassa 14079: istuvat, ovat kotoisin juuri niiltä paikkakunnilta Viipurin lääniä, 14080: joissa näitä tällaisia torppia ei yleensä ole. Niitä on nimittäin muuta- 14081: mia kihlakuntia, joissa ne ovat perin harvinaisia. Ne ovat minun 14082: tietääkseni Äyräpään kihlakunta, samaten kuin Sortavalan ja Salmin 14083: kihlakunnat, enkä liioin ole kuullut juuri puhuttavan niistä Käki- 14084: salmen kihlakunnassakaan. Joitakuita saattaa niitä olla siellä, en 14085: uskalla varmasti väittää sitä tai tätä siinä asiassa. Jos valiokunta 14086: olisi katsonut maksavan vaivaa kääntyä anomuksen tekijän puo- 14087: leen, niin me olisimme voineet antaa luettelon esim. Kymin kihla- 14088: kunnasta, jossa on 70 torppaa, ja sekin on vaillinainen; samaten toi- 14089: sen luettelon Jääsken kihlakunnasta, jossa myös on 70 torppaa. Tä- 14090: mäkin luettelo on vaillinainen, siitä puuttuu muutamia pitäjiä koko- 14091: naan ja ainoastaan yhdestä pitäjästä on luettelo osapuilleen täydelli- 14092: nen, Jääsken pitäjästä nimittäin, se kun on torpparien itsensä vai- 14093: valla kokoonhaalima. Tässä on siis jo 140 torpparia 6-7 pitäjän 14094: alueella. Parikkalasta on eräs olojen tuntija ilmoittanut, että niitä 14095: saatta siellä olla noin 40. Niitä on myöskin, niinkuin sanottu, Lap- 14096: peen kihlakunnassa ja Rannan kihlakunnassa, niin että joka tapauk- 14097: sessa voitanee arvostella niiden luku useammaksi sadaksi. Luku 14098: r,ooo, niinkuin sen esittäjä itsekin sanoi, on arvatenkin liioiteltu, 14099: mutta useampia satoja niitä joka tapauksessa on. 14100: Me anomuksen tekijät pyydämme nyt näille torppareille saman- 14101: suuntaista oikeutta, kuin mitä nykyinen maanomistusasetus on myön- 14102: tänyt perintätilain perintötorppareille. Nämät nyt kysymyksessä 14103: olevat torpparit ovat samassa asemassa, ovat kanta-perillistorppa- 14104: reita, niinkuin he itse kutsuvat itseään. Me olemme tässä vielä teh- 14105: neet sen rajoituksen, että jos esim. perinnöksi ostettu tila oston 14106: kautta on siirtynyt toiselle suvulle, me emme tässä tapauksessa 14107: mitään irtilohkomisoikeutta vaadi. Me siis pyydämme vähemmän, 14108: kuin mitä aikaisemmin on lainsäädännöllä myönnetty vastaavassa 14109: asemassa oleville torppareille muualla Suomessa. 14110: Hylkäävän lausuntonsa, niinkuin sanottu, valiokunta perustaa 14111: selvittelylle ruununtilain asukasoikeuden kehittymisestä. Se on sel- 14112: laista, mikä yleensä tunnetaan niissä piireissä, joissa näitä asioita 14113: seurataan. Se riittäisi perusteeksi, jos olisi tarkoituksena todistaa, 14114: että tässä ei ole tapahtunut muodollista vääryyttä, ei ole tapahtunut 14115: rikosta lain muotoja vastaan. Ja jos olisi kysymyksessä tuomioistui- 14116: Kruununtilojen torpat. 915 14117: 14118: 14119: meen vetoaminen, niin tietysti tuomioistuin silloin tuomitsisi sillä 14120: tavalla kuin laki- ja talousvaliokunta nyt on tehnyt, sillä eihän se voi 14121: tuomita muuta kuin voimassa olevien lakien mukaan. Tässä tarvi- 14122: taan lainsäädäntötoimenpidettä ja juuri sentakia, että asia ei ole 14123: korjattavissa esim. tuomioistuimeen vetoamalla, joten siis muodol- 14124: lista vääryyttä ei ole tapahtunut, olemme me anomuksen tekijät 14125: lainsäädäntötoimenpiteitä anoneet. Se, että lait aikoinaan ovat 14126: olleet kohtuuttomia, synnyttäneet epäkohtia, ei minun käsitykseni 14127: mukaan saa estää lainsäätäjää korjaamasta näitä epäkohtia, pelas- 14128: tamasta mitä pelastettavissa on niistä vaurioista, mitä nämä lait 14129: ovat synnyttäneet. 14130: Siinä selvittelyssä, jonka valiokunta antaa, käsitellään asioita - 14131: niinkuin täällä jo on muuten huomautettukin - huomattavan keve- 14132: ästi. Valiokunta puhuu siitä, mikä ei aikaisempien säännöksien 14133: nojalla ole ollut todistettavissa, mikä on todennäköistä ja mikä ei 14134: ole todennäköistä, mitä saattaa olettaa j. n. e. Minä uskallan väit- 14135: tää, että laki- ja talousvaliokunta olisi ollut velvollinen hankkimaan 14136: käsiinsä ainakin muutamia kuvernöörien päätöksiä tässä asiassa,··niin 14137: että se olisi voinut perustua ei olettamuksiin, vaan tosiasioihin. 14138: Sellaisia kuvernöörin päätöksiä olisi kyllä ollut saatavissa lähem- 14139: pääkin kun asianomaisesta kuvernöörinvirastosta, jos niitä olisi 14140: pyydetty. 14141: Valiokunta lausuu, ettei ole aikaisempien säädösten perusteella 14142: todistettavissa, että olisi määrätty torpan paikka tilalla torppareille 14143: >>heidän perintöosansa vastikkeeksi>>. Minä myönnän, että sanat 14144: >>heidän perintöosansa vastikkeeksi>>, eivät ole onnistuneita. Sellai- 14145: nen sanontatapa, josta edellinen puhuja täällä huomautti, >>yhdys- 14146: asukasoikeutensa vastikkeeksi1> tai jotakin sellaista, vastaisi parem- 14147: min asianlaitaa. Että kumminkin kuvernöörinvirastokin on käsitel- 14148: lyt näitä tällaisia tapauksia asiallisesti perintöluontoisina, vaikka- 14149: kaan ei muodollisesti, näkyy m. m. siitä, johonka jo myöskin viitat- 14150: tiin, että nämä tällaiset torpparit ovat saaneet tilalta ei ainoastaan 14151: valmista peltoa ja niittyä, vaan ovat saaneet siirtää torpaHeen 14152: talon huoneitakin. Kuvernöörin päätöksellä täällä jo myöskin näy- 14153: tettiin toteen, että se väite, jonka valiokunta tekee, että muka on 14154: vähemmän todennäköistä, että olisi korvaukseksi tilalla suoritetusta 14155: työstä annettu torpan paikkoja niille, joilla oli jotakin oikeutta 14156: tilaan, koska sellainen henkilö olisi voitu määrätä tilaan yhdysmie- 14157: heksi, ei pidä paikkaansa. Minä voisin myöskin esittää erään kuver- 14158: nöörin päätöksen, jossa on myönnetty tällainen torpan paikka henki- 14159: lölle, joka kyllä olisi voitu nimittää yhdysmieheksi. Mutta asian- 14160: omaiset eivät keskenään sopineet.. He olivat muuten kaksi langosta, 14161: toinen naimisissa vanhemman, toinen nuoremman tyttären kanssa. 14162: Se, jolla oli vanhempi tytär vaimonaan, sai talon, ja toinen ajettiin 14163: pois; aikaisemmin olivat he eläneet yhdyspesässä. 14164: 916 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14165: --------------------------------------------------- 14166: En myöskään voi käsittää, että tällaisten torpparien asemaa ei 14167: käy heidän sukulaisuutensa takia katsominen toisenlaatuiseksi kuin 14168: vieraan torpparin. Siinähän on itse asiassa torpan perustaja pan- 14169: nut työtä taloon, hänen lapsensa ovat ehkä jo tehneet työtä talossa 14170: ja jatkaneet tätä työtä torpassa. He ovat siis itse asiassa perillisen ase- 14171: massa. Mahdotonta siis lienee verrata heitä vieraaseen torppariin, 14172: joka tulee taloon sivusta päin, ilman että hänen vanhempansa ovat 14173: taloon minkäänlaista työtä kiinnittäneet. 14174: Valiokunta sanoo edelleen, ettei olisi oikein, että sitä korvausta 14175: tilalla suoritetusta työstä, joka aikoinaan oli arvosteltu tulevan suo- 14176: ritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella, enennettäisiin. Siihen pyy- 14177: dän vaan huomauttaa entisen lisäksi, että tuo vuokraoikeus on osal- 14178: taan maksettu päätilalle suoritetuilla verrattain runsailla veroilla. 14179: Mitä tulee aikaan jälkeen vuoden r884, en ota varmaan sanoak- 14180: seni, onko tällaisia torppia silloin syntynyt vai eikö. Minä en tosin 14181: ole saanut tietooni sellaisia tapauksia, mutta aivan mahdottomia 14182: ne eivät liene. Joka tapauksessa ei näillä torppareilla silloinkaan 14183: ollut oikeutta siihen, minkä nykyinen maanosituslaki myöntää heille, 14184: nim. oikeutta saamaan osaa tilasta. He saivat kyllä lunastuksen 14185: ja siinä tapauksessa heidän asemansa oli jonkun verran parempi kuin 14186: aikaisempien torpparien. 14187: Täällä jo huomautettiin, että jos valiokunta olisi esittänyt histo- 14188: riikin maanosituslakien kehittymisestä, niin se olisi valaissut tätä 14189: asiaa paljon enemmän. Sillä maanositusasetusten ahtaus on luonut 14190: nämä torpparit ja se se yleensä on luonut ainakin suurimman osan 14191: meidän tilattomasta väestöstämme. On mahdotonta, että voitaisiin 14192: korjata nämä epäkohdat palauttamaHa tämä tilaton väestö paikoil- 14193: leen. Mutta tässä on olemassa pieni joukko, pieni jäännös, joka elää 14194: entisillä tiloilla ja voidaan yksinkertaisella lainsäädäntötoimenpiteellä 14195: pelastaa. 14196: Minä myönnän kyllä, että tällä lailla tulisi olemaan takaottava 14197: vaikutus, ja sitähän nyt yleensä pelätään. Mutta olemmehan me- 14198: ainakin suuri enemmistö meistä - valmiit säätämään toisenkin 14199: takaottavan lain, jolla tulee olemaan paljon laajempi vaikutus, joka 14200: tulee aikaansaamaan paljon suuremman mullistuksen. Se on torp- 14201: parilaki, ja siihen liitetty takaottava laki. Sitä paitsi, mitä muuta 14202: kuin takaottava laki on esim. se oikeus lohkoa torppansa erilleen, 14203: jonka nykyinen maanosituslaki on myöntänyt perintötorppareille. 14204: Sellaisia lakeja on kyllä säädetty ennenkin. Tällaisessa tapauksessa 14205: en minä ainakaan voi katsoa asiaa siltä kannalta, loukataanko mah- 14206: dollisesti aikaisempia lakipykäliä; ne ovat kuolleita asianomistajia. 14207: Asiaa on arvosteltava siltä kannalta, tapahtuuko yhteiskunnallista 14208: vääryyttä puolella tai toisella. Jos asiaa katsoo tältä kannalta, niin 14209: minun käsittääkseni on varsin vaikeata mennä väittämään, että 14210: sille sukuhaaralle, joka nyt päätilaa hallitsee, tapahtuisi asiallista koh- 14211: Kruununtilojen torpat. 917 14212: 14213: 14214: tuuttomuutta, jos torppari saisi lohkoa tilansa erilleen. Sillä suku- 14215: haarana on joka tapauksessa ollut etuoikeus; se sukuhaara on saa- 14216: nut pitää päätilaa ja se sukuhaara joutuisi sittenkin vielä edullisem- 14217: paan asemaan, tämän lohkomisen jälkeenkin, sillä se saisi edelleen 14218: hallita parempaa puolta tilasta. Torppari, asiallisesti yhtä oikeutettu 14219: perintöön kuin tuo toinenkin, joskaan ei mahdollisesti, saisi joka 14220: tapauksessa huonomman puolen. Sen sijaan taas jos asiaa katsotaan 14221: noiden torpparien kannalta, ei voi muuta kuin myöntää, jos nim, 14222: jättää pykälät sikseen ja katsoo asiaa inhimillisyyden ja kohtuuden 14223: kannalta, että torppareille tapahtuisi vääryyttä, jos he joutuisivat 14224: torpistaan pois. Minä jo huomautin siitä työstä, jonka he ja heidän 14225: vanhempansa ovat tilaan panneet. Voin lyhyesti mainita erään 14226: yksityisen tapauksen, joka räikeästi kuvaa sitä vääryyttä, joka mie- 14227: tinnön mukaan torppareille tapahtuisi. Löytyy monta sellaista torp- 14228: paria, jotka sivulta päin taloon tulleina ovat entisen isännän vielä 14229: alaikäisenä ollessa hoitaneet taloa, ehkä kymmenkunta tai toista- 14230: kymmentäkin vuotta. Kun vanhin alaikäisistä pojista oli tullut 14231: täysi-ikäiseksi, siirtyi talo esikoisoikeuden mukaan hänelle ja se 14232: henkilö, joka oli hänelle talon säilyttänyt, ajettiin ensin torppaan 14233: ja hänen lapsensa sitte maantielle. Jos arvostelee asiaa inhimillisen 14234: oikeuden kannalta, niin täytyy myöntää, että tässä tapahtuu torp- 14235: pareille vääryyttä. 14236: Valiokunta on sitä paitse esittänyt useita muita syitä, joihin 14237: täällä jo on viitattu. Se sanoo, että tämä lainsäädäntötoimenpide, 14238: jota me pyydämme, olisi poikkeava siitä säädöksestä kesäkuun 12 14239: päivänä 1895 annetussa asetuksessa maatilojen osittamisesta, jonka 14240: mukaan kruununtiloista voidaan maanerottamisen kautta muodostaa 14241: palstatiloja ainoastaan milloin ala on kruunun tarpeeksi käytettävä. 14242: Nythän me, anomuksentekijät, olemme juuri ehdottaneet, että 14243: tämä pykälä olisi muutettava ja jollemme sitä olisi tehneetkään, 14244: niin olisi kait valiokunnan asia ollut huomauttaa, että meidän 14245: ehdottamamme muutos aiheuttaa muutoksen maanositusasetuksen 14246: 12 §:ään, joka siis myös on tehtävä, enkä voi käsittää, ettei saisi 14247: tehdä muutoksia johonkin pykälään sen vuoksi, että siitä aiheutuu 14248: muutoksia toisiin pykäliin. Silloinhan ei voisi yleensä lakia säätää 14249: lainkaan. 14250: Valiokunta sanoo edelleen: >>Kun senkin lisäksi sekin määräaika, 14251: jonka kuluessa rälssi- ja perintötiloista, sanotun asetuksen 41 §:n 14252: mukaan, perintötilan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi luovutetun 14253: määräalan haltijalla on ollut oikeus saada alueensa erilleen otetuksi, 14254: jo on kulunut umpeen, niin että sellainenkin pätevämpi oikeus, ellei 14255: sitä ole asianmukaisesti valvottu, on menetetty>>. Valiokunta siis 14256: näyttää olettavan, että mainittu pykälä olisi koskenut myöskin 14257: näitä nyt puheena olevia torppareita ja että ne eivät ole valvoneet 14258: sitä oikeutta, jonka se heille suo ja siis sen menettäneet. Asianlaita 14259: 918 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14260: 14261: 14262: nyt ei ole niin. Tämä 4 § yleisessä maanosituslaissa ei ole koskaan 14263: auttanut näitä torppareita mihinkään. He ovat koettaneet sitä 14264: käyttää, vaan saaneet kieltävän vastauksen. Minulla on parinkin 14265: kuvernöörin päätökset, joissa tällainen pyyntö evätään, toisessa sen 14266: vuoksi, että talo, silloin kun torpanhaltija tämän oikeuden sai, oli 14267: kruunun luontoinen, vaikka se sittemmin oli perinnöksi ostettu, toi- 14268: sessa päätöksessä taas sillä perusteella, että tuota torppaa ei ole 14269: annettu torpanhaltijalle elinkaudeksi, jota mainitussa lakipykälässä 14270: edellytetään. Nämä torpparit eivät ole siis mitään aikaisempaa oike- 14271: utta menettäneet. 14272: Lain kantavuus olisi kyllä verrattain pieni, totta kyllä, sillä se 14273: ei koske muuta kuin joitakuita satoja, ehkä viittä-, kuuttasataa 14274: torppariperhettä, pieniviljelijäperhettä. Mutta en minä ainakaan tah- 14275: toisi asetua niin ylhäiselle kannalle, että soo-6oo:n - tai olkoonpa 14276: nyt vähän pienemmänkin joukon-maanviljelijäperheen maantielle 14277: joutuminen tai tilallaan pysyminen on liian pieni asia lainsäätäjän 14278: toimenpiteen esineeksi joutuakseen. 14279: Se esiintyisi räikeänä vääryytenä, sanoo valiokunta edelleen, sano- 14280: tunlaatuisten torppain haitijoille niillä kruunun- tai perinnöksi oste- 14281: tuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin siirtyneet. Minä olisin kyllä 14282: ollut valmis, ja me anomuksentekijät yleensä, ulotuttamaan tämän 14283: lain kantavuuden myöskin sellaisiin tapauksiin, jolloin tila on oston 14284: kautta siirtynyt toisiin käsiin. Mutta välttääksemme liian monimut- 14285: kaisia toimenpiteitä, nimenomaan mitä korvaukseen tulee ja voi- 14286: daksemme siis helpommin saada jotakin parannusta aikaan, me 14287: olemme tästä kannasta luopuneet neuvoteltuamme asianomaisten 14288: torpparien itsensä kanssa. Tuntuu siis todellakin sangen kammalli- 14289: selta, kun valiokunta tämän takia ehdottaa anomusta hyljättäväksi. 14290: Siinä todellakin olemme joutuneet ojasta allikkoon. Sama valiokunta, 14291: jonka mielestä me menemme liian pitkälle vaatiessamme sitä, mitä 14292: me vaadimme, esittää meidän anomuksemme hylj ättäväksi sillä 14293: perusteella, että me emme ole muka vaatineet tarpeeksi paljon. 14294: Siinä on minun ainakin ollut vaikea huomata johdonmukaisuutta. 14295: Mitä sitten lopuksi tulee itse tämän asian varsinaiseen yhteiskun- 14296: nalliseen puoleen, riippumatta nyt mitä se vaikuttaa noitten asian- 14297: osaisten henkilöitten elämään, niin meidän pitäisi, minun käsittääk- 14298: seni, ottaa huomioon se, että kyllä meillä on tilattornia tarpeeksi, 14299: meillä on niistä vaikeuksia enemmän, kuin mistä me kunnolla jak- 14300: samme suoriutua. Kun nyt voidaan yksinkertaisella toimenpiteellä 14301: satoja perheitä estää tilattomiksi joutumasta, niin minusta on silloin 14302: varsin epäjohdonmukaista, jos annettaisiin aikaisempien lakipykä- 14303: lien estää tätä parannusta aikaansaamasta. Me siis silloin toisaalta 14304: hankkisimme tilattomille tiloja, mutta toisella kädellä työntäisimme 14305: uusia perheitä tilattomien joukkoon. 14306: Onhan muuten verrattain pieniä, paikallisia asioita käsitelty 14307: Kruununtilojen torpat. 919 14308: 14309: 14310: täällä ennenkin. Sama valiokunta on kyllä asettunut myötätun- 14311: toiseksi niille anomuksille, jotka koskevat niin sanottuja suku- 14312: lunastustiloja, ja tiloja, joita tehtaat ovat saaneet aikanaan perin- 14313: nöksi lunastaa; verrattain pieni epäkohta sekin on, pieni alaltaan. 14314: Mutta se nähtävästi on ollut valiokunnalle tuttu, tämä taas yleensä 14315: kutakuinkin tuntematon. Tällä kysymyksellä nyt ei olekaan mitään 14316: varsinaista agitatoorista luonnetta. Näitä torppareita on vähän, 14317: verrattain vähän. Ne ovat hajoitetut laajalle alueelle, kahteen 14318: vaalipiiriin, ja ne toistatuhatta ääntä, jotka niillä lienee käytettä- 14319: vissä, eivät suuresti mitään puoluetta hyödytä. Mutta juuri sen- 14320: takia voitanee tätä asiaa katsoa puhtaasti yhteiskunnallisen oi- 14321: keuden kannalta. 14322: Minä siis ehdotan puolestani, minäkin, että tämä asia lykättäi- 14323: siin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi pääasiassa anomuseh- 14324: dotuksessa viitattuun suuntaan. Kaiken väärinkäsityksen välttämi- 14325: seksi minä pyydän huomauttaa, että minä en suinkaan tarkoita sitä, 14326: että sanamuoto pitäisi olla sama kuin anomusehdotuksessa. Se 14327: on ehkä epäonnistunut senkin kautta, että tämä anomusehdotus 14328: alunpitäen oli tarkoitettu esitysehdotukseksi, vaikka se ei sellai- 14329: sena päässyt esille ja siinä siis on säilynyt pykälämuoto. Nuo sanat 14330: >>heidän perintöosansa vastikkeiksi» korjattakoon. Mitä tulee kor- 14331: vaukseen, torpparien suoritettavaan korvaukseen, niin voidaanh,an 14332: siinäkin suhteessa harkita asiaa tarkemmin. Minä puolestani tosin 14333: olen sitä mieltä, että mikään muu korvaus ei tule kysymykseen, 14334: kuin vastaava osa perintölunastuksesta siinä tapauksessa, että tila 14335: on perinnöksi ostettu, mutta jos välttämättä nyt vaaditaan jon- 14336: kunlaista korvausta sentakia, että päätila menettää torpasta tule- 14337: van vuokran, niin otettakoon sekin harkittavaksi, mutta muistet- 14338: takoon silloin myös, että päätiloilta menee rasituksia, sillä niiden 14339: ei silloin enää tarvitse maksaa torpan osuudelta menevää kruunun- 14340: veroa, kuten tähän saakka. Minä olen vakuutettu siitä, että nämä 14341: torpparit ovat kyllä valmiit maksamaan jonkun verran runsaam- 14342: mankin korvauksen, kun he vaan pääsevät siihen tilaan, etteivät 14343: joudu maantielle, että he saavat nämä torpat omiksi omituisiksi 14344: tiloiksi. Se on pääasia tässä kysymyksessä. 14345: Täällä on ed. Wuolijoki tapansa mukaan käyttänyt tilaisuutta 14346: tehdäkseen pienen taktiikan vaatiman hyökkäyksen keskustaa koh- 14347: den. Jos nyt todellakin asia olisi ollut sosialisteille alunpitäen niin 14348: selvä, kuin hän väittää, niin miksi heidän edustajansa sitten eivät 14349: ole liittäneet vastalausetta. Ja mikäli valiokunnan puheenjohtaja 14350: minulle on ilmoittanut, niin kyllä tämä päätös valiokunnassa oli 14351: yksimielinen. Minä nyt en tahdo tätä tilaisuutta suinkaan ru-!eta 14352: käyttämään minkäänlaisen taktiikan, minkäänlaisten puolue-etu- 14353: jen tavoittelemiseen, mutta sanon kumminkin, että syynä siihen, 14354: että tämä asia on tälle tolalle kääntynyt, lienee sekä mitä vasem- 14355: 920 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14356: 14357: 14358: mistoon että keskustaan tulee se, että asia on ollut verrattain outo. 14359: Äänestys tässä eduskunnassa tulee näyttämään, mitä anomuk- 14360: sentekijät ovat tarkoittaneet, ovatko he tarkoittaneet totta, vai 14361: -onko tarkoitus ollut ainoastaan komeilla anomuksilla, jonkalai- 14362: nen epäluulo yleensä minun mielestäni on kaikkea muuta kuin 14363: arvokas, ja äänestys tulee myös näyttämään, mitä keskusta tässä 14364: asiassa aikoo tehdä. 14365: Kuten sanoin, tässä on kysymys yhteiskunnallisesta oikeudesta. 14366: Minä vetoan yleensä kaikkiin niihin, jotka itse maata omistavat 14367: ja jotka osaavat pitää arvossa niitä etuja ja sitä turvattua asemaa, 14368: joka siitä johtuu. Minä vetoan kaikkiin niihin, jotka haluavat päästä 14369: maataomistavain ja maataviljeleväin itsenäisten eläjäin onnelliseen 14370: asemaan, ja minä vetoan kaikkiin niihin eduskunnan jäseniin, jotka 14371: yleensä tahtovat tehdä yhteiskunnallista oikeutta. Ja minä olen 14372: varma siitä, että eduskunta ei tahdo myötävaikuttaa sellaiseen 14373: toimenpiteeseen, joka sysäisi useampia satoja rauhallisia pienivil- 14374: jelijöitä maantielle, tilattoman väestön joukkoon. 14375: 14376: Ed. T u 1 i koura: Että laki- ja talousvaliokunta on yrittänyt 14377: tehdä työtä nyt kyseessä olevan anomuksen selvittämiseksi, 14378: se näkyy siitä, että se on tutkinut laajalti vanhempia aikoja, 14379: al~aen r6oo-luvulta vuoteen r884 saakka. Tutkimus on kohdistunut 14380: siihen kehitykseen minkä alaisena maatilat ovat olleet tullessaan 14381: lampuotitiloista perinnöllisiksi täydellä omistus- ja asukasoikeu- 14382: della. Mutta kun valiokunta tulee r852-vuoden hallinnolliseen säädök- 14383: seen, josta eteenpäin vasta alkaa se aika mikä on kysymyksessä 14384: tässä anomuksessa, sivuuttaa valiokunta tämän ajan melkein 14385: yhdellä kädenkäänteellä. Tästä näkyy, että koko asia on ollut valio- 14386: kunnan jäsenille aivan outo ja tuntematon, ja se ihmetyttää suuresti, 14387: sillä tämä torpparilauma, vaikka se ei olekaan niin suuri, että 14388: siitä olisi kellekään puolueelle vaalikarjaksi, lienee kuitenkin huo- 14389: mattava joukko. Silloin kuin tilattoman väestön asioita tässä maassa 14390: alettiin oikein innolla korjata, nim. perustettiin muun muassa 14391: agraarikomitea, niin kävi Vehkalahdelta jo silloin kruununtorpparien 14392: lähetystö täällä Helsingissä agraarikomitean puheenjohtajan luona 14393: asiaansa selvittämässä. Minä luulin, että tämänkin kautta asia 14394: olisi pitänyt olla tunnettu. Mutta vielä enempi sen kautta, kun vuo- 14395: den r883 asetuksen jälkeen kruununtilojen asuttamisesta sanotut 14396: torpparit alkoivat, yhtä hyvin kuin muutkin entisten kruununtilal- 14397: listen perilliset, perimysoikeutensa nojalla hakea asukasoikeuttaan, 14398: päätilainkin, ja silloin näistä jo riideltiin senaattiin saakka, sekä 14399: se~aatti jo antoi päätöksiä kruununtilan torppareista. Mutta koska 14400: kuitenkin asia on ollut valiokunnalle niin tuntematon kuten mietin- 14401: nöstä selviää, ja vaikka kaksi edellistä puhujaa jo ovat kylläkin laa- 14402: jasti sitä selittäneet, niin en minä kuitenkaan maita olla siihen 14403: Kruununtilojen torpat. 921 14404: 14405: 14406: koskettelmatta, erittäinkin kruununtorppien muodostamishistoriik- 14407: kiin. 14408: Muistaakseni molemmat edelliset puhujat jo viittasivat, että siihen 14409: on ollut syynä maatilojen osittamissäännökset, mutta jättivät mai- 14410: nitsematta että ne olivat erinäiset osittamissäännökset, jotka kos- 14411: kevat kruununtiloja, eivätkä olleet säätylainmääräyksiä. Kun I852- 14412: vuoden hallinnollisen asetuksen perusteella, tämän jälkeen asukkaita 14413: sijoitettiin kruununtiloille, niin asettui useampi veljeskunta, jopa 14414: serkuksetkin, samoille tiloille asumaan. Yksi määrättiin isännäksi 14415: ja toiset niin sanotuiksi yhdysmiehiksi. Tätä jatkettiin jonkun aikaa. 14416: Silloinen käsityskanta tilojen asuttamisesta oli, että pääasiana 14417: pidettiin ainoastaan takeet valtion veron saannille, mistä johtui se 14418: katsantokanta, että ehdottomasti oli yksi asetettava isännäksi ja 14419: toiset hänen käskyläisikseen. Näin muodoin on jatkettu noin vuosi- 14420: kymmen tällaista yhdyselämää, minkä voin päättää käsillä olevasta 14421: luettelosta Vehkalahdella löytyvistä kruunutilan torpista ja niiden tor- 14422: panoikeuksista. Ensimmäinen torppaoikeus näkyy Vehkalahdella 14423: olevan annettu Viipurin kuvernöörin päätöksellä 1864. Nämät 14424: torppien perustamiset johtuivat siitä, että isännäksi määrätyt alkoi- 14425: vat käyttää isäntävaltaansa ja yhdysmiehet joutuivat ikäänkuin 14426: heidän orjikseen, joten he luopuivat yhdyselämästä ja alkoivat asua 14427: torppia. Jälkeen vuoden 186o oli käytännössä kuvernöörin antama 14428: määräys, en tiedä, oliko se hallinnollinen säännös, vai yksin kuver- 14429: nöörin mielivaltainen käsky, että joka jättää kruununtilan ja on 14430: poissa siitä yhden vuoden, hän on kadottanut asukasoikeutensa 14431: tilaan ja kaiken oikeutensa siihen. Tällöin toiset veljekset ja per- 14432: heenjäsenet, jotka olivat yhdysmiehiksi otetut, poistuivat tilalta 14433: ansiotöille, mutta toiset kuitenkin tahtoivat asua tilalla ja kun sitä 14434: ei sietänyt jakaa, niin kuvernöörin, hovioikeuden jopa senaatinkin 14435: päätöksen perusteella perustivat siihen torppia, joissa, kuten 14436: täällä ennen jo on sanottu, oli määrätty ala peltoa, määrätty ala 14437: niittymaata sekä torpalle rakennukset ja tarvittavat polttopuut. 14438: Päätilan asukkkaat, jotka olivat useammassa tapauksessa van- 14439: hemmat veljet, vastustivat tällaisten torppien perustamista ja valit- 14440: tivat kuvernöörin päätöksistä. Mutta hovioikeus ja samoin senaatti, 14441: jos asia sinne saakka joutui, vahvistivat kuvernöörin päätöksen ja 14442: niin muodoin tuli torppaoikeuksien juriidillinen puoli tunnuste- 14443: tuksi. Silloinen kruununtilain jakosäännös oli, että tilalla piti löy- 14444: tymän joku määrätty ala sulaa peltoa, jonka sai jakaa, välittämättä 14445: vaikka siinä olisi ollut luonnonniittyjä ja viljelyskelpoista maata 14446: sekä metsämaata kuinka laajalti, niin ne eivät tulleet kysymykseen. 14447: Ja tämä juuri vaikutti siihen, että kruununtilat yleensä pysyivät 14448: hyvin pieninä viljelystiloina. Tuo säännös oli ristiriitainen itsensä 14449: kanssa, tilasta kun erotettiin määrätty ala peltoa torpparille, vaikka 14450: tilan pelto oli niin pieni, ettei saanut tilaa jaetuksi. Muutamia vuosia 14451: 922 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14452: 14453: 14454: tämän jälkeen annettiin toinen säännös kruununtilojen jakamisesta, 14455: joka perustui pinta-alaan, välittämättä viljelysmaasta. Tämä yhä 14456: edelleen kehitti torppien muodostamista. Ja näitä torppia on nyt 14457: Viipurin läänissä, Viipurin ympäristöllä suuremmoiset joukot. lVIinulla 14458: on tässä muutamia luetteloja. Esim. Vehkalahdella Kymin kihla- 14459: kunnassa löytyy 38 torppaa, joilla elää ZIZ asukasta, tämä on Igo6 14460: henkikirjan mukaan; Kymin pitäjässä on 6 torppaa, joilla elää 38 14461: asukasta I905 henkikirjan mukaan; Virolahden pitäjässä on 32 14462: torppaa, joilla elää I42 asukasta I904 manttaalikirjan mukaan; 14463: Miehikkälän pitäjässä 9 torppaa, joilla elää 33 asukasta I905 manttaali- 14464: kirjan mukaan. Sitte oli vielä Säkkijärven pitäjästä luettelo, joka 14465: on kadonnut, eikä tällä kertaa ole mulla käsillä. Muistan, että 14466: siinä oli noin 50-60 torpan vaiheilla. Mutta jos otaksutaan, että 14467: siinä oli tuo vähäisempi luku 50, niin niinmuodoin Kymin kihla- 14468: kunnassa tulisi olemaan I35 torppaa, joilla eläisi 675 henkeä. Ei 14469: ole enää niin pieni määrä sekään. Tällaisia torppia on tietääkseni vielä 14470: Rannan, Jääsken ja Lappeen kihlakunnissa. Jos otaksutaan kussakin 14471: olevan sama määrä kuin Kymin kihlakunnassa, niin niitä tulee 14472: lähemmäksi 6oo ja asukasluku niissä noin lähes 3,000. 14473: Silloin kun näitä torppia perustettiin, tulkittiin sitä säännöstä, 14474: että tuo torpparioikeuksiensaaja saapi nämä oikeudet itselleen ja 14475: lapsillensa, että torppa tulee ikuiseksi perinnöksi, ja niinmuodoin 14476: tämä kehotti näitä torpanoikeuksia hakemaan ja torppia perusta- 14477: maan. Useasti isä oli vanhentunut jo silloin, kun hän sai nuo torpan- 14478: oikeudet ja sattui että hän jo jonkun vuoden perästä kuoli ja hänen 14479: lapsensa tuli niitä oikeuksia nauttimaan. Silloin kun nämäkin kuoli- 14480: vat, alkoivat talonomistajat oikeusjuttuja torpparien häätämisestä. 14481: Jo silloin selitettiin, että torpparioikeudet on annettu ainoastaan 14482: kahdelle sukupolvelle. Niinmuodoin nyt ensimmäiset torpparioikeuk- 14483: sien hakijat olivat erehtyneet siinä, senaikuinen lain tulkinta oli 14484: heitä vienyt harhaan. Nykyään ovat ne sellaisessa asemassa, että 14485: jokainen päivä, jokainen viikko voi tapahtua, että yksi ja toinen 14486: torppariperhe häädetään maantielle. 14487: Sitten on sanottu että laki, jos anomuksentekijän anomus tulisi 14488: toteutetuksi, on takautuva. Mutta tähän pyydän huomauttaa, että 14489: laki kruununtilojen asukasoikeudesta vuodelta I883 on ollut paljon 14490: enemmän takautuva kun tämä tulisi olemaan. Siinä laissa annetaan 14491: asukasoikeus periruisoikeuden nojalla ja niin muodoin tämä on 14492: johtanut siihen, että ne, jotka I852 vuoden hallinnollisen säädöksen 14493: mukaan kadottivat asukasoikeutensa, kun nimittäin poistuivat 14494: tiloilta, tulivat itse tai, jos olivat jo kuolleet, heidän lapsensa, vuoden 14495: I883 säätylain mukaan otetuiksi uudestaan asukkaiksi niille tiloille. 14496: Tästä oli seurauksena useassa tapauksessa, että ne asukkaat, jotka 14497: olivat tiloilla silloin kun tämä laki tuli käytäntöön, sen kautta 14498: siirtyivät pois. Tämä laki näin ollen oli siis paljon enemmän takautuva. 14499: Kruununtilojen torpat. 923 14500: 14501: 14502: Kun nyt r883 asetus tuli voimaan, niin torpparitkin hakivat tällöin 14503: sen nojalla, että he olivat sijoituskirjoissa vielä yhdysmiehinä, asukas- 14504: oikeutta päätilaan. Mutta kuvernööri, jolta asukkuutta haettiin, 14505: esti sen, samoin hovioikeus ja senaatti, kun asiat riitaisina tulivat 14506: näiden ratkaistaviksi selittäen, että nämä ovat saaneet, torppari- 14507: oikeuden sen periruisoikeutensa vastikkeeksi, mikä heillä olisi, jos 14508: eivät olisi torpparioikeutta nauttineet. Luullakseni tämä kyllä 14509: kumoaa sen väitteen, että kruununtilain torpiHa ei ole mitään 14510: juuriidista luonnetta, vaan ovat ainoastaan kuvernöörin mielivallan 14511: nojalla perustetut. Mutta vielä enempi, kun torpan perustamiseen 14512: keisarillinen senaatti on antanut päätöksensä sekä oli r883 vuoden 14513: asetusta tulkinnut ja antanut useampia päätöksiä, joista ilmenee se 14514: katsomuskanta että torpparit ovat saaneet torppaoikeuden perintö- 14515: oikeutensa vastikkeeksi. Yhteiskunnan puolelta olisi suuri vääryys, 14516: jos yhä edelleen saa jatkua häätäminen torpilta, joka tulee niin tapah- 14517: tumaan, ellei lainsäätäjä tule väliin. Tämä asia olisi siis mitä kii- 14518: reellisintä laatua, sillä asian jättäminen ensi tuleville valtiopäiville 14519: voi merkitä monenkymmenen perheen siirtymi.;tä pois kodeistaan. 14520: Yhdyn siis edellisten puhujain lausuntoon siinä, että asia lähetettäi- 14521: siin takaisin laki- ja talousvaliokuntaan, joka ottaisi asiassa punni- 14522: takseen tarpeelliset kohdat. 14523: 14524: Ed. P y k ä 1 ä: On koetettu vierittää koko syy valiokunnan 14525: niskoille, kuinka kylmäkiskonen se tällaisia asioita, ja eritoten tätä 14526: anomusehdotusta kohtaan olisi ollut. On tehty laskelmia, joilla on 14527: koetettu eduskuntaan vaikuttaa asian suuruuden takia. Ensinnäkin 14528: ed. Wuolijoki on sanonut että Viipurin läänissä hänen laskelmiensa 14529: mukaan, jos olisi 25 tällaista torppaa joka kunnassa, olisi niitä so 14530: kunnassa kaikkiaan rzso. 14531: Ed. Wuolijoki vilkasi tilattoman väestön alakomitean mietin- 14532: töön, että tuskin on minkäänlaisia torppareita Viipurin läänissä 14533: niin paljon. Siinä vedotaan kuvernöörin päätökseen ja asiakirjoihin 14534: ja moititaan valiokunnan perustelemattomuutta. M. m. ed. Kivi- 14535: linna on sanonut, että eduskunnalla ehkä ei ole ollut haluakaan 14536: syventyä näihin perusteluihin, joten hän tässä tahtoi niitä selvittää. 14537: Pyydän lukea muutaman kohdan perusteluista, jotka tietystikin ovat 14538: olleet syynä tämän anomuksen hylkäämiseen. Näitä perusteluja ei 14539: kannattaisi kehua. Jos ne olisivat olleet niin laajat kuin ed. Kivi- 14540: linna ja Tulikoura ovat tuoneet esiin tietojansa, niin ehkei valio- 14541: kunnan päätös olisi tällaiseen tulokseen tullut. Mietinnössä sano- 14542: taan: •>Verrattain suuri osa mainituista torpista lienee kyllä jo, mikäli 14543: ne ovat vanhempiin aikoihin perustettuja, siirtynyt emätilan yhtey- 14544: teen, mutta tietojen mukaan löytyy niitä vielä huomattavassa mää- 14545: rässä ainakin useassa Viipurin lääni~ kunnassa. Tarkempia numero- 14546: tietoja meidän ei ole onnistunut saada, kun yksityisiin tiedusteluihin 14547: 924 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14548: 14549: 14550: Viipurin lääninhallituksesta on vastattu, että jälkeen vuoden 1883 14551: eivät kruununvoudit eikä lääninkonttori ole pitäneet minkäänlaista 14552: luetteloa kruununtiloista eivätkä liioin kunnallislautakunnan- 14553: esimiehet pyydettäessä ole sanoneet voivansa tietoja antaa, eikä 14554: aika ole myöntänyt meille useiden seikkaperäisten tiedustelujen 14555: tekemiseen•>. Olisiko valiokunnan pitänyt lähteä juoksemaan samoja 14556: jälkiä, joista jo anojat sanovat, etteivät he ole mitään löytäneet 14557: asian valaisemiseksi? Mikseivät he tuoneet näitä asiallisia tietoja 14558: perusteluissaan esille, vai tahtoivatko he säästää niitä voidakseen 14559: sitten hyökätä valiokunnan kimppuun? Minä voin ed. Wuolijoelle 14560: vakuuttaa, että suurimmassa osassa Viipurin lääniä ei tällaisia 14561: torppareita löydy. Varsinkaan lahjoitusmailla ei niitä ole voinut 14562: muodostua, ja niitähän Viipurin lääni suurimmaksi osaksi onkin. 14563: Ainoastaan mainituissa Viipurin läänin kunnissa niitä voi jonkun 14564: verran olla, mutta missä määrin niillä on käytännöllistä merkitystä, 14565: se jääköön sanomatta. Miksi ei ed. Tulikoura silloin tullut antamaan 14566: valiokunnalle semmoisia tietoja, kun ed. Paunun kanssa puhuttiin, 14567: että nyt teidän anomuksenne menee nurin huonojen perustelujen 14568: johdosta? Mutta ed. Tulikoura kieltäytyi silloin valiokunnalle 14569: mitään tietoja antamasta, vaikka sama edustaja tahtoo nyt 14570: oikein hartiavoimalla käydä valiokunnan kimppuun. Tällaista joh- 14571: donmukaisuutta en minä ainakaan hyväksy. Silloin hänellä olisi 14572: ollut velvollisuus esiintyä, kun tiesi anomuksensa joutuvan vaaran- 14573: alaiseksi. Silloin edustaja Tulikoura sanoi niitä löytyvän vain 6o, ja nyt 14574: ne ovat kasvaneet 6oo:ksi, jopa I,zso:ksi. Minä en ymmärrä, että tällä 14575: muuta tahdotaan kuin pitkittää tämän asian käsittelyä ja hävittää 14576: eduskunnan aikaa. Minä puolestani ehdottaisin, että mietintö tällä 14577: kertaa jäisi voimaan, siksi kunnes anomuksen tekijät uudelleen 14578: perustelevat anomuksensa paremmin ja esittävät uuden anomuksen. 14579: 14580: Ed. P u 11 i n e n: Täällä annetuista lausunnoista on käsittääkseni 14581: käynyt riittävästi selville, että anomusehdotuksessa käsitellyllä asialla 14582: on puolellaan paljon enemmän oikeudellista puolta, kuin valio- 14583: kunta on tahtonut sille myöntää, ja sen takia yhdyn kannattamaan 14584: täällä tehtyä ehdotusta, että valiokunnan ehdotusta ei hyväksytä, 14585: vaan että mietintö kokonaisuudessaan palautetaan valiokuntaan 14586: muodostettavaksi siihen suuntaan kuin anomusehdotuksessa on 14587: ehdotettu, kuitenkin sillä lisäyksellä, että ellei valiokunta katsoisi 14588: enää ehtivänsä näillä valtiopäivillä saada riittävää selvittelyä asiassa, 14589: se muodostaisi ehdotuksensa siihen suuntaan, että eduskunta anoisi, 14590: että hallitus pohtisi asiaa ja jättäisi armollisen esityksen ensi valtio- 14591: päiville. 14592: 14593: Ed. Hain a r i: Pyydän kannattaa ehdotuSta, että asia lykät- 14594: täisiin takaisin valiokuntaan käsiteltäväksi ed. Kivilinnan ehdotta- 14595: Kruununtilojen torpat. 925 14596: 14597: maan suuntaan. Tässä kysymyksessä, niinkuin niin monesti muul- 14598: loinkin, on tapahtunut että elävä käytännöllinen elämä luo virallisten 14599: muotojen rinnalle toisia muotoja, jotka nekin ovat oikeutettuja ja 14600: vaativat laillistuttamista. Saattaa kyllä olla niin, että kuvernöörit 14601: eivät noudattaneet lainpuustavia, kun he nyt kysymyksessä oleville 14602: kruununtiloille hyväksyivät yhden perheen jäsenen isännäksi, 14603: toisen torppariksi, mutta kaikessa tapauksesssa tämä torpanoikeuksien 14604: hyväksyminen vastasi asianosaisten oikeuskäsitystä ja kansan 14605: oikeustajuntaa niissä piireissä, joissa näitä torppia syntyi. Sillä 14606: torpparioikeudet annettiin vastineena monivuotisesta yhteiseen 14607: pesään suoritetusta työstä. Minä en ymmärrä, ettei tätä asiaa voi- 14608: taisi ratkaista samalla tavalla kuin 1895 vuoden asetus ratkaisi kysy- 14609: myksen perintötilojen perintötorpista. Tämä kysymys on mielestäni 14610: aivan samanluontoinen kuin tuo edellinenkin. Tässä on kysymys 14611: monen sadan pien-eläjän kohtalosta ja minusta olisi asia katsottava 14612: etupäässä yhteiskunnalliselta eikä lakimuodolliselta kannalta. 14613: Pitäisi laatia uutta lakia tätä pien-eläjien ryhmää varten. Oikeus 14614: ja kohtuus puhuu voimakkaasti sellaisen lainsäädännön puolesta, 14615: ja eduskunnan pitäisi asianomaisen valiokuntansa kautta löytää se 14616: oikea tie, millä tämä asia saataisiin oikealle tolalle. 14617: 14618: Ed. C a s t r e n: Tässä tosin ei ole kysymys suuresta torppari- 14619: ryhmästä, mutta kysymys koskee kumminkin niin suurta torppari- 14620: ryhmää, että sen asema ansaitsee lainsäätäjän huomiota. Asiain näin 14621: ollen pyydän ilmoittaa, että minä puolestani yhdyn kannattamaan 14622: sitä ehdotusta, jonka edustajat Wuolijoki ja Kivilinna ovat tehneet 14623: käsillä olevan mietinnön lähettämisestä takaisin valiokuntaan muodos- 14624: tettavaksi heidän ehdottaruaansa suuntaan. 14625: 14626: Puh e m i e s: Edellisen johdosta pyydän huomauttaa, että 14627: minun ymmärtääkseni on pieni ero ed. Wuolijoen ja ed. Kivilinnan 14628: ehdotusten välillä, nim. se, että ed. Wuolijoki on ehdottanut, että 14629: mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi ano- 14630: muksessa osotettuun suuntaan, ed. Kivilinna taas, että se lähetettäi- 14631: siin takaisin muodostettavaksi pääasiassa anomuksessa viitattuun 14632: suuntaan. 14633: 14634: Ed. T u 1 i k o u r a: Minä en ensinkään muista, että ed. Pykälä 14635: olisi näillä valtiopäivillä puhunut mitään tästä asiasta. 14636: Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä hän Säätytalon eteisessä 14637: kerran kuulusteli minulta jotakin tähän asiaan koskevataja kerroin 14638: silloin hänelle siinä kiireessä, minkä ehdin; - olin nimittäin itse 14639: menossa lakivaliokunnan istuntoon ja täytyi juuri lähteä sisään. 14640: En muista, pyysikö hänminua silloin spesialistiksi laki- ja talousvalio- 14641: kuntaan vaiko ei, mutta sen hänen olisi pitänyt ymmärtämän, että 14642: 926 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14643: 14644: 14645: sillä kertaa en voinut häntä seurata kun piti mennä lakivaliokuntaan. 14646: Sen minä ainakin muistan sanoneeni ed. Pykälälle, että täällä Hel- 14647: singissä kyllä löytyy asiata selvittäviä papereita. Sen koomin ei 14648: ed. Pykälä eikä kukaan muu enään ole kysynyt minulta tästä asiasta 14649: mitään enkä tiennyt mennä tarjoutumaan laki- ja talousvaliokun- 14650: nalle mietinnön kirjoittajaksi. - Muutoin kannatan ed. Kivilinnan 14651: tekemää ehdotusta. 14652: 14653: Ed. P e n n a n e n: Eräs edellisistä puhujista on jo maininnut, 14654: että laki, jota anomuksen tekijät ehdottavat anottavaksi, tulisi 14655: olemaan taaksepäin vaikuttava, n. s. takakantoinen laki. Tällaisen 14656: lain säädäntöön on minun mielestäni ryhdyttävä ainoastaan silloin, 14657: kun siihen vaativat välttämättömästi yhteiskunnalliset epäkohdat, 14658: jotka eivät ole poistettavissa ilman tällaista takakantoista lakia. 14659: Nyt kysymyksessä olevaan asiaan nähden, kuten täällä jo ed. Pykälä 14660: on maininnut, ei ole olemassa varmuutta siitä, onko tällainen taakse- 14661: päin vaikuttava, entisiä oikeussuhteita järkyttävä laki ollenkaan 14662: tarpeen vaatima. Ei ole edes täyttä varmuutta siitä, onko olemassa 14663: ja minkä verran, väärinkäytöksiä näihin kysymyksessä oleviin torpan- 14664: asukkaihin nähden. Valiokunta on mietintönsä perusteluissa sivulla 14665: 7 maininnut siitä, että tällainen torpan asukas, joka on aikoinaan 14666: eronnut päätilalta ja muuttanut torpalle, on mahdollisesti saanut 14667: tuon torpanpaikan perintöosansa vastikkeeksi tai korvaukseksi 14668: yhteiseen pesään suorittamastaan työstä. Hän on voinut saada 14669: tämän torpanpaikan lisäksi myöskin rahallista korvausta, toisin 14670: sanoin, veljekset tai muut pesän osakkaat ovat keskenään sopineet, 14671: mitenkä pesä on jaettava. Jos nyt lähdetään myöntämään lisäoi- 14672: keuksia noille torppareille, niin kieltämättähän silloin j ärkytetään 14673: aikaisemmin syntyneitä oikeussuhteita, joihinka asianomaiset ovat sinä 14674: aikana puolin ja toisin suostuneet. - Sitte ei ainakaan minulle vielä 14675: ole ollenkaan tästä keskustelusta selvinnyt, minkä verran noita kysy- 14676: myksessä olevia torppareita ja torppia nykyisin on olemassa. Täällä 14677: on kyllä mainittu numeroita, mutta tuskinpa anomuksentekijäin 14678: vaatimus kaikkiin noihin numeroissa mainittuihin torppiin koskee. 14679: Anomuksentekijäthän itse sanovat, että siinä tapauksessa, jos tila 14680: perinnöksi oston jälkeen on siirtynyt toiselle omistajalle, käy asia 14681: siksi mutkikkaaksi ja vaikeaksi, etteivät he ota siinä suhteessa ehdot- 14682: taaksensa mitään lainsäädäntötoimenpidettä. Ainoastaan siinä 14683: tapauksessa, jos nuo tilat, joilla on kyseenalaisia torppia, ovat entis- 14684: ten omistajainsa käsissä, voitaisiin anomuksen tekijäinkin mielestä 14685: sovelluttaa takakantoista lakia. Ja minkä verran noita entisten 14686: omistajain hallussa olevia tiloja on, se on, kuten sanoin, aivan sel- 14687: vittämätöntä. Tästä syystä minä ehdotan, että eduskunta tällä 14688: kertaa hyväksyisi valiokunnan ehdottaman ponnen. Ken näitä oloja 14689: lähemmin tuntee, ja tietää niissä epäkohtia olevan, on tilaisuudessa 14690: Kruununtilojen torpat. 927 14691: 14692: 14693: jälleen ja paremmin perustellulla anomuksella kääntymään edus- 14694: kunnan puoleen. 14695: 14696: Ed. S i r o 1 a: Minä pyydän kannattaa ed. Sulo Wuolijoen teke- 14697: mää ehdotusta. 14698: 14699: Ed. Li s t o: Tässä keskustelussa on kiinnitetty huomiota 14700: etupäässä esillä olevan mietinnön loppuosaan ja koetettu kumota 14701: mitä siinä laki- ja talousvaliokunta on esittänyt, mutta on jätetty 14702: kiinnittämättä huomio tämän mietinnön alkuosaan, joka sisältää 14703: lähtökohdan nyt esillä olevalle asialle. Mietinnön ensimäisellä si- 14704: vulla ja toisen sivun alkupuolella valiokunta tekee selkoa siitä, mitä 14705: sisältää se anomusehdotus, joka on mietinnön pohjana. Jos sitä 14706: tarkastelee, näkee, että valiokunnalle on annettu tarkoin määrätty 14707: tehtävä. Vallan harvoin annetaan Eduskunnalle niin tarkasti ja 14708: täsmällisesti suunniteltua anomusehdotusta, kuin tämä on. Pyy- 14709: dän saada lukea sen lopputuloksen, johonka anomusehdotuksessa 14710: tullaan. Siinä anotaan nimittäin, että >>muuttaen maatilain ositta- 14711: misesta 12 päivänå kesäkuuta 1895 annetun asetuksen 6 §:ää ja 14712: lisäykseksi saman asetusehdotuksen 41 §:ään säädettäisiin, että 14713: jos emien tammikuun 1 päivää 1896 määräala kruununtilasta on 14714: perintöosan vastikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä työstä 14715: jollekin luovutettu, hänen omaksi taikka myös hänen sekä vai- 14716: monsa ja lastensa elinajaksi, sillä nyt mainituista henkilöistä, joka 14717: tämän asetuksen voimaan astuessa on luovutetun alueen haltijana, 14718: siinä tapauksessa, että tila vielä on sen henkilön tai hänen perillis- 14719: tensä hallussa, jonka asukkaaksi tullessa luovutus tapahtui, on 14720: oikeus saada se lohkomisella tai palstatilaksi erottamisella maati- 14721: lojen osittamisesta voimassa olevien säädösten mukaan erilleen 14722: otetuksi; velvollisuudella kuitenkin, jos hän sellaista etua nauttia 14723: tahtoo, sitä kuvernööriitä hakea kahden vuoden :kuluessa siitä päi- 14724: västä, jona asetus tästä on voimaan astunut ja että, jos tila sen 14725: jälkeen kuin alueen luovutus on tapahtunut, on ostettu perinnöksi, 14726: luovutetun alueen haltijan on tilanomistajalle korvattava alueen 14727: manttaaliarvoa vastaava osuus perintölunastushinnasta sekä muista 14728: oikeudenmukaisesti siihen menneistä kustannuksista.>> Tämä on 14729: anomusehdotuksen ponsilause. Kun nyt valiokunnalle annettiin 14730: näin tarkoin määrätty tehtävä, niin tietysti valiokunnan oli lä- 14731: hinnä tarkastettava tämän tehtävän juridista mahdollisuutta, ja 14732: silloin ei auttanut käydä tässä kysymyksessä käsiksi yhteiskun- 14733: nalliseen puoleen, niinkuin nyt on sekä vasemmalta että keskus- 14734: tasta tahdottu asettaa vaatimukseksi. Valiokunnan ei auttanut 14735: ruveta yleisiin mietelmiin siitä, kuinka tarkoituksenmukainen mei- 14736: dän maanjakojärjestelmämme on ollut ja minkälaiseksi se toivot- 14737: tavasti on tehtävä, vaan täytyi ottaa tarkastettavaksi, minkälainen 14738: 928 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14739: 14740: 14741: oikeus kruununluontoisilla tiloilla olevien >>kantaperillistorppiem 14742: haltijoilla mahtaa olla. Ja niinkuin tästä mietinnöstä näkyy, on 14743: valiokunta tullut siinä koko hyvin surullisiin tuloksiin, toisin sa- 14744: noen sellaisiin, että vanhojen säädösten perustuksella kantape- 14745: rintötorppalaitosta ei kruununluontoisilla tiloilla ole olemassa. 14746: En ymmärrä, mitä tämä asia juuri paranisi siitä, jos se lähetet- 14747: täisiin takaisin valiokuntaan, sillä valiokunnan tehtävä olisi sil- 14748: loin juuri samanlainen kuin tätä ennen, ellei nimittäin kamari tässä 14749: ota, anomusehdotusten tekemiselle säädetyn ajan loppuun kuluttua, 14750: luodakseen uutta anomusehdotusta ja lähettääkseen sen sitte laki- 14751: ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi. Olen vakuutettu siitä, että 14752: niin yksimielinen kuin laki- ja talousvaliokunta oli käsityksessään 14753: tämän anomusehdotuksen mahdottomuudesta, yhtä yksimielinen 14754: se tulee edelleen olemaan siitä, että tästä ei, siinä muodossa kuin 14755: se nyt on käsillä, voida mitään tehdä. Jos valiokunta poikkeaisi 14756: siitä tehtävästä, m.ikä sille on annettu, niin silloin se ei minun käsi- 14757: tykseni mukaan menettelisi valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti, 14758: sillä valiokunnan on annettava mietintönsä niistä asioista, 14759: jotka sen valmistettavaksi lähetetään, eikä mistään muista. 14760: Tässä nyt on jo valaistu niitä todisteluita, joita ovat tuoneet 14761: esiin ne, jotka ovat valiokuntamietinnön kimppuun käyneet. On 14762: huomautettu, kuinka nätisti täällä suureunetaan lukuja. Jos en 14763: väärin muista, niin pääsi ed. Tulikoura 130:een tai 140:een kanta- 14764: perillistorppaan kruununtiloilla Kymin kihlakunnassa sillä keinoin, 14765: että hän oli tietävinään että Vehkalahdella löytyy joku määrätty 14766: luku tämmöisiä torppareita ja siis Kymin kihlakunnassa täytyy 14767: todellisuuden mukaan olla niin ja niin paljon. Ja jotenkin samalla 14768: tavalla laski ed. Wuolijoki kuntien lukumäärän mukaan. Hän tuli 14769: tuhanteen torppaan, tinki kuitenkin vähän siitä pois. Kun sillä 14770: tavoin laskelmia tehdään, niin kyllä voisi panna kysymykseen sen- 14771: kin, montako kruununluontoista perintötorppaa on Helsingissä 14772: ja siihen kuuluvilla maatiloilla. 14773: On mahdollista, että valiokunta olisi sittenkin ryhtynyt tutki- 14774: muksiin puheena olevalla alalla, jos anomusehdotus olisi liikkunut laa- 14775: jemmissa puitteissa, niin että olisi käynyt mahdolliseksi ehdottaa hal- 14776: litukselle tehtäväksi jonkinlaista sen tapaista anomusta, että hal- 14777: litus ottaisi asiata tutkiakseen ja koettaisi ryhtyä toimenpiteisiin 14778: kruuntilojen perintötorpparien olojen vakaannuttamiseksi. Mutta 14779: kun valiokunta ei katsonut itsellään olevan mahdollisuutta käydä 14780: asiaan näin laajalta kannalta käsiksi, niin olihan silloin tarpeetonta 14781: ryhtyä semmoisiin tutkimuksiin. Valiokunta on siis, mikäli minä 14782: ymmärrän, aivan oikein tehtävänsä käsittäen, tullut siihen tulok- 14783: seen, mikä mietinnön ponsilauseessa esitetään. 14784: Luullakseni tämä asia ei parane sillä, että jätetään valiokunnan 14785: ponsilause hyväksymättä. Siinä tulee sittenkin itse alote aina ole- 14786: Kruununtilojen torpat. 929 14787: 14788: maan kiusana. Paljon parempi on, että tämä alote hyljätään ja 14789: valmistetaan niille, jotka tämän asian tuntevat ja jotka puheena 14790: olevia oloja hellittelevät, tilaisuus 4 kuukauden perästä uudistaa 14791: anomusehdotuksensa laajemmissa piirteissä. Silloin saa laki- ja 14792: talousvaliokunta, jos asia sinne taasen lähetetään, mahdollisuuden 14793: käsitellä tätä kysymystä todellakin yhteiskunnalliselta kannalta 14794: ja mahdollista on, että valiokunta silloin tulee toiseen tulokseen. 14795: Kun laki- ja talousvaliokunnalla on esillä olevasta alotteesta 14796: nyt mainittu käsitys, niin - ainakin minä olen siinä luulossa - 14797: jos tämä asia siihen valiokuntaan takaisin lähetetään, se on asian 14798: hiljaista hautaamista. Sillä emme me siellä voi sille mitään tehdä 14799: ja tuskinpa me ehtisimmekään, jos me ryhtyisimme asiassa tut- 14800: kimuksiin, näillä valtiopäivillä niitä loppuun saattaa. Mutta koska 14801: äskenmainitun uudenkaltaisen anomusehdotuksen puoltajina on 14802: esiintynyt niitäkin, jotka istuvat vaikuttavina jäseninä muissa 14803: valiokunnissa, niin pyydän saada ilmoittaa, että jos joku heistä - 14804: esim. ed. Castren tai ed. Hainari, jotka molemmat ovat asianomais- 14805: ten valiokuntien puheenjohtajia, - ehdottavat, että asia lähete- 14806: tään joko maatalousvaliokuntaan tai talousvaliokuntaan, niin kyllä 14807: minä tulen sellaista ehdotusta kannattamaan. Ehkä niissä valio- 14808: kunnissa on toisenlainen käsitys siitä mahdollisuudesta, minkä 14809: valtiopäiväjärjestys antaa valiokunnalle mielensä mukaan muo- 14810: dostella sille lähetettyä anomusehdotusta aivan joksikin muuksi. 14811: Olen kumminkin toistaiseksi sitä mieltä, että laki- ja talousvalio- 14812: kunnan ehdotus olisi hyväksyttävä, koska tästä asiasta sillä kei- 14813: noin päästään kaikkein mukavimmalla tavalla ja koska kaikki 14814: mahdollisuudet alottaa asiaa uudestaan parhaimmalla ja käytän- 14815: nöllisimmällä tavalla, ovat silloin anomusehdotuksentekijälle va- 14816: ratut. 14817: 14818: Ed. K i v i 1 i n n a : Minä koetan olla lyhytsanainen, sillä 14819: tämä asia, joka sittenkin on paikallista laatua, uhkaa todellakin 14820: paisua vähän liian pitkäksi. 14821: Ensin muutama sana ed. Pykälälle. Hän pahoitteli anomuseh- 14822: dotuksen perustelujen niukkuutta. Minä en tahdo ruveta riitele- 14823: mään siitä, kuinka hyviä anomusehdotuksen perustelut ovat, jotka 14824: suuressa kiireessä vuonna 1907 kirjoitettiin ja joiden uudistamista 14825: ei ole pidetty erittäin tarpeellisena sen takia, että asiassa joka ta- 14826: pauksessa on alote tehty. Minun nähdäkseni on valiokunnan asia, 14827: jos perustelujen nojalla tai muuten asia tuntuu epäselvältä, koet- 14828: taa hankkia siihen selvitystä. Minä en voi käsittää valiokunnan 14829: toimintavaltaa niin ahtaaksi, että, jos anomuksentekijät eivät ole 14830: antaneet joka asiaan tarvittavia tietoja, anomus silloin riittämät- 14831: tömän selvityksen perusteella hylätään. Sittemmin on hankittu ja 14832: saatu lisätietoja, joita minä olen täällä esittänyt. Valiokunta olisi 14833: 59 14834: 930 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14835: 14836: 14837: ollut tilaisuudessa nuo selvitykset saamaan, jos se olisi pyytänyt. 14838: Ja olkoon sivumennen sanottu se, että niitä on valiokunnalle tar- 14839: jottu, yksityistä, epävirallista tietä tosin, mutta on tarjous sillä 14840: tavalla torjuttu, että meidän tarjoojain ei tehnyt mieli, arvostamme 14841: pitävinä, uudistaa tarjousta. 14842: Ed. Pykälä epäili, muistaakseni, näiden torpparien lukua, sa- 14843: maten ed. Listo. Täällähän voidaan esittää yksityiskohtainen luet- 14844: telo, jossa ne ovat torppa torpaita luetellut, ja on siinä 140 torppaa 14845: 6--J pitäjästä. On silloin turhaa puhua, ettei ole esitetty nume- 14846: roita. Lopullisia numeroita ei tosin ole voitu saada, mutta kun 14847: muutamista pitäjistä päästään näin pitkälle ja tiedetään, että täl- 14848: laisia torppia muuallakin löytyy huomattava määrä, niin silloin 14849: voidaan täydellä perusteella väittää, että niitä on muutamia satoja. 14850: Ed. Listo perustui puheessaan siihen, mitä anomusehdotus si- 14851: sältää. Minä myönnän, että anomusehdotuksen ponsimuoto ei ole 14852: onnistunut. Selitin jo, mistä se on johtunut; se on johtunut siitä, 14853: että asia esitettiin ensin esitysehdotuksena ja sitten viimeisessä 14854: kiireessä muutettiin anomusehdotukseksi, kun sitä ei esitysehdo- 14855: tuksena saatu esittää. Jos minä olisin tiennyt ja arvannut, että 14856: laki- ja talousvaliokunta käsittää toimintavaltansa niin perin ah- 14857: taasti, kuin sen puheenjohtaja täällä esitti, niin olisimmehan me 14858: anomuksentekijät silloin helposti voineet muodostaa uudestaan 14859: tämän ponnen. Minä en kumminkaan sellaista voinut ajatella, 14860: sillä mikäli olen ollut mukana valiokuntatyössä ja olen kuullut 14861: siitä, niin valiokunnat yleensä eivät asetu niin muodolliselle kannalle, 14862: että jos ne eivät voi hyväksyä anomusehdotuksen pontta sellaise- 14863: naan, siinä sanamuodossa ja siihen suuntaan kuin se on muodostettu, 14864: niin ne esittävät anomuksen ilman muuta hylättäväksi, vaan ne 14865: koettavat minun tietääkseni ottaa asiat asialliselta kannalta ja 14866: tehdä anomuksista, mitä tehtävissä on, ne koettavat auttaa asiaa 14867: eteenpäin eivätkä pane päähuomiota muotoseikkoihin. Jos nyt 14868: kumminkin laki- ja talousvaliokunta tahtoo, ja puheenjohtajan 14869: lauseesta päättäen aikoo asettua näin ahtaalle kannalle, niin on kai 14870: täysi syy asettaa asia laveammalle pohjalle. Jotta siis nämä muo- 14871: dolliset vaikeudet eivät tulisi asian tielle ja jotta laki- ja talousvalio- 14872: kunta ei voisi toistamiseen tämän, niinkuin olen myöntänyt, epä- 14873: onnistuneen ponnen varjolla ja sillä tekosyyllä kieltäytyä asiaa 14874: käsittelemästä, niin minä pyydän muuttaa ehdotukseni. Minä 14875: siis peruutan äsken tekemäni ehdotuksen ja muodostan sen toiseen 14876: suuntaan, joka mielestäni takaa, että tämä asia tulee korjatuksi. 14877: Minä teen seuraavan ehdotuksen: Ehdotan, että mietintö palaute- 14878: taan laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi siihen suun- 14879: taan, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä puheena- 14880: olevien torpparien hallintaoikeuden vakiinnuttamiseksi. Silloin 14881: ei valiokunta ole ainakaan sidottu meidän ponteemme, vaan se 14882: Kruununtilojen torpat. 931 14883: 14884: 14885: on sidottu tähän ehdotukseen, ja se takaa minun käsittääkseni 14886: täydellisesti sen tarkoituksen saavuttamisen, mitä nämä torppa- 14887: rit itse toivovat. 14888: Laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtaja puhui vielä siitä, 14889: että meille olisi annettava tilaisuus antaa tietoja ja perustella ano- 14890: muksemme toistamiseen paremmin. Me olemme nyt jo olleet ti- 14891: laisuudessa antamaan kaikki ne tiedot, mitä meillä on, ja olemme 14892: valmiit antamaan ne niin täydellisessä muodossa, vaikkapa kir- 14893: jallisesti, kuin suinkin voimme. Ei se siis suinkaan estä valiokuntaa 14894: nyt jo käsittelemästä asiaa. Joka tapauksessa on minusta parempi 14895: antaa hallitukselle tehtäväksi, kun se ryhtyy toimenpiteisiin, tut- 14896: kia tätä asiaa. Sehän lienee yleensä tunnustettu asia, että kyllä 14897: hallitus, käytettävinä olevilla apuneuvoillaan, paremmin selviytyy 14898: tällaisista asioista kuin yksityishenkilöt. Sen takia ei minusta asia 14899: voita sillä, että se lykkäytyy ensi istuntokauteen ja jää sen varaan 14900: mitä me yksityiset anomuksentekijät voimme saada aikaan. On 14901: kyllä mahdollista, ettei asiaa ennätetä tällä istuntokaudella käsitellä. 14902: Siinä tapaukSessa tietysti ei ole muuta neuvoa, kuin uudistaa ano- 14903: mus ensi istuntokaudella. Mutta niin kauan kuin on mahdollisuus 14904: olemassa, että se tällä istuntokaudella saadaan käsitellyksi, niin 14905: sitä pitäisi minun mielestäni käyttää, varsinkin sentähden, että 14906: tämä asia on todella kiireellinen, sillä näitä torppareita, joita ennen 14907: on ollut paljon enemmän kuin mitä niitä nyt on jälellä, on torpis- 14908: taan häädetty koko joukko ja häädetään yhä edelleen, jos tämä 14909: lainsäädäntötoimenpide vielä joitakuitakin vuosia myöhästyy. 14910: Näitä häätöjä tarkoittaa se kohta anomuksentekijäin perusteluissa, 14911: jonka ed. Pykälä mainitsi ja jossa sanotaan, että näitä torppa- 14912: reita on häädetty suurempi joukko enemmän kun mitä niitä ehkä 14913: on jälellä. 14914: Minä siis, kuten sanottu, peruutan äskeisen ehdotukseni ja teen 14915: toisen siinä muodossa kuin äsken mainitsin. 14916: 14917: Ed. P y k ä 1 ä: Ed. Tulikoura on sanonut ettei hänelle ole mitään 14918: ilmoitettu eikä häntä pyydetty antamaan selvityksiä valiokunnalle, 14919: paitsi viime valtiopäivien aikana oli jotain sellaista puhetta sääty- 14920: talon käytävässä ollut. 14921: Juuri viime valtopäivien aikana kun valiokunta tämän asian 14922: käsitteli ensimäisessä lukemisessa ed. Tulikoura sai tiedon, että 14923: valiokunta tulee anomuksen hylkäämään. Sitä suuremmalla syyllä 14924: olisi anomuksentekijäin pitänyt korjata perustelunsa, kun ed. Tuli- 14925: koura sanoo, että hänellä oli asiakirjoja täällä mukana, ja olisi 14926: niitä pyydettäissä valiokunnalle antanut. Minä en luule olevan 14927: tapana, että perusteluja käydään valiokunnan puolesta edustajien 14928: kotoa hakemassa. ' 14929: 932 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 14930: 14931: 14932: Ed. C a s t r en: Minä en aijo olla tässä asiassa kovinkaan 14933: monisanainen. Katson vaan asiakseni lausua mielipiteeni laki- ja 14934: talousvaliokunnan puheenjohtajan tältä paikalta antaman seli 14935: tyksen johdosta. 14936: On kieltämätöntä, että anomuksentekijän ehdottama ponsi ei 14937: ole onnistunut. Se on liian rajotettu. Mutta laki- ja talousvalio- 14938: kunnalle olisi pitänyt olla täysin selvillä anomuksentekijäin tar- 14939: koitusperä: lainlaatijan huomion kiinnittäminen puheenalaisten 14940: torpparien asemaan ja keinojen keksiminen sen turvaaamiseksi. 14941: Jos tämä kerran oli selvillä laki- ja talousvaliokunnalle, niin va- 14942: liokunta ei suinkaan olisi ollut sidottu niin muodollisesti, niin ah- 14943: taasti ja sanoisinko byrokraattisesti käsittelemään anomusta, kuin 14944: on tapahtunut. Tiedämmehän jo säätyvaltiopäivien ajalta, että 14945: kun anomuksia on tehty ja asianomainen valiokunta on katsonut 14946: jonkun anomuksen ponnen liian ahtaaksi, niin pontta on muodos- 14947: teltu tarkoituksen mukaisemmaksi. Minun ymmärtääkseni siis ei olisi 14948: ollut vähintäkään asiallista eikä valtiopäiväjärjestyksen rakentamaa 14949: estettä, joka olisi tehnyt mahdottomaksi anomuksen ponnen muo- 14950: dostamisen toisenlaiseksi, pysyttämällä sitä päätarkoitusta, mikä 14951: on johtanut anomuksen tekemiseen. Jos nyt laki- ja talousvalio- 14952: kunnalle oli tuntematonta, kuinka paljon alkuperäisiä maanomis- 14953: tajia hallitsee niitä tiloja, joilla kyseenalaisenlaatuisia torppareita 14954: on olemassa, jos laki- ja talousvaliokunnalle oli epätietoista, kuinka 14955: suuri näiden kyseenalaisten torppien lukumäärä on, niin ei minkään 14956: olisi pitänyt estää laki- ja talousvaliokuntaa ehdottamasta edus- 14957: kunnalle sellaista pontta, jossa pyydetään, että hallitsija antaisi 14958: puheenalaisia seikkoja tutkituttaa ja tämän tutkimuksen perus- 14959: teella ottaisi harkitakseen, olisiko ryhdyttävä lainsäätämistoimen- 14960: piteen aikaansaamiseksi torpparien aseman turvaamiseksi. Mutta 14961: sitä laki- ja talousvaliokunta ei ole tehnyt. Se on yksistään muo- 14962: dollisista syistä rajoittunut ehdottamaan tämän kumminkin lain- 14963: säätäjän huomiota ansaitsevan anomuksen hyljättäväksi, perustaen 14964: hylkäämisehdotuksensa ainoastaan siihen, että, kuten laki- ja ta- 14965: lousvaliokunnan puheenjohtaja täällä esitti, anomuksen ponsi oli 14966: liian ahdas. Minun ymmärtääkseni olisi laki- ja talousvaliokunnan 14967: uudestaan ottaminen tämä asia käsiteltäväkseen ja ehdottaminen 14968: sellaisen ponnen, jonka kautta anomuksentekijäin päätarkoitus, 14969: saataisiin hallituksen tutkittavaksi ja harkittavaksi. 14970: Edelleen on laki- talousvaliokunnan puheenjohtaja täällä lau- 14971: sunut, että ehdottarualla anomuksen hylättäväksi on tahdottu 14972: jättää anomuksentekijöille tilaisuutta ensi valtiopäiville tehdä asian- 14973: mukaisempi anomus asiassa. Mutta täten menetettäisiin aikaa. 14974: Kuta enemmän kuluu aikaa, sitä enemmän vähenee alkuperäisten 14975: maanomistajien luku, niiden luku, jotka hallitsivat tiloja silloin, 14976: kun torpparit sijoitettiin torppiinsa, ja vielä niitä tiloja hallitsevat 14977: Kruununtilojen torpat. 933 14978: 14979: ja yhä enemmän supistuu niitten torpparien lukumäärä, jotka tätä 14980: nykyä asuvat kyseenalaisia torppia, ellei lainsäätämistoimenpide 14981: tule väliin ja ehkäise niitten häätämistä asumistaan torpista. Asian 14982: näin ollen ei ole aikaa viivytykseen vaan tarvitaan kiireellisiä toi- 14983: menpiteitä eduskunnan puolelta. 14984: 14985: Ed. T u 1 i k o u r a: Jos Ed. Listo olisi kuunnellut lausuntoani, 14986: niin ei hän enään väittäisi, että tein laskelmani Viipurin kihla- 14987: kunnan torppareista ainoastaanVehkalahden torppariluettelon mu- 14988: kaan. Minähän nimenomaan lausuin erittäin jokaisen kunnan torp- 14989: parit sekä minkä vuoden maa- tai henkikirjan mukaan kunkin 14990: pitäjän torppariluettelo on. Se siitä. 14991: Ed. Pykälän kanssa minä olen pienessä perheriidassa. Hän jo 14992: myönsi, että se mistä ensiksi puhuin tapahtui kyllä viime keväänä, 14993: mutta minun olisi pitänyt tietää, että laki- ja talousvaliokunta 14994: oli silloin hylkääväHä kannalla ja sen johdosta tarjouduin näillä 14995: valtiopäivillä laki- ja talousvaliokunnan neuvonantajaksi. Enhän 14996: minä sitä tietänyt, ei siitä jaettu mietintöä eduskunnalle, eikä mi- 14997: nulla ollut tapana mennä nuuskimaan toisen valiokunnan töitä 14998: sen vähemmän tunkeutua kutsumatta neuvomaan itseäni viisaam- 14999: pia. Ed. Pennanen on ollut vastustavalla kannalla ja perustanut 15000: vastustamisensa siihen, että torpparit olisivat menetelleet sopimuk- 15001: sen mukaan. Nähtävästi hän ei tunne näiden torppien luonnetta. 15002: Muuten kannatan ed. Kivilinnan viimeistä ehdotusta ja luovun 15003: edellisen ehdotuksen kannattamisesta. 15004: 15005: Ed; P u 11 i ne n: Senjohdosta, että ed. Kivilinnan ehdotus on 15006: tarkoitukseltaan sama kuin minun ehdotukseni ja sanamuodoltaan 15007: vielä ehkä tarkempikin, niin yhdyn ed. Kivilinnan viimeiseen ehdo- 15008: tukseen. Valiokunnan puheenjohtaja ed. Listo on kyllä tahtonut 15009: jättää tämän asian anomuksentekijäin valmistettavaksi, mutta kun 15010: koko valiokunta ei ole pystynyt tätä asiaa valmistelemaan, niin 15011: en voi luottaa siihen, että muutamat yksityiset jäsenet ehtisivät 15012: saada siihen riittävää selvyyttä, vaan luulen että on parempi, että 15013: asia jätetään hallituksen valmistettavaksi ensi valtiopäiville. 15014: 15015: Ed. M a r t i k a i n e n: Ed. Kivilinna on täällä äsken huomaut- 15016: tanut, että Sortavalan pitäjässä ei löydy tämän luontoisia torppia, 15017: mutta minä äsken otin tarkempaa selkoa Sortavalan pitäjässä 15018: syntyneeitä maalaisliiton edustajalta ja hänen, samoin kuin omien 15019: tietojeni mukaan, löytyy Sortavalan pitäjässä torppia, jotka kuuluvat 15020: tämän esillä olevan anomusehdotuksen alle. Sitäpaitse minulle 15021: ovat useat torpparit tulleet valittamaan sitä jokapäiväistä häätö- 15022: uhkaa, mikä heillä on. Minä olen heidän puolestaan ryhtynyt toi- 15023: menpiteisiin ja kysynyt etevien juristien lausuntoa, miten näiden 15024: 934 Istunto 9 p. lokakuuta 190 8. 15025: 15026: 15027: torpparien olisi meneteltävä säilyttääkseen asemansa, sillä useissa 15028: tapauksissa he ovat ainoastaan sentähden päätilan alaisia, kun 15029: heidän torppansa alue on niin pieni, ettei sen aikuinen laki ole sallinut 15030: heidän asettua itsenäiseksi tilaksi. Päätilan kautta he ainoastaan ovat 15031: maksaneet pääveronsa, muuta tekemistä heillä päätilan kanssa ei ole. 15032: Ja kun asia on näin vakavaa laatua, josta esimerkkejä löytyy m. m. 15033: Sortavalan, Ruskealan ja Soanlahden ja niitten ympäristöpitäjistäkin 15034: sangen useita, niin minä toivoisin, että kysymyksessä oleva anomus 15035: työnnettäisiin takaisin valiokuntaan, ja että samalla lisäksi kes- 15036: kustan ehdotukseen anottaisiin hallituksen toimenpiteitä, o t e t t a- 15037: v a k s i h u o m i o o n t o r p p a r i e n a s e m a n v a k a a n- 15038: nut t aminen my öskin niiss ä t a p a u k s i s s a, 15039: m i s s ä u u s i h a 1 t i j a p ä ä t i 1 a 11 e o n t u II u t. 15040: 15041: Ed. Li s t o: Minä pyydän uudestaan huomauttaa, että jos yksi 15042: tai toinen niistä ehdotuksista, joita täällä on tehty, hyväksytään, 15043: ja asia semmoisena lähetetään takaisin laki- ja talousvaliokuntaan, 15044: se asiallisesti sisältää uuden anomusehdotuksen, joka nyt anomusajan 15045: loputtua lähetetään valiokunnan käsiteltäväksi. Mahdollistahan on, 15046: että se lopputulos, johon laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä on 15047: tultu, voidaan pitää sellaisena nyt ilmaantuneena uutena aiheena, 15048: joka oikeuttaa uuden alotteen, mutta kyllä minä sittenkin epäilen, 15049: näinkö anomusedotus voidaan tehdä sillä tavoin kuin tässä mainittiin. 15050: 15051: Ed. Hain a r i: Pyydän kannattaa ed. Kivilinnan viimeksi teke- 15052: mää ehdotusta ja luovun kannattamasta hänen ensimmäistä ehdo- 15053: tustaan. 15054: 15055: Ed. Hu o p on en: Kannatan laki- ja talousvaliokunnan pu- 15056: heenjohtajan esittämää mielipidettä, että eduskunta hyväksyisi 15057: valiokunnan mietinnön ponnen, koska, sikäli kuin minäkin käsitän, 15058: asian valiokuntaan takaisin lähettäminen ei aiheuttaisi minkään- 15059: laisia toimenpiteitä. Jokainen eduskunnan jäsen tietää, että tässä 15060: on kysymyksessä taaksepäin vaikuttavasta lainsäädäntötoimenpi- 15061: teestä ja yleensä semmoiset ovat mitä vaikealuontoisimpia, niin että 15062: ainakin siinä suhteessa ja siihen katsoen, että anomus on perin huo- 15063: nosti perusteltu ja Viipurin läänin edustajistakin monet eivät ole 15064: tunteneet juuri näitä kysymyksessä olevia epäkohtia, niin minä 15065: puolestani toivoisin, että eduskunta hyväksyy valiokunnan ehdotuk- 15066: sen tällä kertaa. 15067: 15068: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä ed. Kivilinna ja Listo mainitsi- 15069: vat kumpikin, että laki- ja talousvaliokunnassa olisivat sosialidemo- 15070: kraatit äänestäneet tätä anomusta vastaan, mutta mikäli minä olen 15071: ottanut selvää, niin ratkaisevassa äänestyksessä sosialidemokraatit 15072: Kruununtilojen torpat. 935 15073: 15074: äänestivät anomusehdotuksen puolesta ja valiokunnan pontta vas- 15075: taan. Pyysin puheenvuoroa oikaistakseni tämän heidän väärän 15076: tiedonantonsa. Muuten en katso tarpeelliseksi itse asiasta enään puhua, 15077: sillä asia näyttää menevän kaikesta huolimatta takaisin valiokuntaan 15078: huolimatta siitäkin, että ed. Huoposen lausunnon mukaan Viipurin 15079: läänin edustajat eivät tätä epäkohtaa tunne. 15080: 15081: Ed. K i v i 1 i n n a: Että tämä minun ehdotukseni, snna muo- 15082: dossa kuin minä olen sen tehnyt, olisi uusi anomus, siihen käsityk- 15083: seen minä en voi mitenkään yhtyä. Tämä uusi ehdotus sisältää 15084: pohjaltaan saman asian, saman toimenpiteen. Palautan eduskunnan 15085: mieleen, mitenkä sairaala-anomus ensimmäisellä istuntokaudella edus- 15086: kunnassa muodosteltiin muotoon, jota ei löytynyt tietääkseni missään 15087: alkuperäisessä anomusehdotuksessa. Kun vaan pysytään käsiteltävä- 15088: nä olevan asian pohjalla, niin ei silloin anomusta ryhdytä käsittele- 15089: mään. Muuten, jos ed. Huoponen ei tunne näitä asioita, ei se suin- 15090: kaan estä asiaintilaa olemasta sellainen kuin se on, sillä voihan 15091: sentään Viipurin läänin piirissäkin tapahtua ja olla sellaista, mitä ed. 15092: Huoponenkaan ei tunne. 15093: 15094: Ed. P ö y s t i: Minä myöskin kannatan ed. Kivilinnan viimeistä 15095: ehdotusta. 15096: 15097: Ed. C a s t r e n: Minä pyytäisin saada lausutuksi, että ed. Liston, 15098: joka itse on ollut monilla säätyvaltiopäivillä, jolla muodollisuutta 15099: tarkemmin noudatettiin kuin nykyisessä eduskunnassa, pitäisi tietä- 15100: män, että enemmän kuin yhden kerran on tapahtunut, että jonkun 15101: anomusehdotuksen johdosta on asianomainen valiokunta ehdottanut 15102: säätyjen hyväksyttäväksi toisellaisen ponnen kuin anomuksenteki- 15103: jäin esittämän, kunhan tarkotusperä on ollut sama. Ei siis käy 15104: laki- ja talousvaliokunnan menettelyä puolustaminen sillä, että laki- 15105: ja talousvaliokunta olisi ollut ehdottomasti sidottu anomuksenteki- 15106: jän ponteen, että sen oli joko ehdottaminen ponnen hylkäämistä tai 15107: hyväksymistä semmoisenaan. Kun minusta ed. Kivilinnan ehdotus 15108: on liian ahdas, pyydän saada ehdottaa, että asia lykättäsiin takaisin, 15109: ei maatalousvaliokuntaan eikä talousvaliokuntaan, mutta juuri 15110: siihen valiokuntaan, jossa ed. Listo istuu puheenjohtajana, nimittäin 15111: laki- ja talousvaliokuntaan, siinä tarkoituksessa, että laki- ja talous- 15112: valiokunta eduskunnan hyväksyttäväksi esittää, että hallitus tut- 15113: kituttaisi puheenalaisia torpparioloja ja kaikkia sen yhteydessä 15114: olevia seikkoja sekä tämän tutkimuksen nojalla ottaisi harkittavak- 15115: sensa, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpiteisiin puheen- 15116: alaisten torpparien aseman turvaamiseksi. 15117: 15118: Ed. H e i m b i.i r g e r: Enär några talare hafva uppdragit en 15119: 936 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15120: 15121: 15122: jämförelse emellan de. s. k. bördetorpen och de torp, om hvilka här 15123: är fråga, och förmenat att enahanda lagstiftningsåtgärd som egt rum 15124: beträffande bördetorpen, borde kunna vidtagas äfven angående 15125: nu ifrågavarande torp, skulle jag önska framhålla, att bördetorpen 15126: voro torp, som i tiden på grund af ofullständigheter i gällande lag- 15127: stifning beträffande hemmans-delning tilldelats arftagare i vederlag 15128: för deras arfsdel i hemmanet, på villkor, att bördetorpen skulle 15129: för alltid besittas utaf torparen och hans efterkommande. Sådana 15130: kontrakt hafva i uppkomna rättegångar respekterats utaf dom- 15131: stolarna. Då lag infördes därom, att dessa torp skulle kunna få 15132: utbrytas från hemmanen, så sanktionerades därigenom sålunda 15133: endast i formelt afseende hvad som tidigare redan de facto gällde. 15134: Om däremot beträffande här ifrågavarande torp skulle vidtagas 15135: enahanda åtgärd, så vore följden däraf den, att torparen, som uttryck- 15136: ligen erhållit sin besittning endast för viss tid eller för sin och sina 15137: barns lifstid, skulle erhålla mera och annat än hvad åt honom ur- 15138: sprungligen utfästs. 15139: Man kan hysa tvifvel därom, huruvida några sociala ruissför- 15140: hållanden i förevarande fall föreligga. För min del tror jag icke att 15141: så är fallet. Men om sådana sociala m.issförhållanden förefinnas, 15142: är det väl uppenbart, att dessa m.issförhållanden böra afhjälpas icke 15143: på e n eller annan enskilds, utan på hela sarnhällets bekostnad, och 15144: om en sådan lagstifningsåtgärd skulle vidtagas, som den, hvarom 15145: peti tionärerna anhållit, så kunna kostnaderna för missförhållandets 15146: aflägsnande att bestridas af de kronohemmans- eller skatte-hemmans 15147: åbor, på hvilkas mark dessa torp äro belägna. 15148: För min del får j ag därför föreslå, att utskottets betänkande 15149: måtte godkännas. 15150: 15151: Ed. S e t ä 1 ä: Minäkään puolestani en voi käsittää valtiopäivä- 15152: järjestyksen määräyksiä niin ahtaasti, että valiokunnalla ei olisi 15153: oikeutta tehdyn anomusehdotuksen johdosta verraten vapaasti 15154: käsitellä anomusta, kunhan valiokunta vain pysyy siinä pääasialli- 15155: sessa tarkoituksessa, johon anomusehdotuksen tekijät ovat pyrki- 15156: neet. Onhan huomattava, että yksin eduskuntaesityksiäkin on 15157: asianomaisissa valiokunnissa käsitelty sangen paljon muuttamalla 15158: sitä, mitä asianomainen aiotteen tekijä alkuansa on ehdottanut. 15159: Minä pyytäisin tähän katsoen saada kannattaa toimenpiteitä siinä 15160: muodossa, kuin ed. Castren on ehdottanut. Sitä vastoin en puolestani 15161: tahtoisi! yhtyä siihen, mitä on anomuksentekijäin puolelta tässä 15162: istunnossa ehdotettu, koska sen suuntainen anomus olisi liian paljon 15163: sitova. 15164: 15165: Ed. P a a s i k i v i: Minä olen valiokunnan oikeuteen nähden 15166: tehdä muodostuksia anomusehdotuksiin samalla kannalla kuin 15167: Kruununtilojen torpat. 937 15168: 15169: 15170: minkä viimeksi ed. Setälä lausui. - Ed. Kivilinnan ja Castn'!nin 15171: ehdotukset menevät samaan suuntaan, mutta siihen nähden, että ei 15172: olisi syytä puutteellisen selvityksen nojalla tehdä päätöksiä, jotka 15173: mahdollisesti myöhemmin huomattaisiin liian sitoviksi, katsoisin, 15174: että se ehdotus, jonka ed. Castren on tehnyt, olisi tässä tapauksessa 15175: asianmukaisin, ja kannatan puolestani sitä. 15176: 15177: Ed. P a u n u: Minun, niinkuin muutamien muittenkin valio- 15178: kunnan jäsenten kannan tässä asiassa määräsi se, ettei valiokunnassa 15179: saatu selville, onko sellaisia torppia kuin anomuksentekijät tarkoit- 15180: • tavat, ollenkaan olemassa. Jo viime talvena kuin tämä asia oli 15181: valiokunnassa esillä, niin valiokunnan jäsenet koettivat ottaa selvää, 15182: minkä verran tällaisia torppia olisi, mutta kukaan ei tiennyt varmuu- 15183: della sanoa, onko niitä minkä verran tai onko ollenkaan. Valiokun- 15184: nassa istui 3 Viipurin läänistä olevaa jäsentä, mutta kukaan näistä 15185: ei tiennyt sanoa, oliko näitä torppia ollenkaa.n. Anomuksentekijöiltä- 15186: kin, juuri ed. Tulikouraltakin, ed. Pykälä ja minä koetimme saada 15187: selville minkä verran tämän luontoisia torppia on ja ilmoitimme ed. 15188: Tulikouralle että valiokunnassa näyttää semmoinen kanta pääsevän 15189: voitolle, kun nyt on päässyt. Ed. Tulikoura silloin sanoi, että niitä 15190: pitäisi olla mahdollisesti 6o vaiheilla, mutta mitenkään hän ei siitä 15191: ollut varma. Tänä vuonna, kun anomuksentekijät eivät mitenkään 15192: ole sen enemmän parannnelleet anomustaan, vaan ovat uusineet sen 15193: vanhoilla sanoilla, vanhoilla heikoilla perusteilla, eikä ole esitetty, 15194: että torppia todellakin löytyy, olen jäänyt edelleen siihen vakaumuk- 15195: seen, että niitä ei ole, ja kun pyydetty laki tulisi ainoastaan taakse- 15196: päin vaikuttava, koskeva siis niitä torppia, jotka jo ennen ovat 15197: olleet olemassa, niin jos niitä kerran ei ole, on turhaa sellaista lakia 15198: pyytää. Mutta koska nyt on ilmennyt, että niitä todellakin on ole- 15199: massa, niin kannatan ed. Martikaisen ehdotusta, että eduskunta 15200: päättäisi, että laki ulotettaisiin myöskin niihin tiloihin, jotka jo ovat 15201: varsinaisilta ensimäisiltä omistajilta siirtyneet oston kautta toisille. 15202: Silloin varmaan tällaisia torppia löytyisi yltä kyllin ja silloin olisi 15203: kyllin aihetta anomuksen tekemiseen. 15204: 15205: Ed. V i r k k i: Tavattoman selvillä näyttää anomuksenteki- 15206: jöillä kysymyksessä oleva asia nyt olevan. Jos ed. Tulikoura olisi 15207: ennen ollut yhtä selvillä asiasta, niin minkä vuoksi on hän kieltäy- 15208: tynyt valiokunnan jäsenille kysyttäessä antamasta asiasta tietoa. 15209: Ed. Tulikoura, niinkuin täällä on selville käynyt, on ennen ollut 15210: asiasta tietämättä paljon mitään. Samanlaisen käsityksen saivat 15211: valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet myöskin toisista anomuk- 15212: sentekijöistä, sillä juuri oikeiston taholta tuotiin ilmi,valiokunnassa 15213: se ajatus, ettei kukaan muukaan anomuksentekijöistä tiennyt, missä 15214: näitä torppia oli ja kuinka paljon niitä kussakin paikassa löytyy. 15215: 938 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15216: 15217: 15218: Senvuoksi käsittivät valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, että 15219: anomus on tehty ainoastaan agitatsioonitarkoituksessa ja sitä käsi- 15220: tystä vahvistaa tänä päivänä pidetyt, anomuksentekijäin ed. Tuli- 15221: kouran ja Kivilinnan puheet anomuksen johdosta. Kun nyt kuitenkin 15222: anomuksentekijöillä asia näyttää olevan niin selvillä, kannatan ed. 15223: Wuolijoen tekemää ehdotusta, että asia lähetettäisiin takaisin laki- 15224: ja talousvaliokuntaan. Ehkä nämä arvoisat anomuksentekijät 15225: nyt avust avat v a 1 i o k u n t a a tiedoillaan, kun ovat 15226: saaneet pitää agitatsioonipuheensa täällä eduskunnassa. 15227: 15228: Ed. A r a j ä r v i: Sen johdosta mitä täällä sanottu on ja että 15229: minäkin olen kirjoittanut nyt kysymyksessä olevan anomuksen alle, 15230: voin mainita, että jo sentään ennenkun valtiopäivät I907 tulivat 15231: koolle, olin tilaisuudessa Vehkalahdella kuulemaan ed. Tulikouran 15232: esitystä tästä asiasta ja näytti hän silloin jo tunteneen puheenaolevien 15233: torppien olemassaolon ja tukalan tilan. 15234: Muuten haluaisin tämän yhteydessä kysyä, mistä olivat ed. 15235: Wuolijoen tiedot sosialidemokraattisten jäsenien kannasta laki- ja 15236: talousvaliokunnassa, koska kaksi heistä jo esittää asian täällä toisin? 15237: 15238: Ed. T u 1 i koura: On vähän kummallista että minun täytyy 15239: tässä käyttää niin monta puheenvuoroa, mutta kummallisempaa 15240: on kumminkin, että ed. Pykylää on ruvennut kannattamaan tässä 15241: ed. Paunua. Voin vielä uudestaan mainita, että kun minulle tuo 15242: kysymys tehtiin, olin juuri menossa lakivaliokunnan istuntoon ja 15243: kun näin tiellä kysytään asioita, jotka perustuvat numerolukuun 15244: niin on vaikeaa niistä silloin olla aivan selvillä. Mutta minä sanoin 15245: tietysti mitä silloin muistin. Minut kutsuttiin sitte sisään lakivalio- 15246: kunnan istuntoon, jonka jäsen olin, eikä sen jälkeen viime valtio- 15247: päivien aikana tai tänä istuntokautena kukaan ole siitä asiasta 15248: minulta kysynyt mitään, sen vähemmän pyytänyt laveampia tie- 15249: toja. Edustajain Pykälän, Paunun y. m. laki- ja talousvaliokunnan 15250: jäsenien järkeen ei näy mahtuvan, että he ovat syypäät siihen, että 15251: mietintö on sellainen kun se nyt on; minulla ei ole siihen mitään osaa. 15252: (Äänestys, äänestys!) 15253: 15254: Ed. Kivi 1 i n n a: Väärinkäsitysten välttämiseksi pyydän ed. 15255: Virkin ja Paunun puheiden johdosta saada toistetuksi mitä jo olen 15256: sanonut, että anomuksentekijäin puolelta on valiokunnalle yksityisiä 15257: tietä- muutahan me emme voineet käyttää - tarjottu mainittuja 15258: tietoja, mutta valiokunta puolestaan on ne tiedot torjunut. Miten 15259: me olisimme voineet enempää kärkkyä kun valiokunnan taholta 15260: selvästi annettiin tietää, että se ei ole tietojen tarpeessa? 15261: 15262: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 15263: Kruununtilojen torpat. 939 15264: 15265: 15266: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty 4 eri 15267: muutosehdotusta. 15268: Ensinnäkin on ed. Sulo Wuolijoki muutamien kannattamana eh- 15269: dottanut, että mietintö palautettaisiin takaisin valiokuntaan muo- 15270: dostettavaksi anomuksessa osoitettuun suuntaan. Tulen nimit- 15271: tämään tätä ed. S u 1 o W u o 1 i j o e n ehdotukseksi. 15272: 'l'oiseksi on ed. Kivilinna, luopuen ensimäisestä ehdotuksestaan, 15273: ehdottanut, että mietintö palautettaisiin laki- ja talousvaliokun- 15274: taan muodostettavaksi siihen suuntaan, että eduskunta anoisi 15275: hallitukselta toimenpidettä puheenaolevien torpparien hallinta- 15276: oikeuden vakaannuttamiseksi. Tulen nimittämään tätä ehdotusta, 15277: joka myös on saavuttanut kannatusta, ed. Kivi 1i n n a n ehdotukseksi. 15278: Kolmanneksi on ed. Martikainen siten laajentanut ed. Kivilin- 15279: nan ehdotusta, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä 15280: puheenalaisten torpparien hallintaoikeuden vakaannuttamiseksi sii- 15281: näkin tapauksessa, että päätila ei ole enää sen henkilön perillisten 15282: hallussa, jonka aikana torppa perustettiin. Tätäkin ehdotusta on 15283: kannatettu ja tulen nimittämään sitä ed. M a r t i kaisen ehdotukseksi. 15284: Neljänneksi on ed. Castren ehdottanut mietinnön lykättäväksi 15285: takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa, 15286: että valiokunta muodostaisi anomuksentekijäin ponnen sii- 15287: hen suuntaan, että hallitus ottaisi tutkittavakseen kyseessä ole- 15288: vien torpparien oikeudelliset olot ja aseman ynnä kaikki sen yhtey- 15289: dessä olevat seikat sekä tällaisen tutkimuksen perustuksella ottaisi 15290: harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäädäntötoimenpitee- 15291: seen mainitunlaisten torpparien aseman turvaamiseksi. Tulen ni- 15292: mittämään tätä ehdotusta, joka niinikään on saavuttanut kanna- 15293: tusta, ed. c a s t r en ' i n ehdotukseksi. 15294: Koska nämä eri muutosehdotukset kaikki ovat, ainakin osiksi 15295: vastakkaisia, täytyy äänestää sillä tavoin, että niiden kesken äänes- 15296: tämällä otetaan selkoa, mikä niistä asetetaan vastaesitykseksi mie- 15297: tin.töä vastaan. Ehdottaisin siis, että mietintö asetetaan äänestyk- 15298: sen pohjaksi ja vastaesitystä sille etsitään seuraavasti: 15299: Ensin äänestetään edustajain Castrenin ja Martikaisen ehdo- 15300: tusten välillä; voittaja asetetaan ed. Kivilinnan ehdotusta vastaan; 15301: se ehdotus joka tässä äänestyksessä voittaa, asetetaan ed. Wuoli- 15302: joen ehdotusta vastaan, ja vihdoin äänestetään mietinnön ja vii- 15303: meksi voittaneen ehdotuksen välillä. 15304: Ehdotettu menettely hyväksytään. 15305: Äänestykset ja päätökset: 15306: I) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin tekemän 15307: ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi 15308: hyväksytty ed. Martikaisen ehdotus. 15309: Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15310: 15311: 15312: Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis hyväksytty 15313: ed. Castrenin ehdotus. 15314: 2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk- 15315: sen, äänestää >>jaa>>; jos »ei» voittaa, on hyväksytty vastaehdotukseksi 15316: ed. Kivilinnan ehdotus. 15317: Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis jälleen hy- 15318: väksytty ed. Castrenin ehdotus. 15319: 3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk- 15320: sen äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa on ed. Sulo Wuolijoen ehdotus 15321: hyväksytty vastaehdotukseksi. 15322: Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis tälläkin ker- 15323: taa hyväksytty ed. Castrenin ehdotus. 15324: 4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa•; jos 15325: »ei» voittaa on ed. Castrenin ehdotus hyväksytty. 15326: Äänestyksessä annetaan 37 jaa- ja 155 ei-ääntä. Mietintö on 15327: siis päätetty palauttaa takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa, 15328: kuin ed. Castrenin ehdotuksessa sanotaan. 15329: 15330: 6) Vesioikeuslain muuttaminen. 15331: 15332: Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 8 edustaja 15333: Kairamon y. m. anomusehdotuksen johdosta vesioikeuslain 3 lu- 15334: vun osittaisesta muuttamisesta. 15335: Keskustelu: 15336: Ed. C e d e r b e r g: Jag ber att till en början få eriura om 15337: att afsikten med förevarande petition är att åstadkomma en sådan 15338: ändring i 3 Kap. rr § af lagen om vattenrätten att, därest ägare af 15339: kärr, mosse eller annan vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter 15340: hafva hvar sin del, icke enas om gemensamt utdikande af mark 15341: för dess odling eller förbättring, någon af dem, som vid samman- 15342: trädet förklarat sig därtill villig, finge, på det i detta lagrum an- 15343: förda villkor, ensam utföra dikning, äfven om gensaga däremot gö- 15344: res af ägare till minst hälften af den vattendränkta marken. Pe- 15345: titionärerna afse således att undanrödja det hinder för ett nyttigt 15346: och produktivt dikningsarbetes utförande, som ligger däri, att person 15347: eller personer, som äga hälften eller större lott i marken, hafva af- 15348: görande röst i fråga om dikningens värkställande eller dess åsido- 15349: sättande. 15350: Att petitionen, ifall den blefve godkänd, komme att gagna od- 15351: lingsintresset i ganska vidsträckt mån, är sannolikt, och därför 15352: hade enligt min mening ingalunda behöfts de uti motiveringen in~ 15353: gående nog så omständliga uppgifterna angående den odlade arealen 15354: i Finland och uti andra länder, och detta så mycket mindre som 15355: det väl icke kan påstås eller antagas, att petitionen, ifall den ledde 15356: Vesioikeuslain muuttaminen. 941 15357: 15358: 15359: till den ifrågasatta lagförändringen, skulle i nämnvärd mån med- 15360: verka till den odlade arealens ökning. Det måste väl antagas, att 15361: andra omständigheter härvidlag hafva en långt större och mera af- 15362: görande verkan. Men utskottet har vid beredningen utaf petitionen 15363: inlagt i densamma en långt större innebörd än petitionärerna där- 15364: med afsett samt gifvit den en utsträckning, som med petitionen 15365: icke sammangår. Utskottet har nämligen omfattat den åsikten, 15366: att icke endast ägare af en del af vattendränkt mark bör tillkomma 15367: den ifrågasatta dikningsrätten, utan att denna rätt äfven kunde 15368: tillkomma arrendatorer och andra intresserade personer. Att rätten 15369: kunde tilläggas arrendator af mark kan vara skäligt och billigt, 15370: så mycket hällre som första paragrafen i detta kapitel medgifver 15371: dem samma rätt, som öfverhufvudtaget tillkommer ägare, men oför- 15372: klarligt eller mindre förklarligt är, att rätten utsträckes till andra 15373: personer än ägare. N ågon motivering för en sådan radikal reform 15374: innehåller betänkandet icke, om man icke därtill räknar det uti 15375: motiveringen ingående påståendet, att företagsarnheten i afseende 15376: å vattendränkt marks uppodling bör i allmänhet underlättas och 15377: understödas. Jag saknar således uti betänkandet någon motivering, 15378: som skulle direkt hänföra sig till denna utaf utskottet föreslagna 15379: vidtgående och betydande förändring. Den innebär ju en kränkning 15380: utaf äganderätten, till hvilken det enligt min tanke icke förefinnes 15381: något som hälst skäl. 15382: Beträffande åter den kläm, uti hvilken betänkandet utmynnar, 15383: så framgår däraf icke klart, att afsikten vore att petitionera om 15384: utvidgad rätt för den delägare, som dika vill, ty äfven enligt gäl- 15385: lande rätt kan torrläggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt 15386: mark vidtagas utan afseende å delägares i mark gensaga, för det 15387: fall nämligen att den delägare, som gensagan gör, äger mindre än 15388: hälften utaf området, och denna rätt existerar äfven utan att utred- 15389: ning förebringas därom att företaget befinnes medföra större nytta 15390: eller att dess rentabilitet blifvit tillförlitligt utredd. 15391: Då nu här egentligen endast afses att utvidga den i I I paragrafen 15392: jordägare tillerkända dikningsrätten äfven vid det fall att gensaga 15393: göres af ägare till hälften eller större del af den vattendränkta marken, 15394: så bör detta äfven på ett tydligare sätt utsägas uti klämmen. Då 15395: jag för min del vore villig att understöda petitionen sådan den fram- 15396: lagts utaf petitionärerna, men icke uti den af ustkottet föreslagna 15397: formen, så ber jag att få föreslå att på sid. 4 uti ustkottets betänkande, 15398: dess svenska exemplar, uti meningen •>Utskottet har därjämte, ef- 15399: ter omröstning, omfattat den åsikt, att en slik förmån bör beredas 15400: icke allenast ägare af sanka marker, utan äfven arrendatorer af dy- 15401: lika marker och, där torrläggningsarbetet kunde medföra större all- 15402: mänt gagn, jämväl andra, för experiment på detta område intres- 15403: serade personer>> de tre sista raderna d. v. s. orden >>där torrlägg- 15404: 942 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15405: 15406: 15407: ningsarbetet kunde medföra större allmänt gagn, jämväl andra, 15408: för experiment på detta områda intresserade personer» skulle utgå 15409: och att likaså det senare styck:et på samma sida, hvilket stycke 15410: jämväl sträcker sig till sid. 5, helt och hållet skulle utgå, samt kläm- 15411: men erhålla följande lydelse: ~Att landtdagen måtte hos Hans 15412: Kejserliga Majestät anhålla om nåd. prop. till sådan ändring af 15413: lagen om vattenrätten, att torrläggning af kärr, mosse och annan 15414: vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter hafva hvar sin del, kan 15415: af delägare företagas äfven om gensaga göres af ägare till större 15416: eller mindre del af den vattendränkta marken.» 15417: 15418: Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag förenar mig i hufvudsak om 15419: hr Cederbergs uttalande och ber att få understöda hans förslag. 15420: 15421: Ed. K a i r a m o: Nykyinen vesioikeuslaki säätää, että kui- 15422: vattamistyön suorittaja on riitatapauksessa oikeutettu korvauk- 15423: seen sen kautta, että hänelle myönnetään nautinto-oikeus muitten 15424: osakkaitten maaosuuksiin niin pitkäksi aikaa kuin tähän tarkoituk- 15425: seen kulloinkin harkitaan tarpeelliseksi, kuitenkaan ei enemmän 15426: kuin 50 vuodeksi. Tämä oikeus on kuitenkin laissa rajoitettu siten, 15427: että se tunnustetaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei vähintään 15428: puoli kuivattavan vesiperäisen maan omistajista yritystä vastusta. 15429: Tunnettua on, että nykyinen maanjakojärjestelmä monella tavalla 15430: vaikeuttaa uudisviljelyksen edistämistä ja siten hidastuttaa maa- 15431: tuotannon nousemista. Varsinkin on meillä niin tärkeissä suomait- 15432: ten kuivattamishankkeissa monasti havaittu äskenmainittu lain 15433: vaatima enemmistöpäätös sellaiseksi haitalliseksi ehdoksi, joka ei 15434: maanomistajalle tuota vastaavaa hyötyä. Anomuksentekijät ovat 15435: senvuoksi toivoneet, että tämä määräys laista poistettaisiin. Me 15436: olemme asettuneet sille kannalle, että kun laki kerran tunnustaa, 15437: että maanomistajan hallintaoikeus kyseessä olevassa tapauksessa 15438: voidaan yleishyödyn hyväksi joksikin aikaa syrjäyttää, niin sa- 15439: manlainen väliaikainen rajoitus saattaa olla paikallaan silloinkin, 15440: kun se kohdistuu enemmistöön eikä vaan vähemmistöön. 15441: Periaatteen kannalta on tärkeää ennen kaikkea se myönnytys, 15442: että maanomistajan oikeus määrätyssä tapauksessa saa väistyä 15443: uudisviljelyksen tieltä. Tämän myönnytyksen tekee nykyinen 15444: laki. Silloin tuntuu olevan suhteellisesti vähemmästä merkityk- 15445: sestä onko kysymyksessä vähän isompi tai vähän pienempi osa 15446: maanomistajista. Kummassakin tapauksessa koskee asia vain ky- 15447: länmiesten keskinäisiä suhteita ja näiden väliaikaista järjestämistä. 15448: Valiokuntaa ei kuitenkaan tyydytä tämä vaatimus. Laki- 15449: ja talousvaliokunnan puheenjohtaja on äsken selittänyt, että valio- 15450: kunta yleensä ei olisi oikeutettu menemään pitemmälle kuin mitä 15451: asianomainen anomusehdotus sallii. ~Tuntuu siltä, kuin tätä johta- 15452: Vesioikeuslain muuttaminen. 943 15453: 15454: 15455: vaa periaatetta ei aina olisi valiokunnassa noudatettu. Valiokunta 15456: suo nim. saman oikeuden, joka tähän asti on ollut myönnetty vain 15457: jakokunnan osakkaitten enemmistölle, myöskin syrjäisille, ehdolla 15458: kuitenkin, että yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi 15459: ja että sen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tämä askel 15460: tuntuu ainakin tällä hetkellä arveluttavalta. Se nähdäkseni ei 15461: ainakaan ole tarpeellisen vakuuttavana tavalla perusteltu valiokun- 15462: nan mietinnössä. On kyllä myönnettävä, että löytyy tapauksia, jol- 15463: loin tällainen poikkeus todellakin olisi paikallaan. Ei liene myöskään 15464: kiellettävissä, etteivätkö tällaiset tapaukset kaipaisi lainsäätäjän 15465: huomiota, mutta olisi kai suotavaa, että ennenkuin eduskunta 15466: lähtee periaatteellisesti hyväksymään näin pitkälle tähtäävän ja 15467: tähänastisesta kehityksestä poikkeavan uudistuksen, olisi otettava 15468: paljoa tarkemman harkinnan alaiseksi, kuin mitä nyt on voinut 15469: tapahtua, ne eri tapaukset, jotka tässä saattavat tulla kysymyk- 15470: seen, millä tavalla ne vaikuttavat oleellisiin oloihin ja millä ehdoilla 15471: ojittamislupa olisi myönnettävä. Muuten saattaa käydä niin, että 15472: vastoin tarkoitusta portit avataan syrjäisten keinottelulle vahin- 15473: goksi paikallisten viljelysolojen terveelliselle kehitykselle. Jos 15474: valiokunta näin ollen on mennyt pitemmälle kuin mitä anomuksen- 15475: tekijät ovat tarkoittaneet, niin on se toiselta puolen kuten jo mai- 15476: nittiin, tahtonut rajoittaa lainmuutoksen sellaisiin tapauksiin, jol- 15477: loin yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi ja sen kannat- 15478: tavaisuus on luotettavasti selvitetty. 15479: Mielelläni yhdyn siihen vaatimukseen, että yrityksen kannatta- 15480: vaisuutta on pidettävä määräävänä ehtona; vaikka - sivumennen 15481: sanoen - minusta kannattavaisuus olisi todistettava eikä, niin- 15482: kuin valiokunta sanoo, ainoastaan ~>selvitettävä>>. Ei ole syytä syr- 15483: jäyttää yksityisen maanomistajan nautinto-oikeutta, ellei siitä 15484: ole odotettavissa todellista hyötyä, toisin sanoen, ellei yrityksen 15485: kannattavaisuutta ole todistettu. Mutta tämän pitäisi myöskin 15486: riittää. Jos työ on osakkaille tai sen toimeenpanijoille todistetta- 15487: vasti edullinen, niin ei liene syytä sitä paitsi vaatia, että sen tulee 15488: olla suurempaa yleistä hyötyä tuottava. Tämä ehto tuntuu liian 15489: epämääräiseltä ollakseen käytännöllinen. Kuivaustyö saattaa olla 15490: sangen edullinen ja sitä seuraava viljelys saattaa olla sangen tuot- 15491: tava, vaikkei sitä nimenomaan ehkä sovi sanoa yleistä hyötyä tuot- 15492: tavaksi. 15493: Minä asetun siis samalle kannalle kuin ed. Cederberg ja olen 15494: muodostanut vaihtoehtoisen ponnen, josta kuitenkaan en tahdo 15495: pitää kiinni sen jälkeen, kun ed. Cederberg on esittänyt toisen, 15496: sanamuodoltaan poikkeavan ponnen, joka kuitenkin asiallisesti 15497: tarkoittaa samaa, kuin mitä minäkin olen toivonut. ;Yhdyn siis ed. 15498: Cederbergin ehdotukseen sekä mikäli se koskee perusteluita että 15499: pontta. 15500: 944 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15501: 15502: 15503: Ed. K a 11 i o: Kun tämä kysymys lähetettiin laki- ja talous- 15504: valiokuntaan, niin lausuin minä tässä eduskunnassa sen toivomuksen, 15505: että laki- ja talousvaliokunta ottaisi tämän anomuksen harkitak- 15506: sensa ja osoittaisi, että tällainen toimenpide, jota anomuksentekijät 15507: ovat pyytäneet, johtaisi ojasta allikkoon. Niin kuitenkaan ei ole 15508: käynyt. Päinvastoin on valiokunta ryhtynyt pääasiassa kannatta- 15509: maan tuota anomusta, eikä ainoastaan pysähtynyt siihen, vaan 15510: ulottanut toimintansa vielä paljon pitemmällekin. Valiokunta näyttää 15511: tulleen tähän tulokseen sen kautta, että sillä on ollut käsitys, että 15512: nämät enemmän kuin puolet maanomistajia, voisivat kokonaan 15513: ehkäistä tuollaisen kuivausyrityksen. Valiokunta sanoo nim. perus- 15514: teluissaan, että »vesioikeuslain kolmannen luvun I I §:ssä säädetään, 15515: että ellei suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan, johon eri tiloilla 15516: kullakin on osansa, omistajat sovi maan yhteisestä ojittamisesta 15517: sen viljelemiseksi tai parantamiseksi, ja kokouksessa joku heistä, 15518: ilman että vähintään puolet vesiperäisen maan omistajat sitä vas- 15519: tustavat, tarjoutuu toimittamaan ojittamisen, tehköön työn oikeu- 15520: della saada sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta 15521: kutakin niin pitkän ajan, enintäin 50 vuotta, että tuotannon harki- 15522: taan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat ku-5tannukset, niin 15523: on näillä maanomistajilla, joiden hallussa on vähintään puoli ojituk- 15524: sen kautta kuivattamasta maasta, v a 1 t a e s t ä ä k o k o h a n k- 15525: k e e n t o i m e e n p a n o a, v a i k k a s e m u i 11 e o s a 1- 15526: 1 i s i 11 e o 1 i s i k u i n k a e d u 11 i n e n t a h a n s a. Yleis- 15527: hyödyn kannalta tätä ei voida tunnustaa oikeaksi.>> Jos tosiaankin 15528: tätä vesioikeuslain I I §:ää voisi tällä lailla tulkita, niin ei voisikaan 15529: tulla muuhun tulokseen kuin siihen, mihin laki- ja talousvaliokun- 15530: ta on tullut. Mutta asia nyt kuitenkin on sillä tapaa, ettei kukaan, 15531: ei siis osakasten enemmistökään, voi estää tällaisen hankkeen toimeen- 15532: panoa. Vesioikeuslain ensimäisessä pykälässä sanotaan se selvästi. 15533: Sitäpaitsi se valiokunta, joka v. 1900 valtiopäivillä käsitteli tätä asiaa 15534: perustelujensa 76 sivulla, sanoo siitä seuraavasti: »Jotta takeita 15535: kuitenkin olisi olemassa sen mahdollisuuden varalta, että sanottua 15536: oikeutta voitaisiin käyttää tilaisuuksissa, joissa se tuottaisi vahinkoa 15537: niille, jotka eivät tahdo yritykseen ottaa osaa, on niille annettu 15538: oikeus, silloin kun he edustavat puolta kuivatun maan omistajista, 15539: vastustaa yrityksen toteuttamista sillä seurauksella, että yksityi- 15540: sellä osakkaalla, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i m i t t a a 15541: o j i t t a m i s t a, e i o 1 e y 11 ä m a i n i t t u a k o r v a u k s e n 15542: s a a n t i o i k e u t t a.>> Siis tässäkin sanotaan selvästi, että hän 15543: siitä huolimatta saa ojituksen toimittaa; vaan ei saa nautinto-oike- 15544: utta ja niinkuin huomautin, ensimäinen pykäläkin vesioikeuslain 15545: samassa luvussa sanoo samaa. On kyllä totta, että tämä I I § on 15546: jonkun verran hämärä ja kaipaa ehkä selvittämistä, mutta kyllä se 15547: ehdotus, johon laki- ja talousvaliokunta tällä mietinnöllään on tullut, 15548: Vesioikeuslain muuttaminen. 945 15549: 15550: on enemmän kuin ihmeteltävä. Täällä on jo kaksikin edellistä puhu- 15551: jaa huomauttanut siitä, että valiokunta on mennyt paljon pitem- 15552: mälle kuin anomuksentekijät ja ulottanut sen aivan syrjäisiin hen- 15553: kilöihin, olkootpa ne ketä hyvänsä, jos vain yritys näyttää hyö- 15554: dylliseltä. Tämän kannan kyllä voi sosialidemokraattien kannalta 15555: sangen hyvin käsittää, mutta porvarillisten kantaa en minä ainakaan 15556: voi tässä kohden mitenkään ymmärtää. Tämä on toisin sanoen aivan 15557: sievonen pakkoviljelyslaki, jommoiseen sosialistit täällä ovat pyrki- 15558: neet toisen lain kautta ja sen tähden minäkin 'yhdyn siinä suhteessa 15559: ed. Cederbergin ehdotukseen, että tämä neljännellä sivulla oleva 15560: perustelu poistettaisiiin. 15561: Mitä muuten tämän mietinnön toiseen osaan tulee, jossa käsi- 15562: tellään sitä virallisuutta ja mutkikkuutta, joka näissä asioissa on 15563: haittaamassa ja jota anomuksessakin moitittiin, niin se olisi vallan 15564: hyvä, jos näillä yleisillä toivomuksilla, joita valiokunta tässä tekee, 15565: siihen päästäisiin. Mutta minä luulen että näistä ei vapauduta varsin 15566: näin yksinkertaisesti, sillä minun käsittääkseni laissa on siinä koh- 15567: den haitallisia mutkikkaisuuksia. M. m. kuvaa hyvin sitä ääretöntä 15568: virallisuutta, mitä laissa tässä kohden vallitsee, että muutamissa 15569: tapauksissa esim. asia lykätään tuorniokapituleihin, ja sen asialli- 15570: sesta tuntemuksesta ei nyt ainakaan, vaikkapa kysymys onkin 15571: kirkollisista virkataloista, ole suurtakaan toivoa. Mikseivät seurakun- 15572: nat siinä voisi yhtähyvin päättää? 15573: Mitä muuten tulee tähän mietintöön, niin, kuten olen sanonut, 15574: en voi sitä sellaisenaan kannattaa. Kuitenkin siihen nähden, että 15575: tämä kyseessä oleva I I § on puutteellinen, ja tietysti pitäisi 15576: edistää yritteliäisyyttä tällä alalla niin paljon kuin suinkin, jos se 15577: voi tapahtua omistusoikeutta loukkaamatta, yhdyn minäkin kan- 15578: nattamaan vastalauseentekijän mielipidettä. 15579: Täällä on ed. Kairamo, joka edelläni käytti puheenvuoroa, 15580: selittänyt, että tämä kannattavaisuus olisi todistettava eikä selvi- 15581: tettävä. Minä luulen, että jos tässä käytetään sanaa >>kannattavai- 15582: suus5>, niin ei voida mennä pitemmälle kuin asian selvittämiseen. 15583: Kannattavaisuutta sinänsä ei nyt luullakseni voida missään tapauk- 15584: sessa tarkoilleen todistaa, sillä se riippuu äärettömän monista sei- 15585: koista, maanlaadusta y. m. m.: voihan esim. maassa olla sellaisia 15586: vieraita aineksia, joita ei tutkimusta toimitettaessa voitu aavistaa- 15587: kaan. Minä ajattelin tähän ehdottaa sanaa >>tarkotuksenmukaisuuS>>, 15588: mutta myönnän kernaasti, että 5>kannattavaisuuden selvittely>> ei 15589: vielä ole esteenä tahi tee mahdottomaksi vastalauseen tekijän pää- 15590: pyrkimystä. Pyydän sentähden lyhyesti kannatta vastalausetta. 15591: 15592: Ed. S i p p o n e n: Valiokunta on tässä mietinnössään pitänyt 15593: tärkeänä vesiperäisten maiden kuivaamisen ja lausunut, että siten 15594: on viljelykselle saatavissa hedelmällisiä ja useinkin verrattain helposti 15595: 60 15596: 946 Istunto 9 p. okakuuta 1908. 15597: 15598: 15599: viljeltäviä alueita. Mielestäni tämä pyrkimys on sangen oikeutettu, 15600: sillä monilla paikoin ne siteet ja esteet, mitkä nykyisessä laissa ovat, 15601: tekevät suurta haittaa. Mutta kuitenkin on valiokunnan mietintö 15602: minunkin käsitykseni mukaan kahdessa eri kohdassa asettunut 15603: sille kannalle, että se tarvitsisi jossain määrin muuttamista. Se 15604: periaate, ettei tuon vesiperäisen maan omistajain lukuisuudesta valio· 15605: kunnan mietinnön mukaan enää riipu sen kuivattaminen, on sangen 15606: tarpeellinen ja oikea. Mutta katselmuksessa on vieläkin valiokunnan 15607: mietinnön mukaan käytettävä kahta insinööriä, siis tämä on muu- 15608: tettava siten, että katselmus on pätevä yhdellä insinöörillä, sillä 15609: kokemuksesta olen eräässäkin seurakunnassa tullut huomaamaan, 15610: että suuri joukko tilaHisia on tahtonut kuivattaa erään vesiperäisen 15611: maa-alueen, mutta siitä ei tullut mitään, kun seurakunnan pappi 15612: seurakunnan puustellin haltijana rupesi sitä vastustamaan ja vaati toi- 15613: sen insmoonn. Kuten tästä mietinnöstäkin näkyy, voi tuollaisia 15614: vesiperäisiä maita tutkimaan hankkia edelleen kaksikin insinööriä, 15615: niinkuin tehtiin tässäkin mainitsemassani tapauksessa. Ensimmäinen 15616: insinööri, joka toimitti tutkimuksen, tuli siihen tulokseen, että tämän 15617: vesiperäisen alueen kuivaaminen, jonka kautta samalla olisi tullut 15618: kuivatuksi eräs pienempi lampi, oli sangen tarpeellinen. Mutta sitten 15619: tuli toinen insinööri, ja tämä ottaen huomioon puustellinhoitajan esi· 15620: tyksen, tuli päinvastaiseen tulokseen, ja näin täytyi näiden monien 15621: maanomistajien jäädä tätä oikeutta vaille. Nyt tämä mietintö on 15622: siinä suhteessa raivannut tien, niin että jos nähdään hyödylliseksi 15623: asia, se ei enää voisi riippua enemmistöstä. Mutta se on vielä mää· 15624: rännyt nuo koski-insinöörin ja maanviljelysinsinöörin tarkastuk- 15625: set, ja kun nämät saattavat monta kertaa tulla ristiriitaisiin pää. 15626: töksiin, niin voi siitä johtua monia selkk:auksia. Minäkin yhdyn siis 15627: siihen käsitykseen, että laki olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi siten, 15628: että annettaisiin maanviljelysinsinöörin tarkastuksen yksin olla 15629: ratkaisevana. 15630: Sitten toinen muutettava kohta on se, kun valiokunta on ehdotta- 15631: nut, että kuivauksentekijä tulisi niiltä osakkailta, jotka eivät ole 15632: siihen työhön ottaneet osaa, saamaan palkkioksi jonkun määräajan 15633: aina korkeintaan 50 vuoteen asti käyttää heidän maatansa viljelykseen 15634: ja näin hankkia korvauksen kuivauskustannuksistaan. Mutta 15635: minun käsitykseni mukaan tämä hanke ei saatajoka paikassa luon- 15636: nistua, sillä saattaa olla niin, että se, jolle tuo kuivaustyö on suuresta 15637: merkityksestä ja ehkäpä vielä monellekin semmoiselle osakkaalle, 15638: jotka ovat siksi vähävaraiset, etteivät saa tuota kuivaustyötä sillä 15639: tavalla suoritetuksi, että voisivat saada kaiken maan viljelykseen. 15640: Niillä saattaa olla kyllin työtä ja vaivaa siitäkin, että saavat tuon 15641: oman osansa viljelykseen ja siitä tulevan hyödyn, eikä ollenkaan 15642: heidän varansa riitä niin suureen yritykseen, että panisivat vielä 15643: toistenkin osakkaitten maan viljelykseen ja nauttisivat siten kuivauk· 15644: Vesioikeuslain muuttaminen. 947 15645: 15646: sestansa hyödyn. Sentähden minäkin aijoin tehdä esityksen, mutta 15647: koska tässä vastalauseessa on jo melkein minun käsitystäni vastaava 15648: ponsi, niin minä tässä kohdassa pyydän kannattaa vastalauseen 15649: pontta, että nuo toisetkin velvolliset, jotka eivät suostu kuivaamaan, 15650: kuitenkin sen hyödyn mukaan, mikä heille tuosta kuivauksesta 15651: tulee, velvoitettaisiin ottamaan osaa tähän kuivaustyöhön. Näin 15652: ollen silloin voisi vähävaraisempikin saada toimeen tämän kui- 15653: vaustyön, kun se saa tästä toisilta osakkailta myös heidän hyö- 15654: tynsä mukaan rahallista korvausta, eikä tarvitse hänen tuota korvausta 15655: saadaksensa panna ensin suuria pääomia kiinni ja odottaa sitte 15656: korvausta tulevina vuosina niittääkseen. Tämä korvaus kyllä saat- 15657: taisi käydä hyvin toimeen, jos kuivaustyöntekijä on varallinen, 15658: mutta jos se on vähävarainen, silloin hän ei siihen kykene. Ja sen- 15659: tähden minä pyydän yhtyä vastalausetta kannattamaan. 15660: 15661: Ed. P u 11 i ne n: Kuten täällä jo on huomautettu, on valio- 15662: kunta tässä ehdotuksessa, sen ensimäisessä osassa, mennyt varsi- 15663: naisten asioiden ohella vieraille aloille ja kosketellut siinä varsin 15664: toisia asioita, kuin anomuksessa tarkoitetaan. Kun en näe olevan 15665: mitenkään paikallaan, että tämän asian yhteydessä ruvettaisiin 15666: omistusoikeutta supistamaan, niin vastustan valiokunnan ehdotta- 15667: maa pontta ja yhdyn kannattamaan sitä pontta, jonka ed. Cederberg 15668: on täällä esille tuonut. 15669: Mitä sitte tulee tämän mietinnön toiseen osaan, jossa kosketeliaan 15670: tapaa, miten järvenlaskuasioita meidän virastoissamme käsitellään, 15671: ja mitkä syyt aiheuttavat siellä viivyt:ystä ja kaikenmoista haittaa 15672: asioiden ratkaisussa, niin sen käsittääkseni on valiokunta koettanut 15673: sivuuttaa verrattain ylimalkaisin sanoin. Ja luulen että olisi vahin- 15674: goksi, jos asia nyt, kun kerran vesioikeuslaki tuleekorjausten alai- 15675: seksi, tällä tavoin sivuutettaisiin. 15676: Ensinnäkin selostaessaan kysymystä siitä, mitä varten on tar- 15677: peellista, että tällaisissa järvenlaskuhankkeissa vaaditaan kahden 15678: ammattimiehen lausuntoa, on valiokunta tullut siihen johtopäätök- 15679: seen, että voimassa olevan vesioikeuslain säännökset eivät ollenkaan 15680: vaadi, että kahta viranomaista, kahta ammattimiestä tässä asiassa 15681: kuulustellaan. Tässä on valiokunta kuitenkin jättänyt huomioon 15682: ottamatta, että paitsi varsinaista suunnitelman ja kustannusarvion 15683: laatimista, jokaisessa järvenlaskuhankkeessa, johon kerran on lupa 15684: hankittava, on myöskin toimeenpantava katselmus ja tämän katsel- 15685: muksen juuri toimittaa se henkilö, jonka haltuun vesistön valvo- 15686: minen on uskottu, eli toisin sanoen piiri-insinööri. Tämä toimen- 15687: pide on ilmeisesti pakollinen, sillä kuvernööri on vesioikeuslain 15688: 6luvun 5 §:n mukaan velvollinen määräämään tällaisen katselmuksen 15689: toimeenpantavaksi. Juuri se seikka, että tämmöisiä katselmuksia 15690: on ollut pakko toimeenpanna, on aiheuttanut suurimmat viivytyk- 15691: 948 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15692: 15693: 15694: set tässä asiassa. Kun tähän otetaan lisäksi asetuksen määräykset, 15695: että paitsi kahta ammattimiestä tällaisesta hankkeesta on lähetettävä 15696: tieto tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen, metsänhoitohallitukseen, 15697: kalastuksentarkastajalle ja maanviljelyshallitukseeen, jota paitsi 15698: kuvernöörillä on oikeus lähettää jokainen tällainen kysymys muunkin 15699: viranomaisen kuulusteltavaksi, jos hän niin tarpeelliseksi katsoo, 15700: ja kun otetaan huomioon, että meidän kuvernöörimme ovat yleensä 15701: ottaneet tavakseen tällä tavoin lähettää asiapaperit kaikkiin mahdolli- 15702: siin virastoihin, niin ovat viivytykset monessa tapauksessa tulleet var- 15703: sin mahdottomiksi. Silläkin paikkakunnalla, josta olen kotoisin ja jonka 15704: tunnen läheisesti, on ollut eräs hyvinkin kannattavaksi havaittu 15705: järvenlaskuyritys viereillä kokonaista 40 vuotta, eikä ole nytkään 15706: vielä toiveita asian lopullisesta ratkaisemisesta. Kuvernööri lähettää 15707: asian välipäätöksellä virastosta virastoon, ja monta kertaa on jo 15708: vaadittu asiassa piiri-insinöörinkin lausuntoa. Vähävaraiselle maa- 15709: miehelle on näin ollen varsin vaikea saada asiansa kulkemaan ja 15710: hänelle on varsin käsittämätöntä, mitä varten kulloinkin eri virano- 15711: omaisten lausuntoa kaivataan. Olisi näin ollen käsittääkseni varsin 15712: riittävää syytä ottaa voimassa oleva vesioikeuslaki tässäkin suh- 15713: teessa harkinnan alaiseksi. Ja sen johdosta ehdoitan, että mietintö 15714: tässäkin osassa palautettaisiin takaisin valiokuntaan selvennettä- 15715: väksi ja oikaistavaksi siinä suhteessa, että meidän vesioikeuslakimme 15716: todella ei ainoastaan edellytä, vaan vaatii kahden ammattimiehen 15717: lausunnon, siis varsin päinvastoin kuin valiokunta tästä on lausunut, 15718: ja että tämän valmistelun perusteella sitte valmistettaisiin eduskun- 15719: nalle ehdotus, että eduskunta anoisi, että hallitus ryhtyisi sellaisiin 15720: toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinkertaisen am- 15721: mattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesiperäisten 15722: maitten kuivattamista sekä järvien ja jokien laskemista. Tämä 15723: ponsilauselma on melkein samansuuntainen sen ponsilauselman 15724: kanssa, jonka anomuksentekijät ovat anomukseensa liittäneet, 15725: niin ettei varsinkaan voitane katsoa, että esitykseni olisi ulkopuo- 15726: lella anomusehdotusta, vaan että se päinvastoin varsin läheisesti 15727: siihen kuuluu. Tämän ehdotukseni rohkenen tehdä sitäkin suurem- 15728: malla syyllä, kun on tiedossa, että voimassa olevassa vesioikeus- 15729: laissa, niin uusi kun se onkin, on muitakin puutteita ja epäselvyyksiä, 15730: varsinkin sellaisia määräyksiä, jotka tekevät asioiden käsittelyn 15731: tarpeettoman monimutkaiseksi. Luulen, että jos mainituissa kah- 15732: dessa kohdassa pyydetään hallituksen tutkimusta, niin hallitus 15733: samalla huomaa muutkin heikkoudet ja huolehtii armollisen esityksen 15734: aikaansaamisesta joillekin vastaisille valtiopäiville. 15735: 15736: Ed. W u ori maa: Runsaati kuudesosa Suomen maa-alasta on 15737: suota. Siinä siis löytyy rauhalliselle uudisvalloitukselle kyllin sijaa. 15738: Mutta sitä on estämässä paitse se asia, että valtion puolesta kovin 15739: Vesioikeuslain muuttaminen. 949 15740: 15741: supistetussa muodossa avustetaan tätä valloitusta, myöskin muuta- 15742: mat lainsäädäntöpykälät. Täällä on jo mainittu, että I I pykälä 15743: voimassa olevassa vesioikeuslaissa on haitallinen ja esteellinen, 15744: siinä kun annetaan oikeus puolelle määrälle suon omistajia ehkäistä 15745: kaiken suon kuivattamisen. Mutta ei ainoastaan se ehkäise suon 15746: kuivattamista. Vaikka poistettaisiink:in tämä määräys, niinkuin 15747: valiokunta on ehdottanut, niin toinen vielä suurempi syy yhäti ehkäisee 15748: suon kuivattamisyrityksiä, josta myöskin viimeinen puhuja mainitsi 15749: nim. että osakkaita, jotka eivät tahdo ottaa osaa suon kuivaukseen, 15750: ei myöskään velvoiteta lain kautta ottamaan osaa kustannuksiin. 15751: Asia on nim. niin, että jos esim. on suo, jota omistaa 20maanomistajaa, 15752: ja jos niistä esim. 6 tahtoo ryhtyä kaivamiseen ja 14 ei siihen tahdo 15753: ottaa osaa, niin nämät 6 valiokunnan ehdotuksen mukaan nyt ovat 15754: esteettömät ryhtymään toimeen. Mutta kun heidän täytyy, otta- 15755: matta huomioon sitä valtion avustusta, minkä saavat, omalla kus- 15756: tannuksellaan tehdä koko työ, niin heillä useimmissa tapauksissa 15757: ei ole siihen varoja. Valiokunta, niinkuin voimassa oleva lakikin, 15758: kyllä antaa heille korvausta siinä muodossa, että he saavat vissik5i 15759: ajaksi käyttää sitä vierastakin maata, mikä tulee kuivaksi heidän 15760: työnsä kautta. Mutta kun muistetaan, että useimmiten ne, jotka 15761: tahtovat kuivata suota,ovat vähävaraisia, asuvat laitamailla ja 15762: juuri soiden reunoissa, ja että heidän varansa kuluvat jo oman maan 15763: ojittamiseen ja viljelyskuntoon tai metsäkasvun saattamiseen, 15764: niin on selvää, että heillä ei ole minkäänlaista hyötyä siitä oikeudesta, 15765: minkä ovat saaneet vieraaseen maahan, vaan hyöty siitä tulee suo- 15766: ranaisesti aikojen kuluessa niille maanomistajille, jotka eivät ole otta- 15767: neetosaa työhön, senkin kautta, että vaikkaheeivättekisikään mitään 15768: työtä kuivatulle maalle, heidän maaliansa sittenkin rupee kasva- 15769: maan metsää. I,aki vaatii tässä suhteessa siis korjausta siihen suun- 15770: taan, että kun muutamat maanomistajat ryhtyvät kuivaustyöhön 15771: ja kun on viranomaisen kautta selvitetty, että siitä tulee todellista 15772: hyötyä, ja että voivat siis saada valtion kannatusta avustukseksi 15773: tähän työhön, myöskin kaikki muut suonomistajat ovat velvoitetut 15774: ottamaan osaa kuivaustyöhön sen höydyn mukaan, mikä arvataan 15775: heille tulevan. Tässä suhteessa olisi valiokunnan mietintö kor- 15776: jattava semmoiseksi kuin vastalauseessa on ehdotettu, jota minä 15777: siis kannatan. 15778: Toinen este suonkuivauksen edistymiseen on se, jonka ed. Pullinen 15779: jo mainitsi. Nykyisen vesioikeuslain 5 ja 6 §kun ne verrataan 1 §:ään 15780: ja kun nämä kohdat taas verrataan hallinnollisen lain 1 §:ään 15781: 23 päivältä heinäkuuta 1902, osottavat, että piiri-insinöörin pitää 15782: kaikissa tapauksissa tutkia ja tarkastaa jokaista kuivausyritystä. 15783: Nyt saman hallinnollisen asetuksen I I §määrää, että maanviljelys- 15784: insinööri, joka pyydetään tekemään kustannusarvio ja kuivaus- 15785: suunnitelma, hänen on annettava lausunto myöskin siitä, minkä 15786: 950 1stunto 9 p. lokakuuta 1908. 15787: 15788: 15789: vaikutuksen veden alentaminen ja kuivaus saattaa, ei ainoastaan 15790: siinä vesistössä, johon se lähirumin koskee, vaan myöskin alempana 15791: oleviin vesistöihin ja mitä haittaa ja vahinkoa se mukanansa tuottaa. 15792: Tämä on synnyttänyt sen yleisen käytön, että kun ensin maanvilje- 15793: lysinsinööri tai agronoomi on tehnyt täydellisen suunnitelman ja 15794: antanut lausunnon kaikista näistä asioista, siis myöskin veden 15795: nousuasiasta sekä tulva-aikana että kuivana-aikana, niin kuvernööri 15796: lähettää asian tie- ja vesirakennustenylihallitukseen, joka lähettää ne 15797: piiri-insinöörille ja piiri-insinööri näiden pykäläin mukaan katsoo 15798: velvollisuudeksensa tehdä uuden kustannusarvion ja aivan uuden 15799: suunnitelman. 'l'ämän kautta asia viivytetään ja tehdään kovin 15800: kalliiksi kaikille niille, jotka uskaltavat yrittää vähänkin suurempaa 15801: suonkuivattamista. Valiokunta on kyllä kiinnittänyt tähän huomion- 15802: sa, mutta on sanonut, että kun huolenpito on uskottu piiri-insinöö- 15803: rille siitä, ettei vesijaksossa tahallisesti nosteta vettä yli luvallisen 15804: korkeuden ja ettei siinä olevia vesilaitoksia vahingoiteta, niin ei liene 15805: vältettävissä se, että isommissa kuivaustöissä piiri-insinöörille 15806: valmistetaan tilaisuus lausumaan mielipiteensä yrityksen johdosta. 15807: Tämmöinen kaksinkertainen toimitus nyt minun mielestäni on vallan 15808: höydytöntä, semminkin koska tie- ja vesirakennu.>ten ylihallitus 15809: maanviljelysinsinöörin lausunnosta jo tulee täysin selville siitä, 15810: minkä vaikutuksen kuivaus matkaan saattaa allaolevissa vesistöissä. 15811: Sentähden pyydän minä yhtyä siihen ehdotukseen, minkä ed. Pulli- 15812: nen on tehnyt, mutta siinä muodossa, ettei vesioikeuslakia itsessään 15813: tarvitse muuttaa, vaan että eduskunta lausuisi hallitukselle, että se 15814: muuttaisi hallinnollisen lain ensimäisen pykälän siihen suuntaan, 15815: että tämmöistä kaksinkertaista toimitusta ei tarvittaisi. 15816: 15817: Ed. N y 1 a n d e r: Minun täytyy sanoa, että nyt esillä oleva 15818: anomus minusta koko ajan on tuntunut hieman hämärältä. Siinä 15819: anomuksessa on ponsi mielestäni aivan oikein. Se tarkottaa vesioi- 15820: keuslain 3 luvun I I § muuttamista siihen suuntaan, että nuo sanat: 15821: »ilman, että vähintään puolen vesiperäisen maan omistajat sitä 15822: vastustaa», poistettaisiin. Sitä sisältää ponsi. Mutta kun tässä ano- 15823: muksen perustelussa sanotaan, että nämä sanat tässä voisivat es- 15824: tää koko hankkeen toimeenpanoa, niin siinä minusta ilmenee se- 15825: kavuus. Sillä todellisuudessahan asia on siten, että vesioikeuslain 15826: r § jo myöntää tällaisen oikeuden kuivattamiseen eikä tämä I I § 15827: sitä oikeutta luonnollisesti voi kieltää, jonka r § myöntää Tämä 15828: rr § säätää, että puolen maanomistajista suostumus tarvitaan ai- 15829: noastaan saadakseen tuolle kaivajalle, jos toiset eivät ole hank- 15830: keeseen ryhtyneet, oikeutta nauttia hyväkseen hyöty kaivamis- 15831: työstä. Kun näin on, niin minun mielestäni ponsi anomuksessa 15832: on tässä kohden aivan paikallaan, mutta niinkuin sanottu perus- 15833: telut tuntuvat olevan jonktin verran sen kanssa ristiriidassa. Että 15834: Vesioikeuslain muuttaminen. 951 15835: 15836: 15837: nam on, sen osottaa myöskin osittain valiokunnan mietintö ja 15838: myöskin tämänpäiväinen keskustelu. 15839: Mitä valiokunnan mietintöön ja sen ponteen tulee, yhdyn siinä 15840: täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä tulosta, johon valio- 15841: kunta on tullut, erinomaisen hatarana. Tässä voi melkein. sanoa, 15842: että aivan niinkuin pilvistä ehdotetaan vesioikeuslakiin pykälä tai 15843: ehdotetaan siihen sovitettavaksi periaate, joka on kokonaan vie- 15844: ras meidän muille oikeusperiaatteille. Tässähän suorastaan valio- 15845: kunnan ehdotuksen mukaan myönnetään kelle tahansa oikeus suo- 15846: rastaan ryhtyä missä hyvänsä suota kuivattamaan. Tosin hänen on 15847: kysyttävä toisilta, mutta jos eivät osakkaat siihen rupea, voi tämä 15848: henkilö, joka voi olla aivan vieras, mistä maailmasta tahansa tullut, 15849: tulla sinne ja kaivattaa tuon suon ja nauttia siitä hyödyn aina 50 15850: vuoteen asti. Minkälaisia hankaluuksia tästä noille toisille osak- 15851: kaille voi tulla, on itsestään selvää. Ei tarvitse muuta kuin aja- 15852: tella teitä ja liikkeitä, ajatella karjalaitumia y. m. s., niin käsittää 15853: selvästi, miten käytännössä tästä voi tulla suuria hankaluuksia 15854: ja itse periaatteessa on tämä aivan pakkoluovutuskannalle aset- 15855: tumista. Valiokunnan ehdotuksessa on siten vesioikeuslakiin tah- 15856: dottu sovittaa täydellinen pakkoluovutusperiaate. En puolestani 15857: sitä voi hyväksyä. Olisin ollut valmis tähän anomukseen sellaise- 15858: naan vastaamaan täysin myöntävästi, sikäli kun se tarkottaa äs· 15859: ken lukemieni sanojen poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I §:stä, 15860: sillä epäilemättä on niillä motiiveilla, joilla anomuksentekijä vaatii 15861: niitä poisotettaviksi, hyvinkin suuri syy. Sanoin, että tässä on 15862: asian käsittelemisessä tämänpäiväisessä keskustelussa ilmennyt 15863: jonkun verran hämäryyttä. Ed. Cederberg on ehdottanut ponnen, 15864: joka mielestäni ei ole oikea. Hänen ponnessaan nim. pyydetään 15865: jotakin, joko jo on olemassa. Siinä ei esitetä näiden sanojen pois- 15866: tamista, vaan ehdotetaan oikeutta saada kaivaa, vaikkakin puolet 15867: maanomistajista asettuu sitä vastustamaan. Tätä pontta ovat ed. 15868: Kairamo ja Pullinen kannattaneet ja se oikeuttaa minua epäile- 15869: mään, onko anomuksentekijätkään olleet aivan selvillä siitä, mitä 15870: he tässä ovat anoneet. Voihan olla että tähän on syynä se, että 15871: ed. Cederbergin ponsi ei tullut niin täysin kuulluksi. Toivoisin että 15872: se tulisi jonkun verran muutetuksi siihen suuntaan, jota vastalause 15873: tässä tarkottaa. Vastalauseentekijät ovat mielestäni talousvalio- 15874: kunnassa ainoat, jotka tämän asian on käsittäneet, siis ainoat, 15875: jotka asian ovat oikein käsittäneet. Uudistan sen vielä: vesioikeus- 15876: lain mukaan on osakkaalla oikeus kaivaa oja, joka tässä on kysy- 15877: myksessä, huolimatta siitä, onko puolet maanomistajista vastaan 15878: vai ei. Tässä ei ole kysymys oikeudesta kaivamiseen, vaan tässä on 15879: kysymyksessä oikeus korvaukseen siitä, korvaukseen nautinnon 15880: muodossa. Vesioikeuslain I I §:n loppuosa kuuluu: •Tehköön työn 15881: (kaivattamisen} oikeudella saada sen loppuun suoritettua nauttia tois- 15882: 952 Istunto 9 p. 1okakuuta 1908. 15883: 15884: ten maa-aluetta kutakin niin pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että 15885: tuotannon harkitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat 15886: kustannukset.~ Siis tässä selvästi sanotaan, että oikeus, jota puo- 15887: let maanomistajista voivat vastustaa, ei koske itse kaivattamista, 15888: vaan koskee nautinnon muodossa saatavaa korvausta. En puutu sen 15889: pitemmälle valiokunnan ehdottamaan ponteen tässä kohdin, sillä 15890: yhdyn täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä aivan mahdot- 15891: tomana käytäntöön sovittaa. Mutta vastalausuja on tähän so- 15892: vittanut toisenkin periaatteen kuin mitä anomuksentekijä on tah- 15893: tonut. Hän nim. sanoo, että >>eduskunta anoisi j. n. e. että maan- 15894: omistaja voisi sellaisen maankuivatustyön suorittaa ja saada siitä 15895: korvaus toisilta osakkailta.>> Tällä hän arvatenkin on tarkottanut 15896: sitä, että korvaus voidaan ajatella saatavan niin hyvin rahassa kuin 15897: nautinnon muodossa. Tässä on siis kysymys toisesta muutoksesta 15898: I I §:ään, siitä nim. että korvaus voitaisiin saada tässä tapauksessa 15899: myös rahassa. Siinäkin suhteessa olisin valmis yhtymään vastalau- 15900: seeseen. Pyydän siis kannattaa tätä vastalausetta, kumminkin sillä 15901: huomautuksella, että suomalaisessa tekstissä - ruotsalaisessa ·se 15902: näkyy olevan toisin - sana >>tahi oikeudenomistaja>> muutettaisiin 15903: sanaksi >>tahi haltija>>. Ruotsalaisessa tekstissä sana on muutettu 15904: vastaavaksi. ~Maan oikeudenomistaja>> on tietysti käsite, joka on 15905: kokonaan väärä. Siis tällä muutoksella pyytäisin saada kannattaa 15906: toistaiseksi ainakin tätä vastalausetta. 15907: Eräs puhuja jo on huomauttanut siitä, miten laki- ja talousvaliokun- 15908: nan puheenjohtaja päätelmissään on ollut epäjohdonmukainen, kun 15909: hän edellisessä keskustelussa arveli, että valiokunta ei V. J :n mu- 15910: kaan saa puuttua asiaan laveammalti kuin mitä anomuksentekijä 15911: on tahtonut, ja kuitenkin on valiokunta tässä mennyt suorastaan 15912: yli aitojen. 15913: Anomuksessa oli toinenkin ponsi, joka tarkotti näistä asioista 15914: annettavia kaksinkertaisia lausuntoja. Siinä voin pääasiassa yh- 15915: tyä ed. Pulliseen. En kuitenkaan aivan täydellisesti kannata sitä 15916: perustelua, jonka hän ponteen esitti; siitä nim. kävi selville, että 15917: ilman muuta voitaisiin kaikissa asioissa ajatella, että nuo kaksin- 15918: kertaiset lausunnot ovat tarpeettomat. Olen ensimmäinen myön- 15919: tämään, että näissä kuivausa3ioissa jos missään on lausunnon vaa- 15920: timisia ja mutkia aivan liian paljon, mutta luulen, että tässä on 15921: vaikeaa monessa kohdin ajatella ainoastaan yhtä lausuntoa. Mutta 15922: siihen puoleen en nyt tällä kertaa enemmän tahdo puuttua, vaan 15923: voin, niink:uin sanoin, kannattaa ed. Pullisen esittämää pontta. 15924: Olisin myös mielelläni yhtynyt häntä kannattamaan siinä - minä 15925: en tiedä, ovatko toiset sen ehdotuksen tehneet, jonka ed. Pullinen 15926: teki- että asia lähetettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan takaisin, oli- 15927: sin samoin kannattanut häntä siinäkin, mutta luulen, että se asiaa ei 15928: millään tavalla hyödyttäisi, niin että ehdotan ilman muuta, että 15929: Vesioikeuslain muuttaminen. 953 15930: 15931: eduskunta hyväksyisi vastalauseen ponnen ja sen ponnen, jonka 15932: ed. Pullinen on täällä esittänyt. 15933: On muuten jonkun verran ihmeteltävää, että vesioikeuslaista 15934: on otettu tällä tavalla ainoastaan yksi kohta erilleen ja tahdottu 15935: ainoastaan sitä muutettavaksi, sillä tässä laissa on monta muuta 15936: sekavaa kohtaa. Täällä on niistä jo huomautettukin. Mainitsen 15937: ainoastaan kolmannen luvun 7 §:n, jonka mukaan kustannusten 15938: jako on aivan kerrassaan kohtuuton sillä tavalla, että ojan yläosassa 15939: asuva osakas saa kaivattaa oman kohtansa kokonaan ja sitäpaitsi 15940: ottaa osaa kaikkiin alla oleviin osiin, kun sitävastoin ojan alaosassa 15941: asuvan osakkaan ei tarvitse ottaa osaa muuta kuin osalta niistä kus- 15942: tannuksista, jotka hänen osalleen tulevat. Samoin myöskin 8 §:ään 15943: sovitettu periaate välittömästä hyödystä on aivan kokonaan väärä. 15944: Muitakin asioita on tässä vesioikeuslaissa, jotka kaipaisivat muu- 15945: tosta, mutta kun esimerkiksi se puolue johon minä kuulun, ei ole 15946: tästä mitään anomusta tehnyt, johtuu se siitä, että laki on ollut 15947: verrattain vähän aikaa käytännössä ja että vesioikeuslaki, kuten 15948: selviää tämänpäiväisestä keskustelustakin, on vaikeimpia lakeja 15949: mitä meillä on. Siinä yhtyvät taloudelliset asianhaarat paitsi oi- 15950: keudellisiin, monihaaraisiin teknillisiinkin seikkoihin, jotka teke- 15951: vät sen erinomaisen vaikeaksi. Olisi kyllä suotavaa, että vesioi- 15952: keuslaki otettaisiin melkein kokonaan tarkistuksen alaiseksi, mutta 15953: se ei suinkaan ole aivan helppo tehtävä. 15954: 15955: Ed. Hei m b ii r g e r: Här bafva fällts yttranden, som kunde 15956: gifva anledning till antagandet, att utskottets ifrågavarande för- 15957: slag innefattade ett allvarsamt angrepp mot eganderättens hälgd. 15958: Detta är nu icke fallet. Men vore det äfven fallet, så borde utskot- 15959: tets förslag icke blott på denna grund förkastas. Eganderätten 15960: är icke något, som städse och under alla omständigheter måste 15961: respekteras. E:xpropriationsinstitutet är hos oss ett gammalt rätts- 15962: institut. Det leder sina anor tillbaka till 1734 års lag och möjligen 15963: ännu längre. Skulle det för åstadkommandet af en intensiv jord- 15964: kultur befinnas oundgängligen nödigt att möjliggöra expropriation 15965: också för detta ändamål, så vore j ag för min del icke däremot. J ag 15966: skulle sålunda vara beredd att under vissa förhållanden etablem 15967: odlingstvång. Men här är nu icke fråga om att ovilkorligen införa 15968: något dylikt. Här är fråga endast om att i en petition göra regeringen 15969: uppmärksam på vissa brister i gällande lag om vattenrätten, och 15970: att försöka få dessa brister afhjälpta. Ustkottet har visserligen 15971: affattat sin kläm ganska allmänt- jag medgifver att den kan på- 15972: kalla att taga under öfvervägande frågan om införande på ett be- 15973: gränsadt område af odlingstvång - men, jag har varit ense om denna 15974: allmänna affattning af orsak, att jag vid pröfningen af ärendet 15975: icke velat allt för mycket binda de pröfvandes händer. Jag har 15976: 954 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 15977: 15978: tänkt mig att fall kunde förekomma, då man, utan att i större ut- 15979: sträckning införa odlingstvång, dock kunde finna ett sådant i en- 15980: skildt fall påkalladt. J ag har föreställt mig exempelvis ett så- 15981: dant fall att en utjord, väsentligen bestående 31 vattendränkt mark 15982: förefinnes. För egaren af utjorden föreligger icke något intresse 15983: att få utjorden uttorkad. Men den vållar frostskador och olägen- 15984: heter för den by, inom hvars egor den är belägen. Jag kan icke inse 15985: hvarför den omständigheten, att byn icke har någon del i utjorden, 15986: bör få omöjliggöra för byn att få utjorden uttorkad. 15987: Gällande lag i ämnet är enligt mitt förmenande icke tillfreds- 15988: ställande. Den gör frågan om uttorkning beroende af majoritets- 15989: beslut. Petitionären åter har velat aflägsna den, om ock lindriga 15990: garanti, som ligger i majoritetsbeslutet och göra uttorkningen 15991: beroende af en enda delegares önskan. Samtidigt har peti tionären 15992: icke, såvidt jag kan finna, påkallat åtgärd därom att i lagen skulle 15993: införas andra garantier mot förhastade uttorkningsföretag. Af 15994: dessa anledningar har jag för min del hvarken kunnat förorda bi- 15995: behållande af lagen sådan den är, ej häller i allo tillmötesgå peti· 15996: tionärens önskningsmål. 15997: Slutligen måste jag anmärka att en talare vid bedömandet af 15998: förestående ärende synes hafva förväxlat lagstadgan den om dik- 15999: ning med de stadgandena, som gälla uttorkning af vattendränkta 16000: marker. De äro af olika innehåll; sålunda har underbyggare icke 16001: någon rätt att leda dike genom öfverbyggares mark. För min del 16002: får jag föreslå att lag- och ekonomiutskottets betänkande måtte 16003: godkännas. 16004: 16005: Ed. P e r t t i 1 ä: Kyseessä olevassa asiassa tahdon kohdistaa 16006: puheeni ainoastaan tuohon valiokunnan mietinnön perusteluun, 16007: jossa sallitaan niillekin, jotka eivät omista maata, tilaisuus ryhtyä 16008: noita kuivaustöitä suorittamaan. Kaikki tiedämme, että meidän 16009: maamme viljelty ala sentään vielä on suhteellisesti pieni, ja myöskin 16010: kaikille on selvillä, että mitä työtä tuon viljellyn alan suurenta- 16011: miseksi ja laajentamiseksi tehdään, siitä saavat hyötyä kaikki kan- 16012: salaiset. Ei se ole yksinään tuon työn tekijän hyöty. Se edellyttää 16013: myöskin sen, että tällä alalla, joskin supistetussa muodossa, - 16014: se kohdistuu ainoastaan näihin suomaihin - kumminkin tuon »uuden. 16015: oikeusperiaatteen takana - ed. Nylander sitä »uudeksi» nimitti - 16016: on jo meidän kansastamme suuri joukko, mahdollisesti aivan pian 16017: enemmistö ja silloin on tietysti ihan oikeudenmukaista, että tämä 16018: uusi periaate 9tetaan nyt jo huomioon. Jos tahdottaisiin asettua 16019: yksinomaan sille kannalle, että lakeihin ei saa mitään muuta so- 16020: velluttaa, kuin mitä ennen jo siellä on määrätty, silloin jouduttai- 16021: siin lopulta sellaiseen umpikujaan, että kehitys tulisi pysähtymään. 16022: Minä joka tapauksessa kannatan valiokunnan mietintöä. Valio- 16023: Vesioikeuslain muuttaminen. 955 16024: 16025: kunnassa porvarillisetkin jäsenet olivat sitä mieltä, että kun esim. 16026: suonkuivaus on tavattoman vaikeasti nykyjään saatava alottee- 16027: seen ja on tapahtunut sellaisiakin asioita, että kun hallitus on 16028: myöntänyt jonkun määrätyn summan tuon kuivaamiseen, suuri osa 16029: tuon suon osakkaista ei ole sallinut sitä, olisi ollut aivan paikallaan, 16030: että silloin joku halukas henkilö tai jotkut olisivat saaneet ti- 16031: laisuuden ryhtyä kuivattaruaan tätä suota. Nyt se on ollut mahdo- 16032: tonta nykyisten asetusten perusteella, mutta kun saadaan sellainen 16033: muutos aikaan, kuin valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, silloin- 16034: han tuokin epäkohta olisi poistettu. En tahdo pitemmälle jatkaa 16035: tästä asiasta. Kannatan valiokunnan mietintöä. 16036: 16037: Puhemies: Koska vielä useampia puheenvuoroja on käyt- 16038: tämättä, täytyy keskeyttää istunto ja kokoontua jälleen kello 6 i. p. 16039: 16040: Istunto keskeytetään kello 3, 47 i. p. 16041: 16042: 16043: Istuntoa jatketaan 16044: 16045: klo 6 i. p. 16046: Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan, lausuu 16047: 16048: Ed. C e d e r b e r g: Då jag framställde mitt förslag tili ny 16049: lydelse af klämmen tili betänkandet, uraktlät jag att där nämna en 16050: omständighet, som med saken äger samband och som bör framhållas 16051: tili undvikande af missförstånd, d. v. s. den omständigheten, att 16052: delägare, som emot öfriga delägares gensaga torrlägger kärr, mosse 16053: eller annan vattendränkt mark, bör komma i åtnjutande af rätt 16054: tili markens afkastning. Då emellertid särskilda talare, som sedan 16055: uttalat sig uti saken, framställt en del andra omständigheter, som 16056: förtjäna att tagas i betraktande i fråga om den rätt, som delägare 16057: bör åtnjuta i ett fall sådant som det ifrågavarande, så har jag fun- 16058: nit att en brist i det af mig gjorda förslaget bör kompletteras så- 16059: tillvida, att fordran på utredning om företagets räntabilitet bör vara 16060: uppfylld, innan en sådan rätt, som här är i fråga kan tilläggas del- 16061: ägare i den vattendränkta marken. 16062: Jag ber därför att få uppläsa ett förslag tili kläm, som jag nu- 16063: mera efter förrniddagens plenum formulerat. Klämmen skulle lyda: 16064: ,.att landtdagen måtte hos Hans Kejserliga Majestät anhålla om nåd. 16065: proposition tili sådan ändring af lagen om vattenrätten, att torr- 16066: läggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt rnark, hvari 16067: skilda lägenheter hafva del, kan af delägare företagas med åtnju- 16068: tande af rätt tili markens afkastning, äfven om gensaga göres af 16069: 956 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16070: 16071: 16072: ägare tili större eller mindre del af den vattendränkta marken, 16073: såvida företagets räntabilitet blifvit tillförlitligen utredd.» Den ly- 16074: delse, som här är gifven åt klämmen, afser att i allt väsentligt undan- 16075: rödja de anmärkningar, som af mig på förmiddagen gjordes emot 16076: utskottsbetänkandet och som äfven framställdes af hrr Kairamo, 16077: Rosenqvist, Pennanen m. fl. Och jag tror att den bättre än den 16078: af hr Pennanen undertecknade och betänkandet vidfogade reser- 16079: vationen återgifver den önskan, som petitionärerne hafva velat få 16080: uttalad. J ag ber därför att få föreslå, att denna kläm måtte komma 16081: under omröstning i stället för den af mig tidigare föreslagna. 16082: 16083: Ed. Li s t o: Nykyinen vesioikeuslaki tekee erotuksen ojituk- 16084: sen välillä kovalla eli kuivalla maalla ja ojitushankkeitten välillä 16085: suolla, rahkalla sekä muulla vesiperäisellä maalla. l\fitä nyt tulee 16086: ojitukseen kuivalla maalla, niin siihen nähden vesioikeuslaki oi- 16087: keuttaa maanomistajan vieläpä toisen maatilaa hallitsevan lam- 16088: puodin taikka muun haltijan johtamaan tiluksiltaan veden toisen 16089: maan kautta. Ja jos tällä toisella havaitaan olevan etua siitä ojasta, 16090: niin hänen tulee tämän etunsa mukaisella osalla käydä sen val- 16091: mistamiseen ja kunnossapitoon osalliseksi. Samaa oikeutta ei anna 16092: vesioikeuslaki vesiperäisen maan omistajalle, vaan siinä voivat, 16093: jos vesiperäinen maa kuuluu useammille, puolen maan omistajat es- 16094: tää ojitusyritykset. Tämän estämismahdollisuuden poistamista tar- 16095: koittaa nyt se anomusehdotus, jonka johdosta laki- ja talousvalio- 16096: kunta on mietintönsä antanut. Anomusehdotus sisältää sen, että 16097: yksikin ainoa osakas voisi toimittaa vesiperäisellä maalla ojituk- 16098: sen sillä oikeudella, että tämä sitten saisi ojituksen kautta kuivat- 16099: tuja toisten osakasten maita nauttia niin kauvan, kunnes hänen 16100: ojituskustannuksensa tulevat korvatuiksi, kuitenkaan ei pitempää 16101: aikaa kuin 50 vuotta. 16102: Laki- ja talousvaliokunta on, niinkuin mietinnöstä näkyy, kat- 16103: sonut, että tätä anomusehdotusta on periaatteessa kannatettava, 16104: mutta se on ollut sitä mieltä, että niin laajassa määrässä, kuin ano- 16105: musehdotuksessa on tarkoitettu, ei tällaista oikeutta yksityiselle 16106: osakkaalle ole annettava, vaan että yksityinen osakas saisi toimit- 16107: taa ojitustyön tällaisella vesiperäisellä maalla ainoastaan siinä ta- 16108: pauksessa, että yritys on yleisempää hyötyä tuottava ja että yri- 16109: tyksen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tässä on moi- 16110: tittu laki- ja talousvaliokuntaa siitä, että se on laajentanut anomus- 16111: ehdotuksen sisällystä. Asianlaita on kuitenkin, niinkuin vasta huo- 16112: mautin, päinvastainen. Valiokunta on supistanut anomusehdo- 16113: tusta. Mutta valiokunnan mietinnön perusteluihin on lopulle sivua 16114: 3 ja alulle sivua 4 äänestyksen kautta tullut lause, joka näkyy täällä 16115: kamarissa herättäneen huomiota ja joka todellakin on sellainen, että 16116: se antaa valiokunnan valmistarualle ponsilauseelle laajemman si- 16117: Vesioikeuslain muuttaminen. 957 16118: 16119: 16120: sällyksen kuin mitä oikeastaan valiokunnassa oli tarkoitettu. Va- 16121: liokunnassa oli aikomus saada mietinnön perusteluissa mainituksi, 16122: että valiokunnassa on lausuttu sekin mielipide, että oikeus vesipe- 16123: räisen maan kuivattamiseen on valmistettava ei ainoastaan vesi- 16124: peräisen. maan omistajalle, vaan myöskin maanvuokralaiselle ja, 16125: milloin kuivaustyö voisi tuottaa suurempaa yleishyötyä, muullekin 16126: yrittelijälle. Sellaista keskustelussa esitettiin, mutta ei sitä alun- 16127: pitäen kannattanut valiokunnan enemmistö. Yksi niistä valiokun- 16128: nan jäsenistä, jotka sittemmin tekivät vastalauseen, ehdotti tämän 16129: lauseen muutettavaksi semmoiseksi, kuin se nyt on mietinnössä, 16130: koska hän katsoi että johdonmukaisuus vaatisi sen sellaiseksi, jotta 16131: se paremmin sopisi ponsilauseen kanssa yhteen. Tällä keinoin hän 16132: vasten omaa mielipidettään tu1i toimittaneeksi mietinnön peruste- 16133: luihin puheena olevan lauseen. Minä joka olen ollut toista mieltä, 16134: nim. että sellaista lausetta ei olisi ollut mietintöön pantava, olen 16135: edelleen sitä mieltä, että tämä lause olisi perusteluista poistettava 16136: tai ainakin muodostettava sellaiseksi, miksi se alunpitäen oli aijottu. 16137: Perustelujen tullessa sillä tavalla korjatuiksi, tulisi valiokunnan 16138: ponsilausekin sisällykseltään suppeammaksi ja olisi silloin mielestäni 16139: jotakuinkin tyydyttävä. Mutta koska täällä on tehty siitä poikkea- 16140: via eri ehdotuksia, niin pyydän, jotta tässä päästäisiin jonkunlai- 16141: seen yksimielisyyteen, kannattaa ed. Cederbergin äsken ehdotta- 16142: maa ponsilausetta. Omasta puolestani en niin suuresti pelkää sitä, 16143: että hallitukselle annettaisiin valta - onhan tässä puhe vain hal- 16144: litukselle tehtävästä anomuksesta - ottaa tutkittavaksi, eikö voi- 16145: taisi tarpeenmukaisilla vakuuksilla antaa muillekin yrittelijöille 16146: kuin maanomistajille oikeus ryhtyä yleishyötyä tuottaviin kuivaus- 16147: yrityksiin. Silloinhan hallituksella olisi tilaisuus ottaa kysymys 16148: koko laajuudessaan harkinnan alaiseksi. Eihän sillä olisi vielä mi- 16149: tään muutosta vesioikeuslakiin tapahtunut. Mutta kyllä minä 16150: luu1en, että se haitta, joka mahdollisesti voisi aiheutua yritteli- 16151: ~-_E,lle, joka ei maata omista, siitä, että ehdotettu lainmuutos tulisi 16152: suppeampi, olisi sangen pieni, sillä eihän paljoa maksa, jos joku aikoo 16153: sellaiseen yritykseen ryhtyä, ostaa muutaman kapanalan vesiperäi- 16154: nen maa, joka ei kasva mitään ja jolla siis ei olejuurimitäänmyynti- 16155: arvoa, - eihän tuollaiseen kuivausyritykseen tarvittavan pienen 16156: maan hinta merkitse mitään yrityksen muihin kustannuksiin ver- 16157: raten, ja niin ollen ei ole mitään käytännöllistä merkitystä sillä, pi- 16158: detäänkö kiinni toisesta vaiko toisesta periaatteesta. Minä voin siis, 16159: niinkuin mainitsin, kernaasti yhtyä ed. Cederbergin ponsilauseeseen. 16160: En malta olla tässä yhteydessä koskettelematta hieman ed. 16161: Nylanderin ennen päivällislomaa esittämää lausuntoa, sillä tämä 16162: lausunto kuvaa erittäin selväpiirteisesti, mihin johtopäätöksiin 16163: tullaan sellaisesta päätöksestä, jonka eduskunta teki tämän edel- 16164: lisessä asiassa. On huomattava, että siinä anomusehdotuksessa, 16165: 958 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16166: 16167: 16168: joka on tämän valiokunnan mietinnön pohjana, on pyydetty ai- 16169: noastaan muutamain sanain poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I 16170: §:stä. Tästä on ed. Nylander ottanut aiheen lausuakseen toivotta- 16171: vaksi, että valiokunta olisi myös ottanut tarkastaakseen lain 3 lu- 16172: vun muitakin pykäliä, lausuipa vielä suotavaksi, että olisi tarkas- 16173: tettava koko vesioikeuslaki. Tuskinpa juuri tarvitsemme enempää 16174: todistaaksemmme, kuinka venyväksi voi käydä sellainen valtiopäivä- 16175: järjestyksen tulkinta, joka eduskunnan äskeisen päätöksen aiheutti. 16176: Muuten luulen, että vaikkakin nyt valiokunnalla katsottaisiin 16177: olevan oikeutena tai velvollisuutena ottaa vesioikeuslain 3 luku, 16178: vieläpä koko vesioikeuslakikin tarkastuksen alaiseksi, valiokunta 16179: olisi tullut ed. Nylanderin kanssa yksimieliseksi siitä, että vesi- 16180: oikeuslaki on sangen vaikeasti tajuttava kirjallinen tuote ja että 16181: sangen vaikeata on siihen ylimalkaan tehdä korjauksia; niin ly- 16182: hyenä aikana kuin valiokunnalla on ollut tähän asiaan omistetta- 16183: vana, se tehtävä olisi ollut suorastaan mahdoton. 16184: Mitä lopuksi tulee siihen syynijuttuun, johon on kosketeltu 16185: mietinnön 5 ja 6 sivulla ja johon nähden keskustelun aikana on va- 16186: liokunnan työhön lausuttu tyytymättömyyttä, niin pyytäisin huo- 16187: mauttaa, että valiokunnassa ei ole voitu ummistaa silmiä siltä sei- 16188: kalta, että koko tuo syynijuttu oikeastaan on eri asia, jota ei olisi 16189: pitänyt yhdistää puheena olevaan vesioikeuslain muuttamista tar- 16190: koittavaan anomusehdotukseen, ja että siis sitä osaa anomusehdo- 16191: tuksessa ei oikeastaan olisi pitänyt ottaa valiokunnassa ollenkaan 16192: käsiteltäväksi. Mutta kun rajat sen välillä, mikä on luettava yh- 16193: deksi asiaksi, mikä kahdeksi tai useammaksi, ylimalkaan ovat jok- 16194: seenkin epäselvät, niin valiokunta kuitenkin katsoi voivansa siihen- 16195: kin anomusehdotuksen osaan koskea, mutta ei ollut sitä mieltä, 16196: että tuo osa oli niin likeisessä yhteydessä varsinaisen asian kanssa, 16197: että siitä olisi voitu mietintöön asettaa erityistä ponsilausetta. Sen 16198: tähden valiokunta asetti perusteluihinsa semmoisen loppulausunnon, 16199: joka kursiivilla on painettu mietinnön sivulla 6, ja minun täytyy 16200: tunnustaa, että en ole voinut ed. Pullisen ja erään toisen - oliko 16201: se ed. Nylanderin - selityksistä tulla siihen käsitykseen, että 16202: valiokunta olisi tässä eksynyt harhaan. Asianlaita on nim. se, että 16203: vesiperäisten maiden kuivausyrityksiä tavallisesti tutkii maanvil- 16204: jelysinsinööri tai lääninagronoomi. Jos hanke on suurempi, niin 16205: silloin tavallisesti määrätään tutkimuksen toimittamaan maanvil- 16206: jelysinsinööri, joka on teknillisesti sivistynyt henkilö. Keskuste- 16207: lussa on tahdottu tehdä säännöksi, että sellaisen viranomaisen 16208: tutkimuksen pitäisi riittää. Mutta jos ojitusyrityksessä tulee toi- 16209: mitettavaksi sellaisen vesipaikan kuivaus, josta lähtee johonkin 16210: vesijaksoon miljoonia litroja vettä, jos siinä tulee kuivattavaksi 16211: esim. myös joku järvi, niin saattaa tämä siinä määrin vaikuttaa 16212: vesikorkeussuhteisiin vesijaksossa, että siitä voi syntyä alempana- 16213: Vesioikeuslain muuttaminen. 959 16214: 16215: 16216: olijoille hyvinkin vaikeita haittoja. Ja niitä alempana-olijoita saat- 16217: taa olla erilaisia, ei ainoastaan maanviljelijöitä, joiden viljelykset 16218: ovat vesijakson rannalla, vaan myös myllyjen, sahojen ja muiden 16219: tehtaiden omistajia, joilla on vesijaksossa kallisarvoisia patoja ja 16220: muita vesirakennuksia. Vesijaksossa saattaa sitäpaitsi veden lasku 16221: vaikuttaa haitallisesti esim. kalastukseen, varsinkin arvokkaam- 16222: pien kalojen, kuten lohen ja siian pyyntiin. Jos kalanpyynnin ai- 16223: kana kalastusalueelle lasketaan sekaista vettä, niin se voi vaikut- 16224: taa hyvinkin suuria vahinkoja. Samaten voivat tällaiset laskut 16225: vaikuttaa haitallisesti tukinuittoon. Onhan meillä vesijaksoja, 16226: j\:>issa tukkeja uitetaan joka vuosi suuret määrät. Nämä kaikki 16227: ovat sangen tärkeitä ja suuriarvoisia etuja, jotka kuivausyrityksessä 16228: ovat huomioonotettavat, ja kyllä silloin on tarpeellista, että asiaa 16229: sentään katsellaan vähän useammalla kuin yhdellä parilla silmiä. 16230: Kun piiri-insinööri on se viranomainen, joka on asetettu valvo- 16231: maan, että kaikki vesijaksossa käy säännöllisesti ja että yhden 16232: enemmän kuin toisenkaan oikeuksia ja etuja ei siellä tulla loukkaa- 16233: maan, ja kun hän vielä on ainoa viranomainen, jonka hallussa on 16234: se arkisto, inissä vesijaksoa koskevat perus- ja muut asiakirjat säi- 16235: lytetään, niin kyllä ei nyt taideta päästä siitä, että täytyy antaa 16236: ojitusasioita ratkaiseville viranomaisille sentään lupa ja mahdolli- 16237: suus kuulla myös piiri-insinööriä ja muita ammattiviranomaisia 16238: tällaisista hankkeista. Mutta niinkuin valiokunta on huomautta- 16239: nut, ei ole tarpeellista, että itse sillä alueella, joka on aijottu kui- 16240: vattavaksi käytetään useampia ammattivirkamiehiä tutkimuksia 16241: toimittamassa, ainakaan laajemmalti kuin mitä tarvitaan näiden 16242: äsken rnainitsernieni oikeuksien ja etujen suojelemiseen. Minä luu- 16243: len sentähden, että valiokunta on nyt puheena olevassa kysymyk- 16244: sessä osannut aivan oikeaan, s. o. koettanut saada asiassa sanotta- 16245: van niin sanotuksi kuin tarve vaatii. Enempäähän meidän ei lakia- 16246: säätävänä kuntana toki tule lausuakaan. 16247: Niinkuin sanottu, pyydän saada kannattaa ed. Cederbergin jäl- 16248: kimmäistä ponsilausetta ja kehottaa muitakin tekemään samoin. 16249: 16250: Ed. Kaira rn o: Ed. Cederbergin ensimäinen lausunto oli 16251: erittäin hyvä. Se oli siksi hyvä, että minä en huomannut sitä aukkoa, 16252: joka löytyy siihen liitetyssä ponnessa. Tämä on ehkä anteeksi an- 16253: nettava, koska tätä aukkoa ei arvoisa ehdotuksentekijä itsekään 16254: huomannut, niinkuin hänen toinen lausuntonsa osottaa, ja koska 16255: minulla ei ollut tilaisuutta, niinkuin ed. Nylanderilla oli, itse lukea 16256: tätä pontta. Koska täällä on väitetty, että minä en olisi ollut sel- 16257: villä tästä asiasta ja tällainen syytös kun se kohdistuu anomuksen- 16258: tekijään, ansaitsee tulla kumotuksi, pyydän minä saada lukea sen 16259: ponnen, jonka minä aamupäivällä jätin lukematta, ja joka osottaa, 16260: että minä alusta pitäen olen ollut pääasiassa vastalauseen ponnen 16261: 960 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16262: 16263: 16264: kannalla, vaikka minä en täysin voi hyväksyä vastalauseen perus- 16265: teluja. Se kuuluu näin: »Ehdotan, että eduskunta anoisi Keisaril- 16266: lisen Majesteetin armollista esitystä vesioikeuslain muuttamisesta 16267: siihen suuntaan, että suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan omis- 16268: taja voisi sellaisen maan kuivaaruistyön suorittaa ja saisi siten vil- 16269: jelyskelpoiseksi tehdyn maan nautiotaoikeuden kautta korvauksen 16270: jakokunnan toisilta osakkailta heidän vastustuksistaan huolimatta, 16271: jos yrityksen kannattavaisuus on pätevällä tavalla todistettu. 16272: Koska ed. Cederberg nyttemmin on pontensa parantanut, niin 16273: en tahdo nytkään tätä omaa ponttani ehdottaa eduskunnan hy- 16274: väksyttäväksi, vaan noudatan ed. Listan kehotusta ja siirryn kan- 16275: nattamaan ed. Cederbergin äsken ehdottamaa pontta. 16276: 16277: Ed. M a 1m i vaara: Valiokunnan puheenjohtajan ed. Lis- 16278: tan lausunnon jälkeen on minun tarpeetonta nousta puhujalavalle. 16279: Niillä perusteilla, joita hän esitti, kannatan minä valiokunnan mie- 16280: tinnön ponsilausetta. - Yhdestä seikasta pyydän sen ohessa huo- 16281: mauttaa. Täällä on joku lausunut, että tuotaisiin aivan uusi peri- 16282: aate lainsäädäntöön tämän ponnen hyväksymisen kautta. Tämä 16283: periaate on kuitenkin jo tunnustettu esim. ekspropriatsioonilaissa. 16284: Voidaan sanoa, että siinä saa lunastuksen maastaosa se, jonka 16285: täytyy antaa se pakkolunastuksen alaiseksi. Mutta samoin tulee 16286: hänen maansa hinta maksetuksi myöskin tällaisessa tapauksessa 16287: maan arvon kohoamisen kautta. Ja vesioikeuslain 3:nnen luvun I I 16288: §:ssä on tämä periaate myöskin tunnustettu. Siinä annetaan oikeus 16289: toiselle viljellä toisen maata vastoin omistajan tahtoa. Sen kum- 16290: mempaa periaatetta ei valiokunnan ponsilausekaan sisällä. Jos se 16291: lause mietinnön kolmannen sivun lopulla, johon ed. Cederberg on 16292: kiinnittänyt huomionsa, ja jota minäkään en ole äänelläni kannat- 16293: tanut, poistettaisiin perusteluista, luulen minä että tämän mietin- 16294: nön ponsilause tulisi saamaan paljon viattomamman näön. 16295: 16296: Ed. Ny 1 a n d e r: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Listan lau- 16297: sunnon johdosta. Ed. Listo selitti, että vesioikeuslain I I §:ssä tar- 16298: koitettu kuivausyritys olisi mahdoton, jos puolet maanomistajista 16299: sitä vastustavat. Minä pyydän saada lukea asiasta erään lauseen 16300: siitä asiakirjasta, jonka on tehnyt laki- ja talousvaliokunta rgoo 16301: vuoden valtiopäivillä, kun tämä laki päätettiin. Täällä nim. m. m. 16302: kun puhutaan tästä oikeudesta, sanotaan (sivulla 76 koskeva vesi- 16303: oikeuslain 3 luvun I I §:ssä): )>jos puolet kuivatettavan maan omis- 16304: tajista vastustavat yrityksen toteuttamista, sillä seurauksella, että 16305: yksityisellä osakkaana, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i- 16306: m i t t a a o j i t t a m i s e n, ei ole yllämainittua korvauksensaa- 16307: misoikeutta.)> Valiokunta siis v. rgoo edellyttää, että yksi henkilö 16308: voi toisten vastustuksesta huolimatta toimittaa ojituksen ja on siis. 16309: Vesioikeuslain muuttaminen. 961 16310: 16311: 16312: se selitys, jonka minä tässä aamupäivällä annoin samoin kuin ed. 16313: Cederbergin myöhem,pi ponsi oikea, eikä tässä siis ole kysymys tuosta 16314: oikeudesta kuivaamiseen, vaan korvauksen saantiin. Muuten minä 16315: en käsitä, miten ed. Listo sillä perustetulla, jonka hän täällä antoi, 16316: voi kannattaa ed. Cederbergin pontta, sillä ed Cederbergin myö- 16317: hempi ponsi on aivan päinvastainen kuin mitä ed. Listo selitti. 16318: Ed. Malmivaaran lausunto oli myös sangen omituinen samassa suh- 16319: teessa. Hän nim. yhtyi siihen että eräs lause ed. Cederbergin eh- 16320: dotuksen mukaan perusteluista poistettaisiin ja pitää kuitenkin, 16321: että ponteen edelleen on jätettävä pakkoluovutusperiaate. Muuten 16322: minä en tullut vakuutetuksi siitä, että ed. Cederbergin ponsilause 16323: on tä">Sä paras, vaan kannatan edelleen vastalausetta. 16324: 16325: Ed. Pennanen: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Liston lau- 16326: sunnon johdosta. Hän on tässä kertonut, millä tavalla valiokunnan 16327: mietinnön perusteluihin on syntynyt lause, joka esiintyy kolman- 16328: nen sivun lopussa. Kun valiokunnassa päätettiin tästä asiasta, 16329: niin luonnollisesti ensin päätettiin mietinnön ponnesta. Silloin minä 16330: ehdotin sen ponnen, joka vastalauseessa esiintyy, ja sen valiokunta 16331: hylkäsi asettuen siis sille kannalle, jolla valiokunta lopullisesti on 16332: esiintynyt. Kun käytiin sitte perusteluita tarkastamaan, tehtiin 16333: valiokunnassa tähän kolmannella sivulla esiintyvään lauseeseen 16334: muutosehdotus, ja minä, niinkuin ed. I,isto aivan oikein sanoi, lojaa- 16335: lisesti äänestin sen ehdotuksen puolesta, jonka minä katsoin olevan 16336: lähempänä valiokunnan pontta. Jos minä olisin saanut peruste- 16337: luista äänestettäessä vielä seurata omaa mielipidettäni, niin minun 16338: olisi pitänyt olla kerrassaan pois äänestyksestä. Muuten se toinen 16339: ehdotus oli jotenkin siihen tapaan, että waliokunna~sa on lausuttu 16340: se mielipid~; ja tässä mietinnössä on: >>valiokunta on omaksunut 16341: sen mielipiteen.» Ponnesta selvästi näkyykin, että valiokunta on 16342: tosiaan omaksunut sen mielipiteen, joka on ponnessa tuotu esille. 16343: Asia siis siinä suhteessa ei ole sen kummempi. 16344: Muuten on ed. Listo minunkin käsittääkseni aivan väärin tul- 16345: kinnut vesioikeuslain 3 lukua selittäessään, ettei muka nykyisin 16346: vesiperäisen maan omistajalla olisi oikeus suorittaa ojankaivuuta, 16347: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Minä olen käsittänyt 16348: tämän lainkohdan aivan samalla tavalla kuin ed. Nylander on 16349: maininnut. Oikeus ojankaivuuseen on nykyisinkin maanomistajalla, 16350: mutta ei ole oikeutta saada työstään korvausta toisilta osakkailta, 16351: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Tätä oikeutta kor- 16352: vauksen saantiin on anomuksentekijäkin minun ymmärtääkseni 16353: anonut ja sitä oikeutta olen minäkin anonut vastalauseen pon- 16354: nessa. Minun nähdäkseni eroitus kuivan, kovan maan ja vesipe- 16355: räisen maan välillä on tässä luvussa vain siinä, että kuivalla, ko- 16356: valla maalla ei nykyinen laki suo nautinto-oikeuden muodossa kor- 16357: 61 16358: 962 Istunto 9 p. Jokakuuta 1908. 16359: 16360: 16361: vausta, vaan on se aina maksettava rahassa, kun sitä vastoin vesi- 16362: peräisestä maasta voi saada korvauksen nautinnon muodossa. Se 16363: on minun nähdäkseni ero eikä mikään muu. 16364: Ed. Cederbergin ponsi kyllä minun nähdäkseni ei eroa suuresti- 16365: kaan vastalauseen ponnesta, mutta ed. Cederbergin ponnessa kum- 16366: minkin, jos minä oikein muistan, puhutaan vain yksinomaan kor- 16367: vauksesta nautinto-oikeuden muodossa. Minä olen tahallani jättä- 16368: nyt tämän puolen auki. Täällä on keskustelussakin jo ilmaantunut 16369: mielipiteitä, että tuo korvaus olisi yksinomaan suoritettava rahassa 16370: eikä nautinnon muodossa. Minä jättäisin tämän puolen asiasta hal- 16371: lituksen harkittavaksi, onko nautinto-oikeutta kuivattuun maahan 16372: suotava kuivaustyön suorittajalle, vai onko kaikissa tapauksissa 16373: korvaus suoritettava rahassa. Tämä vastalauseen ponsi ei siinä 16374: suhteessa esitystä valmistaessa sido hallituksen käsiä puolin eikä 16375: toisin. Näin ollen rohkenisin minä suosittaa, että eduskunta hy- 16376: väksyisi vastalauseen ponnen. 16377: Täällä on ed. Perttilä puolustanut valiokunnan pontta tuoden 16378: esimerkkinä jonkun tapahtuman, jolloin asianomaiset maanomista- 16379: jat eivät ole ottaneet vastaan valtion varoja, joita on heille tarjottu 16380: suonkuivausyritykseen. On mahdollista, että joku tuollainen ta- 16381: pahtuma lienee sattunut, mutta sehän on tunnettu tosiasia, että 16382: jos valtiolla on varoja käytettävissä suonkuivaukseen, niin halul- 16383: lisia kuivaustyönsuorittajia on kyllä olemassa maanomistajien kes- 16384: ken. Muuten minä luulen, ettei tällaisella pakkoluovutuslailla sen- 16385: tään käytännössä paljoakaan voiteta. Laki ei myönnä muuta kor- 16386: vausta kuin sellaisen, joka parahiksi vastaa työn suorittamiskns- 16387: tannuksia, enkä minä usko, että ketään sivullista huvittaa ryhtyä 16388: kuivaamaan toisen maita, kun tietää, ettei hänelle ole siitä muuta 16389: etua kuin tavallinen työpaikka. Tämän takia on mielestäni tar- 16390: peetonta ruveta sovelluttamaan pakkoviljelyslain periaatteita sem- 16391: moisissa tapauksissa, joissa niistä ei ole minkäänlaista käytännöl- 16392: listä hyötyä. 16393: 16394: 16395: 16396: Puhemies ilmoittaa että asian käsittely on alempana mai- 16397: nittavasta syystä hetkeksi keskeytettävä. 16398: 16399: Uusi armolllnen esitys. 16400: 16401: Ilmoituksen jälke!!n ja asianmukaisesti saatettuna saapuu täysi- 16402: istuntoon senaattori Lindberg, antaaksensa Eduskunnalle 16403: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, numero 14 kulku- 16404: laitosrahastosta. 16405: Puhemiehen kiitettyä arm. esityksestä ja lausuttua että Edus- 16406: Vesioikeuslain muuttaminen. 96i 16407: 16408: kunta on ottava sen perustuslainmukaisesti käsitelläksensä, hra 16409: senaattori seurataisineen poistuu. 16410: 16411: 16412: Keskustelu jatkuu: 16413: Ed. G. G. Rose n q v i s t: Jag förenade mig på förmiddagen 16414: om hr Cederbergs då gjorda uttalande och understödde hans då 16415: gjorda förslag. Hr Cederberg har nu i någon mån omformulerat sin 16416: kläm. J ag ber att få understöda detta nya förslag och afstår så- 16417: ledes från det tidigare förslaget. 16418: 16419: Ed. Paunu: Esillä oleva laki- ja talousvaliokunnan jotensakin 16420: viaton mietintö on täällä jokseenkin kaikissa nykyisen yksityisen 16421: maanomistusoikeuden puolustajissa nostanut tavatonta vastarin- 16422: taa. He ovat vainunneet tässä mietinnössä olevan jotakin sellaista, 16423: mikä loukkaa nykyistä maanomistusoikeutta. Sitä ei tässä mietin- 16424: nössä kuitenkaan ole. Sillä me sosialistitkin siellä valiokunnassa tie- 16425: simme, ettei tällaisen lain kautta kuin vesioikeuslaki on, ainakaan 16426: suuremmassa merkityksessä voida järkyttää nykyistä maanomis- 16427: tusoikeutta, - siihen tarvitaan aivan erikoista lakia - joten olisi 16428: ollut turhaa ruveta sen kautta sitä ajamaan. Mutta koska ennemmin 16429: entinen säätyseduskunta vuonna 1900 on periaatteessa hyväksynyt 16430: tämäntapaisen omistusoikeuden loukkauksen, joka löytyy tässä valio- 16431: kunnan mietinnössäkin, ja koska valiokunnan porvarilliset jäsenet 16432: olivat sitä mieltä, että tätä oikeutta olisi nyt ulotettava myös maan- 16433: vuokraajiin nähden, sillä nykyisen vesioikeuslain mukaan ei maan- 16434: omistusoikeutta ole saanut loukata muu kuin toinen maanomistaja, 16435: tässä mietinnössä valiokunnan porvarilliset jäsenet ovat sitä mieltä, 16436: että tämä oikeus olisi ulotettava myöskin maanvuokraajiin. Siis 16437: maanvuokraajat ja maanomistajat olisivat nyt tästä lähtien oikeu- 16438: tetut loukkaamaan maanomistusoikeutta. - Kun valiokunnan por- 16439: varillisetkin jäsenet olivat tällä kannalla, niin me arvelimme, että 16440: kaikki henkilöt, jotka haluavat suonviljelykseen käsiksi käydä, saisi- 16441: vat tällaisen oikeuden. Sillä usein sanotussa vesioikeuslain 3 luvun 16442: I I §:ssä on annettu oikeus jokaiselle maanomistajalle, joka on suon 16443: kuivaamiseen ja ojittamiseen ryhtynyt, nauttia toisen maalla tuloja, 16444: joka sen kuivauksen kautta on viljelyskelpoiseksi tullut, niinkauvan 16445: kuin kustannukset tulevat suoritettua, enintään 50 vuoden ajan. 16446: Ja tätä samaa oikeutta valiokunnan mietintö tahtoo myöskin ulo- 16447: tettavaksi ei ainoastaan maanvuokraajiin, mutta myöskin, niinkuin 16448: minä lausuin, kaikkiin muihin kansalaisiin jotka tahtovat työnsä ja 16449: vaivannnäkönsä uhrata suon kuivaamiseen. Eikä valiokunnan enem- 16450: mistö tälle kannalle asettunut ainoastaan yllämainituista syistä, vaan 16451: Rillä oli myöskin yhteiskunnallinen puoli etupäässä silmällä pidet- 16452: 964 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16453: 16454: 16455: tävänä, niinkuin valiokunnan mietinnöstä selviää. Sillä useimmat 16456: porvarillisetkin jäsenet lausuivat, että enemmin tai myöhemmin mei- 16457: dän maassamme täytyy ryhtyä pakkokeinoihin maanviljelyksen 16458: edistämiseksi. Sillä se asiaintila, mikä meillä nykyään on, ei voi vuo- 16459: sikymmeniä eteenpäin jatkua, koska meidän maahamme tuodaan 16460: leipäainetta, viljaa, niin suuret määrät, että lähimmässä tulevai- 16461: suudessa meidän kansallistaloutemme mahdollisesti tekee kuperkei- 16462: kan. Tätä osoittaakseen valiokunta on mietintöön ottanut muuta- 16463: mia numeroita tuonnista ja viennistä parina vuotena. Sen mukaan 16464: viime vuotenakin tuotiin meidän maahamme vähän vaille 77 mil- 16465: joonan markan edestä viljaa ulkomailta. Ja jos tällaista jatkuu muu- 16466: tamia vuosikymmeniä, niin ei meillä kaiketikaan siihen riitä rahoja, 16467: eikä riitä toisia keinoja saadaksemme vastaavat määrät rahaa ulko- 16468: maalta takaisin. Niin pian kuin meidän metsämme vähenevät, ja 16469: niiden vielä nykyään runsas tuotto vähenee, silloin kaiketikin on 16470: taloudellinen pula edessä. Ja kun oltiin selvillä siitä, että meidän 16471: maassamme täytyy viljelyspakkoon ryhtyä lähimpinä aikoina - 16472: siitä ei kaiketi mihinkään päästä - niin olisi erittäin mukava koet- 16473: taa tuota pakkokeinoa, jota entinen säätyeduskuntakin jo jonkun 16474: verran alotti käyttää, nimittäin suon kuivattamisessa ja suonviljele- 16475: misessä. Varsinkin siitä syystä pidettiin sopivana juuri suonvilje- 16476: lyksen alalla sovittaa mainittua viljelyspakkoa, koska nykyiset suot 16477: ovat maanviljelijälle aivan ilmaista tavaraa, niitä ei verollepanossa 16478: ole ollenkaan otettu lukuun. Kaikki suot ovat sellaista maata, josta 16479: meidän maanviljelijämme eivät maksa penniäkään veroa, ne ovat 16480: isossajaossa jätetyt aivan arvottomaksi maaksi, ja näin ollen olisi 16481: kaiketi oikeudenmukaista, että tällainen maa etupäässä joutuisi 16482: halullisten viljeltäväksi, vaikka nämä eivät olisikaan maanomis- 16483: tajia. 16484: On jo parinkin henkilön taholta tehty selvää siitä, millä tavalla 16485: nuo niin erittäin vaarallisilta näyttävät lauseet tulivat valiokunnan 16486: mietinnön 4 sivulle. Alunpitäen valiokunnan enemmistön mielipide 16487: oli sen suuntaineo kuin olen esittänyt, mutta sittemmin muutamat 16488: henkilöt tahtoivat tämän mielipiteen ilmaista niin lievässä muodossa 16489: kuin suinkin ja sovittivat silloin mietintöön sellaisen sanamuodon 16490: kuin ed. Listo on esittänyt. Sitte kun asia oli esillä toisessa lukemi- 16491: sessa, ei tämä sanamuoto kuitenkaan valiokunnan enemmistöä tyy- 16492: dyttänyt, ja tulivat tänne nämä sanat äänestyksen kautta, jotta 16493: saataisiin mietintö ja ponsi keskenään sopusointuun. Edellä esittä- 16494: mieni mielipiteitten mukaisesti kannatan valiokunnan mietintöä 16495: täydellisesti. 16496: 16497: Ed. K a 11 i o: Minäkin pyysin puheenvuoroa ed. Liston väitteen 16498: johdosta, että puolet maanomistajista voisivat estää ojauksen 16499: toimeenpanon, mutta sen jälkeen kuin edustajat Nylander ja Penna- 16500: Vesioikeuslain muuttaminen. 965 16501: 16502: 16503: nen ovat samasta asiasta puhuneet, voin yhtyä heidän lausuntoonsa 16504: tässä suhteessa. Sen lisäksi minä aamulla osoitin vuoden 1900 valtio- 16505: päiväin asiakirjain perustuksella, että silloinenkin valiokunta on 16506: ymmärtänyt asian samalla tavalla, ja näin sen ymmärtävät kaikki 16507: ammattimiehet. 16508: Ed. Kairamo on täällä esittänyt erään ponsilauseen, josta olisi 16509: pitänyt käydä selville, että hän on asian perillä, mutta anomuksesta 16510: käy selville, että ed. Kairamo on ollut samalla kannalla kuin ed. 16511: Usto, ja se kanta on ehdottomasti erehdyttävä. Ed. Pennanen teki 16512: selkoa erotuksesta kovan ja vesiperäisen maan välillä. Tahdon lisätä 16513: että on toinenkin ero, sillä kovan maan ojitukseen täytyy ainaalem- 16514: pana asuvien ottaa osaa, mutta veriperäisen n1aan kuivaamiseen ei 16515: voi pakottaa, ja tässä on toinen ero paitsi sitä, minkä ed. Pennanen 16516: toi esiin. 16517: Mitä tulee ed. Liston huomautuksiin ed. Pullisen väitteiden joh- 16518: dosta, niin kyllä minun täytyy sanoa, että ne olivat jokseenkin puut- 16519: teelliset, sillä minusta se katsantokanta, jota ed. Pullinen edusti, 16520: on pyrkimykseltään oikea, vaikka luonnollisesti se toimenpide, jota 16521: hän ehdotti ei johda käytännöllisiin tuloksiin. Sentähden minä yhä 16522: kannatan vastalausetta. 16523: 16524: Ed. W u o r i m a a: Valiokunta on mietintönsä viimeisillä riveillä 16525: ehdottanut, että säilytettäisiin piiri-insinöörille se oikeus ja velvoitus, 16526: mikä hänellä tähänkin saakka on ollut, nimittäin uudestaan pitää 16527: katselmus ja arvostella sitä työtä, mitä maanviljelysinsinööri kerran 16528: on tehnyt. Ed. Listo on koettanut puolustella tätä valiokunnan 16529: menettelyä siten, että hän on lausunut, että on tarpeen vaatimaa, 16530: että piiri-insinööri ottaa selkoa, onko vedenpaljous lisääntynyt siinä 16531: vesistössä, johon vesiperäisen maan vesi johdetaan, ja myöskin mitä 16532: vahinkoja siitä voi syntyä maanviljelijöille. Niinikään on hän lau- 16533: sunut että ainoastaan piiri-insinöörin konttorissa löytyisi asiaa kos- 16534: kevia kirjoja. Ed. Liston väite tässä suhteessa kuitenkaan ei ole 16535: asiallinen. Sillä hallinnollinen laki, joka määrää, kuinka vesioikeus- 16536: laki toimeenpannaan, sanoo I I §:ssä, että maanviljelysinsinöörin, 16537: kun hän tekee suunnitelman ja pitää katselmuksen, pitää myös ottaa 16538: selko siitä vedenpaljouden suuruudesta, joka sekä tavallisissa 16539: oloissa että kevättulvien aikana johdetaan ja myös jos vedenpaljous 16540: lisääntyy, kuinka paljon vettä siinä vesistössä on, johon vesi johde- 16541: taan, ja mitä vahinkoja siinä lähellä asujille syntyy. Tämän kautta 16542: tulee jo selville se mistä piiri-insinöörinkin pitäisi ottaa selkoa. Siitä 16543: syntyy siis kaksinkertainen toiminta yhdestä ja samasta työstä, 16544: kaksi viranomaista tekee aivan saman työn. Jos maankuivaus on 16545: niin suuri, että tosiaankin kuvernööri tarvitsee lausunnon, niin silloin 16546: minun mielestäni voitaisiin tämä asia asettaa sillä tavalla, että kuver- 16547: nööri lähettää kirjeet ylihallitukselle, ja jos ei sillä ole tarpeellisia 16548: 966 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16549: 16550: kirjoja kaikista vesistöistä, niin voisihan hallitus ryhtyä siihen toi- 16551: menpiteeseen, että piiritoimistoista ylihallituksessa löytyy kopiot 16552: asioista. Sen kautta vältettäisiin kokonaan kaksinkertainen toimi- 16553: tus, joka niille henkilöille, jotka tahtovat maata kuivattaa, tuottaa 16554: turhia rasituksia ja viivyttää maankuivauksen monilla vuosilla. 16555: Tämän syyn tähden ja koska ed. Listo ei ole tuonut esille mitään 16556: asiallista, joka knmoaisi nämät tosiasiat pyydän minä vielä saada 16557: yhdistyä ed. Pullisen ponteen, joka ei tarkoita mitään vesioikeus- 16558: lain muutosta vaan hallinnollista toimenpidettä, että asia järjeste- 16559: tään siten, että se tulee yksinkertaisemmaksi ja että vältetään kak- 16560: sinkertainen toimitus . 16561: • 16562: Ed. S c h y b e r g s on: Det börjar blifva bekymmersamt och 16563: man känner sig i dubbel mening på allt annat än fast mark i denna 16564: fråga. Utskottets ordförande frångår utskottets kläm. Utskottets 16565: viceordförande uppträder och håller på klämmen på de skäl utskot- 16566: tets ordförande anfört mot densamma. Hr Cederberg, som öppnat 16567: diskussionen med en kläm, har under middagsledigheten ändrat den. 16568: Hade vi afslutat diskussionen före middagen hade vi kanske icke 16569: fått denna nya Cederbergska kläm att rösta om. Petitionären från- 16570: går, äfven han, sin kläm och under diskussionen kommo vi ett tag 16571: så långt, att vi voro inne på frågan om odlingstvång. J ag för min 16572: del börj ade blifva skrämd för att vi skulle komma rakt in i kärret. 16573: N u är det visserligen så, att regeringen kan taga oss upp från det 16574: igen, ty såsom hr IAsto sade, det är ju bara fråga om en petition, 16575: vid hvilken regeringen kan fästa det afseende den förtjänar. Hr 16576: Ahmavaara har dock med rätta vid något tillfälle sagt, här eller 16577: i stora utskottet, att det kunde vara skäl att fästa den betydelse 16578: vid landtdagens petitioner, att man icke skulle petitionera om hvad 16579: som hälst, utan hafva klart för sig, att det finnes fullt skäl för en 16580: petition. 16581: Nu är det visserligen så, att det för en jordegare kan förefalla 16582: "förtretligt>>, såsom det heter i det svenska betänkandet, om han vill 16583: företaga ett uttorkningsarbete och är öfvertygad om att det är mödan 16584: värdt, men de andra jordegarena sätta sig däremot. Men det kan 16585: också vara förtretligt för de andra, om arbetet mot deras vilja kom- 16586: mer tili utförande och sedan icke alls håller hvad det lofvat, såsom 16587: så ofta är fallet med dessa uttorkningsarbeten. Det kan hända att 16588: den, som företagit arbetet, icke ens förmår slutföra det och då blir 16589: det hvarken det ena eller det andra. Det har ofta vid dessa uttork- 16590: ningsarbeten inträffat, att jordegaren hällre skulle haft det på det 16591: garnla viset än såsom det gestaltat sig efter uttorkningen. Man kan 16592: tili och med, då det är fråga om att vinna nya marker för odling och 16593: anskaffande af brödföda, säga, att det icke sällan händt, att man 16594: ±ått stenar i stället för bröd. Och till och med om ett kärr haft ingen 16595: Vesioikeuslain muuttaminen. 967 16596: 16597: annan betydelse än att det för ett byalag är källan till byalagets 16598: vattenledning, såsom ofta kan inträffa, ifall kärret är högre beläget, 16599: så är det icke så angenämt, om en medlem af byalaget sättes i till- 16600: fället att torka ut det. Dessa förhållanden äro öfver hufvud så pass 16601: invecklade, att man icke med säkerhet vet, om man får det bättre 16602: efter uttorkningen än före densamma. Det är visserligen sannt, att 16603: man söker en garanti mot sådant genom en tvåfaldig utredning om 16604: företagets räntabilitet, men som gammal bankman vet jag hvad 16605: räntabilitetskalkylerna och hvad teknikers utlåtanden i den vägen 16606: hafva att betyda. De slå allt för ofta fel. 16607: Hufvudorsaken, hvarför jag är tveksam gentemot detta förslag är 16608: emellertid den, att jag har anledning att tro, att denna paragraf och 16609: alla ornständigheter, som härvidlag under diskussionen frarnkommit, 16610: nogsamt dryftats vid uppgörandet af förslaget till vår nuvarande 16611: vattenrättslag och icke minst i det utskott, som vid landtdag~n 16612: hade lagens förberedande behandling sig ombetrodd och som arbe- 16613: tade med stor ifver, stort intresse och stor sakkännedom. Vi må nu 16614: låta några år gå, innan vi börja laga om lagen igen. Jag föreslår att 16615: petitionen lägges till handlingarna. 16616: 16617: Ed. Pykä 1ä: Valiokunnan mietintöä ovatarvostelleet ja olleetsii- 16618: hen tyytymättömiä itse anomuksentekij ätkin, vaikka se on täydellisesti 16619: heidän toivomuksensa täyttänyt. Mutta he ovat mielestään saaneet 16620: liika paljon, kun nim. nekin, jotka eivät omista maata, pääsevät 16621: sitä viljelemään. En minä ymmärrä tässä mitään omistusoikeuden 16622: periaatteen loukkaamista sen enempää kuin entisessäkään vesioi- 16623: keuslaissa. Minä pidän sen myös omistusoikeuden loukkaamisena, 16624: että toinen tilanomistaja voi laskea toisen maata allensa ja viljellä 16625: sitä korkeintaan 50 vuotta. Sama se, kellä on halu ottaa toisen tätä 16626: omistamaa rahkaa viljelykseen, vaikkei hän omistakaan siinä osaa, 16627: niin samoilla perusteilla hänen tulee sitä päästä viljelemään. Minä 16628: olin ensin myös sillä kannalla, kuin millä useat puhujat ovat olleet 16629: mutta asian selväksi tultua minä liityin täydellisesti niihin, jotka 16630: kannattavat, että tuo oikeus laajennetaan laveammalle alalle kuin 16631: itse omistajiin. Siihen on kuitenkin kerran tultava, ehkei sitä voida 16632: kovin kauvan kieltää. Minä siis kannatan täydellisesti valio- 16633: kunnan mietintöä, kuten tässä ovat monet muutkin jo sitä kan- 16634: nattaneet. 16635: 16636: Ed. E s t 1 a n d e r: J ag anhåller att få understöda det af hr 16637: Schybergson gjorda förslaget. J ag gör det särskildt af det skäl, 16638: att enligt min tanke utskottet icke haft anledning att så att säga 16639: från sidan indraga uti diskussionen angåeude denna sak en princip, 16640: hvars omfattning och bärvidd säkerligen icke har varit klar för 16641: utskottet, lika litet som j ag tror den är det för landtdagen i detta nu. 16642: 968 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16643: 16644: Ed. K i r v e s: Minä olen oikeastaan odottanut, että tämän 16645: kamarin keskustasta nyt nousisi samanlaisia ääniä tätä valiokunnan 16646: mietintöä puolustamaan, kun löytyi tukkiyhtiöitten maanhankin- 16647: nasta puhuttaessa. Silloin kun oli kysymys rajoituksista tukkiyhtiöit- 16648: ten ja puutavaraliikettä harjoittavien yksityisten maanhankintaan, 16649: kannatettiin niitä, mutta nyt, kun on kysymyksessä ainoastaan 16650: pieni osa siitä toimenpiteestä, josta todellisuudessa olisi tilattomiHekin 16651: jotakin hyötyä, nyt samat henkilöt keskustassa vaikenevat ja siten 16652: sotivat entisiä periaatteitaan vastaan. Jos tämän kamarin keskustalla 16653: olisi todellinen halu auttaa maalaisväestöä muodossa tai toisessa, 16654: tarjoutusi siihen tässä kaikkein sopivin tilaisuus, joka ei suinkaan, 16655: kuten täällä on keskustelussa selvitetty, liene suurestikaan omistus- 16656: oikeutta loukkaava. Ei siis ole kysymyksessä perustuslakivaliokunnan 16657: lausunto eikä muut semmoiset. Onhan tässä kysymyksessä ainoas- 16658: taan anomus hallitukselle. Minä sentähden panen merkille tämän 16659: heidän vaiteliaisuutensa taikka oikeastaan suunnan muutoksen 16660: tässäkin suhteessa. - Kannatan valiokunnan ehdottamaa ponsi- 16661: lausetta. 16662: 16663: Ed. M ä k i: Minun täytyy ihmetellä, että tässä jotkut porvarilli- 16664: set näkevät nyt viljelyspakon peikon hyökkäävän omistusoikeuden 16665: kimppuun. Minun mielestäni ei olisi heillä mitään syytä tuollaiseen 16666: pelkoon. Jos he olisivat lukeneet 4 sivulta kappaleen perustetuista, 16667: niin varmasti heiltä tämä pelko häipyisi. Siinähän sanotaan aivan 16668: selvästi, ettei tässä ole kysymyksessä, että näiltä ijäksi päiviksi 16669: kiellettäisiin suonkuivauksen laajentamisen kautta omistusoikeutensa. 16670: Asia on otettu valiokunnassa puhtaasti siltä kannalta, että sen kautta 16671: saataisiin raivatuksi uutta alaa viljelykselle. Mielestäni siis heidän 16672: pelkonsa on aivan turha. Ilman pitempää selvittelyä pyydän kaik- 16673: kia, jotka asiaa pikkuisenkin ajattelevat yhteiskunnalliselta kannalta, 16674: kannattamaan valiokunnan mietintöä. 16675: 16676: Ed. I-' i s t o: Tässä on pari puhujaa käynyt minun äskeisen 16677: lausuntoni kimppuun siinä osassa, jossa esitin käsitykseni nykyisen 16678: vesioikeuslain 3 luvun sisällyksestä. Minulla ei ole vielä käsillä 16679: lausuntoani enkä tarkkaan muista, kuinka sanani kuuluivat. Myön- 16680: nän, että vesioikeuslaki sallii vesiperäisen maan ojittajan jatkaa 16681: ojaansa toisen maan läpi, mutta huomattava on, että hän ei saa 16682: mitään korvausta ojituskustannuksista siltä toiselta muussa muo- 16683: dossa kuin siten, että hän saa vissiksi ajaksi toisen maata nautitta- 16684: vakseen. Jos vastaisuudessa laskuojaan, joka viedään vesiperäisen 16685: maan kautta, joku toinen johtaa sarkaojansa, niin siinäkin tapauk- 16686: sessa tämän täytyy ruveta siihen laskuojaan osalliseksi. Mutta 16687: kyllä minun lausunnostani piti käydä selväksi, että on olemassa 16688: Vesioikeuslain muuttaminen. 969 16689: 16690: 16691: selvä erotus kovan maan ojittamisen ja vesiperäisen maan ojittami- 16692: sen perustavain säännösten välillä. 16693: 16694: Ed. P u 11 i n e n: Tarpeettoman äänestyksen välttämiseksi yhdyn 16695: kannattamaan ed. Cederbergin ponsilausetta siinä muodossa, kuin 16696: hän sen äsken korjattuna esitti. 16697: 16698: Ed. N y 1 a n d e r: Minä olen sangen iloinen siitä, että ed. Listo 16699: viimeinkin on päässyt tästä asiasta selville. 16700: Pyysin oikeastaan puheenvuoroa huomauttaakseni ed. Paunulle ja 16701: muille vasemmistolaisille, että tässä ei ole kysymys suoranaisesta 16702: maan pakkoluovutuksesta, vaan on kysymys semmoisesta periaat- 16703: teesta, että aivan vieras, syrjäinen henkilö voi tulla johonkin kylä- 16704: kuntaan ja sanoa: tämän maan minä otan haituuni 50 vuodeksi. 16705: Ajatellaan sitä haittaa, mitä siitä on liikenteen ja muun suhteen. 16706: Ajatellaan esim. että nuo maanomistajat ovat siihen ajatelleet 16707: perustaa turvepehkutehtaan. Nyt tulee tämä ja tekee sen ja riistää 16708: heiltä mahdollisuuden siihen, ellei heillä satu olemaan tuntuvia varoja. 16709: Tällaisia esimerkkejä voisi mainita paljonkin. Tämä periaate ei ole 16710: mikään uusi, mutta mikä on uutta, se on, että tämä periaate otetaan 16711: mietintöön aivan kuin ilmasta, ilman perustelua. 16712: Pyydän samalla huomauttaa myöskin, että ed. Listo on kuullut 16713: väärin minun aamupäivän lausuntoni, kun hän sanoi, että minä olisin 16714: puhunut että valiokunnan olisi ollut tehtävä laajempia ehdotuksia 16715: kuin tämä. Minä päinvastoin sanoin, että valiokunta on mennyt 16716: liian pitkälle. Ja se mitä sanoin vesioikeuslain muutoksista koski 16717: sitä, että olisi ollut syytä tehdä laajempi anomus, eikä suinkaan 16718: valiokunnan tehtävää. 16719: Mitä tulee ed. Schybergsonin lausuntoon, niin uskallan vähän 16720: luulla, ettei ed. Schybergsonkaan ole tässä asiassa aivan kuivalla 16721: maalla, sillä hän esitti tämän asian sillä tavalla, niinkuin puolet 16722: maanviljelijöistä voisivat nykyisen lain mukaan estää kaivaustyötä, 16723: jota ne eivät kuitenkaan voi. 16724: 16725: Ed. Kirves: Minä pyydän viimeisen puhujan lausunnon 16726: johdosta ainoastaan kiinnittää eduskunnan huomiota siihen että 16727: maanomistajat eivät maksa mitään veroa suomaista, ne eivät siis kuulu 16728: heille sen enempää kuin niillekään, joilla ei ole maata, jonkatähden 16729: valiokunta on mietinnössään osunut oikeaan. 16730: 16731: Ed. S c h y b e r g s on: Efter hr Nylanders långa utläggning i 16732: förmiddags kunde jag icke gärna vara okunnig om denna detalj; 16733: men krafvet på majoritet utgör dock ett hinder, äfven det. 16734: 16735: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 16736: 970 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16737: 16738: 16739: Puhemies: Valiokunnan mietintö sisältää, niinkuin tiede- 16740: tään, kaksi eri ehdotusta; ne löytyvät mietinnön 6 sivulta. Sivun 16741: alkuosalla on kursiveeratuilla kirjaimilla~ tehty toinen ehdotus, se 16742: mikä koskee hallinnollista asetusta vesioikeuslain käyttämisestä. 16743: Tätä osaa valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi muutos- 16744: ehdotus. Ed. Pullinen nimittäin edustajien \Vuorimaan ynnä muit- 16745: ten kannattamana ehdottaa anottavaksi, että hallitus ryhtyisi sel- 16746: laisiin toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinker- 16747: taisen ammattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesi- 16748: peräisten maitten kuivaamista sekä järvien ja jokien laskemista. 16749: Nimitän tätä ehdotusta ed. Pullisen ehdotukseksi. Tulee siis äänes- 16750: tettäväksi valiokunnan edelläkerrotun ehdotuksen ja ed. Pullisen 16751: ehdotuksen välillä. 16752: Sittemmin on valiokunnan toista ehdotusta vastaan, sitä, joka 16753: koskee valiokunnan pontta ja siihen kuuluvia perusteluita, tehty 16754: useampia muutosehdotuksia. 16755: Ensinnäkin on ed. Cederberg useampien kannattamana ehdot- 16756: tanut, että perusteluista sivulla 4 poistettaisiin niin hyvin sanat 16757: .vaan myöskin maanvuokralaiselle ja, milloin kuivaustyö voisi tuot- 16758: taa suurempaa yleistä hyötyä, muullekin yrittelijälle>>, kuin myös 16759: sitä seuraava kappale, ja lisäksi että mietinnön ponsilause tulisi kuu- 16760: lumaan seuraavasti: >>että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majes- 16761: teetiltaan anoisi armollista esitystä sellaiseksi muutokseksi vesi- 16762: oikeuslakiin, että suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, jossa 16763: useammilla tiloilla on osaa, saa sen osakas kuivattaa, nauttien oike- 16764: utta kuivatun maan tuotantoon, huolimatta siitä että suuremman 16765: tai pienemmän osan vesiperäistä maata omistajat yritystä vastusta- 16766: vat, jos vain yrityksen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty>>. 16767: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. C e d e r b e r gin ehdotukseksi ja 16768: pyydän huomauttaa, että ymmärtääkseni on hänen ehdotuksensa, 16769: vaikka siinä ehdotetaan muutoksia sekä perusteluihin että .ponteen, 16770: vain yksi ehdotus, sillä jos äänestettäisiin erikseen perusteluista ja 16771: erikseen ponsista, voisi käydä niin että muutos perusteluihin hyväk- 16772: syttäisiin ja valiokunnan ponsi jäisi muuttamatta. Pidän sen vuoksi 16773: ed. Cederbergin ehdotusta yhtenä kokonaisuutena. 16774: Tämän jälkeen on ed. Kallio kannattanut ed. Cederbergin ehdo- 16775: tusta mitä tulee perusteluihin, mutta muuten kannattanut vasta- 16776: lausetta. Kukaan muu ei ole tehnyt samanlaista ehdotusta ja sen- 16777: vuoksi ei siitä tarvitse äänestää. 16778: Sittemmin ovat ed. Sipponen, Wuorimaa ja Pennanen ynnä 16779: muut kannattaneet vastalausetta. Tulen nimittämään heidän ehdo- 16780: tustaan vastalauseeksi. 16781: Sittemmin on ed. Nylander kannattanut vastalausetta, mutta 16782: ehdottanut siihen sellaisen muutoksen, että sana •oikeudenomistaja» 16783: Vesioikeuslain muuttaminen. 971 16784: 16785: 16786: muutettaisiin sanaksi >>haltija». Tätä hänen ehdotustaan ei ole kukaan 16787: kannattanut, jotenka sitä ei tarvitse äänestyttää. 16788: Edelleen ovat ed. Listo ja Pullinen kannattaneet ed. Cederbergin 16789: uutta ponsilausetta, mutta ei hänen ehdotustaan perusteluihin näh- 16790: den, toisin sanoen he asettuvat perusteluihin nähden sille kannalle, 16791: että hyväksyvät ainoastaan ed. Cederbergin ehdottaman ponsilau- 16792: seen ja jättävät toimitusvaliokunnan asiaksi muodostella peruste- 16793: lut siten, että ne soveltuvat ponteen. Tätä ehdotusta tulen nimittä- 16794: mään ed. Li s t on ehdotukseksi. 16795: Viimein on ed. Schybergson ehdottanut, että mietintö ei antaisi 16796: aihetta mihinkään toimenpiteihin, ja häntä on kannattanut ed. 16797: Estlander. Tämä ehdotus sisältää mietinnön hylkäämisen niin toi- 16798: seen kuin toiseenkin osaan nähden. 16799: Ensiksi on siis äänestettävä siitä osasta mietintöä, josta ehdotus 16800: tehdään kuudennen sivun alkuosassa kursiveeratuilla riveillä ja ed. 16801: Pullisen ehdotuksesta. 16802: Mitä taas tulee mietinnön toiseen osaan, siihen osaan, jossa ehdo- 16803: tus tehdään itse ponnesta ja perustelut ovat mietinnön alkuosassa, 16804: katsoisin, että äänestettäissä olisi meneteltävä seuraavalla tavalla: 16805: Tässäkin olisi mietintö äänestyksen pohjana ja sille haettaisiin vasta- 16806: esitys äänestämällä eri ehdotusten välillä siten, että ensin äänestet- 16807: täisiin ed. Cederbergin ja Liston ehdotuksien välillä. Erotuksena 16808: niissä on vaan kysymys perusteluista. Se joka voittaa, asetetaan 16809: vastalausetta vastaan ja vihdoin asetetaan tällöin voittava ehdotus 16810: mietintöä vastaan. Kun täten on mietinnön molemmista osista 16811: äänestetty, tulee toiselta puolen äänestettäväksi koko mietinnön, 16812: toiselta puolen ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä. 16813: Ehdotettu äänestysmenetelmä hyväksytään. 16814: Xänestykset ja päätökset: 16815: 16816: r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa>>; jos 16817: >>ei» voittaa, on ed. Pullisen ehdotus hyväksytty. 16818: Jaa-äänet ovat voitolla, joten mietintö on tässä kohden hyväk- 16819: sytty. 16820: 2) Ken vastaehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Ceder- 16821: bergin ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden 16822: hyväksytty ed. Liston tekemä ehdotus. 16823: Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tässä 16824: kohden hyväksytty. 16825: 3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Cederbergin ehdotuk- 16826: sen, äänestää >>jaa•>; jos >>ei>> voittaa, on siinä kohden vastalause hyväk- 16827: sytty. 16828: Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tälläkin 16829: kertaa hyväksytty. 16830: 972 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 16831: 16832: 4) Ken hyväksyy mietinnön semmoisenaan, äänestää »jaa>>; jos 16833: >>ei>> voittaa, on mietintöön hyväksytty tehtäväksi sellainen muutos 16834: kuin ed. Cederbergin ehdotus sisältää. 16835: Äänestyksessä annetaan 89 jaa- ja 96 ei-ääntä. 16836: Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Cederbergin muutosehdotuksen. 16837: 16838: Puhemies: Nyt tulisi lopullisesti äänestettäväksi mietinnön 16839: välillä semmoisena miksi se tämän päätöksen kautta on muuttunut 16840: ja ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä. 16841: 5) Ken hyväksyy mietinnön äänestää •>jaa; jos l)ei>> voittaa, on 16842: Eduskunta ed. Schybergsonin ehdotuksen mukaisesti päättänyt 16843: hylätä koko mietinnön. 16844: Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis hyväksytty siinä muo- 16845: dossa minkä se lähinnä edellisen päätöksen kautta on saanut. 16846: 16847: 7) Ehdolliset rangalstustuomiot. 16848: Esitetään I~akivaliokunnan mietintö N:o 3 n. s. ehdollisia ran- 16849: gaistustuomioita koskevain anomusehdotusen johdosta. 16850: Mietintö hyväksytään keskustelutta. 16851: 16852: 8) Verotuslaitoksen uudistaminen. 16853: Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 verotuslaitok- 16854: sen uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta. 16855: 16856: Puhemies: Valiokunnan mietintö päättyy kahteen ponsi- 16857: lauseeseen sivuilla 22 ja 23. Siihen nähden, että tässä enimmäkseen 16858: on kysymys verojärjestelmästä ja että lienee vaikea eroittaa näitä 16859: eri veroja asian käsittelyssä, luulisin asianmukaisimmaksi että käsit- 16860: telyn alai::;eksi esitetään koko mietintö sellaisenaan. 16861: Keskustelu: 16862: Ed. Paasikivi: Valiokunta on mietinnössään tullut siihen 16863: tulokseen, että meidän veroituslaitoksemme on perinpohjaisten muu- 16864: tosten tarpeessa. Minunkaan mielestäni ei ole epäilystä siitä, että 16865: nyt seuraavien vuosien kuluessa verotuskysymykset tulevat vaati- 16866: maan erityistä huomiota eduskunnan ja hallituksen puolelta. Niin- 16867: kuin valiokuntakin mietinnössään huomauttaa, on valtiolla edessä 16868: osaksi suuria uusia menoja, osak:si vanhojen pysyväisten tulojen 16869: vähennystä. Valiokunta ei ole ryhtynyt laskemaan eikä esittämään 16870: numeroita tässä kohden. Ne lienevät kyllä tunnettuja, mutta pyydän 16871: kuitenkin tehdä pienen laskun. 16872: Ensinnäkin on eduskunta hyväksynyt kieltolain, joka, niinkuin 16873: tunnettu, vaikuttaa! noin ro miljoonan markan vuotuisen vähen- 16874: Verotuslaitoksen uudistaminen. 973 16875: 16876: nyksen valtion vakinaisiin tuloihin. Sitten meillä on mietintö tien- 16877: tekorasitusten ottamisesta valtion haltuun, joka mietintö ei vielä 16878: ole lopullisesti hyväksytty, mutta joka arvatenkin tulee lähimmässä 16879: tulevaisuudessa hyväksytyksi. On laskettu ne menot, jotka tien- 16880: teko tulee valtiolta vuosittain vaatimaan, 4 1/s miljoonaksi mar- 16881: kaksi vuodessa.' Minä pidän kiinni tästä summasta, vaikka epäilen, 16882: tokko tästä asiasta tullaan niin vähällä pääsemään, sitten kuin tiet 16883: urakalla tullaan valtion laskuun rakentamaan ja kunnossa pitämään 16884: koko maassa. 16885: Kyytilaitos tulee myöskin reformeeratuksi. Ne menot, jotka se 16886: mahdollisesti tulee vaatimaan, ovat kuitenkin vähäpätöiset. 16887: Sitte on meillä ehdotus oppivelvollisuuden voimaan panemisesta. 16888: On laskettu ne menot, jotka tämä valtiolle vuosittain nykyisten 16889: menojen lisäk!>i tuottaa, noin 6 miljoonaan markkaan. Voimme 16890: pitää kiinni tästä summasta vaikka pelkään, että sekin on liian 16891: vähäiseksi arvattu. Tämä koulureformi vaatii suurempia kustan- 16892: nuksia etupäässä taloudellisesti heikoissa kunnissa, joissa koululai- 16893: tos nyt vielä on vähemmän kehittynyt kuin varakkaissa kunnissa, 16894: ja menojen lisäys tulee luullakseni senvuoksi suuremmassa määrin 16895: näiden köyhien kuntien niskoille kuin varakkaiden. Tästä voi olla 16896: seurauksena, että valtion mahdollisesti täytyy ottaa päällensä suu- 16897: rempia menoja, kuin mitä nyt on laskettu, nimittäin osa siitä 6 mil- 16898: joonan markan lisämenosta, joka on laskettu tämän reformin kautta 16899: kunnille tulevan. On myös huomattava, että joskin kansakoulun- 16900: opettajain palkat äskettäin ovat korotetut, niin arvatenkin parin 16901: vuosikymmenen kuluessa tämä kysymys tulee jälleen esille ja voinee 16902: silloin taas vaatia lisämenoja. 16903: Sitte meillä on valmistettu erinäisiä ehdotuksia työväen vanhuu- 16904: den- ja työkyvyttömyysvakuutuksen uudistamisesta sekä muista 16905: työväenvakuutuksen muodoista. Voimme olettaa alimman laskun 16906: mukaan 10 miljoonaksi markaksi vuodessa sen lisämenon, jonka tämä 16907: tuottaisi. Tällä tavalla tu1emme jo jonkun verran yli 30 miljoonaan 16908: markkaan vuodessa osaksi vähentyneitä tuloja, osaksi lisääntyneitä 16909: menoja. Ja sopii tässä pitää mielessä, että kun ei mikään kansa 16910: nykyään voi olla kokonaan vapaa sotilasmenoista, niin tuskin Suo- 16911: menkaan kansa voi tulevaisuudessa päästä vapaaksi siitä, että se 16912: jossakin muodossa saa ottaa kannettavakseen sotilastaakkaa. 16913: Toivoa kuitenkin saattaa, että valtion tulot tulevat eräissä koh- 16914: din lisääntymään. Sittenkun se metsähallinnon uudistus, jota vii- 16915: meisten vuosien kuluessa on toimeenpantu, saadaan perille ajetuksi, 16916: ja sitten kun puutavaramarkkinat jälleen pää.>evät säännöllisiin 16917: oloihinsa, täytyy edellyttää, että valtion tulot metsistä tulevat koko 16918: joukon lisääntymään. On myös toivottava, että valtionrautateiden 16919: taloudellinen puoli tulee sillä tavalla korjatuksi, että tämä suuri 16920: liikelaitos tuottaa aluksi edes ne korot ja kttoletukset, jotka sitä 16921: 974 Istunto g p. lokakuuta 1Y08. 16922: 16923: 16924: varten otetut valtiolainat vaativat, ja joita se viime1sma vuosina 16925: ei ole edes jaksanut peittää, ja että tulevaisuudessa saadaan vielä 16926: sen ylikin tuloja käytettäväksi valtion tarkoituksiin, joko kulku- 16927: neuvojen parantamiseen taikka muihin. 16928: Mutta joskin siis on toivoa saada valtion tulopuolta nousemaan, 16929: tarvitsematta veronmaksajiin turvautua, niin täytyy ottaa huo- 16930: mioon, että valtion säännölliset juoksevat menot - näitä suuria 16931: reformikysymyksiä lukuunottamatta - tulevat vuosittain kasva- 16932: maan, ja näiden lisämenojen täyttämiseen tarvittanee kyllä ne lisä- 16933: tulot, jotka täten tulisivat karttumaan. Tämän vuoksi tulee minun 16934: nähdäkseni Suomen valtion finanssihallinnossa lähimmässä tulevai- 16935: dessa olemaan tärkeimpänä ja vaikeimpana kysymyksenäuusien 16936: t u 1 o 1 ä h t e i d e n e t s i m i n e n. 16937: Tämän kyllä valiokuntakin tunnustaa, mietinnössänsä se siihen 16938: useammassakin kohden viittaa. Valiokunta panee kuitenkin minun 16939: huomatakseni kokonaan etusijaan nyt jo olemassa olevien verotus- 16940: olojen muodostamisen oikeudenmukaisuuden vaatimusten mukai- 16941: seksi, ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksena valiokunta tarkoittaa, 16942: että olemassa olevat verotusolot saataisiin muodostetuiksi niin, että 16943: ne mahdollisimman tarkasti vastaisivat eri kansalaisten ja kansalais- 16944: ryhmien maksukykyä. Ja valiokunta huomauttaa mietinnössään 16945: sivulla 3 myöskin, että meillä nyt olemassa olevat verot eivät muo- 16946: dosta mitään kokonaisuutta, sellaista kokonaisuutta, jonka eri osat 16947: täydentäisivät toisiansa, ja että meillä senvuoksi ei ole mitään var- 16948: sinaista verotusjärjestelmää. Myönnän, että tämä valiokunnan lau- 16949: sunto kyllä on sinänsä oikea. Meidän verotusjärjestelmämme kai- 16950: paisi kyllä tältä, niin sanoakseni teoreettiselta kannaltakin muu- 16951: toksia. Ja valiokunnan mietintö sisältää eräitä ajatuksia joittenka 16952: oikeutta en tahdo panna kyseenalaiseksi. - Tässä on kuitenkin 16953: huomioon otettava ne vaikeudet, jotka verotusolojen uudistusta 16954: kohtaavat. Valiokunta ei ole minun nähdäkseni näitä vaikeuksia riittä- 16955: västi huomannut, ei ainakaan se ole mietinnössään niistä juuri mitään, 16956: tuskinpa sanallakaan maininnut. Ja minun täytyy sanoa, että siinä 16957: kohden valiokunan mietintöä täytyy katsoa puutteelliseksi. 16958: Valiokunta ehdottaa poistettavaksi joukon veroja, ensiksi maa- 16959: veron, jonka reformeeraus minunkin luullakseni tulo- ja varallisuus- 16960: veron yhteydessä näyttää olevan välttämätön, sekä sitäpaitsi vielä 16961: muita suoranaisia veroja, joitten kaikkien yhteenlaskettu vuotuinen 16962: tulo valiokunnan laskujen mukaan tekee 6,3 miljoonaa markkaa. 16963: Mutta tämän lisäksi valiokunta katsoo, että meidän tulliverotuk- 16964: semme olisi asetettava aivan perinpohjaisen uudistuksen alaiseksi. 16965: Ensiksikin sokeritulli olisi valiokunnan mielestä oikeastaan kokonaan 16966: poistettava, mutta koska se valtiollisista syistä ei näytä olevan mah- 16967: dollista, niin valiokunta vaatii, että tällä kertaa sokeritulli olisi 16968: ainoastaan a 1 enne t ta v a niin vähäksi kuin suin- 16969: Verotuslaitoksen uudistaminen. 975 16970: 16971: k i n m a h d o 11 i s t a, niin vähäksi kuin meidän kauppasuhteem- 16972: me Venäjään sen sallivat. Raakasokerin tulli on nylcyään 36 penniä 16973: kilolta, kun sokeri tuodaan Venäjältä ja 50 penniä kilolta kun sokeri 16974: tuodaan muista maista. Pitäen silmällä ainoastaan niitä seikkoja, 16975: jotka valiokunta mietinnössään esittää, voisi ijatella raakasokeri- 16976: tullin alentamista 36 pennillä kilolta, kunhan siten vaan se 14 16977: pennin suojelus, jota Venäjän raakasokeri nauttii ulkomaita vastaan 16978: tulee säilytetyksi. Vuonna 1907 tuotiin raakasokeria Suomeen noin 38 16979: miljoonaa kiloa, ja se tullin vähennys, joka tästä syntyisi, olisi noin 16980: 13,68o,ooo markkaa. Jos samanlainen alennusperuste sovitetaan 16981: myöskin puhdistetun sokerin tulliin nähden, jonka tulli Venäjältä 16982: tuotaissa nykyään on 48 penniä kilolta ja ulkomailta 6o penniä kilolta 16983: - siis ajateltu alennus 48 pennillä kilolta - niin tästä johtuisi tulli- 16984: tulojen vähennys noin puoleen miljoonaan markkaan. Koko tämä 16985: sokeritulliasia, niinkuin valiokunta vaatii sitä järjestettäväksi voisi 16986: siten aikaansaada noin 14 miljoonan markan vuotuisen vähennyk- 16987: sen tullituloissa. Jos vielä otetaan huomioon, että valiokunnan mie- 16988: lestä tullimaksut olisivat muissakin suhteissa uudestaan järjestettävät 16989: · ja aleunettavat sekä niihin tehtävä muutoksia myös suojelustulli- 16990: järjestelmän poistamiseksi, niin havaitaan, että tullitulojen vähen- 16991: nys, mikä valtiolle koituisi, olisi melkoinen. Näitten tässä jo luettele- 16992: mieni erien yhteenlaskettu summa nousisi lähes 6o miljoonaan 16993: markkaan vuorlessa, joka siis olisi osaksi lisääntyneitä menoja, osaksi 16994: vähentyneitä tuloja. Kun ajatellaan, että meidän koko valtion tulo- 16995: ja menoarviomme päättyy noin no- 120 miljoonaan markkaan 16996: vuodessa vakinaisia tuloja ja vakinaisia menoja, niin täytyy sanoa, 16997: että se tehtävä, joka tässä valtion finanssihallinnolle asetetaan, on 16998: lievimmin sanoen hyvin vaikea. 16999: Minä olen tätä valiokunnan mietintöä lukiessani luullut huo- 17000: maavani siinä jälkiä saksalaisista kirjoista. Tahtoisin tämän joh- 17001: dosta siteerata, mitä eräs saksalainen tiedemies, eräs nykyajan ete- 17002: vimpiä finanssiopin tutkijoita, suuri teoreetikko A d o 1 f Wagner 17003: lausuu tunnetussa teoksessaan, joka käsittelee finanssioppia. Hän 17004: siinä, esittäessään niitä oikeudenmukaisia periaatteita, joita vero- 17005: tuksessa olisi seurattava, jatkaa: •>Kaikki edellä olevat tutkimukset 17006: ovat todistaneet sen, että järkiperäisesti, teoreettisesti oikean, käy- 17007: tännöllisesti kelvollisen verotusjärjestelmän muodostaminen on teh- 17008: tävä, joka on joka suhteessa erinomaisen vaikea ja joka 17009: voidaan a i n o a s t a a n e n e m m ä n t a i v ä h e m m ä n, 17010: useim mit en hy vin e p ä t ä y d e 11 i s e s t i suorittaa. 17011: Nämät vaikeudet vielä lisääntyvät silloin, kun verotuksella tyydy- 17012: tettävä finanssitarve suurenee•>. Vähän myöhemmin hän lausuu: 17013: ~Mitä pienempi on verotuksella hankittavien tulojen tarve, sitä sopi- 17014: vampi on aika sellaisille uudistuksille, joiden kautta verotusolojen 17015: puutteellisuudet korjataan•>, ja hän huomauttaa, ettämitä en e m- 17016: 976 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17017: 17018: 17019: m ä n u u s i a t u 1 o j a v a 1 t i o 11 e t a r v i t a a n, s i t ä v a i- 17020: k e a m p i o n v e r o t u s r e f o r m i e n t o i me e n p a n e m i- 17021: n e n. Me olemme nyt siinä asemassa, että tarvitsemme suuria uusia 17022: tuloja ja samaan aikaan olisi myöskin pantava toimeen verotusolo- 17023: jen uudistus, pitä~ silmällä oikeudenmukaisuuden periaatteita. 17024: Luulen, kuten jo äsken lausuin, että, ainakin toistaiseksi, meidän 17025: on pakko valtion finanssihallinnossa asettaa etualalle kysymys uu- 17026: sien tulolähteiden hankkimisesta. Tämä on välttämätöntä, jos val- 17027: tio, eduskunta ja hallitus meillä tahtoo jatkaa sitä reformitoimintaa, 17028: joka on pantu alulle. Uusia tulolähteitä etsittäessä on tietysti mah- 17029: dollisuuden mukaan huomioon otettava ne tulokset, joita sekä nyky- 17030: aikainen tiede että nykyajan kokemus on saavuttanut, ja ne opetuk- 17031: set, joita siitä on saatavissa. Tämän kautta voitanee meidän vero- 17032: tusjärjestelmämme, joka kyllä on yksipuolinen, saada, kokonaisuu- 17033: dessaan katsottuna, myös jossakin määrin vastaamaan niitä oikeu- 17034: denmukaisuuden vaatimuksia, joista valiokuntakin puhuu. 17035: Sellaisia uusia t u 1 o 1 ä h teit ä, jotka saattavat tulla 17036: kysymykseen, on nyt minunkin mielestäni, niinkuin valiokuntakin 17037: on esittänyt, t u p a k a n entistä suurempi verottaminen. Tupakka- 17038: vero tuottaa monessa maassa, niinkuin valiokunta aivan oikein mai- 17039: nitsee, suhteellisesti paljon enemmän kuin meidän maassamme. To- 17040: sin täytyy tunnustaa, että tupakanverotus tulee kyllä kohtaamaan 17041: myös varattomampia kansanluokkia. Tupakanpoltto on nautinto, 17042: josta varatonkin kansanluokka voipi päästä osalliseksi, ja sehän 17043: on meidänkin maassamme aivan yleisesti levinnyt myös näihin 17044: kansankerroksiin. Siitä huolimatta täytynee kumminkin katsoa 17045: tupakka sellaiseksi verotusesineeksi, joka ennen muuta on tässä 17046: huomioon otettava. Ja toivottava on että tämän verotuksen kautta 17047: saadaan korvatuksi ainakin osa siitä tulojen vähennyksestä, joka 17048: alkoholilainsäädännön uudistamisen kautta tulee aiheutumaan. 17049: Mitä muotoa tupakanverotuksessa olisi käytettävä, se on kysy- 17050: mys, joka on vielä aivan liian vähän selvitetty, jotta nyt vielä siitä 17051: voitaisiin mitään sanoa, onko se monopooli, vaiko aksiisi vai puh- 17052: das tullijärjestelmä. Eri maissa käytetään eri järjestelmää, ja on 17053: kullakin näistä verotusmuodoista saavutettu raha-asiallisessa suh- 17054: teessakin jotenkin hyviä tuloksia. Aluksi tästä on hankittava sel- 17055: vitys, niinkuin valiokuntakin katsoo. Senaatin valtiovaraintoimi- 17056: tus)mnnassa on kysymys tällaisen selvityksen hankkimisesta ollut 17057: esillä ja on lähetetty kaksi virkamiestä erinäisiin ulkomaan maihin 17058: ottamaan selkoa sekä tupakkamonopoolin että tupakka-aksiisin 17059: järjestelystä. On aikomus, että tämä kysymys voidaan läheisim- 17060: mässä tulevaisuudessa, tämän syksyn kuluessa, ottaa harkitta- 17061: vaksi, sitten kuin tarpeellinen selvitys on saatu. 17062: Eduskunta on jo viimeistä edellisillä valtiopäivillä tehnyt ano- 17063: muksen perintö- lahja- ja testamenttiveron järjestämisestä ja leima- 17064: Verotuslaitoksen uudistaminen. 977 17065: 17066: 17067: suostunta-asetuksen tarkastamisesta. Niinkuin tunnettu, nämät 17068: asiat ovat nyt käsittelyn alaisina, leima-asetus eräässä komiteassa 17069: ja perintöverokysymys lainvalmistelukunnassa. Asioita koete- 17070: taan ajaa nopeasti, jotta ehdotukset voisivat, jos suinkin mahdol- 17071: lista, jo ensi valtiopäivillä tulla eduskunnassa käsittelyn alaisiksi. 17072: Vihdoin kuuluu uusiin mahdollisiin tulolähteisiin tulo- ja omai- 17073: suusvero, joka myöskin valiokunnan mietinnössä esitetään. Tä- 17074: hän kysymykseen nähden on suoritettu koko joukon esitöitä. Asia 17075: kuitenkin vatii vielä jotenkin paljon valmistusta senkin vuoksi, 17076: että tämä verotus tulee koskemaan läheltä kuntien verotusta, ja 17077: näiden valtion ja kunnallisverotusta koskevien kysymysten käsit- 17078: tely toistensa yhteydessä sen vuoksi näyttää olevan tarpeen vaa- 17079: tima. Minunkin mielestäni on syytä ottaa tämäkin kysymys esille 17080: jo tämän syksyn kuluessa, jotta ehdotukset saadaan niin pian kuin 17081: mahdollista valmiiksi. Mitään toiveita ei kuitenkaan ole, että jo 17082: ensi valtiopäivillä asia voisi tulla armollisena esityksenä käsiteltä- 17083: väksi. 17084: Olen siis näissä kohdissa samaa mieltä kuin valiokunta, nim. 17085: että kysymykset näistä uusista tulolähteistä olisi otettava ensi ti- 17086: lassa harkinnan alaisiksi. Epäilen kuitenkin, niinkuin eräässä vasta- 17087: lauseessakin lausutaan, tokko näistä uusista tulolähteistä rahalli- 17088: set tulokset nousevat niin suuriin summiin kuin mitä toisinaan 17089: näkee edellytettävän. Siitä ei kuitenkaan ole mitään kokemusta 17090: olemassa, niin että arviolaskujen tekeminen toistaiseksi on vaikea. 17091: Mutta ennen kaikkia tuntuu olevan välttämätöntä noudattaa 17092: riittävää varovaisuutta. Ja erittäinkin on silmällä pidettävä sitä, 17093: ettei tasapaino valtion tulo- ja menoarviossa tule häirityksi, se 17094: tahtoo sanoa, että valtion vakinaiset tulot riittävät vakinaisiin 17095: menoihin. Samalla kuin pysyväinen uusi meno päätetään taikka 17096: uusi pysyväinen tulo poistetaan, täytyy katsoa, että myöskin 17097: tulopuolella vastaava uusi pysyväinen erä on olemassa. Ainoastaan 17098: sillä ehdolla pysyvät valtion raha-asiat kunnossa. Vanhojen py- 17099: syväisten tuloerien poistamisessa, - mikäli se ei ole aivan välttä- 17100: mätöntä, niinkuin jos kieltolaki tulee voimaan, on asianlaita alko- 17101: holiverojen suhteen- on suurta varovaisuutta noudatettava. Vasta 17102: sitten, kun nähdään, mitä tuloja uusista veroista ja muista tulo- 17103: lähteistä saadaan, ja vasta sitte, kun uudet pysyvät menoerät on 17104: täytetty, voidaan ottaa esille kysymykset suurempien vanhojen tulo- 17105: erien poistamisesta. Ja ainoastaan tällä edellytyksellä myöskin 17106: siihen suuntaan menevät suuret tulliverotuksen alennukset, kuin 17107: mitä valiokunnan mietinnössä lausutaan, voivat olla mahdollisia. - 17108: Myönnän, että tullitaksa meillä kyllä kaipaa tarkastusta, mutta 17109: tällä hetkellä en omasta puolestani vielä voi varmuudella lausua 17110: ajatustani tämän laajan ja monessa suhteessa vaikean asian kä- 17111: si ttelemisestä. 17112: 62 17113: 978 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17114: 17115: 17116: En tahdo ryhtyä yksityiskohtaisesti käsittelemään niitä lausun- 17117: toja, jotka valiokunnan mietinnössä esitetään. On luonnollista, 17118: että valiokunta, sillä käytettävänä olleen lyhyen ajan vuoksi, ei 17119: ole voinut syventyä tähän monipuoliseen ja erinomaisen vaikeaan 17120: asiaan. Itsestään on myöskin ymmärrettävissä, että ne kysymykset, 17121: jotka tässä esiintyvät, vaativat aivan toisenlaista selvitystä, kuin 17122: mitä valiokunta luonnollisesti on tällä lyhye111ä ajalla voinut niistä 17123: antaa. Ja huomioon on myös otettava, että itse valiokunnassa 17124: näkyy melkein kaikissa tai ainakin hyvin useissa kysymyksissä 17125: olleen eri mieliä. Valiokunnan mietinnössä esitettyjä lausuntoja, 17126: jos eduskunta tämän mietinnön hyväksyisikin, ei minun ajatukseni 17127: mukaan sentähden voi käsittää tulevaisuuteen nähden sitoviksi, 17128: vaan tässä minun nähdäkseni on olemassa ainoastaan alote, jonka 17129: johdosta esillä olevien kysymysten perinpohjainen selitys suorite- 17130: taan, ja tämän selityksen nojalla sitte lopulliset ehdotukset val- 17131: mistetaan. Tältä kannalta olen käsittänyt valiokunnan mietinnön. 17132: Ja tämän selvityksen hankkimista tulee kyllä hallitus, vakaumuk- 17133: seni mukaan, kaikella tarmolla ajamaan. 17134: Omasta puolestani katsoisin sopivimmaksi ja asianmukaisim- 17135: maksi, että eduskunnan anomus olisi laadittu yleiseen muotoon, 17136: jotenkin siihen tapaan kuin ensimmäinen ja suurimmaksi osaksi 17137: myöskin toinen vastalause. En tahdo kuitenkaan siinä kohden 17138: omasta puolestani tehdä mitään nimenomaista ehdotusta. 17139: 17140: Ed. A u g u s t H j e 1 t: Pyydän saada ehdottaa, että tämä 17141: asia pannaan pöydälle ensi istuntoon. 17142: 17143: Ed. v o n A 1 f t h a n: Då betänkandet har begärts på bordet, 17144: vore det kanske riktigast att jag icke nu skulle yttra mig i saken. 17145: M:en jag för min del skulle icke betrakta det såsom lyckligt, ifall 17146: icke detta betänkande nu skulle kunna blifva föremål för en ingå- 17147: ende kritik, ty jag håller det för möjligt att, sedan agrarlagen en 17148: gång kommer här till behandling, nödig tid icke mer skulle finnas 17149: för att egna åt detta betänkande den kritik, hvaraf det är så rikligt 17150: i behof. Jag tillåter mig därför, då jag har ordet, för min del för- 17151: söka kritiskt belysa vissa delar af detta betänkande. 17152: Då vi första gången här behandlade kulturutskottets betänkande 17153: om skoltvång, tillät jag mig framhålla, hurusom, när det blef fråga 17154: om reformer i främsta rummet måste tagas i betraktande kostna- 17155: derna för dessa reformer och möjligheten att uppbringa de härför 17156: nödiga medlen. Det hade därför kanske varit skäl att en sådan syn- 17157: punkt skulle hafva gjort sig mera gällande i nu föreliggande be- 17158: tänkande, så att betänkandet skulle hafva utvisat, hvilka nya in- 17159: komstkällor kunna tillgripas för att betäcka de af nya reformer 17160: föranledda kostnaderna, och sålunda påvisat, att det finnes möj- 17161: Verotuslaitoksen uudistaminen. 979 17162: 17163: lighet för alla dessa stora reformers förvärkligande. J ag har försökt 17164: att på basen af hvad betänkandet innehåller för egen del uppgöra en 17165: kalkyl öfver å ena sidan de summor, som här föreslås till afskrif- 17166: ning, och å andra sidan de utgifter, som icke kunna undgås eller 17167: äro mycket sannolika, och jag har kommit till ett ganska bekym- 17168: mersamt resultat. J ag har ställt upp min kalkyl något annorlunda 17169: än den första ärade talaren, hvars ståndpunkt jag i väsentliga de- 17170: lar i öfrigt kan omfatta. J ag ber att få här i korthet föredraga denna 17171: kalkyl. 17172: Landtdagen har i dag antagit bevillningsskatterna för nästa 17173: budgetår för bränvin och malt och därvid efter låg och försiktig 17174: beräkning upptagit nettoårsinkomsten af bränvinskatterna till 8 17175: rniljoner mark och af maltskatten, förutsatt att ett helt års konsum 17176: ifrågakommer, till 2 rniljoner, summa 10 rniljoner. Tullinkomsterna 17177: af spritdrycker uppgå, enligt hvad den i betänkandet förefintliga 17178: tabellen visar, till 3 miljoner mark, och om man följt med tullrap- 17179: porterna för det löpande året, finner man att de äro stadda i ett 17180: starkt stigande. Detta gör tillsammans icke 10 miljoner mark, 17181: såsom utskottet i betänkandet med stöd af siffror från 1896 fram- 17182: hållit, utan 13 miljoner mark, hvilken summa bortfaller, då för- 17183: budslagen träder i kraft. Utskottet har vidare varit temligen enigt 17184: om att föreslå att snarast möjligt, när en ingripande skattereform 17185: kan åstadkommas, enhel del mindre skatter, som inbringa små belopp 17186: och medföra vidlyftig bokföring, skulle bortfalla. Dessa skatterssam- 17187: manlagda belopputgör endast något öfveren half miljon mark, och jag 17188: tror att vi alla kunna vara ense om att det vore önskligt, att dessa små 17189: skatter skulle fösvinna. Vidare förekommer det en post, närnligen 17190: landthandlareafgifterna, hvilka måste anses vara synnerligen olämpliga. 17191: De uppgå tili något under en half miljon och borde snarast möjligt 17192: bortfalla. Dessa summor göra tillsammans I miljon mark. Därtill 17193: föreslår utskottet, efter lottning, att mantalspenningarna skulle 17194: bortfalla. De hafva inbringat 1,8oo,ooo mark. Vidare har utskottet 17195: varit enhälligt om att jordskatterna borde ombildas till en för- 17196: mögenhetsskatt, detta för att sålunda kunna jämnare fördela den 17197: nu ojämna skattläggningen af jorden, hvarjämte en skatt på 17198: annan förmögenhet sknlle tillkomma. Det bortfall, som de gamla 17199: jordskatterna skulle åstadkomma gör 3AOO,ooo mark, hvadan 17200: genom alla dessa skatters upphäfvande skulle komma ett tillskott 17201: i bortfallande af inkomster af tillsammans 6,200,000 mark eller 17202: med de från alkoholskatten härflytande inkomsterna sammanlagdt 17203: Ig,2oo,ooo mark, allting lågt och försiktigt beräknadt. Detta är 17204: då det bortfall i inkomster som skulle komma att inträffa, ifall samt- 17205: liga här uttalade önskningsmål skulle uppfyllas. Och härvid har 17206: jag alls icke tagit i betraktande någon nedsättning af sockertullen, 17207: än mindre dess afskaffande, hvilket skulle medföra yttermera en 17208: • 17209: 980 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17210: 17211: minskning af 15 miljoner mark, emedan sockerkonsumen på senare 17212: år med de stegrade arbetslönerna blifvit så stor, att denna summa 17213: kan betraktas såsoru årsnorm för tullinkomsten. 17214: Å andra sidan förestå då utgifter, som icke kunna undgås, till 17215: belopp, i hvilka jag är temligen ense med den första ärade talaren. 17216: Dock skulle jag beräkna utgifterna något högre. Utgifterna för 17217: den högre skolan skulle enligt kulturutskottets betänkande stiga 17218: med 5,75o,ooo mark, hvartill skulle komma för de lägre skolorna 17219: cirka 2 miljoner eller tillsammans inemot 8 miljoner mark. Utgif- 17220: terna för vägunderhåll och skjutsväsendets öfvertagande af staten 17221: skulle enligt föreliggande betänkanden omfatta tillsammans 4 1 /s 17222: miljoner, och så har landtdagen beslutit en hel del förhöjda anslag, 17223: - särskildt på framställningar från kulturutskottet -, hvilka 17224: uppgå till ett belopp af ungefär 700,000 mark. Allt detta tillsam- 17225: mans skulle göra en ökad utgift af 13 miljoner mark. J ag förglöm- 17226: mer då icke, att utgifterna för folkskolor dessutom skulle kräfva en 17227: utgift i kapital af 12 miljoner mark och i lån åt kommunerna 17 17228: miljoner mark eller inemot 30 miljoner mark, hvilka penningar 17229: också måste mobiliseras. Så komma vi till militärutgifterna. Dessa 17230: utgjorde, medan vår gamla värneplikt fanns, mellan 7 och 8 miljo- 17231: ner mark om året, oberäknadt det kapital, som låg i kasernbyggna- 17232: der och hvilket torde hafva utgjort omkring 22 miljoner mark. 17233: Urtima landtdagen antog en fördubbling af den stående militären, 17234: hvilken skulle hafva fått kostnaderna att stiga till inemot 15 17235: miljoner mark. Vi kunna ju icke hoppas att för någon lång fram- 17236: tid vara fullkoruligt befriade från utgifter för militären. Vi 17237: måste tvärtom financiellt bereda oss på möjligheten att kunna åter- 17238: upprätta militären; och under sådana förhållanden böra vi väl räkna 17239: minst med en årsutgift af 10 miljoner mark. Lägga vi då dessa 10 17240: miljoner till de tidigare 13, komma vi till en utgiftsstegring af 23 mil- 17241: joner, och sammanslå vi minskningen i inkomster, 19 miljoner, med 17242: ökningen i utgifter 23 miljoner, komma vi till en differens af 42 17243: miljoner i året i fråga om årsbalans. Då blir närmast fråga om, hvar- 17244: ifrån denna summa skall tagas. Utskottet har främst tagit i betrak- 17245: tande de nya direkta skatterna, och det är alldeles riktigt. J ag 17246: anser detvara ett stort fel att våra skatter i så ringa grad varit byggda 17247: på direkt skattläggning. Men jag tror att utskottets flertal har gjort 17248: sig alltför stora förhoppningar om de inkomster, som på denna väg 17249: kunna bringas upp. Jämföra vi förhållandena i Sverige och Norge, 17250: torde man icke kunna antaga, att vi åtminstone i början här i lan- 17251: det skulle kunna drifva upp nämnvärdt mer än 6 miljoner mark 17252: om året i skatt. Hvad en förmögenhetsskatt skulle kunna inbringa, 17253: låter sig alls icke räknas utan ingående undersökning. För att bilda 17254: mig någon föreställning därom, har jag antagit att främst den be- 17255: stående jordskatten skulle i denna förändrade form utgå från jord- 17256: • 17257: Verotuslaitoksen uudistaminen. 981 17258: 17259: 17260: egendomen och sålunda tili samma belopp som de nuvarande jord- 17261: skatterna men riktigare fördelad, d. v. s. 3 1 /s miljoner. Om vi då 17262: tänka att öfriga nu ick:e som förmögenhet direkt beskattade kapi- 17263: tal skulle gifva lika myck:et (denna beräkning är alldeles lös, ick:e 17264: byggd på några siffror, utan blott ett antagande), så skulle vi kunna 17265: beräkna att få tillsammans 7 miljoner mark. Jag tror icke att vi 17266: skola komma upp till väsentligt större belopp. 17267: Hvad arfskatten beträffar, som står i utsikt och som bör komma 17268: så snart som möjligt för att råda bot på det olidliga tillstånd, som 17269: stämpelförordningen har åstadkommit, så bortfaller inkomsten 17270: för stämpeln, hvarför man svårligen kan tänka sig en ökad inkomst 17271: utaf mer än låt oss säga 2 miljoner mark. Dessa tre inkomstkällor 17272: skulle sålunda gifva sammanlagdt I5 miljoner mark för att betäck:a 17273: • utfallet 42 miljoner. Resten eller 27 miljoner mark måste på annat 17274: sätt anskaffas. Härvid har jag alls inte tagit i betraktande de fö- 17275: reslagna försäkringarna, som herr Paasikivi berörde och för sin 17276: del beräknade till en utgift af minst Io miljoner mark om året. Då 17277: de direkta skattekällorna vore i det närmaste uttömda med dessa 17278: tre skatter, är det ju påtagligt, att, därest icke statens ink01nster 17279: utaf dess eget kapital, dess skogar, järnvägar, domäner och annat 17280: dylikt kan i hög grad uppbringas, det felande måste anskaffas i 17281: form af blandade elier till alira största delen i form af indirekta 17282: skatter på allmänna konsumtionsartiklar. Differensen blir natur- 17283: ligtvis mindre, ifall förbudslagen icke vinner stadfästelse och däraf 17284: beroende skatter således ingå, men falla dessa skatter bort, så må- 17285: ste vi söka en ersättning uti skatter på andra utaf befolkningen 17286: alimänt förbrukade artiklar, exempelvis läskdrycker o. dyl. · 17287: J ag vill i sammanhang härmed något beröra frågan om sock:er- 17288: tullen. J ag anser, att en af de mest tryckande af de indirekta skat- 17289: terna är just tullen på socker, och jag håller socker för att vara ett 17290: mycket nyttigt näringsmedel och mycket behöfligt i vårt land, 17291: men jag kan icke tänka mig, att någon nedsättning i högre grad af 17292: sockertullen skulle ega rum, därest skatten på alkohoi bortfölle. 17293: Skulle skatten på alkohol kvarstå, så borde det väl tagas i öfver- 17294: vägande, huruvida icke just skatten på socker kunde i någon mån 17295: nedsättas. 17296: Hvad sedan mantalspenningarna beträffar, skulle jag be att 17297: få hänvisa tili den motivering, som ingår uti de)l andra utaf hr Gran- 17298: felt och mig underteck:nade reservationen, och ville jag därutöfver 17299: tillägga, att det synes mig, att ett bortfallande af mantalspennin- 17300: garna skulle innefatta en utsträckning af rösträtten till landtdags- 17301: val utöfver hvad vid landtdagsordningens tillkomst afsågs. 17302: I fråga om tobaksmonopolet finner jag det naturligt, att petitio- 17303: nären så varmt har uttalat sig för monopol. Då han å ena sidan 17304: är en varm anhängare utaf alkoholskattens bortfallande genom 17305: 982 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17306: 17307: förbudslag, så är det naturligt, att han söker täcka denna brist ge- 17308: nom en större inkomstpost. J ag är med honom ense därom, att to- 17309: baksskatten tekniskt anordnad som monopol, skulle kunna gifva 17310: den största reveny, men införandet utaf monopol stöter på många 17311: betänkligheter, först och främst den, att monopolet, engång in- 17312: fördt, icke mera låter sig aflägsna, emedan de stora kapital som er- 17313: fordrats för dess ingångsättande, icke kunna utan vidare uppoff- 17314: ras. Dessutom finner jag, att ett sådant monopol i väsentlig grad 17315: skulle inskränka finska folkets själfbeskattningsrätt, emedan na- 17316: turligtvis prisbestämningar o. dyl. skulle måsta ske i administrativ 17317: väg geno111; regeringen, och förskjutningar i detta afseende skulle 17318: kunna åstadkomma ganska stora förskjutningar i inkomsterna, 17319: hvarigenom vår redan nu så begränsade beskattningsrätt skulle 17320: blifva i hög grad kringskuren. Men framförallt vet jag icke hvar- 17321: ifrån regeringen skulle vara i stånd att få de kapital som skulle be- 17322: höfvas för att sätta detta monopol i gång. J ag har icke i detta af- 17323: seende uppgjort några detaljerade kalkyler men tror mig icke öf- 17324: verdrifva, då jag säger, att öfvertagandet af tobaksindustrin isyn- 17325: nyrhet i den form petitionären har tänkt sig öfvertagandet äfven 17326: af detaljförsäljningen, utan tvifvel skulle medföra en kapitalut- 17327: gift uppgående till flere tiotal miljoner mark. Vi hafva nu i tre 17328: års tid bemödat oss att få ett järnvägslån, som vi i denna stund 17329: ännu icke lyckats uppbringa. Det är påtagligt, att ett stort kapi- 17330: tal endast skulle kunna fås genom ett nytt utländskt lån, och huru- 17331: vida möjlighet därtill förefinnes lämnar jag därhän. J ag skulle där- 17332: för hålla det från många synpunkter för omöjligt för oss att nu 17333: besluta oss för att gå monopolvägen, men jag är fullt ense därom, 17334: att tobaken bör i annan väg i högre grad beskattas än härintills. 17335: Ytterligare vill jag i korthet beröra skatterna på inkomst, för- 17336: mögenhet och arf och därvid påminna om att kapitalet öfverhuf- 17337: vud, och det rörliga kapitalet isynnerhet, är mycket känsligt för 17338: beskattning, så att man icke obegränsadt kan beskatta detsamma. 17339: Man kan teoretisera om en sådan beskattning, men man kan icke 17340: utföra den, ty en beskattning, som blir väsentligt drygare än den, 17341: som i närliggande länder med hvilka man står i affärsförbindelser, 17342: pålägges, medför utan tvifvel en utvandring af rörelsekapitalet från 17343: landet. Och hvad vi nu behöfva för att kunna utveckla våra na- 17344: turliga hjälpkällor, för att göra det nationella arbetet mera pro- 17345: duktivt, det är icke minskade rörelsekapital utan ökade sådana. 17346: Vi äro således på detta område ganska starkt bundna. Detta gör 17347: att jag för egen del tror, att de summor jag ställt i utsikt som möj- 17348: liga inkomstposter, snarare äro tagna för höga än för låga. 17349: Af denna korta öfversikt ville jag draga den slutsats, att det blir 17350: nödvändigt för oss här i landet att göra klart för oss, att om vi vilja 17351: hafva stora och genomgripande reformer, så måste vi också hafva 17352: Verotuslaitoksen uudistaminen. 983 17353: 17354: vilja att påtaga oss stora och tyngande skatter. Det ena går icke 17355: utan det andra, det ena utgör ett villkor för det andra, och vi böra 17356: enhvar bidraga till att för befolkningen göra det klart och tydligt, att 17357: så måste vara förhållandet. 17358: Hvad nu själfva betänkandet såsom sådant beträffar, skulle 17359: jag anse, att den allmänna riktning, som motiveringen i flere delar 17360: har, är byggd på oriktiga förutsättningar och ser en del saker för 17361: mycket i ljust, andra för mycket i mörker. J ag skulle anse att be- 17362: tänkandets motivering väsentligen borde omarbetas, och skulle 17363: j ag tillåta mig i sådant afseende föreslå, att landtdagen ville be- 17364: sluta, att betänkandet måtte återremitteras till statsutsk:ottet i 17365: och för införande i motiveringen af de synpunkter, som fått sig 17366: uttryck i andra. och jämväl i första reservationen. 17367: 17368: Ed. G r a n f e 1 t: Äfven jag ber att få fästa uppmärksamhe- 17369: ten vid den i betänkandet ingående andra reservationen, hvilken 17370: liksom den första utmyi:mar i en anhållan, att detta betänkande 17371: måtte återremitteras till statsutskottet i och för införandet af de 17372: förändringar i motiveringen, som i desamma äro närmare utveck- 17373: lade. Emot utskottets kläm, som ju endast innehåller en anhållan 17374: att möjligheten af en reform af vårt skatteväsende måtte under- 17375: sökas, har j ag ingenting att anmärka. De i betänkandet ingående 17376: uttalandena om sättet för reformen af de olika skatteslagen gifva 17377: däremot betänkandet en innebörd, som jag icke kan vara med om 17378: att understöda. 17379: I afseende å vårt skatteväsende stå vi för närvarande inför rätt 17380: betydande minskning, som förbudslagens emotsedda införande 17381: komme att orsaka. Därjämte behöfvas nya betydande statsutgifter 17382: inom kort för införande af allmän läroplikt, ålders- och invalidi- 17383: tetsförsäkring, anskaffande af jord åt de obesuttna, statens öfver- 17384: tagande af vägbyggnads- och skjutsningsskyldighet m. fl. dylika 17385: reformer. Under sådana förhållanden hade utskottets uppgift bort 17386: i hufvudsak gå ut på att undersöka hvilka nya skattekällor kunde 17387: för alla dessa ökade utgifter utfinnas. Endast därefter kunde ifråga- 17388: komma att föreslå en rninskning af de skatter, hvilka antingen 17389: kunde anses öfverhöfvan betungande, eller möjligen innebära ett 17390: verkligt rnissförhållande, äfvensom att möjligen fullständigt upp- 17391: häfva sådana skatter, hvilka i finansiellt afseende äro så obetyd- 17392: liga eller hvilkas uppbörd kräfva sådana omgångar att desamma 17393: af sådan anledning kunna och böra bortfalla. Utskottet har vis- 17394: serligen föreslagit en allmän inkomst- och förmögenhetsskatt, hvil- 17395: ken synbarligen ansetts böra komma att utgöra grunden i det nya 17396: skattesystem utskottets majoritet tänkt sig genomfördt. Där- 17397: jämte hafva .Stora förhoppningar ställts på den nya arbetsskatten 17398: samt äfven på den beskattning af to bakskonsumtionen man i en 17399: 984 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17400: 17401: 17402: eller annan form tänkt sig införd. Lämnande detaljerna därhän 17403: ville äfven jag nu endast framhålla att dessa nya skatter emeller- 17404: tid ingalunda synas tillräckliga för att täcka alla de nya kraf på 17405: statskassan, hvilka jag nyss delvis antydde och att det i hvarje 17406: fall hade synts riktigast att först invänta en fullständig utredning 17407: och därhos hälst några års erfarenhet rörande skatteintraden, in- 17408: nan man utan vidare yrkar på upphäfvande eller minskande af 17409: de flesta större som mindre hittills uppburna skatter. I min reser- 17410: vation har jag dessutom påpekat, att utskottets majoritet för dessa 17411: skattelindringar icke funnit något annat skäl än att de befunnits för 17412: tungt ·helasta de fattiga folklagren, medan det ej blifvit observe- 17413: radt i hvilken hög grad dessa folklager genom öfverflyttning af så- 17414: dan skatt, troligen tili största delen, fördela skattetungan på andra 17415: samhällslager. .. 17416: Efter min mening bör genomgående i betänkandet framhållas, 17417: att de föreslagna eller som önskvärda framhållna skattereformerna, 17418: där de ej röra sig om rena obetydligheter, böra företagas blott i den 17419: ordning, som en sund och försiktig skattepolitik kräfver och i den 17420: mån som man efterhand ser sig kunna skrida härtill på grund af 17421: hvad nya skatter inbringa. Det är för rättelse och komplettering 17422: i sådant afseende jag önskar betänkandets återremiss tili statsut- 17423: skottet. 17424: I sakens närvarande skede kan jag icke vara med om sådana be- 17425: stämda uttalanden tili förmån för frihandel, icke häller i allmänhet 17426: tili förmån för direkta skatter eller emot indirekta skatter, som 17427: utskottets betänkande innehåller, utan att på något vis prestera de 17428: bindande skälen härför. 17429: 17430: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Ei ole ihmeteltävää, että niin 17431: laajaperäisessä ja niin syvälti eri yhteiskuntaluokkien aineellisiin 17432: etuihin koskevassa asiassa, kuin verotuslaitoksen uudistaminen on, 17433: mielipiteet menevät hyvin hajalle. Yksi ainoa valtiovarainvalio- 17434: kunnan vakinaisista jäsenistä on mietintöä kokonaisuudessaan kan- 17435: nattamassa. Missään vastalauseessa ei kuitenkaan vastusteta valio- 17436: kunnan mietinnön loppuponsia, joissa, lyhyesti sanoen, ainoastaan 17437: anotaan, että hallitus ottaisi tämän asian tarkan tutkinnan alaiseksi 17438: ja antaisi siitä arm. esityksen. Olen ollut mukana valiokunnassa mie- 17439: tinnön alkuvalmisteluissa, mutta en sen lopullisessa käsittelyssä. 17440: Kun sen vuoksi olen voinut t y y n e 11 ä m i e 1 e 11 ä lukea mietin- 17441: nön, niin ehkä juuri tästä syystä ei se minuun ole tehnyt sitä mah- 17442: dottomuuden vaikutusta, minkä se on, niinkuin olen kuullut, tehnyt 17443: moneen muuhun ja minkä se on tehnyt ulkopuolellakin eduskuntaa, 17444: päättäen siitä sanomalehtimelusta, minkä asia nyt jo on synnyttänyt. 17445: Eiköhän olisi asian käsittelyssä pantava pääpaino siihen, että 17446: t ä 11 ä h e t k e 11 ä päätarkoitus on varmasti saada kysymys koko 17447: Verotuslaitoksen uudistaminen. 985 17448: 17449: 17450: laajuudessaan kaikinpuolisen selvittelyn alaiseksi, eikä kannan 17451: määrääminen erikoiskysymyksissä? Valtiovarainvaliokunta ei ole 17452: voinut päästä mihinkään yksimielisyyteen mietinnön perusteluissa, 17453: ja tokko eduskuntakaan voinee päästä mihinkään suurempaan 17454: yksimielisyyteen? Mutta yhdestä asiasta on yksimielisyyttä 17455: olemassa, siitä nimittäin, että verotusuudistukseen on nyt kerrankin 17456: ryhdyttävä ja sitä varten hankittava kaikki se valaistus, mikä 17457: voidaan saada. Tästä valaistuksesta sitten paljon riippuu, millekä 17458: kannalle vastaisuudessa tullaan asettumaan yksityiskohtiin nähden. 17459: Mietinnön vastalauseet tekevät paikoittain sen vaikutuksen, kuin 17460: jos olisi mietinnöstä luettu enemmänkin, kuin siitä välttämättö- 17461: mästi t a r v i t s e e sen lukea, joka ei ole ollut itse mukana eri 17462: kantain puolesta taistelemassa. 17463: Ensimäisessä vastalauseessa asetutaan sille kannalle, kuin valio- 17464: kunnan e~mmistö perusteluissaan olisi jo nyt jyrkästi määritellyt 17465: vaatimuksensa ja että nämät vaatimukset olisivat, kuten vastalau- 17466: seessa lausutaan, >>sitoviksi ohjeiksi aijotut vastaisen uudistuksen 17467: suuntaan nähden>>. On mielestäni kumminkin jonkun verran varo- 17468: matontakin mennä antamaan tätä merkitystä perustelun lausun- 17469: noille, silloinkin kun siinä etupäässä asian valaistusta pyydetään. 17470: Kun valiokunnan mielestä on esim. >>käytävä mahdollisuuden mukaan 17471: valmistamaan siirtymistä suoj el ustnlli järjestelmästä vapaakauppaan•, 17472: ei sen vielä tarvitse merkitä sitä, että tämä tapahtuisi umpimähkäisen 17473: hyppäyksen tavalla ensimäisessä sopivassa tai sopimattomassa 17474: tilaisuudessa, vaan olisi, kuten valiokunta lausuu tätä tarkoitusta 17475: varten hankittava s e 1 v i t y s tullitaksamme vaikutuksesta maamme 17476: taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme kehi- 17477: tykseen. Vasta s e n j ä 1 k e e n, lausutaan mietinnössä, voitanee 17478: ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudistukseen, joka jo useita 17479: vuosia on ollut puheena ja jonka valmistamiseen Hallitsijan suostu- 17480: muskin on hankittu. 17481: Toisessa vastalauseessa lausutaan ikäänkuin jonakin uutena 17482: asiana, että, olisi >>tarkoin harkit~ava>>, sallivatko kauppasuhteemme 17483: keisarikuntaan ja ulkomaihin sokeritullin alentamista, mutta mie- 17484: tinnössäkin on nimenomaan lausuttu tähän tapaan, on huomautettu 17485: samoista kauppasuhteista ja ehdotettu sokeritullin alentamista 17486: >miin vähäksi kuin suinkin m a h d o 11 i s t a.>> 17487: Näin ollen ja kun joka tapauksessa tämä mietintö tulee käsiteltä- 17488: väksi vain kysymyksessä tehdyksi a 1 o t tee k s i, niinkuin äsken 17489: kuulimme, niin olisi mielestäni viisainta koettaa saada alote otetuksi 17490: niin pian kuin mahdollista ja senvuoksi minä en mielelläni palauttaisi 17491: tätä mietintöä edes takaisin valiokuntaan. 17492: Minä en tällä ole suinkaan itse puolestani sanonut, että olisin 17493: mietintöön tyytyvänen. Päinvastoin siinä on yksityiskohtia, joiden 17494: kannalle en missään tapauksessa voisi asettua. On tahdottu ehdottaa 17495: 986 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17496: 17497: 17498: otettavaksi käytäntöön uusi verotusjärjestelmä, jonka päätunnus- 17499: merkkinä olisi se, että verotus suhtautuu oikeudenmukaisesti kansa- 17500: laisten maksukykyyn. Sitä varten on maaverosta alkaen järjestään 17501: tahdottu poistaa kaikki vanhentuneet, tätä periaatetta vastaan 17502: sotivat verot. Näin ollen tuntuu hyvin omituiselta saada kumminkin 17503: yhtäkkiä lukea valiokunnan ehdotuksena, että olisi niille täysi- 17504: ikäisille kansalaisille, joiden tulot ovat niin pienet, ettei luokiteltu 17505: tulovero niitä kohtaa, pantava maksettavaksi säädetty pohjavero, - 17506: jonkunlainen >>köyhälistövero>>, kuten asiasta sanotaan kolmannessa 17507: vastalausessa. Ja köyhälistövero siitä todella tulisi; se ei tuottaisi 17508: mitään mainittavaa, mutta tuollainen jäännös vanhoilta ajoilta täy- 17509: tyisi valiokunnan mielestä saada uuteenkin verojärjestelmään! 17510: Se ei tosin enää käy »henkirahan>> nimellä, mutta kaikkihan näkevät, 17511: että se on ainoastaan verhottu henkiraha. Se on vain henkirahaa 17512: rumempi, koska sen ·maksajiksi joutuvat ainoastaan ne, jotka ovat 17513: siksi varattomia, ettei heiltä voida muuta veroa uuden järjestelmän 17514: mukaan ottaa. Tämmöinen seikka tietysti tekee ikävän vaikutuksen, 17515: mutta kun ei ole kysymys vielä 1 o p u 11 i s en päätöksen tekemi- 17516: sestä, niin tämmöisen epäjohdonmukaisuuden mieluummin sulattaisin, 17517: kun jättäisin asian sen epävarmuuden varaan, että se, jos se menee 17518: takasin valiokuntaan, ei kenties joutuisi vielä naittenkään valtio- 17519: päivien ajalla lopullisen ratkaisun alaiseksi. 17520: Mitä niihin laskelmiin tulee, joita mietinnössä on tehty varsinkin 17521: tuloveroon nähden, niin olisi voinut toivoa, että niitä olisi ollut 17522: vähän enemmän. Olisi ollut sangen valasevaasaada kohta mietintöä 17523: lukiessaan esim. käsityksen siitä, kuinka korkealle tuloveron tulos 17524: voisi nousta, jos käytettäisiin siinä korkeampaakin veroprosenttia 17525: kuin tuo 4 %, joka tässä on korkeimpana mainittu ed. Aug. Hjeltin 17526: tekemän anomuksen mukaan. 17527: Mietintö on epäilemättä puutteellinen, monessakin suhteessa 17528: vaillinainen; se on kompromissien tulos ja tuollainen kompromissien 17529: tulos ei tietysti koskaan tee hauskaa vaikutusta. Siinä ei ole ase- 17530: tuttu johdonmukaisesti sille kannap.e, jolle itse puolestani tahtoisin 17531: asettua, että yhteiskunnan suoritettavat menot ovat niin paljon 17532: kuin mahdollista otettavat niiltä, jotka ovat taloudellisesti kyllin 17533: voimakkaita veroja maksamaan. Mutta sittenkin, vaikka näin on, 17534: jotta asia kerrankin joutuisi pysyväisesti päiväjärjestykseen, us- 17535: kallan asettua sille kannalle, että mietintö tällaisenaan - kaikkine 17536: vaillinaisuuksineen - kelpaisi siksi alotteeksi, josta tänä iltana 17537: on puhuttu. 17538: On ehkä turhaa enempää kajota alustavassalausunnossa yksityis- 17539: kohtiin. Minä en kumminkaanmaltaolla jollakulla sanalla kosketta- 17540: matta sitä pelkoa, että valiokunnan mietinnössä olisi tahdottu 17541: asettua sille kannalle, että olisi tulliveroista tykkänään luovuttava. 17542: Onhan nimenomaan valiokunnan mietinnössä otaksuttu, että tulli- 17543: Verotuslaitoksen uudistaminen. 987 17544: 17545: verotusta olisi edelleenkin olemassa, mutta on esitetty harkittavaksi, 17546: eikö olisi tarkoituksenmukaista kantaa tullimaksua harvemmista 17547: tavaroista kuin nykyään ja saattaa tullilaitos sen kautta yksinker- 17548: taisemmaksi. Ja onhan vähän myöhemmin mietinnössä pantu 17549: kysymyksenalaiseksi, voitaisiinko arvotullia käytäntöön ottamalla 17550: toteuttaa sitä oikeudenmukaisuuden vaatimusta, että ylellisyyttä, 17551: joka ilmaisee suurempaa veronmaksukykyä, on verotuksen ankaram- 17552: min kohdattava. Olen ollut itse sillä kannalla - ja olen vieläkin 17553: kaikista varoituksista huolimatta -, että varsinaisia ravintoaineita 17554: olisi päästettävä mikäli mahdollista tulliverotuksesta vapaiksi. 17555: On paljon puhuttu siitä, että sokeritullin alentaminen ei ainoastaan 17556: vapauttaisi r a v i n t o a i n e t t a liian korkeasta tullista, vaan että 17557: se myös silloin helpottasi kaikenlaisten tavallaan y 1 e e 11 i syys- 17558: t avara i n, karamellien ja muiden makeisten, vieläkin yleisempään 17559: käytäntöön pääsemistä. Jos tahdotaan tätä välttää, mikä estää 17560: sopivalla aksiisijärjestelmällä tai muulla sellaisella verottamasta sitä 17561: ylellisyyteen käytettyä sokeria, jota kararnellien, makeisten ja muiden 17562: vieläkin kalliimpain herkkujen muodossa ostetaan. Mutta joka 17563: vertaa meidän tavallisen ravintosokerin hintaa :>okerin hintaan 17564: esim. Englannissa, hänen täytyy myöntää, että tässä kohden on 17565: parantamisen varaa. 17566: En tahdo pitemmältä jatkaa, kun jo olen sanonut kuuluvani 17567: niihin, jotka toivovat, että verotusuudistus joutuisi mahdollisimman 17568: pian tutkimuksen ja käsittelyn alaiseksi. Tuosta tutkimuksestahan 17569: sitten viime kädessä nähdään, missä määrin rahakysymys tälläkin 17570: alalla estää o i k e u t t a käytäntöön pääsemästä. Minä arvaan, että 17571: e d u s kunnan ei edeltäpäin tarvitse lausua mitään erityistä siitä, 17572: että tässä kohden on kaikkea varovaisuutta noudatettava. Kyllä 17573: hallitus siitä huolta pitää, että asiaa v a r o v a i s e s t i eteenpäin 17574: ajetaan. 17575: Samalla kun siis tahdon puolestani esittää, että tämä moitittu 17576: ja puutteellinen mietintö sellaisenaan hyväksyttäisiin, käytän 17577: tilaisuutta lausuakseni iloni siitä, että hallituksen jäsen tänä iltana 17578: on antanut meille tietoa hallituksen aikeista, mitä hallitus on ryhty- 17579: nyt tekemään tupakkamonopolikysymyksen tutkimiseksi j. n. e. 17580: En tee sitä siitä syystä, että olen tehnyt anomuksen juuri tupakka- 17581: monopoliasiasta, vaan siitä syystä, että mielellään kuulee hallituksen 17582: kannasta ja aikeista tällaisissa asioissa, sen harvan kerran kun siihen 17583: annetaan tilaisuutta eduskunnassa. 17584: 17585: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tämä mietintö on useammassa 17586: kuin yhdessä suhteessa herättänyt huomiota, mutta ei suinkaan 17587: monessa suhteessa etevyytensä vuoksi. Minun päähuomioni on kään- 17588: tynyt sosialistien vapaakauppa-kantaan ja olen pyytänyt puheen- 17589: vuoroa jonkun verran valaistakseni sitä. 17590: 988 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17591: 17592: 17593: Mutta sitä ennen pyydän saada esittää muutamia huomautuksia 17594: yksityiskohtiin nähden itse mietinnössä. Yksi sellainen kohta, jossa 17595: mietinnön heikkous tulee esille, on se tapa, millä siinä puhutaan 17596: yleisestä tuloverosta. Tahdon ottaa vaan yhden esimerkin siitä. 17597: Siinä esitetään ainoastaan tuota tuloveron yksinkertaisinta peri- 17598: aatetta, joka myöskin on ollut esillä vaaliohjelmissa, nim. sitä, että 17599: on otettava suhteellisesti enemmän veroa siltä, jolla on suuremmat 17600: tulot. Mutta onhan toki ainakin yhtä oikeudenmukainen ja yhtä 17601: järkiperäinen se periaate, että tuloverotuksen tulee kohdata suh- 17602: teellisesti suuremmassa määrässä ja paljon suuremmassa määrässä 17603: ansiot t omia tuloja kuin muita. Kovin ankara sellaisten tulojen 17604: verottaminen, jotka johtuvat ihmisen produktiivisesta työstä, ei ole 17605: ainoastaan epäviisas, vaan myöskin kohtuuton, kun sitä vastoin 17606: ansiottomain tulojen hyvinkin ankaraa verotusta vastaan ei voi 17607: olla paljon muistuttamista. Tällaisia ansiottornia tuloja ovat tätä 17608: nykyä meillä m. m. tulot metsätuotteiden myynnistä, koska metsän- 17609: omistajat eivät yleensä tee mitään tämän tulon aikaansaamiseksi tai 17610: lisäämiseksi. Tätäkään tärkeää näkökohtaa ei mietinnössä ole mai- 17611: nittu. Varallisuusveroa esittäessään mietintö tosin puhuu oma i- 17612: s uuden arvon ansiottomasta noususta ja lausuu siinä sen yhden 17613: viisaan ohjeen hallitukselle, että hallitus tässä kohden woisi hyväk- 17614: seen käyttää sitä kokemusta, joka ulkomailla on saatu•>, aivan kuin 17615: se ei muissa kohdin voisi sitä tehdä. 17616: Toinen kohta joka mietinnössä kääntää huomiota puoleensa, 17617: on se tapa, jolla valiokunta suoriutuu n. s. y h t e i s k u n t a p o 1 i i t- 17618: t i s e s t a p e r i a a t t e e s t a verotuksessa. Ensiksikään valiokunta 17619: ei näy katsovan tätä yhteiskuntapoliittista periaatetta sellaiseksi, 17620: jonka pitäisi olla yleisen ja läpitunkea koko verotusjärjestelmän, 17621: kuten uudenaikainen käsityskanta vaatii, vaan valiokunta puhuu 17622: siitä ainoastaan yhdessä ainoassa suhteessa, nimittäin keinona, jolla 17623: voitaisiin ehkäistä suuria maaoma i suu k s i a j o utu- 17624: m a· s t a y k s i i n k ä s i i n. Mutta tässäkään ainoassa kohdassa, 17625: missä valiokunta tahtoosovittaa verotukseen tätänykyajanyhteiskun- 17626: tapoliittista periaatetta, ei se osaa oikeaan. Valiokunta ehdottaa näet, 17627: että tällainen yhteiskuntapoliittisessa tarkoituksessa pantu vero 17628: olisisäädettävä yksinomaan suurten maanomaisuuksien maa-arvon 17629: mukaan progressiiviseksi. Mutta sellaisella verolla, joka olisi progres- 17630: siivinen ainoastaan maa-arvon mukaan, ei meillä Suomessa yleensä 17631: saavutettaisi sitä sosialipoliittista tarkoitusperää, jota valiokunta 17632: tavoittelee. Sillä niissä osissa Suomea, joissa maalla tätä nykyä on 17633: taipumus kasaantua yksiin käsiin, maapohjan arvo on melkein ole- 17634: maton tai ainakin niin alhainen, että sen verottaminen ei paljoa 17635: tuntuisi. Jos siis mieli todellakin saavuttaa yhteiskuntapoliittinen 17636: tarkoitus tällä verotuksella, nim. jos mieli tämän verotuksen kautta 17637: ehkäistä suurten maa-alojen joutumista yksiin käsiin, niin tulee 17638: Verotuslaitoksen uudistaminen. 989 17639: 17640: verotuksen olla progressiivisen myös maanomaisuuden pinta-a 1 a n 17641: mukaan. 17642: Kolmas yksityiskohta, joka kiinnittää huomiota puoleensa, on se, 17643: että valiokunta väittää nykyisen tullitaksamme olevan >>jotenkin 17644: johdonmukaisesti ainoastaan s u o j e 1 u s t u 11 i h e n k e e n 1 a a- 17645: d i t u n>>, vaikka valiokunnalle on lähetetty anomusehdotus, jossa 17646: selvästi osoitetaan se kuulumaton tosiasia, että meillä kannetaan 17647: tullia sellaisistakin metalliteollisuudessa tarvittavista r a a k a.-a i n e i s- 17648: t a, j o i ta Suomessa ei o 11 en k aan o 1 e, ja että, kun 17649: tullimaksu kannetaan painon eikä arvon mukaan, niin siitä on seu- 17650: rauksena, että näistä m e t a 11 i r a a k a-a i n e i s t a m a k s e t a a n 17651: arvoonsa nähden paljon raskaampi tulli kuin 17652: v a 1 m i i s t a m e t a 11 i t e o 11 i s u u s t u o t t e i s t a. 17653: Kyllähän tämäkin on tavallaan >>suojelustullia>>, mutta se suojelee 17654: ulkomaalaisten teollisuutta meidän teollisuutemme kustannuksella, 17655: se suojelee ulkomaalaisten työmiesten työtä 17656: suoma 1 a i s te n työ m i este n työn kusta n n u k se 11 a. 17657: Ja tästä huutavasta epäkohdasta, tästä järjettömästä finanssitullista 17658: meidän sosialisteillamme ei ole mitään sanomista ei mietinnössä 17659: eikä vastalauseessakaan. (Vasemmalta: Pikkuasia!). Tällaisesta 17660: tullista, joka on omansa tuntuvasti ehkäisemään maan tuontanto- 17661: kykyä ja vähentämään Suomen työmiehiltä tilaisuutta työn ansioon, 17662: siitä ei työväen varsinaisilla edustajilla ole mitään sanottavaa, mutta 17663: kyllä sokeri- ja kahvi tulleista, sillä ne ovat helppotajuisinta ja ylei- 17664: simmin vaikuttavinta agitatsiooniainetta. 17665: Mutta tämä tulli metalliteollisuuden raaka-aineista ei tietysti 17666: vaikuta yksin metalliteollisuuteen. Sillä on m. m. hyvin tuntuva 17667: vaikutus u u d e n a i k a i s e e n m a a n v i 1 j e 1 y k s e e n k i n, 17668: sillä se tekee mahdottomaksi kotimaisen maanviljelyskoneteollisuuden. 17669: Se on senvuoksi omansapitämäännäiden koneiden hintoja kohtuutto- 17670: man korkeina ja sen kautta vaikeuttamaan uudenaikaisten maan- 17671: viljelyskoneiden yleisempää käyttämistä. Ja tämä taas on samaa 17672: kuin että m a i n i t t u t u 11 i e h k ä i s e e j ä r k i p e r ä i s e n 17673: m a a n v i 1 j e 1 y k s e n 1 e v i ä m i s t ä, s. o. vaikeuttaa maanvil- 17674: lystuotantoa. 17675: Tästä syystä minä en voi ollalausumattakummastustanisiitä, että 17676: valtiovarainvaliokunnan maataviljelevätkin jäsenet ovat tyytyneet 17677: siihen tapaan, jolla tätä yksityiskohtaa on käsitelty valiokunnassa, 17678: tai, oikeammin, oltu käsittelemättä. Ja tämä kummastukseni on 17679: mielestäni sitä oikeutetumpi, kun, kuten sanoin, samassa valiokun- 17680: nassa on ollut anomusehdotus, jossa juuri tämän metallitullin 17681: järjettömyys ja turmiollisuus sekä maamme teollisuudelle että maan- 17682: viljelykselle on tarpeellisella selvyydellä esitetty. 17683: Mutta, kuten äsken sanoin, pääsyy, miksi minä tätä puheen- 17684: vuoroa pyysin, oli kuitenkin se, että olen ajatelut, että voisi ehkä 17685: 990 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17686: 17687: olla tarpeellista saada selville, miksi sosialistit oikeastaan ovat 17688: asettuneet vapaakauppajärjestelmää puolustamaan. Jätän kokonaan 17689: syrjään heidän tässä mietinnössä tällä kertaa ponsissa esittämänsä 17690: käytännölliset vaatimukset ja tahdon valaista ainoastaan heidän 17691: yleistä vapaakauppakantaansa. Esitykseni kohdistuu siis osaksi 17692: valiokunnan mietinnössä esitettyyn periaatteelliseen vaatimukseen, 17693: siihen nim., että >>On käytävä m a h do 11 i suu d en m u- 17694: k aan v a 1m i s ta maan s i i r t y mistä suo j e 1 u s t u 11 i- 17695: j ä r j e s t e 1 m ä s t ä v a p a a k a u p p a a n,>> osaksi sosialistien 17696: omassa vastalauseessa luettavaan yhtäläiseen vielä jyrkempään 17697: vaatimukseen, että >>t u 11 i v e r o t u k s e s t a o 1 i s i k o k o n a a n 17698: 1 u o v u t t a v a.>> 17699: Nämä sosialistisen oppisuunnan vapaakauppaharrastukset ovat 17700: yhtä vanhat kuin tämän oppisuunnan teoreetinen esitys yleensä. Tä- 17701: män kannan ovat tässäkin kohdin määränneet aikanaan oppi-isät 17702: Engels ja Marx. 17703: Eräässä puheessaan, jonka Engels piti 40-luvulla, lausui hän m.m. 17704: tähän tapaan: Kun me, (nim. sosialistit) julistamme vapaakaupan ja 17705: poistamme kaikki tullimaksut, niin me hävitämme koko teollisuu- 17706: temme, muutamia harvoja haaroja lukuunottamatta. Pumpuliteolli- 17707: suudestamme, villateollisuudestamme, rautateollisuudestamme ei 17708: silloin voi olla enää puhettakaan;- Kaikilla,- hän jatkaa- näillä 17709: aloilla äkkiä leivättömiksi jääneet työmiehet heitettäisiin joukoissa 17710: joko maanviljelyksen taikka teollisuuden vähäisten sirpaleiden varaan. 17711: Köyhyys kasvaisi kaikkialla, omaisuuden kasaantumista harvojen 17712: käsiin joudutettaisiin j. n. e. 17713: Eräässä puheessa, jonka Marx piti vuonna 1849, siihen aikaan kun 17714: Englannissa käytiin innokasta agitatsioonia viljatulleja vastaan, 17715: lausui hän näkevänsä samalla kapitalistien agitatsionia työväen palk- 17716: kojen alentamisen ja omien voittojen lisäämisen puolesta. Tullien 17717: poistaminen tulisi hänen vakaumuksensa mukaan lisäämään työttö- 17718: mien lukua ja työväestön kurjuutta. Vapaus taloudellisella alalla 17719: ei ollut hänen mielestään muuta kuin kapitalismin vapautta köyhä- 17720: listön kurjistuttamiseksi, eikä kansainvälinen vapaakauppa s. o. 17721: tullien poistaminen ollut muuta kuin kansainvälistä nylkemistä. 17722: Tullien poistamisen intoilijat eivät, sanoi hän, näytä ymmärtävän, 17723: että toinen maa voi rikastua toisen kustannuksella. Mutta eihän se 17724: olekaan kumma, jatkaa Marx, sillä samaiset herrat (nim. tullien 17725: poistamisen intoilijat) eivät myöskään ymmärrä, että oman maan 17726: rajojen sisällä taloudellinen vapaus ja vapaa kilpailu rikastuttaa 17727: toista kansanluokkaa toisen kustannuksella. 17728: Tähän tapaan Marx tullien poistamisesta. Marx näki siinä siis 17729: kansan köyhtymisen s. o. työttömäin luvun kasvamisen ja työväen 17730: kurjuuden lisääntymisen. Ja kuitenkaan Marxin oppilaat Suomessa 17731: eivät häikäile lähteä ajamaan sellaista politiikkaa, josta heidän 17732: Verotuslaitoksen uudistaminen. 991 17733: 17734: 17735: opp1-1sansä opin mukaan seuraisi kansamme köyhtyminen, työvä- 17736: kemme kurjistuminen ja omaisuutemme kasaantuminen muuta- 17737: mien harvojen käsiin. 17738: Kuinka se on selitettävissä? 17739: Äsken mainitsemassani puheessa Marx antaa meille yhtä avo- 17740: mielisen kuin häikäilemättömän vastauksen tähän. Olisihan näet 17741: odottanut, että, kun Marx noin selvästi käsitti ne epäkohdat, joihin 17742: vapaakauppa johtaa, hän silloin ilman muuta olisi hyväksynyt 17743: suojelustullit. Mutta sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, ja hän esittää 17744: kantansa seuraavaan tapaan: Suojelustullijärjestelmä on yhteis- 17745: kuntaa suojeleva; vapaakauppa vaikuttaa yhteiskuntaa hajoittavasti, 17746: se hävittää kansallisuuden, se kehittää huippuunsa saakka vasta- 17747: kohdan köyhälistön ja porvariston välillä, se jouduttaa yhteiskun- 17748: nallista vallankumousta. Ja Marx huudahtaa lopuksi: >>a i n o a s- 17749: t a a n t ä s s ä, v a 11 a n k u m o u k s e 11 i se s s a m i e 1 e s s ä 17750: m i n ä k i n ä ä n e s t ä n v a a p a a k a u p a n p u o 1 e s t a!» 17751: Olen tahtonut huomauttaa siitä, mitä ne täällä meidän eduskun- 17752: nassammekin nyt tulevat äänestämään, jotka antavat äänensä joko 17753: mietinnön taikka kolmannen vastalauseen hyväksi. Olen tahtonut 17754: huomauttaa, että he toimivat silloin Suomen köyhälistön kurjuutta- 17755: miseksi (Vasemmistosta: Jaa! Puhemies lyö nuijalla), että he toi- 17756: mivat kansallisuutemme hävittämiseksi. 17757: Sosialistit voivat tosin lohduttaa itseään sillä, että he siten py- 17758: syvät uskollisina oppi-isänsä Marxin kurjistumisteoriialle. 17759: Mutta tämäkin lohdutus on laiha. 17760: Sillä Marx oli yksinomaan teoreetikko. Samalla hän eli poissa 17761: omasta maastaan, kaukana omista kansalaisistaan, siis aivan riippu- 17762: mattomana koko käytännöllisestä maailmasta. Marxin oppilaat 17763: Suomen eduskunnassa sitä vastoin ovat sosiaalidemokraattisen puo- 17764: lueen edustajia, ovat s a t o j e n t u h a n s i e n S u o m e· n v ä h ä- 17765: v a r a i s t e n t ä n n e 1 ä h e t t ä m i ä, s i i n ä t a r k o i t u k- 17766: s e s s a, e t t ä h e t ä ä 11 ä k o e t t a i s i v a t p a r a n t a a 17767: v a 1 i t s i j a i n s a t o i m e e n t u 1 o n e h t o j a, ei k ä s ui n- 17768: k a a n 1 i s ä t ä h e i d ä n k u r j u u t t a a n, e t t ä h e k o e t- 17769: taisivattäällä hankkia köyhillevalitsijoilleen 17770: r a u h a 11 i s e n e d i s t y m i s e n m a h d o 11 i s u u t t a, e i k ä 17771: v a 11 a n k u m o u s t a. Sillä meidän maalaissosialistimme eivät 17772: ole vallankumouksellisia, sen kuulee selvästi kaikkialla, kun heidän 17773: kanssaan puhelee. 17774: Mutta meidän sosialistijohtajamme ehkä uskaltavat puolustau- 17775: tua sillä, että he muka tuolla kurjuuden huippuunsa ajamisella tä- 17776: män verotuspolitiikankin kautta tarkoittaisivat, samoin kuin Marx- 17777: kin jouduttaa sosiaalista vallankumousta ja sen perästä, sanoisinko, 17778: »makeanleivän päiviä>> Suomen vähävaraisille. 17779: 992 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17780: 17781: Mutta tässäpä on juuri peruserotus Marxin ja hänen täkäläisten 17782: jäljittelijäinsä välillä. 17783: Marx oli tullut, omaa aikaansa ja sen yhteiskuntataloudellista 17784: kehitystä tarkkaamalla, tuohon tunnettuun kurjisturnisoppiinsa. 17785: Senvuoksi hänen jylhänsuuri karakteerinsa pakotti häntä joudutta- 17786: maan tätä kurjistumista, jotta köyhälistö niin pian kuin mahdollista 17787: pääsisi nauttimaan niitä etuja, joita hän toivoi uneksumansa sosia- 17788: listisen valtion voivan tarjota. Mutta siitä ajasta, jolloin Marx piti tuon 17789: yllämainitun puheensa, on nyt jo kulunut pian 6o vuotta. 17790: Tällä ajalla ovat yhteiskunnat pyrkineet parantamaan sitä pote- 17791: roaansa tautia, jonka Marx oli ennustanut vievän vallankumouk- 17792: seen, ja siitä onkin ollut seurauksena, ettäuudempi tietee 11 i- 17793: n e n t u t k i m u s s a m a t e n k u i n m y ö s u u s i s o s i a- 17794: 1 i s t i ne n s u u n t a k i n o v a t j o s e 1 v i 11 ä s i i t ä, 17795: e t t ä M a r x i n k u r j i s t u m i s o p p i ei p i d ä p a i k- 17796: k aan s a. 17797: Senvuoksi minä sanoin olevan suuren erotuksen Marxin ja nyky- 17798: ajan sosialistien suojelustulleja vastustavan kannan välillä. Sillä 17799: Marx u s k o i, että sen kautta p ä ä s t ä ä n pian onnelliseen olo- 17800: tilaan; nykyajan sosialistit tietä v ä t, että sen kautta ei p ä ä s t ä. 17801: Ja täytyyhän Marxistakin sanoa, että hänen kantansa tässä 17802: kysymyksessä oli oikeastaan ristiriidassa hänen yleisen oppinsa 17803: kanssa ja että hän sille asettui ainoastaan samasta syystä kuin 17804: lääkäri, joka määrää hiostavia lääkkeitä kuumesairaalle. Onhan 17805: selvää, että ainoastaan se, joka yleensä periaatteellisesti vastustaa 17806: sitä että valtio sekaantuu taloudelliseen elämään, johdonmukai- 17807: sesti myös vastustaa tulleja. Mutta myöskin on selvää, että päin- 17808: vastoin sen, joka tahtoo saada koko kansantalouden valtion käsiin 17809: kuten sosialismi periaatteellisesti tahtoo, ei ainoastaan pidä olla 17810: suojelustullien puolella, vaan tulee hänen pyrkiä siihen, että koko 17811: kansainvälinen kauppa kävisi valtion kautta. Ja sitä tekeekin 17812: johdonmukainen sosialismi. >>Ainoastaan,>> sanoo tunnettu talous- 17813: tieteen tutkija Schmoller >>epäjohdonmukainen sosialismi sekä se 17814: sosialismi, joka tahallaan tahtoo köyhdyttää yhteiskunnan, voipi 17815: enään olla periaatteellisesti vapaakaupan kannalla.>> 17816: Mitä sitte tulee tämän mietinnön kohtaloon, olen minä yhtä 17817: epätietoinen siitä mitä sille pitäisi tehdä, kuin moni muukin. Täällä 17818: on yksi puhuja ehdottanut, että se pitäisi ilman muuta hyväksyä, 17819: jotta saataisiin hallitus niin pian kuin suinkin tarpeellisiin toimen- 17820: piteisiin tällä alalla. Häntä ennen on kuitenkin jo asianomainen 17821: hallituksen jäsen, uusi valtiovarain päällikkömme, meille tehnyt 17822: selkoa siitä, mitenkä hallitus jo varemmin on ryhtynyt toimenpi- 17823: teisiin sekä tänä syksynä jatkanut ja miten se lupaa lähimmässä 17824: tulevaisuudessa yhä lisätä niitä. Ei siis enää ole mitään syytä hyväk- 17825: syä tätä mietintöä siinä mielessä, että eduskunta tänä syksynä 17826: Verotuslaitoksen uudistaminen. 993 17827: 17828: voisi jouduttaa hallituksen alotteita. Mutta koska nyt Suomen 17829: eduskunnassa on otettu alote, niin täytyyhän se jossain muodossa 17830: ajaa perille, ja sen vuoksi minäkin yhdyn niihin, jotka ehdottavat, 17831: että mietintö lähetettäisiin uudestaan valiokuntaan, jotta sen peruste- 17832: lut tulisivat lyhyeen ja ylimalkaiseen muotoon laadituiksi ja joh- 17833: taisivat siihen ponteen, minkä valiokunta on ehdottanut. Kannatan 17834: siis ensimäistä vastalausetta. 17835: 17836: Ed. S c h y b e r g s o n: Jag minnes mycket väl det tilifälle vid 17837: r885 års landtdag, då den dåvarande inkomstskattens öde afgjor- 17838: des i förstärkt utskott. Det var endast en röst som saknades, endast 17839: en röst som hade behöfts tili, för att inkomstskatten fortfarande 17840: hade blifvit beståndande. En af statsutskottets mer bekanta med- 17841: lemmar yttrade omedelbart efter det förstärkta utskottets beslut 17842: blef kändt, att det nog icke skulle töfva längre än tili följande landt- 17843: dag, innan vi skulle hafva inkomstskatt igen. Det var nog också 17844: allas öfvertygelse, att så skulle ske, men den ena landtdagen efter 17845: den andra gick och inkomstskatten blef det allt fortfarande ingenting 17846: af. Det var ganska märkligt, att icke ens värnepliktens införande och 17847: de yttermera ökade utgifter, som togos i anspråk, då äfven dragon- 17848: regementet inrättades, att sålunda icke ens dessa ökade utgifter 17849: gjorde en inkomstbeskattning nödvändig. Detta var naturligtvis 17850: beroende på vår ekonomiska utveckling öfverhufvud, på trävaru- 17851: rörelsen, på den konsumtionsförmåga, som därmed möjliggjordes 17852: och de stora tullinkomsterna å konsumtionsartiklar. 17853: Nu stå vi inför en helt och hållet annan situation, och det är 17854: inga tvifvelom, attinkomstskatt i en ganska allvarsam form förestår. 17855: Men jag tror liksom hr v. Alfthan, att man gör sig för stora förhopp- 17856: ningar, på hvad den kan komma att inbringa. Gifvetvis blir resul- 17857: tatet mycket bättre än af den gamla inkomstbeskattningen, ty den 17858: gjorde som kändt totalt fjasko. Den gjorde det både därför, att det 17859: då ännu fanns så relativt småinkomsteratt beskatta, men ännu mera 17860: tili följd af själfva beskattningssättet. Nu däremot äro förhållandena 17861: andra, och man måste kunna räkna i å t s k i 11 i g a m i 1 j o n e r 17862: den inkomst som en sådan beskattning kommer att lämna. Jag 17863: har tyvärr icke haft tilifälle att i detta afseende sammanställa några 17864: siffror. En öfversikt öfver inkomsterna från kommunalbeskattningen 17865: i stad och på landet vore i detta afseende ganska upplysande. I all 17866: synnerhet, då man naturligtvis tar med i räkningen en progression, 17867: så skulle, äfven om de mindre inkomsterna, som nu beskattas för 17868: korumunala ändamål, lämnades fria för beskattningen, slutresultatet 17869: dock blifva ungefär detsamma som den sammanlagda kommunal- 17870: taxeringen i stad och på landet. Men försiktig bör man ändå vara 17871: med kalkylerna. Det gäller härom hvad den gamle franske finans- 17872: mannen sade på IJOO-talet, att man skall ploeka hönan såvidt möjligt, 17873: 63 17874: 994 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17875: 17876: 17877: utan att den skriker. Skrik är man dock nu för tiden icke så värst 17878: rädd för - man låter hönan gäma skrika, men värre vore om den 17879: icke vidare skulle lägga ägg, ty då blefve det en smula knepigt med 17880: våra finanser. Också här gäller det sålunda att gå en smula saktare 17881: i haekarua än hvad vänstem skulle önska, och detta i dess eget 17882: och hela landets väl förstådda intresse. J ag tager också för gifvet, 17883: att vi ännu få en tid bortåt, kanske länge nog, få finna oss uti, att 17884: de indirekta tullama komma att fortfarande förblifva vårt stats- 17885: verks hufvudsakliga inkomstkälla. 17886: J ag skulle naturligtvis hafva ingenting emot om vi kunde begå 17887: såsom hr Helenius-Seppälä, om jag rätt förstod honom, föreslog, nem- 17888: ligen så att åtminstone delvis förvandlade tullama till acciser. 17889: Men denna metod, som i tiden försökts, är under våra förhållanden 17890: förenad med sina vanskligheter. Vi komma ju ihåg, de flesta af oss 17891: åtminstone, som tidigare varit i det politiska lifvet, att då det gällde 17892: att anskaffa ökade tillgångar för värnepliktens genomförande, en 17893: särskild skattekomitee tillsattes, utan att resultatet af dess arbete 17894: märkvärdigt nog blef stort annat än, att landtdagen utom makt- 17895: skatten, antog ett slags tilläggstull på tobak. Man använde icke 17896: monopolsystemet, icke häller accis, men man proklamerade, att en 17897: del af tullen å tobak var af den art, att landtdagen hade att öfver den 17898: förfoga, och det gick ett antal år på det sättet. Redan I8gi, om 17899: j ag icke missminner mig, blef den metoden emellertid bragt ur 17900: världen och monarken höll på sin rätt att lagstifta om tullarna. 17901: J ag befarar att det skulle gå på samma sätt, om vi nu skulle försöka 17902: med accis och andra metoder, som i själfva verket ingenting annat 17903: äro än tull, om och i annan form. Det är själffallet, att vi böra för- 17904: söka sträfva därhän, att det blir en verklighet af landtdagens 17905: budgeträtt. Men jag tror knappast, att det lyckas på så enkelt sätt, 17906: som herr Helenius-Seppälä tänkt, ty utan vi få försöka att därom 17907: komma öfverens med den första statsmakten, när tillfälle därtill 17908: någon gång yppar sig. Emellertid kunna vi räkna därmed att, med 17909: den fart vi nu hafva i fråga om tillskapandet af nya utgifter och 17910: afskaffande af gamla inkomster, vi väl ändå skola komma därhän, 17911: att det blir ebb i kassan och att landtdagens bevillningsrätt faktiskt 17912: tages i anspråk, då också landtdagens budgeträtt blir en realitet. Tills 17913: så sker få vi nog tåligt nöja oss med, att monark och landtdag hvar 17914: på sitt håll förklara Gustaf III:s författningar i detta afseende, såsom 17915: de kunna förklaras från ena sidan och från den andra. Men som 17916: sagdt, om det vore möjligt att utsträcka landtdagens budgeträtt 17917: till tullarnas område så visst vore jag med. Huru som hälst, tuli eller 17918: accis på sådana artiklar som socker, kaffe, tobak o. s. v. måste vi 17919: ovillkorligen räkna med för en öfverskådlig tid framåt, för att få 17920: statsverkets debet och kredit att gå ihop. Och jag tror att de, 17921: som nu finna dessa skatter på konsumtionsartiklar motbjudande 17922: Verotuslaitoksen uudistaminen. 995 17923: 17924: dock vid närmare eftertanke skola finna, att de hafva icke så litet 17925: orätt däri. 17926: Hr Granfelt har i dag framhållit, hurusom skatter hafva egenskapen 17927: att öfverflyttas på andra än dem de närmast drabba. Då man 17928: först inslår ett nytt skattesystem, så är det icke tvifvel om, att 17929: förändringen känna såsom ökad tyngd på ett håll, såsom lättnad 17930: på ett annat. l\Ien det går icke vidare än ett antal år, innan förhållan- 17931: dena järnna ut sig, innan jämnvikt åter ernås. Och detta är icke 17932: blott fallet med de indirekta skatterna, som arbetarena öfverflytta 17933: på de förmögnare klasserna genom högre kraf på aflöning, utan 17934: det är t. o. m. fallet med inkomstskatten. Man må icke tro att icke 17935: våra tjänstemän om de drabbas af en inkomstskatt, låtom oss säga 17936: till 25 % af deras årsinkomster, måste få löneförhöjning och jämväl 17937: affärsmannen ser till att hans årsvinst blir i motsvarande grad större. 17938: Det gäll~r icke om hvarje enskild, men om det stora hela, och man 17939: kan öfverhufvud icke om beskattningen säga, att den drabbar den 17940: ena eller andra personen eller samhällsklassen; den drabbar 17941: samhället i dess helhet och fördelar sig efter helt andra grunder 17942: än dem lagstifningen i ämnet innehåller. J ag kan i detta afseende 17943: åberopa ett samtal med några allmogemän för ett par år tillbaka, 17944: några af dem t. o. m. anstuckna af socialism. J ag förvånade mig 17945: öfver, huru ögonblickligen de fattade den tankegång, som jag 17946: har utvecklat och hvilken då ännu för mig var jämförelsevis ny. 17947: Det är öfverhufvudtaget så här i världen, att förhållandenas makt 17948: gör sig gällande, om icke i dag, om icke i morgon, så om någon tid. 17949: Och för samhället i dess helhet ligger det icke så mycket vikt därpå, 17950: att skatten tages ut på det ena eller andra sättet, utan därpå att 17951: så litet skatter som möjligt erfordras och att statshushållningen är 17952: den bästa möjliga. 17953: Denna synpunkt: större hushållning, och sparsamhet med sta- 17954: tens medel har emellertid synbarligen varit helt och hållet främmande 17955: för dem som stå för betänkandet, liksom en försiktig finansiering 17956: öfverhufvud varit det för dem. Det är som om majoriteten i ut- 17957: skottet alls icke skulle tänkt på att det också i statens bokföring 17958: finnes en debet- och kreditsida, hvilka- måste balansera mot hvar- 17959: andra. De hafva nämligen såsom flere föregående talare framhållit, 17960: gjort alt sitt till för att öka utgifterna och minska inkomsterna, hvil- 17961: ket ju själffallet verkar bara på en sida åtminstone med den bok- 17962: föring jag lärt mig och som knappast häller i det blifvande socialist- 17963: samhället kommer att undergå ändring. Jag behöfver ju icke 17964: efter detta framhålla, att förevarande utskottsbetänkande redan i 17965: och för sig kan betecknas såsom en olycka. Ty det är en olycka, att 17966: statsutskottet afgifvit ett betänkande sådant som denna. Och 17967: hade jag icke varit så strängt upptagen af andra göromål, så hade 17968: jag telefonerat till redaktionen för tidskriften Mercator, som eljest 17969: 996 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 17970: 17971: för utlandet så fullständigt och riktigt redogör för våra företeelser, 17972: och uppmanat redaktionen att tillsvidare icke referera betänkan- 17973: det. Så lättsinnigt,. så föga solidt finner jag det vara. Lyckligtvis 17974: har redaktionen för tidskriften äfven utan särskild uppmaning iakt- 17975: tagit varsamhet i detta afseende. Sknlle så lyckligt gå att represen- 17976: tationen icke godkänner betänkandet, så kommer tidskriftens med- 17977: delandet att lyda, att ett sådant förslag visserligen varit å bane, 17978: men lyckligtvis blifvit af representationen förkastadt.. 17979: Frågan gälier då, i hvilken form betänkandet borde förkastas. 17980: J ag erkänner i likhet med finanschefen och många andra talare, 17981: att klämmen är bra, men jag kan icke, såsom hr Helenius-Seppälä, 17982: taga klämmen och motiverna såsom tvänne skilda saker, ntan måste 17983: det förefinnas sammanhang dem emelian. AUra hälst skulle jag 17984: rösta för, att vi tili motiv för klämmen begagnade oss af finimsche- 17985: fens yttrande. Men jag kan icke riktigt förstå, att det går an att 17986: vända sig till regeringen och närmast tili finanschefen med hans eget 17987: andragande som han känner bättre än vi. J ag kan heller icke i alla 17988: delar vara med om detta yttrande. Nog om dess allmänna syfte, 17989: men icke då det t. ex. gäller vägbesvärets öfvertagande af stats- 17990: verket, om hvilket besvär finanschefen riktigt yttrat, att det i stats- 17991: verkets händer kommer att bli mycket dyrare än det är beräknadt. 17992: I denna del skulle jag förbehålla nog betänketid, som utan tvifvel 17993: också kommer att bli oss förunnad, för att tänka på någon medel- 17994: väg, sålunda t. ex. att statsverket skulle öfvertaga de större stråk- 17995: vägarna, men icke de öfriga. En annan sak som står i nära samman- 17996: hang härmed, och som äfven af finanschefen berörts, är den om jord- 17997: skattens aflyftande, där jag också finner, att vi böra gå varsamt till- 17998: väga. Ty att aflyfta jordskatten, innan den stora reformen med 17999: inköp af jord och parcellering för den obesuttna befolkningen egt 18000: rum, innebure endast detsamma som att göra denna jord dyrare. 18001: Man kunde också välja såsom motiv för klämmen första reservatio- 18002: nen. Den är tillfredstäliande i fråga om kritiken, men blir dock så- 18003: som positiv motivering så pass allmän, att petitionen med en sådan 18004: motivering skulie förefalia alit för innehållslös. Hvad åter reserva- 18005: tionen N:o 2 beträffar, så har den i fråga om jordskatten samma fel 18006: som finanschefens nttalande, nämligen att den förntsätter, att jord- 18007: skatten helt och hållet skulie bortfalla. Äfven i några andra afseen- 18008: den vore jag tveksam i fråga om denna reservationen. 18009: Mitt votum är sålunda, att jag efter att hafva åhört finansche- 18010: fens yttrande, hvarmed han öfvertygat mig om, att dessa frågor 18011: hafva att påräkna regeringens fulia uppmärksamhet och intresse, 18012: ansåge petitionen eller petitionerna för denna gången icke böra för- 18013: anleda tili någon åtgärd. 18014: 18015: Ed. G r o t e n f e 1 t: Joskaan ei mietintö kaikissa kohdissa 18016: Verotuslaitoksen uudistaminen. 997 18017: 18018: vastaa sitä kantaa, jolle minä tässä asiassa tahtoisin asettua, niin tun- 18019: nustan kuitenkin pääasiassa kannattavani niitä mielipiteitä, jotka 18020: siinä tulevat esille. 18021: Jossain määrin on tietysti tämä mietintö, niinkuin jo on huomau- 18022: tettu, kompromissi ja sillä on semmoisenaan niitä heikkoja puolia, 18023: joita yleensä kompromissilla on. Mutta tässä matoisessa maailmassa 18024: on nyt niin, että meidän täytyy sittenkin usein tulla toimeen juuri 18025: kompromisseilla. Olen mielenkiinnolla kuullut edustaja ja senaattori 18026: Paasikiven esitystä tämän keskustelun alussa, mutta en ole kuiten- 18027: kaan voinut kokonaan hyväksyä sitä kantaa, jota hän lausunnossaan 18028: on esiintuonut. Että verotusreformi meillä on tarpeellinen, myönnet- 18029: täneen jotenkin yleisesti, ja myöskin mainitussa lausunnossa annet- 18030: tiin tavallaan se tunnustus. Oikeudenmukaisempi verojärjestelmä on 18031: epäilemättä meillä aikaansaatava, sillä se, joka meillä on ollut, ei 18032: suinkaan täytä pieniäkään oikeudenmukaisuuden periaatteita. Valtio- 18033: varainvaliokunan mietintö, niin heikko kuin se monessa suhteessa 18034: lieneekin, voinee kumminkin tässä suhteessa olla pohjana. Meidän 18035: tulee pyrkiä siihen, että verotaakka otetaan pois vähävaraisempien 18036: kansanluokkien päältä, ja varakkaimpien täytyy tästedes suhteelli- 18037: sestikin ottaa suurempi taakka kuin ennen kantaaksensa niistä 18038: veroista ja varoista, joita tarvitaan valtiolaitoksemme ylläpitämi- 18039: seksi. Tämä asia on nyt niin selvä ja loogillinen seuraus, voisin mel- 18040: kein sanoa, jo siitä valtiollisesta edistysaskeleesta, mikä on meillä 18041: tapahtunut parina viimeisenä vuonna, että en ymmärrä, kuinka ei 18042: jokainen selvänäköinen henkilö voi sitä nähdä, ja kuinka ei voi 18043: nähdä sitä, että mitä kauvemmaksi tämän edistysaskeleen ottami- 18044: nen tulee lykätyksi, sitä vaikeampi ja vaarallisempi se tulee olemaan. 18045: Se ei ole vain teoreettinen vaatimus, vaan se on myös hyvin käytän- 18046: nöllinen vaatimus, ja se on myös finanssikannalta hyvin terveelli- 18047: nen vaatimus, sillä ainoastaan tämmöisen oikeudenmukaisemman vero- 18048: järjestelmän toimeensaamisella mitä pikimmin voidaan lisätä meidän 18049: kansamme veronsuorituskykyä siinä määrässä, että se edes jossain mää- 18050: rin voi kantaa niitä suuria rahallisia vaatimuksia, joita tässä suhteessa 18051: lähimmässä tulevaisuudes~a sen hartioille pannaan. Tämmöinen vero- 18052: jen siirtäminen suhteellisesti suuremmassa määrässä varakkaampien 18053: kansanluokkien suoritettavaksi tapahtunee kyllä osaksi ehdotettujen 18054: progressiivisten tulo- ja omaisuusverojen kautta. Mutta kuitenkin tar- 18055: vitaan muitakin ja suuria uudistuksia meidän verojärjestelmässämme. 18056: Voitaneen pitää yleisesti myönnettynä, ja sekin jossain määrin 18057: tunnustettiin finanssipäällikön lausunnossa, että tulliverotuksem- 18058: mekaan ei ole asianmukaiselle ja oikeudenmukaiselle kannalle raken- 18059: nettu. Ja kun nyt näin on, niin on eduskunnan tämänkin SLthteen 18060: lausuttava mielensä, niin ettei jäisi kokonaan hallituksen mielivaltaan 18061: mihin suuntaan tahdotaan parannus toimeenpantavaksi tällä tärkeällä 18062: alalla .. Ei voitane näet kieltää sitäkään, että tulliverotuksella meilä 18063: 998 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18064: 18065: 18066: on ollut aivan suunnattoman suuri sija verotusjärjestelmässämme,- 18067: jos tämmöisestä verotusjärjestelmästä nykyään ollenkaan voidaan 18068: puhua. Tuskin missään maassa täyttänevät tullitulot niin suuren 18069: osan valtion verotarpeesta kuin meillä. Tuskin sitä voinee löytää mis- 18070: tään muualta kuin ehkä jostain neekeri- tai villisiirto maasta. Ja 18071: tässä on vielä huomattava se, että tämä verokuorma yhä lisääntyy 18072: tavattoman nopeasti. Nykyään tämä tullimaksujen muodossa mak- 18073: settu vero on keskimäärin 17 markkaa maan asukasta kohti kaikki 18074: alaikäiset ja imeväisetkin mukaan otettuina. Mutta tulliverotus 18075: niinkuin kulutusverot yleensä, rasittavat melkoisesti vähävaraisem- 18076: pia, ja niin on luonnollisesti laita varsinkin silloin, kun se kohtaa 18077: yleisesti käytännössä olevia tarpeita. Kun meillä sokeri, kahvi ja 18078: tupakka tuottavat enemmän kuin puolet tulliverotuksestamme, niin 18079: on tästä myöskin selvä, missä määrin tämä tulliverotus tulee erit- 18080: täinkin vähempivaraisten kannettavaksi. Tässä asiassa on parannus 18081: aikaansaatava, ja paikallaan on, että eduskunta tässäkin asiassa lau- 18082: suu, mihin suuntaan se toivoo parannuksen käyvän. 18083: Tulliverotuksen tulee luonnollisesti etupäässä kohdata ylellisyys- 18084: tavaroita ja sellaisia yleisessäkin käytännössä olevia, jotka ovat 18085: tarpeettomia ja hyödyttömiä ja joista kuluttaja siis ilman omaa 18086: vahinkoaan voi luopua eikä ole pakotettu käyttämään. Nykyinen 18087: tullitaksamme verottaa, kuten valiokuntakin sivulla 13 huomauttaa, 18088: elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä, hedelmiä, kalaa y. m. 18089: Ensimäinen vastalause, joka on mietintöön liitetty, on jossain 18090: määrin epäselvä siitä, koskeeko siinä lausuttu epäilys varman mieli- 18091: piteen ilmaisemisesta myöskintätä asiaa. Valiokunnassa sen allekirjoit- 18092: tajat eivät mitään poikkeavaa mieltä tässä suhteessa esiin tuoneet. 18093: Etupäässä näyttääkin se lausunto, että suojelustullijärjestelmästä on 18094: pyrittävä vapaakauppaan päin, olevan se, joka on herättänyt niin 18095: suurta hämmästystä ja kauhua. Sepä näyttää aivan tarpeettomasti 18096: säikähdyttäneen porvarillisten edustajain suurta juokkoa. Ensim- 18097: mäisen vastalauseen tekijät, niinkuin ed. Helenius-Seppälä jo huo- 18098: mautti, tässä seikassa eivät edes oikein referoi sitä valiokunnan lau- 18099: suntoa, jota vastaan he panevat vastalau~eensa. He lausuvat, että 18100: »Valiokunta mietinnössään toivoo siirryttävän suojelustullijärjestel- 18101: mästä vapaakauppaan>>. Mutta sivulla 13 sanotaan: >>valiokunnan 18102: mielestä on sentähden käytävä m a h d o 11 i s u u d e n m u k a a n 18103: v a 1m i s ta maan siirtymistä suojelustullijärjetelmästä vapaakaup- 18104: paan», ja lisäksi lausutaan, että vasta sitten, kun on hankittu halli- 18105: tuksen toimen kautta »selvitys tullitaksamme vaikutuksesta maam- 18106: me taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme ke- 18107: hitykseen», voidaan ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudista- 18108: miseen. Tässä on kumminkin silminnähtävä ero. 18109: Mainittu vastalause on minua sitä enemmän ihmetyttänyt, kun 18110: valiokunnan ehdotus ei ole muuta kuin anomuksen kannattamista, 18111: Verotuslaitoksen uudistaminen. 999 18112: 18113: 18114: jonka alle useat vastalausujista itse ovat kirjoittaneet. Tässä anomuk- 18115: sessa, jonka ed. Onni Hallsten ynnä useat muut edustajat ovat 18116: jättäneet, pyydetään näet nimenomaan >>tulliverotuksen muutta- 18117: mista siten, että se etupäässä ja raskaammin kohdistuu ylellisyys- 18118: ja varakkaampien kansankerrosten käyttämiin tavaroihin>>. Allekir- 18119: joittajia ovat m. m. edustajat Palmen, Arajärvi, Rapola, jotka nyt 18120: myöskin ovat vastalauseen allekirjoittaneet. Ja että anomuksenteki- 18121: jät eivät suinkaan olleet ajatelleet, että pyydetty toimenpide olisi 18122: joku kaukainen, tulevaisuuden unelma, vaan päinvastoin että siihen 18123: mitä pikimmin olisi ryhdyttävä, näkyy myöskin anomuksesta. Sano- 18124: taan, että »eduskunnalla on täysi syy huomauttaa verotusolojemme 18125: yleisen ja yhtenäisen uudestijärjestämisen välttämättömyydestä ja 18126: v a a t i a n o p e a t a t o i m i n t a a s e n a i k a a n s a a m i- 18127: s e k s i>>. 18128: Sitte kun vastalauseen tekijät olivat saaneet valiokunnan mie- 18129: tintöön muuta, kuin mitä siinä itse asiassa on, ja maalanneet peikon 18130: seinälle, niin he silminnähtävästi ovat kokonaan pelästyneet. Niihin 18131: tavaroihin, joitten verotus nimenomaan kohdistuu juuri vähävarai- 18132: siin kansankerroksiin, on kai välttämättömästi luettava sokeri. 18133: Sokeri on kaikkien lääkärien ja fysiologien yhteisen tunnustuksen 18134: mukaan tärkeimpiä ja paraimpia ravintoaineita, ja tämän aineen 18135: verottaminen tavattoman korkealla tullilla on sentähden vähemmän 18136: paikallaan. Ja sokeri on ainoa tärkeämpi tavaralaji, jonka suhteen 18137: valiokunta on alennusta ehdottanut. Kahvi, tupakka y. m. jäävät 18138: entiselleen, jopa tupakka ehdotetaan vielä asetettavaksi melkoista 18139: korkeamman veromäärän alaiseksi. Minkä tavaran suhteen maini- 18140: tut anomuksentekijät näin ollen ovat ajatelleet, että tulliverotus voi- 18141: taisiin siirtää vähävaraisemmilta enemmän varakkaille kansanker- 18142: roksille, minä en ole voinut saada selville. 18143: Se esitys, jonka ed. Schybergson antoi valiokunnan mietinnöstä 18144: ja sen tavattomasta kevytmielisyydestä, oli minun nähdäkseni hyvin 18145: kevytmielinen edustajan puolelta. Ja mielihyvällä tahdon merkitä, 18146: että se lausunto, jonka ed. Paasikivi antoi, oli paljoa maltillisempi, 18147: en tahtoisi sanoa varovaisempi. 18148: Jos katsoo, mitä sentapainen veroreform.i, jota tässä on ehdo- 18149: tettu, voisi vaikuttaa maamme finansseih.in, niin huomataan, että 18150: tässä tehdyt esitykset siitä, mitä se vaikuttaisi valtion tulojen vähene- 18151: miseen ja menojen lisääntymiseen, eivät suinkaan pidä paikkaansa. 18152: Numeroiden täytyy tietysti tässä suhteessa olla aivan epävarmoja 18153: tulevaisuuteen nähden. Mutta jos katsotaan, mitä tuloja on ehdo- 18154: tettu poistettavaksi, ja, hyvin huomattavaa, on ehdotettu poistetta- 18155: vaksi silloin, kun veroreformi saadaan aikaan ja uusia veroja saa- 18156: daan samalla kertaa entisten sijaan, niin nähdään, että poistettaviksi 18157: ehdotetut verot ovat: maaverot 3,4oo,ooo markkaa; henkirahat (joi- 18158: den suhteen minä olen ollut vastakkaisella kannalla, niinkuin vasta- 18159: 1000 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18160: 18161: 18162: lauseista näkyy) r,Soo,ooo markkaa, sekä muutamat muut pienet 18163: verot yhteensä I,1oo,ooo markkaa, eli yhteensä 6 miljoonaa ja joku 18164: satatuhat sen yli. Tämän lisäksi tulee kieltolain tuottama vähennys 18165: valtion tuloihin, jos kieltolaki säädetään, vähän yli 10 milj., mutta 18166: sitä ei kai voida lukea valtiovarainvaliokunnan kevytmielisyyden 18167: syyksi. Yhteensä siis on ehdotettu poistettaviksi yhdessä kieltolain 18168: tuottaman vähennyksen kanssa vähän vaille 16 1 /s miljoonaa. 18169: Jos tätävastoin koetetaan laskea, mitä ehdotetut uudet verot voisi- 18170: vat tuottaa, niin on ensin progressiivinen tulovero, jonka anomuksen- 18171: tekijät vuonna 1907 arvelivat tuottavan melkein 9 milj., niinkuin 18172: he sanoivat, alhaisen veromäärän otettaessa käytäntöön; voitaisiin 18173: ehkä siis summaa vähän korottaa ja laskea tuloveron yhdessä sen 18174: pohjaveron kanssa, jonka valiokunnan enemmistö on ehdottanut 18175: henkirahojen sijaan, tuottavan noin 12 milj. Perintöverosta voitai- 18176: siin lisänä siihen, mitä ennen leimasuostunta on tuottanut, toivoa 18177: noin 3 miljoonaa, tupakasta lisää 5 miljoonaa ja varallisuusverosta 18178: mahdollisesti 4 1 /2 milj., tulisi yhteensä 24 1/s milj. Ehdotetaan siis 18179: uusia veroja yhdeksättä miljonaa enemmän kuin poistettaviksi ehdo- 18180: tetut verot ja kieltolain tuottama vähennys yhteensä tekevät. Jos 18181: nyt tästä summasta, yhdeksättä miljoonaa, vielä vähennetään soke- 18182: ritullin alennuksen tuottama vähennys, niin jää kuitenkin, jos tätä 18183: alennusta ei ajatella aivan suureksi, muutamia miljoonia valtio- 18184: varastolle voittoa. Tosin tämä ei riitä niihin suuriin yhteiskunnalli- 18185: siin uudistuksiin, joihin meillä on ryhdyttävä ensi aikoina. Mutta 18186: voidaan kai toivoa, että valtion entiset tulolähteet, niinkuin finanssi- 18187: päällikkökin antamassaan lausunnossa huomautti, vastedes jonkun 18188: verran kohoavat, joskaan tämä ei tapahtuisi niin nopeasti kuin 18189: edellisenä aikana on ollut asianlaita. 18190: Mitä muuten tulee siihen lausuntoon, joka perusteluissa on annettu 18191: sokeritullista, niin minä valiokunnassa puolustin toista lausunta- 18192: tapaa, ja lausunto, sellaisena kuin se nyt on, on syntynyt senkautta, 18193: että muutamat valiokunnan jäsenet, jotka muuten olivat asettuneet 18194: toiselle kannalle, tässä asiassa äänestivät jyrkempää lausuntoa, näh- 18195: tävästi vastenmielisyydestä valiokunnan päätökseen nähden. Koska 18196: en pidä lausuntoa aivan onnistuneena, ehdottaisin sille vähäisen 18197: muutetun sanamuodon siinä tapauksessa, että tätä ehdotustaru kan- 18198: natettaisiin. Ehdotan siis, että siv. 12 se keskellä sivua oleva lause, 18199: joka alkaa: •>periaatteessa>> j. n. e. olisi loppupuolelta muutettava 18200: siten, että sen sijaan, että nyt sanotaan: >>siihen nähden, että kaup- 18201: pasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa tehnevät tämän 18202: muutoksen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin, 18203: on valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, että tällä kertaa olisi 18204: vain ehdotettava sokeritullin alentamista niin vähäksi kuin suinkin 18205: mahdollista>>, näiden sanain sijaan tulisi lausuttavaksi: >>siihen näh- 18206: den, että kauppasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa 18207: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1001 18208: 18209: 18210: s e k ä r a h a 11 i s e t n ä k ö k o h d a t tehnevät tämän muutok- 18211: sen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkä mahdottomaksikin, olisi tällä 18212: kertaa vain ehdotettava sokeritullin alentamista s i i n ä m ä ä r i n 18213: k u i n m a i n i t u t o 1 o s u h t e e t m y ö n t ä v ä t». 18214: Loppupuoli ensimäisestä vastalauseesta kuuluu melkein siltä 18215: kuin vastalausujat ajattelisivat, että koko tarkoitus tällä verorefor- 18216: milla ei olisi mikään muu kuin saada uusia veroja sopivimmalla 18217: tavalla entisten verojen lisäksi. Lausutaan näet: >>meidän kantamme 18218: on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyväin tarpeiden tyydyttämi- 18219: seksi verolaitoksemme täytyy uudistaa, ja tuskin silloin voi välttää 18220: välillisten enemmän kuin välittömienkään verojen korottamista, kun 18221: se vaan tapahtuu järkiperäisellä ja oikeudenmukaisella tavalla>>. 18222: Minun täytyy tunnustaa, että puolestani olin tarkottanut jotain 18223: muuta tällä veroreformilla ja että olin ajatellut, että todellakin sillä 18224: koetettaisiin aikaansaada jonkunlaista verojen ta&oittamista ja siir- 18225: tämistä, niin että semmoiset verot, jotka etupäässä kohtaavat köy- 18226: hempiä, suoritukseen vähemmän kykeneviä kansalaisia, tulisivat 18227: siirrettäviksi varakkaampien maksettaviksi; ja se on kyllä myös ollut 18228: anomuksentekij ä.in tarkoitus. 18229: Muuten kun tämä ehdotus lausunnoksi on herättänyt niin erin- 18230: maista peljästymistä, niin on paikallaan vielä erittäin huomauttaa, 18231: että tässä on kysymys ainoastaan anomuksen tekemisestä siitä, että 18232: hallitus hankkisi tarkan selvityksen asiasta ja valmistaisi ehdotuksen 18233: oikeudenmukaisemman verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, sekä 18234: sitten ensi tilassa antaisi eduskunnalle siitä esityksen. Valiokunnan 18235: mietinnön perustelut tarkoittavat siis vain suunnan osoittamista, 18236: mihin päin meillä veroreformin tulisi kulkea. Ja mitä nimenomaan 18237: tulee tulliverotukseen, niin lausutaan, kuten jo on huomautettu, 18238: erikseen, että ennenkuin muutokseen ryhdytään, olisi hankittava 18239: selvitys j. n. e. ja vasta senjälkeen j. n. e. Näin pitkälle voidaan täy- 18240: dellä syyllä mennä. Joka todellakin jotain totta tällä reforrn.illa 18241: tarkoittaa voi sen aivan hyvällä omallatunnolla lausua. Itse ovat 18242: vastalauseen tekijät myös kaikista muista asioista valmiit lausumaan 18243: paljon jyrkempiä lauseita. He uskaltavat kyllä lausua, että maa- 18244: verot ovat poistettavat, apteekkarien verot ovat poistettavat, pro- 18245: gressiivinen tulovero on saatava aikaan, varallisuusvero on saatava 18246: aikaan j. n. e. Mutta tulliverotukseen nähden vallitsee merkillinen 18247: pelko. Olen asiasta keskustellut yksityisesti toisten porvarillisten 18248: edustajain kanssa ja olen joskus saanut semmoisia vastauksia, että 18249: >>oikeastaan olen minä kyllä sillä kannalla, mutta->> ja sitte on ollut 18250: yksi tai toinen syy, joka tekee tämän asian nykyään sopimattomaksi. 18251: Ja minusta on tuntunut, vaikka sitä ei ole tietysti sanottu siinä muo- 18252: dossa, että vähän pelkoon on oikeastaan syynä yksi vanha tunnettu 18253: ohjesääntö: ei pidä antaa eräälle pikkusormeakaan, sillä silloin vie- 18254: dään koko käsi ja koko ihminen. Ja se >>eräs>>, jota tässä on pelätty 18255: 1002 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18256: 18257: 18258: on ollut sosialidemokratia. (Vasemmalta: Oikein!). Minä valitan, 18259: että tähän mietintöön on liitetty vastalauseita, jotka menevät mah- 18260: dottomiin, kun ehdottavat kaiken tullin poistamisen semmoisistakin 18261: tavaroista kuin kahvista ja tupakasta. Seurauksena tästä menette- 18262: lystä olisi tietysti se, että valtion meno- ja tuloarvio ei mitenkään 18263: voisi pysyä tasapainossa. Mutta kai porvarillisilla edustajilla täytyy 18264: olla kyky voida panna vastaan, silloin kun tarvitaan, eikä silloin kun 18265: ei tarvita. Ei ole paras, vaan pahin keino vastustaa vastustajaa sillä 18266: tavoin, että jätetään hänen oikeutetutkin vaatimuksensa ja huomau- 18267: tuksensa lukuunottamatta. Ja kaikkein pahin ja heikoin keino se 18268: varmaankin on sosialidemokratian vastustamiseksi. Siitä ei hyödy 18269: kukaan muu kuin juuri tämä sosialidemokratia. 18270: Toivon, että porvarillisten edustajain joukossa löytyy kylliksi 18271: monta, joilla on asiassa avonainen ja vapaa näkökanta, ja joilla on 18272: rohkeutta myös siinä seista, niin että valiokunnan mietintö tulee 18273: h:yväksytyksi. 18274: 18275: Ed. K a 11 i o: Senjälkeen kuin täällä edellinen puhuja on pit- 18276: kässä ja asiallisessa lausunn~ssa puolustanut tätä mietintöä, jonka 18277: kimppuun kaikki muut ovat käyneet, niin minun puheenvuoroni 18278: saa sen takia supistua vähiin, ja voin minä kokonaisuudessaan yhtyä 18279: siihen lausuntoon. Kuitenkin tahtoisin muutamissa kohdin tehdä 18280: huomautuksia niille, jotka täällä ovat tämän mietinnön kimppuun 18281: käyneet, etenkin ed. Gebhardille, joka on tämän anomuksen 18282: tekijä. 18283: Ed. Gebhard puhui pitkästi ja kauhulla siitä, että täällä on pää- 18284: asiallinen paino pantu sokerille ja kahville ja pilkallisesti huomautti, 18285: että on ollut kylliksi keveää siitä puhua. Mutta tämä huomautus 18286: kohdistuu omaan nilkkaan, sillä täällä anomuksessa puhutaan juuri 18287: nimenomaan niistä seuraavasti: >>huomattava on tässä, että tämä 18288: välillinen verotus etupäässä kohdistuu muutamiin kulutustavaroi- 18289: hin, joita kansamme yleisesti käyttää ja jotka siten, oltuaan ennen 18290: ylellisyystavaroita, jo ovat siirtyneet jokapäiväisten elintarpeitten 18291: ryhmään. Tällaisia tavaroita ovat ennen kaikkea sokeri ja 18292: k a h v i.>> Ja sitten huomautetaan mitä ne ovat valtiolle tuottaneet 18293: Mutta ei sillä hyvä. Täällä vielä erittäinkin painostetaan näitä sa- 18294: moja aineita ja sanotaan, että raskaasti painaa varsinkin kahden 18295: ensimainitun tärkeän kulutustavaran tulliverotus maamme vähä- 18296: varaisia kansanluokkia. Ja sitten vielä huomautetaan, kuinka 18297: kohtuutonta on näin raskaasti näitä verottaa, sillä sanotaan että, 18298: jos asetamme rinnan tavaran todellisen arvon sellaisina kuin ne 18299: tavarat ovat maahan tuotaessa ja toiselta puolen niihin kohdistuvan 18300: tullin, niin esim. vuonna 1906 oli sokeritulli kokonaista 146,5 °/o ta- 18301: varan arvosta ja kahvitulli 35 °/o. Selvä on että tässäkin anomuksessa 18302: on pidetty näitten. kulutustarpeitten tullia kohtuuttomana, vaan 18303: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1003 18304: 18305: 18306: valiokunta ei ole mennyt varsin niin pitkälle. Se ei ole kannattanut 18307: kahvitullin alentamista, vaikka anomuksessa siihen pyritään. 18308: Sitten vielä tässä ed. Gebhard huomautti, ettei ole esim. metalli- 18309: teollisuuden raaka-aineita siinä otettu huomioon, mutta hän ei 18310: ole itse ottanut huomioon, että täällä mietinnön 14 sivulla puhutaan 18311: nimenomaan siitä, että pitäisi ottaa tutkittavaksi ja pohdittavaksi 18312: kysymys: voitaisiinko ja missä määrin sovittaa tullimaksut kun- 18313: kin tavaran arvon mukaan eikä painon ja kappaleluvun mukaan, 18314: kuten nykyänsä. Täällä juuri huomautetaan siis sitäkin, että täs- 18315: täkin tutkimus pitäisi panna toimeen. 18316: Mitä muuten tähän mietintöön tulee, niin kuten tunnettua olen 18317: minä ainoa, joka en ole kirjoittanut vastalauseitten alle. Mutta 18318: kaikissa näissä kohdissa, jotka mietinnössä ovat, en minäkään ole 18319: ollut tämän takana, mutta kuitenkin sitä pyrkimystä johonka 18320: täällä on pyritty minä olen pääasiassa kannattanut. Ainoa kohta, 18321: jossa minä olen ollut toisella kannalla, on tämä sanontatapa 12 18322: sivulla sokeriasiasta. Minä olen sillä kannalla, että sokeritulli olisi 18323: alennettava ja asiallisestihan tämäkään mietintö ei pitemmälle 18324: mene kuin alentamiseen, mutta sitä periaatetta, ja niistä syistä 18325: kuin perusteluissa sanotaan, niin sitä sanontatapaa sinänsä, minä 18326: kyllä en ole kannattanut, mutta asiallisesti sitä tulosta. Minusta on 18327: nyt kerta kaikkiaan, niinkuin anomuksen tekijöistäkin, sokeri liian 18328: raskaasti verotettu ja tavallaan suojelustullin muodossa, niin että 18329: siinä onnistuneesti sokeritehtailijat voivat pitää rengasjärjestel- 18330: mää. Muuten tässäkin kohden minä voin yhtyä siihen sanontatapaan, 18331: jonka edellinen puhuja esitti, vaan muuten minä kyllä kannatan 18332: tätä mietintöä. 18333: Minä en voi salata itseltäni sitä tunnetta, mikä minulle jäi, kun 18334: kuulin edustaja Gebhardin lausunnon. Täällä kun oli kysymys kun- 18335: nallisasioista, niin tämä sama edustaja osotti hyvin selvästi pe- 18336: räytymistä ja tässä on ehdottomasti sama kyseessä, sillä tämä mie- 18337: tintö ei asiallisesti mene pitemmälle kuin kyseessä oleva anomus- 18338: kaan. Tässä anomuksessa on kosketeltu juuri niitä puutteita, mitä 18339: mietinnössäkin. Olkoon tunnustettuna, että siinä on kohtia, kuten 18340: tässä sokeriasiassakin, jossa voi muistutuksia tehdä, mutta asial- 18341: lisesti tässä ei ole menty pitemmälle kuin anomuksessakaan, paitsi 18342: mikäli tulee periaatteelliseen kohtaan, että olisi otettava tutkitta- 18343: vaksi tämä suojelustullijärjestelmä tai siirtyminen vapaakauppaan. 18344: Se on kyllä erilainen kuin anomus ja se on kyllä, minä tunnustan, 18345: suuri periaatteellinen kohta. Mutta yleensä muissa kohden tämä 18346: ei ole mennyt edes niinkään pitkälle kuin muutamissa kohden ano- 18347: muksen tekijät. Minusta näyttää, niinkuin täällä on jo kaksi tä- 18348: män anomuksen tekijöistä käyttänyt puheenvuoroa nim. senaattori 18349: Paasikivi ja ed. Gebhard, että he anomuksen ovat tehneet sangen 18350: asiallisen ja siis siitä päättäen pyrkivät yksityisseikkoihin ja asial- 18351: 1004 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18352: 18353: lisuuteen, mutta tänä päivänä he pyrkivät hämmästyttävällä ta- 18354: valla ylimalkaisuuteen. Ja missä tähän on selitys, sen kai jokainen 18355: tietää. Minä pyydän yhtyä ed. Grotenfeltin lausuntoon ja toivon, 18356: että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön. 18357: 18358: Ed. B r a n d e r: On pari tuntia siitä, kun pyysin puheenvuoroa 18359: ja tarkoitukseni oli kannattaa sitä pöydällepanopyyntöä, joka täällä 18360: aikaisemmin tehtiin ja pyydän nyt tämän kannattamiseni ilmi 18361: lausua. 18362: 18363: Puhe mies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä 18364: pöydälle, niin se on valtiopäiväjärjestyksen mukaan pöydälle pan- 18365: tava. Kysymys on ainoastaan siitä, mihin päivään se on pantava 18366: pöydälle. On ehdotettu seuraavaan täysi-istuntoon. Ellei kukaan 18367: enää halua käyttää puheenvuoroa pöydällepanosta, niin keskustelu 18368: siitä on päättynyt. 18369: 18370: Mietintö päätetään panna uudelleen pöydälle seuraavaan täysi- 18371: istuntoon. 18372: 18373: 18374: Muutos päiväjärjestykseen. 18375: 18376: Siihen nähden, että aika on jo pitkälle kulunut, siirretään, Pu- 18377: hemiehen ehdotuksesta, päiväjärjestyksessä numeroilla 13-19) 18378: merkittyjen asiain käsittely seuraavaan täysi-istuntoon. 18379: 18380: 18381: Seuraavien astam käsittelyssä johtaa puhetta .ensimmäinen 18382: varapuhemies edustaja Y. Sir o 1 a. 18383: 18384: 18385: 9) Oppivelvollisuus. 18386: 18387: (Jatk. I K.) 18388: Esitetään tähän istuntoon lykkäytynyt Sivistysvaliokunnan 18389: mietintö n:o 3 ja otetaan siitä jatkettavan ensi mm ä i sen 18390: k ä s i t t e 1 y n alaiseksi 18391: lakiehdotukset oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kus- 18392: tannuksista. 18393: Keskustelu: 18394: Ed. D a g m a r N e o v i u s: Då mer en tre dygn förflutit, sedan 18395: denna fråga senast var före, är det vanskligt att nu fortsätta diskus- 18396: sionen, men jag vågar mig ändå på saken. Jag skall dock fatta mig 18397: Yleinen oppivelvollisuus. 1005 18398: 18399: 18400: helt kort. När frågan om införandet af läroplikt första gången var 18401: före, yttrade flere talare, bland andra frih. v. Alfthan och hr Wuori- 18402: maa, sina stora betänkligheter med anledning af de stora utgifter 18403: för såväl kommun som stat, som skulle åtfölja införandet af allmän 18404: läröplikt enligt utskottets förslag. Och de hafva därför föreslagit 18405: ett inskränkande af densamma enligt olika grunder. Det är natur- 18406: ligtvis rätt och nödvändigt att vid genornförandet af förslag sådana 18407: som detta också taga den ekonomiska sidan i betraktande. Men 18408: den ekonomiska sidan kan betraktas på olika sätt. Visserligen kan 18409: det förefalla väl svårt att ge ut tiotal rniljoner för et t ändamål. 18410: Men vi böra också betänka, att med stigande bildning och kunskaper 18411: utvecklas folkets förmåga till själfförvärf. J u högre ett folk nått 18412: i kultur, desto större är också dess ekonorniska utveckling. En 18413: frarnstående amerikansk finansman har bl. a. yttrat, på tai om folk- 18414: bildningens höjande: >>Folkbildningsfrågan är helt enkelt ett affärs- 18415: företag, som på det allra närmaste berör affärsmännens såväl enskilda 18416: som samfällda intressen. Det förefaller nästan banalt att upprepa, 18417: att sarnhällets blomstring beror af utvecklingen, utvecklingen af 18418: bildningen och bildningen af uppfostram. 18419: Under den långa diskussion, som utspunnit sig om förevarande 18420: fråga, har en del talare uppträdt med värme och hänförelse för 18421: religionsundervisningens bibehållande i folkskolorna och samtidigt 18422: på det bestämdaste klandrat socialdemokraternas reservation i frå- 18423: gan. Det är sannt, man måste erkänna att tonen i denna reservation 18424: ingalunda är tilltalande, och att dess undertecknare bättre gagnat 18425: sin sak, om de drifvit den på ett mera hofsamt och med sanningen 18426: mera förenligt sätt. Men oberoende af på hvilket sätt religionsfri- 18427: hetens ide här nu försvarats, måste man dock erkänna att denna 18428: i och för sig har sitt berättigande. Ifrån för frågan om full trosfrihet 18429: är ingalunda ny. Den är icke årsbarn med socialisterna eller deras 18430: särskilda egendom. Nej, långt tilihaka i tiden har religionsfriheten 18431: liksom religionen haft sina förkämpar och martyrer. Och lika fullt, 18432: som en frisinnad, rättvis människa måste förstå och uppskatta den 18433: vackra hänförelse, som ligger bakom de varmt troendes ord och 18434: gärningar -- lika fullt måste hon skänka full rättvisa och förståelse 18435: också åt dem, som fordra att få tänka fritt icke blott i värdsliga utan 18436: ock i religiösa frågor. Men liksom den troende vill och bör få upp- 18437: fostra sina barn i sin tro, bör också fritänkaren i ett fritt sarnhälle 18438: unnas rätt att uppfostra de sina efter sin ideal. Tillåta vi ej detta, 18439: då existerar ingen värklig trosfrihet eller tolerans hos oss. 18440: Det har sagts, att skolan nog befriar från religionsundervisnin- 18441: gen de barn, hvilkas föräldrar tillhöra en annan troslära än skolans. 18442: Ja, om de tillhöra ett förefintligt, godkändt trossamfund. Men de, 18443: som intet samfund tillhöra, fritänkarne, dem unnar man icke denna 18444: rätt. 18445: 1006 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18446: 18447: 18448: Väl hade det därför varit om § z i detta betänkande hade kunnat 18449: få en annan formulering. Men då det, såsom i betänkandet fram- 18450: hållits, hade varit att uppskjuta hela läröplikten på obestämd tid, 18451: om en dylik ändring, som fordrat kyrkomötets hörande, antagits, 18452: måste vi tillsvidare nöj a oss med paragrafen sådan den är. Men det 18453: böra vi då se till, och det blir vår skyldighet, att vi med det aUra 18454: första ge föräldrar full rätt, och frihet att i religiösa frågor upp- 18455: fostra sina barn efter sin egen öfvertygelse, och om religionsunder- 18456: visningen bibehållas i skolan, lämna föräldrarna rätt att befria 18457: barnen från densamma. 18458: Hvad jag för öfrigt skulle hafva att tillägga lämnas jag därhän, 18459: då frågans behandling redan dragit så långt ut på tiden. (Bra)! 18460: 18461: Ed. S o h 1 b e r g: Då jag senast yttrade mig från denna plats, 18462: hade jag tillfälle att uttala mig angående min ställning tili utskotts- 18463: betänkandet, för såvidt det rör den lägre utvidgade folkskolan. 18464: Hade jag haft tid och tillfälle då, skulle jag äfven yttrat några ord 18465: angående den rena lägre folkskolan. J ag har nu begärt ordet för 18466: att något uttala mig rörande denna sak, som ju uti det föreliggande 18467: betänkandet är en af de allra viktigaste punkterna. Det har un- 18468: der den diskussion, som här förts, framhållits, att, såsom betänkan- 18469: det nu är affattadt, det kommer att leda till, att vi få en bristfälligt 18470: utbildad lärarekår, som kommer att öka det missnöjda proletaria- 18471: tet i vårt land. Man har från en del håll anmärkt mot den lägre 18472: folkskolans lärarekår, att den enligt förslaget skulle bli för okunnig. 18473: Detta har särskildt lektor Wichmann här framhållit, men han har 18474: i detta afseende blifvit sakligt bemött af professor Soininen, som 18475: jag i denna punkt är ense med, ehurn jag visserligen skulle önska, 18476: att man kunde redan nu ställa den lägre folkskolans lärarekår på 18477: samma fot, som den högre folkskolans, såväl med afseende å kun- 18478: skaper som ock med afseende å aflöningen. Då detta icke tills vi- 18479: dare låter sig göra, har jag mellan två onda ting valt det mindre 18480: onda: det förslag som föreligger i det utskottsbetänkande, som är 18481: föremål för öfverläggningarna i dag. 18482: Den form, i hvilken läropliktskomitten hade tänkt sig den lägre 18483: folkskolan anordnad, är ett ingrepp i den högre folkskolans verk- 18484: samhet, hvilket ingrepp jag under inga förhållanden kan gå in på 18485: att godkänna. Det ideala vore här en anordning lik den i våra stä- 18486: der, där man har en fullständig lägre folkskola och en fullständig högre 18487: folkskola hvars lärarepersonal har samma utbildning och i det närmaste 18488: samma löneförmåner, med någon skillnad likväl för den lägre folkskolans 18489: personal. Erfarenheten visar icke a tt det i våra städer skulle råda någon 18490: slags klasskilnad mellan dem som undervisa i lägre folkskolan och 18491: dem som undervisa i högre folkskolan. Jag tror icke häller att någon 18492: sådan klasskilnad skulle komma att göra sig gällande i landsorten 18493: Yleinen oppivelvollisuus. 1007 18494: 18495: 18496: om vi finge anordningarna där lika fullständiga som i städerna. 18497: J ag tror icke ens, att med den nu föreslagna anordningen småsko- 18498: lekåren eller den lägre folkskolans lärarepersonal på landet skall 18499: blifva en föraktad kast bland lärarene, utan att de skola få erfara 18500: full rättvisa- för det arbete de utföra i småskolans tjänst. Man har 18501: framhållit, att aflöningen är så ringa, sådan den nu erbjudes den 18502: lägre folkskolans lärarepersonal, att den nödvändigt skulle leda 18503: till ökandet af det missnöjda proletariatet. Det är dock att märka, 18504: att våra högre folkskolors lärarinnor under många år hafva arbe- 18505: tat under i det närmaste samma lönevillkor, som nu skulle komma 18506: den lägre folkskolans lärare till del, utan att de på något sätt hafva 18507: bidragit till att öka antalet missnöjda i vårt land. Professor Soi- 18508: ninen har också här framhållit skäl och orsaker, hvilka äro fullt 18509: öfverensstämmande med de verkliga förhållandena, så att jag i 18510: denna sak icke vidare behöfver yttra mig. 18511: En anmärkning, som man med skäl kunde göra mot förslaget, 18512: för såvidt det gäller lägre folkskolans lärare, är att de i förhållande 18513: till sin utbildning och sin lön påföras för mycket arbete. Man har 18514: i allmänhet i komittebetänkandet sökt att draga ut de aUra yttersta 18515: konsekvenserna af det arbete, som möjligen kan påläggas den lägre 18516: folkskolans lärarepersonal, och i detta syfte anser jag, att man i 18517: den 28 § gått för långt, då man stadgat, att den lärare vid lägre folk- 18518: skolan, som har något öfver af sin undervisningsskyldighet af i me- 18519: deltal 6 timmar dagligen under 36 veckor om året, skall utan vi- 18520: dare ersättning meddela undervisning i högre folkskolan i slöjd 18521: eller andra öfningsämnen, såvida det icke med afseende å afståndet 18522: till högre folkskolan befinnes vara omöjligt. Att pröfva detta lämnas 18523: åt distriktsinspektören. J ag anser, att denna skyldighet blir be- 18524: tungande, och att man här går vällångt i sina fordringar på lärare- 18525: personalens arbetskrafter. Det tycker jag också man gör, då man 18526: i den 29 § stadgar, att lärare vid högre folkskolan utan vidare er- 18527: sättning skall, i den mån tid därtill blir öfrig från en högsta under- 18528: visningsskyldighet af 36 veckor med i medeltal 6 timmar dagligen, 18529: meddela undervisning vid de fortsättningskurser, som anordnas i 18530: folkskolorna. Här synes det m.ig, som om man skulle påföra folk- 18531: skolans lärarepersonal för mycket, ty utvecklingen har gått i den 18532: riktningen, att man i allmänhet icke ansett sig kunna fordra i me- 18533: deltal 6 timmar dagligen af en lärare vid högre folkskola. 18534: I saken vore väl mycket ännu att säga, men för att icke draga 18535: ut på den annars redan långa diskussionen skall jag sluta detta mitt 18536: inlägg i frågan, för såvidt det gäller förslaget i allmänhet. J ag måste 18537: dock, innan jag slutar, be att få bemöta professor Soininen i vissa 18538: punkter af hans andragande senast. Han sade sig icke kunna förstå 18539: fröken Hjelts och mitt andragande rörande det högsta elevantal, 18540: som för någon tid kan i folkskolan påföras en och samma lärare. 18541: 1008 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18542: 18543: 18544: Det förundrar mig, att professor Soininen icke förstod dessa ytt- 18545: randen, såsom de voro att förstås. Det var icke sagdt, att elevan- 18546: talet för alla tider genom detta förslag komme att ökas, men det 18547: är redan nog, om en lärare under ett till två år nödgas undervisa 18548: ett för stort elevantal. J ag har icke sagt, att det kan uppgå till 6o, 18549: men att det kan uppgå ända till 59, ty det kan det faktiskt göra 18550: enligt förslaget. Då professor Soininen frarnhöll, att det är den väx- 18551: lande in- och utflyttningen, som gör att man måste införa en sådan 18552: bestämning i lagen, så ville jag därtill säga, att är in- och utflytt- 18553: ningen af sådan betydelse, så blir denna lagparagraf så mycket 18554: ödesdigrare, ty då kan det hända, att år efter år samma lärare tvin- 18555: gas att, om och med något afbrott, undervisa ett ökadt antal ele- 18556: ver. Hvad det påståendet beträffar, att det är lättare i folkskola 18557: på landet, därför att eleverna där äro fördelade på fyra särskilda 18558: afdelningar, så ville jag säga, att den, som stått i arbetet i folksko- 18559: lan på landet, vet att fyra afdelningssystemet i och för sig är be- 18560: tungande och att en tillökning i elevantalet, låt vara att det blir 18561: blott några öfver 50, redan är kännbart. Det gäller icke blott un- 18562: dervisningen, det gäller också disciplinen, och denna försvåras mer 18563: och mer, ju högre elevantalet är. Både undervisningen och discip- 18564: linen bli tyngre i den mån, som elevantalet i skolan ökas. Detta 18565: hade jag väntat, att professor Soininen, hvars pedagogiska insikter 18566: och praktiska lärareverksamhet jag alltid på det högsta uppskattat, 18567: också skulle ha insett. 18568: 18569: Ed. A 1 a-K u 1 j u: Ei suinkaan täällä ole yhtään sellaista, joka 18570: ei tunnustaisi opin ja sivistyksen tarpeellisuutta. Minä ainakin 18571: itse puolestani olen hyvin kipeästi tuntenut sen puutteen, etten ole 18572: sitä saanut, ja olen monta kertaa ikäänkuin kadehtimalla katsonut 18573: niitä, jotka ovat siinä onnellisessa asemassa, että ovat voineet sitä 18574: itselleen saada. Ja jo tämä asema, jossa meillä on niin laajat oi- 18575: keudet ja edesvastuulliset velvollisuudet valtiollisissa ja yhteis- 18576: kunnallisissa asioissa, tämä asema jo tekee sen, että edes alkeet 18577: opin ja sivistyksen saamiseksi ovat aivan välttämättömät. Kun 18578: asiaa yksistään tältä puolelta katselee, niin olisi taipuvainen mene- 18579: mään vielä pitemmälle kuin sivistysvaliokunta mietinnössään on 18580: mennyt, mutta asialla on toinenkin puoli, jonka myös täytyy ot- 18581: taa huomioon ja se on kysymys, mistä saadaan varat kaikkien nii- 18582: den kustannusten suorittamiseksi, joita tämä sivistysvaliokunnan 18583: mietinnön ehdottarua koulumuoto täytäntöön pantuna vaatii. 18584: Kun ottaa huomioon sen, että valitsijat ovat lähettäneet meidät 18585: tänne siinä toivossa, että me saisimme täällä laadituksi lakeja, jotka 18586: takaisivat heille helpommat elämisen mahdollisuudet, poistaisivat 18587: heidän hartiailtaan niitä raskaita taakkoja, jotka tekevät heille niin 18588: vaikeaksi jokapäiväisen toimeentulon, en ainakaan minä, muistaen 18589: Yleinen oppivelvollisuus. 1000 18590: 18591: 18592: tätä, uskalla mennä niin pitkälle kuin sivistysvaliokunta mietin- 18593: nössään on ehdottanut. Sillä tämä ehdotus mielestäni panee niin 18594: raskaan verotaakan köyhimpien kuntain hartioille, että pelkään, 18595: mitenkä ne siitä suoriutuvat. Ed. Kares kyllä lausunnossaan edel- 18596: lytti, että sen mukaan kuin sivistys kasvaa, kasvaa kansan varal- 18597: lisuuskin. Mutta tämä on mielestäni sellainen perustus, jolle ei 18598: tohdi suuria rakentaa, ennenkuin nähdään, mitenkä se käy, ja sen- 18599: vuoksi yhdyn niihin, jotka ovat ehdottaneet että oppivelvolli- 18600: suuskomitean ehdotuksen mukainen koulumuoto nyt ainakin ensi 18601: aluksi toimeenpantaisiin. Täällä on sanottu, että tämä tietäisi 18602: taka-askelta nykyisestäkin asian tilasta. Mutta tämä väite mie- 18603: lestäni ei pidä paikkaansa. Tulisivathan sen mukaan kaikki lapset 18604: saamaan ainakin tiedon ja opin alkeet, joten heillä olisi mahdolli- 18605: suus niitä sitte kehittää ja viedä eteenpäin, jos heissä olisi saatu he- 18606: rätetyksi todellinen tiedon ja opin halu, sen sijaan että nyt on suuri 18607: joukko lapsia, jotka ovat kokonaan vielä näitä tiedon ja opin al- 18608: keitakin vailla. Jos sitte näyttäytyisi, kun on päästy sinne asti, 18609: johon oppivelvollisuuskomitean mietintö ehdottaa, että kansan 18610: varallisuus silloin on sellainen, että uskallamme mennä eteenpäin, 18611: kuka estää meitä silloin panemasta toimeen pitempää askelta, pi- 18612: dentämästä ylemmän kansakoulun oppiaikaa 36 viikkoon, tai mi- 18613: tenkä silloin katsotaan sopivaksi, ja laittamasta eri alemmat kansa- 18614: koulut. Toivoisin, että nyt alussa kuitenkaan ei otettaisi niin pit- 18615: kää askelta. Tämä vielä senkin tähden, koska valtiovarainvalio- 18616: kunnan lausunnon mukaan on valtioavustuksen saanti kustannus- 18617: ten suorittamiseen niin epätietoinen, ettei ole ollenkaan varmaa, 18618: minkä verran voidaan saada valtjoavustusta. Professori Soininen 18619: on kyllä lausunnossaan todistanut, että tämä oppivelvollisuusko- 18620: mitean ehdottama koulumuoto ei tuottaisi kuin noin puolen mil- 18621: joonan markan huojennuksen. Mutta kyllä minun täytyy sanoa, 18622: etten ole saanut tätä päähäni. Tulisihan silloin 2,500 opettajaa 18623: vähemmän palkattavaksi ja r,soo-r,6oo koulurakennusta jäisi 18624: rakentamatta; tottakai tämän täytyy tietää enemmän säästöä. Jos 18625: nyt, niinkuin toivon, tämä oppivelvollisuus tietää sitä, että kan- 18626: sassamme herää todellinen opin ja tiedon halu, niin tullaan vapaa- 18627: ehtoisesti silloin luultavasti pitämään jatkoluokkia ainakin useim- 18628: missa seuduissa. Olen ollutkin kaiken aikaa sitä mieltä, että olisin 18629: mieluummin nähnyt käytävän vapaaehtoisuuden tietä. Mutta 18630: koska on väitetty ettei sitä tietä olisi päästy perille, niin puolestani 18631: yhdyn niihin, jotka kannattavat oppivelvollisuuskomitean mie- 18632: tintöä. 18633: 18634: Ed. W ä i n ö Jokinen: Vaikka aivan kaikki muut edus- 18635: tajat eivät vielä ole ehtineet kertaalleenkaan tässä asiassa esiintyä, 18636: olen kumminkin uskaltanut pyytää taasen puheenvuoroa. 18637: 64 18638: 1010 Istunto 9 p. lokakuuta 1908 18639: 18640: 18641: Siihen on minua ensi sijassa kehottanut koulutoimenylihallituk- 18642: sen jäsenen, tohtori Virkkusen viime tiistaina käyttämä peräti 18643: •>asiallinen>> ja •>asian ytimeen•> osannut puheenvuoro. 18644: Nähtyäni tästä puheenvuorosta, minkälaisia •>valoja•> todella- 18645: kin on mainitussa koulutoimenylihallituksessa, jonka virka-alaa koh- 18646: taan me vastalauseessamme olimme uskaltaneet vaatimattoman 18647: moitteen sanan lausua, on minussa tosiaankin pyrkinyt vallalle va- 18648: kaumus, että kouluasiat rakkaassa isänmaassamme tulisi vallan 18649: täydellä luottamuksella uskoa sellaisiin käsiin. Yhden viisaan mie- 18650: hen yksin, eikä edes seitsemän viisaan miehen yhdessäkään, ei juuri 18651: ole meneminen tuollaisissa käsissä olevia asioita arvostelemaan. 18652: Muuten tulee pahasti - nolatuksi, kuten meidänkin nyt kai on 18653: käynyt. •>Murhaavalla asiallisuudella•> osotti tohtori Virkkunen 18654: tekemiemme syytteiden täydellisen onttouden! Hänen lausuntonsa 18655: ydin oli kerrassaan meidät musertava, ja nöyrämielisesti sen tässä 18656: lukeakseni, kuului se seuraavasti: •>Vastalauseen allekirjoittajat 18657: lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitoksen pikaista 18658: uudistamista varten. Tämä lupaus on jo semmoisenaan hyvä, mutta 18659: olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi ollut nähtävänä 18660: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maamme tuiki kel- 18661: vottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta sel- 18662: laista suunnitelmaa siinä ei ole.>> 18663: Niin. Ei o 1 e. Ja meidän wiheliäisyytemme•> on täydelleen 18664: paljastettu! J alomielinen voittaja rupeaa kumminkin meitä puo- 18665: lustamaankin. Sanoo: •>Siihen, ettei sellaista ole tuotu esille on 18666: tietysti, niinkuin moneen muuhunkin asiaan syynä porvarillinen 18667: yhteiskunta.•> 18668: Niin, herra Virkkunen on arvannut oikein: •>Porvarillinen yh- 18669: teiskunta>> siihen syynä on, ettei tässä ole tuotu mitään •>tarkempaa 18670: suunnitelmaa•> esille, mutta ei tällä kertaa porvarillisen yhteiskunnan 18671: •>kelvottomuus•>, kuten hän näyttää luulevan. Porvarillisessa yhteis- 18672: kunnassakin on aina j o t a k i n hyvääkin. Siellä on sellainenkin 18673: hyvä asia kuin a s i a 11 i s u u d e n v a a t i m u u s, vaikka tämän 18674: oppivelvollisuuskeskustelun aikana tosin vakavasti onkin ruven- 18675: nut arveluttamaan, miten sen laita juuri porvarien keskuudessa 18676: lienee. Meidän, tämän puheenaolevan vastalauseen allekirjoittajien 18677: mielestä on tässä tällä kertaa ollut puhe o p p i v e 1 v o 11 i s u u- 18678: den säätämisestä eikä koululaitoksen utidis- 18679: t u k se s ta, josta herra Virkkunen meiltä ohjeita kaipasi. Mutta 18680: oppivelvollisuusasiaan olemme mielestämme kylläkin antaneet 18681: opastusta, jonka s i i n ä a s i a s s a pitäisi riittää kouluylihalli- 18682: tuksenkin herroille. Ja jos heidän todella tekee mieli meidän •>Seitsemän 18683: viisaan>>, joiksi herra Virkkunen kylläkin kauniisti meidät tässä 18684: asiassa tunnusti, neuvoja, niin niitä saadaksenne ei teidän, halli- 18685: tuksessa olijoiden, tarvitse kuin hankkia eduskunnalle sen anoma 18686: Yleinen oppivelvollisuus. 1011 18687: 18688: 18689: oikeus lausua sanansa koululaitoksen uudistuksestakin. K y 11 ä 18690: me seitsemän viisasta silloin taas annamme 18691: v a 1 k e u t e m m e 1 o i s t a a. 18692: Herra Virkkunen edelleen valitteli, että me, puhuen >>vaati- 18693: mattomasta almusta>>, pyörittelemme tässä oppivelvollisuusasiassa 18694: miljoonia - >>aivan yhtä rattoisasti kuin poikaviikarit herneitä>>. 18695: -- >>Puolustukseksemme>> pyydämme kuitenkin sanoa, että olemme 18696: tässä maassa nähneet >>rattoisampiakin» kymmenienkin miljoo- 18697: nien >>pyöritteli jäitä>>. Se ero vaan on, että niitä miljoonia on kerta 18698: kerran perästä yhä >>r a t toi s a mm i n>> pyöritelty - rajan taakse. 18699: Me toki pyörittelemme miljooniamme kotoisten olojen hyväksi. 18700: Herra Virkkusen iloa siitä, että >>Suomen kansakin on saanut 18701: viisaita edes seitsemän>>, pyydän vielä rajattomasti lisätä sillä va- 18702: kuutuksella, että kyllä niitä yhtä viisaita, kuin me vastalauseen 18703: allekirjoittajat, meidän taholla on paljonkin. Ikävä meille, kun 18704: viisautemme silloin ei pääse vallan häi~äisevänä loistamaan. Toista 18705: se on h e r r a V i r k k u s e n v i i s a u d e n! Keskustarumekin 18706: valojen joukossa on se tällä uudella ennätyksellään epäilemättä 18707: kohonnut vallan ensi luokkaan. Ja varmaan voi Suomen kansa 18708: ryhtyä rauhoitetuin mielin kyseessä olevaan koululaitoksen laa- 18709: jennukseen, kun se nyt on nähnyt kouluylihallituksessaan olevan 18710: sellaisenkin a s i a 11 i s u u t t a ja y t i m e k k y y t t ä paista- 18711: van valon kuin edustaja Virkkunen on osoittanut olevansa. 18712: Edustaja Virkkunen selitti, että wiisajden kunniasijaa ei saa- 18713: vuteta tärkeällä kiittämättömyydellä kansansa ja aikansa paraim- 18714: pia pyrintöjä ja aatteita vastaan.>> Hän itse on osoitttanut, että 18715: ainoa tällaisen >>viisaiden kunniasijan>> saavuttamisen keino on 18716: möyriä näitä pyrintöjä ja aatteita, tietämättä oikein itsekään mitä 18717: sattuu möyrimään. 18718: Mitä sitte kysymykseen uskonnonopetuksen suhteesta oppivel- 18719: vollisuuteen tulee, on vallan varmaa, että jos olisi maltettu ajatella, 18720: mistä tässä: on kysymys, niin epäilemättä ei kukaan olisi rohjennut 18721: astua vastustamaan sitä, mitä meillä tässä vastalauseessa on eh- 18722: dotettu. 18723: Meidän vastalauseemme perusteluissa on sanottu, niinkuin asia 18724: onkin, että lukuisat uskonnolliset ryhmät maassamme ovat aset- 18725: tuneet uskonnonvapautta puolustamaan ja olisivat epäilemättä 18726: tämän meidän vastalauseemme kannalla. Täällä väitetään, että 18727: sellaisia uskonnollisia ryhmiä ei ole. Mutta k y 11 ä n i i t ä on. 18728: Lukuisat vapaakirkolliset ryhmät eri tahoilla maata ovat asettu- 18729: neet uskonnonvapauden kannalle, ja lahkolaisten keskuudessa 18730: on kyllä uskonnonvapautta harrastavia, vaikka niitä sietämättö- 18731: mien valtiokirkon uskovaisten keskuudessa ei olekaan. 18732: Kaikkein innokkaimmin on tässä k e s k u s t a n taholta käyty 18733: meidän vastalauseemme kimppuun. Ja kuitenkin esim. yksin hei- 18734: 1012 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18735: 18736: 18737: dän muka oppi-isänsä Snellmankin hyväksyi paljon pitemmällekin 18738: meneviä vaatimuksia, jopa hän tavallansa puolustaa kirkon ja 18739: valtion eroakin. Sanoo esim.: >>Niillä, jotka vaativat kirkon eril- 18740: lään oloa valtiosta, on erittäinkin k r i s t i n u s k 0 s s a puolel- 18741: laan ja tukenaan sen historiallinen synty ja ensimäisen kristityn 18742: seurakunnan ylistetty laitos.>> Ja toisessa kohdassa hän sanoo: >>Että 18743: pakollinen uskontunnustus on aivan arvoton, sitä ei yksikään ajat- 18744: televa ihminen epäile.>> Samalla hän viittaa niihin maihin, joissa 18745: on uskonnottornia kouluja, ja sanoo: >>Jos kysyy tilaa semmoisena 18746: kuin se on ennen kaikkea kaikissa kirkoissa Amerikassa, niin t ä y- 18747: tyy myöntää, ettei uskonnollisuus missään 18748: maassa o 1 e virkeä m p i.>> Mitä sanoisikaan tämä mies, jos 18749: hän olisi kuullut kaiken sen, mitä hänen >>uskolliset opetuslapsensa>> 18750: täällä tämän asian yhteydessä ovat katsoneet voivansa sanoa. 18751: Keskusta on huolestunut siitä, että meidän valitsijamme eivät 18752: hyväksyisi sitä, mitä me tässä asiassa olemme vaatineet. Mutta 18753: keskustan herrat, neidit ja emännät saavat olla aivan varmoja, 18754: että meidän valitsijamme eivät pelästy meidän vaatimustamme. 18755: Ovathan keskustalaiset ja heidän agitaattorinsa selittäneet kaik- 18756: kialla maalla, syrjäkyliä myöten, että me ohjelmamme mukaan 18757: tahdomme >>tappaa papit>> ja >>p o 1 t ta a kirkot». Ei- 18758: vät meidän valitsijamme näin vähäisestä pelästy, kuin tässä on puhe. 18759: Toinen se on teidän, porvarien laita. Valitsijainne suosioon 18760: olette te aivan vallan liian usein päässeet tunnottomasti vetoa- 18761: malla juuri heidän uskon no 11 i suuteen s a. Teille olisi 18762: varmaan varottavaa nähdä, mitä nämä teidän uskonnolliset va- 18763: litsijanne sanoisivat, jos tietäisivät, millä tavalla te täällä olette 18764: uskonnon asiata pidelleet. Olette tehneet sen täällä naurun ja pil- 18765: kan alaiseksi. Saadaksenne itsellenne aihetta puhua kaikkea val- 18766: lan asiaan kuulumatonta, olette te lisäksi yksin väärentäneet mei- 18767: dän vaatimuksemmekin. Siten olette mitä häikäilemättömimpään 18768: puoluevehkeilyyn käyttäneet uskontoa, saavuttaaksenne joitakin 18769: puolue-etuja. Kaikki tällainen tekee epäilemättä aivan vastakkai- 18770: sen vaikutuksen teidän valitsijoihinne, kuin sillä on tarkoitettu. 18771: Tällaisella esiintymisellä kuin tässä herätätte te epäilemättä omatkin 18772: Valitsijanne näkemään, minkälaista se uskonnollisuus on, jota teillä 18773: aina ja kaikkialla on huulillanne. 18774: Jos te todella tahdotte osottaa >>Syvää uskonnollisuuttanne>> 18775: köyhälistöstä hankkimillenne valitsijoille, niin osoittakaa sitä s n u r- 18776: t e n u u d i s t u s e h d o t u s t e n p u h e e n a o 11 e s s a. Sil- 18777: loin on hyvä tilaisuus näyttää, kuinka e 1 ä v ä ä se kristillisyys 18778: on, joka aina pyrkii olemaan teidän huulillanne. Niitten puheena 18779: ollessa te ette puhu kristillisyydestä sanaakaan. Uskokaa pois, 18780: etteivät teidän kristillisetkään valitsijanne ajan pitkään tyydy 18781: sellaiseen farisealaiseen kuolleeseen kristillisyyteen, jota te aina 18782: Yleinen oppivelvollisuus. 1013 18783: 18784: 18785: osoitatte, suutanne uskonnolla pieksämällä silloin, kun ei ollenkaan 18786: tarvitsisi, ja silloin uskonnon aivan unohtaen, kun todella jotakin us- 18787: konnonmukaista voisi tehdä. Vallankin kun esiintymisenne muut- 18788: tuu sellaiseksi suoraan sanoen uskonnon pilkaksi, jollaiseksi useiden 18789: porvarien esiintyminen tässä on muodostunut, niin kyllä se avaa 18790: valitsijain silmät; ja pian alkavat he varmaan toivoa, että te jät- 18791: täisitte hyvän jumalan asiaksi huolehtia, että usko häneen säilyy. 18792: Sellaisesta menettelystä, jota te täällä olette harjoittaneet, ei aina- 18793: kaan sille asialle hyötyä koidu. 18794: 18795: Ed. S u n d b 1 o m: Jag har bedt om ordet för att blott i en enda 18796: punkt bemöta en enda talare. Vid tisdagens plenum sökte r,epre- 18797: sentanten Wichmann göra gällande, att införandet af allmän läro- 18798: plikt rent afkomme att äfventyra folkskolans sak. Finlands all- 18799: moge önskar f u 11 f r i h e t, sade talaren, när det gäller att ordna 18800: och befrämja folkundervisningen i bygderna. Därför kommer läro- 18801: pliktslagen att beröfva folkskolan folkets varma sympati. I detta 18802: afseende är jag af fullkomligt motsatt åsikt. Erfarenheten bestyr- 18803: ker, såvidt jag har mig bekant, att vårt folk alltmer kommit till 18804: insikt om vikten och betydelsen för vår nation af allmän och högre 18805: folkbildning. Införandet af läroplikt innebär blott, att man i den 18806: förut inslagna riktningen tager steget fullt ut. När för tio år till- 18807: baka landskommunerna ålades att inrätta högre folkskolor, så snart 18808: minst trettio elever anmäldes, trodde väl de flesta, att detta skol- 18809: tvång, ty i själfva verket var det ju ett sådant, skulle framkalla 18810: en långvarig storm af ovilja. Så skedde dock ej. Min tro är att vår 18811: tänkande allmogebefolkning icke kommer att mottaga läroplikten 18812: med känslor af bitterhet, utan med förståelse af dess höga syfte- 18813: mål och för öfrigt så som en naturlig följd af den politiska rösträttens 18814: utsräckande till alla folklager. 18815: Kostnaderna för landskommunerna blifva dryga, det är sannt, 18816: men då dessa i vida rikligare mån än hittills kunna påräkna stats- 18817: medel i form af direkta understöd och fördelaktiga amorterings- 18818: lån för uppförande af skolbyggnader, blir den ekonomiska bördan 18819: helt säkert icke tyngre, än att yåra landskommuner f ö r m å bära 18820: den och v i 1 j a bära den. 18821: Om någonsin reformifvern är på sin plats, så är det just här; 18822: det gäller ju att så omdana och utveckla folkunclervisningen, att 18823: icke, såsom nu är fallet, omkring 50 °/o af barnen i skolåldern tillå- 18824: tas växa upp i mörker och okunnighet. Att i sammanhang med läro- 18825: pliktsförslaget gifva reformsträfvandena ett sidohugg, är därför i 18826: intet afseende på sin plats. 18827: Allaredan åligger kommunerna att inrätta nödigt antal folk- 18828: skolor, medan det föreliggande lagförslaget afser att föra barneu 18829: till skolan, om de ej erhålla motsvarande undervisning i hemmet, 18830: 1014 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18831: 18832: 18833: hvarvid den viktiga omständighet bör beaktas, att medellöshet ej 18834: längre får utgöra hinder för skolgång, ty där fattigdom står i vägen, 18835: träda korumun och stat hjälpande emellan. 18836: Landtdagen har ju tagit under öfvervägande att afsevärdt lätta 18837: bördan för de besuttna klasserna, hvilka komme att mest kännbart 18838: drabbas af läropliktens genomförande, genom att göra landsvägs- 18839: underhållet till en allmän angelägenhet, genom att aflyfta jordskat- 18840: terna, hållskjutsningsbesväret o. s. v., och då härtilllägges, att läro- 18841: pliktslagen skall genomföras under en så lång tidsperiod som femton 18842: år och dess stadganden äro lämpligt afvägda, bör läroplikten inga- 18843: lunda blifva så betungande, att den skulle vända bort folkets kär- 18844: lek från dess egen skola. Nej, bättre än så tror jag om Finlands 18845: allmoge. 18846: 18847: Ed. H u o p o n e n: Kansan sivistyksessä on kansan kallein 18848: aarre. Kannatan sentähden lämpimästi opetusvelvollisuuden ai- 18849: kaan saamista pääasiallisesti niillä perusteilla, joille oppivelvolli- 18850: suuskomitean ehdotus on rakennettu, että ylemmän kansakoulun 18851: opettajisto antaisi opetusta myöskin alemmissa kansakouluissa. 18852: Ed. Kares lupasi laulaa tämän kannan suohon. Tunnustan että 18853: hän viime istunnossa koetti parastaan, mutta ei vähimmässäkään 18854: määrässä voinut horjuttaa aikaisemmin muodostunutta mielipi- 18855: dettäni. 18856: Täällä on puhuttu liikuttavasti siitä, kuinka maalaiskansan 18857: sivistysmäärä alenisi nykyistäänkin alemmaksi, ellei sivistysvalio- 18858: kunnan esittämää periaatetta hyväksyttäisi siinä, että erityinen 18859: opettajisto palkattaisiin antamaan alempaa kouluopetusta. Luu- 18860: len että moisen väitteen tekijät eivät sitä itsekään usko. Tuleehan 18861: puolet Suomen kansan lapsia, jotka eivät ole saaneet kansakoulu- 18862: opetusta, oppivelvollisuuden voimaantultua kouluopetuksesta osal- 18863: lisiksi. Turhaa näin ollen on puhua sivistyksen alenemisesta, päin- 18864: vastoin voidaan väittää, että kansansivistys tulisi melkoisessa mää- 18865: rassa kohoamaan. On sanottu, että z-vuotisen seminaari- 18866: kurssin suorittaneet saavuttaisivat erinomaisen kyvyn antaa he- 18867: delmöittävää alkuopetusta pienille lapsille. En kiistele siitä, missä 18868: määrin kauniit toiveet hyvästä opetuksesta jokapäiväisissä ope- 18869: tustehtävissä voisivat toteutua. Mutta joka tapauksessa rohkenen 18870: väittää, että 4-vuotisen seminarikurssin suorittaneilla opettajilla 18871: täytyy olla vieläkin suurempia edellytyksiä kelvolliseen opetustoi- 18872: meen myöskin alemman kansakoulun alalla. Vähemmistä opetus- 18873: viikoista, joka aiheutuisi siitä, että ylemmän kansakoulun opetta- 18874: jat antaisivat myöskin alemman kansakoulun opetuksen, on tehty 18875: suuri numero. Tämä epäkohta saataisiin helposti autetuksi sillä, 18876: että opetusvelvollisuutta lisättäisiin nykyisille opettajille. Jos ope- 18877: tusvelvollisuutta lisättäisiin esim. 4 viikkoa, kuten edusmies Penna- 18878: Yleinen oppivelvGllisuus. 1015 18879: 18880: 18881: nen ehdotti, ja tästä lisäopetuksesta suoritettaisiin eri korvaus, 18882: niin tulisi epäkohta autetuksi. Näin saataisiin 40 opetusviikkoa, 18883: joista IO tai 12 viikkoa voitaisiin käyttää alempaan opetukseen. 18884: Minäkin uskon, että opettajisto suostuisi kernaasti ottamaan vas- 18885: taan enemmän opetusvelvollisuuksia saadakseen suurempia tuloja. 18886: 1.'osin kamari äskettäin on järjestänyt kansakoulun opettajiston 18887: palkkaus-suhteet, mutta voipiko kukaan antaa siitä vakuutuksen, 18888: että opettajisto tässä suhteessa tulee aina edelleenkin olemaan tyy- 18889: tyväinen. Arvelen puolestani, että palkkauskysymys ennemmin tahi 18890: myöhemmin tulee uudestaan esille. 18891: Eiköhän koulun rauhalliselle kehitykselle, kasvatus- ja opetus- 18892: periaatteisiin nähden, olisi suuremmaksi siunaukseksi, jos Suomen 18893: kansan lapsia opettaisi riittävästi palkattu, oloihin tyytyväinen 18894: ja samanlaisen sivistysmäärän saanut opettajisto? Sivistysvalio- 18895: kunnan ehdotuksen hyväksyminen sitävastoin tuottaisi kansakoulu- 18896: laitokseen kahtalaisen opettajiston, joista toinen antaisi alempaa, 18897: toinen ylempää opetusta, toinen omaisi vähemmän koulusivistystä 18898: pienempää palkkaa ·nauttien, toinen enemmän sivistystä suurem- 18899: paa palkkaa nauttien. Ajatellaan vain sitä eri asemassa olevien 18900: opettajien vierovaa väliä, joka tämmöisestä kaksinaisuudesta ai- 18901: heutuisi, se epäilemättä opetustoimene olisi suureksi vahingoksi. 18902: Ed. Soininen tässä on vedonnut muiden oppilaitosten opettajien 18903: eroavaisuuteen. Tätä esimerkkiä ei mielestäni voi soveltaa kansa- 18904: koulun opettajistoon. Syystä asiantuntijainkin keskuudessa on 18905: noussut ääniä, jotka varoittavat tälle tielle menemästä. Meidän, 18906: samalla kannalla olijoiden tulee yhtyä näihin varoitusääniin, ai- 18907: nakin varmalla aavistuksella siitä, kuinka suuri onnettomuus las- 18908: ten kasvatukselle ja opetukselle koituisi siitä, jos monituhansinen, 18909: katkeroitunut, oloihin tyytymätön opettajisto vihdoin ryhtyisi kyl- 18910: vämään huonoa siementä, tuhoisaa rikkaruohoa, lasten sydänten 18911: peltomaahan. Minkälaista opetusta oloihin tyytymätön, katkeroi- 18912: tunut opettaja voisi antaa, siitä viime istunnossa ed. Järvisen esit- 18913: tämä lausunto oli loistavana todisteena. On tosin rauhoittaviakin 18914: ääniä annettu, että alhaisemman kansakoulun opettajiksi etupäässä 18915: on ajateltu vähään tyytyväisiä naisia. Olen minäkin ollut yhtä 18916: ihanteellisella kannalla naisten vähään tyytymisestä, mutta joka- 18917: päiväinen todellisuus on tätä hyvää uskoa suuresti horjuttanut. 18918: Kyllä kai eduskunnan jäsenillä lienee vielä tuoreessa muistissa, 18919: että ne olivat kansakoulujen naisopettajat, jotka eduskunnassa 18920: innokkaimmin ajoivat kansakoulunopettajien palkankorotusasiaa. 18921: Naisten vähään tyytymisestä ei siis kannata sanoja tuhlata, - 18922: anteeksi- kun päinvastoin arvelen, että jos olot kehitetään sem- 18923: moisiksi, että naisissa tyytymättömyyden tunne herätettäisiin, 18924: ne voittaisivat mies-suvun tässä suhteessa. Näin ollen olisi suuresti 18925: arveluttavaa lisätä tyytymättömien joukkoa opettajiston keskuu- 18926: 1016 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 18927: 18928: teen. Jos samat henkilöt antaisivat opetusta alusta alkaen läpi 18929: kouluajan, voittaisi opetus yhtenäisen opetustavan johdosta. Lisätty 18930: opetusvelvollisuus, opetustoimeen pystyväliä opettajistolla vai- 18931: kuttaisi varmaan niin suurenmoisen edistymisen maalaiskaosan 18932: sivistyksessä, että maalaiset siihen hyvin tyytyisivät. Jos kaupun- 18933: kilaislapset jonkun verran voittaisivatkin sivistyksessä maalais- 18934: lapsemme, niin emme silti käy nurjamielisiksi. Mahdollista on että 18935: vastaisuudessa olisi otettava askel eteenpäin. Se otettakoon sitte 18936: aikanaan, ainahan kehitysmahdollisuuksilla on tilaa olemassa, huo- 18937: limatta ed. Kareksen kiihkeästä vakuutuksesta, että kaikki kehi- 18938: tys ikiajoiksi olisi menetetty, jos vaan tuo moukkamaisuuden kanta, 18939: joksi hän sitä suvaitsi nimittää, hyväksyttäisiin. 18940: Terveysnäkökohdat ovat myös seikkoja, joita ei voi kyllin usein 18941: huomauttaa. Tämäkin puoli puhuu voimakkaasti sen hyväksi, että 18942: myöskin pienten lasten alempi opetus on annettava keväin ja syk- 18943: syin kelvollisissa kouluhuoneustoissa. Jokainen, joka tuntee 18944: laajemmalta maalaisoloja, tietää minkälaisia vaikeuksia sopivain 18945: asuntojen ja opetushuoneustojen aikaan saaminen synnyttäisi jos 18946: alempaa opetusta olisi erityisissä huoneustoissa annettava. Vielä 18947: tulee lisäksi taloudellinen puoli, johon olisi kiinnitettävä vakavaa 18948: huomiota; onhan tässä kysymyksessä noin 32 miljoonan markan 18949: perustamiskustannukset ja enemmän kuin 12 miljoonan vuotuiset 18950: lisäykset kansakoulukustannuksiin. Nämä perustamiskustannuk- 18951: set tosin jakaantuvat 15 vuoden kuluessa jotenkin tasan eri vuo- 18952: sille, mutta tulevathan joka tapauksessa vuotuiset lisämenot, sitte- 18953: kin kun toimeenpano - ja perustamiskustannukset vähitellen pie- 18954: nentyvät ja päästään normaalioloihin, tekemään vuosittain noin 18955: 12 miljoonan lisäyksen siihen, mitä kansakoulut nykyään maksavat. 18956: Erikseen on myöskin huomattava, että jos perustamme erityisiä 18957: alempia kansakouluja, niin se maksaa 2,{00,ooo markkaa enemmän 18958: kuin jos otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia 18959: varten. Kernaasti tunnustettakoon, että Suomen kansa opetuksen 18960: antamista varten lapsilleen on ollut altis suuriin aineellisiin uh- 18961: rauksiin. Vapaaehtoisuuden tietä on päästy jotakuinkin pitkälle. 18962: Varmaan kansamme nurkumatta ottaa kantaakseen vieläkin ras- 18963: kaamman kuorman antaakseen lapsilleen parhaimman perinnön, 18964: kalleimman aarteeen, hyvän koulusivistyksen. Mutta tässäkin on 18965: varottava, ettei jousta kovin tiukalle jännitettäisi. On varottava, 18966: ettei hyvää asiaa tavattoman pitkälle menevillä vaatimuksilla tehdä 18967: kansalle vastenmieliseksi, josta taantumus olisi seurauksena. On 18968: muistettava, että kansan joukossa löytyy sellaisiakin, jotka ovat 18969: sitä mieltä, että kouluopetus olisi edelleenkin kehitettävä vapaa- 18970: ehtoisuuden tietä. Kansan varallisuus on ylimalkaan alhainen ja 18971: pääoman saamiselle ei ole keksitty ehtymättömiä lähteitä. Minusta 18972: tuntuu siltä kuin valiokunnan mietinnössä taloudelliselle puolelle 18973: Yleinen oppivelvollisuus. 1017 18974: 18975: 18976: ei olisi kiinnitetty niin suurta huomiota, jota se mielestäni ansaitsisi. 18977: Jo mainitsin alemman opettajiston tuottamasta melkoisesta meno- 18978: jen lisäyksestä. Tämän lisäksi valiokunta esittää, että koulukirjat 18979: ja kaikki muutkin koulutarpeet on annettava maksutta kaikille 18980: koululapsille. Täysivaraisille, jotka omilla varoillaan tahtoisivat 18981: ostaa lapsilleen koulukirjat, kirjoitusvihot y. m. ja sillä tavoin hel- 18982: pottaisivat kunnan yhteisiä menoja koululaitokselle, tämä ei ole 18983: sallittu. On vedottu muiden maiden esimerkkeihin tämänkin vaa- 18984: timuksen tueksi. Pyydän vain huomauttaa, että se, mikä esim. 18985: soveltuu Englannin pääomista rikkaalle kansalle, ei aina sovellu 18986: pääomista köyhälle Suomen kansalle. Sivistysvaliokunnan puheen- 18987: johtaja huomautti, että kasvatusopilliset ja taloudelliset näkökoh- 18988: dat ehdottomasti vaativat, että opetusvälineet olisi yhteisoston 18989: kautta hankittava ja maksuttomasti lapsille jaettava. Eiköhän 18990: oppiminen käyne yhtä hedelmöittäväksi, jos läksyt luetaan va- 18991: paasta tai ostetusta kirjasta. Tukkuostolla ostettuja kirjoja voitaisiin 18992: tietenkin haluaville myydä ostohinnalla. Köyhälistön lasten hieno- 18993: tunteisuutta tällä ei suinkaan loukattaisi, jos vapaat sekä myydyt 18994: kirjat ulkoasuunkin nähden olisivat kaikki samanlaatuisia. Jätet- 18995: täköön ainakin kunnan päätöksen varaan, onko kirjat ja muut koulu- 18996: tarpeet annettava maksuttomasti kaikille vai ainoastaan vähäva- 18997: raisten lapsille. 18998: Sivistysvaliokunnan mietintöön liitetty sosialistien vastalause on 18999: epäilemättä kaikkein törkeimpiä kirjoituksia, joita Suomen valtio- 19000: päivien asiakirjoissa voi tavata. Se herjaava, koko yhteiskuntajär- 19001: jestelmää halveksuva, kansakouluopettajakuntaa syvästi loukkaava 19002: ja uskonnollista maailmankäsitystä raa'asti pilkkaava kanta, joka 19003: vastalauseessa niin räikeänä esiintyy, on elävänä todistuksena kai- 19004: kiksi ajoiksi siitä, miten äärettömän alas eräs puolue, joka tahtoo 19005: kulkea suuren valtiollisen puolueen, sosialidemokratian nimellä, on 19006: voinut vajota. 19007: Pyydän heittää pikaisen silmäyksen sosialistien esitykseen siitä, 19008: millä tavoin heidän vaatimustensa mukaan koululaitoksemme olisi 19009: järjestettävä. 19010: Sosialistit vastalauseessaan vaativat kunnan toimesta annetta- 19011: vaksi ilmaiseksi paitsi kirjat ja muut koulutarpeet, ainakin kerran 19012: päivässä aterian lämmintä ruokaa, lämpimät, siistit vaatteet, jalki- 19013: neet, lasten saattamisen kouluun tai majoittamisen koulun läheisyy- 19014: teen. Vielä vaaditaan kodittomille koululapsille perustettavaksi 19015: erityisiä oppilaskoteja koulun yhteyteen tai kunnan toimesta muu- 19016: ten täysihoitoa annettavaksi. 19017: 19018: Puhemies: Pyytäisin hiukan saada keskeyttää pulmjaa. 19019: Ehkä ensimäinen varapuhemies tekee hyvin ja johtaa puhetta toi;. 19020: taiseksi. 19021: 1018 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19022: 19023: 19024: E n s i m ä i n e n v a r a p u h e m i e s asettuu puhetta johta- 19025: maan. 19026: 19027: Ed. Huoponen: Vähävaraisuuden periaate, joka tuottaisi lap- 19028: sille edellämainitut etuisuudet, mainitaan sosialistien vastalauseen 19029: I6 §:n 5 momentissa. >>Vähävaraiseksi katsottakoon lapsi, jonka van- 19030: hemmat ovat kunnallisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa 19031: vähemmästä kuin vähintään 6oo markan vuosituloista maalaiskun- 19032: nissa tai vähemmästä kuin vähintään I,Zoo markan tuloista kaupun- 19033: geissa. 19034: Jos tämmöinen määräys hyvaksyttäisiin, olisi siitä ainakin Karja- 19035: lassa seurauksena, että valtavan suuri osa koululapsia olisi kuntain 19036: kustannuksella ruokittava ja vaatetettava. Tästä koituisi niin suun- 19037: naton verojen lisäys, että ennen pitkää kaikki kunnan veroa maksa- 19038: vat olisivat verotettavat vähemmästä kuin 6oo markan tuloista. 19039: Mistä silloin saataisiin veronmaksajat, kun kaikki olisivat avun tar- 19040: peessa? Oikeuksien vaatiminen kaikissa asioissa näyttää sosialis- 19041: teilla olevan varsin helppoa, mutta missä havaitaan heidän velvolli- 19042: suuksistaan huolehtivan? Mainittua 16 §:ää voidaan syystä kutsua 19043: ilmaisen tavaran vaatimus-pykäläksi. Tässä §:ssä tosin ei ole tark- 19044: koja määräyksiä siitä, minkähintaisista ja värisistä kankaista vaat- 19045: teet esim. olisivat valmistettavat, mutta (·d. Järvinen nimenomaan 19046: huomautti, että vaatteet eivät saa olla samanvärisiä; niistä näet 19047: köyhälistön lapset tunnettaisiin, josta lapsille ja lasten vanhemmille 19048: aiheutuisi masentava tunnon loukkaus. Kuuluuko tämmöinen eri- 19049: väripolitiikka Marx-Lassallen vaiko Tainio-Valppaan perusoppei- 19050: hin, ei puhujan lausunnosta käynyt selville (Vasemmalta: Huoposen 19051: käy!). 19052: Minä pyydän että puheenjohtaja antaa minulle oikeutta, etteivät 19053: nämä häiritse! 19054: Opetusvelvollisuuslakiehdotuksessa on säilytetty eräs periaate, 19055: joka ed. Järvisen mielestä estää opetuksen vapauden. Tuo turmiolli- 19056: nen periaate esiintyy sanassa >muhteeton>>. Palkan korotuksen ja 19057: eläkkkeen saamisen ehtona näet vaaditaan, että opetaja on tehtä- 19058: vänsä suorittanut >>nuhteettomasti>>. Moinen vaatimus olisi ed. Jär- 19059: visen mielestä lakiehdotuksesta pois juuritettava. Sosialistiselle 19060: opettajalle on nuhteettomuuden vaatimus kauhistus. Opettajalle 19061: pitäisi säilyttää vapaus opettaa mitä tahansa, vapaus kylvää lasten 19062: sydämiin vihan siemeniä nykyistä yhteiskuntajärjestelmää vas- 19063: taan, vapaus opettaa vihaamaan kaikkia muita kansalaisia, jotka 19064: vaan eivät omaksu sosialistien haaveksimaa maailmanparantamis- 19065: oppia, ja ennen kaikkea vapaus kylvää lasten sydämmeen epäuskon 19066: siemen, ivan ja pilkan periaate uskontoa vastaan. Väärän, vallatto- 19067: rnan vapauden vaatimuksia vastustan vakavasti. Opetusperiaat- 19068: Yleinen oppivelvollisuus. 1019 19069: 19070: 19071: teessa olisi edelleenkin kultaisena ojennusnuorana säilytettävä vaati- 19072: mus opetustoimen nuhteettomasta suorittamisesta. 19073: Viime istunnossa useat puhujat eritoten terottivat mieleen, että 19074: sosialistit Yastustavat uskonnonopetusta kansakoulussa. Näitä 19075: väitteitä vastaan huomautti ed. Jokinen, että he eivät tahdo pois 19076: uskonnonopetusta kansakoulusta, vaan ainoastaan vapautta, että 19077: niiden lapset, joiden vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen ope- 19078: tusta uskonnossa, vapautettaisiin pakollisesta uskonnonoppimis- 19079: velvollisuudesta. Tämmöistä lainselittämistä kutsuttaisiin sosialis- 19080: tien kielellä kieräilemiseksi. Sosialistien vastalauseen z §:n ensimmäi- 19081: sessä momentissa määritellään ne aineet, joita koulussa saapi opettaa. 19082: Se kuuluu näin: >>Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja 19083: taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan äidinkie- 19084: lessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, historiassa, laskennassa 19085: ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa 19086: harjoitusaineissa>>. Kas siinä selvä määritelmä niistä opetusaineista, 19087: joita kouluissa sosialistien ehdotuksen mukaan saadaan opettaa. 19088: (Vasemmalta: Vale!) Siinä ei puhuta sanaakaan uskonnosta. Miten 19089: tämä on ymmärrettävä, ed. Jokinen? Eikö teillä ole rohkeutta 19090: myöskin eduskunnan istunnossa Suomen kansalle julistaa, että uskon- 19091: toa ei saa kouluissa opettaa, koska tämä kielto lakiesityksessänne on 19092: olemassa? (Vasemmalta: Väärin!) Se on kuitenkin teidän vaatimuk- 19093: senne, lopullinen tarkoitusperänne. Juuri uskonnollinen maailman- 19094: käsitys on esteenä sen aineellisen maailmankäsityksen omistami- 19095: selle, jota te herkeämättömästi perään ajatte. Uskonnollinen maail- 19096: mankäsitys olisi siis teidän oppinne mukaan juuriaan myöten kan- 19097: san sydämmestä pois revittävä. 19098: Uskontokysymyksen näin esille tullen täytyy surulla valittaa 19099: että uskonnon kallis asia on vedetty valtiollisen taistelun välikappa- 19100: leeksi, pantu palvelemaan puoluetarkoituksia. Muistutan vain kes- 19101: kustan menettelyä tässä suhteessa, ja valitettavasti viime istunnossa 19102: samalta taholta annettiin lausuntoja, jotka viittaavat siihen, että 19103: uskontokysymystä edelleenkin käytettäisiin agitatsioonivälikappa- 19104: leena (Hyvä!). Sosialistit ovat myöskin langenneet samaan paulaan. 19105: Niinpä sosialistiagitaattori esim. Kirvussa piti eri kylissä viikko- 19106: kausittain kokouksia, joissa hän tavattomalla kiihkolla esitti kuulija- 19107: kunnalleen, että sosialistit ovat juuri Jesus Natsarealaisen opin kan- 19108: nattajia, kristinuskon puhdistajia ja rakkausoppin toteuttajia elä- 19109: mässä. Tällä tavoin on uskonnon kallis asia vedetty alas, alhaisia 19110: puoluetarkoituksia palvelemaan. Mikä eroitus onkaan kristittynä 19111: esiintyvän puhujan ja täällä esiintyvien sosialistipuhujain välillä! 19112: Se pilkkanauru ja ivaileva hymyily, jolla vasemmiston nais- ja mies- 19113: edustajat viime istunnossa seurasivat niitä lausuntoja, joissa puo- 19114: lustettiin uskonnonopetusta, ei koskaan voi haihtua mielestäni. Näin 19115: pitkälle olemme kehittyneet! Toivoa sopii, että naurajille ja pilkkaa- 19116: 1020 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19117: 19118: 1ille tulee vielä semmoinenkin hetki, ettei ivahym.yily enää auta. Se 19119: tulee varmasti, ellei ennen niin kuoleman kynnyksellä, jolloin niin 19120: usein syntyy hätä turvasta. 19121: Mitä uskonnonopetukseen tulee ilmoitan vain lyhyesti, että valit- 19122: sijani vaatimuksista sekä omasta vakaumuksestani tulen järkähtä- 19123: mättömästi vaatimaan, että uskonnonopetus säilytetään tärkeim- 19124: pänä opetusaineena. 19125: On olemassa ainoastaan kaksi mahtavaa voimaa, jotka pitävät 19126: kansoja koossa ja antavat voimaa elämään. Nämä voimat ovat 19127: uskonto ja isänmaanrakkaus. Historiassa saadaan varottavia ope- 19128: tuksia tässäkin suhteessa. Siellä, missä nämä koossa pitävät voimat 19129: ovat kadonneet, ovat kansat hävinneet pois maailman näyttämöltä. 19130: Uskonnonopetuksen poistamisen vaatimuksen tueksi vedotaan usein 19131: suurten sivistyskansojen esimerkkeihin. Ovatko tulokset siellä tässä 19132: suhteessa kehoittavia? Ei suinkaan. Päinvastoin ne puhuvat varoit- 19133: tavasti. Ranskassa, jossa uskottomuus ja siveellinen rappiotila 19134: levittää turmiollista vaikutustaan yhä laajemmalle ja syvemmälle, 19135: asukasluku vuosi vuodelta vähenee. Kansa, jonka väkiluku vähe- 19136: nee, vaikka se ulkonaisessa sivistyksessä olisi kohonnut sivistyksen 19137: korkeimmille kukkuloille, semmoinen kansa on kuolemaan tuomittu. 19138: Semmoinen kansa ennemmin tahi myöhemmin on häviävä pois 19139: maailman näyttämöltä. Eikö Suomen kansan ansaitse elää? Tahdo- 19140: taanko Suomenkin kansan sydämeen kylvää kuoleman siemen? 19141: (Vasemmalta: Ei!) Ei. Me tahdomme elää! Suomen kansa tahtoo 19142: elää! Kylväköön sentähden kansakoululaitoksemme edelleen ja kaik- 19143: kina aikoina Suomen kansan lasten sydämiin uskonnon ja isänmaan 19144: rakkauden siemenet niin elinvoimaisia, että he lastemme sydämissä 19145: hedelmöittävinä versoisi, virittäen uskonnon ja isänmaanrakkauden 19146: tulet leimuamaan. Silloin Suomen kansan taivaalla kaarteleisi onnel- 19147: lisuuden kirkas loiste, sen sivistys karttuisi, kasvaisi ja kukoistaisi 19148: todellisessa kuolemattomuudessaan. 19149: Silloin lapsemme ja vielä syntyrnättömätkin sukupolvet saisivat 19150: ainiaan iloita suomalaisen isänmaan katoamattomasta onnesta. Ja 19151: silloin aurinko säteillään lämmittäisi ja valaiseisi pyhää vapauttam- 19152: me. (Vasemmalta: Antakaa hänelle harppu!). 19153: 19154: Ed. Reima: Ikimuistettava kansakoulumme perustaja pani 19155: Suomen kansakoululaitoksen päämaalin sangen korkealle. Lähes 19156: puolen vuosisataa on Suomen kansa sitä päämaalia koettanut saa- 19157: vuttaa, ja monessa suhteessa Suomen kansakoululaitos onkin ko- 19158: honnut niin korkealle, että sitä on huomattu kautta sivistyneen 19159: maailman. Niin pitkälle on nyt päästy, ja nytkö meille tulisi taan- 19160: tumus? Minun ymmärtääkseni ainakin täällä eduskunnassa on puo- 19161: lelta ja toiselta tässäkin keskustelussa ilmestynyt sellaisia mielipi- 19162: teitä, jotka takaavat taantumusta Suomen kansakoululaitoksen 19163: Yleinen oppivelvollisuus. 102f 19164: 19165: 19166: kehitykselle. Jos ylimalkaan se suunta voittaisi, että oppivelvolli- 19167: suuskomitean mietintö tulisi voimaan, niin se minun ymmärtääk- 19168: seni on taantumus Suomen kansakoululaitokselle. Kehitystä ja 19169: edistystä sille takaa koko lailla sivistysvaliokunnan mietintö. Meillä 19170: nyt jo on erilaisia kouluja, paljon on maassamme seisovia pienten- 19171: lasten kouluja, puhumattakaan kiertokouluista, joita on kaikkialla 19172: maassamme, jotka ovat siis pohjana, vaikkapa heikkonakin, olleet 19173: tähän asti kansakoululle. Nytkö me joutuisimme siihen tilaan, kun 19174: meidän pitäisi edistyä, että yksi opettaja tämän kaiken suorittaa, 19175: kun kansakoululaitoksen pitäisi nousta ja kohota. Rohkenen sitä 19176: suuresti epäillä. Yhden opettajan pitäisi opettaa ylemmässä kansa- 19177: koulussa, alemmassa kansakoulussa, pitää jatkokurssit ja monet 19178: muut kurssit ja työt, jotka hänen on suoritettava, puhumattakaan 19179: siitä, että hänen täytyy opettaa kaikkia aineita, jota taitoa ei mil- 19180: tään muulta opettajalta vaadita tässä maassa, vaadita paljon suu- 19181: remmilla henkisillä pääomilla varustetulta kuin kansakoulun opet- 19182: taja. Ylimalkaan on tultu siihen käsitykseen, että kansakoulun 19183: opettaja on semmoinen merkillinen ihmekapine, jonka pitää pys- 19184: tyä kaikkeen ja jolta voi vaatia vaikka mitä. Mutta silläkin vaati- 19185: muksena on rajansa. Ja ainakin mitä oppivelvollisuuskomitea suun- 19186: nittelee ja se, mitä monet ovat lausuneet, vielä edelleen lisää tätä 19187: taakkaa ja näitä vaatimuksia, joitten alle Suomen kansakoulun- 19188: opettajiston täytyy sortua. Täällä on uskoteltu, että kun suurin 19189: osa kansakouluja tulee kaksiosastoisiksi, silloin ainakin voidaan 19190: alempaa opetusta hyvästi ehtiä, kun ei tule niin monta luokkaa 19191: opettajalle hoidettavaksi kuin yhden opettajan koulussa. Jos meillä 19192: olisi se kehitysmahdollisuus tässä maassa, silloin voitaisiin tätä 19193: suuntaa puolustaa. Mutta harvaan asutussa maassa menee kauvan, 19194: ennenkuin pääsemme tähän asteeseen. Tässä maassa tulee sangen 19195: paljon ja sangen kauvan olemaan kouluja, joissa vain yksi opettaja 19196: tulee työskentelemään, ja kun silloin tämmöinen työtaakka tulee 19197: hänelle, niin se hänet sortaa kokonaan ja tekee ennemmin tai myö- 19198: hemmin hänestä huonon työntekijän, huonon opettajan. 19199: Täällä on ehdotettu, että lukuvuotta pidennettäisiin. Mahdolli- 19200: sesti voitaisiin sitä jonkun verran pitentää. Lämpimissä maissa 19201: opetusta suoritetaan kesälläkin, mutta meillä pohjoismaissa yleensä 19202: näkyy olevan sellainen suunta, että meillä ei sellainen henkinen 19203: työ kesällä menesty. Vuodenajan vaihteet ovat niin tuntuvia ja 19204: vaikuttavat niin haitallisesti, että emme saata sitä yrittääkään, 19205: sillä tulokset ovat huonoja, jos sitä koetamme. Siihen tulee vielä 19206: monet muut vastukset. Joka vähänkin tuntee kansan elämää, tietää, 19207: että ei ainoastaan ylempään kouluun, vaan myös alempaan on 19208: vaikeata saada syksyisin lapsia kokoon; niitä tarvitaan työaikana 19209: lapsenlikoiksi, ja moniksi muiksi aivan nuorina, 8-9 vuotiaina. 19210: Sanotaan kyllä: pakko määrää niitä tulemaan, mutta meillä sentään 19211: 1022 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19212: 19213: 19214: eletään monessa paikassa niin ahtaissa oloissa ja elämäntaistelu 19215: on niin kova, että siinä täytyy kaikki voimat käyttää, ja olkoon 19216: sivistystarve kuinka suuri hyvänsä, niin leipäkysymys on ensim- 19217: mamen. Monessa seudussa maatamme opettaja saa tehdä syksyi- 19218: sin kaikki voitavansa saadakseen lapset kouluun, niin ylempään 19219: kuin alempaankin, ja monenlaisia poikkeuksia täytyy tehdä pit- 19220: kin syksyä, ennenkuin kaikki saadaan askareistaan irti. Jos siis 19221: lukuvuotta pidennetään, vaikkapa vaan pieniä lapsia varten, niin 19222: asia tulee vielä vaikeammaksi, vieläpä monessa suhteessa voitta- 19223: mattomaksi. 19224: On sitte luvattu opettajille tästä ylimääräisestä työstä palkkaa 19225: lisää, ja minua ilahuttaa sangen suuresti, että lupaukset ovat tulleet 19226: varsinkin niiden taholta, jotka viime vuonna koko lailla vastustivat 19227: opettajien palkankorotusta ja sitte antoivat mitättömän summan. 19228: On hauskaa, että vuoden kuluessa ruvetaan opettajien palkkaa 19229: kohottamaan vaikkakin työn lisäyksen muodossa. Mutta minä luu- 19230: len, että Suomen opettajisto on näistä ystävistään saanut sen käsityk- 19231: sen, ettei se luota tällaisiin lupauksiin. Niin paljon kuin minä opet- 19232: tajistoa tunnen ei tähän uskota. 19233: On paljon puhuttu siitä, kuinka kaksi opettajakuntaa tulee ole- 19234: maan ristiriidassa keskenään ja kuinka se työtä vaikeuttaa. Minä 19235: en usko, että se tulee asiassa niinpaljon painamaan. Ja alempaan 19236: ja ylempään opetukseen on luonnollisetkin syyt vaikuttamassa. 19237: Opettajissa ja ihmisissä ylimalkaan on paljon sellaisia, jotka ovat 19238: ikäänkuin luodut alempaa opetusta, pientenlasten opetusta varten, 19239: ja toisia taas, joille ei tämä työ tahdo maistua vaikka ylemmässä 19240: opetuksessa onnistuvat hyvin. Semmoista kuullaan kaikkialla. Nyt 19241: on jo kauan aikaa ollut vaatimuksena ei ainoastaan opettajain pii- 19242: reissä mutta myöskin kaikkien kansanvalistusta harrastavien kan- 19243: salaisten kesken, ja selvätietoisuus siitä, että kansakoulunopetta- 19244: jat ovat liian vähän valmistuneet tähän tehtävään ja omistavat 19245: liian pienen henkisen pääoman. Ja pääasiallinen keino sen poista- 19246: miseen - ei siinä jatkokurssit eikä muut paljon auta, - on se, että 19247: seminaarin opetus saadaan pitemmäksi 5-6 vuotiseksi. Se mer- 19248: kitsee sitä, että kun siihen päästään - ja siihen on päästävä - 19249: että opettajien palkkasuhteet tämmöisenä kalliina aikana, kun opin- 19250: tie on pitempi, nousevat. Nyt jos kaikilta opettajilta, joita kaikissa 19251: tapauksissa silloin tarvitaan enemmän, vaaditaan myöskin näin 19252: pitkä oppiaika, niin tässäkin muodossa sittenkin opetuslaitos tulee 19253: kansalle paljon kalliimmaksi tai jotenkin yhtä kalliiksi kuin kaksi- 19254: opettajaiset koulut, joissa toiset ovat paljon vähemmällä ajalla 19255: saaneet ne taidot ja tiedot, jotka heiltä siinä asemassa vaaditaan. 19256: Minä olen myös siitä vakuutettu, että hyvillä pohjatiedoilla va- 19257: rustettu nuorukainen ja neitonen, jolla on kutsumus ja kyky tähän 19258: toimeen, kahdessa vuodessa voi omistaa ne tiedot ja taidot, joita 19259: Yleinen oppivelvollisuus. 1023 19260: 19261: 19262: alempaan opetukseen tarvitaan, varsinkin jos käytännölliseen ope- 19263: tukseen pannaan enemmän huomiota. Ja silloin kun hän on tietonsa 19264: saanut siksikin vähillä uhrauksilla, ovat hänen vaatimuksensa myös 19265: pieaemmät, ja se laitos ei sittenkään tule niin kalliiksi kansalle ja 19266: tuottaa varmaan paljo suurempia tuloksia kuin jos yhdistetään 19267: opetus saman opettajan haltuun. Se on kyllä ihana sellainen puhe 19268: tasa-arvoisuudesta, jota täällä on esitetty, joka muka sitten tulee 19269: opettajien kesken vallitsemaan, kun he ovat samalla asteella. Mutta 19270: käytännöllisesti se tuottaa kuitenkin suuria vaikeuksia. 19271: Jos nyt tällainen oppivelvollisuuskomitean suunnitelma memst 19272: lävitse, niin se takaa edistyneillä seuduilla tavattoman suurta taan- 19273: tumusta. Nyt meillä on kuntia Etelä-Suomessa ja muuallakin, 19274: joissa opetus on järjestetty sen periaatteen mukaan, joka sivistys- 19275: valiokunnan mietinnössä on. Meillä on kuntia, joissa on joka pii- 19276: rissä seisovia pientenlasten kouluja omine opettajineen ja myös 19277: ylempiä kouluja omine opettajineen. Minä voisin nimeltä mainita 19278: paljon sellaisia kuntia. Nyt tulee pitkä odotusaika 20 vuoteen asti. 19279: Me olemme näissä kunnissa päässeet sille asteelle, johon muissa ru- 19280: vetaan pyrkimään, ja meidän pitäisi alentua sille asteelle, että mei- 19281: dän pitäisi hävittää tällaiset koulut, joilla on monessa kylässä omat 19282: talotkin puhumattakaan opettajista. Minä olen sitä mieltä, että 19283: saataisiin kaikkialla koko maassa olot samalle kannalle, että olisi 19284: seisovat alemmat koulut, jotka koko vuoden samassa paikassa 19285: vaikuttavat tai sitte eri oloissa käyvät kahdessa tai kolmessa pii- 19286: rissä, kun piiri on hajallinen ja sopimattomasti asuttu. Mutta kun 19287: nyt kerran olot ovat eri osissa maata erilaiset ja koska tämmöinen 19288: suunnitelma toisissa osissa maata nostaa vastarintaa, sivistysvalio- 19289: kunnan mietintö nimittäin, niin silloin täytyy ajatella, että koulu- 19290: laitoksemme, niin ikävä kuin se onkin, tulee hyvin hajanaiseksi ja 19291: monenlaiseksi. Jos sidotaan edistyneemmät kunnat, jotka ovat kaikki 19292: nämät askeleet ottaneet, tämmöisiin järjestelmiin kuin oppivelvol- 19293: lisuuskomitean mietintö, on se suuri taka-askel ja ne eivät siihen 19294: helposti alistu. Koetettakoon sitte totehttaa molempia suunnitel- 19295: mia paikkojen ja olojen mukaan. Sillä tavalla voidaan tyydyttää 19296: edistyneempiä kuntia, ja taas niitä, jotka vasta alkavat sellaisia 19297: askeleita astua. 19298: Täällä on ehdotettu 15 vuotta tämän asian järjestelemistä var- 19299: ten, vieläpä on kuulunut ääniä, että sitä olisi pidennettävä. Minusta 19300: tämä on kuitenkin kaikista korkein raja, mitä voidaan maaseudulla 19301: ajatella. Meillä ei todellakaan ole varaa sellaiseen, kysyköön se 19302: uhrauksia vaikka kuinkakin suuria. Nyt kuitenkin joka päivä täällä 19303: ja muualla me puhumme siitä, että kansan sivistyksen nouseminen 19304: nostaa sen aineellista elämää ja takaa sille paremman toimeentulon 19305: sillä alalla. Ja kaikissa tapauksissa me nyt olemme nähneet kan- 19306: samme niin monessa suhteessa alhaisen aseman, että me emme täm- 19307: 1024 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19308: 19309: 19310: möistä työtä voi viivyttää. Jos nyt ylimalkaan tulisi tämmöinen 19311: aika määrätyksi, niin mma uskallan tehdä siihen poikkeusehdo- 19312: tuksen, uskaltaisin pyytää poikkeusasemaan ainakin kaksikieliset 19313: kunnat maassamme. Esim. Uudellamaalla Helsingin ympäristöllä, 19314: on päästy niissä mitä ruotsinkieliseen väestöön tulee sangen pitkälle, 19315: koska tämä asia on tullut puolueasiaksi. Tässä vieressämme on 19316: esim. Helsingin kunta, sillä on tätä nykyä 16-17 ylempää kansa- 19317: koulua ja vielä enemmän on seisovia pientenlasten kouluja, niitä on 19318: muutamissa piireissä 2 jopa kolmekin. Niin pitkälle on päästy sen 19319: kielisen väestön sivistyksessä. Jokainen tietää, että samassa pitäjässä 19320: asuu lähes puoletsuomalaista väestöä. Sillä on vaan kaksi ylempää ja 19321: kaksi alempaa kansakoulua. Ja nykyisten asetusten mukaan monessa 19322: piirissä siinäkin kunnassa, vaikka se kauvan kestää ja vaikka piikki- 19323: lanka-aitoja ja muita voi ilmestyä yksityisten yritteliäisyyden 19324: tielle, voipi kuitenkin päästä tarkoituksiensa perille lyhemmässä 19325: ajassa ja saada paljon enemmän suomalaisia kouluja. Mutta jos 19326: tämmöinen asetus astuu voimaan, on tätä aikaa I5 vuotta, vaikkapa 19327: sitä kolmessakin osassa tehdään, se takaa suomalaisille monessa 19328: piirissä koulut vasta 20 vuoden perästä. Ja sitä ei voi ajatella, että 19329: pääkaupungin ympärillä, jossa kansan tarvitsee vielä enemmän 19330: nousta ja kohota, näin pitkä aika voitaisiin ajatella siihen menevän. 19331: Tämmöiset kunnat ovat verrattain varakkaat, ja kun kerran tois- 19332: kielisen väestön sivistyksestä on pidetty niin tarkkaa huolta, ettei 19333: yhtään kolkkaa jätetä siitä osattomaksi, kun vielä suomalainenkin 19334: väestö saa maksaa veronsa tähän ja monet sen piirit saisivat kuitenkin 19335: vasta parin vuosikymmenen perästä koulut, niin se vasta lisää 19336: katkeruutta ja lisää turhaa kielikiistaa, joka pitäisi lopettaa ja 19337: voimakas sivistystyö saada aikaan. Minä uskallan ehdottaa, että kaksi- 19338: kieliset kunnat maassa pannaan poikkeusasemaan, niille annetaan 19339: korkeintaan 8 vuoden järjestelyaika. Se takaa silloin niissä kunnissa 19340: paljoa vähemmän taistelua ja riitaa, se takaa niiden vähäväkisille suo- 19341: malaisille nousemisen ja kohoörnisen mahdollisuutta. Niiden suo- 19342: malaista väestöä kohtaan on jo niin kauvan vääryyttä harjoitettu, 19343: että olisi aika se vääryys lopettaa. Minä vaan viittaan vielä siihen, 19344: että ymmärtääkseni nykyinen asetus takaa niille paljoa suuremman 19345: koulun saamisen mahdollisuuden kuin tämä uusi. Siis minä ehdot- 19346: taisin, että ne pantaisiin tässä suhteessa poikkeusasemaan ja vaa- 19347: dittaisiin paljoa lyhempi järjestysaika niille. 19348: Täällä on sitten sanottu, että maalaiset ajavat huonosti maa- 19349: laisten asioita, kun koululaitoksen tahtovat järjestettäväksi oppi- 19350: velvollisuuskomitean mukaan. Ei se ole huonoa asioiden ajamista. 19351: Minä olen ainakin nähnyt ja kuullut, että tässä maassa, ehkä useam- 19352: missakin puolueissa, on ollut vaalikokouksia ja muita puoluekokouk- 19353: sia ja siellä on saattanut kuulua ääniä: Viekää entisetkin koulut 19354: Yleinen oppivelvollisuus. 1025 19355: 19356: 19357: pois. - Meillä on paljon valistuksen vastustajia, tarvitaan voima- 19358: kasta sivistystyötä. 19359: Ed. Jokinen täällä lausui: mitä enemmän kansa sivistyy, sitä 19360: enemmän se luopuu porvareista. Sosialisteilla on siis se usko, että 19361: sivistys edistää heidän etujaan ja rientojaan. Ja minusta se on hyvä, 19362: että heillä on se usko sivistykseen, sillä silloin sieltä puolen tehdään 19363: voimakasta sivistystyötä ja ajetaan voimakkaasti kansakoulu- 19364: laitoksen kehitystä tässä maassa. Meillä niin sanotuilla porvoareilla 19365: on taas toinen käsitys ja varma tieto, nim. että mitä pimeämpi 19366: seutu on, sitä enemmän sosialisteilla on kannatusta. Meillä on se 19367: käsitys ettämitäenemmän sivistyssaadaan kasvamaan ja nousemaan, 19368: sitä enemmän kansa heistä luopuu. Ja kun me myöskin uskomme, 19369: että tästä on kansamme tosionnelle hyötyä, niin sen tiedon täytyy 19370: kannustaa meitä voimakkaaseen työhön ja toimeen kansakoululai- 19371: toksemme johtarniseksi ja kohottamiseksi. 19372: 19373: Ed. Ä n g e s 1 e v ä: Minä en vähääkään epäile sitä, ettei oppi- 19374: velvollisuuslain laatijat valiokunnassa olisi kaikkein parasta tarkot- 19375: taneet Suomen kansan sivistyksen kohottamiseksi. Olen oikein kii- 19376: tollinen siitä, että Suomen kansan ylemmissä kerroksissa ovat silmät 19377: auenneet näkemään, että Suomen kansan pohjakerrokset tarvitsevat 19378: sivistystä ja valistusta. Sivistyksen edistämisen jouduttamiseksi 19379: olisi senvuoksi tärkeätä, että oppivelvollisuuslaki tulisi sellaiseksi, 19380: jonka kansa ilolla ja mielihyvällä vastaanottaa. Suomen kansa on 19381: kaikkina aikoina kärsivällisesti kantanut raskaimpia taakkoja. Kuin- 19382: ka Suomen kansa vetäytyisi pois taakkain kantamisesta silloin kuin 19383: nämä taakat tulevat Suomen kansan lasten omaksi hyväksi ? Tyy- 19384: nenä se ottaa varmaan kantaakseen oppivelvollisuuslaistakin johtu- 19385: vat rasitukset. Kuitenkin olisi huomioon otettava, ettei taakkaa 19386: ylenmäärin painavana sälytettäisi Suomen kansan hartijoille. Me 19387: täällä lukuja ja numeroita käsitellessämme hyvin pian unohdamme 19388: maalaiseläjän, joka veronkannon edellisenä iltana pyyhkii tuskanhikeä 19389: otsaltaan. Hän on päivän kulkenut rahoja lainaksi yrittämässä eikä 19390: ole onnistunut niitä saamaan. Onpa maalaiskansan keskuudessa 19391: taloissakin sellaista nähtävänä, että äidin voita suolatessaan lapset 19392: kyynelillään kastelevat leipäpalaa, mutta äiti ei voi antaa lapsilleen 19393: voita leivän päälle, siksi että isä menee huomenna kirkolle veron- 19394: maksoon ja sinne täytyy voi viedä, jotta ei jonakuna päivänä virka- 19395: pukuinen herra tulisi kirjoittamaan talosta vaikka ainoan lehmän. 19396: Tämä tuntuu monelle aivan uskomattomalta, mutta se on synkkä 19397: ja surullinen todellisuus Suomen kansan maalaiselämästä, ja täl- 19398: laiset tapaukset eivät ole harvinaisia. 19399: Näitä kohtia on varmaankin oppivelvollisuuskomiteakin miettinyt, 19400: silloin kun se on ehdottanut alemman koulun elimelliseen yhteyteen 19401: ylemmän kansakoulun kanssa ja saman opettajan huostaan. Myöskin 19402: 65 19403: 1026 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19404: 19405: 19406: sivistykselliseltä kannalta katsoen olisi paljo edullisempaa, ettälapsen 19407: alkeisopetuksen antaisi henkilö, joka on toimeensa perinpohjaisesti ja 19408: mahdollisimman täydellisesti valmistunut. Alemman kansakoulun 19409: opetuksessakin vaaditaan monipuolista kykyä ja kehitystä ja siltä 19410: kannalta katsoen (ja tätä kohtaa minä juuri ensimäisenä valiokun- 19411: nassa esiintoinkin) olisi suotavaa, että alemman kansakoulun ijässä 19412: olevat lapset saisivat kaikinpuolin perehtyneen ja kelvollisen opetta- 19413: jan. Lnulen, että monessa paikoin, jossa esim. valiokunnan mietinnön 19414: mukaisesti tultaisiin perustamaan laajennettuja alempia kansa- 19415: kouluja, jos komitean ehdotus tulisi huomioon otetuksi, tultaisiin 19416: laajempien alempien kansakoulujen sijalle perustamaan tällaisia 19417: yhdistettyjä kouluja. Sehän on aivan luonnollista, että tuollaiset 19418: seisovat, saman opettajan johdon alla olevat koulut täyttävät 19419: paremmin tehtävänsä, kuin nuo kiertävät alemmat kansakoulut, 19420: joihin tulee vähemmän valmistuneita ja useimmissa tapauksissa 19421: vähemmän kykeneviä opettajia johtamaan koulua. Niihinkään 19422: lausuntoihin, joita sanomalehtikirjoitusten mukaan täällä on esi- 19423: tetty, että oppivelvollisuuspakko ulotettasiin aina 20-25 vuoden 19424: päähän, en voi ollenkaan yhtyä, siksi soisinkin oppivelvollisuuslain 19425: muodostuvan sellaiseksi, että kansa sen vaatimukset mitä pikimmin 19426: voisi käytännössä toteuttaa. Me tarvitsemme sivistystä ja valis- 19427: tusta lähimmässä tulevaisuudessa ja meillä Suomen kansalaisilla 19428: ei ole aikaa odottaa monia vuosikymmeniä. 19429: Sitte katson velvollisuudekseni myös 3 vastalauseen johdosta 19430: merkitä kantani uskonnon oppiaineena olemisesta kansakoulussa. 19431: Suomen kansa on säilyttänyt vielä uskonnollisen tulen sydämessään 19432: suurimmaksi osaksi, vaikka sitä on kyllä joltakulta taholta koe- 19433: tettu sammuttaa. Ja Suomen kansan enemmistö pyytää uskonnon 19434: säilyttämistä kansakoulun oppiaineiden yhteydessä. Niin sanotut 19435: suruttomatkin ovat siitä erityisesti minulle huomauttaneet, Pohjan- 19436: maan heränneet eli pietistit ovat niinikään sydämensä sisimpänä 19437: toivomuksena lausuneet sen, että uskonto olisi kansakoulun oppi- 19438: aineiden joukossa säilytettävä. Tällä viikolla olin tilaisuudessa tutustu- 19439: maan laestadiolaisten mielipiteeseen; Ylivieskan kirkolla oli nimittäin 19440: koko maata käsittävä laestadiolaisten kokous. Siellä oli osanottajia 19441: aina tuolta Perä-Pohjolasta ja Venäjän rajoilta, olipa Helsingistäkin 19442: useita henkiä ja kaikilta joiden kanssa keskustelin, kuulin että kansa- 19443: koulun oppiaineiden joukossa olisi uskonto säilytettävä. Näin ollen, 19444: koska kansan enemmistö sitä vaatii, mielestäni eduskunnan jäsenet 19445: tekisivät väärin pyyhkiessään pois uskonnon oppiaineiden joukosta. 19446: Miksei yhtä hyvin pyyhkiä jotain muuta ainetta siitä pois. Sosia- 19447: listisellakin taholla on huomattu, että Suomen kansan enemmistö 19448: tulee vaatimaan uskonnonopetuksen säilyttämistä. Olihan muun 19449: muassa viime vaalien edellä nimenomaan sanottu ja selitetty, että 19450: sosialismi ei tahdo taistella uskontoa vastaan. Nyt on kuitenkin 19451: Yleinen oppivelvollisuus. 1027 19452: 19453: 19454: tehty hyökkäys uskonnonopetusta vastaan ja tämä tietääkseni 19455: on hyvin läheisessä yhteydessä uskonnon kanssa. Minä toivon, että 19456: tämän hyökkäyksen Suomen eduskunta jaksaa torjua ja että suuri 19457: valiokunta tekee kaiken voitavansa uskonnonopetuksen säilyttä- 19458: miseksi kansakoulun oppiaineiden joukossa. 19459: 19460: Ed. Home n: On jo myöhä, koetan senvuoksi supistaa puheeni 19461: aivan lyhyeksi. Minua on vähän hämmästyttänyt, että kun nyt 19462: ajatellaan suurta laajennusta ja parannusta kansakoulun alalla, 19463: ei ole tässä mietinnössä mainittu sanaakaan siitä, että kun saadaan 19464: enemmän kouluja, olisi tilaisuus pyrkiä semmoiseen järjestelmään, 19465: että yhdellä opettajalla ei tarvitsisi olla niin monta osastoa. Nykyään 19466: on tavallisinta se, että yksi opettaja opettaa samaan aikaan 4 19467: osastoa. Tästä syntyy suuri ajanhukka ja opetuskaan ei tietysti 19468: tule niin hyväksi kuin se voisi tulla, jos opettajalla olisi vaan yksi 19469: osasto. Sanotaan, että tämä epäkohta ei ole autettavissa. Rohkenen 19470: luulla, että sitä voisi suureksi osaksi auttaa, jos katsoisi sitä niin 19471: suureksi epäkohdaksi kuin se minun mielestäni on. Koska nyt on 19472: melkein mahdotonta ihmiselle samaan aikaan opettaa 4 osastoa 19473: riippumattomasti toisistaan, niin on niitä ryhmitettykahteenluokkaan 19474: joissa on kaksi osastoa kummassakin. Ensimäinen ja toinen osasto 19475: yhdessä ja taas kolmas ja neljäs osasto yhdessä. Sillä tavoin oppi- 19476: määrä kuitenkin tulee hyvin vähäiseksi, niinkuin ed. Soininen myöskin 19477: myönsi. Täytyisi siis pyrkiä siihen, että saisimme ainakin kaksi 19478: opettajaa joka kouluun tai, jos on tiheämmin asuttu seutu, vaikka 19479: neljä. Omasta puolestani menen niinkin pitkälle, että katsoisin sen 19480: edulliseksi, jos oppilaita otettaisiin ainoastaan joka toinen vuosi 19481: kouluun, ell'ei muu auta. Sillä tavoin voisi qsastoja supistaa, ja 19482: samalla opettajalla ei koskaan olisi enemmän kuin kaksi osastoa. 19483: Nyt kun on ajateltu saadaz,o6okoulua lisää, joista ainakin 6oo enti- 19484: siin piireihin, ja kun ajatellaan saada 3,500 alempaa kansakoulua, 19485: niin minusta olisi syytä pitää tätä näkökohtaa silmällä. 19486: Meidän suomalaisten työssä ei ylipäänsä ole vauhtia. Ja jos opetus 19487: tapahtuu niin, että sama opettaja opettaa neljää osastoa, niin ei 19488: juuri tähän opetukseenkaan tule minkäänlaista vauhtia. Oppilas 19489: tottuu siten huonoon työhön. Moni eroaakin kansakoulusta, kun 19490: on siellä ollut 3 vuotta, senvuoksi että neljäntenä vuonna ei saa 19491: siellä kuulla paljoakaan uutta. Ensimmäisenä vuonna kuulee uutta, 19492: toinen vuosi on sitten uudistus siitä. Kolmantena vuonna on taas 19493: uutta, mutta neljäs vuosi on taas kolmannen vuoden uusimista. 19494: Luulen, että jos opetusaika olisi tuntuvasti lyhempikin kuin mitä 19495: se nyt on, mutta yhdellä opettajalla ei olisi enemmän kuin yksi 19496: luokka, niin oppimäärä kuitenkin voisi olla suurempi ja tulos tie- 19497: tysti suurempi, koska työtapa olisi parempi. Minusta tuntuu ikävältä 19498: taas myöntää monta miljoonaa tähän opetukseen, jos ei samalla 19499: 1028 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19500: 19501: 19502: pidetä silmällä, että mainittu epäkohta saataisiin poistetuksi, taikka 19503: ainakin tuntuvasti vähennetyksi. 19504: Muuten yhdyn ed. Soiniseen siinä, mitä hän puhui jatkokurssien 19505: höydyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. On vaan se ikävä puoli, että 19506: maaseudulla on vaikeuksia jatkokursseihin nähden sentähden, että 19507: 13, I4 ja I5 vuoden vanhoilla lapsilla jo on paljon tekemistä kotona 19508: maanviljelyksessä y. m. toimissa. Niillä ei ole niin hyvää aikaa ottaa 19509: osaa jatkokursseihin kuin kaupungeissa. 19510: Mitä taas pikkukouluihin tulee, niin minä myös siinä yhdyn 19511: ed. Soinisen ja ed. Rosenqvistin mielipiteeseen, että opettajilta 19512: ei tarvitse vaatia varsin suuria tietomääriä. Luulen sentähden , että 19513: kahden vuoden seminaariaika olisi riittävä. Pääasia on, että näitten 19514: pikkulasten opettajalla on innostusta ja rakkautta lapsiin, että 19515: hänellä on taipumusta opettajatoimeensa. Aivan suurta tietomäärää 19516: ei siinä tarvita. Metoodi on monta kertaa tärkeämpi. 19517: Vielä yksi asia. Mietinnössä ehdotetaan, että oppivelvollisuus 19518: alkaa syyskuun I päivänä sille, joka samana kalenterivuonna täyttää 19519: 7 vuotta. Koska syyskuun I päivästä vielä on kolmas osa vuotta 19520: jälellä, tulisi tapahtumaan niin, että kolmas osa lapsista tulisi kou- 19521: luun 6 vuoden vanhana. Tämä on minusta aivan liian aikaiseen. 19522: Minä tahtoisin lykätä oppivelvollisuusrajan ainakin 7:nteen vuoteen, 19523: ettei siis millään tavalla oppivelvollisuus alkaisi ennen, kuin lapsi 19524: on täyttänyt 7 vuotta. Jos siitä sitte tulee käytännössä 7 1/2 tai 19525: likelle 8 vuotta, se ei tee mitään. Mutta koska nyt jo kaupungeissa 19526: tämä raja on 7 vuotta, niin en ymmärrä, että sitä maaseudulla voisi 19527: asettaa alemmalle. Siellä on pitkät matkat eikä ihminen kehity, 19528: sanotaan, niin nopeasti maaseudulla. Joka tapauksessa 6-vuotinen 19529: lapsi on siksi pieni, ~ttä minusta on vähän kummallista vaatia sem- 19530: moista lasta jo pantavaksi kouluun. Poikkeusta ehdotetaan kyllä 19531: myönnettäväksi, mutta sääntö jäisi kuitenkin pysymään. 19532: En nyt tahdo jatkaa pitemmälle. 19533: 19534: Ed. J ä r v i n e n: Kaikista niistä monista kymmenistä hen- 19535: gellisistä puheista, joita porvarillisten puolueitten edustajat ovat 19536: täällä pitäneet oppivelvollisuuslain yhteydessä, täytyy sanoa, että 19537: ne ovat pääasiassa pidetyt vaan agitatsioonitarkoituksia silmällä 19538: pitäen. Nähtävästi näillä puheilla on tahdottu lujittaa valitsijain 19539: luottamusta, joka on alkanut pahasti horjua sen jälkeen, kun samat 19540: puolueet ovat asettuneet vastustamaan kunnallista äänioikeutta. 19541: Tällaiseen johtopäätökseen täytyy tulla varsinkin kahdesta syystä_ 19542: Ensiksi: täällä esiintyneet puhujat ovat varsin hyvin tietäneet, 19543: että oppivelvollisuuslaki ei voi valmistua tällä istuntokaudella, 19544: että se jää joka tapauksessa ensi kevääseen ja että siis on ollut ai- 19545: van tarpeetonta eduskunnan ajan tuhlausta kuluttaa sitä kesken- 19546: jääviin kysymyksiin, varsinkin kun niin moni juuri valmistumaisil- 19547: Yleinen oppivelvollisuus. 1029 19548: 19549: 19550: 1aan oleva tärkeä reformi odottaa ratkaisuansa. Toiseksi: sellaiset 19551: lausunnot kuin edustajien Kaarneen, Pöystin, Huoposen y. m. 19552: eivät ole tuoneet itse oppivelvollisuuslakiin mitään uusia näkökohtia, 19553: jotka voisivat jollain tavoin edes hyödyttää suuren valiokunnan 19554: jäseniä olemalla heille evästyksenä. Niinkuin hyvin voi arvata, 19555: ovat nuo kymmenet puheet tähdätyt etupäässä sosialidemokraat- 19556: tisen puolueen jäsenten tekemän vastalauseen toista pykälää koh- 19557: taan, jossa puhutaan uskonnonopetuksesta kansakouluissa, sillä 19558: muihin pykäliin, kuten esim. köyhien lasten avustamiskysymyk- 19559: seen, eivät he ole ollenkaan uskaltaneet koskea. - Ed. Huoposen 19560: puhetta en ota huomioon, sillä hän ei ole tällä alalla mikään asian- 19561: tuntija. - Ja tämänkin ainoan hyökkäyspaikkansa ovat he väärin 19562: käsittäneet joko pintapuolisesta asiantuntemuksesta tai halusta 19563: käsittää se väärin, sillä se käsitys uskonnonopetuksesta, minkä 19564: olemme esille tuoneet vastalauseessamme on seuraava: emme voi 19565: sallia, että valtio sakko- ja vankeusrangaistuksilla pakottaa sekä 19566: eriuskolaislahkoihin kuuluvat että vapaammin ajattelevat van- 19567: hemmat pitämään vasten heidän vapaata tahtoaan lapsiaan uskon- 19568: totunneilla oppimassa valtion herrojen määräämää uskonto-oppia. 19569: Vanhemmilla täytyy olla vapaa valta ohjata lastensa sielun asioita, 19570: sillä onhan toki lapsi lähempänä omaa vanhempaansa kuin valtion 19571: virkaherroj a. Jos ken vanhin tahtoo antaa lapsellensa valtionkirkon 19572: uskonto-opin, hänellä on tietysti siihen oikeus. Ken tahtoo itse 19573: kasvattaa lapsensa uskonnollisia käsitteitä, hänellä täytyy siihen 19574: myös olla vapaus, sillä sakko- ja vankeusrangaistuksilla ei koskaan 19575: uskonnollista elämää edistetä. Uskonnon hento kukka menestyy 19576: ainoastaan vapauden maaperässä, sen todistaa jo historiakin. Inkvi- 19577: sitsiooniaikakauden peukaloruuvipuristimet, Espanjan saappaat, 19578: piikkituolit, polttoroviot, ne eivät ole edistäneet uskontoa, ne ovat 19579: päinvastoin herättäneet inhoa sitä vastaan. Eivät ole hyödyttä- 19580: neet myöskään oikeauskoisuuden aikakauden jalkapuut ja häpeä- 19581: paalut. Vapautta myös henkii koko raamattu alusta loppuun. Kat- 19582: sottakoon vaan profeettain lausuntoja ja Kristuksen sanoja. 19583: Kun on näin puhe uskonnollisesta pakosta, niin tietysti tulee 19584: tehneeksi itselleen kysymyksen, kuka se on sitte tuo pakottaja, 19585: joka katsoo olevan itsellänsä oikeuden poliisisormineen sekaantua 19586: ihmisten sielunasioihin ja määritellä juuri tarkasti minkälaisen ja 19587: mihinkä kaavoihin valetun uskontomuodon pitää kunkin yksi- 19588: lön lapsilleosa antaman. Vastaus: se on valtio, sama valtio, joka 19589: viinaa suosii, se on se, joka siunaa sota-aseet, joilla lähdetään mur- 19590: haamaan rauhallisia kansalaisia ja sitten laulaa Te Deumia ja vielä 19591: kirkkaammin laulaa, kun he ovat onnistuneet teurastamaan suu- 19592: ria kansalaisjoukkoja. Tällaista pakoittajaa ei suinkaan ole kat- 19593: sottava päteväksi määräämään, että juuri niin ja niin ja niillä 19594: sanoilla ovat uskonnon asiat opetettavat. 19595: 1030 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19596: 19597: 19598: Pyydän vielä tässä kajota erääseen kohtaan. Vastapuoluelai- 19599: semme ovat hengellisiä puheita pitäessään menneet myös arvoste- 19600: lemaan sosialistien uskonnollisuutta yleensä. He ovat asettuneet 19601: täällä fariseuksen asemaan, joka itseään kiitti ja publikaania hal- 19602: veksi, mutta pyydän sanoa noille, kyllä me tunnemme meidän por- 19603: vareittemme jumalisuuden. Meillä on itse suuren N atsarealaisen 19604: antama mittakeino ja se kuuluu: >>Tuntekaa heitä heidän hedel- 19605: mistään. Ei hyvä puu voi kantaa häijyjä hedelmiä eikä häijy puu 19606: hyviä hedelmiä.» Porvareitten samoin kuin sosialistienkin uskon- 19607: non hedelmät ovat selvästi nähtävissä joka päivä meidän edes- 19608: sämme. Pappien ahneus, suurtilallisten toimeen panemat torppari- 19609: häädöt, virkamiesten palkat ja eläkekiskomiset, kas siinä ovat por- 19610: vareitten uskonnollisuuden hedelmät! Voidaanpa sanoa, että edus- 19611: kuntatyössäkin, lainlaatimisessa täällä tulee näkyviin uskon he- 19612: delmät. Se näkyy kunnallisen äänioikeuden jarrutuksesta, se nä- 19613: kyy maanvuokralain pykälissä, joka sekin köyhälistöä sortaa, ja 19614: yksinomaan manttaalimiesten etuja katsovasta pykälästä torppari- 19615: laissa. Kas siinäkin on porvarien uskonnon hedelmiä (Vasemmalta: 19616: Hyvä!). Hedelmiä on vielä elinkeinolainsäädännössä, voimme sanoa, 19617: onpa hirvenmetsästyksessäkin, kun se tahdotaan tehdä yksinomaan 19618: manttaalimiesten eduksi ja kieltää se oikeus köyhälistöltä. Mutta 19619: nämä tällaiset hedelmät eivät ole niitä hedelmiä, joita suuri Nat- 19620: sarealainen tarkoitti, ne ovat itsekkäisyyden hedelmiä, ne ovat 19621: sellaisen puun hedelmiä, josta sanotaan että se puu odottaa hak- 19622: kaamista ja tuleen heittämistä (Vasemmalta: Hyvä! Hyvä!). 19623: 19624: Ed. W i c h m a n n : Jag måste taga till ordet för att reser- 19625: vera mig mot repr. Sundbloms med- eller omedvetna förvrängning, 19626: antagligen beroende på missuppfattning af mina uttalanden i 19627: läropliktsfrågan. J ag har icke opponerat mig mot införandet af 19628: allmän läroplikt, men väl mot den i min tanke pedagogiskt mindre 19629: lyckliga och därjämte - för tillfället åtminstone - ekonomiskt 19630: omöjliga läropliktsform, som nu blifvit föreslagen af kulturutskottet. 19631: En annan ärad talare har uttalat, att han icke kan skänka nå- 19632: got erkännande åt min vädjan till pedagogiska stormän, som hafva 19633: uttalat, att den lägre folkundervisningen kräfver fullt ut samma 19634: pedagogiska förmåga, ofta en ännu större, än den högre undervis- 19635: ningen, och att min vädjan till dessa pedagogikens stormän så- 19636: tillvida är oberättigad, som deras uttalanden icke få förstås i detta 19637: sammanhang. Jag måste nu också reservera mig mot detta utta- 19638: lande och tillika uttala min förvåning öfver den pedagogikens stor- 19639: man, som den ärade talaren i stället framdrager såsom ett slags stöd 19640: för den åskådning han förfäktade såsom den enda rätta. J ag har 19641: sedermera blifvit upplyst om, att det icke var hans mening att här 19642: vädja till Uno Cygnaeus, utan tili en annan personlighet, som vis- 19643: Yleinen oppivelvolJisuus, 1031 19644: 19645: 19646: serligen är mig bekant som stor fosterlandsvän och teolog, men 19647: hvars pedagogiska förtjänster om folkskolan i samma mån som 19648: här citerades, äro mig ganska obekanta, närnligen biskop Schau- 19649: man. Saken må nu för resten här utläggas huru som hälst, så är 19650: det min öfvertygelse och min förhoppning, att kammarens beslut 19651: kommer att gå i den riktning, som uttalas i fjärde reservationen. 19652: Detta intryck har jag fått af de flesta talares uttalanden, särskildt 19653: allmogerepresentanternas, och jag tror, att detta också är den bästa 19654: vederläggningen af hr Sundbloms yttrande, att vår allmoge är så 19655: upplyst och hungrar så efter bildning, att den icke kan tillfredsstäl- 19656: las med den läroform, som föreslås i fjärde reservationen, utan be- 19657: gär den af utskottet föreslagna. 19658: Minä olisin kernaammin suonut, ettei ed. Reima olisi kosketellut 19659: tässä kouluasiassa kieliriitaa. Minun mielestäni se nyt ei yhtään 19660: kuulu tähän kouluasiaan. Voisiuhan minäkin, jos tahtoisin, tehdä 19661: itseni syylliseksi samassa suhteessa kuin ed. Reima ja vetää esiin 19662: muutamia vastaisia näkökohtia siitä, miten ruotsalaisen vähemmis- 19663: tön lasten koulutarvetta tyydytetään, tahi oikeammin ei tyydytetä 19664: lainkaan, suomalaisen enemmistön taholta esim. Seinäjoella ja Vä- 19665: hässä Kyrössä. Itse asiassa on ed. Reiman kantaa jo moni puhuja 19666: vastustanut ja minun mielestäni onnellisesti. Minun täytyy vielä 19667: sanoa, että minä ihmettelen sitä ristiriitaisuutta, joka ilmeni ed. 19668: Reiman puheessa, kun hän ensiksi väitti, että sivistystarve on niin 19669: suuri, niin välttämätön tarve, että siinä ei nyt saa pääasiallisesti 19670: katsoa taloudellisia näkökohtia, mutta sittemmin sanoi, että >>olkoon 19671: nyt sivistystarve kuinka suuri tahansa, niin leipäkysymys 19672: kuitenkin ensi sijaan>>. Siinä asiassa minäkin olen aivan samalla 19673: kannalla kuin ed. Reima. 19674: 19675: Ed. H o k k a ne n: Tämän asian tähden on jo hyvin paljon 19676: eduskunnan aikaa tuhlattu ja on tätä mietintöä monelta eri kan- 19677: nalta tarkasteltu ja koetettu sitä pestä ja värittää jos jonkinlaiseksi. 19678: Puhdasta on näyttänyt tulleenkin, erittäinkin penkit eduskunnassa 19679: näyttävät olevan hyvin puhtaat. 19680: On kuulunut paljon valitusvirsiä tämän mietinnön johdosta. 19681: Maan köyhyyttä on valitettu ja kysytty, millä voitaisiin saada 19682: kustannetuksi ne mahtavat vaatimukset, joita mietinnössä on 19683: esitetty. Mutta olisiko parempi, että kansa pidettäisiin tietämät- 19684: tömyydessä, kuin että sille annetaan tietoisuutta. Niin kauan kuin 19685: kansalle ei anneta tietoisuutta, kun se ei saa vaurastua ja kasvaa 19686: henkisessä ja aineellisessa suhteessa, olkaa huoletta, herrat, kyllä 19687: maa köyhänä pysyy. Se on merkki. Jos tähän menisikin uhrauksia, 19688: niin sitenhän yhteiskunnan jäsenet tuon lainan tulisivat takaisin 19689: maksamaan, eivät ne hukkaan menisi, ne uhraukset, joita tulisi 19690: uhrattavaksi. Näyttää suuresti siltä, mietinnön sivullla 22, ettei 19691: 1032 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19692: 19693: 19694: ole haluakaan antaa kansalle tietoisuutta, vaan pitää entisessä tietä- 19695: mättömyydessä. Mutta kun näin on tahto, niin älkää hyvät por- 19696: varit, herrat, rouvat ja neidit nuhdelko alempaa kansankerrosta 19697: siitä, että se on tyhmää, ymmärtämätöntä ja sivistymätöntä; älkää 19698: silloin antako sellaisia nuhteita. Vasta sitte sopisi pitää niitä saar- 19699: noja tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä ja sivistymät- 19700: tömyydestä, kun olisi k o e t e t t u antaa oppia kansalle. Ja kun 19701: täällä on tunnustettu ja myönnetty, että on suuri joukko köyhä- 19702: listöä - se on juuri sitä osaa kansasta, joka luo kaiken rikkauden 19703: ja mukavuuden yhteiskuntaan, - niin pitäisi myös ymmärtää, että 19704: tämä suuri joukko on sellaista, jonka täytyy väkisinkin itselleen 19705: hankkia tietoisuutta, vaikkei porvaristo tulisi siihen avustusta 19706: myöntämäänkään. 19707: Sitte on tavattomasti hyökätty sosialistien tekemän vastalau- 19708: seen kimppuun. Mutta eikö porvaristo ymmärrä vai eikö se tahdo 19709: ymmärtää sitä? Olen päässyt siihen käsitykseen, kun olen jo mo- 19710: nessa istunnossa kuullut puhuttavan tästä asiasta, että porvari- 19711: puolueilla olisi se käsitys, ettei sosialistien vastalauseen mukaan 19712: saisi ollenkaan uskontoa opettaa kansalle. Mutta ei se minun tie- 19713: tääkseni tällaista tarkoita, vaan se tarkoittaa, ettei ole niin välttä- 19714: mätöntä nojautua tässä asiassa kansakoulunopettajain niskoille. 19715: Tässä kysymyksessä on jo menty niin pitkälle, että on jouduttu 19716: jumalakäsitteeseen saakka, ja uskonnosta puhuttaessa on minusta 19717: tuntunut, että porvaristo luulee jumala-olennon tämän kautta 19718: menettävän mahtavuutensa. Olkaa huoleti! Ei se ole mikään sel- 19719: lainen löyhä olento, jos se oikein käsitetään, ei sitä mihinkään kään- 19720: netä eikä väännetä. Se on kaikkivoipaja kaikkimahtava. Se ei ole niin 19721: hatara ja löysä olento, että ihmiset sitä voivat kääntää niinkuin 19722: tuuliviiriä käännetään. Älkäämme huoliko sitä niin halpaan ar- 19723: voon asettaa! 19724: Nyt kun näin on tätä hyökkäystä tahdottu tehdä sosialistien 19725: vastalausetta vastaan, niin on sanottu, että maalaiset eivät sitä 19726: ymmärrä. Mutta on niissä paljon sellaisia, jotka hyvin sen ymmär- 19727: tävät ja. ymmärtävät senkin, ettei ole tarvis antaa uskonnonope- 19728: tusta kansakoulunopettajan hartioille. Onhan uskonto pysynyt 19729: voimassa, vaikka ei kansakouluja ollut olemassakaan. Onhan kor- 19730: ven komeroissa sellaisia, jotka eivät ole kansakoulua käyneet, ja 19731: heillä on kuitenkin uskonto. En minäkään ole kansakoulua käynyt. 19732: Sanooko nyt sitten eduskunta, ettei minulla ole mitään uskontoa? 19733: Olen kuullut puhuttavan, en tänä päivänä, vaan edellisinä päivinä, 19734: että uskonto katoaa, että heillä on siitä kokemusta. No en minä 19735: ymmärrä tätä asiaa. Saattaa niin olla, mutta minä en sentään sitä 19736: usko. Kyllä minulla on uskonto ollut jo lapsuudesta saakka ja sain 19737: sen ymmärrykseeni ja hyvin sitä käsitin. Mutta onko nyt todella- 19738: kin eduskunnassa jäseniä, sellaisia, jotka olisivat tahtoneet us- 19739: Yleinen oppivelvollisuus. 1033 19740: 19741: 19742: konnon perille pyrkiä nuorina ollessaan, mutta eivät ole päässeet 19743: sitä ymmärtämään, ja heidän on täytynyt vasta sitten partanaa- 19744: moina miehinä ja isopalmikkoisina naisina ruveta kansakoulua 19745: käymään, saadakseen siellä uskonnon oppia? Minä en tuota usko, 19746: mutta niin ainakin on puheista tuntunut. Ja vielä on asia niin, 19747: että isä ja äiti voivat paremmin tehdäkin selvää uskonnon asioista 19748: lapsilleen kuin vieras, kun vielä tulee sellaisia kohtia, että lapsi 19749: voisi opettajalta kysyä jotain pulmallista asiaa, mutta opettajassa 19750: ei ole miestä tai naista antamaan tarkkoja selvityksiä, vaan sanoo, 19751: että se ei ole järjellä ymmärrettävä asia. Ja kuitenkin uskonkappa- 19752: leiden ensimäisen osan ensimäisessä selityksessä sanotaan, että ih- 19753: miselle on annettu järki, tieto, toimi ja ymmärrys. Miksei sitten 19754: ihminen saisi näitä antimia hyväkseen käyttää. Pitäisikö nuo kal- 19755: liit lahjat hyljätä pois? Olisipa se kummallista. Puhutaan neljän- 19756: nessä rukouksessa niin suuresta jokapäiväisestä leivästä ja lapsi, 19757: joka eväineen on koulussa, voi kysyä: miksei isällä ja äidillä ole 19758: sitten tätä isoa jokapäiväistä leipää, ja miksi minulla on eväs niin 19759: kovin kehnoa ja huonoa, miksi on isällä ja äidillä niin huono asunto 19760: ja miksi minulla on pukimena niin huonot ryysyt. Kenen kontolle 19761: voi opettaja tämän laskea? Hän voi pian lausua niin, että se on juuri 19762: jumal'olennolta johtunut asia, panna sen hänen syykseen. Eikö 19763: olisi parempi silloin tehdä selvää, että se on kapitalistisen yhteis- 19764: kunnan syy eikä minkään muun. Ja siinä se juuri syy onkin. Pi- 19765: detään kovin tärkeänä ettei uskonto tule pysymään ilman että 19766: sitä opetetaan kansakouluissa. Kyllä se tulee pysymään, ja 19767: sitä ei ole kiellettykään, vaan sitä ainoastaan, että se ei olisi pa- 19768: kollista. Siinä vain on eroitus. Mutta olisi parempi, että koetet- 19769: taisiin estää tämä nurinkurinen yhteiskuntajärjestelmä, koetet- 19770: taisiin korjata se sellaiselle kannalle, ettei tulisi olemaan työnsul- 19771: kuja eikä torppari- ja mökkiläishäätöjä. Ja kun kansa vielä on tie- 19772: tämättömyydessä, kun näitä tällaisia tehdään, työnsulkuja ja torp- 19773: pari- ja mökkiläishäätöjä, niin pian voi tapahtua sillä tavalla, että 19774: jotkut yhteiskuntajäsenistä kiroovat syntymäpäiväänsä näiden ko- 19775: vien kohtaloiden tullessa. Ja tämä on porvarillisen järjestelmän 19776: syy eikä minkään muun. 19777: Sitte on opettaja tekevinään hyvin tarkasti selvää vielä kai- 19778: kista uskonkappaleista, mitä hän tahtoo oppilaille opettaa, mutta 19779: hän ei voikaan tuota selvää tehdä, vaan tarkat selvänteot täytyy 19780: jättää aivan hämärään. Mitenkä voisi opettaja selvittää pienelle 19781: lapselle, jos se rupeaisi kysymään esim. kuudennen käskynkin sisäl- 19782: lystä? Olisipa mahdoton mennä siitä selvää tekemään. Tarvitsisi- 19783: han lapsi ensin kasvaa ja vaurastua ijässä. 19784: On puhuttu 13 ja 14 ikävuodesta. Minä luulen, että !4-vuoti- 19785: selle olisi 6 käskystä paljon parempi tehdä selkoa kuin 13-vuoti- 19786: sille. Mutta isä ja äiti voivat kyllä pitää tarkalla, milloin lapsen 19787: 1034 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19788: 19789: järki voi sulattaa ja antaa selvän, ettei mitään tulisi hämäräksi 19790: jäämään. Ei se ole sillä hyvä, että oppilaalta tahdotaan ulkolukua, 19791: että se vaan läksynsä osaa, sen tarvitsisi myös sitä ymmärtää. Minä 19792: siis en ollenkaan kummastele, että valiokunnassa sosialistit ovat 19793: tehneet tämän vastalauseen. Minä täydellisesti yhdyn tähän vasta- 19794: lauseeseen ja olen siitä aivan levollinen, että uskonto ei tule katoa- 19795: maan, koska se ei ole kadonnut, koska se on lujempi niissä henkilöissä, 19796: jotka asuvat kaukanakin korven komeroissa. Mutta en silti sano, 19797: että olisivat kansakoulut tarpeettomat, en ollenkaan. Päinvastoin. 19798: Kansakoulumme ovat herättäneet kansaa ja sieltä kyllä tietoisuutta 19799: tullaan saamaan. Sen syyn tähden olisi tämä laki saatava päätök- 19800: seen, vaikkei se tulekaan näillä valtiopäivillä. Se on aivan mahdo- 19801: ton saada toimeen. Mutta kansakoulun oppi sehän tuottaisi si- 19802: vistystä ja jos te, hyvät porvaristopuolueet, tahdotte että kansa 19803: kasvaisi henkisessä ja aineellisessa suhteessa, niin yhtykää silloin, 19804: että oppivelvollisuuslaki mitä pikemmin tullaan saavuttamaan. 19805: 19806: Ed. K ä k i k o s k i: Luultavasti kaikki ovat panneet merkille, 19807: että sosialistit osoittavat hyvin suurta heikkoutta niin pian kun 19808: heidän tulee julkisesti kansan edessä puolustaa kantaansa uskonnon 19809: kysymyksessä. Tiedetään, että sosialistit hyvin rohkeasti levittävät 19810: kansan keskuuteen kirjallisuutta, jossa mitä tärkeimmällä tavalla 19811: pilkataan uskontoa, mutta kun heitä julkisissa kokouksissa pannaan 19812: tilille tuosta toiminnasta, silloin hyvin usein sosialisti selittää, ettei 19813: tahdota uskontoa pois j. n. e., jopa saatetaan kuulla lausuntoja, 19814: jotka osottavat hyvinkin suurta myötätuntoisuutta uskontoa koh- 19815: taan. Niin on ollut laita tänäkin iltana. Vaikka sosialistien vasta- 19816: lauseessa aivan selvään hyökätään uskonnonopetusta, jopa itse 19817: uskontoakin vastaan, niin sittenkin täällä koetetaan selittää, että 19818: tuo kaikki tapahtuu uskonnonharrastuksesta, jopa uskonnonvapau- 19819: den tähden. On omituista, miten täällä eduskunnassa esiinnytään 19820: toisella tavalla kuin esim. valiokunnassa. Minä muistan viime 19821: vuonna, jolloin olin mukana sivistysvaliokunnassa, oppivelvollisuus- 19822: lakia käsiteltäessä, miten räikeitä ne lausunnot olivat, joita siellä 19823: esitettiin. Jokainen, joka siellä oli, muistaa vielä, mitenkä eräskin 19824: sosialistien johtomies tuontuostakin lausui esim. että: uskonto on 19825: >>keskiaikainen kummitus>>, ja että hän toivoo ettei >>tämän jälkeen 19826: yhtään kirkkoa enää Suomen kuntiin rakenneta>> j. n. e. (Vasemmalta: 19827: Se on vale.). Mutta täällä puhutaan aivan toista. Minkätähden ei 19828: uskalleta suoraan, peittelemättä koko kansan edessä lausua: >>sitä 19829: me tahdomme>>, eikä käydä sitä kaikella tavoin peittelemään? Mutta 19830: vaikka tällä tavoin koetetaan sanoilla salatakin sitä, että todella 19831: tahdotaan pois uskonnonopetus ja asetutaan ilmeisesti vihamieli- 19832: selle kannalle uskontoa vastaan, niin se, mitä sydämessä on, ilmenee 19833: kuitenkin siinä rajattoman katkerassa vihassa ja siinä tuomitsemi- 19834: Yleinen oppivelvollisuus. 1035 19835: 19836: 19837: sessa, mikä vasemmistolaisten lausunnoissa ilmenee. En mma 19838: muista ulkoa ed. Jokisen äskeistä lausuntoa, mutta sen sisällys oli, 19839: niinkuin minä sen, käsitin, että kaikki porvarit umpimähkään ovat 19840: teeskentelijäitä ja kaikki heidän uskonnollisuutensa on vain teko- 19841: pyhyyttä (Vasemmalta: Oikein, oikein!.) ja tuo sama ilmenee myös 19842: ed. Järvisen lausunnossa. Kaikki, mitä pahaa on maailmassa tapah- 19843: tunut, se on uskonnon hedelmä, niinkuin »pappien ahneUS», virka- 19844: miesten liialliset palkat ja kaikki muu. Mutta koska nämä pahat 19845: asiat ovat uskonnon hedelmiä, niin voisi kysyä, eikö myöskin se hyvä, 19846: mitä porvarit ovat aikaan saaneet, ole uskonnon hedelmä. Voisi 19847: kysyä, kuka tässä maassa on perustanut ensimäiset koulut kansaa 19848: varten? Kuka on perustanut ensimmäisen suomalaisen koulun? 19849: Eivät suinkaan sosialistit. Kutka ovat tässä maassa ensiksi ruven- 19850: neet harrastamaan torpparien parasta? Eivät suinkaan sosialistit, 19851: sillä siihen aikaan r88o-luvulla, kun Yrjö-Koskinen tätä asiaa 19852: rupesi ajamaan, ei vielä sosialisteja meidän maassamme ollutkaan. 19853: Me voisimme luetella hyvin paljon hyvää, mitä maassamme on tehty 19854: syvien rivien hyväksi. Koska siis porvarit ovat saaneet jotakin 19855: hyvääkin toimeen kansan hyväksi, niin voisi kysyä, eikö tässä ole 19856: olleet uskonnon voimat näitä hyviä hedelmiä aikaansaamas:;a? 19857: Kun uskonnonopetuksesta puhutaan, niin takerrutaan kaiken- 19858: laisiin sivuseikkoihin, vanhan testamentin kertomuksiin J oonaksesta 19859: valaskalan vatsassa ja kaikenmoiseen sellaiseen, joka on vähemmän 19860: tärkeätä itse uskonnon olemukselle. Niistä tehdään pääasia ja 19861: unohdetaan se, mikä todellisesti on pääasia uskonnon opetuksessa, 19862: lasten saattaminen Jumalan sanan tuntemiseen. Esimerkiksi tässä 19863: sosialistien vastalauseessa esitetään uskonnonopetusta vastaan se 19864: syy, etteivät lapset voi >>perinpohjaisesti>> käsittää uskonnon totuuksia. 19865: Tuskinpa lapsilta voi tuommoista perinpohjaista käsittämistä odot- 19866: taakaan. Ei suinkaan se ole tarkoitus, että lapsi käsittää perin- 19867: pohjaisesti kaikki, kaikkein vähemmin uskonnolliset riitakysymykset. 19868: Mutta pääasiahan tässä on se, että lapsi oppii tutustumaan Jumalan 19869: sanaan, Vapahtajan elämäkertaan, Jumalan lupauksiin ja evanke- 19870: liumeihin. Saattaa kyllä olla, että se mitä lapsi saa lapsuudessaan 19871: näin oppia, jää aivan kuin siemeneksi, joka kenties ei vuosikausiin- 19872: kaali idä. Se kätketään ihmisen sydämeen, mutta se, mitä lapsena 19873: on saanut oppia, se kerran kyllä itää, kun surun sateet siementä 19874: kastelevat, ja kun ihminen koettelemuksessa tarvitsee sitä opetusta, 19875: minkä hän lapsena on saanut. Moni ihminen, joka on saanut uskon- 19876: nosta lohdutusta suruissaan, tukea kiusauksissaan ja on uskonnon 19877: kautta kohonnut lankeemuksesta, tullen paremmaksi ihmiseksi, 19878: on tunnustanut, että hän on saanut sen herätyksen sanasta, mikä 19879: lapsuudessa on sydämeen kätketty. Se sana on ehkä koko ikäkauden 19880: piillyt sydämen kätköissä, kunnes se suurimmassa hädässä, kuoleman 19881: hetkellä, hänelle kirkastuu ja antaa juuri sen avun ja lohdutuksen, 19882: 1036 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19883: 19884: 19885: mitä ei yksikään ihminen ole voinut hänelle antaa. Kuka tahtoisikaan 19886: olla niin kovasydäminen lasta kohtaan, ettei soisi lapselle sitä 19887: mitä jokainen ihminen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin elä- 19888: mässään tarvitsee? 19889: Täällä on puhuttu myöskin varsin kauniita sanoja siitä, miten 19890: äiti on paras uskonnon opettaja, ja mitenkä voi olla opettajia, jotka 19891: eivät tähän tehtävään ole sopivia. Kyllähän on totta, että opettajissa 19892: on paljon puutteellisuutta, paljon hengellistä kuolemaa, ja saattaa 19893: olla myöskin sitä, mitä sosialistien vastalauseessa sanotaan teko- 19894: hurskaudeksi. Mutta eihän tässä olekkaan kysymys yksinomaan 19895: ihmisen sanasta. Uskonnonopetuksen tarkoitushan meidän aika- 19896: namme on se, että lapsi johdettaisiin raamatun lukemiseen. Jos 19897: opettaja osaa ohjata häntä käyttämään raamattua, niin raamatun 19898: sana lasta tukee ja hänet kerran herättää, se eikä ihmisssana. Niin 19899: saattaa putteellinen opettaja olla välikappaleena johtamassa lasta 19900: totuuden ja hyvyyden tielle. Sanotaan aivan oikein, että äiti on 19901: paras uskonnon opettaja. Se täytyy myöntää. Kuka voisikaan 19902: opettaa lasta niinkuin äiti? Mutta valitettavasti kaikilla ei ole 19903: semmoista äitiä, joka niin voisi uskontoa opettaa. Nyt heitä vielä 19904: on, mutta kun uskonnonopetus poistetaan kouluista ja se on ollut 19905: sieltä kauvan poistettuna, niin kasvaa koko sukupolvi, jonka 19906: keskuudessa on useita ihmisiä, jotka itse vanhemmiksi jouduttuaan, 19907: eivät kykene antamaan lapsilleen uskonnonopetusta. Paitsi sitä 19908: meidän täytyy muistaa, että on lapsia, joilla ei ole kotia eikä äitiä. 19909: Sen unohtavat niin usein ne, jotka puhuvat siitä, että koti on paras 19910: uskonnonopetuskoulu. Meidän maassamme on monta lasta, jotka 19911: jäisivät ilman uskonnonopetusta, jos se jäisi ainoastaan kotien ja 19912: äitien varaan. Niistä lapsista, jotka eivät saa tätä opetusta kotonaan, 19913: täytyy yhteiskunnan pitää huolta, ja yhteiskunnalla on heitä kohtaan 19914: aivan erityisiä velvollisuuksia. Nämät lapset ne etenkin joutuisivat 19915: tässä epäsuotuisaan asemaan, jos uskonnonopetus poistettaisiin 19916: koulusta tahi pantaisiin sellaiselle sijalle, että sen opettaminen ei olisi 19917: pakollinen. Minä toivoisin, että sitä kysymystä käsiteltäessä pantai- 19918: siin syrjään ne seikat, mitkä ovat syrjäasioita ja asetuttaisiin sille his- 19919: torialliselle pohjalle, että meidän kansamme ei nyt tule toimeen ilman 19920: uskontoa, ja sen mukaan myöskin säädettäisiin oppivelvollisuuslaki. 19921: 19922: Ed. P e 1 t o n e n: Tämä on vähän merkillinen asia. Se yllyttää 19923: kaikki edustajat puhumaan. Minulle on käynyt, niinkuin 19924: niin monelle edeltäjälleni, minuunkin on tarttunut puhumisen tauti, 19925: minunkin henkeni tahtoo langeta !oveen. Mutta minulle on käynyt 19926: niin kuin kaikille Matti Myöhäisille, että saan vetää vesiperän. 19927: Muut ovat kerinneet jo puhua kaikista mahdollisista ja mahdottomista 19928: aineista, mitä tämän yhteyteen voi liittää, minun osakseni ei ole 19929: enää jäänyt mitään. Mutta,1hyvään opetukseen kuuluu, sanovat 19930: Yleinen oppivelvollisuus. 1037 19931: 19932: 19933: pedagoogit, ahkera kertaus. Minun tekisi mieleni nyt ruveta kertaa- 19934: maan näitä pitkiä läksyjä, mutta toiset ovat kerinneet senkin tehdä 19935: jo kolme neljä kertaa; ei siitäkään turvaa. On minulla tosin täällä, 19936: niinkuin vanhat papit sanovat, saarnan juuria 15 numeroa. Mutta 19937: nyt minä en näe mitään. Minulla ei ole laseja mukana enkä minä tiedä 19938: jos lasitkaan auttaisi. Ja päähäni minä en uskalla luottaa tähän 19939: aikaan vuorokautta. Toivon vaan, että minun jälkeläisilleni käy 19940: niinkuin minulle, etteivät näe, jos koettav~at jotakin katsoa ja etteivät 19941: päästäänkään saisi mitään irti, mikäli se koskee tätä kysymystä. 19942: Täällä on myöskin melkein jokainen puhuja tehnyt ankaran 19943: vastalauseen jotakin edellistä puhujaa taikka jotakin kirjoitettua 19944: sanaa vastaan. Minä seuraan esimerkkiä. Minä teen myöskin vasta- 19945: lauseen, nimittäin tätä tavatonta puhetulvaa vastaan. Ja sen 19946: minä teen juuri nähdessäni - sen verran minä vielä näen - ettei 19947: parvekkeilla enää ole niin paljon kuulijoita, että kannattaisi puhua, 19948: eikä kirjureita, jotka veisivät jutut huomisiin tai ylihuomisiin lehtiin, 19949: joten kaikki menee nyt hukkaan, vaikka kuinka hyviä saarnoja 19950: pidettäisiin. Ja se mikä minulla uutta onkin, on asia, jonka kaikki 19951: muut puhujat ovat unohtaneet, että tämä erinomainen mietintö 19952: ja sen erinomaiset vastalauseet lähetettäisiin, varsinkin näin hyvien 19953: eväiden kanssa suureen valiokuntaan viisaampien tutkittavaksi. 19954: Ja vielä yksi pyyntö. Jos tulee vielä puhujia tänne lavalle minun 19955: jälkeeni, niin pyydän ehdottaa, että asetettaisiin kaksi puhumaan 19956: yht'aikaa, niin tulee pikemmin selvää. Niin tekevät pyykkiämmätkin, 19957: kun joutuvat keskenään riitaan, ja kiista loppuu hyvin sukkelaan. 19958: Siinä tapauksessa ettei tähän uudenaikaiseen temppuun tartuttaisi, 19959: pyytäisin, että jos puhujat nousevatkin tänne lavalle, niin seuraisivat 19960: minun esimerkkiäni ja muistaisivat astua alas myös. 19961: 19962: Ed. Tikkanen: Se puoli asiaa, josta tahdon muutaman sanan 19963: lausua, on jäänyt huomauttamatta. Erityistä painoa on tahdottu 19964: panna asiaan silloin, kun on käyty arvostelemaan sosialidemo- 19965: kraattien uskontoa, minkälaista se yleensä on, ja minkälaisen arvos- 19966: telun se voi kestää. Sallittakoon minun muutamilla sanoilla myös- 19967: kin osoittaa minkälaista on se uskonto, jota täällä on puolustettu 19968: niin viimeiseen saakka. 19969: Surkutella todellakin täytyy, että ne monet uskonnosta puhujat 19970: ovat poistuneet pois ja eritoten papit, sillä heille nimenomaisesti 19971: olisin tahtonut kohdistaa puheeni. Eihän uskonto yleensä liene 19972: sellainen tekijä, miksi sitä täällä on tahdottu kuvitella. Se on satoja, 19973: tuhansia eri kertoja saatu nähdä, minkälainen uskonto silloin on 19974: vallassaolijoilla, kun he uskontonsa nojalla voisivat jotakin aikaan- 19975: saada. He eivät vähemmässäkään määrässä tahdo olla uskovaisia 19976: silloin, kun heiltä tuota uskontoa käytännössä vaaditaan. Jos minä 19977: yksinomaan kohdistaisin puheeni siihen, mitä tuopi uskonto ihmi- 19978: 1038 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 19979: 19980: 19981: selle päätekijänä ja, mihinkä elämäntapaan uskonto ihmisen asettaa, 19982: ne ihmiset eritoten, jotka uskostaan kerskuvat, se asettaa ne teke- 19983: mään rakkauden töitä. Kyllä kai papit, ja uskovaiset kaikki yleensä, 19984: lienevät lukeneet raamatusta ne kohdat, joissa Paavali huomautte- 19985: lee mitä rakkaus tekee. >>Se ei riitele eikä vihaan syty, ei kadehdi, ei 19986: vääryydestä iloitse; se kaikki kärsii, kaikki peittää, se on kaikki 19987: kaikessa>>. Mutta pitkin aikoja yli maan rajasta rajaan meidänkin 19988: maassamme on saatu nähdä, onko totta tuo uskonto ja puhuminen 19989: uskonnosta, aijotaanko kuinkaan vähää elämässä sitä toteuttaa ja 19990: onko sitä toteutettu. Minä uskallan sanoa, että ne, jotka.suurinta 19991: suuta uskonnosta ovat pitäneet, ja meitä sosialidemokraatteja eri- 19992: tyisesti päivänpaisteeseen uskonnon avulla asettaneet, itse ovat pal- 19993: joa enemmän puutteelliset kuin me. Jos lähdettäisiin kohta kohdal- 19994: taan katselemaan niitä käskyjä mitkä niille ihmisille velvollisuuk- 19995: sina eteen astuvat, jotka uskonnolla kehtaavat ratsastella, niin eivät 19996: kai ne olisi kovin helpot ja keveät kantaa. Muutamaan kohtaan 19997: tahdon viitata, mikä heidän tehtäväänsä ennen kaikkea kuuluisi, 19998: lähimmäisensä rakastaminen yhtä paljon kuin itsensä, mutta sitä he 19999: eivät ole tehneet. Pyydän saada osoittaa, miten täällä yleensä kaik- 20000: kiin parannuskysymyksiin, mitkä todella tarkoittavat yhteistä onnea, 20001: menestystä ja hyvinvointia, käydään kiinni ikäänkuin vihassa. Missä 20002: silloin uskonto on? Kyllähän porvaristo vallan hyvin tietää että 20003: meillä köyhälistön laumassa on kärsimykset ylenmääräiset. Mutta 20004: uskonto on sangen kaukana silloin, kun pitäisi näitä kärsimyksiä 20005: poistaa. Me emme ole menetelleet laisinkaan niinkuin meillä 20006: olisi oikeus, ja, uskovaiset tietysti eivät sallisikaan, sillä heillehän 20007: nimenomaan kuuluu että >>jos joku lyö sinua poskelle, niin käännä 20008: hänelle myös toinen>>, jos tuon kokeen tekisi, olisikohan silloin uskoa 20009: ollenkaan? Sadoilla, ja tuhansilla raamatun esimerkeillä voisi osot- 20010: taa minkälainen usko on niillä, jotka siitä paljo puhuvat. Koska 20011: ne puhujat eivät ole nyt täällä joille olin aikonut vastata niihin 20012: moniin syytöksiin, joita he tekivät, niin täytyy jättää toistaiseksi. 20013: Erityisesti tahdon vaan muistiin merkitä että ed. Jokisen esille tuo- 20014: mat selonteot tämän esillä olevan mietinnön johdosta ovat jääneet 20015: aivan kumoamattomiksi ja pysyvät kumoamattomina. 20016: 20017: Ed. A 1 m a J o k i n e n: Todellakin eduskunnan porvarilliset 20018: jäsenet ovat muodostaneet tästä oppivelvollisuuslain yhteydessä 20019: olevasta uskontojutusta kokonaisen >>markkinailon>> meille, joilla 20020: on ollut kunnia sitä kuulla ja seurata. Ei tosiaan ole jäänyt meille 20021: sosialisteille aikaa, vaikka meissä olisi minkälaisia pakanoita, tehdä 20022: selkoa kannastamme ja rehellisesti puolustaa täällä vaikkapa uskon- 20023: nonvastaista kantaa, jos kellä sitä sattuisi olemaan, niinkuin ed. 20024: Käkikoski olisi vaatinut meitä tekemään. Oli kyllä mahdollisesti 20025: monella mielessä hiukan puhua uskonnonopetuksen periaatteellisesta 20026: Yleinen oppivelvollisuus. 1039 20027: 20028: 20029: puolesta, mutta sen jumalattoman saarnatulvan edessä täytyy 20030: luonnollisesti kaikkien väistyen kuunnella, jotta kerrankin tulisi 20031: tietämään, mitä se oikea •>uskonnollisuus» on. Ja kyllä sitä nyt 20032: tietääkseni on saatu oppia, niin että ainakin ensi eduskunnan tulisi 20033: jo olla koko lailla hurskaamman kuin tämä nykyinen jumalaton 20034: eduskunta on osottanut olevansa. 20035: Minä muuten kai olisin yksi niistä >>jumalattomien>> kirjoissa 20036: olevista, joka en voi käsittää niin suuremmoista hyötyä olevan 20037: tästä uskonnonopetuksesta kouluissa pienille lapsille, joiden ajatus 20038: d vielä kykene itsenäisesti punnitsemaan ja käsittämään kaikkia 20039: niitä yliluonnollisia asioita, joita heille uskonnon nimessä opetetaan 20040: ja joita kaikennäköiset höpsäkät heille opettavat. Monta kertaa 20041: käy sillä tavalla, että lapsi, joka on katonansa saanut hiukan järkeä 20042: päähänsä selväjärkisiltä vanhemmiltansa, tulee kotia koulusta ja 20043: kysyy äidiltään: >>Asuuko jumala likakaivossa?>> Minä olen itse kuullut 20044: että lapsi on kysynyt äidiltään tämmöistä. •>Ei Jumala likakaivossa 20045: asu, ei äiti tiedä•> vastataan lapselle. •>Mutta opettaja sanoi, että 20046: jumala asuu kaikkialla, tietysti hän silloin myöskin asuu likakai- 20047: vossa>>, väittää lapsi. Tällaisia ynnä vielä hullumpia asioita voi 20048: lapsi kysyä niitä ongelmia ajatellessaan, joita hänelle koulussa uskon- 20049: totunnilla on opetettu. Ja minä en ymmärrä, millä tavalla siihen 20050: tultaisiin, että lapsi saisi jonkunkaan selvän käsityksen siitä mitä 20051: hänen päähänsä tahdotaan ajaa. Minun ymmärtääkseni on edul- 20052: lista lapsen henkiselle hyvinvoinnille, että hänelle puhutaan vaan 20053: sellaisista asioista, jota hän voi ymmärtää. Minä en voi olla sellaisen 20054: sokean uskonnon kannalla, jonka mukaan täytyisi uskoa kaikki ne 20055: ed. Wuorimaankin todistamat •>Joonaan paasikivelle oksentamiset» 20056: ja sen sellaiset. On sentään zo:nnellä vuosisadalla sangen suurella 20057: joukolla Suomen kansaa hyvin vaikeata vähän köhimättä nieles- 20058: kellä tällaisia juttuja, ainakin minun kurkkuuni ne takertuvat. 20059: Ed. Käkikoski puhui niin kauniisti siitä, kuka se on tässä 20060: maassa torpparien asiaa ensiksi ajanut, ei suinkaan sosialistit. 20061: Ei suinkaan, ei sosialisteja silloin vielä ollut Suomessa kun esim. 20062: torpparilaitos tänne on syntynyt. Kenties yhden ja toisen päässä 20063: alkoi tuntua, ettei se järjestelmä, joka silloin oli olemassa, ollut 20064: oikein mukava, ja luonnollisesti, koska me elämme kapitalistisessa 20065: yhteiskunnassa, jonka ed. Käkikoski tietää, jossa yläluokka elää 20066: alaluokan riistämisestä, täytyy keksiä uusia keinoja, millä tuota 20067: alaluokkaa riistetään ja saadaan se entistä paremmin yläluokan 20068: rikkaita hyödyttämään. Ja yksi tällainen keino oli juuri tietysti 20069: torpparijoukon synnyttäminen, sen joukon, joka elättää maanomis- 20070: tajayläluokan. Ei siis ollut mikään erityinen >>armo>> eikä vallan- 20071: kaan uskonnon vaikutus minun luullakseni se, joka synnytti torp- 20072: pariluokan, vaan suoranaiset y h t e i s k u n n a 11 i s t e n e t u j e n 20073: vaatimukset. Ne ne synnyttivät torppariluokan, ja sillä tavoin 20074: 1040 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20075: 20076: 20077: syntyi moni muu työväenluokka, ja syntyy yhä edelleen. Ed. Käki- 20078: koski kysyi, kuka tänne perusti ensimäisen koulun. Kyllä mekin sen 20079: tiedämme, että sen tekivät porvarit. Ja onhan täällä valiokunnan 20080: sosialistien vastalauseessa annettu tunnustus porvarillisille kouluille, 20081: mikäli ne jotakin hyvää matkaan saattavat. Enkä ruinä ollenkaan 20082: epää sitä tunnustusta, mutta en myöskään voi kieltää, etteikö tähän- 20083: astisessa koulujärjestelmässä olisi myöskin sangen paljon nurin- 20084: kurista. Muuten tulee vaan mieleen, ettei näitä kouluja ole perustettu 20085: niin kovin uskonnollisella mielellä, eikä hurskaassa ja lähimmäistä 20086: rakastavassa tarkoituksessa. Silloin kun niitä alotettiin perustaa, 20087: sanovat eräässä kirjoituksessa, jossa asiaa käsitellään, niiden perus- 20088: tajat, että lapsia opetetaan niissä >>isänmaan puolustajiksi, kun 20089: sotalaitosta ei ole.>> Silloin ei Suomen kansalla vielä ollut itsenäistä 20090: sotalaitosta, ja tämäkin asia otettiin huomioon, kun kouluja perus- 20091: tettiin. Tässä voisi luetella vaikka kuinka monta asiaa, jotka ovat 20092: hyödyllisiä seurauksia koulusta kapitalistiselle yhteiskunnalle. Esim. 20093: sivistynyt työläinen, jolla on ammattitaitoa, koulusivistystä ja kai- 20094: kenmoisia muita tietoja, hyödyttää kapitalistista työnantajaa 20095: paljon enemmän kuin sivistymätön. Kapitalistitkin itse tämän 20096: tietävät, koska kaikissa edistyneemmissä maissa yhä enemmän 20097: alkavat ottaa työhönsä sivistystä omaavia järjestyneitä työläisiä, 20098: vaikka meillä Suomessa, jossa ollaan niin paljon muutenkin takapa- 20099: julla, esim. arvoisat >>metalliherrab> ovat nähneet parhaaksi tehdä 20100: sulun voidaksensa kukistaa työväen järjestöt. 20101: Sama ed. Käkikoski puhui uskonnosta saadusta >>lohdutuksesta>>. 20102: Jo viime kerralla, kun tästä asiasta keskusteltiin, puhui hän uskon- 20103: nollisista työläisten vaimoista, jotka salaa miehiltänsä ovat tulleet 20104: hänen luoksensa huokailemaan tuskiansa ja murheitansa ja uskon- 20105: nosta tietysti keskutelemaan, kun ei ollut kotona siihen tilaisuutta, 20106: kun mies on jumalaton, jumalankieltäjä. Mutta minä tunnen toiselta 20107: puolen lukemattomia sellaisia työmiesten vaimoja, jotka ovat olleet 20108: alkujaan tavattoman uskonnollisia, jotka ovat kärsineet ja rukoillen 20109: pyytäneet sitä Jumalaa ylhäällä taivaassa, että se muistaisi hiukan 20110: parantaa heidän leipäänsä, antaisi lapsille maitoa ja voita kuivan 20111: leivän rinnalle, antaisi noille lapsille ehjiä vaatteita rikkinäisten sijaan. 20112: Mutta Jumala e i o 1 e k u u 11 u t heidän rukoustaan, e i antanut 20113: mannaa heidän suuhunsa, ja yhä edelleen on köyhä perheen äiti 20114: nähnyt nämä rukoukset turhiksi. Sitte hän on tavalla tai toisella 20115: tullut sosialismin suuresta aatteesta saamaan jotakin tietoa. Hän 20116: on huomannut, että se aate tahtoo kaikille nälkäisille leipää ja 20117: kaikille sorretuille oikeutta, hän on ruvennut ajattelemaan, mitä 20118: se puhe tarkoittaa, ja pian käsittänyt, että se asia, jota siellä >>juma- 20119: lattomien» keskuudessa ajetaan paremmin tuo apua hänen näl- 20120: käänsä, kuin se »uskovaisten>> asia, josta täällä on niin haikeita 20121: ylistyspuheita pidetty. Tällä tavalla on monesta jumalisesta vai- 20122: Yleinen oppivelvollisuus. 1041 20123: 20124: 20125: mosta tuli ut sosialisti, työväenasian kannattaja. Ja tiedättekö, 20126: mitä samalla usein on tapahtunut? Tästä entisestä uskovaisesta 20127: on kohtalonsa kurjuutta ajatellessaan tullut jumalankieltäjä. Kun 20128: hänelle on uskonnon nimessä saamattu nöyryyttä ja tyytyväisyyttä, 20129: kärsivällisyyttä silloin, kun hänen mittansa on ollut ylenmäärin 20130: täysi, on hän suuttunut sellaiseen uskonnon selittämiseen, kun on 20131: huomannut, ettei siitä sellaisena köyhälle mitään apua ja lohtua 20132: lähde. Senvuoksi hän on ehkä astunut pitemmän askeleen, kuin olisi 20133: tarvinnut ja kieltänyt tykkänään kaikki, jopa ruvennut uskontoa 20134: pilkkaamaan ja halveksimaankin. Tällainen ei kai meidän eduskunnan 20135: kovin jumalisten porvarillisten jäsenten mielestä olisi toivottavaa, 20136: mutta siihen tämä järjestelmä on johtanut ja johtaa yhä edelleen 20137: tuhansia kärsiviä työläisiä. Ei maksa vaivaa ruveta ihmisille saar- 20138: naamaan heidän sielunsa autuudesta selittäen että on paras kärsiä 20139: täällä maan päällä, jotta saa kirkkaamman kruunun taivaassa, 20140: silloin kun meillä on tuhansia nälkäisiä, joilla ei ole mitä suuhunsa 20141: panna, joilla ei ole tuskin kattoa päänsä päällä. Jos tahdotaan 20142: rakkauden käskyä harjoittaa, tulee meidän >>jumalattomien» mie- 20143: lestä ottaa huomioon mitä J esus N atsarealainen opetti puheillaan 20144: ja töillään. Hän oli juuri sellainen >>kumouksen>> mies, jota hänen 20145: aikansa >>hurskaat» fariseukset ja muut >>Uskovaiset>> eivät hyväksyneet, 20146: sillä hän hyökkäsi heidän teeskenteleväistä uskontoaan vastaan ja 20147: vaati todellista elävää uskoa, puhtautta ja rehellisyyttä. Sitä mekin 20148: vaadimme, ja vaikka meistä monet eivät opeta lapsilleen uskontoa, 20149: niin opettavat he niille totuuden tuntoa, opettavat niille tietoa ja 20150: taitoa, vaativat niiltä rehellisyyttä. Sillä tavoin on työväenluokassa 20151: kehittynyt paljo jaloja ihmisiä, jotka eivät tee väärin tietensä ja 20152: jotka näkevät, mitä kaikkea vääryys voi matkaansaattaa. Sillä 20153: tavalla on kasvanut paljo lapsia, jotka eivät tiedä siitä täällä monasti 20154: ylistetystä uskonnosta paljo mitään, mutta jotka osaavat erottaa 20155: hyvän ja pahan, sitten kun ne tulevat niin suuriksi, että ne voivat 20156: jotakin hyvästä ja pahasta ymmärtää. Minä en saata tässäkään 20157: asiassa olla samalla kannalla kuin ed. Kaame, joka sanoo että 20158: hänellä on pieniä lapsia, jotka osaavat >>erottaa hyvän ja pahan>>. 20159: Sitä minä en usko. Pieni lapsi on aina hyvä. Hän ei ymmärrä mitään 20160: pahasta. 20161: Tässä keskustelussa on jo lörpötelty tarpeeksi ja minä luulen, 20162: että on parasta lopettaa. Muuten on pakko veisata virsi vielä tämän 20163: asian päälle, jos tästä vielä vähän aikaa jatketaan. 20164: 20165: Ed. H e 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Pyydän vaan hyvin lyhyesti tehdä 20166: pari kolme kysymystä. Ensinnäkin pyytäisin kysyä vakavasti niiltä, 20167: jotka ovat uskontoa täällä puolustaneet, ovatko he kaiken aikaa 20168: muistaneet osoittaa kristityn oleellisinta ominaisuutta, sitä rakkautta, 20169: joka esiintyy raamatun lauseessa: Älkää tuomitko, ettei teitä tuo- 20170: 66 20171: 1042 lstupto 9 p. lokakuuta 1908. 20172: 20173: 20174: m.ittaisi! Toiseksi minä pyytäisin kysyä, onko tällä keskustelulla 20175: m u i t t e n mielestä ollut pitkiin aikoihin mitään tekemistä oppi- 20176: velvollisuusasian kanssa (Ei. Ei!)? Täällä on puhuttu torppariasiasta. 20177: metallityönsulusta, ja mistä kaikista täällä lieneekään puhuttu! 20178: Näin ollen minä pyytäisin kolmanneksi kysyä, eikö olisi meidän 20179: aika vaihtaa puheenainetta? Eiköhän puhemieskin koettaisi jollakin 20180: tavalla saada puheenaihetta vaihtumaan, koska kaikki puhujat 20181: kumminkin tahtovat tässäkin keskutelussa puhua kaikesta muusta 20182: kuin oppivelvollisuudesta! 20183: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 20184: Ensimmäinen käsittely on päättynyt. Asia lähetetään V. J :n 20185: 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan. 20186: 20187: 20188: 20189: 10) Tlentekolainsäädäntö. 20190: (I K.) 20191: Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 Suomen 20192: Eduskunnalle tehdyn, tientekolainsäädännön uudistamista koskevan 20193: esitysehdotuksen johdosta. 20194: Mietinnöstä otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi 20195: siinä oleva 20196: Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. 20197: Mietinnön 33 ja 34 sivulla ehdotetun anomuksen käsittely sitä- 20198: vastoin lykätään tapahtuvaksi lakiehdotuksen kolmannen käsitte- 20199: tyn päätyttyä ja sen yhteydessä. 20200: Keskustelu: 20201: Ed. M ä k i: Aluksi pyydän saada ilmoittaa; että olen täydelli- 20202: sesti sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän vastalauseen kan- 20203: nalla, vaan siinä esitettyjen näkökohtien tueksi ja selitykseksi 20204: tahdon lausua vaatimattomat ajatukseni, jotka ovat minussa va- 20205: kiintuneet ja jotka sen lisäksi, mikäli tunnen, ovat valitsijaini aja- 20206: tuksia. 20207: Olen kyllä kuullut edellisten istuntojen keskusteluissa arvostelun 20208: meistä maalais-sosialidemokraateista, että olemme jonkinlaisia pik- 20209: kusieluja, kykenemättömiä lainsäädäntötyöhön ja siis tältäkin pai- 20210: kalta esiintymään. Siitä on etenkin suomettarelaisedustaj a Gebhard 20211: tahtonut muistuttaa. Minulla ei ole aikomus sitä vastaan ruveta 20212: suurestikaan polemiseeraamaan, katsoen sen tarpeettomaksi, mainit- 20213: sen vaan, että silloinhan, jos me niin yksinkertaisia tai sanoisinko 20214: kolloja, jota sanatapaa ed. Kares käytti olemme, niin meitähän on 20215: porvarillisten silloin helppo auktoriteetillään kulettaa, mihin suun- 20216: Tientekolainsäädäntö. 1043 20217: 20218: 20219: taan tahtovat. Minä kyllä myönnän, ettei meissä maalaissosialide- 20220: mokraateissa ole vielä semmoisia suuruuksia, kuin porvariryhmissä 20221: tosiaankin on näkynyt olevan, mitä esim. asian käsittelyn joutui- 20222: suuteen ja väitöksiin tulee. Mainitsen muutamia esimerkkejä. Ed. 20223: Pöysti on luullakseni saavuttanut rekordin asiain käsittelyn joutui- 20224: suudessa, hän käsitteli silloin jo oppivelvollisuuslakia, kun me muut 20225: kuolevaiset vasta olimme ehtineet määrärahan myöntämiseen kou- 20226: lukeittojen järjestämiseksi. Ed. Rajala taas teki sellaisen väitteen, 20227: että tuskin porvarilliset auktoriteetitkaan pystyvät sitä kumoamaan. 20228: Hän nimittäin väitti, kuten muistetaan, oppivelvollisuuslakia käsit- 20229: televässä puheenvuorossaan, että Suomen kansa ei ole kulttuurimaa; 20230: tosiaankin merkillinen väite. 20231: Olisi niitä muitakin jotenkin samansuuntaisia esimerkkejä, vaan 20232: ehkä nämätkin jo todistavat, josko porvarillisiin puolueisiin kuulu- 20233: vat edustajat ovat ainakaan kaikki etevämpiä kuin meikäläiseen 20234: ryhmään kuuluvat. Ja jos vähän jatkan, niin kehitytään kai mekin 20235: edes sanomaan teoreetikkojemme perässä, niinkuin porvarillisetkin 20236: käytännön miehet sanovat, että •>edellinen puhuja sanoi jo, mitä 20237: minun piti sanoa•> tai jotakin muuta samaan suuntaan. Olkoon se 20238: sanottuna siitä, koetan nyt puhua käsiteltävänä olevasta asiasta 20239: kykyni mukaan. 20240: Mielestäni ei kenelläkään oikeudentunnetta omaavalla kansalai- 20241: sella liene epäilystä, etteikö olisi johdonmukaista, että valtio ottaisi 20242: yleiselle liikenteelle välttämättömät tiet haltuunsa ja siis korvaisi 20243: niistä johtuvat kustannukset. On kyllä väitetty sitäkin, että ylei- 20244: sistä teistä on hyötyä ainoastaan maalaisille; sen ajatuksen on erityi- 20245: sesti ed. Heimbiirger liitteessä olevassa vastalauseessaan esiin tuonut. 20246: Se on kumminkin semmoinen väite, jota ei mielestäni ole voitu 20247: asiallisesti todistaa. Selitetään kyllä, että kaupunkilaiset eivät tar- 20248: vitse teitä tai toisin sanoen ei heillä ole mailla olevista teistä mitään 20249: hyötyä. Se on heidän mielestään ainoastaan maalaisten edun mu- 20250: kaista, että he pääsevät tuotteitaan kaupunkiin vaihtamaan. Minun 20251: käsitykseni kumminkin on, että pian menisi sormet suuhun, se tah- 20252: too sanoa, tulisi hätä, jolleivät maalaiset toisi hampaan alle pane- 20253: mista. Ilman pitemmittä selittelyittä luulen voivani väittää koko 20254: kansalla olevan hyötyä siitä, että voivat olla toistensa kanssa lähei- 20255: sessä vuorovaikutuksessa ja sitähän osaltaan myöskin tiet edistävät. 20256: Asiain näin ollen on myöskin luonnollista, että kaikki kansalaiset 20257: suhteellisesti maksukykynsä mukaan ottavat osaa teistä johtuviin 20258: kustannuksiin, ja se käy päinsä mielestäni parhaiten valtion väli- 20259: tyksen kautta. Mutta ennenkuin ainakaan minä voin suositella, 20260: että tierasitukset siirretään valtiolle, täytyy olla varmat takeet siitä, 20261: että on saatu verotusuudistus inhimillisellä tavalla laadituksi vas- 20262: taamaan kansan pohjakerrostenkin toiveita eikä olemaan heille pai- 20263: najaisena, niinkuin nykyiset verotusolot ovat. Minä olen vakuutettu 20264: 1044 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20265: 20266: siitä, että jokainen myöskin tietää, että jos valtiolle siirretään rasi- 20267: tuksia, niin se tietää sitä, että valtiolla pitää olla mahdollisuus saada 20268: vastaavassa määrässä tuloja. Jos siis ei niitä tuloja, jotka uusista 20269: reformeista aiheutuvat, korvata erityisellä sitä varten säädetyllä 20270: verolla, niin ne täytyy ottaa välillisten, esim. tulliveronkorotuksen 20271: avulla. 20272: Summa, jonka valtio tarvitsisi maan tiekustannusten suorittami- 20273: seen, on valiokunnan mietinnössä arvioitu 4.zso,ooo markaksi. Ei 20274: ole siis kysymyksessä mikään pieni summa. Tämän mietinnön hy- 20275: väksyminen tietäisi mielestäni sitä, että kaikkein köyhimmätkin 20276: joutuisivat välillisesti teistä johtuvia kuluja korvaamaan. Todellakin 20277: kaunista reformi-intoa. Tätä ei kai porvarillisetkaan revolutsiooniksi 20278: selitä. Ne, jotka ovat tämän valiokunnan mietinnön kannalla, sano- 20279: vat, että tällä alalla vallitsee epäkohta. Aivan oikein, siinä asiassa 20280: minä olen samaa mieltä. 20281: Mutta on kai sitten syytä tarkastaa tulisiko epäkohta korjatuksi 20282: sillä, että maanteiden kunnossapito muitta mutkitta nykyisin siirre- 20283: tään valtiolle. Mielestäni se päinvastoin synnyttäisi uusia paljon 20284: räikeämpiä epäkohtia. Lakiehdotuksen hyväksyminen tietäisi sitä, 20285: että maantien varsilla olevat tilalliset pääsisivät tierasituksista, 20286: vaan sensijaan syrjäkylillä asuvat ainoastaan osittain. He saisivat 20287: edelleen ylläpitää niitä paikallisteitään, jotka eivät ole maanteiksi 20288: otettuja, vieläpä voin väittää, että se tulisi epätasaisesti helpotta- 20289: maan eri paikkakuntiakin. Niillä paikkakunnilla, joissa on enempi 20290: maanteitä ja vähemmän paikallisteitä, tulisivat siis asukkaat enempi 20291: hyötymään tästä reformista, kuin jos asia olisi päinvastoin. 20292: Ja kun vielä vertaa verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavaa 20293: mietintöä, niin tulee vakuutetuksi siitä, ettei voi panna suuria toi- 20294: voja sillekään vakuutukselle, että verotusuudistus saadaan sellai- 20295: seksi, että se kansan pohjakerroksia tyydyttäisi. Siinä mietinnössä 20296: ilmenee kuitenkin, ettei välillisiä veroja voida poistaa ja etenkin 20297: porvarillisten vastalauseessa ilmenee se käsityskanta, että suuria 20298: uudistusreformejamme ei voida toteuttaa, jos välilliset verot poiste- 20299: taan tai alennetaankin. Tästä johtuu ajattelemaan, eivätkö tulo- 20300: suhteet pysykään sitten maassamme samoina, jos välilliset verot 20301: poistetaan. Minun käsitykseni on, etteivät ne sillä muutu, joskin 20302: verotusmuodot laaditaan toisenlaisiksi, siis maksukyvyn mukaan 20303: järjestetyiksi, ja kaikille verotettaville paremmin selviksi. 20304: Pelko verotusuudistuksen käytäntööntulosta todistaa kummin- 20305: kin, koska porvarilliset sitä eivät näy tahtovan, että nykyiset vero- 20306: muodot ovat heille edulliset ja kansan pohjakerroksille turmiolliset. 20307: Se siis myöskin osottaa sitä tavallista naamarin takana toimimista, 20308: kun he koettavat selitellä ettei esim. tullivero rasita köyhiä suhteet- 20309: tomamrnin kuin rikkaitakaan. Voidaan kysyä, mitä on verorefor- 20310: milla ja tielailla yhteyttä? Minun mielestäni on niillä hyvinkin pal- 20311: Tientekolainsäädäntö. 1045 20312: 20313: 20314: jon, sillä jos oletetaan, että teiden teko ja kunnossapito siirretään 20315: valtiolle verotusolojen nykyisellä kannalla ollessa, se tietää sitä, 20316: että kaikkein köyhimmät raukat, vaivaisavun nauttijatkin, muista 20317: puhumattakaan, tulisivat ottamaan osaa tientekorasituksiin. 20318: Minä siis täydellä syyllä uskallan esittää tämän lakiehdotuksen 20319: aivan liian aikaisin laadituksi, sillä ei ole ollut vielä syntymismah- 20320: dollisuutta. Voin käyttää samaa ajatussuuntaa, jota porvarit esim. 20321: kansanvaltainen ed. Gebhard sekä Vikman y. m. käyttivät kunnallis- 20322: lakiuudistusta arvostellessaan. Mielestäni ei kansan pohjakerrosten 20323: veronmaksukyky ole kohonnut niin, että sille voisi tämmöistä uudis- 20324: tusta tyrkyttää, päinvastoin sen verotaakkaa pitäisi huojentaa. 20325: Jos tieverolaki olisi voitu hyväksyä sen suuntaiseksi mikä valiokun- 20326: nan ehdotusta muuttamalla sosialidemokraattien vastalauseen mu- 20327: kaiseksi olisi tullut, ei mielestäni olisi ollut mitään syytä evätä laki- 20328: ehdotusta, vaan koska valtiovarainvaliokunnan lausunto tievero- 20329: laista oli epäävä, niin ei minun mielestäni ole kohtuuden mukaista, 20330: että tielakikaan tulisi hyväksytyksi. Sillä tieverolain kautta olisi 20331: saatu jossain määrin tasotetuksi se epäkohta, jota syrjäkyläläiset 20332: joutuisivat kärsimään, jos tielaki ilman verolakia tulisi hyväksytyksi. 20333: Viittaan siinä verolain 3 § viime kappaleeseen. Samoin tieverolain 20334: säätäminen sen suuntaiseksi kuin mainitsin olisi se vapauttanut maa- 20335: laisköyhälistön, joka ei nauti 8oo markan tuloja sekä kaupunkilais- 20336: köyhälistön alle r,soo mkn tulojen nauttijat. 20337: Se olisi siis vastannut jossain määrin niitä toiveita, joihin yleensä 20338: verotusuudistuksessakin pyritään. Yksi seikka on vielä, johon pyy- 20339: dän eduskunnan huomiota kiinnittää. Se ei ole huomattavissa aino- 20340: astaan tässä asiassa vaan useammissa muissakin. Anomuksia nim. 20341: on tehty useampiakin, jotka kaikki tarkattavat samaa kuin tä- 20342: mäkin. 20343: Rasitukset, joita porvarillisille tai toisin sanoen omistaville luo- 20344: kille on aikoinaan asetettu, ne nyt siirrettäisiin valtiolle, siis koko 20345: kansan maksettaviksi. Ja kun siinä ei pyritä noudattamaan sitä 20346: periaatetta, että edes kaikkein köyhimmät raukat tulisivat saamaan 20347: verovapautta, täytyy ihmetellä ja kysyä itseltään, vieläköhän por· 20348: varilliset sanovat ajavansa koko kansan etujen mukaisia reformeja 20349: vai tunnustavatko rehellisesti, että he toimivat oman edun mukai- 20350: sesti. Kuten näkyy, ollaan valmiit velvollisuuksia siirtämään yhteis- 20351: kunnan niskoille useampia rniljooneja, mutta minkäänlaisia oikeuksia 20352: ei silti korvaukseksi suotaisi. Mainitsen vaan, miten hirvikin heti 20353: tarttui sarvistaan perustuslaillisuuden pensaikkoon, kun sen met- 20354: sästystä koetettiin saada kaikille yhteiseksi y. m. Edellä esitettyjen 20355: seikkain vuoksi ja koska luulen, että olen voinut kyllin pätevästi 20356: todistaa sen seikan, johon vastalauseessa viitataan, että lain hyväk- 20357: syminen tulisi synnyttämään uusiakin epäkohtia, uskallan esittää 20358: lakiehdotuksen hyljättäväksi. r~ 20359: 1046 Istunto 9 p. Jokakuuta 1908. 20360: 20361: 20362: Ed. J u n n i 1 a: Maalaisedustajana en saata olla valittamatta 20363: tämän mietinnön kovaa kohtaloa. Emmehän saata itseltämme salata, 20364: että samalla kuin lähetämme tämän mietinnön suureen valiokun- 20365: taan, toimitamme sille juhlallisen hautauksen. Eihän ole ajatelta- 20366: vissakaan minkään järjen nimessä, että tällä kysymyksell-ä enää tällä 20367: istuntokaudella voi olla sen suurempia vaiheita, kuin että se tänä 20368: iltana saatetaan haudan lepoon. Maata omistava väestö näkee har- 20369: taimman toiveensa tälläkin kertaa raukeavan. Tämä kysymys, joka 20370: parikymmentä vuotta päiväjärjestyksessä olleena ja kolmannen ker- 20371: ran jo mietintänä jaettuna tällekin eduskunnalle, joutuu taaskin uuden 20372: alotteen varaan. Minulla tämän anomuksen suhteen on tällä istunto- 20373: kaudella enään vain yksi toivomus ja se on se, että tämän kamarin 20374: peräti harvenneet rivit suvaitsisivat lähettää tämän anomuksen 20375: ilman pitempiä keskusteluja asianomaiseen paikkaan ja seisoisivat 20376: ääneti, kuten hyvän ystävän haudalla ainakin. Teen tämän sitä 20377: suuremmalla syyllä, koska ilmeisesti keskustelu jo alkaa tuntua yhtä 20378: asiattomalta kuin ainakin pikkutunneilla. 20379: 20380: Ed. P u 11 i ne n: Katsoessaan yleisten maanteiden teon ja kun-. 20381: nossa pidon kuuluvan valtion tehtäviin ja tällä tavoin ryhtyessään 20382: saattamaan tientekorasitusta kaikkien kansanluokkien velvollisuu- 20383: deksi on valiokunta epäilemättä osannut oikeaan ja toiminut kansan 20384: suuren enemmistön toiveiden mukaan. Näin ollen voin siis yleisiin 20385: maanteihin nähden yhtyä kannattamaan valiokunnan ehdotusta. 20386: Mitä tulee tämän asian käsittelyyn, niin on minusta varsin vai- 20387: kea luopua niistä toiveista, että tämä asia näillä valtiopäivillä saa- 20388: taisiin loppuun käsitellyksi ja sen takia lausun toivomuksena, että 20389: suuri valiokunta mahdollisuuden mukaan ja kaikesta kiireestä huoli- 20390: matta, puolestaan koettaisi jouduttaa asian ratkaisua. Onhan meillä 20391: jo lähes puoli vuosisataa tajuttu ja myönnetty, että niin painava 20392: rasitus, kuin tientekovelvollisuus todella on, on kohtuuttomasti ollut 20393: yksistään maata omistavan luokan kannettavana, ja että tässä olisi 20394: saatava aikaan tasoitusta ja parannusta. Ratkaistavaksi kypsymät- 20395: tömänä ei tätä asiaa myöskään voi pitää, sillä onhan sitä tutkinut 20396: valtion asettama komitea, ja sen lisäksi on ollut esillä useilla valtio- 20397: päivillä ja niillä tullut asianomaisessa valiokunnassa perinpohjin 20398: harkituksi, joten luulisin suurelle valiokunnalle olevan varsin helppoa 20399: saada asia nopeasti käsitellyksi. 20400: Tämän yhteydessä en lisäksi voi olla lausumatta ihmettelyäni 20401: siitä, että valiokunnan sosialistiset jäsenet ovat asettuneet kyseessä- 20402: olevan epäkohdan parannusta vastustamaan ja vastalauseessaan 20403: ehdottavat koko lakiehdotuksen hyljättäväksi. Sitäkin oudoksutta- 20404: vampaa on heidän menettelynsä senvuoksi, että he hylkäävän ehdo- 20405: tuksensa perustavat pääasiassa siihen, että olisi uskallettua siirtää 20406: näin suuri rasitus valtion haltuun, ja ettei ole varmoja takeita siitä, 20407: Tientekolainsäädäntö. 1047 20408: 20409: 20410: että valtion varat riittäisivät niin suuren menoerän suorittamiseen 20411: kuin maantiemenojen kokonaissumma tulisi olemaan. Sellainen varo- 20412: vaisuus ansaitsee kyllä huomiota, varsinkin kun se tulee sosialisti- 20413: selta taholta, jolta yleensä on tottunut kuulemaan vakuutuksia siitä, 20414: että valtion varat riittävät melkein mihin tahansa, mutta tässä asiassa 20415: ei tällainen varovaisuus ole paikallaan eikä mitenkään puolustetta- 20416: vissa. Kysymyksessä ei nimittäin ole minkään uuden rasituksen 20417: aikaansaaminen, vaan ainoastaan entisen tasoittaminen, eikä sosia- 20418: listien perustelua näin ollen voi käsittää muuten kuin siten, että he 20419: pitävät mahdollisena, että enimmäkseen vähävarainen maaomistaja- 20420: luokkamme ja torpparimme yksinään kykenevät paremmin suorit- 20421: tamaan tientekorasituksen kuin valtio eli yhteiskunta kokonaisuu- 20422: dessaan. 20423: Uskallan siis toivoa, ettei mainittu sosialistien vastalause saavuta 20424: edes heidän puoluetoveriensa kannatusta, vaan että eduskunta uskal- 20425: taa sälyttää valtion kannettavaksi kysymyksessä olevan rasituksen, 20426: jota maanomistajamme kokonaan nääntymättä vuosisatoja ovat 20427: kestäneet. 20428: 20429: Ed. Bäck: Olen vakuutettu siitä, että ainakin 20 edustajalla 20430: on puhe valmiiksi kirjoitettuna tässä asiassa. Olen myös vakuutettu 20431: siitä, että nämä puheet ovat sekä asiallisia että hyviä ja erittäin 20432: pitkiä. Kuitenkin uskallan tehdä saman ehdotuksen kuin ed. Junnila. 20433: Minä tiedän, että tähän ehdotukseen suostuminen vaatii ääretöntä 20434: itsensävoittamista. On vaikeata jättää kirjoitettu puhe lukematta. 20435: Mutta kuitenkin uskallan ehdottaa, että nämä puheet nyt jätettäisiin 20436: ensi valtiopäiviin, ja teen sen ehdotuksen seuraavista syistä: ensin- 20437: näkin suuri valiokunta ei ehdi tätä asiaa käsitellä, on siis ihan turhaa, 20438: että me nyt täällä juttelemme siitä; toiseksi - annettakoon tämä 20439: minulle anteeksi - on minulla syytä toivoa, • että puheet tämän 20440: odotusajan kuluessa ehkä lyhenevät ja harvenevat. 20441: 20442: Ed. Pertti 1 ä: Minä olen yksi niitä harvoja, joilla ei ole mitään 20443: pitkää puhetta kirjoitettuna. Minä olisin myös vaan ehdottanut, 20444: että tämä asia ilman pitempää keskustelua lykättäisiin suureen 20445: valiokuntaan. 20446: Kuitenkin tahtoisin tässä lausua ed. Pullisellesen johdosta, että 20447: hänen taholtaan on niin tavattoman usein moitittu sosialisteja siitä, 20448: että me muka tahdomme epäillä toisten vakaumusta. Meillä ei ole 20449: ollut mitään sellaista aikomusta, että tilanomistajain ja torpparien 20450: niskoille yhä edelleen sälytettäisiin nämä rasitukset. Minä olen kyllä 20451: käsittänyt, että en olisivat tasotettavat mikäli mahdollista, mutta 20452: meitä on pannut epäilemään se, että meiltä on tavallaan viety pois 20453: lauta jalkain alta, kun verolaki, jolla tuota tasottelua olisi saatu 20454: jossain määrin järjestetyksi, otettiin pois. Enemmistö valiokun- 20455: 1048 Istunto 9 p. Jokakuuta 1908. 20456: 20457: 20458: nassa sen hylkäsi. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa 20459: esillä oleva asia hylättäväksi. Muuten kysymys koskee hyvin vähän 20460: torppareita, sillä torpparit saavat torppansa vuokrasta tehdä maan- 20461: tietä, niin että sen puolen voi tässä jättää ulkopuolelle. Tämä uudistus 20462: ei siis ole kaikkein polttavimpia, senhän me nyt kai kaikki tiedämme, 20463: vaikkasiinä on olemassa tavattoman suuriakin epähohtia, ja epäkohtia 20464: tietysti täytyy koettaa korjata niin paljon kuin suinkin mahdollista. 20465: Minä kuitenkin uskon, että kyllä kai meidän kansamme on kypsynyt 20466: ottamaan tämän uuden lain vastaan. 20467: 20468: Ed. F. R a n t a n e n: Sen jälkeen kun ed. Perttilä on puhunut, 20469: voisin minä oikeastaan luopua puheenvuorostani. Tahtoisin kuiten- 20470: kin huomauttaa ed. Junnilalle ja niille maanomistajille, jotka ovat 20471: niin hartaasti valittaneet sitä, että lakiehdotus nyt kaiken toden- 20472: näköisyyden mukaan tulee takertumaan kiinni, jo siitäkin syystä, 20473: kun se ei ehdi valmistua, että he vastaisuudessa keskittäisivät tar- 20474: monsa, kaiken sen jonka he nykyisin käyttävät maantierasituksen 20475: valtion haltuun siirtämiseen, verotuslaitoben uudestaan järjestä- 20476: miseen. Olen aivan varma siitä, että jos he ajavat tätä asiaa sillä 20477: tavalla, niin silloin ilman vaikeuksia saadaan tämä tientekorasitus 20478: siirretyksi pois maanomistuksen uiskoilta ja päästään siihen, että 20479: se tulee tasan jaetuksi kaikkien kansankerrosten niskoille. 20480: 20481: Ed H o k k a n e n: Tästä asiasta on minun hyvin pitkälti pu- 20482: huttava, niinkuin minulla on tapana puhua paljon. 20483: Olen samaa mieltä varsin kuin ed. Junnila, en hyväksy tuota 20484: tientekorasitusta valtion huostaan, niitten syitten tähden kuin rikos- 20485: lain 33luvun r §:n r mom:ssä on esitetty. On parempi, että ne ottavat 20486: maantien tehdäkseen, jotka omistavat aineksia, joista maantiet laite- 20487: taan. Siihenhän tarvitaan soraa, santaa, kiviä, puita. Ja koska ne 20488: kaikki tuon rikoslain 33 luvun r mom. mukaan säilyvät maanomista- 20489: jille, niin pitäkööt he myös maantiet huostassaan ja laittakoot ne, 20490: sillä varmaauhan valtio tulee ostamaan aineksia maanomistajilta. 20491: He saavat niistä rahoja valtiolta, mutta niitten on toista, jotka ovat 20492: tyhjäksi jääneet yhteiskunnan omistuksesta. Ehdotan, että menköön 20493: se tällä kertaa hautaan ja puhutaan toisella kertaa enemmän. 20494: 20495: Ed. K a 11 i o: Vaikka minä olenkin mietinnön kannalla täytyy 20496: minun kuitenkin huomauttaa sosialidemokraateille, että on epä- 20497: johdonmukaista heidän menettelyssään ehdottaa näitten kysymysten 20498: lykkäystä. Siitä käy selväksi, että pyrkimys on vaan rasituksen 20499: pysyttärninen ennallaan, sillä samat jäsenet ehdottivat kyytilaissa 20500: erikoista veroa mutta tässä he luultavasti pelkäsivät, kun tämä on 20501: isompi asia, että porvaritkin takertuvat sitä kannattamaan ja kun he 20502: kokonaan tahtovat lykätä, niin se ei olisi suotava. Tämä menettely- 20503: Tientekolainsäädäntö. 1049 20504: 20505: 20506: tapa juuri osottaa sitä, että he pitävät välttämättömänä pahana 20507: saada tapetuk::.i tämän kysymyksen ja siinä he ovat ainakin tällä 20508: kertaa valitettavasti onnistuneet. 20509: Ed. v on T r o i 1: Gentemot representanten Hokkanen vill jag 20510: endast anmärka, att när man åberopar 1agrum, man jämvä1 bör 20511: hafva reda på, hvad dessa 1agrum innehål1a och hvilka rättsförhål- 20512: 1anden, som uti samma 1agrum beröras. 20513: Ed. Pertti 1 ä: Minä vaan viimeistä edelliselle puhujalle 20514: tahtoisin huomauttaa, että valiokunnassa kun pohdittiin vero1akia, 20515: minä ainakin viimeiseen saakka pidin kiinni vero1aista, mutta 20516: enemmistö hylkäsi sen ja sitte vasta olin pakoitettu tyytymään 20517: hylkäämisvastalauseeseen. 20518: Ed. P u 11 i n e n: Ed. Perttilä lausui täällä, että hän kyllä olisi 20519: sillä kannalla, että tämä rasitus olisi saatava valtion haltuun, mutta 20520: asettui hylkäävälle kannalle sen takia, ettei ole muka selvillä mistä 20521: saadaan varat. Tämä hänen lausuntonsa todistaa todeksi juuri sen, 20522: mitä minä lausunnossani huomautin, nimittäin että he pitävät 20523: parempana, että köyhät talonpojat ja torpparit tekevät maantiet, 20524: kuin että se velvollisuus siirretään valtiolle. 20525: Ed. F. Rantanen: Näyttää siltä, että ed. Kallio ei tunne 20526: oikein hyvin sitä, millä tavoin tämän lain vaiheet ovat kehittyneet. 20527: Suomettarelaisten taholta tehtiin eduskuntaesitys ja siinä oli erityi- 20528: nen tieverolaki, jolla perustuksella laki- ja talousvaliokuntakin 20529: ryhtyi työhön. Valiokunta pyysi tässä tieverolaissa valtiovarain- 20530: valiokunnanlausuntoa. Valtiovarainvaliokunta vastauskirjelmässään 20531: lausui, että sellaista tieverolakia ei suostunnan tuontoisena voi 20532: päättää näillä valtiopäivillä, ja täällä valtiovarainvaliokunnassa oli, 20533: mikäli minä tiedän, itse tämän eduskuntaesityksen tekijä ja sisälle 20534: jättäjäkin, niin että hänkin niinmuodoin itse oli antamassa lausun- 20535: toa siitä omasta lopullisesta kannastaan. Valtiovarainvaliokunnan 20536: lausunnosta näin selvisi, ettei sitä tieveroa suostunnan tuontoisena 20537: voi päättää. Ja minunkin mielestäni, kun nykyisin myös on kysymys 20538: juuri verotusjärjestelmän uudistuksesta, on turhaa kilpailua kahden 20539: erilaisen veron säätäminen, niinkuin yleensä tiedetään ja tunnuste- 20540: taan myös se tosiasia, että verotuslainsäädännössä on pyrittävä ja 20541: tyydyttävä yhteen veroon. Näin ollen ja näistä syistä kun esityksen 20542: tekijäkin näyttää esityksessään ensinnä esittämästään kannasta 20543: luopuneen täytyy minunkin tulla siihen tulokseen, että ehdotan 20544: tämän veron hylättäväksi. 20545: Ed. A. R. Hle d b e r:g:.l J ag begärde ordet endast för att bringa 20546: i hågkomst, hvad som under remissdebatten rörande kommunal- 20547: 1050 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20548: 20549: lagen uttalades, nämligen att landtdagen genom att framskjuta den 20550: frågan i första planet skulle komma att fördröja en hel mängd refor- 20551: mer, hvilka man på landsbyggden med otålighet väntade på, samt 20552: att, då från socialdemokratiskt håll genmäldes, att man helt visst 20553: komme att hinna också med dessa frågors lösning. Redan i dag 20554: är man tvungen att medgifva, att ett sålunda förutsett fördröjande 20555: kommer att ske, och på detta sätt väglagen att få sin begrafning. 20556: Denna fråga är emellertid en af dem, som landsorten i främsta rum- 20557: met önskar få löst. Det har således i dag visat sig, att man begagnat 20558: framskjutandet utaf kommunallagen för att slippa ifrån genom- 20559: förandet af reformer, äfven fastän dessa varit, åtminstone för lands- 20560: ortsintressena, af högsta vikt. 20561: 20562: Ed. Huoponen: Pyydän ainoastaan pöytäkirjaan merkittä- 20563: väksi, että laki- ja talousvaliokunnan ehdotus siitä, että maanteiden 20564: ja siltain tekeminen valtion varoilla kustannettaisiin, sosialistien 20565: antamien lausuntojen nojalla ehdotetaan hyljättäväksi, vaikka, 20566: mikäli voin tietää, heidän ohjelmaansa kuuluu juuri nimenomaan, 20567: että maanteiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava. 20568: Ainakin tuhansissa kokouksissa Karjalassa kaikki sosialistipuhujat 20569: vakuuttivat pikkutilallisille, että on aivan luonnollista, että maan- 20570: teiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava. Tämä 20571: osoittaa, missä määrin lupaukset ja todellisuus pitävät paikkansa. 20572: 20573: Keskutelu julistetaan päättyneeksi. 20574: Asia lähetetään V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti keskustelu- 20575: pöytäkirjan seuraamana Suureen valiokuntaan. 20576: 20577: 20578: 20579: 20580: 11) Laki yhdlstyksistä. 20581: (1 K.) 20582: Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 4 eduskuntae~ityksen 20583: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laksi yhdistyksistä, mainitun 20584: lakiehdotuksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten. 20585: Keskustelu: 20586: Ed. H e i k k i 1 ä: Lakivaliokunnassa on oltu yksimielisiä siitä, 20587: että laki yhdistyksistä on tarpeellinen ja aikaansaatava. Niin kai 20588: lienee laita koko eduskunnassa. Mutta valiokunnassa ei yksimielisyys 20589: ole sen pitemmälle jatkunut. Siitä, minkä 1 aine n laki tulisi 20590: olla, on oltu eri mieltä. Erimielisyys on alkanut siitä, m i t ä v a r t e n 20591: laki on aikaansaatava. Sosialistien mielestä tarvitaan laki turvaa- 20592: Laki yhdistyksistä. 1051 20593: 20594: 20595: maan yhdistyselämää ja yhdistymisvapautta sivullisten häiritse- 20596: mistä vastaan. Toisten käsitysten mukaan tarvitaan laki rajoitta- 20597: maan, vaikeuttamaan, osittain ehkäisemään yhdistymisvapautta 20598: ja yhdistysten toimintaa. Käsillä olevasta lakiehdotuksesta näkyy 20599: että valiokunnan enemmistöllä on tämä viimemainittu mielipide. - 20600: Niinkö on laita koko eduskunnassa? 20601: Kehoitussanojen lausuminen tällaiselle valiojoukolle kuin edusta- 20602: jat ovat, ei liene paikallaan. Kukin edustaja pystyy itse valitsemaan 20603: osansa ja vastaamaan teoistaan historian tuomion edessä. Mutta ei 20604: liene väärin lyhyesti mainita muutamia niistä näkökohdista, jotka 20605: minulle ovat olleet määräävinä kantaani valitessa. 20606: Lainsäätäjä ei saa unohtaa, että laki on käytännöllistä elämää 20607: varten. Lain tulee olla sopusoinnussa käytännöllisen elämän ja 20608: elämäntarpeiden kanssa. Mikäli niin ei ole, jää laki parhaimmassa 20609: tapauksessa kuolleeksi kirjaimeksi paperille, laiksi, jota rikotaan ja 20610: tarvitsee rikkoa. Tämä jo on omiaan alentamaan lain pyhyyttä ja 20611: arvoa yleensä. Mutta vielä pahempaa on, kuten usein voi sattua, 20612: että semmoinen laki aiheuttaa ikävyyksiä yksilöille ja arveluttavia 20613: häiriöitä yhteiskunnalle. 20614: Sen selittämiseksi, miten yhdistysvapautta ehkäisevä tai rajoit- 20615: tava laki suhtautuu käytännölliseen elämään, ei tarvinne muuta 20616: kuin viitata siihen tunnettuun tosiasiaan, että jotenkin kaikki aikaansa 20617: seuraavat yleisiä asioita harrastavat ihmiset kuuluvat johonkin 20618: yhdistykseen. Yhdistymisvapaus on siis yleisen oikeuskäsityksen 20619: ja sen oikeuskäsityksen perusteena olevan tositarpeen vaatima. 20620: Jos nyt yhdistymisvapautta rajoitetaan, niin silloin, käyttääkseni 20621: ajatukseni ilmaisumuotona kauneimpia sanoja, >>kosketaan kansan 20622: kalleimpaan>>. 20623: Mutta kysymys ei ole vain siitä, että loukattaisiin sitä, mistä 20624: kansa on arka ja mitä se pyhänä pitää. Kulttuurioloissa vaatii 20625: jokaisen yhteisen tarpeen toteuttaminen, jokainen edistysaskel 20626: yhteistä esiintymistä, ja yhteinen esiintyminen on ainoastaan sikäli 20627: mahdollinen, mikäli yhdistymisvapautta on. Yhdistymisvapauden 20628: ehkäiseminen on pohjaltaan joko tiedoton tai tahallinen sivistys- 20629: vihollinen teko. Koetetaanko yhdistymisvapautta kokonaan estää 20630: tai enemmän tai vähemmän rajoittaa, ei muuta itse asian luonnetta. 20631: Käsillä oleva ehdotus laiksi yhdistyksistä alusta alkaen lähtee 20632: siitä periaatteesta, että yhdistymisvapautta on rajoitettava. Yhdis- 20633: tysten perustaminen on sallittu m. m. sillä nimenomaisella ehdolla, 20634: että niiden tarkoitus ei ole vastoin hyviä tapoja. Voimassa olevassa 20635: laissa on koko joukko määritelmiä hyvistä tavoista. Rikoslaissa on 20636: niiden luetteloa kokonainen luku. Määräys, ettei yhdistysten tar- 20637: koitus saa olla vastoin lakia, on siis hyviin tapoihin nähden riittävä. 20638: Semmoisenaan voisi sitä vielä ymmärtää. Vaan kun hyvät tavat, 20639: joita ei ole laissa mainittu vielä sen lisäksi erityisesti mainitaan 20640: 1().52 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20641: 20642: 20643: yhdistysten perustaruisoikeuden ehtona, silloin avataan veräjät 20644: arveluttavalle mielivallalle. Tiedämmehän jokainen, että hyvät 20645: tavat semmoisenaan ovat käsite, jolla ei voi olla hämärimpiäkään 20646: ääriviivoja muualla, kuin kunkin yksilön persoonallisessa käsityk- 20647: sessä. Yhdistysten perustaruisoikeus tulisi tämän mukaan riippu- 20648: maan viranomaisten persoonallisesta harkinnasta, toisin sanoen 20649: mielivallasta. Moista ehdotusta laiksi hyväksyessämme ei meillä 20650: voisi olla minkäänlaista varmuutta, etteikö este voisi kohdata minkä 20651: ja miten hyödyllisen yhdistyksen perustamista tahansa. Minun 20652: käsittääkseni sellainen varmuus pitäisi olla. Pitäisi olla varmuus 20653: siitä, että työväen aseman parantamista tarkoittavia yhdistyksiä saa 20654: perustaa. Pitäisi olla varmuus siitä, että saa perustaa yhdistyksiä 20655: terveydenhoidon edistämiseksi. Mutta se onneton määräys hyvistä 20656: tavoista riistää sen varmuuden. Mainitsen esimerkin. Lääkärien 20657: piireissä on laajalle levinnyt käsitys, että ilman vaikutus on tar- 20658: peellinen ihmisen terveydelle. Terveydellisistä syistä pitäisi ilmisen 20659: olla alttiina ilman vaikutukselle, pitäisi käydä ohueissa, avonaisissa 20660: puvuissa, käydä kesällä avojaloin, lakitta päin, ottaa ilmakylpyjä 20661: j. n. e. Yhä lisääntyvä kivuloisuus saattaa aiheuttaa, että perus- 20662: tettaisiin yhdistyksiä uudemman lääketieteen mukaisen terveyden- 20663: hoidon, ilman vaikutukselle alttiina olemisen edistämistä varten. 20664: Mutta tälle tuo venyvä, äärimmäiset vastakohdat kaikkine väli- 20665: asteineen käsittävä •>hyvät tavat» panevat esteen. Tunnetaanhan 20666: tapauksia, jolloin poliisi on sekaantunut asiaan, kun joku yltiöpää 20667: on uskaltanut näyttäytyä uimahousuillaan kadulla. Mitä sitte, jos 20668: perustettaisiin yhdistys semmoista hyväksyttyä tapaa loukkaavaa 20669: willitystä•> varten. Sanom.alehdet kertoivat tässä kesällä, että 20670: Porissa, kun ajuri yritti olla avojaloin, ei poliisi hyvien tapojen 20671: nimessä sitä sallinut. Minä sanoin, että hyvät tavat voivat käsittää 20672: äärimmäiset vastakohdat väliasteineen. Nyt minä kysyn, sekö oli 20673: vastoin hyviä tapoja, kun porilainen ajuri esiintyy avojaloin, vaiko 20674: se, kun poliisi alkoi laahata miestä putkaan siitä syystä, kun mies 20675: aikoi hoitaa terveyttään? Eiköhän molemmat tai ei kumpikaan, 20676: sen mukaan mitenkä kukin käsittää. 20677: Minun mielestäni pitäisi olla varmuus siitä, että yhdistyksiä 20678: saa perustaa kaikkien hyvien asiain toteuttamista varten. 20679: Mutta lakivaliokunta ei tyydy yhdistysten perustaruiskiellon mah- 20680: dollisuuteen. Se tahtoo saada myöskin jo perustettujen yhdistysten 20681: olemassa olon vaaran alaiseksi. Julistettuaan viranomaisen mieli- 20682: valtaisen käsityksen hyvistä tavoista laiksi, ehdottaa se yhdistysten 20683: lakkauttamista, jos niiden toiminta on vastoin lakia. Erotus on vaan 20684: siinä, että yhdistyksen perustaruiskielto voi johtua hallitusviran- 20685: omaisen, lakkauttaminen tuomioistuimen harkinnasta. Lakivalio- 20686: kunnan ehdotusta hyväksyessään ei eduskunta siis voisi tietää, 20687: kuinka paljo nykyisiäkin yhdistyksiä saattaa tulla lakkautetuksi. 20688: Laki yhdistyksistä. 1053 20689: 20690: 20691: Eipä olisi varmuutta siitäkään, etteikö eräissä tapauksissa suurempi 20692: osa koko yhdistysten lukumäärästä tulisi siirtymään muinaismuisto- 20693: jen joukkoon ja niitä voisi ainoastaan hiljaa huokaillen muistella. 20694: Tämän edellisenä sortokautena oli ainoastaan määrättyä polii- 20695: tista suuntaa harrastavan nurkkakunnan yhdistykset varmasti 20696: turvatut. Koalitsionin aikana on turvallisuus ulottunut tosin vähän 20697: laajemmalle. Mutta riittääkö se? Työtätekevä luokka ei ole osalli- 20698: sena kokoomushallituksessa, ja minusta tuntuu julmalta ajatella 20699: mahdollisuutta, ettei sallittaisi yhdistyksiä sen kovaosaisen luokankin 20700: tarpeitten yhteistä toteuttamista varten. 20701: Minulle aijottanee sanoa, että lakiehdotuksen moittiminen siitä, 20702: että siihen on otettu niin onnettomia seuraamuksia tuottava mää- 20703: räys hyvistä tavoista, ei ole asiaan sattuva, sillä onhan määräys 20704: hyvistä tavoista,myöskin aikaisemmin säädettyssä yhdistysvapautta 20705: koskevassa perustus 1 a i s s a. Perustuslakia säädettäessä luok- 20706: kaeduskunnan aikana tahdottiin kansalaisvapaudet panna niin 20707: vaaranalaisiksi. Mutta mitä merkitystä sillä? Perustuslaeissa on 20708: useita säädöksiä, joita, vaikka niitä ei ole virallisesti kumottu, ei 20709: ole pantu samoista asioista myöhemmin laadittuihin käytännöllisiin 20710: lakeihin. Niistä säädöksistä muutamia käytännössä noudatetaan, 20711: toisia ei noudateta koskaan. Ei suinkaan se, että ennen on tehty 20712: jotakin, jota me emme voi hyväksyä, velvoita meitä uudelleen samaa 20713: tuhmuutta tekemään. 20714: Tulisi pitkäksi tyhjentävästi sanoa se, mitä kansalaisvapauden 20715: puolustajana on tätä lakiehdotusta vastaan sanottavaa. On tyyty- 20716: minen lyhyihin ylimalkaisiin viittauksiin. En voi olla tekemättä vielä 20717: paria sellaista. Ehdotuksen mukaan saataisiin myöskin perustaa 20718: rekisteriin kirjoittamaUomia yhdistyksiä. Sellaisia ehkä voitaisiin 20719: perustaa kysymättä asianomaisen virkamiehen mielivaltaista har- 20720: kintaa hyvistä tavoista. Mutta sen sijaan olisi toiminta sen enem- 20721: män rajoitettu. Paitsi muita oikeudellisia rajoituksia sanotaan 20722: niistä: >>Ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevan lain perusteella 20723: on myönnetty yhdistyksille eivät kuu 1u semmoisille yhdistyksillet. 20724: Yleisiä kokouksia koskeva laki myöntää yhdistyksille sen oikeu- 20725: den, että ne saavat poliisille ilmoittamatta pitää jäsenkokouksiaan. 20726: Kokoontumisoikeuttakaan ei näillä rekisteriin kirjoittamattomilla 20727: yhdistyksillä siis olisi; ilman poliisin >>Suosiollista myötävaikutusta• 20728: rajoittuisi yhteistoiminta näissä yhdistyksissä siihen, mikä käy 20729: päinsä telefoonin, postin ja sähkölennättimen avulla. Minä panen 20730: kyseenalaiseksi, mahtaako moisesta yhdistymisvapaudesta olla 20731: sellaista etua, että sitä varten·. maksaa vaivaa säätää lakia. 20732: Valiokuntakaan ei ole päässyt tavallaan tunnustamasta yhdistyksiä 20733: sallittaviksi, samoin kuin kunnat, seurakunnat, perheet y. m. yhteis- 20734: kunnassa olevat yhteisömuodot. Vaan kun sitte, kuten valiokunta 20735: on tehnyt, tahdotaan määrätä, ketä ja minkälaisia jäseniä johonkin 20736: 1054 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20737: 20738: 20739: tai joihinkin näistä yhteisömuodoista saa kuulua, on se holhoomista, 20740: jonka jo periaatteissakin hyväksyminen viittaa nykyisestä vapaasta 20741: ajasta kauvas menneisyyteen. Oikein huokaa helpoituksesta, kun saa 20742: mielihyvällä merkitä, etteivät perheet eivätkä seurakunnat toki kuulu 20743: tämän lakiehdotuksen mukaisen jäsenten seulonnan alaiseksi. 20744: Muistaessa millä lämmöllä ja millä yksimielisyydellä vuoden 20745: 1905 vallankumouspäivinä puhuttiin täydellisestä yhdistymisva- 20746: paudesta, ja verratessa sitä käsillä olevaan lakiehdotukseen, täytyy 20747: hämmästyä tällä välin tapahtuneen taantumuksen hirvittävästä 20748: ennätyksestä. 20749: 20750: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Ainoastaan yhden huomautuksen 20751: tahtoisin saada pöytäkirjaan merkityksi. Kun tämä asia kaikesta 20752: päättäen, samoin kuin painolakikin, tulee tällä kertaa hautautu- 20753: maan suureen. valiokuntaan ja sen johdosta jää tältä istuntokau- 20754: delta käsittelemättä, lienee tarpeen lausua julki, että jos niin käy, 20755: hallituksen asia olisi toimittaa vihdoinkin tästä asiasta samoin kuin 20756: painolaistakin esitys ensi valtiopäiville. Että tästä asiasta ei ole 20757: tullut esitystä näille valtiopäiville, on valitettava asia, sillä jos esi- 20758: tys tästä, samoinkuin painolaista, olisi hallituksen taholta annettu 20759: valtiopäivien alusta, olisivat ne voineet tulla loppuun käsitellyiksi. 20760: Aikaisemmassa istunnossa on täällä tosin eräs hallituksen jäsen 20761: uhkaillut hallinnollisilla kuristuksilla ja että hän tarkoitti totta, sen 20762: olemme sittemmin saaneet nähdä, koska touhussa näytään oltavan 20763: painoasiamiesten asettamiseksi taas. Jos kuristuksia tulee yhdis- 20764: tyksienkin toimintaa vastaan eikä siitä huolimatta anneta eduskun- 20765: nalle esitystä yhdistyslaista, niin edesvastuu kaikista mahdollisista 20766: seurauksista lankee kotimaisen hallituksen kontolle. Muuten tämä 20767: asia on kyllä sen arvoinen että se ansaitsisi pitemmän keskustelun, 20768: varsinkin sen johdosta minkä muodon tälle mietinnölle lakivalio- 20769: kunta on antanut. Mutta kun, kuten jo huomautin, asia kaikesta 20770: päättäen tällä kertaa hautautuu suureen valiokuntaan, niin eihän 20771: siitä maksa enempää keskustella. Ilmoitan vaan että paitsi sitä 20772: että olen kirjoittanut alle ensimäisen vastalauseen yhdyn myöskin 20773: 3:nteen vastalauseeseen vaikka en ole ollut tilaisuudessa valio- 20774: kunnassa sitä allekirjoittamaan. 20775: 20776: Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet endast för att eriura 20777: därom att hr Heikkilä, som nu uppehållit oss så länge, är medlem af 20778: stora utskottet och hade kunnat låta sitt ljus lysa där. Ty detta var 20779: väl meningen med denna uppläsning i kammaren. Han kunde i stora 20780: utskottet hafva fått lika godt intyg att han kan läsa innantill. 20781: J ag ber få föreslå lagförslagets remiss till stora utskottet. 20782: 20783: Ed. v on T r o i 1: Landtdagsmannen Heikkilä började sitt 20784: Pöydällepanot. 1055 20785: 20786: 20787: andragande med att framhålla att behofvet af en lag angående före- 20788: ningar vore allmänt i detta land. Vid sådant förhållande hade man 20789: verkligen haft skäl förmoda, att man i hans andragande skulle finna 20790: förståelse för den motion, som ligger till grund för utskottets betän- 20791: kande, liksom ock en ingående belysning af detta af honom berörda 20792: behof. Emellertid gifver detta andragande alldeles icke något sådant 20793: vid handen. Sålunda har hr Heikkilä fortsättningsvis helt och hållet 20794: förbisett de stadganden, som ingå i lagen angående yttrande-, för- 20795: samlings- och föreningsfrihet af den 20 augusti 1906, och hvilka 20796: hafva grundlagshälgd. I detta grundlagsstadgande framhålles ut- 20797: tryckligen rättigheten för finska medborgare att »utan föregående 20798: tillstånd bilda föreningar för fullföljande af ändamål, som ej strida 20799: mot lag eller god sed>>. Af detta grundlagsstadgande följerock, att i 20800: lagförslagets I § samma principer böra framträda liksom ock att 20801: dessa principer i öfriga lagrum böra beaktas. Då dessa syn- 20802: punkter emellertid redan i lagutskottet utförligen framhållits 20803: och förklarats, förvånar det mig att landtdagsmannen Heik- 20804: kilä här åter upprepat desamma. I öfrigt och då jag i utskottet del- 20805: tagit i detta lagförslags behandling, ber jag få ytterligare under- 20806: stryka den andra reservationen. J ag har icke varit i tillfälle att 20807: underteckna den, om jag ock vid ärendets handläggning i allt har 20808: förenat mig om de synpunkter, som i denna reservation framhållas. 20809: 20810: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Tämä perustuslaki ei suinkaan ole 20811: valiokunnan vähemmistöitä jäänyt huomaamatta, vaan on tämä 20812: seikka ollut lakivaliokunnassa pitkän keskustelun alaisena, niin että 20813: valiokunnan sosialidemokraatit ovat muodostaneet kantansa tie- 20814: toisina tästä seikasta. 20815: 20816: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 20817: 20818: Asia lähetettän V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen 20819: valiokuntaan. 20820: 20821: 20822: 20823: 12-16) Pöydällepanot: 20824: 20825: 20826: Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon: 20827: 20828: Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2, 20829: Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 6, 20830: 1056 Istunto 9 p. lokakuuta 1908. 20831: 20832: 20833: Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 7, . 20834: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 13, sekä 20835: Kulkulaitosrahastoa koskeva arm. esitys n:o 14. 20836: 20837: 20838: 20839: Seuraava istunto on ensi tiistaina kello I I a. p. 20840: 20841: Istunto päättyy kello 3,15 yöllä. 20842: 20843: Pöytäkirjan vakuudeksi: 20844: Ph. Suuronen. 20845: 28. Tiistaina 13 p. lokakuuta 20846: klo I I a. p. 20847: 20848: Pilvijärjestys: 20849: Ilmoituksia: 20850: 20851: Esitetään: 20852: r) K. M:tin arm. esitys N:o I4 kulkulaitosrahastosta. 20853: 20854: T o i n e n k ä s i t t e 1 y: 20855: 2) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 20856: alueen vuokrauksesta. 20857: b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin- 20858: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on 20859: joulukuun 3 p:nä I905 annetussa asetuksessa. 20860: c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä 20861: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä. 20862: d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti- 20863: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami- 20864: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 20865: Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus että viimeksi 20866: mainittu lakiehdotus käsitellään siinä järjestyksessä kuin valtiopäi- 20867: väjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty. 20868: Asiakirjat: Ann. esitys N:o I3; Maatalousvaliokunnan mietin- 20869: nöt N:o I ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet 20870: VIII siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8. 20871: 3) Ehdotus asetukseksi erillisten vesijättöjen muodostamisesta 20872: itsenäisiksi tiloiksi. 20873: Asiakirjat: Arm. esitys N:o r; Laki- ja talousvaliokunnan mie- 20874: tintö N:o I ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 9· 20875: 4) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten 20876: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla. 20877: Asiakirjat: Arm. esitys N;o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 20878: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o IO. 20879: 67 20880: 1058 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 20881: 20882: 20883: 5) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 20884: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. 20885: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikou- 20886: ran y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-IZ) ja Suuren 20887: valiokunnan mietintö N:o II. 20888: 20889: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 20890: 6) Kannatusavun myöntämistä työväenopistoille koskeva ano- 20891: m usehdotus. 20892: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. E. S. 20893: Yrjö-Koskisen anomusehdotus N:o 122 (Liitteet VI siv. 55). 20894: 7) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset. 20895: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall- 20896: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus 20897: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet 20898: II siv. 5-8 ja 29-31). 20899: 8) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 20900: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 20901: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 20902: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 20903: 9) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit- 20904: tava anomusehdotus. 20905: ! Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä- 20906: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27). 20907: 10) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol- 20908: liseen asetukseen säästöpankeista. 20909: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 20910: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-ro). 20911: II) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen 20912: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy- 20913: den aiheuttamia toimenpiteitä. 20914: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 20915: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101). 20916: 12) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 20917: ehdotus. · 20918: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed. 20919: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 20920: 13) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun- 20921: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin 20922: kihlakunnat. 20923: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma- 20924: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16). 20925: 14) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met- 20926: sämailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 20927: Päiväjärj estys. 1059 20928: 20929: 20930: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed. 20931: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano- 20932: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv. 47 ja 48). 20933: 15) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh- 20934: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli- 20935: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet. 20936: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2. 20937: 16) Åitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset. 20938: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs- 20939: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. 20940: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99). 20941: 17) Vaivaishoitoasetu;ksen muuttamista koskeva anomusehdo- 20942: tus. 20943: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed. 20944: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94). 20945: 20946: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n: 20947: 18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II, joka tarkoittaa 20948: Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalas- 20949: tussaarten ja luotojen luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuulu- 20950: vien saaristolaiskylien käytettäväksi. 20951: 19) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 arm. esityksen 20952: N:o 9 johdosta, joka koskee varain osottamista kansakoululaitosta 20953: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909· 20954: 20) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8 anomusehdotusten jo4- 20955: dosta jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja erittäinkin yhteiskou- 20956: lujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten 20957: ottamista valtion huostaan. 20958: 21) Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 anomusehdotuksen 20959: johdosta joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien asukastenoloissa 20960: vallitsevain epäkohtain poistamiseksi. 20961: 20962: 20963: 20964: 20965: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Castren, Cederberg, 20966: Kannisto ja Poutiainen. 20967: 20968: 20969: 20970: Ilmoitusasiat. 20971: Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: sairauden takia ed. Castren 20972: toistaiseksi ja ed. Cederberg lääkärintodistuksen nojalla täksi vii- 20973: 1060 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 20974: 20975: 20976: koksi; ed. Poutiainen ja Kannisto yksityisten asiain takia ensi per- 20977: jantain aamuistuntoon saakka. 20978: 20979: 20980: 20981: 20982: Päivijärjestyksessä olevat asiat. 20983: 1) KulkulaUosrahasto. 20984: 20985: Esitetään Keisarillisen Majesteetin annollinen esitys N:o I4 kul- 20986: kula,itosrahastosta. 20987: Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan armollisen 20988: esityksen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan. 20989: Keskustelu: 20990: Ed. Huoponen: Valtionrautateitten huono kannattavaisuus 20991: synnyttää huolia laajoissa piireissä. Rautatientaloutta tutkimaan 20992: asetettu komitea julkaiseruissaan mietinnöissä on luonut valaistusta 20993: kannattamattomuuden syihin. Näin ollen tuskin mitään uusia 20994: näkökohtia voinee tässä esille tuoda. Mutta niin kauvan kuin epä- 20995: kohdat edelleen vaikuttavat tulokseen, lienee tunnettujenkin seik- 20996: kain esittäminen sanomisen arvoinen. Suotakoon sentähden anteeksi, 20997: jos, vaikk'en olekaan asiantuntija, pelkästä harrastuksesta katson 20998: velvollisuudekseni kiinnittää eduskunnan huomiota muutamiin epä- 20999: kohtiin tällä alalla. Koskettelen tällä kertaa ainoastaan rautatie- 21000: laitoksen sisäistä politiikkaa. 21001: 21002: 21003: Rautateitten rakentaminen. 21004: 21005: Vuosi vuodelta on rautateitten rakentaminen kallistunut hui- 21006: maavaa vauhtia. Rautatievaliokunta mietinnössään 1900 valtio- 21007: päivillä nimenomaan huomauttaa, että uusien rautateitten raken- 21008: nuskustannukset ovat alituisesti nousseet ja nykyään kohonneet 21009: 8o a 160 °/o suuremmiksi kuin parikymmentä vuotta takaperin, 21010: jolloin halvempi rakennusjärjetelmä otettiin käytäntöön. Kehitys 21011: kulkee edelleen voimakkaasti samaan suuntaan. Jokainen tahtoo 21012: hyötyä niin paljon ku:n suinkin, maan luovuttajat, tavaran myyjät, 21013: työmiehet, palveluskunta ja virkamiehistö. Rautateitten tekemiseen 21014: tottunut henkilökunta siirtyy sinne, missä rautateitten tekeminen 21015: aletaan. Näitten toimintaohjeena on: paljo palkkaa, vähän työtä. 21016: Tosin tällä ajalla työpalkat ovat kallistuneet, mutta se ei ole missään 21017: oikeassa suhteessa siihen, mitä rautateitten kilometrivalmistusmaksu 21018: on kohonnut. 21019: Kulkulaitosrahasto. 1061 21020: 21021: 21022: Rake'nnusjärjestelml. 21023: 21024: Rakennuksiin yleensä, ja uudisrakennuksiin vanhoilla rautateillä 21025: erittäin, kulutetaan äärettömän suuria rahamääriä. Niinpä esillä 21026: olevan armollisen esityksen, sen tulevan vuoden menosääntö on 21027: otettu ei vähempään kuin S,Ioo,ooo markkaa uudisrakennuksiin 21028: valmiilla rautateillä. Ulkonaisen komeuden tavoitteleminen näkyy 21029: usein olevan rakennuksissa johtavana aatteena. Mainitsen muutamia 21030: esimerkkejä tämän väitteen valaisemiseksi. 21031: Helsingissä paraillaan oleva asema- eli hallintorakennus on niin 21032: suuremmoinen, että se jättää kerrassaan varjoon vieressä olevan 21033: uhkean Kansallisteatterin. Valmistumaisillaan olevan 4-kerroksisen 21034: jättiläisrakennuksen pituus on IJJ,I8 metriä, sen koko leveys 74,8I 21035: + 2I metriä, eli yhteenä 95,8I metriä. Huoneitten lukumäärä on 400. 21036: I,uulisi sekä pinta-alan että huoneitten lukumäärän riittävän. Niin 21037: ei kuitenkaan ole laita. Nyt valmistumaisillaan oleva asemarakennus 21038: on ainoastaan ensimäinen osa. Toinen osa, arvattavasti paljoa 21039: uhkeampi, rakennetaan ensimäisen osan valmistuttua, johon sijoitetaan 21040: varsinainen asemarakennus, ja tätä toista osaa jatkettanee aina Kaivo- 21041: kadulle saakka. Armollisen esityksen perusteluista käy selville, 21042: että Helsingin aseman uudestirakentamisen loppuun suorittamista 21043: varten tarvitaan jo suoritettujen määrärahojen lisäksi enemmän kuin 21044: 4 miljoonaa markkaa. 21045: Viipurissa on paraillaan ryhdytty rakentamaan niin suurem- 21046: rnoista asemapalatsia, että sen valmistamiseen kulutetaan kolme 21047: vuotta. Esillä olevan esityksen sivuilla 20--2I havaitaan, että Viipurin 21048: asemalla suoritettavien lopputöiden suorittamista varten tarvitaan 21049: entisten lisäksi yli 3,300,000 markkaa. Samoin rakennetaan Viipu- 21050: rissa paraillaan junainkulkua varten kaksikerroksista liiketasoa, 21051: aivan samalla tavoin kuin suurkaupunkien liikekeskuksissa, ikään- 21052: kuin luonnollisella maanpita-alueella ei enää olisi liikuntamahdolli- 21053: suutta. Suunnitellun uudistustyön toimeenpaneminen Viipurissa 21054: tulee siis myöskin nielemään useampia miljoonia. Varmuudella 21055: voinee kuitenkin olettaa, että ennenmin tai myöhemmin tulee Kar- 21056: jalan radalta rakennettavaksi poikkirata Viipurin-Pietarin rata- 21057: osalle. Tämä epäilemättä tulee vaikuttamaan sen, että matkustaja- 21058: ja tavaraliikennettä Viipurissa voitaisiin edelleenkin suorittaa samoja 21059: raiteita myöten kuin tähänkin asti. Tällöin olisi säästetty useampia 21060: miljoonia. Komeileva rakennusjärjestelmä tekee ehdottomasti sen 21061: vaikutuksen, että rakennusalalla tahdottaisiin osoittaa Suomen 21062: mahtavuutta, ikäänkuin pääomalla olisi täällä ehtymättömät lähteet. 21063: Eiköhän pienelle, pääomista köyhälle kansalle olisi tarkoituksen- 21064: mukaisempaa kilvoitella yksinkertaisuudessa ja käytännöllisyydessä, 21065: jottei ulkolainen saisi meidän taloudellisista oloistamme väärää 21066: käsitystä ja jottei valtio olisi yksityisille huonona esimerkkinä 21067: 1062 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21068: 21069: 21070: komeilemisessa. Rakennusjärjestelmään nähden yleensä ei liene 21071: semmoista järkiperäistä suunnitelmaa olemassa, että rakennukset 21072: vastaisivat jotakuinkin pitkäksi ajaksi tarkoitustaan. Jos tämä 21073: puute olisi havaittavana ainoastaan vanhoilla rautateillä, joitten 21074: rakentamisessa oli vähemmän kokemusta, ei siitä tietysti olisi 21075: mitään muistutettavaa, vaan kun sama järjestelmän puute esiintyy 21076: niinkin myöhään kuin esim. KarjaJan radalla, ja yhä edelleen, ei voi 21077: olla siitä huomauttamatta. Asema- ja virkailijarakennuksiin tehdään 21078: nim. tuon tuostakin suurennuksia, ei vaan kerran, vaan kahdesti, 21079: jopa kolmekin kertaa. Jos rakennukset alkuaan olisi rakennettu 21080: tilavan suuriksi tai ensimäisessä suuruussuunnitelmassa olisi kas- 21081: vavat vaatimukset varteen otettu, olisi päästy paljoa huokeammalla. 21082: Tämän lisäksi tulee nuo alituiseen uudistuvat korjaukset, n. k. 21083: remontit. Järjestelmään näet kuuluu, että asemapäällikön asunnosta 21084: aina ratavartijan asuntoon asti tuon tuostakin tehdään perinpohjaisia 21085: korjauksia ja jokainen kilvoittelee siitä, kenen asunto saataisiin 21086: lämpöisimmäksi, mukavimmaksi ja kauneimmaksi. Korjauskuumee- 21087: seen kulutetaan paljon valtiovaroja. Rakennusten järjestämiseen 21088: ja sisustamiseen pitäisi olla olemassa selvät määräykset eivätkä ne 21089: missään tapauksessa saisi riippua yksityisten virkamiesten suurem- 21090: mista tai vähemmistä vaatimuksista. 21091: Rakennus- ja tarveaineiksi käytetään ensiluokan tavaraa ei 21092: ainoastaan asunto- vaan ulkohuonerakennuksiinkin. Valtion arvo 21093: tietenkin vaatii kaiken tämän. Selvää on, että rakennusaineitten 21094: kalleus tuottaa tällöin suuren hinnankorotuksen. Työnteossa ovat 21095: olot kehittyneet siihen, että työtä saadaan paljon vähemmän kuin 21096: yksityisen työssä, jotavastoin palkkavaatimukset ovat kohonneet 21097: paljon korkeammiksi. Maksamalla valmistuneen työn eikä ajan 21098: mukaan, saataisiin epäkohta autetuksi. Työnvalvonta, joka usein lie- 21099: nee leväperäisin, kävisi tällöin huokeammaksi ja päästäisiin vähem- 21100: millä päällysmiehillä. Liioittelematta voinee väittää, että kaikki 21101: rakentaminen rautateillä tulee vähintäin kaksi kertaa kalliimmaksi 21102: kuin yksityisten rakennukset. 21103: Asema-alueita on tapa kaunistella puutarhoilla ja pensasistu- 21104: tuksilla. Tästä tietysti ei ole mitään muistutettavaa, jos suurem- 21105: piin liikekeskuksiin ja semmoisiin paikkoihin, joissa matkalijaliike 21106: on huomattavin, ympäristöä kaunisteltaisiin mahdollisimman helpon 21107: järjestelmän mukaan. Mutta säästäväisyydestä tällä, yhtä vähän 21108: kuin muillakaan aloilla rautatiellämme, ei ole puhettakaan. Kaikille 21109: asemille vaaditaan ja laitetaan kallishintaisia puutarhoja. Eräälle 21110: pienelle asemalle sydänmaalla, jossa ei ollut tarvittavaa maata, 21111: vedettiin toiselta paikkakunnalta puutarhaa varten 8o vaununlastia 21112: savea ja 6o vaununlastia ruokamultaa. Puutarha tuli maksamaan 21113: toistakymmentätuhatta markkaa. Maan viheriöittämistä varten 21114: tarvitaan tavallisissa oloissa vaan vähäsen ruokamultaa. Rauta- 21115: Kulkulaitosranasto. 1063 21116: 21117: 21118: teillä tarvitaan siihen tarkoitukseen, jos oikein muistan, vähintään 21119: 6 tuuman paksuus. Ja tuskin kenenkään mieleen juolahtaisi tulla 21120: vähemmällä toimeen. Eikä sillä hyvä, että asemille laitetaan kallis- 21121: hintaisia puutarhoja; asemain virkailijat vaativat ja saavat erityisiä 21122: puutarhoja asuntojensa ympärille. Näissä puutarhaharrastuksissa 21123: on menty niin pitkälle, että esim. asemäpäällikkö, joka asuu kaupun- 21124: gissa, poissa asemapiirin läheisyydestä, vaatii ja saapi puutarhan 21125: kaupunkiasuntonsa ympärille. Paraillaan rakennetaan semmoista 21126: puutarhaa; tämän kesän kuluessa eräässä kaupungissa on ollut 21127: suuri määrä työmiehiä puutarhantekohommissa ja joku aika sitte 21128: kerrottiin töiden olleen vasta jotenkin alulla. Kysymyksessä oleva 21129: puutarha tulee varmaan nielemään, kun se valmistuu, hyvänlaisen 21130: talon hinnan. Syystä kysytään, kuinka pitkälle Rautatiehallitus 21131: katsoo voivansa mennä valtiovarain käyttämisessä yksityisten vir- 21132: kamiesten mukavuudeksi. Varattakoon kernaasti asemain ympä- 21133: ristölle tarvittavia maa-aloja virkamiehille, mutta jätettäköön 21134: niiden viljeleminen virkamiesten yksilölliseksi huoleksi, jotta heillä 21135: olisi tilaisuus terveytensä hoitoon ja kauneusaistinta kehittämiseen. 21136: Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä tuhlaavaisuudesta, jota 21137: rakennusjärjestelmän alalla rautatiellämme harjoitetaan. 21138: Kiinnittäkäämme huomiota muihinkin kannattamattomuuden 21139: syihin. 21140: 21141: Palnluskunta. 21142: 21143: Tunnollisten asiantuntijain lausuntojen mukaan palveluskuntaa 21144: rautateillämme on ainakin kolmannes liikaa. On tosin asemia, joilla 21145: kaikille toimihenkilöille on riittävästi työtä, mutta suureen kokonai- 21146: suuteen verrattuna pitänee tämä väite paikkansa. Vapaavuorot ja 21147: uusiutuvat vapaamatkat ovat tästä epäämättömänä todistuksena. 21148: Vapaa-aikaa tietysti käytetään hyödyllisestikin, kuten perheen pii- 21149: riin, tietojen kartuttamiseen ja toimintaan ulospäin, mutta löytyy 21150: paljo tapauksia, joissa riittävän työn puutteessa työväestö joutuu 21151: käyttämään joutoaikaansa väärin, vajoten paheisiin, jopa rikok- 21152: sellisiin tekoihinkin. Rikolliset teot esim. Viipurissa ovat vielä kai- 21153: kille tuoreessa muistossa. 21154: 21155: Vlrkamiehlstö. 21156: 21157: Jos palvelijakuntaa rautateillä on ylenmäärin, niin paljon suu- 21158: remmalla syyllä voidaan väittää, että virkamiehiä on aivan liian 21159: runsaasti. On virkailijoita, jotka ovat lausuneet huolestumisensa 21160: sen johdosta, että virkamiehistössä velvollisuudentunto alenee alene- 21161: mistaan, että se alenee semminkin nuorissa virkailijoissa. Tietysti 21162: löytyy virkamiehiä kaikilla aloilla, ja niin rautateilläkin, jotka ovat 21163: 1064 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21164: 21165: 21166: tunnollisia ja työkykyisiä ja joiden toiminnasta ei ole muuta kuin 21167: hyvää sanottavaa. Mutta huolestuttavan suuri määrä lienee sem- 21168: moisiakin, jotka koettavat päästä niin vähällä työnteolla kuin suin- 21169: kin ja joille huvittelu ja usein uudistuvat kaupunginmatkat muut- 21170: tuvat miltei pääasiaksi. Kaikille asemille koetetaan saada virka- 21171: miehiä niin paljo kuin suinkin. Kun nämä virkamiesharrastukset 21172: onnistuvat, pyydetään ja saadaan naapuriasemillekin lisää virka- 21173: miehiä. Viranomaisille lähetetään kaunis työ- ja vuorottelusuunni- 21174: telma, ja noin paperilla näyttää työtä riittävän kaikille. Kun uusi 21175: virkalija saapuu, pidetään usein entisen työjärjestyksen seurauksella, 21176: että päivän työn jälkeen seuraa päivän, kahden, jopa kolmenkin 21177: päivän vapaa-aika. Missä yövuoroja suoritetaan, tarvitaan tietysti 21178: seuraava päivä vapaaksi. Mutta se tuntuu käsittämättömältä, että 21179: muutaman tunnin työ päivässä on niin rasittavaa, että nuoretkin 21180: virkailijat hyvällä omallatunnolla ja valtion palkkaa nauttien voivat 21181: vetelehtiä päiväkausia joutilaina. Laajoissa piireissä pääsee yhä 21182: enemmän juurtumaan se käsitys, että asemapäälliköt useilla ase- 21183: milla säilytetään ikäänkuin koristeena, joita matkustava yleisö saa 21184: hetkisen ihailla, sillä varsinaiset työtehtävät rautateillä hoitaa taval- 21185: lisesti nuorempi virkamiehistö. Käden viittaus junan liikkeelle pääs- 21186: tämiseksi, kas siinä monen asemapäällikön huomattavin tehtävä. 21187: Kun tästä on huomautettu ja vedottu naapurimaiden, etenkin Ruot- 21188: sin ja Norjan esimerkkeihin, sekä virkamiesten lukuun että työmää- 21189: rään nähden, kiirehditään virkamiesten puolelta huomauttamaan, 21190: että meillä on aivan toisenlaiset olot; ulkomaiden esimerkit eivät 21191: meille kelpaa. Niinpä esim. Norjassa pienillä asemilla asemapääl- 21192: likkö ja junankulettaja korvaavat usein meidän asemamiesten teh- 21193: tävät, toinen tekemällä toisen, toinen toisen puolen hänen tehtävis- 21194: tään. Liikenne monilla meidän asemillamme on kuitenkin paljoa pie- 21195: nempi kuin Norjassa. Arvontunnon aleneminen ja työvelvollisuuksien 21196: omaaminen sekä tarpeettoman palvelus- ja virkamieskunnan vähen- 21197: täminen tai siirtäminen uusille radoille on välttämätön, jos mieli 21198: todellisia uudistuksia aikaansaada. 21199: Kiitollisuudella on tunnustettava, että virkamiehistö yleensä on 21200: osoittautunut rehelliseksi valtion ja vieraan omaisuuden hoitami- 21201: sessa. Mutta ikäviä poikkeuksia on myös olemassa. Niin rautateillä- 21202: kin. Muistutan tässä vain Ruokolahden kihlakunnanoikeud~n äsket- 21203: täin julistamaa tuomiota, jolla kaksi virkailijaa tuomittiin virkavir- 21204: heestä, petoksesta ja kavalluksesta vankeusrangaistuksiin sekä toi- 21205: nen pidätettiin vuodeksi virantoimituksesta ja toinen erotettiin 21206: ainiaaksi virastaan. On levinnyt sellaisia huhuja, että esim. asema- 21207: alueiden maan vuokraamisessa ei aina olisi menetelty rehellisesti. 21208: Lienee merkitty saaduksi todellisuutta pienempiä rahamääriä. On 21209: tapauksia, että asemille jäänyt tavara, jota ei ole peritty, on jaettu 21210: asemapäällikön ja miehistön kesken, vieläpä paketteihin kiin- 21211: Kulkulaitosrahasto. 1065 21212: 21213: 21214: nitettyjä kuljetusmerkkejäkin on vastaanottoasemalla irroitettn ja 21215: käytetty uudestaan. Rautatiehallitus, jonka tietoisuuteen tällai- 21216: sia epäkohtia on saatettu, ainakin sortovuosina, joko painoi lan- 21217: kaisella tai sakotti syyllisiä pienemmillä rahamäärillä. Eräässäkin 21218: tapauksessa rehellinen virkailija, joka ryhtyi vastustamaan virka- 21219: toverinsa petollista menettelyä, siirrettiin toiselle paikkakunnalle, ja 21220: vianalainen jäi paikoilleen. Eikö pakettimerkkien väärinkäyt- 21221: tämisen ehkäisemiseksi voitaisi samalla tavoin kuin postilaitoksessa 21222: leimata lähtöasemalla kuljetusmerkit mitättömiksi ? 21223: 21224: 21225: Kannatta valsuus. 21226: 21227: Siihen, millä tavoin eri osastot vaikuttavat kannattavaisuuteen 21228: lienee syytä kajota. 21229: Edellisessä olen esittänyt muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat 21230: rautatiestön huonoihin taloudellisiin tuloksiin. Komitean mietin- 21231: töjen mukaan ovat kannattamattomuuden syyt moninaiset. Pyy- 21232: dän saada tässä kajota tärkeimpiin semmoisiin. 21233: Junaliikettä ei ole järjestetty tarpeellisen liikeperiaatteen mu- 21234: kaan. Tavaraliikennettä on hoidettu tavalla, jossa on vähän huo- 21235: miota kiinnitetty taloudellisiin tuloksiin. Tavaravaunujen kuormi- 21236: tussuhteisiin vaikuttaa haitallisesti se seikka, että kevytrakentei- 21237: silla radoilla saadaan kuormittaa 65 a 70 prosenttia siitä, mitä ras- 21238: kasrakenteisilla rautateillä voidaan kulettaa. Tämä epäkohta saa- 21239: tanee Rautatiehallituksen jo ehdottarualla toimeenpiteellä poistu- 21240: maan siten, että eräillä kevytrakenteisilla rautateillä on alettu 21241: vaihtaa heikommat kiskot raskaammanmallisiksi. 21242: Kuten tunnettua, on Suomen valtionrautateihin kiinnitetty suu- 21243: renmoinen kansallispääoma, noin 340 miljoonaa markkaa. Vuoden 21244: rgo6 tiliin otettu 302 miljoonaa tuottivat viimeksimainitulle mää- 21245: rälle rgo6 ainoastaan 1,84 °/o:n koron. Kuinka suuressa määrässä 21246: eri osastot ovat vaikuttaneet tähän masentavaan tulokseen, käy 21247: selville seuraavasta: 21248: Keskus h a 11 i no n menot ovat vuosi vuodelta kasvaneet tavatta- 21249: massa maarasssä. Mainitsen kaikki rahamäärät tasaisissa tuhan- 21250: sissa. V. r88g tekivät menot 530,000, nousten r8g8 932,ooo:een ja 21251: 1905 Io,6oo,ooo:een. Lisäys vuoteen r88r verrattuna tekee siis 21252: 201,93 %. 21253: Toiruis to- osastossa ovat menotsaman ajan kuluessa kohon- 21254: . neet 188,57 °/o. Teollisuuslaitoksissa yleensä tulee hoitokustannusten 21255: suhteellisesti vähetä liikenteen kasvaessa. Sat:Q.oin tulisi syystä voida 21256: odottaa rautatiehallinnossa liikenteen lisääntyessä. Keskushallin- 21257: non ja toimisto-osaston menot ovat kuitenkin paljon suuremmassa 21258: määrässä kasvaneet kuin rautateistö on lisääntynyt. Ilmeinen epä- 21259: 1066 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21260: 21261: 21262: kohta on siis olemassa, ja vaatii sen pikainen poistaminen vaka- 21263: vaa huomiota. Eikö virkamiehistöä, joka on niin perin kallis, kan- 21264: kea ja toimessaan uskomattoman hidas, voitaisi järjestää yksityi- 21265: sen liikeperiaatteen mukaan, jolloin se kävisi nopeammin toimi- 21266: vaksi ja paljon helpommaksi? 21267: Liikenneosaston kokonaismenot ovat vv. 1897-1905 keski- 21268: määrin kohonneet II9,88 %. 1897 tekivät menot 3,834,000 mark- 21269: kaa, kohoten v. 1905 8,765,000 markkaan. 21270: Koneosastossa ovat menot 9 vuoden, 1897-1905 ajalla, keski- 21271: määrin kohonneet 156,68 °/o siitä, mitä ne keskimäärin tekivät 21272: vuosina 1892-96. Tilasto osottaa, että koneosasto on vähemmän 21273: kuin mikään muu osasto vuodesta 1907 alkaen liikettä niin palvellut 21274: että siitä hallinnolle olisi ollut taloudellista etua. Paitsi veturihen- 21275: kilökunnan palkan lisäystä, on polttopuitten hinnan kalleus ja 21276: suunnaton kuluttaminen vaikuttanut tähän masentavaan tulok- 21277: seen. Polttoaineitten lisääntyminen mainittuina vuosina tekee 21278: keskimäärin 50,21 °/o vaunuakselikilometriltä. Polttopuitten ku- 21279: lutus tuli 1906 maksamaan 3,722,000 markkaa. Polttopuitten 21280: käyttelyssä osoitetaan tavatonta tuhlaavaisuutta jopa huolimatto- 21281: muuttakin, niin että esim. Viipurin--Pietarin rataosalla kokonai- 21282: sia halkopinoja on annettu paikoilleen lahoutua. Eräs insinööri on 21283: tehnyt kokeita siitä, kuinka suuressa määrässä puita säästettäisiin, 21284: jos veturit järjestettäisiin sellaiseen kuntoon, että vähemmällä halko- 21285: määrällä saataisiin suurin mahdollinen määrä käyttövoimaa höyry- 21286: kulkunopeutta varten. Kokeen tulos oli erinomainen. Jos oikein 21287: on kerrottu, niin Pietarin-Viipurin välinen matka edestakaisin 21288: säästi noin 8 metriä puita. Saman insinöörin arvelun mukaan 21289: Suomen valtionrautateitten veturin järjestely mainittua tarkoi- 21290: tusta varten tuottaisi menoja noin 10,000 markkaa, mutta jo yhdessä 21291: vuodessa säästettäisiin suuria rahamääriä. En tiedä, onko maini- 21292: tun kokeen tuloksista rautatiehallinnolle ilmoitettu ja aiheuttaisiko 21293: se minkäänlaisia toimenpiteitä mainitun hallinnon puolelta . 21294: .Huolestuttava ilmiö niin ikään on veturinvoiman työn melkoinen 21295: alentuminen, 1897 saavutti kukin veturi 41,000 kilometriä vuotta 21296: kohti, mutta vuonna 1906 on saavutettu ainoastaan 33,4:00 kilomet- 21297: riä veturin osalle. Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta 1906 21298: luvattiin parannuksia veturin työvoiman lisäämiseen nähden. 21299: Näitä j äädäänkin mielihyvällä odottelemaan. 21300: Rataosasto voittaa kuitenkin kaikki muut osastot menojen 21301: lisääntymisessä. 1888 tekivät menot 1,883,000, mutta 1905 kohoten 21302: 7,515,000. Menot mainitun ajan kuluessa ovat siis kasvaneet 299,08 °/o. 21303: Ratojen kunnossapit~kustannukset soraamisesta ja oikomisesta, 21304: ratapölkkyjen ostosta ja poistosta, raskaampien kiskojen käytän- 21305: töön ottamisesta, huonerakennusten kunnossapidosta sekä työ- 21306: palkkojen lisääntymisestä ja työnteon huononemisesta, ovat kaikki 21307: Kulkulaitosrahasto. 1067 21308: 21309: 21310: vaikuttaneet perin huonoon tulokseen. Kaikilla osastoilla vuotuisen 21311: menon lisäys nyt esillä olevan arm. esityksen mukaan tekee runsaasti 21312: 2 miljoonaa markkaa. Missä määrin eri rautatieosat ovat vaikutta- 21313: neet koko tulokseen? Mainittakoon siitä ainoastaan paraimmat ja 21314: huonoimmat tulokset. Paraimman tuloksen, 3,7 °/o:in pääoman 21315: arvolle, tuottaa Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rataosa; perus- 21316: pääoma 8J,OOO markkaa kilometrille, 1906 kohoten 208,JOO mark- 21317: kaan kilometrille sekä 3 °/o Turun-Tampereen-Hämeenlinnan 21318: sekä Karjan rata-osat. Sitä vastoin tuottaa tappiota Jyväskylän 21319: rata 121,000. Kehnoin kaikista on Oulun rata, tuottaen tappiota 21320: 249,000 markkaa. 21321: Valtionrantateitten henkilökunta on suhteellisesti paljon enem- 21322: män lisääntynyt saman ajan kuluessa kuin rautatieverkko on laajen- 21323: tunut. V. 1896 oli henkilökunta 3,901 ja v. 1906 7,933; lisäys 10 21324: vuoden kuluessa tekee siis 4,032 henkeä. Mikäli henkilökunta on 21325: lisääntynyt, sikäli menot paikan suoritukseen ovat kasvaneet. V. 21326: 1905 suoritettiin palkkaukseen 13,184,000 ja v. 1906, I4,472,ooo mk. 21327: Vuotuinen menojen lisäys tekee siis 1,228,ooo eli 9,8 °/o. Todellakin 21328: pelottava lisääntyminen. 21329: Jätän vihdoin nämä ikävät kannattamattomuus- ja lisäänty- 21330: misnumerot. 21331: 21332: Parannusehdotuksia. 21333: 21334: Mitä tulee niihin toimenpiteisiin, joihin olisi ryhdyttävä ja voi- 21335: daan ryhtyä, jotta rautateitten eri hallintoaloilla vallitsevat puut- 21336: teet saataisiin poistetuiksi, niihin olen jo edellisessä kosketellut. 21337: Komitean esittämät parannusehdotukset näyttävät hyvin harkituilta 21338: ja tarkoituksenmukaisilta. Mainitsen vaan muutamia niistä. Ko- 21339: mitea ehdottaa meillä käytäntöön otettavaksi matkatavaroiden 21340: lähettämisessä n. k. ameriikkalaisen lähetysjärjestclmän. Järjestel- 21341: män tarkoituksena on kaiken kirjoitustyön poistaminen maksama- 21342: tauta tavaraa lähetettäessä. Painetuista juoksevista järjestysnu- 21343: meroista kiinnitetään osa kollyyn, osa annetaan matkustajalle, osa 21344: jätetään asianomaisen junan miehistölle. Helsingin asemalla viime 21345: elokuussa toimitetun tilaston mukaan kirjoitettiin mainitun kuun 21346: kuluessa 7,632 matkatavaralippua, joista 4,265 eli 56% koko luku- 21347: määrästä oli maksnttomia. Se seikka, että enemmän kuin puolet 21348: lähetyksistä on maksutonta, on omiaan osoittamaan, että yksin- 21349: kertaisempi lähetysjärjestelmä meilläkin olisi aikaansaatava, tie- 21350: tysti aluksi vilkasliikkeisillä asemilla. Tulojen kartuttamiseksi 21351: saattaisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että pakaasissa kuljetet- 21352: tavasta tavarasta otettaisiin vaikkapa pienempikin rahtimaksn. 21353: Mitä eri tavarain rahtimaksuun tulee, on siinä niin paljon epäjohdon- 21354: mukaisnuksia, että niiden seikkaperäinen esittäminen veisi tässä 21355: 1068 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21356: 21357: 21358: liian pitkälle. Sitä vastoin havaintojen tekeminen siitä, millä jou- 21359: tuisuudella tavaroita rautatiellä kuljetetaan, on niin tärkeä, että 21360: siihen täytyy kosketella. Tavarain kuljetuksessa huomaamme sel- 21361: laisen joutuisuuden, että ripeä jalkamies voittaisi tavarajunan no- 21362: peuden. Niinpä esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun, 624 km., kulu- 21363: tetaan 8o tuntia 30 minuuttia eli 7,8 kilometrin matkanopeus 21364: tunnissa; Turusta Hankoon, 163 km., 26 tuntia rs minuuttia, eli 21365: 6,2 kilometrin matkanopeus tunnissa. Tämäkin ennätys on hui- 21366: maavaa vauhtia verrattuna siihen, kun tavaravaunu kuljetetaan 21367: rataosalta toiselle. Niinpä esim. tavaravaunun kuljettamiseen 21368: Torniosta Joensuuhun tarvitaan 7 vuorokautta 21 tuntia 30 minuut- 21369: tia. Jos sama tavaramäärä kuljetettaisiin 20 kilometrin nopeudella 21370: tunnissa, tarvittaisiin matkaan käyttää vain 2 vuorokautta, 20 21371: tuntia ja 21 minuuttia. Tällöin säästettäisiin aikaa 5 vuorokautta 21372: 1 tunti 9 minuuttia. Lisätyn matkanopeuden tuottamat edut oli- 21373: sivat siis ilmeisiä. Komitean tavaravaunuaikatauluehdotuksen 21374: mukaan 30 kilometrin keskinopeus olisi otettava meilläkin käytän- 21375: töön. Oletetaan, että tavarajunassa on keskimäärin 30 vaunua. 21376: Komitean selostuksesta käy selville, että suurin määrä vaunuja, 21377: jotka ovat kytkettyinä varsinaisiin tavarajuniin, on aikataulun 21378: n:o 74 mukaan 1,290, ja uuden ehdotuksen mukaan 930, sekä että 21379: tunnin kuluessa tarvitaan vaunuja keskimäärin aikataulun 74 mu- 21380: kaan 1,037 ja uuden ehdotuksen mukaan 677, mikä siis vastaa 360 21381: vaunun säästöä. Otaksutaan ettei vaunuja kuormitukseen käytettäisi 21382: useammin kuin kerran kuudentena päivänä. 360 vaunun säästä- 21383: minen tietäisi sitä, että 360 vaunua olisi joka päivä kuormaukseen 21384: käytettävä, mikä olisi samaa kuin 2,r6o vaunun käyttäminen liike- 21385: tarkoituksia varten. Ehdotetun aikataulun hyväksyminen tietäisi 21386: siis samaa kuin tavaravaunuvaraston lisääminen 2,r6o vaunulla. 21387: Tällöin saataisiin tuntuva säästö ja vielä lisäksi suuri etu maan 21388: teollisuudelle ja muille elinkeinoille. Suotava olisi, että komitean 21389: ehdotus tavaravaunujen kuljetusnopeudesta piammiten käytän- 21390: nössä toteutettaisiin. 21391: Suurinta huomiota kiinnittää komitean mietinnön toisessa osas- 21392: tossa selostukset voitto-osuudesta eli n. k. tantieemijärjestelmästä. 21393: Kuten tunnettua voitto-osuusjärjestelmä on otettu käytäntöön 21394: Tanskan valtion rautateillä. Jokainen, joka vakinaisesti on rauta- 21395: tieliikenteen palveluksessa, tulee voitto-osuudesta osalliseksi, mil- 21396: loin voitto nousee enemmän kuin 2 °/o:ia vuoden alussa lasketusta 21397: peruspääomasta. Että voittoa voitiin ryhtyä jakamaan alennettiin 21398: 1902 peruspääoma 237 miljoonasta kruunusta r8o miljoonaan. Eri- 21399: koisseikkojen esittäminen siitä, millä tavalla voitto-osuudet jaetaan, 21400: kävisi täällä liian pitkäksi. Mainittakoon ainoastaan, että voitto- 21401: osuusjärjestelmä Tanskan valtion rautateiden hallinnon Norjan 21402: rautatiehallinnolle antaman lausunnon mukaan on vaikuttanut 21403: Kulkulaitosrahasto. 1069 21404: 21405: 21406: tyydyttävästi. Ainoastaan voitto-osuuden jak,amisesta rg eri ryh- 21407: mään on tehty muistutuksia. Norjassa kuluvan vuoden suurkärä- 21408: jät ovat myös päättäneet ottaa tantieemijärjestelmän käytäntöön. 21409: On ehdotettu, että vakinaiselle henkilökunnalle kunkin palkkaan 21410: nähden vuotuisesti maksettaisiin 5% siitä ylijäämästä, joka saadaan, 21411: kun tilivuoden menot vähennetään tuloista. Perustellun lausunnon 21412: nojalla komitean enemmistö, painostaen sitä, että laiska ja huoli- 21413: maton tulisi nauttimaan ahkeran ja toimellisen työn tuloksista, 21414: ei ole voinut puoltaa koko rautatien henkilökuntaa käsittävän tan- 21415: tieemijärjestelmän käytäntöön ottamista Suomen valtion rautateillä, 21416: vaan ehdottaa, että rautatiehallituksen päätirehtöörille ja tirehtöö- 21417: reille myönnettäisiin tantieemiä nettovoitosta keisarillisen senaatin 21418: määräysten mukaan. Tätä päätöstä vastaan kaksi komitean jäsentä 21419: on kirjoittanut vastalauseen, jossa ehdoittavat voitto-osuusjärjes- 21420: telmän sovelluttamista kaikille valtion rautateiden palveluksessa 21421: oleville vakinaisille henkilöille, koska juuri työmiesjoukotkin niin 21422: suuresti vaikuttavat työn tuloksiin. Järjestelmän tarkotuk- 21423: sena on, sanovat vastalausujat, yhdistää rautatieläiset yhteiseksi 21424: osuuskunnaksi, jossa heidät tehtäisiin liikkeen työläisistä liikkeen 21425: osakkaiksi. Tämä vaikuttaisi edullisesti vastuunalaisuuden tunteen 21426: kehittymiseen, vaikuttaisi pirteästi toimimaan yhteisen liik- 21427: keen hyväksi. Vastalausujat ehdottavat voitto-osuuden jaetta- 21428: vaksi sillä tavoin, että se osa voitto-osuutta, joka saadaan määrättyä 21429: määrää suuremmaksi eli nettovoiton noustua normaalivuotena, 21430: mainittua määrää suuremmaksi, ylijäämästä otettaisiin määrätyt 21431: prosentit henkilökunnan voitto-osuusrahastoksi. Jako toimitettai- 21432: siin osaksi Norjan osaksi Tanskan mallin mukaan. Voittoon oikeu- 21433: tetut ehdotetaan jaettavaksi viiteen ryhmään. Osingon jakaminen 21434: alkaisi 50 %:lla siitä määrästä - miljoonaan markkaan asti, mikä 21435: saadaan yli nettovoiton normaalivuoden voittoa suuremmaksi, 21436: alentuen eri asteissa ja jatkuen sitten 5 °/o:lla. Omasta puolestani 21437: hyväksyn vastalauseen tekijäin mielipiteen. Se lienee tehokkain 21438: kiihotuskeino työvoiman lisäämiseksi. Henkilökunta, joka taval- 21439: laan tulisi valtion rautateiden liikkeestä osalliseksi, ryhtyisi sääs- 21440: telijääksi, toimelijaaksi ja huolehtivaiseksi, josta liikkeelle koituisi 21441: hyötyä, ja olisi se tarpeellisena jarruna virkamiehistön ja palvelus- 21442: kunnan tarpeettomaan lisäämiseen. Oman ansion etu el vyttäisi 21443: ammattitaitoa ja mikä tärkeintä, se kohdistaisi harrastusta voi- 21444: makkaasti koko liikkeen hyväksi. 21445: 21446: Rautatiehallitus. 21447: 21448: Vihdoin pikainen silmäys rautatielaitoksen päähallintoon. 21449: Rautatielaitoksen huonoa asemaa rautatiehallitus on ryhtynyt pa- 21450: rantamaan siten, että matkustajamaksujen ja makuupaikkojen hin- 21451: 1070 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21452: 21453: 21454: noissa on määrätty melkoinen hinnan korotus. Näissä pyrkimyk- 21455: sissä on menty niinkin pitkälle, että esim. kuukaus- ja vuosipilettien 21456: hinnat on korotettu noin 100 °/o:lla entisestään. Vuosipilettiä saa- 21457: tiin ennen vaikka kuinka pitkälle matkalle. Nykyään saadaan sem- 21458: moinen vain 150 kilometrin matkalle. Näin ollen tarvitsee jokaisen 21459: pitempää matkustamista, jokaista 150 kilometrin matkaa varten 21460: hankkia eri piletti ja jokaisen piletin saamista varten jättää kaksi 21461: muotokuvaa. Liikemiehistön, joka etupäässä käyttää ja kannattaa 21462: rautateitä, jo käytännöllisyyden tähden tarvitsisi saada yhden pitem- 21463: piaikaisen lipun niin pitkiä matkoja varten kuin kukin tarvitsee. 21464: Hinnan kallenteen ja mainittuihin vaikeuksiin nähden rautatiehalli- 21465: tuksen toimenpide laajoissa piireissä on herättänyt tyytymättömyyt- 21466: tä. Eiköhän kuukaus- ja vuosipilettien hinnan korotus esim. 5o%:lla 21467: olisi kerrakseen riittänyt? Matkustajamaksujen ja makuupaikkojen 21468: hinnan korotus, kuinka suureksi ne määrättäneekin, eivät missään 21469: tapauksessa voi suurempia parannuksia aikaansaada, vaan tarvitaan 21470: koko rautatiejärjestelmän perinpohjainen muutos. 21471: Millä tavoin yleisön mukavuutta ja rautatien etua valvotaan, 21472: mainittakoon siitä kuvaavana esimerkkinä seuraavaa: 21473: Illoin lähtee Helsingistä Pietariin 3 matkustajajunaa. Näitäjunia 21474: seuraa I ja 2 luokan makuuvaunut, mutta 3 luokan makuuvaunu ai- 21475: noastaan ensimäistä junaa. Matkustajain, jotka tahtovat käyttää kol- 21476: mannen luokan makuuvaunua, tulee lähteä 3 tuntia ja 15 minuuttia 21477: aikaisemmin kuin viimeinen juna, vaikka aika ei moista ajanhaaskausta 21478: myöntäisikään. Vielä on huomattava, että kolmannen luokan mat- 21479: kustajavaunua myöhimmin lähtevässä pikajunassa ei ole lainkaan, 21480: vaan ainoastaan ensimmäisen ja toisen luokan makuuvaunuja. Mistä 21481: seuraa tällainen kolmannen luokan vaunujen säästäminen? Tuot- 21482: taako kolmas luokka niin vähän tuloa tai mahdollisesti tappiotakin? 21483: Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta vuodelta 1906 saadaan 21484: päinvastoin selville, että kolmas luokka halpuudestaan huolimatta 21485: tuottaa rautatiellemme paraan tuloksen ratakilometriä kohti, niin 21486: että matkustajia ensiluokan vaunuissa oli 1,6, toisessa 6 ja kolman- 21487: nessa luokassa 12,5, jonka johdosta ensimmäinen luokka vaunukilo- 21488: metriä kohti antoi 8,8 pennin suuruisen tulon, toinen luokka 24,5 ja 21489: kolmas luokka 34,6 pennin suuruisen tulon. Lisäksi on huomattava, 21490: että kolmannen luokan vaunujen lukua voitaisiin melkoisesti suu- 21491: rentaa, sen johdosta että kolmannen luokan vaunuja on käytetty 21492: sotilasten ja vankien kuljettamiseen. Tilasto siis johtaisi ehdotto- 21493: masti siihen, että ensimäisen luokan vaunujen käyttäminen olisi kan- 21494: nattamattomana lakkautettava. Ennen kaikkia luulisi käytännölli- 21495: sen järjen johtavan semmoiseen tulokseen, että ainakin kolmannen 21496: luokan matkustaja- ja makuuvaunuja pitäisi ehdottomasti olla jokai- 21497: sessa illoin lähtevässä junassa. Näin ei ajattele rautatiehallitus. Sitä 21498: ei edes kannattavaisuussuhteet näy huolestuttavan. Onhan tämä- 21499: Kulkulaitosrahasto. 1071 21500: 21501: 21502: kin oiva osoitus rautatiehallliuksen ylimysmielisestä virkavaltaisuu- 21503: desta ja kyvystä järjestää asiat molemminpuoliseksi hyödyksi ja 21504: tyydytykseksi. 21505: Asiantuntijain piireissä lieneekin se käsitys yleinen, ettei virka- 21506: valtaisuus, leväperäisyys ja vanhoillisuus ole maamme tuhathaarai- 21507: sessa virkamiehistössä voinut mihinkään niin kotiutua, kuin rauta- 21508: tiellä. 21509: Suosikkijärjestelmä, niin vakuutetaan, kuuluu olevan yleinen ja 21510: aivan sietämätön. Mainitsen vain yhden esimerkin näytteeksi tästä 21511: järjestelmästä. Erääseen asemapäällikönvirkaan nimitettiin hen- 21512: kilö, joka ansioittensa nojalla oli järjestyksessä 18; sanottu henkilö 21513: oli käynyt ainoastaan viisi luokkaa lyseota ja oli hänellä vähemmän 21514: virkavuosiakin. Kanssahakijoiden joukossa oli semmoisia, joilla oli 21515: 10 vuotta enemmän virkavuosia, olivat ylioppilastutkinnon, jopa 21516: hallintotutkintoa varten kirjallisten kpkeitten suorittaneitakin ja 21517: henkilöitä varustettuja kiitettävillä lausunnoilla virkatehtävien kel- 21518: vollisesta suorittamisesta. Mutta kaikista näistä huolimatta nimi- 21519: tettiin asemapäälliköksi henkilö, joka järjestyksessä oli ansioittensa 21520: nojalla 18:s. Valituksen tekeminen tätä julkeaa suosikkijärjestel- 21521: mää vastaan olisi valittajalle mitä turmiollisin, se kun tietäisi sitä 21522: - niin vakuutetaan - että valittajain ansionmukainen kohoami- 21523: nen ei enää koskaan tulisi kysymykseen. Vääryyden kärsiminen näin 21524: ollen on ehtona, jos mieli päästä eteenpäin. 21525: Syystä vihdoin kysytään, onko rautatiehallituksen nykyisellä 21526: päälliköllä niitä edellytyksiä, että rautatiellä vallitsevat epäkohdat 21527: voitaisiin saada korjatuiksi? Sillä mieheltä, joka on niin suuren lai- 21528: toksen hallinnon etunenässä, kun maamme rautatiet nykyisin ovat, 21529: vaaditaan, että hän perinpohjin tuntee rautatieolot rakennuksiin, 21530: virkamiehistöön sekä liikkeen luontoon ja hoitoon katsoen. Tätä 21531: tuntemusta voi vain olla senlaisella miehellä, joka perusteelliset tie- 21532: teelliset tehtävät ja ammattipalveluksen suoritettuaan on nuorena 21533: antautunut rautatie-alalle ja hoitanut siellä useammanlaatuisia teh- 21534: täviä ja osottanut muita huomattavampaa kykyä, tarmoa ja tun- 21535: nollisuutta. Näillä ominaisuuksilla on hän tietysti saavuttanut työ- 21536: toverien luottamuksen, mikä on välttämätöntä, jotta päällikkö voisi 21537: menestyksellä toimeenpanna tarvittavia parannuksia. Esittäessään 21538: sellaisia tietäisi hän, millaisiin oloihin ne ovat sovellutettavat etteivät 21539: ne epäkäytännöllisinä ja oloihin soveltumattomina voisi kohdata 21540: asianomaisten vastarintaa. 21541: Onko nykyisellä rautatiehallinnon päälliköllä nimeksikään tässä 21542: kosketeltuja ominaisuuksia? Onko hän koskaan voinut kerskata 21543: nauttineensa alaistensa virkamiesten ja toimimiesten jakamatonta 21544: luottamusta? Ja jollei niin ole, eikö hänen juuri itsensä pitäisi etu- 21545: päässä tuntea, mitä velvollisuus laitoksen hyväksi ja maan talou- 21546: dellisen hyvinvoinnin edistämiseksi häneltä vaatii. Kunniaa rauta- 21547: 1072 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21548: 21549: 21550: tiehallituksen ijäkkäälle päällikölle! Mutta jo korkean ikänsä tähden 21551: häneltä ei olla oikeutettu odottamaan niitä edellytyksiä eikä sitä työ- 21552: tarmoa, jota perinpohjaisten parannusten aikaansaaminen rauta- 21553: tiellä välttämättömästi edellyttäisi. Toivoa sopii, että asianomainen 21554: on tämän itsekin huomaava ja ensi tilaisuudessa luopuva toimestaan. 21555: Tällöin olisi ainakin toivoa saada rautatiehallituksen peräsimeen hen- 21556: kilö, joka voisi ryhtyä puhdistamaan tätä kuuluisaa Augias-tallia 21557: aina ylemmistä virkamiehistä varsinaisiin työmiesjoukkoihin asti. 21558: Jos virka- ja suosikkijärjestelmä maahan jaotettaisiin, velvollisuu- 21559: dentuntoa herätettäisiin, työvelvollisuuksia lisättäisiin ja ennen kaik- 21560: kea säästäväisyyden periaatteet järkähtämättömästi kaikilla aloilla 21561: toteutettaisiin, niin rautatielaitoksemme varmaan kohoaisi siitä 21562: taloudellisen ja siveellisen alennuksen tilasta, missä se nykyään on. 21563: Olen edellisessä kosketellut muutamiin rautateillämme vallitse- 21564: viin epäkohtiin. Suotavaa olisi, että valtiovarainvaliokunta kiinnit- 21565: täisi tälle alalle vakavaa huomiota. 21566: Lopuksi lausun hartaana toivomuksena sen, että uusi kulkulaitok- 21567: sen päällikkö senaatissa ottaisi parannusten aikaansaamisen rauta- 21568: teillämme herkeämättömän huolenpitonsa esineeksi. 21569: 21570: Ed. N e v a n 1 i n n a: Eduskunta on saanut kuulla tästä asiasta 21571: niin seikkaperäisen ja niin kaunopuheliaan ja kieltämättä muutenkin 21572: monessa suhteessa ansiokkaan esityksen, että se, joka on voinut 21573: omistaa tälle asialle ainakin tällä kertaa suhteellisesti vähän aikaa 21574: ja huomiota, oikeastaan joutuu epäilemään tokko hänen olisi enää 21575: tässä suhteessa vaadittava eduskunnan huomiota. Mutta kun sen- 21576: tään saattaa olla syytä, että näistä asioista joku toinenkin ääni kai- 21577: kuu kuin ed. Huoposen - sillä asiat ovat nyt kerran kieltämättä 21578: tärkeät -, niin pyydän minäkin saada lausua muutamia huomau- 21579: tuksia. Edellinen puhuja on onneksi vapauttanut minut esittämästä 21580: koko juokon tosiasioita, jotka hän on laajasti tuonut esiin ja, mikäli 21581: saatoin huomata, myöskin oikein. 21582: Esillä oleva armollinen esitys koskee mitä tärkeintä valitiotalou- 21583: temme haaraa, ja tämä valtiotalouden osa on samalla se, joka välit- 21584: tömimmin hoidetaan eduskunnan myötävaikutuksella ja myötävas- 21585: tuulla. Jo näissä kahdessa seikassa on täysi syy siihen, että tähän 21586: armolliseen esitykseen kiinnitetään tämän huoneen puolelta tarkkaa 21587: huomiota. Mutta siihen on erityisenä syynä myöskin se seikka, että 21588: tämä armollinen esitys minunkin arveluni mukaan, nyt niinkuin jo 21589: monta kertaa ennenkin, antaa aihetta mitä vakavimpiin muistu- 21590: tuksiin. 21591: Niinkuin edellinenkin puhuja laajasti osoitti, niin ovat 1neidän 21592: valtionrautatiemme nyt jo toistakymmentä vuotta antaneet mitä 21593: huolestuttavimpia rahallisia tuloksia. Sen sijaan että nämä rauta- 21594: tiet olisivat antaneet valtiolle jotakin tuloa, niinkuin monessa muussa 21595: Kulkulaitosrahasto. 1073 21596: 21597: 21598: maassa tapahtuu, niin ne päinvastoin eivät ainoastaan ole tätä tuloa 21599: olleet antamatta mutta eivät ole edes pystyneet peittämään omia 21600: kustannuksiaan, kun nimittäin näihin kustannuksiin, niinkuin oikein 21601: on, lasketaan valtiovelan korko ja kuoletus, koska tämä velka on 21602: kokonaan otettu, niinkuin tiedetään, rautateitä varten. Eivätkä 21603: nämät lainoilla hankitut varat vielä muodosta rautateiden pääoma- 21604: arvosta kuin vajaan toisen puolen, koska toinen puoli on säästyneistä 21605: verovaroista otettu. 21606: Silmäys tähänkin armolliseen esitykseen osoittaa selvästi, kuinka 21607: epätyydyttävä rautateittemme rahallinen tila on. Siinä tulo- ja 21608: menoarviossa, jonka armollinen esitys sisältää vuodelle rgog, arvioi- 21609: daan ainoastaan rautateiden varsinaiset, säännölliset liikekustannukset 21610: ynnä valtiovelan vuotuismaksut 47,200,000 markaksi. Vähin mitä 21611: rautateiden pitäisi tuottaa, jos mieli edes peittää omat kustannuk- 21612: sensa, olisi siis tämä summa. Tänä vuonna (rgo8) hallitus kuitenkin 21613: arvioipi niiden tuottavan vain 41 1/z miljoonaa, ja rohkeimmankaan 21614: arvion mukaan ei, mikäli armollisessa esityksessä sanotaan, tuloa 21615: vuodelta rgog, siis ensi vuodelta, voitaisi arvioida kuin 45 1/2 mil- 21616: joonaan. Hallitus ei kuitenkaan katso varovaisuuden sallivan arvioida 21617: tuloa muuta kuin 43 1 /s milj. markaksi. Tämän mukaan tulevat 21618: tulot jäämään 3,700,000 markkaa alle näiden mainitsemaini vaki- 21619: naisten menojen. Siis lähes 4 miljoonaa markkaa on vuonna rgog 21620: vero- tai lainavaroja käytettävä yksistään rautateiden pitämiseen 21621: liikkeessä sekä niihin sijoitetun lainapääoman korkoon ja kuoletuk- 21622: seen. Tämä asiaintila on erittäin huolestuttava, ja toivoa täytyy, 21623: että nämä arviot kuitenkin osoittautuvat liika synkiksi. Sillä 3, 700,000 21624: markkaa tässä olisi suunnattoman suuri summa. Ei vielä näet ainoa- 21625: nakaan vuonna siitä asti kun rautateiden liikevoitto ei enää ole 21626: peittänyt ylläpitokustannuksia ynnä valtiovelan kuoletusta, tämä 21627: summa, joka on muista varoista ollut tähän lisää käytettävä, ole ollut 21628: niin suuri. Alkaen vuodesta rgor eivät enää rautateiden tulot ole 21629: menoja peittäneet; siihen asti ne sen tekivät. Mutta ainoastaan 21630: tuona kaikkein huonoimpana vuonna 1905, joka rautateiden talou- 21631: dessa on aivan poikkeuksellisen kehno rahallisessa suhteessa, tämä 21632: vajaus nousi vähän yli 3 miljoonaa markkaa. Muina vuosina se 21633: keskimäärin vuodessa on ollut vähän alle r 1/s miljoonan markan, 21634: vaihdellen muina, paitsi tuona poikkeuksellisena vuonna, 1/2 ja 2 21635: miljoonan välillä. Nyt on se otaksuttu kuten sanottu, vuonna rgog 21636: 3,7oo,ooo markaksi ja, niinkuin sanottu, täytyy toivoa, että tämä 21637: arvio osottautuu liika mustaksi. Toivottavasti käypi nyt, niinkuin 21638: ennenkin, siten, että rautatiehallituksen ehdottama vakinainen 21639: menosääntö osottautuu ainakin miljoonaa suuremmaksi, kuin tarve 21640: vaatii. Näin on ollut aivan säännöllisesti ja arm. esitys osottaa, että 21641: tämä säännöllinen asiaintila yhä edelleen jatkuu. Rautatiehallitus 21642: 21643: 68 21644: 1074 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21645: 21646: 21647: tekee menosääntöehdotukset niin runsaiksi, että ne tinkimisenkin 21648: jälkeen näyttävät tavallisesti miljoonan liika suuriksi. 21649: Puheena oleva epäedullinen lopputulos valtionrautateitten ta- 21650: loudesta ei tietysti ole voinut johtua mistään muusta kuin siitä, 21651: että liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat nousseet paljoa no- 21652: peammin kuin liikennetulot. En rohkene väsyttää paljoilla nume- 21653: roilla, vallankaan kun en voi loistaa esittämällä niitä päästäni, 21654: niinkuin arv. edellinen puhuja, millä tietysti voipi tehdä numerot 21655: koko joukon vähemmän kuiviksi. Mutta minun täytyy kuitenkin 21656: myöskin mainita muutamia numeroja, jotka osottavat, mitenkä 21657: huolestuttavassa määrässä liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat 21658: kohonneet nopeammin kuin tulot. 21659: Vuosina 1890-1894 lisääntyivät tulot noin 7%, menot 9 1/! %. 21660: Mutta vuosina 1900-1904, kun tulot kasvoivat keskimäärin vuo- 21661: dessa ainoastaan 5 °/o, lisääntyivät menot 10 Ojo. Ja vuonna 1905 21662: oli tulojen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan 1,3 °/o, 21663: mutta menot kasvoivat silloinkin vielä 6,2 °/o. Vuosi 1906, viimeinen, 21664: jolta on olemassa tarkkoja tilastollisia tietoja valtionrautateistä, 21665: osoittaa vähän ilahuttavampia lukuja. Mutta olkoon kuitenkin 21666: mainittu, että vieläkään tuo n. s. liikennevoitto, ero bruttotulon ja 21667: säännöllisten menojen välillä, ei ole kuin 15 %, siihen sijaan kun se 21668: keskimäärin vuosina 1890-1894 oli 35 °/o bruttotulosta. 21669: Vielä paljon pätevärumin kuin nämä tällaiset absoluuttiset taikka 21670: niin sanoakseni absoluuttis-suhteelliset luvut menojen ja tulojen 21671: suuruudesta, osoittavat rautateitten talouden arveluttavaa muodos- 21672: tumista ne luvut, jotka ilmaisevat tulot ja menot ja niitten välisen 21673: eroituksen eli voiton liikenneyksiköltä, nim. henkilö- ja tonnikilo- 21674: metriltä, sillä nämät osottavat, missä suhteessa itse liikkeeseen tulot 21675: ja menot ovat kulloinkin olleet. Ja nämä numerot näyttävät, että 21676: rautateitten saama korvaus siitä työstä, joka on suoritettu tuollai- 21677: selta liikenneyksiköltä, siis yhden henkilön ja tonnin kulettamisesta 21678: kilometrin eteenpäin, - taikka sanokaamme 1,000 tuollaiselta yksi- 21679: köitä, sillä on helpompi sillä tavalla laskea -, on vuosi vuodelta 21680: aivan pelottavasti alentunut. Se on laskenut vuosina 1898-1904 21681: enemmän kuin toisen puolen siitä, mitä se oli vuosina 1890-1896. 21682: Ja vuonna 1904 olivat nämä tulokset vielä epäedullisemmat kuin 21683: keskimäärä tuona edellisenä aikana. Itse luvut minun täytynee 21684: jättää esittämättä, se veisi liiaksi aikaa. 21685: Olisi hauska voida tuntea nämä suhteet myöskin vuodelta 1907, 21686: mutta, niinkuin sanottu, rautatietilastoa sanotulta vuodelta ei vielä ole 21687: olemassa enkä ainakaan minä siis ole voinut yrittää näitä laskuja 21688: tehdä. Mutta minä olen tehnyt ne vuodelta 1906-- rautatiekomi- 21689: tea lopettaa ne vuoteen 1905-ja olen havainnut, että vaikka vuonna 21690: 1906 absoluuttinen tulos oli koko joukon parempi kuin edellisenä, 21691: niin tulos liikenneyksiköitä on yhä vaan huonompi kuin sitä ennen. 21692: K ulkulaitgsrahasto. 1075 21693: 21694: 21695: Voitto on nim. vuonna I9o6 alempi kuin I905 liikenneyksiköltä. Ja 21696: verrattuna siihen, mitä tämä voitto liikenneyksiköitä oli vuonna 21697: I898, jolloin huononeminen rautatientaloudessa alkoi, on erotus 21698: aivan ylen suuri. Vuonna I906 oli tämä voitto, joka teki vaan 4 mark- 21699: kaa 9I penniä liikenneyksiköltä, 40% alempi kuin se oli silloin, kuin 21700: rautateiden talouden tulos alkoi huononemisensa, vuonna I898. 21701: Tähän tulee nyt lisäksi yksi erittäin huomattava seikka. Sitä 21702: mukaa kuin viimeisten kymmenen vuoden kuluessa rautatiet ovat 21703: kannattaneet yhä huonommin, voisi sanoa, jos saisi vähän liiotella, 21704: että niitä on koetettu tehdä vaan yhä vähemmän kannattavaisiksi. 21705: Juuri tämän ajan kuluessa, juuri näinä samoina kymmenenä vuonna, 21706: joidenka tulokset ovat olleet näin heikkoja, on näet kiinnitetty val- 21707: lan mahtavat summat miljoonia vanhoihin ratoihin, niinkuin sanat 21708: ovat tavallisesti kuuluneet, >>jotta ne vastaisivat liikenteen kasvavia 21709: vaatimuksia>>, tuon saman liikenteen, joka vuosi vuodelta on antanut 21710: yhä vähemmän tuloa. Saattaa olla syytä kerran mainita se kokonais- 21711: summa, joka viimeisten IO vuoden kuluessa on näihin vanhojen 21712: ratojen täydentämistöihin, siis asemarakennuksiin ja kaksinkertais- 21713: ten raiteiden rakentamiseen, uusiin vetureihin, vaunuihin, veturi- 21714: talleihin, työväenrakennuksiin j. n. e. käytetty. Se tekee vähän 21715: vaille mo miljoonaa markkaa, nim. 95,2oo,ooo markkaa. Jos tästä 21716: summasta vähentääkin pois sen osan, joka vastaa rautateitten sa- 21717: man ajanjakson aikana antamaa n. s. liikennevoittoa, niin jää vie- 21718: läkin jälelle 38 milj. markkaa. Sillä rautateitten liikkennevoitto 21719: samalta ajalta tekee 57 milj. markkaa. Mutta siitä, mitä minulla on 21720: ollut tilaisuus tässä edellä lausua, käy ilmi, että tällaista vähennystä 21721: ei saa toimittaa, sillä rautateiden liikennevoittohan aina vuodesta 21722: I90I ei ole riittänyt rautateiden säännöllisiin menoihin, niihin 21723: luettuna korko ja kuoletus, näihin suuriin täydennysmenoihin ei 21724: ole rautateiden tulosta liiennyt ainoatakaan penniä. Ainoastaan 21725: vv. I898-I90I vielä riitti rautateitten bruttotulosta joku osa, paitsi 21726: valtiovelan korkoon ja kuoletukseen, myöskin näihin uudisraken- 21727: nusmenoihin. Mutta joka tapauksessa tekee se summa, joka rauta- 21728: teihin on kiinnitetty viimeisten IO vuoden kuluessa yli niiden anta- 21729: mien omien tulojen tasaluvuissa 98 miljoonaa markkaa. Tästä on 21730: mennyt niinkuin sanottu, noin 95 milj. uudisrakennuksiin ja muihin 21731: täydennyksiin sekä liikkuvan kaluston hankkimiseen, ja loput on 21732: mennyt säännöllisten liikkeen antamain tappioitten täyttämiseksi. 21733: Liikeyrityksenä rautatiemme tällaisen mahtavan IO miljoonan 21734: pääomalisäyksen kautta ovat tulleet yhä huonommiksi. Se korko- 21735: prosentti, jota niiden antama n. s. nettovoitto tälle pääomalle edus- 21736: taa, on, kun pääoma on kasvanut ja tulot vähentyneet, painunut ai- 21737: van mitättömiin. Oltuaan korkeimmillaan vuonna I896, 3,6 %, 21738: on se mennyt niin alhaiseksi, että se vuonna I905 ei ollut muuta kuin 21739: I,5 °/o eikä vuonna I9o6, joka kuitenkin oli vähän parempi vuosi, 21740: 1076 Istunto 13 p. lokakuuta 1098. 21741: 21742: ollut muuta kuin I,84 °/o. Tämä luku on niin alhainen, ettei se vas- 21743: taa, niinkuin rautatiekomitea huomauttaa, muuta kuin kohtuullista 21744: korkoa niille veroille, jotka viimeisinä IO vuonna on käytetty näit- 21745: ten ratain täydentämiseen. 21746: Tätä muodostusta on nyt jo kestänyt runsaasti IO vuotta. Ei 21747: tarvinne epäillä, että jokaisessa maassa, missä hallitus valppaasti 21748: seuraa valtiotalouden ilmiöitä, tällainen arveluttava olojen muo- 21749: dostus erittäin tärkeällä valtiotalouden alalla olisi viipymättä vie- 21750: nyt sekä hallituksen että kansaneduskunnan huomion vakavasti 21751: näihin asioihin. Mutta meillä valitettavasti tämä ei ole tapahtunut. 21752: Meillä voi sanoa, että niiden IO vuoden kuluessa joina vuosi vuo- 21753: delta tämä kehitys on voitu konstateerata, ei oikeastaan ole tehty 21754: yhtään mitään, vaan ovat asiat saaneet mennä menojansa. Saattaa 21755: olla hyvä tietää, että vastuun tästä jakaa eduskunta ja hallitus jok- 21756: seenkin tasan. On erittäin huom:,ttava seikka, että vaikka jo I897 21757: vuoden valtiopäiviltä alkaen tiedot rautateitten taloudesta osot- 21758: tivat arveluttavata muodostustendensiä, harrastus näihin asioihin 21759: vanhassa säätyeduskunnassa ja sen valtiovarainvaliokunnassa I89o: 21760: luvun myöhemmillä valtiopäivillä laimenee. Edellisillä valtiopäi- 21761: villä, I894, jolloinka kuitenkin tulokset olivat hyvät, - ainakin 21762: jollei ollut aivan erinomaisen syvälle tunkevaa silmää, niin ei saat- 21763: tanut huomata muuta kuin erittäin edullista muodostusta, - val- 21764: tiovaliokunta mitä suurimmalla huolella seurasi näitä asioita. Va- 21765: liokunta osoitti lausunnoillansa, kuinka suunnattoman tärkeänä 21766: se piti, että kaikki mahdollinen varovaisuus ennen kaikkea rauta- 21767: teitten täydentämisessä otettiin varteen. I89o:luvun kahdet vii- 21768: meiset valtiopäivät ovat toista laatua. Niillä ei oikeastaan esiinny 21769: minkäänlaisia lausuntoja valtiovarainvaliokunnan eikä säätyjen 21770: puolelta koko tässä asiassa. Vuonna I897 näyttivät valtiovaliokun- 21771: nan omat esittämät tiedot, että rautateitten liikenne- ja ylläpito- 21772: kustannnukset viimeisinä vuosina jo olivat lisääntymässä melkoista 21773: enemmän kuin bruttotulot. Mutta se ei sen enemmän kiinnittänyt 21774: valiokunnan huomiota. Niinikään täytyi valtiovaliokunnan vuo- 21775: den I900 valtiopäivillä panna merkille, kuinka huolimatta verrattain 21776: edullisista bruttotuloista ja liikennevoitosta kustannusten ja tulojen 21777: välinen suhde vuosi vuodelta oli huononemassa. Mutta tämän joh- 21778: dosta ei valiokunta muuta tehnyt kuin pani merkille, että rautatie- 21779: taksojen melkoinen alennus, joka oli tapahtunut vuonna I897, 21780: on huomattavasti lisännyt liikennettä ja muun muassa henkilö- 21781: kunnan palkkojen lisäys korottanut kustannuksia siitä, niinkuin 21782: valiokunnan sanat kuuluivat. Mikä ei ollut erinomaisen paljon sa- 21783: nottu. Ja kuin valtiovaliokunnan samoilla I900 vuoden valtiopäi- 21784: villä täytyi panna merkille, että uusien rautatierakennusten ja 21785: liikkuvan kaluston hankkiruiskustannukset olivat nousseet keski- 21786: määrin yli 225 °/o, lausui valiokunta tämän johdosta ainoastaan, 21787: Kulkulaitosrahasto. 1077 21788: 21789: 21790: että liikenteen vaatimukset ovat nähtävästi tehneet mahdottomaksi 21791: rajoittaa m.ainittuja menoja enem.män säätyjen hyväksymään 21792: menoarvioon otettujen määrärahojen kanssa yhtäpitäväksi. Ilman 21793: muuta siis edellytettiin, että toisin ei olisi voitu menetellä. Näkyy 21794: sitäpaitsi, että valtiopäiväin johtavimmatkaan henkilöt eivät olleet 21795: selvillä sen politiikan laadusta, joka rautateillä oli pantu voimaan. 21796: Se näkyy siitä, että 18'94 vuoden valtiopäivillä porvaris- ja aate- 21797: lissäädyn jäsenet liittivät valtiovarainvaliokunnan mietintöön kulku- 21798: laitosrahastosta, vastalauseen, jossa he lausuivat vakaumuksenaan, 21799: että vanhojen ratojen täydentäminen oli ohimenevä ilmiö, joka muka 21800: ei tulisi enää seuraavan finanssikauden jälkeen vaatimaan huomat- 21801: tavampia menoja. Niinkuin tiedetään tämä oli perinpohjainen ereh- 21802: dys. Mutta vaikka se osoittautui erehdykseksi jo muutamien vuo- 21803: sien perästä, niin ei sittenkään säätyvaltiopäivien aikana mikään 21804: perinpohjaisempi tarkastus tässä tarkoituksessa tullut kysymyk- 21805: seen. Päinvastoin vuoden 1900 valtiopäivät omasta alotteestaan, 21806: valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta, nostivat noin 10 1/2 mil- 21807: joonalla markalla niitäkin rahamääriä, joita hallitus oli pyytänyt 21808: varainhoitokauden kuluessa käytettäviksi valmiiden ratojen ja 21809: niiden liikkuvan kaluston täydentämiseksi, asettuen siinä kohden 21810: enemmän sille kannalle, jolle rautatiehallitus oli asettunut, mutta 21811: jota kuitenkin senaatti oli jo säikähtänyt, kun näet oli tarkoitus 21812: neljänä vuonna käyttää yhteensä 75 miljoonaa markkaa ainoas- 21813: taan olemassa olevien rautateiden täydentämiseen. Hallitus oli 21814: toki tinkinyt tämän summan 42 miljoonaan markkaan, mutta tä- 21815: hän lisättiin nyt 10 1/2 miljoonaa valtiopäivillä. 21816: Ei ole niin aivan suuresti ihmeteltävää jos hallitus ei näissä oloissa 21817: katsonut olevan erinomaista aihetta ruveta huolehtimaan miten 21818: tässä epäkohdat olisi saatavat korjatuiksi; koskapa rahaa oli run- 21819: saasti, niin voitiin huoletta elää, ja sentähden asiat saivat mennä 21820: menojaan. Ja kuitenkin olisi hallituksen pitänyt ilmeisistä tosi- 21821: asioista havaita, ettei tässä ollut kysymys ainoastaan epäedullisista 21822: konjunktuureista, vaan että asiat rautateitten hallinnossa useissa 21823: kohdin eivät olleet, niinkuin olisi pitänyt. Ensinnäkin on mahdo- 21824: tonta otaksua, ettei hallitus olisi tiennyt sitä, minkä katsaus johon- 21825: kin tariffikäsikirjaan saattoi osottaa, että nim. vuonna 1897 toi- 21826: meenpantu uusi tariffi oli, niinkuin rautatiekomitea, joka nyt on 21827: päättänyt työnsä, sanoo myönnytyksiin nähden sellainen, ettei sillä 21828: ole ollut maailmassa vertaistaan. Mutta kuitenkin tämä tariffi 21829: pantiin voimaan, eikä siihen sittemminkään, vaikka sen vaikutukset 21830: seuraavina vuosina hyvin pian rautatietilastosta olivat huomatta- 21831: vissa, edes osittaisia korjauksia pantu toimeen. Sitäpaitsi joka- 21832: vuotinen rautatietilasto osotti, että asiat olivat huonolla tolalla 21833: rautatiehallinossa. Muutama esimerkki siitä. Vuodesta 1899, siis 21834: kohta 10 vuotta, on tilasto joka vuosi säännöllisesti osottanut, että 21835: 1078 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21836: 21837: 21838: keskimääräinen matkustajaluku, heukilöluku, junaa kohti on mel- 21839: koisesti alentunut. Numerot täytyy minun taas tässä jättää mai- 21840: nitsematta. Näissä tilastonumeroissa on siis ilman muuta 10 vuoden 21841: kuluessa ollut pätevä selvitys ja todistus siitä, että matkustajajunia 21842: on lisätty suuremmassa määrin kuin liikenteen vaatimukset ovat 21843: kasvaneet. 21844: Toinen esimerkki. Alkaen vuodesta 1900, siis jo 8 vuotta, osottaa 21845: rautatietilasto, että se keskimääräinen kilometrimäärä, minkä 21846: kukin tavaravaunu on kulkenut, on, sitä mukaan kuin vaunuja yhä 21847: on lisätty ja lisätty, säännöllisesti mennyt alaspäin. Sama on laita 21848: veturien suhteen. Jos vuonna 1904 kukin veturi olisi ollut sen verran 21849: liikkeellä kuin se oli 1899, niin olisi tultu toimeen 58 veturia vähem- 21850: mällä. Tämä nyt tietää, vaikkei rahassa laskettaisi kuin 75,000 mark- 21851: kaa veturia kohti 4,300,000 markkaa varoja, jotka turhaan on 21852: vetureihin kiinnitetty, puhumattakaan niistä sadoista tuhansista, 21853: jotka on kiinnitetty näitä vetureita varten rakennettuihin talleihin 21854: ja pilttuihin. -Ja vielä yksi esimerkki. Jos kukin tavaravaunu olisi 21855: vuonna 1906 ollut sen verran liikkeellä kuin 1900, niin olisi meillä 21856: 900 liikavaunua, ja tämä tekee alhaisenkin arvion mukaan ainakin 21857: 3 miljoonaa markkaa tarpeettomasti käytettyjä valtiovaroja. 21858: Rautatiehallitus itse tunnusti jo kertomuksessaan 1895, että 21859: tämä vaunujen käyttöintensiteetti oli katsottava erinomaisen hei- 21860: koksi, mutta mitään ei sen johdosta tehty rautatiehallituksen omasta 21861: alotteesta eikä myöskään hallitus siihen pakoittanut. Tämä tila 21862: kävi kuitenkin vihdoin liian räikeäksi, varsinkin kun ajanjakso 21863: 1go1--o4 oli vienyt kulkulaitosrahaston mitä arveluttavimpaan 21864: rahalliseen tilaan. Säädyt puuttuivat silloin asiaan, pyytäen 1904-05 21865: valtiopäivillä tutkimuksen toimittamista. 21866: Tämä tutkimus on nyt suoritettu. Komitea, jolla tämä tutkimus 21867: oli tehtävänä on antanut mietintönsä ja päättänyt työnsä. Jos 21868: tahtoisi lykyesti vastata kysymykseen, mitä tämä tutkimus on 21869: tuonut ilmi, niin minusta sen voisi lyhyesti tehdä niillä sanoilla, 21870: jotka tavataan komitean mietinnössä heti alussa, missä lausutaan 21871: että rautateiden antamain rahallisten tulojen heikkous >>tie- 21872: tää kieltämättä enemmän kuin perinpohjaisen epäkohdan val- 21873: litsemista maamme rautateiden hallinnossa>>. Ja nyt on kuitenkin 21874: huomattava, että tämä komitea lausuu arvostelunsa ilmeisellä 21875: varovaisuudella ja pitää pääsyynä rautateiden huonoihin rahallisiin 21876: tuloksiin tariffien mahdottomuutta. Useissa kohdin näkyy ikään- 21877: kuin komitea katsoisi tärkeäksi alleviivata, että siinä ja siinä asiassa 21878: eivät rautatiehallitus ja viranomaiset ole suinkaan olleet syypäät, 21879: tai ainakaan pääsyypäät. Sen arvosteluille on sentähden, milloin 21880: ne ovat niin jyrkkiä kuin tässä, ymmärtääkseni annettava sitä 21881: suurempi todistusvoima. 21882: Edellinen puhuja on laajasti esittänyt monta kohtaa tämän 21883: Kulkulaitosrahasto 1079 21884: 21885: 21886: rautatiekomitean mietinnöstä. Minä en tahdo toistaa mitä hän on 21887: maininnut, mutta pyytäisin kuitenkin saada kiinnittää huomiota 21888: muutamiin kohtiin, joihin hän ei huomatakseni kajonnut. 21889: Että todellakin, niinkuin rautatiekomitea lausuu, enemmän kuin 21890: perinpohjaiset epäkohdat ovat olemassa rautatiehallinnossa, sen 21891: osottavat minun nähdäkseni m. m. seuraavat seikat. 21892: Niinkuin edellinen puhuja laajasti sitä kosketti, ovat palkkaus- 21893: kustannukset valtion rautateillä nousseet paljon nopeammin kuin 21894: liikenne on kasvanut. Vuosina I8g8-1904, siis juuri tänä huonone~ 21895: misaikana, on liikenne lisääntynyt 42 1/s 0/o:lla, mutta palkkaus- 21896: menot ovat nousseet 73,8 °/o:lla. Vuonna 1895, jolloin liikenne- 21897: yksikköjen luku ratakilometriä kohden edellisestä vuodesta aleni, 21898: palkkauskustannukset kaikilla osastoilla kuitenkin lisääntyivät, ei 21899: erittäin tuntuvasti, mutta kuitenkin liikenneosastolla 3 1/2 °/o ja 21900: koneosastolla lähes 4% j. n. e. Nyt tietysti rautatiekomitea, tällaiset 21901: numerot silmiensä edessä, kävi ottamaan selkoa siitä, onko todella 21902: tämä lisäys ollut välttämätön, onko siis palveluskunnan ja virka- 21903: miehistön lisääminen tässä määrässä ollut välttämätöntä. Mutta 21904: komitea havaitsi, että sen oli aivan mahdoton toimittaa tätä tut- 21905: kimusta. Sillä rautateiden hallinnossa, niinkuin komitea ilmoittaa, ei 21906: meillä ollenkaan seurata henkilökunnan työintensiivisyyttä. Muualla 21907: maailmassa, niinkuin tämä sama komitea lausuu on tämä detalji, 21908: virka- ja henkilökunnan työtehoisuuden seuraaminen, mahdolli- 21909: simman järjestelmällinen seuraaminen, rautatiehallintojen tärkeim- 21910: piä tehtäviä. Meillä ei edes panna toimeen ajottaisiakaan tutki- 21911: muksia tai kokeita. Siitä, ettei mitään alkuaineksia siis ole ollut 21912: olemassa tutkimukselle työn tehoisuudesta asemilla ja linjalla yleensä, 21913: on nyt nähtävästi juuri seurannut, että rautatiekomitea, ikävä 21914: kyllä, on päättänyt työnsä antamatta mitään erikoisselvitystä tästä 21915: palkkausmenojen nousun suuruudesta. Mutta komitea on kuitenkin 21916: saanut selville sen verran, että se, huolimatta suuresta pidättyväi- 21917: syydestään arvosteluisssaan, on ollut pakotettu ehdottomana tosiasiana 21918: lausumaan, että rautateittemme henkilökuntaa on lisätty kohtuutto- 21919: masti, s. o. enemmän kuin tarve olisi vaatinut; että tarpeettornia 21920: työvoimia siis ainakin muutamilla asemilla täytyy olla; sekä että - 21921: ja tämä on minusta erittäin tärkeä lausunto -jonkun aikaa eteen- 21922: päin voidaan olla henkilökuntaa lisäämättä. Nämä ovat komitean 21923: käyttämiä sanoja. 21924: Mitä tärkein kysymys on tietysti se, onko, niinkuin stereotyyp- 21925: pinen lause aina on kuulunut, valmiiden ratojen tapahtunut täy- 21926: dentärninen uusilla rakennuksilla ja liikkuvalla kalustolla, ollut vält- 21927: tämätöntä >>liikenteen tarpeen tyydyttämiseksi>>. Nyt on tosiasia se, 21928: että nämät menot ovat olleet paljon suuremmat kuin itse liikenteen 21929: kasvu. Ne ovat olleet aivan suhteettomasti suuremmat, niin että 21930: kun liikenne on kasvanut 100 %:lla, niin ovat nämä kustannukset 21931: 1080 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 21932: 21933: 21934: toisin paikoin kasvaneet jopa 400 °/o:lla. Näin on laita kustannusten 21935: sähkölennätin-, puhelin- ja soittojohdoista sekä ratojen ylikäytävistä 21936: ja ratapenkereiden kohottamisesta j. n. e. Ne ovat nousseet tällä 21937: huimaavalla summalla, kun samana aikana rautatiet vuosittain ovat 21938: antaneet yhä heikompia tuloksia. Rautatiekomitea sanoo tosin, 21939: että eräiden seikkojen johdosta, joita aika ei salli tässä selittää, 21940: komitean esittämistä numeroista vielä ei voida tehdä ehdottoman 21941: varmoja päätelmiä siitä, ovatko huonotuloiset rautatiemme kaikin 21942: puolin liian ylellisesti varustetut. Mutta komitea lausuu, ettei 21943: kuitenkaan voi luotaan torjua tällaista otaksumista. 21944: Liikkuvan kaluston suhteen komitea on voinut antaa ehdotto- 21945: man varmoja lausuntoja. Se on tietysti tullut siihen, mihin kaikki 21946: ovat voineet tulla IO vuotisesta rautateitten tilastosta, eli että sikäli 21947: kuin uusia vetureita ja vaunuja on hankittu, sikäli on jokaista 21948: veturia tarvittu vähemmän käyttää. Rautatietilaston nojalla sanoin 21949: edellä, että v. 1904 olisi 58 veturia ollut tarpeetonta. Rautatiekomi- 21950: tea, kun se kerran on hyvin varovainen, tulee siihen tulokseen, että 21951: v. 1905 30 veturia olisi ollut liikaa. Ja tämän johdosta se lausuu: 21952: Miljooniin nousevat summat valtiovaroja olisi siis vetureita parem- 21953: min käyttämällä voitu säästää, ja lisää: eikä ole pätevää perustetta 21954: sille seikalle, ettei rautatiehallitus ole suuremmassa määrässä ottanut 21955: käytäntöön edullisempaa veturipalvelusjärjestelmää samaan malliin 21956: kuin muuallakin, sekä järjestänyt junavuorot siten että voitaisiin 21957: tulla toimeen vähemmällä veturimäärällä. Ja tulevaisuuden varalle 21958: se lisää: komitean mielestä täytyy senvuoksi toistaiseksi järjestelmää 21959: muuttamalla ja junavuoroja paremmin järjestelemällä ennen kaikkea 21960: nyt jo olemassa olevat veturit saada paremminkäytetyiksi, ennenkuin 21961: uusia suuremmassa määrässä hankitaan. 21962: Rautatiekomitea on antanut erityisen lausunnon n. s. vaunun- 21963: puuteasiasta ja vaununjakojärjestelmästä. Ne epäkohdat, jotka 21964: tämä mietintö tästä paljon puhutusta asiasta paljastaa, tavottelevat 21965: toisin paikoin suorastaan humoristisuuden rajoja. Esimerkiksi 21966: erään rautatiehallituksen itsensä asettaman komitean, siis rautatie- 21967: virkamiesten, antamassa mietinnössä valitetaan m. m. >>että on 21968: suuremmoisia'epäkohtia tällä alalla. Tyhjiä vaunuja kuljetetaan suurin 21969: määrin ristiin>>. Tämä tieto on ollut jokseenkin oudostuttava, ainakin 21970: minulle. Olen näet aina epäillyt, tokko ne väitteet, joita syrjästä päin 21971: kuuluu tämmöisestä menettelystä, ovat tosia. >>Paikoittain eivät 21972: virkamiehet näytä tietävän, miten ilmoitukset (nim. asemalla olevista 21973: ja siellä tarvittavista vaunuista) ovat laadittavat,>> sanotaan edelleen. 21974: Nämä ilmoitukset ovat vaillinaisia, ne ovat laaditut hutiloiden, 21975: virheellisesti yhteen laskien ja sentähden ne käsitetään väärin. 21976: Enemmän kuin IO 0/o koko vaunustosta välttää kaiken vaunujaon, 21977: niinkuin mietinnössä sanotaan, arvatenkin käännettynä ruotsista 21978: tällä kömpelöllä tavalla, niin että sitä tuskin voi käsittää. Se tar- 21979: Kulkulaitosrahasto. 1081 21980: 21981: 21982: koittaa sitä, ettäenemmän kuin ro 0/o rautateitte~ vaunustostaei joudu 21983: ollenkaan sen jaon alaiseksi, joka kuitenkin säännöllisesti on rauta- 21984: teillä toimitettava. Virkamiehet - tämäkin lausunto on tuon 21985: rautatiehallituksen itsensä asettaman rautatievirkamieskomitean 21986: mietinnöstä - pidättävät omilla asemillaan enemmän vaunuja, 21987: kuin olisi tarpeen ja mennäänpä tässä omien etujen huolehtimisessa 21988: niin pitkälle, että aivan yksinkertaisesti ei totella liikennetirehtööriltä 21989: saatuja määräyksiä vaunujen lähettämisestä. 21990: Edellinen puhuja teki suhteellisesti laajasti selkoa siitä uudesta 21991: ehdotuksesta tavarajuna-aikatauluksi, jonka rautatiekomitea esit- 21992: tää, ja hän mainitsi myös sen lopputuloksen, johon tämä erityisen 21993: mieltäkiinnittävä asiakirja johtaa. Hän mainitsi, kuinka, jos tämä 21994: aikataulu pantaisiin käytäntöön, siis ainoastaan käytännöllisemmin 21995: järjestelemällä tavarajunavuorot, joka päivä vapautuisi 360 vaunua, 21996: ja kuinka tämä tietää sitä, että 2,160 vaunua vähemmällä saavutet- 21997: taisiin sama tulos, kuin nykyisellä vaunumäärällä. Edellinen puhuja 21998: ei maininut, mitä tämä tietää rahassa. Minä voin sen ilmoittaa: 21999: 8 miljoonaa markkaa. Siis, jos meillä olisi tararavaunuja 8 miljoonan 22000: markan edestä vähemmän, niin me emme tosin saisi parempaa ja 22001: nopeampaa toimitusta tavaraliikenteessä rautateillä; mutta saman 22002: saisimme kuin nytkin. Edelliseltä puhujalta jäi tietääkseni myös 22003: huomaamatta, kuinka tämä uusi aikataulu ei vaikuttaisi ainoastaan 22004: vaunujen säästöä, vaan myös veturien säästön. Uusi käytännölli- 22005: sempi järjestelmä tekisi näet, että tavarajunissa tarvittaisiin 6o vetu- 22006: ria vähemmän kuin niihin nykyään käytetään. Rautatiekomitea 22007: lausuu, ettei säästö kenties olisi aivan näin suuri. Mutta joka tapauk- 22008: sessa, jos pannaan tämä luku, 6o, pohjaksi, niin se tietää, että 5 mil- 22009: joonaa markkaa on vetureissa liikaa kiinni. Ei kumma, jos komitea 22010: lopettaa tämän mietintönsä lausuntoon, että viipymättä on käytävä 22011: perinpohjaisesti uudestajärjestämään kaikkia näitä seikkoja, s. o. 22012: aikatauluja, junavuoroja, ajosuunnitelmia y. m. sekä tavara- että 22013: myöskin matkustajajuniin nähden, ja että tälläkin alalla, niinkuin 22014: komiteakin lisää, useampiakin mahdollisuuksia on olemassa tuntuvien 22015: säästöjen aikaansaamiseksi rautateitten menoissa. 22016: Kun nyt rautateittemme talous on tällä kannalla, niin odot- 22017: taisin, että tietoisuus tästä ja korjauksen välttämättömyydestä 22018: ainakin jollain tavoin tulisi esiin siitä armollisesta esityksestä, jossa 22019: hallitus ehdottaa taloussuunnitelman tälle tärkeälle taloudenosalle 22020: ensi vuodeksi eduskunnan hyväksyttäväksi. 22021: Sen hallituksen puolesta, jonka laatima tämä, niinkuin muutkin 22022: näille valtiopäiville annetut armolliset esitykset, vielä on, lausuttiin 22023: vuosi sitten, kun tässä samassa yhteydessä tästä huomautettiin, että 22024: vaatimus oli toistaiseksi kohtuuton, koska rautateitten talous 22025: silloin par'aikaa oli erityisen komitean tutkittavana ja komitea 22026: ei vielä ollut päättänyt töitänsä. En ollenkaan epäile, että silloisen 22027: 1082 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22028: 22029: 22030: hallituksen es1m1es näillä sanoillaosa lausui julki jotakin, jonka ei 22031: vain hänen omasta mielestään, vaan meillä sangen ,Yleisen käsityksen 22032: mukaan täytyi kokonaan taittaa kärki kaikilta silloisilta hallitusta 22033: kohtaan tehdyiltä vaatimuksilta. Hyvänen aika, onhan komitea 22034: par'aikaa työssä, eihän niinkauvan voi mitään tehdä. Mutta tämä 22035: todistaa vain, kuinka nurinkuriset ja, jotta kerrankin tämä sana 22036: tulisi käytetyksi oikealla paikalla, byrokraattiset katsantotavat 22037: meillä ovat syvälle juurtuneet hallituksen ja hallintoviranomaisten 22038: tehtävistä. Ensinnäkin on huomattava, ja minä luulen tässä jo osittain 22039: sen todistaneeni, että epäkohtain olemassa olo rautateiden hallinnossa 22040: ei suinkaan ole tullut tunnetuksi vasta rgo6 vuoden rautatiekomitean 22041: tutkimusten kautta. Olen osoittanut useita kohtia, joissa rautateiden 22042: jokavuotinen tilasto on ilmeisesti tällaisten epäkohtien olemassaoloa 22043: osottanut. Olen myös huomauttanut, kuinka v. 1895 rautatiehallitus 22044: itse tunnusti epäkohtien olemassaolon ainakin siinä yhdessä koh- 22045: dassa, josta puhuin: tavaravaunujen käyttö-intensiteetin suhteen. 22046: Edelleen säätyjen valtiovaliokunta ylimääräisillä valtiopäivillä 22047: rgos-rgo6 lausui säätyjen hyväksymässä mietinnössä, samalla 22048: kuin se esitti joukon numeroita rautateiden tilasta, jotka osottivat 22049: varsinkin liikkuvan kaluston huonoa käyttämistä, kuinka oli vält- 22050: tämätöntä, että pikimmiten ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jottei tämä 22051: intensiteetti menisi vieläkin alemmaksi, ja tämän vaatimuksen 22052: valiokunta esitti riippumatta siitä, että se edellisessä lauseessa 22053: ilmoitti toivovansa, että rautatiekomitean työt myös nopeasti 22054: valmistuisivat. Mutta siitä huolimatta oli valiokunnan mielestä 22055: viipymättä tässä suhteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin. 22056: Mitä tulee rautateiden tariffiin, niin huomautin jo, että on täytynyt 22057: olla ammattimiehille aivan yleisesti tunnettu, että se on ollut kuulu- 22058: maton helppoudestaan, ja että sillä on ollut mahdoton saavuttaa 22059: osapuilleenkaan tyydyttäviä taloudellisia tuloksia. Katson tarpeelli- 22060: seksi torjua myös sen käsityksen, joka ilmenee siinä, että muka niin- 22061: kauvan kuin komitea on työssä, hallitus saisi niin sanoakseni ristissä 22062: käsin katsella kuinka epäkohdat rehottavat. Itse asian luonnosta 22063: seuraa, että maan hallitusta kohtaan aina voidaan kohtuudella asettaa 22064: se vaatimus, että se ilmankin mitään erityistä, komitean kautta muu- 22065: ten suoritettavaa tutkimusta ja siten hankittua selvitystä, tietää 22066: hallinnossa ja sen hoidossa vallitsevat epäkohdat. Tämä seuraa 22067: siitä yleisestä velvollisuudesta, joka maan hallituksella on. Sen- 22068: tähden tuo velvollisuus onkin niin raskas, sentähden hallituksen 22069: tehtävä onkin niin vastuunalainen, sentähden se lepääkin niin 22070: raskaana niiden hartioilla, jotka ottavat sen kantaakseen. Milloin 22071: sellaista tapahtuu kuin esim. meillä nyt, että erityinen komitea 22072: on asetettava tutkimaan jotakin hallintohaaraa, niin se tietysti 22073: ilman muuta on todistuksena siitä, on ainakin huolestuttava »indisio» 22074: Kulku!aitosrahasto. 1083 22075: 22076: 22077: siitä, että hallitus ja hallitusviranomaiset eivät ole olleet tehtävänsä 22078: tasalla. 22079: Miksi minä olen katsonut tarpeelliseksi torjua nämä väitteet 22080: ja käsitykset, siihen on syynä se, että ne voitaisiin tehdä myös esillä- 22081: olevan armollisen esityksen puolustukseksi. Sillä niinkuin tiedetään, 22082: tämä arm. esitys on laadittu jo paljon ennen, kuin nykyinen rauta- 22083: tiekomitea päätti työnsä. Komitea antoi kyllä senaattiin jo viime 22084: kesäkuun 22 päivänä viimeiset työnsä tulokset. Mutta silloin oli 22085: tämä arm. esitys jo senaatista mennyt Pietariin, vaikka se sieltä 22086: tunnetuista syistä nyt vasta on tänne päässyt. Nyt on kuitenkin 22087: huomattava, että komitea jo mietintönsä ensimmäisessä osassa on 22088: tuonut ilmi kaikki olennaiset työnsä tulokset. Ja ensimmäisen osan 22089: mietintöänsä komitea jätti senaattiin jo heinäkuussa viime vltonna, 22090: annettuansa sinne jo sitä ennen useita lausuntoja. Ei voi siis se 22091: hallitus, joka on tämän arm. esityksen valmistanut, väittää, että sillä 22092: ei ole ollut tilaisuutta hankkia näistä epäkohdista tietoa. Mutta 22093: niinkuin sanottu, tietoisuus niistä ei tule esiin tässä arm. esityksessä. 22094: Mitä ensinnä tariffiin tulee, jonka mahdottomuudesta ei voi olla 22095: epäilyksiä, niin ei siitä puhuta mitään. Ei käy selville, oliko halli- 22096: tuksella minkäänlaisia suunnitelmia siinä suhteessa. Ja mitä tulee 22097: rautateiden menoihin, lähinnä vakinaisiin menoihin, niin arm. 22098: esityksen sisällys on lyhyesti seuraava: rautatiehallitus tahtoo 22099: 2,25I,ooo markkaa, nähtävästi nyt sentään riittää 2 miljoonaa. - 22100: Kehen voi nyt tällainen menettely luoda vakaumuksen siitä, että 22101: jos nyt pyyhitään, niinkuin arm. esityksessä tehdään, tuo neljännes 22102: miljoonaa, jolla rautatiehallituksen ehdotus tässä sattumalta nousee 22103: yli kahden miljoonan, silloin ei enään myönnettäisi turhia, varsinkin 22104: kun tiedetään, että näistä 2 miljoonasta taas suurin osa on noita 22105: kohtuuttomasti kasvaneita palkkauskustannuksia, ja kun mielessä 22106: pysyy, että pätevä ammattimiestarkastus on lausunut, että jonkun 22107: aikaa eteenpäin täytyy voida tulla toimeen ilman henkilökunnan 22108: palkkauksen lisäämistä. 22109: Entä sitten se, mitä arm. esityksessä ehdotetaan rautateitten 22110: ylimääräisten menojen suhteen? Ne ovat niinkuin tunnetaan kus- 22111: tannuksia uutisrakennuksista ja liikkuvan kaluston lisäämisestä. 22112: Edellisestä sanotaan arm. esityksessä: >>Useiden vuosien kuluessa 22113: on melkoisia menoja tarvittu aikaisemmin rakennettujen rautateiden 22114: saattamiseksi semmoiseen kuntoon, että ne, niin huonerakennuksiin 22115: ja raiteisiin asemalla, ynnä kaksoisraiteisiin eräillä radoilla kuin 22116: muihinkin laitoksiin nähden, vastaisivat kasvavan liikenteen tar- 22117: peita>>. Se on niin kuvaava, tämä viimeinen lause. Näin ovat sanat 22118: kuuluneet jo toistakymmentä vuotta. Mutta nythän kysymys juuri 22119: on ollut, eikö lisäys ole ollut suurempi kuin tuo ~kasvava liikenn~ 22120: olisi vaatinut. Ja nyt se ei edes enää ole mikään kysymys ollenkaan, 22121: vaan sitovilla numeroilla on todistettu, että liikenne ei ole vaatinut 22122: 1084 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.' 22123: 22124: 22125: niin suuria lisäyksiä kuin on tehty. Mutta mikä on ollutta, se on 22126: mennyttä. Nyt on tulevaisuudesta huoli pidettävä. Tietysti arm. 22127: esitys tunnustaa, että on erittäin varovasti meneteltävä. Kukapa 22128: ei semmoista ylimalkaista lausetta tunnustaisi! Tietysti säästäväi- 22129: syyttä on noudatettava, ei ole muuta kuin välttämättömiä menoja 22130: suoritettava j. n. e. Ja se tunnustus on arm. esitykselle annettava 22131: ja sille hallitukselle, joka sen on laatinut, että kun rautatiehallitus 22132: tapansa mukaan esitti arvion, joka päättyi 7 milj. markkaan (pik- 22133: kuista vaille, nimittäin 6,932,000 markkaan) yhdeksi ainoaksi vuo- 22134: deksi, täydennyksiä varten valmiilla radoilla, niin senaatti velvoitti 22135: rautatiehallituksen alentamaan vaatimuksiaan. Ja aivan oikein, 22136: koko joukon vähemmällä rautatiehallitus havaitsikin mahdolliseksi 22137: päästä yli yhden vuoden. Se antoi uuden ehdotuksen, joka päättyi 22138: 4,992,600 markkaan. Hallitus puolestansa alensi tätä vieläkin 22139: r5o,ooo markkaa. Se vähensi 25o,ooo, mutta lisäsi taas roo,ooo mk., 22140: jota se ehdottaa erään haarataiteen rakentamiseen, johon en 22141: aijo puuttua. Sillä tavalla hallituksen ehdottarua summa nousee 22142: 5,roo,ooo markkaan. Mutta taas nousee kysymys, onko tässä takeita, 22143: että nyt ainakin menetellään niin kuin rautatiekomitea sanoo, s. o. 22144: että vastedes mitä suurimmalla huolella katsotaan, ettei huonoliiken- 22145: teisiin rautateihimme sidota enempää varoja kuin mitä liikenne 22146: välttämättä vaatii. Minun täytyy omasta puolestani sanoa, niin 22147: valmis kun olenkin myöntämään, että syrjäisen on hyvin vaikea 22148: näitä asioita asiantuntemuksella käsitellä, että ne perustelut, jotka 22149: sisältyvät arm. esitykseen kuuluvaan liitteeseen ja tarkoittavat 22150: todistaa, että nämä menot ovat välttämättömät, päinvastoin ovat 22151: panneet ainakin minut epäilemään. Ensinnäkin heti ensimäinen 22152: kohta, 150,000 markkaa maa- ja vesialueiden lunastamista varten. 22153: Ilmoitetaan, että tämä määrä on otettu niin suureksi sentähden, 22154: että paitsi erityisten asema-alueiden laajentamiseksi, käy välttämättö- 22155: mäksi vuonna 1909 lunastaa maata toista pääraidetta varten Fred- 22156: riksbergistä Espoon asemalle. Jos minä käsitän oikein, mitä tämä si- 22157: sältää, niin se tietää sitä, että vuonna 1909, ensi vuonna, olisi alotettava 22158: Helsingin-Karjan rautatien varustamista kaksinkertaisilla raiteilla. 22159: Minun täytyy myöntää, että olen joltisellakin hämmästyksellä 22160: ottanut vastaan tämän tiedon. Muistan kyllä varsin hyvin ne komeat 22161: laskelmat, joilla tämän radan innokkaat ystävät porvaris- ja aatelis- 22162: säädyssä aikoinaan kuvailivat sitä kultasuonta, joka siitä muka olisi 22163: avautuva Suomen rautateiden kannattavaisuudelle, kuin nim. 22164: heidän oli puoliväkeen saatava tämä rautatie kiireimmän kautta 22165: päätetyksi, vaikkei ollut arm. esitystä asiasta, vaikkei ollut yleensä 22166: tyydyttävää selvitystä menoistakaan - ne näyttäytyivät näet 22167: sitten paljoa suuremmiksi, kuin miksi ne silloin ajatteltiin, kun 22168: päätös piti saataman eduskunnassa tehdyksi. No niin, minä tunnen 22169: nämät kauniit ennakkolaskelmat. Mutta minä tiedän myöskin, 22170: Kulkulaitosrahasto. 1085 22171: 22172: 22173: minkä arvoisiksi todellisuus on nämä laskelmat osottanut sitten, 22174: kun tämä rata todella oli saatu rakennetuksi, ja sen >>yhteenkytkijäb 22175: siis olivat saavuttaneet tarkoituksensa. Asiahan nim. on se, että tämä 22176: kuuluisa rannikkorata, josta piti tulla tuo kultasuoni, on kaikkein 22177: huonoimmin kannattava rata koko meidän rautateistössä. Sen 22178: kanssa tässä suhteessa voi kilpailla ainoastaan sen kaksoisveikko, 22179: Jyväskylän rata. Mutta ei kuitenkaan Jyväskylänkään rata ole niin 22180: huono. Rannikkorata antoi näet vuonna 1900-03 joka vuosi sään- 22181: nöllisesti tappiota, 57,000 markkaa keskimäärin vuodessa. Eikä se 22182: vielä nytkään anna kuin juuri ja juuri käyttökustannuksensa, ei 22183: korkoa mitään. Vuonna 1905 oli sen antama korkoprosentti 0,03 22184: -voi siis sanoa: ei mitään. Tämäkö rata se nyt pitäisi jo ensi vuonna 22185: ainakin pääkaupunkia läheisimmältä päältänsä varustettaman 22186: kaksinkertaisilla raiteilla? Minun täytyy käyttää tuota usein käy- 22187: tettyä sanaa: minä kysyn vaan! Sillä minä en tietysti voi mitään 22188: lopullista lausuntoa antaa. Mutta kyllä useimmilla sittenkin lienee 22189: vastaus valmiina tähän kysymykseen. 22190: Tällaisia muistutuksia voisi tehdä useampiakin ehdotutettuja 22191: uutisrakennuseriä vastaan. Sanotaan esim. että erinäisiä pienempiä 22192: töitä varten, jotka luetellaan kohdassa 5, tarvitaan ensi vuonna, 22193: rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan 6oo,ooo markkaa, hallituk- 22194: sen mukaan 450,000 markkaa. Perusteluissa huomautetaan, kuinka 22195: tämä summa on kaksi kertaa suurempi kuin aikaisempina vuosina, 22196: mutta sanotaan, että se tarvitaan näin suuri, koska Salon asemalla 22197: on toimitettava työ, joka maksaa 40,000 markkaa, ja koska tarvitaan 22198: myös tehdä töitä parilla muulla asemalla, vaikkei sanota, mitä 22199: nuo työt maksavat. Tämä todistelu ei tunnu erittäin vakuuttavalta. 22200: Miksi tämän nojalla tarvitaan nyt kahta kertaa enemmän kuin ennen. 22201: Onhan puhe niin suuresta summasta kuin 450,000 markasta? Rautatie- 22202: hallituksella ei ole itsellään selvillä, mitkä kysymyksessä olevat 22203: työt ovat. Se sanoo, että se aikoo esittää ne sitten, kun se tekee 22204: yksityiskohtaisen työehdotuksensa. Tässä tulee myös esiin epä- 22205: kohta, joka on aivan sietämätön. On kyllä myönnettävä, 22206: että rautatiehallituksen on täytynyt antaa nämä ehdotuksensa 22207: hyvin aikaiseen, jo viime vuonna vuoden 1909 töistä. Mutta kyllä 22208: joka tapauksessa suurempaa täsmällisyyttä, kun on puheena aika, 22209: joka ei ole kuin vuoden edelläpäin, täytyy voida hyvällä tahdolla 22210: saada aikaan. Mutta tässä suhteessa armollinen esitys antaa aihetta 22211: periaatteelliseen muistutukseen. Siinä mainitaan useassa kohdin 22212: että yksityiskohdat esitetään myöhemmin; niinpä esim. kun pyy- 22213: detään 100,000 markkaa erään erikseen mainitun rautatiesillan 22214: uudestarakentamiseen. Minulla ei ole syytä epäillä tämän menon 22215: välttämättömyyttä. Mutta jos se suinkin voidaan - ja siitä valtio- 22216: varainvaliokunnan täytyy, jos niin tulee välttämättömäksi, itse 22217: paikalla ottaa selko- olisi se lykättävä toistaiseksi. Syy tähän on se, 22218: 1086 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22219: 22220: 22221: että rautatiehallitus suvaitsee ilman muuta ilmoittaa, että tämän 22222: sillan rakennuksen kakonaiskustannuksia ei ole voitu vielälopullisesti 22223: laskea, kun sitä koskeva työehdotus ei ole ennättänyt valmistua. 22224: Mutta tämmöiset ilmoitukset eivät saa tulla kysymykseen, kun on 22225: puhe vain yhdestä vuodesta eteenpäin. Eduskunta on kyllä vali- 22226: tettavasti jo toistakymmentä vuotta juuri tämmöisillä perustuksilla 22227: myöntänyt satoja tuhansia markkoja töitä varten, joista kukaan 22228: ei ole tietänyt, mitä ne lopullisesti tulevat maksamaan. Ja täten 22229: on jouduttu siihen, että joka vuosi ilmoitetaan: niin, työt tulevat- 22230: kin maksamaan niin ja niin monta sataa tuhatta tahi miljoonaa 22231: markkaa enemmän. Tämäkin armollinen esitys sisältää sellaisia 22232: tietoja. Se sisältää m. m. sen tiedon, että laskut Viipurin asemasta 22233: eivät tule pitämään paikkaansa; ne ovat liian vanhat ja lienee 22234: sentähden määrärahain lisäys myöhemmin tarpeen. Voi sattua 22235: tapauksia, jotka ovat poikkeuksellista laatua. Mutta säännöksi 22236: pitää tulla, että rautateiden hallinto ilman muuta tietää, että sen 22237: ei tarvitse yrittääkään pyytää, kun nyt enää on vain yhdestä vuo- 22238: desta puhe, määrärahoja tarkoituksiin, joiden suhteen se ei ole 22239: antanut täydellistä selvitystä siitä, mitä työt lopullisesti tulevat 22240: maksamaan. Sillä siitähän tietysti riippuu, voidaanko niin ja niin 22241: suuriin yrityksiin ollenkaan ryhtyä. 22242: Valtiovarain valiokunnan huomioon pyytäisin saada sulkea 22243: erään huomautuksen, joka koskee määrärahoja näitä uutisraken- 22244: nuksia varten. Paitsi että valtiovarainvaliokunnan täytyy yksityis- 22245: kohtaisesti tarkastaa esitetyt vaatimukset, on tähänastisessa menet- 22246: telyssä yksi kohta, johon on saatava muutos. On jo kauan aikaa 22247: myönnetty uutisrakennuksia varten määrärahat luettelon mukaan, 22248: lähimmässä yhtäpitäväisyydessä sen kanssa käytettäväksi. Mutta 22249: rautateiden vakinaiseen menosääntöön on tämän lisäksi sisältynyt 22250: no:n puoli miljoonaa markkaa Senaatin kulkulaitostoimituskunnan ja 22251: rautatiehallituksen käytettäväksi. En tahdo kuulua niihin, jotka 22252: haluavat sitoa hallitukselta jalat ja kädet niin, että sen pitää olla 22253: vainkäskyjen täyttäjänä. Sellaiseen hallitukseen ei ensinnäkään kukaan 22254: tarmonmies lähde ja sitä paitsi tulee ennemmin tai myöhemmin 22255: näyttäytymään kansalle kalliiksi, että on sidottu parhaat miehet 22256: jaloista ja käsistä. Mutta minun muistutukseni ei tätä tarkoitakaan. 22257: Se ei tarkoita, että hallitukselta olisivat nämä käyttövarat riistettävät. 22258: Mutta koska tämä käyttövarasumma, joka on siksi suuri kuin 22259: lähes puoli miljoonaa markkaa, enimmäkseen käytetään juuri 22260: uutisrakennuksiin rautateillä, ja näistä uutisrakennuksista kerran 22261: tehdään erityinen päätös, myöntämällä tavallisesti vielä erikseen 22262: pyöreä summa pieniä töitä varten, jotka osittain ovat ennakolta 22263: aavistamattomat, niin on ymmärtääkseni ainoa oikea menettely se, 22264: että rautateiden vaikinaiseen menosääntöön ei panna näitä käyttö- 22265: varoja enempää kuin mikä on välttämätöntä pienten juoksevain 22266: Kulkulaitosrahasto. 1087 22267: 22268: 22269: remonttien toimittamista varten, ja käyttövarasumma uutisrakennuk- 22270: siin siirretään ylimääräiseen menosääntöön esi~. siihen pyöreään 22271: summaan, joka ehkä osotetaan ennen aavistamattomia töitä varten. 22272: Tämä on selvyyden kannalta tarpeen, mutta minä toivon, että 22273: toimenpide tulee myöskin osottamaan, että voimme silloin vähentää 22274: näitä uutisrakennusmenoja. Tätä en voi varmaan sanoa, se vaatii 22275: yksityiskohtaisen tarkastuksen, mutta olipa niin tai ei, säännöllisyys 22276: ja selvyys vaatii, että se muutos pannaan toimeen, jota olen koske- 22277: tellut. 22278: Tulen vihdoin siihen, mitä armollinen esitys sisältää liikkuvasta 22279: kalustosta, jonka suhteen epäkohdat ovat todistetut kaikkein di- 22280: keimmiksi. Sivuutan arm. esityksen ylimalkaiset lauseet tässä 22281: kohden. Ne ovat vastenmieliset, sillä ne osottavat mitenkä kevyesti 22282: tällaisissa asioissa liikutaan. Palaa tuo ikuinen väitös, kuinka poikki- 22283: radan puute tekee mahdottomaksi käyttää tarkoin vaunuja. Mutta 22284: ei se näy olevankaan niin vaarallinen este. >>Rautatiehallitus on 22285: kuitenkin>>, sanotaan näet ann. esityksessä, >>nyttemmin ryhtynyt 22286: valmisteleviin toimenpiteisiin sitä varten että, edellämainituista 22287: vaikeuksista huolimatta, vaunujen täydellisemmin käytännössä pitä- 22288: minen saataisiin aikaan>>. Tämä lause sietää merkille panon. 22289: Sillä, niinkuin jokainen huomaa, on se tunnustus >>in amplissima 22290: forma>>, rautatiehallituksen itsensä antama siitä, että parempi käyttö- 22291: tarkkuus liikkuvan kaluston suhteen on mahdollinen saavuttaa. 22292: Mutta suuria tietoja siitä, mitkä nuo mainitut toimenpiteet ovat, 22293: arm. esitys ei anna. Ja kuitenkin olisi ollut näiden tietojen antami- 22294: nen tässä yhteydessä aivan erityisistä syistä tarpeen. Kun nim. 22295: eduskunta vuosi sitten suurista epäilyksistä huolimatta sen kiireen 22296: tähden, joka silloin, äkkinäisiä kun kaikki oltiin, erityisesti vallitsi 22297: näiden asiain käsitelyssä, myönsi ne miljoonat, jotka hallitus silloin- 22298: kin pyysi uusiin vetureihin ja vaunuihin, niin se liitti tähän päätök- 22299: seensä nimenomaan sen vaatimuksen, että hallituksen, kun se ensi 22300: kertana tähän tarkoitukseen pyytää varoja, on tehtävä selko siitä, 22301: mitä on tehty jo olemassa olevan liikkuvan kaluston käyttämiseksi 22302: tarkemmin. Nyt ei hallituksen esitys kuitenkaan sisällä tästä muuta 22303: kuin seuraavat sanat: >>Kun on odotettavissa, että tulos näistä 22304: toimenpiteistä, joita aluksi on m. m. se, että soveliaita henkilöitä 22305: aika ajoin lähetetään eri rataosille valvomaan, ettei mitään ajanhukkaa 22306: vaunuja kuormitettaessa ja purettaessa synny>> - muuten rautatie- 22307: komitean ehdotus-, >>tuntuu jo ensi vuonna>> j. n. e. Tämä on ainoa, 22308: mitä hallitus ilmoittaa mainitun eduskunnan pyynnön täyttämiseksi. 22309: On mahdollista, ettei se ole voinut mitään muuta ilmoittaa, siitä 22310: syystä nimittäin, ettei mitään muuta luultavasti ole tehty. Mutta 22311: olisi sentään odottanut, että tämä tiedonanto olisi ainakin saanut 22312: semmoisen muodon, että siitä olisi käynyt selville, että hallitus 22313: sanoiliansa edes tarkoittaa juuri sen vaatimuksen tyydyttämistä, 22314: 1088 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22315: 22316: 22317: jonka eduskunta, minun ymmärtääkseni hyvin kohtuullisesti, oli 22318: asettanut. 22319: Rautatiehallitus oli ensi vuodeksi pyytänyt uuteen liikkuvaan 22320: kalustoon vähän päälle 7 miljoonaa markkaa, ja arm. esityksessä 22321: sanotaa:d: >>Tarpeen laskenta perustui liikkuvan kaluston ja liiken- 22322: teen odotetun kasvun väliseen suhteeseen.>> Hymy ja suuttumus 22323: tahtoo kamppailla vallasta, kun lukee tämän lauseen ja kun tietää, 22324: mikä tämä suhde todellisuudessa on, ja kun sitten vielä täytyy 22325: lukea semmoinen lause kuin: »Tavaravaunuja ei useinkaan ole ollut 22326: riittävästi saatavissa, joka on herättänyt tyytymättömyyttä ylei- 22327: sössä.» Hallitus, senaatti nyt tosin tinki tästä 7 miljoonasta melkoisen 22328: maaran. Rautatiehallitus sai käskyn tehdä vaatimattomamman 22329: ehdotuksen. Ja se havaitsikin mahdolliseksi tulla toimeen 3.341,ooo 22330: markalla. Johtuu mieleen tuttava sana: >>Mycket prutades ej, dock 22331: hälften prutades genast - paljon ei tingitty, mutta puolet tingittiin 22332: heti>>. Tässä enemmän kuin puolet, niinkuin näkyy. 22333: Mutta nyt on kysymys, onko 3 miljoonaakaan tarpeen, tarvitaanko 22334: yleensä vaunuja ja vetureita rautatiellemme lisää? Ne tiedot, joita 22335: tänäpäivänä on näiltä sijoilta esitetty, ovat omansa antamaan 22336: tähän kysymykseen ehdottomasti kieltävän vastauksen. Nyt voi- 22337: tanee väittää: on mahdollista että vähemmällä liikkuvalla kalus- 22338: tolla voidaan tulla toimeen; mutta ei voida heti saada epäkohtia 22339: poistetuiksi, vaikka ne olisivat kuinka räikeitä tahansa; siihen menee 22340: joku vuosi. Mutta tämä muistutus ei pidä paikkaansa. Sillä asia on 22341: se, etteivät ne veturit, joihin nyt rahoja pyydetään, valmistu ensi 22342: vuonna. Ei ensi v_uonna mitään pulaa siis tule. Ensi vuonna rauta- 22343: tiehallitus joka tapauksessa tulee saamaan joukon uusia vetureita, 22344: jotka on tilattu aikaisemmin myönnetyillä varoilla, ja rautatiehalli- 22345: tuksella tulee - täytyy sanoa valitettavasti! -tämänkin vuoden 22346: lopussa olemaan monta miljoonaa käytettävänään uusien veturien 22347: hankkimiseen. Mikäli minä voin ymmärtää, hallitukselle siis kyllä 22348: jää aikaa asiain järjestämiseen, mutta se voisi uusien määrärahain 22349: kiellosta saada tarpeellisen aiheen kiirehtää epäkohtain poistamista. 22350: Kun maamme verotuslaitos eduskunnan viime täysi-istunnossa 22351: oli esillä, lausui raha-asiain päällikkö, että hänen nähdäksensä 22352: Suomen raha-asiain hallinnon tärkeimpänä ja samalla vaikeimpana 22353: tehtävänä lähimpänä aikana on oleva saada löydetyksi valtiolle 22354: uusia tulolähteitä. Jokainen asioita tyynesti punnitseva ja joka niistä 22355: jotakin ymmärtää, tietää, että tämä käsitys on oikea, jos mieli meidän 22356: toteuttaa sisällinen uudistussuunnitelmamme. Raha-asiain pääl- 22357: likkö lausui samassa yhteydessä, että toivottavasti piakkoin valtio- 22358: rautatiemme eivät ainoastaan tule peittämään omat kustannuksensa, 22359: niihin laskettuna myöskin valtiovelan vuotuismaksut, vaan myöskin 22360: antamaan jotakin tuloa valtiolle. Mitä minä tässä olen lausunut, 22361: se on ollut tarkoitettu osaltansa edistämään tämän toivomuksen 22362: Kulkulaitosrahasto. 1089 22363: 22364: 22365: toteutumista. Minä en puolestani odota rautateiltämme mitään 22366: mahdottomia rahalliseen tulokseen nähden. Tiedän hyvin, että 22367: Suomi ei ole mikään Preussi tai Belgia tai Tanska ja että kaikkein 22368: vähimmän rautateiltä meidän harvaan asutussa maassa, tässä maassa, 22369: jonka pinta-ala on niin laaja ja rautatiemme siis niin ekstensiiviset, - 22370: ettei rautatiemme taloudelta siis voi odottaa sen tapaisia loistavia 22371: tuloksia kuin mitä e'>im. Preussin valtionrautatiet aina viimeisiin 22372: asti ovat antaneet. Mutta mitä on oikeus vaatia, se on, että ilmeiset 22373: ja räikeät epäkohdat, jotka painavat m. m. taloudellista tulosta 22374: alas, poistetaan ja että tässä ei mitään viivytystä tapahdu. Minulla 22375: on syytä otaksua, että nykyiseltä hallitukselta ei tule tässä enempää 22376: kuin muussakaan puuttumaan halua eikä tarmoa edellisten hallitusten 22377: laiminlyöntien korjaamiseksi. Erityisesti täytyy olla oikeus - 22378: minäkin pyydän saada lopuksi kosketella tähän - odottaa, että 22379: maan nykyinen kulkulaitospäällikkö on täysin selvillä siitä, mitkä 22380: suuret velvollisuudet tässä kohden hänen hartioillansa lepäävät. 22381: Sillä hänen on täytynyt al:'tuessaan tälle vastuunalaiselle paikalle 22382: olla tietoinen siitä, mitä rautateitten taloudessa ja hallinnossa 22383: vallitsevat epäkohdat nykyään kulkulaitospäälliköltä valttämättö- 22384: mästi vaativat. Sen verran on varmaa, että joll'ei hallitus ja kulku- 22385: laitospäällikkö kykene, pysty parannusta aikaansaamaan, turhaan 22386: eduskunta ja me täällä, sekä edustaja Huoponen että minä, näillä 22387: pitkillä puheillamme, tulemme korjausta yrittämään. Ei se meidän 22388: puheillamme parane. Mutta eduskunnallakin on kuitenkin omat 22389: velvoituksensa tässä asiassa. Sen tulee minun ymmärtääkseni ennen 22390: kaikkea näyttää, että sillä on silmät auki, että se tietää, mitenkä 22391: asiat ovat ja että se sentähden vakavasti vaatii korjauksen toi- 22392: meenpanoa. 22393: 22394: Ed. S c h y b e r g s on: Det är icke tvifvel om att järnvägs- 22395: väsendets utveckling i landet har vuxit järnvägsförvaltningen och 22396: styrelsen öfver hufvudet. Det har gått på detta område, som på 22397: de flesta andra hos oss, utvecklingen har gått så raskt framåt, att 22398: förrnågan icke kunnat hålla jämna steg därmed. J ag kan nämna, 22399: att man på den enskilda företagsamhetens, den industriella verk- 22400: samhetens område ofta står inför spörsmål, liknande de nu ifråga- 22401: varande. Man finner att missförhållanden inrotat sig, man finner 22402: att förvaltningen icke varit sin uppgift vuxen, och då man söker 22403: förklaringen härtill, kan man knappast påträffa den i annat än däri, 22404: att utvecklingen under de två senaste decennierna gått raskare än 22405: förmågan att hålla den i riktiga gängor. Hvad järnvägsförvaltningen 22406: beträffar, så är jag icke så stark i utanläsning, som hr Huoponen, 22407: och har icke heller ens närmelsevis det förråd af siffror, som den 22408: senaste ärade talaren. J ag vill dock påminna mig att i börj an af 22409: 22410: 69 22411: 1090 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22412: 22413: 22414: r8go talet eller åtminstone i slutet af r88o talet miljonmånaderna 22415: för våra järnvägar ännu voro undantag. Nu däremot har man kom- 22416: mit till det tre- och fyrdubbla, och må detta utgöra en förklaring 22417: till missförhållandena. 22418: En annan förklaring, är de all handlingskraft förlamande för- 22419: hållanden, som hos oss egt rum. Jag gjorde mig kanske skyldig till 22420: en öfverdrift, då jag för ett år tillbaka, när denna fråga var före, 22421: i antydda förhållanden sökte en förklaring till järnvägsförvaltnin- 22422: gens brister. Det är icke blott och bart på den dåvarande general- 22423: guvernören och de förhållanden, som i sammanhang därmed ut- 22424: vecklade sig, som allt från denna tid skall skyllas, men en medver- 22425: kande orsak voro de dock. Vi skola komma ihåg, att den man, som 22426: med så stor framgång ledt våra järnvägar från deras första början, 22427: men både till följd af tilltagande ålder och till följd af järnvägsvä- 22428: sendets kolossala utveckling icke mera var situationen vuxen, hade 22429: önskat afgå långt tidigare, om han icke hade velat undvika den re- 22430: gim, som sedan emellertid kom, då en rysk man sattes i spetsen för 22431: våra järnvägar, en man, som tillika knappast hade närmelsevis de 22432: förutsättningar, som erfordras för denna kräfvande uppgift. Den 22433: nuvarande chefen har åter varit där endast två år. På honom kan 22434: man derför icke skylla allt och, enligt hvad man har uppgifvit, är 22435: han nog villig att träda tillbaka, blott den lämpliga mannen står 22436: att fås. 22437: Men också af de två föregående talarenas andraganden komma 22438: vi till det resultat, att regeringens uppmärksamhet varit riktad på 22439: afhjälpande af des~'l missförhållanden. De hafva ju öst såsom ur 22440: en aldrig sinande källa ur den af styrelsen tillsatta järnvägskomitens 22441: betänkande. Och, så vidt jag har kunnat finna, hafva de öfverhuf- 22442: vudtaget godkänt de slutsatser, till hvilka järnvägskomiten kommit. 22443: Hr Nevanlinna har visserligen sagt, att komiten varit försiktig i 22444: sina yttranden. Men jag tror det icke skadar, om man icke i allt 22445: går lika långt som han. Ty med allt erkännande för hans stora 22446: sakkännedom, så finnes det dock en smula öfverdrift i hans på- 22447: ståenden. 22448: Det är klart, att, om man kan få utgifterna att nedgå, därmed 22449: ofantligt mycket är vunnet. Kan man få den rörliga materialen, 22450: lokomotiv och vagnar, använda på ett bättre sätt än hittills, så är 22451: den man, som lyckats däri, värd all erkänsla. Och likaså är det 22452: en god sak, om vi till antalet minska personalen, tjänstemännen 22453: liksom de underordnade, och få dem att utföra en större arbetskvan- 22454: titet än hittills varit fallet. Därom kunna vi alla vara ense, och där- 22455: hän bör man naturligtvis sträfva. J ag tänker att de föregående ta- 22456: larena hafva rätt i sina anmärkningar, stödda som dessa varit på 22457: järnvägskomitens utlåtande. 22458: Hvad sedan vidkommer tariffen, så framhöll hr Nevanlinna, 22459: Kulkulaitosrahasto. 1091 22460: 22461: 22462: att den nuvarande är fullkomligen omöjlig, och jag tänker, att en 22463: förhöjning af tariffen, äfven utöfver hvad som senast genom af- 22464: skaffande af en del rabattsatser har skett, blir oundgänglig. Men 22465: en förhöjning af tariffen har i alla fall två sidor. Det belopp, som 22466: kommer in i statskassan, går ur de enskildes fickor. Och därför lig- 22467: ger naturligtvis på denna sida af saken icke samma utomordentliga 22468: vikt som på en reduktion af utgifterna. Tariffen var ju för öfrigt 22469: föremål för mycken dryftning inom statsutskottet under ständer- 22470: landtdagarnas tid och den lindring i tariffen, som egde rum, emot- 22471: togs med stor tillfredsställelse öfver hela landet. Det är troligt att den 22472: i många afseenden varit ett misstag, att en återgång måste ega rum, 22473: men, som sagdt, hvad som icke på detta sätt har kommit uti sta- 22474: tens kassa har i stället stannat i medborgarenas fickor. 22475: Hvad det finansiella resultatet af järnvägarna beträffar, så 22476: påpekade hr Nevanlinna, att det redan på andra årtiondet har varit 22477: klent. J ag tror att han har rätt, men. dock äro vi i detta afseende 22478: endast ett eller två år på det andra årtiondet, ty jag vill minnas att 22479: ännu vid 1897 års landtdag redogörelsen för resultatet af statsjärn- 22480: vägarnas exploatation gaf vid handen en mycket hög siffra, öfver 22481: 3 °/o. Hr Nevanlinna har framhållit, att man i afseende å järnvägaina 22482: måste tänka sig att de skola betala icke allenast sina kostna- 22483: der, utan också ränta på anläggningskapitalet eller åtminstone 22484: ränta på den lån, som för järnvägarnas byggande upptagits. Man 22485: kan utan tvifvel ställa denna fordran på ett lands järnvägar, men 22486: man får dock icke helt och hållet glömma, att den indirekta vinsten af 22487: järnvägarna är vida mer betydande än den direkta. Man har kal- 22488: kylerat den indirekta vinsten till det femdubbla. Sådana kalkyler 22489: äro naturligtvis mer eller mindre värdelösa, men nog måste vi vara 22490: nöjda, om vi sättas i tillfälle att bygga allt flere järnvägar för lan- 22491: dets ekonomiska förkofran, äfven om nettoresultatet icke ens blir 22492: lika godt som för närvarande, allra minst sådant det var i början 22493: af r88o talet. Må vi sträfva till att debet och kredit på detta om- 22494: råde gå ihop, men må vi tillika hafva klart för oss, att t. o. m. en 22495: järnväg, som icke bär sig, dock genom att den ekonomiska utveck- 22496: lingen förkofras har gjort landet gagn. 22497: Hr Nevanlinna gaf en särskild släng åt Åbo-Helsingfors kust- 22498: bana. Detta är som kändt ett kärt tvisteämne. Men det är dock 22499: en bana, som vi väl få erkänna vara af förhållandena betingad, 22500: om den också icke har att påräkna de stora trävarufrakter, hvilka 22501: tyckas vara de enda, som möjliggöra räntabilitet för järnvägar hos 22502: oss. Och om denna bana också icke ens närmelsevis motsvarat för- 22503: väntningarna, så lär väl icke ens hr Nevanlinna kunna säga annat än 22504: att denna förbindning mellan landets två största städer ovillkorligen 22505: varit af förhållandena påkallad, och när nu persontrafiken blifvit så 22506: 1092 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22507: 22508: 22509: stark på denna bana, som den onekligen är, så måste väl hanan in- 22510: rättas därefter, så att den kan tillfredsställa behofvet. 22511: Hr Nevanlinna har koncentrerat sitt klander emot den föreliggan- 22512: de propositionen och den regering, som haft propositionens affattning 22513: om händer. J ag är icke den, som har att i minsta mån föra den fö- 22514: regående regeringens talan, men någon hänsyn bör väl dock tagas 22515: till det förhållande, att kommunikationschefsplatsen under ett 22516: års tid till följd af omständigheter, som icke lågo i regeringens hand 22517: att afhjälpa, förblef obesatt. Under sådana förhållanden måste 22518: denna gren af styrelsen undvara den omvårdnad, som den ju onek- 22519: ligen eljest förtjänar. 22520: Hvad hr Nevanlinnas andragande för öfrigt beträffar, så tänker 22521: jag, att vi få se det åtminstone i hufvudsak i tryck, eftersom hr 22522: Nevanlinna är medlem af den delegation i statsustkottet, som har 22523: att i första hand förbereda propositionen och som förmodligen är 22524: färdig med sitt betänkande, då ju propositionen varit statsutskottet 22525: bekant, om den ock först nu officielt aflämnats. 22526: Innan jag slutar, ber jag att få säga några ord åt hr Huoponen 22527: och i a11 synnerhet beträffande den föregående delen af hans andra- 22528: gande. J ag tror vi komma att hafva anledning att påminna hr Huo- 22529: ponen om denna del af hans yttrande, då det blir fråga om landt- 22530: dagshuset och dess uppförande på Observatoriebärget. J ag är icke 22531: den, som anser att kostnadssumman bör vara den afgörande i fråga 22532: om vårt blifvande landtdagshus. Därom få vi för öfrigt om någon 22533: vecka talas närmare. Men för en sådan rikshushållare, som hr Huo- 22534: ponen, hvilken icke ens unnar stationshus hos oss de enklaste plante- 22535: ringar, för en sådan anhängare af >>säästäväisyyden periaate>>, så- 22536: som hr Huoponen uttryckligen betonade, borde det ju vara en smula 22537: ogörligt att föra oss in på det vidlyftiga projekt i fråga om det nya 22538: landtdagshuset, till hvilket vi, som sagdt, efter någon vecka torde 22539: få återkomma. 22540: 22541: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Jo molemmat ensimäiset ete- 22542: vät esitelmät ovat kaiketi saaneet meidät kaikki vakuutetuiksi 22543: siitä, että maassamme osataan yleisiä asioita hoitaa ehkä vielä kur- 22544: jemminkin kuin Kotkan kaupungissa niin monasti on väitetty ta- 22545: pahtuvan. Arvattavasti riennetään myöskin varottamaan Merca- 22546: tor-lehteä, ettei se vain mene ulkomaille antamaan tietoa siitä, 22547: miten Suomen valtionrautateitä hoidetaan! -Itse puolestani pyy- 22548: täisin lisätä ainoastaan yhden pienen asian niihin toivomuksiin, 22549: joita ed. Huoponen täällä loistavassa puheessaan esitti valtion- 22550: rautateitten palveluksessa olevien ja siihen otettavien henkilöit- 22551: ten työkykyisyyteen ja siveelliseen kuntoon nähden. Hiljakkoin 22552: uudistettiin jo aikoja sitten kotimaiselle hallitukselle esitetty ano- 22553: mus, että valtionrautateitten palvelukseen astuvilta vaadittaisiin 22554: Kulkulaitosrahasto. 1093 22555: 22556: 22557: e h d o t o n t a r a i t t i u t t a, samoin kuin yleisesti tehdään raha- 22558: asiallisessa suhteessa erinomaisesti hoidetuilla Pohjois-Amerikan 22559: Yhdysvaltain rautateillä. Olen varma siitä, että jos tämä anomus 22560: otettaisiin suosiolliseen huomioon, silloin työkykyis:yys ja siveelli- 22561: nen kunto valtionrautateillämme melkoisessa määrässä kasvaisi. 22562: 22563: Ed. S i v e n i u s: Minä en olisi tahtonut lainkaan kajota tähän 22564: kysymykseen tällä kertaa, semminkin kun minulla tulee olemaan 22565: tilaisuutta vaikuttaa tähän asiaan, sikäli kun sitä ylipäänsä voidaan, 22566: valiokunnassa valiokunnan mietinnön muodossa. Mutta kun minä 22567: kuulin muutamia niitä mielipiteitä, joita ed. Huoponen esitti, en 22568: minä kuitenkaan voi olla kajoamatta niihin, sillä minusta olisi 22569: niissä hieman oikomista. 22570: Tässä taka-aikoina, kun jokainen työväenpuolueeseen kuuluva 22571: lausui moitesanojaosa hallituksesta, oli se puolue, jota ed. Huoponen 22572: edustaa, aina jokaikisessa käänteessä valmis puolustamaan sitä. 22573: Tänäpäivänä hän sanoi, että rautatiehallituksen johdossa on ollut 22574: henkilö, joka ei oikeastaan vastaa niitä toivomuksia, joita hän 22575: asettaisi sellaiselle henkilölle. Tämä on minun käsittääkseni loppu- 22576: tulos siitä, että se hallitus, jota ed. Huoponen on ,puolustanut, on 22577: juuri tämän kysymyksessä olevan henkilön asettanut virkaan. 22578: Minun mielestäni siis ei ed. Huoposella oikeastaan ole syytä vali- 22579: tukseen, sillä nämähän ovat sen hallituksen tekoja, joka on hänenkin 22580: tunnustuksensa saanut. 22581: Ed. Huoponen käy sitäpaitsi toisinaan äärettömän yksityis- 22582: kohtaisesti käsiksi seikkoihin, jotka ovat muka vaikuttaneet huo- 22583: noihin rahallisiin tuloksiin rautateillämme. Mutta senkin hän tekee 22584: siitä päästä, joka ehdottomasti on väärä, sillä minun käsitykseni 22585: mukaan on väärin puhua korkeista palkoista työntekijöillä ja pal- 22586: veluskunnalla, silloin kun ne ovat siinä r markan 50 p:nin ja 3 markan 22587: välillä, kun samalla kertaa ei kuitenkaan puhuta mitään niistä 22588: palkoista, jotka nousevat noin puoleentoistakymmeneen tuhanteen. 22589: Kuvaavana esimerkkinä siitä, millä tavalla ylipäänsä valtion varoja 22590: rautateillä on jaettu palkkojen muodossa, on se, että samaan aikaan 22591: kuin päätirehtöörille lisättiin useampia tuhansia, samaan aikaan 22592: alennettiin muutamilta alemmilta palvelijoilta, suurta se nyt tosin 22593: ei ollut, mutta nousi palkkain alennus noin 4 markkaan kuukautta 22594: kohti. Minä en käsitä mitenkä silloin voitaisiin puhua, että palvelus- 22595: kunnan ja työväestön palkat ovat olleet syynä jonkunlaisiin liika- 22596: menoihin. 22597: Ed. Huoponen, vaikka onkin mennyt niin yksityisseikkoihin asti 22598: kuin ovat puutarhalaitteet ja muut sellaiset, ei ole kuitenkaanjaksanut 22599: mainita mitään niistä puolueellisista joulurahoista, natshaju, joita 22600: jok'ikinen vuosi rautateillä jaetaan. Minä tahdon ed. Huoposelle 22601: tämän kaiken murheen lisäksi ilmoittaa,että sellainenkin epäkohta 22602: 1094 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22603: 22604: 22605: on olemassa ja että se muodostuu ihan kokonaan siksi; että se täy- 22606: dellä syyllä voidaan sanoa puoluerahojen jakamiseksi eikä miksikään 22607: muuksi. Sillä jos ylempi virkamies, jonka huolena ja asiana on 22608: tällaisten natshaju-rahojen esittäminen, tahtoo niitä esittää, niin hän 22609: tekee sen ainoastaan niille, jotka lukeutuvat samaan puolueeseen kuin 22610: hänkin, olkoon tämä virkamies sitten suomettarelainen tai kuinka 22611: nuorsuomalainen tahansa. Ehdottomasti on asianlaita siten, siitä- 22612: hän ei päästä yli eikä ympäri, joka vaan sen tarkemmin tuntee. 22613: Hän ihmetteli sitäpaitsi, miksikä komitea, joka on valtionrautateiden 22614: taloutta asetettu tutkimaan, ei antanut mietintöänsä palkkausasioissa 22615: eikä kuitenkaan voi tulla siinä minkäänlaiseen lopputulokseen. 22616: Mutta onhan päivän selvä seikka, että komitea, joka kerran on työtä 22617: tehnyt, on täytynyt tulla sellaiseen lopputulokseen, että palkkaus- 22618: suhteessa on ylhäältäpäin moitteen varaa eikä alhaaltapäin, ja siksi, 22619: - tietäen, millä tavalla komitea on kokoonpantu - ei suinkaan 22620: toinen koira ole tahtonut toisen koiran hännälle astua. Onhan aivan 22621: luonnollinen tulos, että moisen komitean täytyy vaitiololla sivuuttaa 22622: sellainen asia kuin palkkausasia on. 22623: Täällä on myöskin asetettu jonkunlaisia kysymyksiä siitä, minkä- 22624: vuoksi virkamiehet pidättävät liikavaunuja asemilla. Minä muistelen, 22625: että aikaisemmin tältä paikalta on huomautettu syy sellaiseen ja on 22626: myöskin sanottu - eikä sitä sanontaa ole kukaan voinut kumota- 22627: kaan - että virkamiehet tekevät sitä oman etunsa vuoksi. Sillä 22628: useimmat virkamiehet nauttivat siitä jonkinlaisia tuloja, että he 22629: pitävät liikennöitsijäin varalle puolueellisella tavalla vaunuja ase- 22630: millansa, he nauttivat siitä sellaisiakin summia kuin 500, jopa r,ooo 22631: markkaa vuodessa. 22632: Tältä paikalta on huomautettu m. m. Karjan radan kannatta- 22633: mattomuudesta ja vertailtu sitä, sattuvasti kyllä, jonkuntaiseksi 22634: veljesradaksi Jyväskylän radan kanssa. Minä vaan tahtoisin mieliin 22635: painaa, että Jyväskylän radan rakentamiseen ja niihin huonoihin 22636: tuloksiin ovat olleet syynä suomettarelaiset tukkihuijarit, ne ovat 22637: saaneet sen rautatien aikaan, ja että Karjanradan huonoihin tuloksiin 22638: taas ovat olleet syynä ruotsalaisen puolueen sunnuntaimetsästäjät, 22639: jotka sununtaisin tahtovat päästä koiralaumoineen ampumaan 22640: jäniksiä, jotenka tuo synti on sen puolueen kontolle laskettava. 22641: Nämä ovat surullisia tosiasioita, mutta tosiasioita kaikissa tapauk- 22642: sissa, joita tietenkään ei voida kumota. 22643: Ed. Huoponen tuli, samalla kuin puhui työntekijäin sellaisesta 22644: ohjelmasta, joka tarkoittaa saada paljon palkkaa ja vähän työtä 22645: rautatierakennuksilla, siihen johtopäätökseen, että he samalla 22646: tahtovat saada mahdollisimman laiskoja päiviä. Ja loppujen loppu 22647: oli, että he saavat silloin aikaa ja tilaisuutta rikollisuuden harjoitta- 22648: miseen ja sillä keinoin siitä koituu sellaisia seurauksia, joita tiedetään 22649: ja tunnetaan tapahtuneen Viipurin asemalla. Minä ajattelen tästä 22650: Kulkulaitosrahasto. 1095 22651: 22652: 22653: asiasta, että sietäisi kai olla hieman varovaisempi puhuessaan Viipurin 22654: asiasta, semminkin kun sanomalehdet viimeaikoina ovat tienneet 22655: kertoa, että tuo asia itse asiassa ei ole vasta kuin alulla ja me emme 22656: vielä voi sanoa, minkälaisia lopputuloksia Viipurin asioista mahtanee 22657: tulla. Ainakin viittaavat sanomalehtien uutiset siihen, että tuohon 22658: juttuun sekottunee suurempi lauma herrasmiehiä ulkopuolelta 22659: rautatien kuin mitä rautateiden palvelijakuntaasiinä on ollut mukana. 22660: Samalla ed. Huoponen tuli sellaiseen johtopäätökseen ylipäänsä 22661: virkamiehistä, että he ovat olleet rehellisiä ja kiittelee siten heidän 22662: rehellisyyttään. Mutta samalla mainitsee hän myös, että virkamiesten 22663: joukossa on tavattu joitakuita poikkeuksia, jotka eivät ylipäänsä 22664: todista, että kaikki olisivat olleet rehellisiä. Minä pyytäisin kysyä 22665: ed. Huoposelta, ovatko virkamiehet, joiden kissanpäivät oTat aina 22666: olleet tunnustetut niin puolella kuin toisella, tulleet rehellisiksi sen- 22667: takia, että heillä on ollut niin hyvät päivät, sentakia että heillä on 22668: ollut niin vapaa elämä. Tämäkö on vaikuttanut heidän rehellisyy- 22669: teensä? Ja jos näin on, eikö olisi syytä silloin pyrkiä siihen, että 22670: palvelijakunta tai työtätekevä kansanluokka samaten voisi tulla 22671: osalliseksi suuremmista vapaa-ajoista, jotta heidänkin rehellisyytensä 22672: kasvaisi? 22673: Ed. Huoponen on maininnut nuo poikkeustapaukset virkamiesten 22674: rikoksista, kuten hän sanoi, mutta ei ole maininnut mitäänlainkaan 22675: niistä seikoista, jotka nykyään ovat vielä vähän pimeämmässä, 22676: vähän suljetummassa piirissä liikkeellä. Toivon, että minä olen 22677: vielä tällä istuntokaudella tilaisuudessa vähän lavearumin puhumaan 22678: siitä rahalankoudesta, suurista kavalluksista ja petoksista, joita 22679: ainoastaan virkamieskunta meidän rautateillämmekin harjoittaa. 22680: Minä voin lohduttaa ed. Huoposta sillä, että hän saa tässä asiassa 22681: hieman lisätietoja. 22682: Edelleen paheksuttiin täällä sitä, että palvelijakunta muodos- 22683: taisi sellaisen syömärikoplakunnan, joka oikeastaan vaikuttaisi 22684: ratkaisevasti rautatielaitoksen tuloihin. Mutta jos me otamme 22685: huomioon ne suhteet, jotka ovat palvelijakunnan ja virkamiesten 22686: välillä, niin me tiedämme, mitä ne sanovat. Meillä on rautateillä 22687: yksi virkamies melkein joka neljää palvelijaa kohti, siis pomo joka 22688: neljällä miehellä. Minä uskon, että se puhuu tarpeeksi puolestaan 22689: ilman sen suurempia lisäyksiä ja että se luokkakunta, jota virka- 22690: miehistöksi meikäläisella rautatielaitoksella sanotaan, olisi se oikea 22691: vähennettävä ryhmäkunta, eikä suinkaan se, joka raskaimman ja 22692: kovimman työn tekee pienimmällä palkalh. 22693: 22694: Ed. Huoponen: Viimeinen arvoisa puhuja on tehnyt sen 22695: havainnon, että olisin epäjohdonmukaisesti arvostellut työväestön 22696: palkkasuhteita ja puolueellisesti esittänyt virkamiesten periaatteita 22697: tässä suhteessa. Nähtävästi hän on unohtanut, että minä olen ni- 22698: 1096 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22699: 22700: 22701: menomaan maininnut, että kaikki tämä ja siis myös virkamiehistö 22702: vaikuttaa tuohon tulokseen ja että minä olen nimenomaan mai- 22703: ninnut, että epäkohta olisi siten parannettava, että sekä palvelija- 22704: kuntaa että virkamiehistöä olisi vähennettävä. Jos puhuja olisi 22705: tarkoin tutkinut komitean mietintöä, olisi hän kyllä siitä havainnut, 22706: että monilla niillä paikkakunnilla, joissa työtä on enemmän, työ- 22707: väen palkkaussuhteet ovat nousseet aivan suhteettomasti, sillä rauta- 22708: teiden korjausalueella voidaan käyttää aikaa väärin. Selvää siis on, 22709: että annoin kullekin oman mitan mukaan. 22710: Edelleen on ed. Sivenius koettanut löytää lausunnostani risti- 22711: riitaisuutta siinä kohdin, että annoin nykyiselle rautatiehallituksen 22712: päällikölle moitelauseen sillä perusteella muka, että hän on edelli- 22713: sen hallituksen nimittämä. Pyydän tässä mainita, että aina olen 22714: arvostellut ja tulen vastedeskin arvostelemaan asioita asiallisesti 22715: enkä milloinkaan sen periaatteen mukaan, mikä puolue milloinkin 22716: on hallituksessa. 22717: 22718: Keskustelu julistettua päättyneeksi armollinen esitys n:o I4 lä- 22719: hetetään keskustelupöytäkirjan seuraamana V a 1 t i o vara i n- 22720: v a 1 i o k u n t a a n. 22721: 22722: 2) Maanvuokralakl. 22723: (2 K). 22724: Puhemies: Esitetään toista käsittelyä varten ne neljä 22725: asetusehdotusta, joista maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2 22726: tehdään selkoa ja joista suuri valiokunta on antanut mietintönsä 22727: N:o 8. Esittely tulee tapahtumaan siten, että ensin tietysti sallitaan 22728: yleiskeskustelua ja sitte esitetään kukin noista neljästä lakiehdotuk- 22729: sesta perätysten; neljännen lakiehdotuksen jälkeen seuraa suuren 22730: valiokuqnan mietinnössä ponsilause, joka koskee anomuksen teke- 22731: mistä. Tätä ponsilausetta käsitellään yhdessä sen anomusponnen 22732: kanssa, joka on maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2, siis ase- 22733: tusehdotusten kolmannen käsittelyn yhteydessä ja sen jälkeen. Sa- 22734: malla kuuluu tähän asiaan suuren valiokunnan mietintö N:o 7, 22735: joka koskee maatalousvaliokunnan mietintöä N:o r, ja esitetään 22736: tämä mietintö sen jälkeen kuin puheenalaisten neljän lakiehdotuk- 22737: sen toinen käsittely on päättynyt. Ensin on siis asiasta yleiskes- 22738: kustelua. Haluaako kukaan tässä kohdin puheenvuoroa? 22739: Puheenvuora käyttäen lausuu: 22740: Ed. Kairamo: Tämän asian käsittely suuressa valiokun- 22741: nassa on osottanut, että periaatteelliset eroavaisuudet eri ryhmäin 22742: välillä yhä vielä ovat siksi jyrkät, että tämä tärkeä lakiehdotus, var- 22743: sinkin n. k. takautuva laki, sen takia helposti saattaa tulla vaaran 22744: Maanvuokralaki. 1097 22745: 22746: 22747: alaiseksi näillä valtiopäivillä. Tämän johdosta on yksityisissä valtio- 22748: päivämiespiireissä syntynyt ajatus, että eiköhän olisi mahdollista 22749: voittaa näitä sangen arveluttavia esteitä sovelluttamalla takautu- 22750: vaan lakiin uusia periaatteita. Minä luulen voivani vahingoitta- 22751: matta tätä asiaa kunnioittavimmin ilmoittaa, että jo on olemassa 22752: sellainen yksityisen toimesta aikaan saatu ehdotus, joka melkoisesti 22753: poikkee siitä, mitä maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan 22754: mietinnöt sisältävät. On kuitenkin tärkeätä, että tätä uutta eh- 22755: dotusta voidaan hiukan tarkemmin punnita kuin mitä on ollut 22756: mahdollista sen jälkeen, kun asian käsittely päättyi suuressa valio- 22757: kunnassa. Niinikään on minun mielestäni tärkeää, että tämän uuden 22758: ehdotuksen punnitseminen voi tapahtua ennen kuin eduskunta asian 22759: toisessa käsittelyssä ehtii kenties tärkeissä kohdin tehdä lopullisesti 22760: sitovia päätöksiä. Minä senvuoksi rohkenen ehdottaa, että tämä 22761: asia pannaan pöydälle ensi perjantain istuntoon. Pyydän saada li- 22762: sätä, että on koetettu mikäli mahdollista asiaa jouduttaa, ja uskon 22763: puolestani, ettei tämä minun ehdotukseni ole omansa tätä tärkeää 22764: asiaa viivyttämään, vaan päinvastoin sitä jouduttamaan. 22765: 22766: Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyydän saada kannattaa edellisen 22767: puhujan tekemää ehdotusta pöydällepanosta perjantain istuntoon. 22768: 22769: Puhemies: Kun pöydällepanoa on pyydetty ja tätä pyyn- 22770: töä kannatettu, niin on työjärjestyksen mukaan erikseen päätettävä 22771: siitä, ennenkuin voimme jatkaa asiallista käsittelyä. Kehoitan siis 22772: seuraavia puhujia koskettelemaan vain kysymystä pöydällepanosta. 22773: 22774: Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag ber att få understöda hr Kairamos 22775: förslag. 22776: 22777: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tämä ed. Kairamon ehdotus tuntuu, 22778: lievimmin sanoen, jotakuinkin omituiselta. Nyt on kolmannen 22779: kerran tämä esillä oleva asetusehdotus tullut maatalousvaliokun- 22780: nasta, ja siinä on nyt jo kolmannen kerran tämä takautuva laki 22781: jotakuinkin samanlaisena kun se on ollut aikaisemmilla valtiopäivillä, 22782: ja mielipiteet ovat takantuvan lain suhteen tähän saakka eri puo- 22783: lueryhmissä olleet, mikäli minä tiedän, jotakuinkin muuttumattomat. 22784: Nyt vasta kun asia rupeaa tulemaan aivan lähelle lopullista rat- 22785: kaisuaan, ruvetaan porvarillisten ryhmien välillä tekemään aivan uusia 22786: ja, niinkuin ed. Kairamo ilmoitti, melkoisesti maatalousvaliokunnan 22787: mietinnössä olevasta takautuvasta laista poikkeavia ehdotuksia, 22788: ja aivan viime tingassa. Eiköhän olisi, jos olisi ollut hyvää tahtoa, 22789: porvarillisilla edustajilla ollut tilaisuus jo aikaisemmin tehdä noita 22790: yhteensovitteluita ja kuherruksiaan tämän takantuvan lain suhteen, 22791: ettei olisi tarvittu aivan viime tingassa ruveta tekemään tämmöisiä 22792: 1098 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22793: 22794: 22795: ehdotuksia pöydällepanosta, jotka ilmeisesti tulevat viivyttämään 22796: maanvuokralain käsittelyä. Minä pyydän tätä pöydällepanoa vas- 22797: tustaa, sillä minun mielestäni ei tätä ehdotusta suinkaan olla tehty 22798: asian jouduttamisen tarkoituksessa, vaan jossain muussa. 22799: 22800: Ed. S i r o 1 a: Minä pyytäisin myöskin vastustaa pöydällepanoa. 22801: Huomautan, että eduskunta jo oikeastaan viikko sitte oli lähimain 22802: valmis käsittelemään tätä asiaa, ja että jo perjantaina jaettiin suuren 22803: valiokunnan mietintö, jolloin asia myös oli otettava päiväjärjes- 22804: tykseen, vaikka se täytyi sieltä poistaa, ja että on ollut jo useita, 22805: myös vapaapäiviä käytettävänä tähän yhteensovitteluun, ja vielä kai 22806: tulee olemaan parisen päivää ainakin jälellä, sillä maavuokralain 22807: toinen käsittely sen vaatinee. Katson siis ed. Kairamon esiintuomat 22808: syyt riittämättömiksi tähän pöydällepanoon. 22809: 22810: Ed. H u t t u n e n: Minusta tuntuu siltä, kuin tahdottaisiin 22811: että maanvuokralaki ei tulisi valmiiksi tällä istuntokaudella ollen- 22812: kaan. Ainakin siihen käsitykseen minä olen tullut niistä lausun- 22813: noista, joita nyt olen kuullut. Eduskunnan koossaoloaika on nyt 22814: loppumaisillaan ja vielä tahdotaan pöydälle. ~Iietitään ehkä, kuinka 22815: vielä voitaisiin siirtää maanvuokralakikysymyksen ratkaisua eteen- 22816: päin. Minä vastustan pöydälle panoa ja pyydän toista käsittelyä 22817: asiassa. 22818: 22819: Ed. K a a r ne: Minä pyydän kannattaa niitä edellisiä puhujia, 22820: jotka vastustavat pöydällepanoa. En voi hyväksyä sitä, että asia, 22821: joka on niin välttämättömän tärkeä Suomen kansalle, asetettaisiin 22822: vielä pöydälle. 22823: 22824: Ed. K a 11 i o: Kun tässä näyttää, että tämä asia jää pöydälle, 22825: niin on minussa herännyt ajatus, eikö voitaisi missään tapauksessa 22826: istuntoa pitää ennemmin kuin perjantaina, ettei tämä asia lykkään- 22827: tyisi niin pitkälle, kuin se nyt näyttää olevan menemässä. 22828: 22829: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on kummasteltu sitä, että 22830: on ryhdytty näin viime hetkessä ajattelemaan jotain uutta muotoa 22831: maanvuokralain takautuvalle laille. Sehän johtuu siitä, että kun 22832: suuressa valiokunnassa tämä takautuva laki oli viimeisessä käsitte- 22833: lyssä, niin siellä oli uhattu, että jos se tehdään valiokunnan ehdo- 22834: tuksen mukaisesti, niin se äänestetään yli ensi vaalien ja sosialistiselta 22835: taholta oli sen johdosta taas uhattu, että jos niin tehdään, niin he 22836: äänestävät itse maanvuokralain yli ensi vaalien. Se on tämä uhka, 22837: joka on vaikuttanut sen, että täytyy koettaa päästä semmoiseen 22838: muotoon takantuvassa laissa, että sitä ei äänestetä yli ensi vaalien, 22839: samalla kun se ainakin yhtä hyvin suojaa vuokramiehiä kuin maa- 22840: Maanvuokralaki. 1099 22841: 22842: 22843: talousvaliokunnan ehdotus. Tämä on syynä siihen, miksi niin myö- 22844: hään, eli vasta suuren valiokunnan käsittelyn jälkeen, neuvotteluun 22845: on ryhdytty. 22846: Että neuvottelut vaativat aikaa, se on luonnollista, kun neuvot- 22847: telijoiden on koko päivät oltava virallisissa valtiopäivätöissä ja kun 22848: asia on siksi vaikea kuin se on. Sentähden on täytynyt pyytää tämä 22849: asia pöydälle. 22850: Mutta minun vakaumukseni on se, että, jos kerran päästään 22851: yksimielisyyteen niin tärkeässä asiassa kuin tämä on, niin silloin 22852: koko tämä suuren lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely täällä 22853: Eduskunnassa tulee käymään paljon helpommaksi ja nopeammaksi. 22854: Silloin säästyy valtiopäiviltä kiivas taistelu ja riita, jota on käyty 22855: sekä maatalousvaliokunnassa, että suuressa valiokunnassa. Se tulee 22856: silloin olemaan melkoista helpompaa ja tullaan käyttämään vähem- 22857: män puhevuoroja. Siitä on siis seurauksena, jos saadaan sovinto 22858: aikaan, että suuren kysymyksen käsittely tulee menemään paljon 22859: nopeammin kuin muuten ja silloin säästyy meiltä aikaa muitten 22860: asioiden käsittelyyn näillä valtiopäivillä. 22861: 22862: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gebhard on koettanut puolustaa 22863: pöydällepanopyyntöä m. m. sillä, että se ehdotus, mikä nyt on 22864: eri porvaripuolueitten keskuudessa tekeillä takantuvassa laissa, 22865: tulisi yhtä hyvin suojaamaan torppareita, kuin valiokunnan ehdo- 22866: tuksessa oleva takautuva laki. Mutta onhan aivan ilmeistä, että jos 22867: oikeisto vastustaa maatalousvaliokunnan mietinnössä olevaa takau- 22868: tuvaa lakiehdotusta, niin se vastustaa sitä sentähden, että se on 22869: liian edullinen torppareille. Ei suinkaan oikeisto ole niin tuhma, 22870: että se menisi hyväksymään toisen ehdotuksen, joka on yhtä edullinen 22871: torppareille. Semmoinen puhe on kaikkea pontta ja perää vailla. 22872: Mutta tämä pöydällepanopyyntö näyttää tuovan ilmi sen, että se 22873: taantumus, mikä nyt keskustan taholla näillä valtiopäivillä useam- 22874: man kuin yhden kerran, varsinkin ed. Gebhardin puhevuorojen kautta, 22875: on tullut yhä enemmän ilmi, että se taantumus voittaa alaa torppari- 22876: lainkin suhteen. Ja mainion tekosyyn on keskusta saanut peräytyäk- 22877: seen siitä ehdotuksesta, jonka se on kolmilla valtiopäivillä tehnyt, 22878: siitä uhkauksesta, mikä suuressa valiokunnassa on ruotsalaisten 22879: taholta tehty. Suuressa valiokunnassa olin yhden kerran tilaisuu- 22880: dessa sanomaan, että minusta se uhkaus, että oikeisto äänestäisi 22881: takautuvan lain kiireelliseksi julistamista vastaan, on jotakuinkin 22882: merkityksetön, sillä en minä niin pahaa voi uskoa meidän oikeis- 22883: tostamme, että he tämmöisessä asiassa tahtovat asettua jarrutta- 22884: maan tämän koko maallemme tärkeän asian läpimenoa. 22885: 22886: Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Viimeisen puhujan lausunto 22887: oli alusta loppuun saakka asian esittämistä väärin. Minä olen ollut 22888: 1100 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22889: 22890: 22891: mukana nnssa neuvotteluissa, jotka tarkoittavat jonkinlaista muu- 22892: tosta taaksepäin vaikuttavaan lakiin ja olen tullut huomaamaan, 22893: että tässä on tarpeen, että asia pannaan pöydälle. Se ehdotus, 22894: joka nyt on tullut keskustelun esineeksi ja jota varten tätä lykkäystä 22895: tarvitaan, se on minun ymmärtääkseni, ehdottomasti torppareille 22896: edullisempi kuin se, jonka suuri valiokunta on ehdottanut. Mikä 22897: tekee sen, että osa oikeistoa on taipuvampi hyväksymään puheena 22898: olevan ehdotuksen kuin suuren valiokunnan ja maatalousvalio- 22899: kunnan ehdotuksen, on nähdäkseni se seikka, että se tasaisesti 22900: kohtaa maanomistajia, kun sitä vastoin suuren valiokunnan ehdo- 22901: tuksella on se paha vika, että se kohtaa ankarammin hyvää isäntää 22902: ja helpommin sitä, joka on huonosti kohdellut vuokramiehiään, 22903: m. m. aiheuttaen vuokran korottamisella tiheitä muutoksia vuokra- 22904: miestensä kesku~dessa. Minä luulen, että eduskunnalla on täysi 22905: syy tässä asiassa suostua ehdotukseen, että asia vielä tällä kertaa pan- 22906: naan pöydälle. 22907: 22908: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 22909: 22910: P u h e m i es: On ehdotettu, että asia pantaisiin uudestaan 22911: pöydälle perjantain istuntoon. Ed. Kallio on kyllä esittänyt epäi- 22912: lyksiä päivään nähden, mutta hän ei ole varsinaista vastaehdotusta 22913: tehnyt. Siis jää äänestettäväksi vain siitä, onko asiallista käsittelyä 22914: nyt jatkettava, vain onko asia pantava pöydälle perjantain istuntoon . 22915: .Xänestys Ja päätös: 22916: 22917: Ken tahtoo jatkaa asian käsittelyä, äänestää >>jaa»; jos >>ei» voit- 22918: taa, on päätetty panna asia uudelleen pöydälle ensi perjantain is- 22919: tuntoon. 22920: Äänestyksessä annetaan 94 jaa- ja 95 ei-ääntä, joten Eduskunta 22921: on päättänyt panna asian uudelleen pöydälle ensi perjantain istun- 22922: toon. 22923: 22924: Puh e mies: Päiväjärjestyksessä tämän jälkeen seuraavia 22925: kolmea asiaa ei voida nyt esittää, sillä suuren valiokunnan mietin- 22926: nöt niistä on jaettu vasta istunnon kestäessä. Nuo asiat esitetään 22927: senvuoksi vasta jälkeen puolenpäivän, jotta edustajat ennättävät 22928: tutustua niitä koskeviin mietintöihin. 22929: 22930: 6) Työväenopistojen kannatusapu. 22931: (A. K.) 22932: Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 kannatusavun 22933: myöntämistä työväenopistoille koskevan anomusehdotuksen johdosta. 22934: Työväenopistojen kannatusapu. 1101 22935: 22936: 22937: Keskustelu: 22938: 22939: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Ei ole epäilemistä, että eduskunta 22940: tulee valtioavulla kannattamaan työväen-opistoja, niinkuin se on 22941: suonut kannatusta kansan-opistoillekin. Mutta pyytäisin kiinnit- 22942: tää eduskunnan huomiota erään asian puoleen, johon valiokunta mie- 22943: tinnössään ei ole katsonut tarpeelliseksi kajota, mutta joka mie- 22944: lestäni merkitsee hyvin paljon näiden opistojen tulevaisuuteen näh- 22945: den. Tarkoitan työväenopistojen opettajien asemaa ja tehtävää. 22946: Nuorilla tiedemiehen-aluilla ei meidän maassa nykyään ole 22947: missään muualla kuin yliopistokaupungissa tilaisuutta, velkaantu- 22948: matta ja elatuksen huolten masentamatta omistaa voimiansa sille 22949: työlle, johon heillä on halua ja kykyä. Virka-uralle antautuneelta 22950: tavallisesti ei riitä aikaa perinpohjaiseen tieteelliseen työhön. Vaa- 22951: timukset suhteessa ja toisessa ovat meidän aikaan niin paljon ko- 22952: honneet, että on mahdotonta, hutiloimatta jommallakummalla 22953: alalla, suorittaa yht'aikaa virkatehtäviä ja tieteellistä työtä. Ope- 22954: tustoimi työväen- ja kansanopistoissa sitä vastoin erikoisen hyvin 22955: sopii käymään tieteellisen työn kanssa käsi kädessä. Se helppota- 22956: juisuus, jota tieteen oppien esittäminen noissa oppilaitoksissa vaa- 22957: tii, ei suinkaan tiedä samaa kuin epätieteellinen pintapuolisuus 22958: ja köykäisyys. Jos mikään, se päinvastoin kysyy laveita yksityis- 22959: tietoja, jotta niitten joukosta oikein osaa valita ne, jotka paraiten 22960: ainetta valaisevat. Se kysyy ennen kaikkea tieteellistä tunnolli- 22961: suutta niiden tuloksien esittämisessä, joihin ajan tutkimus on ehti- 22962: nyt. Ei kaikki tietojen esittäminen ole opetusta, eikä kaikki tie- 22963: teen tulosten julistaminen saa aikaan sitä terveellistä vaikutusta, 22964: jota tositieteellinen työ aina levittää ympäristöönsä. Toisaalta itse 22965: opetustoimi, semmoisena, kuin se tapahtuu kansantajuisten 'esi- 22966: telmien muodossa, on omiansa kehittämään selvyyden ja yksin- 22967: kertaisuuden ominaisuuksia, joita tiedemieheltä vaaditaan, ja ennen 22968: kaikkea se kehittää sitä kykyä tutkimustensa tulosten esittämiseen 22969: miellyttävässä muodossa, joka ei meidän maassamme suinkaan ole 22970: pitkälle kehittynyt. 22971: On vielä eräs puoli asiasta, jota eduskunnan sopii ottaa huomioon, 22972: kun tulee kysymykseen varain myöntäminen näille opistoille. Kaikki 22973: tutkimustyö käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, jos siihen tarvit- 22974: tavaa tieteellistä kirjallisuutta ei nimeksikään ole saatavissa paikka- 22975: kunnalla. Näin on kuitenkin laita enimmissä maaseutukaupun- 22976: geissa. On viime aikoina otettu harkittavaksi, eikö voitaisi sa- 22977: massa kaupungissa toimivien valtion oppikoulujen kesken saada ai- 22978: kaan jotakin yhteistoimintaa koulukirjastoihin nähden. Ja epäi- 22979: lemättä tätä tietä voidaan jotakin saada aikaan asian auttami- 22980: seksi. Mutta vasta kun maaseutukaupungeissa syntyy varsinainen, 22981: jos kohta vaatimatonkin tieteellisen työn ahjo, voi kysymys tie- 22982: 1102 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 22983: 22984: 22985: teellisestä kirjastosta maaseudulla herättää sitä yksityistä ja kun- 22986: nallista harrastusta, sitä myötätuntoa ja aulista kannatusta, jota 22987: ilman sellaiset laitokset kuin esim. Turun kaupunki-kirjasto aina 22988: jäävät harvinaisiksi poikkeuksiksi. 22989: Olen rohjennut eduskunnan aikaa käyttää tämän näkökohdan 22990: esiintuomiseen. Minä pidän tätä seikkaa tulevien työväenopistojen 22991: kehitykselle niin tärkeänä, että nyt, kun nämä opistot ensi kerran pyy- 22992: tävät Eduskunnan kannatusta, sitä ei mitenkään saa syrjäyttää. 22993: Meidän maassamme kuljetaan minun nähdäkseni hyvää vauhtia 22994: siihen suuntaan, että tieteellistä työtä ei enää tehdä missään muualla 22995: kuin yliopistokaupungissa. Tällaista asianlaitaa on kaikkialla maail- 22996: massa pidetty haitallisena, mutta meidän maassamme, jossa on yksi 22997: ainoa yliopisto, se tietysti on haitallisempi kuin muualla. Kenties 22998: minun toiveeni työväen-opistojen tulevaisuudesta lentävät liian 22999: korkealle. Mutta varmaa on, että Suomen eduskunta, ottamalla 23000: tämänkin puolen asiasta huomioon, on sitä auliimmin vastaisuu- 23001: dessa myöntävä apua laitoksille, jotka, jos todella voivat muodos- 23002: tua korkeammiksi kansalais-opistoiksi, epäilemättä terveellisesti 23003: vaikuttavat takaisin itse yliopistoon, jossa tieteen oppien esittä- 23004: miskyky ja yleensä opetuksen kasvatus-opillinen tasapinta ei ym- 23005: märtääkseni nykyänsä ole erin korkea. 23006: Mietintöön liitetyn vastalauseen ponnen jälkimäinen kohta to- 23007: distaa sitä katsantotapaa, joka eräällä taholla vallitsee tieteellisen 23008: tutkimuksen laadusta, tarkoituksesta ja elin-ehdoista. Ei tosin 23009: kiellä kukaan, että tieteessä, niinkuin kaikessa muussakin, inhi- 23010: milliset etuluulot, intohimot, jopa paheetkin anastavat joskus sa- 23011: nanvaltaa. Käyttääkseni erästä nykyaikaista sanaa, humbuugi 23012: toisinansa viettää voittoriemuaan tieteen, niinkuin taiteen ja valtio- 23013: elämänkin alalla: Mutta entis-ajan vaiheet ovat epäämättömästi 23014: osoittaneet, että vapaus on sittenkin ainoa ilmakehä, jossa tieteellinen 23015: työ voi menestyä. Meidän päivinämme tämä merkitsee sitä, että 23016: saadaan vapaasti ilman ulkoapäin tulevaa, asiaankuulumatonta 23017: häiritsemistä esittää tieteellistä vakaumustaan. Tämä periaate tie- 23018: tääkseni on tunnustettu ainoaksi oikeaksi kaikkien niiden yritysten 23019: johdossa, joita tähän asti on tehty helppotajuisten tieteellisten esi- 23020: telmäkurssien toimeenpanemiseksi maamme kaupungeissa. Tästä 23021: huolimatta, kun asiaa käsiteltiin ensimmäisten eduskuntavaltio- 23022: päivien anomusvaliokunnassa, nostivat sosialidemokraattisen ryh- 23023: män valiokuntajäsenet paheksumishuudon porvarillista opetusta 23024: vastaan, vaatien, kuten nytkin vastalauseentekijät, että ratkaiseva 23025: sananvalta työväen-opistojen johtokunnissa on jätettävä työväen- 23026: järjestöjen käsiin. Mitä vastalauseentekijät eivät tällä kertaa sano, 23027: se sanottiin silloin selvästi ja peittelemättä: että opetus puheen- 23028: alaisissa laitoksissa on tehtävä sellaiseksi, että se vastaa niitä katsan- 23029: totapoja, joita sosialidemokratia on tuonut tieteenkin alalle. Vaa- 23030: Työväenopistojen kannatusa pu. 1103 23031: 23032: 23033: dittiinpa lisäksi, että oppilaatkin saisivat jotakin määräysvaltaa, 23034: ei ainoastaan sen suhteen, mitä laitoksessa tulee opettaa, vaan myös- 23035: kin sen suhteen, m i 11 ä t a v o i n tulee opettaa. Kun tietää, 23036: millä häikäilemättömyydellä meidän sosialidemokratiamme julis- 23037: taa itsensä koko aikansa sekä yhteiskunnallisten että tietopuolisten- 23038: kin tavarain yksinomaiseksi ymmärtäjäksi, voipi käsittää, mitä sem- 23039: moiset vaatimukset tietävät työväen-opistojen tulevaisuudelle. 23040: Ne ovat jyrkässä ristiriitaisuudessa anomuksentekijäin ponnen toi- 23041: sen kohdan kanssa: >>että valtioavun nauttimisen ehdoksi säädettäi- 23042: siin määräyksiä, jotka antavat täydet takeet siitä, että johtokun- 23043: nat opistojen johtajia ja opettajia ottaessaan perustavat valintansa 23044: yksinomaan hakijain tieteellisiin ansioihin ja opettajakykyyn, sekä 23045: myöhemmin eivät millään sekaantumisella pyri rajoittamaan ope- 23046: tuksen vapautta>>. Olisi ollut suotavaa, että valiokunta mietin- 23047: nössään olisi näitä näkökohtia pontevasti esittänyt. 23048: Valiokunnan ponsi on vastalauseen ponnen ensimäistä kohtaa 23049: sen puolesta parempi, että ehdoitetaan määräraha ~ulo- ja menoar- 23050: vioon. Ne syyt, jotka valiokunta on tuonut esiin vähimmän oppi- 23051: lasluvun määräämisen tarpeettomuudesta, ovat saaneet minut luo- 23052: pumaan anomus-ehdotuksessa lausumastani käsityksestä. Kanna- 23053: tan siis valiokunnan mietintöä ja ehdotan vastalauseen kokonaisuu- 23054: dessaan hyljättäväksi. 23055: 23056: Ed. K ä k i k o s k i: Kun meillä ruvetaan suuremmassa määrässä 23057: perustamaan sekä kannattamaan työväenopistoja, silloin on meidän, 23058: mielestäni, syytä jossain määrin ottaa opetusta Ruotsista, jossa 23059: työväenopistolla on jo 28 vuoden kokemus. Lokakuussa I88o Tuk- 23060: holman työväenopisto avattiin, ja nyt on opistoja, suurempia sekä 23061: pienempiä, kaikissa osissa Ruotsia. Tunnettua on, että Ruotsin 23062: valtiopäivät joka vuodeksi myöntävät melkoisen suuren määrärahan, 23063: josta erityisen hakemuksen nojalla annetaan apua työväenopistoille 23064: sekä kansantajuisille luennoille maalla ja kaupungeissa. Tämä määrä- 23065: raha on vuosi vuodelta määrätty suuremmaksi. V. I885 se oli IS,ooo 23066: kruunua ja nousi v. I907 I8o,ooo kruunuun; tänä vuonna on se 23067: 200,000 kruunua ja ensi vuotta varten on määrätty 220,000 kruunua. 23068: Tästä summasta annetaan kuitenkin vain rajoitettu määrä kau- 23069: pungeissa toimiville opistoille, jota vastoin suurin osa annetaan 23070: maaseudulle kaikenlaisia kursseja varten, jotka muistuttavat meidän 23071: raittiusseurojen, nuorisoseurojen, kansanvalistusseuran y. m. luento- 23072: kursseja. Korkein valtioapu, jonka esim. Tukholman työväenopisto 23073: on saanut, on 5,000 kruunua. Se sai sen kahtena vuotena Bo-luvun 23074: alulla, sitten se on alennettu 3,000 kruunuun ja on nykyänsä 2,400 23075: kruunua, joka on korkein valtionapu, mikä Ruotsissa annetaan yksi- 23076: tyiselle työväenopistolle. 23077: Ruotsissa pidetään työväenopiston kannattamista lähinnä paikka- 23078: 1104 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23079: 23080: 23081: kunnallisena asiana, etenkin siihen nähden, että työväenopisto 23082: on oikeastaan kaupunkilainen laitos ja kaupungeissa on aina rahan- 23083: saanti helpompaa kuin maaseudulla, joten kunnilta voidaan odottaa 23084: verrattain suurta kannatusta. Tukholman kunta myöntääkin työväen- 23085: opistolle ja työväenkursseille melkoista apua. Alussa r88o-lukua 23086: se antoi Tukholman opistolle 5,000 kruunua, sitten 6,ooo kruunua, 23087: mutta koska opiston menot nousevat vuosittain noin r8,ooo kruunuun, 23088: huomaamme, että suurin osa opiston kannatusta on yksityisen 23089: uhraavaisuuden varassa. Opistolla on yksityisten keräämä pohja- 23090: rahasto, joka nousee I3o,ooo kruunuun ja sen lisäksi opisto saa 23091: kannatusmaksuja ja melkoisia lahjoja, joten valtion kannatus 23092: muodostaa ainoastaan vähäisen osan työväenopiston menoista. 23093: Ruotsissa pidetään aivan luonnollisena, että esim. ne, jotka työväen- 23094: opistossa opetusta nauttivat, ottavat osaa opistojen kustannuksiin. 23095: Kuulijat maksavat sisäänkirjoitusmaksuja ja maksun luennoista 23096: varsinaisissa kursseissa, Tukholman opistossa ro äyriä luennosta ja 23097: ylimääräisissä kursseissa 25 äyriä luennosta. Läntisessä naapuri- 23098: maassamme on vallalla se mielestäni oikea käsitys, että opetuksella 23099: on suurempi arvo, jos sen hyväksi jotakin uhrataan. Niinpä näissä 23100: luentokirjasissa, joita työväenpiireihin levitetään, huomautetaan 23101: esim. että yksi luento työväenopistossa maksaa saman verran kuin 23102: yksi viinaryyppy. Vuonna rgo6 tekivät sisäänkirjoitusmaksut ja 23103: maksut yksityisistä luennoista 3,666 kruunua. 23104: Minusta ei olisi haitaksi vaikka me jossain kohden seuraisimme 23105: Ruotsin esimerkkiä, ensinnäkin tietysti siinä, että työväenopisto 23106: on valtion varoilla kannatettava, mutta myös siinä, että valtion 23107: kannatus ei saa olla ylen suuri. Oikeus ja kohtuus on, että kaupunki- 23108: kunnat, joilla yleensä on enemmän varoja kuin maalaiskunnilla, 23109: ottavat suhteellisesti suuremmilla summilla osaa työväenopistojen 23110: kannattamiseen, mutta hyvä ei ole, että yksityisetkään kokonaan 23111: vapautetaan kannatusvelvollisuudesta. Sivistystarvetta virkistää 23112: se, että sen hyväksi täytyy yksityistenkin jotakin uhrata. Ja tästä 23113: uhrauksesta ei ole kokonaan vapautettava niitäkään, jotka nauttivat 23114: opetusta. Opistojen kannatusta määrättäessä otettakoon lukuun se, 23115: että sisäänkirjoitusmaksuista tulee kerääntyä joku, vaikka hyvinkin 23116: pieni summa. 23117: Valiokunnan esittämä kannatus 2,000 - 5,000 markkaa kutakin 23118: yksityistä opistoa varten on tosin suhteellisesti vähän suurempi 23119: kuin valtion kannatus Ruotsissa, mutta meidän olomme ovatkin 23120: jossain määrin toisellaiset. Varallisuus opetusta tarvitsevassa 23121: työväestössä ehkä lienee pienempi, jota vastoin opetuksen välttä- 23122: mättömyys meidän oloissamme on kieltämättä polttavampi kuin 23123: Ruotsissa, ja sen lisäksi on meillä päässyt valtaan enemmän kuin 23124: Ruotsissa se käsitys, että opetusta ja kirjallisuutta niin paljon kuin 23125: suinkin on saatava ilmaiseksi ja valtion kustannuksella. 23126: Työväenopistojen kannatusapu. 1105 23127: 23128: 23129: Nämä näkökohdat huomioon ottaen pidän hyvin harkittuna 23130: sitä sivistysvaliokunnan ehdotusta, että on annettava yksityiselle 23131: kansanopistolle z,ooo-s,ooo markkaa ja määrättävä 30,000 markan 23132: määräraha. Sitä vastoin en pidä hyvänä sitä ehdotusta, mikä on tehty 23133: vastalauseessa, jossa tämä summa on ehdotettu melkoista suuremmaksi. 23134: Sen mukaan tulisi kaupunkilaisopistojen, - sillä ovathan työväen- 23135: opistot oikeastaan kaupunkilaisopistoja, jota vastoin kansanopistot 23136: taas ovat tarkoitetut enemmän maalaisnuorisoa varten - osaksi 23137: tulisi suhteellisesti runsas kannatus. Maalaisnuorison hyväksi ei silloin 23138: ehkä riittäisi tarpeeksi. Kansanopistoja mielestäni täytyy valtion 23139: kannattaa verrattain suuremmalla prosentilla kuin työväenopistoja, 23140: sillä paitsi sitä, että nämä opistot työskentelevät maalaiskunnissa, 23141: joissa on vähemmän varoja, ovat oppilaat niissä nuorisoa, jolla 23142: tavallisesti ei ole varoja käytettävänään, ja kansanopistojen oppilait- 23143: ten täytyy jättää työnsä ja ansionsa kuukausiksi ja muuttaa vie- 23144: raaseen seutuun asumaan kansanopistoa käydessään. Sitä vastoin 23145: työväenopistojen kuulijat asuvat opistojen läheisyydessä, tekevät 23146: työtänsä ja ansaitsevat päivät, nauttien opetusta väliajoilla. Paitsi 23147: sitä olen varma siitä, että työväenopistot menestyvät paremmin, 23148: jos ne eivät joudu valtion kannatuksen varaan niin suuressa mää- 23149: rässä, että yksityisten ja kuntien kannatuksen into laimentuu. 23150: :Mitenkä suuresti se vaikuttaa työväenopistojen edistämiseksi ja 23151: virkistämiseksi, että yksityisillä on kannatusvelvollisuutta ja että 23152: uhraus on välttämätön, osottaa juuri se suuri elinvoima, mikä 23153: on Ruotsin työväenopistoissa. On kieltämättä suureksi eduksi, että 23154: ihmiset, jotka sivistystä rakastavat, ovat velvoitetut valvomaan 23155: tämän sivistyksen etua myöskin uhrauksien kautta. 23156: Vielä on Ruotsin opistoissa yksi seikka, josta meillir on otettava 23157: opetusta työväenopistoja perustaessamme ja kannattaessamme, 23158: se nimittäin, että Ruotsin työväenopistoissa kaikki kansanluokat 23159: ovat yhteistoiminnassa. Esim. Tukholman työväenopisto-yhdistyksen 23160: jäseninä on ihmisiä aivan kaikista kansankerroksista, kuitenkin niin, 23161: että työväkeä ja opiston oppilaita on puolet. Jos mentäisiin siihen 23162: suuntaan, kuin vastalauseen allekirjoittajat ehdottavat, niin ehdot- 23163: tomasti työväenopistoasia joutuisi yksipuoliselle kannalle ja pääsisi 23164: valtaan siinä se ummehtunut luokkahenki, joka meillä pyrkii kaikkia 23165: asioita vahingoittamaan. Siitä on ed. Yrjö-Koskinen täällä puhunut 23166: ja minä yhdyn siinä suhteessa siihen, mitä hän on sanonut, ja kan- 23167: natan myöskin sitä, mitä hän on lausunut toivomuksena työväen- 23168: opistojen opettajain, opetuksen vapauden ja kirjastojen suhteen. 23169: Samalla kuin kaikissa muissakin kohdissa yhdyn ed. Yrjö-Koskisen 23170: lausuntoon, kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä. 23171: 23172: Ed. J o h a n s s o n: J ag omfattar i hufvudsak den till betän- 23173: kandet fogade reservationen, men vill dock framhålla, att jag hyser 23174: 70 23175: 1106 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23176: 23177: 23178: en annan åsikt hvad det elevantai beträffar, som erfordras för 23179: erhållande af statsunderstöd. Reservantema föreslå, att arbetar- 23180: institut, som hafva rninst 50 elever, skullevara berättigade att erhålla 23181: statsunderstöd. J ag anser för min del detta antal vara för stort. 23182: Därest man i rnindre städer skulle' vilja inrätta arbetarinstitut, 23183: så kan ett dylikt institut icke erhålla statsunderstöd, såvidt icke 23184: rninst 50 elever anmäla sig därtill. J ag tror att det kommer att bli 23185: relativt svårt, att erhålla så många elever i arbetarinstituten i de 23186: mindre städema. Intresset för bildandet af arbetarinstitut på 23187: dylika orter må vara än så stort, så skulle de dock icke kunna komma 23188: tili stånd såvida reservantemas förslag skulle godkännas af landt- 23189: dagen. Svårigheten att i rnindre städer få elevantalet upp tili rninst 23190: 50 är så stor, att såvida icke statsunderstöd skulle beviljas arbetar- 23191: institut med ett rnindre antal elever, dessaickekundekomma tillstånd. 23192: Jag skulle därför he att få föreslå, att förslaget i denna del blefve 23193: ändradt därhän, att arbetarinstitut, som hafva minst 30 elever, 23194: skulle erhålla statsunderstöd. 23195: 23196: Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Kun me valiokunnan sosialidemo- 23197: kraatit olemme menneet yksimielisinä muun valiokunnan kanssa 23198: ehdottamaan, että työväenopistolle varattaisiin määräraha ensi vuotta 23199: varten, olemme kyllä tienneet, että se opetus, mikä niissä tullaan 23200: antamaan, varsinkin jos valiokunnan ehdotus valtioavun ehdoista 23201: hyväksyttäisiin, tulisi olemaan sellaista porvarillista, jota täällä 23202: muitten asioitten yhteydessä on kylläkin arvosteltu. Mutta, niinkuin 23203: sanottu, siitä huolimatta olemme hyväksyneet valiokunnan ponnen, 23204: jossa tämä määräraha ehdotetaan. Niitä määräyksiä, jotka valio- 23205: kunta on as~tanut ehdoiksi valtioavun saannille, emme kuitenkaan 23206: ole voineet hyväksyä ja sen vuoksi olemme ponnessamme ehdottaneet 23207: muutoksia p e r u s t e 1 u i h i n. Täällä joku kaipasi vastalauseen 23208: ponnessa määrärahaehdotusta, mutta me olemme siinä asiassa 23209: hyväksyneet v a 1 i o k u n n a n p o n n e n, joten määrärahaehdo- 23210: tusta vastalauseessa ei tarvita. 23211: Mitä tulee noihin valiokunnan asettamiin ehtoihin, on niistä 23212: ensinnäkin huomattava se, että valtioapua annettaisiin vain sellaisille 23213: opistoille, jotka ovat voineet hankkia paikkakunnallista kannatusta 23214: ainakin 2,000 markkaa. Meistä sellainen vaatimus on vallan liika- 23215: nainen. Jollakin vaatimattomalla ja pienellä paikakunnalla voidaan 23216: vallan hyvin ajatella tultavan toimeen paljoa vähemmällä määrä- 23217: rahalla, esim. 3,000 markalla. Ja jos sillä tullaan toimeen, täytyisi 23218: paikkakunnalta hankkia kannatusta 2,000 markkaa ja valtiolta 23219: saisi silloin tulla tuon lisäksi tarvittava r,ooo markkaa. Sillä tavalla 23220: tällainen pieni paikkakunta joutuu saamaan vain k o 1 m a n n en 23221: o s a n kaikista opiston menoista valtioapuna, kun sen sijaan suu- 23222: remmat ja rikkaat paikkakunnat saisivat valtioapuna yleensä 23223: Työväenopistojen kannatusapu. 1107 23224: 23225: 23226: p u o 1 e t opiston menoista. Se voisi johtaa vielä siihenkin, että 23227: tällainen pieni paikkakunta, joka on laskenut, että opiston voisi 23228: saada 3,000 markalla pystyyn, hankkii omalta paikkakuunaltaan 23229: 2,000 markkaa, mutta sitte pyytää valtiolta toisen 2,000 markkaa 23230: lisää ja valiokunnan perustelujen mukaan sen saa. Sillä tapaa joudutaan 23231: käyttämään I,ooo markkaa aivan tarpeettomasti. Jos valiokunnan 23232: ehdotuksen mukaan opistolla on porvarillinen johtokunta tai sellainen, 23233: että työväellä siinä ei ole ratkaisevaa sananvaltaa, niin voi ymmärtää, 23234: mihin nämä rahat saadaan sijoitetuiksi: ne sovitetaan tietysti suuriin 23235: palkkoihin porvarillisille luennoitsijoille. Mielestäni sellainen valtio- 23236: varain ilmeinen haaskaaminen ei olisi mitenkään toivottavaa. Valio- 23237: kunta on selittänyt tämän kantansa puolustukseksi, että se tahtoo 23238: estää, että vallan vähäpätöisille kursseille ei valtioapua jouduttaisi 23239: antamaan. Mutta eihän tämä valiokunnan kanta sitä ollenkaan estä. 23240: Näillä kursseilla voi olla vaikkapa vain IO oppilasta; mutta jos 23241: kurssit siitä huolimatta tulevat niin kalleiksi, että niihin menee 23242: 4,000 markkaa, saadaan niihin valtiolta apua tuo 2,000 markkaa. 23243: Vastalauseessa sen sijaan ehdotetaan, että asetettaisiin jokin mää- 23244: rätty alin oppilasmäärä, jota ilman valtioapua ei annettaisi. Vasta- 23245: lauseen ponnessa tämä oppilasmäärä on ehdotettu so:ksi. Me 23246: olemme otaksuneet, että tällaisille iltaisin pidetyille kursseille 23247: voidaan semmoinen määrä saada pienissäkin kaupungeissa ja pienillä 23248: paikkakunnilla. 23249: Toinen tärkeä seikka on johtokunnan kokoonpano. Valiokunta- 23250: kin myöntää, että näille opistoille, jotta niillä olisi toivottava merki- 23251: tys, täytyy hankkia työväen luottamus, ja on siinä tarkoituksessa 23252: ehdottanut, että valtioavun ehtojen joukkoon asetettaisiin sellai- 23253: nen, että jäseninä johtokunnassa tulee olla myöskin työväen va- 23254: litsemia henkilöitä. Valiokunta on jättänyt vallan viisaasti sano- 23255: matta, riittääkö esim. se, että näinä työväen valitsemina on yksi 23256: suomettarelaisesta työväenliitosta tai •>perustulaillisesta•> työväenlii- 23257: tosta, mutta minä en usko että semmoinen enää riittää tähän ai- 23258: kaan takaamaan opistolle työväen kannatusta. - Olemme vasta- 23259: lauseessa ehdottaneet, että ratkaiseva sananvafta näissä työväen- 23260: opistojen johtokunnissa olisi taattava työväestölle itselleen, ja 23261: olemme varmasti vakuutettuja siitä, että opisto vasta silloin pystyy 23262: saavuttamaan työväen luottamuksen. Työväki on täysi-ikäistä 23263: väkeä ja osaa itse päättää, mitä sille on opetettava, ja sen täytyy- 23264: kin saada päättää siitä, jos mieli opetuksesta olevan täyttä hyötyä. 23265: Tällainen meidän ehdottamamme menettelytapa on ollut johonkin 23266: määrään käytännössä täällä Helsingissä. Työväelle on täällä toi- 23267: meenpantu kursseja ja näissä kursseissa on työväestöllä ollut rat- 23268: kaiseva sananvalta, enkä minä ole kuullut, että kursseja vastaan olisi 23269: ollut muistuttamista edes porvarillisen valtuuston puolelta; eräältä 23270: taholta on päinvastoin annettu tunnustustakin kursseille. 23271: 1108 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23272: 23273: 23274: Täällä pelättiin, että opetusten tieteellisyyden vapaus tulisi 23275: tällaisen määräyksen kautta kovasti häirittyä. Mutta minä en ole 23276: vakuutettu siitä, että porvarillinen johtokunta juuri pystyisi ta- 23277: kaamaan sellaisen >>tieteen vapauden>>, jota on oltu ajavinaan takaa. 23278: Minä päinvastoin pelkään, että silloin tulisi opetukseen sellainen 23279: >>ummehtunut luokkahenki>>, jota ed. Käkikoski näytti pelkäävän, 23280: ja luulen, että hänenkin tulisi uskoa ehkä vähän vilpoisampia tuu- 23281: lia tulevan puhaltamaan työväenopistoissa, jos johtokunta ase- 23282: tettaisiin, niinkuin me olemme ehdottaneet. Porvarien taholta ol- 23283: laan aina sitä mieltä, että kaikki käy >>puolueettomasti>> ja >>vapaasti>>, 23284: jos asiat vaan ovat h ei d ä n hoidettavinaan. Meidän ehdotta- 23285: maamme määräystä ei tarvitse pelätä siitäkään kannalta, että asia 23286: joutuisi >>sosialidemokraattien haltuun>>, sillä olemme vastalauseessa 23287: ehdottaneet, että opiston johtokuntaan saisivat kaikki paikkakun- 23288: nan työväenjärjestöt suhteellisesti jäsenmääräänsä nähden valita 23289: jäseniä, ja sellainen on mielestäni vallan kohtuullinen vaatimus. 23290: Täällä rakkaitten >>länsimaisten esimerkkien>> mukaan ehdotet- 23291: tiin, että asia olisi jätettävä kuntien asiaksi ja riippuvaksi siitä, 23292: haluaisiko kunta tällaisen opiston perustaa tai sitä kannattaa. Mutta 23293: nykyisten kunnallisolojen vallitessa voi vallan helposti sattua, ja 23294: on ehkä sattunutkin, että kunta ei suostu uhraamaan varoja työ- 23295: väenopistoon. Niin että siitäkään kannalta katsoen ei olisi suotavaa, 23296: että näitten opistojen tulisi joka tapauksessa olla riippuvia kunnan 23297: kannatuksesta. 23298: Olen vallan varmasti vakuutettu siitä, että ainoa tie hankkia 23299: näille opistoille työväen luottamusta, on se, mitä vastalauseessa on 23300: ehdotettu, ja pyydän, että eduskunta, taataksensa, että tämä määrä- 23301: raha todella tulee hyödyllisesti käytettyä, hyväksyisi vastalauseen. 23302: 23303: Ed. P a 1m en: Koska edellinen puhuja viittasi siihen, mitä 23304: tässä kaupungissa on tapahtunut työväenopetuksen alalla, lienee 23305: minulla oikeus puhua siitä sananen. Siitä taitaa jo olla neljättä- 23306: kymmentä vuotta, kun minä olen ollut mukana siinä toimessa ja 23307: luulen että olin 8 fai ro vuotta työväenyhdistyksen vaalista johto- 23308: kunnassa mukana jäsenenä tai puheenjohtajana. Sittemmin olen 23309: kaupunginvaltuusmiesten valitsemana ollut mukana samanlaisessa 23310: toimessa. Sen johdosta tulinkin ensi kerran läheisimpiin tekemisiin 23311: tämmöisissä asioissa sosialistipuolueen edustajain kanssa, niin 23312: punaisten ett' eivät voineet esiintyäkään muuta kuin punaisella kaula- 23313: hui villa. Minun täytyy tunnustaa, että kokemukseni oli varsin opet- 23314: tava monessa kohdin, enkä koskaan voi unohtaa sitä omituista 23315: katseen välähdystä, millä siltä taholta aluksi katseltiin meitä por- 23316: varillisia. Ensin sosialistit, nähdessään edessään ihka eläviä por- 23317: vareita, näyttivät olevan niin epäluuloisia, etten usko, että minua 23318: koskaan ennenkuin viime vuosina on kohdeltu sen kylmemmin. Ensi 23319: Työväenopistojen kannatusapu. 1109 23320: 23321: 23322: alussa tehtiin erinomaisen vakavia vaatimuksia, selitettiin, että 23323: ainoastaan marxilaisuutta pitäisi esitettämän ja että 10 markkaa 23324: tunnissa on aivan riittävä jokaiselle luennoitsijalle, sillä työmies 23325: saa tunnissa niin ja niin suuren palkan j. n. e. En tosiaankaan muista 23326: enää enkä ottanut koskaan lukuun, oliko enemmistö juuri aina por- 23327: varillinen tai epäporvarillinen, mutta sen minä voin kertoa, että 23328: kyllä kokemus näytti todeksi, mitä viimeinen puhuja täällä edellytti, 23329: nim. ettäkuulijain tervejärki monasti oli varsin valpas ja saattoi erottaa 23330: akanat jyvistä. Vaikka meitä oli siinä johtokunnassa oikein porvarillisia 23331: jäseniä, niin meitä ei lainkaan pelottanut panna hyvin usein sosialistia 23332: puhumaan, milloin meidän vain onnistui sellaisia luennoitsijoita saada, 23333: mikä tosin usein oli vaikeata. Mutta minä voisin mainita nimeltäkin 23334: muutamia esimerkkeinä, jotkaovathyvin hauskat. Kun nim. porvaril- 23335: liset puhuivat, vieläpä sellaisesta aineesta kun ostjakeista ja vogu- 23336: leista, niin kuulijoita usein oli alusta loppuun niin paljon kuin Ylioppi- 23337: lastalon saliin mahtui, toista tuhatta henkeä. Kun sitä vastoin eräs 23338: sosialisti, joka on hyvin tunnettu, vieläpä nykyänsä kansanedus- 23339: taja, puhui eräästä sosialistisesta aineesta, niin hän onnistui siinä 23340: niin hyvin, että kun minä olin viimeisessä luennossa läsnä, oli siellä 23341: nelisenkymmentä henkeä saapuvilla; hänen oli onnistunut huonolla 23342: esityksellään karkoittaa kuulijakunta pois miltei täydellisesti. Mi- 23343: nulla olisi muitakin samanlaisia esimerkkiä, jotka ovat tosia. Kun 23344: olin kerran tilaisuudessa kuulustelemaan työmiehiä tässä asiassa, 23345: - en tiedä olivatko ne sosialistia vai ei - ja lausuin ihmettelyni, 23346: että semmoinen aine kun vogulit ja ostjakit saattaa kiinnittää niin 23347: suuresti huomiota puoleensa, kun sitä vastoin aine, josta olisin 23348: luullut että se jos mikään, oli omiansa herättämään järjestyneiden 23349: mielenkiintoa, - kuulijoista oli epäilemättä noin 90 Ofo järjesty- 23350: neitä, - niin minä sain vastaukseksi: >)tuota juttua olemme kuul- 23351: leet niin usein, mutta sitä, mitä tohtori Karjalainen puhuu, emme 23352: ole koskaan kuulleet ja se oli hyvää.>) Tällaisia kokemuksia olisi 23353: minulla noilta kursseilta hyvinkin monia, vaikka en tahdo niistä 23354: pitemmälti puhua. Olen tullut niiden perustuksella siihen käsi- 23355: tykseen, että järjestynyt työväki, missä sitä ei ole saatu aivan kor- 23356: vat täyteen noita huutoja, että jokainen porvarillinen on konna, 23357: roisto y. m., epäilemättä tulee kuuntelemaan luentoja, missä on 23358: hyvä puhuja, ja myös esitystä seuraten oppii jotakin. Mutta jos tulee 23359: vaikkapa sosialisti, joka puhuu sosialistisesta aineesta, niin hän 23360: saattaa, ellei kykene asiaansa kunnollisesti esittämään, tulla täällä 23361: Helsingissä siihen ikävään tilaan, etteivät hänen omat puoluelai- 23362: sensakaan viitsi häntä kuunella. Arvelen, että tällaiset kokemukset 23363: jotain merkitsevät. En tahdo mennä pitemmälle yksityiskohtiin. 23364: Lopulta me saatoimme varsin hyvin tulla johtokunnassa toimeen, 23365: vaikka siinä oli mukana sosialistien pääjohtajia ja meitä toisia. 23366: Vaikka alussa näyttikin hieman vaikealta, syntyi kuitenkin hyvä 23367: 1110 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23368: 23369: 23370: yhdysvaikutus kaupunginvaltuuskunnan ja työväenyhdistyksen 23371: asettamain edustajain kesken, joten siinä kohden ei ollut mitään 23372: moitittavaa. Mutta se minun täytyy sanoa, että jos olisi ennalta 23373: määrätty, että yhteiskunta saisi antaa varat mutta että sosialis- 23374: teilla pitäisi olla taattu enemmistö, niin silloin en lainkaan tiedä, 23375: kuinka olisi käynyt. Voi nimittäinkin kyllä sattua monessa pai- 23376: kassa, missä olot ovat hyvin pikkumaiset, että sitte kun varat on 23377: taattu, tulee semmoinen joukko, joka luulee voivansa, aivan tyr- 23378: kyttämällä tyrkyttää kuulijoihin mitä agitatsioonia tahansa, häi- 23379: käilemättä ajaessaan asiaansa, mutta se ei enää ole opetusta. Vaikka 23380: sitä ehkä turhaan sanon, tässä kun luullaan, että sana >>porvarillinen» 23381: on se, joka ratkaisee kaikki, niin saattaisi olla hyvä ottaa huomioon, 23382: että maailmassa on muitakin kuin porvarillisia. Ennen kaikkea muis- 23383: tettakoon, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on inhimilliset puut- 23384: teet ja ansiot; sitä nykyään aivanliian vähän muistetaan. Porvaril- 23385: listen joukossa on ollut niitä, jotka ovat olleet varsin valmiita uh- 23386: raamaan aikaansa hyvän asian vuoksi varsinaiseen opetustoimeen, 23387: siihen on kyetty ja siihen ehkä vieläkin kyetään, kun sitä vastoin 23388: on ollut erinomaisia vaikeuksia saada kunnollisia sellaisia luennoit- 23389: sijoita, jotka edustavat sosialistien kantaa. Tämän olen saanut ko- 23390: kea sekä Kansanvalistusseuran että Helsingin kaupungin valtuus- 23391: ton valitsemana, enkä ole ollut koskaan mukana missään tilaisuu- 23392: dessa, jossa olisin kuullut, että joku aine, joka koskettelee yhteis- 23393: kunnallisia kysymyksiä, olkoon miten arkaluontoista alaa tahansa, 23394: olisi hylätty aineen tähden. 23395: Minä en siis voi hyväksyä vastalausetta, jossa sanotaan, että 23396: yhteiskunnan ja kunnan tulee suuremmaksi osaksi suorittaa varat, 23397: samalla kun niiden tulee sidotuin käsin antautua ennakolta mää- 23398: rättyyn asemaan, että enemmistön tulee olla sosialisteja. Täten- 23399: hän me tahallaan loisimme luokkahenkeä ja monopooliasemaa, ja 23400: sitä en yleensä hyväksy, en missään puolueessa. Pidettäköön se va- 23401: paus, joka on mahdollinen. Ennen kaikkea on opetustoimessa 23402: hyvä muistaa, että opetustoimi on toista kun agitatsiooni ja on lisäksi 23403: hyvä muistaa, että lopulta ainoastaan henkinen kyky ja etevämmyys 23404: on se, joka vaikuttaa, eikä ylivalta, vaikka se olisikin johtokunnan 23405: keskuudessa olemassa. Minä puolestani kannatan mietintöä. 23406: 23407: Ed. S o i n i n e n: Tässä on moitittu valiokunnan mietintöä 23408: siitä, että se saattaisi estää pienempiä työväenopistoja syntymästä 23409: sen kautta, että valtioavun ali-rajaksi on asetettu 2,000 markkaa 23410: ja sen ehdoksi sama määrä paikallista kannatusta. Siihen tahtoisin 23411: vastata, että pienempiä työväenkursseja varten on olemassa toi- 23412: nen määräraha, ne 25,000 markkaa, jotka ovat kansantajuisia luen- 23413: toja varten olleet meidän vuosirahasäännössämme viimeisinä vuo- 23414: sina ja jotka luultavasti ensi vuottakin varten tulevat myönnettäviksi.., 23415: Työväenopistojen kannatusapu. 1111 23416: 23417: 23418: Muuten se raja, jota vastalauseen tekijät ehdottavat sijaan, ei 23419: minusta ole käytännöllinen. Sillä mitenkä on tuo 50 oppilaan määrä 23420: oikeastaan saatava selville? Jos otetaan kaikkein kuuntelijain 23421: keskimäärä kaikilla luennoilla, niin saattaa käydä niin, että alussa 23422: on joku satamäärä ja lopussa joku kymmenkunta. Tämä on sen- 23423: tään jotenkin häilyvä perustus valtioavun määräämiselle. Jos taas 23424: vaaditaan, että 50 oppilasta pitää olla vakinaisesti läsnä koko ajan 23425: minkä opisto on toimessa, niin pelkään, että se paljon enemmän 23426: vaikeuttaa pienemmillä paikkakunnilla tällaisten työväenopistojen 23427: syntymistä. 23428: On sanottu, että valiokunnan ehdottarua summa 2,000 markkaa 23429: valtioapua ja sama määrä paikkakunnallista kannatusta, ei sekään 23430: estäisi opiston vajoamista aivan vähäpätöiseksi, esim. niin, että 23431: siinä olisi ainoastaan 10 oppilasta. Minä kuitenkin luulen, ettei ku- 23432: kaan rupeaisi maksamaan 2,000 markkaa sitä varten, että pidettäi- 23433: siin luentoja vain kymmenelle kuulijalle. 23434: Jos muuten ajatellaan, mitä työväenopistot tarvitsevat vuosime- 23435: noihinsa, niin tuskin voidaan päästä vähemmällä kuin 4,000 mar- 23436: kalla, niinkuin valiokunta edellyttääkin. On jo täällä huomautettu 23437: siitä, että melkein välttämätöntä on saada vakinainen johtaja ja 23438: luennoitsija koskapa muuten ei ole helppo saada luentoja ja sem- 23439: moisen johtajan palkkaan menee jo koko suuri osa tätä määrä- 23440: rahaa. Lisäksi on mainittu, että olisi sangen tarpeellista saada 23441: opistolle verrattain laaja kirjasto. Tietysti tulee lisäksi vuokra, 23442: lämmitys, valaistus y. m. Jos taas ei ole vakinaista luennoitsijaa, jolla 23443: on verrattain riittävä palkka, niin menee satunnaisten luennon- 23444: pitäjien palkkaamiseen paljon rahaa, sillä tietysti silloin pitää an- 23445: taa suhteellisesti suurempi palkkio jokaisesta yksityisestä luennosta. 23446: Nämä asianhaarat tekevät, että minä vieläkin, huolimatta siitä, 23447: mitä on lausuttu, pyydän saada suositella eduskunnalle hyväksyt- 23448: täväksi valiokunnan mietinnön siinäkin kohden, joka koskee 2,000 23449: markan vähintä paikallista kannatusta ehtona yhtä suuren val- 23450: tioavun myöntämiselle. 23451: Mitä toiseen kohtaan vastalauseessa tulee, niin siitä on täällä jo 23452: niin paljon puhuttu, etten katso tarpeelliseksi siihen kajota. 23453: 23454: Ed. Lundström: Då jag är af samma åsikt, som den hr 23455: Jokinen här framfört, ber j ag få understöda reservationen. 23456: 23457: Ed. Latva: Sen jälkeen kun täällä on asiallisesti puolustettu 23458: mietintöä, ja yleensä selvitetty asiaa, en minä tahdo enää aikaa ku- 23459: luttaa puhumisella, vaan ilmoitan lyhyesti kannattavani valiokunnan 23460: mietintöä ja toivon että eduskunnan päätös tulisi sen mukaiseksi. 23461: 23462: Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Täällä on viitattu siihen 25,000 23463: 1112 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23464: 23465: markan määrärahaan, joka on määrätty kansantajuisia luentoja 23466: varten, ja sanottu, että siitä riittäisi pienemmille työväenopistoille- 23467: kin. Mutta tämä määräraha on aijottu t i 1 a p ä isiä 1 u en- 23468: t o j a varten, ja minä vakavasti epäilen, tokko siitä edes riittäisi 23469: tällaisille vakinaisten opistojen tapaisille luentohankkeille. 23470: Mitä sitten tulee ed. Palmenin puheeseen siitä, että nämä opis- 23471: tot muka vaadittaisiin sosialistien käsiin, niin pyydänhuomauttaa, 23472: ettei sitä meidän vastalauseessamme ollenkaan ole vaadittu. Ja 23473: pitäisihän ed. Paimenia jonkun verran lohduttaa se tieto, että teillä 23474: on nuo hyvät suomettarelaiset >>työväenliitot». Niissä on tosin tä- 23475: hän asti ollut perin vähän jäseniä, mutta eiköhän teidän viime päi- 23476: vien esiintymisenne täällä eduskunnassa suuressa määrin lisää nii- 23477: den jäsenlukua! 23478: 23479: Ed. W a 1 p a s: Suomettarelaiset ovat puhuneet täällä hyvin 23480: kauniisti puolueettomasta tieteellisestä opetuksesta, jota työväen- 23481: opistoissa olisi annettava. Täytyy kai myöntää, että osittain voi 23482: niissä antaa puolueetontakin tieteellistä opetusta, semmoista, joka 23483: ei ole sosialistista eikä erikoisemmin porvarillistakaan. Onhan 23484: sellaisia aloja, kuten luonnontieteiden alat ja monet muut. Mutta 23485: sitten tullaan työväenopistoissa ehdottomasti opettamaan myös 23486: paljon sellaista, jossa joko toisen tai toisen suunnan täytyy päästä 23487: määrääväksi. Sekin opetus voi kyllä olla tieteellistä, mutta hen- 23488: geltään joko parvarillista tai sosialidemokraattista. Tunnustetta- 23489: koon suoraan, että sekä porvarillisilla tahoilla että sosialidemokraat- 23490: tisella taholla kilvoitellaan siitä, kuka pääsee määräämään tuollaista 23491: opetusta. Porvarilliset koettavat säilyttää sitä valtaa, mikä heillä 23492: näihin asti on ollut, nim. yksinomaista määräämisvaltaa, sosialistit 23493: luonnollisesti tahtovat valloittaa noita aloja itselleen ja päästä 23494: määräämään niissä, saadakseen niihin sosialidemokraattisen opetuksen. 23495: Riita on siis siitä. Porvarilliset tahtovat luonnollisesti säilyttää 23496: valtioavun ehdot semmoisina, jotta he niitten ehtojen nojassa 23497: valtioapua saaneissa opistoissa saisivat esittää tavalla sai toisella 23498: edes vähemmässä muodossa porvarillista myrkkyä sosialidemokra- 23499: tiaa vastaan. Suomettarelaiset ovat yrittäneet sitä ainakin Hel- 23500: singissä niin kauvan kuin ne ovat täällä työväen opettamista har- 23501: rastaneet. Hehän ovat ennen olleet täällä suureksi osaksi vallalla 23502: Helsingin työväenyhdistyksessäkin, ja jo sinä aikana he ovat jär- 23503: jestäneet oppikursseja, joissa ovat koettaneet tyrkyttää omia puo- 23504: luemielipiteitänsä tieteellisen opetuksen ohella työväelle ja saaneet 23505: siten työväkeä puolueensa talutusnuorissa kulkemaan. Semmoisilta 23506: opetuskansilta on Helsingissä useilla suomettarelaisilla se kokemus, 23507: että he eivät ole saaneet erittäin suuria työläisryhmiä seuraamaan 23508: sitä opetusta. Ne olivat vaan pienet määrät Helsingin työväestöä, 23509: mitkä hyvän matkaa toistakymmentä vuotta sitten kävivät niissä 23510: Työväenopistojen kannatusapu. 1113 23511: 23512: 23513: oppikursseissa, joita suomettarelaiset laittoivat varoilla, joita osaksi 23514: oli myönnetty Helsingin kunnankin puolelta. Minä pyydän muis- 23515: tuttaa vielä, mitenkä suomettarelaisten kokeet onnistuivat yhteen 23516: aikaan kansanopistoseurassa. Kun me olimme siellä oppilaina ja 23517: meille syötettiin siellä tieteellisen opetuksen nimessä suomettare- 23518: laista hapatusta, niin me nostimme aika jyryn. Ilmeni kapinan 23519: henki sitä opetustapaa vastaan, jota kapinanhenkeä ilmaistiin aivan 23520: rehellisesti ja suoraan, työväen tapaan, keskusteluissa, joita saatiin 23521: aikaan, sillä seurauksella, että nuo keskustelukokoukset yhteen 23522: aikaan täytyi lakkauttaa, kun se kapinan henki uhkasi paisua 23523: suureksi. Näissä nykyään Helsingin kunnan ylläpitämissä luennoissa 23524: eivät ole, niinkuin ed. Jokisen puheesta voi saada käsityksen, sosia- 23525: listit määrääjinä. Niitä j ärjestävässä toimikunnassa on ainoastaan pieni 23526: osa sosialidemokraatteja, tällä kertaa ehkä vain kaksi, jota vastoin 23527: porvarillisia aineksia lienee viisi. Ja olisihan nyt jotenkin lapsellista 23528: luulla, että varovainen ja viisas Helsingin viikinkiläisvaltuusto olisi 23529: päästänyt sosialistit mielinmäärin määräämään noin tärkeällä alalla. 23530: Niitten luentojen järjestäjät ovat myös hyvään porvarilliseen tapaan 23531: alussa koettaneet saada mahdollisimman paljon sosialidemokratiaa 23532: vastustavaa myrkkyä niihin luentoihin. Minä pyydän muistuttaa 23533: erään porvarillisen tohtorismiehen luennoita, jotka päättyivät sillä 23534: seurauksella juuri niitten hengen takia ja osaksi muista syistä, että 23535: kahdessa luentopaikassa tyhjentyi sali, luentojen kuulijat tekivät 23536: mielenosotuksia sitä luentoa vastaan, ja aivan oikeutetuista syistä, 23537: kun se oli esittänyt koko joukon lakkotapauksia luennoissaau sillä 23538: tavalla, että ne eivät olleet totuuden kanssa yhtäpitäviä eikä niitä 23539: työväen kannalta voinut mitenkään hyväksyä. Tuommoiset seikat 23540: ovat olleet luentojen porvarillisille järjestäjille hyvin varottavina 23541: esimerkkeinä, ja ne esimerkit ovat vaikuttaneet. Porvarilliset luento· 23542: jenjärjestäjät eivät ole senjälkeen kovin suuressa määrässä koetta- 23543: neet laittaa ihan räikeimpiä puoluepukareitaan luennoimaan muuta 23544: kuin joskus n. s. puolueettomista aiheista tahi jos ovat lähettäneet 23545: huomattuja puoluepukareita, ovat ne, kun ovat tulleet järjestyneestä 23546: työväestöstä suureksi osaksi kootun kuulijakunnan eteen, esiintyneet 23547: siellä hienommin, syöttäneet hienommassa muodossa puolueköyttään 23548: tai eivät juuri ollenkaan, ja sillä tavoin tehneet itsensä edes jonkun 23549: verran siedettäviksi. Kuulijakunnan mielentila on pakottanut luentojen 23550: järjestäjiä menettelemään myös toisella tavalla. Joskus, niinkuin 23551: ed. Palmen täällä huomautti, on sallittu oikean sosialistin luennoida 23552: kunnan kustannuksella pidetyissä luennoissa. Hän tahtoi osottaa, 23553: että joku sosialisti olisi puhunut salin tyhjäksi. Mutta ei suinkaan 23554: se tyhjennyt sosialismin takia, ed. Palmen. Sitä kai ei moni täällä 23555: ota uskoakseen, vaan mahdollisesti sentakia, että esittäjällä ehkä 23556: oli huono puhetaito, niinkuin meillä sosialisteilla hyvin useilla, 23557: Jumala paratkoon, on. Ja esitetäänpä vaikka sosialismia hyvin 23558: 1114 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23559: 23560: 23561: huonolla puhetavalla, ei sitä kuulijat pitkälti viitsi kuunnella. 23562: Me voisimme vastapainoksi esittää, kuinka joku porvarillinen puhuja 23563: on puhunut salin tyhjäksi, mutta sehän on tarpeetonta. Kun ei ole 23564: makua esityksessä, niin kyllä kuulijat lähtevät pois, oli luennoitsija 23565: porvari tai sosialisti. Voisimme esittää esimerkkejä siitäkin, kuinka 23566: hyvät sosialistiset puhujat ovat vetäneet väkeä näille luennoille. 23567: Minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni 23568: siitä, millä tavalla luentojen järjestäjät olisi asetettava, niittenkin 23569: luentojen, joita valtionvaroilla kustannetaan. Täällä on mainittu eräs, 23570: mielestäni jotenkin hyvä ehdotus, jotta valtioapua annettaisiin 23571: niille luennoille, semmoisille työväenopistoille, joita kunnat kus- 23572: tantavat, joista kunnat määräävät. Sen voisi hyväksyä eräillä 23573: ehdoilla, nim. että olisi kansanvaltainen kunnallinen äänioikeus, 23574: mutta niinkauvan kuin on olemassa harvainvaltainen kunnallinen 23575: äänioikeus. olkoon se sitten vaikka suomettarelaisten lisävaltuuston 23576: mukainen, niin ei ole tuo tapa puollettava, sillä semmoisen äänioikeu- 23577: den, semmoisen kunnallisen vallan vallitessa ei työväki pääse riittä- 23578: vässä määrässä vaikuttamaan luentojen sisältöön, vaan saattaa yhä 23579: olla se vaara, että työväenopistokin voi joutua samallaisen mielen- 23580: osotuksen alaiseksi, kuin minä tässä mainitsin, ja että kuulijakunnan 23581: semmoisilla mielenosotuksilla täytyy hankkia sisältöä, mikä opiston 23582: edun ja arvon kannalta olisi kokonaan toisella tavalla hankittava. 23583: Niinkauvan kuin meillä ei ole kansanvaltaisesti kokoonpantua kun- 23584: nallishallintoa, täytyy työväen taholta pyrkiä toisellaisiin ratkaisu- 23585: tapoihin. Kun vastalauseen tekijät ovat ehdottaneet, että työväen- 23586: järjestöille annettaisiin määrääruisvalta noissa asioissa, niin on minun 23587: ymmärtääkseni tuo ehdotus väliaikaiseksi tarkoitettu, jota olisi 23588: käytettävä siksi, kun saataisiin kansanvaltaiset kunnallishallinnot. 23589: Ehkä voitaisiin se sitten muuttaa. Asian nykyisellä kannalla ollen 23590: kannattaisin sitä. Pyytäisin vielä kannattaa ed. Johanssonin ehdotusta, 23591: että opisto, missä on vähempi määrä kuin 50 oppilasta, tulisi saamaan 23592: valtioapua. 23593: Ed. A n t o n H u o t a r i: Kannatan mietintöön liitettyä vasta- 23594: lausetta. 23595: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 23596: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi 23597: muutosehdotusta. En&innä on ed. Johansson useampien kannatta- 23598: mana puoltanut vastalausetta kuitenkin siten muutettuna, että vasta- 23599: lauseen ensimmäisessä ponnessa sanat •>50 oppilasta>> muutettaisiin 23600: sanoiksi •>30 oppilasta>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. 23601: Johanssonin ehdotukseksi. Sitten ovat ed. Wäinö Jokinen ja ed. 23602: Lundström kannattaneet vastalausetta sellaisenaan. Tulen nimit- 23603: tämään tätä ehdotusta vastalauseeksi. 23604: Erilliset vesijätöt. 1115 23605: 23606: 23607: Mitä äänestysmenettelyyn tulee, ehdottaisin meneteltäväksi seu- 23608: raavalla tavalla: Valiokunnan mietintö jäisi äänestyksen pohjaksi 23609: ja eri äänestyksellä katsottaisiin, kumpiko, ed. Johanssonin eh- 23610: dotusko vai vastalause, tulee hyväksytyksi vastaehdotukseksi mie- 23611: tintöä vastaan. 23612: Tämä menettelytapa hyväksytään. 23613: Ensimmäinen äänestys tulee siis tapahtumaan ed. Johanssonin 23614: ehdotuksen ja vastalauseen välillä, kumpi niistä hyväksytään vasta- 23615: ehdotukseksi. 23616: 23617: Xänestykset ja päätös: 23618: 23619: r) Ken vastaesitykseksi hyväksyy vastalauseen, äänestää •jaa•; 23620: jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Johanssonin 23621: ehdotus. 23622: Ei-äänet ovat voitolla. 23623: z) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää •jaa,;; jos 23624: ~ei~ voittaa, on ed. Johanssonin ehdotus hyväksytty. 23625: Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietintö on siis hyväksytty. 23626: 23627: 23628: Tämän jälkeen täysi-istunto keskeytetään klo 3,55 i. p., Puhe- 23629: miehen ilmoitettua että sitä tulee jatkettavaksi klo 6 i. p. 23630: 23631: 23632: 23633: 23634: Istuntoa jatketaan 23635: klo 6 i. p. 23636: 23637: 3) Erillisten vesljättöjen muodostaminen Usenälsiksl tilolksl. 23638: (2 K.) 23639: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 9 siinä olevan, arm. 23640: esityksessä N:o 5 Eduskunnalle annetun, Laki- ja talousvaliokunnan 23641: mietinnössä N:o r valmistavasti käsitellyn 23642: erillisten vesijättöjen muodostamista itsenäisiksi tiloiksi kos- 23643: kevan asetusehdotuksen 23644: t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä varten. 23645: Keskustelu: 23646: Ed. I n g m a n: Niinkuin suuren valiokunnan mietinnössä nä- 23647: kyy, on suuressa valiokunnassa syntynyt epäilystä siitä, eikö tässä 23648: 1116 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23649: 23650: 23651: asetusehdotuksessa olevan 7 §:n määräys, että kysymyksessä olevat 23652: vesijätöt ovat manttaaliinpantavat yleisten rasitusten suorittamista 23653: varten, ole sellainen, että se joutuu ristiriitaan perustuslakiluon- 23654: toisten säädösten kanssa, ja on pyydetty perustuslakivaliokunnan 23655: lausuntoa asiasta. Se perustuslakisäännös, joka lähinnä tulee ky- 23656: symykseen, on 5 § Kuninkaallisen Majesteetin julkisessa armolli- 23657: sessa vakuutuksessa ja vahvistuksessa Ruotsin ja Suomen talon- 23658: poikaisen kansan vapauksille ja oikeuksille. Perustuslakivaliokun- 23659: nan enemmistö on ollut sitä mielipidettä, että tällaista ristiriitaa 23660: ei ole. Se mietinnössään kyllä tunnustaa, että ne vesijätöt, joista 23661: asetusehdotuksessa on puhe, ovat senlaatuisia viljelyksiä kuin tar- 23662: koitetaan mainitussa talonpoikaisen kansan erioikeuksien 5 kohdassa, 23663: ja että ne siis, jos olisivat yhdessä niiden tilojen kanssa, joihin alku- 23664: peräisesti ovat kuuluneet, olisivat kaikista ver~nlaskuista ja kai- 23665: kellaisista ulosteoista ikuisiksi ajoiksi vapaat. Edelleen perustus- 23666: lakivaliokunta lausuu myöskin mielipiteenään että jos nämä vesi- 23667: jätöt säännöllistä tietä, lohkomisen tai halkomisen kautta olisivat 23668: joutuneet tiloista erilleen, niin olisi niiden vastattavaksi ollut 23669: pantava osa emätilan verosta samalla kuin emätilan veroa olisi 23670: suhteellisesti alennettu. Mutta nyt ne ovat epäsäännöllistä tietä 23671: joutuneet emätilasta irti, ja emätilalle on jäänyt kannettavaksi 23672: samat rasitukset kuin ennen, kun vesijätöt sitä vastoin ovat 23673: tähän asti olleet vapaat. Nyt on valiokunta sitä mieltä, että kun ne 23674: ovat joutuneet erilleen emätilasta epäsäännöllistä tietä, sellaisten 23675: toimenpiteitten kautta, joita lainsäädäntö ei tunne, niin olisi oikeus 23676: panna ne manttaaliin yleisten rasitusten suorittamista varten. Valio- 23677: kunnan vähemmistö, johon minä olen kuulunut, on ollut toista 23678: mieltä. Se on katsonut, ettei se seikka, että yksityisten keskeisten 23679: välipuheitten kautta vesijätöt ovat epäsäännöllisellä tavalla joutu- 23680: neet emätiloista irti, perusta mitään kruunun tai yhteiskunnan oi- 23681: keutta panna niille rasituksia. Se katsantokanta, jota valiokunta 23682: edustaa, johtaisi käsittääksemme siihen, että esim., jos palstoitus- 23683: toimituksessa ei olisi noudatettu voimassa olevia asetuksia, niin voisi 23684: murretuille palstoille myöhemmin panna manttaalia ainakin yleisiä 23685: rasituksia varten ja mahdollisesti ehkä myöskin kruununveroja var- 23686: ten. - Sitte on edelleen osa valiokuntaa ollut sitä mieltä, että kun 23687: kysymyksessä olevassa 5 kohdassa puhutaan >>kaikista veronlaskuista 23688: ja kaikellaisista ulosteoista,>> niin tarkoitettaisiin tällä ainoastaan 23689: kruununveroja, mutta ei niin kutsuttuja yleisiä rasituksia. Mitään 23690: varsinaista tukea tälle mielipiteelle valiokunta kyllä ei ole tuonut 23691: esiin, eikä asiaa olekaan tältä puolelta otettu varsinaisen harkinnan 23692: ja historiallisen selvityksen alaiseksi valiokunnassa. Mutta käsit- 23693: tääkseni, vaikka asettuisikin valiokunnankin kannalle, ei voisi tehdä 23694: niitä johtopäätöksiä, joita valiokunta tekee. Mikäli tunnen, mää- 23695: rätään näet yleiset rasitukset juuri manttaalin mukaan, niin että 23696: Erilliset vesijätöt. 1117 23697: 23698: 23699: niin kauan kuin ne tilat, joihin vesijätöt ovat kuuluneet, ovat olleet 23700: suojatut lisätyistä ulosteoista kruunulle, ne itse asiassa ovat olleet 23701: suojatut myöskin lisätyiltä yleisiltä rasituksilta. Ei kumpikaan 23702: niistä perusteista, joita valiokunta esittää, mielestäni siis pidä paik- 23703: kaansa. 23704: Mutta tähän tulee vielä eräs kolmas seikka. Kun asiaa käsitel- 23705: tiin perustuslakivaliokunnassa, herätettiin, kuten näkyy siitä vasta- 23706: lauseesta, joka on liitetty valiokunnan mietintöön, kysymys, eikö 23707: mainittu asetusehdotuksen 7 §:ssä oleva säännösehdotus joudu risti- 23708: riitaan Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa, kun nimittäin 23709: asetusehdotuksen kautta luodaan sen luontoista maata, jota ei pe- 23710: rustuslaki tunne. Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdassa sanotaan: 23711: •>Ja muutoin älköön maa muuttako ikivanhaa luontoansa ja erotus- 23712: tansa säterin, vapaamaan, perintömaan ja kruununmaan välillä.• 23713: Vesijätöistä muodostetut tilat eivät tulisi kameraaliseltaluonteeltaan 23714: kuulumaan mihinkään tässä mainitusta neljästä maanlajista, sillä 23715: ne tulisivat asetusehdotuksen mukaan olemaan täydellisesti vapaat 23716: kaikista kruununveroista ja ulosteoista ja pantaisiin manttaaliin 23717: ainoastaan yleisiä rasituksia varten. Kun tämä kysymys herätettiin 23718: perustuslakivaliokunnassa, ei valiokunta tahtonut puuttua sen sel- 23719: vittämiseen, koska, niinkuin sanottiin, suuri valiokunta ei ollut 23720: sille mitään tehtävää tässä suhteessa antanut, niinkuin suuri va- 23721: liokunta ei suoraan ollutkaan. Vähemmistö valiokunnassa oli sitä 23722: mieltä, että perustuslakivaliokunnan ei pitäisi käsittää asiaa niin 23723: muodollisesti, että se vastaa ainoastaan siinä kohden, jota nimen- 23724: omaan kysytään, vaan että kun keskustelun aikana valiokunnassa 23725: oli tullut ilmi epäilyksiä eräässä toisessa kohdassa, valiokunnan olisi 23726: pitänyt ratkaista myöskin se. - Suuri valiokunta tyytyi saamaansa 23727: vastaukseen. Mutta minun käsittääkseni eduskunnan ei pitäisi tyy- 23728: tyä tähän, vaan kun kerta on kysymys herätetty siitä, onko ky- 23729: seessä oleva 7 §ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 §:n kanssa, 23730: niin eduskunnan tulisi vaatia siitä selvitystä. Jos tulee myöntävä 23731: vastaus, ei siitä tietysti johdu mitään muuta kuin että asetusehdo- 23732: tuksen 7 § on käsiteltävä V. J :n 6o §:n säännösten mukaan. 23733: Minä pyydän sentähden ehdottaa, että eduskunta päättäisi 23734: pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, sisältääkö esillä 23735: oleva asetus määräyksiä, jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa 23736: Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa sekä että mietintö 23737: pantaisiin pöydälle, kunnes tämä lausunto on saatu. 23738: 23739: Ed. E s t 1 a n d e r: Den förevarande frågan är påtagligen icke 23740: af den natur, att den vore egnad att passionera denna församling. 23741: Men då den ur rättslig synpunkt erbjuder vissa intressanta punkter, 23742: och då jag för min del anser att grundlagsutskottet hade bort nå- 23743: got utförligare motivera sin ståndpunkt i saken, vill jag söka när- 23744: 1118 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23745: 23746: 23747: mare angifva min mening, som i hufvudsak sammangår med grund- 23748: lagsutskottets framställning, men dock i några punkter i viss mån 23749: afviker från densamma. Vid behandlingen af den fråga, som stora 23750: utskottet hänskjutit till grundlagsutskottet, har jag för min del 23751: ansett mig kunna utgå från den uppfattningen, att med uttrycket 23752: >>tillandning>> här bör förstås nyodling i den mening stadgandet i 5 23753: punkten af allmogens privilegier gifver åt detsamma. Jag erkänner 23754: att detta å min sida egentligen är ett antagande, ty den tid som det 23755: har varit medgifvet utskottet och dess medlemmar att förskaffa 23756: sig en fullständig utredning om de faktiska förhållanden, på hvilka 23757: denna fråga hvilar, har icke varit sådan, att man skulle kunna af- 23758: gifva ens i denna punkt ett alldeles säkert omdöme. Ifrågavarande 23759: privilegiestadgande innehåller, såsom kändt och såsom i utskotts- 23760: betänkandet också framhålles, att >>nppodling>>, som det där heter, 23761: är skattefri. Detta betyder, såsom ordalagen tydligt gifva vid han- 23762: den, att den skatt ett hemman vid skattläggning fått sig åsatt, 23763: icke får rubbas och ökas därför, att sedermera å skattehemmanets 23764: egor har upptagits nyodling. Skattefri är sålunda uppodling blott 23765: i den mening, att hemmanets skatt icke genom densamma ökas; men 23766: däremot hör icke denna skattefrihet såsom sådan till själfva det 23767: uppodlade jordområdet. Den hör till hemmanet, och nyodlingen 23768: är skattefri blott försåvidt den är inbegripen i hemmanets egor. Skulle 23769: icke detta vara förhållandet, så skulle ju dessa genom nyodling 23770: vunna egor hafva erhållit en annan jordnatur än de gamla. De 23771: skulle komma att bilda ett särskildt slag af jordnaturer, och detta 23772: kan, som kändt, icke lagligen ske. 23773: Vid laga delning, klyfning o. s. v., hvarigenom den mark, som 23774: vunnits förmedels uppodling, utbrytes ur hemmanet, bör enligt min 23775: mening å den utbrutna delen föras en proportionel andel af stom- 23776: hemmanets skatt, hvilken härigenom kommer att i samma mån 23777: minskas. Och sammalunda erhåller också den nyuppkomna jord- 23778: lägenheten moderhemmanets natur. Såvidt man kan bedöma sa- 23779: ken af redogörelsen uti nåd. propositionen, synas icke alla de upp- 23780: landningar, som nu äro i fråga, hafva uppkommit genom ett lagli- 23781: gen fö:rrättadt skifte, ja, måhända har större delen af desamma 23782: tvärtom uppstått i strid med lagbestämningarna om jorddelning, 23783: klyfning och styckning. Men om man emellertid ställer sig på den 23784: ståndpunkt, som den nåd. propositionen intager, eller att dessa 23785: nybildade lägenheter nu icke tillhöra de ursprungliga hemman, 23786: på hvilkas mark de blifvit upptagna, så följer däraf icke, att dessa 23787: nya lägenheter kunna anses berättigade att undandraga sig skatt, 23788: ty såsom jag antydde har någon ny jordnatur icke kunnat för dem 23789: lagligen uppstå. Kronan bör därför anses allt jämnt vara berätti- 23790: gad att af desamma erhålla den skatt, som de hade bort få sig på- 23791: förd, därest de i laga ordning hade afsöndrats från de gamla hemmanen. 23792: Erilliset vesijätöt. 1119 23793: 23794: 23795: Nu har detta emellertid icke skett, och det frågas då, huru vid 23796: sådant förhållande bör förfaras. Det är uppenbart, att då de nu- 23797: varande egarena hafva åtkommit dessa nyuppkomna lägenheter, 23798: har detta skett under förutsättning att de skulle vara skattefria, 23799: en förutsättning, hvilken enligt hvad jag nyss u;tlade, icke i själfva 23800: verket håller sträck. Af allt att döma hafva emellertid köpeprisen 23801: för dessa lägenheter blifvit bestämda just med hänsyn till denna 23802: · blifvande skattefrihet, som troligen vid uppkomsten af dessa hem- 23803: man ansågs vara gifven och, enligt hvad framgår af nåd. prop., där- 23804: efter bestått. Skulle det nu gälla att ordna förhållandet med till- 23805: godoseende af laga bestämningar, borde det altså utredas, till hvil- 23806: ket hemman hvar och en af dessa genom tillandningar bildade nya 23807: själfständiga lägenheter tidigare hört, ty, åtminstone hvad en del 23808: af hemmanen beträffar, måste den tiliandning, tili hvilken de hafva 23809: hört, ursprungligen tillhört något hemman eller byalag. Och dessa 23810: tillandningslägenheter, rörande hvilka denna forna samhörighet kan 23811: utredas, böra då erhålla den jordnatur, som de ursprungliga stom- 23812: lägenheterna hafva egt, och sammalunda en skatt, beräknad med 23813: afseende å denna deras tidigare samhörighet. Och om man förfore 23814: på detta sätt, skulle det icke häller inträffa, att kronan komme att 23815: från den forna bysamfällighetens mark, till hvilken dessa numera 23816: fristående tiliandningslägenheter ursprungligen hörde, erhålla en 23817: större skatt än den, som ursprungligen utgick från denna bysam- 23818: fällighet. Härigenom skulle således icke häller det garnla förhållan- 23819: det mellan detta byalags jordareal och dess skatt komma att för- 23820: ändras, ty för de ursprungliga stomlägenheterna skulle skatten i 23821: proportion blifva mindre, allt efter som å de nya utbrutna lägen- 23822: heterna fördes en dem motsvarande skatt. 23823: Härvid är det dock klart, att detta icke skulle låta sig ske utan 23824: ganska stora svårigheter, och det är troligt, att härvid borde ta- 23825: gas i betraktande också den omständighet, att, som jag redan an- 23826: tydde, de nuvarande egarena af dessa tiliandningslägenheter hafva 23827: erhållit dem under förutsättning att de skulle vara skattefria. Men 23828: denna omständighet synes mig icke betinga annat än att de nu- 23829: varande innehafvarena af lägenheterna eller de, som förvärfvat 23830: lägenheterna under denna förutsättning, borde berättigas att vända 23831: sig till sina föregångsmän, af hvilka de förvärfvat lägenheterna, 23832: och erhålla en rättvis befunnen ersättning. Ty dessa deras fånges- 23833: män hafva sålt sådant som icke tillhört dem, hafva sålt mer än 23834: hvad de egt och kunnat hemula. 23835: w;Men om det, såsom det synes mig att propositionen gifver vid 23836: handen, är fallet, att beträffande särskilda af dessa tillandnings- 23837: lägenheter icke nu längre kan utredas, tili hvilka lägenheter eller 23838: tili hvilka byar de ursprungligen hört, skulle det väl knappast fin- 23839: nas någon annan utväg än att dylika tillandningar betraktades så- 23840: 1120 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23841: 23842: 23843: som nybyggen och sålunda också kronan vare berättigad att påföra 23844: dem en viss jordnatur och en däremot svarande skatt. 23845: Det har framhållits, att grundlagsutskottet icke har utsträckt 23846: sin pröfning till alla de förhållanden, som i samband med denna 23847: rätt invecklade kamerala fråga, hade kunnat erbjuda sig. För min 23848: del har jag hört till den majoritet inom utskottet, som ansett att 23849: utskottet icke haft anledning att gå utöfver hvad propositionen 23850: faktiskt innebär. Det har icke varit fråga om att icke svara på an- 23851: nat än det, som stora utskottet begärt att få veta, utan den syn- 23852: punkten har vägledt grundlagsutskottet, att propositionen icke 23853: afser en _fullständig reglering af dessa lägenheters skatteförhållan- 23854: den, utan, såsom det framgår alldeles otvetydigt af 7 §, åsyftar en 23855: skattläggning eller mantalssättning blott i afseende å allmänna 23856: besvärs utgörande. Vid sådant förhållande synes det mig, att grund- 23857: lagsutskottet, som icke är det specialutskott, till hvilket denna fråga 23858: hänskjutits, icke haft anledning att för sin del framhålla, hurusom 23859: också uti öfrigt det törhända hade varit anledning för regeringen 23860: att föreslå en skattläggning äfvensom hvilka omständigheter som 23861: därvid hade varit att taga i betraktande. J ag vill för min del icke 23862: bestrida, att regeringen möjligen skulle haft anledning att taga i 23863: öfvervägande också nödvändigheten af en dylik proposition. Men 23864: den nu förevarande har icke innehållit något, som till denna del 23865: af saken hör. Följaktligen hade det enligt min tanke icke kunnat 23866: ifrågakomma, att grundlagsutskottet skulle hafva gått utöfver hvad 23867: propositionens innehåll gifver vid handen. 23868: Hvad åter beträffar de skäl, som grundlagsutskottet anfört, 23869: och som jag för min del biträdt, för den uppfattning att den före- 23870: varande nåd. prop. icke berör grundlag, nämligen att med privi- 23871: legiestadgandenas uttryck >>alla slags utlagor» icke afsågs s. k. onera 23872: publica, vill jag till det som i utskottets utlåtande härom är sagdt, 23873: endast framhålla, att detta synes vara så mycket sannolikare, som 23874: dessa allmänna besvär omtalas i B. B. af 1734 års lag och historiskt 23875: sedt uppkommit särskildt från skatten till kronan. De hafva näm- 23876: ligen uppkommit ur häradets gamla själfstyrelse, hvilken omfattade 23877: en rätt att pålägga häradets medlemmar vissa onera i det gemen- 23878: sammas intresse. Det förefaller mig därför som om detta också 23879: vore ett stöd för utskottets uppfattning, att dessa onera icke hafva 23880: varit likställda med de egentliga skatterna eller utlagorna till kronan. 23881: Behandlingen i grundlagsutskottet af denna sak, hvars be- 23882: skaffenhet juridiskt sedt icke är alldeles enkel, komplicerades, 23883: såsom jag redan antydt, yttermera därigenom, att det för grund- 23884: lagsutskottet icke förelåg någon omfattande utredning af de fak- 23885: tiska förhållanden, genom hvilka dessa tillandningslägenheter 23886: uppkommit. J ag anser således, att det tillkommit grundlagsutskot- 23887: tet närmast att antyda, hvilka rättsliga omständigheter, som bort 23888: Erilliset vesijätöt. 1121 23889: 23890: 23891: tagas i betraktande och som vore afgörande för frågans lösning, 23892: i händelse det faktiska underlaget är det, som af nåd. prop. synes 23893: framgå. En närmare och fullständig utredning också af de faktiska 23894: förhållanden, hvilka sammanhänga med denna nåd. prop., har jag 23895: för min del icke kunnat anse, att det hade tillkommit grundlags- 23896: utskottet att afgifva. 23897: För min del ber jag att få förorda betänkandet och motsätter 23898: mig det af den föregående talaren gjorda förslaget. 23899: 23900: Ed. L a g e r 1 ö f: Minä pyydän saada kannattaa sitä ehdotusta, 23901: jonka herra Ingman täällä teki. Saan muuten viitata siihen vasta- 23902: lauseeseen, jonka herra Ingmanin kanssa olen liittänyt perustuslaki- 23903: valiokunnan tästä asiasta antamaan lausuntoon. Se lainsäädäntö, 23904: josta nyt on puhetta, ei ole merkitykseltään suuri, eikä tarkoitukseni 23905: ole sille minkäänlaisia esteitä rakentaa. Mutta on pidettävä vaari 23906: siitä, että eduskunta ei ryhdy lansäädäntötoimiin muussa järjestyk- 23907: sessä kuin perustuslait sallivat ja säätävät. Minä en tahdo tässä lähteä 23908: asiallisesti selvittämään niitä kameraalisia käsitteitä, joista nyt 23909: on erimielisyyttä. Niiden oikea arvosteleminen edellyttää ammatti- 23910: miehen lainopillisia ja historiallisia tietoja. Kansanvaltaisen edus- 23911: kuntamme perustuslakivaliokunnassakaan eivät nämä tiedot voi 23912: olla niin hyvin edustettuina, että valiokunnan lausunnoille täm- 23913: möisissä erikoiskysymyksissä voitaisiin myöntää mitään varsinaista 23914: auktoriteetin arvoa. Mutta siitä huolimatta saa kumminkin vaatia, 23915: että eduskunta ei mene laatimaan lakia, josta jollakin syyllä kum- 23916: minkin on arveltu, että se eräissä kohdissa koskee perustuslakia, 23917: ennenkuin perustuslakivaliokunta on kaikista semmoisista kohdista 23918: antanut sen lausunnon, jonka valiokunta katsoo voivansa antaa. 23919: Sillä epäilemättä on perustuslakivaliokunnalla kumminkin parempi 23920: .tilaisuus kuin eduskunnalla kokonaisuudessaan hankkia se selvitys, 23921: joka voipi asiaan vaikuttaa, ja sitäseikkaperäisesti tutkia. Valiokunnan 23922: mietinnössä ei ole ollenkaan kosketeltu sitä kysymystä, syntyisikö 23923: ehdotetun lain kautta uusi maanluonto. Valiokunnassa on tämä 23924: asia sivuutettu, senvuoksi, että lausuntoa siitä ei nimenomaan ole 23925: valiokunnalta pyydetty. Minä olen puolestani valiokunnassa ollut 23926: sitä mieltä, että valiokunta olisi ollut velvollinen ex nobili officio 23927: huomauttamaan eduskunnalle, että lakiehdotus tässä suhteessa kos- 23928: kee Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohtaa. Valiokunta on katsonut 23929: voivansa tämän sivuuttaa ja tämän valiokunnan käsityksen kor- 23930: jaamista tarkottaa nyt etupäässä minun liittymiseni herra Ingmanin 23931: ehdotukseen. 23932: Itse lakiehdotuksesta en tahdo paljon sanoa, oikeastaan en 23933: mitään. Minuun se on tehnyt sen vaikutuksen, että se on heikosti 23934: valmistettu. 23935: 23936: 71 23937: 1122 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 23938: 23939: Puhemies: Koska edustaja Ingmanin ehdotusta on kannatettu' 23940: ja tuo ehdotus, jos se hyväksytään, keskeyttää asian käsittelyn, on 23941: se ensinnä otettava ratkaistavaksi. Pyydän seuraavia puhujia 23942: kohdistamaan puheensa tähän kysymykseen. 23943: 23944: Ed. S t å h 1 b e r g: Ed. Ingman on ehdottanut tämän asian lähet- 23945: tämistä takaisin perustuslakivaliokuntaan sen seikan selvittämiseksi, 23946: koskeeko se säännös lakiehdotuksessa, jonka kautta itsenäisiksi 23947: tiloiksi muodostettaville erillisille vesijätöille on pantava manttaali 23948: yleisten rasitusten suorittamista varten, yhdistys- ja vakuuskirjan 23949: kolmannessa kohdassa olevaa perustuslain säännöstä maan luonnon 23950: muuttumattomuudesta. Niinkuin ed. Estlander täällä jo on esittänyt, 23951: ei arm. esityksessä kuitenkaan ole mitään ehdotusta näiden vesitilojen 23952: verollepanosta kruununveroja varten. Siihen voidaan vielä lisätä, 23953: että mitään sellaista ehdotusta ei ole herätetty myöskään eduskun- 23954: nassa eikä sen valiokunnissa asiaa käsiteltäessä. Koko ajan on ollut 23955: kysymys vain manttaaliinpanosta yleisiä rasituksia varten, ja näin 23956: ollen ei perustuslakivaliokunnalla ole ollut mitään aihetta ottaa 23957: muita kysymyksiä harkinnan alaisiksi, joista ei ehdotuksia ole ole- 23958: massa. Eivät edes ed. Lagerlöf ja Ingman, jotka eivät ole voineet 23959: yhtyä siihen kaikkien muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten 23960: käsitykseen, että tässä asiassa ei ole perustuslain kysymystä puheena, 23961: ole ehdottaneet mitään säännöstä näiden uusien tilojen kruunun- 23962: verosta. Näin ollen olisi ollut pelkästään tietopuolista ja teoreettista 23963: merkitystä sillä selvityksellä, jota ed. Ingman ja Lagerlöf täällä 23964: nyt ovat vaatineet. Ei kuitenkaan liene eduskunnalla enemmän 23965: kuin perustuslakivaliokunnallakaan syytä ryhtyä tähän tai mah- 23966: dollisesti muihin tieteellisiin tutkimuksiin näistä tiloista, vaan 23967: kaiketi on parasta pysyä siinä asiassa, joka on nyt vireillä, nim. voi- 23968: daanko nämä vesijätöt panna manttaaliin yleisiä rasituksia varten 23969: ilman että siitä syntyy perustuslakikysymystä. 23970: On jokseenkin vaikeata tätä seikaa käsitellessä kokonaan olla 23971: kajoamatta myöskin niihin perusteluihin, joilla perustuslakivalio- 23972: kunta on tullut siihen käsitykseen, että manttaaliinpano yleisiä 23973: rasituksia varten ja sen säätäminen ei ole perustuslain muuttamista 23974: koskeva asia. Mutta kun keskustelu on rajoitettu, tahdon tässä tyytyä 23975: ainoastaan viittaamaan siihen perusteluun, joka on perustuslaki- 23976: valiokunnan lausunnossa ja jota puolestani olen kannattanut. 23977: Sen lisäksi vain huomautan, että on ennenkin järjestetty manttaaliin- 23978: pano erityisesti yleisiä rasituksia varten tilojen maan luonnon sen 23979: kautta muuttumatta, esim. kun vuonna r883 annetussa, vielä 23980: voimassa olevassa tielaissa on säädetty verolle pannut torpat, ulko- 23981: palstat ja kruununpuistot manttaaliin pantaviksi erityisesti tien- 23982: tekorasitusta varten. 23983: Mitä tähän kysymykseen tulee, niin rajoitettuna kuin kysymys 23984: Erilliset vesijätöt. 1123 23985: 23986: 23987: nyt on esillä ed. Ingmanin ehdotuksen pohjalla, ei siis käsittääkseni 23988: ole mitään aihetta asian valiokuntaan takaisin lähettämiseen, koska 23989: ei ole vireillä mitään kysymystä sellaisten säännösten antamisesta, 23990: jotka koskisivat näiden tilojen verollepanoa kruunulle ja sen tähden 23991: niiden maan luonnon muuttumisesta; vaan se asia jää avoimeksi. 23992: Jos joillakin valtiopäivillä sellaisia säännöksiä ehdotetaan, silloin 23993: on eduskunnalla ja sen valiokunnalla aihetta ottaa tämä asia selvi- 23994: teltäväksi. Minäkin siis samoin kuin ed. Estlander vastustan asian 23995: perustuslakivaliokuntaan lähettämistä. 23996: 23997: Ed. Setä 1 ä: Edustajat Estlander ja Ståhlberg ovat pääasiassa 23998: sanoneet sen, mitä minullakin olisi ollut sanottavaa, niin ettei mi- 23999: nun ole tarpeellista monta sanaa lisätä. Ed. Ingman ehdottaa ky- 24000: syttäväksi perustuslakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus 24001: määräyksiä, joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa yhdistys- ja 24002: vakuuskirjan kolmannen kohdan kanssa. Minun ymmärtääkseni 24003: kysymys ei ole oikein asetettu; ei ole asianmukaista kysyä perustus- 24004: lakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus semmoisia sään- 24005: nöksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, koska perustus- 24006: lain säätäminen on tämän eduskunnan tehtäviä. Sen säätäminen ei 24007: ole ristiriidassa perustuslain kanssa muussa tapauksessa, kuin että se 24008: tapahtuu vastoin valtiopäiväjärjestyksen 6o §:ää. Kysymys olisi 24009: ollut tietysti asetettava sillä tavalla, että olisi kysytty, sisältääkö 24010: tämä asetusehdotus semmoisen muutosehdotuksen yhdistys- ja va- 24011: kuuskirjan kolmanteen kohtaan, että se olisi käsiteltävä siinä jär- 24012: jestyksessä kuin valtiopäiväjärjestys perustuslain säätäruisestä 24013: maaraa. Mutta jos kysymys asetetaan tällä tavalla, niin perus- 24014: tuslakivaliokunta siihen oikeastaan jo on vastanut. Se on sa- 24015: nonut, että 7 § - ja muuta pykälää eivät luultavasti edusta- 24016: jat Ingman ja Lagerlöf myöskään tarkoita - ei sisällä sem- 24017: moisia säännöksiä, jotka olisivat päätettävät perustuslain muutta- 24018: misesta säädetyssä järjestyksessä. Ed. Lagerlöfin ja Ingmanin 24019: asettama kysymys oli valiokunnalle tunnettu, mutta syistä, jotka 24020: jo edelliset puhujat ovat esittäneet, ei valiokunta katsonut olevan 24021: syytä ryhtyä siihen vastaamaan. Tämä ei tapahtunut senvuoksi, 24022: että suuri valiokunta ei ollut asiasta tehnyt kysymystä, vaan sen- 24023: vuoksi, niinkuin on jo mainittukin, että armollinen esitys ei ollut 24024: mitään tähän kuuluvaa ehdottanut. Ei perustuslakivaliokunnalla 24025: ollut tämän johdosta mitään aihetta ryhtyä tähän asiaan, kun se 24026: saattoi omasta puolestaan yksinkertaisesti sanoa, että tämä asetus- 24027: ehdotus ei sisällä semmoisia säännöksiä, jotka ovat säädettävät 24028: siinä järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty. 24029: Koska siis ymmärtääkseni perustuslakivaliokunta on puheenalai- 24030: seenkin kysymykseen jo ainakin välillisesti vastannut, niin minäkin 24031: 1124 Istunto 13 p. lokaku\lta 1908. 24032: 24033: 24034: puolestani vastustan tämän kysymyksen lähettämistä perustus- 24035: lakivaliokuntaan. 24036: Muutenhan on eduskunnan puhemiehen asiana ratkaista, millä 24037: tavalla tämä asia valtiopäiväjärjestyksen mukaan on käsiteltävä, 24038: jos eduskunta ei hänen ratkaisuunsa tyydy, menee asia perustus- 24039: lakivaliokuntaan. 24040: 24041: Ed. Ingman: Minun käsittääkseni eivät herrat Estlander, 24042: Ståhlberg ja Setälä ole koskeneet tämän asian ytimeen. He vetoovat 24043: kaikki siihen, ettei armollinen esitys ole herättänyt eikä liioin valio- 24044: kunnassa ole herätetty kysymystä näitten tilojen manttaaliinpanosta 24045: kruunulle suoritettavia ulostekoja varten, että ja siitä syystä perustus- 24046: lakivaliokunnalla ei ole ollut aihetta koskea siihen kysymykseen, jonka 24047: olen täällä herättänyt. Minä olen sitä mieltä, että jos olisi ollut 24048: ehdotettu niitten manttaaliinpanoa kruununverojen suorittamista 24049: varten, silloin ei voisi ensinkään syntyä kysymystä siitä että sel- 24050: lainen manttaaliinpano olisi ristiriidassa Yhdys- ja Vakuuskirjan 24051: 3 kohdan kanssa. Eihän siinä tapauksessa niistä syntyisi mitään 24052: eriluontoista maata, vaan senluontoista maata, jota Yhdys- ja 24053: Vakuuskirjan 3 kohta mainitsee. Sitävastoin siinä tapauksessa 24054: kyllä olisi syntynyt kysymys siitä, eikö sellainen toimenpide ole 24055: ristiriidassa talonpoikaisen kansan erikoisoikeuksien 5 kohdan kanssa, 24056: niinkuin valiokunnan enemmistökin sitä tulkitsi. Mutta me emme 24057: ole siinä kohdassa vaatineet mitään selvitystä. Juuri se seikka, että 24058: näitä tiloja ehdotetaan manttaaliinpantaviksi yleisiä rasituksia 24059: varten, mutta ei kruununveroja varten, saattaa mielestämme tämän 24060: 7 §:n ristiriitaan Yhdys- ja Vakuuskirjan 3 kohdan kanssa. Minä 24061: pysyn siis ehdotuksessani, että perustuslakivaliokunnan selvitys 24062: tästä asiasta hankittaisiin. 24063: 24064: Keskustelu asian perustuslainluontoisuudesta julistetaan päät- 24065: tyneeksi. 24066: 24067: P u h e m i e s: Ed. Ingman on ed. Lagerlöfin kannattamana 24068: ehdottanut, että eduskunta päättäisi pyytää perustuslakivaliokunnan 24069: lausunnon siitä, sisältääkö esilläoleva asetusehdotus määräyksiä, 24070: jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuuskirjan 24071: 3 kohdan kanssa, sekä että mietintö pantaisiin pöydälle, kunnes 24072: tämä lausunto on saatu. Tulee siis äänestettäväksi tämän ehdotuksen 24073: ja jatketuo asiallisen käsittelyn välillä. 24074: 24075: Äänestys Ja päätös: 24076: 24077: Ken tahtoo jatkaa asetusehdotuksen asiallista käsittelyä, äänestää 24078: •jaa>>; jos ~ei>> voittaa on ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty. 24079: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1125 24080: 24081: Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänytjatkaa asetus- 24082: ehdotuksen asiallista käsittelyä ja hylännyt ed. Ingmanin ehdotuksen. 24083: 24084: Kun tämän jälkeen ei kukaan enää tahdo käyttää puheenvuoroa 24085: asiasta yleensä, julistetaan yleiskeskustelu päättyneeksi ja siirrytään 24086: pykälittäin tarkastamaan asetusehdotusta. 24087: 24088: Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään asetusehdotuksen §:t 24089: I-I7 sekä nimike muuttamatta Suuren valiokunnan ehdotuksen 24090: mukaisesti. 24091: 24092: Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 24093: 24094: 4) Eräänlaatulsten elinkeinojen harjolttajain maanostot. 24095: (2 K.) 24096: 24097: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o ro siinä olevien 24098: kolmen asetusehdotuksen t o i s t a k ä s i t te 1 y ä varten, jotka 24099: asetusehdotukset ovat aiheutuneet Talousvaliokunnan mietinnössä 24100: N:o 2 valmistavasti käsitellystä armollisesta esityksestä N:o 4· 24101: 24102: P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintö, joka tässä on 24103: käsittelyn pohjana, sisältää 3 eri asetusehdotusta: Asetuksen rajoi- 24104: tuksista eräänlaatuisten yhtiöitten ja yhdistysten oikeuteen kiin- 24105: teistön hankintaan maalla; toiseksi asetuksen osakeyhtiölain 27 §:n 24106: muuttamisesta toisinkuuluvaksi, sekä kolmanneksi asetuksen ensin- 24107: mainitun asetuksen soveltamisesta yksityisiin henkilöihin. Lopuksi 24108: se vielä sisältää ponnen siitä, että eduskunta käsittelisi tämän kol- 24109: mannen asetusehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 kolidan 24110: mukaan, eli siis kiireellisenä. 24111: Asian tulen esittämään siten, että ensin sallitaan yleiskeskustelua 24112: ja sitten esitetään asetusehdotukset perätysten, ja viimeiseksi ponsi 24113: siitä, että kolmannen asetusehdotuksen käsittely julistettaisiin kii- 24114: reelliseksi. 24115: Ylelskeskustelu: 24116: Ed. S e t ä 1 ä: Ennen varsinaisen keskustelun alkamista pyytäisin 24117: saada mietinnössä korjatuksi erään painovirheen. Sivulla 9 on 24118: nim. S §:n kolmannella rivillä sana >>nähden•> pois pyyhittävä. 24119: 24120: Ed. E s t 1 a n d e r: I anledning af den utredning, som grundlags- 24121: utskottet i saken förebragt, har stora utskottet funnit nödigt ur 24122: författningsförslaget utbryta de stadganden, som hafva afseende å 24123: enskildes rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, och däraf 24124: göra en särskild författning, hvilken utskottet föreslår till behand- 24125: 1126 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24126: 24127: 24128: ling på sätt, som beträffande vidtagande af ändring i grundlag är 24129: föreskrifvet. På skäl, dem jag i min reservation till grunlagsutskottets 24130: utlåtande har angifvit, hyser jag deri uppfattning, att författnings- 24131: förslaget, äfven där det är fråga om bolags och härmed likstäld 24132: sammanslutnings rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, är 24133: af den natur, att grundlag .af dessa stadganden beröres. Med anled- 24134: ning häraf ber jag få föreslå, att den första af nu förevarande förord- 24135: ningar skulle betraktas såsom berörande grundlag, och att sålunda 24136: beslut rörande densamma skall fattas i den ordning, som med afseende 24137: härå är i landtdagsordningen föreskrifven. 24138: 24139: P u h e m i e s: Tehdyn ehdotuksen johdosta pyydän huomauttaa, 24140: että minun mielestäni ensimäinen lakiehdotus ei sisällä semmoisia mää- 24141: räyksiä, jotka olisivat perustuslain luontoisia, enkä katso sitä voi- 24142: tavan käsitellä siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä 24143: ja muuttamisesta on säädetty. Katson tästä johtuvan, etten voi 24144: äänestyttää ed. Estlanderin ehdotusta. 24145: 24146: Ed. E s t 1 a d e r: Då majoritetens inom grundlagsutskottet 24147: uppfattning i fråga om dr:nna sak är känd, kan det icke komma i 24148: fråga, att jag skulle yrka på, att ärendet skulle dit hänskjutas. 24149: 24150: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Kun esillä oleva asia evästettiin 24151: suureen valiokuntaan, lausuttiin se toivomus, että suuri valiokunta 24152: asettaisi käsittelynsä pohjaksi ensimäisessä vastalauseessa olevan 24153: lakiehdotuksen. Samalla tuotiin esille evästyskeskustelussa minun 24154: mielestäni siksi vakavia muistuksia talousvaliokunnan mietintöä 24155: vastaan ja siksi pf!.ljon tosiasioita, jotka puhuvat ensimäisen vasta- 24156: lauseen puolesta, jota vastoin toiselta puolen minun ymmärtääkseni 24157: silloin puolustettiin mietintöä niin heikosti, että täytyi jäädä siihen 24158: luottamukseen, että asia suuressa valiokunnassa kääntyisi oikealle 24159: tolalle, ellei siellä esitettäisi enempiä syitä mietinnön hyväksi ja .ensi- 24160: mäistä vastalausetta vastaan. Koska en ole suuren valiokunnan 24161: jäsen olen katsonut velvollisuudekseni hankkia itselleni tilaisuuden 24162: lukea läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat siitä yleiskeskustelusta, 24163: joka kävi tämän asian periaatteellisen ratkaisun edellä. Ja minun täy- 24164: tyy tunnustaa, että minä hämmästyin siitä, että tuon periaatteellisen 24165: keskustelun perästä suuri valiokunta tuli sellaiseen päätökseen, 24166: mihin se on tullut. Ne muistutukset näet, jotka siellä tehtiin ensi- 24167: mäistä vastalausetta vastaan, ovat minun mielestäni hyvin heikkoja 24168: niiden muistutusten rinnalla, jotka osaksi täällä eduskunnassa, 24169: osaksi suuressa valiokunnassa on esitetty talousvaliokunnan lakiehdo- 24170: tusta vastaan. 24171: Kuten täällä jo varemmin on esitetty, tuotiin suuressa valio- 24172: kunnassakin esille se huomautus, että talousvaliokunnan lakiehdotus, 24173: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1127 24174: 24175: jonka suuri valiokunta nyt on hyväksynyt, asiallisesti ei kykene 24176: täyttämään tarkoitustaan, sitä kun osaksi ei tarvitse k i e r- 24177: t ä ä, osaksi v o i p a 1 j o n h e 1 p o m m i n k i e r t ä ä k u i n 24178: ensimäisen vastalauseen lakiehdotusta ja se 24179: kun sitä paitsi eräissä suhteissa on omansa 24180: tekemään maano~ton puutavaraliikkeille 24181: n y k y i s t ä ä n m i e 1 u i s e m m a k s i. Ryhtymättä tätä asiaa 24182: uudelleen täällä enää lähemmin esittämään, pyydän vaan ehdottaa, 24183: että tämä suuren valiokunnan mieti:w.tö lähetetään takaisin suureen 24184: valiokuntaan siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodos- 24185: taisi lakiehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensi- 24186: mäisessä vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi. 24187: 24188: Ed. P u 11 i n e n: Evästyskeskustelusta päättäen voi kyllä 24189: edellyttää, että suuri valiokunta talousvaliokunnan mietinnön kannan 24190: heikkoudesta huolimatta tulisi hylkäämään sen kieltolakikannan, 24191: joka on esitetty ensimäisessä vastalauseessa. Huolimatta tästä 24192: tuntuu kuitenkin vaikealta käsittää, miten varsinkin sosialidemokraat- 24193: tiset edustajat todella voivat asettua kannattamaan tuollaista puoli- 24194: naista kantaa. Varsinkin tuntuu tämä oudolta, kun muistaa ed. 24195: Wäinö Wuolijoen viime keväänä tässä samassa asiassa antaman lau- 24196: sunnon. Siinä hän varsin asiallisesti todisti, ettei ole enemmän maan- 24197: viljelyksen, metsänhoidon kuin teollisuudenkaan kannalta tarpeel- 24198: lista, että puutavarayhtiöillä on omia maita ja että viljelyksen 24199: tuleva kehitys vaatii yhteiskuntaa ehdottomasti estämään yhtiöitä 24200: hankkimasta itselleen metsämaata pohjineen. Toisin sanoen, hän 24201: asettui silloin täydellisesti tämän mietinnön ensimäisen vastalauseen 24202: kannalle ja mainitsi lausuntonsa lopulla olevansa valmis hyväksy- 24203: maan jotenkin ankaran kiellon, lisäämällä, jollei kieltolakia 24204: nyt saada, niin saattaa se muutamien vuosien perästä olla vielä vai- 24205: keampaa, kun suuret alat taas ovat siirtyneet yhtiöitten haltuun. 24206: Jonkunlaisena selityksenä tällaiseen äkkinäiseen kannan muutokseen 24207: ja samalla suoranaiseen taantumukseen on kai pidettävä ed. Kuusisen 24208: lausuntoa evästyskeskustelussa. Tässä hän mainitsi, että sosialistit 24209: nyt katsovat tätä asiaa etupäässä metsänhoidon kannalta ja meni 24210: tässä metsänhoitoharrastuksessaan niin pitkälle, että sanoi olevan 24211: kansantalouden periaatteita vastaan tukea maanviljelystä metsän- 24212: hoidon avulla. Hän siis arveli mahdolliseksi ja suotavaksi, että 24213: metsänhoito meillä erotettaisiin maanviljelyksestä, harjotettaisiin 24214: kokonaan eri elinkeinona ja että maanviljelys karuimmissakin osissa 24215: maatamme saisi jäädä ilman sitä tukea ja turvaa, joka sillä nykyään 24216: metsästä on ja joka sen menestykselle on ehdottomasti katsottava 24217: välttämättömäksi. Tämä hänen väitteensä on kuitenkin siksi ontuva 24218: ja horjuva ja siksi monasti kumottu, että se ei voi olla sosialisteilla 24219: määräävänä tässä asiassa. Päinvastoin lieneekin pääsyy etsittävissä 24220: 1128 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24221: 24222: 24223: eräästä ed. Kuusisen toisesta lausunnosta, jossa hän mainitsi, että ne 24224: edustajat, jotka tahtovat saada estetyksi yhtiöiden metsämaiden 24225: ostoa, ajavat talonpoikain etuja sekä lisäsi, että sosialistit, jotka 24226: valvovat yksistään työväenluokan asiaa, eivät voi näihin yhtyä, 24227: sekä julisti lopuksi luokkataistelun maanviljelijäin ja työväestön 24228: välillä. Tässä ilmenee todellinen katnlan muutos, sillä ainakaan 24229: niin selvää pesäeroa talonpoikain kanssa ei ole ennen kuultu mei- 24230: dän sosialistiemme julistavan. Uutuudestaan huolimatta onkin tämä 24231: julistus hyvä kuulla sekä merkille pantava. Tämä sisältää sen, että 24232: sosialistit tahtovat ajaa työväen luokkaetuja, huolimatta siitä että 24233: maanviljelys, maamme pääelinkeino tulisi siitä kärsimään mitä 24234: tahansa. 24235: Vaatimus, että tukkiyhtiöt estetään ostamasta metsämaata, 24236: sisältää, se myönnettäköön, osaksi myös maanviljelijäin edun aja- 24237: mista, mutta tässä on otettava huomioon, että maanviljelyson maamme 24238: pääelinkeino ja että sen menestymisestä ja kehittymisestä riippuu 24239: koko yhteiskunnan menestys, joten maanviljelijäin etuja ei tässä 24240: voi pitää heidän luokkaetuinaan, vaan yhteisinä kaikille kansan- 24241: luokille. Kysymys on nyt vaan siitä, tahdotaanko tätä asiaa rat- 24242: kaistaessa todella ottaa huomioon koko yhteiskunnan etu, vai tah- 24243: dotaanko sen rinnalla panna etusijalle tukkiyhtiöiden edut ja ed. 24244: Kuusisen luulottelemat työväen edut. 24245: Edellytän, että täällä eduskunnassa, huolimatta tapahtumista 24246: suuressa valiokunnassa, löytyy yhtä hyvin oikealla kuin vasem- 24247: mallakin siksi paljon jäseniä, jotka tahtovat arvostella asiaa yhteis- 24248: kunnan edun kannalta ja jotka siinä tarkoituksessa katsovat vel- 24249: vollisuudekseen myötävaikuttaa ensimäisessä vastalauseessa lausut- 24250: tujen periaatteiden laiksi tulemiseen. Tässä toivossa kannatan ed. 24251: Gebhardin ehdotusta, että mietintö palautettaisiin suureen valio- 24252: kuntaan~muodostettavaksi ensimäisen vastalauseen mukaan. 24253: 24254: Ed. W u o r i m a a: Viime vuosisadan lopulla alkoivat yhtiöt 24255: ja yksityiset ostaa suuressa määrin talonpoikaistiloja. Tämä osto 24256: lisääntyi niin suuresti, että 1897 vuoden valtiopäivillä nostettiin 24257: anomuksen muodossa kysymys asiasta. Silloin pappissäädyssä 24258: myöskin hyväksyttiin - mikä tuli sitten valtiopäiväin päätökseksi 24259: - että anottaisiin hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tämän li- 24260: sääntymisen estämiseksi, koska se nähtävästi oli vaarallista meidän 24261: kansantaloudenemme ja kuntain ja yksityisten taloudelle. Hallitus 24262: on nyttemmin antanut tämän johdosta arm. esityksen siinä muo- 24263: dossa kuin se on eduskunnalla nähtävissä. Siinä ei ole otettu huo- 24264: mioon sitä tarkoitusta, mikä alkuperäisenä anomuksella oli, ni- 24265: mittäin, että eivät ainoastaan viljelysmaat, vaan myös metsät estet- 24266: täisiin joutumasta yksityisten harvojen käsiin. Arm. esitys nimit- 24267: täin kohdistaa kiellon ainoastaan viljeltyyn maahan, ja tahtoo siis 24268: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1129 24269: 24270: tavallaan tyydyttää entistä anomusta, mutta kuitenkin samalla kier- 24271: tää sen. Talousvaliokunta on ehdotuksessaan asettunut arm. esityk- 24272: sen kannalle. Se ei tahdo estää metsiä ja maita yleensä joutumasta 24273: harvojen käsiin, vaan koettaa jollakin tavalla suojella maanvilje- 24274: lystä, joka löytyy semmoisilla tiloilla, joita yhtiöt ja yksityiset os- 24275: televat. Kuinka se siinä on onnistunut, se on toinen asia. Mutta 24276: suuri valiokunta nyt näyttää myös asettuneen aivan samalle kan- 24277: nalle kuin talousvaliokunnan enemmistö. Saavutetaanko sillä lailla, 24278: joka on meidän ratkaistavanamme sitäkään tarkoitusta, minkä 24279: ensin armollinen esitys ja talousvaliokunnan enemmistö sekä sitten 24280: suuri valiokunta on tarkoittanut. Saavutetaanko sitä, että nyt 24281: jo viljellyt maat säilyvät viljelykselle. Minun täytyy siihen vas- 24282: tata: ei, ei vähimmässäkään määrässä. Jo lakiehdotuksen ensim- 24283: mäisen §:n toisessa momentissa sanotaan: >>Yhtiöllä tarkoitetaan 24284: tässä asetuksessa ainoastaan sellaista yhtiötä kuin ensimmäisessä 24285: kappaleessa on mainittu>>, ja ensimmäisessä kappaleessa sanotaan: 24286: • Yhtiö, joka harjoittaa sahaliikettä tai muuta sellaista teollisuutta, 24287: jossa metsätuotteita käytetään raaka-aineina, tai puutavarakauppaa.• 24288: Tämä laki supistaa maan, metsien ja ylipäänsä maitten oston kiel- 24289: lon yksityisille harvoille, ainoastaan niille, jotka harjoittavat puu- 24290: tavarain jalostamista, mutta ei vähimmässäkään määrässä supista 24291: ostonoikeutta yhtiöille, jotka tahtovat keinotella maan ja metsien 24292: kanssa. Jos eduskunta hyväksyisi tämmöisen lain, niin se samalla 24293: loisi uuden keinottelijaluokan, joka ostaisi maita myydäkseen met- 24294: siä niille yhtiöille, jotka jalostavat puutavara-ainetta. 24295: Kun asia näin on, niin minä en voi ymmärtää, mitä järkeä siinä 24296: on, että niiltä yhtiöiltä, jotka jalostavat puutavara-ainetta, jotka 24297: sentähden myöskin antavat työtä suurille työväenjoukoille, että 24298: niiltä juuri estetään ja myöskin että niille vaikeutetaan maanosto, 24299: kun sen sijaan se sallitaan semmoisille, jotka eivät mitään muuta 24300: tee kuin makaavat laakereillansa ja kantavat siitä kapitaalista, 24301: jonka ovat metsään ja maahan panneet, miljonatuloja, yhtiöille 24302: jotka siis eivät edes tee sitä, mitä puunjalostustehtaat tekevät: 24303: että antavat elämän ehtoja ja syömistä työrniesjoukoille. Minun 24304: mielestäni olisi vallan järjetöntä, että semmoinen laki hyväksyt- 24305: täisiin. 24306: Valiokunnalla on myöskin ollut valittavana toinen samaa asiaa 24307: tarkoittava ehdotus, nim. se joka kulkee ed. Gebhardin ehdotuksen 24308: nimellä. Sitä koeteltiin viime valtiopäivillä saada laiksi, mutta tul- 24309: tiin selvästi huomaamaan, että se myöskin on sitä laatua, ettei se voi 24310: täyttää sitä tarkoitusta, mitä odotetaan. Siihenkin jää aina sem- 24311: moisia aukkoja, jotka auttamattomasti tekevät sen samanlaiseksi 24312: kuin se laki, jonka suuri valiokunta tässä ehdottaa eduskunnalle 24313: s. t. s. sitäkin lakia voidaan laillisella tavalla kiertää, asetettakoon 24314: se miten tahansa. 24315: 1130 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24316: 24317: 24318: Minä vielä pyydän huomauttaa siitä, mistä mma JO huomau- 24319: tin lähetekeskustelussa, ettei löydy kuin yksi ainoa todellinen J.;:eino, 24320: jonka kautta voidaan päästä sille perille, johon tarkoitetaan, ja se 24321: on, että tehdään kaikki kansalaiset yhdenarvoisiksi, niin että tulee 24322: mahdottomaksi yhdelle niinkuin toisellekin, yksityiselle niinkuin 24323: yhtiöHekin hankkia· itsellensä liian suuria maa-aloja s. o. suurien 24324: maa-alojen arvon kumulatiivinen verotus. Muulla tavoin ei päästä 24325: perille. Minun mielestäni olisi sentähden vallan omituista, jos edus- 24326: kunta hyväksyisi semmoisen lain, joka ei yhtään mitään saa aikaan, 24327: vaan päinvastoin synnyttää uusia välitysliikkeitä, jotka tulevat 24328: hyötymään maanomistajien ja tehdasyhtiöitten kustannuksella ja 24329: sentähden minä uskallan tässä eduskunnalle ehdottaa, että koko 24330: tämä lakiehdotus hylättäisiil:l tällä kertaa. 24331: 24332: Ed. Stig z e 1i u s: På de skäl hr Estlander anfört i sin reser- 24333: vation har jag kommit till enahanda uppfattning i saken som han, 24334: och har jag ansett mig böra offentligen uttala denna min åsikt i 24335: anledning af hr talmannens uttalande. Men yrkar jag för min del 24336: icke häller på någon vidare åtgärd. 24337: 24338: Ed. H e i m b ii r g e r: J ag har tidigare, då ifrågavarande ärende 24339: remitterades till stora utskottet, uttalat mig därhän, att jag för min 24340: del sympatiserar med de sträfvanden, som föranledt tillkomsten af 24341: ifrågavarande lagförslag, men måste anse, att dessa sträfvanden 24342: ingalunda främjas genom en så beskaffad lagstiftningsakt, som nu 24343: är ifrågasatt. Lagen, sådan den föreslås, blefve en lag endast för den 24344: lärlige och samvetsgranne, hvaremot den mindre samvetsgranne utan 24345: svårighet kunde kringgå den. Efter tagen kännedom om de förändrin- 24346: gar, som stora utskottet infört i lagförslaget, blir mitt omdöme det- 24347: samma: lagförslaget har genom dess behandling i stora utskottet 24348: hvarken blifvit bättre eller sämre än förut. 24349: Men en lag af sådan beskaffenhet icke blott icke gagnar det syfte- 24350: mål, som med lagen afses, utan är därjämte rent af skadlig. Hvarje 24351: lag, som öppet kan öfverträdas, undergräfver hos den stora allmän- 24352: heten, som bevittnar huru lagen kringgås, aktningen icke blottför 24353: den lag, som är i fråga, utan för lag och rätt öfverhufvud. Förevarande 24354: lagförslag är efter min tanke ett steg i riktning mot den utveckling, 24355: hvartill man kommit i åtskilliga demokratiskt styrda länder. Man 24356: stiftar nämligen lag blott för att till formen tillfredsställa allmän- 24357: hetens önskningar, utan afseende därå, huruvida dessa önskningar 24358: äro berättigade och huruvida de öfverhufvudtaget genom lagen för- 24359: verkligas. Detta förfarande är skadligt äfven i ett annat afseende. 24360: Det dödar nämligen intresset för de förhållanden, som lagen afser 24361: att rätta; detta intresse slappas efterhand hos allmänheten och för- 24362: svinne;:. 24363: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1131 24364: 24365: 24366: Utan att vilja täfla med en annan medlem af landtdagen i hans 24367: sträfvande att städse, vid behandlingen af föreliggande frågor, 24368: beröra äfven den ömtåliga och brännande frågan om förbudslagen, 24369: kan jag icke undgå att i detta sammanhang anföra ett yttrande, som 24370: fälits med anledning af sagda lag. Det har nämligen uttalats, att en 24371: icke den minst betänkliga följden af förbudslagens tillkornst 24372: blefve, att väl icke superiet, men nykterhetsarbetet, komme att upp- 24373: höra, nämligen det arbete, som söker att på öfvertygelsens väg upp- 24374: fostra folket tili nykterhet. Denna anmärkning träffar mutatis mu- 24375: tandis äfven föreliggande lagförslag. 24376: Jag får på anförda skäl föreslå, att nåd. prop. måtte afböjas. Hvad 24377: frågan beträffar, huruvida propositionen berör grundlag elier icke, 24378: är jag i denna del ense med hr Estlander och Stigzelius. 24379: 24380: Ed. v. T r o i 1: Vid den första läsningen af förevarande lag- 24381: förslag rörde sig debatten, i stort sedt och, om man frånser lantdags- 24382: mannen Heimbiirgers yttrande, väl litet om den nåd. propositionen 24383: och ekonomiutskottets på basen af densamma afgifna betänkande. 24384: Det gafs också därför ringa anledning för de af utskottets medlemmar 24385: som stå för betänkandet, att då uppträda tili försvar för detsamma. 24386: Underteckarene af reservationen n:o I - det s. k. Gebhardska för- 24387: slaget - inskränkte sig tili att i mer elier mindre starka ordalag prisa 24388: nämnda förslag. Förslagets upphofsman, hr Gebhard, åter vände sig 24389: uteslutande mot de socialdemokratiska medlemmarna i utskottet, 24390: riktande emot dem förebråelser i oändlighet för att de numera in- 24391: togo en annan ställning till frågan än vid senaste landtdag, med andra 24392: ord för att de skulle svikit honom. Jag för min del kan icke tro, att 24393: i denna fråga några som hälst förbindelser skulle hafva gifvits. Det 24394: var emellertid en af förebråelserna jag särskildt fäste rnig vid, näm- 24395: ligen den, att utskottet i sin helhet och de socialdemokratiska med- 24396: lemmarna isynnerhet vid frågans handläggning i utskottet icke be- 24397: aktat den utredning, som vid senaste landtdag egnades förevarande 24398: fråga. Häri har hr Gebhard emellertid storligen rnisstagit sig, ty 24399: denna utredning och då frärnst den belysning frågan erhöll i stora 24400: utskottet har på det omsorgsfuliaste beaktats af de utskottsmedlem- 24401: mar, som icke velat taga för godt hr Gebhards förslag tilllag i frågan. 24402: Nu till själfva frågan. Denna kan ses ur två synpunkter: dels 24403: ur den enskildes, dels ur det allmännas synpunkt. Ser man frågan 24404: ur den enskildes synpunkt, är det alldeles klart, att man kan fram- 24405: ställa åtskilliga anmärkningar mot föreliggande lagförslag. Ty det 24406: är verkligen så, att genom detsamma den enskildes eganderätt och 24407: besittningsförhållanden ganska betydligt inskränkas. Ser man 24408: åter frågan från det allmännas synpunkt måste man dock medgifva, 24409: att bolagens eller rättare trävaruindustrins stora skogsförvärf inne- 24410: bära en verklig social fara. De siffror, som i komitebetänkandet af 24411: 1132 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24412: 24413: år 1902 anföras äro verkligen allvarsamma, och enhvar, som varit i 24414: tillfälle att taga kännedom om de forne egarenes nuvarande ställning, 24415: måste hafva det klart för sig, att dessa skogsförvärf böra hämmas 24416: eller åtminstone inskränkas. Dessa forna egares ställning är den mest 24417: eländiga som någonsin kan tänkas. De lefva såsom arrendatorer å 24418: sitt förra hemman emot skyldigheten att svara för alla från hemmet 24419: utgående onera och utskylder, men äro tillika fullkomligt likgiltiga 24420: för huru hemmanets jordskötes. Blott de kunna släpa sig fram en 24421: dag i sänder är allt annat dem likgiltigt. 24422: Såsom försvar för trävaruindustrins skogsförvärf har framhål- 24423: lits, att bolagen i allmänhet sköta sin skog bättre än bönderna. Det 24424: är ju också helt naturligt. Bolagen, eller åtminstone de större af 24425: dem, hafva råd att hålla sig med fackbildade forstmän, de kunna 24426: utföra större skogsarbeten och hafva dessutom sträfvat till att få 24427: sina skogar sammanförda i större komplexer, som då naturligtvis 24428: underlätta en enhetlig och rationell skötsel. Detta alit är förmåner 24429: som bönderna i synnerligen hög grad saknat. M:en betänker man å 24430: andra sidan, att det först är helt nyligen som bönderna kommit i 24431: åtnjutande af någon verklig hjälp i deras skogsvård - jag afser de 24432: ordentliga statsbidrag som numera lämnas landtbrukssällskapen i 24433: och för skogsvårdens befrämjande - samt att på detta område 24434: ännu mycket kan göras och kommer att göras för att öka jordbruka- 24435: rens intresse i berörda afseende, tror jag man tryggt kan förutse, att 24436: i framtiden skillnaden mellan böndernas och bolagens skogsvård 24437: skall blifva mindre än den nu är samt slutligen utfalla tili böndernas 24438: fördel. Intresset för ett alit rationeliare, än meraintensivt jordbruk 24439: är bland jordbrukaren i oafbrutet stigande - omständigheter, som 24440: vi också i denna fråga böra beakta - hvarförutom medvetandet om 24441: den reservfond jordbrukaren har i sin skog, allt mera trängt igenom. 24442: Hr Heimbiirger ansåg att den enda räddning från de missförhål- 24443: landen, som genom trävarubolagens skogsförvärf uppstått, vore den, 24444: att den enskilde bonden skulie uppmanas eller drifvas tili bildande 24445: af skogsvårdsföreningar. M:en dessa åtgärder äro sådana som höra 24446: framtiden tili. Vår nu gäliande skogslag gifver också ganska liten 24447: anledning till sådan art af skogsvård, och innan skogsvården har 24448: tagit ett så långt steg framåt borde ovilikorligen något göras. Det 24449: synes mig, att den åtgärd, som genom propositionen föreslagits, då 24450: är den enda möjliga. Dessutom är det att beakta, att bolagen all- 24451: deles icke beröfvats ali möjlighet att förvärfva sig jord; en sådan 24452: möjlighet finnes dem tillagd uti lagförslagets 2 §. 24453: Hvad beträffar möjligheterna att kringgå denna förordning,tror 24454: jag man icke häller bör anse dem vara så alltför stora. Det har vis- 24455: serligen påståtts, att de äro så många och så uppenbara, att man 24456: kan åka genom lagförslaget med häst och vagn. Skulle det visa sig, 24457: att denna lag, om den blir godkänd, gifver anledning till öfverträ- 24458: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1133 24459: 24460: delser, så tror jag väl, att erfarenheten då också skall kunna vägleda 24461: lagstiftaren, i hvilket afseende supplerande bestämmelser kunna 24462: vara af nöden. 24463: Emellertid, då det varit tal om möjligheten att kringgå lagen, 24464: hafva de personer, som på denna grund motsatt sig lagförslaget, 24465: också varit nog så ifriga att framhålla en hel hop af dessa möjlig- 24466: heter. Denna samling af möjligheter att kringgå lagen kan emellertid 24467: hafva den nytta med sig, att det också i och med detsamma skall 24468: blifva uppenbart för enhvar, att lagen kringgås. J ag tror att de, som 24469: skulle hafva lust att kringgå lagen under sådana förhållanden, i 24470: hög grad komma att draga sig för ett sådant försök. J ag vill dessutom 24471: i detta afseende trygga mig till en allmän vaken medborgaranda. J ag 24472: tror att en sådan dock är rådande och att densamma därför i sin 24473: mån kommer att motvärka försöken att kringgå lagen. J ag får 24474: därför för min del hemställa, att landtdagen ville skrida till detalj- 24475: behandling på basen af stora utskottets betänkande. 24476: 24477: Ed. J o h n H e d b e r g: Då detta ärende passerade till stora 24478: utskottet, hade jag redan äran yttra mig därom så pass vidlyftigt, 24479: att jag nu icke anser det vara behöfligt att upprepa någonting däraf. 24480: Jag har endast begärt ordet för att fästa uppmärksamheten vid 24481: hvad tvänne tidigare talare anfört, som ställt sig emot utskottets 24482: betänkande. Hr Wuorimaa, som är för första reservationen säger 24483: om utskottsbetänkandet, att det är till endast för att uppfostra 24484: jobbare och för att lagen skall kunna kringgås. Hr Gebhard säger 24485: åter, att denna lag icke behöfver kringgås, emedan den är sådan, 24486: att den lämnar öppna dörrar för hvem som hälst. Detta anförde 24487: han redan vidlyftigare då ärendet förra gången var före i kam- 24488: maren och har nu åter omnämnt detsamma. D. v. s. de två ta- 24489: lare, som särskildt förordat första reservationen i stället för be- 24490: tänkandet hafva i sina korta andraganden funnit alldeles mot- 24491: satta egenskaper hos betänkandet. Därmed ha de ju visat upp 24492: på hurudana fötter denna opposition står. Det är dock märkvärdigt, 24493: att om nu utskottets betänkande vore så hufvudlöst och så litet 24494: förstått att träffa målet, - det är dock märkvärdigt, säger jag, 24495: att nåd. prop. är i det närmaste lik detta betänkande och att stora 24496: utskottet lagt detta samma betänkande till grund för sin behandling 24497: och likaså, att stora utskottet till detta betänkande endast gjort några 24498: ändringar, hvilka, enligt hvad jag förstår, äro rena framsteg, men 24499: icke på något vis kunna häfva de principer, på hvilka utskottsbe- 24500: ' tänkandet är uppgjordt. Utskottsbetänkandet hvilar på den enkla 24501: grunden, att här finnes en social fara, som måste motarbetas, den 24502: sociala faran, att den odlade jorden blir liggande oodlad och att den 24503: själfägande bondeklassen blir drifven från hus och hem eller blir för- 24504: vandlad till beroende arrendatorer. Det är den faran, som måste 24505: 1134 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24506: 24507: motarbetas. Däremot ligger ingen fara alls i att icke odlingsbar mark, 24508: absolut skogsmark tillfaller träförbrukande bolag äfven i större skala. 24509: Det är tvärtom för skogshushållningen i landet en stor fördel, att så 24510: sker, emedan dessa bolag med sina stora skogsmarker och sina be- 24511: hof af råvara äro nödda och tvungnaattskötasina skogar bättre, än 24512: hvad en privat jordägare i regeln gör eller åtminstone härintills 24513: gjort. Botemedlet är sålunda väl lämpadt efter hvad man med det 24514: afser, hvad man med det önskar. Att därutöfver utfärda en fullstän- 24515: dig förbudslag för köp af jord på landet för vissa klasser af med- 24516: borgare och för bolag o. s. v., detta skjuter ju så öfver målet, att 24517: ingen människa behöfver slösa många ord därpå. Detta måste in- 24518: ses vara icke till fromma för saken, utan alldeles tvärtom, och lända 24519: icke endast skogsmarken utan äfven den odlade jorden till skada, 24520: emedan en sådan förbudslag skulle medföra en nedsättning i jord- 24521: värdet, då köpare icke skulle finnas för absoluta skogsmarker, utan 24522: endast för en nödtorftigt odlad jord, som icke är synnerligen lockande 24523: för köparen. J ag förordar således betänkandet i den form stora ut- 24524: skottet här affattat detsamma. 24525: 24526: Ed. B r a n d e r: Näyttää siltä, kuin kamari ottaisi tämän tärkeän 24527: ja vaikean kysymyksen tyynemmin ja järkevämmin kuin tätä ennen. 24528: Entinen innostus ja kiihko näyttää olevan poissa. Se mielestäni 24529: todistaa sitä, että käsillä on siksi vakava ja siksi vaikea lainsää- 24530: däntökysymys, että kuta pitemmälle siinä päästään, kuta syvem- 24531: mälle tunkeudutaan, sitä enemmän päästään selville siitä, että on 24532: jätettävä syrjään taktilliset ja puoluenäkökannat ja yleensä yksi- 24533: puolinen asian arvostelu. Ehkä kamaria on miellyttänyt sekin, 24534: ettei tässä ole pitkiä esitelmiä tällä kertaa yritetty pitämään. Minäkin 24535: koetan lausua sanottavani lyhyesti ja valiokunnan enemmistön 24536: kannalla ollen, vain tehdä muutamia huomautuksia täällä aikai- 24537: semmin esiintyneiden puhujien lausuntojen johdosta. 24538: Ensinnäkin pyydän ed. Wuorimaan lausunnon johdosta huo- 24539: mauttaa, että hän näköjään juontaa tämän asian jostakin pappis- 24540: säädyn alotteesta. Minä en tuota seikkaa tunne, mutta kun minulla 24541: sattuu olemaan sen komitean mietintö, joka vuonna 1902 asetettiin 24542: tutkimaan puutavarayhtiöiden maanostoja, niin mainitsen tämän 24543: mietinnön alussa olevasta selonteosta, että tämä asia johtuu lisätyn 24544: maanviljelyshallituksen käsittelyistä vuonna 1901, jonka jälkeen 24545: maanviljelyshallituksesta tehtiin alistus senaattiin komitean aset- 24546: tamisesta. Mainitsen tämän osoittaakseni, että alote tässä on otettu 24547: esille maanviljelystaholta ja pitäen mielessä sitä, mikä vaurio syntyy, 24548: jos valmis vuosikymmenien ja vuosisatojen raivaama maanviljelys 24549: pääseetaantumaan ja joutuu pois varsinaisten harjoittajiensa hallusta. 24550: Käsillä oleva kysymys ei nimittäin ole vain yksinomaan maanviljelys- 24551: kysymys, se on, niinkuin vasemmistokin aivan oikein on huomannut, 24552: Eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1135 24553: 24554: 24555: myös yhteiskunnallinen kysymys, ja siihen sisältyy myöskin seik- 24556: koja, joilla on paljon tekemistä teollisuutemme kanssa. Se on moni- 24557: puolinen, monelle. taholle ulottuva yhteiskunnallinen ja taloudellinen 24558: kysymys. Kun mainitsin ed. Wuorimaan lausunnon, niin en voi 24559: olla ihmettelemättä että hän, joka on valiokunnassa esiintynyt ensim- 24560: mäisen vastalauseen puoltajana, - vaikka tosin sen heikkona 24561: puoltajana - nyt ehdottaa koko lain hylättäväksi. Sellainen lau- 24562: sunto osottaa, ettei ole kyllin suureksi arvosteltu sitä epäkohtaa, 24563: mistä tässä on kysymys. 24564: Ed. Gebhard täällä lausui, että valiokunnan enemmistön kantaa 24565: on perin heikosti puolusteltu. Hän ei juuri paljon enempää tällä kertaa 24566: sanonutkaan. Jos nyt siitä arvostellaan jonkun asian oikeus tai 24567: pätevyys, kantavuus, miten sitä täällä täysi-istunnossa puolustetaan 24568: tai vastustetaan, niin ei suinkaan olla käyttämässä sitä mittapuuta, 24569: joka jonkun asian arvon lopullisesti määrittelee. Sama puhuja mai- 24570: nitsi, mitenkä sitä lakiehdotusta, jonka valiokunnan enemmistö on 24571: hyväksynyt ja joka perustuu armollisen esityksen kantaan, on 24572: varsin helppo kiertää, helpompi kiertää kuin ensimmäisen vasta- 24573: lauseen lakia. Olen tullut aivan päinvastaiseen käsitykseen, ja 24574: perustuu minun käsitykseni siihen, että jos tällä alalla laki laaditaan 24575: varsin ankaraksi, minun käsityskantani mukaan liian ankaraksi, 24576: niin se sitä enemmän houkuttelee lain kiertämiseen, ja se ehdotus, 24577: joka sisältyy ensimmäiseen vastalauseeseen, kyllä avaa sellaisia 24578: mahdollisuuksia. Se keinottelijaluokka, josta ed. Wuorimaa puhui, 24579: se kyllä, jos vastalauseen mukainen lakiehdotus tulisi hyväksy- 24580: tyksi, syntyy. Niille, jotka täällä ovat yleensä asettuneet tämän 24581: lainsäädännön suhteen hylkäävälle kannalle, pyydän huomauttaa 24582: siitä, että sellainen on katsottu yhtä tarpeelliseksi kuin meillä poh- 24583: joisissa naapurimaissammekin, joissa maanviljelystä harjoitetaan 24584: samoissa olosuhteissa kuin meillä ja joissa maanviljelys on samalla 24585: tavalla tullut uhatuksi teollisuudenharjoittajain puolelta kuin meillä- 24586: kin. On vain huomattavaa, että nämä niin hyvin Ruotsin kuin 24587: Norjan lait ovat koko lailla lievempiä, seuloina paljon harvempia 24588: kuin se, jonka armollinen esitys on näille valtiopäiville jättänyt. 24589: En tahdo pitkälti ruveta puolustelemaan tässä valiokunnan kantaa, 24590: varsinkaan kun täällä jo muutamat edelliset puhujat ovat lyhyesti 24591: ja asiallisesti sen tehneet. Tahdon vain huomauttaa siitä, että se 24592: lakiehdotus, joka sisältyy valiokunnan mietintöön, ensinnäkin 24593: turvaa nykyisen maanviljelyksen ja sen lisäksi vielä melkoisessa 24594: määrässä tulevankin viljelyksen etuja siten, että kun manviljelys- 24595: tilojen metsämaita sallitaan luovutettaviksi kiellonalaisille yhtiöille 24596: tai liikkeenharjoittajille, niin paitsi että säädetään tarpeellinen 24597: kotitarvemetsä erotettavaksi viljelystilalle, säädetään myöskin, 24598: että viljelyskelpoinenkin maa on lukuunotettava ja kantatilalle 24599: säilytettävä, sekä se viljelyskelpoinen maa, joka on varsinaisen 24600: 1136 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24601: 24602: 24603: päätilan ympärillä että se, joka on ulkopalstoilla siellä jo ehkä ole- 24604: vien viljeltyjen, suurempien tai pienempien palojen yhteydessä tai 24605: läheisyydessä. Muuten taas niiden, jotka asettuvat ankarimmalle 24606: kannalle ja puolustavat ensimmäistä vastalausetta, olisi muistettava, 24607: että saimmepa laiksi minkä ehdotuksen tahansa näistä nyt 24608: käsilläolevista, emme yksistään tällaisella lailla saa kyseessä olevia 24609: epäkohtia korjatuiksi. Epäkohdan korjaamiseksi tarvitaan muitakin 24610: toimenpiteitä, tarvitaan tehokkaasti edistää maanviljelijäin ammatti- 24611: sivistystä ja sen sekä muun sivistyksen avulla kohottaa heissä 24612: itsenäisyyttä ja luottamusta maanviljelykseen, ennenkaikkia, niinkuin 24613: nykyään sanotaan, saada heissä heräämään ja kasvamaan >>maa- 24614: henkeä>>, sitä käsitystä, että maanviljelijän ei ole auraltaan väis- 24615: tyttävä, ei tiluksiaan vieraille heitettävä, olkootpa nämä vieraat 24616: mitä lajia tahansa. Meidän on myöskin muistettava, että tätä epä- 24617: kohtaa saadaan myöskin koko lailla poistetuksi ja lievennetyksi 24618: maanviljelysluottoa parantamalla, osuustoimintaa kehittämällä ja 24619: muita maanviljelijän oloja parantavia toimenpiteitä innokkaasti, joh- 24620: donmukaisesti ajamalla. Minä tiedän, että sillä taholla, jossa ensi- 24621: mäinen vastalause on syntynyt, kyllä näille asioille annetaan arvoa, 24622: että niitä siellä ajetaan, mutta tuntuu välistä niinkuin ne jäisivät 24623: tällaisten asiain yhteydessä syrjään. 24624: En tahdo jatkaa pitemmälti. Tahdon tämän lausuntoni perus- 24625: talla siis ehdottaa, että valiokunnan mietintö, johon myöskin suuri 24626: valiokunta on yhtynyt, tulisi eduskunnan päätökseksi. 24627: 24628: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har varit i tillfälle att titta en 24629: smula bakom kulisserna i fråga om den lag för Norrland, hvilken 24630: ju är mallen för regeringens förslag i denna fråga. J ag har till och 24631: med varit i tillfälle till ett offentligt meningsutbyte med den man 24632: i Sverige, som skulle kunna kaUas deras doktor Gebhard, liksom 24633: jag skulle vilja kalla doktorn vår borgmästar Lindhagen. Det har 24634: varit en så pass liflig växelverkan mellan dem, som intressera sig för 24635: detta slags lagstiftning på hvardera sidan bottenhafvet, att det till 24636: och med till ordföranden, vill jag minnas, uti 1892 års skogskomite 24637: kommit ett bref ifrån samme man i Sverige, där han på det bevek- 24638: ligaste anhåller, att komiten skulle så begå, att en sådan här skulle 24639: komma till stånd i Finland, för att man skulle hafva lättare att få 24640: genomförda sina planer i Sverige. Förevarande fråga är nu en gång 24641: modesak där på en del håll. Norrlandslagen kom sist och slutligen 24642: efter åtskilliga vedermödor till stånd, men hade den gällt hela Sverige, 24643: såsom denna lag nu afser att gälla hela Finland, så hade den bestämdt 24644: icke fått majoritet uti riksdagen, emedan jordegarena, allmoge- 24645: männen liksom herremännen, förstodo, att den lagen icke var ett 24646: band blott och bart på sågindustrin och pappersindustrin, utan 24647: också på dem själfva, efter som den innebar ett hinder för dem att 24648: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1137 24649: 24650: 24651: aflåta, sina lägenheter till förmånligt pris, då ju, såsom man vet, priset 24652: är beroende på efterfrågan, och efterfrågan själffallet minskas i och 24653: med detsamma den hufvudsakliga köparen afgår från marknaden. 24654: Det var också fallet, när Norrlandslagen kom till stånd, att bankerna 24655: sände en cirkulärskrifvelse till sina kontoriNorrland och förklarade, 24656: att hemmanen icke vidare skulle tagas i hypotek, till samma värde 24657: emedan om bankerna stannade med dem, numera svårigheter fun- 24658: nes att få köpare. Det var en värdeminskning på lägenheterna 24659: däruppe som därigenom åstadkoms. 24660: Det är emellertid naturligt att, om fara är på färde, så försöker 24661: man afvärja den, och det har ju här i dag yttermera försäkrats, att 24662: faran är mycket stor. En talare, hr v. Troil, har beskrifvit för oss 24663: huru en sådan där före detta jordegare ser ut. Jag har nog också 24664: sett af dem både förrän de hafva sålt sitt hemman och efter det, och 24665: jag kan icke finna, att skillnaden har varit så stor. Det är sådana 24666: där ödemarksherrar, som aldrig i sitt lif besökt en stad, knappast 24667: sett en järnvägsstation, och i fråga om sitt inresse för allmänna 24668: värf icke heller varit så mycket bättre, förrän de hafva sålt hemmanet 24669: än därefter. Men skillnaden har dock varit den att, medan de därförin- 24670: nan hafva lidit brist, så hafva de nu vanligtvis haft några tiotal tusen 24671: mark på banken och sina goda räntor, och till och med en gång om året, 24672: kanske två, företagit stadsresor för att lyfta dem. Och hvad som är 24673: säkert är, att en stor del utaf insättningarna i våra sparbanker, 24674: delvis också i våra handelsbanker, äro sådana penningar, som hafva 24675: erhållits genom försäljning af skogsfastigheter. Det är med denna sak 24676: som med alla andra, att den har två sidor, en god och en dålig. 24677: Denna lag, vare sig att den får den lydelse som stora utskottet 24678: har föreslagit eller den, som hr Gebhard har omfattat, har i hvardera 24679: fallet det felet, att den kommer alldeles för sent. Skulle den hafva 24680: tillkommit i början af 70-talet, år r873 eller 74 eller ännu r877, 24681: då skogslägenheter såldes till rampris, eller skulle regeringen då 24682: hafva haft ögonen öppna och köpt dessa lägenheter, så hade det 24683: varit lyckligt, och det hade specielt varit lyckligt därför, att jord- 24684: egarena då icke som nu, när de sälja sina lägenheter, sparade de pen- 24685: ningar, som de därigenom åtkommo, utan mestadels gjorde slut 24686: på dem i sus och dus. Nu däremot är, såsom sagdt, förhållandet ett 24687: väsentligen annat. J ag sade att denna lag kommer för sent, och jag 24688: håller före, att så är förhållandet. Man har visserligen påstått, att 24689: lägenheter ännu de sista åren hafva sålts för pris vida understigande 24690: det verkliga, men jag tror, att det förtjänar upprepas, att det också 24691: har sålts lägenheter vida öfverstigande det verkliga värdet, ty så 24692: stark har konkurrensen varit mellan en del pappersbruk, att priset 24693: stegrats betydligt öfver hvad skäligt varit. Och det är kändt bland 24694: dem, som syssla med dessa saker, att konjunkturerna må gå nedåt 24695: på trävarumarknaden, prisen på hemmanen stiga ändock år för år, 24696: 72 24697: 1138 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24698: 24699: 24700: och det går icke vidare att slullipa sig tili delli. Det är hufvudsakligen 24701: af denna anledning solli jag i stora utskottet har yrkat på, att rege- 24702: ringens proposition skulle förkastas. Jag tror nämligen, att den 24703: för hvarje år solli går, blir allt mindre behöflig. Och det hade varit 24704: intressant Olli någon statistik skulle hafva kunnat presteras utaf 24705: senare datulli, ty, Olli jag nu icke är alldeles oriktigt underrättad, så 24706: hafva vi här endast att hålla oss till de föråldrade data, solli I892 24707: års skogskolliite lällinat. Vi skulle alls icke förlora på, Olli dennalag 24708: skulle få ligga till sig och en ny statistik i denna väg presteras. 24709: Denna lag blir nu dessutolli en lag så att säga i tre våningar. 24710: Den består af en förordning, solli vi kunna antaga nu. Så har en para- 24711: graf utryckts, solli är af grundlagsnatur och solli jag knappast tänker 24712: att vi kunna anse vara af så brådskande art, att den icke gärna kan 24713: få ligga öfver till första landtdag efter nästa val. Och så hafva vi 24714: dertili ännu fått aktielagen llied i denna härfva, så nämligen stora 24715: utskottet föreslagit en paragraf af aktielagen till Olliforlliulering. 24716: Till min stora öfverraskning har jag också fått till bundsförvandt i 24717: denna fråga hr \Vuorilliaa, solli ju eljes varit en ännu ifrigare anhän- 24718: gare af detta slags lagstiftning än själfvaste hr Gebhard. Och jag tror, 24719: att hr Wuorilliaa har rätt. Det är nog, såsollihr Brander det sade, att 24720: när en sådan där skydds- och förbudslag är väl oskyldig, så finnes det 24721: lliindre anledning att öfverträda den, äfven Olli llian har sallillia 24722: lliöjlighet dertili solli under förutsättningen af en strängare lag. Det 24723: är sallillia förhållande solli llied tullen. Olli tullsatserna äro låga, 24724: så lurendrejar llian icke, llien äro de höga, så slår llian sig derpå. 24725: Men icke desto lliindre är det nu troligt att denna lag, såsolli hr 24726: Wuorilliaa säger, frallikallar en agenttyp, solli köper lägenheter 24727: och gör aftal llied bolag Olli deras sköfling. Och då hafva vi kollimit 24728: från askan i elden. Det gläder lliig att hr Wuorilliaa erkänner, att 24729: detsallillia också är förhållandet llied hr Gebhards af honolli tidigare 24730: llied så stort intresse ollifattade förslag. Det kanollidessa bäggeförslag 24731: sägas, att llian bättrar icke ondt llied ännu värre. Och hvad beträf- 24732: far hr Wuorilliaas eget förslag, Olli kulliulativ beskattning, så skulle 24733: icke häller det hjälpa till någonting, ty de, solli då skulle hafva skogs- 24734: lliark, utöfver den af hr Wuorilliaa tillåtna arealen, skulle dela den- 24735: sallillia på flera skilda bolag, solli sinselliellan kunde träffa ett aftal 24736: Olli salliarbete, och då vore det hugg i sallillia skåra. 24737: Det är nu så llied silk förbudslagstiftning, att llian kollillier ingen 24738: hvart llied den. Och jag tror att den riktiga synen på tingen är den, 24739: solli uttalades i stora utskottet af en af centerns jurister, att bolagen 24740: borde genolli lagstifning tillhållas att förvalta sin jord, såväl den 24741: brukade SOlli skogen, på ett sådant sätt, solli är llied landets intressen 24742: förenligt, llien icke förbjudas att besitta och köpa skog. 24743: Huru SOlli hälst så är jag öfvertygad Olli, att denna lag är en sådan 24744: lag, Olli hvilken hr Heillibiirger llied rätta har sagt, att den har 24745: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1139 24746: 24747: 24748: tillkommit endast för att tillmötesgå opinionen, men göra så litet 24749: omak och skada som rimligtvis med det målet för ögonen kan komma i 24750: fråga. Det är en lagstiftning mindre för att komma till praktiska 24751: mål än aus Liebe zur Kunst. Men jag kan omöjligt sälla mig till dem 24752: som älska dålig lagstiftning. Och när jag numera fått ett så~godt 24753: stöd som hr Wuorimaa, så vågar jag yrka på, att denna lagstiftnl.ngs- 24754: åtgärd för denna gång må få förfalla. Det hindrar icke att saken 24755: tages upp en annan gång. Vi hafva, kanske till dess hunnit komma 24756: till att såsom hr Brander har uttryckt det se ännu lugnare på sakerna 24757: än nu. Det är ju alldeles påtagligt att vår utveckling går i denna 24758: riktning. Febern minskas efterhand. Detta hafva vi ju också sett 24759: på hr Gebhard själf, visserligen i en annan fråga. Och det kan ju 24760: hända, att vi om några år lagstifta helt förståndigt i frågor af denna art. 24761: 24762: Ed. W u o r i m a a: Ed. Brander on lausunut, että kun minä 24763: olen allekirjoittanut ensimäisen vastalauseen ja nyt ehdotan lain 24764: hylättäväksi, se osoittaisi, etten käsitä tämän lain merkitystä. 24765: Ed. Brander ei näy seuranneen tämän asian käsittelyä eduskun- 24766: nassa. Kun minä allekirjoitin vastalauseen, saattoi minut sen teke- 24767: mään ainoastaan siinä lausuttu periaate, - sen lausuin myöskin 24768: täällä lähetekeskustelussa - etta yhtiöiltä niinkuin yksityisiltäkin 24769: pitäisi kiellettämän liian suurten maitten omistus. Ja kun ed. Brander 24770: vielä lausui, että tämä laki suojelisi maanviljelystä, niin hän unohti 24771: sanoa, että se laki, jota hän puolustaa, ei vähimmässäkään määrässä 24772: suojele maanviljelystä häviämästä. Hän ei ollut tietävinään siitä, 24773: kuinka tätä lakia ei ainoastaan voida kiertää, vaan kuinka tämä 24774: laki pakoittaa yhtiöitä ja muita kiertämään sitä. - Mitä ed. Schy- 24775: bergsonin lausuntoon tulee, niin olen iloinen, että kerrankin ollaan 24776: samaa mieltä. Mutta periaatteet, jotka ovat siihen johtaneet, ovat 24777: kuitenkin aivan erilaisia. Ed. Schybergson seisoo suuryhtiöitten ja 24778: suurkapita],ilttien vapauden kannalla ja minä tahdon niitten vapautta 24779: supistaa. 24780: Ed. Schybergson pitää yhtiöitten suur-maanomistusta hyvänä 24781: ja suotavana, minä taas pidän sitä yhteiskunnalleturmiota tuottavana 24782: ja vaarallisena. Mutta minä olen ehdottanut tämän lain hylättäväksi 24783: siitä syystä, että jos eduskunta sen nyt hyväksyisi, se samalla tekisi 24784: itsellensä mahdottomaksi ottaa asian uudessa ja oikeassa muodossa 24785: esille ensi valtiopäivillä tai seuraavilla. Ed. Schybergson taas on 24786: tyytyväinen asian nykyiseen tilaan ja senvuoksi ehdottaa sitä samaa, 24787: mitä minäkin olen ehdottanut. 24788: 24789: Ed. K o 1 k k i: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin 24790: viimeisen lausunnon johdosta, erittäinkin sen vuoksi, että hän siinä 24791: vertaili niiden tilallisten, jotka ovat maansa yhtiöille myyneet, oloja 24792: ennen myyntiä ja myynnin jälkeen. Ja tapansamukaan-hän kun 24793: 1140 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24794: 24795: 24796: aina löytää asioista parhaat puolet, iloiset puolet - hän tässäkin 24797: löysi sen, että ennen myyntiä noilla maanviljelijöilla on ollutvaikea 24798: toimeentulo työllä ja tuskalla, ja nyt heillä on rahaa pankeissa, 24799: runsas korko ja vaivaton koronnosto sieltä sekä iloinen elämä. Minä 24800: taas tunnen tässä kohden oloja maamme kehittymättämiltä seu- 24801: duilta, joista ei löydetä tällaisia kuvia tuskin ollenkaan. Nekin, 24802: joilla on ollut runsaammin rahoja, ovat ne tuota pikaa menettäneet 24803: sentähden, etteivät he ole niitä osanneet käyttää, kun eivät ole 24804: oppineet rahoja hoitamaan. Monet taas, jotka ovat saaneet tilastaan, 24805: joka on mennyt useimmiten hyvin halpaan, polkuhintaan, jonkun 24806: verran rahaa, ovat olleet pakotetut panemaan sen entisiin velkoihin 24807: ja heidän elämänsä on tullut entistään kurjemmaksi, kun heillä ei ole 24808: ollut enää sitä samaa luottoa, mikä heillä ennen oli ollessaan tilan- 24809: omistajana. 24810: Sama puhuja väitti, että lakiehdotus tulee noin 30 vuotta liian 24811: myöhään, ja jos en väärin ymmärtänyt, niin hän sanoi, että olisi 24812: uusi tilasto hankittava asian selvittämiseksi. - Jos sitä vielä han- 24813: kittaisiin joitakuita kymmeniä vuosia, miten myöhään tulisikaan 24814: tämä laki silloin? ~Parempi myöhään kuin ei milloinkaan>> on minun 24815: mielestäni tässä asiassa noudatettava periaate. 24816: 24817: Ed. A n t i 1 a: Minä olen tässä asiassa yhä eteenkinpäin en- 24818: simäisen vastalauseen kannalla. Täällä on valiokunnan mietinnön 24819: puolustajien puolelta lausuttu, että olisi arvaamaton vahinko, jos 24820: vuosisatain viljelys joutuisi rappiolle, ja se on aivan tosi. Viljelys 24821: on todellakin pelastettava siitä vaarasta, johon se on tukkiyhtiöit- 24822: ten maanhankinnan kautta joutunut, mutta sen lakiehdotuksen kautta, 24823: jonka valiokunta on esittänyt, ei tässä asiassa päästä läheskään täyttä 24824: askelta eteenpäin. Päinvastoin tämän toimenpiteen kautta, niinkuin 24825: jo on monasti huomautettu, tullaan järjestämään tukkiyhtiöitten 24826: metsämaan hankinta ja annetaan sille eduskunnan puolelta jonkun- 24827: lainen hyväksyminen. Tämä toimenpide on siksi vahingollinen tule- 24828: vaisuuteen katsoen, ettei sitä mitenkään voi hyväksyä se, joka tahtoo 24829: todellisesti kannattaa maanviljelyksen etua, sillä asianlaita on sel- 24830: lainen, että meidän maanviljelyksemme, joka monessasuhteessakituu 24831: pääoman puutetta, on semmoisessa tilassa, että nämä viljelyksen 24832: harjoittajat eivät voi ilman tuntuvia apukeinoja sivultapäin, päästä 24833: milloinkaan väkiperäiseen viljelykseen, johon pyrkiessä tarvitaan 24834: ehdottomasti varoja. Jos tukkiyhtiöt saavat tilaisuuden erottaa 24835: pieniviljelyksistä pois metsämaat, joista kuitenkin olisi sangen tun- 24836: tuvaa hyötyä voimaperäiseen viljelykseen pyrkiessä, silloin näiden 24837: viljelysten edistyminen ehdottomasti tulee ehkäistyksi. 24838: Täällä on myöskin sanottu, että maanviljelystä voidaan tukea 24839: osuustoiminnan avulla ja että ammattitietoa on kohotettava. Minä 24840: olen huomannut hyvin monien kymmenien, monien satojenkin pikku- 24841: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1141 24842: 24843: 24844: viljelijäin kylläkin haluavan ammattitietoja. He eivät kuitenkaan 24845: puuttuvain pääomain puutteessa ole voineet semmoista itselleen 24846: eikä nuomkaisijässä oleville pojilleen hankkia. Jos nyt hyväksytään 24847: tämä valiokunnan mietintö, niin tulevaisuudessa ammattitietojen 24848: levittäminen pikkuviljelijäin keskuuteen tulee tämän toimenpiteen 24849: kautta ehdottomasti ehkäistyksi. Ja mitä tulee osuustoimintaan, 24850: niin ei suinkaan se tule hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi sen kautta, 24851: että pikkuviljelijöillä on tiloillaan metsää, jonka kautta he voivat 24852: saada tuloja. Päinvastoin virkeys, joka tulojen omistamisesta seu- 24853: raa, epäilemättä on myöskin omiaan virkistämään ja kehottamaan 24854: osuustoiminnassa pyrkimään eteenpäin. 24855: Minä en siis voi tämmöisiä syitä, joilla puolustetaan valiokunnan 24856: mietintöä, pitää perusteltuina, vaan päinvastoin. Minä vielä tämän 24857: lisäksi tahdon mainita, että jos nyt erotetaan metsämaat pois vilje- 24858: lysten yhteydestä jättämällä ainoastaan kotitarvemetsä, niinkuin 24859: valiokunta on ehdottanut, ja vaikka tätä kotitarvemetsää, silloin 24860: kuin jostakusta tilasta muu metsämaa eroitetaan, jätetään sille tilalle 24861: riittävästi, niin tulevaisuudessa, kun me kuitenkin pyrimme pikku- 24862: viljelykseen ja tila jaetaan useampaan kymmeneen osaan, silloin täy- 24863: tyy myös tuo vähäinen metsämaa kotitarvetta varten jakaa tietysti 24864: useampiin kymmeniin osiin ja silloin se ei enään mitenkään voi näi- 24865: den useampain viljelijäin talouteen edes kotitarpeeksi riittää, ja tämä 24866: seikka, se juuri ensi kädessä on kehoittanut allekirjoittanutta puo- 24867: lustamaan vastalauseen kantaa. Minä nim. epäilen, että tämä metsä- 24868: maiden viljelyksistä eroittaminen ja sen kautta tulevaisuudessa pikku- 24869: viljelijäin ahtaaseen tilaan asettaminen tulee synnyttämään muuta- 24870: mien vuosikymmenien kuluttua semmoisia vaikeuksia, että siinä 24871: epäilemättä saa lainlaatijakunta taaskin hakea keinoja keinojen 24872: perästä eikä kukaties siinä, enemmän kuin nykyisen vuokralaitok- 24873: senkaan parantamisasiassa olla tilaisuudessa tavallisilla lainsäädäntö- 24874: keinoilla pääsemään eteenpäin, vaan täytyy turvautua keinoihin, joita 24875: periaatteen kannalta vastustetaan. Minä puolustan edustajien Geb- 24876: hardin ja Pullisen ehdotusta. 24877: 24878: Ed. v on T r o i 1: Hr Schybergson framhöll att följden utaf den 24879: s. k. Norrlandslagens antagande i Sverige bland annat hade varit 24880: en begränsad bankkredit för jordbruket. J ag tror icke att vi här 24881: behöfva befara detsamma, ty kreditförhållandena hos oss äro ändå 24882: vida andra än uti Sverige. Vidkommande sedan min skildring utaf 24883: de forna hemmansegarenas nuvarande ställning, ville jag blott 24884: framhålla att jag varit i tillfälle få kännedom om densamma under 24885: min verksamhet främst såsom domare på landsbygden, men jämväl 24886: såsom advokat. Och jag tror att man såsom domare mer än annars är 24887: i tillfälle att lära känna skuggsidorna i lifvet och därigenom också 24888: bli i tillfälle att komma under fund med de orsaker som hafva med- 24889: H42 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24890: 24891: 24892: verkat till desamma. Att de forna hemmansägarena skulle vara de, 24893: som hafva största delen utaf sitt kapital deponeradt i bankerna, tror 24894: jag icke, utan nog är det fastmer till största delen de hemmansägare, 24895: som hafva förvandlat ett eller flere af sina skogsskiften till penningar 24896: genom att försälja afverkningsrätten till desamma. Dessa hemmans- 24897: ägare hafva skött sig bättre än de, som sålt hemmanen i sin helhet. 24898: Dessa göra nog en eller flere stadsresor och på dessa resor drick:a de upp 24899: sin köpeskilling och därpå framsläpa de sitt lif såsom arrendatorer 24900: på sina förra lägenheter. 24901: 24902: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on niin monelta taholta 24903: hyökätty sitä käsityskantaa vastaan, jota minäkin täällä olen koetta- 24904: nut edustaa, että täytyy vielä kerran pyytää puhevuoroa. Sitä en 24905: suinkaan tee vastatakseni kaikkeen siihen mitä on puhuttu, vaan 24906: muutamiin tärkeämpiin kohtiin. 24907: Ed. von Troil puolusti mietintöä sitä muistutusta vastaan, 24908: joka tehtiin viime lähetekeskustelussa, nim., että mietintö oli aivan 24909: tavattoman heikosti puolustanut kantaansa ja yhtä heikosti vas- 24910: tustanut toisella kannalla olevaa ehdotusta. Hän sanoi, että minä 24911: siinä erehdyin kun väitin, että valiokunta ei olisi ottanut huomioon 24912: sitä, mitä toisen kannan puolesta on puhuttu. On mahdollista, että 24913: valiokunta on ottanut huomioon sen, mutta valiokunta ei ole kyennyt 24914: mietinnössään kumoamaan niitä tosiasioita, joita viime valtiopäivillä 24915: täällä esitettiin. Se on mietinnön heikkous, josta minä olen puhunut. 24916: Näin suuressa ja periaatteellisessa lainsäädäntötoimenpiteessä kuin 24917: tämä on, olisi valiokunnan velvollisuus ollut käsitellä asiaa arvok- 24918: kaammin ja vakavammin, kuin mitä mietintö osoittaa. 24919: Sitten on ed. von Troil puolustanut tätä mietinnön lakiehdotusta 24920: m. m. sillä, että kunnes metsänhoito on saatu pientiloilla järkiperäi- 24921: selle kannalle, tämä lainsäädäntö olisi omiaan ehkäisemään niitä 24922: haittoja metsänhoidossa, joita nyt näkyy. Mutta tämä lainsäädän- 24923: töhän juuri nimenomaan jättää metsät ulkopuolelle; eihän se ole 24924: millään tavoin oniiansa pelastamaan metsiä. Sitten kun tämän 24925: lainsäädännön avulla yhtiöt ovat ostaneet metsät pois vähävaraisilta 24926: tilallisilta, niin eiväthän ne silloin enää tarvitse sitä järkiperäistä 24927: metsänhoitoa, josta ed. von Troil puhuu. Lopuksi ed. v. Troil loh- 24928: duttaa itseään sillä, että elpynyt kansalaistunto tulisi muka estä- 24929: mään tukkiyhtiöitä lähtemään lainkiertämisteille. Onhan heillä 24930: ollut kansalaistuntoa ennenkin, eikä se vaan ole ennenkään estänyt, 24931: eikä se ole estänyt Ruotsissakaan, eikä se ole estänyt Norjassakaan, 24932: vaikka Norjan kansa juuri on tunnettuelpyneestäkansalaistunnostaan. 24933: Tämmöisiin aatteellisiin puoliin vetoominen silloin kun on kysy- 24934: myksessä mitä voimakkain rahavalta, mitä voimakkaimmat oman- 24935: voitonpyyntivietit on aivan pilvissä leijailevaa lainsäätämistä. 24936: Ed. Redberg on ollut huomaavinaan vastakohtaa niissä muistu- 24937: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1143 24938: 24939: 24940: tuksissa, joita ed. Wuorimaa ja minä olemme tehneet siihen nähden, 24941: mitenkä tätä lakia voidaan kiertää, ja sanonut, että koska meidän 24942: muistutuksemme ovat aivan vastakkaisia, ei niillä muka ole mitään 24943: arvoa. Mutta ed. Redberg ei huomannut, että minä muistutin 24944: samaa kuin ed. \Vuorimaa. l\finä sanoin nim., että tätä lakia osaksi 24945: e i t a r v i t s e, o s a k s i o n m a h d o t t o m a n h e 1 p p o 24946: kiertää. Nuo molemmat heikkoudet eivät ole vastakkaisia, vaan 24947: täydentävät toisiaan ja tekevät lain juuri niin viattomaksi kuin ed. 24948: Schybergson on sanonut. 24949: Sitte on ed. Brander hienolla tavalla lausunut ilonsa siitä, että 24950: tällä kertaa ei meidän kantaamme enää puolusteta sillä kiivaudella 24951: kuin ennen, koska muka nyt on jätettysyrjään taktilliset näkökann.at. 24952: Se on erittäin. hienoa! Syy siihen, minkävuoksi minun mielestäni ei 24953: enää ole syytä kovin suurella kiivaudella ajaa kantaamme, on se, 24954: että me olemme lojaalisesti resigneerautuneet. Me olemme lojaali- 24955: sesti resigneerautuneet, kun olemme nähneet, että vasemmisto on 24956: tässä kohden tehnyt liiton oikeiston kanssa. Me olemme tässä nähneet, 24957: että vasemmisto on lähtenyt taantumuksen, peräytymisen tielle, ja 24958: sille ei mitään mahda. 24959: Edelleen koetti ed. Brander vähä ivailla minun äskeistä väi- 24960: tettäni sillä, että minä olin siitä, että täällä täysi-istunnossa ei viime 24961: kerralla puolustettu mietinnön kantaa, päättänyt, että se on heikko. 24962: Minähän sanoin, että kun täällä ei sitä puolustettu, niin minä odotin, 24963: että sitä olisi voitu puolustaa suuressa valiokunnassa, ja menin 24964: varta vasten käymään läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat; luin 24965: läpi periaatteellisen keskustelun ja näin, että puolustus oli siellä 24966: yhtä heikko kuin täälläkin. Siis tämäkin huomautus oli aivan 24967: turha. 24968: Vielä ed. Brander väitti, että Ruotsissa Norrlanninlaki muka olisi 24969: lievempi kuin tämä ehdotus. Se on todellakin yhdessä kohdin lie- 24970: vempi, muttaNorrlanninlakionsiinäsuhteessaankarani.pi,ettäse vaatii 24971: kaikki yhtiöt tämän lain sisälle, esillä oleva lakiehdotus ainoastaan 24972: puutavaraliikeyhtiöt. Myös on Ruotsin laki ankarampi siinäkin suh- 24973: teessa, että se ei tahdo suojella ainoastaan viljelysmaita, mutta myös 24974: kaikkia viljelyskelpoisiakin maita esillä olevan lakiehdotuksen vaa- 24975: tiessa ainoastaan ne viljelyskelpoiset maat, jotka ovat viljellyn maan 24976: ympärillä, suojelukseen. 24977: Sitte ed. Brander sanoi, että tulkoon laki millainen tahansa, 24978: ei se yksin riitä. Siitä me olemme kaikki tässä eduskunnassa yksi- 24979: mielisiä. Siitä ei olisi tarvinnut enää tänä päivänä puhua. 24980: Ed. Brander vetosi siihen, että minä muka olen jättänyt syrjään 24981: esim. osuustoiminnan yhtenä keinona, joka voisi tätä epäkohtaa 24982: auttaa. Mutta kun tämän lain kautta saatetaan metsät pois tiloilta, 24983: paitsi kotitarvemetsää, niin silloinhan täytyy osuustoiminnan sovel- 24984: luttaminen metsätoiminnan alalla käydä mahdottomaksi. Se on men- 24985: 1144 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 24986: 24987: 24988: nyttä. Juuri sitä me olemme ajaneet, mutta ed. Brander itse on 24989: sen kerrassaan unohtanut. 24990: Sitte ed. Schybergson. Hän laski tapansa mukaan paljon leik- 24991: kiä, mutta se jääköön hänen spesiaalialakseen tässä eduskunnassa. 24992: Pysyn ainoastaan siinä, mitä hänen puheessaan oli asiallista. Hän 24993: sanoi, m. m. että jos Nordanninlaki olisi ulotettu koko Ruotsiin, 24994: niinkuin tämä lakiehdotus on aijottu ulotettavaksi koko Suomeen, 24995: niin ei se olisi saanut enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kyllä 24996: minäkin sen uskon, mutta on toki >>pikkuinen>> ero Ruotsin nykyis- 24997: ten valtiopäiväin ja tämän eduskunnan välillä. Minä olin ainakin 24998: toivonut, että niillä olisi ollut ero tukkiyhtiöihin nähden. Mutta 24999: kun vasemmisto nyt on asettunut nykyiselle kannalleen, niin tai- 25000: taa se tässä suhteessa olla samanlainen kuin Ruotsin ensi kamari, 25001: joka on suureksi osaksi juuri tukkipomojen kamari. 25002: Sitä paitsi meidän pitää katsoa, että Etelä-Ruotsissa ei ole metsä- 25003: maata, niinkuin koko Suomi on metsämaata. Jos katsomme sitä 25004: rajaa, johon Norrlannin laki ulottuu eteläänpäin Ruotsissa ja ve- 25005: dämme sen rajan tänne yli, niin huomaamme, että se kulkee meidän 25006: Salpausselkää myöten. Se on se osa pohjoismaita, joka on metsän- 25007: kasvulle soveliain ja toistaiseksi pääasiallisesti viljelemätöntä. Meil- 25008: lähän ei ole muuta kuin noin 8 °/o viljelysmaata. 25009: Sitte ed. Schybergson arveli että tämä laki tulee liian myöhään, 25010: ja perusti sitä sillä, että 7o-8o luvuilla myytiin metsätiloja huo- 25011: keasta hinnasta ja nyt niitä myydään kalliista. Mutta ei suinkaan 25012: tämä rahakysymys - ed. Schybergson on tosin rahamies - eihän 25013: tämä rahapuoli ole ollut tässä pääasiana. Sitä paitsi ed. Schybergson 25014: arveli, että tätä nykyä myydään metsätiloja liian korkeasta hin- 25015: nasta. Se on kyllä totta, että eräs yhtiö viime vuosina osti niitä 25016: tuommoisessa >>feberisså>>, niinkuin hän puhui, liian korkeasta hin- 25017: nasta, mutta vielä ainakin viime keväänä löytyi liikkeitä, jotka 25018: ostivat Pohjois-Suomesta tiloja I0-20 markasta hehtaari. 25019: Vielä ed. Schybergson arveli, että jos viime vuosilta olisi tilastoa, 25020: niin nähtäisiin, ettei tämä maanosto ole edistynyt siinä määrässä 25021: kuin varemmin. Tämä viime vuoteen nähden pitänee luultavasti 25022: paikkansa, sentähden että puutavaraliikkeitten raha-asiat ja puu- 25023: tavaramarkkinat ovat huonot. Mutta vuosilta sitä ennen on tietoja 25024: hyvin monesta osasta maata ja ne tiedot osoittavat, että on yhä 25025: edelleen aivan tavattomassa määrässä ostettu tiloja. Sitte ed. Schy- 25026: bergson arveli, että semmoinen lainsäädäntö, joka menisi siihen 25027: suuntaan että se pakoittaisi yhtiöitä hoitamaan maitaan, sekä vil- 25028: jelysmaitaan että viljelemättömiä olisi tarkoituksenmukaisin. Siinä 25029: minä tulen olemaan mukana, olenhan tehnyt siitä alotteitakin. Saa 25030: nähdä, kuinka suurella innolla semmoista lainsäädäntöä tullaan 25031: täällä kannattamaan. 25032: Sitte ed. Schybergson taasen liittyi niihin leikinlaskijoihin va- 25033: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 11 45 25034: 25035: 25036: semmistosta, jotka ovat puhuneet lainsäätämiskuumeen muka 25037: lauhtumisesta ja arveli että minä jonkun ajan perästä olen mukana 25038: lakia laatimassa >>aika järkevällä tavalla.>> Minä luulen myös, että 25039: kun tällainen laki tässä laaditaan, niin tullaan hyvin pian, ainakin 25040: minä tulen hyvin pian vaatimaan sitä, että tästä lähtien toista tietä, 25041: lähdetään expropriatsioonin tietä, lähdetään rappeutumislainsää- 25042: dännön tietä, lähdetään progressiivisen verotuksen tietä lakeja laa- 25043: timaan metsäyhtiöitä vastaan. Sinne meidän täytyy 'lähteä, mutta 25044: ei se ole kuumeen ...,-ähenemistä, herra Schybergson! 25045: Sitä paitsi minä en myönnä, että minussa lainsäätämisinto olisi 25046: lauhtunut kunnallislakiasiassa. Kuten ed. Schybergsonin pitäisi 25047: tietää minä en ole koskaan ollut muulla kannalla kuin sillä, jonka 25048: äskettäin toin esiin. Lopuksi ed. Schybergson lausui parikin kertaa 25049: suuren ilonsa siitä, että hän on saanut liittolaisekseen ed. Wuori- 25050: maan. Sitä iloa en suinkaan tahdo häiritä. 25051: 25052: Ed. H u 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin lau- 25053: sunnon johdosta, hän kun lausui lain tulevan liian myöhään ja ettei 25054: tätä nykyä kyseessä olevia maakauppoja tehdä, syystä että kon- 25055: junktuurit puutavaramarkkinoilla ovat epäedulliset. 25056: Minä en ymmärrä, että lainsäädäntö olisi tehtävä riippuvaiseksi 25057: vaihtelevista konjunktuureista. Semmoinen olisi todellakin kon- 25058: junktuuripolitiikkaa. Edustaja Schybergson on kaivannut ti- 25059: lastoa. Ed. Gebhard on jo antanut muutamia tietoja. Minunkin 25060: tiedossani on semmoisia metsäkauppoja aivan viime ajalta. Tie- 25061: dän erään semmoisen kuvaavan tapauksen eräästä Keski-Savon 25062: kunnasta, jossa oli päätetty rakentaa kansakoulu. Kun koulu oli 25063: valmistunut, ei ollut riittävästi oppilaita, syystä että kylän useat 25064: tilalliset olivat myyneet sahayhtiölle tilansa ja perheineen päivineen 25065: muuttaneet pois. 25066: Minä pyydän lyhyesti kannattaa suuren valiokunnan ehdotusta. 25067: 25068: Ed. K u u s i n e n: Me sosialistit olemme tässä koettaneet tänä 25069: iltana tätä asiaa käsitellessä hyvin kärsivällisesti kuunnella eikä 25070: välittää edes niistä taisteluun haastamisista, mitä varsinkin eräitten 25071: suomettarelaisten taholta täällä on esitetty,- varomattomasti kyllä 25072: heidän taholtaan, sillä heille minun käsittääkseni tänä iltanaolisi ehkä 25073: ollut viisainta olla liiaksi meitä haastattamatta. Mutta kun nyt 25074: kerran tästä jotain täytyy lausua meidänkin, meidän varsinaisten 25075: >>tukkipomojen etujen puoltajien>> taholta, niin tahtoisin aluksi 25076: pikkuisen kumminkin kosketella sitä kantaa, mikä täällä niillä edusta- 25077: jilla on ollut, joilla tähän asti oli täällä eduskunnassa kunnia edustaa 25078: sitä kantaa. Tarkotan nyt erityisesti ed. Schybersonin kantaa. Hän 25079: on viisas taktikeri. Viime valtiopäivillä kun tämä asia oli esilläja 25080: herra Schybergsonnäytti täydellä todella pelkäävän sen hurjan kielto- 25081: 1146 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25082: 25083: 25084: lain toteutuvan tässä asiassa, jota suomettarelaiset ajoivat, hän 25085: näytti olevan hyvinkin taipuvainen sellaiseen välitysehdotukseen 25086: tässä asiassa, minkä ed. Brander oli tehnyt. Tämä ed. Branderin 25087: silloinen ehdotus oli jonkun verran lievempi kuin suomettarelaisten 25088: ehdotus, mutta ei läheskään niin tukkipomojen etuja katsova kuin 25089: nykyinen valiokunnan ehdotus. Nyt tässä näytti alusta alkaen 25090: selvältä, ettei enää voisi päästä voitolle tuo suomettarelaisten kielto- 25091: lakiehdotus, ja kun herra Schybergsonsiitäoliselvillä, niin hän saattoi 25092: vapain mielin tässä kääntää kelkkansa kokonaan toisaalle, lähteä 25093: suuressa valiokunnassa ajamaan sitä kantaa, ettei tässä tarvita 25094: lakia mitään. Ja sitä kantaa hän siellä johdonmukaisesti ajoi. Muiste- 25095: taan, että viime kerralla, kun tätä asiaa alustavasti käsiteltiin ensim- 25096: mäisessä lukemisessa, niin herra Schybergson m. m. kaunopuheliaasti 25097: selitti, että hän on sosialistien kanssa samaa mieltä siitä, että oikeas- 25098: taan metsät olisivat valtiolle saatavat. Lopuksi hän vielä vakuutti 25099: hyvin juhlallisesti, että älkää te sosialistit luulko, että te olette 25100: ainoita todellisia, rehellisiä tällaisen uudistuksen vaatijoita, vaan 25101: kyllä niitä yhtä todellisia parannuksen vaatijoita on täällä oikeis- 25102: tossakin. Se herra Schybergsonin kanta, jota hän nyt on alkanut ajaa, 25103: täytyy nyt kuitenkin jokaisesta eduskunnan jäsenestä näyttää hie- 25104: man toiselta kuin se, mitä sosialistit ovat ajaneet. 25105: Me sosialistit suuressa valiokunnassa, niinkuin eduskunnassakin, 25106: koetimme sillä tavalla ajaa tukkipomojen asiaa, että olisi vapautettu 25107: tukkipomot, niinkuin periaatteessa katsottiin täytyvän vapauttaa 25108: maanomistajatkin metsistään, että metsät olisi saatettava valtiolle. Sel- 25109: laisen ehdotuksen me teimme jo suuressa valiokunnassajajouduimme 25110: siinä kunniakkaasti häviölle. Suomettarelaisten suosiollisella avulla 25111: pääsi tämä kurja valiokunnan ehdotus suuressa valiokunnassa voitolle. 25112: Silloin ei ollut meillä muuta edessä kuin koettaa sitten vielä tätä 25113: asiaa yksityiskohtaisesti käsiteltäessä tuoda lisäehdotuksiamme 25114: erikoispykäliin esille, mutta porvarit säännöllisesti yksimielisesti 25115: äänestivät ne kumoon. Äänestivätpä vielä niinkin vaatimattoman 25116: samaan suuntaan käyvän ehdotuksen kumoon, kuin ed. Castren 25117: siellä teki, nim. että valtiolla olisi näissä tukkiyhtiöiden vastaisissa 25118: metsänostoissa ostoetuoikeus. Sekin oli jo liian paljon suuren valio- 25119: kunnan porvarien mielestä. 25120: No niin. Sitte kun yksityiskohtaisessa käsittelyssä suuressa 25121: valiokunnassa päästiin niin pitkälle, että tuli 8 §esiin, jossa säädetään, 25122: että kaikki ne rajoitukset mitä tässä asetuksessa on säädettyyhtiön 25123: kiinteistön hankinnasta, olkoon myös noudatettava kun yksityinen 25124: henkilö tahtoo omakseen hankkia maalla olevaa kiinteätä omaisuutta, 25125: silloin tehtiin porvarien taholta merkillisen julkea ehdotus,sellainen 25126: ehdotus,että tästä olisi kokonaan poistettava se kohta, joka puhuu 25127: yksityisestä henkilöstä, joten laki tulisi koskemaan ainoastaan 25128: yhtiöitä. Tuollainen ehdotus sisältää asiallisesti sitä, ettei koko lailla 25129: Erään1aatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1147 25130: 25131: 25132: ole kerrassaan mitään merkitystä. Jokainen yhtiö voisi ostaa maita 25133: sen verran kun haluaa jonkun osakkaansa, siis yksityisen henkilön 25134: nimessä, kun ei laki tulisi ollenkaan koskemaan yksityisiä. Tällaisen 25135: tukkipomojen etuja katsovan lakiehdotuksen tyhjäksitekemistä tar- 25136: koittavan muutosehdotuksen tekivät siellä s u o m e t t a r e 1 a i s e t. 25137: Eräs suomettarelainen edustaja sen teki, toinen suomettarelainen 25138: edustaja sitä kannatti, ja edustajat Schybergson, v. Alfthan ja toiset 25139: ruotsikot suuressa valiokunnassa saattoivat ilomielin yhtyä tähän 25140: suomettarelaiseen ehdotukseen. Kun näet tästä suuressa valiokun- 25141: nassa äänestettiin, äänesti 4 ruotsinmielistä sen puolesta ja 5 suo- 25142: mettarelaista, - 5 tukkiyhtiöiden metsänostoa rajoittavaa »kielto- 25143: lakiherraa»! Sellaista se on ollut suomettarelaisten »kieltolaki»- 25144: harrastus tässä asiassa suuressa valiokunnassa. Se oli jo niin paksua, 25145: että yksin erään Mechelinin entisen senaatin jäsenen, joka on samalla 25146: suuren valiokunnan jäsen, herra Ståhlbergin, täytyi puolestaan lausua, 25147: että jos tuollainen ehdotus hyväksyttäisiin, niin ei tällä lailla olisi 25148: tosiaan mitään merkitystä. Ja samoin erään nykyisen senaatin 25149: ruotsikkojäsenen, joka myös kuului Mechelinin senaattiin aikanaan, 25150: senaattori Nyberghin, täytyi myöskin lähteä näitä suomettarelaisia 25151: ehdotuksentekijöitä vastaan selittämään, että jos tuollainen ehdotus 25152: tulee hyväksyttäväksi, niin kyllä silloin on liian vähän rajoitettu 25153: tukkipomojen oikeuksia. Siitä huolimatta kuitenkin nuo 5 suomet- 25154: tarelaista äänestivät tuollaisen ehdotuksen puolesta. 25155: Se suomettarelainen muuten, joka tuollaisen ehdotuksen teki 25156: suuressa valiokunnassa, se on edustaja, joka eräässä toisessakin 25157: kieltolakiasiassa on menetellyt yhtä - sanoisinko - omituisesti, 25158: esiintynyt vaalien edellä kovana kieltolain ajajana siinä toisessa 25159: kieltolaissa, niinkuin tässäkin kieltolaissa, mutta sitten myöhemmin 25160: ollut sangen uuttera sellaisten muutosehdotusten tekijä, jotka 25161: muutosehdotukset kummassakin tapauksessa tekisivät tuollaisen 25162: kieltolain aivan mahdottomaksi. Ja kun siitä hänen menettelystään 25163: siinä toisessa kieltolaissa huomautettiin julkisuudessa aikoinaan, 25164: kun huomautettiin että ei sen suomettarelaisen edustajan nyt olisi 25165: sentään pitänyt - hän on virkamiehenä senaatissa - omasta 25166: alotteestaan tuollaista kieltolain tappamisehdotusta senaatissa tehdä, 25167: niin, kun tästä huomautettiin julkisuudessa, niin Uudessa Suomet- 25168: taressa kirjoitettiin, että sitäkö kelpo virkamies odottaa, että häntä 25169: kehotettaisiin tuollaiseen toimeen, ei, hän rientää itsestään sellaista 25170: tekemään. Nyt olisi minusta herra Nevanlinnalla taas syytä kir- 25171: joittaa Suomettareen: sitäkö kelpo edusmies odottaa, että hänen 25172: ryhmänsä tai koko puolueensa luopuu ohjelmastaan, ei, hän rientää 25173: etukäteen sitä tekemään. Kysymyksessä olevan edustajan nimi on 25174: Li s t o. 25175: Päätökseksi tuli siis kuitenkin suuressa valiokunnassa tässä 25176: suhteessa, että tämän lain pitäisi kuitenkin koskea yksityisiäkin. 25177: 1148 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25178: 25179: 25180: Mutta sitten tuli tässä eteen toinen konsti. Tuli sellainen konsti eteen, 25181: että siellä esitettiin - alote siinäkin suhteessa tehtiin suomettare- 25182: laisten taholta- että tämä koko laki oikeastaan tai kuitenkin 8 §on 25183: v a s t o i n p e r u s t u s 1 a k i a. Ja mikä siinä auttoi, kun sellainen 25184: vaatimus tehtiin, niin asia oli lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. Ja 25185: perustuslakivaliokunnasta tuli sitten lausunto, että juu, se on vastoin 25186: perustuslakia. Kuinka tuon asian laita nyt oikein lienee, siihen 25187: en tahdo tällä hetkellä puuttua. Se saattaa olla vastoin perustus- 25188: lakia, saattaa myös olla perustuslainmukainen. Mutta ainakaan 25189: siitä perustelusta, mitä perustuslakivaliokunta tässä kysymyksessä 25190: on antanut, ei kukaan voi tulla vakuntetuksi, että lakiehdotus olisi 25191: tässä suhteessa perustuslain vastainen. Ja minä puolestani uskoisin 25192: perustuslakivaliokunnan auktoriteettiin niin paljon tässä asiassa, 25193: että kun sieltä eivät ole herrat sen kummempia todistuskappaleita 25194: tässä suhteessa voineet esittää, ei se silloin oleperustuslainvastainen. 25195: Tätä minun käsitystäni tukee vielä se ihmeellinen seikka, että tässä 25196: ovat niin monet pätevät laitokset ennen olleet sitä mieltä, ettei tämä 25197: ole perustuslainvastainen. Esim. useat suomettarelaiset edustajat 25198: kaikilla kolmilla valtiopäivillä, jotka ovat tästä asiasta tehneet 25199: eduskuntaesityksen täällä. Kaikissa niissä on myös tahdottu sovel- 25200: luttaa näitä rajoituksia, vielä noita hurjia rajoituksia, yksityisiinkin. 25201: Ne eivät ole ketkään tietäneet, että se on ollut perustuslain rikkomista. 25202: Eduskunnan herra sihteeri ei ole sitä tietänyt, kun on antanut 25203: sellaisia eduskuntaesityksiä täällä tehdä, jotka koskevat perustus- 25204: lakia. Perustuslaillinen Mechelinin senaatti ei sitä tietänyt, kun se 25205: valmisti tästä asiasta armollisen esityksen, jonka perusteluissa ei 25206: puolella sanalla viitatakaan, että tässä voisi olla mitään seikkaa, 25207: joka koskisi perustuslakia. Vaitiopäivien valiokunnat eivät myöskään 25208: ole tätä aavistaneet, ei viimeksi talousvaliokuntakaan, -ennenkuin 25209: nyt se yhtäkkiä suomettarelaisten alotteesta tuli ilmi. Siihensaakka 25210: oli tässä asiassa rikottu perustuslakia, mutta nyt se onneksi vielä 25211: oli korjattavissa. 25212: Muuten sivumennen sanoen näyttää tosiaan, kuin noista vanhoista 25213: perustuslaeistamme tulisi vähän samanlainen jarru täällä kaikelle 25214: uudistustyölle, kuin mitä Yhdysvaltain perustuslait ovat. Siellähän 25215: kansan eduskunta voi säätää lain, mutta jokaisella pikkutuomarilla 25216: maaseudullakin on oikeus sanoa, että se on vastoin Yhdysvaltain 25217: perustuslakia ja senvuoksi sitä ei voi panna toimeen. Täällä nyt ei 25218: tuomarit eduskunnan ulkopuolella kyllä voi semmoista selittää, 25219: mutta eduskunnan sisäpuolella ne voivat selittää ja tulevat epäile- 25220: mättä selittämään aina silloin, kun joku tärkeämpi asia on herrain 25221: luokkaetuja vastaan, aina silloin se on tästedes perustuslainvastainen. 25222: Nyt kun oli sitten tässä laissa päästy niin pitkälle, että se oli 25223: saatu perustuslainvastaiseksi, ja täytyi erottaa se kohta, joka koski 25224: yksityisiä, erityiseksi lakiehdotukseksi, jonka laiksi tulemisesta ei 25225: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1149 25226: 25227: 25228: ole tietysti mitään tietoa, kun perustuslakia koskevat lakikysy- 25229: mykset ovat niin monimutkaisen käsittelyn takana, niin silloin ei 25230: ollut enää kaikilla noilla viidellä suomettarelaisella, jotka olivat 25231: ensimmäisessä käsittelyssä tässä asiassa äänestäneet sitä vastaan, 25232: että tämä koskisi myös yksityisiä, syytä puolustaa tuota kantaansa. 25233: Kaksi suomettarelaista - tai kolmekin niitä oli, vaikka yksi eri 25234: perusteilla - katsoi kuitenkin tarpeelliseksi puolustaa sitä ed. 25235: Schybergsonin kantaa, että tässä asiassa ei tarvita lakia ensinkään. 25236: Herra Lagerlöf perusteli tätä kantaa sillä, että tällä lailla ei ole 25237: mitään muuta etua, kuin että se on lyhyt. Lailla pitäisi olla ne edut, 25238: että se on lyhyt, oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen. 25239: Mutta tämä ei ed. Lagerlöfin selityksen mukaan ole oikeuden- 25240: mukainen, koska tämäkin kurja lakiehdotus, jota ed. Gebhard ei 25241: ole osannut tarpeeksi moittia ja jonka kannattamisesta hän ei 25242: ole osannut sosialisteja tarpeeksi syyttää, muka liiaksi rajoittaa yksi- 25243: tyisen vapautta, yksityisen omistusoikeutta. Samoin ed. Sarasteen mie- 25244: lestä. Eikä se myöskään ollut tarkoituksenmukainen hänen mie- 25245: lestään siitä syystä että sitä muka voi kiertää vaikka kuinka. Siihen 25246: kyllä eräs nuorsuomalainen, entinen senaatin jäsen, huomautti että 25247: hän ei ymmärrä, jos lakia niin helposti voidaan kiertää, niin miksisitä 25248: sitten ed. Lagerlöf niin pelkää, ja ed. Schybergsonin täytyi oikein 25249: suuttumuksella ottaa puolustaakseen Lagerlöfiä tuommoisia halpa- 25250: rnaisia letkauksia vastaan. Tosin ed. Lagerlöf kyllä puolestaan 25251: ilmoitti, että se tukkiyhtiö, jota hän edustaa, ei tee tällaisia metsä- 25252: kauppoja, niin ettei hänellä ole tässä syytä omasta puolestaan 25253: peljätä. 25254: No niin! Luulen tässä sentään nyt jonkun verran osottaneeni, 25255: minkälaista se suomettarelaisten kieltolakiharrastus tässä asiassa 25256: on ollut, josta ed. Gebhard on koettanut tehdä itselleen ja puolueel- 25257: leen niin kovin suuren keppihevosen. Se on ollut samanlaista uudis- 25258: tusten harrastusta kuin yleensä suomettarelaisten politiikka muissa- 25259: kin asioissa. Ehkä herra Gebhard voi tähän sanoa että nuo suuren 25260: valiokunnan suomettarelaiset jäsenet ovat yksityisinä henkilöinä 25261: luopuneet ohjelmastaan ja kannastaan tässä asiassa, niinkuin edusta- 25262: jat Gebhard ja Paasikivi esim. kunnallisasiassa esiintyivät yksityisinä 25263: henkilöinä toisin kuin on heidän ohjelmassaan. Suomettarelaisessa 25264: puolueessa voi yksityisenä henkilönä kuka puolueen edustaja tahansa 25265: luopua puolueen ohjelmasta. 25266: Voinen jo päättää. Kuten sanottu, me sosialidemokraatit, me 25267: yksin eikä kukaan muu, olemme tällä tavalla kuten edellä mainitsin, 25268: 1>ajaneet tukkipomojen etuja». Mitkään porvarispuolueet eivät ole 25269: niitä ajaneet . . . Olemme ajaneet niitä tukkipomojen etuja sillä 25270: tapaa, että olemme koettaneet saada pakkoluovutettaviksi tukki- 25271: pomojen metsämaat valtiolle. Porvarit ovat yksimielisesti tällaista 25272: tukkipomojen etujen ajamista vastustaneet. Syy siis ei ole meidän, 25273: 1150 Istunto 13 p. Jokakuuta 1908. 25274: 25275: 25276: että tämä ehdotus on näin kurja kuin se nyt on. Ja puolestani pyy- 25277: täisinkin ehdottaa sen meidän sosialistisen ehdotuksen, talousvalio- 25278: kunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaisen ehdotuksen, 25279: äänestyksen alaiseksi. Pyytäisin siis ehdottaa, että asia lähetettäisiin 25280: takaisin suureen valiokuntaan muutettavaksi talousvaliokunnan 25281: mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaiseksi. 25282: 25283: Ed. B r a n d e r: Ed. Gebhard mainitsi äsken leikinlaskun ed. 25284: Schybergsonin yksinoikeudeksi. Ed. Kuusinen on äsken koettanut 25285: evätä tämän yksinoikeuden, yrittäen laskea leikkiä hänkin. Minä 25286: en seuraa sille alalle, tahdon lyhyesti vain kosketella muutamia seik- 25287: koja edellisten edustajain lausunnoissa. 25288: Ed. Wuorimaalle pyydän huomauttaa että hänen nimensä on 25289: talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa 25290: niinkuin muidenkin vastalausujain. Sitten minun on pakko torjua 25291: eräs väärinkäsitys, joka näkyi tulleen vanhalle osuustoimintatove- 25292: rilleni, Antilalle. Minä en ole puhunut osuustoiminnasta niinkuin 25293: hän on refereerannut minun puhuneen. Minä selvitin että tällai- 25294: sella alalla ei lainsäädäntö yksin riitä epäkohtain korjaamiseen. Täy- 25295: tyy olla monia muita toimenpiteitä sen rinnalla ja sen tukena. Olen 25296: ennenkin pannut merkille sen että eräillä tahoilla ei ole kovinkaan 25297: suurta luottamusta meidän talonpoikaisväestömme itsenäisyyteen 25298: ja omintakeisuuteen, kun luullaan että se suurissa lausunnoissa olisi 25299: valmis myymään kontunsa ja kotinsa. Olen saanut sen käsityksen 25300: että tuo myyntihalu yhä enemmän vähenee, vaikkakin sitä silti on 25301: vielä valitettavan suuressa määrässä olemassa. Ei, me tarvitsemme 25302: juuri itseluottamusta, omintakeisuutta maanviljelijäissä kehittää 25303: ja juurruttaa m. m. osuustoiminnan kautta. 25304: Tulin maininneeksi äskeisessä lausunnossani taktilliset näkökoh- 25305: dat, oliko se hienosti tai epähienosti, sille en voi mitään. Olisin 25306: ollut mieluummin tätä asiaa uudelleen mieliin palauttamatta. mutta 25307: minun on pakko muistuttaa mieleen, mitenkä viime valtiopäivillä 25308: ne edustajat, jotka asettuivat toiselle kannalle kuin ed. Gebhard 25309: ja hänen kannattajansa, eräiden puolelta leimattiin tukkiyhtiöiden 25310: asianajajiksi, sillä tietysti osoittaen mitenkä muka eräät edustajat 25311: ja kokonaiset puolueet asettuivat ilmeisesti maanviljelijäin etujen 25312: ajamista vastaan. Minulla on myöskin mielessä vaalikirjallisuus, 25313: jota tästäkin asiasta levitettiin ja jossa puhuttiin kaunopuheliaasti 25314: nuorsuomalais-sosialistis-ruotsalaisesta joukkiosta yhtä ja toista 25315: tavalla, jota en toki tässä katso sopivaksi ruveta refereeraamaan. 25316: Iloitsen että nyt tuollaiset taktilliset näkökohdat ovat joutuneet 25317: unhoon ja uskon että me tässä ed. Gebhardin kanssa voimme olla 25318: yhtä mieltä. Ed. Gebhard uudelleen väitti, että tätä asiaa on talous- 25319: valiokunnan ja suuren valiokunnan puolelta heikosti puolusteltu. 25320: Niinkuin jo aikaisemmassa lausunnossani huomautin, ei jonkun asian 25321: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1151 25322: 25323: 25324: puolustus esiinny pitkissä puheissa. Meillä niitä pitkiä puheita jonkun 25325: kannan puolustukseksi käytetään liiaksikin. Minä ja luulen moni 25326: muukin täällä, on sitä mieltä, että hyvin harkittu asia monissa koh- 25327: din puhuu itse puolestaan. Ryhtymättä tämän pidemmälti rep- 25328: liikkejä vaihtamaan, olen tahtonut nämä vaan oikaisuna .lausua. 25329: Ed. S i r o 1 a: Samalla kun kannatan ed. Kuusisen tekemää eh- 25330: dotusta pyydän vielä eräällä pikkuisella seikalla täydentää sitä suo- 25331: mettarelaisten ansioluetteloa, jonka ed. Kuusinen täällä esitti. Ed. 25332: Kuusinen mainitsi jo, että suomettarelaisten taholta keksittiin, että 25333: se toista sataa vuotta sitten syntynyt asetus, jonka tarkoituksena 25334: oli turvata talonpoikien maanomistusta aatelisrosvousta vastaan, 25335: että tämä sama perustuslaillinen oikeus myöskin oli sovellutettava 25336: nykyaikaisiin suurmaanomistajiin ja myöskin tukkimetsien osta- 25337: jiin ja omistajiin. Tähän käsitykseen, että tämä oikeus tämmöisille 25338: yksityisille suuromistajille kuuluu perustuslaillisena, siihen on yh- 25339: tynyt suuri osa oikeistoa. Mutta jotkut suomettarelaiset, ed. La- 25340: gerlöf ja Ingman ovat menneet pitemmälle. He ovat katsoneet, 25341: että tämä vanha perustuslaillinen oikeus myöskin on sovellutettava 25342: uusiaikaisiin kapitalistisiin yhtiöihinkin, ja että siis yhtiöittenkin 25343: maanomistus on perustuslailla turvattu. Täten koko tämä lakieh- 25344: dotus, eikä vain tämä yksi pykälä, olisi käsiteltävä perustuslain- 25345: mukaisessa järjestyksessä. Heidän kanssaan samaa mieltä on tässä 25346: asiassa ed. Estlander. - Panen tämän suomettarelaisten erinomai- 25347: sen perustuslakiharrastuksen merkille. 25348: Ed. I n g m a n: Pyydän panna merkille, että edellinen arvoisa 25349: puhuja ei osaa lukea sisältä. Sillä jos hän osaisi lukea sisältä, niin 25350: hän näkisi, että ed. Lagerlöfin ja minun nimeni välillä vastalau- 25351: seessa on seuraava rivi: >>Allekirjoittanut yhtyy ylläolevaan, mikäli 25352: on kysymys avoimista yhtiöistä.>> Ja eduskunnan ensimäinen herra 25353: varapuhemies tietänee, että avoimia yhtiöitä on ollut olemassa en- 25354: nen kuin ne perustuslakisäännökset, joista tässä on puhe. 25355: Ed. S i r o 1 a: Minä myönnän, että ed. Ingman on osaksi vapaa 25356: tästä tuomiosta, josta hän pyrkii irti. 25357: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. 25358: P u h e m i e s: Yleisen keskustelun kuluessa on tehty seuraavat 25359: kolme ehdotusta. 25360: Ensinnä on ed. Gebhard ed. Pullisen ja Antilan kannattamana 25361: ehdottanut, että mietintö lähetettäisiin takaisin suureen valiokun- 25362: taan, siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodostaisi laki- 25363: ehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensimäisessä 25364: vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi. 25365: 1152 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25366: 25367: 25368: Nimitän tätä ed. Gebhardin ehdotukseksi. 25369: Toiseksi on ed. Wuorimaa ed. Heimbiirgerin ja Schybergsonin 25370: kannattamana ehdottanut, että kaikki esillä olevat lakiehdotukset 25371: h ylättäisiin. 25372: Kolmanneksi on ed. Kuusinen ed. Sirolan kannattamana eh- 25373: dottanut, että lakiehdotus lähetettäisiin takaisin suureen valiokun- 25374: taan muodostettavaksi talousvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen 25375: vastalauseen mukaiseksi. 25376: Näistä ehdotuksista minun ymmärtääkseni tulee, ennenkun 25377: siirrytään yksityiskeskusteluun, äänestettäväksi kahdesta, nimittäin 25378: ed. Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksista. Jos ne nim. hyväksytään, 25379: on mietintö palautettava suureen valiokuntaan siellä uudelleen 25380: muodostettavaksi, minkä jälkeen vasta voidaan siirtyä erikoiskes- 25381: kusteluun. 25382: Ed. Wuorimaan ehdotus taas on sitä laatua, että siitä olisi ää- 25383: nestettävä vasta senjälkeen kuin kaikki kolme lakiehdotusta ovat 25384: seikkaperäisesti tarkastetut. Ehdotan siis meneteltäväksi siten, että 25385: ennen kuin siirrytään asialliseen keskusteluun, äänestetään edus- 25386: tajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksien välillä, kumpiko niistä 25387: tulee vastaehdotukseksi asiallista käsittelyä vastaan. Jos nämä eh- 25388: dotukset molemmat hylätään, siirrytään lakiehdotusta pykälittäin 25389: tarkastamaan, jota vastoin ed. Wuorimaan ehdotus asetuksen hyl- 25390: käämisestä tulee esitettäväksi vasta kun kaikki kolme ehdotusta 25391: on erityiskohtaisesti käsitelty. Hyväksytäänkö tämä menettelytapa? 25392: 25393: Puheenvuoroa käyttäen lausuu: 25394: 25395: Ed. E h r n r o o t h: J ag hyser tvifvelsmål därom, huruvida 25396: landtdagsmännen Kuusinens och Gebhards förslag kunna komma 25397: under omröstning. I andra läsningen skall enligt 57 § 3 mom. L. 0. 25398: punkt för punkt fattas beslut rörande enskildheterna af det lag- 25399: förslag, som föreligger till behandling. Godkännes stora utskottets 25400: förslag i alla delar, förklaras andra behandlingen afslutad. Blir stora 25401: utskottets förslag icke oförändradt godkänt, öfverlärnnas lagför- 25402: slaget, i den lydelse det genom landtdagens beslut erhållit, ånyo tili 25403: stora utskottet. Dock tillägges i följande moment: >.)Medan andra 25404: behandlingen af frågan pågår, kan landtdagen, liksom ock stora ut- 25405: skottet, där sådant finnes nödigt, infordra nytt utlåtande af det 25406: utskott, som först beredt ärendeb J ag kan icke finna att i denna 25407: paragraf af L. 0. förutses Q.et fall att landtdagen, utan att definitivt 25408: antaga ett betänkande i en viss affattning, skulle återremittera 25409: ärendet tili stora utskottet. En sådan återremiss af ärende tili stora 25410: utkottet förutsättes icke, men väl kan en återremiss ske tili det fack- 25411: utskott, som beredt ärendet. 25412: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1153 25413: 25414: Ed. S t å h 1 h e r g: Minusta tuntuu, että ed. Ehrnroothin huo- 25415: mautus on oikeutettu. - V. J :n 57 §:n 3 momentti perustuu selvästi 25416: siihen käsitykseen, että toisesta käsittelystä voidaan asia palauttaa 25417: suureen valiokuntaan ainoastaan sellaisessa tilassa, että joku sana- 25418: muoto on hyväksytty lakiehdotukselle. Sitä vastoin voidaan se 4 25419: momentin mukaan lähettää uuden lausunnon antamista varten 25420: siihen uikoisvaliokuntaan, joka ensiksi on asiaa valmistanut. 25421: 25422: Ed. E s t 1 a n d e r: I den fråga, som här väckts af hr Ehrnrooth, 25423: skulle jag he få uttala den uppfattningen, att då det i 4 mom. 57 § 25424: heter, att under frågans andra hehandling >>kan» landtdagen re- 25425: mittera frågan tilihaka tili specialutskottet, så kan det väl icke vara 25426: uteslutet, att landtdagen också kan återremittera hetänkandet till 25427: stora utskottet, från hvilket hetänkande i frågan föreligger. Frågan 25428: har nu inkommit till landtdagens förnyade hehandling från stora 25429: utskottet. Det måste väl då alltid stå landtdagen öppet att åter- 25430: remittera densamma tili stora utskottet. Däremot heter det i 3 25431: mom., att ärende under vissa omständigheter >>Skall>> återremitteras 25432: till stora utskottet, men detta utesluter icke den tydning jag sökt 25433: gifva. 25434: 25435: Ed. S e t ä 1 ä: Minä olisin puolestani myöskin taipuvainen 25436: siihen käsitykseen, jonka ed. Ehrnrooth on tuonut esiin, sitä enem- 25437: män, kun V. J :n 57 §:n 3 momentti nimenomaan edellyttää, että on 25438: olemassa valmis sanamuoto eduskunnan puolelta. Siinä sanotaan 25439: nimittäin: lähetetään lakiehdotus, sana m u o d o 1 t aan sem- 25440: moisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty takaisin 25441: suureen valiokuntaan.>> Tarkoituksena on nähtävästi ollut, ettei 25442: suurta valiokuntaa voida käyttää redaktsionivaliokuntana, joka 25443: antaa pykälille määrättyjä muotoja, vaan se on, jos sitä tarvitaan, 25444: erikoisvaliokuntien tehtävä. Edustajain Kuusisen ja Gehhardin 25445: ehdotukset voivat tulla kysymykseen tämän yksityiskäsittelyn ai- 25446: kana, jos he ehdottavat määrätyille pykälille määrätyn sanamuodon, 25447: sen tapaisen kuin heidän vastalauseessaan on ollut. Mutta tämmöi- 25448: sessä yleisessä muodossa ei heidän ehdotuksensa voine tulla äänes- 25449: tyksen alaiseksi. Jos he olisivat ehdottaneet, että asia menisi asian- 25450: omaiseen erikoisvaliokuntaan, niin tämä voisi tulla kysymykseen, 25451: mutta ei tässä muodossa, kuin he ovat ehdottaneet. 25452: 25453: Ed. E h r n r o o t h: J ag ville endast gentemot hr Estlander 25454: hafva anmärkt, att grundlag skall toikas strängt efter ordalydelsen 25455: och att i 4 mom. af ifrågavarande paragraf endast omnämnes en rätt 25456: för landtdagen att i detta stadium af hehandlingen remittera ett 25457: ärende till fackutskott, men icke tili stora utskottet. Därest lag- 25458: stiftarens afsikt hade varit, att sådan återremiss kunde ifrågakomma 25459: 73 25460: t 154 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25461: 25462: 25463: jämväl till stora utskottet, skulle väl detta uttryckligen blifvit i lagen 25464: utsagdt. 25465: 25466: Ed. Hei m b ii r g e r: För min del måste jag ansluta mig 25467: till hr Estlanders åsikt. Om vi tänka oss ett sådant fall, att i ett 25468: ärende föreligga två väsentligen olika förslag, så kunde det hända att 25469: stora utskottet skulle omfatta det ena förslaget, medan däremot 25470: landtdagens plenum skulle omfatta det andra. Skulle nu landtdagen 25471: icke ha:fva tillfälle att återremittera ärendet till stora utskottet, 25472: blefve det af landtdagen omfattade förslaget sålunda icke, åtmin- 25473: stone icke i den form landtdagen skulle önska det, underkastadt 25474: den detaljberedning, som ändå afses med ärendenas behandling i 25475: stora utskottet. J ag tror därför att en tolkning, som skulle hindra 25476: ärendets återremiss till stora utskottet, är alltför trång. 25477: 25478: Ed. C a s t r en: Minunkin täytyy kallistua siihen mielipitee- 25479: seen, jonka ed. Ehrnrooth täällä on lausunut. Jos todellakin val- 25480: tiopäiväjärjestyksen 57 §:n 3 momentilla olisi tarkoitettu sitä että 25481: jotakuta eduskunnan toisessa käsittelyssä esilläolevaa asiaa voitai- 25482: siin lykätä suureen valiokuntaan sellaista tarkoitusta varten, kuin 25483: edustajat Kuusinen ja Gebhard ovat ehdottaneet, niin olisi se pitä- 25484: nyt olla nimenomaan sanottu mainitussa pykälässä. Sitä vastoin 25485: sallii saman pykälän 4 momentti, että eduskunta siltä erityiseltä 25486: valiokunnalta, joka asiaa alkuaan on käsitellyt, voipi vaatia uuden 25487: lausunnon. Mutta kun 3 momentti ei sisällä nimenomaista määräystä 25488: 3 momentissa siitä, että eduskunnalla on samallainen oikeus suu- 25489: reen valiokuntaan nähden, lienee vaikea tulkita puheenalaista 25490: perustuslakisäännöstä laajemmalti kuin sanan muoto antaa 25491: varteen. 25492: 25493: Ed. Söder h o 1m: För min del ansluter jag mig också till den 25494: uppfattning, som uttalats af hr Ehrnrooth. Det praktiska exempel, 25495: som hr Heimbiirger anfört, synes mig icke häller bevisa något i an- 25496: nan riktning. Om nu ett sådant fall är för handen, att där jämte ett 25497: utskottsbetänkande föreligger en reservation, som innefattar ett 25498: fullständigt annorlunda beskaffadt förslag än betänkandet, så är 25499: det ingenting, som hindrar landtdagen att, då ärendet kommit fråu 25500: stora utskottet, omfatta denna reservation. Därefter går saken i alla 25501: fall till stora utskottet enligt 57 § L. 0. År åter reservationen icke 25502: så fullständig, att landtdagen anser sig kunna lägga den till grund 25503: för ett beslut, då inhemtar landtdagen vederbörande specialutskotts 25504: utlåtande i saken. Detta äger då komplettera hvad som kan brista 25505: i reservationen. Därpå behandlar landtdagen saken igen, hvarefter 25506: ärendet åter går tili stora utskottet, som det då icke blir betaget 25507: att uttala sig rörande det nya förslaget. På dessa skäl skulle jag 25508: Eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajien maanostot. t 155 25509: 25510: omfatta den mening, som uttalats af hr Ehrnrooth, hvilken också 25511: närmare öfverensstämmer med ordalydelsen i 57 §. 25512: 25513: Ed. S e t ä 1 ä: Minä olen ed. Heimbiirgerin lausunnon Joh- 25514: dosta aikonut sanoa jokseenkin samaa kuin ed. Söderholm. Valtio- 25515: päiväjärjestyksen 57 §:n 4 mom. sisältää selvin sanoin, että lausuntoa 25516: saadaan vaatia ainoastaan siltä valiokunnalta, joka ensiksi on 25517: asian valmistellut, siis asianomaiselta erikoisvaliokunnalta. Jos 25518: tällaista lausuntoa tarvitaan sekä asia tämän jälkeen palaa edus- 25519: kuntaan ja eduskunta muodostaa päätöksensä sen mukaan mitä 25520: asianomainen valiokunta on ehdottanut, niin tuleehan kysymys 25521: sen jälkeen, koska on tehty muutoksia suuren valiokunnan ehdo- 25522: tukseen, menemään takaisin suureen valiokuntaan. Suurella valio- 25523: kunnalla on silloin tilaisuus puoltaa eduskunnan päätöstä joko muut- 25524: tamattomana tai muutettuna, joten asia tulee saamaan osak- 25525: seen kaiken sen erikoiskäsittelyn, jota ed. Heimbiirger kaipasi. 25526: 25527: Puh e m i e s: Ed. Ehrnroothin tekemän huomautuksen joh- 25528: dosta pyydän lausua, että mielestäni täytyy myöntää sillä laintul- 25529: kitsemistavalla, jonka hän on esittänyt, olevan enemmän puolta, ja 25530: katson senvuoksi, että edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia 25531: todellakaan ei tule äänestyttää. Haluaako kukaan vielä tästä osasta 25532: asiaa käyttää puheenvuoroa? 25533: 25534: Ed. Sir o 1 a: Pyytäisin, siinä tapauksessa, että puhemiehen 25535: l!l.yt esittämä tulkinta jää voitolle - 25536: kun siitä keskustelun kuluessa 25537: ja ehdotuksia tehtäessä puhemies ei ole huomauttanut - ehdottaa, 25538: että ehdotukset valiokuntaan lähettämisestä tässä tapauksessa 25539: olisi sallittava tehdä uudestaan, niin että asia voitaisiin lähettää 25540: erikoisvaliokuntaan sen sijaan, että se lähetettäisiin suureen valio- 25541: kuntaan. 25542: 25543: P u h e m i e s: Asianlaita on kyllä se, että yleiskesk~telu 25544: jo on päättynyt, mutta toiselta puolen on totta, että puheenalaiset 25545: kaksi ehdotusta olisi pitänyt heti evätä. Arvelen lisäksi, että ensin 25546: päätetään, hyväksyykö eduskunta puhemiehen käsityksen siitä, 25547: että nuo ehdotukset jäävät äänestämättä, vai onko kysymys me- 25548: nevä perustuslakivaliokuntaan. Sitten sallitaan vielä yleiskeskustelua 25549: jatkaa. 25550: 25551: Ed. C a s t r e n: " Kyllä minusta tuntuu vaikealta menetellä 25552: ~dustaja Sirolan ehdottarualla tavalla. Onhan keskustelu jo julis- 25553: tettu päättyneeksi eikä siis käyne päinsä enään tehdä uusia eh- 25554: dotuksia, eikä muuttaa ennen tehtyjä. 25555: 1156 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25556: 25557: P u h e m i e s: Pyytäisin huomauttaa, että tämä oli selitys 25558: minun puolestani, kuinka minä tulisin menettelemään. Ehkä men- 25559: nään vähän edemmäksi asiassa, jotta päästään noista kahdesta 25560: ehdotuksesta. On sitten toinen asia, tuleeko keskustelua jatketta- 25561: vaksi. Minun ymmärtääkseni siis nyt on päätettävä, hyväksyykö 25562: eduskunta puhemiehen käsityksen siitä, ettei puheenalaisia ehdo- 25563: tuksia voi äänestyttää. 25564: Siis, kuten jo ilmoitin, en katso voivani äänestyttää edustajain 25565: Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia ja olen valmis alistamaan tämän 25566: menettelyni eduskunnan hyväksyttäväksi valtiopäiväjärjestyksen 25567: 69 §:n mukaan, jos kukaan erikseen sitä vaatii. 25568: Haluaako kukaan puheenvuoroa tästä osasta asiaa? Ellei, niin 25569: katson että eduskunta on hyväksynyt toimenpiteeni. 25570: 25571: Puheenvuoroja ei käytetä. 25572: Eduskunta siis hyväksyy Puhemiehen kieltäytymisen äänestyttä- 25573: mästä edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia asian lähettä- 25574: misestä heidän mainitseruissaan tarkoituksissa takaisin Suureen 25575: valiokuntaan. 25576: 25577: Puhemies: Mitä sitten tulee siihen, että yleiskeskustelu 25578: asiassa jo julistettiin päättyneeksi, niin minusta on oikeinta, että 25579: sallitaan keskustelun vielä jatkua, syystä että, kuten jo aikaisemmin 25580: eräässä täysi-istunnossa mainitsin, katson, että jokaisen edustajan 25581: pitää ajoissa saada tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa äänestettä- 25582: väksi, jotta hän voi tehdä uuden ehdotuksen. Se on siis minun 25583: menettelyni, että ensin aijoin äänestyttää edustajain Gebhardin ja 25584: Kuusisen ehdotuksista, vaikka sitten sen kielsin, joka on syynä 25585: siihen, että asiasta yleiskeskutelua vielä täytyy sallia. 25586: Ed. E. S. Y r j ö- K o s k i n e n: Jos tämä lakiehdotus aijotaan 25587: lähettää siihen valiokuntaan, jossa sitä ensin valmisteltiin, niin se 25588: merkitsee samaa kuin sen hautaaminen. Minä ehdotan siis, että 25589: mitään sellaisia ehdotuksia ei täällä tehtäisi, vaan että ryhdytään 25590: yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 25591: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä en ole sitä mieltä, että tämä 25592: lakiehdotus haudataan jos se menee talousvaliokuntaan. Senvuoksi 25593: minä pyydän, sen johdosta mitä täällä tapahtui, muuttaa ehdotuk- 25594: seni niin, ettei sitä lähetettäisi suureen valiokuntaan vaan talous- 25595: valiokuntaan. 25596: Ed. C a s t r en: Kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta. 25597: Puhemies: Minun ymmärtääkseni ed. Yrjö-Koskisen ehdotus 25598: ei ollut sellainen, joka voi tulla äänestettäväksi, sillä hän ehdottaa 25599: vaan ettei mitään ehdotusta tehtäisi. 25600: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1157' 25601: 25602: 25603: Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyytäisin ed. Gebhardille huomauttaa, 25604: että hänhän voi erikoiskäsittelyssä tehdä ehdotuksen, että asian- 25605: omaisissa kohdissa hänen kannattaruansa vastalauseen määräykset 25606: otettaisiin lakiin. Jos nämä ehdotukset voittavat eduskunnan .kan- 25607: natuksen, niin silloin menee lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena, 25608: kuin ed. Gebhard on sen tahtonut, suureen valiokuntaan ja silloin 25609: saavutetaan se, mitä ed. Gebhard on alkuaan tahtonut. En käsitä, 25610: että ed. Gebhardilla olisi mitään erityistä syytä tämän asian talous- 25611: valiokuntaan palauttamiseen, josta epäilemättä tulisi viivytystä asian 25612: käsittelylle, mahdollisesti vaaraa sen valmistumiselle. 25613: 25614: Ed. P u 11 i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Gebhardin ehdo- 25615: tusta huolimatta siitä, mitä ed. Ståhlberg mainitsi. Nämä lakiehdo- 25616: tukset ovat niin paljon toisistaan eroavaisia, että jo ensimäisen 25617: pykälän kohdalla olisi kuitenkin periaatteesta äänestettävä. 25618: 25619: Ed. S i r o 1 a: Koska se ehdotus, jota meidän taholta on tässä 25620: asiassa ajettu, voi hyvin sopia äänestyksen alaiseksi tämän asian 25621: yksityiskäsittelyssä, niin luovumme ehdottamasta sen palautta- 25622: mista erikoisvaliokuntaan. 25623: 25624: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä toivon, että säästän ehdo- 25625: tukseni kautta eduskunnalta paljon aikaa ja senvuoksi. pysyn 25626: ehdotuksessani. 25627: 25628: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 25629: 25630: P u h e m i e s: Ed. Gebhard on ed. Pullisen kannattamana ehdot- 25631: tanut, että mietintö palautettaisiin takaisin talousvaliokuntaan 25632: muodostettavaksi siihen suuntaan kuin ensimäinen vastalause sisältää. 25633: Siis tulee nyt äänestettäväksi tämän ehdotuksen ja sen välillä, että 25634: jatkettaisiin asian käsittelyä, toisin sanoen, että ryhdyttäisiin tar- 25635: kastamaan asetusehdotuksia eri kohdittain. 25636: 25637: Xänestys ja päätös: 25638: 25639: Ken tahtoo ryhdyttäväksi lakiehdotuksen erikoiskäsittelyyn, 25640: äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Gebhardin ehdotus hyväksytty. 25641: Åänestyksessä annetaan 136 jaa- 54 ei-ääntä. Eduskunta on siis 25642: päättänyt että lakiehdotusta on ryhdyttävä pykälittäin tarkastamaan. 25643: 25644: Tämän jälkeen esitetään eri kohdittain käsiteltäväksi ensim- 25645: mäinen mietinnössä oleva asetusehdotus, nimeltä 25646: Asetus koskeva rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistys- 25647: ten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla. ioi.'<C. 25648: 1158 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25649: 25650: Keskustelu: 25651: Ed. Käpy: On useasti lausuttu, että tämänsuuntaista lakia 25652: on helppo kiertää, ja sen perusteella onkin tahdottu koko tämä 25653: lainsäädäntö hylättäväksi. Myönnettävä on, että kiertämismahdolli· 25654: suudet ovat sangen suuret, niin kauan kuin laki koskee ainoastaan 25655: puutavarayhtiöitä eikä kaikkia yhtiöitä. On nimittäin ajateltavissa 25656: sellainen menettelytapa, että yhtiö perustetaan jotakin muuta tar- 25657: koitusta varten kuin mitä tässä laissa on mainittu, ja että puutavara- 25658: yhtiö ottaa siihen osakkeita ja sillä tavalla saavuttaa sen päämäärän, 25659: jota tässä on tarkoitettu estää. Tästä syystä minä puolestani ehdottai- 25660: sin ensimäisen pykälän muutettavaksi siihen suuntaan, että laki 25661: tulisi yleensä koskemaan kaikkia yhtiöitä. Tästä säännöstä olisi 25662: kuitenkin tehtävä muutamia poikkeuksia, joista edempänä olen 25663: tilaisuudessa mainitsemaan. Olkoon tässä vaan mainittu, että poik- 25664: keuksia olisi tehtävä pankkeja ja sellaisia yhtiöitä varten, jotka tar- 25665: koittavat maan hankkimista tilattomalle väestölle. Ehdottaisin 25666: I §:lle seuraavan sanamuodon: 25667: »Yhtiö saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla 25668: ja ehdoilla hankkia omakseen maalla olevaa kiinteätä omaisuutta». 25669: 25670: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Minä kannatan ed. Käpyä. 25671: 25672: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 25673: 25674: P u h e m i e s: Ensimäiseen pykälään nähden on ed. Käpy 25675: tehnyt sellaisen ehdotuksen, että pykälä tulisi kuulumaan: »Yhtiö 25676: saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla hankkia 25677: maalla olevaa kiinteää omaisuutta». Tulee siis äänestettäväksi valio- 25678: kunnan mietinnön ja tämän ehdotuksen välillä . 25679: 25680: .länestys ja piiitös: 25681: 25682: Ken hyväksyy I §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänestää 25683: •jaa»; jos ~ei» voittaa on ed. Kävyn ehdotus hyväksytty. 25684: Äänestyksessä annetaan 122 jaa- ja 48 ei-ääntä. I §on siis hyväk- 25685: sytty valiokunnan ehdotuksen mukaan. 25686: 25687: 2 §. 25688: Keskustelu: 25689: Ed. H a i n a r i: Minä ehdotan, että tämä pykälä muutetaan 25690: seuraavaan tapaan. Ensimäinen momentti jää entiselleen. Toisen 25691: momentin ehdotan näin kuuluvaksi: »1 t s e n ä i s e 11 e t i 1 a 11 e 25692: j ä t e t t ä v ä v e r o 11 i n e n m e t s ä m a a, j o t a y h t i ö 25693: e i s a a o m i s t a a, o 1 k o o n v ä h i n t ä ä n I o o h e h- 25694: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1159 25695: 25696: t a a r i a U u d e n m a a n, T u r u n j a P o r i n, H ä m e e n, 25697: M i k k e 1i n sek ä Viipurin 1 ä ä n i s s ä, 1u k u u n 25698: o t t a m a t t a S a 1 m i n k i h 1 a k u n t a a, j a v ä h i n t ä ä n 25699: 2 ou h e h t a a r i a .v i i m e k s i m a i n i t u s s a k i h 1 a- 25700: kunnassa sek ä K u o p i o n, V a a s a n j a 0 u 1 u n 25701: 1 äänissä>>. Kolmanneksi momentiksi tulisi entinen toinen mo- 25702: mentti, niinikään muuttumattomana. Toisin sanoen: pykälä jäisi 25703: muutoin muuttumattomaksi paitsi että nykyisen I ja 2 momentin 25704: väliin pantaisiin äsken mainitsemani lisäys. 25705: Tämä ei ole mikään uusi "ehdotus. Se löytyy siinä vastalauseessa, 25706: joka liitettiin talousvaliokunnan mietintöön, kun asiaa käsiteltiin 25707: tämän vuoden edellisillä valtiopäivillä. Se on mielestäni tärkeä 25708: ehdotus ja siinä saattaisi löytää tien, millä voitaisiin pelastaa pie- 25709: nemmät maatilat ja enimmäkseen keskikokoisetkin siirtymästä 25710: metsäyhtiöiden haltuun s. o. joutumasta autiotilaan. 25711: 25712: Ed. B ä c k: Jag tager mig friheten föreslå att orden >>jämväl 25713: med hänsyn till framtida odlingar afpassade>> måtte utgå. Dessa 25714: ord komma helt säkert att på olika sätt tolkas och kunna sålunda 25715: gifva anledning till mångahanda trassel. Vi hafva ju före de nämnda 25716: orden uttrycket >>fulla>> och jag anser att detta ord angifver allt, 25717: hvad man uti denna § vill framhålla. 25718: 25719: Ed. P u 11 i n e n: Kun tämä ed. Hainarin ehdotus kaikesta 25720: puolinaisnudestaan huolimatta on parempi kuin valiokunnan eh- 25721: dottama pykälä sellaisenaan, sillä tämän kauttahan turvattaisiin 25722: edes pienviljelijäin metsämaat tukkiyhtiöitten haltuun joutumasta, 25723: niin pyydän saada sitä kannattaa. Tämän teen sitä suuremmalla 25724: syyllä, kun, kuten täällä on mainittu, tämä on sama ehdotus, jonka 25725: ed. Brander viime valtiopäivillä teki ja kun en voi edellyttää, että 25726: hänellä ja hänen ryhmänsä edustajilla olisi mitään syytä luopua 25727: sitä kannattamasta ja asettua mietinnön pykälän puolelle, joka on 25728: tästä kannasta ilmeinen taantumus. 25729: 25730: Ed. N y k ä n e n: Kun minun ymmärtääkseni ed. Hainarin te- 25731: kemä ehdotus on parempi siinä suhteessa, että se estää pienvilje- 25732: lijäin metsämaat joutumasta tukkiyhtiöitten huostaan, niin kan- 25733: natan minä siinä suhteessa hänen ehdotustaan, että tämä pykälä 25734: pantaisiin siihen muotoon, kuin hän on ehdottanut. 25735: 25736: Ed. S et ä 1 ä: Saattaa kyllä olla ilahuttavaa, että ed. Bran- 25737: derin alkuperäinen ehdotus nyt on saanut kannatusta siltäkin puo- 25738: lelta, jolta sitä alkuaan on vastustettu, mutta tuntuu siltä kuin se 25739: tapahtuisi liian myöhään. On valitettavaa, ettei tätä ehdotusta 25740: tehty suuren valiokunnan jokseenkin seikkaperäisen käsittelyn ai- 25741: 1160 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. ,. 25742: 25743: 25744: kana. Ehdotus ei muodossaan tunnu täysin valmiilta, vaan se kai- 25745: paa varmaankin uutta muodostelua ja tulee senvuoksi viipymään. 25746: Valtiopäivät ovat nyt loppupuolellaan, se täytyy muistaa, ja kaikki, 25747: mikä nyt työnnetään takaisin suureen valiokuntaan, joutuu· sen 25748: vaaran alaiseksi, ettei se sieltä ehdi tulla takaisin eikä pääse edus- 25749: kunnassa loppuun käsitellyksi. 25750: 25751: Ed. A h m a v a a r a: Niillä syillä kuin edellinen puhuja mai- 25752: nitsi, on tämä ehdotus liian myöhään tuotu esiin. Miksei sitä tuotu 25753: esille suuressa valiokunnassa? Ed. Pullinen sanoi, että hän luulee, 25754: ettei meillä ole syytä peräytyä tältä kannalta. Kyllä kai meillä lie- 25755: nee siihen sama syy kuin ed. Pullisella ja hänen ryhmällään, jotka 25756: viime valtiopäivillä sanoivat, että tämä Branderin ehdotus on aivan 25757: kelpaamaton, mutta nyt sen hyväksyvät. Minä kyllä muuten kat- 25758: son, että tämä ed. Branderin ehdotus, joskaan en sitä yksityiskoh- 25759: dissaan hyväksy, olisi periaatteellisesti parempi, mutta kun koko 25760: lakiehdotus voi tämän takia joutua vaaraan niin sentähden minä 25761: kannatan valiokunnan mietintöä. 25762: 25763: Ed. P e nn a ne n: Kun nyt tuo jo aikaisemmin nuorsuoma- 25764: laisten taholta tehty ehdotus näyttää rupeavansaamaan kannatusta 25765: keskustankin taholta, niin minä pyydän yhtyä ed. Hainarin teke- 25766: mään ehdotukseen. On kyllä totta, että asia tämän muutoksen 25767: kautta tulee menemään takaisin suureen valiokuntaan, mutta 25768: luullakseni voi tämän asian suuressakin valiokunnassa käsitellä 25769: jossakin lomassa, eikä tämä niin kovin aikaa ottavaksi siellä tule. 25770: Toivon siis, että asia vielä näin muutettunakin ehtisi valmistua, 25771: joten yhdyn kannattamaan ed. Hainarin tekemää ehdotusta, kun 25772: on mahdollista, että se n,yt voi saada eduskunnan enemmistön kan- 25773: natuksen. 25774: 25775: Ed. Käpy: Minä toivoisin, että eduskunta ottaisi tämän asian 25776: tyynimielisemmin kuin mitä tästä keskustelusta päättäen näyttää 25777: olevan asian laita. Kun meidän ehdotuksemme, joka sisältyy talous- 25778: valiokunnan mietintöön liitettyyn ensimäiseen vastalauseeseen, 25779: on tullut hyljätyksi, niin onhan aivan luonnollista, että me lojaali- 25780: sesti nyt asetumme valiokunnan ehdotuksen kannalle, koettaen 25781: kuitenkin parantaa tätä lakia niin paljon kuin mahdollista. Kun 25782: ed. Hainarin tekemä ehdotus on minunkin käsittääkseni parannus 25783: suuren valiokunnan mietintöön ja minä samaten kuin ed. Pennanen 25784: olen vakuutettu siitä, ettei asia sen kautta myöhästy, niin minä toi- 25785: von, että ed. Hainarin ehdotus otettaisiin huomioon. Pyydän muu- 25786: toin huomauttaa, ettei ed. Hainari ole suuren valiokunnan jäsen 25787: ja meidän kaikkien suuren valiokunnan jäsenten yhteinen syymme 25788: on, ettemme tulleet tätä parannusta suuressa valiokunnassa huo- 25789: Erään1aatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1161 25790: 25791: 25792: manneeksi. Kyllä eduskunnalla on syytä ottaa huomioon sellainen 25793: ehdotus, josta se on vakuutettu, että siitä todellakin on hyötyä. 25794: 25795: Ed. v o n A 1 f t h a n: Hr Bäck har föreslagit en uteslutning 25796: i första momentet. Detta tillskott gentemot nåd. prop. har utaf eko- 25797: norniutskottet införts och utaf stora utskottet bibehållits. Jag be- 25798: traktar detta tillägg till nåd. propositionens förslag som en väsent- 25799: lig försämring utaf ett i och för sig dåligt lagförslag och skulle där- 25800: för bedja att få understöda hr Bäck. 25801: Ed. J o h n H e d b e r g: J ag ber blott att få påpeka att man 25802: nu söker ifrån utskottets minoritets sida smyga in starka skärpnin- 25803: gar till detta lagförslag. I en § kan man möjligen få in dem, i en 25804: annan icke och så blir det en lag, som icke har något slags samman- 25805: hang och som blir än mer omöjlig än hvad den starka reservationen 25806: N :o I i och för sig redan är. 25807: Ed. H a i n a r i: Minusta viimeisen puhujan ei olisi pitänyt 25808: käyttää niitä sanoja, joita hän käytti. Ei tässä ole tarkoitus mil- 25809: lään epälojaalisella tavalla >>att -smyga i11», kuten hän sanoi, uusia 25810: ehdotuksia. Me ensimmäisen vastalauseen tekijät seisomme kielto- 25811: lain kannalla. Me emme ole saaneet tätä kantaamme läpi ja tietysti 25812: me näin ollen koetamme saada lakiin sellaisia määräyksiä, jotka 25813: niin paljon kuin suinkin lähenevät meidän kantaamme. Omasta 25814: puolestani en yhtään pidä tätä asiaa puolueasiana. Olen valmis 25815: etsimään sen hyvän, mikä ·missäkin ehdotuksessa on, tulipa se toi- 25816: sen tai toisen puolueryhmän riveistä. Ja minä löydän todellakin 25817: paljon hyvää siinä ehdotuksessa, minkä ed. Brander vastalausees- 25818: saan teki viime valtiopäivillä, ja olen valmis sitä kannattamaan; 25819: en omana, enkä sen tai sen puolueen alotteena, vaan ehdotuksena, 25820: joka veisi asian onnellisempaan ratkaisuun. 25821: Ed. G y 11 i n g: Tämä sama ehdotus, jonka ed. Hainari on 25822: tuonut esille, oli kyllä talousvaliokunnassakin harkinnan alaisena 25823: ja siellä sitä ajateltiin ja suunniteltiin monella tavalla, mutta tu1- 25824: tiin lopulta siihen päätökseen, että se kaikin puolin on epäkäytän- 25825: nöllisempi ja epämukavampi kuin se, joka sisältyy valiokunnan 25826: mietintöön. Mikäli kuulin ed. Hainarin ehdotusta, niin se oli- 25827: jotakuinkin vähän muutettu siitä, mitä valiokunnassa tätä asiaa 25828: käsiteltäessä ed. Brander esitti, niin että tuskin on syytä sitä enem- 25829: män kannattaa nyt kuin valiokunnassakaan. 25830: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 25831: P u h e m i e s: Toiseen pykälään nähden on tehty kaksi muu- 25832: tosehdotusta. Ed. Hainari on useampien kannattamana esittänyt, 25833: 1162 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25834: 25835: 25836: että pykälän I ja 2 momentin väliin liitettäi<>iin uusi momentti, joka 25837: kuuluisi seuraavasti: »Itsenäiselle tilalle jätettävä verollinen metsä- 25838: maa, jota yhtiö ei saa omistaa, olkoon vähintäin IOO hehtaaria 25839: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin sekä Viipurin lää- 25840: nissä, lukuunottamatta Salmin kihlakuntaa ja vähintäin 200 heh- 25841: taaria viimeksimainitussa kihlakunnassa, sekä Kuopion, Vaasan 25842: ja Oulun läänissä.» Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Hainarin 25843: ehdotukseksi. 25844: Sitten on ed. Bäck, myös kannatusta saaden, ehdottanut, että 25845: ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin se muutos, että siitä sanat •ja 25846: sen viljelyksen tulevaankin kehitykseen nähden riittävää>> poistettai- 25847: siin. Tulen nimittämään sitä ed. Bäckin ehdotukseksi. Kun nämä 25848: kaksi ehdotusta eivät ole toisistaan riippuvia, tulee niistä äänestet- 25849: tä väksi erikseen. 25850: 25851: Xänestykset ja päätös: 25852: 25853: I) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, aanes- 25854: tää »jaa>>; jos »ei» voittaa, on ed. Hainarin ehdotus hyväksytty. 25855: Äänestyksessä annetaan I08 jaa- ja 75 ei-ääntä, joten ed. Hai- 25856: narin ehdotus on hylätty. 25857: 2) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänes- 25858: tää >>jaa»; jos >>ei» voittaa on ed. Bäckin ehdotus hyväksytty. 25859: Jaa-äänet ovat voitolla. 2 § on siis hyväksytty Suuren valiokun- 25860: nan mietinnön mukaisesti. 25861: 25862: Puhemies: Työjärjestyksen mukaan olisi istunto lopetettava 25863: kello n, ellei eduskunta ehkä halua jatkaa. 25864: 25865: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Ehdotan, että istuntoa jat- 25866: kettaisiin, sillä täällähän on niin tavattoman suuri rästilista vielä, 25867: Ehdottaisin, että päätettäisiin jatkaa pöytä puhtaaksi. 25868: 25869: Ed. Huoponen: Minä puolestani ehdotan, että istunto' nyt 25870: lopetettaisiin; ja lisäksi ehdottaisin, että puhemiesneuvosto määrää 25871: erityisen päivän, jolloin nämä rästit kunnollisesti selvitetään, ettei 25872: nyt pitkin öitä täällä tarvitse istua. 25873: 25874: Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag skulle för min del också yrka på 25875: att sammanträdet afslutas. Det är flere utaf landtdagens ledamö- 25876: ter, som från tidigt i morgon skola fortsätta med arbetet. Om vi 25877: nu redan skola uttröttas med nattplena och dessutom ännu skola 25878: sitta på dagen, så kan det icke blifva något förnuftigt resultat utaf 25879: vårt arbete. Ett sådant arbete öfverstiger en människas krafter. 25880: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1163 25881: 25882: J ag anser det vara vår skyldighet att icke så förfara, att vårt ar- 25883: bete måste blifva underhaltigt på grund af öfveransträngning. 25884: Under sådana förhållanden skulle jag yrka på att sammanträdet 25885: nu afslutas. 25886: 25887: Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minä ehdotan, että tämä laki- 25888: ehdotus käsitellään loppuun ja sitten mennään kotiin. 25889: 25890: Ed. Sir o 1 a: Minä kannatan ed. Yrjö-Koskisen tekemää eh- 25891: dotusta. 25892: 25893: Ed. Nykänen: Minäkin kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta. 25894: 25895: Ed. Hokkanen: Minä kannatan ed. Wäinö Wuolijoen te- 25896: kemää ehdotusta. 25897: 25898: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag tillåter nrig hemställa att de, som 25899: hafva gjort afvikande förslag, skulle afstå från desamma, så att 25900: vi kunde ena oss om friherre Yrjö-Koskinens förslag. 25901: 25902: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Koska minulla ei ole toivoa saada 25903: ehdotustani läpi, niin yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Yrjö- 25904: Koskinen on tehnyt. 25905: 25906: Ed. W a 1 p a s: Täällä ovat porvarilliset edustajat viime aikoina 25907: ottaneet tavaksi nostaa ylen pitkän keskustelun verrattain vähä- 25908: pätöisiltä näyttävistä asioista, m. m. anomusehdotuksista. Minä olen 25909: itsekseni ajatellut, mitähän varten tuollainen puhetulva nyt, ja olen 25910: tullut siihen johtopäätökseen, että näillä tämmöisillä keskusteluilla 25911: aijotaan ehkä estää kunnallislain valnristumista tänä istuntokautena. 25912: Kun meidän taholla haluttaisiin, että nuo lait saataisiin valmiiksi, 25913: jos eduskunta suostuu laskemaan ne jotenkin hyvässä muodossa 25914: lävitse, niin· olisi luonnollista, jotta muita asioita koetetaan saada 25915: tieltä pois niin paljon kuin mahdollista. Ja yksi semmoinen keino 25916: olisi, että näin pitkälle kuluneita istuntoja jatkettaisiin aamuyöhön 25917: asti, josta olisi luonnollinen seuraus, että puhujat väsyisivät eivätkä 25918: puhunrisella kuluttaisi niin paljon aikaa. Kun tämmöinen tapa olisi 25919: aivan välttämätön niiden nrielestä, jotka koettaisivat vielä saada 25920: kunnallislakia hyväksytyksi tällä istuntokaudella, niin pyydän 25921: minä kannattaa ed. Wäinö Wuolijoen ehdotusta, josta· hän sitten 25922: luopui ja johon ed. Hokkanen yhtyi. 25923: 25924: Ed. Gro te n f e 1t: Panen vastalauseeni ed. W alppaan lausuntoa 25925: vastaan, joka minun mielestäni on aivan sopimaton hänen kanssa- 25926: edustajiaan kohtaan. 25927: ] 164 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 25928: 25929: Muuten mma en oikein tiedä mitä ed. Yrjö-Koskinen tarkoitti 25930: sillä, että tämä asia käsitellään loppuun. Tarkoittiko hän ainoastaan 25931: tätä nyt esillä olevaa asetusta vai kaikkia kolmea tässä mietinnössä 25932: olevaa asetusehdotusta. Puolestani ehdottaisin, että käsiteltäisiin 25933: loppuun ne kaksi asetusta, jotka eivät ole perustuslainluontoisia, 25934: ja kolmas, perustuslain luontoa oleva, jäisi ensi kerraksi. • 25935: 25936: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Minun ehdotukseni tarkoitti, 25937: että kaikki nämä lakiehdotukset käsitellään loppuun kaikkine osineen. 25938: Ed. Walppaalle minä pyydän sanoa, että alituinen toisten rehel- 25939: listen tarkoitusten epäileminen on suuren lurjuksen varmin tunto- 25940: merkki. 25941: 25942: Ed. A h m a v a a r a: Tulin ajatelleeksi, miten me voisimme 25943: vaatia kansalta, että sen pitää seurata lakeja, joita eduskunta laatii, 25944: kun eduskunta itse ei hituistakaan seuraa lakejansa. Eduskunta 25945: on laatinut ja valmistanut itselleen työjärjestyksen, mutta nyt 25946: olemme joka ikinen ilta nähneet, että vasemmistosta tehdään uusia 25947: ehdotuksia vastoin työjärjestystä, joista tulee pitkiä keskusteluja. 25948: Tämä on tietysti tehty taktiikan vuoksi, mutta pyyntöni olisi, että nyt 25949: jo luovuttaisiin siitä. Muuten pyytäisin kannattaa ed. Grotenfeltin 25950: ehdotusta, että ne lait, jotka eivät koske perustuslain muutosta, 25951: käsitellään loppuun, mutta ei tätä viimeistä, joka on perustuslain- 25952: tuontoiseksi julistettu, sillä minä pelkään, että siihen menee koko yö 25953: . jos puhutaan yhtä paljon kuin on puhuttu. 25954: 25955: Ed. W a 1 p a s: Ellen väärin kuullut, sanoi ed. Yrjö-Koskinen, 25956: että minun esittämäni mielipide olisi suuren lurjuksen tunnusmerkki. 25957: Pyytäisin vain, että suomettarelaiset edustajat soisivat sosialidemo- 25958: kraattisille edustajille edes puoliksi niin suuren sananvapauden. 25959: 25960: Ed. H e i m b ii r g e r: Det är icke första gången, som hr W alpas 25961: antyder, att de borgerliga skulle försöka förhala behandlingen utaf 25962: ärenden i syftemål, att på det sättet omintetgöra behandlingen af 25963: kommunallagen. Jag ber få upplysa hr Walpas om, att ett sådant 25964: tillvägagående, att försöka prata ihjäl kommunallagen, ingalunda 25965: vore praktiskt och ändamålsenligt. Inom tre månader skulle dock . 25966: lagen komma igen. Om de borgerliga partiema verkligen skulle 25967: hafva för afsikt att dräpa kommunallagen, så kan detta ske på et.t 25968: mycket enklare sätt. Vi behöfva endast rösta på socialdemokraternas· 25969: forslag tili kommunallag och framförallt tili skattelag, hvarigenom 25970: dessa förslag skulle begrafvas för många år framåt. 25971: 25972: Ed. Ingman: Pyytäisin vielä ed Walppaan lausunnon johdosta 25973: huomauttaa, että meidän muiden eduskunnan jäsenten ei ole onnistuc 25974: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot 1165 25975: 25976: nut vapautua kaikesta valiokuntatyöstä, sekä erikoisvaliokunnissa että 25977: suuressa valiokunnassa, vaan meillä on näin pitkä työpäivä joka 25978: päivä eikä suinkaan vain kaksi päivää viikossa, kuten ed. Walp- 25979: paalla. Minusta ed. W alpas saisi olla meille, jotka tekevät työtä 25980: kuusi päivää viikossa, vähän armollisempi kuin hän suvaitsee olla. 25981: 25982: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Porvarillisten taholta on useamman 25983: kerran tämän keskustelun kuluessa epäilty toisten rehellisiä motii- 25984: veita, mutta niitä epäilijöitä vastaan ei ole kuulunut yhtään vasta- 25985: lausetta keskustasta ja oikeistosta, mutta heti koetetaan sieltä 25986: leimata vasemmiston mielipiteitä toisten rehellisten motiivien epäi- 25987: lemiseksi, jos viitataan täältä puoleen tai toiseen. 25988: Tahtoisin muuten myös panna merkille, että t ä n ä ä n o n 25989: e n s i k e r r a n t a p a h t u n u t s e h i s t o r i a 11 i n e n t a- 25990: p a u s, e t t ä e d u s k u n n a n i s t u n n o s s a o n s a n o t t u 25991: e d u s k u n n a n j ä s e n t ä 1 u r j u k s e k s i, ilman että kukaan 25992: porvareista on noussut tätä vastustamaan. 25993: 25994: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Pöytäkirja todistaa että viimeisen 25995: puhujan selvitys on harhaanviepä. 25996: 25997: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 25998: 25999: P u h e m i e s: Asiassa on tehty kolme eri ehdotusta. Vapaa- 26000: herra E. S. Yrjö-Koskinen on useampien kannattamana, ehdottanut, 26001: että jatkettaisiin suuren valiokunnan mietinnössä olevien laki- 26002: ehdotusten käsittely loppuun asti tänä iltana. 26003: Ed. Hokkanen on ed. Walppaan kannattamana ehdottanut, että 26004: jatkettaisiin koko päiväjärjestyksen käsittely loppuun saakka. 26005: Ed. Grotenfelt on ed. Ahmavaaran kannattamana ehdottanut, 26006: että käsiteltäisiin loppuun vain kaksi ensimäistä tässä mietinnössä 26007: olevaa lakiehdotusta. 26008: Näiden ehdotusten välillä tulee siis, koska ne ovat toisistaan 26009: poikkeevia, äänestettäväksi siten, että ensin äänestetään ed. Yrjö- 26010: Koskisen ja ed. Hokkasen ehdotusten välillä; se niistä joka voittaa 26011: asetetaan ed. Grotenfeltin ehdotusta vastaan ja lopulta äänestetään 26012: voittavan ehdotuksen ja istunnon keskeyttämisen välillä. 26013: 26014: Äänestykset ja päätös: 26015: 26016: 1) Ken hyväksyy vapaaherra E. Yrjö-Koskisen ehdotuksen vasta- 26017: ehdotukseksi äänestää •>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi 26018: hyväksytty ed. Hokkasen ehdotus. 26019: Jaa-äänet ovat voitolla. 26020: 2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy vapaaherra Yrjö-Koskisen 26021: 1166 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 26022: 26023: 26024: ehdotuksen, äänestää »jaa»; jos >>ei» voittaa on vastaehdotukseksi 26025: hyväksytty ed. Grotenfeltin ehdotus. 26026: Ei-äänet ovat voitolla. 26027: 3) Ken ta.htoo keskeyttää istunnon äänestää >>jaa>>; jos ~ei» voittaa, 26028: on ed. Grotenfeltin tekemä ehdotus hyväksytty. 26029: Äänestyksessä annetaan 77 jaa- ja 102 ei-ääntä, joten Eduskunta 26030: on päättänyt jatkaa istuntoa siihen asti, kun on käsitelty loppuun 26031: kaksi valiokunnan mietinnössä olevaa ensimmäistä lakiehdotusta. 26032: 26033: Puhemies: Ennenkuin ruvetaan jatkamaan asian käsittelyä, 26034: pyydän minä kuitenkin ilmoittaa, että olen nähnyt pikakirjoitettuna 26035: vapaaherra E. S. Yrjö-Koskisen lausunnon, josta täällä äsken oli puhe, 26036: ja pyydän sen johdosta muistuttaa vapaaherra E. S. Yrjö-Koskiselle, 26037: että mielestäni tuo lausunto ei ole sopiva, ei ole sellainen kuin Valtio- 26038: päiväjärjestyksen 48 §:n 2 momentin ensimäisessä lauseessa edelly- 26039: tetään. 26040: 26041: 3 §. 26042: 26043: Tämän pykälän johdosta lausuu: 26044: 26045: Ed. v on T r o i 1: J ag ber få till denna paragraf göra följande 26046: ändringsförslag. Från första stycket föreslår jag sålunda, att den 26047: sista meningen skulle utgå, nämligen: »Guvernören höre i ärendet 26048: läneagronomen och sådan forstman, som ofvan sagts, samt meddele 26049: härå utslag i saken». 1 stället skulle till den föregående meningen, 26050: som börjar: »Förslaget bör vara enligt de i 2 § stadgade grunder 26051: uppgjordb, tilläggas >>samt åtföljas af läneagronom och sådan 26052: forstman som ofvan sagts efter verkställd syn å marken afgifvet 26053: utlåtande.>> 1 händelse §:n godkännes i den form den i betänkandet 26054: är föreslagen, komma nämligen de utlåtanden, som läneagronom 26055: och forstman afgifva att basera sig uteslutande på de handlingar 26056: och kartor, som af vederbörande sakägare blifvit ansökningen bifo- 26057: gade. Ett utlåtande åter, som tillkommit vid en med stöd af dessa 26058: handlingar på marken verkställd syn, bör ovilkorligen tillskrifvas 26059: en större betydelse och vara för själfva den nog så betydelsefulla 26060: utredningen nödvändig. J ag var tyvärr ej med om frågans behand- 26061: ling i utskottet vid andra läsningen, hvarför jag för rnin del icke 26062: kunnat förebygga, att den tanken, som låg till grund för utskottets 26063: formulering i af mig nu berörda afseende fick en så olycklig stilisering, 26064: som fallet blef. 26065: 26066: Ed. P u 11 i ne n: Minä kannatan ed. von Troilin ehdotusta. 26067: 26068: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26069: Eräänlaatuiste n elinkeinojen harjoittajien maanostot 1167 26070: 26071: 26072: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on yksi muutos- 26073: ehdotus tehty. Vapaaherravon Troil on nimittäin ehdottanut pykä- 26074: 1än muutettavaksi siten, että ensimäisestä kappaleesta jätetään 26075: pois viimeinen lause, joka kuuluu: 26076: »Kuvernööri kuulustakoon asiasta lääninagronomia sekä sellaista 26077: metsäammattimiestä kuin yllä on sanottu, ja antakoon siitä sitten 26078: -päätöksen.» 26079: Siis tuleetuon ehdotuksen ja 3 §:n välillä äänestettäväksi, koska ed. 26080: Pullinen on muutosehdotusta kannattanut. 26081: 26082: Xinestys ja päätös: 26083: 26084: Ken hyväksyy 3 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 26085: äänestää >>jaa»; jos •ei~ voittaa, on vapaaherra von Troilin ehdotus 26086: hyväksytty. 26087: Jaa-äänet ovat voitolla. 3 §on siis hyväksytty Suuren valiokunnan 26088: mietinnön mukaisena. 26089: 26090: 26091: 26092: hyväksytään keskustelutta. 26093: 26094: 8 §. 26095: Keskustelu: 26096: Ed. T o k o i: Pyytäisin ehdottaa, että 8 §:n tilalle hyväksyttäi- 26097: siin talousvaliokunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseen8 §,joka 26098: edellyttäisi sitte, että suuren valiokunnan mietinnössä olevat §:t 26099: 8, 9 ja ro jäisivät myöhemmiksi, kuin myös, että jos tämä ehdottamani 26100: uusi 8 § hyväksyttäisiin, seuraisi sitä myös vastalauseessa olevat 26101: 9 ja ro §, josta sitte, kun tästä on äänestetty, pyydän tehdä uuden 26102: ehdotuksen. 26103: 26104: Ed. v. A 1ft h a n: Jag skulle för min del föreslå, att § 8 skulle 26105: utgå. Vi hafva visserligen kommit in på en utveckling, där det är 26106: modernt att stifta lag med återverkande kraft. Men här finnes en 26107: paragraf, som uttryckligen säger, att lagen icke skall hafva åter- 26108: verkande kraft. J ag vet dock ej, huruvida det är skäl att i en skild 26109: paragraf framhålla detta. Förekommer en sådan paragraf icke, 26110: är det likväl själffallet, att lagen icke har återverkande kraft. Det 26111: förefaller mig därför öfverflödigt att hafva paragrafen här. Man 26112: har visserligen anfört, att detta vore nödvändigt för att möjliggöra 26113: skogsbolagens sammanslutning. Men om man icke vill att de skola 26114: sammansluta sig, så skall det icke tillåtas, utan skall det förbjudas. J ag 26115: skulle föreslå att paragrafen skulle utgå. 26116: 1168 Istunto 13 p. lokakuuta 1908. 26117: 26118: 26119: Ed. S c h y b e r g s on: J ag kan icke dela frih. v. Alfthans 26120: åsikt. Med den förbudlagstifningsmani, som vi hafva, är en sådan 26121: paragraf nödvändig såsom innebärande ett förtydligande. 26122: 26123: Ed. G y 11 i n g: Minä pyydän kannattaa ed. Tokoin ehdotusta 26124: uudeksi 8 §:ksi. 26125: 26126: Ed. S ö d e r h o 1 m: För min del är jag nog af samma mening 26127: som frih. v. Alfthan, att denna paragraf borde kunna utgå utan att 26128: lagen skulle få annan betydelse för det~ 26129: 26130: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26131: 26132: P u h e m i e s: Asiassa on tehty kaksi eri ehdotusta. Ed. Tokoi 26133: on ehdottanut, että 8 §:n sijaan hyväksyttäisiin talousvaliokunnan 26134: mietinnön toisessa vastalauseessa oleva 8 § ja että puheenalainen 26135: 8 § tulisi lykättäväksi jälemmäksi mietinnössä. Vapaaherra v. 26136: v. Alfthan taas on ehdottanut, että koko 8 § suuren valiokunnan 26137: mietinnössä hylättäisiin. Nämä ehdotukset eivätoletoisistaan riippu- 26138: vaisia. Niistä tulee siis äänestettäväksi erikseen. 26139: Ehdotan, että ensinnä äänestetään valiokunnan mietinnön ja 26140: ed. Tokoin ehdotuksen välillä, nimittäin siten, että toisella puolen 26141: on valiokunnan mietintö ja toisella11molen ed. Tokoin ehdotus, sekä 26142: sitte vapaaherra v. Alfthanin ehdotuksesta. 26143: 26144: Xänestykset ja päätös: 26145: 26146: 1) Ken hyväksyy 8 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 26147: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty. 26148: Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Tokoin ehdotus on hylätty. 26149: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos 26150: >>ei>> voittaa, on vapaaherra von Alfthanin ehdotus hyväksytty. 26151: Jaa-äänet ovat voitolla. 26152: 8 § on siis hyväksytty Suuren valiokunnan mietinnön mukaisena. 26153: 26154: 9§ 26155: hyväksytään keskustelutta, sekä samoin 26156: 26157: IO § 26158: 26159: ja asetusehdotuksen n i m i k e. 26160: 26161: Esitetään mietinnössä oleva toinen asetusehdotus, nimittäin: 26162: Asetus 2 p:nä toukokuuta 1895 osakeyhtiöistä annetun lain 27 26163: §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 26164: Pöydällepanot. 1169 26165: 26166: 26167: Puheenvuoroa käyttää: 26168: 26169: Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag finner denna förordning vara icke 26170: blott öfverflödig utan äfven farlig. Man har på detta sätt velat 26171: ändra aktielagen för att möjliggöra den nya lagen. Detta ändamål 26172: uppnås dock icke. Däremot uppnår man någonting annat, som 26173: åter måste betecknas såsom rent skadligt. Vi skola tänka oss ett 26174: fall, att en större jordbruksfastighet öfvertagas af samarfva, som 26175: ombilda egendom till bolag och att de finna det vara med sin fördel 26176: förenligt, att utnyttja lägenhetens skog medelst en träförädlings- 26177: anstalt, som på lägenheten inrättas. Det kan hända att de först 26178: om något år komma till insikt härom. Detta blir dem då genom denna 26179: lag förmenadt. På samma sätt kan man tänka sig, att exempelvis 26180: en industriel inrättning af ett eller annat slag varit inrättad å någon 26181: fastighet som äges af ett bolag och att dess drift af någon anledning 26182: nedlägges. Då kunde byggnader och kraftanläggning måhända 26183: lämpligen utnyttjas för något träförädlingsföretag. Detta blefve 26184: då också förbjudet genom denna lag. Det synes mig sålunda, att 26185: denna bestämning med säkerhet komme att medföra mycket hinder 26186: för lofliga och naturliga företag, samtidigt som den icke det ringaste 26187: skulle förbättra den nyss beslutna lagens praktiska betydelse. J ag 26188: skulle sålunda yrka på att denna förordning skulle förkastas. 26189: 26190: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26191: 26192: P u he m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. von Alfthan 26193: tehnyt muutosehdotuksen, että tämä asetus poistettaisiin, mutta 26194: kun sitä ei ole kannatettu, se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi. 26195: 26196: Eduskunta siis hyväksyy lakiehdotuksen. 26197: 26198: 26199: Pöydällepanot: 26200: 1 26201: 26202: Päiväjärjestyksessä numeroilla 18, 19, 20 ja 21 merkityt asiat 26203: pannaan pöydälle ensi täysi-istuntoon. 26204: 26205: Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello I I a. p. 26206: 26207: Täysi-istunto päättyy kello 12,12 yöllä. 26208: 26209: Pöytäkirjan vakuudeksi: 26210: Ph. Suuronen. 26211: 26212: 74 26213: 29. Perjantaina 16 p. lokakuuta 26214: k:lo I I a. p. 26215: 26216: Päiväjärjestys: 26217: Ilmoituksia: 26218: 26219: Toinen k ä s i t t e 1 y: 26220: 1) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten 26221: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla. 26222: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 26223: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 10. 26224: 26225: K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y: 26226: 2) Ehdotus asetukseksi erillisten vesijättöjen muodostamisesta 26227: itsenäisiksi tiloiksi. 26228: 26229: Ainoa käsittely: 26230: 3) Armollinen esitys varojen osottarnisesta kansakoululaitosta 26231: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909. 26232: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 9 ja Valtiovarainvaliokunnan mietintö 26233: N:o 12. 26234: T o i n e n k ä s i t t e 1 y: 26235: 4) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 26236: alueen vuokrauksesta. 26237: b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään 26238: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun 26239: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa. 26240: c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä 26241: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä. 26242: d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti- 26243: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami- 26244: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 26245: Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että viimeksi 26246: 1172 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26247: 26248: 26249: mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin valtio- 26250: päiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty. 26251: Asiakirjat: Ann. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt 26252: N:o r ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys 4; Suuren valiokunnan: 26253: mietinnöt N:o 7 ja 8 (Liitteet VII siv. 5-37). 26254: 5) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 26255: annetun asetuksen r §:n muuttamisesta. · 26256: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran 26257: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-I2) ja Suuren valio- 26258: kunnan mietintö N:o rr. 26259: Ai noa k ä s i t t e 1 y: 26260: 6) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset. 26261: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall- 26262: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus 26263: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet 26264: II siv. 5-8 ja 29-31). 26265: 7) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 26266: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 26267: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 26268: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 26269: 8) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit- 26270: tava anomusehdotus. 26271: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o r ja ed. Setälän 26272: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27). 26273: 9) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli- 26274: seen asetukseen säästöpankeista. 26275: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 26276: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-ro). 26277: 10) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen 26278: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden 26279: aiheuttamia toimenpiteitä. 26280: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 26281: Paasivuoren y.m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101). 26282: ·-1 II) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 26283: ehdotus. 26284: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 26285: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 26286: 12) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan 26287: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla- 26288: kunnat. 26289: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma- 26290: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. r6). 26291: ~ 13) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä- 26292: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 26293: Päiväjärjestys. 1173 26294: 26295: 26296: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed. 26297: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. 26298: anomusehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48). 26299: 14) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh- 26300: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli- 26301: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet. 26302: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2. 26303: 15) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset. 26304: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärssisen 26305: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus- 26306: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99). 26307: r6) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus. 26308: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed. 26309: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94). 26310: 17) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren 26311: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen 26312: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien 26313: käytettäväksi. 26314: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 26315: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38). 26316: r8) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja 26317: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden 26318: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan. 26319: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven 26320: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26, 26321: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. anomus- 26322: ehdotus N :o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N :o 147, ed. Huoposen 26323: anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. anomusehdotus 26324: N:o r6r (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67). 26325: 19) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien 26326: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi. 26327: Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen 26328: y. m. anomusehdotus N:o IOI (Liitteet VII siv. 218-221). 26329: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n: 26330: 20) Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 arm. esityksen johdosta, 26331: joka sisältää ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi 26332: eräiden 3 päivänä syyskuuta r886 annetun metsälain pykälien 26333: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 26334: 21) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7 valtion ja kuntain 26335: työolojen järjestämistä koskevain anomusehdotusten johdosta. 26336: 26337: 26338: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castd~n ja Cederberg. 26339: 1174 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26340: 26341: 26342: Päiväjärjestyksessä olevat asiat. 26343: 1) Bräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 26344: (Jatk. 2 K.) 26345: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o IO ja otetaan toisen 26346: käsittelyn alaiseksi siinä oleva kolmas asetusehdotus, nimeltä 26347: Asetus - - - annetun rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden 26348: ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla koskevan 26349: asetuksen soveltamisesta yksityisiin henkilöihin, 26350: Keskustelu: 26351: Ed. Setä 1 ä: Pyytäisin tässä korjata painovirheen sivulla n; 26352: siitä on tekstin edeltä jäävä pois H §». Se onkin poistettu ruotsalaisesta 26353: kappaleesta, josta muuten on jaettu korjauslehti sen virheellisen 26354: sijaan, joka jaettiin viime istunnossa. 26355: 26356: Ed. H a i n a r i: Minä ehdotan, että eduskunta siinä vastaus- 26357: kirjelmässä, minkä se lähettää tästä asiasta, liittää siihen seuraavan 26358: anomusponnen: 26359: e t t ä n i i 11 ä V i i p u r i n 1 ä ä n i n 1 a h j o i t u s t i 1 o i 11 a, 26360: j o i h i n p e r i n t ö k i r j o j a e i v i e 1 ä o 1 e a n n e t t u, 26361: 1 a m p u o t i o i k e u k s i e n s i i r r o t, m i k ä 1 i n e o v a t t a- 26362: pahtuneet metsäkeinottelun tarkoituksessa 26363: ja vastoin 1867 vuoden valtiopäiväpäätöksen 26364: h e n k e ä j a s i s ä 11 y s t ä, o 1 i s i v a t p u r e t t a v a t j a p e- 26365: rintökirjat annettavat tilojen alkuperäisille 26366: 1 a m p u o d e i 11 e t a i h e i d ä n p e r i 11 i s i 11 e e n, o 11 e n 26367: n ä m ä p u o 1 e s t a a n v e 1 v o 11 i s e t t a k a i s i n m a k- 26368: s a m a a n s en r a h a n k o r k o i n e e n , m i n k ä a 1 k u- 26369: p erä i s t ä 1 a m puoti o i k e u t ta s i i r r että e s s ä a i- 26370: k o i n aan ovat siitä hintana saaneet, sekä k o r- 26371: v a a m a a n t i 1 o i h i n p a n n u t k u s t a n n u k s e t. 26372: Ensi silmäyksellä voisi tuntua siltä, että tällä anomusponnella 26373: ei ole yhteyttä tämän kysymyksen kanssa, mutta niin ei ole asian 26374: laita. Tässä lakiehdotuksessa mainitaan rälssitiloja tiloina, joihin 26375: tukkiyhtiöt voivat määrätyillä ehdoilla hankkia itselleen saannin. 26376: Viipurin läänin lahjoitustiloista on selitetty, että ne sillä väliajalla, 26377: jolloin perintökirjoja niihin ei ole vielä ennätetty antaa, ovat muka 26378: rälssitiloja ja tämän laintulkinnan kautta on hyväksytty ne siirrot, 26379: joita metsäkeinottelun tarkotuksessa yksityishenkilöt ja yhtiöt ovat 26380: hankkineet itselleen näihin tiloihin. Minä ehdoitan, että eduskunta 26381: tämän asian yhteydessä, tämän anomusponnen muodossa käsityk- 26382: senään lausuu, että nuo tilat eivät ole asetuksessa tarkoitettuja, 26383: että nilllä metsäkeinottelun tarkoituksessa tapahtuneet lampuoti- 26384: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1175 26385: 26386: oikeuksien siirrot ovat senlaatuisia, ettei saanto niiden perustuksella 26387: ole katsottava lailliseksi saanniksi. 26388: Pyydän lyhyesti valaista asiaa seuraavalla tavalla: Valtiosää- 26389: dyt olivat I86J valtiopäivien päätöksen mukaan määränneet, että 26390: lunastetut lahjoitustilat ovat täydellä omistusoikeudella ja perintö- 26391: tiloina jaettavat sille väestölle, jonka esi-isät olivat ennen niitä 26392: omistaneet, toisin sanoen entisille lampuodeille. Valtiosäädyt arve- 26393: livat, että tämä perintökirjojen jako lampuodeille voisi tapahtua ver- 26394: rattain pian ja isostajaosta sekä verollepanosta huolimatta. Lam- 26395: puotien oikeudellisesta asemasta ei annettu tarkempia määräyksiä 26396: sen, kuten valtiosäädyt ajattelivat, lyhyen väliajan varalle: joka oli 26397: kuluva lahjoitusmaiden ostosta perintökirjojen jakoon. Mutta käy- 26398: tännössä poikettiin ennen pitkää tästä järjestelmästä ja tehtiin 26399: perintökirjojen auto riippuvaksi isostajaosta, joka taas oli siksi suuri 26400: toimitus, että se viivytti perintökirjojen jakoa vuosista vuosikym- 26401: meniin. Samassa määrässä hämmentyi käsitys lampuotitilojen luon- 26402: teesta. Ne eivät olleet kruununtiloja, vaikka niihin joskus sovitet- 26403: tiin kruununtilojakin koskevia asetuksia; ne eivät olleet perintö- 26404: tiloja, eivätkä ne minun mielestäni ole rälssitilojakaan. Ne muo- 26405: dostivat aivan erityisen maanomistusluonteen, jota meillä ei ennen 26406: ole ollut. Ne olivat I867 v. valtiopäiväpäätöksen mukaan te k ei 11 ä 26407: o 1 e v i a r ä 1 s s i t i 1 o j a. Hallitus on näiden tilojen lampuotien 26408: holhoojana ja hallitus on velkapää valvomaan, että sen holhoukseen 26409: uskottu omaisuus vähentymättä tulee holhoteille, s. o. lahjoitus- 26410: tilojen lampuodeille. 26411: 26412: Puhemies: Pyydän saada keskeyttää puhujaa, sillä ymmär- 26413: tääkseni puhujan esitys poikkeaa liiaksi siitä asiasta, joka on esillä, 26414: enkä katso voivani sallia sitä pitemmältä jatkaa. Mitä tulee itse 26415: anomusponteen, niin minusta anomusponsien käsittely on tapah- 26416: tuva esilläolevien lakiehdotusten kolmannen käsittelyn yhteydessä. 26417: Anomusponnet edellyttävät ylipäänsä, ja samoin tämäkin, että 26418: lakiehdotukset, joihin ne liittyvät, tulevat hyväksytyiksi. Senvuoksi 26419: katson että tämänkin anomusponnen esittäminen paraiten tapah- 26420: tuu, kun lakiehdotukset esitetään kolmanteen käsittelyyn. Mutta 26421: pidätän kuitenkin itselleni oikeuden harkita tuota anomuspontta, 26422: onko se todellakin sitä laatua, että sen voi katsoa kuuluvan tämän 26423: asian yhteyteen, ja jos niin on asian laita, niin sallin puhujan nyt 26424: mainitsemassani yhteydessä jatkaa hänen perusteluaan. 26425: 26426: Ed. J o h n H e d b e r g: Vid senaste plenum godkände landt- 26427: dagen med beaktansvärd majoritet stora utskottets förslag rörande 26428: vissa industriidkares rätt att förvärfva fastighet på landet. Landt- 26429: dagen godkände detta förslag så när som på 8 §, hvilken af grund- 26430: lagsutskottet förklaras röra grundlag och därför sedermera af stora 26431: 1176 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26432: 26433: 26434: utskottet flyttats ut från lagen till en skild lag, som nu föreligger 26435: till behandling. Den utbrutna paragrafen rör enskilda personers 26436: rätt att förvärfva fastighet på landet, och den står i så nära sam- 26437: manhang med den lag, som landtdagen redan har godkänt, att man 26438: icke kan lämna den hvilande till efter nästa val d. v. s. till denlandt- 26439: dag, som sammanträder antagligen 1912, om icke under mellan- 26440: tiden hela betydelsen af den nu godkända lagen skall anses gå för- 26441: lorad. Ty det är alldeles naturligt, att, om en sådan bestämmelse 26442: rörande enskilda personer icke finnes, porten är fullständigt öppnad 26443: för all slags kringgående af lagens bestämmelser. Och i händelse 26444: sådana kringgåenden utöfvas under en följd af år är det fara värdt 26445: att, när möjligen efter nyval och under därpå följande landtdag förord- 26446: ningen kan bli godkänd, den icke mera är af behofvet, emedan för- 26447: hållandena äro totalt förändrade. Emellertid föreligger nu, så vidt 26448: jag förstår saken, ingen annan utväg än, att ärendet förklaras bråd, 26449: skande, och att landtdagen biträder detta, hvartill fordras 5fs majo- 26450: ritet. Kan denna majoritet vinnas, så kan också den nu föreliggande 26451: tredjedelen af lagen komma till stånd redan efter denna landtdag. 26452: J ag ber därför att få yrka på, att detta ärende förklaras brådskande. 26453: Puhemies (ruotsiksi): Tämä kysymys tulee esille vasta 26454: seuraavan ponsilauseen yhteydessä. 26455: 26456: Ed. H a nn e s G e b h a r d: Minulla oli aikomus tehdä sama 26457: ehdotus, ja pyydän siis kannattaa sitä, että tämä asia julistetaan 26458: kiireelliseksi. 26459: Mutta samalla minulla oli aikomus esittää eräs anomusponsi, -- 26460: joka ehdottomasti on yhteydessä tämän lain kanssa, - ei siinä mie- 26461: lessä että siitä nyt vielä päätettäisiin, vaan siksi, että eduskunta 26462: saisi siitä tiedon, ennenkuin asia kolmannessa käsittelyssä tulee pää- 26463: tettäväksi. Tämä siinä tapauksessa että puhemies sen sallii. 26464: 26465: P u h e m i e s: Kuten tässä äsken jo huomautin, esitetään 26466: anomusponnet paraiten lakiehdotusten kolmannen käsittelyn yhtey- 26467: dessä, se minusta on asianmukaisinta. 26468: 26469: Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag anhöll ursprungligen om ordet när- 26470: mast för att framhålla, att den första ärade talaren icke höll sig till 26471: ämnet. Då hr talmannen redan gjort det, så förfaller mitt yrkande. 26472: Men hvad själfva denna nu föreliggande sak beträffar sknlle 26473: jag för rnin enskilda del he att få föreslå, att detta lagförslag sknlle 26474: få förfalla i dess helhet. J ag vet väl att man ansett det vara fnll- 26475: kornligt nödvändigt för att hindra kringgående af den egentliga 26476: lagen, att hafva ett sådant kompletteringsstadgande, men jag kan 26477: icke se att därmed mycket vore vunnet. Däremot nppstå särskilda 26478: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot. 1177 26479: 26480: 26481: praktiska olägenheter genom denna lag. Om denna lag får gäl- 26482: lande kraft, så kan man tänka sig följande fall: Någon person 26483: nedlägger sitt arbete och sin förmögenhet på itirättande af en 26484: träförädlingsanstalt, låt oss säga i Kuusamo eller Suojärvi · eller 26485: någon aflägsen ödemark i allmänhet, på grund af hvilken trä. 26486: förädlingsanstalt t. ex. statens skogar skulle kunna stiga i pris. 26487: I och med detsamma som en enskild person inlåter sig på detta 26488: företag, blir honom förmenadt, att besitta jordbruk, huru anspråks· 26489: löst som hälst, vare sig i Nylands, Abo och Björneborgs Iän eller 26490: hvilken del af landet som hälst, där han har sitt egentliga hemvist. 26491: Detta vore ju en påtaglig orättvisa och i hög grad oändamålsenligt. 26492: J ag har tagit ett sådant fall, men man kunde taga åtskilliga andra 26493: liknande, som skulle visa till hvilka konsekvenser denna lag leder. 26494: Jag anser att de skadliga påföljderna af denna lag, jämförda med 26495: den nytta man däraf förmenar sig vinna, äro öfvervägande och 26496: att under sådant förhållande detta lagförslag borde få förfalla. 26497: 26498: P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa että aikaisemmin on jo 26499: tehty ehdotus, että kaikki kolme asetustehdotusta hyljättäisiin. 26500: Käsitän siis vapaaherra von Alfthanin ehdotuksen tämän asetus- 26501: ehdotuksen hylkäämisestä eri ehdotukseksi. 26502: 26503: Ed. E s t 1 a n d e r: För min del anser jag, att detta under 26504: behandling varande lagförslag borde få förfalla. Det innebär en 26505: betänklig inskränkning i enskildes rätt, sådan den är honom i grund- 26506: lag tillförsäkrad, och enligt min tanke tillgodoser det icke häller 26507: det syfte, som borde vara denna lagstiftnings, nämligen förhindrandet 26508: af skogssköfling. 26509: 26510: Ed. S t å h 1 b e r g: Päinvastoin kuin lähinnä edelliset puhujat 26511: minä pitäisin tätä lakiehdotusta välttämättömänä täydennyksenä 26512: mietinnössä olevaan toiseen lakiin, jos mieli sen tarkoitusta saavuttaa. 26513: Ja erityinen syy tämän lakisäännöksen hyväksymiseen on vielä se, 26514: että ne epäkohdat, jotka viljelyksen häviämiseen ja rappiolle joutu- 26515: miseen nähden ovat ilmaantuneet puutavaraliikkeitten tiloilla, 26516: useinkin erityisen räikeästi ovat esiintyneet juuri yksityisten puuta- 26517: varaliikemiesten tiloilla, vielä räikeämmästi kuin yhtiöitten omista- 26518: milla. Minä sentähden puoltaisin lakiehdotuksen hyväksymistä. 26519: 26520: Ed. A h m a v a a r a : Minä pyydän saada yhtyä edelliseen 26521: puhujaan. Minusta tuntuu, että kun eduskunta kerran on edellisen 26522: ehdotuksen, joka koskee yhtiöitä, hyväksynyt, niin ei mahtane 26523: sama eduskunta tätä yksityisiä koskevaa hyljätä, ja sillä tavoin 26524: tehdä tarkoitustaan vastaamattomaksi edellistä lakia, jonka se on 26525: hyväksynyt jo toisessa lukemisessa. 26526: 1178 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26527: 26528: 26529: Keskustelu julistetaan päättyneeksi: 26530: 26531: P u h e m i e s: Tätä asetusehdotusta on vapaaherra von Alfthan 26532: ed. Estlanderin kannattamana ehdottanut hylättäväksi. Muita 26533: ehdotuksia ei ole tehty. Tulee siis äänestettäväksi asetusehdotuk- 26534: sen hyväksymisen ja hylkäämisen välillä. 26535: 26536: Äänestys ja päätös: 26537: 26538: Ken hyväksyy asetusehdotuksen, äänestää ~jaa•; jos •ei» voittaa, 26539: on se hyljätty. 26540: Jaa-äänet ovat voitolla. 26541: Asetusehdotus on siis hyväksytty muuttamatta sellaisena kuin 26542: Suuri valiokunta on sen ehdottanut. 26543: 26544: Puhemies: Tämän jälkeen tulisi äänestettäväksi ed. Wuori- 26545: maan, Heimbiirgerin ja Schybergsonin aikaisemmin tekemästä 26546: ehdotuksesta, että kaikki puheenalaiset kolme lakiehdotusta hylät- 26547: täisiin, siis toiselta puolen niitten hyväksymisestä, toiselta puolen 26548: niitten hylkäämisestä. Mainittu ehdotus nimittäin tehtiin jo yleis- 26549: keskustelussa ja siirrettiin silloin äänestäminen siitä tämän toisen 26550: käsittelyn viimeiseksi äänestykseksi. 26551: 26552: Äänestys ja päätös: 26553: Ken hyväksyy puheenalaiset kolme asetusehdotusta semmoi- 26554: siksi kuin ne nyt ovat eduskunnassa hyväksytyt, äänestää •jaa•; 26555: jos >>ei>> voittaa, ovat ne hyljätyt. 26556: Jaa-äänet ovat voitolla. 26557: Eduskunta on siis toisessa käsittelyssä hyväksynyt puheena 26558: olevat kolme asetusehdotusta. 26559: Puhemies: Koska nämä kolme lakiehdotusta nyt ovathyväk- 26560: sytyt suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisina, niin on niitten 26561: toinen käsittely päättynyt. 26562: Nyt tulee esitettäväksi suuren valiokunnan mietinnössä I I si- 26563: vulla oleva ponsilause siitä, että viimeinen näistä kolmesta ase- 26564: tuksesta käsiteltäisiin V. J:n 6o §:n 2 momentissa säädetyssä jär- 26565: jestyksessä, toisin sanoen, että tämän asetuksen käsitteleminen 26566: julistettaisiin kiireelliseksi. Ennenkuin esitän tämän ponnen, 26567: pyydän kuitenkin huomauttaa, ettei suuren valiokunnan todistelu 26568: siitä, että äskenmainittu asetusehdotus sisältää perustuslain muu- 26569: tosta, ole mielestäni täysin vakuuttava; mutta kun on myönnettävä 26570: että asiasta voidaan olla eri mieltä, ja kun perustuslakivaliokunta 26571: jo on antanut asiasta lausuntonsa, joskaan ei V. J:n 69 §:n mukai- 26572: sessa järjestyksessä, en tahdo kieltäytyä esittämästä tätä pontta 26573: Erilliset vesijätöt. 1179 26574: 26575: 26576: äänestettäväksi. Tulisi siis äänestettäväksi tämän puheenalaisen 26577: asetuksen kiireelliseksi julistamisesta, ja kun tähän vaaditaan mää- 26578: räenemmistöä, niin tulee heti lippuäänestys toimitettavaksi. 26579: 26580: Äänestys ja päätös: 26581: 26582: Ken hyväksyy Suuren valiokunnan ehdotuksen tämän asetus- 26583: ehdotuksen käsitteleruisestä V. J:n 6o §:n toisessa momentissa sää- 26584: detyssä järjestyksessä, äänestää ~jaa>>; ken sitä ei tee, äänestää •ei~. 26585: Ellei vähintäin viisi kuudesosaa annetuista äänistä ole jaa-ääniä, on 26586: Suuren valiokunnan ehdotus tässä kohden hylätty. 26587: Äänestyksessä annetaan 175 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä. 26588: Eduskunta on siis päättänyt, että puheenalainen asetusehdo- 26589: tus on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin V. J:n 6o §:n 2 momen- 26590: tissa säädetään. 26591: 26592: 2) Erilliset vesijätöt. 26593: (3 K.) 26594: 26595: Esitetään k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n arm. esityksessä 26596: N:o 5 F_,duskunnalle annettu asetusehdotus 26597: erillisten vesijättöjen muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi. 26598: Asetusehdotus hyväksytään ilman keskustelua muuttamatta sellai- 26599: sena kuin se on lokakuun 13 p:nä tapahtuneessa toisessa käsitte- 26600: lyssä päätetty, minkä jälkeen asia julistetaan loppuun käsitellyksi. 26601: 26602: 26603: 3) Varain osottaminen kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sl vistystar- 26604: koltuksla varten vuodeksi 1909. 26605: 26606: Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 armollisen 26607: esityksen N:o 9 johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakou- 26608: lulaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten v. 1909. 26609: Keskustelutta hyväksytään järjestänsä kohdat 1-'J. 26610: 8:s kohta, 26611: koskeva apumaksuja kansakoulutalojen ja käsityöhuoneisto- 26612: jen rakentamiseen. 26613: Keskustelu: 26614: Ed. V. K. V r j ö-K o s k i ne n: Minä katson velvollisuudekseni 26615: eduskunnalle ilmoittaa, että täksi vuodeksi tähän tarkoitukseen 26616: myönnetty määräraha 500,000 markkaa on jo kesän aikana lop- 26617: punut ja siis voi otaksua, että useampien satojentuhansien mark- 26618: kojen pyynnöt tältä vuodelta siirtyvät ensi vuoteen. Näin ollen 26619: tietysti suuri osa tästä määrärahasta, joka nyt myönnettäisiin ensi 26620: 1180 Istunto 16 p. lokakuuta; 1908. 26621: 26622: vuotta varten, tulee käytettäväksi jo tänä vuonna tehtyjen pyyn- 26623: töjen tyydyttämistä varten. Tämän vuoksi minä katsoisin erittäin 26624: suotavaksi, että eduskunta tämän määrärahan vielä jossain mää- 26625: rin korottaisi. Oikeastaan, jos mieli saada jotakuinkin tyydyttävä 26626: määräraha tähän tarkoitukseen, tarvittaisiin epäilemättä noin mil- 26627: joona markkaa. Mutta tietysti täytyy tyytyä vähempäänkin, jos 26628: eduskunta ei katso näin suurta summaa voivansa myöntää. 26629: Huomattava kuitenkin on, että jos ei riittävää määrärahaa 26630: myönnetä, tulevat tämmöiset avunpyynnöt siirtymään vuodesta 26631: vuoteen ja edistys siten hidastuu. Varsinkin nyt kun meillä on mie- 26632: lessä oppivelvollisuuden aikaansaaminen, olisi epäilemättä suota- 26633: vinta, että tämmöinen tärkeä edellytys kuin tarpeellisten koulu- 26634: huoneiden aikaansaaminen tulisi niin pian kuin mahdollista suo- 26635: ritetuksi tieltä pois. 26636: Minä siis puolestani ehdotan, että tämä määräraha korotettaisiin, 26637: jos mahdollista, yhdeksi miljoonaksi. 26638: 26639: Ed. P a lm e n: Minä tahdon mainita, että tämä asia siinä kii- 26640: reessä, kun sitä täytyi käsitellä valtiovarainvaliokunnassa, ei erik- 26641: seen vetänyt huomiota puoleensa. Arveltiin yleensä, että kun oli 26642: varsin tuntuva korotus ehdotettu esityksessä, joka hyväksyttiin, 26643: voisi se riittää. Mutta minun täytyy tunnustaa, että ne syyt, jotka 26644: täällä ovat esitetyt, ovat painavaa laatua. Mahdollista kyllä, että 26645: esimaksujen käyttämistä tarvitaan, jos pysytään esityksen määrä- 26646: rahassa. Valiokunta on tässä vain pysynyt esityksen määrärahassa. 26647: 26648: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä pyydän saada kannattaa 26649: vapaaherra Yrjö-Koskisen ehdotusta määrärahan korottamiseksi. 26650: 26651: Ed. A. N e o v i u s: Det förefaller mig, som om det icke vore 26652: anledning att höja det anslag, som skall utgå urbevillningsmedlen, 26653: utan synes det mig snarare, att landtdagen hade anledning att, jämte 26654: det densamma upptager detta anslag ur bevillningsmedlen för ifråga- 26655: varande ändamål, tillika anhålla, att regeringen ur allmänna stats- 26656: medel ville tillfredställa behofvet äfven, därest ansökningarna om 26657: understöd för skolbyggnader öfverskrider detta anslagsbelopp, och 26658: att för ändamålet i budgeten för 1909 skulle upptagas ett lämpligt, 26659: större förslagsanslag. Det synes mig, som om disponibla allmänna 26660: statsmedel lämpligast skulle användas just för sådana kapitalut- 26661: gifter som understöd för skolbyggnader m. m. 26662: 26663: Ed. S t å h 1 b e r g: Kun tämä määräraha on tullut puheeksi, 26664: tahtoisin huomauttaa erästä seikkaa niistä perusteista, joiden mukaan 26665: apurahoja kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen rakentamiseen 26666: myönnetään. Niitä usein kunnat hakevat ei ainoastaan uusien 26667: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1181 26668: 26669: 26670: kansakoulujen perustamista ja suurenpia lisärakennuksia varten, 26671: vaan myöskin sellaisia korjaustöitä varten, jotka luonteeltansa 26672: ovat enemmän säännöllisiin vuosimenoihin luettavia. Luulen, että 26673: olisi syytä tässä kohden apurahoja jaettaessa noudattaa sitä peri- 26674: aatetta, että kuntien tulisi itse kunnossa pitää kansakoulutalonsa 26675: ja siis suorittaa pienempien, säännöllisempien korjauksien aiheutta- 26676: mat menot, jota vastoin valtion-apuraha olisi annettava ainoastaan 26677: uusiin kansakoulutaloihin ja suurempiin lisärakennuksiin. Tämän 26678: kautta tulisi varojen jako kohtuullisemmaksi ja kuntien osalle jäisivät 26679: ne kustannukset, jotka luonteeltansa paraiten kuuluvat sille yhdys- 26680: kunnalle, jonka omat kansakoulutalot ovat. 26681: 26682: Ed. K a 11 i o: Ed. Ståhlbergin lausunnon jodosta pyytäisin 26683: huomauttaa, että hänen ehdotuksensa mukaan tulisi apu paraiten 26684: kohdistumaan niihin kuntiin, jotka tähän asti ovat olleet veltompia 26685: laittamaan kansakouluja, ja joiden nyt pitää runsaasti niitä laittaa. 26686: ~lonet kunnat ovat ennen virkeästi toimineet kouluasioissa ja hankki- 26687: neet valtiolainoja. On sen vuoksi sangen tarpeellista, että niille 26688: myönnetään myöskin näiden lainojen kuoletukseen ja rakennusten 26689: korjaukseen apurahaa. Ehdotan että apuraha korotetaan 1 miljoo- 26690: naksi markaksi. 26691: 26692: Ed. A h 1 r o o s: J ag ber att få understöda hr N eovius' förslag. 26693: 26694: Ed. v on A 1 f t h a n: J ag skulle he att få mötsätta mig hr N eovius' 26695: förslag. Det synes mig icke vara skäl för landtdagen, allra minst för 26696: statsutskottet, att pointera skillnaden mellan regeringens penningar 26697: och landtdagens penningar. Vi komma väl förr eller senare till en 26698: enhetlighet för budgetens behandling, om vi också för närvarande 26699: ännu härutinnan icke kommit så långt, och det synes mig därför 26700: icke vara skäl att uti detaljbeslut frånlandtdagens sida pointera denna 26701: skillnad. J ag skulle sålunda anse, att det vore bättre, att vi skulle 26702: tillämpa den princip, som vi konsekvent följt i all budgetbehandling: 26703: att icke för vår del göra någon skillnad mellan dessa två olika 26704: poster utan behandla alla allmänna statsmedel såsom ett enhet- 26705: ligt begrepp. 26706: 26707: Ed. Y. K. Yrjö-Koskinen: Senaattori Ståhlbergin lau- 26708: sunnon johdosta pyytäisin saada huomauttaa, että koulutalojen 26709: korjauksiin yleensä verrattain vähän apua näistä varoista on myön- 26710: netty. Ainoastaan köyhemmillä paikkakunnilla tehtäviin korjauksiin 26711: on joku verta apua annettu. Sitä paitsi on apua tämmöiseen tar- 26712: koitukseen toisinaan myönnetty senkin johdosta, että puheena olevia 26713: apurahoja on vasta verrattain myöhään ruvettu jakamaan, sittenkun 26714: moni?sa paikoin koulurakennukset jo ovat suurelta osalta valmiit. 26715: 1182 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26716: 26717: 26718: On katsottu, että semmoisille kunnille, jotka jo ovat paljon tehneet 26719: kansakoulujensa hyväksi, saamatta siihen valtiolta avustusta, jotakin 26720: apua voitaisiin myös korjauksiin antaa, jotta nekin tulisivat tästä 26721: avustuksesta osallisiksi. Mutta kaikissa tapauksissa tämä laji avus- 26722: tusta on ollut katoovan pieni verrattuna avustukseen uusien raken- 26723: nusten aikaansaamiseksi. Muuten tätäkin avustusta on annettu 26724: käsittääkseni yleensä verrattain rajoitetussa määrässä, siitä selvästä 26725: syystä, että rahat eivät mitenkään ole suurempaan riittäneet. Luulen 26726: että yleensä tähän tarkoitukseen on myönnetty keskimäärin 3,000 26727: markkaa eli z,ooo-4,000 markan välillä koulua kohti, ja tämä, 26728: vaikka kylläkin tuntuva apu on tietysti kuitenkin verrattain pieni 26729: niihin kustannuksiin katsoen, mitä tämmöisenkoulun aikaansaamiseksi 26730: kunnalla on. Minä siis yhä edelleen ja olletikin silmällä pitäen 26731: oppivelvollisuusjärjestelmää, joka meillä on edessä ja johonka täm- 26732: möinen avustus on aivan luonnollinen ja välttämätön tien valmistus, 26733: katsoisin suotavaksi, että tätä apurahaa korotettaisiin. 26734: 26735: Ed. P y k ä 1 ä: Kannatan ed. Kallion tekemää ehdotusta. 26736: 26737: P u h e m i e s: Ed. Kallion ehdotus ymmärtääkseni on sama 26738: kuin ed. Yrjö-Koskisen. 26739: 26740: Ed. W u o r i m a a: Jos eduskunta päättäisi korottaa apumak- 26741: sua, pyydän saada kannattaa sitä muotoa, jota ed. Neovius on 26742: ehdottanut. 26743: 26744: Ed. A. N e o v i u s: J ag ville i anledning af frih. von Altfhans 26745: andragande endast säga, att mitt förslag icke innebär den teoretiska 26746: differentiering, som han ville understryka. Det innebär endast att 26747: så vidt behofvet öfverskrider 700,000 mark, det nog finnes ruedel att 26748: tillfredsställa detsamma utan att bevillningen behöfver ökas. 26749: 26750: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26751: 26752: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi 26753: muutosehdotusta. Senaattori Yrjö-Koskinen useampien kannatta- 26754: mana on ehdottanut, että määräraha tässä korotettaisiin miljoonaksi 26755: markaksi. 26756: Ed. Neovius, myöskin toisten kannattamana, on ehdottanut, että 26757: eduskunta, hyväksyen valiokunnan ehdotuksen muuten, sen ohessa 26758: anoisi että hallitus yleisistä valtionvaroista myöntäisi rahat niihin 26759: hakemuksiin, joita yli tämän määrän tehdään, ja että tätä varten 26760: otettaisiin sopiva määräraha 1909 vuoden valtion menosääntöön. 26761: Tulee siis äänestettäväksi, ja koska nämä muutosehdotukset 26762: ovat vastakkaisia, niin ehdottaisin meneteltäväksi siten, että 26763: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1183 26764: 26765: 26766: äänestyksen pohjaksi tulisi valiokunnan mietintö ja ensin äänes- 26767: tettäisiin siitä, kumpiko ehdotus, senaattori Yrjö-Koskisen vaiko 26768: ed. Neoviuksen, tulee vastaesitykseksi mientintöä vastaan lopulli- 26769: sessa äänestyksessä. 26770: Koska ed. Neoviuksen ehdotus on lähempänä mietintöä, tulee 26771: siitä jaa-esitys ja senaattori Yrjö-Koskisen ehdotuksesta ei-esitys. 26772: 26773: Xänestykset ja päätös: 26774: 26775: 1) Ken vastaesitykseksi valiokunnan mietintöä vastaan hyväksyy 26776: ed. Neoviuksen ehdotuksen, äänestää »jaa>>; jos »ei» voittaa, on 26777: vastaesitykseksi hyväksytty senaattori Yrjö-Koskisen ehdotus. 26778: Jaa-äänet ovat voitolla. 26779: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa.; jos »ei» 26780: voittaa, on ed. Neoviuksen ehdotus hyväksytty. 26781: Ei-äänet ovat voitolla. 26782: Eduskunta on siis hyväksynnyt ed. Neoviuksen tekemiin 26783: ehdotuksen. 26784: 26785: 26786: 26787: Kohdat g-12 hyväksytään järjestänsä keskustelutta. 26788: 26789: 26790: 26791: 26792: 1J:S k 0 h ta. 26793: 26794: Keskustelu: 26795: Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Noin vuosi takaperin eduskunta 26796: päätti, että kaikissa maan oppilaitoksissa olisi annettava raittius- 26797: opetusta. Mikäli olen kuullut ei hallitus vielä ole antanut lausuntoaan 26798: tästä eduskunnan päätöksestä, mutta kuitenkin täytynee otaksua, 26799: että asiasta aikanaan jotakin tulee. Näin ollen tarvitaan raittius- 26800: opetusvälineihin yhtaikaa paljoa suurempi rahamäärä kuin ehdote- 26801: tusta summasta riittää. Minä luulen, että yksistään tätä tarkoitusta 26802: varten, jos ensi vuoden kuluessa lopultakin saataisiin järjestetyksi 26803: kansakouluissa muutettava raittiusopetus, 40,000 markkaa ei olisi 26804: paljon. Rohkenen senvuoksi ehdottaa, että puheenalainen määrä- 26805: raha korotettaisiin 150,000 markkaan. 26806: 26807: Ed. K a a r n e: Minä pyydän kannattaa ed. Helenius-Seppälän 26808: tekemää ehdotusta. 26809: 26810: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26811: 1184 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26812: 26813: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi 26814: muutosehdotus. Ed. Helenius-Seppälä on ed. Kaarneen kannatta- 26815: mana ehdottanut, että määräraha korotettaisiin, niin että se olisi 26816: 150,000 markkaa. Asiasta tnlee siis' äänestää. 26817: 26818: Äänestys ja päätös: 26819: 26820: Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos ~t:i» 26821: voittaa, on ed. Helenius-Seppälän ehdotus hyväksytty. 26822: Jaa-äänet ovat voitolla, joten valiokunnnan ehdotus on tässä 26823: kohden hyväksytty. 26824: 14:s k o h t a hyväksytään keskustelutta. 26825: 26826: 15:s kohta. 26827: Keskustelu: 26828: Ed. Ra p o 1 a: Valtiovarainvaliokunnassa on tätä arviomäärä- 26829: rahaa käsiteltäessä samalla tehty sellainen päätös, että valtion osuus 26830: puheenaolevien opetustarpeiden ostoon on korotettava 40 %:sta 26831: niitten hinnasta, mikä tähän asti on ollut määränä, 6o:iin. Kum- 26832: minkin on tämä päätös tehty arvan kautta, sillä 10 valtiovarain- 26833: valiokunnan 20 jäsenestä oli sitä mieltä, että valtionosuuskysymyk- 26834: sessä olevassa opetusvälineiden ostossa olisi oleva ainoastaan so%. 26835: Myöskin sivistysvaliokunnan enemmistö, jolta valiokunta tässä koh- 26836: den on lausuntoa pyytänyt, on ehdottanut tätä prosenttia so:ksi. 26837: Siihen nähden, että tämä prosentti tähän saakka on ollut ainoastaan 26838: 40 %, katson minä korotuksen 6o %:iin liian yhtäkkiseksi ja eh- 26839: dottaisin, että eduskunta mielipiteenään lausuisi, että tämä valtion 26840: osuus olisi oleva 50 %. Tämän ei minun käsittääkseni kumminkaan 26841: tarvitse vaikuttaa mitään tämän kohdan loppuponteen, siihen sum- 26842: maan, joka tässä nyt ehdotetaan tarkotukseen myönnettäväksi, 26843: mutta olisi se asia perusteluissa otettava huomioon, silloin kun toi- 26844: mitusvaliokunta tätä kohtaa suorittaa. 26845: 26846: Ed. G r o t e n f e 1 t: Kun minunkin mielestäni ei ole mitään 26847: syytä nyt yhdellä kertaa korottaa tätä määrää 6o %:iin asti, vaan 26848: korotus 50 %:iin tuntuu täysin riittäväitä tällä kertaa, niin pyydän 26849: saada kannattaa edellisen puhujan mielipidettä, että eduskunta 26850: päättäisi, että perusteluihin katsoen valtion osuus oppikirjojen os- 26851: toon nähden tulisi olemaan 50 %· 26852: 26853: Ed. S o i n i n e n: Minä pyydän myöskin saada kannattaa ed. 26854: Rapolan ehdotusta ja teen sen kahdesta syystä. Ensiksikin on huo- 26855: mattava, että valtion avustusta annetaan kansakouluille moneen eri 26856: tarkotukseen, käsityökaluston, sorvien, ompelukoneitten, havainto- 26857: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1185 26858: 26859: 26860: välineitten ostamiseksi j. n. e. Näitä tarkotuksia varten on aikojen 26861: kuluessa valtion avustus määrätty eri tavalla, milloin 4o:ksi, mil- 26862: loin 6o:ksi ja so:ksi %:ksi j. n. e. Tämä on tuottanut koko lailla 26863: hankaluutta kansakoulujen johtokunnille ja vieläpä erehdyksiäkin, 26864: niin että ei aina ole oltu selvillä siitä, mikä prosentti mistäkin os- 26865: tosta saadaan. Mielestäni olisi pyrittävä siihen, että valtion avustus 26866: kaikkialla 50 %:ksi määrättäisiin. - Toinen syy, miksi kannatan 26867: tätä ehdotusta, on se, että luullakseni valtiolla on tilaisuutta avus- 26868: taa oppikirjojen ja muitten koulutarpeitten ostoa kansakouluoppi- 26869: laille tehokkaammin toisella tavalla, sillä tavalla nim. että perustet- 26870: taisiin erityinen valtion kustannusliike, joka kustantaisi kansa- 26871: kouluoppikirjoja, ja nämä myytäisiin kunnille sitte tuotantohin- 26872: nasta. Niin on muutamin paikoin ulkomailla tehty ja se on osoittau- 26873: tunut erinomaisen käytännölliseksi. Näille valtiopäiville on tehty 26874: anomus semmoisen kustannusliikkeen perustamisesta. Se tuskin tu- 26875: lee käsittelyn alaiseksi vielä nyt, mutta läheisessä tulevaisuudessa 26876: luultavastikin eduskunta saapi tilaisuuden tällä tapaa paljon te- 26877: hokkaammin samalla kustannuksella edistää kansakoulunoppilaitten 26878: kirjojen ja koulutarpeiden hankintaa. 26879: 26880: Ed. K i r v e s: Täällä on nostettu kysymys varattomien kansa- 26881: koulunoppilaiden kirjoista, joka oikeastaan minun mielestäni olisi 26882: ollut semmoinen kysymys, että siinä olisi kaikkien tämän eduskun- 26883: nan jäsenten pitänyt yhtyä mielihyvällä valiokunnan lausuntoon 26884: eikä tinkiä sitä alemmaksi. Minä oikeastaan olin sillä kannalla, että 26885: tämä määräraha ja valtion osuus olisi nostettu 75 %:iin, koska 26886: sillä tavoin olisi saatu kunnat paremmin toimimaan kirjojen osta- 26887: misen hyväksi vähävaraisille. 26888: Täällä on huomautettu m. m. siitä anomuksesta, jossa anotaan 26889: perustettavaksi kustannusliike ja otettavaksi tämä valtion haltuun. 26890: Mutta minun mielestäni ei tällä tavalla edistetä mitään hyvää 26891: tarkoitusta, jos kerran aijotaan alentaa tätä prosenttimäärää sillä 26892: perusteella, että on tehty mainitsemaani suuntaan menevä anomus. 26893: Silloinhan emme yleensä täällä saisi mitään uudistuksia, jos me 26894: aina vetoomme siihen, että anomus on tehty ja jäämme sitten odot- 26895: tamaan, milloin se pannaan täytäntöön. 26896: Minulla ei ole tapana puhua valiokunnan mietinnön puolesta 26897: silloin, kun minulla ei ole ronistuttamista sitä vastaan, mutta koska 26898: täällä on niin julkisesti tultu vastustamaan tätä määrärahaa, ettei 26899: se saisi nousta näin korkea111e, eli 50 %, niin pyydän senvuoksi ni- 26900: menomaan teroittaa niiden mieliin, joita tämä asia koskee - ja se 26901: koskee maalaisia -, että he tulisivat äänestämään valiokunnan 26902: mietinnön puolesta huolimatta siitä, mitä täällä koulumiehet ovat 26903: sanoneet, sillä ne ovat ottaneet nämä esimerkkinsä kaupungista 26904: eikä maalta. 26905: 75 26906: 1186 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 26907: 26908: 26909: Ed. P y k ä 1 ä: Ei ole syyttä, jos se vähän kummastuttaa meitä 26910: rahvaanmiehiä, että täällä ne samat koulumiehet, jotka ovat olleet 26911: valmiit antamaan monenkertaisessa muodossa oppivelvollisuutta 26912: Suomen kansalle, tänään vastustavat sitä, että valtio antaisi 6o %:n 26913: avustuksen maalaiskansakoulujen oppikirjoiksi. Tämä menee vä- 26914: hän pois paikaltansa ja minä en voi sitä ymmärtää. 26915: Noin kymmenkunta vuotta sitten M:uolaan kunnassa kunta 26916: kustansi kaikille kansakoulun oppilaille oppikirjat ja kirjoitus- 26917: tarpeet, mutta oppikirjat annettiin ainoastaan lainaksi joten oppi- 26918: laan päästessä koulusta pois, kirjat jäivät koululle jälleen. Tämä 26919: tuotti sellaista hankaluutta, että oppilaat eivät voineet seurata ko- 26920: tonaan niitä aineita, mitä olivat koulussa oppineet ja näin ollen 26921: koulunkäynti jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Ostaa taas kaikille oppilaille 26922: kirjat, olisi liiaksi rasittanut kuntaa. Kunta teki päätöksen, ettei an- 26923: neta oppikirjoja kunnan puolesta muuta kuin sellaisille oppilaille, 26924: jotka nauttivat suoranaista köyhänapua. Kansakouluissa käy paljon 26925: lapsia sellaisista kodeista, jotka eivät nauti kunnan avustusta, mutta 26926: elävät kädestä suuhun, ettei siitä enään riitä kirjojen ostoon lapsille. 26927: Tämä tuotti sellaista hankaluutta, että noin kolmasosa kansakou- 26928: lulapsista jäi vaille oppikirjoja; he eivät voineet itse ostaa, kunta 26929: ei antanut niille apua. Tämä vei siihen, että Muolaan kunta on 26930: tänä kesänä päättänyt ostaa oppilaille kaikki koulutarpeet ja opetus- 26931: välineet katsomatta siihen, ovatko oppilaat köyhiä vai rikkaita. Se 26932: kysyy sellaiselta kunnalta, jossa toimii r6 kansakoulua, jonkun 26933: verran menoja. Mutta nyt tahdottaisiin, että valtion avustus 26934: tuohon tärkeään tekijään ei saisi olla kuin 40, korkeintaan 50 %- 26935: Valiokunnan ehdottama summa ei ole ainakaan suuri, päinvas- 26936: toin sen pitäisi olla suurempi ensi alussa, jos sitä aikaa myöten sit- 26937: ten vähennettäisiinkin, että saataisiin kunnat järjestämään koulu- 26938: olot niin, että oppilailla olisi välttämättömät kirjat ja opetusväli- 26939: neet. Mitä tulee opetuksesta ja koulunkäynnistä, jos oppilas ei voi 26940: kirjojen puutteen takia seurata läksyjänsä ja lukujansa? Minua 26941: ihmetyttää, että juuri koulumiesten puolelta tätä vastustetaan ja 26942: minä luulen, että Suomen eduskunta kuitenkin tällä kertaa hy- 26943: väksyy valiokunnan mietinnön, että myönnetään 6o % oppikirjain 26944: ostamiseen. 26945: Ed. r.. a n t t o: Suurin haitta on, niinkuin edellinen puhuja 26946: viittasi, lasten koulun käynnille evään ja kirjain hankinta.- Etenkin 26947: vaikeaksi käy tämä puoliköyhille vanhemmille, joita ei kunta auta. 26948: Niitten tekisi mieli panna lapsensa kouluun, mutta tämä on mah- 26949: dotonta, kun ei ole kirjoja. Senvuoksi minä kannattaisin lämpimästi 26950: valiokunnan mietintöä. 26951: Ed. P a 1m en: Erotus ei tunnu olevan kovin suuri, jos an- 26952: netaan joko 6o tai 50 % valtion puolesta, niin että tämän summan 26953: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1187 26954: 26955: takia ei kannattaisi lausua hyvin suurta kummastusta. .Minun käsit- 26956: tääkseni se näkökohta, jota ed. Soininen täällä esitti, että on py- 26957: rittävä jonkunmoiseen säännöllisyyteen, on varsin vaikuttava. 26958: Tuntuu todellakin turhalta rakentaa erilaisia perusteita valtion 26959: myötävaikutuksella, milloin 50 %, milloin 6o, milloin mitäkin. 26960: Tahdon vielä lisätä, koska ed. Pykälä erikseen pani painoa siihen, 26961: ettei tahdota myöntää paljon avustusta valtion varoista, että kun 26962: opetusvelvollisuus lopullisesti tulee säännöksi, kansa kokonaisuu- 26963: dessaan tulee maksamaan näitä varoja joko sitten knutalaisina tai 26964: kansalaisina. Eipä siis tässäkään esiinny suureromoista eroa. Jos 26965: niin olisi, että valtion varat tulisivat meille vieraista lähteistä, kan- 26966: nattaisi puhua asiasta, mutta kuinka me järjestämmekin asiat, 26967: niin jok'ikinen kansalainen Suomen maassa on samalla jäsen kun- 26968: nassaan kuin valtiossakin ja tämä meno tulee yleensä siis niiden 26969: kannatettavaksi, jotka suuremmassa määrässä suorittavat ve- 26970: roja, sekä niiden nautittavaksi, jotka eivät ole hyvissä varoissa. 26971: Minä en siis, jos kohta myönnän, että erotusta on olemassa, voi kat- 26972: soa asian syystä aiheuttavan sellaista mielipahaa, mitä täällä näkyy 26973: ainakin muutamilla tahoilla vallitsevan. 26974: 26975: Ed. V. T. Rose n q v i s t: Då denna fråga var under behand- 26976: ling i kulturutskottet, hörde jag till den minoritet, som påyrkade 26977: att ingen förhöjning skulle ifrågakomma och procenten således ut- 26978: göra 40. J ag omfattade denna ståndpunkt förnämligast på den 26979: grund, att antagandet af läropliktslagen komme att inverka äfven 26980: på dessa förhållanden, och vi ju icke behöfva befara, att det skall 26981: räcka alltför länge, innan en dylik lag blir antagen. Härtill kommer, 26982: att dessa understöd åt kommunerna hittills visat sig vara icke just 26983: eftersökta. J ag vill nu icke fortfarande hålla på 40 %, då detta för- 26984: slag ändå icke kommer att vinna något nämnvärdt understöd i 26985: kammaren, utan omfattar jag vid sådant förhållande förslaget, att 26986: procenten fastställes till so. 26987: 26988: Ed. A h m a v a a r a: Minustakin on asia verrattain pieni- 26989: arvoinen, jotenka siitä ei kannata pitempiä puheita eikä valituk- 26990: sia pitää. Mutta kun täällä on sanottu, että ne kansalaiset, jotka 26991: eivät nauti vaivaisapua, mutta ovat kuitenkin köyhiä, tulevat tu- 26992: kalaan asemaan, kun eivät saa kirjoja ilmaiseksi, niin pyydän pu- 26993: hujille huomauttaa, että he vaikuttaisivat kunnissaan, että nämä 26994: seuraisivat voimassa olevia asetuksia ja antaisivat kirjat ilmaiseksi 26995: niille, jotka ovat vähävaraisia, sillä heillä on oikeus siihen. Tätä 26996: menettelytapaa onkin useissa kunnissa seurattu; kansakoulu- 26997: johtokunnat arvostelevat, kenen katsovat vähävaraiseksi, siitä huoli- 26998: matta, onko· hän vaivaisapua nauttiva vai ei. Ja kun useissa kun- 26999: nissa on annettu kirjat ilmaiseksi ilman että valtiolta on saatu mi- 27000: 1188 Istunto 16 p. lokakuuta 1~08. 27001: 27002: 27003: tään apua, niin pitäisi sen seikan, että nyt saisivat puolet kustannuk- 27004: sista valtiolta, kehoittaa hitaitakin kuntia toimimaan niin, että 27005: kaikille oppilaille annetaan kirjat ilmaiseksi. Tällainen tapa pie- 27006: nillä poikkeuksilla, on jo useita vuosia ollut käytännössä siinä kun- 27007: nassa, jossa minä asun, ja siihen on oltu sangen tyytyväisiä. 27008: 27009: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Niitä kaikkein vähäisimpiä ja koh- 27010: tuullisimpia vaatimuksia, joita tältä taholta on esitetty, on kai se, 27011: että oppivälineet annettaisiin ilmaiseksi köyhille kansakoululapsille. 27012: Täytyy ihmetellä, että näin perin oikeutettua vaatimusta ruvetaan 27013: oikeiston taholta vastustamaan, niinkuin on tehty. - Valiokunnan 27014: ehdottama 6o % on kompromissin tulos, sillä meidän mielestä on 27015: valtion annettava kaikki oppivälineet ilmaiseksi köyhille kansa. 27016: koululapsille. Ed. Palmen sanoi että meidän taholta on esitetty 27017: erilaisia ehdotuksia. Se on kyllä totta. Mutta niiden tarkotuksena 27018: on vaan ollut hilata prosenttimäärää yhä korkeammaksi ja niinpä 27019: lopulta päästiinkin 6o %:iin. Täällä on kyllä väitetty, että kunnat 27020: ovat tähänkin asti kirjoja ilmaiseksi jakaneet. Mutta se summa, 27021: jonka valtio tähän saakka on tarkoitukseen käyttänyt, on ollut 27022: vaan muutamia kymmeniä tuhansia markkoja, joten siis ainoas- 27023: taan hyvin pieni määrä Suomen kuntia on tätä valtionavustusta 27024: käyttänyt, ja siis kirjoja ilmaiseksi antanut. Mutta kun nyt kerran 27025: kunnat ovat niin vanhoillisia, etteivät sitä suuremmassa määrin tee, 27026: niin juuri sen takia olisi valtion prosenttimäärä ja avustussumma 27027: korotettava niin korkealle, että kunnat rupeaisivat käyttämään 27028: tuota tapaa. Ehdotan sentähden, että prosentimäärä korotettaisiin 27029: 75 % ja arviosumma zoo,ooo markkaan. 27030: 27031: Ed. L a h t i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Wuolijoen teke- 27032: mää ehdotusta, että valtioapu korotettaisiin 75 %:iin. 27033: 27034: Ed. P a u n u: Nykyisten huonojen kunnallisten äänioikeus- 27035: olojen takia on varsin vaikea saada aikaan sellaisia päätöksiä, että 27036: kaikille kansakoululapsille hankittaisiin opetusvälineitä kuntain 27037: kustannuksella. Ja kun ei ole minkäänlaisia toiveita olemassa, että 27038: kunnalliset äänioikeusolot lähimmässä tulevaisuudessa saataisiin 27039: korjatuiksi ja se seikka, että valtio mahdollisimman suurella pro- 27040: sentilla ottaa osaa noihin kustannuksiin maalaiskunnissa, helpoittaa 27041: tällaisten päätösten aikaansaamista koska suurempien äänimäärien 27042: omistajat eivät niitä silloin niin tiukasti vastusta. Minä kannatan. 27043: ed. Wuolijoen ehdoitusta. 27044: 27045: Ed. L a n t t o: Minä kiitän ed. Ahmavaaraa hyvästä neuvosta. 27046: Mutta sen sanon kuitenkin, että kaikissa kunnissa Pohjanmaalla on 27047: jo köyhiä kansakoululapsia avustettu, mutta valtion on myöskin 27048: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1189 27049: 27050: 27051: velvollisuus ojentaa auttavan kätensä. Kunnilla on kirkot ja neljät 27052: viidet kansakoulut rakennettavana, joten ovat uupua velkakuor- 27053: mainsa alle. Ja koska valtio tarvitsee kansalaisia yhtä hyvin kuin 27054: kunnatkin, niin pitää valtion myös ottaa osaa kansalaistensa kasva- 27055: tukseen, - sen tulee pitää osaltaan huolta köyhäin kansakoululasten 27056: kirjain hankinnasta. 27057: 27058: Ed. R a p o 1 a: Kun keskustelussa eräät puhujat ovat tahtoneet 27059: asialle antaa sen näön, että ne, jotka ovat puolustaneet 50 o/o, olisivat 27060: sillä vastustaneet oppikirjain antamista ilmaiseksi köyhille lapsille, 27061: niin pyydän huomauttaa, että tämä on suuri erehdys. Kaikki ovat 27062: sitä mieltä, että kaikki kirjat ovat ilmaiseksi oppilaille annettavat. 27063: Kysymys on vaan siitä, kuinka suurella osalla valtio ja kuinka suurella 27064: kunta ottaa osaa näiden kirjain ostoon. Turhaan tässä nyt pidetään 27065: puheita siitä, että joku tahtoo vastustaa oppikirjain ilmaiseksi 27066: antamista kansakoululapsille. 27067: 27068: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 27069: 27070: P u h e m i e s: Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty 27071: kaksi vastaehdotusta. Ed. Rapola ed. Soinisen ja Grotenfeltin 27072: kannattamana ehdottaa, että eduskunta mietinnön peruste- 27073: luissa toimitusvaliokunnan huomioon otettavaksi lausuisi, että 27074: valtionosuus kirjojen ostoissa olisi 50% eikä 6o, niinkuin valiokunta 27075: ehdottaa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Rapolan ehdotuk- 27076: seksi. 27077: Toiseksi on ed. Wäinö Wuolijoki ehdottanut, että tuo prosentti 27078: määrättäisiin 75:ksi, ja että samalla itse määrärahaa korotettaisiin 27079: niin, että se tekisi 200,000 markkaa. Tätäkin ehdotusta on kanna- 27080: tettu. Tulen nimittämään sitä ed. Wuolijoen ehdotukseksi. 27081: Esitän hyväksyttäväksi seuraavan menettelytavan äänestettäessä: 27082: äänestyksen pohjaksi tulee valiokunnan mietintö, ja äänestetään 27083: sitte edustajain Rapolan ja Wuolijoen ehdotusten välillä, kumpiko 27084: niistä hyväksytään vastaehdotukseksi mietintöä vastaan. 27085: Ehdotettu menettely hyväksytään. 27086: 27087: Äänestykset ja päätös: 27088: 27089: 1) Ken vastaehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. 27090: Rapolan ehdotuksen, äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on vasta- 27091: ehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksytty ed. Wuolijoen 27092: ehdotus. 27093: Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 108 ei-ääntä. 27094: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää 27095: >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on ed. W. Wuolijoen ehdotus hyväksytty. 27096: 1190 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27097: 27098: 27099: Äänestyksessä annetaan 78 jaa- ja III ei-ääntä. Ed. W. Wuolijoen 27100: ehdotus on siis tässä kohden hyväksytty. 27101: 16 j a 17 k o h t a hyväksytään keskustelutta. 27102: r8:s kohta: määräraha nuorisoseurojen avustamiseksi. 27103: Keskustelu: 27104: Ed. Ahma vaara: Varmaankin on monta edustajaa ihme- 27105: tyttänyt se valtiovarainvaliokunnan päätös, että nuorisoseuroilta 27106: kiellettäisiin kokonaan niille jo useita vuosia annettu apuraha, mikä 27107: nytkin armollisessa esityksessä oli esitetty 30,000 markaksi. Ja 27108: vielä merkillisempiä ovat ne syyt, joihin tämä kielto perustuu. 27109: Nuorisoseurat ovat muka olleet puolueseuroja ja toimineet vain 27110: puoluepalvehtksessa ja senvuoksi niille ei ole annettava apua. Niin 27111: ovat vasemmistolaiset sanoneet. Me olemme täällä kyllä jo pitkin 27112: valtiopäiväkausia saaneet kuulla, että kaikki tässä maassa on puo- 27113: lueellista ja luokkaetuja palvelevaa, meidän koulumme ovat puolue- 27114: laitoksia, oikeuslaitoksemme on puoluelaitos, virkakunnat ja virastot 27115: ovat puolueen palveluksessa, papit, kirkot ja kaikki muut laitokset 27116: j. n. e. Tätä me olemme kuulleet alituiseen. Ja luonnollista oli niin 27117: ollen, että nuorisoseuratkin leimattiin vaan tarkoittavan puolue- 27118: pyyteitä ja työskentelevän vaan puoluepalveluksessa. Mutta jos 27119: näin löyhillä syytöksillä, ilman että niitten tueksi on mitään todistetta- 27120: via seikkoja tuotu, hyljätään valtioapu kaikilta näiltä laitoksilta, jotka 27121: äsken mainitsin, niin mihinkä silloin joudutaan. Koko yhteiskunnan 27122: järjestys on silloin murrettu. Minä olen odottanut, että olisi tuotu 27123: jotain tosiasioita, millä olisi voitu todistaa, että nuorisoseurat eivät 27124: ansaitse enää valtioapua. Mutta niitä hakee turhaan valiokunnan 27125: mietinnöstä, ja niitä taitaakin olla koko vaikea tuoda esiin. 27126: Suomen Nuorisoliiton Keskushallinnon sihteeri on kulkenut 27127: eri osissa maata nuorisoliiton keskusseurojen kokouksissa, hän on 27128: nim. kulkenut tämän vuoden ajalla Lahden seuduilla, Etelä-Pohjan- 27129: maalla, Pohjois-Hämeessä, Perä-Pohjolassa, Uudellamaalla j. n. e. 27130: useilla eri seuduilla maatamme. Hän sanoo kertomuksessaan, 27131: ettei hän ole huomannut puolueellisuutta ja puolueypyyteitä näissä 27132: nuorisoseuroissa, muuta kuin yhdessä seurassa oli esitetty vaaleja 27133: varten puoluelista. Mutta kun tästäkin huomautettiin, ja huomau- 27134: tettiin etteivät nuorisoseurat ole mitään puolueliittoja, eikä ne 27135: saa olla puoluepalveluksessa, niin ehdottajat luopuivat, ja niin 27136: tässäkin seurassa sovittiin yhteisistä, eri puolueihin kuuluvista 27137: ehdokkaista ja siihen olivat kaikki lopulta tyytyväisiä. Muualla hän 27138: ei ole huomannut edes tämän vertaistakaan yritystä puolueellisuuteen. 27139: Ja hänen, jos kenen pitäisi kai asia tuntea, sillä on kait hän asian- 27140: tuntija yhtä hyvin kuin joku muukin tässä kohden. Nuoriso- 27141: seurojen johtGkuntiin ja toimihenkilöihin kuuluukin eri puolueisiin 27142: lukeutuvia kansalaisia. Sekin jo todistaa, etteivät ne ole mitään 27143: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettåvät varat. 1191 27144: 27145: 27146: puolueseuroja, koska niissä sopivat työskentelemään eri puolueisiin 27147: kuuluvat kansalaiset. Niinpä m. m. sosialisteja kuuluu nuoriso- 27148: seuroihin ja nuorisoseurojen luottamusmiehiinkin, tosin suhteellisesti 27149: vähässä määrässä. Mutta ei se suinkaan todista muuta kuin asian- 27150: harrastuksen puutetta, etteivät sosialistit ole lukuisarumin ottaneet 27151: osaa nuorisoseuratyöhön. Luultavasti heillä on yleisenä käsityksenä 27152: se, mikä heidän edustajillaankin täällä, ettei mikään laitos ja sen 27153: toiminta, ellei se ole sosialististen luokkapyytteitten palveluksessa, 27154: ole sen arvoinen, että siihen kannattaa liittyä ja työskennellä sen 27155: aatteiden hyväksi. Siitä kai saa selityksensä, että suhteellisesti 27156: vähemmän on sosialistiseen puolueeseen kuuluvia kansalaisia nuoriso- 27157: seuroissa kuin muita. Mutta tämä kai ei ole nuorisoseurojen syy. 27158: Minä pyytäisin vasemmiston edustajille lausua sen toivomuksen, 27159: että he kehottaisivat jäseniään enemmän liittymään nuorisoseuroihin 27160: ja pitämään sillä tavalla huolta siitä, etteivät ne ole puolueseuroja, 27161: ja samalla myös heitä varoittamaan, että nämät uudet jäsenet, 27162: jotka kuuluvat sosialidemokraatteihin, eivät myöskään tee näistä 27163: seuroista puolueseuroja, vaan että he jättävät puoluepyyteet ulko- 27164: puolelle nuorisoseurojen työn. Jos he näin tekevät, niin ei ole syytä 27165: valittaa, että nuorisoseurat olisivat puolueseuroja ja patvelisivat 27166: vain porvarillisen yhteiskunnan luokkapyyteitä. Lisäksi siihen, 27167: mitä minä jo mainitsin Suomen Nuorisoliiton sihteerin tiedonannoista, 27168: voin mainita, että kun nuorisoseurojen johtajille tuli tiedoksi edelli- 27169: siltä valtiopäiviltä se, että sosialistit syyttivät näitä seuroja puolue- 27170: seuroiksi, niin ottivat he tämän asian keskusteltavaksi viime kesänä 27171: Oulun läänissä pitämässään kokouksessa. Ja siellä ehdotettiin, 27172: jotta ei aihettakaan olisi tällaiseen syytökseen, seuraava toimen- 27173: pide siinä suhteessa: >>Jotta ei liittoa voitaisi liikkeen johdosta vasta- 27174: kaan syyttää, on Liiton toimikunta päättänyt kesäkokoukselle 27175: ehdottaa, että toimikunnan vaaleja toimitettaessa otettaisiin käy- 27176: täntöön suhteellinen vaalitapa, jotta kaikki mahdollisimman hei- 27177: kotkin tyytymättömyydet voida~n poistaa». Tästä syntyi 'kokouk- 27178: sessa vilkas keskustelu ja katsottiin yksimielisesti tarpeettomaksi 27179: tällainen toimenpide, koska katsottiin, ettei ole mitään puolueelli- 27180: suutta ilmennyt seurojen toiminnassa, ja näin ollen katsottiin asian- 27181: mukaiseksi, että edelleenkin enemmistövaaleilla valitaan seuran 27182: luottamushenkilöt. Tätä päätöstä tekemässä oli luullakseni kaik- 27183: kiin maamme puolueisiin kuuluvia henkilöitä. Kyllä kai tämäkin 27184: todistaa jossakin määrin, että syytökset nuorisoseurojen puolueelli- 27185: suudesta ja puoluepalveluksesta ovat kerrassaan tuulesta tem- 27186: mattuja. 27187: Tästä asiastahan olisi paljonkin sanottavaa, mutta minä en tahdo 27188: ruveta pitkältä kuluttamaan aikaa, jota kyllä tarvitsemme muihin- 27189: kin asioihin. Minä pitäisin kovin valitettavana asiana, jos nuoriso- 27190: seurailta riistettäisiin se valtioapu, minkä ne ovat saaneet tähän 27191: 1192 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27192: 27193: 27194: asti ja mikä nytkin armollisessa esityksessä ehdotetaan. Minä 27195: pitäisin tämän arveluttavana sen vuoksi, että se olisi minusta taan- 27196: tumusta suuressa määrässä, ja se myös osoittaisi tämän kansan- 27197: valtaisen eduskunnan epäsuotuisaa mielipidettä sivistysseuroja ja 27198: sivistystarkoituksia vastaan, sillä sellaisia nyt epäilemättä nuoriso- 27199: seurat ovat. Ne tarkoittavat kehittää jäseniään yhteiskunnallisissa 27200: ja valtiollisissa asioissa ja ennen kaikkea niiden henkisiä harras- 27201: tuksia ja ihanteellista maailmankatsantotapaa. Minä en soisi, että 27202: näille seuroille annettaisiin tällainen epäluottamuslause eduskunnan 27203: puolelta, että niiltä riistettäisiin kaikki se vähäinenkin apu, minkä 27204: yhteiskunta on katsonut niille voivansa antaa. Minä senvuoksi 27205: rohkenen ehdoittaa, että eduskunta päättäisi arm. esityksen mukaan 27206: myöntää nuorisoseuroille 30,000 markkaa vuodessa, ja olen vakuu- 27207: tettu siitä, että eduskunnan päätökseksi tulee tämä mitä minä ehdoitin, 27208: ja uskon, että vasemmiston edustajissakin kenties sentään löytyy 27209: monta, jotka yhtyvät tähän. Ainakin minä toivon sitä niiltä, jotka 27210: maaseudulta ovat ja jotka ovat nuorisoseuratyötä seuranneet, ja ennen 27211: kaikkea niiltä, jotka itse ovat nuorisoseuroissa työskennelleet. He 27212: kai tietävät, kuinka tärkeätä sentään tämä nuorisoseurojen työ on 27213: nousevan kansan kehitykseksi. Minä toivon, että he nyt sen osoitta- 27214: vat sillä, että panevat lippunsa näiden rahojen myöntämisen puolesta. 27215: 27216: Ed. Huoponen: Valtiovarainvaliokunnan nuorisoseurailta 27217: valtioavun epäävä päätös tuntuu aivan käsittämättömältä. Sivis- 27218: tysvaliokunta on ehdottanut ann. esityksessä olevan määrärahan 27219: 30,000 markkaa myönnettäväksi ja valtiovarainvaliokunta yksi- 27220: mielisesti antaa tunnustuksen nuorisoseuraliikkeen herätys- ja kas- 27221: vatustyölle. Näistä huolimatta ehdottaa valtiovarainvaliokunnan 27222: enemmistö määrärahan nuorisoseurailta kiellettäväksi. Kuinka 27223: tämä on mahdollista? Kiellon tueksi mainitaan, >>ettei näytä ole- 27224: van mitään mahdollisuutta saada valtioavustusta myös sosiali- 27225: demokraflttisille nuorisoseuroille.>> Tämän johdosta ensimmäisen 27226: vastalauseen allekirjoittajat aivan oikein huomauttavat, että »Vetoa- 27227: minen nuoreen vasta syntymäisillään olevaan liikkeeseen, josta 27228: ei ole riittävää kokemusta, ei voi merkitä mitään jo enemmän kuin 27229: 1/4 vuosisadan hedelmällisesti työskennelleen liikkeen avustami- 27230: sesta päätöstä tehtäessä.>> Valiokunta huomauttaa, ettei nuoriso- 27231: seurojen toiminta olisi niin vapaa puolueharrastuksista, että sitä 27232: yksinomaan sivl.styspyrintönä voitaisiin yleisillä varoilla avustaa. 27233: Olen ollut mukana nuorisoseuratyössä liikkeen heräämisajoista 27234: asti ja sikäli kun tätä sivistystyöalaa tunnen, voin hyvällä omalla- 27235: tunnolla todistaa, että liikkeen hyväksi on aina pyritty työskente- 27236: lemään yksinomaan sivistyspyrintönä. Nuorisoliike on tahdottu 27237: säilyttää vapaana puoluetaistelusta, harrastuksen herättäminen 27238: kasvatus- ja kansanvalistustyössä on aina ollut ydinkohtana ja 27239: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat. 1193 27240: 27241: 27242: vaikuttimena työssä nuorison hyväksi. Etelä-Karjalan nuorisoseuran 27243: johtokunnassa, jossa olen jäsenenä, on luennoitsijoille aina ehdoksi 27244: asetettu vaatimus puolueettomasta toiminnasta, siis työ yksino- 27245: maan sivistystarkoituksia varten. Tämmöinen ehto, mikäli olen 27246: tietooni saanut, on myös keskusseuroissa asetettu luennonpitäjille 27247: muillakin paikkakunnilla. Puolueettomuuden periaatteen omaa- 27248: minen ja sen sovelluttaminen nuorisoseurain työhön on niin suu- 27249: ressa määrin kuin suinkin mahdollista ollut johtavana periaatteena 27250: työssä nuorison hyväksi. Valiokunnan väite tässä suhteessa on 27251: siis lievimmin sanoen liioiteltu. 27252: Kuten tunnettu, maaseutujen nuorisoseurat muodostavat yh- 27253: teistä johtoa varten keskusseuran. Keskusseuroja, jotka kuuluvat 27254: Suomen Nuorisoliittoon, on 15 ja näiden alaisia nuorisoseuroja seit- 27255: semättäsataa. Keskusseurojen jäsenet ovat tähän asti toimineet 27256: innostuksesta, vaatimatta työstään mitään palkkaa. Mutta kun 27257: keskusseurojen haaraosastoina olevien nuorisoseurain lukumäärä 27258: on kasvamistaan kasvanut ja ne tarvitsevat johtoa sivistysteh- 27259: tävissä, on täytynyt palkata erityisiä henkilöitä, jotka voisivat 27260: omistaa nuorisoseuran tehtäviin niin paljon aikaa kuin tarve vaa- 27261: tii. Suomen Nuorison liitto tarvitsee myöskin palkkaa nauttivan 27262: sihteerin, joka hoitaa moninaisia tehtäviä tällä alalla. Kun tämä 27263: otetaan huomioon, jäisi jokaiselle keskusseuralle jaettavaksi jonkun- 27264: verran toistatuhatta markkaa, ja tällä summalla on keskusseurojen 27265: pidettävä huolta järjestöistään, palkattava neuvojia käymään haara- 27266: osastoissa y. m. Nuorisoseurojen hankkimat omat varat käytetään 27267: nimittäin omien talojen rakentamiseen, kirjastojen ja lukurenkai- 27268: den hyväksi, apurahoina köyhien jäsenten avustamiseen kansan- 27269: opistoihin, muita mainitsematta. Suomen Nuorisoliiton vuosikir- 27270: jasta käy selville, että vuoden 1907 lopulla teki haaraosastojen jä- 27271: senluku miehiä 18,406 ja naisia 13,741, yhteensä siis 32,147. Kes- 27272: kustelukokouksia oli pidetty 3,766, perheiltamia 1,443, vapaailtamia 27273: 339 sekä maksuiltarnia 2,644. Vuoden kuluessa on pidetty puheita 27274: ja esitelmiä 5,209, kuvaelmia ja näytelmiä 3,400. Nidosten luku 27275: kirjastoissa tekee 43,639. Lauluseuroissa on ollut jäseniä 2,493, 27276: soittoseuroissa 255, muita mainitsematta. Nämä numerot puhuvat 27277: selvemmin kuin mikään muu siitä suuremmoisesta herätystyöstä, 27278: jota nuorisoseuraliike Suomen nuorison hyväksi on aikaansaanut. 27279: Kelvollisista nuorisoseuratyömiehistä on kuitenkin ollut varsin suuri 27280: puute. Tämän puutteen poistamiseksi, kuten tunnettu, Suomen 27281: Nuorisoliiton toimikunta toimeenpanee Helsingissä tämän kuukauden 27282: loppupuolella erityiset luentokurssit nuorisoseuraneuvojia varten. 27283: Jo nämä seikat, joita tässä olen esiintuonut, puhuvat voimakkaasti 27284: sen hyväksi, että valtioapua nuorisoseurain avustamiseksi olisi myön- 27285: nettävä. Kannatan sentähden lämpimästi ensimäisen vastalauseen 27286: hyväksymistä ja tahtoisin viimeiseen asti uskoa, että eduskunta 27287: 1194 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27288: 27289: 27290: on myöskin hyväksyvä ensimäisen vastalauseeen eli armollisessa 27291: esityksessä olevan määrärahan, 30,000 markkaa, myöntämisen. 27292: Sivistystyö Suomen nuorison hyväksi sen kyllä täysin ansaitsee. 27293: 27294: Ed. V i k m a n: Olisi ollut epäilemättä onnellisempaa, jos valtio- 27295: varainvaliokunnan työ olisi voinut luistaa sillä tavalla, että mietintö 27296: finanssikertomuksen johdosta olisi voinut tulla eduskunnalle ennen 27297: kuin tämä mietintö. Siitä kertomuksesta olisi eduskunta ollut ti- 27298: laisuudessa huomaamaan, kuinka valtiovarainvaliokunta on aivan 27299: yksimielisesti todistanut nuorisoseuroista sitä, että ne ovat toimin- 27300: nassaan aivan erityistä virikettä saaneet näistä valtion avustuk- 27301: sista, samoin kuin sitäkin, että näitä valtion avustuksia on käy- 27302: tetty nimenomaan herätystyöhön ja järjestymistyöhön. Kun nyt 27303: ei kuitenkaan näin ole tapahtunut, niin pyydän vaan saada viitata 27304: ensimäiseen vastalauseeseen, johon olen ollut tilaisuudessa otta- 27305: maan otteita juuri tuosta finanssikertomuksesta, jossa valiokunta 27306: on tällaisella yksimielisyydellä joskin epäsuorasti puolustanut apu- 27307: rahaa. Koska tämän minun vastalauseeni puolesta on täällä jo kaksi 27308: edellistä puhujaa puhunut ja koskei minulla ole minkäänlaista ha- 27309: lua synnyttää uudelleen sellaista keskustelua, mikä eduskunnassa 27310: viime kerralla syntyi samasta asiasta, pyydän vaan saada viitata 27311: vastalauseeseen. 27312: Siinä on kuitenkin eräs seikka, joka minun täytyy tässä mainita 27313: julkisesti, nimittäin että ruotsalaisesta painoksesta on jäänyt pois 27314: yksi kappale vastalauseen perustelusta. Se kappale nimittäin, jonka 27315: voin sanoa toiseksi lopusta päin, joka alkaa sanoilla: >>Myöskään 27316: ei se valtiovarainvaliokunnan arvelu.>> Se kappale näkyy jääneen 27317: ruotsalaisesta mietinnöstä kokonaan pois ja pyytäisin sen siihen 27318: otettavaksi. 27319: 27320: Ed. Ra p o 1 a: Sen jälkeen kun täällä jo on pidetty useita pu- 27321: heita valtioavun myöntämisen puolesta, en katso tarpeelliseksi puo- 27322: lestani olla monisanainen. Ilmoitan vaan, että olen valiokunnassa 27323: kuulunut siihen vähemmistöön, joka on puoltanut kysymyksessä 27324: olevan valtioavun myöntämistä, vaikken olekaan katsonut syytä 27325: olevan kirjoittaa nimeäni tätä kohtaa koskevaan vastalauseeseen. 27326: Minun on ollut tätä päätöstä tehtäessä itselleni ratkaistava ensiksi 27327: kysymys, onko meidän nuorisoseuraliikkeessämme huomattavissa 27328: sellaista puoluetoimintaa, jonka johdosta olisi syytä nyt lakkauttaa 27329: se valtioapu, joka tähän tarkoitukseen tähän saakka on annettu. 27330: Tahdon ensiksikin sanoa etten ole käytännössä ollut milloinkaaL 27331: mukana nuorisoseuratyössä. Joskin tästä seuraa se haitta, että 27332: minulla ei ole asiasta samaa kokemusta kuin niillä, jotka ovat työssä 27333: mukana olleet, niin toiselta puolen siitä johtuu se etu, että luulen 27334: voivani sivulta katsojana puolueettomammin muodostaa itselleni 27335: Kansakouluja ja Sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1195 27336: 27337: 27338: mielipiteen. Täällä on todisteltu, että tämä nuorisoliike on aivan 27339: puhdas kaikesta puolueellisuudesta. En tahdo mennä takaamaan, 27340: onko sen asian laita niin tai näin- se seuraa jo siitäkin, etten käy- 27341: tännöstä suoraan tunne tätä liikettä. Mutta minä puolestani pel- 27342: kään, että näissä puolueellisuussyytöksissä on paljon samantapaista 27343: kuin niissä joiden perustuksella esim. Raittiuden Ystäväin toimin- 27344: nassa on väitetty puolueellisuutta olevan, ja yleensä monessa muussa 27345: sellaisessa toiminnassa, jossa minä puolestani en sitä näe. Tällaiset 27346: syytökset puolueellisuudesta ovat hyvin ymmärrettävissä. Sillä 27347: nykyisissä puoluetaistelun myllertämissä oloissa ovat useimmat 27348: ihmiset enemmän tai vähemmän puolueihmisiä. Ja heidän esiin- 27349: tymisensä sellaisessakin toiminnassa, joka on kokonaan puoluetem- 27350: mellyksen ulkopuolella, herättää vastustajissa aiheetontakin epäi- 27351: lystä puolueellisuudesta. Näin ollen en tahdo yli summan mennä väit- 27352: tämään etteikö nuorisoseuraliikkeessäkin olisi semmoista tapahtunut, 27353: että henkilö, joka muuten tunnetaan puoluehenkilöksi, ei olisi osan- 27354: nut aivan tarkoin riisua päältään puolueihmistä, silloin kun hän on 27355: astunut nuorisoseuran rauhoitettuun piiriin. Jos siis puolueellisuutta 27356: liikkeessä on, kuten on tahdottu väittää, niin syvästi sitä surkut- 27357: telen ja lausun sen vakaan toivomuksen, että ne henkilöt, jotka liik- 27358: keen johdossa ovat, pitäisivät siitä huolen että tällaiseen syytök- 27359: seen ei vast'edes olisi aihetta. Mutta minun on valiokunnan jä. 27360: senenä ollut pakko muodostaa mielipiteeni asiassa, ei erilaisten kulku- 27361: puheitten mukaan, vaan niiden asiakirjain johdolla, jotka valio- 27362: kunnassa ovat olleet tarjolla. Niistä minä näen että tosin muuta- 27363: missa seudun maaseudulla on syntynyt kireät suhteet nuorisoseu- 27364: rojen ja paikkakunnalla olevien sosialidemokraattisten seurojen vä- 27365: lillä. Mutta en voi käsittää sen seikan todistavan sellaista puolueel- 27366: lisuutta, josta nyt on puhe, koska luulen, että sosialidemokraatti- 27367: selta taholta käsitetään puoluetoiminnaksi kaikki n. s. porvarillinen 27368: toiminta. Näen näistä mainituista todistuskappaleista, että se 27369: valtioapu, jota ensin säätyvaltiopäivät ja sitten yksikamarinen 27370: eduskunta on nuorisoliikkeen kannattamiseksi myöntänyt, on 27371: käytetty yleensä siihen tarkoitukseen, jota varten se on myönnetty. 27372: On lausuttu sellainenkin mielipide m. m. viime vuoden valtio- 27373: pä.ivillä samaa asiaa käsiteltäessä., että vaikka tunnustetaankin avus- 27374: tuksen oikeutus ja hyöty, se olisi toistaiseksi kuitenkin kiellettävä, 27375: koska siinä on aihe siihen, että puheenalaiset nuorisoseurat eräältä 27376: taholta joutuvat kiivaiden hyökkäysten esineeksi. Sisällisen rau- 27377: han saavuttamiseksi olisi tämän mielipiteen mukaan luovuttava 27378: valtioavun antamisesta. Tällöin meneteltäisiin samalla tavalla 27379: kuin ymmärtäväinen kasvattaja toisinaan näkee itsensä pakoite- 27380: tuksi menettelemään, kun hän ottaa pois riiteleviltä lapsilta sellai- 27381: sen leikkikalun, jota nämät eivät ole ymmärtäneet sovinnossa kes- 27382: kenään käyttää. Tämä ajatus ilmenee myöskin jonkun verran valio- 27383: 1196 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27384: 27385: 27386: kunnan mietinnössä, jossa sanotaan: »on katsottu olevan täysi syy 27387: peljätä, että nuorisoseurat vastaisuudessa juuri tämän valtionavus- 27388: tuksen takia joutuvat erityisen puoluetaistelun alaisiksi.>> .Minä 27389: ymmärrän varsin hyvin tämän ajatuskannan, mutta sen oikeaksi 27390: tunnustaminen voisi viedä siihen, että meidän olisi pakko lakkauttaa 27391: valtionapu jokaiselta sellaiselta yritykseltä, joka ei saavuta kaikkien 27392: kansalaisten ehdotonta ja yksimielistä kannatusta. Minun käsittääk- 27393: seni joutuisimme silloin usein hyvinkin kummallisten pulmain eteen. 27394: Mikä asia se nyt oikeastaan olisi, jota ei semmoisilla syillä voisi 27395: vastustaa[ Onhan täällä julkisesti tuotu esille sellainenkin mielipide, 27396: että meidän kansanopistot, yksinpä kansakoulutkin ovat puolue- 27397: toiminnan palveluksessa. Kun minä katson, että se sivistystyö, 27398: jota nuorisoseurat ovat tarkotetut tekemään Suomen nuorison 27399: keskuudessa, edelleenkin on valtion kannatuksen tarpeessa, niin 27400: puolestani kannatan valiokunnan mietintöön liitetyn ensimäisen 27401: vastalauseen pontta, jossa ehdotetaan, että armollisen esityksen 27402: mukaisesti 30,000 markan määräraha vuodeksi rgog nuorisoseuroille 27403: myönnettäisiin. 27404: 27405: Ed. Latva: Yhtyen niihin lausuntoihin, joita täällä tässä asiassa 27406: jo on esiintuotu ja niinikään myöskin yhtyen kannattamaan ensi- 27407: mäistä vastalausetta, pyydän ainoastaan huomauttaa parista sei- 27408: kasta. 27409: Valiokunnan mietinnössä perustellaan nuorisoseurain valtio- 27410: avustuksen kieltämistä myöskin sillä, että >>on katsottu olevan täysi 27411: syy peljätä, että nuorisoseurat vastaisuudessa juuri valtioavustuk- 27412: sen takia joutuisivat erityisen puoluetaistelun alaisiksi.>> Tällaista 27413: pelkoa on vaikea ymmärtää. Tätä perusteina ei valiokunnan mie- 27414: tinnössä ole millään tavalla edes yritettykään todistaa. Eikä se lie- 27415: nekään paikkansa pitävä. Päinvastoin saattaa otaksua, että nuoriso- 27416: seurat, saatuansa eduskunnalta tunnustusta ja avustusta työlleen, 27417: juuri tämän kautta tulisivat paremmin suojelluiksi puoluetoimin- 27418: JJalta. Valtioavustus olisi omiansa kannustamaan nuorisoseuroja 27419: sivistystyössä ja estämään puolueharrastusten ja muiden syrjävaikut- 27420: timien pääsemistä niiden varsinaista tehtävää sotkemaan. Saavu- 27421: tettu tunnustus aina velvoittaa. 27422: On myös lausuttu sellanenkin mielipide, että kun nyt valtion va- 27423: roilla kannatetaan n. s. kansantajuista luentotoimintaa, niin tällä 27424: tavalla kansan nuorison sivistysharrastukset tulevat riittävästi 27425: avustetuiksi, joten ei niin välttämätöntä ole nuorisoseurain avusta- 27426: minen. Asian laita lienee kuitenkin sillä tavalla, että juuri nuoriso- 27427: seura-aate ja nuorisoseura-toiminta kasvattaa nuorisoa halukkaaksi 27428: ja kykeneväksi hyväksensä käyttämään luentotoiminnalla an- 27429: nettua opetusta. Nuorisoseurat pyrkivät herättämään nuorisoa. 27430: Ja ainoastaan henkisesti heränneet haluavat ja kykenevät opetusta 27431: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1197 27432: 27433: 27434: hyväkseen käyttämään. Niinikään nuorisoseuroissa saatu herätys 27435: on tehokkaasti vaikuttanut kansanopistoaatteen menestymiseen. 27436: Juuri nuorisoseurojen jäsenistä kansanopistotkiu useimmat oppi- 27437: laansa saavat. 27438: Toivoisin siis, että eduskunta ei ottaisi nuorisoseurailta pois 27439: sitä valtionavustusta, jota ne tähän saakka ovat nauttineet. 27440: 27441: Ed. La n t t o: Usea on täällä lausunut mielipahansa sen joh- 27442: dosta, että nuorisoseurailta on kielletty valtioapu. Minä paheksuu 27443: myös sitä, mutta paheksuu myös puoluemiesten tunkeilemista 27444: nuorisoseurojen toimintaan. - Siitä olisi kuitenkin pois luovuttava 27445: ja annettava nuorison kehittyä omaa latuaan, kyllä ne valitsevat 27446: omat tehtävänsä, kun vanhemmat eivät pyri niitä liian paljo jär- 27447: jestämään puoluetarkoituksensa mukaiseksi. Minä kuitenkin olen 27448: sitä mieltä, että meidän tulee uhrata niin lasten kun nuorisonkin 27449: eteen. Luontokin viittaa meitä siihen. Otamme esimerkiksi tuon 27450: vähäpätöisen perunan. Sekin uhraa voimansa ja kuntonsa ja oman 27451: itsensäkin tulevan sukupolven hyväksi. Tottahan meidänkin pitää 27452: uhrata nuorison hyväksi, sillä siitähän tulee' kohta aikamiehiä ja 27453: me jäämme syytinkivaareiksi. 27454: 27455: Ed. P y k ä 1 ä: Valiokunnan mietinnössä sanotaan, että nuoriso- 27456: seurailta on kielletty valtioapu sen takia, että on huomattu ne puo- 27457: luelaitoksiksi. Mutta minä luulen, että se on kielletty juuri siitä 27458: syystä, että niitä ei ole saatu taipumaan puolueitten palvelukseen. 27459: Nykyinen aikakausi on niin puoluepyyteillä myrkytetty, että todella 27460: täytyy katsella, mihinkä se viimein vie. Nyt jo kaupunkien korkea- 27461: kouluissa järjestetään oppilaat 7-8 vanhasta astikka mikä Nuor- 27462: suomalaisten Nuorten Liittoon, mikä Suomalaiseen Nuijaan, mikä 27463: Sosialistien Nuorisoliittoon ja kaikkiin tällaisiin. Nuorisoseurat 27464: ovat kuitenkin tähän astikka pysyneet siitä vielä irti, mutta ovat 27465: kasvattaneet kansalaisia kansalaisiksi ja itsetietoisiksi kansalai- 27466: siksi, joita siitä syystä juuri ei ole niin helppo vetää eri puolueitten 27467: valvelukseen, kun ne ovat jankimmoisen kehityksen itselleen hankki- 27468: neet. Olen ottanut puolitoistakymmentä vuotta osaa nuorisoseura- 27469: toimintaan enkä ole kertaakaan huomannut, että siellä eri puolueit- 27470: ten välillä olisi tullut pienintäkään kiistaa. Kaikki ovat työskennelleet 27471: samaan suuntaan. En minä luule, että nuorisoseura-aate Suomessa 27472: niillä pienillä valtioavuilla, mitä se muutaman vuoden on saanut 27473: nauttia, olisi noussut siihen kukoistukseen, mihin se on kohonnut 27474: vaan omilla voimillaan, enkä luule, että sen toiminta siitä kärsii, 27475: vaikkei se sitä saakaan. Sen voima on kansan syvissä riveissä ja 27476: sillä voimalla se tulee kohoomaan. Mutta koska nyt kerta asia on 27477: niin, että valtio on ruvennut kannattamaan muitakin sivistys- 27478: seuroja ja pyrkimyksiä, niin kannatettakoon nuorisoseurojakin. 27479: 1198 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27480: 27481: 27482: Onhan täällä jo ennakkopäätös tehty Suomen raittiusseuroille JO,ooo 27483: markan valtioavusta. Raittiusseurat ovat nauttineet jo vähän 27484: ennemmin valtioapua kuin nuorisoseurat, mutta valtioavun myöntä- 27485: minen niille ei ole mikään kehoittava esimerkki. Sitä myöten kun 27486: Suomen Raittiuden Ystävät ovat saaneet valtioapunsa kohotetuksi, 27487: siinä samassa suhteessa niitten jäsenluku on laskenut. Enkä minä luule, 27488: että valtion sekaantuminen suurilla summilla kansallisiin sivistys- 27489: liikkeisiin on niinkään terveellistä. Minä olisin valmis kumartamaan 27490: tälle valiokunnan kieltävälle päätökselle, jos siinä olisi noudatettu 27491: suhteellisuutta ja kohtuutta, että Raittiuden Ystäviltä myös olisi 27492: avustus kielletty. 27493: Yksi seikka vielä pistää valiokunnan mietinnöstä silmiin, että 27494: Suomen Kansanvalistusseuralle on osoitettu zs,ooo markkaa 27495: luentojen toimeenpanemiseksi kansan syvien rivien seassa. Tämä 27496: Kansanvalistusseura on nauttinut tätä avustusta kauan aikaa, 27497: mutta en minä ole vielä yhtään kertaa ollut sellaisessa luentotilaisuu- 27498: dessa saapuvilla, missä Kansanvalistusseuran kannattama luen- 27499: noitsija olisi ollut.- Näkyy olevan pantu vastalausesitä vastaan, että 27500: tämä summa on liika vähäinen, että olisi saatava so,ooo mk. Kansan- 27501: valistusseuralle tätä tarkoitusta varten, ja siihen vastalauseeseen on 27502: yhtynyt pari sellaista henkilöä, jotka kuulemma valiokunnassaovat 27503: äänillänsä ratkaisseet nuorisoseurojen valtioavun kohtalon. Kyllä 27504: minä myönnän, että kansanvalistusta on kohotettava, millä keinoin 27505: sitä vaan voitaisiin kohottaa, joko sitä tekisivät Kansanvalistus- 27506: seura, Kansakoulun Ystävät, Raittiuden Ystävät tai kuka tahansa. 27507: Mutta tunkeutua kansan syvien rivien sekaan ja vaikuttaa voimak- 27508: kaammin ei voi muut kuin nuorisoseurat. Siksi minä ehdottaisin, 27509: että eduskunta hyväksyisi ensimmäisen vastalauseen ja myöntäisi 27510: Suomen nuorisoseuroille 30,000 markan valtioavuu. 27511: On myöskin mainittu, että sosialistiselle nuorisoliitoliekin olisi 27512: myönnettävä valtioapua. Minä en ole kielteisenä kannalla siihen- 27513: kään, jos ne kerran näyttävät, että ne kykenevät raivaamaan pois 27514: tiedottomuutta ja kulkemaan valoa kohti vapauteen. Niitten toi- 27515: minta on kuitenkin vielä aivan lyhytaikainen ja jahka ne kerkiävät 27516: toiminnallaan näyttää, että ne tähän kykenevät, niin minä olet> 27517: niitten avustuksen hyvinkin lämmin kannattaja. Tapahtukoon 27518: syvien riven kohottaminen miltä kannalta tahansa, kunhan niitä vaan 27519: kohotetaan ja nostetaan, täytyy tätä työtä kannattaa ja tukea. 27520: 27521: Ed. K a s k i n e n: Kun valiokunnan enemmistö on pannes- 27522: saan tullut tuohon ikävään päätökseen, että se tykkänäänonkieltä- 27523: nyt avustuksen nuorisoseuroilta, niin lienee syytä kunkin tehdä 27524: itselleen kysymys, mistä on haettava syy siihen. Ja epäilemättä 27525: onkin syitä olemassa. Täällä ovat kyllä jotkut puhujat esittäneet, 27526: ettei olisi mitään puolueellisuutta ja sen semmoista nuorisoseuroissa 27527: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1199 27528: 27529: 27530: olemassa. Minä luulen ettei voida lähteä niin tykkänään pesemään 27531: kaikkia näitä seuroja kautta maamme, ettei jotakin sellaista olisi 27532: tapahtunut niissä. Mutta toiselta puolen minä vetoan siihen, että 27533: eiköhän meidän viimeaikainen puolue-elämämme yleensä ole ollut 27534: sellaista, ettei siitä voida yksinään lähteä tuomitsemaan noita 27535: nuoria, joskin nekinjoskus olisivat hairahtuneet tuohon puolue-elämän 27536: vimmaan. Toivon sentähden, ettei tätä syytä yksinään asetettaisi 27537: sen tuomariksi, että nuorisoseuraliitolle ei myönnettäisi tätä vähä- 27538: pätöistä avustusta. 27539: On myöskin mainittu syyksi kokemuksen puute tällä alalla 27540: ja lieneehän sitä kokemuksen puutetta aina olemassa muillakin 27541: aloilla. En luule että mikään elämän ala on vielä päässyt niin huip- 27542: puunsa, että voidaan yksinomaan ja aina seisoa vanhan koke- 27543: muksen pohjalla, kyllä aina sittenkin täytyy pyrkiä eteenpäin uusille 27544: aloille ja aina tulee uutta eteen. Mutta juuri tällä alalla on luullakseni 27545: tuo pyrkimys ja eteenpäin tavotteleminen keskuudessamme. 27546: Vastapainona kokemuksen puutteelle voidaan minun mielestäni 27547: kuvata niitä numeroita, joita ed. Huoponen jo toi esiin. Siellähän 27548: sanottiin, että on jo kuudettatuhatta esitelmää pidetty yhden 27549: vuoden aikana ja esitetty neljätuhatta näytelmäkappaletta. Kun 27550: semmoisia numeroja on esitetty, niin minun mielestäni tämä vähä- 27551: pätöinen summa, jota on pyydetty tällaisen toimen edistämiseksi, 27552: ei suinkaan ole liian suuri näidenkään numeroitten vastapainoksi. 27553: Itse asiassa tahtoisin minä kohdistaa ajatukseni enemmän 27554: niihin oloihin, jotka vallitsevat maaseudulla. Minä luulen, että 27555: jokainen tietää, että maalaisnuorison keskuudessa kaikenlainen 27556: niin sanoakseni kasvattava henki jotakuinkin jää puuttumaan, kun 27557: lapset ovat esim. käyneet kansakoulun läpi. Senjälkeen heillä 27558: ei ole minkäänlaista yhdistävää sidettä, joka niin sanoakseni kas- 27559: vattaisi heitä yhä etemmäksi, ja tällaiseksi siteeksi ovat jotakuirtkiP. 27560: tehokkaalla tavalla osoittautuneet juuri nuorisoseurat. Eihän 27561: voitane ajatella, että jokaisen lapsen pitäisi lukeutua johonkin puo- 27562: lueeseen heti, kun hän on päättänyt tämän oppijaksonsa. Kyllä 27563: hän vielä edelleenkin tarvitsee kehitystä ja yhteiskasvatusta toisten 27564: kanssa ja tämän tähden minä katson, että olisi erinomaisen tärkeätä, 27565: jos nuorisoseura-ajatus saataisiin pysymään eheänä ja puhtaana ja 27566: kasvattamaan nuorisoa maalaisoloissa yhä enemmän ja yhä korkeam- 27567: malle. Minä myöskin voin jossakin määrin vakuuttaa että ne henki- 27568: löt, jotka nuorisoseura-aatetta johtavat ja jotka sitä todellakin 27569: sydämmensä pohjasta ajavat, ne eivät aja sitä puoluetarkoituksessa. 27570: Joskin, niinkuin alussa jo viittasin, on puolueheikkouksia ilmennyt, 27571: niin se tietysti on tapahtunut yhdistyksen jäsenten oman heikkouden 27572: tähden. 27573: Mutta jos nyt eduskunnassa evätään tämä pieni avustus, joka 27574: viime vuonna niin juhlallisesti näille nuorisoseuroille myönnettiin, 27575: 1200 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27576: --------------------------------------- 27577: 27578: niin ruma en voi pitää sitä muuna kuin todistuskappaleena siitä, 27579: että tämä eduskunta on astunut askeleen vanhoillisuutta eli taan- 27580: tumusta kohden. Se on ilmeinen todistus vanhoillisuudesta. Sen- 27581: tähden minä rohkenen yhtyä niihin, jotka täällä ovat puoltaneet 27582: sitä, että tämä apuraha myönnettäisiin, ja pyydän myöskin kan- 27583: nattaa ensimmäistä vastalausetta. 27584: 27585: Ed. S o h 1 b e r g: Emedan ungdomsföreningarna på intet sätt 27586: hafva förverkat det förtroende landtdagen tidigare visat dem genom 27587: beviljande af statsunderstöd för deras verksamhet, och statsutskot- 27588: tet icke framburit något vägande skäl för att denna gång vägra 27589: dem ett sådant anslag, anser jag att nåd. prop. i denna punkt icke 27590: borde frångås. I sådant syfte ber äfven jag att få förena mig om 27591: första reservationen. 27592: 27593: Ed. Heikki 1 ä: Ei valiokunnan epäävä ehdotus herätä mi- 27594: nussa yhtä haikeata mieltä kuin ed. Ahmavaarassa. Minä en havaitse, 27595: että valiokunta tahtoisi evätä avustuksen kouluilta ja kirkailta ei 27596: yleensä ed. Ahmavaaran mainitsemilta puoluelaitoksilta, muilta kun 27597: ainoastaan nuorisoseuroilta. Mutta mitä tulee itse asiaan, niin siinä 27598: osaksi yhdyn ed. Ahmavaaraan. Minäkin olen sitä mieltä, että 27599: 30,000 markan määräraha olisi myönnettävä nuorisoseuroille. Mutta 27600: sitä myöntäessä ei eduskunta saa olla puoluelaitos; s. o. varoja 27601: myöntäessään tulee eduskunnan pitää huolta, että ne eivät tule 27602: puolueellisesti jaetuiksi, vaan että. molempain kansanluokkain 27603: nuoriso saa niistä yhtä suuren osansa. Sosialidemokraattinen nuoriso- 27604: liitto on nuorempi, sillä ei vielä ole niin ma)ltavia numeroita kuin 27605: porvarillisella nuorisoliikkeellä, mutta siitä huolimatta se ansaitsee 27606: eduskunnan avustusta yhtä paljon kuin varakkaittenkin nuoriso- 27607: seurat, varsinkin kun se on muodostunut varattomammista jäsenistä. 27608: Minä siis ehdotan, e t t ä S u o m e n N u o r i s o 1 i i t o 11 e 27609: m yö n n et ä ä n a v u s t u k s e k s i rs,ooo m a r k k a a j a 27610: S u o m en s o s i a 1 i d e m o k r a a t t i s e 11 e n u o r i s o 1 i i- 27611: t o 11 e s a m o i n rs,ooo m a r k k a a. 27612: 27613: Ed. Rannikko: Sen jälkeen kun pyysin puheenvuoroa, ovat 27614: täällä jo muutamat puhujat lausuneet pääasiassa sen, jota minäkin 27615: aijoin sanoa. Täällä on aivan täydellä todella tahdottu väittää, että 27616: maaseuduilla toimivat nuorisoseurat ovat muuttuneet joiksikin 27617: puolueseuroiksi. Minä en lainkaan ihmettelisi, vaikka näin tapah- 27618: tuisi maaseudun vähemmän valistuneen kansan keskuudessa, kun 27619: kysymys nuorisoseurojen avustamisesta täällä Suomen eduskunnas- 27620: sakin vuosi vuodelta näyttää muodostuvan puoluekysymykseksi. 27621: Mutta jos vertaa sitä vahinkoa, jonka nuorisoseurat puoluelaitoksina 27622: tähän asti ovat tehneet, siihen hyötyyn, mikä nuorisoseuroista 27623: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat. 1201 27624: 27625: 27626: todella on kansan syvien rivien keskuudessa, niin täytyy sanoa, että 27627: tähän asti nuorisoseurat eivät vielä puoluelaitoksina ole tehneet 27628: sellaista vahinkoa, että sen vuoksi siltä kannattaisi kieltää val- 27629: tioapu. 27630: Yksi tärkeä asia olisi tämän eduskunnan minun mielestäni kui- 27631: tenkin otettava huomi.oon. Ainakin minä olisin sydämestäni toi- 27632: vonut, että Suomen Nuorisoliitto olisi jakanut vuosikirjansa edus- 27633: kunnan jäsenten nähtäväksi, osotukseksi siitä, millä tapaa se on 27634: toiminut. Totta kyllä, että niistä varoista ei vielä voitaisi tiliä tehdä, 27635: joita 1907 valtiopäivät myönsivät. Mutta kuitenkin olisi sillä vuosi- 27636: kirjalla ollut suuri merkitys, että eduskunnan jäsenet olisivat voineet 27637: tutustua seurojen toimintaan, koska, ainakin mikäli kuuluu sivulta 27638: päin, täällä on sellaisiakin jäseniä, jotka eivät todellisesti tunne 27639: nuorisoseurojen suurta merkitystä. Toivoisin tämän lausuntoni 27640: vaikuttavan nuorisoliiton toimikuntaan, että ensi kerralla, kun on 27641: kysymys nuorisoseurojen avustamisesta, eduskunnan jäsenillä olisi 27642: vuosikertomuksen kautta tilaisuus tutustua nuorisoliikkeen toi- 27643: mintaan. Ed. Huoponen täällä kyllä jo esitti muutamia selontekoja 27644: sen toiminnasta vuodelta 1907. Tästä jo näkyy jonkunverran kuinka 27645: suuri liike tämä on. Mutta hänkin jätti yhden tärkeän seikan mai- 27646: nitsematta, jonka minä olisin toivonut hänen mainitsevan. Ja vaikka 27647: sillä en tahdokaan vaikuttaa eduskunnan tekemään epäävään 27648: päätökseen, tahdon kuitenkin huomauttaa, että siinä tilikerto- 27649: muksessa, jossa luetellaan vuoden tulot ja menot, on vuodelta 1907 27650: jäänyt puhdasta säästöä 40,842 markkaa. Tämä on kyllä sellainen 27651: numero, joka toiselta puolen todistaa, ettei valtion avustuksella 27652: olisi kannatettava nuorisoseuroja, että ne voivat kyllä itsekin itsensä 27653: kannattaa. Mutta minä katson, että tämä toiselta puolen todistaa sitä, 27654: että nuorisoseurat eiviit vielä ymmärrä pääasiassa käyttää varojaan 27655: sillä tavalla, että todella saataisiin kykeneviä neuvojia, jotka sel- 27656: vittäisivät, mihin suuntaan nuorisoseurojen olisi toimittava ja että 27657: tämän tähden valtion välttämättömästi olisi astuttava avustamaan 27658: nuorisoseuroja, jotta ne todella osaisivat käyttää säästöjänsä niin, 27659: että niistä on todellista hyötyä, että nim. ymmärtäisivät antaa suu- 27660: rempaa arvoa piirijärjestöjen toiminnalle kuin tähän asti. 27661: Siinä toivossa ja niillä perusteilla kuin olen esittänyt, olen minä- 27662: kin valmis kannattamaan tämän mietinnön vastalauseen pontta, 27663: että siis Suomen Nuorisoliitolle myönnettäisiin valtiovaroista 27664: 30,000 markkaa. 27665: 27666: Ed. T a n n e r: Minun nähdäkseni olisivat porvarilliset edus- 27667: tajat aivan huoleti voineet jättää sanatulvansa tällä kertaa käyt- 27668: tämättä. Tästä asiasta lausuttiin jo vuosi takaperin kaikki, mitä 27669: siitä yleensä lausua voi, enkä ainakaan minä ole huomannut mitään 27670: uutta näkökohtaa täällä tänäpäivänä esiintuoduksi. On sitäpaitsi muis- 27671: 76 27672: 1202 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27673: 27674: 27675: tettava, että tämä keskustelu vain viivyttää torpparilain käsittelyä 27676: ja tapahtuu sen kustannuksella. 27677: Omasta puolestani olen kyllä sitä mieltä, että nuorisoseuraliikettä 27678: on valtion varoilla avustettava. Tapahtukoon niiden toiminta missä 27679: muodossa tahansa, on se kuitenkin suurta hyötyä tuottavaa siihen 27680: herättävään vaikutukseen katsoen, minkä se nuorison keskuudessa 27681: mukanansa tuo. Luullakseni on valiokuntakin tässä suhteessa yksi- 27682: mielinen, niinkuin se valtiovarain tilasta antamassaan mietinnössään- 27683: kin lausuu. Ed. Vikmanin äskeinen lausunto ei siis mitenkään voi 27684: todistaa minkäänlaista epäjohdonmukaisuutta olevan valtiovarain- 27685: valiokunnan päätöksessä puheenaolevassa asiassa. 27686: Mutta jos kerran valtion varoilla tahdotaan avustaa nuorisoseurain 27687: liikettä, niin on kai hyvinkin kohtuullinen vaatimus, että siinä nou- 27688: datetaan edes jonkinlaista tasapuolisuutta. Ei ole mitään muuta kuin 27689: itsekylläistä röyhkeyttä porvarillisten taholta puhua kauniisti omien 27690: nuorisoseurainsa puolesta, siinä ohessa täydellisesti unohtaen, että 27691: maassamme löytyy hyvinkin voimakas, nuoruudestaan huolimatta 27692: tarmokkaasti eteenpäin pyrkivä nuorisoseuraliike, sosialidemokraat- 27693: tinen nuorisoseuralike, joka yhtä hyvin kuin mitkä toiset tahansa 27694: ansaitsee tulla huomioonotetuksi silloin kun valtionvaroja tähän 27695: tarkoitukseen aijotaan käyttää. 27696: Täällä pyydettiin jonkunlaisia todistuksia siitä, että nuorisoseura- 27697: liike todella »johtaisi valoa kohti>>, niinkuin eräs puhuja runollisesti 27698: sanoi. Minä luulen, että sellaisia on aivan tarpeeton esittää, sillä 27699: lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta ovat sosialidemokraattiset 27700: nuorisoseurat jo kerinneet tarpeeksi osoittaa tätä vaikutusta ja siis 27701: tarpeeksi myös todistaneet olevansa tarpeen vaatimia. Tässä yhtey- 27702: dessä voin mainita lausunnon, jonka eräs seminaarin johtaja kuuluu 27703: antaneen. Hän sanoo, että työväenliike on maassamme parin vuo- 27704: den kuluessa valistanut kansaa paljon enemmän kuin kansakoululaitos 27705: 30 vuoden kuluessa. Kun tämän lausunnon sovittaa myös nuori- 27706: son keskuudessa toimiviin sosialidemokraattisiin seuroihin, voinee 27707: tulla vakuutetuksi niiden todella olevan hyödyllisiä laitoksia. 27708: Olen siis sitä mieltä, että sosialidemokraattisillekin -,Uuorisoseu- 27709: roille olisi valtioapu annettava, mutta en kuitenkaan voi yhtyä sii- 27710: hen ehdotukseen, mikä täällä jo samassa tarkoituksessa on tehty. 27711: Tarkoitan ed. Heikkilän ehdotusta, jossa ehdotetaan Suomen Nuoriso- 27712: liitolle IS,ooo ja Sosialidemokraattiselle Nuorisoliitolle samaten IS,OOO 27713: markkaa. Vaikkakin tämmöinen jaotus voisi olla kohtuullinen, 27714: katsoen niiden väestöryhmien suuruuteen, jotka kummankin liiton 27715: takana seisovat, on kuitenkin mielestäni otettava jonkun verran 27716: huomioon, mitenkä paljon molemmanlaatuiset nuorisoseurat ovat 27717: onnistuneet jäseniä itseensä kiinnittämään, ja siinä suhteessa eivät 27718: sosialidemokraattiset nuorisoseurat ole vielä ennättäneet niin pit- 27719: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1203 27720: 27721: källe kuin porvarilliset. Syynä siihen on tietenkin se, että niiden 27722: toimintakausi on ollut paljon lyhempi. 27723: Ehdottaisin· senvuoksi toisenlaista jakoa. Ehdotan, että määrä- 27724: raha yhteensä korotettaisiin 40,000 markkaan ja että jako tapah- 27725: tuisi jotenkin samoilla perusteilla kuin ennenkin, paitsi että sosiali- 27726: demokraattisille nuorisoseuroille sen lisäksi myönnettäisiin IO,OOO 27727: markkaa. Olen esittänyt saman mielipiteen valiokunnassa ja pyydän 27728: sen täällä vielä toistaa. Ehdotan siis päätettäväksi, 27729: että eduskunta maamme nuorisoseuroja varten myöntäisi 40,000 27730: markkaa vuodeksi I909, niin että 25,000 markkaa annettaisiin 27731: Suomen Nuorisoliiton toimikunnan käytettäväksi, Io,ooo markkaa 27732: Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton Liittotoimikunnan käy- 27733: tettäväksi ja 5,000 markkaa käytettäväksi ruotsinkielisten nuoriso- 27734: seurojen avustamiseksi. 27735: Herra Ahmavaara lausui .täällä sen toivomuksen, että sosialide- 27736: mokraattisetkin edustajat kannattaisivat määrärahan myöntämistä 27737: nuorisoseuraliikkeelle. Luulen olevani oikeutettu sanomaan, että 27738: sosialidemokraattiset edustajat sen todella tulevat tekemäänkin, 27739: jos nim. porvarilliset katsovat voivansa näin kohtuulliseen vaati- 27740: mukseen sosialidemokraattien taholta suostua. 27741: 27742: Ed. K ä k i k o s k i: Minä pyysin puheenvuoroa kannattaak- 27743: seni ensimäistä vastalausetta niillä syillä, joita ed. Rapola täällä 27744: on esittänyt. 27745: 27746: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Tämän as1an käsittelyssä näyt- 27747: tää minusta esiintyneen jokseenkin samantapaista vainuilemista, mitä 27748: saatiin routavuosina tarpeeksi asti kokea, kun silloin maassamme 27749: valtaa pitävä henkilö kaikenlaisten ilmiautojen perustuksella puolueel- 27750: lisuudesta syyttelemällä koetti riistää valtioapua sitä nauttivilta 27751: sivistysseuroilta. Nyt ovat osat vaihtuneet: tällä kertaa on hallitus 27752: esittänyt myönnettäväksi varoja erään valistustyönhaamu kan- 27753: nattamiseksi, mutta valtiovarainvaliokunta ehdottaa vastoin armol- 27754: lista esitystä tämän avustuksen riistämistä! Tuollainen tekee ikävän 27755: vaikutuksen. 27756: Tiedän, vaikka sitä tässä tilaisuudessa ei ole julkisesti sanottu, 27757: että nuorisoseurojen kannatusta valtion varoilla vastustetaan myös- 27758: kin toisenlaisista syistä kuin puoluesyistä. Enkä pidä ollenkaan 27759: epätodenmukaisena, että juuri se näkökanta tulee äänestyksessä vai- 27760: kuttamaan; senvuoksi olen tahtonut jotain siitä sanoa. On ole- 27761: massa sellaisia henkilöitä - ja lienee niitä eduskunnassakin -, 27762: jotka sanovat, että nuorisoseurat jonkunlaisina huvitteluseuroina 27763: eivät ansaitse valtion kannatusta. Niille, jotka näin ajattelevat, 27764: tahtoisin huomauttaa, että valtioavun riistäminen olisi päinvastoin 27765: suoranaisena kehottimena nuorisoseuroille koettamaan juuri huvi- 27766: 1204 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27767: 27768: 27769: iltamilla y. m. s. såamaan kokoon ne varat, joita he sivistystyö- 27770: tään varten tarvitsevat, kun niitä ei valtiovaroista enää myönnetä. 27771: Joka on tutustunut Alkion kirjoittamaan nuorisoseurojen oppaaseen 27772: ja siinä vallitsevaan ihanteelliseen, kristilliseen maailmankatso- 27773: mukseen, hän tietää, mikä on nuorisoliikkeen t a r k o i t u s p e r ä 27774: ja ottaa tämän huomioon, vaikkakin täytyy myöntää, että asian 27775: ajamisessa on ilmennyt vielä paljo heikkoutta ja paljon harha-as- 27776: keliakin. · 27777: Mitä nuorisoseurojen puolueellisuuteen tulee, niin tahtoisin 27778: tässä kerta kaikkiaan saada sanotuksi eraan seikan, joka 27779: on monesti mielessäni ollut, silloin kun on sivistysseurojen valtio- 27780: avusta ollut kysymys. Kun valtion virkamies kiertää maita, 27781: mantereita mitä yksipuolisimpia puoluetarkoituksia ajamassa, jopa 27782: joskus käyttäen tähän sitäkin aikaa, josta valtio palkan maksaa, 27783: silloin ei ole mitään erikoista ollut sitä vastaan muistuttamista. 27784: Mutta niinpian kuin tulee sivistysseuroista kysymys, kyllä silloin 27785: ollaan valmiita toitottamaan n i i t t e n toimihenkilöitten puo- 27786: lueellisuutta. Maassamme harjoitetaan nykyään enää niin vähän 27787: t o d e 11 i s t a valistustyötä, sellaista valistustyötä, jonka pää- 27788: määränä ei ole puoluetarkoitusten ajaminen, että tuntuu peräti 27789: ikävältä, kun tahdotaan siltäkin vähältä valtion kannatus riistää, 27790: vaikka samaa valtionkannatusta kyllä ollaan valmiit avuliaasti 27791: antamaan, kun kaikellaiset muut tarkoitusperät ovat kysymyk- 27792: sessä. 27793: Yhdyn siis niihin, jotka tässä kohden puolustavat annollisen 27794: esityksen hyväksymistä. 27795: 27796: Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Att ungdomen icke förhåller sig 27797: indifferent till de rnotsatser kring hvilka partierna bildat sig, eller 27798: med andra ord, att en vaken ungdom följer med sin tid och intres- 27799: serar sig för de frågor, som i samtiden blifva brännande, ligger i 27800: sakens natur och är ingenting förkastligt. Men detta innebär ännu 27801: icke, att ungdomen och ungdomsföreningarna böra ställa sig uti 27802: partiernas tjänst och fullfölja deras syften. Där undomsrörelsen 27803: gör sig skyldig till något sådant, där har den kommit bort ifrån 27804: sitt eget höga mål och där har den svikit sina egna idealer. Ung- 27805: domsföreningar, som göra sig skyldiga till dylikt, böra under intet 27806: förhållande erhålla statsunderstöd. Men jag vill dock tro, att ung- 27807: domsrörelsen i Finland, i stort sedt, icke sjunkit ner till denna stånd- 27808: punkt; jag vill tro, att den ännu är medveten om högre mål än par- 27809: tiernas ofta kortsynta, egoisfiska intressen. J ag röstar därför för 27810: understöd åt ungdomsföreningarna. Detta understöd bör~då komma 27811: alla de ungdomsföreningarna till del, som icke visat sig otrogna 27812: sitt höga, allmänt kulturella mål. Deras medlemmar må för öfrigt 27813: rekryteras från hvilka lager af befolkningen som hälst och deras 27814: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1205 27815: 27816: medlemmars föräldrar må tillhöra hvilka partier som hälst. J ag ber 27817: att få understöda den första reservationen. 27818: 27819: Ed. Johansson: Statsutskottet har i sitt betänkande före- 27820: slagit, att anslag till understödande utaf ungdomsföreningarna icke 27821: måtte för år I909 beviljas. J ag kan till fullo förstå motiven till 27822: detta förslag. S å v i d t d e t ä r m e n i n g e n a t t e n d a s t 27823: e n d e 1 a f u n g d o m s r ö r e 1 s e n, n ä m 1 i g e n d e n b o r- 27824: g e r 1 i g a, s k u 11 e e r h å 11 a s t a t s u n d e r s t ö d, me n 27825: icke den ungdomsrörelse, som arbetarene hafva 27826: f ö r t r o e n d e t i 11, n ä m 1 i g e n d e n s o c i a 1 d e m o k r a- 27827: t i s k a, s å a n s e r j a g d e t v a r a b ä s t a t t u n g d o m s- 27828: f ö r e n i n g a r n a i c k e a 11 s b e v i 1 j a s n å g o t u n- 27829: d e r s t ö d. Men då jag icke vill tro att landtdagen skulle bevilja 27830: statsunderstöd endast åt en del af ungdomsrörelsen, så hyser jag 27831: den åsikt, som redan uttalades af representanten Tanner, att stats- 27832: understödet åt ungdomsföreningarna bör höjas tili 40,000 mark, 27833: hvaraf Io,ooo mark beviljas åt socialdemokratiska ungdomsföreningar. 27834: 27835: Ed. A h 1 r o o s: J ag ber att få understöda hr Tanners förslag. 27836: Under nuvarande tid är det för hvarje tänkande människa, äfven 27837: de unga, omöjligt att blifva oberörd af politiken. Men hvad är po- 27838: litik? Allt kan komma under denna rubrik. Den socialdemokra- 27839: tiska såväl som den borgerliga ungdomen har sitt bildningsbehof och 27840: sina ideella mål. För dessa sträfvanden är jag för min del villig 27841: att bevilja understöd. 27842: 27843: Ed. Kurikka: Kummastusta herättää se valiokunnan pää- 27844: tös, ettei nuorisoseuraliikkeelle tahdota antaa valtioapua. Syyksi 27845: tähän on sanottu olevan sen, että nuorisoseurat ovat muuttuneet 27846: puolueiden temmellyspaikoiksi. Jos joillakuilla seuduilla niin onkin 27847: tapahtunut, niin yleistä se ei kuitenkaan ole. Nuorisoseurat yleensä, 27848: varsinkin sen mukaan mitä minä niitä tunnen ja mitä olen niistä 27849: kuullut, eivät ole mitään puoleiden temmellyspaikkoja. Ja tämä 27850: ei voikaan olla syynä siihen, että valtioapu tahdotaan kieltää. Minä 27851: nimittäin en voi mitenkään käsittää, että suuri porvarillinen puolue, 27852: joka on aina ylpeillyt kansan eteen tekemästään valistustyöstä, 27853: saattaisi tällaisesta syystä kieltää nuorisoseuraliikkeeltä valtioavun, 27854: jos se kerran tälle liikkeelle muuten antaisi jonkinlaisen tunnustuk- 27855: sen. Mutta se, että nuorisoseuroille ei tahdota antaa valtioapua 27856: riippuu siitä, että nuorisoseurojen varsinaiselle työlle ei tahdota tun- 27857: nustusta antaa. On lausuttu monasti, jollei ole lausuttu tässä pai- 27858: kassa tai jollei ole lausuttu valiokunnan mietinnössä, niin monasti 27859: muulloin on se ajatus tuotu ilmi, että nuorisoseuraliikkeeseen on 27860: sekoittunut yhtä ja toista sellaista, joka ei vaikuta nuorisoon ke- 27861: 1206 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27862: 27863: hittävästi ja kohottavasti. Minun ei tarvitse tässä nyt erityisesti 27864: viitata tähän suuntaan tehtyihin lausuntoihin, minä luulen että ne 27865: ovat kyllä tarpeeksi tunnettuja. Mutta toiselta puolen taas täytyy 27866: niiden tunnustaa, jotka nuorisoseuraliikettä ovat seuranneet, var- 27867: sinkin jotka ovat kansan keskuudessa oleskelleet Pohjanmaalla ja 27868: Karjalassa ja mahdollisesti muillakin seuduin, heidän täytyy tun- 27869: nustaa se, että nuorisoseuraliike on paljon hyvää aikaansaanut. 27870: Jos me tarkastamme nuorisoseurakirjallisuutta ja nuorisoseurahis- 27871: toriaa, niin me näemme, että esim. Etelä-Pohjanmaalla nuoriso- 27872: seuraliike on vaikuttanut aivan tavattomasti kansan tapoihin. Sa- 27873: notaan, että monet pahat kansan tavat, puukkotappelut ja muut 27874: sellaiset ovat Pohjanmaalta hävinneet sen jälkeen kun nuoriso- 27875: seurat ovat alkaneet siellä vaikuttaa. Samalla tavalla Karjalassa 27876: monella sellaisella seudulla, jossa ei suomalaisuuden aatteita ole 27877: tarpeeksi hyvin käsitetty, on nuorisoseurojen kautta kansaan saatu 27878: nämät aatteet imeytymään. Toiselta puolen, niinkuin sanoin, on 27879: tosin väitetty, että nuorisoseurat ovat vaikuttaneet huonostikin, 27880: ja ehkä siinä on perääkin. Mutta jos kerran nuorisoseurojen toiminta 27881: on harhaan mennyt, niin pitäisikö eduskunnan katsoa sitä ristissä 27882: käsin, pitäisikö eduskunnan ilman muuta antaa nuorisoseurojen toi- 27883: minnan mennä harhaan ja mahdollisesti vaikuttaa huonolla tavalla 27884: nuorisoon? Me tiedämme kaikissa tapauksissa, että ne henkilöt, 27885: jotka nuorisoseuraliikkeen etunenässä kulkevat, koettavat levittää ja- 27886: loja ja korkeita aatteita. Eduskunnan pitäisi välttämättömästi 27887: toimia niin, että näiden aatteiden levittäminen kansan keskuuteen 27888: edistyisi ja siitä syystä minä myöskin nyt puolestani ehdottaisin, 27889: että eduskunta hyväksyisi sen vastalauseen, jossa nuorisoliikkeelle 27890: vuodeksi I909 ehdotetaan myönnettäväksi 30,000 markan suuruinen 27891: apuraha. 27892: 27893: Ed. S a a r i k i v i: Täällä on yksi toisensa perästä nuorsuoma- 27894: laisista käynyt todistamaan, etteivät nuorisoseurat ole mitään puolue- 27895: seuroja, ja tahtovat, että sitä uskottaisiin. Kun tätä asiaa käsiteltiin 27896: valtiovarainvaliokunnassa, niin nuorsuomalaiset olivat innokkaita 27897: nuorisoseurojen avun puoltajia ja suomettarelaiset vastustivat. 27898: Tämän seikan, että 8 nuorsuomalaista on jo käynyt asiaa puolusta- 27899: massa, pitäisi paraiten todistaa, että kai siinä on jotakin takana 27900: kun nuorsuomalaiset ovat niin innokkaasti asiaa ajaneet. Ja se on 27901: kaikista vastaväitteistä huolimatta selvää, että ainakin Karjalassa 27902: päin nuorisoseurat ovat joutuneet nuorsuomalaisten käsiin ja siksi 27903: suomettarelaiset niitä vastustavat. Mutta olkoon nyt miten hy- 27904: vänsä. Olisi kuitenkin mielestäni parasta myöntää tämä apuraha 27905: niillä ehdoilla, joita sosialidemokraattiset edustajat ovat tehneet. 27906: Minä senvuoksi yhdyn kannattamaan valtioavun myöntämistä 27907: nuorisoseuroille ja toivonettä nuorsuomalaiset, jotka 'niin innokkaita 27908: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1207 27909: 27910: 27911: ovat tässä asiassa, tekisivät samoin, kun tulee kysymykseen avun 27912: myöntäminen sosialidemokraattisille nuorisoseuroille. Ed. Huoponen 27913: kyllä sanoi, että sivistystarkoituksia varten ainoastaan porvarilliset 27914: seurat toimivat. Mutta minusta on aivan samoja yhteiskunnallisia 27915: sivistystarkoituksia sosialidemokraattisillakin seuroilla ja tästä 27916: syntyisi vain terveellistä jaloa kilpailua niiden kesken, jos molempia 27917: autettaisiin keskinäisessä taistelussa. Minä yhdyn ed. Heikkilän 27918: tekemään elylotukseen, että myöskin sosialidemokraattisille nuo- 27919: risoseuroille myönnetään IS,OOO markkaa samalla kun tämä nyt 27920: pyydetty valtioapu myönnetään porvarillisille nuorisoseuroille. 27921: 27922: Ed. P e n n a n en: ~VIinä en yritäkään ruveta väittämään sitä, 27923: etteivätkö sosialidemokraattiset nuorisoseurat tekisi ja voisi tehdä 27924: työtä valistuksen ja sivistyksen hyväksi. Minä puolestani uskon, 27925: että niilläkin seuroilla on oma, ehkä hyvinkin tärkeä tehtävänsä 27926: köyhälistön nuorison keskuudessa. Mutta minä uskon, että samal- 27927: lainen tärkeä tehtävä on suomettarelaisen nuorison keskuudessa 27928: niillä uusilla nuorisoyhdistyksillä, »nuijiako» vai mitä ne ovat, 27929: joita on syntynyt vanhan suomalaisen puolueen keskuudessa. Samal- 27930: lainen tärkeä tehtävä on myöskin nuorsuomalaisen nuorison kes- 27931: kuudessa n. s. nuorsuomalaisten nuorten liitoilla, joita on jo kau- 27932: pungeissa olemassa ja tietääkseni jossain määrin maaseudullakin. 27933: Mutta minä pLtolestani en voi kannattaa ainoallekaan näille seu- 27934: roille valtioapua siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki nämä 27935: seurat ovat puolueseuroja, joskin ne toimivat ja voivat toimia valis- 27936: tuksen hyväksi. Varsinaiset nuorisoseurat, sanottakoon mitä hy- 27937: vänsä, ne ovat koettaneet mahdollisuuden mukaan pysyä ulko- 27938: puolella puolue-elämää. Ne ovat pitäneet ovensa avoinna nuori- 27939: solle, kuulukoot ne puolueeseen tai toiseen. Nämät tällaiset vanhat 27940: yhteiset nuorisoseurat ovat minun mielestäni suotavia sellaisillakin 27941: paikkakunnilla, joissa puolueseuroja on olemassa. Sillä näiden 27942: yhteisten seurojen avulla on toki nuorisolla tilaisuutta oppia tunte- 27943: maan toisensa ihmisenä, vaikkakin maailmankatsomukset käyvät 27944: ristiin. Vielä tärkeämpi tehtävä näillä vanhoilla nuorisoseuroilla on 27945: sellaisilla syrjäisillä paikkakunnilla, missä nuorison voimat eivät 27946: riitä jakaautua moniin eri puolueena toimiviin seuroihin. Tämän 27947: takia minä kannatan valiokunnan mietintöön liitettyä ensimmäistä 27948: vastalausetta, mutta en voi yhtyä kannattamaan sitä ehdotusta, 27949: joka vasemmiston taholta on tehty sosialidemokraattisen nuoriso- 27950: seuraliikkeen kannattamiseksi valtion varoilla. 27951: 27952: Ed. V i k m a n: Katson olevan syytä ed. Tannerin ehdotuksen 27953: johdosta huomauttaa, että minä en ole väittänyt, että sosialidemo- 27954: kraattiset valiokunnan jäsenet olisivat menetelleet epäjohdon- 27955: mukaisesti. Olen sanonut, että valtiovarainvaliokunnan menettely 27956: 1208 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 27957: 27958: 27959: on ollut epäjohdonmukaista. Se on tullut siitä, että sosialidemokraa- 27960: tit ovat saaneet eräässä kohdassa kannatusta muutamilta porvarilli- 27961: silta valiokunnan jäseniltä, ja niin ollen on valiokunnan mietintö 27962: nuorisoseurain kannatusasiassa tullut sisältämään toista, kuin mitä 27963: sisältää valiokunnan mietintö finanssikertomuksen johdosta samasta 27964: asiasta. 27965: 27966: Ed. K a a r n e: On sangen ikävää, että eduskunnan aikaa yhä 27967: vaan tuhlataan tällaisilla nuorisoseura- ja teatterien avustusasioilla. 27968: Eikä suinkaan ole toivoa, että tällaisista keskusteluista tulee muu- 27969: tosta tulevaisuudessakaan, sillä jos nyt myönnetään tämä summa, 27970: niin on ensi vuonna taas pari kolme samanlaista anomusta esillä 27971: eri ryhmien puolelta. Onhan tässäkin nyt jo uusi anomus esitetty, 27972: ja onhan selvää, että silloin eduskunnan aikaa kulutetaan paljoa 27973: enemmän kuin nyt. Äsken pyydettiin nuorisolle raittiusopetus- 27974: välineiden hankkimiseksi pientä lisämäärärahaa muiden opetus- 27975: välineiden yhteydessä, mutta se hyljättiin. Minun mielestäni olisi 27976: sen myöntäminen ollut paljoa tärkeämpää kuin avustus nuoriso- 27977: seuroille. Jos eduskunnalla olisi ollut tosi-harrastusta nuorison 27978: kasvattamiseksi, olisi se myöntänyt mainitsemaani tarkoitukseen 27979: pyydetyn summan, sillä se ei ainakaan olisi tullut käytetyksi puolue- 27980: tarkoituksiin. 27981: 27982: Ed. P a 1 m e n: Koska eri tahoilta on tehty viittauksia siihen, 27983: että muka puoluekanta tässä yksin vaikuttaisi, ja erikseen sekä 27984: oikealta että vasemmalta tähdätään iskuja sille ryhmälle, johon 27985: minä kuulun, pyydän saada ilmoittaa, että minä valiokunnassa olen 27986: äänestänyt tämän pyydetyn valtioavun antamista esityksen mukaan 27987: ja että minä olen tekevä samoin lähestyvässä äänestyksessä. Minä 27988: pyydän vielä lisätä, etten ole katsonut tarpeelliseksi allekirjoittaa 27989: vastalausetta enkä tähän asti esiintyä puhujana, koska minä en 27990: ollut siksi läheltä tutustunut nuorisoseuraliikkeeseen, että voisin 27991: siitä hyvin tärkeitä uusia tietoja antaa. Minun täytyy tunnustaa, 27992: että ne tiedot, mitä täällä on esitetty, valitettavasti viittaavat siihen, 27993: että huvien pitäminen suhteellisen paljon on ollut mukana ohjel- 27994: massa. Mutta joka tapauksessa en tätä nykyä katso oikeaksi riistää 27995: näiltä seuroilta raha-apua, joka mainitulle liikkeelle on tärkeä ja 27996: jota myös on käytetty isänmaallisiin ja sivistystarkoituksiin. 27997: 27998: Ed. A r a j ä r v i: Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja il- 27999: moitti jo täällä, että tämä kysymys ei ole ollut valiokunnassa olen- 28000: kaan puoluekysymys siinä mielessä kuin ed. Saarikivi valiokunnan 28001: jäsenenä sen leimasi. Minun täytyy ilmoittaa, että olen valiokun- 28002: nassa äänestänyt tätä apurahaa vastaan. Jo viime kerralla, kun 28003: asia oli esillä, minä hyvin epäillen kannatin apurahan myöntämistä. 28004: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1209 28005: 28006: Tällä kertaa minä en voi sitä enää tehdä. Minä olen kieltäytynyt, en sen 28007: takia, etten tunnustaisi nuorisoseuratyön suurta merkitystä. Kieltäy- 28008: tyminen on minulle ollut vaikea siitä syystä, että olen verrattain 28009: läheisessä menneisyydessä ollut enempi nuorisoseuratyön kanssa 28010: tekemisessä kuin useimmat eduskunnan jäsenet ja olen perustanut 28011: useita seuroja ja järjestänyt yhden keskusliiton, joka tämän minun 28012: kantani kautta myöskin jää, jos se tulee enemmistön päätökseksi, 28013: osattomaksi apurahasta. Minun kieltäytymiseeni on vaikuttanut 28014: yksinomaan se seikka, etten voi myöntää sosialidemokraattiselle 28015: nuorisoliitolle valtioapua siitä syystä, että ne ovat, kuten sosiaH- 28016: demokraattiset edustajat ovat itsekin sen sanoneet - yhteiskunta- 28017: poliittisia seuroja, määrätyn poliittisen puolueen perustamia. Jos 28018: mistään muusta ryhmästä esiintyisi samanluontoisia anomuksia, 28019: niin samasta yksinkertaisesta syystä epäisin ne. En siis epää apua 28020: nykyisiltä nuorisoseurailta sen vuoksi, että ne olisivat nuorsuoma- 28021: laisia. Sitä ne eivät tietääkseni ole. Mutta minä säälin nuoriso- 28022: seuraliikettä,jota rakastan sangen paljon, säälin siksi paljon, etten 28023: tahtoisi sitä saattaa siihen tilaan, että se 30,000 markan takia joutuu 28024: mahtavan sosialidemokraattisen puolueen erityiseksi taisteluesi- 28025: neeksi joka ainoassa Suomen kunnassa. Tämä on ymmärtääkseni 28026: ainakil). osittain estettävissä, jos ei eduskunta, asiain nykyisessä 28027: tilassa ollen, myönnä tätä valtioapua. 28028: Esittämäni näkökanta- ja yksinomaan se- on minun saanut 28029: äänestämään valtiovarainvaliokunnassa, kyllä niinkuin sanoin, 28030: hyvin vastenmielisesti, apurahan anomusta vastaan. Tämä seli- 28031: tykseksi sen johdosta, että täällä on annettu sellaisia viittauksia 28032: menettelystä valtiovarainvaliokunnassa, jotka eivät pidä totuuden 28033: kanssa yhtä. 28034: 28035: Ed. K i i s k i ne n: Täällä ovat monet lausujat koettaneet porva- 28036: rillisten puolelta tehdä tyhjäksi muka sitä, että puoluetaistelua ei olisi 28037: · nuorisoseurojen keskuudessa. Samalla on koetettu antaa neuvoja 28038: sosialidemokraateille, mitenkä niiden tästä lähtien pitäisi ruveta 28039: "'menettelemään. M. m. on sanottu, että sosialidemokraatit liitty" 28040: kööt nuorisoseuroihin ja sillä tavoin saakoot osansa siitä hyödystä, 28041: mitä tämän puheena olevan valtioavun muodossa niille tulee. Mutta 28042: minulla on ainakin tietoa siitä, että muutamilla paikkakunnilla, 28043: etenkin siellä mistä nämä kehottajat ovat, nim. Karjalassa, sosiali- 28044: demokraatit ovat koettaneet liittyä nuorisoseuroihin, mutta on 28045: nostettu suuri häläkkä, kuinka sosialistit nyt aikovat vallata nuoriso- 28046: seuran siellä ja siellä. Niinpä on tapahtunut esim. Muolaassa, mistä 28047: ed. Pykälä on kotoisin. Siellä on menetelty kaikista kiihkeimmin, 28048: en tosin ole muolalainen, vaan olen ~iitä paikkakunnan sanomaleh- 28049: distä lukenut. Siellä m. m. kerrankin oli suuri häläkkä, että sosia- 28050: listit muka tulevat ja valtaavat koko nuorisoseuran ja vievät talot, 28051: 1210 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28052: 28053: 28054: maat ja mannut. Tällaisia huutoja on kuulunut hyvin monelta 28055: paikkakunnalta. Että puolueellisuutta on ollut olemassa, sitähän 28056: todistaa jo heidän omat lausuntonsa. Nuorisoseurojen vuosikertomus- 28057: kirjassa sanotaan näet, että nuorisoseurain ja työväenyhdistysten 28058: välillä on syntynyt jonkunmoista taistelua. Valitetaan että kansan 28059: syvät rivit eivät ole tarpeeksi asti liittyneet nuorisoseuroihin ja samalla 28060: myöskin valitetaan, että n. s. sivistyneet eli herraskaiset myöskin 28061: vieroovat nuorisoseuroja. Täällä eräs puhuja sanoi, että täytyy olla 28062: joku paikka, jossa nuoriso yhtyy ilman puoluetaistelua, mutta sikäli 28063: kun tiedän, nuorisoseuroissa se ei ole voinut yhtyä. Päinvastoin 28064: on ollut kokemusta siitä, että nuorisoseuroissa nuoriso aina on 28065: tuntenut itsensä ammattikunnan mukaan eikä tovereina. Se on 28066: tuntenut itsensä karjapiikoina, tehtaantyttöinä, kansanopiston 28067: käyneinä talon tyttöinä tai kansakoulunopettajattarina. Useissa 28068: paikoin maaseudulla ainakin on nuorisoseuraliikkeen johto tällä 28069: puolivillaisella herrasväellä. Kansan syvät rivit ovat tunteneet 28070: itsensä vieraiksi. En tosin ole asunut niin monella paikkakunnalla 28071: kuin olen käynyt. Jos ihmisiin yleensä voi luottaa - minä kui- 28072: tenkin tahtoisin niin tehdä - minulle on eri paikkakunnilta siten 28073: kerrottu. Kun esim. palvelusväeltä on kysytty: >>kuulutteko nuoriso- 28074: seuroihin?•> vastaavat he: »emäntäväki ei laske, se ei laske yleensä 28075: mihinkään seuraan•>. Niinpä on palvelijoille huomautettu että mitä 28076: sinne kokouksiin menette, menkää sitte tanssimaan, kun iltama tulee. 28077: Ja kun he menevät kokouksiin ja iltamiin, on siellä luokkarajat 28078: selvillä. Monet palvelijat ovat sitävastoin sanoneet, että työ- 28079: väenyhdistyksissä ja niiden kokouksissa ja iltamissa he tuntevat 28080: itsensä tovereiksi. Samoin on valitettu maaseuduilta hyvin paljon 28081: sitä, että nuorisoseurojen puhujat ovat olleet puolueellisia, ovat 28082: puhuneet muitten aineittensaohellaaivanliianpaljon muita puolueita 28083: vastaan. Jos puhuja on suomettarelainen, puhuu hän perustus- 28084: laillisia vastaan, ja päinvastoin. Me emme tahdokaan ruveta täällä 28085: teeskentelemään, että me emme käyttäisi puolueellisuutta toisia 28086: puolueita vastaan; jos me varoja saisimme, niin aivan samoin kuin 28087: porvarispuolueetkin olisimme puolueellisia. Sosialidemokraatit ovat 28088: aina sanoneet, että puolue-elämä on terveellistä, ja nuorison kes- 28089: kuudesta aina olisi lähdettävä alkuun. Porvarit kaikessa tapauksessa 28090: tahtovat tehdä jokaisesta viattomimmaltakin näyttävästä yhteis- 28091: kuntakysymyksestä puoluekysymyksen. Kun on ollut edistys- 28092: seurojen yhteisiä kokouksia, niinkuin Karjalassa Viipurin ympä- 28093: ristössä kerran koetettiin pitää ja kun vaadittiin yleistä äänioikeutta 28094: keskustelun alaiseksi, niin silloin se leimattiin puoluekysymykseksi; 28095: yleinen väkijuomain kieltolaki oli niinikään puoluekysymys. Herra 28096: paratkoon, mikä sitten on puolueettomuutta, kun ei tällaisista 28097: tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä saa keskustella siksi, 28098: että ne olivat puoluekysymyksiä. Ne olivat puoluekysymyksiä, 28099: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1211 28100: 28101: kun silloin ei ollut muilla täydellistä kieltolakia ohjelmassa kuin 28102: sosialisteilla, ja sentähden tätä väkijuomain kieltolakia pidettiin 28103: puoluekysymyksenä eikä siitä saanut nuorisoseuroissa keskustella. 28104: Sosialidemokraatit olisivat silloin jo tahtoneet nuorisoa kasvattaa 28105: sitä elämää varten, mikä nyt olisi välttämätöntä. Porvarit ovat 28106: moittineet, kuinka kansa on ollut kypsymätöntä silloin, kun se 28107: astui valtiollisiin vaaleihin. Niinhätt se on ollut kenties monissa 28108: paikoissa ja sitä todistaa se, että muutamalla kahvikilolla ja piimä- 28109: litralla voipi ostaa ääniä. Minä tosin en ole ollut tuossa kaupassa 28110: välittäjänä, mutta maaseuduilla kertoivat, että isäntä sanoi, jos 28111: äänestät meidän puoluetta, pääset kunnon kyydillä vaalipaikkaan. 28112: Hyvät herrat, jos kansan syvien rivien keskuudessa olisi puolue- 28113: ja yhteiskunnallisista kysymyksistä aikaisemmin tehty selvää, niin 28114: tällaiset tapaukset eivät olisi enää tulleet kysymykseenkään vaalien 28115: edellä. Näitä ja monia muita seikkoja silmälläpitäen sosialidemo- 28116: kraatit tunnustavat, että jos sosialidemokraattisille nuorisoliitoille 28117: myönnetään valtioapua, niin varmaa on, että me tulemme nuorison 28118: keskuudessa tekemään selvää siitä, mikä ero on sosialidemokraattisen 28119: ja porvarillisen maailmankatsomuksen välillä sekä monista muistakin 28120: tärkeistä kysymyksistä, jotka meidän mielestä ovat tärkeitä, ehkä 28121: ei teidän. 28122: 28123: Ed. K a 11 i o: Minä en tahdo jatkaa tätä liian pitkää keskustelua 28124: vaan pyydän huomauttaa ed. Arajärvelle, että suurta kummastusta 28125: on herättänyt se, että juuri hän, entinen nuorisoseuramies, rohkenee 28126: asettaa vaaranalaiseksi tämän avunsaannin. Sitä vastaan voisi kyllä 28127: hyvin paljon huomauttaa, mutta täällä on jo liian paljon puhuttu 28128: tästä asiasta, etten tahdo siitä pitemmälti puhua. Tahdon vaan sa- 28129: noa, että kun viime sunnuntaina oli nuorisoseurain edustajain ko- 28130: kous Kyminlaakson kansanopistolla niin oli häneri entisellä opisto- 28131: seudunaan herättänyt tavatonta hämmästystä se tieto, että valtio- 28132: varainvaliokunta on nämä apurahat kieltänyt. 28133: Minä vastustan myös sosialidemokraattisille nuorisoseuroille 28134: apurahan myöntämistä, en sentähden että ne ovat sosialidemokraat- 28135: tisia eli, että ne ovat köyhälistö-nuorisoseuroja, vaan sentähden 28136: että ne tähtäävät suorastaan luokkakasvatukseen, ja sellainen työ 28137: ei minusta ole kannatettavaa. Jos me rupeaisimme kasvattamaan 28138: nuorisoa puolueuskoon, niin me kasvatamme tähän maahan heikon 28139: karisan, ja sitä ei ainakaan valtion avulla tarvitse kannattaa. Mi- 28140: nun käsittääkseni on nuorisoseuroissa kasvatettava vapaudenrak- 28141: kautta eikä puolueorjuutta ja tätä aatetta ovat nuorisoseurat minun 28142: käsittääkseni tähän asti koettaneet toteuttaa, ja sentähden minä 28143: kannatan, että niille annetaan apurahaa ja toivon, että siltä taholta, 28144: jolta valtiovarainvaliokunnassa tämä kannatus tu1i kielletyksi, 28145: 12q Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28146: 28147: eivät nyt aseta näitä apurahoja vaaranalaisiksi. (Äänestys! äänestys. 28148: Puhemies: Hiljaa). 28149: 28150: Ed. A. E r o n e n: Minua kummastuttaa, että valiokunta on 28151: kieltänyt valtioavun nuorisoseuroilta. Kannatan ensimäistä vasta- 28152: lausetta näitten varojen myöntämisestä. 28153: 28154: Ed. A. Huoponen: Vaikka täällä äänestystä äänekkäästi 28155: pyydetään, niin katson velvollisuudekseni tehdä muutamia oikai- 28156: suja niitä lausuntoja vastaan, joita täällä on annettu. 28157: Ed. Rannikko on huomauttanut, että olen esittänyt tilaston 28158: vuodelta rgo7 nuorisoliikkeestä tässä maassa ja esittänyt sen vail- 28159: linaisesti. Minä myönnän, etten tahtonut kaikilla numeroilla, joita 28160: vuosikirjassa on painettuna, väsyttää. Ainoastaan muutaman esi- 28161: merkin mainitsin osoitukseksi nuorisoseurojen suuremmoisesta he- 28162: rätystyöstä. Mutta se seikka, että nuorisoseurojen tileihin sisältyy 28163: yli 40,000 markkaa säästöjä, ei suinkaan voi viedä semmoiseen johto- 28164: päätökseen, kuin hän esitti, että nuorisoseurat voisivat tulla omineen 28165: toimeen. Täytyy ottaa huomioon, että useinkin nuorisoseurat tar- 28166: vitsevat erityisiä rakennuksia voidakseen hedelmällisesti toimia 28167: aatteensa hyväksi ja juuri rahastojen kartuttaminen omien talojen 28168: rakennuksia varten on aiheuttanut tämmöisiä säästöjä, mikä minun 28169: mielestäni kuuluu hyvään taloudenhoitoon. Muuten yhdyn kaikissa 28170: ed. Kallion mielipiteeseen, mitä tulee ed. Arajärven menettelyyn 28171: tässä suhteessa. 28172: Lopuksi pyytäisin ed. Kiiskisen lausunnon johdosta huomaut- 28173: taa muutaman sanan. Hän väitti, että nuorisoseurat ovat puolueel- 28174: lisesti menetelleet siinä, etteivät olisi nuorisoseurojen jäseniksi vas- 28175: taanottaneet sosialidemokraattisen puolueen jäseniä. Minä valitan, 28176: että hän on mennyt niin ikävälle alalle, että minun täytyy vähän 28177: valaista tätä kysymystä. Hän on maininnut Muolaan esimerkin. 28178: Minä todellakin tiedän, että sosialidemokraattisen puolueen jäse- 28179: net kirjoittautuivat nuorisoseuraan jäse:!J.iksi miehissä, valtasivat 28180: Muolaan nuorisoseuran siinä tarkoituksessa, että Muolaan nuoriso- 28181: seuralla oli oma ~talo ja rahasto, joka sisälsi pari tuhatta 28182: markkaa. Enemmistöpäätöksellä tahdottiin vaikuttaa niin, että 28183: nuorisoseura lakkautetaan ja nuorisoseuran talo rahastoineen kir- 28184: jastoineen vallataan työväenyhdistykselle. Tämä vaikuttikin sen, 28185: että nuorisoseuran rahastonhoitajaksi valittiin henkilö, joka ka- 28186: valsi nämä 2,000 markkaa ja sittemmin Geffertin murhayritysju- 28187: tun esillä ollessa tuomittiin vankeuteen (Ed. S. Vnolijoki: Se oli 28188: perustuslaillinen). Minusta oli aivan luonnollista, että tämmöisiä 28189: yrityksiä, joilla tahdotaan nuorisoseurojen talo vallata ja taivuttaa 28190: ne sosiaalidemokraattien vallan alaiseksi, nuorisoseurat vastusta- 28191: vat. Täällä ed. Arajärvi on aivan oikein huomauttanut, että sikäli 28192: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. l-213 28193: 28194: kun hänkin tuntee, nuorisoseurat eivät ole mitään puolueseuroja. 28195: Juuri sentähden, että ne aatteellisuuden hyväksi toimivat, pitäisi 28196: eduskunnan yksimielisesti puoltaa näiden rahojen myöntämistä. 28197: Minä olen aivan viime aikoina tehnyt havaintoja siitä eroavaisuu- 28198: desta, mikä on semmoisen nuorison välillä, joka on saanut vuosi- 28199: kymmeniä olla nuorisoseurojen vaikutuksen alaisena ja nuorison 28200: välillä semmoisissa kulmakunnissa, missä vasta viime vuosina on 28201: nuorisoseura-aate herännyt. Kun muistuu mieleen, millä innostuk- 28202: sella nuoriso niillä paikkakunnilla, joissa enemmän on työskennelty, 28203: seuraa kaikkia esitelmiä, ottaa osaa keskusteluihin, seuranäytelmiin 28204: ja toimivina lauluseurojen jäseninä, niin että sointuisa laulu saa- 28205: daan aikaan, ja vertaa syrjäseudulla olevia nuorisoseurojen jä- 28206: seniä ja kuulijoita, jotka eivät malta kuulla esityksiä, vaan häirit- 28207: sevät esitystä, niin jokainen, joka tekee näitä havaintoja, on elä- 28208: västi vakuutettu siitä, että nuorisoseurojen työ on ollut Suomen 28209: nuorisolle suureksi siunaukseksi. 28210: Minä siis olen vakuutettu siitä, että eduskunta on valtavalla 28211: äänten enemmistöllä antava nuorisoseuroille edelleen sen kannatuk- 28212: sen, minkä ne täydelleen ansaitsevat (Ed. S. Wuolijoki: Ja sosialis- 28213: tisille kanssa!). 28214: 28215: Ed. v o n T r o i 1: Hr Arajärvis yttrande har föranledt mig 28216: att anhålla om ordet. Äfven jag har för afsikt att rösta för god- 28217: kännande af statsutskottets betänkande, således för afslag å anhål- 28218: lan om understöd för ungdomsföreningarna. Men jag gör det icke 28219: på de skäl, som hr Arajärvi här anfört, ty dessa skäl äro icke håll- 28220: bara. De äro af den art, att man verkligen måste draga i tvifvelsmål. 28221: huruvida desamma äro dikterade af intresse för ungdomsrörelsen. 28222: Ej häller har den diskussion, som här i dag i ärendet förts, på mig 28223: gjort något som hälst intryck. J ag röstar emot understödet, emedan 28224: jag är öfvertygad om, att ungdomsföreningarna jämväl detta under- 28225: stöd förutan kunna fortlefva, förkofras och utveckla sig på samma 28226: grundval och på samma sätt, som de hafva gjort, innan understöd alls 28227: beviljats. Det har framhållits, att behofvet af föredrag genom 28228: detta understöd kunde tillgodoses. J ag ber därför få framhålla, att 28229: under punkt 19 i betänkandet föreslås beviljande af understöd för 28230: föredrags hållande. Ungdomsföreningarna kunna sålunda genom 28231: att vända sig till de sällskap, som anordna denna föredragsverksam- 28232: het, få detta behof fylldt. 28233: 28234: Ed. P e 1 t o n en: : Minuunkin on tarttunut taas innostus. Minä 28235: odotan palavalla innostuksella äänestystä asiassa (Hyvä). Muuten 28236: kannatan ensimäistä vastalausetta. 28237: 28238: Ed. Å n g e s 1 e v ä: Ed. Huoponen jo mainitsi nuorisoseurojen 28239: 1214 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28240: 28241: 28242: taloudenhoidosta sen kohdan, josta minäkin aijoin sanoa, ettei aina- 28243: kaan todista huonoa taloudenhoitoa, kun ei heti alussa joku seura 28244: konkurssitilaan joudu. Yhdyn ensimäiseen vastalauseeseen ja toi- 28245: von, että sen ponsi tulee äänestyksen tulokseksi. Myöskin yhdyn ed. 28246: Peltosen toivomukseen äänestämisestä. 28247: 28248: Ed. L u n d s t r ö m: J ag beklagar de borgerliga ungdomsförenin- 28249: garnas medlemmar med anledning af den neutralitet här påbördas 28250: dem. Man vill försätta dem i ett egendomligt läge; tili någonting 28251: a la könlösa individer i sarnhällsfrågor. Hvar och en måste nu för 28252: tiden ha en världsåskådning, den ena eller den andra, och det är 28253: nöjsamt att så är fallet. Att så äfven är fallet med de borgerliga 28254: ungdomsföreningarna bevisa ett par exempel, hvilka jag vill anföra. 28255: Då de svenska ungdomsföreningarna detta år gjorde en utfärd tili 28256: Stockholm, väckte det en kolossal uppmärksarnhet i dt:n svenska 28257: tidningspressen, att en - säger en - socialdemokrat hade visat 28258: sig bland dem på återfärden. På Borgå-mötet, där senaste år re- 28259: presentanter för ro,ooo organiserade ungdomsföreningsmedlemmar 28260: voro församlade, såg man tili fullo skilinaden mellan de borgerliga och 28261: socialdemokraterna. Jag säger icke detta såsom ett beklagande utan 28262: jag annoterar det med nöje, ty bättre en medveten motståndare än 28263: dessa neutrala medrnänniskor som här framstälts som idealtypen 28264: för människan. Att socialdemokraterna äfven hafva utfört ett 28265: stort upplysningsarbete och delvis däri lyckats, bevisas af det om.döme, 28266: som doktor Nordman gaf de socialdemokratiska deltagarena i Borgå- 28267: mötet, då han i flere afseenden ställde dem som föredöme för de 28268: öfriga, borgerliga ungdomsföreningarnas medlemmar. - Jag under- 28269: stöder hr Tanners förslag. 28270: 28271: Ed. A r a j ä r v i: Ed. Kallio arveli, että minä panisin vaaran- 28272: alaiseksi tämän asian sillä, että olen sillä kannalla kuin olen. Minä 28273: taas pelkään, että ed. Kallion kannalla olijat saattavat itse 28274: nuorisoseuraliikkeen vaaranalaiseksi, niinkuin jo tämä keskustelukin 28275: osoittaa. Ei ole onneksi nuorisoseuroille jos ne asetetaan semmoisen 28276: taistelun esineeksi, että eduskunnan suurin puolue julistaa suora- 28277: naisen sodan nuorisoseuroja vastaan erityisesti juuri senkin takia, 28278: että ne saavat valtioapua. 28279: Mitä ed. v. Troilin lausuntoon tulee, niin olisi hänen pitänyt 28280: ymmärtää, että minä olen aivan samalla kannalla kuin hänkin, että 28281: nuorisoseurat tulevat hyvin toimeen ilman tätä valtioapua, ja siitä 28282: syystä minä uskallan olla sillä kannalla kuin olen. Minä olen nähnyt, 28283: että nuorisoseurat tulevat ilman valtioapuakin toimeen, joten minä, 28284: ollen samalla kannalla kuin hra v. Troil olen uskaltanut muitten 28285: tärkeitten syitten takia asettua apurahaa epäävälle kannalle. 28286: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten mvönnettävät varat. 1215 28287: 28288: Ed. Sun d b 1 o m: Friherre von Troil har ställt sig på samma 28289: ståndpunkt som statsutskottets flertal, men han har icke gifvit 28290: något annat skäl härför än det, att han tror, att un:gdornsförenin- 28291: garna reda sig dessa statsanslag förutan. J ag delar hans uppfatt- 28292: ning i så måtto, att det icke är ungdomsföreningarnas död, om landt- 28293: dagen vägrar att understöda dem. Men på sid. 9 i betänkandet har 28294: statsutskottet, ehuru det afböjt petitionen, gifvit åt ungdomsföre- • 28295: ningarna ett utomordentligt godt vitsord, såvidt jag kan förstå, och 28296: detta har icke blifvit på något vis bestridt under denna diskussion, 28297: åtminstone icke sakligt. Naturligt är att ungdornsföreningarna'> 28298: verksamhet betydligt främjas, särskildt med afseende å föredrags- 28299: hållande, om de, såsom hittills kunna påräkna statsunderstöd. J ag 28300: förenar mig med dem, som hålla före, att ungdomsföreningarna i 28301: intet afseende förverkat det statsunderstöd, som hittills gifvits dem. 28302: 28303: Ed. K i i s k i n e n : Minä vaan pyytäisin sanoa ed; Huoposelle, 28304: vaikken kuullutkaan koko hänen puhettaan siitä hirmuisesta Muo- 28305: laan jutusta. Minä en tiedä siitä sosialistien valloituksesta, josta 28306: ed. Huoponen on täällä maininnut. Muolaassa on kaikki mahdollista, 28307: siellähän ovat Karjalan mahdit, siellä Voimat, siellä on vaikka mitkä 28308: rosvoliitot. En tiedä kuinka paljon se nuorisoseuran esimies, jonka 28309: piti varat ottaa, oli sosialidemokraatti, mutta muutoin on hyvin 28310: hauskaa huomata, kuinka porvarit jokaisessa kysymyksessä koittavat 28311: saada sosialidemokraatit mahdollisimman huonoon valoon, joka tuli 28312: siitäkin esille, että sosialidemokraatit muka ottavat talot ja rahat. 28313: Kunnallista äänioikeuttakin vastustettiin porvarillisten taholta. 28314: Samoilla syillä Kotkan esimerkki tuodaan aina esille, siellä kun on 28315: sosialistinen kunnanvaltuusto, niin kaikki menee siellä mullin 28316: mallin. Sitähän on kaikissa puheissa huudettu, ja siitä sy)rstä kai 28317: suurin osa sosialisteista ei ole tahtonut mennä nuorisoseuroihin, 28318: kun siellä aina on koetettu työväkeä halventaa. 28319: Muuten voisin mainita montakin esimerkkiä puolueellisuudesta. 28320: Eräällä asemalla pantiin toimeen nuorisoseuran luennot. Asema- 28321: kirjuri, nuorisoseuran puhemies, sanoi että tulkaa nyt sosialistit 28322: kuulemaan, mitä te olette. Sosialistit menivät ja saivatkin kuulla 28323: puoluesaarnan. Muitakin esimerkkejä voisi mainita. Eräs nuor- 28324: suomalainen kansakoulunopettaja on haukkunut sosialistit pata- 28325: luhiksi ja sekin on ollut nuorisoseurain työtä; sen nimellä ainakin. 28326: Karjalasta voitaisiin tuoda paljon esimerkkejä siitä, minkälaista 28327: puolueetonta se työ on ollut, jota nuorisoseurojen keskuudessa on 28328: tehty. 28329: 28330: Puhemies: Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty kolme 28331: muutosehdotusta. Ensinnäkin ovat ed. Ahmavaara y. m. puoltaneet 28332: ensimäistä vastalausetta, jossa arm. esityksen mukaisesti ehdote- 28333: 1216 Istunto 16 p. lokakuuta 1008. 28334: 28335: 28336: taan 30,000 markan määräraha vuodeksi 1909 myönnettäväksi 28337: nuorisoseuroille. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ensimäiseksi 28338: vastalauseeksi. 28339: Sitten on ed. Heikkilä ed. Saarikiven kannattamana ehdottanut, 28340: että määrärahaa annettaisiin 30,000 markkaa, mutta se jaettaisiin 28341: siten, että Suomen Nuorisoliitolle tulisi 15,000 markkaa ja Suomen 28342: ~ Sosialidemokraattiselle Nuorisoliitolle samoin 15,000 markkaa. Tulen 28343: nimittämään tätä ed. Heikkilän ehdotukseksi. 28344: Kolmanneksi on ed. Tanner ehdottanut määrärahan 40,000 28345: markaksi ja sen jaettavaksi siten, että Suomen Nuorisoliitolle tulisi 28346: 25,000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton liitto- 28347: toimikunnalle 10,000 markkaa ja 5,000 mk käytettäisiin ruotsin- 28348: kielisten nuorisoseurojen avustamiseen. Tulen nimittämään tätä 28349: ehdotusta ed. Tannerin ehdotukseksi. Sekin on saanut useilta edusta- 28350: jilta kannatusta. 28351: Äänestyksessä olisi minun ymmärtääkseni meneteltävä seuraa- 28352: valla tavalla: Mietintö pantaisiin äänestyksen pohjaksi ja eri äänes- 28353: tyksellä koetettaisiin saada selville, mikä noista kolmesta muutos- 28354: ehdotuksesta on lopulta pantava vastaehdotukseksi mietintöä 28355: vastaan, ja olisi vastaehdotusta haettaessa ensin äänestettävä ed. 28356: Heikkilän ja Tannerin ehdotuksista; se joka niistä voittaa ase- 28357: tetaan ensimäistä vastalausetta vastaan, ja se joka sitten voittaa, 28358: asetetaan lopullisesti mietintöä vastaan. 28359: 28360: Ehdotettu menettely hyväksytään. 28361: 28362: Äänestykset: 28363: 28364: 1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Heikkilän ehdotuksen, 28365: äänestää »jaa»; jos »ei>> voittaa, on eduskunta vastaesitykseksi seu- 28366: raavia ehdotuksia vastaan hyväksynyt ed. Tannerin ehdotuksen. 28367: Ei-äänet ovat voitolla. 28368: 2) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ensimäisen vastalauseen, 28369: äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty 28370: ed. Tannerin ehdotus. 28371: 28372: P u h e m i e s: Ei on voitolla. 28373: Kun tahdotaan lippuäänestystä lausuu 28374: Puhemies: Nimenhuudon jälkeen keskeytetään istunto k:lo 28375: 6:teen, jolloin julistetaan äänestyksen tulos. 28376: 28377: Istunto keskeytetään k:lo 4,10 i. p. 28378: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1217 28379: 28380: Istuntoa jatketaan 28381: klo 6 i. p. 28382: Julistetaan edellä puolisen toimitetun äänestyksen tulos. 28383: Äänestyksessä on annettu I02 jaa- ja 9I ei-ääntä. Ensimäinen 28384: vastalause on siis hyväksytty vastaehdotukseksi valiokunnan 28385: mietintöä vastaan. 28386: 3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa»; jos 28387: >>ei» voittaa on ensimäinen vastalause hyväksytty. 28388: 28389: Päätös: 28390: 28391: Äänestyksessä annetaan I09 jaa- ja 72 ei-ääntä. 28392: Eduskunta on siis tässä kohden hyväksynyt Valiokunnan mie- 28393: tinnön. 28394: Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausuu 28395: Ed. S u n d b 1 o m: Jag ber att få anmäla min reservation. 28396: 28397: Ed. N y 1 a n d e r: Kun katson että eduskunta on tällä paa- 28398: töksellään syvästi loukannut maamme nuorisoseuraliikettä ja, epää- 28399: mällä siltä ennen myöntämänsä apurahan, antanut koko tähän- 28400: astiselle nuorisoseuratoiminnalle selvän epäluottamuslauseen, jota 28401: se vakaumukseni mukaan ei ole ansainnut, pyydän puolestani 28402: saada panna tätä päätöstä vastaan vastalauseen. 28403: 28404: Ed. Latva: Minä myöspyydänpöytäkirjaan merkittäväksi, etten 28405: ole äänelläni kannattanut sellaista päätöstä, jolla Suomen eduskunta 28406: on ottanut Suomen nuorisoseuroilta pois sen valtioavun, jota ne jon- 28407: kun aikaa ovat nauttineet. 28408: 28409: Ig:s k o h t a: määräraha luentokurssien kannattamiseksi. 28410: Keskustelu: 28411: Ed. P a 1m en: Edellisen keskustelun kuluessa eräs puhuja kat- 28412: soi sopivaksi puhua tästäkin määrärahasta; ed. Pykälä puhui nimit- 28413: täin pilkallisesti siitä, että Kansanvalistusseura kukaties kuinka- 28414: kin kauvanonsaauut suuret summat, mutta ed. Pykälä ilmotti, ettei 28415: hän koskaan ole kuullutkaan, että mitään semm'oisia luennoita olisi 28416: pidetty. Minä puolestani pyydän ilmoittaa, ettei ensiksikään Kansan- 28417: valistusseura, vaan maamme molemmat kansanvalistusseurat, ovat 28418: saaneet sen määrärahan, joka ensikerran annettiin vuonna Igo6; 28419: varoja nostettiin vuoden lopussa. Kolmen kalenterivuoden raha- 28420: määrä on nyt nostettu. Ehkä monikaan eduskunnan jäsenistä ei ole 28421: ehtinyt silmäillä erästä kertomusta, joka tänään on jaettu mainituista 28422: 77 28423: 1218 Istunto 16 p. Jokakuuta 1908. 28424: 28425: 28426: luennoista, mutta ken sitä silmäilee, voi siitä nähdä, että näillä va- 28427: roilla on pidetty puolentoista vuoden kuluessa 2,852 luentoa ym- 28428: päri Suomenmaata, enimmältään maaseudulla. Minä myönnän kyllä, 28429: että nämä luetcnot jakautuvat vähän epätasaisesti maan eri osien 28430: kesken. On paljon seutuja, missä ei ole pidetty semmoisia luentoja 28431: siitä selvästä syystä, että paikkakuntalaiset eivät kehoituksesta- 28432: kaan ole ryhtyneet tarpeellisiin toimiin saadakseen semmoisia luen- 28433: noita. Joka tapauksessa on pidetty niin paljon luennoita että jota- 28434: kuinkin luotettavien laskujen mukaan 28o,ooo kuulijaa on käynyt 28435: näitä luentoja kuulemassa. Ja koska herra Pykälä, joka, ellen erehdy, 28436: asuu Muolassa, ei siitä tiedä, niin tahdon ilmoittaa, että Muolassa 28437: on pidetty kuusi sellaista luentoa, joissa on ollut noin 120 henkilöä 28438: saapuvilla jokaisessa. Minä tahdon lisätä, että mikäli kansanvalis- 28439: tusseurojen asettama toimikunta on havainnut, tämä harrastus 28440: on ollut yhä vilkaammaksi käymäisillään. Oli ensin vähän vaikea 28441: saada harrastusta herätetyksi, mutta nyttemmin pyydetään yhä varoja, 28442: niin että Kansanvalistusseuran toimikunta eli se osasto, joka hoitaa 28443: suomenkielisten luentojen asiaa, sai täällä syksyllä pidettyyn kokouk- 28444: seen niin paljon hakemuksia, ettei voitu myöntää kaikkia niitä, mitä 28445: oli pyydetty, sillä varat olivat lopussa. Silloin huomattiin, että 28446: suurista osista Suomenmaata ei hakemuksia tullut, vaikka niitä oli 28447: syytä odottaa. Kun nämä luennot on järjestetty sillä lailla, että 28448: kaikki muut näkökohdat, paitsi opetus- ja sivistämistyö on jätetty 28449: pois, niin ne mielestäni ovat sellainen väline, jolla todellakin voi vai- 28450: kuttaa hyvin tuntuvasti. Minä olin toivonut, että edellinen äänestys 28451: olisi päättynyt toisin, sillä minä olen vakuutettu, että aikaa myöden 28452: nuorisoseurat tulevat toimimaan tärkeänä välittäjänä, kukin paikka- 28453: kuunallaan raivaten tietä sille harrastukselle, joka kykenee vähän 28454: perusteellisempaakin opetusta kuulemaan. Mutta koska edellinen 28455: äänestys on päättynyt niin, että nuorisoseuroille ei ole myönnetty 28456: mitään, olisi minun mielestäni sitäkin tärkeämpää, että luentotoi- 28457: meen voisi myöntää enemmän kuin mitä tähän asti on annettu. Minä 28458: tahdon erikseen painostaa sitä seikkaa, joka vastalauseessa on 28459: lausuttu, että kolmen kalenterivuoden rahamäärä on kulutettu 28460: puolessatoista vuodessa, sillä viimeiset valtiosäädyt antoivat varoja 28461: vuosiksi 1906-07, mutta 1906-vuoden rahamäärä ei ollut nostetta- 28462: vissa, ennenkuin jonakin marraskuun viimeisistä päivistä samana 28463: vuonna, joten ei ehditty sinä vuonna käyttää muuta kuin hyvin vä- 28464: hän. Koska oli varovaisuuden vuoksi saatu rahamäärä maksetta- 28465: vaksi rajattomana siirtomäärärahana, niin 1906-vuoden varat sit- 28466: tenkin olivat käytettävissä, 1907 ja 1908-vuoden varat ovat jo käy- 28467: tetyt suomalaisessa osastossa täydelleen loppuun; minä luulen, että 28468: ruotsalainenkin osasto on samoin saanut sen menemään jotakuinkin 28469: tyystin, mikä oli sillä otettavissa. Tämä osoittaa, että se umpimää- 28470: räinen lasku, joka tehtiin viimeisillä säätyvaltiopäivillä, nim. 25,000 28471: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1219 28472: 28473: markkaa kalenterivuotta kohti, ei ole hyvin riittävä. Tahdon lisätä, 28474: että Ruotsissa esimerkki on osoittanut, että tämä tieteellisten, mutta 28475: muodoltaan kansantajuisten· luentojen pitäminen on osoittautunut 28476: olevan siksi tärkeä sivistyksen väline, että siinä on jo tultu hyvän 28477: matkaa yli 1 /4 miljoonaa vuotta kohti, joka määrätään siihen tarkoi- 28478: tukseen ja jaetaan ympäri koko maan. 28479: Olen tahtonut mainita nämä seikat, koska oletan, että se ker- 28480: tomus, joka on jaettu eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 1908 28481: valtiopäivillä, ei ole ehtinyt tulla kaikkien edustajien huomioon. 28482: Pääasia olisi, että tämä ulkopuolella kaikkia puoluehommia sei- 28483: sova opetustoimi voisi saada riittävästi aineellista kannatusta. Se 28484: on tähän asti, kuten tiedän, saavuttanut myötätuntoa varsinkin 28485: kaukaisissa syrjäseuduissa siinä määrässä, ett'ei ole melkein yhtään 28486: soraääntä kuultu. Kaikki, mikä on tullut meidän tietoomme, on 28487: osoittanut että kuulijat, nuo z8o,ooo jotka ovat olleet kuulemassa, 28488: ovat olleet hyvin tyytyväisiä luentoihin. 28489: 28490: Ed. S o h 1 b e r g: Enär behofvet i våra bygder är synnerligen 28491: stort, då det gäller upplysande föredrag, och en stor svårighet gör 28492: sig gällande i fråga om anskaffande af sådana föredrag, anser jag 28493: det vara en fullt berättigad önskan, att denna verksarnhet må i så 28494: hög grad som möjligt understödas genom allmänna medel. J ag ber 28495: därför att få understöda den andra reservationen och uttalar den 28496: förhoppningen, att landtdagen måtte förena sig härom samt öka 28497: anslaget för föredragsverksamheten ti115o,ooo mark, detta så mycket 28498: hällre som, genom det nyss fattade beslutet, ungdomsföreningarnas 28499: föredragsverksamhet helt säkert kommer att under den~närmaste 28500: framtiden i hög grad inskränkas eller förminskas. 28501: 28502: Ed. A. Neo v i u s: Då jag i utskottet deltagit i beredningen 28503: af föreliggande ärende, vill jag anmäla, att jag, efter utgången af 28504: omröstningen rörande 18 punkten. anser mig böra understöda andra 28505: reservationen. 28506: 28507: Ed. Grotenfelt: En ole valiokunnasssa voinut yhtyä toiseen 28508: vastalauseesen, koska kannatin ensimäistä vastalausetta ja yhä 28509: toivoin, että eduskunta ei olisi nuorisoseurojen suhteen tehnyt sitä 28510: minun nähdäkseni kovin ahdasmielistä päätöstä, joka äsken tehtiin. 28511: Mutta kun niin on tapahtunut ja kun voidaan olettaa, että osa 28512: niistä lisävaroista, jotka nyt myönnettäisiin luentojen pitämistä 28513: varten, tulisivat välillisesti juuri nuorisoseurojen avuksi, niin pyydän 28514: saada kannattaa professori Palmenin nyt tekemää esitystä siinä 28515: toivossa, että näin hyödytettäisiin nuorisoliikettäkin. 28516: 28517: Ed. P o h j a n p a 1 o: Pyydän lämpimästi saada kannattaa 28518: 1220 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28519: 28520: 28521: toista vastalausetta ja katson, että siinä vaaditut so,ooo markkaa 28522: tähän tarkotukseen ei suinkaan ole paljon. On huomioon otettava se, 28523: että maamme on peräti laaja ja välttämätöntä siis on kansan sivis- 28524: tykselle, että yhä jatkuvasti toimitaan. 28525: 28526: Ed. R a p o 1 a: Vaikka minä valiokunnassa äänestin sen ponnen 28527: puolesta, joka tähän mietintöön oa otettu, niin katson, että sen 28528: päätöksen johdosta, jonka eduskunta äsken teki nuorisoseuroille 28529: myönnettävästä apurahasta, olen täysin oikeutettu nyt asettumaan 28530: ed. Palmenin vastalauseen kannalle. 28531: 28532: Ed. T a n n e r: Täällä tehty ehdotus kysymyksessä olevan 28533: määrärahan korottamisesta ei silminnähtävästi tarkoita mitään 28534: muuta kuin äskeisen päätöksen kiertämistä. Valiokunnassa avo- 28535: mielisesti tunnustettiinkin, että koska nuorisoseuroille ei suoranaista 28536: avustusta aijota antaa, tulevat tämän ehdotuksen tekijät tätä tietä 28537: koettamaan välillisesti hankkia nuorisoseuroille jotenkin vastaavan 28538: rahamäärän, ja huomatakseni tunnusti tässä ed. Grotenfeltkin saman 28539: ajatuksen aivan suoraan. Tahtomatta tällä kertaa käydä lähemmin 28540: tarkastelemaan, onko näiden luentojen toimeenpanemisesta vastaavaa 28541: hyötyä tai onko niissä puolueellisuutta, jota myöskin on väitetty, 28542: pyydän vain ehdoittaa valiokunnan mietinnön hyväksymistä tässäkin 28543: suhteessa. 28544: 28545: Ed. N i s s i n en: Yhtyen niihin mielipiteisiin, jotka ed. Palmen 28546: ja Grotenfelt ovat täällä esiintuoneet, kannatan minäkin toista 28547: vastalausetta. 28548: 28549: l Ed. Wichmann: Jag anhåller äfven att få förena mig iallo om 28550: frih. Palmens uttalande och ber sålunda att få på det varmaste 28551: understöda andra reservationen. 28552: 28553: Ed. A r a j ä r v i: Minä olen jo valiokunnassa allekirjoittanut 28554: ed. Palmenin vastalauseen ja olen tehnyt sen siitäkin syystä, että 28555: olen asiapapereista tarkastaessani tätä toimintaa nähnyt, että näistä 28556: apurahoista ovat tulleet osallisiksi kaikenkarvaiset yhdistykset. 28557: Niinpä olen huomannut, että sosialidemokraattiset järjestöt ovat 28558: anoneet näitä luentoapurahoja ja saaneet myöskin, tietysti siitä 28559: syystä, että ne luennot on luvattu pitää ja tiettävästi pidetytkin 28560: puhtaassa valistustarkoituksessa eikä minkään määrätyn poliittisen 28561: propagandan ajamiseksi. 28562: 28563: Ed. P e n n a n e n: Vaikka minusta tuntuu vähän omituiselta, 28564: että ed. Arajärvi ja muut aikovat nyt tätä tietä nuorisoseuroja avustaa, 28565: niin kaikesta huolimatta pyydän kumminkin kannattaa tätä toista 28566: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat. 1221 28567: 28568: vastalausetta siinä toivossa, että maaseudun nuoriso ja myöskin 28569: nuorisoseurat voisivat, vaikkakin tätä kautta, edes jonkun verran 28570: tulla osallisiksi valtioavusta valistustyössä. 28571: . Ed. Ä n g e s 1 e v ä: Sen johdosta, että Suomen nuoriso tämän 28572: edellisen eduskunnan päätöksen vuoksi tulee olemaan synkkä ja 28573: alakuloinen huomatessaan miten kansan nuoriso syrjäytetään 28574: sivistyspyrinnöissä, kun samalla parempiosaisia avustetaan yhteis- 28575: kunnan varoilla sivistystarpeiden tyydyttämisessä, yhdyn minäkin 28576: kannattamaan tätä toista vastalausetta. Ehkä se jonkun verran kor- 28577: vaa sitä, minkä edellinen päätös nuorisoseurailta kielsi. 28578: Ed. S a i n i o: Minä vain toivoisin johdonmukaisuutta natssa 28579: päätöksissä. Äskeinen päätös perustui nähtävästi siihen, että nuoriso- 28580: seurain toiminta katsottiin puolueelliseksi kaikista puolueetto- 28581: muusvakuutuksista huolimatta. Ja nyt kun kuului, että tahdottai- 28582: siin korvata tätä Kansanvalistusseuralle myönnettävän korotetun 28583: määrärahan kautta, niin se ilmeisesti todistaa, että sitä puolueellista 28584: nuorisoseurojen toimintaa kuitenkin tahdottaisiin ylläpitää valtion 28585: varoilla. Jos nyt hyväksyttäisiin toinen vastalause, tulisi päätös ole- 28586: maan jonkunverran ristiriidassa edellisen päätöksen kanssa. 28587: Täällä selostuksessa näkyy olevan Pielisjärvellä pidetty I2 esi- 28588: telmää ja Kiihtelysvaaran pitäjässä I5 esitelmää. Olisi ollut hyvä 28589: samalla mainita, kuka siellä on pitänyt nuo esitelmät, sillä ei ainakaan 28590: Pielisjärvellä asuvat tiedä sanoa, koska siellä on käynyt puolueeton 28591: Kansanvalistusseuran valitsema luennnoitsija, eikä sitä tiedetä 28592: myöskään Kiihtelysvaaran pitäjässä. Ja kun täällä näyttää niin 28593: ilmeisesti, ettei se niin puolueeton ole tämäkään, niin ehdottaisin, 28594: että eduskunta hyväksyisi valiokunnan mietinnön. 28595: Ed. Saariki v i: Ed. Arajärvi huomautti siitä, että näitä 28596: varoja on annettu kaikenkarvaisille seuroille, ja minäkin näen, 28597: että siellä luettelossa oli äskettäin myönnetty varoja Kuopion 28598: sosialidemokraattiselle kunnallistoimikunnalle, ainoa työväenjärjestö, 28599: jolle oli myönnetty 200 markkaa. Mutta sen sijaan oli kaikenlaisille 28600: pikkuseuroille myönnetty puolet enemmän ja 8oo markankin eriä. 28601: Tämä Kuopion työväenjärjestölle myönnetty rahasumma oli luulta- 28602: vasti jonkunlaisena syöttinä, mutta meikäläisten ei tarvitsisi vielä 28603: tähän ihastua. 28604: Nämä luennoitsijat ovat järjestänsä porvarillisiin puolueesiin 28605: kuuluvia eikä työväki esim. Sortavalassa tiennyt oikeastaan luen- 28606: noista paljoa mitään, vaikka niitä oli ollut IJluentoa. Kun tiedetään, 28607: että nämä luennoitsijat ovat hyvin usein puoluepukareita, niin tie- 28608: detään jo siitä, missä hengessä luennoivat; siksi työväki ei heitä 28609: tahdo kuulla. Kehoitan siis sosialidemokraattejakin toistaiseksi 28610: kannattamaan valiokunnan mietintöä. 28611: 1222 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28612: 28613: Ed. P a 1 m e n: Minä pyydän ensiksikin huomauttaa, etten yh- 28614: dellä sanallakaan ole lausunut sitä motiivia, että pitäisi kiertää 28615: edellä tehtyä päätöstä. Ennen kun tämä päätös oli tehty, olin minä 28616: kirjoittanut vastalauseeni ja perustuu se yksinkertaisesti siihen tosi- 28617: asiaan, että 25,000 markkaa rz kuukautta kohti on puolet siitä·, 28618: mitä tähänastinen kokemus on osottanut ihan välttämättömäksi. 28619: Sen perustuksella minä olen tehnyt ehdotukseni, ja se on lähtenyt 28620: suorastaan valistusharrastuksesta eikä muusta. 28621: Minä tahdon lisätä, että kaikki ne tilit, jotka valaisevat tähän- 28622: astista luentotoimintaa, olivat näytettävinä valtiovarainvaliokun- 28623: nassa edellisillä valtiopäivillä, originaalikuitit; siksi ei katsottu tar- 28624: peelliseksi tarjota niitä uudelleen valiokunnalle, kun ne jo ovat 28625: tarkastetut. Näiden kuittien avulla voi saada tietää, ketkä ovat 28626: Kiihtelysvaaralla, ketkä Pielisjärvellä ja muualla luennoineet. En 28627: voi muististani sanoa, ketkä siellä ovat olleet, mutta jos joku edus- 28628: taja tahtoo asiasta tulla selville, niin minä voin vakuuttaa, että kaikki 28629: originaalikuitit ovat saatavissa. Niissä on aina mainittu paikka, 28630: aika ja luentoaine, vieläpä joskus suunnitelmakin, joten kaikki asial- 28631: liset tiedot ovat tarjona. Ne tiedot, joihin nyt on viitattu, näyttävät 28632: perustuvan johonkin sanomalehtiuutiseen. Jos yksistään sen uutisen 28633: johdosta tahtoo arvostella luennoimistoimintaa, tullaan hyvin omi- 28634: tuisiin päätöksiin. Kansanvalistusseuran asettama toimikunta 28635: ei nyt syksyllä voinut myöntää varoja muille kuin niille, jotkaolivat 28636: hakeneet, ja kun oli suuri osa maata, josta ei ollut haettu, ei niille 28637: voitu ehdottaa sillä kertaa. Lisäksi voi sanoa, että näitä asioita jär- 28638: jestettäessä paljon riippuu siitä, mitä luennoitsijoita tarjoutuu. 28639: Pääasia on, että suurin osa niitä luentoj-a, joita on pidetty, on saatu 28640: järjestetyksi sillä keinoin, että Kansanvalistusseuran asettama toimi- 28641: kunta on ryhtynyt alotteeseen. Tarkotus on vähitellen kasvattaa 28642: paikkakuntalaisia siihen, että ne rupeavat omasta alotteestaan eri 28643: osissa maata pyytämään ja järjestämään tämmöisiä luentosarjoja, 28644: ja silloin voidaan luennoitsijoita saada Helsingistä. 28645: Minä tahdon lisätä, että olisin ehdottomasti ollut valmis ehdot- 28646: tamaan suurempaakin määrää kuin so,ooo markkaa, jollei tähänsti- 28647: nen kokemus osoittaisi, että puute rahoista ei meidän maassa ole 28648: niin suuri kuin puute hyvistä luennoitsijoista. Minä olen harkin- 28649: nut, että tämän verran voisi saada käytetyksi niin, että voidaan 28650: vastata siitä, että saadaan hyviä luentoja. Se on pääasia, että saadaan 28651: hyviä luentoja, sillä muuten ei voida kansan harrastusta virittää 28652: eikä ylläpitää. 28653: 28654: Ed. K o 1 k k i: Sen johdosta, että ed. Sainio epäili, tokko ne 28655: luennot, jotka Pohjois-Karjalassa, erittäin Pielisjärvellä ja Kiihte- 28656: lysvaaralla on pidetty, ovat olleet senlaatuisia, että useammatkin 28657: sellaiset olisivat olleet suotavia, voin ilmoittaa niistä luennoista, 28658: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1223 28659: 28660: joita Pielisjärvellä on pidetty, että ne todella ovat tulleet pide- 28661: tyiksi. Ja erikoisesti olen saanut tietää, että se luennoitsija, joka 28662: ne piti, esiintyi paikkakunnalla niin puolueettomana, että hänen 28663: käytyään siellä eivät ihmiset tietäneet, mihin puolueeseen hän kuu- 28664: lui. Täällä Helsingissä olen kuitenkin jäiestäpäin saanut kuulla, 28665: että tuo luennon pitäjä silloin kuului sosialistiseen työväenyhdistyk- 28666: seen. 28667: 28668: Ed. T a i n i o: En ole valiokunnassa ottanut osaa asian käsit- 28669: telyyn ja katson siitä syystä olevani velvollinen ilmoittamaan, että 28670: minäkin kannatan toista vastalausetta vastoin niitä ääniä, joita 28671: täältä vasemmistosta on kuulunut. - Mielestäni ei tällä asialla ole 28672: mitään yhteyttä nuorisoseurakysymyksen kanssa. Siinä asiassa- 28673: han oli porvaristolla tilaisuus määrätä ehdot, joko kaikille tai ei kel- 28674: lekään, ja he ovat määränneet lopputuloksen mielensä mukaisesti. 28675: Tässä on sitä vastoin kysymyksessä, niinkuin vakuutetaan, täysin 28676: puolueeton sivistysharrastus. Ja minä toivon, että nämä puolueetto- 28677: muusvakuutukset osottautuvat tosiksi ja siinä toivossa kannatan 28678: tätä suurempaa summaa. Että kuitenkinjonkun verran puolueelli- 28679: ~;uutta lienee tähän saakka näissä luennoissa ollut, sitä todistaa tämä 28680: kertomus, mikä tänään täällä jaettiin. Se osottaa sivulla 4, että 28681: useilla seuduilla maassamme luennoitsijoita on epäluuloisesti koh- 28682: deltu. Lausutaan m. m.: >>eräs tapaus on sattunut, jolloin luento- 28683: tilaisuuteen saapuneet sosialidemokraatit ovat estäneet luennoit- 28684: sijaa luentoaan pitämästä, väittäen luentojen palvelevan vain puolue- 28685: tarkoituksia.~ Minua kuitenkin hämmästytti tämä lausunto, sillä 28686: minäkin paljon liikkuessani maaseudulla luennoitsijana milloin 28687: milläkin alalla, olen havainnut, että siellä saattaa tulla tekemään 28688: häiriöitä milloin mikäkin huligaani, josta ei tiedä, mihin puolueeseen 28689: kuuluu. Tässä tapauksessa on kertomuksessa suoraan sanottu, että 28690: ne ovat olleet sosialidemokraatteja, jotka ovat estäneet luennon 28691: pitämistä. Tällaisessa tapauksessa sietäisi olla, jos sitä kerran niin 28692: esille vedetään, todistukset ettei se olisi näin ohimennen vain ja 28693: ylimalkaisesti syyttäen sanottu. 28694: Sitten on täällä seuraava lause: »Muutamissa muissa paikoin on 28695: luennonpitäjäin ilmotusten mukaan haitallisesti vaikuttanut se, 28696: että luentotoimintaa on epäilty puoluehommaksi». Minkälaistahan 28697: haittaa siellä muualla on tapahtunut? Onkohan sielläkin koetettu 28698: estää luentojen pitämistä, vai mitähän se on ollut? Mihinkä puo- 28699: lueeseen ovat kuuluneet ne, jotka siellä ovat tällä tavoin haitalli- 28700: sesti vaikuttaneet? Yhdessä tapauksessa nimenomaan tiedetään 28701: kertoa että ne ovat olleet sosialidemokraatteja, jotka ovat estäneet 28702: luennonpitämisen; toisessa tapauksessa on >>vaikuttanut haitallisesti>>, 28703: mutta sanomatta on kertomuksessa jäänyt, minkälaista tuo hai- 28704: tallisuus on ollut ja minkä puolueen jäsenet siinä ovat olleet toi- 28705: 1224 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28706: 28707: 28708: mimassa. Olipahan tuon ensimäisen tapauksen miten tahansa, osot- 28709: taa mielestäni joltistakin pikkumaisuutta itse luentotoimikunnassa 28710: tuollainen kertomistapa. On saatu tilaisuus osottaa eduskunnalle, 28711: että jossakussa paikassa on ollut siksi kehittymättömiä sosialide- 28712: mokraatteja, että ovat luennon estäneet. En tiedä, onko se totta vai 28713: ei, mutta vaikka olisi totta, että ne ovat olleet sosialidemokraatteja, 28714: ei tosiaankaan olisi sietänyt tätä toiminta-kertomusta käyttää puolue- 28715: pyyteitten palvelukseen. Mutta tällaista seikkaa huomioon otta- 28716: matta, kuten jo sanoin, uskallan kannattaa toista vastalausetta ja 28717: vieläkin suurempia summia, jos vain kunnollisia luennoitsijoita 28718: olisi saatavissa. Muuten luulen, että niitä olisikin, kun vain asia 28719: saadaan oikealla tavalla käymään. Kun esim. laajat työväenjär- 28720: jestöt kääntyvät toimikunnan puoleen pyynnöllä saada niin ja niin 28721: monta tuhatta markkaa jokaiseen suurempaan kaupunkiin täysin 28722: puolueettomaio tieteellisten kansantajuisten luentojen toimitta- 28723: mista varten, kunkin yhdistyksen omalla toiminta-alueella, luulen 28724: että sellaisia luennoitsijoita, jotka täyttävät nämä vaatimukset, 28725: löytyy kylläkin. Luulen myöskin, että työväenyhdistysten kautta 28726: saataisiin kuulijakunnan keskimääräinen prosenttiluku kasvamaan 28727: hieman suuremmaksi kuin se on täällä kertomuksessa. Sillä tavalli- 28728: sesti niitä luentoja kuulemassa käy paljon enemmän ihmisiä joita 28729: työväenyhdistysten toimesta on työläisille hommattu ja järjestetty. 28730: Ja kun täällä ilmoitettiin, että näitä rahoja on sosialidemokraat- 28731: tisille järjestöille jo myönnettykin, niin minä vaan toivon, että so- 28732: sialidemokraattiset järjestöt yhä suuremmassa määrässä käyttävät 28733: tätä valtion avustusta hyväkseen hankkiakseen jäsenilleen ja yleensä 28734: työläisille hyviä, kansantajuisia, puolueettomia, tieteellisiä luentoja. 28735: Siihen tämän kautta tilaisuus tarjoutuu. Vuoden perästä meillä on 28736: tilaisuus omasta kokemuksestamme sitten arvostella, millä tavoin 28737: näitä varoja on riittänyt, kuinka puolueettomasti niitä on jaettu, 28738: ja senjälkeen tiedämme myös paremmin, missä määrin nämä luen- 28739: noitsijat ovat pystyneet täyttämään ne vaatimukset, mitä niille 28740: asetetaan. 28741: On kyllä syytä epäillä, onko tämä kansanvalistustapa paras. 28742: Vaikkakin meillä on toiminnassa kansanvalistusseura kirjallisuutta 28743: varten, puuttuu meiltä kuitenkin halpahintainen, kansantajuinen, 28744: tieteellinen kirjallisuus, ja minä luottaisin itse puolestani paljon 28745: enemmän tämän kirjallisuuden valistusvoimaan ja kykyyn kuin 28746: näiden luennoitsijain. Ja tämän kirjallisuuden vaikutus, se säilyisi 28747: ja kasvaisi kautta vuosikymmenien. Sitä lukemalla kaikki voisivat 28748: seurata, millä tavalla näitä varoja käytetään, ja se sellainen tarkas- 28749: tustoiminta, sehän on mahdoton luennoitsijoihin nähden. Viime 28750: vuonna tämän asian ollessa esillä valiokunnassa minä tähän suun- 28751: taan huomautinkin, että kansanvalistustyö oikeastaan olisi suun- 28752: nattava halpahintaisen tieteellisen kirjallisuuden kustantamiseksi 28753: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1225 28754: 28755: 28756: ja levittämiseksi satojen tuhansien painoksissa. Mitään sentapaista 28757: kirjallisuutta kuin esim. ruotsalaisen ylioppilasyhdistyksen Ver- 28758: dandin pikkulehtiset ovat, meillä ei ole, ja kuitenkin minusta tun- 28759: tuu, että sellainen kirjallisuus täyttää suuren aukon Ruotsissakin, 28760: missä kirjallisuus on verrattain rikas, - kuinka suuri vaikutus sillä 28761: niin ollen olisikaan meidän oloissamme. Mutta kun kerran ei olla 28762: vielä sille asteelle päästy ja kun tällä kertaa nyt tämänsuuntainen 28763: kansan valistustapa on käynnissä, niin minä ainakin vielä tällä ker- 28764: taa rohkenen puolustaa tätä toista vastalausetta ja vastaisuudessa 28765: tuntuvasti suurempiakin summia, jos vaan nämä varat käytetään 28766: puolueettomasti, niin että niitä saapi käyttääkseen mitkä järjestöt 28767: tahansa, kunhan vaan noudatetaan määrättyjä ehtoja luentojen 28768: järjestämisessä ja tomeenpanemisessa. 28769: 28770: Ed. A h m a v a a r a: Minusta tuntuu vähän omituiselta, että 28771: ne, jotka vastustivat nuorisoseuroille avun myöntämistä äskettäin, 28772: nyt tätä puolustavat. Minusta tämä nyt ei ole oikein puhdasta 28773: menettelyä. Toista sivistystarkoitusta vastustetaan, toista puoluste- 28774: taan. :Mutta olkoon se heidän asiansa, en aijo siihen enempää kajota. 28775: Minäkin pikkuisen tunnen näitä luentoja, joista nyt on kysymys. 28776: Viime talvena ilmoitettiin Helsingistä meidän paikkakunnallemme, 28777: että useat henkilöt tulevat pitämään näitä luentoja, ja pyydettiin 28778: paikkakuntalaisia hankkimaan huoneusto. Nuo luentojen pitäjät, 28779: minä sanon sen heti, eivät olleet nuorsuomalaisia vaan olivat luul- 28780: lakseni kaikki vanhan suomalaisen puolueen jäseniä. Kun tiesimme, 28781: että sosialidemokraatit ovat kovin epäileviä näitä luentoja kohtaan, 28782: niin käännyin paikkakunnan työväenyhdistyksen puheenjohtajan 28783: puoleen ja pyysin häneltä työväenseuran huonetta kun arvelin, että 28784: täten epäilykset haihtuvat. Ja huoneet saatiin, vaikka tosin oli 28785: paljon selitettävää mitä nuo luennot ovat. Mutta kun koetin selittää, 28786: että luennonpitäjä kuuluu toiseen puolueeseen eikä siihen kuin 28787: minä, ja kun vakuutin, että luennot ovat vapaita puoluevärityksestä, 28788: niin paikkakunnan työväenyhdistys, kuten sanoin, lupasi huoneet. 28789: Suurella uteliaisuudella halusin kuulla, kun edellisillä valtiopäivillä 28790: olin kuullut, että näitä luennoita käytettäisiin puolueagitatsiooniin, 28791: onko tässä perää. Itse valitettavasti kyllä olin sairauden takia estetty 28792: menemästä luentoja kuulemaan, mutta niitä kuulemassa oli varmoja 28793: henkilöitä, ja heiltä minä kyselin, saivatko he sen käsityksen, että 28794: näillä luennoilla puolueasioita ajetaan. He yhdestä suusta vakuutti- 28795: vat, niin sosialistit kuin muutkin, että ne olivat puhtaat kaikesta 28796: puolueagitatsioonista, että ne olivat tieteellisiä ja sellaisia kuin 28797: näiden luentojen tulee olla. Ja työväen puolelta lausuttiin se toivo- 28798: mus, että vastakin semmoisia luentoja pidettäisiin ja lupasivat 28799: antaa huoneen. Meidän paikkakuunallamme pidettiin siis puolueetto- 28800: mia ja hyviä luentoja. 28801: 1226 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28802: 28803: 28804: Pyysin pääasiallisesti puheenvuoroa eraan tapahtuman joh- 28805: dosta, johon ed. Tainio viittasi ja josta mietinnön sivulla 4 mainitaan. 28806: Koska satun tuntemaan tämän asian, voin ed. Tainiolle vakuuttaa, 28807: että se on totta. Meidän naapurikuntaamme Kuivaniemelle- ed. Tainio 28808: näkee sen kartasta Pohjan lahden rannnalla - saapui neiti Maiju 28809: Seppälä luentoa pitämään. Luento oli ilmoitettu kansakoululle. 28810: Kun hän oli alkanut luennon ja pikkuisen aikaa puhunut, tuli paik- 28811: kakunnan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja 28812: ja hyvin mahtipontisesti kielsi luentoa pitämästä. Yleisö ja luennon- 28813: pitäjä rauhoittivat häntä ja sanoivat, ettei täällä ole kysymyksessä 28814: mikään puolueasia, vaan että täällä pidetään luento terveysopista. 28815: Jaa, minä en tahdo kuulla mitään, mistä täällä puhutaan, sanoi mies, 28816: mutta minä vaadin lakkauttamaan luennon. Ja sitte hän veti 28817: takkinsa auki ja näytti isoa puukkoa, uhaten sillä, jos ei totella. 28818: Kun ei luennonpitäjä eikä yleisö totellut, meni hän ulos ja nouti 28819: useita yhtä punaisia sosialisteja mukaansa, jotka tulivat räyhäten 28820: sisään isojen puukkojen kanssa ja lopettivat väkivaltaisesti luento- 28821: tilaisuuden. Tämä on todellinen tapaus ja jos ei herra Tainio sitä usko, 28822: niin minä pyydän herra Tainion tilaamaan Kuivaniemen ja Iin 28823: käräjäkunnasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat, asia on nim., 28824: jos se ei jo ole päättynyt, ainakin kesken, sillä, mikäli minä kuulin, 28825: yleinen syyttäjä aikoi nostaa siitä kanteen ja se olikin tietysti vält- 28826: tämätöntä. Kun tältä häiritsijäitä vaadittiin tietoja, minkä vuoksi 28827: hän tuolla tavalla käyttäytyi, oli hän selittänyt: »Minä en salli, että 28828: kansakoululla pidetään luentoja. Tulkaa työväentalolle! Meillä· on 28829: tuolla työväentalo. Jos tahdotte, siellä me tarkastamme, minkälaista 28830: on teidän puheenne, siellä päätämme, saatteko puhua vai ei. Kyllä 28831: kai tämä on surkuteltava tapahtuma. Minä en sano, että tämä on 28832: yleensä sosialidemokraattisen puolueen synniksi luettava. Minä 28833: arvaan, että herra Tainio ja moni muu tätä valittaa. He tunnustavat 28834: kai, että tämä on mitä suurin erehdys ja törkeä väärinkäytös. Mutta 28835: se alituinen epäluulo, jota täällä aina saarnataan kaikkia porva- 28836: reitten hankkeita vastaan, olkoot ne kuinka hyviä tahansa, vie 28837: ymmärtämättömät tuohon raakuuteen, mihin tämäkin tapahtuma 28838: valitettavasti vei. Tässä olisi herroille vähän miettimisen aihetta. 28839: Huolimatta siitä, että äsken valitettavasti kyllä hylättiin apu 28840: nuorisoseuroilta, .minä kumminkin olen valmis kannattamaan toista 28841: vastalausetta, sillä minusta on hyvä, että kansansivistystä kaikilla 28842: tarjona olevilla keinoilla koetetaan edistää ja auttaa. Saattaa olla, 28843: niinkuin herra Tainio sanoi, syytä panna kyseeseen, vastaavatko 28844: nämät luennot täysin tarkotustaan. Minä luulen kyllä, että jos 28845: kirjallisuutta ylipäänsä voitaisiin levittää ja sitä luettaisiin, se 28846: kenties vastaisi paremmin tarkoitustaan. Mutta tuollaiselle kansan- 28847: osalle, joka ei vielä ole paljoakaan lukenut kirjallisuutta eikä saanut 28848: tiedon janoa, ei auta kirjallisuus. He eivät yksinkertaisesti lue sitä ja 28849: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävä! varat. 1227 28850: 28851: sentähden on hyvä, että heitä herätetään luennoilla. Sitte he voivat 28852: itse hankkia myöskin kirjallisuutta ja saada siitä tietoja.- Kannatan 28853: toista vastalausetta. 28854: 28855: Ed. W i c h m a n n : Niille vasemmiston edustajille, jotka ovat 28856: tiissä asiassa luulotelleet, että kysymyksessä olevat valistavat ja sivis- 28857: tyttävät luennot olisivat porvarillispuolueellisia sisällykseensä katsoen 28858: voin antaa seuraavan ilmoituksen. Kun tohtori Nordmann ja minä 28859: pidimme Fiskarsin tehtaassa tänlaatuisia luentoja, niin me varta 28860: vasten kehoitimme Fiskarsin sosialidemokraatteja saapumaan näihin 28861: luennoihin. Ensi luennossa oli sosialidemokraatteja ainoastaan pieni 28862: joukko, mutta päivä päivältä niitten luku kasvoi, niin että, niinkuin 28863: meille viimein ilmoitettiin, jopa joka mies oli liisnä. Ja luentojenjälkeen 28864: lausuivat he itse, että tällaisia sivistyttäviä luentoja kansa ja työväki 28865: kernaasti vastakin tahtoisi kuulla . LuuJoni ja toivomukseni on, että 28866: tämmöisiä täydellisesti puolueettomia luentoja myös muuallakin 28867: on pidetty ja vast'edeskin pidetään ympäri koko isänmaan. Minä 28868: voin vakuuttamalla vakuuttaa, että tohtori Nordmann ja minä 28869: koetimme näissä luennoissa kaikin muodoin karttaa kaikkea puolue- 28870: kantaa. 28871: 28872: Ed. Kai p i o: Mielestäni on suuri ero näillä luennoilla ja nuoriso- 28873: seuroilla. Nämähän ovat enemmän tieteellistä laatua, kun sitä 28874: vastoin nuorisoseurojen toiminta on enemmän käytännöllistä, käsi- 28875: tellen jokapäiväisiä asioita, joissa puoluenäkökannat tulevat ehdotto- 28876: masti aina esille. Viime talvena m. m. Karjalassa me työväen kes- 28877: kuudessa tilasimme Kansanvalistusseuralta ohjeita, kuinka näitä 28878: luentoja järjestetään, ja saimme sieltä tietää, että, olkoot kysy- 28879: myksessä työväenyhdistykset, nuorisoseurat tai mitkä tahansa, ne 28880: saavat itse järjestää luennot ja tilata täältä Helsingistä tai muualta 28881: sellaisia luennoitsijoita, joita Kansanvalistusseura voi hyväksyä, 28882: mutta nämä luentojen pyytäjät saavat itse määrätä, mistä aineista 28883: on luennoitava. Tässäkin eduskunnalle jaetussa kertomuksessa 28884: on m. m. mainittu paljon sellaisia aineita, joissa on vaikea puolue- 28885: näkökohtia tuoda esiin, kuten terveysopissa, luonnontieteessä, 28886: tähtitieteessä ja monessa muussa. Tulevana talvena tulemme kai 28887: pyytämään näitä kursseja, jos saamme. En tiedä, onko viime talvena 28888: syrjäytetty sosialistien anomuksia, joita ne ovat tehneet, mutta 28889: jos sitä on tehty on se epäkohta, joka olisi korjattava. Kun järjes- 28890: töllä on vapaus järjestää itse nämä luennot, niin kannatan toista 28891: vastalausetta. 28892: 28893: Ed. Pär s s i ne n: Haluan käyttää tätä tilaisuutta lausuakseni 28894: muutamia sanoja siitä luentojen ohjelmasta, joka esiintyy eduskun- 28895: nalle jaetun lehtisen 7 sivulla. Täällä luettelossa kerrotaan pidetyn 28896: 1228 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 28897: 28898: 28899: luentoja naisasiasta; niitä on pidetty 170. Minun käsittääkseni 28900: tämmöinen ala ei ole puolueeton ala, sillä mikäli naisasia esiintyy 28901: valtiollisen toiminnan alalla, niin se on porvarillista naisasiaa. Sosia- 28902: lidemokratian kannalta ei ole olemassa mitään naisasiaa. Me sosialistit 28903: käsitämme, että yhteiskunnassa jakautuvat sekä naiset että miehet 28904: eri kansanluokkiin, eivät naiset muodosta mitään erikoista luokkaa 28905: omine etuineen ja oikeuksineen, ja näin ollen ei naisilla ole mitään 28906: erikoisetuja ajettavinaan. Jos on kysymys jostakin naisasiasta, silloin 28907: riippuu tämä tietämättömyydestä tahi siitä, että tavallisesti ylä· 28908: luokkain taholta tahdotaan tosiasioita peittää, tahdotaan selittää, 28909: että on muka olemassa joitakin naisasioita, joiden puolesta naisen täy- 28910: tyy toimia, ja sillä tavalla koetetaan saada alaluokan naisia taistele- 28911: maan omaa luokkaansa vastaan. Minä siis käsitän, että semmoinen 28912: kysymys kuin naisasia ja luennot siitä ei ole mikään puolueeton ala ja 28913: minun käsittääkseni ei tällaisten luentojen ohjelmassa saa esiintyä 28914: tällaista asiaa. Me olemme täällä eduskunnassakin tulleet siihen 28915: kokemukseen, että yläluokan naisilla ei ole mitään halua eivätkä 28916: he tahdo rikkoa välejään oman luokkansa miesten kanssa, joitten 28917: kanssa heillä on yhteisiä etuja ajettavana. Siis puhe siitä, että olisi 28918: jotakin naisasiaa olemassa, ei pidä laisinkaan paikkaansa kapitalis- 28919: tisessa yhteiskunnassa, kun olot ovat kehittyneet niin pitkälle kuin 28920: ne nyt ovat, kun nim. taistelu työn ja pääoman välillä näyttelee 28921: kaikkialla osaa. Haluaisin siis, ettei luentokurssien ohjelmaan tällaista 28922: ainetta vasta otettaisi. 28923: Sitte minä kaipaan täältä sellaisia aineita kuin esim. työväen 28924: suojelus. Täällä mainitaan eläinsuojeluksesta pidetyn 54 luentoa, 28925: mutta ei ole minun huomatakseni mitään työväensuojeluksesta. 28926: Nämä vaan pienenä viittauksena siitä, että voisi näitä luentoja 28927: vähän toisella tavalla järjestää. 28928: Muuten minä en ole myöskään niitä optimisteja, joka ajattelen, 28929: että tiede on niin puolueetonta; kyllä se on puolueellista, käytettäköön 28930: sitä puolelta tai toiselta. Mutta köyhälistö tahtoo valloittaa sen 28931: takia tietoa, että se haluaa käyttää sitä omien kumouksellisten tar- 28932: koitusperiensä hyväksi ja sen vuoksi se mielellään kuuntelee luentoja 28933: ja hankkii tietoja. Mutta samalla se aina omistaa arvostelukykyä 28934: voidaksensa erottaa ne porvarilliset ajatusten rnurut ja akanat, 28935: joita aina porvarillisten taholta tämän tiedon yhteyteen koetetaan 28936: yhdistää. Minä kannatan valiokunnan mietintöä sinänsä. 28937: 28938: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Minulla on pitkän aikaa ollut 28939: huulillani kohtelias kysymys, emmekö voisi jo tyytyääänestämään 28940: toisen vastalauseen puolesta pitämättä pitkiä puheita, koska pitäisi 28941: tänä yönä olla vielä torpparijuttukin esillä. 28942: 28943: Ed. P a 1 m e n: Minä pyydän ilmoittaa, että jos olisi voitu saada 28944: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1229 28945: 28946: luennoitsijoita pitämään esitelmiä työväensuojeluksesta, olisi niitä 28947: heti hankittu, mutta siihen annettiin monta kieltoa. Samaten on 28948: käynyt monien muiden yritysten. Siinä syy, minkätähden ohjelma ei 28949: ollut niin täydellinen kuin olisimme tahtoneet. 28950: Mitä tulee ed. Pärssisen ajatuksiin naisasiasta, niin minä en 28951: rupea siihen kajoomaan. Tahdon vaan ilmoittaa, että tähän yleis- 28952: nimeen sisältyy luentoja, jotka olivat erityisen suosittuja kansan 28953: laajoissa piireissä, luentoja, joissa koetettiin kansannaiselle esittää 28954: hänen vaikutusalaansa ja kuinka hän voisi siinä kohden paremmin 28955: ja laajemmin vaikuttaa kuin ennen. Jos saamme luottaa siihen, 28956: n:titä kuulijat sanoivat, olivat nämä paikottain suotuisimpia luentoja 28957: kaikista. 28958: Ed. W a 1 p a s: Ed. Ahmavaara selvitti täällä hyvin valaisevasti, 28959: kuinka suurella epäluulolla suuret kansalaispiirit katselevat niitä toi- 28960: mia, joita herrat työväen hyväksi muka harjottavat. 28961: Ed. Palmen huomautti äsken, että he herraskaiset eivät muka 28962: ole saaneet luentoja työväensuojeluksesta eikä paljon muistakaan 28963: sellaisista asioista, jotka läheisemmin koskisivat työväkeä. Siis 28964: porvarilliset edustajat tuolla tavalla tahtovat osottaa, että luennot 28965: eivät tule kaikissa suhteissa niitä toiveita vastaaviksi, joita työ- 28966: väellä niihin nähden olisi. Toista olisi, jos työväenjärjestöt saisivat 28967: panna noita luennoita toimeen; silloin eivät köyhimmätkään työ- 28968: läiset epäilisi niitä, vaan täydellä luottamuksella tulisivat kuulemaan. 28969: Työväenjärjestöt myös kykenisivät saamaan luennoitsijoita työ- 28970: väensuojeluslainsäädännöstä ja muista aineista, jotka työväkeä 28971: miellyttävät. Minä pyytäisin tämän perusteella tehdä seuraavan 28972: ehdotuksen: että eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi helppota- 28973: juisten tieteellisten luentojen toimeenpanemiseen so,ooo markkaa, 28974: joista 30,000 mk. Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans 28975: vänner-nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman valiokunnan käy- 28976: tettäväksi ja 20,000 markkaa Suomen työväenjärjestöjen asetta- 28977: man valiokunnan käytettäväksi. 1 28978: Ed. Saariki v i: Pyydän saada kannattaa ed. W alppaan tekemää 28979: ehdotusta ja samalla huomautan vielä sen johdosta mitä jo edellinen 28980: puhuja mainitsi siitä, ettei muka saa sopivia tai kykeneviä luen- 28981: noitsijoita työväen suojeluslaista luennoimaan, että se on jotenkin 28982: luonnollista, kun kerran Keskuslautakunnan sopimuksen ensimäi- 28983: sessä pykälässä sanotaan, että luennoitsijain tulee olla yliopisto- 28984: sivistyksen saaneita, ja niissä, Jumala paratkoon, ei ole juuri sel- 28985: laisia, jotka työväen asioista jotain tietävät. 28986: Sitte on huomattava, että palkkiot näistä luennoista ovat ta- 28987: vallisen korkeita, 15-40 markkaa luennosta, ja eihän sitä juuri täl- 28988: laisia maksuja ole hyvä työväestöön kuuluville luennoitsijoille 28989: tarjota. 28990: 1230 28991: 28992: 28993: Ed. Tainio on mennyt puolustamaan varojen lisäämistä ollen- 28994: kaan ottamatta huomioon kenen käsissä varojen käyttö ja luento- 28995: jen järjestäminen on. Katsoen tuohon järjestelmään, pitäisi kai 28996: kyllä ymmärtää, ettei niistä paljo työväestön hyväksi tule. 28997: 28998: Ed. Y r j ö M ä k e 1 i n: Ennen kun tämä keskustelu lopete- 28999: taan, lienee paikallaan, että sitä todella ikävää historiaa, minkä 29000: ed. Ahmavaara tässä kertoi, valaistaan hieman. Asia on kai sillä 29001: tavalla, että sillä paikkakunnalla, jossa tämä ikävä tapaus sattui, 29002: olivat porvarilliset katkeroittaneet työläisten mielet melkotavalla. 29003: Työväestö oli minun tietääkseni pyytänyt aikaisemmin saada ti- 29004: laisuutta panna paikkakunnan kansakoululla toimeen tuollaisen 29005: luentotilaisuuden, mutta tämä pyyntö oli heiltä evätty. Työväestö 29006: tästä katkeroittuneena menetteli niinkuin ed. Ahmavaara mainitsi, 29007: ja sanoi, että koska ei saa panna koululla toimeen työväenluennoita, 29008: niin eivät silloin muutkaan saa luentoja siellä pitää. Lisäksi kerro- 29009: taan, että nuo porvarilliset luennoitsijat olivat yksityisessä kes- 29010: kustelussa paikkakunnan väestön kanssa hyvinkin herjanneet työ- 29011: väenliikettä vieläpä toimineet eräiden porvarillisten lehtien asia- 29012: miehinä ja siten katkeroittaneet työväestön mielen. - Tapaus 29013: on kyllä ikävä, mutta sellainen ei se tietääkseni ole, joksi ed. Ah- 29014: mavaara tahtoi sitä esittää. Ed. Ahmavaara sanoi m. m., jollen 29015: väärin kuuullut, että työväenyhdistyksen puheenjohtaja, kun hä- 29016: nen ensimäistä käskyään ei toteltu, näytteli suurta puukkoa. Uu- 29017: dessa Suomettaressa kerrottiin asia niin värikkäänä kuin mahdollista 29018: ja siinäkin kyettiin vain mainitsemaan, että sitte kun puheenjohtaja 29019: oli poistunut, palasi hän jonkun ajan kuluttua miessakin kanssa, 29020: ja että yhdellä miehistä oli turkin päällä vyö ja siinä tuppipuukko. 29021: Ed. Ahmavaara pisti jutulle siivet selkään ja selitti, että puheen- 29022: johtaja veti puukon esille. Panen vastalauseeni tällaista asian esittä- 29023: mistä vastaan. 29024: 29025: Ed. A h m a v a a r a: Asia on niinkuin minä kerroin. Se oli 29026: paikkakunnan työväenyhdistyksen puheenjohtaja, joka ensiksi tuli 29027: ja näytti puukkoa. Minä olen kysynyt tätä seikkaa nimenomaan 29028: luennonpitäjäitä ja toisilta, jotka tilaisuudessa olivat läsnä, ja jos 29029: ei ed. Yrjö Mäkelin usko minua, niin on olemassa lähteitä joihin 29030: viittaisin, joista hän saa varmat tiedot. Minä en luonnollisesti ollut 29031: läsnä tilaisuudessa, mutta olen siitä kuullut. Mitä tulee niihin apu- 29032: miehiin, jotka tulivat paikalle, niin on se asia aivan niinkuin ed. 29033: Mäkelin sanoi, että yhdellä heistä oli turkin päällä vyö ja siinä pitkä 29034: puukko. Mutta jo sitä ennen oli sanottu työväenyhdistyksen pu- 29035: heenjohtaja, joka muuten sivumennen sanoen on ollut vangittuna 29036: ja linnassa pahoista rikoksista, vetänyt esille puukon. 29037: Mitä tulee siihen, että kansakoululla ei olisi annettu työväen- 29038: Kansakouluja ja sivistystarkoituksia varten myönnettävät varat. 1231 29039: 29040: yhdistykselle luentohuonetta, niinkuin ed. Mäkelin sanoi, niin sitä 29041: en tunne, sillä en ole tuossa kunnassa asunut. Mutta ei kai tämä 29042: olisi oikeuttanut sellaista toimenpidettä, johon sitte ryhdyttiin 29043: työväenyhdistyksen taholta, sen kai ed. Mäkelin myöntänee. Mitä 29044: taas tulee siihen, että luennoitsijat olisivat edeltäpäin puhuneet 29045: loukkaavasti paikkakunnan työväestöstä, sitä en myöskään tunne, 29046: mutta eiköhän se ollut heille mahdotonta, kun he saapuiva,t paikka- 29047: kunnalle junalla vähää ennen luentoa, jotenka luulisin ettei heillä 29048: ollut tilaisuutta kauankaan keskustella paikkakuntalaisten kanssa. 29049: 29050: Ed. Tainio: Vaikkapa asia olisi aivan sellainen kuin ed. 29051: Ahmavaara kertoi ja vielä vähän rumempikin, niin sosialidemo- 29052: kraattisella puolueella ei olisi mitään tämän johdosta hävettävänä. 29053: Puolueen sellaisenaan ei tarvitse puolustautua sellaisia väitteitä vas- 29054: taan, joitten kautta tällaisten yksityisten tapausten perusteella koete- 29055: taan heittää varjo koko puolueen päälle. Syynä tällaiseen raakuuteen 29056: ja sivistymättömyyteen on se, etteivät meidän vallassa oleYat 29057: puolueemme ole käyttäneet tarpeeksi paljon varojaan, voimiaan ja 29058: kykyjään köyhälistön sivistämiseksi. Porvaristo näkee tällaisissa 29059: tapauksissa oman työnsä, oman välinpitämättömyytensä tuloksia. 29060: Me valitamme, ettei sosialidemokraattinen puolue ole ehtinyt vielä 29061: kaikkia sivistää, ettei sen sivistystyö ole ulottunut tarpeeksi syvälle ja 29062: joka paikkaan, mutta se seikka, että tällaisia tapauksia sattuu niin 29063: kovin harvoin, osottaa parhaiten, kuinka paljon sosialidemokraattinen 29064: puolue on tässä kohden tehnyt. Minä olen kuullut erään oppineen, 29065: arvoanauttivan miehen Suomessa lausuneen: Sosialidemokraattinen 29066: puolue on tehnyt enemmän Suomen kansan sivistämiseksi kuin koko 29067: sen kansakoululaitos. (Ääni eduskunnasta: Kuka?). Tämä sama 29068: käsitys ei muuten ole vallalla ainoastaan Suomessa, vaan Pietarissakin, 29069: kadettien keskuudessa. Minä en sano tätä millään tavalla ylpeilläk- 29070: seni puolueeni puolesta vaan ainoastaan huomauttaakseni siitä, että 29071: osataan jokaiselle tapaukselle antaa oma arvonsa, ja ettei, jos ne 29072: ennen poljetut ja sivistystä vaille jääneet nykyisin kuuluvat sosiali- 29073: demokraatteihin, niin eihän se ole mikään ihme, sillä ainoastaan sitä 29074: tietä he toivovat saavansa oppia ja sivistystä ja ihmisarvoa ja sen 29075: mukaista kohtelua, jota he tähän saakka eivät koskaan ole saaneet. 29076: 29077: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 29078: 29079: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tässä kohden 29080: tehty kaksi muutosehdotusta. Ensinnäkin ovat useat puhujat puo- 29081: lustaneet toista vastalausetta. Sittemmin on ed. Walpas-Hänninen 29082: toisten kannattamana tehnyt seuraavan ehdotuksen: 29083: >>Että eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi helppotajuisten tie- 29084: teellistenluentojen toimeenpanemiseen so,ooo markkaa, joista 30,000 29085: 1232 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29086: 29087: 29088: markkaa annettaisiin Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans 29089: Vänner-seuran yhteisesti asettaman valiokunnan käytettäväksi 29090: sekä zo,ooo markkaa Suomen työväenjärjestöjen asettaman valio- 29091: kunnan käytettäväksi.>> Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed 29092: W alppaan ehdotukseksi. 29093: Koska siis mietintöä vastaan on tehty kaksi vastaehdotusta, ja 29094: ne ovat keskenään vastakkaisia, katson, että äänestettäessä on 29095: meneteltävä siten, että äänestyksen pohjaksi tulee valiokunnan 29096: mietintö, ja äänestämällä toisen vastalauseen ja ed. Walppaan ehdo- 29097: tuksen välillä otetaan selville, kumpiko niistä on asetettava lopulli- 29098: sessa äänestyksessä mietintöä vastaan. 29099: Tämä menettelytapa hyväksytään. 29100: Äänestykset ja päätös: 29101: 29102: 1) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan tässä kohden hyväk- 29103: syy toisen vastalauseen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vasta- 29104: esitykseksi hyväksytty ed. Walppaan ehdotus. 29105: Jaa-äänet ovat voitolla. 29106: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaat; jos 29107: »ei>> voittaa, on toinen vastalause hyväksytty. 29108: Ei-äänet ovat voitolla. 29109: Eduskunta on siis, mitä tulee määrärahaan luentokurssien kan- 29110: nattamiseksi, hyväksynyt mietintöön liitetyssä toisessa vastalau- 29111: seessa olevan ehdotuksen. 29112: Sivulla 10 olevat, määrärahaa maalaiskirjastojen avustamiseen 29113: sekä 29114: määrärahaa köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaa- 29115: tettamiseen koskevat kohdat hyväksytään keskustelutta. 29116: Mietintöön liitetty laskelma hyväksytään sillä muutoksella, minkä 29117: Eduskunnan mietintöön tekemät päätökset aiheuttavat. 29118: Määrärahoja koskevina nämä päätökset ovat ehdollisia, kunnes 29119: lopullinen päätös asiasta V. J :n 63 §:n osoittamassa yhteydessä 29120: voidaan tehdä. 29121: 29122: Puheenvuoroa käyttää 29123: 29124: Ed. S o i n i n en: Minä tahtoisin kysyä, eikö se päätös, joka 29125: tehtiin työväenopistoista, ollut ehdollinen, ja eikö se olisi vahvistetta- 29126: va tässä yhteydessä? 29127: 29128: P u h e m i e s: Minä en voi käsittää, että siihen olisi syytä. 29129: Tässä on pohjana eri mietintö, ja lopullisen päätöksen tekeminen 29130: niin hyvin nyt esillä olleista kuin ed. Soinisen mainitsemasta asiasta 29131: Maanvuokralaki. 1233 29132: 29133: 29134: tulee sulkeutumaan niihin päätöksiin, joita tehdään käsiteltäessä 29135: Valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista. 29136: 29137: 29138: 4) Maanvuokralaki. 29139: (2 K.) 29140: Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 8 ja otetaan sen 29141: johdolla toisen käsi t te 1 y n alaiseksi neljä armollisessa esi- 29142: tyksessä N:o I3, joka koskee asetusta maanvuokrasta maalla, Edus- 29143: kunnalle annettua asetusehdotusta. 29144: 29145: Puhemies: Asian esittämisjärjestykseen nähden pyydän 29146: huomauttaa, että ensin tietysti on sallittava yleiskeskustelu kaikista 29147: näistä asetuksista. Sitte esitetään kukin asetus erikseen erikoiskoh- 29148: taista käsittelyä varten. Sitä vastoin mietinnössä olevat anomus- 29149: ponnet siirretään, niinkuin ennen on ollut puhetta, kolmannen 29150: käsittelyn yhteyteen. Sen ponnen taas, joka koskee neljännen laki- 29151: ehdotuksen julistamista kiireelliseksi, tulen esittämään sitten kuin 29152: 4:s lakiehdotus toisessa käsittelyssä on lopullisesti käsitelty, ja vihdoin 29153: tulee myöskin tämän yhteydessä esitettäväksi toiseen käsittelyyn 29154: suuren valiokunnan mietintö n:o 7 ja maatalousvaliokunnan mietintö 29155: n:o I, jotka koskevat asiasta tehtyä eduskuntaesitystä. 29156: Ylelskeskustelu: 29157: Ed. K a i r a m o: Kun minä eduskunnan viime istunnossa 29158: rohkenin, vaikka olenkin maatalousvaliokunnan ja suuren valiokun- 29159: nan jäsen, pyytää vuokralain pöydälle, niin en voinut tietää, tulisiko 29160: lykkäys kukaties sittenkin olemaan turha ja tulisinko minä ehkä 29161: niin muodoin ansaitsemaan niitä ankaria moitteita, jotka minulle 29162: heitettiin muka eduskunnan työn jarruttamisesta. Minulla on nyt 29163: se persoonallinen tyydytys, että lykkäys nähdäkseni ei ole ollut 29164: turha, vaan on johtanut sellaiseen tulokseen, joka, mitä siitä muuten 29165: sanottan ekin, tietää melkoista ajansäästöä asian nyt alkaneessa 29166: käsittelyssä. 29167: Eräs innokas lainsäätäjä on joskus sanonut, että jos joku laki- 29168: ehdotus lykkäytyy, niin se on sille tavallisesti eduksi. Tämä on 29169: kenties totta, mutta valitettavasti käy usein niin, että lykkäysten 29170: tuottama vahinko sittenkin on suurempi kuin lakiin tehtyjen paran- 29171: nusten tuottama hyöty. Sittenkun maatalousvaliokunnan vuokra- 29172: lakiehdotus viime keväänä esitettiin eduskunnalle, on siihen kyllä 29173: saatu muutamia muutoksia, jotka yksimielisesti voidaan tunnustaa 29174: parannuksiksi. Mutta yksimielisesti voidaan myös tunnustaa; että 29175: n ä m ä t muutokset ovat vain pikkuparannuksia, jotka eivät vas- 29176: taa lykkäyksen tuottamaa haittaa, sillä siitä on mielestäni arvaa- 29177: 78 29178: 1234 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29179: 29180: 29181: mattoman suuri vahinko, että laajat kansankerrokset tällaisessa 29182: asiassa, jos kohta vain olojen pakosta, on ärsytetyt lykkäyksillä 29183: ja tyhjiin rauenneilla toiveilla. Tahdon nyt sivuuttaa sen tosiasian, 29184: että tapahtuneista muutoksista useimmat ovat sellaisia, joita suo- 29185: malaisen puolueen kannalta ei voida parannuksiksi tunnustaa. 29186: Mutta huomiota ansaitsee kuitenkin, ja siitä rohkenen erityisesti 29187: huomauttaa, että tapahtuneet muutokset maatalousvaliokunnan 29188: mietinnössä ovat siksi lukuisat ja siksi suuret kuin ne ovat. Tämä 29189: on todistus siitä, mihin monet muutkin merkit viittaavat, että nim. 29190: lainsäädäntötyö meillä on monenlaisten tilapäisten vaikutusten alai- 29191: nen, jotka häiritsevät sen kulkua, vaikeuttavat oikean tuloksen 29192: saavutttamista ja heikontavat lain auktoriteettiä. 29193: Äärettömän paljon on tästä vuokralaista jo puhuttu ja kirjoitettu, 29194: niin paljon, että enempi puhuminen tosiaan ei ( nään miellytä. Se 29195: olotila, mihin me olemme vuokralain suhteen joutuneet, on kui- 29196: tenkin merkille pantava, sillä se on merkillinen tosiasia, että perin 29197: kuivat ja ulkonaista viehätystä vailla olevat seikat, sellaiset kuin 29198: esim. vuokra-aika, maanarvon ansioton nousu, torpparien raken- 29199: nusvelvollisuus, jotka maamme sivistyneille ovat yleensä kokolailla 29200: outoja ja melkein yhdentekeviä seikkoja, kuitenkin yleisessä hyö- 29201: rinässä ovat vähitellen saaneet väriä ja voimaa, ovat muuttuneet 29202: abstraktisiksi käsitteiksi, jotka kiihoittavat mieliä ja useinkin mää- 29203: räävät puolueryhmitykset. Merkkejä tästä kiihtyneestä mieli- 29204: alasta on huomattu pitkin tämän asian julkista käsittelyä. Mutta 29205: kun ratkaisu nyt vihdoinkin näkyy lähestyvän, niin sopii kansamme 29206: tärkeimpien etujen nimessä odottaa, että eduskunta kykenee uudelle 29207: laille antamaan sellaisen sisällyksen ja sellaisen muodon, että se 29208: todella tuottaa >>rauhaa maahan •> eikä jatkuvaa katkeraa 29209: taistelua, että ainakin maan valistunut mielipide voi siihen lojaali- 29210: sesti alistua ja myöntää uudelle laille sen kannatuksen ja kunnioituk- 29211: sen, jonka laki aina tarvitsee voidakseen täyttää korkean tarkoi- 29212: tuksensa. Sillä voipi huoleti sanoa, että me olemme joutuneet sii- 29213: hen, että nyt merkitsee vähemmin se, onko uusi vuokralaki juuri 29214: tällainen, kuin miksi se nyt ehdotetaan, tai onko se hiukan toisen- 29215: lainen; pääasia on että vuokralaki saadaan. 29216: Useimmat ihmiset lienevät nyt kuulleet tarpeekseen vuokralaista 29217: joksikin aikaa eteenpäin ja varmasti tunnetaan laajoissa piireissä 29218: helpoitukseksi, jos eduskunnan päätöksen kautta vuokralaki vih- 29219: doinkin saadaan päiväjärjestyksestä pois. Sopii nyt alotetun käsit- 29220: telyn aikana muistaa, että tämäkään laki arvatenkaan ei ole kir- 29221: joitettu ijankaikkisuutta varten. Luultavasti tulee käytäntö osoit- 29222: tamaan, että se erinäisissä kohdissa kaipaa parannuksia tai lisäyk- 29223: siä, oomoin kuin tunnollinen rakennusmestari välisti on pakoitettu 29224: yksityiskohdissa poikkeamaan. arkkitehdin luomasta taitehikkaasta 29225: piirustuksesta 29226: Maanvuokra laki. 1235 29227: 29228: 29229: Se vuokralakisuunnitelma, jonka suomalainen puolue lähes kolme 29230: vuotta sitten teki itselleen, on eheä ja johdonmukainen. Minun kä- 29231: sitykseni mukaan sitä ei ole voitu oleellisesti parantaa. Me sen vuoksi 29232: edelleen seisomme tämän suunnitelman kannalla. Mutta vuokralain 29233: käsittely näillä valtiopäivillä on osoittanut, ettei suomalaisella 29234: puolueella enemmän kuin millään muullakaan ryhmällä ole voimia 29235: tekemään lakia sellaiseksi, kuin se itse on sen toivonut. Varsinkin 29236: kävi tämä selväksi senjälkeen, kun sosialidemokraattinen puolue 29237: oli nimenomaan päättänyt mieluummin yhtyä oikeiston 25 vuoden 29238: ylimpään vuokra-aikaan kuin suostua suomalaisen puolueen 50- 29239: vuotiseen vuokra-aikaan, johon oli yhdistetty kerta tapahtuva reg- 29240: leeraus. Monet niistä muistutuksista, jotka ovat tehdyt 50 vuoden 29241: vuokra-aikaa vastaan menettävät- se on meidän käsityksemme- 29242: merkityksensä, jos vuokraehdot voitaisiin sillä ajalla edes kerran 29243: järjestää huomioon ottamalla maanarvon ansioton nousu. Ne joukko- 29244: päätökset, jotka vasemmisto valtiopäivien aikana on huomannut itsel- 29245: leen tarpeelliseksi hankkia ja joissa regleeraus ehdottomasti hyljä- 29246: tään, eivät meidi;n silmissämme suuria merkitse. Sillä sopii kysyä, 29247: moniko näistä kelpo torppareista ja työmiehistä, jotka ovat puu- 29248: merkkinsä panneet noihin päätöksiin, tietää ja ymmärtää todella- 29249: kin, mitä maan arvon ansiotonnousu on? Ja muusta ei ole kysymys 29250: (Ed. Sulo Wuolijoki: Jokseenkin kaikki. Puhemies: Hiljaa! Puhu- 29251: jaa ei saa häiritä). Mutta näillä joukkopäätöksillä on se merkitys, 29252: että ne lopullisesti sitovat sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän. 29253: Ja meidän täytyy ottaa tämä tosiasia huomioon. Meidän täytyy 29254: liikkua tosiseikkain pohjalla, tehdä vuokralaki niin hyväksi, kuin 29255: se tällä hetkellä on mahdollista tehdä. On riittävästi todistettu, 29256: että tuo suomalaisen puolueen regleerauspykälä, josta on niin pal- 29257: jon tyhjää melua pidetty ei nyt voi saada eduskunnan enemmistön 29258: kannatusta. Ja me alistumme lojaalisesti tähän, regleerauspykälä 29259: ei senvuoksi tule äänestyksen alaiseksi. 29260: Olen ollut pakotettu näin koskettelemaan niitä perusteita, joista 29261: vuokralain toinen käsittely eduskunnassa nyt riippuu. Ne ovat joh- 29262: taneet siihen sovintoehdotukseen, joka tällä viikolla on syntynyt 29263: muutamien suuren valiokunnan jäsenten alotteesta ja joka sittemmin 29264: on painettuna myöskin jaettu arvoisille edustajille. Pyydän lyhyesti 29265: saada huomauttaa tämän ehdotuksen sisällyksestä. Se kohdistuu 29266: kahteen pääkohtaan: lyhimpään vuokra-aikaan itse päälaissa ja 29267: n. k. takautuvaan lakiin. Lyhin vuokra-aika on tässä, samoin kuin 29268: suuren valiokunnan mietinnössä, ehdotettu 50 vuodeksi, yhtäläiseksi 29269: torppareille ja mäkitupalaisille. Mutta tähän ehdotetaan nyt kaksi 29270: poikkeussäädöstä. Toisessa on otettu huomioon holhouslain yleisiä 29271: säädöksiä, jotka koskevat vajavaltaisia maanomistajia, ja se lienee 29272: ilman suurempaa eli yleisempää merkitystä. Toisessa annetaan 29273: taas vuokralautakunnalle vuokramiehen pyynnöstä, ja kun tär- 29274: 1236 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29275: 29276: keät syyt erityisissä tapauksissa niin vaativat, valta myön- 29277: tyä lyhempäänkin vuokra-aikaan, ei kuitenkaan alle 25 vuoden. 29278: Ja tästäkin myönnytyksestä ovat uudistorpat nimenomaan sul- 29279: jetut pois. Tämä toinen poikkeus on sellainen määräys, jota vas- 29280: taan suomalaisen puolueen taholta aina on lausuttu epäilyksiä. Ja 29281: varma lie, että asianlaita ei tässä suhteessa ole nytkään sanottavasti 29282: muuttunut, koska on osottautunut mahdottomaksi saada lakiin sel- 29283: laisia objektiivisia määräyksiä, jotka kokonaan sulkisivat väärin- 29284: käytökset pois. Omasta puolestani olen kuitenkin katsonut mah- 29285: dolliseksi tähän ehdotukseen suostua, ja se on tapahtunut kahdesta 29286: syystä. Ensiksikin osoittaa pykälän sanamuoto selvästi, että tässä 29287: tarkotetaan yksinomaan harvoja poikkeustapauksia. Toiseksi ei 29288: poikkeussäädös missään tapauksessa voi lyhentää vuokra-aikaa vä- 29289: hemmäksi kuin 25 vuodeksi, eli siis siihen, mitä sosialidemokraat- 29290: tinen puolue on ollut valmis hätätilassa pitämään sääntönä. Se ei 29291: myöskään aikaansaa häiriötä niissä laajoissa alueissa maata, missä 29292: 50 vuoden vuokra-aika jo on tullut maan tavaksi. 29293: Tärkeämpi kuin edellä mainittu muutos itse vuokralakiin on 29294: mielestäni n. k. taannehtivan lain uusi sisällys. Sen sijaan että suu- 29295: ren valiokunn.an ehdotuksessa, samoin kuin maatalousvaliokunnan 29296: tähänastisissa mietinnöissä, on pantu pääpaino torppareille suoritet- 29297: tavaan korvaukseen, niin ehdotetaan tässä n. s. moratoriolaki, jonka 29298: kautta kaikki vuokrakontrahtien irtisanomiset lykätään vissiksi 29299: ajaksi eteenpäin. 29300: Uusi vuokralaki tuo mukanaan erittäin suuria muutoksia ny- 29301: kyisiin vuokraoloihin. Viittaan ainoastaan pakolliseen, pitkään 29302: vuokra-aikaan ja määräyksiin päivätyöveron ehdollisesta poista- 29303: misesta. On ilmeistä, että lainsäätäjä ei voi näin suuriin ja tärkei- 29304: siin muutoksiin suostua, ilman että samalla ajatellaan. vastakeinoa 29305: siltä varalta, että näiden muutosten kautta syntyisi yhdyskunta- 29306: elämän säännöllistä kulkua uhkaavia virtauksia niissä kansanluo- 29307: kissa, joita uudistukset lähinnä koskevat. Sen vuoksi on välttä- 29308: mätöntä erityinen tähän tapaukseen sovellettu poikkeussäädös, 29309: ja sellaista ei liene mahdollista säätää ilman että yksityisen oikeutta 29310: ja toimintavapautta väliaikaisesti jon.kunverran syrjäytetään. Ny- 29311: kyaikainen oikeuskäsitys myöntää ja kaikkien maiden kokemus to- 29312: distaa, että yhteiskunta on oikeutettu ja velvollinen suojelemaan 29313: itseään tällaisilla poikkeustapauksia varten tarkoitetuilla toimen- 29314: piteillä. Tässä tapauksessa on tähän asti ajateltu sellaista lakia, 29315: joka löytyy maatalousvaliokunnan kaikissa kolmessa mietinnössä 29316: entisillä ja näillä valtiopäivillä ja joka nyt myöskin on suuressa 29317: valiokunnassa hyväksytty. Suuressa valiokunnassa on samalla kui- 29318: tenkin käynyt ilmi että eduskunnassa löytyy siksi paljon edustajia, 29319: jotka periaatteellisista syistä eivät katso voivansa tällaiseen lakiin 29320: suostua, että sen säätäminen ,näillä valtiopäivillä sen takia olisi 29321: Maanvuokralaki. 1237 29322: 29323: 29324: käynyt mahdottomaksi. Mutta koska yleisen vuokralain säätämi- 29325: nen, kuten jo olen osottanut, ei käy päinsä ilman taannehtivaa la- 29326: kia, on käynyt myös välttämättömäksi ehdottaa jotakin muuta, 29327: jonka kautta yllämainittu päämäärä saavutettaisiin ja jolla olisi 29328: suurempia edellytyksiä tulla hyväksytyksi kuin tällä nyt on. Näin 29329: on syntynyt mainittu kompromissiehdotuksen taannehtiva lakiehdo- 29330: tus. Kun vertaa näitä kahta lakiehdotusta toisiinsa, niin huomaa että 29331: kompromissiehdotuksella on itse asiassa muutamia ominaisuuksia, 29332: jotkaovatsille eduksi. Niinpä kohtaaseyhtäläisesti kaikkia asianosai- 29333: sia, sekä vuokramiehiä että vuokranantajia, kun taas maatalousvalio- 29334: kunnan ehdotus lopulta perustuu siihen suuresti vaihtelevaan asian- 29335: haaraan, onko vuokramies määräaikana tehnyt parannuksia ja voi- 29336: daanko ne todistaa. Myöskin se tosiseikka on kieltämättä suurimerki- 29337: tyksellinen että sovintoehdotuksen mukaan saataisiin ainakin lä- 29338: hes ro vuotta kestävä väliaika, jolloin häätöjä ei saisi panna toimeen 29339: muista kuin laissa mainituista syistä. Tällä ajalla ehtisi kiihkeä mieli- 29340: ala kenties jonkun verran asettua, kun toiset maanomistajat pää- 29341: sisivät käytännössä sovelluttamaan uutta lakia ja toiset taas voisivat 29342: siihen läheltä tutustua ja tyynemmin ajatella. 29343: Tämä sovintoehdotus ei ole suinkaan eheä eikä myöskään j ohdonmu- 29344: kainen. Minä pelkään että se, niinkuin kompromissit yleensä, ei 29345: juuri miellytä ketään, mutta sen sijaan kyllä antaa aihetta huoleen 29346: ja helposti ymmärrettävään tyytymättömyyteen. Varsinkin tun- 29347: tuu minusta kuin se poikkeussäädös lyhimmästä vuokra-ajasta 29348: olisi arveluttava, joka sisältyy 3 §:n toiseen lauseeseen ja joka kuu- 29349: luu seuraavasti: >>Jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhenipää 29350: aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi, vuokralautakunnan määrät- 29351: tävä.>> Mutta minun täytyy myöskin myöntää, että kompwmissi 29352: on tässäkin suhteessa lojaali, sillä se on yhtäpitävä suuren valio- 29353: kunnan vastaavan ehdotuksen kanssa, joka on syntynyt m. m. 29354: myöskin sosialidemokraattisen puolueen myötävaikutuksella. (Ed. 29355: Sulo Wuolijoki: Silloin oli vuokra-aika 50 vuotta. - Puhemies: 29356: Ei saa häiritä!). 29357: Uusi vuokralaki on jo vaatinut suhteellisesti enemmän aikaa ja 29358: enemmän voimia kuin kenties juuri mikään muu erikoislaki maas- 29359: samme. Vastaako se merkitykseltään niitä suunnattornia ponnis- 29360: tuksia, jotka on sitä varten uhrattu, siihen tuskin kukaan voi antaa 29361: varmaa vastausta. Ainoastaan käytäntö voi sen todistaa. Mutta uuden 29362: vuokralain aikaansaaminen on joka tapauksessa nyt eduskunnalle 29363: kunnia-asia, ja minusta näyttää siltä kuin tämä nyt tehty sovinto- 29364: ehdotus olisi ainoa keino, jolla tällä hetkellä voidaan uusi torppari- 29365: laki pelastaa. 29366: 29367: Ed. B r a n d e r: Koko kansaneduskunnan olemassaoloajan 29368: on maanvuokraa koskeva lainsäädäntö ollut päiväjärjestyksessä 29369: 1238 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29370: 29371: 29372: ja tärkeytensä takia etumaisina. Monta mietintöä on siitä jo julaistu, 29373: mutta ne ovat kaikki jatkuvasti todistaneet, etteivät eri kantojen 29374: ja mielipiteitten eroavaisuudet ole voineet sanottavasti sulautua 29375: yhteen yhtä vähän maatalousvaliokunnassa kuin suuressakaan valio- 29376: kunnassa. Jonkun verran on tähän tietysti vaikuttanut se, että 29377: asiaa on käsitelty niin monen, eri tahoilla laaditun esityksen pohjalla. 29378: Varsin vaikuttava syy on myöskin siinä, että tässä jos missään 29379: kysymyksessä eri asianomaisten oikeudet ja edut ovat keskenään 29380: sellaisessa ristiriidassa, ettei sitä suinkaan ole helppo sovittaa täysin 29381: oikeuden- ja johdonmukaisesti. Kun tähän tulee lisäksi se tavatto- 29382: man suuri erilaisuus, mikä vallitsee olosuhteissa ja kehityksessä ei 29383: ainoastaan maamme eri osissa vaan jopa eri paikkakunnillakin, niin voi 29384: ymmärtää sen hajoittavan kantojen eroavaisuuden, joka yhä edel- 29385: leen eduskunnassa vallitsee varsinkin eräihin vuokralainsäädännön 29386: tärkeimniin kohtiin nähden. Onhan näet, ollaksemme totuuden 29387: mukaisi;, myöskin myönnettävä ja tunnustettava, että monissa, 29388: varsinkin toisarvoisissa yksityiskohdissa on voitu saavuttaa yksi- 29389: mielisyyttä. 29390: Mitä noihin mainitsemiini tärkeimpiin kohtiin tulee, on eri- 29391: mielisyys erittäinkin kohdistunut ja keskittynyt vuokra-aikaan 29392: ja n. s. takautuvaan 1 a k i i n. Mitä vuokra-aikaan ensiksikin 29393: tulee, esiintyy siinä suurin piirtein katsoen kaksi pääsuuntaa, tahtoen 29394: toinen lyhimmäksi vuorka-ajaksi 25, toinen 50 vuotta. Nykyisessä 29395: maatalousvaliokunnassa pääsi eri äänestysten jälkeen, kuten on ker- 29396: rottu, edellinen 25 vuoden kanta lopullisesti voitolle, suuressa 29397: valiokunnassa päinvastoin 50 vuoden kanta. Maatalousvalio- 29398: kunnan kannasta vuokra-aikaan nähden ja yhteydessä korvaus- 29399: kysymyksen kanssa lausui täällä aikaisemmin syyskuun 25 päivän 29400: istunnossa eräs asiantuntija seuraavasti: >>se järjestelmä siis, jota 29401: oikeisto sosialistien avulla täällä yhdessä hommaa, tarkoittaa ensiksi- 29402: kin maanvuokraajain uuvuttamista ja toiseksi maanviljelyksen 29403: uuvuttamista, maan jatkuvan tuotantokyvyn vähentämistä s. o. 29404: maamme köyhdyttämistä>> siv. 512. Tässä ei nyt ole tilaisuutta, 29405: eikä aikaa, ei liioin haluaakaan ryhtyä yksityiskohtaisemmin tor- 29406: jumaan tätä lievemmin sanoen liioiteltua tuomiota lausunnossa, 29407: jota puhuja itsekin on katsonut tarpeelliseksi jossain kohdin korjata. 29408: Maamme köyhdyttämistä ei toki kukaan yksityinen edustaja tarkoita, 29409: vielä vähemmän mikään kokonainen puolue tai edes joku valiokun- 29410: nan enemmistö. Sanottakoon tässä vain lyhyesti, ettei viimeistä sanaa 29411: ole lausuttu siitä, mikä järjestelmä maanviljelyksen ja maanvuok- 29412: raajain kannalta on ehdottomasti ja kaikissa olosuhteissa paras. 29413: Lyhimmän vuokra-ajan säätäminen yleisesti 25 vuodeksi, mikä ei 29414: suinkaan estä pitempiaikaisia sopimuksia tekemästä on minun ja, 29415: kuten tiedän, monen muunkin mielestä parempi ja oloihin sopi- 29416: vampi kuin jos se ehdottomasti laissa määrätään 50 vuodeksi. 29417: Maanvuokralaki. 1239 29418: 29419: 29420: Mutta kun täällä kukaan ei voi toivoa saavansa omaa vakaumustaan 29421: sellaisenaan ja täydellisesti läpi, on mielipiteitä yhteensovitellen koetet- 29422: tava hyvällä tahdolla löytää sellainen kanta, joka mahdollisimmassa 29423: määrässä täyttää ainakin enmmistön toiveet. Ja kun kyseessäoleva 29424: lainsäädäntö on nyt vihdoinkin valmiiksi saatava, on tarjolla olevia 29425: yhteensovitusehdotuksia varsin vakavasti harkittava. Kun se 29426: ehdotus, jota edellinen puhuja kannatti ja joka täällä tänään on 29427: painettuna jaettu, on huomattava parannus suuren valiokunnan 29428: mietintöön nähden, siinä kun 25 vuoden vnokrakantakin, jopa lyhem- 29429: pikin, nim. vajavaltaisten omistamiin torppiin nähden, on jonkun 29430: verran huomioon otettu, niin voin tätä ehdotusta asian eteenpäin 29431: viemistä edistääkseni puolestani kannattaa. 29432: Niinikään ansaitsee erityistä huomiota se yhteensovituksessa 29433: oleva osa, joka korvaisi maatalousvaliokunnan ja suuren valiokun- 29434: nan mietinnössä olevan, luonteeltaan arveluttavan takantuvan lain, 29435: tarkoittaen tarpeellisen niin sanoakseni välirauhan säätämistä, 29436: jonka kautta ehkäistäisiin se vaara, että uuden vuokralain pelosta 29437: jonkottain vuokralaisia joutuisi häädettäviksi. Yhdyn niin ollen 29438: tähänkin ehdotukseen, jota en tässä ryhdy yksityiskohtaisemmin 29439: arvostelemaan, ja kannatan siis yhteensovitusehdotusta kokonai- 29440: suudessaan. 29441: 29442: Ed. La n t t o: Jos vuoden 1902 vuokralakia vertaa nyt esillä olevan 29443: vuokralain henkeen ja sisältöön, niin täytyy tunnustaa, että torppari- 29444: väestön aseman korjaaminen on kuitenkin lainlaatijan silmämääränä 29445: ollut. Tämän periaatteen saavuttamiseksi onkin ennen kaikkea 29446: silmällä pidetty sitä, etteivät vuokrasitoumukset jäisi mielivallan 29447: alaisiksi, vaan että ne kirjallisesti tehtyinä tarkoin määrittelevät 29448: vuokramiehen edut ja velvollisuudet sekä että edut todellakin tulevat 29449: pannuiksi veroja vastaaviksi. Vuokra-ajan pituus 50 vuotta kuin myös- 29450: kin torpparin oikeus siirtyä päivätyövelvollisuudesta rahanmaksu- 29451: kannalle ja että hänen maaparannuksiin nhraamansa työt tulevat 29452: kohtuullisesti vuokralantakunnan harkinnan mukaan korvatuiksi, 29453: kaikki nämä osoittavat että on tahdottu asettuaihmisyyden kannalle. 29454: Voidaan kyllä väittää, että tämän lakiehdotuksen olisi pitänyt 29455: vieläkin enemmän etuja vuokramiehelle myöntää, samoin kuin taas 29456: päinvastoin toiselta päin, että sen olisi maanomistajan oikeuksia 29457: pitänyt enemmän turvata. Mutta kultainen keskitie on tässäkin 29458: paras. Ja ettei tämän keskitien löytäminen ole ollut lainkaan vähäisen 29459: harkinnan varassa, siihen antavat lukemattomat valiokuntien 29460: pitkät istunnot ja sadatkin siellä toimitetut äänestykset kyllä 29461: riittävät takeet. Uskallankin senvuoksi olettaa, että tuskin enää 29462: voimme pitemmältä puoleen tai toiseen mennä, sillä otaksuttava on, 29463: ettei tämän asetuksen voimaantultua hyvinkään moni enää uskalla 29464: torpparia ottaa. Mitä sitte, jos se tästä kireämmälle vedettäisiin. 29465: 1240 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29466: 29467: 29468: -Silloin koettasivat maanomistajat kuta pikemmin päästä entisistäkin 29469: torppareistaan erilleen ja näin ollen yhäkin lisääntyisi tuo suuri 29470: irtolaisväestön lauma, ei suinkaan saisi olla tämän lain tarkoituksena. 29471: Näin ollen siis toivoisin, että tätä lakiehdotusta pitemmälti 29472: repostelematta pyrkisimme yksimielisesti toimimaan siten, että 29473: tämän maanvuokralain käytäntöön tulo häiriytyneitten torppari- 29474: olojen rauhoittajana olisi mitä pikemmin mahdollinen. Tunnen 29475: sen kyllä ja olen täällä jo ennenkin siitä puhunut, etteivät mitkään 29476: maanvuokralait voi täydellistä tyytyväisyyttä torppareissakaan 29477: herättää ja ylläpitää siitä yksinkertaisesta syystä, ettei itsenäisyyteen 29478: pyrkivä ihmishenki voi toisen vallan alaisuudessa täyttä tyydytystä 29479: löytää. Paraimmissakin oloissa ja vähäisempimkin verojen painosta- 29480: mana tuntee hän kuitenkin itsensä vaan torppariksi eli toisenisäntä- 29481: vallan alla eläväksi vasalliksi, jommoisena hänkaikellaisillekiihotuk- 29482: sille ja houkutteleville lupauksille voipi olla liiankin herkkä, kuten 29483: monet sortopäivien aikaiset maanjakojutut kyllin selvät ja surulliset 29484: muistot meille jättivät. Siis jos meidän tarkoituksemme on tässä 29485: maassa nähdä eheätä, oloihinsa tyytyväistä kansaa, on meidän kuta 29486: rohkeammin ja nopeammin toimittava siihen suuntaan, että jokai- 29487: sella kansalaisella olisi mahdollisuus päästä oman turpeensa omista- 29488: jaksi ja tasa-arvoisuutensa tuntevaksi kansalaiseksi. Mutta sitä 29489: uutta huomenta odottaessamme voimme kuitenkin täydellä uskal- 29490: luksella vastaanottaa tämän maanvuokralakiehdotuksen lakina, 29491: etenkin kun 6o §:n mukaan tasapuolisesti valitut vuokralautakunnat 29492: suurella määräämisvallallaan tulevat oikeutta ja kohtuutta valvo- 29493: maan sekä kaikkia itsekkäitä pyyteitä puolelta ja toiselta poistamaan. 29494: Tähän samaan vuokralautakunnan tasapuolisuuteen nojautumalla 29495: toivottavasti uskallamme myöskin hyväksyä tuon kylläkin arka- 29496: luontoisen takantuvan lain semmoisena, kun se nyt lukemattomien 29497: istuntojen harkitsemana vihdoinkin valmistunut on. Tähän suuntaan 29498: olisi pyrittävä, mutta jos sittekään, vastoin toivoa, emme tätä suuren 29499: valiokunnan mietintöä jaksa täällä semmoisenaan läpi ajaa, niin 29500: täytynee, niin vastenmielisiä kuin nuo alituiset muutokset ovatkin, 29501: valtapuolueitten yhteensovitelmillekin ansionsa antaa, ennenkun 29502: koko lakiehdotus lykätä tulevien vaalien taka lepäämään, kuten 29503: uhkauksia on kuulunut. Uskallan kuitenkin väittää, että se 29504: puolue, joka tuommoisen teon aikaansaisi, olisi maalaisväestön 29505: luottamuksen menettänyt. 29506: 29507: Ed. J ä r v i n e n: Torpparien suoritettavan verotyöpäivän 29508: pituudesta maatalousvaliokunnassa puheltaessa on ilmaantunut 29509: kolme eri mielipidettä: Ensiksi kaikkien äärimmäisin, enimmin 29510: maanomistajain etuja silmällä pitävä, suomettarelaisten tekemä 29511: vaatimus, että verotyöpäivänpituus kokonaan saisi jäädä porvari- 29512: enemmistöstä kokoonpannun vuokralautakunnan määrättäväksi ja 29513: Maanvuokralaki. 1241 29514: 29515: 29516: täten tulisi riippuvaksi isäntien mielivallasta; toiseksi nuorsuomalais- 29517: ruotsalaisten vaatimus, että työpäivän pituus tulisi olla II tuntia 29518: kesällä ja 9 tuntia talvella ruoka-aikoja lukuunottamatta; sekä 29519: kolmanneksi sosialidemokraattien mielipide, joka on myöskin tul- 29520: lut ilmilausuttua kahdessa eri torpparikokouksessa Tampereella, 29521: että verotyöpäivän pituuden tulisi olla IO tuntia kesällä, 7 tuntia 29522: talvella ruoka-aikoja lukuunottamatta. Tästä mielipiteestä ovat 29523: sosialidemokraatit näillä valtiopäivillä kuitenkin luopuneet ja asettu- 29524: neet rahaveron kannalle, ja tämä kanta on tietysti oikeampi, sillä 29525: maavero päivätöitten muodossa on oikeastaan vaan jäte muinai- 29526: sesta maaorjuudesta. Ja tällaista veromuotoa ovat m. m. Venäjän 29527: talonpojat vastustaneet aina vuodesta I863 alkaen, jolloin heidän 29528: ruumiinsa orjuudesta vapautettiin, ja myöskin yhtä kiihkeästi 29529: venäläiset aateliset ovat vastustaneet tätä Venäjän talonpoikien 29530: vaatimusta päästä rahaveron kannalle. 29531: Jos tarkastelemme erikseen näitä eri mielipiteitä työpäivän 29532: pituudesta, niin ottakaamme ensin se mielipide, mikä on valiokunnan 29533: mietinnössä, s. o. II tuntia suvella ja 9 tuntia talvella. Tällaisen 29534: vaatimuksen tekijät nähtävästi luulevat vielä elävänsä sinä aikana, 29535: jolloin ruumiillisen työn tekijällä arveltiin olevan vain kolmetoimi- 29536: tusta tässä maailmassa, s. o. raataa aamusta iltaan ruumiskoneensa 29537: ylläpitämistä varten, syödä hädin kiirein, ja sitten yön keskipaik- 29538: keilla hiukan nukkua. Mutta tällaisille tahtoisin huomauttaa: nyt on 29539: kehitys jo sille asteelle joutunut, että tunnustetaan ruumiillisen työn 29540: tekijällä olevan henkinenkin puolensa, joka sekin vaatii osan päi- 29541: västä virkistyäkseen ja tullakseenravituksi. Josonniinpitkä työpäivä 29542: kuin II-tuntinen, silloin hengen ravitsemiseen ei jää aikaa, varsinkin 29543: jos otetaan huomioon, että torpparin on taloon kuljettava ja vielä 29544: talosta poislähtöön aikaa käytettävä. Sitä paitsi ovat yhteiskunta- 29545: olot kehittyneet, onhan jo työtätekevällä kansalla valtiollinen ääni- 29546: oikeus, kunnallista äänioikeutta parhaillaan tavoitellaan, ja jotta 29547: työtätekevä kansa voisi käyttää näitä oikeuksia, on luonnollisesti 29548: tarvis saada lyhempi työpäivä. 29549: Erityisesti pyydän sitten eduskunnan huomiota kiinnittää suo- 29550: mettarelaisten vastalauseeseen. Se on painettuna maatalousvaliokun- 29551: nan mietinnössä sivuilla 69-73. Tämän vastalauseen voi jakaa sisäl- 29552: tönsä puolesta kahteen pääosaan: työväkeä mie llyttelevään 29553: osaan ja tilanomistajia puhuttelevaan osaan. Edelli- 29554: sessä osassa suomettarelaiset koettavat todistella, minkätähden 29555: maatyöväki yleensä ei tarvitse mitään rajoja työpäivänsä pituudelle 29556: ja että rajaton työpäivä on terveellinen työväen ruumiille sekä sie- 29557: lulle; niin he väittävät. Toisessa puolessa he sangen kaunopuheisesti 29558: kääntyvät isäntien puole~n ja oikein runollisella kielellä näyttävät, 29559: mitenkä rajaton työpäivä edistää kartanontöitten joutumista ja 29560: paisuttaa isäntien kukkaroita. Siinä osassa m. m. sanotaan: »Torppari 29561: 1242 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29562: 29563: 29564: saa suorittaa työnsä ulkoilmassa» ja sitten vielä >>tuo työ on vaihtele- 29565: vaa>>. Ja kun kerran olot ovat näin suloiset ja ihanat, niin mitä sitten 29566: enään työpäivää tarvitaankaan mitenkään rajoittaa. 29567: Nämä tällaiset mielipiteet - kyllä ne tunnetaan - ovat niitä 29568: samoja, jotka ovat kaikilla kaupunkilaisherroilla. He kuvittelevat, 29569: että torpparit saavat tehdä verotyötä siintävien järvien rannikoilla, 29570: lehtevissä lehtoloissa, vihannilla nurmikoilla ja että näin luonnon- 29571: ihanilla paikoilla tekee ihan lystikseen työtä. On vaan ikävää, 29572: että nämä tällaiset herrojen haaveet ovat ja pysyvät haaveina, sillä 29573: torpparin elämässä on toinenkin puolensa, jota kaupunkilaisherrat 29574: eivät tunnekaan. Se on tämä: Torpparin täytyy keväällä mennä 29575: kartanon pellolle kyntämään, oma touko jää tekemättä; hänen täy- 29576: tyy heinäaikana parhaalla poudalla mennä kartanon heinäniitylle, 29577: oma heinäniitto jää syyskuuhun, syyssateihin kastumaan. Kyllähän 29578: silloin ei enään voi sanoa, niinkuin suomettarelaiset, että työ on 29579: >>vaihtelevaa>>, se on >>runollista>>. 29580: Vielä tätä rajoituksia vailla olevaa veropäivävaatimustaan puo- 29581: lustavat suomettarelaiset sitä näkökohtaa silmällä pitäen, että ke- 29582: sällä työväellä ei ole tilaisuutta saada itselleen henkistä virkistystä. 29583: He sanovat näet maatalousvaliokunnan mietinnössä sivulla 97: 29584: »Mitä taas tulee tilaisuuden hankkimiseen henkistä virkistystä ja 29585: kehittymistä varten, niin lyhyet kesämme eivät voi sellaista sanotta- 29586: vasti tarjota maatyönantajillekaan, eikä meillä sellaisia tilaisuuk- 29587: sia kesällä maaseudulla paljo tarjotakaan.>> Täytyy toisen kerran 29588: jo huomauttaa, että tästä tekijän jäljet näkyvät, näkyy, mistä 29589: pihdistä vastalause on lähtenyt. Ei sen verran näytä tuntevan 29590: maalaisoloja, että tiedettäisiin, että matalimpiinkin mökkeihin 29591: sanomalehtiä tulee, että lainakirjastoja on kunnissa ja yhdistyksillä 29592: on kirjastoja. Ja tänä päivänäkin on suurta suuta pidetty, kauniita 29593: sanoja lausuttu juuri tästä maatyöväen sivistämisestä, kymmeniä- 29594: tuhansia on rahoja sitä tarkoitusta varten myönnetty. 29595: Tämän jälkeen suomettarelaiset tuovat esiin ne näkökohdat, 29596: jotka todistavat, miten tarpeetonta yleensä on lyhentää työpäivää. 29597: Ja tämän jälkeen vetävät suomettarelaiset esiin sen väitteen, että 29598: pitkä työpäivä ilman rajoja on työväen ruumiille terveellinen, se 29599: suojelee hänen sielunsa häijyiltä himoilta ja monilta kiusauksilta, 29600: sanalla sanoen se on suojeleva laki. Heidän sanansa näet kuuluvat 29601: tällä tavoin: »Tähän tulee vielä lisäksi se tosiasia, että tutkimus on 29602: osoittanut, että työpäiviin lyhentäminen kehittymättämissä oloissa 29603: voi vaikuttaa turmiollisestikin, ja jos mitkään, niin kai ovat Suo- 29604: men maalaisolot suuressa osassa maata vielä niin kehittymättömät.» 29605: Tätä ennen on mainitussa vastalauseessa lause: >>Vakaumuksemme 29606: mukaan esim. leipuriliikkeen työmies, joka jo kahdeksantuntisesta 29607: työstä keväällä tuntee itsensä väsyneeksi, varmasti I2-tuntisessa 29608: maatyössä kesäaikana voimistuisi.>> Kun I2-tuntisessa työssä voi- 29609: Maanvuokralaki. 1243 29610: 29611: 29612: mistuu paremmin kuin 8-tuntisessa, niin aivan loogillisesti voi johtaa, 29613: että 14-tuntisessa saattaa voimistua enemmän kuin 12-tuntisessa 29614: työssä. Se on vaan valitettava tässä kauniissa säännössä, että vasta- 29615: lauseen allekirjoittajat ent. senaattori Kairamo, pappismies Palo- 29616: heimo ja asessori Käpy, jotka esittävät tällaista lääkärireseptiä 29617: työväelle, eivät ole itse koettaneet miten se voimistuttaa työmiehen 29618: ruumista. Kun näistä seikoista pidin puhetta Savon salomailla ja 29619: luin ne kohdat, mitä Helsingin herrat arvelevat työn laadusta, niin 29620: aina kuulijat räjähtivät nauramaan, nauroivat sitä, miten herroilla 29621: saattaa olla vääriä käsityksiä työn raskaudesta. Ja tyhmää tämä, 29622: suoraan sanoen., onkin. Olisi ollut viisasta kysyä vaikkapa ~>seitse 29623: mältä viisaalta>> neuvoa, ennenkuin tällaisia lauseita vastalauseeseen 29624: kirjoittaa. 29625: Todisteltuaan täten, miten rajaton työpäivä tuo torpparien ruu- 29626: miille virkistystä, ottavat vastalauseen allekirjoittajat puheeksi 29627: asian henkisen puolen ja siinä he sanovat sen lauseen, minkä täällä 29628: jo tulin lukeneeksi, miten työpäivän lyhentäminen kehittymättä- 29629: missä oloissa vaikuttaa turmiollisesti. Jos siis työpäivä lyhennetään 29630: esim. I I tuntiin, niinkuin valiokunnan mietinnössä on ehdotettu, 29631: niin Suomen kansa suomettarelaisten mielestä turmeltuu. Se on 29632: omituinen väite, omituinen aate, vaikka mitään uutta se ei ole. 29633: Sitä on saatu kuulla kinkereillä jo pienestä pojasta alkaen, että työ, 29634: jota pitempi, sen paremmin se suojelee kaikilta kiusauksilta, kunhan 29635: vaan työ tapahtuu toisten hyväksi. Yksi vahinko on vain tapah- 29636: tunut tälle erinomaiselle sielureseptille, jonka suomettarelaiset ovat 29637: vastalauseessaan esittäneet. Siitä on nähtävästi painovirheen kautta 29638: pudonut pois eräs mainiosisältöinen lause, joka jo kaksilla valtio- 29639: päivillä on stereotypeerattuna seurannut tätä vastalausetta ja se 29640: kuuluu: >>Rengit maalla eivät useinkaan tiedä, miten saavat sunnun- 29641: taipäivät kulumaan, josta on seurauksena pahoja tapoja.>> Tahdon 29642: tämänlauseen kuitenkin nostaa unholan yöstä, sillä se selvästi näyt- 29643: tää mikä käsitys suomettarelaisilla on renkimiesten arvosta. 29644: Tämän jälkeen vastalauseen tekijät kääntyvät toiselle taholle, 29645: kääntyvät puhelemaan maanornistajista. Ja täytyy sanoa, että 29646: tällä puolella heidän sanansa nousevat oikein runolliseen lentoon. 29647: Jos luetaan vastalauseen sivulla 99, niin siellä on tämmöinen lause: 29648: ~>Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikkutilallisten laita, 29649: jotka enimmäkseen kaukana salomailla taistelevat kovaa taisteluaan 29650: karua luontoamme vastaan yhden ainoan apumiehen, kllten kesällä 29651: päivätyönä veronsa suorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin 29652: avulla, kun tämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät 29653: juuri tärkeällä hetkellä yksin.>> Todellakin sydämmetön torppari: 29654: On kävellyt ensin kartanoon, raatanut I I tuntia pitkän työpäivän 29655: kartanon pellolla ja sitten päiväsaikaan kotiin ehtiäkseen lähtee 29656: niinkuin suomettarelaiset sanovat, kesken päivätyötään pois. Täy- 29657: 1244 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29658: 29659: 29660: tynee kysyä, kuinkahan pitkiä päiviä tuo isäntä saisi oikein vaatia 29661: heidän mielestään torppareiltaan. 29662: Lopuksi he tuovat esille hyvin painavan argumentin, itse mie- 29663: lestään painavan, ja se kuuluu: >>Voipi näet olla aivan varma siitä, 29664: että jos puheena oleva määräys otetaan vuokralakiin, tulee se vai- 29665: kuttamaan sen, että muukin maanviljelystyöväki kuin torpparit, 29666: yksin karjanhoito- ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaati- 29667: maan samanlaista työajan rajoittamista, kuin torpparit nauttisivat. 29668: Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalaistyöväki yleensä 29669: on ja miten häikäilemättömiä vääristelemään agitaattorit useinkin 29670: ovat, niin ei pitäisi olla vaikea nähdä, että tällainen lainkohta tu- 29671: lee aikaansaamaan paljon katkeruutta ja levottomuutta siinä elin- 29672: keinossa, joka kaikista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta.>> 29673: Suomettarelaiset pelkäävät sosialistiagitaattoreita, näkyy tästä. 29674: Pelkäävät sentähden, että ne saattavat herättää nukkuvat rengit 29675: ja piiat maaseudulla, saattavat herättää heitä huomaamaan, että 29676: hekin ovat vapaita kansalaisia, jotka voivat ja joilla on oikeus vaatia 29677: laissa rajoitettavaksi heidänkin orjatyönsä pituutta, että kerrankin 29678: pitäisi loppua se 24 tunnin työaika, mikä palvelijoilla tähän asti on 29679: ollut. 29680: Mitä taas sitten tulee yleensä koko tähän vastalauseeseen, niin 29681: ainakin minulle on muodostunut se mielipide, että milloinkaan en 29682: ole nähnyt parille kolmelle sivulle supistettuna niin selvästi suo- 29683: mettarelaisten taantumusohjelmaa kuin tässä vastalauseessa. Se 29684: selvää selvemmin näyttää, mitä torppareilla olisi silloin odotetta- 29685: vissa näiltä suomettarelaisherroilta, jos tämä lakiehdotus laiksi tulisi. 29686: 29687: Ed. H o k k a n e n: Tämä kyseessä oleva lakitekele tuntuu 29688: minun mielestäni siltä, ettei kenenkään olisi sitä hyväksyttävä. 29689: Ei tuntunut sitä hyväksyvän ed. Kairamokaan. Paikallaosa onkin 29690: sana: eivät torpparitkaan sitä tule hyväksymään. Syynä on se, 29691: että se on niin peräti huonosti onnistunut, ensinnä maatalous- 29692: valiokunnassa ja sitten suuressa valiokunnassa. Ja tähän huonoon 29693: onnistumiseen taas on varmaan syynä porvarien hyvä suositus. 29694: Näinkö tahdotaan auttaa maanvuokraajia siitä entisestä sorto- 29695: tilasta, siitä asemasta, jossa he tähän asti ovat olleet? Maanomis- 29696: tajain mielivallan alla he ovat olleet, ja näyttää aivan selvästi, 29697: että heitä ei nytkään tahdota laskea siitä irti, vaan tahdotaan 29698: yhä pitää heitä maanomistajain mielivallan alla. Vaikka tämä 29699: tarkoitus tosin verhotaan sievän, kiiltävän kuoren taakse, niin kyllä 29700: se pilkistää esiin, ja saadaan olla varmoja siitä, että juristit tulevat 29701: löytämään sieltä sellaisia polkuja, sellaisia aukkoja, joita he voivat 29702: maanomistajille neuvoa torpparien ja maanvuokraajien kuritta- 29703: miseksi. 29704: Maanvuokralaki. 1245 29705: 29706: 29707: .Mitä muuten itse tähän lakitekeleeseen tulee, niin en tahdo 29708: kajota muuta kuin kahteen kohtaan siinä. 29709: Tämä I6 § on oikein kummallinen. Siinä sanotaan: >>noudattaen 29710: mitä IS §:ssä on säädetty, olkoon vuokramies, jollei vuokrasopimuk- 29711: sessa ole toisin sovittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra- 29712: aluetta niinkuin parhaaksi näkee.>> - Sittenkuin toisin sovitaan! 29713: Kenen hyödyksi se sitten tulee käymään? Vastatkaa vaan! Se tulee 29714: käymään maanomistajain hyödyksi. Kun tämä laki antaa näin 29715: tilavan vallan toisin sopia, niin se vanha taktiikka tulee olemaan 29716: kunniassa, että torppari on myös pakotettu alistumaan maanomistajan 29717: mielivallan alle, toisin sopimaan. Ja silloin ei hän tule saamaan 29718: hyödyksensä käyttää vuokralle otettua esinettä tai tilaa. 29719: Sitten jatketaan mietinnössä: >>älköön kuitenkaan vuokramies 29720: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta 29721: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Kun tätä ajattelen, 29722: niin se tuntuu vähän kummalliselta. Ei suinkaan tästä eteenpäin 29723: ruveta semmoisia maanvuokrakauppoja tekemään paremmin kuin 29724: tähänkään saakka, että maata saa ruveta pitämään maanomistajan 29725: vahingoksi tai haitaksi. Ei tietystikään. On aivan kummallisesti 29726: ymmärrettävää, kuinka tällainen kohta tulee laissa löytymään. 29727: Sitten sanotaan perässä: >>Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö 29728: viljelysparannuksia toimeenpanemasta>>. Tämähän on aivan hyvä 29729: sana, mutta sehän tarkoittaa juuri sitä, että maanomistaja tulisi 29730: saamaan taas aivan torpparin työvoimat hyväksensä, niinkuin 29731: hän nykyisenkin vuokralain aikana on käyttänyt ne hyväksensä. 29732: Sitten on täällä 4I §. Kun sitä tarkastelee, niin huomaa, että sen 29733: ydin on se, ettei se tuo turvaa minkäänlaista maan vuokralle ottajalle. 29734: Tämä pykälä näet johtaa siihen, että vuokralle ottaja tulee olemaan 29735: häätömetsästyksen alaisena niinkuin tähänkin saakka. Puhutaan 29736: lyhkäisistä työpäivistä ja pitkistä työpäivistä, lyhemmästä vuokra- 29737: ajasta ja pitemmästä vuokra-ajasta. Jos tämä 4I § tulee laissa 29738: tällaisena pysymään,, niin on aivan yhden ja saman tekevä, vaikka 29739: torpparille myönnettäisiin 6 tunnin lyhin työpäivä. Ei se tule 29740: merkitsemään mitään. Ja myös on yhden ja saman tekevä, vaikka 29741: vuokra-aika pantaisiin 300 vuotta pitkäksi. Ei sekään tule merkitse- 29742: mään mitään. Tässähän on selvästi maanomistajana oikeus sanoa 29743: maanvuokraaja irti, jos hän maanomistajan vahingoksi tai haitaksi 29744: käyttää vuokralle luovutettua aluetta. 29745: Tiedämmehän sen, etteivät ajat enää ole sellaiset kuin ne olivat 29746: vielä tässä kolme, neljäkin vuotta taapäin. Torpparitolivatsilloin vielä 29747: aivan tietämättömiä. Mutta porvarillinen järjestelmä on reväissyt 29748: heidän silmänsä jo näkemään, suomukset ovat jo pudonneet pois 29749: heidän silmistään. On puolueaika sellainen kuin jokainen selvittä- 29750: mättäkin sen tietää. 29751: Torpparien ja maanomistajien edut ne ovat keskenään vastak- 29752: 1246 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29753: 29754: 29755: kaisia. Niin on asianlaita. Ja nyt jos torppari tahtoo jotain edistystä 29756: seurata, uusia pyrinnöitä tavoitella, omia etujansa valvoa, ottaa 29757: torppaansa esim. kokouksen; se on silloin isännän vahingoksi ja 29758: haitaksi. Ja tätä ei paranna kierteleminen. On tultu tuntemaan ja 29759: huomaamaan, mitenkä on tahdottu työntekijän pyrkimyksille 29760: esteita ja sulkuja asettaa. Koska suomettarelainen puolue pelkää 29761: hyviä työväen agitaattoreja, niin saamme olla varmat, että sama 29762: puolue on ensimäinen käymään kiinni ja hyökkäämään työväen- 29763: puolueeseen kuuluvia kansalaisia vastaan, jos antavat työväen 29764: agitaattoreille yösijan tai huoneen jonakuna iltana. Löytäähän 29765: sen täältä selvästi, edellinen puhuja siitä jo puhui. Ja sitä paitsi on 29766: vielä huonosti onnistunut senkin syyn tähden tämä lakitekele, 29767: kun se on jättänyt suuren osan ulkopuolelle maanvuokraa, kun 29768: tarkoin ruvettaisiin tutkimaan, erilaisia maanvuokraajia lampuotei- 29769: nensa lähes zo,ooo. Näitä ulkopuolelle jääneitä tämä laki ei tulisi 29770: suojaamaan eikä turvaamaan ollenkaan, tällaisena kuin se nyt on, 29771: jos se tällaisenansa tulee hyväksytyksi, sillä tämä on niin perin 29772: mukavasti osattu kutoa. 29773: Mutta älkää sitte porvarit, jos ei tämä lakitekele tule paremmaksi, 29774: enää puhuko maanvuokraajille kansan annellisuudesta ja isänmaan- 29775: rakkaudesta. Jos te sitä tahdotte puhua, niin halutkaa myöskin sitä 29776: toteuttaa. Ja jos te haluatte sitä toteuttaa, niin älkää myöskään, 29777: totta vie, tarjotko tällaista lakia maanvuokraajille (Puhemies koput- 29778: taa hiljaa vasarallaan pöytään). Muistetaanhan se sekalainen routa- 29779: vuosien aika. Porvarit olivat silloin hätääntyneitä. Eivät tienneet 29780: mihin ne olisivat hyökänneet kiinni, että olisi apua heille tullut. 29781: Muistaako porvaristo enää sitä aikaa? Onko se jo mielestä pois kadon- 29782: nut? Minä muistan aivan hyvin työväenliikkeen, työväen toiminnan. 29783: Ne sosialistit, joita porvariston puolelta hyvästi on väritetty, ne 29784: saivat kuitenkin maanvuokraajat ymmärtämään sen, että he luo- 29785: puivat pois kaikenmoisesta sellaisesta sopimattomasta menettelystä 29786: ja tavoittelusta, ikäänkuin laukkuryssien jaarituksista ja sen sellai- 29787: sesta. Se oli sosialistien ansio, jotka johtivat maanvuokraajat 29788: väärältä polulta pois. Siis teidän pitäisi muistaman niitä aikoja. 29789: Ja jos tahdotaan todellista turvaa sille maalle, jota porvaristo sanoo 29790: isänmaakseen, niin tarvitsee silloin antaa myöskin oikeuksia sille 29791: kansankerrokselle, joka luo kaiken rikkauden ja mukavuuden 29792: yhteiskuntaan, joka on näihin saakka ja ehkä tulee vieläkin 29793: olemaan tästä eteenpäin, ja tuleekin olemaan, turvaamassa niin 29794: sanottua synnyinmaata. Se on se työtätekevä kansankerros, josta 29795: on suuri osa lähtenyt poikia aseita kantamaan ja turvanneet por- 29796: varien isänmaata. Näinkö, tällä lailla te, totta vie, palkitsette heitä 29797: (Puhemies lyö hiljaa vasarallaan pöytään), sillä sehän on aivan huonoa 29798: menettelyä. Älkää leikiteikö maanvuokraajien kanssa, sillä se, 29799: Maanvuokralaki. 1247 29800: 29801: 29802: mitä olen täällä puhunut, on kuitenkin totta, huolimatta siitä, 29803: vaikka onkin nuijan koputusta kuulunut. 29804: 29805: Ed. S ö d e r h o 1 m: Junan man ännu erfarit verkningarna utaf 29806: 1902 års lag angående lega af jord, har man lyckats bland våra torpare 29807: få till stånd här i Jandet en omfattande rörelse emot denna lag. Denna 29808: 1902 års lag var emellertid, om man jämför den med utländska 29809: lagar i ämnet sådan, att i andra Iänder den klass af jordarrenda- 29810: torer, som motsvarar torparene hos oss, skulle haft mycket skäl att 29811: afundas densamma. Men, som sagdt, denna lag har man gjort miss- 29812: tänkt och vi hålla nu på att få den ersatt med en ny. Dennya lagen, 29813: som vi fått så långt, att vi hafva den före i andra läsningen, kan jag 29814: beteckna på en gång såsom en skydds- och tvångslag.' Att uti det 29815: rättsförhållande, som här är i fråga, legoforhållandet mellan jord- 29816: ägare och torppare, torparen är den ekonomiskt svagare måste 29817: ju erkännas, och man kan gifva erkännanden också åt de 29818: bestämningar i lagen, som afse att skydda torparen, d. v. s. 29819: trygga honom emot ensidigt häfvande af legoaftalet från lego- 29820: gifvarens sida. I detta afseende innehåller lagen lyckliga bestäm- 29821: ningar. Sålunda är här införd en bestämning om minsta tid för lego- 29822: aftalet, så lång som man knappast har annorstädes. Vi hafva vi- 29823: dare skärpta stadganden, som skydda legotagaren emot växlingar 29824: i äganderätten till den fastighet, från hvilken han har sin jordmot 29825: lega. Och framför allt har man i:ö.fört uti lagen nya bestämningar 29826: om de orsaker, som kunna medföra förverkande af legoaftalet. Man 29827: har till sådana hänfört blott dem, som direkt hänföra sig till lego- 29828: förhållandet, till åtskillnad från hvad för närvarande är gällande. 29829: Den föregående ärade talaren har häruti sett en stor brist. För min 29830: del måste jag säga, att om den klass af befolkningen, som beröres 29831: af dessa aftal, torparena, icke inser värdet af den sanningen, att 29832: den person, som bryter ett aftal, som icke håller sitt ord, måste bära 29833: följderna däraf, så gifver detta verkligen vid handen att mycken 29834: upplysning ännu är i fråga om enkla rättsgrundsatser af nöden. 29835: Dessutom kommer det till, att uti den paragraf, den 41, mot hvilken 29836: densenaste ärade talare gjorde anmärkning, det finnes ett stadgande, 29837: som medgifver att i vissa fall ett brytande af legoaftalet icke ens 29838: behöfver medföra legorättens förändring. 29839: Till de stadganden, som bereda trygghet och skydd åt legotagaren 29840: höra också de utvidgade bestämningarna om ersättning för verk- 29841: ställda förbättringar. Men det finnes också uti lagen tvångsföreskrifter 29842: som icke lika mycket äro tilllagens fördel. J ag vill här beröra när- 29843: mast 6 §, som innehåller stadganden om grunderna, efter hvilka 29844: legovederlaget skall beräknas. Enligt densamma får icke vederlaget 29845: beräknas efter värdet af föremålet för legan, utan legovederlaget 29846: skall beräknas efter vissa allmänna grunder. Lika litet är det åt 29847: 1248 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29848: 29849: 29850: kontrahenterna förbehållet att ensamme bestämma innehållet 29851: utaf legoaftalet, utan det måste underställas en tredje persons en 29852: af lagen konstruerad särskild myndighets pröfning. Hvilka garan- 29853: tier denna myndighet genom sin sammansättning erbjuder, om den 29854: kommer att egna frågormt den opartiska och den grundliga pröf- 29855: ning, som är af nöden för att kunna afgöra uti hvarje enskildt fall 29856: om legovederlaget verkligen är i öfverensstämmelse med de för- 29857: måner, som aftalet innehåller, må jag lämna öppet. Men nekas kan 29858: åtminstone icke, att ett dylikt tvång måste verka synnerligen ogynn- 29859: samt. 29860: Likaså finner jag uti de bestämningar om ersättning för verk- 29861: ställda förbättringar, som ingå i lagen, ett moment af tvång, som 29862: jag för min del måste anse högst olyckligt. Ersättning skulle näm- 29863: ligen komma att tillfalla brukaren för alla de förbättringar han ut- 29864: fört, om blott de äro förenliga med det ändamål, för hvilket legan 29865: har gifvits. Det skulle icke stå i legogifvarens makt att i någon 29866: mån inskränka ornfånget af dessa förbättringar. Också i sättet för 29867: beräkningen af denna ersättning har förslaget enligt min tanke 29868: icke varit lyckligt, då däri stadgas, ett ersättning skall utgå utan 29869: afseende på hvad förbättringen kostat brukaren och utan afseende 29870: på förbättringens värde för hela lägenheten såsom sådan, utan endast 29871: med afseende å dess egenskap af torp. Om således vid legotidens 29872: slut legogifvaren önskade själf Qfvertaga torpet, kan han få lof 29873: att därför betala en ersättning för förbättringar som icke för honom 29874: har värde. 29875: Om man på detta sätt söker intvinga de ekonomiska förhållan- 29876: dena uti reglementerade bestämningar, så kommer man helt säkert 29877: icke att nå ett lyckligt resultat. Lagstiftningsåtgärder af detta 29878: slag bära redan i sig själfva fröet tili sin undergång. Det har alltid 29879: visat sig att, om tvånget blir för starkt, så komma de intresserade 29880: parterna att sträfva tili att ordna sina aftal på sidan om lagen om 29881: också icke mot densamma. Men om detta blir fallet måste man 29882: erkänna, att den nya lagen icke kommer att erbjuda legotagaren 29883: den trygghet, som man med densamma afsett. Att sålunda stifta 29884: en lag, som man icke kan vara öfvertygad om att verkligen kommer 29885: att följas, är enligt min tanke en betänklig riktning, som jag icke 29886: anser mig kunna gilla. 29887: Tili de stadganden argarutskottet och i enlighet därmed stora 29888: utskottet dessutom infört, i afsikt att trygga legotagaren, höra 29889: äfven de om införande af legokontrakten i ett offentligt register. 29890: Detta registeringsinstitut är emellertid så bristfälligt, att det helt 29891: säkert kommer att i många afseende medföra svårigheter. För att 29892: en sådan registrering skall kunna vara verksam borde registret vara 29893: uppställdt efter en ordnad plan och ett öfversiktigt system, hvilket 29894: skulle kräfva en grundlig förberedelse. Huru våra dornstolar skola 29895: Maanvuokralaki. 1249 29896: 29897: 29898: reda sig med registreringen utan tillgång till fullständiga fastighets- 29899: böcker, lämnar jag oafgjordt, då registren icke komma att gifva 29900: den öfversikt af gällande torpaftal, som utan tvifvel vore nödvän- 29901: dig. Dessutom innehåller förslaget icke klara bestämningar, om 29902: huru registreringen skall ställa sig till intecknade aftal, som gra- 29903: vera fastighet. Om man jämför I I § uti förslaget med den paragraf 29904: om ändring af inteckningsförordningen, som är fogad till förslaget, 29905: så stannar man åtminstone enligt min tanke i tvekan huru dessa 29906: förhållanden skola komma att ordna sig. 29907: Lagen har vidare utsträckts till backstugusittare, och man har 29908: ställt dem i väsentligen samma läge som torparena. Att härtill 29909: enligt min tanke icke finnes skäl, beror på dessa aftals beskaffenhet. 29910: De legotagare, som man betecknar med namnet backstugusittare, 29911: tillhöra icke en lika stadigt bofast klass utaf befolkningen som torpa- 29912: rena. J ag tror, att det i många fall hvarken kommer att vara till 29913: nytta för backstugusittarena och påtagligen ännu mindre för lego- 29914: gifvarena att kontrakten med dem måste vara lika långa som i fråga 29915: om torp. Men jag vill i detta afseende icke göra något förslag, lika 29916: litet som jag i öfrigt här gör något yrkande beträffande legolagen, 29917: då såsom kändt det i landtdagen finnes en så kompakt majoritet 29918: tili förmån för densamma. - Hvad den återverkande förordnin- 29919: gen beträffar, skall jag i detta sammanhang icke uppehålla mig vid 29920: densamma. 29921: 29922: Ed. G. G. R 0 s e n q V i s t: Det var en frihetsvåg, som dref 29923: fram Finlands nya representation, en våg, som med ens ref ned stäng- 29924: sel och gärden, hvilka dittills ansetts erforderliga och nödvändiga. 29925: Det var tillika en stark optimism, som uppbar denna nya reform, 29926: ett starkt förtroende till de goda, uppehållande krafterna i folkka- 29927: raktären, till deras förmåga att slutligen segra öfver själfviskhet och 29928: egoism. Emellertid har denna på så sätt uppkomna representation 29929: under sin korta tillvaro visat sin styrka i att medels bud och för- 29930: bud söka kringgärda och kringstänga områden af människolifvet, 29931: hvilka dittills varit relativt fria, och har den därvid synbarligen 29932: ledts af en stark misstro tili det godas förmåga att göra sig gällande 29933: i människovärlden, hvarför ock den personliga friheten och den 29934: personliga själfbestämningsrätten på ett betänkligt sätt trädts 29935: för nära. 29936: Att utkasta och skapa förbudslagar och förmynderskapslagar 29937: har sålunda blifvit ett särmärke för denna representation. 29938: Äfven nu föreliggande lagförslag är, hvilka förtjänster det än 29939: må ega, i väsentlig och betänklig grad en förmynderskapslag. 29940: Vill man mera principielt kriticera lagar af denna art har man 29941: rnindre att hålla sig till enskilda och särskilda bestämningar än till 29942: hela den bas, på hvilken de hvila, hela den uppfattning af människo- 29943: 79 29944: 1250 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 29945: 29946: 29947: lifvet, af de här bestämmande faktorerna och de här rådande be- 29948: tingelserna för lycka och framåtskridande, hvilken uppfattning 29949: mer eller mindre medvetet uppbär det hela och mer eller mindre 29950: konsekvent i de enskilda lagparagraferna kommit till uttryck. 29951: Min afsikt är icke att här närmare ingå på en sådan kritik. J ag 29952: befarar att vi, som nu lagstifta, knappast skola hinnaneri våra graf- 29953: var, innan den med all nödig skärpa skall bryta fram. 29954: Det skall icke saknas synpunkter, från hvilka en dylik kritik 29955: kunde utgå. En hufvudsynpunkt skall dock alltid blifva den, att 29956: man genom bud och förbud icke bJott sätter skrankor för egoism 29957: och ondska, utan ock hindrar de personliga krafterna, grundfak- 29958: torerna i människolifvet, att fritt utveckla sig och fullt göra sig 29959: gäJJande, och att man fåfängt genom mekaniskt reglementerande 29960: söker skapa harmoniska förhåJJanden och en Jycka, som har helt 29961: andra betingelser. 29962: Om en föregående tid gått för långt i sin tilltro till ett lyckligt 29963: resultat af de fria krafternas fria spel, så gör sig stiftaren af förbuds- 29964: lagar och förmynderskapslagar skyldig till en motsatt ensidighet. 29965: Medan han varsamt på alla håll söker tillstoppa och kringgärda, 29966: neddrager han de mänskliga lifsförhållandena till en platthetens 29967: nivå, där visserligen allt är regleradt och ordnadt, men där tillika 29968: det lif, som skall fylla formerna, blifvit mer eller mindre snedvridet 29969: och förkrympt. Vi få reglementerade förhållanden, men vi få tillika 29970: miserabla människor, sådana de blifva, där misstro och bevakning 29971: gör luften tung och oren. 29972: Hvad nu ifrågavarande lagförslag beträffar, så är det ju till 29973: sin tendens välment, och dess hufvudsyfte att höja och förbättra 29974: en hel folkklass sociala och ekonomiska läge är sådant, att det måste 29975: väcka odeladt bifall. Men det sätt, på hvilket lagförslaget söker 29976: vinna detta mål, är i åtskilliga afseenden egnadt att framkalla all- 29977: varliga betänkligheter. Det är något af en välment men ensidig 29978: och kortsynt fabrikskonst, som satt sin prägel på det hela. Det har 29979: blifvit hopsmidt vid partiernas ässja, men därifrån utgå visserligen 29980: konstiga verk men icke några konstverk. 29981: Till det mest osympatiska i detta lagförslag höra otvifvelaktigt 29982: bestämningarna om den s. k. legonämnden, om dess maktbefogen- 29983: heter och funktioner. Det är dessa bestämningar, som i väsentlig 29984: grad gifva sin prägel åt hela förslaget och göra det tili en fullkom- 29985: lig förmynderskapslag. Bestämningarna om legotidens längd, om 29986: godtgörelse åt brukaren för gjorda förbättringar, beträffande hvilka 29987: partierna kämpat så många strider, äro enligt min mening af långt 29988: mindre betydelse än införanclet i alla våra kommuner af legonämnds- 29989: institutionen och bringandet af våra legoförhållanden under denna 29990: institutions dominerande herravälde. 29991: Här är icke fråga om en frivillig förlikningsnämnd, användbar 29992: Maanvuokralaki. 1251 29993: 29994: 29995: där, hvarest uppkomna tvister det påkallar, och där behofvet af 29996: en sådan faktiskt gjort sig gällande, utan om ett stående obliga- 29997: toriskt förmynderskapsinstitut, afsedt att införas öfverallt. A pri- 29998: ori ställas här legogifvare och legotagare i hela landet under en 29999: uppsikt och bevakning, som hittils v'arit förbehållen öfvermagor. 30000: Fullt myndiga och tillräkneliga medborgare blifva vid skötandet 30001: af sina egna angelägenheter på förhand, utan att de gjort sig skyl- 30002: diga tili missbruk af befogenhet och makt, ställda i en betänklig 30003: afhängighet af en främmande instans. Af legonämnden beror det 30004: att fastställa eller icke fastställa ett af myndiga medborgare fritt 30005: ingånget aftal och att i många fall bestämma karaktären och verk- 30006: ningarna af detsamma. 30007: Legoförhållandena äro dock äfven de förhållanden mellan män- 30008: niskor och människor, och en lagstiftning, som byggde på denna 30009: förutsättning vore otvifvelaktigt vidsyntare än den som a priori 30010: ställer de mänskliga förhållandena under den dominerande syn- 30011: punkten af en ensidig kamp mellan egoistiska intressen, där det 30012: blott gäller att mekaniskt hålla i styr de hvarandra bekämpande 30013: makterna. För att få till stånd en jämnvikt mellan de motsatta 30014: intressena, skapar man en institution, där dessa intressens makts- 30015: styrka matematiskt är ordnad och ställer den såsom bestämmande 30016: öfver lefvande varelsers fria viljor. 30017: Tror man värkligen att harmoniska förhållanden och lycka i 30018: människovärlden skapas på dylika stigar? Legonämnden kan redan 30019: på grund af sättet för sin tillkornst och på grund af sin sammansätt- 30020: ning i de flesta fall icke blifva ett uttryck för en objektiv, öfver de 30021: motsatta egoistiska intressena stående rättvisa, hvilken såsom sådan 30022: skulle kunna ega och vinna auktoritet. Den blir fastmer en tvångs- 30023: makt utan inre myndighet, hvilken såsom sådan blott skall skapa 30024: missnöje än hos den ena än hos den andra parten och hindra upp- 30025: komsten af ett fredligt, sundt mänskligt förhållande mellan lego- 30026: gifvare och legotagare. 30027: Må vara att på området för våra legoförhållanden mycket har 30028: funnits, som varit annorlunda än det bort . vara, må vara att här 30029: finnes åtskilligt som tarfvar ändring. På dessa områden har dock 30030: hittills i långt högre grad än detta lagförslag synes förutsätta, äf- 30031: ven de vackraste sidorna af människolifvet framträdt och utveck- 30032: lats, äfven här har människa mött människa och man har icke glömt, 30033: att det finnes högre normer än dem egna kortsynta intressen diktera, 30034: normer, hvilka endast i frihetens luft kunnat och kunna utveckla 30035: sin utomordentliga styrka. 30036: Detta lagförslag tänker lågt om människonaturen, och det tror 30037: sig medelst reglementering och uppsikt, medelst bevakning och 30038: tvång skapa lycka och framåtskridande, och det gör människan 30039: 1252 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30040: 30041: till ett medel för institutionen i stället för att förhållandet borde vara 30042: det motsatta. 30043: Detta är i korthet sagdt den bas, på hvilken lagförslaget hvilar; 30044: det är om jag så får säga dess metafysik. Den uppbäres, jag vet det, 30045: af en mäktig tidsströmning, mot hvilken det för den enskilde är 30046: fåfängt att kämpa, men mot hvilken, förrän man det tror, revolten 30047: skall komma, då människan i människan reser s ig och gör anspråk 30048: på att blifva trodd och behandlad i enlighet med sin värdighet. 30049: J ag är icke så naiv att jag skulle tro att det jag här sagt skulle 30050: komma att utöfva något inflytande på lagförslagets faktiska ge- 30051: staltning. Där partierna med minutiösa program och under val- 30052: kampen frikostigt utkastade löften bundit sina trogna till händer 30053: och tänder, där betyda tankar sådana som dessa platt intet. Parti- 30054: väsende och partidisciplin äro de mäktigaste krafter till att draga 30055: de mänskliga förhållandena ned till en ömklighetens nivå och för- 30056: störa sinnet för den person1iga frihetens och den personliga själf- 30057: bestämningsrättens oändliga värde. Jag har dock sagt hvad jag 30058: sagt för att i denna församling, som själf har att tacka friheten för 30059: sin tillvaro, medvetandet om dess betydelse åtminstone någon gång 30060: måtte få ett uttryck. 30061: Hvad lagen om den återvärkande kraften beträffar, skall jag 30062: be att få återkomma till den, då diskussionen särskildt kommer 30063: att röra sig om detta ämne. 30064: 30065: Ed. L a u t a s a 1 o: Eduskunnan oikeiston ja myös keskustan 30066: taholta edustajat Kairamo ja Brander ovat antaneet tunnustuksensa 30067: tälle kompromissiehdotukselle ja tietysti heidän se on tullut tehdä. 30068: Sillä mahdollisesti he ovat itse olleet osallisina siinä kun sellaista 30069: kompromissia on laadittu. Mutta minä maanvuokralaisena ja 30070: maanvuokralaisten edustajana en ole tyydytetty tällaisella kompro- 30071: missilla, sillä tässä ei ole ainutkaan rivi sellainen, joka minua miel- 30072: lyttäisi. Mitä yleensä maanvuokralakiin tulee, on se kohta koh- 30073: daltaan käsittelyn aikana käynyt aina huonommaksi ja tarkoitustaan 30074: vastaamattomammaksi ... Mitä tulee ensiksi vuokra-ajan pituuteen, 30075: on se porvarillistenkin taholta suuressa valiokunnassa myönnetty so- 30076: vuotiseksi lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Mutta nyt kun lakiehdotus 30077: on valmistumaisillaan, aljetaan sitä muodostella jos jonkin näköi- 30078: seksi. Nyt on porvarien viimeisessä muodostelussa vuokra-aika 30079: lyhennetty zs-vuotiseksi ja vielä vajavaltaisiin nähden 5 vuodeksi, 30080: joka aiheuttaa sen, ettei nykyään oleville torppareille tulla missään 30081: tapauksessa tekemään ainakaan 50 vuoden vuokrasopimusta, vaan 30082: ainoastaan sellaisille kuin tässä on myönnetty, nim. niille, jotka 30083: uudestaan alkavat korpeen raataa, joten tämä 50 vuoden vuokra- 30084: aika tulee olemaan maanvuokralaissa vain korulause eikä uusi 30085: maanvuokralaki tule olemaan juuri nykyistä parempi. Mitä taas 30086: Maanvuokralaki. 1253 30087: 30088: 30089: tulee tähän taaksepäin vaikuUavaan lakiin, on se viimeksi muovatun 30090: ehdotuksen mukaan tehty peräti tarkoitustaan vastaamattomaksi. 30091: Tällä tahdotaan tyhjäksi tehdä torppareilta se hiukkakin korvauksen 30092: mahdollisuus, minkä he vielä suuren valiokunnan mietinnön perus- 30093: teella olisivat tulleet saamaan. Tämä tahdotaan tehdä tyhjäksi 30094: näillä muutamilla jatkovuosilla, joita tässä porvarillisten laatimassa 30095: muovailussa on ehdotettu, ja sitten saa lähteä kilometritehtaalle 30096: ilman vähääkään korvauksen mahdollisuutta siitä työstä ja pääo- 30097: masta, jonka hän on kuluneena vuokra-aikana vuokratilaan uhran- 30098: nut. Minua ihmetyttää tämä porvarillisten hyvässä järjestyksessä 30099: peräytyminen etenkin suomalaisen puolueen suhteen. Suomalainen 30100: puolue on nyt kaksien viimeisten eduskuntavaalien edellä ollut mitä 30101: suurin torppariolojen parantaja. Mutta nyt kun niitä lupauksia 30102: pitäisi käytännössä toteuttaa, he unohtavat kaikki. Porvarilliset 30103: edustajat ovat suuremmalla huolella vuokranantajien etua silmällä- 30104: pitäneet kuin vuokramiesten. He arvelivat tällä suuren valiokunnan 30105: ehdottarualla takautuvalla lailla tehtävän maanomistajille mitä 30106: suurin vääryys. Ed. Castd~n jo huomautti suuressa valiokunnassa, 30107: että hän tulee eduskunnassa tekemään kaiken voitavansa sellaisen 30108: takantuvan lain suhteen kuin suuri valiokunta on hyväksynyt, 30109: ettei se nilssään tapauksessa tule eduskunnassa hyväksytyksi. Nyt 30110: se on tietysti tullut toteutetuksi. Minä myönnän kyllä, että tässä 30111: tapahtuisi jonkinlainen vääryys, nim. siinä suhteessa, että maan- 30112: omistaja on mielessänsä kuvitellut torpparien vuokrasopimuksen loppu- 30113: van ja hän saa tuon torpparinhäädetyksi maantiellejasitten torpparin 30114: työntulokset ja vaivannäkö tulevat hänen käytettävikseen. Mutta 30115: minä sanon, että se vääryys, mikä suuren valiokunnan ehdottaman 30116: takantuvan lain perusteella tulisi tapahtumaan maanomistajalle, 30117: on perin vähäinen sen vääryyden suhteen, mikä tulisi kohtaamaan 30118: kymmeniintuhansiin nousevaa maamme tarpparijoukkoa ilman 30119: takautuvaa lakia. Ed. Kairamo suuressa valiokunnassa puhui aivan 30120: tähän tapaan: hän juuri surkutteli torppareita. Hän huomautti, että 30121: tässä tulee maanomistajille vääryys, mutta huomasi hänkin sen, että 30122: se vääryys on sangen vähäinen sen vääryyden suhteen, mikä tulee 30123: torppareille ilman takautuvaa lakia. Mutta hänkin on muuttanut 30124: tässä suhteessa taktiikkansa peräti toiseen suuntaan ja on tietysti 30125: ollut yhtenä muovailemassa tätä kompromissiehdotusta. Takautuva 30126: laki on se, joka korvaa nykyistä torppariluokkaa; uusi maanvuokralaki 30127: ei ole mistään merkityksestä ilman takautuvaa lakia. Uusi maan- 30128: vuokralaki voi vaikuttaa vasta epämääräisessä tulevaisuudessa. 30129: Siis tarkotusta vastaava laki tarvitsee olla uuden maanvuokralain 30130: yhteydessä ja se on tämä taaksepäin vaikuttava laki, joka voi taata 30131: torpparien olosuhteet eteenkin päin. 30132: Maaseudulla ovat torpparit nykyään jännityksellä seuranneet 30133: eduskunnan työn kulkua. Maalaistorppareille ei ole mikään niin suuresta 30134: 1254 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30135: 30136: 30137: merkityksestä eduskunnan työssä kuin torpparilain valmistuminen; 30138: nyt he näkevät, että nämä heidän toiveensa menevät perin vähäi- 30139: siksi. Mutta mielestäni suuren valiokunnan ehdotus ei ole täysin 30140: tarkoitustaan vastaava, lukuunottamatta ensinkään tätä porvari- 30141: edustajain viimeksi tekemää ehdotusta. Minä ehdotan että eduskunta 30142: hyväksyisi takautuvaksi laiksi maatalousvaliokunnan toisessa vasta- 30143: lauseessa olevan takantuvan lain, ja samalla myös ehdotan että 30144: eduskunta hylkäisi kaikessa hiljaisuudessa tällaisen kompromissi- 30145: ehdotuksen, niin ettei se tulisi ensinkään eduskunnan ulkopuolelle 30146: kansan tiedoksi, että meidän porvariedustajamme tällaisia kompro- 30147: misseja ovat pitäneet ja tällaisia kuristuslakeja torppareille vielä 30148: edelleenkin laatineet (Hyvä!). 30149: 30150: Ed. R a j a 1 a: Tämä on tosiaan sellainen kysymys, joka on 30151: päiväjärjestyksessä jo ollut tämän kolmannenkin eduskunnan istunto- 30152: aikana. Tässä on sellaisia kohtia, että toisinaan näyttää aivan 30153: mahdottomalta, onko tästä mitään tulosta tälläkään istuntokaudella. 30154: Minä en aijo tässä kovin pitkiä esitelmiä pitää, mutta kuitenkin 30155: katson velvollisuudeksi tuoda oman käsityskantani esillä olevasta 30156: asiasta näkyviin. 30157: Tässä on nyt ensinnäkin meillä maatalousvaliokunnan ja suuren 30158: valiokunnan mietintö. Torpparina ja torpparien kannalta minun 30159: täytyy tunnustaa, että nämä mietinnöt eivät ole saavuttaneet sitä 30160: päämäärää, joka tällälakiteoksella oikeastaan on tarkoitettu. Kaikkien 30161: niiden vaikeuksien suhteen, joita tähän lakiteokseen nähden on ollut, 30162: on nyt vielä esitetty uusi ehdotus, joka on eduskunnan jäsenille 30163: jaettu. Tässä kompromissiehdotuksessa on 2 § muodosteltu siitä, 30164: mikä on maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan mietintöihin 30165: liitetty. Sen käsityksen mukaan mikä minulla on tästä asiasta, on 30166: tähän pykälään tehty sellainen erinkaltainen takaportti, josta saatan 30167: aivan yksinkertaisesti lausua omana mielipiteenäni, että siinä on 30168: katsottu ainoastaan maanomistajan mielivaltaa (Hyvä!), koska 30169: tässä pykälässä sanotaan, >>jos vuokramies haluaa 50 vuotta lyhyem- 30170: pää vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt 30171: erityisissä tapauksissa vaativat, siihen oikeus». Minä rohkenen torp- 30172: parien kannalta ehdottomasti olla siitä vakuutettuna ja lausua 30173: sen mielipiteen, mihin minä torpparina olen tullut. Eivät torpparit 30174: milloinkaan sellaista lyhempää vuokra-aikaa vaadi, eikä niillä ole 30175: sellaista tarkoitusta ollut, että sen pitäisi tulla lyhennetyksi. Minun 30176: täytyy tunnustaa se tosiasia, että tähän on juuri takaportti tehty, 30177: jonka kautta maanomistajalle ja vuokrakirjan antajalle säilytetään 30178: täydellinen mielivalta. Hän voi mielivallallaan pakottaa torpparin 30179: siihen, että torpparin on pakko tyytyä tuohon lyhempäänkin vuokra- 30180: aikaan. Vaan kun näyttää hankaluutta olevan saada tästä asiasta 30181: lakia tällä istuntokaudella, niin siltä kannalta olen ajatellut että 30182: Maanvuokralaki. 1255 30183: 30184: 30185: minäkin ehkä voin tulla asiaa kannattamaan, jos nyt kerran sillä- 30186: kin tavoin tästä laki saataisiin. Täällä on puhuttu paljo siitä, mitä 30187: tällä takautuvalla lailla oikeastaan tarkoitetaan. Tässäkään ei 30188: todellisuudessa ole saavutettu sitä mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan, 30189: mutta koska kuitenkin käy ilmi, että tässä on pidätetty irtisanoruis- 30190: oikeudet 7-8 vuodeksi, niin minä rohkenen luottaa siihen, että 30191: eduskunta tulevaisuudessa voi tähänkin vielä tehdä uudistuksia ja 30192: muutoksia ennenkuin tuo 8 vuotta kuluu, ja tältä kannalta saatan 30193: tulla senkin hyväksymään. Mutta tässä en kuitenkaan saata olla 30194: julkilausumatta mielipidettäni siitä, mitä on koko tämän eduskunnan 30195: jäsenten yksimielinen tunnustus, että nim. torpparille on korvaus 30196: säilytettävä tässä laissa ja että torppari on oikeutettu sen saamaan, 30197: jonka kyllä maatalousvaliokunnan mietinnön 25 §sekä vielä suuren 30198: valiokunnan mietintö myös säätää. Mutta kuitenkin, kun lakiteok- 30199: sen 27 §:ää tulee arvostelemaan sen 25 §:n mukaan, niin tästä joutuu 30200: hyvin suuresti ihmeisiinsä juuri siitä syystä, niinkuin lausuin, että 30201: on tunnustettu korvauksen oikeus saatavaksi torpparille, mutta 30202: 27 §:n mukaan, mikä nyt on oleva, se kutistuu hyvin pieneksi. Myös 30203: täytyy tunnustaa se sama asia, joka jo on täällä tunnustettu, että 30204: 50 vuoden lyhin vuokra-aika, minkä 2 § säätää, on ainoastaan pape- 30205: rilla. Kun nim. sitä vertaa 27 §:ään, niin käy hyvin selvästi ilmi, 30206: että se on siinä paperille ainoastaan silmän lumoukseksi pantu. 30207: Mutta tätäkään ei kuitenkaan saata olla lausumatta että 27 § on 30208: tämän näköiseksi mennyt juuri siitä syystä, että meidän vahvin 30209: puolueemme, vasemmisto, on ollut siihen myötävaikuttamassa. 30210: Paljon on vielä puhuttu siitä, miten suomalainen puolue on, 30211: sanoisinko, mennyt kovin kauvas, kun se on veroregleerauspykälän 30212: ottanut ehdotukseensa. Minä, torpparien kannalta, rohkenen aivan 30213: varmana seisoa tässä asemassa ja myös torpparien keskuudessa, 30214: vakuutettuna, että on torpparille edullista, jos hänellä on oikeus 30215: veroregleeraukseen vielä vuokrakaudenkin ajalla. Tahdon perus- 30216: tella tätä muutamalla lauseella. Jos torpparille lasketaan roo markan 30217: vuokra, mutta hänellä on oikeus ensimäisenä 25 vuotena olla 75 30218: markalla ja jälkimäisinä 25 vuotena 125 markalla, käy täysin selväksi, 30219: että on edullisempi alkavalle torpparille saada vähemmällä verolla 30220: alkaa torppaansa rakentaa. 30221: Olen lausunut, että en tässä aijo pitkälle ruveta puhumaan enkä 30222: mitään sellaisia jaloja esitelmiä pitämään, kuin ovat muutamat 30223: edelliset puhujat pitäneet. Mutta kuitenkin pyydän kosketella ed. 30224: Järvisen lausuntoa muutamalla sanalla. Niinkuin tiedetään ja on 30225: tunnettu asia, on ed. Järvinen tässä tunnettuun tapaansa pitänyt 30226: pitkän esitelmän työajan pituudesta, mutta minä rohkenen lausua 30227: ed. Järviselle sen mielipiteeni, että ed. Järvinen ei millään tavalla 30228: tunne, kuinka pitkä työaika torpparilla todellisesti tarvitsee olla. 30229: Hän on itse siitä kaikesta kokematon eikä tunne tuota suhdetta. 30230: 1256 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30231: 30232: 30233: Rohkenempa vielä lausua senkin, että ed. Järvinen ei ole ollut 30234: maataviljelevänä eikä ole maanviljelyksestä elatusta itsellensä 30235: ottanut. 30236: Ed. Hokkasen pitämässä esitelmässä taas, jossa hän porvari- 30237: puolueita muistutti, ei ollut todellisesti mitään pontta, jonka tähden 30238: siihen ei ansaitse mitään vastata. 30239: Minä olen sillä kannalla tämän lakiehdotuksen suhteen, että 30240: tulee siitä nyt parempi taikka huonompi, parempi kuitenkin on, 30241: että me lain saamme. - Vielä täytyy minun tunnustaa sekin, että 30242: tässä lakiteoksessa kuitenkin on melkoisia parannuksiakin torppa- 30243: reille ja tuottaa se suurempaa etua. Saatan vielä sanoa silläkin 30244: tavalla, että tämän lain parannukset vaikuttavat torpparikansan 30245: keskuudessa sen, että torpparit alkavat paremmin tai oikeammin 30246: sanottuna uutterarumasti maatansa viljelemään. - Näillä syillä 30247: tulen minä lain ehdotuksia kannattamaan. 30248: 30249: Ed. K a a r ne: Tässä yleiskeskustelussa ovat useat puhujat 30250: kosketelleet erityisiin kohtiin. Samoin on minunkin tarkoitukseni 30251: lausua mielipiteeni yhdestä erityisestä kohdasta. 30252: Jo vuoden 1907 eduskunnassa lausui eräs porvarillinen edustaja, 30253: että tilanomistajan täytyy pitää silmällä perheensä nuorempien 30254: jäsenten maahan kiinnittämistä ja asuttamista. Hän arveli että 30255: 50 vuoden vuokra-aika tekee sen heille mahdottomaksi. Hänen ym- 30256: märtääkseen olisi se samalla kuolinisku torpparilaitokselle, sillä 30257: sitte eivät enää tilanomistajat vuokraisi torppiaan. Samoin ed. 30258: Huoponen lausui viime kerralla, että kun lapset varttuvat, tarvitse- 30259: vat ne saada omaa maata viljelykseen. Tämä ei ole mahdollista 30260: jos lyhemmäksi vuokra-ajaksi määrättäisiin 50 vuotta. Siis 25 vuoden 30261: vuokra-ajan kannattajilla on se tarkoitus, että torpparit häädetään 30262: pois torpistaan 25 vuoden kuluttua. Eduskunnan tulisi näin ollen laatia 30263: sellainen torpparilaki, jonka avulla vanhat vuokraajat voitaisiin häätää 30264: pois asunnoistaan ja panna omat lapsensa niiden tilalle. 30265: Aihetta samaan käsitykseen antaa myöskin maatalousvalio- 30266: kunnan mietinnössä eräs lause, jossa sanotaan: ~Viideksikymme 30267: neksi vuodeksi tehty vuokrasopimus torpasta tai mäkitupa-alueesta 30268: voisi olla maanomistajalle voittamattomana esteenä muuttuneit- 30269: ten olosuhteitten johdosta saada maanviljelyksensä ja maatalou- 30270: tensa sopivimmin järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellä- 30271: mainituista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellaisten 30272: vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuokra-aikana olisi 30273: 50 vuotta, olemaan vastenmielinen. Maanomistaja ei siis muutoin 30274: kuin suurimman pakon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksia 30275: torpiksi ja mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuokrauksesta>>. 30276: Se on minusta kummallinen ajatus, että 50 vuoden vuokra-aika olisi 30277: kuolinisku torpparilaitokselle. Näyttää::niinkuin herrat luulisivat 30278: Maanvuokralaki. 1257 30279: 30280: 30281: torpparien olevan maanomistajille ainoastaan semmoisesta merki- 30282: tyksestä, että on saman tekevää onko heillä niitä tai ei. Mutta 30283: minulla on sellainen käsitys asiasta, että koko näitten suurten maan- 30284: omistajien elämä riippuu näistä torppareista; torpparit tekevät työtä 30285: heidän elatukseksensa ja vieläpä monta kertaa heidän ylellistäkin 30286: elämäänsä varten. 30287: Mitä erittäin mäkitupalaisiin tulee, niin olisi ainakin heille 25 30288: vuoden lyhh vuokra-aika mitä epäilyttävin, sillä käsiteltävänä ole- 30289: vassa lakiehdotuksessa on 29 §, jossa määrätään vuokraaja viemään 30290: omat rakennuksensa, jota vuokranantaja ei ole velvollinen innasta- 30291: maan, vuokra-ajan lopussa pois vuokratilalta ja vielä laittamaan 30292: myös rakennusten sijan kuntoon ja jos ei vie rakennuksia pois kahden 30293: vuoden kuluessa, on maanomistaja oikeutettu julkisella huutokau- 30294: palla myymään ne vuokramiehen laskuun. Tästä luonnollisesti seuraa, 30295: että vuokraaja, menetettyään ensin asuinpaikkansa, vielä menettää 30296: suuren osan usein ainoasta omaisuudestaan vaikka nuot tonttimaat 30297: useimmiten ovat sellaisia kiviriuttoja, ettei niitä muuhun voi käyttää- 30298: kään kuin tonttimaiksi. Näin ei tule laki suojelemaan köyhän 30299: omaisuutta eikä edes asunto-oikeutta, jonka kumminkin pitäisi olla 30300: ihmisen kaikkein alkeellisimpia oikeuksia maan päällä. Tämä suuri 30301: epäkohta ei muuten tule poistetuksi kuin joko säätämällä tilattomalle 30302: väestölle tontteihinsa ainainen asunto-oikeus tahi ottamalla tähän 30303: maanvuokralakiin se perinnöllinen vuokraoikeus, joka sisältyy 30304: edustamani ryhmän ohjelmaan sekä on myöskin meidän ta- 30305: holta täällä eduskunnassa esiintuotu jo kaksilla viimeisillä valtio- 30306: päivillä kuin myöskin tällä istuntokaudella suuressa valiokunnassa. 30307: Koska kuitenkin tuo meidän taholta tehty ehdotus ei ole saanut 30308: kannatusta, niin että sen läpimenemisestä tässä kamarissa olisi 30309: vähintäkään toivoa, katsomme olevamme pakoitetut kannattamaan 30310: sitä ehdotusta, joka on lähinnä meidän omaa ohjelmaamme tässä 30311: asiassa ja jolle suuri valiokunta on asettunut. 30312: Useasti tästä maanvuokralaista keskusteltaessa on sanottu, ettei 30313: kellään ole mitään uutta esitettävää, aina vaan samoja asioita, joita 30314: on jo ennen kuultu moneen kertaan. Minä pyydän vielä esittää 30315: yhden uuden näkökohdan, jota ei ole ennen täällä esitetty tämmöisen 30316: asian yhteydessä. 30317: Israelin vanhat profeetat olivat ankaria totuuden puhujia, 30318: jotka vaativat kansalle myöskin oikeutta. Samoin minä toivoisin, 30319: että ne henkilöt, jotka oppivelvollisuusasiassa esiintyivät uskonnon 30320: puolustajina, tekisivät näiden profeettain tavalla tässäkin asiassa, 30321: sillä uskonto velvoittaa harrastamaan oikeutta ja totuutta kaikissa 30322: asioissa. Äskeinen suomalaisen puolueen torppari-edustaja mainitsi, 30323: että tämä ajatus, joka porvareilla nykyään on tämän maanvuokra- 30324: lain suhteen, ei tyydytä torppareita eikä ole oikeuden ja totuuden 30325: mukainen. Olisihan silloin ehdottomasti niiden samaan puolueeseen 30326: 1258 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30327: 30328: kuuluvien henkilöitten, jotka totuutta rakastavat, noustava puolusta- 30329: maan totuutta. 30330: Me voimme hyvällä syyllä sovittaa profeetta J esaian sanoja 30331: tähänkin asiaan, sillä hän oli maalaisolojenkin tuntija. Ensimäisessä 30332: luvussaan antaa hän kuvauksen Jerusalemista, näyttää miten ru- 30333: mana ja alastomana esiintyi yhteiskunnallinen sorto ja vääryys. 30334: Hän osoittaa, miten tuomarit ja muut kansanjohtajat, joiden ennen 30335: muita olisi pitänyt olla Jumalan siveellisten vaatimusten valvojia ja 30336: vapaat epärehellisistä pyyteistä, olivat muuttuneet lahjottaviksi 30337: ja rahalla ostettaviksi. Jesaia sanoo: >>Sinun johtajasi ovat kapi- 30338: noitsijoita ja varkaiden kumppaneita; jokainen ottaa mielellään lahjoja, 30339: tavoittaa palkintoa. Lesken asiasta he eivät välitä, orvoille he eivät 30340: tee oikeutta>>. Siten oli jokainen köyhä raukka jätetty oman onnensa 30341: nojaan. Ankaran arvostelun antaa J esaia tällaisista lainsäätäjistä: 30342: »Voi niitä, jotka vääryyden lakeja säätelevät ja kirjoittajia, jotka 30343: onnettomuutta kirjoittelevat, estääkseen alhaiset oikeuden hausta 30344: ja riistääkseen kansani köyhiltä oikeuden, jotta lesket joutuisivat 30345: heidän saaliikseen ja orvot putipuhtaiksi ryöstäisivät». SamoinAamos 30346: ei myöskään ruoskaa säästänyt vaan osoitti miten ylhäiset virka- 30347: miehet, rikkaat suurtilalliset ja muut mahtavat käyttivät kaikin 30348: tavoin etuoikeutettua asemaansa köyhien nylkemiseen ja heikkojen 30349: sortamiseen. He keräämällä keräsivät vääryydellä ja väkivallalla 30350: hankittua omaisuutta palatseihinsa. Rehellisen valitusta ja köyhän 30351: todistusta eivät he kuunnelleet. Oikeuden turva oli muuttunut 30352: myrkyksi ja syöksi oikeutta hakevan kurjuuden kuiluun. Tämän 30353: turvattomuuden ja kurjuuden rinnalla esiintyy ylhäisten loisto 30354: ja hekumallinen elämä sitä räikeämpänä; he makaavat elefantin- 30355: luisilla vuoteilla, syövät parasta, mitä karjasta saadaan, juovat 30356: mielin määrin viiniä, laulavat iloisialaulujaanja voitelevat ruumiinsa 30357: parhaalla öljyllä - mutta maansa kohtalosta he eivät välitä. Siis 30358: aivan meidän aikamme kuva. Hänen täytyy lakkaamatta valittaa, 30359: että rikasten ja ylhäisten mieli on kääntynyt vaan omiinnautinnoihin 30360: ja omiin etuihin. Rikkaat suurviljelijät, joiden hallussa yleensä oli 30361: koko maanomaisuus, kantoivat armottomalla kovuudella viljaveroa 30362: köyhiltä talonpojilta ja harjoittivat viljakaupassa kaikenlaista 30363: kiskomista ja petosta. Heidän itsekkäitä harrastuksiaan ja väärää 30364: oikeudentuntoaan kuvaa mainiosti profeetan lausunto, kun hän 30365: sanoo, että sabatti ja muut juhlapäivät olivat heillevain kiusaksi, kun 30366: ei ollut tilaisuutta viljan lainaamiseen korkoa vastaan ja muuhun 30367: kaupanvoittoon; mittojen pienentäminenjahintojensuhteeton suuren- 30368: taminen ei heitä yhtään arveluttanut. 30369: Minä uskon, että se olisi eduskunnallehyvin uutta, jos nyt uskontoa 30370: rakastavat edustajat alkaisivat uskonnon nimessä vaatia puoluettaan 30371: asettumaan oikeuden ja totuuden pohjalle tässä maanvuokralaki- 30372: asiassa; sitä ainakin teiltä odottaa uskontoa rakastava köyhä ja 30373: Maanvuokralaki. 1259 30374: 30375: 30376: kärsivä torpparikansa. Se odottaa, että niihin kärsimyksiin, joita he 30377: ovat saaneet kärsiä, tulisi kerrankin apua. Jokainen heidän puoles- 30378: taan lausuttu totuuden sana jo ilahuttaa heitä. Silloin myöskin 30379: sosialidemokraattien väitteet, että uskontoa käytetään ainoastaan 30380: luokkavallan välikappaleena, tulisi parhaiten kumotuksi. Jos siis 30381: tahdomme oikeuden ja totuuden mukaan auttaa torppareitaja turvata 30382: heille heidän työnsä tulokset, on meidän asetuttava kannattamaan 30383: suuren valiokunnan mietintöön liitettyä toista vastalausetta. Sitä 30384: ei pääse kiertämään eikä kaartamaan. Myöskin se vastaa kansan 30385: yleistä harrastusta, toivoa ja sen oikeuskäsitystä. 30386: 30387: Senaattori Nyberg h: Maatalousvaliokunnan ja suuren valio- 30388: kunnan tässä asiassa antamat mietinnöt ynnä niihin liittyneet vasta- 30389: lauseet ovat olleet omansa tekemään huolestuttavan vaikutuksen. 30390: Kun näin tässä yhteiskunnan rauhalle ylen tärkeässä asiassa mielet 30391: osottautuivat menevän niin kauvaksi toisistaan kun ne ovat tässä 30392: tehneet, niin saattoi epäillä tulisiko tästä lainsäädäntötoimesta näillä 30393: valtiopäivillä mitään tyydyttävää tulosta. Varsinkin arveluttavilta 30394: näyttävät minusta ne päätökset, joihin suuri valiokunta eräissä 30395: tärkeissä kohdin on johtunut. Tarkoitan tässä sekä määräystä 30396: lyhimmästä vuokra-ajasta, mikä määräys on torpan, lampuotitilan 30397: ja mäkitupa-alueen vuokraa koskevan asetusehdotuksen toisessa 30398: pykälässä että erityisessä lakiehdotuksessa tehtyjä säännöksiä 30399: maanvuokralain n. k. taannehtivasta vaikutuksesta. 30400: Mitä ensinnäkin vuokra-aikaan tulee, niin olen tältä paikalta 30401: jo ennenlausunutepäilyksenisiitä, onko hyvin harkittua, että määrä- 30402: tään niin pitkä aika kuin 50 vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Tämä 30403: määräys on nim. omansa vaikeuttamaan etenkin uusien mäkitupain 30404: mutta myös uusien viljelmien syntymistä ja siten ehkäisemään 30405: asutuksen kehittymistä ja maanviljelyksen leviämistä maassamme, 30406: jossa löytyy paljon raivaamatonta alaa ja asutuskin on harvaa. 30407: Tärkeätä on sentähden, että maan vuokraaminen lyhemmäksi ajaksi 30408: kuin 50 vuodeksi säädetään mahdolliseksi. 30409: Arveluttavampaa laatua ovat kuitenkin ne muistutukset, jotka 30410: voidaan tehdä suuren valiokunnan ehdottamia säännöksiä vastaan 30411: maanvuokralain taannehtivasta vaikutuksesta. Nämä säännökset 30412: sisältävät, että maanviljelijä sillekin vuokramiehelle, joka on tehnyt 30413: vuokrasopimuksen ennen uuden lain voimaan astumista, olisi vel- 30414: vollinen korvaamaan hänen tätä ennen tekemänsä parannustyöt, 30415: vaikka vanha laki ei ollenkaan oikeuta vaatimaan korvausta tai 30416: oikeuttaa sitä vaatimaan vähemmässä määrässä kuin uusi laki. 30417: Jos nyt esim. joku olisi ostanut itselleen maatilan joku vuosi ennen 30418: kuin uusi asetus astuu voimaan, niin hän valiokunnan ehdoittamain 30419: uusien säännösten kautta tulisi velvoitetuksi korvaamaan torppa- 30420: reillensa tämän esimerkiksi 40 vuoden aikana, jos hän niin kauvan on 30421: 1260 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30422: 30423: 30424: torppaa hallinnut, tekemät parannustyöt. Ja tähän tulisi maan- 30425: omistaja velvoitetuksi, vaikka hän ostaessaan tilan ei voinut 30426: vähintäkään aavistaa, että tällainen ennen olematon korvauksen- 30427: saantioikeus tulisi hänen torppareillensa annetuksi. Tätä ankaraa 30428: taannehtivaa vaikutusta on kyllä koetettu peittää sillä, että maan- 30429: omistaja pääsee korvausvelvollisuudesta, jos hän tarjoutuu uudista- 30430: maan vuokrasopimuksen vähintään 50 vuodeksi. Mutta puheena- 30431: oleva korvausvelvollisuussäädös on itsessään oikeL:dentuntoa louk- 30432: kaava ja sellaisten lakien aikaansaamista pitäisi lainsäätäjäin välttää. 30433: Yleensä on taannehtivia lakeja laadittaessa käytettävä hyvin suurta 30434: varovaisuutta, koska sellaiset lait vaikuttavat jo ansaittuihin oikeuk- 30435: siin. Puheena oleva mahdollisuus tarjoutua uuden vuokrasopimuksen 30436: tekemiseen ei myöskään suinkaan estä sitä tosiasiaa, että korvaus- 30437: velvollisuus tulisi vähentämään maatilojen kauppa-arvoa, varsinkin 30438: kun vuokrasopimusten uudistaminen ei saa toistamiseen tapahtua 30439: vastoin vuokramiehen tahtoa, joten siis korvaussumma tulisi kätei- 30440: sellä rahalla maksettavaksi. Tällaisen n. s. hiljaisen panttioikeuden 30441: perustaminen voi myös loukata niiden oikeutta, jotka sitä ennen ovat 30442: hankkineet itselleen velka-kiinnityksen tilaan. 30443: Huomaamatta myöskään ei voi jättää sitä seikkaa, että sellainen 30444: taannehtiva laki, josta tässä olen puhunut, hyvin epätasaisesti ja 30445: siten kohtuuttomasti tulisi sattumaan eri maanviljelijöihin. Varsin- 30446: kin olisi oikeudentuntoa loukkaavaa, että maanomistaja, joka vuosi- 30447: kymmeniä on elänyt hyvässä sovussa torppariensa kanssa, tulisi 30448: näiden pitkäaikaisen hallinnon takia suuren korvausvelvolli- 30449: suuden alaiseksi, kun sitä vastoin maanomistaja, jonka tilalta hänen 30450: alustalaisensa alituisesti ovat hänen käytöksensä takia muutelleet, 30451: pääsisi vähemmällä korvausvelvollisuudella. Silminnähtävää on 30452: myös, että lukuisia oikeusriitoja tämän järjestelmän kautta syntyisi 30453: maanomistajan ja torpparin välillä, ja että, milloin vuosikymmenien 30454: takana tehtyjä parannuksia ei voida todistaa, mikä useasti tulisi 30455: tapahtumaan, olisi tulokseton ja kalliita kustannuksia tuottanut 30456: oikeudenkäynti vaan omansa herättämään katkeruutta asianosais- 30457: ten sydämmissä. 30458: Tässä istunnossa muutamien edellisten puhujien puoltama välitys- 30459: ehdotus on mielestäni vähemmän oikeudentuntoa loukkaava kuin 30460: valiokuntien mietinnöt ja käy sopivaa keskisuuntaa näiden mie- 30461: tintöjen ja vastalauseiden välillä. Kun katselmus tietysti tulisi toimi- 30462: tetuksi uuden lain astuttua voimaan, niin selviytyy täten maanomis- 30463: tajan ja vuokramiehen väli, jonka ohessa uuden lain muut säädökset 30464: heti astuvat voimaan. Tämän välitysehdotuksen ensimäisessä pykä- 30465: lässä oleva uusi sääntö suojelEe myös torpparia vaiheaikana, siksi 30466: kunnes sekä maanomistaja- että vuokramiesluokka ehtivät tutustua 30467: ja tottua uuden lain säädöksiin. Vaikka kyllä tälläkin välitysehdo- 30468: tuksella on heikot puolensa, olisi se kuitenkin mielestäni hyväksyttävä, 30469: Maanvuokralaki. 1261 30470: 30471: 30472: jotta tämä tuhansien kansalaisten mieliä kiinnittävä asia kerrankin 30473: saataisiin lopullisesti ratkaistuksi. 30474: 30475: Ed. C a s t r e n: Tämän illan yleisessä keskustelussa on ilmes- 30476: tynyt kaksi suuntaa, kaksi mielipidettä nyt tekeillä-olevaan uuteen 30477: torpparilaki- ja taannehtivaan lakiehdotuksiin nähden. Toinen mieli- 30478: pide on ollut se, että kaikki lainsäätämistoimenpide uudeksi vuokra- 30479: olojen järjestämiseksi on ennenaikainen, että vielä yhä edelleen 30480: olisi hyvinkin tultu toimeen nykyään voimassa olevalla maanvuokra- 30481: lailla, joka ilmestyi v. 1902 ja astui voimaan vuonna 1904, että nyt 30482: käsillä olevat lakiehdotukset polkevat maanomistajan etuja vuokra- 30483: miesten etujen kustannuksella, että niiden määräykset rajoittavat 30484: liiallisesti sopimusvapautta, asettaen m o n e s s a t ä r k e ä s s ä 30485: s u h t e e s s a sopimuwapauden viranomaisen määrääruisvallan 30486: alaiseksi. Toinen mielipide on taasen ollut se, että käsiteltävänä ole- 30487: vat lakiehdotukset syrjäyttävät vuokramiehen edun pitäen liial- 30488: lisessa määrin silmällä maanomistajan etuja, että lakiehdotusten 30489: määräykset torpparien ja muitten vuokramiesten aseman turvaa- 30490: miseksi, eivät ole minkään arvoisia, ettei ainoakaan rivi näitten 30491: uusissa lakiehdotuksissa ole omiansa tyydyttämään, ja vihdoin on 30492: tuimistuneena käännytty porvarillisten eduskunnassa olevien edus- 30493: miesten puoleen kysymyksellä, julkeavatko he todellakin tarjota 30494: tällaisia lakeja vuokramiehille ja eivätkö he enää muista sortovuo- 30495: sien mustia aikoja. 30496: Mitä tuohon edelliseen mielipiteeseen tulee, siihen, joka muun 30497: muassa pitää vuokralainsäädännön uusimista tarpeettomana, täy- 30498: tynee jokaisen, joka ennakkoluutotta ja tasapuolisesti arvostelee 30499: nykyään voimassa olevaa vuokralainsäädäntöämme maanvuokrasta 30500: maalla, tunnustaa, ettei se ole tyydyttävä, että siinä on suuriakin 30501: puutteellisuuksia ja vaillinaisuuksia. Puutteellisuudet ilmestyvät 30502: muun muassa siinä, että vuokra-aika on liian lyhyt, ainoastaan yksi 30503: vuosi, paitsi kolmessa eri poikkeustapauksessa, että vuokramie- 30504: helle parannuksista tuleva korvausperuste ei ole rakennettu oikeu- 30505: den periaatteelle ja että vuokraoikeuden menettämismääräykset 30506: tarjoavat maanomistajalle melkein rajatonta tilaisuutta saada vuokra- 30507: miestä häädetyksi. Toiselta puolen on myöntäminen, että paljon 30508: oikeutettuakio on niissä lakiehdotuksia vastaan tehdyissä muistutuk- 30509: sissa, joita tänä iltana on tuotu esiin tuon ensimäisen suunnan puo- 30510: lesta. Täytyy myöntää, että sellaisen oikeuden antaminen 30511: vuokralautakunnalle, jota lakiehdotuksessa torpparilaiksi ehdotetaan, 30512: menee kenties liian pitkälle, ja että se jättää vuokranantajan ja 30513: vuokramiesten välisten suhteitten ratkaisun riippuvaksi vuokra- 30514: lautakunnan mielivaltaisesta arvostelusta, ilman että vuokralauta- 30515: kunnalle ehdotetaan säädettäväksi selviä ohjeita, sille suotua mää- 30516: räämisvaltaa käytettäessä. Monta määräystä on ehdotuksessa uu- 30517: 1262 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30518: 30519: 30520: deksi torpparilaiksi, sellaisena kuin se esiintyy suuren valiokunnan 30521: lakiehdotuksessa jota en voi hyväksyä. En voi hyväksyä 50 vuo- 30522: den lyhintä vuokra-aikaa. Pidän niin pitkän lyhimmän vuokra-ajan 30523: erinomaisen haitallisena niinhyvin maanomistajalle kuin vuokra- 30524: miehelle, koska tällaisen vuokra-ajan säätäminen olisi omiansa 30525: aikaansaamaan aivan toista kuin sitä, mihin uuden lainsäädännön 30526: kautta pyritään, nim. vuokramiehen oikeudellisen aseman turvaa- 30527: miseen. Tällaisen lyhimmän vuokra-ajan säätämisellä ehkäistäi- 30528: siin arvaamattomassa määrin vuokrasopimusten uudistamista ja 30529: uusien vuokra-alueitten vuokraamista torpiksi ja mäkitupa-alueiksi 30530: ja siis tilattoman maalaisväestön asuttamista. Enkä minä suinkaan 30531: mielihyvällä voi sitäkään ehdotusta lyhimmäksi vuokra-ajaksi 30532: hyväksyä, joka esiintyy sovitusehdotuksen toisessa pykälässä uudeksi 30533: torpparilaiksi. Mutta kun asianhaarat ovat sellaiset kuin ne nykyään 30534: ovat eduskunnassa, kun voimasuhteet ovat sitä laatua ettei mikään 30535: puolue yksinään voi ajaa tahtoansa läpi ja kun ennen kaikkea on 30536: tärkeätä, että se epävarmuus, joka nykyään vallitsee vuokranan- 30537: tajan ja vuokramiehen välisissä oikeus- ja vuokrasuhteissa uutta 30538: vuokralakiehdotusta odottaessa poistetaan, niin on nykyisellä edus- 30539: kunnalla, sittenkun vuokralain uudistusasiata on käsitelty jo 30540: kaksilla edellisillä valtiopäivillä ilman että eduskunnassa vallitsevan 30541: eripuraisuuden tai eduskunnan hajoittamisen takia on tultu as- 30542: keltakaan eteenpäin, suoranainen pakko menetellä siten, että mikäli 30543: mahdollista hyvä torpparilaki ja taannehtiva laki saadaan aikaan 30544: vaarinottamalla että niitä säädettäessä mahdollisuutta myöten väl- 30545: tetään toisen tai toisen asianomaisen etujen polkemista. 30546: Toisen mainitsemani suunnan miehet ovat täällä esiintyneet ta- 30547: valla, joka, ellei tietäisi, että tämä heidän esiintymisensä tässäkin 30548: asiassa perustuu yksinomaan taktiikkaan, antaisi aihetta uskoon, 30549: että he arvostelevat asioita ummessa silmin. Heidän esiintymises- 30550: sään ilmestyy tuota kiihkoilemista, joka on jo käynyt kaikille, joilla 30551: on ollut velvollisuus istua tässä eduskunnassa, niin äiteläksi ja niin 30552: rasittavaksi. Kun kysytään porvarillisilta: ~aijotteko te todella tar- 30553: jota tällaista lakia vuokramiehille>>, niin voivat minun käsitykseni 30554: mukaan porvarilliset vastata enemmän kun tyynesti: •>tahdomme.~ 30555: Sillä tällaisen vuokralakiehdotuksen kautta, tällaisen taannehtivan 30556: lain kautta turvattaisiin vuokramiehen asema tavalla jolla ei olisi 30557: vertaistaan esimerkkiä koko sivistyneessä maailmassa. Vuokra- 30558: miehelle niin edullista maavuokralakia kuin nyt ehdotettua ei ai- 30559: nakaan minun tietääkseni ole vielä missään muualla säädetty, eikä 30560: minun käsittääkseni pitkiin aikoihin tulle säädettäväksi. Ja tästä 30561: huolimatta alentuvat sosiaalidemokraatit taasen käyttämään noita 30562: tavallisia voimasanojaan, noita tavallisia kiihoitussanojaan, joista 30563: meillä jo jokaisella tässä eduskunnassa pitäisi olla kyllämme. Jos 30564: tuon vastamainitsemani suunnan miehet ottavat arvostellakseen 30565: Maanvuokralaki. 1263 30566: 30567: 30568: mitä etuja käsillä oleva ehdotus torpparilaiksi tarjoo vuokramiehelle 30569: nykyään voimassa olevan vuokralainsäädännön rinnalla, niin otta- 30570: koot he huomioonsa vaan seuraavat mainitun lakiehdotuksen mää- 30571: räykset: että vuokramaksu on aina määrättävä rahassa; että ainoas- 30572: taan poikkeuksena on sallittu vuokrasopimukseen ottaa sellainen 30573: määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä ajalta osaksi 30574: tai kokonaan voidaan suorittaa luonnontuotteissa taikka päivä- 30575: töissä; että vuokrasopimuskirja on aina alistettava vuokralauta- 30576: kunnan tutkittavaksi, jonka on katsottava, että vuokraehdot eivät 30577: ole vuokramiehelle kohtuuttomat; että vuokramiehen vuokraoikeus 30578: on turvattu sekä vapaaehtoista että pakkohuutokaupalla tapahtu- 30579: vaa myyntiä vastaan ennen tuntemattomalla tavalla; ettei lisättyä 30580: turvallisuutta antavaa rekisteröimistä tarvitse uudistaa; että paljoa 30581: laajempi oikeus kuin ennen suotaisiin vuokramiehelle vuokra-alueen 30582: käyttämiseen ja rajaton oikeus parannusten tekemiseen nähden; 30583: että lyhin vuokra-aika tulisi verrattomasti pitemmäksi kuin ennen; 30584: että aivan toisellainen ja vuokramiehelle entisestään paljon edul- 30585: lisempi korvausperuste säädettäisiin vuokramiehen vuokra-alueella 30586: vuokraesineisiin tekemiin parannuksiin nähden; että korvauksen 30587: saanti tehtäisiin entisestään paljoa varmemmaksi; että paljo laa- 30588: jempi siirto-oikeus kuin nykyään voimassa olevan lain myöntämä 30589: tulisi vuokramiehelle annettavaksi; että vuokramiehen perillisille 30590: tulisi laajennettu oikeus pitää vuokraa; että vuokraoikeuden me- 30591: nettämisperusteet supistuisivat ainoastaan kolmeksi, sen sijaan 30592: että nykyään voimassa olevan lain nojalla vuokraoikeuden menet- 30593: tämisen perusteet ovat miltei rajattomat. Jos kaiken tämän jälkeen 30594: vieläkin porvareilta rohjetaan kysyä: tahdotteko te todellakin tar- 30595: jota tällaista torpparilakiehdotusta vuokramiehelle, niin voivat por- 30596: varilliset kahta tyynemmin sanoa: tahdomme. Uuden torppari- 30597: lakiehdotuksen kautta muuttuisi vuokramiehen asema entisestään 30598: aivan toisenlaiseksi, enemmän turvatuksi ja suojatuksi, niinkuin 30599: sen todellisuudessa pitääkin olla. 30600: Vasta sanotusta käynee selville etten voi hyväksyä niiden kantaa, 30601: jotka tahtovat pysytettäväksi aivan rajatonta vuokrasopimusoi- 30602: keutta. Jos me kerran tehdasteollisuuden alalla rajoittaen työnan- 30603: tajan ja työmiehen sopimusvapautta, laadimme lakeja taloudelli- 30604: sesti heikompien työmiesten suojelemiseksi, niin on meidän mene- 30605: teltävä yhtäläisesti myöskin vuokramieheen, tuohon taloudellisesti 30606: heikompaan sopimuskumppaliin nähden ja siten turvattava entistä 30607: enemmän hänen asemansa. Tätä tarkoittaa uusi torpparilakiehdo- 30608: tus. Siihen pyrkii yhteensovitusehdotuksen takautuva lakiehdotus, 30609: vaikka menemällä liiaksikin pitkälle. Jos tuo taannehtiva lakiehdotus 30610: astuisi voimaan ei tätä ennen tässä maassa olisi säädetty taannehtivaa 30611: lakia, jolla likimainkaan olisi ollut niin laajalti ulottuva voima, kuin 30612: se millä yhteensovituksen lakiehdotus ryhtyy määräilemään ennen 30613: 1264 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30614: 30615: 30616: syntyneitä oikeus-suhteita. Minun täytyy sanoa, että minusta 30617: tuntuu arveluttavalta hyväksyä tätä tällaista lakiehdotusta, ei 30618: sentakia, ettenkö tahtoisi niille vuokramiehille, joitten vuokraso- 30619: pimukset menevät umpeen heti tai jonkun lyhemmän uuden vuokra- 30620: lain ilmestyttyä suojaa häätöjä vastaan vaan sentakia, että takau- 30621: tuvien hyvin ansaittuja oikeuksia murtavien, ennen syntyneitä 30622: oikeussuhteita järjestävien lakien säätäminen on vaarallinen askel, 30623: jota ainoastaan suurimmassa hätätilassa on astuttava, on vaaralli- 30624: nen kaksiteräiseen miekkaan verrattava prejudikaatti, sillä tänään 30625: voi olla kysymys minun huomenna sinun hyvin ansaittujen oikeuk- 30626: sien poistamisesta. Jos yhteensovitusehdotuksen takautuva laki 30627: hyväksytään, niin se tapahtuu ainoastaan olojen ja voimasuhteitten 30628: pakosta, eikä niitten tnielisuosiosta, jotka pitävät tällaisten lakien 30629: säätämistä vaarallisena meidän oloissamme. 30630: Täällä ilmoitti eräs vasemmiston puhuja minun suuressa valio- 30631: kunnassa lausuneen tekeväni eduskunnassa kaiken voitavani es- 30632: tääkseni sellaisen takautuvan lain aikaansaamista kuin suuren valio- 30633: kunnan mietintöön sisältyvän. Puhuja on oikeassa, niin olen lau- 30634: sunut. Ja uskallan täälläkin uudistaa suuressa valiokunnassa te- 30635: kemäni ilmoituksen. Minun oikeudentuntoni ei olisi sallinut mi- 30636: nun hyväksyä sellaista takautuvaa lakia, joka toisi myötänsä ne 30637: onnettomat seuraukset, ei ainoastaan vuokranantajalle, mutta koko 30638: maalle, joista senaattori Nybergh täällä ennen minua pitämässään 30639: puheessa on huomauttanut. Olisin ollut pakotettu äänestämään 30640: sellaista takautuvaa lakia lepäämään. Mutta jos suuren valio- 30641: kunnan kaikkea oikeudentuntoa ja tasapuolisuutta polkeva ehdotus 30642: takautuvaksi laiksi olisi pantu lepäämään ensi vaalien jälkeen, 30643: niin se seikka, ettei lainkaan mitään takautuvaa lakia olisi saatu 30644: aikaan ei olisi ollut suinkaan niiden syy, jotka kannattivat ar- 30645: mollisen esityksen ehdotusta takautuvaksi laiksi, ehdotusta, joka 30646: edes jossain määrin on rakennettu tasapuolisuuden periaatteelle, 30647: vaan niiden, jotka tahtovat sellaista takautuvaa lakia, joka olisi 30648: suunnattornissa määrin polkenut ei ainoastaan vuokranantajan 30649: oikeutta, vaan kaikkea sitä mitä ihmisten kesken yleensä oikeana 30650: pidetään. 30651: Näyttää kuitenkin siltä kuin yhteensovitusehdotuksen perus- 30652: tuksella uuden torpparilain ja takautuvan lain saanti vihaviimein- 30653: kin olisi mahdollinen, jääden näitten valtiopäivien työn ainoaksi 30654: tärkeimmäksi tulokseksi. Jos niin tulee käymään ei eduskunta 30655: ainakaan tällä kertaa ole ollut turhaan koossa. Mutta ei yksistään 30656: uusi torpparilaki riitä maanomistusolojen korjaamiseksi meidän 30657: maassamme. Tarvitaan toinen laki, ei viljelyspakkolaki, mutta 30658: laki maan hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle, jonka lain täytyy 30659: tulla vuokralain tarpeelliseksi ja välttämättömäksi täydennykseksi. 30660: Maaoloissa on saatava aikaan yhteiskunnallinen kiertokulku, siten 30661: Maanvuokralaki. 1265 30662: 30663: 30664: että maanviljelystyömies jonkun aikaa palveltuaan vo1p1 ruveta 30665: vuokramieheksi ja vuokramiehestä siirtyä joko perinnöllisellä vuok- 30666: ralla asumaan valtion omistamalla maalla taikka itsenäisenä suo- 30667: jeluslain alaisena pieniviljelijänä valtion avustuksella hankitulle 30668: viljelystilalle. Vasta sitten kun uudemman asetuspolitiikan peri- 30669: aatteille rakennettu maanhankintalaki on aikaansaatu, voidaan 30670: katsoa että jotakin on tehty nykyään vallitsevien epäkohtien pois- 30671: tamiseksi maanomistusoloissa. 30672: Kun ed. Gebhard viime kerralla käsiteltäessä maatalousvalio- 30673: kunnan mietintöä n:o 21 käytti puheenvuoroa, pidätin minä itsel- 30674: leni oikeuden torpparilakiasian suuresta valiokunnasta eduskuntaan 30675: palattua saada torjua hänen väitettään 25 vuoden lyhimmän vuokra- 30676: ajan haitallisuudesta ja niistä turmiollisista seurauksista, joita hän 30677: arveli koituvan maanviljelykselle tällaisen lyhimmän vuokra-ajan 30678: säätämisestä. Tarkoitukseni oli niinikään osottaa vääräksi ed. 30679: Gebhardin mielipiteitä maatalousvaliokunnan ehdottamasta kor- 30680: vauksen suorittamistavasta ja suomettarelaisen puolueen jäsenten 30681: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa sisäl- 30682: tyvästä veronmaksujärjestelystä vuokrakauden kestäessä sekä sa- 30683: man ryhmän korvauksen suorittamisjärjestelmästä. Vihdoin oli 30684: aikomukseni osottaa, kuinka vääristä ja kieroista edellytyksistä 30685: edustaja Gebhard oli lähtenyt verratessaan »1naatalousvaliokunnan 30686: torpparin>> asemaa >>Vastalauseen torpparin» asemaan. Mutta kun 30687: suomettarelainen ryhmä luopumalla verojärjestely- ja korvauksen- 30688: suoritusjärjestelmästään on liittynyt yhteensovitusehdotusta kan- 30689: nattamaan on täten kysymys verojärjestelystä ja suomettarelai- 30690: sesta korvauksen suorittamistavasta katsottava siirtyneeksi pois 30691: päiväjärjestyksestä. Näin ollen ei ed. Gebhardin mielipiteiden tor- 30692: jumisella olisi mitään aktuaalista merkitystä. Minun on kuitenkin 30693: pakko kajota yhteen kohtaan ed. Gebhardin lausunnossa. 30694: Ed. Gebhardin sielunominaisuuteen kuuluu erään lempilapsen 30695: vaaliminen. Tämä lempilapsi on agraarikomitea. Agraarikomitea 30696: on ed. Gebhardin käsityksessä muodostunut joksikin >>ceterum 30697: censeo Carthaginem esse delendam>>, niin ettei ed. Gebhard malta 30698: olla käymättä käsiksi agraarikomiteaan eikä ottamatta esille sen 30699: työtä kaikissa mahdollisissa jopa mahdottomissakin tilaisuuksissa. 30700: Pitkässä puheessaan omisti ed. Gebhard torpparilakiasian viime 30701: kerralla eduskunnassa esillä ollessa aimo kappaleen tuolle lempi- 30702: lapselleen agraarikomitealle. Ed. Gebhard otti aiheen itselleen 30703: karata agraarikomitean kimppuun siitä ettei agraarikomitea ollut 30704: asettunut hänen kannalleen, mikäli koski lyhintä vuokra-aikaa. 30705: Ed. Gebhard lausui: >>Tätä ehdotusta 50 vuoden vuokra-ajasta on li- 30706: säksi vastustanut n. s. agraarikomitea. Mutta kuten jo kerran en- 30707: nen olen ollut täällä tilaisuudessa lausumaan, tämä agraarikomitean 30708: vuokralakiehdotus minun mielestäni yleensä osottaa, että sen laati- 30709: 80 30710: 1266 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30711: 30712: 30713: jat eivät kylliksi tunne maalaisoloja ja maatalouden tarpeita jaettä 30714: heillä ei silloin ollut enemmän kuin muillakaan selvillä, mitä tilasto 30715: nyt osottaa, nim. kuinka äärettömän suuria parannuksia meidän 30716: maalaisolomme tätä nykyä tarvitsevat. He ovat tämän agraariko- 30717: mitean lainlaatijat, kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkilaisia ja 30718: yleensä liberalistisen suunnan vaikutuksen alaisia. Senvuoksi ovat 30719: pitkin koko ehdotusta ja eritoten juuri vuokra-aikaan nähden, jonka 30720: heidän ehdotuksensa mukaan voisi tosiasiallisesti supistaa yhteenkin 30721: vuoteen, koettaneet saada torpparisopimukset niin hölliksi ja niin 30722: nopeasti liikkuviksi kuin suinkin.>> Minun täytyy, koska agraariko- 30723: mitean ehdotus on myöskin ollut armollisen esityksen pohjana ja 30724: perustana, tehdä vielä viimeinen perusteellinen yritys kitkeä ed. 30725: Gebhardin sielusta taipumusta käydä agraarikomiteaan käsiksi. 30726: Edustaja Gebhardin väitteen mukaan, ei agraarikomitean mie- 30727: tinnön laatijat olisi tarpeeksi tunteneet maalaisoloja ja maatalou- 30728: den tarpeita koska he muka ovat kaupunkilaisia. Tarkastakaamme 30729: ketkä olivat agraarikomiteassa jäseniä. Niitten joukossa tapaamme 30730: ensinnäkin ed. P e k k a A h m a v a a r a n, joka on syntynyt, 30731: kasvanut ja koko ikänsä elänyt maalla maanviljelijänä; edelleen 30732: V. J. A 1 h a i sen, joka oli myös jäsenenä tuossa tunnetussa ala- 30733: komiteassa, jossa myös ed. Gebhard on ollut jäsenenä; rovasti 30734: A r o k a 11 i on, joka myös ikänsä on elänyt maaseudulla ja hoita- 30735: nut maanviljelystä; maakartanonomistajan Ed v. B j ö r ken- 30736: h ei m i n, joka niinikään oli tuossa tunnetussa alakomiteassa; 30737: maanviljelystieteen professorin täkäläisessä yliopistossa Gösta 30738: G r o t e n f e 1 t i n, joka on osakkaana mitä suurimmassa maan- 30739: viljelysyrityksessä; sitte palstatilallisen J uho Koivisto n; 30740: torppari L ä h d e n; sosialistisen torpparin M a u n u L ö y t y n; 30741: maanviljelijä Juho Snellmanin; torppari Armas Tu- 30742: j u s en ja vihdoin edustaja E m i 1 S c h y b e r g s on i n, joka 30743: silloin oli Jokioisten yhtiön disponenttina ja-, vuosikausia on ollut 30744: tekemisissä suuren torpparijoukon kanssa. Minä myönnän, että 30745: joukossa on mustia lampaita, kuten komitean puheenjohtaja Jonas 30746: Castren, tuomari Ivar Björnvik ja asessori Axel Cederberg. Mutta 30747: niiden olo komiteassa lienee ollut tarpeellinen sen takia, että siellä- 30748: kin piti olla joitakuita juristeja, jospa heikkojakin. Agraarikomitean 30749: jäsenten suuren enemmistön täytyy siis katsoa hyvinkin tunteneen 30750: maalaisoloja ja torpparien vuokrasuhteita. Mutta agraarikomitea 30751: ei katsonut omaa tuntemustaan riittäväksi. Saadaksensa selville 30752: ne mielipiteet, jotka vallitsivat torpparien keskuudessa vuokraus- 30753: oloista ja tullakseen tuntemaan heidän toiveitaan kutsutti agraari- 30754: komitea senaatilta hankkimansa luvan nojalla torppareita 30755: eri osista maata asian ymmärtävinä komiteassa kuulusteltaviksi. 30756: Nämä torpparit olivat: K a 11 e S a 1 m i n e n Sysmästä, V i h t o r i 30757: V ä h ä m ä k i Jokioisista, J o o n a s M a r j a m a a Ylivieskasta, 30758: Maanvuokralaki. 1267 30759: 30760: 30761: Viht ori V a i n i o Metsäkylästä, A n s e 1 m K u o k k a- 30762: n en Jyväskylästä, Pietari Repo Viipurin pitäjästä, A r t- 30763: t u r i H a r j a nn e Noormarkusta, A a p e 1 i K a r h u Rau- 30764: talammilta, S al o m on P u 1 k k i ne n Ristijärveltä, G. Li n d- 30765: s t r ö m Mäntsälästä ja G. H. B j ö r k 1 u n d Espoosta, siis aimo 30766: joukko miehiä, joiden ei luulisi olevan aivan vieraita maatalouo- 30767: eikä torpparioloille. Puheenalaiset torpparit, jotka suurimmaksi 30768: osaksi olivat sosialidemokraatteja, asettuivat heidän mielipidet- 30769: tään lyhimmästä vuokra-ajasta tiedusteltaessa viidenkolmatta vuo- 30770: den lyhimmän vuokra-ajan kannalle, siis juuri sille kannalle jonka 30771: toteuttamisen lainsäädännön kautta ed. Gebhard on katsonut tuot- 30772: tavan maanviljelykselle turmiota ja vievän koko maamme köyh- 30773: dyttämiseen. Agraarikomitean mietinnön 130 sivulla tehdään 30774: selkoa torpparien lausunnoista .lyhimpään vuokra-aikaan nähden. 30775: Torppari R e p o lausuu: >>Niin kauvan kuin vuokra-aika oli lyhyt, 30776: pysyi viljelys vuokratiloilla velttoperäisenä ja vuokramies kykene- 30777: mättömänä. Laissa olisi määrättävä lyhin sallittu vuokra-aika 25 30778: vuodeksi. Näin pitkä aika ei ollut tarpeen ainoastaan torppareille, 30779: vaan myös mäkitupalaisille. Lyhempi vuokra-aika olisi sallittava 30780: poikkeustapauksissa esim. niittyjä vuokralle annettaessa.~ Torppari 30781: K u o k k a n e n lausuu: >>Laissa olisi määrättävä pisin vuokra-aika 30782: 50 vuodeksi tai elinajaksi sekä lyhin 25 vuodeksi. Vuokrasopimus 30783: pitäisi kuitenkin voida tehdä lyhemmäksi ajaksi, jos vuokramies 30784: sellaista vaati. Nykyään tehtiin vuokrasopimukset usein ainoastaan 30785: ro vuodeksi.>> Torppari S a 1 m i n e n lausuu: >>Jos ei ollut määräystä 30786: lyhyimmästä vuokra-ajasta tekivät maanomistajat mitättömän 30787: lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. 25 vuotta lyhempi vuokra-aika 30788: olisi sallittava ainoastaan silloin, kun asianosaiset kumpikin sitä 30789: vaativat.>> 30790: Samaa lausuvat torpparit B j ö r k 1 u n d ja M a r j a maa. 30791: Jos se on joksikin lohdutukseksi edustaja Gebhardille, voin ilmot- 30792: taa että torppari P u 1 k k i ne n oli se ainoa, joka piti että vuokra- 30793: ajalla voitaisiin uudestaan määrätä vuokramaksun suuruus, siis 30794: kannatti vuokra-aikana tapahtuvaa vuokramaksujärjestelyä. Edelli- 30795: sestä käynee selville, ettei edustaja Gebhardin puheenalaisessa 30796: väitteessä ole vähintäkään perää, vaan että agraarikomitea päin- 30797: vastoin on tehnyt voitavansa saadaksensa lyhimmäksi vuokra- 30798: ajaksi säädetyksi sellaisen vuosimäärän, joka olisi omiansa turvaa- 30799: maan vuokramiesten asemaa ja takaamaan maanviljelyksen edis- 30800: tystä vuokratiloilla. 30801: Ed. Gebhard lausuu edelleen agraarikomiteasta, ettei sillä silloin 30802: ep.emmän kuin muillakaan vielä ollut selvillä, >>mitä tilasto nyt osoit- 30803: taa, nim. se, kuinka äärettömän suuria parannuksia meidän maalais- 30804: olomme tätä nykyä tarvitsevat.>> Tällä tilastolla ed. Gebhard tie- 30805: tysti tarkoittaa sitä tilastoa, jonka hän itse on vuokraoloista hanki- 30806: 1268 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30807: 30808: 30809: tuttanut, ja joka on kylläk'n ansiokas. Mutta kun ed. Gebhard 30810: väittää, ettei agraarikomitealla ollut tuo tilasto tiedossaan, niin 30811: hän erehtyy. Minä pyydän ed. Gebhardia vilkaisemaan agraari- 30812: komitean mietintöön sivulle 62, niin hän löytää siellä tuon taulun, 30813: joka on tuloksena hänen omista tutkimuksistaan. Siis tässäkään 30814: edustaja Gebhardin väitteessä ei ole vähintäkään perää. 30815: Ed. Gebhard sanoo edelleen, että •>agraarikomitean jäsenet ovat 30816: olleet yleensä liberalistisen suunnan vaikutuksen alaisia ja että he 30817: pitkin koko ehdotusta ja eritoten juuri vuokra-aikaan nähden ovat 30818: koettaneet saada torpparisopimukset niin hölliksi ja niin nopeasti 30819: liikkuviksi kuin suinkin.>> Minä uskallan väittää, ettei tämäkään 30820: edustaja Gebhardin väite ole oikea. Jos ed. Gebhard todella olisi 30821: lukenut tämän agraarikomitean mietinnön, huomaisi hän siellä lausel- 30822: man, josta käypi esille, että agraarikomitea oli asettunut juuri tuota 30823: liberalistista suuntaa vastaan. Sivulla 65 agraarikomitean mietin- 30824: nössä sanotaan: >>komitean ei tarvitse lähemmin käydä tarkasta- 30825: maan, onko sopimusvapauden rajoittaminen maanvuokran alalla 30826: oikeutettu. Nykyinen laki on jo osoittanut tien. Huomautettakoon 30827: kuitenkin, että yhteiskunnalla on täysi oikeus vaatia niiltä, jotka 30828: tahtovat käyttää vuokralaitosta hyväkseen, sellaisten määräysten 30829: noudattamista, jotka ovat takeina siihen, että tämä laitos todella 30830: tulee hyödyttämään yhteiskuntaa ja sen rauhallista kehitystä. 30831: Nämä n 'ikökohdat~ ovat olleet komitean työn lähtökohtana ja sa- 30832: malla kun komitea ei ole epäillyt ehdottaa itse lakiin sopimusvapautta 30833: hyvinkin rajoittavia määräyksiä, on komitea kuitenkin sille uudelle 30834: kunnalliselle viranomaiselle, vuokralautaknunalle, joka komitean 30835: mielestä vuokraolojen vakaannuttamiseksi on perustettava, yleensä 30836: välttänyt määrääruisvallan antamista.>> 30837: Osoitettuani täten kaikki nuo agraarikomiteaa koskevat väit- 30838: teet perättömiksi, olen minä nyt tehnyt tämän viimeisen koetuksen 30839: saadakseni vastaisuuden varalta edustaja Gebhardista kitketyksi 30840: pois tuon sairaloisuuden rajalla olevan taipumuksen käydä agraari- 30841: komiteaan käsiksi. Ellei tämä viimeinen ponnistuksenikaan auta, 30842: täytyy minun julistaa ed. Gebhard parantumattomaksi (Naurua). 30843: 30844: Puhemies: Kello on jo I I ja työ pitäisi lopettaa, vaan ehkä 30845: voisimme sopia siitä, että tänä iltana vielä istutaan jonkun aikaa, 30846: siksi kuin yleiskeskustelu torpparilaista saadaan suoritetuksi. 30847: 30848: Ehdotus hyväksytään. 30849: 30850: Ed. Rannikko: Pyysin puheenvuoroa korjatakseni ereh- 30851: dyksen erään edellisen puhujan lausunnossa. Sanoin erehdyksen, 30852: sillä luulen, ettei hän tahallisesti tahtonut vääristellä lain tarkoi- 30853: tusta, silloin kun hän siteerasi tämän vuokralain 29 §:n tarkoitusta, 30854: Maanvuokralaki. 1269 30855: 30856: 30857: jossa sanotaan, että »Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, 30858: joita vuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan.>> Hän tahtoi 30859: tällä tarkoittaa sitä, että vuokramies edelleen pakoitetaan vuokra- 30860: ajan loppuun kuluttua siirtämään pois kaikki omat rakennuksensa. 30861: Mutta tämä väite ei pidä paikkaansa. Tämä tarkoittaa ainoastaan 30862: sellaisia rakennuksia, joita vuokranantaja ei ole velvoitettu kor- 30863: vaamaan. 25 §:n toisessa kappaleessa sanotaan korvauksesta vuokra- 30864: miehen omiin rakennuksiin, että vuokramies saa korvauksen myös- 30865: kin kaikista sellaisista rakennuksista, jotka ovat viljelykseen tar- 30866: peellisia ja jotka ovat hänen omansa, mutta ainoastansa välttämät- 30867: tömistä asuin- ja ulkohuoneista. Tämä askel on sellainen parannus 30868: meidän nykyisissä oloissamme, että sitä ei voi vähäiseksi arvostella. 30869: Me tiedämme jokainen, että nykyään on etenkin mäkitupalaisiin 30870: nähden laki sellainen, että vaikka on niin lyhyt vuokra-aika ole- 30871: massa, vuokra-ajan loppuun kuluttua vuokramies on pakoitettu 30872: joko ala-arvoisesta hinnasta myymään rakennuksensa maanomista- 30873: jalle tai viemään ne pois 14 vuorokauden kuluessa, jos maan omis- 30874: taja niin tahtoo. Nyt annetaan niiden todellinen arvo, jonka ta- 30875: vallisesti sellaisen henkilön asunto- ja ulkohuoneet paikkakunnalla 30876: maksavat. Maanomistaja on vuokra-ajan loppuun kuluttua, jos hän 30877: ei enää tahdo uudistaa vuokrasopimusta saman miehen kanssa eikä 30878: myöskään antaa vuokramiehen siirtää tätä vuokraoikeuttaan vuokra- 30879: ajan lopun edellä toiselle henkilölle, vaan tahtoo ottaa tämän vuokra- 30880: esineen omaan haltuunsa, pakotettu Innastamaan nämä rakennuk- 30881: set tavallisesta hinnasta. 29 §:ssä tarkoitetaan ainoastaan sellaisia 30882: rakennuksia, joita vuokramies on rakennuttanut jotakin erityistä 30883: tarvetta varten, joka ei kuulu viljelykseen tarvittaviin rakennuksiin 30884: eikä sellaisiin välttämättömyyksiin, joita yleisesti käytetään. Jos 30885: hän on esim. sellainen, joka harjoittaa jotakin erityistä ammattia, 30886: rakentaa jonkun erityisen semmoisen rakennuksen, sitä ei tämän 30887: säädöksen mukaan voida pakottaa maanomistajaa lunastamaan, 30888: nämät on vuokramiehen vietävä pois. On tässä vielä annettu se- 30889: kin etu, että hän saa kaksi vuotta tähän muuttoaikaa, vaikka ny- 30890: kyään maanomistaja voi sen pakottaa, niinkuin mainitsin, tapah- 30891: tuvaksi 14 vuorokauden kuluessa. 30892: Olen tahtonut tämän ainoastansa oikaista sentähden ettei ehkä 30893: jollekin jäisi se väärä käsitys, että tällä pykälällä tarkoitetaan kaik- 30894: kia rakennuksia, jotka ovat vuokramiehen omia, ja että tämä epäilys 30895: poistuisi. 30896: Muuten täällä on puhuttu niin paljon tästä laista, mitenkä epä- 30897: onnistunut se on ja mitenkä se ei miellytä torppariväkeä. Kyllä 30898: minäkin voin sanoa, että kyllä torppari paremman mieluummin 30899: olisi ottanut, kuin mitä tämä on, ei sitä voi kieltää. Mutta meidän 30900: on huomattava se tosiasia, että meidän täällä täytyy ymmärtää 30901: toisiamme, meidän täytyy koettaa sovittautua yhteen. Täällä ovat 30902: 1270 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30903: 30904: 30905: niin monet eri puolueet asettaneet vaatimuksensa ja on mahdotonta 30906: saada sellainen laki, johon kaikkien vaatimukset mahtuvat, silloin 30907: kun ne ovat niin jyrkässä ristiriidassa toistensa kanssa, kuin ne ovat 30908: olleet. Ja koska meille on välttämätöntä saada tästä laista vihdoin- 30909: kin laki, niin meidän on välttämätöntä myöskin suhtautua sellaiseen 30910: yhteistyöhön, että me voimme saada sen tapahtumaan, ja tämän 30911: neuvottelun eli n. s. kompromissin kautta on koetettu päästä siihen, 30912: että se saataisiin tapahtumaan. Sillä, niinkuin ehkä jo moni edel- 30913: lisistä puhujista on sanonut, meillä ei olisi ollut mitään hyötyä saada 30914: tämä varsinainen laki hyväksytyksi jos emme olisi saaneet samalla 30915: myöskin tätä takautuvaa lakia. Tämä on nykyisten torpparien 30916: elinehdoille välttämätön. Ei voi kieltää, että muutamissa tapauk- 30917: sissa se lakiehdotus, joka maatalousvaliokunnan ja suuren valio- 30918: kunnan työn tuotteena on tullut, olisi ollut edullisempi torppareille 30919: sellaisilla paikkakunnilla, joissa torppari olisi tullut saamaan kor- 30920: vausta suuremmassa määrässä. Silloin se olisi hyvinkin edullinen. 30921: mutta niissä paikkakunnissa taas hyvinkin epäedullinen, joissa 30922: korvaukset olisivat nousseet mitättömiin. Tähän olisivat vaikutta- 30923: neet ne seikat, että eri paikkakunnilla ovat vuokrasuhteet niin eri- 30924: laiset vuokramaksuun nähden, koska tämä takautuva laki, joka on 30925: suuren valiokunnan ja maatalousvaliokunnan tuotteena, nimenomaan 30926: määrää, että korvausta määrättäessä on otettava huomioon vuokra- 30927: maksun määrä. Tässä tapauksessa siis niillä paikkakunnilla, joissa 30928: on korkeat vuokramakstit, olisivat korvaukset koko lailla nousseet, 30929: mutta niissä paikoissa, missä vuokramaksut ovat alhaisia, se olisi sa- 30930: malla alentanut korvausmaksunkin. 30931: Mutta - niinkuin jo mainitsin - koska ei ole ollut mahdolli- 30932: suutta saada kaikki yksityiskohdat prikulleen korjatuiksi, niin on 30933: kumminkin koetettu tämän yhteensovituksen kautta saada este- 30934: tyksi se hirveä epäkohta, ettei olisi häädetty suurta lukua torppari- 30935: väkeä pois torpistaan, kuten olisi tapahtunut jos sellainen laki olisi 30936: tullut hyväksytyksi, kuin maatalousvaliokunnan ja suuren valio- 30937: kunnan ehdotuksissa, siitä syystä, kun kaksi siksi voimakasta ryh- 30938: mää eduskunnassa uhkaamalla uhkasi, että tästä takautuvasta 30939: laista ei tule lakia tällä vaalikaudella, jos ei sitä muuteta, oli torp- 30940: parinkin ainoa tilaisuus silloin valita se mahdollisuus, mikä oli pa- 30941: raiten voittoon vievä. 30942: Siitä syystä minäkin, vaikka omassa kohdassani kyllä vasten- 30943: mielisesti, kannatan sitä ehdotusta, joka on tämän yhteisen neu- 30944: vottelun kautta tullut, ja toivon että tästä pitkästä työstä, 30945: mikä on ollut kolmena istuntokautena, vihdoinkin päästäisiin ja 30946: saataisiin laki. Jos ei se kohta kaikissa kohdin vastaakaan niitä 30947: toiveita, niin voidaan vastaisuudessa taas korjata niitä kohtia, jotka 30948: siinä katsotaan tarpeellisiksi. 30949: Maanvuokralaki. 1271 30950: 30951: 30952: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Koska tässä nyt on liittoutuneiden 30953: porvarillisten taholta tuotu tämän päivänistuntoon se heidän kompro- 30954: missi ehdotuksensa, joka kaikista päättäen tulee eduskunnan pää- 30955: tökseksi, niin pitänee sen johdosta jotain lausua. 30956: Ed. Kairamo, viime istunnossa pyytäessään asiaa pöydälle, 30957: sanoi pödällepanopyynnön tehneensä senvuoksi, että tuohon takautu- 30958: vaanlakiin nähden olisi suurta erimielisyyttä porvarillisten puolueiden 30959: kesken ja että neuvottelut näiden erimielisyyksien johdosta ovat 30960: paraikaa käymässä. Mutta sitte kun tänä päivänä eduskunnan 30961: jäsenet saivat käsiinsä sen yhteisen ehdotuksen, mikä porvarillisten 30962: puolueiden kompromissista oli tuloksena, niin huomattiin, että nuo 30963: neuvottelut eivät olleet koskeneet yksinomaan tuota takautuvaa 30964: lakia, kuten ed. Kairamo erehdyttävästi täällä pöydällepanoa 30965: pyytäessään ilmoitti, vaan sovittelujen esineenä oli ollut erinäisiä 30966: kohtia itse torpparilaissa. Nämä sovittelut ovat olleet omiaan osot- 30967: tamaan, että kun on kysymyksessä vakavat porvarilliset luokka- 30968: edut, niin voivat aivan erilaiset elementit sulautua mitä suloisimpaan 30969: sopusointuun keskenään. Sillä tätä sovitteluehdotusta tekemässä 30970: kuuleman mukaan ollut pari bobrikoffilaista senaattoria, pari 30971: Mechelinin ja pari koalitsioonisenaattoria ja vielä lisäksi ovat 30972: siellä luultavasti olleet ystävyyttä lisäämässä ed. Hannes Gebhard 30973: ja Jonas Castren. Ja tästä suloisesta ystävyysliitosta on sitte. 30974: tuloksena tämä ehdotus, josta maanviljelijäinliittokin tämän päivän 30975: aamulehtien referaatin mukaan on lausunut suuren tyytyväisyytensä, 30976: tuo sama maanviljelijäinliitto 1 jonka Suometar on sanonut ajavan 30977: kaikkein rumimmalla tavalla maanviljelijäin omia itsekkäitä puolue- 30978: pyyteitä; tuo sama maanviljelijäinliitto, rusthollarien liitto, on 30979: lausunut tuosta kompromissiehdotuksesta suuren tyytyväisyytensä. 30980: Edustaja ja hallituksen jäsen Danielson-Kalmari lausui myös 30981: · pöydällepano-pyyntöä kannattaessaan viime istunnossa, että se 30982: ehdotus, joka on tekeillä ja jota hänelläkin on ollut kunnia olla 30983: valmistelemassa siinä hauskassa, ystävällisessä seurassa, on >>e h d o t- 30984: t oma s t i t o r p p a r ei 11 e e d u 11 i se m p i>> kuin valiokun- 30985: nan mietinnössä oleva takautuva laki. Mutta täällä ovat nyt hänen 30986: puolueensa miehet järjestänsä nousseet todistamaan lavalle, että 30987: tosin se ei ole niin edullinen heidän mielestään torppareille kun 30988: entinen ehdotus, mutta siitä huolimatta he ovat pakotetut sitä 30989: kannattamaan. En minä tiedä, mistä tämä omituinen »Väärinkäsi- 30990: tyS>> on tullut puoluepäällikön ja puoluejäsenten välillä mutta omi- 30991: tuista vaan on, että se ehdotus, mikä jälkeenpäin noista neuvotte- 30992: luista on tullut julkisuuteen, onkin hallituksen jäsenen ed. Danielson- 30993: Kalmarin puoluelaisten mielestä toisenlainen kuin mitä samainen 30994: hallituksen jäsen ja edustaja täällä etukäteen tiesi vakuuttaa. Silloin 30995: ei tietysti kenenkään eduskunnan jäsenen päähänkään juolahtanut 30996: nousta väittämään tämän hallituksen jäsenen ja edustajan puhetta 30997: 1272 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 30998: 30999: 31000: perättömäksi, sillä kaikki tietysti uskoivat sellaista vakuutusta, joka 31001: lausuttiin niin varmalla vakuuttavana äänella. 31002: Tästä samasta kompromissiehdotuksesta on myös nykyinen 31003: hallituksen jäsen senaattori Nybergh täällä lausunut noin ylimalkaan 31004: tyytyväisyytensä ja kaikki merkit viittaavat siis siihen, että tästä 31005: mahtanee tulla eduskunnan päätös, sanokoot sosialistit siitä niin tai 31006: näin, eihän heidän mielipiteensä enää tule kysymykseen, tämä koko 31007: torpparilain valmistaminen eduskunnassa on nyt enää pelkkää 31008: paratia, koska kerran kulissien takana on kaikki neuvottelut val- 31009: miiksi laadittu. 31010: Tässä kappaleessa, joka on eduskunnalle jaettu, on kuten mainitsin, 31011: pari muutakin kohtaa ollut sovittelujen alaisina kuin tuo takautuva 31012: laki. Siinä on m. m. tuo riidanalainen toinen pykälä. Ja kun sitä 31013: katselee, niin johtuu ehdottomasti mieleen kysymys; missä on nyt 31014: se 50 vuoden vuokra-aika? Sillä noin, sanoisinko, ainoastaan tuhannes 31015: osa prosenttia torppareista tulee ehdottomasti saamaan 50 vuoden 31016: vuokra-ajan tämän lain mukaan. Ja kuitenkin vielä eduskunnan 31017: tällä istuntokaudella ovat suomettarelaiset edustajat vakuuttamalla 31018: vakuuttaneet ja puhuneet laajalti, että 50 vuoden vuokra-aika 31019: ehdottomasti tulee torpparilakiin. Ed. Käpy sanoi tällä istunto- 31020: kaudella, että >>on joka tapauksessa ihan varma, että vuokra-aika 31021: tulee 50 vuodeksi>>. Tämä ed. Kävyn todistus lienee sitte väärä 31022: todistus. Ja hän jatkaa vielä - hänen lausuntonsa on pöytäkirjan 31023: sivulla 539 - että >>siitä nyt saamme olla ihan varmat»; ja toisessa 31024: paikassa: >>Saadaan 50 vuoden aika sittekin läpi>>. Tämmöiset kolmin- 31025: kertaiset vakuuttelut hovioikeuden entisen asessorin Kävyn suusta 31026: ovat siis aivan perättömiä. Ja ed. Gebhardkin puhuu tämän 50 31027: vuoden vuokra-ajan puolesta niin omituisen lämpimästi vielä tällä 31028: eduskunnan istuntokaudellakin, vaikka mahdollisesti hänellä jo 31029: silloinkin oli mielessä se, ettei hän tätä 50 vuoden vuokra-aikaa 31030: tule yrittämäänkään saada hyväksytyksi semmoisena kuin hän 31031: silloin puhui. Hän sanoi silloin m. m. näin: >>Minä puolestani katson 31032: 50 vuoden vuokra-aikaa välttämättömäksi jo siltä kannalta, että 31033: I49 edustajaa on sen valitsijoillensa luvannut. Sillä mitenkä voi 31034: kansamme enää missään muussakaan asiassa tähän eduskuntaan 31035: luottaa, jos se näkee pettyvänsä tällaisessa tärkeässä kysymyksessä ?>> 31036: Ja nyt tämän kompromissiehdotuksen mukaan 5 o v u o d e n 31037: v u o k r a- a i k a on ainoast aan v a s t e d e s m a h- 31038: dollisesti perustettavia uutistorppia varten 31039: ehdoton. Siis ei yksikään niistä torppareista, jotka nyt torppaa 31040: hallitsevat tule tämän ehdotuksen mukaan ehdottomasti saamaan 31041: 50 vuoden vuokra-aikaa, vaan ainoastaan tulevaisuudessa mahdolli- 31042: sesti perustettavat uutistorpat. No ei se tosiaankaanole paljo, voidaan 31043: sanoa noin 1/10oo osa prosenttia torppareista maltdollisesti tulee 31044: ehdottomasti nauttimaan sitä etua, minkä I49 edustajaa on valitsi- 31045: Maanvuokralaki. 1273 31046: 31047: 31048: joilleen luvannut. Ja minä pyydän huomauttaa etteivät ainakaan 31049: sosialidemokraatit ole niitä, jotka ovat pettäneet valitsijoitansa, 31050: vaan ne pettäjät ovat etsittävät muualta. 31051: Ja tämäkin näin viattomalta näyttävä, näin tavattoman juriidi- 31052: sesti - sanoisinko s o p i v a a n muotoon puettu toinen lause tässä 31053: kompromissiehdotuksen toisessa pykälässä, se jossa sanotaan, 31054: että >>jos vuokramies haluaa 50 vuotta lyhempää vuokra-aikaa, 31055: olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt erityisessä tapauk- 31056: sessa vaativat ja kun sopimus ei koske uudistorpan vuokrausta, 31057: oikeus sallia lyhempi vuokra-aika.>> Tämä itse asiassa tulee käy- 31058: tännössä olemaan semmoisena syynä, jonka nojalla jokaikinen 31059: maanomistaja, joka antaa torpan vuokralle, voi saada 25 vuoden 31060: vuokra-ajan. Sillä maanomistaja sanoo torpparille: minä annan 31061: tämän torpan vuokralle 25 vuodeksi, jos sinä ilmoitat vuokralauta- 31062: kunnalle, että sinä suostut 25 vuoden vuokra-ajan ottamaan. Torp- 31063: pari ilmoittaa, että hän tahtoisi ottaa sen, ja semmoisessa tapauk- 31064: sessa löytyy aina tärkeät syyt, ja se on aina erikoistapaus. En usko, 31065: että Suomessa tulee olemaan yhtään vuokralautakuntaa, joka ei 31066: semmoisessa tapauksessa myöntäisi 25 vuoden vuokra-aikaa. Mitäs 31067: siinä vuokralautakunnalla on enää tekemistä, kun molemmat asian- 31068: omaiset ovat ilmoittaneet tahtovansa 25 vuoden vuokra-aikaa? 31069: Mutta viime kädessä asia riippuu kuitenkin yksinomaan vuokran- 31070: antajan tahdosta. Vaikka ehdotus on niin viekottelevaan muotoon 31071: puettu, niin itse asiassa se tietää suomettarelaisilta edustajilta 31072: h ä p e ä 11 i s t ä 1 u o p u m i s ta (Puheenjohtaja koputtaa!) 50 31073: vuoden vuokra-ajasta ja menemistä tässä kompromississa 25 vuoden 31074: vuokra-aikaan. Juuri sitä se tietää. 31075: Ja kun katsotaan näiden kompromissi-herrasmiesten takautuvaa 31076: lakiehdotusta, niin ensinnäkin huomio kiintyy siinä korvaukseen, 31077: ja mieleeni muistuvat ne lukemattomat fraasit, joita suomettare- 31078: laisten suusta olemme kuulleet ja joissa fraaseissa he ovat luvanneet 31079: torppareille taaksepäin vaikuttavan korvauksen. Minä muistan 31080: mitenkä ed. Gebhard tältä samalta puhujalavalta esim. herran vuonna 31081: I907 puhui tästä korvauksesta? Hän m. m. sanoi: >>Tätä vaatimusta 31082: taaksepäin vaikuttavasta korvauksesta on perustuslain kannalta 31083: tietysti ja >>perustuslailliselta>> taholta m. m. sanottu epäoikeutetuksi 31084: maanomistuksen rajoittamiseksi. Mutta onko se todellakin epä- 31085: oikeutettua maanomistusoikeuden rajoittamista, jos me rajoitamme 31086: maanomistajan nykyistä oikeutta riistää itselleen torpparien omai- 31087: suutta? Minä olen tänä aamuna ollut tilaisuudessa keskustelemaan 31088: erään torpparin kanssa, joka on saanut 50 vuotisen vuokra- 31089: kontrahdin ja nauttinut sitä noin 30 vuotta. Hän on tilalleen omalla 31090: rahalla laittanut rakennukset ja muokannut maata kylmään korpeen, 31091: hän on oman arvionsa mukaan, näinä 30 vuotena pannut siihen noin 31092: 5,000 markkaa omaisuuttansa. Jos hänellä vuokralla oleva maa 31093: 1274 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31094: 31095: 31096: ostettaisiin siitä arvosta, mikä samankaltaisella maalla on kun siihen 31097: ei ole mitään rakennettu ja kun sitä ei ole viljelty, niin sen hinta 31098: olisi noin 1,500 markkaa. Nyt hänellä on sellainen vuokrakontrahti, 31099: että hänen pitäisi jättää koko torppaansa paneroansa pääoma vuokra- 31100: ajan päätyttyä maanomistajalle ilman mitään korvausta. Tämäkö 31101: siis olisi perustuslaillisuutta? Eikö siis maatalousvaliokunnan 31102: ehdottaman maanomistusoikeuden rajoitus päinvastoin ole nyky- 31103: aikaisen oikeustajunnan mukainen? Vai olisiko epäoikeutettua, 31104: että me rajoitamme maanomistajain nykyistä oikeutta riistää nuo 31105: 5,000 markkaa tuolta torpparilta?>> 31106: Ja nyt kuitenkin tämän kompromissiehdotuksen mukaan suo- 31107: mettarelaiset edustajat ryöstävät torpparilta tuon 3,500 markkaa. 31108: Suomettarelaiset edustajat varastavat (Puhemies koputtaa) torppa- 31109: rilta tuon korvauksen. Suomettarelaiset edustajat riistävät torppa- 31110: reilta tuon korvauksen - koska kerran sana •>riistää>> sallitaan 31111: paremmin kuin •>varastaa>> ja •>ryöstää•>, jotka tässä tapauksessa mer- 31112: kitsevät aivan samaa. 31113: Sitten luullaan estettävän häädöt sillä ja luullaan voitavan 31114: estää torpparien torpistaan poistaminen sillä, että pitkitetään jonkun 31115: verran näitä vuokrakantrahtia tämän skaalan mukaan, mikä tässä 31116: kompromissiehdotuksessa on. Mutta ensiksikin ei suinkaan todella 31117: tarkoiteta että torppari sinä väliaikana, mikä seuraa lain voimaan- 31118: astumispäivän ja sen ajan välillä, minkä tämä skaala torppareille 31119: takaa, että torppari sinä lyhyenä aikana voisi tehdä niin paljon 31120: parannuksia, että maanomistajat olisivat näitten parannusten 31121: kautta pakotetut uudistamaan torppariensa kontrahdit. On otettava 31122: huomioon, että torppareilla nykyään on jotakuinkin kohtuuttoman 31123: korkeat verot, sen on myöntänyt jokseenkin maatalousvaliokunnan 31124: jokainen jäsen. Nykyään ajattelevat kompromissiherrat, että torpparit 31125: voisivat nykyään, kun heillä on kohtuuttomasti korkeat vuosimaksut, 31126: noin kymmenen vuoden ajalla tehdä niin paljon parannuksia tor- 31127: pissaan, että tänä aikana tehdyt parannukset olisivat takeena siitä, 31128: että maanomistaja ei voi lopettaa vuokrasuhdetta. On jokseenkin 31129: naivia ja lapsellista niin ajatella, jos he nim. tosiaankin niin ajatte- 31130: levat, - elleivät mahdollisesti puhu toista ja ajattele toista. Ja 31131: kun tämä aika loppuun kuluu, silloin maanomistaja voi häätää 31132: jokaisen torpparin maantielle, sillä ei se korvaus, minkä he tällä 31133: ajalla saavat parannuksistaan, takaa yhtään mitään, ei kerrassaan 31134: mitään. 31135: Sitten on täällä vielä merkillinen paikka 3 §:ssä, joka myös on 31136: oikein suomettarelaisten periaatteiden ja ohjelmanlupausten mukai- 31137: nen. Se on tuo, johon täällä on kosketeltukin, mitenkä maanomistaja 31138: vapautuu korvauksen suorittamisesta, jos hän suostuu jatkamaan 31139: vuokrasopimusta vähintäin 25 vuodeksi ja sellaisilla ehdoilla, kuin 31140: vuokralautakunta hyväksyy. 149 edustajaa on valitsijoilleen luvan .ut 31141: Maanvuokralaki. 1275 31142: 31143: 31144: 50 vuoden vuokra-ajan ja tässä takantuvassa kompromissiehdo- 31145: tuksessa ensiksikin annetaan vuokramiehelle noin keskimäärin 31146: IO vuoden vuokra-aika ja sitten sen jälkeen annetaan 25 vuoden 31147: vuokra-aika. Koko maa tulee aivan tulvilleen 50 vuotta lyhempiaikai- 31148: sia vuokrasopimuksia, niin että voi näin ollen panna kyseenalai- 31149: seksi, ~mko tosiaan tämä ehdotus suurestikaan parempi kuin ny- 31150: kyinenkään laki. Eduskunnan jäsenistä 4/5 sitoutuu valitsijoilleen 31151: hankkimaan pitempiaikaisia vuokrasopimuksia ja kumminkin nyt 31152: k e h d a t a a n tuoda tämmöinen tekele tänne edustajien nähtä- 31153: väksi ja aijotaan viedä se läpi, jolla asetetaan lyhytaikaiset vuokra- 31154: sopimukset käytäntöön yli koko maan. Minä en olisi varsinkaan 31155: hallituksen jäsenen ja edustajan Danielson-Kalmarin lausunnon 31156: jälkeen mitenkään voinut odottaa tällaista. Tähän sopii juuri ne 31157: sanat, jotka ed. Gebhard luki täällä hallituksen esitysmietintöä 31158: maanvuokralaista suureen valiokuntaan lähetettäessä, jotka sanat 31159: täältä puhujalavalta ed. Brander siteerasi, että tämä lakiehdotus 31160: tarkoittaa t o r p p a r i 1 u o k a n k ui h d u t t a m i s t a, tämä 31161: t a r k o i t t a a m a a n n y 1 k e m i s t ä, m a a n v i 1 j e 1 y k s e n 31162: heikontumista ja vuokrasopimusten jatkumisen 31163: 1 o p et ta m i s ta. Sitä kaikki tämä tarkoittaa ja sitä se tulee 31164: aikaansaamaan. Tai kenties eivät herrat sitä suorastaan tarkoita, 31165: mutta ainakin on varmaa se, että kompromissi tulee tämän aikaan- 31166: saamaan. Ja tämmöistäkin ehdotusta vielä täällä puolustetaan niinkin 31167: suurella paatoksella kuin esimerkiksi ed. Castren sen täällä teki. 31168: Sitten myöskin omat rakennukset voidaan ottaa vuokramieheltä 31169: pois, voidaan ottaa korvaus vuokramieheltä, mikä asetuksen 25 §:n 31170: mukaan omista rakennuksistaan hänelle tulisi, se voidaan ottaa 31171: pois semmoisen sanamuodon nojalla, joka perustuu >>huolelliseen 31172: kiinteimistönhoitoon». Se on myöskin yksi semmoinen sanamuoto, 31173: jommoisia ainoastaan kyetään keksimään silloin, kuin on keksijäin 31174: joukossa pari bobrikoffilaista, pari mecheliniläistä ja pari koalitsiooni- 31175: senaattoria. Näin ollen johtuu ajattelemaan, että tokkohan mahtoi 31176: suomettarelaisten tarkoitus alun pitäen,kään olla saattaa sitä ohjel- 31177: maa, minkä he yhtäkkia rustasivat, kun yleinen äänioikeus tuli 31178: päätetyksi, saattaaseohjelma toteutetuksi eduskunnassa. Mutta syy 31179: taas siihen, mikseivät he ennen ole käyneet ehdottelemaan tällaisia 31180: merkillisiä kompromissitekeleitä, mahtaa olla se, että he ovat pelän- 31181: neet aina mahdollisesti uusia vaaleja, eivätkä ole uskaltaneet käydä 31182: valitsijainsa eteen senjälkeen kuin ovat tämmöisen ehdotuksen 31183: tehneet. Mutta nyt kun maanvuokra-asia näyttää kaikesta huolimatta 31184: tulevan lopullisesti ratkaistuksi, niin nyt viime tingassa ovat he 31185: pakoitetut intrigeeraamaan asiat siihen kuntoon, että näyttää muka 31186: siltä kuin he olisivat pakoitetut luopumaan ohjelmastaan. Mutta 31187: kyllä se joka hiukankin tietää kulissien tak3ista peliä, tietiiC. minkä- 31188: laatuista tämä pakotus itse asiassa on ollut. 31189: 1276 Istunto 16 p. Jokakuuta 1908. 31190: 31191: 31192: Sitte on kuultu semmoisia huhuja, että tässä maanvuokralaissa 31193: olisi myös muut kohdat, kuin mitkä paperilappunen sisältää, olleet 31194: neuvottelun alaisia tuossa noiden senaattorien ja muiden porva- 31195: rillisten ystävien yhteisessä kokouksessa. Mutta näitä ehdotuksia 31196: ja sopimuksia ei ole eduskunnan jäsenille jaettu, vaan olen kuullut 31197: sanottavan, että mahdollisesti olisi olemassa sellaisia hiljaisia sopi- 31198: muksia joittenkin kohtien suhteen, jotka sitten ilman isompaa melua 31199: eduskunnassa koetetaan saada suuren valiokunnan mietinnöstä 31200: muutettua. Mutta jos porvarilliset nyt niin tekevät, niin silloin he 31201: myös ottavat edesvastuun siitä päälleen, ettei tästä lakiehdotuk- 31202: sesta tule lakia, sillä, kuten ed. Kairamo jo lausui, on otettava lukuun 31203: se tosiasia, että vaikka nuo kaikki kansankokoukset ja torppari- 31204: kokoukset olisivat olleet kaikki järkeä vailla, olisivat tehneet pää- 31205: töksensä aivan järjettömästi, niin ne kuitenkin sitovat jonkun verran 31206: vasemmistoryhmää, ne sitovat niin paljon, ettei vasemmistolla ole 31207: vapaita käsiä, vaan sen jäsenien täytyy jonkun verran noudattaa sitä, 31208: mitä valitsijat ovat määränneet. Ja jos suuren valiokunnan mietin- 31209: nöstä porvarit ottavat oikeuden huonontaa joitakuita kohtia huo- 31210: nommiksi kuin mitä ne siinä ovat, niin ainakin minä tulen olemaan 31211: yksi niistä, joka katson valitsijaini määräysten olevan minulle siksi 31212: sitovia ja selviä, että tulen tosin sangen vakavan ja pitkän harkinnan 31213: jälkeen mutta kuitenkin mahdollisesti äänestämään tätä lakia yli 31214: vaalien. Se on totuus, jonka kanssa, olkoon se sitten onneksi tai 31215: onnettomuudeksi maalle, edustajain ei oikeastaan pitäisi liian paljon 31216: leikitellä. 31217: 31218: Ed. Huttunen: Minä kuulun myöskinniihin edustajiin, jotka eivät 31219: ole tyytyväisiä koko tähän maanvuokralakitekeleeseen. Ensinnäkin se 31220: jättää suuren joukon torppareita ja lampuoteja siihen tilaan, etteivät 31221: tule ollenkaan tämän lain alaisiksi noin parinkymmenentuhannen 31222: seutuihin torppareita, sitten yli 5,000 teollisuus- ja sahayhtiön omis- 31223: tamaa tilaa, joita sosialidemokraatit olisivat valmiit alistamaan 31224: tämän lain alaisiksi. Sitten on myös olemassa yksi vanhoillisimpia 31225: määräyksiä maatalousvaliokunnan mietinnön 3 §:ssä, kun sallitaan 31226: työvuokra, sallitaan määrätä vuokrasopimuksissa, että vuokramie- 31227: hen on tehtävä työtä - maanvuokrasta maanomistajalle. Työ- 31228: vuokrasta, kuin se on sallittu, pitäisi oikeistolla ja kaikilla olla su- 31229: rullisia kokemuksia, mihin se johtaa. Ehkä muistamme vielä Laukon 31230: ja Vuojoen rettelöt ja kuinka moniin muihin lakkotapauksiin on 31231: ollut alkuperäisenä syynä työvuokra. Se olisi minun mielestäni 31232: tykkönään laissa kiellettävä. Ei silti tulisi tapahtumaan niin, ettei 31233: torppari tekisi työtä maanverosta maanomistajalle, jos hänellä on 31234: aikaa, ja milloin hän omilta maanviljelystöiltään joutaa, vaan luon- 31235: nollisesti tahdotaan vielä sitoa torpparit maanomistajien maanvil- 31236: jelyskoneiksi tässäkin suhteessa edelleenkin. Ed. Gebhardilla oli 31237: Maanvuokralaki. 1277 31238: 31239: 31240: muutama vuosi sitten, kun hän oli tiedemiehenä, jotenkin sellainen 31241: ajatus, ettei maanomistajana pitäisi olla oikeus vaatia työvuokraa, 31242: mutta nyt se on muuttunut toiseen suuntaan. Vuoden 1907 vaalien 31243: edellä suomettarelainen puolue puhui kansankokouksissa Savon salo- 31244: seuduilla torppareille 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta. Ei 31245: puhuttu silloin mistään veron regleerauksesta, vaan. sanottiin, että 31246: se on välttämättömyys, että on 50 vuoden vuokra-aika. Mutta 31247: silloin ei vielä keksitty kompromissiä. Nyt kolmannen kerran on 31248: maanvuokralaki ollut käsittelyn alaisena ja vasta nyt se on edisty- 31249: nyt sen verran, että on toiseen käsittelyyn joutunut eduskunnassa. 31250: Maanomistajan kannalta katsottuna nykyinen maanvuokralaki voisi 31251: olla monen m,ielestä liian hyvä mutta siihen on syyt, jotka ovat 31252: pakoittaneet heitä menemään vähän pitemmälle. Jos ei olisi täällä 31253: vasemmistossa ollut niin runsaasti edustajia, niin erinomaisen hyvä 31254: olisi entinenkin laki vielä ollut, mutta nyt kumminkin on asema muut- 31255: tunut sillä tavalla, että mikään porvarillisista puolueryhmistä ei 31256: yksinään kykene kumoamaan meitä ja silloin on täytynyt keksiä 31257: kompromissi yhdessä vastustamaanmeikäläisten vaatimuksia, vie] äpä 31258: uskalletaan sanoa näistä lausunnoista päättäen sitä tehtävän torp- 31259: parien rakkauden kannalta ja torpparien etuja valvottavan tällä 31260: kompromissilla. Ei torpparit enään sitä usko eikä kutkaan muut- 31261: kaan. Paremmin se tehdään maanomistajien etuja ja luokkapyy- 31262: teitä suojelemaan. Ed. Castren puolusti tässä erinomaisen lämpi- 31263: mästi 25-VUoden vuokra-aikaa ja yleensä koko lakia siltä kannalta, 31264: miten se on nuorsuomalaisella puolueella ollut ohjelmassaan, ja 31265: sitten viittasi siihen meikäläisten viljelyspakkoon, josta olisi erin- 31266: omaisen hyvä apu maanvuokralaine sen täytäntöönpanossa, ja 31267: hyvin juhlallisesti ilmoitti sen ajatuksen lausunnossaan, että sitä 31268: ei tulla saamaan. Ed. Castren sanoi, että täytyy syntyä semmoinen 31269: kiertokulku. Ja sitte hän lausui siitä kiertokulusta siten, että renki 31270: ryhtyy ensin vuokramieheksi ja sitte tilalliseksi eikä sanonut, mihin 31271: se kiertokulku loppuu. Vaan minun käsittääkseni on· se niin, että 31272: sen mukaan, miten argaarikomitea oli suunnitellut, se kiertokulku 31273: loppuu vaivaistaloon. 31274: Näillä perusteilla yleensä minä voin sanoa lyhyesti, että jos suu- 31275: ren valiokunnan mietinnöstä karsitaan pois täällä eduskunnassa jota- 31276: kin, minä tulen kuulumaan niihin, jotka tulevat äänestämään tä- 31277: män lain yli vaalien, ja minä voin vastata valitsijoilleni aivan hyvin 31278: niistä seurauksista. 31279: 31280: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ensiksikin minä pyydän ilmoit- 31281: taa ed. Castrenille, että kyllä minä kuulun niihin parantumattomiin, 31282: vaikka en aijo eduskunnan aikaa käyttää vastatakseni hänelle. 31283: Minä pyysin puheenvuoroa vasta sitten, kun ed. Wuolijoki täällä 31284: esiintyi tässä asiassa. Ja ensimäinen aihe puheenvuoron pyytämiseen 31285: 1278 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31286: 31287: 31288: oli se, että tahdoin historiallisen totuuden nimessä ilmoittaa, että 31289: minä en ole ollut tätä kompromissiehdotusta 31290: te k e m ässä, kuten hän julisti maailmalle, ja että tämä kom- 31291: promissiehdotus minua ei suinkaan miellytä. Mutta minä ymmärrän, 31292: että tämä kompromissiehdotus on ollut aivan välttämätön seuraus 31293: siitä menettelytavasta, jota sosialistit täällä ovat näillä valtiopäi- 31294: villä tässä asiassa samoin kuin tukkiyhtiöasiassakin harjoittaneet. 31295: Täällä puhui joku sosialistisista edustajista siitä, kuinka on ollut 31296: edullista, että täällä kumminkin on ollut niin paljon sosialistiedustajia 31297: kuin on ollut. Minä tahdon kumminkin saada merkityksi sen, että 31298: viime valtiopäivillä, jolloin meidän ryhmä oli isompi ja sosialistien 31299: pienempi kuin nyt, kumminkin tehtiin torpparilakiehdotus, joka 31300: oli paljoa radikaalisempi kuin tämä, ja että vasta sitten, kuin so- 31301: sialistien ryhmä on kasvanut ja meidän jonkun verran vähentynyt, 31302: on saatu nyt tässä kysymyksessä samoin kuin tukkiyhtiölakikysy- 31303: myksessäkin taantumusta. 31304: Ed. Wuolijoki täällä moitti tätä kompromissiehdotusta siinä, 31305: että se ei takaa ehdottomasti 50 vuoden vuokra-aikaa muuta kuin 31306: eräälle ryhmälle torppareita. Kumminkin tämäkin 50 vuoden vuokra- 31307: ajan heikantaminen on juuri seurauksena sosialistien omasta menet- 31308: telytavasta näillä valtiopäivillä, siitä sosialistien menettelytavasta, 31309: että he olisivat olleet valmiit yhdessä oikeiston kanssa saamaan 31310: aikaan lyhimmäksi vuokra-ajaksi ehdottomasti 25 vuotta. 31311: Sitäpaitsi tämä ehdotus vuokra-ajasta, jos lukee sen oikein, niin 31312: näkee että tarkoitus, lain henki on 50 vuotta ja että se vaan ainoas- 31313: taan, niinkuin täällä sanotaan, kun tärkeät syyt erityisissä tapauk- 31314: sissa vaativat j. n. e. sallii 25 vuotta. Tulee siis olemaan sekä kansan- 31315: edustajien ja torpparien että myös hallituksen asia seurata tämän 31316: lain vaikutuksia, ja nähdä, tullaanko tätä lakia tämän lain hen- 31317: gessä seuraamaan. Ja niin pian kuin nähdään, niinkuin täällä ed. 31318: Wuolijoki sanoi, ettei mikään vuokralautakunta tule hyväksymään 31319: enää muuta knin 25-VUotisia kontrahteja, on jokaisella edustajalla, 31320: ei ainoastaan oikeus, vaan velvollisuus tuoda se ilmi täällä ja laki 31321: saadaan täällä yksinkertaisella äänten enemmistöllä korjatuksi, 31322: jos on nähty, että todellakin poljetaan tämän lain henkeä ja tar- 31323: koitusta. Jos nimittäin silloin sosialisteilla on halua sellaiseen lain 31324: parantamiseen. 31325: Sitte ed. Wuolijoki puhui takantuvan lain 3 §:ssä olevasta mää- 31326: räyksestä vuokra-aikaan nähden. Hän moitti sitä, että tämän ta- 31327: kautuvan lain ensimäisen pykälän mukaan taataan torpparille 31328: ainoastaan 10 vuotta ja 3 §:n mukaan sen jälkeen 25 vuotta, siis 31329: 35 vuotta. Sitä hän piti hirveän pahana. Se on kumminkin 10 vuotta 31330: pitempi knin se 25 vuotta, jonka sosialistiedustajat olivat valmiit 31331: hankkimaan. Mutta hän ei puhunut mitään siitä saman lakiehdo- 31332: tuksen 3 §:n lauseesta, jossa sanotaan: •>jos vuokramies mieluummin 31333: Maanvuokralaki. 1279 31334: --------------------------------------------------------- 31335: tahtoo lyhempää aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi, vuokralauta- 31336: kunnan määrättävä>>. Tämä lause on ollut meidän ryhmän mielestä 31337: kaikkein pahin tässä kompromissiehdotuksessa. Ja olen kuullut, 31338: että meidän ryhmän edustajat sovitteluneuvotteluissa ovat tais- 31339: telleet tätä lausetta vastaan kaikkein enimrn,in. Mutta heidän tais- 31340: telunsa on ollut aivan turha ja heikko sen vuoksi, että tämä lause on 31341: jumi sosialistiedustajien myötävaikutuksella otettu suuren valio- 31342: kunnan ehdotuksen (Ed. S. Wuolijoki: Niin se on nytkin). 31343: P u h e m i e s: Puhujaa ei saa häiritä. 31344: Ed. Hannes Gebhard: Sitten tahdon vaankorjataerään vää- 31345: rän tiedonannon, jonka ed. Wuolijoki tapansa mukaan toi esille, 31346: nimittäin sen, että hän on kuullut, että jokainen maatalousvaliokun- 31347: nan jäsen muka olisi myöntänyt, että torpparien verot tätä nykyä 31348: yleensä ovat kohtuuttomat. Tämä ei pidä paikkaansa. 31349: Ed. Wuolijoki on sitte viitannut siihen, että meidän ryhmämme 31350: muka varemmin, kun on seisonut jyrkästi 50 vuoden vuokra-ajan 31351: puolella, on muka peljännyt uusia vaaleja ja että mitään tämmöistä 31352: pelkoa meillä nyt ei olisi. Minä tahtoisin huomauttaa ed. Wuoli- 31353: joelle, että valitettavasti tulee hänen ryhmällään hyvinkin pian ehkä 31354: olemaan tilaisuus arangeerata uusia vaaleja täällä, jos haluttaa. 31355: Silläkin uhalla me olemme katsoneet velvollisuudeksemme saada aikaan 31356: torpparilaki näillä valtiopäivillä. 31357: Ed. Käpy: Minä tuskin puhun kahta minuuttia (Hyvä!), 31358: mutta olen kuitenkin siirtynyt tänne puhujalavalle siltä varalta, 31359: että esitykseni kuitenkin sattuisi kestämään kauemmin. Minä pyysin 31360: puheenvuoroa ed. Wuolijoen lausunnon johdosta, kun hän siteerasi 31361: -- sitä en tiedä oliko tuo sitaatti oikein vai väärin -- minun lau- 31362: suntoani, jonka muistaakseni olen antanut suuressa valiokunnassa 31363: (Ed. S. Wuolijoki: Eduskunnassa). Sanoin, etten muista, oliko se 31364: oikein vai väärin, se tahtoo sanoa, etten muista sanamuotoa, mutta 31365: siihen suuntaan kyllä olen lausunut. Ja tämän johdosta tahtoisin 31366: hänelle huomauttaa sitä lausepartta, että >>sääntöä ei ole ilman poik- 31367: keusta>>. Tässä kompromissiehdotuksessa on säännöksi asetettu 31368: 50 vuoden vuokra-aika ja ainoastaan erityisiä poikkeustapauksia 31369: varten on sallittu lyhyempi vuokra-aika, ei kuitenkaan missään ta- 31370: pauksessa lyhyempi kuin 25 vuotta. Mutta jos kokemus näyttää 31371: että nämä poikkeukset todellakin alkavat muodostua säännöksi, 31372: niin mikään mahdottomuus ei tietenkään ole vastaisuudessa tätä 31373: epäkohtaa korjata. Ed. Kairamo ja monet muut ovat jo huomaut- 31374: taneet siitä, mikä on aiheuttanut tämän kompromissin aik~ansaa 31375: misen. Sen on aiheuttanut se seikka että on ollut aivan välttä- 31376: mätöntä saada sellainen takautuva laki, josta on toiveita että se 31377: saadaan näillä valtiopäivillä hyväksytyksi. Olen sitä mieltä kyllä- 31378: kin että erikoistapauksissa suuren valiokunnan hyväksymä ta- 31379: 1280 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31380: 31381: 31382: kautuva laki torpparien kannalta on edullisempi kuin tämä nyt 31383: esillä oleva kompromissiehdotus; mutta löytyy tapauksia toiselta 31384: puolen, jolloin tämä uusi ehdotus on edullisempi. 31385: Ed. Wuolijoki lausui m. m. että ro vuoden aikana torppari ei 31386: ehdi tekemään niin suuria parannuksia, että siitä mitään sanotta- 31387: via korvauksia hänelle tulisi. Tässä väitteessä en kuitenkaan luule 31388: olevan niinkään paljon perää, sillä se tietoisuus että torppari 31389: tekemällä runsaasti työtä ja parannuksia takaa hänelle jälleen pi- 31390: tennetyn vuokra-ajan tai rahallisen korvauksen, epäilemättä tulee 31391: olemaan suurenakio kiihottimena parannusten toimittamiseen. 31392: Niille torppareille, joilla ei olisi ollut mitään korvauksia saatavana 31393: maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan hyväksymän ehdo- 31394: tuksen mukaan, uusi ehdotus takaa suuren edun, koska heillä on 31395: varmuus siitä, että he ainakin ro vuoden ajan saavat pysyä tor- 31396: pissaan. Ja tällä väliajalla epäilemättä nekin maanomistajat, jotka 31397: vielä epäilevät pitkää vuokra-aikaa, tulevat huomaamaan, että 31398: sittekin tällainen vuokra-aika on sopivin vuokrausmuoto, kun nim. 31399: ne maanomistajat, jotka ymmärtävät pitkä-aikaisen vuokramuo- 31400: don tarpeellisuuden, ovat tilaisuudessa esimerkillään osottamaan 31401: mihinkä suuntaan kehityksen pitäisi kulkea. 31402: Huomasin että ed. Wuolijoki ed. Gebhardin puheen aikana vei 31403: nimilippunsa pyytäen puheenvuoroa. Kun minä vähän arvaan, 31404: mitä hän tässä puheenvuorossaan aikoo kosketella, niin käytän täl- 31405: laista oikotietä jo etukäteen huomauttamalla että hän arvatenkin 31406: tahtoo väittää, että tuo takantuvan lain 3 §:n r momentissa oleva 31407: lause: >>jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhempää aikaa, on se, 31408: elleivät asianomaiset sovi, vuokralautakunnan määrättävä>>, oikeas- 31409: taan on minun tai ed. Paloheimon keksintöä. Asianlaita kylläkin niin 31410: on, että maatalousvaliokunnan eräässä jaostossa tein tämänta- 31411: paisen ehdotuksen, josta kumminkin sittemmin luovuin, kun huo- 31412: masin sen epäkäytännölliseksi, mutta ed. Wuolijoki on sen sittemmin 31413: oma k, sun u t ja tätä nykyä se ainakin kulkee ed. Wuolijoen 31414: ehdotuksen nimellä. 31415: 31416: Ed. A 1 a-K u 1 j u: Täällä on ed. Wuolijoki tapansa mukaan 31417: syytänyt suomettarelaisia vastaan jos minkälaisia syytöksiä, 31418: syyttänyt meitä ohjelmasta luopumisesta, torpparien pettämisestä 31419: ja ties mistä kaikesta, ja kuitenkin hänellä pitäisi olla selvä, mitkä 31420: ovat ne syyt, jotka ovat meitä tähän sovitteluun pakottaneet. 31421: Jos suomalainen puolue olisi niin voimakas, että se voisi viedä 31422: tahtonsa lävitse ilman muiden apua, niin ei olisi tullut kysymyk- 31423: seenkään tämmöiset sovittelut, jotka eivät tyydytä, se täytyy 31424: tunnustaa, meidän vaatimuksiamme, varsinkaan vuokra-aikaan 31425: nähden. Ed. Wuolijoki luultavasti kyllä muistaa, miten suuressa 31426: valiokunnassa uhattiin, että, jos maanvuokralaki, varsinkin sen 31427: Maanvuokralaki. 1281 31428: 31429: 31430: takautuva osa, pysyy semmoisena kuin siellä tehty ehdotus oli, niin 31431: oikeisto äänestää sen lepäämään jälkeen uusien vaalien ja niin ollen 31432: olisi eduskunta ikäänkuin varannut sopivan ajan niille tunnottomille 31433: maanomistajille, jotka tahtoisivat uuden maanvuokralain pelosta 31434: ajaa pois torpparinsa. Torppari olisi tänä aikana ollut aivan tur- 31435: vaton maanomistajan mielivaltaa vastaan. Kun ajattelee tätä 31436: ja paneesitten vastakkain, kumpiko on parempi, pysyäkö omassa ehdo- 31437: tuksessaan ja tietää, ettei saa mitään, vai mennäkö tähän, niin 31438: kyllä minun täytyy sanoa että tämä pakotti ainakin minun kallis- 31439: tumaan sille puolelle, että parempi on ottaa tämä kuin ei mitään. 31440: Tämähän takaa torpparille, ettei maanomistaja voi ajaa häntä pois 31441: lähimpinä vuosina, toisille 8, I3, I4 vuotta. Minä sanon, että tämä 31442: ehdotus ei tyydytä minua eikä se ole minun periaatteitteni mukainen, 31443: vaan että tämäkin on parempi kuin ei mitään, ja toivon, että näinä 31444: vuosina, jotka tämä rauhoitusaika kestää, voidaan keksiä keinoja 31445: ja tehdä tehokkaita sulkuja kaikelle sille mielivallalle, mikä sen 31446: jäiestä mahdollisesti olisi tilanomistajilla torppareita vastaan. 31447: Tämä se on, joka on pakottanut meidät tähän yhtymään eikä mikään 31448: torpparien pettäminen eikä mikään ohjelmasta luopuminen. 31449: 31450: Ed. Kairamo: Ed. Kävyn ja Gebhardin puheenvuorojen 31451: jälkeen ei minun tarvitse monta sanaa lausua. Ed. Wuolijoki on 31452: tapansa mukaan koettanut peittää puheensalaihan sisällyksen kai- 31453: kenlaisilla salaviittauksilla ja solvaavilla sanoilla. Hän on katsonut 31454: hyväksi eduskunnan puhujalavalta tuoda esiin sellaisia juoruja, 31455: jotka sisältävät muka sen, että olisi erityisiä salaisia sopimuksia 31456: olemassa paitsi mitä on täällä julkisesti tuotu esiin. Se on kai ed. 31457: Sulo Wuolijoen tapa tehdä kysymyksiä, ja koska minä tiedän, että 31458: maaseudulla vallan tarkasti seurataan, mitä täällä nyt tehdään ja 31459: sanotaan, niin minä katson tarpeelliseksi ilmoittaa, että tämä ed. 31460: Sulo Wuolijoen salaviittaus on sitä, miksi hän sen itsekin mainitsi, 31461: nim. juoruja ja kaikkea perää vailla. 31462: 31463: Ed. S ti 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gebhard on ilmoittanut, että 31464: hän ei ole ottanut osaa niihin neuvotteluihin, joissa on syntynyt 31465: tuo kompromissiehdotus, mutta minä sanoinkin, ellen väärin muista, 31466: että >>1 u u 1 ta v asti>> myöskin ystävykset ed. Gebhard ja Jonas 31467: Castren olivat mukana; en tiedä sitä varmaan, koska en ole ollut mu- 31468: kana niissä neuvotteluissa ja niiden tuloksista ei ole annettu mitään 31469: tietoja ennenkuin viime hetkellä, joten on ollut vaikea perehtyä 31470: koko tähän tekeleeseen. Mutta eipähän ole erimielisyyttä enää juuri 31471: olemassa näiden ystävyksien, herrojen Gebhardin ja Castn'!nin 31472: välillä muuta kuin tuohon autuaasti nukkuneeseen agraarikomi- 31473: teaan nähden. Täytyy jo sieltä saakka hakea erimielisyyksiä, kun 31474: nyt ollaan niin suloisessa sovinnossa näiden muiden asiain suhteen. 31475: 81 31476: 1282 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31477: 31478: Kyllä minun epäluulollani että ed. Gebhard myös olisi ollut mukana 31479: tuossa siis oli aivan hyvät aiheet, mutta en sitä silloin varmaksi 31480: sanonutkaan. 31481: Täällä ovat useat edustajat tehneet omituisia salaviittauksen ta- 31482: paisia todistamattomia väitteitä. He ovat sanoneet, mitenkä sosialistit 31483: ovat aiheuttaneet tämän kompromissin, ja ed. Gebhard vielä nimen- 31484: omaan sanoi, että käytöksellään vuokra-ajan suhteen he ovat aiheut- 31485: taneet sen, että yht' äkkiä porvarispuolueet ovat tulleet niin mainioiksi 31486: ystäviksi keskenään ja laittaneet keskenään tuommoisen ehdotuksen. 31487: Mutta me olemme kyllä aina väittäneet, että sosialidemokratit 31488: lopultakin ajaisivat kaikki porvarit yhteen ja että tässä olisi lopulta- 31489: kin aivan selvästi ja näkyvästi vastakkain kaksi leiriä, köyhälistön 31490: edustajaleiri ja porvariston edustajaleiri, mutta sitä ovat aina vas- 31491: taan väittäneet semmoiset edustajat kuin ed. Gebhard ja koettaneet 31492: selittää, kuinka heillä muka on perheriita keskenään ja suuria eri- 31493: mielisyyksiä. Siinä suhteessa minä siis kyllä ed. Gebhardin kanssa 31494: olen samaa mieltä, että itse asiassa ne ovat sittekin sosialistit, 31495: jotka nyt ovat ajaneet porvarit yhteen leiriin ja ajavat vielä enem- 31496: mänkin, tekevät niistä niin yhtenäisen puolueen kohta puoleen, ettei 31497: enää nähdä edes tuollaisia perheriitoja niiden välillä. Mutta siihen 31498: en minä myönny, että muka olisi yhtäkkiä ilmaantunut sosialidemo- 31499: kraattien muka muuttuneessa käytöksessä semmoinen aihe, joka 31500: nyt yhtäkkiä olisi aiheuttanut tämän koalitsioonin. Kyllä siihen syyt 31501: ovat olleet paljon syvemmällä. Ensimäinen koalitsiooni tapahtui jo 31502: silloin, kun senaattiin mentiin. Tämä on vaan jatkoa samaan koalit- 31503: siooniin. Tässä on sama senaattikoalitsiooni. Senaatissahan ovat 31504: edustettuna nykyään kaikki puolueet Suomalaisen Kansan puoluetta 31505: myöten, kun senaatin varapuheenjohtaja sanoi kuuluvansa 31506: Suomalaiseen Kansaan, pääskysiin. Tämä maanvuokralakikoalit- 31507: siooni ei ole mitään muuta kuin jälkikaikua siitä koalitsioonista, mikä 31508: kesällä on porvarispuolueitten välillä senaattiin menossa tapahtunut. 31509: Eiväthän sosialidemokraatit ole voineet vuokra-aikaan nähden 31510: millään tavalla muuttaa menettelyänsä, koska heille ensi kertaa 31511: vasta tuli valinnan alaiseksi se vaihtoehto, mikä näillä valtiopäivillä 31512: maatalousvaliokunnassa tuli. Siellä ei ole koskaan ennen ollut 31513: tällaista vaihtoehtoa valinnan alaisena. Ed. Gebhard varsin hyvin 31514: sen tietää. Hänelle se on ennenkin sanottu eikä hän ole mennyt 31515: sitä kumoamaan. Minä toivoisin, että hän ainakin tässä suhteessa 31516: parantaisi tapansa, vaikka hän muuten pysyisikin miten parantu- 31517: mattomana tahansa. 31518: Sitte hän sanoi, että viime valtiopäivillä, kun oli vähemmän 31519: sosialidemokraatteja ja enemmän suomettarelaisia eduskunnassa, 31520: tehtiin radikaalisempi torpparilakiehdotus maatalousvaliokunnassa. 31521: Aivan oikein. Ja vielä radikaalisempi tehtiin viime vuoden I907 31522: vuoden maatalousvaliokunnassa. Mutta minä olen lausunut, että 31523: Maanvuokralaki. 1283 31524: 31525: 31526: minä puolestani ainakin tahdon tässä paikassa epäillä suomettare- 31527: laisten rehellisiä motiiveja aina viimeiseen saakka, sen jälkeen nim., 31528: kun minä tuon koalitsiooniehdotuksen näin, jommoista minä en 31529: olisi ikinä suomettarelaisista uskonut. Sen jälkeen tahdon minä tässä 31530: suhteessa epäillä suomettarelaisten rehellisiä motiiveja, vaikkapa 31531: sitte edustaja vapaaherra Eino Sakari Yrjö-Koskinen uudestaan 31532: ikuistuttaisi eduskunnan pöytäkirjaan minustakin nimen >>suuri 31533: lurjus>>. Siitä huolimatta minä pyydän heidän motiivejaan epäillä. 31534: Eihän ollut minkäänlaista pelkoa vuoden 1907 valtiopäivillä, että 31535: torpparilaki olisi valmistunut. Silloin porvarilliset edustajat heti, 31536: kun maanvuokralaki maatalousvaliokunnasta tuli, sanoivat, ettei 31537: tästä tule lakia näillä valtiopäivillä ja semmoiset edustajat, jotka 31538: aivan hyvin kykenivät jarruttamaan, ilmoittivat, että he tulevat 31539: ainakin käsittelemään tätä semmoisella perinpohjaisuudella, ettei tästä 31540: voi näillä valtiopäivillä lakia tulla. Yksi niistä on Heikki Renvall. 31541: Sitte 1908 edellisillä valtiopäivillä ei myöskään ollut pelkoa, että 31542: torpparilaki olisi tullut valmiiksi, sillä kyllähän eduskunnan hajoitus 31543: mahtoi olla suomettarelaisille edustajille niihin aikoihin jo jota- 31544: kuinkin selvillä, että he voivat olla miten radikaalisia tahansa, ilman 31545: että siitä radikaalisuudesta olisi ollut minkäänlaista vaaraaheidän 31546: puolue-eduilleen. Mutta nyt vasta ensimmäisen kerran torpparilaki 31547: näyttää tulevan toden teolla valmiiksi ja silloin kun torpparilaki on 31548: tulemassa valmiiksi, silloin heti lyödään kämmenet yhteen ja silloin 31549: tulee mitä kaunein veljellinen koalitsiooni porvarillisten edustajien 31550: kesken. Ja merkillistä kyllä sanotaan, että se, että porvarit ovat 31551: nyt niin hyvässä sovussa, on sosialistien syy. Jos tässä maailmassa 31552: tapahtuu mitä hyvänsä, niin kai ed. Gebhard syyttää jokaisesta 31553: asiasta sosialisteja. 31554: Lain henki on 50 vuotta, sanoi ed. Gebhard. Paperille kirjoitettuna 31555: tämän torpparilain henki 2 §:ssä on kyllä 50 vuotta, en minä ole 31556: koettanutkaan sitä kieltää, mutta minä sanon vaan, mitenkä tulee 31557: asia tapahtumaan käytännössä, ja sanon että se 2 §ei tule koskemaan 31558: muuta kuin äärettömän harvoissa tapauksissa torpankontrahteja. 31559: Sillä eihän sen.alaiseksi tule ensinkään mitkään vanhat kontrahdit, 31560: vaan ne 16o,ooo, mitkä nyt ovat olemassa, ne vuokramiehet tulevat 31561: ensin noin 10 vuoden vuokra-ajan alaisiksi, jonka jälkeenisännälläon 31562: oikeus lopettaa vuokrasopimus maksamalla se pieni korvaus, minkä 31563: torppari tuolla ajalla voi parannuksillaan saada, ja sitte joutuu 31564: hänkin 25 vuoden vuokra-ajan alle tai vieläkin lyhemmän. 31565: Ed. Gebhard nimenomaan pyysi tehdä kysymyksen ja pyysi 31566: huomauttaa tuota 3 §:ssä tässä kompromissitekeleessä olevaa lausetta: 31567: jos vuokramies mieluummin tahtoo lyhyempää vuokra-aikaa j. n. e., 31568: ia huomautti, mitenkä heidän puolueensa miesten pyrkimykset tuolla 31569: yhteensovitusehdotusta kokoonkuhertaessa olivat aivan turhat, koska 31570: sosialistit muka tahtoivat tällaista määräystä tähän lakiin. Mutta silloin 31571: 1284 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31572: 31573: 31574: kun tämä määräys ehdotettiin suuressa valiokunnassa, niin eikö ed. 31575: Gebhard muista, ettäoli 50 vuoden vuokra-aika myöskin takantuvassa 31576: laissa. Suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä takantuvassa laissa 31577: nimenomaan sanotaan: maksakoon sen korvauksen taaksepäin rahalla 31578: tai uudistakoon 50 vuodeksi. Silloin kun vuokra-aika oli 50 vuotta, 31579: silloin tuli sosialistien ehdotuksesta suuressa valiokunnassa siihen se 4 31580: momentti, jossa lausutaan, ettälyhyempi vuokra-aika on siinä tapauk- 31581: sessa sallittu, että t o r p pari h a 1 u a i s i saada korvauksen 31582: hänelle suoritetuksi lyhyemmän kuin 50 vuoden 31583: v u o k r a-a j a n k u 1 u e s s a. Ei suinkaan ed. Gebhard tahtone 31584: väittää, että silloin tarkoittivat sosialistit saattaa lyhyitä vuokra- 31585: sopimuksia käytäntöön. Nyt kun suomettarelaiset ovat asettaneet 31586: jo 25 vuoden vuokra-ajan takautuvaan lakiin, niinnyt ei 1 ö y d y 31587: eduskunnassa yhtään ainoaa sosialidemokraat- 31588: tia, joka tahtoisi pysyttää semmoista määräystä, vaan yksimieli- 31589: sesti tulevatsosialistitvaatimaan sitä pois ja joskin vaan 20 suometta- 31590: relaista - en rohkene enempää toivoa - heitä kannattaa, niin 31591: silloin tulee tuo määräys takautuvasta laista pois, ellei mahdollisesti 31592: oikeisto ilmoita suomettarelaisille, että se tulee äänestämään lain 31593: yli vaalien ja elleivät suom.ettarelaiset silloin taas suostu johonkin 31594: kompromissiin. Eihän silloin siinä tapauksessa sosialidemokraateilla 31595: ole mitään valtaa. 31596: Sitte hän sanoi, että se minun tiedonautoni oli perätön, että 31597: maatalousvaliokunnassa olisivat jäsenet myöntäneet vuokramaksut 31598: liian korkeiksi. Minä perustin tämän tiedonannon siihen, että suo- 31599: mettarelaisten taholta, kun tehtiin ehdotuksia takautuvaan lakiin 31600: entisten vuokrasopimusten uudistamisesta, nimenomaan huomau- 31601: tettiin, että siihen ei ole ollut laissa olevaa määräystä, että isännän 31602: pitää uudistaa korvaus entisillä ehdoilla, sovellutettava koska 31603: n y k y i s e t v u o k r a m a k s u t o v a t 1 i i a n k o r k e a t. 31604: Ed. Rannikko sanoi m. m., että ne nousevat 15 % liian korkeiksi, 31605: eilen väärin muista, ja sentähden on asetettu siihen sellainen mää- 31606: räys, että korvauksen voi uudistaa vuokralautakunnan hyväksy- 31607: millä ehdoilla. Minä perustin tähän tiedonautoni ja jos se on väärä, 31608: ovat suomettarelaiset edustajat väärin refereeranneet niitä peruste- 31609: luita, joihin he ovat ehdotuksensa tehneet. 31610: Ed. Käpy ei muistanut, mistä ne sitaatit olivat, jotka hänen 31611: puheestaan luin, ja voin ilmoittaa, että kaksi niistä löytyy tämän 31612: valtiopäivien pöytäkirjan sivulla 529 ja kolmas sivulla 539· Ed. Käpy 31613: voi ne sieltä katsoa ja kontrolleerata, ovatko ne totuuden kanssa 31614: yhtäpitäviä; minä voin vakuuttaa, että ne sitä ovat. 31615: Ed. Käpyvielä sanoi, mitenkä torppari tuleetekemään tänälyhyenä 31616: väliaikana, mikä seuraa lain voimaanastumispäivästä, nim. IO vuoden 31617: aikana, hyvinkin paljon parannuksia, koska se tietoisuus, että hän 31618: nyt voi niillä parannuksilla pakoittaa vuokranantajan pitempään 31619: Maanvuokralaki. 1285 31620: 31621: 31622: vuokramaksuun, on hyvänä apuna parannuksien teossa. Mutta 31623: vaikka torpparilla olisi minkälaisia tietoisuuksia tahansa, niin 31624: parannukset ovat mahdottomia, jos hänen vuokramaksunsa on niin 31625: korkea, että hänen lyhyt vuokra-aikansa menee koko entisen vilje- 31626: lyksen kunnossapitoon ja vuokramaksun maksamiseen. Niin minä 31627: väitin ja siinä väitteessä pysyn, sitä ei ole voitu kumota. 31628: Kun katselee suomettarelaisten käytöstä tässä asiassa, niin se 31629: tuntuu omituisen ristiriitaiselta. Nyt täällä vakuuttavat kaikki 31630: suomettarelaiset edustajat yksin suin, että he ovat olleet pakoitetut 31631: menemään tähän ehdotukseen, joka ei muka ketään heistä tyydytä, 31632: koska oikeistosta on uhattu äänestää maanvuokralaki lepäämään. 31633: Mutta suomettarelaisten tunnettu johtaja, valtioneuvos Danielson- 31634: Kaimari lausui täällä silloin, kun asia pöydälle pyydettiin, että 31635: täss·ä maatalousvaliokunnan takantuvassa laissa on suomettarelaisten 31636: mielipiteen mukaan se suuri vika, että se rasittaa eri tavalla eri 31637: isäntiä. Syynä on ollut siis- ei yksistään oikeiston uhkaus, vaan se, 31638: että kun lain piti valmistuman, huomattiin että siinä oli >>yksi suuri 31639: vika.>> Ei silloin pidä yksinomaan asettaa syytä toisten edustajien 31640: niskoille, kun puolueen oma johtaja kerran eduskunnan istunnossa 31641: myöntää olevan toisia syitä peräytymiseen kuin sen, että he ovat 31642: uhkauksia oikeiston puolelta kuulleet. 31643: Muuten pyydän vielä uudistaa sen, etten usko, että oikeisto olisi 31644: tullut äänestämään tätä yli vaalien. Muutamista oikeiston jäsenistä 31645: en usko niin pahaa, että olisivat ruvenneet jarruttamaan niin tärkeää 31646: asiaa, jonka puolesta ovat valmiit puhumaan kauniita puheita. 31647: Ja toiseksi minä ajattelen, että yksi osa oikeiston jäsenistä ei uskalla 31648: tehdä tätä; he ovat siksi viisaita, että tietävät mitä siitä seuraisi, jos 31649: tekisivät tämmöisen teon, jonka kautta tuhansia torppareita joutuisi 31650: maantielle torpistaan. 31651: Näihin kahteen seikkaan olen aina perustanut sen vakaumukseni, 31652: että oikeisto ei olisi saanut 34 miestä äänestämään yli vaalien, mutta 31653: suomettarelaisillesetarjosi hyvän tilaisuuden peräytyä ohjelmastaan 31654: tässä suhteessa, kuten niin usein ovat peräytyneet ja tulevat peräyty- 31655: mään ja syyttävät taas sosialisteja. 31656: 31657: Ed. P a a s i k i v i: En aio kovin kauvan tässä aikaa kuluttaa. 31658: Täällä nämä nuoret sosialistit, herra Wuolijoki etupäässä tapansa 31659: mukaan, ovat ryhtyneet arvostelemaan, mitä muut edustajat ovat 31660: tehneet. Hyvä olisi, jos heidän toimintansa lainsäädäntötyössä ei 31661: rajoittuisi ainoastaaa kritiikkeihin, vaan ulottuisi myöskin varsi- 31662: naiseen positiiviseen toimintaan. Herra Wuolijoki on kyllä esiin- 31663: tymisessään osoittanut sitä suurta intoa, jota kyllä hänen onkin 31664: tarpeen osoittaa. Sellaisella sosialistilla, joka marraskuussa I90S 31665: tai ehkä hiukan aikaisemmin, on opinkappaleet itsellensä omista- 31666: 1!:!86 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31667: 31668: 31669: nut, voipi olla jotakin aihetta aina suuriäänisesti esiintyä kaduilla 31670: ja kujilla. 31671: Kun vuonna Igo6 torppari- ja vuokralakikysymyksiä ensin val- 31672: misteltiin, niin minulla oli myöskin kunnia, - jos niin voi sanoa, --- 31673: olla sanomalehdissä väittelyssä näistä asioista muutamien sosialisti- 31674: johtajien kanssa, niiden joukossa myöskin ed. Wuolijoen. Silloin 31675: he heittivät useamman kuin yhden kerran minua ja meitä muita 31676: vastaan sen väitteen, että, kun tällainen laki tehdään, siitä ensi- 31677: mäinen seuraus on, että tuhannet ja kymmenet tuhannet torp- 31678: parit joutuvat maantielle. Ja sillä he tahtoivat osoittaa sellaisten 31679: suunnitelmien mahdottomuuden ja vahingollisuuden niinkuin kui- 31680: tenkin myös toiselta taholta näitä suunnitelmia vastaan samoja 31681: väitteitä tehtiin. 31682: Nyt on tässä esillä ehdotus, joka tekee tyhjäksi tällaisen maan- 31683: tielle ajamisen, vieläpä sellainen ehdotus, että jos se, niinkuin on 31684: toivottava, saadaan laiksi vahvistetuksi ennen ensi tulevaa Maarian- 31685: päivää, kaikki ne irtisanomiset, joita on tosiasiallisesti tehty pitkin 31686: maata, tulevat mitättömiksi, ja vuokrakontrahdit edelleen jatkuvat 31687: ja torpparit saavat pysyä tiloillaan. Tämän suuntainen ehdotus 31688: jätettiin I907 vuoden valtiopäivillä sosialistien taholta esille, - 31689: tuo anomusehdotus, jonka allekirjoittajain joukossa oli m. m. sil- 31690: loinen ed. Häkkinen ja kaiketi siellä oli ed. Wuolijoenkin nimi, ja 31691: jossa anottiin, että annettaisiin kiireellisesti sellainen laki, joka es- 31692: täisi kaikki häädöt lähimpäin vuosien kuluessa, siksi kunnes uusi 31693: torpparilaki saataisiin. Nyt esillä olevissa määräyksissä on sama 31694: ajatus, erotus on kuitenkin muun muassa, että tämä laki on ehdotettu 31695: ulotettavaksi paljon pitemmälle kuin siinä anomuksessa esitettiin. 31696: Minä uskallan väittää, että tämä ehdotus takautuvan. lain ensim- 31697: mäiseksi pykäläksi on niin radikaalinen, että lainsäätäjä, ei ainoas- 31698: taan Suomessa, vaan koko maailmassakin on hyvin harvoin niin 31699: radikaaliseen toimenpiteeseen ryhtynyt. Ed. Kairamo jo huo- 31700: mautti, että tätä voi verrata n. k. yleis-moratoorioihin, joita on toi- 31701: sinaan ulkomailla esiintynyt. Näillä tarkoitetaan sellaisia lainsää- 31702: däntötoimenpiteitä valtiovallan puolelta, joilla määrätään, että 31703: jokaisen velkasitoumuksen, joka lankee maksettavaksi esim. ku- 31704: luvana vuonna, maksupäivä siirtyy ilman muuta niin ja niin monta 31705: vuotta eteenpäin. Sellaisia, - Saksassa niitä kutsutaan >>General- 31706: moratorien>> - on säädetty ulkomailla, mutta ainoastaan suurten 31707: sotain ja suurten taloudellisten ahdinkojen aikana; silloin on kat- 31708: sottu lainsäätäjän voivan tällaiseen ryhtyä. Ja ne pitennys-ajat, 31709: jotka siellä on myönnetty, ovat olleet lyhyitä. Kuusikymmentä 31710: päivää oli muistaakseni se aika, joksi tällainen säädös v. I8gi Por- 31711: tugaalissa annettiin, ja Ranskassa säädettiin suuren sodan jälkeen 31712: I87o-luvulla sellainen säädös myös lyhyeksi ajaksi. Tässä on ky- 31713: symys seitsemästä ja kuudesta vuodesta, siis niin pitkästä poikkeus- 31714: Maanvuokralaki. 1287 31715: 31716: ajasta, että minä en tiedä, ainakaan tällä hetkellä, mistä voisi ha- 31717: kea lainsäädäntötoimenpidettä, jota voisi tähän verrata. Ja tah- 31718: toisin väittää, että tämä on radikaalisempi toimenpide kuin se, 31719: mitä suuri valiokunta, maatalousvaliokunta, meidän ryhmämme ja 31720: minäkin olemme tähän asti ajatelleet. Sillä se takakorvaus-velvolli- 31721: suus, jota tähän asti on ehdotettu, oli sellainen, että vuokrasopi- 31722: muksesta voisi päästä maksamalla. Mutta uuden ehdotuksen mu- 31723: kaan maanomistaja ei pääsisi vuokrasopimuksista irti edes maksa- 31724: malla. Kun takautuva laki tulee yksityiskohtaisen käsittelyn alai- 31725: seksi, niin luulen, että tuodaan esille, että juuri tämä muoto kat- 31726: sotaan eräillä tahoilla itse asiassa vaikeam,maksi ja periaatteelli- 31727: sesti vähemmän hyväksyttäväksi kuin se ehdotus, joka tähän asti 31728: on ollut täällä käsittelyn alaisena. Ainakin tämä mielipide on tuotu 31729: esiin niissä neuvotteluissa, joita tästä asiasta on pidetty. 31730: Se taaksepäin vaikuttava laki, jota aikaisemmin on ajettu, on, 31731: niinkuin on julkisesti myös sen ryhmän puolelta, johon minä kuulun, 31732: lausuttu sekä sanomalehdissä ja muissa tilaisuuksissa, tarkoittanut 31733: yksinomaan sitä, että päästäisiin tämän murrosajan ylitse vanhasta 31734: lainsäädännöstä uuteen. Sitä varten tahdotaan panna maanomis- 31735: tajan päälle sellainen paino, joka aiheuttaisi hänet uudistamaan 31736: vanhat vuokrasopimukset. Mitään muuta siinä ei ole tarkoitettu. 31737: Menenpä vielä niinkin pitkälle, että jos kysymyksessä olisi raha- 31738: summan hankkiminen torpparille hänen aikaisemmin tekemistään 31739: parannuksista, jotta hän saisi rahan käteensä lähteäkseen kaupun- 31740: kiin johonkin toiseen ammattiin, niin en katsoisi voivani sellaista 31741: lakiehdotusta kannattaa. ·Se ei merkitsisi mitään muuta, kuin että 31742: maanviljelyksestä pääoma otettaisiin pois ja siirrettäisiin muihin 31743: elinkeinoihin, sen sijaan että menettelyn pitäisi olla päinvastaisen. 31744: Tarkoitus on ollut, että tuon korvausvelvollisuuden säätämisen 31745: kautta saataisiin, kuten mainitsin, maanomistaja aiheutetuksi uudis- 31746: tamaan pitkäksi ajaksi kontrahdin ja sillä tavalla taatuksi vuokra- 31747: miehelle oikeus ja mahdollisuus saada asua tilalla edelleen. Tuon 31748: säädöksen tarkoituksena ei koskaan ole ollut hankkia käteistä rahaa 31749: vuokramiehelle, se on näkynyt jo siitä, että me emme ole koskaan 31750: katsoneet sellaista rahan maksamisvelvollisuutta voivamme aset- 31751: taa vuokranantajan hartioille, vaan olemme olleet sitä mieltä, että 31752: joka käänteessä hänellä tulee olla oikeus päästä korvauksen maksa- 31753: misesta rahassa, kun hän vain uudistaa vuokrasopimuksen, ja kun- 31754: han siis vain vuokramies saa tilaisuuden jäädä vuokratilalle asu- 31755: maan. 31756: Mutta esilläolevassa ehdotuksessa ei ole suinkaan kokonaan luo- 31757: vuttu taaksepäin ulottuvasta korvausvelvollisuudesta, vaan se on 31758: pysytetty tässä hyvin huomattavassa laajuudessa. Neljännessä 31759: pykälässä ehdotetaan määrättäväksi, että mikäli koskee vuokramie- 31760: hen omia rakennuksia, vuokranantaja on velvollinen ne korvaa- 31761: 1288 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31762: 31763: maan, vaikka ne olisivatkin tehdyt ennen uuden lain voimaan- 31764: astumista. Tässä kohden on menty pitemmälle kuin mitä maatalous- 31765: valiokunnan ja suuren valiokunnan mietinnössä on ehdotettu. 31766: Ainakin mikäli minä käsitin, on näiden mietintöjen mukaan kor- 31767: vausvelvollisuus rajoitettu 25 vuoteen ennen uuden lain voimaan- 31768: astumista sekä vuokramiehen omaan hallinto-aikaan, ellei hänen 31769: oikeutensa perustu perintöön. Siis niihin rakennuksiin nähden, 31770: jotka ovat valmistetut aikaisemmin kuin 25 vuotta uuden lain voi- 31771: maanastumisesta tai ennen nykyisen vuokramiehen hallinta-aikaa, 31772: ellei hän ole oikeuttaan perinyt, maanomistaja olisi kaikista kor- 31773: vausvelvollisuuksista vapaa. Mutta yhteensovituksen mukaan 31774: hänelle tulisi tämän lain mukaan semmoisissakin tapauksissa kor- 31775: vausvelvollisuus, vuokramiehen omiin ennen uuden lain voimaan 31776: astumista tehtyihin rakennuksiin nähden. 31777: Tässä on puhuttu takantuvan lain 4 §:ssä löytyvistä sanoista: 31778: Vuokranantaja on vapautettu korvausta maksamasta näistä huo- 31779: neista, jos hän sellaisista syistä, >>jotka perustuvat huolelliseen kiin- 31780: teistön hoitoon>>, vetäytyy uudistamasta vuokrasopimusta. Ed. 31781: Wuolijoki on huomauttanut, että siinä on nyt taas yksi niitä paljo 31782: puhuttuja porvarien takaportteja. Jos ed. Wuolijoki tuntisi lain- 31783: säädäntöä, ei ainoastaan meillä vaan myös ulkomailla, niin hän 31784: tietäisi, että tällainen sanontatapa, tällainen määräys on jotenkin 31785: tavallinen suurten sivistysmaiden lainsäädännössä. Englannin lain- 31786: säädännössä se esiintyy hyvin useissa tapauksissa, ja kehitys yleensä 31787: kulkee siihen, että juuri tällaiset, olevia oloja huomioonottavat 31788: määräykset yhä enemmän tulevat käytäntöön. Nykyaikainen lain- 31789: säädäntö kulkee juuri tähän suuntaan, sillä ainoastaan tällaisella 31790: menettelyllä on mahdollista saada lait sellaisiksi, että ne soveltuvat 31791: erikoisiin tapauksiin. - Sanotaan, että tällaisten määräysten so- 31792: veltaminen riippuu siitä, minkälainen tuomari on. Aivan oikein. 31793: Mutta yleinen sääntö lakia kirjoitettaessa on, että täytyy olettaa, 31794: että >>tuomari ei ole mikään aasi.~ Jos edellytämme, että tuomarit, 31795: tässä vuokralautakunnat, kihlakunnanoikeudet ja hovioikeudet, 31796: ovat sellaisia, etteivät ne ollenkaan kykene lakia käyttämään, niin 31797: silloin ei ainoastaan tämän pykälän täytäntöön paneminen tule 31798: mahdottomaksi, vaan koko tämän lain säätäminen on turhaa työtä. 31799: Vielä on ed. Wuolijoki väittänyt, että nythän tässä on siirrytty 31800: aivan lyhytaikaisten sopimusten pohjalle. Takautuvan lakiehdo- 31801: tuksen 3 §:n mukaan vanhojen sopimusten uudistus tapahtuisi 31802: 25 vuodeksi, ja voisi vielä, jos vuokramies tahtoo, lyhentyä siitäkin. 31803: Tämä aika olisi kyllä jonkun verran lyhempi kuin mitä yleensä ennen 31804: on ajateltu, ja meidän ryhmämme edustajat olisivat hyvin mielellään 31805: nähneet, että se olisi tullut pitemmäksi. Erityisesti on ollut pitkät 31806: keskustelut viimemainitun määräyksen, (jos vuokramies mieluum- 31807: min tahtoo lyhempää aikaa>> j. n. e.), pois jättämisestä. Kun~ meillä 31808: Maanvuokralaki. 1289 31809: 31810: 31811: kuitenkin oli semmoinen tieto, että juuri sosialistit olivat suuressa 31812: valiokunnassa sen siihen panneet, niin oli hyvin vaikea sovittelu- 31813: neuvotteluja muulla edellytyksellä jatkaa kuin sillä, että tämmöisen 31814: lyhytaikaisen määräyksen puolella oli eduskunnassa 83 sosialistia 31815: ynnä nuorsuomalaiset ja ruotsinmieliset edustajat ja ainoastaan 1/4 31816: osa sitä vastaan. Sitä todistelua me emme kyenneet vastustamaan, 31817: sillä se oli kouraantuntuva. Kun tämä määräys siis tähän on tullut, 31818: niin syyttäkööt ainakin vasemmistolaiset siitä itseään, älköötkä 31819: koettako siinä suhteessa panna syytä toisten niskoille. 31820: Mitä muuten tähän vuokra-aikaan tulee, niin lyhyt aikahan on 31821: katsottava poikkeukseksi, ja jos nähdään, että se tulee yleiseksi, 31822: niin lienee tulevan eduskunnan, jossa arvatenkin on myös vasemmisto, 31823: joka torpparienkin etuja valvoo tai ainakin sanoo valvovansa, 31824: hyvin yksinkertaista tehdä siihen tulevaisuudessa sellainen muutos, 31825: että väärinkäytökset tulevat poistetuiksi. Tämä laki ei ole ikuinen, 31826: minä olen siitä varma. Kyllä luultavasti saamme tehdä siihen hyvin 31827: moneen kohtaan parannuksia. Tämän kohdan korjaaminen on 31828: myös mahdollinen. Säännölliseksi tulee tietysti 25 vuoden aika. 31829: Ja jos me katsomme tällä pohjalla oloja, niin huomaamme, että 31830: näiden määräysten kautta pääsemme koko pitkälle eteenpäin. Pää- 31831: semme ensiksikin 8 vuotta, lukien uuden lain voimaanastumisesta, 31832: jonka aikaisimmin umpeenmenevät sopimukset pidentyvät, mutta 31833: myöhemmin umpeenmeneviin kontrahteihin nähden tulee tämä 31834: aika pitemmäksi, sehän voi kestää aina 14 vuotta. Pääsemme siis 31835: täten 25 vuotta ynnä lisäksi 8-14 vuotta, lukien uuden lain voi- 31836: maanastumisesta. Yhteensä, siis 35-40 vuoden ajan eteenpäin. 31837: Luultavasti suurin osa meistä, lukuunottamatta kaikkein nuorim- 31838: pia sosialisteja, makaa haudassa, silloin kun nämät ajat menevät 31839: umpeen. Se sukupolvi, joka silloin istuu tässä salissa tai siinä uudessa 31840: komeassa huoneessa, joka arvatenkin rakennetaan, kykenee kaiketi 31841: jotain tekemään. En luule, että ainakaan tällaisessa lainsäädännössä 31842: kannattaa katsoa pitempää aikaa eteenpäin kuin noin puoli vuosi- 31843: sataa. Jotakin tapahtuu meidän hautojemmekin päällä, lausui 31844: Snellman aikanaan. 31845: Olen koettanut kuunnella suhteellisen tarkasti sitä keskustelua, 31846: jota vasemmiston puolelta on pidetty tänä iltana. Toistaiseksi, 31847: en ole huomannut siinä juuri mitään varteenotettavaa. Ehkä voi- 31848: daan tuoda pätevimpiäkin perusteita tätä vastaan. Yhteensovitus- 31849: ehdotus on kompromissi, eikä se senvuoksi tyydytä ketään kaikissa 31850: kohdin. Tahtoisin kuitenkin väittää, että vaikka sosialistit yksi- 31851: nään saisivat tehdä tämän lain, ei se sittenkään tyydyttäisi kaikissa 31852: kohdin kaikkia sosialistejakaan, sillä tällaista suurta lakia ei voi 31853: tehdä sellaista, että jokainen hyväksyisi sen joka kirjaimen. 31854: Minun nähdäkseni yhteensovitusehdotuksella saavutetaan se, mitä 31855: sillä tarkoitetaan, ja pääsemme jonkun aikaa eteenpäin. Ja - - - 31856: 1290 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31857: 31858: jäähän sosialisteille silloin agitatsiooni aihetta 7 vuodeksi (Jää, Jää!)! 31859: - Jos nähdään, että siinä on ollnt puutteita, ne voidaan poistaa. 31860: Toivoisin, että tämä laki saataisiin tällä kertaa valmiiksi ja 31861: tulevaisuudessa katsottaisiin, mitä parannuksia siihen tarvitaan 31862: ja sitte tehdään ne parannukset. 31863: 31864: Ed. Ra j a 1 a: Kun ed. Paasikivi on täällä niin valaisevasti 31865: tästä asiasta puhunut, niin minä voin luopua puheenvuorostani. 31866: 31867: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Senaattori Paasikivi sanoi, miten 31868: sosialistit ovat täällä puhuneet muka hölyn pölyä, mutta merkil- 31869: listä kyllä, hän tähän hölyn pölyyn vastasi puolen tunnin puheella, 31870: niin että minkälaistahan puhetta se mahtaa olla, jolla vastataan 31871: turhanpäiväisiin ja pätemättömiin syytteisiin. Kyllä se on silloin 31872: vielä huonompaa kuin se, mihin sillä vastataan. Me olemme aina 31873: sanoneet, vielä nuorempana kun olimme, silloin kun olimme sanoma- 31874: lehtiväittelyssä senaattori Paasikiven kanssa, että radikaalinen 31875: torpparilaki tulee epäilemättä aiheuttamaan sen että isännät eivät 31876: ole taipuvaiset uudistamaan kontrahteja eivätkä antamaan uusia 31877: torpanpaikkoja ulos. Siihen oli meille antanut tukea pääasiassa tai 31878: ainakin osaksi myöskin meidän opettajamme, nykyisin ed. Geb- 31879: hardin teoriat ja hänen kirjoituksensa, sillä hän kirjoitteli silloin 31880: aivan samaan suuntaan. Ja onhan jokaiselle aivan selvää, että radi- 31881: kaalinen torpparilaki tulee välttämättömästi aiheuttamaan jon- 31882: kun verran mullistusta vuokraoloissa. Onhan kaikilla tuoreessa 31883: muistossa ne pelottelut, mitkä seurasivat nykyisen torpparilain 31884: säätämistä, niin lievä kuin se onkin ja senvuoksi aina panimme painoa 31885: tuohon meidän viljelyspakkovaatimukseemme, niinkuin senaattori 31886: Paasikivi erinomaisen hyvin muistaa. 31887: Mitä tulee ed. Häkkisen anomukseen, jolla tahdottiin estää 31888: torpparihäätöjä, jotka tulisivat tapahtumaan uuden maanvuokra- 31889: lain säätämisen johdosta, niin eihän se suinkaan ollut ainoa keino 31890: takautuvaksi laiksi sosiaalidemokraateille. Kyllähän senaattori 31891: Paasikivi muistaa, kuinka paljon meillä oli ehdotuksia maatalous- 31892: valiokunnassa, ja jos hän katsoo sitä vastalauseita, joka on liitetty 31893: maatalousvaliokunnan mietintöön, niin kyllä hän muistaa, ettei se 31894: Häkkisen anomus ollut ainoa keino, vaan se oli yksi välikeino. Mutta 31895: kun sitä asiaa käsiteltiin talousvaliokunnassa, niin porvarit lau- 31896: suivat yksimielisesti, että se ehdotus on mahdoton, se on muodoton, 31897: se on vastoin kaikkea lakia, vastoin järkeä, vastoin kaikkia olevia 31898: oloja, he tuomitsivat tämän lain mahdottomaksi ja muodottomaksi, 31899: ei niin radikaalisuutensa tähden, mutta muutoin, koska se on vas- 31900: toin kaikkea muotoa ja vastoin kaikkea järkeä ja järjestystä hei- 31901: dän mielestään. ~' . 31902: Ja nyt sitte heidän kumminkin täytyy, kun ei muuta keinoa,,ole, 31903: Maanvuokralaki. 1291 31904: 31905: 31906: peräytyä ohjelmastaan ja tyytyä tähän muodostettuun ehdotuk- 31907: seen, mutta ei ikinä sosiaalidemokraatit ole ajatelleet, että se yksis- 31908: tään kykenisi korvaamaan minkään takantuvan lain. Sitte hän 31909: sanoi, että tämä on paljon radikaalisempi lainsäädäntötoimenpide, 31910: kuin suuren valiokunnan ja maatalousvaliokunnan mietinnössä oleva 31911: takautuva laki. Tokkohan me uskomme, että meidän oikeistomtne 31912: olisi mennyt tarjoamaan keskustalle paljon radikaalisemman lain- 31913: säädäntötoimenpiteen, kuin mitä keskusta itse· kykenee aikaansaa- 31914: maan ja uskaltaa ehdottaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin silloin 31915: täytyy vakavasti ottaa kansliatoimikunnassa puheeksi, että oikeisto 31916: ja keskusta vaihtaisivat paikkaansa, jos senaattori Paasikiven va- 31917: kuutus vaan on aivan täydestä otettava. Sitte kun minä kiinnitin 31918: huomiota 4 §:n epämääräiseen sanamuotoon, niin senaattori Paasi- 31919: kivi vastasi, että jos minä hiukankaan tuntisin ulkomaalaista lain- 31920: säädäntöä, niin minä tietäisin että esim. Englannissa on tällainen 31921: epämääräinen sanamuoto laissa sangen tavallinen. Minä en puo- 31922: lestani kenties tunne niin paljon ulkomaalaista lainsäädäntöä, kuin 31923: senaattori Paasikivi, mutta mikäli minä tunnen, niin olen huoman- 31924: nut, että siellä seurataan systemaattisesti jokaisessa laissa samaa 31925: systeemiä, että siellä kaikki lait, joiden sanamuoto on epämääräinen, 31926: noudattavat samaa määrättyä systeemiä. Mutta jos nyt torppari- 31927: laki menee 8o §:ään asti aivan presiissiin sanamuotoon ja sitte tulee 31928: lisäksi joku pykälä, jossa on epämääräinen sanamuoto, joka poik- 31929: kee systeemistä, niin kyllähän sitä vastaan sopii muistuttaa, että 31930: se on sellainen tavallinen porvarillinen takaportti. Lainharr pitää 31931: olla jonkunverran johdonmukaisen, muistelen ed. Paasikivenkin 31932: joskus maailmassa sanoneen. 31933: Sitten yhä vain koetetaan selittää, että tässä muka olisi vuokra- 31934: aika itse asiassa noin 35-40 vuotinen. Mutta minähän olen kaksi 31935: kertaa huomauttanut, että kun menee tuo kymmenkunnan vuoden 31936: vuokra-aika umpeen, niin silloin on maanomistajan vallassa ajaa 31937: torppari pois tai antaa hänen istua edelleen. Se on maanomistaja 31938: joka ratkaisee haluaako hän ajaa torpparin pois. Niin että maan- 31939: vuokra-aika ei ole kuin IO vuotta ja sitte 25 vuotta ja siitä tosiasasta 31940: ei pääse yli eikä ympäri vaikka koetettaisiin miten kiertää tai kaar- 31941: taa. Eihän se ole sama vuokra-aika, jos laki sanoo että vuokra-aika 31942: on loppunut ja maanomistajalla on oikeus ajaa torppari pois maksa- 31943: malla korvausta tai pitkittää sopimusta. Miten voi kukaan täysi- 31944: järkinen ihminen sanoa, että se on yhtä ja samaa jatkuvaa vuokra- 31945: aikaa? Minä kuulen ensi kerran eduskunnassa näin nurinkurisen 31946: väitteen ja minun täytyy panna merkille, että se tulee juristin suusta, 31947: jota pidetään yhtenä eduskunnan parhaimmista. 31948: 31949: Ed. P a a s i k i v i: Minä en ole sanonut, että tässä on 35-40 31950: vuoden pitkä vuokra-aika. Olen sanonut vain, että ehdotetulla 31951: 1292 Istunto 16 p. lokakuuta 1908. 31952: 31953: 31954: tavalla me toivottavasti pääsemme useimpiin vuokrasopimuksiin 31955: nähden tämän verran aikaa eteenpäin. Tässä kohden on muuten 31956: asianlaita aivan sama kuin sekä suuren valiokunnan mietinnössä 31957: että maatalousvaliokunnan mietinnössä taaksepäin tarkoittavassa 31958: laissa. Ei siinäkään ole sanottu, että vuokranantaja on velvollinen 31959: uudistamaan, vaan on sanottu että vuokramies saapi ensin olla 31960: paikallaan sen ajan minkä nykyinen kontrahti kestää, ja se voi 31961: mennä umpeen jo seuraavana vuonna, ja silloin on maanomistaja 31962: oikeutettu olemaan uudistamatta maksamalla korvausta. Sillä ta- 31963: valla voi torppari myös joutua pois. On sanottu, että valiokunnan 31964: ehdotuksen mukaan siinä on maanomistajalla korvausvelvollisuus, 31965: ellei hän suostu uudistamaan vuokrasopimusta. Olen koettanut 31966: ottaa selvää näistä asioista, ja, mikäli puheenalaisia asioita tuntevat 31967: ovat ilmoittaneet, olisi hyvin suuri joukko juuri vanhoja torppareita 31968: sellaisia, joiden korvaus nousisi niin pieneen määrään, että se tuskin 31969: tulisi kysymykseen. On nim. huomattava, että korvausta määrät- 31970: täessä otetaan huomioon vapaavuodet ja muut edut, vuokramaksun 31971: suuruus j. n. e. Se korvaus, jonka torppari tulisi vanhojen parannus- 31972: ten perusteella saamaan, nousisi useissa tapauksissa hyvin vähään, 31973: paitse kun on kysymyksessä vuokramiehen omat rakennukset. 31974: On myös otettava huomioon, että jos parannuksia onkin tehty, niin 31975: niiden selville saaminen ja todistaminen on hyvin vaikeata, koska 31976: tavallisesti ei mitään tulosyyniä ole pidetty. Omat rakennukset 31977: voidaan selville saada, ja senvuoksi korvaus niistä on tässä ehdo- 31978: tuksessa pidätetty, ja niistä korvaukset usein voivat nousta hyvin 31979: suuriksi. - Muuten kymmenen vuoden kuluessa on eduskunnalla 31980: ja hallituksella tilaisuus harkita muita tarpeellisia toimenpiteitä, 31981: ja ehkä saadaan maanhankkimistoimenpiteetkin siksi hyvinkin 31982: pitkälle, niin että ehkä voidaan suuri osa torppareista nostaa maan- 31983: omistajiksi. Siinä on myöskin seikka, joka on huomiossa pidettävä. 31984: 31985: Ed. H o k k a n en: Koska jo käytin tässä asiassa puheenvuoroa, 31986: ei olisi ollut niin tarpeellista toistaa, mutta kun ed. Rajala rupesi mai- 31987: nitsemaan minun nimeäni, niin täytyi sentään vielä ottaa puheen~ 31988: vuoro. Ed. Rajala ei tietänyt puheessaan mitä hän olisi sanonut 31989: minun puhuneen, ei tiennyt siinä olevan mitään sanottavaa, ja minä 31990: olen hänen kanssaan aivan yhtämieltä, ettei siinä pitäisi olla mitään 31991: ed. Rajalalla sanottavaa. Sen mitä sanoin en sanonut omasta puo- 31992: lestani, minä sanoin niiden valitsijain puolesta, joita on toistakym- 31993: mentä tuhatta, eikä tarvitse minun peljätä sitä mitä olen sanonut, 31994: en tule minkään nuhteen ja kovuuden alle. Ed. Rajala näytti pu- 31995: heessaan olevan yhtä tyytymätön kysymyksessä olevaan lakiteke- 31996: leeseen kuin minäkin. Mutta hän tarvitsi ed. Järvisen ja minun ni- 31997: meni vetää peitteeksi valitsijainsa edessä, koska hän näytti tyyty- 31998: mättömyyttänsä. Tämän johdosta täytyi minun puhevuoro ottaa, 31999: saadakseni tehdyksi selvää ed. Rajalalle. 32000: Maanvuokralaki. 1293 32001: 32002: 32003: Ja sitten se, mitä täällä on puhuttu vaalien yli lykkäämisestä. 32004: On aivan ikävää, jos tästä lakitekeleestä tulee sellainen, että täytyy 32005: yli vaalien se heittää. Mutta kuitenkin on asianlaita niin että minun 32006: täytyy valitsijoitani totella, kun minä sen näen, että se tulee ole- 32007: maan sellainen, josta ei tule heille turvaa olemaan. Eikä tässä tule 32008: yksin ainoastaan sosialisteille agitatsioonivalttia, tästä tulee suo- 32009: mettarelaisille myös. Ja sitten jos tämä laki tulee menemään niin 32010: huonona lävitse, että täytyy korjailla, niinkuin suomettarelaisten 32011: puolelta on esiintuotu, että tulevaisuudessa on tilaisuus korjata, 32012: niin siitä tulee suomettarelaisille hyvä vaalivaltti ja agitatsiooni- 32013: valtti: lupaavat korjata niitä epäkohtia, mikä huonoon lakiin tulee. 32014: Ed. C a s t r e n: Minä pyysin puheenvuoroa 3 §:n johdosta 32015: käsillä olevassa yhteensovitusehdotuksessa. Jos maanomistaja, 32016: sitten kun vanha vuokrasopimus on kulunut loppuun, tahtoo päästä 32017: korvauksen suorittamisesta vuokramiehen pitennettynä aikana teh- 32018: dyistä parannuksista, niin on hänen tarjouduttava uudistamaan 32019: vuokrasopimusta 25 vuodeksi. Ellei hän sitä tee on hänen suoritet- 32020: tava korvaus rahassa. Ed. Wuolijoki on täällä väittänyt, että maan- 32021: omistaja, kun parannukset ovat tehdyt verrattain lyhyen ajan ku- 32022: luessa, kernaammin valitsisi tuon viimeksi mainitun keinon: rahalla 32023: suorittamisen. Mutta ed. Wuolijoki ei ole huomannut sitä piiskaa, 32024: joka on maanomistajan selässä, ja se on se, että jos hän maksaa ra- 32025: hassa vuokrasopimuksen niistä parannuksista, joita on tehty pi- 32026: dennettynä aikana ja hän korvauksen suoritettua tahtoo antaa 32027: vuokra-alueensa uudelleen vuokralle, niin maanomistaja on pakoi- 32028: tettu tekemään vuokrasopimuksen 50-vuotiseksi. Se on siloin uusi 32029: vuokrasopimus. Takautuva laki on tässä kuten muissakin kohden niin 32030: ankara että minulla on enemmän kuin epäilyksiä tuollaisen ehdo- 32031: tuksen hyväksymisestä. Muita se ei taas ollenkaan tyydytä, ei 32032: edes vuokramiehen kannalta. Tätä on minun hyvin vaikea ym- 32033: märtää. 32034: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. 32035: P u h e m i e s: Eduskunnan äskeisen päätöksen mukaan tulee 32036: istunto nyt lopetettavaksi. Kaikki tänään esittelemättä jääneet 32037: asiat, (Päiväjärjestyksessä n:rot 5-21) samoin kuin täten kesken- 32038: jäänyt kysymys maanvuokralaista, jäävät seuraavaan täysi-is- 32039: tuntoon. 32040: Seuraava istunto on huomenna kello II a. p. 32041: Istunto päättyy kello 12,52 yöllä. 32042: Pöytäkirjan vakuudeksi: 32043: Ph. Suuronen. 32044: 1 32045: 1 32046: 1 32047: 1 32048: 1 32049: 1 32050: 1 32051: 1 32052: 1 32053: 1 32054: 1 32055: 1 32056: 1 32057: 1 32058: 1 32059: 1 32060: 1 32061: 1 32062: 1 32063: 1 32064: 1 32065: 1 32066: 1 32067: 1 32068: 1 32069: 30. Lauantaina 17 p. lokakuuta 32070: k:o II a. p. 32071: 32072: Puhetta johtaa toinen varapuhmies ed. L i s t o. 32073: 32074: Päiväjärjestys: 32075: Ilmoituksia: 32076: 32077: Toi nen k ä s i t t e 1 y: 32078: r) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 32079: alueen vuokrauksesta. 32080: b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään 32081: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun 32082: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa. 32083: c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä 32084: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä. 32085: d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti- 32086: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta- 32087: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 32088: Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että viimeksi 32089: mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin valtio- 32090: päiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty. 32091: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt 32092: N:o I ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet VII 32093: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8. 32094: 2) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 32095: annetun asetuksen I §:n muuttamisesta. 32096: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran 32097: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-!2) ja Suuren valio- 32098: kunnan mietintö N:o II. 32099: 32100: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 32101: 3) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset. 32102: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hallstenin 32103: y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus N:o 15 32104: 1296 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32105: 32106: 32107: sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet II 32108: siv. 5-8 ja 29-31). 32109: 4) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 32110: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 32111: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 32112: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 32113: 5) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoittava 32114: anomusehdotus. 32115: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setälän 32116: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27). 32117: 6) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli- 32118: seen asetukseen säästöpankeista. 32119: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 32120: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10). 32121: 7) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen 32122: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden 32123: aiheuttamia toimenpiteitä. 32124: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Paasi- 32125: vuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101). 32126: 8) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 32127: ehdotus. 32128: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 32129: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 32130: 9) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan 32131: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla- 32132: kunnat. 32133: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma- 32134: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16). 32135: 10) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä- 32136: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 32137: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed. 32138: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano- 32139: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48). 32140: II) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh- 32141: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliaikai- 32142: silla valtiopäivillä ovat tehneet. 32143: A~iakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2. 32144: 12) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset. 32145: Asiakirjat: TyöväenasiainvaliokunnanmietintöN:o 6, ed. Pärssisen 32146: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus- 32147: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99). 32148: 13) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus. 32149: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed. 32150: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (I.-iitteet V siv. 92-94). 32151: 14) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren 32152: Maanvuokralaki. 1297 32153: 32154: 32155: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen 32156: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien 32157: käytettäväksi. 32158: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 32159: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38). 32160: 15) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja 32161: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämista sekä eräiden yksi- 32162: tyisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan. 32163: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven 32164: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus 32165: N:o 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. 32166: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus; N:o 147. 32167: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. 32168: anomusehdotus N:o 161 (Liitteet VI .siv. 45-48, 59-63, 64-67), 32169: r6) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien 32170: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi. 32171: Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen 32172: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liiteet VII siv. 218-221). 32173: 32174: P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n: 32175: 17) Valtiovarainvalibkunnan mietintö N:o 9 sen kertomuksen joh· 32176: dosta, jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on 32177: Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta. 32178: 32179: 32180: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren ja Cederberg. 32181: 32182: 32183: Ilmoitusasiat: 32184: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Sirola tämän istunnon 32185: alkupuoleksi, ed. D. Neovius täksi päiväksi ja ed. Kaarne täksi päi- 32186: väksi sekä tulevaksi maanantaiksi. 32187: 32188: 32189: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 32190: 1) Maan vuokralakl. 32191: (Jatk. 2 K.) 32192: 32193: Suuren valiokunnan mietinnön n:o 8 johdolla esitetään j a t k et- 32194: t a v a n toisen käsi t te 1 y n alaiseksi arm. esityksessä N:o 13 32195: Eduskunnalle annettu, Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2 32196: valmistavasti käsitelty 32197: 82 32198: 1298 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32199: 32200: 32201: Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 32202: vuokrauksesta. 32203: 32204: Varapuhemies: Eilen suoritettin asian yleiskeskustelu ja 32205: nyt seuraisi käsiteltäväksi ensimäinen pykälä asetusehdotuksessa 32206: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta. 32207: 32208: 1 §. 32209: Keskustelu: 32210: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i : En tiedä, lieneekö meillä sosia- 32211: lidemokraateilla ensinkään syytä panna ehdotuksiamme äänestyk- 32212: sen alaisiksi, sillä eiköhän se kompromissi liene ulottunut niin pit- 32213: källe, että nämä meidän ehdotuksemme tullaan yksimielisesti por- 32214: varilliselta taholta hylkäämään. Mutta tahtoisin kuitenkin koet- 32215: teeksi I §:ään ehdottaa sivulla 124 maatalousvaliokunnan mietin- 32216: nössä n:o 2 olevan vastalauseen 2· momentin, tämän maatalousvalio- 32217: kunnan mietinnön 2 momentin sijalle. Ehdotukseni mukaan tulisi 32218: tämä maanvuokralaki koskemaan myöskin tukkiyhtiöiden ja mui- 32219: den yhtiöiden lampuotitiloja, kun ne vuokralle annetaan. 32220: 32221: Ed. Sun d b 1 o m: Genomläsningen af det vidlyftiga förslag till 32222: ny arrendelag, som föreligger till godkännande, har hos mig kvar- 32223: lämnat ett i stort sedt fördelaktigt intryck. J ag har den känslan, 32224: att lagstiftaren velat tillgodose torparenes rätt i högre grad än hit- 32225: tills varit fallet: detta tillfredsställer mig. Men på samma gång kan 32226: jag icke underlåta att emot I § framställa en anmärkning, som jag 32227: finner mycket vägande. Såvidt jag kan förstå, utesluter arrende- 32228: lagen en hel klass af vår befolkning från det skydd, som den vill 32229: skänka torparene och deras vederlikar. J ag tänker på fiskarebe- 32230: folkningen. Saken är den, att såvidt jag läst I § riktigt, fiskarene 32231: icke kunna hänföras till första momentet och icke häller till det sista. 32232: Följaktligen äro de uteslutna med afseende å det här föreliggande 32233: lagförslaget. Denna min uppfattning stärkes ytterligare af det till- 32234: läggsförslag, som gjorts af stora utskottet, nämligen att landtdagen 32235: måtte hemställa om utredning och därpå följande åtgärd för tryg- 32236: gande af fiskarebefolkningens rätt. Alltså har stora utskottet med- 32237: gifvit, att fiskarenes rätt icke tillvaratagits i lagförslaget sådant det 32238: nu föreligger. För min del skulle jag anse att man, genom inryckande 32239: i I §:s första moment af tvänne ord, kunde ernå den trygghet för 32240: fiskarene, jag strängt håller på. Det kan ju icke vara rätt, när man 32241: egnat så mycken tid och så mycken omsorg åt utarbetandet af ett 32242: lagförslag, att lämna bort en hel folkklass, som är lika mycket be- 32243: roende af arrendelagen som de, för hvilka jordbruket är hufvud- 32244: näringen. Ute i skärgården utgör fisket hufvudnäringen för en stor 32245: Maanvuokralaki. 1299 32246: 32247: 32248: del af befolkningen. J ag ser lagförslaget ur dess synpunkt. Och när 32249: jag så gör, finner jag det otillfredsställande, ty i I § första mom. heter 32250: det: ~såsom torp skall anses visst område af jordlägenhet, som emot 32251: lega till annan upplåtes för bedrifvande af j o r d b r u lo>. Detta gif- 32252: ver vid handen, att den, som samtidigt bedrifver jordbruk och fiske, 32253: är tryggad endast till hälften, d. v. s. hans jordbesittningsförhål- 32254: landen ordnar arrendelagen, men fiskerätten ordnar den icke. Följ- 32255: aktligen kommer fiskaren framdeles att befinna s ig i en undantags- 32256: ställning, som förorsakar att den nya arrendelagen på honom kom- 32257: mer att göra ett ofördelaktigt · intryck. Han får den uppfattningen, 32258: att lagstiftaren glömt honom. J ag tror faktiskt, att så äfven till en 32259: del varit förhållandet inom: agrarutskottet, och det förvånar mig 32260: isynnerhet att venstern, som så att säga på entreprenad tagit de 32261: smås sak, icke tänkt på denna omständighet, icke tänkt på att in- 32262: rycka en bestämmelse, som skulle trygga också vår talrika fiskare- 32263: befolkning. J ag skulle anse mig ha tagitfel, om jagicke kundepåräkna 32264: understöd från detta håll för det ändringsförslag, jag här gör. 32265: I tredj e momentet talas endast om backstugusittare och deras 32266: vederlikar, hvilka fått åt sig upplåtet ett område till bostadsplats. 32267: Men fiskaren behöfver, såsom redan i stora utskottet framhållits, 32268: icke blott plats för sin Iilla stuga. Han behöfver plats för båthus- 32269: byggnader, plats för att lägga upp sina fiskbragder till torkning o. s. v. 32270: En sådan rätt skänker honom icke I § tredje moment. Man har gent- 32271: emot det ändringsförslag, som gjordes i stora utskottet, anmärkt, 32272: att frågan är så invecklad, att man icke ännu kan reformera på detta 32273: område. För min del anser jag att så icke är fallet. Fiskevattnet 32274: hör jordlägenheten till; fiskevattnet är jordegarens och upplåtes 32275: af honom på arrende, liksom han upplåter ett stycke jord. Därom 32276: har ju landtdagen tidigare varit ense. Jag föreslår, att i I §, första 32277: momentet, tredje raden, efter orden: >>för bedrifvande af jordbruh 32278: tillägges de tvänne orden >>eller fiske>>. I och med ett sådant tillägg 32279: skulle lagen tydligt och klart taga under sitt hägn också fiskarebe- 32280: folkningen, som nu stannat utanför. 32281: Det kan ju icke vara rättvist att vid stiftandet af en lag, som 32282: afser att sträcka sina verkningar långt in i framtiden, lämn,a bort 32283: en så talrik folkklass, som fiskarebefolkningen längs våra kuster. 32284: Förhållandet är delvis ett annat med afseende å fiskarene inne i lan- 32285: det, ty där är jordbruket den hufvudsakliga näringen, medan i skär- 32286: gården fiskaren har blott en liten bit jord, oftast bärgig, samt plats 32287: för sina byggnader. Väl kan det hända, att han har en liten täppa 32288: för potatisodling, men i alla fall är han dock f i s k a r e. Detta är 32289: hans hufvudnäring, af denna hämtar han sin bärgning. J ordbrukare 32290: är han icke eller ock endast uti mycket ringa grad. Fiskaren kommer 32291: att stå utom arrendelagen, jag upprepar det ännu en gång och jag 32292: bestyrkes i min uppfattning af det uttalande stora utskottet gjort, 32293: 1300 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32294: 32295: 32296: att regeringen bör under ompröfning taga, huruvida det icke är 32297: skäl att utreda frågan om tryggande af arrendatorernes af fiske- 32298: vatten ställning. Jag kan dock icke godkänna stora utskottets upp- 32299: fattning, att frågan vore i behof af så speciel utredning och jag be- 32300: farar, att denna utredning kommer att, som vanligt, taga en mycket 32301: lång tid i anspråk. Under denna långa tid kommer fiskarebefolknin- 32302: gen att känna sig stående utom den trygghet arrendelagen borde 32303: skänka. 32304: 32305: Ed. H u t t u n e n: Kun tämän ensimmäisen pykälän käsittä- 32306: minen monessa suhteessa on tuleville vuokralautakunnille hyvin 32307: vaikeata, niin on mahdotonta maalaisten tietää, mitkä tilat kuulu- 32308: vat lampuotitiloiksi tai muiksi, joita tässä laissa tarkoitetaan. Nyt 32309: on olemassa maanomistajia, joilla on tiloja 4, 5, vieläpä ro:eenkin 32310: asti, jotka kuuluvat semmoisiksi itsenäisiksi tiloiksi ja jotka eivät 32311: tulisi tämän lain alaisiksi. Siitä ei olisi minkäänlaista yhteiskunnal- 32312: lista vaaraa, jos tämä laki ulotettaisiin niin, että ne tulisivat kuulu- 32313: maan myöskin tämän lain alaisiksi. Ainoastaan siinä tapauksessa, 32314: että jollakin on yksi tila ja antaa sen vuokralle vähäksi aikaa, ei 32315: tätä lakia voida sovelluttaa, sen minäkin myönnän. Sitä paitsi 32316: tehdasyhtiöitten tiloja ei tarvitse ollenkaan suojella enkä uskoisi 32317: tämän keskustankaan millään lailla niitä suojelevan, kun se niin ar- 32318: mottomasti on käynyt niiden kimppuun. Minä kannatan ed. Wuo- 32319: lijoen tekemää ehdotusta. 32320: 32321: Ed. K a i r a m o: Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi pyy- 32322: dän saada mainita sen, minkä muuten olisi pitänyt käydä selville jo 32323: eilisestä lausunnostani, nimittäin että se sovinto, joka on olemassa 32324: tämän lakiehdotuksen suhteen muutamien porvarillisten ryhmien 32325: välillä, on nimenomaan rajoitettu niihin pykäliin, jotka ovat paine- 32326: tussa ehdotuksessa esitetyt. Me olemme siis täysin vapaat muissa suh- 32327: teissa päättämään asianhaarain mukaan. Ed. Sulo Wuolijoen olisi 32328: maatalousvaliokunnan jäsenenä pitänyt tietää, että kun tämä asia on 32329: valiokunnassa ennen pohdittu, niin alusta loppuun asti sosialistit 32330: ovat olleet jotenkin yksinään sitä mielipidettä, että tämäkin nyt 32331: ehdotettu lisäys olisi lakiin otettava. Minusta olisi siis täysi syy har- 32332: kita, onko todellakin tarpeellista nyt viivytttää tätä lakiehdotusta 32333: sellaisilla ehdotuksilla, joiden kohtalo kuitenkin on jo edeltäpäin 32334: varma. 32335: Ed. Sundblomin lausunnon johdosta tahtoisin mainita, että kysy- 32336: mys kalastajatorpparien asemasta kyllä on maatalousvaliokunnassa 32337: ollut pohdinnan alaisena, mutta on siellä, samoin kuin suuressa 32338: valiokunnassakin, huomautettu, että tämä lakiehdotus kohdistuu 32339: nimenomaan maataviljelevään väestöön sekä siihen maalaisväestöön, 32340: joka asuu maalla ja elättää itsensä maanviljelystyöllä tai muulla 32341: Maanvuokralaki. 1301 32342: 32343: 32344: tilapäisellä ansiolla. Sitä vastoin ovat varsinaiset kalastajavuokra- 32345: miehet toisessa asemassa. Heidän tarpeensa ovat toiset ja heidän 32346: vaatimuksensa vuokran suhteen saattavat olla hyvinkin erilaiset 32347: kuin mitä varsinainen maata viljelevä väestö tarvitsee. Tätä nykyä 32348: ei ole mitään selvitystä olemassa siitä, sopiiko tämä lakiehdotus myös 32349: kalastajiin, vai onko siinä tehtävä muutoksia. Yleensä on hyvin 32350: arveluttavaa mennä viime hetkellä pistämään suureen lakiehdotuk- 32351: seen jotain sanaa, kenties viattoman näköistä sanaa, siinä mielessä, 32352: että se muka ei kuitenkaan mitään häiriötä saa aikaan. Sillä perästä- 32353: päin tavallisesti huomaa, että niin ei ole asian laita, vaan että tuo 32354: pieni sana on sittenkin kokonaan soveltumaton lakiehdotukseen. 32355: Nämä näkökohdat ovat aiheuttaneet sen, että myöskin suuri 32356: valiokunta ei ole tahtonut varsinaiseen lakiehdotukseen ottaa mi- 32357: tään varsinaista määräystä kalastajista. He jäisivät siis edelleen 32358: sen lainsäädännön varaan, joka nyt on voimassa. Mutta suuri valio- 32359: kunta on havainnut, että tämä tärkeä elinkeino kuitenkin ansaitsee 32360: erityistä huomiota hallituksen puolelta myöskin vuokrasuhteisiin 32361: nähden ja on sen vuoksi ehdoittanut sen ponnen eduskunnan hyväk- 32362: syttäväksi, joka löytyy suuren valiokunnan mietinnossä sivulla 19. 32363: Minä siis kannatan, että eduskunta hyväksyisi suuren valiokunnan 32364: mielipiteen ja vastustan ed. Sundblomin ehdotusta. 32365: 32366: Ed. v on A 1ft h a n: I likhet med hr Sundblom var jag 32367: först benägen att införa ett sådant tillägg, som han föreslagit till 32368: r §, likaså flere andra medlemmar af stora utskottet. Men vi blefvo 32369: öfvertygade, att detta vore till skada för den föreliggande lagen och 32370: icke till nytta för fiskarebefolkningen, då såsom den senaste ärade 32371: talaren framhållit det alls icke är sagdt att lagens bestämmelser 32372: öfver hufvud taget passa in uppå och blifva lämpliga för dessa fiskare- 32373: arrenden. Det är särskildt tvänne väsentliga bestämningar, hvilkas 32374: lämplighet jag betviflar. Det första är den långt utsträckta lego- · 32375: tiden. Det är icke sagdt, att fiskarene vore betjänta med att binda 32376: sig vid 50 års arrenden: de skulle antagligen vilja hafva kortare 32377: arrendetid. För det andra är det icke sagdt att fiskarene, särskildt 32378: våra svenska fiskare vore synnerligen trakterade af att ställas under 32379: legonämndens förmynderskap. Dessa saker måste ovillkorligen 32380: pröfvas, innan man utan vidare inför arrende af fiskevatten un- 32381: der denna lag. Hvad beträffar fiskarenes bostadstomter falla de 32382: utan tvifvel under 3 mom. i 2 § beträffande sin bostad. När de icke 32383: hafva särskildt jordbruk därmed förenadt, blifva de backstugu- 32384: sittare och falla i sådant afseende under 3 mom. i r §. Hr Sundblom 32385: menade att fiskarebefolkningen skulle hafva skäl att känna sig 32386: besviken och bortglömd, emedan denna lag icke är tillämpad på 32387: densamma. Det vore i hög grad orätt, om den skulle hysa sådana 32388: känslor, ty de som närmast hafva blifvit af landtdagen ihågkomna 32389: 1302 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32390: 32391: 32392: äro väl fiskarene, hvilkas stora petition vid den första enkammarlandt- 32393: dagen enhälligt godkändes och som numera vunnit öfverhetlig 32394: stadfästelse och kommer att leda till de verkställighetsåtgärder, 32395: som däri inrymmas. Och då stora utskottet dessutom har föreslagit 32396: en ny kläm att fogas till de klämmar, som finnas på sidd. 82 och 83 32397: i det svenska betänkandet, där man uttryckligen framhåller, hvilka 32398: vidare åtgärder äro behöfliga för att trygga allas rätt, så synes mig, 32399: att, därest denna kläm - hvilket jag alls icke betviflar - vinner 32400: landtdagens godkännande, landtdagen nu har gjort allt hvad den 32401: i sakens närvarande läge kan göra för att trygga fiskarene. J ag 32402: skulle sålunda motsätta mig den af hr Sundblom föreslagna klämmen. 32403: 32404: Ed. A h 1 r o o s: J ag är ingen fackman på fiskeriområdet, mer 32405: än frih. von Alfthan, men då hr Sundblom representerar en stor del 32406: fiskare och känner deras behof, ber jag att få understöda hans förslag. 32407: 32408: Ed. B ä c k: Då den föreliggande paragrafen behandlades i stora 32409: utskottet, fäste jag utskottets uppmärksamhet vid den brist, som 32410: nu har påpekats af hr Sundblom. J ag föreslog att orden >>eller af 32411: fiske>> måtte tilläggas. I likhet med hr Sundblom förvånade äfven 32412: jag mig däröfver, att agrarutskottet vid behandlingen af torparfrå- 32413: gan icke hade tagit fiskarene med i beräkningen. Vi hafva ju här 32414: i dag fått höra af representanten Kairamo, att de nog blifvit ihåg- 32415: komna af agrarutskottet. .Likväl torde deras rättsställning blifvit 32416: mycket flyktigt behandlad. Då jag i stora utskottet framställde min 32417: anmärkning och sedan bemöttes af agrarutskottets ordförande, hr 32418: Castren, märkte jag att han knappast hade reda på att det fanns 32419: torpare, hvilkas torp hufvudsakligen bestod af fiskevatten. J ag 32420: vore gärna villig att understöda hr Sundblom, men i likhet med frih. 32421: von Alfthan, anser jag att ett sådant tillägg, som nu föreslagits, 32422: ·är egnadt att åstadkomma svårigheter. Det hade möjligen gått an 32423: att i stora utskottet vid behandlingen af lagförslaget ändra vissa 32424: paragrafer, men nu torde det vara för sent. Därför ville också jag, 32425: så motvilligt det än sker, motsätta mig hr Sundbloms förslag. Vi 32426: hafva ju i alla fall fått fiskarenes rätt på något sätt betryggad genom 32427: den nya kläm, hvilken stora utskottet föreslagit, denna kläm, hvilken 32428: har lydelsen: 32429: >>Att regeringen ville låta undersöka legoförhållandena hos de 32430: torpare och med dem likställda personer, hvilkas legoföremål ut- 32431: göres af visst fiskevatten, samt därefter taga under ompröfning på 32432: hvad sätt sådana brukares ställning kunde genom lagstiftnings- 32433: åtgärd tryggas.>> 32434: 32435: Ed. Sun d b 1om: Representanten Kairamo har framhållit 32436: vådan af att i sista minuten godkänna förändringar genom att i 32437: Maanvuokralaki. 1303 32438: 32439: 32440: lagtexten inskjuta nya ord. J ag medgifver det befogade i en sådan 32441: anmärkning. Egentligen hade jag ju bort framkomma med mitt 32442: yttrande under remissdebatten, men då jag af princip hör till dem, 32443: som icke vilja förlänga dessa debatter, afstod jag därifrån, aUra 32444: hälst jag visste, att frågan skulle komma att tagas upp i stora ut- 32445: skottet, som är så talrikt sammansatt att den där kunde få en full- 32446: komligt allsidig beredning. J ag måste tyvärr motse att mitt förslag 32447: förfaller, och då har jag ingenting annat att göra, än att uttala 32448: den förhoppningen, att regeringen påskyndar den föreslagna 32449: åtgärden så mycket som möjligt. 32450: Gentemot frih. von Alfthan vill jag nämna, att landtdagen vis- 32451: serligen genom beviljande af anslag hjälpt fiskarebefolkningen, men 32452: detta utesluter för ingen del att man i arrendelagen inrymmer 32453: bestämningar, som trygga dess rätt. Hvad den långa arrendetiden 32454: vidkommer, tror jag att den är fiskarene till fördel, ty småningom 32455: hafva vi kommit därhän, att fiskaren får lof att, något som han 32456: hittills underlåtit, egna större uppmärksamhet åt en förökning af 32457: fiskstammen. Detta sker genom fiskodling och en mängd andra 32458: åtgärder, som jag icke nu vill beröra, men hvilka tala för en längre 32459: arrendetid, som gör det möjligt att draga nytta af de kostnader, 32460: hvilka nedlagts för ökning af fiskstammen. 32461: 32462: Ed. A h m a v a a r a: Kalastajien vuokrasuhteitten turvaami- 32463: sesta on puhuttu suuressa valiokunnassa niin paljon, että se ainakin 32464: suuren valiokunnan jäsenillä jo on kaikilla täysin selvillä. Tässä 32465: keskustelussa on tultu huomaamaan, että tämä lisäys lakiin ei miten- 32466: kään sovellu, sillä aivan toisenlaisia määräyksiä vaatii kalavesien 32467: vuokraus kuin maanvuokraus. Senvuoksi minä olisin toivonut, ettei 32468: tästä nyt enää olisi täällä käytetty pitkiä puheita. Suuri valiokunta 32469: on, niinkuin tässä jo on huomautettu, pyytänyt hallitukselta toimen- 32470: piteitä siinä suhteessa. Sen ohessa olisi kai ruotsalaisilla edustajilla, 32471: joitten sydämellä tämä asia näyttää erittäin olevan, ollut tilaisuus 32472: jo tätä ennen, ja on vieläkin tilaisuus, anomuksen tai esityksen 32473: kautta saattaa eduskunnan tietoon ne epäkohdat, jotka kalavesien 32474: vuokraussuhteissa vallitsevat. Senvuoksi on minusta turhaa tästä 32475: tyrkyttää määräystä tähän lakiin, johon se ei ollenkaan sovi. 32476: 32477: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä puolestani olen jo suuressa 32478: valiokunnassa ollut sitä mieltä, että oikeastaan nämä kalastajatorpat 32479: ainakin suureksi osaksi kuuluvat tämän lain alle jo tämmöisenään. 32480: Jos kalastusalue on vuokra-alueen ulkopuolella, niin sitä koskeva 32481: määräys löytyy 5 §:ssä, jossa sanotaan,että >>jos vuokrasopimuksessa 32482: on määräyksiä siitä, että vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin 32483: tai laidunmaahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, 32484: ovat nekin vuokrakirjaan pantavat». Jos kalastusvesi taas kuuluu 32485: 1304 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32486: 32487: 32488: vuokra-alueeseen, niin sitä koskeva määräys on 16 §:n viimeisessä 32489: momentissa: >>Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys- 32490: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastusoikeus, 32491: jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty>>. Tietysti heillä on 32492: myöskin asunto- ja asuntotontti, sekä pieni mäkitupapalsta samalla 32493: kuin heillä on kalastusvettä vuokrattuna. I §:n 3 momentti silloin 32494: koskee heitäkin. Muuten ei minulla olisi tämmöisen määräyksen 32495: lakiin ottamista vastaan, mutta minun mielestäni se ei ole vält- 32496: tämätön eikä tarkoituksenmukainen. 32497: 32498: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag önskar framhålla detsamma, 32499: som hr Wuolijoki, att i den händelse ett fiskartorp har egna bygg- 32500: nader, såsom i reglen är fallet, så kommer innehafvaren under tredje 32501: momentet, d. v. s. han har ett backstuguområde, upplåtet till tomt- 32502: plats. Och om han förfogar öfver plats för uthusbyggnader för fiskbrag- 32503: der m. m. så ingår det naturligtvis i tomten. Aro byggnaderna icke 32504: hans egna, så kommer han däremot icke under denna lag. Men 32505: samma är förhållandet med de backstugusittare uppe i landet, hvilka 32506: bo i jordegarenes byggnader. De komma häller icke under den nya 32507: lagen, utan betraktas såsom hyresgäster. Endast ett fåtal stora 32508: fiskaretorp, hvilkas byggnader tillhöra jordegaren, är i det läge, 32509: att en särskild lagstiftning för dem vore erforderlig, och därom 32510: har ju stora utskottet föreslagit en anhållan i en skild kläm, hvil- 32511: ken går väl ihop med klämmarna om ordnande af legoförhållandena 32512: för de öfriga grupper, på hvilka denna lag icke är tillämplig. 32513: 32514: Ed. Kares: Minä pyydän tämän yhteydessä huomauttaa 32515: siitä, että eduskunta jo vuoden 1907 valtiopäivillä on irtaimen 32516: kalastusväestön oikeudesta kalavesiin tehnyt päätöksen. Silloin 32517: oli talousvaliokunnan käsiteltävänä m. m. eräs anomusesitys, jossa 32518: ehdotettiin, että irtaimen kalastajaväestön kalastusoikeus otettai- 32519: siin huomioon uutta vuokralakia tehtäessä. Sen anomuksen ja muuta- 32520: mien muitten johdosta on sitte eduskunta pyytänyt, että hallitus 32521: asettaisi komitean, jolle komitealle tehtäväksi annettiin m. m. 32522: ottaa täysi selvä ja tehdä ehdotuksia irtaimen kalastajaväestön 32523: kalastusoikeudesta. Muitten muassa on sen komitean hankittava 32524: tarkkoja tilastoja siitä, kuinka monta kalastusta varsinaisina elin- 32525: keinonaan pitävistä henkilöistä on tilallisia, vuokralaisia toisen 32526: maalla ilman minkäänlaista maanviljelystä j. n. e. 32527: Minun ymmärtääkseni on eduskunta anoessaan tällaisen komi- 32528: tean asettamista ja määrätessään komitealle tällaiset tehtävät, 32529: jättänyt tässä kohden hallitukselle aivan täydellisen harkinta- 32530: vallan ottaa huomioon kaikki seikat, mitkä asiaan kuuluvat. Muuta 32531: ei tällä kertaa kai voitanekaan tehdä. Minä ainakin pidän edustaja 32532: Sundblomin ehdotuksen vieläpä ehdotetun anomusponnen tässä 32533: Maanvuokralaki. 1305 32534: 32535: 32536: lopussa aivan tarpeettomana, koska eduskunta sen jo on ottanut 32537: huomioon ennen tekemissään päätöksissä. 32538: 32539: Ed. S u n d b 1 o m: Hr Wuolijoki anser att § 5 lämnar till- 32540: räckligt tydlig anvisning i den af mig anmärkta riktningen. För 32541: min del tror jag det icke. Gentemot hr Schybergson vill jag framhålla, 32542: att tredje momentet visserligen kan gifva anledning till olika tolk- 32543: ning. Jag hoppas att en vidare tolkning skall göra sig gällande, 32544: så att ordet bostadstomt icke tages i dess mest inskränkta betydelse. 32545: Men råkar det vara så, att en fiskare mellan bergklackama har ett 32546: litet potatisland, ligger frågan lätt öppen för rättsliga tvister. 32547: 32548: V a r a p u h e m i e s: Tätä ensimäistä pykälää vastaan on 32549: keskustelun aikana tehty seuraavat muutosehdotukset: ed. Sund- 32550: blom, jota ed. Ahlroos on kannattanut, on ehdottanut että 32551: ensimäiseen kohtaan tehtäisiin sellainen lisäys, että se tulisi 32552: kuulumaan näin: >>Torppana on pidettävä mainittu maatilanalue, 32553: joka maanviljelyksen tai kalastuksen harjoitusta varten vuokralle 32554: annetaan ja on varustettu siihen tarkoitukseen kuuluvilla raken- 32555: nuksilla tai aijottu niillä varustettavaksi>>. 32556: Toisen kohdan on taasen ed. Sulo Wuolijoki, jota ed. Huttunen 32557: on kannattanut, ehdottanut hyväksyttäväksi maatalousvaliokunnan 32558: mietintöön liitetyn toisen vastalauseen mukaan. 32559: Tässä tulisi sitten äänestettäväksi valiokunnan ehdotuksen ja 32560: näiden muutosehdotusten välillä. Minä pyytäisin ehdottaa, että otet- 32561: taisiin erittäin äänestettäväksi ensimäinen kohta ja erittäin toi- 32562: nen kohta. 32563: 32564: Menettely hyväksytään. 32565: 32566: Äänestykset ja päätökset: 32567: 32568: 1) Ken hyväksyy I §:n ensimäisen kohdan valiokunnan ehdo- 32569: tuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on Eduskunta päät- 32570: tänyt hyväksyä ed. Sundblomin muutosehdotuksen. 32571: Jaa-äänet ovat voitolla. Ensimäinen kohta on siis hyväksytty 32572: valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. 32573: 2) Ken hyväksyy I §:n toisen kohdan valiokunnan ehdotuksen 32574: mukaan äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on toinen kohta hyväksytty 32575: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen vastalauseen 32576: mukaan. 32577: Jaa-äänet ovat voitolla. Toinen kohta on siis hyväksytty valio- 32578: kunnan ehdotuksen mukaisesti. ·· · 32579: Kolmatta kohtaa vastaan ei ole mitään muutosehdotusta tehty, 32580: joten se hyväksytään valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. 32581: 1306 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32582: 32583: 32584: 2 §. 32585: 32586: Keskustelu: 32587: Ed. Kairamo : Viitaten eilen yleiskeskustelussa antamaani 32588: lausuntoon pyydän ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi toisen 32589: pykälän siinä muodossa kuin se on esitetty painetussa sovintoehdo- 32590: tuksessa eli siis näin kuuluvana: 32591: >>Sopimus r §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on tehtävä 32592: määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään viideksikymmeneksi 32593: vuodeksi. Jos vuokramies haluaa viittäkymmentä vuotta lyhempää 32594: vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt erityi- 32595: sissä tapauksissa vaativat ja kun sopimus ei koske uutistorpan vuok- 32596: rausta, valta sallia lyhempi vuokra-aika, ei kuitenkaan alle viiden- 32597: kolmatta vuoden. 32598: Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajavaltainen 32599: omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kauaksi, kuin vaja- 32600: valtaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu tuomioistuimen pää- 32601: tökseeen, vähintäin viideksi vuodeksi. 32602: Jos r momentissa mainituissa tapauksissa vuokrakirjassa ei ole 32603: määräystä vuokra-ajasta, taikka jos vuokra-aika on vuokralauta- 32604: kunnan suotnmnksetta määrätty viittäkymmentä vuotta lyhemmäksi, 32605: taikka määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa 32606: säädetään, olkoon sopimus voimassa viisikymmentä vuotta. 32607: Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maaliskuun 14 32608: päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä. Jos sopimuksessa 32609: on määrätty, että vuokravuosi on toisin laskettava, noudatettakoon 32610: sitä määräystä>>. 32611: 32612: Ed. N y 1 a n d e r: Se yhteensovitusehdotus, joka täällä eilen 32613: esitettiin, poikkee melkoisessa määrin siitä kannasta, millä minä 32614: m. m. 2 §:ään nähden olen ollut. Mutta koska kuitenkin tämä ehdo- 32615: tus on tuntuvasti meidän kannaltamme katsoen parannus siihen 32616: muotoon nähden, minkä tämä z § sai suuressa valiokunnassa, pyydän 32617: saada tätä ehdotusta kannattaa. 32618: Teen sen siitä syystä, että minun käsittääkseni ne pahimmat 32619: epäkohdat, jotka johtuvat 50 vuoden lyhemmästä vuokra-ajasta 32620: niitten poikkeuksien kautta, jotka tässä esillä olevan ehdotuksen 2 32621: §:ssä ovat olemassa, tulevat vältetyiksi. Erityisen tärkeänä pidän, 32622: että tässä myönnetään poikkeuksia 50 vuoden vuokra-ajasta niille 32623: tiloille, joita vajavaltaiset omistavat. Olen varma siitä, että toisissa 32624: osissa maata tulee olemaan tärkeitä syitä ja erityisiä tapauksia 32625: verrattain paljon, joissa käy välttämättömäksi myöntää lyhempi 32626: kuin 50 vuoden vuokra-äika. Ja juuri siinä suhteessa pidän tätä 32627: suurena parannuksena, että se enemmän kuin suuren valiokunnan 32628: ehdotus voi mukautua olojen mukaan eri osissa maata. 32629: Maanvuokralaki. 1307 32630: 32631: 32632: Pyydän siis lyhyesti saada kannattaa täällä tehtyä ehdotusta 32633: 2 §:ään nähden. 32634: 32635: Ed. S t o r b j ö r k: J ag begärde ordet endast för att få under- 32636: stöda det föreliggande sammanj ämkningsförslaget. J ag gör det 32637: därför att detsamma i det närmaste öfverensstämmer med det 32638: förslag jag hade äran framlägga i agrarutskottet vid behandlingen 32639: af lagen och hvilket äfven vid första läsningen af lagförslaget vann 32640: majoritet, men förkastades i den andra läsningen. J ag skulle därför 32641: föreslå, att landtdagen nu ville godkänna föreliggande samman- 32642: jämkningsförslag till § 2. 32643: 32644: Ed. Schybergson: Jag har samma känsla som hr Sulo Wuoli- 32645: joki, att det är temligen öfverflödigt att framställa något ändrings- 32646: förslag gentemot den öfverenskommelse, som nu träffats mellan 32647: särskilda landtdagsgrupper. Och detta gäller särskildt om de para- 32648: grafer, beträffande hvilka, såsom hr Kairamo det uttryckte, dessa 32649: gruppers medlemmars händer äro bundna. 32650: J ag kan emellertid icke undgå att göra ett ändringsförslag i nu 32651: förevarande paragraf och vill tillägga att det behandlingssätt, som 32652: har ledt till denna sammanjämkning, visserligen torde vara ound- 32653: vikligt, men dock är något främmande för vanlig arbetsordning. 32654: Det vore ju åtminstone skäl att detta förslag, omfattande flere 32655: paragrafer i helt och hållet ny gestaltning, skulle, innan det god- 32656: kännes, undergå behandling i fackutskott. Men vi få väl lof att 32657: foga oss i förhållandena och taga förslaget utan sådan förberedelse 32658: som öfverhufvudtaget bör komma lagförslag till del, innan de före- 32659: läggas landtdagen till slutligt afgörande. Den ändring jag emellertid 32660: tillåter mig föreslå afser den kortaste arrendetiden. Det är en icke 32661: så oväsentlig förändring, såsom hr Nylander också anmärkt, att tiden 32662: kan af legonämnden medgifvas i vissa fall till 25 år. Men icke 32663: desto mindre blir denna tid, vare sig den är 50 eller 25 år, nog lång. 32664: Det blir en sådan där normalrock, som skall hängas på alla legoaftal, 32665: men säkert för en del blir alldeles för vid och o bekväm att bära. J ag 32666: föreställer mig att när vi hafva kommit en tid framåt, kanske blott 32667: några månader efter det denna lag trädt i gällande kraft, åtskilliga 32668: önskningsmål skola framträda beträffandelegoaftal, hvilka icke kunna 32669: rymmas inom denna lag, för hvilka 25-års tiden icke är möjlig att 32670: tillämpa och som därför helt och hållet få förfalla, någonting, som 32671: med skäl kan framkalla missnöje. Det hafva vi visserligen blifvit 32672: vana vid, men det är värre när missnöjet har goda skäl för sig. 32673: Samhället kan med rätta begära af lagstiftningen, att denna skall 32674: vara sådan att sunda, af förhållandena påkallade aftal skola kunna 32675: rymmas inom lagen. Vi hafva visserligen, såsom hr Sulo Wuolijoki 32676: i stora utskottet upplyste, den utvägen att ett skildt aftal uppgöres 32677: 1308 Istunto 17 p. Jokakuuta 1908. 32678: 32679: 32680: angående tolliten, hvilket aftal för den händelse byggnaden är jord- 32681: egarens icke faller under denna lag, och ett annat aftal Olli egorna, 32682: hvilka, då de icke äro bebygda, icke heller komma under denna lag. 32683: Det var detta recept herr Sulo Wuolijoki gaf för sådant legoaftal, 32684: Solli icke gå att afpassa efter arrendelag och den däri följande 32685: långa arrendetiden. För lliin del skulle jag finna det vida bättre, 32686: Olli lagen affattas så att dylika aftal kunna anpassas inolli lagens ram, 32687: än Olli llian blir tvungen att ställa delli utolli denna. 32688: J ag har för öfrigt också funnit att de SOlli hafva uppgjort sallillian- 32689: jämkningsförslaget, hafva sett sig tvungna att icke så litet afvika 32690: från fellitioårstiden, nälliligen i lagen angående den återverkande 32691: kraften. Det var anlliärkningsvärdt att ett förslag, solli jag fralli- 32692: ställde i stora utskottet därolli, att afvikelser från beställiningarna 32693: angående en kortaste tid af 50 år skulle få ega rnlli under 5 år - 32694: jag hade först tänkt mig ro år från det lagen hade trädt i gällande 32695: kraft, afvisades såsolli illojalt gentelliot den i stora utskottet god- 32696: kända förordningen. För lliin del hade jag tvärtolli derllied åsyftat 32697: att göra ett förslag, hvilket skulle göra öfvergången tili det nya lättare. 32698: Och nu ser jag detta mitt förslag såsolli en obligatorisk förlängning 32699: af nuvarande kontrakt för ett visst antal år efter det lagen trädt 32700: i gällande kraft. J ag tror slutresultatet blir detsallillia, SOlli enligt 32701: lliitt förslag, llied den skillnad att öfverenskollillielsen då skulle varit 32702: frivillig, ty det är alldedes påtagligt att en förlängning, Olli den hade 32703: blifvit lliedgifven, också i själfva verket skulle hafva kontraherats. 32704: J ag har trott mig böra påpeka detta såsolli bevis på att llian vid 32705: sammanjällikningens uppgörande varit tvungen att frångå t. o. lli. 32706: 25 års tiden och än llier 50 års tiden. Sallillia är förhållandet llied en 32707: senare paragraf, däri llian llied godkännande af stora utskottets förslag 32708: säger att, Olli brukarene föredraga kortare tid än 25 år vid förlängning 32709: af kontraktet, så ankollillier dess beställilliande på legonällinden. 32710: För lliin del kan jag icke fatta annat än att då llian har ett så 32711: stort förtroende för legonällinden, llian kunde tillåta den att äfven 32712: lliedgifva en kortare legotid än 25 år. I sallillianjälliknings- 32713: förslaget ingår en lliening, enligt hvilket legonällinden endast Olli 32714: viktiga skäl i särskilda fall det påkalla, kan tillåta en förkortning 32715: af legotiden. Med denna begränsning och llied afseende å den starka 32716: opinion, SOlli ändå finnes för långa kontrakt och solli utan tvifvel 32717: kollillier att utöfva inflytande på legonällindens tillgöranden, kunde 32718: llian ju öfverlämna åt denna att i enskilda fall lliedgifva äfven en 32719: kortare tid än 25 år. Jag tror icke påföljden däraf vore så vidt- 32720: gående solli lliåhända de, solli uppgjort sammanjällikningsförslaget, 32721: tänkt sig. Och hvad solli är säkert är, att llian i sådant fall skulle få 32722: lagen tillälliplig äfven på sådana legoaftal, solli eljes nu kollillia 32723: att ställas på sidan af lagen. Agrarkolliiten hade en liknande beställi- 32724: ning;~såsom en säkerhetsventil, i enskilda fall Olli jag så får [sägaJ 32725: Maanvuokralaki. 1309 32726: 32727: 32728: för den händelse den af komiten föreslagna 25-års tiden skulle befin- 32729: nas vara för lång. 32730: Mitt förslag går ut på att orden >>dock ej under 25 år>> i första 32731: momentet af sammanjämkningsförslaget uteslutas. 32732: 32733: Ed. Stig z e 1 i u s: Det föreliggande sammanjämkningsförslaget 32734: har visserligen uppgjorts genom samarbete mellan de olika borger- 32735: liga landtdagsgrupperna, men enighet har icke vunnits. Atminstone 32736: har detsamma från den grupp jag tillhör tagits emot med kyla och 32737: icke blifvit fullständigt godkändt. J ag känner mig därför fullkomligt 32738: fri vid bedömandet af detsamma, och ber jag därför att få förena 32739: mig om hr Schybergsons förslag. Man kan ju tänka sig att en legotid 32740: på' femtio år kan vara förmånlig för torp, där jordbruk idkas. Men 32741: beträffande backstugusittare är en så lång tid alldeles afgjordt stri- 32742: dande mot brukarens fördel. Om detta förslag, såsom det nu före- 32743: ligger, går igenom, är jag fullkomligt öfvertygad om att jordbrukarena 32744: skola vara ytterst obenägna att upplåta områden för backstugusittare, 32745: och jag tror därför, att till denna klass hörande personer icke skola 32746: tacka representationen för denna lag. Det af hr Schybergson väckta 32747: förslaget är egnadt att undanrödja detta missförhållande, hvarför 32748: jag understöder detsamma. 32749: 32750: Ed. Huttunen: Minä en ollenkaan voi hyväksyä tätä kom- 32751: promissiehdotusta. En siinä so-vuoden vuokra-ajasta näe jälkeä- 32752: kään, muuta kuin mahdollisesti sen numeron paperilla. Minä ehdot- 32753: taisin pykälän sellaisena kuin se suuren valiokunnan mietinnössä on, 32754: mutta toisen vastalauseen mukaan ehdottaisin ensimäisen momentin, 32755: joka tulisi kuulumaan: >>Sopimus ensimäisessä §:ssä mainitun maan 32756: vuokraamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintäin 32757: viideksikymmeneksi vuodeksi, ja olkoon vuotuisen vuokramaksun suu- 32758: ruus koko vuokra-ajan muuttumaton.>> Toiset momentit samalla 32759: tavalla kuin suuren valiokunnan mietinnössä. Kun tämä maatalous- 32760: valiokunnan mietintö oli käsittelyn alaisena suureen valiokuntaan 32761: lähettämistä varten, niin täällä keskustassa huomautettiin meille 32762: sosialidemokraateille, että me muka olemme luopuneet tuosta 50 32763: vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta. Minä kysyn taas keskustalai- 32764: silta: Mihinkä t e olette joutuneet nyt? Te olette kompromissin 32765: kautta astuneet pois kannastanne ja pettäneet valitsijoitanne ja 32766: torppareitanne. 32767: 32768: Ed. J o h n H e d b e r g: Åfven j ag önskar understöda det 32769: förslag hr Schybergson här har gjort om, att i sammanjämknings- 32770: förslaget 2 § sJutorden, >>dock ej under 25 ån> skulle utelämnas. Jag 32771: gör det på de skäl hr Schybergson redan framhållit och tillika hän- 32772: visande till det andragande hr G. G. Rosenqvist i går höll under prin- 32773: 1310 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32774: 32775: 32776: cipdebatten. J ag finner att ett sådant uteslutande ur paragrafen 32777: skulle i betydlig grad öppna förhållandena och de trånga gränser, inom 32778: hvilka bestämmelserna rörande arrendetiden i paragrafen äro sam- 32779: manförda. 32780: 32781: Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Kun suuressa valiokunnassa 32782: tekemäni ehdotus, että tähän pykälään olisi otettava määräys myös- 32783: kin perinnöllisestä vuokraoikeudesta, ei saanut riittävää kannatusta, 32784: en tahdo pitkittää keskustelua sitä täällä esittämällä. Sen sijaan 32785: pyytäisin saada puolestani kannattaa ed. Huttusen tekemää ehdo- 32786: tusta, koska se esillä olevista ehdotuksista lähinnä vastaa ryhmäni 32787: torpparien esittämää kantaa. 32788: 32789: Ed. A h m a v a a r a: Jos tässä yhteensovitusehdotuksessa ei 32790: olisi jälkeäkään 50-vuotisesta lyhimmästä vuokra-ajasta, kuten ed. 32791: Huttunen suvaitsi sanoa, niin minä olisin siihen varsin tyytyväinen, 32792: mutta valitettavasti tässä on liiankin paljon jälkiä 50 vuoden vuokra- 32793: ajasta. Tässä sallitaan ainoastaan poikkeustapauksissa lyhempää 32794: vuokra-aikaa. En tahdo tässä enää ruveta pitemmälti puhumaan 32795: lyhemmän vuokra-ajan puolesta, koska minä olen siitä ennen suu- 32796: ressa valiokunnassa ja luullakseni täälläkin mielipiteeni lausunut. 32797: Sanon vain lyhyesti, että minä pidän tätä 50 vuoden lyhintä vuokra- 32798: aikaa aivan liian pitkänä ja ainakin niihin oloihin, joita minä tun- 32799: nen, varsin sopimattomana. Siellä se varmaan tulee tuottamaan sel- 32800: laisen mäkitupalaiskysymyksen, jota ei ennen siellä ole ollut. Siellä 32801: on oltu kahden puolen tyytyväisiä, niin vuokraajat kuin vuokran- 32802: antajatkin, lyhempään vuokra-aikaan ja vuokramaksut siellä ta- 32803: vallisesti ovat niin huokeat, että nyt kun tulee näin pitkä vuokra- 32804: aika ja kun sen ohessa maanomistajan täytyy korvata rakennus- 32805: kustannukset mäkitupalaisille on pakostakin vuokria korottaminen, 32806: ja siihen eivät ole vuokramiehet tyytyväiset. Mutta kun nyt ei ole 32807: enää mitään toivoa tässä saada muutosta, niin minä yhdyn myöskin 32808: pakosta kannattamaan tätä yhteensovitusehdotusta. Olisin toivo- 32809: nut, ettei täällä enää olisi ehdotuksena tuotu esille tuota 25 vuoden 32810: vuokra-aikaa, koska se ei muuta vaikuta kuin mahdollisesti saattaa 32811: vahingoittaa tätä yhteensovitusta ja asia siis sen kautta menee vielä 32812: huonommaksi. Minä toivon että ruotsalaisen puolueen jäsenet ei- 32813: vät tule ed. Schybergsonin ehdotusta kannattamaan. 32814: 32815: Ed. H a 1 o n e n: Omasta puolestani minä ilman vastenmieli- 32816: syyttä hyväksyn pykälän yhteensovitusehdotuksen mukaan. Ja 32817: koska tämä yhteensovitusehdotus on pitkäaikaisen ja vaivaloisen 32818: työn tulos eri ryhmien välillä, niin minä toivon, että vihdoinkin 32819: sovittaisiin tästä asiasta ja hyväksyttäisiin tämä pykälä yhteensovi- 32820: tusehdotuksen mukaan. Sillä tavalla saataisiin pois päiväjärjes- 32821: Maanvuokralaki. 1311 32822: 32823: 32824: tyksestä tämä tosin hyvinkin tärkeä asia, mutta joka, niin kauan 32825: kuin se päiväjärjestyksessä on, estää monta muuta tärkeätä asiaa 32826: tulemasta valmiiksi. Minä toivoisin siis, että ilman pitempää kes- 32827: kustelua hyväksyttäisiin tämä pykälä yhteensovitusehdotuksen 32828: mukaan. 32829: 32830: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Elkää nyt viitsikö, hyvät herrat, 32831: noin teeskennellä. Kyllä teidän konstinne ja metkunne kaikki ym- 32832: märretään erinomaisen hyvin. Ei teillä ole minkäänlaisia suuria eri- 32833: mielisyykaiä keskenänne, niinkuin tahdotte osottaa. Täällä on kyllä 32834: äärimmäisen oikeiston taholta tehty jonkinlainen toinen ehdotus 32835: kuin tämä esillä oleva, mutta kyllä se käsitetään aivan hyvin, mikä 32836: tulee tässä lävitse menemään ja mitä tarkoittaa sivuehdotusten 32837: tekeminen. Ed. Schybergson sanoi aivan oikein olevansa minun kanssani 32838: samaa mieltä, ettei ne tule lävitse menemään, että ne ovat aivan 32839: tarpeettomat tehdä, ja siinä hän oli aivan oikeassa. 32840: Kun suuressa valiokunnassa suomettarelaiset edustajat äänesti- 32841: vät sosialidemokraattien mukana tässä vuokra-aikakysymyksessä, 32842: niin seuraavana päivänä kirjoitettiin erinäisissä työväen sanoma- 32843: lehdissä, että sosialidemokraattien oma ehdotus ei ole koskaan 32844: ollut niin kaukana hyväksytyksi tulemasta kuin se nyt on. Ja tämä 32845: päivä tulee osoittamaan, että se ennustus oli aivan tosi, sillä nythän 32846: tulee kaikista puhumisista, huudoista ja agiteerauksista huolimatta 32847: hyväksytyksi tämä sovintoehdotus, niinkuin ed. Kairamo sitä suo- 32848: menkielellään suvaitsi nimittää, ja se tulee eduskunnan päätökseksi. 32849: Ja sanottakoon lyhyesti vielä, että tässä yhteensovitusehdotuk- 32850: sessa on kyllä jälkiä 50 vuoden vuokra-ajasta, kun siinä on säädetty 32851: se uutistorppia varten välttämättömäksi. Mutta luullaanko nyt, 32852: että ensiksikin uutistorppia tullaan varsin paljon perustamaan sen 32853: jälkeen, kun tulee maanvuokralaki, joka tulee toivottavasti edes 32854: jonkun verran rajoittamaan maanomistajan vapaata määräämis- 32855: valtaa? Ei. Silloin ei olla erittäin taipuvaisia uutistorppia perusta- 32856: maan. Kun siis sanotaan, että 50 vuoden vuokra-aika on ainoastaan 32857: uutistorppia varten välttämätön, niin se on sellainen lause, jolla 32858: ei tule olemaan käytännössä minkäänlaista kantavuutta, ja kuten 32859: täällä jo pari edustajaa, Nylander ja Ahmavaara muistaakseni, 32860: tai kuka se toinen oli, ovat huomauttaneet, niin tuo poikkeus 50 32861: vuoden vuokra-ajasta voi toisilla paikkakunnilla tulla aivan sään- 32862: nöksi. Nuorsuomalaiset ja ruotsinmieliset edustajat pitävät erin- 32863: omaisen tärkeänä, että laki sallii vaikka minkälaisten ankarain 32864: muotojen sisällä poikkeuksen 50 vuoden vuokra-ajasta. On aivan 32865: selvää, minä voin vakuuttaa sen herroille, että vuokra-aika tulee 32866: olemaan useimmissa tapauksissa 25 vuotta. Se tulee olemaan 32867: 25 vuotta aina silloin kuin maanomistaja tahtoo sen olemaan 25 32868: vuotta, mutta ei milloinkaan 50 vuotta silloin, kun torppari tahtoo. 32869: 1312 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32870: 32871: Sitten kiinnitin huomiotani erääseen muodolliseen kohtaan her- 32872: rojen yhteensovitusehdotuksessa. Kun heidän yhteensovituksensa 32873: toisessa pykälässä 3 momentissa puhutaan noista vuokrakirjoista, 32874: jotka nähtävästi jo ovat vuokralautakunnassa käyneet ja tulleet 32875: vahvistetuiksi, niin tässä kuitenkin sanotaan, että jos vuokrakirjassa 32876: ei ole määräystä vuokra-ajasta tai jos vuokra-aika on vuokralauta- 32877: kunnan suostumuksetta määrätty 50 vuotta lyhemmäksi tai mää- 32878: rätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa säädetään,•> olkoon 32879: se voimassa 50 vuotta. Kun kerran sellaiset herrat ja juristit oli- 32880: vat yhteisessä työssä, niin olisivat samalla laittaneet tämän eh- 32881: dotuksen semmoiseksi, että vuokralautakunnalla ei olisi lupaa vah- 32882: vistaa laittomia vuokrakirjoja. Sillä kun tässä 3 momentissa on täm- 32883: möinen määräys, niin vuokralautakunnat tulevat tämän mukaan 32884: saamaan vahvistaa semmoisiakin vuokrakirjoja, joissa vuokra-aika 32885: on ilman vuokralautakunnan suostumuksetta määrätty 50 vuotta 32886: lyhemmäksi ja määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa 32887: säädetään ja jätetty kenties vuokrakontrahdista -kokonaan pois. 32888: On omituista, että herrat yhteensovittajat asettavat vuokralauta- 32889: kunnan ja sanovat, että vuokrakirjan pitää olla laillisesti tehty ja 32890: asettavat määräyksen, että vuokra-aika pitää olla 25 vuotta tai 50 32891: vuotta, ja kumminkin puhuvat vuokravälikirjasta, - jossa ei ole 32892: mitään tällaista ja edellyttävät, että heidän asettamansa vuokra- 32893: lautakunta tulee vahvistamaan vastoin lakia olevia kontrahteja. 32894: 32895: Ed. Kairamo: Vasemmistossa lienee yleinen se mielipide, 32896: että tuskin porvarit mitään muuta tekevät, kuin rakentavat taka- 32897: portteja (Vasemmistosta: Juu!). Tämä on nyt vasemmistossa jäy- 32898: kistynyt jonkinlaiseksi johtavaksi periaatteeksi, jonka nojalla he, 32899: ajattelevat ja katselevat kaikkea lainsäädäntötyötä. Kun he näin 32900: ikäänkuin takaapäin katselevat lakia, niin ei ole ihmeellistä, jos 32901: laki myöskin heidän silmissään muuttuu nurinpäiseksi ja että hei- 32902: dän oma osanottonsa lainsäädäntötyöhän myöskin suurimmalta 32903: osalta muuttuu negatiiviseksi. Ja siitä on myöskin tämä lakiehdo- 32904: tus hyvä todistus. Vasemmisto luulee voivansa aina keksiä jota- 32905: kin ihmeellistä lainmuotoa, joka muka tekisi kaiken lain kiertämisen 32906: mahdottomaksi. Sosialistit tavoittelevat alituisesti jotakin sitovaa 32907: lainmuotoa, eivätkä koskaan voi luottaa lain henkeen. Ja silloin 32908: tulee tällaiseen omituiseen tulokseen, kun se muutosehdotus on, 32909: jonka ed. Huttunen ·on täällä esittänyt. 32910: Tämä lakipykälä on nyt kolmien valtiopäivien aikana perinpoh- 32911: jaisesti pohdittu maatalousvaliokunnassa ja tietysti on sielläkin koe- 32912: tettu ottaa huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot, 32913: joilla lakia voitaisiin kiertää. Kuitenkin vasta silloin kun, tämä laki 32914: suuressa valiokunnassa tuli esille, niin ed. Wuolijoki oli huomaavi- 32915: naan, että täällä olisi sellainen aukko, jonka mukaan kävisi maan- 32916: Mältll'V'Uokmlakt 1'313 32917: 32918: omistajille mahdolliseksi vuokrasOpimusta tehdessään säätää; että 32919: vuokramaksu voitaisiin vuokra-ajan kuluessa muuttaa. Senvuoksi 32920: sosiaalidemokraatit suuressa valiokunnasssa ehdottivatkin muu~ 32921: tosta toiseen pykälään. Se sallittiin, ja se on nyt siinä muodossa 32922: kuin suuri valiokunta on sen eduskunnalle esittänyt. Mutta asia ei 32923: vielä ehtinyt valmistua suuressa valiokunnassa, kun sosialidemokraa- 32924: tit taas huomasivat, että tämä heidän oma ehdotuksensa sekin oli 32925: takaportti. Taas tarvittiin muutos, ja se on se, jonka ed. Huttunen 32926: tässä meille· ehdottaa. 32927: Minun täytyy sanoa, että ed. Huttusen ehdotus on nyt niitä 32928: merkillisiä kukkia, jotka kasvavat yksinomaan sosiaalidemokraat- 32929: tien kasvitieteellisissä puutarhoissa. Sosialistit ovat saaneet pää- 32930: hänsä, että torpparien etu ehdottomasti vaatii, että mitään muu- 32931: tosta vuokramaksun suorittamisessa ei koko tämän so-vuoden ai- 32932: kana saa tulla kysymykseen. Kuitenkin on esim. uutistorpan pe- 32933: rustamisessa sellainen sopimus jotenkin tavallinen, että torppari 32934: saa ensi aikoina nauttia vapautta, joko kokonaista tai osittaista va- 32935: pautta vuokramaksun suorittamisessa, ja tämä on niin hyvin torp- 32936: parille kuin maanomistajalle eduksi. 32937: Koetan nyt havainnollisesti osoittaa, mihinkä tällainen vaati~ 32938: mus, joka vasemmiston puolelta on ehdotettu, johtaa. Minulla ei 32939: ole yhtään torppaa, mutta minä tahtoisin mielelläni sellaisen saada, 32940: vaikkei muusta syystä niin senvuoksi, että saisin läheltä nähdä ja 32941: koettaa, mitenkä nämä ihmeelliset sosialistiset kukat todellisuudessa 32942: viihtyvät ja kehittyvät. Valitettavasti minulla ei ole tähän tar- 32943: koitukseen sopivaa maata muuta kuin yksi kappale (Vasemmalta: 32944: Ostaa!). Muutama viikko sitten ilmestyi eräs mies, joka muuten on 32945: tunnettu sosialisti ja pyysi, eikö hän saisi tätä niittypalstaa vuok- 32946: rata itselleen. Minä ymmärrän, että jos on mieli' viljellä sosialistisia 32947: kukkia, niin tarvitaan siihen myös sosialistinen puutarhuri, ja koska 32948: tämä mies muuten on hyvä ja luotettava työmies ja hyvä mies~ 32949: niinkuin maala:issosialistit yleensä vielä ovat, niin minä puolestani 32950: suostuin hänen anomukseensa. Kun nyt tämän uuden vuokralain 32951: nojalla saamme vuokralautakunnan paikalle ja ryhdytään kontrahtia 32952: tekemään, on sangen mahdollista, että vuokramies ehdoittaa: >>Eikö 32953: herra senaattori suostuisi siihen, että minä saisin pari vuotta va~ 32954: pautta vuokramaksun suorittamisesta, niin että minä ehtisin sinne 32955: rakentaa mökin itselleni? Suoritauhan minä sen maksun kyllä myö- 32956: hemmin, mutta nyt se on minulle mahdotonta.>> Min:ä ehkä siihen 32957: suostuisin, mutta jos nyt ed. Huttusen ehdotus hyväksytään, niin 32958: minä en kuulu niihin, jotka aikovat tätä lakia kiertää, ja minun täy- 32959: tyy sanoa: >>Ei, hyvä Lindroos, tämä ei käy päinsä. Omasta· puo- 32960: lestani minä siihen kyllä suostun, mutta ed. Huttunen on eduskun- 32961: nassa sen kieltänyt ja kaikki hyvät' toverit hänen mukanaan ovat 32962: päättäneet; ettei mitään vapaotuksia torppareille saa myöntää. 32963: 83 32964: 1314 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 32965: 32966: 32967: (Ed. S. Wuolijoki: Saadaanharr kerran laki, jota Kairamokin tottelee!). 32968: Sinun täytyy nyt kiltisti maksaa tämä yhtäläinen, muuttumaton 32969: vero, sillä silloin sinä olet hyvä sosialisti ja hyvä toveri.>> 32970: Huudetaan alituisesti, että porvarit tarjoovat köyhälistölle ki- 32971: viä leivän sijasta {Vasemmalta: Aivan oikein! Juu! juu! - Vara- 32972: puhemies: Ei saa häiritä puhujaa!). Mutta paremmalla syyllä saa 32973: sanoa, että sosialistit tarjoovat torppareille leivän sijasta kukkasia, 32974: varsinkin jos ne ovat niin rumia kuin tämä muutosehdotus on. 32975: Torpparia voidaan kyllä saada siihen houkutelluksi, että he jyr- 32976: kästi vastustavat sitä, että vuokramaksun määräämisessä otetaan 32977: huomioon maan arvon ansioton nousu, sillä sitä he eivät ymmärrä 32978: mikä se on. Mutta onko myöskin mahdollista saada heidät vas- 32979: tustamaan vapaavuosien nauttimista? Siitä rohkenen olla toistaiseksi 32980: vähän epäilevällä kannalla. 32981: Siitä voimme olla varmat että kyllä niitä on, jotka tahtovat ja 32982: ymmärtävät tätä lakia kiertää, varsinkin siinä tapauksessa, että 32983: se tulee niin jyrkkään ja mahdottomaan muotoon kuin nyt vasem- 32984: miston puolelta ehdotetaan. Mikä estäisi, että vuokramiehen ja 32985: Vuokranautajan välillä tehtäisiin välipuhe, jonka nojalla isäntä antaa 32986: vuokramiehelle velkakirjan, sitoutuen torpparille suorittamaan kym- 32987: menen vuoden kuluessa esim. 50 markkaa vuosittain, jos torppari niin 32988: kauan vuokra-alueella asuu. Jos vasemmisto tahtoo tällaista 32989: estää, niin pitäisi ymmärtääkseni ed. Huttusen muutosehdotusta 32990: taas muuttaa siten, että kaikki välipuheet vuokranantajan ja 32991: vuokramiehen välillä kielletään, mikäli ne eivät sisälly vuokrasopi- 32992: muskirjaan, - kaikki vuokrasopimuksen ulkopuolella tehdyt väli- 32993: puheet olkoot laissa kielletyt. 32994: 32995: Ed. T u u nainen: Vaikkapa tämä yhteensovitusehdotus 32996: ei ole meidän Karjalan pieniviljelijäin oloihin katsoen minusta 32997: tyydyttävä, koska sen mukaan ei voi uutistorppaa perustaa 50 32998: vuotta lyhemmällä vuokra-ajalla joten uutistorppia paikkakuu- 32999: nallamme tuskin syntyy ollenkaan ja kun 25 vuoden lyhin vuokra- 33000: aika tämän yhteensovitusehdotuksen johdosta ei tule kysymyk- 33001: seenkään, niin minä kuitenkin, koska tämä yhteensovitusehdotus 33002: toisissa tapauksissa myöntää vanhoille torpille ja mäkituville 25 33003: vuoden lyhimmän vuokra-ajan, kannatan tätä yhteensovitusehdotusta. 33004: 33005: Ed. K ä p y: Minä pyysin puheenvuoron lausuakseni myös 33006: muutaman sanan ed. Huttusen ehdotuksen johdosta. Se muutos, 33007: jonka ed. Huttunen on ehdottanut suuren valiokunnan mietintöön, 33008: on jäte siitä taistelusta, jota sosialistit ovat käyneet verojärjestelyä 33009: vastaan. Tällä uudella muodostuksella, joka on sama kuin suuren 33010: valiokunnun mietintöön liitetyssä vastalauseessa on tuotu esiin, 33011: tarkoitetaan nähtävästi estää sitä, ettei maanarvon nousua voitaisi 33012: Maanvuokralaki. 1315 33013: 33014: 33015: ottaa huomioon veroa määrättäessä. Nähtävästi sosialistit luulevat, 33016: että tämä ehdotus, siinä muodossa kun se nyt on tehty, voisi tämän 33017: estää. Minä puolestani kuitenkin luulen, että tämä uusi ehdotus 33018: ei ole ensinkään sen parempi kuin heidän entisetkään ehdotuksensa. 33019: Sillä jos tämä uusi ehdotus hyväksyttäisiin, tulisi käytännössä tietysti 33020: käymään niin, että vuokramaksu määrättäisiin koko vuokra-ajalta 33021: samaksi, mutta ensimmäisinä vuokravuosina se nähtävästi olisi suhteel- 33022: lisesti liian suuri ja lopulla vuokrakautta suhteellisesti liian pieni. 33023: Vero olisi kuitenkin keskimäärin kohtuullinen, jotenka vuokralauta- 33024: kunta 6 §:n mukaan vahvistaisi tällaisenkin vuokrasopimuksen. 33025: Näin ollen ei asia tässä muodossa siis ole tullutentistäänselvemmäksi. 33026: Muuten näyttää siltä kuin tähän ed. Huttusen· ehdotukseen sisäl~ 33027: tyisi aivan uusi periaate, jota sosialistit itsekään eivät ole maatalous- 33028: valiokunnassa kannattaneet. Siellä nim. tehtiin sellainen ehdotus, 33029: - ei sosialistien taholta, vaan eräs toinen edustaja sen on tehnyt- 33030: että vuokranmaksun pitäisi olla todellinen ja vuotuinen. Tätä ehdo- 33031: tusta ei kuitenkaan maatalousvaliokunnassa kannatettu. Maatalous- 33032: valiokunnan mietinnössä sanotaan siitä sivulla 25: >>Valiokunta ei ole 33033: myöskään yhtynyt käsitykseen, että vuokranmaksun tulisi olla vuo- 33034: tuinen, koska monin paikoin maata käytännössä oleva tapa, että 33035: vuokramies edeltäpäin suorittaa jonkun summan, saadakseen vuokra- 33036: maksun vähenemään, ei näy tuoneen mukanaan mainittavia hait- 33037: toja, eikä lainsäädäntö, jossa jo kauvan on ollut käsirahan käyttämi- 33038: sen ehkäisemistä tarkoittava määräys voimassa, ole kyennyt poista- 33039: maan tätä kansan käsitykseen juurtunutta vuokravastikkeen muotoa>>. 33040: Sosialistit nyt tällä uudella ehdotuksellaan, niinkuin ed. Kairamo 33041: jo huomautti, saisivat estetyksi vapaavuosien myöntämisen ja 33042: arvatenkin myös heidän tarkoituksensa olisi estää käsirahan sallimista. 33043: Käsirahan käyttäminen olisi kuitenkin sallittava, jotta vuokramaksu 33044: voidaan sovittaa sen mukaan kuin asianomaisille on sopivinta, 33045: kunhan vaan vuokralautakunta harkitsee, että vuokraehdot koko- 33046: naisuudessaan ovat kohtuulliset. Minä en näin ollen pidä että ed. 33047: Huttusen ehdotus olisi mikään parannus suuren valiokunnan mie- 33048: tintöön. 33049: Muuten tuntuu siltä kuin tämä määräys ei oikeastaan tähän 33050: pykälään soveltuisi vaan olisi jonkun muun pykälän yhteydessä 33051: mukavampi. Sitä huomioon ottaen onkin sovitusehdotuksessa ehdo- 33052: tettu, että suuren valiokunnan määräys siirrettäisiin 3 §:ään. Jonkin- 33053: moinen käytännöllinen merkitys suuren valiokunnan ja sovittelu- 33054: ehdotuksen hyväksymällä lausetavalla kylläkin on. Sen kautta 33055: taataan se, että torppari jo vuokrakirjaa tehtäessä tietää vuokra- 33056: maksun suuruuden. Minä kyllä olen vakuutettu siitä, että vero- 33057: järjestelystä, niinkuin suomalaisen puolueen taholta sitä on ehdotettu, 33058: ei ole mitään haittoja vuokramiehelle, luulenpa,· että tämä ehdotus 33059: vielä joskus juuri torpparien edustajien taholta otetaan esille. Mutta 33060: 1316 Istunt() 17,p. )()kakuuta 1908 33061: 33062: 33063: kun se nyt tällä kertaa ei näytä kelpaavan; niin minäkään en tahdo 33064: sitä sen-enempää suositella. Katson, että suuren valiokunnan ehdot- 33065: tarua sanamuoto, jos se säilytetään, siirrettynä 3 §;ään takaa sen, 33066: mitä tässä nyt voidaan jonkunmoisilla järkisyillä ehdottaa, nim. 33067: että vuokramies vuokrasopimusta tehtäessä heti tietää kuinka 33068: suuri vuokramaksu koko vuokra-ajan tulee olemaan. 33069: 33070: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä on pari suomettarelaista 33071: edustajaa, toinen vakavaan, toinen leikilliseen tyyliin, koettanut 33072: tehdä aivan naurunalaiseksi ja mitättömäksi tuota ed. Huttusen 33073: ehdotusta tähän toiseen pykälään. Ed. Huttusen ehdotus tarkoitti 33074: sitä, että vuokramakstm pitäisi olla koko vuokra,kauden muuttumat" 33075: toman. Mutta vaikkei eduskunta hyväksyisikään ed. Huttusen 33076: ehdottamaa sanamuotoa 2 §:ään, niin lain henki on siitä huolimatta 33077: juuri se, mikä ed. Huttusen ehdottamassa sanamuodossakin ilmenee. 33078: Siitä ei nyt pääse yli eikä ympäri. Siitä on ollut maatalousvaliokunta 33079: esim. tämän vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä aivan yksimielinen, 33080: sillä kun maatalousvaliokunnassa vuoden rgo8 ensimmäisillä valtio- 33081: päivillä hylättiin suomettarelaisten verojärjestely, perusteli valio- 33082: kunta tätä hylkäystä sillä, että - edellyttäen vuokramaksun olevan 33083: muuttumattoman koko vuokrakauden, - maanarvon ansioton 33084: nousu_tulisi torpparin hyväksi. Valiokunta nim. silloin lausui peruste- 33085: luissaan sivulla 7= >>Näin pitkän lyhimmän vuokra-ajan säätämistä 33086: vastaan voidaan tosin väittää, että maanomistaja ei vuokramaksun 33087: suuruutta määrättäessä voi kovin pitkältä ajalta eteenpäin ottaa 33088: huomioon sitä yleistä yhteiskunnallista syistä johtuvaa maanarvon 33089: nousemista, joka todennäköisyyden mukaan vuokra-ajalla on tapah- 33090: tuva, eikä kaikkia tulevaisia olosuhteita. Valiokunta on kuitenkin, 33091: mitä tulee yhteiskunnallisista syistä johtuvaan maanarvon nousemi- 33092: seen, ollut sitä mieltä, että niin kauan kuin tätä arvonnousua ei 33093: voida saattaa yhteiskunnan omaltsi, pitäisi sen tulla maanviljelijän, 33094: siis vuokramiehen hyväksi.>> Tästä siis aivan selvästi ilmenee, että 33095: valiokunnan tarkoitus on ollut se, että, kun vuokrasopimusta teh- 33096: dään vuokranantajan ja vuokramiehen välillä, silloin ei saa ottaa 33097: huomioon mitään muita olosuhteita kuin ne, jotka silloin vallitsevat 33098: kun vuokrasopimus tehdään, ja vuokramaksu pitää määrätä sen 33099: mukaan, minkä arvoinen. vuokra-alue juuri silloin on. Jos vuokra- 33100: lautakunta vahvistaa yhdenkin ainoan vuokrasopimuksen, jossa on 33101: otettu lukuun tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva maanarvon 33102: nouseminen, silloin vuokralautakunta menettelee laittomasti, ja 33103: silloin vuokralautakunta menettee vastoin oikeuksiaan ja valtuuk- 33104: siaan. Se on ilmeisesti ollut maatalousvaliokunnan tarkoitus. 33105: Mutta kun suuressa valiokunnassa sitte lopullisesti jäi pois tänäkin 33106: vuonna tuo suomettarelaisten veroregleeraus, niin he koettivat 33107: hakea laista jos miltäkin puolelta semmoista takaporttia, herra 33108: Maanvu()kralaki. 1317 33109: 33110: 33111: Kairamo, jonka ckautta voitaisiin tämä veroregleeraus kumminkin 33112: panna lakiin. Ja semmoinen takaportti löytyikin. He selittävät, 33113: että voidaan tämän ehdotuksen mukaan asettaa vuokramaksu 33114: ensimmäisenä vuonna kenties sadaksi markaksi ja asettaa se 33115: sitte joka kymmenen vuoden päästä kenties sadalla markalla 33116: tai jollakulla prosentilla kohonevaksi. Tällä tavalla, selittävät he, 33117: voivat kyllä maanomistajat etujansa valvoa ja tällä tavalla voidaan 33118: korvata heidän regleerauspykälänsä. Mutta että tämä on ollut 33119: ilmeisesti lainsäätäjän tarkoitusta ja maatalousvaliokunnan ehdotuk- 33120: sen henkeä vastaan, se näkyy siitä sitaatista, jonka minä maatalous- 33121: valiokunnan mietinnön perusteluista juuri luin. Kun me nyt aivan 33122: odottamatta kuulimme tämän selvityksen, sentähden ehdotimme 33123: suuren valiokunnan ehdotuksen sanamuotoa muutettavaksi sillä 33124: tavalla, kuin ed. Huttunen ehdotuksessaan sen teki. Se sanamuoto, 33125: mikä on tässä suuren valiokunnan ehdotuksessa nykyään, ei muuten 33126: ole meidän sanamuotomme, vaan sitä on ed. Ståhlberg jonkun verran 33127: ·korjannut, ja me tiedämme, että kun noin hyvänpuoleiset porva- 33128: rilliset poliitikot jotakin sanamuotoa jossakin suhteessa korjaavat, 33129: he usein tuppaavat muuttamaan hiukan ajatustakin. 33130: Ed. Kairamo käytti täällä kaikkeinleikillisimmän kauneinta kukkas- 33131: kieltä, mitä olen hänen suustaan vielä koskaan kuullut. Minä olen 33132: kuullut paljon kielikukkasia ed. Kairamolta, mutta täytyy sanoa, 33133: että näin kukkaista kieltä en ole koskaan ennen vielä ollut tilai- 33134: suudessa kuulemaan. Hän kertoi, mitenkä pari viikkoa takaperin 33135: hänen luokseen tuli joku sosialistinen työmies - hyvä työmies 33136: muuten- ja pyysi päästä uutistorppariksi. Minämuistan vaaliaikana 33137: kulkiessani maaseudulla joka puolella Hämeessä kuulleeni kerrottavan, 33138: että pari viikkoa takaperin oli tullut senaattori Kairamon luo eräs 33139: sosialistinen mies tarjautumaan torppariksi ja nyt taas ihmeekseni 33140: kuulen, että pari viikkoa sitten on käynyt se sama tai liekö ollut 33141: toinen mies tarjoutumassa, niin että vähintään 50 kertaa on siellä 33142: Hattulassa ed. Kairamon luona käynyt sosialistinen mies hakemassa 33143: torppariksi. Ja kenties saamme ensi valtiopäivillä taas kuulla, 33144: mitenkä siellä on käynyt sosialistitorppari. Jos otaksutaan, että 33145: ed. Huttusen ehdotus tulisi päätökseksi ja että taas sen jälkeen, 33146: kun laki on tu1lut vahvistetuksi, ed. Kairamon luokse tulisi tuo 33147: sama sosialistinen torppari tarjautumaan vuokramieheksi ed. Kaira- 33148: mon alueelle, niin ed. Kairamo sanoisi: >>Minä en voi antaa vapaa- 33149: vuosia, sillä nyt on tapahtunut semmoinen ihme, että sosialistit 33150: ovat säätäneet lain, j o t a m i n ä k i n o 1 e n a i k o n u t s a t- 33151: t u m a 1 t a k u n n i o i t t a a ja minä katson, että minä tulen 33152: sosialistien säätämää lakia vaihteen vuoksi kunnioittamaan siihen 33153: määrin, etten katso voivani torpparille edes pientä lahjaa myöntää 33154: enkä lahjoittaa hänelle 2 tai 3 vuoden vuokramaksua.~- Mutta otak- 33155: sutaan, että ed. Kairamon ehdotus on tullut täällä eduskunnassa 33156: 1318 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33157: 33158: 33159: hyväksytyksi, nim. se >>sovintoehdotus>>, minkä hän kukkaiskielellä 33160: tuolta toiselta puhujalavalta ehdotti, silloin tuo torppari- koettaak- 33161: seni esittää asiaa yhtä havainnolliseen stiiliin kuin senaattori Kaira- 33162: mokin- ensimäisenä vuonna kyllä saisi ed. Kairamoita maakappa- 33163: leen hyvinkin halvalla, kenties aivan jollakin 10 tai 5 markalla 33164: vuodessa ja hän istuisi siihen torppaan ja rupeisi sitä viljelemään. 33165: Mutta kun hän sitä olisi viljellyt 5 vuotta, niin hän huomaisi, että 33166: vaikka laissa ei ole minkäänlaista suomettarelaista regleeraus- 33167: pykälää, verot kohoaisivat kumminkin. Hän viljelee 10 vuotta ja 33168: vero kohoaa taas, ja joka 5 vuoden perästä, kuten hiljattain sanottiin 33169: Suomettaren pääkirjoituksessa, kohoaa tuo vero niin, että kun hän 33170: olisi viljellyt esim. 15 vuotta tuota senaattori Kairamon maakappa- 33171: letta, joita muuten ei kuulu ed. Kairamon vakuutuksen mukaan 33172: useita olevankaan sopivia torpanpaikoiksi, ja saatuaan sen erin- 33173: omaiseen kuntoon hän huomaisi vuokramaksun tulleen niin erin- 33174: omaisen korkeaksi, ettei hän millään tavalla voi sitä suorittaa. Ja 33175: jos vielä on 50 vuoden vuokra-aika, jota ed. Kairamokin yhteen· 33176: aikaan kannatti, niin olisi vuokra-ajasta vielä 35 vuotta jälellä. 33177: Torppari on laittanut hyvään kuntoon torpan, mutta vuokra kohoaa 33178: niin korkeaksi ja on edeltäpäin määrätty, ettei torppari voi enää 33179: suorittaa veroa. Ja jollei nyt ed. Kairamo vastoin lakia rupee alen- 33180: tamaan vuokramaksua, silloin ei torppari voi torppaa viljellä, vaan 33181: hänen täytyy lähteä maantielle. Hänen on valittava joko köyhtyä 33182: ja kuihtua kokonaan tai lähteä maantielle, ja luultavasti hän valitsee 33183: tämän viimeisen, jättäen ed. Kairamolle tuon kauniiksi viljellyn 33184: torpan vainiot. Mutta sosialistien kannan mukaan, jos torppari tulee 33185: ed. Kairamon luo ja pyytää saada torpanpaikan, niin vuokralauta- 33186: kunta silloin arvioi sen ja määrää, että sen arvo on rahassa laskettuna 33187: niin ja niin paljon ja vuotuinen korko tulee olemaan niin paljon. 33188: Ja koska se on huonoa maata, jos saan uskoa ed. Kairamon vakuu- 33189: tuksia, niin siitä ei tule paljon veroa. Jos otetaan huomioon ne olo- 33190: suhteet, jotka ovat voimassa, kun senaattori Kairamo antaa sosialisti- 33191: torpparille tuon maa-alueen, niin vuokramaksu tulee siis olemaan 33192: hyvin alhainen ja tuolla alhaisella maksulla saa vuokramies pitää 33193: torppaa 50 vuotta. 33194: Tämä on niitä sosialistikukkasia, joita ed. Kairamo on saanut 33195: niellä ennenkin ja saa niellä vastakin, mutta, niinkuin sanottiin, nämä 33196: sosialistikukkaset eivät viihdy ed. Kairamon ilmapiirissä, ja sentähden 33197: lienee nytkin turhaa puhua koko asiasta sen pitemmältä. Mutta 33198: kun täällä pari suomettarelaista edustajaa sanoi, etteivät tule ensin- 33199: kään ehdottamaan tätä verojärjestelyä, jonka suuria etuja ed. 33200: Gebhard täällä hiljattain puolitoista tuntia eduskunnalle selitti, niin 33201: tahdon vaan panna merkille, että sekin paikka suomettarelaisten 33202: ohjelmassa, jonka puolesta vielä hiljattain suomettarelaisten ryh- 33203: mässä pidettiin suurta meteliä, on nyt havaittu puolueen keskuudessa 33204: Maanvuokralaki. 131Q 33205: 33206: 33207: semmoiseksi, ettei kannata sitä eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottaa. 33208: Siis samalla tavalla kuin moni muukin paikkasamanpuolueen·ohjel- 33209: massa. 33210: 33211: Ed. G. G. Rose n q v i s t: Då i denna paragraf, sådan den 33212: formulerats enligt det s. k. kompromissförslaget, den s. k. legonämn~ 33213: den första gången framträder, ber jag endast att en gång för alla 33214: få till protokollet antecknadt, att legonämndsinstitutionen, sådan 33215: den gestaltats i detta lagförslag, med den maktbefogenhet och de 33216: funktioner, som tilläggas densamma, icke kan af mig godkännas. 33217: J ag gör emellertid icke något ändringsförslag. 33218: 33219: Ed. K a 11 i o: Tämä vuokra-ajan pituus tässä laissa on ollut 33220: se kova pähkinä, joka on antanut tälle eduskunnalle ja sen eri ryh- 33221: mille enempi puheen aihetta kuin moni muu kohta tässä laissa. Kieltä- 33222: mättä se onkin tärkeimpiä kohtia, sillä lyhytaikaisen vuokran epä- 33223: käytännöllisyys, ja jos niin saa sanoa, onnettomuus on tullut jo 33224: näkyviin kyllin selvästi. Täällä ovat nämä eri katsantokannat tuodut 33225: esiin jo tänäpäivänäkin. Oikeistosta on ehdotettu, että alinta 33226: vuokra-aikaa ei määrättäisi lainkaan muutakuin ylin vuokra-aika 33227: IOO vuodeksi. Jos ihmiset olisivat kaikki hyviä, niin voisi tuollaisen 33228: kyllä ymmärtää ja hyväksyäkin. Toisin paikoin onkin käytäntö 33229: asettunut pitkäaikaisen vuokran kannalle, vaikka laki on sallinut 33230: hyvin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Mutta toisin paikoin ovat 33231: maanviljelijät käyttäneet lain kirjainta hyväkseen ja saattaneet 33232: siten lyhytaikaisilla vuokrilla torpparit ahdinkotilaan, joten tälle 33233: vapauden kannalle ei voi missään tapauksessa enään asettua. ' 33234: Mitä siihen ryhmään tulee, jota minulla on täällä kunnia edus- 33235: taa, niin sen keskuudessa on tästä lyhimmästä vuokra-ajasta ollut 33236: kieltämättä eri mieliä. Pohjalaiset ovat asettuneet käytännön 33237: kannalle, sillä Pohjanmaalla on laista huolimatta vuokrasopimuksissa 33238: noudatettu 50 vuoden vuokra-aikaa, ja sentähden he ovat pitäneet 33239: siitä kiinni. Mutta tämä aikamäärä näkyy olevan maakunnittain, 33240: ja saman ryhmän puolelta esitettiin täällä viime vuonna kun tästä 33241: keskusteltiin ja myös tänäkin päivänä on huomautettu, että 25 33242: vuoden vuokra-aikaa katsotaan sopivimmaksi Savossa ja Karjalassa. 33243: Ryhmän jäsenten vähälukuisuudesta huolimatta ovat mielipiteet 33244: jakaantuneet siis näiden kahden katsantokannan välillä täälläkin. 33245: Toiset ovat leppymättömästi vieläkin 50 vuoden vuokra-ajan kan- 33246: nalla, ja tuskin kaikki voivat hyväksyä sitäkään välitysehdotusta, 33247: joka on täällä esitetty ja jossa on otettu jossain määrin huomioon 33248: nämä molemmat katsantokannat. 33249: Kun viime talvena pidettiin Tampereella maalaisliittolaisten 33250: kokous, niin tuli sielläkin enemmistön mielipiteeksi 50 vuoden 33251: vuokra-aika ilman välillä tapahtuvia verojärjestelyjä, joita maalais- 33252: ,1320 Istunto :t7 p. ;~kllUtill 1908. 33253: 33254: 33255: liittolaiset eivät .ole koskaan kannattaneet. Kuitenkin tunnustettiin 33256: oikeaksi se mielipide, että holhouksenalaisissa pesissä, joissa hol- 33257: hooja ei ole niin sanoakseni oman omaisuutensa hoitaja, pitäisi 33258: sallia lyhytaikaisia vuokria, kuten holhouslain, muistaakseni 29 § 33259: edellyttää. Näissä tähänastisissa esityksissä, ei valiokunnan eikä 33260: suuren valiokunnan esityksissä, ole vielä lakiin suorastaan otettu 33261: tuota määräystä eli huomautusta, joten epäilemättä siitä olisi tu1- 33262: lut ;epävarmuutta ja väärinkäsityksiä, jota vastoin tällä välitys- 33263: ehdotuksella on se hyvä puoli, että siihen on otettu selvästi myös 33264: tämä määräys. 33265: Minä puolestani olen ollut aina 50 vuoden vuokra-ajan kannat- 33266: taja. Ja minun täytyy sanoa, että minuun teki tavattoman ikä- 33267: vän vaikutuksen se I momentissa oleva toinen lause, joka puhuu 33268: poikkeusasemista, vaikkapa erikoistapauksissakin, sillä minä pelkään, 33269: että siellä, missä on koetettu ennenkin mahdollisimman lyhyeksi 33270: puristaa vuokra-aikaa, koetetaan tätä kiertää. Mutta tosiasia on 33271: ,myös se, että toisissa osissa maata ovat niin hyvin maanomistajat 33272: kuin torpparitkin vakiintuneet tuohon 25 vuoden vuokra-aikaan. 33273: Ja jos tuollaisia erikoisia tapauksia on, niin silloin tulevat nekin 33274: katsantokannat huomioon otetuiksi. Se oikeutettu etu, mikä tällä 33275: ehdotuksella toisiin nähden on holhuunalaisten pesien suhteen, ke- 33276: hottaa minun myöskin kannattamaan tätä yhteensovitusehdotusta. 33277: Teen sen sitäkin suuremmalla syyllä, kun täällä eivät mitkään 33278: suuremmat ryhmät, ei porvarit eikä sosialistit, näy asettuneen suo- 33279: rastaan suuren valiokunnan ehdotuksen kannalle. Ja kuten jo 33280: edellä huomautin, panen myös erittäin suuren arvon siihen, että 33281: tässä on selvästi otettu huomioon myös nämä holhuunalaiset pesät. 33282: 33283: Ed. L e h t o n e n : Minä suuresti ihmettelen sitä asiaa, 33284: että me saman vaalipiirin edustajat Peräpohjolasta olemme tul- 33285: leet valitsijoiltamme evästetyiksi aivan eriävillä mielipiteillä. Ed. 33286: Ahmavaara on sanonut täällä, että ei Pohjolassa hyväksytä 50 vuo- 33287: den vuokra-aikaa, torpparit eivät sitä hyväksy siellä. 33288: Minä luu1en hyvinkin tarkoin tuntevani maanvuokraajain mieli- 33289: piteet siinä piirissä, olen siellä siksi paljon liikkunut niiden keskuu- 33290: dessa. Ne valitsijat, joita minulla on kunnia täällä edustaa, ovat suu- 33291: rin osa torppareita, ja velvoittivat he minua pitämään kiinni 50 33292: vuoden vuokra-ajasta. Olen varma siitä, että he odottavat siellä 33293: sitä, että eduskunta sen hyväksyisi, eikä päinvastoin, kuten ed. 33294: Ahmavaara on suvainnut lausua. Viimeiset tiedonannot sanoma- 33295: lehdissäkin ovat omansa todistamaan juuri sitä, että he odottavat 33296: 50 vuoden vuokra-aikaa. 33297: Aivan viime patvJ,Ua on sanomalehtikertomusten mukaan, 33298: pidetty suuria kansalaiskokouksia, JOissa on vaadittu sosialide- 33299: mokraatista ryhmää pysymään 50 vuoden vuokra-ajan kannalla. 33300: 'Maanvuokralaki. 1321 33301: 33302: 33303: Minä en ollenkaan luule erehtyväni, jos uskallan väittää, että ne 33304: mielipiteet, joilla edustaja Ahmavaara on tullut evästetyksi ja joita 33305: hän täällä esiintoi, eivät ole torpparien piiristä lähteneet, vaan ne 33306: ovat päinvastoin lähteneet vuokranantajain piiristä, joita hän edustaa. 33307: 33308: Ed. Ståhlberg: Kun ed. S. Wuolijoki on täällä katsonut sopi- 33309: vaksi eduskunnan pöytäkirjaan tehdä sen salaviittauksen, että minä 33310: ehdottarualla sen sanamuodon, joka on yhteensovitusehdotuksen 33311: kolmannen pykälän ensimäisen momentin jälkimmäisellä lauseella, 33312: olisin kavalassa tarkoituksessa koettanut saada lakiin jotakin muuta, 33313: kuin mitä siihen olisi ollut pantava, katson välttämättömäksi myös 33314: eduskunnan pöytäkirjassa saada osotetuksi, minkä arvoinen tuo 33315: salaviittaus on. 33316: Silloin kuin tuon muodosteluehdotukseni tein, ei suuressa valio- 33317: kunnassa ollut ensinkään olemassa sitä sanamuotoa, joka nyt on 33318: suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa sivulla 33319: 22 ja joka kuuluu: •>Olkoon vuotuisen vuokramaksun suuruus ko~o 33320: vuokra-ajan muuttumaton.>> Sen sijaan oli olemassa maatalous- 33321: valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa, jonka allekirjot- 33322: tajain joukossa ed. Sulo Wuolijoki on peränpitäjänä, sivulla 125 33323: näin kuuluva lause; •>ja olkoon kielletty, että vuokramaksu on vuokra- 33324: kauden ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.>> Tätä 33325: lausetta ehdotettiin vastalauseen mukaan suuren valiokunnan pää- 33326: tökseksi. Jos tässä lauseessa voi katsoa olevan mitään merkitystä 33327: ensinkään, niin se merkitys ei voi olla muu kuin se, että vuokramak- 33328: sua ei saa vuokrakauden ajalla uudelleen määrätä. Kun minusta 33329: tuntui mahdottomalta, ainakaan huomautuksetta, antaa valtio- 33330: päivävaliokunnan viralliseen asiakirjaan otettavaksi jotakin niin 33331: kielellisesti ja ajatuksellisesti nurinkurista kuin tämä lause on, alis- 33332: tiu sen kauuattajain harkittavaksi, eikö samaa ajatusta voitaisi sa- 33333: noa suomeksi. Ja suomeksi se mielestäni kuuluisi; >>älköön vuotuista 33334: vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudelleen määrättäkö.>> Ed. 33335: Wuolijoki muistaakseni havaitsi silloin tähän ehdotukseen olevan 33336: syytä ja kannatti sitä; ainakin suuri valiokuuta sen ehdotukseensa 33337: otti. Se ajatus, joka tässä lauseessa on lausuttuua ja joka on sama, 33338: kuin voi olla alkuperäisen vastalauseen ehdotuksessa, ei sisällä sitä, 33339: jota täällä nyt on ehdotettu, nim. että vuokramaksun pitäisi koko 33340: vuokra-ajan olla joka vuosi sama. Lause sisältää tietysti ainoastaan 33341: sen, että se vuokramaksu, joka kerran vuokrakauden alussa on 33342: määrätty joko vuodeksi yhtä suureksi taikka erisuuruiseksi 33343: eri vuosina, on oleva pysyvä, ja että mitään uutta määräämistä ei 33344: vuokrakauden ajalla saa tulla kysymykseen. 33345: 33346: Ed. K a i r a m o: Ed. Wuolijoki on tapansa mukaan taas läh- 33347: tenyt siteeraamaau. Häuellä on siinä suhteessa oma metoodinsa, 33348: 1322 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33349: 33350: jokaonlyhyesti sanottuna se, että hän ottaa jonkun mieleisensä lau- 33351: seen, repii sen irti siitä yhteydestä missä se on lausuttu, ja tekee 33352: siitä omat johtopäätöksensä. Sitte hän rohkeasti esittää nämä omat 33353: johtopäätöksensä vastustajansa mielipiteenä. Todellisuudessa maa- 33354: talousvaliokunta ei ole ollut koskaan yksimielinen siitä, että vuokra- 33355: maksun pitäisi olla aina koko vuokra-ajan kuluessa muuttumaton. 33356: En muista, että maatalousvaliokunta koskaan olisi tehnyt minkään- 33357: laista päätöstä tässä suhteessa, tai että tämä kysymys olisi ollut 33358: edes vakavan keskustelun esineenä. 33359: Vapaavuosien suhteen tahdon vielä huomauttaa, että tietysti 33360: maanomistaja joka tapauksessa on tilaisuudessa, joka vuosi erik- 33361: seen, lahjoittamaan torpparille sen, mitä hän harkitsee hyväksi. 33362: Mutta tässä on kysymys siitä, voidaanko vuokrasopimukseen ottaa 33363: sellainen määräys, että torppari on suojattu siinäkin tapauksessa 33364: että maanomistaja kuolee taikka myy tilansa. 33365: Ed. Wuolijoki on vielä täällä ties kuinka moneen kertaan konsta- 33366: teerannut, että suomalainen puolue on vihdoinkin huomannut reg- 33367: leerauspykälänsä niin huonoksi, että se muka ei ole kehdannut sitä 33368: eduskunnalle esittää. Tämä on taas yksi hänen omia johtopäätök- 33369: siänsä, joka on yhtä paikkansa pitämätön, kuin hänen johtopää- 33370: töksensä tavallisesti ovat. Minä olen jo ennen eduskunnalle esit- 33371: tänyt ne syyt, jotka todellisuudessa ovat määränneet suomalaisen 33372: puolueen päätöksen tässä suhteessa ja mitään muuta vaikutinta 33373: meillä ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Muuten on sosialidemokraat- 33374: tisen puolueen menettelytapa sekä maatalousvaliokunnassa että 33375: suuressa valiokunnassa omansa esittämään lukuisia esimerkkejä 33376: siitä, kuinka he itse eivät suinkaan aina katso tarpeelliseksi saattaa 33377: omia mielipiteitään äänestyksen alaisiksi. Niin oli esim. asianlaita 33378: maatalousvaliokunnassa, kun oli puhe normaalityöpäivän pituu- 33379: desta. Silloin he jostakin syystä kieltäytyivät esittämästä omaa mieli- 33380: pidettään, joka oli se, että työveroa ei saisi ottaa ollenkaan lakiin. 33381: Sen kautta he eivät omaa mielipidettään äänestäneet, mutta kun 33382: äänestyksen tulos julistettiin, niin muuan sosialistinen edustaja, 33383: muistaakseni se oli silläkin kertaa ed. Huttunen, heti paikalla il- 33384: moitti vastalauseen sitä päätöstä vastaan, joka oli päässyt voitolle 33385: ~a jota hän juuri oli itse äänestänyt. Suuressa valiokunnassa on 33386: tämänkin lain käsittelyn aikana monasti tapahtunut, että pykäliä, 33387: jotka löytyvät sosialistien vastalauseessa, ei ole siellä esitetty äänes- 33388: tystä varten. Kenties tähän huomautetaan, että nämä pykälät 33389: olivat siksi vähäpätöiset, että sosialistit eivät katsoneet tarpeelliseksi 33390: äänestyttää suurta valiokuntaa. Mutta ei ole montakaan päivää 33391: siitä, se oli tällä viikolla, kun kunnallisen äänioikeuden käsittelyn 33392: aikana sosialistit juhlallisesti luopuivat kokonaan siitä verojärjes- 33393: telmästä, jonka he olivat vastalauseessaan ehdottaneet, ja joka on 33394: eduskunnassa tullut niin murhaavan arvostelun alaiseksi. He il- 33395: Maanvuokralaki. 1323 33396: 33397: 33398: moiUivat silloin, että tämä tapahtui siitä syystä, että he eivät tah- 33399: toneet suuren valiokun.nan aikaa tuhlata ja se on hyväksyttävä syy, 33400: mutta ainoastaan muutamia minuuttia aikaisemmin oli eräs sosia- 33401: listinen edustaja suurelle valiokunnalle ehdottanut sellaisen muu- 33402: toksen kunnallislakiin, että haudankaivajat ja pappilan karjapiiat 33403: saavat myöskin sijaa kansakoulujen johtokunnassa. 33404: 33405: V a r a p u h e m i e s: Minun täytyy keskeyttää. Minun käsi- 33406: tykseni mukaan tämä ei ollenkaan nyt koske tätä ainetta, joka nyt 33407: on käsillä. Minun täytyy sentakia kehottaa puhujaa pysymään 33408: asiassa. 33409: 33410: Ed. K a i r a m o: Minä noudatan mielelläni varapuhemiehen 33411: kehoitusta. Minä olen tahtonut valaista sitä tosiasiaa, että sosialis- 33412: tinen puolue monasti on itse luopunut mielipiteistään, jättänyt ne 33413: sikseen syystä tai toisesta, ja että tämä menettelytapa on kyllä 33414: hyväksyttävä, se on juuri sama menettelytapa, jota suomalainen 33415: puoluekin nyt on noudattanut regleerauspykälän suhteen. 33416: 33417: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Senaattori Ståhlberg näytti hiukan 33418: hermostuneen siitä huomautuksestani, joten johduin ajattelemaan, 33419: että mahtaa olla siinä huomautuksessani enemmän perää, kuin its( 33420: olin alkujaan luullut. Se sanamuoto, mikä ensin oli meidän ehdo- 33421: tuksemme mukaisesti vastalauseessamme, kuului, kuten hänkin 33422: huomautti: •>ja olkoon kielletty, että vuokramaksu on vuokrakauden 33423: aikana määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.>> Tällä kyllä 33424: tarkoitetaan sitä, että määrävuosien kuluttua vuokramaksua ei saisi 33425: kohottaa, mutta muodollisesti tämä ei ollut oikein, kuten olen nyt 33426: valmis myöntämään, mutta se johtui siitä, että olimme tämän 33427: muodon ottaneet siitä niin erinomaisen hyväksi kehutusta, nimit- 33428: täin muodollisessa suhteessa niin erinomaiseksi kehutusta nykyi- 33429: sestä maanvuokrfl.laista, jota valmistamassa senaattori Ståhlberg 33430: muistaakseni on ollut sihteerinä ja jossa se sanamuoto kuuluu: 33431: >>Sopimus, että vuotuinen vuokra on vuokrakauden aikana määrä- 33432: vuosien kuluttua uudelleen määrättävä, älköön olko kielletty>>. Jos 33433: sanamuoto tässä valiokunnan ehdotuksessa, jota senaattori Ståhlberg 33434: on itse ollut sihteerinä tekemässä, ei ole suomea, vaan on kaikkea 33435: muuta kuin suomea, niin että senaattori Ståhlbergin täytyy myö- 33436: hemmällä kehityskaudellaan sitä jonkun verran korjata, niin minä 33437: myönnän että hän on kenties oikeassa, mutta valitan että olen 33438: tullut liian paljon uskoneeksi sellaiseen auktoriteettiin, kuin senaattori 33439: Ståhlberg oli ennen senaattoriksi tuloaan. Sitten hän väitti, että 33440: minä olisin suuressa valiokunnassa kannattanut hänen muutosehdo- 33441: tustaan. Se on sellainen pieni erehdys, joita porvarillisille edustajillle 33442: usein sattuu tapahtumaan. Minä pyydän huomauttaa, että minä sillä 33443: t324 Istunto 17 ·p. toteakuuta 1908. 33444: 33445: 33446: kertaa en sattumalta ensinkään ollut läsnä, joten en ·voinut sitä 33447: kannattaa ja tuskinpa se olisikaan semmoiseksi tullut josolisino11ut, 33448: mutta asia ei ollut niin tuttu meidän ryhmämme muille edustajille. 33449: Ed. Kairamo on vetänyt esille pari kohtaa osoitukseksi siitä, 33450: miten sosialistit ovat muka kevytmielisesti käsitelleet maanvuokra- 33451: lakia. Yksi kohta oli se, etteivät he eräänä kertana panneet omaa 33452: ehdotustaan työpäivän pituudesta äänestyksen alaiseksi. Pyydän 33453: huomauttaa, että tämä tapahtui ensiksikin siitä syystä, että maata- 33454: lousvaliokunta oli aikaisemmin ed. Kairamon omasta ehdotuksesta, 33455: jonka voin todistaa pöytäkirjan avulla koska tahansa, tehnyt sellai- 33456: sen päätöksen, että ajan voittamiseksi ei tarvitse vastalauseen teke- 33457: mistä varten panna eri ehdotuksia äänestyksen alaiseksi, vaan 33458: vastalauseen tekijöillä on oikeus esittää vastalauseet, jos ne vaan 33459: ovat samoja kuin on ollut entisillä valtiopäivillä maatalousvalio- 33460: kunnan vastalauseissa tai jos asia on esiintuotu maatalousvalio- 33461: kunnassa näillä valtiopäivillä. Tämmöisen päätöksen maatalous- 33462: valiokunta ed. Kairamon nimenomaisesta ehdotuksesta teki ajan 33463: voittamiseksi, ja kun tuli sitten seuraavassa pykälässä tämä työ- 33464: päiväjuttu, josta muuten oli viisi kertaa maatalousvaliokunnassa 33465: äänestetty, niin sosialidemokraatit eivät tehneet omaa ehdotusta, 33466: koska heillä vastalauseoikeus siihen pykälään muutenkin oli sen 33467: päätöksen nojalla, jonka maatalousvaliokunta oli ed. Kairamon 33468: diktaamin mukaan tehnyt, ja heillä oli toinenkin syy jättää oma 33469: ehdotuksensa esille tuomatta, sillä edellisessä istunnossa, kun tämä 33470: asia oli ollut käsittelyn alaisena ja sosialidemokraatit tekivät oman 33471: ehdotuksensa, niin maatalousvaliokunnan porvarit käyttäytyivät 33472: siihen määrään e p ä r e h e 11 i s e s t i, että he ensimäisessä äänes- 33473: tyksessä äänestivät tämän sosialidemokraattien ehdotuksen puolesta 33474: voidakseen siten pakoittaa valiokunnan muut 33475: p o r v a r i t s e u r a a v a s s a ä ä n e s t y k s e s s ä ä ä n e s t ä- 33476: m a a n k o k o t y ö p ä i v ä n p i t u u d e n m ä ä r ä yk s e n 33477: 1 a i s ta p o i s. Ja sellaisetkin edustajat, jotka vastustivat II-tunti- 33478: sen työpäivän ottamista lakiin, menettelivät tällä tavalla maatalous- 33479: valiokunnassa. Toinen syy siis, minkä tähden emme panneet ehdotus- 33480: tamme sillä kertaa äänestyksen alaiseksi, oli se että estimme maa- 33481: talousvaliokunnassa olevat porvarit uudistamasta tällaista menettelyä, 33482: jonka kautta taas olisivat saaneet lain toisenlaiseksi sisällykseltään, 33483: kuin miksi se valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan olisi 33484: pitänyt tulla. Eduskunnassa en olisi vetänyt esille tätä lievimmin 33485: :o~anoen koko mailman parlamenttaarisista tavoista poikkeavaa 33486: esiintymistä, ellei minua olisi nimenomaan siihen paikoitettu, ja 33487: koetettu esittää tätä tapausta muka semmoisena, että se osoittaa 33488: sosialidemokraattien kevytmielisyyttä lainsäädäntökysymyksissä. 33489: Minä vetoan läsnä oleviin maatalousvaliokunnan jäseniin, en yksin 33490: sosialidemokraatteihin, vaan myös porvarillisiin, ja olen varma siitä, 33491: Maanvuokralaki. 1325 33492: 33493: 33494: että jokainen on valmis todistamaan tämän. oikeaksi, jos. tahdotaan 33495: tätä kieltää. Kyllä täytyy ed. Kairamolla olla heikko asia, koska 33496: hänen täytyy niin kaukaa kuin kunnallislaista hakea tukea maavuokra- 33497: laille, mutta koska varapuhemies aivan oikein keskeytti hänet, 33498: koska hän poikkesi niin kauas asiasta, niin minä en kosk.e siihen 33499: enemmältä. Muuten on omituista panna· merkille että kaikki por- 33500: varilliset edustajat käsittelevät maanvuokralakia yksinomaan torp- 33501: parien kannalta, vastustavat meidän ehdotuksiamme siltä kannalta, 33502: että ne muka ovat torppareille vahingolliset, mutta heidän porvarilli- 33503: set ehdotuksensa ovat muka torppareille hyödyllisemmät. Tämä 33504: sietää panna merkille ja verrata siihen tapaan, mitä on valiokunnassa 33505: tämän kysymyksen yhteydessä osoitettu. 33506: 33507: Ed: S t å h 1 b e r g: Pyydän vain merkitä, että ed. Wuolijoen 33508: mainitsema lause nykyisessä maanvuokralaissa ei ole sama vaan 33509: aivan toisenlainen kuin hänen vastalauseessa oleva merkillinen lau- 33510: seensa, että >>olkoon kielletty>>, että vuokramaksu on vuokrakauden 33511: ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä.~ 33512: 33513: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33514: 33515: V a r a p u h e mies : Tätä toista pykälää vastaan on tehty kolme 33516: muutQSehdotusta. Ensiksi on ed. Kairamo, jota edustajat Nylander 33517: y. m. ovat kannattaneet, ehdottanut, että suuren valiokunnan 33518: ehdottaman 2 §:n sijaan hyväksyttäisiin tämä pykälä semmoisena 33519: kuin se on yhteensovitusehdotuksen nimellä eduskunnan jäsenille 33520: painettu ja jaettu; sitte on ed. Schyhergson, jota ed. Stigzelius y. m. 33521: ovat kannattaneet, ehdottanut niinikään tämän yhteensovitusehdo- 33522: tuksen 2 §:n hyväksyttäväksi, kuitenkin sellaisella muutoksella sen 33523: I kappaleeseen, että loppusanat >>ei kuitenkaan alle 25 vuoden>> siitä 33524: poistetaan; sitte on ed. Huttunen, jota ed. Helenius-Seppälä y. m. 33525: ovat kannattaneet, ehdottanut, että 2 § hyväksyttäisiin semmoisena 33526: kuin se on suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa vasta- 33527: lauseessa. 33528: Tässä tulisi näiden nyt mainittujen ehdotusten välillä äänestettä- 33529: väksi. On haettava vastaehdotus suuren valiokunnan ehdotusta 33530: vastaan, ja ehdottaisin, että tätä vastaehdotusta haettaessa mene- 33531: teltäisiin sillä tavoin, että asetetaan ed. Kairamon ehdotus, joka 33532: nimitetään yhteensovitusehdotukseksi ed. Schybersonin ehdotusta 33533: vastaan; sekä joka niistä voittaa, asetetaan sitte ed. Huttusen 33534: ehdotusta vastaan, joka nimitetään toiseksi vastalauseeksi, ja se 33535: joka niistä voittaa, asetetaan suuren valiokunnan ehdotusta vastaan. 33536: 33537: Menettely hyväksytään. 33538: 1326 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33539: 33540: Äänestykset ja päätökset: 33541: 33542: 1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy yhteensovitusehdotuksen, 33543: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. 33544: Schybergsonin ehdotus. 33545: Jaa-äänet ovat voitolla. 33546: 2) Ken vastaesitykseksi hyväksyy yhteensovitusehdotuksen, 33547: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty 33548: toinen vastalause. 33549: Äänestyksessä annetaan 107 jaa- ja 82 ei-ääntä, joten vasta- 33550: esitykseksi suuren valiokunnan ehdotusta vastaan on hyväksytty 33551: yhteensovitusehdotus. 33552: 3) Ken hyväksyy 2 §:n suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, 33553: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on 2 §:ksi hyväksytty yhteensovitus- 33554: ehdotuksen 2 §. 33555: Ei-äänet ovat voitolla. 2 § on siis hyväksytty sellaisena kuin se on 33556: yhteensovitusehdotuksessa. 33557: 33558: P u h e m i e s saapuu puhetta johtamaan. 33559: 33560: 3 §. 33561: Keskustelu: 33562: Ed. C a s t r e n: Pyytäisin puolestani saada ehdottaa maatalous- 33563: valiokunnan asetu;,ehdotuksen 3 §:n asemasta hyväksyttäväksi 3 §:n 33564: käsillä olevassa yhteensovitusehdotuksessa, kuitenkin sillä muutoksella, 33565: että kolmannesta momentista, joka on yhtäpitävä maatalousvalio- 33566: kunnan ehdotuksen kolmannen momentin kanssa, jätettäisiin pois 33567: sanat: >>6 luvussa mainitun>>. Ensimmäinen momentti yhteensovitus- 33568: ehdotuksessa kuuluu näin: >>Vuokramaksu pitää olla rahassa mää- 33569: rätty ja vuokrakirjaan koko se vastike merkitty, joka vuokramiehen 33570: on saamistaan eduista todellisesti suoritettava. Älköön vuotuista 33571: vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudestaan määrättäkö>>. Toi- 33572: nen, kolmas ja neljäs momentti tulisi siis kuulumaan samoin kuin 33573: maatalousvaliokunnan ehdotuksessa, paitsi että kolmannesta momen- 33574: tista jätettäisiin pois sanat: ~6 luvussa mainitun>>. 33575: 33576: Ed. G y 11 i n g: Kolmanteen pykälään sisältyy yksi kaikkein 33577: tärkeimpiä puolia koko torpparilaitoksen uudistuksessa, vaikka se 33578: esiintyy verrattain vähäisessä asemassa, toisessa momentissa. Tar- 33579: koitan kohtaa, jossa puhutaan työvuokran poistamisesta ja raha- 33580: maksun asettamisesta sen sijalle. Työvuokran, joka nyt on kaikista 33581: oleellisimpia tunnusmerkkejä meidän torpparilaitoksellemme ja kai- 33582: kista enimmän antaa sille sen leiman vanhana feodaalisena järjes- 33583: telmänä, tahtoisimme me kokonaan saada torpparilaitoksesta pois 33584: ja olemmekin ehdottaneet maatalousvaliokunnan mietinnön toisessa 33585: Maan vuokralaki. 1327 33586: 33587: 33588: vastalauseessa 3 §:n 2, 3, 4 momentin sijalle yksistään määräyksen 33589: siitä, että työvuokra olisi kokonaan kiellettävä. Tämä vastalause 33590: on jo äänestetty kumoon sekä maatalousvaliokunnassa että nyt 33591: viimeksi suure::.sa valiokunnassa, joten lienee verrattain turhaa 33592: koettaa saada se enää äänestyksen alaiseksi. Siitä syystä tuskin 33593: lienee syytä ehdottaakaan, että se täällä otettaisiin äänestyksen alai- 33594: seksi, ellei joku potvarispuolueen ryhmä ryhdy sitä kannattamaan. 33595: Olen kuitenkin tahtonut nimenomaan mainita siitä, koska mie- 33596: lestäni se on tärkeimpiä kohtia koko torpparikysymyksessä. 33597: 33598: Ed. C a s t r e n: Pyytäisin saada vastustaa ed. Gyllingin teke- 33599: mää ehdotusta, toisen momentin muuttamisesta. Olen käsittänyt 33600: Gyllingin lausumaa ehdotukseksi (Huuto: Ei!). Ellei niin ole asian 33601: laita, sitä parempi. 33602: 33603: Ed. H a 1 o n e n: Pyydän saada kannattaa ed. Castrenin teke- 33604: miä ehdotuksia. 33605: 33606: Ed. B r a n d e r: Minäkin kannatan ed. Castrenin ehdotusta. 33607: 33608: Ed. P a 1 o h e i m o: Minun täytyy ihmetellä, että vasemmiston 33609: puolelta tehtiin se ehdotus, jonka ed. Gylling teki. Minulla on it- 33610: selläni hiukan kokemusta, mitä vuokramiesluokka tästä ehdotuk- 33611: sesta tuumaa. Olen tänä vuonna ollut tilaisuudessa kymmenien 33612: vuokramiesten kanssa keskustelemaan asiasta ja olen tarjonnut 33613: heille jokaiselle vapauden ottaa vero rn,aksettavaksi tykkänään 33614: rahassa, mutta olen jokaiselta saanut sen vastauksen: >>Emme voi 33615: maksaa veroa rahassa>>. Elleivät päivätöitä saa tehdä, niin raha- 33616: maksun kannalle he eivät tahdo siirtyä. Pääasia on, että he saavat 33617: niistä päivätöistään, joita suorittavat, täyden hinnan. Minä pyydän 33618: mitä jyrkimmästi vastustaa sitä ehdotusta, jonka ed. Gylling täällä 33619: teki. 33620: 33621: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gylling ei tehnyt minkään- 33622: laista ehdotusta ja ed. Castrenkin luopui sentähden puheenvuo~ 33623: rostaan, kun hän huomasi, ettei ed. Gylling minkäänlaista ehdotusta 33624: tehnyt, joten: ed. Paloheimon puheenvuoro siinä oli aivan aiheeton. 33625: Mutta mitä tulee siihen asiaan, että 50, 6o hänen torppariansa ei 33626: ollut taipuvaisia asettumaaan rahamaksun kannalle, niin nähtä- 33627: västi siihen on ollut syynä, että ed. Paloheimon torppareilla on 33628: niin suunnattoman suuret verot, ettei heidän ole mahdollista ruveta 33629: niitä rahassa maksamaan vaan ainoastaan päivätöissä. 33630: 33631: Ed. P a 1 o h e i m o: Pyydän ed. ·wuolijoen lausuntoon saada 33632: vastata, että minä olen alistunut sen vuokralautakunnan alle, johon 33633: 1328 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33634: 33635: 33636: vuokramiehet itse ovat saaneet valita jäsenensä ja saaneet valita 33637: myös puheenjohtajankin. Samoin olen alistunut siihen veroon, 33638: jonka tämä vuokralautakunta tulisi määräämään ja on määrännyt. 33639: 33640: Ed. Huttunen: Voin kyllä otaksua, että ed. Paloheimon 33641: torpparit ovat saaneet valita jäsenet hänen mainitsemaansa vuokra- 33642: lautakuntaan, mutta samalla minun täytyy otaksua, että ed. Palo• 33643: heimo on antanut ohjeita torppareille valitsemaan hänelle soveliaita 33644: henkilöitä tuohon mainitsemaansa vuokralautakuntaan. 33645: 33646: Ed. P a 1 o hei m o: Ed. Huttusen lausunnon johdosta pyy- 33647: dän taasen huomauttaa, että vuokramiehet valitsivat paikkakunnan 33648: sosialistisen yhdistyksen puheenjohtajan yhdeksi jäseneksi ja toi+ 33649: seksi sosialistisen yhdistyksen rahastonhoitajan. 33650: 33651: Ed. J a 1 a v a: Minä pyydän huomauttaa, että asia ei ole aivan 33652: niin kuin ed. Paloheimo täällä on väittänyt. Torpparit eivät olleet 33653: tyytyväisiä siihen vuokralautakuntaan, mikä siellä oli asetettu. 33654: Ed. Paloheimo oli yrittänyt viime talvena tarjota vuokramiehille 33655: kontrahteja, mutta ainoastaan kaksi heistä oli hän saanut taipumaan. 33656: 33657: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33658: 33659: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi 33660: muutosehdotus. Ed. Castren, useimpien kannattamana, on eh- 33661: dottanut, että 3 § saisi sen muodon, kun sillä on painetussa yhteen- 33662: sovitusehdotuksessa kaikissa muissa kohdin paitsi että kolmannesta 33663: momentista jätettäisiin pois sanat >>kuudennessa luvussa mainitut». 33664: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Castrenin ehdotukseksi. 33665: Asiasta on siis äänestettävä. 33666: 33667: Äänestys ja päätös: 33668: 33669: Ken hyväksyy 3 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, 33670: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Castrenin ehdotus tässä kohden 33671: hyväksytty. 33672: Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Castrenin ehdotus on hyväksytty. 33673: 33674: §:t 4-5 hyväksytään järjestänsä keskustelutta. 33675: 33676: 6 §. 33677: Keskustelu: 33678: Ed. N y 1 a n d e r: Kuudennessa pykälässä on maatalousvalio- 33679: kunnan ehdotuksessa lisäys entiseen nähden, joka koskee vuokra- 33680: Maanvuokralaki. 1329 33681: 33682: 33683: maksun kohtuullisuuden määrittelyä. Koska minä puolestani 33684: maatalousvaliokunnassa en ole katsonut voivani sitä täydellisesti 33685: kannattaa, mutta myöskään_ en ole vastalausetta tätä vastaan 33686: pannut, niin pyydän tässä lyhyesti saada mainituksi, että minä 33687: en suinkaan pidä tätä vuokramaksun kohtuullisuuden määrittelyä 33688: onnistuneena, koska se matkaansaattaa hankaluutta. Vuokra- 33689: maksun kohtuullisuutta tämän mukaan määritellään sillä tavalla, 33690: että verrataan suurempia vuokra-alueita pienempiin. Minä en voi 33691: tätä pitää aivan onnistuneena, mutta olen kumminkin alistunut 33692: enemmistön päätöksen alle, enkä siis tahdo tässä suhteessa tehdä 33693: mitään erityistä ehdotusta, vaan ainoastaan pöytäkirjaan lausua 33694: poikkeevan mielipiteeni asiassa. 33695: 33696: Ed. K a i r a m o: Pyydän saada ilmoittaa, että minäkin pidän 33697: tämän lauseen, jonka ed. Nylander mainitsi, tarpeettomana, ja katson, 33698: että sekin on niitä kukkasia, jotka suuresti miellyttävät nuoria 33699: sosialistimaistereita, mutta joista torpparilla ei ole mitään hyötyä. 33700: Kuitenkaan en tahdo tätä lausetta ehdottaa poistettavaksi, sillä jota- 33701: kin pitää jäädä sosialistienkin huviksi. 33702: 33703: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33704: 33705: Pykälä hyväksytään muuttamatta. 33706: 33707: 7§ 33708: hyväksytään keskustelutta sekä samoin ensimäisen luvun nimike. 33709: 33710: 8 §. 33711: Keskustelu: 33712: Ed. S t i g z e 1 i u s: Hr Söderholm anförde redan i går vid den 33713: allmänna diskussionen, att han icke är alldeles nöjd med formuJeringen 33714: af detta nya institut. Man måste ju medgifva, att det nuvarande 33715: förfarandet vid intecknings fastställande icke är riktigt bekvämt 33716: och tillämpligt å arrendekontrakt, och man kunde ju därför god- 33717: känna den föreslagna inregistreringen, ehuru det hade varit bättre om 33718: den skulle hafva kommit i sammanhang med införandet af ett jord- 33719: register, hvilket ju är påtänkt. I alla fall är det i formelt afseende 33720: något bristfälligt, och jag ber att få påpeka en omständighet. Här 33721: säges nämligen i paragafen icke uttryckligen, hvar inregistreringen 33722: skall ske, utan endast medelbart framgår detta ur 3 mom. Däremot 33723: säges det i § ro, att legokontrakten inregistreras af >>häradsrätten», 33724: hvilket är orätt. Det bör ju vara af >>häradsrättens ordförande>>. 33725: J ag skulle icke häller tagit mig talan beträffande denna paragraf, 33726: 84 33727: 1330 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33728: 33729: 33730: om j ag icke hade ämnat föreslå en ändring i § IO. Jag anser därför 33731: att i paragrafen bör utsägas, hvar inregistrering skall ske, och får 33732: därför föreslå, att i första meningen skulle införas orden >>vid härads- 33733: rätt», så att den skulle komma att lyda: >>Sedan legokontrakt veder- 33734: börligen fastställts, skall det genom legonämndens försorg vid härads- 33735: rätten inregistreras.>> 33736: 33737: Ed. S ch y b e r g s on: Jag ber att få understöda hr Stigzelius' 33738: förslag. Hvad inregistreringen för öfrigt beträffar är den ju i hög 33739: grad oformlig, men såvidt jag kan finna kommer den väl knappast 33740: att tagas i anspråk, åtminstone icke i nämnvärd grad, under en 33741: lång tid framåt, ty de gamla kontrakten, hvilka fortfarande skulle 33742: blifva beståndande tio år framåt, komma icke under denna inregistre- 33743: ring, såsom förevarande paragraf är affattad, och nya komma väl 33744: öfverhufvud icke att uppgöras, så att det här kapitlet, liksom en 33745: stor del af lagen för resten, får ligga någon tid tili sig och så små- 33746: ningom visa sina brister, hvilket ju:kan vara en fördel. 33747: 33748: "· Ed. P a a s i k i v i: fi Mitä rekisteröiruisjärjestelmän voimaan- 33749: panemiseen tulee, niin tietysti olisi parempi, jos koko meidän kiinni- 33750: tysjärjestelmämme ja mitä sen yhteydessä on, voitaisiin muuttaa 33751: rekisteröiruisjärjestelmäksi ja tämä reformi siis yhdellä kertaa toi- 33752: meenpanna. Minä kuitenkin luulen, että tulee ottamaan vielä hyvin 33753: paljon aikaa, ennenkun sellainen rekisteröiruisjärjestelmä ja maa- 33754: kirjajärjestelmä saadaan meillä perille ajetuksi. Senvuoksi on minusta 33755: näyttänyt olevan paikallaan tässä kohden säätää erityinen menettely. 33756: Olen aivan toista mieltä kuin ed. Schybergson siitä, että tämä rekiste- 33757: röiminen jäisi käyttämättä. I2 §:ssä on myönnetty tällainen oikeus 33758: nimenomaan myös vanhoihin vuokrasopimuksiin nähden. Siis 33759: nekin, jotka jo ovat sopimuksensa kiinnittäneet, voivat uudista- 33760: misen sijasta käyttää tätä menettelyä, joka tuottaa sen suuren 33761: edun, että sitä ei tarvitse koskaan uudistaa. Sitäpaitsi tiedämme, 33762: että hyvin suuri osa vanhoista vuokrasopimuksista nykyänsä ei ole 33763: kiinnitetty. 33764: Mitä muuten tulee ed. Stigzeliuksen ehdotukseen yhden sanan 33765: lisäämisestä 8 §:ään, niin se näyttää minusta olevan kannatusta 33766: ansaitseva. 33767: 33768: Ed. C a s t r e n: Minä puolestani en voi kannattaa ed. Stigzeliuk- 33769: sen ehdotusta, koska pidän sitä aivan tarpeettomana. Vähintäkään 33770: epätietoisuutta ei voi syntyä siitä, missä vuokrakirja, sitten kun se 33771: on asianmukaisesti vahvistettu, on vuokralautakunnan toimesta 33772: rekisteröitävä, sillä IO §:ssä sanotaan: >>Vuokrakirjat rekisteröi 33773: kihlakunnanoikeus sitä varten laadittuun vuokrakirjaan>>. Edustaja 33774: Stigzeliuksen ehdottarua lisäys, jonka nojalla sanottaisiin 8 §:ssä, 33775: Maanvuokralaki. 1331 33776: 33777: 33778: että vuokrakirja on, sitte kun se on asianmukaisesti vahvistettu, 33779: vuokralautakunnan toimesta k i h 1 a k u n n a n o i k e u d e s s a 33780: rekisteröitävä on siis aivan aiheeton. 33781: 33782: Ed. Käpy: Minä pyydän kannattaa sitä ajatusta, jonka ed. 33783: Castren lausui. Tässä 8 §:ssä mainitaan ainoastaan yleinen peri- 33784: aate ja seuraavissa pykälissä kehitetään sitä yksityiskohtaisemmin. 33785: Ed. Stigzeliuks~n ehdotuksen arvostelemista varten oikeastaan 33786: tarvitsisi tietää, miten ro § tulisi kuulumaan, mutta ainakin 8 §:ään 33787: nähden ei minun käsittääkseni ole esitetty sellaisia syitä, jotka 33788: aiheuttaisivat sen muuttamista. 33789: 33790: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33791: 33792: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on täällä tehty 33793: yksi muutosehdotus. Ed. Stigzelius, ed. Schybergsonin kannattamana, 33794: on ehdottanut, että 8 §:n r momentin ensimmäinen lause tulisi kuulu- 33795: maan: >>Vuokrakirja on, sitten kun se on asianmukaisesti vahvistettu, 33796: vuokralautakunnan toimesta kihlakunnanoikeudessa rekisteröitävä>>. 33797: Tulen nimittämään tätä ed. Stigzeliuksen ehdotukseksi. Asiasta on 33798: siis äänestettävä. 33799: 33800: Äänestys ja päätös: 33801: 33802: Ken hyväksyy 8 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan 33803: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Stigzeliuksen ehdotus hyvaksytty. 33804: Jaa-äänet ovat voitolla. 8 § on siis hyväksytty Suuren valio- 33805: kunnan ehdotuksen mukaan. 33806: 33807: 9 § hyväksytään keskustelutta. 33808: 33809: IO §. 33810: Keskustelu: 33811: Ed. S t i g z e 1 i u s: Då mitt förslag angående införandet af 33812: ordet >>häradsrätt» i 8 § icke har vunnit bifall, frångår jag också det 33813: förslag jag hade ämnat framstäila, att >>häradsrättew> här skulle ut- 33814: bytas mot ~häradsrättens ordförande>>. Men i denna paragraf före- 33815: kommer en annan omständighet, som kan vara vilseledande. Det 33816: säges nämligen att registret med därtill hörande bilagor skall vara 33817: offentligt, och i z mom. står det att utdrag ur legoregistret och till 33818: detsamma hörande handlingar utfärdas mot stadgad lösen. Däraf 33819: framgår det såsom om utskottet skulle hafva tänkt sig, att tilllego- 33820: registret skulle vara bifogadt såväl de skriftliga inlagorna med an- 33821: hållan om inregistrering som äfven de kontrakt, till hvilka de hän- 33822: 1332 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 33823: 33824: 33825: föra sig. Om utskottet har tänkt sig det så, förefaller det mig att 33826: detta förslag vore opraktiskt. Vid ett ting kan det inlämnas ett 33827: hundratal kontrakt. Om de skola bifogas legoregistret, blefve det 33828: ofantligt stora böcker man hade att föra med sig från ting till ting, 33829: och de blefve därigenom opraktiska. Åfven anser jag att man icke 33830: i en ständerlag bör införa sådana här minutiösa bestämmelser, utan , 33831: låta bestämmandet härom ankomma på senaten, liksom det också 33832: enligt I4 § är föreslaget, att den skall få utfärda närmare föreskrifter 33833: angående inregistreringen. Jag anser att det därför skulle vara till- 33834: räckligt om man skulle uttala sig endast därom, att registret bör 33835: vara offentligt och tillgängligt för enhvar, och att vederbörande 33836: ur detsamma skulle utfärda utdrag mot stadgad lösen. Det är själf- 33837: fallet att detta också gäller bilagorna. Egentligen skulle hela stad- 33838: gandet angående registers offentlighet kunna hafva uteslutits, eme- 33839: dan det är själffallet och finnes redan stadgadt, att alla handlingar, 33840: som komma till en häradsrätts arkiv, äro offentliga och tillgängliga 33841: för enhvar och att hvar och en får afskrift därur mot lösen. J ag vill 33842: dock icke yrka på att stadgandet härifrån skulle uteslutas, men där- 33843: emot ville jag, att hvad här talas om bilagor och de till registret 33844: hörande handlingarna skulle utgå för att man icke skulle genom 33845: detta stadgande binda Senaten vid utfärdandet af administrativa 33846: föreskrifter. J ag skulle därför föreslå, att ifrån denna paragraf orden 33847: »jämte därtill hörande bilagon> skulle uteslutas, och likaså i 2 mom. 33848: orden >>och till detsamma hörande handlingan>. 33849: 33850: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33851: 33852: P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. Stigze- 33853: lius tehnyt muutosehdotuksen, jonka äsken kuulimme, mutta koska 33854: sitä ei ole kukaan kannattanut, ei se voi tulla äänestyksen alaiseksi. 33855: 33856: IO § hyväksytään. 33857: 33858: II §, I2 §, I3 §, I4 §, ja toisen luvun nimike hyväksytään keskus- 33859: telutta. 33860: 33861: I5 § hyväksytään keskustelutta. 33862: I6 §. 33863: Keskustelu: 33864: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tähän I6 §:ään tahtoisin tehdä pie- 33865: nen muutosehdotuksen. Ensimäisen momentin tahtoisin kuulu- 33866: maan samoin kuin se on kuulunut hallituksen esityksessä, että siis 33867: maatalousvaliokunnan. mietinnössä oleva kursiveerattu lause . jäisi 33868: pois. Toinen momentti olisi oleva samoin kuin valiokunnan ehdo- 33869: Maanvuokralaki. 1333 33870: 33871: 33872: tuksessa, mutta kolmannesta ja neljännestä momentista tahtoisin 33873: ehdoittaa sanat >>ellei ole toisin sovittu>> poistettaviksi. Kolmas mo- 33874: mentti tulisi siis kuulumaan: ~Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, 33875: olkoon vuokramies oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämään. Jos 33876: tällaista käyttämistä varten on tehty suunnitelma, noudatettakoon 33877: sitä.>> Neljäs momentti tulisi kuulumaan: >>Vuokramiehellä olkoon 33878: vuokra-alueella metsästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa 33879: vedessä kalastusoikeus.>> 33880: Olen kuullut, että eräs sangen vanhoillinen lainsäätäjä meillä, 33881: joka oli koko torpparilain uudistamista vastaan tämmöisessä muo- 33882: dossa kuin se nyt on, on lausunut kuitenkin lukiessaan maatalous- 33883: valiokunnan ehdotuksen, että maatalousvaliokuntahan tekee omi- 33884: tuisia lakeja, kun se asettaa joka toiseen pykälään sanat >>ellei ole 33885: toisin sovittU>>. Tämä on kai sitä ed. Paasikiven suosimaa Englan- 33886: nissa käytettyä epämääräiseen sanamuotoon puettua lainsäädäntö- 33887: järjestelmää, jossa joka pykälässä annetaan, ei ainoastaan tuoma- 33888: rille vaan asianosaisiHekin valta poiketa kokonaan lain määräyksistä. 33889: Ehdotan siis, että ne muutosehdotukset, jotka äsken mainitsin, teh- 33890: täisiin; ne löytyvät maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyssä toi- 33891: sessa vastalauseessa sivuilla 127 ja 128. 33892: 33893: Ed. Huttunen: Minä pyydän kannattaa ed. Wuolijoen 33894: tekemää ehdotusta. 33895: 33896: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Suuressa valiokunnassa m1na 33897: tein tähän pykälään sellaisen lisäysehdotuksen, että sen kolmanneksi 33898: momentiksi olisi otettava seuraava määräys: ~vuokraa m ansa 33899: maan saattamiseksi viljelyskuntoon olkoon 33900: v u o k r a m i e h e 11 ä, m i s s ä o 1 o s u h t e e t s e n s a 11 i- 33901: v a t, o i k e u s s a v e n, r u o p a n j a m u d a n o t t o o n 33902: v u o k r a n a n t a j a n o m i s t a m a 1 t a maa 1ta v u o k r a- 33903: a 1 u e en u 1 k o p u o 1 e 11 a k i n>>. Kun tässä on kysymys muu- 33904: tamille torppareille varsin tärkeästä asiasta, olen tahtonut mainita 33905: tämän ehdotuksen siltä varalta, että se kohtuuteensa nähden saa- 33906: vuttaisi kannatusta. 33907: 33908: Ed. L e h t i n e n: Minä pyydän kannattaa ed. Helenius-Seppä- 33909: län ehdotusta. 33910: 33911: Ed. c a s t r e n: Käsiteltävänä olevassa I6 §:ssä on myönnetty 33912: vuokramiehelle niin laaja oikeus, että hän voi hyödykseen käyttää 33913: vuokra-aluetta, niinkuin parhaaksi näkee. Mutta jonkunlainen raja 33914: pitää kuitenkin tällä käyttämisellä olla ja raja on se, ettei vuokra- 33915: mies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi saa käyttää vuokra- 33916: aluetta muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Tämän 33917: 1334 1stunto 17 p. lokakuuta 1908. 33918: 33919: 33920: rajoittavan määräyksen tahtoo ed. Wuolijoki poistettavaksi. Mää- 33921: räyksen poistamisesta olisi siis seurauksena, että vuokramies voisi 33922: vuokranantajan vahingoksi ja haitaksi käyttää aluetta myös muu- 33923: hun kuin mihin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu. Tätä en aina- 33924: kaan minä voi millään tavalla kannattaa. Edelleen on ed. 33925: Sulo Wuolijoki ehdottanut kolmannesta momentista sanat >>ellei 33926: ole toisin sovittu>> poistettavaksi. Yleisenä sääntönä on kolmannessa 33927: momentissa lausuttu että jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, niin 33928: on vuokramies oikeutettu sitä käyttämään kotitarpeekseen. Ainoas- 33929: taan siinä tapauksessa että vuokrasopimuksessa on toisin sovittu, 33930: voisi vuokra-alueeseen kuuluvan metsän käyttämistä kotitarpeeksi 33931: rajoittaa. Jos nuo sanat •>ellei ole toisin sovittu>> jätettäisiin pois, ku- 33932: ten ed. Wuolijoki on ehdottanut, tulisi siitä olemaan seurauksena, 33933: että vuokramies olisi aina oikeutettu käyttämään kotitarpeekseen 33934: metsää, jospa kohta vuokra-alueeseen kuuluva metsä olisi niin 33935: vähäinen, ettei se riittäisi täyttämään vuokramiehen kotitarvetta, 33936: ennenkuin se olisi saanut säästyä jonkun aikaa. En siis voi tätä- 33937: kään muutosehdotusta hyväksyä. 33938: 33939: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 33940: 33941: P u h e m i e s: 16 §:ään on tehty kaksi muutosehdotusta. En- 33942: sinnäkin on ed. S. Wuolijoki ehdottanut muutoksia sekä ensimäiseen 33943: että kolmanteen ja neljänteen momenttiin. Ensimäisestä momentista 33944: ed. Wuolijoki ehdottaa poistettaviksi maatalousvaliokunnan mie- 33945: tinnössä kursiivilla painetut sanat: >>Älköön kuitenkaan vuokramies 33946: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta 33947: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu.>> Sittemmin 011 33948: ed. Wuolijoki kolmannesta momentista eli siitä momentista, joka al- 33949: kaa: •>Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää j. n. e.>> esittänyt pois- 33950: pyyhittäväksi sanat >>ellei ole toisin sovittu.>> Ja seuraavaan eli vii- 33951: meiseen momenttiin on ed. Wuolijoki tehnyt sen muutosehdotuksen, 33952: että viimeiset sanat >>jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty>> 33953: olisivat poistettavat. 33954: Sitten ed. Helenius-Seppäl.ä haluaa lisättäväksi uuden momentin, 33955: joka kuuluisi: >>Vuokraamansa maan saattamiseksi viljelyskuntoon 33956: olkoon vuokramiehellä, missä olosuhteet sen sallivat, oikeus saven, 33957: ruopan ja mudan ottoon vuokranantajan omistamalta maalta vuokra- 33958: alueen ulkopuoleltakin.>> 33959: Mitä menettelytapaan äänestyksessä tulee, niin minusta ed. 33960: Wuolijoen 3 ehdotusta ovat kaikki toisistaan erillisiä, ne eivät ole 33961: vastakkaisia; niistä täytyy siis äänestää kustakin erikseen, ja samoin 33962: tulee äänestettäväksi ed. Helenius-Seppälän ehdotuksesta erikseen 33963: sillä sekään ei ole vastakkainen muihin ehdotuksiin. 33964: Maanvuokralaki. 1335 33965: 33966: 33967: Äänestykset ja päätös: 33968: 33969: 1) Ken hyväksyy 16 §:n enstmatsen momentin Suuren valio- 33970: kunnan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on 33971: ed. Sulo Wuolijoen siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty. 33972: Jaa-äänet ovat voitolla, joten momentti on hyväksytty valio- 33973: kunnan ehdotuksen mukaan. 33974: 2) Ken hyväksyy 16 §:n kolmannen momentin Suuren valiokun- 33975: nan mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos ~ei~ voittaa, on ed. Sulo 33976: Wuolijoen ehdotus tässä kohden hyväksytty. 33977: Jaa-äänet ovat voitolla. 33978: 3) Ken hyväksyy 16 §:n viimeisen momentin Suuren valiokun- 33979: nan mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Sulo 33980: Wuolijoen siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty. 33981: Jaa-äänet ovat voitolla. 33982: 4) Ken hyväksyy 16 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 33983: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Helenius-Seppälän lisäys- 33984: ehdotus hyväksytty. 33985: Äänestyksessä annetaan 104 jaa- ja 84 ei-ääntä. 16 § on siis koko- 33986: naisuudessaan_ hyväksytty Suuren valiokunnan :rdetinnön mukaan. 33987: 33988: 17 §. 33989: Keskustelu: 33990: Ed. R a n n i k k o: Olen eri mieltä tämän pykälän suhteen siinä 33991: muodossa kuin se nyt on muodostunut sekä maatalousvaliokunnassa 33992: että suuressa valiokunnassa, mikäli se koskee tämän pykälän 1 mo- 33993: menttia, josta suuressa määrin riippuu koko pykälän muoto. Tässä 33994: on sellainen ristiriita olemassa, että 2 mom. mukaan määrätään ra- 33995: kennus rakennettavaksi, jos se on vanhuuttaan rappeutunut tai 33996: muuten tullut kelpaamattomaksi sillä tavalla että vuokranantaja 33997: antaa kaikki luonnosta saatavat rakennusaineet ja vuokramies te- 33998: kee työn. Näin siis tasataan rakennusvelvollisuus tasan. Tässä 33999: laissa on säädetty, että rakennuksista vuokramiehelle maksetaan 34000: korvaus. 1 mom. tässä pykälässä kuuluu taas sillä tavalla, että jos 34001: tällainen rakennus, joka on vuokranantajan oma, tulipalon kautta 34002: tai muuten ilman vuokramiehen tuottamusta häviää tai on niin 34003: vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, on tämä raken- 34004: nus vuokranantajan rakennettava. Tästä siis johtuu sellainen risti- 34005: riita, että tällaisesta rakennuksesta ei tulisi vuokramies vuokra-ajan 34006: lopulla saamaan nähtävästi mitään korvausta. Ja koska vielä täl- 34007: laisesta rakennustavasta johtuu ehdottomasti vuokramiehelle va- 34008: hinkoa, vaikka ainakin valiokunnassa on väitetty vasemmistolaisten 34009: puolelta, että siitä ei tule vähimmässäkään määrässä torpparille, 34010: vuokramiehelle vahinkoa, vaikka se rakentaminen näin tapahtuu. 34011: 1336 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34012: 34013: 34014: Minä tahdon huomauttaa, että siinä tapauksessa jos vuokranantaja 34015: veivoitetaan tällainen rakennus rakentamaan sillä tavoin kuin tämä 34016: momentti säätää, hän antaisi sen ehdottomasti urakalla tehtäväksi 34017: sille, joka tekee sen kaikkein halvimmalla ja silloin tämä työ ei suin- 34018: kaan tule tehdyksi sellaisella tavalla, että se olisi edullinen sille, joka 34019: tulee niissä huoneissa asumaan. Minulla on niin monta sellaista esi- 34020: merkkiä ollut nähtävänä, että ne rakennukset, jotka näin ovat ra- 34021: kennetut, ovat olleet sellaisia, että niistä ei vähillä korjauksilla ole 34022: saatu sellaista huonetta, että se olisi lämmintä pitänyt ja käytäntöön 34023: soveltunut. Sentähden rohkenen minä jotta tämä ristiriita saatai- 34024: siin poistetuksi, tehdä sen ehdotuksen eduskunnalle, että I7 §:n 34025: sijaan otettaisiin ensimäisestä vastalauseesta sen 95 ja 96 sivulla 34026: oleva pykälämuoto, kuitenkin muutettuna sillä tavalla, että 2 ja 3 34027: mom. kuuluisi näin: >>Jos ensimäisessä mom. mainitut rakennuk- 34028: set ovat vuokranantajan toimesta tulipalon varalta vakuutetut, 34029: tulee vuokramiehen korvata hänelle puolet palovakuutusmaksusta. 34030: Palovahingon korvauksesta suorittaa vuokranantaja puolet vuokra- 34031: miehelle sen mukaan kuin uudestaan rakentaminen edistyy. Jos 34032: vuokranantaja laimiinlyö vakuutuksen, niin on hänen, ellei ole toi- 34033: sin sovittu, toimitettava tulipalon aiheuttama uudestaan rakenta- 34034: minen.>> Kolmas ja neljäs mom. tulisi kuulumaan niinkuin ne ovat 34035: tässä maatalousvaliokunnan tekemässä ehdotuksessa, ensimäinen 34036: mom. niinkuin se on tässä vastalauseessa. Tämän muutoksen vasta- 34037: lauseeseen aiheuttaisi se, että suuressa valiokunnassa tehtiin sel- 34038: lainen huomautus ensimäistä vastalausetta vastaan, joka on täy- 34039: dellä syyllä huomioonotettava ja sentähden olen tahtonut tehdä 34040: tämän muutoksen ennen tekemääni ehdoitukseen. Tässä on ainoas- 34041: taan otettu huomioon tulipalon hävittäminen, sillä meidän maas- 34042: samme on muun seikan aiheuttama hävitys niin harvinaista, ettei 34043: siitä kannata puhua, sellaiset kuin tulvat, maanvieremät ja muut 34044: sellaiset, niitä ei tapahdu siinä määrässä, että niitä olisi ensinkään 34045: huomioon otettava. Tässä olisi tarpeen pitempikin selitys vaan en 34046: tahdo kuluttaa aikaa enemmän. Toivon että tämä tulee jo tällä 34047: eduskunnan huomioon. 34048: 34049: Ed. R a j a 1 a: Minä pyydän kannattaa ed. Rannikon tekemää 34050: ehdotusta, koska se on aivan oikeudenmukainen. 34051: 34052: Ed. C a s t r en: Ed. Rannikko on luullut huomaavansa jonkun- 34053: moista ristiriitaisuutta maatalousvaliokunnan lakiehdotuksen käsillä 34054: olevassa §:ssä. Sellaista ristiriitaisuutta ei kuitenkaan ole olemassa. 34055: Maatalousvaliokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle että 34056: jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva sen viljelemiseen tarpeellinen 34057: rakennus, joka on VUokranautajan oma, tulipalon tai muun ylivoi- 34058: maisen tapahtuman kautta on hävinnyt, niin on VUokranautajan 34059: Maanvuokralaki. 1337 34060: 34061: 34062: itsensä kustannettava sekä uudestarakentamiseen tarpeelliset aineet 34063: että myöskin rakennustyö. Valiokunnan enemmistö on pitä- 34064: nyt kohtuuttomana että vuokramies, joka ei millään tavalla ole 34065: ollut syypää rakennuksen häviämiseen tulipalon tai muun ylivoimai- 34066: sen tapahtuman kautta velvoitettaisiin ottamaan osaa uudesta- 34067: rakentamiseen. Se periaate, että maanomistajan on vastattava 34068: kaikesta siitä vahingosta, joka hänen alueellaan tapahtuu ylivoi- 34069: maisen tapahtuman kautta kuin myös niistä eduista, joita ylivoi- 34070: mainen tapahtuma sille tuo, on yleisesti tunnustettu lainsäädännössä. 34071: Sitä vastoin on valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä, että jos 34072: maanomistajan oma, viljelykseen tarpeellinen rakennus on vanhuut- 34073: taan rappeutunut ja julistettu katselmuksessa kelpaamattomaksi, 34074: niin on sekä vuokranantajan että vuokramiehen otettava osaa uutis- 34075: rakennukseen, edellisen hankkimalla aineet ja jälkimäisen kustanta- 34076: mana uudestarakentamiseen tarpeellinen työ. Kuinkakohtuuton vasta- 34077: lauseen tekijäin kanta on vuokramieheen nähden käy myös esille siitä, 34078: että jos tulvan kautta, luonnonvoimain. aikaansaaman tapahtuman 34079: kautta joka ei suinkaan meidän maassamme ole harvinaista, torpan 34080: rakennukset häviäisivät, niin olisi vuokramies velvollinen, sitten 34081: kun maanomistaja on hänelle hankkinut rakennustarpeet, rakenta- 34082: maan tulvan hävittämät rakennukset. Toivon, että eduskunta 34083: hyväksyy sen periaatteen, jolle maatalousvaliokunta on tässä pykä- 34084: lässä asettunut. 34085: 34086: Ed. K a i r a m o: Minun mielestäni on tässä tosiaan kysymyk- 34087: sessä kohta, joka, jos se hyväksytään, on häiritsevä keskinäisiä 34088: vuokrasuhteita ja itse asiassa on yhtä kohtuuton maanomistajille 34089: kuin torppareillekin. Valiokunta on asettunut sille kannalle, että 34090: jos kyseessä oleva rakennus vanhuuttaan rappeutuu, niin silloin on 34091: maanomistaja velvollinen uutisrakennukseen antamaan ainoastaan 34092: tarpeelliset raaka-aineet. Mutta jos se nopeasti, tulipalon tai jonkun 34093: muun sellaisen tapaturman kautta häviää, niin silloin on asianlaita 34094: aivan toinen. Tässä on nyt huomattava, että tällainen rakennus kyllä 34095: nimellisesti kuuluu maanomistajalle, se on hänen omansa, mutta 34096: hän ei nauti eikä lain mukaan saa sitä hallita, eikä nauttia, vaan 34097: nautinto-oikeus kuuluu torpparille. Valiokunnan mielipiteen mukaan 34098: on tämä puolinainen omistusoikeus, toisessa tapauksessa tunnustettava, 34099: mutta ei toisessa. Minun nähdäkseni ei kuitenkaan ole mitään 34100: periaatteellista eroa siinä, häviääkö tuollainen rakennus hitaasti tai 34101: ainoastaan muutamassa tunnissa tai silmänräpäyksessä. Vahinko 34102: kohdistuu kummassakin tapauksessa samoihin henkilöihin. Nyt 34103: saattaa kyllä tuntua torpparin kannalta edulliselta, ensi silmäyksessä 34104: kylläkin edulliselta, että tällainen lakimääräys astuu voimaan, mutta 34105: jos lähemmältä tätä asiaa ajattelee, niin helposti huomaa, että näin 34106: ei~le asianlaita. Sillä jos maanomistaja pakotetaan yksin kantamaan 34107: 1338 Istunto 17 p. Jokakuuta 1908. 34108: 34109: 34110: kaiken vahingon ja rakentamaan tuon hävinneen rakennuksen 34111: uudestaan, niin on samalla selvä, että hän sen myöskin rakentaa oman 34112: mielensä mukaan eikä torpparille mieliksi. Hän rakentaa sen tie- 34113: tysti niin halvalla kuin mahdollista, ehkä huonoista aineistakin, 34114: mutta torppari on siitä huolimatta velvollinen sitä ylläpitämään 34115: ja se käy hänelle kalliiksi. Sitä paitsi hän ei koskaan saa sellaista 34116: rakennusta, kuin hän itse haluaisi ja jossa hän hyvin viihtyisi, vaan 34117: hän on pakotettu asumaan kenties hänelle hyvinkin vastenmielisissä 34118: ja epäkäytöllisissä huoneissa. 34119: On myöskin huomioon otettava, että käytäntö on tunnustanut 34120: vastalauseen tekijäin kannan oikeaksi. Ainakin mikäli minä näitä 34121: oloja tunnen, niin olen huomannut, että tämä asia on järjestetty 34122: juuri sillä tavalla, kuin vastalauseessa ehdotetaan, nim. että palo- 34123: vakuutuskustannukset suoritetaan puoleksi maanomistajan ja puo- 34124: leksi vuokramiehen puolesta, ja että kun tulipalo sattuu, niin korvaus- 34125: kin tasataan asianomaisten välillä. Minä en käsitä, millä tavalla se, 34126: joka asettuu valiokunnan kannalle, tahtoo menetellä, kun tällainen 34127: torppa palaa. Onko se tarkoitus, että maanomistaja pakoitetaan 34128: yksin kantamaan koko vahingon, vaikka toinen puoli korvauksesta 34129: myönnetään toiselle henkilölle, vai onko tarkoitus, että torpparilta 34130: riistetään se korvaus, joka hänelle kuuluu sen vahingon kautta, jonka 34131: hän on kärsinyt ja josta hän on jo kenties monet vuodet suorittanut 34132: säännöllisesti palovakuutusmaksun? Minusta tuntuu kuin vasta- 34133: lauseen ehdotusta vastaan oikeastaan voisi tehdä ainoastaan yhden 34134: oikeutetun muistutuksen, nim. sen, että se kahtiajako, joka tässä 34135: ehdotetaan, ei kaikissa tapauksissa ole täysin tarkka. Se ei ole 34136: tietysti sanottu, että jokaisen rakennuksen suhteen siihen pantu 34137: työ on yhtä suurestaarvostakuin siihen käytetyt luontaiset rakennus- 34138: aineet. Toisessa tapauksessa toinen puoli saattaa olla hiukan suu- 34139: rempi, toisessa tapauksessa taas toinen. Mutta käytännössä ovat 34140: asianosaiset kuitenkin huomanneet, että juuri tällainen kahtiajako 34141: on tarkoituksenmukainen, se on yksinkertainen ja suunnilleen se 34142: vastaa todellisia oloja. Ei ole suotava, että näin arkoihin aloihin 34143: nyt mentäisiin ulkoapäin kajoomaan, sillä siitä syntyisi epäilemättä, 34144: niinkuin minä olen koettanut osoittaa, häiriötä siellä, missä tähän 34145: asti mitään tyytymättömyyttä ei ole vielä havaittu. 34146: Minä siis yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Rannikko on 34147: tehnyt. 34148: 34149: Ed. E 1 o ranta: Valiokunnan ehdotus sekä suomettarelaisten 34150: vastalause eivät kumpikaan torpparin kannalta katsottuna vastaa 34151: läheskään sitä, mitä sen pitäisi vastata, sillä näissä kummassakin 34152: suurelta osalta jää vuokramiehen niskoille sellaista rakennusvelvolli- 34153: suutta, joka hänelle ei oikeuden mukaan kuulu, ja kaikkein epäedulli- 34154: sempaa vuokramiehille on juuri ensimäisessä vastalauseessa esitetty 34155: Maanvuoralaki. 1339 34156: 34157: 34158: vastaava kohta, jonka ed. Rannikko esitti. Jää poikkeuksetta 34159: sellaisessa tapauksessa vuokramiehen rakennettavaksi silloinkin kuin 34160: hän ei ole millään tavalla vaikuttanut rakennuksen häviämiseen, 34161: kuten esim. silloin kun on puhe tulipalasta tai jostain muusta ylivoi- 34162: maisesta tapahtumasta. Sitten ed. Rannikon ehdottaman pykälän 34163: perusteluissa sanotaan näin: >>Sen sijaan se on periaatteessa ristiriidassa 34164: niiden korvaussäädösten kanssa, jotka lakiehdotuksessa muuten ehdo- 34165: tetaan, jota paitsi se antaa tilaisuuden kunnattomalle ja huolimatto- 34166: malle vuokramiehelle - joita aina myös löytyy -koettaa vaikkapa 34167: murhapolton kautta siirtää se rakennusvelvollisuus, joka hänelle 34168: kuuluu, vuokranantajalle>>. Tahdotaan todistella, että vuokramiehissä 34169: löytyy niin kunnottomia, että ne polttavat huoneensa jotta täytyy 34170: tällainen pykälä säätää, joka pakottaa vuokramiehen ottamaan 34171: rakennusvelvollisuudesta niin suuren osan hartioilleen. Maatalous- 34172: valiokunnassa tuotiin heidän taholtaan tämä sama seikka esiin, 34173: ja siellä väitettiin sellaisia vuokramiehiä olevan koko lailla. En tiedä 34174: mahtaako sellaisia paljon olla; en usko että kukaan vuokramies esim. 34175: talvisaikana tai kesälläkään rakennuksiaan tuleen pistää saadakseen 34176: uuden rakennuksen, sillä joutuuhan hän silloin ainakin ensi aluksi 34177: asunnottomaksi ja vie ehkä pitkänkin ajan ennenkuin uusi rakennus 34178: valmistuu. Miten esim. vuokraaja, jolla ei kuin ani harvassa tapauk- 34179: sessa ole oikeutta metsänkäyttöön ja muihin sellaisiin etuihin, on 34180: velvoitettu ottamaan rakennukseen osaa; kun hän on vuokratilan 34181: vastaanottaessaan tullut vuokranantajan rakennuksiin, siis maan- 34182: omistajan. Ja jos ne ilman vuokramiehen tuottamusta häviävät, 34183: on luonnollista että silloin v'llokranantaj a myöskin rakennukset 34184: rakentaa. 34185: Mutta kuitenkin siitä huolimatta tahdotaan rakennusvelvollisuus 34186: sälyttää vuokramiehelle; Vuokramies ei saa siitä vastaavaa hyötyä 34187: milloinkaan. On kyllä esitetty, että hän saisi puolet vakuutussum- 34188: masta. En tiedä onko tämä tapa laajalti käytännössä, että vuokramies 34189: siitä tulee saamaan suuriakaan etuja, jos hän saisi puolet vakuutus- 34190: summasta. Mutta silloin kun huoneet on vuokranantajan, velvoi- 34191: tettakoon hän rakentamaan ja hankkimaan rakennusaineet ja 34192: vakuuttakoon rakennukset niin korkeasta summasta, ettei ole 34193: pelkoa . tappion kärsimisestä, jos sattuu palamaan tai häviämään, 34194: ja kuten täällä on esitetty, jos esim. maanvieremän, tulvan tahi 34195: jonkun muun sellaisen luonnontapauksen kautta häviää vuokra- 34196: miehen hallussa oleva vuokranantajan rakennus, ei tässä ainakaan 34197: ole syypää vuokramies häviämiseen ja silloin hän ei saa mitään palo- 34198: vakuutusmaksuja eikä mitään korvauksia ja joutuu siitä huolimatta 34199: rakentamaan tämän rakennuksen, joka hänen poistuessaan jää 34200: vuokranantajan omaksi. Se jos mikään tulee silloin kohtuuttomaksi 34201: vuokramiehelle. Tässä tapauksessa ehdottomasti, niinkuin yleensä 34202: näissä tapauksissa, tulisi rakennusvelvollisuus olemaan maanomista- 34203: 1340 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34204: 34205: jan, se on vuokranantajan, joka taas vuokrasopimuksen päättyessä 34206: saa huoneet haltuunsa. 34207: Kun tuodaan sellaisia väitteitä esille, joita suomettarelaisten 34208: vastalauseessa on esitetty, että murhapolttaja tulee tapahtumaan 34209: ja niitä asetetaan esittämään suomalaisen puolueen torppariedustaja, 34210: niin tahdotaan sillä näyttää, että torpparit ovat samalla kannalla. 34211: Minä voin kuitenkin puolestani vakuuttaa että Suomenmaassa on hyvin 34212: vähän sellaisia torppareita, jotka voivat hyväksyä sitä vastalausetta 34213: ja niitä syytöksiä, joita suomettarelaisten taholta on esitetty. Tah- 34214: toisin puolestani esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toisessa vasta- 34215: lauseessa olevan vastaavan kohdan tämän 17 §:n tilalle, sitäkin suurem- 34216: malla syyllä kun tämä maatalousvaliokunnan mietinnössä oleva 34217: pykälä, samaten kuin suomettarelaisten vastalauseessa ehdotettu 34218: pykälä, eivät kumpikaan ole vuokramiehelle edullisia, vaan molem- 34219: mat epäedullisia. Jos kerran vuokramiesten etuja tahdotaan puo- 34220: lustaa, niin toivon että eduskunta hyväksyy tämän ehdottamani 34221: 17 §:n toisessa vastalauseessa. 34222: 34223: Ed. S c h y b e r g s on: Såvidt jag kunnat läsa denna paragraf 34224: sådan den lyder i stora utskottets förslag såväl som i första reser- 34225: vationen, så innehåller den supplementära bestämningar för den 34226: händelse annorlunda icke parterna emellan öfverenskommes. Det 34227: är därför jämförelsevis likgiltigt, hvilketdera af de två förslagen vi 34228: acceptera, blott vi icke godkänna den andra reser~ationen, där 34229: bestämningarna äro ovillkorliga. För min del föredrager jag utskot- 34230: tets förslag. 34231: 34232: Ed. F r a n s R a n t a n e n: Minä kannatan ed. Elorannan 34233: tekemää ehdotusta. 34234: 34235: Ed. K a i r a m o: Täällä on sanottu, että olisi kohtuutonta 34236: vaatia, että vuokramies olisi pakotettu uudestaan rakentamaan 34237: huoneensa, koska hän ei ole syypää siihen tulipaloon, joka on sattunut. 34238: Saattaa niin olla, mutta eihän maanomistajakaan ole siihen syypää. 34239: Ja täytyy myöntää, että murhapolttajia saattaa löytyä yhtä hyvin 34240: vuokramiesten kuin niitä löytyy maanomistajain keskuudessa. 34241: Tämä on nyt kuitenkin sivuseikka ainakin minulle. Mutta jos 34242: tulee sellainen määräys lakiin, että kaikki vahinko kohdistuu maan- 34243: omistajaan, niin on ilmeistä, että huolimattomuus tulen pitämisessä 34244: vuokramiesten keskuudessa kasvaa ja huolimattomuuden takia useim- 34245: mat palovahingot sattunevatkin. 34246: Se seikka, ovatko huoneet vakuutetut täyteen arvoon vai ei, 34247: ei minusta tässä mitään merkitse, sillä joka tapauksessa on palo- 34248: vakuutussumma ja korvaus tasattava. En ymmärrä, että ed. Castrenin 34249: huomautus tässä suhteessa ollenkaan vaikuttaisi asiaan. Sitä paitsi 34250: Maanvuokralaki. 1341 34251: 34252: 34253: kehitys kaiketi menee siihen suuntaan, että ihmiset yhä enemmän 34254: huomaavat oman hyötynsä mukaiseksi todellakin vakuuttaa omai- 34255: suutensa täyteen arvoon. 34256: Että olisi yhdentekevä, mitä laissa pidetään sääntönä, onko se 34257: kirjoitettu toiseen tai toiseen suuntaan, siitä en ollenkaan voi olla 34258: yksimielinen ed. Schybergsonin kanssa. Oikea periaate on, että 34259: laki sovelletaan tosioloihin ja tehdään niiden mukaiseksi, mutta 34260: että asianomaisilla erityisissä tapauksissa on oikeus tehdä poikkeuksia. 34261: Mutta ed. Schybergson on väärässä kun hän tahtoo tehdä poikkeukset 34262: säännöksi ja säännön poikkeukseksi. Minä siis yhä edelleen kannatan 34263: ed. Rannikon ehdotusta sen vuoksi, että se on niin perin kohtuullinen, 34264: että se on johdonmukainen ja että se on sopusoinnussa tosiolojen 34265: ja nykyisen käytännön kanssa. 34266: 34267: Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Koska täällä eduskunnassakin, niin- 34268: kuin suuressa valiokunnassa ja maatalousvaliokunnassa, tätä suo- 34269: mettarelaisten ehdotusta on puolustettu m. m. sillä, että se perustuu 34270: pitkäaikaiseen käytäntöön, että nykyään siis olisi asianlaita sillä 34271: tavalla, niin minun mielestäni se seikka juuri osoittaa, ettei se ehdotus 34272: ole vuokramiehelle edullinen. Sillä eiväthän tähän saakkakaan olot 34273: ole muodostuneet vuokramiehelle edullisiksi vaan järjestyneet sillä 34274: tavalla, että vuokramiehet ovat joutuneet niiden kautta huonoon 34275: asemaan. Ja kun puolustetaan tuota ehdotusta sillä, että nykyinen 34276: käytäntö on siksi muodostunut, niin se on erinomainen motiivi 34277: osottamaan, että tuollainen ehdotus on maanomistajain kannalta 34278: tehty ehdotus. 34279: 34280: Puhemies: Valiokunnan mietinnössä olevaa 17 §:ää vastaan 34281: on tehty kaksi muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Rannikko 34282: ehdottanut, että pykälän kahden ensimmäisen momentin sijaan hyväk- 34283: syttäisiin ensimmäisessä vastalauseessa oleva ehdotus siten, että ensim- 34284: mäisessä vastalauseessa oleva ensimmäinen momentti semmoisenaan 34285: hyväksyttäisiin ja sitten loppuosa tulisi kuulumaan seuraavasti: 34286: ~Jos ensimmäisessä momentissa mainitut rakennukset ovat vuokran- 34287: antajan toimesta tulipalon varalta vakuutetut, tulee vuokramiehen 34288: korvata hänelle puolet vakuutusmaksuista. Palovahingon korvauk- 34289: sesta suorittakoon vuokranantaja puolet vuokramiehelle sen 34290: mukaan, kuin uudestarakentaminen edistyy. Jos vuokranantaja 34291: laiminlyö vakuutuksen, niin on hänen, ellei ole toisin sovittu, toimi- 34292: tettava tulipalon aiheuttama uudestaanrakentaminen.>> h, 34293: Tulen nimittämään tätä ed. Rannikon ehdotukseksi. · 34294: Sitten on ed. Eloranta ehdottanut, että tämä pykälä hyväksyt- 34295: täisiin sellaisena, kuin se on maatalousvaliokunnan mietintöön 34296: liitetyssä toisessa vastalauseessa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta 34297: ed. Elorannan ehdotukseksi. 34298: 1342 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34299: 34300: 34301: Kun molempia ehdotuksia on kannatettu, tulee niistä siis kumpai- 34302: sestakin äänestettäväksi. 34303: Koska nämä muutosehdotukset ovat keskenään vastakkaisia, 34304: ehdotan meneteltäväksi siten, että äänestyksen pohjaksi jää valio- 34305: kunnan mietintö, ja äänestetään edustajien Rannikon ja Elorannan 34306: ehdotusten välillä, kumpiko niistä hyväksytään vastaesitykseksi 34307: lopulliseen äänestykseen mietintöä vastaan. 34308: Menettely hyväksytään. 34309: Äänestys ja päätös: 34310: 34311: I) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Ranni- 34312: kon ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos ~ei>> voittaa, on hyväksytty ed. 34313: Elorannan· ehdotus vastaesitykseksi. 34314: Äänestyksessä annetaan I06 jaa- ja 84 ei-ääntä, joten vasta- 34315: esitykseksi on hyväksytty ed. Rannikon ehdotus. 34316: 2) Ken hyväksyy IJ §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 34317: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Rannikon ehdotus hyväksytty. 34318: Jaa-äänet ovat voitolla. I7 § on siis hyväksytty Suure!! valio- 34319: kunnan ehdotuksen mukaan. 34320: I8 § hyväksytään keskustelutta. 34321: 34322: I9 §. 34323: Keskustelu: 34324: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tässä on vuokralakiin otettu 34325: määräys työpäivän pituudesta, määräys, joka tulisi koskemaan 34326: maanviljelystyötä maassa, jossa tällä alalla ei vielä ole päästy kuin 34327: ensi askel edes teollisuustyönkään suhteen. Tällaista askelta ei ole 34328: otettu vielä missään muussa maassa, ei edes Uudessa Seelannissa, 34329: missä on menty pisimmälle teollisuustyön alalla. Mitä erityisesti 34330: tulee meidän maahamme, niin ovat maalaisolomme jo maantieteelli- 34331: sen asemansakin vuoksi toisistaan niin suuresti eroavia, ettei ole 34332: käytännöllistä tässä suhteessa säätää yhtälaista lakia koko maata 34333: varten. Tähän tulevat sitäpaitsi ne monet muut vaikeudet, jotka 34334: ovat ensimäisessä vastalauseessa esiintuodut. Yksi noita käytän- 34335: nöllisiä vaikeuksia on se, että tässä säädetään työpäivä ainoastaan 34336: yhdelle ryhmälle maalaistyöväkeä eikä kaikille. 34337: Olen kuullut jo kokemustakin tältä alalta. Eräällä suurella ti- 34338: lalla, jolla on paljon suuria torppia, on suostuttu torpparien pyyn- 34339: nöstä siihen, että työpäivä määrättiin entistä lyhyemmäksi. Mutta 34340: jo samana kesänä ovat torpparit itse tulleet valittamaan tätä asian- 34341: haaraa senvuoksi, että he eivät itse tee päivätöitä, vaan teettävät 34342: niitä renkiensä kautta, jotka ovat tulleet kotiin vaatimaan saman~ 34343: Maanvuokralaki. 1343 34344: 34345: 34346: laista lyhempää päivätyötä torpan töissäkin. Arvata vo1p1, että 34347: on mahdotonta torpparin, jolla on ainoastaan yksi renki, esim. 34348: heinänteon- tai elonkorjuuaikana aina katsoa kelloa silloin, kun 34349: korjuu vaatii jonkun verran pitempää työaikaa. Tämän vuoksi 34350: minä olen vakuutettu siitä, että tämä lakimääräys ei tule olemaan 34351: onnellinen käytännössä. 34352: En kumminkaan tahdo tehdä mitään ehdotusta, koska minusta 34353: on turhaa yleensä panna äänestyksen alaisiksi ehdotuksia, joista 34354: tiedetään, että ainoastaan yksi ryhmä niitä kannattaa. 34355: 34356: Ed. Ja 1 a v a: Ed. Järvinen eilisessä istunnossa jo koko paljon 34357: puhui tästä samasta asiasta, joten en minä tietysti ryhdy siinä varsin 34358: seikkaperäisiin selvityksiin. Kuitenkin katson olevan syytä ehdottaa, 34359: että tämän I9 §:n 2 momentti muutettaisiin sillä tavalla, että siinä 34360: tulisi työpäivä määrättyä lyhemmäksi, kuin mitä se tässä ehdo- 34361: tuksessa on. On kyllä väitetty, että ro-tuntinen työpäivä suviaikana 34362: ja keskimäärin 7-tuntinen työpäivä talvella on mahdottomuus, 34363: mutta nyt on jo kuitenkin paljon sellaisia tilallisia, jotka ovat itse 34364: hyvästä tahdostaan ottaneet Io-tuntisen työpäivän käytäntöön ja 34365: siitä ei ole ollut heille vahinkoa, päinvastoin hyötyä. Ja juuri kun 34366: on kysymys torppareista, niin näille, jos kellekään, on tarpeen mää- 34367: rätä laissa sellainen suojelusmääräys, että niitä ei vuokranantaja 34368: pääse rasittamaan liian pitkällä ja uuvuttavalla työpäivällä. Sillä 34369: huomioon on otettava, että usea torppari tulee suorittamaan päivä- 34370: työnsä pitkän ja pahan tien takaa, useasti parin peninkulman päästä. 34371: Hänen täytyy usein lähteä jo iltayöstä ehtiäkseen aamulla työmaalle 34372: ja varsinkin suviaikana ovat useilla paikkakunnilla vielä ahneimmat 34373: tilalliset pitäneet torppareja työssä auringon laskuun. Torpparin 34374: on vielä mentävä pitkä matka kotiin, joten hän tulee tekemään - 34375: en liioittele siinä jos sanon -pyöreän työpäivän. Ei tässä ole ainoas- 34376: taan kysymyksessä tällä kertaa suojelus itse torpparia kohtaan, 34377: suojelusmääräys ihmistä kohtaan, mutta tämän yhteydessä on 34378: myöskin otettava huomioon eläinsuojelus. Torpparilla on usein huo- 34379: nosti ruokittuja, heikkoja hevosia, jotka esim. päivätyövelvolli- 34380: suutta suoritettaessa rasittuvat luonnollisesti paljon enemmän kuin 34381: tilallisten hyvin ruokitut hevoset. Ja kun nyt niiden täytyy tehdä 34382: pitkiä työpäiviä auringon noususta auringon laskuun suvella, ja 34383: tähän tulee vielä lisäksi meno- ja tulomatka, niin täytyy sanoa, että 34384: sellainen on eläinrääkäystä. Tahtoisin tässä kohden erikoisesti ve- 34385: dota keskustaan s. o. suomettarelaisiin, he kun erityisesti ovat otta- 34386: neet patentin uskonnollissuudelleen, jota he varsinkin vaaliaikoina 34387: kansalle toitottavat, selittäen että he ovat uskonnon puolustajia, 34388: tahtovat että kristillinen elämä edelleen säilyisi j. n. e. Mutta muistan 34389: siitä suuresta kirjasta erään kohdan, joka kuuluu vähän sinnepäin, 34390: että vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalaton ei armahda 34391: 1344 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34392: 34393: lähim.mäistäänkään. Kun nyt siis suomettarelaiset ovat ottaneet 34394: patentin kristillisyydelleen, niin johdonmukainen seuraus siitä on, 34395: että tätä kristillisyyttä täytyy myöskin käytännössä toteuttaa eikä 34396: se saa olla ainoastaan huulilla, sillä siellä suuressa kirjassa löytyy 34397: myös sellainen kohta, jossa sanotaan tällaisesta ulkokullailemisesta: 34398: >>tämä kansa lähestyy minua suullansa ja kunnioittaa minua huulil- 34399: laan, mutta heidän sydämensä ovat kaukana minusta.>> Ja kun tässä 34400: nyt on kysymyksessä ei ainoastaan köyhän lähimmäisen turvaaminen 34401: vaan myöskin viattoman luontokappaleen sääliminen, niin minä 34402: rohkenen vedota kristillismielisiin suomettarelaisiin, että he to- 34403: siaankin tahtoisivat tässä asiassa kehuttua kristillisyyttään käy- 34404: tännössä toteuttaa, sillä muuten ei kristillisyys merkitse mitään, ellei 34405: sitä myös käytännössä toteuteta; sanotaanhan tuossa suuressa 34406: kirjassa vielä että >>Usko ilman töitä on kuollut». 34407: Minä pyytäisin siis eduskunnalle ehdottaa tämän 19 §:n toisen 34408: momentin hyväksyttäväksi näin kuuluvana: >>vuokrasopimuksen 34409: nojalla suoritettava päivätyö älköön olko pitempi kun enintäin 10 34410: tuntia kuutena kesäkuukautena ja keskimäärin 7 tuntia muina 34411: kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta>>. 34412: 34413: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä suomettarelainen tiede- 34414: mies ed. Gebhard mainitsi puheessaan, ettei missään maassa koko 34415: maailmassa ole säädetty maalaistyi:iväelle tai osalle sitä lyhintä 34416: työaikaa. Hän kuitenkin jonkun verran erehtyi, sillä 1907 säädet- 34417: tiin Italiassa laki, jolla riisinviljelijätyöväestölle myönnettiin 9-tun- 34418: tinen työpäivä niille, jotka asuvat työpaikan ulkopuolella ja Jo-tun- 34419: tinen niille, jotka asuvat itse työpaikalla. Hänen vetoamisensa si- 34420: vistyneeseen maailmaan on siis jonkun verran erehdyttävä. 34421: Muuten tahdon kannattaa ed. J aJavan ehdotusta. Olen kyllä 34422: ed. Gebhardin kanssa siinä suhteessa samaa mieltä, että jos on varma, 34423: että ei mikään muu ryhmä kuin yksi kannata ehdotusta, siitä ei 34424: kannata äänestystä vaatia. Mutta minä nyt toivoisin, että löytyisi 34425: eduskunnassa enemmänkin jäseniä kuin sosialidemokraatit, jotka 34426: tahtoisivat lyhempää työpäivää. Senvuoksi haluamme saada tämän 34427: kysymyksen äänestyksen alaiseksi. Jos me emme sitä tekisi, niin 34428: ed. Kairamolla olisi taas tilaisuus konstateerata, etteivät sosialistit 34429: ole kehdanneet tuoda ehdotuksiaan äänestyksen alaisiksi. Siis suo 34430: siellä, vetelä täällä. Mutta kuitenkin nyt vaadimme tätä asiaa 34431: äänestyksen alaiseksi. 34432: 34433: Ed. H o k k a n e n: Tahdon vaan lausua, ettemme nyt ole 34434: laatimassa lakia uus-seelantilaisille, emme muonarengeille emmekä 34435: palvelustytöille. Mitä taas tulee siihen ed. Gebhardin väitteeseen, 34436: että on torpparille vaikeata, että työpäivät lyhennettäisiin, niin 34437: haluaisin häneltä kysyä, onko hän tutustunut torpparioloihin, 34438: Maanvuokralaki. 1345 34439: 34440: 34441: onko hän ollut kertaakaan edes torpparirenkinä tai muonamiehenä, 34442: tai suorittanut yhtään veropäivää torpan puolesta. Pitkä työpäivä, 34443: jossa ei ole mitään rajoitusta, on torpparille suureksi haitaksi sen- 34444: tähden, että hänen täytyy, tehdessään pitkiä verotyöpäiviä taloon, 34445: hankkia renkejä ja palvelustyttöjä, joiden saaminen on vaikeata 34446: ja joille hänen täytyy maksaa tavattoman paljon enemmän kuin 34447: muuten. 34448: 34449: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Kun on asian tähänastisesta 34450: käsittelystä päättäen täysi syy pelätä sen ehdotuksen jäävän riit- 34451: tävää kannatusta vaille, että työaika olisi säädettävä kesäkuukausina 34452: 10 tunniksi ja muina kuukausina 7 tunniksi, niin pyydän tehdä 34453: sen väliehdotuksen, että työaika olisi, ellei lyhemmästä ajasta ole 34454: sovittu, 10 tuntia kesäkuukausina ja keskimäärin 8 tuntia muina 34455: aikoina, ruoka-aikaa lukuunottamatta. 34456: 34457: Ed. N y k ä n e n: Minusta meidän maamme on niin karu- 34458: luontoinen, ettei täällä tulla noin lyhyellä työpäivällä toimeen. Kyllä 34459: me maamiehet tunnemme sen, että jos luulisi, että tulisi 8 tunnilla 34460: toimeen, ei sitä vastustaisi. Sillä sittenkään ei tahdo sieltä niin run- 34461: saita tuloja saada, kuin muualta. Sehän on luonnollistakin, sillä 34462: jos vertailee sellaisia lämpimiä maita, joissa on kahdeksan tunnin 34463: työpäivä ja semmoista tehdastyötä, jossa koneet tekevät työn ettei 34464: sitä tarvitse ihmisvoimalla tehdä, siellä työ kyllä käy joutuisaan. 34465: Mutta sen ymmärtää jokainen sosialistikin, että jos mennään kesällä 34466: maatyöhön, silloin tarvitsee tehdä työtä aamusta iltaan asti. Tal- 34467: vella kyllä voidaan oJla hyvin vähällä työJlä. Minun mielestäni I I 34468: tunnin työpäivä on kohtuuJJinen, silJä vanhastaan on käytetty pal- 34469: jon pitempää työpäivää, mutta talvella esim. neljän kuukauden 34470: aikana marras-, joulu-, tammi- ja helmikuulla voisi tyytyä kahdek- 34471: santuntiseen työpäivään, sillä maalla ei hevostöissä monessa pai- 34472: koin pitempää tehdä. Mutta meidän täytyy muistaa, ettemme tässä 34473: suhteessa voi ottaa lämpimiä maita esimerkiksi. Minä kannatan 34474: tätä valiokunnan mietintöä semmoisenaan. Olisin vallan tyytyväinen 34475: siihen, kuten sanoin, että neljänä kuukautena talven aikana mää- , 34476: rättäisiin työpäivä kahdeksaksi tunniksi. 34477: 34478: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä pyydän huomauttaa ed. 34479: Hokkaselle, että minä en suinkaan vastusta sitä, että torpparien 34480: työpäivä tulee lyhyemmäksi ja niin lyhyeksi kuin mahdollista, mutta 34481: pidän työpäivän pituuden määräämistä epäkäytännöllisenä tällai- 34482: sessa lainsäädännössä. Ja sitä paitsi kun saamme olla varmat siitä, 34483: että tätä työaikaa ei saada täällä eduskunnassa lyhemmäksi kuin 34484: mitä valiokunta ehdottaa se on I I tuntia kesällä, niin se tulee eh- 34485: käisemään nykyistä kehitystä, sillä kuten tunnetaan, on monella 34486: 85 34487: 1346 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34488: 34489: 34490: suurtilalla työpäivä nyt jo määrätty 10 tunniksi kesällä. Mehän 34491: ehdotamme, vaikka sitä ehdotusta en täällä nyt enää tuo esille, 34492: että työajan määrääminen annettaisiin vuokralautakunnalle, joka 34493: kussakin kunnassa sen paikkakunnan olojen mukaan saisi määrätä, 34494: silloin kun ei maanomistajan ja torpparin välillä voida saada siitä 34495: sopimusta aikaan. 34496: Mitä sitten tulee tuohon Italian riisityöntekijäin työajan lyhen- 34497: tämiseen, josta ed. Wuolijoki puhui, niin se osoittaa taasen, millä 34498: tavoin ed. Wuolijoki siteeraa. Sehän on aivan poikkeuslaki, se 34499: työpäivän lyhennys siellä, joka koskee ainoastaan sitä osaa riisi- 34500: viljelystyötä, mikä on suoritettava 25 sentimetrin vedessä. Eivätkä 34501: suinkaan meidän torpparimme tarvitse olla 25 centimetrin vedessä, 34502: kun he tekevät päivätyötä taloon, eivätkä he siis myöskään tarvitse 34503: siitä johtuvia poikkeuslakeja. 34504: 34505: Ed. I, e h t o n e n: Kun näin vähäistä oikeutettua vaatimusta 34506: on vastustettu ja näyttää siltä, että eduskunta ei sitä hyväksy ja 34507: koska ed. Helenius-Seppälä on asettunut tässä asiassa keskitielle, 34508: niin pyydän kannattaa hänen ehdotustaan. Muuten pyydän huo- 34509: mauttaa maan isännille, että he syyttävät sosialidemokraatteja siitä, 34510: että ne ovat villinneet kansan vaatimaan lyhintä työpäivää. Se ei 34511: pidä paikkaansa, se on ajan kehitys joka sitä vaatii, mutta kyllä siinä 34512: on syytä sysissä, jos sepissäkin. Se työnjohto, mitä nämä maan isän- 34513: nät ovat maatiloillaan harjoittaneet, on vielä nykyäänkin sellaista, 34514: että vaikka tekevät läpi vuorokauden työtä, sittenkään ne eivät voi 34515: saada sitä tulosta, mitä voidaan saada hyvin järjestettynä työ- 34516: pa~vana. Jos se on kahdeksan tuntia niin ei ole silloin työnteko 34517: uneksimista niin kuin se siellä nykyään on. Puolet työajasta me- 34518: nee työkalujen hakemisessa, ne kun ovat jääneet milloin mihinkin, 34519: ja niiden kulettamiseen paikasta toiseen menee suurin osa päivästä. 34520: Kyllä tällä tavoin täytyy sitte jatkaa työpäivää ja luonnollista on, 34521: että silloin saadaan huonoja tuloksia. Tämän ed. Helenius-Seppälän 34522: ehdoitus on siksi likellä osuttu, että toivon sillen eduskunnan hy- 34523: väksymistä. Kannatan ed. Helenius-Seppälän ehdotusta. 34524: 34525: Ed. Hu o p o n e n: Minä ymmärrän kyllä, minkätähden tähän 34526: lakiehdotukseen on määrätty aika pisimmästä työpäivästä. Mutta tun- 34527: tuu omituiselta, että juuri vain tällä alalla tehdään määritelmiä, 34528: muilla aloilla jätetään vapaaksi. Omasta puolestani voin kyllä mai- 34529: nita, että maatilallani tehdään ro, korkeintaan ro 1/<J tuntia kesällä, 34530: eikä talvella milloinkaan päästä niin pitkään työpäivään, kuin tässä 34531: ehdotuksessa määritellään. Se on aina paljon lyhempi, niin että 34532: suna suhteessa ehdotettu määräys tuntuu omituiselta. Tästä 34533: en kuitenkaan tahtonut huomauttaa, mutta nimenomaan tahtoisin 34534: eduskunnan jäseniä huomioon ottamaan sen seikan, joka täällä jo 34535: Maanvuokralaki. 1347 34536: 34537: 34538: ennen on esitetty, että eiköhän se ole voiteen haaskaamista ja ajan 34539: tuhlausta että otetaan tämmöisiä asioita esille, jotka eivät kuitenkaan 34540: johda mihinkään käytännölliseen tulokseen. Keskustasta ja vasem- 34541: mistosta on jo erinäisiä periaatteellisia ehdotuksia tehty, mutta ei 34542: ole vaadittu niitä edes äänestyksen alaisiksi siitä yksinkertaisesta 34543: syystä, etteivät ne johda käytännöllisiin tuloksiin. Jos nyt tahdotaan 34544: saada maanvuokralaki läpi ja, niinkuin minä sydämmestäni soisin, 34545: ajetuksi läpi vielä kunnallislaki, niin on minun mielestäni aivan ai- 34546: heetonta, että otetaan täällä taas uudestaan jauhettaviksi nämä so- 34547: sialistiset periaatteet, joita kaksilla valtiopäivillä on yhä uudestaan 34548: jauhettu. Olisivathan sosialistit voineet ehdottaa kahdenksantunti- 34549: sen työpäivän. Silloin ne olisivat ohjelmansa ja periaatteittensa mu- 34550: kaan toimineet. Miksi ro-tuntisen? Minä pyydän ehdottaa, ettei 34551: tehtäisi semmoisia ehdotuksia. Niillä vaan aikaa kulutetaan. Kyllä 34552: pöytäkirjoista nähdään kaikkien toivomukset ja sosialistit voivat 34553: kyllä niitä näyttää agitatsiooneissaan, niin että voivat valitsijainsa 34554: edessä puolustautua. Eikö siis voitaisi tyytyä siihen, mitä tähän 34555: asti on tapahtunut! 34556: 34557: Ed. E 1 o r a n t a: Minua ihmetyttää, että jos on mikä kysymys 34558: tahansa esillä, josta ei ennen ole vastaavia lakimääräyksiä olemassa, 34559: niin aina voidaan vedota ulkomaihin ja sanotaan ettei missään 34560: maailman ääsissä ole sem,moista lakia olemassa. Eiköhän täällä 34561: Suomessa koskaan astuta edes yhtään askelta ilman ulkomaitten 34562: esimerkkiä? Ulkomailta voi joskus saada sellaisia esimerkkiä, jotka 34563: eivät ole niinkään hyviä. Sieltä esim. kuuluu olevan se suomettare- 34564: laisten veronkorotusjärjestelmä, joka kuitenkaan ei täällä mene läpi 34565: ja tällä kertaa minä luulen, että me voimme hyvällä syyllä täällä 34566: ottaa vaikkapa askeleen muista maista edelle ja mennä myöntämään 34567: eli oikeastaan määrittelemään tällaisen verotyöpäivän pituus. Minä 34568: oikeastaan haluaisin suomettarelaisille huomauttaa, että heille on 34569: kai tullut jonkunlainen erehdys tässä työpäivän pituudessa, sillä 34570: vastalauseensa perusteluissa sanotaan, että tässä on kysymys suur- 34571: tilallisten suojeluslaista, että se hyödyttää suurtilallisia, jos vero- 34572: päivän pituus asetetaan I I tuntiseksi (Oikein). Ja kun te tässä 34573: olette ennen erehtyneet puolustamaan sitä, niin voitte tällä kertaa 34574: äänestää ro tunnin puolesta kesällä ja 7 tunnin puolesta talvella. 34575: Silloin tämä ei olisi suurtilallisten vaan torpparien suojeluslaki. 34576: Täällä sanotaan, että monin paikoin on asetettu työpäivä lyhem- 34577: mäksi. Silloin teillä on sitä suurempi syy äänestää ro tunnin puolesta, 34578: ja tässä onkin kysymys, että päätetään pisimmästä työpäivästä, 34579: ei muusta. Herrat suomettarelaiset voivat omilla tiloillaan asettaa 34580: vaikka 6 tunnin työpäivän. Kysymys on ainoastaan korkeimman 34581: rajan määräämisestä. Vielä on äärettömän paljon käytännössä rz, 34582: jopa 14 tunnin työpäiviä, ja ne ovat tavattoman pitkiä, sen täytyy 34583: Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34584: 34585: jokaisen vähänkin ajattelevan myöntää. Sitte on suomettarelaisten 34586: taholta vedottu tuohon vuokralautakuntaan. Minä en ole niin 34587: taipuvainen uskomaan, että tämä vuokralautakunta sellaisessa 34588: kokoonpanossa kuin täällä mietinnössä on ehdotettu, tulisi pitä- 34589: mään torpparien etuja silmällä. Ei, vaan se tulee melkein poikkeuksetta 34590: joka tapauksessa puolustamaan maanomistajia, ja siksi me emme 34591: luota tällaisiin vuokralautakuntiin. Sentähden pitäisi saada laissa 34592: määritellyks1 pisimmän työajan, ettei tästä lähtien enää tultaisi 34593: rasittamaan torppareita verotyöpäivien teossa niin kohtuuttomasti 34594: kuin tähän asti on tapahtunut. Tässä on suomettarelaisilla mainio 34595: tilaisuus korjata se tekemänsä erehdys, etteivät he ennen ole ryhty- 34596: neet puoltamaan ro-tuntista työpäivää. 34597: 34598: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 34599: 34600: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tässä kohden 34601: tehty kaksi muutosehdotusta, joita molempia on kannatettu. Ed. 34602: Jalava on ehdottanut, että rg §:n toinen momentti muutettaisiin siten, 34603: että päivätyön pituus määrättäisiin ro tunniksi kuutena kesäkuu- 34604: kautena ja 7 tunniksi muina kuukausina; tulen nimittämään tätä 34605: ehdotusta ed. J alavan ehdotukseksi. Ed. Helenius-Seppälä on 34606: tehnyt sen ehdotuksen, että työpäivän pituus olisi ro tuntia kesällä 34607: ja 8 tuntia muina vuodenaikoina; tulen nimittämään tätä ed. Hele- 34608: nius-Seppälän ehdotukseksi. Koska muutosehdotuksia on kaksi ja ne 34609: ovat vastakkaisia, katson asiassa olevan meneteltävän siten, että äänes- 34610: tyksen pohjaksi tulee valiokunnan mietintö, ja äänestetään ed. 34611: J alavan ja ed. Helenius-Seppälän ehdotuksen välillä, kumpiko 34612: niistä hyväksytään vastaehdotukseksi mietintöä vastaan lopulli- 34613: sessa äänestyksessä. 34614: Äänestykset ja päätös: 34615: r) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan mietintöä vastaan 34616: hyväksyy ed. Helenius-Seppälän ehdotuksen, äänestää ~jaa>>; jos •>ei•> 34617: voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. J alavan ehdotus. 34618: Jaa-äänet ovat voitolla. 34619: 2) Ken hyväksyy rg §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 34620: äänestää >>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Helenius-Seppälän ehdotus tässä 34621: kohden hyväksytty. 34622: Jaa-äänet ovat voitolla, joten rg §on hyväksytty Suuren valio- 34623: kunnan mietinnön mukaan. 34624: 20 §. 34625: Keskustelu: 34626: Ed. P a 1 o hei m o: Tämä pykälä on niitä, joita minä en ole 34627: hyväksynyt. Siinä on ensiksi määrätty sananannosta vuokramie- 34628: Maailvuokralaki. 1349 34629: 34630: 34631: helle, että se olisi annettava vuorokautta ennen. Tätä minä pidän 34632: epäkäytännöllisena määräyksenä lakiin asetettavaksi. On mah- 34633: doton työnantajan tietää vuorokautta ennen esim. suviseen aikaan 34634: millainen Jumalan ilma on vuorokauden perästä, ja minä luulen, 34635: että yleensä tätä tapaa ei missään maan ääressä käytetä, vaan päivä- 34636: töistä on sovittu siten, että ne suoritetaan joko alku- tai loppu- 34637: viikosta. Se on yksi tapa miten suostutaan päivätöiden suorittami- 34638: sesta. Toinen tapa on se, että sana lähetetään edellisenä päivänä. 34639: Minä myönnän kyllä, että sitä käytetään väärin, ja että sana useinkin 34640: lähetetään liian myöhään, joten vuokramies saa useinkin sanan 34641: päivätöistä vasta illalla myöhään, jolloin hänen on hankittava 34642: hevonen useinkin jo illalla kotiin, ja tällainen myöhäinen sana tuottaa 34643: hänelle paljon hankaluutta. Minä olisin tahtonut tähän lakiin mää- 34644: räyksen, että sana on annettava hyvissä ajoin edellisenä päivänä. 34645: Tähän tietysti niiden puolelta, jotka tätä määräystä ovat vastusta- 34646: neet, väitetään että asia jäisi muka maan.omistajan mielivallasta 34647: riippuvaksi, mutta tähän minä pyydän huomauttaa että maanomis- 34648: tajan, työnantajan mielivalta tässä ei tule kysymykseen, koska kaikki 34649: riitakysymykset ratkaisee vuokralautakunta, ja sen verran kai voi 34650: otaksua vuokralautakunnalla olevan päätöskykyä ja tunnollisuutta, 34651: että jos sana olisi tullut niin myöhään, tällaisessa tapauksessa tie- 34652: tysti vuokralautakunta tulisi ratkaisemaan riidan siten, että sana 34653: oli todellakin tullut vuokramiehelle sopimattomaan aikaan. 34654: Toinen kohta, jota en hyväksy, on tämän pykälän kolmannessa 34655: momentissa. Siinä minä olisin tahtonut, että sanan •>hevospäivätyön» 34656: asemesta olisi käytetty sanaa •>päivätyön>>. Minä olisin tahtonut 34657: että siihen vahinkoon, joka aiheutuu sen kautta, että päivätyöt, 34658: olkoot ne hevospäivätöitä tai jalkapäivätöitä, huonon sään vuoksi 34659: tulevat keskeytetyiksi, ottaa p}loleksi osaa myöskin työnantaja. 34660: Tähän on minulle huomautettu, että jos maanomistaja saisi sellaisen 34661: oikeuden, että hän saisi lähettää työntekijän pois, niin sitä tultaisiin 34662: maanomistajan puolelta väärinkäyttämään. Mutta minä luulen, 34663: että tämän määräyksen mukaan joka lakiehdotuksessa on, tulee 34664: väärinkäytös käytännössä olemaan paljon suurempi. Me voimme 34665: olla varmat, että jos todellakin huono sää tulee, esim. suviseen 34666: aikaan rankkasade, joka työntekijän kastelee likomäräksi, työntekijä 34667: ei märissä vaatteissa jatka päivätyötään iltaan, vaan hän menee 34668: kotiin. Ja tässä tapauksessa siis vahinko tulee hänelle yksin, kun hän 34669: saa kärsiä sen ajan hukan, joka on hänelle syntynyt, kun hän on 34670: työmaalle tullut ja sieltä pois mennyt. Jos minun ehdotukseni olisi 34671: saanut kannatusta, niin hän olisi saanut samanlaisen korvauksen 34672: kuin hevospäivätyöntekijä. Tämä on valiokunnan mielipide, mutta 34673: suuressa valiokunnassa oli asetuttu sille kannalle, että myöskin 34674: hevospäivätyö on pyyhitty pois, siis yleensä kaikki päivätyöt. Jos 34675: siis vuokramies on tullut taloon päivätyötä suorittamaan, niin on 34676: 1350 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34677: 34678: 34679: maanomistajan annettava hänelle työtä. Minä olen varma siitä, 34680: että jos tämä määräys tulee lakiin, kyllä maanomistajat voivat 34681: itsensä suojella niitä määräyksiä vastaan, kyllä hän työtä keksii 34682: useimmissa tapauksissa. Mutta minä pyydän kysyä, voiko vuokra- 34683: mies täyttää sitä työtä, mikä hänelle tarjotaan. Minä uskon, että se 34684: on vuokramies, joka tämän määräyksen kautta tulee kärsimään. 34685: Minun ehdotustani ei ole kannatettu sentähden, että muka tämä 34686: minun ehdotukseni olisi ollut vuokramiehelle epäedullinen. Mikä 34687: minua on vakuuttanut kantani oikeudesta, on se, että minä omien 34688: vuokramiehieni kanssa olen keskustellut tästä asiasta ja he itse ovat 34689: valinneet tämän menettelytavan, että jos yleensä rankan ilman 34690: tähden päivätyö keskeytyy, silloin heillä on oikeus lähteä pois ja 34691: minä olen velkapää maksamaan heille puolet siitä ajanhukasta, mikä 34692: heille syntyy, kun he ovat taloon tulleet. Olen tahtonut ilmaista 34693: eriävän kantani, koska sillä paikkakunnalla mistä minä olen, minua 34694: erityisesti on huomautettu, että se määräys, jota minä olen kanatta- 34695: nut, olisi saatava vuokralakiin. Minä en pyydä sitä äänestyksen 34696: alaiseksi, koska tiedän, ettei se tule suurempaa kannatusta saamaan. 34697: 34698: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Pyydän huomauttaa, että se kohta, 34699: jonka ed. Paloheimo täällä on ehdottanut muutettavaksi, on tullut 34700: tähän maatalousvaliokunnan mietintöön ed. Paloheimon omasta 34701: eduskuntaesityksestä, josta hän nyt ilmoittaa luopuvansa, koska 34702: se on torppareille ja vuokramiehille liian edullinen. 34703: 34704: Ed. N y 1 a n d e r: Minusta suuri valiokunta on maatalous- 34705: valiokunnan mietintöä huonontanut siinä, että se on tästä §:stä 34706: poistanut kaksi viimeistä momenttia. En hyväksy sitä motiveerausta, 34707: jonka täällä ed. Paloheimo on antanut, enkä hyväksy sitä kantaa, 34708: jolla hän on. Mutta suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan olisi 34709: maanomistaja velvollinen aina käyttämään myös hevospäivätyöt, 34710: vaikka esim. sää olisi sellainen, että niitä ei voida käyttää. Maa- 34711: talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan tulisi siinä tapauksessa 34712: että hevospäivätyötä sään takia ei voitaisi käyttää ja torppari sen 34713: takia palautettaisiin kotia, matkasta ja ajankulusta johtuva vahinko 34714: jaettavaksi kahtia maanomistajan ja vuokramiehen välillä. Tämän 34715: minä pidän aivan kohtuullisena, erityisestikin pientilallisille, joilla on 34716: siksi rajoitetut pellot ja työt etteivät mitenkään voi käyttää hevosta 34717: miehineen, kun on ilma sellainen, ettei voi esim. kyntää tai toimittaa 34718: sitä hevostyötä, jota on aijottu. Minä pyydän ehdottaa, että 34719: maatalousvaliokunnan mietinnön kaksi viimeistä momenttia tähän 34720: pykälään otettaisiin, että siis tämä pykälä saataisiin siihen kuntoon, 34721: johon sen maatalousvaliokunta on jättänyt. 34722: 34723: Ed. B r a n d e r: Kannatan ed. Nylanderin ehdotusta . 34724: 34725: 34726: 34727: 34728: • 34729: Maanvuokralaki. 1351 34730: • 34731: Ed. P a 1 o hei m o: Koska ed. Wuolijoki äsken väitti, että 34732: minä sentähden olen tästä ehdotuksestani luopunut, että se on torppa- 34733: reille ja vuokramiehille edullinen, niin minulla näyttää nyt olevan 34734: toivoa saada vasemmistosta kannatusta. Ja minä pyydän nyt ehdot- 34735: taa tämän lausunnon johdosta, että 20 §hyväksyttäisiin sellaisenaan 34736: kuin maatalousvaliokunta on ehdottanut, niillä muutoksilla kuin 34737: äsken tein. Siis ensimäiseen momenttiin tulisi sanojen »Vuorokautta 34738: ennen>> sijaan asetettavaksi määräys>>hyvissä ajoin edellisenä päivänä>> 34739: ja kolmanteen sanojen >>hevospäivätyön>> sijaan >>päivätyön>>. Muutoin 34740: 20 § sellaisena kuin se on ma.atalousvaliokunnan mietinnössä. 34741: 34742: Ed. G. C:. R o s e n q v i s t: J ag ber att få understöda Hr Palo- 34743: heimos förslag hvad första momentet beträffar. Sådant det nu är 34744: affattadt innehåller det en fullkomligt opraktisk bestämning. Det 34745: heter nämligen att kallelse skall utfärdas senast ett dygn förut. 34746: Då arbetet börjar 5-6 tiden om morgonen kommer kallelsen att ske 34747: om natten. J ag understöder hr Paloheimos förslag beträffande 34748: detta moment. 34749: Ed. H u o p o n e n: Koska lainsäädäntö on saatava niin käy- 34750: tännölliseksi kuin suinkin, niin katson että ed. Paloheimo on tehnyt 34751: siksi käytännöllisen muutosehdotuksen, että minä kannatan sitä, 34752: että se tulee äänestyksenalaiseksi molemmissa kohdin. 34753: 34754: Ed. N y 1 a n d e r: Koska ei asiallista eroa oikeastaan ole ed. 34755: Paloheimon ja minun ehdotukseni välillä tässä ensimäisessä koh- 34756: dassa, niin minä voin kannattaa sitä siinä suhteessa. Valiokunnan 34757: ehdotuksessa on kysymys vuorokaudesta ja ed. Paloheimo sanoi: 34758: >>edeltäpäin hyvissä ajoin.>> Mitä tulee toiseen momenttiin, niin en 34759: missään tapauksessa voi yhtyä ed. Paloheimoon, sillä se on minusta 34760: vuokramiehelle kohtuutonta, jos maanomistaja saa lähettää pois 34761: jalkamiespäivätyöläisensä milloin tahansa. Näin ollen en minä voi 34762: yhtyä siihen, joten tämän 3 momentin suhteen minun ehdotukseni 34763: on aivan eri ehdotus kuin ed. Paloheimon. 34764: 34765: Ed. Pohjan p a 1 o: Pyydän ainoastaan saada kannattaa 34766: ed. Paloheimon ehdotusta täydellisesti. 34767: Ed. S t å h 1 b e r g: Puolestani kannatan suuren valiokunnan 34768: ehdotusta sellaisena kuin se tässä on. Se perustuu siihen selvään 34769: periaatteeseen, että jos vuokramies tarjoutuu suorittamaan sen 34770: tehtävän, joka on hänen velvollisuutenaan, ja työnantaja ei sitä 34771: ota vastaan, niin vuokramiehen pitää olla vapaa. 34772: Ed. P a 1 o hei m o: Ed. Nylanderin lausunnon johdosta pyy- 34773: täisin huomauttaa, ettei tässä ole kysymys, että maanomistaja saa 34774: 1352 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34775: 34776: koska tahansa lähettää jalkatyömiehen pois. Tässähän on kysy- 34777: mys siitä, jos päivätyö keskeytyy huonon sään takia. 34778: Ed. Ståhlbergille pyydän myös lausua muutaman sanan. Koska 34779: se vuokranantaja, maanomistaja, joka saa vuokran rahassa, saa 34780: täyden vuokran maasta, niin minä pidän aivan oikeutettuna, että 34781: se maanomistaja, joka ottaa vuokran vastaan päivätöissä ja jota 34782: vuokramiehet itse haluavat tehdä, että hän myöskin saa täyden 34783: vuokran. Mutta sitä hän ei nyt tämän §:n mukaan tule saamaan. 34784: Minä pyydän huomauttaa, että löytyy tiloja, joissa useita kymmeniä, 34785: voipa sanoa satakin jalkatyöntekijää suviseen aikaan saapuu taloon. 34786: Mihinkä te luulette maanomistajan voivan asettaa tällaisen jalka- 34787: työväkijoukon, niin että siitä olisi hyötyä? Minä olen pakoitettu 34788: laskemaan heidät kotiinsa; en minä tahdo tehdä itseäni naurun- 34789: alaiseksi. Mutta silloin minä en ole myöskään saanut sitä vuokraa 34790: siltä mieheltä, mihin hän on sitoutunut. Tämä minun ehdotukseni 34791: on täysin tunnollinen. Minä en tässä tahdo laisinkaan suurempaa 34792: vuokraa kuin mitä maanomistajalle tulee. Minä itse kärsin ilma..sta 34793: samalla tavalla kuin vuokramieskin. Jumalan ilmoille emme voi 34794: kumpainenkaan mitään, niitten onnettomuuksien alle meidän täy- 34795: tyy kummankin alistua. 34796: 34797: Ed. G y 11 i n g: Ed. Paloheimon lausunnon johdosta pyydän 34798: huomauttaa, että juuri maanomistajain taholta on työpäiväjärjes- 34799: telmää tahdottu säilyttää ja juuri he ovat tahtoneet tämän lain 34800: 3 §:n, jossa päivätyövuokra säilytetään, lakiin asetettavaksi. Sitä- 34801: paitsi sellaisilla maanomistajilla, joilla tämä työvuokrajärjestelmä 34802: on käytännössä, on oikeus siirtyä rahanmaksukannalle. Minusta on 34803: sen vuoksi luonnollista, että kaikki ne epämukavuudet, jotka tästä 34804: järjestelmästä johtuvat, tulevat myöskin niiden, jotka tällaista jär- 34805: jestelmää haluavat, ylläpidettäväksi, siis maanomistajain kannet- 34806: taviksi. 34807: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 34808: P u h e m i e s: Käsittääkseni on tehty valiokunnan mietintöä 34809: vastaan seuraavat muutosehdotukset. Ensinnäkin mitä tulee valio- 34810: kunnan ehdotuksen ens1mmseen momenttiin, on ed. Paloheimo 34811: useampien kannattamina ehdottanut sellaisen muutoksen, että 34812: sanat >>viimeistään vuorokautta ennen~ muutetaan sanoiksi >>hy- 34813: vissä ajoin edellisenä päivänä>>. Tulen nimittämäan tätä ehdotusta 34814: ed. Paloheimon ehdotukseksi ensimäiseen momenttiin nähden. 34815: Sitte on ed. Paloheimo ehdottanut pykälään lisättäväksi ne 34816: 2 momenttia, (3:s ja 4:s), jotka ovat vastaavassa §:ssä maatalous- 34817: valiokunnan mietinnössä, kuitenkin sillä muutoksella, että ensimäi- 34818: sellä rivillä sanan >>hevospäivätyön>> asemesta käytettäisiin sanaa 34819: >>päivätyö>>. 34820: Mt~llllVUokralaki. 1353 34821: 34822: 34823: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Paloheimon lisäyseh- 34824: dotukseksi. 34825: Sitte on ed. Nylander ed. Branderin kannattamana ehdottanut, 34826: että pykälään lisättäisiin nuo kaksi momenttia maatalousvaliokun- 34827: nan mietinnössä semmoisina kuin ne siellä ovat. Tulen nimittä- 34828: mään tätä ehdotusta ed. Nylanderin lisäysehdotukseksi. 34829: Näihin eri ehdotuksiin nähden katsoisin olevan meneteltävän 34830: seuraavalla tavalla. Ensinnä olisi erikseen äänestettävä valiokun- 34831: nan mietinnön 20 §:n ensimäisen momentin ja ed. Paloheimon 34832: muutosehdotuksen välillä. Sitten mitä tulee pykälään tehtävään 34833: lisäykseen, olisi äänestettävä siten, että pykälä valiokunnan mie- 34834: tinnön mukaan tulee äänestyksen pohjaksi, ja sitten äänestämällä 34835: ed. Paloheimon lisäysehdotuksen ja ed. Nylanderin lisäysehdotuk- 34836: sen välillä otetaan selville, kumpiko niistä asetetaan vastaehdo- 34837: tukseksi mietinnön pykälää vastaan. 34838: 34839: Menettely hyväksytään. 34840: 34841: Äänestykset ja päätös: 34842: 34843: I) Ken hyväksyy 20 §:n ensimäisen momentin valiokunnan mie- 34844: tinnön mukaan, äänestää •>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on tässä kohden 34845: ed. Paloheimon muutosehdotus hyväksytty. 34846: Jaa-äänet ovat voitolla; §:n ensi momentti on siis hyväksytty 34847: mietinnön mukaan. 34848: z) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Paloheimon lisäysehdo- 34849: tuksen, äänestää •>jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on vastaesitykseksi hyväk- 34850: sytty ed. Nylanderin lisäysehdotus. 34851: Ei-äänet ovat voitolla. 34852: 3) Ken hyväksyy pykälän valiokunnan mietinnön mukaan, 34853: äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa, on ed. Nylanderin tekemä lisäyseh- 34854: dotus hyväksytty. 34855: Jaa-äänet ovat voitolla. zo § on siis hyväksytty Suuren valio- 34856: kunnan mietinnön mukaan. 34857: 34858: P u h e m i e s: Koska aika on jo kulunut pitkälle, täytyy tä- 34859: män asian esittely keskeyttää ja siirtää se sekä muut päiväjärjes- 34860: tyksessä olevat asiat ensi maanantaina pidettävään täysi-istuntoon; 34861: mutta ensin olisi suoritettava 34862: 34863: Pöydälle panot. 34864: 34865: Esitetään pöydälle pantavaksi Talousvaliokunnan mietintö n:o 34866: 3, jonka Puhemiesneuvosto ehdottaa pantavaksi pöydälle ensi 34867: tiistaihin. 34868: 83* 34869: 1354 Istunto 17 p. lokakuuta 1908. 34870: 34871: 34872: Keskustelu: 34873: Ed. Sir o 1 a: Minä ehdottaisin, että tämä asia pantaisiin 34874: pöydälle ensi perjantaihin. 34875: Ed. S c h y b e r g s o n: Det förvånar mig att det är hr Sirola, 34876: som har det stora intresse för skogsvården, att han icke hinner sätta 34877: sig in i densamma tillräkligt för att möjligen deltaga i remissdebat- 34878: ten redan i nästa tisdag, utan kräfver att frågan skall bordläggas till 34879: fredagen. J ag finner det icke vara anständigt, att ett betänkande, 34880: som sent omsider kommit från vederbörande utskott angående en 34881: regeringens proposition, som öfverlämnats till landtdagen redan i 34882: början af landtdagen, nu skulle bordläggas för alldeles för lång tid, 34883: och icke ens den ornständigheten, att det är kommunalförfattningen, 34884: som därigenom fortfarande skall få preferens, synes utgöra ett för- 34885: svar för ett dylikt åsidosättande af stadgandena i L. 0., enligt hvilka 34886: det är regeringens propositioner, som ovillkorligen skola hafva preferens. 34887: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä kannatan ed. Sirolan te- 34888: kemää ehdotusta. 34889: Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag ber att få förena mig om hr 34890: Schybergsons uttalande och understöda hans förslag. 34891: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 34892: P u h e m i e s: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on eh- 34893: dotettu että mietintö pantaisiin pöydälle ensi perjantaihin. 34894: Äänestys ja päätös: 34895: 34896: Ken tahtoo puheenalaisen mietinnön pantavaksi pöydälle ensi 34897: tiistain istuntoon, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on se päätetty 34898: panna pöydälle ensi perjantain istuntoon. 34899: Jaa-äänet ovat voitolla, joten mietintö on päätetty panna pöy- 34900: dälle ensi tiistain istuntoon. 34901: 34902: Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 7 pannaan samoin Pu- 34903: hemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi tiistain istuntoon. 34904: Tämän päivän päiväjärjestyksen 17:s asia, Valtiovarainvaliokun- 34905: nan mietintö n:o 9 pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta sa- 34906: moin pöydälle ensi tiistain istuntoon. 34907: Seuraava istunto on ensi maanantaina kello I I a. p. 34908: Istunto päättyy kello 5,18 i. p. 34909: Pöytäkirjan vakuudeksi: 34910: Ph. Suuronen. 34911: 31. Maanantaina 19 p. lokakuuta 34912: klo I I a. p. 34913: 34914: Päiväjärjestys. 34915: 34916: Ilmoituksia: 34917: 34918: T o i n e n k ä s i t t e 1 y: 34919: r) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 34920: alueen vuokrauksesta. 34921: b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään 34922: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §,sellaisena kuin se on joulukuun 34923: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa. 34924: c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä 34925: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä. 34926: d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti- 34927: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami- 34928: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 34929: Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että vii- 34930: meksi mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin 34931: Valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty. 34932: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt 34933: N:o 1 ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4; (Liitteet VII 34934: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8. 34935: 2) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 34936: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. 34937: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran 34938: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. n-12); Suuren valio- 34939: kunnan mietintö N:o II. 34940: 34941: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 34942: 3) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset. 34943: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall- 34944: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus 34945: 1356 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 34946: 34947: 34948: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet 34949: II siv. 5-8 ja 29-31). 34950: 4) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 34951: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 34952: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed. 34953: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 34954: 5) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit- 34955: tava anomusehdotus. 34956: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setälän 34957: y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27). 34958: 6) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä annolliseen 34959: asetukseen säästöpankeista. 34960: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 34961: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10). 34962: 7) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen 34963: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy- 34964: den aiheuttamia toimenpiteitä. 34965: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 34966: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101). 34967: 8) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 34968: ehdotus. 34969: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed. 34970: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96). 34971: g) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan 34972: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla- 34973: kunnat. 34974: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma- 34975: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16). 34976: 10) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä- 34977: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 34978: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed. 34979: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. 34980: anomusehdotus N:o 6g (Liitteet V siv. 47-48). 34981: II) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh- 34982: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli- 34983: aikai;;;illa valtiopäivillä ovat tehneet. 34984: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2. 34985: 12) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset. 34986: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärssisen 34987: y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomus- 34988: ehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. gz-gg). 34989: 13) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus. 34990: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed. 34991: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94). 34992: 14) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren 34993: Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä. 1357 34994: 34995: 34996: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo- 34997: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy- 34998: tettäväksi. 34999: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. 35000: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o I2 (Liitteet II siv. 38). 35001: 15) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja 35002: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden 35003: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan. 35004: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven 35005: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26, 35006: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. anomus- 35007: ehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147, ed. Huo- 35008: posen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. anomusehdotus 35009: N:o I6I (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67). 35010: 16) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien 35011: asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi. 35012: Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen 35013: y. m. anomusehdotus N:o IOI (Liitteet VII siv. 2I8-221). 35014: 35015: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Airola, Cederberg 35016: ja Soininen. 35017: 35018: 35019: 35020: Ilmoitusasiat. 35021: Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: ed. Airola toistaiseksi, 35022: mahdollisesti keskiviikkoon saakka, perheessään tapahtuneen sai- 35023: rastumisen takia; ed. Soininen tämän päivän aamupuolen istunnosta, 35024: ja ed. Granfelt tämän päivän iltaistunnosta. 35025: 35026: Täysi-istunnon jatkaminen jälkeen klo 11 L p. 35027: Puhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston katsoneen asianmu- 35028: kaiseksi käsityksenänsä lausua, että Eduskunnan istuntoa tänään olisi 35029: jatkettava myöskin jälkeen kello II, siksi kun päiväjärjestyksessä 35030: olevat asiat on saatu loppuun käsitellyksi. 35031: Ed. v. Alfthanin pyydettyä puheenvuoroa lausuaksensa mielensä 35032: tämän ehdotuksen johdosta Puhemies ilmoittaa, että ehdotus asete- 35033: taan keskustelun alaiseksi vasta k:lo II i. p. 35034: 35035: 35036: Kysymys valtlopäl vä-ajan pidentämisestä. 35037: Puhemies ilmoittaa ed. Wäinö Wuolijoen työjärjestyksen määrää- 35038: mässä järjestyksessä pyytäneen saada Eduskunnalle esitetyksi ehdo- 35039: 1358 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35040: 35041: 35042: tuksen, että Eduskunta tekisi Hallitsijalle alamaisen pyynnön 35043: valtiopäivien koossaoloajan pidentämisestä marraskuun 14 päivään 35044: saakka, syystä että on joukko asioita, etupäässä kunnallislait, nyt 35045: valmistumassa, ja että ne voisivat jäädä kesken, jos Eduskunnan 35046: istuntoaika päättyy tässä kuussa, mutta että olisi varsin mahdollista 35047: saada ne loppuun käsitellyiksi, jos valtiopäivien istuntoaikaa piden- 35048: nettäisiin noin kaksi viikkoa. Asia on, kuten Puhemies edelleen 35049: ilmoittaa, esitetty Puhemiesneuvostossa, mutta Puhemiesneuvoston 35050: enemmistö ei ole katsonut voivansa tehtyä ehdotusta puoltaa. 35051: Keskustelu: 35052: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Tämä asia ei oikeastaan kaipaa 35053: monta sanaa puolustuksekseen, sillä edustajillehan on jo edellisiltä 35054: valtiopäiviltä tunnettu se tosiasia että aina valtiopäivien lopulla 35055: on suuri joukko asioita, jotka odottavat vaan viimeistä päätöstä. 35056: Se, että meidän valtiopäiväjärjestyksemme määrää valtiopäiväajan 35057: go päiväksi, ja tuo onneton keksintö suuresta valiokunnasta puo- 35058: lestaan jo aiheuttavat, että aina käy tällä tavoin. Nyt tällä kertaa 35059: on pari asiaa, varsinkin kunnallislait, siinä tilassa, että se suuressa 35060: valiokunnassa jo ovat käsitellyt ensimäisessä lukemisessa, joten 35061: kyllä on mahdollista, että ne muutenkin valmiiksi kerkiävät, ellei 35062: täällä eduskunnassa nyt vallan pitkältä puhuta, mutta varsinkin 35063: jos koossaoloaikaa pidennettäisiin 2 viikolla, olisi toivottava, että 35064: sekä kunnallislait että joku muukin laki, kyytilaki ehkä, saataisiin 35065: tällä istuntokaudella valmiiksi. Minä sentakia rohkenen ehdottaa 35066: sosialidemokraattisen ryhmän puolesta, että eduskunta pää~täisi 35067: anoa valtiopäivien pidennystä marraskuun 14 päivään asti. 35068: 35069: Ed. S c h y b e r g s o n: Tämän herra Wuolijoen ehdotuksen 35070: vastustaminen ei myöskään kaipaa monta sanaa, ei niinkään monta 35071: kuin ehdotuksen puolustaminen. Niinkuin tiedämme, olemme 35072: istuneet täällä nyt jo viisi kuukautta tämän vuoden kuluessa, osaksi 35073: kesänkin aikana. Kuten minä ainakin olen kuullut, on asiasta ollut 35074: eri mieliä sosialidemokraattisenkin ryhmän kesken ja muut puolueet 35075: taitavat olla hyvinkin yksimielisiä siitä, että valtiopäivät ovat 35076: lopetettavat, kun säädetyt kolme kuukautta ovat kuluneet. Vas- 35077: tustan siis herra Wuolijoen ehdotusta. 35078: 35079: Ed. T u r k i a: Pyydän kannattaa ed. Wuolijoen ehdotusta. 35080: Minun käsittääkseni kyllä kunnallislait kerittäisiin käsitellä jo ilman 35081: pidennystäkin, jos porvaristossa olisi hyvää halua niiden käsittele- 35082: miseen, mutta, niinkuin on näyttänyt, porvarisedustajat koettavat 35083: tehdä voitavansa, etteivät ne tavallisella eduskunnan koossaolo- 35084: ajalla tulisi loppuun käsitellyiksi. Jos nyt pidennettäisiin 2 viikolla 35085: istuntoaikaa, niin olisi ainakin hyvin hauskaa nähdä, mihin kaikkiin 35086: Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä. 1359 35087: 35088: 35089: temppuihin täytyisi porvarillisten täällä ryhtyä saadakseen kunnallis- 35090: lakien käsittelyn siirtymään vielä tuonnemmaksi; sentähden olisi 35091: erittäin edullista saada valtiopäiväaikaa pidennetyksi. 35092: Mitä tulee siihen, mitä ed. Schybergson mainitsi, että sosialisti- 35093: edustajainkin keskuudessa on eri mieltä tämän pidennyksen suhteen, 35094: johtuu se siitä, että osa meidän ryhmämme jäsenistä on sitä mieltä, että 35095: kunnallislakien lopulliseen käsittelyyn ei päästäisi, vaikka edus- 35096: kunnan koossaoloaikaa pidennettäisiinkin kaksi viikkoa. Jotkut 35097: olivat niin pessimistisellä kannalla, että porvarillinen enemmistö tässä 35098: eduskunnassa kyllä sittenkin löytää keinoja jarrutukseen tuon 35099: kahdenkin viikon pidennysajan ohi. Sentähden oli meidän ryh- 35100: mässä eri mieliä asiasta. 35101: 35102: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minun piti sanoa samaa kuin 35103: edellinen puhuja siitä erimielisyydestä, mikä on esiintynyt sosia- 35104: listisen ryhmän kesken.- Muuten en ymmärtänyt ed. Schybersonia, 35105: mitä hän noista 5 kuukaudesta puhui. Tarkoittiko hän sillä, etteivät 35106: asiat kahdessa viikossa valmistu paremmin kuin viidessä kuukau- 35107: dessa ovat valmistuneet. Mutta onhan asia sillä tavoin, että nuo 35108: viisi kuukautta ovat olleet valmistusaikaa ja nyt on saatu kunnallis- 35109: lakikin siihen tilaan, että se voi tulla päätökseen, kun se kerran jo 35110: suuressa valiokunnassa on käsitelty. Jos siitä vaantahdotaan 35111: lakia, on se saatava helposti 2 viikon pidennysajalla. On turhaa 35112: puhetta, joka m. m. on tuotu esiin tämän vastustamiseksi, vaikka 35113: ei tällä kertaa, että muka valtiopäivät kokoontuvat taas muutaman 35114: kuukauden perästä joten kunnallislaki voisi silloin valmistua. Mehän 35115: olemme nähneet, että vaikka asiat ovat edellisillä valtiopäivillä aivan 35116: siinä tilassa, että ne odottavat vaan viimeistä nuijan iskua, niin 35117: ottavat ne sittenkin 2 1/2 kuukautta tuosta uudesta valtiopäivä- 35118: ajasta olematta sen pitemmällä valtiopäivien päättyessä kuin nyt- 35119: kään. Meidän onneton valtiopäiväjärjestyksemme tekee jarrutuksen 35120: niin helpoksi, että lopulta kun asiat ovat sillä kannalla, että ne odotta- 35121: vat viimeistä nuijan iskua, valtiopäiväaika loppuu. Luulen todellakin, 35122: että ehdotetulla kahden viikon pidennyksellä saataisiin kunnallislaki 35123: päätökseen. 35124: 35125: Ed. C a s t r e n: Ed. Turkia on ilmoittanut mitä varten sosiali- 35126: demokraatit haluavat valtiopäivien pidentämistä, nim. että val- 35127: mistetta-isiin siten hauska tilaisuus sosialidemokraattiselle eduskunta- 35128: ryhmälle saada nähdä, mitä keinoja porvarilliset muka keksivät 35129: jarruttaakseen kunnallislain aikaansaamista. Kun .tällaisista syistä 35130: tahdotaan valtiopäivät jatkettavaksi ja pyydetään porvarillisia 35131: yhtymään tuon tarkoituksen saavuttamiseksi niin siihen ei voi muuta 35132: kuin yksinkertaisesti vastata: tätä hauskuutta emme tule ed. Tur- 35133: kialle ja hänen ryhmälleen sallimaan. 35134: 1360 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35135: 35136: 35137: Kun valtiopäiväjärjestys säätää, että ennen muita asioita ovat 35138: arm. esitykset ja niitten perusteelle rakennetut mietinnöt käsiteltä- 35139: vät ja vasta niitten jälkeen eduskunnassa tehdyt esitysehdotukset, 35140: seuraa siitä, että jos pyydettäisiinkin 2 viikon jatkoa valtiopäiville, 35141: talousvaliokunnan mietintö metsänhoidosta olisi käsiteltävä ennen 35142: kunnallislakiehdotuksia. Joskin valtiopäivät jatkettaisiin kahdeksi 35143: viikoksi ei näin ollen olisi vähintäkään toivoa saada kunnallislaki- 35144: ehdotukset parhaimmallakaan tahdolla kahden viikon kuluessa 35145: käsitellyksi. 35146: Tunnettuahan on, kuinka sosialidemokraattinen ryhmä on sekä 35147: edellisillä että nykyisillä valtiopäivillä tehnyt kaiken voitavansa 35148: viivyttääkseen ja estääkseen sellaisten maanomistajille tärkeiden 35149: parannusten aikaansaamista kuin uuden kyytilain ja uuden tien- 35150: tekolain. Hämmästyttävää on myöskin ollut nähdä, kuinka sosiali- 35151: demokraattinen ryhmä näillä valtiopävillä on asettanut kunnal- 35152: lislakiehdotukset sellaisten työväen oloihin syvästi koskettavien 35153: parannusehdotusten käsittelyn edelle, kuin lakiehdotukset ammatti- 35154: valtuustoista, uudesta elinkeinolaista j. n. e. 35155: Jos on tarkoitus saada aikaan jotain vaan kolme kuukautta 35156: kestävillä valtiopäivillä, silloin on rajoitettava sitä suunnatonta 35157: puhetulvaa, jota taktiikan nimessä harjoitetaan ja on harjoitettu 35158: tässä eduskunnassa (Huutoja vasemmalta. Puhemies, koputtaen 35159: pöytään: Hiljaa!). Mitä osoittaa esim. se keskustelu, joka on tässä 35160: eduskunnassa tapahtunut kunnallislakiehdotuksia suureen valio- 35161: kuntaan lähetettäessä? Sen on ehdottomasti aiheuttanut pelkkä 35162: taktiikka. Mitä osoittaa keskustelu oppivelvollisuudesta? Taktiikan 35163: käyttämistä puolelta ja toiselta (Naurua vasemmistosta). Kun 35164: eduskunta ei vielä oivalla, että sen tehtävänä on todellinen lain- 35165: säätämistyö, ellei se käsitä ettei kamari ole taktillisten puheliik- 35166: keiden temmellyspaikka, vaan lainsäätämistoimenpiteiden arvokas 35167: ahjo, niin ei ole muuta neuvoa kuin antaa eduskunan itsensä vähäisten 35168: tulostensa perusteella kokea, että tällainen hyödytön ajantuhlaus 35169: vastaisuudessa ei käy päinsä. Jos tahdotaan todella saada loppuun 35170: käsitellyksi eräitä näillä valtiopäivillä viritettyjä tärkeitä asioita, 35171: sellaisia kuin kunnallislakiehdotukset ja ennen kaikkea uusi tienteko- 35172: laki ja kyyditsemisasia sekä muut ennen mainitsemani tärkeät 35173: lainsäätämisasiat, niin on pyydettävä yhden kuukauden jatkamista. 35174: Jos yhden kuukauden jatkamista pyydetään, niin tahdon minäkin 35175: olla mukana, mutta valtiopäivien jatkamista kahdella viikolla vas- 35176: tustan turhanaikaisena ja hyödyttömänä. 35177: 35178: Ed. von Alfthan: Det har beredt mig en viss tillfredsställelse 35179: att från socialdemokratiskt håll höra förslaget om landtdagens 35180: eventuella förlängning motiveras med att kommunallagen annars 35181: icke hinner utaf landtdagen slutbehandlas. Detta sakförhållande 35182: Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä. 1361 35183: 35184: 35185: gjordes fullkomligt klart redan då socialdemokraterna yrkade på 35186: att förläna åt denna kommunallag karaktär af brådskande ärende 35187: och skjuta dess behandling i stora utskottet öfver alla andra. Man 35188: försäkrade då från socialdemokratiskt håll, att det mycket väl var 35189: möjligt att få denna lag behandlad. Således kan man verkligen 35190: glädja sig åt, att man nu kommit till insikt om, att man då misstog 35191: sig. Hvad nu beträffar denna lag, hvars tillkomst särskildt skulle 35192: motivera en anhållan om landtdagens förlängning, så har den dock 35193: redan vid första läsningen i stora utskottet undergått så stora och 35194: genomgripande förändringar, att de i och för sig utgöra bevis på, 35195: att lagen är illa förberedd och alls icke mogen att nu komma till 35196: afgörande. Detta lagförslag kan endast vinna på att vänta till 35197: våten, så att kommuner, myndigheter, tidningar och andra sådana 35198: organ kunna pröfva de framställda förslagen så, att de mogna till 35199: sig och sist och slutligen värkligen kunna föranleda lagstiftning nästa 35200: vår. Ett uppskof på tre eller fyra månader med tillkomsten af denna 35201: lag kan mycket väl försvaras och är t. o. m. nödvändig, ifall icke 35202: lagen skall byggas upp något för lättvindigt och oeftertänksamt. 35203: När man således motiverar förlängningen med att framhålla nöd- 35204: vändigheten af denna lags tillkomst, så håller detta motiv icke streck. 35205: Ofver hufvud taget måste det också anses betänkligt att landtdagen 35206: icke lär sig att hålla sig inom det i L. 0. föreskrifna tidsmåttet för dess 35207: verksamhet, så att landtdagen, oaktadt den har att emotse en ny 35208: session i februari nu skulle måsta i november anhålla om förlängning. 35209: Hvad åter beträffar orsaken till, att arbetsresultatet blifvit så dåligt 35210: så står den, förutom i det af landtdagen fattade beslutet att fram- 35211: skjuta kommunallagens behandling i stora utskottet, att söka i det 35212: sakförhållandet, att landtdagen vid hvarje session företagit sig för 35213: mycket initiativ på en gång. Vi måste komma tili en sådan arbetsplan, 35214: att vi icke remittera till utskott allting emellan himmel och jord, 35215: som blott framställes. Vi måste börja sortera arbetet, planlägga 35216: detsamma för hela den period, för hvilken vi äro valda, så att vi dela 35217: arbetsbördan i tredjedelar eller fjerdedelar för att sålunda bättre 35218: hinna slutföra arbetet. Under sådana förhållanden, och då det synes 35219: mig, att den framställda motiveringen för nu ifrågavarande förslag 35220: icke har skäl för sig, skulle jag be att få afstyrka detsamma. 35221: 35222: Ed. M a 1m i vaara: Sen lisäksi, mitä täällä on tuotu esiin 35223: valtiopäiväin pidentämistä vastaan, pyydän huomauttaa sitäkin, 35224: että melkoisen osan eduskuntaa on 4 päivä marraskuuta siirtyminen 35225: lakimääräiseen kirkolliskokoukseen, joka silloin Turussa avataan. 35226: Voidaan ehkä sanoa, että kirkolliskokouksen edustajat voivat täyttää 35227: sijansa varamiehillä, mutta ensinnäkään ei papillisilla edustajilla 35228: siellä ole varamiehiä ja toiseksi eivät myöskään varamiehet täytä 35229: niiden sijoja kirkolliskokouksessa, jotka ovat olleet eduskunnan töissä 35230: 86 35231: 1362 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35232: 35233: 35234: osallisina. On hyvin tärkeätä kirkolliskokouksen työlle, että ne, 35235: jotka ovat täällä saavuttaneet kokemusta, saavat siihen tänä hetkenä 35236: ottaa osaa, minusta tämäkin puhuu hyvin painavasti valtiopäivien 35237: jatkamista vastaan. 35238: Myös pyydän niille, jotka jatkamista puolustavat, mainita, että 35239: maalaisedustajain vuodenvaihe on marraskuun ensi päivänä ja heidän 35240: on silloin aivan välttämättömästi pääseminen järjestämään talou- 35241: dellisia asioitaan. 35242: 35243: Ed. W a 1 p a s: Ed. Castren on täällä tunnetulla häikäilemättö- 35244: myydellä rohjennut väittää, että sosialidemokraatit olisivat asiain 35245: viivyttämiseen syypäät. Hän on ottanut esimerkiksi täällä edus- 35246: kunnassa suoritetun keskustelun m. m. kunnallisasiassa, mutta siitä 35247: asiastahan vastustajat pakottivat sosialistien käyttämään jonkun 35248: verran pitkiäkin puheenvuoroja, ensiksikin sillä, että he olivat luo- 35249: puneet vaaliaikana antamistaan lupauksista, toiseksi sillä, että he olivat 35250: valiokunnassa nähtävästi tahallisesti viivyttäneet asioita liian kauan. 35251: Ja ymmärtääkseni ovat ne muutkin esimerkit, joita ed. Castren 35252: täällä suvaitsi vetää esiin, paikkansa pitämättömiä. Minä voisin 35253: melkein lyödä kahvit vetoa, että oppivelvollisuusasiassa eivät 35254: sosialistit kuluttaneet eduskunnan täysi-istuntoajasta kahta viidettä 35255: osaakaan, vaan suhteellisesti liian suuri osa lankee siitäkin porva- 35256: rillisten osalle. Muistetaan vielä nuorsuomalaisten menettelyä nuoriso- 35257: seurain avustamisessa. Yksi toisensa jälkeen nousi puhujalavalle 35258: tunnustamaan, että hän kannattaa avustamista, ja tunnustamaan 35259: sitä pitkillä puheenvuoroilla, laverrellen yhtä ja samaa ja sillä tavalla 35260: tappaen tärkeitä minuutteja. Monia muita esimerkkejä voisin samalla 35261: tavalla mainita. 35262: Mutta se aika mikä on käytetty täysi-istuntoihin, ei suinkaan ole 35263: pääasiallisesti vaikuttanut viivyttämiseen, vaan juuri jarrutus 35264: valiokunnissa, ja sieltähän on valaisevia numeroita vedetty esille 35265: sanomalehdissä. Rohkeneeka ed. Castren väittää, että sosialistit ovat 35266: valiokunnissa enemmän viivyttäneet asioita kuin porvarilliset? 35267: Sieltähän saadaan hyvin loistavia numeroita, joilla voidaan todistaa 35268: kuinka suuren osan, kuinka hirvittävän suuren osan valiokuntien 35269: työajasta porvarilliset ovat käyttäneet pitkiin puheenvuoroihinsa. 35270: Ja se tilasto vedetään tietysti aina uudelleen ja uudelleen esiin, jollei 35271: sitä muuten uskota. 35272: Minäkin muuten katsoisin, että kahden viikon pidennys, varsinkin 35273: kun tunnetaan ed. Castrenin ja monen muun porvarillisen puhehalu, 35274: on liian lyhyt, ja pyytäisin yhtyä ed. Castrenin ehdotukseen, 35275: että pyydettäisiin koko kuukauden pidennys. 35276: 35277: Ed. B ä c k: Minä en ollenkaan ihmettele herra Wuolijoen ehdo- 35278: tusta, mutta sitä vastoin minun täytyy suuresti ihmetellä herra 35279: Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä. 1363 35280: 35281: 35282: Castrenin ehdotusta. Vastustan kumpaakin. Eduskunnassa on 35283: paljon virkamiehiä, erittäinkin koulumiehiä, joiden on vaikea, miltei 35284: mahdoton saada sijaista kahdeksi viikoksi, jopa kuukaudeksikin. 35285: Tältäkin kannalta katsoen olisi varsin ikävää, jos valtiopäivien 35286: kokoontumisaikaa pidennettäisiin. 35287: 35288: Ed. Sir o 1 a: Ed. Castren viittasi siihen, että on joitakin arm. 35289: esityksiä täällä myös odottamassa ratkaisua. Aivan oikein, metsälaki 35290: on tulossa. Mutta minä pyytäisin johtaa mieliin, että se ei ole vielä 35291: suuressa valiokunnassa, ja suuri valiokunta ennättää, jopa ennen kuin 35292: se sinne tulee, käsitellä kunnalliasian loppuun. 35293: Ed. v. Alfthan 1uuli saaneensa tästä sosialistien ehdotuksesta ja lau- 35294: sunnoista semmoisen käsityksen, että mekin epäilemme, kuinka kun- 35295: nallislaki voisi tällä istuntokaudella valmistua. Ed. v. Alfthan ei ollut 35296: viime kerralla suuren valiokunnan kokouksessa, ja minä arvelen, 35297: että me saamme tätä tosiasiaa hyvin paljon kiittää siitä, että siellä 35298: käytiin kaupunkikuntain kunnallislaki läpi neljässä tunnissa, ensi- 35299: mäisessä lukemisessa monine muutosehdotuksineen, ja minä siis 35300: tämän perustuksella voisin katsoa, että siellä päästään muutamassa 35301: päivässä kunnallislait loppuun, ennenkuin metsälaki tulee, joka laki 35302: valtiopäiväjärjestyksen mukaan vaatii aikansa. 35303: Mitä täällä muuten on huomautettu kyytilaista ja semmoisista, 35304: niin kyllä nekin saadaan valmistumaan, jos porvarilliset edustajat 35305: suostuvat nopeaan asiain käsittelyyn. 35306: 35307: Ed. P y k ä 1 ä: Tämän kysymyksen ohessa on taas viritetty 35308: tuo vanha virsi siitä, kuka täällä enimmin viivyttää eduskunnan 35309: aikaa, porvarilliset vai sosialistit. Eiköhän olisi viisainta, että me 35310: jokainen ottaisimme tästä jotain päällemme emmekä kukin vaan 35311: syyttäisi toisiamme. Minä matkustin lomalla poikki Suomenmaan 35312: pari viikkoa sitte ja tapasin siellä eri puolueiden valitsijoita, ja he 35313: ihmettelivät suuresti, mikä on syynä siihen, ettei eduskunnan työstä 35314: tule mitään valmista. Siellä sanottiin, ettei nyt enää pelastuta 35315: sillä, että syytetään toinen toisiansa ja sanotaan, että se ja se jar- 35316: ruttaa. Nyt pitää jokaisen ottaa vastuuta osalleen. Me olemme istu- 35317: neet tänä vuonna koossa 5 kuukautta, ja nyt vielä muka tahdottai- 35318: siin jatkaa! Se yllätys muka vielä pitäisi Suomen kansalle valmistaa! 35319: Mikä tulisi valmiiksi kahtena viikkona? Ei ole ollenkaan ihme, että 35320: töiden tulos jää näin vähiin, sillä hyppäys entisestä uuteen on ollut 35321: suuri ja olot vakaantuakseen vetävät aikaa. Mutta meidän pitäisi 35322: myös tietää, että takanamme odottaa Suomen kansa, - se odottaa 35323: todellisen työn tuloksia eikä taktiikkapeliä, millä täällä aikaa viivy- 35324: tetään. Minä olisin valmis jatkamaan eduskunnan istuntoaikaa 35325: niillä perusteilla kun ed. Castren toi täällä esille kokonaisella kuu- 35326: kaudella, mutta olisi otettava yksi viikko loma-aikaa välillä, että 35327: 1364 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35328: 35329: 35330: ne maalaisedustajat, jotka ovat nämä kolme kuukautta täällä olleet, 35331: pääsisivät välillä hoitamaan kotoisia asioitaan. He olisivat kyllä 35332: valmiit sitte palaamaan takaisin ja istumaan vaikka jouluun asti. 35333: Emme ole ensinnä esteitä panemassa Suomen kansan uudistuksien 35334: valmiiksi jouduttamiselle. Mutta minussa vallitsee epäilys siitä, 35335: tokko kahden viikon jatkamisella saataisiin mitään tuloksia aikaan. 35336: Kun ed. Castren ei ole lausunut suoranaisena ehdotuksena, että is- 35337: tuntokautta olisi jatkettava yhdellä kuukaudella ja otettava viikon 35338: väliaika, niin minä ehdotan nyt, että pyydetään jatkoa kokonainen 35339: kuukausi, yhden viikon loma-ajalla, ja sitte koetetaan tehdä työtä 35340: ja näyttää Suomen kansalle, että syy on valtiopäiväjärjestyksessä 35341: eikä tässä eduskunnassa. 35342: 35343: Ed. H e 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Kun tänne taakse on jokseenkin 35344: vaikea kuulla, en päässyt täyteen selvyyteen, tekikö ed. Castren 35345: varsinaisen ehdotuksen valtiopäiväajan pidentämisestä kuukaudeksi. 35346: Jos niin on, niin minä pyytäisin sitä kannattaa. Minä olen myöskin 35347: jonkun verran ollut tilaisuudessa kuulemaan, mitä eri tahoilla 35348: arvellaan näitten valtiopäivien työstä ja työntuloksista, ja kyllä asia 35349: on niin, että eduskunnan maine kansan silmissä on pahasti nyt jo 35350: kärsinyt. Jotakin pitäisi tehdä, että saataisiin edes jotakin tästä 35351: maineesta pelastetuksi. Tietysti on paljon syytä oHut siinä kauheassa 35352: puhetulvassa, mitä puolelta ja toiselta on harjotettu, mutta on asiassa 35353: muitakin syitä. Me tiedämme, että on ollut yhdellä kertaa niin 35354: paljon suuria uudistuskysymyksiä ratkaistavana, että niitä ei ole 35355: saatu yksillä valtiopäivillä suoritetuksi ja kun omituisen valtiopäivä- 35356: järjestyksemme takia asiat pitää joka kerta alkaa alusta, ei ole 35357: toivoa, että vastakaan päästään parempiin tuloksiin, jollei oteta 35358: nyt eteen erikoista urakkaa ja koeteta saada edes suurimmat asiat 35359: vielä tällä istuntokaudella pois käsistä. Muussa tapauksessa minä 35360: pelvolla ja vavistuksella ajattelen sitä puhetulvaa, mikä ensi edus- 35361: kunnan aikana jälleen syntyy kunnallisesta äänioikeudesta, oppi- 35362: velvollisuudesta j. n. e. Jos ne saataisiin pois tieltä, päästäisiin 35363: kerran normaalisiin oloihin. Sentähden minä pyytäisin kannattaa 35364: ehdotusta, että pyydettäisiin valtiopäiväajan pidentämistä yhdeksi 35365: kuukaudeksi. 35366: 35367: Ed. A r a j ä r v i: Minä luulen puolestani, että ajan pidentämi- 35368: sellä, semmoisella kuin on ehdotettu alunpitäen, ei olisi mitään saa- 35369: vutettavissa. Ed. Castren teki toisen ehdotuksen, jota ed. Helenius- 35370: Seppälä tapansa mukaan kannatti, arvatenkin siitä syystä, että se on 35371: aivan epäkäytännöllinen. Minä muuten puolestani luulen, ettei 35372: tällä kertaa ajan puutteessa eikä puhetulvassakaan ole saarnatto- 35373: muuden suurin syy ollut, vaan syy on kai se sama, jonka Snellman 35374: aikoinaan sanoi olevan Suomen valtiossa, jolla on paljon palkan 35375: Kysymys valtiopäivä-ajan pidentämisestä. 1365 35376: 35377: 35378: kantajia, mutta vähän palvelijoita. Eduskunnassa on myös paljo 35379: kyllä edustajia, mutta vähän työntekijöitä. 35380: Ed. Saariki v i: Täällä ed. Castren varoitteli sosialisteja 35381: m. m. oppivelvollisuuskysymyksen käsittelystä. Kuitenkaan siinä- 35382: kään asiassa ei meidän puoleltamme käytetty kuin kolme tai neljä 35383: puhevuoroa, mutta suomettarelaisia marssi toistakymmentä puheen- 35384: vuoron pitäjää tuonne lavalle todistamaan sitä, että sosialistit ovat 35385: jumalankieltäjiä ja he sen puoltajia. Tämmöisillä todellakin tak- 35386: tiikkatempuilla on aikaa viivytetty, niin että kolme päivää meni 35387: oppivelvollisuuskysymyksen tähden, sentähden että suomettare- 35388: laiset tahtoivat jokainen näyttää, miten vanhurskaita he ovat. 35389: Sinnepäin olisi saanut kohdistaa sen puheenvuoron, eikä syyttää 35390: tästä sosialisteja, jotka ovat verrattain vähän käyttäneet puheen- 35391: vuoroja siinä kysymyksessä. 35392: Täällä on ilman mitään selvittelyjä nyt ainakin meille vasta- 35393: alkajille tullut se tosiasia ilmi, että porvarilliset edustajat suurim- 35394: maksi osaksi saisivat noudattaa ed. Castrenin neuvoa, että har- 35395: joittaisivat muualla puhumaan ja täällä vasta esittäisivät asiat sillä 35396: tavalla, että kuuluisi jotain uutta, eivätkä kaikki kävisi järjestään 35397: samaa asiaa puhumassa. Suurin syy, se on numeroilla toteen näy- 35398: tetty, on porvareilla, ja siksi sosialistien, joille kansan asia on kallis, 35399: täytyy ryhtyä anomaan valtiopäivien jatkamista, koska asioista ei 35400: näy muuten mitenkään selvittävän. Minä kannatan ed. Wuolijoen 35401: tekemää ajan pidentämis-ehdotusta. 35402: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 35403: Puhemies: Ed. Wäinö Wuolijoen ehdotusta valtiopäiväin 35404: pidentämisestä marraskuun 14 päivään on kannatettu. Sitä vastaan 35405: on myös tehty toinen ehdotus. Ed. Walpas, ed. Helenius-Seppälän kan- 35406: nattamana on ehdottanut, että pyydettäisiin yhden kuukauden 35407: pidennystä. Ed. Pykälä on sitäpaitsi tehnyt sen ehdotuksen, että 35408: pyydettäisiin kuukauden pidennystä, mutta sillä välin pidettäisiin 35409: yhden viikon loma-aika, vaan sitä ehdotusta ei kukaan ole kannattanut, 35410: joten siitä ei tule äänestettäväksi. 35411: Mitä menettelyyn äänestärnisessä tulee, niin on minun ymmär- 35412: tääkseni äänestettävä ensiksi ed. Wuolijoen ja Walppaan ehdo- 35413: tusten välillä, kumpiko niistä hyväksytään vastaehdotukseksi sitä vas- 35414: taan, että mitäänljpyyntöä asiassa ei tehtäisi. 35415: Menettely hyväksytään. 35416: Äänestykset ja päätös: 35417: 1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Wuolijoen ehdotuksen, 35418: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty 35419: ed. W alppaan ehdotus. 35420: 1366 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35421: 35422: 35423: Jaa-äänet ovat voitolla. 35424: 2) Ken hyväksyy ed. Wuolijoen ehdotuksen, äänestää »jaa»; jos »ei~ 35425: voittaa, on se hylätty. 35426: Äänestyksessä annetaan 79 jaa- ja IIS ei-ääntä. 35427: Ehdotus anomuksen tekemisestä valtiopäiväajan pidentämiseksi 35428: on siis hylätty. 35429: 35430: 35431: 35432: Päiväjärjestyksessä olevat asiat. 35433: 1) Maanvuokralaki. 35434: (Jatk. 2 K.) 35435: Jatketaan viime täysi-istunnossa keskenjäänyttä maanvuokrausta 35436: koskevien asetusehdotusten t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä, alkaen torpan, 35437: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetus- 35438: ehdotuksen 2I §:stä. 35439: 35440: 2I §. 35441: Keskustelu: 35442: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Se oikeus vapautua päivätyövel- 35443: vollisuudesta, minkä tämä 2I § suopi torppareille, on epäilemättä 35444: radikaalisin reformi koko tässä laissa. On senvuoksi ollut erittäin 35445: onnellista, että tämä reformi on saanut kaikkien ryhmien kanna- 35446: tuksen. 35447: Kuitenkin on ollut maatalousvaliokunnassa pientä eroavaisuutta 35448: olemassa siihen nähden, kuinka äkkijyrkästi tämän reformin sallit- 35449: taisiin tapahtua. Siinä suhteessa minä kuulun varovaisiin ja kanna- 35450: tan maatalousvaliokunnan ensimäisessä vastalauseessa esitettyjä 35451: suoj el usehdotuksia. 35452: Mainitussa vastalauseessa on jo tuotu esiin, mitä vaikeuksia 35453: m a a n o m i s t a j i 11 a voipi olla siitä, että siirtyminen saisi 35454: tapahtua jo yhden vuoden kuluttua irtisanomisesta ja että se saisi 35455: riippua yksinomaan toisen asianosaisen tahdon ilmauksesta. Mutta 35456: kun asiata vielä lähemmin ajattelee, niin voivat vaikeudet olla 35457: vielä suuremmat t o r p p a r e i 11 e, jos näet torpparien täytyy 35458: yhden vuoden kuluessa siirtyä päivätyöverosta rahamaksukannalle 35459: ja saada rahatulonsa äkkiä lisääntymään soo ehkä I,ooo markallakin, 35460: sellaisilla paikkakunnilla, missä heillä ei ole tilaisuutta rahatuloon. 35461: Sellaisilla paikkakunnilla voi ajatella, että torppariryhmä esimer- 35462: kiksi katsoisi välttämättömäksi ryhtyä muiden kanssa perustamaan 35463: osuusmeijeriä. Sillä kokemus on meidän maassamme osoittanut, että 35464: osuusmeijerin aikaansaaminen viepi useinkin kaksi vuotta, ennenkuin 35465: Maanvuokralaki. 1367 35466: 35467: 35468: säännöt on vahvistettu ja ne kaupparekisteriin ilmoitettu ja ennenkuin 35469: sitten meijeri on rakennettu. Silloin tällaisessa tapauksessa, joka 35470: olisi luonnollinen yritys, mihinkä tuo maanomistajien työvuokran 35471: irtisanominen veisi, olisi torppareilla vaikeutta ainakin yhden vuoden, 35472: ehkä kaksi vuotta tulla toimeen. 35473: Me jotka tätä reformivaatimusta ensiksi olemme ajaneet, olemme 35474: luulleet, että rahakannalle siirtyminen olisi nyt jo yleensä meidän 35475: torppareillemme edullisinta. Mutta monet kokemukset viime ajoilta 35476: ovat osoittaneet, ettei suinkaan vielä meillä ole asianlaita tällainen 35477: kaikkialla. Viime istunnossa on ed. Paloheimo meille ilmoitta- 35478: nut, että kun hän viime kesänä tarjosi 50 torpparillensa työveron 35479: sijasta rahaveron, niin ei yksikään halunnut sitä. Samoin kuulin, 35480: että suuressa valiokunnassa ilmoitettiin, että kun eräällä valtion 35481: koulutilalla samanlainen tarjous tehtiin IO torpparille, niin ainoastaan 35482: yksi heistä otti tarjouksen vastaan, hänkin ainoastaan siitä syystä, 35483: että hän asui hyvin kaukana emätilalta. Tähän voin lisäksi mainita, 35484: että kun siinä yksityisessä torpparilakikomiteassa, josta olen mai- 35485: ninnut kerran ennenkin, tämä ehdotus lakiin otettavasta määräyk- 35486: sestä rahamaksukannalle siirtymisestä esitettiin, niin siinä kaikki ne 35487: viisi, vai kuusiko siellä oli, torpparia, jotka siinä olivat läsnä, vas- 35488: tustivat tämän ehdotuksen lakiin ottamista. Näistä esimerkeistä 35489: päättäen, voipi siis tämä lakiehdotuksessa maanomistajalle myön- 35490: netty ehdoton oikeus siirtyä työverosta rahamaksukannalle tulla 35491: o 1 e m a a n t o p p a r e i 11 e v a a r a 11 i n e n häätölaki. Se suuri 35492: tyydytys, minkä uusi ehdotus takautuvaksi laiksi on torpparien 35493: ystävissä herättänyt, kun he ovat nähneet, että se tulisi suojaamaan 35494: torppareita epäoikeutetuilta häädöiltä ainakin 8 a 14 vuotta, se 35495: tyydytys jonkun verran jäähtyy, kun nyt ajattelee, että maanomis- 35496: taja voipi tämän ehdotuksen mukaan pakottaa torpparinsa menemään 35497: torpastaan pois ainoastaan vaatimalla äkkiä rahaveroa työveron 35498: sijaan sellaisilla paikkakunnilla, missä torpparilla vielä on vaikea 35499: saada tuotteensa rahaksi muuttumaan. Jotta näin ei kävisi ja jotta 35500: asianosaiset molemmat tulisivat suojelluiksi toistensa äkkipikaisilta 35501: päätöksiltä, on sen ryhmän puolelta, johon minä kuulun, ehdotettu, 35502: ettei kumpikaan asianosainen, ei maanomistaja eikä vuokramies, 35503: saisi vaatia siirtymistä rahamaksukannalle i 1m a n vuokra- 35504: 1 a u t a k u n n a n s u o s t u m u s t a. 35505: Minä varsin hyvin tiedän, että tämä tällainen suojeluslakiehdotus 35506: on vastenmielinen niille, jotka täällä puhuvat >>täysi-ikäisten kansa- 35507: laisten vapaan itsemääräämisoikeuden puolesta>>, ja tiedän myöskin, 35508: että tämä tällainen torppareita suojeleva ehdotus on yhtä vasten- 35509: mielinen jyrkimmille sosialidemokraateille, jotka kyllä ymmärtävät, 35510: että torpparit olisivat tällaisen suojeluksen tarpeessa, mutta jotka 35511: tahtovat juuri tätä ehdotettua suojattomuutta käyttää ajamansa 35512: liikkeen hyväksi. Me näemme siis, että tässä äärimmäisen rajattoman 35513: 1368 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35514: 35515: 35516: vapauden suunta ojentaa kättä kumoukselliselle suunnalle, eli toisin 35517: sanoen, että tässä uusiintuu se historiallinen totuus, että äärimmäi- 35518: nen oikeisto, individualismi, valmistaa maa-alaa hajoittaville voi- 35519: mille yhteiskunnassa. Olen tahtonut vielä kerran huomauttaa siitä, 35520: että tässä siis tullaan säätämään laki sellaiseksi, että se tulee 1 i s ä ä- 35521: m ään niitä synnytys t u s k i a, joita tällaisen tärkeän ja suuren 35522: reformin aikaansaaminen joka tapauksessa tulee tuottamaan, refor- 35523: min, jota me muutoin voimme tervehtiä luottamuksella ja ilo- 35524: mielin. 35525: Kun kumminkaan ei siitä tavasta, millä tätä asiaa on käsitelty 35526: sekä maatalousvaliokunnassa että suuressa valiokunnassa, voi päättää, 35527: että tässä voitaisiin mitään muutosta saada aikaan, niin en tahdo 35528: tehdä mitään äänestysehdotusta tässä asiassa. 35529: 35530: Ed. C a s t r e n: En olisi pyytänyt puheenvuoroa, jos olisin 35531: ollut selvillä siitä, ettei ed. Gebhardin lausunto pääty mihinkään 35532: varsinaiseen ehdotukseen, vaan rajottuu pelkkään mielipiteen ilmai- 35533: suun. Minusta tuntui siltä että, jos kerran määräykseen vuokramiehen 35534: ja vuokranantajan oikeudesta siirtyä rahamaksukannalle sisältyy val- 35535: lankumouksellinen periaate, ei keskustan olisi pitänyt rajoittua vaan 35536: mielenosotukseen eikä luopumalla ehdotuksesta pykälän poistami- 35537: sesta kohottaa kättään vasemmistolle ja oikeistolle vallankumouk- 35538: sellisten periaatteitten läpiajamiseksi. Tuollaista vallankumouk- 35539: sellista periaatetta en ainakaan minä voi nähdä puheenalaisessa 35540: määräyksessä. Luonnollista on, että vuokramiehelle täytyy antaa 35541: oikeus jonkun sopivan irtisanomisajan jälkeen siirtyä rahanmaksu- 35542: kannalle. Vuokramiehen vapautuminen päivätyösuorituksen vel- 35543: vollisuudesta on uuden vuokralakiehdotuksen punainen lanka. 35544: Senpätähden onkin ehdotettu säädettäväksi, että vuokramaksu 35545: pitää olla rahassa määrätty ja ainoastaan poikkeuksena sallittu 35546: oikeus vuokrasopimukseen ottaa sellainen määräys, että vuokra- 35547: maksu lyhemmältä taipitemmältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on 35548: paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuot- 35549: teissa tai päivätöissä. 35550: Ed. Gebhard on esittänyt nyt käsiteltävänä olevaan 21 §:ään 35551: sisältyvää määräystä rahamaksukannalle siirtymisoikeudesta siten, 35552: että sen kautta uhkaisi suuri vaara etupäässä vuokramiestä. Tar- 35553: koittaako edustaja Gebhard, että puheenalainen määräys olisi 35554: vallankumouksellista luonnetta siitä syystä, että se muka olisi 35555: vuokramiehelle epäedullinen? Vai eikö ed. Gebhardin käsityksen 35556: mukaan tuo vallankumouksellinen periaate ilmesty siinä, että asete- 35557: taan vuokramies tilaisuuteen siirtymällä rahanmaksukannalle, irtautua 35558: vuokramaksun suorittamisesta päivätöinä ja luonnontuotteina? 35559: Määräys vuokramiehen oikeudesta siirtyä rahanmaksukannalle oli 35560: jo armollisessa esityksessä, mutta kun sitä maatalousvaliokunnassa 35561: Maanvuokralaki. 1369 35562: 35563: 35564: käsiteltiin, tuli valiokunta siihen päätökseen, että puheenalaisen 35565: oikeuden antamista ei olisi rajoitettava ainoastaan vuokramieheen, 35566: vaan olisi samanlainen oikeus annettava myöskin maanomistajalle. 35567: En voi käsittää että määräys olisi haitallinen vuokramiehelle. Ei ole 35568: nimittäin otaksuttavaa, että maanomistaja tulisi vaatimaan torp- 35569: parinsa siirtymistä rahamaksukannalle, sillä se on ja pysyy tosiasiana, 35570: että maanomistaja ennen kaikkea tarvitsee työvoimia ja ennen kaik- 35571: kea niillä seuduin, jotka muodostavat varsinaiset torpparialueemme. 35572: Päinvastoin voi vaara olla tarjona että vuokramiehet tulisivat tätä 35573: oikeutta käyttämään, vaikken minä puolestani pelkää sitäkään. 35574: Asiain näin ollen en voi käsittää niitä suuria ja vallankumouksellisia 35575: vaaroja, joita ed. Gebhard näkee tämän pykälän sisällyksessä. 35576: 35577: Ed. G y 11 i n g: Viime lauvantain istunnossa ed. Paloheimo 35578: tästä samasta kysymyksestä käytti useampia puhevuoroja ja silloin 35579: hän juuri tätä työpäivävuokran siirtämistä rahavuokraksi vastusteli 35580: yksinomaan sillä, että se on torppareille epäedullinen. Nyt on ed. 35581: Gebhard uudistanut vähän toisessa muodossa aivan saman laulun. 35582: Ed. Gebhard erityisesti perusteli kantaansa sillä, että maan9mista- 35583: jalle on annettu 21 §:ssä samanlainen oikeus kuin vuokramiehellekin 35584: siirtyä rahamaksukannalle ja tämän kautta voisi hän pakottaa 35585: vastahakoista vuokramiestä siirtymään rahamaksukannalle ja siis 35586: siirtymään kokonaan pois torpastakin, koska vuokramiehellä muka 35587: ei olisi mitään mahdollisuutta maksaa rahaveroa, joka hänen täten 35588: tulisi suorittaa. Tästä nyt ensiksikin on huomattava, että ei suinkaan 35589: meijeritalous ole niinkään ainoa keino vuokramiehellä saada niitä 35590: rahatuloja, joita hän tarvitsee vuokransa maksamiseksi. On myöskin 35591: huomattava, että työvuokra tuo torppareille useita lisämenoja, hänen 35592: täytyy usein sitä varten kustantaa hevonen ja renki, varsinkin 35593: suuremmissa torpissa, ja näissähän yksin vuokramaksun raha-arvo 35594: nousee niin suureksi, että sen hankinta voisi käydä tuntuvasti 35595: vaikeammaksi. Nämä kaikki työvuokrasta johtuvat menotjäävät pois 35596: siinä tapauksessa, että veron saa maksaa suorastaan rahassa ja sil- 35597: loin on torpparin myös paljoa helpompaa mennä työnansiolle muualle. 35598: Hän pääsee suuremmille työansioille, joita on esim. metsissä läheisyy- 35599: dessä saatavana, ja tähän hänellä ei olisi tilaisuutta, jos hänen täytyisi 35600: maksaa vuokransa työssä. Ja sitäpaitsi, jos olisikin niinkun ed. 35601: Gebhard sanoo, että torpparin olisi vaikea siirtyä rahamaksukan- 35602: nalle ja sentähden tämä pykälä merkitsisi ed. Gebhardin mielestä 35603: torpparin häätämistä, niin ei toki siinä tapauksessa olisi muun johto- 35604: päätöksen vetäminen mahdollista kuin, että maanomistajalta täl- 35605: lainen oikeus rahamaksukannalle siirtymiseen kiellettäisiin, toisin 35606: sanoen, että ainoastaan torpparilla olisi tämä oikeus, josta 21 §:ssä 35607: puhutaan, mutta maanomistajalle sitä ei annettaisi. Se mielestäni 35608: olisi johdonmukainen johtopäätös ed. Gebhardin äskeisestä lau- 35609: 1370 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35610: 35611: 35612: sunnosta, ja siihen minäkin yhtyisin, jos hän semmoisen ehdotuk- 35613: sen tekisi. 35614: Muuten tätä samaa asiaa käsiteltäessä suuressa valiokunnassa 35615: ei suinkaan ed. Paloheimo, joka siellä erikoisesti puhevuorojakäytti, 35616: vastustanut valiokunnan ehdotusta rahamaksukannalle siirtymisestä 35617: sillä, että se olisi torppareille epäedullinen. Suuressa valiokunnassa 35618: hän melkein joka lausunnossaan selitti, että se on maanomistajalle 35619: epäedullinen, ja siinä minä luulen, että koko tämän asian ydin 35620: onkin. Suomettarelaisilla, jotka suurimmaksi osaksi edustavat 35621: sitä maanomistajaryhmää, jolla torppareita on, on suuri halu py- 35622: syttää itselleen tämä työväenryhmä ja niitä monia työpäiviä, joita 35623: torpparit edustavat. Ed. Paloheimo m. m. lausui suuressa valio- 35624: kunnassa tämän asian yhteydessä, kun oli kysymys hallituksen 35625: kannasta tässä asiassa- hallitus on, niinkuin tiedetään, tässä asiassa 35626: samalla kannalla kuin suuren valiokunnan mietintökin, - että ni- 35627: mittäin torpparille yhden vuoden kuluttua on annettava oikeus 35628: asettua rahamaksukannalle - - - että hallitus tällaiselle kan- 35629: nalle oli asettunut ainoastaan sen vallankumouksellisen ajan pa- 35630: kosta ja takia, joka pari vuotta sitten meillä oli. Se oli ed. Paloheimon 35631: mielestä aivan väärin tehty hallitukselta, se oli aivan harkitsema- 35632: ton kanta. Ja tällä hän juuri tarkoitti sitä, ja hänen puheessansa 35633: se esiintyi siinä yhteydessä, että se olisi juuri maanomistajalle, kuin 35634: tämä ehdotus tulisi erityisesti epäedulliseksi. Kun nyt ottaa tämän 35635: seikan huomioon, sekä että suomettarelaiset sen lisäksi tahtovat 35636: yleensäkin pysyttää meidän torpparilaitostamme jotakuinkin kos- 35637: kemattomana sellaisena kuin se nykyään on, niin onhan jotenkin 35638: selvä se johtopäätös, että he tätä kaikkea vaativat juuri siitä syystä, 35639: että saisivat yhä edelleen pysytettyä tämän torpparilaitoksen yhtä 35640: hyödyllisenä maanomistajalle kuin se tähänkin saakka on ollut, 35641: että siitä olisi maanomistajalle yhä tulevaisuudessakin maanvil- 35642: jelystä varten yhtä varma työnsaanti kuin tähänkin saakka. Mutta 35643: !)itä ei kuitenkaan käy kieltäminen, että tämä työvuokrajärjestelmä 35644: smansä on se puoli torpparilaitoksessa, joka kaikista enimmin on 35645: edistykselle haitallinen. Se sitoo sekä maanomistajan että maan- 35646: vuokraajan pysymaan vanhanaikaisella kannalla ja jarruttaa 35647: edistymistä kaikin puolin. Kun juuri sen vuoksi tässä kohden on 35648: pysytty tällaisella vanhanaikaisella kannalla ja tahdottu säilyttää 35649: tällaista vanhanaikaista työjärjestelmää, niin on siinä varsin pit- 35650: källe tahdottu mennä maanomistajain lähimpiä luokkaetuja val- 35651: vottaessa, tahdottu uhrata sille kaikki edistysmahdollisuus meidän 35652: maanviljelyksemme alalla. 35653: 35654: Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Enligt denna paragraf kan ut- 35655: byte af legovederlag uti dagsverken emot legovederlag uti penningar 35656: ske på ett ensidigt sätt, d. v. s. utan båda parternas bifall, ja, emot 35657: Maanvuokra laki. 1371 35658: 35659: 35660: den ena partens bestämda vilja. En sådan förändring uti legokon- 35661: traktet är emellertid, därutinnan är jag ense med hr Gebhard, icke 35662: någon bagatell. Den är icke en bagatell för brukaren och ännu mindre 35663: för legogifvaren. Ett legovederlag uti dagsverken står, såsom kändt, 35664: i väsentligt samband med hela torpiden, sådan den historiskt hos 35665: oss utvecklats, och en förändring härutinnan stode i strid med hela 35666: det syfte, som i många kanske de flesta fall föranledt ingåendet 35667: utaf legokontraktet. En sådan väsentlig ändring borde då enligt 35668: min mening rättvisligen ske endast med båda parternas bifall. 35669: Här är icke fråga om hvad som är gagneligt för den ena parten och 35670: hvad som är gagneligt för den andra, utan borde man en gång 35671: kunna ställa sig på den ståndpunkten, att man skulle fråga sig, hvad 35672: som är rättvist. Och från denna synpunkt bör hvardera partens 35673: bifall erfordras, då det är fråga om så betydelsefulla förändringar. 35674: Emellertid står nu denna paragraf, sådan den här är formulerad, i 35675: full harmoni med den anda, som behärskar hela lagförslaget, och vill 35676: jag därför för min del icke göra något ändringsförslag. Vill endast 35677: ha detta till protokollet uttaladt. 35678: 35679: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ed. Castrenin lausunto minua 35680: vastaan oli täydellinen erehdys. Minähän alotin ja lopetin lausuntoni 35681: julkilausumalla tyytyväisyyteni siitä, että tällainen reformi saadaan 35682: aikaan. Minä siis en vastusta itse tätä reformia, niinkuin ed. Castren 35683: tahtoi esittää. Minä tahdoin vaan osoittaa sitä, että tämän reformin 35684: synnytystuskia tahallaan tehdään vaikeammiksi, kuin ne muutenkin 35685: tulevat olemaan. 35686: Sitte ed. Castren vakuutti, ettei ole vähintäkään pelkoa siitä, 35687: että maanomistajat tulisivat vaatimaan torppareita siirtymään 35688: rahamaksukannalle. Eilen tuli minulle postissa eräs tutkimus 35689: Ruotsin torpparioloista ja siitä kävi esille, että tätä nykyä maatalous 35690: on kehittynyt Etelä-Ruotsissa sille kannalle, että maanomistajat 35691: yleensä nyt jo siirtävät torppansa päivätyökannalta rahamaksu- 35692: kannalle ja että useat Ruotsin talousseuratkin lausuvat nimen- 35693: omaan, että torpparien päivätyöt tulevat tätä nykyä epätalou- 35694: dellisiksi maanomistajille, ja että muonamiesten työ, huolimatta 35695: siitä että muonamiesten päiväpalkka tulee kalliimmaksi, on paljon 35696: suuriarvoisempaa maanomistajalle kuin torpparien. Siis kehitys 35697: on käymässä siihen suuntaan, että tämä siirtyminen tulee olemaan 35698: maanomistajalle ehdottomasti edullinen. 35699: Ed. Gylling lohdutteli meitä sillä, että tuo minun esiintuomani 35700: esimerkki siitä, että torppari voisi hankkia itselleen rahatuloa osuus- 35701: meijerin kautta, ei ole torpparille ainoa keino rahatulolle pääsemiseen, 35702: vaan että torpparit muka voivat tehdä säästöä sen kautta, että hei- 35703: dän ei tarvitse palkata erityistä hevosta ja erityistä työmiestä työ- 35704: veroja suorittamaan. Mutta sellaiset torpparit, joilla on kaksi päivä_ 35705: 1372 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35706: 35707: 35708: työtä viikossa, eivät palkkaa erityistä hevosta sitä varten, vaan hei- 35709: dän ainoa hevosensa on se, joka tekee päivätyöt taloon ja hoitaa 35710: lisäksi torpan viljelyksen. Sellaiselle torpparille ei se siis ole 35711: mikään keino rahakannalle pääsemiseen. 35712: Lisäksi ed. Gylling lausui, että torpparit voivat hankkia itsel- 35713: leen ansiota metsätöissä. Se on mahdollista paikka paikoin ja ajoit- 35714: tain, mutta eihän se voi olla mikään yli koko maan ja kaikkina ai- 35715: koina tarjona oleva työansio torppareille. Pysyn siis väitteessäni, 35716: että tuo rahamaksukannalle siirtyminen ei ole kaikkialla eikä kaik- 35717: kina aikoina torppareille edullinen, vaan että päinvastoin puheena 35718: olevasta §:stä voipi tulla paha häätöpykälä torppareille. Sen vuoksi 35719: juuri minun mielestäni se ehdotus olisi hyvin harkittu, että vuokra- 35720: lautakunnalla olisi tässä kohdin oikeus harkita ja katsoa, milloinka 35721: tällainen siirtyminen ,toiselle tai toiselle asianosaiselle on sopiva. 35722: 35723: Ed. P a 1 o hei m o: Jos tämä pykälä tulisi sovellutettavaksi 35724: ainoastansa vastaisuudessa perustettaviin torppiin, niin silloin minä 35725: en pitäisi tätä niinkään mahdottomana ja vaikeana pykälänä laissa 35726: olemaan, kuin se nyt tulee olemaan, koska pykälää tullaan sovel- 35727: luttamaan jo voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Takantuvassa 35728: laissa on nim. viitattu, että tätä pykälää tullaan käyttämään myös- 35729: kin nyt jo löytyvien vuokrasopimusten suhteen. Ajatelkaamme, 35730: että monessakaan talossa ei löydy muuta kuin etumies, yksi mies, 35731: joka maatöissä työskentelee, ja että koko muu maatyövoima 35732: tulee torpista, - ja työvoiman tarve tilalla kaikissa tapauksissa 35733: on siksi suuri, että se vaatii noin 20 a 30 seisovaa maatyömiestä - 35734: ja asettukaamme sen maanomistajan asemaan, joka tämän takan- 35735: tuvan lain johdosta tulee pakoitetuksi yhden tai kahden vuoden 35736: kuluttua luopumaan tykkänään tästä työvuokrasta ja on siis pa- 35737: koitettu tämän työvoiman sijaan, minkä hän saa torpista, yhdessä 35738: tai kahdessa vuodessa hankkimaan itsellensä asunnot 20-30 per- 35739: heelle. Eikä ainoastaaan sitä. Hänen täytyy tietysti hankkia myös 35740: vastaava irtaimisto, useissa tapauksissa täytyy rakentaa uudet tal- 35741: lit ja hankkia maanviljelyskalustoa samassa määrässä. Sentähden 35742: on tämä pykälä maanomistajaan nähden ollut minusta liiaksi ras- 35743: kas. Mutta minä luulen, että vuokramiehiin nähden se voi tulla 35744: yhtä raskaaksi. Ed. Gebhard jo tässä hyvin valaisevasti selitti, 35745: mitä haittoja vuokramiehille tästä syntyy, mutta pyydän vielä 35746: vuokramiehiinkin nähden lausua muutamia sanoja. 35747: Ed. Castren lausui tässä, että maanomistajat eivät tule sanomaan 35748: irti työvuokriaan, vaan että irtisanominen tulisi tapahtumaan ai- 35749: noastaan vuokramiesten puolelta. Mutta minä pyydän kysyä, mikä 35750: maanomistaja tohtii luottaa tällaiseen työvoimaan, joka riippuu 35751: aivan vuokramiesten hyvästä tahdosta, tekeekö hän työpäiviä 35752: tai ei? Ei kukaan. Maanomistaja, niin pian kuin tämä laki on as- 35753: Maanvuokralaki. 1373 35754: 35755: 35756: tunut voimaan, on pakotettu vähitellen rakentamaan omia työ- 35757: väenasuntoja ja hän tulee silloin myös sanomaan vuokramiesten 35758: työvuokran irti. Mutta mitä sanoo silloin vuokramies, jolla kodis- 35759: saan on esim. työhön kykenevä lapsijoukko, joka nykyisen järjestel- 35760: män mukaan on tilaisuudessa ansaitsemaan säännöllisesti koti- 35761: talossa, päätalolta noin kilometrin, kahden, antaapa olla neljänkin 35762: kilometrin päässä torpasta kultakin jalkatyöpäivältä, minkä torp- 35763: parin lapsi tekee, otaksukaamme z mk. tai 2 mk. so p. päivässä 35764: kautta vuoden, saamaan hevospäivätyöllä noin 4 mk. päivältä, 35765: samoin kautta vuoden, kun tämä seisova rahatulo nyt kielletään ja 35766: hän on pakotettu lähtemään maailmalle, ansaitaksensa sitä rahaa, 35767: minkä hän vuokranantajalle maksaa, niin minä luulen että vuokra- 35768: miehet eivät tule tästä kiittämään teitä, jotka olette sen lakiin eh- 35769: dottaneet. Minun vakaumukseni on, niinkuin suuressa valiokun- 35770: nassakin huomautin, vaikka ed. Gylling on tässä aivan väärin refe- 35771: reerannut sen, että tämä pykälä tulee olemaan maanviljelijöille 35772: paras häätöpykälä. Suomalaisen puolueen ryhmä on tehnyt mitä 35773: se on voinut vastustaakseen tämän pykälän lakiin tuloa tällaisena; 35774: me emme sille mitään mahda, me olemme liian heikot. Mutta minä 35775: olen varma siitä, että pitkälle ei aika kulu, ennenkuin vuokramies- 35776: luokasta ja - minä luulen - maanomistajaluokasta tulee herä- 35777: tettäväksi kysymys, että tämä pykälä on laista poistettava ja muu- 35778: tettava vastalauseemme mukaiseksi. Mitään äänestysehdotusta 35779: en tahdo ehdottaa enempää kuin ed. Gebhardkaan. Muutosta on 35780: yritetty maatalousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa, ja se 35781: olisi nyt vaan sama ajan hukka, kuten mainitsemissani valiokun- 35782: nissakin. 35783: 35784: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Muistan lukeneeni joku aika 35785: takaperin Pellervosta muutamia laskelmia, millä tavalla kannattaa 35786: tuommoisen pikkuviljelijän työskennellä, joka omalla pellollaan 35787: ansaitsee töissä ja metsänajossa. Muistan, että siinä oletettiin, 35788: että tuommoinen pikkuviljelijä, jolla on muutamia hehtaareita 35789: maata, saisi metsänajosta korkeamman palkan, muistaakseni 8, 35790: 9 tai 10 markkaa talvityöpäivältä. Mutta siitä huolimatta sanottiin 35791: tuossa kirjoituksessa, jonka kannan minä luulen tohtori Gebhardin 35792: hyväksyvän, että pikkuviljelijän näin korkeista ansiotyöpalkoista 35793: huolimatta kuitenkin paremmin kannattaa yksi talvityöpäivä työs- 35794: kennellä omalla pikkuviljelyksellään kuin esim. ansiotyössä, sillä 35795: hän voi esim. peltoa Saveamalla saada niin produktiiviseksi, tuot- 35796: tavaksi maansa, että hänen työpalkkansa ja hyötynsä niiltä päi- 35797: viltä nousee jopa 17 markkaan päivältä. Nyt on herra Gebhard 35798: täällä osoittanut sellaista ääretöntä pessimismiä pikkuviljelyksen 35799: kannattavaisuuteen nähden, kun hän pelkää että jos maanviljelijä 35800: sanoo torpparin päivätyövuokrasta irti ja tahtoo torpan rahanmaksu- 35801: 1374 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35802: 35803: 35804: kannalle, silloin pikkuviljelijä joutuu häädettäväksi torpastaan, 35805: koska hän ei jaksa pikkuviljelyksestään, tuosta maakappaleesta saada 35806: muka ulos sitä maksua, minkä hänelle vuokralautakunta on koh- 35807: tuulliseksi harkinnut. Minun mielestäni pitäisi ed. Gebhardin olla 35808: johdonmukainen ja hyvin kiitollinen ja mielissään siitä, että lakiin 35809: on tullut määräys, joka edistää pikkuviljelyksen kannattavaisuutta 35810: ja voimaperäiseksi muodostumista, sillä sitä tämä määräys tulee 35811: edistämään. Mutta hän on kuitenkin unohtanut entisen teoriansa 35812: ja puhuu täällä aivan toista. 35813: Sitte ed. Paloheimo suuressa valiokunnassa lausui omasta puo- 35814: lestaan, että hänen kantansa tähän kysymykseen on oikeastaan se, 35815: että nuo kaksi sopimuskumppania, torppari ja isäntä, tekisivät 35816: vuokrakauden alussa sopimuksen työpäivävuokrasta, ja kun nämä 35817: muka kaksi yhtä vapaata ihmistä ovat sopimuksen tehneet, niin sen 35818: pitäisi koko vuokrakauden, 50 vuotta, olla pyhän. Tämmöistä va- 35819: pauden oppia ed. Paloheimo suuressa valiokunnassa nimenomaan 35820: sanoi, jonka minä voin pöytäkirjaotteen mukaan todeksi näyttää. 35821: Hänen mielipiteensä oli siis se, että maanomistajan pitäisi koko vuok- 35822: rakauden ajan saada torpastaan päivätyön muodossa suoritettua 35823: vuokramaksua. Ja kun hän on tehnyt vastalauseen maatalousvalio- 35824: kunnan mietintöön ja suuressa valiokunnassa, vieläpä täälläkin edus- 35825: tanut sitä kantaa, että vuokralautakunnan luvalla vuokramies 35826: voisi astua rahanmaksukannalle, niin se todistaa sitä, että hän luot- 35827: taa tähän vuokralautakuntaan niin paljon, ettei se koskaan tule 35828: antamaan vuokramiehelle suostumustaan rahanmaksukannalle aset- 35829: tumiseen. 35830: Ed. Paloheimo huomautti .vielä, että maanomistaja on pakotettu, 35831: jos hänen torpparinsa sanoutuvat rahanmaksukannalle, hankki- 35832: maan yhden vuoden kuluessa itselleen suuret työväenasunnot ja 35833: kaikki muut hommat, jotka tarvitaan, ennenkun hän voi suorittaa 35834: palkkatyövoimalla oman työnsä, ja mitenkä tämä tulee muka tavat- 35835: toman kalliiksi, jopa taloudellisesti ja teknillisesti mahdottomaksi- 35836: kin maanomistajalle. Nyt ei asian laita kuitenkaan ole siten, sillä 35837: jos otaksutaan, että kaikki torpparit sanoutuvat irti työstä aset- 35838: tuen rahamaksukannalle, niin he tekevät sen senvuoksi, että heillä 35839: on edullisempaa ansiotilaisuutta lähempänä tai omalla pellollaan. 35840: Kyllä maanviljelijä saa torpparit työskentelemään pellollaan, jos 35841: hän maksaa heille hiukan korkeamman palkan. Sen kautta hän voi 35842: saada heidät työskentelemään omalla pellollaan vaikkapa kymme- 35843: nenkin vuotta. Mutta se on juuri tuo hiukan korkeampi palkka, 35844: jonka maanviljelijä tulisi pakotetuksi maksamaan, mikä ed. Palo- 35845: heimoa pelottaa, vaikka hän ei nimenomaan sitä puheessaan mai- 35846: ninnut. 35847: Minä nyt olen sillä kannalla kuin ed. Castren, että maanomistaja 35848: tarvitsee meillä työvoimia, ja huolimatta siitä tutkimuksesta, jonka 35849: Maanvuokralaki. 1375 35850: 35851: 35852: ed. Gebhard sanoi hiljattain saaneensa etelä-Ruotsista, luulen, 35853: että maanviljelijät meillä tulevat hyvin kipeästi kaipaamaan päivä- 35854: työvuokraa ja koettavat tehdä kaikkensa saadakseen torpparit 35855: pysymään tällä kannalla. Siihen suuntaan näyttää meillä kehitys 35856: viime vuosina käyneen. Mutta vaikka maanviljelijät koettaisivat 35857: saada torpparinsa rahamaksukannalle, niin siitä minun mielestäni 35858: ei olisi muuta kuin suoranaista etua ja varsinkin jos asetutaan ed. 35859: Gebhardin kannalle, sille kannalle nim., jolla hän useasti on sanonut 35860: olevansa, että pikkuviljelys on Suomessa tulevaisuuden viljelys- 35861: muoto, niin tällä keinoinhan kaikkein paraiten edistetään pikku- 35862: viljelystä, kun torppari pakotetaan ottamaan maasta voimaperäi- 35863: sen viljelystavan kautta mahdollisimman paljo tuloja. Ja tämähän 35864: juuri pitäisi ed. Gebhardin kannalta olla kaikkein suotavinta. 35865: 35866: Ed. T o koi: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan huomaut- 35867: taakseni ed. Gebhardille, että jos hän joskus olisi sattunut luke- 35868: maan tohtori Hannes Gebhardin tekemää pientä kirjasta >>Pien- 35869: viljelijät kokoon>>, jossa m. m. lausutaan, että ensimäisenä ja tär- 35870: keimpänä uudistusvaatimuksena vuokraoloissa olisi se, että vuokran- 35871: antaja ei saa vaatia veroa suoritettavaksi päivätöissä, sillä tämä se 35872: juuri antaa torpparilaitokselle sen erikoisen leiman. Olisi sangen 35873: hyvä, että ed. Gebhard tutustuisi näihin tohtori Hannes Gebhardin 35874: tekemiin pieniin lentokirjasiin. 35875: 35876: Ed. \Vuori maa: Kun maatalousvaliokunnan arvoisille jä- 35877: senille tänä päivänä taas kohta alusta näkyy nousevan puhuja- 35878: tauti päähän, niin pyytäisin minä esittää, että arvoisat jäsenet 35879: tästä puoleen tekisivät ainoastaan lyhyen huomautuksen siitä, missä 35880: on vastalause (S. Wuolijoki: Ei niinkään paljon!) jotta eduskunta 35881: sen johdosta saisi äänestää. Kaikilla on jo täysin vakaantunut 35882: mielipide vuokralaista ja pitemmät puheet maatalousvaliokunnan 35883: malliin tulevat aivan turhiksi. Mutta elleivät maatalousvaliokun- 35884: nan arvoisat jäsenet luule voivansa hillitä tätä tautia, niin ehdot- 35885: taisin, että he siksi ajaksi siirtyisivät ravintolaan, jotta eduskunta 35886: saisi asiasta päättää (Hyvä! Hyvä!) . 35887: 35888: .Ed. E h r n r o o t h: J ag anhöll om ordet för att yttra mig i 35889: samma riktning som hr Wuorimaa. J ag kan icke lämna oanmärkt, 35890: att vi i nästan en timmes tid fått åhöra en diskussion mellan agrar- 35891: utskottets ordförande, ledamöter och suppleanter utan att under denna 35892: tid ett enda positivt förslag har framställts. Vit äro väl icke här 35893: för att åhöra sådana fruktlösa katederföredrag. Vi äro här för 35894: att afgöra viktiga lagstiftningsärenden. Det är icke många minuter 35895: sedan det här uttalades, hurusom det väckt en pinsam uppmärksam- 35896: het såväl inom som utom representationen, att landtdagens tid för- 35897: 1376 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35898: 35899: 35900: nötes under fruktlösa diskussioner, och nu har landtdagen icke 35901: förty redan hunnit i detta afseende öfverträffa sig själf. 35902: 35903: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tahdon vielä kerran huomauttaa, 35904: että tuntuu siltä kuin edustajat olisivat niin väsyneitä, etteivät jaksa 35905: kuulla, mitä puhutaan. Minä e n o 1 e v a s t u s t a n u t t ä t ä 35906: n y t p u h e e n a o 1 e v a a r e f o r m i a, vaan olen säälinyt 35907: niitä torppareita, jotka tämän pykälämuodostuksen kautta, joka 35908: on mietinnössä, joutuvat mahdollisesti pakosta sellaiseen tilaan, 35909: etteivät voi kyllin nopeasti järjestää talouttaan kannattavalle kan- 35910: nalle ja sen vuoksi ehkä joutuvat tilaltansa pois. Ja minä olen tässä 35911: säälissäni johdonmukaisesti samalla kannalla, kuin silloin kun kir- 35912: joitin sen lentokirjasen, josta ed. Tokoi mainitsi. 35913: 35914: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 35915: 35916: P u h e m i e s: Kun mitään muutosta pykälään ei ole ehdotettu 35917: niin eduskunta hyväksynee sen? 35918: 35919: 21 § hyväksytään. 35920: 35921: 22, 23 ja 24 § 35922: hyväksytään järjestänsä keskustelutta. 35923: 35924: 25 §. 35925: Keskustelu: 35926: Ed. Söder h o 1m: I den allmänna debatten har jag uttalat mig 35927: i den riktning, att jag icke kan biträda de grundsatser, efter hvilka 35928: ersättningen för förbättringar ordnats i förevarande lagför,lag. 35929: Jag skall emellertid icke uppehålla mig vid denna sak numera, utan 35930: ber endast att få beröra en omständighet i förevarande paragraf, 35931: som enligt min tanke icke är fullt tydligt behandlad. 35932: I andra momentet i paragrafen säges det, att backstugusittare 35933: är berättigad att få ersättning både för hus, som han uppfört å lego- 35934: området och likaså för förbättringar i häfden å den jord, som hör 35935: till området. Emellertid föreligger här i tvänne afseenden otydlighet, 35936: nämligen för det första däri, att man tillerkänner åt backstugu- 35937: sittare ersättning för de hus öfverhufvud, som hani uppfört å 35938: lego-området. Det säges visserligen längre fram, att husen skola vara 35939: så beskaffade, som man kan förutsätta hos sådan person, som kan 35940: räknas till backstugusittare, men man inskränker icke stadgandet 35941: till de hus han behöfver för egen räkning. Följden häraf vore att 35942: backstugusittaren kan uppföra hus, som han hyr åt andra backstugu- 35943: sittare och jämväl för dem ha anspråk på ersättning vid legotidens 35944: Maanvuokralaki. 1377 35945: 35946: 35947: slut. Detta har enligt min tanke icke varit meningen, men såsom 35948: momentet är affattadt, kunde man komma till den uppfattningen. 35949: Vidare säges det i senare meningen af andra momentet, huru ersätt- 35950: ning för byggnader skall beräknas, men icke efter hvilken grund 35951: ersättningen för förbättringar å jorden skall ntgå. Nu, synes det 35952: mig, kan det inträffa, att en backstugusittare öfverlåter jorden åt 35953: en annan backstugusittare eller själf till äfventyrs, oaktadt han är 35954: backstugusittare, odlar jorden, som hör till backstuguområdet på 35955: ett sådant sätt, att den icke motsvarar hvad man öfver hufvudtaget 35956: tänker sig, då det är fråga om odling af den jord, som hör till back- 35957: stuguområde. Emellertid finnas inga sådana grunder för ersättning 35958: utsatta, att man icke skulle kunna tro, att ersättningen i detta fall 35959: skulle betalas fullt. Exempelvis om på backstuguområde anlägges 35960: en trädgård, hvilket kan bero därpå, att backstugusittaren har insikter 35961: i trädgårdsodling, så skulle ersättningen betalas efter denna 35962: trädgårds verkliga värde. Men då har man kommit utom ramen 35963: för den ersättningsgrund, som här är i fråga och därmed har lagen 35964: kommit att upptaga en motsägelse mot sig själf. Dessa omständig- 35965: heter borde enligt min tanke rättas, och de äro så mycket mera i 35966: behof af rättelse, som man af 32 § 3 mom. icke får klart för sig, 35967: huru det skall förfaras i det fall, att backstuguområde under lego- 35968: tiden en viss tid innehafts af en person, som icke hör till den klass 35969: af befolkningen, som onmämnes i 3 mom. I §. På dessa grunder ber 35970: jag att få föreslå, att andra momentet i denna paragraf skulle få 35971: följande lydelse: >>Till enahanda godtgörelse vare brukare af back- 35972: stugnområde berättigad för hns som han å legoområdet för eget 35973: behof uppfört och för förbättringar i häfden af dess jord; dock må 35974: ersättning icke bestämmas till högre belopp än det, hvartill sådant 35975: bostadsområde jämte nödiga bonings- och nthusbyggnader för fa- 35976: milj, som i I § 3 mom. ornförmäles, enligt ortens pris kan upp- 35977: skattas>>; eller på finska 35978: ~Samanlaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokramies 35979: oikeutettu saamaan vuokramaalle omaa tarvettaan varten rakenta- 35980: mistaan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelys- 35981: parannuksista. Älköön kuitenkaan korvausta määrättäkö suurem- 35982: maksi kuin mitä sellaisen perheen, jota I §:n 3 momentissa tarkoite- 35983: taan, asuntoalue välttämättömine rakennuksineen paikkakunnalla 35984: arvioidaan maksavan.>> 35985: 35986: Ed. B ä c k: J ag ber att få förena mig om den senaste ärade 35987: talarens förslag. Om detta förslag går igenom, har 25 § i alla fall blifvit 35988: bättre än den är enligt föreliggande utskottsförslag. För öfrigt 35989: måste jag om den bestämmelse, som ingår i 25 § 2 mom., säga, att 35990: den kommer för de legotagare, som omnämnas i I § 3 mom., 35991: att vara särskildt ödesdiger. Hittills har förhållandet mellan lego- 35992: 87 35993: J378 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 35994: 35995: 35996: gifvare och legotagare mångenstädes, särskildt i Osterbotten, varit 35997: särdeles godt. Något arrende och ännu mindre något kontrakt har 35998: icke ifrågakommit. Backstuguhjonen hafva utan svårighet erhållit 35999: tomtplats. Men om denna 25 § - den må antagas sådan den nu 36000: föreligger eller enligt hr Söderholms förslag - träder i gällande 36001: kraft, tror jag, att förhållandet för backstuguhjonen kommer att 36002: blifva alldeles olidligt. Det torde icke finnas en enda bonde, som 36003: åt dem skulle upplåta boningsplats. Hvad skall han göra med dessa 36004: backstuguhjons stugor, om den tid en gång kommer, då han måste 36005: inlösa dem. Hälst hade jag sett, att detta andra moment af 25 § hade 36006: strukits, men enär ett sådant förslag naturligtvis icke vinner under- 36007: stöd, vill jag icke framkomma med det. J ag ber, som sagt, att få 36008: understöda hr Söderholms förslag. 36009: 36010: Ed. N i x: J ag ber till först att få understöda hr Söderholm i det 36011: förslag som han framställde. Tillika vill jag påpeka, att bestämmelserna 36012: i denna paragrafs 2 mom., jämförd med § 27, komme att hafva till 36013: påföljd, att det framdeles för backstugusittare blir omöjligt att 36014: kunna komma sig till ett backstuguområde. Följden kommer 36015: att blifva den att, då jordegare afstår ett backstuguområde, han 36016: gör det icke för den utsatta legotiden utan för evärdeliga tider. Han 36017: har ju alltid det perspektivet framför sig, då han upplåter ett sådant 36018: område, att han aldrig får det tillbaka, med mindre än att han in- 36019: löser också de byggen, som äro uppförda på detta lego-område, och 36020: med detta perspektiv för ögonen kommer han icke att upplåta back- 36021: stuguområden. Följden blir, att man genom denna lag, som sökt 36022: förbättra backstugusittarenas möjligheter, har omöjliggjort för 36023: dem att åtkomma ett lämpligt område, där de kunde uppföra sina 36024: byggnader. J ag vill icke framställa några ändringsförslag, ty det 36025: finnes en så kompakt majoritet för denna lag, men jag vill endast 36026: hafva detta uttaladt därför, att jag så väl ser de vanskligheter, som 36027: denna lag i detta afseende komme att medföra. 36028: 36029: Ed. K a i r a m o: Ed. Söderholmin ehdotus on nähdäkseni aina- 36030: kin osaltaan täysin oikeutettu ja jotta se tulisi tarkemman harkinnan 36031: alaiseksi suuressa valiokunnassa, pyydän saada sitä kannattaa. 36032: 36033: Ed. C a s t r en: Minä kannatan ed. Söderholmin ehdotusta, 36034: joka ei sisällä asiallista muutosta, vaan käsillä olevan pykälän 2 36035: momentissa olevan maäräyksen selventämistä. 36036: 36037: Ed. S t o r b j ö r k: J ag tror icke att följderna af att andra mo- 36038: mentet af § i fråga står kvar skulle vara så ödesdigra, att icke bön- 36039: derna sedermera skulle kunna upplåta backstuguområden. J ag 36040: har mig bekant, att jordägare till och med gärna, när de upplåta 36041: Maanvuokralaki. 1379 36042: 36043: 36044: backstuguområden, skulle vilja upplåta dem för evärdelig tid. 36045: Men detta moment kommer ändå att afskräcka en del, hvarför jag 36046: hällre skulle hafva sett, att denna bestämning om ersättning för 36047: backstuguområde icke skulle hafva kommit i fråga. I Osterbotten är det 36048: nämligen vanligt, att backstugusittaren själf eger alla husen och 36049: jordegaren endast jorden. Det är således det mindre väsentliga 36050: som jordegaren eger och det mera väsentliga som backstugusittaren 36051: eger. J ag ber i alla fall ändå att få understöda hr Söderholms förslag, 36052: ty det innebär en ganska stor förbättring. 36053: 36054: Ed. A. R. H e d b e r g: Jag ställer mig visserligen på samma 36055: ståndpunkt, som herrar Nix och Bäck, hvad angår förhoppningarna 36056: rörande framgången af hela denna lag och den lycka, som den kommer 36057: att skapa. - De missförhållanden man velat undanrödja komma 36058: väsentligen att kvarstå, men den kommer dessutom att skapa ett miss- 36059: nöje, som för närvarande icke finnes, såväl bland backstugusittare 36060: som främst bland jordegarene. Men jag stannar vid ett annat slut- 36061: resultat än förenämnde talare rörande denna §. Jag ber få föreslå att 36062: andra momentet måtte utgå, och gör det med förhoppning om att 36063: vinna understöd. 36064: 36065: Ed. v on T r o i 1: På de skäl, som af herrar Bäck och Nix fram- 36066: hållits, ber jag få understöda hr Hedbergs förslag, ~tt paragrafens 36067: senare moment måtte utgå. 36068: 36069: Ed. T o k o i: Koska tämä ehdotuksen 25 § on yksi niitä tär- 36070: keimpiä pykäliä, mitä koko lakiehdotuksessa on, niin ei sitä voi 36071: näin vallan vaitiolalla sivuuttaa, olletikin kun se tällaisena löytyy 36072: tässä mietinnössä. Tässä pykälässä määritellään korvauksen pe- 36073: rusteet, millä perusteella on vuokramies saava korvauksen siitä 36074: työstä, minkä hän on vuokrakaudellaan vuokra-alueellaan toimit- 36075: tanut. Tässä täytyy ottaa huomioon ensinnäkin kaksi pääseikkaa: 36076: täällä on nim. tunnustettu toistenkin tahoilta se tosiasia, että pisin 36077: vuokramuoto on ainoa edullinen, onpa tunnustettu sekin seikka, 36078: että perinnöllinen vuokra olisi kaikkein edullisin. Kieltämättä on 36079: väitetty, että jos vuokramiehellä olisi takuu siitä, että hän saa vuokra- 36080: aluettaan hallita niin kauan kuin hän haluaa, niin silloin hän olisi 36081: halullisin tekemään vuokraamallaan alueella suurempia paran- 36082: nuksia, kun tietäisi saavansa työnsä tulokset itse nauttia. Siitä 36083: syystä olisikin ensimäinen ehto olemassa se, että vuokramiehelle taa- 36084: taan oikeus uudistaa sopimus vuokra-ajan umpeen kuluttua 36085: siksi ajaksi minkä laki määrää, nim. meidän ehdotuksemme mu- 36086: kaan 50 vuodeksi, niillä ehdoilla, kuin mitä hänellä ennenkin on ollut. 36087: Nyt mma kokemuksesta tiedän, että esim. siinä osassa maa- 36088: tamme, jossa minäkin olen kasvanut, on käytännössä juuri tämä 36089: 1380 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36090: 36091: muoto toteutettu; siellä ei koskaan tule kysymykseenkään lyhempi 36092: kuin 50 vuoden vuokra-aika, ja aina vuokramies vaatii oikeuden 36093: itsellensä uudistaa vuokrasopimuksen vuokra-ajan umpeen ku- 36094: luttua taas seuraavaksi 50 vuodeksi ja heti pidättää itselleen sen 36095: oikeuden, eikä yksikään täällä voi väittää, etteikö vuokraolot juuri 36096: siinä osassa maatamme ole kaikkein parhaat. Kun siellä tällaista 36097: torpparikysymystä tuskin tunnetaan, olisi luonnollista silloin, että 36098: muissakin osissa maatamme koetettaisiin pyrkiä siihen suuntaan ja 36099: vuokralaki muodostettaisiin siihen suuntaan, sellainen, joka jo käy- 36100: tännössä on osoittautunut käytännölliseksi. Siitä syystä juuri ja 36101: tätä seikkaa silmällä pitäen onkin sosialidemokraattisen ryhmän 36102: taholta liitetty vastalause ehdotuksella, että vuokramiehellä tai 36103: hänen oikeudenomistajallaan olkoon oikeus vuokrakauden loputtua 36104: uudistaa vuokrasopimus, joten vuokramiehelle turvattaisiin se oikeus, 36105: että hän saisi uudistaa vuokrasopimuksen, silloin kun vuokrakausi 36106: on umpeen kulunut. Se olisi riittävänä takeena siitä, että hän 36107: vuokra-alueellaan tuntisi olevansa kotonaan, tuntisi asuvansa sillä 36108: alueella, joka kuuluu hänelle, ja jonka hän on oikeutettu turvaa- 36109: maan myöskin lapsillensa. - 36110: Täällä on väitetty sitä seikkaa, että Kun 50 vuoden vuokra-aika 36111: tulisi käytäntöön, joka nyt kaikesta huolimatta ei tule käytäntöön 36112: sen jälkeen, kun meidän porvarillisemme ovat liittoutuneet 50 vuo- 36113: den vuokraa vastaan, on väitetty, että se tekisi mahdottomaksi 36114: tällaisen myönnytyksen antamisen. Minä pyydän vaan vedota nii- 36115: hin tosioloihin, joista Keski-Pohjanmaan olot puhuvat. Ja se todis- 36116: taa, että käytäntö puhuu aivan toista kieltä. Mutta minä kum- 36117: mastelen juuri sitä seikkaa, että ed. Gebhard, joka tuntee ne olot, 36118: on myötävaikuttanut tällaisen kompromissin syntymiseen, jossa 36119: tämmöinen 50 vuoden vuokramiehelle myönnetty vuokra-oikeus 36120: on käynyt mahdottomaksi. 36121: 36122: Puhemies: Pyydän huomauttaa puhujalle, että nyt on ky- 36123: symys pykälästä 25. 36124: 36125: Ed. .T o k o i: Nämä ovat siksi läheisessä yhteydessä toistensa 36126: kanssa, ~ttä minun täytyy siitä huomauttaa. 36127: 36128: P u h e m i e s: Minä pyydän huomauttaa, että puhemiehen 36129: huomautus on otettava varteen ja että olisi pysyttävä vaan tämän 36130: pykälän rajoissa. 36131: 36132: Ed. T o koi: Täällä perusteluissa juuri sanotaan, että jos 50 36133: vuodeksi vuokra määrätään, niin tällainen korvausmääräys käy 36134: mahdottomaksi. Se on juuri tämän pykälän perusteluissa, kun siitä 36135: puhutaan. Siitä ei pääse mihinkään. Muuten tähän liittyy eräs 36136: Maanvuokralaki. 1381 36137: 36138: 36139: toinen seikka, mm. se, että vuokramiehelle silloin, jos vuokra- 36140: mies ei halua uudistaa kontrahtiaan ja jos vuokranantaja tah- 36141: too vuokra-alueen haltuunsa, olisi luonnollista, että vuokran- 36142: antaja on velvollinen suorittamaan täyden korvauksen vuokra- 36143: alueella toimitetuista pararnuksista. Mutta nyt täällä 25 §:ssä, 36144: sellaisena kuin se esiintyy tässä maatalousvaliokunnan mietinnössä, 36145: lausutaan, ettei kuitenkaan myönnettäisi kustannuksia enempää kuin 36146: työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten 36147: päättyessä olisi mennyt, siis ainoastaan se korvaus, mikä siitä työstä, 36148: minkä vuokramies on toimittanut, olisi mennyt mahdollisesti sil- 36149: loin, jos se toimitettaisiin silloin, kun vuokra-aika päättyy s. t. s. 36150: jos vuokramies olisi tehnyt peltoa jonkin vissin alueen, niin lasketaan 36151: paljonko sen alueen pelloksi tekemisen kustannukset nousevat sil- 36152: loin, kun vuokra-aika päättyy, eikä suinkaan sitä, onko maan arvo 36153: sen kautta parantunut, onko maan arvo siitä noussut, että siihen 36154: on käytetty tätä työvoimaa, mutta ainoastaan juuri sen, minkä 36155: verran se työvoima sinä päivänä maksaa. Täällä esim. lausutaan 36156: sen eduskuntaesityksen perusteluissa, joka on suomettarelaisen puo- 36157: lueen taholta jätetty, että meidän mielestämme tässäkin kohden 36158: on astuttava täysi askel, ja siis ehdotukseemme olemme ottaneet 36159: sen määräyksen, että torpparille olisi maksettava täysi korvaus siitä, 36160: mitä torpan arvo on hänen työnsä ja siihen käyttämänsä pää- 36161: oman kautta lisääntynyt. Siis ei puhuta mitään siitä mitä työ 36162: maksaa vaan mitä torpan a r v o on lisääntynyt. Sama määräys 36163: löytyy eduskuntaesityksen 66 §:ssä. Sitä kummastuttavampaa on, 36164: että se on supistunut näin lyhyeen. Moni täällä on sanonut, että 36165: se on asiallisesti sama, mutta se ei ole hetikään sama. Voitaisiin esim. 36166: ajatella, että yksi tynnyrinala tekemätöntä maata maksaa ainoas- 36167: taan 50 markkaa. Siihen on uhrattu työvoimaa, sen pelloksiteke- 36168: misen arvo maksaa 250 markkaa. Siis vuokranantaja on velvollinen 36169: maksamaan ainoastaan tuon 250 markkaa, mutta hänen ei tarvitse 36170: lainkaan ottaa huomioon sitä seikkaa, mitä tuo maa nyt maksaa, 36171: se voisi maksaa hyvin 500 markkaa, ja hän näin ollen voisi sen arvon- 36172: nousun kokonaan omistaa itselleen, eikä vuokramies hyötyisi mi- 36173: tään. Mikä olisi luonnollisempaa kuin juuri se, että vuokramies, joka 36174: on työnsä kautta sen arvon kohottanut, olisi myös oikeutettu saa- 36175: maan sen arvon kohoamisen eikä se, joka ei ole penninkään edestä 36176: työtä eikä pääomaa siihen uhrannut. Näitä täysin oikeudellisia 36177: näkökohtia silmälläpitäen onkin sosialidemokraattinen eduskunta- 36178: ryhmä vastalauseensa 27 §:ään ottanut määräykse~: >>Jos hän vaatii 36179: vuokramaksua korotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle tai 36180: hänen oikeuden-ornistajilleen sitä varten toimitetussa katselmuk- 36181: sessa määrätty täysi korvaus vuokratilan arvon nousemisesta>>, 36182: siis itse asiassa sen, mitä suomettarelainen puolue on aikoinaan tun- 36183: nustanut oikeudenmukaiseksi, vaikkakin nyt joistakin merkilli- 36184: t382 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36185: 36186: 36187: sistä syistä katsoo tarpeelliseksi siitäkin kohdasta luopua. Mutta 36188: me kuitenkin silmälläpitäen juuri vuokraajan oikeudellisia etuja 36189: tahdomme tätä kannattaa, ja tahdon siitä syystä ehdottaa, että 36190: tämän pykälän sijalle otettaisiin toisesta vastalauseesta 27 §, josta 36191: seuraisi, että etempänä sitten tehdään poistoehdotuksia, jotka 36192: vastaisuudessa pyydämme tehdä. 36193: 36194: Ed. C a s t r en: Ajan voittamiseksi luovun puheenvuorosta. 36195: 36196: Ed. K ä p y: Minä tahdon vain ed. Tokoille lyhyesti huomaut- 36197: taa, että vastaava kohta eduskuntaesityksen 25 §:ssä kuuluu: >>Vil- 36198: jelysparannuksia arvioitaessa katsottakoon, ettei vuokranantaja 36199: tule suorittamaan korvausta siitä vuokraesineen arvosta tai arvon- 36200: lisäyksestä, joka johtuu maan sisäisestä laadusta tai ulkonaisista 36201: olosuhteista.>> Tämän lauseen sijalle on maatalousvaliokunta hyväk- 36202: synyt seuraavan: •>Ei kuitenkaan sitä kustanousta enempää kuin 36203: työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten 36204: päättyessä olisi mennyt.>> Tämä muutos ei ole mikään asiallinen 36205: muutos eduskuutaesitykseen. 36206: 36207: Ed. A. R. He d b e r g: Då jag gjorde mitt förslag, att andra 36208: momentet i denna paragraf måtte utgå, nämnde jag, att särskildt 36209: detta moment vore egnadt att skapa ett förökadt missnöje bland 36210: backstugusittarene och äfven bland jordegarene. För att belysa 36211: detta, ber jag att få nämna, att vi i vissa delar af vårt land hafva 36212: vidsträckta af backstugusittare bebyggda områden, som under på- 36213: gående landtmätareförrättningar blifvit tillagda vissa hemmans- 36214: egare. Dessa hafva med sådana backstugusittare ingenting vidare 36215: att skaffa, än att de hafva tillåtit dem att mot intet eller ett 36216: obetydligt arrende fortfarande bebo den mark där de tidigare 36217: byggt sina stugor. Genom denna lag blefve jordegarene nu för- 36218: pliktade att under vissa omständigheter inlösa dessa stugor. 36219: Detta vore emellertid något, som de små lägenhetsinnehafvarene 36220: skulle känna sig allt annat än nöjda med, i det att iföljd af bestäm- 36221: ningarna i denna paragraf arrendena måste höjas. Man har också 36222: redan fått känning af denna lags verkningar, i det att man i rätt 36223: vidsträckta delar af landet, särskildt i Österbotten, vägrar sälja 36224: jordområden under andra villkor, än att köparen förbinder sig, att icke 36225: bygga stuga på desamma. J ag håller sålunda på, att det är högst 36226: nödvändigt, att detta moment utgår. 36227: 36228: Ed. E 1 o r a n t a: Minä pyydän saada kannattaa ed. Tokoin 36229: tekemää ehdotusta tämän 25 §:n suhteen ja toivon, että suomettare- 36230: laiset äänestäisivät tämän pykälän muutoksen puolesta, ettei torppari- 36231: luokka tulisi tuntemaan niin suurta pettymystä, kuin se suomettare- 36232: Maanvuokra laki. 1383 36233: 36234: 36235: laisen puolueen menettelyn suhteen tuntee, sillä heidän taholtaan 36236: on niin laajalti levitetty ohjelmaehdotusta vuotena rgo6, ja täällä 36237: eduskunnassa on julkisesti, esim. edustajat Paasikivi ja Gebhard 36238: sanoneet, että he ovat olleet komiteassa mukana laatimassa sitä 36239: suunnitelmaa. Tässä korvauskysymyksessä on menty niin pitkälle, 36240: että on luvattu suoranainen eläke torpparille, joka on 25 vuotta sa- 36241: maa torppaa viljellyt. Korvauslupauksia on uudistettu ennen vaa- 36242: leja, ja tällä perusteella ovat torpparit äänestäneet suomettarelaisia 36243: luottaen siihen, että edes jotakuinkin samoilla perusteilla myönne- 36244: tään heille korvausta. Se nyt kuitenkin näyttää mahdottomalta. 36245: 36246: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 36247: 36248: P u h e m i e s: Asiassa on valiokunnan mietintöä vastaan tehty 36249: seuraavat kolme muutosehdotusta: 36250: Ed. Söderholm, useampien kannattamana, on ehdottanut, että 36251: 25 §:n toinen momentti tulisi kuulumaan seuraavasti: >>Samanlaisen 36252: korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokramies oikeutettu saamaan 36253: vuokramaalle omaa tarvettansa varten rakentamistaan huoneista 36254: sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparannuksista. Äl- 36255: köön kuitenkaan korvausta määrättäkö suuremmaksi kuin mitä 36256: sellaisen perheen, jota r §:n 3 momentissa tarkotetaan, asuntoalue 36257: välttämättömine rakennuksineen paikkakunnalla arvioidaan mak- 36258: savan.>> Tulen nimittämään tätä ed. Söderholmin ehdotukseksi. 36259: Ed. Hedberg, vapaaherra v. Troilin kannattamana, on ehdottanut, 36260: että tämän 25 §:n 2 momentti kokonaan poistettaisiin. Nimitän sitä 36261: ed. Hedbergin ehdotukseksi. 36262: Lopulta on ed. Tokoi, ed. Elorannan kannattamana ehdottanut, 36263: että 25 §:n sijaan hyväksyttäisiin maatalousvaliokunnan mietintöön 36264: liitetyn toisen vastalauseen 27 §. Tulen nimittämään sitä ed. Tokoin 36265: ehdotukseksi. 36266: Jotta kaikki nämä muutosehdotukset saataisiin äänestettäviksi, 36267: katsoisin tarpeelliseksi menetellä seuraavalla tavalla. Koska kaksi 36268: muutosehdotusta, ed. Söderholmin ja ed. Hedbergin, koskee ainoas- 36269: taan 25 §:n toista momenttia, mutta ed. Tokoin ehdotus koskee koko 36270: pykälää, olisi minusta ensin äänestettävä näistä ehdotuksista, jotka 36271: koskevat toista momenttia, jotta saadaan nähdä, minkälaiseksi tämä 36272: pykälä muodostuu, ja sitte äänestettävä tämän 25 §:n ja ed. Tokoin 36273: ehdotuksen välillä. Toisin sanoen, ensin olisi äänestettävä 25 §:n 2 mo- 36274: mentin semmoisena kuin se on valiokunnan mietinnössä ja ed. Sö- 36275: derholmin ehdotuksen välillä, ja se ehdotus, joka voittaa, asetettava 36276: ed. Hedbergin hylkäävää ehdotusta vastaan. Siten saamme nähdä, 36277: hyväksytäänkö tämä toinen momentti ja missä muodossa, ja sillä 36278: tapaa saadaan selville, minkälaiseksi ne, jotka mietinnön pohjalla 36279: ovat, tahtovat tämän pykälän muodostettavaksi. Tämän jälkeen 36280: 1384 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36281: 36282: 36283: äänestettäisiin voittaneen ehdotuksen ja ed. Tokoin ehdotuksen 36284: välillä. 36285: Menettely hyväksytään. 36286: Äänestykset ja päätös: 36287: 36288: 1) Ken hyväksyy 25 §:n toisen momentin valiokunnan mietin- 36289: nön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Söderholmin 36290: siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty. 36291: Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Söderholmin muutosehdotus on 36292: siis, ehdollisesti hyväksytty. 36293: 2) Ken hyväksyy ed. Söderholmin ehdotuksen, äänestää »jaa»; 36294: jos >>ei>> voittaa, on toinen momentti ed. A. R. Hedbergin ehdotuksen 36295: mukaan päätetty poistaa. 36296: Jaa-äänet ovat voitolla. 36297: 3) Ken hyväksyy 25 §:n sellaisena kuin se edellisten äänestys- 36298: ten kautta on päätetty kuulumaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa 36299: on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty. 36300: Äänestyksessä annetaan 105 jaa- ja 85 ei-ääntä. 25 § on siis 36301: hyväksytty siten muutettuna kuin ed. Söderholmin ehdotus sisältää. 36302: 36303: 26 §. 36304: Puheenvuoroa käyttää 36305: Ed. T o k o i: Oikeastaan tästä pykälästä pitäisi rähistä oikein 36306: aika lailla, mutta pitemmittä keskusteluitta ehdotan, että se poiste- 36307: taan. Jokainen edustaja kyllä tietää, mistä syistä. 36308: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 36309: P u h e m i e s: Ed. Tokoi on ehdottanut pykälän poistetta- 36310: vaksi, mutta kun hänen ehdotuksensa ei ole saanut kannatusta, 36311: se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi. 36312: 36313: 26 § hyväksytään. 36314: 27 §. 36315: Keskustelu: 36316: Ed. K ä p y: Esillä oleva pykälä on niitä lainkohtia uudessa 36317: maanvuokralaissa, joissa on näyttäytynyt sangen vaikeaksi ottaa 36318: huomioon sekä vuokranantajan että vuokramiehen kohtuullisia 36319: vaatimuksia ja etuja. On mielestäni selvää, että maanomistajalle 36320: on valmistettava tilaisuus suorittaa vuokramiehelle tuleva korvaus 36321: muulla tavoin kuin rahassa, siis jatketun vuokran muodossa. Vuokra- 36322: miehellekin pitäisi olla edullista saada nauttia niin pitkää vuokra- 36323: aikaa kuin suinkin mahdollista. Niissä tapauksissa, joissa vuokra- 36324: Maanvuokralaki. 1385 36325: 36326: 36327: mies vuokrakauden kuluessa haluaa luopua vuokraoikeudesta ja 36328: saada korvauksen tekemistään parannuksista rahassa, voi hän siirtää 36329: vuokraoikeutensa toiselle henkilölle. Eri kysymys on, kuinka pit- 36330: käksi tämä jatkettu vuokra-aika on määrättävä. 27 §:n I mom. 36331: mukaan, niinkuin se kuuluu suuren valiokunnan ehdotuksessa, on 36332: vuokra-aika määrättävä >>niin pitkäksi kuin, jolleivät asianomaiset 36333: siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon mukaan 36334: maaraa.>> Tästä johtuu ettei vuokramiehellä ole ennakolta varmaa 36335: tietoisuutta siitä, pitkäksikö tämä jatkettu vuokra-aika tulee, ja se 36336: epätietoisuus epäilemättä vaikuttaa ehkäisevästi hänen toimin- 36337: taansa. Saman pykälän 2 mom. mukaan ovat pitennettynä vuokra- 36338: aikana tehdyt parannukset maksettavat rahassa, ellei vuokramies 36339: halua vieläkin uudistaa vuokrasopimusta I mom. mainitulla tavalla. 36340: Tätä järjestelmää kokonaisuudessaan en voi pitää onnistuneena. 36341: Toiselta puolen voi se antaa aihetta ryöstöviljelykseen, kun vuokra- 36342: mies koettaa tänä pitennettynä vuokra-aikana kiskoa vuokratilaltaan 36343: mitä suinkin on saatavissa. Toiselta puolen saattaa se tulla vuok- 36344: ranantajaliekin sangen tuhoisaksi, jos vuokramies pitennettynä 36345: vuokra-aikana tekee esim. kalliita rakennusparannuksia ja vaatii 36346: korvauksen niistä suoritettavaksi rahassa. Joka suhteessa oikeuden- 36347: mukaisempi ja käytännöllisempi on se kanta, jolle. ensimäinen vasta- 36348: lause asettuu. Siinä vuokrasuhde jatkuu edelleen 50 vuodeksi 36349: ja korvaus suoritetaan siten, että vuokramies saa nauttia vuokra- 36350: sopimusta entisillä ehdoilla niin pitkän ajan vuokrakaudesta, kuin, 36351: elleivät asianomaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen paran- 36352: nusten arvon mukaan määrää, ollen vuokranantaja oikeutettu, 36353: myöntämällä suuremman vuokramaksun alennuksen, suorittamaan 36354: korvauksen lyhemmässäkin ajassa. Sittenkun korvaus täten on 36355: suoritettu, saa vuokranantaja sellaisen korotetun vuokramaksun, 36356: jonka ei ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana vallin- 36357: neet olot, vaan myös tällä tavalla korvatut parannukset 36358: oikeuttavat. On väitetty, että vuokramies tällä tavalla tulee tur- 36359: peeseen sidotuksi, mutta itse asiassa ei vuokramies tule sen enempää 36360: sidotuksi kuin maanomistajakaali on tähän verrattavissa tapauksissa. 36361: Jos nim. maanomistaja haluaa saada korvauksen talossaan tekemis- 36362: tään parannuksista, saa hän sen ainoastaan myymällä talonsa toiselle 36363: henkilölle; ellei hänen onnistu löytää sopivaa ostajaa, täytyy hänen 36364: odottaa siksi kunnes ajat paranevat ja talo menee kaupaksi. Samalla 36365: tapaa vuokramies saa korvauksen rahassa myymällä vuokraoikeu- 36366: tensa. Ehdotan siis ensimäisen vastalauseen hyväksyttäväksi, 36367: kuitenkin niin, että sanojen >>tässä asetuksessa määrätyksi lyhim- 36368: mäksi ajaksi>> sijaan tulee >>50 vuodeksi.>> 36369: 36370: Ed. Ra j a 1a: En tässä rupea mitään erityistä esitelmää pitämään 36371: mutta huomautan kuitenkin asiasta, koska tämä 27 § on minun 36372: 1386 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36373: ---- 36374: 36375: käsitykseni mukaan niin epäedulliseksi tehty, että, niinkuin 25 36376: §:stä käy selville, korvaus on myönnettävä. Mutta tämä 27 § on 36377: muodostettu sillä tavalla, että tuo korvaus on suoritettava siten, 36378: että vuokrakirja voidaan ainoastaan muutamiksi vuosiksi uudistaa 36379: ja siten tulee vuokramies joutumaan pois vuokratilaltaan. Tämän 36380: vuoksi minä olen ajatellut tehdä tähän pykälään erityisen muutosehdo- 36381: tuksen, vaikka en tiedä, tuleeko tälle ehdotukselleni mitään kannatusta. 36382: Tämä ehdotukseni on näin kuuluva: >>Jos molemminpuolisella suos- 36383: tumuksella vuokra-ajan umpeen kuluttua tahdotaan uudistaa 36384: vuokrasopimus tässä laissa määrätyksi lyhimmäksi ajaksi, ei 25 36385: §: ss ä mainittua korvausta suo r i te ta rahassa. 36386: Sama olkoon laki kun maanomistaja edellisen uudistamisajan umpeen- 36387: kuluttua jälleen tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen, aina siksi, kunnes 36388: maanomistaja jonkun uudistamisajan loppuun kuluttua haluaa 36389: rahallisen korvauksen suorittamista vastaan itse ottaa vuokraesineen 36390: haltuunsa.>> Toinen momentti tulisi kuulumaan tällä tavalla: >>Sopi- 36391: musta uudistettaessa on noudatettava mitä vuokrasopimuksesta ja sen 36392: alistamisesta vuokralautakunnan vahvistettavaksi tässä laissa on 36393: säädetty, kuitenkin siten, ettei vuokramies tule suorittamaan koro- 36394: tettua vuokraa niistä parannuksista, joista vuokranantaja 25 §:n mu- 36395: kaan on velvollin(ill hänelle korvausta maksamaan.>> Tämän pykälän 36396: kolmas momentti tulisi siis kuulumaan samalla tavalla kuin valio- 36397: kunnan mietinnössä. Neljäs momentti tulisi tykkänään poistetta- 36398: vaksi sen ehdotuksen mukaan, jonka suuri valiokunta on tehnyt. 36399: Sillä perustuksella tämä neljäs momentti tulisi kokonaan poistetta- 36400: vaksi, koska tämän minun ehdotukseni mukaan juuri on ensimäisen 36401: momentin sisällössä sama perustelu kuin tässäkin momentissa on. 36402: 36403: Ed. E 1 o r a n t a: Minä puolestani ehdottaisin tämän pykälän 36404: poistamista kokonaisuudessaan, ja sen teen sitäkin suuremmalla 36405: syyllä, kun suuressa valiokunnassa ed. Rosenqvist ja Setälä ovat 36406: asettuneet sen poistamista puolustamaan ja selittäneet sen poista- 36407: misen kuuluvan alkeellisimpiin vapauksiin, pitäen tätä §:ää mitä 36408: epäedullisimpana torppareille. Olisi senvuoksi suotava, että täm- 36409: möinen pykälä tulisi laista poistetuksi. 36410: 36411: Ed. Rannikko: Minä kannatan ed. Kävyn tekemää ehdotusta. 36412: 36413: Ed. C a s t r en: En voi edustaja Kävyn ehdotusta kannattaa. 36414: Siitä olisi seurauksena auttamaton epäjohdonmukaisuus lyhimpään 36415: vuokra-aikaan nähden. Lyhimmän vuokra-ajan on eduskunta jo 36416: päättänyt 50 vuodeksi oikeudella vuokralautakunnalle, jos tärkeitä 36417: syitä on olemassa, lyhentää vuokra-aikaa, sitä ei kuitenkaan alle 25 36418: vuotta. Tästä huolimatta ehdottaa ed. Käpy, että vuokranantaja 36419: voisi päästä korvauksen suorittamisesta, jos hän uudistaa vuokra- 36420: Maanvuokralaki. 1387 36421: 36422: 36423: sopimuksen 50 vuodeksi. Edelleen tulisi ed. Kävyn ehdotuksen 36424: mukaan vuokranantajana olemaan oikeus vapautua korvauksen 36425: suorittamisesta rahassa vuokramiehen uudistusaikana tekemistä 36426: parannuksista, jos vuokranantaja uudistusajan loppuun kuluttua 36427: jälleen uudistaa vuokrasopimuksen viideksikymmeneksi vuodeksi, 36428: ja niin aina eteenpäin loppumattomiin asti. Koska tuollaisen korvausten 36429: suorittamistavan epäedullisuus vuokramiehelle on laajaperäisesti 36430: esitetty maatalousvaliokunnan mietinnön I I sivulla, pidän tarpeetto- 36431: mana ruveta sitä täällä selittämään, sanon vaan sen, että tällaisen 36432: korvauksen Suorittamistavan kautta tulisi maanomistajan tahdon 36433: ilmauksesta 'uokramies kiinnitetyksi turpeeseen ilman mahdolli- 36434: suutta päästä vuokrasuhteesta muulla tavalla kuin siirron kautta, 36435: jos sekään sattuisi hänelle onnistumaan. En myöskään katso voi- 36436: vani hyväksyä sitä muodostusta, jonka ed. Rajala on antanut 36437: edustaja Kävyn ehdotukselle. Olen sitä mieltä, että sekä vuokra- 36438: miehen että vuokranantå.jan kannalta katsoen se suuren valiokunnan 36439: 27 §:n I momentille ehdottarua näin kuuluva muodostus on edullisin: 36440: >>Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokramiehen 36441: tekemistä parannuksista, jos hän katselmuksen tapahduttua tar- 36442: joutuu -entisillä ehdoilla jatkamaan vuokrasopimusta niin pit- 36443: käksi ajaksi kuin, jolleivät asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta 36444: tehtyjen parannusten arvon mukaan määrää.>> 36445: 36446: Ed. G. G. Rose n q v i s t: Mitt i stora utskottet gjorda förslag 36447: innebär, att brukarens samtycke skulle vara erforderligt äfven då 36448: legogifvaren f ö r s t a g å n g en vill förlänga legokontraktet i 36449: stället för att utbetala ersättning. Enligt detta förslag skulle således 36450: till I mom. i paragrafen komma att tilläggas orden >>och brukaren 36451: därtill samtyckt.>> Detta förslag är jag äfven nu beredd att omfatta, 36452: om någon utsikt finnes för att det skall gå igenom. Om man från 36453: vänsterhåll gör detta förslag, skall jag äfven nu understöda det- 36454: samma. 36455: 36456: Ed. G y 11 i n g: Ed. Rosenqvistin ehdotus itse asiassa sisälsi 36457: aivan samaa ja vie asiallisesti aivan samaan tulokseen kuin ed. 36458: Elorannan ehdotus, että koko tämä pykälä poistettaisiin. Minä en 36459: senvuoksi ymmärrä, miksi ei ed. Rosenqvist voisi yhtyä siihen ehdo- 36460: tukseen, jonka ed. Eloranta teki, mutta jollei hän siihen yhdy, niin 36461: kyllä minä puolestani suostun kannattamaan sitä ehdotusta, jonka 36462: hän äsken teki. 36463: Tahdon sitten vielä vähän kosketella sitä kantaa, jota keskusta 36464: tässä kysymyksessä edustaa, koska se mielestäni on erityisesti 36465: huomiota ansaitseva. Niinkuin tiedämme, on kyllä keskustan ta- 36466: holta yleisesti aina puhuttu siitä, että vuokramiehelle on maksettava 36467: korvaus ja, mikäli nyt mahdollista, täydellinenkin korvaus niistä 36468: 1388 Istunto 19 p. Jokakuuta 1908. 36469: 36470: parannuksista, mitä hän on vuokratilalla tehnyt. Mutta katso- 36471: kaamme keskustan ehdotusta, turvaako se minkäänlaista korvausta 36472: vuokramiehelle. Siinä sanotaan, että joka kerta, kun vuokramiehen 36473: olisi korvausta saatava, on vuokranantajana mahdollisuus korvauksen 36474: maksamisesta vapautua sillä, että hän uudistaa vuokrasopimuksen, 36475: ja vuokramaksua määrättäessä otetaan huomioon tuo määrä, joka 36476: vuokramiehen on korvausta saatava, siten että vuokramaksu on suh- 36477: teellisesti alempi siksi, kunnes tämä korvaus on tullut suoritetuksi. 36478: Vuokramies ei siis tule milloinkaan itse asiassa suoranaisesti tuota 36479: korvausta saamaan. Hän tulee ainoastaan tässä välillisessä muo- 36480: dossa, vuokramaksun alennuksena, aina ja alituisesti pakoitetuksi 36481: ottamaan sen vastaan. On huomautettu, ed. Castdm tässä nimeno- 36482: maan viimeksi, että juuri tämmöisen ehdotuksen kautta maan- 36483: omistajan tahdon ilmauksesta vuokramies sidotaan turpeeseen pit- 36484: kiksi ajoiksi. 36485: Samalla tapaa käy tämän ehdotuksen luonteesta selville, että 36486: keskustan tarkoitus ei olekaan koskaan ollut maksaa mitään suora- 36487: naista korvausta. Keskustan miehet ovat ottaneet tämän korvauksen 36488: ehdotukseensa vaan siinä tarkoituksessa, että he sen kautta sitoisivat 36489: vuokramiehen yhä edelleen jäämään torpanpaikkaansa.- Viime 36490: perjantain istunnossa ed. Paasikivellä oli tätä asiaa erittäin hyvin 36491: valaiseva lausunto. Tahdon sen takia, koska mielestäni se hyvin 36492: kuvaa keskustan kantaa tässä suhteessa, lukea pari otetta siitä. 36493: Ed. Paasikivi sanoi m. m.: >>Minä tahdon mennä niin pitkälle, että 36494: jos kysymyksessä olisi jonkun rahasumman hankkiminen torpparille 36495: hänen ennen tekemistään parannuksista ja jos hän saisi rahan käteensä 36496: ja lähtisi kaupunkiin johonkin toiseen ammattiin, niin minä en 36497: koskaan katsoisi sellaista lakiehdotusta voivani kannattaa.>> Myö- 36498: hemmin samassa lausunnossaan hän sanoi: >>Tuon säädöksen,>> -nim. 36499: suomettarelaisten korvauspykälän ->>tarkoituksena ei ole koskaan 36500: ollut hankkia mitään käteistä rahaa vuokramiehelle.>> Nämä mo- 36501: lemmat lauseet toki paraiten paljastavat keskustan varsinaisen 36502: tarkoituksen korvauskysymyksessä. Ei siinä ole korvauksen hankki- 36503: minen ja turvaaminen vuokramiehelle ollut mikään oleellinen kohta. 36504: Oleellista on ollut se, että korvauksen avulla, joka on luvattu torp- 36505: pareille kauniina kuvana tulevaisuudessa, on pako:tettu heitä jäämään 36506: yhä edelleen turpeeseen kiinni. Tämä korvaus on lähinnä verrattava 36507: aivan samanlaiseen kohtaan elinkeinolaissa, jota porvarit täällä 36508: tarjoovat. Elinkeinolaissa nim. on kohta, jossa sanotaan, että 36509: työnantajalla on oikeus pidättää I4 päivän palkka takauksena työ- 36510: sitoumuksen r:kkomattomuudesta. Tässä vuokranantaja pidättää 36511: vuokramiehelle tulevan korvauksen vakuudeksi siitä, että hän yhä 36512: edelleen saa pitää ne työjuhtansa, jotka hänellä tähän saakka ovat 36513: olleet. Tämä korvaus on ainoastaan vakuutuksena siitä, että vuokran- 36514: antajaluokka tulee yhä edelleen saamaan hyvää ja halpaa työvoimaa. 36515: Maanvuokralaki. 1389 36516: 36517: 36518: On siis kyllä totta se, mitä ed. Käpy tästä sanoi, että suomettare- 36519: laisten ehdotus on paljon käytännöllisempi. Se on paljon käytännölli- 36520: sempi maanomistajan kannalta, sitä ei käy kieltäminen. 36521: Minä tiedän kyllä, mitä keskustan taholta tähän tullaan sanomaan. 36522: Tullaan sanomaan, että onhan torpparilla oikeus siirtää vuokra- 36523: oikeus toiselle ja sillä tavalla päästä siitä. Tämä oikeus vuokra- 36524: miehellä kyllä on, mutta sen merkitys ei ole niinkään suuri, kuin 36525: tahdotaan sanoa. Voi ensiksikin tapahtua, - ja sellaisina aikoina 36526: luonnollisesti vuokramiehet enimmäkseen pyrkivätkin pois tiluk- 36527: siltaan- että se viljelysmuoto, tavallisesti pieniviljelys, jollaista 36528: viljelystä vuokramiehet harjoittavat, käy kannattamattomaksi ja he 36529: tahtoisivat vuokrasuhteesta päästä. He eivät siitä kuitenkaan millään 36530: muulla keinoin pääse, kuin että siirtävät sen toiselle. Onko sanottu 36531: että vuokramies tällaisissa oloissa voi siirtää sen toiselle? Hänen 36532: työtuloksensa ei siis ole lainkaan niin varmasti turvattu, kuin kes- 36533: kustan taholta on sanottu. Ja toiseksi on huomattava, että ainoas- 36534: taan yksityinen torppari voi kyllä mahdollisesti päästä torpastansa, 36535: mutta torppariluokka kokonaisuudessaan ei vuokrasuhteesta pääse. 36536: Se on aina siirtyvä yhäkin edelleen uusille torppareille. Tämän ehdo- 36537: tuksen kautta siis tahdotaan säilyttää tämä torppariluokka kokonai- 36538: suudessaan, - tässäkin käy esille aivan kaikessa alastomuudes- 36539: saan tämä suomettarelaisten korvauspykälän varsinainen tarkoitus 36540: - tahdotaan säilyttää työtätekevä työmiesluokka kaikilla mahdolli- 36541: silla keinoin maanviljelijäin käytettäväksi. 36542: En voi eikä voi kukaan, joka tätä asiaa tarkastaa, olla huomaamatta, 36543: että tässä ei suinkaan ole korvauspykälää laadittu torpparien edun 36544: kannalta, niinkuin keskustan taholta on usein terotettu. Tässä on 36545: yksinomaan ja ainoastaan pidetty silmällä maanviljelijäin etua, 36546: sitä, että hankittaisiin heille edullisesti työväkeä. 36547: 36548: Puhemies: Kannattiko puhuja ed. Elorannan ehdotusta, vai 36549: asettuiko puhuja samalle kannalle kuin ed. Rosenqvist? 36550: Ed. G y 11 i n g: Jos ed. Rosenqvist pitää ehdotuksensa sellaise- 36551: naan, niin minä kannatan sitä. 36552: P uhemie s: 36553: Ed. Rosenqvist ei ole tehnyt mitään ehdotusta, 36554: joten puhujan tulee tehdä uusi ehdotus. 36555: Ed. G y 11 i n g: Siinä tapauksessa minä kannatan ed. Elorannan 36556: ehdotusta, mutta jos ed Rosenqvist tekee ehdotuksensa, niin minä 36557: kannatan sitäkin. 36558: P u h e m i e s: Ei voi kannattaa kahta ehdotusta. 36559: Ed. G y 11 i n g: Minä kannatan ed. Elorannan ehdotusta. 36560: 1390 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36561: 36562: 36563: Ed. K a i r a m o: Periaatteellinen eroavaisuus oikeiston ja 36564: meidän välillä tulee tässä pykälässä ehkä selvemmin näkyviin kuin 36565: nilssään muualla koko lakiehdotuksessa. Oikeisto katsoo vuokra- 36566: suhdetta jotenkin puhtaalta afäärikannalta. Se on tehtävä määrä- 36567: ajaksi, mieluummin ei kovin pitkäksi määräajaksi, ja se on lopetettava 36568: lyhyeen, mikäli mahdollista rahalliseen suoritukseen, niinkuin afääri 36569: ainakin. Suhde maanomistajan ja vuokramiehen välillä on siten 36570: siihen katkaistu. Varsinaisen vuokrakauden loputtua joko maan- 36571: onlistaja maksaa k;orvauksen, jos torppari sellaiseen on oikeutettu, 36572: tahi sitä seuraa lyhyt vuokran jatko, jolloin vero pysyy muuttu- 36573: mattomana ja jonka jälkeen vuokranesine ilman muuta korvausta 36574: parannuksineen kaikkineen siirtyy maanomistajalle. Torppari on 36575: vapaa kaikista siteistä vanhaan kotiinsa, vapaa hakemaan itselleen 36576: uuden toimeentulon mistä hän sellaisen parhaiten löytää, ja jos 36577: hän sellaisen yleensä voi löytää. 36578: Suomalaisen puolueen käsitys on toinen. Meistä on jokaisen it- 36579: senäisen maatalouden hajoaminen korvaamaton vahinko maalle, 36580: sillä kiertokulku eri kansanluokkien välillä on meillä, niinkuin muual- 36581: lakin, sellainen, että se on maanviljelijäin luokka, joka antaa tar- 36582: peelliset lisävoimat muille kansanluokille, mutta nämä eivät yleensä 36583: kykene täyttämään niitä aukkoja, jotka syntyvät maanviljelijäin 36584: riveissä. Senvuoksi me pyrimme siihen, että torpparin suhde vuok- 36585: raamaansa maahan on järjestettävä mahdollisimman pysyväiselle 36586: kannalle, säilyttämällä hänelle kuitenkin henkilökohtaisesti täyden 36587: vapauden, samoinkuin maanviljelijällekin, saada siirtää oikeutensa 36588: sopivalle henkilölle, milloin hän katsoo itselleen hyödylliseksi niin 36589: tehdä. Puhe siitä, että me tahtoisimme sitoa vuokramiehen tur- 36590: peeseen, on tyhjää puhetta, sillä henkilökohtaisesti torppari ei ole 36591: sidottu, yhtä vähän kuin maanomistajakaan on henkilökohtaisesti 36592: sidottu. Mutta vuokrasuhde on järjestettävä jatkuvaiseksi, siksi 36593: kunnes vuokrasuhteen sijaan on saatavana jotakin parempaa, 36594: kunnes, mikäli mahdollista, vuokramies voi päästä itse maanomista- 36595: jaksi. Senvuoksi me olemme ajaneet läpi periaatteen 50 vuoden 36596: lyhimmästä vuokra-ajasta ja senv""Uoksi me olemme muodostaneet 36597: tämän pykälän sellaiseksi, kuin se on ensimäisessä vastalauseessa. 36598: Me pelkäämme syystä, että jos pykälä hyväksytään suuren valio- 36599: kunnan ehdottamassa muodossa, niin siitä on maamme kansantalou- 36600: delle vastaisuudessa vahinkoa. Sillä, kun torppari tietää, että hänen 36601: vanha kotinsa muutamien vuosien perästä auttamattomasti ja 36602: ilman sellaista korvausta, jonka hän sellaisissa oloissa voi varsi- 36603: naiseksi korvaukseksi tunnustaa, siirtyy maanomistajalle, niin hän 36604: ei enää sitä ylläpidä saatikka paranna, vaan se nyljetään ja se rap- 36605: peutumistaan rappeutuu. 36606: Jokaisessa liikkeessä on pitkällinen väliaika isännyyden vaih- 36607: dossa turmiollinen ja maataloudessa asianlaita ei ole toinen kuin 36608: Maanvuokralaki. 1391 36609: 36610: 36611: muualla. Kun uuden vuokralain mukaan tehtävät vuokrasopi- 36612: mukset määrä-ajan kuluttua käyvät umpeen, niin raha-arvo on 36613: silloin luultavasti alentunut ja vuokramaksu siis korotettava. Miksi 36614: silloin katsotaan edulliseksi katkaista vanhat välit? Eikö ole torp- 36615: parille edullisempaa maksaa tämä korotettu vuokra entisellä kon- 36616: nulla, jonka apulähteet hän tarkoin tuntee ja jossa olo on hänelle 36617: tuttua ja mieluista, kuin lähteä maailmalle alistuakseen siellä tunte- 36618: mattomissa oloissa ankaraan kilpailuun ja löytääksensä parhaimmissa 36619: tapauksissa kenties uuden asunnon, joka on yhtä kylmä, nyljetty 36620: ja rappeutunut kuin se, jonka hän äsken on jättänyt. 36621: Minä yhdyn kannattamaan ed. Kävyn ehdotusta. 36622: 36623: Ed. S t å h 1 b e r g: Sen lisäksi, mitä ed. Castren täällä jo 36624: muistutti ed. Kävyn ehdotusta vastaan, pyydän vielä huomauttaa, 36625: että sen mukaan tehtäisiin vuokramiehen oikeus todella saada sitä 36626: korvausta, jonka laki hänelle lupaa, riippuvaksi siitä, että hän suos- 36627: tuu vähintään 50 vuotta olemaan vuokrasuhteessa sellaisilla eh- 36628: doilla, joiden määräämisessä hänellä ei ole mitään sananvaltaa. 36629: Sillä sen jälkeen kuin se alkuaika olisi kulunut, jonka kestäessä kor- 36630: vaus laskettaisiin saatavan entisillä ehdoilla, tulisi tuon ehdotuksen 36631: mukaan vuokramies suorittamaan korotettua vuokramaksua, jonka, 36632: ellei sopimusta syntyisi, vuokralautakunta lopullisesti määräisi. 36633: Jos tämä korotettu vuokramaksu tulee määrättäväksi vuokramie- 36634: helle edulliseksi, niin silloinhan kyllä hänellä olisi etua pitkän vuok- 36635: ran jatkumisesta. Mutta ei ole suinkaan mahdotonta, että tuoko- 36636: rotettu vuokramaksu tulee sellaiseksi, että se vuokramiehen mie- 36637: lestä on hänelle aivan epäedullinen; ja silloin hänellä on ainoastaan 36638: valittavana joko jättää sikseen, maanomistajalle, koko se korvaus, 36639: jonka hän kenties 50 vuoden vuokra-ajalla on ansainnut, taikka 36640: suostua olemaan edelleen uuden 50 vuoden loppuun noilla epäedul- 36641: lisilla ehdoilla. Sanotaan kyllä, että hänhän voi siirtää toiselle tuon 36642: vuokraoikeutensa. Mutta jos ehdot ovat epäedulliset vuokramiehelle, 36643: niin tämäkin korvauksensaantimuoto jää kokonaan näennäiseksi, 36644: sillä ei ole sanottu, että kukaan haluaisi vielä siirtorahaakin maksaa 36645: sellaisesta vuokrasta, josta alkuperäinen vuokramies kernaammin 36646: tahtoo lähteä pois ja jättää sikseen korvauksensa kuin pitää vuokra- 36647: tilaa jatketulla vuokraoikeudella. Minäkin sentähden puollan tämän 36648: pykälän hyväksymistä suuren valiokunnan ehdottamassa muodossa. 36649: 36650: Ed. K a 11 i o: Tämä ZJ:S samoin kuin zs:skin §ovat kieltämättä 36651: tämän torpparilain tärkeimpiä kohtia. Tässä on tarkoin harkittava, 36652: mikä järjestelmä varmimmin kykenee takaamaan siveellisen rauhan 36653: yhteiskunnassa. Näistä eri korvausmuodoista onkin täällä paljon väi- 36654: telty ja koetettu puolelta ja toiselta maalata toisten ehdotuksia. 36655: Tänään on täällä erittäinkin koetettu suositella vanhan suomalai- 36656: 1292 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36657: 36658: 36659: sen puolueen taholta heidän katsantokantaansa. Minä olen koetta- 36660: nut tasapuolisesti harkita tätä kysymystä ja minun täytyy sanoa 36661: että kansantalouden kannalta katsottuna on tämä ehdotus puolus- 36662: tettavissa, jos katsoo vain torppariasiaa siltä kannalta, että se on 36663: ainaisesti pysyvä laitos. Siinä koetetaan sitoa torppariväestö kiinni 36664: maahan ja siten estää irtolaistulvaa. Se sitoo mielestäni niin lujasti 36665: kuten täällä on huomautettu, että siitä ei voi muuten vapautua kuin 36666: hankkimalla uuden vuokraajantai karkaamalla, siis käyttäen samaa 36667: keinoa kuin huono maanomistaja. Kuitenkin on olennainen ero 36668: vuokraajan ja vapaan maanviljelijän välillä, joten minusta ei ole 36669: tässäkään suhteessa asiaa arvosteltava aivan samalta kannalta. 36670: Minä en tällä suosi irtolaisväestöä, en kaupunkeihin enkä tehtaisiin 36671: muuttoa, vaan koko torpparijärjestelmä on minusta sitä laatua, 36672: että siitä, niin pian kuin suinkin olosuhteet sallivat, pitäi'3i pyrkiä 36673: itsenäiseen pikkuviljelykseen. Minä en suosi yhteiskunnan vasalleja 36674: paremmin kuin yksityistenkään, vaikka kernaasti myönnän, että 36675: nykyhetkellä ei ole mitään muuta keinoa tämän väestöluokan aut- 36676: tamiseksi, kuin laatia mahdollisimman hyvä torpparilaki. Tätä 36677: uudistus- ja korvausasiaa järjestettäessä täytyy olla selvillä, kat- 36678: sotaanko torpparijärjestelmä sellaiseksi, että sen kautta voidaan 36679: toivoa siveellisten voimain varttuvan ja tuovan tyydytystä ainai- 36680: seksi. Minä luulen, että tätä ei voi päämääräkseen asettaa, vaan on 36681: siksi asetettava varsinainen omistusoikeus. Tätä näkökohtaa sil- 36682: mällä pitäen olisi myös korvausmääräys asetettava siten, että torppari- 36683: väestöllekin aina, ainakin vuokrasopimusten uudistusajoilla, olisi 36684: tilaisuus päästä irti, jos se omain varojen taikka yhteiskunnan avulla 36685: voisi silloin asettua asumaan omalle konnulleen. 36686: Sen takia minä en voi kannattaa tätä suometarlaisten tekemää 36687: ehdotusta. Mutta jos asiaa katsoo toiseltaldn kannalta, niin on sillä kaksi 36688: puolta. Saadakseen omistusoikeuden joko entiselle taikka jollekin 36689: toiselle tilalle, olisi tietysti torpparille, jos hänellä on pyrkimys oman 36690: konnun oruistaj aksi, siinä tapauksessa rahakorvaus aina edullinen. 36691: Mutta toiselta puolen on tosiasia, että torppareita on hyvinkin pienillä 36692: tiloilla ja köyhillä maanomistajilla, ja tämäkin yksipuolinenjärjestelmä 36693: voisi silloin ehkä saada hankaluutta aikaan, jos korvaus olisi yksis- 36694: tään rahana määrättävä. Kun asiaa tältä kannalta katselee, niin 36695: on minusta parhaiten puolustettavissa suuren valiokunnan ehdo- 36696: tus, ja sentähden minä pyydän sitä kannattaa. 36697: 36698: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Kairamo sanoi täällä, että 36699: on aivan turhaa puhetta se, että suomettarelaiset tahtoisivat sitoa 36700: torpparit turpeeseen kiinni. Sen johdosta tahdon huomauttaa, mitä 36701: hänen vieruskumppaninsa ed. Gebhard täällä eräässä pitkässä, 36702: eduskunnassa pitämässään puheessa lausui. Suurella, hirmuisella 36703: äänellä hän tältä puhujalavalta julisti: ~}Turpeeseen kiinni! Niin, 36704: Maanvuokralaki. 1393 36705: 36706: 36707: juuri siihen me pyrimme (Naurua vasemmalta) ja siihen pyrkivät 36708: tässä maailmassa useimmat terveesti ajattelevat ihmiset. Turpeeseen 36709: kiinni, sitä se on juuri, johon suomalainen puolue todella täydellä 36710: vakaumuksella pyrkii.>> - Tämä kaikki oli siis ed. Kairamon vakau- 36711: muksen mukaan turhaa puhetta. 36712: 36713: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ed. Wuolijoelle minä voin 36714: lyhyesti vastata, että lukekoon hän eteenpäin. 36715: Täällä on ed. Gylling tahtonut väittää, että keskustan puolelta 36716: koko torpparilakireformiharrastuksella on ainoastaan tarkotettu 36717: hankkia maanomistajille hyvää ja huokeata työvoimaa. Mutta minä- 36718: hän juuri äsken sanoin, että meillä on se käsitys, että torpparin työ- 36719: voima on huonoa ja että kehitys käy siihen suuntaan, että maanomis- 36720: tajat tulevat yhä enemmän ja enemmän jättämään torpparien työ- 36721: voiman ja ottamaan sijalle muonarenkejä. Näin on käynyt jo suu- 36722: ressa määrin Ruotsissa, ja siihen tulee meidän käsityksemme mu- 36723: kaan kehitys meilläkin käymään. Meidän tarkoituksemme on ollut 36724: se, että saataisiin torpat ja mäkituvat pysymään torppina ja mäki- 36725: tupina, niin kauan että ne voivat tulla itsenäisiksi. Meidän tarkoi- 36726: tuksennne on ollut se, että tämän torpparilain kautta saataisiin 36727: maalaisolot pysymään sellaisina, että ihmisten koteja ja nykyisiä 36728: viljelyksiä ei hävitettäisi, ja, että sitä mukaan kuin vuokramiehet 36729: itse kykenevät -ja valtio kykenee tavalla tai toisella heitä autta- 36730: maan -lunastamaan tilansa omiksi, ne tulisivat heidän omikseen. 36731: Tahdon huomauttaa, että eräs kansantaloustieteen tutkija Ruot- 36732: sissakin, professori Cassel, on äskettäin lausunut, että Ruotsissa 36733: pitäisi saada aikaan sellainen laki, ettei kukaan maanomistaja saisi 36734: hävittää yhtään torpanviljelystä, kunnes nämä ovat valtion avus- 36735: tuksella tai jollakin muulla tavalla muuttuneet itsenäisiksi. 36736: Ed. Kallio täällä sanoi, että hän kyllä hyväksyy meidän kan- 36737: tamme kansantaloudelliselta kannalta oikeaksi, mutta että niin 36738: pian kuin olosuhteet suinkin sallivat, pitäisi saada torppareille pa- 36739: rempi hallintamuoto kuin mitä tämäkin laki suo. Sillä kannallahan 36740: mekin olemme. Ed. Kallio sanoi myöntävänsä, että nykyoloissa 36741: ei ole tähän muuta parempaa keinoa kuin juuri tämä meidän torp- 36742: parilakiperiaatteemme on. Mutta kumminkin hän, sittenkuin hän 36743: ensin on myöntänyt tämän meidän katsantokantamme oikeaksi, 36744: käy meidän ehdotustamme vastustamaan. Sitä ajatusjuoksua minä 36745: en ymmärrä. 36746: Sitte on ed. Castren väittänyt, että ed. Kävyn ehdotus, jota mi- 36747: näkin pyydän saada kannattaa, olisi muka epäjohdonmukainen verrat- 36748: tuna siihen tämän lain toisen pykälän muotoon, joka nyt on hyväk- 36749: sytty. Minä en katsoisi, että se olisi sitä, sillä toisen pykälän henki 36750: ja tarkotus on, että 50 vuoden vuokrat ovat sääntönä. Ja sitäpaitsi, 36751: jos me saisimme tämän 27 pykälän siihen muotoon, kuin ed. Käpy 36752: 88 36753: 1394 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36754: 36755: 36756: on ehdottanut, niin me saisimme siis 50 vuoden kontrahdit yhä 36757: enemmän ja enemmän toteutumaan, ja se on meidän tarkotuksemme. 36758: Ed. Ståhlberg on meidän ehdotustamme moittinut siitä, että 36759: torppari ei saisi lain ·hänelle lupaamaa korvausta muulla ehdolla, 36760: kuin että hän sitoutuu 50 vuodeksi torppaan ja että hän alistuu 36761: vuokramaksuehtoihin, joita hän itse ei ole ollut mukana määrää- 36762: massa. Mitä tuohon sitoutumiseen 50 vuodeksi tulee, niin onhan 36763: torppari vapaa, kuten monta kertaa on sanottu, tämän sitou- 36764: tumuksen siirtämään jollekin toiselle. Ja mitä siihen muistutukseen 36765: tulee, ettei torpparilla olisi tilaisuutta olla itse määräämässä vuokra- 36766: ehtoja, niin pyydän saada huomauttaa, että I r 1 antia v a r- 36767: t e n s ä ä d et t i i n 8 o-1 u v u n a 1 u 11 a 1 a k i, j o s s a m y ö s- 36768: kin vuokramaksun maaraaminen annettiin 36769: v iT a no m a i s i 11 e. Senkään mukaan ei torppari eikä maanomistaja 36770: itse saa olla ollenkaan määräämässä vuokramaksua, vaan se annet- 36771: tiin viranomaiselle, aivan niinkuin meilläkin nyt vuokralautakunnalle, 36772: tai, jos vuokralautakunnan määräämiseen ei tyydytä, kihlakun- 36773: nanoikeudelle. J a t u o t a I r 1 a n n i n 1 a i n m ä ä r ä y s t ä 36774: on pidetty koko sivistyneessä maailmassa 36775: a i v a n m a 11 i k e 1 p o i s e n a, s i t ä o n k i i t et t y k a n- 36776: santaloudellisissa käsikirjoissa ja n11ssä 36777: o p p i k i r j o i s s a, joit a 1 u et a a n y 1 i o p i s t o i s s a, 36778: s e m m o i s e n a, j o h o n k a i k k i e n m a i t t e n v u o k r a- 36779: 1 a k i s ä ä d ä n n ö n t u 1 i s i p y r k i ä. 36780: 36781: Ed. N y 1 a n d e r: Tämä 27 § on epäilemättä niitä, joista eri 36782: katsantokannat tämän lain suhteen ehkä jyrkimmin törmäävät 36783: yhteen. En kumminkaan aio hyvin pitkälti eduskunnan aikaa 36784: tässä ottaa, huomautan ainoastaan muutamista seikoista. 36785: Täällä on suomettarelaisten taholta hyvin voimakkaasti pai- 36786: nostettu sitä, että he sillä järjestelmällä, joka sisältyy heidän 27 36787: pykäläänsä, eivät suinkaan tahdo sitoa torpparia turpeeseen. On 36788: tosin tohtori Gebhard täällä aivan julkisesti tunnustanut, että se 36789: on tarkotuksena, ja minä puolestani en ole myöskään päässyt muu- 36790: hun vakaumukseen kuin siihen, että se on tarkotuksena, vaikka 36791: tosin myönnän, että tämä tehdään mahdollisesti hyvässä tarkotuk- 36792: sessa. Pidän, että hyväntahtoisuus suojeluslainkin suhteen eh- 36793: dottomasti voi mennä liian pitkälle, ja pidän semmoisena liian pit- 36794: källe menevänä aivan eittämättömästi tämän. Kun katsotaan, että 36795: kansantaloudellisesti mahdollisesti voi olla edullista saada torp- 36796: parit mahdollisimman monta miespolvea torppaansa viljelemään, 36797: niin sillä puolustetaan sitä, että torppari suoraan sanoen vastoin 36798: tahtoaan kytketään turpeeseen. Sitä minä en voi puolestani hy- 36799: väksyä. Muuten pidän, että varsinkin tohtori Gebhard tätä kantaa 36800: täällä on puolustanut tavalla, joka monessa suhteessa hakee ver- 36801: Maanvuokralaki. 1395 36802: 36803: 36804: taistaan. Hän on täällä eräässä istunnossa numeroilla muka todis- 36805: tanut, että tällainen järjestelmä ja tähän liittyvä veronkorotus on 36806: vuokramiehelle edullisempi kuin täällä ehdotettu toinen järjestelmä. 36807: En tässä nyt aio niihin numeroihin sen pitemmälti puuttua. Tah- 36808: don vaan mainita, että ne ovat suurimmaksi osaksi aivan tuulesta 36809: temmattuja. Sen uskallan väittää siitä syystä, että tohtori Gebhard 36810: pitää kirjanpitoa numeroilla, jotka toiselta puolen ovat aivan var- 36811: moja ja laissa määrättyjä, sikäli kun ne koskevat, niinkuin hän 36812: sanoo, vastalauseen torpparia, ja toiselta puolen, sikäli kun ne 36813: koskevat tuota valiokunnan torpparia, ovat aivan mielivaltaisesti 36814: otettuja. Hän väitti täällä silloin, että vero tulisi hänen ottamas- 36815: saan esimerkissä aina olemaan maatalousvaliokunnan ehdotuksen 36816: mukaan sellainen, että siihen 25 vuoden kuluttua paitsi pohjaveroa 36817: tulisi aina ehdottomasti maa-arvon kohoamisesta johtuva lisäys, 36818: jonka hän laski roo markaksi. Pidän, että tätä täydellä syyllä voi 36819: kutsua mielivaltaiseksi otaksumiseksi, sillä ei ole ollenkaan varmaa, 36820: että vuokranantaja katsoo etunsa mukaiseksi käyttää tätä maan- 36821: arvon nousua. Voidaan aivan yhtä hyvällä syyllä sanoa, että hän 36822: katsoo edulliseksi itselleen antaa tuon torpan vuokralle pienemmästä 36823: verosta. On sitä paitsi huomattavaa, ettei aina ole sanottu, että 36824: maanomistaja niin tieteellisesti tarkoin rupeaa tuota maanarvon 36825: nousua arvioimaan ja huomioon ottamaan, ellei nimenomaan laissa 36826: ole määrätty, kuten suomettarelaiset tahtovat, että se on otettava 36827: huomioon. Tässä on nyt ainoastaan se vika, että luvut ja laskut 36828: ovat mielivaltaisia. Mutta tuossa esimerkissä oli muutakin. Siinä 36829: esim. kun tultiin siihen, että vuokramiehelle tulisi 25 vuoden ku- 36830: luttua 2,000 markan korvaus, niin laski tohtori Gebhard, että toi- 36831: selta puolen tulisi tuolle vuokramiehelle 2,000 markkaa käteen ja 36832: toiselta puolen hänelle tulisi roo markan veronkorotus. Kun nyt 36833: sen mukaan, miten hän asian täällä esitti, ei ollenkaan tullut mis- 36834: sään näkyviin tuosta 2,000 markasta johtuva korko, joka lankee 36835: vuokramiehen hyväksi, mutta kyllä siitä huolimatta veronkorotus- 36836: puolella otettiin tuon rahan korkona roo markkaa huomioon - 36837: niin tässä tuli laskuissa suorastaan roo markan erehdys yksistään kir- 36838: janpitovirheenä. Debetpuolelle se otettiin, kreditpuolelle ei otettu. 36839: Tästä johtui se, että maatalousvaliokunnan torppari tuli saamaan 36840: 400 markan veron, vaikka yhtä hyvällä syyllä voidaan sanoa, että 36841: hänellä on JOO markan vero. Kun tuo 2,000 markkaa >>torpparin 36842: taskussa>> on laskettava tuottavan hänelle roo markkaa, käy todelli- 36843: suudessa lasku sillä tavalla, että vero ei olisi 400 markkaa, kuten 36844: tohtori Gebhard laski, vaan JOO markkaa, siis aivan sama kuin hä- 36845: nen nimittämällään vastalauseen torpparilla. 36846: On hänen laskuissaan hyppäyksiä muutenkin. Hän esim. si- 36847: vun 5IO lopulla pöytäkirjassa, tehtyään tuon mainion kirjanpito- 36848: laskun, yhtäkkiä hyppää toiseen esimerkkiin, jossa korvausrahaa 36849: 1396 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36850: 36851: 36852: ei ole, ja todistaa siinä taas ilman muuta yhtäjaksoisesti, että maa- 36853: talousvaliokunnan torppari joutuu epäedullisempaan asemaan. En 36854: nyt tässä sen pitemmältä tahdo tähän puuttua, olen vain tahtonut 36855: siitä huomauttaa, että ed. Gebhardin lasku, joka esitettiin aivan eit- 36856: tämättömänä, aivan kumoamattomana tosiasiana, todellisuudessa 36857: lähemmin tarkastaessa osottautuu aivan väärille perusteille tehdyksi. 36858: Mutta minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa vedotakseni erää- 36859: seen toiseen kohtaan tuossa tohtori Gebhardin samassa lausunnossa. 36860: Hän nimittäin, ja jotkut muut suomettarelaiset, ovat täällä sano- 36861: neet ja vedonneet siihen, että heidän ehdotuksensa mukaan tuo torp- 36862: pari saa koska hyvänsä yhtä hyvällä syyllä torppansa myydyksi, 36863: kuin torppari tämän toisen ehdotuksen mukaan. Kuitenkin tohtori Geb- 36864: hard sanoo sivulla 5I3 painetussa pöytäkirjassa: >>On kyllä totta, 36865: että ensimäisten 25 vuoden kuluessa voipi mahdollisesti pelotella 36866: ostajaa tuo tuleva veronkorotus.>> Tohtori Gebhard siis itse myöntää, 36867: että ensimmäisten 25 vuoden aikana tor"rlparille on vaikea irtautua 36868: tuosta torpasta. Hän siis itse myöntää, että veronkorotus tulee pe- 36869: lottamaan. Sanoo kyllä sitte, että seuraavina 25 vuotena ei tätä 36870: pelkoa ole olemassa. Mutta niinkuin tässä äsken huomautin, niin 36871: hänen laskunsa tuosta alhaisesta verosta on aivan erehdyttävä. 36872: Hän lopettaa tämän kappaleen sanoen: >>Näin ollen torpparit siis 36873: meidän ehdotuksemme mukaan, jos heidän asemansa sitä vaatii, 36874: olisivat täysin vapaat ilman tappiota irtautumaan vuokratusta 36875: turpeestaan, samoin kuin maanomistaja omasta turpeestaan.>> Muu- 36876: tamia rivejä aikaisemmin myönnetään siis, ettei niin ole ja muutamia 36877: rivejä alempana väitetään jyrkästi, että niin on, että torppari voi 36878: myödä yhtä hyvin kuin tilallinen. Nämät kaksi lausuntoa verrat- 36879: tuina toisiinsa osoittavat minusta jotenkin selvästi, millä tavalla 36880: tätä asiaa on puollettu ja tahdotaan puoltaa. Tohtori Gebhard on 36881: täällä kerran sanonut, että hän tätä torpparilakia käsitellessään 36882: on muuttunut :käytännön mieheksi. Viimeksi tänä päivänä. hän on 36883: kumminkin tuonut tässä keskustelussa esiin 2r §:n yhteydessä esi- 36884: merkkejä muka käytännöstä, koskien m. m. torpparien yhtymistä 36885: osuusmeijereihin ja rahakannalle siirtymistä, jotka todella jokainen 36886: käytännön mies käsittää olevan kaikkea muuta kuin käytännöstä 36887: otettuja. 36888: Mitä koko tähän asiaan tulee, niin minä puolestani olen sitä 36889: mieltä, että paitsi sitä, että tämä suomettarelaisten ehdotus ei ole 36890: ainoastaan suojeluslaki vaan se on suorastaan torpparia kohtaan 36891: p a i n a v a 1 a k i, on tässä otettava huomioon se seikka, että on 36892: kysymys ajoista, jotka ovat siksi kaukana meistä, että me emme ole 36893: oikeutettuja ilman muuta nyt sanomaan, että tuo siitä eteenpäin 36894: vielä samalla tavalla jatkuminen ehdottomasti on eduksi. Meidän 36895: on ehdottomasti otettava huomioon, että me emme säädä lakia 36896: maailman loppuun saakka. Meidän on otettava huomioon, että 36897: Maanvuokralaki. 1397 36898: 36899: 36900: myös taloudelliset lait ja myös taloustieteelliset perussäännöt 36901: ovat muuttuvia, ja jos me saamme tämän torpparijärjestelmän 36902: nyt edes 25 vuodeksi varmalle pohjalle, niin silloin on jo voitettu 36903: äärettömän paljon. Jos me maatalousvaliokunnan ja suuren valio- 36904: kunnan ehdottarualle kannalle asetumme, niin silloin me pidämme 36905: huolta siitä, että torppari saa varmasti täyden korvauksen niistä 36906: parannuksista, mitä hän 25 vuoden ajalla on tehnyt, ja kun olemme 36907: pitäneet huolta siitä, niin me emme mene sitomaan emme vastaista 36908: eduskuntaa, emme vastaisia torppareita, emme vastaisia tilallisia 36909: millään tavalla äärimmäisyyteen asti, vaan jätämme näin vastai- 36910: set määräykset sen varaan että voi tulla aika, jolloin mahdollisesti 36911: taloudelliset lait ja taloustieteelliset totuudet voivat aiheuttaa 36912: muutoksia. 36913: Kannatan siis suuren valiokunnan ehdotusta tämän 27 §:n 36914: suhteen. 36915: Tahdon vielä huomauttaa, että suuri valiokunta on tehnyt maa- 36916: talousvaliokunnan ehdotukseen tämän pykälän suhteen pienen 36917: muutoksen, joka minun mielestäni on selvennys ja parannus, joten 36918: siinäkin suhteessa täydellisesti yhdyn suuren valiokunnan ehdotuk- 36919: seen. 36920: 36921: Ed. K a 11 i o: Ed. Gebhardille mma pyyta1sm huomauttaa, 36922: etten ole koskaan sanonut, että meillä ei olisi torpparilain suhteen 36923: muuta keinoa kuin hyväksyä suomettarelaisten ehdotus. Minä olen 36924: sanonut ainoastaan, ettei meillä ole torpparilakikysymyksen suhteen 36925: muutakeinoa tällä kertaa kuin laatia >>mahdollisimman hyvä torppari- 36926: laki». Ja minä pidän torpparilakia häviävänä ennemmin tai myöhem- 36927: min ja itsenäistä omistusoikeutta, kun siihen päästään joskus, onnelli- 36928: simpana. Tämän huomautuksen tehtyäni saa ed. Gebhard miettiä, 36929: kumman ajatuksen juoksussa on vikaa. 36930: 36931: Ed. C e d e r b e r g: Emedan jag affattat en reservation till 36932: stora utskottets betänkande beträffande denna paragraf, vill jag, 36933: trots att så mycket i saken redan har yttrats, säga några ord. 36934: Det har frarnhållits från centern, huru ytterligt viktigt det är, 36935: att torparenas besittning tryggas och den får fortgå under en så 36936: lång tid som möjligt, m. a. o. att lagstiftningen underlättar den 36937: långvariga besittningen. Då detta framhålles upprepadt, vill jag 36938: anmärka, att jag skänker mitt fulla erkännande åt detta sträfvande 36939: hos den blifvande lagstifningen i detta ämne och jag är öfvertygad 36940: om, att vi samtliga, särskildt äfven den socialdemokratiska gruppen 36941: omfattat detta sträfvande. Men frågan är den, huru detsamma lämp- 36942: ligast skall finna uttryck i lagen, och i den punkten hafva vi varit af 36943: olika mening. Centern har frarnställt en teori, som förefaller mycket 36944: p1ausibel och som, när man först hör den, förefaller, som skulle den 36945: 1398 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 36946: 36947: 36948: beakta allas rättvisa anspråk och fullt föra tillmålet. Då jag till en 36949: början erfor den och då den särskildt var föremål för diskussion i 36950: agrarutskottet vid senaste landtdag, stod jag den ganska nära. 36951: Men när man börjar syna teorin närmare i sömmarna, finner man, att 36952: den är så bristfällig, att den icke förtjänar att läggas till grund för 36953: en så vidtgående och långt bärande gestaltning af torparförhål- 36954: landena, som här är fråga om. Man kan möjligen tillämpa den i en 36955: större begränsning och med afseende å en kortare tid, men att gifva 36956: den så stor tillämpning, som den fått uti centerns förslag, det tror 36957: jag icke vore klokt. Teorin är den, att jordegaren genom att erbjuda 36958: förlängning af kontraktet därigenom kvittar sin ersättningsskyldighet 36959: med afseende å förbättringar. Till grund för principen lägges således, 36960: att en fortsättning af legoförhållandena på samma villkor eller 36961: · förändrade billigare villkor skall utgöra betalning af den ersättning, 36962: till hvilke:tr torparen vore berättigad, hvarvid jordvärdestegring 36963: efter kontraktstidens utgång anses hafva inträdt. Om man alltid 36964: exakt kunde mäta denna jordvärdestegring, skulle man operera 36965: jämförelsevis lätt i fråga om bestämmandet af den förlängda tid, 36966: hvarunder den gamla legan borde förblifva gällande, men emedan 36967: denna stegring icke kan med fullständig säkerhet beräknas, försvårar 36968: detta teorins tillämpning. Man opererar vid denna beräkning med så 36969: att säga inkommensurabla begrepp och kvantiteter, å ena sidan ersätt- 36970: ningsbeloppet, och å den andra förlängning af legan. Men dessa 36971: kvantiteter kunna icke mätas med samma mått i annat fall, än om 36972: man absolut säkert kunde uppskatta värdet af den förlängda legotiden 36973: motgamla villkor,hvilket åter, detmåsteviju medgifva-detmedgif- 36974: ves af centerns egna män - icke alltid kan ega rum. Det kan till och 36975: med inträffa, att en sänkning af jordvärdet eger rum i stället för en 36976: motsedd värdestegring, och detta kan så mycket hellre leda till en 36977: oriktig uppskattning af nämnda värden. På sätt hr Ståhlberg anmärkte 36978: bn det inträffa att, till följd af felaktig uppskattning af dessa värden, 36979: brukaren åsättes en lega, högre än den han anser vara skälig, ja så 36980: hög, att han framför fönnånen att få kontraktet förlängdt, hellre 36981: afstår från ett fortsatt legoförhållande. Det måste förutsättas, att 36982: nämnda af centern förfäktade teori kan leda därtill, och det är det 36983: som jag tror, att den socialdemokratiska gruppen har insett och 36984: därför icke skänkt denna teori sitt understöd. Teorin kan väli många 36985: fall leda till riktiga resultat, men den kan ock i andra fall leda till 36986: resultat, hvilka ledera torparenas rätt, och man bör vara försiktig, 36987: när sådant kan befaras. Hufvudsakligast på dessa skäl har jag icke 36988: kunnat vara med om centerns förslag till lydelse af 27 §, så plau- 36989: sibelt detta förslag än kan förefalla. J ag understöder för den skull 36990: stora utsko tets förslag till fonnulering, mot hvilken jag visserligen 36991: inlagt reservation, emedan jag utgått från den förutsättningen, att 36992: 25 år kunde blifva lägsta arrendetid, i hvilket fall jag skulle hafva 36993: Maanvuokralaki. 1399 36994: 36995: 36996: undestödt agrarntskottets förslag till 27 §. Men då nu so år föreslagits 36997: såsom lägsta arrendetid nnderstöder j ag stora ntskottets förslag 36998: beträffande nämnda paragraf. 36999: 37000: Ed. P a a s iki v i: Minusta tuntuu, niinkuin ·eri edustajat 37001: pitäisivät silmällä tätä lakiasiata käsitellessä erilaisia oloja. Minä 37002: olen pitänyt koko ajan silmällä etupäässä niitä seutuja, joissa maan- 37003: omistajien lukumäärä on tilaston mukaan noin 10-12-13% 37004: kaikista maaseudun ruokakunnista, siis noin 1/Io, hiukan enemmän, 37005: ja joissa vuokramiesten lukumäärä nousee paljoa suurempaan suh- 37006: teelliseen määrään. Siellä tarvitaan tällaista lakia, jota vastoin 37007: luulen, että sitä tässä muodossa tuskin tarvittaisiin niissä osissa 37008: maata, joissa vuokramiesten lukumäärä on paljoa pienempi. Näissä 37009: minun mainitsemissani seuduissa on olemassa varsinaisena pien- 37010: viljelijäluokkana torppari- eli vuokramiesluokka. Mikäli voin käsit- 37011: tää, niin tuskin voi tulla kysymykseen, että suurikaan osa näistä 37012: vuokramiehistä joutuisi pois tiloiltansa, vaan tämä asutusmuoto 37013: on nyt jo niin vakiintunut, että se on pantava pohjaksi näitä oloja 37014: järjestettäessä. Senvuoksi olen tullut siihen käsitykseen, että tässä 37015: olisi pääasiallisena tehtävänä juuri koettaa vakiinnuttaa, tehdä 37016: mahdollisimman pysyväiseksi nämät pienviljelijäin hallintamuodot 37017: ja sitten vähitellen mennä eteenpäin niin, että niin suuri osa kuin mah- 37018: dollista, jos mahdollista kaikki varsinaiset maanviljelystorpat, voitai- 37019: siin nostaa maanomistajiksi. Siihen minä katsoisin olevan pyrittävä, ja 37020: onhan muissakin porvarillisissa ryhmissä tämän pyrkimyksen ilmoi- 37021: tettu saavuttavan suurta kannatusta. En senvuoksi katsokaan tätä 37022: vuokralakia a r en n i n kannalta, arentiolojen järjestämisen kannalta, 37023: vaan - suotakoon anteeksi vertaus, joka kylläkin on ontuva - 37024: minun mielessäni on ollut se ajatus, että tässä on meillä se talon- 37025: poikien, pienviljelijäluokan emansipeeraaminen, vapauttaminen, joka 37026: ulkomailla on esiintynyt toisessa muodossa riippuen kehityksestä, 37027: jonka lävitse maalaisolot ovat siellä käyneet. Senvuoksi minusta 37028: jokaista toimenpidettä ja jokaista lakimääräystä, joka tekee näitä 37029: oloja irrallisiksi, olisi vältettävä ja koetettava nyt saada ne pysy- 37030: väisiksi, ja sitten keksiä keino, millä tavallaniitä yhä enemmän vakiin- 37031: nutettaisiin, kunnekka lopulta saataisiin tämä varsinainen pienviljelijä- 37032: luokka nostetuksi maanomistajien joukkoon. En voi käsittää, että 37033: niissä maakunnissa, joissa suurin. osa varsinaista maanviljelijä- 37034: väestöä on tällaista vuokramiesluokkaa, voisi ajatella niiden nosta- 37035: mista maanomistajien joukkoon sillä tavalla, että ne joutuisivat 37036: näiltä tilailtaan pois ja hankkisivat jostain muualta itselleen viljelys- 37037: maata. En luule, että sellainen menettely käytännössä on ajatelta- 37038: vissakaan. 37039: En tahdo tästä sen pitemmälti puhua; pari sanaa kuitenkin ed. 37040: Gyllingin lausunnon johdosta. Hän siteerasi muuatta minun lau- 37041: 1400 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37042: 37043: 37044: suntoani viime perjantain istunnosta, ja minun mielipidettäni nuo 37045: lausunnot, jotka hän siteerasi, varsin hyvin kuvaavat. Hän olisi 37046: tietysti voinut siteerata vielä täydellisemmin, mutta eivät nekään 37047: lainaukset anna mitään väärää kuvaa siitä, mitä olen tahtonut pitää 37048: silmällä. Mutta hän lausui että tällaisen ehdotuksen kautta, jota 37049: meidän ryhmämme on ajanut, torppariluokka, vuokramiesluokka, 37050: tulisi, kuten täällä on puhuttu, turpeeseen sidotuksi. Ja hän sanoi 37051: että vuokraoikeuden siirtämisen kautta olisi kyllä y k s i t y i s e llä 37052: t o r p p a r i 11 a mahdollisuus päästä irti tilasta, mutta ei t o r p- 37053: p a r i 1 u o k a 11 a. Torppariluokka kokonaisuudessaan ei voisi 37054: päästä eroon, vaikka tulisikin mahdollisesti sellainen aika jasellaiset 37055: olot, että pieniviljelys ei kannattaisi, minkä vuoksi torppariluokan 37056: tarvitsisi päästä eroon. Suotakoon anteeksi, etten ymmärrä tällaista 37057: ajatusta. Kai nyt koko torpparilainsäädännössä edellytetään sitä, 37058: että pieniviljelys kannattaa, ja nähdäkseni nykyään yleisesti oloja 37059: järjestettäessä edellytetään juuri sitä, että pieniviljelys kannattaa 37060: ja voipi pysyä pystyssä. Jos tätä epäillään, silloin tietysti ei tämä 37061: toimenpide, tämä laki eikä moni muukaan toimenpide, joka tarkoit- 37062: taa pieniviljelijäväestön ja pieniviljelyksen kohottamista, suinkaan 37063: olisi paikallaan. Mutta jos tulee sellainen kehityksen kohta, että 37064: pieniviljelys ei kannata, niin sehän ei vaikuta ainoastaan torppa- 37065: reihin vaan se vaikuttaa myös muihin, suurimpaan osaan meidän 37066: maanomistajaluokkaa, joka enimmäkseen on pieniviljelystä. Jos 37067: sellainen ajankohta tulee, se vaatii silloin, ei sitä, että koko tämä 37068: satatuhat-perheinen vuokramiesluokka helposti pääsee erilleen vuok- 37069: rasopimuksesta, silloin täytyy kysyä, mihinkä jäävät pienet maan- 37070: omistajat sellaisissa oloissa? Mutta ne ovat sen ajan murheita, ja se 37071: sukupolvi, joka silloin on asioita järjestämässä, ottakoon huomioon, 37072: mitä ajan olot vaativat; nyt ei tällaista edellytystä voi ollenkaan 37073: ainakaan tämän lainsäädäntökysymyksen yhteydessä ottaa huo- 37074: mioon. 37075: Mitä muuten tulee itse määräykseen 27 §:ssä, minä tietysti kan- 37076: natan sitä ehdotusta, jonka ed. Käpy on tehnyt. Katson että se 37077: on enimmän sopusoinnussa sen kanssa, jota olen lyhyesti koettanut 37078: esittää. Mutta olen samaa mieltä, kuin ed. Nylander, nimittäin 37079: että tällä hetkellä tällä määräyksellä käytännöllisesti ei ole niin 37080: tavatonta merkitystä, koska sen vaikutus tulisi tuntumaan vasta 37081: 35-40 vuoden kuluttua. Senvuoksi en ole niin erinomaisen suruissani, 37082: jos meidän ehdotuksemme, niinkuin näyttää, ei menisikään lävitse, 37083: vaikka olenkin sitä mieltä, että se paraiten veisi siihen tarkoitus- 37084: perään, johonka asiassa olisi pyrittävä. 37085: 37086: Ed. Kairamo: Ed. Nylanderin lausunto osoittaa, että hän 37087: on kietoutunut sanoihin ja sanamuotoihin tavalla, jota en olisi maa- 37088: talousvaliokunnan jäseneltä odottanut. Ed. Gebhard ei tietysti, 37089: Maanvuokralaki. 1401 37090: 37091: 37092: sen hänen lausuntonsa selvästi osoittaa, enempää kuin kukaan muu- 37093: kaan keskustan jäsenistä tarkoittanut torpparin henkilökohtaista 37094: sitomista turpeeseen. Se maanviljelijäväestö, joka nyt on olemassa 37095: ja toistaiseksi elää vuokratulla maalla, tarvitsee lain suojelusta 37096: ja se on sille senvuoksi hankittava; senvuoksi on vuokrasopimuksen 37097: jatkuvaisuus tälle väestölle elinehto. Siinä mielessä me kaikki kes- 37098: kustassa tarkoitamme torpparin sitomista turpeeseen. Vasemmiston 37099: kanta tietää ymmärtääkseni ristiriitaa: se ajaa kiihkeästi so-vuoden 37100: vuokra-aikaa, mutta torppari, joka tekee so-vuoden vuokrasopi- 37101: muksen, on jo auttamattomasti sidottu turpeeseen siinä merkityk- 37102: sessä, jota vasemmisto tarkoittaa. 37103: 37104: Ed. K a a r n e: Siinä tapauksessa, ettei ehdotus pykälän koko- 37105: naan poistamisesta saa riittävää kannatusta, on maatalousvaliokunnan 37106: ehdotus pykälän muodostukseksi kuitenkin vuokramiehelle kohtuul- 37107: lisempi, kuin suuren valiokunnan. Ehdotan siis, että pykälä hyväk- 37108: sytään maatalousvaliokunnan mietinnön mukaan. 37109: 37110: Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Vaikka puolestani katsoisin pykä- 37111: län kokonaan poistamista suotavimmaksi, niin pyydän kannattaa 37112: ed. Kaarneen tekemää välitysehdotusta, jotta se voi tulla äänestyk- 37113: sen alaiseksi. 37114: 37115: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 37116: 37117: Puhemies: Suuren valiokunnan mietinnössä olevaa 27 §:ääJvas- 37118: taan on tehty neljä eri muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Käpy 37119: useampien kannattamana puolustanut pykälälle sitä muotoa, minkä 37120: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetty ensimäinen vastalause 37121: sille antaa, että nim. pykälän kolmen ensimäisen momentin sijaan 37122: tulisivat ne kaksi momenttia, jotka löytyvät tässä vastalauseessa, 37123: kuitenkin siten muutettuina, että sanat: ~tässä asetuksessa määrä- 37124: tyksi lyhimmäksi ajaksi>> muutettaisiin sanoiksi >>50 vuodeksi>>. Tulen 37125: nimittämään tätä ehdotusta ed. Kävyn ehdotukseksi. 37126: Sittemmin on ed. Rajala ehdottanut 27 §:n ensimäiselle ja toiselle 37127: momentille uuden muodon, jonka hän äsken luki, mutta joka kan- 37128: nattamattomana ei voi tulla äänestyksen alaiseksi. 37129: Kolmanneksi on ed. Eloranta ed. Gyllingin kannattamana ehdot- 37130: tanut, että koko 27 § poistettaisiin. 37131: Neljänneksi on ed. Kaarne ed. Helenius-Seppälän kannattamana 37132: ehdottanut, että pykälä hyväksyttäisiin siinä muodossa, joka sillä 37133: on maatalousvaliokunnan mietinnössä. 37134: Katson että asiasta äänestettäessä olisi meneteltävä seuraavalla 37135: tavalla: Ed. Elorannan ehdotus pykälän poistamisesta jäisi vii- 37136: meksi. Sitä ennen olisi äänestettävä muutosehdotuksista, jotta saa- 37137: 1402 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37138: 37139: 37140: daan nähdä, minkälaisen muodon pykälä ehdollisesti tulisi saamaan. 37141: Se tapahtuisi siten, että ensin äänestetään ed. Kaarneen ja ed. Kävyn 37142: ehdotusten välillä, ja se, joka niistä voittaa, asetetaan Suuren 37143: valiokunnan mietinnön muodostusta vastaan. Lopuksi äänestetään 37144: täten voittaneen ehdotuksen ja ed. Elorannan hylkäävän ehdotuksen 37145: välillä. 37146: Menettely hyväksytään. 37147: Äänestykset ja päätös: 37148: 37149: r) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan mietintöä vastaan 37150: hyväksyy ed. Kaarneen tekemän ehdotuksen, äänestää >>jaa•>; jos 37151: · >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Kävyn ehdotus. 37152: Jaa-äänet ovat voitolla. 37153: z) Ken hyväksyy pykälän Suuren valiokunnan mietinnön mukaan 37154: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Kaarneen ehdotus hyväksytty. 37155: Jaa-äänet ovat voitolla. 37156: 3) Ken hyväksyy 27 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 37157: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on pykälä päätetty asetusehdotuksesta 37158: poistaa. 37159: Kunlippuäänestystä pyydetään, ilmoittaa Puhemies siihen ryhdyt- 37160: täessä, että äänestyksen tulos julistetaan kello 6 i. p., jolloin Edus- 37161: kunta, kohta tapahtuvan keskeytyksenjälkeen, uudestaan kokoontuu. 37162: 37163: Istunto keskeytetään kello 3,38 i. p. 37164: 37165: 37166: 37167: 37168: Istuntoa jatketaan 37169: 37170: klo 6 i. p. 37171: 37172: Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Orasmaa yksityisasiain 37173: tähden tämän ilta-istunnon alkuosasta. 37174: 37175: 37176: Tuloksena aamupäivällä toimitetusta äänestyksestä ilmoitetaan, 37177: että 27 §:n hyväksymisen puolesta Suuren valiokunnan ehdotuksen 37178: mukaan on annetta ro8 jaa-ääntä ja §:n poistamisen puolesta ase- 37179: tusehdotuksesta 84 ei-ääntä. · 37180: Eduskunta on siis lopullisesti hyväksynyt 27 §:n Suuren valio- 37181: kunnan ehdottamassa muodossa. 37182: 37183: 28-31 §§sekä kolmannen luvun nimike hyväksytään järjestänsä 37184: keskustelutta. 37185: Maanvuoralaki. 1403 37186: 37187: 37188: 32 §. 37189: Keskustelu: 37190: Ed. T u o m i k o s k i: Minä pyysin puheenvuoroa ehdottaak- 37191: seni tähän 32 §:ään muutosta. Ne olot, joiden järjestämistä tällä 37192: lakiehdotuksella tarkoitetaan, ovat melkoisesti toisistaan eroavia 37193: maan eri osissa. Muutamat ehdotetuista määräyksistä ovat tässä 37194: lakiehdotuksessa sellaisia, että niitä tuskin voi kaikkialla käytäntöön 37195: sovelluttaa. Sellainen on m. m. tämän pykälän 2 momentti. Pykälän I 37196: momentti myöntää vuokramiehelle oikeuden siirtää vuokraoikeu- 37197: tensa toiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan 37198: voipi tyytyä. Siinä ilmenee se aivan oikea oikeuskäsite, että sekä 37199: vuokraoikeus että vuokra-alueella aikaansaadut parannukset ovat 37200: vuokramiehen omaisuutta. Tämän omaisuutensa toiselle siirtämi- 37201: sestä hänen tulisi siis saada ottaa se hinta, mistä hän vuokraoikeu- 37202: den vastaanottajan kanssa on sopinut. Kun vuokranantaja on 37203: uuden tulijan hyväksynyt, silloin pitäisi siirtosumman määräämi- 37204: nen olla tulijan ja lähtijän välinen asia, kolmannen miehen siihen 37205: sekaantumatta. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita tämän ehdotetun 37206: 2 momentin mukaan. Tässä momentissa säädetään: >>Siirtosummaa 37207: älköön määrättäkö sitä korvausta suuremmaksi, jonka vuokramies 37208: 25 §:n nojalla olisi oikeutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin päät- 37209: tvisi.>> Vuokralautakunta oikeutetaan tämän momentin mukaan 37210: s~kaantumaan asiaan siten, että se voipi alentaa uuden tulijan tar- 37211: joaman hinnan esim. ajatellaan I,soo:sta I,ooo markkaan. Erotus 37212: olisi jo siksi suuri, että siirtoyritys kaikissa tapauksissa raukeisi, 37213: huolimatta siitä, että vuokramies oli joutunut sellaisiin oloihin, 37214: ·joissa siirto on tullut hänelle välttämättömäksi, ja huolimatta siitä, 37215: että vuokramieheksi tulija oli arvioinut tarjatulla siirtosummalla 37216: siirto-oikeuden itselleen edulliseksi. 37217: Tämän 2 momentin säädöksen nojalla, jos se on tarkotettu muuksi 37218: kuin paperilla olevaksi, tehdään vuokraoikeuden siirto useimmissa 37219: tapauksissa mahdottomaksi. Niin ainakin pelkään käyvän meidän 37220: pohjoisissa osissa, joissa torpparitkin ovat enemmän vapauteen 37221: kehittyneitä kuin mitä täällä varsinaisessa torpparimaailmassa näyt- 37222: tää olevan. Niissä tienoin, joissa minä torppari- ja mäkitupalais- 37223: oloja tunnen, ei tietääkseni milloinkaan ole tullut kysymykseen, 37224: että joku muu kuin varsinaiset asianosaiset olisivat koettaneet vaikut- 37225: taa siirtosumman suuruuden määräämiseen tämänlaisessa asiassa. 37226: Ja siihen suuntaan täytyisi ymmärtääkseni tämäkin vuokralaki- 37227: ehdotus muodostaa, jos ei tahdota asettaa esteitä vuokraoikeuden 37228: siirtämisen tielle. Väitettänee mahdollisesti, että sellaiset esteet 37229: ovat tarpeellisia liian usein tapahtuvien siirtojen rajoittamiseksi. 37230: Minä kuitenkin olen vakuutettu siitä, että pienikin koti on halti- 37231: jalleen niin rakas, että hän pitää sen menettämättä niin kauan kuin 37232: 1404 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37233: 37234: 37235: mahdollista on, jollei taloudellisissa oloissa sattuneet vaikeudet 37236: tai oman maan hankintapuuhat tee siitä siirtymistä tarpeelliseksi. 37237: Sellaiset esteet kuin tämän pykälän 2 momentissa ehdotettu, 37238: eivät senvuoksi ole tarpeellisia eikä suotavia. Ei myöskään ole käsi- 37239: tettävissä, mistä syystä tämän momentin säännöksellä on saatava 37240: tulevalle vuokramiehelle erityinen suojelus lähtijää vastaan ja 37241: tämän kustannuksella. Eihän vuokramiehen ole katsottu tarvitse- 37242: van mitään holhousta eli suojelusta, jos hän vuokrasuhteen päät- 37243: tyessä vuokranantajan kanssa sopii rappiosta tai parannuksista 37244: maksettavan korvauksen määrästä 48 §:n 2 momentin mukaisesti. 37245: Jos taas puheena oleva määräys tarkoittaa ainoastaan sitä, että vuok- 37246: ranantaja, jos hän tahtoo tämän pykälän 4 momentin nojalla lu- 37247: nastaa vuokraoikeuden itselleen, saa sen vuokralautakunnan arvioi- 37248: masta siirtosummasta, vaikka toinen hänen hyväksymänsä olisi 37249: tarjonnut siitä melkoista suuremman lunastuksen, niin tämä on 37250: kaikkien oikeuskäsitteiden vastainen menettely, joka olisi ehdotto- 37251: masti lainsäädännöstä poisjätettävä. Miltä puolelta siis tuota pahek- 37252: sumaani määräystä katseleekin, ei voi vapautua siitä ajatuksesta, 37253: että se, asettamalla täysivaltaiset asianosaiset tarpeettoman hol- 37254: houksen alaisiksi, on omansa alentamaan torpparilaitoksen arvoa 37255: ja tekemään sen vastenmieliseksi. Minä ehdotan siis, että 32 §:n 37256: 2 momentti tulisi poistetuksi. Ja koska saman pykälän 4 momen- 37257: tissa sen loppulauseessa on viittaus tähän puheena olleeseen 2 mo- 37258: menttiin, niin olisi se viittaus myöskin muutettava ja käännettävä 37259: osottamaan 25 §:ää, jos nim. tuo 2 momentti tulisi poistetuksi. 37260: 37261: Ed. Lauta s a 1 o: Tässä 32 §:ssä on valiokunta supistanut 37262: liiaksi vuokramiehen vapaata oikeutta. Jos nim. joku torppari on 37263: ottanut vuokralle isomman tilan, mutta hänelle sattuu jonkunlaisia 37264: vastahakoisuuksia ja vastoinkäymisiä, niin hänen vuokraamansa tila 37265: saattaa joutua rappiolle ja hän alkaa siinä tulla huonosti toimeen. 37266: Mutta laissa on määrätty että hänen tulee hoitaa tiluksiansa hyvin. 37267: Ensin hän nyt saa vuokraajalta muistutuksen ja määrätään lait- 37268: tamaan kuntoon tilalla mikä on epäkuntoon joutunut, muttaelleihän 37269: tätä saa määrätyssä ajassa tehdyksi, niin silloin hänellä ei ole muuta 37270: mahdollisuutta kuin iloitkoon häädöstä. Mutta jos nyt tällaisten ta- 37271: pausten varalta laissa olisi sellainen määräys, joka myöntää vuok- 37272: raajalle oikeuden saada siirtää osan tästä tilasta jollekulle toiselle, 37273: niin hän saisi ennen tekemistään parannuksista siltä henkilöltä, 37274: jolle hän osan tästä tilasta siirtää, rahoja, ja niinmuodoin saa ehkä 37275: veikansakin suoritetuksi, jos niitä sattuu olemaan. Ja täten tätä 37276: tilaa ehkä voisi pitää paremmin kunnossa, kun sitä viljellään kah- 37277: dessa osassa. Tämä oli ensimäinen näkökohta. Toinen mahdolli- 37278: suus, joka tässä kohden myös sopii ottaa huomioon on, että jompi- 37279: kumpi, joko torpan mies tai vaimo kuolee, joten toinen jää leskeksi. 37280: Maanvuokralaki. 1405. 37281: 37282: 37283: Mutta kun hän ei enää millään ehdolla tilaa voi viljellä, niin hänen on se 37284: siirrettävä toiselle. Ja tämä laki edellyttää, että hänen on se kokonai- 37285: suudessaan siirrettävä toiselle. Mutta vaikka hän mielellään jättäisi 37286: siitä esim. asunto-oikeuden huoneisiin ja myös jonkun osan maasta 37287: itselleen perunamaaksi j. n. e., niin tämä laki ei sitä salli sillä tavalla 37288: jakaa, vaan edellyttää, että se on kokonaisuudessaan siirrettävä 37289: toiselle. Tässä on toinen näkökohta. Vieläpä tämä laki vie niinkin 37290: pitkälle, että vanhempi ei voi, kun jättää torpan lapselleen, joko 37291: pojalle tai tyttärelle, jos haluaisi, jättää siitä itselleen jotakin osaa 37292: viljeltäväksi, kuten tähän asti on ollut tapana; useimmissa torpissa 37293: ei ole ensinkään maksettu minkäänlaista eläkettä, vaan vanhuk- 37294: set ovat viljelleet myös maata omaksi elannokseen. 37295: Ja kun nyt tässä laissa ei ole mitään sellaisia mahdollisuuksia, 37296: että nämä epäkohdat tulisivat korjatuiksi, niin minä ehdotan, että 37297: tämän 32 §:n ensimäinen momentti poistettaisiin ja sen sijalle ase- 37298: tettaisiin suuren valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa 37299: oleva 32 §:n r ja 2 momentti; siis 32 §:n r momentin sijalle nämä 37300: kaksi; toinen, kolmas ja neljäs momentti saisivat olla entisellään. 37301: 37302: Ed. P a 1 o hei m o: Vuokralautakunnan tärkeimpiä tehtä- 37303: viä on arvattavasti se, että se pitää huolta siitä, että vuokra vuokra- 37304: miehelle ei tule olemaan liian rasittava. Jos nyt senrattaisiin sitä 37305: menettelyä, jota ed. Tuomikoski tässä ehdotteli, että vuokralauta- 37306: kunnan mielipidettä ei tarvitsisi kysyä, kun siirto tapahtuu, niin 37307: jouduttaisiin tietysti siihen olotilaan, että vuokramies uudelta vuok- 37308: ramieheltä saisi ottaa kuinka suuren siirtosumman tahansa ja vuokra 37309: siten tulisi kohtuuttomaksi. Se vuokra, jonka hän maanomista- 37310: jalle suorittaa, tulisi siten kiertotietä kohtuuttomaksi, sillä samahan 37311: on, maksaako hän kerta kaikkiaan liian suuren siirtosumman tai 37312: onko. vuosivero liian korkea. Siis hänen ehdotuksensa olisi aivan vas- 37313: toin koko tämän lain henkeä. Se sisältäisi toisin sanoen sen mää- 37314: räyksen, että kun maanomistaja on tekemisessä vuokramiehen 37315: kanssa, niin siinä kyllä on pidetty huolta, ettei maanomistaja pääse 37316: liikaa verottamaan vuokramiestä, mutta kun vuokramies on teke- 37317: misessä vielä köyhemmän kanssa, niin hän saisi harjoittaa kuinka 37318: suurta liikaverotusta tahansa, ilman minkäänlaista kontrollia yh- 37319: teiskunnan puolelta. 37320: Mitä ed. Tuomikosken ehdottamaan 4 mom. poistamiseen tulee, 37321: on sekin aiheeton. Tässä laki myöntää kyllä siirron vuokramiehen 37322: rintaperillisille taikka hänen vanhemmilleen tai jollekulle sisaruk- 37323: sista, mutta jos muille siirto tapahtuu, niin silloin on maanomistajalla 37324: oikeus lunastaa tämä vuokraoikeus takaisin itselleen samasta siirto- 37325: summasta, minkä hän vieraalta saisi. Tämä on minusta aivan oikea 37326: periaate. Niin pian kuin vuokraoikeus kerran on menemässä vie- 37327: raisiin käsiin, silloin on tietysti aivan oikein, että maanomistaja on 37328: 1406 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37329: 37330: 37331: itse tilaisuudessa saamaan takaisin vuokraoikeuden itselleen, jos 37332: vuokramies vaan saa saman korvauksen, minkä hän saisi vieraalta 37333: henkilöltä. Maanomistajan täytyy tietysti ensi kädessä olla oi- 37334: keutettu saamaan vuokraamansa maa takaisin, jollei vanha vuokra- 37335: mies enää halua itse vuokraa jatkaa. 37336: Pyydän siis, että pykälä säilytettäisiin sellaisena kuin se lakiin 37337: on ehdotettu. 37338: 37339: Ed. T o r p p a: Minä pyydän ilmoittaa yhtyväni ed. Tuomi- 37340: kosken lausuntoon sekä hänen tekemäänsä ehdotukseen. 37341: 37342: Ed. W u o r i m a a: Minä pyydän myöskin saada yhtyä ed. 37343: Tuomikosken lausuntoon. Minun mielestäni asetettaisiin torpparit 37344: tämän pykälän kautta erikoisasemaan, poikkeustilaan, jossa ei ketään 37345: muita ole. Heille on myönnetty vuokraoikeus 50 vuodeksi, ja jos joku 37346: tarjoo esim. s,ooo markkaa siitä, niin he eivät ole oikeutettuja siir- 37347: tämään sitä siitä, vaan täytyy antaa se esim. z,ooo markasta, jonka 37348: vuokralautakunta siitä määrää. Se on asia, joka tulee herättämään 37349: tyytymättömyyttä ja joka tekee sen, että vuokralaki, jonka tar- 37350: kotuksena on järjestää ja sovittaa maanomistajan ja vuokraajan keski- 37351: näiset suhteet, ei täytä tarkoitustaan. 37352: 37353: Ed. R a j a 1 a: Minä vaan pyydän yhtyä ed. Tuomikosken 37354: tekemään ehdotukseen. 37355: 37356: Ed. G y 11 i n g: Minä kannatan ed. Lautasalon tekemää ehdo- 37357: tusta, että 32 §:n I momentin tilalle asetettaisiin toisen vastalauseen 37358: vastaavat kaksi momenttia. 37359: 37360: Ed. C a s t r e n: Minä en voi olla lausumatta kummastustani 37361: siitä kannasta, jolle eräs arvoisa puhuja, ed. Tuomikoski on asettunut. 37362: Johtopäätös ed. Tuomikosken kannasta on se, ettei vuokralauta- 37363: kunnalla pitäisi olla minkäänlaista tekemistä asianosaisten sopi- 37364: muskumppanien välipuheisiin nähden. Johdonmukaisesti olisi siis 37365: ed. Tuomikosken pitänyt alun pitäen asettua torpparilakiehdo- 37366: tuksessa ehdotetun vuokralautakunnan asettamista ja sen tehtävien 37367: hyväksymistä vastaan. 37368: Mitä tulee käsillä olevaan pykälään, ovat ne valiokunnat, jotka 37369: ovat asiaa käsitelleet, nim. maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta, 37370: asettuneet sille kannalle, että kaikkia vuokramiehiä, jotka joutuvat 37371: vuokrasuhteeseen maanomistajan kanssa, täytyy turvata liiallisen 37372: vuokramaksun suorittamista vastaan. Mutta jos menetellään 37373: siten kuin ed. Tuomikoski ja hänen mukanaan ed. Torppa, Rajala ja 37374: Wuorimaa ovat ehdottaneet, silloin jätetään se, jolle vuokramies siirtää 37375: oikeutensa, kerrassaan turvattomaksi vuokramaksun suuruuteen 37376: Maanvuokralaki. 1407 37377: 37378: 37379: nähden. .Maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta ovat asettuneet sille 37380: kannalle, että siirtosumma, jonka vuokramies siirtäessään vuokra- 37381: oikeutensa on oikeutettu uudelta tulijalta ottamaan, ei saisi nousta 37382: niitten parannusten korvausta suuremmaksi, joita on toimitettu, 37383: jos vuokrakausi sinä hetkenä, kun siirto tapahtuu, lakkaisi. Mikä 37384: olisi seuraus jos lainsäätäjä jättäisi vuokramiehelle puheenalaisessa 37385: kohden vapaat kädet? Asian selventämiseksi esimerkki! Otaksukaamme, 37386: että parannusten korvaussumma nousee silloin, kun siirto tapahtuu 37387: r,ooo markkaan, mutta vuokramies, joka siirtää vuokraoikeutensa 37388: toiselle, vaatii siirtosummana 2,000 markkaa. Jos tulija suostuisi 37389: tätä siirtosummaa suorittamaan, ja antaisi siitä velkakirjan siirtäjälle, 37390: niin pitäisi hänen, paitsi maanomistajalle suoritettavaa vuokra- 37391: maksua, jonka voimme otaksua 200 markaksi, vielä suorittaa korko 37392: tuolle 2,000 markan siirtosummalle eli siis 120 Smk. Todellisuudessa 37393: nousisi hänen vuotuinen vuokramaksunsa 320 markkaan. Jos siir- 37394: tävä vuokramies olisi oikeutettu siirtosummana ottamaan ainoas- 37395: taan parannusten korvaussumman r,ooo markkaa, olisi vuotuinen 37396: korkosumma vaan 6o markkaa ja siis vuokramiehen koko vuokra- 37397: maksu 260 markkaa. Edellisessä tapauksessa tulisi siis uusi vuokra- 37398: mies suorittamaan 6o markkaa enemmän vuodessa kuin jälkimmäi- 37399: __sessä tapauksessa, eli siinä, että siirtosumma rajoitettaisiin tehtyjen 37400: parannusten arvoon. Jos siirtosumman suuruus jätettäisiin määrää- 37401: mättä, tulisi siitä olemaan seurauksena että uutta tulijata uuvu- 37402: tettaisiin liika korkeilla vuokrauksesta johtuvilla vuotuismaksuilla. 37403: Tällaisten väärinkäytösten mahdollisuutta ovat maatalousvalio- 37404: kunta ja suuri valiokunta tahtoneet ehkäistä suojaamaHa vuokra- 37405: miestä ei ainoastaan vuokranautajaa vastaan, vaan myöskin 37406: sitä vuokramiestä vastaan, jolle hän siirtää oikeutenså. Pyy- 37407: dän siis kunniottaen ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi käsillä 37408: olevan pykälän 2 momentin muuttamattomana. 37409: 37410: Ed. T u o m i k o s k i: Minä pyydän ensiksi huomauttaa, että 37411: kun minulla ei ollut ehdotukseni paperille kirjoitettuna, niin tulin 37412: epähuomiossa lausuneeksi väärin sen muutosehdotuksen, mikä tulisi 37413: tämän 32 §:n 4 momentin lopulle. Ehdotukseni mukaan tulisi tämä 37414: 4 momentti kuulumaan: >>Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin 37415: muulle kuin vuokramiehen rintaperillisille tai hänen vanhemmilleen tai 37416: jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu 37417: 30 päivän kuluessa, saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen 37418: vuokraoikeuden sillä hinnalla, jolla tämä oikeus oli toiselle~siirretty>>. 37419: Mitä sitte tulee siihen ed. Castrenin väitteeseen että: jos uusi 37420: vuokramies suostuu maksamaan lähtijälle enempi kuin vuokralauta- 37421: kunta on arvostellut, niin vuokran määrä tulisi siinä~paljon korkeam- 37422: maksi kuin se oikeastaan on vuokralautakunnan määräämänä ollut, 37423: niin ed. Castren ei näytulleen ajatelleeksi sitä, että lähtevä vuokramies 37424: 1408 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37425: 37426: 37427: on mahdollisesti jo joutunut torpassaan niin huonoihin oloihin, että 37428: hänellä on I,ooo tai z,ooo markan velka, ja se on rasittamassa häntä 37429: vuokramaksun lisäksi ja hän on toivottomassa tilassa ja tarvitsee 37430: sen vuoksi päästä siirtymään pois niin hyvillä ehdoilla kuin mah- 37431: dollista. Ja vuokramieheksi tulija, hän kun on laillisikäinen mies, 37432: voipi yhtä hyvin kuin vuokralautakunta arvostella niitä etuja ja 37433: oikeuksia, mitä hän tulee vastaanottamaan. Ja saattaahan hän olla 37434: niin varallinen mies, että hän sittekin, vaikka maksaa tuon summan, 37435: josta asialliset ovat keskenään suostuneet, omaapi vielä jonkun- 37436: laista pääomaa ja maksaa paljo helpommasti vuotuisia vuokriansa, 37437: kuin hänen edeltäjänsä ja on vielä kykenevä korjaamaan torpan tilaa, 37438: jos se on mahdollisesti edeltäjän huonojen asiain tähden joutunut jo 37439: niin rappiolle, ettei lähtijällä ole mitään toivoa sen kohottamisesta. 37440: Muuten minä kummastelen sitä, ettei ed. Castren, vaikka hän on 37441: vanhoja pohjalaisia, tunne Pohjanmaan oloja. Jos hän niitä muis- 37442: taisi, niin hän tietäisi, ettei siellä milloinkaan tule kysymykseen, 37443: että kolmas mies sekaantuisi tällaisissa kaupoissa asianomaisten 37444: väliin, vaan aina he saavat keskenään sopia vuokransiirtosummasta 37445: ja kun he ovat siitä sopineet, niin he ovat kahden puolen tyytyväisiä. 37446: Ja luuleeko ed. Castren milloinkaan syntyvän vuokraoikeuden 37447: siirtämistä sillä tavalla, että vuokralautakunta määrää tuon siirto- 37448: summan suuruuden? Eihän kukaan vähänkään itsenäinen vuokramies 37449: suostu siihen, että hän, kun toinen on hänelle tarjonnut suuremman 37450: siirtosumman, sallii vuokralautakunnan polkea sen niin alas, että 37451: hänen täytyisi luopua asemastaan satoja markkoja vähemmällä 37452: summalla kuin hän olisi toiselta saanut. Jos taas tuo vuokranantaja 37453: .käyttää oikeuttaan tämän pykälän 4 momentin nojalla lunastaa 37454: vuokraoikeuden sillä summalla, minkä toinen vuokranottaj a on 37455: vuokramiehelle tarjonnut, niin silloin se on oikein, mutta jos hän 37456: käyttää oikeuttaanlunastaa sen sillä alemmalla summalla, minkä 37457: vuokralautakunta on arvostellut, niin jokainen ajatteleva ihminen 37458: ymmärtää, että tässä poljetaan kaikki oikeuskäsitteet ja sorretaan 37459: torpasta lähtijää. 37460: 37461: Ed. P a 1 o hei m o: Minusta on hyvin ikävätä, että tähän py- 37462: kälään niin takerrutaan, sillä minusta se on siksi selvä, ettei olisi 37463: luullut siitä mitään väittelyä tulevan. Mutta koska ed. Tuomikoski 37464: yhä edelleen pysyy mielipiteessään kiinni, niin olen pakoitettu 37465: koettamaan selittää hänelle asiaa. Hän toi tässä esimerkin, että 37466: vanha vuokramies on velkaa tuhat markkaa ja hänellä on vaikea tulla 37467: toimeen sillä vuokratilalla ja että olisi aivan oikein ja kohtuullista, 37468: että hän saisi siirtää tämän vuokraoikeuden jollekulle ja ottaa hä- 37469: neltä mitä saa. Mutta ed. Tuomikoski ei lainkaan tule ajatelleeksi, 37470: että voi käydä juuri samalla tavalla tulevan vuokramiehen, että hän 37471: lainaa tuhat markkaa toiselta ja maksaa sen siirtosumman, aivan 37472: Maanvuokralaki. 1409 37473: 37474: 37475: kaksinkertaisesti minkä arvoinen se siirto oikeastaan on, ja siten 37476: tulee tämä uusi vuokramies maksamaan aivan kohtuutonta veroa. Ja 37477: koko tuon ajatuksen johdosta, että kolmas mies tässä asiaan sekaantuu, 37478: jonka seikan ed. Tuomikoski niin ihmetellen toi esiin, että se olisi muka 37479: niin outoa, en tiedä, onko ed. Tuomikoski ymmärtänyt tätä lakia lain- 37480: kaan. Koko tässä laissahan on pääasia, että vuokralautakunta se- 37481: kaantuu noiden kahden miehen oikeuksiin. Ei tämä siis ole mitään 37482: uutta, vaan se on aivan sama menettelytapa kuin uusien vuokrien 37483: suhteen. Pyydän vielä huomauttaa ed. Tuomikoskelle, minkälaisia 37484: epäkohtia ja vääryyksiä voi maanomistajalle syntyä. Jos joku vuokra- 37485: mies esimerkiksi tahtoo pakottaa itselleen suuremman siirtosumman, 37486: kuin minkä hän todellisuudessa tulisi saamaan, jos siirtosumma olisi 37487: kohtuullinen, niin hänen, jos hän on kunnoton mies, ei tarvitse 37488: muuta kuin tekaista kauppa jonkun toisen kelvottoman kanssa ja 37489: tämä hänen apulaisensa tulee näennäisesti ilmoittamaan, että minä 37490: maksan siirtosummana 2,000 markkaa, mutta todellisuudessa 37491: hän ei sitä maksa. Voidaksensa siis saada vuokratilan haltuunsa olisi 37492: maanomistaja pakoitettu maksamaan tämän 2,000 markkaa, vaikka 37493: ei tuo toinen maksa kuin I,ooo markkaa. Jos pykälä laadittaisiin 37494: siihen suuntaan, kuin ed. Tuomikoski ehdoitti, voisi maanomistaja 37495: joutua tällaisiin harmeihin. Pyydän ettei pykälästä enää k~kustel 37496: taisi, vaan äänestettäisiin. 37497: 37498: Ed. K a i r a m o: Minä luovun. 37499: 37500: Ed. L a i n e: Ed. Paloheimo on juuri lausunut sen jota varten 37501: minä puheenvuoroa pyysin. 37502: 37503: Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyydän saada yhtyä ed. Tuomikosken 37504: ehdotukseen. Minusta tuntuu tämän pykälän toinen momentti koh- 37505: tuuttomalta; liikaa on, että sillä tavalla kaikki voitto, mikä mah- 37506: dollisesti vuosien kuluessa on tullut torpan arvolle, siirretään lo- 37507: pullisesti yksistään maanomistajan nautittavaksi. Sitä muistutusta 37508: vastaan, minkä ed. Paloheimo teki, että muka täten voidaan ko- 37509: rottaa siirtosummia kuinka korkealle tahansa, tahtoisin huomaut- 37510: taa, että vuokralautakunnan on hyväksyttävä uusi vuokramies, 37511: jollei vuokranantaja häntä hyväksy. Ja tässä on jo jonkunlainen 37512: tae sitä vastaan, ettei kuka tahansa voi tulla ja luvata mahdottomia 37513: siirtosummia ilman, että hänellä olisi mahdollisuus ne suorittaa. 37514: Jos taas jollakulla torppariksi pyrkivällä on rahoja kylliksi, että 37515: hän voi maksaa kaksinkertaisen hinnan torpasta ja kunnollisesti 37516: sitä hoitaa, joutumatta edeltäpäin velkaan, niin en tiedä, minkä- 37517: tähden ei semmoisella torppariksi pyrkijällä voisi olla sama oikeus 37518: kuin kenellä muulla tahansa käyttää omat rahansa, miten itse tahtoo. 37519: Siis on tässäkin vuokralautakunnan vallassa hyväksyä uusi vuokra- 37520: 89 37521: 1410 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37522: 37523: 37524: mies olemassa este sitä vastaan, että mikä maankuljeksija tahansa 37525: voisi tulla ja tarjoutua maksamaan mahdottomia siirto-oikeudesta 37526: eikä voisi tehtäviänsä sitten suorittaa. 37527: 37528: Ed. C a s t r e n: Kuta enemmän keskustelu kuluu, sitä enem- 37529: män näkyy tässä eduskunnassa ilmestyvän vapaan sopimusoikeu- 37530: den kannattajia. Vanhassa suomalaisessa puolueessa niitä nyt 37531: näyttää olevan joltinen ryhmä ja yht'äkkiä sukeltaa nuorsuomalaisesta 37532: ryhmästä esille muuan, joka asettuu samalle kannalle. J ohtopää- 37533: tös näiden arvoisien edustajien mielipiteestä olisi täydellinen sopi- 37534: musvapaus niin hyvin mikäli koskee vuokraoikeuden siirtoa kun 37535: vuokrasuhdetta yleensä. Sinnekö nyt pyritään? 37536: Ed. Tuomikoski on kummastellut, miksei sallittaisi vuokramie- 37537: hen ottaa tulijalta, jos tällä kerran on rahaa, niin paljon kuin ha- 37538: luaa ja millä oikeudella rajoitettaisiin vuokramiehen valtaa tässä 37539: kohden. Jos vuokrasuhteeseen siirron kautta tulijalla on rahaa 37540: jonkun verran, niin antaa siirtävän vuokramiehen ottaa vuokraoi- 37541: keudestaan niin paljon kuin haluaa. Sellainen on edustaja Tuomi- 37542: kosken kanta. Mutta tämä kanta on järjestelmällisen nylkemis- 37543: oikeuden kanta, jota en enään olisi luullut tarvitsevani vastustaa. 37544: Vuokramiehellä on, ja täytyy olla oikeus saamaan tekemiensä pa- 37545: rannusten arvoa vastaavan siirtosumman, mutta mikä siitä yli 37546: menee, se on ansiotonta voittoa, jolla ei pitäisi rasittaa sitä, joka 37547: hänen jälkeensä astuu vuokrasuhteeseen. Tehtyjen parannusten 37548: arvo on se siirtosumman korkein raja, jonka yli vuokraoikeuttansa 37549: siirtävä vuokramies ei saisi mennä, panematta tulij an aineellista 37550: toimeentuloa vaaraan. Ja tämän valvominen olisi vuokralautakun- 37551: nan asiana. 37552: Edelleen on ed. Tuomikoski lausunut, että jos ajattelemme sel- 37553: laista tapausta, että vuokraoikeutensa siirtävä vuokramies olisi 37554: niin huonolla vuokratilalla, että hän siinä olisi velkaantunut r,ooo 37555: tai z,ooo mk., niin olisi väärin ellei vuokramies saisi ottaa sijaan 37556: tulijalta niin suuren summan, että saisi velkansa maksetuksi. Oli- 37557: siko sitten oikein, kysyn minä, jos vuokramies vuokraoikeudesta, 37558: joka tuottaa tappiota ja velkaantumista saisi ottaa niin suuren sum- 37559: man, että itse pelastuisi, mutta jälkeentulija joutuisi aineelliseen 37560: häviöön? Sillä jos vuokratila on ollut niin huono, että entinen vuokra- 37561: mies, jolla on vaan ollut suoritettava maanomistajalle vuokramaksu 37562: eikä mitään siirtosumman korkoa, ei velkautumatta, ole tullut vuokra- 37563: tilalla toimeen, niin käynee toimeentulo hänen jälkeläiselleen kahta 37564: vaikeammaksi, jos hänen on pitänyt yli parannusten korvauksen 37565: suorittaa sellainen siirtosumma, että edellisen vuokramiehen ve- 37566: lat tulevat maksetuiksi. Tämä ei olisi ei oikeuden eikä kohtuuden 37567: mukaista. 37568: Ed. Tuomikoski on edelleen sanonut, että poljettaisiin kaikki 37569: Maanvuokralaki. 1411 37570: 37571: 37572: oikeuskäsitteet jollei vuokramies saisi siirtosummana ottaa minkä 37573: haluaa. Olen jo selittänyt, ettei oikeuden polkemisesta voi olla ky- 37574: symystäkään, kun siirtävä vuokramies saa kaiken sen, mikä hänelle 37575: on tuleva; ja se, mikä hänelle on tuleva, on se pääoma ja se työ, 37576: jonka hän parannuksina on vuokraesineeseen pannut. Niitten 37577: kanta, jotka tahtovat siirtosumman rajoitettavaksi parannusten 37578: arvoon, on yhtäpitäväisyydessä oikeuskäsitteiden kanssa vaan ei 37579: ed. Tuomikosken eikä hänen ehdotuksensa puoltajien, jotka tahtovat 37580: torpparien suojeluslaissa valmistettavaksi sijaa rajattomalle nylke- 37581: misoikeudelle. 37582: 37583: Ed. R a j a 1 a: Koska ed. Tuomikoski on toisessa puheessaan 37584: selventänyt edellisessä tekemänsä ehdotuksen, niin minä luovun 37585: edellisestä kannatuksesta ja kannatan tätä uudistettua ehdotusta. 37586: 37587: Ed. W u ori maa: On pelätty ja peloteltu, että jos vuokra- 37588: mies saisi siirtää vuokrakontrahtinsa toiselle ja ottaa siitä sen hinnan, 37589: minkä toinen tarjoo, syntyisi siitä torppien kanssa keinottelua, 37590: mikä estäisi maanomistajaa saamasta torpan maata takaisin it- 37591: sellensä. Mutta jos kerran keinottelija maksaa omista rahoistaan 37592: ja hänen kannattaa maksaa niin paljon, niin semmoinen ei ole mikään 37593: keinottelu, se on todellinen ja oikea kauppa. Jos taas maanomistaja 37594: saa itsellensä ostaa esim. vuokramiehen perillisten torpan hinnasta, 37595: joka 2 momentin mukaan määrätään niin alhaiseksi että se vastaa 37596: ainoastaan sitä, minkä vuokraaja tulisi saamaan, jos vuokrakausi 37597: silloin olisi päättynyt, niin maanomistaja tosiaan tulee hyötymään 37598: vuokramiehen perillisten kustannuksella. Maanomistaja tulee sil- 37599: loin saamaan tietysti sen lisän, minkä vuokramiehen perilliset muu- 37600: ten olisivat saaneet. Eikä tämij ehdotus millään tavalla vähennä maan- 37601: omistajan oikeutta; maanomistaja jää edelleenkin täyteen oikeu- 37602: teensa sen kontrahdin mukaan, jonka hän on antanut 50 vuodeksi. 37603: Ei häneltä vähennetä mitään siitä mihin hän on sitoutunut, mutta 37604: valiokunnan pykälän momentti vähentää vuokraajalta ja hänen 37605: perillisiltään osan siitä hinnasta, jonka he muuten saisivat. Tämähän 37606: on sitä oikeusperiaatetta vastaan, mikä meidän maassamme ylei- 37607: sesti on voimassa. Jos joku vuokraa esim. kalastusoikeuden ja 37608: siirtää sen toiselle ja saapi siitä vaikka kaksi kertaa enemmän kuin 37609: minkä kalaveden omistaja on saanut vuokramieheltä, . niin ei ken- 37610: kään vaadi, että tämän lisän pitää tulla maanomistajan hyväksi 37611: ja samalla tavalla, jos joku vuokraa metsän itsellensä ja sitten siir- 37612: tää sen vaikka kaksinkertaisella tai kymmenkertaisella voitolla, 37613: niin ei kenkään ajattelekaan, että se maksettaisiin maanomistajalle 37614: takaisin, vaan sen saa pitää hyvänään se, joka on sen vuokrakau- 37615: pan tehnyt. Ja samaa periaatetta olisi mielestäni noudatettava 37616: myös torpan vuokran suhteen. Ed. Tuomikoski on hieman täyden- 37617: 1412 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37618: 37619: 37620: tänyt sitä ehdotusta, jonka hän teki viimeisen momentin suhteen 37621: ja sentähden saan lisäksi kannattaa tätä lisäystä. 37622: 37623: Ed. A h 1 s t r ö m: En tunne suuressa määrin yksityisten 37624: mailla tapahtuvia vuokrakontrahtien siirtoja, mutta kuitenkin 37625: tuntuu kummalliselta, että milloin yksityisen maalla vuokrakon- 37626: trahteja siirretään, tarvitsisi vuokralautakunnan määrätä siirto- 37627: summan. Tunnen ainoastaan kruunun metsätorppien kauppoja, 37628: joita tehdään hyvinkin paljon. Eikä metsähallitus koskaan se- 37629: kaannu siihen siirtosumman suuruuteen, jos saa maksaa enemmän 37630: tai vähemmän. Vapaasti ne saavat keskenään sopia siitä, mitä ostaja 37631: katsoo olevan siitä maksettavan ja mistä hinnasta toinen sen aikoo 37632: myydä. En ihmettele, että määrätään tarkasti sekin, minkälainen 37633: henkilö saa ostaa kysymyksenalaisen torpan. Tietysti siellä ei saa 37634: tulla kysymykseen rikoksellinen henkilö. Mielestäni ainakin tuntuu 37635: siltä, että missään tapauksessa se ei tulisi tuottamaan vahinkoa yk- 37636: sityisenkään maalla, ja että siihen välttämättömästi ei tarvitsisi 37637: sekaantua vuokralautakunnan, enempää kuin kenenkään muunkaan, 37638: mistä hinnasta hän sen voisi siirtää toiselle henkilölle. Yhdyn siinä 37639: kohden ed. Tuomikoskeen, ettei sellaista tulisi panna kysymykseen 37640: yksityistenkään maalla tapahtuvassa siirrossa. 37641: 37642: Ed. S t å h 1 b e r g: Kyllä minusta tuntuu, että ne ehdotukset, 37643: jotka nyt on tehty, ja nämä lausunnot, jotka on annettu, tulevat 37644: aivan liian myöhään, kun ne tulevat lakiehdotuksen 6 §:n jälestä. 37645: Siinä pykälässähän eduskunta on jo hyväksynyt, on katsonut tar- 37646: peelliseksi hyväksyä sen säännön, että vuokralautakunnan tulee 37647: tutkia, että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat. 37648: Säännöksen merkitys tulee kokonaan. tyhjäksi tehdyksi, jos salli- 37649: taan, että saa siirtää vuokraoikeuden vaikka huomispäivänä ja 37650: siitä ottaa kuinka suuren siirtosumman tahansa. On luonnollisesti 37651: katsottava ei ainoastaan sitä vuokramiestä ja sen vuokramiehen 37652: asemaa, joka luovuttaa vuokraoikeuden, vaan myös sen, joka sijaan 37653: tulee ja astuu vuokrasuhteeseen. Tälle jälkeentulevalle vuokra- 37654: miehelle voi todellinen vuokramaksu tuollaisen siirtosumman kautta 37655: tulla ilmeisesti kohtuuttomaksi, ja seurauksena siitä on, että vuokra- 37656: oikeus joutuu keinottelun esineeksi, ja vuokramiesluokka vähi- 37657: tellen tulee olemaan sellaisessa taloudellisessa asemassa suurten 37658: maksamainsa tai suoritettavaksi lupaamainsa siirtosummain ra- 37659: sittamana, että mitään menestyksellistä viljelystä ei voi tulla ky- 37660: symykseen. Jo silloin kun Waren-vainaja tutki torpparioloja, hän 37661: huomasi pahimpia epäkohtia olevan juuri sen, että suurilla käsirahoilla 37662: ja suurilla siirtosummilla oli otettu vuokramiesten niskoille sellainen 37663: kuorma, jota näennäisesti alhainen vuotuinen vuokramaksu ei voi- 37664: nut mitenkään korvata. Siinä on jotakin johdonmukaisuutta, jos 37665: Maanvuokralaki. 1413 37666: 37667: 37668: antaa vuokrasopimuksen tekemisenkin tapahtua ihan vapaasti 37669: vuokramaksuja ja -ehtoja ollenkaan yhteiskunnan puolelta tarkasta- 37670: matta. Silloin on johdonmukaista, että myöskin siirtosumma jää 37671: asianosaisten sopimuksen varaan. Vaan jos kerran lainsäätäjä 37672: katsoo edellisen tarkastuksen välttämättömäksi, niin on myöskin 37673: välttämätöntä ottaa siitä johtopäätös ja panna toimeen saman- 37674: suuntainen tarkastus myöskin siirtosummaan nähden. Koska en 37675: luule, että suuri valiokunta ja eduskunta myöskään kolmannessa 37676: lukemisessa tulee muuttamaan 6 §:ssä olevaa säännöstä, minä puo- 37677: lestani puollan, että nyt esillä oleva pykälä hyväksyttäisiin suuren 37678: valiokunnan ehdotuksen mukaan. 37679: 37680: Ed. T u o m i k o s k i: :Minä pyydän vaan lyhyimmittäin huo- 37681: mauttaa, että siinä on erehdys, kun tulkitaan minun ajatukseni 37682: sillä tavalla kuin minä olisin vuokralautakuntaa vastaan, enkä kat- 37683: soisi sillä mitään tekemistä olevan. Vuokralautakunta tämän asetuk- 37684: sen mukaan on asetettava ainoastaan vuokranantajan ja vuokra- 37685: miehen välien selvittämistä varten. Jos vuokralautakunnan oikeutta 37686: laajennetaan kaikkiin kauppoihin, mitä vuokramies mahdollisesti 37687: tulee tekemään, niin kyllä silloin mennään liian pitkälle. Vuokra- 37688: miehen ja vuokranantajan väliset suhteet ovat aivan erilaiset kuin 37689: asiallisten vuokraoikeutta siirrettäessä. Ensinmainittujen välinen 37690: oikeus on vuokrasuhteiden lakatessa ehdottomasti selvitettävä. 37691: Saattaa tapahtua, etteivät asianosaiset silloin saa aikaan keskinäistä 37692: sopimusta puolelta tai toiselta maksettavasta korvauksesta, jolloin 37693: vuokralautakunnan välitys tulee välttämättömäksi. Näin ei ole laita 37694: vuokraoikeutta siirrettäessä. Silloin saavat asianosaiset, lähtijä ja 37695: tulija, sopia siirtosummasta, ja elleivät sovi, siirtoyritys saapi 37696: raueta. 37697: 37698: Ed. Kairamo: Ilmeisesti arvoisa ehdotuksen tekijä ei ole 37699: jaksanut ajatella ajatustaan loppuun asti eikä ymmärtää, mitä seu- 37700: rauksia siitä on, jos hänen ehdotuksensa tulisi hyväksytyksi. Me 37701: tarkoitamme nyt täällä saada aikaan pitkäaikaisia vuokrasopimuk- 37702: sia, ja luultavaa ainakin on, että useimmissa tapauksissa tämän 37703: pitkän vuokra-ajan kuluessa maan arvo nousee. Ennen pitkää tulee 37704: silloin sellainen olotila, että vuokramiehellä saattaa olla suoranaista 37705: etua siitä, että hän luovuttaa oikeutensa kolmannelle henkilölle ja 37706: ilman mitään vaivannäköä saa nauttia tuon arvonnousun, joka 37707: on hänelle siten tuleva. Siitä saattaa kentiesi olla eri mieltä, kuu- 37708: luuko maan arvon ansioton nousu maanomistajalle vai kuuluuko se 37709: maanviljelijälle. Mutta siitä kai me voisimme olla yksimielisiä, 37710: ettei se kuulu kellekään kolmannelle, syrjäiselle henkilölle. Seurauk- 37711: sena tämän ehdotuksen hyväksymisestä olisi ehdottomasti se, että 37712: syntyisi erityinen luokka, joka välikätenä pistäytyisi maan omis- 37713: 1414 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37714: 37715: 37716: tajan ja vuokramiehen väliin. On kyllä tunnettua, että Euroopassa 37717: löytyy sellaisia maita, missä erityiset välikädet tällä tavalla nautti- 37718: vat maan arvoa. Sellainen on esim. Sisilia, missä maanviljelysolot 37719: ovat huonolla kannalla juuri sen takia, että tämmöiset välikädet 37720: ovat niin lukuisat. Tällä lailla ei suinkaan tarkoiteta vapaan kau- 37721: pan, vaan maanviljelyksen harjoittajain suojelemista. 37722: 37723: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä puolustetaan tavattoman 37724: innokkaasti tuota maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan 37725: mietinnössä olevaa rajoitusta, jonka mukaan vuokramies ei saisi 37726: ottaa vuokraoikeudesta muuta kuin sen hinnan, mihin ne parannuk- 37727: set nousevat, jotka hän on vuokratilalla itse tehnyt. Eikä siinä kyllin, 37728: että sitä puolustavat maanomistajat ja muut, mutta tätä vahin- 37729: gollista määräystä vielä pari juristiakin, ed. Castren ja Ståhlberg, 37730: ovat ruvenneet täällä puolustamaan ja vielä semmoisilla motiiveillä, 37731: että tämä maatalousvaliokunnan 32 §:ssä oleva määräys tosiaankin 37732: muka voisi aikaansaada sitä, mitä nämä herrat ovat sillä tarkoitta- 37733: neet. Minusta se määräys on poistettava ensiksikin sentähden, että 37734: se minun mielestäni on vahingollinen, ja toiseksi, koska sillä käy- 37735: tännössä ei tule olemaan muuta merkitystä, kuin että sen kautta laki 37736: tulee halveksittavaksi ja kierrettäväksi ja aiheutetaan yhä enem- 37737: män ja enemmän salaisia sopimuksia. Sillä jos joku vuokramies 37738: on tarjonnut vuokraoikeudesta suuremman summan, kuin minkä 37739: vuokralautakunta katsoisi kohtuulliseksi, niin - ellei maanomistaja 37740: käytä etuosto-oikeuttaan - maksaa hän sen suuremman summan, 37741: eikä häntä siitä millään voi rangaista. He kiertävät ja halveksivat 37742: lakia eivätkä välitä siitä. Tämä lain pykälä on aivan tyhjä kirjain. 37743: Jos taas maanomistaja käyttää etuosto-oikeuttaan, niin siinä ta- 37744: pauksessa kun hän vuokraa torpan uudelle vuokramiehelle, vuokra- 37745: lautakunta tietysti koettaa harkita, onko vuokramaksu kohtuulli- 37746: nen 6 §:n mukaan ja harkitsee ja määrää sen vuokramaksun, mikä 37747: silloin olisi kohtuullisesti suoritettava, mutta ei kukaan voi estää 37748: jälleen sitä asiaa, että uusi vuokramies suorittaa maanomistajalle 37749: jonkun korvaussumman, jonkun etumaksun, yksityisesti, salaisesti 37750: ja sillä tavalla tämä herrojen juristien ja maanomistajien puolustama 37751: määräys tulee jäämään paperille kuolleeksi kirjaimeksi, jolla ei tule 37752: käytännössä olemaan ehkä mitään merkitystä, mutta joka tulee 37753: aiheuttamaan sen, että tätä teidän laatimaanne torpparilakia tullaan 37754: kiertämään ja halveksimaan eikä sitä pidetä missään arvossa. Ja 37755: eikö ole vaaraa, että teidän laatimianne muitakin lakeja tullaan 37756: halveksimaan, kun yhtäkin voi noin mainiosti kiertää joka suh- 37757: teessa? 37758: Hallituksen esitys ei muuten ollut sillä kannalla, mutta ed. 37759: Ståhlberg ei lienekään ollut mukana tätä hallituksen esitystä laa- 37760: timassa. Tämän hallituksen esityksen mukaan voi vuokramies siir- 37761: Maanvuokralaki. 1415 37762: 37763: 37764: tää määräaikaisen vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, johon vuok- 37765: ranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä, ja tämä seikka on vuok- 37766: ralautakunnan tutkittava. Maanomistajalla on kyllä etuosto-oikeus, 37767: mutta ei millään tavalla oikeus suojella sitä vuokramiestä, joka 37768: vuokratilalle entisen vuokramiehen jälkeen tulee. 37769: Kantansa näkyy muuttaneen myös ed. Castren, sillä agraari- 37770: komitean mietinnössä on sellainen määräys, jota ed. Tuomikoski 37771: täällä on lakiin ehdottanut. Maanomistajain etuosto-oikeus on siinä 37772: sellainen, että hän saa lunastaa vuokraoikeuden siitä hinnasta, 37773: minkä uusi vuokramies todellisesti on suorittanut, enkä ole löytä- 37774: nyt ed. Castrenilta vastalausetta tähän 19 §:ään. Minun mielestäni 37775: olisi parempi hyväksyä ed. Tuomikosken ehdotus, koska käytän- 37776: nössä tulee asia kuitenkin muodostumaan sellaiseksi, kuin hänen 37777: ehdotuksensa edellyttää, vaikka hyväksyttäisiinkin maatalousvalio- 37778: kunnan ehdottama pykälämuoto. Tämä maatalousvaliokunnan 37779: ehdottama pykälämuoto tulee vaan vahingoittamaan, aiheuttaen 37780: lain kiertämisiä. 37781: 37782: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 37783: 37784: P u h e m i e s: Valiokunnan ehdottamaa 32 §:ää vastaan on 37785: tehty kaksi muutosehdotusta. Ed. Tuomikoski on ehdottanut, että 37786: §:stä poistettaisiin sen toinen momentti kokonaan ja neljäs mo- 37787: mentti muutettaisiin siten, että viimeisellä rivillä olevat sanat >>2 37788: momentissa mainitusta siirtosummasta>> muutettaisiin sanoiksi >>sillä 37789: hinnalla, jolla tämä oikeus oli toiselle siirretty.>> Tätä ehdotusta 37790: ovat useat kannattaneet. Tulen nimittämään sitä ed. Tuomikosken 37791: ehdotukseksi. 37792: Sitte on ed. Lautasalo ed. Gyllingin kannattamana ehdottanut, 37793: että §:stä poistettaisiin ensimmäinen momentti ja sen sijaan hyväk- 37794: syttäisiin Suuren valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa vasta- 37795: lauseessa tähän §:ään ehdotetut kaksi ensimmäistä momenttia. 37796: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Lautasalon ehdotukseksi. 37797: Äänestyksessä olisi mielestäni meneteltävä sillä tavalla, että 37798: äänestyksen pohjaksi tulisi pykälä valiokunnan mietinnön mukaan, 37799: ja äänestämällä edustajien Tuomikosken ja Lautasalon ehdotusten 37800: välillä, jotka osittain ovat vastakkaisia, saataisiin selville, kumpiko 37801: niistä asetetaan vastaesitykseksi mietintöä vastaan lopullisessa 37802: äänestyksessä. 37803: 37804: Puheenvuoroa käyttää 37805: Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Tämä ed. Lautasalon ehdotus 37806: koski ensimäistä momenttia ja ed. Tuomikosken ehdotus toista 37807: ja neljättä momenttia, ja on mielestäni väärin panna niitä vasta- 37808: 1416 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37809: 37810: 37811: ehdotuksiksi, · sillä ne edustajat, jotka tahtoisivat hyväksyä 37812: kummatkin, joutuvat silloin äänestyksessä semmoiseen asemaan, 37813: että heidän mielipiteensä ei tule äänestyksen alaiseksi, niin kuin 37814: he tahtoisivat. 37815: 37816: P u h e m i e s: Minun ymmärtääkseni ed. Lautasalon ehdotus 37817: oli sellainen, että ensimäisen momentin sijaan hyväksyttäisiin suu- 37818: ren valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa olevat kaksi 37819: momenttia, joista seuraisi että 32 §:n 2 mom. jäisi entiselleen. Hän 37820: ehdottaa siis pykälälle sellaisen muodon, että pykälän nykyinen 37821: 2 momentti jäisi paikoilleen ja minusta tuntuu vaikealta paloitella 37822: hänen ehdotustaan siten, että äänestettäisiin erikseen hänen eh- 37823: dotuksensa ja 32 §:n r momentin välillä suuren valiokunnan mie- 37824: tinnössä. 37825: 37826: Ed. G y 11 i n g: Sikäli kuin minä kuulin ed. Lautasalon eh- 37827: dotuksen, sisälsi se muutoksen ainoastaan ensimäiseen momenttiin, 37828: ja juuri siinä 1UUodossa minä sitä nimenomaan kannatin. 37829: 37830: Puh e m i e s: Koska on ilmoitettu, että ed. Lautasalon eh- 37831: dotus tarkoitti ainoastaan muutosta r momenttiin ja koska se ei 37832: ole vastakkainen ed. Tuomikosken ehdotukselle, niin olen valmis 37833: äänestyttämään esilläolevan §:n molemmat momentit erikseen. 37834: Muutan siis ehdotukseni menettelytavasta siten, että äänestetään 37835: ensin pykälän r momentista ja ed. Lautasalon ehdotuksesta; sen- 37836: jälkeen äänestetään pykälän 2 ja 4 momentista vastoin ed. Tuomi- 37837: kosken ehdotusta. 37838: 37839: Menettely hyväksytään. 37840: 37841: Äänestykset ja päätös: 37842: 37843: r) Ken hyväksyy 32 §:n ensimma1sen momentin Suuren valio- 37844: kunnan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on 37845: ed. Lautasalon tekemä ehdotus tässä kohden hyväksytty. 37846: Äänestyksessä annetaan rro jaa- ja 8o ei-ääntä. Ed. Lautasalon 37847: ehdotus on siis hylätty ja ensimäinen momentti hyväksytty Suu- 37848: ren valiokunnan ehdotuksen mukaan. 37849: 2) Ken hyväksyy 32 §:n, mitä tulee toiseen ja neljänteen mo- 37850: menttiin, Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, äänestää •>jaa•>; 37851: jos •>ei>> voittaa, on ed. Tuomikosken ehdotus 'hyväksytty. 37852: Äänestyksessä annetaan 88 jaa- ja roo ei-ääntä. Eduskunta on 37853: siis, edustaja Tuomikosken ehdotuksen mukaisesti, päättänyt poistaa 37854: asetusehdotuksen 32 §:n 2 momentin sekä muuttaa saman §:n 4 37855: momentin näin kuuluvaksi: 37856: Maanvuokralaki. 1417 37857: 37858: 37859: ,Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin vuokramiehen 37860: rintaperilliselle tai hänen vanhemmilleen taikka jollekin hänen 37861: sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu, kolmenkymmenen 37862: päivän kuluessa saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokra- 37863: oikeuden s i 11 ä h i n n a 11 a, j o 11 a t ä m ä o i k e u s o 1 i 37864: toi se 11 e s i i r r et t y .." 37865: 37866: Ed. S c h y b e r g s on: Då jag icke yttrat mig under debat- 37867: ten, ber jag att få anmäla min reservation emot detta beslut, som 37868: gör att lagen blir fullkomligt orimlig. 37869: Ed. C a s t r e n: Minä pyydän saada ilmoittaa vastalauseeni 37870: päätöstä vastaan, joka rikkoo sen periaatteen, jolle lakiehdotus on 37871: rakennettu. 37872: Ed. A. R. H e d b e r g: J ag ber att få förena mig om hr Schy- 37873: bergsons reservation. 37874: Ed. A h m a v a a r a: Minä pyydän yhtyä vastalauseeseen. 37875: 37876: Ed. P a 1 o h e i m o: Samoin minä. 37877: Ed. K a i r a m o: Minä samoin. 37878: 37879: Ed. W i c h m a n n: J ag ber också att få förena mig om re- 37880: serva tionen. 37881: §:t 33-40 37882: hyväksytään kukin erikseen keskustelutta. 37883: 37884: 4I §. 37885: Puheenvuoroa käyttää: 37886: Ed. Hokkanen: Koska tämä 41 § tässä maatalousvaliokun- 37887: nan mietinnössä ei ole muuttanut muotoansa, kuin ainoastaannu- 37888: meroa suuressa valiokunnassa - - 37889: 37890: Puhemies: Se on jo mennyt! 41 § maatalousvaliokunnan 37891: mietinnössä, toisin sanoen 40 § suuren valiokunnan ehdotuksessa, 37892: on jo hyväksytty. Nyt on kysymys suuren valiokunnan mietinnön 37893: 41 pykälästä, joka maatalousvaliokunnan mietinnössä on 42 py- 37894: kälänä. 37895: 41 § suuren valiekunnan ehdotuksessa hyväksytään, sekä sa- 37896: moin, keskustelutta, järjestänsä §:t 42-45 ja 4 luvun nimike. 37897: 37898: Keskustelutta hyväksytään vielä järjestänsä §:t 46-56 sekä 37899: 5 luvun nimike. 37900: 1418 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37901: 37902: 37903: 57 §. 37904: Keskustelu: 37905: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tämä 57 § suuren valiokunnan 37906: ! mietinnössä on yksi niitä kohtia, joissa suomettarelainen puolue on 37907: 37908: luopunut siitä, mitä se on sattunut suttrlakon jälkeisinä kuumei- 37909: sina päivinä valitsijoilleen lupaamaan. Suomettarelainen puolue lait- 37910: toi vielä 1907 vuoden valtiopäiville eduskuntaesityksenkin, johon 37911: se on ottanut näiden suurlakon kuumeisina viikkoina muodostettujen 37912: lupaustensa mukaisesti vuokralautakunnille p ä ä t ö s v a 11 a n 37913: tämän lain määräämissä asioissa. Mutta ei tällä puolueella näyttä- 37914: nyt ollenkaan olleen tarkoituksena viedä läpi sitä, mitä se oli vielä 37915: eduskuntaesitykseensäkin ottanut, täällä paremmin kuin monissa 37916: muissakaan paikoissa, koska valiokunnassa yksi ja toinen suometta- 37917: relainen tippui pois kannattamasta heidän omaa ehdotustaan. Ja 37918: nyt on asianlaita niin omituinen, että sosialidemokraattien vastalause 37919: on periaatteellisesti suomettarelaisten ehdotuksen kannalla. Tässä 37920: vastalauseessa, joka on maatalousvaliokunnan mietinnössä sivuilla 37921: 135 ja 136, ehdotetaan että vuokralautakunnalle tulisi vuokra-asioita 37922: koskevissa kysymyksissä, jotka tässä laissa erittäin mainitaan, 37923: päätösvalta, niin että siitä tulisi täydellinen tuomioistuin, täydellinen 37924: alioikeus, joka olisi välittäjänä, tuomitsijana näissä asioissa. Tah- 37925: don huomauttaa, että 1908 vuoden maatalousvaliokunnan mie- 37926: tintö oli kyllä sillä kannalla, jolla sosialidemokraattien vastalause 37927: tässä kohden nyt on, sillä valiokunnassa löytyi yksi suomettarelai- 37928: nen, joka vielä muisti jonkun verran niitä suurlakon ja sen jälkeisen 37929: ajan lupauksia ja ratkaisevassa äänestyksessä kannatti omaa oh- 37930: jelmaansa, joten tämä ehdotus sai 8 ääntä ja arvan kautta tuli valio- 37931: kunnan päätökseksi. Sitte kyllä seuraavana päivänä tämäkin suo- 37932: mettarelainen edustaja - hän oli muuten ed. Kairamo - ilmoitti, 37933: että hän ainoastaan erehdyksestä oli äänestänyt oman ohjelmansa 37934: puolesta ja pyysi saada peruuttaa äänestyksensä, mutta kun se oli 37935: ratkaiseva äänestys, niin valiokunnan enemmistö oli sitä mieltä, 37936: että erehdys äänestyksessä olisi pitänyt ilmoittaa aikaisemmin eikä 37937: ottanut tätä ilmoitusta enää huomioon, ja sillä tavalla tuli tämän 37938: vuoden alkupäivinä maatalousvaliokunnan mietintö sellaiseksi kuin 37939: se nyt on tässä sosialidemokraattien vastalauseessa. 37940: Oikeastaan en olisi tahtonut tätä vastalausetta ehdottaa äänes- 37941: tyksenalaiseksi, mutta minulla on vielä sellainen heikko toivo, 37942: vaikkakin suomettarelaisten n. k. johtomiehet valiokunnassa ja 37943: muutenkin kenties ovat luopuneet omasta eduskuntaesityksestään, 37944: että siellä löytyisi sen verran kapinoitsevaa henkeä maalaisten jou- 37945: kossa - ja olen muistaakseni kuullutkin, että siellä muutamia sel- 37946: laisia löytyykin - että jotkut kannattaisivat entistä ohjelmaansa. 37947: Siinä toivossa tahdon ehdottaa tämän pykälän sijalle vastaavan 37948: Maanvuokralaki. 1419 37949: 37950: 37951: kappaleen sosialidemokraattien vastalauseesta sivulla 135 ja sivulla 37952: 136 maatalousvaliokunnan mietinnössä, joka kappale siellä on 58 37953: §:nä. 37954: Tämä nyt ei ole mikään erikoisesti mullistava kohta. Tässä on 37955: ainoastaan se periaate jonkun verran tärkeä, että tuomioistuimena 37956: saisi olla ja tuomioita antaa joku muukin kuin tuomari, sillä varsinkin 37957: vuokra-asioissa, jotka ovat spesiaaliasioita, ymmärtää tavallisella 37958: järjellä varustettu maataloudellisia asioita tunteva ihminen näitä 37959: asioita monta kertaa paremmin kuin nuoret Helsingin esplanaadilta 37960: lähteneet tutkinnon suorittaneet nulikat, jotka useinkin meidän kihla- 37961: kunnanoikeuksissamme vuokra-asioista ratkaisevat. Ehdotan siis, 37962: että eduskunta hyväksyisi tämän pykälän mainitsemani vastalauseen 37963: mukaan. 37964: 37965: Ed. K ä p y: Ei ole enstmatnen kerta, kun ed. \Vuolijoki on 37966: huolissaan siitä, millä tapaa suomalainen puolue eli, niinkuin hän 37967: kutsuu, suomettarelainen, ohjelmaansa toteuttaa. Nyt hän m. m. 37968: väitti, että suomalainen puolue tässä kohden olisi luopunut ohjel- 37969: mastaan, sosialidemokraatit sitävastoin olisivat omaksuneet suoma- 37970: laisen puolueen alkuperäisen kannan. Näin ei kuitenkaan asianlaita 37971: ole. Suomalaisen puolueen ohjelmassa ei ole vuokralfmtakuntaan 37972: nähden sellaisia erikoismääräyksiä, joita lakiteksti valmiina sisältää. 37973: Siinä on vaan yleisin sanoin lausuttu, että vuokralautakunnan vel- 37974: vollisuus on pitää huolta siitä, ettei mitään kohtuuttomuutta vuok- 37975: ranantajan ja vuokramiehen välisissä suhteissa tapahdu. Myöskin 37976: on määrätty, että muutoksia vuokralautakunnan toimenpiteisiin 37977: saa hakea n. k. lisätyssä vuokralautakunassa. Sosialistien ehdotta- 37978: maila vuokralautakuntamuodolla ja meidän ehdottaruallamme vuokra- 37979: lautakuntamuodolla on suuri oleellinen ero siinä, että meidän ehdotuk- 37980: semme mukaan, joka myös on valiokunnan ehdotuksena, vuokralauta- 37981: kunta valitaan siten, että vuokranantajat ja vuokramiehet valitse- 37982: vat siihen jäseniä, jotavastoin toisessa vastalauseessa ehdotetaan 37983: sellaista menettelytapaa, että kunnan zo-vuotiaat asukkaat saisivat 37984: valita tämän vuokralautakunnan. Miten viimemainitulla tavalla 37985: valittu vuokralautakunta tulisi täyttämään tehtävänsä, se jokaiselle 37986: ajattelevallepitäisi olla itsestään selvää. Vuokranautajan ja vuokra- 37987: miehen välisiin suhteisiin pääsisivät sekaantumaan ja vaikuttamaan 37988: sellaiset henkilöt, jotka ovat kokonaan ulkopuolella maatalousoloja. 37989: On kyllä totta, että meidän taholtamme oli aikaisemmin tehdyissä 37990: eduskuntaesityksissä, alkuaan ajateltu laajempaa valtaa vuokralau- 37991: takunnille kuin mitä sille nyt on annettu. Mutta kun huomattiin, 37992: että käytännölliset seikat tekivät hankalaksi ja mahdottomaksi 37993: antaa aivan laajaa valtaa vuokralautakunnille, pääasiallisesti siitä 37994: syystä, että näytti vaikealta löytää sellainen puheenjohtaja, joka 37995: kykenisi johtamaan prosessia niissä monissa asioissa, jotka vuokra- 37996: 1420 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 37997: 37998: 37999: autakunnan käsiteltäviksi tulevat, niin tästä syystä vuokralauta- 38000: kunta sai sen muodon, joka sillä nyt oli meidän eduskuntaesityk- 38001: sessämille ja myös valiokunnan mietinnössä. Kun tähän liittyvät 38002: määräykset vuokratuomioistuimista sillä tavoin kuin kuin meidän 38003: eduskuntaesityksessämme ja meidän vastalauseessamme on eh- 38004: dotettu, niin tämä institutsiooni, tämä laitos on aivan sen mukainen 38005: kuin mitä meidän ohjelmamme alkuaan on tarkoittanut. Vahinko 38006: vain, että eduskuntaesityksen ehdotusta vuokratuomioistuimeen 38007: nähden ei maatalousvaliokunnassa enempää kuin suuressa valio- 38008: kunnassakaan ole hyväksytty, ja näin ollen tämä vuokralauta- 38009: kunnankin merkitys on supistunut pienempään. Syy siihen ei kui- 38010: tenkaan ole meidän, vaan juuri vasemmiston, joka ei hyväksynyt 38011: meidän ehdotustamme vuokratuomioistuimista, vaan mieluummin 38012: yhtyi kannattamaan ehdotusta, että kihlakunnanoikeudet tavalli- 38013: sessa kokoonpanossaan toimittaisivat vuokratuomioistuimen teh- 38014: täviä. Vuokralautakunnalla valiokunnan ehdottamassa muodossa 38015: on kuitenkin nytkin suuri merkityksensä. Kun laissa on määrätty, 38016: että kaikki riitaisuudet on vuokralautakunnassa käsiteltävät ja 38017: vuokralautakunnan velvollisuus ovat koettaa saada asianosaiset so- 38018: vintoon, niin on aivan varmaa, että moni riita ei tämän pitemmälle 38019: mene, vaan että vuokralautakunta tosiaankin onnistuu sovittamaan 38020: erimielisyydet. Näin ollen minä puolestani ehdotan, että eduskunta 38021: hyväksyisi määräykset vuokralautakunnasta, sekä tässä pykälässä 38022: että seuraavissa pykälissä. 38023: 38024: Ed. H u t t u n e n: Samalla kun kannatan ed. Wuolijoen teke- 38025: mää ehdotusta, niin huomautan tästä ensimäisessä vastalauseessa 38026: mainitusta vuokratuomioistuimesta. Itse asiassa niiden periaat- 38027: teiden mukaan kuin vastalauseen tekijät ovat sen muodostaneet, 38028: se ei tulisi ollenkaan olemaan muuta kuin kihlakunnanoikeus. Ai- 38029: noastaan vuokratuomioistuimen nimitys olisi jonkunlaisena naa- 38030: marina, sanoisinko verhoamassa sitä ajatusta mikä vastalauseen 38031: tekijöillä itsellään siitä on. Sitäpaitsi vielä senlaatuisen vuokra- 38032: tuomioistuimen suhteen tulivat meikäläiset toisenlaiseen käsitykseen 38033: kun väittely oli keskustan ja oikeiston jäsenten kesken. Kun nuor- 38034: suomalaiset sanoivat, että kun tulee kunnallinen äänioikeus, on 38035: vähäväkistenkin silloin mahdollisuus valita miehiänsä kihlakun- 38036: nanoikeuden lautakunnan jäseniksi, niin ed. Paloheimo huomautti 38037: silloin, että tällä tavalla kokoonpantu kihlakuntaoikeus ei tulisi 38038: maanomistajien etuja valvomaan kuin ainoastaan paraimmissa 38039: tapauksissa kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja. Siis suorastaan 38040: oli tarkoitus tällaisella vuokratuomioistuinlaitoksella tehdä se maan- 38041: omistajien etuja valvovaksi. Minä kannatan ed. Wuolijoen tekemää 38042: ehdotusta. 38043: Maanvuokralaki. 1421 38044: 38045: 38046: Ed. T o koi: Täällä ed. Käpy on koettanut tulkita ja juriste- 38047: riallaan osoittaa sitä, että tämä maatalousvaliokunnan mietintöön 38048: sisältyvä pykälä olisi oleellisesti sama kuin, se, joka suo- 38049: malaisen puolueen taholta esityksenä jätettiin 1907 vuoden valtio- 38050: päiville. Minä tahtoisin teroittaa hänen muistiansa lukemalla täältä 38051: eduskuntaesityksestä. Täällä nim. sanotaan: >>Vuokralautakunnan 38052: tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä laissa erikseen sanotaan, torpan 38053: vuokraussuhdetta koskevien vuokranantajanja vuokramiehen välillä 38054: esiintyvien, tämän lain mukaan käsiteltävien riitaisuuksien r a t- 38055: k a i s e m i n e n.~ Täällä sen lisäksi 23 §:ssä lausutaan, että >>vuokra- 38056: lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuomioistuimen 38057: vastuulla.>> Siis se on väittämätön tosiasia, että siinä on tarkoitettu 38058: semmoista päätösvaltaista tuomioistuinta, jonka käsittelystä tehdään 38059: päätös. Mutta täällä nyt sanotaan, että niitten on koetettava saada 38060: riita sovitetuksi. Siinä ei ole jälkeäkään enää päättävästä tuornio- 38061: istuimesta, vaan on kokonansa toinen merkitys. Samoin kuin edustaja 38062: Huttunenkin kannatti ed. Wuolijoen tekemää ehdotusta, tahdon 38063: minäkin siihen yhtyä, koska se ei ole sen pitemmälle menevä, kuin 38064: se, mikä suomalaisen puolueen taholta on jätetty 1907 vuoden valtio- 38065: päiville. 38066: 38067: Ed. v o n T r o i 1: Enligt 4 mom. skulle part, som icke hör- 38068: sammar legonämnds kallelse, kunna ådömas böter högst 300 mark. 38069: Då denna försummelse väl bör närmast likställas med den uraktlåten- 38070: het, hvarom stadgas uti 12 Kap. 2 § R. B., nämligen rörande part, som 38071: uraktlåter att hörsamma stämning, och då jag för min del icke har 38072: funnit något skäl, som skulle tala för att böterna här skulle vara 38073: högre än i nyssberörda fall, får jag föreslå en sådan ändring i detta 38074: moment, att bötesbeloppet fastställes till högst 200 mark, detta 38075: i konformitet med lagens stadgande uti det af mig åberopade lag- 38076: rummet. 38077: 38078: Ed. Söder ho 1m: Oaktadt jag icke erkänner att grunden för 38079: denna bestämning är fullt densamma, som i det af den föregående 38080: ärade talaren åberopade stadgandet i R. B., så håller jag dock före, 38081: att denna bestämning icke kan vara strängare än hvad R. B. stad- 38082: gar såsom påföljd för försittande af stämning, och ville jag vid så- 38083: dant förhållande förena mig om frih. von Troils förslag. 38084: 38085: Ed. K a i r a m o: Koska ed. Wuolijoki on väärin kertonut 38086: eräästä tapauksesta maatalousvaliokunnan keskustelussa, lienee 38087: syytä mainita, että silloin minun puoleltani ei mitään erehdystä 38088: tapahtunut, vaan että valiokunnan seuraavassa istunnossa ilmoi- 38089: tin, että minä silloin esittämistäni syistä olin muuttanut mielipi- 38090: 1422 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38091: 38092: 38093: dettäni siitä, minkälaiseksi tämä pykälä olisi valiokunnassa muo- 38094: dostettava. 38095: 38096: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Se asia kuitenkin pysyy joka ta- 38097: pauksessa samana, että edellisenä päivänä ed. Kairamo oli eduskunta- 38098: esityksensä kannalla, seuraavana päivänä, kun oli yön nukkunut, 38099: oli tehnyt kokokeikauksen ja muuttanut mielipidettään. Oliko 38100: hän edellisenä päivänä äänestänyt erehdyksestä tai vakaumuksesta, 38101: sitä en mene sanomaan. 38102: Ed. Käpy kosketteli tämän pykälän yhteydessä, joka käsittelee 38103: yksinomaan vuokralautakunnan päätösvaltaa, kaiken maailman 38104: asioita. Hän puhui sosialistien vuokralautakunnasta, joka tulee 38105: esille seuraavassa pykälässä, sitten vuokratuomioistuimesta, joka 38106: tulee pitkän matkan päässä. Eikö hän voi pysyä asiassa? Mutta 38107: näyttää siltä, että asia on kipeä, koska sen yhteydessä kosketellaan 38108: kaikkia muita asioita kuin tätä. Kun nyt vuokralautakunta tässä 38109: ehdotuksessa on tämmöisenä sovintotuomioistuimena, joka sanoo 38110: riitapuolille, että sopikaa pois keskenänne älkääkä riidelkö, niin 38111: valiokunta on itsekin kai ajatellut, että riitapuolet, jos he tahtovat 38112: asiassa riidellä, eivät käytä tätä sovintolautakuntaa, ja sentähden 38113: on tähän 4 momenttiin tullut 500 markan sakko, jos ei tule maata- 38114: lousvaliokunnan ehdottaman sovintolautakunnan eteen. Mutta se 38115: tekee koko asian naurettavaksi, kun on soo markan sakko määrätty, 38116: jota en tule .ehdottamaan pois vaan mielelläni jätän sen sinne. Luul- 38117: laanko tosiaan, että sellainen henkilö, joka sakon uhalla saapuu 38118: sovintotilaisuuteen, siellä sopii, kun puheenjohtaja sanoo, että 38119: eiköhän olisi sovinto parempi kuin riita? Ei semmoinen henkilö 38120: tule ikinä sopimaan, vaan se on turhanpäivänen mutka-asia, sillä 38121: hän tulee vetoamaan ylempään oikeuteen - ja riitaa jatkuu. Ei 38122: ole mitään merkitystä vuokralautakuntalaitoksella tässä tapauksessa, 38123: se vain pitkittää asiaa ja tekee koko vuokralautakuntalaitoksen 38124: naurettavaksi. 38125: 38126: Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet för att understöda 38127: det af frih. von Troil gjorda ändringsförslaget. Finner mig redan hafva 38128: blifvit af hr Söderholm i detta afseende förekommen. 38129: 38130: Ed. S t å h 1 b e r g: Se sakkomäärä, joka tässä on ehdotettu, 38131: oli maatalousvaliokunnan ehdotuksen mukaan vähintään roo mark- 38132: kaa, enintään 500 markkaa. Koska varsinkin vähin määrä näytti 38133: niin suurelta, että se erinäisissä tapauksissa voi tulla kohtuuttoman 38134: ankaraksi, muutti suuri valiokunta tuon ehdotuksen, alentaen ylin- 38135: täkin sakkomäärää 300 markkaan. Sitä vähemmäksi ei käsittääk- 38136: seni kuitenkaan olisi sakon ylirajaa- määrättävä, sillä tuomioistui- 38137: mella pitää olla siksi laaja ala, että voipi saada myöskin sellaisissa 38138: Maanvuokralaki. 1423 38139: 38140: 38141: tapauksissa riittävän sakon, joissa on tärkeät edut yhteiskunnan 38142: kannalta kysymyksessä ja joissa asianosainen kutsuttu on sellai- 38143: sessa taloudellisessa asemassa, että aivan pienet sakot eivät hänelle 38144: mitään merkitse. Koska nyt se käsittelypakko, joka tässä pykälässä 38145: on säädetty sovinnon aikaansaamisen edistämiseksi, on tärkeä ja 38146: sentähden on syytä koettaa saada se riiWivän tehokkaaksi, vas- 38147: tustan ed. von Troilin ehdotusta ja puollan suuren valiokunnan eh- 38148: dottamaa säännöstä muuttamatta hyväksyttäväksi. 38149: 38150: Ed. C a s t r e n: Pyydän ilmoittaa, että minä olen a1van sa- 38151: malla kannalla kuin edellinen puhuja. 38152: 38153: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 38154: 38155: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi 38156: muutosehdotusta. Ed. Sulo Wuolijoki, useampien kannattamana, 38157: on ehdottanut, että puheenalainen pykälä saisi sen muodon, minkä 38158: maatalousvaliokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen 58 § osoit- 38159: taa. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Sulo Wuolijoen eh- 38160: dotukseksi. 38161: Toiseksi on vapaah. von Troil, joka myöskin on saanut kanna- 38162: tusta, ehdottanut, että suuren valiokunnan mietinnön 4 momen- 38163: tissa oleva sakkomääräys, enintään 300 markkaa, muutettaisiin 38164: enintään 200 markaksi. Tulen nimittämään tätä ed. von Troilin 38165: ehdotukseksi. 38166: Mitä äänestysmenettelyyn tulee, lienee parasta että ensm aanes- 38167: tetään ed. von Troilin ehdotuksesta Suuren valiokunnan mietintöä 38168: vastaan, ja sitten kun on saatu selville se muoto, mikä mietinnön 38169: mukaiselle pykälälle yleensä tahdotaan, äänestetään ed. Wuolijoen 38170: ehdottaman ja Suuren valiokunnan mietinnössä olevan 57 §:n välillä 38171: sellaisena miksi viimemainittu ensimmäisen äänestyksen kautta on 38172: muodostunut. 38173: 38174: Menettely hyväksytään. 38175: 38176: Äänestykset ja päätös: 38177: 38178: I) Ken ehdollisesti hyväksyy 57 §:n 4 momentin Suuren valio- 38179: kunnan mietinnön mukaan, äänestää •>jaa>>; jos •>ei>} voittaa, on siinä 38180: kohden ed. von Troilin ehdotus hyväksytty. 38181: Jaa-äänet ovat voitolla, joten vapaaherra von Troilin ehdotus on 38182: hylätty. 38183: 2) Ken hyväksyy 57 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan, 38184: äänestää >>jaa>>; jos 1>ei1> voittaa on ed. Wuolijoen ehdotus hyväksytty. 38185: 1424 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38186: 38187: 38188: Jaa-äänet ovat voitolla. Asetusehdotuksen 57 § on siis hyväk 38189: sytty Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan. 38190: 58 § hyväksytään keskustelutta. 38191: 38192: 59 §. 38193: Keskustelu: 38194: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä ehdottaisin 59 § muodostet- 38195: tavaksi siten, kuin maatalousvaliokunnan mietinnössä sivulla 136 38196: oleva ehdotus, joka on luettavana pykälien 6o ja 61 alla toisessa 38197: vastalauseessa sisältää, että vuokralautakunnan puheenjohtaja siis 38198: on valittava kuntakokouksessa kansanäänestyksellä. 38199: Ed. H u t t u n e n: Minä kannatan ed. Wuolijoen tekemää eh- 38200: dotusta. 38201: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 38202: P u h e m i e s: Ed. Wuolijoki on tähän pykälään nähden tehnyt 38203: sen muutosehdotuksen, että 59 §:n sijaan hyväksyttäisiin maatalous- 38204: valiokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa pykälien 6o ja 61 38205: alla oleva ehdotus. Asiasta tulee siis äänestettäväksi. 38206: Äänestys ja päätös: 38207: 38208: Ken hyväksyy esillä olevan pykälän Suuren valiokunnan ehdo- 38209: tuksen mukaan, äänestää >>jaa;>> jos >>ei>> voittaa, on ed. Wuolijoen 38210: ehdotus hyväksytty. 38211: Äänestyksessä annetaan 1II jaa- ja 8o ti-ääntä. Suuren valio- 38212: kunnan ehdotus on siis tässä kohden hyväksytty. 38213: 38214: §:t 6o-66 hyväksytään järjestänsä keskustelutta. 38215: 38216: 67 §. 38217: Keskustelu: 38218: Ed. Huttu n c n: Ehdotan 67 pykäläksi maatalousvalio- 38219: kunnan mietinnön toisesta vastalauseesta 68 §:n (sivulla 137-138). 38220: Sanamuodosta >>vuokratuomioistuin>> ei voitane päättää ennenkuin 38221: joudutaan ratkaisemaan oikeudeukäymiskysymys, vaan ehdottaisin 38222: siihen kuten täällä 69 pykälässä on, sanan: >>kihlakunnanoikeuS», jos 38223: valiokunnan mietintö siinä tulee hyväksytyksi. 38224: Ed. H o k k a n e n: Pyydän kannattaa ed. Huttusen tekemää 38225: ehdotusta. 38226: 38227: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 38228: Maanvuokralaki. 1425 38229: 38230: Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. Huttu- 38231: nen ed. Hokkasen kannattamana ehdottanut että hyväksyttäisiin 38232: § 68 maatalousvaliokunnan mietintöön liitetystä toisesta vasta- 38233: lauseesta. Äänestettäväksi tulee siis tämän 67 §:n ja ed. Huttusen 38234: ehdotuksen välillä. 38235: 38236: Äänestys ja päätös: 38237: 38238: Ken hyväksyy 67 §:n suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, 38239: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Huttusen ehdotus tässä kohden 38240: hyväksytty. 38241: Jaa-äänet ovat voitolla, joten pykälä on hyväksytty suuren valio- 38242: kunnan ehdotuksen mukaan. 38243: 68 §ja 6 luvun nimike hyväksytään keskustelutta. 38244: §:t 69-70 hyväksytään keskustelutta. 38245: 7I §. 38246: Keskustelu: 38247: Ed. S ö d e r h o 1 m: I denna paragraf har stora utskottet i 38248: likhet med agrarutskottet föreslagit att uti hofrättsdom i legomål 38249: ändring ej må sökas. Man har här gjort ett afsteg från vå1 gällande 38250: rättegångsordning, enligt min tanke fullkomligt utan skäl. Orsaken 38251: till att pröfning af tvister i en enda högsta instans medgifves är, 38252: som hvar man vet, den, att man dels velat nnderkasta frågan det 38253: möjligast bästa domaromdöme, dels att man därmed afsett att åstad- 38254: komma enhet i rättsskipningen. Ur denna synpunkt kräfva också 38255: de mål, som här äro i fråga, och som stundom kunna vara ganska 38256: invecklade, att icke undantagos från den allmänna rättegångsord- 38257: ningen. Man kan icke häller säga, att en sådan bestärnning som 38258: den föreslagna skulle motiveras af det förhållandet, att saken däri- 38259: genom tager alltför långt uppskof. Ty, som kändt kan hofrättsdom 38260: verkställas om också ändring däri sökes, och vid sådant förhållande 38261: kommer det, som den vinnande parten har fått sig tilldömt, att 38262: kunna bli föremål för verkställighet, ehuru han naturligtvis icke 38263: får lyfta det utdömda. Då således någon olägenhet härmed icke är 38264: förbunden äfven hvad legotvister vidkommer, nödgas jag för min 38265: del yrka på att förevarande paragraf i betänkandet utgår. 38266: 38267: ~· v o n T r o i 1: J ag ber att få instämma i hr Söderholms 38268: yrkande. 38269: 38270: Ed. C a s t r e n: Maatalousvaliokunta ja suuri valiokunta ovat 38271: kumpikin olleet sitä mieltä, että hovioikeus tulisi olemaan viimeisenä 38272: oikeusasteena vuokrasuhteesta jobtuvissa riidoissa. Tälle kannalle 38273: 90 38274: 1426 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38275: 38276: 38277: ovat puheenalaiset valiokunnat asettuneet siitä syystä, että vuokra- 38278: lautakunta, jossa kaikki vuokranantajan ja vuokramiehen väliset rii- 38279: taisuudet olisivat sovinnon aikaansaamisen tarkoituksessa käsitel- 38280: tävät, tulisi olemaan tavallaan ensimäisenä oikeussijana. Toisena 38281: oikeussijana olisi kihlakunnanoikeus, jonka päätöksiin olisi oikeus 38282: hakea muutosta: hovioikeudessa. Nämä oikeussijat olisivat riittä- 38283: viksi katsottavat, koskei olisi suotavaa, että vuokranantajan ja 38284: vuokramiehen välisiä riitoja tulisi jatkumaan vuosikausia. 38285: 38286: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 38287: 38288: P u h e m i e s: Esillä olevaan pykälään on tehty yksi muutos- 38289: ehdotus. Ed. Söderholm on ehdottanut pykälää poistettavaksi ja 38290: vapaaherra von Troil on tätä ehdotusta kannattanut. Asiasta tu- 38291: lee siis äänestettäväksi. 38292: Äänestys ja päätös: 38293: Ken hyväksyy esillä olevan pykälän Suuren valiokunnan ehdo- 38294: tuksen mukaan, äänestää >.}jaa>>; jos •>ei•> voittaa, on § päätetty poistaa. 38295: Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Söderholmin ehdotus on hy- 38296: lätty ja § hyväksytty niinkuin Suuri valiokunta on sen ehdottanut. 38297: 38298: 72 § hyväksytään keskustelutta sekä 7 luvun nimike. 38299: 38300: §:t 73-82 ja 8 luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskuste- 38301: lutta sekä samoin asetusehdotuksen nimike. 38302: 38303: Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omai- 38304: suuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun 38305: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa, sekä 38306: Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä joulu- 38307: kuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä 38308: esitetään t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n, viimeksi mainittu eri 38309: pykälittäin, ja hyväksytään kumpikin nimikkeinensä keskustelutta 38310: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan. 38311: 38312: Ehdotus asetukseksi . . . . annetun torpan, lampuotitilan ja 38313: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta 38314: aikaisemmin syutyneihin vuokrasuhteisiin. 38315: Keskustelu: 38316: Ed. E s t 1 a n d e r: 1 det skede, hvari frågan om den s. k. 38317: agrarlagen vid denna landtdag befinner sig, har det slutligen blifvit 38318: klart, att de lagstiftningsåtgärder man i denna lag velat inrymma 38319: beröra grundlag. Jag säger, att detta småningom blifvit klart, ty 38320: Maanvuokralaki. 1427 38321: 38322: 38323: då frågan först väcktes inför denna folkrepresentation, syntes denna 38324: ornständighet hafva varit långt ifrån klar. Jag säger icke, att denna 38325: fråga ännu i alla dess delar blifvit klar, än mindre klargjord, men 38326: så mycket torde väl åtminstone numera alla erkänna, att med hän- 38327: syn till den retroaktivitet, som man önskar tillerkänna denna lag, 38328: grundlag beröres och beröres i väsentliga afseenden. Lagstiftaren, 38329: som önskar genomdrifva den nu till behandling föreliggande lagen, 38330: har nödgats för sig uppställa frågan, huru han skall förhålla sig 38331: till de redan bestående aftalen på det område, som af denna lag 38332: beröras. Han måste då hafva funnit sig stå inför frågan, om icke 38333: ett upphäfvande af förvärfvad rätt är nödigt för genomdrifvande 38334: af de syften han för sig uppställt, och han har därvid stött på grund- 38335: lagens stadgande om skydd för förvärfvad rätt. Ty det har icke 38336: kunnat blifva fördoldt, att jordägaren samt hans borgenärers rätt 38337: minskas genom den tvångsöfverföring af förmögenhetsvärde från 38338: jordägaren till legotagaren, hvilken denna lag skulle innebära, då 38339: densamme komme att medföra ändring af förhållanden, de där 38340: uppkommit på grund af rättsbeständig lag. Men äfven i ett annat 38341: afseende - och i detta hänseende tror jag att frågan ännu icke 38342: blifvit till fullo klar - förefaller det mig, att grundlagen beröres af 38343: stadgandena i denna lag, nämligen med hänsyn till jordägarens 38344: dispositionsrätt öfver jorden. Äfven dessa lagstadganden böra alltså 38345: tagas i betraktande, då det gäller att nu afgöra, huruvida denna 38346: grundlagsfråga skall behandlas med den skyndsamhet, som utskottet 38347: ansett nödigt gifva densamma. 38348: J ag har här talat om lagförslaget; i själfva verket föreligga här 38349: flera olika lagförslag. Vi hafva den nådiga propositionen, vi hafva ag- 38350: rarutskottets förslag, stora utskottets därom afgifna betänkande och 38351: slutligen ett tilllandtdagsmännen utdeladt, s. k. sammanjämnknings- 38352: förslag i de delar, som här närmast äro i fråga. Men beträffande alla 38353: dessa lagförslag gäller, om också med afsevärda åtskillnader, att 38354: de åsyfta att ställa en klass af medborgare i ett undantagsläge ge- 38355: nom en särskild lagstiftningsåtgärd, som beröfvar denna klass en 38356: del af dess lagfångna egendom. Det kunde med hänsyn härtill upp- 38357: ställas såsom den första fråga, huruvida en dylik lagstiftningsåt- 38358: gärd, med de syften den innebär, är sådan, att den öfverhufvudtaget 38359: kan genom lagstiftning vidtagas. Jag tvekar icke att anse, att vår 38360: grundlag ursprungligen affattats ur den synpunkten, att en dylik 38361: lagstiftning öfver hufvud icke skulle kunna ega rum. Vår grundlags 38362: bud och mening är, att dylika, i den enskildes rätt särskildt med 38363: retroaktivitet ingripande lagstiftningsåtgärder skola vara förbjudna, 38364: än mer då de komme att drabba en del samhällsmedlemmar och 38365: icke alla samhällsmedlemmar lika. Detta uppenbarar också hela orätt- 38366: visan och förkastligheten af en dylik lagstiftningsåtgärd. Det är 38367: nogsamt kändt, att dylika åtgärder någon gång skett och ansetts 38368: 1428 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38369: 38370: 38371: ku1ma af en hård politisk eller social oundgänglighet ursäktas, Olli 38372: än aldrig göras till ett tacknälliligt lliedel för ett lands utveckling. 38373: Ur rättens synpunkt kunna dylika åtgärder, sådana solli de här 38374: ifrågasatts, aldrig blifva försvarliga, och ur socialpolitisk synpunkt 38375: torde det kunna förutsägas, att de förr eller senare komma att 38376: hämna sig. J ag ber här få närlliare motivera denna min uppfattning. 38377: Arrendelagen innebär, jämte lliånga för vårt samhälles framåt- 38378: skridande väsentliga och delvis äfven behöfliga förslag, därjämte 38379: tendenser, som måste anses farliga just ur synpunkten af en sund 38380: sallihällets och rättens utveckling. Under debatterna och i förslagen 38381: hafva nogsallit framskyllitat sådana riktningar. Denna arrendelag 38382: har användts för att tjäna mer eller lliindre maskerade försök att 38383: Slliåningolli undergräfva jordegarens rätt, att så att säga alliortera hans 38384: eganderätt till jorden, allt efter som arrendet förlänges till oöfver- 38385: skådliga tidslängder. Genolli bestämningar om arrendevillkor och 38386: ersättningsskyldigheter har man afsett att godtyckligt reglera värdet 38387: af jorden i dess egares hand. Genolli beställiningar om legotagarens 38388: bruksrätt till jord, skog ocb andra förmåner åsyftas att kringskära 38389: jordegarens dispositionsrätt till egendomen, och detta än mer genolli 38390: de till oberäkneliga tider, utöfver egarens och hans nästa arfvingars 38391: lifstid utsträckta arrendetiderna samt rätten för legotagaren att 38392: utan jordegarens lliedgifvande vidtaga förbättringar å fastigbeten. 38393: Ja, man kan gå ända därhän, att man har skäl att säga, att om också 38394: hans, jordegarens rätt att sälja sin jord icke blifvit honom beröfvad, 38395: så har dock hans lliÖjlighet att frigöra sitt kapital genom föryttring 38396: af jorden blifvit lliinillial, utom att värdet af hans jord lliinskats 38397: för honolli och hans borgenärer. Beställiningarna Olliden Öllisesidiga, 38398: för att icke säga ensidiga, ersättningsskyldigheten synas vara så- 38399: dana, att de icke garantera legogifvaren, att icke hans jord under 38400: tidernas lopp försämras genolli den brukningsplan, som därå till- 38401: lällipas. Detsallillia kan sägas beträffande införandet af en myndig- 38402: het, af hvilken jordegaren skulle blifva i de väsentligaste afseenden 38403: beroende, jag åsyftar legonällinden. Kort sagdt, de väsentligaste 38404: stadgandena i föreliggande lagförslag äro sådana, att de väsentligt 38405: ingripa i jordegarens rätt och dispositionsfrihet till hans jord. 38406: Om redan totaliteten af dessa och dylika bestämningar i lagen 38407: innefattar sådana inskränkningar i jordegarens eganderätt och bruk- 38408: ningsrätt till jorden, som beröra grundlagens bud, så gäller detta i 38409: alldeles särskild grad om den s. k. retroaktiva verkan, som åsyftas 38410: att förläna denna lag. J ag vill yttra min lliening härolli i största 38411: korthet. J ag talar ej om att det inom rättsvetenskapen sedan länge 38412: varit klarstäldt, att sådana åtgärder i lagstiftningsväg endast af 38413: yttersta nödtvång böra tillgripas, då andra utvägar icke gifvas att 38414: ernå lagstiftningens syfte. Att ett dylikt extremt sakläge hos oss 38415: för närvarande vore rådande, har man enligt min tanke fåfängt 38416: Maanvuokralaki. 1429 38417: 38418: 38419: sökt göra troligt. J ag påminner i detta afseende om att hos oss ny- 38420: ligen antagits en lag angående jordlego-· och torpförhållanden, hvil- 38421: ken ännu icke fått visa sina verkningat, ja, icke allestädes ens ännu 38422: hunnit träda i kraft. 38423: Jag bör då framhålla, att retroaktiviteten i de lagförslag, som 38424: föreligga, tillämpats om också icke i sin värsta form af tvångs- och 38425: undantagslagstiftning, så dock i en hos oss och troligen i alla tider 38426: sällspordt frånstötande form. Icke nog med att i laga ordning till- 38427: komna kontraherade förhållanden annuleras i den ena partens en- 38428: sidiga intresse. Lagförslagen, jag vill icke säga alla de lagförslag, 38429: som här föreligga, men vissa af dem rygga icke häller tillbaka för 38430: en direkt öfverflyttning af förmögenhetsvärden från jordegarens ficka 38431: i brukarens. DE.tta genom det åsyftadE. tillbakaverkande stadgandet 38432: angående ersättning. Det har ju uppgifvits, att man härmed vill 38433: korrigera en förment orätt och att man vill utj ämna under förflutna 38434: tider uppkomna förmenta orättvisor. Det bör dock af alla kunna 38435: inses, att, huru man än betraktar forna jordlegoförhållanden, så 38436: hafva de bestått på grund af och i öfverensstämmelse med statens 38437: lagstiftning och gällande rättsordning. Skall därför någonting hät- 38438: utinnan rättas, så är det obilligt, att följderna häraf skola drabba 38439: endast jordegaren, som tryggat sig till i öfverensstämmelse med då- 38440: tida rättsmedvetande bestående lag. Men ej nog med att de bestående 38441: rättsförhållandena genom denna ifrågasatta åtgärd skulle komma att 38442: öfverändakastas och däraf betingade öfverallt i samhället ingripande 38443: förhållanden ställas utom lagens skydd,- af ett bland de förslag 38444: som väckts sk:ulle dessutom jordegaren påtvingas nya kontraktsför- 38445: hållanden, som han aldrig tänkt sig att ingå, då de ursprungliga afta- 38446: len gjordes. Detta utgör ett det värsta tvång en statsmakt kan utöfva, 38447: allrahälst, då det riktas mot en ensk:ild klass inom samhället. 38448: Men äfven en socialpolitik, om den ock vore öfvertygad om rätt- 38449: mätigheten af sina syften, bör draga i betänkande att nyttja sådana 38450: medel, som dem, hvilka den nu ifrågasatta retroaktiva lagstiftningen 38451: vill taga i sin tjänst. Vid genomförandet af förbättringar i de sam- 38452: hällsklassers villkor, som man här vill främja, erbjuda de yrkanden 38453: och medgifvanden, som från själfva de mest intresserade motstån- 38454: darnes till reformen, nämligen jordegarnes, sida offentliggjorts, enligt 38455: rnin tanke åtrninstone, alla för närvarande nödiga och tillfredsstäl- 38456: lande utvägar. Men lagstiftaren nöjer sig icke med att acceptera 38457: det, som sålunda på detta håll bjudes. Han uttänker stadganden, 38458: genom hvilka massornas hat och vinstbegär riktas mot en särsk:ild 38459: samhällsklass, hvars rätt prisgifves. Den nu ifrågavarande lagstift- 38460: ningsåtgärden öppnar samtidigt möjligheter för ytterligare enahanda 38461: lagstiftning på detta eller på andra områden. Man framkallar en 38462: samhällsklassernas bittra kamp och inbördes motsättning, där en 38463: tillfredsställande lösning icke legat utanför möjligheternas gräns. 38464: 1430 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38465: 38466: 38467: Hvad jag här har yttrat kan icke häller alldeles undgå att beröra 38468: den nådiga propositionen, j hvilken ~ag måste konstatera, att far- 38469: liga tendenser förspörjas, om också densamma i afseende å dessa 38470: tendensers tillämpning tillvägagått på ett helt annat sätt än de 38471: öfriga lagförslagen. _ 38472: På de skäl jag anfört kan jag icke annat anse än att den före- 38473: slagna retroaktiviteten i och för sig, men yttermera ställd i förbin- 38474: delse med själfva agrarlagens innehåll, är egnad att undergräfva rätts- 38475: ordningen, då den vänder sig mot den rätt, som grundlag städse be- 38476: traktar såsom oantastlig, enär den utgjort en del af vårt samhälles 38477: rättsgrundval, och emedan den riktar sig mot den för alla rätts- 38478: ordningar oeftergifligt bindande grundsatsen, att enskilda rätts- 38479: förhållanden, hvilka i laga ordning uppkommit, skola i laga ordning 38480: få ega bestånd och af ny lagstiftning respekteras. 38481: På grund af hvad jag haft äran anföra, anhåller jag vördsamt få 38482: yrka förkastande af det lagförslag, som föreligger till behandling. 38483: 38484: Puhemies: Pyydän huomauttaa, että vaikka ymmärtääkseni 38485: yleiskeskustelu esillä olevasta laista jo on suoritettu, niin voidaan, 38486: ennenkuin ruvetaan tätä asetusta pykälittäin tarkastamaan, tehdä 38487: ehdotuksia, jotka koskevat koko asetusehdotusta, niinkuin esim. 38488: juuri sen hylkäämistä, samoin myös ehdotuksia lisäyksiksi tähän 38489: asetukseen, esim. semmoisiksi, jotka aiotaan siihen liitettäväksi I §:n 38490: edelle. 38491: 38492: Ed. K a i r a m o: Sen nojalla, mitä minulla oli kunnia yleis- 38493: keskustelun aikana eduskunnalle esittää, pyydän saada ehdottaa, 38494: että eduskunta, hylkäämällä I §:n suuren valiokunnan lakiehdotuk- 38495: sessa, sen sijaan hyväksyisi seuraavat neljä pykälää: 38496: 38497: >>I §. 38498: Vuokrasopimus, joka sinä päivänä kuin asetus torpan, lampuoti- 38499: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astuu voimaan, on sellai- 38500: sesta vuokraesineestä olemassa, on katsottava pitennetyksi, jos 38501: vuokra-aika sopimuksen mukaan tulisi päättymään 38502: I vuoden kuluessa sanotusta päivästä, 7 vuodella 38503: ztai3 >> >> >> >> 6 >> 38504: 4>>5 ~ » » >> 5 >> 38505: 6>>7 » >> • >> 4. 38506: 8 » 9 » » » » 3 • 38507: IO >> II >> >> » >> 2 • 38508: I2 >> I3 >) » » >> I ,. 38509: Vuokrasopimus, joka on irtisanomisen varassa, on katsottava 38510: pitennetyksi seitsemän vuotta siitä kuin uusi asetus on astunut voi- 38511: maan. 38512: Maanvuokralaki. 1431 38513: 38514: 38515: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämä py~äläv mukaan 38516: jatkettako vastoin vuokramiehen tahtoa. 38517: 38518: 2 §. 38519: Mitä asetuksessa torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok- 38520: rauksesta säädetään vuokramiehen oikeudesta korvauksen saantiin 38521: parannuksista sekä vuokrasopimuksen siirtämisestä ja lakkaami- 38522: sesta, sovellettakoon, noudattaen mitä tässä edellä 1 §:ssä on sanottu, 38523: myös jo oleviin, ennen asetuksen voimaan astumista syntyneisiin 38524: vuokrasuhteisiin. Korvausta on kuitenkin sen lisäksi, mitä vanheru- 38525: massa laissa on säädetty, annettava ainoastaan sellaisista parannuk- 38526: sista, jotka on tehty sen jäiestä kuin uusi asetus on astunut voimaan, 38527: sekä korvauskysymystä tutkittaessa otettava huomioon, missä mää- 38528: rin vuokramaksun voidaan katsoa kohtuullisesti vastaavan niitä 38529: etuja, joita vuokramies on nauttinut. 38530: Jos katselmusta ei ole pidetty sen jälkeen kuin uusi asetus on 38531: astunut voimaan, älköön se estäkö korvauksen määräämistä vapaan 38532: harkinnan perusteella. 38533: 38534: 3 §. 38535: Maanomistaja on vapaa korvauksen suorittamisesta niistä paran- 38536: nuksista, jotka vuokramies on tehnyt ylempänä tässä asetuksessa 38537: mainitun vuokrasuhteen perusteella, jos hän tarjoutuu jatkamaan 38538: vuokrasopimusta vähintään viideksikolmatta vuodeksi ja sellaisilla 38539: ehdoilla kuin vuokralautakunta hyväksyy. Jos vuokramies mie- 38540: luummin tahtoo lyhempää aikaa, on se, elleivät asianosaiset sovi, 38541: vuokralautakunnan määrättävä. 38542: 1 momentissa mainituissa tapauksissa on torpan, lampuotitilan 38543: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 6 §:n säännöksiä 38544: sovellettava sekä muuten vaarin otettava, ettei vuokraa lasketa 38545: niistä parannuksista, joista vuokramies tässä edellä olevan 2 §:n 38546: mukaan olisi oikeutettu saamaan korvausta. Jos sopimus jatketaan 38547: lyhemmäksi ajaksi kuin viideksikolmatta vuodeksi, on vuokramak- 38548: sua sen ohessa vuokralautakunnan määräyksen mukaan vähennettä- 38549: tävä sen mukaisesti kuin aikaa on lyhennetty. 38550: Vuokrasopimuksen uudelleen jatkamisesta olkoon voimassa 38551: mitä uuden asetuksen 27 §:n 2 momentissa on säädetty. 38552: 38553: 4 §. 38554: Rakennuksista, jotR:a ovat vuokramiehen omia ja hänen vuokra- 38555: alueelle rakentamiaan ennenkuin uusi asetus on astunut voimaan, 38556: tulee vuokramiehen saada vuokranantajalta korvausta sanotun 38557: asetuksen 25 §:n mukaan, jos vuokranantaja ilman sellaisia syitä, 38558: 1432 Istunto 19 p. lokakuuta 1906. 38559: 38560: 38561: jotka perustuvat httolelliseen kiinteimistönhoitoon, vetäytyy uudis- 38562: tamasta vuokrasopimusta ja rakennukset sen ohessa ovat senlaatui- 38563: set kuin sanotussa pykälässä tarkoitetaan.>> 38564: 38565: Ed. L a u t a s a 1 o: Koska luultavaa on, että porvarillisten ta- 38566: holta tullaan hyväksymään tämä yhteensovitusehdotus taaksepäin 38567: vaikuttavaksi laiksi, niin sivumennen huomautan niitä kurjia näkö- 38568: kohtia, mitkä ilmenevät tässä tekeleessä. Ensiksikin tämä ehdotus 38569: kieltää kaiken senkin korvausmahdollisuuden torpparilta, joka 1902 38570: vuoden maanvuokralain nojalla olisi hänelle tuleva. Siis tällaisella 38571: takautuvalla lailla tehdään nykyinen maanvuokralaki kokonaan 38572: voimattomaksi. Mitä tulee tähän 1 §:ään, niin siihen on asetettu 38573: muutamia jatkovuosia, ikäänkuin päänsilitykseksi, niinkuin lap- 38574: selle annetaan namusia, että se lakkaisi itkemästä; samalla tavoin 38575: koettavat tällaisen kompromissiehdotuksen laatijat meitä torppareita 38576: tyydyttää. Tässä puhutaan näistä jatkovuosi'lta seuraavasti: uuden 38577: vuokralain voimaan astuttua myönnetään jatkoa nykyisin voimassa 38578: olevalle torpan kontrahdille siten, että jos se loppuisi yhden vuoden 38579: kuluttua, jatketaan sitä 7:llä vuodella ja jos se loppuisi 2 tai 3 vuoden 38580: päästä niin se jatketaan 6:ksi vuodeksi j. n. e., kunnes viimeksi, jos 38581: se kestäisi vielä 12 tai 13 vuotta, niin sitte enää 1 vuodella. Edelli- 38582: sessä tapauksessa uuden maanvuokralain voimaanastuttua vuokra 38583: tulisi jatkumaan 7 tai 8 vuotta, jälkimäisessä tapauksessa 13 tai 14 38584: vuotta. Mutta sitte saa lähteä pois konnultaan ilman korvausta, 38585: sillä tässä ehdotuksessa ei ole vähääkään niitä edellytyksiä, jotka 38586: pakoittaisivat maanomistajaa tekemään uuden vuokrasopimuksen. 38587: Tosin kyllä tässä luvataan korvaus niistä parannuksista, mitä teh- 38588: dään jälkeen uuden maanvuokralain voimaan astumisen, mutta se 38589: on niin perin vähäinen, ettei se pakota maanomistajaa uusimaan 38590: vuokrasopimusta. Tämä toimi jää siis kokonaan maanviljelijän 38591: mielivaltaan ja hyväntahtoisuuteen, tahtooko hän jatkaa vuokra- 38592: sopimusta tai ei. Mutta sen olen kokemuksesta tullut huomaamaan, 38593: että näitä hyväntahtoisia löytyy perin vähän. Siis tällaisella lailla 38594: tahdotaan yhä edelleen lisätä kurjaliston joukkoa, vaikka pitäisi 38595: saada laki, joka ehkäisisi niiden lisääntymistä. Nyt, koska kai- 38596: kista valiokunnan mietinnöistä kuin myöskin kompromissiehdotuk- 38597: sesta näkyy, ettei minkäänlaisia edellytyksiä ole asetettu niille 38598: torppareille, jotka jälkeen 1 päivän tammikuuta 1904 ovat vuokra- 38599: tilaltaan häädetyt tai vielä häädetään ennen uuden vuokralain 38600: voimaan astumista, niin minä ehdotan, että eduskunta hyväksyisi 38601: maatalousvaliokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa olevan 38602: lakiehdotuksen takautuv~si laiksi sillä muutoksella, että 1 §:n 38603: - ei siinä olekaan kuin yksi pykälä - 3 momentin viimeisen edelli- 38604: nen sana ~harkinnan>> muutetaan sanaksi ~arvon~. 38605: Vielä pyydän kysyä: mihinkä tilaan tahdotaan todellakin jättää 38606: Maanvuokralaki. 1433 38607: 38608: 38609: se ehkä tuhansiin nouseva torpparijoukko, joka on jälkeen 1 p. 38610: tammikuuta 1904 häädetty tai häädetään vielä, ennenkuin uusi 38611: maanvuokralaki tulee voimaan? Tähän voimme myös lukea nuo 38612: surkean kuuluisat Laukon torpparit. Sillä he ovat olleet kaikki yhtä 38613: hyviä ihmisiä kuin mekin, ja myöskin he ovat olleet yhtä rehellisiä 38614: Suomen kansalaisia. Eivätkö he myöskin ole yhtä oikeutettuja 38615: nauttimaan kaikkia niitä·oikeuksia, mitkä todellakin ihmisille kuu- 38616: luvat? 38617: 38618: P u h e m i e s: Pyytäisin kysyä puhujalta, sulkeeko hänen 38619: ehdotuksensa pois tämän ensimäisen pykälän yhteensovituksesta ? 38620: 38621: Ed. L auta s a 1 o: Kaikki pois, se sijalle tykkänänsä. 38622: 38623: Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag har begärt ordet endast för att få 38624: uttala min anslutning till de uttalanden, som här gjorts af hr Est- 38625: lander. J ag skall icke fördröja tiden med att upprepa dem. J ag 38626: ville endast tillägga, att man har uti den återverkande lagens be- 38627: stämningar och särskildt i dess första paragraf velat se blott mora- 38628: torier. Ett moratorium innebär, att ett aftal, som tidigare gällt, 38629: förlänges, d. v. s. samma aftal får en längre giltighetstid därför, att 38630: man har särskilda skäl att hålla på detsamma. Här är frågan en 38631: helt annan. Det är icke fråga om att förlänga giltigheten af ett aftal, 38632: utan det är fråga om att gifva åt ett aftal en väsentligen annan inne- 38633: börd. Detta är icke ett moratorium utan någonting mycket mer. 38634: Det är därför som jag anser mig ha skäl att icke omfatta lagen så- 38635: som sådan. J ag har tidigare gjort ett förmedlingsförslag, hvilket 38636: föreligger som reservation till stora utskottets betänkande, men 38637: då detta icke blifvit af andra biträdt, vill jag icke häller för min del 38638: hålla på detsamma. 38639: 38640: Ed. G. G. Rose n q v i s t: Vi känna alla mannen, som för 38641: en grynvälling sålde sin förstfödslorätt. Han har haft och han har 38642: många efterföljare. Där man uppoffrar det, som icke äger något varu- 38643: pris, mot marknadsvaror och där man köper tillfälliga fördelar 38644: med kränkning utaf bestående rättsgrundsatser, där är man barn 38645: af honom, som hade ludna händer. 38646: Till mänsklighetens förstfödslorätt har alltid räknats rätten att 38647: vilja, att fritt bestämma öfver sig själf, rätten att beträffande sin 38648: person aldrig begagnas såsom medel för yttre ändamål, vore än dessa 38649: i och för sig oklanderliga. Det är denna rätt, som uti nu föreliggande 38650: lagförslag kränkes, i det att man utbyter den mot varor, som säljas på 38651: torgen. Från denna sida sedt är lagförslaget en skapelse utaf ludna 38652: händer, d. v. s. icke riktiga människohänder. 38653: Men detta lagförslag inför tillika i vår lagstiftning en ödesdiger 38654: 1434 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38655: 38656: 38657: grundsats, en grundsats, som hittills varit främmande för nordisk 38658: rättsuppfattning. Atminstone lagstiftaren själf har hittills respek- 38659: terat de lagar, han stiftat, och de rättsförhållandm, hvilka på la- 38660: gens grund hafva uppkommit. Med en lag sådan som denna träder 38661: lagstiftaren ned till hopen af dem, för hvilka lagens hälgd blifvit 38662: en fördom. Han rifver sjäif upp i dag öfverenskommelser, åt hvilka 38663: han i går skänkte fasthet. Hviiken aktning, hvilken auktoritet 38664: kan ännu blifva öfrig för en dylik Iagstiftning. Hafva dessa lag- 38665: stiftare allvarligt betänkt verkningama utaf ett dylikt sätt att gå 38666: tillväga? Hafva de betänkt tili hviika konsekvenser det leder, hvil- 38667: ken uppfattning om lag och laga skydd därigenom skapas i folk- 38668: medvetandet? Hvarför tvistar man om 25 år eller 50 år? Redan 38669: under de ro första åren hinna vi ju få åtskilliga nya återverkande 38670: Iagar, hvilka med ens upprifva tidigare rättsförhållanden. 38671: Och icke synes det vara höga tankar, skaparene af den nya lego- 38672: lagen själfva hysa om densamma, då ele anse sig nödda och tvnngna 38673: att låta elen åtföljas af en lag, sådan som den nu föreiiggande. Ickc 38674: har man höga tankar om förhållanden, hviika man endast meelels 38675: tvång och våid tror sig kunna få personer att underkasta sig. ME.d 38676: våid intvingar man fria människor i rättsförhållanden, i hviika, så- 38677: som man själf tror, de icke frivilligt skulie inträdt. Och då siutligen 38678: tiden kommer att dörren tili buren skulle öppnas, då sätter man 38679: en ny IagbE.stämning, som för en tid framåt tillmurar dörren ånyo. 38680: Det var här om aftonen eller rättare på morgonen, - ty uret torde 38681: visat mellan r-2 om natten -; vi sutto halfsofvande på våra piatser 38682: här i denna sai, de få, som ännu funnos kvar, elå senator Paasikivi 38683: företog sig att för herrar socialister utveckla betydeisen af denna lag. 38684: Jag måste bekänna, att jag med ens blef klarvaken och icke biott 38685: klarvaken utan riktigt uppfriskael. Socialisterna haele ingen anled- 38686: ning, framhöll herr senatorn, att klaga öfver bristande radikalism 38687: från deras sida, som voro med om ett Iagförsiag sådant som detta, 38688: ty i radikalism sökte det sin Iike icke blott i vårt land utan i alla 38689: kulturläneler. Hr senatorn har vid privata öfverläggningar och 38690: äfven i denna sai åberopat ele s. k. moratorierna tili försvar fördenna 38691: lagstiftningsåtgärd. Nu i nattens stillhet, då det icke gällde att in- 38692: för ele borgerliga försvara åtgärden, utan att inför socialisterna göra 38693: kompromissförslaget acceptabelt, nu framhöll hr senatorn helt öppet, 38694: att moratorielagstiftningen var något relativt oskyldigt i jämförelse 38695: med det, som här nu presterades. Också infördes dessa moratorier 38696: endast på tider, som föijt efter långvariga krig och stora omhvälf- 38697: ningar. 38698: J ag tänker att nu, då det gäller att öfvertyga andra än socialistema, 38699: moratorierna åter skoia dragas fram och då ställas i en något annan 38700: beiysning. Ifall eletta sker, önskade jag, att hr Castren uppträdde 38701: och utvecklade den principiella skillnaden mellan moratorier och 38702: Maanvuokra laki. 1435 38703: 38704: 38705: det hvarom här är fråga. J ag har nämligen en gång hört honom göra 38706: detta på ett förträffligt sätt. Visserligen var situationen då för ho11om 38707: en annan än nu, ity att han då ännu icke omfattat detta kompro- 38708: missförslag, ännu icke förklarat sig >>pakotettU>> att med svidande 38709: hjärta och sviktande knän omfatta detta förslag. Men denna om- 38710: ständighet bör ju icke ändra karaktären utaf de s. k. moratorierna. 38711: Och ifall hr Castren tager till ordet, så kunde han tillika säga några 38712: ord, endast några ord, om hvad han under ofärdsåren tänkte och 38713: talade om >>pakko>>teorin, då man åberopade ett >>pakko>> för att mo- 38714: tivera ett uppoffrande af bestående rättsgrundsatser. Och detta 38715: >>pakko>> var dock, skulle jag tro, åtminstone psykologiskt betydligt 38716: starkare, och det var icke framkalladt utaf ens egen kortsynta lag- 38717: stiftning. 38718: Jämför man de tvänne skilda förslagen angående tillämpning 38719: af legolagen å tidigare tillkomna legoförhållanden, nämligen stora 38720: utskottets förslag och kompromissförslaget, så måste medgifvas, att 38721: det senare har sina materiella företräden särskildt därutinnan, att 38722: · ersättningsanspråken för af brukaren gjorda förbättringar icke 38723: sträckas till tiden f ö r e den nya lagens trädande i kraft, hvarigenom 38724: äfven basen för deras beräknande blir säkrare och fastare. Ur 38725: ekonomisk synpunkt kan det också anses fördelaktigare för lego- 38726: gifvaren än stora utskottets förslag. Men frågan bör betraktas från 38727: en helt annan synpunkt än den utaf nytta för den ena eller den andra 38728: parte.1. Från principiell synpunkt, från synpunkten utaf tvång och 38729: våld på mänsklig vilja, är kompromissförslaget om möjligt än mera 38730: vidrigt än stora utskottets förslag. Detta erkändes också under de 38731: stilla nattimmarna under meningsutbytet med socialisterna. Se- 38732: nator Paasikivi framhöll nämligen att enligt stora utskottets för- 38733: slag man åtminstone för penningar kunde köpa sig fri från misshag- 38734: liga eller olidliga förhållanden, i hvilka man blifvit intvingad, men 38735: att icke ens detta var möjligt enligt kompromissförslaget. Enligt 38736: detta senare är dörren till fängelset omutbart stängd och människan 38737: offrad för agrarpolitikernas förnurnstigt uttänkta planer. 38738: Då jag icke kan vara med om att sälja mänskliga rättigheter för 38739: en grynvälling och då jag icke anser det lagstiftaren värdigt att 38740: själf undergräfva lagens fasthet och hälgd eller med andra ord den 38741: grund, på hvilken allt ordnadt samfundslif hvilar, och då jag icke 38742: tror, att några varaktiga segrar vinnas medels principiella nederlag 38743: eller varaktiga fördelar medels uppoffrande utaf bestående rättsgrund- 38744: satser, måste jag motsätta mig den nu föreslagna lagen och yrka på 38745: dess förkastande. 38746: 38747: Ed. D a n i e 1 s o n-K a 1 m a r i: Minä en ole tahtonut se- 38748: kaantua yksityiskohtaiseen keskusteluun, syystä että ymmärtääk- 38749: seni, kun on kysymyksessä sellainen laaja lakiehdotus kuin se, jota 38750: 1436 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38751: ------------------------~------ -- 38752: 38753: 38754: nyt on käsitelty, luonnollisesti ne henkilöt, jotka pitemmät ajat ovat 38755: istuneet valiokunnissa sitä pohtimassa, ovat muiden edellä omansa 38756: lausumaan yksityiskohdissa ratkaisevan sanan. Se vaara on lähellä, 38757: että jos syrjästä tuleva sekaantuu tähän keskusteluun ja noudattaa 38758: siinä yksinomaan omaa käsitystänsä, hän helposti voi johtua eh- 38759: dottamaan jotakin, joka ei sovellu siihen järjestelmään, jota laissa 38760: noudatetaan. Mutta kun tulee kysymykseen ne periaatteet, joille 38761: laki rakentuu, niin silloin meidän täytyy kaikkien, niittenkin, jotka 38762: eivät ole olleet lähemmässä, seikkaperäisessä valmistelussa mukana, 38763: muodostaa itsellemme varma vakaumus. Ja nyt on tosiaankin 38764: kysymys periaatteista. Oikeiston puolelta on tässä mitä ankarimmin 38765: tuomittu tämä esillä oleva lakiehdotus, sekä itse vuokralaki että 38766: nimenomaan nyt käsittelyn alaisena oleva taantuva laki. Tuskin 38767: voinee käyttää ankarampia sanoja, kuin mitä täällä on käytetty. 38768: On sanottu, että nämä lakiehdotukset ovat vääriä, ne ovat soveltu- 38769: mattomia oikeuden periaatteisiin ja ne tulevat yhteiskunnallispoliit- 38770: tisissa suhteissa varmaankin osoittautumaan onnistumattomiksi ja 38771: ovat siis arvatenkin ennen pitkää peruutettavat. Minä hämmästyin, 38772: minun täytyy sanoa se, mitä suurimmassa määrin, kun kuulin että 38773: myöskin ed. Söderholm saattoi yhtyä niin ankarasti tuomitsevaan 38774: arvosteluun. Minun käsitykseni näistä lakiehdotuksista on täydel- 38775: leen toinen. Minä en suinkaan siltä tahdo sanoa, ettei niihin sisälly 38776: määräyksiä, jotka ehkä kokemus ennen pitkää tulee näyttämään 38777: oloihin soveltumattomiksi, olkoonpa sanottu heti, että minä luulen, 38778: että määräykset vuokralautakunnasta tulevat vaatimaan ennemmin 38779: tai myöhemmin jonkunlaista korjausta. En nimittäin saata uskoa, 38780: että olot vaatisivat niin laajalle ulottuvaa toimintaa näitten lauta- 38781: kuntien puolelta, kuin mitä niille nyt on ehdotettu. Mutta kokemus, 38782: jos se näyttää tämän, tulee vaikuttamaan sen, että aikanansa kor- 38783: jaus tapahtuu. Toista olisi, jos nämä lakiehdotukset olisivat raken- 38784: netut itse ydinkohdissaan väärälle perusteelle, ja sitähän täällä 38785: on väitetty. On väitetty, kuten sanottu, että ne ovat vääriä, että ne 38786: polkevat erityisten kansalaisluokkien oikeuksia, että niitten kautta 38787: vapauden periaatetta sorretaan. 38788: Siinä keskustelussa, joka on tapahtunut, on toki jo viitattu näkö- 38789: kohtiin, jotka minun vmmärtääkseni tässä kohden ratkaisevat. En- 38790: siksi pieni syrjäseikka. Ed. Paasikivi on sekä valmistavissa neu• 38791: votteluissa, että sittemmin täällä täysi-istunnossa ottanut puheeksi 38792: nuo ulkomaitten lainsäädännöstä tunnetut n. s. moratoriot, joitten 38793: kautta velkasitoumusten suorittaminen lykätään jonkun aikaa tuon- 38794: nemmaksi. Lainsäätäjä myöntää velkamiehelle oikeuden siirtää velan 38795: suorituksen, kuten sanottu, ajassa eteenpäin. Täällä on nyt viimeksi 38796: väitetty, että tämä vertaus ei pidä paikkaansa. Herra Rosenqvist 38797: on kehoittanut herra Castrenia lausumaan ne vastaväitteet tätä 38798: vertailua vastaan, joita hän yksityisissä neuvotteluissa on esittänyt. 38799: Maanvuokralaki. 1437 38800: 38801: 38802: Ehkä herra Castren tulee sen tekemään. Minä olen kuullut nämä 38803: vastaväitteet, eivätkä ne nähdäkseni kumoa sitä, että tuo vertaus 38804: moratorioihin nähden pitää siinä määrässä paikkaansa, kuin se näh- 38805: tävästi oli tarkoitettu. Ja vielä enemmän, ed. Paasikivi piti sil- 38806: mällä ainoastansa niitä moratorioita, joita on annettu suhteellisesti 38807: myöhään ja puhui siis sellaisista lykkäyksistä, joissa vaan joku kuu- 38808: kausi on tullut kysymykseen. Jos hän olisi ulottanut vertauksensa 38809: vähän kauemmaksi, niin hän olisi kohdannut velkojen lykkäytymis- 38810: myönnytyksiä, jotka aikaan nähden ulottuvat ihan yhtä pitkälle 38811: kuin mikä tässä taantuvassa laissa on kysymyksessä. Onpa sattunut 38812: niin ornituisesti, että Preussissa r8o7 myönnettiin eräitä maakuntia 38813: varten yleinen velkamoratoorio juuri siksi ajaksi, joka tässäkin on 38814: pisin, nim. vuodesta r8o7 vuoteen r8zr, siis juuri neljäksitoista vuo- 38815: deksi. Vertaus on siis enemmänkin paikkansa pitävä kuin mitä 38816: ed. Paasikivi täällä tahtoi tehdä luultavaksi. 38817: Mutta tämä kuitenkin on syrjäseikka. Eihän sillä tätä taannehti- 38818: vaa lakia todisteta oikeaksi, että löydetään ulkomaiden lainsäädän- 38819: nöstä joku toimenpide, joka on siihen verrattava. Ja tämä muistu- 38820: tus pitää paikkansa, vaikkakin on tunnustettava, että tässä nyt esillä 38821: olevassa laissa on juuri tällaisesta moratoriosta kysymys. Tässä es- 38822: tetään maanomistajaa ottamasta haltuunsa hänelle kuuluva omai- 38823: suus sinä· aikana, jolloin aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaan 38824: olisi hänen oikeutensa ottaa se takaisin. Tässä kohden on täydelli- 38825: nen yhtäläisyys. Että sitä paitsi tässä laissa on lisärnääräyKsiä, jotka 38826: kaikki ovat tunnustaneet paikkansapitäviksi - myöskin ·oikeisto, 38827: mikäli se on hyväksynyt arm. esityKsen, on tunnustanut nämä lifä- 38828: määräykset - se ei tässä tee mitään eroitusta. 38829: Mutta kuten sanottu tämä kaikki on syrjäasia. Jos ei olisi muuta 38830: puolustusta saatavissa tälle vuokralainsäädännölle ja taannehtivalle 38831: laille, niin tämä lainsäädäntö olisi kieltämättä heikolla pohjalla. 38832: Mutta ed. Paasikivi on, jos kohta arkaillen, tänään viitannut erääseen 38833: asianhaaraan, joka minun ymmärtääkseni on tosiaankin määräävä. 38834: Hän lausui, että tässä on edessä meidän maamme talonpoikien eman- 38835: sipatsiooni-lainsäädäntö. Kuten sanottu hän teki sen ilmeisesti ar- 38836: kaillen ja monen mielestä tämäkin vertaus lienee ontuva. Ja totta 38837: on, että meidän maassamme ei ole ollut maaorjuutta. Maaorjuu- 38838: desta ei täällä ole tarvinnut vapauttaa talonpoikaisluokkaa, ei torp- 38839: pareitakaan. Mutta pitkät ajat maanviljelijäluokka ei kuitenkaan 38840: meidän maassammekaan ole ollut täydellisesti vapaan, itsenäisen, 38841: 1iippumattornan miehen asemassa, ei mieskohtaisesti ja vielä vä- 38842: hemmän taloudellisesti. Muistakaamme vain sitä lainsäädäntöä, 38843: joka tässä maassa on velvoittanut maanviljelijät asettamaan lap- 38844: sensa palkollisik-si toisten, suurempien maanviljelijäin talouteen. 38845: Siinä on ollut siis laki ja asetuksia, jotka ovat rajoittaneet mieskoh- 38846: taista vapautta ja monella tavalla on se rajoittava taloudellinen 38847: 1-438 Istunto 19 p lokakuuta 1908. 38848: 38849: lainsäädäntö, joka Euroopan suurissa kulttuurimaissa kehittyi var- 38850: sinaiseksi taloudelliseksi feodalismiksi, ulottunut, jos kohta heik- 38851: kona kajastuksena, myöskin tänne. Se on huomattavi~sa jossakin 38852: määrin kuten tunnettu perintötilallisenkin asemassa, kruunun ta- 38853: lonpojan asemassa ja nimenomaan myöskin torppareita koskevassa 38854: lainsäädännössä. Eihän meidän tarvitse muuta kuin hakea esiin 38855: Kaarlo XI:n huoneenkatselmussääntö tai vaikkapa I734 vuoden laki, 38856: niin kyllä me löydämme määräyksiä, jotka selvästi ja ilmeisesti näyt- 38857: tävät, ettei torppari meidän maassamme ole seisonut taloudellisesti 38858: tasa-arvoisena vapaana sopimuksentekijänä isäntänsä rinnalla. 38859: Kun on laki määrännyt ja velvoittanut, että torpparin tulee pait3i 38860: sitä, että hän pitää saamansa torpan hyvässä kunnossa, vielä päälle 38861: päättt:eksi vuosittain parantaa sitä ilman että hän tä.ftä parannuk- 38862: sesta saa isännältänsä korvauksen, niin silloin on kieltämätöntä, että 38863: meidänkin maassamme on ollut lainsäädöksiä, jotka ovat asettaneet 38864: torpparit asemaan, josta on tarvittu ja tarvitaan jonkunlainen va- 38865: pautus, emanfipatsiooni, reformilainsäädäntö. Ja minun ymmärtääk- 38866: seni se lainsäädäntö, jota nyt valmistelemme, se on juuri tätä laatua 38867: ja se liittyy jonkunlaisena jatkona, jonkunlaisena loppukappaleena 38868: siihen suureen sosiaaliseen reformityöhön, joka on kohottanut Eu- 38869: roopan sivi<>tyEmaiden maanviljelijät heidän keskiaikaisesta riippu- 38870: vaisuudestaan nykyajan vapaaksi itsenäiseksi pikkuviljelijäksi tahi 38871: ainakin taatulla nautinto- ja viljelysoikeudella varustetuksi vu@kra- 38872: mieheksi. 38873: Viljelys ja kulttuuri Europassa on, kvten tunnettu, vuosisatoja 38874: rakentanut tuolle epävapauden pohjalle. Me voimme surkutella 38875: sitä, että niin on ollut, me voimme mahdollisesti luoda eteemme ku- 38876: via siitä, millä tavoin tämä kulttuuri olisi ollut voitettavissa ilman- 38877: kin tuota epävapautta ja riippuvaisuutta. Mutta kieltämätön tosi- 38878: asia on, että sillä tavoin kuin edistys on kulkenut, se on käyttänyt 38879: välikappaleena tätä riippuvaisuuden ja epävapauden tilaa. Tämä 38880: maanviljelijäin, ruumiillista työtä tekeväin maanviljelijäin riippu- 38881: vaisuus, sehän on tehnyt Europan maissa mahdolliseksi saattaa 38882: maanviljelyksen sille korkealle kannalle, jonne se on joutunut. Ja 38883: meidänKin maassamme on kieltämätöntä, että se edistys maanvilje- 38884: lyksen alalla, joka on tapahtunut suuremmissa kartanoissa, se on 38885: tapahturut juuri jonkunlaisen maanviljelijäin, lähinnä torpparien, 38886: riippuvaisuuden ja alustalaissuhteen pohjalla. Mutta aika tuli tuolla 38887: ulkomailla, jolloin tämä vanha järjestelmä ei enään ollut taloudelli- 38888: sesti edullinen, jolloin edistys välttämättömästi vaati muutosta. 38889: Ja nyt on aika tullut meidänkin maassamme tähän muutokseen. 38890: Mutta millä tavoin on sitten tuolla vieraissa siirrytty vanhasta 38891: epävapauden, mieskohtaisen ja taloudellisen epävapauden tilasta 38892: vapaampaan nykyaikaiseen olotilaan? Onko se ylipäänsä tapahtunut 38893: vaan vapaan sopimuksen kautta sillä tavoin, kuin oikeiston puhujat 38894: Maanvuokralaki. 1439 38895: 38896: 38897: väittävät, että oikeuden jå vapauden aate vaatii sen meillä suori- 38898: tettavaksi? Niin - alueita, maita on, joissa lopulta tuo täydellisen 38899: sovintovapauden periaate pääsi, jos kohta monien kierrosten ja 38900: mutkien jälkeen voitolle. Sellainen maa on ennen kaikkea, kuten 38901: tunnettu, Englanti ollut. Ja mikä oli siellä seurauksena? Tiedetään, 38902: että tuloksena oli se, että Englannin talonpoikaisluokka miltei koko- 38903: nansa hävisi. Tämä oli niin varottava esimerkKi, että Europan 38904: mantereella, jossa kehitys kulki jälessä, ei uskallettu noudattaa Eng- 38905: lannin esimerkkiä. Kun siellä käytiin maanviljelijäin mieskohtaiseen 38906: ja taloudelliseen vapauttamiseen, niin se ei suinkaan tapahtunut 38907: noudattamalla niitä periaatteita, joita lakimiehet ja eetikot täällä 38908: ovat meille niin pontevasti esittäneet. Kuinka meneteltiin- emme 38909: tahdo puhua varsinaisista vallankumouksista, kuten Ranskassa, 38910: mutta kuinka meneteltiin esim. Preussissä? Tunnettu on se lain- 38911: säädäntö siellä, jota mainitaan talonpoikaissuojeluksen, Bauern- 38912: schutzin nimellä ja joka oli voimassa noin puolen vuosisataa r8 vuosi- 38913: sadan keskipaikoilta ja joka tiesi sen, että aateliset maanomistajat 38914: velvoitettiin pitämään yhtä suuri ala heidän tilojansa edelleen talon- 38915: poikien viljelyksessä, kiellettiin näiltä suurilta maanomistajilta 38916: oikeus ottaa omaan haltuunsa tai myydä muille aatelisille se osa 38917: heidän tiluksiaan, joka lainsäädäntövuonna oli heidän talonpoikais- 38918: ten alustalaistensa käsissä. Siinä siis sekaannuttiin mitä tarmok- 38919: kaimmalla tavalla maanomistajien ja heidän alustalaistensa välisiin 38920: suhteisiin. Ja jos tulemme lähemmäksi pohjoismaita, miten mene- 38921: teltiin Tanskassa, kun siellä sen kuuluisa talonpoikainen vapau- 38922: tustyö kahdeksannentoista vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä 38923: suoritettiin? Siellä oli sielläkin, kuten tunnettu, maanviljelijä- 38924: luokka kaikkein suurimmaksi osaksi joutunut ehdottomasti tur- 38925: peeseen sidotuksi. Se oli velvollinen suorittamaan päivätöitä lu- 38926: kuisiin herraskartanoihin, joiden omistajilla oli oikeus miltei rajatto- 38927: masti mielensä mukaan määrätä ne päivätyöt, jotka oli alustalaisten 38928: suoritettavina ja nämä alustalaiset olivat velvollisia ottamaan vas- 38929: taan minkä maatilkun tahansa, minkä kartanon herra määräsi hei- 38930: dän viljeltäväksensä. Tämä olotila oli vakaantunut vuosisatojen 38931: kuluessa, oli nimenomaan asetuksia, joihin se perustui, ja kuinka 38932: nyt tapahtui vapautustyö? Siten ensiksikin, että alustalaiset julis- 38933: tettiin mieskohtaisesti vapaiksi - tosin siten, että oli siirtoaika. 38934: Ja kun tämä oli tapahtunut, silloin kyllä maanornistaj at selitti- 38935: vät, että nythän kun alustalaiset ovat täydellisesti vapaat, kun he 38936: saavat lähteä tilnksiltaan minne tahtovat, niin heillä, maanomista- 38937: jilla ei ole heitä kohtaan enää velvollisuuksia; he saisivat tietysti 38938: menetellä vapaasti siihen maahan nähden, joka oli ollut alustalaisten 38939: hallussa. Maanomistajat rupesivatkin tekemään sopimuksia muu- 38940: tamiksi vuosiksi alustalaisten kanssa. Mutta miten teki silloin lain- 38941: säätäjä? Hän sääti asetuksia, joissa määrättiin että tuollaiset muu- 38942: 1440 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 38943: 38944: 38945: tamiksi vuosiksi tehdyt sopimukset eivät olleet paikkansa pitäviä, 38946: eivät olleet sitovia, vaan hän määräsi, että sopimukset olivat teh- 38947: tävät vuokramiehen ja hänen vaimonsa elinajaksi tai vielä heidän 38948: lastensakin elinajaksi. Ja ellei tätä muotoa käytetty, piti vuokra- 38949: sopimus tehtämän - huomattakoon se - 50 vuodeksi. Ja lisäksi 38950: vielä Tanskassakin lainsäätäjä määräsi, että kartanon herra ei saa- 38951: nut ottaa omaan haltuunsa viljelyksiä, jotka silloin kun laki säädet- 38952: tiin olivat alustalaisten käsissä. 38953: Tällä tavoin sekaannuttiin siellä maanomistajien ja heidän 38954: alustalaistensa vapaaseen sopimusoikeuteen. Se katsottiin välttä- 38955: mättömäksi, ja kun vuosisata oli kulunut siitä, kun vapautustyö 38956: tapahtui, vietti Tanskan kansa suuria riemujuhlia, pitäen tuota lain- 38957: säädäntöä yhtenä sen historian kaikkein suurimpana loistokohtana. 38958: Ja kun muuan Tanskan kaikkein etevimmistä taloustieteilijöistä ja 38959: historiankirjoittajista, Falbe-Hansen, esitti näitä tapauksia, niin 38960: hän sanoi että on kyllä mahdollista että vapaan sopimuksen kautta, 38961: jos hallitus olisi jättänyt kartanon herroille oikeuden menetellä ihan 38962: mielensä mukaan talonpoikien viljelemiin tiloihin nähden, Tanskan 38963: taloudellinen edistys olisi tullut vieläkin nopeammaksi ja suuremmaksi 38964: kuin miksi se muodostui, mutta mikä on varmaa, sanoo hän, silloin 38965: ei olisi saavutettu sitä suurta sosialista edistystä, yhteiskunnallista 38966: kohoamista, joka oli tuon lainsäädännön tulos. Ja tosiaankin, niin 38967: paljohan ovat Tanskan olot meidän maassamme tunnetut, että tie- 38968: detään niiden juuri noilta ajoilta muuttuneen ja kehittyneen sel- 38969: laisiksi, että ne ihanteena kimaltelevat meidän maanviljelijäin ja 38970: sosialipolitiikkojen silmissä. Ne olivat kurjan kurjia silloin, kun 38971: tämä lainsäädäntö alkoi, mutta sitä seuranneena, parikymmentä 38972: vuotta kestäneenä ajanjaksona pohja laskettiin sille taloudelliselle 38973: ja yhteiskunnalliselle edistykselle, joka on nostanut Tanskan, nimen- 38974: omaan juuri sen maalaisoloihin nähden, Europassa suorastaan malli- 38975: maaksi. 38976: Näyttääkö siis kehitys ulkomailla ja lainsäädäntö siellä sellai- 38977: selta, että kun täällä nyt meillä vastaavassa lainsäädännössä yritetään 38978: jossakin määrin rajoittamaan maanomistajan oikeuksia, on syy 38979: puhua vääryydestä, huutavasta vääryydestä, joka täällä tapaht:uisi 38980: maanomistajaluokkaa kohtaan? Ne rajoitukset, jotka täällä ovat 38981: kyseessä, ovat lieviä, pieniä niiden rajoitusten rinnalla, joihin ryh- 38982: dyttiin tuolla ulkona Europassa silloin, kun talonpoikainen maata- 38983: viljelevä kansanluokka siellä kohotettiin nykyiselle asteelle. Ja ne 38984: voivatkin olla täällä meillä paljon lievempiä siitä syystä, että väärin- 38985: käytökset, poistettavat epäkohdat täällä eivät lainkaan ole olleet 38986: niin suuria. Mutta niin suuria ne ovat olleet, ja niin suuria ne .edel- 38987: leen · tälläkin hetkellä ovat, että maanomistajaluokan täytyy 38988: alistua siihen, että ei täydellinen sopimusvapaus jää voimaan, vaan 38989: että lainsäätäjä rajoittaa tätä ja nimenomaan myöskin, että jo 38990: Maanvuokralaki. 1441 38991: 38992: 38993: aikaisemmin tehdyt sopimukset joutuvat tämän lainsäädännön 38994: piiriin. 38995: Siitä mitä olen maininnut, on jo arvoisain edustajien huomioon 38996: astunut, että ulkomainen vapautuslainsäädäntö, samalla kun se an- 38997: toi maanviljelijöille uusia oikeuksia, tarkoitti alustalaishäätöjen estä- 38998: mistä. Se on tämä sama tarkoitus, joka nyt pakottavana on astu- 38999: nut meilläkin lainsäätäjän eteen. Jokainen on tullut huomaamaan, 39000: että vuokralaki semmoisenaan ilman lisämääräyksiä olisi voimaton 39001: ja voisi tuottaa onnettomuutta. 39002: Eri ehdotuksia on tehty häätöjen estämiseksi. Se ehdotus, joka 39003: nyt yhteensovituksen muodossa on tullut eduskunnan päätettä- 39004: väksi, näyttää jyrkältä. Jonkunmoisella oikeudella saattoi ed. Paasi- 39005: kivi mainita, että se on niin radikaalinen, että ei helposti löydä sille 39006: vertaa, ei löydä helposti sitä, jos pysyy vaan tavallisten vapaitten 39007: vuokramiesten, taloudellisesti itsenäisten, vapaitten vuokramiesten 39008: ja heidän isäntiensä, maanomistajain välisissä suhteissa. Mutta jos 39009: siirrytään sille alalle, minne minun ymmärtääkseni tulee siirtyä, 39010: kun vertaus on tehtävä, niin silloin löydämme, niinkuin olemme huo- 39011: manneeet, kyllin lakeja, jotka ovat verrattomasti radikaalisempia. 39012: Kysymys on tietysti, ja ratkaiseva kysymys, se, onko tämä 39013: nyt ehdotettu taantuva laki käytännöllinen, tuottaako se sen hyö- 39014: dyn, jota siltä odotetaan, ilman että se tuottaa mitään muita suurem- 39015: pia haittoja. Ja näyttää siltä kuin vastaus syystä olisi se, että tämä 39016: laki tässä viimeisessä muodossa on olojen mukainen. Se tuottaa 39017: maanviljelijälle muiden ehdotusten rinnalla kieltämättä sen edun, 39018: että se ei aseta häntä minkäänlaisten epävarmojen korvausvaati- 39019: musten eteen. Se ei ole omansa synnyttämään minkäänlaisia oikeu- 39020: denkäyntejä, vaan maanomistaja tietää täydelleen, mikä hävellä 39021: on edessä; hänen tulee jatkaa ennen tehtyä sopimusta jonkun mää- 39022: rätyn ajan, ottaen sen lisäksi kannettavaksensa ne määräykset, 39023: jotka lainsäätäjä on huomannut kaikinpuolin oikeiksi ja kohtuulli- 39024: siksi. Mutta ne tulevat hänen kannettavaksensa ainoastaan eteen- 39025: päin. Laki ei tuota hänelle minkäänlaisia velvollisuuksia jo kulunee- 39026: seen aikaan nähden. Ja vuokramiehelle tämä taantuva laki tuottaa 39027: sen edun, että se pelastaa hänet siitä vaarasta, joka tällä hetkellä 39028: on hänelle uhkaavana. Onhan se tunnustettava, että tosiaankin 39029: häätämisen vaara on uhannut ja uhkaa laajoja torpparijoukkoja. 39030: Väitetään, että monella tilalla vuokramiehet jo tätä nykyä on sa- 39031: nottu irti, ja väitetään, että jos se vuokralaki, jonka eduskunta nyt 39032: on toisessa lukemisessa hyväksynyt, tulee laiksi, näitä irtisanomisia 39033: tulisi tapahtumaan vieläkin enemmän. Silloin tarvitaan suojelus- 39034: laki torppareille. Sen hän tässä saa. Hän ei saa mitään korvauksia 39035: menneeltä ajalta, johon hän ei ole koskaan voinut katsoa itseänsä 39036: oikeutetuksi. Tämä laki ei saata ketään torpparia sen pettyvän 39037: unelman eteen, että hän mahdollisesti voisi voittaa odottamattomia 39038: 91 39039: 1442 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39040: 39041: 39042: tuloja tuolta menneeltä ajalta oikeudenkäynnin kautta isäntänsä 39043: kanssa. Mutta se tuottaa hänelle sen varmuuden, että hän saa olla 39044: määrätyn ajan ainakin, jos kohta suhteellisesti lyhyen, vielä tilalla, 39045: että hän saa kaikki ne parannukset, jotka hän tällä aikaa suorittaa, 39046: korvatuiksi ja että sitte isännän oma etu kaikkein useimmissa ta- 39047: pauksissa· tulee vaikuttamaan sen, että sopimus muodossa tai toi- 39048: sessa tulee uudistetuksi. 39049: ::Yritä tällä hetkellä näkyy enimmin tarvittavan, on jonkunlai- 39050: nen rauhoitus-, suojelusaika, niin että mielten kiihko ehtii lauhtua, 39051: että tyynemmin kuin tätä nykyä niin hyvin maanomistajat kuin 39052: vuokramiehet ehtivät tilaansa arvostella ja miettiä, kuinka se siir- 39053: tyminen toisenlaisiin uusiin oloihin on tapahtuva ja paraiten ta- 39054: pahtuu, jonka välttämättömyyf> yhä selvemmin ymmärretään. 39055: Tämä aika se saadaan nyt tämän taantuvan lain kautta. Se on 39056: ymmärtääkseni sen suurin ja pääasiallisin ansio ja se on niin suuri, 39057: että minä aivan epäilyksettä uudistan, mitä minä tuonnoin täällä 39058: lausuin, että käsittääkseni tämä yhteensovitus laiksi muutettuna 39059: on vuokraajaluokalle edullisempi, kuin jos suuren valiokunnan 39060: ehdottamat lait olisivat tulleet hyväksytyiksi. Kun minä lausuin 39061: tuonnoin nämä sanat, niin yhteensovitusehdotus ei vielä koskenut 39062: toista pykälää vuokralaissa. Minä en pitänyt silloin silmällä sitä 39063: muutosta, joka siihen on tapahtunut, mutta senkin jälkeen, kun 39064: tämä z § on muodostunut minun käsittääkseni vuokramiehelle vä- 39065: hemmän edulliseksi kuin alkuperäinen ehdotus, nämä lait kokonai- 39066: suudessaan nykyisessä muodossaan, nykyisessä sisällyksessään ym- 39067: märtääkseni tuottavat vuokramiehelle ja myöskin maanomistajalle 39068: sen turvan, jota he ennen kaikkea tarvitsevat samalla kuin nämä 39069: lait avaavat uran suurille ja tärkeille uudistuksille. Sillä että uudis- 39070: tuksia on tehtävä muitakin, kuin mitä nämä lait määräävät, siitä- 39071: hän me kaikki olemme yksimieliset. 39072: Ja vielä viittaus taaksepäin. Kun tuo vapautustyö Tanskassa 39073: tapahtui, niin sielläkin hyvin ymmärrettiin ettei riittänyt, että en- 39074: tiset epävapaat alustalaiset muutettiin elinaikaisiksi tai so-vuotisiksi 39075: vuokramiehiksi, vaan päämaali oli luoda heistä itsenäisiä pikkuvil- 39076: jelijöitä. Ja jo silloin 1780-luvulla Tanskassa perustettiin erityinen 39077: rahasto tämän muutoksen auttamiseksi. Samoja uria siellä siis 39078: käytiin jo silloin, joille täällä meillä toista vuosisataa myöhemmin 39079: nyt pyritään. 39080: Täällä lausuttiin tuonnoin se ajatus, että ennenkuin tämä suku- 39081: polvi astuu hautoihinsa, se on näkevä, että tämä lainsäädäntö on 39082: ollut tyhjä ja onneton ja että se on alusta alkaen uusittava. - Ulko- 39083: maitten esimerkki, nimenomaan Tanskan, antaa meille oikeutta 39084: odottaa kokonaan toista. On kyllä totta, siellä sattui ulkonaisia 39085: edullisia oloja, jotka auttoivat kehityksen käyntiä siten, että niin 39086: hyvin maanviljelijät kuin entiset alustalaiset ennen pitkää olivat 39087: Maanvuokralaki. 1443 39088: 39089: 39090: entistänsä verrattomasti paremmassa tilassa. Silloin sielläkin ni- 39091: menomaan maanviljelijät ensiaikoina väittivät, että tämä uudistus 39092: oli tuottava heille täydellisen häviön, mutta ennenkuin vuosikym- 39093: men ja pari oli kulunut, he huomasivat, että heidän taloutensa oli 39094: verrattomasti lujemmalla pohjalla kuin aikaisemmin. Meilläkin tätä 39095: nykyä on eräässä tärkeässä kohdassa samat edulliset olot kuin ne, 39096: jotka vallitsivat Tanskassa, nim. että maan arvo on ripeästi nou- 39097: semassa. Me voimme senkin tähden toivoa, että lainsäädäntö, kun 39098: sitä jatketaan siihen suuntaan, kuin jo on ajateltu, siirtämällä yhä 39099: enenevät määrät entisistä alustalaisista riippumattoman pikkuvil- 39100: jelijän asemaan, tuo mukanaan sen edistyksen, että täälläkin voi- 39101: daan saavuttaa tuloksia, jotka, jos kohta kaukaa, niin kuitenkin 39102: jossain määrin vivahtavat ja lähentelevät siihen loistavaan tulok- 39103: seen, jonka samanluonteinen sosiaalipoliittinen lainsäädäntö, yksi- 39104: tyisten muodollista vapautta kyllä rajoittava, mutta aikakauden 39105: todellisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia syvimpiä tarpeita sil- 39106: mällä pitävä lainsäädäntö ulkomailla, nimenomaan Tanskassa, on 39107: saanut aikaan. Toivottavasti siis tämä sukupolvi, ennenkuin se 39108: astuu hautoihinsa, näkee että Suomen maalaisolot ovat tuntuvasti 39109: juuri tämän lainsäädännön turvissa parantuneet. 39110: 39111: P u h e m i e s: Vaikka kello jo on yli II, niin ehkä eduskunta 39112: päättää jatkaa istuntoa siksi, kunnes nämä maanvuokralakiasiat 39113: ovat käsitellyt loppuun. 39114: 39115: Ehdotus hyväksytään. 39116: 39117: Ed. C e d e r b e r g: Såsom det förnämsta skäl, hvarför be- 39118: stämningar utaf den art, som förefinnas uti den föreslagna retro- 39119: aktiva lagen, vore behöfliga, har det framhållits, senast utaf den 39120: sista ärade talaren, att de voro påkallade för att åstadkomma lugn 39121: och stadga uti jordlegoförhållandena på landet, och att utan sådana 39122: bestärnningar detta ändamål icke kunde ernås. Jag vågar tro, att 39123: man icke kan ernå lugn och stadga i våra jordlegoförhållanden genom 39124: att tillskapa nya orättvisor i stället för dem, som möjligen tidigare 39125: hafva förefunnits. Härvidlag bör man naturligtvis gå tili väga med 39126: yttersta försiktighet och hålla sig till sådana bestämningar, där man 39127: såvidt möjligt kränker hvarken den enas eller andras rätt. Går man 39128: därvidlag för långt, så skapar man, såsom jag redan anmärkte, 39129: nya orättvisor och i stället för det emotsedda lugnet kommer oron 39130: att fortfara och kanske nya orosämnen att anhopas. 39131: Jag har för min del, med den kännedom j ag har om legoförhållandena 39132: på landet, trott, att de föreslagna bestämningarna uti den retroak- 39133: tiva lagen skulle vara sådana, som skulle matsvara de rättvisa 39134: krafven i afseende å ordnandet utaf brukarens och jordegarens 39135: 1444 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39136: 39137: 39138: ömsesidiga rätt. Men då jag nu fått del utaf det förslag, hvilket går 39139: under namn af sammanjämkningsförslag, och uti dess första para- 39140: graf funnit bestämningar, som vida afvika från bestämningarna 39141: uti den nådiga propositionen, så fin11er jag, att jag icke kan 39142: förena mig om detsamma. 39143: tjSärskildt i fråga om legoaftalets obligatoriska förlängning har 39144: jag fäst mig vid 2 mom. uti § I, där det stadgas, att legoaftal, som 39145: beror af uppsägning, skall anses förlängdt med 7 år efter det den nya 39146: förordningen trädt i gällande kraft. Härmed afses nu främst de 39147: för närvarande gällande muntliga aftalen, d. v. s. aftal, för hvilka 39148: någon viss tidsbestämning icke är stipulerad, utan hvilka upphöra 39149: i och med uppsägningen. Sålunda skulle på grund af detta stadgande 39150: uti 2 mom. äfven muntligt aftal komma att på grund af denna retro- 39151: aktiva lag gälla 7 år framåt. 39152: Gå vi sedan till 2 § så finna vi att där är stadgadt, att >>Hvad i 39153: förordningen angående lega af torp, landbolägenhet och backstugu- 39154: område stadgas om brukares rätt till ersättning för förbättringar 39155: samt om öfverlåtelse och upphörande af legoaftal skall, med iakt- 39156: tagaude af hvad här ofvan i r § är sagdt, ega tillämpning jämväl å 39157: bestående legoförhållanden, uppkomna innan förordningen trädt 39158: i kraft.>> Ersättning för förbättringar skulle således enligt denna pa- 39159: ragtaf tillkomma brukare, som innehar legoområde på grund af 39160: muntligt aftal. Och denna rättighet skulle tillkomma honom uti 39161: så mycket vidsträcktare grad, som en sådan brukare skulle vara i 39162: tillfälle att under 7 års tid, efter det lagen trädt i gällande kraft, verk- 39163: ställa förbättringar på legoområdet. En sådan rätt tillkommer nu 39164: emellertid, såvidt jag har fattat lagen, icke brukare, som, efter det 39165: lagen trädt i gällande kraft, på grund af muntligt aftal tillträdt lego- 39166: område. Den rätt till ersättning, som uti 25 § i lagen finnes brukaren 39167: tillagd, tillkommer honom nätnligen endast på grund af lagligen 39168: upprättadt, skriftligt aftal, men såsom I och 2 §§ uti sammanjämk- 39169: ningsförslaget nu äro affattade, så skulle en sådan rätt till ersättning 39170: enligt 25 § i lagen tillkomma äldre brukare, äfven om han icke på 39171: grund af ett laggiltigt aftal innehar området. Uti dessa paragrafer 39172: tillskapas sålunda åt brukaren en rättighet, större än den, som ge- 39173: nom själfva lagen finnes brukare tillagd, en rättighet, som öfver- 39174: hufvudtaget icke på någon grund borde kunna tillskapas i strid 39175: med en gällande lags föreskrifter. 39176: J ag är därför speciellt beträffande denna r § i sammanjämknings- 39177: förslaget ense med hr Söderholm därom, att detta stadgande icke 39178: kan kallas ett moratorium, utan är dess innebörd långt vidsträcktare 39179: och medför detsamma följder utaf långt större bärvidd, än hvad 39180: som kan inbegripas uti ett moratorium. J ag skulle för min del kunna 39181: godkänna sammanjämkningsförslaget sådant det framgår utaf 39182: 2, 3 och 4 §§, men kan icke orufatta förslagets första §. 39183: Maanvuokralakl. 1445 39184: 39185: 39186: Ed. A h m a v a a r a: Pyydän saada kannattaa ed. Kaira- 39187: mon ehdotusta. 39188: 39189: Ed. H e i m b ii r g e r: Den regering, som bildades hösten år 39190: I9Q5, hade såsom en bland sina viktigaste uppgifter sig ombetrodt 39191: att söka råda bot på de missförhållanden, som den gångna tiden 39192: hade bjärt bragt i dagen. Såsom en länk i den räcka af åtgärder, 39193: som i sistnämnda syfte företogos, måste äfven nu föreliggande lag- 39194: förslag betraktas. J ag medgifver att jag ej är fullt kompetent att 39195: bedöma, i hvad mån det missnöje, som på ifrågavarande område 39196: försports, är berättigadt eller icke, men jag vågar dock hålla före, 39197: att de missförhållanden på arrendelagstiftningens område, som 39198: öfverklagats, icke äro så stora och så betydande, att för deras af- 39199: hjälpande skulle erfordras lagar utaf den bärvidd, som föreliggande 39200: lagförslag ega. J ag befarar nämligen att om de lagar, som nu före- 39201: slås, komma till stånd, det kommer att visa sig att man, såsom ord- 39202: språket lyder, utkastat barnet med badvattnet. I betraktande af 39203: alla de många inskränkande bestämningar, som förslaget till lego- 39204: lag innehåller, måste jag tro knappt någon jordegare vidare efter 39205: tillkomsten af denna lag skall befinnas benägen att på arrende upplåta 39206: delar af sin mark vare sig åt torpare eller backstugusittare. Be- 39207: faras måste därför att lagen om lega af torp, landbolägenhet och 39208: backstuguområde icke kommer att tillämpas utom för såvidt den- 39209: sammas verkningar utsträckas till redan bestående arrendeförhållan- 39210: den genom den såsom ett nödvändigt komplement därtill föreslagna 39211: retroaktiva lagen. Likvisst förmenar j ag att icke torpinstitutionen 39212: redan ända därhän öfverlefvat sig själf att så radikala åtgärder i 39213: ämnet varit motiverarle. 39214: J ag nämnde att den retroaktiva lagen utgör ett nödvändigt 39215: komplement till föreliggande torparelag. Hvad förstnämnda lags 39216: rättsliga karaktär beträffar, så kan jag förena mig om, hvad härom 39217: yttrats af de talare, som yrkat på förkastande af detta lagförslag. 39218: Men, såsom jag förstår denna retroaktiva lag, är motivet för dess 39219: tillkomst icke af rättslig art. Detta motiv är politiskt, och försva- 39220: ras lagen därför väsentligen genom politiska ~ynpunkter. J ag be- 39221: farar dock att, om denna lag, i likhet med legolagen, afser att råda 39222: bot på missförhållanden, som på ifrågavarande område skulle före- 39223: finnas, så kommer den, liksom ock legolagen, att förfela detta ända- 39224: mål. Genom den retroaktiva lagen förlänges tiden för bestående 39225: arrendeförhållande delvis ända till I4 år. År min åsikt om verknin- 39226: garna af den nya legolagen riktig, att nämligen icke någon jordegare 39227: framgent kommer att befinnas villig att, på de villkor lagen inne- 39228: håller, utarrendera delar af sitt område, så är det klart, att de anren- 39229: datorer, hvilkas besittningstid genom den retroaktiva lagen för- 39230: länges, ställas inför utsikten att, när den förlängda tiden utgår, af- 39231: 1446 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39232: 39233: 39234: hysas från sina lägenheter. Dessa personer, eller med andra ord 39235: landets hela torpare- och husmansbefolkning, kommer själffallet 39236: under denna tid att försöka att så begå, att deras besittningstid 39237: ytterligare förlänges, eller att de under tiden annoriedes here- 39238: das ytterligare förmåner på jordegarenas bekostnad. Följden häraf 39239: kommer efter mitt förmenande att blifva, att hela denna befolkning 39240: kommer att ansluta sig till det parti eller de partier, som komma att 39241: lofva dem ytterligare förbättringar i deras legoförhållanden, när- 39242: mast den yttersta vänstem. J ag tror sålunda att lagförslaget, i 39243: stället för att råda bot på ett förefintligt missnöje, snarare kommer 39244: att underhålla och öka detsamma. 39245: Senatom Danielson-Kaimari har till stöd för ifrågavarande lag- 39246: förslag åberopat händelser, som fört världsutveckligen i nya ba- 39247: nor, och exempel från andra länder. Det hade ingalunda för mig 39248: behöfts dessa häntydningar för att icke j ag skulle vara med om 39249: alla åtgärder, som afse att här skapa en möjligast talrik och med 39250: sina förhållanden nöjd småbrukareklass, men jag håller före, att 39251: de åtgärder, som nu för detta ändamål föreslås, icke äro riktiga och 39252: icke komma att leda till det åsyftade målet. J ag är vidare af den 39253: åsikt, såsom jag redan en gång tidigare yttrat, att, där stora so- 39254: ciala missförhållanden förefinnas, dessa missförhållanden böra af- 39255: hjälpas på samhällets bekostnad, icke på bekostnad af en enskild 39256: samhällsklass, hvars medlemmar för öfrigt skulle ytterst ojämnt 39257: drabbas af de föreslagna åtgärdema. 39258: På anförda skäl förenar jag mig därför med de talare, som yrkat 39259: på förkastande af föreliggande lagförslag i dess helhet. 39260: 39261: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har icke behof af att taga del i 39262: den fömyade allmänna diskussion, som har egt rum och som ju up- 39263: penbarligen sträckt sig icke blott till det lagförslag, som nu förestår 39264: att behandlas, utan också till det, som vi redan hafva behandlat. J ag 39265: har icke häller behof af att hos kammaren förorda min till stora ut- 39266: skottets betänkande fogade reservation, gående ut på att den åter- 39267: verkande lagen skulle ersättas med endast en paragraf, som skulle 39268: öppna för torparena utväg att inom en viss tid frigöra sig ifrån 39269: gällande aftal. Efter det hr Kairamo förklarat, att de båda finska 39270: partiemas händer äro bundna, så tjänar det till ingenting att fram- 39271: ställa sådana förslag eller att öfverhufvudtaget söka i någon vä- 39272: sentlig grad åvägabringa ändring i den sammanjämkning, som har egt 39273: rum och som af allt att döma nu är en besluten sak mellan dem, som 39274: makten ega i denna kammare. Men i ett afseende skulle jag dock 39275: tillåta mig att föreslå en förändring uti de fyra paragrafer, hvilka 39276: hr Kairamo, understödd af hr Ahmavaara, föreslagit i stället för 39277: första paragrafen uti stora utskottets förslag. J ag kan i motsats 39278: till hr Cederberg smälta den första paragrafen, då vi ju i själfva 39279: Maanvuokra laki. 1447 39280: 39281: 39282: verket hafva kommit in i den situation, att vi måste slå fast nu 39283: rådande förhållanden för ett antal år framåt, emedan de bestäm- 39284: ningar vi hafva antagit äro af den art att de annars skulle framkalla 39285: en oreda i stället för att råda bot därpå. De föregående besluten göra 39286: denna första paragraf, enligt min tanke, till en politisk nödvändig- 39287: het, en politisk oundviklighet. J ag tillät mig redan senaste gång 39288: anmärka, att jag i stora utskottet hade framställt ett förslag i samma 39289: riktning, ehuru jag hade tänkt mig att man på frivillighetens väg 39290: kunde öfverenskomma om en viss kortare tids förlängning af nu gäl- 39291: lande arrendeaftal. 39292: Men redan vid den andra paragrafen börjar min tvekan, ty 39293: där talas ju om ersättningsgrunder, som äro för de nu gällande af- 39294: talen främmande. 1\fen då man dock i denna § stadgar ersättning 39295: för endast sådana förbättringar, som härefter komma att vidtagas 39296: så kan man försvara sig därmed att jordegarene i regeln komma att 39297: hafva en nytta utaf förbättringar, som motsvarar ersättningens 39298: belopp. Detta är i många fall endast en fiktion, men i ±lera fall, 39299: kanske i flertalet fall riktigt. 39300: Men så kommer den fjärde paragrafen angående den ersättning 39301: som där medgifves för byggnader, hvilka allaredan äro uppförda, 39302: innan denna nya lag kommer till stånd. I afseende å denna paragraf 39303: kan man icke bestrida att man, såsom hr Estlander uttryckte det, 39304: tager från den enas ficka för att öfverlöra penningama till den 39305: andras. Jag har så mycket mera anledning att framställa det yrkande 39306: att denna fjärde paragraf från sammanjämkningsförslaget måtte 39307: uteslutas, som hr Danielson-Kaimari i sitt andragande gaf mig ett 39308: stöd därlör. Han sade att detta sammanjärnkningsförslag har det 39309: företräde frarnför de tidigare förslagen till återverkande lag, att 39310: de icke tillägga brukaren en ersättning, som han aldrig kunnat räkna 39311: med. Hr Danielson-Kaimari ansåg det vara en särskild förtjänst 39312: hos detta sammanjämkningsförslag, att den återverkande ersättnin- 39313: gen icke kommer ifråga, att torparen sålunda icke får någonting, 39314: hvarom han icke har någon rätt att ens drömma. Men beträffande 39315: denna 4 § har detta resonnemang icke sin tillämpning. Torparen - 39316: eller i vanliga fall backstugusittaren, ty det är främst de som hafva 39317: egna byggnader- har aldrig kunnat drömma om att han på grund af 39318: nu gällande aftal skulle, när han lämnar backstuguområdet, få 39319: ersättning för den där uppförda byggnaden med det värde, som den 39320: har på platsen. Och jordegaren har sannerligen aldrig kunnat tänka 39321: sig att han vore tvungen att ersätta denna byggnad, af hvilken han 39322: har kanske ingen nytta. 39323: J ag har också ett annat stöd i hr Danielson-Kalmaris andra- 39324: gande för detta mitt yrkande. Han talade om det förhållande, i 39325: hvilket jordtorp står till jordegaren och försökte i detta afseende 39326: draga paralleller med andra länder, där lifegenskap och slafveri egt 39327: 1448 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39328: 39329: 39330: rum. Jämförelsen var tämligen långsökt äfven i fråga om jord- 39331: torparena, men den träffar icke alls i fråga om backstugusittarena, 39332: som, äfven om de någon gång i legoaftalet åtagit sig några få dags- 39333: värken om året, dock i regeln utgöra sina utskylder i penningar 39334: eller uti någon annatslags natura-prestation och i ingen händelse 39335: kunna anses vara i ett sådant kvasi-legohjonsförhållande till jord- 39336: egaren att de därifrån behöfde emanciperas. Och det bör slutligen 39337: märkas att den öfverflyttning af värden ifrån den ena till den andra, 39338: som härvid kommer i fråga, drabbar icke så mycket de stora jord- 39339: egarene, som snarare ett antal utaf de mindre, själfegande bön- 39340: derna, särskildt de, hvilkas egor äro belägna i närheten af industriella 39341: samhällen eller städerna eller större byar. Det synes mig som om 39342: orättvisan skulle vara ganska stor, om en sådan hemmansegare blir 39343: försatt i valet mellan att inlösa ett tiotal backstugubyggnader eller 39344: finna sig i att arrendet fortsättes i eviga tider med de minimala 39345: belopp, till hvilka de i närvarande stund utgå. Man må icke säga 39346: att den jordegare, som inlöser ett hus, får valuta för hvad han erlagt 39347: ty jag upprepar hvad jag redan antydt i detta mitt andragande, 39348: byggnaden har nästan intet värde alls för jordegaren. Det Iilla 39349: värde, som byggnadsmaterialet, flyttadt till annan plats, möjligen 39350: har, är ininimalt. Och det är ett betydligt intrång, man därmed 39351: gör uti hans för mögenhetssfer, ett intrång, som icke kan anses vara 39352: af förhållandena i detta fall betingadt. Mitt förslag är, att 4 § i detta 39353: sammanjämkningsförslag utgår. J ag förenar mig sålunda om herrar 39354: Kairamos och Ahmavaaras förslag med uteslutande af förslagets 39355: fjärde paragraf. 39356: 39357: Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Suomettarelaiset edustajat ovat 39358: nähtävästi yleensä olleet jonkun verran noloina tai häpeissään eh- 39359: dottaessaan tätä (Puhemies koputtaa) sovitusehdotusta ja puolus- 39360: taessaan sitä täällä eduskunnassa, sillä yleensä on heidän keskuudes- 39361: saan sanottu, että he tietystikään eivät ole tähän tyytyväisiä, että 39362: tietystikin heidän oman ohjelmansa mukainen ehdotus olisi ollut 39363: parempi, että se suuren valiokunnan mietintö, joka perustuu heidän 39364: ohjelmalleen ja on juuri heidän vaikutuksestaan tullut semmoiseksi 39365: asetusehdotukseen, olisi ollut torppareille edullisempi j. n. e. Silloin 39366: kun tämä eri puolueiden välinen kompromissiehdotus ensi kerran 39367: tuli esille, niin pari suomettarelaista edustajaa, vielä lisäksi muis- 39368: taakseni edustajat Paloheimo ja Gebhard, ehkä vielä Kairamokin, 39369: kävivät käsiksi, huomauttamaan erittäinkin 3 §:n ensimäisen mo- 39370: mentin viimeistä lausetta, jossa sanotaan, että vuokramies, jos 39371: hän tahtoo lyhyempää vuokra-aikaa kuin 25 vuotta, sen myöskin 39372: on saapa ja elleivät asianomaiset silloin sovi siitä, on se vuokralauta- 39373: kunnan määrättävä. Heidänkin mielestään tämä toki oli liian paksua 39374: ja he koettivat jollain lailla puolustella itseänsä siitä, että siinä eb- 39375: Maanvuokralaki. 1449 39376: 39377: 39378: dotuksessa, minkä hekin ovat olleet hyväksymässä, on tämmöinen 39379: heidän ohjelmastaan sentään niin julman paljon poikkeava määräys. 39380: Ja he koettivat itseänsä puolustella sillä, että he eivät siellä kompro- 39381: missiehdotuksia tehdessään voineet muka saada tätä lausetta tuosta 39382: 3 §:n ensimäisestä momentista pois, koska muka sosialidemokraatit 39383: suuressa valiokunnassa olivat aiheuttaneet lakiin muka samansi- 39384: sältöisen määräyksen, että oikeiston taholta muka tuossa neuvot- 39385: telussa aina vedottiin siihen, että eduskunnassa muka sosialistit 39386: ja oikeisto kannattavat tällaista muutosta, joten keskustan pyrki- 39387: mykset olisivat aivan turhat. Silloin, samalla kertaa jo heti täältä 39388: sosialidemokraattien taholta vastattiin siihen, että suuressa valio- 39389: kunnassa oli silloin vuokra-aika 50 vuotta ja tästä 50 vuoden vuokra- 39390: ajasta sosialidemokraatit sallivat vuokramiehen omasta pyynnöstä 39391: tehtävän poikkeuksen, mutta koska vuokra-aika nyt on näiden her- 39392: rojen ehdotuksen mukaan tässä kompromissiehdotuksessa 25 vuotta, 39393: niin ei tule olemaan yhtään ainoata sosiaalidemokraattia, joka sen 39394: hyväksyisi, vaan kaikki tulevat yksimielisinä vaatimaan sitä pois. 39395: Näin sanottiin sinä kertana sosiaalidemokraattien taholta, jolloin 39396: ensi kerran tämä kompromissiehdotus täällä eduskunnassa esitettiin. 39397: Mutta nyt sangen suureksi ihmeekseni minä jälleen kuulen, että ed. 39398: Kairamo on kaikista näistä huolimatta ehdottanut tämän saman 39399: lauseen 3 §:n ensimäiseen momenttiin, sillä siinä ehdotuksessa, minkä 39400: hän eduskunnalle äsken ehdotti, oli myöskin tämä 3 §:n ensimäisen 39401: momentiu viimeinen lause. Vaikka nimenomaan oli sosialidemokraat- 39402: tien taholta sanottu, että joka ainoa heistä tulee vaatimaan sitä 39403: pois ja vaikka suomettarelaiset olivat myös ilmaisseet tyytymättö- 39404: myytensä tähän ja sanoneet, että se tuli yksinomaan muka sosiali- 39405: demokraattien syystä sinne, niin siitä huolimatta he vielä ehdottavat 39406: nyt tämän määräyksen, vaikka he hyvin tietävät, että se on sellainen 39407: takaportti, jonka kautta yleensä voidaan saada vuokrasopimukset 39408: aivan mitättömän lyhytaikaisiksi. He ovat itse minulle yksityisesti 39409: sanoneet, että se on sellainen takaportti, jonka kautta voidaan 39410: vuokrasopimukset lyhentää aivan mitättömiin saakka. 39411: Sanoin että yleensä suomettarelaiset edustajat näyttävät olevan 39412: jonkun verran noloina tämän kompromissiehdotuksen johdosta, 39413: mutta sitä ei ollut edustaja ja hallituksen jäsen Danielson-Kalmari. 39414: Jo silloin kun hän ensi kertaa puhui tästä kompromissiehdotuk- 39415: sesta, puhui hän siitä nimenomaan sen yhteydessä moittien heidän, 39416: suomettarelaisten ohjelmaan perustuvaa suuren valiokunnan mietin- 39417: töön liittyvää takautuvaa asetusehdotusta. Hän sanoi silloin, että 39418: siinä suuren valiokunnan mietintöön liittyvässä asetusehdotuksessa 39419: on se suuri vika, että se eri tavalla koskee eri maanomistajia. Kun 39420: hän vielä on ilmoittanut että heidän ohjelmaansa perustuvassa suu- 39421: ren valiokunnan takantuvassa lakiehdotuksessa on toisiakin vikoja, 39422: se vika, että sen nojalla voisivat vuokramiehet ruveta uneksimaan 39423: 1450 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39424: 39425: 39426: ja ajattelemaan itselleen maanomistajalta semmoisia korvauksia, 39427: joihin heillä ei entisen lainsäädännön vallitessa ollut oikeutta ja joita 39428: eivät ole ennen itselleen ollenkaan aikasemmin toivoneet. Tahdon 39429: tämän johdosta panna merkille, että hallituksen jäsen Danielson- 39430: Kaimari on sanonut luopuneensa siitä kannasta, millä hänen puo- 39431: lueensa tähän saakka on seisonut, ei suinkaan sentähden, että hän 39432: olisi siihen pakotettu, vaan hänellä näyttää olleen siihen oikein 39433: ohjelmaan perustuvat syyt, nimittäin semmoinen syy, että hän ei 39434: ole ollut tyytyväinen siihen ohjelmaan ja siihen ehdotukseen, joka 39435: ohjelman mukaisesti on tullut suuren valiokunnan ja maatalousvalio- 39436: kunnan päätökseksi, vaan nimenomaan sentähden, että siinä on 39437: ollut erinäisiä vikoja. 39438: Sen ehdotuksen puolesta, jonka sosialidemokraatit ovat liit- 39439: täneet maatalousvaliokunnan mietintöön on täällä jo puhuttu. 39440: Minä vaan lyhyesti ilmoitan kannattavani ed. Lautasaloa. 39441: 39442: Ed. Söder h o 1 m: Då jag uttalade min anslutning till hr 39443: Estianders andragande, afsåg jag själffallet därmed hvad han yttrade 39444: beträffande den återverkande lagen. Beträffande själfva arrende- 39445: lagen har jag redan afgifvit mitt omdöme, som dels var till förmån 39446: för densamma, dels emot den. J ag har emellertid känt mig uppfordrad 39447: att nu ytterligare yttra detta, då senator Danielson-Kaimari gifvit 39448: mitt uttalande en annan tydning. 39449: 39450: Ed. E s t 1 a n d e r: Hvad ett par tidigare talare anfört med 39451: anledning af senator Danielson-Kalmaris andragande, skulle må- 39452: hända ktmna anses utgöra skäl för mig att icke vidare beröra det- 39453: samma. Det torde dock ursäktas, att jag äfven för min del näm- 39454: ner några ord. 39455: Den orättvisa jag ansett mig kunna konstatera i förevarande 39456: lagförslag, beror därpå, att enligt min tanke ingen nödvändighet 39457: föreligger att vidtaga dylika åtgärder, som här äro ifråga. Det är 39458: icke en nödvändighet att hos oss nu tillgripa dylika extrema åtgär- 39459: der. Den talare, som sökt gendrifva denna af särskilda juridiska 39460: skäl stödda uppfattning, underlät uti sin vidt utsträckta öfverblick 39461: af världshistoriska händelser och tilldragelser, att tala om det när- 39462: mast liggande, om förhållandena hemma hos oss i Finland för när- 39463: varande. Man frågade sig ovillkorligen vid afhörandet af detta andra- 39464: gande: hvar existerade hos oss, nu eller fordom, den feodalism, 39465: hvars gruflighet beskrifvits oss till skräck och varnagel, och hvars 39466: verkningar såsom kändt mångenstädes i Europa föranledt vidtagande 39467: af revolutionära åtgärder o. s. v.? Hvar existerar hos oss det stavns- 39468: baand och det hofveri, som i Danmark tryckte landbonden och gjorde 39469: honom ofri, hvar den storkapitalism på jordegandets område, som 39470: i England föranledde att stora jordsträckor hopades på enskilda 39471: Maanvuokralaki. 1451 39472: 39473: 39474: händer och sedermera lades till betes- och jagtmarker? Och hvar 39475: finnes hos oss under nuvarande förhållanden stoff till alla de skräck- 39476: bilder från flera sekler af världshistorien, som för oss upprullats? 39477: Härintills har, såvidt man vetat, det varit den socialistiska vrång- 39478: bilden och vanföreställningen om vårt samhälle, i hvilken dessa 39479: och dylika förhållanden afspeglat sig. J ag tror ej att den historiska 39480: framställning vi fått höra, med den allusion, som däri gjordes på 39481: den ära den föreslagna lagstiftningen skulle åsamka den nuvarande 39482: regeringen och folkrepresentationen, har någon verklig tillämpning 39483: på förhållandena hos oss. Och härom är det ju dock som det är 39484: fråga. Det är fråga om att skrida till finsk lagstiftning, i~ke om 39485: att göra världshistoria. Och mot hvem riktar sig den lagstiftningsåt- 39486: gärd, som här är ifrågasatt, för att icke säga antagen? Jo, mot landets 39487: jordegareklass, en klass, som i stort sedt består, af bönder och inga- 39488: lunda af herremän. Som sagdt, den orättvisa jag trott mig kunna 39489: konstatera, den är en orättvisa med hänsyrt till hos oss rådande för- 39490: hållanden och med hänsyn till nödvändigheten att tillgripa dylika 39491: ruedel för att söka råda bot på desamma. 39492: Något vidare tror jag mig icke behöfva tillägga för att försvara 39493: den ståndpunkt jag tidigare intagit. 39494: 39495: Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Herrat Schybergson ja Est- 39496: lander ovat tahtoneet tehdä luultavaksi, että minä syyttä ja koko- 39497: lailla liioittelemaila olen ottanut puhuakseni oloista vieraissa maissa. 39498: He ovat tahtoneet, ed. Schybergson aivan ohimennen, herra Estlander 39499: seikkaperäisemmin väittää, että meidän maassamme ei ole ollut 39500: minkäänlaisia vertauskohtia niihin oloihin, joihin olen viitannut. 39501: Pyydän huomauttaa, että nimenomaan olen sanonut, että tämä laki 39502: voi olla verrattomasti lievempi kuin ne reformilait, jotka ovat sää- 39503: detyt aikanaan niissä maissa, missä maanomistajaluokka oli enemc 39504: män riippuvaisessa asemassa, suorastaan maaorjuudessa, syystä 39505: että epäkohdatkin meillä ovat olleet paljon lievempiä; mutta ver- 39506: tauskohtia täällä on ollut. Onpa osittain vielä nytkin; totta kyllä on, 39507: että torpparit talonpoikaistiloilla eivät ole olleet eivätkä ole siinä 39508: asemassa, että niitä voitaisiin millään tavoin verrata maanviljelijä- 39509: luokkaan Europan päämaissa siihen aikaan, jona emansipatsioni siellä 39510: tapahtui. Ne voidaan sulkea jotenkin pois, tätä lakia ei suuresti 39511: olisi tarvittu heidän tähtensä. Sehän. täytyy sanoa, torpparilaitos 39512: suuremmilla tiloilla, ennenkaikkea herraskartanoissa on aiheuttanut 39513: tämän lain, ja kun verrataan oloja näillä tiloilla ulkomaisiin oloihin, 39514: silloin todella löydetään ne vertauskohdat, joista olen puhunut. 39515: Kun täällä tahdotaan kieltää ettei ole ollut feodaalisen riippu- 39516: vaisuuden alkeitakaan meidän maassamme, niin saattaisi kuiten- 39517: kin herrojen olla syytä muistaa esim. sitä lausuntoa ja ehdotusta, 39518: jonka Suomen Talousseura I8So-luvuila teki ja jossa suorastaan 39519: 1452 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39520: 39521: 39522: ehdotettiin että torpparit asetettaisiin puolinaiseen maaorjuuteen, 39523: turpeeseen kytkettäviksi, siten että he eivät saisi ilman isännän lu- 39524: paa jättää tilojaan. Tämä ehdotus on tullut kuuluisaksi ja tunne- 39525: tuksi jokaiselle, joka on perehtynyt Juhana Vilhelm Snellmanin 39526: ankaraan ja murhaavaan kritiikkiin siitä. Mutta ei tällaista ehdo- 39527: tusta olisi tehty, elleivät olot olisi hyvinkin vivahtaneet tuollaiseen 39528: tilaan monessa kartanossa, joka oli niiden herrojen tai heidän ys- 39529: täviensä hallussa, jotka Talousseurassa ehdotuksen laativat. Kuten 39530: sanottu, en luule että se viittaus europalaiseen reformilainsäädän- 39531: töön, jonka olen tehnyt, on ollut aiheeton. Meillä on jotakin 39532: opittavaa siitä lainsäädännöstä. Voimme siitä oppia ennen kaik- 39533: kea jotakin, jota nykyajan etevimmät ja nykyajan henkeä enim- 39534: min edustavat sosialipoliittiset kansantaloudelliset tutkijat esit- 39535: tävät ja joka tietää, että on jokaisella yhteiskunnalla oikeus ra- 39536: joittaa yksityisten kansalaisten sopimusvapautta, vieläpä peruutta- 39537: malla ja syrjäyttämällä heidän välillään tehtyjä sopimuksia, silloin 39538: kuin yhteiskunta huomaa, että se ei ilman tällaista toimenpidettä 39539: voi suuritta vaurioitta ja kärsimyksittä kohota yhdeltä sosialiselta 39540: ja taloudelliselta kehitysjaksolta toiselle, korkeammalle. Tämä on 39541: tunnustettu nykyajan tieteessäkin; olkoon se sanottu, koska täällä 39542: on väitetty, että nykyajan oikeustiede ei tunnustaisi oikeutetuksi 39543: sellaista lainsäädäntöä kuin se josta nyt on kysymys. Voimme tietää 39544: sen, että me tässä lainsäädännössä todellakin seisomme nykyajan 39545: sosialipolitiikan oikeaksi tunnustetulla pohjalla. 39546: 39547: Ed. S t o r b j ö r k: I agrarutskottet har jag hört tili dem, som 39548: beträffande lagen om återverkande kraft stått på den nådiga proposi- 39549: tionens ståndpunkt. J ag vill dock nu, för att ej riskera lagens anta- 39550: gande, understöda det af hr Kairamo föreslagna sammanjämknings- 39551: förslaget med undantag likväl af § 4, beträffande hvilken paragraf 39552: jag vore böjd att ansluta mig till hr Schybergsons uppfattning. 39553: 39554: Ed. N i x: J ag anhöll också om ordet för att understöda hr 39555: Schybergsons förslag om utmönstrande af § 4 i det s. k. sammanjämk- 39556: ningsförslaget. Jag gör det med så mycket större skäl, som jag 39557: finner, att denna pp.ragraf är den till sina verkningar mest orättvisa 39558: af alla som ingå i detta lagförslag. I och med denna paragraf tilläm- 39559: par man fullkornligt det socialistiska systemet om afhändande af 39560: egendom från egarens till andras förmån utan vidare ersättning. 39561: Det är ju tydligt och klart att genom denna paragraf backstugu- 39562: sittare komma i åtkomst af annans jord, som de aldrig haft en af- 39563: lägsen aning om att kunna erhålla. Nu få de den tili skänks, och 39564: det blir åtminstone för de mindre bemedlade jordegarene härefter 39565: fullkomligt omöjligt att kunna frigöra sig från dessa backstugusit- 39566: tare, som de fått på sina områden. 39567: Maanvuokralaki. 1453 39568: 39569: 39570: Ed. P a a s i kivi: Täällä ovat useammat puhujat maininneet 39571: että tässä ei ole kysymyksessä mikään moratorio, ja ovat viitanneet 39572: minun lausuntoihini viime perjantain istunnossa. Pyydän siihen 39573: vain huomauttaa lausuneeni että tätä v o i v e r r a t a niin sa- 39574: nottuun yleismoratorioon, ja siinä pysyn vielä nytkin. Minulla 39575: oli aivan hyvin mielessäni se ero, mikä tässä on olemassa- niinkuin 39576: yksityisissä neuvotteluissa mukana olleet hyvin tietävät, oli tästä 39577: erotuksesta hyvin laajasti puhetta - nim. se, että tässä eräissä 39578: suhteissa oikeussuhde uuden lain kautta tulee muuttumaan. Joka 39579: tapauksessa I §:ssä ehdotettu takautuva määräys on >>q v a s i m o- 39580: ratorio>> - jos se sana paremmin miellyttää, niin olkoon men- 39581: neeksi - joka >>qvasimoratorio>> on raskaampi kuin ne moratoriot, 39582: joita Euroopan eri maissa on aikaisemmin säädetty. 39583: En kuitenkaan tätä varten pyytänyt puheenvuoroa, vaan tahtoi- 39584: sin ainoastaan lausua pari sanaa ed. Schybergsonin tekemästä ja 39585: kahden muun edustajan kannattamasta ehdotuksesta, että tämän 39586: yhteensovitusehdotuksen 4 § jätettäisiin pois. Minä en tahtoisi mi- 39587: tenkään sellaiseen suostua. Nykyinen laki on kyllä sillä kannalla, että 39588: maanomistaja ei ole velvollinen korvaamaan vuokramiehelle hänen 39589: omia rakennuksiaan, vaan kun vuokra-aika on mennyt umpeen 39590: niin vuokramies on velvollinen viemään rakennuksensa pois, sillä 39591: ne ovat hänen omansa. Nyt ed. Schybergson aivan oikein huo- 39592: mautti, että juuri mäkitupalaiset ovat niitä, jotka tässä tulevat ky- 39593: symykseen, ja oikeastaan tämä on ainoa suoja, joka mäkitupalaiselle 39594: voidaan antaa. Hänellähän tavallisesti ei ole muuta kuin hyvin 39595: vähän maata, tonttimaa ja joku pieni perunamaa. Hänen omaisuu- 39596: tensa sisältyy jotenkin yksinomaan niihin rakennuksiin jotka hän 39597: on tehnyt. Mutta jos hänen täytyy viedä ne pois vuokra-ajan ku- 39598: luttua, niin niillähän ei ole muuta kuil). hirsien ja aineiden hinta, 39599: ja se merkitsee hänen talondessaan hyvin suurta vauriota, ehkäpä 39600: täydellistä häviötä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että 39601: juuri näitä perheitä on enemmän kuin varsinaisia torppareita, että 39602: niiden lukumäärä nousee lähes Ioo,ooo, niin minun mielestäni lain- 39603: säätäjän täytyy koettaa vakavasti harkita, eikö olisi mahdollista 39604: tehdä jotakin heidän asemansa korjaamiseksi. On sanottu, että se 39605: ehdotus, joka täällä on esillä, olisi maanomistajalle kovin raskas. 39606: Ne maanomistajat, joiden kanssa olen kolmen viime vuoden kuluessa 39607: keskustellut - ja tästä kysymyksestä on keskusteltu hyvin paljon 39608: - ovat olleet jotenkin yksimielisiä siitä, että tällainen velvollisuus 39609: sittenkään ei maanomistajalle olisi niin murhaava, kunhan vaan 39610: korvausvelvollisuus järjestetään sillä tavalla, että maanomistaja 39611: on velvollinen maksamaan korvausta s. o. lunastamaan ne huoneet, 39612: ainoastaan siinä tapauksessa, että hän ei tahdo uudistaa vuokra- 39613: sopimusta, vaan ottaa maan haltuunsa, ja silloin myöskin saa huo- 39614: neet. Maanomistajat ovat ainakin minulle vakuuttaneet, että sel- 39615: 1454 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39616: 39617: 39618: laisia huoneita maanomistaja tavallisesti voi hyväkseen käyttää. 39619: Ylipäänsä hänen ei tarvitsekaan sanoa mäkitupalaista irti, koska 39620: nämät mäkituvat ovat tavallisesti sellaisilla paikoilla, jotka eivät 39621: ole tarpeellisia maanomistajan omaan hallintoon otettaviksi. 39622: Minun täytyy kuitenkin myöntää, että tämä 4 § tarvinnee kor- 39623: jausta. Juuri se kysymys, johon ed. Schybergson kosketteli, ky- 39624: symys vuokramaksusta silloin, kun sopimus uudistetaan, tarvitsisi 39625: tarkemmin tässä selvittää, ja siis myöskin se kysymys, olisiko maan- 39626: omistaja velvollinen uudistamaan tämän sopimuksen entistä vuok- 39627: raa vastaan siinäkin tapauksessa, että hänellä ei ole mitään vil- 39628: jelysparannuksia korvattavana. Kun hän ei ole velvollinen, jos 39629: hän tahtoo sopimusta uudistaa, maksamaan mitään korvausta 39630: näistä huoneista, - niinkuin on asianlaita myös päälain 27 §:n 39631: viimeisen momentin mukaan- niin kysymys on, onko hän velvolli- 39632: nen silloinkin aina ikiajoiksi uudistamaan sopimuksen samaa vuokraa 39633: vastaan. Minun nähdäkseni sellaista velvollisuutta hänelle ei tar- 39634: vitse panna, vaan sellaisessa tapauksessa, missä hänellä ei ole mitään 39635: korvausta maksettavana uudistaessaan sopimusta, vuokra olisi 39636: määrättävä olosuhteiden mukaan, niinkuin vuokralautakunta sen 39637: kohtuulliseksi arvioi. 39638: Luulen muutoin, että joku selvennys olisi tarpeen erinäisiin mui- 39639: hinkin pykäliin tässä lakiehdotuksessa, ja toivon, että suuri valio- 39640: kunta, johonka arvatenkin tämä asia tulee menemään, laskee kaikki 39641: säännökset takantuvassa laissa erittäinkin muodolliselta kannalta 39642: tarkastuksen alaisiksi ja poistaa ne aukot, jotka siinä kenties löytyvät. 39643: 39644: Ed. A. R. H e d b e r g: Efter de uttalanden, som afgifvits af 39645: herrar Estlander och Schybergson, kan jag fatta mig kort. Jag har 39646: tidigare i dag yttrat, att det föreliggande lagförslaget, enkann:erligen 39647: lagen om den retroaktiva verkan, enligt mitt förmenande icke kommer 39648: att tysta det missnöje, som på detta område för närvarande spörjes. 39649: Det skall enligt mitt förmenande icke förgå lång tid efter det lagen 39650: trädt i tillämpning, innan yrkanden på ändringar och enligt all sanno- 39651: likhet, såsom redan förspörjes, åtminstone i agitatoriskt syfte for- 39652: dran på arrendenas afskaffande skola framträda. Och under vissa 39653: omständigheter är ju också ett sädant yrkande som det sistnämnda 39654: redan för närvarande i någon mån berättigadt. Det missnöje som 39655: denna lag till någon del kanske kommer att aflägsna hos torparene, 39656: skall bli så mycket större hos jordegarene och äfven, såvidt jag 39657: kan förstå det, hos backstugusittarene. Missnöjet skall icke tystna, 39658: innan hela torpare- och backstugusittareinstitutionen, sådan den 39659: förutsättes i detta lagförslag, icke mera finnes till. Emellertid kan 39660: och får aflägsnandet af denna institution rättvisligen icke ske på 39661: en folkklass, de nuvarande jordegarenes bekostnad. Genom en lag, 39662: sådan som denna, med dess retroaktiva verkan, på grund af hvilken 39663: Maanvuokralaki. 1455 39664: 39665: 39666: den ene medborgaren förpliktas att bortskänka sin egendom åt den 39667: andre, skall icke kunna skapas lyckliga förhållanden. Torparenes och 39668: backstugusittarenes innersta önskningar äro att komma i besittning 39669: af en egen torfva, att bygga på och bebo, med full eganderätt för sig 39670: och de sina. Utvägar att kunna nå detta mål har under denna landt- 39671: dagsperiod i denna kammare blifvit antydda. I det föreliggande lag- 39672: förslaget inneligger en sådan utväg icke. Nyttan af lagen är sålunda 39673: enligt mitt förmenande rätt tvifvelaktig. Då därjämte de rätts- 39674: synpunkter, som främst hr Estlander frarnlagt, äro för mig afgö- 39675: rande, ber jag få understöda dem, som hafva uttalat sig för ett af- 39676: böjande af hela lagförslaget. 39677: 39678: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Ed. Estlander on väittänyt, että hä- 39679: nen mielestään ei ole mitään pakottavaa syytä tällaiseen lainsää- 39680: däntötoimenpiteeseen. Mitä pakottavaa syytä hän odottaa? Odot- 39681: taako hän ehkä uudelleen suurlakon päiviä, jolloinka muutamat 39682: ruotsalaiseen yläluokkaan kuuluvat naiset ovat itse kertoneet, 39683: kuinka he pelolla kulkivat kadulla ja tervehtivät vierasrotuisia 39684: sotamiehiä ystävinään. Sellaistako pakkotilaa ed. Estlander odot- 39685: taa? Vai odottaako hän sitä pakkotilaa, jota samaan aikaan elettiin 39686: Suomenlahden toisella puolella, missä herraskartanoita poltettiin 39687: ja niitten omistajia hirsipuuhun vedettiin? 39688: Koska hän ei olevissa oloissamme näe riittävästi pakoittavaa 39689: syytä, niin tuntuu siltä kuin hän ei tuntisi edes sitä kirjallisuutta, 39690: mitä tällä alalla on meillä ilmestynyt. Lukekoon esim. Aksel Waren- 39691: vainajan tutkimuksen torpparioloista; lukekoon >>Torpan pojan~ 39692: kirjeet Valvojassa 18go-luvulla: ottakoon selkoa äsken valmistetusta 39693: tilastosta, joka osottaa, ettei missään Euroopan maassa vuokravil- 39694: jelijöitä ole siinä suhteessa maanomistajien lukumäärään kuin Suo- 39695: messa, paitsi Suurbritaniassa; lukekoon niitä spesialitutkimuksia, 39696: joita nuoret tutkijat ovat äskettäin julaisseet Kansantaloudellisen 39697: Yhdistyksen kustannuksella. Jos hän osaa näitä lukea ja vertaa 39698: niissä esitettyjä oloja vastaaviin oloihin ulkomailla, niin täytyy hä- 39699: nen nähdä, että meillä todellakin on riittävästi pakoittavia syitä 39700: sellaiseen toimenpiteeseen, kuin mitä tässä on kysymyksessä. Ja 39701: minä luulen, että historia tulee todistamaan, että tämä eduskunta 39702: on ollut kaukonäköinen, kun se on ryhtynyt tällaiseen toimenpi- 39703: teeseen odottamatta sellaisia pakottavia syitä, joita minä äsken 39704: mainitsin. 39705: 39706: Ed. H u 1 t i n: Suuressa valiokunnassa yhdyin mietintöön 39707: liitettyyn ensimmäiseen vastalauseeseen. Tämän tein etupäässä 39708: syystä, etten voinut hyväksyä sitä arveluttavaa sisältöä, minkä eh- 39709: dotus takautuvaksi laiksi sai suuressa valiokunnassa. Yhteensovi- 39710: tusehdotus on sittemmin rakentanut välitysmuodon armollisen esi- 39711: 1456 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39712: 39713: 39714: tyksen ja suuren valiokunnan ehdotuksen välille. Valitan, ettei yh- 39715: teensovitusehdotuksen 3 §:ää, mikäli se koskee korvauksen suorit- 39716: tamistapaa, ole voitu saada yhdenmukaiseksi torpan, lampuotitilan 39717: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 27 §:n vastaavan 39718: pykälän säännöksen kanssa, sillä tästä eroavaisuudesta on seurauk- 39719: sena, että ne henkilöt, jotka ovat tehneet vuokrasopimuksen e n- 39720: n en takantuvan lain voimaan astumista, joutuvat epäedullisem- 39721: paan asemaan kuin ne, jotka tekevät sen lain voimaan astumisen 39722: j ä 1 k e e n. Tästä huolimatta olen katsonut olevani velvollinen 39723: alistumaan yhteensovitusehdotusta kokomlisuudessaan kannatta- 39724: maan - mikä oli yhteensovittelun ehtona - koska tämä ehdotus 39725: osoittautui ainoaksi keinoksi, millä voidaan välttää suuren valiokunnan 39726: ehdotuksen vieläkin epäsuotuisempia säännöksiä. 39727: 39728: Ed. C a s t r en: Senaattori Danielson-Kalman on loihtinut 39729: silmiemme eteen maaorjuusoloja Preussissa ja Tanskassa sekä noita 39730: meille tunnettuja kurjia vnokraoloja Englannissa ja Irlanni~sa, 39731: sekä esittänyi: mihin jyrkkiin olemassa olevia oikeussuhteita jär- 39732: kyttäviin lainsäätämistoimenpiteisiin puheenalaisissa maissa ai- 39733: kanaan ryhdyttiin talonpoikien vapauttamiseksi ja vuokramiesten 39734: aseman korjaamiseksi, etsien siten lainsäätäjän menettelystä muualla 39735: tukea ja oikeutusta lainsäätäjille meillä ryhtyä takantuvan lain kautta 39736: muuttamaan varhaisemman lain vojaJla syntyneitä vuokrasopimuk- 39737: sia ja vuokrasuhteita. Se tausta, jota vastaan lainsäädäntötoimenpiteet 39738: Preussissa, Tanskassa ja Englannissa talonpojiston ja vuokramiesten 39739: vapauttamiseksi kuvastuvat ja saavat oikean valonsa, on kuitenkin 39740: aivan toinen kuin se tausta meillä, jota vastaan nyt esillä olevaa 39741: ehdotusta takautuvaksi laiksi on arvosteltava. Siellä maaor- 39742: juus, täällä vapaat talonpojat. Siellä vuokramies vuokranantajan 39743: mielivallasta riippuvana, uuvutettu kiskomisveroilla näännyksiin 39744: asti, meillä vuokramies verrattain hyvässä taloudellisessa asemassa 39745: lain suojaamana joltisessa, jospa ei kohtakaan riittävässä määrin. 39746: Suuria epäkohtia on tosin ollut entisinä aikoina olemassa vuokra- 39747: oloissamme. Mutta eihän nyt ole kysymys laatia takautuvaa lakia 39748: entisten olojen varalta, vaan nykyään vallitsevia vuokraoloja 39749: varten. Se tausta, jota vasten nyt tekeillä oleva lainsäädäntö- 39750: toimenpide uudeksi torpparilaiksi ja takautuvaksi laiksi saa oikean 39751: valonsa, on vuokranantajain ja vuokramiesten oikeussuhteet voi- 39752: massa olevan maanvuokralain järjestäminä, vuokralain joka on 39753: ilmestynyt v. rgo2 ja astunutvoimaan v. 1904. Jos me arvostelemme 39754: tätä nykyään voimassa olevaa maanvuokralainsäädäntöämme, on 39755: meidän myöntäminen että se verrattuna muitten maitten vuokra- 39756: lainsäädäntöön tosin on radikaalinen, mutta että siinä on määräyksiä, 39757: jotka vaativat korjausta, puutteellisuuksia, jotka kaipaavat sen 39758: täydellistä uudistusta. Voimassa olevan lainsäädäntömme nojalla 39759: Maanvuokralaki. 1457 39760: 39761: 39762: eikä ennenkään sitä solmitut vuokrasopimukset eivät siis suinkaan 39763: oikeuta takantuvan lain kautta niin syvälti järkyttämään niihin 39764: perustuvia oikeussuhteita. 39765: Mutta mikä se oikeastaan on, joka on aiheuttanut sellaisen ta- 39766: kautuvan lain laatimisen, jonka vaikutus olisi paljoa laajemmalle 39767: ulottuva kuin arm. esityksen ehdotus takautuvaksi laiksi? Se 39768: on se seikka, että eduskunnan kaksi suurimpaa valtiollista ryhmää 39769: kaikista vastaväitteistä huolimatta ovat tahtoneet säädettäväksi ly- 39770: himmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta ja enemmistön voimalla ajaneet 39771: tämän mielipiteensä läpi. Ellei lyhimmäksi vuokra-ajaksi määrättäisi 39772: 50 vaotta, ei olisi lainkaan tarpeen säätää niin väkivaltaisesti ennen 39773: syntyneisiin vuokrasuhteisiin ryhtyvää takautuvaa lakia kuin suuren 39774: valiokunnan mietinnössä ja käsillä olevassa yhteensovitusehdotuk- 39775: sessa esiintyvä. Jos ei säädettäisi 50 vuoden lyhintä vuokra-aik~a, 39776: niin voitaisiin huolettomasti tyytyä armollisen esityksen lievempään 39777: ehdotukseen takautuvaksi laiksi. Ne, jotka kaikista järkisyistä 39778: huolimatta tahtovat lyhimmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta, tietävät, 39779: että siitä ehdottomasti tulisi olemaan seurauksena, että maanomis- 39780: tajat vanhojen vuokrasopimusten loppuessa eivät uudistaisi niitä 39781: ja etteivät maanomistajat, missä vuokrasopimus on irtisanomisen 39782: varassa, voisi, odottaessaan tätä uutta lainsäätämistoimenpidettä 39783: 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta, olla sanomatta vuokrasopi- 39784: muksia irti. Estääksensä tätä didenkymmenen vuoden lyhimmästä 39785: vuokra-ajasta johtuvaa turmiollista seurausta tahtovat he säädettä- 39786: väksi takantuvan lain, jolla pakotetaan maanomistajia jatkamaan 39787: vuokrasopimuksia. Se on tämä, joka tekee tällaisen takantuvan 39788: lain säätämisen niin vastenmieliseksi, se seikka nimittäin että lain- 39789: säätäjä epäviisaalla lakimääräyksellä luo sellaisia oloja, joittenka hai- 39790: tallisia seurauksia täytyy ryhtyä takantuvan lain voimalla ehkäi- 39791: semään. Tämä johtaa kysymykseen, onko sitten tuo 50 vuoden ly- 39792: himmän vuokra-ajan säätäminen välttämätön? Minun ymmärtääk- 39793: seni on kysymykseen vastattava ehdottomasti kieltävästi. Tuo 39794: 50-vuoden vuokra-aika ei ole suinkaan verrattava siihen •>Arve 39795: faest'iin», joka on ollut olemassa Tanskassa. Tuo 50 vuoden vuokra- 39796: aika yhteydessä suomettarelaisen puolueen korvauksen-suorittamis- 39797: järjestelmän kanssa ei suinkaan johtaisi siihen torpparien vapautta- 39798: miseen, josta ed. Danielson-Kalman on puhunut lennokkaita sanoja, 39799: vaan veisi vuokraoloja päinvastoin siihen suuntaan, jollaisia ne ovat 39800: olleet kahdessa niistä maista, joista ed. Danielson-Kaimari on tuonut 39801: esiin vertauskohtia, jotka eivät lainkaan sovellu meidän oloihin. 39802: Niinpä on Tanskassa ja Englannissa verrattain vähän maata väki- 39803: lukuun verraten. Meillä on maata kylläksi täällä Suomessa. Täällä 39804: on valtion omistamaa maata ja täällä on verrattain halvasta hin- 39805: nasta saatavana yksityisten omistamaa maata. Meillä olisi mahdolli- 39806: suutta sijoittaa paljon, äärettömän paljon torppareita ja tilattornia 39807: 92 39808: 1458 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39809: 39810: yksistään valtion omistamalle maalle. Meidän ei tarvitse pyrkiä 39811: 50-vuotisille vuokrasopimuksille, jotka maanomistaja voisi lop- 39812: pumattomiin jatkaa, kiinnittämään torppareita yksityisten omista- 39813: mien maahan, vaan säätämällä lyhimmäksi vuokra-ajaksi 25 vuotta 39814: hankkia torpparille mahdollisuus oltuaan jonkun aikaa yksityisenä 39815: torpparina ja semmoisena hankittuaan itselleen jonkun verran va- 39816: roja siirtyä omaperäiseksi viljelijäksi valtion maalle tai valtion 39817: avustuksella hankitulle maalle. Puhe ettei 25-vuoden lyhin vuokra- 39818: aika olisi omiaan turvaamaan torpparien asemaa ja että se johtaisi 39819: maan uuvuttamiseen on perätöntä. Sillä jos kerran säädetään, että 39820: vuokramiehille on tuleva täysi korvaus hänen parannuksistaan, 39821: silloin vuokramies ei ryhdy ryöstöviljelykseen. Siis ei ole ollut välttä- 39822: tämätöntä säätää 50 vuoden vuokra-aikaa. Ja jollei olisi tahdottu 39823: säädettäväksi viidenkymmenen vuoden lyhintä vuokra-aikaa, ei 39824: olisi lainkaan tarvittu sellaista takautuvaa lakia kuin nyt ehdotettu. 39825: Toinen harha-askel vie toiseen. Voimieni mukaan olen taistellut 39826: viidenkymmenen vuoden lyhintä vuokra aikaa vastaan. Edes- 39827: vastaus sen takantuvan lain säätäruisestä ei ainakaan lankea minun 39828: hartioilleni. 39829: Toinenkin seikka on olemassa, joka tekee tällaisen takantuvan 39830: lain säätämisen enemmän kuin arveluttavaksi. Se on se riippuvai- 39831: nen asema, jossa meidän maamme on, ja se prejudikaatti, joka täten 39832: annettaisiin. Suomi ei ole siinä asemassa kuin Preussi ja Tanska 39833: ja vielä vähemmän siinä asemassa kuin Englanti. Kuten jo eräässä 39834: edellisessä lausunnossa olen sanonut on takautuva laki kaksiteräinen 39835: miekka. Tänään muuttaa ja poistaa se minun hyvin ansaittuja oi- 39836: keuksiani, huomenna sinun. Tänään sillä käydään yhden kansalais- 39837: ryhmän vanhemman lain aikana syntyneiden oikeussuhteiden väki- 39838: valtaiseen järjestämiseen, huomenna kentiesi toisen. Tätä täl- 39839: laista asetta on mitä varovaisimmin käytettävä varsinkin meidän 39840: omituisissa oloissamme. Olen viimeiseen asti, ed. Rosenqvist, vas- 39841: tustanut nyt esillä olevaa ehdotusta takautuvaksi laiksi, joka sy- 39842: välti ryhtyy hyvin ansaittujen oikeuksien järjestämiseen ja muutta- 39843: miseen. Mutta minun voimani eivät ole takantuvan lain estämiseksi 39844: olleet riittävät. Voimasuhteet valiokunnissa ja valtiopäivillä rat- 39845: raisivat sen seikan. Kun eduskunta on lyhimmäksi vuokra-ajaksi 39846: päättänyt 50 vuotta, joka määräys ehdottomasti, ellei takautuvaa 39847: lakia säädettäisi, aikaansaisi torpparien ja muiden vuokramiesten 39848: häätämistä, niin täytyy jokaisen yksityisen ottaa mietittäväkseen, 39849: mitä sellaisten asianhaarain vallitessa on tehtävä: jättääkö torppari- 39850: lain hyväksyttyä, jolla liian pitkän lyhimmän vuokra-ajan ja muitten 39851: sopimattomien määräysten kautta aikaansaataisiin kentiesi tu- 39852: hansien torpparien ja mäkitupalaisten joutuminen mieron tielle, 39853: takautuva laki, jolla voitaisiin ehkäistä tällaista onnettomuutta, 39854: hyväksymättä? Suokoon ed. Rosenqvist, niin eetikko kun hän onkin, 39855: Maanvuokralaki. 1459 39856: 39857: 39858: anteeksi jos on niitä, jotka tällaisessa asiantilassa, jossa pakostakin 39859: on valittava kahden pahan välillä, tulevat siihen tulokseen, että 39860: he vaikka vastenmielisesti ja suurimmalla pelolla pitävättakantuvan 39861: lain aikaansaamista välttämättömänä pahana. 39862: Tässä eduskunnassa saattaa olla monta, jotka tarkoittaen torp- 39863: pariolojemme parantamista vuokralain uudistamisen kautta, ovat 39864: sitä mieltä, että lainsäätämistoimenpide asiassa, sitten kun torppari- 39865: 1akia turhaan on käsitelty kaksilla edellisillä valtiopäivillä ja asetettu 39866: sekä maanomistajat että torpparit mitä jännittävimpään tilaan 39867: on vihdoin aikaansaatava näillä valtiopäivillä. En minäkään tahtoisi 39868: tätä jännityksen tilaa jatkettavaksi enkä vuokraoloja jätettäväksi sel- 39869: laisiksi kuin ne tätä nykyä ovat, mutta vielä vähemmin olen tahto- 39870: nut sellaista torpparilakia laadittavaksi, joka vuokranantajille ja 39871: vuokramiehille turmiollisine 50 vuoden lyhimpine vuokra-aikoineen 39872: tekisi olot entistään arveluttavammiksi, vaan sellaista, joka tasa- 39873: puolisemmin jakaisi oikeuksia ja velvoituksia. Tämä ei ole onnistu- 39874: nut. Liian ankaran torpparilain säätäruisestä johtuu ankaran ta- 39875: kautuvan lain säätäminen. 39876: Jos verrataan yhteensovituksen ehdotusta takautuvaksi laiksi 39877: arm. esityksen ehdotukseen, sisältää viimemainittu, että uuden lain 39878: määräykset korvauksen saantiin parannuksista, vuokraoikeuden siir- 39879: tämiseen, vuokrasuhteen lakkauttamiseen, rahamaksun kannalle siir- 39880: tymiseeen ja vihdoin vuokraoikeuden menettämisperusteisiin nähden 39881: ovat sovellutettavat aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Mutta 39882: sovitusehdotukseen sisältyvä takautuva lakiehdotus ei rajoitu tähän. 39883: Se sitäpaitsi ehdottaa mahtikäskyllä säädettäväksi, että maanomis- 39884: tajan on vissi, määrätty aika jatkettava entistä vuokrasopimusta 39885: ja että, milloin entisen lain aikana tehty vuokrasopimus on ennen 39886: uuden lain voimaanastumista sanottu irti ilman että irtisanomisaika 39887: vielä on uuden lain voimaan astumisen aikana kulunut umpeen, 39888: on irtisanominen rauennut ja astuu vasta 7 vuoden perästä voimaan. 39889: Puheenalaisen ehdotuksen määräykset takautuvaksi laiksi ovat 39890: siis paljoa kauemmaksi ulottuvat kuin konsanaan arm. esityksen. 39891: 39892: Ed. P a a s iki v i: Ed. Castren on kosketellut jälleen jotenkin 39893: laajasti kysymykseen 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta ja katso- 39894: nut, että se on se säädös, joka erityisesti aiheuttaa tämän takantu- 39895: van lain. Siihen minä tahtoisin huomauttaa, että kyllä tässä laissa 39896: on eräitä muitakin säädöksiä; jotka voisivat -- olkoonpa menneeksi 39897: - ajattelematonta maanomistajaa aluksi arveluttaa. Pyydän vaan 39898: mainita esimerkin, joka minulle kerrottiin eräästä Etelä-Hämeen 39899: pitäjästä. Siellä on muuan suuren aateliskartanon omistaja sano- 39900: nut irti kaikki vuokramiehensä ja hän on syyksi ilmoittanut - ai- 39901: nakin minulle kerrottiin niin - ettei hän tahdo alistua minkään vie- 39902: 1460 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39903: 39904: 39905: raan vuokralautakunnan alaiseksi. Mitään muuta syytä hän ei ollut 39906: ilmoittanut, ainakin on kertomus sellainen. 39907: Ed. Castren on edelleen huomauttanut, mitenkä tällaisen takau- 39908: tuvan lain säätäminen on arveluttava asia, ja meidän valtiollisissa 39909: oloissamme vielä arveluttavampi. Olen hänen kanssaan aivan yhtä 39910: mieltä siitä, että aina tällaisen retroaktiivisen lain säätäminen on 39911: arveluttava asia, ja ennenkuin sellaiseen ryhdytään, täytyy asiaa 39912: hyvin vakavasti punnita. Ja minä myöskin >>pelvolla ja vapistuksella>>, 39913: niinkuin ed. Castren on sanonut, olen tällaisen lain säätämistä kan- 39914: nattanut. Mutta mitä tulee meidän valtiolliseen riippuvaiseen ase- 39915: maamme, niin minuun se seikka vaikuttaa ainoastaan siten, että tun- 39916: nen itseni sitä enemmän halukkaaksi ryhtymään yhteiskunnallisia 39917: epäkohtia korjaamaan sellaisillakin toimenpiteillä, jotka itsessään 39918: kyllä voivat herättää epäilystä. 39919: 39920: Ed. K a i r a m o: Ehdottamani kolmannen pykälän toinen lause 39921: on sisällykseltään sama kuin vastaava kohta, joka ed. Wuolijoen 39922: esityksestä suuressa valiokunnassa hyväksyttiin. Lienee ilmeistä, 39923: että tämänlauseen käytännöllinen merkitys itse asiassa on ihan sama, 39924: jos lain säätämä lyhin vuokra-aika on 25 vuotta tai 50 tai vaikkapa 39925: 100 vuotta. Se tietää yksinkertaisesti sitä, että vuokramiehen pyyn- 39926: nöstä vuokralautakunta voi suostua lyhempään vuokra-aikaan. 39927: Mitään rajaa ei suuri valiokunta ole ehdottanut enempää kuin 39928: kompromissiehdotuskaan. Ed. Wuolijoki on nyt ihmetellyt, että 39929: suomalainen puolue ei ole muuttanut päätöstään, vaikka hän nyt- 39930: temmin on havainnut suuressa valiokunnassa erehtyneensä ja vaikka 39931: hän on suvainnut ilmoittaa, että hänen puolueensa olisi valmis kor- 39932: jaamaan silloin tekemänsä virheen. Ed. Wuolijoen ihmettely osoittaa, 39933: ettei hänellä ole käsitystä siitä, mihin tehty sopimus ja annettu sana 39934: velvoittaa. Minä myönnän kuitenkin mielelläni, että ed. Wuolijoelle 39935: ei voi olla hauskaa, kun hän huomaa jäävänsä riippumaan siihen 39936: naulaan, jonka hän itse ajattelemattomuudessaan on seinään lyö- 39937: nyt; mutta asema ei silti muutu. Suomalainen puolue on mennyt 39938: tähän sopimukseen vakavasti harkittuaan asiaa ja se tapahtuu siitä 39939: syystä, että meidän käsityksemme mukaan sovintoehdotus tarjoaa 39940: mahdollisuuden saada vuokralaki pelastetuksi, silloin kun se vielä 39941: kerran oli joutua karille. 39942: 39943: Ed. K a 11 i o: Kun nyt tämän pitkän ja ristiriitaisen keskus- 39944: telun jälkeen on päästy vihdoinkin tähän takautuvaan lakiin, niin 39945: on ollut nyt harkittavana, minkä voi paraiten niistä ehdotuksista, 39946: joita täällä on esiintuotu, hyväksyä. Tämä takautuva laki on, kuten 39947: monet muut ovat täällä huomauttaneet, olevien olojen pakosta 39948: säädettävä. 39949: Ed. Castren on tässä lausunut sen mielipiteen, että jos 25 vuoden 39950: Maanvuokralaki. 1461 39951: 39952: 39953: vuokra olisi tullut käytäntöön, niin se takautuva laki, joka on ar- 39954: mollisessa esityksessä, olisi ollut riittävä meidän oloihimme. Mutta 39955: kun otamme huomioon sen tosiasian, kuten täällä on tänäkin iltana 39956: monasti sanottu, että nyt on jo valtavasti sanottu ylös vuokramiehiä 39957: suurtiloilla, niin tuo säädös sinänsä ei ole riittävä turvaamaan tässä 39958: suhteessa näitä ylössanotuita vuokramiehiä. Sitäpaitsi se ei ole ainoas- 39959: taan tämä 50 vuoden vuokra-aika kuten ed. Castren on väittänyt, 39960: joka tekee haluttomille tilanomistajille tämän lain vastenmieliseksi, 39961: vaan on laissa sangen monta muuta kohtaa, jotka asettavat heidät 39962: siihen asemaan, jota he näihin asti eivät ole katsoneet heidän kan- 39963: naltaan oikeaksi, sillä rajoittaahan tämä heidän yksityistä vapaut- 39964: taan sangen monessa muussa kohden hyvinkin tuntuvasti. Vaikkapa 39965: tämä takautuva laki onkin vastenmielinen, niin se kaikessa tapauk- 39966: sessa on ehdottomasti välttämätön ja minä olen sitä mieltä, että 39967: vaikkapa vuokra-aika olisi tullut 25 vuotta, niin olennaista eroa se 39968: ei olisi siinä määrässä tehnyt, kuin täällä on tahdottu väittää. 50 39969: vuoden vuokra-aika ei ole niin vastenmielinen kuin täällä on sa- 39970: nottu, sillä tosiasia on, että se on monin paikoin jo vakiintunut käy- 39971: tännössä, vaikka onkin laki ollut sellainen, että hyvinkin lyhytaikaisia 39972: vuokria on sen nojalla voitu laatia. 39973: Kun näitä ehdotuksia vertailee, niin olemme me asettuneet sille 39974: kannalle, että t a k a utu v a 1 a k i on saata v a, ja olemme 39975: päättäneet hyväksyä niin pitkälle menevän takantuvan lain kuin 39976: suinkin näyttää olevan toivoa saada läpi täällä eduskunnassa. Täällä 39977: on julkisesti ja yksityisesti ruotsalaiset ja nuorsuomalaiset vakuutta- 39978: neet, että pitemmälle menevää takautuvaa lakia ei voida saada läpi 39979: kuin tämä yhteensovitusehdotus on. Ja koska ilman tätä vuokra- 39980: lain tehokkuus olisi melkein merkitystä vailla, niin asetun minäkin 39981: sen takia tämän yhteensovituksen kannalle, koska se lienee, kuten 39982: täällä on monasti sanottu, ainoa, joka voidaan näissä oloissa läpi 39983: saada. 39984: 39985: Ed. B ä c k: Yhtyen siihen, mitä täällä ovat lausuneet edus- 39986: tajat Estlander ja G. G. Rosenqvist, tahdon vain panna merkille, 39987: että ed. Castren on joutunut niin pitkälle, että hänkin tunnustaa 39988: sen periaatteen oikeaksi, että eräissä vaikeissa olosuhteissa saa 39989: suspendeerata oikeuden tuntoaan. 39990: 39991: Ed. Dag m a r Neo v i u s: Midt under diskussion om tor- 39992: parlagen har hr Gebhard funnit för godt att utslunga en beskyllning 39993: emot de svenska kvinnorna i vårt land. Må det därför tillåtas mig 39994: att med par ord tillbakavisa denna beskyllning. J ag har aldrig hört 39995: att någon kvinna tillhörande det parti, till hvilket jag räknar mig, 39996: skulle ha ställt sin lit till de ryska vapnen. J ag ber därför att inlägga 39997: min bestämda protest emot detta hr Gebhards uttalande. 39998: 1462 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 39999: 40000: Ed. S o h 1 b e r g yhtyy edellisen puhujan lausuntoon. 40001: 40002: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag förvånar mig öfver att damerna 40003: idas fästa sig vid hvad hr Gebhard säger. 40004: 40005: Ed. Vera H j e 1 t: J ag tycker visst att det var ett kort och 40006: bra andragande, som hr Schybergson nyss höll, men jag ber ändå 40007: att därutöfver få förena mig om fröken Neovius uttalande. 40008: 40009: Alustava keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40010: 40011: P u h e m i e s: Tämän alustavan keskustelun kestäessä on 40012: tehty seuraavat muutosehdotukset: 40013: Ed. Estlander, useampien kannattamana, on ehdottanut, että 40014: koko takautuva laki hyljättäisiin. 40015: Ed. Kairamo on ehdottanut, että takantuvan lain r §:n asemesta 40016: hyväksyttäisiin n. s. yhteensovitusehdotuksessa olevat I, 2, 3 ja 4 §. 40017: Ed. Lautasalo on ehdottanut, että takautuvaksi laiksi hyväk- 40018: syttäisiin maatalousvaliokunnan mietinnön toisen vastalauseen eh· 40019: dotus tässä kohden, siten muutettuna kuitenkin, että sanan »har- 40020: kinnan» sijaan olisi asetettava sana >>arvion>>. 40021: Ja lopulta on ed. Schybergson ehdottanut, että 4 § yhteensovi- 40022: tusehdotuksesta poistettaisiin. 40023: Kaikkia näitä ehdotuksia on kannatettu. 40024: Minä katsoisin, että äänestyksessä olisi meneteltävä seuraavasti: 40025: Ensinnäkin olisi ed. Estlanderin hylkäävästä ehdotuksesta äänes- 40026: tettävä kaikkein viimeiseksi, sitten kun asetusehdotus ensin on läpi- 40027: käyty pykälittäin ja sovittu sen muodosta. Kaikki sillävälin tehdyt 40028: päätökset olisivat siis hänen ehdotukseensa nähden ehdollisia. Niin- 40029: ikään katsoisin, että ed. Lautasalon ehdotus, joka tarkoittaa, että 40030: takantuvan lain eri pykälien sijaan hyväksyttäisiin toisen vasta- 40031: lauseen ehdotus, tulisi lähinnä ennen ed. Estlanderin ehdotusta 40032: äänestettäväksi, siis viimeistä edelliseksi äänestysehdotukseksi. 40033: Eduskunnan päätökset eri pykäliin nähden olisivat ed. Lautasaionkin 40034: ehdotukseen nähden ehdollisia. Mitä ed. Kairamon ehdotuk- 40035: seen tulee, niin minusta se olisi jaettava kahtia, siten nimittäin, että 40036: hänen ehdotuksestansa, mikäli se koskee yhteensovituksen ensi- 40037: mäistä pykälää, olisi äänestettävä erikseen jo nyt ennenkuin ryh- 40038: dytään pykälittäin tarkastamaan suuren valiokunnan ehdotusta, 40039: sillä hänen ehdotuksensa yhteensovituksen I §:ään nähden sisältää sen, 40040: että tuo § otettaisiin lisäpykälänä suuren valiokunnan mietintöön. 40041: Sitä §:ää ovatkin muutamat puhujat, jotka ovat kannattaneet 40042: muita hänen pykäliänsä, juuri vastustaneet. Tämän johdosta tu- 40043: lisi ed. Kairamon ehdotus muissa kohdin, eli yhteensovitusehdo- 40044: tuksen 2, 3 ja 4 §, otettavaksi huomioon silloin, kun esitetään suuren 40045: Maanvuokralaki. 1463 40046: 40047: 40048: valiokunnan mietinnössä oleva ensimäinen pykälä. Samoin tulisi 40049: silloin otettavaksi huomioon ed. Schybergsonin muutosehdotus. 40050: 40051: Menettely hyväksytään. 40052: 40053: Täten tulee siis nyt äänestettäväksi toiselta puolen suuren valio- 40054: kunnan mietinnön välillä sellaisena kuin se nyt on, ja toiselta puolen 40055: ed. Kairamon tekemän ehdotuksen välillä siitä, että yhteensovi- 40056: tuksen I § otettaisiin asetusehdotukseen I §:ksi. 40057: 40058: Äänestys ja päätös: 40059: 40060: I) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen ilman ed. 40061: Kairamon sen alkuun ehdottamaa lisäystä, äänestää »jaa>>; jos 40062: •ei>> voittaa, on Eduskunta päättänyt, hyväksymällä ed. Kairamon 40063: ehdotuksen, lisätä asetusehdotukseen I pykäläksi yhteensovitus- 40064: ehdotuksen ensimäisen pykälän. 40065: Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Kairamon ehdotus on siis tässä koh- 40066: den hyväksytty. 40067: 40068: Tämän jälkeen esitetään Suuren valiokunnan mietinnössä olevaI §. 40069: 40070: P u h e m i e s: Ed. Kairamo on edelleen ehdottanut, että mie- 40071: tinnön I §:n tilalle hyväksyttäisiin hänen täällä lukemansa pykälät 40072: 2, 3 ja 4 yhteensovitusehdotuksessa. Tulen nimittämään tätä eh- 40073: dotusta ed. Kairamon ehdotukseksi. 40074: Ed. Schybergson on taas ehdottanut, että yhteensovitusehdo- 40075: tuksesta 4 § poistettaisiin, eli että Suuren valiokunnan mietinnössä 40076: olevan I §:n tilalle hyväksyttäisiin yhteensovitusehdotuksesta ai- 40077: noastaan 2 ja 3 §. Tulen nimittämään tätä ed. Schybergsonin eh- 40078: dotukseksi. 40079: Mielestäni olisi asiasta äänestettäessä meneteltävä siten, että 40080: äänestyksen pohjaksi tulee Suuren valiokunnan mietintö, ja äänes- 40081: tämällä ed. Kairamon ja ed. Schybergsonin ehdotuksien välillä 40082: ratkaistaan, kumpi niistä on asetettava vastaesitykseksi mietintöä 40083: vastaan, ja sitte äänestetään lopullisesti mietinnön ja voittaneen 40084: ehdotuksen välillä. 40085: 40086: Menettely hyväksytään. 40087: 40088: Äänestykset ja päätökset: 40089: 40090: 2) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Kairamon 40091: ehdotuksen, yhteensovitusehdotuksen 2, 3 ja 4 §:n asettamisesta 40092: Suuren valiokunnan ehdottaman I §:n sij alle/~äänestää >>jaa>>; jos 40093: 1464 Istunto 19 p. lokakuuta 1908. 40094: 40095: 40096: >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Schybergsonin eh- 40097: dotus, että viimeksimainitun §:n sijalle asetetaan ainoastaan z 40098: ja 3 § yhteensovitusehdotuksesta. 40099: Jaa- äänet ovat voitolla, joten ed. Kairamon ehdotus tulee ase- 40100: tettavaksi vastaesitykseksi mietinnön ensimäistä §:ää vastaan. 40101: 3) Ken hyväksyy asetusehdotuksen 1 §:n suuren valiokunnan 40102: mietinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Kaira- 40103: mon ehdotus hyväksytty. 40104: Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt hylätä ase- 40105: tusehdotuksen 1 §:n, semmoisena kuin Suuri valiokunta on sen eh- 40106: dottanut, ja sen sijaan hyväksyä 2, 3 ja 4 §:n ed. Kairamon esittä- 40107: mästä n. s. yhteensovitusehdotuksesta, semmoisina kuin ne ovat 40108: ed. Kairamon edellä olevassa lausunnossa siv. 1431-1432. 40109: 40110: Suuren valiokunnan mietinnössä oleva 40111: 2 §, 40112: joka edellisten päätösten johdosta tulee olemaan asetusehdotuk- 40113: sen 5 §, hyväksytään keskustelutta. 40114: 40115: Samoin hyväksytään Suuren valiokunnan mietinnössä oleva 40116: 40117: 3 §, 40118: joka nyt päätetyn järjestyksen mukaan tulee olemaan asetusehdo- 40119: tuksen 6 §. 40120: 40121: Tämän jälkeen toimitetaan äänestys edellä kerrotulla tavalla 40122: muodostetun asetusehdotuksen ja ed. Lautasalon sekä ed. Estlan- 40123: derin ehdotusten välillä. 40124: 40125: 4) Ken hyväksyy asetusehdotuksen siinä muodossa, jonka se 40126: äsken tapahtuneissa äänestyksissä on saanut, äänestää •>j aa»; jos 40127: >>ei>> voittaa, on ed. Lautasalon ehdotus hyväksytty. 40128: Jaa-äänet ovat voitolla, jotenka ed. Lautasalon ehdotus on hylätty. 40129: 5) Ken hyväksyy puheenalaisen asetusehdotuksen, äänestää 40130: >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa on se ed. Estlanderin ehdotuksen mukaan hy- 40131: lätty. 40132: Jaa- äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis lopullisesti hyväk- 40133: synyt asetusehdotuksen siinä muodossa, jonka se edellä olevien 40134: päätösten kautta on saanut. 40135: 40136: Ed. v. Tr o i 1: Jag anhåller att till protokollet få anteckna 40137: att j ag med min röst icke bidragit till detta beslut. 40138: Maanvuokralaki. 1465 40139: 40140: 40141: P u h e m i e s: Koska sekä asetusehdotusta torpan, lampuoti- 40142: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta y. m. että myöskin tätä 40143: takautuvaa asetusta nyt eduskunnassa on toisessa käsittelyssä muu- 40144: tettu, eikä siis Suuren valiokunnan ehdotusta näissä kohdin ole 40145: hyväksytty, niin asian toinen käsittely ei voi päättyä, vaan nämä 40146: asetusehdotukset palautetaan Suureen valiokuntaan, ja samoin täy- 40147: tynee myöskin niiden a:setusehdotusten, jotka koskevat kiinnitysase- 40148: tuksen ja ulosottolain muuttamista, koska ne riippuvat ainakin 40149: ensinmainitusta asetusehdotuksesta, myöskin pysyä avoimina tois- 40150: taiseksi, jotenka nekin nyt ovat lähetettävät Suureen valiokuntaan. 40151: Siitä, että asia palautuu takaisin Suureen valiokuntaan, seuraa 40152: myöskin, että nyt ei voida äänestyttää sitä maatalousvaliokunnan 40153: mietinnössä olevaa pontta, jossa ehdotetaan, että tämän takantu- 40154: van lain käsittely julistettaisiin kiireelliseksi, vaan sen ponnenesit- 40155: tely j ääpi siksi, kun tämän lainsäädäntökysymyksen toinen kä- 40156: sittely on päättynyt. 40157: 40158: Tämän jälkeen esitetään 40159: 40160: Suuren valiokunnan mietintö n:o 7 eduskuntaesityksen johdosta, 40161: joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 40162: alueen vuokrauksesta, 40163: mietinnössä mainitun lainsäätämisasian toista käsittelyä 40164: varten. 40165: Suuren valiokunnan ehdotus, että toimenpiteet puheena olevan 40166: eduskuntaesityksen johdosta saisivat raueta, hyväksytään kes- 40167: kustelutta, ja asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 40168: 40169: 40170: 40171: 40172: Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna tiistaina 40173: klo I I a. p. 40174: 40175: Istunto päättyy klo 1,10 yöllä. 40176: 40177: 40178: 40179: Pöytäkirjan vakuudeksi: 40180: Ph. Suuronen. 40181: 32. Tiistaina 20 p. lokakuuta 40182: klo I I a. p. 40183: 40184: Pälväjärjestys. 40185: 40186: Ilmoituksia: 40187: 40188: K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y: 40189: 1) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten 40190: elinkeinojen ha:rjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla. 40191: Asiakirjat: Arm. esitys N:o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 40192: ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 10. 40193: 40194: E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y: 40195: 2) Ehdotukset a) metsänhoitoasetukseksi ja 40196: b) asetukseksi 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain 40197: 8, 21, 30, 31, 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 40198: 40199: A i n o a k ä s i t t e 1 y: 40200: 3) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 sen kertomuksen 40201: johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on 40202: antanut valtiovarain tilasta. 40203: 40204: Toinen käsittely: 40205: 4) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 40206: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. 40207: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran 40208: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. n-12) ja Suuren valio- 40209: kunnan mietintö N:o II. 40210: 5) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo- 40211: tukset. 40212: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall- 40213: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdo- 40214: 1468 Istunto 20 p. lokakuuta 1908 40215: 40216: 40217: tus N:o rs sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liit- 40218: teet II siv. 5-8 ja zg-3r). 40219: 6) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus- 40220: rasituksesta koskeva anomusehdotus. 40221: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o ro ja ed. 40222: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52). 40223: 7) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tar- 40224: koittava anomusehdotus. 40225: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o r ja ed. Se- 40226: tälän y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27). 40227: 8) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol- 40228: liseen asetukseen säästöpankeista. 40229: Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen 40230: y. m. anomusehdotus N:o rz8 (Liitteet X siv. 3-ro). 40231: 9) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen 40232: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy- 40233: den aiheuttamia toimenpiteitä. 40234: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. 40235: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. roo-ror). 40236: ro) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus- 40237: ehdotus. 40238: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o rr ja ed. 40239: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o zrz (I.iitteet V siv. 95--96). 40240: rr) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun- 40241: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin 40242: kihlakunnat. 40243: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma· 40244: vaaran anomusehdotus N:o ro3 (Liitteet II siv. r6). 40245: rz) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä- 40246: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista. 40247: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I2 ja ed. 40248: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o rg sekä ed. Koiviston y. m. ano• 40249: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv. 27-48). 40250: 13) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten 40251: johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt rgo5-r9o6 vuosien 40252: väliaikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet. 40253: Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2. 40254: 14) Åitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset. 40255: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs- 40256: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m. 40257: anomusehdotus N:o 22r (Liitteet IX siv. 92--99). 40258: rs) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomuseh- 40259: dotus. 40260: Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I3 ja ed. 40261: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. gz--92ft; 40262: Ilmoitusasiat 1469 40263: 40264: 40265: r6) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren 40266: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo- 40267: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy- 40268: tettäväksi. 40269: Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. Ara- 40270: Jarven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38). 40271: 17) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen 40272: ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden 40273: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan. 40274: Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven 40275: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissinen y. m. anomusehdotus N:o 40276: 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. 40277: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147, 40278: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. 40279: anomusehdotus N:o 161 (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67). 40280: 18) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun- 40281: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi. 40282: Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen 40283: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liiteet VII siv. 218-221). 40284: 19) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano- 40285: musehdotukset. 40286: Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl- 40287: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdo- 40288: tus N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä ed. 40289: Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet 40290: IX siv. 71~9). 40291: 40292: 40293: Poissaolevaksi merkitään nimenhuudossa ed. Helenius-Seppälä. 40294: 40295: 40296: 40297: Ilmoitusasiat: 40298: Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Helenius-Seppälä yksi- 40299: tyisten asiain takia täksi ja huomispäiväksi. 40300: 40301: 40302: Muutos päiväjärjestykseen. 40303: 40304: P u h e m i e s ilmoittaa päiväjärjestykseen sen oikaisun, ettd. 40305: asiat viidennestä eteenpäin tulevat ainoaan eivätkä toiseen 40306: käsittelyyn. 40307: 1470 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40308: 40309: 40310: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 40311: 1) Eräänlaatulsten ellnkeinojenharjolttajaln maanostot. 40312: (3 K.) 40313: Ryhdyttäessä koimaunesti käsittelemään ann. esityksessä N:o 4 40314: vireille pantua lainsäädäntökysymystä rajoituksista eräänlaatuis- 40315: ten elinkeinojen harjoittajain oikeuteen hankkia omaksensa maalla 40316: olevaa kiinteätä omaisuutta, Puhemies ilmoittaa, ettei ed. Hainarin 40317: tämän asian toisen käsittelyn yhteydessä esille tuoma anomusponsi 40318: hra Puhemiehen mielestä ole sellaisessa yhteydessä käsillä olevan 40319: asian kanssa, että sen voisi Eduskunnan käsiteltäväksi esittää. 40320: Tämän jälkeen esitetään eriksensä k o 1 m a n t e e n k ä s i t- 40321: telyyn 40322: seuraavat kolme asetusehdotusta, nimittäin: 40323: A) A s etu s , k o s k e v a r a j o i t u k s i a e r ä ä n 1 a a t ui s- 40324: t e n y h t i ö i d e n j a y h d i s t y s t e n o i k e u t e e n k i i n- 40325: t e i s t ö n h a n k i n t a a n m a a 11 a. 40326: Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta sellaisena kuin se on 40327: tämän lokakuun 16 p:nä loppuun saatetussa toisessa käsittelyssä 40328: päätetty. 40329: B) A s e t u s 2 p : u ä t o u k o k u u t a I 8 9 5 o s a k e- 40330: yhtiöistä annetun lain 27 §:n muuttamisesta 40331: t o i s i n k u u 1 u v a k s i. 40332: Keskustelu: 40333: 40334: Ed. L i s t o: >>Kiertämismahdollisuuksien välttämiseksi» on suuri 40335: valiokunta ehdottanut, että 27 § voimassa olevassa laissa osakeyh- 40336: tiöistä saisi lisäyksen, jonka mukaan sellaisen yhtiön yhtiöjärjes- 40337: tystä, joka on perustettu jotakin muuta tarkoitusta kuin metsän- 40338: tuotteita raaka-aineena käyttävän teollisuuden taikka puutavara- 40339: kaupan harjoittamista varten, ei olisi lupa muuttaa siten, että yh- 40340: tiön tarkoitus tulisi olemaan mainitunlaisen teollisuuden tai kauppa- 40341: liikkeen harjoittaminen. Tämän säännöksen tarkoituksena on estää 40342: yhtiötä, joka nimellisesti harjoittaa jotakin muuta kuin puutavara- 40343: liikettä, hankittuaan itselleen maatiloja, siirtymästä puutavara- 40344: liikkeeseen käyttääkseen hankkimainsa maatilain metsäntuotteita 40345: tässä liikkeessä hyväkseen. Mutta riittävän tarkkuuden puutteessa 40346: puheenaolevan lainsäännöksen muodostelussa on tämä säännös 40347: saanut laajemman sisällyksen kuin mitä on tarkoitettu. Sen alai- 40348: siksi tulisivat näet joutumaan k a i k k i yhtiöt, nekin, jotka eivät 40349: omista mitään maatiloja. Mitä järkeä siinä on? Jos taasen todella 40350: tarkoitetaan asettaa kaikki yhtiöt puheena olevassa suhteessa sa- 40351: maan kadotukseen, niin on muistettava, että johdonmukaisuus olisi 40352: Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajain maanostot. 1471 40353: 40354: 40355: vaatinut säätämään samaa myöskin osuuskunnista, yhdistyksistä, 40356: vieläpä yksityisistä henkilöistäkin. Silloin vasta olisi aine tullut 40357: tyhjennetyksi. 40358: Mutta nyt puheenaolevassa asetusehdotuksessa on vielä muo- 40359: dollinenkin virhe. Siinä ei ole mitään johdantoa, joka kuitenkin 40360: on tarpeellinen, kun on kysymyksessä muuttaa voimassaolevan 40361: lain määrättyä osaa. 40362: Kun asetusehdotus jo on toisessa lukemisessa hyväksytty, ei 40363: mainittuja virheitä enää käy korjaaminen, koska ehdotus V. J :n 40364: s;:n mukaan on kolmannessa käsittelyssä muuttumatta hyväksyt- 40365: tävä sellaisena, kuin se on toisessa käsittelyssä hyväksytty, tai 40366: hyljättävä. Rohkenen sen tähden ehdottaa, että Eduskunta mai- 40367: nittujen virheiden tähden hylkäisi nyt puheena-olevan ehdotuksen 40368: asetukseksi osakeyhtiölain 27 §:n muuttamisesta. 40369: Teen tämän ehdotuksen siitäkin syystä, että asetusehdotuksen 40370: lähettäminen hallitsijan vahvistettavaksi saattaisi aikaansaada sen- 40371: kin, että myöskin asetusehdotus rajoituksista eräänlaatuisten yh- 40372: tiöiden ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla 40373: sekä ehdotus asetukseksi vastamainitun asetuksen soveltamisesta 40374: yksityisiin henkilöihin voisivat joutua nekin hylkäämisen vaaraan. 40375: Hallitus on epäilemättä huomaava osottamani virheet ja arvatta- 40376: vasti jättävä osakeyhtiölain muutosehdotuksen niiden tähden vah- 40377: vistamatta. Ja kun mahdollista on, että kaikki kolme asetusehdo- 40378: tusta hallituksessa käsitettäisiin kokonaisuudeksi, josta ei osaa käy 40379: noudatettavaksi vahvistaminen, samalla kuin toinen osa hyljätään, 40380: niin seuraisi yhden asetusehdotuksen hylkäämisestä se, että toisetkin 40381: kaksi täytyisi jättää vahvistamatta. Koko tämän vaikean lainsää- 40382: tämistyön täytyisi siis jäädä toistaiseksi lepäämään. Tällaista loppu- 40383: tulosta työstämme en puolestani saata pitää suotavana. 40384: 40385: Ed. K ä p y: On tosin myönnettävä, että erikoistapauksissa 40386: saattaa tästä asetuksesta tulla niitä haittoja, joista ed. Listo mai- 40387: nitsi. Olisi kyllä kohtuutonta, että yhtiö, joka ei ole hankkinut mi- 40388: tään kiinteistöjä, ei saisi muuttaa sääntöjänsä. Mutta on toiselta 40389: puolen huomattavaa, että koko tämän lainsäädännön kautta niin 40390: sanoakseni syyttömät saavat kärsiä yhdessä syyllisten kanssa. Eihän 40391: ole sanottu, että kaikki puutavarayhtiöt ja yksityiset, jotka harjoit- 40392: tavat puutavarakauppaa, tekevät itsensä syypäiksi niihin väärin- 40393: käytöksiin, joita tällä lainsäädännöllä tahdotaan estää. Sääntö on 40394: kuitenkin asetettu yleiseksi. Ja näin ollen tuntuu siltä, kuin ei ed. 40395: Liston huomautus tässä kohden ansaitsisi sen suurempaa huomiota. 40396: Myöskään en voi pitää sitä seikkaa, ettei tässä asetusehdotuksessa 40397: ole mitään johdantoa eli ingressiä asiaan vaikuttavana siinä määrin, 40398: ettei eduskunta voisi asetusehdotusta hyväksyä. Kuitenkaan en 40399: pidä asiaa niin suuriarvoisena, että kysymyksessä oleva lainsäädäntö 40400: 1472 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40401: 40402: 40403: senkautta kärsisi, vaikka eduskunta tämän asetusehdotuksen hyl- 40404: käisikin, joten en jyrkästi tahdo asetusehdotusta puoltaakaan. 40405: 40406: Ed. C e d e r b e r g: J ag ber att få understöda hr Listos förslag. 40407: 40408: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40409: 40410: P u h e m i e s: Ed. Listo on, ed. Cederbergin kannattamana, eh- 40411: dottanut tätä lakiehdotusta hylättäväksi. Asiasta on siis äänestettävä. 40412: 40413: Äänestys ja päätös: 40414: 40415: Ken hyväksyy puheenalaisen asetusehdotuksen, äänestää >>jaa•>; 40416: jos >>ei» voittaa, on se hylätty. 40417: Aänestyksessä annetaan n6 jaa- ja 71 ei-ääntä. 40418: 40419: Asetusehdotus on siis hyväksytty. 40420: 40421: C) A s e t u s - - - a n n e t u n, r a j o i t u k s i a e r ä ä n- 40422: 1 a a t u i s t e n y h t i ö i d e n j a y h d i s t y s t e n o i k e u- 40423: t een kiint eist ön h ankint aan m a a 11 a k o s- 40424: kevan asetuksen sovelluttamisesta yksityi- 40425: s 1 1 n h e n k i 1 ö i h i n. 40426: Kun ei puheenvuoroja pyydetä ja asetusehdotus aikaisemmin 40427: on päätetty käsitellä siinä järjestyksessä kuin V. J:n 6o §:n 2 mo- 40428: mentissa säädetään, ryhdytään heti toimittamaan kirjallista äänes- 40429: tystä, jota varten hyväksytään näin kuuluva 40430: 40431: äänes tysesl tys: 40432: 40433: Ken hyväksyy asetusehdotuksen sellaisena kuin se on toisessa 40434: käsittelyssä päätetty, äänestää >>jaa>>; ken sitä ei tee, äänestää >>ei». 40435: Jos ei vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ole jaa-ääniä, · 40436: on kysymys asetusehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä näillä 40437: valtiopäivillä rauennut. Jos jaa-äänet muodostavat yksinkertaisen 40438: enemmistön annetuista äänistä, on asetusehdotus jääpä lepäämään 40439: ensimäisiin uusien vaalien jälkeen kokoontuviin valtiopäiviin. Jos 40440: taas ei voittaa on, asetusehdotus hylätty. 40441: Aänestyksessä annetaan 159 jaa- ja 34 ei-ääntä. 40442: Eduskunta on siis, sillä tavoin kuin V. J:n 6o §:n 2 momentissa 40443: säädetään, päättänyt lopullisesti hyväksyä käsiteltävänä olevan 40444: asetusehdotuksen sellaisena kuin se on tämän lokakuun r6 p:nä lop- 40445: puun saatetussa toisessa käsittelyssä päätetty. 40446: 40447: Kyseessä oleva lainsäätämisasia julistetaan loppuun käsitellyksi. 40448: Metsänhoitoasetus. 1473 40449: 40450: 40451: 2) Metsänhoitoasetuksen muuttaminen. 40452: (r K.) 40453: 40454: Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 kahden siinä olevan, 40455: arm. esityksessä N:o 2 Eduskunnalle annetun asetusehdotuksen 40456: e n s i mm ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten, jotka ovat 40457: Metsänhoito-asetus ja 40458: Asetus 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain 8, 21, 30, JI, 40459: 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 40460: Keskustelu: 40461: Ed. T u r k i a: Katsoen siihen, että tätä kyseessäolevaa ase- 40462: tusehdotusta ei keritä loppuun käsitellä näillä valtiopäivillä, ja 40463: näin ollen sen lähettäminen suureen valiokuntaan tulisi aivan suotta 40464: keskeyttämään siellä kunnallislain käsittelyä, pyydän minä ehdot- 40465: taa, että tämä asetusehdotus pantaisiin pöydälle ensi viikon tiis- 40466: tain istuntoon. 40467: 40468: Ed. N i x: J ag ber tili först få gifva tillkänna, att jag icke kan 40469: förena mig om de synpunkter, som hr Turkia framhållit, nämligen att 40470: betänkandet nu skulle bordläggas tili nästa vecka för att därigenom 40471: bereda kommunallagen tillfälle att hinna slutbehandlas i stora ut- 40472: skottet. Det har vid gårdagens plenum från vänster-håll förklarats, 40473: eller åtminstone medgifvits, att kommunallagen icke kan hinna slut- 40474: behandlas under denna landtdag och dock gör man åter ett försök 40475: att skjuta förevarande lagförslag åt sidan för att kunna arbeta på 40476: kommunallagen, ett förslag, som man dock medgifver icke kan hinna 40477: slutbehandlas. Därför måste jag inlägga min allvarliga gensaga emot 40478: en sådan behandling af ärenden i landtdagen. 40479: Hvad nu själfva lagförslaget beträffar, så måste jag säga, attjag 40480: med förvåning, för att icke säga besvikenhet, tagit del af detsamma. 40481: Det är kändt och erkändt att vi behöfva en skogsvårdslag, en lag, 40482: som förhindrar den sköfling af vår skog, som hittills har varit van- 40483: lig. Men denna lag är icke en skogsvårdslag, utan den är en total för- 40484: budsla,g. Uti 2 § stadgas, att man icke får afvärka barrskog till af- 40485: salu under någon som hälst form utan att ha inhämtat yrkeskun- 40486: nigas utlåtande. Detta stadgande förefaller mig först och främst 40487: bra nära tangera grundlag om individens dispositionsrätt öfver sin 40488: egendom. Jag öfverlämnar dock åt stora utskottet att begrunda, 40489: huruvida denna paragraf verkligen berör grundlag. Men i praktiken 40490: tillämpad skulle den hafva till påföljd, att man icke skulle känna sig 40491: som egare af sin skog; man skulle icke förfoga öfver den, som man 40492: själf ville, äfven om fråga vore om en '3kogsegare, som själf skulle 40493: kum1a rationellt sköta om sin skog. Det gifves fall, hvilka icke äro 40494: så alldeles få, åtminstone uppe i Osterbotten, där i böndernas skog 40495: 93 40496: 1474 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40497: 40498: icke mera finnes någon vedskog att tala om. Hos dessa har det 40499: varit sed, att man afverkar att antal träd tili afsalu ur stockskogefl, 40500: och för den summa, som man härför erhållit, har man köpt den nödiga 40501: brännveden. Detta har varit en god skogshushållning, måste jag säga. 40502: Om man skulle afverka samma trän, som man nu afverkar tili för- 40503: säljning, för att erhålla ved till husbehof, så skulle man icke erhålla 40504: ens en bråkdel af det kvantum, som man nu för försäljningssumman 40505: kan köpa på de ställen, där det finnes brännvedsskog eller från sågar. 40506: Nu skulle man beträffande ett dylikt förfarande, som varit i allo 40507: lofvärdt och som vittnar om god hushållning med skogen, nödgas 40508: vända sig tili skogsnämden för att få dess begifvande för ett dylikt 40509: förfarande. Det är därför •jag tili utskottets beaktande ville fram- 40510: hålla särskildt 2 § och dess tillämpning i praktiken. J ag finner här- 40511: vidlag, att åtminstone den affattning paragrafen har i första reser- 40512: vationen, är mycket mera lyckad. 40513: Beträffande sedan skogsnämndema, som här äro föreslagna, så 40514: synes mig, att utskottet icke tili fullo haft kännedom om förhållan- 40515: den i vårt land, icke öfverallt åtminstone, när det föreslagit dessa 40516: nämnder. Uti motiveringen säges det, att skogsnämdsordförandes 40517: lön borde beräknas till 200 mark och tillika har det föreslagits soo 40518: skogsnämnder i landet, d. v. s. ungefär en i hvarje kommun. Om 40519: jag nu tänker på min hemkommun, som omfattar tusen bönder, och 40520: tänker mig en skogsnämnd i denna kommun, så blir det platt omöj- 40521: ligt för denna nämnd att sköta de åligganden dem åsatts. Denna 40522: skogsnämnd får sitta året om och skall då hinna med på sin höjd 40523: en tredjedel af de åligganden lagen åhvälfver dem. Väl medgifver 40524: lagen, att kommun får delas i flere skogsnämdsområden, men då 40525: blir äfven följden den, att deras antal öfverstiger det, som utskottet 40526: f.örutsatt, och ändå komma dess arbeten, om nämndema skola följa 40527: denna lag, att bli så pass stora, att den aflöning, som är föreslagen, 40528: blir alldeles för liten. Man får säkerligen tre om icke femdubbla 40529: denna summa som utskottet beräknat för samtliga skogsnämder. 40530: Då frågas: motsvarar nyttande kostnader, som dessa skogsnämnder 40531: åsamka landet? J ag tror nyttan skall bli bra liten, men kostnadema 40532: skola i stället blifva stora, och såväl skogsnämndema själfva som 40533: skogsegarene skola bli ytterst missnöjda med hela institutionen. 40534: Jag vill därför ock:så beträffande denna punkt rekommendera åt 40535: stora utskottet att taga under ompröfning, huruvida icke ett full- 40536: ständigt omordnande af skogsnämndernas arbeten kunde tänkas, 40537: så att de icke blefve en sådan där förmyndarenämnd, utan i stället 40538: en rådgifvande nämnd, som jordegaren med nöje skulle anlita, hvil- 40539: ket icke nu blir fallet, då de sättas som angifvare och åklagare i 40540: skogshushållningsfrågor. 40541: 40542: Ed. K a s k i n e n: Minä pyysin puheenvuoroa ehdoittaakseni, 40543: Metsänhoitoasetus. 1475 40544: 40545: 40546: että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantaiksi, mutta koska edustaja 40547: Turkia on pyytänyt asian ensi tiistain istuntoon, niin yhdyn häneen 40548: ja kannatan edustaja Turkian ehdoitusta. 40549: 40550: Puhemies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä 40551: pöydälle, niin on V. J :n mukaan niin tehtävä. On ainoastaan kysymys 40552: siitä, mihin päivään mietintö on pantava pöydälle. Pyydän seu- 40553: raavia puhujia kohdistamaan lausuntonsa siihen osaan asiasta. 40554: 40555: Ed. John He d b e r g: Jag ber, då ärendet af många ta 40556: lare begärts på bordet, få föreslå, att bordläggning skulle ega rum 40557: endast till först infallande plenum, emedan jag icke kan finna att 40558: det är öfverensstämmande med L. 0. att ett betänkande bordlägges 40559: på så lång tid att man därmed äfventyrar dess behandling. 40560: 40561: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Minäkin kannatan asian pantavaksi 40562: pöydälle ensi tiistain istuntoon. 40563: 40564: Ed. S c h y b e r g s o n: Förslaget om förevarande betänkandes 40565: bordläggning till kommande vecka påminner mig om landtdagens 40566: förfarande, då järnvägsutskottets betänkande angående särskilda 40567: järnvägspetitioner bordlades tills alla öfriga ärenden blifvit behand- 40568: lade. Då voro vi ju i vår fulla rätt, enär det gällde petitioner, men 40569: jag måste ifrågasätta, huruvida vi äro det, då det, såsom nu, gäller 40570: ett utskottsbetänkande angående en proposition. Det är väl 40571: sant att betänkandet i ingen händelse hinner slutbehandlas. En 40572: åtgärd sådan som den af hr Turkia föreslagna vore sålunda, prak- 40573: tiskt sedt, rätt tilltalande, men vi måste söka hålla oss inom grund- 40574: lagens gränser. J ag förenar mig därför med hr Redberg om betän- 40575: kandets bordläggning endast till nästa plenum. 40576: 40577: Ed. S t o r b j ö r k: Då frågan en gång begärts på bordet, så 40578: måste den väl komma på bordet. Jag skulle därför förena mig med 40579: hr Hedberg, att den bordlägges till första plenum. 40580: 40581: Ed. S e t ä 1 ä: Minun mielestäni kyllä ei eduskunnan pöydälle- 40582: pano-oikeutta ole syytä aivan perin ahtaasti tu1kita tämmöisissä- 40583: kään tapauksissa, mutta minun täytyy kuitenkin sanoa, että se 40584: peruste, jonka ed. Turkia on tuonut esiin pöydällepanon hyväksi, 40585: ei ole sopusoinnussa V. J :n 72 §:n 2 momentin kanssa. Puheenalai- 40586: sessa lainkohdassa sanotaan nimenomaan, että Keisarin ja Suuriruhti- 40587: naan esitykset on sekä täysi-istunnossa että valiokunnissa otettava 40588: ensimäisinä käsiteltäviksi. Kun ehdotetaan, että armollinen esitys 40589: pantaisiin pöydälle s i t ä varten, että suuri valiokunta ehtisi kä- 40590: sitellä semmoista lakiehdotusta, joka on syntynyt eduskuntaesityk- 40591: 1476 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40592: 40593: 40594: sen johdosta, jotta siis armollinen esitys ei tulisi estämään eduskunta- 40595: esityksen käsittelyä, niin epäilemättä kierretään valtiopäiväjär- 40596: jestystä. Pöydällepanon tarkoituksena tulee tietysti olla ennen 40597: kaikkea se, että sillä valmistetaan edustajille tilaisuutta tutustua 40598: asiaan. 40599: Minunkin mielestäni olisi oikeinta, että mietintö pantaisiin pöy- 40600: dälle e n s i istuntoon. 40601: 40602: Ed. P a 1 m e n: Minä olen pääasiassa samaa mieltä kuin muuta- 40603: mat edelliset puhujat, mutta sanamuodostus >>ensi istuntoon>> 40604: ei ole oikein onnistunut siitä syystä, että jos täällä, saadaksemme muita 40605: asioita joutumaan, joku pöydällepanoistunto olisi tarpeen esim. 40606: torstaina, niin nyt ehdotettu päätös estäisi tätä istuntoa pitämästä. 40607: Minä tahdon mainita, että valtiovarainvaliokunnalla on toivo saada 40608: mietintö eduskuntatalosta valmiiksi, niin että se torstaina voidaan 40609: jakaa. Tietysti olisi edustajille hyvä, jos mietintö tulisi heille ajoissa, 40610: niin että se tällä viikolla voisi tulla käsiteltäväksi, sillä eduskunta- 40611: talomietintö vaikuttaa rahamääräysmietintöön. Mutta jos nyt 40612: esitetty mietintö pannaan pöydälle ensi istuntoon, niin ei voi tors- 40613: taina pitää mitään pöydällepanoistuntoa, sillä V. J:n 56 §:n mukaan 40614: ei voi kolmesti panna mietintöä pöydälle. Minä siis tahdon kysyä, 40615: eivätkö ne herrat, jotka ovat vaatineet, että asia pantaisiin pöydälle 40616: ensi istuntoon, suostuisi siihen, että se pantaisiin pöydälle ensi per- 40617: jantain istuntoon. 40618: Ed. S e t ä 1 ä: Minä olen valmis yhtymään ed. Palmenin vii- 40619: meksi tekemään ehdotukseen. 40620: Ed. J o h n H e d b e r g: På de skäl, som här framhållits, 40621: ber jag få understöda bordläggningen, i stället för till första·plenum, 40622: till fredagens plenum. 40623: 40624: Ed. S c h y b e r g s on: Också jag förenar mig med frih. Palmen. 40625: P u h e m i e s: Mitä pöydällepanon päivämäärään tulee, on 40626: siitä tehty kolme ehdotusta. Ed. Turkia on ehdottanut, että mie- 40627: tintö pantaisiin pöydälle ensi viikon tiistain istuntoon. Tätä ovat 40628: useat kannattaneet. Sitten on ed. Palmen toisten kannattamana 40629: ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantain istuntoon. 40630: Siitä alkuperäisestä ehdotuksesta, että asia pantaisiin pöydälle 40631: seuraavaan istuntoon, ovat sen tekijä ja kannattajat luopuneet, 40632: kaikki muut paitsi ed. Storbjörk, ja kun hän yksin on tuon ehdotuk- 40633: sen takana, ei se voi tulla äänestyksen alaiseksi. On siis äänestettävä 40634: siitä, tuleeko asia pantavaksi pöydälle ensi perjantain, vaiko ensi 40635: viikon tiistain istuntoon. 40636: Kertomus valtiovarsin tilasta. 1477 40637: 40638: 40639: Äänestys ja päätös: 40640: 40641: Ken tahtoo mietinnön pöydälle ensi perjantaihin, äänestää >>jaa»; 40642: jos >>ei>> voittaa, on asia päätetty pantavaksi pöydälle ensi viikon 40643: tiistaihin. 40644: Äänestyksessä annetaan 84 jaa- ja 102 ei-ääntä. 40645: Siis on päätetty, että asia panna pöydälle ensi tiistain is- 40646: tuntoon. 40647: 40648: 3) Kertomus vaUlovaraln tilasta. 40649: (A. K.) 40650: 40651: F..sitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 sen kertomuk- 40652: sen johdosta, jonka Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovarain- 40653: toimituskunta on Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta. 40654: 40655: Puhemies: Tämä kertomus on siksi laaja, että se täytyy 40656: esittää eri osissa. Arvelisin asianmukaisimmaksi esittää ensin a 1 k u- 40657: eli y 1 ei S 0 San; sitte V a 1 t i 0- ja S 0 t i 1 a S raha S t 0 t, niis- 40658: t~in erikseen tulopuolen ja menopuolen; sitte suos- 40659: tun t a v arat ; sen jälkeen k u 1 k u 1 aito s rahaston ja 40660: viimeksi m u u t r a h a s t o t. 40661: Yleiskeskustelu tässäkin on sallittu, jos tahdotaan. 40662: Puheenvuoroa käyttää: 40663: Ed. S i r o 1 a: Tämän istuntokauden alkupuolella lausuin kä- 40664: sityksenäni, että tätä asiaa koskeva mietintö olisi käsiteltävä yhdessä 40665: tai ainakin lähekkäin valtion tulo- ja menoarvion kanssa, niin että sa- 40666: moihin lausuntoihin, jotka voivat kohdistua molempiin, voitaisiin 40667: viitata päätösehdotuksia tehtäessä. Minä olen yhä edelleen sillä 40668: kannalla ja pyytäisin ehdottaa, että tämä mietintö pantaisiin pöy- 40669: dälle siihen istuntoon, jossa käsitellään valtiovarainvaliokunnan 40670: mietintöä valtion tulo- ja menoarviosta. 40671: 40672: Ed. K. H ä m ä 1 ä i n en: Kannatan ed. Sirolan tekemää 40673: ehdotusta. 40674: 40675: Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Minä kannatan edellisten 40676: puhujain tekemää ehdotusta. 40677: 40678: Ed. v on A 1 f t h a n: J ag hade också för afsikt att anhålla 40679: om bordläggning, men endast till fredagens plenum. Vi kunna icke 40680: gärna lämna alla stora finansfrågors behandling till sista ögonblicket. 40681: Förutom finansrelations- och budgetbetän.kandena återstår ännu 40682: betänkandet rörande kommunikationsfonden. Om vi uppskjuta 40683: 1478 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40684: 40685: allt detta tilllandtdagens sista dagar, riskera vi att ej kunna slut- 40686: behandla finansfrågorna öfver hufvud. Under sådant förhållande, 40687: synes rnig den af hr Sirola föreslagna bordläggningen innebära ganska 40688: stora faror, och skulle jag anse, att en bordläggning till fredagen 40689: borde räcka till och möjliggöra för landtdagsmännen att sätta sig 40690: in i de frågor, som i relationsbetänkandet ingå. Jag får sålunda under- 40691: stöda bordläggningen till fredag. 40692: 40693: Puh e m i e s: Koska useat edustajat ovat pyytäneet asiaa 40694: pöydälle, tulee se tietysti jäämään pöydälle. Kysymys on vaan pöy- 40695: dällepanopäi västä. 40696: 40697: Ed. J o h n H e d b e r g: J ag ber få understöda frih. von Alf- 40698: thans förslag. 40699: 40700: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40701: 40702: P u h e m i e s: Pöydällepanosta on tehty kaksi eri ehdotusta: 40703: ed. Sirola ed. Hämäläisen y. m. kannattamana on ehdottanut, että 40704: asia pantaisiin pöydälle siksi kuin valtiovarainvaliokunnan mietintö 40705: valtion varoista ja tarpeista, niin sanottu budgettimietintö, tulee kä- 40706: siteltäväksi; ed. von Alfthan ed. Hedbergin kannattamana on eh- 40707: dottanut asiaa pöydälle pantavaksi ensi perjantain istuntoon. 40708: Näiden välillä tulee siis äänestettäväksi. 40709: 40710: Xänestys ja päätös: 40711: 40712: Ken tahtoo että asia pannaan pöydälle ensi perjantain isttm- 40713: toon, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta, ed. Sirolan eh- 40714: dotuksen mukaisesti, päättänyt panna sen pöydälle siksi kun Valtio- 40715: varainvaliokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista tulee käsi- 40716: teltäväksi. 40717: Äänestyksessä annetaan 88 jaa- ja 97 ei-ääntä. 40718: On siis päätetty panna mietintö pöydälle siksi kun Valtiovarain- 40719: valiokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista tulee käsiteltä- 40720: väksi. 40721: 40722: 4) Säästöpankkiasetuksen muuttaminen. 40723: (2 K.) 40724: Esitetään t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n Pankkivaliokunnan 40725: mietinnössä N:o 4 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o I I val- 40726: mistavasti käsittely 40727: Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista 40728: annetun asetuksen I §:n muuttamisesta. 40729: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1479 40730: 40731: 40732: Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta Suuren valiokunnan 40733: ehdotuksen mukaisena ja asian toinen käsittely julistetaan päät- 40734: _tyneeksi. 40735: 40736: 5) Verotuslaitoksen uudistaminen. 40737: (J atk. A. K.) 40738: Esitetään täysi-istunnossa lokakuun 9 p:nä keskustelunalaisena 40739: ollut, mutta silloin toistamiseen pöydälle pantu Valtiovarainvalio- 40740: kunnan mietintö n:o 4, verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavien 40741: anomusehdotusten johdosta. 40742: 40743: P u h e m i e s: Ennenkuin keskusteluun ryhdytään, pyytäisin 40744: tehdä selkoa niistä muutosehdotuksista, joita jo asian aikaisemmassa 40745: käsittelyssä on tehty, sillä nuo muutosehdotukset otetaan edelleen 40746: huomioon; ne, joita on kannatettu, tulevat ilman muuta äänestet- 40747: täviksi. Ne, jotka eivät vielä ole saavuttaneet kannatusta, voivat 40748: nyt sitä saada ja tulla äänestettäviksi. 40749: Ed. von Alfthan, ed. Granfeltin kannattamana, on ehdottanut, 40750: että mietintö palautettaisiin takaisin valtiovarainvaliokuntaan 40751: muodostettavaksi toisen vastalauseen mukaisesti. 40752: Ed. Gebhard on ehdottanut mietinnön palauttamista valtiova- 40753: rainvaliokuntaan muodostettavaksi ensimäisen vastalauseen mu- 40754: kaisesti. 40755: Ed. Schybergson on antamansa lausunnon nojalla ehdottanut, 40756: että mietintö ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen. 40757: Ed. Grotenfelt, ed. Kallion kannattamana, on ehdottanut, että 40758: mietinnön perustelut sivulla 12 muutettaisiin siten, että toisen 40759: kappaleen viimeinen lause tulisi kuulumaan seuraavasti: >>Periaat- 40760: teessa on valiokunnan enemmistö sitä mieltä, että sokeritulli onko- 40761: konaan lakkautettava, mutta siihen nähden, että kauppasuhteemme 40762: keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa sekä rahalliset näkökohdat 40763: tehnevät tämän muutoksen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkä 40764: mahdottomaksikin, on valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, 40765: että tällä kertaa valiokunta ehdottaa sokeritullin alentamista siinä 40766: määrässä kuin mainitut olosuhteet myöntävät.>> 40767: Keskustelu: 40768: Ed. S c h y b e r g s o n: Då jag yrkade att petitionen skulle 40769: lämnas utan afseende, gjorde jag det uttryckligen med åberopande 40770: däraf att jag åhört finanschefens yttrande i saken och däraf funnit, 40771: att regeringen egnade ett synnerligt intresse och uppmärksamhet 40772: åt frågans lösning. På den grund, icke på grund af hvad jag i mitt 40773: yttrande anfört, föreslog jag, att petitionen skulle lämnas utan af- 40774: seende. 40775: 1480 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40776: 40777: 40778: Ed. P a 1 m e n: Pahoin on peljättävä, että sen väliajan täh- 40779: den, joka on kulunut tämän kysymyksen edellisen käsittelemisen 40780: ja tämänpäiväisen välillä, paljon tulee sanottavaksi uudelleen, joka 40781: jo on sanottu, mutta ehkä unohtunut. Minä puolestani katson sekä 40782: velvollisuudekseni että muutenkin paremmaksi jättää sikseen pole- 40783: miikin niitä lausuntoja vastaan, joita viime kerralla on esitetty. 40784: Minulla on vaan asiana lyhimmiten huomauttaa, mitkä ne syyt ovat, 40785: jotka ovat pakottaneet minut panemaan vastalauseen valiokunnan 40786: mietintöä vastaan. Minä siinä kohden tahdon ensinnäkin huomaut- 40787: taa, että tämä mietintö, jota nyt on puolustettu, on rakennettu 40788: sille pohjalle, että joskus täytyy epäillä, mihin valiokunta tahtoo. 40789: Kun esim. 4 sivulla sanotaan, että täydellinen uudistus on kyseessä ja 40790: sanotaan: >>mihin suuntaan sen tulisi tapahtua, esitetään seuraavassa 40791: lähemmin», niin lukija ei voi helposti tulla toiseen päätökseen kuin 40792: että valiokunta tai sen enemmistö todellakin tarkoittaa, että seu- 40793: raavilla sivuilla lausutut mielipiteet ovat pidettävät jonakin oh- 40794: jeena valiokunnalle. Kun valtiovarainvaliokunnassa tästä oli ky- 40795: symys, lausuttiinkin hyvin vaikuttavana tavalla, että viittaukset 40796: olivat ohjeeksi aijotut, ja lisättiin noita muutamilla tahoilla tavan- 40797: mukaisia uhkauksia, että kyllä me kukistamme sen hallituksen, joka 40798: ei ota huomatakseen, mitä käsketään. Mutta jos katsellaaan toista 40799: paikkaa, niin selitetään mietinnössä, että eihän tässä olekaan sanottu 40800: eikä ehdotettu muuta, kuin että >>mahdollisuuden mukaan>> valmis- 40801: tetaan siirtymistä uuteen järjestelmään. Tuommoiset viittaukset 40802: eivät merkitse paljoakaan, sillä joskin sana >>mahdollisuuS>> olisi ollut 40803: poissa, jokainen kai sittenkin ymmärtää, että valiokunnan enemmistö 40804: ei ole tahtonut vaatia, että mahdottomuudenkin vallitessa siirryt- 40805: täisiin uuteen järjestelmään. 40806: Tämmöinen epämääräisyys ei ole hyvä valiokunnan mietinnössä. 40807: Ja kun lisäksi ruvetaan esittämään sellaisia aatteita, että pitäisi 40808: luopua suojellustullijärjestelmästä ja >>mahdollisuuden mukaan>> 40809: siirtyä vapaakauppa-aatteelle, niin tässä oikeastaan liikutaan 40810: niillä vanhoilla periaatteilla, jotka olivat ymmärrettävissä siihen 40811: aikaan, kun n. k. Manchesterdoktriini oli vallalla. Mutta Suomen 40812: eduskunta, joka on tehnyt kieltolain, joka ainakin muutamissa koh- 40813: din osoittaa suuria taipumuksia pyrkimään kaikenlaisiin lainsäätä- 40814: mistoimenpiteisiin, jotka koko tuntuvalla tavalla ehkäisevät yksi- 40815: tyisen vapautta, ei tosiaankaan ole johdonmukainen, jos se toiselta 40816: puolen julistaa täydellistä vapaakauppaa ja kaikkien tullien poista- 40817: mista ja toiselta puolen luulee voivansa rakentaa kotimaista työtä, 40818: joka muka täällä olisi tuottava ja mahdollinen, muttajokasittenkään 40819: vapaakaupan vallitessa ei ole ajateltavissa ilman pakon apua. Täm- 40820: möiset ristiriitaisuudet eivät kaunista mietintöä. Puhutaan, että 40821: sokeritulli on poistettava niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. 40822: Mutta kun kysytään, onko tarkoitus poistaa noista I5 miljoonasta, 40823: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1481 40824: 40825: 40826: mikä vuosittain on siitä tuloa, ro miljoonaa, vai 5 miljoonaa, niin 40827: jäädään vastausta vaille. Tämä ei liioin ole sopivaa sille valiokunnalle, 40828: jonka tulee valmistaa valtiovarainhoitoa koskevia asioita. Sen 40829: valiokunnan asiana lähinnä on ottaa harkittavaksi, mistä otetaan 40830: ne kymmenen tai parikymmentä miljoonaa, jotka tarvitaan kai- 40831: kenlaisiin uudistuksiin. 40832: Keskustelussa, joka on tapahtunut tässä asiassa, on, niinkuin mo- 40833: nessa muussakin, ollut yhtenä pääosana puheleminen siitä, mitä 40834: puolueohjelmissa on ollut luettavana. Koetetaan sillä tavalla tulla 40835: pitkälle ja vieläpä on joskus luettu pitkät otteet sanomalehtikir- 40836: joituksistakin - tavallisesti saadakseen oikein selvästi osoitetuksi, 40837: että lähimmäisen silmässä on suuri malka olemassa. Mutta minä 40838: tahdon yksinkertaisesti vastata siihen, että valtiollisessa elämässä 40839: arvellaan, ettei mikään vika ole suurempi kuin se, ettei opi mitään 40840: eikä unohda mitään. On välttämätöntä, että valtiollisissa asioissa 40841: päivä päivältä opitaan ja yhä paremmin ymmärretään, mitenkä 40842: asiat ovat järjestettävät, niin että kansan etu ei tule kärsimään. 40843: Minä siis en aijo uhrata yhtään sanaa siihen, että mahdollisesti voi 40844: löytää jostain anomuksesta tai jostain päätöksestä, joka tehtiin 5 tai 40845: 4 vuotta sitten, jonkun sanan, jonka olisi voinut lausua paremmin. 40846: Siksipä meillä on valtiopäivillä valiokuntien käsitteleminen mää- 40847: rätty, jotta saadaan tarkemmin ja paremmin punnituksi muoto niille 40848: aatteille, jotka yksityiset edustajat ja vaikkapa ryhmätkinesittävät 40849: tarkoituksinaan. 40850: Ennen kaikkea täytyy meidän ottaa huomioon, mitä lähin aika 40851: opettaa. Kun on saatu semmoisiakin yllätyksiä, että yht'äkkiä ehdo- 40852: tetaan milloin ro miljoonaa, milloin vaikkapa 50 miljoonaa valtio- 40853: tuloista poistettavaksi, sillä valtiovarainhoitoa koskevissa asioissa 40854: kokonainen ryhmä on ehdottanut, että kaikki tullit ovat poistettavat 40855: - mikä merkitsee samaa, kuin että puolet Suomen valtiontuloista 40856: häviäisivät; - kun samat henkilöt, jotka toisena kuukautena tuu- 40857: mivat saavansa esim. tupakkaverosta ro miljoonaa tai enemmänkin, 40858: muutama kuukausi myöhemmin arvelevat, ettei saa verottaa tu- 40859: pakkaa ensinkään, ja kun myöskin kaikki komsumtsionitullit, 40860: tullit sellaisista tavaroista kuin sokeri, kahvi y. m. yht'äkkiä ehdo- 40861: tetaan poistettaviksi, niin kaikki nämä asianhaarat todellakin pa- 40862: kottavat jokaista ajattelemaan entistä tarkemmin, miten voipi tulla 40863: tulokseen, joka on mahdollinen. Sentähden ei tällä haavaa ole niin 40864: tarpeellista huomauttaa tasoituksista ja kohtuuttomuuksien poista- 40865: misista. Se, mikä minun mielestäni tällä haavaa on näyttänyt 40866: kaikista tärkeimmältä ja mikä siis on tullut vastalauseessanikin 40867: esitetyksi, on se huomautus, että jos Suomen eduskunta tahtoo suu- 40868: ria uudistuksia saada aikaan, täytyy ottaa huomioon, että valtio- 40869: varainhoito ei ole yksinkertaisesti järjestetty sillä, että pyhitään 40870: puolet tai kolmasosa entisistä tuloista, hankkimatta uusia sijaan. 40871: 1482 Istunto 20 p. lokakuuta UlOS. 40872: 40873: 40874: Suuret uudistukset vaativat tuntuvia uhrauksia. Ja samassa kun 40875: on .tasoituksia tarpeen, täytyy meidän ottaa huomioon, että vero- 40876: tekniikan kannalta katsoen on suorastaan mahdottomuus hankkia 40877: kymmenittäin miljoonia noin muutamilla kynäyksillä. Koko se 40878: käsittelytapa, joka on tullut näkyviin tämän verotuslaitoksen uudis- 40879: tamista koskevan mietinnön kautta, viittaa siihen, että suuri epä- 40880: kypsyys on olemassa niissä, jotka vaativat uudistuksia. Sentähden 40881: tulee ikäänkuin välttämättömäksi vastaukseksi vielä kiinteärumin 40882: kuin ennen pitää kiinni entisestä, kunnes uudistajat osaavat esit- 40883: tää edes jonkunmoisia mahdollisia keinoja, millä voisi uudistuksia 40884: ajaa. Minä siitä syystä en myöskään katso tarpeelliseksi mennä 40885: pitemmälle; arvelen että tämäkin riittää perustelemaan sitä varo- 40886: vaisempaa kantaa, mille minä asetun heikosti perusteltuja uudis- 40887: tuksia kohtaan, jotka esiintyvät joko mietinnössä tai vastalauseissa. 40888: Tahdon lopuksi vielä huomauttaa, että kun se ponsi, jonka oikeas- 40889: taan kaikki tai ainakin valtava enemmistö hyväksyy, päättyy yksin- 40890: kertaiseen vaatimukseen, että meidän verotusoloissamme vallitse- 40891: vat puutteet ovat selvitettävät sekä lisäksi vaatii, että ehdotus on 40892: tehtävä puutteiden poistamiseksi sekä uuden, oikeudenmukaisemman, 40893: valtion tarpeita tyydyttävän verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, 40894: niin siihen ei tarvitse muuta perustelua, kuin juuri, että selvittely 40895: on tarpeen. Ei siis tarvitse tällä hetkellä mennä määräämään ja an- 40896: tamaan ohjeita suuntaan tai toiseen. Jos ohjeet jo ovat annettavissa, 40897: niin selvitys siinä kohden on tarpeeton, mutta jos selvitystä tarvi- 40898: taan, niin älköön mentäkö antamaan ohjeita, jotka kenties ovat 40899: liian huonosti harkittuja. - Minä pysyn siinä, että aivan lyhyt ja 40900: ylimalkainen perustelu on annettava eduskunnan kirjelmässä, sem- 40901: moinen perustelu, joka vastaa pontta. Me muistamme, että ponteen 40902: nähden ei ole ollut oleellista erimielisyyttä muuta kuin harvoissa 40903: yksityiskohdissa, joten ponteen nähden luullakseni enemmistö tässä 40904: eduskunnassa on taattu. 40905: 40906: Ed. A u g. H j e 1 t: Siinä keskustelussa, joka eräässä edellisessä 40907: istunnossa omistettiin valtiovarainvaliokunnan esillä olevalle mie- 40908: tinnölle, tuotiin eri tahoilta esiin tämän mietinnön puutteellisuus, 40909: että siinä ei ole mitään selvittelyä siitä, millaiseksi Suomen valtion 40910: tulo- ja menoarvio muodostuisi, jos valiokunnan ehdottamat reformit 40911: pantaisiin käytäntöön, joten siis näiden reformiehdotusten kan- 40912: tavuus finanssikannalta ei ole mietinnössä likimainkaan riittävästi 40913: valaistu. Mutta niin kauan kun tällaista selvittelyä puuttuu, ei 40914: eduskunnalla myöskään ole mahdollisuutta arvostella tämän laaja- 40915: kantoisen kysymyksen eri puolia eikä siis myöskään siitä tehdä 40916: varmaa, oikeaa päätöstä. Mietintö näin ollen menettää hyvän osan 40917: sitä merkitystä, mikä sillä muuten olisi ja mikä sillä pitäisi olla. 40918: En tahdo kuitenkaan tästä laajemmalti puhua. Pyydän sen sijaan 40919: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1483 40920: 40921: saada lausua muutamia sanoja parista niistä verotusmuodoista, joita 40922: valiokunta mietinnössään puoltaa. 40923: Niistä uusista tulolähteistä, jotka valiokunta ehdottaa valtio- 40924: laitoksellemme avattaviksi, on valiokunta ensi sijassa maininnut 40925: uuden tuloverotuksen ja siinä on mielestäni valiokunta menetellyt 40926: aivan oikein. Emme kauemmin saa arvostella tuloveron puuttu- 40927: mista maamme verotusjärjestelmästä siltä- sanoisinko- keveältä 40928: tahi melkein irooniselta kannalta, jolta eräs arvoisa edustaja edelli- 40929: sessä istunnossa sitä käsitteli. Se seikka, että tämä veromuoto r885 40930: vuoden valtiopäivillä lakkautettiin vähän tuottavana, ikävänä 40931: ja tarpeettomana, kuten silloin sanottiin, on tosiasia, jota nähdäk- 40932: seni ei sovi mainita minäkään ohjeeksi kelpaavana tosiasiana, kun 40933: nyt on' kysymys verotuslaitoksemme uudestaan järjestämisestä. 40934: Yhtä vähän on aihetta siinä hengessä viitata siihen, että myöhemmät 40935: yritykset, esim. 1894 vuoden valtiopäivillä tehdyt, jälleen siirtää 40936: tulo- ja omaisuusverotus verojärjestelmäämme ovat rauenneet. 40937: Päinvastoin tämä tuloverotukseen sitkeä vastusteleminen ja se me- 40938: nestys, jolla sen toimeenpanoa on vastustettu, on merkittävä varsin 40939: ikäväksi lehdeksi kansamme sosiaalipoliittisen kehityksen historiasta 40940: viime vuosikymmeniltä. Sillä tämä todistaa, että oikeudenmukai- 40941: suuden vaatimuksille ei ole verolaitoksess,amme annettu läheskään 40942: sitä etusijaa, mikä näille vaatimuksille kuuluu. Tuloverotuksen pitkä- 40943: aikainen vastustaminen tässä maassa päinvastoin velvoittaa meitä 40944: nyt kahta voimakkaammin sen toimenpanemiseen. Mutta vaikka 40945: siis olenkin tuloverotuksen toimeenpanon välttämättömyyteen kat- 40946: soen täysin samalla kannalla kuin valiokunta - kuten lausutaan 40947: anomuksessa, että tuloverotus on pidettävä tärkeimpänä kansamme 40948: suoranaisten verojen joukossa- niin minä juuri tähän veroon näh- 40949: den valitan, ettei valiokunta ole esittänyt tarkempaa laskua, mitä 40950: tällä verolla todellisuudessa voitaisiin saada maassamme aikaan. 40951: Valiokunta lausuu mietinnössään sivuilla 20-21 seuraavat sa- 40952: nat: ~Yleisen tuloverotuksen kautta saatava rahallinen tulos tulee 40953: tietenkin kokonaan riippumaan veroprosenteista sekä siitä, miten 40954: jyrkkä ja korkea yleneminen siinä otetaan käytäntöön.•> Kysymyk- 40955: set, kuinka runsaat ne tulolähteet ovat, joista kyseenalainen vero 40956: on luovutettava, kuinka raskaasti näitä tulolähteitä voidaan ve- 40957: rottaa ja missä se raja käy, jonka yli ei hevin saata astua, nämä tär- 40958: keät kysymykset ovat jääneet mietinnössä miltei kokonaan syrjään. 40959: Puolet valiokunnan jäsenistä kolmannessa vastalauseessa nimen- 40960: omaan lausuu, etteivät tahdo mitään laskuja tässä kohden tehdä, 40961: kun eivät katso niitä tarpeellisiksi. Ja tämän lauseen he perustavat 40962: seuraavilla merkillisillä sanoilla sivulla 35: •>Samalla kuin olemme 40963: vakuutetut siitä, että tulovero, olematta silti erikoisen raskas, voi 40964: tuottaa tuntuvasti suurempia tuloksia kuin ylempänä mainittu luku 40965: 8, 9 miljoonaa markkaa, emme kuitenkaan katso tarpeelliseksi esit- 40966: 1484 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 40967: 40968: 40969: tää mitään laskelmaa sen tuottavaisuudesta, koska tämä kokonaan 40970: tulee riippumaan verotustarpeesta.~ Valiokunnassa näyttää siten 40971: tosissa jotenkin yleisesti olleen se käsitys vallalla, että tulo- ja siihen 40972: liittyvä omaisuusvero ovat jokin taikasauva, jolla voidaan loihtia 40973: esiin melkein tyhjentymättömiä tulolähteitä valtiolle. Näin ollen 40974: lienee paikallaan huomauttaa siitä, että kaikissa niissä valtioissa, 40975: jotka ovat ottaneet tuloverotuksen käytäntöön, se rahallinen tulos, 40976: joka tällä verolla on saatu, muodostaa ainoastaan vähäisen osan 40977: valtion koko tulobudgetista. Tahdon mainita vain pari lukua, jotka 40978: kohdistuvat viimeisiin vuosiin: Preussissa, jossa tämä tuloverotus 40979: tuotti kokonaista 223 miljoonaa Rmk, tämä erä vastaa 6.7 %valtion 40980: koko budgetista; Englannissa, missä tulo nousi 33.8 miljoonaan 40981: puntaan, tämä teki 15 %; Itävallassa, jossa tulo oli 55 miljoonaa 40982: kruunua, oli vastaava osuus 3.1 % ja Hollannissa, jossa tulo oli 15.1 40983: miljoonaa guldenia, oli se 8.8 %. Näemme siis, että tämä osuus on 40984: kaikkialla ja juuri Preussissa, jossa tämä tuloverotus on pisimmälle ja 40985: parhaiten kehittynyt, vain vähäinen murtoluku siitä, mitä valtio 40986: tarvitsee ja mitä se saapi muista tulolähteistä. 40987: Siinä anomusehdotuksessa, jonka minä muiden joukossa viime 40988: vuonna tästä asiasta tein, oli myöskin lyhyt aivan ylimalkainen 40989: laskelma siitä, mitä tuloverotus maassamme voisi tuottaa, jos tämä 40990: tuloverotus alkaisi vähintään 1,ooo markan tuloista ja sitten 4 as- 40991: teessa kohoaisi korkeintaan 4 %:iin tulosta. Tämä laskelma päät- 40992: tyy 8.9 miljoonaan markkaan. Nyt on huomattava, että tässä las- 40993: kelmassa ei ole voitu - kun tilastollista aineistoa kokonaan siitä 40994: puuttuu - ottaa huomioon niitä kiinnitettyjen velkojen korkoja, 40995: jotka sisältyvät näihin bruttomääriin. Mihinkä summaan nämä nou- 40996: sevat eri tuloluokissa, on tällä hetkellä tuntematon asia. Mutta 40997: aivan vähäisiä ne eivät missään tapauksessa voine olla. Ja vastaisessa 40998: tuloverotuksessa, jossa täytyy ottaa tämänluontoiset poistot huo- 40999: mioon, ne tietystikin vaikuttavat nettotulojen määrään. Myönnettä- 41000: köön kuitenkin toiselta puolen, että mainitsemani veroprosentit 41001: ehkä voidaan jonkun verran korottaa ja että myös kansamme jat- 41002: kuva taloudellinen edistys, jollaista ainakin tahtoisimme toivoa, 41003: tulee vuodesta vuoteen nostamaan näiden tulojen summaa, joista 41004: tämä vero on nostettava. Olettakaamme siis, että mainitsemani 41005: summa huomataan oikeaksi, sanokaammepa että se nousee vaikka 41006: 10 miljoonaan markkaan vuodessa. Valtion nykyisestä budgetista 41007: tämä summa ei kuitenkaan tekisi enempää kuin noin 9 %, mutta siis 41008: kuitenkin tuntuvasti enemmän kuin esim. nykyään vastaava tulo- 41009: määrä on Preussissä, valtiossa, jossa, kuten tunnettu, juuri tämä 41010: veromuoto on täydellisimmin kehittynyt ja jossa harjoitetaan erin- 41011: omaisen tarkkaa kontrollia. 41012: Kolmannen vastalauseen allekirjoittajat lausuvat olevansa va- 41013: kuutettuja siitä, että tulovero, jos se olisi paljonkin raskaampi kuin 41014: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1485 41015: 41016: 41017: se vero, joka tarvitaan mainitsemani summan aikaansaamiseksi, 41018: ei sittenkään ole meidän maassamme raskas. Tämä lause johtuu il- 41019: meisesti siitä käsityksestä, joka niin tiheään ja niin varmana esiin- 41020: tyy m. m. vasemmiston sanomalehdistössä, että valtion tuloverotuk- 41021: sen tulee koko painollaan tai ainakin suurimmalta osaltaan koh- 41022: distua yhteiskunnan yläluokkiin, ja että jos asiat niin järjestetäänkin, 41023: niin tuloverotus kyllä tuottaa ne runsaat tulot, joita valtio tarvitsee. 41024: Tässä on katsantokanta, jolla ei ole todellisuuden pohjaa. Yhteis- 41025: kunnan yläluokka muodostaa verrattain vähäisen osan koko kan- 41026: sasta. Kun kansan tulotalous otetaan huomioon, niin nähdään, että 41027: kansan pohjakerrokset tässäkin suhteessa siis tulolähteisiin nähden 41028: muodostavat sen vankan ja laajan perustan, johon ylemmät luokat 41029: nojaavat ja josta ne kohoavat. Pyydän saada mainita vain pari 41030: lukua, jotka Preussin tuloverotus on ilmaissut, ja jotka erittäin sel- 41031: västi valaisevat tätä tosiasiaa, pari lukua, joilla on arvoa juuri sen 41032: takia, että ne perustuvat niin harvinaisen laajaan ja erityisesti luo- 41033: tettavaan ainehistoon. 41034: Preussin kansasta on, kun luetaan verotettavien tai verosta vapau- 41035: tettujen omaiset mukaan, tasan puolet kokonaan tuloverosta va- 41036: paita sen nojalla, että tämän väestöosan tulot eivät nouse siihen 41037: rajaan, goo Rmkaan, josta vasta tuloverotus alkaa. Jos ottaa huo- 41038: mioon ainoastaan sen varakkaamman osan Preussin valtion väes- 41039: töä, jonka tulot ovat verotuksenalaiset, niin uusin tilasto, viime vuo- 41040: delta, osottaa, että tässä väestön osassa tasan 9/!o kuului alimpaan 41041: tuloluokkaan eli siihen, jonka tulot olivat goo ja 3,000 Rmkan vä- 41042: lillä, ja ainoastaan 1 /!o:lla tätä väestöä oli tuloja yli 3,000 markan. 41043: Jos otamme tulot huomioon, niin näemme, että enemmän kuin puolet 41044: eli 56.I % veronalaisen väestön tuloista kuului niille, joiden tulot 41045: olivat alle 3,ooo markan, ja ainoastaan loput 43·9 % niille, joiden 41046: tulot olivat yli 3,000 markan. 41047: Jos sitte katselee sitä verotaakkaa, jota nämä eri tuloluokat kantoi- 41048: vat tuloverona yhteiskunnan hyväksi, niin huomaamme, niinkuin 41049: sopii olettaakin, että suhde on päinvastainen. Tämä 1/10 suoritti 41050: koko verosta 67·4 % ja tuo monilukuinen alempi luokka 32.6. 41051: Mainitsemani luvut koskevat Preussin valtiota, jonka kansan 41052: yleinen varallisuus on aivan toisenlainen kuin kansan varallisuus 41053: on Suomessa, ja jossa myöskin vastaavassa määrässä tulosuhteet ovat 41054: verrattomasti edullisemmat kuin ne ovat täällä. Kuinka näin ollen 41055: voidaan, tällaiset tosiolot silmäin edessä, antautua siihen ajatuk- 41056: seen ja toivoon, että täällä meidän maassamme on olemassa ylä- 41057: luokka niin suurilukuinen ja niin runsastuloinen, että sen verotta- 41058: misesta voipi rajatta ja vaivatta saada kokoon niitä kymmeniä mil- 41059: joonia, joita valtiolaitoksemme tulee tarvitsemaan? 41060: Omasta puolestani soisin, että eduskunta ei kävisi hyväksymään 41061: valtiovarainvaliokunnan mietintöä tässä koskettelemassani kohden, 41062: 1486 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41063: 41064: vielä vähemmän kolmatta vastalausetta, ja siten auktoriteetillaan 41065: antamaan ikäänkuin lisää tukea katsantokannalle, joka jo nyt on 41066: kansaammelaajalti levinnyt, mutta joka on omiaan häiritsemään ja 41067: vaikeuttamaan muutenkin niin vaikean verotusreformin aikaan- 41068: saamista. 41069: Tahtoisin vielä lyhyesti kosketella toista tulolähdettä, johon valio- 41070: kunta viittaa, nimittäin tupakkaveroa. Valiokunta ehdottaa, että 41071: se olisi meillä otettava käytäntöön paljon suuremmassa mitassa, 41072: kuin missä se nykyään tulliverona esiintyy, mutta jättää avoimeksi 41073: kysymyksen, olisiko tupakkamonopoli vai aksiisijärjestelmä pi- 41074: dettävä edullisempana. Finanssipäällikkö on edellisessä istunnossa 41075: jo ilmoittanut, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin selvityk- 41076: sen hankkimiseksi tupakkaverotuksen eri muodoista ulkomailla. 41077: Tässä on vero, josta todella voimme suuria odottaa, vero, joka 41078: kohdistuu sellaisen tavaran kulutukseen, joka aivan erikoisesti sopii 41079: verotuksen esineeksi. Se on sopiva siksi, että tupakka kieltämättä 41080: on ylellisyystavara ja juuri sellainen, jonka kulutus kokonaan riip- 41081: puu kunkin kuluttajan omasta tahdosta. Se on sopiva senvuoksi, 41082: että tupakkaa käytetään niin suuressa määrässä juuri meidän maas- 41083: samme. Mutta tahtoisin vielä kiinnittää huomiota siihenkin seik- 41084: kaan, että tupakkaverossa voidaan ottaa huomioon myöskin ta- 41085: varan kvaliteetti ja sitä vastaava hinnoitus. Toisin sanoen voidaan 41086: järjestää tupakkaverotus siten, että se jossakin määrin vastaa ku- 41087: luttajan eli verotettavan henkilön varallisuus-suhteita. Ja ulkomailla 41088: saatu kokemus todistaa, että yleensä yleisö tupakan käytössä vähitel- 41089: len siirtyy yhä paremman, yhä kalliimman tavaran käyttämiseen. 41090: Saksassa, jossa on vuosikymmeniä riidelty tupakkaveron kehittä- 41091: misestä, on m. m.laskettu, että tupakan kulutus siellä on z8 vuoden 41092: kuluessa eli vuodesta 1877 vuoteen 1905 kohonnut henkeä kohti 41093: 3 Rmk. 29 pf. eli 67 %:1la. Mutta valtion tupakkaveron kautta 41094: saama tulo on samaan aikaan kohonnut ainoastaan 77 pf:llä. Ja 41095: tämä johtuu osalta siitä tosiseikasta, johon äsken viittasin, että käy- 41096: täntöön siirtyy yhä enemmän parempaa ja kalliimpaa tavaraa, kun 41097: toiselta puolen vero ei ole vastaavassa määrässä kohonnut. Sak- 41098: sassa eräs etevä tämän kysymyksen tutkija on laskenut, että jos 41099: vain puolet siitä mainitsemastani rahasta, joka on vuosien kuluessa 41100: henkeä kohti käytetty lisää tupakan kulutuksessa, olisi joutunut 41101: valtion huostaan veron muodossa, niin tämä olisi tuottanut 90 milj. 41102: Rmk. vuotta kohti. Ja Saksassa on, kuten ehkä tunnetaan, toissa 41103: vuonna otettu käytäntöön uusi tupakkavero, nimittäin paperossi- 41104: aksiisi, jonka veromäärä seitsemässä eri asteessa suhtautuu tavaran 41105: alempaan tai korkeampaan hintaan. On siis tällä erikoisalalla siir- 41106: rytty juuri sellaiseen verotusmuotoon, jossa otetaan huomioon ve- 41107: rotettavan ylellisyystavaran arvo sekä siten veronmaksajan varal- 41108: lisuustila. 41109: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1487 41110: 41111: 41112: Kun ottaa huomioon ne pätevät syyt, jotka varsinkin meidän 41113: maassamme puhuvat tupakkaverotuksen tehokkaaksi tekemisen 41114: puolesta ja joihin valiokuntakin mietinnössään jotenkin laajalti 41115: viittaa, niin ei voi hämmästymättä tutustua mietintöön liitettyyn 41116: neljänteen vastalauseeseen, jossa puolustetaan sellaista veropolitiik- 41117: kaa meidän maassamme otettavaksi käytäntöön, että tupakka 41118: olisi tehtävä kaikista veroista tykkänään vapaaksi. 41119: Valtiovarainvaliokunta ei ole tyytynyt mietinnössään vaan ly- 41120: hyesti kannattamaan tehtyjä anomuksia. Se on katsonut asiakseen 41121: esittää myöskin niitä periaatteita, joitten mukaan tämä verotus- 41122: reformi olisi järjestettävä. Ja siinä minun mielestäni valiokunta on 41123: tehnyt oikein. Sillä eihän ole paikallaan, että eduskunta lähettäisi 41124: hallitsijalle mitään tyhjää, epämääräistä anomusta verotusreformin 41125: suunnittelemisesta hallituksen puolelta, vaan että se itse ilmoittaa 41126: ainakin muutamin yleisin piirtein, mille perusteille se soisi reformin 41127: rakennettavaksi. Ja vaikka sen hallituksen, jonka aikanaan tulee 41128: eduskunnalle esittää verotusreformisuunnitelma, tietystikin tulee 41129: pidättää itselleen täydellinen vapaus harkita tätä kysymystä, niin 41130: hallitus ei kuitenkaan voi eikä saa olla ottamatta huomioon niitä 41131: näkökohtia, niitä toivomuksia, jotka kansaneduskunta tässä asiassa 41132: tuopi esille. Mutta juuri sentähden on nähdäkseni varsin tärkeätä, 41133: että eduskunta perustelee anomuksensa täysin pätevillä syillä, että 41134: se viittaa tällekin reformille sellaista suuntaa, jota voidaan ajaa 41135: ja josta saattaa toivoa pysyväistä hyötyä kansallemme. 41136: Tämän johdosta minä pyydän saada yhtyä siihen ehdotukseen, 41137: minkä ed. Gebhard edellisessä istunnossa teki, että siis tämä mie- 41138: tintö olisi palautettava valiokuntaan, jotta valiokunta antaisi sen 41139: esittämälle ponnelle sellaisen perustelun, joka tätä kaikkien kan- 41140: nattamaa pontta asiallisesti ja oikeaan suuntaan tukee. 41141: 41142: Ed. T a n n e r: Kun tästä asiasta parisen viikkoa takaperin 41143: alustavasti keskusteltiin, myönsivät useat puhujat, että meidän 41144: verotusjärjestelmässämme on hyvinkin paljon korjaamisen varaa ja 41145: olivat siis siinä samalla kannalla kuin valiokunnan mietintö ja 41146: niiden anomusehdotusten allekirjoittajat, joiden johdosta tämä mie- 41147: tintö oli syntynyt. Ja ihme olisi ollutkin, jos joku olisi voinut 41148: kehua tätä meidän verotusjärjestelmäämme, sillä tuskin sen van- 41149: hoillisempaa ja kurjempaa voidaan löytää mistään maasta. Tur- 41150: haan se siinä suhteessa etsii vertojaan, samoin kuin esim. eduskunta- 41151: laitoksemme ennen uudistustaan. Mutta sehän onkin meikäläi- 41152: sen yläluokan tapa, että se antaa epäkohtien kehittyä huippuunsa, 41153: ennenkuin se ryhtyy niitä korjaamaan, ja mitään parannuksia ei 41154: tavallisesti saada aikaan, ennenkuin tyytymättömyys johonkin 41155: asiaan on tullut niin valtavaksi, ettei sitä enään luulla voitavan 41156: viihdyttää. 41157: 1488 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41158: 41159: Mutta vaikka tämä verotusjärjestelmämme suuri kelvottomuus 41160: yleensä myönnetäänkin ja vaikka valiokunnan mietinnössä osaksi 41161: juuri sentähden sanotaan lähdettävän korjauksia hankkimaan, ei 41162: siinä kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota asian pääkohtaan, sen 41163: ytimeen. Ja asian ytimenä ei ole suinkaan se seikka, että vero- 41164: tuslaitoksemme on vanhentunut tai ettei se jaksa tyydyttää kas- 41165: vavaa tarvetta valtioverojen hankinnassa, vaan pääasia on siinä, 41166: että otetaan selville k u k a nykyiset verot maksaa, onko verotus 41167: oikeudenmukainen, sekä korjaukseen käydessä asete- 41168: taan verotaakka siten, että se oikeudenmukaisesti koh- 41169: taa veronmaksajia. 41170: On tahdottu uskotella, että meidän verotuslaitoksessamme ei 41171: olisi mitään järjestelmää, vaan että se olisi kehittynyt itsestään 41172: hetken tarpeiden mukaan. Se on suuri erehdys. Siinä on päin- 41173: vastoin hyvinkin tarkka ja erinomaisesti harkittu järjestelmä. Se 41174: on rakennettu erittäin johdonmukaisesti pitäen silmällä määrä- 41175: tyitä näkökohtia. Siinä esiintyy punaisena lankana pyrkimys v a - 41176: p a u t t a a o m i s t a v a t 1 u o k a t verot a a kas t a ja aset- 41177: taa se varattoman luokan maksettavaksi, ja tunnustettava on, ettei 41178: verotusjärjestelmämme tässä suhteessa milloinkaan erehdy. Ja 41179: tämä pyrkimyshän on niin luonnollinen. Aina ovat vallassaole- 41180: vat luokat tehneet samalla tavalla ja aina ovat he, vapauttaen it- 41181: sensä verotaakasta, sijoittaneet sen alempien kansaluokkien har- 41182: tioille. Muistettakoon vain, mitenkä aatelista ja papisto on aikoi- 41183: naan järjestänyt verotuslaitoksensa. Se jätti heidät kaikista 41184: veroista vapaiksi ja antoi silloisen alaluokan pitää huolta siitä, että val- 41185: tiokassan tu1oja karttui. Nykyinen vallassa oleva luokka, porvaristo, 41186: ei voi menetellä yhtä mutkattomasti ja selvää peliä käyttäen, mutta 41187: se ei estä sitä pääsemästä samoihin tuloksiin toista tietä, toisilla 41188: keinoilla, joita veronmaksajat eivät useimmissa tapauksissa huo- 41189: maakaan. Kun ei suoranaisesti voida pakoittaa varattornia otta- 41190: maan verotaakkaa kannettavakseen, saavutetaan sama tulos käyt- 41191: tämällä v ä 1 i 11 i s te n vero j en nimellä tunnettua verojär- 41192: jestelmää. 41193: Lyhytkin silmäys niihin tulolähteisiin, joista valtio meillä tu- 41194: lonsa saa, on tässä suhteessa valaiseva. Se osoittaa, että meillä 41195: todella on päästy mahdollisimman pitkälle välillisten verojen käyt- 41196: tämisessä. 41197: Voimme tässä tarkastelussa jättää huomioonottamatta sem- 41198: moiset valtion tulot kuin valtion tiluksista ja muusta valtion omai- 41199: suudesta karttuvat, yhteensä 55 miljoonaa markkaa - rautateiden 41200: epävarmat tulot siihen luettuna - sekä semmoiset tu1ot kuin 41201: posti-, oppilas- y. m. maksut, 7 1/2 miljoonaa, joiden hankkimisessa 41202: voi sanoa jokaisella kansalaisella olevan saman verran ansiota. Lo- 41203: put valtion tu1oista, 63 miljoonaa markkaa, kerätään verotuksen 41204: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1489 41205: 41206: 41207: avulla. Ja jo heti alussa voi sanoa, ettei ainoakaan niistä veroista, 41208: joiden avulla tämä summa saadaan kokoon, vastaa edes semmoi- 41209: sia oikeudenmukaisuuden periaatteita, joita porvaristokin teoriiassa 41210: sanoo kannattavansa, sillä ei ainoakaan niistä ota huomioon veron- 41211: maksajan maksukykyä eikä sovita veroa sen mukaan. 41212: Tuloksiinsa nähden tärkeimpiä ovat tullit, väkijuomain verotus, 41213: leimasuostuota ja elinkeinovetot, jotka kaikki ovat puhtaasti vä- 41214: lillisiä. Ne jo tuottavat valtiolle noin 57 miljoonaa markkaa vuo- 41215: sittain. Sitäpaitsi saanee meillä kannettavista veroista vielä henki- 41216: rahatkin lukea samaan luokkaan välillisten verojen kanssa, vaikka 41217: ne tavallisesti luetaankin suoranaisiin veroihin. Todellisena pää- 41218: verona ovat nimittäin nämä kaksi miljoonaa markkaa tuottavat 41219: henkirahat luonteeltaan aivan samanlaisia kuin välilliset verot. 41220: Onkin suorastaan häpeäksi maallemme, että meillä vielä kanne- 41221: taan tämmöistä keskiaikaista veroa, joka »yhteiskunnallisena jä- 41222: senmaksuna» menee jokaiselta kansalaiselta. 41223: Olemme siis Suomessa kehittyneet jo niin pitkälle, että meillä on 41224: ainoastaan yksi suoranainen vero, maavero, joka sekään ei suinkaan 41225: ole mikään ihannevero. Melkein koko verotulomme kerätään niin 41226: ollen välillisten verojen tai niiden luontoisten verojen avulla. Siinä 41227: suhteessa meidän maamme vie loistavasti voiton kaikista muista 41228: maista, sillä tämmöistä tilaa ei mikään muu maa tunne. Se jos 41229: mikään osoittaa, että meillä todella on järjestelmällisesti mene- 41230: telty verotuslaitostamme >>kehitettäessä>> ja ettei siinä ole vahin- 41231: gossakaan annettu tilaa minkäänlaiselle oikeudenmukaisuudelle. 41232: Sillä välilliset verot eivät milloinkaan voi olla oikeudenmukai- 41233: sia. Niitähän kannetaan pääasiassa vain yleisistä kulutustar- 41234: peista, kansalaisten nauttimasta oikeussuojasta tai muusta saman- 41235: laisesta, siis joka tapauksessa semmoisesta, jota ihmiset yleensä 41236: tarvitsevat, jos kerran mielivät tulla toimeen maailmassa. Niitä 41237: ei siten ole mahdollista sovittaa ihmisten maksukyvyn mukaan, 41238: sillä tätä voidaan mitata ainoastaan tulojen tai varallisuuden perus- 41239: teella. Välilliset verot eivät sentähden kohdistukaan veronmaksa- 41240: jiin näiden maksukyvyn, vaan yksinomaan näiden jokapäiväis- 41241: ten t a r p e i d en mukaan. Ja nämäthän eivät suinkaan ole suh- 41242: teellisia ihmisten tuloihin tai varallisuuteen. Eihän henkilö, jolla 41243: on IOO,ooo markan tulot, tarvitse 100 kertaa enemmän elintar- 41244: peita kuin I,ooo markan vuosituloilla elelevä henkilö. Päinvastoin 41245: on kummankin tarve tässä suhteessa jotenkin samanlainen, kumpi- 41246: kin tarvitsee jokseenkin saman verran jokapäiväisiä kulutustar- 41247: peita. 41248: Juuri jokapäiväisiin, yleisesti käytettyihin k u 1 utu s ta r- 41249: p e i s i i n välilliset verot nimittäin tavallisesti kohdistuvat, eikä 41250: meilläkään tässä suhteessa tehdä mitään poikkeusta. Päinvastoin 41251: juuri aivan jokapäiväisimmät kulutusesineet ovat ankarimman vero- 41252: 94 41253: 1490 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41254: 41255: 41256: tuksen alaisia, siis juuri semmoiset, joita varattomat etupäässä käyttä- 41257: vät. Niinpä mallas- ja paloviinasuostunnat jo yksinään tuotta- 41258: vat lähes 8 miljoonaa markkaa ja niitä kaikki myöntävät nautitta- 41259: van enemmän köyhälistössä kuin varakkaiden joukossa. Ja tär- 41260: kein tulolähteemme, tulliverotus, kohdistuu myöskin pääasiallisesti 41261: jokapäiväisiin kulutustarpeisiin, jopa suorastaan välttämättömiin elin- 41262: tarpeisiin. Onhan valtiomme suurimpana tuloeränä siksi tärkeän elin- 41263: tarpeen kuin sokerin verottaminen, minkä aineen kuluttajat yksi- 41264: nään saavat maksaa valtion kassaan IJ miljoonaa markkaa vuo- 41265: sittain. Ja kahvista kertyy tuloja yli 5 miljoonaa markkaa, tupa- 41266: kasta 3,6 miljoonaa, väkijuomain tullista 3 miljoonaa. Yksistään 41267: näistä neljästä aineesta kantaa valtio siis tuloja yhteensä 28 mil- 41268: joonaa markkaa eli lähes puolet kaikesta siitä, mitä koko valtion 41269: verotuksen avulla saadaan kokoon. Ja muistakin tulliverotukseen 41270: sisältyvistä tuloeristä voi mainita koko joukon samanlaisia yhtä 41271: kohtuuttomia ja aivan välttämättömiä elintarpeita rasittavia sum- 41272: mia. Niinpä yksistään riisiryyneistä maksetaan 400,000 markkaa, 41273: semmoisista varattomimmissakin perheissä yleiseksi tulleista hedel- 41274: mistä kuin rusinoista ja luumuista puoli miljoonaa, teestä 400,000, 41275: silleistä IJO,ooo ja jopa suolaakin verotetaan meillä lähes parinsadan- 41276: tuhannen markan arvosta vuodessa. Ja paitsi näitä välttämät- 41277: tömiä elintarpeita kohtaa tulliverotuksemme vielä kaikkia muita- 41278: kin jokapäiväisessä elämässa yleisesti käytettyjä tarpeita. Niinpä 41279: kannetaan tulliveroa vaatteista JOO,ooo mk, jalkineista 200,000 41280: (ja tätä tullia vielä aivan äsken korotettiinkin), pumpuli- ja villa- 41281: kankaista yli 2 miljoonaa j. n. e., kaikki vuoden Igo6 tullitilaston 41282: mukaan. 41283: Huomaamme siis, että kaikki mikä vaan lankeaa joukkokulu- 41284: tuksen piiriin, on ankaran tulliverotuksen alaista. Se onkin luon- 41285: nollista, sillä jos kerran välillisellä verotuksella halutaan tuloja 41286: saada, täytyy sen pakostakin kohdistua juuri tämmöisiin tarpei- 41287: siin. Jos sen asettaisi toisia näkökohtia silmällä pitäen, esim. koet- 41288: tamalla verottaa ylellisyyttä, johon porvarilliset esillä olevassa mie- 41289: tinnössäkin kehuvat pyrkivänsä, on sen kohtalo surullinen. Silloin 41290: on sillä nimittäin yksi paha vika, se ei tuota mitään. Jos veron 41291: asettaa alhaiseksi, tuottaa se vähän, ja jos sen asettaa korkeaksi, 41292: tuottaa se vielä vähemmin, verotettuja tarpeita kun silloin yksin- 41293: kertaisesti lakataan käyttämästä. Siitä on saatu riittävää koke- 41294: musta ulkomailla ja siitä voi tulla vakuutetuksi silmäilemällä ti- 41295: lastoa meidän tulliverotuksemme tuottavaisuudesta. Niiden mah- 41296: tavien summien rinnalla, joita mainitsin jokapäiväisestä elintar- 41297: peista saatavan, esiintyvät todellisista ylellisyystavaroista saatavat 41298: summat aivan mitättöminä. Siten esim. saatiin kaviaarista 93 mark- 41299: kaa, ostereista Igoo markkaa, pianinoista 62,000 markkaa j. n. e. 41300: muutamia kuvaavimpia esimerkkiä luetellakseni. Eivät siis ole 41301: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1491 41302: 41303: 41304: mainitsemisen arvoisia ne tuloerät, jotka saadaan varakkaiden eri- 41305: koisveroista. 41306: Tämä pintapuolinenkin katsaus riittänee osottamaan, että meillä 41307: verojärjestelmä perustuu pääasiassa semmoisten tuotteiden veroit- 41308: tamiseen, jotka ovat yleisesti käytettyjä, ja että sen rinnalla kaikki 41309: muut tulolähteet ovat häviävän pieniä. Nyt on siis vaan tarkas- 41310: tettava sitä puolta asiasta, millä tavalla tuommoinen verotus vai- 41311: kuttaa eri väestöryhmiin ja miten suuressa määrässä se lähentelee 41312: oikeudenmukaisuuden periaatetta, jota porvarillisetkin verotus- 41313: uudistajat sanovat ajavansa. 41314: Tässä on lähdettävä siitä yleisesti hyväksytystä periaatteesta, 41315: että jokainen vero on väärä, joka ei kohtaa veronmaksajaa hänen 41316: varallisuutensa tai tulojensa mukaan. Tätä ominaisuutta on turha 41317: etsiä välillisestä verotuksesta. Esim. edellälueteltuja kulutustar- 41318: peita käyttää varaton ja varakas osapuilleen saman verran 41319: v u o s i t t a i n, jopa semmoisia niistä, jotka suorastaan ovat aivan 41320: välttämättömiä elintarpeita, käyttää varaton työläinen enemmän- 41321: kin, sillä raskasta työtä tehdessään kaipaa hän enemmän ravintoa 41322: kuin esim. henkistä työtä tekevät. Siten saa varaton maksaa näitä 41323: välillisiä veroja suunnilleen yhtä paljon kuin varakaskin. Eikä 41324: yksin sillä hyvä. Ne eivät ole epäoikeutettuja ainoastaan siinä 41325: suhteessa, että niitä varaton ja varakas suorittavat saman verran, 41326: vaan siinäkin, että suuret perheet saavat niitä suorittaa enemmän 41327: kuin pienet. Enemmän elintarpeita käyttäessään joutuvat ehkä 41328: muutenkin huonosti toimeen tulevat suuret perheet siten maksa- 41329: maan enemmän veroa valtiolle kuin muut. Kaikessa oikeudenmu- 41330: kaisessa verotuksessa sen sijaan koetetaan keksiä helpotuksia täm- 41331: möisissä tapauksissa. 41332: Porvariston taholta kyllä väitetään, että välilliset verot ovat 41333: aivan oikeutettuja, koska veronmaksajan omassa vallassa on, ha- 41334: luaako hän maksaa niitä vai ei, riippuen siitä, tahtooko hän käyttää 41335: veronalaista tavaraa vai ei. Mutta tämä vapaus on pelkästään mieli- 41336: kuvituksessa olevaa. Se on jokseenkin samaa kuin valintavapaus 41337: nälkäänkuolemisen tai veronmaksamisen välillä. Sillä niin tarkoin 41338: on meidän verotusjärjestelmämme kytkenyt kaikki välttämättö- 41339: mät elintarpeet verotuksen alaisiksi, että on mahdotonta olla ilman 41340: veronalaisia kulutustarpeita. 41341: Vai onko ihmisen mahdollista tulla toimeen esim. ilman suolaa, 41342: ryynejä ja sokeria, monista muista tarveaineista puhumattakaan. 41343: Ja kun vielä vaatteet ja jalkineet ovat samaan asemaan saatetut, 41344: tulee ihminen, eläköön hän miten vaatimattomasti tahansa, aina 41345: tätä tietä maksamaan veroa valtiolle. Eri kysymys on sitä paitsi 41346: kokonaan, onko edes suotavaa, että ihminen rupeaa elämään sen 41347: mukaan, että valikoi, mistä hän haluaa maksaa valtiolle veroa, 41348: mistä ei, ja eikö päinvastoin ole toivottavaa, että elatustarpeet teh- 41349: 1492 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41350: 41351: 41352: dään täysin vapaiksi ja annetaan ihmisille mahdollisuus hankkia 41353: itselleen parasta ja ravitsevinta ja siten edistää heidän terveyttään. 41354: Kulutustavarainverotus johtaa kuitenkin aivan päinvastaiseen tu- 41355: lokseen, joka sille ei suinkaan ole kunniaksi. Se nimittäin pakottaa 41356: vähävaraisia käyttämään yhä huonompia tavaroita ja siten tur- 41357: melemaan terveytensä. Ja kuitenkin, vaikka käyttääkin mitä 41358: huonoimpia lajeja tarpeittensa tyydyttämiseksi, joutuu varaton 41359: maksamaan aivan saman veron niistä kuin varakaskin paremmista 41360: tarpeistaan. Mitään eroa ei välillinen verotus nimittäin tee hyvien 41361: ja huonojen lajien verottamisessa, ei ainakaan niin kauan kuin esim. 41362: tullissa tavaroita käsitellään painon eikä arvon mukaan. Verrat- 41363: takoon esim. miten eriarvoisia kahvilajeja maahan tuodaan ja muis- 41364: tettakoon, että niiden arvoerosta huolimatta niistä maksetaan aivan 41365: sama tulli. Siinä suhteessa välillinen verotus vain turvaa rikkait- 41366: ten etuoikeuksia, tehden heille mahdolliseksi köyhien kustannuk- 41367: sella hankkia itselleen suhteellisesti huokeilla hinnoilla mitä paraim- 41368: pia tarpeita ja jättää köyhälistön käytettäväksi kaiken roskan. 41369: Ei ole siis lainkaan liioiteltu se väite, että maamme porvaristo 41370: on onnistunut verotuksen siirtämään melkein kokonaan köyhä- 41371: listön kannettavaksi. Se on osannut järjestää olot siten, että pie- 41372: nellä, häviävän pienellä ryhmällä on hyvä olla ja nuo lukuisat vähä- 41373: varaiset saavat kantaa taakan. Sillä niin pian kun on todistettu, 41374: että meidän koko verotuksemme jakaantuu jotenkin tasan kaik- 41375: kien kansalaisten kesken, on jo ilman muuta selvää, että verotaakka 41376: on melkein yksinomaan köyhälistön hartioilla. Tämä olisi hu- 41377: vittava asia todistaa aivan pikkuseikkoja myöten numeroilla, jos 41378: meillä vaan olisi käytettävänä tarpeeksi yksityiskohtaista tilastoa. 41379: Mutta jo senkin, tosin tähän tarkoitukseen puutteellisen tilaston 41380: avulla, joka on käytettävänä, voi osottaa että asianlaita todella on 41381: semmoinen kuin edellä olen esittänyt. 41382: Jotta ei sanottaisi minun koettavan antaa väärää kuvaa, tahdon 41383: tässä laskea varsinaiseen köyhälistöluokkaan kuuluviksi ainoastaan 41384: ne, joiden tulot eivät vuodessa nouse yli 1,000 markan. Sen tilas- 41385: tollisen julkaisun mukaan, joka vuonna 1904 julaistiin selvittämään 41386: meikäläisiä oloja kunnallisverotuksen alalla, oli tämmöisiä henki- 41387: löitä vuonna 1900 maassamme kaikkiaan 356,788 henkeä. Niitä on 41388: tietysti ollut paljon enemmänkin, sillä eiväthän sangen laajat kansa- 41389: laisryhmät joudu maksamaan kunnallisveroa senvuoksi, että hei- 41390: dän tulonsa ovat niin alhaiset, ettei kunnallisverotus niitä kohtaa. 41391: Mutta otetaan edes tämä luku perustaksi. Se osottaa, että kaikista 41392: maamme veronmaksajista, joita vuonna 1900 oli yhteensä 465,284, 41393: kokonaisen 76,6% tulot olivat alle 1,ooo markan. Jos siis kukin 41394: kansalainen joutuu maksamaan välillisiä veroja osapuilleen saman 41395: verran, joutuvat nämä alle 1,000 markan tulojen nauttijat maksa- 41396: maan näitä veroja saman verran kuin varakkaammatkin kansalais- 41397: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1493 41398: 41399: 41400: ryhmät. Ja se merkitsee sitä, että välillisistä veroista 76,s% eli enem- 41401: män kuin s;, lankeaa semmoisten henkilöitten maksettavaksi, joilla 41402: ei ole tuloja edes täyttä 1,000 markkaa. Todellisuudessa tämä erä 41403: kai muodostuisi vielä epäedullisemmaksi, jos olisi tarkkoja tietoja 41404: kaikkein vähävarasimpien tuloista. Mutta jo sekin seikka, että 41405: 8 /4 Suomen valtion verotuloista on semmoisen kansanluokan koot- 41406: 41407: tavana, jolla ei ole tavallisen toimeentulominimin yli meneviä tu- 41408: loja, osottaa riittävän selvästi, miten järjestelmällisesti meillä porva- 41409: risto on onnistunut omilta hartioiltaan verotaakan pois vyöryttä- 41410: maan. Ja miten raskaana kohdistuvat välilliset verot näihin vähä- 41411: varaisiin? Sekin olisi hupaisa osottaa täsmällisillä numeroilla, jos sii- 41412: hen olisi mahdollisuutta. Surumittaisen tiedon voimme kuiten- 41413: kin siitäkin saada samasta lähteestä kuin edellä esitetyt numerot. 41414: Sen mukaan maassamme, kuten jo äsken tuli mainituksi, on kaik- 41415: kiaan 465,284 tulonauttijaa, jöiden tuloihin kunnallisverotus ulot- 41416: tuu. Näiltä voinee siis laskea maamme välillisten verojen tulevan 41417: kerätyksi. Kun niitä kerätään maassamme vuosittain 6o miljoo- 41418: naa markkaa, tekee se siis keskimäärin 130 markkaa veronmaksa- 41419: jaa kohti. Ja koska vähävaraiset sekä varakkaat suorittavat näitä 41420: veroja osapuilleen saman verran, on siis vähävaraistenkin suoritet- 41421: tava nuo 130 markkaa välillistä veroa vuosittain. Että asian laita 41422: todella on tämmöinen, siitä tulee vakuutetuksi laskemalla minkä 41423: verran yksistään pääkulutustarpeita kussakin perheessä kulute- 41424: taan. Siten siis 1,000 markan tulojen nauttija saa vuosittain valtion 41425: kassaan suorittaa keskimäärin noin 130 markkafi välillisiä veroja 41426: eli siis noin 13% tuloistaan, ja sitä vähäisempiä tuloja nauttivat 41427: luonnollisesti suhteellisesti vieläkin enemmän. Tietystikään tällä 41428: tavalla saadut numerot eivät voi olla ihan tarkkoja, mutta välilli- 41429: sen verotuksemme pääsuuntaa ne joka tapauksessa selvästi osot- 41430: tavat. 41431: Ja mitä merkitsevät nämä numerot? 41432: Jokainen porvarillinen tiedemies ja porvarilliset politikoitsijat- 41433: kin ovat valmiit myöntämään, että oikeudenmukainen on ainoastaan 41434: semmoinen verotus, joka kohdistuu jokaiseen veronmaksajaan hänen 41435: tulojensa mukaan, eli >>että jokaisesta veronmaksajasta tulee verotaa- 41436: kan tuntua yhtä raskaalta», kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan. 41437: Ennen kuin tämmöinen tulos saavutetaan, täytyy verotuksen olla 41438: asteettain kohoava eli progressiivinen, siten että suuremmista 41439: tuloista se prosenttimäärä, jonka mukaan niitä kannetaan, tulee yhä 41440: suuremmaksi. Kun on tuloverosta kysymys, ovat porvarilliset 41441: aivan heti valmiit sanomaan kuinka korkeaksi tuo prosenttimäärä 41442: saa nousta suurimmista tuloista. Suomalaiseen puolueeseen kuuluvat 41443: anomuksen tekijät ehdottelevat anomusehdotuksessaan 4% kor- 41444: keimmaksi, mihin saakka tulovero voi kohota 100,000 markkaa 41445: suuremmista tuloista. Pienimmistä tuloista, eli semmoisista, jotka 41446: 1494 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41447: 41448: 41449: nousevat yli 1,000 markan, olisi heidän laskelmansa mukaan pan- 41450: tava vaan 1% tuloveroa ja siitä alle menevät tulot olisi jätettävä 41451: kokonaan verosta vapaaksi, aivan oikein edellyttäen, ettei niiden voi 41452: katsoa nousevan yli sen määrän, jonka ihminen tarvitsee jokapäi- 41453: väiseen elatukseensa. Kun valiokunnassa esitettiin eräs toinenkin 41454: laskelma, jonka mukaan suurempia tuloja olisi voinut verottaa edes 41455: 7 %:iin saakka, hylättiin se armotta, selittäen, että niin suuren ve- 41456: ron kantaminen on mahdottomuus, koska veronmaksajat eivät sitä 41457: enää tulisi suorittamaan, vaan välttäisivät verotuksen. Niin ajat- 41458: telee porvaristo kun on kysymys suoranaisesta verotuksesta, joka 41459: tulisi kohtaamaan sitä itseään. Mutta välillisessä verotuksessa se 41460: voi ottaa kokonaista 13 %alle 1,ooo:kin markan tulojen nauttijalta, 41461: siis semmoiselta, jonka sen omaksuman teorian mukaan pitäisi olla 41462: kokonaan verosta vapaan. Verrattakoon näitä vastakohtia! Vara- 41463: kas ei muka jaksa maksaa enempää kuin 4%, ja nykyään kiskotaan 41464: vähävaraisimmilta suunnilleen 13 %· Semmoinen meidän verotusjär- 41465: jestelmämme on! 41466: Ja mihin sitte jää se asteettain kohoaminen eli progressiivisuus, 41467: jota porvaristo aina periaatteessa sanoo kannattavansa. Se kyllä s!r 41468: sältyy myöskin välillisiin veroihin, mutta valitettavasti aivan päin- 41469: vastaiseen suuntaan käyvänä, kuin mitä sen pitäisi. Se käy niissä siihen 41470: suuntaan, että mitä vähävaraisempi joku on ja mitä suurempi perhe 41471: hänellä on, sen suuremman prosentin tuloistaan saa hän uhrata val- 41472: tiolle. Siinä missä 1,000 markan tulojen nautti ja suorittaa 10% veroa, 41473: suorittaa 10,000 tuloilla elävä ehkä 1% ja 100,000 tuloja saava mah- 41474: dollisesti jonkun murtoosan prosentista. Tämä on todella ihana ja 41475: porvaristolle edullinen progressiivinen järjestelmä! 41476: Ja kaikesta tästä huolimatta on porvaristo koettanut uskotella, 41477: että juuri se ylläpitää valtiota ja hankkii sille tuloja. Se on yli- 41478: mielisesti puhunut köyhälistön veronmaksusta ja pitänyt itseään 41479: hyvänäkin valtion tukipylväänä. Mutta ainakin porvarilliset tiede- 41480: miehet ovat jo aikoja sitten olleet täysin selvillä näiden välillisten 41481: verojen oikeasta luonteesta, eli siitä, että niiden ainoana tarkoituk- 41482: sena on siirtää verotaakkaa köyhälistön kannettavaksi. Voisi mai- 41483: nita tusinoittain tiedemiehiä, jotka ovat verotusasioista kirjoi- 41484: telleet ja tulleet siihen johtopäätökseen, että välilliset verot ovat 41485: aivan epäoikeutettuja, vaikka useimmat eivät silti ole uskaltaneet 41486: vetää siitä sitä johtopäätöstä, että niistä olisi luovuttava. Porvarillis- 41487: ten tiedemiesten tehtävänä on tietysti valvoa porvarillisen yhteiskun- 41488: nan etua. Voin kuitenkin rajoittua viittaamaan vaan erääseen viralli- 41489: seen julkaisuun omassa maassamme, nim. vuoden 1898 verokomi- 41490: tean mietintöön, jossa välillisistä veroista sanotaan, että ne >>todelli- 41491: suudessa, ne kun ovat asetettuja joukkokulutuksen alaisille esi- 41492: neille, ovat vaikutukseltaan k a u k a n a o i k e u d en m u k a i- 41493: s u u d e s t a, koska ne kohtaavat eri yhteiskuntakerroksia h y- 41494: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1495 41495: 41496: 41497: v i n e p ä t a s a i s e s t i ja rasittavat pienempiä tuloja suhteel- 41498: lisesti paljon raskaammin kuin suurempia>>. Ja samassa yhtey- 41499: dessa sanotaan vielä, että mitä enemmän niitä käytetään yleisistä 41500: kulutustarpeista >>sitä kohtuuttomammin ja epätasaisemmin suhtautu- 41501: vat ne niihin tuloihin, joita ne kohtaavat». Näin sanotaan virallisessa 41502: julkaisussa, joka yleensä käyttää hyvin varovaista kieltä ja johon ei 41503: ainakaan mikään sosialistinen agitatsioni ole vaikuttanut. Ja sa- 41504: manlaisiin tuloksiin ovat tulleet kaikki muutkin, jotka rehellisesti 41505: ovat ottaneet vaivakseen tutustua verotuslaitokseemme. 41506: Mutta siitä huolimatta eivät nekään, jotka tähän käsitykseen 41507: ovat päässeet, vaadi riittäviä korjauksia, puhumattakaan siitä, että 41508: niitä joskus olisi yritetty toteuttaa. Päinvastoin esim. edellä mai- 41509: nittu komitea, vaikka se on tullut tämmöiseen tulokseen, siitä huo- 41510: limatta vielä asettaa vastattavakseen kysymyksen, eikö maamme 41511: verotuslaitosta uudistettaessa olisi uudistuksen päämääräksi ase- 41512: tettava verotusolojemme semmoinen muutos, että nekin vähäiset 41513: suoranaiset verot, joita meillä on, poistettaisiin, ja sijalle otettaisiin 41514: pelkästään välillisiä veroja. Tämmöinen kysymys on todella pai- 41515: nettuna virallisessa mietinnössä, joka on puolen vuosikymmenen työn 41516: tulos! Ei komitea kuitenkaan voinut enää ehdottaa niin tuiki van- 41517: hoillista muutosta, vaan tyytyy ehdottamaan, että suoranaisten ve- 41518: rojen r i n n a 11 a edelleen käytettäisiin välillisiä veroja ja tietysti 41519: tarpeellisessa laajuudessa, jotta edelleenkin nykyisen verotusjär- 41520: jestelmän tarkotus saavutettaisiin. Ja se todistelu, jolla se tätä 41521: ehdotustaan puolustelee, kannattaa tulla mainituksi, sillä se on sama, 41522: joka yhä uudelleen tuodaan esiin porvariston taholta, kun on kysy- 41523: myksessä välillisten verojen säilyttäminen. Komitea nim. sanoo: 41524: >>Sen kautta että ne, joita välilliset verot viime kädessä kohtaavat, 41525: joutuvat niitä maksamaan sen mukaan kuin verojen rasittamain 41526: esineiden kulutus tapahtuu ja siten suorittavat vetonpienemmissä, 41527: esineen hintaan sisältyvissä erissä, huomataan näitä maksuja vähem- 41528: min ja ne ovat senvuoksi, ja koska kuluttajan vallassa on ainakin 41529: melkoisessa määrässä - eli mikäli verot eivät ole asetettuja vält- 41530: tämättömille tarpeille - sovittaa kulutusta henkilöllisen veroky- 41531: kynsä mukaan, helpompia kärsiä kuin suoranaiset verot. T ä m ä n 41532: v u o k s i o n k i n v ä 1 i 11 i s i 11 ä v e r o i 11 a - j a a i n o- 41533: astaan semmoisilla- mahdollista alemmilta 41534: 1 u o k i 1 t a, k a n s a n s u u r e 1 t a j o u k o 1 t a, k a n t a a v e- 41535: r o a t a r p e e 11 i s e s s a 1 a a j u u d e s s a>>. 41536: Siinä on välillisten verojen oikea tarkotus rehellisesti tunnus- 41537: tettuna. Välillisiä veroja on siis kannettava vaan senvuoksi, että 41538: kansan suuria joukkoja ei muuten saada tarpeeksi verotetuksi. Se 41539: olisi pitänyt vaan lausua siinä muodossa, että niitä ei saada muu- 41540: ten verotetuksi n i i n s u u r e s s a m ä ä r ä s s ä kuin porvaristo 41541: haluaa. 41542: 1496 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41543: 41544: 41545: Vaikka siis porvarilliset hyvin tuntevat välillisten verojen todel- 41546: lisen luonteen, - taikka oikeastaan juuri sen vuoksi - eivät he 41547: halua siirtyä suoranaiseen verotukseen. Siinähän tulisi asettaa ve- 41548: rot kunkin todellisten tulojen ja omaisuuden mukaan ja se kään- 41549: täisi suhteen aivan päinvastaiseksi, kuin mitä se on nykyään. He 41550: puhuvat psykologisista eli sielullisista syistä, joiden takia veron- 41551: maksajat eivät muka suostu ottamaan hartioilleen niin suurta taak- 41552: kaa kuin tulisi, jos kaikki verot muutettaisiin suoranaisiksi. Nämä 41553: sielulliset syyt ovat kyllä helposti käsitettävissä, sillä koskisihan 41554: suoranaisten verojen käytäntöön ottaminen varsin tuntuvasti por- 41555: variston kukkaroon, ja siinä on tarpeeksi sielullista syytä vastustaa 41556: tämmöistä askelta. Ja senvuoksi sommittelivat he verotusjär- 41557: jestelmiä, joissa välilliset ja suoranaiset verot »käyvät rinnakkain» 41558: ja •>täydentävät» toisiaan. Siten estävät he ainakin koko verotus- 41559: järjestelmän muuttumasta sellaiseksi, että se olisi köyhälistölle koh- 41560: tuullinen. 41561: Heillä on vielä eräs erikoinen ja kauniilta näyttävä syy puolus- 41562: taa näitä välillisiä veroja. Ne tuottavat niin erinomaisen helposti 41563: tuloja, ja vaikka niiden kantokustannukset ovatkin monin verroin 41564: suurempia kuin suoranaisten verojen, jää niistä kuitenkin valtion 41565: kassaan riittävä jäännös. Ja ainoastaan sillä tavalla voidaan panna 41566: toimeen suuria reformeja, että välillisillä veroilla hankitaan siihen 41567: tarvittavat varat- ilmoittavat porvarilliset. Sen väitteen olemme 41568: täälläkin saaneet useampaan kertaan kuulla tästä kysymyksestä 41569: keskusteltaessa. Selvästi sanottuna merkitsee tämä sitä, että köy- 41570: hälistöitä on kannettava runsaasti veroja ja hyvittääkseen noita 41571: veronmaksajia on siten saaduista varoista osa annettava takaisin 41572: reformien muodossa. 41573: Kun porvaristomme nyt vihdoinkin näkee olevansa pakotettu 41574: käymään semmoiseen voimainponnistukseen kuin koko verotuslaitok- 41575: semme korjaamiseen, olisi toivottava, että siinä asetuttaisiin lo- 41576: pultakin oikeiden periaatteiden mukaiselle kannalle. Siinä suhteessa 41577: antaa valiokunnan mietintö kuitenkin sangen vähäisen toivoa, vaikka 41578: se joissakin kohdissa ehdotteleekin semmoisia parannuksia, jotka 41579: tulisivat osaksi vähentämään köyhälistön raskasta verotaakkaa. 41580: Mutta välillisten verojen käyttöön nähden on ainakin valiokunnan 41581: porvarillinen enemmistö ehdottomasti sillä kannalla, että niitä olisi 41582: edelleenkin suuressa laajuudessa meillä käytettävä. Sosialidemo- 41583: kraatit kyllä esittivät kantansa, jonka mukaan kaikista välillisistä 41584: veroista olisi luovuttava ja valtiolle hankittava tuloja ainoastaan 41585: tulo- ja omaisuusveroilla ja niihin liittyvällä perintöverolla. Ainoas- 41586: taan sillä tavalla olisi mahdollisuutta saavuttaa oikeudenmukai- 41587: suutta verotuksessa ja estää yhtä yhteiskunnan luokkaa elämästä 41588: toisen kustannuksella. Tämä sosialidemokraattien ehdotus ei kui- 41589: tenkaan ole saavuttanut kannatusta, kuten valiokunnan mietin- 41590: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1497 41591: 41592: 41593: nöstä näkyy. Sen sijaan on se näkynyt herättäneen suurta her- 41594: mostumista porvarillisessa sanomalehdistössä, joka ei ole tarpeeksi 41595: voinut ihmetellä sosialidemokraattien muka huonoa finanssikykyä. 41596: Tähän tämmöiseen vaatimukseen saavat porvarillisemme kuiten- 41597: kin tottua, sillä niin kauan kuin verotus maassamme lepää välillis- 41598: ten verojen epäoikeutetulla pohjalla, tullaan sama vaatimus yhä 41599: edelleen nostamaan, kunnes se tulee käytännössä toteutetuksi. 41600: Nykyisen nurjan olotilan jatkuminen tähän saakka on ollut mah- 41601: dollinen ainoastaan sen kautta, että köyhälistön taholla verrattain 41602: vähän on oltu selvillä verotuslaitoksemme sokkeloista ja välillisten 41603: verojen oikeasta luonteesta. Köyhälistö on kyllä jo jonkun aikaa 41604: ymmärtänyt, että valtion varat m en e v ä t etupäässä omistavien 41605: luokkien hyväksi ja että varattomille tippuu niistä vaan joitakin 41606: pieniä rippeitä. Nyt on sen vielä opittava käsittämään, että nämä 41607: varat, joita sitte käytetään varakkaitten hyväksi, itse asiassa ovat 41608: ~köyhälistön taskuista t u 11 ei t a•> ja että siis sen kustannuksella, ai- 41609: van sananmukaisesti, varakkaat voivat kaikkia etujaan nauttia. 41610: Tämä asia on tehtävä selväksi kansalle, se on saatava hereille ja 41611: saatava pontevasti vaatimaan tämän asian oikealle toialle saatta- 41612: mista. Siinä näyttää lopultakin olevan ainoa tie, jota myöten on 41613: mahdollista saada verotusolomme oikeudenmukaisuutta vastaavalle 41614: kannalle. 41615: 41616: Ed. N e v a n 1 i n n a: Tämä asia on, samoin kuin useimmat 41617: muutkin tärkeät kysymykset, perintö, jonka nykyinen aika on saa- 41618: nut vastaanottaa aikaisempien vuosikymmenien laiminlyöntien täh- 41619: den. On luonnollinen asia, että meidän verotuslaitokseemmekin edel- 41620: listen vuosikymmenien kuluessa pääsi kasaautumaan suuri joukko 41621: epäkohtia, että verotusolot yksipuolisesti tulivat järjestetyiksi. 41622: Että näin kävi, se seuraa nyt kerran siitä suuresta välttämättömyy- 41623: destä, joka on järkähtämätön, että nimittäin vasten tahtoansakin 41624: vallalla olevat yhteiskuntaluokat järjestävät olonsa lähinnä silmällä- 41625: pitäen omia etujansa. Tämä valitettava totuus se lähinnä on tuonut 41626: meille tämänkin kysymyksen. Tämä samainen totuus, joka ennen 41627: kaikkea on tuonut meille myöskin sen hankalan vasemmiston, jonka 41628: kanssa meidän täällä täytyy kamppailla. 41629: Näihin aikoihin, joista minä puhun, ajattelivat oikeastaan vaan 41630: meidän ideoloogimme verotusolojemme reformeeraamista. Niiden 41631: tehtävä ei silloin oikeastaan ollut vaikea. Sillä he eivät ta r- 41632: v i n n e e t suunnitella verotuslaitoksemme uudestaan muodosta- 41633: mista lisättyjä tarpeita silmälläpitäen, vaan saattoivat ajatella 41634: ainoastaan niiden epäkohtien poistamista, jotka olivat olemassa 41635: verotuslaitoksessamme, katsoen sen epäoikeudenmukaisuuteen. He 41636: saattoivat lähinnä ajatella sen mieluisan tehtävän suorittamista, joka 41637: on ·verojen poistaminen. Kun vihdoinkin meillä on jouduttu siihen, 41638: 1498 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41639: 41640: 41641: että verotuslaitoksemme uudistamiseen on pakostakin käytävä, 41642: niin esiintyy meillä nyt tämä uudistustehtävä varsin toisenluon- 41643: toisena, kuin mimmoisena se näyttäytyi niiden silmissä, jotka ennen 41644: äskettäin tapahtuneen suuren murroksen tuloa ajattelivat vero- 41645: olojen uudistamista. Meillä ei nyt edessämme ole ainoastaan tuo 41646: mieluinen probleemi ja sen ratkaisu järjestää vanha verotuksemme 41647: enemmän oikeudenmukaiseksi. Meille on tullut pakostakin eteen myös- 41648: kin kaiken verojärjestelyn vastenmielisempi ja vaikeampi tehtävä, 41649: tehdä verotuslaitos semmoiseksi, että se antaa myöskin ne lisätyt 41650: tulot, jotka valtio tarvitsee sen laajemman tehtävänsä suorittami- 41651: seen, johon sen meidänkin maassamme vähitellen täytyy ryhtyä, 41652: sitten kun sen on ollut pakko lakata olemasta, tekisi mieleni sanoa, 41653: ainoastaan virkamiehiä varten. 41654: Minä saan kuitenkin sen vaikutuksen, kuin niistä pyrinnöistä, 41655: joilla nyt koetetaan toteuttaa tätä kaksipuolista verotusuudistus- 41656: tehtävää, selvästi näyttäytyisi taikka pistäisi esiin se tosiasia, että 41657: nämä pyrinnöt ovat alkuisin niistä pyrinnöistä, joilla ennen ta- 41658: pahtunutta olojemme murrosta suunniteltiin verotuslaitoksemme 41659: uudistamista. Ja tämähän onkin tosiasia. Ne harrastukset, jotka 41660: verotuslaitoksemme uudistamista varten olivat olemassa, vaikka 41661: kylläkin heikkoina, jo säätyvaltiopäivien aikoina, ne ovat ne, jotka 41662: ovat siirtyneet tähän uuteen eduskuntaan. Täällä ne vasta varsin 41663: pääsivätkin ilmautumaan. Sitäpaitsi ainoa suurempi ja perinpoh- 41664: jaisempi esityö, mikä meillä maassamme on suoritettu verotuslaitok- 41665: semme uudistamiseksi, on lainvalmistelukunnan siitä IO vuotta 41666: takaperin, saamansa virallisen tehtävän täyttämiseksi, antama 41667: laaja mietintö. Ja tämä mietintö ja ne ehdotukset, joihinkasepäättyy, 41668: lähtevät, niinkuin on kaikille tunnettu, jotka tämän asiakirjan yleensä 41669: tuntevat, juuri vaan siitä edellytyksestä, että meidän verotuslai- 41670: tostamme tarvitsisi korjata oikeastaan vaan oikeudenmukaisuuden 41671: suhteen; mietintö ja sen ehdotukset eivät varsinaisesti tarkoita 41672: lisättyjen tulojen hankkimista valtiolle. 41673: Ne alotteet, joita tässä eduskunnassa on tehty verotuslaitoksemme 41674: uudistamiseksi, perustuvat, pohjaavat, sikäli kun ne eivät pohjaa 41675: kaikissa hyvissä käsikirjoissa tavattaviin yleisesti oikeiksi tunnus- 41676: tettuihin totuuksiin, juuri tähän lainvalmistelukunnan suorittamaan 41677: valmistustyöhön. Ei kumma siis, jos näissä samoissa alotteissa, jotka 41678: tässä uudessa eduskunnassa asiasta on tehty, selvästi tulee sama 41679: katsantokanta esiin. Tämä on sitä luonnollisempaa vielä siitäkin 41680: syystä, että silloin kun tämä eduskunta ensi kerran kokoontui ja 41681: nämä aiotteet tehtiin, ei hevin saattanut monellakaan olla selvillä 41682: niitten uusien tarpeitten laajuus, jotka olisivat tyydytettävät ja joi- 41683: hinka sentähden, kun kerran verotuslaitokseemme käsiksi käydään 41684: ja joka tapauksessakin, olisivat varat hankittavat. Sitä vastoin oli 41685: se tietoisuus uudistuksen harrastajain keskuudessa selvillä, että 41686: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1499 41687: 41688: 41689: oikeudenmukaisuus meidän verotusjärjestelmästämme varmasti suu- 41690: ressa määrin puuttui. 41691: Nyt alkaa kaiketi meillä kaikilla olla selvillä, että tehtävämme on 41692: kaksipuolinen. Me ymmärrämme, että meidän täytyy järjestää ve- 41693: rotuslaitoksemme ei ainoastaan niin, kuin sitä ajateltiin uudistetta- 41694: vaksi 8o- ja go-luvulla, vaan samalla myöskin niin, että se tuottaa 41695: melkoisesti enemmän tuloja valtiolle. Mutta tämä tieto, mitä se 41696: vaikuttaa niihin, jotka tätä uudistusta vaativat? Suureen pääasiaan 41697: nähden se ei heidän vaatimustansa tietysti saata ollenkaan muuttaa. 41698: Siihen suureen pääasiaan nähden nimittäin, että mikä ibmisotoissa 41699: ja meidän maamme erikoisissa oloissa voidaan tehdä oikeudenmu- 41700: kaisuuden, oikeuden aikaansaamiseksi tälläkin alalla, se on tietysti 41701: te].ltävä. Ja tässä on oikeus pysähtyä ainoastaan siihen rajaan, jonka 41702: tämän matoisen maailman välttämättömyydet asettavat ja jossa 41703: oikeastaan myöskin niiden vaatimusten oikeudenmukaisuus lakkaa, 41704: joita oikeudenmukaisuuden nimessä asetetaan, koska utopiiat ja 41705: mahdottomuudet, kulkekootpa vaikka oikeusihanteiden nimellä, 41706: ovat vääriä, eivät ole oikeudenmukaisia ihanteita, koska niitä nyt 41707: kerran ei voida toteuttaa. 41708: Mutta se seikka, että meidän on hankittava myös lisätuloja 41709: valtiolle uudistuksiin, vaikuttaa sen, että meidän on toteutettava 41710: tämä oikeudenmukaisuuden vaatimus toisella tavalla kuin sitä silloin 41711: ajateltiin, kun ei tarvittu lisätulojen hankkimista ajatella. Silloin 41712: voitiin ajatella tämä toteutettavaksi hyvin suurelta osalta väärien 41713: entisten verojen poistamisen kautta. Nyt - tekisi mieleni sanoa- 41714: meidän täytyy toteuttaa oikeudenmukaisuuden vaatimukset pa- 41715: nemalla voimaan uusia veroja. Mutta nämä uudet verot ovat tie- 41716: tysti pantavat niiden niskoille, jotka tähän saakka ovat jääneet 41717: kohtuuttoman vähälle. Ja sillä tavalla me toivottomasti saavutamme 41718: juuri oikeudenmukaisen verotuksen, vaikkapa emme voisi voimassa 41719: olevia veroja poistaa. Sehän on selvä asia, että jokaisen valtion 41720: täytyy lähteä siitä rahallisesta tarpeesta, joka sillä on; toisin sanoen, 41721: jos valtio kerran havaitsee, että sen tulee suorittaa määrätyt teh- 41722: tävät, niin sen ei auta muu kuin hankkia siihen tarpeelliset varat. 41723: Tässä tunnetussa suhteessahan se valtion talous, niinkuin kaikki 41724: käsikirjat opettavat, juuri eroaa yksityisen taloudesta, että valtion 41725: on lähdettävä finanssi tarpeista. Ja nämä tarpeensa sen on hankittava 41726: siten, että se oikeuden ja kohtuuden mukaan, sikäli kuin se on maail- 41727: massa mahdollista, jakaa tämän tarpeensa eri kansanluokkain 41728: kannettavaksi. Verotuslaitos ei tule senkautta vääräksi, vaikka n. s. 41729: köyhälistö esim. saisi maksaa suuret verot, niinkuin se - minä tahdon 41730: ainakin sen mielelläni uskoa - meidän maassamme on suhteelli- 41731: sesti ylempiin kansanluokkiin nähden tähän asti saanut maksaa. 41732: Vaan verotuslaitos tulee epäoikeudenmukaiseksi sen kautta, että 41733: 1500 Istunto 20 p. lokakuuta 1008. 41734: 41735: varakkaammat kansaluokat pääsevät maksukykyynsä nähden suh- 41736: teellisesti vähemmällä. 41737: Näin minä puolestani käsitän sen tehtävän, joka meillä on ve- 41738: rotuslaitoksemme uudistamisessa. Jos minun täytyisi nyt tehdä 41739: alote tämän asian vireille panemiseksi, niin minä arvatenkin tekisin 41740: sen vähän toisin kuin se on tehty niissä alotteissa, joiden alle minäkin 41741: olen nimeni kirjoittanut. Sikäli toisin nimittäin, että ne ajatukset, 41742: jotka minä tässä olen lausunut, tulisivat tuossa alotteessa selvemmin 41743: esille kuin .ne silloin saattoivat tulla, jolloin me suureksi osaksi vielä 41744: elimme tässäkin asiassa noissa kuluneiden vuosikymmenien käsi- 41745: tyksissä, siten nimittäin että me ajattelimme oikeastaan vaan teh- 41746: tävän toista puolta ja hyvin vähässä määrässä muistimme tätä 41747: toista puolta, suurempain varojen hankkimista. 41748: Alotteet ovat nyt kuitenkin tehdyt ja mikäänerinomaisen suuri 41749: merkitys ei tietysti ole sillä seikalla, ovatko ne yhdessä tai toisessa 41750: kohden niin tai näin. Minä tahtoisin mennä niinkin pitkälle, että 41751: väittäisin koko tämän anomuksen teolla olevan suhteellisesti vä- 41752: häisen merkityksen. Yleensäkin minä toivon, että näiden edus- 41753: kunnan anomustentekojen aika nyt vähitellen saisi ruveta menemään 41754: meidän maassamme maillensa. Ne ovat kotoisin siltä ajalta, jolloin 41755: kruunu ja eduskunta, hallitus ja säädyt olivat kaksi toistensa kanssa 41756: kompromissaavaa ja sovittelevaa, usein riitaisesti vastakkain 41757: seisovaa, jokseenkin välittäjää vailla olevaa valtiomahtia. Uuden 41758: ajan valtio ja uudenaikaiset olot käsittävät nämä suhteet kokonaan 41759: toisin ja minätoivonettä meidänkin maassamme vähitellen päästään 41760: siihen, että hallitus tietää, mitä eduskunta tahtoo ja toivoo, ilman 41761: että se virallisissa papereissa sille esitetään (Vasemmalta: Kieltolaki!). 41762: Sitäpaitsi on meillä tällä haavaa aivan erityinen syy odottaa, että 41763: hallitus nämä asiat pitää mielessänsä. Sen on hallitus itse täällä y4- 41764: den jäsenensä kautta meille osottanut. Mutta kun tämä anomus 41765: nyt kuitenkin on viritetty, ja kun me nyt tietysti vielä emme ole 41766: siinä ajassa, jonka toivon tulevan, niin eduskunnan on luonnollises- 41767: tikin tästä asiasta tehtävä päätös. Ja siinä suhteessa minä pyydän 41768: ainoastaan saada lyhyesti ilmoittaa, että kannatan ensimäistä vasta- 41769: lausetta. 41770: 41771: Ed. K o m u: Minä voin esillä olevassa kysymyksessä yleensä 41772: yhtyä ed. Tannerin valaisevaan lausuntoon. Mutta sen lisäksi joku 41773: sana neljännen vastalauseen johdosta, jossa tahdotaan tupakka vero- 41774: tusjärjestelmää uudistettaessa saada verovapaaksi. 41775: Kysymys ei suinkaan ole niin vähäpätöinen kuin se nimestä päät- 41776: täen ja äkkiä kuullen tuntuu, sillä tupakkaverona on jo nykyisin 41777: peritty vuosittain kolmisen miljoonaa markkaa, ja monilla lienee 41778: tarkoituksena, että tämä vero tulevaisuudessa pitäisi saada ei vä- 41779: hemmäksi kuin suorastaan lähentelemään määriä, jotka vastaisivat 41780: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1501 41781: 41782: 41783: sitä tulon vähennystä, mikä toivottavasti pian alkoholilainsäädän- 41784: nön kautta tulee tapahtumaan. Verotuskysymyksen tärkeimpiä 41785: kohtia siis. Näin ollen ei ollenkaan oudoksuta, mitenkä esim. senaat- 41786: tori Hjelt äskettäin täällä lausui, että hän on hämmästyksellä lu- 41787: kenut neljännen vastalauseen. 41788: En ensinkään väitä tupakkaa ylen välttämättömäksi, vielä vä- 41789: hemmän elintarpeeksi. Mutta vaikka myönnän, että sitä ilman voi- 41790: taisiin yhtä hyvin ja kenties paremminkin toimeen tulla, ei tämä- 41791: kään lähtökohta mielestäni riitä asettamaan tupakkaa suunnattoman 41792: suuren veron alaiseksi. Sillä meillä on koko paljo muita myöskin 41793: vähemmän tarpeellisia kulutustavaroita, jotka eivät ole olleet noin 41794: korkean verotuksen alaisia, ja joiden käyttäjiä ei vastaisuudessa- 41795: kaan aijota suunnattomalla verolla rangaista. On myös muistettava 41796: ettei vero raskaimmin kohtaa ja kohtaisi niitä, joilla on vähimmän 41797: kykyä sen suorittamiseen. 41798: Kysymykset ottaa kukin omalta kannaltaan. Niinpä on tupakka- 41799: veron suhteen esitetty monenlaisia mielipiteitä. Muutamien mie- 41800: lestä ei ole unohdettava n. s. siveellisiäkään näkökohtia, jotka hei- 41801: dän mielestään puolustavat tupakan verottamista. Näin ajattelee 41802: esim. monapoolikysymyksen herättäjä, tohtori Helenius-Seppälä. 41803: Minun mielestäni on tässä kuitenkin siveellistä vaikutusta katsottu 41804: lyhyeen. Minä näet en voi luottaa siihen, että edes suurempi hinta 41805: vähentäisi käyttöä. Äkkiä nähden ehkä siltä tuntuu, mutta sangen 41806: useissa tapauksissa osottaa kokemus toista. Näyttää siltä, että jota 41807: vaikeammasti saatavissa jokin kiihottava aine on, sitä enemmän 41808: sitä halutaan. Vai osottaako esim. tilasto alkohooliin nähden, että 41809: käyttö on vähentynyt sitä mukaa ja juuri siitä syystä, että veroa on 41810: korotettu? Samoin kahviin nähden? 41811: Meillä on muuten tupakasta omassa maassamme esimerkkejä 41812: siihen suuntaan, että hintain ero ei vaikuta käytännön vähenemi- 41813: seen. Aikaisemmin, ainakin niillä seuduilla, joita minä olen tullut 41814: tuntemaan, oli yleisenä tapana tupakan viljeleminen. Nyt se tapa 41815: on jäänyt tykkänään pois; tuskinpa missään enää tapaa kotikas- 41816: vuisen tupakan käyttäjiä. Kuitenkaan ei tupakan käyttö ole vähen- 41817: tynyt; sanotaan, että asianlaita on ennemmin päinvastainen. Vaikka 41818: hinta siis on noussut, kun sitä nyt on ostettava, niin kohoaminen ei 41819: ole vaikuttanut tupakan käyttämisen vähentymistä. Olkoon että 41820: kotoinen tupakka on >>huonompaa», ostotupakka paremmin tarkoi- 41821: tustaan vastaavaa, ei tämä todista muuta kuin että aineen kiihotta- 41822: vaisuus tai muut ominaisuudet määräävät käytön enemmän kuin 41823: hinnan ero. 41824: On jotenkin rohkeata valiokunnan enemmistön tavalla vedota 41825: yleiseen mielipiteeseen, mitenkä >>tupakka on sopivimpia kulutus- 41826: verotuksen esineitä>>, sillä minä en ole tullutsiihen vakuutukseen, että 41827: valtion on sopivin koota veroja ihmisten intohimojen kustannuk- 41828: 1502 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 41829: 41830: 41831: sella. Tällä en suinkaan väitä, että intohimojen pitäisi vapaasti saada 41832: riehua ja tulla tyydytetyksi. Mutta jos ehkäisevää tarkoitusta tah- 41833: dotaan hinnan kohottamisella saavuttaa, silloin on mentävä pitem- 41834: mälle, nostettava suorastaan tupakkavero niin suureksi, että se 41835: merkitsee käytön kieltoa -vaan sitähän tässä ei tarkoitettane vas- 41836: taisen varaltakaan. Tahdotaan ainoastaan saada tuloja. 41837: Kuulee esitettävän senkin ajatuksen, että tupakka on sopivin 41838: kulutusverotuksen esine, sopivin sen takia, kun tässä vero kohdistuu 41839: maksukykyisimpiin henkilöihin, tupakkaa kun nim. käyttää melkein 41840: yksinomaan miesväestö ja etupäässä vielä maksukykyinen mies- 41841: väestö. Olettamus ei ole paikallaan. Se olisi oikeassa, jos miesväki 41842: olisi perheetöntä, yksinäistä. Mutta niin ei ole ja siis, kun perheen 41843: isä taikka muu vaikkapa maksukykyinen jäsen tupakkaa käyttää, 41844: silloin myös se vero, mikä hinnassa suoritetaan, kohdistuu koko per- 41845: heeseen. Siltä menee tupakkaverona ne varat, joita se tarvitsisi 41846: muuhun toimeentuloon. 41847: Mitenkä isoksi sitten veroa vastaisuudessa ajatellaan? Minä olen 41848: kuullut selvittelyä ja luultavasti kuulee sitä vielä tämän kysymyksen 41849: yhteydessä täälläkin, että eihän ole pakko nostaa hintaa, vaikkapa 41850: monopoolikin saataisiin. Eipä niinkään, Mutta kyllä minä puoles- 41851: tani olen vakuutettu siitä, että jos tätä tietä lähdetään kulkemaan, 41852: silloin ei myöskään aivan vähiin pysähdytä. Jo valiokunnan mie- 41853: tintöönkin on päässyt se ajatus, että tulevaisuudessa tulolähteitä 41854: monopoolin kautta saadaan suurennetuiksi. Mietinnön sivuilla I4 41855: ja I5 m. m. luetaan: »Tupakkatuotteiden valmistuksen ja myynnin 41856: ottaminen valtion yksinoikeudeksi on niissä Europan maissa, missä 41857: tämä järjestelmä on ollut käytännössä, tuottanut erinomaisen ra- 41858: hallisen tuloksen. Ranskassa oli vuonna I904 valtion tupakkamono- 41859: polin bruttotulo 448,6 miljoonaa frangia ja nettotulo 366 miljoonaa 41860: frangia; valtion voitto siis yli 8o %· Itävallassa oli vuonna Igo6 41861: tupakkamonopolin bruttotulo 225,5 miljoonaa itävaltalaista kruu- 41862: nua ja nettotulo I38,8 miljoonaa kruunua; valtion voitto siis yli 41863: 6o %· Ranskassa nousee tupakkavero täten g,6 markkaan henkeä 41864: kohti ja Itävallassa, jossa kulutus on lähes sama kuin Suomessa 5,2 41865: markkaan, jota vastoin Suomessa suoritetaan tupakkaveroa vaan 41866: I,2 markkaa henkeä kohti.>> 41867: Kuinka korkeaksi tupakan hinta tulevaisuudessa tulisi, jos läh- 41868: detään mallikelpoisella monopolitavalla asiata järjestämään, sen 41869: voipi laskea jo näitten ilmaistujen suhdelukujen perusteella. Suun- 41870: nan kuitenkin hinnoista selville saanee. Ja kieltämättä tuollai- 41871: nen selostelu miellyttää niitä, jotka miljoonia siirtelevät kymme- 41872: nin jopa kaksinkymmenin, mutta aivan yhtä mieluista se ei 41873: voi olla niille, joihin tupakkavero ehkä tulisi kohdistumaan siinä 41874: määrin, että niitä tuloksia, mitä muualta ilmaistaan, saataisiin 41875: täälläkin. Sen täytyy vaikuttaa toista niihin, jotka nykyisenkin 41876: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1503 41877: 41878: 41879: hinnan pitävät kalliina ja joille esitetään, mitenkä on olemassa maita, 41880: joissa saadaan aina kahdeksan kertaa enemmän tupakasta eli 41881: vero maksetaan tupakan käytössä montakertaa enemmän ja miten 41882: täälläkin nyt pitää tuottavampaa järjestelmää jo ryhtyä ajattele- 41883: maan. 41884: Alituiseen, ja milloinka sitten muulloin, kuin tällaisen kysymyksen 41885: yhteydessä kysytään porvarillisten taholta, mistä tuloja saadaan, 41886: manataan sosialisteja, kuinka ne muka eivät välitä mistään muusta 41887: kuin menoista. Vapaaherra Palmen viimeksi muistaakseni tästä 41888: kohdasta erikoisesti valitteli. Asia on kuitenkin sillä tavalla, jotta 41889: sosialidemokraatit ovat jo ennen tämän eduskunnan olemassaoloa 41890: sanoneet, jos sitä nyt muutoin ei olisi tiedetty, mistä tuloja saadaan, 41891: eikä suinkaan kukaan enää ole tietämätön, että se auttava keino 41892: on asteittain nouseva tulovero ja sitä täydentävät omaisuus- ja 41893: perintöverot. Kyllä näitä teitä tuloja saadaan, mutta silloin ei saa 41894: vuosikausia vaan puhua 4 %:sta, joka jo kuuluu enemmistön mie- 41895: lestä olevan liian suuri. Tämän tietäen ja näiden näkökohtien täh- 41896: den olen yhtynyt siihen käsitykseen, että uutta verotusjärjestelmää 41897: luotaessa olisi aksisi-, monopoli- y. m. verotuskeksinnöt sivuuttaen, 41898: tupakka tehtävä verosta vapaaksi. 41899: Tahtoisin, että mietintö muodostetaan sellaiseksi, kuin kolmas 41900: ja neljäs vastalause edellyttävät. 41901: 41902: Ed. H a 1 o n e n: Ei ole aikomukseni tehdä mitään erityisiä 41903: muutosehdotuksia valiokunnan mietintöä vastaan. Pyytäisin ai- 41904: noastaan lausua muutamia toivomuksia tämän asian suhteen. Otak- 41905: sun nimittäin, että hallitus ja se komitea, joka tulee verotusolojen 41906: järjestämistä valmistelemaan, ottaa huomioansa ne toivomukset, 41907: mitä eduskunnassa tämän suhteen on julkisesti esiintuotu, ja antaa 41908: niille sen arvon, minkä se katsoo niiden ansaitsevan. Erittäinkin 41909: tahtoisin lausua toivomukseni muutamiin välillisiä veroja koskeviin 41910: kohtiin nähden. 41911: Leimaveron suhteen pyytäisin ottamaan huomioon erilaisia oloja 41912: ja siinä suhteessa erityisesti viitata anomukseeni, jonka eduskunnalle 41913: olen jättänyt leimaveron poistamisesta Lapin kihlakunnan asuk- 41914: kaisiin nähden, joka anomus nyt, kuten pelättävää olikin, näyttää 41915: hautautuvan valtiovarainvaliokuntaan. · 41916: Koska valiokunnan mietintö myöskin koskettelee tullioloja, 41917: niin pyytäisin siinäkin suhteessa lausua toivomuksen, että otettaisiin 41918: huomioon niitä oloja järjestettäessä se seikka, että on olemassa paikka- 41919: kuntia, joiden maantieteellisen asemansakin vuoksi täytyy olla 41920: vuorovaikutuksessa ulkovaltakuntien kanssa ja joihin nähden tulli- 41921: oloissakin tarvittaisiin joitakin erikoismääräyksiä ja huojennuksia 41922: antaa. Tarkoitan erityisesti Lapin kihlakunnan kuntia. Siellä on 41923: tosin olemassa joitakin vanhoja määräyksiä, jotka ovat vapautta- 41924: 1504 Istunto 20 p. lokakuuta 1008. 41925: 41926: 41927: neet tämän kihlakunnan asukkaat muutamien tavarain suhteen 41928: tullimaksuista. Tämä määräys kuitenkin on yli viisikymmentä vuotta 41929: vanha, ja vanhentunut. Tarpeet ovat suuressa määrässä lisäänty- 41930: neet, niin että tullivapautta olisi jossain määrin laajennettava. 41931: Muuten minulla ei valiokunnan ehdotuksia vastaan ole erityi- 41932: sempää muistutusta ja hyväksyn puolestani valiokunnan mietinnön. 41933: 41934: Puhemies: Koska aika jo on kulunut pitkälle ja useampia 41935: puhevuoroja vielä on käyttämättä, täytyy keskeyttää istunto. Ko- 41936: koonnutaan jälleen klo 6 i. p. 41937: 41938: Istunto keskeytetään klo 3.45 i. p. 41939: 41940: 41941: 41942: 41943: Istuntoa jatketaan 41944: 41945: klo 6 i. p. 41946: 41947: Keskustelun jatkuessa edellä puolen päivän kesken jääneestä 41948: asiasta, käyttää puheenvuoroa: 41949: 41950: Ed. A r a j ä r v i: Vastalauseen allekirjoittajana minun tietysti 41951: ei tarvitse selittää, että en hyväksy mietintöä. Mutta minusta kum- 41952: minkaan ei pidä mietintöä tehdä huonommaksi kuin se todellisuu- 41953: dessa on. Niin kuitenkin täällä jotkut puhujat ensimäisen käsit- 41954: telyn aikana menettelivät, jopa siinä määrin, että arvelivat tämän 41955: mietinnön panevan vaaranalaiseksi koko Suomen taloudellisen luo- 41956: ton ulkomailla, ja he siitä syystä olivat ryhtyneet tai ainakin aiko- 41957: neet ryhtyä erityisiin toimenpiteisiinkin, ettei näin tulisi tapahtu- 41958: maan tämän mietinnön takia. Minun mielestäni ei eduskunnassa 41959: nyt pidä tuolla tavalla ruveta tämän eduskunnan alhaalla olevaa 41960: arvoa painamaan. Kyllä siitä pitävät huolen ne sanomalehdet, jotka 41961: muutenkin alunpitäenkään eivät ole tälle kansanvaltaiselle eduskun- 41962: nalle mitään merkitystä antaneet. 41963: Aivan päinvastaiseen syntiin taas lankesi ed. Grotenfelt, hyvin 41964: ymmärrettävästi kyllä, sillä hänen selässään oikeastaan tämä mie- 41965: tintö nyt on ja ehkä parin muun edustajan myöskin. Mutta hän 41966: olisi kumminkin voinut huoletta välttää hyökkäystä anomuksen 41967: tekijöihin. Yhtä hyvin hän kuin myöskin ne puhujat, joista ensiksi 41968: mainitsin, olisivat paremmin voineet kohdistaa arvostelunsa 3 ja 41969: 4 vastalauseiden kirjoittajiin, jotka tosiasiallisesti ovat syypäät sii- 41970: hen, että tämä mietintö valiokunnassa muodostui sellaiseksi kuin 41971: se muodostui. Ja heidän vastalauseensahan juuri se on, joka ikä- 41972: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1505 41973: 41974: 41975: vällä tavalla todistaa, kuinka suuri osa Suomen eduskuntaa todella 41976: ylen kevyellä tavalla käsittelee tällaisia suuria taloudellisia kysy- 41977: myksiä, joista koko Suomen kansan ja valtion elämä riippuu. Minä 41978: sanoin, että 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajat etupäässä ovat syypäät 41979: mietinnön laatuun, vaikka he vastalauseessaan kyllä sitten kään- 41980: tyivät valiokunnan enemmistöä moittimaan ja arvostele- 41981: maan. Ja kumminkin he hyvin tietävät, että mitä esim. tullei- 41982: .hin tulee, joista keskustelu etupäässä täällä on käynyt, ~e juuri 41983: kannan määräsivät ja ed. Grotenfelt ja valtiotiedetten tohtori He- 41984: lenius-Seppälä olivat mielestäni osallisina vaan sen verran, että he- 41985: kin tahtoivat Eskon puumerkin panna tähän asiakirjaan, osoittaak- 41986: sensa vapaamielisyyttänsä tässä suhteessa. 41987: Mitä nyt sitten erityisesti tulee 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajien 41988: kantaan, niin ed. Gebhard arveli, että vastalauseiden tekijöitä kan- 41989: nustaisi oikeastaan sama ajatuskanta, mikä heidän oppi-isäänsä 41990: Marxia ja Engelsiä, toisin sanoen vastalauseiden tekijät pyrkisi- 41991: vät tällä verotusolojensa järjestelmällä kurjistuttamaan olot maassa 41992: niin, että taloudellinen mullistus siitä koituisi ja senjälkeen uusi 41993: yhteiskunta kehittyisi. Saattaa niin olla, että puhtaat marxilaiset 41994: eduskunnassa sisimmässä olemuksessaan ajattelevat tuohon tapaan. 41995: Mutta ed. Tannerin lausunto osoitti, että tätä ajatustapaa ei 41996: kumminkaan vasemmisto uskalla esiintuoda, hyvin ymmärrettävistä 41997: syistä kyllä, sillä Suomen kansa toki odottaa eduskunnalta muuta 41998: kuin olojen kurjistuttamista. 41999: Ed. Tanner näkyy olevan sitä mieltä, että mietintö on luonnon 42000: pakosta tullut sen lum1toiseksi kuin se on tullut, siitä syystä, että 42001: valiokunnassa, samaten kuin täällä eduskunnassakin, on asian- 42002: laita niin, että noin 8o ed11stajaa on siinä tilassa, että he ovat synty- 42003: neet satula selässä ja noin rzo kannukset jalassa. Verotuksen tar- 42004: koitus - se on aivan selvä ed. Tannerin lausunnosta - on sosialis- 42005: tien mielestä se, että omistavat luokat kokonaan omien etujensa 42006: mukaan ovat järjestäneet ja yhä edelleen tahtovat järjestää vero- 42007: tusolot. Ja koko porvarillinen tiedemiehistökin hänen lausuntonsa 42008: mukaan koettaa todistaa, ei ainoastaan meillä, vaan muualla myös- 42009: kin, että näin pitääkin olla. Hän siis arvostelee kaikkia taloudel- 42010: lisia tiedemiehiä - ja muut sosialistit hänen kanssaan - aivan sa- 42011: malla tapaa kuin nykyajan ihmiset katselevat keskiajan teoloogeja 42012: kirkkoansa nähden. 42013: Meidän r ja 2 vastalauseen kirjoittajain veronuudistuksen tar- 42014: koitus on kuitenkin ollut vallan toinen. Meidän vastalauseestamme 42015: näkyy, että me veronuudistuksen yhteydessä olemme ajatelleet 42016: m. m. semmoisiakin asioita kuin o p p i v e 1 v o 11 i s u u t t a, 42017: v a n h u u d e n- j a t y ö k y v y t t ö m y y d e n v a k u u t u s ta 42018: sekä maan hankintaa t i 1 a t t o m i 11 e; ja me ymmär- 42019: rämme nämä asiat sellaisiksi, että niitä tarvitsisivat myöskin muut 42020: 95 42021: 1506 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42022: 42023: 42024: kuin ne, jotka ovat porvareita ja jotka ovat syntyneet kannukset 42025: jalassa. 42026: Käytännölliset näkökannat, ne ne olivat valiokunnassa- sen3 42027: ja 4 vastalauseen kirjoittajat varsin hyvin tietävät - jotka eroit- 42028: vat meidät heistä. Valiokunnassa pyydettiin 3 ja 4 vastalauseen 42029: laatijain seikkaperäisesti esittämään oman verotusjärjestelmänsä. 42030: Odotettiin siis, että nyt heidän vastalauseissansa tulisi selvästi nä- 42031: kyviin, mimmoisiksihe aikovat käytännössä muodostaaoman verotus- 42032: järjestelmänsä. Sitä ei kumminkaan ole tehty, päinvastoin sano- 42033: taan, että he eivät katso tarpeelliseksi sitä tehdä, tai tehdä varsi- 42034: naista laskelmaa tässä suhteessa. Jos laskelma olisi tehty, niin se 42035: epäilemättä olisi tullut samallaiseksi kuin tuli se verotuskaavakin, 42036: jonka mukaan sosialistien pitäisi ottaman kunnalliset verot. Ja 42037: kun sitä osviitaksi katselee, tulee huomaamaan että se on käytän- 42038: nössä mahdoton. Tampereen kaupungissa esim. verotus muodos- 42039: tuisi senluontoiseksi että 5 veronmaksajaa maksaisi 5I %kaikista 42040: veroista ja 7,ooo nykyistä veronmaksajaa vapautettaisiin niistä 42041: kokonaan. Tämänluontoinen verojärjestelmä se on - niin valio- 42042: ktmnassa vasemmiston edustajain mielipiteistä kävi selväksi -, 42043: jota he ovat aikoneet myöskin valtiollisessa verotuksessa toteuttaa. 42044: Tarkoitus epäilemättä on miellyttää kaikkia muita paitse muuta- 42045: mia harvoja, jotka sosialistien mukaan joutuisivat yerot maksa- 42046: maan. Meistäkin useimmat, jos ehdotus käytännössä toteutettai- 42047: siin, saisivat iloita suuresti. Sillä epäilemättä meidän itsekunkin ja 42048: myöskin suurimman osan valitsijoistamme verot nähtävästi käy- 42049: tännössä alentuisivat. Verot kohdistuisivat ainoastaan muuta- 42050: miin suuriin osakeyhtiöihin ja muihin senluontoisiin liikeyri- 42051: tyksiin. 42052: Mutta, jos nuo ajatukset todellisessa elämässä voitaisiin to- 42053: teuttaa, jos esim. senluontoinen tulovero, mihin ed. Tanner lau- 42054: sunnossaan viittaili ja josta myöskin valtiovarainvaliokunnassa puhut- 42055: tiin, pantaisiin käytäntöön, niin epäilemättä todellisessa elä- 42056: mässä kävisi siten, että epäsuora veroitus tulisi suuremmaksi ja 42057: kohtuuttomammaksikuinseon tällä haavaa, vaikka toisella tavoin vain 42058: maksettuna. Silloin näet kulutustavarain hinnat, ellei kokonaan 42059: tahdottaisi kääntää olevia oloja päälaelleen, epäilemättä nousisi- 42060: vat arvaamattomassa määrässä. Ainakin jos saa tehdä jonkun- 42061: moisia johtopäätöksiä siitä verotusjärjestelmästä, jota vasemmisto- 42062: laiset ovat ajatelleet kunnallisen elämän alalla, näin kävisi. 42063: No, olipa tämän asian laita miten tahansa, minä puolestani luu- 42064: len, että 3 ja 4 vastalauseen kirjoittajain tarkoitus varsinaisesti ei 42065: ole ollutkaan laatia tai lausua kantaansa käytännöllistä elämää var- 42066: ten, ei sitä verotusjärjestelyä varten, joka tässä maassa lähimmässä 42067: tulevaisuudessa olisi toimitettava. He tietävät aivan hyvin, että 42068: heidän järjestelmänsä käytännössä on tuiki mahdoton toteuttaa. 42069: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1507 42070: 42071: 42072: Ensimäisen ja toisen vastalauseen kirjoittajat luonnollisesti oli- 42073: vat tässä suhteessa valiokunnassa vallan toisella kannalla. He, 42074: niinkuin aikaisemmin jo osotin, ajattelivat lähintä tulevaisuutta, 42075: joka määräsi myöskin heidän asemansajaheidän menettelynsä valio- 42076: kunnassa. Tästä syystä myöskin kirjoitimme sillä tavalla kuin 42077: olemme vastalauseessamme, 25 sivulla, kirjoittaneet. Siinä sano- 42078: taan nimittäin että tuskin voidaan >>välttää enemmän välillisten kuin 42079: välittömienkään verojen kohottamista>>. Mutta odotamme, että 42080: kaikki tämä järjestely »tapahtuu j ä r k i perä i se 11 ä j a 42081: o i k e u d e n m u k a i s e 11 a t a v a 11 a>>. Nämä lauseet osoit- 42082: tavat, mikä oli meidän kantamme valiokunnassa ja osoittavat myös- 42083: kin sen todeksi, että meillä oli elettävä elämä silmäimme edessä 42084: eikä suinkaan mikään pilvissä liiteleminen tai semmoisten periaat- 42085: teiden esittäminen, jotka eivät ole toteutettavissa ainakaan tämän 42086: ihmispolven aikana. 42087: 42088: Ed. S t å h 1 b e r g : Ei ole aikomukseni pitkälti jatkaa sitä 42089: pitkää keskustelua, joka tästä asiasta jo on ollut. Tämä keskus- 42090: telu lienee riittävästi osoittanut, että se käsittely, jonka alaiseksi 42091: verotuksenuudistuskysymys valiokunnan mietinnössä on tullut, 42092: ei ole tyydyttävä, vaan että valiokunta on ottanut asiansa 42093: koko joukon keveämmästi kuin tärkeiden verotusuudistusten 42094: verrattain tarkka suunnittelu, ei yksityisten tuumina vaan kansan 42095: eduskunnan puolesta, vaatisi. Puhumattakaan heikkouksista yksi- 42096: tyiskohdissa, ei tässä mietinnössä näytä riittävästi otetun huo- 42097: mioon valtion tarpeiden riittävää tyydyttämistä, ei myöskään kyl- 42098: liksi otetun huomioon sitä, että verotusjärjestelmää arvosteltaessa 42099: ja uudistettaessa on katsottava kokonaisuutta eikä vain yksipuoli- 42100: sesti pidettävä silmällä jotakin yksityistä veroa kerrassaan, eikä 42101: vihdoin sitäkään, että kunnallisverotuskin ja sen vaikutukset ovat 42102: valtion verotusjärjestelmää uudistettaessa huomioon otettavat. 42103: Valiokunnan mietinnön heikot puolet ovat valitettavat senkin 42104: tähden, että ne oikeutetut näkökohdat, joita siinä monessa kohden 42105: on sekä olevain olojen arvosteluun että tulevaisuuden suunnitel- 42106: miin nähden, sen kautta eivät pääse oikeaan arvoonsa, vaan joutu- 42107: vat huonompaankin valoon kuin mitä ne oikeastaan ansaitsevat. 42108: Niissäkin muistutuksissa, joita valiokunnan mietintöä vastaan on 42109: tehty I ja 2 vastalauseessa, on koko joukon perää, vaan~>; puolestaan 42110: nämä vastalauseetkaan eivät tarjoa riittävää perustusta eduskun- 42111: nan päätökselle. Niissäkään ensiksi ei ole kylliksi osoitettu, minkä- 42112: laiseksi se anomuksen perustelu olisi tuleva, jota varten asia vasta- 42113: lauseissa ehdotetaan valiokuntaan palautettavaksi, ja toiseksi näissä 42114: vastalauseissa itsessään on kohtia, joita ainakaan nyt esillä olevan 42115: selvityksen nojalla en olisi valmis kannattamaan. Sellaisia on esim. 42116: ensimäisessä vastalauseessa viittaus siihen, että välillistä verotusta 42117: 1508 Istunto 20 p. lokakuuta 1908 42118: 42119: 42120: olisi vielä nykyisestäänkin kohotettava, ja toisessa vastalauseessa 42121: taas se liian suuri merkitys, joka siinä on annettu veron siirron vai- 42122: kutuksille ja ne epäilykset, joita on esiintuotu tupakkaverotusta 42123: vastaan. 42124: En luule, että edes näiden valiokunnan mietinnön ja vastalau- 42125: seiden välillä äänestelemällä on saatavissa sellaista pohjaa, että 42126: sille voidaan rakentaa eduskunnan anomus. Valiokunta on kyllä eh- 42127: dottanut sellaisen ponnen, joka, niinkuin monelta taholta, jopa kai- 42128: kilta tahoilta on lausuttu, on oikea ja hyväksyttävä. Mutta ei ole 42129: kuitenkaan eduskunnan mahdollista päättää paljasta pontta ilman pe- 42130: rusteluja, vaan välttämättä olisi ennen päätöksen tekemistä oleva 42131: olemassa ainakin sellainen perustelun suunnitelma, jonka edus- 42132: kunta voisi omaksua. Nyt on itse ponnes:;;a jo lausuttuna se käsi- 42133: tys, että nykyisessä verotusjärjestelmässä on puutteita sekä oikeu- 42134: denmukaisuuden että lisääntyväin valtiotarpeiden tyydyttämisen 42135: kannalta. Tällä pohjalla pitäisi valiokunnan olla mahdollista, riidan- 42136: alaisiin seikkoihin syventymättä saada aikaan, jos kohta niukka, 42137: niin ainakin riittävä, perustelu valiokunnan ehdottarualle ponnelle. 42138: Rohkenen sentähden eduskunnan päätettäväksi ehdottaa, että 42139: eduskunta palauttaisi tämän asian takaisin valtiovarainvaliokun- 42140: taan sitä varten, että valiokunta, erityiskohtiin menemättä, laatisi ylei- 42141: sen, valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perusteleruista 42142: varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään alamaiseen ano- 42143: mukseen. 42144: 42145: Ed. Gro t e n f e 1 t: Kun minun jo viime kerralla tästä asiasta 42146: keskusteltaessa oli tilaisuus lausua mielipiteeni, koetan nyt ainoas- 42147: taan lyhyesti kosketella muutamia niitä muistutuksia, joita on tehty 42148: valiokunnan mietintöä vastaan. 42149: Toiselta puolen on moitittu tätä mietintöä kovin epävarmaksi, 42150: toiselta puolen on sitä taas sanottu liian jyrkkäsanaiseksi ja sentäh- 42151: den mahdottomaksi hyväksyä. Minä katson näitten vastakkaisten 42152: lausuntojen jossain määrin todistavan sen, että mietintö on löytänyt 42153: oikean tien. Valiokunnan tehtävänä ei ole tässä ollut ryhtyä kaik- 42154: kiin yksityiskohtiin ja niitä valaista, vaan sen tehtävänä on ollut 42155: osoittaa ainoastaan se suunta, johon toivottaisiin verotusreforruin 42156: kulkevan. Sentähden ovat kyllä yksityisseikat monessa suhteessa 42157: jääneet ilman perinpohjaista ja lopullista valaistusta, mutta täm- 42158: möistä valaistusta ei ole tarkoitettukaan antaa. Tämä huomautus 42159: olkoon lausuttu varsinkin ed. Gebhardin lausunnon johdosta viime 42160: kerralla. Hänen antaruistansa esimerkeistä, joita valiokunnan olisi 42161: myöskin pitänyt mietinnössään ottaa lukuun ja mainita, voi valio- 42162: kunta olla ainoastaan kiitollinen, koska nämä hänen esimerkkinsä 42163: m. m. todistivat sen, että juuri tulliverotuksessa, johon nähden, 42164: kaikkein enimmin on täällä eduskunnassa muistutuksia tehty, on 42165: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1509 42166: 42167: 42168: olemassa varsin kipeitä epäkohtia, jotka vaativat, että koetetaan 42169: meillä vallitsevasta suojelusjärjestelmästä pyrkiä vapaampaan kaup- 42170: paan. 42171: Sitte oli ed. Gebhardin lausunnossa eräs lause, jonka sisällys 42172: kävi jotenkin tähän suuntaan: Jokainen, joka äänestää tämän mie- 42173: tinnön puolesta, hän kannattaa ja äänestää vallankumouksen puo- 42174: lesta; ja jokainen, joka ei sitä tahdo, äänestää mietintöä vastaan. 42175: Tätä hän sitten tuki Marxin lauseella ja Marxin menettelyllä. Minä 42176: voisin aivan yhtä hyvin todistaa, että jokainen joka äänestää tätä 42177: mietintöä vastaan ensimäisen ja toisen vastalauseen puolesta, äänes- 42178: tää taantumuksen ja despotismin puolesta, ja että jokainen, joka 42179: ei tahdo niiden puolesta äänestää, siis äänestäköön mietinnön puo- 42180: lesta. 42181: Ihmeitä me emme tosin voi tehdä, mutta oikeudenmukaisuuteen 42182: voidaan kuitenkin aina pyrkiä. Varsinkin sen keskustelun jälkeen, 42183: joka täällä tänään on tapahtunut, tuntuu minusta siltä, kuin asia 42184: olisi jonkun verran selvinnyt. Kysymys on oikeastaan nyt siitä, 42185: onko meidän enää mahdollista ajatella muuta kuin uutta veron- 42186: k o rotu s ta, onko meidän enää ajatteleminen myöskin vero- 42187: r e f o r m i a, v e r o u u d i s t u s t a. Tahdon kyllä myöntää, että 42188: me tarvitsemme suurempia valtiontuloja kuin tähän saakka ja tar- 42189: vitaan siis veronkorotuksia. Mutta onko tämä veronkorotuksen 42190: tarve niin ääretön, että se tekee kaiken pyrinnön veroreformiksi, 42191: kaiken pyrinnön aikaansaada jotain parannusta entisissä kohtuut- 42192: tomissa veromuodoissa mahdottomaksi, siitä on kysymys, ja minun 42193: täytyy vielä olla sen verran ideoloogi, että uskon, että me sittekin 42194: voimme ja että meidän pitää vielä ajatella reformiakin. Tehtävä 42195: on siis yhä k aksi p u o 1 i n e n. Se ei ole, eikä se saisi olla, ai- 42196: noastaan yksipuolisesti verokorotuskeino, "jota ei voi enää refor- 42197: miksi sanoa. 42198: Ensimmäisestä ja toisesta vastalauseesta, varsinkin ensimmäisestä 42199: tahtoisin vielä uudistaa sen huomautuksen, jonka jo viime kerralla 42200: tein ja jossa nyt olen saanut kannatusta myös ed. Ståhlbergin viime 42201: lausunnosta, että mainittu vastalause on varsin epäselvä. Tarkoit- 42202: taako se todellakin jo sitä samaa, mitä tässä istunnossa on lausuttu, 42203: nimittäin, että on luovuttava kaikista verotusreformin pyrinnöistä 42204: ja ainoastaan koetettava saada aikaan verokorotus, vai koskeeko 42205: se vain tulliverotusta, jota vastaan se nimenomaan kääntyy. En 42206: voi oikeastaan käsittää, että se koskisi muuta kuin tullia. Ainakaan 42207: valiokunnan jäsenet, jotka vastalauseen ovat tehneet, eivät muihin 42208: kohtiin nähden valiokunnassa epäilystä esiintuoneet, vaan olivat 42209: mukana ja lausuivat mielipiteensä sekä muitten verojen poista- 42210: misesta että uusien verojen ehdottamisesta. 42211: Minusta on tässä asiassa menty liiallisuuksiin molemmin puolin, 42212: ja varsinkin minä valitan sitä, että sekä parissa vastalauseessa että 42213: 1510 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42214: 42215: 42216: myöskin nyt muutamissa lausunnoissa on menty niin pitkälle ve- 42217: rojen poistamisvaatimuksissa, että tämä seikka on antanut aseet 42218: käsiin niille, jotka tahtovat reformia kokonaan välttää ja pitävät 42219: sitä mahdottomana. 42220: Välillinen tulliverotus on kohtuuton siinä laajuudessa kuin se 42221: meillä nykyään on vallassa, ja siinä suhteessa tahdon vielä viitata 42222: toiseen mietintöön, joka meillä paraikaa on pöydällä. Siinä valtio- 42223: varainvaliokunta aivan yksimielisesti on antanut lausunnon tulli- 42224: verotuksestamme sen kertomuksen johdosta, jonka Keis. Senaatin 42225: valtiovaraintoimituskunta on eduskunnalle antanut. Mietinnön 42226: sivulla I5 sanotaan, sitten kun on tullitulojen lisääntymisestä pu- 42227: huttu: >>Tämä seikka on tosin vaikuttanut edullisesti siten, että se on 42228: helpottanut valtion tulo- ja menosäännön tasottamista, mutta siitä 42229: johtuu toiselta puolen hyvinkin suuria epäkohtia, erityisesti järki- 42230: peräisen verotalouden kannalta katsottuna. Tullitulojen suuren 42231: kohoamisen täytyy nimittäin katsoa aikaansaaneen luonnottoman 42232: suhteen välillisten ja välittömien verojen välillä.>> Ja sitten huo- 42233: mautetaan, kuinka välittömien ja välillisten verojen keskinäisestä 42234: suhteesta johtuu myöskin valtiollisessa suhteessa epäillyttäviä asian- 42235: haaroja. Tämä lausunto nykyisestä tulliverotuksesta on yksimieli- 42236: sesti valtiovarainvaliokunnassa hyväksytty. Mutta eikö ole asiain 42237: tällä kannalla ollessa syytä, että eduskunta lausuu, että on aikaan- 42238: saatava reformi myös nimenomaan tullimaksuihin nähden? Minusta 42239: ainakin tuntuu, että asia vaatii sen. 42240: Mitä tulee mietil!nössä esiintuotulliin perusteluihin ja niiden 42241: merkitykseen, josta tässä on eri mielipiteitä lausuttu, niin minun 42242: täytyy olla sitä mieltä, että se lausunto, joka tulisi annetuksi, jos 42243: eduskunta, niikuin toivon, hyväksyy tämän mietinnön, tosin ei 42244: ole sitova. Se johtuu fo siitä, että koko tämä mietintö tarkoittaa 42245: vain anomuksen tekemistä hallitukselle, ja tästä tietysti seuraa, 42246: että hallitus voi suuremmassa tai vähemmässä määrässä ottaa lu- 42247: kuun siinä esiintuotuja seikkoja. Mutta tällä lausunnolla olisi ainakin 42248: se merkitys, mikä eduskunnan lausumalla toivomuksella on, ja mi- 42249: nusta olisi hyvin tärkeää, että eduskunta lausuisi toivomuksen, mihin 42250: suuntaan se tahtoo verotusreformin käymään, erittäin tulliverotuk- 42251: seenkin nähden. Ne, jotka siis tahtovat, että eduskunta mielipiteensä 42252: asiasta ilmaisee, äänestäkööt mietinnön puolesta, ja ne, jotka tah- 42253: tovat että eduskunta ei asiasta mitään lausu, äänestäkööt sitä vastaan. 42254: 42255: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä olen pyytänyt puheen- 42256: vuoroa oikeastaan vain niiden lausuntojen johdosta, joita tämän 42257: asian käsittelyssä on etenkin keskustan taholta annettu. Ed. Tan- 42258: ner on nim. niin valaisevasti tuonut sen kannan esiin, joka meillä 42259: sosialidemokrateilla on, että minulla ei ole enään t:1rvis osottaa. 42260: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1511 42261: 42262: 42263: kuinka perin kohtuuton ja vain alaluokkia rasittava meidän ny- 42264: kyinen verotuksemme on. 42265: Kun asia oli ensi kerran täällä esillä, niin esiintyi silloin meidän ny- 42266: kyinen finanssipäällikkömme herra Paasikivi, ja eduskunnassa kai 42267: hyvin suurella uteliaisuudella odotettiin sitä suuntaa tai sitä oh- 42268: jelmaa, mikä nykyisellä >>radikaalisella>> finanssipäälliköllämme tässä 42269: verotusuudistuksessa tulee olemaan. Vallankin kun muistettiin, 42270: että hän kuuluu siihen puolueeseen, joka eduskunnan alkaessa riiteli 42271: toisten puolueitten kanssa siitä, kuka saisi istua sosialidemokraattien 42272: vieressä, niin oli syytä odottaa, että nyt mahtoi tulla suureromoinen 42273: verotusuudistussuunnitelman ehdotus. Ja mitä me kuulimme? 42274: Me kuulimme jotenkin ylimalkaisen puheen niistä suurista menoista, 42275: jotka valtiolla tulee olemaan, saman puheen, jonka olemme kuulleet 42276: jotenkin samassa muodossa ainakin puolikymmentä kertaa ed. 42277: Alfthanin valtiovarainvaliokunnassa pitävän. Me kuulimme, että 42278: verotusjärjestelmä meillä on yleensä jotenkin hyvä. Tosin periaat- 42279: teelliselta kannalta, lausui senaattori Paasikivi, olisi sen oikeuden- 42280: mukaisuuttakin vastaan tehtävä muistutuksia, mutta itse asiassa se 42281: ei paljo uudistuksia kaipaisi; ja varovaisuutta olisi noudatettava 42282: uuden järjestelmän laatimisessa. Hänen puheensa oli niin hyvä, 42283: että täällä oikeistossa saattoi eräs puhuja yhtyä siihen niillä mairit- 42284: televilla sanoilla, että hänen mielestään tämä finanssipäällikön puhe 42285: olisi oikeastaan anomuskirjelmä eduskunnan otettavaksi. 42286: Pyydän sentähden tämän puheen johdosta vähän johtaa mieliä 42287: taaksepäin siihen aikaan, jolloin ensi kerran tässä uudessa eduskun- 42288: nassa jätettiin anomusehdotuksia, joista varsinkin keskustan taholta 42289: on tehty suuri numero sivumääristä, on agiteerattu, kuinka paljon 42290: ja kuinka hyviä uudistuksia tässä maassa tahdotaan saada aikaan. 42291: Myös ed. Paasikivi on sen anomusehdotuksen allekirjoittaja, jolla 42292: juuri tätä verotusjärjestelmää pyydetään uudistamaan ja siellä 42293: äänilaji on vallan toinen kuin senaattori Paasikiven puheessa täällä. 42294: Siellä aletaan ensin siitä, että meidän verotusjärjestelmämme on 42295: kaikkea oikeudenmukaisuutta vailla, verotuksen taakka kohtaa sen 42296: johdosta nykyään hyvin epätasaisesti niitä, jotka sitä kantavat. 42297: Se on ensimmäinen motiivi, ja sen takia on verotusjärjestelmä uudis- 42298: tettava. Vasta toisessa sijassa ovat nuo rahalliset tarpeet. Anomus- 42299: ehdotuksessa sanotaan: >>Nykyinen verotusjärjestelmä maassa näin 42300: ollen ei läheskään täytä sitä oikeudenmukaisen verotuksen vaati- 42301: musta että verotuksen tulee olla yleisen ja veronmaksajien kesken 42302: jaettu heidän veronmaksukykynsä mukaan.>> Nyt ed. Paasikivi 42303: sanoo, että etualalle on tuleva kysymys uusien tulolähteiden hankki- 42304: misesta eikä suinkaan tuo oikeudenmukaisuusperiaate. Oli jo jon- 42305: kun verran syytä otaksua tuollaista kannan muutosta mainitulta 42306: taholta, varsinkin päättäen niistä kysymyksistä, joita tässä edus- 42307: kunnassa on ennen käsitelty, kunnallislaista y. m. ja myös siitä, 42308: 42309: 42310: 42311: 42312: • 42313: 1512 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42314: 42315: 42316: mille kannalle eräs anomuksen allekirjoittajista, vapaaherra Palmen, 42317: oli nähnyt hyväksi asettua valtiovarainvaliokunnassa. Kun vero- 42318: tuskysymystä käsiteltäessä tahdottiin panna niitä verotusprosenttia, 42319: joita täällä on kaivattu, mietintöön, ja tahdottiin siinä mainita 42320: myös joku summa, mihin päästäisiin tuloveroilla, niin ed. Palmen 42321: sanoi, ettei hänen mielestään missään tapauksessa tuloverolla voi- 42322: taisi päästä ainakaan 5 miljoonaa korkeammalle. Hän oli myös unoh- 42323: tanut, että hänkin oli tämän anomuksen, josta mainitsin, allekirjoit- 42324: tanut, ja jossa sanotaan, että näittenkin verrattain vähäisten vero- 42325: prosenttien mukaan, jotka tässä on otettu, päästäisiin 8,9 miljoonaan. 42326: Nyt hän oli sillä kannalla, että 5 miljoonaa korkeintaan oli se summa, 42327: johon voitaisiin päästä ja kun hänelle tästä huomautettiin, niin hän 42328: sanoi: >>Eri asia on anomus ja eri asia valiokunnan mietintö.>> Yhtä 42329: hyvin sopisi huomauttaa: eri asia on ohjelma ja eri asia sen toteut- 42330: taminen. 42331: Tänään on keskusta lähettänyt paraat puhujansa ja taktikke- 42332: rinsa selittämään tätä kantaa, johon ed. Palmenkin jo näkyi pahan 42333: omantunnon vaikutuksesta viittaavan. Ed. Nevanlinna oli löytä- 42334: nyt vallankin erinomaisen selityksen. Hän näet sanoi, että keskusta, 42335: laatiessaan tätä anomusta, ei ollut huomannut ottaa lukuun näitä 42336: uusia tarpeita, jotka tekevät välttämättömäksi rahallisten tulojen 42337: hankkimisen valtiolle. Hän väittää, että nämä edustajat, jotka ovat 42338: allekirjoittaneet anomuksen ja joista mainittakoon edustajat Hjelt, 42339: Paloheimo, Paasikivi, Lagerlöf ja Palmen, olivat sellaisia ideolo- 42340: geja, jotka elivät vielä tuossa vanhassa hyvässä ajassa, jolloin aja- 42341: teltiin verotusta voitavan uudistaa vaan vähentämällä veroja 42342: Eiköhän nyt sentään ole liian loukkaava syytös näille mainituille 42343: herroille, etteivät he muka olisi ottaneet huomioon heidän ohjel- 42344: massaan olevia kohtia, kieltolain voimaantulemista, oppivelvolli- 42345: suutta j. m. s.? Kyllähän meidän nyt täytyy edellyttää, että sellai- 42346: set etevät poliitikot jo silloin tiesivät, että meille täytyy tulla pal- 42347: jon tarpeita, paljon uudistuksia, jotka kysyvät valtiolta rahallisia 42348: menoja. 42349: Millä tavalla sitte on selitettävissä tämä kannanmuutos? Se 42350: on selitettävissä oikeastaan - niinkuin koko verotusjärjestelmäkin 42351: - materialistisen historiankäsityksen valossa siten, että herrat 42352: keskustan miehet suurlakon jälkeen luulivat tarpeelliseksi tulla 42353: vastaan alhaaltapäin voimakkaasti nousevaa virtaa, mutta tällä 42354: kertaa ei heidän mielestään se ole tarpeellista, vaan voivat olosuhteet 42355: jatkua aivan yhtä hyvin samalla tavalla eteenpäin kuin tähänkin 42356: saakka, s. t. s. että verotaakan kantakoon tässä maassa jotenkin 42357: yksinomaan köyhälistö. 42358: Ed. Hjelt täällä toi esiin numeroita muista maista, näyttäen että 42359: siellä ei tuloverotuksella ole päästy varsin korkealle. On kyllä totta, 42360: ettei muissa maissa ole tuloverotuksella aivan korkealle päästy. 42361: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1513 42362: 42363: 42364: Mutta tämä tapahtunuton aivan samasta syystä, josta meilläkään 42365: sillä ei tultaisi varsin korkeåile pääsemään. Syy on se, että se koskee 42366: liiaksi vallassa olevain luokkain etuoikeuksia. Eihän tämä esimerkki 42367: mitään todista meidän kantaamme vastaan. Se todistaa vaan, että 42368: muissa maissa vallitsee sama järjestelmä kuin meilläkin, s. t. s., että 42369: vallassaolevat luokat eivät tahdo luopua etuoikeuksistaan. Mutta 42370: meillä eivät vallassaolevat luokat ole tähän saakka läheskään niin pal- 42371: jon luopuneet etuoikeuksistaan kuin he ovat tehneet muissa maissa. 42372: Jos vertaamme esim. sitä suhdetta, joka meillä on välillisten ja vä- 42373: littömäin verojen välillä, niin huomaamme, että meillä välittömät 42374: verot tekevät välillisistä veroista tasaluvuin noin 7 %. Tässä minä 42375: tahdon lukea tuon vanhanaikaisen henkirahan mieluummin vä- 42376: lillisiin veroihin, koska se luonteeltaan on aivan niiden mukainen. 42377: Henkirahaa katsovat meidän useat keskustan jäsenet vielä hyväksi 42378: puolustaa tässäkin muodossa säilytettäväksi, vaikka se jo on vero- 42379: tus- ja kansalliskirjallisuudessa tuomittu niin, että m. m. tunnettu 42380: saksalainen teoreetiikko Maxvon Heckel sanoo, että se on hävinnyt 42381: kaikista Europan maista; viimeiseksi se on ollut voimassa Wenäjällä, 42382: ja nykyään sitä käytetään ainoastaan raakalaiskansain keskuudessa, 42383: kuten Dahomeyssa, Samoalla ja muutamissa maissa samanlaatuisissa 42384: paikoissa. Meillä välittömät verot tekevät välillisistä 7 %, kun ne 42385: esim. Ruotsissa tekevät 24 %, Ranskassa 20 %, Englannissa 45 % 42386: ja Preussissa 33 % koko veromäärästä. 42387: Ed. Hjelt myös mainitsi, jos oikein käsitin, että Preussissa 9/11} 42388: veroa maksavasta väestöstä maksaa 43 %ja jälellä olevat 1/10 maksa- 42389: vat 57 %· Tai se taisi olla päinvastoin; ehkä tuon 1/1o:n tulot olivat 42390: 57 % kaikista tuloista ja 9 /10:n tulot olivat kaikista tuloista 43%· 42391: Minusta nämä numerot juuri todistavat, kuinka äärettömän epä- 42392: oikeudenmukainen Preussinkin tuloverotus on, koska siellä 1/10:lla, 42393: s.t.s. niillä, joilla on päälle 3,000 tuloja, on koko maan tuloista 57%. 42394: ja he kuitenkin maksavat vaan verrattain pienen osan veroista. 42395: Miksei tuolle 1/Io:llevoitaisi panna veroja paljo suurempaa osaa kuin 42396: - oliko se prosenttiluku nyt jonkun verran yli 70, jonka ed. Hjelt 42397: mainitsi? 42398: Sitte tahdon vielä jonkun verran vastata ed. Gebhardille siihen 42399: puheeseen, jonka hän viime kerralla tätä asiaa käsiteltäessä piti. 42400: Ed. Gebhard tarttui kovasti kiinni siihen valiokunnanmietinnön 42401: lauseeseen, jossa sanotaan, että olisi tutkittava meidän tulliolojamme 42402: ja valmistettava tilaa vapaaliauppajärjestelmälle. Hän koettaa 42403: lauseen selittää sillä tavalla, että sosialidemokraatit tai valiokun- 42404: nan enemmistö ovat valmiit heti paikalla siirtymään vapaakauppa- 42405: järjestelmään ja koettaa näyttää, mikä siitä olisi seurauksena. 42406: Tämä lause nyt ei kumminkaan tarkoita vielä sitä, että olisi h e t i 42407: siirryttävä vapaakauppajärjestelmään. On mielestäni vaikea sanoa- 42408: kin, missä määrin ja millä tavalla siihen on siirryttävä. Mutta jos 42409: 1514 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42410: 42411: 42412: me katsomme vähänkin meidän nykyistä tullijärjestelmäämme, 42413: niin huomaamme, että löytyy hyvin useita teollisuuden haaroja, 42414: jotka ovat vallan keinotekoisia tässä maassa. Minä viittaan m. m. 42415: sokeriteollisuuteen josta siksi vanhoillinen mies kuin entinen maa- 42416: marsalkka, vapaaherra von Born on sanonut, että tässä maassa 42417: maksetaan veroa ei ainoastaan valtiolle vaan myöskin sokeritehtai- 42418: lijoille. Ja monta muuta teollisuutta on siinä asemassa, että ne 42419: joko eivät kaipaa lainkaan minkäänlaista suojelustullijärjestelmää 42420: - suurin osa meidän puujalostusteollisuuttamme on sellaista - 42421: tai ovat ne sellaista teollisuutta, jolla tässä maassa ei ole minkään- 42422: laisia luonnollisia menestyruismahdollisuuksia ja jotka usein kor- 42423: keitten tullien varassa vaan pysyvät pystyssä Tällaisten tullien 42424: avulla ei ainoastaan kartuteta valtion tuloja, vaan niitten avulla 42425: suuri osa tehtailijoitamille hankkii itselleen, monet hyvinkin suuret 42426: määrät, kuluttajien varoja. Useilla teollisuuden aloillahan on voitu 42427: muodostaa renkaita ja juuri näitten korkeitten suojelustullien avulla 42428: voitu korottaa tuotteiden hintoja siihen määrään, että ne ovat 42429: meillä paljon korkeammat, kuin monessa muussa maassa. Kun tutki- 42430: mus näyttää, mitä teollisuuden aloja meillä on sellaisia, jotka tuot- 42431: teittensa korkeiden hintojen tähden juuri enimmän rasittavat suurta 42432: kuluttajajoukkoa, niin silloin myöskin voidaan nähdä, missä järjes- 42433: tyksessä meillä on siirryttävä suojelustullijärjestelmästä, jota suu- 42434: reksi osaksi meidän tullijärjestelmämme on, vapaakauppajärjes- 42435: telmään. 42436: Kun ed. Gebhard moitti, että valiokunnan mietinnössä sanotaan, 42437: että tullijärjestelmämme on suureksi osaksi suojelustullijärjestelmää, 42438: niin on huomautettava, että valiokunnassa tämä asia ensinnäkään 42439: ei ollut tarkemman tutkimuksen alaisena, enempää kuin voi edel- 42440: lyttääkään, että valtiovarainvaliokunta olisi kerinnyt tässä teke- 42441: mään perinpohjaisempia tutkimuksia. Mutta tämä lause on oikeas- 42442: taan siitä mietintöluonnoksesta, jonka keskusta ensimäisten val- 42443: tiopäivien päätyttyä valmisti valtiopäiväin väliajalla. Se lause on 42444: oikeastaan siis suomettarelaisten valmistamasta mietintöluonnok- 42445: sesta. Jos minulle on oikein kerrottu, niin ed. Gebhardkin oli sitä 42446: valmistamassa. Ed. Gebhard hyökkäsi sosialistien kimppuun siitä, 42447: etteivät ne olleet ottaneet huomioon, että useista raaka-aineista 42448: kannetaan tulleja, ja että hän nimenomaan anomuksessaan sitä 42449: huomauttaa. Silloin vielä, kun tämä mietintö valtiovarainvalio- 42450: kunnassa valmistui, niin luultiin ed. Gebhardin anomuksen tule- 42451: van erikoisen käsittelyn alaiseksi. Nyt kumminkin aika on käynyt 42452: niin vähäksi, ettei se ehkä ehdi tulla, mutta jos se vielä valmistuu, 42453: siinähän epäilemättä saa kuulla, mitä valtiovarainvaliokunta siitä 42454: asiasta ajattelee. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jäsenten on ollut 42455: muuten mahdoton ottaa niin yksityiskohtaisen tarkastuksen alai- 42456: seksi koko meidän tullijärjeRtelmäämme, että se voisi yksityiskoh- 42457: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1515 42458: 42459: 42460: taisesti arvostella sen eri osia. Minä myöskin luulen, kuten ed. 42461: Gebhard, ettei se sisällä mitään varsinaista järjestelmää, että se 42462: on suureksi osaksi kokonaan sattuman kautta muodostunut sellai- 42463: seksi kuin se on, mutta että siinä siitä huolimatta useassa kohden 42464: on suojelustulli periaateet vallalla. Sitä ei ed. Gebhardkaan voi kieltää. 42465: Edustaja, senaattori Paasikivi lausunnossaan erikoisesti ilmoitti 42466: tyytyväisyytensä valiokunnan ponteen, lisäten, ettei suinkaan tämä 42467: nyt voi edellyttää, että perustelut olisivat sitovia hallitukselle. 42468: Se lausunto oli sangen omituinen. Kun muistaa, millä kannalla 42469: keskusta oli ensimäisten valtiopäivien aikana, kuinka eduskunnan 42470: lausuntojen piti silloin sitoa hallitusta. Nyt ei eduskunnan mietinnön 42471: enää tarvitsisi sitoa hallitusta, vaan olisi se oleva niin ylimalkainen 42472: kuin mahdollista. Tämä hänen lausuntonsa pakottaa minut ehdot- 42473: tamaan tähän valiokunnan mietinnön loppuponteen sen lisäyksen, 42474: että se tulisi kuulumaan että hallitus valmistaisi uuden oikeuden- 42475: mukaisen, valtion tarpeita tyydyttävän verojärjestelmän aikaan- 42476: saamista >>S i i h e n s u u n t a a n k u i n v a 1 i o k u n n a n p e- 42477: rustel uissa on 1a usu t tu>>. Jos valiokunnan ponnessa lau- 42478: sutaan tällä tavalla, niin minä luulen, että hallituksen on vaikea 42479: laittaa toisenlaista esitystä ensi valtiopäiville kuin mitä eduskunta 42480: on ajatellut. 42481: Minä en voi olla vielä koskettelematta erästä asiaa, joka esiintyy 42482: toisessa vastalauseessa. Siinä ed. Granfelt tuo esiin sen merkillisen 42483: väitteen, että välilliset verot eivät oikeastaan koskekaan työnteki- 42484: jöitä tai köyhälistöä, alempia kansanluokkia, vaan että minkä työn- 42485: tekijä maksaa tullimaksuja, sen hän jälleen ottaa työnantajalta · 42486: korkeamman palkan muodossa, ja mitä työnantajan siten täytyy 42487: antaa, sen hän ottaa takaisin työntuotteiden ostajilta j. n. e. Se 42488: on jotenkin omituinen veronsiirtoteoria. Koska herroille porva- 42489: reille aina pitää siteerata porvarillisia taloustieteilijöitä, niin tahdon 42490: tässä tuoda esiin mitä tunnettu saksalainen finanssipolitiko Wagner 42491: sanoo tällaisesta verotusteoriiasta, jonka muuten myöskin ed. 42492: Schybergson näkyy suurella mielihyvällä omaksuneen. Hän sanoo 42493: ensin, että tämä oppi on niin pintapuolinen ja perustuu ilmeisesti 42494: siksi heikkoihin perusteluihin, ettei siihen oikeastaan tahtoisi paljon 42495: aikaa käyttää, mutta koska se kumminkin esiintyy jokapäiväisessä 42496: verotusväittelyssä käytännössä niin usein, tahtoo hän kuitenkin 42497: sitä käsitellä ja sitten hän m. m. sanoo: >>Tämä oppi~- tämä mi.nun 42498: mielestäni on pääasia hänen todistelustaan - >>ei ota lainkaan huo- 42499: mioon niitä tekijöitä, joista tieteellisesti todistetun ja käytännössä 42500: yleisesti vahvistetun työpalkan määräämisteoriian mukaan työ- 42501: palkan suuruus riippuu.~ Ja minä tahtoisin todellakin herroilta Gran- 42502: feltilta ja Schybergsonilta kysyä, millä tavalla he esim. tällä kertaa 42503: luulevat metallityöntekijäin siirtävän sen veron, jonka he maksavat 42504: sokeritullin ja i:nuun sellaisen muodossa, työnantajille. 42505: 1516 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42506: 42507: 42508: Muuten mitä valiokunnan perusteluihin tulee pyydän saada 42509: kannattaa kolmatta ja neljättä vastalausetta. 42510: 42511: Ed. Paasikivi: Viimeinen puhuja ed. Wäinö Wuolijoki 42512: on, niinkuin vasemmiston tapa on, koettanut käyttää tätäkin ti- 42513: laisuutta hyökätäksensä meidän, keskustan, kimppuun. Minä suon 42514: hänelle ja muille jokaisen tilaisuuden, minkä he haluavat tähän 42515: heidän mielestään arvatenkin kiitolliseen työhön. 42516: Hän oli odottanut, että minä, kun tämä asia viime kerralla oli 42517: esillä, olisin esittänyt eduskunnalle, arvatenkin eduskunnassa hyväk- 42518: syttäväksi, täydellisen verotusohjelman. Pyydän siihen vain il- 42519: moittaa, ettäenole katsonut olevani velvollinen, ainakaan vielä tällä 42520: hetkellä, esittämään mitään täydellistä ohjelmaa. Uskallan väit- 42521: tää, ettei vasemmistonkaan joukossa ole sellaista henkilöä, eivät 42522: ainakaan tähän astiset keskustelut ole sitä ilmaisseet, joka nyt jo 42523: voisi ehdoittaa 1 o p u 11 i s e s t i määritellyn ohjelman Suomen 42524: verotuslaitokselle ja ylipäänsä finanssihallinnolle pitempää tule- 42525: vaisuutta varten. Joka vähänkään ottaa huomioon, minkälaisessa 42526: murrosajassa me elämme, jolloinka ei vielä ole tarpeet varmasti tie- 42527: dossa, jolloinka kaikki on uudestaan muodostamisen alaisena, hänen 42528: pitäisi huomata, ettei tällaista ohjelmaa niin yksinkertaisesti laiteta. 42529: Tästä voipi ainoastaan se olla epätietoinen, joka luulee liiaksi itses- 42530: tään. Mutta kyllä läheisessä tulevaisuudessa on välttämätöntä, 42531: vaikkei kokonansa, niin kuitenkin tärkeiltä osilta, saada valmiiksi 42532: suunnitteluja, mutta nykyhetki minun nähdäkseni ei ole vielä sii- 42533: hen omansa. 42534: Hän on myös kosketellut sitä anomusta, joka vuonna I907 mei- 42535: dän ryhmämme puolesta verotusasioissa tehtiin ja jonka alle minä- 42536: kin kirjoitin nimeni, ja hän on huomauttanut, että se menee samaan 42537: suuntaan kuin ne vaatimukset, jotka juuri meidän ryhmämme oli aikai- 42538: semminkin asettanut. Tämä on aivan oikein. Siinä anomuksessa 42539: huomautetaan niistä puutteista, jotka meidän verotuslaitoksessamille 42540: ovat, nimittäin, että se ei ole oikeudenmukainen ja senvuoksi kai- 42541: paa muutoksia. Toiseksi anomuksessa lausutaan, että muutokset 42542: ovat tarpeen myöskin valtion finanssitarpeen tyydyttämiseksi. Sa- 42543: notussa anomuksessa oli ensimäisessä kappaleessa mainittu edel- 42544: linen asia ja toisessa kappaleessa jälkimäinen asia. Mutta minä en 42545: voi ymmärtää, kuinka tuosta anomuksesta voipi päättää, että se, 42546: mikä on ensimäiseen kappaleeseen pantu, on asetettava etusijaan 42547: ja se joka on toisessa kappaleessa, toiseen sijaan. Siinä ei ole muis- 42548: taakseni sanottu sanaakaan siitä, missä järjestyksessä puheena- 42549: olevia periaatteita on käytännössä koetettava toteuttaa, se riippuu 42550: tietysti siitä, mitä olevat olot vaativat. Omasta puolestani pyydän huo- 42551: mauttaa, että minä olen tässä eduskunnassa julkisesti v. I907, kun kiel- 42552: tolakiasia oli esillä ja sitä evästettiin valiokuntaan, nimenomaan lau- 42553: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1517 42554: 42555: 42556: sunut, että kieltolain toimeenpaneminen mahdollisesti voisi ai- 42557: heuttaa ja vaatia tulleja korotettavaksi kahvista, sokerista ja tu- 42558: pakasta. Sellainenkin finanssitarve voi olla mahdollinen. Eh- 42559: dotin silloin, että asia olisi lähetettävä valtiovarainvaliokuntaan 42560: siellä selvitettäväksi. Sitä ei eduskunta tehnyt eikä valiokunta, 42561: joka kieltolakia käsitteli, ja näin jäi sen asian finanssipuoli koko- 42562: naan käsittelemättä suureksi haitaksi asian eteenpäin viemiselle. 42563: Minä siis olen kyllä tiennyt näiden reformien aiheuttaman finan5si- 42564: tarpeen, enkä ole sitä eduskunnaltakaan salannut. -Muuten on huo- 42565: mattavaa, että se anomus, joka tässä oli puheena, oli koko joukon 42566: toisenlainen kuin tämä mietintö. Siinä oli m. m. sellainen lause, 42567: että meidän >>tulliveromme on epäilemättä edelleen pysytettävä, 42568: valtion taloudelle välttämättömänä runsaana tulolähteenä>>, jos- 42569: kin myönnetään, että se kaipaa parannuksia. Siinä ei senvuoksi 42570: mennä läheskään niin pitkälle vaatimuksissa tulliverotukseen näh- 42571: den kuin mitä mietinnössä on esitetty. Edelleen siinä m. m. ehdo- 42572: tetaan henkirahat pysytettäviksi. Se on siis koko joukon toisella 42573: kannalla kuin mietintö. On myös huomattava, että anomukselta, 42574: joka kirjoitetaan yhtenä tai kahtena iltana, ei tietysti kaikkiin yksi- 42575: tyisiin lauseisiin nähden voi vaatia sellaista tarkkuutta kuin valio- 42576: kunnan mielinnöltä, jonka pitäisi olla eduskunnan päätöksen ohjeena. 42577: Ed. Wuolijoki on väittänyt, jos minä häntä oikein käsitin, että 42578: minun lausunnossani viime kerralla ei esiinny verotuslaitoksen 42579: uudistamisen tarve siinä määrässä, kuin hän oli odottanut, ja niin- 42580: kuin meidän aikaisemmat lausuntomme ja toimemme olivat 42581: edellyttäneet. Minä en voi käsittää tätä väitettä. On kyllä tosi, 42582: että minun edellinen lausuntoni ei ollut niin kiivas ja innokas kuin 42583: millä sosialidemokratisen ryhmän edustajat täällä ovat näitä vero- 42584: tusasioita käsitelleet. Toivon kuitenkin, että hekin ymmärtävät, jos 42585: minä olen käyttänyt vähän niin sanoakseni varovaisempaa kieltä. 42586: Mutta minä olen kuitenkin tuossa lausunnossani ilmoittanut kan- 42587: nattavani jotenkin laajaperäisiä uudistuksia verotuksemme alalla. 42588: Niinpä olen, paitsi tupakan suurempaa verottamista, josta täällä on 42589: puhetta ollut, maininnut perintö-, lahja- ja testamenttiveron ja edel- 42590: leen tulo- ja siihen liittyvän varallisuusveron. Ja näiden uusien ve- 42591: rotusten voimaanpaneminen tietänee jotenkin suurta muutosta 42592: meidän maamme vero-oloihin. Ei valiokuntakaan oikeastaan mai- 42593: nitse mitään uusia veroja kun nämä kolme. Kyllä mietinnössä 42594: on eräs lause sivulla 22, jossa katsotaan toivottavaksi, >>että halli- 42595: tus hankkisi selvitystä ja ehdotuksia muistakin kuin edellä esite- 42596: tyistä verotustavoista, koska voisi tulo- ja menoarviota tehtäessä 42597: käydä tarpeelliseksi ottaa joku uusikin vero käytäntöön entisen 42598: veron korottamisen asemesta>>. Mutta tämä lause on kuitenkin 42599: jäänyt jokseenkin syrjään. Pääasiassa ei valiokuntakaan mainitse 42600: muita uusia veromuotoja, tulolähteitä, kuin nämä kolme: tupakan 42601: 1518 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42602: 42603: 42604: verottaminen, perintö- ja siihen liittyvä testamenttivero, ynnä tulo- 42605: ja omaisuusvero. Minä olen sen vuoksi nähdäkseni ollut siinä kohden 42606: samalla kannalla kuin valiokunta; en ole ainakaan lausunut missään 42607: suhteessa olevani toista mieltä; päinvastoin olen esittänyt ajatuk- 42608: seni - tosin aivan lyhyesti, mutta kuitenkin muutamin viittauk- 42609: sin - millä tavalla näitä asioita olisi ajettava eteenpäin. 42610: Näillä verotuksilla on siis täytettävä ne aukot, jotka meillä 42611: tulevat olemaan ja niitä aukkoja on paljon. Olen niitä luetellut 42612: ja siihen on kaiketi tällaisessa asiassa ollut syytä; hyvä olisi ollut, 42613: jos valiokuntakin olisi niihin kiinnittänyt vähän enemmän huomiota. 42614: Kysymyksessä olevat reformit: kieltolaki, tienteko, kyytilaitos, 42615: oppivelvollisuus, työväenvakuutukset, ovat välttämättömät, jos 42616: tahdotaan tehdä totta niistä reformiehdotuksista, joita on pantu 42617: alulle .. Ja minun ajatukseni on, että n i i s t ä on te h t ä v ä 42618: totta. Uskon myös, että raha-asiallisessa suhteessakin niistä 42619: voidaan tehdä totta, ei tosin siinä laajuudessa kuin äärimmäinen 42620: vasemmisto on ehdottanut, mutta siinä laajuudessa, kuin maltilli- 42621: semmat ryhmät ovat niitä itselleen suunnitelleet. Valtiovaraston 42622: bilanssi luullakseni menee umpeen, ei tosin ilman vaikeuksia, mutta 42623: se kuitenkin menee. Jos asia on näin, niin ei ole muuta loogillista 42624: johtopäätöstä, kuin että vasta sikäli kun uudistusten tuottamat au- 42625: kot on täytetty, vasta sikäli voipi tulla esim. suurempi, melkoisempi 42626: tulliverojen alentaminen kysymykseen. Riippuu siis siitä, missä 42627: määrin muilla tulolähteillä voidaan nämä aukot korvata. Tämän 42628: olen lausunnossani nimenomaan sanonut. Olen huomauttanut, että 42629: sitte kun nähdään, missä määrin uudet verot tuottavat uusia tu- 42630: loja, vasta sitte voidaan viimemainittu tehtävä ottaa suoritettavaksi. 42631: Minun täytyy edelleenkin katsoa, että jo logiikan säännöt vaa- 42632: tivat tällaista menettelyä. Olen ensimmäinen myöntämään, että 42633: tulliverotuksemme tarvitsisi hyvinkin perinpohjaista korjausta, enkä 42634: ole sitä salannut, vaan päinvastoin olen huomauttanut, että tulli- 42635: taksa meillä kyllä kaipaa tarkistusta. Xiedän kyllä senkin 42636: aivan hyvästi, että sokeritulli meillä on koko joukon korkeampi 42637: kuin muutamissa muissa maissa, ja että sen vuoksisen alentaminen, 42638: - ei kuitenkaan siihen määrään kuin valiokunta ajattelee, joka 42639: merkitsisi itse asiassa sokeritullin täydellistä poistamista - olisi 42640: varsin suotava, samoin kuin mahdollisesti myös raakasokerin ja 42641: puhdistetun sokerin tullimäärän asettaminen oikeaan suhteeseen 42642: toisiinsa. Mutta minun täytyy vieläkin tullilainsäädännöstä lau- 42643: sua samaa kuin edellisellä kerralla, nim. että tällä hetkellä en voi 42644: vielä omasta puolestani sanoa varmuudella ajatustani tämän laajan 42645: ja monessa suhteessa vaikean asian käsittelemisestä. Tässä asiassa 42646: on nim. varsin monenlaisia asianhaaroja otettava huomioon, jos 42647: ajattelemme sitä olevien olojen kannalta. Siinä tuleekysymykseen 42648: ei ainoastaan meidän maassamme voimassa olevat valtio-oikeu- 42649: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1519 42650: 42651: 42652: delliset säädökset, vaan myöskin eräät muutkaupanjaelinkeinonalaa 42653: koskevat seikat. Ja lienee kaiketi anteeksi annettavissa, jos näiden 42654: kahden kuukauden aikana en ole vielä saanut tilaisuutta syventyä 42655: tämän monihaaraisen kysymyksen kaikkiin sokkeloihin. 42656: Mitä tulee erikseen kysymykseen suojelustullijärjestelmästä, jota 42657: myöskin valiokunnan mietinnössä käsitellään, niin valiokunnanlau- 42658: sunto tietää sen, että e d u s k u n t a · p e r i a a t t e e 11 i s e n a 42659: k a n t a n a a n h y v ä k s y i s i v a p a a k a u p p a j ä r j e s t e 1- 42660: m ä n, ja että se kehottaisi hallitusta ryhtymään valmistaviin toi- 42661: menpiteisiin, jotta tämä periaate saataisiin asetetuksi voimaan. 42662: Mutta suojelustullikysymyksestä on jo vuosikymmeniä, - jos en 42663: sanoisi vuosisatoja - keskusteltu ja väitelty, eikä vielä ole päästy 42664: yksimielisiin lopputuloksiin. Viittaan vaan siihen taisteluun, jota 42665: paraikaa muutamissa muissa Europan maissa tästä asiasta käy- 42666: dään. Lievimmin sanoen olisi minusta varomatonta, jos edus- 42667: kunta nyt lähtisi tämän ylen vaikean kysymyksen näin vaan kä- 42668: den käänteessä ratkaisemaan ja sillä tavalla sitomaan kätensä tule- 42669: vaisuuteen nähden. Olen, suotakoon se anteeksi, sitä mieltä, että 42670: tässä eduskunnassa on hyvin monta jäsentä, jotka eivät voi varmuu- 42671: della ja perusteellisesti kantaansa tässä vielä määrätä ja tätä ylen 42672: vaikeata kysymystä ratkaista sillä asiantuntemuksella kuin Suo- 42673: men eduskunnan päätöksiltä on vaadittava. 42674: Sanotaan kenties, että minulta, kun tälle kannalle olen asettu- 42675: nut, jääpi liiaksi syrjään se näkökohta, että meidän verotuslaitos- 42676: tamme olisi oikeudenmukaisuuden kannalta myöskin korjattava. 42677: Ed. Wuolijoki on lausunut, että olisin väittänyt meidän verotus- 42678: järjestelmämme olevan varsin hyvän. Minä en tiedä, mistä hän 42679: senkin on saanut. Tuossa anomuksessa, josta oli puhe, on kyllä 42680: osotettu, että siinä kohden eivät asiat suinkaan ole oikeallakannalla. 42681: Itse pU.olestani olen tämän tuonut julkisesti ilmi muun muassa, ei 42682: niin kauan aikaa sitten, eräässä kirjoituksessa, joka kosketteli meidän 42683: verotusolojamme, ja julkaistiin >>Omassa maassa>>. Olen kuitenkin 42684: samaa·mieltä, kuin edustajat Nevanlinna ja Ståhlberg, että kun ar- 42685: vostellaan jonkun verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, niin 42686: pitää katsoa verotusjärjestelmää kokonaisuudessaan, eikä 42687: kutakin yksityistä verotuslajia erikseen. Jos tältä kannalta asiaa 42688: katsellaan, niin voidaan kyllä, niinkuin myös nimenomaan lausun- 42689: nossani sen esitin, ainakin jossakin määrin poistaa sitä epäoikeuden- 42690: mukaisuutta, joka meidän verotuksessamme on, sillä tavalla, johon 42691: ed. Nevanlinna viittasi, nim. että uudet verot, jotka tulevat kysy- 42692: mykseen, asetetaan mahdollisuuden mukaan toisten kansankerros- 42693: ten kannettaviksi, kuin mitkä niitä nyt kantavat. Kysymyksessä 42694: olevat perintö-, lahja- ja testamenttivero sekä progressiivinen tulo- 42695: ja varallisuusvero ovat sellaisia veroja, jotka tulevat varallisten 42696: kansanluokkien kannettaviksi. Jos kieltolaki tulee voimaanpan- 42697: 1520 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42698: --------------------- 42699: nuksi, jolla edellytyksellä eduskunta nyt päätöksiä tekee, niin sil- 42700: loin koko alkohoolivero tulee poistumaan. Olen yhtä mieltä vasem- 42701: miston kanssa siinä, että alkohooliveroon sopii katsoa alempien 42702: varattomien kansanluokkien ottavan suhteellisesti suuremmassa 42703: määrässä osaa. Tällaisen vanhojen verojen poistamisen kautta ja 42704: toiselta puolen uusien verojen säätämisen kautta tulee oikeuden- 42705: mukaista tasoitusta tapahtumaan. Samaan suuntaan vaikuttanee 42706: myös, ainakin jossakin määrin, maaveron, samoin kuin myös mant- 42707: taalirasitusten poistaminen. Tällä tavalla pääsemme jonkun verran 42708: oikeudenmukaisuuden päämäärää kohti. Mutta myönnän aivan 42709: mielelläni, että ei tämän kautta vielä saavuteta siinä määrässä oi- 42710: keudenmukaisuutta kun valiokunta tarkoittaa. Kyllä siihen tar- 42711: vittaisiin vielä lisätoimenpiteitä. Mutta uudistan vielä: Ennen kuin 42712: nähdään, mitä uudet tulolähteet valtion rahastoihin tuottavat, 42713: on hyvin vaikeata ruveta tekemään enempiä suunnitelmia siinä 42714: kohden, ellei tahdota luopua uudistustoiminnasta, reformeista. 42715: Edellytän, että eduskunta sitä ei tahdo. Jos sekä raha-asiallinen 42716: tila että muut seikat eivät pane siihen estettä, niin me tietysti kaikki 42717: olemme valmiit ryhtymään oikeudenmukaisuuden päämäärän saa- 42718: vuttamiseksi tarpeellisiin, tehokkaisiin toimenpiteisiin. Minä en 42719: ole, en edellisessä lausunnossani enempää kuin muuallakaan, siinä 42720: kohden minkäännäköistä eri kantaa tuonut esille. 42721: Vihdoin on ed. Wuolijoki tahtonut eduskunnan hyväksyttä- 42722: vään ponsilauseeseen liittää muutamia sanoja, jotta tämä edus- 42723: kunnan päätös tulisi hallitusta sitovaksi, eikä ainoastaan hallitusta, 42724: mutta myöskin tulevia eduskuntia sitovaksi. Hän on huomaut- 42725: tanut, että juuri keskustan taholta on eduskunnan ja hallituksen 42726: välistä vuorovaikutusta vaadittu, sekä väittänyt, että minä viime 42727: kerralla asian esillä ollessa olisin lausunut julki aivan toisia ajatuksia. 42728: Eikö mitä! Olen aivan samalla kannalla vieläkin. Tehköön vaan 42729: eduskunta päätöksiä, joita toivoakseni ja uskoakseni hallitus on 42730: toteuttava. Mutta minä edellytän ja katson voivani vaatia, että 42731: ennenkuin eduskunta tekee asioista päätöksensä, asiata tutkitaan 42732: ja harkitaan. Asian täytyy olla kypsä päätettäväksi. Mutta 42733: tämä asia ei ole vielä päätettäväksi kypsä. Tämä asia ei ole kypsä, 42734: muuta kuin siihen, että eduskunnan puolelta tulee alote, jonka joh- 42735: dosta asian yksityiskohtainen selvitys toimeenpannaan ja sen selvi- 42736: tyksen pohjalla tehdään lopulliset ehdotukset. Toistaiseksi mi- 42737: nun nähdäkseni asia ei vielä ole sen pitemmälle kypsä. Senvuoksi 42738: en usko asiata ollenkaan edistettävän, vaan päinvastoin sille olevan 42739: vahingoksi, jos eduskunnan päätös sen pitemmälle menee. Pyy- 42740: dän huomauttaa vielä sitäkin, että oikeastaan valiokunnan mie- 42741: tinnön takana ei taida olla kuin yksi ainoa valiokunnan jäsen. Sillä 42742: tavalla ovat mielipiteet menneet hajalle. Ja tällaisessa: asiassa, 42743: jossa valiokunta itsekään ei vielä pääse yksimielisyyteen päinkään, 42744: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1521 42745: 42746: 42747: ~ tällaisessa asiassa nyt tahdottaisiin täydellisesti sitoa tulevilta 42748: eduskunnilta ja hallitukselta kädet. Tuskinpa se on enään mitään 42749: todellista asiantuntemusta, jonka pohjalla sellaisia vaatimuksia 42750: katsotaan voitavan tehdä. 42751: 42752: Ed. Ra p o 1 a: Sen jälkeen kuin asiassa jo on esiintynyt monta 42753: varsinaista fakkimiestä, tuntuu ehkä oudolta, että minä, asiaan 42754: verrattain vähän perehtynyt, käytän tässä puheenvuoroa, olletikin 42755: kun keskustelu jo muutenkin on pitkäksi venynyt ja suuri osa edusta- 42756: jista kärsimättömänä odottaa sen loppua. Esiintymistäni puolustanee 42757: kuitenkin se seikka, että olen ollut mukana valiokunnassa tämän 42758: asian käsittelyssä ja myöskin allekirjoittanut yhden niistä anomus- 42759: ehdotuksista, jotka ovat esillä olevan mietinnön pohjana, ja erittäin 42760: sekin seikka, että on väitetty meidän vastalauseen tekijäin valio- 42761: kunnan jäseninä asettuneen toiselle kannalle kuin anomusehdotuk- 42762: sen allekirjoittajina. 42763: Täällä on jo sanottu, että on aiheetonta, että mietinnössä yksi- 42764: tyiskohtaisesti tahdotaan viitoittaa tie sille tutkimukselle, jota siinä 42765: ehdotetaan anottavaksi. Olen osaksi samalla kannalla, mutta en 42766: kuitenkaan katsoisi sellaista tienviittoamista mietinnölle viaksi, 42767: vaan päinvastoin ansioksi niissä kohdissa, joissa valiokunnan jäsenet 42768: ovat voineet päästä jotakuinkin täydelliseen yksimielisyyteen. 42769: Olisi, niinkuin eräs puhuja täällä aamupäivällä sanoi, mietintö jo- 42770: tensakin köykäinen ja toivotulle uudistukselle liian vähän tukea 42771: antava, jos se kauttaaltaan liikkuisi asian ulkopinnalla ja ylimal- 42772: kaisissa piirteissä. Mutta tien viittominen niissä kohdin, missä 42773: mielipiteet valiokunnassa menivät täydellisesti vastakkaisiin suun- 42774: tiin, missä tiede ei ole viimeistä sanaansa sanonut tai käytän- 42775: nöstä saatu kokemus osoittaa päinvastaista kuin mitä enemmistö 42776: tahtoo mietinnössä sanottavaksi, on minusta ei ainoastaan tarpee- 42777: tonta, vaan suorastansa haitallista, koska se katkaisee siltä tutki- 42778: mukselta, jota nyt tahdotaan pyytää, sen vapauden, joka asian kai- 42779: kinpuoliselle selvittämiselle kuitenkin on perin tärkeä. 42780: Kun mietinnön laadinnassa on ollut myötävaikuttamassa san-, 42781: gen erilaisia mielipiteitä ja ne ovat eri lailla toisiinsa liittyneet 42782: milloin kannattamaan, milloin vastustamaan kutakin esillä olevaa 42783: kohtaa, on siitä seurannut, että se verotusteoriia, jota mietinnössä 42784: on tavoiteltu, on tullnt pahasti ontuvaksi, varsinkin kun nekin valio- 42785: kunnan jäsenet, jotka ovat kauvemmin koettaneet tälle teoriialle 42786: uskollisina pysyä, ovat nähneet tosiolojen kovan pakon panevan 42787: esteitä kamarissa tehtyjen teoriiain toteuttamiselle. Tämäkin tosiasia 42788: tukee sitä väitettä, että on ollut tarpeetonta tehdä numeroa niistä 42789: periaatteista, joitten käytäntöön panosta itse periaatteitten kan- 42790: nattajatkin suostuvat tinkimään. Toisenlaisia vaatimuksia on 42791: kai asetettava valtiopäiväasiakirjalle kuin jollekulle tieteelliselle 42792: 96 42793: 1522 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42794: 42795: teokselle tai sellaiselle kansantajuiselle kirjoitukselle, joka tieteen 42796: uusimpia tuloksia selvittelee suurelle yleisölle. Tieteellisessä teok- 42797: sessa on teoriian vastaansanomaton paikka, vaikka tiedemieskin 42798: usein on pakoitettu tunnustamaan teoriiansa voimattomuuden to- 42799: dellisuuden koulussa, niinkuin esim. Adam Smith, vapaakauppa- 42800: teorian tieteellisen perustuksen laskija, tunnustaa utoopiseksi sen aja- 42801: tuksen, että hänen kotimaansa Englanti silmänkantaman ajassa 42802: voisi muodostaa kauppapolitiikkansa näiden oppien mukaan. Mitä 42803: pulmia tällainen kahden eri tarkoituksen yhteen pusertaminen nostaa 42804: valtiopäiväasiakirjan kyhääjälle, siitä on jo kuvaavana esimerkkinä 42805: tässä keskustelussa mainittu se kohta esillä olevassa mietinnössä, 42806: jossa valiokunta käytännön pakon edessä väistyy siitä vaatimuksesta 42807: että sokeritulli olisi kokonaan poistettava. Eräs pikkuseikka tämän so- 42808: keri tullikysymyksen käsittelyssä valiokunnassa muuten on kuvaa- 42809: vimpia osotuksia siitä, kuinka totuuskin voidaan panna välikäteen, 42810: kun tosioloja väkisin tahdotaan teorian rajoihin pusertaa. Kun nim. 42811: useat valiokunnan jäsenet arvelivat sokerin olevan sen ohella, että 42812: se on ravintoaine, myöskin jonkun verran, ehkä suuressakin mää- 42813: rässä nautintoaine, ja halusivat saada tämän mietinnössä sanotuksi, 42814: niin enemmistö kielsi tämän, koska, jos sokerista sanottaisiin ainoas- 42815: taan, että se on ravintoaine, voitaisiin suuremmalla syyllä asettaa 42816: se tulliin näl1den samaan asemaan kuin yleensä välttämättömät 42817: elintarpeet. 42818: Se uskonkappale, jonka nojaan valiokunnan sosialidemokraatti- 42819: set jäsenet ovat tahtoneet mietinnön laatia, on, että suurin osa 42820: valtion tuloista on työväenluokan kerättävä sen heikosta taloudelli- 42821: sesta asemasta huolimatta, kuten sanotaan 3 vastalauseessa ja kuten 42822: ed. Tanner täällä aamupäivällä pitkässä lausunnossansa koetti to- 42823: distella. Kuinka paikkansa pitävä tämä väite on, sen arvostelemi- 42824: nen jääköön tässä. En katso sitä ainakaan todistetuksi enkä 42825: katso, että ed. Wuolijoki äskeisessä lausunnossansa ilman muuta 42826: kumosi sen toisessa vastalauseessa esitetyn väitteen, että verorasitus 42827: siirtyy toisesta yhteiskuntaluokasta toiseen. Tästä uskonkappa- 42828: leesta on sitten johduttu siihen vaatimukseen, että on mahdollisuu- 42829: den mukaan käytävä valmistamaan siirtymistä vapaakauppajär- 42830: j estelmään. 42831: Adam Smithin maassa, Manchester-koulun maassa, tämä kysy- 42832: mys on ollut suuren miehenkuohuu ja suurempien kansanliikkeiden 42833: synnyttäjänä kuin ehkä missään muussa maassa, mutta siell~ään 42834: ei vielä tähän päivään mennessä olla päästy sille ihannekannalle, 42835: johon meidän sosialidemokraattimme nyt tahtovat meidän maamme 42836: asettaa. Päinvastoin on virtaus Englannissakin viime aikoina käynyt 42837: vastakkaiseen suuntaan. Muissakin maissa, missä Englannin esi- 42838: merkkiä seuraten on vapaakaupan kantaa lähennelty, on sittemmin 42839: taas kokemuksen pakosta ruvettu siitä loittonemaan. Elämän todelli- 42840: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1523 42841: 42842: 42843: suus on tässäkin näyttänyt teorian heikkouden. Mistä vaikuttimista 42844: sosialistisen teorian suurmiehet Marx ja Engels liittyivät vapaakauppa- 42845: teoriaa kannattamaan, sen on jo täällä ed. Gebhard osoittanut. Minä 42846: uskallan epäillä, tokko valtiovarainvaliokunnan sosialistiset jäse- 42847: net itsekään ovat aavistaneet näitä oppisuuntansa apostolien vai- 42848: kuttimia ja eivätkö he, jos siltä kannalta olisivat asian käsittäneet, 42849: olisi moneen kertaan aprikoineet, ennenkuin rupesivat vaatimuk- 42850: siansa valtiopäivien virallisiin asiakirjoihin panemaan. 42851: On tahdottu väittää, että meidän kannassamme valiokunnan 42852: jäseninä on ristiriita sen kannan kanssa, joka meillä oli anomus- 42853: ehdotuksen tekijöinä. Olemme valiokunnasf:la vastustaneet vapaa- 42854: kauppaoppeja, sokeritullin poistamista, kahvitullin ja tupakkatullin 42855: poistamista. En näe siinä poikkeamista niistä toivomuksista, jotka 42856: esitetään tätä asiaa koskevassa anomusehdotuksessa. Tämän ano- 42857: musehdotuksen johtava ajatus on mielestäni lausuttu sanoilla: 42858: Verolaitoksen uudistuksen >>tulee toiselta puolen kansan eri 42859: kerrosten kesken tasoittaa verotaakkaa oikeuden ja kohtuuden vaa- 42860: timuksia silmällä pitäen, toiselta puolen luoda valtiolle ne tulolähteet, 42861: joita se, varsinkin yhteiskunnallistaloudellisella alalla yhä laajenevaa 42862: toimintaansa varten välttämättä tarvitsee.>> Vastalauseemme on 42863: täydellisessä sopusoinnussa tämän kannan kanssa ja se ei suinkaan 42864: tiedä sitä, kuten prof. Grotenfelt äsken sanoi, että me nyt tahtoi- 42865: simme kokonansa veroreformia vastustaa ja ainoastaan uusia veroja 42866: säätää. Sanotaanharr vastalauseessamme selvin sanoin: >>Meidän 42867: kantamme on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyvien tarpeitten 42868: tyydyttämiseksi verolaitoksemme täytyy uudistaa>>. Ettei teke- 42869: mämme anomus suinkaan vapaakaupan kannalle asetu, sitä todistaa 42870: loistavalla tavalla m. m. se lause, jonka senaattori Paasikivi äsken 42871: siitä siteerasi ja jossa sanotaan, että tulliverotuksemme edelleenkin 42872: on oleva valtion tärkeä tulolähde. 42873: Mitä erityisesti sokeritulliin tulee, niin olen omasta puolestani 42874: valiokunnassa kannattanut sitä mielipidettä, että tätä tullia olisi 42875: syytä alentaa. En ole kuitenkaan tahtonut tämän alentamisen 42876: määrää panna riippumaan kauppasuhteistamille keisarikuntaan ja 42877: ulkomaihin, vaan olen ollut sitä mieltä, että tätä tullia olisi alen- 42878: nettava sikäli kuin yhteiskuntamme raha-asialliset syyt sen sallivat. 42879: Olen katsonut tämän alentamisen puolustettavaksi, kun olen ver- 42880: rannut tätä tullia ulkomaiden vastaaviin oloihin ja myös verrannut 42881: sitä meillä voimassaoleviin muiden tavaroiden tulleihin ja huoman- 42882: nut siinä silmäänpistävän suhteettomuuden, koska tulliverotuk- 42883: semme nykyään koskee melkoista raskaammin sokeria kuin esim. 42884: kahvia, tupakkaa, jopa väkijuomiakin. Että tämä tulli voitaisiin 42885: kokonaan poistaa, se on mielestäni mahdotonta yhteiskuntamme 42886: rahallisten tarpeiden takia. Eiväthän ole meitä varakkaammat ja 42887: onnellisemmissa oloissa elävät kansatkaan voineet tulla toimeen 42888: 15~ Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42889: 42890: 42891: ilman tätä tullia. Niinpä esim. Englannissa, jossa muuten on pi- 42892: simmälle menty vapaakaupan aatteiden toteuttamisessa ja jossa 42893: vuonna 1874 sokeritulli poistettiin, on se taas uudestaan otettu käy- 42894: täntöön vuonna 1901. Euroopan rikkaimmat valtiot hankkivat 42895: nykyään sokeritullin kautta vuosittain satojamiljoonia markkoja. 42896: Huomautan lopuksi sitä johdonmukaisuuden puutetta, joka 42897: ilmenee mietintöön liitetyssä kolmannessa vastalauseessa. Sen 42898: perusteluissa valiokunnan sosialistiset jäsenet puhuvat kaikkien 42899: tullien poistamisen puolesta, mutta loppuponnessa rajoittavat 42900: vaatimuksensa ainoastaan kahvitullin poistamiseen. Ja ainoastaan 42901: kolme valiokunnan g:stä sosialistisesta jäsenestä on uskaltanut olla 42902: vaatimuksissaan johdonmukainen tupakkaan nähden, nämä kolme 42903: kun ovat erityisessä neljännessä vastalauseessa vaatineet, että 42904: tupakka, uutta verotusjärjestelmää laadittaessa, on tehtävä ve- 42905: rosta vapaaksi. Näiden kolmen joukossa ei ole edes ed. Tanner, 42906: joka täällä aamupäivällä niin suurella voimalla todisteli kaikkien 42907: välillisten verojen vääryyden. Kuinka hartaasta sydämestä muuten 42908: esim. se kolmannen vastalauseen väite on lähtenyt, että se yhteis- 42909: kunnallinen jäsenmaksu, josta siinä puhutaan, muka tietää leivän 42910: ryöstämistä köyhälistön suusta, sitä en tietysti tunne, mutta tämän 42911: surkuttelun vilpittömyyttä ja hartautta on minulla syytä epäillä, 42912: kun ajattelen eräitä toisia jäsenmaksuja ja veroja, joita vaatiessaan 42913: sosialistimme eivät suinkaan kysy, ryöstävätkö he silloin leivän 42914: köyhälistön suusta. Kuinka ristiriidassa todellisuuden kanssa sitä- 42915: paitsi on se tässä yhteydessä tehty väite, että tästä muka yhteis- 42916: kunnallisesta jäsenmaksusta vapautettaisiin kaikki varakkaat, sen 42917: näkee jo siitäkin, että tämä vero on ehdotettu tuloveron yhteyteen, 42918: eivätkä vastalauseen allekirjottajatkaan voi väittää että tulovero- 42919: ehdotuksessamme jätettäisiin varakkaat vapaiksi veron suorittami- 42920: sesta. Kuinka paikallaan tällainen totuuden ilmeinen polkeminen on 42921: esim. niissä puheissa, joita pidetään kansankokouksissa, se jääköön 42922: niiden asiaksi, jotka sellaisia puheita pitävät. Mutta olisi ainakin 42923: voinut odottaa, että virallisissa valtiopäiväasiakirjoissa olisi sanat 42924: paremmin harkiten sovitettu. 42925: Ensimäisen vastalauseen allekirjottajana pyydän sitä suosittaa 42926: eduskunnan hyväksyttäväksi. En näe oikeastaan, että se olisi risti- 42927: riidassa sen ehdotuksen kanssa, jonka senaattori Ståhlberg äsken teki. 42928: 42929: Ed. S c h y b e r g s o n : J ag kan i allt väsentligt förena mig 42930: om hr Ståhlbergs yttrande. Vi äro visserligen af olika mening i 42931: fråga om skattens öfverflyttning från den, som i första hand be- 42932: talar den, till andra sarnhällslager, men jag förmodar, att icke hr 42933: Ståhlberg helt och hållet förnekar denna ekonomiska företeelse, 42934: äfven om han icke tillerkänner den samma betydelse, som jag vore 42935: benägen att tillmäta den. I denna invecklade ekonomiska fråga 42936: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1525 42937: 42938: har herr Wäinö Wuolijoki, såsom så ofta förut, citerat sin älsklings- 42939: författare Wagner, men trots hr Wagners och hr Wäinö Wuolijokis 42940: auktoritet skulle jag med vanligt sundt bondförstånd vilja säga att 42941: t. ex. metallarbetarena, om en ny tull, ny förhöjd indirekt beskatt- 42942: ning i någon form drabbade dem, skulle därför liksom för hvarje 42943: annan ökning af deras lefnadskostnader, om icke i dag och icke i 42944: morgon, så när bättre konjunkturer inträda, förskaffa sig motsva- 42945: rande höjning af sin aflöning. Detta är helt enkelt en för hvarje 42946: sundt betraktelsesätt ovillkorlig företeelse. Förutom i denna fråga 42947: är jag som sagdt villig att i allt förena mig med hr Ståhlberg. 42948: J ag kunde ju stanna vid detta, men jag har några små upp- 42949: görelser med några af dem, som hafva uppträdt under debatten, och 42950: för detta ändamål måste jag, den här gången mot min vana, taga 42951: några minuter af kammarens tid och möjligen dess uppmärksam- 42952: het i anspråk. Till först några ord till hr Hjelt. Han närnnde icke 42953: m.itt namn, men angaf dock temmeligen tydligt, att han afsåg mig, 42954: då han talade om en, som under föregående debatt nog lätt i denna 42955: fråga hade behandlat spörsmålet om införande hos oss af inkomst- 42956: skatt. J ag har ju icke till förfogande samma sifferapparat, som 42957: hr Hjelt, och är häller icke alltid färdig att lita på den i samma 42958: mån. Men jag vill fästa uppmärksamheten vid, att jag i mitt an- 42959: dragande,' då denna fråga föregående gång var under diskussion, 42960: ytttade, att vi hafva att räkna med en inkomstskatt och en känn- 42961: bar sådan, och jag tillade beträffande beloppet, att man vid dess 42962: beräkning kunde tänka sig ungefär samma resultat som den koru- 42963: munala beskattningen nu lämnar. Det är ungefär 12 miljoner om 42964: året, sålunda något mer än hr Hjelt med sina kalkyler komrnit till. 42965: Jag tror i själfva verket att om normala produktionsförhållanden 42966: fortfarande få äga rum i detta land, om affärer, handel och indu- 42967: stri allt fortfarande komma att trifvas och icke undergå några vä- 42968: sentliga rubbningar, så tåla vi vid en så pass hög inkomstskatt, och 42969: år efter år kan den måhända äfven stegras. Men liksom hr Hjelt, 42970: tror jag icke, att man kan uppnå hvilka resultat som hälst med enin- 42971: komstbeskattning, utan går man för långt, så skall man finna, att re- 42972: sultatet blir sämre. Hr Wuolijoki har påstått, att man i Tyskland 42973: icke gått längre än hittills, emedan man haft hänsyn till de för- 42974: mögna klasserna, men af allt hvad jag kunnat finna så försöker 42975: man för närvarande i Tyskland taga ut hvad man bara kan, men man 42976: är synbarligen rädd för att produktionen, själfva skattekällan, si- 42977: nar ut, och går därför varsamt tillväga. 42978: Men hvart komma vi med 12 miljoner? Icke kunna vi med dem 42979: och med de miljoner, som vi få in genom arfskatt och de partre miljoner, 42980: som hr Hjelt ställde i utsikt på en förändrad tobaksbeskattning, 42981: täcka alla de hål, som nu öppna sig. Vi måste dock hålla på den 42982: uppfattningen, som också finanschefen yttermera i dag gjort gäl- 42983: 1526 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 42984: ------------------ 42985: lande, att vi först skola se till att de nya skatterna räcka till för 42986: de nya reformerna, innan vi börja afskaffa de gamla. Hr Kustavi 42987: Grotenfelt, som ju är en väldig reformator på detta område, han 42988: skulle vilja inslå ett raskare tillvägagående. Men jag finner att vi 42989: dock icke äro så alldeles ensidiga och blott tillskapa nya skatter, 42990: då vi förklarat oss beredda att göra af med en så väsentlig skatte- 42991: inkomst, som den från alkoholdryckerna eller ungefär I3 miljoner 42992: om året. 42993: Det är detta som förefaller mig föga solidt, att man, innan man 42994: ser, hvad man kan åstadkomma i ny beskattningsväg, innan 42995: man ser, om man därmed kan parera de nya reformerna och de ut- 42996: gifter, som de hafva med sig, skrider till afskaffande af gamla skat- 42997: ter blott och bart därför, att de äro föråldrade. Ty det ha väl her- 42998: rarna märkt, och det framgår af statsutskottets betänkande, att or- 42999: det föråldrad, >>vanhoillinen>) ärutskottets hufvudsakliga finansiella ar- 43000: gument. En föråldrad skatt, om den är god, förblir emellertid god 43001: och en ny skatt, som är olämplig, bliricke bättre därför att den är ny. 43002: Hr Arajärvi lärhafva sagt, att jag öfverdrifvit, då jag antydt att 43003: detta statsutskottets betänkande vore egnadt att skada vår utländ- 43004: ska kredit. Att döma af hr Arajärvis andragande, tyckes icke häl- 43005: ler han finna att det på något sätt gagnat vår utländska kredit och 43006: då är det ju endast en nyans mellan våra meningar. Fi5r min del 43007: tror jag i själfva verket, att, så ömtålig som man är i utlandet vid 43008: bedömandet af våra kreditförhållanden, en intrampning som denna, 43009: utöfvar ett ogynnsamt inflytande. Och icke blott detta utan den 43010: omständigheten, att d et ta statsutskottets betänkande, i mot- 43011: sats till öfriga förtjänstfulla betänkanden, som vi från utskottet fått 43012: mottaga, är så omoget, så barnsligt, så illa koncipieradt, bidra- 43013: ger, också den, till det ogynnsamma intrycket, ty man säger sig: är det 43014: då i sådana händer, som landtdagen öfverlämnat beredningen af 43015: så vitala frågor? 43016: J ag var icke i tillfälle att åhöra hr Kustavi Grotenfelts andra- 43017: gande vid senaste plenum. Han lär hafva sagt några små oartig- 43018: heter också för mitt vidkommande. Dem skall jag gärna efter- 43019: skänka, då jag ju vet, att han är en välvillig man, om också icke 43020: precisinkommenidessa frågor. Jagkomindåhan slutadeochmedhan- 43021: den på hjärtat uppmanade åtminstone några af >>borgarena>> att hafva 43022: den djärfheten att följa honom i striden för denna stora sociala re- 43023: form. I dag har jag blifvit påmint om detsamma, då han mec"l 43024: väldig patos sade, att de, som icke äro med honom i denna sak, 43025: arbeta för reaktion och despotism. Jag måste erkänna, att jag 43026: icke för min del vedervågar att följa hr Kustavi Grotenfelt åt i detta 43027: stora fälttåg. Man måste vara bättre utrustad än med ett så kria- 43028: mässigt betänkande. Förlåt det ordet. men betänkandet förtjä- 43029: nar icke ett bättre vitsord. 43030: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1527 43031: 43032: 43033: Ed. N e v a n 1 i n n a : Ed. Wuolijoki oli löytävinään minun 43034: aamupäiväisestä lausunnostani loukkauksen niitä arvoisia henki- 43035: löitä kohtaan, jotka ovat allekirjoittaneet sen anomusehdotuksen, 43036: joka tästä asiasta meidän ryhmämme puolelta on tehty. Jos ed. 43037: Wuolijoki ottaa lukeakseen pikakirjoitelman minun lausunnostani, 43038: niin hän havaitsee, että se ei mitään sellaista loukkausta sisällä, 43039: koska se nimittäin ei sisällä mitä herra Wuolijoki siitä koetti lukea. 43040: Muuten herrat vasemmiston puhujat jo lienevät tottuneet sii- 43041: hen, että niihin loukkauksiin, joita he syytävät toisia vastaan, ei 43042: olla halukkaita vastaamaan ja ainakin minulta herra Wuolijoki 43043: saa turhaan odottaa vastausta sellaisiin väitteisiin kuin että me 43044: muka tahdomme sälyttää kaiken verotaakan jokseenkin kokonaan 43045: varattomien kansanluokkien kannettavaksi ja että me muka nyt 43046: olemme havainneet mahdolliseksi jo olla näyttelemättä oikeuden- 43047: mukaisen verotuksen harrastajia j. n. e. 43048: Ed. Ståhlbergin lausunnon johdosta tunnen tarpeen huomaut- 43049: taa, että kun minä aamupäivällä ilmoitin kannattavani ensimäistä 43050: vastalausetta, niin minä sillä tarkoitin ainoastaan sitä, että katsoin 43051: voivani pääasiallisesti sen hyväksyä. Mitä ed. Ståhlbergin teke- 43052: mään omaan ehdotukseen tulee, niin sikäli kuin saatoin saada 43053: siitä selon sen kuullessani, niin se ei nähtävästi eroakaan siitä tar- 43054: koituksesta, joka minun ymmärtääkseni ensimäisessä vastalau- 43055: seessa on. 43056: Ed. Ståhlberg ilmoitti kyllä yhden asiallisen kohdan, jossa hän 43057: teki muistutuksen ensimäistä vastalausetta kohtaan. Hän huo- 43058: mautti sitä lausetta, jossa puhutaan siitä mahdollisuudesta, että 43059: välillisiä veroja edelleen voisi käydä välttämättömäksi korottaa. 43060: Omasta puolestani en myöskään olisi ottanut allekirjoittaakseni täl- 43061: laista lausetta siinäkään muodossa, jossa se tässä vastalauseessa 43062: esiintyy. Sillä minä rohkenen ilman enempääkin selvitystä, kuin 43063: tästä asiasta on, jyrkästi väittää, että tällainen korottaminen ei 43064: saa tulla kysymykseen muuta kun ehkä jossakin aivan poikkeuk- 43065: sellisessa tilaisuudessa joksikin ohimeneväksi ajaksi, s. o. jos jo- 43066: tain sellaista tapahtuisi, että tuollainen korotus olisi aivan ehdotto- 43067: man välttämätöntä niin sanoakseni valtion olemassa ololle. Mutta 43068: minä olen käsittänytkin tämän lauseen ensimmäisessä vastalau- 43069: seessa, vaikka se onkin mielestäni varomaton ja liika kevyesti siihen 43070: pantu, siten, että se tarkoittaa vain tämmöistä poikkeuksellista 43071: mahdollisuutta. Ja sellaiseen poikkeukselliseen mahdollisuuteen 43072: tai välttämättömyyteen on raha-asiain päällikkö tänäkin iltana suo- 43073: raan viitannut. Minä olen myös hänen kannallaan, että esim. 43074: kieltolain toimeenpano voisi tehdä välttämättömäksi jonkun välil- 43075: lisen veron korottamisen ohimeneväksi ajaksi, siihen asti kuin asiat 43076: ennätetään järjestää, varsinkin kun eduskunnan päättämässä kielto- 43077: laissa on määräaika, jolloin sen tulee astua voimaan, ja se aika on, 43078: 1528 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43079: 43080: 43081: niinkuin tiedetään, hyvin lähellä. Kun minä nyt käsitän ensimmäisen 43082: vastalauseen tämän lausunnon välillisten verojen korottamismah- 43083: dollisuudesta ainoastaan tällä tavalla, niin minä en ole katsonut 43084: sen enemmän kuin muidenkaan puutteiden, joita tässä vastalau- 43085: seessa mielestäni kyllä on, tekevän minulle mahdottomaksi yhtyä 43086: siihen, koska sen ponsi tarkoittaa samaa kuin ed. Ståhlberg ehdotti, 43087: että nimittäin mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan, jotta 43088: perustelu tehtäisiin sen mukainen kuin ensimäinen vastalause yleensä 43089: sisältää. Ja tämä on tietääkseni jokseenkin samaa kuin ed. Ståhl- 43090: bergin ehdotus, nimittäin että perustelut eivät tulisi niin sitovaan 43091: muotoon puetuiksi, kuin ne ovat itse mietinnössä. Näistä syistä 43092: olen, kuten sanottu, katsonut voivani pääasiassa yhtyä ensimmäistä 43093: vastalausetta kannattamaan ja katson voivani tässä edelleen pysyä. 43094: 43095: Ed. P a 1 m e n : On jo pitkä aika siitä kun pyysin sanavuoroa. 43096: Tein sen lähinnä kannattaakseni ed. Ståhlbergin muodostamaa 43097: pontta, sillä se oli minusta muutamissa kohdin tarkemmin ja täs- 43098: mällisemmin tehty kuin vastalauseen ponsi, enkä näe mitään syytä 43099: kannattaa muotoa, joka mielestäni ei ole yhtä hyvä kuin keskus- 43100: telussa esitetty uusi. Täytyy huomata, että aika nyt on kulunut 43101: niin pitkälle, että valtiovarainvaliokunnalla on peräti vähän mah- 43102: dollisuutta enään ruveta asiaan, mutta kun toimitusvaliokunnan 43103: on vähän vaikea vastalauseemme perusteella tehdä uutta kirjoi- 43104: tusta, lienee kuitenkin asialle eduksi, jos luodaan lyhyt uusi perus- 43105: telu. Ed. Ståhlbergin ponsi on, kuten sanottu, muutamissa koh- 43106: din parempi eikä asiallisesti ristiriidassa ensimäisen vastalauseen 43107: kanssa, ja minä kannatan sitä. Muuten ja katsellessani kelloa sekä 43108: muistellessani kuinka paljon asioita vielä on tänä iltana käsiteltä- 43109: vänä, jätän nyt kuten tavallisesti laajat polemiikit sikseen. En siis 43110: rupea selittelemään, miten mielivaltaisten olettamusten avulla hra 43111: Tanner täällä koetti panna painoasilleseikalle, että muka veroista, jos 43112: ei kaikki, niin melkein kaikki kuitenkin olisivat köyhien maksetta- 43113: vat. Ed. Grotenfeltin tarpeettorniin kysymyksiin ei tarvinne vastata, 43114: sitte kun edelliset puhujat ovat sen tehneet ja herra Wuolijoen sana- 43115: sutkaukset vielä vähemmän kaipaavat vastausta. Jos on tarkoitus 43116: ruveta kertomaan muistin, ja ehkä hyvin heikon muistin avulla, 43117: mitä on tapahtunut valiokunnassa, niin saattaisi tapahtua, että herra 43118: Wuolijoki voisi vastaukseksi saada ei muistin vaan painetun sanan 43119: avulla kerrotuksi yhtä ja toista, joka olisi hänelle hyvin vähä mie- 43120: luista. Mutta minä jätän sen sikseen. Viittaus nykyiseen työn- 43121: sulkuun ja siihen liittyvä kysymys kuinka metallityöntekijät voi- 43122: vat sen kestäessä palauttaa hinnankorotuksen ostajilleen, on hyvin 43123: lapsellinen. Aikana, jolloin työmiehet eivät tee mitään työtä, joko 43124: työttömyys sitte johtuu heidän tai muiden toimesta, ei tietysti voi 43125: työpalkkaa korottaa, yhtä vähän kuin>auhallisen työn edellytyk- 43126: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1529 43127: 43128: 43129: set ovat voimassa sodan aikana. Yleensä minun täytyy sanoa, että 43130: on toivotonta sekä täällä että valiokunnassa keskustella sosialistien 43131: kanssa siitä syystä, että muutamat kansantaloustieteen hyvin yk- 43132: sinkertaiset perustotuudet, joista kaikki tutkijat ovat yksimieliset, 43133: jäävät heiltä huomaamatta. Verotekniikan aakkosiin kuuluu tieto, 43134: että hyvin suurta uutta veroa ei voida äkkipikaa saada luoduksi. 43135: Kyllä verotuksen laita on sama kuin kaikkien muiden inhimillisten 43136: olojen, nimittäin että täytyy vähitellen päästä edistymään; jos koet- 43137: taa heti voittaa kaikki, kaatuu hyvin usein selälleen. Samoin on 43138: myös tunnettu, että jos tahtoo saada aikaan verotusjärjestelmää, 43139: joka suhteellisen kohtuullisesti - täydellisyyteen emme koskaan 43140: tässä matoisessa maailmassa pääse - kohtaa eri kansaluokkia, niin 43141: yksi ainoa verotuskeino ei ole oikea. Tämäkin on taloustieteen 43142: aakkosia, mutta siitä ei näy välitettävän. Kuinka käy sosialistien 43143: kun ne koettavat tehdä verolaitosjärjestelmän, vaikka lainaamaila 43144: Ruotsista pykälänsä, mutta pistämällä uusia numeroita väliin, 43145: siitä meillä oli äsken kokemusta. Heidän kunnallisveroosa olisi 43146: jättänyt tuloja, jotka nousevat 38,ooo markkaan asti vuodessa, sii- 43147: hen edulliseen asemaan, että verovähennystä olisi myönnetty, jotta 43148: oikeita miljoonamiehiä voitaisi ahdistaa. Tnli minulle mieleen, 43149: kuinka asiat joskus todellisuudessa muodostuisi. Niiden äärettö- 43150: män rikkaiden miljoonayritysten joukossa, jotka tulisivat oikein 43151: kovasti nyljettäviksi, on myöskin eräs yhtiö, jonka nimi on henki- 43152: vakuutusyhtiö Suomi, sillä toista miljoonaa sen vuosivoitto 43153: nykyään tekee. Mutta kun tahtoo oikein suden mitalla riistää ve- 43154: roja tältä rikkaalta veronmaksajalta Helsingin kaupungin hyväksi, 43155: olisi hyvä muistaa, että yhtiössä oikeastaan on 55,000 enimmäl- 43156: tään köyhää vakuutettua ympäri koko maan, Suojärvellä niinkuin 43157: Ahvenanmaalla, Utsjoella niinkuin Hangossa. He ovat keskimää- 43158: rin noin 3,000-4,000 markan vakuutuksen omistajia ja heiltä nyt 43159: riistettäisiin Helsingin kaupungin hyväksi sosialistien lain mukaan 43160: noin 1/6 tai 1/4 sitä vuosivoittoa, jonka he saavat Suomiyhtiöstä, 43161: - ainoastaan senvuoksi, että Suomi-yhtiö on niin äärettömän ri- 43162: kas vero-objekti, että siltä pitäisi ottaa oikein kauhalla veroja. 43163: Sillä tavoin käy, kun rupeaa säätämään verolakia tuntematta 43164: verotekniikan yksinkertaisimpia sääntöjä. 43165: Yleensä tuntuu puheista, kuin sosialisteilla olisi tapana mieli- 43166: kuvituksen suurennuslasilla katsella niitä pääomia, joita porvareilla 43167: on. Kyllä hyvin usein, kun kunleeheitä tai lukee heidän lehtiänsä, 43168: huomaa, että numeroihin on pantu nolla liikaa; ja kun siten ereh- 43169: dytään edellytyksissä, tullaan tuloksiin, missä myöskin saattaa olla 43170: nolla liikaa. Vähällä menestyksellä voi verotusta sillä lailla järjes- 43171: tää. Kun me otamme huomioon, millä tavalla Suomen kaikki kun- 43172: nat ovat pitkän ajan knluessa saaneet ponnistella tnllakseen siihen, 43173: jossa ollaan, että saadaan suurella vaivalla taksoitnksella noin 13 43174: 1530 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43175: 43176: 43177: miljoonaa vuodessa, niin on todellakin hyvin vähän luultavaa, että 43178: yhdellä kerralla määräyksiä kirjoittamalla, voisi Suomen valtion 43179: hyväksi saada pysyväistä yhtä suurta veroa, tai enemmän. Voi ta- 43180: pahtua niinkuin 1863 vuoden valtiopäivillä. Silloin myöskin koke- 43181: mattomuudessa uskallettiin tehdä hyvin komeita laskuja ja joudut- 43182: tiin hyvin surkeihin erehdyksiin. On varsin ikävä, jos käy niin,· että 43183: kansanvaltaiselle pohjalle muodostetut valtiopäivät tekisivät aivan 43184: samat virheet, joilla säätyvaltiopäivät alkoivat. 43185: 43186: Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minäkin pyysin puheenvuoroa 43187: yhtyäkseni ed. Ståhlbergin ponteen ja teen sen sitä suuremmalla 43188: syyllä, koska minä viime istunnossa, jossa tästä asiasta oli puhe, 43189: lausuin kutakuinkin samaan suuntaan kuin hän, vaikka sittemmin 43190: yhdyin ensimäistä vastalausetta kannattamaan, jotta ei tulisi ko- 43191: vin monta äänestystä. 43192: Samalla pyydän kumminkin vielä huomauttaa ed. Kustavi 43193: Grotenfeltille, että kun hän teki sen päätelmän, että se mietintö, 43194: jonka takana ovat hän ja ed. Kallio, paitsi sosialisteja, on hyvä sen 43195: vuoksi, että sitä ovat toiset sanoneet epämääräiseksi, toiset liian 43196: jyrkäksi, niin hän erehtyi; eiköhän olisi oikeampi päätelmä, jos hän 43197: tämän keskustelun kuultuaan rupeaisi uskomaan, että se on huono 43198: sen vuoksi, että se on sekä epämääräinen että liian jyrkkä. 43199: Minä toivon, että kun me nyt eduskunnan oman arvon vuoksi 43200: olemme pakotetut lähettämään mietinnön takaisin valiokuntaan, 43201: herrat Kustavi Grotenfelt ja Kallio osaavat ottaa onkeensa sen, 43202: mitä täällä on sanottu. He molemmat ovat näet jo nyt ehdottaneet 43203: jokseenkin tärkeän periaatteellisen muutoksen mietintöön, nimittäin 43204: että sen sijaan, että he mietinnössä vaativat, että sokeritulli olisi 43205: runsaasti alennettava, se nyt on heidän mielestään aknnettava 43206: ainoastaan sitä mukaa kuin Suomen valtion varat ja meidän ase- 43207: mamme sallivat. Tähän me voimme kaikki porvarilliset yhtyä, siinä 43208: ei ole eri mieltä. Ja toinen periaatteellinen kohta, joka on täällä 43209: herättänyt huomiota, on tuo onneton vaatimus siirtymisestä suo- 43210: jelustulleista vapaakauppaan. Minä olen tarkastanut ed. Kustavi 43211: Grotenfeltin viime kerralla antaman lausunnon tästä asiasta ja 43212: huomannut sen, että ed. Grotenfelt ei ole voinut eroittaa käsitteitä 43213: .;suojelustulli>> ja >>finanssitulli>>. Hän näet hämmästyy sitä, että me 43214: täällä emme ole valmiit ja kyllin rohkeat menemään hänen mukanaan 43215: s u o j e 1 u s t u 11 e j a p o i s t a m a a n, vaikka me olemme alle- 43216: kirjoittaneet anomuksen, jossa tahdomme m u u t o k s i a t u 11 i- 43217: v erotu k s e en! Ne nyt ovat sentään kaksi eri asiaa. Hän, samoin 43218: kuin ed. Kallio, ovat kuitenkin jo täällä viime kerralla olleet valmiit 43219: selittämään eduskunnalle, että tuota onnetonta lausetta suojelus- 43220: tullijärjestelmästä siirtymisestä vapaakauppakannalle, ei ole otet- 43221: tava niin sananmukaisesti, kuin se kumminkin täytyy ottaa. Siinä- 43222: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1531 43223: 43224: 43225: kin suhteessa on siis toiveita, että nämä herrat ovat valmiit justee- 43226: raamaan tätä mietintöä, kun se lähetetään takaisin. 43227: Kuten sanoin, toivoo, että eduskunta oman arvonsa takia äänes- 43228: tää tämän mietinnön takaisin valiokuntaan lähettämisen puolesta. 43229: 43230: Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyysin puheenvuoroa ainoastaan huo- 43231: mauttaakseni että ed. Rapola, silloin kun hän koetti puolustaa en- 43232: simmäistä vastalausetta, katkaisi aivan mielivaltaisesti sen lauseen, 43233: jonka hän siitä luki ja jonka piti tukea hänen esitystänsä vastalau- 43234: seen sisällyksestä. Hän lausui sen näkyvän lauseesta: >>meidän 43235: kantamme on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyvien tarpeiden 43236: tyydyttämiseksi verolaitoksemme täytyy uudistaa>> ja hän lopetti 43237: sitaatin tähän, mainitsematta että samassa lauseessa seuraa: •>ja 43238: tuskin silloin voi välttää välillisten enemmän kuin välittömienkään 43239: verojen kohottamista, kun se vain tapahtuu järkiperäisellä ja oikeu- 43240: denmukaisella tavalla.» Se siis todistaa päinvastoin juuri sen, että 43241: pääasiassa ajatellaan vain verojen kohottamista. 43242: Niistä monista kohteliaisuuksista, joita tässä on minulle lausuttu, 43243: kiitän enkä aijo niihin vastata. En voi kuitenkaan olla aivan jättä- 43244: mättä herra Schybergsonin kohteliaisuuksia huomioon ottamatta 43245: ja tahdon sentähden sanoa omasta puolestani myöskin hänelle koh- 43246: teliaisuuden. Herra Schybergson on erittäin taitava ja diplomaatti- 43247: nen ja kaikinpuolin miellyttävä mies, jonka kanssa kaikki mielellään 43248: ovat tekemisissä. Mutta kyllä en tahtoisi olla hänen saappaissaan 43249: silloin, kun hänen pitäisi tulla tämän eduskunnan eteen ja pyytää 43250: koko joukko uusia veroja, ilman että hän samalla kertaa ehdottaisi 43251: yhtään mitään parannuksia eikä poistoja entisiin. Kyllä luulen, 43252: että noita uusia silloin olisi hyvin vaikea saada. Mitä sitten tulee 43253: ed. Gebhardin puheeseen suojelustulleista ja finanssitulleista, on 43254: minullakin jonkunlainen käsitys niistä, joten en voi ottaa sitäkään 43255: kohteliaisuutta itselleni. 43256: 43257: Ed. K a 11 i o: On aivan luonnollista, että tällaisesta asiasta 43258: on syntynyt hyvinkin paljon eri mieliä, vaan se on kuitenkin tosi- 43259: asiaksi merkittävä, että verrattain vähän asiallista arvostelua on 43260: annettu siihen nähden, ettäniin äärettömän paljon on asiasta puhuttu. 43261: Keskustelu on osoittanut sen, että, olisipa mietintö laadittu mihin muo- 43262: toon hyvänsä, ei se olisi tyydytystä täällä saavuttanut, sillä toiset 43263: pyrkivät äärimmäiseen ylimalkaisuuteen ja moittivat siitä, että 43264: mietinnössä on koetettu seikkaperäisesti kosketella asioita; toiset 43265: taas ovat antaneet tunnustuksen sille, että niin on tehty. Tämäkin 43266: makuasia, jos niin saa sanoa, osoittaa, että jos mietintö olisi ollut 43267: minkälainen hyvänsä, olisi sitä vastaan tehty muistutuksia. 43268: Keskustelun kuluessa on m. m. arvosteltu mietintöä sillä tavalla 43269: kuin siinä olisi tahdottu vain poistaa veroja ilman että olisi tahdottu 43270: 1532 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43271: 43272: 43273: asettaa sijaan mitään uutta. Pyydän huomauttaa siihen, että mitä 43274: poistoja mietinnössä onkin ehdotettu, niin kaikki tie ovat ehdotetut 43275: vasta sitten poistettaviksi kun niitä uudistuksia, joita mietinnössä 43276: myöskin on ehdotettu, pannaan käytäntöön, joten ne ovat toisistansa 43277: riippuvaiset eikä siis ole laisinkaan poistojärjestelmää tahdottu 43278: käytäntöön ilman että uusia tu1oja on ehdotettu sijaan. Erittäin 43279: on herättänyt huomiota paljon puhuttu sokeritulli. Kuten jo edel- 43280: lisessä lausunnossa, kun asia ensi kerran oli käsiteltävänä, huomau- 43281: tin, olen jokseenkin syyttömästi joutunut sokeritulliasiassa vas- 43282: taamaan; eräskin, joka nyt esiintyy kantajana on äänestän:yt asian 43283: puolesta valiokunnassa, jota minä taas en ole tehnyt. Ed. Gebhardin 43284: huomautus, että olen siinä suhteessa ollut valmis ehdottamaan muu- 43285: tosehdotusta, ei pidä paikkaansa, sillä olen ollut ehdotuksen takana 43286: alkuaankin, vaikka satunnaisesti jäin pois, kun myöhästyin valio- 43287: kunnasta silloin kun vastalauseet justeerattiin, enkä voinut siihen 43288: sanontatapaan, jota ensimmäisen vastalauseen allekirjoittajat eh- 43289: dottivat, yhtyä. Kantani sokeritulliasiassa on senmukainen kuin 43290: ed. Grotenfelt on ehdottanut, johon ed. Gebhard sanoi täydellisesti 43291: myös yhtyvänsä. Siis: ympäri mennään, yhteen tu1laan. 43292: Ed. Arajärvi täällä arvosteli tätä mietintöä hyvin koulumestarin 43293: tapaisesti, samalla arvostellen toisia valiokunnan jäseniä sellaisella 43294: tavalla, ettei se arvostelu suinkaan vastausta ansaitse. - Ed. Tan· 43295: ner ja \Vuolijoki ovat taas vastalauseitaan puolustaessaan täällä 43296: koettanut maalata ikäänkuin ei kukaan muu tässä maassa paitsi 43297: köyhälistö olisi kulutusverojen maksaja. Minusta nyt tuollainen 43298: puhetapa, varsinkin kun perustelut ja todistelut ovat siinä määrässä 43299: epämääräisiä kuin ne ed. Tannerilla olivat ja jotka, hän itsekin tun- 43300: nusti epämääräisiksi, eivät pidä paikkaansa.- Ja mitä taas ed.Wuoli- 43301: joen ehdottamaan ponnen lisäykseen tulee, niin vaikka minä yleensä 43302: olen tämän mietinnön takana, niin minä en kuitenkaan tahtoisi sitä 43303: lisäystä kannattaa, sillä kun tällainen laaja mietintö on peräti monien 43304: äänestysten kautta tullut kokoon, niin on aivan luonnollista, ettei 43305: siinä ole sitä eheyttä ja kypsyyttä, joka siinä pitäisi olla, jos se 43306: pidettäisiin kaikin puorin ehdottomasti sitovana hallitukselle. Minä 43307: uskon ja toivon, että hallitus ottaa, jos tämä mietintö tulee tällai- 43308: senaan hyväksytyksi, ne mielipiteet huomioon, mitkä tästä ovat 43309: lausutut ja panee tutkimuksia toimeen niiden näkökohtien perusteella 43310: ja esittää ne eduskunnalle, mikäli se tutkimusten perustuksella kat- 43311: soo voivansa esittää. Minä en toivo hallitukselta niin paljon kuin 43312: ed. Nevanlinna, joka jo menee niin pitkälle, ettei enää tarvitse ano- 43313: muksiakaan tehdä, kun on yleisempi koalitsioonihallitus. Hän 43314: viime talvena täällä sanoi, kun kieltolakia käsiteltiin, että on surul- 43315: lista, kun pitää asiassa tehdä esitysehdotus. Nyt hän ei katso enää 43316: anomusesityksiäkään välttämättömiksi, ja kuitenkin sen puolueen 43317: taholta niitä on kaikkein enimmän tehty. Mutta siitä huolimatta 43318: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1533 43319: 43320: 43321: minä kumminkin toivon, kuten äsken sanoin, että hallitus ottaa tut- 43322: kiakseen niitä asioita, jotka eduskunta hyväks·yy lausunnokseen, 43323: vaikka en pidä sopivana sitoa hallituksen käsiä siinä määrässä kuin 43324: ed. Wuolijoki on ehdottanut. 43325: En tahdo tämän pitemmältä jatkaa tätä pitkää keskustelua, 43326: vaan uskallan toivoa, että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön, 43327: sillä muutosehdotuksella, jonka ed. Grotenfelt on sokeritulliasiaan 43328: tehnyt. 43329: 43330: Ed. A u g. H j e 1 t: Aamupuolen istunnossa ilmoitin yhtyväni 43331: siihen ponteen, jonka ed. Gebhard oli edellisessä istunnossa esit- 43332: tänyt. Sittemmin käytti ed. Ståhlberg puheenvuoroa ja esitti 43333: ponsiehdotuksen, joka sisällykseltään on sama, mutta jonkun ver- 43334: ran täydellisempi ja selvempi, ja ed. Gebhard on senjälkeen pe- 43335: ruuttanut pontensa. Pyydän nyt siis saada yhtyä ed. Ståhlbergin 43336: esittämään ponteen. 43337: Koska minulla tämän johdosta sattuu olemaan puheenvuoro, 43338: pyydän lausua pari sanaa. Ed. Schybergsonin lausunnosta kävi 43339: ilmi, että minä puolestani muka olisin tahtonut laskea tupakka- 43340: veron tuottavan meidän maassamme noin 3 miljoonaa markkaa. 43341: Mitään sellaista en ole lainkaan lausunut. En lausunut mitään 43342: siitä, mitä tupakkavero maassamme voisi tuottaa, - toivon sen 43343: tuottavan paljon enemmän. 43344: Ed. Wuolijoen pitkässä lausunnossa oli monta kohtaa, jotka sie- 43345: täisivät koskettelemista. En kuitenkaan tahdo siihen ryhtyä. 43346: Tahdon vain mainita sen, että hän aamupuplella nähtävästi kuuli 43347: väärin lausuntoni, kun puhuin siitä, mitä Preussin tuloverotus on 43348: tuottanut ja kuinka laajoihin väestöpiireihin se koskee. Huomautin 43349: siitä, että verotettavat tulot jakautuvat siten, että alimmalle tulo- 43350: luokalle, sille, jonka tulot ovat goo ja 3,000 reichsmarkan välillä, 43351: kuuluu enemmän kuin puolet kaikista verotetuista tuloista eli s6 % 43352: ja ainoastaan 44 % varakkaammille tuloluokille, kun sen sijaan 43353: taas vero päinvastoin jakautuu siten, että edellinen ryhmä maksaa 43354: ainoastaan 33 % koko tuloverosta ja tuo toinen luokka 67 %- Lu- 43355: vut olivat siis aivan vastakkaisia kuin ne, jotka ed. Wuolijoki luuli 43356: kuulleensa. 43357: Herra Wuolijoki äsken ripitti kovasti keskustaa yleensä ja eri- 43358: tyisiä sen jäseniä siitä, että ne hänen ymmärryksensä mukaan oli- 43359: vat esiintyneet epäjohdonmukaisesti siinä kritiikissä, jonka ovat 43360: kohdistaneet nyt esillä olevaan mietintöön, ja joka muka on risti- 43361: riidassa niiden lausuntojen kanssa, jotka sisältyivät viime vuonna 43362: keskustan puolelta annettuun anomusehdotukseen. Täällä on jo 43363: mainittu ja selvitetty, että mitään epäjohdonmukaisuutta tässäei 43364: ole. Tahdon vaan lausua sen, että minua hieman kummastuttaa, 43365: että tällaisen ripityksen on täällä esittänyt juuri ed. Wuolijoki siis 43366: 15~ Istunto 20 p. lokakuuta 1Q08. 43367: 43368: 43369: eduskunnan Jasen, joka tänä vuonna keväällä tarmokkaasti ja in- 43370: nolla ajoi tupokkamonopoliasiaa, mutta nyt ei ainoastaan ole hyl- 43371: jännyt tupakkamonopolisuunnitelmaa, vaan vieläpä vaatii tu- 43372: pakkaa kokonaan verosta vapaaksi. Minusta tuntuu, että kun on 43373: kysymys johdonmukaisuudesta, ed. Wuolijoelle ei oikein sovellu 43374: esittää rippi-isän roolia. 43375: 43376: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kun minä ed. Paasikiveä moi- 43377: tin, että hän oli muuttanut kantaansa siitä mikä oli suomettare- 43378: laisen puolueen taholta jätetyssä anomuksessa, oli minulla tähän 43379: aihetta etenkin sen johdosta, että hän etupäässä tahtoi tällä kertaa 43380: hankkia valtiolle tuloja tupakan verotuksen kautta, toisin sanoen 43381: hän pani ensi sijaan tupakkaverotuksen, vaikka tupakkaverotus 43382: on yhtä epäoikeudenmukainen kuin kaikki muutkin kulutus- ja 43383: välilliset verot. Minun mielestäni hänen olisi pitänyt, jos hän olisi sa- 43384: malla kannalla tahtonut olla, erityisemmin panna painoa niin pian 43385: kuin mahdollista saatavaan tuloveroon ja sen korotukselle sekä 43386: perintöverolle eikä tarttua niin kovin innokkaasti tuohon tupakka- 43387: monopoliasiaan, että hallitus sitä varten jo on lähettänyt ulkomail- 43388: lekin miehen asiaa tutkimaan. 43389: Mitä muuten minun kannanmuutokseeni tulee, niin minun mie- 43390: lestäni on aina oikeutettu muuttamaan kantaansa, jos se tapahtuu 43391: köyhälistön eduksi, mutta ei ole oikeutettua luopua kannastaan, 43392: ohjelmastaan sillä tavalla, että se tapahtuu sen vahingoksi. Suo- 43393: malaisen puolueen ohjelma on nimittäin tehty vaan alempien kan- 43394: sankenoksien kalastamista varten, ylemmät eivät ohjelmaa olisi 43395: kaivanneet. Ja tämän ohjelmansa perustuksella puolue on valitsi- 43396: jansa saanut. On sentakia väärin siitä luopua, luopua kannastaan. 43397: Minä taas olen tullut huomaamaan, että minun kantani ei olisi ollut 43398: köyhälistölle edullinen kanta, varsinkin kun minä näen, millä mieli- 43399: hyvällä nykyinen hallitus kohta tarttuu sellaiseen kädenojennuk- 43400: seen, joka osalta vasemmistoakin on tässä asiassa tapahtunut, eikä 43401: ole ollenkaan halukas samassa määrässä toimeenpanemaan niitä 43402: veroituksia, jotka paremmin kohtaisivat omistavia luokkia. 43403: On syytetty vasemmistoa, ettei se ole esittänyt täydellistä vero- 43404: tusjärjestelmää tai numeroja. Tässähän onkin tarkoitus vaan halli- 43405: tusta evästää siihen suuntaan, mihin hallituksen olisi annettava 43406: verotusjärjestelmä. Ja jos meidän vastalauseemme lisäksi vielä 43407: jonkunlaista evästystä kaivataan, niin pyytäisin erikoisesti suo- 43408: sittaa hallitukselle perintöveroa siinä muodossa, että aletaan ve- 43409: roittamaan verrattain korkeista prosenteista, ei veroteta, niinkuin 43410: nykyään aletaan o,I prosentista, vaan aletaan ehkä neljästä tai 43411: viidestä prosentista kohta verottamaan. Sillä tavalla saadaan koko 43412: joukon suurempia tuloja. - Minä olen myös aivan samaa mielipi- 43413: dettä ed. Gebhardin kanssa, että metsärahat ovat erinomaisen 43414: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1535 43415: 43416: 43417: sopiva verotus-objekti, niin että tuloveron yhteydessä niitä vo1p1 43418: verottaa paljon korkeamlnilla prosenttiluvuilla kuin ehkä monta 43419: muuta tuloa, koska täten tnielestäni verotetaan myöskin samalla 43420: ansiotonta arvonnousua. 43421: Mitä vielä erityisesti tuohon tupakkamonopoliin tulee, niin lninä 43422: luulisin, että tupakkamonopoli meidän oloissamme on muultakin 43423: kannalta sopimaton kuin siltä kannalta, että se koskee sangen ras- 43424: kaasti alempia kansankerroksia, köyhälistöä. Sitäpaitsi meillä on 43425: vähemmän syYtä, kuin monella muulla maalla pyrkiä monopoli- 43426: järjesteltniin, jotka hallitukselle antavat niin erinomaisen suuren 43427: vallan. Ja lninä luulen voivani vasemlniston puolesta vakuuttaa, 43428: että hallitus antaessaan esityksen tupakkamonopolista ei tule saa- 43429: maan vasemmiston kannatusta. 43430: 43431: Ed. P a a s iki v i: Nyt minun täytyY sanoa, etten ollenkaan 43432: käsitä enään ed. Wäinö Wuolijokea. Nyt hän sanoi moittineensa 43433: lninua erityisesti senvuoksi, että olen pannut etusijalle kysymyksen 43434: tupakkaverotuksesta ja tupakkamonopolista, sen sijaan, että olisi 43435: pitänyt etusijassa kääntää huomio perintö-, laltja- ja testamentti- 43436: veroon sekä tulo- ja varallisuusveroon. Minä kuitenkin lausunnossani 43437: nimenomaan huomautin siitä, että kysymys perintö-, lahja- ja 43438: testamenttiverosta on vallnistelun alaisena, ja koetetaan, jos malt- 43439: dollista, saada arm. esitys siitä jo ensi valtiopäiville. Tulo- ja varalli- 43440: suusverosta huomautin, että on syytä jo tämän syksyn kuluessa ryh- 43441: tyä sitä asiaa valmistelemaan ja arvatenkin tulee välttämättömäksi 43442: liittää siihen kysymys kunnallisen verotuksen uudistamisesta. Siinä 43443: kohden on siis jo kaikkea mahdollista nopeutta joko noudatettu tai 43444: ajateltu noudatettavaksi. 43445: Hän näkyY myös olevan tyYtymätön siihen, että Senaatin valtio- 43446: varaintoilnituskunta on ryhtynyt toimenpiteisiin selvityksen hank- 43447: kilnisesta tupakkaverotuksesta ulkomaalla, aksiisista ja monopoolista. 43448: Pyydän huomauttaa, että itse valiokunta tässä nimenomaan lausuu, 43449: että h a 11 i t u k s e n t u 1 i s i h a n k k i a k a i k k i m a h- 43450: dollinen selvitys sekä tupakkamonopolin 43451: toimeenpanemisesta että vaihtoehtoisesti 43452: m y ö s k i n a k s i i s i j ä r j e s t e 1 m ä n k ä y t ä n t ö ö n o t- 43453: t a m i s e s t a. Ja tässä kohden, lnikäli minä olen käsittänyt on 43454: myöskin kahdestatoista sosialidemokraattisesta valiokunnan jäse- 43455: nestä 9 sen takana, koska nim. ainoastaan 3, edustajat Komu, Tai- 43456: nio ja Wuolijoki, ovat tupakkaverotukseen nähden olleet toista 43457: tnieltä. En voi ymmärtää, kuinka sitten voidaan valtiovaraintoitni- 43458: tuskuntaa ja lninua moittia siitä, että nyt jo olen koettanut toitnia 43459: juuri siihen suuntaan kuin valiokunta ehdottaa eduskunnan hy- 43460: väksyttäväksi. Ja huomattava on, että kysymys tupakkaverotuk- 43461: sesta on kylläkin kiireellinen ja samalla laaja kysymys. Sillä sellai- 43462: 1536 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43463: 43464: 43465: set uudistukset kuin alkoholilainsäädännön uudistus, riippuvat 43466: suureksi osaksi minun luullakseni tämän verotuskysymyksen lop- 43467: puunsuorittamisesta. 43468: En senvuoksi huomaa muuta kuin että ed. Wuolijoki on tässä 43469: varsin aiheettomasti esittänyt väitteitään. 43470: 43471: Ed. v. A 1 f t h a n: För att genom förenkling af omröstningen 43472: vinna tid, vill jag med frångående af mitt vid frågans första be- 43473: handling frarnställda resolutionsförslag förena mig om hr Ståhlbergs 43474: förslag, hvilket tillfredsställer mitt hufvudsyfte. 43475: 43476: Ed. Å n g e s 1 e v ä: Minä en naisena malta olla lausumatta 43477: mielihyvääni valiokunnalle siitä, että valiokunta on ottanut huo- 43478: mioon tupakan verotuksen korottamisen. Toivon tämän korotuk- 43479: sen saavan meidän oloissa aikaan sen, että tuo siivoton tapa, tu- 43480: pakoiminen, vähitellen jäisi pois ja että monet lapset voisivat parem- 43481: min säilyttää terveytensä ja siveellisyytensä, kun ei esimerkki tulisi 43482: kehoittamaan lasta intohimojen tyydyttämiseen y. m. paheeseen. 43483: Kenellä kerran on varoja polttamaan rahojaosa savuksi ilmaan, hä- 43484: nellä täytyy myös olla varoja suuremmassa määrässä kuin muilla 43485: vaurioitten korjaamiseen, joita tupakoiminen tuottaa, ja yhteiskun- 43486: nallisten rasitusten kantamiseen. 43487: 43488: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i : Pyydän huomauttaa ed. Paasi- 43489: kivelle, mitä hän nimenomaan sanoi lausunnossaan tästä tulo- 43490: verosta. Hän ensiksi puhui tupakkamonopolista, kuinka hänen 43491: mielestään eritoten tupakkavero on otettava huomioon. Mutta 43492: kun hän tulee tuloveroon, niin siitä hän ei tee mitään laskuja, että 43493: sillä suuriakin summia saadaan. En tahtonutkaan, että hän olisi 43494: tässä lausunut mitään varmaa, hän olisi voinut ilmoittaa, että sillä 43495: voidaan saavuttaa verrattain korkeita määriä. Mutta hän sanoo, 43496: että tuskin rahalliset tulokset nousevat niin suureen summaan kuin 43497: mitä joskus näkyy edellytettävän. Siitä minä vedän sen johtopää- 43498: töksen, että hän luultavasti pitää oman anomuksensa määrää 8,9 43499: milj. liian korkeana, ja on vapaaherra Palmenin kannalla, että tulo- 43500: vero voi tuottaa ainoastaan noin 5 miljoonaa, sillä en ole nähnyt 43501: muita laskuja tehtävän, kuin nämä suomettarelaisten taholta esi- 43502: tetyt. Koko senlausunnon tendenssi, jonka hän antoi täällä, kävisiihen 43503: suuntaan, että uusilla ehdotetuilta välittömillä veroilla olisi vähem- 43504: män tuloja saatavissa. Perintövero ja tulovero olivat toisessa si- 43505: jassa, ensimäisessä sijassa sitävastoin tupakkavero. Ja sekin osaltaan 43506: tuleevaikuttamaan paljon siihen, että hän ei tule saamaan siinä mää- 43507: rin sosialidemokraattien kannatusta ajatukselle tupakkaveron ko- 43508: rotuksesta, kuin mitä valiokunnan mietinnöstä päättäen luulisi. 43509: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1537 43510: 43511: 43512: Ed. T a i n i o : Minäkin aioin huomauttaa, että hallituksella 43513: ei ole syytä luottaa siihen, että sosialisteista vain niin vähäinen pro- 43514: sentti tulisi vastustamaan tupakkamonopolia tai tupakka-aksiisia. 43515: Silloin kun tämä asia tulee esille lakiehdotuksena, voi olla aivan 43516: varma siitä, että koko sosialidemokraattinen ryhmä yksimielisenä 43517: tulee vastustamaan tupakkaverotusta kaikissa muodoissa. Tällä 43518: kertaahan on osa erehtynyt vallassaolijain tarkoitusten suhteen. 43519: Tupakkamonopoli tai tällainen valtiokapitalismi voisi erityisissä ta- 43520: pauksissa olla tupakan käyttäjillekin eduksi, jos nim. ei olisi puhe 43521: muusta kuin sen voiton siirtämisestä valtiolle, mikä tällä kertaa menee 43522: yksityisille. Mutta niinkuin valtiovarainvaliokunnassa on nähty ja 43523: niinkuin ilmenee kaikkien porvarisanomalehtien kirjoituksista, tarkoi- 43524: tushan on luoda tupakasta uusi verotnsesine, jonka kautta tultaisiin 43525: sangen tuntuvasti verottomaan meidän käsityksemme mukaan etu- 43526: päässä köyhälistöä, luokkana. Vaikka siis vastalauseessa ei ole- 43527: kaan enemmän kuin nuo kolme nimeä, niin kyllä hallitus voi olla 43528: aivan varma, että niin pian kuin tämä asia tulee esiin lakiehdotnk- 43529: sena, se löytää vastassaan ehjän sosialidemokraattisen ryhmän. 43530: 43531: Ed. P a a s i k i v i : Ed. Wnolijoelle pyydän huomauttaa, ett- 43532: en minä ole pannut tupakan verotusta mihinkään erityiseen sijaan, 43533: muusta syystä kuin että minä olen senrannt valiokunnan mietin- 43534: nön järjestystä. Valiokunta puhuu mietinnössään ensin tupakka- 43535: monopoolista ja tupakka-aksiisista, ja sen vuoksi käytin minä 43536: ensin sitä järjestystä ja lausuin: »sellaisia uusia tulolähteitä, jotka 43537: ·<>aattavat tulla kysymykseen, on minunkin mielestäni, niinkuin valio- 43538: kuntakin on esittänyt, tupakan entistään suurempi verottaminen~. 43539: Sitte seuraa valiokunnan mietinnössä perintö-, lahja- ja testamentti- 43540: verot ja vasta myöhemmin valiokunta puhun tuloverosta, jota jär- 43541: jestystä minäkin olen seurannut. Ja tuo lause, joka koskee näiden 43542: rahallista tulosta, se koskee ei ainoastaan tulo- ja varallisunsveroa, 43543: vaan myöskin sekä perintö- että tnpakkaveroa. Kaikesta tästä lisä- 43544: verotuksesta olen lausunut, että epäilen, tokko näistä uusista tulo- 43545: lähteistä rahalliset tulokset nousevat niin suuriin summiin kuin eri 43546: tahoilla on edellytetty. 43547: 43548: Ed. S nl o W u o 1i joki: Valiokunnan mietinnön ja sosiali- 43549: demokraattien vastalauseen perustelut antavat aihetta odottaa ai- 43550: van toisellaista pontta kuin mietinnössä lopulta on ehdotettu, ja 43551: koska tämä ponsi ei minua tyydytä, vaikka perusteluissa onkin yhtä 43552: ja toista, johon voi tyytyä, niin tahdon ehdottaa eduskunnanhy- 43553: väksyttäväksi seuraavan ponnen: •>että hallitus ensi tilassa antaisi edus- 43554: kunnalle esityksen nykyisen verojärjestelmän uudistamisesta siten, 43555: että ennen kaikkea varsinaisia elintarpeita ja yleisiä kansan nau- 43556: tintoaineita rasittavat tullit ynnä henkirahat kokonaan lakkau- 43557: 97 43558: Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43559: 43560: 43561: tetaan sekä korvataan asteittain kohoavalla tulo-, varallisuus- 43562: ja perintöverotnksella.>> 43563: Tässä olisi aihetta puhua hyvin paljon ja vastata niihin omittu- 43564: siin väitteisiin, joita on tehty keskustan ja oikeiston taholta, mutta 43565: koska aika on näin pitkälle kulunut, ja meidän puolelta on niihin 43566: vastattu, niin jätän sen tällä kertaa tekemättä. 43567: 43568: Ed. K u u s i n e n : Minä kannatan ed. Sulo Wuolijoen ehdo- 43569: tusta. 43570: 43571: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43572: 43573: P u h e m i e s : Keskustelun kuluessa on tehty seuraavat muu- 43574: tosehdotukset valiokunnan mietintöön: 43575: Perusteluihin nähden on ensinnäkin ed. v. Alfthan kannattanut 43576: toista vastalausetta, mutta hänen luovuttuaan on sen taakse jää- 43577: nyt ainoastaan ed. Granfelt, jotenka siitä ehdotuksesta ei tarvitse 43578: äänestää. 43579: Ensimmäistä vastalausetta ovat useat puhujat kannattaneet, ja si- 43580: käli kuin olen voinut keskustelua seurata, ovat ensimmäisen vasta- 43581: lauseen kannattajiksi vielä jääneet ed. Arajärvi, Rapola ja Nevan- 43582: linna. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ensimmii.iseksi vasta- 43583: lauseeksi. 43584: Sitten on ed. Grotenfelt, ed. Kallion kannattamana, ehdottanut 43585: mietinnön perusteluja sivulla 12 muutettavaksi siten, että toisen 43586: kappaleen viimeiseen lauseeseen lisättäisiin sanojen >>ulkomaiden 43587: kanssa>> jälkeen >>sekä rahalliset näkökohdat», ja että viimeiset sa- 43588: nat samassa lauseessa kuuluisivat: >>siinä määrin kuin mainitut olo- 43589: suhteet myöntävät». Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Gro- 43590: tenfeltin ehdotukseksi. 43591: Ed. Tanner on ed. Komun kannattamana, puoltanut kolmatta 43592: vastalausetta. 43593: Ed. Komu ja Wäinö Wuolijoki ovat puoltaneet neljättä vasta- 43594: lausetta. 43595: Ed. Ståhlberg on, hyväksyen valiokunnan ponnen, ehdottanut että 43596: eduskunta palauttaisi tämän asian takaisin valtiovarainvalio- 43597: kuntaan sitä varten, >>että valiokunta, erityiskohtiin menemättä, laa- 43598: tisi yleisen, valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perustele- 43599: mista varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään alamai- 43600: seen anomukseen.>> Nimitän tätä ed. Ståhlbergin ehdotukseksi. 43601: Ed. Wäinö Wuolijoki on ehdottanut ponteen lisättäväksi sanat: 43602: »siihen suuntaan kuin valiokunnan mietinnön perusteluissa on sa- 43603: nottU>>; vaan tätä ehdotusta ei ole kannatettu, joten se ei tule äänes- 43604: tyksen alaiseksi. 43605: Lopulta on ed. Sulo Wuolijoki, ed. Kuusisen kannattamana, eh- 43606: Verotuslaitoksen uudistaminen. 1539 43607: 43608: 43609: dottanut valiokunnan ponnen sijaan seuraavan: >>että hallitus 43610: ensi tilassa antaisi eduskunnalle esityksen nykyisen vero- 43611: järjestelmän uudistamisesta, siten, että ennen kaikkea varsinaisia elin- 43612: tarpeita ja yleisiä kansan nautintoaineita rasittavat tullit ynnä 43613: henkirahat kokonaan lakkautetaan sekä korvataan asteittain kohoa- 43614: valla tulo-, varallisuus- ja perintöverotuksella». Tulen nimittä- 43615: mään tätä ed. Sulo Wuolijoen ehdotukseksi. 43616: Ed. Schybergson on luopunut hylkäämisehdotuksestaan, niin 43617: että siitä ei tarvitse tehdä sen enempää selkoa. 43618: 43619: Mitä sitte menettelyyn äänestyksessä tulee, niin ei ole aivan 43620: helppo tässä löytää tapaa, joka veisi perille, sen vuoksi nimittäin, 43621: että vastalauseet ainakin osittain sisältävät siksi erilaisia aineita, 43622: että niitä ei voi ilman muuta panna toisiaan vastaan äänestettäessä, 43623: kuten sanotaan, kontrapropositsioonittain, vastoin mietintöä. Luu- 43624: len kuitenkin, että tästä päästäisiin parhaiten perille menettele- 43625: mällä seuraavasti: 43626: Mitä ensinnäkin tulee itse ponteen, on sitä vastaan olemassa 43627: ainoastaan yksi muutosehdotus, josta on tarvis äänestää, nimittäin 43628: ed. Sulo Wuolijoen tekemä, josta ja valiokunnan ponnesta olisi vii- 43629: meiseksi äänestettävä. 43630: Ehdotuksista, jotka koskevat perusteluita, jäisi taas viimeiseksi 43631: äänestettäväksi ed. Ståhlbergin ehdotus vastoin mietinnön perus- 43632: teluita kokonaisuudessaan. 43633: Mitä muuten perusteluihin tulee, sisältävät sekä I että 3 vasta- 43634: lause yleisperiaatteita, jotka kohdistuvat sekä tulliverotukseen että 43635: myös tulo- ja varallisuusveroihin, eroten näissä kohdin mietinnöstä 43636: ja ollen myös keskenään vastakkaisia. Sen lisäksi sisältää 3 vasta- 43637: lause erityisiä ehdotuksia kahvitullista ja pohjaverosta sekä samoin 43638: 4 vastalause erikoisen ehdotuksen tupakkaverosta. Lopuksi on 43639: vielä ed. Grotenfelt tehnyt ehdotuksen mietinnön 12 sivulla olevien 43640: perustelujen muuttamisesta. 43641: Luulen, että anomuksen perusteluihin nähden päästäisiin par- 43642: haiten perille siten, että ensin äänestettäisiin toiselta puolen mie- 43643: tinnön perustelujen ja toiselta puolen kunkin niitä vastaan teh- 43644: dyn erikoisehdotuksen välillä. Siis vastakkain: ensin mietintö ja 43645: ed. Grotenfeltin ehdotus; sitten mietintö ja 3 vastalauseen ehdo- 43646: tus kahvitullista, sen jälkeen mietintö ja 3 vastalauseen ehdotus 43647: pohjaverosta; ja lopuksi mietintö ja 4 vastalauseen ehdotus tupakka- 43648: verosta. Kun täten on saatu äänestetyksi mietintöä vastaan teh- 43649: dyistä erikoisehdotuksista, äänestettäisiin I vastalauseen ja 3 vasta- 43650: lauseen n. s. yleisperiaatteellisen osan välillä, kumpiko niistä hyväk- 43651: sytään vastaehdotukseksi mietinnön perusteluja vastaan. Åänes- 43652: tettyä sitten mietinnönperustelujen yleisperiaatteellisen osan ja viime 43653: mainitussa äänestyksessä voittaneen vastalauseen vastaavan osan 43654: 1540 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43655: 43656: 43657: välillä, asetettaisiin voittava ehdotus ed. Ståhlbergin ehdotusta va.<:· 43658: taan. Tähänastisten äänestysten tulos asetettaisiin lopuksi toiselle 43659: puolen ja ed. Sulo Wuolijoen ehdotus toiselle puolen viimeisessä 43660: äänestyksessä. 43661: Tämä on kyllä monimutkainen ja pitkä menettelytapa, mutta 43662: minä en ole voinut tämän pitkän keskustelun kuluessa keksiä toista, 43663: joka samalla veisi perille siten, että kustakin eri ehdotuksesta to- 43664: dellakin tulisi äänestettäväksi. Luulisin, että esittämäni menette- 43665: lyn avulla ainakin päästään perille. 43666: 43667: Menettely hyväksytään. 43668: 43669: Xinestykset ja päätös: 43670: 43671: 1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 12 sivulla :2 kappa- 43672: leessa olevat perustelut, äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa, on ed. Gro- 43673: tenfeltin ehdotus hyväksytty. 43674: Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Grotenfeltin ehdotus on hy- 43675: väksytty. 43676: 2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön mikäli se koskee tul- 43677: lia kahvista, äänestää »jaa>>; jos >>ei» voittaa, on kolmannen vasta- 43678: lauseen ehdotus kahvitulliin nähden hyväksytty. 43679: Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnössä oleva lausunto kahvi- 43680: tullista on siis hyväksytty. 43681: 3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee 43682: pohjaveroa, äänestää >>jaa»; jos »ei>> voittaa, on kolmannen vastalau- 43683: seen ehdotus tähän veroon nähden hyväksytty. 43684: Äänestyksessä annetaan 109 jaa- ja 82 ei-ääntä, joten mietintö 43685: tässä kohden on hyväksytty. 43686: 4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee tu- 43687: pakan käyttämistä verotusesineenä, äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa, 43688: on neljännen vastalauseen ehdotus tupakkaveroon nähden hyväksytty. 43689: Jaa-äänet ovat voitolla. 43690: 5) Ken vastaesitykseksi mietinnön perusteluja vastaan, mitä 43691: tulee yleisiin verotusperiaatteisiin, hyväksyy ensimmäinen vasta- 43692: lauseen, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden kolmas 43693: vastalause hyväksytty. 43694: Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaesitykseksi puheenalaisessa kohden 43695: on siis hyväksytty ensimäinen vastalause. 43696: 6) Ken yleisperiaatteelliseen puoleen nähden hyväksyy valio- 43697: kunnan mietinnön, äänestää >>jaa»; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden 43698: ensimmäinen vastalause hyväksytty. 43699: Äänestyksessä annetaan 93 jaa- ja 90 ei-ääntä, joten valiokun- 43700: nan mietintö on tässä kohden voittanut. 43701: 7) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut sellaisena 43702: Vankeinkuljetusrasituksen tasoittaminen. 1541 43703: 43704: 43705: miksi ne edellisten äänestysten kautta on muodostettu, äänestää 43706: ,.jaa>>; jos •ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin ehdotus hyväksytty. 43707: Äänestyksessä annetaan 94 jaa- ja 97 ei-ääntä, joten ed. Ståhl- 43708: bergin ehdotus on hyväksytty. 43709: 8) Ken hyväksyy ed. Ståhlbergin ehdotuksen, äänestää •jaa.; 43710: jos >>ei>> voittaa, on ed. Sulo Wuolijoen ponsiehdotus hyväksytty. 43711: Jaa-äänet ovat voitolla. 43712: Hyväksyen siis lopullisesti ed. Ståhlbergin tekemän ehdotuksen 43713: ·on Eduskunta päättänyt lähettää asian takaisin Valtiovarainvalio- 43714: kuntaan, sitä varten että Valiokunta, erityiskohtiin menemättä, 43715: laatisi yleisen, Valiokunnan mietinnössä ehdotetun ponnen perus- 43716: telemista varten välttämättömän perustelun asiasta tehtävään ala- 43717: maiseen anomukseen 43718: 43719: &) llanttaallln pannun maan vapauttaminen vankeinkuiJetusrasUuksesta. 43720: 43721: Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 mant- 43722: taa1iin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetusrasituksesta kos- 43723: kevan an?musehdotuksen johdosta. 43724: Puheenvuoroa käyttää : 43725: Ed. Huoponen: Vaikka laki- ja talousvaliokunnan mietintö 43726: päättyykin kielteiseen ponteen, olen anomuksen kirjoittajana valio- 43727: kunnassa yhtynyt siihen, koska se näinkin tehokkaasti vaikuttaa 43728: anomuksessa esitetyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Toivoa sopii, 43729: että hallitus on ensi tilaisuudessa valmistava armollisen esityksen 43730: kysymyksenalaisesta asiasta. Näin ollen ja myöhäiseen iltahet- 43731: keen sekä vielä käsittelemättä olevien asioiden paljonteen katsoen, 43732: pyytäisin kunnioittavimmin ehdottaa, että eduskunta keskustelutta 43733: hyväksyisi valiokunnan mietinnön. 43734: 43735: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43736: 43737: Mietintö hyväksytään. 43738: 43739: Puh e m i e s : Koska aika jo on pitkälle kulunut ja seuraavan 43740: asian käsittelemiseen saattaa mennä enemmän aikaa, katson asiak- 43741: seni alistaa eduskunnan päätettäväksi, jatketaanko istuntoa jäl- 43742: keen klo I I vai seurataanko työjärjestyksen määräystä istunnon 43743: lopettamisesta. Jos ei erikoisesti puheenvuoroa pyydetä, niin kat- 43744: son, että eduskunta tyytyy siihen, että istunto nyt päättyy. 43745: Puheenvuoroa käyttää: 43746: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Eilen jo puhemiesneuvosto oli 43747: sitä mieltä, että istuntoa olisi jatkettu koko yö, että saataisiin kaikki 43748: 1542 Istunto 20 p. lokakuuta 1908. 43749: 43750: nama anomukset loppuun käsitellyiksi. Tänään on useita tärkeitä 43751: asioita siirretty myöhemmäksi ja olisi siis sitä enemmän syytä jatkaa 43752: asioita siihen saakka, että pöytä tulee puhtaaksi. 43753: 43754: Ed. P a 1 m e n: Minä olin omasta puolestani ajatellut, että 43755: koetettaisiin päästä esityslista loppuun tänään, mutta silloin edelly- 43756: tettiin, että pari muuta mietintöä, jotka tänään on esitetty, olisi 43757: perjantaina käsiteltävä. Mutta nyt kun eduskunta on, jonka minä_ 43758: katson hyvin valitettavaksi, siirtänyt m. m. finanssikertomusmie- 43759: tinnön seuraavaan viikkoon, niin minä en tiedä, mitä asioita täällä 43760: oikeastaan perjantaina käsiteltäisiin, paitsi nämät asiat. On kyllä 43761: tärkeätä päästä näistä asioista niin pian kuin mahdollista, sillä ensi 43762: viikolla tulee kaikkien kolmen finanssimietinnön käsitteleruisestä 43763: aivan ääretöntä vaivaa ja vaikeutta, mutta koskei muita asioita 43764: ole perjantaiksi, voinee varsin hyvin jättää nämä siksi. 43765: 43766: Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minua ihmetyttää, että juuri 43767: valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja vastustaa tätä loppuun 43768: käsittelemistä, sillä valtiovarainvaliokunnallahan on vielä tavatto- 43769: man paljon työtä jäljellä. Budgettimietintöä ei ole tuskin alettu- 43770: kaan käsitellä, joten minun käsittääkseni perjantai tarvittaisiin 43771: valtiovarainvaliokunnan istuntoon. 43772: 43773: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag tror att vi spara våra krafter 43774: bättre för sådana ärenden, som såväl i stora utskottet som här ovill- 43775: korligen kräfva vårt arbete, om vi icke hålla på natten igenom med 43776: sådana saker, som dock icke äro så utomordentligt viktiga. Jag före- 43777: enar mig med frih. Palmen om att vi nu afbryta plenum. 43778: 43779: Ed. K. H ä mä 1 ä i n e n: Minä kannatan ehdotusta istunnon 43780: jatkamisesta. 43781: 43782: Ed. P a 1 m e n: Minä luulen, etten ainakaan ed. Wuolijoelta 43783: tarvitse mitään muistutusta töiden jouduttamisesta valtiovaraii!- 43784: valiokunnassa. Siinä kaikki, mitä minun tarvitsee vastata. 43785: 43786: Ed. N e v a n 1 i n n a: Pyydän saada huomauttaa siitäkin 43787: näkökohdasta, että, paitsi että suuri valiokunta kokoontuu huo- 43788: menna klo 12, ainakin siinä valiokunnassa, johon minä kuulun, 43789: vielä on suuri ja tärkeä asia käsittelyn alaisena, joka pakoittaa 43790: valiokunnan jäseniä olemaan jo paljon aikaisemmin huomisaamuna 43791: työssä. 43792: 43793: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43794: Istunnon jatkaminen. 1543 43795: 43796: Xanestn Ja plitlls: 43797: 43798: Ken tahtoo että täysi-istunto nyt lopetetaan, äänestää •jaa•; 43799: jos $ei$ voittaa, on Eduskunta päättänyt jatkaa istuntoa siksi kun 43800: päiväjärjestyksessä olevat asiat on loppuun käsitelty. 43801: Jaa-äänet ovat voitolla. Ehdotus täysi-istunnon jatkamisesta 43802: jälkeen kello I I on siis hylätty. 43803: 43804: Seuraava istunto ilmoitetaan olevan ensi perjantaina klo I I a. 43805: p., mutta jos havaitaan tarpeelliseksi, pidetään torstaina pöydälle- 43806: panoistunto, josta siinä tapauksessa erikseen ilmoitetaan sanoma- 43807: lehdissä. 43808: 43809: Istunto päättyy klo I0,58 i. p. 43810: 43811: Pöytäkirjan vakuudeksi: 43812: 43813: Ph. Suuronen. 43814:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025