Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1908_I | ASK_1908_II | ASK_1908_III | ASK_1908_I_IV_II_vp | ASK_1908_V_II_vp | HAK_1908 | HAK_1908_II_vp | Liite_1908_I_IX | Liite_1908_I_X_II_vp | PTK_1908 | PTK_1908_III_II_vp | PTK_1908_II_II_vp | PTK_1908_I_II_vp |

1: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2:                   1908
3: 
4:           PÖYTÄKIR.J A T
5: 
6:                       1.
7: 
8: 
9:              Istunnot 1-12.
10:   Valtiopäivien alusta lokakuun 13 päivään •
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                       •
16: 
17:                HELSINGISSÄ 1909
18:           K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO
19:                    Noudattaen Hänen Majesteettinsa Keisarin ja
20:                Suuriruhtinaan Nikolai II:n Armollista avointa kir-
21:                jettä 4 p:ltä huhtikuuta I908 varsinaisilla valtiopäi-
22:                villä koossa olevan, maaliskuun IS ja I6 p:nä I907
23:                valitun Eduskunnan hajaantumisesta saman kuun
24:                6 p:nä sekä uusien edustajavaalien toimittamisesta,
25:                kokoontui I ja 2 p:nä heinäkuuta I908 valittu Suomen
26:                Suuriruhtinaanmaan Eduskunta I p:nä elokuuta
27:                I908 maan pääkaupunkiin Helsinkiin varsinaisille
28:                valtiopäiville, jotka järjestyksessä olivat kolmannet
29:                uuden Valtiopäiväjärjestyksen voimaan astumisen
30:                jälkeen. Samana päivänä esittivät Eduskunnan jäse-
31:                net valtakirjansa senaattori C a r 1 Johan Tim-
32:                g r enin tarkastettavaksi, jolle Keisari ja Suuri-
33:                ruhtinas oli sanotun tehtävän uskonut.
34: 
35:    Suomen Eduskuntana ovat nykyään seuraavat kansan valitsemat
36: edustajat eri vaalipiirittäin lueteltuina:
37: 
38:            Uudenmaan läänin vaalipiiri.
39: 
40:    Ahlroos, Frans, kirjaltaja.
41:    Alfthan~ Kristian, von, lääketieteen- ja kirurgiantohtori, vapaa-
42:       herra.
43:    Aro, Werner, räätäli.
44:    Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
45:    Erkko, Eero, sanomalehdentoimittaja.
46:    Hallsten, Onni, kollega.
47:    Heimbiirger, Walter Fredrik, oikeusneuvosmies.
48:    Hjelt, Vera, ammatintarkastaja.
49:    Hänninen, Edvard Walpas, sanomalehdentoimittaja.
50:    Johansson, Georg Wiktor, maalari.
51:    Kuusinen, Otto Wilhelm, filosofianmaisteri.
52:    Käkikoski, Hilda, neiti.
53:    Laine, Adolf Oskar, maanviljelijä.
54:    Lundström, William, kirjaltaja.
55:    Lylykorpi, Oskari, puuseppä.
56:    Perttilä, Valfrid, kirvesmies.
57: 2                        Istunto 3 p. elokuuta 1908.
58: 
59: 
60:     Reima, Vilho, kansakoulunopettaja.
61:     Rosenqvist, Georg Gustaf, professori.
62:     Schybergson, Ernst Emil, johtaja.
63:     Sillanpää, Miina, sanomalehdentoimittaja.
64:     Siren, Aatto, kirvesmies.
65:     Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajatar.
66:     Söderholm, Karl Gustaf, bovioikeudenasessori.
67: 
68:             T u r u n 1 ä ä n i n e t e 1 ä i n e n v a a 1 i p i i r i.
69: 
70:     Aalle, Ida, neiti.
71:     Aitamurto, J. A., maanviljelijä.
72:     Eloranta, Evert, torpparinpoika.
73:     Gripenberg, Aleksandra, neiti.
74:     Hedberg, John, toimittaja.
75:     Heikkilä, Seth, toimittaja.
76:     Helenius-Seppälä, Matti, tohtori.
77:     Hjelt, August Johannes, tirehtööri.
78:     Kaskinen, Juho, maanviljelijä.
79:     Käpy, Aleksi, hovioikeudenasessori.
80:     Neovius, Dagmar, opettaja.
81:     Rannikko, Juho, torppari.
82:     Rosenqvist, Vilhelm Teodor, rehtori.
83:     Stigzelius, Erik Albert, hovioikeudenasessori.
84:     Sundblom, Julius, toimittaja.
85:     Tainio, Taavi, toimittaja.
86:     Wuolijoki, Wäinö, maisteri.
87: 
88:           T u r u n 1 ä ä n i n p o h i o i n e n v a a 1 i p i i r i.
89: 
90:     Aromaa, E., jalkineentekijä.
91:     Gylling, Edvard, filosofianmaisteri.
92:     Ingman, Lauri, jumaluusopintohtori.
93:     Junnila, Taave, maanviljelijä.
94:     Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä.
95:     Kanervo, Mimmi, tynnyrinsitojanvaimo.
96:     Korhonen, Wilho, kansakoulunopettaja.
97:     Koskinen, Frans H., toimittaja.
98:     Latva, Mikko, kansakoulunopettaja.
99:     Lautasalo, J., torppari.
100:     Leivo, Juho Oskar, leipuri.
101:     Paasikivi, Juho Kusti, ylitirehtööri.
102:     Rapola, Frans Oskar, lehtori.
103:                         Eduskunnan jäsenet.                            3
104: 
105: 
106: Rantanen, Frans W., kirvesmies.
107: Setälä, Emil Nestor, professori.
108: Tanner, Väinö, toimittaja.
109: Wemmelpuu, Iida, kansakoulunopettaj atar.
110: 
111:     H ä m e e n 1 ä ä n i n e t e 1 ä i n e n v a a 1 i p i i r i.
112: 
113: Danielson-Kalmari, Job. Rich., valtioneuvos.
114: Hokkanen, Evert, torppari.
115: Jalava, Oskari, peltiseppä.
116: Jokinen, Alma, rouva.
117: Jokinen, Wäinö, toimittaja.
118: Kairamo, A. Osw., senaattori.
119: Paloheimo, H. G., tilanomistaj a.
120: Saaristo, J. H., suutari.
121: Sivenius, A., toimittaja.
122: Ståhlberg, Kaarlo Juho, senaattori.
123: Wuolijoki, Sulo, toimittaja.
124: 
125:     Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri.
126: 
127: Ahlström, Antti, ruununtorppari.
128: Gebhard, Hedvig, tohtorinrouva.
129: Huotari, Anton, sanomalehdentoimittaja.
130: Jokisalo, Olga Karoliina, rouva.
131: Lehtinen, Aleksandra, rouva.
132: Nevanlinna, Ernst, tohtori.
133: Paunu, J. Penna, osuuskaupanhoitaja.
134: Sirola, Yrjö, sanomalehdentoimittaja.
135: Telkkä, Nestor, osuuskaupanhoitaja.
136: Wiljakainen, Kaarle, sanomalehdentoimittaja.
137: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
138: 
139:     V i i p u r i n 1 ä ä n i n 1 ä n t i n e n v a a 1 i p i i r i.
140: 
141: Airola, Matti Aleksanteri, sanomalehdentoimittaja.
142: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja.
143: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti.
144: Hultin, Tekla, filosofiantohtori.
145: Kirves, Juho, viilaaja.
146: Paasivuori, Matti, kirvesmies.
147: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar.
148: 4                        Istunto 3 p. elokuuta 1908.
149: 
150: 
151:     Riihelä, Tahvo, maanviljelijä.
152:     Tulikoura, Juho, pienviljelijä.
153:     Turkia, Matti, puoluesihteeri.
154:     Wesa, August, piirisihteeri.
155:     Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja.
156:     Wuorimaa, Arthur Olivier, rovasti.
157: 
158:          V i i p u r i n 1 ä ä n i n i t ä i n e n v a a 1 i p i i r i.
159: 
160:     Arokallio, Gustaf, kirkkoherra, rovasti.
161:     Hainari, 0. A., filosofiantohtori.
162:     Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri, maanviljelijä.
163:     Huotari, Anna, ompelijatar.
164:     Kivilinna, Väinö, sanomalehdentoimittaja,
165:     Kurikka, Juhani, agronoomi.
166:     Martikainen, Janne, rakennusmestari.
167:     Poutiainen, Matti, maanviljelijä.
168:     Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
169:     Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
170:     Pöysti, Erik, entinen talollinen.
171:     Saarikivi, Santeri, puuseppä.
172:     Sipponen, Mikko, talollinen.
173:     Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, hovioikeuden-
174:         asessori.
175:     Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
176:     Walavaara, Nestori, toimittaja.
177:     Wirkki, Mikko, mäkitupalainen.
178:                M i k k e 1 i n 1 ä ä n i n v a a 1 i p i i r i.
179: 
180:     Eronen, Aukusti, maanviljelijä.
181:     Eronen, Oliver, torppari.
182:     Grotenfelt, Kustavi, professori.
183:     Huttunen, Pekka, lampuoti.
184:     Järvinen, Josua, kansakoulunopettaja.
185:     Kannisto, A., puuseppä.
186:     Kares, K. R., kansanopistonjohtaja.
187:     Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
188:     Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja.
189:     Saraste, Julius, kihlakunnantuomari.
190:     Savolainen, Anni, neiti.
191:     Soininen, Mikael, professori.
192:     Tanttu, August, maanviljelijä.
193:     Waljakka, Albin, kirjaltaja.
194:                       Eduskunnan jäsenet.     5
195: 
196:     Kuopion läänin läntinen vaalipiiri.
197: 
198: Heiskanen, Samuli, maanviljelijä.
199: Heimonen, Juho, torppari.
200: Homen, Theodor, professori.
201: Hämäläinen, Kalle, toimittaja.
202: Kiiskinen, Aura, puhuja.
203: Mäkelin, Antti, kahvilanomistaja.
204: Mömmö, P. J., kirjansitoja.
205: Nissinen, Aili, johtajatar.
206: Nylander, Hannes, ylitarkastaja.
207: Partanen, A. J., kaupanhoitaja.
208: Ruotsalainen, Aadam, vuokraaja.
209: Salo, Aaro, maalari.
210: Virkkunen, Artturi H., ylitarkastaja.
211: 
212:      Kuopion läänin itäinen vaalipiiri.
213: 
214: Brander, Uno, ylitarkastaja.
215: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
216: Kolkki, Emanuel, pastori.
217: Koponen, Albin, levyseppä.
218: Korhonen, Johan Mathias, viilaaja.
219: Lahtinen, Arvi, kansakoulunopettaja.
220: Palmen, Ernst Gustaf, professori.
221: Peltonen, Erkki, kansakoulunopettaja.
222: Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
223: Sainio, Walter Juho, sokerileipuri.
224: Tikkanen, Paavo, puuseppä.
225: 
226:        Vaasan läänin itäinen vaalipiiri.
227: 
228: Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
229: Kaipio, 0. W., kansakoulunopettaja.
230: Kirjarinta, Jalmari, toimittaja.
231: Koivisto, Aleksanteri, maanviljelijä.
232: Koskelin, Kaarlo William, agronoomi.
233: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
234: Pohja väre, E., leipuri.
235: Rantanen, Samuli, torppari.
236: Raunio, Maria, puhuja.
237: Stenroth, Otto, pankinjohtaja.
238: Tuomi, Onni, toimittaja.
239: 6                        Istunto 3 p. elokuuta 1908.
240: 
241: 
242:           Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri.
243: 
244:        Antila, Juho Erkki, maanviljelijä.
245:        Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori.
246:        Estlander, Ernst, professori.
247:        Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen.
248:        Kivioja, Liisi, pastorinrouva.
249:        Mäki, Jaakko, palstatilallinen.
250:        Neovius, Arvid, filosofiantohtori.
251:        Nix, Oskar, maanviljelijä.
252:        Pietikäinen, Fiina, työmiehenvaimo.
253:        Rajala, Samuli Nestori, torppari.
254:        Stenbäck, Gösta, hovioikeudenasessori.
255:     •. Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri, vapaaherra.
256: 
257:           V a a s a n 1 ä ä n i n p o h j o i n e n v a a 1 i p i i r i.
258: 
259:      Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
260:      Gebhard, Hannes, filosofiantohtori.
261:      Granfelt, George, lakitieteentohtori.
262:       Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra.
263:       Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija.
264:       Storbjörk, Johan, lautamies.
265:       Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
266:       Torppa, Juho, maanviljelijä.
267:       Troil, Eric, von, hovioikeudenasessori.
268:     :'Wichmann, Karl Emil, lehtori.
269: 
270:            0 u 1 u n 1 ä ä n i n e t e 1 ä i n e n v a a 1 i p i i r i.
271: 
272:      Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
273:      Hoikka, Matti, seppä.
274:      Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
275:      Komu, Johan Alfred, toimittaja.
276:      Lagerlöf, Arthur, lakitiedettenkandidaatti.
277:      Lantto, Iivari, maanviljelijä.
278:      Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
279:      Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja.
280:      Piirainen, Jaakko, veistonopettaja.
281:      Rosendal, Mauno, rehtori.
282:      Tuomikoski, Antti, lukkari.
283:      Vahe, Iisakki, maanviljelijä.
284:      Ängeslevä, Anna, emäntä.
285:                         Eduskunnan jäsenet.
286: 
287:     0 u 1 u n 1 ä ä n i n p o h j o i n e n v a a 1 i p i i r i.
288: 
289: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.
290: Herrala, Hilda, neulojatar.
291: Hiltula, Aukusti, maanviljelijä.
292: Lehtonen, Frans, seppä.
293: Waarala, Juho, maanviljelija.
294: Weijola, K. G., maanviljelijä.
295: 
296:                     L a p i n v a a 1i p i i ri.
297: 
298: Halonen, Yrjö, lukkari.
299:        1.     Maanantaina 3 p. elokuuta
300:                             klo IO a. p.
301: 
302: kokoontui Eduskunta ensimäiseen täysi-istuntoonsa.
303: 
304: 
305:                            Päiväjärjestys:
306:    I) Puhemiehen ja kahden varapuhemiehen vaali.
307:    z) Ilmoitus Keisarilie ja Suuriruhtinaalle Puhemiehen ja vara-
308: puhemiesten vaalista.
309:    3) Niiden neljän edustajan vaali, jotka yhdessä puhemiehistön
310: kanssa muodostavat kansliatoimikunnan.
311: 
312: 
313:                             Ikäpuhemies.
314: 
315:    Puhemiehen paikalle asettuu ed. J o h n H e d b e r g lausuen:
316:     Arvoisat kansanedustajat! V. J:n 23 §:n mukaan tulee minun
317: ikävuosiltani vanhimpana Eduskunnan jäsenenä johtaa keskusteluja
318: tässä ensimäisessä täysi-istunnossa, kunnes puhemies ja kaksi vara-
319: puhemiestä on valittuja nämä sitte Eduskunnan edessä ovat antaneet
320: sen juhlallisen vakuutuksen, josta mainitussa pykälässä puhutaan.
321: Ilmoittaen, että olen pöytäkirjaa pitämään ottanut lakitiedetten
322: kandidaatti Philip Suurosen, saan siis kehoittaa häntä, Valtiopäivä-
323: järjestyksen noudattamiseksi, ensin toimittamaan edustajien nimen-
324: huudon sitä varten tehdyn luettelon mukaan.
325: 
326:                              Nimenhuuto
327: 
328: toimitetaan sen luettelon mukaan, jonka senaattori Timgren on
329: Eduskunnalle jättänyt niistä edustajista, jotka ovat näyttäneet ole-
330: vansa oikein valtuutetut. Poissa oleviksi merkitään edustajat v.
331: Alfthan, Pärssinen ja Martikainen. Paitsi nyt lueteltuja ilmoitetaan
332: seuraavat edustajat näyttäneen valtakirjansa Ikäpuhemiehelle ni-
333: mittäin: Antila, J. E., maanviljelijä, Rapola, F. 0., lehtori, Heikkilä,
334: 10                     Istunto 3 p. elokuuta 1908.
335: 
336: Seth, toimittaja; Sundblom, J. toimittaja; Mäki, Jaakko, palstatilalli-
337: nen ja Sainio, Juho Walter, sokerileipuri. Näistä on kaikkien mui-
338: den paitsi ed. Heikkilän valtakirjassa merkintä että asianomainen
339: senaattori on sen tarkastanut ja hyväksynyt.
340: 
341: 
342:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
343:              1) Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali.
344:     Ikäpuhemies: Seuraavat nyt järjestyksessä puhemiesvaalit,
345: jotka toimitetaan umpilipuin siten, että ensin valitaan Puhemies,
346: sitte ensimäinen varapuhemies ja sen jälkeen toinen varapuhemies.
347:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
348:      Ed. S c h y b e r g s o n:   Med afseende därå att hr. Heikkilä,
349: icke företett sin fullmakt för vederbörande senator, torde han icke
350: tillsvidare böra taga säte och stämma här och sålunda icke heller
351: tillåtas att deltaga i valet. J ag har nog i minnet att vid ett före-
352: gående tillfälle detta icke desto mindre tillstaddes, men jag förmo-
353: dar, att man kommit till insikt om, att man därvid förfor oriktigt
354: och att man nu är villig att iakttaga ett med L. 0. öfverenstäm-
355: mande förfarande.
356: 
357:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag förenar mig med hr. Schybergson,
358: men jag ber att tillika få eriura att det fall, som han åberopade, icke
359: var analogt med det föreliggande. Då landtdagsmän vid senaste landt-
360: dag tillätos att utöfva rösträtt, utan att hafva företett sina full-
361: makter, så skedde detta på den grund att nyval icke hade egt rum,
362: utan att deras fullmakter redan en gång blifvit granskade. Nu har
363: nyval egt rum, och då synes det mig, att den, hvars fullmakt icke
364: blifvit granskad, icke kan göra anspråk på rätt att tillsvidare deltaga
365: i förhandlingarna.
366: 
367:      Keskustelu julistetaan päätt:vneeksi.
368: 
369:     I k ä p u h e tn i e s: Koskei kukaan ole sanonut mitään sitä
370: vastaan, mitä herrat Schybergson ja Söderholm ovat lausuneet,
371: saan pyytää Eduskuntaa lausumaan mielipiteensä sillä tavalla, että
372: jos Eduskunta myöntyy siihen, että herra Heikkilä ei saa täällä
373: äänestää, Eduskunta vastaa >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on Eduskunta
374: katsonut, että herra Heikkilällä on puhe- ja äänestysvalta.
375:      Puheenvuoroa käyttäen tämän johdosta lausun:
376:    Ed. D a n i e 1 s o n-K a lm a r i: Minä en ole huomannut, että
377: kukaan täällä olisi ehdottanut, että ed. Heikkilälle myönnettäisiin
378:                            Puhemiesvaalit                          II
379: 
380: 
381: oikeus olla mukana äänestyksessä enkä tiedä edes sitä, että hän itse
382: olisi pyytänyt tätä oikeutta. Ei ole siis ymmärtääkseni mitään
383: muuta ehdotusta esillä kuin se minkä ed. Schybergson ja Söderholm
384: ovat täällä esittäneet eikä siis tarvittane mitään äänestystä.
385: 
386:     1 k ä p u h e m i e s: Saan lausua, että herra Heikkilä on yksi-
387: tyisesti pyytänyt minulta oikeutta äänestää täällä. Mutta jos edus-
388: kunta ei katso mitään äänestystä tarpeelliseksi, niin kernaasti minun
389: puolestani.
390: 
391:    Ed. H e i m b ii r g e r:  Jag finner förevarande fråga vara af
392: den beskaffenhet, att någon omröstning icke får ega rum. Landt-
393: dagen får icke genom omröstning träda grundlagens bud för nära.
394: Saken bör af presidiet ensamt afgöras.
395: 
396:    Ed. L u n d s t r ö m: L. 0. § 22, stadgar att, om landtdags-
397: mans fullmakt icke blifvit godkänd, har landtdagen rätt att pröfva,
398: huruvida han har rätt att intaga säte i landtdagen. Således har
399: landtdagen rätt att härvidlag skrida till pröfning i saken.
400: 
401:     Ed. H e i m b ii r g e r: Jag ber att få påpeka att uttrycket
402: »icke blifvit godkänd>> förutsätter, att pröfning egt rum. 1 detta
403: fall har ingen pröfning egt rum. Sålunda kan man säga hvarken
404: att fullmakten blifvit godkänd eller att den icke blifvit godkänd.
405: 
406:     Ed. C a s t r en: V. J. 21 §:ssä säädetään, että kaikkien valtio-
407: päivämiesten on kello I I edeltäpuolenpäivän määrättynä päivänä
408: esitettävä valtakirjansa sille tai niille, jotka Keisari Suuriruhtinas
409: on määrännyt valtakirjoja tarkastamaan, ja samalla säädetään, että
410: tämä tarkastus rajoittuu siihen, onko valtakirja asianomaisen vi-
411: ranomaisen antama ja säädettyyn muotoon puettu. Saman vasta-
412: mainitun pykälän viimeisessä momentissa taasen säädetään, että
413: valtiopäivämies, joka saapuu valtiopäiväin alussa, olkoon oikeutettu
414: ottamaan sijansa eduskunnassa sitten kun hän on puhemiehelle näyt-
415: tänyt ensimäisessä momentissa hyväksytyn valtakirjan. Kun nyt
416: niin ei ole tapahtunut, kun ed. Heikkilä ei ole menetellyt siten kuin
417: V. J:n 21 §:n ensimäisessä momentissa säädetään, on ilmeisesti sel-
418: vää, ettei hän ole oikeutettu ottamaan sijaansa Eduskunnassa, en-
419: nenkuin hän V. J. :n säätämässä järjestyksessä on asianomaiselle
420: viranomaiselle ja sitte puhemiehelle esittänyt valtakirjansa. On siis
421: ilmeistä, eikä voi tulla minkään eri tulkitsemisen alaiseksi, ettei
422: puheenalaisella edustajalla ole oikeutta, siksi kun hän on täyttänyt
423: V. J :n määräyksen, käydä sijallensa tässä Eduskunnassa, ja kun
424: täällä Eduskunnassa kukaan ei ole mitään toista ja eriävää mieli-
425: pidettä esiintuonut, kuten ed. Danielson-Kalmari täällä jo on huo-
426: 12                     Istunto 3 p. elokuuta 1908.
427: 
428: 
429: mauttanut, niin asian näin ollen ei minun ymmärtääkseni myös-
430: kään tarvita mitään eri ääneEtystä asiassa, vaan on kysyttävä,
431: voipiko puhemies pitää tätä mielipidettä Eduskunnan yleisenä
432: mielipiteenä.
433:     I k ä p u h e m i e s: Eduskunta on selvästi näyttänyt, että
434: Eduskunta katsoo, ettei herra Heikkilä ole oikeutettu ottamaan
435: osaa tähän äänestykseen. (Eduskunnasta: Jaa, jaa!) Siis on tämä
436: asia ratkaistu.
437:     Ennen vaaliin ryhtymistä kutsuu ikäpuhemies avustamaan
438: äänten lukemisessa edustajat Akseli Liston, Eero Erkon, V. T. Ro-
439: senqvistin ja Wäinö Wuolijoen.
440:     Eduskunnan P u h e m i e h e k s i valitaan ed. P e h r E v i n d
441: S v i n h u f v u d ro6 äänellä.
442:     Ed. Listo saa 50 ääntä, ed. Palmen 2 sekä ed. Setälä ja Hänninen
443: kumpikin yhden äänen. Tyhjiä lippuja ilmoitetaan annetuksi 3I
444: ja yksi lippu on hylätty.
445:     E n s i m ä i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i valitaan ed.
446: Y r j ö E 1 i a s S i r o 1 a ro4 äänellä.
447:     Ed. Listo saa 59 ääntä, ed. Cederberg 22, Palmen 2, sekä ed.
448: Sillanpää, Tokoi ja Aalle kukin yhden äänen. Tyhjiä lippuja ilmoi-
449: tetaan annetuksi 2.
450:     Ennen toisen varapuhemiehen vaaliin ryhtymistä ilmoittaa Ikä-
451: puhemies, että toimittaja Seth Heikkilän valtakirja on tarkastettuna
452: hänelle näytetty.
453:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu nyt:
454:     Ed. Heikki 1 ä: Minä en tiedä, tahtovatko edustajat Schy-
455: bergson, Söderholm, Danielson-Kaimari ja jotkut muut kieltää
456: äänestämästä edustajaa, jolla on asianomaisen keskuslautakunnan
457: antama, säädettyyn muotoon tehty valtakirja. Jolleivät sitä tahdo,
458: niin silloin he epäilevät joko sitä, ettei Turun läänin eteläisen vaalipiirin
459: keskuslautakunta ole osannut antaa säädettyyn muotoon tehtyä
460: valtakirjaa tai että minä tulin väärällä valtakirjalla edustajaksi
461: tai että Eduskunnan ikäpuhemies, jolle olin näyttänyt valtakirjani,
462: tahtoi antaa minulle äänioikeuden väärästä valtakirjasta huolimatta.
463: Jotta nämä edustajat pääsisivät näistä epäilyksistä, pyydän että
464: senaattorin lausunto tästä asiasta luettaisiin julki.
465:     Ed. H e i m b ii r g e r: Hr Heikkiläs fullmakt har väl icke ännu
466: blifvit godkänd? (Jo); i så fall afstår jag från ordet.
467:    Ikä p u h e m i e s lukee: Tämän valtakirjan olen tarkastanut
468: ja hyväksynyt. Helsingissä 3 päivänä elokuuta vuonna rgo8. C.
469: J. Timgren.
470:                               Puhemiesvaalit                        13
471: 
472: 
473:     Ed. C a s t r en: Edustaja Heikkilän lausunon johdosta pyytäisin
474: saada sanotuksi, että minun ymmärtääkseni ei yksikään niistä ar-
475: voisista puhujista, jotka ovat käyttäneet puhevuoroa hänen valta-
476: kirjansa johdosta ja oikeutuksesta ottaa osaa äänestykseen Edus-
477: kunnassa, ole tehnyt sitä niillä perustuksilla, kuin ed. Heikkilä on
478: otaksunut, vaan sillä yksinomaisella selvällä perustuksella, että val-
479: tiopäiväjärjestystä on noudattaminen, joka Valtiopäiväjärjestys ei
480: myönnä edusmiehelle oikeutta ottaa sijaansa eduskunnassa ja ottaa
481: osaa sen keskusteluihin ja äänestyksiin, ennenkuin valtakirjan suh-
482: teen on menetelty siten kuin V. J. säätää. Kun kuitenkin ed. Heik-
483: kilä nyttemmin on täyttänyt tämän V. J:n määräyksen, on hän
484: tietysti näissä seuraavissa äänestyksissä oikeutettu sekä ottamaan
485: sijansa täällä että olemaan osallinen keskusteluissa ja päätöksissä.
486: 
487:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja ilmoitetaan herra Seth
488: Heikkilä oikeutetuksi ottamaan osaa keskusteluun ja äänestyksiin.
489: 
490:    T o i s e n v a r a p u h e m i e h e n vaalissa saa
491:    ed. Listo 83 ääntä, ed. Cederberg 23. Wäinö Wuolijoki J, Alakulju,
492: ja Hänninen kumpikin 5, Tokoi 2, Soininen 2, Söderholm, Palmen,
493: Helenius-Seppälä, Setälä, Pärssinen ja Kivioja kukin yhden äänen.
494: Yhteensäon annettu I32 ääntäjasitäpaitsionjätetty58tyhjäälippua.
495:     Vaalin johdosta lausuu:
496:     I k ä p u h e m i e s: Tässä vaalissa on herra Listo saanut 83
497: ääntä ja annettujen äänten summa on I32. Sitä paitsi on annettu 58
498: ·tyhjää lippua, joita en voi katsoa muuksi knin tyhjiksi ja mitättö-
499:  miksi, joten siis herra Listo on minun ymmärrykseni jälkeen saanut
500:  ehdottoman enemmistön.
501: 
502:     Ed. C a s t r e n: Samalla kuin minä omasta puolestani panen mitä
503: jyrkimmän vastalauseen sitä äänestystapaa, sitä Valtiopäiväjär-
504: jestyksen henkeä ja sisältöä vastaan sotivaa äänestystapaa vastaan,
505: jota täällä nyttemmin on ruvettu noudattamaan, että nimittäin
506: äänestetään tyhjillä lipuilla, joka menettelytapa samalla minun ym-
507: märtääkseni ei ole sopusoinnussa minkään puolueen eikä minkään
508: edustajan arvon kanssa, pyytäisin minä samalla saada lausua mieli-
509: piteeni esillä olevasta asiasta.
510:     Tässä asiassa voidaan asettua kahdelle eri kannalle, joko sille,
511: että annetut tyhjät liput ovat otettavat lukuun, jolle kannalle aset-
512: tuessa ei siis ed. Listolla olisi ehdotonta enemmistöä tai, sille
513: kannalle, jolle arvoisa puheenjohtaja on asettunut, että nimittäin
514: tyhjät liput ovat katsottavat kasseeratuiksi, mitättömiksi. Tosin
515: nämä tyhjät liput on annettu, mutta ne eivät sisällöltään vastaa
516: V. J:n määräyksiä, joka säätää että joko on äänestettävä >>jaa>> tai
517: 14                     Istunto 3 p. elokuuta 1908.
518: 
519: 
520: >>ei>> tai nimillä, milloin nimillä äänestäminen on tarpeen. Minä puo-
521: lestani olisin taipuvainen kallistumaan sille kannalle, jolle arvoisa
522: puheenjohtaja on asettunut, niin että jos vastedes, niinkuin nytkin
523: tyhjiä lippuja annetaan, niin ne julistetaan mitättömiksi, kasseera-
524: tuiksi, mainitsematta että ne ovat olleet tyhjiä lippuja, koska on
525: yhdentekevä, kun ne kerran ovat vaillinaisia eivätkä täytä V. J:n
526: määräyksiä, ovatko ne siinä tai tässä suhteessa epätäydellisiä ja
527: että siis ehdoton enemmistö on laskettava vain ~iitä lippujen mää-
528: rästä, joka on jälellä, kun mitättömiksi julistetut liput on erotettu.
529:       Muuten rohkenen tämän johdosta lausua mielipiteenäni, että
530: olisi suuresti suotavaa, että tämä asia selvemmin kuin tätä nykyä
531: on laita, tulisi järjestyssäännöissä ratkaistuksi ja esille, jotta täl-
532: laiset väärinkäytökset mikäli mahdollista tulisivat ehkäistyksi.
533: 
534:     Ed. W u o 1 i joki, W ä i n ö: Meidän V. J. ei puhu mitään tyh-
535: jien lippujen käyttämisestä eikä myöskään Työjärjestyksessä mai-
536: nita siitä sanaakaan. Mutta se tulkitsemistapa, jonka ed. Castd:n
537: on esiintuonut, johtaisi siihen, ettei tyhjiä lippuja saisi lainkaan
538: käyttää, mikä olisi minusta vastoin parlamentaarista tapaa muissa
539: maissa. Muistan että esim. Saksan työjärjestyksessä on nimenomaan
540: mainittu, että edusmies voi äänestää joko >>jaa>> tai >>ei>> tai pidätty-
541: mällä äänestämästä, s. o. tyhjällä lipulla. Ja samaten on laita kaikissa
542: muissa maissa sikäli kuin minä tiedän. Minusta olisi väärin, jos V.
543: J:tä ruvettaisi tulkitsemaan niin ahtaasti, ettei tyhjiä lippuja otet-
544: taisi huomioon. Työjärjestyksessä se pykälä, joka tässä tulee kysy-
545: mykseen, kuuluu näin: >>Tämän jälkeen tapahtuupuhemiehen ja vara-
546: puhemiehen vaali umpilipuin ja siten että, jos ei kukaan ensi äänes-
547: tyksessä ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, uusi äänestys on
548: toimitettava.>> Nyt kysymyksessä olevasta äänestyksestä on ilmoi-
549: tettu, että äänestäjiä herra Listolla on ollut 83, sitte hajaääniä 7,
550: 5, I j. n. e. joillakuilla muilla ja 58 tyhjää lippua. Meille on siis
551: ilmoitettu, että osanottajien lukumäärä oli niin suuri, ettei 83 ole
552:  ehdoton enemmistö äänestäjäin lukumäärästä. Ja sen vuoksi on
553: toisen pykälän mukaan uusi äänestys toimitettava ja varsinkin sen
554: takia, kun tällainen tulkitseminen johtaisi siihen, ettei tyhjien lippu-
555:  jen käyttämistä pidettäisi meillä hyväksyttynä parlamenttaarisena
556:  tapana, vaikka se on kaikkialla muualla.
557: 
558:     Ed. C a s t r e n: Meillä ei ole tällä hetkellä tulkittavana Sak-
559: san valtiopäiväjärjestys, vaan meidän oma valtiopäiväjärjestyk-
560: semme ja se eroaa hyvin suuressa määrässä Saksan valtiopäiväjär-
561: jestyksestä. Tämä, mikäli vetoamista Saksan valtiopäiväjärjestyk-
562: seen koskee.
563:     Mitä taasen siihen seikkaan tulee, että muka se kanta, jolle minä
564: olen asettunut tässä asiassa, johtaisi siihen, ettei saisi käyttää tyh-
565:                               Puhemiesvaalit                           15
566: 
567: 
568: jiä lippuja, niinkuin ed. Wuolijoki on väittänyt, niin ei se pidä paik-
569: kaansa. Se kanta, jolle arvoisa puheenjohtaja ja minä myöskin olen
570: ollut taipuvainen asettumaan, ei johda siihen, että tyhjien lippujen
571: käyttäminen olisi kielletty, mutta se johtaa siihen, että ne kasseera-
572: taan, ne ovat mitättömiä, niitä ei oteta laskuun ollenkaan. Voipi-
573: han ajatella- minä pyydän vertauskohtana mainita- että jossa-
574: kin nimiäänestyksessä nimi olisi kirjoitettu sillä tavalla, että syntyy
575: epätietoisuutta !'iitä, ketä tällä nimikirjoituksella tarkoitetaan,
576: esim. jos on olemassa kaksi henkilöä, joilla on sama nimi, mutta
577: eri ristimänimi ja nimet ovat mainitut mutta ei ristimänimet. Siinä
578: tapauksessa olisi puhemiehen asia ehdottomasti kasseerata, julistaa
579: mitättömiksi ne liput, joissa olisi sellaiset nimikirjoitukset, että
580: olisi epätietoista, ketä henkilöä niillä tarkoitetaan. Samalle kan-
581: nalle olen minä myöskin ollut taipuvainen asettumaaan tyhjiin
582: lippuihin nähden, nim. sille kannalle, että ne, koska ne eivät äänes-
583: tyksessä, josta nyt on kysymys, sisällä mitään, eivät täytä Valtio-
584: päiväjärjestyksen määräystä ja ovat siis yksinkertaisesti mitättö-
585: miksi julistettavat, eikä edes ole mainittava, että tyhjillä lipuilla on
586: äänestetty, vaan on puhemiehen ilmoitettava, että niin ja niin
587: monta vaalilippua on kasseerattu Valtiopäiväjärjestystä vastaan
588: sotivan vaillinaisuuden takia.
589: 
590:     Ed. S et ä 1 ä: Minun ajatukseni on se, että meidän Valtiopäivä-
591: järjestyksemme velvoittaa jokaista edustajaa ottamaan osaa äänes-
592: tyksiin, mutta toiselta puolen Valtiopäiväjärjestys ei sisällä mitään
593: keinoa, jolla voidaan edustajaa siihen pakoittaa. Selvää kuitenkin
594: on, että sen ääntä, joka on pidättäytynyt äänestyksestä - olipa
595: hän kokonaan äänestämättä tai äänesti tyhjällä lipulla -, ei ole
596: lukuunotettava. Tässä ei tällä kertaa kuitenkaan ole kysymys
597: ensinkään siitä, onko valtiopäivämies velvoitettu ottamaan osaa
598: äänestykseen vai eikö, vaan kysymys koskee ainoastaan sitä, mitä
599: työjärjestyksen sanat >>ehdoton enemmistÖ>> merkitsevät, merkitse-
600: vätkö ne, ~ttä vaaditaan ehdoton enemmistp eduskunnan jäsenistä,
601: vai sitäkö että pitää olla ehdoton enemmistö äänestykseen osaa otta-
602: neista, siis annetuista äänistä. Suomalainen teksti ei tässä kohden
603: ole ehdottomasti selvä, siinäkunsanotaan ainoastaan >>ehdoton enem-
604: mistÖ>>, mutta ruotsalaisessa tekstissä sanotaan nimenomaan ~flertalet af
605: de afgifna röstema>>. Tätä ruotsinkielisen tekstin sanamuotoa vastaan
606: ei ole eduskunnan keskusteluissa mitään tuotu esiin, ei ole myöskään
607: toimitus- eikä tarkastusvaliokunnalla, jotka eduskunnan vallalla
608: päättävät ruotsalaisesta tekstistä ollut mitään muistutettavaa siinä
609: esiintyvää käsitystä vastaan. On mielestäni siis aivan selvä, että
610: eduskunta päättäessään nämä sanat >>ehdoton enemmistÖ>> on tar-
611: koittanut ehdotonta enemmistöä a n n e t ui s t a äänistä, niinikään
612: on selvää, että semmoinen äänilippu, joka ei sisällä mitään ääntä.
613: 16                     Istunto 3 p. elokuuta 1908.
614: 
615: 
616: ei ole mikään annettu ääni. Minä puolestani siis katsoisin herra
617: ikäpuhemiehen tulkitsemisen ah·an oikeaksi ja pernstelluksi.
618: 
619:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag har redan tidigare varit i tillfälle att
620: uttala mig, huru afgifvandet af toma röstsedlar vid omröstning
621: borde enligt Finlands L. 0. uppfattas. Jag behöfver därför nu icke
622: yttra något vidare därom. Om hr Wuolijoki med sitt andragande
623: afsåg, att landtdagen skulle besluta att företaga en ny omröstning,
624: så vore ett sådant beslut icke förenligt med 69 § L. 0., utan ankommer
625: det endast på talmannen att uttala sig, huru L. 0. i ett fall som
626: detta bör förstås.
627: 
628:    Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö: En minä ole pyytänyt puhe-
629: vuoroa, mutta voin sanoa, että yhdyn herra Söderhoiruin selitykseen
630: ja ehdotan asian lykättäväksi perustuslakivaliokuntaan.
631: 
632:      Ikäpuhemies:         Se taisikin olla herra Sulo Wuolijoki.
633: 
634:     Ed. W u o 1 i j o k i, S u 1 o: Minä pyysin puheenvuoroa pan-
635: nakseni vastalauseen sitä vastaan, että ed. Castren julkeasti rik-
636: koo voimassaolevan Työjärjestyksen 23 §:n määräyksiä, jossa sa-
637: notaan, että ~puhevuoroa älköön toisen pulmessa toinen edustaja
638: tai senaatin jäsen pyytäkö muutoin kuin kirjallisesti siten, että hän
639: antaa tai lähettää nimilippunsa eduskunnan notariolle.>> Tätä ei
640: ed. Castren kuitenkaan ole tehnyt, vaan on tätä määräystä vastaan
641: rikkonut, ja suotavaa olisi, että tällainen Työjärjestyksen rikkomi-
642: nen tästedes lopetetaan.
643: 
644:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag bad om ordet för att motsätta mig
645: förslaget om denna frågas remitterande till grundlagsutskottet. J ag
646: anser att saken icke för närvarande påkallar någon sådan remiss.
647: 
648:     Ed. C a s t r e n: Minä pyytäisin puolestani saada kannattaa
649: ed. Söderhoiruin lausumaa mielipidettä, ettei tätä asiaa lähetettäisi
650: perustuslakivaliokuntaan, kuten ed. Wäinö Wuolijoki on ehdottanut.
651: Eduskunnalla on nimittäin se kieltämätön oikeus, että se, jollei
652: se tyydy puhemiehen tulkitsemiseen, voi lykätä asian perustuslakivalio-
653: kuntaan. Minun ymmärtääkseni on tämä asia siksi selvä, että se
654: ei tällaista lykkäystä kaipaa, ja asetun minä siis siinä kohden ed.
655: Söderhoiruin kannalle.
656: 
657:      Ed. P a a s i k i v i: Minä olen myöskin samaa mieltä kuin
658:  ikäpuheenjohtaja, mikäli koskee Työjärjestyksen 2 §:n tulkitsemista.
659:  Sen lisäksi, mitä täällä jo on lausuttu, pyytäisin huomauttaa, että
660:  tällainen tulkitseminen näyttää minusta olevan niiden periaatteiden
661:                             Puhemiesvaalit                          17
662: 
663: 
664: mukainen, jotka Valtiopäiväjärjestyksessä on asetettu tähän ver-
665: rattavien tapausten pohjaksi. Niinpä määrätään esim. Valtiopäivä-
666: järjestyksen 6o §:ssä, että, kun määrätty enemmistö vaaditaan
667: jonkun päätöksen tekemiseen, niin pohjaksi pannaan annetut
668: äänet. Ja kun työjärjestys ei sisällä mitään nimenomaista poik-
669: keamista yleisestä säännöstä, jotakin nimenomaan uutta periaa-
670: tetta, niin täytyy meidän pysytellä niiden periaatteiden pohjalla,
671: joille Valtiopäiväjärjestys rakentuu.
672:     Olen myöskin sitä mieltä, että on yksinään puheenjohtajan
673: asia ratkaista, millä tavalla työjärjestyksen määräys on tulkit-
674: tava. Minkäänlaista äänestystä tässä asiassa ei voida suorittaa,
675: sillä puheenjohtajan velvollisuus on V. J :n 69 §:n r momentin
676: mukaan kieltäytyä äänestysesitystä tekemästä, jos hän katsoo
677: sen olevan vastoin perustuslakia tai muuta lakia tai eduskunnan
678: jo tekemää päätöstä. Ja näihin on luettava myöskin Työjärjestys,
679: jota on noudatettava, kunnekka eduskunta on itselleen toisen työ-
680: järjestyksen vahvistanut. Nyt sanotaan kyllä V. J:n 69 §:n toi-
681: sessa momentissa, että jos eduskunta ei tyydy puhemiehen mieli-
682: piteeseen, niin on asia lykättävä perustuslakivaliokuntaan, jonka
683: pitää antaa siitä mietintö, ja noudatettakoon sitten sitä lausuntoa,
684: jonka valiokunta antaa. Mutta tämä määräys ei voi minun mie-
685: lestäni tulla tässä kohden käytäntöön, sillä Valtiopäiväjärjestyk-
686: sessä löytyy toinen määräys, joka tekee sen mahdottomaksi, se
687: määräys nimittäin, joka on 23 §:ssä, jossa sanotaan, että valtio-
688: päivien toisena päivänä on valittava puhemies ja kaksi varapuhe-
689: miestä. Tätä vaalia ei saa lykätä, ja sen vuoksi ei voi 69 §:n 2 mo-
690: mentissa olevaa määräystä perustuslakivaliokuntaan lykkäärui-
691: sestä tähän sovelluttaa. Minä pyydän vaan huomauttaa, mihinkä
692: johtopäätökseen sellainen menettely, että tämä asia lähetettäisiin
693: perustuslakivaliokuntaan, voisi johtaa·. On ajateltavissa, että tämä
694: riita olisi syntynyt jo varsinaisen puhemiehen vaalissa, ja silloin
695: olisi siis eduskunnan työ ja toiminta kokonaan - seisahtunut -
696: siitä ei olisi päästy sen etemmäksi, ei olisi mitään valiokuntia voitu
697: asettaa eikä puhemiehiä valita eikä valtiopäiviä avata. On siis ai-
698: van mahdotonta tähän tapaukseen sovelluttaa V. J :n ~ §:n 2 mo-
699: mentin määräystä, että tämä asia lähetettäisiin perustuslakivalio-
700: kuntaan, vaan tässä on herra puheenjohtajan ratkaistava asia ja sii-
701: hen on tyydyttävä. Mutta koska nyt erimielisyyksiä on syntynyt,
702: niin minäkin katson, että puhemiesneuvosto voisi ottaa tämän ky-
703: symyksen esille, niin että tulee työjärjestyksessä selvästi lausutuksi,
704: mikä on ajatus, jotta tulevaisuudessa ei tarvita enää tästä joutua
705:  mihinkään erimielisyyksiin.
706: 
707:     Ed. C a s t r e n: Väärinkäsityksen poistamiseksi pyytäisin minä
708: ed. Paasikiven lausunnon johdosta saada sanotuksi, että minä en
709:                                                                 2
710: 18                    Istunto 3 p. elokuuta 1908.
711: 
712: 
713: suinkaan ole asettunut sille kannalle, että 69 § olisi sovellutettava
714: siten tähän kysymykseen toisen varapuhemiehen vaalista, että tämä
715: vaali jäisi ratkaisematta siksi kunnes perustuslakivaliokunta on anta-
716: nut asiasta lausunnon. Minä olen tämän kysymyksen suhteen aset-
717: tunut ainoastaan sille kannalle, että eduskunnalla on kieltämätön
718: oikeus tämäntapaisissa asioissa tämän riita-asian lykätä perus-
719: tuslakivaliokuntaan, sikäli mitä vastaiseen toimintaan tulee, mutta
720: ei suinkaan sitä varten, että toisen varapuhemiehen vaali sen kautta
721: tulisi ehkäistyksi. Siinä kohden olen aivan samalla kannalla kuin
722: ed. Paasikivi.
723: 
724:      Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
725: 
726:     I k ä p u h e m i e s: Koska eivät kaikki Eduskunnassa ole
727: olleet tyytyväiset minun käsitykseeni vaalin tuloksesta, niin minä
728: en katso voivani kieltää eduskuntaa lykkäämästä tätä asiaa perus-
729: tuslakivaliokuntaan, jos eduskunta niin tahtoo.
730: 
731:     Ed. C a s t r en: Minä luulen että arvoisa ikäpuheenjohtaja on
732: tässä kohden erehtynyt. Asianlaita on nimittäin ollut sellainen, että
733: ed. Wuolijoki on pyytänyt asian lykkäämistä perustuslakivaliokun-
734: taan, ennenkuin täällä toinen varapuhemies julistettaisiin valituksi.
735: Asian lykkäämista perustuslakivaliokuntaan on ensinnäkin ed.
736: Söderholm vastustanut. Edelleen olen minä sitä vastustanut ja
737: vihdoin on ed. Paasikivi sitä vastustanut, ed. Paasikivi nimenomaan
738: perustellen, ettei a<>iaa sillä tavoin voida missään tapauksessa lykätä
739: perustuslakivaliokuntaan kuin ed. Wuolijoki on ehdottanut. Ja
740: tähän lausuntoon minä myös olen yhtynyt. Minun mainitsemiseni
741: tästä perustuslain 69 §:stä koski ainoastaan sitä, että vastaisuutta
742: varten voitaisiin tämä asia lähettää valiokuntaan, mutta että nyt
743: on päätös tehtävä. 69 § sisältää sen, että jos eduskunta ei yhdy puhe-
744: miehen toimenpiteeseen, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan
745: j. n. e. Nyt ei kukaan ole kannattanut ed. Wuolijoen mielipidettä siinä
746: että asia olisi, ennenkuin täällä toinen varapuhemies julistetaan
747: valituksi, lykättävä perustuslakivaliokuntaan, mutta kaikki ne,
748: jotka ovat puhevuoroa käyttäneet, ovat sitä vastustaneet. Edelleen
749: ei kukaan ole edes kannattanut ed. \Väinö Wuolijoen ehdotusta siitä,
750: että se lykättäisiin ylimalkaan perustuslakivaliokuntaan. Kaikki ovat
751: sitä vastustaneet. Siis eduskunta ei ole ollut tyytymättä puhemiehen
752: toimenpiteeseen, sillä sellaista eduskunnan päätöstä ei millään tavalla
753: ole olemassa. Se on eduskunnan enemmistö, joka ratkaisee sen, onko
754: tyytyminen puhemiehen päätökseen vai ei. Mutta ei edes siinä ta-
755: pauksessa, että eduskunnan enemmistö olisi päättänyt - joka ei
756: suinkaan ole tapahtunut - että asia olisi nyt heti lykättävä perus-
757:                              Puhemiesvaalit                           19
758: -~----~------------------------
759: 
760: 
761: 
762: 
763: tuslakivaliokuntaan, ennenkuin toinen varapuhemies on täällä
764: ilmoitettu valituksi, ei edes silloin olisi puheenjohtaja sidottu tästä
765: eduskunnan päätöksetä, koska, kuten ed. Paasikivi on täällä V. J :n
766: tulkinnut, on päivän selvää, että tätä vaalia ei saa lykätä. Minä roh-
767: kenen siis kunnioittaen ehdottaa, että arvoisa puhemies ottaen huo-
768: mioon nämä asianhaarat julistaisi yhtä pitävästi aluperäisen mieli-
769: piteittensä kanssa ed. Liston valituksi toiseksi varapuhemieheksi.
770: 
771:    Ed. S e t ä 1 ä: Minun tarkoitukseni oli ainoastaan huomauttaa,
772: että ed. Wäinö Wuolijoen tekemää ehdotusta ei ole kukaan kannatta-
773: nut ja työjärjestyksen 29 §:n viimeisen momentin mukaan ehdotusta,
774: jota ei ole kannatettu, ei ole asetettava äänestyksen alaiseksi.
775: Asian lykkäämistä perustuslakivaliokuntaan ei siis pidä ensinkään
776: ottaa äänestyksen alaiseksi.
777: 
778:    I k ä p u h e m i e s: Herra Castren ei ota huomioon, että minä
779: olen jo julistanut Herra Liston valituksi toiseksi varapuhemieheksi.
780: Jos eduskunta siis tahtoo tämän asian lykättäväksi perustuslaki-
781: valiokuntaan, niin se tulisi koskemaan ainoastaan vastaisuutta.
782: Mutta saanko minä luvan esittää eduskunnan vastattavaksi kysy-
783: myksen, haluaako eduskunta missään muodossa tätä asiaa lykättä-
784: väksi perustuslakivaliokuntaan vai ei? (Huutoja: Ei, Ei!).
785: 
786:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag anser att en sådan fråga icke kan ställas
787: tilllandtdagen. Här föreligger icke något yrkande, som blifvit under-
788: stödt. Landtdagen kan således icke fatta beslut om en remiss till
789: grundlagsutskottet.
790: 
791:     Ikäpuhemies: Minun ymmärtääkseni on tämä asia siis nyt
792:  päättynyt. (Jaa-huutoja!)
793: 
794:    Ikäpuhemies: Lopuksi saan kehottaa puhemiestä ja molem-
795: pia varapuhemiehiä kutakin vuorostaan astumaan tänne esille ja
796: antamaan juhlallisen vakuutuksensa.
797: 
798:     Senjälkeen Puhemies ja varapuhemiehet Eduskunnan edessä
799:  antavat, kukin vuorostansa, V. J :n 23 §:ssä säädetyn juhlallisen
800:  vakuutuksen, jota Eduskunta seisaallaan kuuntelee.
801: 
802:     Ikäpuhe m i e s: Minun tehtäväni on nyt täytetty ja pyydän
803:  minä, että Eduskunnan arvoisa Puhemies tahtoisi astua paikallensa
804:  jatkamaan tätä täysi-istuntoa.
805: 20                      Istunto 3 p. elokuuta 1908.
806: 
807:                       Puhemiehen tervehdyspuhe.
808: 
809:      Paikalleen noustuaan Puhemies lausuu:
810: 
811:     Puhemies: Arvoisat edustajat! Lausun Teille kiitokseni siitä
812: luottamuksesta, jonka olette minulle osottaneet uskomalla minulle
813: puhemiehen toimen. Olen koettava kykyni mukaan täyttää tämän
814: tehtävän.
815:     Maamme asema on nykyään monessa suhteessa sangen vakava.
816: Samassa määrin eduskunnan toiminta, josta kansamme kohtalo niin
817: suuresti riippuu, on entistä tärkeämpi. Ryhdymme siis työhön
818: tietoisina siitä, kuinka vastuunalainen tehtävämme on. Mutta juuri
819: tämä tietoisuus on meitä vahvistava. Rehellinen, tarmokas työ
820: kantaa aina hedelmän. Kun meillä kaikilla on vilpitön tarkoitus
821: työllämme ohjata maamme kohtalo onnelliseen suuntaan, kun me
822: kaikki tunnollisesti parhaamme mukaan täytämme velvollisuutemme,
823: ei työmme ole oleva turha. Tässä 1uottamuksessa ryhdyn äsken minulle
824: uskottuun toimeen ja toivotan menestystä edsukunnan työlle.
825: 
826:                       Muutos päiväjärjestykseen.
827: 
828:     Puhemies: Päiväjärjestyksessä on meillä tänään vielä kaksi
829: asiaa nimittäin ilmoitus Keisarille ja Suuriruhtinaalle puhemiehen
830: ja varapuhemiesten vaaleista sekä sittemmin niiden neljän edusta-
831: jan vaali, jotka yhdessä puhemiehistön kanssa muodostavat kans-
832: liatoimikunnan. Jotta sihteeri ennättäisi kirjottaa ehdotuksen ala-
833: maiseksi kirjelmäksi ja se sitten eduskunnassa voitaisiin lukea julki,
834: esitän ensin jälkimmäisen asian, nimittäin kysymyksen neljän edusta-
835: jan vaalista kansliatoimikuntaan. Kehoitan siis edustajia tekemään
836: ehdotuksia asiasta, koska arvelen, että ilman eri vaalia voidaan
837: yhtyä kansliatoimikunnan jäsenistä.
838: 
839:                         2)   Kansliatoimikunnan
840:           , ~:r~yF
841: jäseniksi Puhemiehen ja varapuhemiesten keralla valitaan:
842: 
843:      ed. S e t ä 1 ä n ehdotuksesta ed. E r k k o,
844: 
845:      ed. G. R o s e n q v i s t i n ehdotuksesta ed. H e i m b ii r g e r,
846: 
847:      ed. V i r k k u s en ehdotuksesta ed. H a 11 s te n ja
848: 
849:      ed. T a n n e r i n ehdotuksesta ed. S. W u o 1 i j o k i.
850:                        Ilmoitus puhemiesvaaleista.                   21
851: 
852:    P u h e m i e s: Kunnes toisessa kohdassa mainittu kirjelmä
853: valmistuu, pidetään I5 minuutin väliaika.
854: 
855:                   3) Ilmoitus puhemiesvaaleista.
856:     Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan kello I,45 päivällä lukee sih-
857: teeri seuraavat kirjelmät:
858: 
859:    Suurvaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas.
860:      Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne saa Suomen Eduskunta
861: alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta on voimassa olevan Valtio-
862: päiväjärjestyksen 23 §:n mukaisesti tänä päivänä toimittanut Puhe-
863: miehen ja kahden varapuhemiehen vaalin uusien vaalien jälkeen
864: kokoontuneiden Igo8 vuoden valtiopäivien ajaksi; ja on täten
865: valittu:
866:      p u h e m i e h e k s i kihlakunnantuomari, hovioikeudenasessori,
867: molempain oikeutten kandidaatti, Pehr Evind Svinhufvud;
868:      ensi mä i seksi varapuhe mieheksi sanomalehden-
869: toimittaja Yrjö Elias Sirola; sekä
870:      toiseksi varapuhe mieheksi esittelijäsihteeri Akseli
871: August Listo.
872:      Suomen Eduskunta pysyy alati,
873:      Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas, Teidän Keisa-
874: rilliselle Maj esteetillenne
875:                                           uskollisimmin alamaisena.
876: 
877:    Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste.
878:     Hos Eders Kejserlige Majestät får Finlands Landtdag i under-
879: dånighet anmäla att Landtdagen jämlikt 23 § i gällande Landtdags-
880: ordning denna dag förrättat val af talman och tvänne vicetalmän
881: för Igo8 års efter nya val sammanträdande landtdag, och hafva
882: därvid utsetts:
883:     t i 11 t a 1 m a n häradshöfdingen, hofrättsasessorn, jurisut-
884: riusquekandidaten Pehr Evind Svinhufvud;
885:     t i 11 f ö r s te v i c et a 1m a n tidningsredaktören Yrjö Elias
886: Sirola; samt
887:     t i 11 a n d r e v i c e t a 1 m a n referendariesekreteraren Akseli
888: August Listo.
889:     Finlands Landtdag framhärdar,
890:    Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste,
891:                                        med djupaste undersåtliga trohet.
892: 
893:    Kirjelmät hyväksytään.
894: 22                      Istunto 3 p. elokuuta 1908
895: 
896:    Puhemies: Ed. Heiskanen on minulle näyttänyt valtakirjansa,
897: joka on asianomaisesti tarkastettu, kuten V. J :ssä sanotaan.
898: 
899: 
900: 
901:      Seuraava täysi-istunto on huomenna klo I I a. p.
902: 
903:      Istunto päättyy klo I,So päivällä.
904:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi.
905: 
906:                                                  Ph. Suuronen.
907:            2. Tiistaina 4 p. elokuuta
908:                             klo I I a. p.
909: 
910:                           Päiväjärjestys:
911:     r) Kansliatoimikunnan ehdotus istumajärjestyksestä Eduskunnan
912: täysi-istunnoissa.
913:     2) Kansliatoimikunnan ehdotus Työjärjestyksen 26 §:ssä mainit-
914: tujen tulkkien ottamisesta.
915: 
916: 
917:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. von Alfthan ja
918: Schy bergson.
919: 
920:                           llmoitusasiat:
921:    Puhemies ilmoittaa julistaneensa Eduskunnan sihteerin toimen
922: haettavaksi ja kehoittaneensa lakitiedettenkandidaatti Suurosta
923: edelleen toistaiseksi hoitamaan sihteerin tointa.
924:    Toimenpide hyväksytään.
925: 
926: 
927:     Ilmoituksen jälkeen saapuu Eduskuntaan valtiopäiväin juhla-
928: menojen ohjaaja, esittelijäsihteeri De g e r h o 1m, lausuakseen:
929:     Kunnioitettava Herra Puhemies, arvoisa Eduskunta. Hänen
930: Ylhäisyytensä maan Kenraalikuvernöörin puolesta, joka armossa on
931: määrätty avaamaan valtiopäivät, on minulla kunnia ilmoittaa, että
932: valtiopäiväin juhlallinen avaaminen tapahtuu Keisarillisen linnan
933: valtaistuinsalissa huomenna, keskiviikkona, sen jälkeen kuin valtio-
934: päiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa on päättynyt.         Jumalan-
935: palvelus alkaa klo 12 päivällä.
936: 
937:   P u h e m i e s: Eduskunnan puolesta kiitän tiedonannosta, jota
938: Eduskunta on ottava noudattaakseen.
939: 24                     Istunto 4 p. elokuuta 1908.
940: 
941: 
942:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
943:                            Istumajärjestys.
944: 
945:     Puhemies: Kansliatoimikunta, jonka tulee Työjärjestyksen
946: 3 §:n mukaan antaa lausuntonsa, ehdottaa, että edustajat ryhmit-
947: tyisivät istumaan puolueittain, ja kun se sijoitus, jota viime valtio-
948: päivillä noudatettiin, on näyttäytynyt käytännölliseksi, ei kanslia-
949: toimikunta ole katsonut tarpeelliseksi tällä kertaa tehdä mitään
950: seikkaperäisempää ehdotusta.
951:     Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksytään.
952: 
953:                         Tulkkien asettaminen.
954: 
955:     1' u he mies: Sen johdosta, mitä Työjärjestyksen 26 §:ssä"määrä-
956: tään tulkitsemisesta, ehdottaa Kansliatoimikunta, että eduskunta
957: päättäisi asettaa yhden tulkin täysi-istunnossa tulkitsemaan ruotsin-
958: kielisten lausuntojen ponnet suomeksi. Niinikään ehdottaa Kanslia-
959: toimikunta että jos ruotsalaiset kansanmiehet haluavat yksityistä
960: tulkitsemistå, heillekin asetettaisiin tällainen tulkki. Jos eduskunta
961: päättää nämä virat asetettavaksi, jää sitte Kansliatoimikunnan asiaksi
962: virkojen täyttäminen.
963:     Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksytään.
964: 
965: 
966: 
967:      Seuraava istunto on huomenna kello ro a. p.
968: 
969:      Istunto päättyy kello rr,33 a. p.
970: 
971:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
972: 
973:                                                  Ph. Suuronen.
974:        3. Keskiviikkona 5 p. elokuuta
975:                              klo 10 a. p.
976: 
977:                            Päiväj ärj es tys.
978: 
979: 
980:                   Alkajaisjuhlallisuuksien jälkeen:
981:    1) Sihteerin vaali.
982:    2) Puhemiehistön ehdotus Valitsijamiesten lukumäärästä.
983: 
984: 
985: 
986:     Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. K. v. Alfthan, Hämä-
987: läinen, K. Paloheimo ja E. S. Yrjö-Koskinen.
988:     Puhemies ilmoittaa että Lapin vaalipiirin edustaja lukkari,
989: Y r j ö H a 1 o n e n on esittänyt hänelle asianomaisesti tarkastetun
990: valtakirjansa ja on hän siis oikeutettu istumaan paikalleen Edus-
991: kunnassa.
992: 
993:                            Ilmoitusasiat:
994:     Puhemies ilmoittaa että, kun Eduskunta eilen päätti asettaa
995: tulkinvirat, on Kansliatoimikunta julistanut nämä virat haettaviksi,
996: mutta siksi aikaa kunnes virat täytetään, pyytäneensä sanomalehden-
997: toimittaja Puuskan toimimaan tulkkina.
998:     Toimenpide hyväksytään.
999: 
1000: 
1001:     Vapautusta myönnetään yksityisten asiain takia ed. K. Hämä-
1002: läiselle täksi ja huomispäiväksi sekä ed. Paloheimolle täksi päiväksi,
1003: Sairauden takia iimoitetaan estetyksi ed. vapaaherra E. S. Yrjö-
1004: Koskinen.
1005: 26                      Istunto 5 p. elokuuta 1908.
1006: 
1007: 
1008:                 Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.
1009: 
1010:     Puhemies: Tässä istunnossa tulisi käsiteltäväksi se puhe,
1011: minkä aijon lukea valtaistuinsalissa. Olen katsonut tämän asian
1012: olevan sitä laatua että se ei ole julkisessa istunnossa käsiteltävä.
1013: Tu1en kuitenkin Työjärjestyksen 21 §:n mukaan esittämään Edus-
1014: kunnan ratkaistavaksi, onko asia esitettävä julkisessa i3tunnossa vai ei.
1015:     Kysyn sen vuoksi, hyväksyykö Eduskunta tämän toimenpiteen,
1016: että asia esitetään istunnossa, joka ei ole julkinen.
1017: 
1018:      Puhevuoroa käyttäen lausuu:
1019:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö: Valtiopäiväjärjestyksen 24 §:ssä,
1020: joka käsittelee puhemiehen puhetta, sanotaan näin: >>Tämän jälkeen
1021: E d u s k u n t a puhemiehen kautta ilmituo alamaisen kunnioituk-
1022: sensa.>> Tämä puhe on siis epäilemättä meidänkin Valtiopäiväjärjes-
1023: tyksemme mukaan E d u s k u n n a n puhe eikä suinkaan puhe-
1024: miehen lausumia yksityisiä ajatuksia, niinkuin joskus on väitetty.
1025: Kun parlamenttaarisissa maissa eduskunnan vastau::. hallituksen puo-
1026: lelta esitettyyn, joko pitempään ohjelmapuheeseen tai lyhyempään
1027: tervehdykseen, muodostaa sangen tärkeän tapahtuman parlamentti-
1028: kaudella - ne keskusteluthan useimmiten ovat mitä tärkeimpiä ja
1029: niitten kautta ehkä selvemmin kuin monessa muussa asiassa käy
1030: eduskunnan ja eduskunnassa olevien puolueiden suhde hallitukseen
1031: ja hallituksen seuraamaan politiikkaan julki -, niin minun mieles-
1032: täni meilläkin olisi koetettava vakaannuttaa tätä parlamenttaarista.
1033: tapaa käytännön kautta. Käytännön kauttahan usein enemmän
1034: kuin lainsäädäntötoimenpiteitten kautta parlamenttaariset tavat
1035: vakiintuvat, ja varsinkin kun Valtiopäiväjärjestys tässä ei tee
1036: mitään estettä, niin olisi minun mielestäni tätä tapaa koetettava
1037: meilläkin saada vakiintumaan. Välttämätön ehto tämän saavut-
1038: tamiseksi on kuitenkin, että keskustelu on julkinen, ja senvuoksi
1039: ehdotan, että keskustelu tästä puhemiehen puheesta tapahtuu jul-
1040: kisessa istunnossa.
1041: 
1042:    Ed. T u r k i a: Minä pyydän saada kannattaa ed. Wuolijoen
1043: tekemää ehdotusta.
1044: 
1045:    Ed. S ö d e r h o 1 m: För min del håller jag före, att den praxis,
1046: som hittills har följts i fråga om talmannens tal, också nu skulle
1047: iakttagas. De skäl, som här framhållits af hr Wuolijoki, äro enligt
1048: min uppfattning icke af den beskaffenhet, att de påkalla att öfverlägg-
1049: ning beträffande detta tal skulle ske vid offentligt plenum. Om landt-
1050: dagen kan utöfva någon invärkan på talmannen i detta afseende, så
1051: kan den göra detlika godt vid enskildt som vid offentligt plenum.
1052:                     Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.                 27
1053: 
1054: 
1055: I alla händelser ligger det i denna öfverläggnings natur, att densamma
1056: icke bör vara offentlig. J ag måste motsätta mig hr W uolijokis förslag.
1057: 
1058:     Ed. P a 1 m e n: Niistä syistä, jotka herra Söderholm on esittänyt,
1059: minäkin luulen, että olisi paras pysyä vanhassa tavassa, että tämän
1060: puheen lukeminen tapahtuisi yksityisessä istunnossa.
1061:     Ed. S et ä 1 ä: Meillä noudatetun tavan ja muualla noudatettavan
1062: välillä on joka tapauksessa se ero, että vastaus valtaistuinpuheeseen
1063: muualla esitetään vasta perästäpäin sen jälkeen kuin valtaistuinpuhe
1064: julkisesti jo on eduskunnalle esitetty. Meillähän on kokonaan toinen
1065: tapa, puhemiehen puhe kun on vastaus puheeseen, jonka sisällystä
1066: emme edes vielä tunne. Tähän katsoen minäkin luulisin, että meillä
1067: aikaisemmin noudatettu tapa on paikallansa. Minäkin olen kyllä sitä
1068: mieltä, että puhemiehen vastauspuheessa esitetään Ed u s kunnan
1069: tunteet, niinkuin Valtiopäiväjärjestyksessä sanotaan, eikä yk<;inään
1070: puhemiehen, mutta tämän toteutumiseen ei vaikuta onko istunto
1071: julkinen vai ei.
1072: 
1073:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö: Ed. Söderholm ei ole tuonut
1074: mitään syitä minun esittämääni kantaa vastaan ja näihin syihin
1075: on sitte ed. Palmen yhtynyt. Mitä ed. Setälän lausuntoon tulee,
1076: niin on kyllä se huomautus oikea, että hallitus meillä ei esitä poli-
1077: tiikkaansa ohjelmapuheessa niinkuin muissa maissa. Mutta tiede-
1078: tä.änhän hallituksen yleinen politiikka ja annetaanhan valtaistuin-
1079: salissa hallituksen esityksiä, niin että tapa on kuitenkin jonkun
1080: verran samanlainen kuin muuallakin. Jos kohta ei voidakaan niin
1081: täydellisesti vastata kuin muissa maissa, niin voidaan ainakin enem-
1082: män kuin tähän saakka. Minä siis pysyn vaatimuksessani.
1083: 
1084:     Ed. P a 1m en: Jos ed. \Vuolijoki ei ymmärrä, että ed. Söderholm
1085: esitti asiallisia syitä, niin kuka sille mahtaa mitään. Mutta ainakin
1086: pitäisi hänen ymmärtää, että se puhe, jonka hallitsija meille esittää
1087: tänään, ei ole meille nyt tunnettu. On siis mahdotonta laatia varsi-
1088: naista vastausta siihen, ja se syy ainakin pitäisi tepsimän jokaiseen.
1089: 
1090:     Äänestysesitys ja päätös:
1091: 
1092:       Vastattavaksi hyväksytään seuraava äänestysesitys:
1093:       Ken katsoo asian olevan käsiteltävän julkisessa istunnossa, vastaa
1094: >>j a a>>; jos >>ei>> voittaa) on Eduskunta päättänyt että asia käsitellään
1095: ei-julkisessa istunnossa.
1096:       Äänestyksessä annetaan 8o jaa· ja ro8 ei-ääntä;1 yksi ääni-
1097: litJpu hylätään.
1098: 28                    Istunto 5 p. elokuuta 1908.
1099: 
1100: 
1101:     Eduskunta on siis päättänyt että asia on käsi-
1102: te 1t ä v ä istun no s s a, j o k a ei o 1 e j u 1k i n en.
1103:     Tämän jälkeen puheenvuoron saatuaan lausuu:
1104: 
1105:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö: Koska tämä päätös minusta estää
1106: sitäkin vähää parlamenttaarista kehitystä, joka meillä olisi mahdolli-
1107: nen meidän valtiopäiväjärjestyksemme mukaan, niin pyydän saada
1108: panna vastalauseen sosialidemokraattisen ryhmän puolesta tätä
1109: päätöstä vastaan, sen ryhmän puolesta, jolla ei ole valitsijoiltaan
1110: mitään salattavaa. Samalla ilmoitan, että me emme ota osaa tämän
1111: puheen käsittelyyn.
1112: 
1113: 
1114: 
1115:    Täysi-istunnon jälleen jatkuessa julkisena huomauttaa Puh e-
1116: m ies: Pyydän edustajia kokoontumaan istuntohuoneella klo 20
1117: min. vaille 12, lähteäksemme yhdessä jumalanpalvelukseen Nikolain
1118: kirkkoon.
1119:    Täysi-istunto keskeytetään klo n,8 a. p.
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 
1124:                 Valtiopäivien juhlalliset avajaiset
1125:                           Nikolainkirkossa.
1126:     Kirkkoon saapuivat ensinnä senaatin jäsenet ja prokuraattori,
1127: aseUnen heille varattuihin paikkoihin vastapäätä alttaria molem-
1128: min puolin keskikäytävää. Kun tämän jälkeen Eduskunnan jäse-
1129: net, Puhemies ja molemmat varapuhemiehet etunenässä, olivat
1130: saapuneet kirkkoon ja sijoittuneet heille varattuihin paikkoihin,
1131: alkoi jumalanpalvelus.
1132:     Alttaripalveluksen toimittivat pastorit A. R. He d b e r g ja
1133: K. R. Kares. Valtiopäiväkööri lauloi >>Herra armahda>> sekä >>Me
1134: kiitämme Sinua>> ja ~Pyhä, pyhä!>>
1135:     Tämän jälkeen piti kirkkoherra A. J. Bäcksuomeksi ja ruotsiksi
1136: v a 1 t i o päiväsaarnan seuraavan tekstin johdosta:
1137:     Jos ei Herra huonetta rakenna, niin he hukkaan työtä tekevät,
1138: jotka sitä rakentavat; jos ei Herra kaupunkia varjele, niin vartijat
1139: hukkaan valvovat (Ps. 127: 1).
1140:     Saarnan jälkeen pitivät pastorit Redberg ja Kares ruotsalaisen
1141: alttaritoimituksen.   V altiopäiväkööri lauloi urkujen säestyksellä
1142: >>Jumalan olkoon kiitos ja kunnia•>. Lopuksi laulettiin virsi 399·
1143:                          Valtiopäivien avajaiset.                    29
1144: 
1145: 
1146:                           Valtaistuinsalissa.
1147: 
1148: Jumalanpalveluksen päätyttyä siirtyivät edustajat Keisarillisen
1149: linnan valtaistuinsaliin.
1150: 
1151:      K:lo 2 aikaan Eduskunta astui valtaistuinsaliin, etunenässä Puhe-
1152: mies ja varapuhemiehet. Juhlamenojen ohjaajanosotuksen mukaan
1153: asettuivat he paikoilleen pitkin salin sivuseiniä oikealle ja vasemmalle
1154: salin perällä sijaitsevasta valtaistuimesta. Eduskunnan Puhemies
1155: asettui tällöin ensimäiseksi oikealle puolelle ja varapuhemiehet sijoil-
1156: leen lähinnä häntä. Vasemmalle valtaistuimesta oli asetettu pöytä,
1157: jonka ääressä esittelijäsihteeri A. L. Gröndahlilla, joka armossa oli
1158: määrätty valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, oli
1159: sijansa.
1160:      Sittenkun kaikki näin olivat kokoontuneet valtaistuinsaliin,
1161: ilmoitti juhlamenojenohjaaja sen kenraalikuvernöörille, joka lähti
1162: sinne, jolloin ne, jotka häntä saattoivat, astuivat hänen edellään ja
1163:  jälessään seuraavassa järjestyksessä. Edellä kävivät ensiksi valtio-
1164: päiväin juhlamenojen ohjaaja, esittelijäsihteeri A. Degerholm, hänen
1165:  jälkeensä senaatin prokuraattori ja jäsenet. Heidän jälkeensä tuli
1166:  kenraalikuvernööri ja hänen jälkeensä kenraalikuvernöörin seuruee-
1167:  seen kuuluvat henkilöt.
1168:      Saavuttuaan valtaistuinsaliin, asettui kenraalikuvernööri valta-
1169:  istuimen portaiden eteen. Senaatin varapuheenjohtajat, jäsenet ja
1170: prokuraattori sijoittuivat valtaistuimen viereen oikealle puolelle sekä
1171:  kenr~alikuvernöörin seurue valtaistuimen vasemmalle puolelle.
1172:      Senjälkeen julisti kenraalikuvernööri Hallitsijan puolesta valtio-
1173:  paivät avatuiksi lukemalla julki venäjäksi Keisarin ja Suuri-
1174:  ruhtinaan valtaistuinpuheen.
1175: 
1176: 
1177:              Keisarillisen Majesteetin Armollinen Puhe
1178: 
1179: lakimääräisiä Valtiopäiviä avattaessa Helsingissä 5 p:nä elokuuta rgo8.
1180: 
1181:                S u o m e n k a n s a n e d u s t a j a t.
1182:     Lähes sata vuotta on kulunut siitä, kun Suomen maa tuli Venäjän
1183: vallan yhteyteen. Sen mahtavassa suojassa on tämä maa sen ajan
1184: kuluessa saavuttanut melkoisen aineellisen ja henkisen kehityksen.
1185: Mutta Meidän suureksi suruksemme ei yht'aikaa Suomen asujamissa
1186: ole kehittynyt solidaarisuuden tunne Venäjän kansan kanssa, eikä
1187: tietoisuus niiden velvollisuuksien oikeudenmukaisuudesta, jotka
1188: tällä maalla on Venäjän Keisarikunnan suhteen, jonka valtiuden
1189: alainen se on.
1190: 30                     Istunto 5 p. elokuuta 1908.
1191: ----------------------
1192:    Meidän käskystämme tämän vuoden helmikuun alussa avattujen
1193: valtiopäivien keskusteluissa esiintuotiin useasti lausuntoja, jotka
1194: ilmaisevat aivan väärää käsitystä tämän maan asemasta Meidän
1195: Valtakunnassamme sekä niistä velvollisuuksista, jotka tämän aseman
1196: johdosta Suomenmaan asujamistolle kuuluvat. Vihdoin on siinä
1197: valtiopäiväin päätöksessä, joka tehtiin istunnossa tämän vuoden
1198: maaliskuun 14 ja 15 päivän välisenä yönä, erittäin jyrkkä lausunto
1199: toimenpiteistä, joihin oli ryhdytty Meidän Armollisesta tahdos-
1200: tamme.
1201:     Samalla kun hajoitimme valtiopäivät Me käskimme toimi-
1202: tuttaa uudet vaalit ja kokoonkutsua nykyiset lakimääräiset valtio-
1203: päivät.
1204:     Anoen Korkeimman siunausta Teidän aikaville töillenne, Me
1205: olemme varmasti vakuutetut, että niissä tulee vallitsemaan tietoisuus
1206: tämän maan ja koko Venäjän etujen solidaarisuudesta.
1207:     J ulistamme nämä lakimääräiset valtiopäivät avatuiksi.
1208: 
1209:                                                             Nikolai.
1210: 
1211:     Keisarillisen Majesteetin puheen luki suomeksi ja ruotsiksi senaatin
1212: talousosaston varapuheenjohtaja, senaattori Edv. Hjelt.
1213: 
1214: 
1215:                           Puhemiehen puhe.
1216: 
1217:    Tämän perästä Eduskunnan Puhemies, asessori P. E. Svinhufvud
1218: ilmitoi kenraalikuvernöörille Eduskunnan alamaisen kunnioituksen
1219: Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle seuraavassa
1220: suomeksi lukemassaan puheessa:
1221: 
1222:                   >>T e i d ä n Y 1 h ä i s y y t e n n e
1223: 
1224:     Uusien vaalien jälkeen kokoontuu Suomen Eduskunta perustus-
1225: lakien mukaisesti ottamaan osaa valtiotalouden järjestämiseen ja
1226: lainsäädäntöön sekä käyttämään anomusoikeuttaan. Monet tärkeät
1227: uudistustoimet odottavat ratkaisuaan ja Eduskunta on niille omistava
1228: vilpitöntä harrastusta ja uutteraa työtä.
1229:     Kaiken edistyksemme edellytyksenä on, että se valtiollinen asema
1230: ja oma oikeusjärjestys, jonka turvissa Suomen kansa on saavuttanut
1231: aineellisen ja henkisen kehityksensä, pysyy eheänä voimassa.
1232:     Tämän aseman ja oikeusjärjestyksen kulmakiviä on myöskin
1233: Suomen oma hallinto, Suomen asiain itsenäinen käsittely ynnä välitön
1234: esittely Hallitsijalle suomalaisten miesten kautta. Jokainen toimen-
1235: pide, joka sisältää poikkeuksen tästä, täytyy käsittää Suomen
1236:                         Valtiopäivien avajaiset.                   31
1237: 
1238: 
1239: oikeuden syrjäyttämiseksi ja on senranksiltaan turmiollinen. Senpä
1240: vuoksi ovat muutamat viimeaikaiset toimenpiteet kansassa herättä-
1241: neet vakavaa huolta. Kansan harras toivomus on, että perustuslain
1242: mukaiset olot tässä kohden saataisiin turvatuiksi. Siten vahvistuisi
1243: se luottamus, jonka aina tulee vallita Hallitsijan ja kansan kesken.
1244:     Pyydän Teidän Ylhäisyyttänne esiintuomaan Hänen Keisarilli-
1245: selle Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle Eduskunnan
1246: alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet.>>
1247: 
1248:     Kenraalikuvernööri luki senjälkeen venäjänkielellä laaditun luet-
1249: telon niistä esityksistä, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari on
1250: tahtonut eduskunnan käsiteltäviksi antaa. Tämän luettelon luki
1251: suomeksi ja ruotsiksi senaattori Edv. Hjelt. Se oli seuraava:
1252:     N:o I, varojen osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorit-
1253: tamiseen;
1254:     N:o 2, sisältävä ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi
1255: eräiden 3 p. syysk. I886 annetun metsälain pykälien muuttamisesta
1256: toisin kuuluviksi;
1257:     N:o 3, esitys ja ehdotus laiksi, joka koskee eräänlaatuisia yh-
1258: teismetsiä;
1259:     N:o 4, erinäisten elinkeinonharjoittajain oikeuden rajoittamisesta
1260: kiinteimistöhankintaan maalla;
1261:     N:o 5, esitys ja ehdotus järjestykseksi, joka koskee vesijättö-
1262: maiden muodostamista itsenäisik~>i tiloiksi;
1263:     N:o 6, leimasuostunnasta; ja
1264:     N :o 7, pelikorttisuostunnasta.
1265: 
1266:    Lopuksi ed. T. Riihelän esityksestä kohotettiin kolminkertainen
1267: eläköönhuuto Hänen Majesteetilleen Keisarilie ja Suurirnhtinaalle.
1268: 
1269: 
1270: 
1271: 
1272:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
1273:     Täysi-istuntoa jatketaan klo 2,Io i. p. ilmoittaa Puhemies
1274: ensimäisenä asiana päiväjärjestyksessä olevan
1275: 
1276: 
1277:                          1) Sihteerin vaali.
1278: 
1279:    Puhemiehen ilmoituksen mukaan on sihteerin tointa hakenut
1280: ainoastaan lakitiedetten kandidaatti Philip Suuronen, jota Kanslia-
1281: toimikunta, jonka tulee Työjärjestyksen mukaan antaa hakijoista
1282: 32                      Istunto 5 p. elokuuta 1908.
1283: 
1284: 
1285: lausuntonsa, on omasta puolestaan päättänyt mielihyvällä puoltaa
1286: virkaan otettavaksi.
1287:     Toimittaja K. V. Puuskan pitäessä, Puhemiehen kutsumana,
1288: pöytäkirjaa, otetaan Eduskunnan sihteeriksi Työjärjestyksen 4 §:ssä
1289: määrätyksi ajaksi lakitiedetten kandidaatti P h i 1 i p Suuronen.
1290: 
1291: 
1292:                     2) Valitsijamiesten lukumäärä.
1293:     Hyväksytään puhemiehistön tekemä ehdotus että näilläkin
1294: valtiopäivillä määrättäisiin valitsijamiesten luku 45:ksi eli samaksi
1295: kuin kaksilla edellisillä valtiopäivillä.
1296: 
1297: 
1298: 
1299:                          Valitsijamiesten vaali
1300: ilmoitetaan toimitettavaksi ensi perjantain istunnossa, joka alkaa
1301: klo I I a. p. Sitä varten ovat vaalilistat ennen klo rz päivällä huo-
1302: menna torstaina jätettävät sihteerille.
1303: 
1304: 
1305: 
1306:      Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina klo I I a. p.
1307: 
1308:      Istunto päättyy klo z,rs i. p.
1309:                                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
1310:                                                       Ph. Suuronen.
1311:          4. Perjantaina 7 p. elokuuta
1312:                              klo I I a. p.
1313:                            Päiväjärjestys.
1314:                               Ilmoituksia.
1315: 
1316:    t) Valitsijamiesten vaalit.
1317:     P ö y d ä 11 e p a no j a.
1318:    2)   K. ~M:tin arm. esitys N:o I varain osottamisesta valtiopäivä-
1319: kustannusten suorittamiseen.
1320:     3) K. M:tin arm. esitys N:o 2 sisältävä ehdotuksen metsänhoito-
1321: asetul~:seksi ja asetukseksi eräiden 3 p:nä syyskuuta r886 annetun
1322: metsälain pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1323:     4) K. M:tin arm. esitys N:o 3 eräänlaatuisista yhteismetsistä.
1324:     5) K. M:tin arm. esitys N:o 4 koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
1325: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
1326:     6) K. M:tin arm. esitys N:o 5 koskeva erillisten vesijättöjen
1327: muodostamista itsenäisiksi tiloiksi.
1328:     7) K. M:tin arm. esitys N:o 6 leimasuostunnasta.
1329:     8) K. M:tin arm. esitys N :o 7 koskeva suostuntaveroa pelikorteista.
1330:     g) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen rgo5-
1331: tgo6 vuosien valtiopäivillä tekemien päätösten johdosta.
1332: 
1333: 
1334: 
1335:     Nimenhuudossa, joka nyt toimitetaan aakkosellisessa järjestyk-
1336: sessä, merkitään poissa olevaksi ed. Tainio.
1337: 
1338: 
1339:                             Ilmoitusasiat:
1340:     Ilmoitetaan että ed. Tainion valtakirja on näytettyPuhemiehelle
1341: ja se on myös asianomaisesti tarkastettu, joten hra Tainio on oikeu-
1342: tettu ottamaan osaa Eduskunnan istuntoihin.
1343: 
1344:                                                                  3
1345: 34                      Istunto 7 p. elokuuta 1908.
1346: 
1347: 
1348:    Kansliatoimikunnan puolesta ilmoitetaan että Kansliatoimikunta
1349: on ottanut notarioksi lakitiedetten kandidaatti Thorvald Beckerin
1350: ja kanslistiksi maisteri Hjalmar Tukiaisen.
1351: 
1352: 
1353: 
1354:     Ed. Tainiolle myönnetään vapautta Eduskunnan töistä lääkä-
1355: rintodistuksen nojalla yhdeksi kuukaudeksi.
1356:     Puhemiehen kehotuksesta lukee sihteeri julki seuraavan
1357: kirjelmän:
1358: 
1359:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1360: 
1361:      Eduskunnalta rohkenen täten nöyrästi anoa vapautta valtio-
1362: päivätoimista kuluvan elokuun rz:sta-zz päivään ottaakseni osaa
1363: Kööpenhaminassa pidettävään rs:nteen kansainväliseen orienta-
1364: listikongressiin Suomalais-ugrilaisen Seuran valitsemana edus-
1365: tajana. Pyyntöni tueksi pyydän saada esiintuoda, että sitouduin
1366: ottamaan vastaan tämän edustajatoimen jo aikaisemmin kuin vielä
1367: oli mitään tietoa eduskunnan kokoontumisesta elokuussa. Edelleen
1368: on mielestäni katsottava yleiseltä kannalta tärkeäksi, että Suomen
1369: puolclta    ylläpidetään yhteyttä kansainvälisen tieteellisen työn
1370: kanssa; niinikään pitäisin oikeana, ettei edustajalta kokonaan kat-
1371: kaistaisi mahdollisuutta seurata työtä omalla ammattialallaan.
1372: 
1373:      Helsingissä 7 p. elokuuta rgo8.
1374:                                                       E. N. Setälä.
1375:      Puheenvuoroa käyttäen
1376:      Ed. E s t 1 a n d e r pyytää asiaa pöydälle.
1377:      Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1378: 
1379: 
1380:      Päätös:
1381: 
1382:    Kun ei ehdotusta pöydällepanosta ole kannatettu, ei tule äänes-
1383: tys kysymykseen ja kun ei nimenomaista vastaehdotusta ole tehty
1384:    hyväksytään ed. Setälän anomus.
1385:    Ed. Sirolalle myönnetään vapautus tämän päivän iltaistunnosta
1386: yksityisasiain tähden ja samoin ed. Telkälle ensi lauvantaiksi ja
1387: maanantaiksi, ed. Lagerlöfille ensi viikon torstaihin saakka.
1388:                           Valitsijamiesten vaali.                    35
1389: 
1390: 
1391:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
1392:                       1) Valitsijamiesten vaali.
1393: 
1394:     Puhemies:          Ensimäisenä asiana päiväjärjestyksessä on
1395: valitsijamiesten vaali. Sen johdosta ilmoitetaan että määräajan
1396: kuluessa on jätetty sihteerille kuusi eri listaa. Ne ovat nyt yhdis-
1397: tetyt vaalilipuksi, joka on painettuna jaettu edustajille ja lisää
1398: listoja on saatavana sihteeriltä. On kuitenkin huomattava, että
1399: listassa N:o I on painovirhe. Viimeistä edellinen nimi Koskinen pi-
1400: tää olla Kaskinen. Pyydän täten saada oikaista painovirheen.
1401:     Vielä on ilmoitettava että asiantuntijaksi on pyydetty professori
1402: Lindelöf. Sitten kun vaali· on tapahtunut, tulee täysi-istunto kes-
1403: keytettäväksi ja vaalin tulos julistetaan iltapäivällä kello 6, jolloin-
1404:  jatketaan istuntoa ja jolloin myös otetaan esi111e loppuosa päivä-
1405:  järjestyksestä.
1406: 
1407:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Minun täytyy vielä sen painovirheen
1408: johdosta, joka äänilipun yhdessä listassa oli, saada julkisesti lausu-
1409: tuksi, että käsitykseni mukaan lista, jossa tämä nimi on korjattu
1410: tai kirjoitettu, on hyväksyttävä.
1411: 
1412:     P u h e m i e s: Edellisen lausunnon johdosta pyydän huomaut-
1413: taa, että tietysti sen kautta että puhemies on ilmoittanut puheenalai-
1414: sen painovirheen tapahtuneeksi, se on korjattu ilmankin että äänes-
1415: täjäin tarvitsee korjata listaa; mutta jos äänestäjäkin listassa kor-
1416: jaa painovirheen, on lista silti yhtä kelpaava.
1417:     Kun vaaliliput on jätetty, keskeytetään istunto kello I2,I5 päi-
1418: vällä jatkettavaksi jälleen kello 6 i. p.
1419: 
1420: 
1421:                                 Klo 6 i. p.
1422:                       Valitsijamiesten vaalintulos.
1423: 
1424:     Sihteeri lukee:
1425:     Valitsijamiesten vaalissa 7 p:nä Elokuuta I908 on kunkin lis-
1426:  tan hyväksi äänestänyt:
1427: 
1428:                   Lista N:o I              26 äänestäjää
1429:                     ~   N:o 2              54     >>
1430:                      » N:o 3                2       •
1431:                       • N:o 4              82     »
1432:                      » N:o 5               25       •
1433:                       • N:o 6                9      •
1434: 36                       Istunto 7 p. elokuuta 1908.
1435: 
1436: 
1437:    Siis yhteensä 198 äänestäjää, mutta yksi listan N:o 3 hyväksi
1438: annettu vaalilippu hylättiin, sen vuoksi että ainoa listassa oleva
1439: nimi oli siitä pois pyhitty.
1440:    Tämän mukaan on eri listojen ehdokkaista valittu:
1441: 
1442:                 listasta N :o 1                  6 ehdokasta
1443:                     >>   N:o 2               12        ,.
1444:                     »    N:o 4               19        >>
1445:                     »    N:o 5                   6     »
1446:                      »   N:o 6                   2     >>
1447: 
1448:                                   yhteensä 45 varsinaista jäsentä.
1449: 
1450:      Vaalijärjestyksen I I §:n mukaan on siis valittava:
1451: 
1452:                listasta N:o 1                2 varajäsentä
1453:                    >>   N:o 2                4      »
1454:                    >>   N:o 4                5      >>
1455:                    >>   N:o 5                2        >>
1456:                    >>   N:o 6                1        »
1457:                                   yhteensä 14 varajäsentä
1458: 
1459:      Valituiksi ovat siis tulleet
1460: 
1461:                            listasta N :o 1
1462: 
1463:    varsinaisiksi valitsij amiehiksi:
1464:    edustajat Grotenfelt, Pennanen, Setälä, Nissinen, Castren ja
1465: Riihelä sekä
1466:    varamiehiksi edustajat Latva ja Kaskinen.
1467: 
1468:                               listasta N :o 2
1469: 
1470:    varsinaisiksi:
1471:    edustajat Reima, Rannikko, Kivioja, Tulikoura, Listo, Hallsten,
1472: Waarala, Kares, Ala-Kulju, Rajala, Malmivaara ja Vahe sekä;
1473:    varamiehiksi: edustajat Tuomikoski, Aukusti Eronen, Aitamurto
1474: ja Kivilinna.
1475:                            listasta N :o 4
1476:    varsinaisiksi:
1477:    edustajat Sillanpää, Johansson, Wäinö Wuolijoki, Aalle, Aro-
1478: maa, Paasivuori, Gylling, Anton Huotari, Lehtinen, Sivenius, Oras-
1479: maa, 0. Eronen, Martikainen, Walavaara, Koponen, Lahtinen,
1480: Saaristo, Kalle Hämäläinen ja Salo; sekä
1481:    varamiehiksi edustajat Rantanen, Raunio, Tokoi, Hoikka ja Mäki.
1482:                          Valitsijamiesten vaali.                  37
1483: 
1484: 
1485:                           listasta N :o 5
1486:    varsinaisiksi:
1487:    edustajat Cederberg, Bäck, V. T. Rosenqvist, Sohlberg, Söderholm
1488: ja Dagmar Neovius; sekä
1489:    varamiehiksi edustajat Nix ja Ahlroos.
1490: 
1491:                          listasta N:o 6
1492:    varsinaisiksi:
1493:    edustajat Kallio ja Pykälä; sekä
1494:    varamieheksi edustaja Heimonen.
1495: 
1496: 
1497: 
1498:               Ruotsalainen kanslian osasto ja tulkki.
1499: 
1500:     Kansliatoimikunnan puolesta ilmoitetaan, että ruotsalaisen kans-
1501: liaosaston päälliköksi on otettu maisteri J o h n G r ö n 1 u n d
1502: ja notarioksi herra E. En e b e r g;
1503:     yleiseksi tulkiksi on otettu toimittaja K. V. Puuska ja yk-
1504: sityiseksi maisteri K a r 1 M a n n e 1 i n.
1505: 
1506: 
1507: 
1508:    Ed. Virkkuselle myönnetään vapautusta yksityisten asiain täh-
1509: den tämän päivän ilta-istunnosta.
1510: 
1511: 
1512: 
1513:                      Valiokuntien asettaminen.
1514: 
1515:     Puhemiehistön, Työjärjestyksen 5 §:n mukaan tekemän, ehdo-
1516: tuksen johdosta hyväk~ytään Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n ensi
1517: momentissa mainittuihin valiokuntiin jäsenluvuksi: Valtiovarain-
1518: valiokuntaan 20 jäsentä, Pankkivaliokuntaan 12 jäsentä ja Laki-
1519: valiokuntaan, Talousvaliokuntaan sekä Perustuslakivaliokuntaan,
1520: kuhunkin 16 jäsentä.
1521:     Puhemiesneuvoston samoin Työjärjestyksen 5 §:n mukaan te-
1522: kemä ehdotus, että heti asetettaisiin ainakin viisi n. s. erikois-
1523: valiokuntaa, nimittäin Laki- ja talousvaliokunta, Sivistysvaliokunta,
1524: Maatalousvaliokunta, Työväenasiainvaliokunta ja Kunnallisvalio-
1525: kunta, joihin kuhunkin valittaisiin 16 jäsentä,
1526:    aiheuttaa seuraavat puheenvuorot:
1527: 
1528:     Ed. Söder h o 1m: Jag finner att presidiet har väckt för-
1529: slag också om tillsättandet af utskott utöfver de i L. 0. förutsatta.
1530: 38                    Istunto 7 p. elokuuta !901:l.
1531: 
1532: 
1533: J ag sätter i fråga, huruvida detta öfverensstämmer med I6 § i Arbets-
1534: ordningen, som talar om att på talmanskonferensen ankommer att
1535: väcka förslag om tillsättandet af särskilda utskott utöfver de i 5 §
1536: omnämnda. I 5 § beröres endast de utskott, som omnämnas i 35 §
1537: L. 0., hvarför jag hyser tvifvel huruvida landtdagen redan kan fatta
1538: beslut beträffande dessa utskott. Det är visserligen så, att 3 mom.
1539: i 5 § gifver anledning för presidiet att taga upp denna fråga, men
1540: det kan sättas i fråga om I6 § afser detta 3 mom. då där talas om
1541: särskilda utskott utöfver de i 5 § nämnda. J ag vågar icke uttala nå-
1542: gon bestämd mening härvidlag, men hyser vissa tvifvelsmål, huru-
1543: vida det är skäl att nu redan upptaga dessa frågor.
1544: 
1545:     Ed. S et ä 1 ä: Nykyisen Työjärjestyksen 5 §:n 3 momentti joh-
1546: tui juuri siitä, että aikaisemman työjärjestyksen mukaan puhemie-
1547: histöllä ei ollut valtiopäivien alussa mahdollisuutta tehdä ehdotusta
1548: erikoisvaliokuntien asettamisesta. Ei ole siis mitään epäilystä siitä,
1549: että kun r6 §:ssä puhutaan erikoisvaliokuntien asettamisesta niiden
1550: lisäksi, jotka mainitaan 5:ssä, sillä nimenomaan tarkoitetaan myös
1551: 5 §:n 3 momentissa mainittuja. Kun 5 §:n muuttaminen viime valtio-
1552: päivillä oli puhemiesneuvostossa esillä, niin katsottiin puheenalainen
1553: 3 momentti juuri sen vuoksi tarpeelliseksi, että on tärkeätä, kun
1554: valiokuntiin jäsenet valitaan, heti jokseenkin tarkoin tietää, mitkä
1555: valiokunnat tulevat asetettaviksi, jotta voitaisiin soveliaat henki-
1556: löt sitä paremmin varata eri valiokuntiin. Minun ymmärtääkseni
1557: puhemiehistön ehdotus on aivan täysin sopusoinnussa 5 §:n ja erit-
1558: täinkin sen 3 momentin kanssa, ja puhemiehi8tön menettelytapa
1559: on myöskin täysin käytännöllinen nii~tä syistä, joihin viittasin.
1560:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1561: 
1562:    P u he mies: Kun ed. Söderholm ei ole tehnyt mitään varsi-
1563: naista ehdotusta, en katso asialliseksi esittää erikoista äänestys-
1564: ehdotusta, vaan kysyn edelleen, hyväksytäänkö puhemiehistön eh-
1565: dotus.
1566:     Puhemiehistön ehdotus kyseessä olevien valiokuntain asettami-
1567: sesta hyväksytään.
1568: 
1569: 
1570: 
1571: 
1572:     Ennenkuin esitetään päiväjärjestyksessä olevat pöydällepano-
1573: asiat, ilmoittaa
1574:    Puhemies, että on aijottu täysi-istuntoja pidettäväksi sekä
1575: ensi maanantai-iltana kello 7, aivan lyhyt istunto, jossa ilmoitetaan
1576: tapahtuneista valiokunta-vaaleista, että ensi tiistaina kello I I a. p.
1577:                       Valiokuntien asettaminen.                   39
1578: 
1579:                       2)-9) Pöydällepanot.
1580: 
1581:     Esitetään ja pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon:
1582:     N :o I varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suoritta-
1583: miseen;
1584:     N:o 2 sisältävä ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja asetuk-
1585: seksi eräiden 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain pykälien
1586: muuttamisesta toisin kuuluviksi;
1587:     N:o 3 eräänlaatuisista yhteismetsistä;
1588:     N:o 4 koskeva rajoituksia eräänlaatuisten elinkeinojen har-
1589: joittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla;
1590:     N:o 5 koskeva erillisten vesijättöjen muodostamista itsenäisiksi
1591: tiloiksi;
1592:     N:o 6 leimasuostunnasta;
1593:     N:o 7 koskeva suostuntaveroa pelikorteista; sekä samoin
1594:     Kertomus Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen 1905-1906
1595: vuosien valtiopäivillä tekemien päätösten johdosta.
1596: 
1597: 
1598: 
1599:                     Suuren valiokunnan vaali.
1600: 
1601: ilmoitetaan toimitettavaksi ensi tiistaina kello I I a. p. ja on sen-
1602: vuoksi ehdokaslistat jätettävät sihteerille viimeistään ensi maanan-
1603: taina ennen kello 12 päivällä.
1604:     Sihteeri on sitä varten tavattavana, paitsi huomenna lauantaina,
1605:  myöskin maanantaina klo 10-12 a. p.
1606: 
1607: 
1608:    Puhevuoron saa sen jälkeen
1609: 
1610:    Ed. C a s t r en ilmoittaakseen että, Eduskunnan Työjärjestyk-
1611: sen 6 §:n toinen momentti määrää että valitsijamiesten vanhimman
1612: jäsenen on kutsuttava kokoon eduskunnan valitsijamiehet, hän
1613: sen johdosta kehoittaa Eduskunnan valitsijamiehiä istunnon pää-
1614: tyttyä jäämään tähän huoneeseen pitämään valitsijamiesten en-
1615: simäistä kokousta.
1616: 
1617: 
1618:     Seuraavat täysi-istunnot ovat ensi maanantaina kello 7 i. p.
1619:  ja ensi tiistaina kello I I a. p.
1620: 
1621:     Istunto päättyy kello 6,35 i. p.
1622:        5. Maanantaina 10 p. elokuuta
1623:                               klo 7 i. p.
1624: 
1625:                            Päiväjärjestys:
1626:    1) Ilmoitus valiokuntien vaaleista.
1627:    2) Esitetään kertomus valtiovarain tilasta.
1628: 
1629: 
1630: 
1631:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. v. Alfthan, Hannes
1632: Gebhard ja Ståhlberg.
1633: 
1634: 
1635: 
1636: 
1637:                             llmoitusasiat:
1638:     Vapautusta valtiopäivätyöstä myönnetään yksityisten asiain takia
1639: ed. Ståhlbergille tämän päivän istunnosta, ed. v. Alfthanille tämän
1640: kuun 15 päiväksi saakka, ed. John Hedbergille huomisesta, tiistai-
1641: illasta, torstai-iltaan, sekä sairauden vuoksi, jonka todisteeksi lääkä-
1642: rintodistus on esitetty, ed. Hannes Gebhardille korkeintaan kahden
1643: viikon ajaksi, lukien tästä päivästä.
1644: 
1645:                           Uusi arm. esitys.
1646: 
1647:     Ilmoituksen jälkeen saapuu Eduskuntaan kanslisti Albrechtin
1648: seuraamana senaattori K a a r 1 o C a s t r e n,
1649:     joka lausuu: Kunnioitettava herra Puhemies! Arvoisa Suomen
1650: Eduskunta! Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksen mukaan
1651: minulla on kunnia Suomen }tduskunnalle jättää Keisarillisen Majes-
1652: teetin arm. esitys n:o 8 varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
1653: varsinaiset valtiotulot eivät riitä.
1654:     Puhemies: Eduskunnan puolesta kiittää annetusta arm. esityk-
1655: sestä, jonka Eduskunta on ottava perustuslain mukaan käsitelläksensä.
1656: 42                     Istunto 10 p. elokuuta 1908.
1657: 
1658:             Eduskunnan pikakirjoituskanslian päälliköt.
1659: 
1660:      Ilmoitetaan että Kansliatoimikunta on pikakirjoituskansliaan
1661: ottanut päälliköksi su~malaista pikakirjoitusta varten fil. kand.
1662: F. W. K a d en i u k sen sekä alapäällikköiksi herra K. A. P et r e-
1663: 1 i u k sen ja neiti Ii d a B 1om q v i s t i n ja päälliköksi ruot-
1664: salaista pikakirjoituspöytäkirjaa varten filos. maisteri Einar
1665: M e i n a n d e r i n, mutta että pikakirjoituskanslian muu järjestämi-
1666: nen on vielä kesken riippuen neuvottelusta Kansliatoimikunnan
1667: ja otettujen päälliköiden kanssa.
1668: 
1669:                         Painatustöiden valvoja
1670: 
1671: hyväksytään Kansliatoimikunnan ehdotuksesta näilläkin           valtio-
1672: päivillä asetettavaksi.
1673: 
1674: 
1675: 
1676: 
1677:                    Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
1678:               1)   Valiokuntien jäsenet ja varajäsenet.
1679: 
1680:     Valitsijamiehiltä ilmoitetaan tulleen kirjallinen ilmoitus siitä,
1681: että valitsijamiehet ovat puheenjohtajakseen valinneet ed. Liston,
1682: sekä myöskin toimittaneet jäsenten ja varajäsenten vaalin niin hyvin
1683: V. J:ssä säädettyihin viiteen lakimääräiseen valiokuntaan kuin myös-
1684: kin viime täysi-istunnossa päätettyihin viiteen erikoisvaliokuntaan.
1685:     Valiokuntien kokoonpano on seuraava:
1686: 
1687:                         Perustuslakivaliokunia.
1688: 
1689:    Varsinaiset jäsenet: Aro, Kuusinen, Y. Mäkelin, Leivo, Aalle,
1690: Walavaara, Mömmö, Setälä, Ahmavaara, Hultin, Estlander, G. G.
1691: Rosenqvist, Nevanlinna, Ingman, Lagerlöf ja Tuomikoski;
1692:    Varajäsenet: Koponen, Wesa, Kirjarinta, Ståhlberg, Arokallio,
1693: A. Neovius, Käkikoski ja Virkkunen.
1694: 
1695:                              Lakivaliokunta.
1696: 
1697:    Varsinaiset jäsenet: K. Hämäläinen, Kannisto, Anni Huotari,
1698: Heikkilä, Lehtinen, A. Jokinen, Airola, Heiskanen, Nissinen, Homen,
1699: Söderholm, Stigzelius, Gripenberg, Saraste, Tulikoura ja Rajala;
1700:    Varajäsenet: Pietikäinen, A. Mäkelin, Tanner, Castren, Pennanen,
1701: von Troil, Ala-Kulju ja A. Eronen.
1702:                        Valiokuntavaalien tulokset.                 43
1703: 
1704: 
1705:                           Talou svaliokunta.
1706: 
1707:    Varsinaiset jäsenet:   Gylling, Tokoi, Martikainen, Aromaa,
1708: Lylykorpi, S. Rantanen, Tuomi, Brander, Kurikka, Tuunainen,
1709: J. Hedberg, von Troil, Antila, Pullinen, Wuorimaa ja Hainari;
1710:    Varajäsenet: Lautasalo, A. Mäkelin, Komu, Nylander, Kaarne,
1711: Wichmann, Nykänen ja Käpy.
1712: 
1713:                       Valtio\ arainvaliokunta.
1714: 
1715:      Varsinaiset jäsenet: Tainio, Tanner, W. Wuolijoki, Kanervo,
1716: Sivenius, Saaristo, Partanen, W. Korhonen, Sainio, Koskelin, Groten-
1717: felt, Kallio, Vikman, A. Neovius, Granfelt, Palmen, Virkkunen,
1718: Rapola, Arajärvi ja Laine.
1719:     Varajäsenet: Komu, Kiiskinen, Saarikivi, Lahtinen, Helenius-
1720: Seppälä, Riihelä, von Alfthan, Nevanlinna ja Aitamurto.
1721: 
1722: 
1723:                          Pankkivaliokunta.
1724: 
1725:    Varsinaiset jäsenet: W alj akka, Kirj arinta, Järvinen, Saarikivi,
1726: A. Mäkelin, Paunu, Arokallio, Vikman, Schybergson, Arajärvi,
1727: Nykänen ja Pöysti.
1728:    Varajäsenet: Anton Huotari, Tanttu, Granfelt, Aitamurto ja
1729: Hallsten.
1730: 
1731:                      Laki- ja talousvaliokunta.
1732: 
1733:     Varsinaiset jäsenet: Paunu, Ruotsalainen, Salo, Fr. Rantanen,
1734: Perttilä, Mäki, Wirkki, Pennanen, Huoponen, Pykälä, Ni'x, Heim-
1735: biirger, Listo, Malmivaara, Koivisto ja Vahe;
1736:     Varajäsenet: A. P. Hämäläinen, Wesa, Savolainen, Peltonen,
1737: Poutiainen, Bäck, Junnila ja A. Eronen.
1738: 
1739:                         Maatalousvaliokun ta.
1740: 
1741:    Varsinaiset jäsenet: Siren, S. Wuolijoki, Huttunen, 0. Eronen,
1742: Telkkä, Hokkanen, Eloranta, Castren, Nylander, Heikkinen, Ceder-
1743: berg, Storbjörk, Kairamo, Paloheimo, Rannikko ja Käpy.
1744:    Varajäsenet: Ahlström, Savolainen, Lautasalo, Tanttu, Heimonen,
1745: Nix, Hannes Gebhard ja Pyösti.
1746: 
1747:                      Työväenasiainvaliokunta.
1748: 
1749:    Varsinaiset jäsenet: Paasivuori, Pärssinen, Sillanpää, Jalava,
1750: Johansson, Pohjaväre, J. M. Korhonen, Ståhlberg, Kaskinen, Latva,
1751:                        Istunto 10 p. elokuuta 1908.
1752: 
1753: 
1754: Ehnrooth, V. Hjelt, Hedvig Gebhard, Hallsten, Pohjanpalo ja Kolkki;
1755:    Varajäsenet: Jokisalo-Koskinen, Waljakka, Pietikäinen, Hultin,
1756: Erkko, Ahlroos, Reima ja Hiltula.
1757: 
1758:                            Sivistysvaliokunta.
1759: 
1760:    Varsinaiset jäsenet: W. Jokinen, Järvinen, Raunio, Orasmaa,
1761: Lundström, Lahtinen, Piirainen, Rosendal, Peltonen, Ängeslevä,
1762: V. T. Rosenqvist, Sundblom, Soininen, Kares, Waarala ja Myllylä;
1763:    Varajäsenet:    Kaipio, Kirjarinta, Pärssinen, Latva, Lantto,
1764: Sohlberg, Wemmelpuu ja Kivilina.
1765: 
1766:                           Kunnallisvaliokunta.
1767: 
1768:    Varsinaiset jäsenet: Turkia, Anton Huotari, Lehtinen, Kirves,
1769: Koskinen, Hoikka, Tikkanen, Erkko, Riihelä, Wiljakainen, A. R.
1770: Hedberg, Stenbäck, Torppa, E. S. Yrjö-Koskinen, Halonen ja
1771: Sipponen;
1772:    Varajäsenet:    Aro, Herrala, Johansson, Kaskinen, Weijola,
1773: Wichmann, Kivioja ja Saraste.
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 
1778:                      Kertomus valtiovarain tilasta
1779: 
1780: esitetään ja lähetetään V a 1 t i o v a r a i n v a Ii o k u n t a a n.
1781: 
1782: 
1783: 
1784:     P u h e m i e s: Jotta valiokunnat ennättäisivät vielä tänä iltana
1785: toimittaa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin sekä myös
1786: vaalista tehdä ilmoituksen eduskunnalle, on tarpeen keskeyttää
1787: istunto nyt ehkä tunniksi.
1788: 
1789: 
1790:    Täysi-istunto keskeytetään kello 7.40.
1791: 
1792: 
1793: 
1794:    Kun klo 9,17 i. p. istuntoa jälleen jatketaan, kehoittaa Puhemies
1795: kunkin valiokunnan puheenjohtajan tekemään ilmoituksen sekä
1796: puheenjohtajan että varapul1eenjohtajan vaalista sen mukaan kuin
1797: hän valiokunnat nimittää.
1798:                        Valiokuulien puheenjohtajat.                  45
1799: 
1800:                      Valiokuntien puheenjohtajat.
1801: 
1802:     Siten ilmoitetaan että puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi
1803: valiokuntiin on valittu alempana manitut edustajat, nimittäin:
1804:     P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n puheenjohtajaksi ed.
1805: Setä 1 ä, varapuheenjohtajaksi ed. Yrjö Mä k e 1 i n;
1806:     V a 1 t i o vara i n v a 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed.
1807: P a 1m en, varapuheenjohtajaksi ed. Koske 1 i n;
1808:     Laki- j a ta 1 o usva 1 i o kuntaan eri äänestyksien jäl-
1809: keen puheenjohtajaksi ed. Li s t o, varapuheenjohtajaksi ed. Malmi-
1810: vaara;
1811:     Laki v a 1i o kuntaan puheenjohtajaksi ed. Söderholm,
1812: varapuheenjohtajaksi Stig z e 1i u s.
1813:     Ta 1 o usva 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed. Hain a r i,
1814: varapuheenjohtajaksi ed. B r a n d e r.
1815:     Pankkivaliokuntaan puheenjohtajaksi ed. Araj ärvi,
1816: varapuheenjohtajaksi ed. Schybergson;
1817:     Sivistys v a 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed. Soini-
1818: n en, varapuheenjohtajaksi ed. Rose n d a 1;
1819:     Työ v ä en a s i a i n v a 1 i o kun ta a n puheenjohtajaksi ed.
1820: S t å h 1 b e r g, varapuheenjohtajaksi ed. H a 11 s te n;
1821:     Maata 1 o usva 1i o kuntaan eri äänestyksien jälkeen pu-
1822: heenjohtajaksi ed. C a s t r en, varapuheenjohtajaksi ed. Kai-
1823: ramo, sekä~
1824:     Kun n a 11 i s v a 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed.Erkko,
1825: varapuheenjohtajaksi ed. Tor p p a.
1826: 
1827: 
1828:    Seuraava täysi-istunto on huomenna tiistaina klo I I a. p.
1829: 
1830:    Puhemiesneuvosto kokoontuu huomenna klo ro a. p.
1831: 
1832:    Istunto päättyy klo 9,22 i. p.
1833:            6. Tiistaina 11 p. elokuuta
1834:                             klo n; a. p.
1835: 
1836:                           Päiväjärjestys:
1837: Ilmoituksia:
1838: 
1839:    1) Suuren valiokunnan jäsenten vaali.
1840: 
1841:      Valiokuntaan lähettämistä varten esitetään:
1842: 
1843:     2) K. M:tin arm. esitys N:o 1 varain osottamisesta valtiopäivä-
1844: kustannusten suorittamiseen.
1845:     3) K. M:tin arm. esitys N:o 2 sisältävä ehdotuksen metsänhoito-
1846: asetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun
1847: metsälain pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1848:     4) K. M:tin arm. esitys N:o 3 eräänlaatuisista yhteismetsistä.
1849:     5) K. M:tin arm. esitys N:o 4 koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
1850: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
1851:     6) K. M:tin arm. esitys N:o 5 koskeva erillisten vesijättöjen
1852: muodostamista itsenäisiksi tiloiksi.
1853:     7) K. M:tin arm. esitys N:o 6 leimasuostunnasta.
1854:     8) K. M:tin arm. esitys N:o 7 koskeva suostuntaveroa pelikor-
1855: teista.
1856:     9) Esitetään Kertomus Hallituksen toimenpiteistä Valtiosääty-
1857: jen 1905-1906 vuosien valtiopäivillä tekemien päätösten johdosta.
1858: 
1859:                Pöydälle panoa varten esitetään:
1860:     ro) K. M:tin arm. esitys N:o 8 varojen hankkimisesta niihin tar-
1861: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
1862:     II) Edustaja Helenius-Seppälän ehdottarua välikysymys Halli-
1863: tuksen toimista ja aikeista Eduskunnan päättämään juovutusjuo-
1864: main kieltolakiin nähden.
1865: 
1866: 
1867:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Hannes Gebhard
1868: ja Tainio.
1869:  48                    Istunto 11 p. elokuuta 1908.
1870: 
1871: 
1872:                              llmoitusasiat:
1873:                       Lisllys päiväjärjestykseen.
1874: 
1875:      Ilmoitetaan lisäyksenä päiväjärjestkseen viimeisenä asiana tänään
1876:  esitettäväksi ed. Helenius-Seppälän ehdottama välikysymys.
1877: 
1878:                   Toimitus- ja tarkastusvaliokunnat
1879: 
1880:  päätetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta asetettaviksi ja määrä-
1881:  tään näiden valiokuntien varajäsenten luku g:ksi eli yhtä moneksi
1882:  kuin niissä Valtiopäiväjärjestyksen mukaan tulee olla varsinaisia
1883:  jäseniä.
1884:     Valitsijamiehiä kehoitetaan toimittamaan vaalit.
1885: 
1886: 
1887: 
1888:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
1889:                     1) Suuren valiokunnan vaali.
1890:     Puhemies ilmoittaa että Suuren valiokunnan vaalia varten on jä-
1891: tetty viisi eri ehdokaslistaa, jotka ovat painetut ja yhdistetyt
1892: vaalilipuksi, mikä nyt on edustajille jaettu. Asiantuntijana avusta-
1893: maan vaaleissa on pyydetty professori Lindelöf'iä.
1894:     Edustajat Kolkki, Tanner, Erkko, Sundblom ja Helenius-Seppälä,
1895: jotka ovat olleet valitsijayhdistysten asiamiehinä ehdokaslistojen
1896: antamisessa, kutsutaan avustamaan lippujen avaamisessa. Lopuksi
1897: ilmoitetaan että vaalin tulos julistetaan klo 6 tänä iltana, että täysi-
1898: istuntoa jatketaan jo edeltä puolen päivää heti sen jälkeen kun
1899: puhemiehet ovat tarkastaneet annetut vaaliliput.
1900: 
1901: 2) Varojen osoittaminen valtiopäiväkustannusten suorittamiseen.
1902:    Sitä koskeva arm. esitys n:o r lähetetään Puhemiesneuvoston
1903: ehdotuksesta V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
1904: 
1905: 3) Ehdotus metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 p:nä
1906:      syyskuuta 1886 annetun metsälain pykälien muuttami-
1907:                    sesta toisin kuuluviksi.
1908:    Esitetään nämä asetusehdotukset sisältävä arm. esitys n:o 2.
1909:      Keskustelu:
1910:     Ed. K a a r ne: Jo pitkät ajat on maalaiskansa saanut kärsiä
1911: niiden surkeiden epäkohtien johdosta, jotka ovat olleet seurauksina
1912: nykyisestä yksityisen jotenkin vapaan mielivallan alaisena olevasta
1913: metsänkäyttöjärjestelmästä. Kumminkin on tätä järjestelmää usein
1914: puolustettu ja puolustetaan vieläkin sillä väitteellä, että metsän-
1915:                             Metsänhoitoasetus.                         49
1916: 
1917: 
1918: omistajalla muka on oikeus menetellä omaisuutensa kanssa mitenkä
1919: hän parhaaksi katsoo.          Väitetäänpä vielä, ettei lainlaatijalla
1920: muka ole oikeutta mennä supistamaan yksityisen omistusoikeutta
1921: tässä suhteessa, Mutta jo vähinkin harkinta sanoo, että metsä ei ole
1922: olemassa ainoastaan muutamia yksityisiä, vaan koko yhteiskuntaa
1923: varten, koska kerran jokainen ihminen sitä tarvitsee; se on yksi kansan
1924: ja yhteiskunnan elinehtoja. Mutta jos metsä on yksi koko kansan
1925: elinehtoja, seuraa siitä johdonmukaisesti, ettei yksityisillä saata olla
1926: oikeutta sitä hävittää.
1927:      Tälle yhteiskuntaoikeudelliselle periaatteelle oli rakennettu se
1928: saman kansanryhmän, johonka minäkin kuulun, edustajan viimeksi
1929: koossa olleelle eduskunnalle tästä asiasta jättämä esitysehdotus,
1930:  jonka tarkoituksena oli saada kokonaan estetyksi metsien haaskaus,
1931: asettamalla kaikki metsät tarkoitusta varten laadittavien ja viralli-
1932: sesti vahvistettavien hoitosuunnitelmien alaisik5i. Nyt esillä oleva
1933:  arm. esitys tarkoittaa vain estää metsän haaskausta silloin, kun se
1934:  jo on alkanut tapahtua. Tämä arm. esityksen heikko puoli tulisi
1935: kumminkin melkoisesti korvatuksi, jos asianomaisille metsäntarkasta-
1936:  jille ja metsälautakunnille, joita tässä ehdotetaan asetettaviksi
1937: säädettäisiin riittävän tarkat ohjeet heidän toimessaan. Tähän nähden
1938:  ja viitaten jo mainitsemaani helmikuun 21 p:nä v. 1908 eduskunnalle
1939:  jätettyyn esitysehdotukseen n:o 12, pyydän sille valiokunnalle, johon
1940:  asia tulee menemään, evästyksenä esiintuoda eräitä huomautuksia.
1941:       Arm. esityksessä ehdotetaan, että metsänhoitoa varten asetettujen
1942:  metsäntarkastajien alotteesta kunnalliset metsänhoitolautakunnat
1943:  saisivat määrätä metsiä rauhoituksen alaisiksi.           Tästä seuraisi,
1944:  että noita tarkastajia pitäisi olla jotenkin lukuisasti, ennenkun
1945:  tarkastus saataisiin kyllin tehokkaaksi. Mutta tällaisten virkamiesten
1946:  suuri lukumäärä olisi maalaiskansalle sangen vastenmielistä ja valtion
1947:  menot siitä luultavasti liian korkeat. Ehdottaisin sentähden valio-
1948:  kunnan harkittavaksi, eikö lakiehdotuksen tarkoitus saada metsät
1949:  tehokkaan suojeluksen alaisiksi saataisi aikaan pienemmillä kus-
1950:  tannuksilla siten, että paikallisille metsänhoitolautakunnille annet-
1951:  taisiin myöskin valta omasta alotteestaankin asettaa metsiä tar-
1952:  peellisen rauhoituksen alaisiksi.
1953:       Tästä myöskin seuraa, että näiden lautakuntien tehtävät tulee
1954:  laissa tarkemmin määritellä. Sen lisäksi, mitä arm. esityksessä on
1955:  ehdotettu, pitäisi lautakunnan tehtäviin kuulua myöskin tarkastaa
1956:  metsämaat niin usein kuin se on mahdollista, antaa ohjeet koti-
1957:  tarvekäyttöä varten ja metsän säännöllisestä harventamisesta, tehdä
1958:  ehdotuksia metsän tilan parantamiseksi paikkakunalla sekä katsoa,
1959:  että maanomistajat pitävät huolta siitä, että maassa makaavat
1960:  telat, latvat, oksat y. m. tulevat pois korj atuiksi uuden metsän kasvua
1961:   estämästä, ja antaa, elleimaanomistaja esim. 9 kuukauden ajalla asiasta
1962:  muistutuksen saatuaan, toimita puhdistustyötä loppuun, tällaiset puut
1963:                                                                   4
1964: 50                    Istunto II p. elokuuta 1908.
1965: 
1966: 
1967: halullisille torppareille y. m. tilattomille ja mökkiläisille korjatta-
1968: tavaksi sitä vastaan, että nämät tomittavat kysymyksessä olevan
1969: puhdistystyön.
1970:     Mitä taas tulee metsänhoitolautakuntien samoin kuin metsän-
1971: tarkastajienkin valitsemistapaan, tulee sen tapahtua kansanvaltai-
1972: semmin kuin arm. esityksessä ehdotetaan.
1973:     Ed. K a s k i n e n: Suomen metsänhoitoyhdistys Tapio on myös
1974: tämän asian ottanut käsiteltäväkseen ja sitä varten asettanut eri-
1975: tyisen valiokunnan, jonka laatimassa mietinnössä on tärkeitäkin
1976: muutosehdotuksia tähän lakiehdotukseen. Tämän tähden pyydän
1977: vaan evästyksenä lausua sille valiokunnalle, johon tämä asia lähete-
1978: tään, että Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion antama mietintö
1979: otettaisiin siellä huomioon.
1980:     Ed. Heikki 1 ä: Minäkin olen tämän arm. esityksen luettuani
1981: tullut kysyneeksi, onkohan se oikein tarkoituksen mukainen ja käy-
1982: tännöllinen. Varsinaisiksi suojeluksen alaisiksi paikoiksi, joissa ei
1983: saa hakata metsää niin laajalti ja sillä tavoin eikä sitä muuten niin
1984: käyttää että metsän pysyväisyys ja maan kasvullisuus joutuu vaa-
1985: raan, julistetaan tässä meren ja suurempien järvien 5 hehtaaria pie-
1986: nemmät saaret ja rannat sekä itsensä Keisarin korkeimman määräyk-
1987: sen mukaan myöskin jotkut metsät maan pohjois-osissa, joiden
1988: suojaaminen on tarpeen metsärajan alenemisen estämiseksi ja muualla
1989: sellaisissa paikoissa, missä metsä on pysytettävä suojaksi juoksu-
1990: hietikköjä vastaan eli siis n. s. Karjalan kannaksella. Onkohan nyt
1991: asianmukaista, että Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas
1992: itse veivoitetaan huolehtimaan Pohjois-Suomen metsärajasta ja
1993: Karjalan kannaksen juoksuhiekasta. Ehdotetun lain vaikutus ulot-
1994: tuu äskenmainittuja paikkoja vielä laajemmalle. Jos tällainenmetsä-
1995: maa tai osa siitä saatetaan ilmeisesti rappiolle, voidaan se julistaa
1996: rauhoitetuksi ja rauhoitus käsittää hakkaamisen tahi käyttämisen
1997: kiellon, joko rajoitettuna tahi rajoituksitta, se voi koskea tilan koko
1998: metsää tai osaa siitä. Rauhoituksen määräystä voidaan helpoittaa,
1999:  jopa kokonaan peruuttaakin, jos havaitaan siihen syytä olevan.
2000: Missään ei ole sitovia määräyksiä, onko metsä ilmeisesti rappiolla
2001:  vai ei, ovatko suojelusmääräykset riittämättömät vaiko eivät.
2002:  Kaikki riippuu ehdotetun asetuksen noudattamisesta valvovien
2003:  viranomaisten persoonallisesta harkinnasta.
2004:     Tämä persoonallinen harkinta voisi olla siedettävä - sellainen
2005: kuulunee asian luonteeseen - , mutta tässä tulee mieleen ehdotuksen
2006:  päävirhe, virkavaltaisuus.
2007:     Arm. esitys on niin virkavaltainen, että sitä täytyy hämmästyä:
2008: Asetuksen noudattamista valvovat metsäntarkastajat ovat kuver-
2009: nöörin silmälläpidon alaisia. Kunnallisen metsälautakunnan jäsenet
2010: määrää, kuntakokouksen tehtyä ehdotuksensa, kuvernööri. Sen
2011:                            Metsänhoito asetus.                       51
2012: 
2013: 
2014:  puheenjohtajan maaraa kuvernööri.          Läänin metsälautakuntaan
2015:  kuuluu 5 jäsentä, niistä määrää metsänhoitohallitus yhden, hovioikeus
2016:  yhden, kuvernööri kaksi, jonka lisäksi itseoikeutettuna puheenjoh-
2017:  tajana on itse herra kuvernööri. Saako useampi kuin yksi kunta,
2018:  jotka sitä haluavat, liittyä yhdeksi metsähoitoalueeksi, sen määrää
2019:  kuvernööri. Lapin kihlakunnassa saattaa metsälautakunnan asetta-
2020:  minen jäädä toistaiseksi, mutta sekin riippuu kuvernöörin harkinnasta.
2021:  Aina vaan kuvernööri, kuvernööri. Onkohan kuvernööri pätevin
2022:  asiantuntija metsäasioissa? Arm. esityksessä ei mainita, että kuver-
2023:  nöörit pantaisiin metsäopistoon tutkintoja suorittamaan. Onkohan
2024:  totta, että läänin pääkaupungissa asuva kuvernööri tuntee maalais-
2025: kuntien asukkaat tarkemmin kuin kuntalaiset itse ja tietää paremmin,
2026:  ketkä niistä ovat pätevimpiä metsälautakunnan jäseniksi? Mitä
2027: tarvetta on kuvernöörillä sekaantua asioihin, joilla ei ole valtiollista
2028:  luonnetta? Joitakuita vuosia sitten yritettiin samanlaista hallinto-
2029:  vallan sekaantumista kunnallisiin asioihin. Kuvernöörit määräilivät,
2030: erottelivat ja vaihtelivat kuntain luottamushenkilöitä. Se ei tapah-
2031: tunut eduksi kenellekään. J ohtaisiko samanlainen tunkeileminen
2032: onnellisempiin tuloksiin nyt, kun sitä yritetään näin eduskunnan
2033: välityksellä, siis perustuslain mukaisessa järjestyksessä? Eiköhän
2034: sellainen olettaminen ole taikauskoa. Jos kaksi tai useampi kunta
2035: jossain haluaa muodostaa yhden metsänhoitoalueen, miksi eivät ne
2036: saa itse siitä päättää? Mikähän mahtaa olla syynä siihen, etteivät
2037: kuntalaiset lähimmän henkilötuntemuksensa perusteella saa itse kes-
2038: kuudestaan valita omia kunnallisia luottamushenkilöitään kunnalli-
2039: sen metsälautakunnan jäseniksi, sitä ei ole arm. esityksen peruste-
2040: luissa sanottu. Sille, joka ei ole hallintotutkintoa suorittanut, tuntuu
2041: luonnolliselta, ettei läänin metsälautakuntainkaan muodostamista
2042: olisi määrättävä asiaan kuulumattomain sivullisten velvollisuudeksi,
2043: vaan olisivat nekin asianomaisten kuntain valittavat vaalien kautta.
2044: 
2045:      Ed. H a 1 o n e n: Käsiteltävänä olevan arm. esityksen 3 §:n
2046: suhteen pyytäisin saada valiokunnalle esvästykseksi lausua jonkun
2047: sanan. 3 §:ssä nimittäin sanotaan: <<2 §:ssä säädetyt suojelusmääräyk-
2048: set koskevat myös niitä, katselmuksen ja tutkinnon tapahduttua,
2049: Keisarin ja Suuriruhtinaan tarkemmin määräämiä metsämaita maan
2050: pohjoisimmissa osissa, joiden suojaaminen on tarpeen metsärajan
2051: alenemisen estämiseksi>>. Kuten tietty, on asianlaita sellainen, että
2052: metsänkasvu Lapin pohjoisosissa käypi sitä huonommaksi, kuta
2053: pohjoisemmassa paikkakunta on. Niinpä mäntypuun kasvu, Pohjois-
2054: Lapissa kokonaan lakkaa kun tunturiseudut alkavat. Tuota mänty-
2055: metsän kasvaroisalan pohjoista rajaa on tapana kutsua metsärajaksi,
2056: josta tässäkin arm. esityksessä puhutaan. Ken on tilaisuudessa nähdä
2057: näitä metsärajaseutuja, tulee kyllä huomanneeksi sen seikan, että
2058: mäntypuuta on ennen kasvanut jonkun verran po~joisempana, kuin
2059: 52                     Istunto 11 p. elokuuta 1908.
2060: 
2061: 
2062: sitä nykyään kasvaa. Sitä osoittavat lahonneet kantojen ja runkojen
2063: jäännökset. Näin tavoin näyttää siltä, että metsäraja aikain kuluessa
2064: alenee, joka onkin hyvin luonnollinen seikka. Onko sitten tuollaisen ale-
2065: nemisen estäminen mahdollinen ja mitkä toimenpiteet siinä olisivat
2066: ehkä vaikuttavia, sitä tutkimaan on hallitus asettanut erään komitean,
2067: jota kutsutaan suojametsäkomiteaksi. Minkälaatuisia ne toimenpiteet
2068: sitte lienevät, joita mainittu komitea tulee ehdottamaan, sitä ei voi
2069: vielä tuntea. Mutta ettei mitään sellaisia suojelusmääräyksiä tehtäisi
2070: ilman paikkakunnan asukastentietoja ja heidän myötävaikutustaan,
2071: pyytäisin siinä suhteessa lukemaani pykälään nähden valiokuntaa
2072: ehdottamaan sellaisia lähempiä määräyksiä, ettei tuollaisten suolejus-
2073: määräysten toimeenpaneminen eikä niiden valmistaminenkaan kävisi
2074: missään tapauksessa mahdolliseksi ilman paikkakuntalaisten myötä-
2075: vaikutusta ja ilman paikkakuntalaisia kuulematta, joka, pykälän
2076: nykyisessä muodossa ollen, kyllä on mahdollista.
2077:     Tällaiseen pelkoon maamme pohjoisosissa on kylliksi syytä
2078: nykyään. Tuo mainittu suojametsäkomitea on pantu kokoon virka-
2079: miehistä, jotka eivät edes asu paikkakunnalla lukuunottamatta
2080: metsänhoitajia. Siinä komiteassa nim. on ylimetsänhoitaja puheen-
2081: johtajana. Jäseninä on itsekussakin hoitoaineessa asianomainen
2082: metsänhoitaja, sitte siinä on yksi yliopiston professori Heisingistä
2083: ja yksi maamittari Oulusta. Siis on tarkoin varottu, etteivät paikka-
2084: kuntalaisten mieipiteet missään tapauksessa pääse tässä komiteassa
2085: ilmoille. Komitea on vielä edelleen tointansa suorittanut erittäin
2086: salaperäisesti. Se ei ole kuulustanut asukkaitten mielipiteitä paika-
2087: kunnalla ollenkaan, eipä se ole edes kysyttäessäkään mitään selkoa
2088: tehnyt mitä komitea aikoo esittää. Näin ollen on siis täysi syy pelätä,
2089: että puheenaolevat suojelusmääräykset metsärajan alenemisen estä-
2090: miseksi Lapissa kenties aijotaan valmistaa aivan ilman asukkaitten
2091: tietämättä. Saattaa käydä niin, että ne tulevat niin sopimattomiksi
2092: etteivät ollenkaan sovellu paikkakunnallisiin oloihin ja että asukkaat
2093: tulevat siitä paljo kärsimään. Koska sellainen asian ratkaseminen,
2094: jossa paikkakunnalliset näkökohdat luultavasti jäisivät tykkänään
2095: huomioonottamatta, voisi koitua, kuten olen maininnut, asukkaille
2096: turmioksi, niin vieläkin kerron sen pyyntöni, että asianomainen
2097: valiokunta koittaisi tätä pykälää selventää siten, että tuollainen
2098: yksinomaan hallituksen puolelta määrääminen ei kävisi mahdolli-
2099: seksi, vaan että myöskin paikkakuntalaisia siinä asiassa kuulusteltai-
2100: siin ja otettaisiin huomioon, mitä he siitä sanovat.
2101: 
2102:     Ed. L a i n e: Paitsi metsämaamme kasvullisuuden pysyttämistä
2103: jälleen-kasvun perusteella, tarkoittaa arm. esitys saada kiellon, joka
2104: nykyäänkin on olemassa, ettei suurempien vesien, merien ja järvien
2105: ranrlikkoja saataisi aukeiksi hakata. Mielestäni tämä kielto ei yksis-
2106: tään riitä, sillä on tunnettua, mitenkä yksityisten metsä joutuu
2107:                            Eräänlaatuiset yhteismetsät.                  53
2108: 
2109:     suuren vaaran alaiseksi sentähden, että naapuri hakkauttaa suuret
2110:     alat aivan aukeiksi, joten tuulet ja myrskyt pääsevät käymään
2111:     säästettyihin metsiin ja täten tekemään rajamailla suuria tuhoja.
2112:          Minä rohkenen siis valiokunnalle toivomuksena lausua, että
2113:     valiokunta koettaisi saada tähän lakiehdotukseen sovitetuksi mää-
2114:     räyksiä, ettei yksityisen henkilön tarvitsisi kärsiä vahinkoa sentähden,
2115:     että hänen naapurinsa antaa hakkauttaa aivan aukeaksi suuria
2116:     metsäaloja, saattaen täten naapurin metsän alttiiksi tuulen ja myrs-
2117:     kyn tuhoille.
2118:         Lisäksi pyytäisin myös huomauttaa 34 §:stä, johon jo eräs edelli-
2119:     nen puhuja viittasi, nim. siitä, että kuntakokouksen tulisi valita
2120:     metsälautakuntaan 3 ehdokasta, joista sitten kuvernööri määrää
2121:     yhden. Tässä on nyt tahdottu nähtävästi sovittaa samaa periaatetta
2122:     käytäntöön, joka on kihlakunnan lautamiehiin nähden olemassa.
2123:     Mutta ainakin sikäli kuin olen tullut kokemukesta huomaamaan, on
2124:     mainittu säädös hyvin epäonnistunut kihlakunnan lautamiestenkin
2125:     valintaan nähden. Toivoisin siis, että valiokunta poistaisi sen mää-
2126:     räyksen, että pitäisi asettaa kolme ehdokasta, kuvernöörin niistä
2127:     sitte yksi valittavaksi; mieluumin näkisin valiokunnan asettuvan
2128:     sille kannalle, että kuntakokous suorastaan valitsee jäsenet tähän
2129:     metsälautakuntaan, joten siinä ei olisi kellään muulla mitään sano-
2130:     mista.
2131: 
2132:         Kun keskustelu. on julistettu päättyneeksi, lähetetään arm.
2133:     esitys n:o 2 puhemiesneuvoston ehdotuksesta T a 1 o u s v a 1 i o -
2134:     kuntaan, jonne asiasta tehty keskustelupöytäkirja on myötä-
2135:     seuraava.
2136: 
2137:                        4) Eräänlaatuisia yhteismetsiä
2138: 
2139:     koskeva arm. esitys n:o 3
2140:        lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksesta Ta 1 o usva 1 i o-
2141:     k u n t a a n, sen jälkeen kun ed. P y k ä 1 ä n tekemä ehdotus tämän
2142:     arm. esityksen lähettämisestä Laki- ja talousvaliokuntaan, on
2143:     kannattamattomana rauennut.
2144: 
2145:     5) Rajoituksia erälinlaatuisten elinkeinojen harjoittajain oikeu-
2146:                   teen kiinteistön hankintaan maalla.
2147: •       Puhemiesneuvoston ilmoitetaan ehdottavan tätä koskevan arm.
2148:     esityksen N :o 4 lähettämistä Talousvaliokuntaan.
2149: 
2150:         Keskustelu :
2151:        Ed. Rose n q v i s t, V. T.: Då ekonomiutskottet tyckes få
2152:     så mycket arbete och denna proposition lämpligen äfven kunde be-
2153: 54                     Istunto II p. elokuuta 1908.
2154: 
2155: 
2156: handlas af lagutskottet, ber jag att få föreslå, att den måtte re-
2157: mitteras till lagutskottet.
2158: 
2159:     Ed. P a 1 m e n: Minä olin tosin puhemiesneuvostossa saapuvilla,
2160: kun oli puhe, että tämä arm. esitys menisi talousvaliokuntaan.
2161: Mutta pyydän mainita, että lakivaliokunnan puheenjohtaja oli es-
2162: tetty sinne saapumasta ja olisi tietysti ollut tärkeätä kuulla, miltä
2163: kannalta lakivaliokunnan puheenjohtaja katsoo asiaa, sillä pääasia
2164: on jakaa työt niin, että niin paljo kuin mahdollista saadaan suori-
2165: tetuksi. Ja minä pelkään, niinkuin edellinen puhuja jo lausui, että
2166: talousvaliokunnan on mahdotonta ehtiä kaikkia suorittamaan, jos
2167: sinne tulee niin monta asiaa yht'aikaa. Olisi siis tarpeen saada kuulla,
2168: miltä kannalta lakivaliokunnan puheenjohtaja katsoo asiaa.
2169: 
2170:      Ed. S ö d e r h o 1m: Då jag blifvit uppfordrad att uttala mig
2171: i denna sak, så vill jag icke underlåta att göra det. Tillsvidare
2172: har lagutskottet icke alls några ärenden att förvänta, innan petitio-
2173: ner eller motioner hafva kunnat blifva dit remitterade. Hvad åter
2174: föreliggande ärende beträffar, så synes det mig, att här utan tvifvel
2175: viktiga rättsfrågor måste komma till behandling, och att det där-
2176: för kunde finnas anledning att remittera saken tili lagutskottet. J ag
2177: vill bringa i eriuran det förhållande, att, då denna fråga senasti mo-
2178: tionsväg var före, så var det i stora utskottet mycken tvekan, huru-
2179: vida den icke borde remitteras därifrån till lagutskottet, emedan
2180: man just ansåg, att lagutskottet lämpligast borde behandla de
2181: däri förekommande rättsliga spörsmål. Ur denna synpunkt skulle
2182: det vara tänkbart, att den nådiga propositionen nu remitterades
2183: till lagutskottet. J ag vill dock icke neka tili, att också den ekono-
2184: miska sidan af frågan naturligtvis är af stor betydelse.
2185: 
2186:    Ed. E s t 1 a n d e r: J ag ber att få understöda förslaget, att
2187: denna proposition måtte hänskjutas till lagutskottet.
2188: 
2189:    Ed. H e d b e r g, J .: Då denna fråga utan tvifvel omfattar mycket
2190: viktiga, ekonomiska spörsmål, och, sedan dessa blifvit utredda och
2191: afgjorda, själfva lagförslaget, som föranledes däraf, icke torde vara
2192: så synnerligen svårt att uppställa, vill jag för min del, liksom tal-
2193: manskonferensen, förorda, att frågan skulle hänskjutas till ekonomi-
2194: utskottet.
2195: 
2196:     Ed. W u o 1i j o k i, S u 1o: Minä tahtoisin vastustaa tämän esityk-
2197: sen lähettämistä lakivaliokuntaan, katsoen siihen, että talousvalio-
2198: kunta on pääasiassa eri puolueiden kesken pantu kokoon juuri silmällä
2199: pitäen näitä asioita ja erityisesti tätä esitystä. Sinne on juuri va-
2200:                          Eräänlaatuiset yhteismetsät.                 55
2201: 
2202: 
2203: littu henkilöitä, joiden on tiedetty omaavan asiantuntemusta tällä
2204: alalla ja olisi mielestäni varsin omituista, että nyt syrjäytettäisiin
2205: talousvaliokunta ja esitys lähetettäisiin lakivaliokuntaan.
2206: 
2207:     Ed. C e d e r b e r g: Det ärende, som beröres i propositionen,
2208: är otvifvelaktigt af den natur, att propositionen enligt L. 0. bör
2209: gå till ekonomiutskottet. Här beröres nämligen ett ärende, som
2210: angår landets näringslif. Men därjämte innehåller förslaget be-
2211: stämningar, hvilka, såsom hr Söderholm anmärkte, äro utaf rent
2212: dvilrättslig och dels äfven processuell natur, hvarför propositionen
2213: sannolikt icke uti ekonomiutskottet skulle kunna erhålla den grund-
2214: liga beredning, som dessa stadganden skulle erfordra. Af sådan
2215: anledning synes det mig lämpligast, att ärendet hänskjutes till be-
2216: redning såväl af ekonomiutskottet som af lagutskottet. Erfarenhe-
2217: ten från senaste landtdag synes mig mana till att inslå ett sådant
2218: förfarande.
2219: 
2220:     Ed. S o i n i n e n: Minä pyytäisin saada vastustaa tämän esi-
2221: tyksen lähettämistä lakivaliokuntaan ainakin siini~ muodossa,
2222: että se lähetettäisiin yksin sinne, sillä tässä ei suinkaan ole pääasiana
2223: muodolliset lakiasiat, vaan se koskee tärkeimmältä osaltansa hyvin
2224: suuria taloudellisia etuja, ja lakivaliokunta tuskin on tällä kertaa
2225: kokoonpantu silmällä pitäen semmoisia näkökohtia, jota vastoin
2226: talousvaliokunta, niinkuin äsken huomautettiin, on juuri tällaisia
2227: asioita varten asetettu. Minä pyytäisin mitä lämpimimmin kan-
2228: nattaa sen lähettämistä talousvaliokuntaan.
2229: 
2230:     Ed. C a s t r e n: Minun ymmärtääkseni on kyseenalaisen asian
2231: taloudellinen puoli niin suuresta merkityksestä, että Valtiopäivä-
2232: järjestyksen mukaan tämä asia on ensi sijassa lähetettävä talous-
2233: valiokuntaan, ja yhdyn minä siinä suhteessa ed. Wuolijoen ja Soi-
2234: nisen mielipiteeseen. Mutta minä en voi ummistaa silmiäni siltä,
2235: että asialla on myös erinomaisen tärkeä oikeudellinen ja myös, jos
2236: niin voi sanoa, prosessuaalinen puoli, ja siinä suhteessa tahtoisin
2237: yhtyä ed. Cederbergiin siten, että asia lykättäisiin talousvaliokun-
2238: taan, mutta että talousvaliokunnan asia on, oikeudelliseen ja pro-
2239: sessuaaliseen puoleen nähden, myös toimittaa asia lakivaliokuntaan
2240: sen lausunnon antamista varten. Siis minun ehdotukseni tarkoittaa
2241: samaa kuin ed. Cederbergin.
2242: 
2243:     Ed. A h 1 r o o s:   J ag ber att få förena mig med hr Cederberg.
2244: 
2245:    Ed. P u 11 i n e n :      Minä puolestani myös kannatan ed. Ce-
2246: derbergiä.
2247: 56                      Istunto II p. elokuuta 1908.
2248: 
2249: 
2250:     Ed. S c h y b e r g s o n: Jag fattade hr Cederbergs förslag så,
2251: att han tänkt sig en remiss till hvartdera utskottet, hvilka då enligt
2252: landtdagens arbetsordning eventuellt egde gemensamt behandla
2253: ärendet eller på annat sätt procedera. J ag tror målet vinnes på
2254: detta sätt, och det är detta förslag, sådant jag fattade det, som jag
2255: skulle he att få understöda eller således en remiss till hvartdera
2256: utskottet, och må utskottena sedan, i fråga om ärendets behandling
2257: sinsemellan öfverenskomma.
2258: 
2259: Äänestysesitys ja""päätös:
2260:     P u h e m i e s: Asiassa on tehty kolme eri ehdotusta, nimittäin
2261: ensinnäkin, että arm. esitys lähetettäisiin talousvaliokuntaan, toi-
2262: seksi, että se lähetettäisiin lakivaliokuntaan ja kolmanneksi, että se
2263: lähetettäisiin sekä talous- että lakivaliokuntaan.
2264:     Koska nämä ehdotukset kaikki keskenään ovat vastakkaisia,
2265: on kaikkien välillä äänestettävä. Ehdotan siinä noudatettavaksi
2266: seuraavaa järjestystä: Puhemiesneuvoston ehdotus, että asia lä-
2267: hetettäisiin talousvaliokuntaan, asetetaan äänestyksen pohjaksi ja
2268: sille haetaan vastaehdotus siten, että ensin äänestetään kahden
2269: toisen ehdotuksen välillä ja sitten se niistä, joka voittaa, asetetaan
2270: lopullisessa äänestyksessä Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan.
2271: 
2272:       Äänestyssuunnitelma hyväksytään.
2273: 
2274:     Äänestys e s i t y k se t ja p ä ä t ö k s et:
2275:     Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ehdotuksen asian lähettämi-
2276: sestä Laki valiokuntaan, äänestää >> j a a ~; jos >>ei ~ voittaa, on vasta-
2277: ehdotukseksi hyväksytty ehdotus asian lähettämisestä Lakivalio-
2278: kuntaan ja talousvaliokuntaan.
2279:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
2280:     Ken tahtoo lähettää asian Talousvaliokuntaan, äänestää ~jaa>>,
2281: jos >>ei>> voittaa, tulee se lähetettäväksi sekä Talousvaliokuntaan että
2282: Lakivaliokuntaan.
2283:     Äänestyksessä annetaan no jaa- ja 75 ei-ääntä. Arm. esitys
2284: on siis päätetty lähettää T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
2285: 
2286:      6)   Erillisten vesijättöjen muodostaminen itsenäisiksi tiloiksi.
2287:    Tätä koskeva arm. esitys n:o 5 lähetetään Puhemiesneuvoston
2288: ehdotuksesta Laki- ja ta 1 o usva 1 i o kuntaan.
2289: 
2290:                            7)   Leimasuostuntaa
2291: koskeva arm. esitys n:o 6,
2292:                             Leimasuostun ta.                        57
2293: 
2294:     jonka Puhemiesneuvosto ehdottaa lähetettäväksi Valtiovarain-
2295: valiokuntaan,
2296:    aiheuttaa seuraavan lausunnon:
2297:     Ed. H j e 1 t, A u g.: Kuten arm. esityksen perusteluissa maini-
2298: taan, on hallitus, noudattaen vuosien 1905-1906 ylimääräisten
2299: valtiopäiväin lausumaa toivomusta, hankkinut tilastollista selvi-
2300: tystä niistä leimaveromääristä, jotka viime vuonna kannettiin.
2301: Mitä tulee erittäinkin perintö- ja testamenttiveroon, niin on tilas-
2302: tollinen päätoimisto saanut toimekseen valmistaa tätä veroa kos-
2303: kevan selvityksen ja koska tämä selvitys nyt on valmiina ja par'aikaa
2304: painossa, pyydän saada sen nojalla tehdä pari huomautusta, jotka
2305: mielestäni ansaitsevat huomiota, kun asia nyt lähtee asianomaiseen
2306: valiokuntaan.
2307:      Tämä uusi viime vuoteen kohdistuva tilasto, joka on ilmeisesti
2308: paljon tarkempi, niinkuin se on paljon täydellisempikin, kuin edel-
2309: lisiltä vuosilta hankittu, osoittaa, että maassamme viime vuonna
2310: siirtyi perinnön ja testamentin kautta uusiin käsiin tasan 100 mil-
2311: joonaa markkaa perunkirjoituskirjain ja testamenttien sisältämien
2312: arvojen mukaan. Tämä summa on tuntuvasti suurempi kuin mitä
2313: osoittaa eduskunnalle ennen annettu. Mainitsen vain, että vastaava
2314: tilasto, se tilasto joka annettiin vuodelta 1902, osoitti pesien pää-
2315: omamäärän ainoastaan 45,90o,ooo markaksi ja se, joka jaettiin
2316: eduskunnalle viime vuonna, eli vuodelta 1906 52,30o,ooo markaksi,
2317: kun sen ohessa testamenttien kautta siirtynyt omaisuus ilmoitet-
2318: tiin vain 1,6oo,ooo markaksi. On hyvin luultavaa, että mainitsemani
2319: luvut ovat olleet aivan liian alhaisia, melkoisesti alhaisempia kuin
2320: olivat todellisuudessa. Nämä 100 miljoonaa markkaa, jotka viime
2321: vuonna, kuten jo mainitsin, siirtyivät uusiin käsiin, jakaantuivat
2322: siten, että perinnön kautta siirtyi 75,JOO,ooo markkaa ja testament-
2323: tien kautta 25,ooo,ooo markkaa.
2324:     Eduskunta päätti viime vuonna korottaa perintöveron siten, että
2325: niistä pesistä, joiden pääoma-arvo nousi yli 150,000 markan, vero
2326: asteittain oli kohoava. Olen nyt sovelluttanut nämä uudet vero-
2327: prosentit niihin pesiin, jotka viime vuonna siirtyivät perinnön kautta,
2328: saadakseni jonkunlaista selvyyttä siitä, mitä tämä uusi suurten
2329: perintöjen verotus maassamme merkitsee. Tulos on se, että jos jo
2330: viime vuonna olisi maassamme otettu käytäntöön tämä eduskunnan
2331: hyväksymä veroprosentti, olisi perintövero tuottanut valtiolle noin
2332: 950,000 a 1,ooo,ooo markkaa lisää. Siksi tuntuva on siis se vaikutus,
2333: minkä suurempien pesien raskaampi verotus todellisuudessa saapi
2334: aikaan. Tahdon lisätä, että sellaisia pesiä, joiden pääoma-arvo
2335: nousi yli miljoonan markan, kaikkiansa oli kymmenen ja nii-
2336: den yhteinen pääomamäärä nousi yli 17,6oo,ooo markan.              Nii-
2337: hin kohdistui kaikkein raskaimmin kovennettu verotus, ja se
2338: 58                     Istunto 11 p. elokuuta 1908.
2339: 
2340: 
2341: oli sitä tuottavampi, koska juuri näiden pesien joukossa oli pari
2342: suurta pesää, jotka siirtyivät kaukaisille sukulaisille tahi vie-
2343: raille. Nyt on huomattava, että tällaisten suurten pesien siirto
2344: tietysti on enemmän sattumisen varassa kuin pienempien, joiden
2345: suuri luku tässä kohden tasoittaa kehityksen kulun. Mahdollista
2346: on siis, että tänä vuonna ja ensi vuonna tuollaisia suuria pesiä
2347: tulee olemaan vähemmän ja mahdollista on myöskin, että kor-
2348: keampi verotus tulee vaikuttamaan siihen suuntaan, että perinnön-
2349: jättäjät jonkun verran lahjottavat omaisuutensa lähimmilleen, jonka
2350: kautta tietysti myöskin veron tulo vähenee. Mutta jos nyt ei panna
2351: painoa näihin seikkoihin, vaan oletetaan, että olot käyvät tavallista
2352: menoaan, niin voidaan sanoa, että se leimasuostuntaveron laskelma,
2353: joka nyt on armollisessa esityksessä tehty ja joka päättyy 3 miljonan
2354: markan nettotuloon, on hyvin varovaisesti tehty, ja että jommoisella
2355: varmuudella saattaa odottaa, että tämä vero on oleva todellisuudessa
2356: ainakin puoli miljoonaa markkaa, ehkä enemmänkin korkeampi.
2357:      Olen tahtonut antaa nämä tiedot, koska puheenalainen tilasto
2358: ei vielä ole julaistu. Aikanaan se tietysti annetaan täydellisenä
2359: asianomaiselle valiokunnalle.
2360: 
2361:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään arm.
2362: esitys n:o 6 V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
2363: 
2364:                    8) Suostuotavero pelikorteista.
2365: 
2366:    Sitä koskeva arm. esitys n:o 7 lähetetään puhemiesneuvoston
2367: ehdotuksesta V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
2368: 
2369: 9) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä valtiosäätyjen 1905-06
2370:       vuosien valtiopäivillä tekemien päätösten johdosta.
2371: 
2372:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
2373: 
2374:    Ed. T u r k i a: Ehdotan, että tämä esillä oleva kertomus Halli-
2375: tuksen toiminnasta lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan.
2376: 
2377:     Ed. A. N e o v i u s: J ag tillåter mig föreslå, att denna berät-
2378: telse liksom i fjol skulle skickas tili grundlagsutskottet.
2379: 
2380:    Ed. E s t 1 a n d e r:   Jag ber att få understöda det gjorda för-
2381: slaget.
2382: 
2383:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään mainittu
2384: kertomus P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
2385:                          Välikysymys kieltolaista.                   59
2386: 
2387: 10) Varojen hankkimista niibin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
2388:                    tion tulot eivät riitä,
2389: 
2390: koskeva arm. esitys n:o 8 p a n n a a n puhemiesneuvoston ehdo-
2391: tuksesta p ö y d ä 11 e ensi perjantain istuntoon.
2392: 
2393: 
2394:                  11) Välikysymys kieltolakiasiassa.
2395: 
2396:    Sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi seuraavan välikysymyksen:
2397: 
2398:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2399: 
2400:     Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n mukaisesti rohkenen pyytää edus-
2401: kunnan suostumusta seuraavan välikysymyksen esittämiseen:
2402:     Ei ole enää täyttä vuotta siihen, kun eduskunnan lokakuun 31 p.
2403: 1907 hyväksymän lain alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
2404: maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta
2405: pitäisi osittaisesti astua voimaan, sillä heinäk. 1 p:stä 1909 alkain
2406: olisi eduskunnan päätöksen mukaisesti alkoholipitoisten aineiden val-
2407: mistus kielletty muualla kuin valtion tehtaissa ja näiden aineiden
2408: ~aahantuonti oleva valtion yksinoikeutena. Mutta yhä on tämä
2409: tärkeä laki esittämättä hallitsijan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
2410: Senaatti on aivan käsittämättömällä tavalla tuhlannut kallista aikaa
2411: viivyttämällä lausuntonsa antamista eduskunnan hyväksymästä
2412: kieltolaista. Jo tämä on ollut omiaan herättämään kansan pohja-
2413: kerroksissa suurta mieltenkuohua ja katkeruutta. Mutta sen lisäksi
2414: on julkisuudessa hiljakkoin esiintynyt tietoja, joita ei ole peruutettu,
2415: että senaatissa olisi valmisteltu jotakin aivan uutta, juovutusjuoma-
2416: kauppaa laajassa määrässä vielä sallivaa alkoholilakiehdotelmaa.
2417: Näin ollen olisi kansassa vallitsevan levottoman mielialan rauhoitta-
2418: miseksi tärkeätä saada mahdollisimman tarkka selvitys kotimaisen
2419: hallituksen kannasta eduskunnan hyväksymään kieltolakiin nähden.
2420: Tosin on senaattiin äskettäin astunut useita uusia jäseniä, mutta ei
2421: voi olla edellyttämätta, että hekin kaikki ovat määränneet kantansa
2422: puheenalaisessa kansamme elinkysymyksessä. Pyydän siis kun-
2423: nioittavimmin saada esittää senaatin asianomaisen jäsenen vas-
2424: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2425: 
2426:                     Mikä on kotimaisen hallituksen kanta edus-
2427:                 kunnan lokak. 31 p. 1907 hyväksymään kieltolakiin
2428:                 nähden ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai
2429:                 katsoo voivansa ryhtyä, jotta tämä laki, jos se kan-
2430:                 sanisyvien rivien hartaimman toivomuksen mukai-
2431: 60                    Istunto 11 p. elokuuta 1908.
2432: 
2433:                 sesti saavuttaa arm. vahvistuksen, voisi astua voi-
2434:                 maan eduskunnan päättämänä ajankohtana.
2435: 
2436:      Helsingissä elokuun 6 p. 1908.
2437: 
2438:                                 M a t t i H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä.
2439: 
2440:    Puhemiesneuvoston esityksestä p a n n a a n asia p ö y d ä 11 e
2441: ensi perjantain istuntoon.
2442: 
2443: 
2444:      Puheenvuoron saa, tehdäkseen erään ilmoituksen,
2445: 
2446:     Ed. Li s t o: Minä pyydän kehoittaa eduskunnan valitsija-
2447: miehiä toimittamaan toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenten
2448: vaalin tulevana torstaina tämän kuun 13 p:nä k:lo 3 i. p. Vaali toimi-
2449: tetaan Säätytalolla suuren valiokunnan huoneessa. Ehdokaslistat
2450: ovat minulle sitä ennen annettavat viimeistään torstaina k:lo I I
2451: a. p., ja olen niiden vastaanottamista varten tavattavissa Sääty-
2452: talolla suuren valiokunnan kansliahuoneessa torstaina k:lo 10-II
2453: a. p.
2454:      Puhemies ilmoittaa että täysi-istunto nyt keskeytetään ja että
2455: illalla kello 6 julistetaan Suuren valiokunnan vaalin tulos.
2456: 
2457:      Istunto keskeytetään kello 1,18 päivällä.
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462:                  Suuren valiokulman jäsenten vaali.
2463: 
2464:    Kun täysi-istuntoa k:lo 6 i. p. jatketaan, lukee sihteeri seuraavan
2465: vaalin tuloksen:
2466:    Suuren valiokunnan jäsenten vaalissa I I p:nä elokuuta 19o8
2467: on kunkin ehdokaslistan hyväksi äänestänyt:
2468: 
2469:             Listan n:o 1               52 äänestäjää
2470:                •>  n:o 2               82       >)
2471: 
2472:                » n:o 3                 36        »
2473:                » n:o 4                 24        »
2474:                •>  n:o 5                 1       »
2475: 
2476:   Yksi vaalilippu hylättiin senvuoksi, että siitä puuttui viiva.
2477: Vaaliin oli siis ottanut osaa yhteensä 196 äänestäjää.
2478:    Tämän mukaan on eri listojen ehdokkaista valittu:
2479:                     Suuren valiokunnan vaalin tulos.                61
2480: 
2481: 
2482:              Listasta n:o I              16 ehdokasta
2483:                  >>   n:o 2              26    >}
2484: 
2485:                  >>   n:o 3              II       >>
2486:                  >>   n:o 4               7       >>
2487: 
2488: 
2489:                       V alituiksi ovat tulleet:
2490: 
2491:     Listasta N:o I edustajat Ala-Kulju, Antila, A. Eronen,
2492: Hallsten, Hiltula, Ingman, Junnila, Kairamo, Kivioja, Käpy, La-
2493: gerlöf, Listo, Palmen, Saraste, Soininen ja Torppa;
2494:     Listasta N:o 2 edustajat Koponen, Heikkilä, Airola, Salo,
2495: Gylling, Siren, Paasivuori, Kuusinen, Tokoi, Sillanpää, Sirola, Sainio,
2496: W. Korhonen, Savolainen, Sulo Wuolijoki, Perttilä, Orasmaa, Rau-
2497: nio, Kiiskinen, Waljakka, Pietikäinen, Partanen, A. P. Hämäläinen,
2498: Kirves, Kirjarinta ja Kaipio;
2499:     Listasta N:o 3 edustajat Setälä, Castren, Pennanen, Ahma-
2500: vaara, Ståhlberg, Helenius-Seppälä, Brander, Riihelä, Hultin, Lantto
2501: ja Weijola;
2502:     Listasta N:o 4 edustajat Cederberg, Söderholm, Bäck,
2503: Schybergson, v. Alfthan, G. G. Rosenqvist ja Dagmar Neovius.
2504: 
2505: 
2506: 
2507:    Puheenvuoron sen jälkeen saatuaan lausuu:
2508: 
2509:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Kun nyt valiokuntien vaali on
2510: suoritettu, pyydän sen johdosta lausua pari sanaa jonkunlaiseksi
2511: vastalauseeksi. Minä en tahdo sanoa mitään siitä, että tässäkin
2512: eduskunnassa suurpuolueet ovat katsoneet asiakseen olla päästä-
2513: mättä valiokuntatyöhön vakinaisina jäseninä pikkuryhmän edus-
2514: tajia, kun nämä eivät ole itsenäisyydestään luopuneet, vaikka vä-
2515: listä on kyllä oltu valmiit valittamaan työvoimain puutetta valio-
2516: kunnissa. Mutta asiassa on toinen ja tärkeämpi puoli. Tässä edus-
2517: kunnassa on lausuttu kovia sanoja niille, jotka ovat äänestäneet
2518: tyhjillä lipuilla, jopa on lausuttu sen olevan valtiopäiväjärjestyk-
2519: sen vastaista. Tällaista syytöstä välttääkseni olen koettanut puo-
2520: lestani puheenalaisessa vaalissa menetellä eduskunnan työjärjestyk-
2521: sen mukaisesti, mutta sillä seurauksella, että vaalilippuni on julis-
2522: tettu tyhjänveroiseksi. Pienellä ryhmällä, jossa on vain kaksi jä-
2523: sentä, ei ole ollut muuta mahdollisuutta, kuin joko vaihtaa itsenäi-
2524: syytensä vakinaisen valiokuntapaikan tarjoamiin etuihin tai me-
2525: nettää tämä suuri etu ja liittoutumisen hyläten äänestää omalla lis-
2526: talla. Mutta valitessani jälkimäisen menettelyn on työjärjestys
2527: osoittautunut sellaiseksi, että, jollei tahdo ääntänsä antaa yksino-
2528: maan itselleen, on pakotettu äänestämään tyhjänveroisella lipulla.
2529: 62                     Istunto 11 p. elokuuta 1908.
2530: 
2531: 
2532: Näin ollen en ole voinut, asian periaatteelliseen merkitykseen katsoen,
2533: olla lausumatta julki valitustani siitä, että Suomen ensimmäisessä
2534: kansanvaltaisessa eduskunnassa on siihen määrään unhotettu vähä-
2535: väkisten, s. o. pikkuryhmäin, olemassa olo, että on laadittu sellainen
2536: työjärjestys vaalitapamääräyksineen, että sitä noudattaessaan itse-
2537: näisyydestään kiinnipitävän pikkuryhmän jäsenen on jotenkin mah-
2538: dotonta äänestää niin, ettei häneenkin kohdistu ankara syytös tyh-
2539: jänveroisten lippujen käyttämisestä.
2540: 
2541:      Seuraava istunto on ensi perjantaina k:lo I I a. p.
2542: 
2543: 
2544:      Täysi-istunto päättyy k:lo 6,23 i. p.
2545:         7. Perjantaina 14 p. elokuuta
2546:                                 klo II a. p.
2547: 
2548:                               Päiväjärjestys.
2549:    Ilmoituksia:
2550: 
2551:              U 1 k o p u o 1 e 11 a p ä i v ä j ä r j e s t y s t ä:
2552: 
2553:    Edust. Helenius-Seppälän tekemä välikysymys hallituksen kan-
2554: nasta ja toimenpiteistä Eduskunnan hyväksymään kieltolakiin
2555: nähden.
2556: 
2557:     I) Täysi-istunnossa t. k. II p:nä pöydälle pantu K. M:tin arm. esi-
2558: tys N:o 8 varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin varsinaiset
2559: valtion tulot eivät riitä.
2560:     2) Edust. Soinisen y. m. anom. ehd. n:o 29 valtioavun myöntämi-
2561: sestä >>Raittiuden Ystävät» ja >>Finlands Svenska Nykterhetsförbund>>
2562: nimisille seuroille.
2563:     3) Edust. Arajärven y. m. anom. n:o I3 korkeamman valtioavun
2564: myöntämisestä yksityiskouluille ja niiden opettajain aseman tur-
2565: vaamisesta.
2566:     4) Edust. Nissisen y. m. anom. ehd. n:o 26 yhteiskoulujen kehi-
2567: tyksen edistämisestä.
2568: 
2569: 
2570: 
2571:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. v. Alfthan, Hannes
2572: Gebhard, Kares, Koskelin, Y. Mäkelin, Nylander, Pohjaväre, Pulli-
2573: nen ja Rapola.
2574: 
2575: 
2576:                                Ilmoitusasiat.
2577: 
2578:   Vapautuksen valtiopäivätyöstä saavat ed. Rapola, Nylander,
2579: Koskelin, Kares, Pullinen ja Pohjaväre täksi päiväksi,
2580: 64                    Istunto 14 p. elokuuta 1908.
2581: 
2582: 
2583:    ed. Tulikoura ensi maanantaiksi ja tiistaiksi.
2584:    Ed. Y. Mäkelin pyytää esittämänsä lääkärintodistuksen nojalla
2585: vapautusta valtiopäivätyöstä kahden viikon ajaksi.
2586:    Puheenvuoroa sen johdosta käyttäen lausuu
2587: 
2588:     Ed. I n g m a n: Eduskunta ei voine muuta kuin myöntää tämän
2589: vapautuksen, mutta tahdon sen yhteydessä huomauttaa siitä omitui-
2590: sesta tilasta, johon perustuslakivaliokunta joutuu, kun eduskunta
2591: on myöntänyt pitempiaikaisen vapautuksen sen puheenjohtajalle
2592: ja nyt myöntää pitempiaikaisen vapautuksen myöskin sen vara-
2593: puheenjohtajalle. Kun valtiopäiväjärjestys ei, enempää kuin työ-
2594: järjestyskään sisällä mitään määräyksiä siitä, miten valiokunta
2595: saadaan kokoon, kun sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat
2596: valtiopäivätyöstä vapautetut, niin pyytäisin ehdottaa, että edus-
2597: kunta samalla kun se suostuu hr. Y. Mäkelin'in pyyntöön, antaisi
2598: puhemiesneuvoston harkittavaksi kysymyksen, miten perustuslaki-
2599: valiokunta voisi ryhtyä työhön, kun sen sekä puheenjohtaja että
2600: varapuheenjohtaja ovat vapautetut valtiopäivätyöstä.
2601: 
2602:    Ed. N e v a n 1 i n n a:   Pyydän saada kannattaa ed. Ingmanin
2603: tekemää ehdotusta.
2604: 
2605:      Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2606: 
2607:    P u h e m i e s: Ensin on päätettävä kysymys ed. Mäkelinin
2608: vapautuksesta. Siihen kai suostutaan?
2609:    Vapautuspyyntö hyväksytään.
2610: 
2611:     P u h e m i e s: Mitä tulee ed. Ingmanin tämän asian yhteydessä
2612: tekemään ehdotukseen, jota ed. Nevanlinna on kannattanut, nimit-
2613: täin että puhemiesneuvosto ottaisi harkittavakseen, miten perustus-
2614: lakivaliokunnan tulisi puheenalaisessa tapauksessa menetellä, hyväk-
2615: synee eduskunta tuon ehdotuksen.
2616:     Ehdotus hyväksytään.
2617: 
2618: 
2619: 
2620:     Sihteeri lukee valitsijamiehiltä saapuneen ilmoituksen Toimitus-
2621: ja tarkastusvaliokuntain jäsenten vaalista. Sen mukaan on valittu
2622: 
2623:                         Toimitusvaliokuntaan
2624: 
2625:    jäseniksi: ed. Kivilinna, Käpy, Ingman, Grotenfelt, Cederberg,
2626: Heikkilä, Sulo Wuolijoki, Sillanpää ja Sivenius;
2627:                  Toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenet.          65
2628: 
2629: 
2630:     varajäseniksi: ed. Listo, Käkikoski, Gripenberg, Erkko, Heim-
2631: biirger, Tanner, Aro, Pärssinen ja Lehtinen.
2632: 
2633:                          Tarkastusvaliokuntaan
2634: 
2635:   jäseniksi: ed. Reima, Hainari, Hultin, Vikman, Stenbäck, Wäinö
2636: Wuolijoki, Raunio, Järvinen, ja Sirola;
2637:   varajäseniksi: Hallsten, Torppa, Homen, Nissinen, Stigzelius,
2638: Komu, Paasivuori, Johansson ja Perttilä.
2639: 
2640:                  Suuren valiokunnan puheenjohtaja.
2641: 
2642:    Puheenvuoron saa
2643: 
2644:     Ed. T o r p p a lausuakseen: Suuri valiokunta on äänestyksen
2645: jälkeen valinnut puheenjohtajakseen ed. Setälän ja varapuheen-
2646: johtajakseen ed. T o r p a n, jonka täten, puheenjohtajan estettynä
2647: ollessa, saan eduskunnalle ilmoittaa.
2648: 
2649: 
2650:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
2651: 1) Varojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
2652:                              tulot eivät riitä,
2653: 
2654: koskeva arm. esitys n:o 8.
2655:    Puhemiesneuvosto ehdotaa arm. esityksen lähetettäväksi Valtio-
2656: varainvaliokuntaan.
2657: 
2658:    Keskustelu:
2659: 
2660:     Ed. S i r o 1 a: Kysymys valtion tuloista ja menoista on edellisillä
2661: valtiopäivillä päässyt eduskunnan täysi-istunnoista lävitse niin
2662: vähillä käsittelyillä, että sellaisen jatkumista ei mitenkään voida edel-
2663: leen sallia. Tähän on ollut ilmeisesti syynä se, ettei ensiksikään ole
2664: tahdottu viivyttää evästyskeskusteluja ja toiseksi, pääsyynä se, että
2665: valtiovarainvaliokunta on tuonut tämän tulo- ja menoarvioehdotuk-
2666: sensa eduskunnalle sen viimeisinä hetkinä, jolloin ei ole ollut tilai-
2667: suutta käydä tarkemmin asiaa käsittelemään ja eduskunnan täysi-
2668: istunnoissa antaa sille sitä valaistusta, minkä se ehdottomasti tar-
2669: vitsee. Tällä kertaa tahtoisin sen takia lausua valiokunnalle sen eväs-
2670: tyksen, että se ei tällaisiin viivyttelyihin tekisi itseään syypääksi,
2671: vaan toisi eduskunnan käsiin tulo- ja menoarvion siksi hyvissä ajoissa,
2672: että siitä ennätetään suorittaa riittävän laaja keskustelu.
2673:                                                                  5
2674: 66                     Istunto 14 p. elokuuta 1908.
2675: 
2676:      Toiseksi pyytäisin valtiovarainvaliokunnan harkittavaksi eh-
2677: dottaa, olisikohan mahdollista käsitellä tätä esitystä samalla kertaa
2678: kun käsitellään kysymystä hallituksen antamasta kertomuksesta,
2679: miten maan varat ovat kansan hyväksi ja maan parhaaksi käytetyt.
2680: Koska näet näitä maan varoja, vakinaisia ja ylimääräisiä tuloja ja
2681: menoja yhä edelleen jotakuinkin saman suunnitelman mukaan käy-
2682: tetään, olisi sopivata että ne huomautukset, joita eri tulo- ja meno-
2683: eriä vastaan valiokunnassa ja eduskunnassa tehdään, voitaisiin sa-
2684: malla kohdistaa tuota kertomusta vastaan, mikäli se koskee en-
2685: tisiä tulo- ja menoarvioita, sekä samalla lausua osoitukset ja eväs-
2686: tykset uusien valtion tulojen ja menojen käyttämiseksi.
2687:      Kolmanneksi pyytäisin evästykseksi valtiovarainvaliokunnalle
2688: lausua, että se entistään tuntuvasti tarkemmin ja yksityiskohtaisem-
2689: min valaisisi näiden valtion tulojen ja menojen eri osastoja ja sa-
2690: malla ehdottaisi korjauksia niihin epäkohtiin, joita näissä havaitaan
2691: olevan. Kun silmäilee näitä valtion tulo- ja menoarvion eri osastoja,
2692: ei voi tulla mihinkään muuhun käsitykseen, kun että koko tällainen
2693: tulo- ja menoarvio on yhtä pelkää jatkuvaa epäkohtaa.
2694:      Kun ensiksikin valtion tuloja katsellaan, on siinä suurimpana osas-
2695: tona tullitulojen 45 miljoonaa, näistä suurena tekijänä sokeritulli;
2696: 18 miljoonaa, joka tekee 6 markkaan henkilöä kohti ja 21 markkaan
2697: jokaista 20 vuotista mieshenkilöä, siis useimmin maksavaa perheen-
2698: jäsentä kohti. Kahvitulli nousee 5 1/s miljoonaan eli Smk. r: 86
2699: henkeä ja 9 markkaan 20 vuotista mieshenkilöä kohti; tupakkatulli
2700: 3 1 /2 miljoonaan eli lähes 4 1 /2 markkaa miestä kohti; alkohooli-
2701: pitoiset juomat vetävät tullia 2 1/2 miljoonaa, ja kun ajatellaan näi-
2702: den lisäksi viina- ja mallasverot, jotka kaikki nämät kohtaavat köy-
2703: hää, halvempien aineiden kuluttajaa yhtä raskaasti kuin kalliit-
2704: tenkin ylellisyysjuomien kuluttajaa, niin saadaan pientä valaistusta
2705: sille räikeälle epäkohdalle, mikä koko meidän vero- ja tullilaitoksessa
2706: nykyisin on.
2707:      Ketä kohtaa koko tämä valtion raskas tulojen taakka, joka on
2708: suurin osa valtion tulo- ja menoarviossa? Se kohtaa kuluttajia, ja
2709: kun maan köyhälistö on suurin osa maan väestöä ja useimmiten
2710: suuriperheistä väkeä ja perheiden mukana kulutus kasvaa yhä suu-
2711: remmaksi, niin kantaa köyhälistö verrattomasti suuremmalla osalla
2712: koko tätä raskasta taakkaa. Siinä teollisuusväen ro8,ooo, siinä lii-
2713: kenteen monet kymmenettuhannet palvelusväkeen kuuluvat, siinä
2714: pienviljelijäin 34,000 ja vähän isompien viljelijäin 62,000 perheineen,
2715: siinä koko maalaistöissä olevain r 1/2 miljoonaa, -ylipäänsä maan
2716: valtava enemmistö, jonka elämisen mahdollisuuden kapitalistinen
2717: talousjärjestelmä on jo peräti ahtaaksi muutenkin aidannut. Pie-
2718: nistä palkoista, pienistä tuloista ilkenee nykyinen valtio ottaa vielä
2719: pääosan valtion tuloihin! - Samalla kun omaisuusverot, maa- ja
2720: elinkeinoverot tekevät vain 4 miljoonaa, nousee henkiverojen määrä
2721:                         Tulo- ja menosääntöesitys.                     67
2722: 
2723: 
2724:  2 miljoonaan markkaan ja tämäkin epäkohta on mitä raskaimmin
2725:  köyhälistöä kohtaamassa. Se seikka, että tällaisten henkiverojen
2726:  yhtä suureksi määrääminen on epäkohta, se käsitettiin kyllä jo lä-
2727:  hes puoli vuosisataa sitten, kun tämä vero säädyissä säädettiin,
2728:  mutta vieläkään ei näy toimenpiteitä tämän seikan muuttamiseksi.
2729:  Muuten koko tämä osasto kuuluu tietysti lähemmin verotuskysy-
2730:  myksen yhteydes:;ä käsiteltäväksi, mutta antaakseni valaistusta koko
2731:  tälle tulo- ja menoarviolle olen pitänyt välttämättömänä siihen näin
2732:  lyhykäisyydessä ja ylimalkaisesti viitata.
2733:      Muita valtiotuloja ovat tulot valtion tuloatuottavasta omai-
2734:  suudesta: 12 miljoonaa valtion tiloista ja metsistä paitsi rautateiden
2735:  40 miljoonaa, joista valtiolle ei suoranaisia tuloja jää, kun suurin osa
2736:  menee epäkäytännöllisen rakennus- ja talouspidon sekä virkailijoi-
2737: den hyväksi.
2738:      Kun valtion tuloatuottavan omaisuuden hoitoa ajatellaan, niin
2739: on siitä köyhälistön keskuudessa sangen vakiintuneena käsityksenä,
2740: että siinä noudatetaan mitä epäonnistuneinta järjestelmää. Valtion
2741: virkatalojen hoitajat hyötyvät metsärahoista ja valtion virkatalojen
2742: torpparien työstä. Valtion teollisuuslaitoksia, mikäli niitä vähän
2743: on, hoidetaan siten, että niistä ei valtiolaitokselle suuria hyötyjä
2744: tule. Kuvaavana seikkana tässä mainittakoon, että kun kruunun
2745: hätäaputöitäkin tehdään so,ooo markan edestä, siinä jo tarvitaan
2746: 40,000 markan edestä hoitokustannuksia toimihenkilöille ja neuvo-
2747: jille. Tällaiset epäkohdat ovat mitä räikeimpiä, ja valtiovarain-
2748: valiokunnan on ehdottomasti tässä suhteessa asiaa tarkemmin va-
2749: laistava ja annettava siitä lausuntonsa.
2750:      Kun sitten käymme tarkastelemaan, miten näitä valtiovaroja
2751: käytetään, niin kohtaa meitä uusia hämmästyksiä. J askin valtio-
2752: varoibio menevät maksut olisivatkin köyhälistöläisille raskaat kan-
2753: taa, niin olisihan joku lohdutus edes se, että tätä rasitusta kantaa
2754: kansan yhteiseksi hyväksi, koko kansan, ja etenkin juuri sen sa-
2755: maisen maksavan köyhälistön henkiseksi ja aineelliseksi edistyk-
2756: seksi. Kuitenkaan ei niin ole laita, vaan tämä köyhän kansan mak-
2757: sama valtion tulojen suuri määrä, vuotuisesti nouseva 120 miljoo-
2758: naan, se pannaan menemään suurimmaksi osaksi virkamiehille.
2759: Hallitsija ja kenraalikuvernööri maksavat miljoonan, senaatti 2,
2760: oikeuslaitokset 1 1 /2, lääni- ja kihlakuntahallinto 4 miljoonaa, siviili-
2761: toimituskunnan alaiset virastot ja laitokset 6 miljoonaa, valtio-
2762: varaintoimituskunnan alaiset 3 1/2 miljoonaa, kamaritoimituskun-
2763: nan alaiset 2 8 /4 miljoonaa, kirkolle menee 1/2 miljoonaa, maanvilje-
2764: lystoimituskunnan alaisille 7 miljoonaa, kauppa- ja teollisuustoimi-
2765: tuskunnan alaisille lähes 5 miljoonaan, kulkulaitostoimituskunnalle
2766: 8 miljoonaa, paitsi tämän lisäksi vielä rautateitten virkakulut, sekä
2767: kaikille näille vielä lukuisia käyttövaroja. Sotilas-laitoksiin tässä
2768: tulo- ja menoarviossa ei ole kuin 300,000 markkaa, mutta kun muis-
2769: 68                     Istunto 14 p. elokuuta 1908.
2770: 
2771: 
2772: tetaan, mitä kaikkia kymmeniä miljoonia on näihin maksuihin mei-
2773: dän maastamme viime vuosina uhrattu, niin tulee valaistuksi sekin
2774:  puoli tätä valtio taloutta. Rangaistuslaitoksiin, vankiloihin ja kuri-
2775:  tushuoneisiin, jotka yhä enemmän osottautuvat rikollisuuden enem-
2776:  män lisäämis- kuin ehkäisemislaitoksiksi, menee 3 1 /s miljoonaa,
2777:  ja kaupunkien poliisille vuosittain 3 1 /s miljoonaa markkaa, jonka
2778:  asian valaistukseksi huomautettakoon, että vasta 4 vuotta sitten
2779: tämä kaikki kuitattiin I 1/s miljoonalla ja katsottiin silloinkin jo
2780: sangen nopeasti kasvaneeksi ja peräti suureksi. Tunnetut ja koko
2781: maassa paheksitut ovat ne menot, jotka valtiolaitoksella on virka-
2782: miesten suuriin eläkkeisiin ja palkkioihin, ne kun vetävät 5 miljoo-
2783: naa markkaa. Tämänkin menoerän yksityiskohtia kehottaisin valtio-
2784: varainvaliokunnan vähän tarkemmin valaisemaan ja siitä antamaan
2785: lausuntonsa, joka olisi pitemmälle menevä ja selvempi kuin oli viime
2786:  vuoden valtiovarainvaliokunnan tästä asiasta tekemät huomau-
2787:  tukset.
2788:      Kun näin suuret erät menevät tällaisiin laitoksiin, niin täytyy
2789: kysyä, kuinka paljon sitten jää yleishyödyllisiä tarpeita varten.
2790: Siinä voisimme ensin ottaa sairaanhoitokustannukset 4 miljoonaa.
2791: Ylempi opetus, joka ei suinkaan suureksikaan osaksi tule köyhä-
2792: listön hyväksi, vaan palvelee virkamieskasvatusta, maksaa 7 mil-
2793: joonaa ja seminaari- ja kansakouluopetus maksaa 7 miljoonaa, eikä
2794: sittekään suurin osa maan köyhälistöstä ole ollut tilaisuudessa käyt-
2795: tämään lapsiaan edes kansakouluissa. Tieteisiin ja taiteisiin ja mui-
2796: hin valistusharrastuksiin voidaan uhrata ainoastaan miljoona. Jo-
2797: kunen satatuhatta tai ehkä vähän enemmän tämän lisäksi ammatti-
2798: opetukseen - ja sitten onkin käyty lävitse koko valtion menojen
2799: sarja.
2800:     Aivan turhaan hakee tästä menoja sellaisiin välttämättömiin
2801: tarpeisiin kuin työväen vakuutuslaitoksiin ynnä suurempia menoeriä
2802: valtioavuksi opetuslaitoksiin ja juuri köyhälistön henkisen ja aineel-
2803: lisen tilan kohottamista tarkottaviin pyrintöihin.
2804:     Valtiokoneisto on kallis ja myönnettävä on, että se tarvitsee
2805: tuntuvan summan pysyäkseen käynnissä. Mutta kysymys on myös-
2806: kin silloin siitä, minkäläinen on valtiokoneisto ja millä tavalla se
2807: tyydyttää sitä osaa kansasta, joka suurimman osan valtiokoneistosta
2808: maksaa ja joka sitä kipeästi turvakseen tarvitsisi. Tässäkään suh-
2809: teessa ei nykyinen virallinen yhteiskunta suinkaan yhteiskunnan
2810: nimeä ansaitse, sillä se ei täytä sitä, mitä perustuslain ylevät sanat
2811: osottavat, että maata on hallittava niin >>ettei kenenkään henkeä,
2812: ruumista, kunniaa ja omaisuutta turmella>>, koskapa juuri tämä
2813: valtiolaitos sallii turmeltavan koko laajan työtätekevän väestön
2814: kalleimpia ruumiillisia ja henkisiä oikeuksia ja omaisuutta. Eipä
2815: ihme, että tällainen yhteiskunta on yleisessä tietoisuudessa saanut
2816: poliisivaltion nimen!
2817:                        Tulo- ja menosääntöesitys.                    69
2818: 
2819:      Mutta eipä siinä kyllin, että tämä virallinen yhteiskunta laimin-
2820: lyö koko suuren köyhälistöväestön suojelemisen ja turvaamisen
2821: sitä anastavaa kapitalistista järjestelmää vastaan. Vielä on pantava
2822: merkille, että tämä valtiolaitos ei edes asetu puolueettomaksi, vaan
2823: suorastaan tukee ja auttaa koko tätä kapitalistista järjestelmää,
2824: meneepä niinkin pitkälle tässä avustustoimessa että maan hallitus
2825: valtiolainain helpotuksella tukee niitä liikkeitä ja yhtiöitä, jotka
2826: taistelussaan työväkensä oikeutettuja vaatimuksia vastaan, joutu-
2827: vat taloudellisiin ahdinkoihin. Tiedetään, mitenkä on Loviisan rau-
2828: tatieyhtiön valtiolainaehtoja helpotettu ja muita tällaisia yhtiöitä
2829: valtiolainatoiminnalla avustettu.
2830:      Kun tulee sitte kysymykseen, mitä käytännöllisiä tuloksia tällä
2831: kertaa on siitä, että valtiovarainvaliokunnassa ja eduskunnassa
2832:  näitä asioita valaistaan, niin tietysti ensimäiseksi huomautetaan,
2833:  että eihän hallitus tässä pyydä eduskunnalta muuta kuin vajaan 3
2834:  miljoonaa markkaa, ja jos erluskunta nämä kieltää tai myöntää,
2835:  niin hallitus, jolla on suuria säästöjä eduskunnan ennen myöntä-
2836:  mistä ja sille vakinaisesti tulevista varoista, ei tietysti siitä joudu
2837:  ahdinkoon. Ja vallan oikein, nykyinen hallitusvalta, kuten tänä
2838:  vuonna kuulemastamme hallitsijan >>minä käsken>>- julistuksestakin
2839:  voimme päättää, ei ole erittäin halukas luovuttamaan tässä suh-
2840:  teessa omaamaansa taloudellista valtaa eduskunnan hyväksi, eipä
2841:  edes sitä osaa, mikä ilmeisesti kansan vahingoksi tapahtuneen, pe-
2842:  rustuslain epämääräisten sanojen tulkitsemisen mukaan on siirty-
2843:  nyt hallitsijalle, vaikka määräämisvalta, esim. uusiin tulliveroihin
2844:  ja muihin uusiin veroihin nähden, perustuslain hengen, jopa sano-
2845:  jenkin mukaan ilmeisesti kuuluisi eduskunnalle.
2846:      Mutta vaikkakin eduskunnan rahanhoidollisen määrääruisvallan
2847:  lainsäädännöllinen edistys ja valtaaminen onkin suurten taistelujen
2848:  takana, niin ei suinkaan ole turhaa ja tarpeetonta tässä suhteessa
2849:  nyt ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin. Ensiksikin se valaistus,
2850:  minkä asiantuntijat valtionvarainvaliokunnassa ja eduskunnassa
2851:  antavat tulo- ja menoarviolle, herättää kansan havaitsemaan, kuinka
2852:  epäoikeutettujen välillisten verojen ja kaikenlaisten muitten maksu-
2853:  jen, toimitus- ja virastokulujen ja muiden sellaisten muodossakin
2854:  viedään suuri osa sen tuloista, niin ettei se sitä itse edes havaitsek-
2855:  kaan monessa kohdin. Kun tällä tavoin tulee asia hyvin valaistuksi
2856:  niin luonnollisesti herää tyytymättömyyttä kaikissa maan äärissä,
2857:  joten kasvaa valtaava kansanliike, sellainen, ettei sitä vallassaoHjat
2858:  voi vastustaa. Ensiks1 on kotimaisten vallanpitäjien, tällä kertaa
2859:  porvarillisten puolueiden, jotka ovat yhtyneinä saaneet käsiinsä
2860:  niin suuren määrän hallitusvaltaa, pakko näyttää, mitä ne tästä asiasta
2861:  haluavat tehdä.      Kuten yleiseen tierletään, ovat nämä vallassa
2862:  olevat puolueet vaalitaistelun kestäessä antaneet suuria lupauksia
2863:  siitä, että korjauksia tulee: verotusjärjestelmä uudistetaan, virka-
2864: 70                     Istunto 14 p. elokuuta 1908.
2865: 
2866: miesten palkkoja alennetaan ja tasataan, kohtuuttomia eläkkeitä
2867: vähennetään ja poistetaan j. n. e. Muistetaanhan kaikki nämä lu-
2868: paukset. Nyt tietysti tulee kysymykseen missä määrin näitten puo-
2869: lueiden edustajat eduskunnassa haluavat näitä lupauksia pukea
2870: selkeään, vaativaan muotoon valtiovarainvaliokunnassa ja edus-
2871: kunnassa, missä määrin he siis tahtovat tässä suhteessa näyttää
2872: lupaustensa pätevyyttä. Tästä saanemme puhua tarkemmin silloin,
2873: kun tämä tulo- ja menoarvio saapuu valtiovarainvaliokunnasta.
2874: Mutta kuten nyt näistä ylimalkaisista viittauksista voidaan selkeästi
2875: havaita, on meidän valtiotaloutemme aivan nurinkurinen, kun täl-
2876: laisessa luokkayhteiskunnassa alaluokka saa maksaa rasitukset,
2877: jotka yläluokka käyttää hyväksensä. Järkevä taloudenhoito jo
2878: luokkayhteiskunnassakin vaatisi toki sellaista järjestelmää, että
2879: ne kansankerrokset, joille taloudellisen järjestelmän mukaan suuret
2880: varat kokoontuvat, myöskin niistä maksavat nämä valtion menot,
2881: jotka ovat sittenkin sangen pieni osa kaikesta siitä rahasta, mikä
2882: kapitalistisessa taloudessa liikkuuu, ja että nämä valtion laitokset
2883: pantaisiin toimimaan kansan pohjakerrosten parasta tarkoittavalla
2884: tavalla. Sillä muuten vakiintuu yhä enemmän köyhälistössä se käsi-
2885: tys, mikä jo nykyään on sangen laajalle levinyt, että koko nykyinen
2886: valtiolaitos on vain yksi muoto yläluokan taloudellista järjestäytymistä
2887: kohtuullisten oikeuksiensa puolesta taistelevaa alaluokkaa vastaan.
2888: 
2889:     Ed. P a 1m en: Minulla ei ole aikomusta ruveta seikkaperäisesti
2890: käsittelemään niitä kysymyksiä, jotka ovat edellisen puhujan lau-
2891: sunnossa tulleet, niinkuin hän itse sanoo, viittaamalla kosketelluiksi.
2892: Ensiksi minä luulen, että tämmöisestä valmistavasta keskustelusta
2893: lähtevä hyöty on hyvin vähäinen, ja toiseksi on minulla tilaisuus
2894: valtiovarainvaliokunnan jäsenenä tehdä mitä voin siihen asiaan.
2895: Mutta siihen nähden, että edellinen puhuja on lausunut muutamia
2896: toivomuksia tämän kysymyksen käsitteleruistapaan nähden, katson
2897: velvollisuudekseni huomauttaa, mihinkä seurauksiin se tapa vie,
2898: jota hän esitti. Hän edellyttää, jos minä käsitin hänet oikein, että
2899: molemmat pääasiat, jotka valtiovarainvaliokunnalla ovat käsi-
2900: teltävinä, nimittäin kysymys, kuinka valtiovarat ovat tulleet käyte-
2901: tyiksi edellisinä aikoina ja toinen pääkysymys, kuinka varoja han-
2902: kitaan niihin tarpeisiin, jotka tulevaisuus tuo mukanaan, paraiten
2903: olisivat käsiteltävät yhdellä kertaa.
2904:     Siinä kohden hän mielestäni ilmeisesti on erehtynyt. Niin ei
2905: ole Suomessa koskaan tapahtunut ennen, ~ikä minun tietääkseni
2906: missään Euroopan maassa mennä sotkemaan eri asioita yhteen,
2907: vaan jos tahdotaan jotakin järkevää käsittelytapaa, niin täytyy
2908: käsitellä mennyttä aikaa erikseen ja tulevaa aikaa erikseen. Mutta
2909: pääkysymys on kuitenkin se, että herra edustaja Sirola on tahtonut
2910: erikseen teroittaa, että muka valtiovarainvaliokunnan täytyy paljo
2911:                         Tulo- ja menosääntöesitys.                      71
2912: 
2913: 
2914: aikaisemmin kuin ennen ja paljoa selvemmin ja paremmin j. n. e.
2915: käsitellä kysymystä kaikista varoista, jotka ovat ensi varainhoito-
2916: kaudeksi myönnettävät. Niin suotavaa kuin olisikin, että tulee
2917: perinpohjainen selvitys siinä kohden, pyydän kuitenkin huomauttaa
2918: yhdestä seikasta, nimittäin, jos vaaditaan että kaikkia rahamääräyksiä
2919: koskeva mietintö, joka kieltämättä on aina tullut valtiopäiväin
2920: viimeisinä päivinä valmiiksi, voisi ilmestyä silloin kun valtiopäivillä
2921: on hyvää aikaa, niin se merkitsee, että nämä valtiopäivät luopuvat
2922: oikeudestaan ehdottaa yhtään mitään uusia rahamääräyksiä ensi
2923: vuodeksi.     Viime vuoden valtiopäivillä valtiovarainvaliokunnan
2924: täytyi huomauttaa, että useat hyvinkin tärkeät asiat, joissa edusta-
2925: jat tahtoivat ehdottaa uusia menoja, tulivat niin myöhään, että oli
2926: mahdotonta ottaa niitä huomioon. Minä en luule erehtyväni, jos sanon,
2927: että hyvin moni edustaja oli pahoillaan tästä ilmoituksesta. Mutta
2928: ed. Sirolan vaatimuksen mukaan ei voisi näillä valtiopäivillä
2929: ehkä kahden viikon päästä esittää yhtään mitään uutta menoa,
2930: sillä jonkunmoinen selvitys täytyy olla valtiovarainvaliokunnalla
2931: näitä asioita käsitellessään. Ja jos arvellaan, että valtiovarainvalio-
2932: kunnat ennen ovat hyvin hitaasti ja vitkallisesti käsitelleet asioita,
2933: niin minä pyydän mainita yhden tosiasian. Vuoden 1907 valtiopäi-
2934: villä, jotka ovat ainoat, jotka tällä kertaa voivat tulla kysymykseen
2935: - sillä ei suinkaan vanhoista säätyvaltiopäivistä nyt puhuta -
2936: eduskunta teki viimeisen päätöksen, joka koski erittäin suurta
2937: rahamenoa, eräänä tiistaina klo 2 tai I aamulla ja seuraavana päivänä,
2938: keskiviikkona noin klo 8 jaettiin valtiovarainvaliokunnan mietintö,
2939: joka koski kaikkia rahamåäriä. 20 miljoonaa ei voi paiskata niin hel-
2940: posti tulo- ja menoarvioon, että se on hetimiten suoritettavissa.
2941: Minun täytyy myöntää, etten ole löytänyt mitään esimerkkiä, että
2942: olisi niin lyhyessä ajassa kuin vähän vaille kahdessa vuorokaudessa
2943: saatu kaikkia rahamääräyksiä käsittävä mietintö tehdyksi ja viime
2944: tingassa valtiovarainvaliokunnan mietintö kuitenkin ilmestyi silloin.
2945:     Olkoon tämä nyt selityksenä niille puutteille, jotka - minä
2946: olen ensimäinen sen myöntämään - ovat havaittavissa mietinnöstä,
2947: jota sai keskellä istuntoa täällä sivuhuoneessa tarkastaa. Joka tapauk-
2948: sessa, kun eduskunta itse oli määrännyt yhden menon, joka oli siinä
2949: tärkeänä, noin 30 tuntia ennemmin, niin ei voi syyttää valtiovarain-
2950: valiokuntaa vitkastelemisesta. Ja käytännöllinen näkökohta on
2951: joka tapauksessa se, että jos todella tahdotaan, että mietintö tästä
2952: asiasta, joka nyt on lähetettävä valtiovarainvaliokuntaan, on valtio-
2953: päiväkauden keskipaikoilla saatettava eduskunnan harkittavaksi,
2954: niin eduskunta on luopunut kaikista mahdollisuuksista päättää yhtään
2955: mitään rahamenoa näillä valtiopäivillä ja siinä minä luulisin edus-
2956: kunnan tekevän varsin arveluttavan päätöksen. Ehkä tämä huomau-
2957: tus on paikallaan, jollei muille niin niille, jotka ensi kertaaovat valtio-
2958: päivillä.
2959: 72                     Istunto 14 p. elokuuta 1908.
2960: 
2961: 
2962: 
2963:     Ed. S i r o 1 a: Minä en ole puhunut mitään siitä, että tulo- ja
2964: menoarvion pitäisi tulla valiokunnasta valtiopäiväajan keskivaiheilla.
2965: Minä olen toivonut, että eduskunnalla olisi edes muutamia päiviä
2966: aikaa perehtyäkseen siihen tnlo- ja menoarvion valaistukseen, jonka
2967: valtiovarainvaliokunta antaa, ja se ei toki lie mahdottomuuksien
2968: joukkoon kuuluva. Muuten tahtoisin kehoittaa muitakin valiokuntia,
2969: etteivät ne tekisi rahamenoja koskevia päätöksiä niin myöhään,
2970: ettei valtiovarainvaliokunta ehdi niitä käsitellä. - Ed. Palmen otti
2971: esimerkiksi 20 miljoonan jutun, mutta eiköhän valtiovarainvalio-
2972: kunnalla siinä asiassa jo pitkiä aikoja ennen ollut tilaisuutta arviolta
2973: laskea siltä varalta menoerää, koska lie ollut tiedossa eri ryhmä-
2974: kuntien kanta siinä asiassa!
2975:     Mitä muuten tulee tulo- ja menoarvion sekä valtiovarain kerto-
2976: muksen yhdessä käsittelyyn, niin tarkoitin sitä, että tulevaisuuden
2977: tulo- ja menoarviota suunniteltaessa enemmän valaistaisiin valtion
2978: entisiä menoja, jotta m. m. nähtäisiin, kuinka suunnattomasti valtion
2979: menot ovat erinäisissä kohdin kasvaneet.
2980: 
2981:      Ed. N e v a n 1 i n n a:    En voi olla lausumatta tyydytystäni
2982: .siitä, että tällainen keskustelu on täällä syntynyt, sillä omasta puo-
2983: lestani olen aivan samaa mieltä kuin ed. Sirola, että se tärkeä asia,
2984: joka nyt, tosin vaan lähetekeskustelua varten, täällä on esillä, on
2985:  tähän asti, ehkä kylläkin olojen pakosta, uudessa eduskunnassamme
2986: mennyt sivu aivan liian vähäisellä huomiolla. Ed. Palmen lausui epäi-
2987: lyksensä siitä, onko tällaisesta keskustelusta, varsinkin lähetekes-
2988:  kustelusta, jonka välttämättä täytyy pysyä jokseenkin yleistä laa-
2989: tua olevana, suurtakaan hyötyä. Luulisin kuitenkin, että tämä-
2990: kään keskustelu ei ole ollut hyötyänsä vailla ja jos se jatkuisikin,
2991: pysymällä sen luontoisena kuin tähän asti, niin luulisin ettei siitä-
2992: kään olisi haittaa. Tällaisella keskustelulla ja yleensä asiain käsit-
2993:  telystä eduskunnan täysi-istunnossa ja ennen kaikkea valiokunnissa
2994:  on kieltämättä se merkitys että se muodostaa mielipidettä, kiin-
2995:  nittää huomiota, sekä eduskunnan jäsenten että myös yleensä maan
2996:  huomiota näihin asioihin. Ja se on äärettömän tärkeätä, sillä siitä-
2997:  hän lopulta kuitenkin kaikki riippuu. Varmasti voimme mekin elää
2998:  siinä lnottamuksessa, että jos vaan saamme mielipiteen maassa
2999:  käännetyksi oikealle tolalle, niin kaikesta kansainvälisestä riippu-
3000:  vaisuudestammekin huolimatta asiat kyllä lopulta tulevat ennemmin
3001:  tai myöhemmin muodostumaan tämän mielipiteen mukaan. Sekin
3002:  valtiotalous, jota täällä nyt on arvosteltu, on kieltämättä syvem-
3003:  mältä katsoen ja jos ei takerruta yksityiskohtiin kotoisten olojemme
3004:  ja voimain luoma.
3005:      Olen ed. Sirolalle oikein kiitollinen siitä, että hän on ottanut käyt-
3006: tääksensä puheenvuoroa. On ollut hauskaa nähdä, että hän on
3007:                         Tulo- ja menosääntöesitys.                    73
3008: 
3009: j 'a k s a n u t sen tehdä, esittää meille täällä nämä ylen tunnetut -
3010: niinkuin hän itse tietysti on ensimmäinen myöntämään - sangen
3011: yleisesti tunnetut seikat. Olen siitä kiitollinen erityisesti sentähden,
3012: että tunnen, että itse en olisi sitä jaksanut, juuri katsoen siihen että
3013: tämä ainakin tässä piirissä voidaan edellyttää tunnetuksi. Mutta sen
3014: huomion kääntämisen tähden, johon viittasin, luulen että se on
3015: tarpeellista. Olen sitä kiitollisempi ed. Sirolalle kun se mitä hän
3016: lausui yleensä on sellaista, joka luullakseni on oikeutettua, jos siitä
3017: poistetaan ne yksipuolisuudet ja liiottelut, jotka valitettavasti ovat
3018: välttämättömät ed. Sirolan yleisen kannan johdosta ja jotka hänen
3019: täytyy ottaa mukaan, mutta joihin me muut kuolevaiset emme ole
3020: pakoitetut tekemään itseämme syypäiksi, jos meidän äly ja kyky
3021: vaan riittää niitä välttämään. Näitä yksipuolisuuksia olisi helppo
3022: osoittaa ja mainittakoon niistä muutama. Ed. Sirola esim. ilman
3023: muuta luki kaikki maanviljelystoimituskunnan alaiset menot «virka-
3024: miesmenoiksi~.      On siellä nyt sentään muutakin. Tottahan tämä
3025: pääluokka jos mikään suurimmalta osalta edustaa juuri kulttuuri-
3026: menoja, vaikkakin tämä käsite otettaisiin niin pintapuolisesti -
3027: minun täytyy käyttää tätä sanaa- kuin ed. Sirola sen otti- ni-
3028: mittäin siten että virkamiesmenot tuskin siihen vähimmältäkään
3029: osalta voivat kuulua.
3030:      Sanoin että luullakseni yleensä pitää paikkansa mitä ed. Sirola
3031: arvostelussaan lausui. On varsin luonnollista, että meillä tällä
3032: alalla täytyy olla suuria epäkohtia. Sillä meillä on valtiollinen valta
3033: yhteiskunnassa ja valtiossa tähän asti ollut hyvin rajoitetun pienen
3034: yläluokka- ja virkamiespiirin käsissä ja sellainen asiain tila ei vali-
3035: tettavasti, niin kauan kuin iluniset pysyvät ihmisinä, voi olla tuotta-
3036: matta seurauksia, nim. että valtion olot järjestetään yksipuolisesti
3037: vallassa olevan luokan etujen, eikä ainoastaan oikeutettujen etu-
3038: jen mukaan.
3039:      Nyt meillä pitäisi olla edellytykset saada tähän muutos ja me
3040:  voimme kait jokseenkin turvallisesti elää siinä toivossa, että jotakin
3041: saadaan aikaan. Sillä siitä ei ole epäilystä, että näissä asioissa vasem-
3042: misto tässä maassa on paljon leveämpi vielä, kuin se vallan leveä, jo-
3043: hon ed. Sirola kuuluu. Mutta tätä varten on juuri aivan välttämätöntä,
3044:  että melipidettä syntyy paljon laajemmalti ja selvempää, kuin näistä
3045:  asioista toistaiseksi on olemassa. Sentähden minunkin täytyy yhtyä
3046:  ed. Sirolan toivomukseen, että valtiovarainvaliokunta koettaisi,
3047:  jos suinkin sen voimat ja aika riittävät, antaa näille asioille pe-
3048:  rusteellisemman valaistuk'5en, kuin mikä tähän asti on tapahtunut.
3049:  Yksin siihenkin pyytäisin saada yhtyä, mitä ed. Sirola lausui , että
3050:  otettaisiin valtiovarainvaliokunnassa ainakin harkittavaksi, eikö
3051:  voitaisi mietintö tästä esityksestä ja n. s. finanssirelatsionista saada
3052:  eduskunnassa yhtaikaa käsittelyn alaiseksi. En omasta puolestani
3053:  ainakaan voi ilman muuta ymmärtää, että tämä olisi tuiki mahdo-
3054: 74                      Istunto 14 p. elokuuta 1908.
3055: 
3056: 
3057: tonta, ja käytännöllisistä syistä se epäilemättä olisi edullista. Sillä
3058: täällä voi muuten syntyä kaksi pitkää n. s. budgettidebattia.
3059: 
3060:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja arm. esitys lähetetään
3061: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
3062: 
3063: 
3064:                      Ulkopuolella päiväjärjestystä.
3065:    Esitetään V. J :n 32 §:ssä säädetyn äänestyksen                alaiseksi
3066: viime täysi-istunnossa pöydälle pantu
3067: 
3068:                     Välikysymys kieltolakiasiassa.
3069:     Vastattavaksi hyväksytään seuraava äänestysesitys:
3070:     Ken tahtoo sallia puheenalaisen välikysymyksen esitettäväksi,
3071: vastaa >> j a a >>; jos >>ei>> voittaa, on välikysymys hylätty.
3072:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
3073:     Eduskunta on siis päättänyt sallia välikysymyksen esitettäväksi
3074: ja ilmoittaa Puhemies vastedes antavansa tiedon, minä päivänä sii-
3075: hen vastataan.
3076: 
3077: 2)   Valtioavun myöntämistä ,Raittiuden Ystävät" ja ,Finlands
3078:           Svenska Nykterhetsförbund nimisille seuroille"
3079: koskeva anomusehdotus n:o 29 (Liittet VI siv. Ioi), jonka ed. Soi-
3080: n i n e n lukee julki, lähetetään hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s-
3081: v a 1 i o k u n t a a n.
3082: 
3083: 3) Korkeamman valtioavun myöntämistä yksityiskouluille ja nii-
3084:                    den opettajain aseman turvaamista
3085: koskevan anomusehdotuksen n:o I3 (Liitteet VI siv. 43) lukee ed.
3086: A r a j ä r v i, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s-
3087: v a 1 i o k u n t a a n.
3088: 
3089:                   Yhteiskoulujen kehityksen edistämistä
3090: koskevan anom. ehdotuksen n:o 26 (Liitteet VI siv. 47) lukee ed.
3091: N i s s i n e n, jonka ehdotuksesta se lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o-
3092: k unta a n.
3093: 
3094: 
3095: 
3096:      Puheenvuoroa pyytää:
3097:   Ed. V i k m a n: Pyytäisin kunnioittaen eduskuntaa vapautta-
3098: maan minut pankkivaliokunnan jäsenyydestä, kun olen joutunut
3099:                    Vapautus valiokunnan jäsenyydestä.            75
3100: 
3101: kolmen valiokunnan varsinaiseksi jäseneksi, ja pyydän saada viitata
3102: työjärjestyksen 7 §:ään, joka edellyttää, että edustajan ei tarvitse
3103: kuulua varsinaisena jäsenenä useampaan kuin kahteen valiokuntaan.
3104: 
3105:    Pyyntöön suostutaan ja kehoitetaan valitsijamiehiä toimittamaan
3106: uuden jäsenen vaali Pankkivaliokuntaan nyt vapautetun sijaan.
3107: 
3108: 
3109: 
3110: 
3111:    Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina kello 6 i. p.
3112: 
3113:    Istunto päättyy klo 12,20 päivällä.
3114:            8. Tiistaina 18 p. elokuuta
3115:                              klo 6 i. p.
3116: 
3117:                           Päiväjärjestys:
3118:    Ilmoituksia.
3119: 
3120:      1) Edust. Paloheimon y. m. edusk. esit. n:o 4 sisältävä ehdotuk-
3121: sen laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
3122:      2) Edust. Erkon ja Ahmavaaran edusk. esit. n:o 5 sisältävä eri-
3123: näisiä lakiehdotuksia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
3124:      3) Edust. Koiviston y. m. edusk. esit. n:o 8 sisältävä erinäisiä
3125: lakiehdotuksia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
3126:      4) Edust. Laineen y. m. edusk. esit. n:o 10 sisältävä ehdotuksen
3127: kyytilaiksi.
3128:      5) Edust. Laineen y. m. edusk. esit. n:o 14 sisältävä ehdotuksen
3129: laiksi:
3130:       a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
3131:      b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
3132:      6) Edust. Waaralan y. m. edusk. esit. n:o 3 sisältävä ehdotuksen
3133:  asetukseksi lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun ase-
3134: tuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuuluviksi.
3135:      7) Edust. Neoviuksen y. m. edusk. esit. n:o 15 sisältävä ehdo-
3136:  tuksen laiksi yhdistyksistä.
3137:      8) Edust. Söderholmin y. m. edusk. esit. n:o 17 sisältävä ehdo-
3138:  tuksen laiksi painovapaudesta.
3139:      9) Edust. Palmenin edusk. esit. n:o 21 sisältävä ehdotuksen
3140:  asetukseksi, joka koskee kirjailijan ja taiteilijan oikeutta työnsä
3141:  tuotteisiin 15 p:nä maalisk. 188o annetun armollisen asetuksen 18
3142:  § :n muuttamisesta.
3143:      10) Edust. Gripenbergin y. m. anom. ehd. n:o 43 aviopuolisoiden
3144:  omaisuuden hallintoa ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädän-
3145:  nön uudistamisesta.
3146:      n) Edust. Gripenbergin y. m. anom. ehd. n:o 44 aviovaimon
3147:  oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
3148:      12) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 18 aviottomain lasten
3149:  oikeussuhteita koskevan lainsäädännön korjaamisesta.
3150:                                                               5*
3151: 78                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3152: 
3153: 
3154:     13) Edust. Nissisen y. m. anom. ehd. n:o 27 aviottomain lasten
3155: oikeudellisen aseman parantamisesta.
3156:     14) Edust. Hedvig Gebhardin y. m. anom. ehd. n:o 56 aviotto-
3157: main lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön korjaamisesta.
3158:     15) Edust. Nissisen y. m. anom. ehd. n:o 28 Rikoslain 20 luvun
3159: 7 §:n muuttamisesta.
3160:     16) Edust. Gripenbergin y. m. anom. ehd. n:o 45 Rikoslain 20 lu-
3161: vun 7 §:n muuttamisesta.
3162:     17) Edust. Hedvig Gebhardin edusk. esit. n:o 13 sisältävä ehdo-
3163: tuksen asetukseksi Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittaisesta muutta-
3164: misesta.
3165:     18) Edust. Ehrnroothin edusk. esit. n:o 18 sisältävä ehdotuksen
3166: laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
3167:     19) Edust. Ehrnroothin edusk. esit. n:o 19 sisältävä ehdotuksen
3168: laik~i ammattivaltuustoista.
3169:      20) Edust. Ehrnroothin edusk. esit. n:o 20 sisältävä ehdotuksen
3170: laiksi työjärjestyssäännöksi.
3171:      21) Edust. Sillanpään y. m. edusk. esit. n:o 12 sisältävä eh-
3172: dotuksen laiksi, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 1865
3173: annettu Palkkaussääntö isännille ja palkollisille.
3174:     22) Edust. Ahlroosin anom. ehd. n:o 65 tammiku~n 30 p. 1865
3175: annetun palkkaussäännön kumoamisesta tai tarkastamisesta.
3176:      23) Edust. Torpan y. m. anom. ehd. n:o 70 arm. esityksen an-
3177: tamisesta työvälipuhetta koskevaksi laiksi ja tammik. 30 p:nä 1865
3178: annetun palkkaussäännön kumoamisesta.
3179:      24) Edust. Sillanpään y. m. anom. ehd. n:o 49 lakiehdotuksen
3180: antamisesta Eduskunnalle työnvälityksen järjestämisestä kunnalli-
3181: seksi toimeksi.
3182:      25) Edust. Pärssisen y. m. anom. ehd. n:o 47 sosiaalisen pää-
3183: toimiston perustamisesta.
3184:      26) Edust. Pärssisen y. m. anom. ehd. n:o 48 äitiysvakuutuksen
3185:  aikaansaamisesta.
3186:      27) Edust. Raunion y. m. anom. ehd. n:o 54 kotien perustami-
3187:  sesta turvattomia lapsia, aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan varten.
3188:      28) Edust. Setälän y. m. anom. ehd. n:o 4 korkeimman tuomio-
3189: istuimen perustamisesta hallinto-oikeudellisten asiain käsittelyä varten.
3190:      29) Edust. Liston y. m. anom. ehd. n:o 37 suomen- ja ruotsinkie-
3191:  len asemaa koskevan kielilain aikaansaamisesta.
3192:      30) Edust. Setälän y. m. anom. ehd. n:o 38lakisäädöksen aikaan-
3193:  saamisesta suomen-ja ruotsinkielen keskinäisestä asemasta maamme
3194:  virastoissa.
3195:      31) Edust. Lagerlöfin anom. ehd. n:o 73 täydellisen armahduksen
3196:  myöntämisestä kaikille tuomion tai armahduksen nojalla Siperiaan
3197:  lähetetyille Suomen kansalaisille ja tilaisuuden valmistamisesta heille
3198:   valtion kustannuksella perheineen palata kotimaahan.
3199:                        Valiokuntien puheenjohtajia.                     79
3200: 
3201: 
3202:     32) Edust. Ahmavaaran y. m. anom. ehd. n:o 7 yliopiston
3203: kieliolojen korjaamisesta.
3204:     33) Edust. Antilan y. m. anom. ehd. n:o 24 suomenkielen saat-
3205: tamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja polyteknillisessa korkea-
3206: koulussa.
3207:     34) Edust. Soinisen y. m. edusk. esit. n:o 23 sisältävä ehdotuksen
3208: oppivelvollisuuslaiksi.
3209:     35) Edust. Kareksen ja Soinisen anom. ehd. n:o 93 määrärahan
3210: myöntämisestä vuodeksi 1909 Suomen opiskelevan nuorison Rait-
3211: tiusliiton keskustoimikunnalle.
3212:     36) Edust. Soinisen y. m. anom. ehd. n:o 94 Niiden ehtojen
3213: määräämisestä, jotka täyttämällä hyvin hoidetut kuntien kanta-
3214: kirjastot voisivat saada ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua viral-
3215: lista ja muuta kirjallisuutta.
3216: 
3217: 
3218: 
3219:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. von Alfthan,
3220: Hannes Gebhard, W. Korhonen, Rajala, Sipponen, Setälä ja Tainio.
3221: 
3222:                              Ilmoitusasiat:
3223: 
3224:                      Valiokuntien puheenjohtajia.
3225: 
3226:     Sihteeri lukee valiokunnilta saapuneita ilmoituksia, joitten mu-
3227: kaan on valittu puheenjohtajaksi ja varapuheen-
3228: j o h t a j a k s i:
3229:      Perustus 1a k i v a 1 i o k u n t a a n v a r a p u h e e n j o h t a-
3230: j a k s i ed. A h m a v a a r a, senjälkeen kuin valiokunta tehdystä
3231: pyynnöstä oli toimesta vapauttanut ed. Yrjö Mäkelinin,
3232:      Toimitus v a 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed. Gro-
3233: te n f e 1 t ja varapuheenjohtajaksi ed. Käpy.
3234:      Tarkastus v a 1 i o kuntaan puheenjohtajaksi ed. W ä i-
3235:  n ö W u o 1 i j o k i ja varapuheenjohtajaksi ed. Stenbäck.
3236: 
3237: 
3238: 
3239:     Vapautusta saavat: tämän päivän istunnosta ed. W. Korhonen,
3240: Rajala ja Sipponen; tästä päivästä ensi lauvantaihin saakka ed.
3241: Wichmann, Mömmö ja Antila; tästä ja ensi perjantain istunnosta
3242: ed. A. R. Hedberg; huomispäivästä ensi tiistaihin saakka ed. Oras-
3243: maa; ensi syyskuun 25 päivästä syyskuun 4 päivään ed. Siveni~
3244: ottaakseen osaa Wienissä pidettävään kansainväliseen kuljetus-
3245: työntekijäin kongressiin.
3246: 80                           Maanvuokralaki.
3247: 
3248:        Kysymys Perustuslakivaliokunnan kokoontumisesta.
3249: 
3250:     Puhe m i e s: Viime istunnossa eduskunta ed. Ingmanin eh-
3251: dotuksesta antoi puhemiesneuvostolle harkittavaksi kysymyksen,
3252: mitenkä perustuslakivaliokunta voisi ryhtyä työhön, kun sen sekä
3253: puheenjohtaja että varapuheenjohtaja olivat vapautetut valtio-
3254: päivätyöstä joksikin aikaa. Kysymystä on puhemiesneuvosto har-
3255: kinnut ja puolestansa katsonut, että, vaikka eivät V. J. eikä työ-
3256: järjestys sisällä mitään varsinaisia määräyksiä puheenalaista ta-
3257: pausta varten, on kuitenkin V. J :n 39 §:n 2 kohdan säännöksestä
3258: katsottava johtuvan, että valiokunnan vanhin jäsen yleensä on
3259: oikeutettu kutsumaan valiokunnan kokoon silloin kun valiokunta on
3260: ilman puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, taikka näillä mo-
3261: lemmilla on este. Tästä V. J:n tulkitsemistavasta on myös annettu
3262: tieto perustuslakivaliokunnan vanhimmalle jäsenelle. Täten puhe-
3263: miesneuvosto kaiketi on täyttänyt kerrotun sille uskotun tehtävän.
3264:     Puhemiesneuvoston toimenpide hyväksytään.
3265: 
3266: 
3267:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
3268:       1) Edusk. esityksen n:o 4, torpan y. m. vuokrauksesta,
3269:                  selostaa lyhyesti ed. Paloheimo.
3270: 
3271:    Puhemies: ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan esi-
3272: tyksen lähettämistä .M: a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n. (Liitteet
3273: VIII siv. 5).
3274:     Keskustelu:
3275:     Ed. T o koi: Minä en ensinkään epäile sitä, etteikö tämä kamari
3276: sangen vastenmielisesti näe minua täällä alottamassa remissikeskns-
3277: telua. Asian tärkeyteen nähden en kuitenkaan voi antaa tämän
3278: asian näin sivuuttamatta mennä valiokunnan käsiteltäväksi, olletikin
3279: siitä syystä, ko!>ka minulla on syytä toivoa että valiokunta ottaisi
3280: tämän lain käsittelyn alaiseksi siinä tarkoituksessa, että siitä tulisi
3281: todellinen torpparilaki. Ja vielä siitäkin syystä, koska tämä esitys-
3282: ehdotus monessa tapauksessa kaivannee ainakin torpparien toivo-
3283: muksen mukaan melko lailla parannuksia siihen suuntaan, että
3284: heidänkin etunsa tulisivat tämän lain kautta turvatuiksi. · Hyvin
3285: monessa kohdin antaa tämä esitysehdotus paljolle toivomiselle tilaa.
3286: Muuten en voi olla valittamatta sitä tosiasiaa, että ed. Paloheimo,
3287: joka tämänkin esitysehdotuksen on jättänyt, on jo aikaisemmin,
3288: 1907 vuoden valtiopäiville, jättänyt esitysehdotuksen myöskin
3289: samanlaiseksi laiksi. Kun vertailee näitä esitysehdotuksia, mitkä
3290: samalta taholta jätettiin 1907 vuoden valtiopäiville ja nyt, niin
3291:                              Maanvuokralaki.                          81
3292: 
3293: 
3294: surukseen huomaa että on kuljettu melko lailla ravunaskeleita taakse~
3295: päin. 1907 vuoden esitysehdotuksen henki on koko lailla toinen kuin
3296: nyt jätetyn esitysehdotuksen henki. 1907 vuoden esitysehdotuksessa
3297: on nimenomaan ehdotettu että lyhimmäksi vuokra-ajaksi säädet-
3298: täisiin vähintäin 50 vuotta. Saman esitysehdotuksen perusteluissa
3299: niinikään sangen sitovasti todistetaan, että pitkä vuokra-aika on
3300: jo nyt monin paikoin käytännössä eikä ole osottanut olevansa asian-
3301: omaisten todellisille eduille vahingollinen. Siitä syystä kun samalla
3302: taholla on tunnustettu että pitempi vuokra-aika ei ole kummankaan
3303: eduille vahingollinen, on enemmän kuin kummastuttavaa, että nykyi-
3304: seen esitysehdotukseen on liitetty n. s. 7 §, johonka esityksentekijä
3305: tässä äsken viittasi ja joka ei anna tarpeeksi takeita siitä että vuokra-
3306: aika kestäisi 50 vuotta, vaan sanottu 7 § on omiaan sangen suuresti
3307: viemään siihen johtopäätökseen, että sitä hyvää tahtoa pitkän
3308: vuokra-ajan puolesta tuskin on. Tämän nykyisen esitysehdotuksen
3309: 7 § tekee mahdolliseksi muuttaa vuokrasuhteita, korottaa vuokraa
3310: jo 25 vuoden kuluttua tietysti joidenkin vissien tapausten sattuessa.
3311: Mutta nämä vissit tapaukset ovat siinä määrässä venyviä, että nämä
3312: vissit tapaukset voivat olla mahdollisia melkeinpä joka tapauksessa.
3313: Jos kerran maan arvo kohoaa, on se jo sellainen vissi tapaus, joka
3314: oikeuttaa korottamaan vuokraa jo 25 vuoden k-uluttua. Sen lisäksi
3315: tässä nyt esilleotetussa esitysehdotuksessa kuvastuu koko lailla
3316: sanoisinko epäkansanvaltaisempihenki kuin mikä rgo7 vuoden samalta
3317: taholta jätetyssä esitysehdotuksessa oli. Siellä nimenomaan sanotaan,
3318: vuokralautakunnista puhuttaissa, että vuokralautakunnat muiden
3319: tehtäviensä lisäksi myöskin ratkaisevat tämän lain alaiset riitai-
3320: suudet vuokranantajan ja vuokramiehen. välillä. Nyt jätetyssä esi-
3321: tysehdotuksessa vuokralautakunnalla on ainoastaan oikeus koettaa
3322: saada riitapuolia sopimaan, vaan elleivät he sovi, niin vuokralauta-
3323: kunnalla ei ole mitään tehtävää, ·sen tehtävä jää kokonaan tehotto-
3324: maksi; tuomioistuin se on, joka silloin käy käsiksi asiaan.
3325:     Minä olen huomannut nyt näillä aikavilla valtiopäivillä sen
3326: erinomaisen >>kansanvaltaisen>> hengen, jolla erittäin oikeiston taholta
3327: tahdotaan kaikilta tahoilta turvautua tuomioistuimiin, ei ainoastaan
3328: tämän asian, vaan monien muidenkin kysymysten yhteydessä.
3329: Kai tuomioistuimet, olkootpa vaikka sellaisiakin kuin ne tämän
3330: esitysehdotuksen mukaan kokoonpanaltaan tulisivat olemaan,sitten-
3331: kin ovat sangen mieluisia oikeuslaitoksia meidän oikeistolaisille ja
3332: keskustalaisille. Onhan heillä takeita, että tuomioistuimet sangen
3333: kyvykkäästi, sangen ansiokkaasti ovat turvanneet maanomistaj ain
3334: oikeuksia ja mitäpä syytä olisi epäillä tuomioistuimia. Siitä syystä
3335: tuntuu niin luonnolliselta, että turvaudutaan tuomioistuimiin siinäkin
3336: kansanvaltaisessa hengessä, jota niin usein saarnataan kyläkokouksissa,
3337: mutta vuokralautakunta voisi joissakin tapauksissa olla semmoinenkin
3338: että se turvaisi vuokraajanoikeuksia ja se ei mahda olla sopusoinnussa
3339:                                                                   6
3340: 82                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3341: 
3342: niiden pyyteitten kanssa, joita on isketty nyt jätetyn esitysehdo-
3343: tuksen puitteitten sisäpuolelle. Siitä syystä minä toivoisin että se
3344: valiokunta, nimittäin maatalousvaliokunta, ottaisi tämän kysy-
3345: myksen ja nyt sisäänjätetyn esitysehdotuksen semmoisen harkinnan
3346: alaiseksi, sellaisen selvittelyn alaiseksi, jotta pitempi vuokra-aika,
3347: vähintäin 50 vuoden vuokra-aika tulisi turvatuksi ilman minkään-
3348: laisia poikkeuspykäliä, ilman minkäänlaisia v~ilimuotoja, kuin myöskin
3349: että vuokralautakunnille myönnettäisiin meillä jo nykyään vallalla
3350: olevien oikeusperiaatteiden mukaan tuleva oikeus ratkaista riitai-
3351: suuksia vuokra-asiain riitaisuuksien sattuessa. Sen lisäksi tunnuste-
3352: taan vuonna 1907 jätetyn anomusedotuksen perusteluissa, että on
3353: käytävä rajoittamaan sopijapuolten oikeuksia, tunnustetaan myöskin
3354: se, että vahvempi aina sortaa heikompaa. Lainlaadinnan on käytävä
3355: turvaamaan heikomman oikeutta. Mutta nyt jätetyssä esitysehdo-
3356: tuksessa jo yksistään 15 §:ssä, jossa määritellään vuokramiehen ja
3357: vuokranantajan suhteita toisiinsa, on kokonaista kolmessa eri koh-
3358: dassa sanat: ellei ole toisin sovittu. Sen lisäksi joka ainoassa niitä
3359:  pykäliä joissa puhutaan vuokramiehen ja vuokranantajan velvolli-
3360: suuksista toisiinsa, aina vaan sovinnollisuuden tie jää käytäntöön.
3361:  Jos kerran tahdotaan turvata heikomman sopijapuolen oikeutta,
3362:  minkätähden ei lainlaatijana olisi oikeutta takaa aina sulkea sel-
3363: laiset takaportit joita •>jos ei ole toisin sovittu•>. Minä toivon että
3364:  esitysehdotus palaa valiokunnasta hiukan toisenlaisena kuin se sinne
3365:  jätetään, kansanvaltaisempana määräyksiitään kuin myös sellaisena
3366:  että vuokranottajat, vuokramiehet, näkevät siinä itsellään jonkin-
3367:  laisia takeita tulevaisuuden turvaamiseksi.
3368: 
3369:     Ed. A r a j ä r v i : Minulla ei ole ollut tapana käyttää eduskun-
3370: nan aikaa evästyskeskusteluissa, mutta tämä asia on sen luontoinen
3371: ja sen laatuisessa tilassa sekä käänteessä, että muutama sana eväs-
3372: tykseksi valiokunnalle lienee minunkin taholta paikallaan.
3373:    Viimeinen puhuja lausunnossaan kehoitti tutkimaan henkiä ja näkyi
3374: itse tavallaan olevan henkien tutkija. Mutta jos valiokunta noudat-
3375: taa hänen menettelytapaansa ja hänen kehoitustaan, niin pelkään,
3376: että kun tämä istuntokausi on lopussa, me olemme samassa tilassa,
3377: jossa on ennenkin oltu tämän lain kanssa: siitä ei tule mitään. Hän
3378: esim. sanoi ja ivallisesti lopetti lausuntonsa siihen, että puheenalainen
3379: esitys •>hiukan toisenlaisena>> palaisi valiokunnasta, kuin se nyt täällä
3380: esitetään s. o. puhuja antoi ymmärtää, että kunhän henkiä tutkii,
3381: niin hän huomaa ettei edusm. Paloheimon y. m. esityse~dotuksessa ole
3382: vuokralaisille minkäänlaisia etuja saavutettavissa eikä toivottavissa.
3383:     Jos, sanon minä, tuon henkistä tutkimustyötä harjotetaan puo-
3384: lelta ja toiselta ja muutkin kuin vasemmiston miehet eksyvät tähän
3385: niin torpparilaki ei valmistu meillä tälläkään istuntokaudella.
3386: (Vasemmistosta: Ohoh, ohoh!)
3387:                               Maanvuokralaki.                           83
3388: 
3389: 
3390:      Nyt on toisenlainen menettelytapa pantava käytäntöön. Käsitys
3391: maassa on minun ymmärtääkseni sellainen, että me kaikki olemme
3392: jotenkin valmiit tässä suhteessa. Sitä käsityskantaa on istuttanut
3393: sekä vasemmisto että oikeisto. Kukin on valmis kohdaltaan ja on
3394: pyörittänyt joka ainoaa pykälää sillä tavalla että minun ymmär-
3395: tääkseni eivät täällä suuremmat keskustelut ja perustelut ja neu-
3396: vottelut siihen tapaan, kuin ed. Tokoi esitti ja lausunnossan osoitti,
3397: vie perille, vaan vievät onnettomuuteen.
3398:      Jos sellaista keskustelua edelleen valiokunnassa jatketaan, jota
3399:  herra Tokoi toivoi, niin me näemme taas, että valiokunta on samassa
3400:  tilassa, kuin se oli viime kerralla. Valiokunnanjäsenet olivat niin sekai-
3401:  sin, etteivät he aina näyttäneet tietävän, oliko puhuttu päiviä vai
3402:  tunteja vaiko minuutteja määrätystä pykälästä.
3403:       Eduskunnan jäsenet ovat kirjallisissa esityksissä myöskin kan-
3404:  saan levittäneet tällaista käsitystä. Lentokirjasia on kirjoittanut
3405:  vasemmisto, kirjasia ovat antaneet muutkin ryhmät, ja kun nämä
3406:  lentokirjaset lukee, niin näkee, että valiokunnan jäsenet ovat vallan
3407:  sekasin: ne eivät kaikki ollenkaan näytä kirjoitteluista päättäen
3408:  olevan selvillä, mistä valiokunnassa on keskusteltu ja kuka
3409:  siellä on mitäkin lausunut. Tässä suhteessa on valiokunnan nyt
3410:  vallan toiselle kannalle asetuttava, niin että kaikki edes itse tietävät,
3411:  mitä siellä ovat keskustelleet ja mitä puhuneet. Edusm. Sulo Wuoli-
3412:  joella esim., joka valiokunnassa edelleen istuu, on vallan toisenlaiset
3413:  käsitykset, kuin jollakulla toisella, joka siellä myös edelleen istuu,
3414:  siitä, mitä valiokunnassa on tehty, mitä siellä on keskusteltu ja mitä
3415:  puhuttu.
3416:       V aHokunnassa on pääasiassa sama aines, kuin siellä oli ennenkin.
3417:   He osaavat kai jo välttää vaarat, arvaan minä, ja pitävät siellä
3418:   vielä neljännenkin sihteerin auttamassa, että tiedetään varmaan, mitä
3419:   itsekukin esittää. Lopulta kaikkien sentään täytyy tulla oikeuden-
3420:   mukaiselle tilille kansan edessä siitä, mitä siinäkin valiokunnassa
3421:   suoritetaan ja tehdään (Vasemmistosta: Hyvä! Oikein!). Nyt on vaan
3422:   uusien jäsenten, joita valiokunnassa on neljä, pidettävä huolta siitä,
3423:   että he eivät mene sekaisin, sillä jos he ottavat noudattaaksensa ed.
3424:   Tokoin antamaa esimerkkiä, niin on varma, että he eivät tiedä,
3425:   kun on kolme kuukautta kulunut, mitä maatalousvaliokunnassa on
3426:   puhuttu ja torpparilaista ei siinä tapauksessa tule yhtään mitään.
3427: 
3428:      Ed. P a 1 o hei m o: Niin vastenmieliseltä kuin tuntuukin pyy-
3429:  tää puheenvuoroa tässä asiassa, olen pakoitettu sittenkin lausumaan
3430:  muutaman sanan. Ed. Tokoi toi täällä esiin väitteen, että suoma-
3431:  lainen puolue nykyisessä torpparilakiehdotuksessaan olisi peräyty-
3432:  nyt siitä ehdotuksesta, mikä sillä aikaisemmin on ollut, että se muka
3433:  olisi 7 §:n kautta ottanut taka-askeleen, joka olisi jollain tavalla
3434:  epäedullinen vuokramiehille. Tällaisia väitteitä kuuli kyllä maaseu-
3435: 84                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3436: 
3437: duilla jossakin kyläkokouksissa, mutta sitä ei olisi luullut, että edus-
3438: taja eduskunnassa julkenee tuoda sellaisia väitteitä esiin. Hän tietää
3439: varsin hyvin, että suomalaisen puolueen lakiehdotuksessa oli kyllä
3440: määräys, joka sisälsi veronregleerauksen, mutta että tämä veron-
3441: järjestely voi tapahtua koska tahansa, kun yleensä olosuhteet ovat
3442: muuttuneet toisiksi kuin ne olivat silloin, kun vuokrasopimus teh-
3443: tiin. Tässä asiassa on suomalainen puolue asettunut nykyään sille
3444: kannalle, että regleerausta ei tehdä missään tapauksessa aikaisemmin
3445: kuin 25 vuoden kuluttua, kun se koskee veron lisäystä. Veron alen-
3446: nukseen nähden se voi tapahtua koska tahansa. Siis hänen väit-
3447: teensä oli aivan kaikkea pontta ja perää vailla, mitä puolueen pe-
3448: rääntymiseen tässä kohden tulee.
3449: 
3450:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut, ehkä puhuja on
3451: hyvä ja jatkaa lavalta.
3452: 
3453:     Ed. P a 1 o h e i m o: Mitä vuokralautakunnan valtaan tulee,
3454: oli ed. Tokoin esitys siinä myöskin kiero. Minusta on vähäpätöinen
3455: asia, tekeekö vuokralautakunta päätöksen, josta kuitenkin on oikeus
3456: vedota korkeampaan oikeuteen, vai esiintyykö ainoastaan sellaisena
3457: sovinnon välittäjänä, joka, jos sovinto syntyy, laatii tämän sopi-
3458: muksen kirjalliseen muotoon. Pääasia kaikessa tapauksessa tässä on,
3459: ettei kummankaan, aikaisemman enemmän kuin myöhäisemmänkään
3460: ehdotuksen mukaan, vuokralautakunnan päätös ole lopullinen. Ve-
3461: dota voi, niin hyvin aikaisemman kuin myöhäisemmän ehdotuksen
3462: mukaan. Ainakin minuun teki ed. Tokoin lausunto sen vaikutuksen,
3463: että se oli enemmän kohdistettu eduskunnan ulkopuolelle kuin edus-
3464: kunnalle. Toivoisin, että sellaisia lausuntoja kartettaisiin niin paljon
3465: kuin mahdollista.
3466: 
3467:      Ed. W u o 1 i j o k i, S u 1 o: Ei minulla ollut aikomus ryhtyä
3468:  tällä kertaa lainkaan evästämään omaa valiokuntaani, mutta muu-
3469:  tamat suomettarelaisten täällä käyttämät puheenvuorot saivat mi-
3470:  nut jonkun verran kiihtymään, joten en voinut itseäni hillitä, vaan
3471: tu1en lyhyen puheenvuoron käyttämään.
3472:      Etenkin ed. Arajärvi; joka evästeli valiokuntaa, miten sen mie-
3473: lestä tulee torpparilakia käsitellä, miten suutaan suistaa ja asioista
3474: keskustella, näytti luulevan, että valiokunnassa vasemmiston edus-
3475: tajat käyttävät sekä pitkiä, että sekavia puhevuoroja, joten laki
3476: siellä senvuoksi viipyy. Näyttipä hän olevan valmis sanomaan, että
3477: koko syy kaksien valtiopäiväin onnettomasta torpparilain käsitte-
3478: lystä lankeaa vasemmiston edustajain niskoille. Mutta minulla on
3479: sattumalta mukanani pieni tilasto siitä, miten tänäpäivänä maata-
3480: lousvaliokunnassa erästä pientä pykälää käsiteltiin, nim. Paloheimon
3481: y. m. eduskuntaesityksen 3 §:ää. Siitä pykälästä, joka ennen on si-
3482:                             Maanvuokralaki.                         85
3483: 
3484: 
3485: vuutettu verrattain vähäisillä huomautuksilla, käytettiin tänäpäi-
3486: vänä 47 puhevuoroa, ja näistä käyttivät valiokunnan porvarit 43
3487: puhevuoroa ja sosialidemokraatit yhteensä 4·            (Vasemmistosta:
3488: hyvä). Tämäkin on jo omiaan osoittamaan, että ed. Arajärven toivo-
3489: mukset, mikäli ne koskevat hänen omaansa ja muita maatalous-
3490: valiokunnassa olevia porvarillisia ryhmiä, ovat paikallaan. Sosiali-
3491: demokratit kyllä osaavat tätä kysymystä käsitellä ilman tuollaisia
3492: toivomuksiakin.
3493:     Ed. Paloheimon puheenvuorosta jäi mieleeni, mitenkä hän il-
3494: moitti tuolta toiselta puhujalavalta, että suomettarelaisten kuu-
3495: luisan 7:nen pykälän mukaan on mahdollisuus alentaa vuokramak-
3496: sut milloin tahansa, vaikka niitä voi ylentää ainoastaan 25 vuoden
3497: kuluttua. Muistan, kuinka maatalousvaliokunnassa eräs suometta-
3498: relainen jäsen silloin lausui vakaumuksenaan sen, että maan arvo
3499: kohoaa 25 vuodessa 50 °/o ja kuitenkin tuo suomettarelainen edustaja
3500: oli valmis ehdottamaan sellaista verojen »regleerauspykälää>> kuten
3501: ed. Paloheimo sitä kauniisti nimitti, eli verojen korotuspykälää,
3502: kuten se suoralla suomenkielellä kuuluu. Ja tämän siitä huolimatta,
3503: vaikka tiesi, että maan arvo kohoaa 50 °/o 25 vuodessa, mikä mer-
3504: kitsee torpparille 25 vuoden päästä toisen puolen veromaksulisäystä.
3505:     Mitä tulee vuokralautakunnan toimintaan, josta ed. Paloheimo
3506: puhui, niin kyllä ed. Tokoin esitys siinä kohden pitää paikkansa.
3507: Siinä eduskuntaesityksessä, jonka suomettarelaiset jättivät 1907
3508: vuoden valtiopäivillä, olivat he suunnitelleet vuokralautakunnalle
3509: aivan ratkaisevan päätösvallan, tuomiovallan, mutta sitten valio-
3510: kunnassa he koettivat peräytyä omasta eduskuntaesityksestään
3511: niin paljon kuin suinkin voivat.
3512:     Ed. Arajärvi mainitsi, että tämän lain henkeä tulkitaan tavalla
3513: ja toisella, että se tulkitaan aivan sellaiseen suuntaan, joka on tämän
3514: eduskuntaesityksen esittäjille tietysti hyvinkin vastenmielinen. Olen
3515: vakuutettu siitä, että kun tässä keskustan edustajat pari kertaa
3516: ovat pyytäneet, että tämän asian yhteydessä ei. käytettäisi puheen-
3517: vuoroja, kun sitä lähetetään joko valiokuntaan tai suureen valio-
3518: kuntaan, olen varma siitä, että he ovat pelänneet juuri sitä, että joku
3519: mahdollisesti rupeaisi tulkitsemaan tämän heidän eduskuntaesityk-
3520: sensä henkeä, mihin pelkoon heillä todellla on syytä. Sillä kun tuota
3521: eduskuntaesitystä katselee, varsinkin niiden mielipiteitten valossa,
3522: joita juuri samoilla keskustan edustajilla on meidän maataloudelli-
3523: sesta kehityksestämme yleensä, niin joutuu semmoisiin johtopää-
3524: töksiin, joita keskustan edustajat kenties enimmän pelkäävät. Nyt
3525: ovat keskustan edustajat, samat, jotka ovat esityksen allekirjoitta-
3526: neet, jättäneet koko joukon maataloutta koskevia anomus-ehdotuk-
3527: sia eduskunnalle, ja näiden perusteluissa he rivi riviltä, sivu sivulta
3528: selittävät, miten pienviljelys tässä maassa on taloudellisesti epä-
3529: edullinen tuotantomuoto, ettei se kestä kilpailua suurviljelyksen
3530: 86                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3531: 
3532: kanssa, eikä kestä >>pääoman ylivoimaista ahdistusta>>, kuten ed.
3533: Kairamon sanat eräässä hänen anomusehdotuksessaan kuuluvat.
3534: He vetoavat kokemuksiin kaikista sekä Euroopan että Amerikan
3535: kulttuurimaista, jotka kokemukset osoittavat että juuri pienviljelys-
3536: muoto, juuri se, jota torppariviljelys edustaa, on taloudellisesti
3537: epäedullinen viljelysmuoto. Ja kuitenkin tuossa eduskuntaesityk-
3538: sessä, jonka he jättivät, on läpikäyvänä lankana se, että muka torppari
3539: kuitenkin voisi pysyä torpallaan. Mutta kun heillä on yleisestä
3540: maataloudellisesta kehityksestä tällaisia käsityksiä, niin onhan selvä,
3541: etteivät he ole ajatelleetkaan, että torpparit todella kykenisivät
3542: itsenäisesti hyvin menestymään, sillä muutenhan heidän mielipiteensä
3543: olisivat ristiriidassa keskenään, vaan he ovat ajatelleet, että se torp-
3544: pari, joka torppaa viljelee, tulee kenties menestymään huonosti,
3545: mutta he tahtovat asettaa lakiin sellaisia määräyksiä, jotka estävät
3546: torpparin millään muotoa poistumasta vuokratilaltaan, he tahto-
3547: vat asettaa sellaisia määräyksiä, joitten mukaan torppari tulee aivan
3548: suoraan sanoen tuollaiseen keskiaikaista maaorjuutta muistutta-
3549: vaan tilaan.
3550:      Vaikka tämän eduskuntaesityksen allekirjoittajat ovat, kuten
3551: mainittu, vakuutetut siitä, ettei pienviljelys kestä vapaassa talou-
3552: dellisessa kilpailussa, niin he eivät tahdo lakiin asettaa määräyksiä,
3553: jotka rajoittaisivat edes pienempäin vuokratHain vuokramaksuja
3554: kohtuuden rajoihin. Siellä on kyllä tästä jonkinlainen ylimalkainen
3555:  määräys, mutta se tässä laissa merkitsee vain suoranaista vuokra-
3556: lautakunnan mielivaltaa. Mutta sangen heille on vastenmielistä
3557:  asettaa sinne muita määräyksiä, jotka estäisivät kohtuuttoman
3558:  verotuksen. Ja sitte kun torpparille on asetettu sellainen vero, jonka
3559:  heidän hyväksi harkitsemansa vuokralautakunta on tasapuolisen
3560: harkinnan mukaan katsonut kohtuulliseksi, niin sitte 25 vuoden
3561:  perästä seuraa veron korotus, joka, jos saa uskoa suomettarelaista
3562:  maatalousvaliokunnan jäsentä, tulee kohoamaan puoleen torppa-
3563:  rin koko vuokramaksusta. Kun sitte kuluu 50 vuoden vuokra-aika,
3564:  - nim. jos ajatellaan että torppari voi kestää tuota vuokramak-
3565:  sun korotusta semmoisissa oloissa, joissa mahdollisesti pienviljelys
3566:  ei ole taloudellisesti tuottava tuotantomuoto,, -- niin hänen ei suin-
3567:  kaan pidä luulla että hän tämän eduskuntaesityksen mukaan saisi
3568:  täyttä korvausta käteensä. Ei suinkaan, vaan se vuokratilan arvon
3569:  nousu, mikä on kohdannut tilaa tämän vuokrakauden kestäessä,
3570:  jaetaan kolmeen osaan. Jos on vuokratilan arvo noussut esim. 3,000
3571:  markkaan, niin ensiksi lasketaan maan arvon kohoamisen osuus. Seon
3572:  kenties 1/s vuokratilan koko arvonnoususta. Sitte lasketaan, paljonko
3573:  vuokratila on kohonnut maan sisäiseen tuotantokykyyn nähden ja
3574:  kolmanneksi lasketaan paljonko vuokratila on kohonnut torpparin
3575:  siihen paneman työn ja pääoman tähden. Kolmeen osaan jaetaan
3576:  tämä vuokratilan arvonnousu ja ainoastaan 1/s annetaan nimelli-
3577:                             Maanvuokralaki.                          87
3578: 
3579: 
3580: sesti torpparille, mutta ei hänen käteensä, vaan se siirretään maan-
3581: omistajan taskuun sangen sopivalla tavalla, nimittäin sillä tavalla
3582: että vuokramaksu korotetaan, mutta annetaan joku vuosi torpparin
3583: asua entisellä vuokramaksulla ja sillä tavalla lasketaan muka maan-
3584: omistajan tulevan korvaamaan koko se arvo, minkä torppari on
3585: pääomansa ja työnsä kautta torppaansa kohottanut. Kun tällä ta-
3586: valla torppari suorastaan sidotaan turpeeseen ja vielä asetetaan
3587: sellaisia määräyksiä, jotka suorastaan estävät hänen siirtymistään
3588: tuosta kenties mahdollisesti taloudellisesta ahdinkotilasta pois, niin
3589: tämmöistä ei voi kutsua muulla nimellä kuin mikä sille kuuluu,
3590: nimittäin keskiajan feodaalisuuden pönkittämiseksi. Muuten huo-
3591: maa tässä esityksessä paljon paikkoja, joista kay ilmi, että eduskunta-
3592: esityksen tarkoituksena ei suinkaan ole poistaa niitä feodaalilai-
3593: toksen jätteitä, joita meidän torpparilaitoksessamme on. Siellä on
3594: esim. 21 § torpparin rahamaksukannalle asettamisesta. Kun meidän
3595: entinen hallituksemme, jota keskustan miehet ovat joka paikassa
3596: selittäneet edisty;;tä vastustavaksi ja vanhoilliseksi hallitukseksi,
3597: jo oli niin jyrkällä kannalla, että se asetti hallituksen esitykseen
3598: määräyksen, jonka mukaan torppari saisi asettua rahanmaksu-
3599: ka,nnalle ilmoitettuaan siitä vuotta ennen, ja kun se oli niin rohkea,
3600: että se uskalsi asettaa tämän määräyk-;en kaikkiin nykyisiin torp-
3601: piin nähden, niin nämät radikaaliset, edistysystävälliset ja refor-
3602: meja harrastavat keskustan miehet sen sijaan olivat niin erinomaisen
3603: varovaisia että he ensiksi muuttivat hallituksen esittämän yhden
3604: vuoden kahdeksi vuodeksi ja nykyisiin torppiin nähden tahtoivat
3605: sitä sovellutettavaksi vasta 10 vuoden perästä ja silloinkin tämän
3606: esitysehdotuksen mukaan ainoastaan vuokralautakunnan luvalla.
3607: Siis tehdään aivan mitättömäksi torpparin oikeus asettua rahan-
3608: maksukannalle. Näemme, että keskustan miehet ovat tässä kohden
3609: koko joukon vanhoillisemmalla kannalla, kuin oli se hallitus, jonka
3610: jo keskustankin miehet olivat toisessa yhteydessä valmiit leimaa-
3611: maan kokonaan vanhoilliseksi. Samanlaisia kohtia, joiden avulla.
3612: voisi osoittaa, miten tämä eduskuntaesitys suorastaan tahtoo pysyt-
3613: tää ne feodaaliset jätteet, mitä torpparilaissa on, voisi luetella miten
3614: paljo tahansa.
3615:     Ed. Tokoi mainitsi, mitenkä keskustan miehet, suomettarelaiset,
3616: ovat osoittaneet taipumusta verrattain hyvässä järjestyksessä pe-
3617: räytyä siltä kannalta, mikä heillä oli siinä eduskuntaesityksessä,
3618: jonka he jättivät 1907 vuoden valtiopäivillä. Hän jätti kuitenkin
3619: pari kohtaa mainitsematta, jotka ovat tosiaankin erinomaisen hyviä
3620: kuvaamaan sitä huomattavissa olevaa peräytymiskantaa, jolla suo-
3621: mettarelainen puolue yhteiskunnallisissa asioissa nykyään näyttää
3622: olevan. Esim. se kohta, muistaakseni eduskuntaesityksen 88 §,
3623: jossa he lupasivat, että jos torpan kontrahti kestää 5 vuotta lain voi-
3624: maanastumisen jälkeen, niin on hänellä oikeus vaatia jonkunlaista
3625: 88                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3626: 
3627: >>veron regleerausta>>, on pudonnut koko tästä eduskuntaesityksestä
3628: pois. Kai keskustan miehet paraiten tietävät syyn siihen. Sitte
3629: he myös eduskuntaesityksessä 1:907 vuoden valtiopäivillä takasivat
3630: nykyisille torppareille, silloin kuin laki astuu voimaan, täyden kor-
3631: vauksen, Sanottiin vain tästä korvauksesta, että vuokralautakunta
3632: sen määrää >>vapaasti harkittuaan kaikki esille tulevat asianhaarat».
3633: Mutta tästä lupauksesta he jo olivat valmiit peräytymään ensin
3634: osaksi 1907 vuoden valtiopäivillä, jolloin he rajoittivat tuon kor-
3635: vauksen. 25 vuoteen ja sitten viime valtiopäivillä, jolloin he te-
3636: kivät tuon torppareille maksettavan korvauksen kokonaan näen-
3637: näiseksi, jolloin se, kuten mainitsin tämän eduskuntaesityksen kor-
3638: vanspykälästä, jolloin se korvaus siirrettiin sopivalla tavalla veron-
3639: korotuksen muodossa maanomistajan taskuun.
3640:     Samanlaisia paikkoja voisi osoittaa enemmänkin, mutta, kuten
3641: sanoin, aikomukseni ei ollut tällä kertaa ensinkään kosketella koko
3642: asiaa, vaikka pari keskustan miestä omituisella menettelyllään ja puhe-
3643: vuorollaan ovat tämänlyhyen sekaantumisen tähän maavuokralakiin
3644: ja remissikeskusteluun aiheuttaneet.
3645: 
3646:     Ed. A r a j ä r v i: Pyydän vaan hra Sulo Wuolijoen lausunnon
3647: johdosta huomauttaa, että hänen oma nyt antama lausuntonsa on
3648: todisteena siitä, että tyhmän lausunnon korjaamiseen tarvitaan kym-
3649: menen viisasta lausuntoa, eikä sittekään tiedä, tokko siitä kunnolli-
3650: sen saa. Jos herra Wuolijoki käyttää maatalousvaliokunnassa täl-
3651: laisia kieroja lausuntoja, ei pidä ihmetellä, jos häntä ei saada vähällä
3652: oikealle tolalle.
3653:     Muuten koko sen lausunnon ydin, jonka herra \Vuolijoki täällä
3654: nyt antoi, teki minuun sen vaikutuksen, että hän on valmis lyömään
3655: kättä niiden kanssa, jotka eivät maanvuokralakia ollenkaan tahdo
3656: -ylitse keskustan. Hän polemiseerasi kokonaan keskustaa vastaan
3657: ja yhtyi ed. Tokoin lausuntoon, jonka mielestä keskustan anomus-
3658: esitys on aivan arvoton maanvuokralaiksi. Sitä ei muka ole hyväk-
3659: syttävä, vaan ennen asetuttava sille kannalle kuin äärimmäinen
3660: oikeisto, ettei mitään uutta lakia välttämättömästi tarvita. Siis
3661: herrat vasemmistolaiset ja oikeistolaiset lyövät keskustan yli kättä
3662: toisilleen. Olkoon menneeksi! Mutta se on Suomen kansalle lausuttava
3663: ja selväksi tehtävä.
3664: 
3665:       Ed. I~ a n t t o: Tämä torpparikysymys on sangen vaikea kysy~
3666: mys, sillä se on jo itsestään luokkakysymys. Jos isäntä muuttuu
3667: torppariksi, niin hän muuttaa mielipiteitään, samoin torppari jos hän
3668: tulee isännäksi. Olen koettanut antaa torpparille ehtoja vaikka
3669: kuinka hyviä, mutta hän ei ole tyytyväinen. Mutta kun ajattelin
3670: jo::; itse muuttuisin torppariksi, niin tuskin minäkään olisin tyytyväi-
3671: nen. Mutta koska kaikki puolueet kilpailevat kansanvaltaisuudesta,
3672:                              Maanvuokralaki.                           89
3673: 
3674:  niin minusta on tämä laki laadittava niin kansanvaltaiseksi, kuin
3675:  mahdollista.
3676: 
3677:      Ed. K a i r a m o: Maatalousvaliokunnan tähänastisissa puoli-
3678:  virallisissa istunnoissa näillä valtiopäivillä on ed. Sulo Wuolijoki
3679:  jo kahteen kertaan suvainnut minun mielipiteenäni esittää sen, minkä
3680: han nytkin mainitsi, nim. että muka pienviljelys ei kannata, on talou-
3681: dellisesti epäedullinen j. n. e. Se on niitä epätarkkoja referaattej a,
3682: joihin on häneltä tottunut, enkä ole katsonut tarpeelliseksi niitä
3683: myöskään valiokunnassa oikaista. Mutta koska tämä esitys sisältää
3684: suunnilleen aivan vastakohdan siitä, mikä todellakin on minun mieli-
3685: piteeni ja mitä minä myöskin ol~n monessa tilaisuudessa julkisesti
3686: esittänyt, niin tahdon lyhyesti tässä mainita tämän esimerkin siitä
3687: tavasta, millä asiat valiokunnassa esitetään. Semmoinen mielipide,
3688: jonka ed. \Vuolijoki pani minun suuhuni, ei ole esitetty siinä anomus-
3689: ehdotuksessa, jonka hän mainitsi, eikä minun puolestani myöskään
3690: missään muualla. Minä olen muuten kiitollinen ed. Wuolijoelle hänen
3691: puheestansa, sillä se on itse asiassa oivallinen esimerkki siitä, millä
3692: tavalla vasemmiston puolella osataan maatalousvaliokunnan aikaa
3693: tuhlata.
3694: 
3695:      Ed. Hämäläinen, A. P.: Minusta tuntuu erittäin kummalliselta
3696:  tämä sama kysymys. Eikö teillä, hyvät herrat oikeistolaiset, ole mah-
3697:  dollisuutta toisella tavalla toteuttaa tätä, jos teillä on hyvä tahto.
3698:  Alkää narratko köyhälistöä. Sillä minä tiedän niistä lukuisista agi-
3699: tatsioonireisuista, joita te olette tehneet köyhälistön keskuudessa.
3700: Te olette sanoneet, että te parannatte. Mutta te olette samalla sanoneet
3701: sen, että jos eivät he ymmärrä etuansa katsoa, niin he saavat katua.
3702: Mikä estää teitä tekemästä vaikka kuinka hyvän työn näille? Ei
3703: mikään laki estä eikä rankaise teitä. Mutta köyhälistöä rankaisee laki
3704: siitä, jos se astuu toisen maalle viljelemään ja siitä elatustaan hankki-
3705: maan. Siellä on lul.'llisat köyhälistöjoukot, jotka odottavat kyllä
3706: parannuksia näihin, mutta ne eivät tule, niin kauvan kuin teidän
3707: puolesta, nim. oikeiston puolesta lausutaan: >>Voimasuhteet sen mää-
3708: rää>>, Teillä on voimasuhteet käsissänne, teillä on maat ja mannut.
3709: Sanokaa yksi päättävä sana, että me annamme ne viljellä ilman,
3710: ettei riistetä näiden työn tuloksia. Siinä on koko parannus. Mutta
3711: sitä ette te tee. Te tahdotte siihen vedota aina, että voimasuhteet
3712: päättäkööt; ja kokoontukoot niin lukuisasti etujaan valvomaan,
3713: että he todella voimasuhteiden perustuksella voivat sen saada. Tämä
3714: menettely on aivan väärä. Se on minun mielestäni ikäänkuin, sanoi-
3715: sinko suoraan, narrimaista. Tällä ärsytetään vaan kansaa eikä
3716: paranneta sen taloudellista heikkoutta. Teillä on valta. Te voitte
3717: ilman minkään parlamentin suostumusta tehdä sen ja luovuttaa
3718: maanne viljeltäväksi niille, joilla on halua viljellä.
3719: 90                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3720: 
3721: 
3722:     Sitten olette jättäneet varjoon sen karjanlaitumen, poltinpuun
3723: ja kaikki. Ei ole missään lakiteoksessa mainittu niistä. Sillä tiedän
3724: lukuisia talon isäntiä, jotka laskevat hyvin tarkkaan: >>Jaa, minun
3725: ei kannata antaa maatani vuokralle. Minä saan paljoa edullisemmat
3726: tulot myymällä poltinpuita>>. Ja sillä perustalla hän ei laske, päin-
3727: vastoin entisetkin häätää ulos vielä. Ottakaa maatalousvaliokunnassa
3728: tämäkin asia huomioon että torpparit saavat todellakin polttopuita
3729: ja karjanlaidunta ilman että heitä väkipakolla estetään niitä saamasta.
3730: 
3731:     Ed. W u o 1 i j o k i, ·S u 1 o: Ed. Kairamo ei mahdollisesti muista
3732: niiden anomusehdotusten perusteluita, mitkä hän on rgo7 vuoden
3733: valtiopäiville jättänyt. M. m. yhden anomusehdotuksensa alkaa hän
3734: seuraavasti: >>Kokemus useista Europan ja Amerikan kulttuuri-
3735: maista osottaa, että pienten maanviljelystilojen omistajat, voidaksensa
3736: kestää nykyajan taloudellista kilpailua ja varsinkin pääoman yli-
3737: voimaista ahdistusta, kaipaavat tukea toiseltakin puolen keskenäi-
3738: sestä yhteistoiminnasta, toiselta puolen yleisestä, heitä suojelevasta
3739: lainsäädännöstä. Varsinkin on huomattu, että valtion toimenpiteestä
3740: syntyneet itsenäiset pikkuviljelijä-tilat helposti joutuvat turmiolli-
3741: sen keinottelun alaisiksi, ellei sopivilla lakisäädöksillä ajoissa saada
3742: siihen salpaa.>> Tämä on yksi niistä monista sitaateista, joita voisi
3743: lukea enemmänkin. Ellei tästä käy ilmi se että ed. Kairamon mielestä
3744: itsenäinen pikkuviljelys ei ilman valtion puolelta annettavaa tukea
3745: kannata, niin ei silloin tiedä, miten tekstiä lukee. Ellei luota pikku-
3746: viljelykseen ilman valtioapua, niin ei silloin yleensä luota pikku-
3747: viljelykseen. Sen johtopäätöksen vetää jokainen hänen anomuksestaan.
3748: Mitä tulee siihen, että hän viimeisen lausuntonsa lopettaa sillä, että
3749: vasemmiston edustajat viivyttävät valiokunnassa aikaa, voin lupau-
3750: tua julkaisemaan ed. Kairamolie tilaston siitä miten eri puolueitten
3751: jäsenet käyttävät puhevuoroja, joten muutkin kuin ed. Kairamo
3752: ovat tilaisuudessa näkemään, ketkä valiokunnassa [;aikaa ku-
3753: luttavat.                                                    •
3754: 
3755:     Ed. H u o p o n e n: Kajoamatta itse pääkysymykseen pyytäisin
3756: kohteliaimmin eduskunnalle huomauttaa, että eiköhän jo riittäisi
3757: keskustalle sekä vasemmistolle nämä puhevuorot, jotka nyt tässä asi-
3758: assa ovat käytetyt agitatsioonitarkotuksia palvelemaan. Minä olen
3759: vakuutettu siitä, että jokainen eduskunnan jäsen on siitä yksi-
3760: mielinen, että tämmöinen lähetekeskustelu ei ole miksikään hyödyksi
3761: eikä auta asiaa yhtään eteenpäin. Päiväjärjestyksessä on 36 asiaa.
3762: Jos nyt jokaista asiaa evästetään samassa määrässä, niin tämä
3763: istunto tulee kestämään vähintäin 36 tuntia ja minun mielestäni
3764: se tulee olemaan liian pitkä istunto. Ehdottaisin, että tämä kysymys
3765: tällä kertaa jätettäisiin sikseen, jotta päästäisiin eteenpäin.
3766:                    Kunnallislainsäädännön uudistaminen.                91
3767: 
3768: 
3769:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi lähetetään eduskunta-
3770: esitys n:o 4 M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
3771: 
3772:            2-3) Kunnallislainsäädännön uudistaminen.
3773: 
3774:     Esitetään ed. Erkon ja Ahmavaaran allekirjoittama eduskunta-
3775: esitys n:o 5 (Liitteet VII, siv. 5), sisältävä erinäisiä lakiehdotuk-
3776: sia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi, sekä
3777:     ed. Koviston y. m. allekirjoittama, samansisältöinen eduskunta-
3778: esitys N:o 8 (Liitteet VII siv. 100).
3779: 
3780:     Keskustelu:
3781: 
3782:     Ed. H ei k k i 1 ä: Näitä kunnallislakiesityksiä käsitellessä täy-
3783: tyy mielipahalla merkitä että hallitus siitä lähtien kun meillä on
3784: ollut kansaneduskunta, ei ole ollut apuna niiden uudistusten aikaan-
3785: saamisessa, joita kansa kiihkeästi kaipaa. Nyt on jo lähes neljännes
3786: tästäkin istuntokaudesta kulunut eikä vielä ole kuulunut hallituk-
3787: selta esitystä kunnallislain uudistamiseksi. Hallituksen esitys kuuluu
3788: olleen valmiina jo kauan aikaa; tietämätöntä on, minkä korporat-
3789: sioonin arvosteltavana se nykyään hautunee. Samalla kun tämän
3790: tosiasian merkitsemme, täytyy huomata että hallitus päinvastoin
3791: on esteenä niiden uudistusten aikaansaamisessa, joita eduskunta
3792: tahtoisi tehdä ja joita kansa odottaa. Mainittakoon vain eduskunnan
3793: säätämän kieltolain kohtalo, jonka perille saattamiseksi ei kotimainen
3794: hallitus ole vielä kerinnyt tekemään tuskinpa mitään. Ja viime ker-
3795: ralla eduskunnan koossa ollessa, kun alkoi valmistua tärkeitä laki-
3796: ehdotuksia, silloin hallitus astui tielle, esti eduskunnan pääsemästä
3797: perille, hajotti eduskunnan. Nähdään siis että mitä kansa tahtoo ja
3798: toivoo, &itä ei tahdo hallitus. Minun mielestäni on erittäin tärkeä
3799: nykyaikana ensinnäkin panna merkille tämä asia. Nämä eduskunta-
3800: esitykset, mitkä tässä nyt lähetetään valiokuntaan, antanevat ai-
3801: hetta myöskin muiden näkökohtain merkitsemiseen. Nykyään kun
3802: tuntuu siltä, että kansanvaltaisuus valtiollisissa asioissa on jotakuinkin
3803: vaaranalainen, silloin eduskunnan olisi, ainakin kunnallisissa asioissa,
3804: pyrkiminen täydelliseen kansanvaltaisuuteen. Sehän vastaisi sitä,
3805: mikä eduskunta on, kansanvaltaisesti kokoonpantu eduskunta. Ja
3806: se että kansalla jossakin asiassa olisi itsemääräämisvalta, olisi tur-
3807: vana myöskin valtiollisen kansanvallan pysymiselle tässä maassa.
3808: Mikäli tiedän, eivät nämä nyt esitetyt esitysehdotukset kuiten-
3809: kaan mene tässä kansanvaltaisuudessa perille saakka. Ellen erehdy,
3810: ovat ne sisällöltään jotakuinkin samat kuin viimein eduskunnan
3811: koossaolon aikana tehty kunnallisvaliokunnan mietintö samasta
3812: asiasta. Minusta nähden tarvitsisi nykyään käydä vastasuuntaa halli-
3813: tuksen kansanvaltaisuuden supistamisaikomusten kanssa, asettua
3814: 92                     Istunto 18 p. elokuuta 1908.
3815: 
3816: 
3817:  kunnallisasioissa enemmän kansanvaltaiselle kannualle kuin mille
3818:  kunnallisvaliokunta viimeisellä eduskuntakaudella asettui. Näihin
3819:  saakka on kunnallisen itsehallinnon periaatetta suuressa määrässä
3820:  loukannut kuvernöörin sekaantumisvalta kunnan asioihin. Näissä
3821:  esitysehdotuksissa, ellen erehdy, on ehdotettu, että kunnan val-
3822:  tuuston toimittamien vaalien tuloksista olisi ilmoitettava kuver-
3823:  nöörille. Tämmöinen velvollisuus on nytkin ja tiedetään että se johti
3824:  sortovuosien aikana siihen että hallitus käsitti kuvernöörien olevan
3825:  oikeutettuja hylkäämään kuntien toimittamat vaalit. Ettei tällaista
3826:  konfliktia edelleen sattuisi, olisi kuvernöörille ilmoittamisvelvollisuus
3827:  tarpeettomana pyyhittävä kokonaan pois. Kunnan valtuustojen
3828:  päättämistä tärkeimmistä, kipeimmin koskevista asioista olisi myös,
3829:  jos kansanvaltaisia tahdottaisiin olla, vedottava ainakin silloin,
3830:  milloin valtuustot eivät ole yksimielisiä kansan lopulliseen päättä-
3831:  misvaltaan, kansan äänestykseen. Tämä olisi siitäkin syystä tar-
3832:  peen, ettei kunnan asukkaissa pääsisi vireille sellainen käsitys, että
3833:  valtuusto menettelee asioissa tavalla, joka vivahtaa suosikkijär-
3834:  jestelmään. Sellaista on tätäkin ennen tapahtunut. Tampereella
3835:  esimerkiksi, kun kunnalle kauppahallia rakennettiin, kunnalle sitä
3836:  varten hankittiin kiinteätä omaisuutta, kauppahallin tontti. Li-
3837: sätty valtuusto osteli useammasta paikasta taloja kauppahallin
3838: tontiksi. Sattui niin että ne talot olivat hyvin rappiolle joutuneet.
3839:  Kuntalaisissa vallitsi käsitys, että valtuusto tahtoo ostella suosi-
3840: keiltaan semmoisia taloja, jotka ovat niille ala-arvoisia. Ja vieläkin
3841: pahempaa sattui. Ostettiin maalta kaukaa maatila, jota ei kunta
3842: voinut millään tavalla hyväksensä käyttää. Kaupungin täytyi myö-
3843: hemmin myydä se ison joukon pienemmästä hinnasta kuin mitä
3844: kaupunki itse oli maksanut. Jos tämmöiset asiat saataisi päätettäviksi
3845: kuntalaisten kansanäänestyksellä, ei olisi pelkoa, että valtuusto sil-
3846: loin ostaisi suosikeiltaan omaisuutta, kun suosikit ovat joko raha-
3847: pulassa tai niillä on omaisuutta, jota ne eivät voi edukseen käyttää.
3848: Nykyään olisi mentävä kans.anvaltaisuudessa niin pitkälle, että täm-
3849: möiset kiinteistön hankkimispäätökset tulisivat kansanäänestyk-
3850: sellä ratkaistaviksi. Silloin ei ainakaan syntyisi epäluuloja, vaikkapa
3851: ne saattaisivat joskus olla aiheettomiakin. Ellen erehdy, on näissä
3852: anomuse&ityksissä myöskin verotusperusteeksi määrätty maalla
3853: alin 300 markan vuositulo. Kun nykyisellä raha-arvon kannalla ei
3854: tämmöisillä tuloilla elävä perhe voi nauttia mitään niitä kulttuuri-
3855: etuja, mitä yhteiskunta tarjoo, ei perheillä siis ole mitään etuja siitä
3856: että ovat yhteiskunnan jäseniä, ei myöskään pitäisi säädettämän
3857: velvollisuuksia yhteiskunnan ylläpitoon sellaisille, joilla ei ole yhteis-
3858: kunnasta mitään etua. Kansanvaltaisuuden periaate vaatisi myös-
3859: kin että kuntien valtuustoissa olisi pienemmätkin ajatusryhmät,
3860: pienemmätkin puolueryhmät edustettuina. Siihen päästäväksi tar-
3861:                     Kunnallislainsäädännön uudistaminen.                 93
3862: 
3863: 
3864:  vitsisi kunnan valtuutettujen lukumäärän määrätä niin suureksi,
3865:  ettei pienemmätkään ryhmät jäisi sieltä osattomiksi.
3866:      Minä mainitsin äsken kuvernö@rien sekaantumisvallasta kunnan
3867:  asioihin esimerkin, mutta unohdin toisen, joka on vieläkin rumempi
3868:  ja joka yhä enemmän kehottaa koettamaan saada tätä kunnallis-
3869:  lakia semmoiseksi, ettei kenestäkään sivullisesta henkilöstä, joka
3870:  ei ole kunnan asukas, ei siis herra kuvernööristäkään, mainittaisi
3871:  siellä mitään. Marian kunnassa tänä vuonna kuntakokous päätti
3872:  jakaa viinavoittorahat suureksi osaksi köyhälistön sivistystarpeihin,
3873:  päätti jakaa niitä työväenyhdistysten ja muiden työväen keskuu-
3874:  dessa toimivien yhdistysten kirjastoille. Siinä kunnassa on jo kun-
3875:  nallisvaltuusto. Kuvernööri kumosi sen päätöksen sillä perusteella,
3876:  että päätöksen tekeminen siitä kuuluu kunnan valtuustolle eikä
3877:  kuntakokoukselle. Kunnan valtuusto päätti asian samalla tavalla.
3878:  Valtuusto oli yhtä aulis näitä ilmaiseksi saatuja varoja käyttämään
3879: köyhemmän kansanosan hyväksi kuin kuntakokouskin.                     Mutta
3880:  kuvernööri kumosi myöhemmin tämän valtuustonkin päätöksen
3881: sillä peru.:;teella, että ne köyhälistön muodostamat seurat muka ovat
3882:  puolueseuroja. Kuvernöörin käsityksen mukaan siis vain yläluokan,
3883:  omistavien luokkien, keskuudessa toimivat seurat ja niiden seuro-
3884:  jen tarkoituksen perilleajamiseksi käytetyt varat eivät tulisi puolue-
3885: tarkoituksiin. Kuvernöörin käsitys siinäkin oli siis kokonaan ylä-
3886: luokkakäsitys. Tämä esimerkki on vielä voimallisempi kehottamaan
3887: saamaan kunnallislakia semmoiseksi, että ei siinä mainittaisi ku-
3888: vernööristä mitään. Ellen erehdy on nyt näissä esitysehdotuk-
3889: sissa myös kielletty kunnallinen äänioikeus köyhemmiltä asukkailta;
3890: ainakin lisävaltuusmiesten vaalissa, jotka päättävät tärkeimmistä,
3891: köyhiä kipeimmin koskevista asioista eivät ne tulisi saamaan ottaa
3892: osaa. Mutta lienee näissä myös poikettu viime vuotisesta kunnal-
3893: lisvaliokunnan mietinnöstä niin pitkälle, että niiltä jotka eivät kun-
3894: nanveroja maksa, kielletään äänioikeus myöskin sen tavallisen, köy-
3895: hien valtuuston vaaleissa, joka kunnan juoksevia asioita hoitaa.
3896: Samalla kun siis näissä esitysehdotuksissa köyhille, niillekin, joilla
3897: on 300 · markan vuositulot, pyritään asettamaan velvollisuuksia,               •
3898: rasituksia, samalla esityksessä pyritään köyhemmiltä estämään
3899: kunnalliset oikeudet. Tämä on semmoinen yleinen näkökohta, josta
3900: tarvitsisi tulla päinvastaisiin tuloksiin, tuloksiin sellaisiin, että valta-
3901: kysymyksissä kunnan asioissa oltaisiin kansanvaltaisia, määräisi
3902: ihmisyys eikä varallisuus, ja tuloksiin sellaisiin, että ne, joille yh-
3903: teiskunta takaa etuja, kantaisivat myöskin rasitukset, ja ne, joille
3904: se ei niitä takaa eli, kuten äsken sanoin, joilla ei ole mitään etuja
3905: siitä, että ovat yhteiskunnan jäseniä, ne kaikista köyhimmät, myös-
3906: kin vapautettaisiin taloudellisista rasituksista.
3907:     94                        Istunto 18 p. elokuuta.
3908: 
3909: 
3910:          Ed. J o h a n s s o n: J ag ber att i hufvudsak få förena mig om
3911:     hvad representanten Heikkilä här uttalat, men, då jag engång er-
3912:     hållit ordet, så ber jag att därjämte få säga några ord.
3913:          Bland de reformförslag denna landtdag har att behandla är helt
3914:     säkert reformeringen af kommunallagstiftningen en af de mest be-
3915:     tydelsefulla. En snar lösning af denna viktiga fråga emotses äfven
3916:     med väntan och spänning af den stora del af landets befolkning,
3917:     hvilkens intressen äro bundna af en för dem lycklig lösning däraf.
3918:     Då man på flere håll hört uttalas, att den svenskatalande allmogen
3919:     och arbetarebefolkningen icke skulle godkänna en fullständig reform
3920:     af· kommunallagstiftningen, utan endast vill göra lagförslaget till
3921:     något slags halfmesyr, så ber jag att få uttala, att detta icke alls
3922:     är med verkliga förhållandet öfverensstämmande. De djupa lagren
3923:     bland de svenskatalande komma i likhet med de finskatalande att
3924:     med glädje hälsa en äfven för dem lycklig lösning af frågan. Att man
3925:     på svenskt håll motsätter sig en grundlig reformering af frågan för-
3926:     står jag nog, ty det är de, som hittills innehaft makten såväl i kom-
3927:     munalnämnderna på landet som i fullmäktige i städerna å de svenska
3928:     orterna, ja till och med i många städer med finsk befolkning, medan
3929:     nu däremot en finsk öfverklass utträngt dem därifrån och tagit mak-
3930:     ten. Att en viss klass allena innehar makten i kommunalnämnderna
3931:     och stadsfullmäktige har icke alltid varit tili nytta och gagn för den
3932:     lägre befolkningen. De beslut, som fattats, hafva äfven i allmän-
3933:     het endast ländt de högre klasserna till godo. Att såsom nu är fallet
3934:     rösträtten göres beroende af ens inkomster är icke öfverensstämmande
3935:     med rättvisans och jämnlikhetens kraf, samt kan icke på något
3936:     sätt försvaras. För att få det stora missnöje, som nu råder bland
3937:     befolkningen, öfver de orättvisa rösträttsförhållandena utrotadt,
3938:     bör rösträtten göras oberoende af förmögenhet och andra inskränk-
3939:     ningar samt få utöfvas af hvarje finsk medborgare, man eller kvinna,
3940:     hvilken före valåret fyllt 20 år. Genom att detta skulle genomföras,
3941:     skulle äfven intresset för de kommunala angelägenheterna i långt
3942:     högre grad stiga än hvad nu är fallet. Nu är det endast ett fåtal
3943: •   bland befolkningen, som har inflytande på valen, och då man icke
3944:     behöft frukta att den lägre befolkningen skulle få något slags makt
3945:     öfver dem, har äfven intresset på detta håll svalnat. Såsom exempel
3946:     härpå kan nämnas, att t. ex. Helsingfors stadsfullmäktige vid flera
3947:     tilifällen, då viktiga ärenden varit före, icke varit i beslutfördt antal
3948:     tillstädes. Så har man engång tili och med fått efterskicka stadsfull-
3949:     mäktige med ångbåt för att få behöfligt antal. Och likadant har
3950:     äfven på flere andra orter inträffat.                  ·
3951:          Att man på svenskt håll icke med nöje emotser en för befolknin-
3952:     gen lycklig lösning af frågan kan ses däraf, att till kommunalut-
3953:     skottets vid senaste landtdag betänkande de svenska utskottsmed-
3954:     lemmarna inlämnade en reservation mot detta betänkande, hvar-
3955:                                 Kyytilaki.                             95
3956: 
3957: 
3958: vid de uttalade, att rösträtten borde göras beroende af inkomsterna.
3959: Senaten har äfven beslutit affordra fullmäktige i städerna samt kom-
3960: munalnämnderna på landet utlåtande om kommunallagstiftnings-
3961: komitens betänkande. J ag vill icke här uppehålla mig vid de ut-
3962: låtanden, som afgifvits af de finska kommunerna, utan endast i
3963: korthet beröra ett par utlåtanden, afgifna af fullmäktige och kom-
3964: munalnämnder i trakter, där de svenskatalande dominera. Af de
3965: utlåtanden, som afgifvits, finner man, att de ickevarittillfredsställda
3966: med detta betänkande. Det har befunnits vara samhällsvådligt o.
3967: s. v. Detta betänkande, hvilket icke på långt när motsvarar be-
3968: folkningens önskningsmål, anser man vara för radikalt samt lända
3969: landet till skada. Bland annat hafva Helsingfors stadsfullmäktige
3970: uttalat att den kommunala rösträtten och valbarheten bör ordnas
3971: i samband med det kommunala beskattningsväsendet. Afsikten
3972: härmed torde vara klar för enhvar. Vidare uttalas att den direkta
3973: röstskalan bör afskaffas men förordas i stället införandet af klass-
3974: val, indelade efter inkomsterna i de större städerna i tre klasser,
3975: i de mindre i två. Enligt förslaget skulle 10, högst II % af Hel-
3976: singfors stads befolkning få kommunal rösträtt, medan 55 % nu har
3977:  politisk rösträtt. Samma ståndpunkt uttalas äfven af flertalet lands-
3978:  kommuner. Som en kuriositet må nämnas, att Lappträsk kommun
3979:  föreslår införandet af en modifierad röstskala, hvilket skulle vara
3980:  »rättvist, historiskt och fosterländskt.•> J ag vill icke uppehålla tiden
3981:  med att ingå i detaljer, men jag hoppas, att vederbörande utskott-
3982:  hvilket kommer att behandla denna fråga, skall försöka få den genom,
3983:  förd så, att den kommer att lända landets befolkning till nytta och
3984:  gagn och icke endast en viss klass till fördel.
3985: 
3986:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi lähetetään eduskunta-
3987: esitykset n:o 5 ja 8 Kun n a 11 i s v a 1 i o kuntaan.
3988: 
3989:                               4) Kyytilaki.
3990:    Esitetään ed. Laineen y. m. allekirjoittama eduskuntaesitys
3991: n:o 10, sisältävä ehdotuksen kyytilaiksi (Liitteet V siv. 32).
3992:     Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
3993:     Ed. P en n a ne n: Kuten esitysehdotuksen esittäjä ed. Laine,
3994: äsken huomautti, on tästä asiasta odotettavissa hallituksen esitys.
3995: Kun kuitenkaan ei ole vakuutta, milloinka tuo hallituksen esitys
3996: eduskunnan käsiteltäväksi joutuu, joutuuko se niin hyvissä ajoin,
3997: että asia voidaan eduskunnassa loppuun käsitellä, on minunkin
3998: mielestäni paikallaan, että eduskunta tässä asiassa, joka jo niin monta
3999: kertaa on ollut valtiopäivillä käsiteltävänä, käyttää aloteoikeuttaan
4000: esitysehdotuksen muodossa. Minä en ole ollut tilaisuudessa allekir-
4001: 96                     Istunto 18 p. elokuuta 1908.
4002: 
4003: 
4004: joittamaan tätä esitysehdotusta, joka tietääkseni on aivan sanasanai-
4005: sesti yhtäpitävä sen lakiehdotuksen kanssa, joka laki- ja talousvalio-
4006: kunnassa viime valtiopäivillä valmistettiin. Olin puolestani ajatet-
4007: lut, että aiotteen tässä asiassa ottaisivat yhdessä ne edustajat, jotka
4008: viime kerralla olivat mainittua lakiehdotusta valmistamassa. Mutta
4009: nyt näin ollen pyydän vain yhtyä kannattamaan tehdyn esitysehdo-
4010: tuksen lähettämistä laki- ja talousvaliokuntaan.
4011:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja eduskuntaesitys lähete-
4012: tään Laki- j a ta 1 o usva 1 i o kuntaan.
4013: 
4014:                   5) Teitten tekeminen ja tievero.
4015:    Esitetään tätä koskeva eduskuntaesitys n:o 14, jonka ed. I_. aine
4016: ehdottaa lähetettäväksi I_. a k i - j a t a 1 o u s v a 1i o k u n t a a n
4017: (Liitteet V siv. 5.)
4018:     Keskustelu:
4019:     Ed. H u o p o n e n: Kysymys tielaista on ollut yhtä vaiherikkaan
4020: kehityksen alainen kuin kyytilakiehdotuskin. Tielain laita on aivan
4021: sama kuin ed. Pennanen jo huomautti edellisen lakiehdotuksen kohta-
4022: losta. On tietysti tarpeetonta painattaa useampia samanlaisia ehdo-
4023: tuksia. Minä puolestani kannatan täydellisesti tehtyä ehdotusta,
4024: joka on tuote laki- ja talousvaliokunnan toiminnasta viime ja äsken
4025: päättyneillä valtiopäivillä. Kannatan siis, että kysymys lähetetään
4026: laki- ja talousvaliokuntaan valmistavaa käsittelyä varten, että nämä
4027: kaksi tärkeää asiaa, kyytilaki sekä tielaki, saataisiin vihdoinkin
4028: pois päiväjärjestyksestä.
4029: 
4030:     Ed. K a 11 i o: Kuten esitysehdotuksen esittäjä huomautti, perus:
4031: tuu hänen esityksensä tämän vuoden ensimäisten valtiopäiväin laki-
4032: ja talousvaliokunnan esitykseen. Minä olisin suonut, että se olisi pe-
4033: rustunut vuoden 1907 valtiopäiväin laki -ja talousvaliokunnan esi-
4034: tykseen, sillä näillä on oleellinen ero siinä, että vuoden 1907 valtio-
4035: päiväin laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksessa asetetaan maanomis-
4036: tajat ja torpparit samaan veroluokkaan kuin kaikki muut veron-
4037: nauttijat, ja se minusta on oikea periaate. Toivon että laki- ja talous-
4038: valiokunta ottaa tämän ensimäisen valmisteeosa neuvottelujensa
4039: pohjaksi. Tällä evästyksellä pyydän kannattaa luetun esitysehdo-
4040: tuksen lähettämistä laki- ja talousvaliokuntaan.
4041: 
4042:     Ed. A h m a v a a r a: Minulla ja usealla muulla meidän ryhmään
4043: kuuluvalla on ollut myös harkinnan alaisena tehdä eduskuntaesitys
4044: esillä olevasta asiasta, mutta kun saimme varmalta taholta tietää, että
4045: jo aikoja sitte oli arm. esitysehdotus lähetetty Pietariin, niin jätimme
4046:                           Laki yhdistyksistä                            97
4047: 
4048: esityksen tekemättä siinä luottamuksessa, että armollinen esitys' pian-
4049: kin eduskunnalle jätetään. Kun ei nyt kuitenkaan esitystä vielä ole
4050: kuulunut ja kun lienee tietämätöntä, koska se joutuu-- viipyminen
4051: kun nähtävästi on luettava Suomen asiain esittelyn uuden järjetelmän
4052: laskuun, - niin siitä syystä minäkin yhdyn tätä esitysehdotusta kan-
4053: nattamaan, niin suotavana kuin olisinkin pitänyt, että arm. esitys
4054: olisi joutunut, -- jotta kaikissa tapauksissa edes eduskuntaesityksen
4055: kautta tämä jo kauvan vireillä ollut asia tulisi Eduskunnan käsitel-
4056: täväksi.
4057: 
4058:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään eduskunta-
4059: esitys n:o 14 L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
4060: 
4061: 
4062:                 6)   Metsästysasetuksen muuttaminen.
4063: 
4064:     'fätä koskevan eduskuntaesityksen n:o 3 selostaa ed. W a a-
4065: r a 1 a, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Laki- j a ta 1 o u s-
4066: v a 1 i o kuntaan (Liitteet V, siv. 71).
4067: 
4068: 
4069:                         7)   Laki yhdistyksistä.
4070: 
4071:    Eduskuntaesitys n:o 15, sisältävä ehdotuksen laiksi yhdistyksistä,
4072: jonka selostaa ed. A. Neo v i u s (Liitteet III siv. 5),
4073: 
4074:     aiheuttaa seuraavan puhevuoron:
4075: 
4076:     Ed. H u o t a r i, A n t o n: Minulla ei ole ollut tilaisuutta perehtyä
4077: perinpohjin kysymyksessä olevaan esitysehdotukseen. Mutta sen mu-
4078: kaan kuin olen sitä silmäillyt, olisi siihen ainakin pari muutosta saa-
4079: tava. Esitysehdotuksen 5 §:ssä sanotaan, että yhdistyksiin saisi kuulua
4080: ainoastaan 18 vuotiset henkilöt, eikä siis nuoremmat. Nyt kuitenkin
4081: tiedetään, että meidän maassamme on olemassa yhdistyksiä, nuoriso-
4082: yhdistyksiä, joihin kuuluu nuorempia kuin 18 vuotisia, aina 15 ikä-
4083: vuodesta alkain. Minä pyytäisin asianomaisen valiokunnan huomioon
4084: kiinittää tämän seikan, eikö voitaisi jollain tavoin alentaa sitä ikä-
4085: määrää, joka tässä esityksessä on olemassa. Jos tällainen kohta
4086: tulisi sellaisenaan hyväksytyksi, niin se tekisi suorastaan mahdotto-
4087: maksi sellaisten nuorukaisikään päässeiden henkilöiden kuulumisen
4088: yhdistyksiin, jotka nykyään saavat niihin kuulua. Ja epäilemättä se
4089: olisi nuorisoyhdistyksille tuntuva haitta. Edelleen on esityksen
4090: 21 §:ssä mielestäni tarpeettoman kovat määräykset yhdistysten
4091: hajoittamisesta. Esitysehdotuksessa määrätään nimittäin tuomio-
4092: istuimelle oikeus hajoittaa yhdistys siinä tapauksessa, että niihin
4093:                                                                     7
4094:  98                    Istunto 18 p. elokuuta 1908.
4095: 
4096: 
4097: on sallittu kuulua sellaisia henkilöitä, jotka eivät täytä tämän lain
4098: määräämiä edellytyksiä. Mutta tällaisesta määräyksestä saattaisi olla
4099: se seuraus, että yhdistys voisi joutua hajoitetuksi aivan tarpeettoman
4100: pienestä rikoksesta; saattaisi esim. joku yhdistykseen pyrkivä antaa
4101: itsestään vääriä tietoja, sanoa esim. olevansa tämän lain edellyttämässä
4102: ijässä, eikä kuitenkaan olisi. Samoin ehkä joku henkilö, joka ei olisi
4103: Suomen kansalainen, voisi kuitenkin sanoa sitä olevansa. Ja tällaisessa-
4104: kin tapauksessa yhdistys voitaisiin suorastaan hajoittaa, vaikka
4105: asianomainen yhdistys ja sen viranomaiset eivät olisi millään tavoin
4106: tietoisesti rikkoneet mitään tämän lain määräystä. Mielestäni olis
4107: valiokunnan kiinnitettävä ainakin näihin määräyksiin huomionsa ja
4108: koetettava muuttaa ne hieman lievemmiksi.
4109:     Esitysehdotuksen tekijät muuten huomauttavat, että tämä esitys
4110: on seurauksena siitä, ettei viimeisten säätyvaltiopäiväin hyväksymä
4111: yhdistyslaki ole saanut lopullista hyväksymistään. On valitettava
4112: asia, että niin on tosiaan käynyt ja että tällaisessakin asiassa, jossa
4113: hallituksella olisi ehdottomasti velvollisuus laatia uusi esitys, ei ole
4114: kuitenkaan sitä tehty, vaan: on täytynyt turvautua esitystietä teke-
4115: mään alote asiassa.
4116: 
4117:     Kun keskustelu julistetaan päättyneeksi, lähetetään eduskunta-
4118: esitys n:o 15 L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
4119: 
4120:                      8)   Laki painovapaudesta.
4121:     Eduskuntaesitys n:o 17, sisältävä ehdotuksen laiksi paino-
4122: vapaudesta, lähetetään ed. Söderholmin ehdotuksesta L a k i-
4123: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 19).
4124: 
4125:       9) Kirjailijain ja taiteilijain oikeus työnsä tuotteisiin.
4126:     Eduskuntaesityksen n:o 21, joka koskee muutosta tästä
4127: asiasta 15 p:nä maalisk. 188o annetun K. asetuksen 18 §:ään, selostaa
4128: ed. P a 1m en ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Laki-
4129: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 139).
4130: 
4131:              10) Aviopuolisoiden omaisuuden hallinto.
4132:     Tätä koskevan anomusehdotuksen n:o 43 selostaa ed. G r i p en-
4133: b e r g ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan L a k i v a 1 i o-
4134: k unta a n (Liitteet III siv. 45).
4135: 
4136:                11) Aviovaimon oikeudesta lapsiinsa.
4137:    Anomusehdotus n:o 44, aviovaimon oikeutta lapsiinsa kos-
4138: kevan lansäädännön uudistamisesta, lähetetään ed. Gripenbergin
4139: ehdotuksesta L a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet III siv 49).
4140:                 Aviottomain lasten oikeussuhteet y. m.               99
4141: 
4142:              12-14) Aviottomien lasten oikeussuhteet.
4143:     Anomusehdotus n:o 18, aviottomain lasten oikeussuhteista kos-
4144: kevan lakisäädännön korjaamisesta, lähetetään ed. K a 11 i o n ehdo-
4145: tuksesta L a k i v a 1 i o kun t a a n, (Liitteet III siv. 67) jonne
4146: niinikään lähetetään samaa asiata koskeva
4147:     anomusehdotus n:o 27 (Liitteet III siv. 68).
4148:     anomusehdotus n:o 56 (Liitteet III siv. 69).
4149: 
4150:                     15-16) Muutoksia Rikoslakiin.
4151:    L a k i v a 1 i o k u n t a a n lähetetään vielä Rikoslain 20 luvun
4152: 7 §:n muuttamista koskevat anomusehdotukset
4153:    n:o 28, (Liitteet III siv. 83) jonka selostaa ed. Nissinen ja
4154:    n:o 45, (Liitteet III siv. 82) jonka selostaa ed. G r i p en b e r g,
4155: sekä
4156:    samoin
4157: 
4158:                17) Maakaaren osittaista muuttamista
4159:    koskeva eduskuntaesitys n:o 13 (Liitteet III siv. 34), jonka
4160: selostaa ed. H e d v i g G e b h a r d.
4161: 
4162: Työväenasiainvaliokuntaan lähetetään:
4163: 
4164:               18)    Elinkeinon harjoittamisen oikeutta
4165:     koskeva eduskuntaesitys n:o 18, jonka selostaa ed. E h r n·
4166: r o o t h, (Liitteet IX siv. 5) sekä niinikään hänen selostamansa
4167: 
4168: 
4169:                        19) Ammattivaltuustoja
4170:    koskeva eduskuntaesitys n:o 19. (Liitteet IX siv. 16), ynnä
4171: 
4172:                   20) Lakia työjärjestyssäännöiksi
4173:    koskeva eduskuntaesitys n:o 20        (Liitteet IX siv. 35), samoin
4174: kuin
4175:     21-23) Palkkaussäännön kumoamista tai tarkastamista
4176:     koskeva eduskuntaesitys n:o 12 (Liitteet IX siv. 45), jonka
4177: selostaa ed. S i 11 a n p ä ä, ja
4178:     anomusehdotus n:o 65 (Liitteet IX siv. 51), selostajana ed.
4179: A h 1 r o o s, sekä
4180: 100                   Istunto 18 p. elokuuta 1908.
4181: 
4182: 
4183:   anomusehdotus n:o 70 (Liitteet IX siv. 53), selostajana ed.
4184: Torppa.
4185:       Edelleen lähetetään samaan valiokuntaan:
4186: 
4187:       24) Työnvälftyksen järjestämistä kunnalliseksi toimeksi
4188:    koskeva anomusehdotus n:o -49 (Liitteet IX siv. 102), jonka
4189: selostaa ed. S i 11 a n p ä ä,
4190: 
4191:               25) Sosiaalisen päätoimiston perustamista
4192:     koskeva anomusehdotus n:o 47 (Liitteet IX siv. 103), jonka
4193: selostaa ed. P ä r s s i n e n, sekä
4194: 
4195:                 26) Äitiysvakuutuksen aikaansaamista
4196:    koskeva anomusehdotus n:o 48 (Liitteet IX siv. 92), selostaja
4197: ed. P ä r s s i n e n.
4198: 
4199: 27) Kotien perustamista turvattomia lapsia, aviottomia äitejä ja
4200:                    heidän lapsiaan varten
4201:    koskeva anomusehdotus n:o 54, jonka selostaa ed. R a u n i o,
4202: lähetetään hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n
4203: (Liitteet VI siv. n8).
4204: 
4205:        28)   Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustaminen.
4206:     Esitetään anomusehdotus n:o 4, korkeimman tuomioistuimen
4207: perustamisesta hallinto-oikeudellisten asiain käsittelyä varten, joka
4208: selostajan, ed. Ahmavaara n, ehdotuksesta lähetetään Peru s-
4209: tuslakivaliokuntaan. (Liitteet I siv. 27).
4210: 
4211:                            29-30)     Kielilaki.
4212:    Suomen- ja ruotsinkielen asemaa koskevan kielilain aikaan-
4213: saamista koskeva anomusehdotus n:o 37, jonka selostaa ed. Li s t o,
4214: lähetetään tehdystä ehdotuksesta P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n-
4215: t aan (Liitteet I siv. 53), samoin kuin samaa asiata koskeva
4216:    anomusehdotus n:o 38, jonka selostaa ed. Ahmavaara
4217: (Liitteet I siv. 55) sekä
4218: 
4219:  31) Armahduksen myöntämistä Siperiaan lähetetyllle Suomen
4220:                       kansalaisille
4221:    koskeva anomusehdotus n:o 73, jonka selostaa ed. L a g e r 1 ö f
4222: (Liitteet I siv. 59).
4223:                           Yliopiston kieliolot y. m.                     101
4224: 
4225: 
4226:                         32-33)    Yliopiston kieliolot.
4227:     Niiden korjaamista tarkoittava anomusehdotus n:o 7 (I.iitteet
4228: VI siv. 5), jonka selostaa ed. Ahma vaara,
4229:     sekä samaa asiaa ynnä polyteknillisen korkeakoulun kieliolojen
4230: järjestämistä
4231:     koskeva anomusehdotus n:o 24, jonka selostaa ed. T o r p p a
4232: (Liitteet VI siv. 6).
4233:      Molemmat anomusehdotukset lähetetään Sivistys v a 1i o-
4234: kuntaan.
4235: 
4236:                          34)   Oppivelvollisuuslaki.
4237:     Esitetään ed. Soinisen y. m. allekirjoittama eduskuntaesitys
4238:  n:o 23, sisältävä ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi (Liitteet VI
4239: siv. IS).
4240:       Esitystä evästää seuraavalla lausunnolla
4241:     Ed. La n t t o: Tätä asetusta, nim. oppivelvollisuuslakia, kansa toi-
4242: voo mutta myös suuresti pelkää. Ei kansa oppia vihaa, mutta se pel-
4243: kää niitä suuria rasituksia, joita oppivelvollisuudesta koituu. Minä
4244: toivoisin, että arvoisat edustajat ottaisivat harkitakseen, eikö olisi
4245: ajateltava riittävän suurta valtionapua köyhille kunnille Pohjan-
4246: maalla ja Itä-Suomessa. Myöskin olisi köyhien lasten avustamista
4247: ajateltava. Nämä ovat pahimmat esteet jotka panevat kansan
4248: vastustamaan oppivelvollisuutta.
4249:     Eduskuntaesitys lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.
4250: 
4251: 35)     Määräraha Suomen opiskelevan nuorison Raittiusliiton kes-
4252:                         kustoimikunnalle.
4253:     Tätä asiaa koskeva anomusehdotus n:o 93, jonka selostaa
4254: ed. K a r e s, lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet
4255: VI siv. I02), samoin kuin
4256: 
4257:                   36)    Kansankirjastojen avustamista
4258:     tarkoittava anomusehdotus n:o 94, jonka selostaa ed. S o i-
4259: n i ne n (Liitteet VI siv. I2I).
4260: 
4261: 
4262:       Seuraava istunto on ensi perjantaina kello I2 päivällä.
4263: 
4264: 
4265:       Istunto päättyy kello 8,40 i. p.
4266:                                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
4267:                                                        Ph. Suuronen.
4268:         9. Perjantaina 21 p. elokuuta
4269:                               klo 12 p.
4270: 
4271:                           Päiväjärjestys.
4272:    Ilmoituksia:
4273:      1) Edust. Söderholmin y. m. edusk. esit. N:o 27, sisältävä eh-
4274: dotuksen laiksi Suomenmaan ulkopuolella solmittujen avioliittojen
4275: pätevyydestä.
4276:      2) Edust. Liston y. m. anom. ehd. n:o 36, takausta koskevan lain-
4277: säädännön uudistuksesta.
4278:      3) Edust. Erkon ja Wiljakaisen anom. ehd. n:o 31, kaupunkien
4279: järjestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia perusteita, kaupunki-
4280: kiinteimistön omistus- ja hallinto-oikeutta sekä huoneiden vuokraa-
4281: mista kaupungissa koskevan ajanmukaisen lainsäädännön aikaan-
4282: saamisesta.
4283:      4) Edust. Ahlroosin anom. ehd. n:o 66 esityksen antamisesta
4284: Eduskunnalle vuokralaista, joka m. 11\. varmentaisi vuokralaisen
4285: oikeudellista asemaa isäntää kohtaan.
4286:      5) Edust. Kairamon ja Paloheimon anom. ehd. n:o 218 tilai-
4287: suuden valmistamisesta sukulunastustilojen (bördsrättshemman)
4288: asukkaille saada tilansa perintötaloiksi.
4289:      6) Edust. Junnilan y. m. anom. ehd. n:o 216 marrask. 9 p:nä
4290: 1868 annetun, kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koskevan asetuk-
4291: sen 22 §:n muuttamisesta.
4292:      7) Edust. Lagerlöfin y. m. edusk. esit. n:o 32 sisältävä ehdo-
4293: tuksen laiksi erinäisten Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain kumoa-
4294: misesta ja muuttamisesta toisin kuuluviksi.
4295:      8) Edust. Nykäsen y. m. anom. ehd. n:o 71 perimysmaan erikois-
4296: luonteen lakkauttamisesta.
4297:      9) Edust. Huoposen anom. ehd. n:o 207 valtiovaraston saatta-
4298: misesta vastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan virkamiesten virheelli-
4299: sen menettelyn heille tuottamasta vahingosta.
4300:      IO) Edust. Stigzeliuksen edusk. esit. n:o 25, sisältävä ehdotuk-
4301: sen asetukseksi korvauksen antamisesta yleisistä varoista todista-
4302: jille rikosasioissa.
4303: 104                  Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4304: 
4305: 
4306:    II) Edust. Hedvig Gebhardin edusk. esit. n:o 33 sisältävä ehdo-
4307: tuksen lisäykseksi Rikoslain 43lukuun.
4308:    12) Edust. Hultinin y. m. edusk. esit. n:o 24 sisältävä ehdotuk-
4309: sen asetukseksi Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin kuu-
4310: luvaksi.
4311:    13) Edust. Ahlroosin anom. ehd. n:o 62 Rikoslain 43 luvun 5 §:u
4312: muuttamisesta.
4313:    14) Edust. Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 178 komitean aset-
4314: tamisesta n. s. vivisektsionikysymyksen selvittämiseksi.
4315: 
4316: 
4317:     15) Edust. Hannes Gebhardiu anom. ehd. n:o 220 tilattoman
4318: väestön lainarahaston uudelleen järjestämisestä.
4319:     16) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 171 valtion takuulla
4320: toimivan hypoteekkipaukin perustamisesta tilattoman väestön maan-
4321: ostotuoton välittäjäksi.
4322:     17) Edust. Tuomikosken y. m. anom. ehd. n:o 212 toimenpiteistä
4323: maanjakojen toimeenpanemisen edistämiseksi.
4324:     18) Edust. Pullisen y. m. anom. ehd. n:o 136 maanviljelysseu-
4325: rojen pienviljelijöitä varten toimeenpaneman kehotus- ja opastus-
4326: toiminnan järjestämisestä.
4327:     19) Edust. r~anton y. m. anom. ehd. n:o 197 pienviljelyksen
4328: edistämisestä.
4329:     20) Edust. Nixin y. m. anom. ehd. n:o 127 määrärahan myöntä-
4330: misestä maanviljelysseuroille opintoapurahoiksi pienviljelijöille.
4331:      21) Edust. H. Nylanderin ja J. Kurikan anom. ehd. n:o 34 kan-
4332: natusavun myöntämisestä osuuskassoille maataloustöiden neuvojain
4333: palkkaamiseksi.
4334:      22) Edust. Kaskisen y. m. anom. ehd. n:o 180 kuoletuslainojen
4335: myöntämisestä maanviljelyskouluille tarkoituksenmukaisten raken-
4336: nusten aikaansaamiseksi.
4337:      23) Edust. Torpan y. m. anom. ehd. n:o 35 sotilas- ja siviilivirka-
4338: talojen luovuttamisesta kruunun huostasta niiden asukkaille itse-
4339:  näisiksi tiloiksi.
4340:      24) Edust. G. G. Rosenqvistin y. m. anom. ehd. n:o 86 kruunun
4341:  omistamien virkatalojen luovuttamisesta kunnille ja yksityisille
4342:  maan hankkimista varten torppareille ja tilattomille.
4343:      25) Edust. Kaarneen anom. ehd. n:o 88 sotilas- ja siviilivirka-
4344:  talojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta.
4345:      26) Edust. Paunun y. m. anom, ehd. n:o 189 sotilas- ja siviili-
4346:  virkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta ja niiden alustalais-
4347:  ten aseman turvaamisesta.
4348:      27) Edust. Huttusen y. m. anom. ehd. n:o 191 viljelyspakkoa kos-
4349:  kevan lain säätämisestä.
4350:                              Päiväiärjestys.                       105
4351: 
4352: 
4353:     28) Edust. Nevanlinnan y. m. anom. ehd. n:o 149 virkamies-
4354: oloissamme ja sitä koskevassa lainsäädännössä olevien epäkohtien
4355: perinpohjaisesta korjaamisesta.
4356:      29) Edust. Vikmanin y. m. anom. ehd. n:o 145 hallintovirano-
4357: maisten asiain esittelyn järjestämisestä tarkotuksenmukaisemmaksi
4358: ja nopeammaksi sekä virkamiesten palkkauksen ja eläkkeiden saat-
4359: tamisesta kohtuullisemmiksi.
4360:      30) Edust. Viljakaisen y. m. anom. ehd. n:o 150 ann. esityksen
4361: antamisesta laiksi kuntaa laajempien itsehallintopiirien hallinnosta.
4362:      31) Edust. Ahmavaaran y. m. sekä V. T. Rosenqvistin y. m. anom.
4363: ehd. n:o 202 Suomen asiain valmistelun ja alamaisen esittelyn säi-
4364: lyttämisestä perustuslain mukaisella kannalla.
4365:      32) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 92 oikeuden myöntämi-
4366: sestä Eduskunnalle yhdessä hallitsijan kanssa määrätä valtion virka-
4367: ja palvelusmiesten palkat ja valvoa virkamiesten toiminnan tarkoi-
4368: tuksenmukaisuutta, sekä virkamiesolojen koko laajuudessaan kos-
4369: kevan tutkimuksen toimeenpanemisesta.
4370:      33) Edust. Airolan y. m. anom. ehd. n:o 144 oikeuden myöntä-
4371: misestä Eduskunnalle vuosittttin hallituksen noudatettavaksi vah-
4372: vistaa seikkaperäinen valtion tulo- ja menoarvio.
4373:      34) Edust. Koskisen y. m. anom ehd. n:o 114 määräävän päät-
4374: täruisvallan myöntämisestä Eduskunnalle tulliverotukseen nähden.
4375:      35) Edust. Anton Huotarin y. m. anom. ehd. n:o 83 oikeuden
4376: myöntämisestä Eduskunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja
4377: laitosten käyttämisestä menevät maksut.
4378:      36) Edust. Koskisen y. m. anom. ehd. n:o II3 valtiopäiväjärjes-
4379:  tyksen muuttamisesta siten, että Suuri valiokunta kokonaan pois-
4380:  tetaan.
4381:      37) Edust. Järvisen y. m. anom. ehd. n:o 138 äänioikeusrajan
4382:  määräämisestä 21 vuodeksi sekä äänioikeudenrajoitus-määräysten
4383:  poistamisesta valtiopäiväj ärj estyksestä.
4384:      38) Edust. Kalle Hämäläisen y. m. anom. ehd. n:o 143 niiden koh-
4385:  tien poistami8esta valtiopäiväjärjestyksen 29 §:stä, jotka ehkäise-
4386:  vät Eduskunnan täyttä aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakikysy-
4387:  myksissä.                                                           ·
4388:      39) Edust. Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 213 eduskunta-
4389:  vaaleista voimassa olevien lakimääräysten muuttamisesta sellaisiksi,
4390:  että eri vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voisivat
4391:  yhtyä koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi.
4392:      40) Edust. Järvisen y. m. anom. ehd. n:o 215 sellaisen muutoksen
4393:  aikaansaamisesta valtiopäiväjärjestykseen, että äänestykset Edus-
4394:  kunnassa toimitettaisiin avoimesti.
4395:       41) Edust. Ahlroosin anom. ehd. n:o 64 valtion virastoissa ja
4396:  kuntain hallintolaitoksissa toimivien palvelijain ja vahtimestarien
4397:   aseman järjestämisestä.
4398:  JOO                  Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4399: 
4400:    42) Edust. Airolan y. m. anom. ehd. n:o 209 juutalaisten asumis-
4401: ja kansalaisoikeuksia rajoittavien lakimääräysten kumoamisesta.
4402: 
4403: 
4404:      43) Edust. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. n:o II sisältävä
4405:  ehdotuksen laiksi, jossa annetaan erinäisiä määräyksiä rajoituksista
4406:  yhtiöiden, ossuuskuntien ja yksityisten henkilöiden oikeuteen hank-
4407:  kia itselleen kiinteätä omaisuutta maalla.
4408:      44) Edust. Wuorimaan y. m. edusk. esit. n:o 2 sisältävä ehdo-
4409:  tuksen laiksi, joka ehkäisee yksityisiä ja yhtiöitä hankkimasta itsel-
4410:  lensä liian suuria maa-aloja.
4411:      45) Edust. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. n:o 7, sisältävä
4412:  ehdotuksen laiksi, jossa annetaan määräyksiä rappeuden ehkäise-
4413:  miseksi erinäisillä maatiloilla.
4414:      46) Edust. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. n:o 6: ehdotus
4415: laiksi, joka sisältää määräyksiä maan pakkolunastuksesta viljelys-
4416: tilojen aikaansaamista varten.
4417:      47) Edust. Hannes Gebhardin y. m. anom. ehd. n:o 32 suurista
4418: maaomaisuuksista johtuvien epäkohtien ehkäisemisestä.
4419:      48) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 17 arm. esityksen anta-
4420: misesta uudeksi laiksi keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistet-
4421:  tujen rehuvarain sekä siementen kaupasta.
4422:      49) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 14 vesiperäisten maitten
4423:  viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä.
4424:      50) Edust. Kairamon y. m. anom. ehd. n:o 21 vesioikeuslain
4425:  3 luvun osittaisesta muuttamisesta.
4426:      51) Edust. Kairamon y. m. anom. ehd. n:o 20 vesiperäisten mait-
4427:  ten viljelyskuntoon saattamista tarkoittavan määrärahan lisäämisestä.
4428:      52) Edust. Koskelinin y. m. anom. ehd. n:o 57 vesiperäisten mait-
4429: ten kuivattamiseksi myönnettävien vuotuisten määrärahojen li-
4430: säämisestä.
4431:      53) Edust. Branderin y. m. edusk. esit. n:o 31 sisältävä ehdotuk-
4432: senlaiksi margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta.
4433:      54) Edust. Weijolan y. m. anom. ehd. n:o r86 vuotuisen määrä-
4434: rahan myöntämisestä maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi toi-
4435: meenpantavia retkeilyjä varten.
4436:      55) Edust. A. R. Hedbergin ja Sundblomin anom. ehd. n:o II2
4437: määrärahan myöntämisestä tapporahoiksi hylkeistä, sekä kalastus-
4438: elinkeinon edistämisestä.
4439:     56) Edust. Hainarin y. m. anom. ehd. n:o r kunnallismetsäjär-
4440: jestelmän edistämisestä.
4441:     57) Edust. Hainarin y. m. anom. ehd. n:o 3 toimenpiteistä kalas-
4442: tuselinkeinon edistämiseksi Laatokalla.
4443:     58) Edust. Arokallion anom. ehd. n:o 200 kalastusolojen järjes-
4444: tämisestä Laatokan vesillä.
4445:                             Päiväjärjestys.                      107
4446: 
4447: 
4448:     59) Edust. Lanton y. m. anom. ehd. N:o 59 arm. esityksen an-
4449: tamisesta ensi valtiopäiville nykyisen vaivaishoitoasetuksen muut-
4450: tamisesta.
4451:     6o) Edust. Pykälän y. m. anom. ehd. n:o 97 v. 1864 annetun
4452: aitausasetuksen muuttamisesta.
4453:     61) Edust. Arokallion anom. ehd. n:o 199 aitausvelvollisuutta
4454: koskevia määräyksiä haittaavien epäkohtien korjaamisesta.
4455:     62) Edust. Ahmavaaran edusk. esit. n:o 16 sisältävä ehdotuksen
4456: asetukseksi, jonka kautta 23 § lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyk-
4457: sestä annetussa arm. asetuksessa muutetaan toisin kuuluvaksi.
4458:     63) Edust. Komun y. m. anom. ehd. n:o 8o metsästysasetuksen
4459: muuttamisesta siihen suuntaan, että metsästys tulisi maanomis-
4460: tuksesta riippumattomaksi.
4461:     64) Edust. Kaarneen anom. ehd. n:o 89 arm. ~ityksen antamisesta
4462: erinäisiksi muutoksiksi voimassa olevaan metsästysasetukseen.
4463:     65) Edust. Heikkisen y. m. anom. ehd. n:o 129 uuden metsästys-
4464: asetuksen säätämisestä.
4465:     66) Edust. Sipposen y. m. anom. ehd. n:o I I kuntien vapautta-
4466: misesta sotilaskuormastojen kuljetuksesta leiripaikoille ja sotilas-
4467: kyyditystä koskevien asetusten tarkastamisesta.
4468:     67) Edust. Ahmavaaran y. m. anom. ehd. n:o 40 hallituksen ni-
4469: mitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisaripitäjissä.
4470: 
4471: 
4472: 
4473:      68) Edust. E. S. Yrjö-Koskisen anom. ehd. n:o 122 kannatusavun
4474: myöntämisestä työväenopistoille.
4475:      69) Edust. Peltosen y. m. anom. ehd. n:o 95 määrärahan myön-
4476: tämisestä koulukeittojen järjestämiseksi köyhille kansakoulun oppi-
4477: laille kouluylihallituksen kautta.
4478:      70) Edust. I,anton y. m. anom. ehd. n:o 74 määrärahan myön-
4479: tämisestä maalaiskansakoulujen köyhien oppilasten moka- ja vaa-
4480: tetusavuksi.
4481:     71) Edust. Käkikosken y. m. anom. ehd. n:o 55 määrärahan myön-
4482: tämisestä koulukeittojen järjestämiseksi kansakouluoppilaille vuo-
4483: deksi 1909 koulukeittoyhdistyksen toimesta.
4484:     72) Edust. Kareksen ja Sarasteen anom. ehd. n:o 167 enennetyn
4485: valtioavun myöntämisestä kansanopistojen ylläpitämiseksi sekä
4486: määrävuotisten palkankorotusten valmistamiseksi kansanopistojen
4487: opettajille.
4488:     73) Edust. Kareksen y. m. anom. ehd. n:o 16g määrärahan myön-
4489: tämisestä kullekin kansanopistolle varattomien oppilaiden apu-
4490: rahoiksi.
4491:     74) Edust. Peltosen anom. ehd. n:o 182 toimenpiteistä pohja-,
4492: keski- ja yläkoulun lopulliseksi järjestämiseksi.
4493: 108                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4494: 
4495: 
4496:      75) Bdust. Nissisen y. m. anom. ehd. n:o 25 Iisalmen suomalai-
4497: sen yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan.
4498:      76) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o rr6 koroitetun valtio-
4499: avun myöntämisestä Oulun suomalaiselle yhteiskoululle, nautitta-
4500: vaksi niin kauan kuin koulu täyttää asianmukaiset, sitä varten mää-
4501: rätyt ehdot.
4502:      77) Edust. Laineen y. m. anom. ehd. n:o 147 Porvoon suomalaisen
4503: yhteiskoulun muodostamisesta kahdeksanluokkaiseksi valtion yh-
4504: teiskoul uksi.
4505:      78) Edust. Sudblomin y. m. anom. ehd. n:o 161 Maarianhaminan
4506: yksityisten jatkoluokkien ottamisesta valtion huostaan ja samalla
4507:  paikkakunnalla olevan 5-luokkaisen realioppilaitoksen järjestä-
4508:  misestä täydelliseksi realilyseoksi.
4509:       79) Edust. Huoposen anom. ehd. n:o 206 Käkisalmen yhteiskou-
4510:  lun ottamisesta valtion huostaan.
4511:       8o) Edust. Kivilinnan y. m. anom. ehd. n:o 208 valtion kanna-
4512:  tusavun myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
4513:       81) Edust. Koskelinin y. m. anom. ehd. n:o 204 alotteeseen
4514:  ryhtymisestä muistopatsaan pystyttämiseksi J. V. Snellmanille.
4515:       82) Edust. Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 174 Eduskunnan
4516:  kirjaston laajentamisesta yleiseksi yhteiskunnalliseksi kansallis-
4517:  kirjastoksi ja tiedonantotoimistoksi sekä 40,000 markan määrärahan
4518:   myöntämisestä vuodeksi 1909 mainittuun tarkoitukseen.
4519:       83) Edust. Kirjarinnan y. m. anom. ehd. n:o 195 vuotuisen val-
4520:   tioavun lisäämisestä •>Kansan NäyttämÖ>> nimiselle teatterille.
4521:       84) Edust. Setälän y. m. anom. ehd. n:o 9 valtioavun myöntä-
4522:   misestä Kalevalan suunnitellun kuvittamisen alulle saamiseksi.
4523:        85) Edust. Vera Hjeltin y. m. anom. ehd. n:o 84 vankeinhoito-
4524:   siirtolain perustamisesta nuoria rikollisia sekä pienemmistä rikok-
4525:   sista tuomittuja, samoin kuin myös säälittävien lieventäväin asian-
4526:   haarain vallitessa rikoksen tehneitä henkilöitä varten.
4527:        86) Edust. Lahtisen y. m. anom. ehd. n:o 187 valtion omista-
4528:    man oppi- ja opetusvälineiden kustannusliikkeen pemstamisesta.
4529: 
4530: 
4531: 
4532: 
4533:     87) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o 15 uutta verolakia kos-
4534:  kevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
4535:     88) Edust. Hallstenin y. m. anom. ehd. n:o 157 verojärjestelmän
4536:  uudistamisesta.
4537:     8g) Edust. Huoposeny. m. anom. ehd. N:o 76 manttaaliin pannun
4538:  maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasituksesta.
4539:     go) Edust. Halosen anom. ehd. N:o 107 vapautuksen myöntä-
4540:  misestä Lapin kihlakunnan asukkaille leimaveron suorittamisesta.
4541:                              Päiväjäriestys.                        109
4542: 
4543: 
4544:     91) Edust. Ahmavaaran anom. ehd. N:o 103 Kolarin kappeli-
4545: seurakunnan asettamisesta verotukseen nähden samalle kannalle
4546: kuin Lapin kihlakunnan kunnat.
4547:      92) Edust. Sundblomin ja John Hedbergin anom. ebd. N:o 184
4548: Eckerön kunnassa olevien postitalojen vapauttamise::lta velvollisuu-
4549: desta talvisaikana kuljettaa postia Grisslehamniin Ruotsissa.
4550:      93) Edust. Hannes Gebhardin y. m. anom. ehd. N:o 33 maanvil-
4551: jelys- ja meijerikoneista sekä koneteollisuudessa tarvittavista raaka-
4552: aineista menevien tullimaksujen osaksi poistamisesta, osaksi arvon
4553: mukaan maksettaviksi määräämisestä.
4554:      94) Edust. Huoposen y. m. anom. ehd. N:o 77 maanviljelys- ja
4555: meijerikoneiden tuontitullin lakkauttamisesta tahi ainakin tuntuvasti
4556:  alentamisesta.
4557:      95) Edust. Wuorimaan y. m. anom. ehd. N:o 140 osuusmeije-
4558:  reille myönnettyjen meijerilainojen maksuajan pidentämisestä.
4559:      96) Edust. Tantun anom. ehd. N:o 164 erinäisten helpoitusten
4560:  myöntämisestä meijerilainojen ehtoihin.
4561:       97) Edust. Huoposen y. m. anom. ehd. N:o 78 iltamien toimeen-
4562:  panemisesta kannettavien erilaisten maksujen lakkauttamisesta.
4563: 
4564: 
4565: 
4566:     98) Edust. Hoikan y. m. anom. ehd. N:o 99 yleisen vanhuus- ja
4567: ansiokyvyttömyys- sekä leskien- ja arpojenvakuutuksen aikaan-
4568: saamisesta.
4569:      99) Edust. Hedvig Gebhardin anom. ehd. N:o 221 komitean aset-
4570: tamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdollisuutta ja järjestelyä
4571: maassa.
4572:      100) Edust. Kaarneen ja Helenius-Seppälän edusk. esit. N:o 26
4573: sisältävä ehdotuksen laiksi palkkaussäännön 30 p:ltä tammik. 1865
4574: sekä erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten ku-
4575: moamisesta.
4576:      101) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. N:o 198 arm. esityksen
4577: antamisesta ensi valtiopäiville uusituksi palkkaussäännöksi.
4578:      102) Edust. Paasivuoren y. m. anom. ehd. N:o no esityksen
4579:  antamisesta työväen suojeluslaiksi sekä 8-tnntisen pisimmän sal-
4580:  litun työpäivän säätämisestä.
4581:       103) Ednst. Koposen y. m. anom. ehd. N:o 81 valtion työolojen
4582:  järjestämisestä.
4583:       104) Edust. Ahlroosin anom. ehd. N:o 63 8-tuntisen työpäivän
4584:  käytäntöön ottamisesta koetteeksi valtion teollisuuslaitoksissa.
4585:       105) Ednst. Siveninksen y. m. anom. ehd. N:o 190 8-tuntisen
4586:   työpäivän käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntien töissä.
4587:       106) Ednst. Kaarneen anom. ehd. N:o 109 sunnuntaityön pois-
4588:   tamisesta kaikilla sekä valtion että yksityisten liike- ja toimialoilla.
4589: 110                     Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4590: 
4591: 
4592:    107) Edust. Waljakan y. m. anom. ehd. N:o 196 esityksen an-
4593: tamisesta säännöllisen yötyön poistamisesta kirja- ja kivipaino-
4594: ammattialoilla.
4595:    108) Edust. Paasivuoren anom. ehd. N:o 39 työttömyyden laa-
4596: juutta koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta, työttömyysva-
4597: kuutuksen aikaansaamisesta sekä hallituksen toimenpiteistä työttö-
4598: myyden tuottaman puutteen torjumiseksi.
4599: 
4600: 
4601: 
4602: 
4603:    Poissaoleviksi nimenhuudossa merkitään ed. Antila, Hannes
4604: Gebhard, A. Hjelt, Kiiskinen, Setälä ja Tainio.
4605: 
4606: 
4607:                              Ilmoitusasiat :
4608:     Valitsijamiehiltä tulleesa kirjallisessa tiedonannossa, jonka sih-
4609: teeri lukee, ilmoitetaan että P a n k k i v a 1 i o k u n a n jäseneksi
4610: ed. Vikmanin sijaan on valittu ed. Ta n t t u, ja hänen sijalleen valio-
4611: kunnan varajäseneksi ed. Home n.
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 
4616:     Sairauden tähden saa ed. Kiiskinen vapautta tämän päivän istun-
4617: nosta, ed. Siren yksityisten asiain tähden huomisesta ensi torstaihin,
4618: ed. Telkkä, Jokisalo ja Waljakka samoin huomisesta ensi tiistaihin,
4619: sekä ed. D. Neovius, ja Kallio ensi viikon ajaksi.
4620: 
4621: 
4622: 
4623:     Puhemies ilmoittaa, ettäsenaatin varapuheenjohtaja tulee vas-
4624: taamaan ed. Helenius-Seppälän tekemään välikysymykseen täysi-
4625: istunnossa ensi tiistaina kello I päivällä.
4626: 
4627: 
4628: 
4629: 
4630:     Puhemies: Ennenkun rupean päiväjärjestystä}'esittämään
4631: pyydän ilmoittaa, että päiväjärjestyksessä olevia anomuksia ja esi-
4632: tysehdotuksia ei ole voitu ennen istunnon alkamista jakaa arvoisille
4633: aiotteen tekijöille, vaan ovat ne sihteerillä ja sihteeri antaa jokaiselle
4634: aiotteentekijälle hänen kirjelmänsä silloin kuin se on esitettävä.
4635:                 Kiinteistölainsääd. kaupunkeja varten y. m.         111
4636: 
4637: 
4638:             1) Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.
4639: 
4640:        Esitetään ed. Söderholmin y. m. eduskuntaesitys n:o 27,
4641: sisältävä ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuolella solmittujen avio-
4642: liittojen pätevyydestä ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Laki-
4643: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 57).
4644: 
4645:        2) Takausta koskevan lainsäädännön uudistaminen.
4646:     Tätä koskevan, ed. Liston y. m. anomusehdotuksen n:o 36 (Liit-
4647: teet III siv. I46), selostaa seuraavasti:
4648: 
4649:     Ed. Listo: Tässä anomusehdotuksessa viitataan niihin lausumi-
4650: siin, joita I867 ja I872 vuoden valtiopäivillä, säädettäessä sitä ase-
4651: tusta takuusmiehen vastuuvelvollisuuden rajoittamisesta, joka sit-
4652: temmin vahvistettiin 24 p. helmikuuta I873, tuotiin kuuluville.
4653: Muun muassa lausuttiin silloin, että sanottu I873 vuoden asetus oli
4654: katsottava ainoastaan väliaikaiseksi ja että takausjärjestelmän perin-
4655: pohjaisempi uudistus ja parannus oli aikaan saatava. I8,9o-luvulla oli
4656: minulla tilaisuus porvarissäädyssä parikin kertaa tehdä anomus
4657: takausjärjestelmämme uudistamisesta. Nyt esitettävä anomusehdo-
4658: tus sisältää pääasiassa saman mitä silloin esitin, ja loppuu anomus-
4659: ehdotus seuraavaan ponsilauseeseen:
4660:     Pyydetään, että Suomen eduskunta kannattaisi anomusta,
4661: että voimassa olevat lainmääräykset takauksesta laadittaisiin uudes-
4662: taan siihen suuntaan, että takauksella tulisi olemaan eri, melkoisesti
4663: lyhempi vanhentumisaika, kuin pääsitoumuksella ja että takaus-
4664: järjestelmämme tulisi selvennetyksi, sekä että siitä annettaisiin
4665: eduskunnan hyväksyttäväksi armollinen esitys.
4666:     Tähän anomukseen ovat yhtyneet edustajat Lagerlöf, Virkkunen ja
4667: ja Käpy.
4668:    Puhemiesneuvoston ehdotuksesta          lähetetään     anomusehdotus
4669: L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
4670: 
4671: 3) Kaupunkien järjestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia pe-
4672: rusteita, kaupunkikiinteimistön omistus- ja hallinto-oikeutta y. m.
4673:                       koskeva lainsäädäntö.
4674:    Tätä koskeva, ed. Erkon ja Wiljakaisen anomusehdotus N:o
4675: 3I, jonka selostaa ed. E r k k o, lähetetään hänen ehdotuksestaan
4676: Laki v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. I33).
4677: 
4678:                  4) Huoneen vuokra kaupungissa.
4679:     Esitetään ed. A h 1 r o o s i n anomusehdotus n:o 66, koskeva
4680: esityksen antamista Eduskunalle vuokralaiksi, joka varmentaisi
4681: 112                     Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4682: 
4683: 
4684: vuokralaisen asemaa isäntää kohtaan, ja lähetetään se hänen ehdo-
4685: tuksestaan Laki v a 1 i o kuntaan (Liitteet UI siv. I35).
4686: 
4687: 
4688:                           5) Sukulunastustilat.
4689: 
4690:    Ed. Kairamon ja Paloheimon anomusehdotuksen n:o 2I8 tilai-
4691: suuden valmistamisesta sukulunastustilojen asukkaille saada tilansa
4692: perintötiloiksi (Liitteet V siv. 65).
4693: 
4694:       selostaa seuraavasti:
4695: 
4696:     Ed. K a i r a m o: Tämä anomusehdotus koskee niitä n. k. suku-
4697: lunastustiloja, jotka ovat omituisena jäännöksenä vanhoista ajoista
4698: säilyneet Hämeen läänin länsi-osassa. Nämä tilat ovat jo ainakin
4699: kaksilla edellisillä valtiopäivillä olleet säätyeduskunnan huomion
4700: esineenä, vaikka säädyt tulivat eriäviin päätöksiin eikä asia silloin
4701: antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Anomusehdotuksessa
4702: ehdotetaan, että eduskunta yhtyisi anomaan, että Hänen Keisarilli-
4703: nen Majesteettinsa suvaitsisi armossa ryhtyä sellaiseen alotteeseen,
4704: jonka kautta n. k. sukulunastustilojen asukkaille hankittaisiin
4705: tilaisuus saada tilansa peritötiloiksi. Allekirjoittajat ovat edus-
4706: tajat Kairamo ja Paloheimo.
4707:     Ehdotan kunnioittavimmin, että anomusehdotus lykättäisiin
4708: Laki valiokuntaan.
4709: 
4710:    P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto puolestansa on päättänyt
4711: ehdottaa anomuksen lähetettäväksi Laki- ja talousvaliokuntaan.
4712:    Samalla pyytäisin muistuttaa, että ainoastaan puhemiesneuvos-
4713: ton ehdotus tulee kannattamattomanakin äänestettäväksi. Siitä
4714: poikkeavat ehdotukset tulevat taas äänestettäviksi ainoastaan,
4715: mikäli niitä kannatetaan.
4716: 
4717:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi,
4718:    lähetetään anomusehdotus L a k i - j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n-
4719: t aan.
4720: 
4721: 
4722:                               6) Kiinnitysasetus.
4723: 
4724:     Esitetään ed. Junnilan y. m. anomusehdotus n:o 2r6, mar-
4725: rask. 9 p:nä r868 annetun, kiinnitystä kiinteään omaisuuteen kos-
4726: kevan asetuksen 22 §:n muuttamisesta, jonka selostaa ed. J u n-
4727: n i 1 a ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Laki v a 1 i o kun-
4728: t aan (Liitteet III siv. r29).
4729:                   Todistajapalkkiot rikosasioissa y. m.              113
4730: 
4731: 
4732:               7) Muutoksia Oikeudenkäymiskaareen.
4733: 
4734:    Esitetään ed. Lagerlöfin y. m. edusk. esitys N:o 32, sisältävä
4735: ehdotuksen laiksi erinäisten Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain
4736: kumoamisesta ja muuttamisesta toisin kuuluviksi (Liitteet III siv.
4737: IOJ).
4738:    Selostajansa ed. Lagerlöfin ehdotuksesta lähetetään edusk. esitys
4739: Laki valiokuntaan.
4740: 
4741:          8)   Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.
4742: 
4743:     Tätä koskevan ed. Nykäsen y. m. anomusehdotuksen n:o 71
4744: selostaa ed. Nyk ä ne n ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan L a k i-
4745: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 127).
4746: 
4747:               9) Virkamiesten virheellinen menettely.
4748: 
4749:     Ed. Huoposen anomusehdotus n:o 207, valtiovaraston saatta-
4750: misesta vastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan virkamiesten virheellisen
4751: menettelyn heille tuottamasta vahingosta, jonka selostaa ed. Hu o-
4752: p o n e n, lähetetään hänen ehdotuksestaan L a k i v a 1 i o k u n t aan
4753: (Liitteet III siv. 152).
4754: 
4755:                10) Todistajapalkkiot rikosasioissa.
4756:    Esitetään ed. Stigzeliuksen eduskuntaesitys n:o 25, koskeva
4757: korvauksen antamista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa
4758: (Liitteet III siv. 120).
4759:      Esitystä selostaen lausuu:
4760:      Ed. S t i g z e 1 i u s: Den af mig inlämnade petitionen afser
4761: att ålägga staten att utgifva ersättning åt alla vittnen, hvilka af
4762: allmän åklagare åberopas uti mål, hvilka stå under allmänt åtal.
4763: Hittills har det gällt, att kronan utgifver er~ättning endast åt sådana
4764: personer, hvilka åberopats af åklagare uti större mål, däri dödsstraff
4765: eller tukthusstraff på lifstid eller i högst 6 år kunnat följa eller för
4766: stöld eller delaktighet i nyssnämda brott. Detta sakförhållande har
4767: icke ansetts vara förenligt med rättvisa och billighet, och allmänt
4768: torde numera också den åsikt omfattas, att vid stämningar i antydda
4769: mål staten hvars representant allmänna åklagaren är, bör godtgöra
4770: alla de vittnen, åklagaren låtit kalla, på samma sätt som enskilda
4771: parter äro skyldiga att ersätta de vittnen de låtit kalla. Vidare
4772: innehåller nuvarande förordning, att vittnena få i dagtraktamente
4773: tillräkna sig I mark 50 penni. Detta belopp har ansetts vara för
4774: lågt och har af mig föreslagits tili 3 mark. Likaså har vittne hittills
4775: icke kunnat påräkna ersättning, om det icke haft utöfver 15 kilo-
4776:                                                                  8
4777: 114                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4778: 
4779: meters väg tili tingsstället. Jag har föreslagit att ersättning skulle
4780: komma i fråga redan efter det vittnet tillryggalagt IO kilometer.
4781: Jag anhåller vördsamt, att landtdagen ville remittera denna motion
4782: i afseende å beredning tili lagutskottet.
4783:     Eduskuntaesitys lähetetään L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
4784: 
4785:             11-13) Lisäyksiä ja muutoksia Rikoslakiin.
4786: 
4787:     Ed. Hedvig Gebhardin eduskuntaesitys n:o 33, muutoksesta
4788: R. L:n 43 lukuun selostaa vasta seuraavan asian jälkeen ed. He d-
4789: v i g G e b h a r d, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan L a k i-
4790: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 77).
4791: 
4792:    Ed. Hultinin y. m. eduskuntaesityksen n:o 24, Rikoslain
4793: 43 luvun 5 §:n muuttamisesta, selostaa ed. H u 1 t i n, jonka ehdo-
4794: tuksesta se lähetetään L a k i v a 1 i o k unta a n (Liitteet III siv. 73).
4795: 
4796:    Ed. Ahlroosin anomusehdotuksen n:o 6z, Rikoslain 43 luvun
4797: 5 §:n muuttamisesta, selostaa ed. A h 1 r o o s ja lähetetään se
4798: hänen ehdotuksestaan        L a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet   III
4799: siv. Bo).
4800: 
4801:                       14) Vivisektsionikysymys.
4802: 
4803:     Tämän kysymyksen selvittämistä koskevan ed. Helenius-
4804: Seppälän anomusehdotuksen n:o I78 (Liitteet VI siv. I3I)
4805:    selostaa ed. He 1 en i u s- Seppä 1 ä, samalla lausuen:
4806:      Koska kysymyksessä ei tällä kertaa ole mikään varsinainen lain
4807: muutos, vaan tämän kysymyksen selvittäminen, etupäässä siveelli-
4808: sel tä kannalta, uskaltaisin ehdottaa, että asia saisi mennä sivistys-
4809: valiokuntaan.
4810: 
4811:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston päättäneen ehdottaa
4812: asian lähetettäväksi Laki V a 1 i 0 kuntaan.
4813: 
4814:    Ed. N i s s i n en: Pyydän saada kannattaa ed. Helenius-Seppälän
4815: ehdotusta, että anomus saisi mennä sivistysvaliokuntaan, koska
4816: anomuksessa on kysymys ainoastaan asiaa pohtivan komitean aset-
4817: tamisesta.
4818: 
4819:    Ed. A h 1 r o o s: Jag ber äfven att få förena mig om hr Helenius-
4820: Seppäläs anhållan, att petitionen måtte remitteras tili kulturut-
4821: skottet.
4822: 
4823:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
4824:                           Tilaton väestö. Maanjaot.                   115
4825: 
4826: 
4827:      P u h e m i e s: Koska asiassa on kaksi ehdotusta, toinen että
4828: anomusehdotus lähetetään sivistysvaliokuntaan ja toinen, puhemies-
4829: neuvoston, että se lähetetään lakivaliokuntaan, on asiassa äänestet-
4830: tävä.
4831:      Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
4832:      Ken tahtoo lähettää asian Lakivaliokuntaan, vastaa <<jaa>>; jos
4833: <<ei>> voittaa, on se päätetty lähettää Sivistysvaliokuntaan.
4834:      Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus
4835: n:o 178 lähetetään Sivistys v a 1 i o kun t a a n.
4836: 
4837:                 15) Tilatloman väestön lainarahasto.
4838: 
4839:     Tämän rahaston uudestaan järjestämistä koskevan, ed. Hannes
4840: Gebhardin anomusehdotuksen n:o 220 (Liiteet VIII siv. no)
4841: selostaa seuraavasti
4842:     Ed. K a i r a m o: Tästä kysymyksestä, maanhankinnasta ti-
4843: lattomalle väestölle, on tosin kotimainen hallitus antanut ehdotuk-
4844: sen armolliseksi esitykseksi, joka myös viime valtiopäivillä jaettiin
4845: maatalousvaliokunnan jäsenille yksityisesti, mutta koska toiselta
4846: puolen sekä olot että mielipiteet maassamme ovat tavallista nopearu-
4847: man kehityksen alaisia ja toiselta puolen mainitussa ehdotuksessa
4848: on tärkeitä puolia. selvittämättä, ei voitane katsoa sopimattomaksi,
4849: että asiassa tehdään edustajain puolelta anomus. Tässä anomuksessa,
4850: jonka ovat allekirjoittaneet 22 suomalaisen puolueen jäsentä, ehdo-
4851: tetaan että eduskunta anoisi, että Hänen Keisarillinen Majesteet-
4852: tinsa tilattoman väestön lainarahastoa uudelleen järjestettäessä,
4853: suvaitsisi huomioon ottaa siinä esiintuodut periaatteet.
4854: 
4855:    Puhemiesneuvoston ehdotuksesta lähetetään anomusehdotus
4856: M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
4857: 
4858:                16) Luottolaitos tilattomalle väestölle.
4859: 
4860:     r6) Esitetään ed. Kallion y. m. anomusehdotus n:o IJI, valtion
4861: takuulla toimivan hypoteekkipankin perustamisesta tilattoman
4862: väestön maanostoluotan välittäjäksi (Liitteet VIII siv. 130) ja lähe-
4863: tetään se hänen ehdotuksestaan M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
4864: 
4865:          17) Maanjakojen toimeenpanemisen edistäminen.
4866: 
4867:    Tätä koskevan, ed. Tuomikosken y. m. anomusehdotuksen
4868: n:o 212 selostaa ed. T u o m i k o s k i, jonka ehdotuksesta anomus-
4869: ehdotus lähetetään Laki- ja ta 1 o usva 1 i o kuntaan (I.iit-
4870: teet V siv. 95).
4871: 116                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4872: 
4873: 18) Maanviljelysseurojen toimeenpaneman kehotus- ja opastus-
4874:                    toiminnan järjestäminen.
4875: 
4876:     Esitetään ed. Pullisen y. m. tätä koskeva anomusehdotus
4877: n:o 136, jonka selostaa ed. P u 11 i ne n. Anomusehdotus lähetetään
4878: Maatalousvaliokuntaan (Liitteet VIII siv. 171).
4879: 
4880: 
4881:                   19) Pienviljelyksen edistäminen.
4882: 
4883:    Esitetään tätä koskeva ed. Lanton y. m. anomusehdotus
4884: n:o 197 (Liitteet VIII siv. 173), jota selostaa seuraavasti:
4885: 
4886:     Ed. I, a n t t o: Tämä anomus tarkoittaa pienviljelyksen edistä-
4887: mistä. On nimittäin epäiltävä, että pieniviljelijät korpien keskuudessa
4888: eivät osaa asettaa talouttaan sille kannalle, että se kannattaisi; on
4889: täysi syy pelätä että heidän toimenpiteensä johtavat harhaan. Sen-
4890: vuoksi olemmme katsoneet välttämättömäksi, että heille asetettai-
4891: siin tienraivaajia, miehiä, joilla olisi kykyä näyttää, mihin suuntaan
4892: maanviljelys ja karjanhoito on järjestettävä, jotta se tulisi kannatta-
4893: vaksi. Olisihan nimittäin ikävää, kun valtio uhraa miljoonia irto-
4894: laisten hyväksi, jos he jättäisivät kotinsa autioksi ja joutuisivat
4895: uudelleen irtolaisuuden tilaan, jommoisia esimerkkejä minulla on
4896: kotipuoleltani Säräisniemeltä. Kaksi vuotta sitten siellä 18 varatonta
4897: irtolaista osti valtiolta maata, mutta kun valtio ei antanut heidän
4898: ryhtyä_ mihinkään toimenpiteisiin, niin ovat miehet nyt kyllästy-
4899: neet, eivätkä ryhdy mihinkään toimeen, joten koko homma näyt-
4900: tää menevän myttyyn. Tällaisten tapausten varalle toivoisin että
4901: eduskunta olisi myötätuntoinen tässä anomuksessa esitetylle ehdo-
4902: tukselle.
4903:     Anomusehdotus lähetetään Maata 1 o usva 1 i o kuntaan.
4904: 
4905: 
4906:                 20)   Opintoapurahoja pieniviljelijöille.
4907: 
4908:     Esitetään ed. Nixin y. m. anomusehdotus n:o 127 maara-
4909: rahan myöntämisestä maanviljelysseuroille opintoapurahoiksi pieni-
4910: viljelijöille, jonka selostaa ed. N i x, ja lähetetään se hänen ehdotuk-
4911: sestaan Maata 1 o usva 1 i o kuntaan (I,iitteet VIII siv. 176).
4912: 
4913: 
4914:          21)   Maataloustöiden neuvojia osuuskassoille.
4915: 
4916:    Esitetään ed. Nylanderin ja J. Kurikan anomusehdotus n:o
4917: 34 kannatusavun myöntämisestä osuuskassoille maataloustöiden
4918:               Sotilas- ja siviilivirkatalot, viljelyspakko y. m.       117
4919: 
4920: 
4921: neuvoJalll palkkaamiseksi, jonka anom. ehdotuksen selostaa ed.
4922: Ny 1 a n d e r, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Maata-
4923: 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet VIII siv. 182).
4924: 
4925:              22)   Maanviljelyskoulujen rakennukset.
4926: 
4927:     Esitetään ed. Kaskisen y. m. anomusehdotus n:o 180, kuo-
4928: letuslainojen myöntämisestä maanviljelyskouluille tarkoituksenmu-
4929: kaisten rakennusten aikaansaamiseksi, jonka selostaa ed. K a s-
4930: k i ne n ja lähetetään se Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Maa-
4931: t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (I,iitteet VIII siv. 185).
4932: 
4933:    23-26)     Sotilas- ja siviilivirkatalojen luovuttaminen niiden
4934:                                asukkaille.
4935: 
4936:     Tätä koskevan, ed. Torpan y. m. anomusehdotuksen n:o 35
4937: selostaa ed. Rannikko, jonka ehdotuksesta se lähetetään
4938: Maata 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet VIII siv. 163).
4939:     Samaan valiokuntaan lähetetään niin ikään tätä asiaa koskevat
4940:     ed. G. G. Rosenqvistin y. m. anomusehdotus n:o 86, selostaja
4941: ed. G. G. Rose n q v i s t (Liitteet VIII siv. 166), josta lausuu
4942: 
4943:    Ed. Sun d b 1 o m: J ag ber att få förena mig om den gjorda
4944: framställningen, men anhåller tillika, att agrarutskottet ville taga
4945: under öfvervägande, huruvida icke de s. k. kungsgårdarna äfven
4946: borde öfverlåtas till parcellering;
4947:    ed. Kaarneen anomusehdotus n:o 88, selostaja ed. K a a r ne
4948: (Liitteet VIII siv. 165), sekä
4949:    ed. Paunun y. m. anomusehdotus n:o 189, selostaja ed.
4950: Paunu (Liitteet VIII siv. 164).
4951: 
4952:                            27) Viljelyspakko.
4953: 
4954:     Sitä koskevan lain säätämistä tarkoittavan, ed. Huttusen
4955: y. m. anomusehdotuksen n:o 191 selostaa ed. H u t t u n e n, jonka
4956: ehdotuksesta se lähetetään M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
4957: teet VIII siv. 159).
4958: 
4959:                         28-29) Virkamiesolot.
4960: 
4961:      Esitetään ed. Nevanlinnan y. m. anomusehdotus n:o 149,
4962: virkamiesoloissamme olevien epäkohtien perinpohjaisesta korjaa-
4963: misesta (I,iitteet I siv. 37), ja ehdottaa selostaja ed. Neva n-
4964: 1 i n n a sen lähettämistä P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
4965: 118                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
4966: 
4967: 
4968:       Keskustelu:
4969: 
4970:     Ed. H u o t a r i, A n t o n: Kysymyksessä oleva anomusehdotus
4971: tarkoittanee olla perusteellinen korjausesitys meillä nykyään vallit-
4972: seviin virkamiesoloihin. Mutta kuten niistä perusteluista näkyy,
4973: jotka tästä asiasta sama anoja ennemmin on esittänyt, niin ei se
4974: kuitenkaan käy täysin yhteen sen ohjelman kanssa, minkä hän esitti
4975: m. m. puhuessaan kysymyksessä valtion tulo- ja menoarviosta muu-
4976: tamia päiviä sitten. Anomusehdotuksessa puhutaan kyllä paljonkin
4977: meidän virkamiesoloissamme vallitsevista epäkohdista, mutta sit-
4978: tenkin enemmän takerrutaan puhumaan toisarvoisista kysymyksistä
4979: ja sen sijaan jotakuinkin vähällä kuitataan tärkeämmät kysymykset
4980: tai vaijetaan niistä kokonaan. Niinpä esim. tiedetään meillä vallit-
4981: sevan virkamiesten palkkauksessa sellaiset olot, että harvassa, ta-
4982: loudellisesti paljon edistyneemmässäkään, maassa sellaisia on. Meillä
4983: menee virkamiesten palkkoihin äärettömät summat, niin että köyhä-
4984: listön ja alemman kansanluokan parannuskysymyksiin ei näin ollen
4985: voi mitenkään varoja riittää. Viimeisinä vuosina on meillä ruvettu
4986: puhumaan m. m. vanhuudenvakuutuskysymyksestä, mutta aina
4987: esitetty, että sitä on mahdoton toimeenpanna. Mutta kun katselee
4988: virkamiesten palkkausta, eläkkeitä, virkamiesten liian monilukui-
4989: suutta, niin huomaa että hyvällä tahdolla näillä aloilla vähentä-
4990: mällä valtion menoja voitaisiin säästää näihinkin valtiolle ja köy-
4991: hemmälle kansanluokalle tärkeisiin tarkoituksiin melkoiset summat.
4992: Kuten tiedetään nielee meillä hallintokoneisto ja yleensä koko virka-
4993: mieskoneistomme semmoisia summia, että niitä täytyy tosiaankin
4994: ihmetellä.      Muutamia päiviä sitten tältä samalta puhujalavalta
4995: esitettiin muutamia summia siitä, mitä meidän valtiokoneistomme
4996: nielee: m. m. kenraalikuvernööri 243,200 markkaa, tämän vuoden
4997: menoarvion mukaan, senaattiin menee I,6J6,JOO markkaa, valtio-
4998: sihteerinvirastoon 380,400 markkaa, kenraalikuvernöörin kansliaan
4999: 293,300 markkaa, hovioikeuksiin liki miljoona, kihlakunnan- ja
5000: raastuvanoikeuksiin liki puoli miljoonaa, lääninhallituksiin I,I54,000,
5001: kihlakuntien hallituksiin 2,25J,ooo, tullihallitukseen ja tullikamarei-
5002: hin I,659,000, metsähallinnon alalle hyvä joukko kolmatta miljoonaa,
5003: posti vie kuudetta miljoonaa j. n. e. Kun näitä summia katselee, niin
5004: tosiaan täytyy ihmetellä sitä runsautta, mitä meidän köyhä maamme
5005: voi hallintokoneistoomme käyttää. Samoin jos katsotaan yksityisten
5006: virkamiesten palkkoja, niin siinäkin täytyy sama ihmettely herätä.
5007: Ministerivaltiosihteerin palkka maksaa 49,600 markkaa vuodessa,
5008: hänen apulaisensa 36,ooo markkaa vuodessa, hänen kansliansa
5009: päällikkö 18,ooo markkaa vuodessa, senaatin varapuheenjohtaja
5010: 25,000 markkaa, senaatin toimituskuntien päälliköt 22,400, senaat-
5011: torit, joilla ei ole toimituskuntia hoidettavana, 20,000. Nämä ovat
5012: hallintovirkoja, mutta katsotaanpa varsinaisiakin virkamiehiä. Kes-
5013:                               Virkamiesolot                         119
5014: 
5015: 
5016: kushallitusten päälliköt saavat palkkaa noin 15,000 markkaa vuo-
5017: dessa, jotkut enemmän, jotkut vähemmän: m. m. rautatiehallituk-
5018: sen päätirehtööri 16,ooo mk. palkkaa ja 2,000 markkaa matkarahoja,
5019: Suomen Pankin johtaja 15,ooo palkkaa ja virkavuosikorotukset
5020: saatuaan 19,000, tilastollisen keskustoimiston päällikkö 12,000,
5021: maanviljelyshallituksen tirehtööri 12,000, lääkintöhallituksen tireh-
5022: tööri 14,000 j. n. e. Niitähän voisi luetella vaikka loppumattomiin.
5023: Kun nyt katselee näitä anomusehdotuksen perusteluita, niin tämä
5024: puoli asiasta kuitataan jotakuinkin vähällä. Siellä kyllä sanotaan,
5025: että niitä palkkoja olisi järjestettävä ja alennettava, mutta eri-
5026: tyisemmin ei käydä kuitenkaan tämän asian kimppuun. Mielestäni
5027: on kuitenkin valiokunnan, jolle tämä kysymys menee, otettava tämä
5028: asia paljoa vakavammalta kannalta kuin mitä kysymyksen tekijä
5029: on siinä tehnyt. Minun mielestäni ainakin pitäisi meidän maassamme
5030: jo 6,ooo markkaa riittää korkeimmaksi palkaksi virkamiehelle, siitä
5031: ehkä pois lukien varsinaiset hallituksen jäsenet, joille ehkä jonkun
5032: verran enemmän olisi tarpeen, mutta varsinaisille virkamiehille
5033: mielestäni kyllä se summa aivan hyvin riittäisi. V oitanee kyllä sanoa,
5034: että jos palkat tällä tapaa supistetaan, alennetaan, niin siitä voi olla
5035: seurauksena, että meillä ei saada kunnollisia virkamiehiä, kun ei
5036: näille aloille antaudu sellaisia henkilöitä, jotka olisivat kykeneviä
5037: tällaisiin tehtäviin, koska yksityisen toiminnan aloilla voidaan saada
5038: korkeampiakin palkkoja. Mielestäni ei kuitenkaan tämän pelon tar-
5039: vitse olla esteenä uudistusten toimeenpanemisessa, sillä minä luulen
5040: että valtion virkamiehen vakava asema sittenkin houkuttelee en-
5041: nemmin, vaikkapa tällaisillakin alennetuilla palkoilla, sille alalle
5042: antautumaan, kuin epävarmemman yksityisen toiminnan alalle.
5043: Minä siis valiokunnalle tahtoisin mieleen painaa, että tämä puoli
5044: ensinnäkin otettaisiin tarkan harkinnan alaiseksi.
5045:     .Äsken jo mainitsin suurista eläkkeistä, joita meillä maksetaan
5046: valtion viroista. Tämän vuotisessakin menoarviossa se erä nousee
5047: liki s,ooo,ooo. Mielestäni tämäkin menoerä on sellainen-- ja minun
5048: mielestäni tämä menoerä on aivan kokonaan sellainen, joka pitäisi
5049: saada poistumaan meidän menoarviostamme. Kun on maita, joissa
5050: valtion virkamiehille maksettava eläke on kokonaan tuntematon
5051: käsite, ja maita, jotka ovat taloudellisesti paljon edistyneempiä,
5052: niin pitääkö meidän köyhän maamme, jonka kansa tarvitsisi niin
5053: paljon huojennusta oloihinsa, käydä etunenässä virkamieseläkkeiden
5054: maksamisessa? Yksin sellaisessakin maassa kuin Englannissa, jonka
5055: tulo- ja menoarvio vuosittain on yli 50 kertaa niin suuri kuin Suo-
5056: men menoarvio, ei menoerä eläkkeisiin kuitenkaan ole kuin noin
5057: kolme kertaa niin suuri kuin meidän pikkuisen maamme eläkemeno-
5058: erä. Tämän osaltaan pitäisi jo osoittaa, että meillä tässä asiassa on
5059: kiivetty liian korkealle. Kyllähän muutamien mielestä saattaa olla
5060: hyvinkin hauskaa että meidänkin maamme jollakin alalla on näin
5061: 120                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5062: 
5063: edullisessa asemassa, mutta kun se edullisessa asemassa oleminen
5064: tapahtuu kansan pohjakerrosten, veronmaksajien kustannuksella,
5065:  niin mielestäni on aivan täysi syy tällaisesta kunniasijasta
5066:  luopua.
5067:      Sitten tässä anomuksessa ei ollenkaan kosketella yhtä puolta
5068: asiassa, jolla olisi erittäin tärkeä merkitys, nim. että kaikki virka-
5069: miehet mahdollisuuden mukaan tulisivat kansan valitsemiksi. Meillä
5070: ollaan totuttu siihen vanhaan virkavaltaiseen järjestelmään, jonka
5071: mukaan kansalla ei ole sanomista edes poliisikonstaapelin valitse-
5072: misessa, joten ei ole ihmeteltävä, jos anomuksentekijä ei ole tähän
5073: puoleen kiinnittänyt huomiota. Mutta minun mielestäni siihen olisi
5074: kiinnitettävä huomiota, sillä meidän on pyrittävä siihen, että kansa
5075: itse saa valita virkamiehensä, vaikuttaa niiden työtapaan ja yleensä
5076: vaikuttaa koko virkakoneistomme käyntiin. Nyt kun niistä hallinto-
5077: vallalla yksinomaan määrätään, on siitä seurauksena, se joka näkyy,
5078: että koko kansamme pitää virkamiehistöä sellaisena kansanluok-
5079: kana, jota- sanoisinko- enimmän vihataan. Kuulukoonpa joku
5080: henkilö mihin puolueeseen tahansa, niin jokaisella on jonkunmoinen
5081: vastenmielisyys virkamiehistöä ja virkavaltaisuutta vastaan. Nykyi-
5082: sinä puoluejaon aikoina erotettuna se, että kunkin puolueen jäsen
5083: tietysti pitää, että hänen puolueensa virkamiesalallakaan luonnolli-
5084: sesti ei ole näitä virkavaltaisia, mutta kuitenkin yleensä, on kan-
5085: sassamme sellainen vastenmielisyys virkamiehistöä vastaan, että sen
5086: pitäisi paraiten todistaa, että kansamme ja virkamiestemme välit
5087: eivät ole sellaiset, kuin niiden pitäisi olla ja että koko meidän virka-
5088: miesjärjestelmämme on nopean uudistuksen tarpeessa.
5089:     Minä toivoisin että valiokunta koettaisi tähän anomusehdotuk-
5090: seen saada niin paljon kuin suinkin kansanvaltaista henkeä, ja
5091: että siis koetettaisiin sinne ajaa m. m. anomus kansan valitseruisoi-
5092: keuden laajentamisesta virkamiehiin nähden. On meillä kyllä jon-
5093: kun verran etuoikeutettuja luokkia, jotka saavat ottaa osaa virka-
5094: miesten valintaan, ne ovat nimittäin kaupunkilaiset. Kaupungin
5095: maistraatin ja raastuvanoikeuden jäsenten vaaliin saavat kaupunki-
5096: laiset ottaa osaa, kuitenkin ainoastaan ehdotuksia tekemällä. Tässä
5097: on sellainen etu, josta voi tätä valitseruisperiaatetta ulottaa laa-
5098: jemmallekin, ulottaa sitä mahdollisuuden mukaan kaikille virkamies-
5099: aloille. Ja kun viime aikoina on ollut puhetta itsehallinto-oikeuden
5100: laajentamisesta siten, että m. m. muodostettaisiin jonkunmoisia lää-
5101: nien eduskuntia, niin tämän yhteydessä ehkä voitaisiin toteuttaa
5102: sellaisetkin uudistukset, että läänien virkamiehet, aina läänin pääl-
5103: liköstä alkaen, tulisivat kansan valitsemiksi, niinkuin ne esim. Ame-
5104: rikan Yhdysvalloissa ovat.
5105:     Mitä sitten tulee anomuksen muihin osiin, niin on siellä kyllä hy-
5106: viäkin kohtia. Sanotaan m. m. virkamiesten toiminnassa virastoissa
5107: olevan sellaisia epäkohtia, että virkamiehet saavat aivan omaval-
5108:                               Virkamiesolot.                         121
5109: 
5110: 
5111: taisesti mennä ja tulla niinäkin vähinä työttmteina, joina virastoissa
5112: ovat. Koska anomuksen tekijä on itse sekä palvellut virkamiehenä
5113: että ollut hallituksen jäsenenä, niin ei liene mitään syytä epäillä
5114: tämän väitteen todenperäisyyttä. Tästäkin näkyy että meillä virka-
5115: miespalvelus saa olla jokaisen mielivallassa, jokainen virkamies saa
5116: itse päättää, mitenkä hän tahtoo tätä kansaa palvella. Pääasia, on
5117: että hän säännöllisesti kuukauspalkkansa käy nostamassa. Virka-
5118: miesten työajasta puhutaan myöskin anomusehdotuksessa ja pide-
5119: tään sitä ehkä liika lyhyenä. :Minusta se varmasti on liian lyhyt.
5120: Neljä virkatuntia vuorokaudessa on liika lyhyt aika verrattuna
5121: vielä niihin palkkoihin, mitä virastoissamme maksetaan,             Tätä
5122: virka-aikaa ehdottomasti täytyy pidentää. Meillä porvarilliset luo-
5123: kat hyvin paljon puhuvat siitä, kun työläiset tahtovat työpäivänsä
5124: lyhentää 8 tuntiin. Mutta mitä on sanottava tällaisista virkamiesten
5125: työpäivistä? Eikä tätä työpäivän lyhyyttä tähän asti yleensä ole
5126: millään tapaa vielä pyritty valittamaan, luonnollisesti siitä syystä,
5127: että meidän porvarilliset luokkamme eivät ole olleet velvoitetut
5128: sitä tekemään senvuoksi, koska niin hallintovalta kuin eduskuntakin
5129: on ollut heidän käsissään. Vasta senjälkeen kun meillä hiukan edus-
5130: kunnallisia uudistuksia on saatu aikaan, vasta senjälkeen nämäkin
5131: parannuskysymykset ovat sukeltaneet esiin heidänkin taholtaan.
5132:      Virkamiespätevyydestä puhutaan myöskin ja puhutaan pitkälti-
5133: kin anomusehdotuksessa. Mielestäni siellä on oikea huomautus
5134: siitä, että meillä hallinto- ja oikeustutkinto pidetään sellaisena, että
5135: sen suorittanut henkilö voi kelvata mihin tahansa. Tavallaan pide-
5136: tään tästä seuranneena liikoja palkkojakin, kun virkamiesten täy-
5137: tyy ensin niin pitkät ajat opiskella suorittaakseen nämä pätevyys-
5138: ehdot. Mielestäni voitaisiin kylläkin alempiin virkoihin, joissa mitään
5139: monimutkaisia tehtäviä ei ole, alentaa pätevyysvaatimuksia, kun
5140: taas toisilla aloilla olisi niitä ehkä ylennettävä. Meillä on erittäinkin
5141: pyritty sellaisille virkamiehille, jotka enimmän joutuvat kansan
5142: kanssa tekemisiin, alentamaan pätevyysehtoja tarpeettomastikin.
5143: Nimismiehinä esim. meillä on entisiä aliupseereja j. n. e. josta usein
5144: onkin näkynyt seurauksia, että he isoissa ja vaikeatöisissä piireissä
5145: eivät ole kyenneet hoitamaan virkaansa. Siitä on viimeisiltä ajoilta
5146: esimerkkinä m. m. Viipurin piirin nimismies. Tämä aliupseerien
5147: suosiminen alempiin hallintovirkoihin on kyllä johdonmukaisena
5148: seurauksena siitä, miten meillä ylempiäkin virkoja on täytetty. Up-
5149: seerithan ovat valitut tavallisesti kuvernööreiksi. Kun upseerinpuku
5150:  on tärkein pätevyysvaatimus sellaisiin toimiin, onhan se luonnollista
5151: että aliupseerit silloin kelpaavat nimismieheksi. Mielestäni tälläkin
5152:  alalla, nimittäin virkamiesten pätevyyteen nähden, olisi tehtävä pe-
5153:  rusteellisia tutkimuksia ja uudistuksia toimeenpantava            mikäli
5154:  mahdollista.
5155:      Voisi tästä anomusehdotuksesta poimia vielä muitakin kohtia,
5156: 122                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5157: 
5158: 
5159: mutta koska kamarilla on muutenkin täällä tänä päivänä liiaksi
5160: työtä, niin en tahdo aikaa kuluttaa sen pitemmälle. Toivon että
5161: valiokunta tämän anomuksen ottaisi erittäin tarkan pohdinnan alai-
5162: seksi, että tästä uudistuksesta tosiaan tulisi sellainen, että se vastai~i
5163: kansan toivomuksia, ettei se jäisi sellaiseksi puolittaiseksi parannuk-
5164: seksi, jollaisia meillä yleensä >>parannukset» tahtovat olla.
5165: 
5166:     Ed. Neva n 1 i n n a: Eduskunnan arvoisille jäsenille on tie-
5167: tysti minun selittämättänikin selvillä syy siihen, minkätähden meidän
5168: on täytynyt kuunnella tämä luento. ::Vfinulla puolestani ei ole mitään
5169: sentapaisia tarkoituksia ollut tämän anomuksen esittämisellä eikä
5170: minun myöskään sentähden tarvitse vaivata eduskuntaa tässä
5171: kysymyksessä sentapaisilla lausunnoilla kuin viimeisen arvoisan
5172: puhujan. (Hyvä!) Mutta minun täytyy kuitenkin saada hänelle
5173: sanotuksi, että hän tuskin mahtaa tietää minkä vaikutuksen se
5174: meihin muihin tekee, jotka myös luulemme näistä asioista jotakin
5175: ymmärtävämme, kun hän luulee tämän lausuntonsa kautta tuon-
5176: neensa esille olennaiset, varsinaiset ja tärkeimmät epäkohdat ja
5177: seikat, jotka virkamiesoloissamme vaativat korjausta. Edellisen
5178: arvoisan puhujan täytyy sallia minun hänelle sanoa, että hän sillä
5179: hyvin räikeästi on näyttänyt, mitenkä hän ei ollenkaan tunne,
5180: niinkuin ei voikaan tuntea, eikä käsitä, niinkuin ei voikaan käsittää,
5181: mitä niissä asioissa varsinaisesti on tehtävä ja mitenkä niissä on
5182: saatava korjauksia aikaan niin, että kansan tarpeet todellakin tulevat
5183: tyydytetyksi.
5184: 
5185:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomuseh-
5186: dotus n:o 149 P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
5187: 
5188:    Samaa asiata koskevan ed. Vikmanin y. m. anomusehdotuksen
5189: n:o 145 (Liitteet I siv. 39) selostaa ed. Vikman.
5190:    Puheenvuoroa käyttää:
5191: 
5192:     Ed. H u o p o n e n : Perustuslakivaliokunnalle lausun sen toivo-
5193: muksen, että valiokunta panisi kaikki toimintajouset, työtarmon
5194: liikkeelle, että ainakin kaksi tärkeätä kysymystä, virkamieskysymys
5195: ja kieliasia saataisiin eduskunnassa läpiajetuiksi ja siten pois päivä-
5196: järjestyksestä.
5197:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
5198: ehdotus P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
5199: 
5200:       30) Kuntaa laajempien itsehallintopiirien hallinnosta.
5201:    Tätä koskevan, ed. Wiljakaisen y. m. anomusehdotuksen n:o
5202: 150 selostaa
5203:                    Suomen asiain esittelyn järjestys.              123
5204: 
5205: 
5206:    Ed. W i 1 j a k aine n : Viime talvena jätti senaatti lainval·
5207: mistelukunnalle toimeksi valmistaa lakiesitystä tästä asiasta, mutta
5208: kun on peljättävä, että se viipyy siellä liian kauvan ja kun olisi
5209: samalla suotava, että nämä laajemmat piirit saisivat lakinsa samaan
5210: aikaan kuin kunnallislakia uusitaan, olemme tästä tehneet ano·
5211: muksen.
5212:    Anomusehdotus lähetetään K u n n a 11 i s v a 1 i o kun t a a n
5213: (Liitteet VII siv. Igg).
5214: 
5215:  31) Suomen asiain esittelyn säilyttämisestä perustuslainmukai-
5216:                         sella kannalla.
5217: 
5218:    Esitetään ed. Ahmavaaran y. m. sekä ed. V. T. Rosen-
5219: qvistin y. m. tätä koskeva anomusehdotus n:o 202, jonka selostaa
5220: suomeksi ed. Ahmavaara ja ruotsiksi ed. V. T. Rose n q v i s t,
5221: molemmat ehdottaen anomusehdotuksen lähettämistä Perustus-
5222: lakivaliokuntaan (Liitteet I siv. 5 ja '8).
5223: 
5224:     Keskustelu :
5225: 
5226:    Ed. S i v e n i u s : Minä olisin pyytänyt, että tämä asia olisi
5227: pantu pöydälle ensi viikon ensimäiseen istuntoon.
5228: 
5229:     Ed. V i r k k u n e n :    Tässä anomusehdotuksessa käsitellyn
5230: asian tärkeyden vuoksi olen yht-enä sen allekirjoittajia pyytänyt
5231: sananvuoroa tuodakseni, sen lisäksi mitä anomuskirjassa on esitetty,
5232: jo tässä tilaisuudessa julki muutamia näkökohtia, joilla sen eduskunta-
5233: ryhmän käsityksen mukaan, johon minulla on kunnia kuulua, tässä
5234: asiassa on tärkeä merkitys.
5235:     Suomalaisessa puolueessa on se vakaumus aina ollut elävä -
5236: ja tämä puolue on katsonut maallemme tärkeäksi, että tämä käsitys
5237: myöskin tuodaan esille - että kun on kysymys meidän maamme
5238: ja keisarikunnan välisten suhteitten järjestämisestä, Suomen oma
5239: etu ja menestys vaatii, että tämä järjestäminen, samalla kun sen
5240: tulee tapahtua sen valtiosäännön mukaisesti, joka maallemme on
5241: vakuutettu ja josta kansamme ei voi lakata kiinni pitämästä, ta-
5242: pahtuu sillä tavalla, että paitsi Suomen myöskin keisarikunnan
5243: tarpeet tulevat vaarin-otetuiksi. Tälle kannalle suomalaisen puo-
5244: lueen eduskuntaryhmä asettui m. ni. viimeksi koossa olleilla val-
5245: tiopäivillä, kun se äänestyksessä 28 päivänä maaliskuuta kannatti
5246: päiväjärjestykseen-siirtymisen ehdotusta, joka sisälsi sen vaati-
5247: muksen, että Suomen ja Venäjän välillä syntyneet häilyvät kysy-
5248: mykset oli koetettava saada perustuslainmukaisessa järjestyk-
5249: sessä molempien maitten tarpeita vastaavalla tavalla pysyväisesti
5250: 124                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5251: 
5252: järjestetyiksi. Tällä kannalla on suomalainen puolue yhä edelleen,
5253: ja myöskin siinä tärkeässä asiassa, joka tässä on käsiteltävänä.
5254:     Niinkuin anomusehdotuksessa kosketeltu toimenpide on so-
5255: veltumaton Suomelle vakuutettuun oikeuteen ja tuhoisa maamme
5256: kalleimmille eduille, niin se vakaumuksemme mukaan ei mitenkään
5257: ole tarpeellinen keisarikunnan oikeutettujen etujen vaarin-otta-
5258: mista varten. Emme nim. epäile, että puolueeton asiain harkinta on
5259: osottava todeksi, mitä anomusehdotuksessa tässä kohden sanotaan, eli
5260: että Suomen oikeutta loukkaamatta ja sen menestystä ehkäisemättä
5261: myöskin keisarikunnan edut voidaan puheenalaisessa asiassa saada
5262:  asianmukaisesti huomioon otetuiksi.
5263:      Tätä varten on tähän asti niissä tapauksissa, jolloin jokin Suomen
5264: asia koskee myöskin keisarikuntaa, lausuntoja hankittu erinäisiltä
5265: venäläisiltä viranomaisilta. Keisarikunnan hallituksen puolelta on
5266: lausuttu se mielipide, että tähän saakka noudatettua asiain käsit-
5267: telyn järjestystä ei voida Venäjän etujen turvaamisen kannalta
5268: katsoa tyydyttäväksi. Ei ole mahdollista ottaa kysymystä tämän
5269:  mielipiteen oikeutuksesta ttissä tarkastettavaksi.       Niinkuin mi-
5270: nulla jo oli tilaisuus siihen viitata, ei kuitenkaan siinä valtiollisessa
5271: ryhmässä, johon minä kuulun, pidetä oikeana enempää kuin Suo-
5272: men edun mukaisenakaan, että me kaikkiin Venäjän vaatimuksiin
5273: nähden asettuisimme ehdottomasti kielteiselle kannalle. Mutta joskin
5274: kaikenpuolisen harkinnan jälkeen joitakin muutoksia voimassa
5275: olevaan erinäisten Suomen asian käsittelyn järjestykseen havait-
5276: taisiin välttämättömiksi, täytyy meidän kansamme pitää kiinni siitä,
5277:  että nämä, niinkuin kaikki muutkin muutokset maallemme kuuluvaan
5278:  oikeusjärjestykseen, pannaan toimeen Suomelle vakuutetun valtio-
5279:  säännön määräämällä tavalla, sekä että niiden kautta ei panna
5280:  vaaranalaisiksi kansamme valtiollisen olemuksen tai aineellisen ja
5281:  henkisen menestyksen ehtoja.
5282:      Jokainen suomalainen on vakuutettu, että valtakunnan edut,
5283:  oikein käsitettyinä, eivät tee tarpeelliseksi näiden periaatteiden
5284:  loukkaamista. Sitä suuremmalla luottamuksella me rohkenemme
5285:  odottaa, että jos tämä arvoisa kamari yhtyy nyt käsiteltävänä olevan
5286:  anomusehdotuksen tarkoitukseen, Hänen Majesteettinsa Keisari ja
5287:  Suuriruhtinas on ottava sen armolliseen huomioonsa, ja tämä maalle
5288:  niin tärkeä asia siten on tuleva oikaistuksi perustuslakiemme mukai-
5289:  selle ja tarkoitusta vastaavalle kannalle.
5290: 
5291:    Ed. S i r o 1 a : Minä kannatan ed. Siveniuksen tekemää ehdo-
5292: tusta, että anomusehdotus pantaisiin pöydälle ensi viikon ensi is-
5293: tuntoon.
5294:     Puhemies: Koska asia on pyydetty pöydälle ja pöydälle-
5295: panoa myös on kannatettu, tulee ~iitä ensin päätettäväksi. Kes-
5296:             Edusk. oikeus valtion tulo- ja menoar. nähden y. m.              125
5297: 
5298: 
5299: kustelu on siis ensin rajoitettava tähän. Tahtooko kukaan siitä mieli-
5300: pidettään lausua vai onko keskustelu tästä osasta päättynyt?
5301:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
5302: 
5303:    P u h e m i e s : Ed. Sivenius, ed. Sirolan kannattamana on
5304: ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
5305: Tulee siis äänestettäväksi, onko jatkettava nyt asiallista käsittelyä,
5306: vai onko asia pantava pöydälle.
5307: 
5308:     Äänestysesitys ja päätös.
5309: 
5310:    Ken tahtoo jatkaa asiallista käsittelyä, äänestää >>j a a>>; jos >)e i•
5311: voittaa, on asia päätetty panna pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
5312:    Äänestyksessä annetaan 65 jaa- ja 109 ei-ääntä, joten asia on
5313: päätetty panna pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
5314: 
5315:                              32) Virkamiesolot.
5316: 
5317:     Esitetään ed. Kallion y. m. anomusehdotus n:o 92 oikeuden
5318: myöntämisestä Eduskunnalle yhdessä hallitsijan kanssa määrätä
5319: valtion virkailijoiden palkat sekä virkamiesoloja koskevan tutkimuksen
5320: toimeenpanemisesta, jonka selostaa ed. Kallio ja lähetetään se
5321: Puhemiesneuvoston ehdotuksesta P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n-
5322: t a a n (Liitteet I siv. 41).
5323: 
5324:  33) Eduskunnan oikeus valtion tulo- ja menoarvion laadintaan.
5325: 
5326:     Tämän oikeuden täydentämistä                koskeva anomusehdotus
5327: n:o 144, selostaja ed. A i r o 1 a, lähetetään P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o-
5328: k unta a n (Liitteet I siv. 31).
5329: 
5330:       34) Eduskunnan päättämisvalta tulliverotukseen nähden.
5331: 
5332:     Ed. Koskisen y. m. anomusehdotus n:o 114, koskeva tätä
5333: asia ta, lähetetään tekijänsä ehdotuksestaPerustus 1 a kiva 1 i o-
5334: k u n ta a n. (Liitteet I siv. 33).
5335: 
5336:   35) Maksut julkisten viranomaisten ja laitosten käyttämisestä.
5337: 
5338:    Oikeuden    myöntämistä Eduskunnalle näiden maksujen
5339: määräämiseen koskevan ed. Huotarin y. m. anomuksen n:o 83 selos-
5340: taa ed. Anton Huotari ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan
5341: Perustus 1 a kiva 1 i o kuntaan        (Liitteet I siv. 34).
5342: 126                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5343: 
5344:                 36) Suuren valiokunnan poistaminen.
5345: 
5346:     Esitetään ed. Koskisen y. m. tätä asiaa koskeva ano-
5347: musehdotus n:o II3 ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan P e r u s-
5348: t u s 1 a kiva 1 i o kuntaan (Liitteet I siv. 15).
5349: 
5350:  37) Äänioikeusrajoitusten poistaminen valtiopäiväjärjestyksestä.
5351:     Sitä koskeva ed. Järvisen y. m. anomusehdotus n:o 138, jonka
5352: selostaa ed. J ä r v i n e n, lähetetään hänen ehdotuksestaan P e -
5353: r.ustuslakivaliokuntaan. (Liitteet I siv. 16).
5354: 
5355: 38) Aloteoikeus Eduskunnalle perustus- ja kirkkolakikysymyksissä.
5356:    Tätä koskevan ed. K. Hämäläisen y. m. anomusehdotuksen
5357: n:o 143 selostaa ed. H ä mä 1 ä i ne n ja lähetetään se hänen ehdo-
5358: tuksestaan Perustus 1 a kiva 1 i o kuntaan (Liitteetl siv. 18).
5359: 
5360:                 39) Koko maan käsittävät vaaliliitot.
5361:    Esitetään ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus n:o 213
5362: eduskuntavaaleja koskevien lakimääräysten muuttamisesta siten,
5363: että saman puolueen eri vaalipiirien vaaliliitot yhdistettäisiin koko
5364: maan käsittäväksi vaaliliitoksi (Liitteet I siv. 19), jonka selostaja
5365: ed. He 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä, ehdottaa lähetettäväksi Perustus-
5366: lakivaliokuntaan.
5367:       Puheenvuoroa käyttää
5368:     Ed. H o m e n: Kuten anomuksen arvoisa tekijä viittasi, olin
5369: mukana laatimassa ehdotusta nykyiseen vaalilakiin. Suhteellisen
5370: vaalitavan ihanne on tietysti se, että myös verraten pienet ryhmät
5371: voivat saada edustajansa siihen yhdistykseen tai kuntaan mihin vaa-
5372: lin kautta edustajia valitaan. Jotta tämä olisi mahdollista, on vält-
5373: tämätöntä, että vaalipiiri on suuri, että monta edustajaa valitaan.
5374: Jos on joku ryhmä, jolla on vain 2o:s osa kaikista äänistä ja valitaan
5375: vaan 10 miestä, ei ole luultavaa, että se voi saada yhtäkään valituksi.
5376: Siitä, että edustajapaikkoja ei voi jakaa palasiin, johtuu, että pie-
5377: nimmät ryhmät jäävät ilman edustajaa. On sattunut juuri täten
5378: kristillisille työmiehille. Niillä oli ääniä monessa piirissä, mutta ei-
5379: vät saaneet kuin 2 edustajaa ja oli aivan likellä, etteivätolisi saaneet
5380: näitäkään ehdokkaita valituiksi. Äänet menivät hukkaan. Jos
5381: olisi ollut suurempi vaalipiiri, olisivat he saaneet, niillä kun monilla
5382: tienoilla oli noin 2o:s osa äänistä, 20:n osan niistä edustajista, jotka
5383: tällaisesta piiristä tulevat ja sillä tavalla saaneet 3, 4 tahi kokonaista
5384: 5 edustajaa, jos koko maa olisi ollut yhtenä piirinä.
5385:                        Äänestykset Eduskunnassa.                   127
5386: 
5387: 
5388:     Komitea, joka laati vaalilaki-ehdotuksen, tahtoi vaalipiirit niin
5389: suuriksi kuin suinkin. Mutta tämä suhteellinen vaalitapa oli aivan
5390: outo ja yleinen mielipide pelkäsi, eikä ilman syytäkään, suuria vaali-
5391: piirejä. Me olimme onnelliset, saa sanoa, että saatiin vaalipiirit
5392: niinkin suuriksi, kun ne nyt ovat. Verraten muihin maihin ovat
5393: meidän vaalipiirimme aika suuret. Mutta vielä parempi olisi, suh-
5394: teellisuuteen nähden, jos ne olisivat suuremmat. Ei kukaan ole
5395: jäiestäpäin moittinut, että ne olisivat liika suuret, mutta hyvin moni
5396: on jo valittanut, että ne ovat liika pienet. Tämä on hyvä merkitä,
5397: ja kehitys on epäilemättä kulkeva siihen suuntaan, että vaalipiirit
5398: laajennetaan. Esim. voisi melkein ilman muuta, minä luulen, nyt
5399: jo muodostaa koko läänistä yhden vaalipiirin. Hämeen lääni tulisi
5400: olemaan yhtenä vaalipiirinä, Turun ja Porin sekä Vaasan läänit sa-
5401: maten j. n. e. Se olisi suuri askel eteenpäin. Toinen kysymys on,
5402: voidaanko ilman muuta mennä tuohon loppumaaliin, jonka mukaan
5403: koko maa olisi yksi vaalipiiri. Siinä syntyy muutamia vaikeuksia.
5404: Minä luulen, että ne voisi voittaa. Tässä ei ole tilaisuutta aivan
5405: tarkkaan selittää, mitä vaikeuksia siitä tulisi ja olisivatko edut
5406: suurempia kuin koituvat epäkohdat. Varma on minusta, että vaali-
5407: piirit joskus laajennetaan, ja ehkä nopeammin, kuin nyt voimme
5408: arvata, tullaan siihen, että koko maa muodostaa yhden vaalipiirin.
5409: Moni on sanonut, että on aivan liian aikaista nyt ryhtyä vaalilain
5410: muuttamiseen. Siinä voi olla perää. Valiokunta voisi miettiä tätä
5411: asiaa. Koska ehdotus nyt kerran on tehty, kannatan minä, että
5412: se lähetetään perustuslakivaliokuntaan.
5413: 
5414:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
5415: ehdotus P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
5416: 
5417:                   40) Äänestyksistä Eduskunnassa.
5418: 
5419:     Esitetään ed. Järvisen y. m. anomusehdotus n:o 215, koskeva
5420: V. J:n muuttamista siten, että äänestykset Eduskunnassa tapah-
5421: tuisivat avoimesti, ja lähetetään se tekijänsä ehdotuksesta Peru s-
5422: tuslakivaliokuntaan (Liitteetlsiv. 24).
5423: 
5424:  41)   Virastopalvelijain ja vahtimestarien aseman järjestäminen.
5425: 
5426:    Tätä koskevan, ed. Ahlroosin anomusehdotuksen n:o 64
5427: (Liitteet III siv. 156), selostaa ed. A h 1 r o o s ja ehdottaa sen lä-
5428: hettämistä PerustUslakivaliokuntaan, lausuen:
5429: 
5430:     Ed. A h 1 r o o s: Då i dag tidigare en petition, som angick
5431: tjänstemän, blifvit remitterad till grundlagsutskottet, anser jag
5432: 128                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5433: 
5434: att, om här också är fråga om ett lägre slag af tjänstemän, saken
5435: är af grundlagsnatur, hvarför jag föreslår remiss tili grundlags-
5436: utskottet.
5437: 
5438:    P uhemies      ilmoittaa puhemiesneuvoston päättäneen eh-
5439: dottaa anomusehdotuksen lähetettäväksi Lakivaliokuntaan.
5440:       Puheenvuoroa käyttää:
5441:    ed. S i r o 1 a, kannattaen ed. Abiroosin tekemää ehdotusta.
5442:    Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
5443:    Ken tahtoo anomusehdotuksen lähetettäväksi Lakivaliokuntaan-
5444: äänestää >>j a a>>; jos >>e i•> voittaa, on anomusehdotus päätetty lä-
5445: hettää Perustuslakivaliokuntaan.
5446:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten anomusehdotus
5447: n:o 64 on päätetty lähettää L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
5448: 
5449:                            42) Juutalaiset.
5450: 
5451:     Ed. A i r o 1 a n y. m. anomusehdotus n:o zog, juutalaisten
5452: asumis- ja kansalaisoikeuksia rajoittavien lakimääräysten kumoa-
5453: misesta, lähetetään hänen ehdotuksestaan P e r u s t u s 1 a k i-
5454: v a 1 i o kuntaan (Liitteet I siv. 6o).
5455: 
5456:   43-44) Yhtiöiden, osuuskuntien y. m. oikeus maalla olevan
5457:               kiinteän omaisuuden hankintaan.
5458: 
5459:    Tämän oikeuden rajoittamista koskevan, ed. Hannes Geb-
5460: hardin eduskuntaesityksen n:o I I (Liitteet IV siv. 7), selostaa
5461: seuraavasti
5462: 
5463:     Ed. Käpy: Pääasiallisesti niillä perusteilla, jotka 1907 ja
5464: rgo8 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä asiasta jätetty eduskunta-
5465: esitys sisältää, ehdotetaan tässäkin eduskuntaesityksessä, että edus-
5466: kunta säädetyssä järjestyksessä hyväksyisi sekä jättäisi Keisarin
5467: ja Suuriruhtinaan vahvistettavaksi eduskuntaesityksen laiksi, joka
5468: sisältää erinäisiä määräyksiä rajoitetusta yhtiöiden, osuuskuntien
5469: ja yksityishenkilöiden oikeudesta hankkia itselleen kiinteää omai-
5470: suutta maalla. Tämä lakiehdotus on laadittu saman suntaiseksi
5471: kuin ed. Hannes Gebhardin aikaisemmin eduskunnalle jättämä esi-
5472: tysehdotus, kuitenkin huomioon ottamalla niitä muistutuksia, joita
5473: suuressa valiokunnassa asiaa käsiteltäessä tehtiin. Tähän lakiehdo-
5474: tukseen liittyy sen lisäksi ehdotus laiksi, jossa ehdotetaan osake-
5475: yhtiölain erinäisten pykälien muuttamista toisin kuuluviksi ja jotka
5476: muutokset johtuvat ensin mainitusta varsinaisesta lakiehdotuk-
5477:                          Vesiperäiset maat y. m.'                       129
5478: 
5479: 
5480: sesta. Ehdotan että eduskuntaesitykset lykättäisiin talousvalio-
5481: kuntaan.
5482:     Anomusehdotus lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5483: 
5484:     Samaa asiata koskevan, ed. Wuorimaan y. m. eduskunta-
5485: esityksen n:o 2, selostaa ed. W u orimaa ja lähetetään se hänen
5486: ehdotuksestaan Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 14).
5487: 
5488:       45)   Rappeuden ehkäisemisestä. erinäisillä maatiloilla.
5489: 
5490:    Esitetään ed. Hannes Gebhardin tämän sisältöinen edus-
5491: kuntaesitys n:o 7 (Liitteet IV siv. 18), joka selostajansa ed. K o 1 k i n
5492: ehdotuksesta lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5493: 
5494:               46)   Maan pakkolunastus viljelystiloiksi.
5495: 
5496:     Tätä koskevan, ed. Hannes Gebhardin y. m. eduskunta-
5497: esityksen n:o 6 (Liitteet IV siv. 22), selostaa ed. K o 1 k k i ja lähe-
5498: tetään se hänen ehdotuksestaan T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5499: 
5500:       47) Suurista maanomaisuuksista johtuvien epäkohtien
5501:                         ehkäiseminen.
5502: 
5503:    Tätä koskevan, ed. Hannes Gebhardin anomusehdotuksen
5504: n:o 32 (Liitteet IV siv. 5), selostaa ed. K o 1 k k i ja lähetetään
5505: se hänen ehdotuksestaan T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5506: 
5507:        48) Laki keinotekoisten lannoitusaineiden kaupasta.
5508: 
5509:     Esitetään ed. K a 11 i o n y. m. uuden lain säätämistä
5510: tästä asiasta koskeva anomusehdotus n:o 17 (Liitteet IV siv. 46).
5511: ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Ta 1o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5512: 
5513:       49) Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saattaminen.
5514: 
5515:    Tätä koskeva ed. K a 11 i o n y. m. anomusehdotus n:o 14
5516: (Liitteet IV siv. zg), lähetetään selostajansa ed. Kallion ehdo-
5517: tuksesta T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5518: 
5519:                           50) Vesioikeuslaki.
5520: 
5521:     Esitetään ed.     Kairamon y. m. allekirjoittama, tämän
5522: lain 3 luvun muuttamista koskeva anomusehdotus n:o 21 (Liitteet
5523: V siv. 91), ja lausuu sen johdosta
5524:                                                                     9
5525: 130                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5526: 
5527: 
5528:      Ed. Kairamo: Yhdessä seuraavan päiväjärjestyksessä olevan
5529: anomusehdotuksen kanssa vastaa tämä anomusehdotus erästä
5530: jo 1907 vuoden valtiopäivillä tehtyä anomusehdotusta. Teknilli-
5531: soistä syistä ja asian käsittelyn helpottamista varten on tämä jaettu
5532: kahtia. Anomusehdotuksessa ehdotetaan, että ensiksi kokoontu-
5533: ville valtiopäiville valmistettaisiin arm. esitys, jolla vesioikeus-
5534: lain 3 luvun I I §:stä poistettaisiin sanat: >>ilman että vähintäin
5535: puolet vesiperäisen maan omistajista sitä vastustaa>> sekä että
5536: ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla lakkautettaisiin nyt
5537: asianomaisilla virastoilla tavallinen vaatimus kaksinkertaisen ammat-
5538: tilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesiperäisten
5539: maiden kuivattamista. Ehdotan, että anomusehdotus lähetettäisiin
5540: talousvaliokuntaan.
5541: 
5542:     Ed. K a 11 i o :    Meidän nykyinen vesioikeuslakimme tekee
5543: eroituksen tavallisen kuivan maan ojituksen ja vesiperäisten maiden
5544: kuivatuksen välillä. Tämä ed. Kairamon anomuksessa mainittu I I
5545: pykälä koskee jälkimmäistä kohtaa. Kummassakin tapauksessa
5546: annetaan laissa maanviljelijälle oikeus vesien laskemiseen, toisten
5547: maitten kautta, mutta jälkimäisessä tapauksessa vesiperäisten
5548: maitten kuivattamisessa ei kuitenkaan velvoiteta alla-asuvia asuk-
5549: kaita tämän ojituksen toimeenpanoon. Kuitenkin tämä mainittu I I py-
5550: kälä antaa tilaisuuden sille, joka haluaa, kuivattaa tällaista maata,
5551: ellei puolet maanomistajista vastusta hänen kuivatusyritystään,
5552: tilaisuuden, paitsi työn suorittamiseen, jonka hän saa joka tapauk-
5553: sessa toteuttaa, myös nautinto-oikeuden alla oleviin maihin niin
5554: pitkäksi ajaksi, että hän saa täyden korvauksen niistä kustannuk-
5555: sista, jotka hän on siihen pannut ei kumminkaan pitemmäksi ajaksi
5556: kun 50 vuodeksi. Anomuksen tekijät tahtovat nyt että poistettaisiin
5557: tuo määräys >>ilman että puolet maanomistajista sitä vastustavat>>.
5558: Mutta siitä olisi seurauksena se, että jos yksi maanomistaja vastoin
5559: kaikkein muiden tahtoa kaivattaisi ojan, niin hän saisi kaikkein
5560: alempana asuvien maat, vaikkei ojasta olisi heillä mitään hyötyä,
5561: enintäin 50 vuodeksi alistetuksi nautinto-oikeutensa alle. Sosialistien
5562: pakkoviljelyslaki antaa kuitenkin armon aikaa 2 vuotta maanomista-
5563: jille, mutta tämä esitys veisi maanomistajilta tilukset, vaikka he
5564: kaikki paitsi tämä yksi olisivat yksimielisesti sitä vastaan. Siinä
5565: armollisessa esityksessä, joka annettiin v. 1900 valtiopäiville, oli
5566: jätetty maanomistajille tilaisuus jälestäpain, vaikkeivät ojitus-
5567: kokouksessa yhtyisikään tämän ojan kaivamiseen, saada yhtyä
5568: korvauksen maksoon. Valiokunta poisti tuon etuuden, joten nyt on
5569:  jätetty tilaisuus yhtyä siihen ainoastaan niille, jotka tuossa kokouk-
5570: sessa ilmoittautuvat osanottajiksi ja jos puolet ovat asian puolella
5571: niin saa hän nautinto-oikeuden vielä tiluksiin. Minä toivon, kun nyt
5572: tämä anomus kolmannen kerran lähetetään valiokuntaan, että
5573:                          Vesiperäiset maat y. m.                      131
5574: 
5575: 
5576: se ottaisi tämän seikan vakavasti harkittavakseen ja osoittaisi että
5577: tämän lauseen poistaminen johtaisi ~ojasta allikkoon>>.
5578:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
5579: ehdotus n:o 21 L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5580: 
5581:     51-52)     Määräraha vesiperäisten maitten viljelyskuntoon
5582:                           saattamiseksi.
5583: 
5584:    Esitetään ed. Kairamon y. m. allekirjoittama, tämän
5585: määrärahan lisäämistä tarkoittava anomusehdotus n:o 20, (Liitteet
5586: IV siv 30) ja lähetetään se selostajan, Kairamon ehdotuksesta
5587: T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5588: 
5589:     Ed. Koskelinin y. m. lähinnä edellä mainittua asiaa koskeva
5590: anomusehdotus n:o 57, jonka selostaa ed. K o s k e 1 i n, lähete-
5591: tään hänen ehdotuksestaan niinikään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n
5592: (I.iitteet IV siv. 32).
5593: 
5594:                        53) Margariinikysymys.
5595: 
5596:     Ed.     Branderin y. m. eduskuntaesitys n:o 31, sisältävä
5597: ehdotuksen laiksi margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta
5598: ja kaupasta (Liitteet IV siv. 95), selostaja ed. B r a n d e r, lähetetään
5599: T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5600: 
5601:                       54) Maanviljelysretkeilyt.
5602: 
5603:     Esitetään ed. Weijolan y. m. anomusehdotus n:o 186
5604: vuotuisen määrärahan myöntämisestä maanviljelysharrastusten elvyt-
5605: tämiseksi toimeenpantavia retkeilyjä varten (Liitteet VIII siv. 176),
5606: jonka selostaa ed. W e i j o 1 a, ehdottaen sen lähetettäväksi Talous-
5607: valiokuntaan.
5608:     Puhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston päättäneen ehdottaa
5609: tämän anomusehdotuksen lähetettäväksi Maatalousvaliokuntaan.
5610:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
5611: ehdotus M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5612: 
5613:                      55) Tapporahoja hylkeistä.
5614: 
5615:     Esitetään ed. Hedbergin ja Sundblomin anomusehdotus
5616: n:o II2 määrärahan myöntämisestä tapporahoiksi hylkeistä, sekä
5617: kalastuselinkeinon edistämisestä, jonka selostaa ed. Sun d b 1om,
5618: ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o-
5619: k unta a n (Liitteet II siv. 39).
5620: 132                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5621: 
5622:            56) Kunnallismetsäjärjestelmän edistäminen.
5623: 
5624:     Tätä koskevan, ed. Hainarin y. m. anomusehdotuksen n:o r
5625: selostaa ed. H a i n a r i, jonka ehdotuksesta se lähetetään 1' a 1 o u s-
5626: v a 1 i o k u n t a a n (Uitteet IV siv. 43).
5627: 
5628:                   57-58) Kalastusolot Laatokalla.
5629:     Ed. Hainarin y. m. anomusehdotuksen n:o 3, joka koskee
5630: kalastuselinkeinon edistämistä Laatokalla, selostaa ed. Hainari
5631: ehdottaen sen lähetettäväksi T a 1o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
5632: teet IV siv. 56).
5633:     Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
5634:     Ed. P y k ä 1 ä : Niinkuin eduskunnassa tunnetaan, on kalas-
5635: tus niitä harvoja kysymyksiä, joissa eduskunta on tehnyt lopul-
5636: lisen päätöksen 1907-vuoden valtiopäivillä. Mutta ikävä kyllä ei
5637: hallitus ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin eduskunnan pää-
5638: töksen johdosta, vaikka vuosi juuri menee umpeen. Ja kalastus-
5639: oloissa on epäkohtia, sitä osoittaa nytkin tehdyt anomukset, mutta
5640: minä en usko että tällä anomuksella joudutetaan asiaa eteenpäin.
5641: Päinvastoin saa hallitus syytä odottaa mitä eduskunta päättää.
5642: Eikö olisi toista tietä kehotettava hallitusta ryhtymään toimen-
5643: piteisiin eduskunnan päätöksen toteuttamiseksi. En tahdo estää ano-
5644: musta valiokuntaan pääsemästä, mutta minä luulen, että tällä
5645: kertaa ei ole syytä ottaa sitä käsiteltäväksi, niin kipeä kohta kuin
5646: se onkin.
5647: 
5648:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
5649: ehdotus T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
5650: 
5651:    Esitetään ed. A r o k a 11 i o n vastamainittua asiaa koskeva
5652: anomusehdotus n:o 200, ja lähetetään se Ta 1o u s v a 1 i o k u n t a a n
5653: (Liitteet IV siv. so).
5654: 
5655:              59) Vaivaishoitoasetuksen muuttaminen.
5656:     Esitetään ed. Lanton y. m. tätä koskeva anomusehdotus
5657: n:o 59, ja lähetetään se Laki- j a ta 1 0 usVa 1 i 0 kuntaan
5658: (Liitteet V siv. 92).
5659: 
5660:               60-61)     Aitausasetuksen muuttaminen.
5661:     Ed. Pykälän y. m. tätä koskeva anomusehdotus n:o 97,
5662: lähetetään L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet V
5663: siv. 57).
5664:                           Metsästysasetus y. m.                        133
5665: 
5666:    Samoin ed. A r o k a 11 i o n samaa tarkoittava anomusehdotus
5667: n:o I99 (Liitteet V siv. 59·)
5668: 
5669:              62-65) Metsästysasetuksen muuttaminen.
5670: 
5671:     Ed. Ahmavaaran tätä koskeva eduskuntaesitys n:o I6,
5672: lähetetään L a k i - j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet V
5673: siv. 5).
5674:     Samoin ed. K o m u n y. m. anomusehdotus n:o 8o (Liitteet V
5675: siv. 87),
5676:     ed. K a a r ne en anomusehdotus n:o 89 (Liitteet V siv. 84) ja
5677:     ed. Heikkisen y. m. anomusehdotusn:oi29(LiitteetVsiv.82),
5678:  otka kolme viimemainittua myös koskevat samaa asiaa.
5679: 
5680:                           66) Sotilaskyyditys.
5681: 
5682:     Esitetään ed. Sipposen y. m. anomusehdotus n:o II tätä
5683: koskevien asetusten tarkastamisesta ja lähetetään se L a k i- j a t a-
5684: 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet V siv. 53).
5685: 
5686:                          67)   Keisarinpitiijät.
5687: 
5688:       Esitetään ed. Ahmavaaran y. m. anomusehdotus n:o 40
5689: hallituksen nimitysoikeuden lalcll:auttamisesta keisarinpitäjissä ja
5690: lähetetään se hänen ehdotuksestaan P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o kun-
5691: t a a n (Liitteet I siv 6).
5692: 
5693:                          68) Työväenopistot.
5694: 
5695:     Ed. E. S. Yrjö-Koskisen anomusehdotus n:o I22, kannatus-
5696: avun myöntämisestä työväenopistoille, jonka selostaa ed. K ä k i-
5697: k o s k i, lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet VI
5698: siv. 55).
5699: 
5700:                  69)   Koulukeittojen järjestäminen.
5701: 
5702:     Tätä koskeva ed. Peltosen anomusehdotus n:o 95 lähete-
5703: tään Sivistys v a 1i o kuntaan; (Uitteet VI siv. 77).
5704: 
5705:    70) Maalaiskansakoulujen köyhien oppilasten avustaminen.
5706: 
5707:    Ed. Lanton y. m. anomusehdotuksen n:o 74, joka koskee
5708: määrärahan myöntämistä maalaiskansakoulujen köyhien oppilasten
5709: ruoka- ja vaatetusavuksi (Liitteet VI siv. 8I), selostaa seuraavasti
5710: 134                     Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5711: 
5712:     Ed. La n t t o: Kun neljännes vuosisata sitten olin kansakoulun-
5713: opettajana, näin surukseni, että oppilasten ravinto oli aivan epätyy-
5714: dyttävää. He tulivat kouluun aamulla seitsemän aikaan, lähtivät
5715: sieltä 3-4 tienoissa, pääsivät kotiinsa 6:n jälkeen illalla, matkan pi-
5716: tuuden mukaan. Surkuttelin että lasten piti niin huonoilla eväillä
5717: koulua käydä. Monet sairastuivat ja kuolivatkin kesken ikäänsä.
5718: Minä ihmettelen, että nyt, kun on neljännes vuosisata kulunut,
5719: sivistyneessä Suomessa ollaan vielä samalla kannalla. Toivoisin
5720: että arvoisat edustajat vaatisivat tätä asiaa erityisellä lämmöllä,
5721: että lapset saisivat riittävästi ravintoa koulua käydessään, sillä on
5722: välttämätöntä, että sielun ja ruumiin kasvatus menevät yhtä rintaa,
5723: ettei ainakaan toisen kustannuksella estetä toisen edistystä. Ehdotan
5724: anomuksen lähettämistä sivistysvaliokuntaan.
5725:     Anomusehdotus lähetetään S i v i s t y s v a 1i o k u n t a a n.
5726: 
5727:             71)   Määräraha koulukeittojen järjestämiseksi.
5728:    Ed. Käkikosken y. m. tätä koskevan anomusehdotuksen n:o 55
5729: (Liitteet VI siv. 74) selostaa seuraavasti:
5730: 
5731:     Ed. Käkikoski: Tämäkin anomus koskee koulukeittojen
5732: järjestämistä. Samasta asiasta tekivät useat allekirjoittajista jo
5733: anomuksen edellisille valtiopäiville. Tämä anomus poikkeaa äsken
5734: luetuista siinä suhteessa, että tässä pyydetään pienempää rahasum-
5735: maa ja pyydetään sitä Koulukeittoyhdistyksen käytettäväksi,
5736: yhdistyksen joka on tämän toimen meidän maassamme alkuun
5737: pannut ja järjestänyt ja joka pitää päätehtävänänsä tietojen levit-
5738: tämistä koulukeittoasiasta ja koulukeittojen perustamista. Pyydetään,
5739: perusteluihin viittaamalla, että eduskunta myöntäisi koulukeittojen
5740: järjestämiseen kansakoululapsille v:ksi 1909 ro,ooo markkaa, sekä
5741: määräisi sen rahasumman käyttöoikeuden Koulukeittoyhdistykselle.
5742:     Anomusehdotus lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.
5743: 
5744:               72)   Enemmän valtioapua kansanopistoille.
5745:    Tätä koskeva ed. Kareksen ja Sarasteen anomusehdotus n:o
5746: 167, jonka selostaa ed. Kares, lähetetään hänen ehdotuksestaan
5747: Sivistys v a 1i o kuntaan (J,iitteet VI siv. 54).
5748: 
5749:       73)   Kansanopistojen varattomien oppilaiden avustaminen.
5750:     Ed. Kareksen y. m. anomusehdotuksen n:o r6g, joka koskee
5751: määrärahan myöntämistä kullekin kansanopistolle varattomien
5752: oppilaiden apurahoiksi selostaa ed. Kares, ja lähetetään se hä-
5753:  sen ehdotuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet VI
5754: siv. 54).
5755:                      Pohja-, keski- ja yläkoulu y. m.               135
5756: 
5757: 
5758:    P u h e m i e s: Koska aika on kulunut pitkälle ja vielä on paljon
5759: anomusehdotuksia esittämättä täytyy keskeyttää istunto kello
5760: 6:ksi i. p.
5761: 
5762:    Istunto keskeytetään kello 3,30 i. p.
5763: 
5764: 
5765: 
5766: 
5767:     Täysi-istuntoa jatketaan kello 6 i. p.
5768: 
5769:    74)   Pohja-, keski- ja yläkoulun lopullisesta järjestämisestä.
5770: 
5771:     Esitetään ed. Peltosen tätä tarkoittava anomusehdotus n:o
5772: I82 (Liitteet VI siv. 87), jota selostaa seuraavasti:
5773: 
5774:     Ed. P e 1 t on en: Niinkuin tunnettua, on maaseuduilla synty-
5775: nyt ilahuttavakouluharrastus; yhteiskouluja toisensa jälkeensyntyy
5776: maalaiskuntiin. Mutta sen johdosta, ettei meillä ole vielä järjestettynä
5777: ajanmukaista keskikoulua, syntyy maaseuduille melkein yksistään
5778: vaan 8-luokkaisia yhteiskouluja. Tämä ei kuitenkaan voi olla koulu-
5779: olojemme terveelliselle kehitykselle eduksi. Olisi sentähden joudu-
5780: tettava keskikoulun järjestelyä, samoinkuin pohjakoulun ja ylä-
5781: koulun nivellyttämistä keskikouluun. Siitä syystä pyydetään tässä
5782: anomuksessa, että eduskunta ryhtyisi niihin toimenpiteisiin, joiden
5783: kautta voitaisiin jouduttaa pohjakoulun, keskikoulun ja yläkoulun
5784: lopullista järjestämistä. Ehdotan anomusta lähetettäväksi sivistys-
5785: valiokuntaan.
5786:     Anomusehdotus lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.
5787: 
5788:                75) Iisalmen suomalainen yhteiskoulu.
5789: 
5790:    Ed. Nissisen y. m. anomusehdotuksen n:o 25 (Liiteet VI siv. 59),
5791: mainitun yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan, selostaa seu-
5792: raavasti:
5793: 
5794:    Ed. Nissinen: Tämä anomusehdotus jätettiin eduskunnalle
5795: jo viime istuntokautena ja jätetään nyt jälleen. Viitaten siis niihin
5796: perusteluihin, jotka ovat esitettyinä Igo8-vuoden edellisillä valtio-
5797: päivillä eduskunnalle annetussa anomusehdotuksessa, rohkenemme
5798: kunnioittaen pyytää eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomukseen,
5799: että Iisalmen yhteiskoulu otettaisiin valtion huostaaan.
5800:     Pyydän kunnioittavimmin saada ehdottaa, että tämä anomus-
5801: ehdotus lähetettäisiin sivistysvaliokuntaan.
5802:     Anomusehdotus lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.
5803: 136                     Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5804: 
5805:                 76) Oulun suomalainen yhteiskoulu.
5806: 
5807:    Ed. Kallion y. m. anomusehdotus n:o n6 korotetun valtion-
5808: avustuksen myöntämisestä tälle koululle lähetetään hänen ehdo-
5809: tuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (l;.,iiteet VI siv 48).
5810: 
5811:               77)    Porvoon suomalainen yhteiskoulu.
5812: 
5813:     Tämän koulun ottamista valtion huostaan tarkoittava ed.
5814: !.aineen y. m. anomusehdotus n:o 147, jonka selostaa ed. Laine,
5815: lähetetään hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n
5816: (Liiteet VI siv. 62).
5817: 
5818:             78)     Maarianhaminan yksityiset jatkoluokat.
5819: 
5820:     Ed. Sundblomin y. m. anomusehdotuksen n:o r6r, joka koskee
5821: Maarianhaminan yksityistenjatkoluokkien ottamista valtionhuostaan
5822: ja samalla paikkakunnalla olevan s-luokkaisen reaalioppilaitoksen
5823: järjestämistä täydelliseksi reaalilyseoksi, selostaa ed. Sun d b 1om,
5824: jonka ehdotuksesta se lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n
5825: (Liiteet VI siv. 64).
5826: 
5827:                       79)   Käkisalmen yhteiskoulu.
5828: 
5829:     Tämän ottamista valtion huostaan koskeva ed. Huoposen
5830: anomusehdotus n:o 206, jonka selostaa ed. H u o p o n en lähete-
5831: tään hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
5832: teet VI siv. 65).
5833: 
5834:                80)    Pietarin suomalainen yhteiskoulu . .
5835: 
5836:    Ed Kivilinnan y. m. anomusehdotuksen n:o 208, joka koskee
5837: valtion kannatusavun myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteis-
5838: koululle (Uitteet VI siv. 49), selostaa ed. Kivi 1 i n n a luettuaan
5839: anomuksen ponnen seuraavasti:
5840: 
5841:     Ed. K i v i 1 i n n a: Ne ehdot, joihin perusteluissa viitataan
5842: ovat, lyhyesti mainittuina, ne että lukuunottamatta venäjänkielen,
5843: Venäjän maantiedon ja historian opetusta, jotka erityisistä syistä
5844: täytyy asettaa poikkeukselliseen asemaan, noudatettaisiin koulussa
5845: samaa opetussuunnitelmaa, pääasiassa ainakin, kuin Suomen vas-
5846: taavissa kouluissa, että opettavirkoja täytettäissä otettaisiin huo-
5847: mioon samat pätevyysehdot kuin yleensä valtioapua nauttivissa
5848: yksityiskouluissa Suomessa ja että tavalla tai toisella valmistettai-
5849: siin Suomen viranomaisille tilaisuutta seurata koulun toimintaa,
5850:                       Oppi- ja opetusvälineet y. m.               137
5851: 
5852: 
5853: joskaan ei luonnollisista syistä virallista ylivalvontaa voi Suomen
5854: viranomaisille saada. Ehdotan anomuksen lähetettäväksi sivistys-
5855: valiokuntaan.
5856:     Anomusehdotus lähetetään Sivistys v a 1 i o kuntaan.
5857: 
5858:                81)    Muistopatsas J. V. Snellmanille.
5859: 
5860:      Tätä koskevan ed. Koskelinin y. m. anomusehdotuksen
5861: n:o 204, selostaa ed. K o s k e 1 i n ja lähetetään se hänen ehdotuk-
5862: sestaan Sivistys v a 1i o kuntaan (Liitteet VI siv. 124).
5863: 
5864:                       82)    Eduskunnan kirjasto.
5865: 
5866:      Ed. Helenius-Seppälän anomusehdotuksen n:o 174, joka
5867: koskee Eduskunnan kirjaston laajentamista yleiseksi yhteiskunnalli-
5868: seksi kansalliskirjastoksi ja tiedonantotoimistoksi sekä 40,000 markan
5869: määrärahan myöntämistä vuodeksi 1909 mainittuun tarkoitukseen,
5870: selostaa ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä ja lähetetään se hänen ehdo-
5871: tuksestaan Sivistys v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI siv. 8).
5872: 
5873:    83) Valtioavun lisäämisestä teatterille ,Kansan Näyttämö".
5874: 
5875:      Ed. Kirjarinnan y. m. tätä koskeva anomusehdotus n:o
5876: 195,    lähetetään Sivistys v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI
5877: siv. 128).
5878:                      84)    Kalevalan kuvittaminen.
5879: 
5880:      Määrärahan myöntämistä tähän tarkoitukseen koskevan ed.
5881: Setälän y. m. anomusehdotuksen n:o g, selostaa ed. Soininen,
5882: jonka ehdotuksesta se lähetetään Sivistys v a 1 i o kuntaan
5883: (Liiteet VI siv. 123).
5884: 
5885:                       85f Vankeinhoitosiirtolat.
5886: 
5887:      Ed. Vera Hjeltin y. m. anomusehdotuksen n:o 84, joka koskee
5888: vankeinhoitosiirtolain perustamista nuoria rikollisia sekä pienem-
5889: mistä rikoksista tuomittuja, samoin kuin myös säälittävien, lieven-
5890: täväin asianhaarain vallitessa rikoksen tehneitä henkilöitä varten,
5891: selostaa ed. Vera H j e 1 t ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan
5892: I, a kiva 1 i o kuntaan (Liitteet II! siv. g6).
5893: 
5894:                      86)    Oppi- ja opetusvälineet.
5895: 
5896:     Ed. Lahtisen y. m. anomusehdotus n:o 187, koskeva valtion
5897: omistaman oppi- ja opetusvälineiden kustannusliikkeen perusta-
5898: 138                   Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5899: 
5900: 
5901: mista, selostaja ed. Lahtinen lähetetään hänen ehdotukses-
5902: taan Sivistys v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI siv 94).
5903: 
5904:                         87-88)    Uusi verolaki.
5905: 
5906:    Sen säätämistä tarkoittava ed. Kallion y. m. anomusehdotus
5907: n:o 15, lähetetään V a 1 t i o vara i n v a 1i o kuntaan (Liitteet
5908: II siv. 8).
5909:    Ed. Hallstenin y. m. samaa asiata koskevan anomusehdo-
5910: tuksen n:o 157 (Liitteet II siv. 5), selostaa seuraavasti:
5911: 
5912:     Ed. H a 11 s t e n: Tämä anomusehdotus on sen ehdotuksen uusi-
5913: minen, jonka ed. Hjelt kaksilla edellisillä valtiopäivillä on esittänyt.
5914: Siinä huomautetaan kyllä niistä toimenpiteistä, joihin hallitus tämän
5915: vuoden kuluessa on asiassa ryhtynyt, mutta mainitaan myöskin
5916: että ne eivät koske asian ydinkohtaa eivätkä siis tee anomuksen
5917: uusimista tarpeettomaksi. Pyydän kunnioittaen ehdottaa, että se
5918: tälläkin kertaa lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan.
5919:     Anomusehdotus lähetetään V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n-
5920: t aan.
5921:                      89) Vankeinkuljetusrasitus.
5922: 
5923:    Esitetään ed.! Huoposen y. m. anomusehdotus n:o 76, kos-
5924: keva manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
5925: rasituksesta (Liitteet V siv. 52), jonka selostaja, ed. Huoponen,
5926: ehdottaa lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan.
5927:     P u h e m i e s ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan tämän
5928: anomusehdotuksen lähetettäväksi Laki- ja talousvaliokuntaan.
5929:     Anomusehdotus lähetetään L a k i- ja ta 1 o usva 1 i o kun-
5930: t aan.
5931:        90)   Leimaverovapaus Lapin kihlakunnan asukkaille.
5932: 
5933:     Tätä koskevan ed. Halosen anomusehdotuksen n:o 107 se-
5934: lostaa ed. H a 1 on en ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan
5935: V a 1 t i o vara i n v a 1 i o kuntaan (Liitteet II siv. 14).
5936: 
5937:              91)   Kolarin kappeliseurakunnan verotus.
5938: 
5939:      Esitetään ed. A h m a v a a r a n anomusehdotus n:o 103
5940: Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta verotukseen nähden sa-
5941: malle kannalle kuin I,apin kihlakunnan kunnat, ja lähetetään se hä-
5942: nen ehdotuksestaan V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
5943: teet II siv. 16).
5944:                             Meijerinainat y. m.                            139
5945: 
5946: 
5947:                         92) Talviposti Ruotsiin.
5948: 
5949:     Esitetään ed. Sundblomin ja John Hedbergin anomusehdo-
5950: tus n:o 184 Eckerön kunnassa olevien postitalojen vapauttamisesta
5951: velvollisuudesta talvisaikana kuljettaa postia Grisslehamniin Ruot-
5952: sissa, jonka selostaa ed. Sun d b 1om ja lähetetään se hänen eh-
5953: dotuksestaan     V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k tt n t a a n (I,iitteet II
5954: siv. 21)
5955: 
5956:         93-94)     Maanviljelys- ja meijerikoneiden tuontitulli.
5957: 
5958:       Ed. Hannes Gebhardin y. m. anomusehdotuksen n:o 33, kos-
5959: keva maanviljelys- ja meijerikoneista sekä koneteollisuudessa tarvit-
5960: tavista raaka-aineista menevien tullimaksujen osaksi poistamista,
5961: osaksi arvon mukaan maksettaviksi määräämistä, selostaa ed. P u 1-
5962: 1 i ne n, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan V a 1 t i o vara i n-
5963: v a 1 i o kuntaan. (Liitteet II, siv. II).
5964:      Samoin ed. Huoposen y. m. anomusehdotus n:o 77, koskeva
5965: mainittujen tullimaksujen lakkauttamista, jonka selostaa ed. H uo-
5966: p on en (Liitteet II siv. 13).
5967: 
5968:                           95-96)      Meijerilainat.
5969: 
5970:       F-sitetään ed. Wuorimaan y. m. anomusehdotus n:o 140,
5971: osuusmeijereille myönnettyjen meijerilainojen maksuajan pidentä-
5972: misestä, jonka anomusehdotuksen selostaa ed. ~ u orimaa ja
5973: lähetetään se hänen ehdotuksestaan V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o-
5974: k unta a n (Liitteet II siv. 37).
5975:   i': Ed. Tantun anomusehdotus n:o 164, erinäisten helpoitusten
5976: myöntämisestä meijerilainojen ehtoihin, lähetetään selostajan, ed.
5977: T a n t u n ehdotuksesta V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
5978: (Liitteet II siv. 33).
5979: 
5980:                            97) Maksut iltamista.
5981: 
5982:     Ed. Huoposen ilmoittamasta anomusehdotuksesta n:o 78,
5983: joka koskee iltamien toimeenpanemisesta kannettavien maksujen
5984: lakkauttamista lausuu:
5985: 
5986:    Ed. Huoponen: Samanlainen anomus jätettiin jo vuoden
5987: 1907 valtiopäivillä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä II sivulla
5988: 25 käsitellään kysymyksenalaista anomusta ja valiokunta erikoisesti
5989: suosittelee tämän anomuksen toteuttamista. Siinä sanotaan nim.,
5990: että valiokunnan mielestä olisi suotavaa, ettei yleissivistävistä ilta-
5991: mista, huveista ja muista sen tapaisista tilaisuuksista, ainakaan
5992: 140                    Istunto 21 p. elokuuta 1908.
5993: 
5994: 
5995: maaseudulla, kannettaisi maksuja valtiolle. Kun valiokunnan ehdot-
5996: tarua ponsi, jonka eduskunta on hyväksynyt kuuluu: >>että eduskunta,
5997: nojaten valtiopäiväjärjestyksen 43 pykälän säädöksiin, alamaisessa
5998: kirjelmässä alistaisi Keisarilliselle Majesteetille tuossa mietinnössä
5999: esitetyt huomautukset ja esitykset>>, joten siis tämä anomus voi-
6000: daan hallinnollista tietä toteuttaa ja iltamamaksut lakkauttaa,
6001: sillä onhan luonnotonta, että valtio verottaa sivistystarkoituksista
6002: tuloja itselleen - niin minun mielestäni hallitus voisi ryhtyä nyt
6003: ensi tilassa toimenpiteisiin tämän anomuksen toteuttamiseksi.
6004: Ja kun se sitä tietä voi nopeammin toteutua, niin pyydän peruuttaa
6005: tämän anomuksen, mihin kaikki muutkin allekirjoittajat suostu-
6006: vat, ja toivon että eduskunta myös tähän suostuu.
6007: 
6008:     P u h e m i e s : Koska ed. Huoponen on luopunut anomusehdo-
6009: tuksestaan eikä kukaan muukaan sen allekirjoittajista kannata sitä,
6010: niin enemmät toimenpiteet asiassa raukeavat.
6011: 
6012:                        98-99) Työväenvakuutus.
6013: 
6014:     Esitetään ed. Hoikan y. m. anomusehdotus n:o 99, koskeva
6015: yleisen vanhuus- ja ansiokyvyttömyys- sekä-Ieskien ja orpojen-
6016: vakuutuksen aikaansaami&ta. Selostajan, ed. Hoi k a n ehdotuksesti
6017: anomusehdotus lähetetään Työväenasiain v a 1 i o kuntaan
6018: (Liitteet IX siv.,. 87).
6019: 
6020:      Esitetään ed. Hedvig Gebhardin anomusehdotus n:o 221,
6021: komitean asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdollisuutta
6022: ja järjestelyä maassa, jonka anomuksen selostaa ed. Hallsten ja
6023: lähetetään se hänen ehdotuksestaan Työ v ä e n a s i a i n v a 1 i o-
6024: k unta a n (Liitteet IX siv. 95).
6025: 
6026:                       100-1 01) Palkkaussääntö.
6027: 
6028:      Ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän eduskuntaesityksen n:o
6029: 26, sisältävä ehdotuksen laiksi palkkaussäännön 30 p:ltä tammik.
6030: 1865 sekä erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten
6031: kumoamisesta, selostaa ed. K a a r ne ja lähetetään se hänen ehdo-
6032: tuksestaan T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. (Liitteet IX
6033: siv. 47);
6034:      Ed. Kallion y. m. samaa asiata koskevan anomusehdo-
6035: tuksen n:o 198, selostaa ed. K a II i o ja lähetetään se hänen ehdo-
6036: tuksestaan T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet IX
6037: siv 53).
6038:                             Työväensuojelus y. m.                          141
6039: 
6040: 
6041:                          102) Työväensuojelus.
6042: 
6043:      F..,sitetään ed. Paasivuoren anomusehdotus N:o no, esi-
6044: tyksen antamisesta työväen suojeluslaiksi sekä 8-tuntisen pisim-
6045: män sallitun työpäivän säätämisestä ja lähetetään se selostajan,
6046: ed. P a a s i v u o r e n ehdotuksesta Työväenasiain v a 1 i o k u n-
6047: t aan (Liitteet IX siv. 64).
6048: 
6049:                  103) Valtion työolojen järjestäminen.
6050: 
6051:      F..,sitetään ed. Koposen y. m. tätä koskeva anomusehdotus
6052: n:o 81, jonka selostaa ed. Koponen ja lähetetään hänen ehdo-
6053: tuksestaan       T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet IX
6054: siv. 73).
6055:                 104-1 05) Kahdeksantuntinen työpäivä.
6056: 
6057:      Ed. Ahlroosin anomusehdotuksen n:o 63, 8 tuntisen työ-
6058: päivän käytäntöön ottamisesta koetteeksi valtion teollisuuslaitok-
6059: sissa, selostaa ed. A h 1 r o o s ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan
6060: Työväenasiainvaliokuntaan. (Liitteet IX siv. 71),
6061: samoin
6062:      Ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotus n:o 190, samasta
6063: asiasta, jonka selostaa ed. K i r v e s, lähetetään hänen ehdotuksestaan
6064: Työväenasiainvaliokuntaan (Liitteet IX siv. 72).
6065: 
6066:                             106) Sunnuntaityö.
6067: 
6068:      Esitetään ed. Kaarneen anomusehdotus n:o 109, sunnun-
6069: taityön poistamisesta kaikilla sekä valtion että yksityisten liike- ja
6070: toimialoilla, jonka selostaa ed. K a a r ne ja lähetetään se hänen
6071: ehdotuksestaan Työväenasiain v a 1 i o kuntaan (Liitteet
6072: IX siv. 8o).
6073: 
6074:                    107) Yötyö kirja- ja kivipainoissa.
6075: 
6076:      Yötyön poistamista mainituissa laitoksissa koskevan ed. W al-
6077: jakan y. m. anomusehdotuksen n:o 196 selostaa ed. W a 1 j akka
6078: ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o-
6079: k unta a n (Liitteet IX siv. 81).
6080: 
6081:                         108) Työttömyysvakuutus.
6082: 
6083:     Esitetään ed. Paasivuoren anomusehdotus n:o 39 työttömyy-
6084: den laajuutta koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta, työttö-
6085: 142                     Istunto 21 p. elokuuta 1908.
6086: 
6087: 
6088: myysvakuutuksen aikaansaamisesta sekä hallituksen toimenpiteistä
6089: työttömyyden tuottaman puutteen torjumiseksi, jonka selostaa ed.
6090: P a a sivu o r i (Liitteet IX siv. roo) .
6091:       Anomusehdotuksen johdosta lausuu:
6092:     Senaattori Sten r o t h< Olen pyytänyt puheenvuoroa ainoas-
6093: taan ilmoittaakseni olevani yhtä mieltä anomuksentekijäin kanssa
6094: siitä, että meillä on ryhdyttävä tutkimaan työttömyyden syitä,
6095: laajuutta ja seurauksia, jotta näiden tutkimusten nojalla voitai-
6096: siin laatia ehdotuksia siitä, missä muodossa, millä tavalla tulisi
6097: mahdolliseksi, ellei ehkäistä, niin ainakin lieventää työttömyyden
6098: sekä työntekijälle ja hänen perheelleen että koko yhteiskunnalle
6099: turmiollisia seurauksia. Siihen, että tämä asia ei aikaisemmin ole
6100: meillä tullut päiväjärjestykseen, on epäilemättä osaltaan vaikut-
6101: tanut se seikka, että tämä asia ei ole meidän työväestön ammatti-
6102: järjestöjen puolelta saanut osakseen huomiota eikä työtä, kuten
6103: yleensä on tapahtunut niissä maissa, joissa työttömyyden vakuutuk-
6104: sen alalla jo on jonkunlaisia tuloksia saavutettu. Mutta joskin niin
6105: on, ori asia siitä suuresta yhteiskunnallisesta merkityksestä, että
6106: mielestäni sen tutkimista ei ole siirrettävä epämääräiseen tulevai-
6107: vaisuuteen, vaan on käsitykseni mukaan hallituksella täysi syy
6108: ottaa tässä asiassa alote. Tarkoitukseni onkin ollut ottaa tämä
6109: asia puheeksi ensi tilassa senaatissa sekä ehdoittaa tällaisen komi-
6110: tean asettamista, jota anomuksessa tarkoitetaan. Olen tahtonut
6111: tämän saattaa etupäässä työväenasiainvaliokunnan tietoon, jonne
6112: esillä oleva anomus lähetettänee.
6113:      Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
6114:  ehdotus T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n.
6115: 
6116: 
6117: 
6118: 
6119:       Seuraava istunto on ensi tiistaina kello 1/srz päivällä.
6120: 
6121:       Istunto päättyy kello 7,16 i. p.
6122: 
6123: 
6124:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
6125: 
6126:                                                Ph. Suuronen.
6127:           10. Tiistaina 25 p. elokuuta
6128:                           Klo II,30 a. p.
6129:                            Päiväjärjestys.
6130:    Ilmoituksia:
6131:     1) Edust. Ahmavaaran y. m. sekä V. T. Rosenqvistin y. m.
6132: anom. ehd. n:o 202 Suomen asiain valmistelunjaalamaisen esittelyn
6133: säilyttämisestä perustuslain mukaisella kannalla.
6134:     2) Edust. Tulikouran y. m. edusk. esit. n:o 9 sisältävä ehdotuk-
6135: sen asetukseksi 19 p:nä kesäk. 1895 säästöpankeista annetun ase-
6136: tuksen 1 §:ään pantavasta lisäyksestä.
6137:     3) Edust. Kaskisen y. m. anom. ehd. n:o 128 muutoksista ja
6138: lisäyksistä arm. asetukseen säästöpankeista.
6139:     4) Edust. G. G. Rosenqvistin y. m. anom. ehd. n:o 85 asukasten
6140: ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä niihin kruununtaloihin, jotka
6141: muutamat tehtaat vanhempien asetusten nojalla ovat talojen asuk-
6142: kaita sivuuttaen perinnöksi ostaneet.
6143:      5) Edust. Wuorimaan y. m. edusk. esit. n:o 1 sisältävä ehdotuksen
6144: laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista.
6145:      6) Edust. Wuorimaan y. m. anom. ehd. n:o 6 yhtenäisen maa-
6146: rekisterijärjestelmän aikaansaamisesta.
6147:      7) Edust. Kävyn anom. ehd. n:o 100 ehdollisten tuomioiden käy-
6148: täntöön ottamisesta.
6149:      8) Edust. Sulo Wuolijoen anom. ehd. n:o 188 Rikoslain muutta-
6150: misesta siihen suuntaan, että ehdollisella tuomiolla tulisi olemaan
6151:  mahdollisimman laaja ala rankaisusysteemissä.
6152:      9) Edust. Anton Huotarin anom. ehd. n:o II1 vankiloissa käy-
6153:  tettyjen vanhettuneiden rangaistusten poistamisesta ja vankilain
6154:  sisällisen järjestyksen muuttamisesta.
6155:      10) Edust. Ångeslevän y. m. anom. ehd. n:o 91 arm. esityksen
6156:  antamisesta Eduskunnalle sellaiseksi lisäykseksi voimassa olevaan
6157:  Rikoslakiin, että sukupuoliyhteys mielisairaan aviopuolisonkin kanssa
6158:  tulisi rangaistuksen alaiseksi.
6159:       n) Edust. Anni Huotarin y. m. anom. ehd. n:o 82 aviovaimon
6160:  toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan lainsäädännön
6161:  uudistamista.
6162: 144                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6163: 
6164: 
6165:     12) Edust. Hultinin y. m. anom. ehd. n:o 133 aviovaimon toimi-
6166: valtaa ja oikeutta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden hallintoa koske-
6167: van lainsäädännön uudistamisesta.
6168:     13) Edust. Alma Jokisen y. m. anom. ehd. n:o 153 aviovaimon
6169: oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
6170:     14) Edust. Gripenbergin y. m. anom. ehd. n:o 46 Oikeudenkäy-
6171: ruiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta.
6172:      15) Edust. Hultinin y. m. anom. ehd. n:o 134 oikeuden myöntä-
6173: misestä naiselle samoilla ehdoilla kuin mieskin päästä valtion vir-
6174: koihin.
6175:      16) Edust. Käkikosken y. m. anom. ehd. n:o 158 lainsäädäntö-
6176: toimenpiteistä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi naiselle kaikkiin
6177: valtion virkoihin.
6178:      17) Edust. Ångeslevän y. m. anom. ehd. n:o 170 Rikoslain 20
6179: luvun 7 §:n muuttamisesta.
6180:      18) Edust. E. S. Yrjö-Koskinen y. m. anom. ehd. n:o 121 lisäyk-
6181: sestä Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan.
6182:      19) Edust. Dagmar Neoviuksen y. m. anom. ehd. n:o 126 lain-
6183: säätämistoimenpiteistä, jotka tarkoittavat oikeudellisen suojan lap-
6184: sille julmuutta, pahoinpitelyä ja turmiollista työvoiman käyttöä
6185: vastaan.
6186: 
6187: 
6188: 
6189:     20) Edust. Soinisen y. m. edusk. esit. n:o 22 sisältävä ehdotuksen
6190: laik!:i kansakoululaitoksen kustannuksista.
6191:     21) Edust. Peltosen anom. ehd. n:o 183 laajemman hakukelpoi-
6192: suuden myöntämisestä valtion virkoihin realilyseon keskikoulun
6193: oppimäärän suorittaneille.
6194:     23) Edust. W. Korhosen y. m. anom. ehd. n:o 194 esityksen anta-
6195: misesta Eduskunnalle koululääkäritoiminnan järjestämisestä kou-
6196: lujen ja niiden oppilaiden terveydenhoidon valvontaa varten.
6197:     23) Edust. Sohlbergin y. m. anom. ehd. n:o 179 raittiusopetuksen
6198: järjestämisestä maan vankeinhoitolaitoksiin.
6199:     24) Edust. Storbjörkin y. m. anom. ehd. n:o 50 kuoletuslainojen
6200: myöntämisestä yleisistä varoista nuorisoseurojen rakennusyrityk-
6201: siä varten.
6202:     25) Edust. Sundblomin anom. ehd. n:o 162 määrärahan myöntä-
6203: misestä vuodeksi 1gogluentotoiminnan ja nuorisoseurojen pyrintöjen
6204: avustamiseksi.
6205:     26) Edust. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. n:o 120 hengel-
6206: lisen hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin.
6207:     27) Edust. Weijolan y. m. anom. ehd. n:o 102 alaikäisten tupa-
6208: kan käytön rajoittamisesta.
6209:                              Päiväjärjestys.                           145
6210: 
6211: 
6212:      28) Edust. Kairamon y. m. anom. ehd. n:o 22 valtion asutustoi-
6213: minnan järjestämisestä.
6214:      29) Edust. Kairamon y. m. anom. ehd. n:o 23 tilanhaltijain
6215: hallinta-oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka valtion toimen-
6216: piteestä muodostetaan tilattomille luovutettaviksi.
6217:      30) Edust. Castrenin y. m. edusk. esit. n:o 29 sisältävä ehdotuk-
6218: sen laiksi maanhankinnasta tilattomalle väestölle.
6219:      31) Edust. Cederbergin edusk. esit. n:o 30 sisältävä ehdotuksen
6220: laiksi maan hankkimisesta tilattomalle maalaisväestölle.
6221:      32) Edust. Ahmavaaran anom. ehd. n:o 61 kruunun metsämait-
6222: ten asuttamisen edistämisestä.
6223:      33) Edust. Kairamon y. m. anom. ehd. n:o 125 uudisasutuksen
6224: edistämisestä kruunun metsämailla.
6225:     ~34) Edust. Kaarneen anom. ehd. n:o 87 erinäisistä toimenpiteistä
6226: maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle.
6227:      35) Edust. Kaarneen anom. ehd. n:o 108 kruunun torpparien
6228: hallintaoikeuden järjestämisestä.
6229:      36) Edust. Tannerin y. m. anom. ehd. n:o 193 valtion omista-
6230:  man maaomaisuuden. säilyttämisestä valtion hallussa ja eräiden
6231:  yhtiöiden ja yksityisten veivoittamisesta laissa tarkemmin määrät-
6232:  tävillä ehdoilla valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä- ja vil-
6233:  jelysmaat.
6234:      37) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 106 oikeuden myöntämisestä
6235:  I,apin kihlakunnan väestölle saada vapaasti kruunun metsistä
6236:  ottaa tuulenkaatoja, liekopuita sekä juurakoita ynnä koota poron-
6237:  jäkälää.
6238:       38) Edust. Vaheen y. m. anom. ehd. n:o 117 Kärsämäen ja Haa-
6239:  paveden kunnissa sijaitsevan n. s. Piipsannevan kuivattamisesta.
6240:       39) Edust. Kivilinnan y. m. anom. ehd. n:o 142 kruunun tiloilla
6241:  olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauksissa itse-
6242:  näisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
6243:       40) Edust. Kaarneen ja Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 176
6244:  arm. esityksen antamisesta asetukseksi joka kieltää 19 p:nä kesäk.
6245:  1902 annetun maanvuokralain häätöä koskevain pykäläin käytän-
6246:  nössä sovelluttamisen.
6247:       41) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 172 uudisasutuksen edistä-
6248:  misestä Lapin kihlakunnassa.
6249:       42) Edust. Pullisen y. m. anom. ehd. n:o 137 valtion maanvil-
6250:  jelystarkotuksiin harjottaman lainausliikkeen uudesta järjestämi-
6251:  sestä.
6252: 
6253: 
6254: 
6255:     43) Edust. Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 67 arm. esityksen
6256:  antamisesta laiksi, joka kieltää korvauksen maksamisen juovutus-
6257:                                                                   10
6258: 146                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6259: 
6260: 
6261: juomaliikkeen harjoittajille, kun he kieltolain tahi muiden mainittua
6262: liiketointa supistavien lakimääräysten johdosta lakkaottavat liik-
6263: keensä.
6264:      44) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 225 voimassa olevan kalas-
6265: tussäännön eräitten pykälien muuttamisesta.
6266:      45) Edust. Koiviston y. m. anom. ehd. n:o 6glaidunmaksun lak-
6267: kauttamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevosilta ja nauta-
6268: karjalta.
6269:      46) Edust. Hiltulan y. m. anom. ehd. n:o 19 laidunmaksun lak-
6270: kauttamisesta kruunun metsämailla Oulun läänissä.
6271:      47) Edust. Arajärven y. m. anom. ehd. n:o 52 apteekkiolojen
6272: uudestaan järjestämisestä.
6273:       48) Edust. Vikmanin y. m. anom. ehd. n:o 155 apteekkilaitoksen
6274:  uudestaan järjestämisestä.
6275:       49) Edust. Koskelinin ja Huoposen anom. ehd. n:o 205 apteek-
6276:  kiolojen perinpohjaisesta ja yhdenmukaisesta järjestämisestä.
6277:       50) Edust. Wirkkusen y. m. anom. ehd. n:o 165 serumtutkimus-
6278:  ja valmistuslaitok&en perustamisesta maahan.
6279:       51) Edust. Sipposen y. m. anom. ehd. n:o 8 terveys- ja sairashoito-
6280:  olojen yhtenäisestä järjestämisestä.
6281:       52) Edust. V. Hjeltin ja Nissisen anom. ehd. n:o n8, terveyden-
6282:  hoitosäännön täydentämisestä siihen suuntaan että terveydenhoito-
6283:  lautakuntiin valittaisiin naispuolisia terveydenhoidon tarkastajia.
6284:       53) Edust. Pykälän y. m. anom. ehd. n:o g8 piirilääkärin virkojen
6285:  lakkauttamisesta ja kunnanlääkärijärjestelmän edelleen kehittämi-
6286:  sestä.
6287:       54) Edust. Huoposen y. m. anom. ehd. n:o 75 valtioavun korot-
6288:  tamisesta ja rakennuslainojen myöntämisestä maalaiskuntien sairas-
6289:  tupia varten.
6290:       55) Edust. Ångeslevän y. m. anom. ehd. n:o 160 määrärahan
6291:  myöntämisestä jokaiseen kuntaan kurssin suorittaneen kätilön käy-
6292:  tettäväksi synnytystiloissa vähävaraisille vaatetukseen ja muihin
6293:   välttämättömiin tarpeisiin.
6294:       56) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 105 eläkkeen myöntämisestä
6295:  kuntien palveluksessa oleville kätilöille.
6296:       57) Edust. Wuorimaan y. m. anom. ehd. n:o 141 langettavatau-
6297:   tisten hoitoa varten perustettujen yksityisten hoitolaitosten kannat-
6298:   tamisesta ja langettavatautisten hoitokysymyksen järjestämistä
6299:   koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6300:        58) Edust. Pykälän y. m. anom. ehd. n:o 214 tylsämielisten hoi-
6301:   don järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoitolaistosten perustamisesta
6302:   niitä varten.
6303:                             Päiväjärjestys.                      147
6304: 
6305: 
6306:     59) Edust. Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o 68 komitean aset-
6307: tamisesta hankkimaan selvitystä valtion tupakkamonopoolin toi-
6308: meenpanon mahdollisuudesta Suomessa, sekä sitä koskevan arm.
6309: esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6310:     6o) Edust. Lanton y. m. anom. ehd. n:o 30 maalaiskoulujen ra-
6311: kennus- ja ylläpitokustannuksiin osoitetun määrärahan korottami-
6312: sesta.
6313:     6I) Edust. Airolan y. m. anom. ehd. n:o 2IO muutoksesta luotsi-
6314: ja majakkalaitosta koskevaan asetukseen 2I p:ltä huhtik. I903.
6315:     62) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o I6 voimassa olevan mat-
6316: kustussäännön kumoamisesta ja uuden säätämisestä.
6317:     63) Edust. John Hedbergin y. m. anom. ehd. n:o I85 sanomalehtiä
6318: postissa lähetettäessä tilaajalta postinhoitajalle menevän maksun
6319: poistamisesta.
6320:     64) Edust. Arajärven y. m. anom. ehd. n:o I2 Haminan ja Haapa-
6321: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
6322: luovuttamisesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
6323:  käytettäväksi.
6324:     65) Edust. Nykäsen y. m. anom. ehd. n:o 72 kruununvoudin-
6325:  virkojen lakkauttamisesta.
6326: 
6327: 
6328: 
6329:    66) Edust. Paasivuoren y. m. anom. ehd. n:o II9 esityksen anta-
6330: misesta Eduskunnalle ammattientarkastajain luvun lisäämisestä ja
6331: ammattien tarkastuksen uudella tavalla järjestämisestä.
6332:    67) Edust. Kirveen anom. ehd. n:o IOI toimenpiteistä esikau-
6333: punkien yhteiskunnallisissa oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
6334: miseksi.
6335:     68) Edust. Kaarneen ja Helenius-Seppälän anom. ehd. n:o I77
6336: määrärahan myöntämisestä kesäsiirtolain kannattamiseksi köy-
6337: hälistön lapsille.
6338: 
6339: 
6340: 
6341:     69) Edust. Siveniuksen y. m. anom. ehd. n:o I92 komitean aset-
6342: tamisesta valmistamaan ehdotusta muutoksiksi 24 p:nä huhtikuuta
6343: I903 annetun, rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25
6344: §:ään.
6345:    70) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 5 maantien rakentamisesta
6346: Tschuolisjärven pohjoisrannalta Inarin pitäjässä Norjan rajalle.
6347:     7I) Edust. Ahmavaaran anom. ehd. n:o I04 taloudellisen ja
6348: koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Rova-
6349: niemeltä Kemijärven kirkonkylään.
6350:     72) Edust. Lagerlöfin anom. ehd. n:o 2I9 taloudellisen ja silmä-
6351: 148                  Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6352: 
6353: 
6354: määräisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Rova-
6355: niemeltä Kemijärven kirkolle.
6356:     73) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 53 taloudellisen ja silmä-
6357: määräisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatien rakentamista
6358: varten Rovaniemeltä joko Kittilän tai Sodankylän kirkolle, sekä
6359: sitä koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6360:     74) Edust. Halosen anom. ehd. n:o 173 taloudellisen ja silmämää-
6361: räisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatien rakentamista varten
6362: Tornion asemalta Turtolan pitäjään sekä radan rakentamista kos-
6363: kevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6364:     75) Edust. Waaralan y. m. anom. ehd. n:o 10 taloudellisen ja
6365: koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Ou-
6366: lusta Kuusamoon ja radan rakentamista koskevan arm. esityksen
6367: antamisesta Eduskunnalle.
6368:     76) Edust. Heikkisen anom. ehd. n:o 130 kannatuksen myöntä-
6369: misestä valtion varoista radan rakentamista varten Oulusta Vaalan
6370: satamapaikkaan.
6371:     77) Edust. Lagerlöfin anom. ehd. n:o 217 vertailevan tutkimuk-
6372: sen toimeenpanemisesta Vaalasta Oulun radalle sekä I.-estilän kir-
6373: kolta Iisalmen- Kajaanin radalle.
6374:     78) Edust. Heikkisen ja Piiraisen anom. ehd. n:o 132 taloudellisen
6375: ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Ka-
6376: jaanin kaupungista Kuusamon kirkolle sekä tämän radan erään osan
6377: rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6378:     79) Edust. Heikkisen ja Poutiaisen anom. ehd. n:o 131 taloudelli-
6379: sen ja koneellisen tutkimuksen        toimeenpanemisesta rautatietä
6380: varten Vaalasta Kajaanin kautta Nurmekseen.
6381:     8o) Edust. Torpan ja Pohjanpalon anom. ehd. n:o 159 rautatien
6382: rakentamisesta Kokkolasta Suolahteen ja varojen määräämisestä
6383: sitä varten.
6384:     81) Edust. Vaheen anom. ehd. n:o 58 tutkimuksen toimittami-
6385: sesta rautatien rakeutamista varten Oulaisten asemalta Iisalmelle
6386: ja varojen määräämisestä tämän radan rakentamista varten.
6387:     82) Edust. Lanton y. m. anom. ehd. n:o 96 tutkimuksen toimit-
6388: tamisesta Lapin asemalta Kajaanin-Iisalmen radalle rakennetta-
6389: van rautatien suunnasta.
6390:     83) Edust. Myllylän y. m. anom. ehd. n:o 79 taloudellisen jako-
6391: neellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Sievin ase-
6392: malta Oulun radalla Suonnejoen asemalle Savon radalla.
6393:     84) Edust. Nylanderin y. m. anom. ehd. n:o 41 rautatielinjan
6394: tutkimisesta Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta Iisalmeen ja
6395: Alapitkän asemalta Joensuuhun sekä arm. esityksen antamisesta
6396: näitten ratojen rakentamisesta.
6397:     85) Edust. Kallion y. m. anom. ehd. n:o II5 rautatien rakenta-
6398: misesta Ylivieskasta Haapajärvelle ja koneellisen tutkimuksen toi-
6399:                              Päiväjärjestys.                        149
6400: 
6401: 
6402: meenpanemisesta Haapajärven-Iisalmen linjalla, sekä arm. esityk-
6403: sen antamisesta radan rakentamiseksi.
6404:      86) Edust. Ala-Kuljun ja Koiviston anom. ehd. n:o 181 arm.
6405: esityksen antamisesta rautatien rakentamista varten Suolahden
6406: asemalta Pännäisten asemalle.
6407:      87) Edust. Virkkusen y. m. anom. ehd. n:o 166 rautatien raken-
6408: tamisesta Suonnejoen asemalta Savon radalla Suolahden asemalle
6409: Haapamäen-Jyväskylän-Suolahden radalla.
6410:      88) Edust. Kareksen ja Sarasteen anom. ehd. n:o 168 rautatien
6411: rakentamisesta Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään.
6412:      89) Edust. Koskelinin anom. ehd. n:o 203 rautatien rakentami-
6413: sesta Pieksämäen asemalta Jyväskylään ja Suolahden asemalta
6414: Saarijärven, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Haapajärven kautta Yli-
6415: vieskaan.
6416:      90) Edust. Nykäsen y. m. anom. ehd. n:o 154 poikkiradan ra-
6417: kentamisesta Jyväskylän kaupungista Hankasalmen kautta Pieksä-
6418: mäen asemalle Savon radalla ja siitä edelleen Joroisten kautta Savon-
6419: linnaan sekä haararadan rakentamisesta J oroisista Varkauden ja
6420:  Lehtoniemen tehtaille, ja arm. esityksen antamisesta radan raken-
6421:  tamisesta.
6422:      91) Edust. Arokallion anom. ehd. n:o 201 poikkiradan rakenta-
6423:  misesta Jyväskylästä Pieksämäen kautta Savonlinnaan, haararadoin
6424:  Varkauteen, sekä Savonlinnan-Elisenvaaran radan jatkamisesta
6425:   Kurkijoen satamaan.
6426:      92) Edust. Lahtisen ja Hämäläisen anom. ehd. n:o 139 rautatien
6427:  rakentamisesta Wärtsilän asemalta Hiiskoskelle sekä määrärahan
6428:  myöntämisestä töiden alottamiseksi v. 1909.
6429:       93) Edust. Kaskisen y. m. anom. ehd. n:o 42 rautatien rakenta-
6430:   misesta Turusta Uuteenkaupunkiin.
6431:       94) Edust. Latvan y. m. anom. ehd. n:o 135 rautatien rakenta-
6432:   misesta Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle.
6433:       95) Edust. Kaskisen ja Paloheimon anom. ehd. n:o 163 talou-
6434:   dellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
6435:  varten Turusta Riihimäelle sekä radan rakentamista koskevan arm.
6436:  esityksen antamisesta Eduskunnalle.
6437:       96) Edust. Junnilan y. m. anom. ehd. n:o 148 rautatielinjan tutki-
6438:  misesta Kuloveden pysäkiltä Porin radalla Ikaalisten kauppalaan
6439:  sekä arm. esityksen antamisesta radan rakentamiseksi.
6440:       97) Edust. Wemmelpuun y. m. anom. ehd. n:o 156 rautatielinjan
6441:   tutkimisesta Risteen asemalta Loimaan asemalle sekä arm. esityksen
6442:   antamisesta radan rakentamisesta.
6443:       98) Edust. John Hedbergin anom. ehd. n:o 90 taloudellisen jako-
6444:  neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta sivurataa varten Perniön
6445:   asemalta Kemiön saaren halki Taalin tehtaalle.
6446:       99) Edust. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. n:o 124 rauta-
6447: 150                  Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6448: 
6449: tielinjan koneellisesta ja taloudellisesta tutkimuksesta Lahdesta Päi-
6450: jänteen länsipuolitse Jyväskylään.
6451:     wo) Edust. Soinisen y. m. anom. ehd. n:o 146 rautatien rakenta-
6452: misesta Lahden asemalta Heinolan kaupungin kautta Jyväskylän
6453: kaupunkiin.
6454:     101) Edust. Pullisen y. m. anom. ehd. n:o 152 rautatien rakenta-
6455: misesta Viipurin asemalta Koiviston satamaan.
6456:     102) Edust. Pullisen ja Arokallion anom. ehd. n:o 151 rautatie-
6457: linjan tutkimisesta Koljolan asemalta Käkisalmeen sekä arm. esi-
6458: tyksen antamisesta radan rakentamisesta.
6459:     103) Edust. Hainarin y. m. anom. ehd. n:o 2 koneellisen ja talou-
6460: dellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten linjalla Kar-
6461: jalan rata - Impilahti-Koirinoja-Suojärven itäranta sekä arm.
6462: esityksen antamisesta radan rakentamiseksi.
6463:      Io4) Edust. Laineen ja Käkikosken anom. ehd. n:o 2II taloudelli-
6464: sen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta oikorautatietä
6465: varten linjalla Järvenpää-Koria, ja ehdollisesti, esityksen antami-
6466: sesta radan rakentamisesta.
6467:     105) Edust. Vikmanin ja Riihelän anom. ehd. n:o 175 rautatie-
6468: linjan tutkimisesta Simolan asemalta Vilajoen taikka Tormoon sata-
6469: maan Suomen lahden rannalla.
6470:      106) Edust. Ahmavaaran anom. ehd. n:o 6o Kemijoen koskien
6471: perkaamisesta.
6472:      107) Edust. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. n:o 123 Päl-
6473: käneen pitäjässä olevan Kostian virran perkaus- ja kanavoiruishank-
6474: keen toteuttamisesta.
6475:      108) Edust. Arajärven y. m. anom. ehd. n:o 51 Kymijoen per-
6476:  kaamisesta valtion kustannuksella.
6477: 
6478:    Poissa oleviksi nimenhuudossa merkitään ed. von Alfthan, K. Hä-
6479: mäläinen, J okisalo, Siren, Sivenius, Sundhlom, ja Wuorimaa.
6480: 
6481: 
6482:                             llm oitusasia t:
6483:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Sundblom tämän päivän
6484: istunnosta ja K. Hämäläinen täksi ja huomis-päiväksi, jonka jäl-
6485: kimäisen pyynnön perustelee seuraavalla lausunnolla
6486: 
6487:     Ed. T u r k i a: Ed. K. Hämäläinen pyytää jo toisen kerran
6488: tämän istuntokauden aikana lomaa, ja luultavasti tämä herättää
6489: useimmissa edustajissa huomiota. Selitykseksi siihen, että K. Hämä-
6490: läinen ei ole yksityisasioilla eikä vapaaehtoisesti poissa tällä kertaa,
6491: pyydän mainita että hänet on haastettu Viipurin hovioikeuteen,
6492: vastaamaan majestettirikoksesta, ja toivon, että eduskunta myöntää
6493:                Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.         151
6494: 
6495: 
6496: hänelle vapauden, koska hän ei ole mitenkään omien asioittensa
6497: tähden poissa, vaan hänet on sakon uhalla pakotettu poissa olemaan.
6498: 
6499:    Ed. Wuorimaa saa vapautusta tästä päivästä viikon loppuun
6500: saakka, ed. von Troil tämän kuun viimeisestä päivästä syyskuun 5
6501: päivään sekä ed. Sipponen ja Huoponen ensi perjantaiksi.
6502: 
6503: 
6504: 
6505: 
6506:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
6507:        t)   Suomen asiain valmistelu ja alamainen esittely.
6508: 
6509:     Esitetään viime täysi-istunnossa pöydälle pantu, Suomen asiain
6510: valmistelun ja alamaisen esittelyn säilyttämistä perustuslainmukai-
6511: sella kannalla koskeva ed. Ahmavaaran y. m. sekä ed. V. T. Rosen-
6512: qvistin y. m. allekirjoittama anomusehdotus n:o 202 (Liitteet I
6513: siv. 5).
6514:      Keskustelu:
6515:     Ed. K u u s i n e n :     Sosialidemokratisen eduskuntaryhmän
6516: puolesta on minut pantu täällä esiintuomaan seuraavaa:
6517:    Meillä sosialidemokratisen eduskuntaryhmän jäsenillä on entisten
6518: kokemusten perusteella ollut syytä olettaa, että maamme sisällisen
6519: itsenäisyyden puolustamisessa Venäjän taantumuksen hyökkäyksiä
6520: vastaan, enempää kuin yleensä muissakaan tärkeissä valtiollisissa
6521: ajankysymyksissä, ei voi syntyä vakavaa yksimielisyyttä meidän ja
6522: minkään nykyisen porvarillisen edustajaryhmän kesken, emmekä me
6523: sen vuoksi ole katsoneet voivamme tässäkään erikoisasiassa, jota nyt
6524: käsillä oleva anomusehdotus koskee, antautua yhdessä porvarillisten
6525: edustajain kanssa valmistelemaan yhteistä eduskunta-aiotteen ehdo-
6526: tusta. Tällä kertaa on meillä ollut sitäkin suurempi syy pidättyä
6527: tuollaisesta yhteistoiminnasta, koska maamme suurimpain porvari-
6528: puolueitten johtavat ryhmät ovat vastikään yhtyneet keskenään
6529: varsinaiseksi hallituspuolueliitoksi, jonka tarkoituksena ilmeisesti on
6530: pyrkiä kaikissa tärkeimmissä päivänkysymyksissä ajamaan yhtenäis-
6531: tä, yhteisporvarillista, sosialidemokratisen puolueen tarkoitusten
6532: ja ohjelman vastaista politiikkaa. Eikä vallassa olevain luokkien
6533: edustajain yleinen kanta ainakaan maamme kansallisen vapauden
6534: puolustamisessa ole nähdäksemme nyt voinut tulla lähemmäksi
6535: sosialidemokratisen puolueen ennestään hyvin tunnettua horjuma-
6536: tonta kantaa, varsinkaan senjälkeen kun uuteen hallituspuolue-
6537: liittoon on yhtynyt n. s. suomalainen puolue, jonka eroavasta kan-
6538: nasta tässäkin evästyskeskustelussa on jo saatu esimerkkiä.
6539: 152                   Istunto ~5 p. elokuuta 1908.
6540: 
6541: 
6542:      Mikäli nyt kutenkin esillä olevassa anomuksessa on ilmituotu
6543: eduskunnan porvariryhmien mielipiteitä sen erikaisasian suhteen,
6544: jota tämä anomusehdotus koskee, voimme ilmoittaa, että heidän
6545: tämän lausuntonsa pääsisällys yleensä vastaa myös meidän kan-
6546: taamme tässä asiassa. Meidänkin mielestämme on nim. kysymyk-
6547: sessä oleva Venäjän hallitusvallan määräys asiallisesti kokonaan
6548: vastoin Suomen perustuslakien henkeä ja sisällystä, ja merkit-
6549: seisi tuon määräyksen tarkoittama Suomen astam esittelyjärjes-
6550: tyksen muutos, joka tekisi asiaimme esittelyn hallitsijalle kerras-
6551: saan riippuvaiseksi Venäjän ministerineuvoston tarkastuksesta,
6552: sellaista Suomen oikeuden syrjäyttämistä, että sen kautta Suomelle
6553: valtiona kuuluva koko sisällinen itsenäisyys joutuisi, kuten tässä
6554: anomusehdotuksessa sanotaan, mitä arveluttavimpaan vaaraan.
6555: Olemme myös sitä mieltä, että tuollaisesta muutoksesta varmaan-
6556: kin koituisi koko kansallemme, eikä vähimmin maamme työväen-
6557: luokan menestykselle ja edistyksellc, varsin turmiollisia seurauksia.
6558: Samoin on meidänkin mielestämme paikallaan että eduskunta,
6559:  vaikka asia lähinnä koskeekin eräitä maamme viranomaisia, nyt
6560:  ryhtyy tässä puolestaan alotteeseen ja kääntyy hallitsijan puoleen
6561:  huomauttamalla ylläolevista seikoista.
6562:      Puuttumatta tällä kertaa lähemmin tarkastamaan puheen-
6563:  alaista asiaa tai arvostelemaan esilläolevan anomusehdotuksen
6564:  yksityiskohtia, tahtoo sosialidemokratinen eduskuntaryhmä vain
6565:  evästykseksi sille valiokunnalle, johon tämä anomusehdotus tulee
6566:  lähetettäväksi, huomauttaa että valiokunnan olisi mielestämme
6567:  otettava harkittavaksi, eikö eduskunnan tällaisessa tavattomassa
6568:  tilaisuudessa olisi sopivampi lähettää hallitsijalle adressi kuin ano-
6569:  mus, jota jälkimmäistä aiotteenmuotoa anomusehdotuksen laatijat
6570:  tahtovat käytettäväksi.
6571: 
6572:     Ed. S c h y b e r g s o n : Redan för någon vecka sedan visste
6573: tidningarna berätta, att det socialistiska partiet hade beslutit att
6574: i remissdebatten framlägga sin ståndpunkt i frågan. Och som · vi
6575: minnas blef denna petitionsremiss ajournerad till dagens sammanträde
6576: för att partiet skulle bli i tillfälle att yttermera tänka på saken och
6577: framföra sitt uttalande däri: Efter så stora förberedelser förefaller
6578: behållningen en smula mager. Man kommer att tänka på att det
6579: hade varit lika godt om partiet hade sökt öfvervinna sitt misstroende
6580: mot de borgerliga partierna och varit med om petitionen redan
6581: från början, då det dock nu i allt hufvudsakligt förklarar sig vara
6582: ense om den. Men det är icke för att polemisera vare sig mot det
6583: socialistiska partiet eller för att yttra mig om det uttalande, hvilket
6584: senaste gång framfördes från suometargruppen, som jag begärde
6585: ordet, utan för att säga några ord i själfva saken.
6586:     För att kunna intaga en lung, objektiv ställning i en fråga som
6587:                 Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.          153
6588: 
6589: 
6590: denna, så synes det mig angeläget vara att för sig klargöra, huru
6591: läget varit innan förändringen vidtagits. Och då framstår det täm-
6592: ligen klart, att detsamma lämnat åtskilligt, man kan säga nästan
6593: allt öfrigt att önska. Vi hafva visserligen stadgandet i vår grundlag,
6594: att konungen skall styra med inhemska män. Men vi måste erkänna
6595: att undantagen från denna regel varit så många och af den art att
6596: de för ingen del bekräftat regeln, utan snarare varit egnade att
6597: upphäfva den. Detta är särskildt förhållandet med generalguver-
6598: nören och hans ställning i frågan om ärendenas föreläggande för
6599: monarken. Jag vill nu icke säga, att man skulle kunna om oss an-
6600: vända uttrycket, att Finlands historia sedan r8og är dess general-
6601: guvernörers. Det vore för mycket sagdt, men icke kunna vi dölja
6602: för oss att generalguvernörernas inflytande varit det öfvervägande
6603: i alla tider och i alla frågor. Vi hafva haft någon kortare period, då
6604: den finska ministerstatssekreteraren i högre grad kunnat göra sig
6605: gällande, men i regeln har detta icke varit fallet. Må vi påminna
6606: oss Zakreffski, Menschikoff, Berg och Heyden. Allt personer med
6607: den energi, den kraft, att de nog hafva förstått att hos monarken
6608: genomföra sin vilja. Hvad dem beträffar må man icke på något
6609: sätt, ja, icke heller i afseende å de andra, som förhållit sig mera väl-
6610: villigt emot vårt land, försöka bygga på fiktionen, att de till följd
6611: af sitt finska ämbete åsyftat uteslutande eller hufvudsakligen Fin-
6612: lands bästa. Nej, de hafva varit ryska män, den ryska maktens
6613: förtroendemän som här hafva drifvit den politik, som de ansett vara
6614: den för det ryska väldet för tiden gynnsammaste. Härtill kommer,
6615: såsom man allmänt vet och erkänner, att i alla stridiga frågor ryska
6616: ministrar varit tillfrågade och haft ett afgörande ord ifråga om
6617: regeringsmaktens beslut. Vi hafva i detta afseende att anteckna äfven
6618: angenäma minnen. J ag glömmer icke, hurusom Snellman uti en
6619: artikelserie i vår tidningspress beskref, att han för myntreformens
6620: genomförande hade icke blott att tacka den dåvarande ryska finans-
6621: ministern, utan andra högställda ryska män, äfven storfursten Kon-
6622: stantin, som deltog i förhandlingarna. För det mesta äro våra minnen
6623: af denna art dock mindre glädjande. De ryska vederbörande voro
6624: med då strafflagen i sin ursprungliga, redan fastställda redaktion
6625: upphäfdes. De hafva varit med uti flere kommitteer, som icke hafva
6626: ledt till gynnsamma resultat, i gynnsammaste fall till intet resultat
6627: alls och de voro som kändt också med då den nya L. 0. granskades
6628: och deras delaktighet inskränkte sig icke, såsom den dåvarande
6629: regeringen uttryckligen först förbehöll det, till sådana frågor, som
6630: kunde anses ha betydelse från rysk synpunkt utan den utsträcktes
6631: äfven till andra frågor. Vi skola icke heller glömma det finska kansliet,
6632: som furst Menschikoff hade i Petersburg från början af r83o-talet
6633: till början af r8so-talet och som förestods af den så ryktbara öster-
6634: sjöprovinsaren Fischer. Vi skola icke heller glömma, att denna
6635: 154                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6636: 
6637: 
6638: samma Fischer, upphöjd tili finskt adligt stånd, sedan blef minister-
6639: statsekreterareadjoint, utan att han någonsin kom att i finska
6640: ärenden handla med det sinne som afses, då man talar om infödda
6641: finska män. Och slutligen hafva vi det bekanta geheimerådet Ste-
6642: panoff, som satt i kommitten i Petersburg uti några decennier och
6643: som sannolikt icke heller vid dess rådslag handlade såsom finsk man
6644: skulle gjort. Skall nu detta sätt för de finska ärendenas föredrag-
6645: ning vara en hörnsten i den finska statsförfattningen, så måtte
6646: jag säga, att den är nog skröplig. Och jag kan icke förstå annat
6647: än att den skall kunna utbytas mot en ny utan att byggnaden där
6648: aftager skada. J ag tror därför, att man i någon mån öfverdrifvit bety-
6649: delsen af den nu vidtagna åtgärden. J ag vill härmed icke säga,
6650: att den ordning som nu införts i all sin oformlighet kan bibehållas,
6651: den måste ersättas med någonting annat, men jag finner för min del,
6652: att denna fråga icke hör till dem, i afseende å hvilka vi måste säga
6653: vårt non possumus, utan den hör snarare till de sväfvande politiska
6654: frågor som kunna blifva föremål för underhandling. J ag vet mycket
6655: väl, att det finnes en stor opinion i landet, som tycker att det i dessa
6656: frågor är onödigt att underhandla, att ens försöka komma till en
6657: öfverenskommelse, ty när man har en sak ordnad, så kommer det
6658: ett nytt kraf omöjligare att gå in på, och då brister tråden lika fullt.
6659: Jag kan emellertid icke gå med på denna uppfattning. Afven jag
6660: gjorde det visserligen vid början af urtima landtdagen r8gg. Efter
6661: februarimanifestets utfärdande fann jag nämligen jämte många
6662: andra a1l samverkan mellan represantationen och regeringen omöjlig
6663: och hörde till dem, som önskade, att landtdagen skulle afbruta sin
6664: verksamhet. Men jag var villig att vid landtdagens slut efter fram-
6665: trädandet af lagutskottets och värnepliktsutskottets betänkande
6666: medgifva, att det var lyckligt, att vi fortsatt vårt arbete, då vi
6667: därigenom hade blifvit i tillfälle att omfatta förslag och betän-
6668: kanden så fötträffliga som dessa. Och jag tror att det öfver hufvud
6669: taget är det riktigaste, att vi så förfara. Det kan synas som om den
6670: nuvarande politiska situationen vore särskildt akut. Men se vi tili-
6671: haka på vår historia under de förgångna roo åren, så har det före-
6672: kommit sådana ögonblick, om icke ständigt, så dock återkommande
6673: efter korta intervaller, ögonblick då det gällt att försöka få till stånd
6674: ett modus vivendi. Och tack vare vårt handlingssätt vid sådana
6675: tillfällen, särskildt under ständerlandtdagarnas tid, så hafva vi
6676: ock kunnat reda oss genom svårigheterna.
6677:      Detta gäller naturligvis icke frågor, där något medgifvande
6678: icke är möjligt. En sådan fråga var februarimanifestet, sådan var
6679: den ryska värnepliktslagen. I sådana fall måste vi stå eller falla, men
6680: i frågor som icke äro af denna utomordentliga betydelse, i dem böra
6681: vi följa r8gg års urtima landtdags anvisning och såvidt det är möjligt,
6682: såvidt vår autonomi, vårt själfständiga politiska lif därigenom icke
6683:                Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.              155
6684: 
6685: 
6686: äfventyras, visa tillmötesgående. J ag har en gång förut sagt, att
6687: jag icke finner det nedsättande att vara den svagare parten, men att
6688: det är nedsättande, om man skämmes därför och försöker gifva sig
6689: sken af att vara starkare än man med sig själf vet, att man är. Och
6690: det är ett åskådningssätt som jag fortfarande vill fullfölja, jag vill
6691: visa tillmötesgående emot den starkare parten, men då han fordrar
6692: af mig sådant, som tillintetgör min själfständiga tillvaro, så säger
6693: jag nej, och prutar icke därpå.
6694:      J ag har icke rätt att vid denna landtdag mer än vid tvenne före-
6695: gående föra någon annans talan än min egen. Och j ag vet mycket väl,
6696: att den askådning, åt hvilken jag. här gifvit uttryck, icke delas af
6697: många utaf dem, till hvilka jag eljest i politiskt afseende känt mig
6698: stå nära. Men jag har dock trott mig kunna och böra framföra
6699: denna min uppfattning icke minst därför, att jag vet, att den delas
6700: i svenska bygder både af öfverklass och allmoge. Under densenaste
6701: valkampanjen tvekade jag icke att nästan vid hvarje tillfälle fram-
6702: hålla denna min ståndpunkt. Och på några få celebra undantag
6703: när var man ense om den. Man önskar icke en politik, som sväfvar
6704: i molnen och som siktar mot mål, hvilka icke kunna uppnås, utan
6705: man önskar en verklighetspolitik - modig, men icke öfvermodig.
6706: (Bra!).
6707:      J ag ber, att innan jag slutar få säga, att jag finner, att petitions-
6708: memorialet i hufvudsak med sin lugna ton och sin sakliga framställ-
6709: ning har träffat det riktiga. Träffat ungefär lika väl, som de flesta
6710: aktstycken af denna art under ständerlandtdagarnas tid, och de
6711: brister, som vidlåda petitionen, skall väl grundlagsutskottet se sig
6712:    tillfälle att afhjälpa.
6713: 
6714:      Ed. S ö d e r h o 1 m : Hr Schybergson meddelade i sitt senaste
6715: andragande att han afgaf det för egen räkning och vid sådant för-
6716: hållande skulle jag kanske vara befriad från att uttala mig med
6717: anledning af detsamma, men då han likvisst gaf uttryck åt en upp-
6718: fattning, som väsentligen afviker från den jag hyser, synes det
6719: mig att jag med några ord bör bemöta hans uttalande.
6720:     Hr Schybergson utgår från grundlagensstadgande om att monar-
6721: ken skall styra landet med infödda finska (svenska) män. Han
6722: säger att denna regellångt ifrån att under tiden efter r8og ha vunnit
6723: bekräftelse, tvärtom öfvergått till sin motsats. Det är nu ett på-
6724: stående, som jag för min del icke kan anse riktigt. Då Alexander I
6725: genom kungörelsen af år r8r6 för senaten införde den benämning,
6726: som den nu har, afgaf han som kändt tillika den förklaring, att
6727: till medlemmar af senaten kommer framdeles som därintills att utses
6728: endast inhemska män. Denna bestämning liksom också den instruktion
6729:  af r8z6, som gafs för ministerstatssekreteraren, gifver vid handen,
6730:  att man icke frångått den regel grundlagen uppställer i detta afseende.
6731: 156                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6732: 
6733: 
6734: De fall hr Schy bergson berört måste enligt min tanke bertaktas såsom
6735: undantag. Andra än inhemska, finska män ha ·nog här i landet
6736: innehaft ämbeten, men vi kunna icke erkänna att detta varit riktigt,
6737: försåvidt de icke tidigare blifvit naturaliserade och därigenom för-
6738: värfvat rätt att betraktas såsom inhemska män. A andra sidan synes
6739: det mig emellertid äfven att hr Schybergsons utläggning gaf vid
6740: handen, huru föga lyckligt det ofta varit för Finland, att män, som
6741: icke varit förtrogna med landets förhållanden, låt vara att de blifvit
6742: här naturaliserade, blifvit satta i tillfälle att bekläda embeten här.
6743: Det är just denna omständighet som gör, att den åtgärd, som utgör
6744: föremål för nu innevarande petition, inom landet kunnat väcka
6745: så berättigadt misstroende och farhågor för framtiden. Man har
6746: nu velat sätta i system något, som hittils endast sporadiskt före-
6747: kommit. Och det är däri faran ligger för oss. Det är därför som
6748: Finlands folk och landtdag måste yrka att en återgång tili grund-
6749: lagsenliga förhållanden bör ega rum. Det är därför; som vi kommit
6750: med denna petition, och som vi icke kunna i detta afseende pruta.
6751: De frågor, som hr Schybergson i öfrigt berörde, stå utom petitionen,
6752: och deras lösning nödvändiggöres icke i detta sammanhang, åtminstone
6753: behöfver landtdagen icke nu uttala sig om dem. Det är på dessa skäl,
6754: som jag ansett nödigt uttala, att på svenskt håll en annan uppfatt-
6755: ning förekommer och äfven enligt min öfvertygelse är den allmänna.
6756: 
6757:     Ed. V. T. R o s e n q v i s t: Landtdagens tvänne största grupper
6758: hafva genom särskilda talare gifvit uttryck åt sin uppfattning i
6759: föreliggande viktiga fråga. Hr Schybergson har också uttalat sig,
6760: men icke, såsom han själf framhöll, på någon särskild grupps vägnar.
6761: Sedan hr Söderholm yttrat sig, hade jag kunnat afstå från ordet,
6762: om icke i hr Schybergsons uttalande ingått en sats, som på mig
6763: gjort ett något pinsamt intryck. Hr Schybergson sade att den åsikt
6764: han här förfäktat delas i svenska byggder både af öfverklass och
6765: underklass. J ag vill ingalunda bestrida, att, när hr Schybergson
6766: uttalat sig i denna riktning under senaste valkampanj, han vunnit
6767: medhåll; men jag antar, att hans uttalande då gått i något allmännare
6768: riktning än det nu framträdt i detta speciella fall, och jag ifrågasätter
6769: värkligen, om de, som under valkampanjens dagar godkände hans
6770: allmänna uttalanden, också i dag skulle göra det beträffande hvad
6771: han nu sagt.
6772: 
6773:    Ed. C a s t r e n : Minä en ole voinut olla pyytämättä puhe-
6774: vuoroa ja vaieta ed. Schybergsonin omituisen lausunnon johdosta,
6775: vaikka kohtakin tämä lausunto tietysti on yksistään hänen omalta
6776: osaltaan annettu. Ed. Schybergson on sanonut, että on liioteltu
6777: tuon toimenpiteen merkitystä, joka esiintyy ministerineuvoston
6778: hallitsijan kautta vahvistetussa pöytäkirjassa ja jonka kautta Suo-
6779:                 Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.          157
6780: 
6781: 
6782: men as1am perustuslaillinen käsittely on tehty tyhjäksi ja syrjäy-
6783: tetty. Edelleen on ed. Schybergson sanonut, että hän - ja kuten
6784: hän lausui- hänen mukanaan rahvas ruotsalaisilla paikkakunnilla,
6785: samoin kuin sen yläluokkakin, ei rakasta pilvissä liitelevää poli-
6786: tiikkaa. Tämän johdosta minä tahtoisin ed. Schybergsonilta kysyt-
6787: täväksi, ketä vastaan nämä moitteet ovat tähdätyt. Onko puheen-
6788: alaisen ministerillisen toimenpiteen merkitystä liioteltu, missä
6789: suhteessa ja kenenkä taholta ja ketkä ne ovat tässä maassa, jotka
6790: kannattavat tuota pilvissä liitelevää politiikkaa. Nämä mainitse-
6791: mani kohdat, paitsi monet muut ed. Schybergsonin lausunnossa,
6792: olivat sitä kummallisempia kun hänen lausuntonsa päättyi siihen
6793: tunnustukseen, että se anomus, mikä kyseenalaisessa asiassa on
6794: tänne eduskuntaan jätetty, on osunut oikeaan. Mitä varten sitten
6795: olivat nuo taistelut, nuo mainitsemiset liiottelusta ja pilvissä lii-
6796: televästä politiikasta tarpeelliset tässä eduskunnassa?
6797:     Mitä nyt tuon toimenpiteen liiottelemiseen tulee, niin ei suin-
6798: kaan se mahtane olla liiottelemista, jos meidän kansamme niin
6799: hyvin ruotsalaisissa kuin suomalaisissakin seuduissa on lukuisissa
6800: kansankokouksissa pannut vastalauseen tätä toimenpidettä vas-
6801: taan. Sillä kieltämätöntä on ensinnäkin, että siinä ei liioitella kun
6802: sanotaan, että tämä toimenpide syrjäyttää Suomen asiain esit-
6803: telyn perustuslaillisen järjestyksen. Ja toiseksi ei mitään liioit-
6804: telua mahtane olla olemassa minun tietääkseni koko tässä maassa
6805: siihen nähden, miten tämä toimenpide, puhumattakaan sen oikeu-
6806: dellisesta puolesta, tulisi käytännössä vaikuttamaan, toteutettuna
6807: ja läpiajettuna.
6808:      Kaksilla edellisillä valtiopäivillä on hallitsija jättänyt esityksen
6809: torpparilaiksi. Tuon esityksen hyväksymistä eduskunnassa muo-
6810: dossa tai toisessa, parannusten aikaansaamista torpparilainsäädän-
6811: nön alalla odottaa satoihintuhansiin nouseva torppariväestö. Kum-
6812: minkaan ei näille valtiopäiville ole vielä tänäkään päivänä kaikesta
6813: kiiruhtamisesta huolimatta jätetty esitystä puheenalaisessa asiassa,
6814: siitä syystä että se sitten heinäkuun lepää ministerineuvostossa.
6815: Tämän takia ettei tällaista esitystä ole jätetty, joutuu myös maatalous-
6816: valiokunnan toiminta puheenalaisessa asiassa mitä tukalimmaksi
6817:  ja vaara pyörii, ettei sen johdosta, ettei nytkään saada esitystä
6818: ajoissa näille valtiopäiville siitä asiasta, josta hallitus jo kaksille
6819: edellisille Valtiopäivilie on esityksen antanut - vaara pyörii, sanon
6820: minä, että tämän takia eduskunta mahdollisesti ei ehdi tätä tärkeän
6821:  tärkeätä asiaa käsitellä. Onko siis tähän asiaan nähden tämän toi-
6822: menpiteen käytännöllistä ja vahingollista puolta meidän maassa
6823: liioteltu. Meidän tilaton maalaisväestömme, siihen luettuna torp-
6824: paritkin, nousee yli r miljoonan hengen. Kotimainen hallituksemme
6825: oli valmistanut esityksen maan hankinnasta tilattomalle väestölle,
6826:  joka on lähetetty Pietariin jo 22 päivänä toukokuuta ja joka sekin
6827: 158                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6828: 
6829: 
6830: yhä edelleen lepää ministerineuvostossa käsittelemättä, ja tunte-
6831: matonta on josko tässäkään asiassa tullaan antamaan mitään esitystä
6832: näillä valtiopäivillä. Ja kumminkin koko tuo lukuisa tilaton maalais-
6833: väestö odottaa tämänkin asian ratkaisemista mitä suurimmalla
6834: jännityksellä. Yhtä vähän kuin oikeudellista puolta voidaan tässä
6835: asiassa liiotella - eikä ole minun tietääkseni missään tässä maassa
6836: liioteltu - yhtä vähän oh liioteltu niitä käytännöllisiä haittoja,
6837: joita tämmöisestä laittomasta Suomen asiain esittelemisestä tulisi
6838: seuraamaan.
6839:     Ed. Schybergson lausui, että puheenalainen toimenpide kuuluu
6840: niihin kysymyksiin, jotka voivat tulla sovittelujen esineeksi, mutta
6841: ed. Schybergson unohtaa yhden seikan s. o. sen, että vasta silloin
6842: voipi tasaväkinen neuvottelu tapahtua, kun on nuo asiat asetettu
6843: entiselle perustuslailliselle kannalle eikä sitä ennen.
6844:     Vihdoin on ed. Schybergson tässä eduskunnassa lausunut, että
6845: hänen käsityksensä mukaan tulos sosialidemokraattisen ryhmän
6846: pöydälle panosta oli laiha, kuten hän suvaitsi lausua. Minä rohkenen
6847: tässäkin suhteessa olla vastakkaista mielipidettä. Minun käsitykseni
6848: mukaan se oli päinvastoin rikas. Sillä se asiallinen, se tyyni, se lujasti
6849: perustuslaillinen kanta, mikä tässä puheessa hehkui, sen on epäilemättä
6850: jokainen perustuslaillinen isänmaan ystävä tässä eduskunnassa mieli-
6851: hyvällä merkinnyt ja mielihyvällä sitä tervehtinyt.
6852: 
6853:     Ed. G r o t e n f e 1 t : Nyt esillä oleva anomusehdotus pantiin
6854: viime kerralla pöydälle sosialidemokraattisen ryhmän pyynnöstä
6855: ja tämän ryhmän puolesta on tässä istunnossa annettu lausunto,
6856: josta pyydän saada lausua tyytyväisyyteni.           On tunnustettava
6857: ja ilolla tunnustettava, että sosiaalidemokraattinen ryhmä tässä
6858: lausui seisovansa samalla kannalla kuin epäilemättä meidän maamme
6859: suuri kansanjoukko yleensä. Mutta se, mikä minusta tässä lausun-
6860: nossa on vielä enemmän tunnustettava ilolla, on, että sosiaalidemo-
6861: kraattinen puolue osoittaa, että sekin tässä aiassa tahtoo noudattaa
6862: maltillista menettelyä ja toimia kaikella mahdollisella asian harkit-
6863: semisella.
6864:     Se toimenpide, muutos Suomen asiain esittelyssä hallitsijalle, joka
6865: on antanut aiheen tähän anomusehdotukseen, on varmaankin arvos-
6866: teltava sitä taustaa vasten, jota valtiolliset olot kesarikunnassa tar-
6867: joovat, ja niitten lausuntojen valossa, joita siellä venäläisten valtio-
6868: miesten suusta on tästä asiasta annettu. Ja jos tätä toimenpidettä
6869: arvostellaan tällä tavalla, tässä valossa, niin täytyy kai lausua, että
6870: se on täysin ristiriidassa niitten lainmukaisten oikeuksien kanssa,
6871: joita on Suomen kansalle vakuutettu, ja että niitten toimenpiteitten
6872: loppuunsaattaminen, joista Venäjän valtiomiehet tässä asiassa ovat
6873: puhuneet, osoittaisi sen sisäisen autonomian täydellistä hävittämistä,
6874: joka on Suomen kansalle laillisesti suotu, ja juuri tästä syystä on
6875:                Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.            !59
6876: 
6877: tämä toimenpide oikeudella herättänyt levottomuutta ympäri koko
6878: Suomenmaan.
6879:      Se lausunto, jonka ed. Schybergson äsken esitti, ja myöskin
6880: se lausunto, joka annettiin edellisessä istunnossa, ovat minun mie-
6881: lestäni siinä suhteessa valitettavat, että ne voivat synnyttää vää-
6882: riä käsityksiä siitä mielialasta ja käsityksestä, joka tässä asiassa
6883: yleisesti koko Suomen kansassa vallitsee. Epäilemättä tahdotaan
6884: näet antaa kaikkea tunnustusta Venäjän etujen lukuunottamiselle
6885: kaikissa niissä asioissa, jotka todellakin jollakin lailla koskevat
6886: Venäjää, mutta luulen, että Venäjän edut ovat täydellisesti voineet
6887: tulla huomioon otetuiksi jo sen järjestyksen aikana, joka tähän
6888: asti on ollut olemassa Suomen asiain esittelyyn nähden, ja että siis
6889: tästä syystä eivät nykyiset olot mitään muutosta kaipaisi. Pikem-
6890: min voitaisiin sanoa, että Suomen asiat usein jo nykyäänkin ovat
6891: saaneet astua syrjään ja viivästyä venäläisten näkökohtain takia.
6892: Mutta jos Suomen asiain käsittelytavassa pidettäisiin jotain muu-
6893: tosta suotavana ja katsottaisiin tarpeelliseksi, että se saataisiin J?YSY-
6894: väisesti järjestetyksi, niin tämä ei varmaankaan ole kohtaava
6895: vastustusta Suomen puolelta, kun asia vaan valmistetaan ja järjeste-
6896: tään täysin lainmukaisella tavalla. Sitä vastoin äsken Venäjällä
6897:  julkaistu määräys osoittaa jo sen tavan kautta, jolla se on syntynyt,
6898:  että tässä on jätetty kokonaan syrjään Suomen osanotto edes
6899:  omien asiainsa ratkaisuun. Se on kuten tunnettu syntynyt yksi-
6900: puolisesti Venäjän virastoissa, vieläpä salaisuudessakin, niin että
6901:  Suomesta ei ole voitu edes huomautuksia ja toivomuksia asian j ärjeste-
6902: lyyn nähden lausua, ja juuri tämä asian synty osoittaa paraiten,
6903:  kuinka tapahtunut toimenpide kaipaa vielä muutosta ja kuinka
6904:  se syystä ansaitsee Suomen kansan eduskunnan puolelta sen huomau-
6905:  tuksen, että se ei vastaa Suomessa voimassa olevaa lainjärjestystä.
6906:  Minä jätän tämän asian sillä luottamuksella perustuslakivaliokun-
6907:  nan harkittavaksi, että se valmistaa sen siten, että tulee huomioon
6908:  otetuksi niin hyvin Suomen kuin myöskin Venäjänoikeutettuja etuja.
6909:       Ed. S c h y b e r g s o n: Såsom äfven af mitt första yttrande
6910:  torde hafva framgått, var det mig icke oväntadt, att jag skulle komma
6911:  på de anklagades bänk. J ag var nästan beredd på den stränga dom,
6912:  >>Se ankara tuomio>>, såsom hr Castren brukar uttrycka det, som sär-
6913:  skildt från hans sida kom mig till del. Jag vill emellertid icke i de-
6914:  talj bemöta honom eller andra, allra minst vika in på agrarutskottets
6915:  speciella bekymmer. Men j ag vill besvara en af hr Castrens frågor,
6916:  den nämligen i hvilket afseende jag ansåg att ett öfverdrifvande af
6917:  åtgärdens betydelse har egt rum. Jag medgifver gärna, att hr Castren
6918:  kunde finna en oegentlighet i mitt yttrande, då jag å ena sidan fram-
6919:  höll denna öfverdrift, men å andra sidan i hufvudsak godkände pe-
6920:  titionsmemorialet, men jag ber att få fästa uppmärksamheten där-
6921:  vid, att jag uttalade den förhoppning, att grundlagsutskottet skulle
6922: 160                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
6923: 
6924: 
6925: afhjälpa de brister, solli i petitionen förefinnas. Härllied afsåg jag
6926: framför allt ett uttryck däri, af hvilket llian kunde kollillia till den
6927: slutsatsen, att sättet för föredragningarna för llionarken, så brist-
6928: fälligt, så föga uppfyllande skäliga anspråk, det än är, skulle vara
6929: en sådan hörnsten i vår statsbyggnad, att hela vår autonollii vore
6930: äfventyrad Olli den rubbades. J ag tror, att de ryska vederbörande,
6931: solli hafva satt denna förordning i scen, ingenting hällre önska än,
6932: att de därllied skulle ha gjort slut på vår konstitution. J ag kan icke
6933: finna annat än att, då generalguvernören obestridligen, och obestridt
6934: äfven af de föregående ärade talarene, har det lliest vägande ordet
6935: vid afgörandet hos llionarken, sättet för våra föredragningar är så
6936: bristfälligt, att det icke är skäl att värdesätta detsallillia så högt,
6937: solli de ärade talarene gjort det.
6938:     Man har låtit lliig vederfaras orätt, då llian påstått, att jag skulle
6939: vilja, att denna åtgärd oförändrad skulle bestå. Den senaste ärade
6940: talaren, solli enligt hvad jag kunde finna, såg sakerna objektivt,
6941: yttrade äfven uttryckligen, att åtgärden borde undergå förändring,
6942: och jag är såsolli af lliitt första andragande till fullo fralligår, af sallillia
6943: uppfattning. Atgärden är specielt i afseende å de praktiska på-
6944: följder, solli af hr Castren frallihållits, så vidunderlig, så oforllilig,
6945: att den måste falla redan på denna sin olliöjlighet. Och hvad jag
6946: glöllide att i mitt första yttrande framhålla, och som den senaste
6947: ärade talaren riktigt framhölle, är, att sättet för denna åtgärds till-
6948: komst är sådant, att vi på det beställidaste lliåste reservera oss där-
6949: elliot. Det är ett dåligt Ollien att, sallitidigt llied det underhand-
6950: lingar pågå om att få andra sväfvande politiska frågor i lagstiftnings-
6951: väg ordnade, denna åtgärd därelliot i största hellilighetsfullhet vid-
6952: tages. Men må llian icke dess lliindre försöka att få också denna sak
6953: i riktiga gängor, såsolli det har lyckats med så lliånga andra.
6954:     Hr Rosenqvist anlliärkte, att jag skulle ha påbördat det svenska
6955: folkpartiet lliin åsikt i denna fråga. Det har j ag för ingen del gj ort. Det
6956: svenska folkpartiet kunde icke under den tid jag deltog i valkallipan-
6957: jen, ha kännedolli Olli åtgärden i fråga, solli först senare vidtogs. Men
6958: jag afsåg att gifva slutet af lliitt yttrande en alllliännare karaktär,
6959: och den uppfattning jag under valkallipanjen fick, var den, att llian
6960: öfverhufvudtaget önskade en besinningsfull politik, solli skiljer lliellan
6961: hörnstenarna i vår konstitution delli llian bör hålla orubbad, och
6962: sådana saker, i hvilka ett tilllliötesgående kan låta tänka sig. Jag
6963: har under en följd af år hunnit iakttaga, hurusolli hvarenda åtgärd,
6964: solli riktas elliot oss, karaktäriseras såsom det sista slaget elliot vårt
6965: lands autonomi och konstitutionella samhällsförfattning. Denna
6966: autonollii har sålunda fått dödsstöten snart sagdt en gång
6967: Olli året, och ändock finnes den i behåll. Vi hafva i behåll vår rätt
6968: att själf stifta nya lagar och att själf åtaga oss beskattning. Det
6969: är det väsentliga, och därifrån få vi icke vika, för den rätten skola
6970:                Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.            161
6971: 
6972: 
6973: vi kämpa, såsom vi tidigate hafva kämpat, både i ftåga om februati-
6974: manifestet och värnepliktslagen, men vi få icke tillägga hvatje mot
6975: oss tiktad åtgätd lika stor betydelse, som de nämda.
6976: 
6977:     Ed. v. A 1 f t h a n: Jag anhöll om ordet nätmast med anledning
6978: af hr V. T. Rosenqvists yttrande. Det synes mig, att hr Rosenqvist
6979: hat missuppfattat ht Schybetgsons yttrande. Han har också blifvit
6980: af ht Schybetgson i ett senate andtagande korrigetad. Hvad be-
6981: ttäffar den väsentliga delen i det ytttande, som stött ht Rosenqvist,
6982: nämligen, att den SVenska befolkningen, så öfvetklass som undet-
6983: klass, till väsentlig del önskat föta en modig, men icke öfvetmodig
6984: politik, ttor jag mig kunna affitmeta hr Schybetgsons ytttande.
6985:     Hvad bettäffat föteliggande petitionsfötslag äto ju sist och slutli-
6986: gen alla ense därom, att den otdning föt finska ätendens fötedragning,
6987: som numeta tillämpas, ät omöjlig också tent ptaktiskt och förr
6988: ellet senate, dätest denna tillämpning fortsättes, måste falla på sin
6989: egen orimlighet. Det synes mig dock, att en omständighet i petitions-
6990: memotialet icke hat blifvit tilltäckligt belyst, en omständighet,
6991: som botde i det blifvande betänkandet meta ingående berötas, näm-
6992: ligen det faktum, att med ellet utan skäl inom vidsttäckta och sät-
6993: skildt inom inflytelserika delat af det ryska samhället tådet stort
6994: missttoende till Finlands afsiktet, en föteställning, att våta myn-
6995: dighetet, våt stytelse och våt landtdag bedtifva något slags oätligt
6996: ellet hemligt spel. Detta ät ju nu en påtaglig missuppfattning.
6997: Vi ha sträfvat eftet att hät i landet i högsta möjliga mån aflägsna
6998: all sektetess. Vi hafva kanske gått öfvet måttan långt med att
6999: få ftam vårt hjättas mening i allt, i tidningat, på möten och annot-
7000: städes, och vi hafva sannetligen icke satt våta önskningat undet någon
7001: skäppa. Det ät dätföt egendomligt, att inom det ryska samhället en
7002: sådan föteställning hat kunnat vinna sådan utbtedning och sådan
7003: stytka, men det ät likväl ett faktum. Det ligget dock likaväli Fin-
7004: lands som i Rysslands inttesse, att sanning och tiktig uppfattning
7005: vinna öfvetvälde öfvet osanning och missuppfattning. Och det
7006: synes mig, att vi böra låta oss angeläget vara att ftån våt sida göra
7007: allt hvad vi kunna föt att den ryska allmänheten, såväl den stora
7008: tyska allmänheten, som ryska stytelsemyndigheterna och tiks-
7009: duman måtte hafva stötsta möjliga tillgänglighet till alla så-
7010: dana offentliga handlingat, som vi hät i landet åstad-
7011: komma. Jag trot, att en tagen saklig kännedom af våta atbeten
7012: skall vara egnad att skingra denna misstro. Dätigenom skulle för-
7013:  hållandena återfötas i mera notmala gängor. Det finnes väl intet
7014: tvifvel om, att det med god vilja ftån alla sidot också skall kunna på-
7015: finnas utvägat att uppnå sådana modala formet, hvilka, samtidigt som
7016:  de åstadkommas och btingas i öfvetensstämmelse med finsk rätts-
7017:  uppfattning, äto egnade att på ett vetksamt sätt skingra den föt-
7018:                                                                  11
7019: 162                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7020: 
7021: 
7022: handenvarande · misstron, och vill jag här uttala den förhoppnin-
7023: gen, att grundlagsutskottet vid behandlingen af denna petition skall
7024: lyckas antyda några grundlinier i sådant afseende.
7025: 
7026:    Puhemies: Tämän asian käsittely täytyy keskeyttää ja ot-
7027: taa esille ed. Helenius-Seppälän välikysymys, johon senaatin talous-
7028: osaston varapuheenjohtaja nyt tulee vastaamaan kello r:ltä.
7029: 
7030: 
7031:                   Ulkopuolella päiväjärjestystä
7032: esitetään tämän jälkeen vastauksen antamista varten ed. Helenius-
7033: Seppälän
7034:                       VäJikysymys kieltolaista.
7035:     Senaattori E. H j e 1 t: Eduskunta on asianomaisen hallituksen
7036: jäsenen vastattavaksi hyväksynyt välikyselyn, jossa huomautetaan,
7037: että eduskunnan 31 päivänä lokakuuta 1907 hyväksymä ehdotus
7038: laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta, maahan tuomi-
7039: sesta, myymisestä, kuletuksesta ja varastossapitämisestä ei ole vielä
7040: tullut senaatissa loppuun käsitellyksi ja Hänen Keisarillisen Majes-
7041: teettinsa armollisesti tutkittavaksi ja ratkaistavaksi jätetyksi, sekä
7042: lausutaan, että tämä viivytysonherättänyt tyytymättömyyttä kan-
7043: san pohjakerroksissa. Välikysely päättyy seuraavaan kysymyk-
7044: seen: >>Mikä on kotimaisen hallituksen kanta eduskunnan lokakuun
7045: 31 päivänä 1907 hyväksymään kieltolakiin nähden ja mihin toimen-
7046: piteisiin se on ryhtynyt tai katsoo voivansa ryhtyä, jotta tämä laki,
7047: jos se kansan syvien rivien hartaimman toivomuksen mukaisesti
7048: saa armollisen vahvistuksen, voisi astua voimaan eduskunnan päät-
7049: tämänä ajankohtana.>>
7050:     Jos, niinkuin välikysymyksentekijä väittää, se seikka, että se-
7051: naatti ei vieläole antanut lausuntoa ehdotuksesta kieltolaiksi, eräissä
7052: kansamme kerroksissa on näyttänyt riippuvan jostakin selittämättö-
7053: mästä leväperäisyydestä senaatin puolelta, niin on täysi syy tässä
7054: suhteessa antaa tarpeellisia tietoja.
7055:     Eduskunnan hyväksymä ehdotus jätettiin senaatille lausuntoa
7056: varten ministerivaltiosihteerin kirjelmän ohessa 29 päivältä tammi-
7057: kuuta kuluvaa vuotta ja kuukautta myöhemmin eli siis helmikuun
7058: lopussa sai senaatti tiedoksi ne lausunnot, jotka asianomaiset keisari-
7059: kunnan ministerit olivat antaneet senaatin omasta ehdotuksesta
7060: juovutusjuomain valmistusta ja kauppaa koskevaksi esitykseksi,
7061: joilla lausunnoilla, erittäin mikäli ne koskivat Venäjän ja ulkovaltain
7062: välisiä kauppasopimuksia, luonnollisesti on merkityksensä myös
7063: kun on harkittava mahdollisuutta saattaa täytäntöön eduskunnan
7064: hyväksymä kieltolaki.
7065:                          Välikysymys kieltolaista.                   163
7066: 
7067: 
7068:      Saattanee ehkä näyttää siltä, että senaatti nyt olisi ollut esteetön
7069: joutuisuudella ryhtymään puheenaolevan asian käsittelyyn ja saat-
7070: tamaan sen ratkaistuksi. Mutta pyydän saada huomauttaa, että
7071: senaatin jäsenten lukumäärä jo silloin oli vajaa. Kahden tärkeän
7072: toimituskunnan päällikön toimet olivat avoimet ja toinen näistä
7073: oli juuri kauppa- ja teollisuustoimituskunta, johon alkoholilain-
7074: säädäntökysymys kuuluu. Senaatti tosin oli tehnyt kaiken voita-
7075: vansa saadakseen nämä paikat täytetyiksi, mutta ilman menestystä.
7076: Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan virkaa toimittavan päällikön
7077: oli liikarasituksen ja sairauden tähden pakko jo maaliskuussa lakata
7078: toiminnastaan senaatissa ja mainittu toimi uskottiin silloin väliai-
7079: kaisesti minulle,. jolta kuitenkin runsastöisten tehtäväin johdosta
7080: toisessa toimituskunnassa puuttui mahdollisuutta omistaa perin-
7081: pohjaisempaa huomiota ja työtä kaupan ja teollisuuden alaan kuu-
7082: luville suuremmille asioille, siis myös alkoholikysymykselle. Tuli
7083: sitte eduskunnan päätös maaliskuun 27 ja 28 välisenä yönä tunnet-
7084: tuine seurauksineen. Senaatin työvoimat supistuivat nyt vieläkin
7085: melkoisesti, minkä johdosta ei ainoastaan kieltolain, vaan kaikkien
7086: suurempien hallinto- ja lainsäädäntöasiain on ollut pakko levätä.
7087: Nyt esitetystä käy selville, että kieltolakiesityksen käsittelyn viipy-
7088: minen senaatissa on riippunut asianhaaroista ja häiriöistä, joita ei
7089: voida panna senaatin syyksi.
7090:      Kuitenkin oli senaatti I3 päivänä helmikuuta keskuudestaan
7091:  asettanut valiokunnan valmistamaan puheenalaista asiaa. Ehdo-
7092: tuksen täydellistä tarkastusta valiokunta tosin ei ehtinyt suorittaa,
7093:  mutta jo ehdotuksessa olevat aikamääräykset olivat omiansa he-
7094:  rättämään epäilystä siitä, oliko toiveita ja mahdollisuuksia saada
7095: eduskunnan päätöstä toteutetuksi hyväksytyn lain muodossa. Laissa
7096: olevan määräyksen mukaan astuisi se täyteen voimaan I päivänä
7097: heinäkuuta I9IO ja jo vuotta aikaisemmin, siis I päivänä heinäkuuta
7098:  Igog, tulisi alkoholipitoisten aineiden valmistaminen ja maahan-
7099: tuonti, mikäli ne eivät lain mukaan olleet luvallisia, lakkaamaan.
7100: Se tulojen vähennys, mikä kieltolain voimaansaattamisen kautta
7101:  tulisi valtiovarastaa kohtaamaan, lasketaan noin IO miljoonaksi
7102:  markaksi vuosittain, vähennys, joka, katsoen siihen vähäiseen yli-
7103:  jäämään, minkä valtiotulot, tarpeiden yhä kasvaessa kaikilla aloilla,
7104:  nykyään osottavat, on täydelleen ja välittömästi korvattavat muilla
7105: lisätuloilla.   Esityksessään Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen
7106: myöntää eduskuntakin tämän asianlaidan ja lausuu sen vakaumuk-
7107: sen, että hallitus ja eduskunta epäilemättä tulevat keksimään tästä
7108: aiheutuvia keinoja, niinkuin ei voida epäilläkään, että kansa, joka
7109: nykyään alkoholijuomiin vuosittain käyttää enemmän kuin 30 mil-
7110: joonaa markkaa ja alkoholikäytännön kautta heikantaa työkykyään
7111: ja terveyttään, lakattuaan tästä, on ilman haittaa kykenevä kan-
7112: tamaan sen lisätyn verotuksen, joka saattaa olla seurauksena pu-
7113: 164 ..                Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7114: 
7115: heena olevan lain hyväksymisestä. Tämä vakaumus on epäilemättä
7116: hyvin perustettu, mutta itse tehtävä, jota eduskunta ei ole käynyt
7117: tarkemmin suorittamaan, on sittenkin rahalliselta kannalta hyvin
7118: vaikea, eikä niin tärkeä muutos valtion tulo- ja menoarviossa, kuin
7119: kieltolain säädännöstä on seurauksena, tietysti ole ilman tarkkaa,
7120: kaikinpuolista valmistelua aikaan saatavissa.
7121:      Mainittava on myöskin, että tulo- ja menoarvioehdotus vuodeksi
7122: 1909 jo tämän vuoden alussa oli lähetetty Keisarilliselle Majestee-
7123: tille esityksenä edu.skunnalle annettavaksi, ilman että alkoholilain-
7124: säädännössä tapahtuvien muutosten rahallisia vaikutuksia siinä
7125: oli voitu ottaa huomioon.
7126:      Eduskunnan hyväksymässä laissa ovat muuten, ainakin minun
7127: käsitykseni mukaan, erinäiset käytännölliset seikat jääneet koko-
7128: naan tai tarpeenmukaisesti huomioon ottamatta, seikkoja, joita,
7129: kun lakiehdotus on tarkastuksen alaisena hallituksessa, ei saa syr-
7130: jäyttää. Tahdon tässä esimerkkinä huomauttaa ainoastaan yhden
7131: sellaisen seikan, johon senaatin valiokunta on pannut erityistä huo-
7132: miota, nimittäin painohiivateollisuuden ja alkoholivalmistuksen
7133: läheisen yhteyden. Suomessa valmistetaan tätä nykyä noin 6so,ooo
7134: kiloa paii10hiivaa ja tämän tuotanto on tasaisesti kasvamassa, syystä
7135: että tätä tavaraa yhä yleisemmin on ruvettu käyttämään leipomi-
7136: sessa. Lisätuotteena mainitun hiivamäärän valmistuksessa saadaan
7137: noin 2 miljoonaa litraa alkoholia laskettuna 50 °/o väkevyyden mu-
7138: kaan. Ainoastaan vähäinen osa tätä alkoholimäärää, nim. 400,000
7139: tai soo,ooo litraa, voidaan laskea nykyään menevän kaupaksi tek-
7140: nillisiin, lääkeopillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, ainoat joihin
7141: alkoholipitoisten aineiden valmistus ja kauppa kysymyksessä olevan
7142: lain mukaan olisi luvallinen. Kun on ajettava perille senlaatuinen
7143: kieltolaki, minkä eduskunta on hyväksynyt, ei saisi jättää selvittä-
7144: mättä tai ratkaisematta, mitenkä esim. nämät seikat ovat järjes-
7145: tettävät. Onko painohiivavalmistus rajoitettava vaiko alkoholin
7146: liikamäärä hävitettävä? Ne .eri mahdollisuudet, jotka tässä suh-
7147: teessa ovat olemassa, vievät kuitenkin käytännössä melkoisiin vai-
7148: keuksiin tai huomattaviin hankaluuksiin, joita ei saa jättää huo-
7149: mioon ottamatta. Onnellisin keino tässä kohden olisi suurempien
7150: myyntimahdollisuuksien valmistaminen denaturoidulle väkiviinalle.
7151: Se keino kumminkin edellyttäisi, että tämän tavaran kauppa olisi
7152: vapaa, kun taas puheenalainen laki sallii sitä myytäväksi ainoastaan
7153: apteekeissa ja rohdoskaupoissa, jotka siihen ovat hankkineet itsel-
7154: leen asianomaisen kunnan luvan. Koska valtio yksin olisi oikeutettu
7155: valmistamaan alkoholipitoisia aineita, tulisi, vaikkei sitä laissa ole
7156: ensinkään edellytetty, hiivateollisuuskin valtion monopooliksi ja
7157: valtio olisi velvollinen täyttä korvausta vastaan ottamaan haltuunsa
7158: ne maassamme nykyään olevat tehtaat, jotka tätä tavaraa valmis-
7159: tavat. Valiokunta katsoi tarpeelliseksi vaatia asiasta teollisuus-
7160:                          Välikysymys kieltolaista.                 165
7161: 
7162: 
7163: hallituksen lausunnon, joka saapui senaatin kauppa- ja teollisuus-
7164: toimituskuntaan viimekuluneen heinäkuun ensi päivänä, jonka
7165: toimenpiteen kautta selvitystä nyttemmin on saatu tähän osaan
7166: kysymystä.
7167:     Välikyselyn tekijää näyttää kummastuttavan ja arveluttavan,
7168: että senaatin valiokunta tätä asiaa harkitessaan on ottanut huo-
7169: mioonsa muitakin mahdollisuuksia alkoholikysymyksen järjestämi-
7170: seen kuin sen, minkä perustuksena on täydellisesti toimeenpantu
7171: kieltolaki. Kysymys on kumminkin sitä laatua ja siksi tärkeä,
7172: että se on harkittava niin monipuolisesti kuin suinkin, jos mieli
7173: välttää turmiollif:ia erehdyksiä ja selkkauksia.
7174:     Siihen osaan välikyselyntekijän kysymystä, mikä koskee nykyi-
7175: sen senaatin kantaa eduskunnan hyväksymään kieltolakiin nähden
7176: ja mihin lopulliseen tulokseen asian käsittely senaatissa viepi, en
7177: tätä nykyä ole tilaisuudessa antamaan mitään vastausta, koska asia
7178: senaatissa, sen uudessa kokoonpanossa, ei vielä ole ollut enemmän
7179: periaatteellisen kuin asiallisenkaan keskustelun alaisena. Senaatti
7180: on kuitenkin täydentänyt aikaisemmin asetetun valiokunnan uu-
7181: silla jäsenillä ja tulee se ryhtymään työhönsä niin pian kuin suinkin
7182: mahdollista. Luulen voivani vakuuttaa, että senaatti tätä yhteis-
7183: kuntaamme ja valtiotalouttamme niin syvästi koskevaa kysymystä
7184: harkitessaan tulee antamaan täydellisen merkityksen sille voimak-
7185: kaalle mielipiteelle, joka on ilmennyt eduskunnan asiata käsitel-
7186: lessä ja niille toivomuksille, joita eduskunnan päätökseen nähden
7187: tiettävästi on olemassa kansamme hyvinkin laajoissa piireissä.
7188:     Keskustelu:
7189:      Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Hyväksymällä lokakuun 31 p.
7190:  1907 juovutusjuomia koskevan yleisen kieltolain Suomen ensimäi-
7191:  nen kansanvaltainen eduskunta täytti kansamme laajain pohja-
7192:  kerrosten hartaimman toivomuksen. Tuskin mikään toinen lain-
7193: säädäntötoimenpide maassamme on herättänyt niin yleistä ja niin
7194: syvälle kansan alimpiin kerroksiin ulottuvaa tyydytystä kuin kielto-
7195: lain hyväksyminen. Kun eduskunnan päätös asiassa tuli tunnetuksi,
7196: sytytettiin kynttilä monessa sellaisessakin mökissä, jossa ei siihen
7197: saakka minkään yhteiskunnallisen tapahtuman johdosta ollut juhla-
7198: valaistusta toimeenpantu. Toivo siitä, että kansamme vihdoin pääsisi
7199: pahimmasta sisäisestä painajaisestaan, kasvoi vielä voimakkaammak-
7200: si, kun eduskunnan puhemies valtiopäivien päättäjäisissä valtaistuin-
7201: salissa erityisellä lämmöllä ja painolla laski kieltolain toteuttamisen
7202: hallitsijan sydämelle.
7203:     Lienee joka taholla nykyään päästy selville siitä, että ne vai-
7204: keudet, mitä kansainvälisten kauppasopimusten tässä kohden luul-
7205: tiin tuottavan, ovat osoittautuneet sellaisiksi, että niitä joko itse
7206: asiassa ei ole ollenkaan olemassa taikka että kauppasopimukset
7207: 166                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7208: 
7209: 
7210: eivät ainakaaan tarjoa minkäänlaista juriidista estettä juovutus-
7211: juomien maahantuonnin kiellon toimeenpanemiseen tässä maassa.
7212:     'Siihen merkitykseen nähden, minkä kansamme puheenalaiselle
7213: asialle antaa, olisi luullut, että kotimainen hallituksemme näin ollen
7214: olisi mielellään ryhtynyt ajamaan perille, mikäli asia siitä riippui,
7215: yleistä kieltolakia, joka on niitä harvoja suuria uudistuskysymyk-
7216: siämme, mitä eduskunta tähän saakka on puolestaan ennättänyt
7217: ratkaista. Mutta senaatti katsoi voivansa asettua siihen määrään
7218: kansan suuren enemmistön keskuudessa vallitsevasta mielialasta
7219: piittaamattomaksi, että se antoi pitkän ajan, noin puolisen vuotta,
7220: kulua kallista aikaa ilman, että se puolestaan tositeossa kiirehti
7221: asian jouduttamista hallitsijan ratkaistavaksi. Olemme kuulleet
7222: äsken annetussa selityksessä, että jo ne aikamääräykset, mitä on
7223: olemassa eduskunnan hyväksymässä yleisen kieltolain ehdotuksessa,
7224: herättivät epäilystä siitä, että asiaa ei ennätettäisi ajoissa suorittaa.
7225: Kumminkin, vaikka tällainenkin epäilys syntyi, annettiin ajan kulua
7226: turhaan. On sanottu, että senaatti kokoonpanaltaan oli siksi vähän
7227: työkykyinen, ettei se voinut tätä asiaa, enempää kuin muitakaan
7228: suuria asioita, tarpeellisella tarmolla hoitaa. Se on mahdollista;
7229: mutta jos olisi ollut tarpeeksi hyvää tahtoa, en puolestani voi ym-
7230: märtää, mikä olisi estänyt hallitusta esim. asettamasta muista
7231: kansalaisista kokoonpantua komiteaa, joka olisi selvittänyt niitä
7232: pulmia, jotka vielä ovat jälellä, kun tulee eduskunnan säätämän
7233: kieltolain toimeenpanemisesta kysymys.
7234:     Onko ihme, että tällainen jatkuva vitkastelu herätti kansassa yhä
7235: suurempaa levottomuutta. Kun sitte vielä alkoi huhuja liikkua
7236: niistä mustista aikeista, joilla ehkä taasen tahdottaisiin kansan jo
7237: valoisat toiveet katkaista - eivätkä nämä huhut ole hälvenneet tä-
7238: mänpäiväisen selityksenkään kautta -, onko ihme, että näin ollen
7239: katkeroittunut mieliala on puhjennut ilmoille, kun on syytä epäilyk-
7240: seen, että kansalle taasen tarjotaan jotain muuta yleisen kieltolain
7241: asemesta. Sen, joka tyynesti harkitsee asiaa, täytynee myöntää,
7242: että se muoto, missä kansan tuskastunut ja pakoittava mieliala
7243: tällä kertaa on ilmoille päässyt, välikysymyksen tekemisen vaatimus,
7244: on oikeutettu, ja samalla itsessään ilahuttava merkki siitä, että
7245: kansan syvät rivit kalliin asiansa ajamisessa tahtovat täysin lojaa-
7246: lisia keinoja käytettäväksi.
7247:     On sanottu, että tämä välikysymys olisi tehty liian aikaisena ajan-
7248: kohtana. Koetellaanpa, ennenkuin tässä kohden mennään lopullista
7249: arvostelua antamaan, hiukan puolueettomasti ajatella nykyistä
7250: asemaa.
7251:      Kun hallitukseen oli astunut joukko uusia jäseniä ja oli otak-
7252: suttava, että hallituskoneisto taasen pitkistä ajoista alkaisi toimia
7253: täydellä vauhdilla, oli ainakin jotakin syytä pelätä, että, monen
7254: muun tärkeän asian pyrkiessä etualalle, kieltolaki ei pääsisi siihen
7255:                         Välikysymys kieltolaista.                    167
7256: 
7257: 
7258: asemaan, johon sen edellisen hallituksen viivyttelyn takia täytyisi
7259: päästä, jos mieli voittaa tuhlattua aikaa takaisin. Kun noudattaak-
7260: seni valitsijaini harrasta toivomusta esitin välikysymykseni, tapahtui
7261: se, ennenkuin nykyinen senaatti oli asettanut kieltolakivaliokuntansa
7262: ja ennenkuin minulla oli tietoa, että näin tulisi läheisessä tulevai-
7263: suudessa tapahtumaan. Välikysymystä tehdessäni ei ollut enää
7264: täyttä vuotta aikaa siihen, kun- heinäkuun I päivästä 1909 lukien-
7265: kieltolain, edellyttäen että se saa armollisen vahvistuksen, täytyisi
7266: osittain astua voimaansa ja alkoholipitoisten aineitten valmistus
7267: olisi tapahtuva ainoastaan valtion tehtaissa ja niiden maahantuonti
7268: ainoastaan hallituksen toimesta. Mainittuna ajankohtana pitäisi
7269: myöskin kieltolain edellyttämien, lain noudattamista valvomaan
7270: asetettavien erityisten luottamushenkilöiden alottaa toimintansa niiden
7271: ohjesääntöjen mukaan, jotka heille sitä ennen on valmistettu ja
7272: vahvistettu. Ei ollut siis välikysymyksen jättäessäni senaatilla täyttä
7273: vuotta aikaa kaikkien niiden tarkempien määräysten antamiseen ja
7274: niihin toimenpiteisiin ryhtymiseen, joita maassa sallitun alkoholi-
7275: liikkeen järjestämistä ja silmällä pitämistä varten sekä tämän lain
7276: rikkomusten ehkäisemiseksi katsotaan tarvittavan, käyttääkseen edus-
7277: kunnan hyväksymän kieltolain 29 §:n sanoja. Näin ollen ei mielestäni
7278:  asia enään sietänyt vähintäkään viivytystä. Mutta tämän ohella
7279: vaikutti välikysymyksen tekemiseen ratkaisevasti se seikka, että
7280: katsoin maassamme vallitsevan levottoman mielialan rauhoitta-
7281: miseksi perin tärkeäksi, että samalla kun u u d e 11 e senaatille
7282: täten tarjottaisiin tilaisuus antaa vakuutus siitä, että se ainakin
7283:  on valmis tekemään voitavansa kieltolain toteuttamiseksi, samalla
7284:  kansan suuri enemmistö saisi näkyvän todistuksen siitä, että myös-
7285:  kään nykyinen uusi eduskunta ei tulisi kansan asiaa tässä kohden
7286:  pettämään. Vaaliaikana, joku kuukausi sitten, lausui sellainen
7287:  vaikuttava ja sanojaan punnitseva henkilö kuin ed. Schybergson
7288:  ruotsalaisen kansanpuolueen kokouksessa Nya Pressenin kertomuksen
7289:  mukaan toukokuun 7 päivältä 1908, jota kertomusta ei ole miltään
7290:  puolelta tietääkseni oikaistu, että hän nyt kuten ennenkin tulisi
7291:  äänestämään kieltolakia vastaan, jos kysymys tulisi uudelleen esille.
7292:  Puhuja sitte oli perustellut kantansa sillä väitteellä, että niilläkin
7293:  tahoilla, joilla kieltolakia ennen oli vaadittu, on nähty sellaisen lain
7294:  mahdottomuus. >>Suomettarelaisen puolueen päällikkö on myöskin
7295:  puheessaan painostanut tätä~>, jatketaan mainitussa kertomuksessa
7296:  •on tahdottu ainoastaan käyttää kieltolakia aseena, tehdäkseen nykyi-
7297:  selle (s. o. Mechelinin) senaatille vaikeuksia. Vanhan suomalaisen
7298:  puolueen päällikkö piti puheensa ainoastaan sitä varten, että uusi
7299:  hallitus, jonka syntymisen hän jo silloin aavisti, pääsisi helpommin
7300:  lakia puoltamasta.>>
7301:      Minä olen tässä kertonut ed. Schybergsonin lausunnon sellaisena
7302:  kuin se Nya Pressen-lehdessä esiintyy. Voinen tähän kohta lisätä,
7303: 168                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7304: 
7305: että olen kerran ollut tilaisuudessa julkisesti puolestani sanomaan,
7306: että itse en olisi valmis vetämään suomalaisen puolueen johtajan
7307: 1907 vuoden valtiopäivillä lausumista sanoista juuri tuollaista johto-
7308: päätöstä (Ohoo!). Mutta tärkeätä on, että tällaiset seikat saavat
7309: täyden selvityksensä ja valaistuksensa. Ja siihen on herra Danielson-
7310: Kalmarilla tänä päivänä tilaisuus, koska ei ole aivan mahdotonta,
7311: että jos tällaisia hämäryyksiä ja epäselvyyksiä jää edelleen olemaan
7312: näistä asioista, voidaan mennä viemään jo edeltäpäin vääriä tietoja
7313: vaikuttaville tahoille.
7314:     Tässä yhteydessä tunkee ehdottomasti mieleen eräs uutinen,
7315: joka tämän vuoden alkupuolella luettiin sanomalehdissä, ilman että
7316: siihen on tullut minkäännäköistä korjausta tai oikaisua. Tässä uuti-
7317: sessa kerrottiin, että yksi ministerivaltiosihteerin neuvonantajista
7318: Pietarissa olisi jo ennenkuin viime vuoden eduskunta kokoontui
7319: jossakin hallitsijalle antamassaan selonteossa silloisten eduskunta-
7320: vaalien tuloksista maininnut, että muutamat puolueet ovat ottaneet
7321: ohjelmaansa n. s. yleisen kieltolain, ollenkaan välittämättä niistä
7322: seurauksista, joita tällaisen lain säätäminen tuottaisi suhteissa ulko-
7323: maihin!- Kun tällaiset salaiset voimat ovat olleet ennenkin liik-
7324: keellä kieltolakia vastustamassa, korkeimmalle taholle asti levitellen
7325: harhaan vieviä tietoja, lienee hyvä, että asianomaiset korkeimpia
7326: piirejä myöten saavat täyden selvän siitä, että Suomen kansan nykyi-
7327: nenkin eduskunta seisoo olka olkaa vasten kansan syvien rivien
7328: kanssa yleistä kieltolakia vaatimassa. Tämän vakuutuksen anta-
7329: mista ei ole ollut mielestäni syytä vähääkään lykätä. Ja jo tämän
7330: vakuutuksen saamiseksi niin hyvin ylöspäin kuin alaspäin ei mieles-
7331: täni ole ollut välikysymyksen tekeminen kieltolakiasiassa näinkään
7332: varhaisena ajankohtana paikaltaan pois.
7333:     Olemme nyt kuulleet senaatin vastauksen tehtyyn välikysy-
7334: mykseen. Sama111a kun kiitän senaatin talousosaston varapuheen-
7335: johtajaa siitä, että hän on katsonut asian sen arvoiseksi, että hän
7336: itse on vaivautunut tänne välikysymykseen vastaamaan, lienee velvol-
7337: lisuuteni sanoa käsitykseni tästä vastauksesta, sanoa suoraan, minkä
7338: vaikutuksen se minuun on tehnyt.
7339:     Epätoivoisella jännityksellä kautta Suomenniemen odottaa kansa
7340: tässä tilaisuudessa annettua senaatin vastausta. Päättäkää itse te,
7341: jotka olette tämän vastauksen antaneet, onko se omiaan tyydyttä-
7342: mään meidän kansaa, onko vastaus ollut sellainen kuin me, jotka
7343: olisimme kumminkin j o t a k i n muuta, jotakin lämpimämpää,
7344: jotakin sellaista, jossa olisi enemmän asetuttu kansan syvien rivien
7345: kannalle, olemme odottaneet. Olisi tehnyt mieli otaksua, että edes
7346: tällaisella hetkellä olisi voinut hallituksen jäsen jonkun verran astua
7347: alaspäin korkeasta asemastaan ja antaa sen lohduttavan sanan, mikä
7348: tässä olisi ollut annettava ja joka minun ymmärtääkseni olisi voitu
7349: antaa, jos olisi hyvää tahtoa tarpeeksi ollut.
7350:                          Välikysymys kieltolaista.                  169
7351: 
7352: 
7353:     Mennäkseni tuohon vastaukseen ja sanoakseni siitä käsitykseni
7354: sen mukaan, kuin se tällä hetkellä on mahdollista, tuntuu minusta
7355: siltä kuin me voisimme jättää sivuasiat sivuasioiksi ja käydä pää-
7356: asioista puhumaan. Sivuasia minusta on, niinkuin kaiketi useimmista
7357: - ainakin tämän eduskunnan jäsenistä --, tuo kuuluisa hiivaky-
7358: symys. Tuo sama hiivajuttu on nyt ollut olemassa tässä maassa
7359: aina siitä ajasta alkaen, kun Suomen oluttehtailijat alkoivat ylei-
7360: semmin uskoa, että kieltolakiajatuksesta sittenkin ruvettaisiin täyttä
7361: totta tekemään. Silloin ensiksi heidän taholtaan valitettiin sitä,
7362: että kansa jäisi ilman leipää, kun ei enää olisi hiivaa saatavissa, jos
7363: kieltolaki tulisi toimeen. Kaiketi on välikysymyksen vastaajakin
7364: täydellisesti vakuutettu, että on meillä olemassa sentään siksi paljon
7365: kemiallista tietoa ja taitoa, että tällainen asia voidaan menestyksellä
7366: ratkaista, vaikka olisi kysymys siitäkin, että kaikki tarvittava hiiva
7367: olisi omassa maassa ehdottomasti valmistettava. Mutta tällä asialla
7368: on toinenkin puolensa. Kun tänä väliaikana, jolloin vielä voi olla
7369: vaikeuksia olemassa, hyvä kyllä hiivaa valmistetaan naapurimaissa,
7370: on mahdollista tuoda vähän hiivaa maahan ja käyttää tässä
7371: maassa v ä h ä i s e n ulkomaista hiivaa, silloin on mahdotonta
7372: ymmärtää, minkä vuoksi ei sitten saataisi riittävän paljon tänne
7373: ulkomaista hiivaa. Olen saanut tullihallituksen tilastollisesta kont-
7374: toorista tietoja viime vuosilta siitä, kuinka paljon hiivaa on maahan
7375: tuotu, ja se tilasto on hyvin intresanttia laatua. Vuonna 1904 tuotiin
7376: puserrettua hiivaa, josta tässä voi olla kysymys, maahan kaikkiaan
7377: 666 kiloa, vuonna 1905 5,553 kiloa, vuonna 1906 30,135 kiloa, vuonna
7378: 1907 32,n8 kiloa. Mutta tänä vuonna on tuonti vähentynyt tavatto-
7379: masti. Olen saanut hyvin tuoreita tietoja. Vuoden alusta heinäkuun
7380: loppuun 1907 tuotiin maahan 25.422 kiloa, mutta tänä vuonna
7381: samaan aikaan ainoastaan 2,428 kiloa. Lyhyenä ajanjaksona on siis
7382: hiivan tuonti ensin melkoisesti noussut ja sitten äkkiä liskenut.
7383: Mikä tämän lopulta on vaikuttanut, siitä asiasta olisi hauska saada
7384: selkoa, mutta se on 11iitä seikkoja, joista nähtävästi ei selkoa tule.
7385: Me tiedämme, että tässä pari vuotta sitten, kun kieltolaista rupesi
7386: tulemaan täyttä totta, ryhdyttiin Suomen viinatehtailijain taholta
7387: toimenpiteihin, jotta saataisiin jollakin tavoin >>kotimainen teollisuu~
7388: tällä alalla suojeltua. Siltä taholta eräässä tilaisuudessa avonaisesti
7389: myönnettiin, että on tarkoitus saada estetyksi tulemasta ulkomaista
7390: hiivaa maahan, vaikka sitä tavallisissa oloissa voi hyvin tuoda. Nyt
7391: sanotaan: mistä saadaan hiivaa, jos kieltolaki tulee toimeen! Ken-
7392: ties voisi olla asiassa se selvitys, että olisi jokin sopimus olemassa
7393: ruotsinmaalaisten ja suomenmaalaisten tämän tavaran valmistajain
7394: kesken näinä aikoina, koska Ruotsista tuotu hiivamäärä on suuresti
7395: juuri nykyään alentunut. Mutta sen sijaan on hiivantuonti nouse-
7396: massa Tanskasta, jopa Saksastakin asti tänä vuonna. Näin ollen
7397: tuntuisi siltä, ettei tässä pahaa hätää tule, ennenkuin asia ennätetään
7398: 1 70                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7399: 
7400: 
7401: tarpeeksi järjestää, vaikkapa ei kotimaassa saataisikaan riittävästi
7402: hiivaa valmistettua. On vielä yksi asia, jota minä puolestani en ym-
7403: märrä, kenties joku voisi siihen selityksen antaa. Tiedän, että Amerikan
7404: Yhdysvalloissa on laajoja aloja, joilla väkijuomain, viinankin, val-
7405: mistus on tykkänään kielletty. Minä en ole unhottanut, että kulku-
7406: neuvot ovat siellä tavattoman nopeat, mutta sittenkin, kun maa-alat
7407: ovat siksi laajat, kestänee, ennenkuin hiiva joka paikkaan ehtii,
7408: jokunenpäivä siihen. Jokseenkin yhtä suuressa ajassa luulisin saata-
7409: van hiivaa tähän maahan sekä Ruotsin puolelta että mahdollisesti
7410: Venäjänkin puolelta. Mutta kaikki nämä ovat, niinkuin sanoin, pikku-
7411: asioita, sillä vaikkapa hiivan hinta nousisikin melkoisessa määrässä,
7412: niin luulen - ja sanon tämän sen perustuksella, mitä itse olen
7413: kansan suusta alituisesti kuullut - että tässä maassa ollaan val-
7414: miita maksamaan paljoa enemmän hiivasta, kun ei enään tarvitse
7415: maksaa mitään viinasta. Kaadettakoon liika viina maahan, jos ei sitä
7416: voida denaturoituna käyttää. Mutta luulen itse puolestani, että
7417: paljon voitaisiin käyttää denaturoitua viinaakin tässä maassa, kun-
7418: han aine tulisi tarpeeksi halvaksi. Tiedän sellaisen esimerkin,
7419: että kun Amerikan Yhdysvalloissa äskettäin saatiin uusi laki, jonka
7420: avulla voitiin vapauttaa verosta denaturoitu, polttoaineena käytetty
7421:  viina, kaksi suurta viinatehdasta lopetti tavallisen viinanvalmistuk-
7422: sen ja ryhtyi valmistamaan yksinomaan denaturoitua viinaa. -
7423:  Tämä asia lienee selvä. Se on yksi niitä pikkuvaikeuksia suuren
7424:  asian rinnalla, joista epäilemättä hyvällä tahdolla päästään.
7425:      Mutta sitten tulen pää-asioihin. Me olemme kuulleet sen ikävän
7426: sanan tänäpäivänä, että ei ole ollut mahdollista kansan saada tietää,
7427:  mitä nykyinen senaatti katsoo voivansa tehdä kieltolakiasian perille-
7428:  ajamiseksi. On sanottu, että senaatissa ei ole tätä asiaa käsitelty,
7429:  ei periaatteellisesti eikä käytännöllisiä seikkoja silmällä pitäen.
7430:  Minä e1llo voi puolestani muuta luulla, kuin että jos olisi ollut joku
7431:  toinen asia kysymyksessä, kyllä senaatti olisi ennättänyt edes peri-
7432:  aatteellisesti kantansa ratkaista. Minä en sano: mikä hyvänsä toinen
7433:  asia, mutta senlaatuisia asioita epäilemättä on, joissa senaatti olisi
7434:  kantansa voinut saada ratkaistuksi. On sitäkin merkillisempää, että
7435:  senaatti ei ole voinut niinkään pitkälle päästä, että olisi voinut edes
7436:  toivottuun suuntaan menevän lohduttavan sanan kansalle antaa,
7437:  kun kumminkin ehkä suurin osa senaatin uusistajäsenistä eduskunnan
7438:  jäseninä on ollutitse kieltolakia säätämässä, ja nämät siis ovat olleet
7439:  velvolliset tarkkaan punnitsemaan, mitä kaikkia vaikeuksia kielto-
7440:  lain toteuttaminen tuottaa. Enhän voi sitä uskoa, että joku heistä
7441:  edusmiehenä olisi mennyt lain puolesta äänestämään ja panemaan
7442:  toisten niskoille sen velvollisuuden, että heidän pitäisi laki ajaa
7443:  lävitse, jolleivät itsekin olisi olleet vakuutettuja siitä, että tämä
7444:  laki oli mahdollinen ja että se on lävitse ajettava. On toisiakin senaa-
7445:  tin jäseniä, joihin ajatus kääntyy tässä kohden. Minä olin yksi
7446:                          Välikysymys kieltolaista.                   171
7447: 
7448: 
7449: niistä, jotka epäilemättä suurella ilolla kuulivat joku päivä sitten
7450: senaattori Stenrothin selittävän kenenkään kysymättä, mitä hän
7451: aikoo tehdä saadakseen tässä maassa aikaan työttömyysvakuutusta.
7452: Työttömyysvakuutus on peräti tärkeä asia - olen itsekin siitä
7453: erään anomuksen tehnyt-, mutta kyllä kieltolakiasia on siksi tär-
7454: keä, että kun kansa pyytää ja rukoilee, että saataisiin jotain tietää
7455: senaatin kannasta, eiköhän olisi hyvällä tahdolla jotakin tässäkin
7456: suhteessa voitu sanoa? (Ed. Wäinö Wuolijoki: Ei tässä rukoilla!)
7457: Minä puhun kansan puolesta. Niitä on sellaisia, jotka vaativat, niitä
7458: on sellaisia, jotka rukoilevat myöskin. - Tätä voisi odottaa vielä
7459: suuremmalla syyllä, kun vaikuttavassa asemassa kauppa- ja
7460: teollisuustoimituskunnan päällikkönä oleva henkilö on itsekin ennen
7461: sanomalehdissä tätä asiaa selvittänyt ja siis tiettävästi perehtynyt.
7462:     Vielä minun täytyy sanoa joku sana toisesta pääasiasta, joka on edel-
7463: lisen kanssa läheisessä yhteydessä. Me saamme nyt olla valmistuneet
7464: siihenkin, että jotakin muuta meille esitetään yleisen kieltolain
7465: asemesta! Ne huhut, mitkä siinä kohden ovat olleet liikkeellä, ne
7466: hämärät, salaperäiset huhut, joihin ei ole selvyyttä saatu, jäävät edel-
7467: leen arvattavasti vaikutuksensa tekemään. Vaikka minä olisin ollut
7468: ensimäinen - olen vaatimaton mies - iloitsemaan siitä, jos olisi
7469: edes jotakin y 1 i m a 1 k a i s t a vakuutusta voitu antaa siitä,
7470: että nykyinen senaatti kieltolakia kannattaa, on mielestäni perin
7471: tärkeä kysymys, voiko senaatti asettua puolustamaan ja hallisijalle
7472: esittämään juuri sitä lakiehdotusta, jonka eduskunta on laatinut.
7473: Minä en puolestani tahdo ollenkaan väittää, ettei tässä lakiehdotuk-
7474: sessa voisi olla puutteita. Siinä olisi epäilemättä yhtä ja toista, jota
7475: tekisi hiukan mieli muuttaa, jos siihen tilaisuutta olisi. Mutta n6-
7476: ovat pieniä asioita, ne ovat sivuasioita suuren asian rinnalla. Jos
7477: nyt noiden pieneropäin asiain takia ruvettaisiin tätä lakiehdotusta
7478: repimään rikki ja esittämään sen asemesta eduskunnalle vaikkapa
7479: kuinkakin hyvää, silloin joutuisi asian ratkaisu epämääräiseen tule-
7480: vaisuuteen. Luulen, että paljon sopivampaa tässä kohden, paljon
7481: enemmän kansan toivomuksia vastaavaa olisi se, että laki nyt saa-
7482: taisiin käytäntöön, ja siten käytännössä mahdollisesti saataisiin
7483: joku puute siinä kokea, jonka jälkeen vasta näitä puutteita ryh-
7484: dyttäisiin korjaamaan. Tämä lakiehdotus olisi nyt sellaisenaan, jos
7485: tahdotaan kansassa vallitsevasta mielipiteestä välittää, eteenpäin
7486: ajettava.
7487:     Täällä on mainittu niistä finanssivaikeuksista, joita kieltolain käy-
7488: täntöön paneminen tuottaa. Ne vaikeudet ovat sellaisia, joiden
7489: olemassaolon kukin tietysti myöntää, mutta hallituksen, jonka usein
7490: tulee suoriutua paljon suurempia summia kysyvistä asioista edus-
7491: kunnan suosiollisella avulla, pitäisi helposti, minun ymmärtääkseni,
7492: tässäkin asiassa suoriutua. Jos ajattelemme sitä mahdollisuutta,
7493: että laki astuisi voimaan osittain heinäkuun I päivänä 1909, niinkuin
7494:  172                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7495: 
7496:   lakiehdotuksessa määrätään, niin kaiketi on selvää, että jo vuoden
7497:   alkupuoliskolla tässä maassa valmistettaisiin niin paljon juovutus.
7498:   juomia, että verotjasuostunnat kyllä karttuisivat niin suuriksi, kuin
7499:   ne tavallisissa oloissa koko vuoden kuluessa tuottavat. Ja kun
7500:   tulisi sellainen laki tässä maassa, että kukaan ei enään heinäkuun
7501:   I päivän jäiestä 1909 saisi maahan tuoda väkijuomia, niin arvatta-
7502: . vasti niitä tuotaisiin, silloin kun vielä luvallinen aika on, niin paljon,
7503:   että tullitulot puolena vuotena vastaisivat koko vuoden tuloja.
7504:   Nämä ovat asioita, joita arvattavasti tänä päivänä tullaan enem-
7505:   mänkin selvittämään. Minä olen ainoastaan tahtonut viitata niihin,
7506:   kun näihin vaikeuksiin niin paljon painoa vastauksessa pantiin.
7507:       Senaatin talousosaston nykyinen varapuheenjohtaja lausui,
7508:   silloin kun senaatti nykyisessä kokoonpanossaan ensi kerran kokoon-
7509:   tui, että olisi nykyisissä oloissa erittäin tärkeätä suuremman ym-
7510:   märtäväisyyden saavuttaminen hallituksen ja eduskunnan välillä.
7511:   Minä luulen, että jos hallitus tahtoo tätä ymmärtämystä aikaan-
7512:   saada, silloin täytyisi sen vastauksissa vähän enemmän ilmetä
7513:   myötätuntoa kansan syvien rivien vaatimuksiin kuin tämänpäiväi-
7514:   sessä vastauksessa on ilmennyt, silloin sen puolelta osoitettaisiin
7515:    enemmän hyvää tahtoa ja suopeutta, kuin olen voinut tässä vastauk-
7516:    sessa huomata.
7517:        Kun on kysymys sellaisesta välikysymyksen vastauksesta, joka ei
7518:    voi tyydyttää, niin kaiketi olisi paikallaan, että asia saisi lykkäytyä
7519:   johonkin valiokuntaan tarkemmin pohdittavaksi. Olen kuitenkin itse
7520:   puolestani epäselvillä siitä, olisiko tästä menettelystä kieltolakiasialle
7521:   tällä hetkellä hyötyä, koska voitaisiinsitäkin käyttää tekosyynä halli-
7522:   tuksen puolelta viivyttelyyn selittämällä, että koska asia vielä makaa
7523:   valiokunnassa ja on siis eduskunnassa tällä kertaa ratkaisematta,
7524:   ei vielä voida ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Minä iloitsisin
7525:   itse puolestani enemmän siitä, jos hallitus rupeaisi hyvää tahtoa
7526:   näyttämään ja ajaisi asian perille ilman suurempia muistutuksia
7527:   eduskunnan puolelta. Mutta jos sellainen ehdotus toiselta taholta
7528:   tehdään, että asia on lähetettävä valiokuntaan, niin en myöskään
7529:   voi nähdä, ettei voitaisi eduskunnan asianomaista valiokuntaa,
7530:   tulkoon se sitte olemaan mikä tahansa, saada sitä tarpeellisella joutui-
7531:  suudella käsittelemään, jotta ei voitaisi ruveta eduskuntaa syyttele-
7532:   mään viivyttelemisestä, niinkuin minulla on tänään ollut kunnia
7533:   hallitusta viivyttelemisestä syyttää.
7534:       Ed. Pär s s i ne n: Kuultuani hallituksen edustajan sangen
7535:  kummastusta herättävän ja suorastaan kieltolaille myötätuntoisuutta
7536:  puuttuvan vastauksen, saan vaan lyhyesti lausua, että se kansan ja
7537:  erittäin köyhälistön vaatimus kieltolain aikaansaamisesta, joka vuosi
7538:  sitten niin voimakkaasti esiintyi, on vielä yhtä voimakas kuin silloin.
7539:  Se on yhtä jyrkkä ja tinkimätön. Näyttää kyllä siltä, että vastukset
7540:  tämän asian tiellä ovat kasvaneet. Näyttää siltä, että porvarilli-
7541:                           Vilikysymys kieltolaista.                      173
7542: 
7543: 
7544: sissa puolueissa edintyy yhä enemmän huolestuttavia oireita, jotka
7545: viittaavat siihen, että näitten puolueiden asianharrastus on laimen-
7546: tunut, että se asianharrastus alun pitäen ei ollut vakava, vaan oli
7547: ainoastaan tuollainen vaalitemppu, jolla suomettarelaiselle ja nuor-
7548: suomalaiselle puolueelle on haalittu kansan kannatusta. Pohja-
7549: kerroksissa on sangen suurella paheksumisella nähty kieltolain vii-
7550: pyminen. Tälle viipymiselle on hallituksen edustaja koettanut täällä
7551: saada selitykseksi muka wirkateiden vitkallisuudem, mutta tätä
7552: hänen väitettään ei tulla pitämään minään uskottavana. Tämän
7553: viipymisen· kiusallisuus oli sitäkin suurempi, kun entisen senaatin
7554: leväperäinen menettely tässä kysymyksessä on ilmeisesti eduskun-
7555: nan päätöksen halveksumista, se on sellaista halveksumista, joka
7556: on syvässä ristiriidassa sen kansan omaksuman periaatteen kanssa,
7557: että hallituksen tulee olla vastuunalainen eduskunnalle ja toimin-
7558: nassaan tarkoin noudattaa sen määräyksiä. Sitä paitsi eihän tässä
7559: ollut esillä mikään pieni asia, vaan sellainen, jota kansa pitää yhtenä
7560: tärkeimmistä elinkysymyksistään.           Erittäin suurta huolestumista
7561: ovat myös synnyttäneet ne huomattavat kieltolakivastaiset ilmiöt,
7562: joita vallassaolijain puolelta on tullut julkisuuteen ja jotka pane-
7563: vat epäilemään, mahtaneekohan nykyinen senaatti tässä asiassa ryh-
7564: tyä tosi toimiin. Tälläisen epäilyksen on jo itsessään synnyttänyt
7565: se vastaus, minkä tänäpäivänä olemme saaneet. Mutta sallittanee
7566: minun mainita näistä ilmiöistä.
7567:     Hallituksen jäsenet ovat läheisessä yhteydessä niiden piirien
7568: kanssa, joiden kieltolaille vihamielinen kanta on tunnettu. Kun
7569: kansassa kieltolain toimeenpanoon nähden vallitsee se kanta, että
7570: väkijuomaliikkeen harjoittajille ei ole korvattava sitä vahinkoa,
7571: mikä syntyy väkijuomaliikkeen lakkauttamisesta, niin samaan aikaan
7572: ilkeävät oluttehtailijat anoa senaatilta, että heille myönnettäisiin
7573: suuria summia korvaukseksi muka siitä vahingosta, joka on synty-
7574:  nyt eduskunnan toimeenpanemasta mallasveron korotuksesta. Tun-
7575: nettua on, mitenkä nämä oluttehtailij at perustelivat anomuksensa sillä,
7576:  että eduskunnalla ei muka olisi niin pitkälle ulottuvaa lakiasäätävää
7577:  valtaa, joka koskisi yksilön oikeuksien supistamiseen. Näin byro-
7578: kraattisesta katsantokannasta lähtevää anomusta on sitte teollisuus-
7579:  hallitus, sen jälkeen kun senaatti >>tietysti>> sen mieltä oli tiedustellut,
7580:  ilennyt puolustaa, vaikka moista anomusta mitä jyrkimmin vastus-
7581:  taa koko kansan oikeudentunto.
7582:      Mainitsin tämän tapauksen osoitteeksi, millainen mieliala ku-
7583:  vastuu vallassaolijain keskuudessa, ja kun vielä tiedämme, että,
7584:  puhumattakaan ruotsalaisesta puolueesta, suomalaisen puolueen
7585:  edustajina ja niinikään nuorsuomalaisen puolueen edustajina tässä-
7586:  kin eduskunnassa istuu tunnettuja kieltolain vastustajia, joille nuo
7587:  puolueet siten ilmaisten välinpitämättömyytensä kieltolakiin
7588:  nähden, ovat antaneet luottamuksensa, ei suinkaan ole aiheutusta
7589: 174                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7590: 
7591: 
7592: vailla tuo ennen mainitsemani epäilys, epäilys yleensä Suomen valta-
7593: luokkia kohtaan tässä asiassa ja epäilys senaattiin nähden, kun ni-·
7594: mittäin tällä senaatilla on takanaan mainittujen porvaripuolueiden
7595: kannatus.     Täällä on esiintuotu niitä vaikeuksia, jotka syntyvät
7596: kieltolain voimaanastumisesta; kun tämän lain tulisi astua voimaan
7597: jo heinäkuun I päivänä ensi vuonna, niin viivytyksen vuoksi on sitäkin
7598: vaikeampi voittaa näitä vaikeuksia, vaikka ne eivät suinkaan voit-
7599: tamattomia ole.
7600:     Siis lyhyesti lausuttuna: Kansan taajat kerrokset yhä seisovat
7601: kieltolain vaatimuksen takana, ne tulevat tämän vaatimuksen
7602: vielä kerran läpi ajamaan, olkoon vastustus kuinka suuri tahansa
7603: ja tietäkööt ne, jotka tässä asiassa uskaltavat asettua kansan pyhää
7604: vakaumusta vastaan, sen, että he tulevat siitä saamaan sellaisen
7605: tuomion kuin ansaitsevat.
7606:     Ed. S o i n i n e n: Ei ole ihmettelemistä, jos vähitellen on ru-
7607: vettu kyselemään kieltolain kohtaloa. Onhan pian kulunut vuosi
7608: siitä, kun tämä laki säädettiin, ja vajaa vuosi vain on jäljellä siihen,
7609: jolloin sen pitäisi, jos se vahvistuksen saa, astua osittain voimaan.
7610: Jokainen tietää, että tämmöinen laajakantoinen laki vaatii monen-
7611: laisia valmistuksia. Mutta näistä valmistuksista ei ole tähän saakka
7612: kuulunut juuri mitään, ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan
7613: tänäpäivänä antama vastaus tehtyyn välikysymykseen osoittaa, että
7614: ei juuri ole mitään tehtykään. Tämä on levottomuutta ja huoles-
7615: tumista herättävää kaikille niille, jotka hartaasti odottavat kieltolain
7616: voimaan astumista, ja sitähän tekee suurin osa koko Suomen kansaa.
7617: Minä en tässä tahdo lähteä arvostelemaan niiden syiden pätevyyttä,
7618: joita on tuotu esille senaatin menettelyn puolustukseksi, sitä vä-
7619: hemmin kun se senaatti, jota arvostelu koskisi, ei ole sellaisenaan
7620: enää olemassakaan. Päättyisipä tämä arvostelu miten tahansa,
7621: pääasiaa se ei enää voisi muuttaa eikä auttaa, sitä, että kallis aika
7622: on kulunut ja että asema on tullut vaikeammaksi niille miehille,
7623: jotka nyt seisovat tehtävän edessä ja kantavat edesvastuun sen
7624: suorittamisesta.
7625:     Enemmän mielenkiintoa herättää minussa välikysymyksen muut
7626: kohdat, kysymys, mikä on nykyisen senaatin yleinen kanta tässä
7627: asiassa ja mihin toimenpiteisiin se katsoo voivansa ryhtyä, että kielto-
7628: laki, jos se vahvistuksen saa, voi astua voimaan määräaikanaan.
7629: Ikävä kyllä ei kuitenkaan äsken kuultu vastaus luonut näihin ky-
7630: symyksiin paljonkaan valoa. Se ylimalkainen lause, joka kai oli
7631: olevinaan osoitus myötätuntoisuudesta asialle, ei todellakaan pal-
7632: jonkaan merkitse eikä pitkälle vie. Kansa jää yhä edelleen sen kysy-
7633: mysmerkin eteen seisomaan, joka jo on herättänyt niin paljon levot-
7634: tomuutta ja hermostusta. Ja se ei ole onnellista, ei itse kieltolaki-
7635: asialle eikä yleisön mielentilaan nähden. Mutta tietenkin toi-
7636: selta puolen tässä on otettava lukuun se seikka, että tämä uusi halli-
7637:                         Välikysymys kieltolaista.                  175
7638: 
7639: 
7640: tus ei vielä ole ollut toimessaan enemmän kuin vähän yli parin viikon
7641: eikä kohtuudella ole voitu vaatia, että se kaikkien alkuunpääsypuu-
7642: hien ohella olisi ehtinyt selvittää itsellensä ja eduskunnalle tämän
7643: laajan ja monihaaraisen kysymyksen. Näin ollen olisi ehkä asialle
7644: ollut sittenkin eduksi, jos välikysymys olisi tullut edes jonkun viikon
7645: myöhemmin, niin että kohtuudenmukaisesti senaatilta olisi voitu
7646: tiedustella ei ainoastansa sen yleistä kannan tunnustusta tässä
7647: asiassa, vaan myöskin tarkkaa selontekoa alkuunpannuista ja ai-
7648: jotuista toimenpiteistä. Niinkuin asia nyt on, niin on siinä edustaja-
7649: ryhmässä, johonka minulla on kunnia kuulua, se mielipide vallalla,
7650: että tällä kertaa ei ole muuta tehtävää kuin uudestansa tuoda esiin
7651: ja tuoda kaikella painolla esiin kansan velvoitus hallituksellensa
7652: tässä sen sydäntä niin likellä olevassa kysymyksessä.
7653:     Katsoen niiden puolueiden ohjelmiin, joiden keskuudesta se-
7654: naatin enemmistö on lähtenyt, luotamme varmasti siihen, että tämä
7655: senaatti on tekevä voitavansa asian perille viemiseksi. Minä puo-
7656: lestani en epäile, että voipi olla syitä, ja monen mielestä ehkä päte-
7657: viäkin syitä, joiden taakse senaatti voisi vetäytyä ja vieläkin lykätä
7658: asian tuonnemmaksi. Onhan tässä seisahduksessa olevien käsitte-
7659: lemättömien juoksevien asioiden paljous, onhan senaatin vieläkin
7660: vajalukuinen kokoonpano, kun osa sen jäseniä on kesälomalla, on
7661: vaikea valtiollinen asema ja muuta sellaista, puhumattakaan niistä
7662: tehtävistä, jotka sisältyvät itse kieltolain valmistukseen. Minä kui-
7663: tenkin tahdon lausua sen toivomuksen ja, tahtoisin sanoa, vakau-
7664: muksen, että senaatti ei tule vetäytymään tämmöisten varustuksien
7665: taakse, että se ei tule käsittelemään tätä asiaa minkäänlaisena taval-
7666: lisena juoksevana asiana, jonka täytyy odottaa kauniisti vuoroansa,
7667: tullee se sitten milloin tahansa, vaan että senaatti on niin sanoakseni
7668: katkaiseva päiväjärjestyksensä tämän kysymyksen hyväksi ja ot-
7669: tava sen kohta tarmokkaasti ja ilman viivytystä esille. Asia on
7670: todellakin sen arvoinen, ja onhan lopultakin niin, että se aika ja se
7671: voima ja ne varat, jotka saadaan irti johonkin asiaan, ovat suhteelli-
7672: set siihen arvoon, mikä asialle annetaan. Ei liene helposti mahdollista
7673: liioitella sitä arvoa, minkä Suomen kansa tällä hetkellä antaa työlle
7674: kieltolain hyväksi. Jos senaatti, niinkuin toivon, ajattelee samalla
7675: tavalla ja toimii sen mukaan, niin en luule erehtyväni sanoessani.
7676: että sillä siinä on oleva tämän kansan valtaavan enemmistön jaka-
7677: maton kannatus. Tahtoisinpa mennä pitemmälle. Niin tehden senaatti
7678: ei ainoastansa ole edistävä kieltolakia ja kaikkea, mitä se tietää.
7679: kansan siveellisen ja aineellisen elinvoiman kohottamiseksi, vaan
7680: se on tekevä myöskin hyvän kappaleen työtä tämän rikkinäisen
7681: kansan yhdistämiseksi, sen epäluulon poistamiseksi, mikä nykyänsä.
7682: kieltämättä syvissä riveissä vallitsee yläluokkaa kohtaan. Se on
7683: oleva työtä hajoitettujen rivien kokoamiseksi ja luottamuksen pa-
7684: lauttamiseksi. Mutta jos niin meneteltäisiin, että tämä asia yhä vaan
7685: 176                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7686: 
7687: 
7688: lykkäytyy päivästä päivään, ajasta aikaan, ja sitten lopultakin hal-
7689: lituksen täytyy sanoa: nyt on jo liian myöhäistä, nyt emme enään
7690: voi mitään, - niin luulen vaikeaksi saada tämän kansan pohjaker-
7691: tokset uskomaan, olkootpa muuten syyt mitkä tahansa, että on tehty
7692: kaikki, mitä on voitu ja mitä olisi pitänyt tehdä.
7693:     Aivan erityisesti tahtoisin minäkin vedota sen toimituskunnan
7694: päällikköön, jonka alkuunpanosta asian esille ottaminen lähimmin
7695: Yiippuu. Katsoen niihin ohjeisiin, jotka hänen puolueensa on antanut
7696: edustajilleen senaatissa juuri kieltolakiasiassa, ja katsoen siihen enakko-
7697: tapaukseen, joka tässä jo on olemassa, luulen, että häneltä odotetaan,
7698: kun hän kerran on tähän paikkaan mennyt, ripeätä ja tarmokasta
7699: toimintaa.
7700:     Ei liene paikallansa tässä lähemmin kajota tämän kysymyksen
7701: käytännöllisiin yksityiskohtiin. Kuitenkin sallittakoon minun vii-
7702: tata muutamiin semmoisiin. Kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että
7703: suurimmat vaikeudet tässä asiassa ovat valtion talouden järjestä-
7704: misessä. Mutta siinä kohden on nyt huomattava, että tämä järjes-
7705: tely jo on, mitä lähimpään tulevaisuuteen, vuoteen 1909, tulee, siir-
7706: tynyt hallituksen käsistä eduskunnan käsiin, kun on annettu edus-
7707: kunnalle esitys tulo- ja menoarviosta. Tosin tämä esitys ei täytä
7708: kaikkia toivomuksia. Siinä ei ole tarpeellisesti otettu huomioon sitä
7709: mahdollisuutta, että kieltolaki· jo astuisi voimaan mainitun vuoden
7710: kuluessa. Niin on esim. mallasverosuostunta arvioitu yhtäsuureksi
7711: kuin viime vuonna, vaikka valmistus, jos kieltolaki astuu voimaan,
7712: lakkaisi jo keskellä vuotta. Muitakin puutteita voisi ehkä mainita,
7713: mutta nämät huomaamattomuudet ovat nyt eduskunta ja varsinkin
7714: valtiovarainvaliokunta tilaisuudessa korjata huomioon ottamalla
7715: m. m. sen tulon, mikä todennäköisesti tulee lisätystä perintöverosta.
7716: Mitä taas tulee tullituloihin ja paloviinanvalmistusveroon ja annis-
7717: keluveroon, niin viimeksi mainittu tosin voipi vähäisen vähetä, mutta
7718: se onkin pienempi erä. Niinkuin tässä jo eräs edellinen puhuja mai-
7719: nitsi, niin on aivan todennäköistä, että tullitulot ja valmistusvero
7720: eivät vähene, kun nim. sen puolen vuoden kuluessa on asianomai-
7721: sen valmistettava kokonaista myyntivuotta varten, jolloin ei saa
7722: tuoda eikä valmistaa yhtään mitään. Vuosi 1909 ei siis näytä tuot-
7723: tavan mitään erityisiä finanssivaikeuksia. Mitä taas etäisempään
7724: tulevaisuuteen tulee, niin pyydän huomauttaa siitä, että tälle edus-
7725: kunnalle jo on jätetty harkittavaksi kysymys tupakkimonopolin
7726: aikaan saamisesta. On luultavaa, että tämmöisen monopolin kautta
7727: hyvin suuri osa niitä tuloja, jotka tähän saakka alkoholiverot ovat
7728: tuottaneet, saataisiin korvatuiksi. Tahdon vaan mainita, että Rans-
7729: kassa tupakkimonopoli tuottaa 1/s tämän maan suurista valtiotu-
7730: loista ja samoin myöskin Italiassa. Sovitettuna meidän oloihimme
7731: se tekisi 10 miljoonaa, mutta vaikka sitä summaa ei saataisikaan,
7732: tuskin jäisi se paljon siitä alle. Tähän kyllä voidaan täydellä syyllä
7733:                          Välikysymys kieltolaista.                      177
7734: 
7735: 
7736: sanoa, että tupakkimonopoli ei ole niin silmänräpäyksessä aikaan-
7737: saatu, että se vaatii valmistuksia. Juuri sen vuoksi onkin toden-
7738: näköistä, että jääpi välille vielä vuosi tai pari, ehkä joku lisääkin,
7739: jolloinka on aivan erityisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä, jotta saa-
7740: taisiin lakanneet valtiontulot korvatuiksi. Ja tämän asian järjestä-
7741: miseen arvatenkin senaatin harkinta nyt likinnä kohdistuneekin.
7742:      Jos nyt niin kävisi, että senaatti tässä harkinnassa kohtaisi
7743: vaikeuksia, joita ulkoapäin ei ole helppo nähdä, tai että se katsoisi
7744: tarkoituksen mukaiseksi toimenpiteitä, joita se ei tahdo päättää
7745: kuulematta eduskunnan mielipidettä, niin olisi suotavaa, että tästä
7746: annettaisiin eduskunnalle tarkka ja seikkaperäinen esitys. Silloin
7747: olisi eduskunnalla tilaisuus arvostella asemaa, ja silloin olisi sen asia
7748: antaa hallitukselle kaikki se tuki ja kannatus, niin taloudellisesti
7749: kuin muissakin suhteissa, minkä se suinkin voipi antaa. Ajan täpä-
7750: ryyteen nähden olisi tärkeätä, että tämä tapahtuisi jo ennnen tämän
7751: istuntokauden loppua, jos ylimalkaan tämmöinen vetoaminen edus-
7752:  kuntaan asian onnellisesti päättämiseksi osottautuu tarpeelliseksi.
7753: Tilaisuutta ja muotoja, millä se voisi tapahtua, luullakseni V. J. hy-
7754:  vinkin tarjoo.
7755:      Minun ei lopuksi liene tarvis likemmin kosketella sitä, mikä ar-
7756:  vaamaton pettymys kansalle ja mikä suuri vahinko raittiusasialle
7757:  siitä olisi, jos tämä kysymys koko laajuudessaan tulisi uudestaan
7758:  eduskunnassa esille, mikä kai olisi välttämätöntä, ellei saada asiaa
7759:  järjestetyksi, ennenkuin sen pitäisi osittain voimaanastua. Minä
7760:  en hetkeäkään kyllä epäile, sitä, etteikö tämä eduskunta olisi yhtä
7761:  valmis kuin edellinenkin kieltolain säätämään. Mutta asialle voisi
7762:  olla tämmöisestä menettelystä suuri viivytys. Tämä meidän lain-
7763:  säädäntökoneistomme on nyt kerran niin kankea ja monimutkai-
7764:  nen, ettei ole mitään takeita siitä että kieltolaki läpäisisi kaikki nuo
7765:  mutkat ja välttäisi kaikki karit yksillä valtiopäivillä yhtä onnellisesti
7766:  kuin ennen. Jo suuressa valiokunnassa voisi sen eteen patoutua niin
7767:  paljon asioita, ettei se pääsisi läpi. Se on juuri tämä seikka, joka
7768:  tekee niin aivan välttämättömäksi, että pannaan viimeisetkin voi-
7769:  mat liikkeelle asian perille ajamiseksi, ennenkuin on liian myöhää.
7770:      Välikysymyksen tekijä ei tahdo omasta puolestaan tätä asiaa
7771:  lykättäväksi mihinkään valiokuntaan.          Puolestani olen myöskin
7772:  sitä mieltä, että asia tällä hetkellä ei valiokunnasta paranisi (Ohoo!).
7773:  Mitä valiokunta oikeastansa nyt voisi muuta tehdä, kuin ottaa har-
7774:  kittavaksensa, onko tämä senaatti voinut parissa viikossa tässä toi-
7775:   mia enemmän kuin se on toiminut, ja se asia nyt lienee jotenkin
7776:  selvä ilman valiokunnan käsittelyä. Toiselta puolen saattaisi olla
7777:   asian käsittelylle vahinkoa siitä, että se joutuisi valiokuntaan, jos
7778:   nimittäin hallitus katsoisi pitävänsä odottaa asian päättymistä
7779:   eduskunnassa, ennenkuin se ryhtyy toimenpiteisiin. Ja huomioon
7780:   ottaen mitä äskettäin sanoin siitä, että asia voi tulla vielä uudestaan
7781:                                                                    12
7782: 178                  Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7783: 
7784: 
7785: näillä valtiopäivillä esille, katson olevan paikallaan että eduskunta
7786: nyt siirtyy yksinkertaisesti päiväjärjestykseen.
7787:     Täällä on edellisessä keskustelussa heitetty syytöksiä suomalaista
7788: puoluetta vastaan, että muka sen harrastus kieltolain hyväksi olisi
7789: laimentunut. Luulen että lausuntoni on todistus siitä, että niin ei
7790: ole tapahtunut, ja tämä lausunto vastaa sitä mielipidettä, joka mei-
7791: dän ryhmässä on vallalla.
7792: 
7793:     Ed.     H u o p o n e n: Välikysymyksen tekijä on mielestäni
7794: aivan oikein huomauttanut, kuinka kansa kaikkialla riemumielin
7795: vastaanotti eduskunnan päätöksen yleisen kieltolain aikaansaami-
7796: sesta. Minäkin olen vakuutettu siitä, että tuskin minkään muun ky-
7797: symyksen onnellista päättymistä olisi niin suurella riemulla ter-
7798: vehditty kuin tietoa siitä, että tämä eduskunnan päätös on saanut
7799: vihdoin asianomaisen hyväksymisen ja tullut lainvoimaisena vai-
7800: kuttamaan. Minunkin täytyy puolestani lausua että senaatin ta-
7801: lousosaston arvoisan varapuheenjohtajan esittämä lausunto väli-
7802: kysymykseen on tehnyt minuunkin jokseenkin kylmän vaikutuksen.
7803: Ennen kaikkea kohdistuu ainakin minun mielestäni moite entisen
7804: senaatin toimintaan tässä suhteessa. Vastauksessa mainittiin ni-
7805: menomaan että ehdotus astuisi voimaan liian lyhyen ajan kuluttua.
7806: Jos tämä oli senaatilla tiedossa, ja senaatti olisi lämpimästi harras-
7807: tanut kieltolain voimaansaattamista, olisi siitä ollut luonnollinen
7808: seuraus että senaatti heti olisi rjhtynyt valmistaviin toimenpiteisiin
7809: että ne esteet, jotka nyt katsotaan olevan tiellä, olisi saatu poiste-
7810: tuiksi ja laki aikanaan voimaan. Ettei senaatti ryhtynyt tämmöisiin
7811:  valmistaviin toimenpiteisiin, sillä senaatti osoitti välinpitämättö-
7812:  myyttä ja kylmäkiskoisuutta eduskunnan päätökselle tässä asiassa.
7813:  Eduskunnan valiokunta sekä täällä esitetyt lausunnot ovat osotta-
7814:  neet jo millä tavoin taloudellinen puoli voidaan järjestää, niin ettei
7815:  se suinkaan voittamattomia esteitä tämän kysymyksen läpiajami-
7816:  sessa voine synnyttää. Sen sekä hiivakysymyksen voi siis tässä si-
7817:  vuuttaa; ne eivät suinkaan ole semmoisia esteitä että asia siihen
7818:  kompastuisi. Mitä esim. hiivakysymykseen tulee, voidaan asia jär·
7819:  jestää niin, että liikatuotanto myytäisiin helpommalla, ja ehkä Suo-
7820:  messa tulisi käytäntöön, niinkuin Saksassa, että väkiviina-ainetta,
7821:  denaturoitua spriitä, käytetään teollisuuslaitoksissa polttoainek-
7822:  sena sangen suuressa määrässä, niin että asia kyllä sillä tapaa tulee
7823:  järjestettyä. Mikäli kerrotaan Amerikan Yhdysvalloista, valmiste-
7824:  taan siellä kuivaa hiivaa, jonka käyttövoima kestää vuosikausia,
7825:  niin että niitä on mahdollisia seikkoja, joiden kautta tämä asia voi-
7826:  daan järjestää, jos vaan hyvää tahtoa löytyy.
7827:      Minäkin puolestani lausun nykyiselle hallitukselle sen hartaan
7828:  toivomuksen, että senaatin asianomainen valiokunta sekä senaatti
7829:  ryhtyy heti ensi tilaisuudessa tarmokkaisiin toimenpiteisiin että tämä
7830:                          Välikysymys kieltolaista.                   179
7831: 
7832: 
7833: kansan toivoma asia saadaan onnellisesti läpiajetuksi ja kohdistan mi-
7834: näkin puolestani hartaan toivomuksen kauppa- ja teollisuustoimi-
7835: kunnan päällikölle ja tahtoisin olla puolestani vakuutettu siitä, että
7836: hän on tekevä kaikki, mitä suinkin voi, että eduskunnan kieltolaki-
7837: asia saa ainakin hallituksen puolelta hyväksymisen. Mutta ei ai-
7838: noastaan sillä hyvä että kotimainen hallitus puolustaisi tätä asiaa,
7839: vaan kaikki voimat pitäisi panna myöskin siihen, että asian esit-
7840: tely hallitsijalle tapahtuu niin voimakkaasti kuin mahdollista.
7841:     Täällä eräs puhuja on maininnut, että muka porvarilliset puo-
7842: lueet jo vetäytyisivät tämän kysymyksen harrastamisesta. Minäkin
7843: pyydän puolestani aivan samalla tavalla kun äskeinen puhuja mai-
7844: nita, että siinä puolueessa, johon minulla on kunnia lukeutua har-
7845: rastetaan kieltolain läpiajamista nyt kuten ennenkin- (Vasemmalta:
7846: Ståhlberg). Nuorsuomalainen puolue harrastaa lämpimästi yleistä
7847: kieltolakia ja toivoo, että tämä kysymys saadaan kansan tahdon
7848: mukaan läpiajetuksi (Vasemmalta: Ohoh!).
7849:     Minä puolestani yhdyn siihen ehdotukseen, että eduskunta siir-
7850: tyisi vaan yksinkertaiseen päiväjärjestykseen; asian lopullinen perille-
7851:  vieminen siitä mielestäni vaan voittaa.
7852: 
7853:     Ed. W i 1 j a k a i n e n: Senaatin varapuheenjohtajan vastauk-
7854: sesta näkyy selvästi, että talousvaliokunta oli oikein laskenut ajan,
7855: missä kieltolaki voisi voimaanastua. Jos senaatti silloin kun asia
7856: palasi Pietarista, olisi ryhtynyt todenteolla, vaikka siellä olikin vai-
7857: keuksia, niihin toimenpiteihin, joita kieltolaki olisi vaatinut, ei otol-
7858: linen valmistusaika olisi päässyt kulumaan hukkaan, niinkuin nyt
7859: on tapahtunut. Siitä nim. olisi seurannut, että senaatin olisi pitänyt
7860: kiinnittää huomiota muuhunkin kuin minkä lausunnon se antoi itse
7861: lakiesityksestä; sen olisi pitänyt kiinnittää huomiota siihen, mitenkä
7862: tulo- ja menoarvio valmistetaan vuodeksi 1909 ja jos siinä valmiste-
7863: lussa olisi näkynyt, että senaatti aikoo toteuttaa, mitä eduskunta on
7864: päättänyt, niin kansa olisi ollut rauhoitettu siitä, että senaatilla on
7865: tositarkoitus kieltolakia toimeenpanna. Kun tätä ei otettu huomioon,
7866: vaan ryhdyttiin tekemään tulo- ja menoarviota ihan niinkuin ei
7867: kieltolaki siihen mitään vaikuttaisi, osoittaa se, että senaatti heti
7868: oli sitä mieltä, että kieltolakia vuoden 1909 kuluessa ei missään ta-
7869: pauksessa voitaisi ruveta toteuttamaan. Tämä oikeuttaa ne epäi-
7870: lykset, joita kansassa on, että senaatin puolelta ei tätä asiaa ole ajettu
7871: sillä tarmolla kuin se olisi vaatinut juuri siihen nähden, että kansa
7872: niin hartaasti oli sitä toivonut ja niin suurella mielihyvällä oli sen
7873: vastaanottanut. Siinä juuri onkin syy siihen, minkätähden kansa
7874: niin levottomasti käyttäytyy nyt uudenkin hallituksen toimeensa
7875: astuttua. Mutta turhaa olisi vaatia, että senaatin varapuheenjoh-
7876: taja nyt jo vastauksessaan olisi tehnyt selkoa siitä, mitä senaatti
7877: tulee tekemään, koska sellainen selonteko ei olisi voinut käsittää
7878: 180                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
7879: 
7880: 
7881: muuta kuin senaatin varapuheenjohtajan oman kannan. Sillä eihän,
7882: niinkuin tunnettua, senaatti vielä ole voinut olla koossa eikä tätä asiaa
7883: niin pitkälle päätellä, että olisi siitä valmis eduskunnalle antamaan
7884: vastausta (Vasemmalta: vai niin!). Mutta toinen asia on se, ovatko
7885: nuo esteet ja vaikeudet, joita senaatin puolelta lausuttiin, sen arvoisia
7886: että niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Valiokunnassa oli kyllä
7887: rahallinen puoli ja hiivapuoli käsiteltävänä ja tiedettiin rahallinen
7888: puoli vielä suuremmaksikin kuin senaatin varapuheenjohtaja on
7889: ilmoittanut, nim. ro,ooo,ooo mk:si. Senkin vuoksi olisi suotavaa, että
7890: senaatti ajoissa olisi eduskunnalle esittänyt niitä keinoja, millä tuo
7891: vajaus peitetään, jotta siinä suhteessa ei olisi estettä lain voi-
7892: maanastumiselle täydellisesti v. Igro. Olisi se ollut siitäkin syystä
7893: toivottavaa, koska nyt saattaa sattua, että aletaan pyytää lain
7894: toimeenpanon lykkäystä, kun ei muka varastoja ole voitu loppuun-
7895: myydä.
7896:     Mitä nyt tuiee hiivan valmistukseen, niin valiokunta tunsi hyvin
7897: hyvästi, että se on senlaatuista kauppatavaraa, jota saa kyllä no-
7898: peasti ulkoa, jos ei kotimainen valmistus riitä ja arveltiin, että sen
7899: maahantuonti on paljoa vähemmän kansaa turmeleva ja vähemmän
7900: varoja kysyvä kuin esim. rommin ja konjakin. Jos siis eduskunta
7901: tahtoo jotakin uudelle hallitukselle lausua, on se sitä, että tämä pa-
7902: remmin käsittäisi asemansa kieltolakiin kuin äsken eronnut ja että
7903: se koettaisi jouduttarualla korvata sen, mitä laiminlyöty on, että
7904: eduskunta vielä tänä koossaoloaikanaan tulisi tietämään, että asiat
7905: ovat hyvällä tolalla pääsemään eteenpäin.
7906:     Täällä on käytetty, niinkuin tavallisesti, tilaisuutta soimaamaan
7907: porvarillisia puolueita, että niillä olisi muitakin tarkoituksia kuin
7908: puhdas kansanhyvän edistäminen. On muistettava, että nuorsuo-
7909: malaiset edustajat ovat yhtä hyvin kuin nekin, jotka soimaavat,
7910: kansan valitsemia ja kansa, olkoonpa se nyt nuorsuomalaiseen tai
7911: sosialistiseen ryhmään kuuluva, hartaasti toivoo kieltolakia ja että
7912: nämä nuorsuomalaisen ryhmän edustajat ovat tässä suhteessa
7913: yhtä mieltä kansan ja valitsijainsa kanssa. Mutta kun asia kerran
7914: on tullut puheeksi, sopii ottaa tästä vähän muutakin puheeksi, kuin
7915: mitä kansa vaatii. Sopisi ottaa puheeksi, mitenkä kansa valmistuu
7916: tätä kieltolakia vastaanottamaan. Luin juuri tänäpäivänä sanoma-
7917: lehdistä, mitenkä Ratulan järjestynyt työväki käyttäytyy kielto-
7918: lain suhteen. Onhan maalla väkijuomain tuonti ollut jo kielletty,
7919: mutta sitä kieltoa ei Ratulassa näytä noudatettavan. -
7920:     Ed. Helenius-Seppälälle pyytäisin huomauttaa, että Suomen
7921: kansa rukoilee vaan Korkeinta eikä senaattia eikä edustajia. Niille
7922: se ilmoittaa toiveensa toisella tavalla. (Ed. Sulo Wuolijoki: Vaati-
7923: muksina!).
7924: 
7925:       Ed. K a r e s: Käsillä olevassa asiassa on eräs pu~li, jota ei saa
7926:                         Välikysymys kieltolaista.                 181
7927: 
7928: 
7929:  unohtaa ja jonka esille tuomiseksi minä pyysin puheenvuoroa. Mei-
7930:  dän täytyy muistaa, että kieltolakivaatimus on syntynyt ja lähte-
7931:  nyt siitä voimakkaasta työstä, jota maassamme on jo vuosikymmeniä
7932: tehty kansamme raitistuttamiseksi, juoppouspaheen voittamiseksi
7933: sen keskuudessa. Siksi täytyy varsinkin raittiustyössä mukana olevan
7934: tarkasti katsoa, mitä kieltolakikysymys ja tämän kysymyksen kul-
7935: loinkin edessä olevat vaiheet vaikuttavat kansan raittiuteen ja juop-
7936:  pouspaheeseen sen keskuudessa.
7937:      Minun täytyy sanoa, että kieltolakikysymyksen nykyinen tila
7938: on omansa varsin rappeuttavasti vaikuttamaan suurten kansanjouk-
7939: kojen siveelliseen tilaan väkijuomiin nähden. Tämä nykyinen kielto-
7940: lain tila, se on uhkaamassa niellä suuren joukon jo saavutettuja voit-
7941: toja vuosikymmenien väsymättömältä raittiustyöltä.          Edellinen
7942: puhuja kertoi jotakin Ratulan kylästä. Minäkin voisin kertoa esi-
7943: merkin. Pari viikkoa takaperin Turun kadulla poliisi paljastetuin
7944: sapelin oli suuren kansanjoukon keskellä arkipäivänä ottamassa
7945: kiinni pari väkivaltaista juopunutta. Suuri kansanjoukko oli ympä-
7946: rillä ja huusi siinä jotenkin lujalla äänellä: >>Miksei anneta kielto-
7947: lakia! Sitähän me vaadimme, sitähän me odotamme. Mikseivät
7948: herrat anna meille kieltolakia!>> Tämä esimerkki on tuhansissa eri
7949: muodoissa nykyajan Suomessa uusiutuvakuva siitä, mitä paljo puhu-
7950: minen kieltolaista, sen kiihkeä vaatiminen ja sen yhä vaan tuonnem-
7951: maksi lykkäytyvä odottaminen ja viipyminen vaikuttavat. On, näet,
7952: luonteita sellaisia, ja kansan syvien rivien joukossa niitä on sangen
7953: paljon, joilla on luonnollinen vaatimus harjoittaa jotakin itse tun-
7954: nustamaansakin pahetta sitä kiivaammin, kun ajattelevat, että mah-
7955: dollisuudet siihen hyvin pian estetään. Väkijuomiin nähden, niin-
7956: kuin jok'ainoa täällä tietää, on tuommoinen ilmiö aina selvästi esiin-
7957: tynyt. Aina kun uusia rajoituksia tässä kohden on tulossa, niin
7958: odotusaikana juoppous ja yritykset saada väkijuomianousevat entistä
7959: suuremmiksi. Kieltolakikysymyksen nykyisessä tilassa ollen kehit-
7960: tyy tämä pahe huippuunsa vielä sen kautta, että kansamme suurille
7961: joukoille ei enää pitkiin aikoihin niitten piirien tahoilta, joilla on
7962: vaikutusta näihin syvimpiin riveihin, sanaakaan ole puhuttu rait-
7963: tiudesta, juoppouspaheesta ja sen voittamisesta. Ainoastaan ja aina
7964: vaan kieltolaista.
7965:     Ed. Pärssiselle minä muuten tahtoisin tässä sivumennen huo-
7966: mauttaa jotain. Hän syytti toisia puolueita siitä, että ne kieltolakia
7967: ovat pitäneet vain äänten kerääjänä vaaliohjelmissa. Kylläkai ed.
7968: Pärssisen täytyy myöntää, että vasemmistolaiset ovat sitä syntiä
7969: tehneet enemmän kuin kukaan muu. (Vasemmistosta: Ohhoh!) -
7970: Selvää on, että mitä pitemmäksi tulee se aika, jolloin kansa odottaa
7971: ja vaatii kieltolakia, sitä turmiollisemmaksi asiat tässä kohden ke-
7972: hittyvät. Mitä pitemmäksi tämä aika tulee, sitä voimakkaammin
7973: leviää jouppouspahe ja se leviää juu~i kieltolakiodotuksen kautta.
7974: 182                    Istunto 25 p. elokuuta 1908
7975: 
7976: 
7977: Suoranainen kansallinen onnettomuus minun mielestäni olisi, jos
7978: nyt täytyisi ruveta tätä kieltolakia esim. tavalla tai toisella tekemään
7979: aivan alusta alkaen. Kun katselee nykyään raittiusmiehen silmillä
7980: elämää, katselee juoppouden rehottamista, niin täytyy sanoa: tun-
7981: tuu siltä että jos me kieltolakia rupeisimme vielä uudestaan täällä
7982: muokkailemaan ja odotusaika tulisi vielä pitemmäksi, tämä kansa
7983: todellakin hukkuisi viinaan kieltolain tähden.
7984:     Kun asiaa tältä kannalta katselee, silloin tulee epäilemättä siihen
7985: ajatukseen, että askel on nyt otettava ja se on otettava loppuun asti.
7986: Olkoonpa, että kieltolaissa, jonka eduskunta on hyväksynyt, löyde-
7987: tään joitakin heikkoja kohtia, joitakin aukkoja j. n. e., se ei ole enään
7988: tällä kertaa autettavissa. Suomen kansa on nyt mennyt tässä koh-
7989: den niin pitkälle, että meidän täytyy todellakin koettamalla koettaa
7990: kaikin voimin saada vahvistetuksi juuri se kieltolaki, mikä nyt on
7991: hyväksytty. Kansan terve vaisto ja yhä terveytyvä järki kyllä ky-
7992: kenevät jäiestäpäin korjaamaan puutteet, ehkäpä tekevät tästä en-
7993: simäisestä yrityksestä kieltolain alalla vielä joskus mallilain. Tässä
7994: on todellakinsuurikansallinen työ tehtävänä ja kansa on epäilemättä
7995: tässä asiassa valmis suureen työhön ja se odottaa ja ainakin se piiri
7996: joita minä puolestani edustan, tahtovat uskoa ja tahtovat olla var-
7997: moja siitä, että tämän kansan johtajat myöskin antavat kaikkein
7998: epäilysten haihtua ja tekevät, mitä voivat, kieltolain vahvistamisen
7999: hyväksi ja tekevät sen pian.
8000: 
8001:     Ed. T o koi: Tgällä on joko suorasti tai epäsuorasti jokainen
8002: puhuja antanut ymmärtää, että senaatin varapuheenjohtajan vas-
8003: taus tässä välikysymyksessä oli kuivanlainen. Epäilemättä se sitä
8004: olikin. Moni on ehkä näyttänyt hiukan hämmästyneeltä, ovat odot-
8005: taneet ehkä jotain toista kuin mitä on kuultu. Mutta suoraan sanoen
8006: on ollut kokonaan itsepetosta, jos todella on uskallettu odottaa
8007: jotain muuta. Mitä muuta olisi sitte voitu odottaa?         Onko ollut
8008: olemassa joitakin edellytyksiä, että senaatin nykyinen varapuheenjoh-
8009: taja olisi voinut antaa jotain lupaavampia, kieltolaille myötämieli-
8010: sempiä lausuntoja kuin mitä hän tässä nyt on antanut? Tämä lau-
8011: sunto, tämä senaatin varapuheenjohtajan vastaus on sangen joh-
8012: donmukainen tulos siitä politiikasta, jota tässä maassa on harjoi-
8013: tettu.
8014:     Muiden muassa täällä senaatin varapuheenjohtaja toi esiin monia
8015: niitä näkökohtia, jotka ovat pidättäneet edesmennyttä senaattia
8016: jouduttamasta tämän kysymyksen lopullista ratkaisua. Ne ovat
8017: epäilemättä toisarvoisia asioita, ja tuskin niihin tällä kertaa kannat-
8018: taa erittäin suurta huomiota kiinnittää, lukuun ottamatta sitä seik-
8019: kaa, jonka hän mainitsi, nimittäin tämän kysymyksen aineellista
8020: puolta, miten se olisi järjestettävä niin, että valtion tulot tulisivat
8021: korvatuiksi ja väkijuomain kieltolaista johtunut vähennys täytet-
8022:                          Välikysymys kieltolaista.                   183
8023: 
8024: 
8025: täisiin. Olisi hauskaa tietää, onko edesmennyt hallitus joutunut ajat-
8026: telemaan tai ollut epätietoinen, mistä löydettiin tulot silloin,
8027: kun se m. m. on laatinut esityksensä 20 miljoonan markan myöntämi-
8028: sestä. Paikalla se löysi tulolähteen, millä se vajaus täytettäisiin,
8029: mutta ei ole kykenevä löytämään tulolähteitä, joilla korjattaisiin
8030: ro miljoonan markan vajaus (Vasemmistosta: Hyvä!).
8031:      Tahdon viitata muiden muassa myös siihen seikkaaan, ettei se-
8032:  naatin varapuheenjohtaja antanut suorastaan mitään vastausta sii-
8033: hen, mille kannalle nykyinen senaatti aikoo asettua kieltolakiky-
8034: symykseen nähden. Moni kai nyt tahtoo jäädä kokonaan odotta-
8035:  valle kannalle. Moni on ehkä valmis toivomaan paljo hyvää. Täällä
8036:  onkin lausuttu sangen hurskaita toivomuksia, mutta toivomuksia,
8037:  jotka ovat ja pysyvät toivomuksina. Mutta tämän asian yhteydessä,
8038:  silloin kun käydään tähän kohtaan kysymystä käsiksi, emme voi
8039:  jättää huomioon ottamatta muutamia tapahtuneita tosiasioita.
8040:  M. m. senaatin nykyinen herra varapuheenjohtaja on pitänyt erään
8041:  toisenkin puheen nykyisen senaatin kokoontuessa, nimittäin ohjelma-
8042:  puheensa, jossa hän, mikäli muistan, on viitannut siihen, että ny-
8043:  kyinen senaatti tulee seisomaan edesmenneen kannalla, toisin sanoen
8044:  on suoranaista jatkoa sille ja sen työlle. Me tunnemme nyt edes-
8045:  menneen senaatin ohjelman tässä kysymyksessä ja sen menettely-
8046:  tavan, ja kun nykyisen senaatin herra varapuheenjohtaja vakuuttaa,
8047:  että nykyinen senaatti seisoo entisen senaatin kannalla, niin vieläkö
8048:  on syytä epäillä nykyisen senaatin hyvää halua ottaa nyt tehok-
8049:  kaammin osaa kieltolain ratkaisemiseen kansalle edulliseen suuntaan.
8050:       Sen lisäksi, niin ikävää kuin se onkin, en voi vaieta muutamista
8051:   muistakaan tosiasioista. Uskon, että se herättää myrskyn vesilasissa,
8052:  mutta herättäköön. M. m. kun katselee nykyisen senaatin kokoon-
8053:  panoa, niin ei voi olla tulematta sangen huolestuneelle mielelle kielto-
8054:  lakikysymykseen nähden. Me tiedämme, että nykyisen senaatin
8055:  useimmat jäsenet ovat olleet tilaisuudessa lausumaan mielipiteensä
8056:   kieltolakikysymyksestä silloin kun sitä käsiteltiin eduskunnassa.
8057:  Niinpä nykyisen senaatin jäsen ed. Danielson-Kalmari on hyvin sito-
8058:   vasti pitänyt ohjelmapuheensa kieltolakikysymykseen nähden, joka
8059:   ei anna suuriakaan toiveita, ja sen jälkeen kun hän on tämän ohjelma-
8060:   puheensa pitänyt, on hän saanut puolueeltaan sen luottamustoimen,
8061:   nykyisen senaattorin paikkansa. Koko puolue on antanut hänelle
8062:   täydellisen tunnustuksensa, ei kukaan, eivät edes edustajat Soininen
8063:   eikä Kares ole panneet vastalausetta tätä puhetta vastaan. Ja kui-
8064:   tenkin ed. Danielson-Kalmari on lausunut, että on mahdollista,
8065:   että hallitus tulee huomaamaan, että ulkoapäin tulevat esteet ovat
8066:   niin suuret, että ne tekevät lain aikaansaamisen mahdottomaksi;
8067:   on mahdollista että hallitus tulee huomaamaan että ehdotus sellaise-
8068:   naan tulee sisältämään semmoisia määräyksiä, ettei se voi ottaa edes-
8069:   vastuulleen ehdottaa hallitsijalle sen vahvistamista. Jos kerran se-
8070: 184                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8071: 
8072: 
8073: naatti tulee siihen käsitykseen että laki on sellainen, ettei saata puol-
8074: taa sen vahvistamista, että siitä aiheutuisi rettelöitä ja vaikeuksia,
8075: että laissa on aukkoja ja mahdottomuuksia, niin on luonnollista,
8076: että senaatin täytyy suoraan huomauttaa siitä hallitsijalle ja il-
8077: moittaa, että se ei voi puoltaa lain vahvistamista. Ja myöhemmin
8078: hän lisää: me emme saa sulkea silmiämme siltä, että tässä laissa on
8079: säädöksiä, jotka tarkemmin pohdittuina huomataan kevyeiksi.
8080: Täällä useat keskustan edustajat ovat kiirehtineet pesemään puh-
8081: taaksi suomalaisen puolueen kilpeä kieltolakikysymyksessä, ovat
8082: suorastaan lausuneet, että meitä epäillään jostakin. Mutta kai hei-
8083: dän tunnollaan jotakin lepää, kun he kerran pelkäävät, että heitä
8084: epäillään. Ja siitä syystä nyt täytyy kiirehtiä sanomaan, että he ovat
8085: yhtä vahvoja kieltolain kannattajia kuin tähänkin. asti. Mutta ky-
8086: symyksenalaiseksi voidaan asettaa, tokko sitä kieltolain harrastusta
8087: heissä on laisinkaan ollut.
8088:      Myös ed. Huoponen on kiirehtinyt vakuuttamaan sitä kielto-
8089: lain kannatusta, joka nuorsuomalaisessa puolueessa on yleinen ja niin
8090: tunnustusta ja huomiota herättävä. Nuorsuomalaisen puolueen ta-
8091: holla on annettu sangen tuntuva korvapuusti koko kieltolain har-
8092: rastuksille. Ja siksi kai nyt täytyy kiirehtiä vakuuttamaan, että
8093: kyllä sitä vielä sentään löytyy. Tiedetäänhän, millä kannalla enti-
8094: nen senaattori, nykyinen edustaja Ståhlberg oli kieltolakikysymykseen
8095: nähden. Tiedetäänhän hänen kantansa kieltolakikysymykseen, sillä
8096: hänen alotteestaan suurimmaksi osaksi laadittiin se esitysehdotus,
8097: jonka hallitus aikoi jättää eduskunnalle väkijuomain valmistamista
8098: ja myyntiä varten. Hän on sittemmin hallituksessa ollessaan selittä-
8099: nyt kantansa myös täysin selvästi.. Nuorsuomalainen puolue on
8100:  omaksunut saman kannan, sillä onhan se antanut hänelle luotta-
8101:  muksensa valitsemalla hänet tähän eduskuntaan, jonka juuri tulee
8102:  käydä kiirehtimään hallitusta kieltolain nopeampaan ratkaisuun
8103:  nähden. Mitenkä nyt voi nuorsuomalainen puolue puhtaalla omalla-
8104:  tunnolla käydä sellaisen kieltolain kiirehtimiseen, kun on valinnut
8105:  edustajiksi henkilöitä, jotka ovat aivan päinvastaisella kannalla.
8106:      Täällä olisi monia muitakin sangen sitovia todistuksia siitä, ettei
8107:  se kieltolain harrastus niinkään yleinen porvarillisilla puolueilla ole
8108:  kuin tahdotaan sanoa. Ei kauan sitte vaalien edellä kulki yleisenä
8109:  huhuna, jota ei sittemmin ole kumottu, mitenkä kauppa- ja teolli-
8110:  suustoimituskunnan esittelijäsihteeri, joka nyt istuu eduskunnassa,
8111:  olisi suunnitellut esitystä kokonaan toisille periaatteille kuin on
8112:  nykyinen kieltolakiehdotus. Siitä huolimatta nauttii hän puolueensa
8113:  suurinta luottamusta. Nämä seikat ovat kaikki todistuksia siitä,
8114:  että meidän porvarilliset puolueemme, enempää kuin porvarien hal-
8115:  Iituskaan, eivät koskaan voi, siitä luonnollisesta syystä, että se on
8116:  heidän etujensa kanssa ristiriidassa, asettua täydellisen kieltolain
8117:  kannalle.
8118:                          Välikysymys kieltolaista.                   185
8119: 
8120: 
8121:      Täällä senaatin herra varapuheenjohtaja on antanut siitä kaik-
8122: kein sitovimman todistuksen. Hän on antanut suorastaan ymmärtää,
8123: että senaatti, hallitus, pitää kieltolakiasiaa kokonaaan omana asia-
8124: naan, silloin kun se on kieltäytynyt vastaamasta, mille kannalle se
8125: aikoo asettua kieltolakikysymykseen nähden, se on pitänyt itsensä
8126: korkeamman auktoriteettinsa, eduskunnan, määrääruisvallan yläpuo-
8127: lella, kun se ei katso tarpeelliseksi ilmaista ohjelmaansa näin tärkeään
8128: kysymykseen nähden. Ei ole silloin ensinkään ihmeellistä, jos sellai-
8129: nen ristiriita, mikä nyt on vuosikausia vallannut kansan syvät rivit,
8130: on kansan ja hallituksen välillä olemassa. Minä voin ainakin omasta
8131: puolestani sanoa uskovani, että kansan syvät rivit olisivat olleet
8132: valmiit unohtamaan hyvin paljon edesmenneen senaatin virheitä ja
8133: heikkouksia, antamaan anteeksi ehkä hyvinkin paljon, jos senaatti
8134: olisi ymmärtänyt kansan suurimmalle toivomukselle, kieltolaille,
8135: antaa sitä kannatusta, sitä tukea, mitä se epäilemättä hallituksen
8136: puolelta olisi vaatinut, mutta silloin kun hallitus on osoittanut aset-
8137: tuvansa joka ainoassa kysymyksessä ristiriitaiselle kannalle kansan
8138: käsityksen kanssa, niin on aivan luonnollista, että se seikka oli omiaan
8139: kiirehtimään tai toisin sanoen suorastaan jouduttaruaan viimeisen
8140: hallituksen kukistumista. Kun maan hallitus ei kykene eikä tahdo
8141: ymmärtää kansan vaatimuksia, silloin on aina luonnollista, että heillä
8142: ei tule olemaan myöskään kansan luottamusta, vaan ovat osaltaan
8143: aiheuttaneet sen ristiriidan, joka hallituksen ja kansan välillä on ole-
8144: massa. Silloin kun he eivät tahdo ymmärtää kansaa, mistä syystä he
8145: voivat pakoittaa, että kansan täytyisi ymmärtää heitä ja antaa kanna-
8146: tuksensa heille? Se nyt kerran kaikkiaan täytyy tunnustaa, että
8147: tällainen ristiriita ennen pitkää hallituksellekin tulee sietämättö-
8148: mäksi. Jos hallitus ymmärtäisi asemansa oikein, niin se epäilemättä
8149: ei .tulisi asettumaan sille kannalle kuin se järjestelmällisesti on aset-
8150: tunut kaikkiin kansan syvien rivien vaatimuksiin nähden.
8151:      Ed. Helenius-Seppälä m. m. uskoi sangen paljon hyvää hallituk-
8152: sesta. Minä luulen että tämänpäiväinen keskustelu on jo osaltaan
8153: ollut omiaan järkyttämään sitä luottamusta, mitä hänkin tunsi por-
8154: varillista hallitusta kohtaan. Minä luulen ettei hän ole enää valmis
8155: luulemaan niin paljon hyvää hallituksesta kuin tähän asti. Mutta
8156: se seikka että kaikki edelliset puhujat, jotka ovat puhuneet tässä
8157: kysymyksessä, ovat olleet valmiit jättämään sen noin ratkaisematta
8158: tai toisin sanoen hallituksen hyvästä tahdosta riippuvaksi, on ollut
8159: omiansa osoittamaan, että he jokainen, siitä huolimatta että he toi-
8160: vovat kieltolaine onnellista menestystä, ovat valmiit jättämään sen
8161: ainoastaan toivomuksien varaan. Onko kieltolain lopulliselle rat-
8162: kaisulle, ratkaisulle siihen suuntaan kuin me vaadimme, edullista
8163: tehdä tällä tavalla? Minä ainakin uskon että olisi välttämätöntä
8164: jättää tämä asia jonkun valiokunnan käsiteltäväksi, jotta valiokunta
8165: saisi käsitellä sitä perustuksia myöten, saisi nähdä ne asiakirjat,
8166: 186                  Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8167: 
8168: 
8169: jotka ovat syntyneet edesmenneessä senaatissa, saisi lausua ansaitun
8170: tuomion viimeisen senaatin menettelystä. Tämä olisi kai varoitta-
8171: vana opetuksena nykyiselle vasta alkavalle senaatille menettelemään
8172: kansan vaatimusten mukaan. Siitä syystä minä olisin valmis ehdot-
8173: tamaan, että tämä asia lähetetään valiokuntaan, ja koska kieltolaki-
8174: esitystä käsitteli talousvaliokunta, niin kai tämä valiokunta tälläkin
8175: kertaa olisi se erikoisvaliokunta, joka saisi tämän kysymyksen kä-
8176: siteltäväkseen. Ehdoitan sentähden että asia lähetetään talousvalio-
8177: kuntaan.
8178: 
8179:     Ed. S o h 1 b e r g: Vi känna alla nogsamt, huru den numera
8180: afgångna senaten upplöstes och de svårigheter denna senat hade
8181: att kämpa emot redan under den senast pågående landtdagen, och
8182: än mer efter landtdagens upplösning. Att under sådana förhållanden
8183: något lagstiftningsarbete icke kunnat på allvar bedrifvas säger sig
8184: själft. Häri finna vi således redan en tillfredsställande förklaring på
8185: uppskofvet af behandlingen af förbudslagen. Men äfven om orsa-
8186: kerna till detta uppskof hade varit af annan art än de berörda omstän-
8187: digheterna, så anser jag icke här vara rätta platsen att ställa under
8188: debatt den afgångna senatens görande och låtande. Denna senat
8189: existerar icke mera, kan således icke häller här uppträda till sitt
8190: försvar. J ag protesterar därför emot de angrepp, som blifvit gjorda
8191: emot densamma, och jag gör det därför, att jag anser detvara orätt-
8192: färdigt att angripa dem, som icke vidare kunna försvara sig. Inter-
8193: pellationen är ställd till den nuvarande, efter senatens upplösning
8194: rekonstruerade senaten. Vi hafva från detta håll fått svar på inter-
8195: pellantens frågor. Vi äro tacksamma för de gifna upplysningarna,
8196: om de också icke äro af enbart glädjande art. Vi förstå ju väl, att ett
8197: lagförslag af så genomgripande beskaffenhet, som förbudslagen, icke
8198: kan i ett nu genomföras och tillfredsställande ordnas. Vi förstå, att
8199: det finnes många hinder, som synas nära nog oöfvervinnerliga, men
8200: som dock vid närmare eftertanke visa sig kunna öfvervinnas. Vi
8201: hoppas därför, att de svårigheter senaten nu sett ställa sig i vägen
8202: för förverkligandet af förbudslagen skola visa sig vara af den art, att
8203: de kunna öfvervinnas. Det är en ekonomisk fråga, som ställts fram
8204: i främsta rummet, och rent praktiska skäl, som ställts fram i andra
8205: rummet. Den ekonomiska frågan är icke af den art, att den ej kan
8206: lösas, och de praktiska frågor, som här framställts, anser jag vara
8207:  af samma beskaffenhet. Öfvertygad om, att senaten skall taga under
8208:  allvarlig öfverläggning och ompröfning det föreliggande lagförslaget
8209:  och göra hvad göras kan för att gifva vårt folk den förbudslag, som
8210:  dess flertal genom landtdagens beslut visat sig omfatta, uttrycker
8211:  jag den förhoppning, att omöjligheterna vid närmare begrundande
8212:  skola vika, och öfverlämnar frågan med fullt förtroende till senatens
8213:  vidare behandling. Då interpellanten för sin del icke har yrkat på
8214:                          Välikysymys kieltolaista.                    187
8215: 
8216: 
8217: frågans hänskjutande till utskott, föreslår jag, att vi allaskulle förena
8218: oss om att antaga en enkel öfvergång till dagordningen.
8219: 
8220:      Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Olen pyytänyt puheenvuoroa
8221: tehdäkseni ainoastaan pari lyhyttä huomautusta.
8222:      On sanottu pariltakin taholta, että nykyisellä senaatilla ei ole
8223: ollut aikaa eikä tilaisuutta määrätä kantaansa tässä asiassa, kun
8224: se on ainoastaan pari viikkoa ollut toimessa. Tahdon tähän vain
8225: sanoa sen, että jos senaatilla olisi ollut hyvää tahtoa antaa tuo
8226: lohduttava sana, jota tämän päivän kuluessa on pyydetty, eihän
8227: mikään olisi pakottanut senaattia vastaamaan välikysymykseen
8228: juuri nyt; olisihan jaksettu odottaa pari viikkoa, jos sellainen vastaus
8229: olisi voitu antaa. Mutta koko tämänpäväinen keskustelu on ollut
8230: omansa saamaan eduskunnan jäsenen siihen käsitykseen, että hyvää
8231: tahtoa ei ole tarpeellisessa määrässä. Täällä on puhuttu siitä, mitä
8232: >>rukoileminen» on. Me voimme käsitteistä kiistellä, mutta se hieno,
8233: kaunis tapa, millä esim. ed. Soininen vetosi hallituksen läsnä oleviin
8234: jäseniin, pyytäen, että he avaisivat suunsa, se tapa jo lähentelee
8235: sitä, mitä sanoisin ruklo)ilemiseksi. Mutta sekin on ollut tulok-
8236: setonta. Kukaan hallituksen jäsen, vaikka heihin on uudelleen
8237: ja uudelleen, henkilökohtaisesti, nimiä mainitsemaHa vedottu, ei
8238: ole tahtonut tässä asiassa suutansa avata, ei sittenkään, vaikka
8239: senaatin talousosaston herra varapuheenjohtaja on nimenomaan
8240: viitannut siihen, että meidän täytyy olla valmiit odottamaan
8241: ehkä jotain muutakin senaatin puolelta kuin yleistä kieltolakia,
8242:  joskin hän sanansa kätki tuollaiseen hallitusmiehen salaperäisyyteen,
8243:  hämäryyteen, josta on vaikea yht'äkkiä saada selkoa.
8244:      Täällä on puhuttu Ratulan kylän ja ties' minkä kylän juopotte-
8245:  lusta. Minä luulen että siinä suhteessa me voisimme jättää toinen
8246:  toisemme rauhaan, sillä kyllä kaiketi tässä asiassa on jotakin omaHa-
8247:  tunnollansa yhtä hyvin yhdella puolueella kuin toisella. Porvari-
8248:  puolueilla, tuota sanaa käyttääkseni, on >>omat pohjansa•> ja muut
8249:  pohjat, jos toiset Ratulassa rypäköivät (Iloisuutta). Jos tahdottai-
8250:  siin täydellä todella kieltolakia käytäntöön panna, epäilemättä
8251:  jokaisella valtiollisella puolueella olisi ollut tilaisuutta siinä kohden
8252:  enemmänkin tehdä, kuin on tehnyt, sillä yksi paikka löytyy -
8253:  kuuluisan englantilaisen saarnamiehen mukaan -, jossa voi kielto-
8254:  lakiharrastustaan näyttää, nim. oman nokkansa alla.
8255:      Ed. Kareksen puheessa on paljon perää, ja minä suosittelisin
8256:  sitä puhetta nykyiselle hallitukselle. Asema on sellainen, että meidän
8257:  täytyy tässä maassa nopeasti toimia, jos tahdomme saada kielto-
8258:  lain myöskin käytäntöön pannuksi. On niin, että asema muuttuu
8259:   vuosi vuodelta, mikä kuluu, huonommaksi juuri sen takia, että
8260:  epävarmuus, joka asiassa vallitsee, vaikuttaa että kukaan tänä
8261:   väliaikana, ennenkuin kieltolaki saadaan, ei katso velvollisuudekseen
8262: 188                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8263: 
8264: 
8265: tehdä, mitä voisi, raittiustaatteen ajamiseksi. Varma asia on, että
8266: tässä kohden ovat taasen kaikki valtapuolueet yhtä syypäät, niin
8267: että toinen ei pääse toista sen enempää syyttämään.
8268:     Vuonna 1895 oli Belgiassa hallituksen asettama komitea miet-
8269: timässä keinoja, mitenkä maassa vallitsevasta alkoholismista saa-
8270: taisiin loppu. Komitean enemmistö, jossa johtavana sieluna oli
8271: sikäläinen tunnettu ministeri Le J eune, lausui, että 'Vaikkakin
8272: syntyisi yleinen melu siitä kieltolaista, jota komitea ehdotti, nim.
8273: tislattujen väkijuomien valmistuksen kiellosta, se ei mitään merkit-
8274: sisi sen pahan rinnalla, josta on loppu tehtävä. Siellä oltiin valmiit
8275: hallituksen taholta panemaan sikäläisten käsitteiden mukainen kielto-
8276: laki toimeen, vaikka pelättiin, että siitä syntyisi yleinen, kapinan
8277: tapainen mellakka maassa. Sittenkin ymmärrettiin hallituksen ta-
8278: holta, mitä tämmöinen laki merkitsisi kansan tulevaisuuteen nähden.
8279: Minä luulen, että niin hyvin Belgiassa kuin Ranskassa ja monessa
8280: muus~a maassa hallitukset iloitsisivat, jos kuulisivat sitä puhetta,
8281: mitä täällä on tänä päivänä pidetty, puhetta siitä, mitenkä k a n s a
8282: tahtoo kieltolakia. Ja silloin on sitä suurempi edesvastuu hallituksen
8283: jäsenillä, joll'eivät tee, mitä he voivat, saadakseen tämän kansan
8284: vaatimuksen ajetuksi perille. Ei kukaan meistä voi nähdä tulevai-
8285: suuteen, mutta sen kaiketi tiedämme, että parempi joka tapauksessa
8286: olisi, että kansamme voisi selvin aivoin ilman alkoholin huumausta
8287: katsoa kohtaloaan silmiin. Jos voidaan tässä kohden jotain tehdä
8288: hallituksen taholta, eikä tehdä kaikkea, mitä voitaisiin, silloin ottaa
8289: hallitus suuren edesvastuun niskoilleen.
8290:     Täällä on ehdotettu kysymys valiokuntaan. On kyllä sillä tavalla,
8291: ettei kukaan, joka on tämänpäiväistä keskustelua seurannut, ru-
8292: venne ajattelemaan, että hallitus olisi mitään erityistä luottamus-
8293: lausetta saanut, vaikkei asia valiokuntaan menisikään. Mutta kun
8294: asia on ehdotettu lykättäväksi talousvaliokuntaan, ja siitä arvatta-
8295: vasti tulee äänestyskin, silloin minusta olisi sopivampi lähettää
8296: välikysymys valtiovarainvaliokuntaan eikä talousvaliokuntaan,
8297: koska ne, jotka tätä asiaa ovat asiallisesti käsitelleet, ovat viittailleet
8298: siihen, ettäfinanssivaikeudet tässä kaiketi pääasia on, mikäli vaikeuk-
8299: sista voi olla puhetta.
8300: 
8301:     Ed. J o k i n e n, A 1 m a : Siitä vastauksesta, minkä halli-
8302: tuksen edustaja antoi tässä välikysymyksessä, tuli siihen käsi-
8303: tykseen, että se oivallisesti kuvasi sitä kantaa, jolla sekä edes-
8304: mennyt hallitus että nykyinen hallitus, ainakin toistaiseksi, sei-
8305: soo, sitä kantaa nimittäin, että kieltolaki olisi saatava viipymään
8306: niin kauan kuin suinkin mahdollista ja vieläpä kokonaan syrjäyte-
8307: tyksi, jos se vain suinkin käy laatuun. Siihen ovat muuten todisteena
8308: olleet ne ilmitulleet seikat sellaisten lakiesitysten laatimisesta,
8309: jotka tarkottavat kaikkea muuta kuin yleistä kieltolakia, tarkoitta-
8310:                          Välikysymys kieltolaista.                   189
8311: 
8312: 
8313: vat väkijuomalainsäädäntöä vain hiukan muutetussa muodossa kuin
8314: tähän asti. Minun täytyy sanoa, että mikäli tunnen etupäässä työ-
8315: läisjoukkoja, jotka kaiketi kaikista enimmän ovat kieltolain puut-
8316: teesta kärsineet, heissä on se vakaumus hallituksesta, minkä äsken
8317: sanoin, ja vielä heissä on se vakaumus porvaripuolueitten kannasta
8318: kieltolakiin, mitä täällä jo on ennemmin sanottu meikäläisten ta-
8319: holta. Minä en voi sille tosiasialle mitään, toistaiseksi pidän nim.
8320: sitä tosiasiana, ja ainoa joka siinä minulle toisenlaisia käsityksiä
8321: voi antaa, on se, että nykyistä hallitusta näitten puolueitten taholta,
8322: joilla on vaikutusvaltaa hallitukseen, kiirehditään meille kielto-
8323: laki laittamaan. Tuo hiivanvalmistusjuttu ei ansaitse monta sanaa,
8324: se on tärkeä taloudellinen kysymys, mutta se ei saa olla allas, johon
8325: kieltolaki hukkuu. Jos täällä olisi hallituksen puolesta vastattu, että
8326: ollaan täydellisesti sillä kannalla kuin eduskuntakin on ollut kielto-
8327: lain suhteen ja koetetaan kaikessa kiireessä, voimien mukaan, kiirehtiä
8328: näiden taloudellisten seikkojen ratkaisemista, finanssikysymysten,
8329: hiivakysymysten ja muiden sellaisten seikkojen ratkaisemisesta,
8330: niin silloin olisi tämä vastaus mahdollisesti tyydyttänyt paljon
8331: enemmän kansan pohjakerroksia, kuin mitä se nyt teki. Nyt teki
8332: se sen vaikutuksen, että se juopa, joka jo tähän asti on ollut kansan
8333:  ja hallituksen välillä, yhä suurenee ja minun mielestäni se ei ole aina-
8334:  kaan tällä hetkellä mikään ilahuttava seikka, kun on niin monia
8335:  suuria kysymyksiä, jotka vaatisivat jossain määrin yhteistyötä.
8336:      Sitte täällä on tuotu todisteita siitä, minkälainen tila nykyään
8337:  vallitsee, kun tätä kieltolakia odotetaan. On puhuttu eräistä ky-
8338:  listä, järjestöistä j. n. e. Minun mielestäni tämä vain on yksi kiin-
8339:  teä todistus siitä, kuinka tärkeä kieltolaki on ja kuinka kiireesti
8340:  se olisi saatava. Työläiset eivät kai olekaan kieltolaista tehneet
8341:  mitään sellaista komeaa >>parakraahvia>>, jota vain näytellään ja
8342:  jonka puolesta huudetaan. Työläiset ovat, ymmärtääkseni, monena
8343:  vuonna tässä maassa vaatineet kieltolakia sitä varten, että sillä voi-
8344:  taisiin estää paljon niitä turmiollisia seurauksia, joita työläisillä
8345:  on nykyisestä yhteiskuntajärjestelmästä.        Mainitsen esimerkiksi
8346:  työttömyyden.        Se on seikka, jonka tulisi kiinnittää huomiota
8347:  enempi kuin se on kiinnittänyt. Se seikka on omiaan viemään työ-
8348:  läisten suuret joukot sille luisuvalle pinnalle, jota väkijuomien
8349:  käyttö tietää, ja työläiset itse, sen hyvin tietäen, ovat niin kiih-
8350:  keästi kieltolakia vaatineet. Ymmärrän,että meidän porvarillinen
8351:  yläluokkamme ei tunne tätä tarvetta sillä tavalla, kuin me tun-
8352:  nemme, me, jotka olemme hukkumaisillamme kaikkien niiden epä-
8353:  kohtien sekaan, joita nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme tuottaa.
8354:       Se kai riittää.     Puolestani olen tämän keskustelun kuluessa
8355:  tullut siihen käsitykseen, että meillä on enää hyvin vähän toiveita
8356:  täydellisen kieltolain saamisesta.
8357:       Mitä asian valiokuntaan lähettämiseen tulee, pyydän siinä
8358: 190                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8359: 
8360: 
8361: saada kannattaa ed. Tokoin mielipidettä, että asia on lähetettävä
8362: talousvaliokuntaan.
8363: 
8364:     Ed. R ei m a : On hyvin paljon pantu painoa siihen, että edelli-
8365: sellä ja edesmenneellä senaatilla on ollut niin hirmuisen paljon
8366: työtä siihen aikaan, kun kansaneduskunta lähetti sinne kieltolain,
8367: ettei se ole mitenkään joutunut sitä tekemään ja eteenpäin ajamaan.
8368: Olen kuullut tätä työnpaljoutta valitettavan ennenkin, mutta var-
8369: sinkin tänään, ja minulle on muistunut mieleen eräs kuva, joka
8370: tänä kesänä varsinkin maaseuduilla joka päivä esiintyi. Maaseuduilla
8371: on sangen kiireelliset työajat, siellä leikataan heinää, tehdään viljaa,
8372: taistellaan ankaraa taistelua joka päivä näissä töissä. Näyttäisi siltä,
8373: etteivät he joutaisi yhtään muuta tekemään. Mutta kun syttyy
8374: tulipalo, jättää maamies kaikkimuuttyönsäjakiirehtiisammuttamaan
8375: sitä. Nytkin on kysymyksessä palo, joka uhkaa hävittää kaikki.
8376: Mutta onko pantu kaikki voimat liikkeelle tämän palon sammutta-
8377: miseksi? Minusta tämä vertaus sopii tässä asiassa, vaikkapa vertauk-
8378: set tavallisesti ontuvat. Mitä auttavat meidän sivistyspuuhamme
8379: ja toimemme, sen olemme me kansan kasvattajat tässä maassa tulleet
8380: kokemaan, jos semmoinen tuli on valloillaan kuin väkijuomaliike,
8381: joka muutamassa päivässä kaiken hävittää, hävittää paraimmat lait
8382: ja laitokset, sivistyksen ja kasvatuksen, hävittää muutamassa
8383: päivässä kaiken sen, jota me olemme vuosikymmeniä valmistaneet.
8384: Kun tämä kuva on meidän silmissämme ja sydämessämme, silloin
8385: me emme hyväksy tämmöistä menettelyä kun tässä on tuotu esille,
8386: että työn paljous on estänyt tällaista työtä jouduttamasta varsinkin
8387: kun asiansuurinpuoli on suoritettu. KunSuomen eduskunta on suorit-
8388: tanut niin suuren työn, että se on laatinut kieltolain kansalle, -
8389: se on suurtyö ja aatteellinen voitto, joka on tehty, se on suuri työ
8390: ja kaikki muu on pientä sen jättiläistyön rinnalla. - Vaikkei kuol-
8391: leista pitäisi puhua muuta kuin hyvää, taikka vaieta, niin me emme
8392: voi olla valittamatta, että edesmennyt senaatti on tavallaan hautaansa
8393: vienyt meidän tärkeän asiamme. Koko maailma on katsonut Suomen
8394: yksikamariseen eduskuntaan monessa suhteessa, katsonut myöskin
8395: tässä suhteessa, että se on ensimäinen kansa, joka on semmoisen aske-
8396: leen astunut ja kieltolain laatinut. Kaukaisista maista on tänne
8397: tultu meitä katsomaan ja meiltä oppimaan. -Kotona ja kylässä on
8398: sanottu, että me emme ole mitään eduskunnassa saaneet aikaan. Mutta
8399: me olemme saaneet tämmöisen lain aikaan kuin kieltolainjaensimmäi-
8400: sen suurtyön sillä alalla maailmassa suorittaneet, ja kuitenkin meillä
8401: voi olla semmoiset asiat, että täytyy kaikkien katsojain olla kysymys-
8402: merkkeinä sen edessä, että mikä on kansa, jonka hallitus ei pane
8403: semmoista kansan päätöstä käytäntöön.
8404:     Minä en tahdo tätä syntirekisteriä edesmenneestä hallituksesta
8405: edelleen jatkaa, mutta sen sanon, että se on laatinut semmoisen
8406:                           Välikysymys kieltolaista.                    191
8407: 
8408: 
8409: mustan lehden historiaansa, ettei sitä millään teolla saada pois, sillä se
8410: hallitus on kuitenkin jossain muodossa meidän kieltolakimme vienyt
8411: hautaansa. Mutta ei tässä nyt auta enemmät ruikutukset ja valituk-
8412: setkaan, vaan eteenpäin on kuljettava, sillä eteenpäin on elävän
8413: mieli. Meidän täytyy edelleen tehdä työtä, ja meidän täytyy mennä
8414: eteenpäin. Me ymmärrämme että nykyisellä senaatilla on myöskin
8415: kiire, mutta edelleen tämä tulipalo raivoo kansamme keskuudessa,
8416: ja se on nyt sammutettava, että muut työt voisivat paremmin seisoa
8417: pystyssä meidän maassamme. Me olemme kerta kaikkiaan, jotka
8418: avoimin silmin tässä näemme kansan elävän ja joilla on pieninkin
8419: kipinä rakkautta tähän kansaan. Kuljettakoon kaupungissa tai
8420: maaseudulla, niin täytyy sanoa, että me olemme hukkumaisillamme
8421: alkoholikurjuuteen. Emme ole koskaan eläneet niin kurjaa aikaa
8422: kuin nyt parina viime vuonna. Minä en tahdo syyttää puoluetta,
8423: ~nemmän toista kuin toistakaan, jokaisella puolueella on tässä suh-
8424: teessa tehtävä ja lakaistava omat kynnykset puhtaaksi, mutta kui-
8425: tenkinonniinkuinilmassasemmoinen ajatus, että aina saamme vaatia
8426: muilta, mutta itseltämme ja omilta joukoiltamme ei mitään. Ja
8427: kun on semmoinen käsitys päässyt valloilleen, niin se tekee tuhoja
8428: tässä maassa.
8429:      Täällä on jo edellä selvästi näytetty, kuinka kieltolakikäsitys
8430: on tullut semmoiseksi, että se estää kaiken raittiustyön. Sitten on
8431:  tullut maahamme myöskin väärä vapauden henki. Meidän kan-
8432: sassamme on vielä tähän asti jonkun verran, niinkuin vanha sanan-
8433: lasku sanoo, >>peljätty Jumalaa ja hävetty ihmisiä>>, mutta nyt ei
8434:  enää semmoista tarvita, se on voitettu kanta. Semmoinen ajatus
8435:  esiintyy kaikkialla ja me kasvattajat ja opettajat, jotka lähemmältä
8436:  näemme asioita, seisomme melkein avuttomina tätä ajatuskantaa
8437:  vastaan, joka kohta esiintyy kaikilla kylän kujilla ja teillä. Se on
8438:  toiselta puolen semmoinen tuli, joka hävittää kansamme. Siitä syystä
8439:  on tärkeätä että kieltolaki joudutetaan niinpian kun mahdollista.
8440:      Minä en aijo enemmän väsyttää eduskuntaa, vaikka voisinkin
8441:  puhua >>minästä>> ja >>minästä>> ja >>meistä>>, niinkuin jotkut edelliset.
8442:  Tässä meidän täytyy päästä asiaan kiini. En myöskään asetu mille-
8443:  kään hurskasten toivomusten kannalle nykyiseen senaattiin nähden.
8444:  Meidän täytyy asettua toiselle kannalle, meidän täytyy vaatia nykyi-
8445:  seltä senaatilta, olkoon sillä työtä vaikka kuinka paljon. - Siellä
8446:   on miehiä, jotka lukeutuvat niihin ryhmiin ja puolueihin, joiden
8447:   ohjelmassa on selvästi kieltolaki ja joiden riveissä selvästi on tämän
8448:   kieltolain alkuvalmistajat tässä maassa, - meillä on oikeus niiltä
8449:   miehiltä vaatia, ja me vedämme niiden eteen nyt kansan hädän ja
8450:   tuskan, sanomme selvästi että, jos ne tahtovat taas, kuten edellinen
8451:   hallitus, hautaansa vetää kansan kirouksen, niin viivytelkööt vaan,
8452:   mutta jos tahtovat toisella tavalla menetellä asiassa ja viedä kan-
8453: 192                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8454: 
8455: 
8456: samme oikeutetut vaatimukset voittoon, niin nyt on hankittava
8457: kansalle tämä kieltolaki, vaikka harmaan kiven sisästä.
8458: 
8459:      Ed. S i 11 a n pää : Senaatin varapuheenjohtaja lopetti lau-
8460: suntonsa sanoilla: >>Senaatti antaa täydellisen merkityksen kansan
8461:  voimakkaalle mielipiteelle>>. Mikä mielipidehän on mahtanut tässä
8462: maassa olla voimakkaampi kuin juuri kieltolain mielipide? Mutta
8463: .täällä on ollut muitakin mielipiteitä, joita myös otaksuisi voimak-
8464:  kaiksi, nim. silloin kun eduskunta yksimielisesti on päättänyt jonkun
8465:  asian, vaan senaatti ei kumminkaan ole sitä noudattanut. Mainitsen
8466:  ainoastaan ensimäisessä eduskunnassa päätetyn anomuksen naisten
8467:  talousopetuksen järjestämisestä, jonka perusteluissa sanotaan: >>Teh-
8468:  tävän laajuutee1,1 nähden katsoo eduskunta, että olisi asetettava
8469:  erityinen komitea tämän kysymyksen perusteellista selvitystä
8470:  ja ehdotuksen valmistamista varten.             Jäseniä siihen olisi
8471:  kutsuttava myös työväen piireistä, joitten tarpeitten tunteminen
8472:  komitean työssä olisi välttämätön, jotta kansan laajoille kerroksille
8473:  taloushoidon opetuksen järjestämisestä voisi tullå todellista hyötyä.>>
8474:  Tämä oli silloin yksimielinen päätös. Kansan syvien rivien naiset
8475:  odottivat jännityksellä tuon komitean nimittämistä. Kun se viime
8476:  keväänä asetettiin, nimitti senaatti siihen viisi jäsentä, ensimmäi-
8477:  seksi. maanviljelyshallituksen ylitarkastajan, toiseksi kansanopiston-
8478:  johtajan, kolmanneksi vapaaherrattaren, neljänneksi erään opetta-
8479:  jattaren ja viidenneksi erään rovastinrouvan. Tämä oli senaatin
8480:  mielestä· aivan johdonmukaista, sillä mitä eduskunnan päätökset
8481:  senaatille merkitsevät!
8482:      Toisen samanlaisen esimerkin voisin mainita, kun täällä myös
8483:  hyväksyttiin rautatienanomusten johdosta asetettavaksi komitea,
8484:  joka tutkisi sunnuntaityön supistamista rautateillä. Siihen ehdotetaan
8485:  nimitettäväksi kolme· rautatien palveluskunnasta ja kaksi virkamies-
8486:  kunnasta. Tätä päätöstä senaatti ei katsonut tarpeelliseksi noudattaa,
8487:  vaan nimitti päinvastoin kolmevirkamieskunnasta ja kaksi palvelija-
8488:  kunnasta!
8489:      Mitä mielipidettä tällainen menettely herättää kansassa, kun
8490:  tietää, että eduskunta on yksimielisesti jotakin päättänyt, mutta
8491:  senaatti menettelee aivan toisin? Minkälaisen luottamuksen antaa
8492:  kansa silloin senaatille, kun se näkee, ettei myöskään kieltolaki-
8493:  kysymyksessä senaatti katso tarpeelliseksi mitään joutuisuutta eikä
8494:  nytkään senaatin varapuheenjohtaja antanut mitään lausuntoa siitä,
8495:  rupeeko tämä senaatti todellakin valmistamaan tämän kysymyksen
8496:  ratkaisua nopeammin kuin mitä edellinen senaatti on tehnyt. Täällä
8497:   Helsingissä oli eilen illalla yleinen kansalaiskokous raittiusväen
8498:  kokoonkutsumana. Siellä tuotiin esiin juuri tuo huolestuttava mieli-
8499:  pide, mikä kansassa on kieltolakikysymykseen nähden. Siellä esi-
8500:  tettiin, että eduskunnan on tässä suhteessa jotakin tehtävä, että
8501:                          Välikysymys kieltolaista.                       193
8502: 
8503: 
8504: eduskunnan on vaadittavasenaatti tilille siitä, että se ei ole katsonut
8505: velvollisuudekseen jouduttaa tämän kysymyksen ratkaisua, kun
8506: kumminkin teidetään, että tämän mielipiteen ilmaus on ollut niin
8507: voimakas ei ainoastaan nyt, vaan jo vuosikausia takaperin.
8508:     En tahdo tässä pitää pitkää raittiussaarnaa, sillä ei ole täällä mitään
8509: merkitystä. Lausun ainoastaan vielä, että minä puolestani ainakaan
8510: en voi yhtyä ed. Soinisen lausuntoon yksinkertaiseen päiväjär-.
8511: jestykseen siirtymisestä, sillä senaatin varapuheenjohtajan selitys
8512: ei ole ainakaan minua tyydyttänyt. Minä kannatan ed. Tokoin
8513: esitystä, että kysymys lähetetään talousvaliokuntaan.               Luulen,
8514: että se. ei tule siellä kauvojakaan viipymään, koska valiokunta voi
8515: muutamissa päivissä valmistaa tästä lausunnon ja silloin asia tulee
8516: täyciellisemmin esitetyksi.     Kannatan . kysymyksen lähettämistä
8517: talousvaliokuntaan.
8518: 
8519:     Ed. Dan i e 1 s on- K a 1m a r i: Keskustelu itse asiassa näyt-.
8520: tää päättyneen ja silloin lienee aika tullut vastata mieskohtaisiin
8521: muistutuksiin.
8522:     Välikysymyksen tekijä on maininnut, että hän on tahtonut
8523: tarjota m. m. minulle tilaisuuden torjua sen väärän esityksen, jonka
8524: ed. Schybergson oli eräästä tässä asiassa, tässä salissa pitämästäni
8525: puheesta antanut. Minulla tietysti ei ole mitään muistuttamista sitä
8526: vastaan, että herra Helenius-Seppälä on tahtonut minulle suoda
8527: tämän tilaisuuden. Minä pyydän kuitenkin muistuttaa, että herra
8528: Schybergson jo keskustelussa viime syksynä antoi aihetta minulle
8529: huomauttamaan kantaani ja mikä oli ydinkohta minun silloisessa
8530: lausunnossani. Minä terotin, että on hallituksen oikeus ja velvolli-
8531: suus tarkastaa niitä lakiehdotuksia, jotka eduskunta jättää sen hyväk-
8532: syttäviksi. Mutta mitä tulee tähän esillä olevaan kysymykseen,
8533: kieltolakiin, minä myöskin lausuin, että minä kehoitan hallitusta
8534: suopeasti tarkastamaan tätä ehdotusta ja tekemään kaiken voita-
8535: vansa niitten esteitten voittamiseksi ja syrjäyttämiseksi, jotka
8536: kohtaavat niin ulkoapäin kuin omassa maassa tätä lakia. Nämät
8537: minun huomautukseni ovat luettavina eduskunnan pöytäkirjoista.
8538: Se oli silloin minun kantani. Siltä kannalta minä äänestin lakiehdo-
8539: tuksen puolesta, sillä kannalla minä tätä nykyä seison, siltä kannalta
8540: minä senaatissa tulen myötävaikuttamaan tämän asian edempiin
8541: vaiheisiin; ja luulen voivani vakuuttaa, että tällä kannalla seisovat
8542: ne eduskunnan jäsenet, jotka, oltuansa viime syksynä mukana edus-
8543: kunnassa asiaa käsittelemässä, nyt joutuvat vastaamaan tämän
8544: asian myöhemmistä vaiheista hallituksen keskuudessa.
8545:     Ed. V a 1 p a s: Tässä asiassa ovat jo sosialistien viralliset puhu-
8546: jat puhuneet, enkä ollut aikonut sekaantua asiaan, mutta mielestäni
8547: on kierretty eräitä kohtia hiukan sivumennen ja tahdon senvuoksi
8548: niihin vähän kajota.
8549:                                                                     13
8550: 194                       Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8551: 
8552:      Mielestäni ei ole täysin selvästi vastattu siihen hämmästyttävään
8553: tosiasiaan, että eduskunnan suurimmat puolueet tälläkin kertaa
8554: tosiasiallisesti näyttävät vastustavan kieltolain vahvistamista, huoli-
8555: matta kaikesta teeskentelystä, mitä täällä on näyttäytynyt. Tekisi
8556: mieli kysyä, mikähän tuohon oikeastaan on syynä. Nämä puolueet
8557: ovat itse asiassa samoja, jotka jo ennen olivat edustettuina sääty-
8558: eduskunnassa. Jos ne olisivat tahtoneet kieltolakia saada aikaan
8559: silloin, niin olisi niillä luonnollisesti ollut siihen tilaisuus, sillä yksinään
8560: ruotsinmielineo ryhmä siellä ei suinkaan olisi voinut tehdä tyhjäksi
8561: kieltolain aikaansaamista. Kun eivät tehneet kieltolakia, johtui se
8562: siitä, että nämä suuret puolueet olivat osaksi kapitalistipuolueita
8563: ja samalla viinapuolueita. Niillä on etua siitä, että tuo myrkytys-
8564: järjestelmä on voimassa tässä maassa, niillä on siitä taloudellisia
8565: sekä monia muitakin etuja. Kotipolton lakkauttamisen jälkeen jou-
8566: tui, kuten tiedetään, viinan valmistus täällä suurtuotannoksi. Lyö-
8567: tiin pääomia yhteen, sijoitettiin niitä tehdaslaitoksiin ja sitte on
8568: tulli- ja monella muulla lainsäädännöllä saatu järjestetyksi asiat
8569: niin, että nuo tehdaslaitokset antavat pääomille, joita niihin on si-
8570: joitettu, tavattoman suuria voittoja. Kerrotaan, että niistä Suo-
8571: messa tulee niihin pannulle pääomalle hyötyä enempi kuin melkein
8572: mistään muusta tuotantohaarasta. Samoin myös saavat viinakaup-
8573: piaat täällä hämmästyttävän suuria voittoja. Näihin liikkeisiin si-
8574: joitetut pääomat saattavat olla yhtä hyvin kuin ruotsinmielisten
8575: myös nuorsuomalaisten ja suomettarelaisten hallussa. Eihän meillä
8576: ole täällä selvää siitä, mikä osa millekin suurpahatalle ja rikkaalle
8577: kuuluu. Pääasia on, että potvarispuolueet joko erikseen tai yhdessä
8578: hyötyvät tuosta järjestelmästä siten, että saavat siitä suoranaista
8579: rahallista voittoa. Vielä ne luulevat hyötyvänsä toisellakin tavalla.
8580: He saavat työväen keskuuteen kaupaksi väkijuomia. Ja sillä tavoin
8581: saavat työväen joutohetkinään istumaan kapakoissa. Ja kun ne
8582: siellä kaikessa rauhassa istuvat, eivät niiden ajatukset hyvin pal-
8583: jon jouda poliittisiin asioihin; noina hetkinä eivät he kerkiä luke-
8584: maan työväen kirjallisuutta eikä myöskään tarpeeksi työväen lehtiä.
8585: Niistä ei siten voi aivan äkkiä tulla sosialisteja. Ja kun työmiehet
8586: siten saavat viikkotileistään liiat poisjuoduiksi maanantaisin ja tiis-
8587: taisin, elleivät tule sunnuntaina ja lauantaina tarpeeksi juoneiksi,
8588: niin tulevat ne tietysti paljon köyhemmiksi kuin raittiit työmiehet ja
8589: heille tulee paljon pikemmin pakko mennä työhön millä ehdolla ta-
8590: hansa. Kun ei ole rahaa pussissa, kohmelo on päässä ja renttuja
8591: vähän päällä, niin saavat työnantajat heitä ostaa tavattoman hal-
8592: valla. Sekä ruotsalaisessa, nuorsuomalaisessa että suomettarelaisessa
8593: puolueessa on työnantajia, joiden etu vaatii, että ne voisivat ostaa
8594: työvoimaa mahdollisimman vähällä. Ja kun on saalis kysymyk-
8595: sessä, silloin kapitalistit tosiaan eivät l<ammo mitään keinoja. Eivät
8596: he silloin välitä, jos he väkijuomilla ehkä murhaavat muutamia
8597:                          Vilikysymys kieltolaista.                   195
8598: 
8599: 
8600: ihmisiä; eivät välitä, jos saattavat sairaiksi kuinka monta ihmistä
8601: tahansa, eivät välitä, miten paljon kurjuutta saavat köyhälistön
8602: koteihin, niinkuin ovat tosiasiallisesti tuottaneetkin. Tiedetäänhän,
8603: että suurissa maissa kapitalistit saattavat törmäyttää suuria. armei-
8604: joja köyhälistöä vastakkain paljasten taloudellisten etujen takia.
8605: Mikseivät siis täällä harjoittaisi juovutusjuomajärjestelmää, saa-
8606: dakseen itselleen samanlaisia etuja, niinkuin vuosikymmeniä ovatkin
8607: tässä maassa harjoittaneet. Tällaisia tosiasioita on osoittamassa
8608: minkätähden monet porvarispuoluelaiset tosiasiallisesti vastustavat
8609: kieltolain aikaansaamista. Ennen ne saattoivat sitä tehdä paljon re-
8610: hellisemmin. He saattoivat julkisemmin ilmoittaa lehdissä väkijuo-
8611: makaupoista. Mutta kun kansan syvät rivit ovat ruvenneet vaati-
8612: maan tuota järjestelmää poistettavaksi, ja porvarispuolueiden täytyi
8613: kosia niiden kannatusta, ovat ne ottaneet ohjelmaansa joitakuita
8614: näyttelytemppuja, joilla tahtovat osottaa että muka nyt rakastavat
8615: kieltolain puolustamista. Sellainen temppu on ollut nähtävänä
8616: sanomalehdissä olleisiin väkijuomailmoituksiin nähden.            Ja kun
8617: saatiin yleinen äänioikeus ja porvarien oli pakko ruveta hankkimaan
8618: kieltolakiohjelmalla kannattajia itselleen, niin laajeni näyttelemi-
8619: nen. Semmoiset puolueet, joista ei olisi ennen luullut että ne milloin-
8620: kaan tulevat raittiuspuolueiksi, esiintyivät nyt julkisesti kielto-
8621: lakiohjelmalla. Niiden täytyi siten esiintyä kansaan päin, sillä ne
8622: tiesivät, että elleivät he olisi niin tehneet, niin olisi ehkä tämän kan-
8623:  san enemmistö äänestänyt sosialidemokraatteja, joilla on kieltolaki
8624: täydestä vakaumuksesta ohjelmistossaan ja jotka itse asiassa
8625: ovat ruoskineet porvarispuolueita ottamaan sitä ohjelmaansa. Siinä
8626: johdonmukaisia tuloksia minkä takia nyt ollaan olevinaan niin
8627: kieltolain ystäviä. Mutta se näytteleminen on jotenkin ulkopuolista;
8628: se ilmenee ulkopuolisena joskus varsin huvittavassa muodossa. Minä
8629: muistutan vain siitä kokouksesta, mikä tässä huoneessa oli silloin,
8630: kun tehtiin juhlallinen päätös kieltolaista. Voidakseen ulkopuolelle
8631: vaikuttaa oikein hyvästi, näyttääkseen miten sitä asiaa oikein juh-
8632: lallisesti harrastetaan, pukeuduttiin hienoihin hännystakkeihin,
8633: kauluksiin ja kravatteihin, noustiin ylös ja näyteltiin kansalle, että
8634: harrastus on muka ihan vakavaa, ihan sydämellistä. Tahdottiin
8635:  saada tulevia vaaleja varten kansan enemmistö tuohon käsitykseen.
8636: Mutta samalla on noiden puolueiden keskuudessa ilmennyt kaksi-
8637: mielisyyttä. Täällä on mainittu niistä Liston vehkeistä ja muista
8638: sellaisista. Vielä on täällä viitattu, miten tuo kaksimielisyys voi il-
8639: metä yksinpä samassa persoonassakin. Täällä on sanottu toiselta
8640: puolen suomalaisen puolueen suuresta johtajasta, että hän on kielto-
8641: lain vastustaja, ja toiselta puolen että hän ei ole vastustaja. Ja
8642:  molemmat niin väittäjät ovat tavallaan oikeassa. Sillä eihän niin
8643:  suuren puolueen, joka tahtoo saada kansan kannatusta ja joka ennen
8644:  on käyttänyt nimeä ~koko kansan>> puolue, eihän niin suuren puolueen
8645: 196                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8646: 
8647: johtaja voisi kansaan päin esiintyä kieltolain vastustajana. Pitää-
8648: hän toki sinne päin näytellä, että hän on puolustaja, ja sentähden
8649: on Danielson-Kaimari puhunut varsin lämpimästi kieltolain puolesta.
8650: Hän puhui niin viime eduskunnassa. Sosialistit tekevät väärin, jos
8651: väittävät, ettei hän ole esiintynyt pu.olustajana. Mutta suureen puo-
8652: lueeseen myös mahdollisesti kuuluu alkohoolikapitalisteja -ja suu-
8653: ren puolueen täytyy kai myös jonkun verran tyydyttää niitä. Täällä
8654: on luettu niitä hänen lausuntojaan, joissa on selvästi se käsitys, että
8655: kieltolakia älköön pantako käytäntöön. Niitä lausuntoja voisi tois-
8656: taa vielä ja jatkaa. Hän m. m. sulki sen hallituksen huomioon, jonka
8657: käsiin kieltolakipäätös tuli, seuraavaa: »Jos ei se huomaa mahdolli-
8658: seksi ehdottaa sellaista kieltolakia, jota r a i t t i u d en harras-
8659: tajat ovat uneksineet, niin esittäköön .se toisen (arvatenkin sellaisen,
8660: jota juoppouden harrastajat ovat uneksineet!), näyttäköön se yk-
8661: sityiskohtaisesti, minkätähden meidän täytyy tässäkin kysymyk-
8662: sessä rajoittua vähempään ja tyytyä siihen, mikä on saavutettavissa.»
8663: - Hän jo silloin antoi hallituksen edustajille ohjeet, miten niiden
8664: tulee menetellä, ja nykyinen hallituksen edustaja on minun mielestäni
8665: täyttänyt tämän reseptin jotenkin moitteettomasti. Hän on joten-
8666: kin yksityiskohtaisesti, yksin hiivaa myöten selitellyt noita asioita.
8667: Minä pyydän lisäksi huomauttaa, että viimeisessä eduskunnan is-
8668: tunnossa käsittivät yksin kieltolain melkein suorat vastustajatkin
8669: Danielson-Kalmarin puheet vastustamiseksi. M. m. ed. Renvall
8670: yhtyi niihin seuraavalla lausunnolla: >>Minä pyysin puheenvuoroa ed.
8671: Danielson-Kalmarin lausunnon johdosta. Olen iloinen siitä, että
8672: hänelle huudettiin >>hyvä>>. Voin omistaa runsaan osan siitä itsel-
8673: leni, sillä asiallisesti seisomme samalla kannalla. - Ed. Renvall
8674: näet aina >>seisoo kannalla>>; niin puhuu suomea moni suomettare-
8675: lainen. - Yhdyn pääasiassa siihen mitä Danielson-Kaimari täällä
8676: lausui.» Ja vielä semmoisenkin viinapuolueen taholta kuin ruot-
8677: sinmielinen kansanpuolue on, lausui samassa istunnossa ed. Schy-
8678: bergson ilonsa ed. Danielson-Kalmarin lausunnosta ja ilmoitti, että
8679: se sisälsi samaa mitä hänkin oikeastaan on sanonut. Ja nyt edelleen
8680: tahdotaan täällä tehdä epäiltäväksi, että suomalaisen puolueen
8681: johtaja ei olisi ollut kieltolain vastustaja, joskin hän toisissa lausun-
8682: noissaan on ollut kieltolain lämmin puolustaja. Samalla kannalla
8683: voisi osoittaa myös nuorsuomalaisen puolueen olevan. Me voimme
8684: siis vetää sen johtopäätöksen, että kansan edessä, kansaan päin nämä
8685: kaksi suurta porvarispuoluetta näyttelevät kieltolain puolustajia,
8686: lähettävät tänne miehiä, jotka kauniisti puhuvat asian puolesta,
8687:  mutta ehkä siellä salassa, jossa asiat ratkaistaan, ovat vastustajia.
8688: Tästä voidaan tehdä vielä sekin johtopäätös, että kieltolain vahvista-
8689: misen viipymisen takana ovat olleet, ei ainoastaaan ruotsinmielisen
8690: puolueen, vaan myös näiden kahden suomenmielisen suuren puo-
8691: lueen johtomiehet, joko useammat tai harvemmat niistä, ja vielä
8692:                           Välikysymys kieltolaista.                    197
8693: 
8694: 
8695:   sekin johtopäätös, että kai jo ennakolta on taattu, että eduskunnan
8696:    enemmistö näiden puolueiden avulla tulee antamaan kannatuk-
8697:   sensa sille senaatille ja niille senaattoreille, jotka ovat tuota kan-
8698:   san vaatimusta viivyttäneet. Se on nyt tässä keskustelussa nähty,
8699:    että ne senaattorit tullevat saamaan eduskunnan enemmistön kan-
8700:    natuksen. Virsihän on ollut noiden puolueiden taholta tällainen:
8701:   ))Se nyt on paha ja ikävä, että se kieltolaki on viipynyt, mutta siir-
8702:    rytään vaan ilman muuta päiväjärjestykseen, toivotaan että kyllä
8703:    senaatti tekee tehtävänsä.•> Kun senaatilla jo ennakolta nähtävästi
8704:    on ollut tiedossaan eduskunnan enemmistön tuollainen kannatus,
8705:    niin on se todella voinut tulla eduskunnan eteen turhanpäiväisillä
8706:    verukkeilla, joilla se on puolustanut viivytystä. - Täällä on ruotsin-
8707:    mieliseltä taholta vaadittu, ettei nykyisiä senaattoreita vedettäisi
8708: . tilille tuosta viivytyksestä, kun entinen senaatti muka kukistui,
8709:    mutta ei oteta huomioon, että nykyisessä senaatissa on juuri sen
8710:    senaatin jäseniä, joka senaatti on näihin asti viivyttänyt tuota asiaa.
8711:    Eikö eduskunnalla olisi oikeus ja velvollisuus vetää niitä jäseniä
8712:    tilille, sillä tietysti he ovat edesvastuussa myös koko senaatin sen-
8713:    aikuisista synneistä. - Ja se selitys, että työvoimien puute on estä-
8714: .. nyt, on ihan lapsellinen. On huomattava että senaatin käytettävänä
8715:    on Suomen valtiovarasto. Se katsoo itsensä oikeutetuksi työntä-
8716:    mään sieltä tuhansia ja vaikka satojatuhansia ilman eduskunnan
8717:    lupaa, vaikka minkälaisiin tarkoituksiin. Eikö se nyt olisi saanut
8718:    valtion kassasta niin paljon varoja, että se olisi voinut ostaa senaa-
8719:    tin ulkopuolelta jonkun verran työvoimia, joilla olisi teettänyt eh-
8720:    dotuksen siksi kirjelmäksi, missä_kirjelmässä olisi puolustettu tuon
8721:    kieltolain vahvistamista ja mikä kirjelmä sitten olisi voitu lähettää
8722:    matkalle Pietariin. Jos ei senaatti olisi valtion varoista saanut niin
8723:    suurta summaa, niin olisi kerännyt taskulainoja kansalta. Mielui-
8724:    sasti kansa. niitä olisi antanut -ja työvoimia olisi ollut saatavissa.
8725:    Täällä esiintyi eräs erinomainen työvoima tällä alalla, valtiotieteen
8726:    tohtori Helenius, ja hänet olisi voitu helposti valtion varoilla, joskin
8727:     vähän suuremmalla kuukausipalkalla, ostaa tuohon tehtävään.
8728:     Eikä siinä olisi tarvittu kuukaudeksi ostaa, jos Helenius olisi pantu
8729:     toimeen. Parissa päivässä, ehkä parissa tunnissa. hän olisi voinut
8730:     laatia kirjelmän.. Puhtaaksikirjoittajia olisi ollut myöskin helppo
8731:    .saada. - Turhilla verukkeilla vaan on viivytetty ja tahdotaan
8732:     vetää meitä nenästä.
8733:          Senaatin menettely on eräässä suhteessa minun mielestäni var-
8734:     sin vaarallinen. Tässä on kysymyksessä eduskunnan suurella enem-
8735:     mistöllä .tekemä päätös. Se päätös ilmaisee epäilemättä Suomen
8736:     kansan enemmistön tahdon, joskaan kaikki edustajat, jotka sen
8737:     päätöksen puolesta ovat äänestäneet, eivät näy tehneen sitä, niin-
8738:     kuin tässä keskustelussa ja muuten on käynyt selville, siinä va-
8739:     kaumuksessa, että he todella tahtoisivat kieltolakia lävitse. Mutta
8740: 198                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8741: 
8742:  ne valitsijat, jotka ovat heitä valinneet, arvatenkin ovat tahtoneet
8743:  sitä. Siis kansan suuren enemmistön tahto on ollut kysymyksessä.
8744:  Ja hallituksen, mieleltään »kansanvaltaisen» hallituksen yksinkertai-
8745:  nen velvollisuus olisi ollut silloin laittaa se hyväksyttäväksi. Ja
8746:  jos hallituksessa olisi ollut sellaisia jäseniä, jotka eivät olisi voineet
8747:  tehdä sitä vakaumuksensa mukaan, niin näiden jäsenten olisi pi-
8748:  tänyt tehdä niinkuin professori Ståhlberg, luikkia pois senaa-
8749:  tista, ilmaista Suomen kansalle rehellisesti: meidän vakaumuk-
8750:  semme on sellainen, me emme voi sitä tehdä ja senvuoksi me läh-
8751:  demme, ja silloin olisi ollut velvollisuus koettaa saada toisia miehiä,
8752:  vaikkapa Matti Helenius, senaattiin, jotka olisivat suostuneet te-
8753:  kemään tuon. Mutta entisen ja nykyisen senaatin eräät herrat ovat
8754:  sanotulla toisenlaisella menettelyllä tahtoneet asettautua kaiken kan-
8755:  sanvaltaisuuden, yksinkertaisimmankin, ulkopuolelle. He näyttä-
8756:  vät pitävän itseänsä siellä jonakin eduskunnasta ja kansasta eris-
8757:  tettynä laitoksena, ikäänkuin jonkunmoisena toisena kamarina,
8758:   jonka yksinvaltias on asettanut, joka pitää oikeutenaan laatia pe-
8759:   rusteluja ja lausuntoja, vaikkapa eduskunnan päätöksiäkin vastaan.
8760:  Se semmoinen senaatti tulisi olemaan oikeastaan eduskunnan jarru-
8761:  laitos, paha este hallitsijan ja eduskunnan välillä. Ei luulisi, että
8762:  suomalainen hallitus, joka vielä kehtaa käyttää perustuslaillisen
8763:   hallituksen nimeä, tämmöisinä aikoina tekee tämmöisiä politillisia
8764:   tyhmyyksiä. (Järjestykseen!) Suomalaisen hallituksen olisi vält-
8765:   tämättä täytynyt antaa tunnustus eduskunnalle ja näyttää ulos-
8766:   käsin ja seuraavalle senaatille esimerkkiä hyvästä hallituksesta, joka
8767:   pani käytäntöön eduskunnan enemmistön päätöksen. Mutta se on
8768:   tehnyt ihan päinvastoin. Se on näyttänyt esimerkkiä sellaiselle
8769:   bobrikoffilaiselle senaatille, joka mahdollisesti voi tulla vielä huo-
8770:   nompi tämän jälkeen ja jommoinen ei välitä ehkä semmoisistakaan
8771: . eduskunnan päätöksistä, jommoisista nämä meidän porvarispuo-
8772:   lueet, joiden kannatuksella tämä nykyinen hallitus toimii, mahdolli-
8773:   sesti tahtoisivat hallituksen välittävän. Hallituksen tuommoinen
8774:   menettely poikkeaa kaikista kansanvaltaisista ja hyvistä tavoista,
8775:   ja minun mielestäni olisi eduskunnan velvollisuus antaa siitä juuri
8776:   erittäin jyrkkä paheksumislausunto. Jos ne edustajat, jotka äänesti-
8777:   vät kieltolain puolesta, todella olisivat tahtoneet sitä kieltolakia
8778:   lävitse, niin niiden pyhä velvollisuus olisi nyt nykyisessä ·eduskun-
8779:   nassa, näiden pitkien kuukausien jälkeen, yhtyä mitä jyrkimpään
8780:   paheksumislausuntoon ainakin niille nykyisen hallituksen jäsenille,
8781:   jotka ovat silloin olleet senaatissa, kun tuo viivytys on tapahtunut.
8782:   Mutta kun he eivät tule yhtymään siihen lausuntoon, niin sillä he
8783:   juuri todistavat, että he todellisesti eivät ole vielä tahtoneet kielto-
8784:   lakia, vaan hyväksyneet sen viivytyksen.
8785:       Minun mielestäni ei ainakaan sosialidemokrateilla ole mitään
8786:   syytä asettua tuolla tavalla menetelleen hallituksen kannattajiksi,
8787:                           Välikysymys kieltolaista.                    199
8788: 
8789: 
8790: vaikkakin täällä joku mainitsi, että ehkä tulisi olemaan paljon asioita,
8791: joissa sosia1idemokratit tulevat työskentelemään yhdessä nykyisen
8792: hallituksen kanssa. Sosialidemokratien pitäisi vaatia, ja onneksi
8793: ne ovat vaatineetkin, ainakin sitä, että asia menisi valiokuntaan;
8794: toiseksi, että valiokunta ottaisi tarkasti tutkittavakseen, kutka yk-
8795: sityiset nykyisen hallituksen jäsenet ovat tuohon viivyttelyyn syy-
8796: päät, ja selvittäisi niiden syyllisyyden edillikunnalle mietinnössä,
8797: jonka se tulisi antamaan, ja tekisi ehdotuksia eduskunnalle, mitä
8798: eduskunnan olisi näiden eduskunnan päätöstä vastaan niskotelleiden
8799: hallituksen jäsenten suhteen tehtävä. Tällä tavalla vaatisi yksin-
8800: kertainen kansanvaltainen periaate menettelemään.               Jos tämän
8801: eduskunnan enemmistö tahtoisi sovelluttaa sitä hallitukseen nähden,
8802: niin mielestäni ehdottomasti täytyisi tehdä niin; ja jos se tahtoisi
8803: tunnustaa, että se harrastaa kieltolain vahvistamista, niin olisi sen
8804: tehtävä niin.
8805:     Täällä ovat monet asettuneet aivan epätoivoiselle kannalle:
8806: kieltolakipäätöstä ei saada vahvistetuksi. He kai sillä tahtovat
8807: viitata, jotta nykyinenkin senaatti tulee ehdottomasti vikuroimaan vas-
8808: taan. En minä tiedä mitä muita esteitä niillä olisi, jotka tekisivät
8809: sen mahdottomaksi. Tässä kokouksessa ei ole niin kovin paljon tuotu
8810: esiin sitä, että se muka ei Venäjällä menisi lävitse. Mutta juuri se
8811: seikka, että tätä eduskunnan päätöstä on niin paljon viivytetty
8812: täällä, osottaa mielestäni, että porvarispiireissämme ainakin pelä-
8813: tään sen menemistä Pietarissa läpi eikä sentakia uskalleta sitä lä·
8814: hettää sinne. Jos kieltolain vastustajat tietäisivät varmasti, että
8815: laki siellä tulee hylättäväksi, niin herran nimessä, ne olisivat sen
8816: jo aikoja lähettäneet sinne. Ne olisivat täällä sanoneet meille hyök-
8817: kääjille: näin me olemme tehneet, mutta siellä ne pahat voimat ovat
8818: tehneet tyhjäksi tuon kansalle niin edullisen aikeen. Ja ne pitäisivät
8819: hyviä, loistavia puheita siitä, kuinka hyviä he ovat olleet ja kuinka
8820: hyvä se hallitus, joka niin on tehnyt. Mutta tosiasiat lienevätkin
8821: sellaiset, että Venäjän valtakunnan edut tuskin ovat tämän vahvista-
8822: misen tiellä. Eihän Venäjä hyödy taloudellisesti paljoakaan nykyi-
8823: sestä Suomen väkijuomajärjestelmästä, koska Venäjältä tuodaan
8824: toistaiseksi niin perin vähän alkoholijuomia tänne. Venäjän nykyi-
8825: selle virkavaltaiselle hallitukselle voisi kyllä olla edullista, mikä
8826: meidän porvarillisten kapitalistienkin mielestä, että väkijuomien
8827: avulla nälkiinnytettäisiin väkeä, pidettäisiin osa kansaa hyvin huo-
8828: nossa taloudellisessa ja henkisessä tilassa. Mutta sellaisesta kieltolakim-
8829: me vahvistamisen Venäjällä kieltämisestä olisi eräs toinen vaara, joka
8830: ehkä saattaisi Venäjän virkavallan antamaan hyväksymisensä,
8831: se vaara näette, että jos laki siellä kiellettäisiin, Suomen kansan
8832: suuren enemmistön kiukku kohdistuisi niitä Venäjän virkavaitiaita
8833: vastaan. Ja kun heillä on niin vähän etuja voitettavina, mutta
8834: saattaisivat sellaisen suuttumuksen tässä maassa aikaan, niin on
8835: 200                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
8836: 
8837: 
8838: ihan luultavaa, että ne välttäisivät tämmöisen suuttumuksen ai-
8839: heuttamista, sillä yksinkertaisella syyllä, että heille, joskin välttäi-
8840: sivät sitä, ei tulisi kuitenkaan paljo siitä vahinkoa. Kun tältä kan-
8841: nalta ·arvostelee näitä Venäjän virkavaltaisia, luulisi että ne vah-
8842: vistaisivat lain. On luonnollista, että niiden ei tarvitse peljätä eri-
8843: koisesti sitä suuttumusta, mikä täällä syntyisi. Onhan niillä niin
8844: suuria voimia tässäkin maassa. Mutta Venäjän virkavaltiaiden
8845: viisaaseen politiikkaan tavallisesti kuuluu, etteivät he yleensä ihan
8846: vähistä syistä ryhdy kiihottamaan niin suureen suuttumukseen,
8847: kun tietävät että tyytymättömyyttä on siinä valtakunnassa muu-
8848: tenkin hirveän paljon. Jos ne alkavat lisäämään suuttumusta ja
8849: tyytymättömyyttä kansan keskuudessa, tulevat ne tekemään sen
8850: toisista syistä, joista ne tulevat niittämään itselleen enemmän saa-
8851: lista kuin tästä nykyisin niittäisivät. Minusta siis näyttää
8852: luultavalta, että kieltolaki olisi nykyään voinut mennä Pietarissa
8853: läpi. Sitä raskaammin, ankarammin täytyy syyttää kotimaista
8854: hallitusta siitä, että se ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväk-
8855: seen, ei ole edes koettanut sitä.
8856:     Kai asia lähetetään valiokuntaan? Pyytäisin että valiokunta,
8857: jos asia sinne saadaan, ottaisi hyvin tarkasti tutkittavakseen kaik-
8858: kien kotimaisten senaattorien syyllisyyden, ja sitte sen tutkimuk-
8859: ~en perusteella eduskunta tekisi mahdollisesti yksityiskohtaisesti
8860: tarkan ja hyvin harkitun tuomion asiasta.
8861: 
8862:    P u h e m i e s: Aika on kulunut niin pitkälle että täytyy kes-
8863: keyttää istunto kello 6:ksi i. p.
8864: 
8865: 
8866:    Täysi-istunto keskeytetään kello 4,15 i. p.
8867: 
8868: 
8869:                  Täysi-istuntoa jatketaan k:lo 6 1. p.
8870: 
8871:     Puhemies: Ennenkuin annan puhevuoron seuraavalle puhu-
8872: jalle, pyydän ilmoittaa, että olen pikakirjoituskansliasta tilannut ed.
8873: Valpas Hännisen äsken pitämän puheen, ja olen siinä huomannut
8874: lauseita, jotka eivät ole arvokkaita ja sopivia, josta täten muistutan
8875: ed. Valpas Hännistä.
8876: 
8877:     Ed. S c h y b e r g s on : Hr Valpas Hänninens uttalande var af den
8878: art, att jag förlorat lusten att vidare deltaga i denna debatt. J ag afstår.
8879: 
8880:    Ed. A h m a v a a r a : Minä pyysin myöskin puheenvuoroa
8881: ed. Valpas Hännisen lausunnon johdosta. Asialliselta kannalta
8882:                          Välikysymys kieltolaista.                  201
8883: 
8884: 
8885:  ei kyllä tämä lausunto ansaitse mitään vastalausuntoa, siitä yksin-
8886:  kertaisesta syystä, ettei siinä nyt, enemmän kuin ennenkään tämän
8887:  edustajan lausunnoissa, ollut mitään asiallista. Mutta toiselta kan-
8888:  nalta se ansaitsee muutaman sanan. Hän näkyy nyt ensinnäkin
8889: olevan kovin vihainen siitä, että muut puolueet ajavat raittius-
8890: asiaa - hän tietysti tahtoisi tämän pitää yksinoikeutenaan
8891:  agitatsioonitarkoituksiin. Tämä asia on nyt kuitenkin siksi suuri-
8892:  arvoinen, ettei sitä saisi alentaa tuommoiseksi taktiikkakeinoksi.
8893:  Vaikka minulle, kuullessani edusmies Valpas Hännisen puheen
8894: muistui elävästi mieleen tuo vanha sananlasku: »itsestään paha
8895: pappi puhuU>>, niin minun kuitenkin täytyy eduskunnan arvon vuoksi
8896: lausua vastalauseeni tätä lausuntoa vastaan. Tämä arvoisa edustaja
8897: suvaitsi kuvata täällä muiden ryhmien edustajat, siis eduskunnan
8898: enemmistön, konniksi ja vehkeilijöiksi, sanalla sanoen roistoiksi,
8899: jotka eivät aja asiaa vakaumuksen mukaan, vaan taktiikkatarkoi-
8900: tuksessa ja manööveriä käyttääkseen, kuten hän muistaakseni lausui.
8901: Mihin tuloksiin vievät eduskunnan keskustelut, jos tämmöistä
8902: toisten motiivien arvostelua ja vääristelyä ruvetaan täällä har-
8903: joittamaan ilman vähintäkään perustelua? Jos tätä tällaista jatkuu,
8904: niin eduskunnan istunnot muuttuvat sellaisiksi, ettei täällä kukaan
8905: kunnon ihminen enää viitsi kuunnella, vielä vähemmän olla. edus-
8906: kunnan jäsenenä (Hyvä! Hyvä! Bra! Bra!).; Minä panen vakavan
8907: vastalauseen tällaista kerrassaan sopimatonta ja alhaista menettelyä
8908: vastaan (Hyvä-huutoja).
8909: 
8910:      Ed. Soininen: Ei voi johtua mieleeni vastata seikkaperäi-
8911: sesti siihen kiukkuiseen mielenpurkaukseen, jonka täällä äskettäin
8912: ed. Valppaan esiintuomana saimme kuulla, mutta pyydän lausua
8913: pari sanaa muutamista asiallisista kohdista siinä.
8914:      Siinä sanottiin, että olivathan porvarilliset puolueet jo sääty-
8915:  valtiopäivillä tilaisuudessa ajaa raittiusasiaa, mutta eiväthän he
8916:  sitä tehneet. Pyydän saada muistuttaa tässä talonpoikaissäädyn
8917:  kantaa valtiopävillä jo siihen aikaan, kun sosialidemokraattinen puo-
8918:  lue kulutti lapsenkenkiänsä eikä voinut mitään painostusta har-
8919:  joittaa. Vuoden 1900 valtiopäivillä jo vaati talonpoikaissääty täy-
8920:  dellistä kieltolakia. Ja se mielipide, joka silloin oli vallalla talon-
8921:  poikaissäädyssä, se nyt on määräämässä ainakin suomalaisen puo-
8922:  lueen kantaa, ja luulen voivani sanoa myöskin nuorsuomalaisen.
8923:      Sanottiin edelleen, että jokaisen raittiudenharrastajan välttä-
8924:  mättömästi olisi pitänyt yhtyä lähettämään tämä välikysymys
8925:  valiokuntaan sitä varten, että siellä muodostettaisiin paheksumislause
8926: hallitukselle. Minä en voi ymmärtää, mitä asia siltä osalta valiokun-
8927:  nassa paranisi, sillä eihän tämä keskustelu alusta loppuun ole ollut
8928: .muuta kuin yksi ainoa paheksumislause entisen senaatin menette-
8929:  lystä tässä asiassa, mikäli siihen on koskettu, mahdollisesti lukuun-
8930: 202                    Istunto 25 1'· elokuuta 1908.
8931: 
8932:  ottamatta muutamaa lausuntoa ruotsalaiselta taholta. Mitä taas
8933:  uuteen hallitukseen tulee, niin kaiken järjen nimessä ei toki voi antaa
8934:  paheksumislausuntoa hallitukselle, joka on ollut toimessa pari
8935:  kolme viikkoa ja joka ensi työkseen on täydentänyt sen valiokunnan
8936:  lukumäärän, jonka piti ruveta kieltolakiasiaa käsittelemään ja
8937:  jonka yksi jäsen on omasta ja usean virkaveljensä puolesta täällä
8938:  vakuuttanut, että he tahtovat tehdä kaiken voitavansa asian edistä-
8939: .miseksi. Jos asia olisi asiallisesti parantunut valiokuntaan lähettämi-
8940:  sestä, niin minä olisin ollut ensimäinen sitä vaatimaan. Olen jo vii-
8941:  tannut siihen, että asia on otettava uudestaan esille, jos se joutuu
8942:  ja niin pian kun se joutuu sille kannalle, että eduskunnan myötä-
8943:  vaikutusta tarvitaan.
8944:      Mutta tätä asiallista kysymyksen edistämistä tuskin vasemmis-
8945:  tossa on niin paljo ajateltukaan, sillä ymmärtääkseni ed. ;valpas
8946:  Hännisen puheesta sai sen selvän käsityksen, että valiokunnan tulisi
8947:  vaan panna toimeen tarkka tutkinto ja tuomio, niin että voitaisiin
8948:  ruveta kostotoimenpiteisiin syyllisiä vastaan, joista ehkä suurin osa
8949:  ei enää edes ole missään virka-asemassa.
8950:      Ennen kaikkea minä kuitenkin pyytäisin saada vakavasti panna
8951:  vasemmiston sydämelle kysymyksen, mikä palvelus kieltolaille
8952:  tehdään, jos täällä koetetaan uskotella ulospäinkin, että eduskunnan
8953:  enemmistö ei kannata kieltolakia. Miten se on vaikuttava tämän
8954:  kysymyksen ratkaisussa, kun se hallitsijan eteen tulee ja hän ehkä,
8955:  uskoen näitä puheita, saapi sen käsityksen, että Suomen kansan
8956:   enemmistö ei ole tämän lain takana (Hyvä, hyvä, bra!).
8957: 
8958:     Ed. H e i m b ii r g e r : Enligt 48 § L. 0. bör landtdagsman
8959: iakttaga ett allvarligt och värdigt uppträdande; icke tillåta sig för-
8960: olämpande, spefulla eller eljes opassande uttryck om styrelsen eller
8961: enskilda personer. Efter min åsikt hafva åtskilliga talare i dag, sär-
8962: skildt landtdagsmannen Valpas Hänninen, ganska nära tangerat
8963: bestämningarna i denna paragraf. Jag hade begärt ordet för att
8964: emot sådant tillvägagående nedlägga en allvarlig gensaga, men vill
8965: dock numera nöja mig med det klander, som hr talmannen emot
8966: ~agda uppträdande uttalat.
8967: 
8968:      Ed. La n t t o: Vaikka ei minulla ole kunnia lukeutua minkään
8969:  erityisen raittiusseuran väestöön enkä siis puhu yksinomaan aatteen
8970:  innostamana, vielä vähemmän sen kiihottamana, on minulla kuiten-
8971: .kin Pohjanmaan laajan maalaisväestön, ja myös maalaisliiton
8972:  rivien miehenä, velvollisuus merkitä heidän ja oma kantani tässä
8973:  suurpiirteisessä kysymyksessä. Tuskin mitään lakia, tuskin mitään
8974:  asetusta kansa niin jännityksellä odottaa, kuin juuri tämän kielto-
8975:  lain toteutumista. Se odottaa sitä kuin uuden huomenen tuloa, kuin
8976:  uuden päivän sarastusta, pelon ja toivon välillä, - pelon sen takia,
8977:                           Välikysymys kieltolaista.
8978: 
8979: 
8980:  että jos maamme mahtimiehet koettaisivat sen käytäntööntuloa
8981:  jollain tavalla ehkäistä ja jarruttaa. Täydellisesti tunnustaen hallitus-
8982:  miehillämme olleen työnpaljouden ja työvoiman vähyydenkin,
8983:  kuitenkin uskallamme toivoa hallituksemme suurinta myötätuntoi-
8984:  suutta niille hyville ja puhtaille harrastuksille, jotka kansamme alim-
8985:  pien kerroksien keskuudessa ovat ikäänkuin kansalaishyveeksi mer-
8986:  kittävät. Sielutieteellinen totuushan on, että niin kansoissa kuin
8987:  yksitöissäkin hyveet ja paheet ovat keskenänsä alituisessa sodassa, ja
8988:  jos hyveet pääsevät voitolle, niin kukistuvat paheet. Edistäkäämme
8989:  siis kukin voimaimme ja asemamme mukaan kunnon viljaa isän-
8990:  maamme pellossa, jotta se rehevyydellä tukahuttaisi siinä mahdolli-
8991:  sesti piilevat rikkaruohot siunaukseksi Suomellemme, kaunistukseksi
8992:  kansallemme, lastemmekin iki-iloksi.
8993: 
8994:       Ed. P a 1 m en: Olen havainnut velvollisuudekseni pöytäkir-
8995:   jaan ilmoittaa, että jos tämän välikysymyksen lykkääminen valio-
8996:   kuntaan millään tavalla voisi epäluuloja haihduttaa ja selvyyttä
8997:   antaa, olisin heti valmis siihen suostumaan, mutta luullakseni
8998:   tällainen olettamus veisi aivan harhaan. Asian lykkäämisestä tulisi
8999:   vaan ajanhukkaa valiokunnalle ja tämän saman keskustelun uudistu-
9000:   minen eduskunnassa. Ja sen erimielisyyden takia, ratkaistaanko
9001:   asia nyt, tänään, vaiko jonkun viikon perästä, ei tosiaankaan kan-
9002:   nata huutaa itään ja huutaa länteen toisen ryhmän vilpittömästä
9003:   asianharrastuksesta, muiden vilpillisestä kylmäkiskoisuudesta. Mutta
9004:   kansan edustajana, oikeutettuna lausumaan mieltäni kaiken sen
9005:   laillisuudesta, mitä valtiopäivillä tapahtuu, en voi minäkään olla
9006:   vastalausetta panematta sen sairaaloisuuteen asti menevän into-
9007:   himon ja kansalaisvihan johdosta, joka varsinkin kuvautui aamu-
9008:   puolen istunnon viimeisen puhujan lausunnossa ja koko esiintymi-
9009: . sessä. Että yksityinen tuolla tavoin esiintyy, saattaa käydä hänen
9010:   omalla vastuullaan, jollei hänen ryhmänsä, kuten ilmeisesti tänään
9011:   oli asianlaita, ole kyllin kritiikitön nauttiakseen näytelmästä,
9012:   mikä kulttuurikansojen kesken tuntuisi katukokousta alentavalta
9013:   (Hyvä! Hyvä! Bra!). Jos me todellakin tahdomme parlamenttaari-
9014:   suutta, jos tahdomme hallitusta, joka nauttii Suomen kansan edus-
9015:   tuksen luottamusta ja kunnioitusta, niin meidän tulee kohdella
9016:   sitä ja jokaista vastustajaa kunnioituksella. Ellei maan hallituk-
9017:   selta muuta vaadita, kuin että se, kuten ed. Sillanpää näytti odot-
9018:   tavan, omatta harkinnattaan panee toimeen jokaisen viittauksen,
9019:   jonka se on saanut vaikkapa vähäpätöisen komitean kokoonpanosta,
9020:   niin emme tarvitse muuta hallitusta kuin sellaisen ostetim hen-
9021:   kilön, joka tunnissa tai parissa suorittaa minkä asian tahansa, -
9022:   mikä käsittely näyttää olevan ed. Hännisen ymmärrys Suomen se-
9023:   naatin tehtävistä. Kannattaa kuitenkin ajoissa ottaa huomioon, että
9024:   sellaiseen toimeen ehkei rahankaan edestä saada kykeneviä henki-
9025: 204                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9026: 
9027: löitä. Meidän sosialistiryhmällämme olisi syytä ennen muita ottaa
9028: huomioon, että henkisessä maailmassa on paljo, jota ei voi saada
9029: rahan edestä. Mutta puolueen jäsenet näyttävät tässä kohden aja-
9030: van kapitalistisen järjestelmän rumimmat puolet ihan järjettömiin.
9031:     En odota, että nämä sanat sillä puolen herättäisivät myötätun-
9032: toa, saati mieltymystä, mutta syvästi vakuutettuna siitä, että tä-
9033: män eduskunnan vaikutusvalta lopulta riippuu siitä kunnioituksesta,
9034: minkä se voi ajattelevain kansalaisten silmissä saavuttaa, olen pi-
9035: tänyt velvollisuutenani lausua sanottua. Monta sellaista istuntoa
9036: kuin tämän päivän ei ole tarpeen, ennenkuin tuo kunnioitus saattaa
9037: olla menetettyä. (Hyvä! Hyvä! Bra!)
9038: 
9039:     Ed. Pär s s i ne n: Pyydän lausua sen ajatuksen, että tämä
9040: manööveri ja juhlallinen paheksumislausuntojen tulva, mikä sieltä
9041: keskustasta ja oikeistolta on tullut, on ainoastaan temppu, jolla
9042: tahdotaan päästä sen kipeän tosiasian edestä, että porvarien kielto-
9043: lakiharrastuksista on tehty hyvin asiallisia paljastuksia (Oikealta,
9044: keskustasta: Järjestykseen! Vasemmalta: hyvä Hyvä!). Se on manöö-
9045: veri, temppu, jolla tahdotaan päästä tästä nähtävästi heille ikävästä
9046: asiasta. Ed. Palmen sanoi, että jos se nyt menee valiokuntaan,
9047: niin siitä tulee vaan ajanhukkaa. En käsitä, kuinka tällaisesta asiasta
9048: tulisi ajanhukkaa. Minä luulen, että eduskunta ei koskaan voi
9049: käyttää aikaansa paremmin kuin tämän asian käsittelemiseen.
9050:     Vielä tekee mieleni lausua pari sanaa ed. Reimalle. Hän piti
9051: tavattoman innokkaan puheen, miten tulee kiiruhtaa tulipaloa
9052: sammuttamaan ja kuinka tämä tapaus on muka semmoinen. Tämä
9053: lausunto on mainio erimerkki siitä ristiriitaisuudesta, mikä tässä
9054: kysymyksessä esiintyy suomettarelaisten keskuudessa, jos sitä
9055: vertaa siihen, mitä ed. Soininen aikasemmin puhui siitä, kuinka
9056: senaattorit tarvitsevat kesälomaa, joten tämänkin asian senvuoksi
9057: tulee levätä. Nyt jos milloinkaan on saatu vakavia todistuksia siitä,
9058: että tämä asia on lähetettävä valiokuntaan lähempää käsittelyä
9059: varten.
9060: 
9061:    Ed. V a 1 p a s : Ehkä edustajat eivät rupea pelkäämään. En
9062: minä täällä tällä kertaa aijo kauvan olla. Kiitän ensinnäkin edusta-
9063: jatar Pärssistä siitä, että hän, naisena, on ryhtynyt puolustamaan
9064: minua täällä tehtyjä syytöksiä vastaan.
9065:     Muuten pyydän huomauttaa, että minä äskenmainitussa puheessa
9066: esitin yleensä sellaista, mitä sosialidemokratiselta taholta esite-
9067: tään, kun ·arvostellaan porvarillisten valtapuolueiden politiikkaa.
9068: Olen lukenut kertomuksia parlamenttikeskusteluista . ulkomailla,
9069: ja kun vertaan puheeni sisältöä niihin, täytyy minun sitä pitää
9070: erittäin heikkona; jota vastoin muiden maiden parlamenteissa on
9071: hyökätty ja hyökätään paljon voimakkaammin, kiivaammin ja
9072:                          Välikysymys kieltolaista.                  205.
9073: 
9074: 
9075: räikeämmillä sanoilla kapitalistipuolueita vastaan. Pyydän. vaan
9076: huomauttaa, että täällä löytyy edustajia, vaikka tämän eduskunnan
9077: pitäisi olla kansanvaltaisimmin kokoonpantu Euroopassa, jotka eivät
9078: sallisi siinä määrin sosialidemokratista arvostelua, kuin sallitaan
9079: semmoisissa eduskUnnissa, jotka 'ovat vähemmän kansanvaltai-
9080: semmilla vaalij ärj estelmillä kokoonpantuja (Vasemmistosta: Oikein).
9081:     Mitä tulee itse muistutuksiin, joita puheeni sisältöä vastaan
9082: tehtiin, ovat ne kovin vähäisiä. Minä tarkoitin pyynnöllä, että asia
9083: lähetettäisiin valiokuntaan,· selvästi, että valiokunnassa tutkittaisiin
9084: tarkasti ainakin niiden senaattorien toimenpiteet, jotka erineri
9085: kuuluivat senaattiin ja siellä vielä ovat ja vasta sen tarkan tutki-
9086: muksen perusteella annettaisiin eduskunnassa lopullinen tuomio
9087: asiassa. Luonnollisesti, jos asia saataisiin valiokuntaan, tulisi valio-
9088: kunnan tehtäväksi antaa arvostelunsa tämän nykyisen senaatin
9089: menettelystä huolimatta siitä, että tämä senaatti on ollut niin
9090: vähän aikaa koolla. Valiokunnan pitäisi ottaa tutkittavaksi, olisiko
9091: tämä nykyhien senaatti jo tällä lyhyellä ajalla tehnyt kaiken,
9092: mitä olisi voinut tässä asiassa, vai eikö, ja esittää siitä mielipiteensä
9093:  eduskunnalle, joten eduskunta senkin perustuksella voisi antaa
9094: lausuntonsa. Sitä paitsi olisi erinomaisen hyvä, jos tämä asia ilman
9095: toista välikysymystä tulisi uudelleen eduskuntaan, ehkä parin
9096:  kolmen viikon päästä, jolloin saataisiin mahdollisesti taas uudelleen
9097: ottaa nykyinen hallitus tilille, uutta kyselyä tekemättä, siihen aikaan
9098:  nähden, mikä kuluisi asian ollessa valiokunnassa. Tästä olisi ainoas-
9099:  taan pelkkää hyötyä. Olisihan senvuoksi ihmeteltävää ellei eduskunta,·
9100:  jossa yhä vielä vakuutetaan kieltolailla olevan vakavan enemmistön,
9101:  lähettäisi asiaa valiokuntaan. Ellei eduskunta sitä tee, niin moni
9102:  ihminen taas tulee toisiin ajatuksiin tässä suhteessa. ('Vasemmistosta:
9103:  Hyvä, hyväl).
9104: 
9105:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
9106: 
9107:     P u h e m i e s : Asiassa on puollettu yksinkertaista siirtymistä
9108: päiväjärjestykseen, eli siis että eduskunta, kuultuaan annetun seli-
9109: tyksen, siirtyisi päiväjärjestykseen. Sen ohessa on ehdotettu perus-
9110: teltua siirtymistä päiväjärjestykseen, ja sitä on kannatettu. Myös
9111: on tehty ehdotuksia niihin valiokuntiin nähden, joihin asia viimeksi
9112: mainitussa tapauksessa olisi lykättävä. On nimittäin ehdotettu, että
9113: asia lykättäisiin talousvaliokuntaan, ja tämä ehdotus on saavuttanut
9114: kannatusta; sitä paitsi on vielä ehdotettu, että asia lähetettäisiin
9115: valtiovarainvaliokuntaan, mutta tätä ehdotusta ei ole kukaan kan-
9116: nattanut. Asiassa tulee siis äänestettäväksi ja kun löytyy vaan yksi
9117: kannatettu ehdotus siitä valiokunnasta, mihinkä asia, jos perusteltu
9118: siirtyminen päiväjärjestykseen hyväksytään, olisi lähetettävä, niin
9119: voidaan samalla ottaa äänestettäväksi myös kysymys valiokunnasta.
9120:                        Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9121: 
9122:    linestyseaftys ja päitös :
9123: 
9124:     Ken hyväksyy yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen
9125: vastaa • j a a »; jos • ei • voittaa, on Eduskunta päättänyt lähettää asian
9126: Talousvaliokuntaan, joka valmistaa ehdotuksen perustetuksi siirty·
9127: miseksi päiväjärjestykseen.
9128:     Aänestyksessä annetaan ro7 jaa- ja 8r ei-ääntä, jonka ohella
9129: yksi äänestyslippu ilmoitetaan hylätyksi.
9130:     Eduskunta on siis hyväksynyt yksinkertaisen siirtymisen päivä-
9131: järjestykseen.
9132: 
9133: 
9134: 
9135:     Tämän jälkeen jatketaan ensimmäisenä päiväjärjestyksessä olevan
9136: asian käsittelyä, ja aiheuttaa se seuraavat lausunnot:
9137: 
9138:     Ed. H e i m b ii r g e r : Hr Schybergson har uttalat den upp-
9139: fattning, att den af honom företrädda åsikten till sina hufvuddrag
9140: omfattades af en stor del utaf den svenska befolkningen, såväl bland
9141: dess herremannaklass som bland allmogen. J ag har icke full visshet
9142: om, huru därmed sig förhåller; dock har jag all anledning att antaga,
9143: att hr Schybergsons uppfattning är riktig. Hr Schybergson har vidare
9144: uppgifvit, att han i förevarande fråga fört talan endast för egen del.
9145: J ag har begärt ordet för att anmäla, att den utaf honom intagna
9146: ståndpunktenihufvudsak också är min, och att han således icke står
9147: ensam om sin åsikt bland svenska folkpartiets landtdagsmän.
9148: 
9149:     Ed. J. H e d b e r g : J ag har begärt ordet med anledning af en del
9150: utaf de uttalanden hr Schybergson gjorde under förmiddagens
9151: plenum. Han drog där den svenska bygdens befolkning med om sin
9152: uppfattning i föreliggande fråga. Han sade: 1>Under den senaste
9153: valkampanjen tvekade jag icke att nästan vid hvarje tillfälle fram-
9154: hålla denna min ståndpunkt och på några få celebra undantag
9155: när varman ense därom>>. Det är icke endast hr Schybergson, som
9156: känner den svenska befolkningens åsikt ·ute i bygderna. Ifrån medlet
9157: af juni månad ända till månadens slut gjorde jag resor i de väst-
9158: finska svenska bygderna. För mig framstod det såsom en oemot-
9159: säglig sanning, att befolkningen där då var jämförelsevis litet intres-
9160: serad för de stundande valen, hvarför, det hör ju icke hit, men
9161: strax därefter kom det nådiga förordnandet och från den stunden
9162: fick befolkningen intresse för valen och detta så pass starkt, att uti
9163: hela den väst-finska svenska bygden, om vi räkna bort de, som
9164: funnos ute till sjöss, deltog man i valen ungefär lika starkt som
9165: vid föregående års val. Detta motsäger fullständigt hr Schybergsons
9166: uppfattning i denna väg. J ag har velat hafva detta framfördt,
9167:                 Suomen asiain valmistelu ja alam. esittely.
9168: 
9169: 
9170: emedan jag från så många håll hört uttalas den uppfattning, att
9171: landtdagens förnämsta uppgift bör blifva, att försöka på ett hof-
9172: samt, men bestämdt sätt afvärja de vådligheter, som genom det
9173: senaste förfogandet hafva kommit tili.
9174: 
9175:     Ed. N i x.: Då hr Schybergson under förmiddagens debatt fram-
9176: höll, att den uppfattning, som han har framfört, delas utaf allmogen
9177: i den svenska bygden, så ville jag endast hafva i denna kammare
9178: uttalat, att denna uppfattning icke delas utaf allmogen uti den lands-
9179: del, från hvilken jag har blifvit vald.
9180: 
9181:     Ed. J o h a n s s o n : Hr Schybergson har i dag med känd väl-
9182: talighet framfört ett andragande, som väckt synnerlig uppmärk-
9183: samhet. J ag vill icke här ingå på något bemötande af detsamma.
9184: Den undfallenhetsanda, som likt en blåhvit tråd går igenom hela
9185: hans andragande, vill jag icke beröra. Men då han vill göra sig tili
9186: tolk för vår svenska allmoge- och arbetarebefolknings tankar, då
9187: han säger att den i hufvudsak delar hans åsikter, är jag tvungen
9188: säga, att detta icke är med sanningen öfverensstämmande. För de
9189: högre samhällsklasserna må hr Schybergson gärna göra sig till tolk,
9190: och kanske delas hans åsikt också af några indifferenta småborgare.
9191: Men hvad de svenska arbetarene och den svenska allmogen beträffar,
9192: så tror jag, att hr Schybergson icke så mycket vistats bland dem,
9193: att han skulle kunna göra sig till tolk för dem. J ag har rört mig
9194: mycket bland svenskatalande arbetare och allmoge och har alltid
9195: hört sådana uttalanden, som att vi böra utan dagtingan hålla på
9196: våra rättigheter och ·icke inlåta oss på några som hälst kompromisser
9197: eller brobyggnadsförsök. J ag tror mig hafva större rätt att säga
9198: hvad den svenska allmogen tänker i detta afseende än hr Schybergson,
9199: då jag mera än han vistats bland dem och vet hvad de tänka, de
9200: nämligen, som öfver hufvud tänka själfständigt och icke låta andra
9201: tänka för sig.
9202: 
9203:     Ed. S t o r b j ö r k : Åfven jag måste uttala den åsikt, att i den
9204: landsdel, från hvilken jag är vald, nämligen Vasa norra valkrets,
9205: icke den uppfattning hos den svenska befolkningen är rådande, som
9206: hr Schybergson här har gifvit uttryck åt. J ag ville icke därmed hafva
9207: sagdt, att hr Schybergson icke skulle hafva talat sanning, men det
9208: är lätt att förstå att, om en sådan vältalare som hr Schybergson
9209: kommer ut till landsbyggden bland okunnig landsbefolkning och
9210: Iramlägger sin åsikt, så kommer sig denna befolkning icke att pro-
9211: testera emot hans uttalande, och däraf tror jag, att hr Schybergson
9212: har blifvit vilseledd beträffande den svenska befolkningens upp-
9213: fattning i de trakter, där han vistats. I de trakter, hvarifrån jag är
9214: hemma, har jag endast hört det uttalande, att landtdagen bör i
9215: 208                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9216: 
9217: 
9218: hvarje fall och särskildt i fråga om föredragning af Hnska ärenden,
9219: värna landets rätt och folkets rätt samt icke vika en tum. Därmed
9220: har jag icke velat säga att befolkningen hyser den uppfattningen,
9221: att icke landtdagen skulle få vidtaga de åtgärder, hvilka landtdagen
9222: anser vara nödvändiga.
9223: 
9224:     Ed. A h 1 r o o s ': Då jag företrädesvis representerar de djupa
9225: samhällslagren bland den svenska. befolkningen i Nyland, dristar
9226: jag mig framhålla, att jag på mina resor också kommit tili den upp-
9227: fattning, att hr Schybergsons åsikt icke delas af den svenska allmogen
9228: och valmanskåren.
9229: 
9230:      Ed. S c h y b e r g s o n : J ag medgifver, att mitt yttrande
9231: måste inskränka sig tilidendel af landet, där jag rört mig, och tili de
9232: erfarenheter jag därunder har fått. Hvad åter beträffar en af de
9233: senaste talarenas yttrande om den undfallenhetsanda, som hade
9234: gripit mig, så kännes det med förlof sagdt en smula oväntadt för
9235: mig att höra den beskyllningen. J ag kan försäkra, att det t. o. m.
9236: fordrats mod att komma fram med en åsikt, om hvilken jag på
9237: förhand vetat, att den skulle stöta så mycket på patrull, som den
9238: det gjort .
9239:   ., Då man å ena sidan tillägger den ifrågavarande åtgärden den
9240: betydelse, att därmed hela vår autonomi skulle äfventyras, och jag
9241: däremot säger, att den icke har denna betydelse, utan att vår stats-
9242: byggnad står ändå, så ville jag fråga, hvilkendera uppfattningen är
9243: den modigare och lugnare? J ag kan icke gå ifrån detta, att det är
9244: skäl att motarbeta den pessimism och liknöjdhet som börjar
9245: sprida sig i byggderna under intrycket af farhågorna för att
9246: allt vore förloradt. Och jag kan häller icke undgå att uttryckligen
9247: påpeka, att det icke ens beträffande vederbörande i Petersburg kan
9248: skada, om m:o~n där blir rubbad i sin öfvertygelse om att man med
9249: denna åtgärd tillskyndat oss så mycket ondt, som man utan tvifvel
9250: åsyftat. Min utläggning har gått ut på att man icke lyckats däri.
9251: 
9252:     Ed. K u u s i n e n : Minun piti oikeastaan jo aamupäivällä
9253: kiittää niistä kiitoksista ja tyytyväisyyden ilmaisuista, joita meidän
9254: lausuntomme tässä asiassa saivat osakseen parin nuorsuomalaisen·
9255: edustajan taholta, m. m. ed. Castrenilta. Mutta samalla piti minun
9256: varoittaa heitä liioista toiveista tässä suhteessa, eikä kulunutkaan
9257: monta tuntia kun vastikään nähtiin, että nuorsuomalaisen puolueeu
9258: sosialistiystävyys on varsin hämmästyttävästi hävinnyt tuuleen. Tuo
9259: sama sovinnon toivo saattaa kuitenkin heillä vielä olla jälellä tässä
9260: asiassa, joka nyt on esillä, ja koska meidän sosialidemokratien
9261: puolelta ei kai ole tarkoituksena heissä ylläpitää mitään turhia toi-
9262: veita, ja koska se sitäpaitsi, minun nähdäkseni, myös johtui väärin-
9263:                             Säästöpankkiasetus.                           200
9264: 
9265: 
9266: käsityksestä, niin pyydän minä ilmaista heille pelkoni, että kyllä
9267: tässäkin asiassa voi hyvin pian tuo sopu tulla sammumaan, niin pian
9268: kuin asiaan päästään vähän syvemmältä edes valiokunnassa pereh-
9269: tymään. Sillä minä luulen, että tässäkään asiassa eivät sosialidemo-
9270: kratisen puolueen edustajat tule muuttamaan ei menettelytapaansa
9271: eikä kantaansa, ja senvuoksi on sopu nuorsuomalaisten ja meidän
9272: välillä mahdoton, sillä meidän kantamme on sama, jota vastaan
9273: herra Castrenilla esimerkiksi on ennen niin monasti ollut kunnia
9274: vallan vimmatustikin hyökätä, ja minä luulen, kuten minä jo sanoin,
9275: että hänellä vastedeskin, piankin, tulee sama kunnia olemaan.
9276: 
9277:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
9278: ehdotus n:o 202 Perustuslakivaliokuntaan, jonnekeskustelu-
9279: pöytäkirja on myötäseuraava.
9280: 
9281: 
9282:               2-3)    Lisäyksiä säästöpankkiasetukseen.
9283: 
9284:    Esitetään ed. Tulikouran y. m. edusk. esit. n:o g, sisältävä
9285: ehdotuksen asetukseksi 19 p:nä kesäk. 1895 säästöpankeista annetun
9286: asetuksen I §:ään pantavasta lisäyksestä (Liitteet X siv. n).
9287:    Selostettuansa eduskuntaesityksen ed. T u 1 i k o u r a ehdottaa
9288: sen lähetettäväksi Lakivaliokuntaan.
9289:    P u h e m i e s ilmoittaa että Puhemiesneuvosto on päättänyt
9290: ehdottaa asian lähetettäväksi Pankkivaliokuntaan.
9291:    Keskustelu:
9292:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu
9293:     Ed. Söderholm: Jag ber att få tillkännagifva, att jag inom
9294: talmanskonferensen icke har kunnat dela denna åsikt. Enligt 44 § i
9295: L. 0. tillhör det bankutskottet att behandla endast frågor rörande
9296: Finlands Bank och förvaltningen af densamma tillhörande fonder:
9297: Den fråga, som nu är före, gäller icke i aflägsnaste mån Finlands Bank.
9298: Man har emellertid försvarat en sådan åtgärd som den af talmans-
9299: konferensen föreslagna med det, att 35 § i L. 0. skulle gifva åt landt-
9300: dagen en vidsträckt pröfningsrätt. 35 § innehåller emellertid ingen-
9301: ting annat än att landtdagen är obetaget att remittera frågor, som
9302: på grund af L. 0. skulle tillhöra visst utskott, till ett särskildt utskott.
9303: Det är ju någonting helt annat och står icke i sammanhang med
9304: denna fråga. Saken har också enligt min tanke den betydelse ur
9305: L:s synpunkt, att landtdagen icke kan ålägga ett utskott eller dess
9306: medlem att behandla frågor, som enligt L. 0. icke höra dit. På
9307: denna grund måste jag för min del motsätta mig ärendets remiss
9308: tili bankutskottet, utan synes det mig, att frågan hällre må remitte-
9309: ras till lag- och ekonomiutskottet.
9310:                                                                      14
9311: 210                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9312: 
9313: 
9314:     Puhe m i e s : V. J :n 55 §:n mukaan pitää eduskuntaesityksen,
9315: ellei sitä heti yksimielisesti lähetetä valiokuntaan, olla pöydällä
9316: johonkin seuraavaan istuntoon. Koska ei näy syntyvän yksimieli-
9317: syyttä edusk. esityksen lähettämisestä valiokuntaan, katson minä, että
9318: asia on oleva pöydällä, ja annan puheenvuoron seuraaville puheen-
9319: vuoron pyytäneille sillä edellytyksellä, että he puhuvat siitä, mihin
9320: istuntoon asia olisi pöydälle pantava.
9321: 
9322:     Ed. C a s t r en : Pyydän puolestani saada luopua, siksi kun asia
9323: tulee uudestaan esille.
9324: 
9325:       Ed. S e t ä 1 ä : Luovun.
9326: 
9327:       Asia pannaan pöydälle seuraavaan istuntoon.
9328: 
9329:     Esitetään ed. Kaski sen y. m. anomusehdotus n:o 128, muu-
9330: toksista ja lisäyksistä arm. asetukseensäästöpankeista, jonka selostaa
9331: ed. Kaskinen (Liitteet X siv. 3).
9332:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan asian lähe-
9333: tettäväksi Pankkivaliokuntaan.
9334:    Keskustelu:
9335:    Ed. S ö d e r h o 1 m : J ag ber att få återhämta det uttalande, som
9336: jag gjorde vid behandlingen af föregående ärende.
9337: 
9338:     Ed. S et ä 1 ä : Minä puolestani katsoisin sitä selitystapaa, jonka
9339: ed. Söderholm toi esille, perin ahtaaksi. Ei ainakaan eduskunnan
9340: muihin valiokuntiin nähden ole sitä tapaa noudatettu. Niin sanotaan
9341: esim. Valtiopäiväjärjestyksen 40 §:ssä: >>perustuslakivaliokunnan
9342: tulee valmistella sille lähetetyt asiat, jotka koskevat perustuslain
9343: säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista>>. Parilla
9344: valtiopäivillä ainakin on perustuslakivaliokuntaan lähetetty sellainen
9345: asia kuin kysymys kruununvoudinvirkain lakkauttamisesta, joka
9346: ei millään tavalla koske perustuslain muutosta. Sinne on lähetetty
9347: myöskin kieliasia, joka oikeastaan hyvin vähäiseltä osalta, kenties
9348: ei ollenkaan, koske perustuslain säätämistä. Minä käsitän asian niin,
9349: ~ttä 44 §sanoo, mitä asioita pankkivaliokunta on velvollinen käsitte-
9350: lemään, ja mitä se ensi sijassa joka tapauksessa on velvollinen käsit-
9351: telemään. Jos sille muita asioita lähetetään, niin käsittelee valio-
9352: kunta niitä sen jälkeen, vasta toisessa sijassa. Minun ymmärtääkseni
9353: se kohta Valtiopäiväjärjestyksessä, johon ed. Söderholm viittasi, 35 §:n
9354: toinen momentti, vaikka se ei suorastaan sovellu tähän, kumminkin
9355: osoittaa, että Valtiopäiväjärjestys on tarkoittanut, että eduskunnalle
9356: annettaisiin mitä laajin valta asioiden lähettämisessä valiokuntaan,
9357: siinä kun säädetään, että semmoinenkin asia, joka olisi johonkin laki-
9358:                           Säästöpankkiasetus.                      211
9359: 
9360: 
9361: maaratseen valiokuntaan lähetettävä, saadaan myöskin lähettää
9362: johonkin erikoisvaliokuntaan. Minä puolestani tahtoisin puolustaa
9363: puhemiesneuvoston enemmistön ehdotusta, että tämä asia lähetet-
9364: täisiin pankkivaliokuntaan, siihenkin katsoen, että asian lähettämi-
9365: nen joko lakivaliokuntaan tai laki- ja talousvaliokuntaan merkitsisi
9366: samaa kuin anomusehdotuksen surmaamista, jota vastoin pankki-
9367: valiokunnalla on aikaa asian käsittelyyn.
9368: 
9369:     Ed. S ö d e r h o 1 m : Hr Setäläs uttalande och de e:xempel han
9370: anförde, bevisa ingenting i förevarande fråga. Att frågan om krono-
9371: fogdetjänsternas indragning remitterats tili grundlagsutskottet, beror
9372: på att andra frågor beträffande tjänstemännens ställning, hvilka
9373: frågor otvifvelaktigt voro af grundlagsnatur, måste förevisas dit.
9374:     Hvad åter språkpetitionerna beträffar, så innehålla de bestäm-
9375: ningar som röra grundlag och hafva de därför också blifvit förvisade
9376: tili grundlagsutskottet.
9377: 
9378:    Senaattori S t e n r o t h : Minä tahdon vaan yhtyä ed. Söderholmin
9379: lausuntoon, että tämä anomus ei sovellu lähetettäväksi pankkivalio-
9380: kuntaan. Silloin kuin nykyinen säästöpankkilaki valmistettiin,
9381: tapahtui se myöskin laki- ja talousvaliokunnassa ja siihen minun
9382: käsitykseni mukaan luonnollisesti tämäkin anomusehdotus olisi
9383: lykättävä.
9384: 
9385:     Ed. S i r o 1 a : Siitähän voidaan olla eri mieliä, mihin valio-
9386: kuntaan tämä olisi sopivimmin lähetettävä. Mutta en voi olla mer-
9387: kille panematta omituista kohtaa ed. Söderholmin lausunnossa,
9388: edellistä kysymystä käsiteltäessä. Hän näet sanoi, että pankkivalio-
9389: kunta käsittelee >>ainoastaan>> (endast) Suomen Pankkia koskevia
9390: kysymyksiä. Sellaisten sanojen käyttäminen, kuin ainoastaan, johon
9391: Valtiopäiväjärjestyksen 44 §ei mitenkään anna aihetta, on pidettävä
9392: sangen omituisena silloin, kun suorastaan lakipykälän sanamuotoa
9393: ja henkeä tulkitsee.
9394: 
9395:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
9396: 
9397:    Äänestysesitys ja päätös:
9398: 
9399:     Ken tahtoo asian lähetettäväksi Pankkivaliokuntaan, äänestää
9400: >>jaa>>; jos~ ei~ voittaa, on asia päätetty lähetettäväksi Laki- ja ta-
9401: lousvaliokuntaan.
9402:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten anom. ehd. n:o
9403: 128 on päätetty lähettää P a n k k i v a 1 i o k u n t a a n.
9404: 212                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9405: 
9406: 
9407:       4) Asukasten ja tehtaiden oikeudet n. s. ruukintaloihin.
9408: 
9409:     Esitetään ed. G. G. Rosenqvistin y. m. anom. ehd. n:o 85, asu-
9410: kasten ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä niihin kruununtaloi-
9411: hin, jotka muutamat tehtaat vanhempien asetusten nojalla ovat
9412: talojen asukkaita sivuuttaen perinnöksi ostaneet.
9413:     Selostajan ed. G. G. Rose n q v i s t i n, ehdotuksesta anomus-
9414: ehdotus lähetetään L a k i - j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
9415: teet V siv. 66).
9416: 
9417:                    5) Valtuusmiehet ja asianajajat.
9418: 
9419:      Ed. Wuorimaan y. m. eduskuntaesityksen n:o 1, sisältävä ehdo-
9420: tuksen laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista, selostaa ed.
9421: T u 1 i koura, ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Laki v a-
9422: 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. II3).
9423: 
9424:                      6) Yhtenäinen maarekisteri.
9425:    Esitetään ed. Wuorimaan y. m. anomusehdotus n:o 6, yhtenäisen
9426: maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta. Selostajan ed. T u 1 i-
9427: k o u r a n ehdotuksesta se lähetetään L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
9428: (Liitteet III siv. 136).
9429: 
9430:                        7) Muutoksia Rikoslakiin.
9431: 
9432:     Esitetään ed. Kävyn anomusehdotus n:o 100 ehdollisten tuo-
9433: mioiden käytäntöön ottamisesta, jonka selostaa ed. Käpy, ja
9434: lähetetään se hänen ehdotuksestaan L a k i v a 1 i o k u n t a a n
9435: (Liitteet III siv. 88), sekä
9436:     ed. Sulo Vuotijoen anomusehdotus n:o 188, Rikoslain muut-
9437: tamisesta siihen suuntaan, että ehdollisella tuomiolla tulisi olemaan
9438: mahdollisimman laaja ala rankaisusysteemissä, joka selostajan
9439: ed. S u 1 o W u o 1 i j o e n ehdotuksesta samaten lähetetään L a k i-
9440: v a 1 i o kunta n. (Liitteet III siv. 87).
9441: 
9442:                 9) järjestysrangaistukset vankiloissa.
9443: 
9444:     Ed. Anton Huotarin anomusehdotuksen n:o 1rr, vankiloissa
9445: käytettyjen vanhentuneitten rangaistusten poistamisesta ja van-
9446: kilain sisällisen järjestyksen muuttamisesta, (Liitteet III siv go),
9447: selostaa ed. Anton Huotari ehdottaen sen lähettämistä Laki-
9448: valiokuntaan.
9449:       Puheenvuoroa käyttää:
9450:       Ed. S i r o 1 a : En rohkenisi käyttää eduskunnan aikaa evästys-
9451:                     Vankiloitten järjestysrangaistukset.             213
9452: 
9453: 
9454: keskuteluun, mutta kun lakivaliokunnan monien eduskuntaesitysten ja
9455: muiden monien asiain takia on ehkä pelättävä, että tämä taaskin, kuten
9456: viime vuonna, jää sinne käsittelemättä, niin täytyy kuitenkin joku-
9457: nen sana tästäkin asiasta lausua. Ja erittäin tuoreena kehoituk-
9458: sena tähän on minulla tässä joku päivä sitten sanomalehdissä näky-
9459: nyt vankeinhoitohallituksen lausunto erään vangin, Jean Boldtin,
9460: kohtelua koskeva. Siinä näet on lause, jossa vankeinhoitohallitus
9461: huomauttaa, että >>aina on vankiloissa useita henkilöitä, joista jotenkin
9462: todennäköisesti voi sanoa, että he, jos heitä edelleen pidetään vanki-
9463: lassa, tulevat mielisairaiksi>>. Tällainen lause jos mikään, joskin
9464: se jo porvarillisenkin sanomalehdistön puolelta on saanut moitteita
9465: erikoisen kylmäverisenä, kaavallisbyrokraattisena lauseena, on kum-
9466: minkin omiaan todistamaan koko meidän nykyisen rankaisujärjes-
9467: telmämme kelvottomuutta, kun siitä joitakin johtopäätöksiä vede-
9468: tään niinkuin tässä. Jos mikään niin tällainen esimerkki on omiansa
9469: näyttämään, että nykyinen vankilarangaistus on ihmisten kidutus-
9470:  ja kostolaitos, jonka tarkoituksena ei suinkaan voi olla rikoksiin
9471: eksyneiden tai muuten vallitsevalle järjestelmälle vahingollisten
9472: henkilöiden toisenlaisina, parempina, vankilasta palauttaminen.
9473:  Vaan päinvastoin saa yhteiskunta monenkertaisilla samanlaisilla
9474:  kuluilla korvata sen, että se rikoksiin taipuvia henkilöitä yhä edelleen
9475:  kiduttamalla ajaa pidemmälle, josta ei yhteiskunnalle voi olla minkään
9476:  näköistä hyötyä, puhumattakaan siitä, että moinen järjestelmä sotii
9477:  alkeellisinta ihmisyyskäsitystä vastaan, kuten juuri viimeinen van-
9478:  keinhoitohallituksen lausunto osoittaa. Eipä ihme, että meidän
9479:  vankilajärjestyksemme, yksinpä venäläisten täälläolevien rangaistujen
9480:  puolelta, on saanut sellaisen arvostelun osakseen, että monet heistä
9481:  mieluummin valitsevat tuolla puolen itärajan olevia vankiloita
9482:  rangaistuspaikoiksi, kuin suomalaisia vankiloita, joissa kaavallisuu-
9483:  della tylsytetään ja tapetaan ihmisen järki ja tuhotaan heidän
9484:  terveytensä.
9485:      Tämä ehdotus, joka on tehty, on sen takia sitäkin kiireellisempi,
9486:  kun se ei tarkoita mitään suurempaa uudistusta ja parannusta van-
9487:  kiloille, vaan ainoastaan kaikkein kiireellisintä ja kaikkein alkeelli-
9488:  sinta mitä nyt voidaan tehdä, se on, että epäinhimilliset raippa-
9489:   rangaistukset, kirjallisuuden kieltäminen etenkin valtiollisilta van-
9490:  geilta, kirjallisen työskentelyn vaikeuttaminen y. m. sellaiset kaik-
9491:  kein räikeimmät epäkohdat poistettaisiin, jotta sitten päästään
9492:  kääntämään ja suuntaamaan koko niin sanottujen rikollisten hoito
9493:   vallan toisille ja uudenaikaisille perusteille, joissa ei enään kosto-
9494:  periaate ja muut vanhenneet rangaistusteoriiat olisi pääsisältönä,
9495:   vaan jotka tarkoittaisivat rikoksellisten palauttamista toisenlaisina
9496:   hoitolaitoksista.
9497:       Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
9498:   ehdotus n:o III L a k i v a 1 i o k u n t a a n.
9499: 214                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9500: 
9501:                       1 0) Muutoksia Rikos lakiin.
9502: 
9503:     Esitetään ed. Ängeslevän y. m. anomusehdotus n:o gr, arm.
9504: esityksen antamisesta Eduskunnalle sellaiseksi lisäykseksi voimassa
9505: olevaan Rikoslakiin, että sukupuoliyhteys mielisairaan aviopuolison-
9506: kin kanssa tulisi rangaistuksen alaiseksi,
9507:     jonka selostaa ed. Ä n g e s 1 e v ä, ja lähetetään se hänen ehdotuk-
9508: sestaan Laki v a 1 i o kuntaan (Liitteet UI siv. IOI).
9509: 
9510: 
9511: 11-18)     Aviovalmon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudistaminen.
9512: 
9513:     Esitetään ed. Anni Huotarin y. m. anomusehdotus n:o 82,
9514: aviovaimon toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan
9515: lainsäädännön uudistamisesta, joka selostajan, Anni H u o t a r i n,
9516: ehdotuksesta lähetetään L a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet UI
9517: siv 46), sekä
9518: 
9519:    Ed. Hultinin y. m. anomusehdotus n:o I33, aviovaimon toimi-
9520: valtaa ja oikeutta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden hallintoa kos-
9521: kevan lainsäädännön uudistamisesta. Anomusehdotuksen selostaa ed.
9522: H u 1 t i n, sen ohella lausuen:
9523: 
9524:     Anomusehdotuksen allekirjoittajille ei ole tuntematonta, että
9525: hallitus jo tavallaan on luonut huomiota tähän asiaan. Erään
9526: yksityisen ryhmän anomuksen johdosta on nimittäin senaatti an-
9527: tanut lainvalmistelukunnan toimeksi valmistaa ehdotuksen tarpeelli-
9528: siksi havaituiksi muutoksiksi avioliittolainsäädäntöön.      Saattaa
9529: ehkä näin ollen tuntua tarpeettomalta, että eduskunta enää ryhtyy
9530: alotteeseen asiassa, mutta mielestämme näyttää toiselta puolen
9531: vieläkin omituisemmalta, jos eduskunta nykyisessa ripeässä uudis-
9532: tustoiminnassaan vaitiololla sivuuttaa laajan ja tärkeän oikeusalan,
9533: jolla täysivaltaisen kansalaisen itsemääräämisvalta vielä puuttuu
9534: suurelta kansalaisryhmältä. Eduskunnan antama lausunto anotun
9535: uudistuksen tarpeellisuudesta tulisi samalla olemaan kehoituksena
9536: asian vaatiman lain valmistelun jouduttamiseksi.       Pyydän, että
9537: anomusehdotus lähetettäisiin lakivaliokuntaan.
9538:     Anomusehdotus lähetetään L a k i v a 1 i o k u n t a a n    (Liit-
9539: teet IU siv. 50).
9540:     Samaa asiata koskevan ed. Alma Jokisen y. m. anomusehdo-
9541: tuksen n:o I53, avivaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädän-
9542: nön uudistamisesta, selostaa ed. A 1 m a J o k i n en, jonka ehdo-
9543: tuksesta se lähetetään L a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet UI
9544: siv. I53).
9545:                    Kansakoululaitoksen kustannukset y. m.           215
9546: 
9547: 
9548:                    14) Muutoksia Olkeudenkäymiskaareen.
9549: 
9550:      Esitetään ed. Gripenbergin y. m. anomusehdotus n:o 46
9551: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta, jonka selostaa
9552: ed. G r i p en b e r g, ja lähetetään anomusehdotus Laki v a-
9553: 1 i o kuntaan (Liitteet UI siv. rg).
9554: 
9555:             15-16) Naisten oikeus päästä valtion virkoihin.
9556:     Ed. Hultinin y. m. anomusehdotuksen n:o 134, oikeuden
9557: myöntämisestä naiselle samoilla ehdoilla kuin mieskin päästä val-
9558: tion virkoihin selostaa ed. H u 1 t i n, jonka ehdotuksesta se lä-
9559: hetetään P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o kun t a a n (Liitteet I siv.
9560: 47); samoin lähetetään
9561:     ed. Käkikosken y. m. anomusehdotus n:o 158, lainsäädäntö-
9562: toimenpiteistä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi naiselle kaikkiin
9563: valtion virkoihin, jonka selostaa ed. K ä k i k o s k i, hänen eh-
9564: dotuksestaan P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet I
9565: siv. 49).
9566:                      17-18)    Muutoksia Rikoslaklln.
9567:     Esitetään ed. Ängeslevän y. m. anomusehdotus n:o 170 Rikos-
9568: lain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta ja lähetetään se selostajan,
9569: ed. Ä n g e s 1 e v ä n, ehdotuksesta L a k i v a 1 i o k u n t a a n
9570: (Liitteet UI, siv. 8r).
9571: 
9572:    Esitetään ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotus n:o
9573: 121, lisäyksestäRikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan,
9574: jonka ponnen lukee sihteeri ja lähetetään anomusehdotus Puhe-
9575: miesneuvoston ehdotuksesta L a k i v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet
9576: IU siv. 121).
9577:                        19) Oikeuden turvaa lapsille.
9578:     Esitetään ed. Dagmar Neoviuksen y. m. anomusehdotus n:o 126,
9579: lainsäätämistoimenpiteistä, jotka tarkoittavat oikeudellisen turvan
9580: hankkimista lapsille julmuutta, pahoinpitelyä ja heidän työvoi-
9581: mansa vahingollista käyttöä vastaan. Selostajansa ed. S o h 1-
9582: b e r g i n ehdotuksesta lähetetään anomusehdotus L a k i v a 1 i o-
9583: k unta a n (Liitteet IU siv. 84).
9584: 
9585:                20)    Kansakoululaitoksen kustannukset.
9586:     Niitä koskeva, ed. Soinisen y. m. eduskuntaesitys n:o 22, jonka
9587: selostaa ed. S o i n i n e n, lähetetään hänen ehdotuksestaan S i-
9588: v i s t y s v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI siv. 30).
9589: 216                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9590: 
9591:                  21) Hakukelpoisuus valtion virkoihin.
9592: 
9593:    Esitetään ed. Peltosen anomusehdotus n:o r83, laajemman
9594: hakukelpoisuuden myöntämisestä valtion virkoihin realilyseon kes-
9595: kikoulun oppimäärän suorittaneille, jonka selostaa ed. P e 1 t o-
9596: n en ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan Sivistys v a 1 i o-
9597: k unta a n (Liitteet VI, siv. go).
9598: 
9599:                           22)     Koululäikärit.
9600: 
9601:     Esitetään ed. W. Korhosen y. m. anomusehdotus n:o rg4
9602: esityksen antamisesta Eduskunnalle koululääkäritoiminnan järjestä-
9603: misestä koulujen ja niiden oppilaiden terveydenhoidon valvontaa
9604: varten, selostajana ed. Lahtinen, jonka ehdotuksesta anomuseh-
9605: dotus lähetetään S i v i s t y s v a 1i o k u n t a a n (Liitteet VI
9606: siv. gr).
9607: 
9608:               28) Raittiusopetusta vankelnholtolaitokslln.
9609: 
9610:     Esitetään ed. Sohlbergin y. m. anomusehdotus n:o r79 rait-
9611: tiusopetuksen järjestämisesta maan vankeinhoitolaitoksiin.
9612:     Anomuksen selostaa ed. S o h 1 b e r g ja lähetetään se hänen
9613: ehdotuksestaan Sivistysvaliokuntaan (Liitteet VI siv. ro3).
9614: 
9615:                 24}   Nuorisoseurojen rakennusyritykset.
9616:       Ed. Storbjörkin y. m. anomusehdotuksen n:o 50, joka kos-
9617: kee kuoletuslainojen myöntämistä yleisistä varoista nuorisoseurojen
9618: rakennusyrityksiä varten, selostaa ed. S t o r b j ö r k, jonka eh-
9619: dotuksesta se lähetetään S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liit-
9620: teet VI siv. ro6).
9621: 
9622:                           25) Luentotoimlnta.
9623: 
9624:    Ed. Sundblomin anomusehdotuksen n:o r6z, joka tarkoittaa
9625: määrärahan myöntämistä vuodeksi rgog luentotoiminnan ja nuori-
9626: soseurojen pyrintöjen avustamiseksi, selostaa ed. N i x , ja lähete-
9627: tään se hänen ehdotuksestaan S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n
9628: (Liitteet VI siv. ros).
9629: 
9630:                         26)     Mlellsatrasten hoito.
9631: 
9632:    Esitetään ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotus
9633: n:o rzo, joka tarkoittaa hengellisen hoidon järjestämistä mielisai-
9634: rasten hoitolaitoksiin.
9635:                             Maanhankinta tilattomille.                 217
9636: 
9637:    Anomusehdotuksen ponnen lukee sihteeri ja lähetetään
9638: se Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Sivistys v a 1 i o kun-
9639: t aan (Liitteet VI siv. 130).
9640: 
9641:               27)     Alaikäisten tupakankäytön rajoittaminen.
9642:     Ed. Weijolan y. m. tätä koskeva anomusehdotus n:o 102 lähe-
9643: tetään Sivistys v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI siv. 109).
9644: 
9645:               28)     Valtion asutustoiminnan järjestäminen.
9646:     Tätä koskeva ed. Kairamon y. m. anomusehdotus n:o 22, jonka
9647: selostaa ed. K a i r a m o, lähetetään M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n-
9648: t aan (Liitteet VIII siv. 141).
9649: 
9650:         29) Halltntaoikeus tilattomille luovutettuihin tiloihin.
9651:     Ed. Kairamon y. m. anomusehdotus n:o 23, tilanhaltijain
9652: hallinta-oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka valtion toi-
9653: menpiteestä muodostetaan tilattomille luovutettaviksi lähetetään
9654: Maata 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet VIII siv. 142).
9655: 
9656:                     30, 31, 34)   Maanhankinta tilattomille.
9657:    Ed. Castrenin y. m. eduskuntaesityksen n:o 29, joka sisältää
9658: ehdotuksen laiksi maanhankinnasta tilattomalle väestölle, (Liitteet
9659: VIII siv. 41), selostaa ed. C a s t r e n lausuen:
9660: 
9661:     Samalla kun minä kunnioittaen pyydän, että tämä eduskunta-
9662: esitys lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan tahdon minä lisäksi
9663: siihen, mitä perusteluissa mainitaan, saada sanotuksi, että senaatti
9664: lähetti esitysehdotuksen maanhankinnasta tilattomalle maalais-
9665: väestölle kenraalikuvernöörin kansliaan maaliskuun alkupuolella.
9666: Kenraalikuvernöörinkansliassa tätä asiaa viivytettiin aina 22 päivään
9667: toukokuuta ja viime mainitusta päivästä on tämä asia levännyt
9668: venäläisessä ministerikomiteassa.
9669:     Samoin lähetetään ed. Cederbergin samaa asiaa koskeva edus-
9670: kuntaesitys n:o 30 (Liitteet VIII siv. 75) ynnä ed. Kaarneen anomus-
9671: ehdotus n:o 87, erinäisistä toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilat-
9672: tomalle väestölle, M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet VIII
9673: siv. 139).
9674: 
9675:              32--33)       Kl'uunun metsämaitten asuttaminen.
9676:    Tämän asuttamistoimen edistämistä koskeva ed. Ahmavaaran
9677: anomusehdotus n:o 61, jonka selostaa ed. Ahma vaara, lähete-
9678: tään Maata 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet VIII siv. 143).
9679: 218                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9680: 
9681: 
9682:    Samoin ed. Kairamon y. m. samaa asiaa koskeva anomusehdotus
9683: n:o 125 (Liitteet VIII siv. 144).
9684: 
9685:                           35)     Kruununtorpparit.
9686: 
9687:    Ed. Kaarneen anomusehdotus n:o 108, kruununtorpparien hallinta-
9688: oikeuden järjestämisestä, lähetetään Maata 1 o usva 1 i o kun-
9689: t aan (Liitteet VIII siv. 146).
9690: 
9691:                         36)      Valtion maaomalsuus.
9692: 
9693:     Ed. Tannerin y. m. anomusehdotuksen n:o 193, joka koskee
9694: valtion omistaman maaomaisuuden säilyttämistä valtion hallussa
9695: ja eräiden yhtiöiden ja yksityisten veivoittamista laissa tarkemmin
9696: määrättävillä ehdoilla valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä-
9697: ja viljelysmaat, selostaa ed. T o koi, ehdottaen asian lähetettäväksi
9698: Talousvalio kuntaan.
9699: 
9700:     Puh e m i e s ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan asian
9701: lähetettäväksi Maatalousvaliokuntaan.
9702:     Kun ed. Tokoin ehdotus ei ole saanut kannatusta, lähetetään
9703: anomusehdotus M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet VIII
9704: siv. 147).
9705:           37)   Lapin kihlakunnan väestö ja kruunun metsät.
9706: 
9707:     Ed. Halosen anomusehdotuksen n:o 106, joka koskee oikeuden
9708: myöntämistä Lapin kihlakunnan väestölle saada kruunun metsistä
9709: vapaasti ottaa tuulenkaatoja, liekopuita sekä juurakoita ynnä koota
9710: poronjäkälää, selostaa ed. H a 1 on en ja ehdottaa sen lähetettä-
9711: väksi Maatalousvaliokuntaan.
9712:     P u h e m i e s ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan asian
9713: lähettämistä Talousvaliokuntaan.
9714:     Asia lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet IV
9715: siv. II3).
9716:                   38)         Piipsanne\'Bn kuivattaminen.
9717: 
9718:    Kärsämäen ja Haapaveden kunnissa sijaitsevan n. s. Piipsan-
9719: nevan kuivattamista tarkoittava ed. Vaheen y. m. anomusehdo-
9720: tus n:o: II7 lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet
9721: IV siv. 33).
9722:                         39)      Kruununtilojen torpat.
9723: 
9724:    Ed. Kivilinnan y. m. anomusehdotus n:o 142, kruunun tiloilla
9725: olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauksissa itse-
9726:                  Häätöä kosk. pykälien sovelluttaminen y. m.         219
9727: 
9728: 
9729: näisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi, jonka esittää ed. K i v i 1 i n n a
9730: lähetetään hänen ehdotuksestaan Laki- j a ta 1 o usva 1 i o-
9731: k unta a n (Liitteet V siv. 67).
9732: 
9733:            40)     Häätöä koskevien pykälien sovelluttaminen.
9734: 
9735:     Ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän anomusehdotuksen n:o 176
9736: arm. esityksen antamisesta asetukseksi, joka kieltää 19 p:nä kesäk.
9737: 1902 annetun maanvuokralain häätöä koskevien pykäläin so-
9738: velluttamisen, esittää ed. K a a r ne ja ehdottaa sen lähettämistä
9739: Maatalousvaliokuntaan, pyytäen samalla, että Maatalousvaliokunta
9740: mitä pikimmin ryhtyisi käsittelemään tätä anomusehdotusta.
9741:     Puhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan anomus-
9742: ehdotuksen lähetettäväksi Lakivaliokuntaan.
9743:     Kun ed. Kaarneen ehdotus anomuksen lähettämisestä Maatalous-
9744: valiokuntaan ei ole saanut kannatusta, lähetetään anomusehdotus
9745: Laki v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 144).
9746: 
9747:                  41)    Uudisasutuksen edistäminen Lapissa.
9748: 
9749:  Tätä tarkoittava ed. Halosen anomusehdotus n:o 172 lähetetään
9750: Maata 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet VIII siv. ISO).
9751: 
9752:                        42)   Valtion maanviljelyslainat.
9753: 
9754:     Ed. Pullisen y. m. anomusehdotus n:o 137 valtion maanviljelys-
9755: tarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen järjestämisestä, selostaa
9756: ed. P u 11 i n e n ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan M a a t a-
9757: 1 o usva 1i o kuntaan (Liitteet VIII siv. I8I).
9758: 
9759:      43)   Kysymys korvauksen maksamisesta juovutusjuomalllkkeen
9760:                             harjoUtajllle.
9761:     Ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus n:o 67 arm. esityksen
9762: antamisesta laiksi, joka kieltää korvauksen maksamisen juovutus-
9763: juomaliikkeen harjoittajille, kun he kieltolain tahi muiden mainittua
9764: liiketointa supistavien lakimääräysten johdosta lakkauttavat liik-
9765: keensä, lähetetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Talousvalio-
9766: kuntaan (Liitteet IV siv. 109).
9767: 
9768:                              44)   Kalastussääntö.
9769: 
9770:     Ed. Halosen anomusehdotus n:o 225 voimassa olevan kalastus-
9771: säännön eräitten pykälien muuttamisesta lähetetään T a 1 o u s-
9772: v a 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 51).
9773: 220                         Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9774: 
9775: 
9776:                45-46)        Laldunmaksu kruunun metsämailla.
9777: 
9778:    Ed. Koiviston y. m. anomusehdotuksen n:o 6g, laidunmaksun
9779: lakkauttamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevosilta ja nauta-
9780: karjalta, selostaa ed. Koivisto ja lähetetään se hänen ehdotuk-
9781: sestaan Talousvaliokuntaan (Liitteet IV siv. 47).
9782: 
9783:     Ed. Hiltulan y. m. anomusehdotus n:o rg, joka koskee laidun-
9784: maksun lakkauttamista kruunun metsämailla Oulun läänissä, jonka
9785: selostaa ed. H i 1 t u 1 a, lähetetään niinikään Ta 1 o usva 1 i o kun-
9786: t aan (Liitteet IV siv. 48).
9787: 
9788:              47-49)         ApteekkioloJen uudestaan järjestäminen.
9789: 
9790:    Tätä tarkoittava ed. Arajärven y. m. anomusehdotus n:o 52,
9791: lähetetään Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 8g),
9792: samoin
9793: 
9794:    Ed. Vikmanin y. m. anomusehdotus n:o 155 (Liitteet IV siv. gr),
9795: ynnä
9796: 
9797:   Ed. Koskelinin ja Huoposen anomusehdotus n:o 205, Jotka
9798: molemmat viimemainitut myös koskevat samaa asiaa, lähetetään
9799: Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 92).
9800: 
9801:       50)   Serumtutklmus- ja valmistuslaitoksen perustamisesta maahan.
9802:    Tätä tarkoittava ed. Virkkusen y. m. anomusehdotus n:o r65,
9803: jonka esittää ed. V i r k k u n en, lähetetään Ta 1 o u s v a 1i o k u n-
9804: t aan (Liitteet IV siv. 63).
9805: 
9806:                       51)      Terveys- ja salrasholto-olot.
9807: 
9808:    Ed. Sipposen y. m. anomusehdotus n:o 8 terveys- ja sairashoito-
9809: olojen yhtenäisestä järjestämisestä, jonka selostaa ed. Ra j a 1 a,
9810: lähetetään hänen ehdotuksestaan T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n
9811: (Liitteet IV siv. 67).
9812: 
9813:                  52) Naispuoliset terveydenhoidon tarkastajat.
9814:     Ed. Vera Hjeltin ja Nissisen anomusehdotuksen n:o rr8 terveyden-
9815: hoitosäännön täydentämisestä siihen suuntaan että terveydenhoito-
9816: lautakuntiin valittaisiin naispuolisia terveydenhoidon tarkastajia,
9817: selostaa ed. Vera H j e 1 t lähetettäväksi Lakivaliokuntaan.
9818:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta lähetetään anomusehdotus T a-
9819: 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 76).
9820:                           Piirilääkärinvirat y. m.                 221
9821: 
9822: 
9823:                           53)     PUrilääkärin virat.
9824: 
9825:    Ed. Pykälän y. m. anomusehdotus n:o g8 piirilääkärivirkojen
9826: lakkauttamisesta ja kunnanlääkärijärjestelmän edelleen kehittämi-
9827: sestä lähetetään Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 71).
9828: 
9829: 
9830:                     54)     Maataiskuntien sairastuvat.
9831: 
9832:   Ed. Huoposen y. m. anomusehdotuksen n:o 75 valtioavun korottami-
9833: sesta ja rakennuslainojen myöntämisestä maataiskuntien Sairastupia
9834: varten selostaa ed. Huoponen, jonka ehdotuksesta se lähetetään
9835: Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 74).
9836: 
9837: 
9838:                                 55-56)    Kätilöt.
9839: 
9840:     Ed. Ångeslevän y. m. anomusehdotuksen n:o 160 määrärahan
9841: myöntämisestä jokaiseen kuntaan kurssin suorittaneen kätilön käy-
9842: tettäväksi synnytystiloissa vähävaraisille vaatetukseen ja muihin
9843: välttämättömiin tarpeisiin, selostaa ed. Å n g e s 1 e v ä ehdottaen
9844: sen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan (Liitteet IV siv. 81).
9845:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta asia lähetetään Ta 1 o u s-
9846: v a 1 i o k u n t a a n.
9847: 
9848:    Samoin ed. Halosen anomusehdotus n:o 105, joka tarkoittaa
9849: eläkkeen myöntämistä kuntien palveluksessa oleville kätilöille,
9850: lähetetään Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 84).
9851: 
9852: 
9853:                           57)     Langettavatautlset.
9854: 
9855:    Ed. Wuorimaan y. m. anomusehdotuksen n:o 141 langettavatautisten
9856:  hoitoa varten perustettujen yksityisten hoitolaitosten kannatta-
9857:  mista ja langettavatautisten hoitokysymyksen järjestämistäkoskevan
9858:  arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle selostaa ed. T u 1 i k o u r a,
9859:  jonka ehdotuksesta se lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n
9860:  (Liitteet IV siv. 78).
9861: 
9862:                           58)     Tylsämielisten hoito.
9863: 
9864:      Ed. Pykälän y. m. anomusehdotus n:o 214 tylsämielisten hoidon
9865:  järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoitolaitosten perustamisesta niitä
9866:  varten, selostaa ed. P y k ä 1 ä, jonka ehdotuksesta se lähetetään
9867:  Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 79).
9868: 222                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9869: 
9870:                              59)   Tupakkamonopooli.
9871: 
9872:     Ed. Helenius-Seppälän anomusehdotuksen· n:o 68 komitean aset-
9873: tamisesta hankkimaan selvitystä valtion tupakkamonopoolin toi-
9874: meenpanon mahdollisuudesta Suomessa, sekä sitä koskevan arm.
9875: esityksen antamisesta Eduskunnalle, selostaa ed. H e 1 e n i u s -
9876: Seppä 1 ä, jonka ehdotuksesta se lähetetään V a 1 t i o vara i n-
9877: v a 1i o kuntaan (Liitteet II siv. zg).
9878: 
9879:                  60)     Maalaiskansakoulujen rakennukset.
9880: 
9881:     Ed. Lanton y. m. anomusehdotuksen n:o 30 maalaiskansakoulu-
9882: jen rakennus- ja ylläpitokustannuksiin osoitetun määrärahan ko-
9883: rottamisesta selostaa ed. La n t t o, jonka ehdotuksesta se lähetetään
9884: S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet VI siv. 71) .
9885: 
9886:                        61)     Luotsi- ja majakkalaltos.
9887: 
9888:    Ed. Airolan y. m. anomusehdotus n:o zro muutoksesta luotsi- ja
9889: majakkalaitosta koskevaan asetukseen zr p:ltä huhtik. rgo3 (Liitteet
9890: II siv. 24)
9891:    selostaa ed. A i r o 1 a lausuen:
9892:     Tämä anomusehdotus tarkoittaa maamme rannikkoalusten vapaut-
9893: tamista luotsimaksuista. Asia on sillä tavalla lyhyesti sanottuna,
9894: että bobrikoffilaisaikana julaistiin uusi armollinen asetus koskeva
9895: Suomen luotsi- ja majakkalaitosta. Tämän asetuksen anomuksessa
9896: mainitussa r §:än kohdassa puhutaan yksinomaan venäläisistä lai-
9897: voista, mutta siitä huolimatta se perustuslaillinen senaatti, joka
9898: äskettäin on manalle mennyt, on tulkinnut asian niin, että se koskisi
9899: myöskin suomalaisia aluksia ja tämän perusteella on vahvistettu
9900: käytäntöön, että näitä luotsausmak:suja tullaan kantamaan ja on
9901: kannettukin jo vuodesta rgo4lähtien myöskin suomalaisilta aluksilta.
9902: Tämä seikka on niin raskauttava, että jollei siihen mitä pikimmin
9903: saada muutosta, rannikkoliike lakkaa kokonaisuudessaan ja siitä
9904: elinkeinoa harjoittaneet joutuvat tietysti silloin taloudellisesti
9905: perikatoon, kun Suomenlahden saaristossa ja rantamilla ei ole suuresti
9906: tilaisuutta muutiaisen elinkeinon harjoittamiseen.      Kun tämän
9907: pykälän muuttaminen on rannikkolaistemme elinkysymys, niin
9908: toivoisin, että sille valiokunnassa suotaisiin huomiota ja otettaisiin
9909: mahdollisimman pian käsittelyn alaiseksi. - Ehdotan anomusehdo-
9910: tuksen lähettämistä laki- ja talousvaliokuntaan.
9911:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta asia lähetetään V a 1 t i o-
9912: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
9913:                                      Esikaupunkiolot y. m.            223
9914: 
9915: 
9916:                                    62) Matkustussääntö.
9917: 
9918:    Ed. Kallion y. m. anomusehdotuksen n:o r6 voimassa olevan
9919: matkustussäännön kumoamisesta ja uuden säätämisestä selostaa
9920: ed. P y k ä 1 ä ja lähetetään se hänen ehdotuksestaan V a 1 t i o-
9921: varainvaliokuntaan (Liitteet II siv. 32).
9922: 
9923:            63)    Maksut postinhoitajllle sanomalehti- tilauksista.
9924:     Ed. John Hedbergin y. m. anomusehdotuksen n:o r8s sanoma-
9925: lehtiä postissa lähetettäessä tilaajalta postinhoitajalle menevän
9926: maksun poistamisesta selostaa ed. John He d b e r g, jonka
9927: ehdotuksesta se lähetetään V a 1 t i o v a r a i n v a 1i o k u n t a a n
9928: (Liitteet II siv. 2r).
9929: 
9930:                        64)    Haminan ja Haapasaa,ren luotslt.
9931: 
9932:    Ed. Arajärven y. m. anomusehdotuksen n:o r2 Haminan ja Haapa-
9933: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
9934: luovuttamisesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
9935: käytettäviksi, selostaa ed. A r a j ä r v i, jonka ehdotuksesta se lähe-
9936: tetään V a 1 t i o vara i n v a 1 i o kuntaan (Liitteet II siv. 38).
9937: 
9938:                  65)    Kruununvoudin virkojen lakkauttaminen.
9939:     Tätä tarkoittavan ed. Nykäsen y. m. anomusehdotuksen n:o 72
9940: selostaa ed. Ny k ä n e n, ehdottaen sen lähetettäväksi Lakivalio-
9941: kuntaan.
9942:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta lähetetään anomusehdotus
9943: Perustus 1 a kiva 1 i o kuntaan (Liitteet I siv. 46).
9944: 
9945:                              66)     Ammattien tarkastajat.
9946:     Ed. Paasivuoren y. m. anomusehdotus n:o rr9 esityksen anta-
9947: misesta Eduskunnalle ammattientarkastajain luvun lisäämisestä ja
9948: ammattien tarkastuksen uudella tavalla järjestämisestä, jonka
9949: selostaa ed. P a a s i v u o r i, lähetetään hänen ehdotuksestaan
9950: T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n (Liitteet IX siv. 57).
9951: 
9952:                        67)         Esikaupunkiolojen järjestäminen.
9953:    Ed. Kirveen anomusehdotus n:o ro toimenpiteistä esikaupunkien
9954: yhteiskunnallisissa oloissa vallitsevien epäkohtien poistamiseksi,
9955: jonka selostaa ed. Kirves, lähetetäänKun n a 11 i s v a 1 i o kun-
9956: t aan (Liitteet VII siv. 218).
9957: 224                        Istunto 25 p. elokuuta 1908.
9958: 
9959:                   68)     Kesäsiirtololta köyhälistön lapsllle.
9960: 
9961:     Ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän anomusehdotuksen n:o 177
9962: määrärahan myöntämisestä kesäsiirtolain kannattamiseksi köyhälis-
9963: tön lapsille selostaa· ed. K a a r n e, ehdottaen sen lähettämistä
9964: Työväenasiain valiokuntaan.
9965:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta lähetetään se S i v i s t y s-
9966: v a 1 i o kuntaan (Liitteet VI siv. 125).
9967: 
9968:                             69)   Rautateiden hallinto.
9969:     Ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotuksen n:o 192 komitean
9970: asettamisesta valmistamaan ehdotusta muutoksiksi 24 p:nä huhtik.
9971: 1903 annetun, rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään
9972: selostaa ed. Kirves, jonka ehdotuksesta se lähetetään Laki-
9973: v a 1 i o kuntaan (Liitteet III siv. 124).
9974: 
9975:             70)         Maantie Inarin pitäjästä    Norjan rajalle,
9976:     Ed. Halosen anomusehdotuksen n:o 5 maantien rakentamisesta
9977: Tschuolisjärven pohjoisrannalta Inarin pitäjässä Norjan rajalle
9978: selostaa ed. H a 1 on en ja lähetetään se Puhemiesneuvoston ehdo-
9979: tuksesta Ta 1 o usva 1 i o kuntaan (Liitteet IV siv. 101).
9980: 
9981:        71-72)      Rautatie Rovaniemeltä Kemijärven kirkonkylään.
9982:    Esitetään ed. Ahmavaaran allekirjoittama näin kuuluva anomus-
9983: ehdotus n:o 104:
9984: 
9985:                         S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9986: 
9987:     Kemin-Rovaniemen radan rakentaminen päättyy ensi vuonna,
9988: jolloin se koko pituudeltaan luovutetaan liikenteelle. Suuriarvoinen
9989: on se lahja, minkä maa täten on Perä-Pohjolalle antanut. Tämän
9990: Perä-Pohjolan kansa mielellään tunnustaa ja on siitä kiitollinen.
9991: Mutta kehitys ei koskaan saa pysähtyä, vaan sen tulee aina kulkea
9992: eteenpäin, niinpä rautatierakennuksenkin alalla Perä-Pohjolan kan-
9993: san kehitys vaatii että rautatierakennusta ei kauvaksi aikaa py-
9994: säytetä Rovaniemeen, vaan että sitä yhä mahdollisimman pian
9995: jatketaan ainakin Kemijärvelle asti. Tätä rataa kyllä voidaan hy-
9996: vällä syyllä kutsua erämaan radaksi, kuten useita muitakin Pohjois-
9997: Suomen ratoja, ja sen kannattavaisuus osottautuu hyvin huonoksi,
9998: jos otetaan kannattavaisuuden mittapuuksi radan varrella oleva
9999: asutus, mutta tämä kannattavaisuuden laskeruistapa ei anna oikeaa
10000: suhdetta verrattaessa maan etelä-osien ja Perä-Pohjolan ratojen
10001:                          Rautatieanomuksia.                         225
10002: 
10003: kannattavaisuutta, sillä suuret tukkiliikkeet Perä-Pohjolassa anta-
10004: vat liikettä enemmän kuin luulisikaan Perä-Pohjolan rautateille.
10005: En kumminkaan tahdo ruveta kehumaan puheenaolevan radan
10006: suurta kannattavaisuutta, sillä onhan mahdollista, ettei se alussa
10007: tulisikaan suoranaisesti kannattamaan. Tahdon kumminkin viitata
10008: Perä-Pohjolan ja Lapin suuriin metsävaroihin ja met~llirikkaisiin
10009: vuoriin, jotka kyllä tulevaisuudessa antanevat rautatielle liikettä.
10010: Mutta kun tiedän varsin hyvin, ettei tämän radan rakentaminen vielä
10011: ole mahdollista, sillä meillä on kovin vähän varoja käytettävänä ja
10012: moni muu ratasuunta on ennen tätä vuorossaan, niin en näistä paina-
10013: vista syistä uskalla pyytääkään vielä päätettäväksi tämän radan
10014: rakentamisesta, vaan kun mielestäni olisi kovin tärkeää, että pu-
10015: heenaoleva ratasuuntakin tulisi aikoinansa tutkituksi, jotta sitten
10016: kun paremmat ajat koittavat, voitaisiin tämänkin radan rakenta-
10017: misesta päättää, rohkenen kunnioittaen pyytää, että kansan Edus-
10018: kunta päättäisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa anoa      l{;,d
10019:               että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja koneellisesti
10020:            tutkittaisiin ratasuunta Rovaniemestä Kemijärven kir-
10021:            konkylään normaaliraiteisen radan rakentamista varten; ja
10022:               että Eduskunta osattaisi tähän tutkimukseen tarvitta-
10023:            vat varat.
10024: 
10025:    Helsingissä, Elokuun 15 päivänä rgo8.
10026:                                                     P. Ahmavaara.
10027:     Selostettuansa anomusehdotuksen ed. Ahmavaara ehdottaa että,
10028: ellei Eduskunta päätä rautatievaliokuntaa asetettavaksi, anomus-
10029: ehdotus lykättäisiin Valtiovarainvaliokuntaan.
10030:    Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvosten ehdottavan asian
10031: lähettämistä V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
10032:    Puheenvuoroa käyttää:
10033:     Ed. P a r t a n en: Minusta nämä rautatieanomukset olisivat hy-
10034: lättävät. Kaksilla edellisillä valtiopäivillä olemme nähneet, että
10035: varoja rautatierakennuksiin emme voi myöntää noin viiteen vuo-
10036: teen, sillä säätyeduskunta on päättänyt rautatierakentamisista jo
10037: niin pitkälle tulevaisuuteen. Siksi minusta on pelkkää komediaa
10038: koko rautatieanomusten jättäminen. Valiokuntain aikaa tuhlataan
10039: tarpeettomasti, jos ne lykätään sinne. Näin ollen minä pyytäisin
10040: että rautatieanomukset, jotka koskevat uusien ratojen rakenta-
10041: mista tai tutkimista, yksinkertaisesti hylättäisiin.
10042: 
10043:    Ed. P a u n u: Pyydän kannattaa ed. Partasen tekemää eh-
10044: dotusta.
10045:                                                       lS
10046: 226                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10047: 
10048:    Ed. M ä k e 1 i n, Y r j ö: Minä pyydän myös yhtyä ed. Partasen
10049: tekemään ehdotukseen.
10050: 
10051:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10052: 
10053:     P u h e m i e s: Asiassa on tehty seuraavat ehdotukset: Puhe-
10054: miesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin valtiovarainvalio-
10055: kuntaan, ed. Ahmavaara ehdotti rautatievaliokuntaan, vaan kan-
10056: nattamattomana se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi. Ed. Partanen,
10057: ed. Paunun kannattamana, on ehdottanut, että anomus hylättäisiin.
10058: Tulee siis äänestettäväksi, onko anomus lähetettävä valtiovarain-
10059: valiokuntaan vai onko se hylättävä.
10060: 
10061:       Äänestysesitys ja päätös:
10062:     Ken tahtoo asian Valtiovarainvaliokuntaan, äänestää »jaa";
10063: jos ~ei» voittaa, on anomusehdotus hylätty.
10064:    Huutoäänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomuseh-
10065: dotus on hylätty.
10066:     Tämän jälkeen esitetään seuraava ed. Lagerlöfin anomusehdotus
10067: n:o 219:
10068: 
10069:                      S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10070: 
10071:     Niillä perusteilla, jotka edustaja Iisakki Hoikan viime valtiopäi-
10072: villä samasta asiasta jättämä anomusehdotus n:o 7 (Liitteet II, u
10073: siv. 49) sisältää, pyydän saada kunnioittavimmin ehdottaa:
10074: 
10075:                   että Eduskunta päättäisi alamaisuudessa anoa talou-
10076:               dellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimeenpane-
10077:               mista rautatietä varten Rovaniemen kirkonkylästä
10078:               Kemijärven kirkolle.
10079: 
10080:       Helsingissä, Elokuun 19 p. 1908.
10081:                                                            A. Lagerlöf.
10082: 
10083:       Anomusehdotuksen selostettuansa lausuu:
10084:     Ed. L a g e r 1 ö f: Tämä anomus koskee samaa rataa kuin edel-
10085: linenkin anomus. Mutta minä olen vaatimattomampi; en ole pyytä-
10086: nyt muuta kuin taloudellista ja silmämääräistä tutkimusta. Toivon
10087: sentähden, että kamari suosiollisesti lähettää sen valtiovarainvalio-
10088: kuntaan.
10089:       Puheenvuoroa käyt,tää
10090:       Ed. H u o p o n e n:        Minä ehdotan, että eduskunta antaa sa-
10091:                             Rautatieanomuksia.                   227
10092: 
10093: 
10094: manlaisen hautauksen tälle anomukselle kuin äskeiselle, ja myös
10095: sitä seuraaville, siitä syystä kuin täällä jo on mainittu.
10096: 
10097:    Ed. P a r t a n e n:    Minä pyydän kannattaa ed. Huoposta.
10098: 
10099:     Ed. P y k ä 1 ä: Minä puolestani ehdotan, että ne, jotka ovat
10100: tehneet rautatieanomuksia, nyt kun ovat selvillä, mikä kohtalo
10101: niille tulee, ottaisivat ne takaisin, koska niistä eduskunnalle on
10102: vain rahallista menoa eikä mitään muuta.
10103: 
10104:     Ed. L a n t t o: Minun mielestäni myös on paras, että toistai-
10105: seksi hyljätään tämäkin anomus, kun kerranon-varojen puutteesta
10106: -    kuolemantuomio muillekin rautatieanomuksille annettu. -
10107: Olikin edeltäpäin puhe ettei näille valtiopäiville rautatieanomuksia
10108: tehtäisi, mutta kuitenkin alettiin joltakin taholta niitä hiljaisuu-
10109: dessa kansliaan hissittää, kunnes lopulla tämmöinen anomusten
10110: tulva karttui.
10111:     Äänestysesitys ja päätös:
10112:      Ken tahtoo lähettää asian Valtiovarainvaliokuntaan·: äänestää
10113: »jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on anomusehdotus hylätty.
10114:      Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomus on h y-
10115: 1 ä t t y.
10116: 
10117:                   73)     Rautatie Rovaniemeltä Kittilään.
10118: 
10119:   Esitetään ed. Halosen tätä asiaa koskeva, näin kuuluva ano-
10120: musehdotus:
10121: 
10122:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10123: 
10124:     Kieltämätöntä on, että kulkuneuvojen kehittäminen on mitä
10125: tärkein ja hyödyllisin toimenpide, jonka avulla eri paikkakuntien
10126: taloudellista ja henkistä kehitystä voimakkaimmin autetaan eteen-
10127: päin. Missä kulkuneuvoja puuttuu, siellä eri seutujen asukkaat elä-
10128: vät omaa eristettyä elämäänsä.        Kehittyneiden paikkakuntain
10129: riennot ja edistys pääsevät vaikeasti sinne vaikuttamaan.
10130:     Maamme rautatieverkkoa on vuosikymmenien kuluessa nopein
10131: askelin kehitetty maamme eteläosissa. Viime aikoihin on sitä
10132: ulotettu pohjoiseenkin päin Tornioon asti ja emäradan jatko Ke-
10133: mistä Rovaniemeen piakkoin valmistunee, josta radan läheisyydessä
10134: asuvat ovat suuresti kiitollisia.
10135:     Mutta tätä emäradan jatkamista, joka halki Suomenmaan kul-
10136: kien yhdistää maamme eteläisempiä ja pohjoisempia osia, on edel-
10137: leen jatkettava. Laaja Lappi, joskin se jonkun verran lähentyy
10138: 228                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10139: 
10140: 
10141: rautatietä Kemin-Rovaniemen radan valmistuttua, jääpi vielä pe-
10142: räti lapsipuolen asemaan, kauvas rautatiestä, jota se kumminkin
10143: toimeen tullakseen ja kehittyäkseen kipeästi tarvitsee. Niinpä Rova-
10144: niemeltä on matkaa Lapinmaan eteläisimmillekin asutuksille 70 a
10145: 8o kilometriä ja pohjoisimmille aina soo kilometriä. Kulkuneu-
10146: vojen puutteessa nousevat Lapin asukkaiden elantotarpeet tavat-
10147: torniin hintoihin. Niinpä jauhosäkistä, joka Kemissä ja Torniossa
10148: maksaa 25 markkaa, täytyy Lapissa maksaa 40 a 50 markkaa, pu-
10149: humattakaan muista tavaroista, joita taloudessa tarvitaan.
10150:     Rautatiestä, joka Rovaniemeltä vedettäisiin joko Kittilään tahi
10151: Sodankylään, tulisi hyötyä nauttimaan verrattain laaja asutusalue
10152: ja asukasluku. Seuraava taulu osoittaa niiden kuntain pinta-alan
10153: ja asukasluvun, jotka puheenaolevaa rautatietä tulisivat hyväkseen
10154: käyttämään:
10155: 
10156: 
10157:                     Kunta
10158:                                                      1 Pinta-ala   j Asukas-
10159:                                                      1   km•          luku
10160: 
10161: 
10162:  Rovaniemen kuntaan kuuluva             Ounasjoki-\
10163:    laakso                                                 2400        2400
10164:  Kolari ..                                                2200        18oo
10165:  Kittilä . .               ' .                            7900        3900
10166:  Sodankylä                                               19300        sooo
10167:  Muonio ..                                                1900        1300
10168:  Enontekiö                                                8700        1000
10169:  Inari                                                   186oo        1500
10170:  Utsjoki ..                                               4700         490
10171:  Turtola (osa) .                                           soo         8oo
10172:  Liikkuva väestö vähintäänkin.                                        2000
10173:                                          Yhteensä 1 66,200           20,190
10174: 
10175:     Edellä esitetyistä numeroista huomataan, että tässä on kysy-
10176: mys sellaisen alueen kulkuolojen kehittämisestä, joka ei ole pienempi
10177: kuin noin viides osa koko maamme alueesta.
10178:     Mitä tuonti ja vientitavaran määrään tulee, täytyy sen luonnol-
10179: lisesti olla verrattain suuren kun ottaa huomioon, että esim. suurin
10180: osa ihmisille ja eläimille tarvittavasta viljastakin on tuotava muualta.
10181: Äskettäin koossa ollut Lapin neuvotteleva komitea on tässä suh-
10182: teessa tehnyt seuraavia laskelmia tuonnin ja viennin määrästä:
10183:                          Rautatieanomuksia.                      229
10184: 
10185: 
10186:                               Tuonti
10187: 
10188: Paikallisen väestön ruokatarpeisiin.                   3.470,000 kgr
10189: Hevosten tarpeeksi viljaa                                8oo,ooo >>
10190: Liikkuvan työväestön elintarpeet                         6oo,ooo ~
10191: Rautaa, rauta- ja talouskaluja.                        1,000,000 ~
10192: Apulautoja ja väkirehuja .                               500,000 >>
10193: Postien kuljetettavat tavarat y. m.                       50,000 >>
10194:                                               Yhteensä 6,62o,ooo kgr
10195: 
10196:                               Vienti
10197: 
10198: Porotuotteita                                            750,ooo kgr
10199: Metsänriistaa ja kalaa                                    50,000 ~
10200: Tervaa                                                    75,000 >>
10201:                                                Yhteensä 875,000 kgr
10202: 
10203:     Että tuonti ja vienti rautatien saatua tulisi olemaan monin-
10204: kertainen, on helposti ymmärrettävissä. Niinpä esim. tuontiin näh-
10205: den apulantojen ja väkirehujen tuonti kasvaisi monin kertaiseksi
10206: kuin mitä se nyt voi olla ja vientimäärä niinikään tulisi olemaan
10207: laskettua määrää monin kerroin suurempi jo senkin vuoksi, että
10208: esim. halkoja ja muuta pienempää puutavaraa, joiden kuljetus ve-
10209: sisin noin pitkillä ja koskirikkailla jokimatkoilla nykyään on mah-
10210: dottomuus, voitaisiin kuljettaa rautateitse.       Heinän viljelyksen
10211: ja karjanhoidon kehittämiseen, johon Lapissakin on edellytyksiä,
10212: tulisi siten suurempi tilaisuus ja tuo erittäin hyödyllinen meijeri-
10213: liike, joka tarkoituksen mukaisten kulkuneuvojen puutteessa ei
10214: voi menestyä, kävisi rautatien saatua mahdolliseksi.
10215: 
10216:     Pohjolan äärettömät kruunun metsät ovat arvaamattoman suu-
10217: rena tekijänä kun on kysymys rautatien rakentamisesta Lappiin.
10218: Lapin kihlakunnan kruununmetsissä löytyy virallisten tietojen mu-
10219: kaan noin 30 miljoonaa valmista ja valmistumaisillaan olevaa saha-
10220: tukkia. Tähän nähden ja kun kruunun liikamaiden laajuus yksin-
10221: omaan Lapin kihlakunnassa on noin 54,000 neliökilometriä, on selvää
10222: että nyt kysymyksessä olevan rautatien alueella tulee säännöllisesti
10223: olemaan suuret metsäliikkeet, joka puolestaan arvaamattoman suu-
10224:  ressa määrässä lisää rautatieliikettä. Sanomattakin on selvää, että
10225:  kruunun metsäin tulot tuolla pohjoisessa nousevat runsain maann
10226:  rautatien saatua, joten rautatien rakentaminen on suuri etu valtion
10227:  metsätaloudelle. Ounasjoessa löytyy sitäpaitsi runsaasti koskia,
10228:  joissa on käyttövoimaa saha- y. m. puunjalostuslaitoksille, joi-
10229:  den kautta metsän arvo suuresti kohoaisi.
10230: 230                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10231: 
10232: 
10233:      Metsäliikkeiden suuruutta osoittaa sekin seikka, että näinä päi-
10234: vinä toimitetussa kruunun tukkihuutokaupassa on yksinomaan
10235: Lapin kihlakunnan kruunun metsistä tarjottu yhteensä I,024,368
10236: tukkipuuta. Niistä tarjottu alhainen hinta, joka kaikkiaan nousee
10237: noin goo,ooo markkaan, osoittaa toisaalta päivän selvästi kulku-
10238: keinojen puutetta. Samaa puutetta osoittaa sekin, että 595,I78
10239: tukkipuusta ei tehty mitään tarjousta. Että kruunulle tulee suurta
10240: vahinkoa sen kautta, ettei täysikasvuisia puita saa aikanaan kau-
10241: paksi, vaan jäävät metsään vanhenemaan ja pilaantumaan, on
10242: sanomattakin selvää. Ja suurimpana syynä tähän on juuri kun-
10243: nollisten kulkuneuvojen puute.
10244:      Vaikkakin jo noilla suurilla metsäliikkeillä täytyy katsoa ole-
10245: van ratkaiseva merkitys Lapinmaan rautatien tarpeellisuuteen ja
10246: kannattavaisuuteen nähden, on kysymys Lapin malmirikkauksista
10247: seikka, jota ei voida sivuuttaa.
10248:      Suomen Lapin malmiaarteista on tosin lausuttu ristiriitaisia
10249: arveluita.     Mutta yleinen lienee se ajatus, että niitä meidänkin
10250: Lapissa löytyy samoin kuin samalla kohdalla sijaitsevassa Ruotsin
10251: Lapin vuoristossakin. Aivan äskettäin ovat eräät norjalaiset ja ruot-
10252: salaiset yhtiöt, jotka ovat yhteydessä eräiden upporikkaiden eng-
10253: lantilaisten kanssa, tehneet suuria malmilöytöjä Kittilän seuduilla,
10254:  jossa he ovat löytäneet, paitsi hopeamalmia, runsaita rautamalmi-
10255: alueita, joiden raudanpitoisuus nousee aina 6o prosenttiin. Vaikka
10256: löydöistä onkin tietoja julkisuuteen tullut vasta viime viikoilla,
10257:  tiedetään kuitenkin jo varmuudella, että mainitut rikkaat yhtiöt
10258:  ovat kiireimmän kautta ryhtyneet kaivosalueiden valtaamiseen
10259:  ja valmistautuvat suuriin kokeihin.
10260:      On vaikeaa näin ennakolta päättää, olisiko Rovaniemeltä Lap-
10261:  piin vedettävä rautatie vietävä Kittilän vaiko Sodankylän kirkolle.
10262:  Taloudellinen ja silmämääräinen tutkimus sen seikan parhaiten
10263:  ratkaisee.    Kun rautatielinja Rovaniemeltä vedetään Ounasjoen
10264:  länsirantaan noin puoliväliin Rovaniemen ja Kittilän väliä, sopii
10265:  siitä vetää toisen koelinjan samaa Ounasjoen länsirantaa Kittilän
10266:  kirkolle ja toisen Unarin vesistön pohjoispuolitse Sodankylän kir-
10267:   kolle. Rautatien pituus tulisi olemaan kummassakin tapauksessa
10268:   noin ISo kilometriä.
10269:       Että rautatien saaminen Lapinmaahan on kipeän tarpeen vaa-
10270:   tima, sitä osoittaa sekin, että Lapinmaan kunnat viime keväänä lä-
10271:   hettivät erityisen kolmimiehisen lähetystön Helsinkiin, sikäläisten
10272:   asukkaiden rautatietoiveita esittämään Eduskunnan ja Hallituksen
10273:   jäsenille. Niinikään on mainittu Lapin neuvotteleva komitea sekä
10274:   Oulun läänin kuvernööri lämpimästi puoltaneet rautatien rakenta-
10275:   mista Lappiin.
10276:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, rohkenen minä kunnioittaen
10277:   anoa
10278:                          Rautatieanomuksia.                       231
10279: 
10280: 
10281:                että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
10282:            taan alamaisesti anoisi taloudellisen ja silmämääräisen
10283:            tutkimuksen toimeenpanemista rautatien rakentamista
10284:            varten Rovaniemeltä joko Kittilän tai Sodankylän kir-
10285:            kolle, sekä
10286:                että armollinen esitys saman radan rakentamisesta
10287:            niin pian kuin mahdollista Eduskunnalle annettaisiin.
10288: 
10289:    Helsingissä, elokuun I2 pävänä Igo8.
10290:                                                Yrjö Halonen.
10291: 
10292:    Ed. Halonen ehdottaa anomusehdotuksen lähetettäväksi Valtio-
10293: varainvaliokuntaan.
10294:    Puheenvuoroa käyttää:
10295:    Ed. S. W u o 1 i joki: Minä ehdotan anomuksen hyljättäväksi.
10296: 
10297:    Ed. P a r t a n e n: Minä kannatan.
10298: 
10299:      Puhemies: Ennen kun julistan keskustelun päättyneeksi,
10300: ehdoitan seurattavaksi sitä menettelyä, että, ellei asian lähettämistä
10301: valiokuntaan kannata kukaan muu kuin se, joka on sen esittänyt,
10302: niin se esitys kannattamattomana ei tulisi äänestyksen alaiseksi;
10303: sillä puhemiesneuvoston ehdotus valiokuntaan lähettämisestä ei
10304: tarkoita muuta, kuin määrätä mihin valiokuntaan asia on menevä
10305: jos eduskunta ylipäänsä tahtoo asian valiokuntaan lykätä.
10306:     Tämän jälkeen anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10307: 
10308:                7 4) Rautatie Tornion asemalta Turtolaan.
10309:    Esitetään ed. Halosen anomusehdotus n:o I73:
10310: 
10311:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10312: 
10313:    Silmäillessä maamme rautatiekarttaa, tulee ehdottomasti teke-
10314: mään sen huomion, että maamme eteläiset paikkakunnat ovat
10315: verrattain hyvin varustetut jalommilla kulkuneuvoilla, rautateillä,      •
10316: jota vastaan pohjoisemmat seudut ovat saaneet hartaasti odottaa
10317: 1>VUoroaam. Olkoon niin, että asutus maamme pohjoisemmissa
10318: osissa on harvempaa, tarvitsevat hekin elää ja kehittyä, semmin-
10319: kin missä löytyy kehitysmahdollisuuksia.
10320:     Tornionjokilaakson alaosa, huolimatta sen pohjoisesta ase-
10321: masta, on epäilemättä maamme kauniimpia viljelysseutuja. Ken
10322: matkustaa Tornionjokivartta kesän kauneimpana aikana, jolloin
10323: hyvin viljellyt vainiot tuoksuvat monenvärisestä rehevästä heinästä
10324:     232                  Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10325: 
10326: 
10327:     ja missä monenmoisten jalostettujen heinälajien näkee kilpailevan
10328:     rehevässä kasvussaan, täytyy myöntää että se on seutu, jonka oloja
10329:     kannattaa kehittää. Viljelykset ja asunnot osoittavat asukkaiden
10330:     uutteruutta, neroa ja siisteyttä.    Tilaa heinänviljelyksen varsin
10331:     edulliseen laajentamiseen löytyy runsaasti, monin kerroin suurempi
10332:     asujamisto voisi sinne asettua viljelijäksi kuin mikä siellä nyt on.
10333:     Meijeriliike jokivarren pitäjissä Karungissa, Ylitorniolla ja Turto-
10334:     lassa on aikoja sitten saanut kunnollisen alun, joka rautatien saa-
10335:     tua Tornion asemalta Turtolan pitäjään suureen Pellon kylään, pää-
10336:     sisi suurempaan vauhtiin kun, kuten jo mainittu, edulliseen heinän-
10337:     viljelykseen ja samalla karjaluvun moninkertaiseen lisäämiseen on
10338:     runsain määrin tilaa.
10339:         Tornionjokivarsi on taajaan ja kunnollisesti asuttua molemmin
10340:     puolin rajajokea. Kyseessä olevaa rautatietä tulisivat käyttämään
10341:     kummankin puolen asukkaat ja siten sen liikenteelle tuloja lisää-
10342:     mään.           ,
10343:         Nykyisen liikkeen suuruudesta matkalla Tornio-Pello, jonka pi-
10344:     tuus on maanteitse 126 kilometriä, mikä matka kumminkin tuntu-
10345:     vasti lyheneisi, ovat paikkakuntalaiset hankkineet tietoja, joiden
10346:     mukaan vuotuinen tuontitavarain määrä nousisi seuraavasti:
10347: 
10348:     Ruisjauhoja 30,000 säkkiä, a 100 kg.                   3,ooo,ooo kgr
10349:     Suolaa 8,ooo heht., a 1oo kg.                            800,000' »
10350:     Ryynejä                                                  200,000 »
10351:     Silavaa                                                  100,000 »
10352:     Kahvia .                                                 16o,ooo !)
10353:     Sokeria .                                                200,000   !)
10354: 
10355:     Tupakkaa                                                  30,000 »
10356:     Paloöljyä 500 tynnyriä, a180 kg.                          go,ooo »
10357:     Muuta luettelematonta tavaraa .                          500,000 »
10358:                                                   Yhteensä 5,080,000   »
10359: 
10360:         Mitä vientiin tulee, puuttuu sen nykyisestä määrästä tietoja,
10361:     mutta ehdottomasti sekin tulisi olemaan verrattoman suuri. Tär-
10362:     keimpinä vientitavaroina tulisi olemaan meijerituotteet sekä suun-
10363: •   nattomat määrät pienempää puutavaraa kuten halkoja, paperi-
10364:     puita y. m. s. Tornionjoen mahtavat kosket tarjoavat runsaita käyt-
10365:     tövoimia sekä rautatieliikenteen tarpeeksi että monenlaisten teolli-
10366:     suuslaitosten perustamiseen.     Kauppaa harjoittavia ilmoitetaan
10367:     olevan yksinomaan Ylitorniolla noin 20 ja Turtolassa noin 10, pu-
10368:     humattakaan mitä löytyy Karungissa, Alatorniolla y. · m.
10369:         Sen nojalla, mitä edellä olen esiintuonut, rohkenen kunnioitta-
10370:     vimmin pyytää arv. Eduskuntaa Hänen Keisarilliselta Majestee-
10371:     tilta alamaisesti anomaan,
10372:                           Rautatieanomuksia.                         233
10373: 
10374: 
10375:                 että taloudellinen ja silmämääräinen tutkimus rauta-
10376:             tien rakentamista varten Tornion asemalta Turtolan
10377:             pitäjään Pellon kylään toimeen pantaisiin, sekä
10378:                 että armollinen esitys tämän radan rakentamisesta
10379:             aikanaan Eduskunnalle annettaisiin.
10380: 
10381:     Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1908.
10382:                                                      Yrjö Halonen.
10383: 
10384:    Selostaja ed. Halonen ehdottaa asian lähettämistä Valtiovarain-
10385: valiokuntaan.
10386: 
10387:     Anomusehdotus h 3' 1 ä t ä ä n.
10388: 
10389: 
10390:                    75) Rautatie Oulusta Kuusamoon.
10391: 
10392:    Esitetään ed. W aaralan anomusehdotus n:o 10 näin kuuluvana:
10393: 
10394:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10395: 
10396:      Silmäys maamme rautatiekarttaan osoittaa, että pohjoisin osa
10397: maatamme on vuorossa tulla huomioonotetuksi rautatieverkkoamme
10398: edelleen laajennettaessa. Vuodesta 1897 alkaen on kaikilla varsinai-
10399: silla valtiopäivillä tehty anomuksia rautatien rakentamisesta Ou-
10400: lusta Kuusamoon. Eivätkä ne anomukset lakkaa, eivätkä voi lakata,
10401: ennenkuin tämä kovaosainen seutu on saanut tyydytetyksi luon-
10402: nollisen tarpeensa päästä liikeyhteyteen muitten maamme osien
10403: kanssa.
10404:      V. 1907 jätettiin anomus Eduskunnalle tästä samasta kysymyk-
10405: sestä, minkä Eduskunta lähetti Rautatievaliokunnan valmistetta-
10406: vaksi ja Valiokunta mietinnössään ehdotti anotulla ratasuunnalla
10407: taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimitettavaksi. Vaan
10408: tunnetusta syystä jäi tämä samoinkuin kaikki muutkin Rautatie-
10409: valiokunnan valmistamat mietinnöt uusista rata-anomuksista Edus-
10410: kunnassa ratkaisematta.
10411:      Viitaten v. 1907 valtiopäivillä jätettyyn anomukseen, sekä sa-
10412: man vuoden Rautatievaliokunnan mietintöön, saamme sen lisäksi
10413: huomauttaa, että kysymys tämän rautatien tarpeellisuudesta käypi
10414: vuosi vuodelta yhä polttavammaksi, kun suurin osa tarvittavasta
10415: viljasta on muualta hankittava kysymyksenalaisten paikkakuntain
10416: varsinaisillekin asukkaille. Sitäpaitsi liikkuu näillä paikkakunnilla
10417: puutavaraliikkeiden töissä suuret määrät työväkeä toisilta paikka-
10418: kunnilta, niin että nykyisin on miltei mahdotonta voida hankkia
10419: riittäviä varallistenkaan asukkaiden elintarpeita, jotapaitsi köy-
10420: 234                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10421: 
10422: 
10423: hempi väestö korkeiden kuletuskustannusten tähden joutuu ase-
10424: maan, jossa ei voi tulla toimeen.
10425:     Liike Oulun-Kuusamon tiellä nykyään voidaan arvioida noin
10426: 20 miljoonaksi kg:ksi vuodessa ja odotetaan lisääntyvän melkoisesti
10427: ei ainoastaan sanotun radan alueelta, vaan myöskin rajantakaisesta
10428: Karjalasta, mistä nyt jo vuosittain aina Kuolan niemimaalta ja
10429: Vienanmeren rannoilta asti kuletetaan satoihintuhansiin kiloihin
10430: nouseva tavaramäärä Kuusamon kautta Ouluun.
10431:     Todistaaksemme näiden seutujen asujain hartaiota toivoa ky-
10432: symyksen alaisen rautatien rakentamisesta, mainittakoon tässä,
10433: että Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat sitoutuvat
10434: luovuttamaan kuntaiosa alueelta yksityisten hallussa olevan rau-
10435: tatien rakentamiseen tarvittavan viljelemättömän maan ilman kor-
10436: vausta, sekä sen lisäksi hankkimaan ratapölkkyjä, Kuusamon kunta
10437: zo,ooo, Taivalkosken kunta 5,ooo ja Pudasjärven kunta Io,ooo
10438: kappaletta. Nämä kuntain sitoumukset jätetään aikanaosa asian-
10439: omaiselle Valiokunnalle.
10440:     Huomioon on lisäksi otettava, että kruunu kysymyksessä ole-
10441: valla alueella omistaa suuren ja kalliin metsäomaisuuden, jonka
10442: järkiperäinen hoito on kansan yleiselle taloudelle varsin tärkeä.
10443: Näiden seutujen taloudellinen tila sitäpaitsi vaatii pikaista ja te-
10444: hokasta apua.
10445:     Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa:
10446: 
10447:                  että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisarilliselta Ma-
10448:              jesteetilta, että taloudellinen ja koneellinen tutkimus
10449:              toimitettaisiin rautatien rakentamista varten Oulun
10450:              kaupungista Kiimingin, Pudasjärven ja Taivalkosken
10451:              kuntain kautta Kuusamon kirkonkylään ja että armolli-
10452:              nen esitys annettaisiin tämän radan rakentamisesta
10453:              maan Eduskunnalle niin pian kuin mahdollista.
10454: 
10455:       Helsingissä, elokuun IO p:nä 1908.
10456: 
10457:       J. Waarala.                               Aukusti Hiltula.
10458:       Yrjö Halonen.                             Juho Tuliko ura.
10459:       K. G. Weijola.                            Antti Tuomikoski.
10460:       A. 0. Wuorimaa.                           P. Ahmavaara.
10461:    Selostettuansa anomusehdotuksen lausuu
10462:   ··Ed. W a a r a 1 a: Pyytäisin esittää tämän lähetettäväksi valtio-
10463: varainvaliokuntaan. Vaikka eduskunta nyt on osoittanut tuollaistaJ
10464: sanoisinko kevytmielisyyttä, näitä edellä esitettyjä anomuksia koh-
10465: taan, niin toivoisin kuitenkin, että kamari osoittaisi tälle suopeam-
10466: paa kohtelua. Tämä on tärkeimpiä elinkysymyksiä, sillä tästä riip-
10467:                             Rautatieanomuksia.                       235
10468: 
10469: 
10470: puu 40-50 tuhannen hengen toimeentulo. Jos eduskunta asettuu
10471: sille kannalle, ettei se näitä auta kulkuneuvoilla, niin se merkitsee
10472: samaa, kuin että näiden seutujen asukkaat häädetään synnyinmaas-
10473: taan. Minä toivon, että anomus lähetettäisiin valiokuntaan ja
10474: valiokunta ottaisi sen käsiteltäväkseen.
10475: 
10476:    Ed. H i 1 t u 1 a: Minä pyydän kannattaa.
10477: 
10478:     Ed. P a r t a n e n: Tässä on myönnetty se seikka, että varsinkin
10479: pohjoisosa maatamme kipeästi tarvitsisi rautateitä. Alussa jo viit-
10480: tasin siihen, mistä syistä sinne ei voida rautateitä rakentaa. Ja pi-
10481: täisi olla meille jokaiselle selvää, että 10 miljoonaa on liian vähän
10482: vuosittain niihin rautateihin, jotka ovat jo säätyeduskunnan päät-
10483: tämiä. Minun mielestäni on huonoa taloudenhoitoa se, että pääte-
10484: tään rautateitä rakentaa, eikä niitä kuitenkaan voida varojen puut-
10485: teessa rakentaa. Siis k'aikki rautateitä koskevat anomukset olisivat
10486: hyljättävät.
10487:    Ed. P a u n u: Minä kannatan ed. Partasen tekemää ehdotusta.
10488:     Äänestysesitys ja päätös:
10489:     Ken tahtoo lähettää anomusehdotuksen Valtiovarainvaliokun-
10490: taan, vastaa >> j a a >>; jos ~ei>> voittaa, on se hylätty.
10491:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
10492: h y 1 ä t t y.
10493:                       76)   Rautatie Oulusta Vaalaan.
10494: 
10495:    Ed. Heikkisen anomusehdotus n:o 130:
10496: 
10497:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10498:    Viittaamalla 1907 vuoden valtiopäivillä tehtyyn anomukseen
10499: N:o 30 (Liitteet VII siv. 24-27) pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
10500:                   että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen rauta-
10501:             tien ensitilassa rakennettavaksi Oulun kaupungista Waa-
10502:             lan satamapaikkaan Oulujärven rannalla ja osoittaisi
10503:             sitä varten tarvittavat varat.
10504:    Helsingissä, 18 p. elokuuta 1908.
10505:                                                   J. A. Heikkinen.
10506: 
10507:    Ed. Heikkinen ehdottaa, että anomusehdotus lähetettäisiin
10508: Valtiovarainvaliokuntaan.
10509: 
10510:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10511: 236                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10512: 
10513: 
10514:     P u h e m i e s: Anomus on ehdotettu lähetettäväksi valtiovarain-
10515: valiokuntaan. Koska kuitenkin eduskunta on hyljännyt edelliset
10516: anomukset, niin täytyy tästä äänestää. Ehdotan hyväksyttäväksi
10517: seuraavan äänestysesityksen: joka tahtoo anomuksen lähetettäväksi
10518: valtiovarainvaliokuntaan äänestää •> ja a•>, jos •> ei •> voittaa on anomus
10519: hyljätty.
10520: 
10521:    Ed. Huoponen: Minä en huomannut, onko esittäjän ehdotusta
10522: kukaan kannattanut. Puhemiehen ehdotuksen mukaan se ei siinä
10523: tapauksessa tulisi äänestyksen alaiseksi.
10524: 
10525:    Ed. Pii r a i n e n: Minä toivoisin, että tälle rataesitykselle
10526: annettaisiin erinomainen huomio.
10527: 
10528:     Puhemies: (Ed. Piiraiselle:) Ei saa puhua itse asiasta. Kes-
10529: kustelu siitä on jo päättynyt.
10530:     (Ed. Huoposen lausunnon johdosta:) Minä kyllä huomaan nyt,
10531: että anomuksen lähettämistä valiokuntaan ei ole kannatettu, joten
10532: ehdotus ei voi tulla äänestyksen alaiseksi. En sitä muistanut silloin
10533: kun esitin äänestysesityksen. Pyydän senvuoksi kysyä eduskunnalta,
10534: hylätäänkö tämä anomus.
10535: 
10536:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10537: 
10538:               77)   Rautatie Vaalasta Oulun radalle y. m.
10539: 
10540:    Ed. Lagerlöfin anomusehdotus n:o 217:
10541: 
10542:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10543:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka v. 1907 valtiopäivillä tekemän-
10544: anomusehdotus n:o 173 (Liitteet VII 7, siv. 28) sekä viime valtio-
10545: päivillä tehty samanlainen ehdotus (Liitteet II 20, siv. 65) sisäl-
10546: tävät, rohkenen kunnioittavimmin ehdoittaa alamaista anomusta,
10547: 
10548:                   että hallitus niin pian kuin suinkin toimituttaisi
10549:             täydellisen tutkimuksen, mitä suuntaa seuraten rautatie
10550:             on rakennettava Vaalasta Oulun radalle, ja että siinä
10551:             tutkimuksessa otettaisiin huomioon edellä mainituissa
10552:             perusteluissa esitetyt näkökohdat, sekä
10553:                   että samassa tutkittaisiin linja Kestilän kirkon
10554:             läheisyydestä sopivaan paikkaan Iisalmen-Kajaanin
10555:             radalla.
10556:       Helsingissä, Elokuun 16 p. 1908.
10557:                                                          A.   Lagerlöf.
10558:                            Rautatieanomuksia.                          237
10559: 
10560: 
10561:     Ed. L a g e r 1 ö f ehdottaa anomusehdotuksen lähetettäväksi
10562: V altiovarainvaliokuntaan.
10563: 
10564:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10565: 
10566:                   78)   Rautatie Kajaanista Kuusamoon.
10567: 
10568:    Esitetään ed. Heikkisen ja Piiraisen anomusehdotus n:o 132:
10569: 
10570:                   S u o m e n E d u· s k u n n a 11 e.
10571: 
10572:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka viime valtiopäivillä tehty
10573: anomus (N:o 145, Liitteet II siv. 63-64) sisältää, ja sen ohessa
10574: huomauttaen, että Keisarillisen Senaatin määräyksestä on viime
10575: heinäkuussa silmämääräinen ja osittain koneellinen tutkimus maini-
10576: tulla suunnalla toimitettu, nim. Kajaanin kaupungista Suomus-
10577: salmen pitäjässä olevalle Kiantojärvelle saakka, ja on matkahuomattu
10578: hyvin päästäväksi, rohkenemme kunnioittaen pyytää Eduskuntaa
10579: anomaan Hänen Majesteetiltaan Keisarilta ja Suuriruhtinaalta,
10580: 
10581:                   että taloudellinen ja koneellinen tutkimus toimi-
10582:             tettaisiin rautatien rakentamista varten Kajaanin kau-
10583:             pungista Ristijärven, Hyrynsalmen ja Suomussalmen
10584:             kuntain kautta Kuusamon kirkolle, ja että armollinen
10585:             esitys tämän radan rakentamisesta Suomussalmen pitä-
10586:             jässä olevalle Kiantojärvelle saakka niin pian kuin
10587:             mahdollista Eduskunnalle annettaisiin.
10588: 
10589:    Helsingissä, elokuun r8 päivänä rgo8.
10590: 
10591:       J. A. Heikkinen.                          Jaakko Piirainen.
10592: 
10593:    Selosteltuansa anomusehdotuksen lausuu
10594: 
10595:     Ed. H e i k k i n e n : Kun tämä rata tulee kulkemaan Suomen
10596: suurimpien nälkämaiden halki ja puutteen torjumiseksi olisi kaikkein
10597: tarpeellisin, niin pyytäisin, että eduskunta osoittaisi sille sen huomion,
10598: että myöntäisi pyydetyt varat.            ·
10599: 
10600:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10601: 
10602:           79) Rautatie Vaalasta Kajaanin kautta Nurmekseen.
10603: 
10604:    Ed. Heikkisen ja Poutiaisen anomusehdotus n:o 131:
10605: 238                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10606: 
10607: 
10608:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10609:    Viittaamalla viime istuntokaudella tehtyyn anomukseen n:o 125
10610: (Liitteet II siv. 61-62), pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
10611: 
10612:                    että Kansaneduskunnan suosiollisella myötävai-
10613:              kutuksella toimitettaisiin ensi tilassa taloudellinen ja
10614:              koneellinen tutkimus Vaalasta Oulujärven pohjoispuo-
10615:              litse Kajaanin kaupungin kautta Nurmekseen rakennet-
10616:              tavaa rautatietä varten.·
10617: 
10618:       Helsingissä, elokuun 18 päivänä 19o8.
10619:         J. A. Heikkinen.                                Matti Poutiainen.
10620:    Ed. H e i k k i n e n ehdottaa anomusehdotuksen lähetettäväksi
10621: Valtiovarainvaliokuntaan.
10622:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10623: 
10624:                    80)   Rautatie Kokkolasta Suolahteen.
10625: 
10626:       Ed. Torpan ja Pohjanpalon anomusehdotus n:o 159:
10627: 
10628:                     S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10629:     Kysymys Kokkolasta--Suolahteen rakennettavasta rautatiestä
10630: on ollut vireillä aina 1897 vuoden valtiopäivistä saakka.
10631:     Tämä rautatiesuunta on säätyjen tekemän päätöksen mukaisesti
10632: hallituksen toimesta taloudellisesti ja koneellisesti tutkittu.
10633:     Erimielisyys siitä, mikä suunta yhdysratojen rakentamiselle
10634: emäratojen välillä olisi sopivin, on tämän ratasuunnan ratkaisua
10635: viivästyttänyt, mutta koska hallituksen toimesta asetetun komitean
10636: toimeenpanemissa kokouksissa valtaava enemmistö kuntien edusta-
10637: jista m. m. Viitasaarella ja Kokkolassa kannattivat Kokkolan-
10638: Suolahden radan rakentamista ensi sijassa, niin pyydämme saada
10639: viitata tätä ratasuuntaa tarkottaviin anomuksiin valtiopäivillä
10640: 1897, 1900, 1905, 1907 ja 1908 sekä kunnioittaen anoa:
10641:                     että Eduskunta päättäisi ensi sijassa niin pian kuin
10642:               mahdollista rakentaa normaaliraiteisen rautatien Kok-
10643:               kolasta--Suolahteen tutkittua ratasuuntaa sekä määrätä
10644:               sitä varten tarvittavat varat.
10645:       Helsingissä 15 p. elokuuta 1908.
10646: 
10647:         Juho Torppa.                             Tuom. Pohjanpalo.
10648:                                A. Listo.
10649:                           Rautatieanomuksia.                         239
10650: 
10651: 
10652:      Ed. Tor p p a ehdottaa anomusehdotuksen lähetettäväksi V a 1-
10653: t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n.
10654:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
10655:    Ed. Li s t o : Minä pyydän saada kannattaa ed. Torpan ehdo-
10656: tusta.
10657: 
10658:    Ed. H ei k k i 1 ä : Minä toivoisin tämän anomuksen hylättäväksi,
10659: ja että seuraavat anomusten esittäjät vuorostaan ilmoittaisivat luo-
10660: puvansa.
10661: 
10662:    Ed. H u t t u n e n: Minä pyydän kannattaa ed.              Heikkilän
10663: tekemää ehdotusta kummassakin suhteessa.
10664: 
10665: 
10666:     Äänestysesitys ja päätös:
10667: 
10668:     Ken tahtoo lykätä anomusehdotuksen Valtiovarainvaliokuntaan,
10669: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on se hylätty.
10670:     Äänestyksessä ovat >>ei~-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
10671: h y 1 ä t t y.
10672: 
10673:                    81) Rautatie Oulaisista Iisalmelle.
10674: 
10675:    Esitetään ed. Vaheen anomusehdotus n:o 58:
10676: 
10677:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10678: 
10679:    Viittaamalla 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoihin (Liitteet
10680: VII, siv. 31), missä anotaan Rautatien rakentamista Oulaisten ase-
10681: malta Iisalmelle, pyydämme siinä esitetyillä perusteilla Eduskuntaa
10682: anomaan:
10683: 
10684:                 että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi
10685:             armossa määrätä tutkimuksen toimitettavaksi rautatien
10686:             rakentamista varten Oulaisten asemalta Pohjanmaan ra-
10687:             radalla Pyhäjoen pohjoispuolitse Oulaisten, Haapaveden,
10688:             Kärsämäen Pyhäjärven ja Kiuruveden pitäjien kautta
10689:             Iisalmelle,
10690:                 sekä määräisi tätä rautatien rakentamista varten
10691:             tarvittavat varat.
10692: 
10693:     Helsingissä, elokuun 13 p. 1908.
10694: 
10695:                                                          Iisakki Vahe.
10696: 240                       Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10697: 
10698: 
10699:    Selostaja ed. V a he ehdottaa että anomusehdotus lähetetään
10700: Valtiovarainvaliokuntaan.
10701: 
10702:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10703: 
10704:          82)    Rautatie Lapin asemalta Iisalmen- Kajaanin radalle.
10705: 
10706:    Ed. Lanton y. m. anomusehdotus n:o g6:
10707: 
10708:                 S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e!
10709: 
10710:     Rautatie Lapin asemalta Kajaanin-Iisalmen radalle, on Siikajoen
10711: laaksolaisten elinkysymys ja Kajaanin laajan ympäristönkin hartain
10712: toivomus!
10713:     Jo lähemmäs vuosikymmenen ovat he erityisellä mielenkiinnolla
10714: odottaneet, että Hallitus tämänkin ratakysymyksensuhteen johonkin
10715: toimenpiteisiin ryhtyisi.
10716:     Yhäkin suurempiin uhrauksiin on kansa ehdotetun linjan var-
10717: rella ja laajoilla ympäristöilläkin lupautunut, niin rautatielle ja
10718: asemille tarvittavan maan, ratapölkkyjen kuin suoranaisten raha-
10719: avustustenkin suhteen. Ja kun vielä ottaa huomioon, että tämä
10720: rata, ollessaan luonnollisena siteetiä Pohjanmaan ja Savon ratojen
10721: välillä, muodostaisi se vahvan kauttakulkutien viistoon, halki Suo-
10722: men, merestä mereen, niin ei sovi tätäkään rataehdotusta Pohjan-
10723: maan poikkiratakysymysten joukosta peittää pois, semminkin kuin
10724: tämä suunnitus tarjoaisi Kajaanin laajalle ulottuvalle liikenteelle
10725: lyhimmän tien mereen.
10726:     Tämä suunnitus onkin jo herättänyt ansaittua huomiota, kuten
10727: Valtiosäätyjenkin asiakirjat vuoden Igos-6 valtiopäiviltä osot-
10728: tavat.
10729:     Viitaten niihin perusteluihin, joita valtiopäivillä I907 tehty
10730: anomusehdotus N:o I73 (Liitteet VII 7 siv. z8) sisältää, kuin myös
10731: viime valtiopäivillä tehtyyn anomuksen uudistukseen N:o I43 (Liit-
10732: teet II sivu 65) rohkenemme kunnioittavimmin anoa Arv. Eduskun-
10733: nan myötävaikutusta anomukselle,
10734: 
10735:                    että Hallitus niin pian kuin mahdollista toimittaisi
10736:                täydellisen tutkimuksen, mitä suuntaa seuraten rautatie
10737:                olisi rakennettava Lapin asemalta Kajaanin-Iisalmen
10738:                radalle.
10739: 
10740:    Helsingissä, Elokuun I8 päivänä Igo8.
10741: 
10742:           Iv. Fr. Lantto.                        Jaakko Piirainen.
10743:                           Rautatieanomuksia.                            241
10744: 
10745: 
10746:     Selostaja, ed. La n t t o, lausuu:
10747:     Anomus koskee tutkimuksen toimeenpanemista Lapin asemalta
10748: Kajaanin-Iisalmen radalle rakennettavan rautatien suunnasta. Mutta
10749: jätettäköön se valtiovarainvaliokuntaan hautumaan, kunnes rikas-
10750: tutaan.
10751:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10752: 
10753:                83) Rautatie Sievistä Suonnejoelle.
10754:    Esitetään ed. Myllylän y. m. anomusehdotus n:o 79:
10755: 
10756:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10757:     Viitaten viime valtiopäivillä jättämäni anomusehdotuksen N:o
10758: rgo perusteluihin, jotka ovat painettuna rgo8 vuoden valtiopäivä-
10759: asiakirjoihin (Liiteet II ss. 73-75), rohkenen kunnioittaen anoa
10760: Eduskunnan toimenpidettä siihen
10761: 
10762:               että Hallitus suvaitsisi taloudellisesti ja koneellisesti
10763:            tutkituttaa yhdysratasuunnan Sievin asemalta Pohjan-
10764:            maan radalla, Reisjärven, Pihtiputaan, Wiitasaaren, We-
10765:            sannon ja Rautalammin kautta Suonnejoen asemalle Sa-
10766:            von radalla.
10767: 
10768:    Helsingissä, elokuun 17 p. rgo8.
10769:                                                      K. Myllylä.
10770: 
10771:    Selostaja, ed. M y 11 y 1 ä, pyytää anomusehdotuksen lähetettä-
10772: väksi V altiovarainvaliokuntaan.
10773: 
10774:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10775: 
10776:        84--85) Rautatie Ylivieskasta Iisalmeen ja Haapajärvelle.
10777:    Päiväjärjestyksessä seuraa ed. Nylanderin y. m. tätä koskeva
10778: anomusehdotus n:o 41.
10779: 
10780:    Ed. Ny 1 a n d e r: Ettei tätä näytelmää turhaan jatkettaisi,
10781: pyydän minä peruuttaa anomusehdotuksen. (Hyvä-huutoja.)
10782: 
10783:   P u h e m i e s: Koska anomus on peruutettu, niin enempi toi-
10784: menpide asiassa raukeaa.
10785: 
10786:    Saman radan rakentamista koskeva ed. Kallion y. m. anomus-
10787: ehdotus N:o ns:
10788:                                                                    16
10789: 242                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10790: 
10791: 
10792:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10793:    Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain Liitteissä VII
10794: olevaan rautatievaliokunnalle lähetetyn anomusehdotuksen N:o
10795: 68 perusteluihin, sekä viimeisen rautatie-komitean mietintöön, joka
10796: asettaa etualalle tämän kyseessä olevan ratasuunnan kaikista Poh-
10797: janmaalle ehdotetuista poikkiradoista, rohkenemme anoa Eduskun-
10798: nan kannatusta anomukselle:
10799: 
10800:                  että H. M. Suuriruhtinas suvaitsisi antaa luvan ra-
10801:              kentaa ensi tilassa normaaliraiteisen rautatien Edus-
10802:              kunnan osoittamilla varoilla hallituksen tutkituttamaa
10803:              linjaa myöden Ylivieskasta Haapajärvelle; ja
10804:                  että koneellinen tutkimus Haapajärveltä Iisalmelle
10805:              myös pantaisiin toimeen ja sen valmistuttua ann. esitys
10806:              sen rakentamisesta annettaisiin.
10807: 
10808:       Helsingissä 18 p:nä elok. 1908.
10809: 
10810:       Kyösti Kallio.                           Anna Ängeslevä.
10811:                                J. Waarala.
10812:    Selostaja ed. Ä n g e s 1 e v ä ehdottaa sen lähettämistä Valtio-
10813: varain valiokuntaan.
10814: 
10815:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10816: 
10817:                    86) Rautatie Suolahdesta Pännäisiin.
10818:       Esitetään ed. Ala-Kuljun ja Koiviston anomusehdotus n:o 181:
10819: 
10820:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10821:     Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen
10822: n:o 151 (Liiteet VII s. 53-55) ja jo monilla säätyvaltiopäivillä sa-
10823: maa asiaa koskeviin ehdotuksiin ynnä niiden mukaan liitettyihin
10824: asiakirjoihin, pyydämme kunnioittavimmin uudistaa ehdotuksen,
10825: 
10826:                  että Eduskunta yhtyisi anomaan Hänen Keisarilli-
10827:              selta Majesteetiltaan armollista esitystä 1909 kokoontu-
10828:              ville valtiopäiville normaaliraiteisen rautatien rakenta-
10829:              misesta Suolahden asemalta Pännäisten asemalle.
10830: 
10831:       Helsingissä, 19 päivä Elokuuta 1908.
10832: 
10833:              Eveliina Ala-Kulju.                 A. Koivisto.
10834:                            Rautatieanomuksia.                    243
10835: 
10836: 
10837:     Selostaja ed. A 1 a-K u 1 j u   ehdottaa anomuksen lähettämistä
10838: V altiovarainvaliokuntaan.
10839: 
10840:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10841: 
10842:                  87) Rautatie Suonnejoelta Suolahteen.
10843:    Ed. Virkkusen y. m. anomusehdotus n:o 166:
10844: 
10845:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10846:    Niillä perusteilla, jotka ovat mainitut 1907 vuoden eduskunta-
10847: kokouksen (Liitteet VII, s. 68-69) sekä asiaa koskevissa aikaisem-
10848: pien valtiopäiväin asiakirjoissa, rohkenen kunnioittaen pyytää
10849: Eduskuntaa anomaan,
10850: 
10851:                 että arm: esitys niin pian kuin mahdollista annettai-
10852:             siin Eduskunnalle normaaliraiteisen rautatien rakenta-
10853:             misesta Suonnejoen asemalta Savon radalla Suolahden
10854:             asemalle Haapamäen -Jyväskylän-Suolahden radalla,
10855:                 sekä että tämän radan jatkoksi itäänpäin
10856:                 alustava tutkimus toimitettaisiin Suonnejoen ase-
10857:             malta, Leppävirran, Heinäveden y. m. kuntain kautta
10858:             Joensuun kaupunkiin rakennettavaa normaalitaiteista
10859:             rautatietä varten.
10860: 
10861:     Helsingissä, 18 p. elokuuta 1908.
10862: 
10863:                                      Artturi H. Virkkunen.
10864: 
10865:     Tähän yhdyn:
10866:                           Juho Heimonen.
10867: 
10868:    Ed. V i r k k u n e n ehdottaa anomusehdotuksen lähettämistä
10869: Valtiovarainvaliokuntaan.
10870: 
10871:     Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10872: 
10873:        88) Rautatie Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään.
10874:     Tätä koskevan, ed. Kareksen j.a Sarasteen anomusehdotuksen
10875:  n:o 168 johdosta lausuu
10876: 
10877:     Ed. K a r e s: Ettei eduskunnan tarvitse joutua siihen ikävään
10878:  välikäteen, että sen pitäisi tappaa tämä sangen tärkeä anomus, niin
10879:  minä itseni ja ed. Sarasteen puolesta peruutan sen.
10880: 244                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10881: 
10882: 
10883:   P u h e m i e s: Kun anomus on peruutettu, niin enemmät toi-
10884: menpiteet raukeavat.
10885: 
10886: 
10887:  89)     Rautatie Pieksämäeltä Jyväskylään ja Suolahdesta Ylivieskaan.
10888: 
10889:       Ed. Koskelinin anomusehdotus n:o 203:
10890: 
10891:                     S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10892: 
10893:    Viitaten v. r9o8 erinäisten rautatien taloudellista tutkimusta
10894: varten asetetun valtion komitean mietinnön perusteluihin ja ehdo-
10895: tuksiin (Rautatiekomitean mietintö rgo8) saan kunnioittavimmin
10896: pyytää
10897:                  että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen, että mah-
10898:            dollisimman pian normaaliraiteinen rautatie rakenettaisiin
10899:            Pieksämäen asemalta Jyväskylään ja Suolahden ase-
10900:            malta Saarijärven, Pihtiputaan ja Haapajärven kautta
10901:            Ylivieskan asemalle.
10902: 
10903:       Helsingissä elokuun I9 päivä rgo8.
10904:                                                    K. W. Koskelin.
10905: 
10906:    Selostaja ed. Koske 1 i n ehdottaa anomuksen lähetettäväksi
10907: Valtiovarainvaliokun taan.
10908: 
10909:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10910: 
10911:       90--91) Rautatie Jyväskylästä Pieksämäelle, Savonlinnaan y. m.
10912: 
10913:       Esitetään ed. Nykäsen y. m. anomusehdotus n:o I54:
10914: 
10915:                S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10916: 
10917:     Viitaten anomusehdotuksiin ja niiden perusteluihin, jotka ovat
10918: painetut edellisten valtiopäiväin asiakirjoihin sekä Hallituksen
10919: asettaman Rautatiekomitean tänä vuonna ilmestyneeseen mietintöön,
10920: joista käy selville, miten tärkeätä on yhdysradan aikaansaaminen,
10921: joka välittäisi liikettä Hämeen, Savon ja Karjalanradan välillä yh-
10922: distäen samalla Laatokan Pohjanlahteen,
10923:    rohkenemme nöyrimmästi pyYtää, että Kansaneduskunta yhtyisi
10924: anomaan,
10925:                    että poikkirata, joka lähtisi Jyväskylän kaupun-
10926:             gista ja kulkisi Hankasalmen kautta Pieksämäen asemalle
10927:             Savon radalla ja siitä edelleen Joroisten kautta Savon-
10928:                            Rautatieanomuksia.                        245
10929: 
10930: 
10931:            linnaan, sekä haararata J oroisista Varkauden ja Lehto-
10932:            niemen tehtaille, rakennettaisiin ja että tästä radasta
10933:            armollinen esitys ensi valtiopäiville annettaisiin.
10934: 
10935:    Helsingissä elokuun I4 päivänä Igo8.
10936: 
10937:      Taneli Nykänen.                        Auk. Eronen.
10938:      Kustavi Grotenfelt.                    J osua Järvinen.
10939:      Mikael Soininen.                       0. Orasmaa.
10940: 
10941:    Ed. N y k ä n e n ehdottaa anomuksen lähettämistä Valtionvarain-
10942: valiokuntaan.
10943: 
10944:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n, samoin kuin
10945: 
10946:    näin kuuluva ed. A r o k a 11 i o n selostama anomusehdotus
10947: n:o ZOI:
10948: 
10949:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10950: 
10951:    Viitaten edellisten Valtiopäiväin asiakirjoihin, joista näkyy, miten
10952: välttämätön rautatieverkkomme kannattavaisuudelle on tarkoituksen
10953: mukaisen yhdysradan aikaan saaminen Pohjanmaan, Savon ja
10954: Karjalan emäratojen välillä, saan kunnioittaen anoa
10955: 
10956:                  että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen että mah-
10957:            dollisimman pian normaaliraiteisena rakennettaisiin poik-
10958:            kirata Jyväskylästä Pieksämäen kautta Savonlinnaan
10959:            haararadalla Varkauteen sekä että Savonlinnan-Elisen-
10960:            vaaran rata jatkettaisiin Kurkijoen satamaan.
10961: 
10962:    Helsinki Elokuun I9 p. Igo8.
10963:                                                   Gust. Arokallio.
10964: 
10965:                  92)   Rautatie Wärtsilästä Hiiskoskelle.
10966: 
10967:    Esitetään ed. Lahtisen ja Hämäläisen anomusehdotus n:o I39:
10968: 
10969: 
10970:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10971: 
10972:     Viittaamalla vuosien I905-Igo6 ja I907 valtiopäiväin rautatie-
10973: valiokunnan mietintöihin itäisimmän raja-Karjalan avustamiseksi
10974: nykyaikaisilla kulkuneuvoilla, rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
10975: että Eduskunta puolestaan päättäisi,
10976: 246                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
10977: 
10978: 
10979:                    että normaalitaiteinen rautatie rakennettaisiin Wärt-
10980:              silän asemalta Hiiskoskelle aikasemmin käytyä linjaa
10981:              7,000,000 markaksi lasketulla kustannuksella, josta töiden
10982:              alottamiseen vuotena 1909 määrättäisiin I,ooo,ooo mark-
10983:              kaa.
10984: 
10985:       Helsingissä r8 p. elokuuta rgo8.
10986: 
10987:         Arvi Lahtinen.                              A. P. Hämäläinen.
10988: 
10989:    Ed. Lahtinen ehdottaa sen lähetettäväksi Valtiovarain-
10990: valiokuntaan.
10991: 
10992:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
10993: 
10994:                  93)   Rautatie Turusta Uuteenkaupunkiin.
10995: 
10996:       Ed. Kaskisen y. m. anomusehdotus n:o 42:
10997: 
10998:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10999:     Aina siitä ajasta asti, jolloin maamme säännöllisesti kokoontu-
11000: van kansaneduskunnan kautta on ollut tilaisuudessa vaikuttamaan
11001: taloudellisen kehityksemme hyväksi, on vilkas harrastus patannettu-
11002: jen kulkuneuvojen ja erityisesti rautateiden aikaansaamiseksi ollut
11003: huomattavana osana kansaneduskunnan toiminnassa. Koko olemassa
11004: olonsa aikana kiinnittivät säätyvaltiopäivät mitä suurinta huomiota
11005: ja huolta rautatieverkkomme laajentamiseen ja kehittämiseen,
11006: Voitanee sanoa, että juuri tällä lämpimällä harrastuksena ja olosuh-
11007: teisiin verraten suureromoisella uhraavaisuudella, jota säätyvaltio-
11008: päivät osottivat rautateitten ja liikeneuvojen kehittämiselle, on
11009: varsin huomattava osansa siinä ripeässä taloudellisessa edistyksessä,
11010: jonka maamme viimeisien vuosikymmenien kuluessa on saavuttanut.
11011: Kukaan ei tahtone kieltää tätä ilmeistä tosiasiaa yhtävähän kuin
11012: sitäkään, että rautateihimme käytetyt valtion varat olisi edullisesti
11013: sijoitettuakansallispääomaa. Päinvastoin on pidettävä valitettavana,
11014: että maamme säästövarat ja ulkonainen luottomme eivät ole sallineet
11015: näiden hyödyllisten laitosten ulotuttamista seuduille, jotka vielä ovat
11016:  vailla sen taloudellisesti elähyttävää vaikutusta.
11017:      Jos säätyvaltiopäiväin harrastus ja toiminta, mikäli se koskee
11018:  rautatieverkkomme laajennusta ja täydentämistä näin ollen on
11019:  ansainnut kaiken tunnustuksen, niin on epäilemätöntä että kansamme
11020:  nyt, kun se yksikamarisen eduskunnan kautta on tilaisuudessa
11021:  laajempia kerroksia myöten kuin ennen ottamaan osaa tämän
11022:  tärkeän taloudellisen apuneuvon edelleen kehittämiseen, syystäkin
11023:                             Rautatieanomuksia.                         247
11024: 
11025: toivoo, ettei tällä alalla kauniisti alotettu työ saisi keskeytyä ja että
11026: siis nykyinenkin eduskunta, luulotelluista tai todellisista vaikeuksista
11027: huolimatta tahtoisi tehdä kaiken voitavansa uusien rautateiden
11028: aikaansaamiseksi ja rautatieverkkomme täydentämiseksi. Se lyhyt
11029: toimintakausi, joka nykyisellä eduskunnalla vasta on takanaan, ei
11030: tosin vielä ole voinut toteuttaa erityisesti suuria toiveita, mutta
11031: täydellä syyllä täytyy kuitenkin odottaa, että rautatiekysymyksiin
11032: ainakin nyt jo ryhdytään käsiksi täydellä todella ja vilpittömällä
11033: harrastuksena sekä siihen suuntaan, johon säätyvaltiopäivät ovat
11034: viitanneet selvän tien ja jonka vuosikymmenien kokemus on osottanut
11035: koko maalle ja kaikille kansankerroksille hyötyä tuottavaksi.
11036:      Kauimmin vireillä olleista rautatiekysymyksistä, joita asiallisilla
11037: ja edelleen täysin paikkansa pitävillä syillä useilla valtiopäivillä
11038: ja niiden rautatievaliokunnissa on lämpimästi kannatettu, mutta
11039: jotka siitä huolimatta vielä odottavat lopullista ratkaisuaan, on
11040: kysymys Turun-Uudenkaupungin radasta. Kaikilla varsinaisilla
11041: valtiopäivillä vuodesta 1891 alkaen on tämän rautatien rakentaminen
11042: ollut kysymyksessä ja viimeksi 1907 vuoden valtiopäivillä, joilla
11043: tunnetuista syistä ei mitään uusia rautateitä koskevia kysymyksiä
11044: käsitelty loppuun, oli Turun-Uudenkaupungin rata monien silloin
11045:  esillä olleiden anomusten joukossa yk<>i niistä harvoista, joita rautatie-
11046:  valiokunta lämpimästi suositti rakennettaviksi.
11047:       Ne syyt, jotka tämän radan rakentamisen puolesta jo aikasemmin
11048:  on esille tuotu, ovat todella siksi painavat, että ne, jos tässä maassa
11049:  vastedes yleensä aiotaan mitään uusia rautateitä rakentaa, asettavat
11050:  Turun-Uudenkaupungin radan pikaisen aikaansaamisen ensimäi-
11051:  sille, ellei ehdottomasti ensimäiselle sijalle. Tulisiharr tämä rata
11052:  yhdistämään kolme Lounais-Suomen kaupunkia keskenään ja liit-
11053:  täisi kaksi rautatien tarjoomistaeduistaennestään osatonta kaupunkia
11054:  sekä niiden välisen koko maamme tiheimmin asutun ja varakkaan
11055:  maaseudun rautatieverkkomme yhteyteen. Rata olisi luonnollisena
11056:  jatkona jo valmiille Helsingin-Karjan-Turun radalle sekä ren-
11057:  kaana ketjussa, jonka ennemmin tai myöhemmin täytyy päätepis-
11058:  teiden läheisyydessä toisiinsa yhdistää sisämaasta läntiselle meren
11059:  rannikolle suunnatut radat ja olla jatkona nykyään valmistettavalle
11060:  pohjoisesta päin meren rannikon läheisyydessä kulkevalle Kristiinaan
11061:  asti ulottuvalle Pohjanmaan radalle. Maakunta, jonka tämä rauta-
11062:  tie tulisi halkasemaan, ei ole ainoastaan maamme vanhinta viljelys-
11063:  seutua, tiheästi asuttua ja varakasta, josta todistuksena on koko
11064:  alueen miltei jokaisessa kunnassa toimivat sunremmoiset osuus-
11065:  meijerit, toistakymmentä sahalaitosta ja pitkälle kehittynyt maan-
11066:  viljelys ja kotiteollisuus sekä Uudessakaupungissa harjoitettu maamme
11067:  nykyään suurin kiviteollisuus, vaan myöskin paikkakuntaa, joka
11068:   täysin käsittää tämän uudenaikaisen kulkuneuvon välttämättömyy-
11069:   den. Missään muualla eivät kaupunkikunnat ja maaseutu omasta
11070: 248                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11071: 
11072: 
11073: puolestaan ole sitoutuneet niin suuriin uhrauksiin rautatien saami-
11074: seksi paikkakunnalle kuin juuri täällä. Kun kolme kaupunkia, Turku
11075: Naantali ja Uusikaupunki sitoutuvat avustamaan valtiota yhteensä
11076: 1,275,000 markalla ja maaseutu tarjoo rautatiehen tarvittavan
11077: maan miltei ilmaiseksi ja sen ohessa on valmis useihin kymmeniin
11078: tuhansiin markkoihin nousevalla suoranaisella avustuksella autta-
11079: maan valtiota radan rakentamisessa, niin todistanee kai se jos mikään,
11080: että harrastus radan aikaan saamiseksi on paikkakunnan väestössä
11081: elävä ja sen tarve suuri sekä usko sen kannattavaisuuteen myöskin
11082: varma. Se seikka, että kaupungit ja maalaiskunnat ovat sitoutuneet
11083: näin suuriin uhrauksiin, ei nimittäin suinkaan todista, että radan
11084: kannattavaisuus olisi epäilyttävä, vaan ainoastaan että rautatie on
11085: seudun taloudellisen kehityksen elinehto, jonka toteuttamiseksi ja
11086: kilpailussa muiden rautatietä itselleen toivovain seutujen kanssa,
11087: asukkaat omasta puolestaan ovat alttiit niin suuriin uhrauksiin kuin
11088: itse suorittamaan runsaasti 34 % radan rakennuskustannuksista.
11089: Turun, Uudenkaupugin ja Naantalin kaupungit ovat sen ohessa jo
11090: aikasemmin uhranneet melkoisia varoja koneellisen ja taloudellisen
11091: tutkimuksen toimeenpanemiseen ehdotetulla ratasuunnalla.
11092:     Vaatimus nyt kysymyksessä olevan rautatien rakentamisesta
11093: valtion varoilla on oikeutettu siltäkin kannalta, että tasapuolisuutta
11094: maan eri osien rautatietarpeen tyydyttämiseksi tahdottaisiin nou-
11095: dattaa. Turun ja Porin lääni on nimittäin, kuten yleensä tunnetaan,
11096: maamme tiheimmin asuttuja seutuja. Ehdotetun rautatien molem-
11097: min puolin olevalla 20 kilometrin vyöhykkeellä asuu, kaupungit
11098: lukuun .otettuina , noin 1,319 henkeä kutakin ratakilometriä kohti.
11099: Turun ja Porin lääni on sekä koko asukasmääräänsä että väestön
11100: tiheyteennähden maassamme toinen järjestyksessä. Siitä huolimatta
11101: on tämä lääni rautateihin nähden vasta seitsemännessä sijassa, sillä
11102: rautatietilasto tietää, että tässä läänissä on rautateitä ainoastaan
11103: 298,26 km. sen sijaan kuin esim. Viipurin läänissä .on rautatietä
11104: 623, 20 km., Waasan läänissä 545,98 km., Oulun läänissä 316 km.>
11105: ja ainoastaan Mikkelin läänissä on rautatietä vähemmän eli ainoastaan
11106: 153,67 km. Väestön tiheydestä huolimatta on Turun ja Porin lääni
11107: pinta-alaankin verraten rautatiehen nähden maamme lääneistä vasta
11108: viides järjestyksessä. Asukaslukuun verraten on Turun ja Porin
11109: lääni rautatien suhteen kakkein viimeisessä sijassa, sillä kun jokaista
11110: ro,ooo asukasta kohti esim. Wiipurin läänissä on rautatietä 13,60
11111: km., Hämeen läänissä 12,27 km., Waasan läänissä II,39 km.,Uuden-
11112: maan läänissä II,13 km., Oulun ja Kuopion lääneissä yli 10 km.,
11113: niin on sitä Turun ja Porinläänissä ainoastaan 6,34 km. Ja kuitenkin
11114: on kokemus todistanut, että rautatien kannattavaisuuden tärkein
11115: tekijä on väestön lukumäärä, tiheys ja varallisuus, joissa kaikissa
11116: suhteissa, kuten jo on mainittu, Turun ja Porin lääni on lääniemme
11117: ensimmäisiä.
11118:                              Rautatieanomuksia.                  249
11119: 
11120: 
11121:     Mainitsematta ei myöskään voi jättää, että Turusta, paitsi sitä
11122: että se liikkeeseen ja väkilukuun nähden on maamme toinen kaupunki,
11123: on luonnon tarjoomien etujen vuoksi itsestään ja ilman melkein
11124: mitään valtion avustusta kehittynyt maamme toinen talvisatama,
11125: satama, jonka merkitys tässä kohden vuosi vuodelta on melkoisesti
11126: kasvamassa. Tämä seikka ei suinkaan ole vähäksi arvattava, kun
11127: ajattelee Turun-Uudenkaupungin rataa osana vastaisuudessa vält-
11128: tämättömästä koko Suomen länsirannikkoa yhdistävästä radasta,
11129: sillä Turkua pohjoisempana olevaa kautta vuoden avointa satamaa
11130: ei ainakaan nähtävänä olevassa tulevaisuudessa ole tarjolla.
11131:     Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten, rohkenemme kunnioit-
11132: taen pyytää Kansaneduskuntaa yhtymään anomukseen,
11133: 
11134:                  että normaaliraiteinen rautatie Turun ja Uuden-
11135:            kaupungin välille Naantalia lähenevässä suunnassa raken-
11136:            nettaisiin varoilla, jotka Eduskunta tarkoitusta varten
11137:            myöntää.
11138: 
11139:      J. Kaskinen.                            Aleksi Käpy.
11140:      J. A. Aitamurto.                        Juho Rannikko.
11141:      Aleksandra Gripenberg.                  G. Granfelt.
11142:      Albert Stigzelius.                      V. T. Rosenqvist.
11143:      Dagmar Neovius.                         John Hedberg.
11144: 
11145:    Selostaen anomusehdotusta lausuu ed. K a s k i n e n :
11146:    Minä pyydän, että tämä anomus lähetettäisiin valtiovarainvalio-
11147: kuntaan.
11148: 
11149:    Ed. R a n n i k k o : Minä pyydän kannattaa anomuksen lähettä-
11150: mistä valtiovarainvaliokuntaan.
11151: 
11152:    Ed. P y k ä 1 ä : Minä ehdotan, että tämäkin anomus hylättäisiin.
11153: 
11154:    Ed. L a h t i n e n : Minä yhdyn kannattamaan edellistä puhujaa.
11155: 
11156:    Äänestys ja päätös:
11157:    Ken tahtoo anomuksen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan,
11158: vastaa >>jaa>>; jos <<ei>> voittaa, on se hylätty.
11159:    Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11160: hylätty.
11161: 
11162:                 94)      Rautatie Porlsta Kankaanpäähän.
11163:    Ed. Latvan y. m. anomusehdotus n:o 135:
11164: 250                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11165: 
11166: 
11167:                     S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11168: 
11169:     Viittaamalla v. 1907 valtiopäivillä tehdyn anomuksen peruste-
11170: luihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäiväin julkaisujen Liit-
11171: teissä VII, siv. 85-89, saamme kunnioittaen anoa,
11172: 
11173:                    että Eduskunta antaisi myötävaikutuksensa siihen,
11174:              että normaaliraiteinen rautatie Porin kaupungista Kan-
11175:              kaanpään kirkolle niin pian kuin mahdollista valtion
11176:              kustannuksella rakennettaisiin.
11177: 
11178:       Helsingissä, elokuun 15 p. 1908.
11179: 
11180:              Mikko Latva.                 F. 0. Rapola.
11181:              lida W emmelpuu.             F. Koskinen.
11182:              Lauri Ingman.                J. 0. Leivo.
11183:                            Taave Junnila.
11184: 
11185:       Selostaen anomusta lausuu
11186:     Ed. L a t v a : Minä pyydän ehdottaa, että tämä anomus lähe-
11187: tettäisiin valtiovarain valiokuntaan.
11188: 
11189:       Ed. Ra p o 1 a:    Kannatan edellistä puhujaa.
11190: 
11191:       Ed. P y k ä 1 ä : Ehdotan hylättäväksi.
11192: 
11193:       Ed. K o m u : Yhdyn edelliseen puhujaan.
11194: 
11195:       Äänestysesitys ja päätös:
11196: 
11197:    Ken tahtoo anomuksen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan,
11198: vastaa >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on anomusehdotus hylätty.
11199:    Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11200: hylätty.
11201: 
11202:                      95) Rautatie Turusta Riihimäelle.
11203: 
11204:       Esitetään ed. Kaskisen ja Paloheimon anomusehdotus n:o 163:
11205: 
11206:                S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11207: 
11208:    Jo 1904--o5 valtiopäivillä tehtiin Porvarissäädyssä seikkaperäi-
11209: nen anomus Riihimäen-Turun radan rakentamisesta. Vuoden 1907
11210: kansaneduskunnassa tekivät edelleen useat edustajat samaa tarkoit-
11211:                            Rautatieanomuksia.                      251
11212: 
11213: 
11214: tavan anomuksen, joka sitten rgo8 vuoden valtiopäivillä uusittiin.
11215: Tunnetuista syistä eivät nämä yhtä vähän kuin muutkaan uusien
11216: rautateitten rakentamista tarkoittavat anomukset toistaiseksi ole
11217: johtaneet muuhun tulokseen kuin, että kysymys Riihimäen-Turun
11218: radasta vuoden 1907 valtiopäivillä oli käsiteltävänä rautatie-
11219: valiokunnassa, jonka enemmistö oli sitä mieltä, ettei tällä radalla
11220: olisi toiveita tulla lähimmässä tulevaisuudessa rakennetuksi. Kaksi
11221: valiokunnan jäsentä olivat kuitenkin toista mieltä ja esittivät laati-
11222: massaan vastalauseessa varsin painavia syitä tämän radan rakenta-
11223: misen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestäkin, joskin he olivat kah-
11224: den vaiheelia siitä, olisiko edullisinta rakentaa rata Riihimäeltä suo-
11225: raan Turkuun vai olisiko rata jonkun verran etelämpänä yhdistettävä
11226: Helsingin-Turun väliseen rannikkorataan.
11227:      Kysymys Riihimäen-Turun radan rakentamisesta on kuitenkin
11228: niitä ratakysymyksiä, jotka välttämättömyyden pakosta tulevat
11229: uudelleen esille niinkauvan kuin se on toteutettu. Kysymyksessä
11230: ei nimittäin ole ainoastaan paikallisen tarpeen tyydyttäminen, joka
11231: ei suinkaan sekään ole vähäarvoiseksi katsottava, ehdotettu rata
11232: kun tulisi halkasemaan jotenkin kahtia laajan rautatietä vailla ole-
11233: van, tiheästi asutun, hyvin viljellyn ja varakkaan maaseudun sekä
11234: kulkemaan ikivanhaa, aina 15 vuosisadalta asti yleisesti käytettyä
11235: kauppatietä idän ja lännen välillä, lähellä Paimion jokilaaksoa, vaan
11236: vielä koko maamme taloudelliselle elämälle perin tärkeän kautta-
11237: kulkuliikkeen ja siitä valtion rautateille koituvan tulon säilyttämi-
11238: nen ja lisääminen.
11239:      Etenkin Ruotsissa on nimittäin viime aikoina ilmaantunut vahva
11240: pyrkimys suunnata Ruotsin ja Skandinavian vieläpä mahdollisim-
11241: man suuri osa Länsi-Euroopankin liikettä Venäjän kanssa Suomen
11242: sivu suoranaisella kulkuyhteydellä Venäjän ja Ruotsin satamien
11243:  välillä. Kauttakulkumaksujen kalleus, kulun hitaisuus ja pakko
11244:  kulettaa kauttakulkutavara ja matkustajat mutkateitä ja kaiken
11245: tämän lisäksi epäkäytännöllisesti järjestetty junayhteys Pietarin
11246:  ja Turun välillä lisäävät ilmeisesti Ruotsissa syntyneen maamme rau-
11247:  tatieliikenteelle epäedullisen tuuman toteuttamismahdollisuuksia.
11248:  Vaikka ehdotetun Riihimäen-Turun radan rakentamisella Pietarin
11249:  -Riihimäen radan jatkoksi, matkustaja- ja kauttakulkuliikettä
11250: silmällä pitäen, alennus kuletusmaksuissa ja ajan voittaminen sel-
11251:  laisinaan eivät olisikaan kovin suuret, on kuitenkin kieltämätöntä,
11252:  että tuon suoran kulkuyhteyden kautta saavutettaisiin melkoisia
11253:  etuja, jotka eivät osaltaan olisi vaikuttamatta kauttakulku- ja
11254:  matkustajaliikenteen lisääntymiseen. Nykyään viipyy tavarajuna
11255:  Turusta Toijalan ja Riihimäen kautta Pietariin tavallisesti 48 tun-
11256:  tia; ehdotetun uuden radan kautta lyhenisi aika nykyistä kulkuno-
11257:  peutta käyttäen noin 4 tunnilla. Matkustajajunan kulkuaika ly-
11258:  henisi noin r 1 /s tuntia. Rata Turku-Toijala-Pietari on 575 km.,
11259: 252                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11260: 
11261: 
11262: ehdotettu rata Turku-Marttila-Riihimäki-Pietari olisi 525 km.
11263: Rahti tonnilta 1 luokan tavaraa radalla Turku-Toijala-Pietari
11264: on nykyään 34 mk. 6o p. ja koko vaununlastilta 207 mk. 6o p. Lin-
11265: jalla Turku-Marttila-Riihimäki-Pietari olisivat vastaavat luvut
11266: 27 mk. 70 p. ja 166 mk. 20 p. Henkilömaksu radalla Turku-Toijala-
11267: Riihimäki on I luokassa 16 mk. 6o p., II luokassa 9 mk. 95 p. ja III
11268: luokassa 6 mk. 65 p. Vastaavat luvut linjalla Turku-Marttila-
11269: Riihimäki olisivat 12 mk. 90 p., 7 mk. 75 p. ja 5 mk. 15 p.
11270:     On muun muassa lausuttu pelko, että Riihimäen -Turun radan
11271: puoleensa vetämä liike vähentäisi tuloja ennestään olevilta valtion
11272: radoilta Turku-Toijala ja Hankoniemi-Hyvinkää. Tuo pelko on
11273: kuitenkin suurelta osalta liioiteltu, sillä luonnollisen kehityksen mu-
11274: kaan tulee liike kasvamistaan kasvamaan, sitä suuremmassa määrin,
11275: jota suurempia mukavuuksia, nopeutta ja varmuutta liikeneuvot
11276: tarjoovat. Sen todistaa yhä kasvanut liikenne rataosalla Pietari-
11277: Riihimäki, jota liikennettä varten lähimmässä tulevaisuudessa käy
11278: välttämättömäksi pitkin koko matkaa rakentaa kaksi raidetta rin-
11279: nakkain. Silloin täytyy siitä sitä suuremmalla syyllä riittää liikettä
11280: useammillekin radoille, varsinkin kun Turun-Toijalan radalla
11281: sen ohessa paitsi paikallisliikennettä edelleen säilyy kaikki Toijalan
11282: pohjoispuolelta lähimpään kautta vuoden avoimeen satamaan, Tur-
11283: kuun, pyrkivä liike. Hankoon menevä ja sieltä suorinta tietä ulko-
11284: maille suunnattu liike luonnollisesti tulee aivan yhtähyvin kuin tähän-
11285: kin saakka käyttämään Hangon-Hyvinkään rataa, sikäli nimittäin
11286: kuin Hanko yleensä kykenee tyydyttämään talvisatamalle asetetta-
11287: via oikeudenmukaisia vaatimuksia. Todennäköiseltä tosin näyttää,
11288: ettei Hanko ajan pitkään missään tapauksessa kykene talvisatamana
11289: kilpailemaan niiden sekä luonnonsuhteista, asemasta ja erilaisista
11290: varallisuus- ja voimasuhteista johtuvain etuisuuksien kanssa, joita
11291: Turulla talvisatamana on tarjottavana Hangon rinnalla, sillä yk-
11292: sinpä Turun väkiluku, joka 1905 oli 42,643 henkeä, on Hangon väki-
11293: lukuun verraten suuri. Vähäpätöiseksi ei myös ole katsottava Tu-
11294: run tavaranvälitystäkään, sillä vientitavaran arvo Turun alueelta
11295: teki vuonna 1905 Smk. 6,082,899, tuonti Venäjältä Smk. 6,293,992
11296:  ja tuonti ulkomailta Smk. 22,083,057·
11297:     Mitä sitten tulee siihen ehdotukseen, että kysymyksessä oleva
11298:  rata olisi suunnattava etelämmäksi johonkin kohtaan Turun-Kar-
11299:  jan radalla, niin puhuvat painavat syyt sitä vastaan. Ensiksikin
11300:  tekee yksityisestä alotteesta suunniteltu rata Hyvinkääitä Korkea-
11301: koskelle tämän radan siirtämisen etelämpään tarpeettomaksi. Toi-
11302: seksi tulisi matkalle Turku-Pietari edelleen tarpeeton ja haitallinen
11303: mutka eteläänpäin, sillä radan suuntaaminen Salon kauppalaan
11304: tai Halikkoon olisi todella koko kauttakulkuliikenteen viemistä
11305: >>Halikon kautta Ruotsiin.>> Kolmanneksi tulisi tämä suunta maan
11306: suuren epätasaisuuden vuoksi tekemään rautatierakennuksen pian-
11307:                              Rautatieanomuksia.                      253
11308: 
11309: 
11310: kin yhtäpaljon kalliimmaksi kuin sen pienemmältä kilometriluvulta
11311: toivottaisiin voitavan säästää rakennuskustannuksista, varsinkin
11312: kun mitään apurahoja eikä uhrauksia paikkakuntalaisten puolelta
11313: ei ole tämän ratasuunnan hyväksi sitouduttu tekemään. Neljänneksi
11314: tulisi rata tämän ehdotuksen mukaan kokonaan poikkeemaan van-
11315: hasta luonnollisesta kauppatiestä idän ja lännen välillä ja pian
11316: tultaisiin kylläkin huomaamaan vanha totuus, että suorin tie sit-
11317: tenkin on paras, tässä erityisesti kansainväliseen liikenteeseen nähden.
11318:     Edellä viitatuilla perusteilla saamme siis kunnioittaen pyytää
11319: Eduskuntaa yhtymään anomukseen
11320: 
11321:                 että ensi tilassa toimitettaisiin valtion kustannuk-
11322:             sella taloudellinen ja koneellinen tutkimus normaalirai-
11323:             teista rautatietä varten, mikä suurinta maassamme myön-
11324:             nettyä kulkunopeutta käyttäen tulisi Hausjärven-
11325:             Lopen -Tammelan- Someron- Kosken- Marttilan-
11326:             Euran-Prunkkalan ja Liedon kuntien kautta yhdistä-
11327:             mään Turun kaupungin ja Riihimäen rautatieaseman
11328:             sekä että tämän radan rakentamisesta annettaisiin Edus-
11329:             kunnalle Armollinen esitys.
11330: 
11331:     Helsingissä, r8 päivänä Elokuuta rgo8.
11332: 
11333:       J. Kaskinen.                                H. G. Paloheimo.
11334: 
11335:     Anomusehdotuksen johdosta lausuu selostaja
11336:     Ed. K a s k i n e n: Minä pyydän ehdottaa, että tämä anomus
11337:  lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan.
11338: 
11339:     Ed. P a 1 o h e i m o:    Pyydän mitä lämpimimmin kannattaa.
11340: 
11341:     Ed. H u o p o n e n:      Vastustan.    Tapettava!
11342: 
11343:     Ed. L a h t i n e n:     Hylättävä!
11344:     Äänestysesitys ja päätös:
11345:      Ken tahtoo anomusehdotuksen lähetettäväksi Valtiovarainva-
11346:  liokuntaan, äänestää >> j a a •>; jos >>ei •> voittaa, on anomus hylätty.
11347:      Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11348:  h y 1 ä t t y.
11349:         96) Rautatie Kuloveden pysäkiltä Ikaalisten kauppalaan.
11350: 
11351:     Ed. Junnilan y. m. anomusehdotuksen n:o 148 johdosta, koskeva
11352:  rautatielinjan tutkimista Kuloveden pysäkiltä Porin radalla Ikaa-
11353: 254                       Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11354: 
11355: 
11356: listen kauppalaan sekä arm. esityksen antamista radan rakentami-
11357: seksi, lausuu
11358: 
11359:    Ed. J u n n i 1 a:          Tietäen anomusehdotuksen kohtalon, pyy-
11360: dän sen peruuttaa.
11361: 
11362:     Puhe m i e s: Koska anomuksentekijä on sen peruuttanut,
11363: niin enemmät toimenpiteet raukeevat.
11364: 
11365: 
11366:                          97)    Rautatie Riste-- Loimaa.
11367: 
11368:       Esitetään ed. Wemmelpuun y. m. anomusehdotus n:o rs6:
11369: 
11370: 
11371:                          S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11372: 
11373:    Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tehtyyn anomusehdotukseen
11374: N:o r63 (Liitteet VII siv. roo-roz) sekä siinä esitettyyn perusteluun
11375: rohkenemme kunnioittavimmin pyytää Eduskunnan kannatusta
11376: anomukselle,
11377: 
11378:                   että valtion kustannuksella toimitettaisiin taloudelli-
11379:               nen ja koneellinen tutkimus normaaliraiteista rautatietä
11380:               varten, joka Risteen asemalta Porin radalla veisi Huit-
11381:               tisten Lauttakylän kautta Loimaan asemalle Turun-
11382:               Toijalan radalle, sekä
11383:                   että armollinen esitys tämän radan rakentamisesta
11384:               mahdollisimman pian annettaisiin.
11385: 
11386:       Helsingissä, r8 p. elokuuta 1908.
11387: 
11388:         Iida W emmelpuu.                           Taave Junnila.
11389:         Lauri Ingman.                              Mikko Latva.
11390: 
11391:       Selostaja ed. W e m m e 1 p u u lausuu:
11392:     Pyydän ehdottaa, että tämä anomus lähetetään valtiovarain-
11393: valiokuntaan.
11394: 
11395:       Ed. L a t v a:      Pyydän kannattaa edellistä puhujaa.
11396: 
11397:       Ed. L a h t i n e n: Minä ehdotan anomuksen hylättäväksi.
11398: 
11399:       Ed. P y k ä 1 ä:    Kannatan edellistä puhujaa.
11400:                           Rautatieanomuksia.                     255
11401: 
11402: 
11403:    Äänestys ja päätös:
11404: 
11405:     Ken tahtoo lähettää anomuksen Valtiovarainvaliokuntaan, äänes-
11406: tää >>ja a1>; jos >>ei>> voittaa, on se hylätty.
11407:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11408: h y 1 ä t t y.
11409:                98) Rautatie Pernlöstä Taalln tehtaalle.
11410: 
11411:    Ed. John Hedbergin anomusehdotuksen n:o go, taloudellisen
11412: ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta sivurataa varten
11413: Perniön asemalta Kemiön saaren halki Taalin tehtaalle.
11414: 
11415:    Ed. H e d b e r g peruuttaa.
11416: 
11417:   Puhemies: Koska anomuksentekijä on peruuttanut ano-
11418: muksensa, niin enemmät toimenpiteet asiassa raukeevat.
11419: 
11420:                 99--100) Rautatie Lahti- Jyväskylä.
11421:    Ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotus n:o 124:
11422: 
11423:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11424:    Viitaten kaksilla viime valtiopäivillä Eduskunnalle jättä-
11425: miemme anomusehdotusten perusteluihin, jotka löytyvät v:n 1907
11426: Rautatievaliokuntaan lähetetyissä anomusehdotuksissa (VII, 26),
11427: rohkenemme kunnioittavimmin edelleen pyytää Eduskunnan kan-
11428: natusta a~omukselle,
11429: 
11430:               että Päijänteen länsipuolitse kulkevan ratasuunnan
11431:            koneellinen ja taloudellinen tutkimus Hallituksen toi-
11432:            mesta määrättäisiin tehtäväksi.
11433: 
11434:    Helsingissä, elokuun 18 p:nä 1go8.
11435: 
11436:    E. S. Yrjö-Koskinen.                         E. Nevanlinna.
11437:                            Hedvig Gebhard.
11438: 
11439:    Ed. Yrjö-Koskinen on pyytänyt sihteerin esittämään anomuksen.
11440: 
11441:    S i h t e e r i lukee ponnen.
11442: 
11443:    Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
11444: 
11445:    Esitetään ed. Soinisen y. m. anomusehdotus n:o 146:
11446: 256                     Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11447: 
11448: 
11449:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11450:    Viitaten valtiopäivillä 1907 tehtyyn anomusehdotukseen N:o
11451: 54 (Liitteet VII, siv. 74-78) sekä siinä esitettyyn perusteluun,
11452: saamme kunnioittaen anoa,
11453:                  että Eduskunta puolestaan päättäisi, että normaali-
11454:              raiteinen rautatie rakennetaan valtion kustannuksella
11455:              Lahden asemalta Heinolan kaupungin kautta Jyväsky-
11456:              län kaupunkiin; ja että Eduskunta ensi tilassa myöntäisi
11457:              riittävän määrärahan ainakin Lahden-Heinolan välisen
11458:              rataosan valmiiksi rakentamiseen.
11459:       Helsingissä, 18 p. elok. 1908.
11460: 
11461:         Mikael Soininen.                           Taneli Nykänen.
11462:                               Auk. Eronen.
11463: 
11464:       Selostaessa anomusta lausuu
11465:     Ed. S o i n i n e n: Kun minulla ei ole ollut tilaisuutta neuvo-
11466: tella muiden allekirjoittaneiden kanssa anomuksen peruuttamisesta
11467: niin en voi muuta kuin ehdottaa sen lähetettäväksi valtiovarain-
11468: valiokuntaan.
11469:       Anomusehdotus h y 1 ä t ä ä n.
11470: 
11471:                   101) Rautatie   VIIpurista Koivistolle.
11472: 
11473:       Esitetään ed. Pullisen y. m. anomusehdotus n:o 152:
11474: 
11475:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11476:     Viittaamalla vuoden 1907 Valtiopäiville jätetyn anomusehdo-
11477: tuksen n:o 65 perusteluihin, jotka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen
11478: Liitteiden VII osan sivuilla rr6--rr7, saamme Eduskunnalle kun-
11479: nioittaen ehdottaa,
11480:                   että Eduskunta puolestaan päättäisi viipymättä ra-
11481:               kennettavaksi rautatien Viipurin asemalta Vitsataipa-
11482:               leen salmen yli Käremäen lahden läntistä rantaa myö-
11483:               ten Savolaisen kylän kautta sekä Rakkolan tehtaiden
11484:               ohi Makslahteen ja sieltä Koiviston satamaan Suomen-
11485:               lahden rannalla sekä tarkoitusta varten osoittaisi tarpeel-
11486:               liset varat.
11487:       Helsingissä, elokuun 17 p:nä 1908.
11488:         Erkki Pullinen.                            Juhani Araj ärvi.
11489:         Gust. Arokallio.                           Jonas Castren.
11490:                             Rautatieanomuksia.                      257
11491: 
11492: 
11493:    Anomuksen johdosta lausuu:
11494:    Ed. P u 11 i n e n: Huomioon ottamalla tämän radan erino-
11495: maista tärkeyttä ja kun jo vuoden 1907 rautatievaliokunta ehdotti
11496: sen rakennettavaksi, ehdotan että anomus lähetettäisiin valtiova-
11497: rainvaliokuntaan.
11498: 
11499:    Ed. A r o k a 11 i o: Pyydän saada kannattaa edellistä puhujaa.
11500: 
11501:    Ed. W a 1 a v a a r a:   Kannatan anomusehdotuksen lähettä-
11502: mistä valtiovarainvaliokuntaan.
11503: 
11504:    Ed. P y k ä 1 ä: Minäkin kannatan tämän anomuksen lähettä-
11505: mistä valtiovarainvaliokuntaan.
11506: 
11507:    Ed. H e i k k i n e n: Minä vastustan.
11508: 
11509:    Ed. T u u n a i n e n: Minä kannatan ed. Heikkistä.
11510: 
11511: 
11512:     Äänestysesitys ja päätös:
11513: 
11514:     Ken tahtoo anomusehdotuksen lähetettäväksi Valtiovarainvalio-
11515: kuntaan, vastaa >>j a a>>; jos >>ei>> voittaa, on se hylätty.
11516:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11517: h y 1 ä t t y.
11518: 
11519:               102)   Rautatie Koljolan asemalta Käklsalmeen.
11520: 
11521:     Ed. Pullisen ja Arokallion anomusehdotus n:o 151, koskeva rauta-
11522: tielinjan tutkimista Koljolan asemalta Käkisalmeen sekä arm.
11523: esityksen antamista radan rakentamisesta, peruutetaan.
11524: 
11525:    P u h e m i e s : Koska anomus on peruutettu, niin enemmät
11526: toimenpiteet raukeevat.
11527: 
11528:                  103)   Rautatie Karjalan rata- Impllahti.
11529: 
11530:     Esitetään ed. Hainarin y. m. anomusehdotus n:o 2:
11531: 
11532:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11533: 
11534:     Laatokan puoleinen Raja-Karjalan maakunta on eristetyn
11535:  maantieteellisen asemansa kautta ja historiallisten olosuhteiden
11536:  vaikutuksesta jäänyt sekä henkisesti että taloudellisesti takapajulle.
11537:                                                                17
11538: 258                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11539: 
11540: 
11541: Se tarvitsee, tämä maakunta, parannettuja kulkuneuvoja liittyäk-
11542: sensä lähemmin kansamme rientoihin, se kaipaa rautatietä, joka
11543: teräsvanteen tavoin kiinnittää sen muun Suomen yhteyteen.
11544:     Raja-Karjalan rautatietä on jo monilla valtiopäivillä anottu.
11545: Alkaen Karjalan emäradalta Sortavalan seutuvilla, tai kenties Kaa-
11546: lamon asemalta, tulisi tämän rautatien kulkea Jänisjoen poikki, lähen-
11547: nellen niin paljon kuin suinkin Suistamon kirkonkylää, ja sieltä
11548: Impilahden kunnan läpi Koirioojan satamaan, josta se kääntyisi
11549: ylämaahan päättyäkseen Suojärven itärannalla. Radan pituus on
11550: laskettu noin I25 kilometriksi. Kustannukset tulisivat nousemaan
11551: hieman yli 8 miljoonaa markkaa, laskettuna 65,000 markkaa rata-
11552: kilometriä kohti. Suojärven kunta on luvannut radalle, mikäli se
11553: kulkee kunnan alueella, tarvittavan maan ja ensimäiset ratapölkyt
11554: ilmaiseksi.
11555:     Moni ajattelee tätä Raja-Karjalan rautatietä erämaanradaksi,
11556: jolla kyllä olisi suuri merkitys kansallisen kulttuurin tienraivaajana
11557: noilla syrjäisillä saloseuduilla, mutta joka ei tulisi taloudellisesti
11558: kannattamaan. Tämä pelko on aiheeton. Alkuosaltaan tulisi maini-
11559: tulla rautatiellä päinvastoin olemaan ilmeinen teollisuusradan luonne.
11560: Sillä osalla sijaitsevat Hämekosken, Leppäkosken ja Läskelän suuret
11561: puuhiomot, Jylhävaaran puuhiomo Impilahdella sekä Välimäen ja
11562: Pitkärannan kaivokset. Koiriooja on pohjoisen Laatokan paras satama,
11563: josta nyt jo kulkee melkoinen liike ylämaahan. Impilahden pitäjä,
11564: jonka halki rata tulisi kulkemaan, on hyvänpuoleisesti viljelty
11565: kunta; 889 neliökilometrin alueella elää siellä n,ooo asukasta.
11566:     Radan loppuosallakin, Koirioojasta Suojärvelle, olisi lupaavat
11567: liikennemahdollisuudet. Erämaita se kyllä siellä taivaltaa ja harvaan
11568: asuttuja seutuja, mutta näissä erämaissa piilee runsaita luonnon
11569: rikkauksia. Suojärvi on maamme metsärikkaimpia kuntia. Sen
11570: rajalla sijaitsevat Suomen valtion omistamat Loimalan ja Uomain
11571: suuret ruununpuistot. Sen rajojen sisäpuolella on, tilallisten metsien
11572: lisäksi, Venäjän valtion omistama Annan tehtaan alue, johon kuuluu
11573: puhdasta metsää I,930 neliökilometriä, soita ja järviä lukuunotta-
11574: matta. Melkein kaikissa Suojärven kunnan järvissä on runsaasti rauta-
11575: malmia.
11576:     Tärkeitä voimalähteitä vastaisen paperiteollisuuden varalle tulisi-
11577: vat Suojärven ja Salmio kosket olemaan. Suojärvestä juoksee
11578: Äänisjärveen suuri Suojunjoki, jonka vesimäärän voipi arvata jo
11579: siitäkin, että kaksi sen lisäjokea, Torasjoki ja Irsta, ovat kumpikin
11580: noin Bo kilometriä pitkiä. Irstanjoki tulee Aunuksen Karjalan aarnio-
11581: metsistä. Suojuojoessa on Suojärven ja Salmio kuntien alueella I2
11582: koskea, joiden putous vaihtelee z-8 metrin vä1illä. Salmio kunnassa
11583: on sitä paitsi Uuksunjoessa ja Tulemanjoessa II koskea, joista pienin
11584: edustaa II2 ja suurin 4,500 hevosvoimaa. Muut ovat sillä välillä.
11585:     Huomattavan tekijän Raja-Karjalan rautatien kannattavaisuutta
11586:                           Rautatieanomuksia.                       259
11587: 
11588: 
11589: arvosteltaessa muodostaa se liikenne, minkä se tulisi vetämään puo-
11590: leensa Aunuksen Karjalasta. Talvisaikaan tulisi koko eteläisen
11591: Aunuksen Karjalan liikenne suuntautumaan Koirinojaan. Aunuksen
11592: Karjalan keskiosassa on kolmattakymmentä pitäjää ja liikepaikkaa,
11593: joiden lähimpänä rautatieasemana olisi Suojärvi. Näiden liike-
11594: paikkojen joukossa on muun muassa Sunku, jossa pidettänee Poh-
11595: jois-Venäjän suurimmat markkinat ja josta, semminkin talvisaikaan,
11596: tapahtuu tavattoman vilkas linnun ja Jäämeren kalan vienti Pie-
11597: tariin sekä muun tavaran tuonti päinvastaiseen suuntaan. Hevos-
11598: matka talvisaikaan Sungusta Pietariin on 6oo kilometriä, mutta Suo-
11599:  järvelle ainoastaan r6o kilometriä. Raja-Karjalan radasta tulisi siis
11600: maamme rautatieverkolle erittäin tärkeä imurata, joka vetäisi puo-
11601: leensa liikennettä hyvinkin laajalta alueelta.
11602:      Yllä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen kehoittaa Edus-
11603:  kuntaa anomaan:
11604: 
11605:                että taloudellinen ja koneellinen tutkimus lähimmässä
11606:            tulevaisuudessa toimitettaisiin rautateitä varten, joka,
11607:            alkaen Karjalan radasta, kulkisi Impilahden kunnan läpi
11608:            Koirinojan satamaan ja sieltä ylämaahan, päättyäkseen
11609:            Suojärven itärannalle ja
11610:                  että Hallitus tämän tutkimuksen tapahduttua
11611:            antaisi Eduskunnalle esityksen mainitun radan rakenta-
11612:            misesta.
11613: 
11614:    Helsingissä, 8 p. elokuuta rgo8.
11615: 
11616:                                                0. A. Hainari.
11617:    Tähän yhdymme:
11618: 
11619:       Erkki Pullinen.                     Erik Pöysti.
11620:       Väinö Kivilinna.                    Mikko Sipponen.
11621:    Selostaja ed. Hainari lausuu anomusehdotuksen johdosta:
11622:     Minä ehdotan, että tämä anomusehdotus, joka koskee Raja-
11623: Karjalan rautatietä, lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan, ja pyy-
11624: täisin eduskuntaa suosiollisesti tätä ehdotusta kohtelemaan. Tässä
11625: on kysymys kokonaisen maakunnan liittämisestä kansamme rien-
11626: toihin, ei ainoastaan taloudellisesti, vaan myös kansallisesti. Te-
11627: hokkain keino tällaiseen yhteenliittymiseen olisi juuri rautatie, joka
11628: teräsvanteena ikäänkuin ottaisi Raja-Karjalan kainaloonsa ja sitoisi
11629: sen kiinni muuhun Suomeen.
11630: 
11631:    Ed. P u 11 i n e n : Minä toivon, että kamari asettaisi tämän
11632: anomuksen erikoisasemaan, ja kannatan senvuoksi edellistä puhujaa.
11633: 260                      Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11634: 
11635:    Ed. A r o k a 11 i o : Yhtyen ed. Hainarin lausuntoon, minäkin
11636: kannatan tämän anomuksen lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
11637: 
11638:    ~d. K u r i k k a : Katsoen tämän radan suureen merkitykseen,
11639: minäkin kannatan anomuksen lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
11640: 
11641:    Ed. W ei j o 1 a : Siihen nähden, että pohjois-Suomi kaipaisi
11642: rautatietä, mutta se ei ole sitä saanut, ehdotan tämänkin anomuksen
11643: hy1ättäväksi.
11644: 
11645:    Ed. Heimon en:                Kannatan edellistä puhujaa että anomus
11646: hylättäisiin.
11647: 
11648:    Ed. P y k ä 1 ä : Minäkin olen sitä mieltä että tämä rata tekee
11649: poikkeuksen kaikista muista ja kannatan senvuoksi sen lähettämistä
11650: valiokuntaan.
11651: 
11652:    Ed. H a 1 o n en : Tuntuisi aivan omituiselta, jos tämä yksi ainoa
11653: rata asetettaisiin niiden muiden kymmenien edelle, jotka täällä on
11654: hylätty .
11655: 
11656:    . Ed. W a a r a 1 a : Minä näkisin ilolla tämän radan tulevan raken-
11657: netuksi, mutta on selvää puolueellisuutta, jos tämä rata-anomus
11658: lähetetään valiokuntaan edelle muita, sillä täällä on ollut esillä
11659: paljoa tärkeämpiä ratakysymyksiä, mutta ne on hylätty. Vastustan
11660: anomuksen lähettämistä valiokuntaan. Nyt tehty ehdotus osoittaa,
11661: millä tavalla täällä asioita käsitellään.
11662: 
11663: 
11664:       XänestysesUys ja päätös:
11665: 
11666:     Ken tahtoo lähetettäväksi anomusehdotuksen Valtiovarainvalio-
11667: kuntaan, vastaa »j a a>>; jos >>ei>> voittaa, on anomusehdotus hylätty.
11668:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11669: h y 1 ä t t y.
11670: 
11671:                104)   Olkorautatle linjalla Järvenpää- Koria.
11672: 
11673:     Esitetään ed. Laineen ja Käkikosken anomusehdotus n:o 2II,
11674: taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta oiko-
11675: rautatietä varten linjalla Järvenpää-Koria ja, ehdollisesti, esityksen
11676: antamisesta radan rakentamisesta, ja ed. Laine ehdottaa, että
11677: anomusehdotus saisi yhtä juhlallisen hautauksen kuin edelliset.
11678: 
11679:       Puhemies:           Koska anomuksen tekijäkin on ehdottanut
11680:                           Rautatieanomuksia.                        261
11681: 
11682: 
11683: anomuksen hyljättäväksi ja sen kautta siis luopunut siitä, niin
11684: enemmät toimenpiteet asiassa raukeevat.
11685: 
11686:         105)   Rautatie Simola- Vllajoki tai Tormoon satama.
11687:    Esitetään ed. Vikmanin ja Riihelän anomusehdotus n:o I75:
11688: 
11689:                   Suomen Eduskunnalle.
11690:    Niiden perustelujen nojalla, jotka me esitimme Eduskunnalle
11691: valtiopäivillä I907 jättämässämme anomusehdotuksessa N:o I78
11692: (Liitteet VII, s. II4) pyydämme kunnioittavimmin saada Eduskuntaa
11693: Hänen Majesteetiltaan anomaan,
11694: 
11695:                 että taloudellinen ja sitä seuraava koneellinen
11696:            tutkimus yleisillä varoilla toimitettaisiin rautatien raken-
11697:            tamista varten Simolan asemalta Suomenlahden rantaan,
11698:            päätepaikkana joko Vilajoen satama Säkkijärvellä tahi
11699:            Tormoon satama Virolahdella.
11700: 
11701:    Helsingissä elok. I8 p. Igo8.
11702: 
11703:            K. 0. Vikman.                   Tahvo Riihelä.
11704: 
11705:    Selostaja ed. Vikman :
11706:    Kun tämä on viimeinen rautatieanomus, ja kun siis siinä on
11707: eduskunnalla viimeinen tilaisuus korjata edellinen menettelynsä, niin
11708: minä ehdotan, että se lähetettäisiin valtovarainvaliokuntaan.
11709: 
11710:    Ed. H a 1 o n e n : Luonnollisesti on tämä viimeinen rautatie-
11711: anomus hylättävä samoinkuin edellisetkin, mutta minä en voi olla
11712: ilmituomatta valitustani siitä, että tämä uusi kansanvaltainen edus-
11713: kunta on niin auttamattamassa tilassa, että täällä ei voida rautatieky-
11714: symyksiä laisinkaan käsitellä. Entinen moitittu vanhanaikuinen edus-
11715: kunta aina kykeni siihen, ja niin onkin Etelä-Suomi verrattain hyvässä
11716: asemassa rautateiden puolesta, jota taas ei suinkaan voi sanoa
11717: maamme pohjoisista osista, ne kun ovat siinä suhteessa jääneet aivan
11718: takapajulle. Olisi hyvin toivottavaa, että eduskunta tekisi kaiken
11719: voitavansa tämän ikävän asiaintilan korjaamiseksi, ettei toiste jou-
11720: duttaisi samaan onnettomaan asemaan.
11721: 
11722:    Ed. T u 1 i k o u r a : Minä lämpimästi kannatan ed. Vikmanin
11723: tekemää ehdotusta anomuksen lähettämisestä valtiovarainvaliokun-
11724: taan, sillä puheenaoleva rata on erittäin tarpeellinen läntiselle Etelä-
11725: K~al~                                                                  c
11726: 262                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11727: 
11728: 
11729:     Ed. W a a r a 1 a : Minä kyllä tiedän, että ehdotettu rata olisi
11730: tarpeellinen, mutta kun muita vielä tarpeellisempia on täällä hylätty,
11731: niin ehdotan tätä saman kohtalon alaiseksi, kuin mihin muut rata-
11732: anomuksetkin ovat joutuneet.
11733: 
11734:       Ed. W ei jo 1 a: Minä kannatan edellistä puhujaa.
11735: 
11736:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö : Maalaisilla näkyy olevan suuri
11737: halu aina rakentaa paljon rautateitä. Minä toivon, että maalaisedusta-
11738: jat pakottavat valtiovarainvaliokunnassa istuvat herransa myöntä-
11739: mään suuremman määrärahan rautateiden rakentamista varten ensi
11740: varainhoitokaudeksi. Viime vuonna sosialidemokratiset edustajat
11741: koettivat suurempaa määrärahaa saada myönnetyksi, mutta porvarit
11742: panivat vastaan. Koettakaa siis saada herranne myöntämään rahoja,
11743: niin kyllä te ratoja saatte.
11744: 
11745:    Ed. A h m a v a a r a : Minusta on luonnollista, että tämä rata-
11746: anomus hylätään samoin kuin muutkin. Mitä siihen ed. W. Wuolijoen
11747: ehdotukseen tulee, että pitäisi pakottaa valtiovarainvaliokunnassa
11748: olevia herroja myöntämään enemmän varoja, niin siihen voidaan
11749: sovelluttaa vanhaa sananlaskua: >>Milläs se Matti maksaa, kun
11750: Matilla ei ole>. Eivät herrat voi rahoja saada, kun niitä kerran ei
11751: valtiovaroissamme ole.
11752: 
11753:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö : Kyllä rahoja saadaan tällä kertaa,
11754: koska valtio näkyy ottavan suuremman lainan. Ja aina meillä täytyy
11755: olla tilaisuus käyttää enemmän kuin 10 miljoonaa rautateiden raken-
11756: tamiseen, sen ed. Ahmavaara kyllä tietää.
11757: 
11758:    Ed. A h m a v a a r a : Minä en tiedä, että valtio ottaa lainan,
11759: olen vain nähnyt lehdistä, että valtiolla on nyt toivoa saada laina.
11760: Se on siis vasta vaan toivoa, eikä todellisuutta.
11761: 
11762:     Ed. S c h y b e r g s o n : Herrarna på venstern kunde taga
11763: finansportföljen om hand och försöka, huru godt det är att få de där
11764: lånen. Det är redan svårt att få utländsk kredit, då de sitta häri landt-
11765: dagen tili så stort antal och skulle de sitta i regeringen, så skUlle det
11766: rakt icke vara möjligt. Hvad beträffar det stora lån, hvarom nu är
11767: fråga, så torde det, enligt hvad också tidningarna gifva vid handen,
11768: inskränka sig tili en jämförelsevis liten kredit på ett år.
11769: 
11770:     Ed. W u o 1 i j o k i, W ä i n ö : Se on se vanha juttu, jota on aina
11771: koetettu tuoda esille, että sosialistit jo täällä eduskunnassa istumi-
11772: senaan pilaavat kreditin, ja minä luulen, ettei herra Schybergson
11773: itsekään usko siihen lauluun. Meidän valtiolla on hyvät finanssit, ja kun
11774:                           Rautatieanomuksia.                       263
11775: 
11776: 
11777: Englannissa on diskouttakorko 2 1/2% mutta meillä 8%, niin ei liene
11778: vallan vaikeata saada rahoja sieltä. En ole ottanut uskoakseni sitä
11779: agitatoorisessa tarkoituksessa porvarilliselta taholta tehtyä väitettä,
11780: että maamme on niin ikävässä asemassa, ettei se saa lainaa, vaan
11781: luulen yhtenä syynä asiassa olevan riidan porvarien kesken. Olihan
11782: Kansallispankin johtaja taipuvainen välittämään lainan, mutta kun
11783: hallitus, joka lainan olisi ottanut, oli perustuslaillinen, niin hän
11784: peruutti lupauksensa.
11785: 
11786:     Ed. S c h y b e r g s o n : Hr Wuolijoki bör känna mig så pass
11787: mycket, att han borde veta, att jag icke brukar säga annat än hvad
11788: jag tänker! J ag har tyvärr en alltför ledsam personlig erfarenhet
11789: om de svårigheter, som nu möta i fråga om beviljande af lån åt den
11790: institution, där jag är chef, och som har att erbjuda långifvarne
11791: icke blott statsgaranti utan samtliga låntagares ömsesidiga ansvarig-
11792: het och en betydlig reservfond. Men tack vare de sociala förhållandena
11793: hos oss för närvarande, vill man knappast reflektera till förfrågningar
11794: angående lånets placerande i utlandet.
11795: 
11796:    Ed. V a 1 p a s-H ä n n i n e n : Se kyllä voi olla aivan toden-
11797: mukaista, että Iainansaanti Suomelle on nykyään vaikea, mutta
11798: eiköhän se suuressa määrin johdu siitä, että Venäjältä on ennen tehty
11799: suuria rahavaatimuksia ja on pelättävissä, että vastedeskin tullaan
11800: tekemään. Kuten tiedetään, rahan sinne vieminen heikantaa tietysti
11801: meidän maamme rahallista asemaa. Olen kuullut päinvastoin, että
11802: kun täältä on myönnetty 20 miljoonaa markkaa ja mahdollisesti
11803: meidän valtapuolueet ovat pakotetut myöntämään uusiakymmenmil-
11804: joonia, niin se seikka heikantaa Suomen luottoa ulkomailla.
11805: 
11806:      Ed. P a r t a n e n : Minun käsittääkseni nykyisiin eduskunnan
11807: päätöksiin rautatieanomusten hylkäämisestä ei erityisemmin vaikuta
11808: maamme huono taloudellinen tila. Pyydän merkitä mielipiteeni
11809: siitä asiasta. Se on nim. sellainen, että aikaisemmat säätyeduskunnan
11810: tekemät päätökset vaikuttavat nykyisiin rautatiesuunnitelmiin,
11811: sillä ennen on päätetty radoista, vaikkei ole ollut varoja, on päätetty
11812: enemmän kuin on voitu rautateitä rakentaakaan. On näköjään ollut
11813: vallalla sellainen suunta, että eri puolueryhmät ovat kilvan päätelleet
11814: radoista oman mökkinsä ohitse ja siten on ratoja päätetty viideksi
11815: vuodeksi eteenpäin, vaan nyt voidaan vuosittain niiden rakentamiseen
11816: käyttää ainoastaan 10 miljoonaa markkaa. Jos olisi pidetty aikanaan
11817: vähän parempaa huolta siitä, että olisi päätetty ratoja vain sitä mu-
11818: kaan kuin meillä taloudellinen asema myöten antaa, niin voisimme
11819: säännöllisesti uusia ratoja rakentaa ja ehkä Suomen rautatieverkko
11820: olisi järkiperäisemmin järjestetty kuin se nykyjään on. Täällä pohjan
11821: puolen edustajat ovat hyvin harmistuneita siitä, etteivät ole saaneet
11822: 264                         Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11823: 
11824: 
11825: ratoja, jotka olisivat aivan välttämättömät siellä nälkäseuduilla.
11826: Mutta niin ikävästi on laita nykyään, aikaisempien säätypäätösten
11827: johdosta, että läheisessä tulevaisuudessa ei voida saada uusia rauta-
11828: teitä.
11829: 
11830:     Ed. S c h y b e r g s on: I anledning af hr Valpas-Hänninens yttrande,
11831: ber jag att få säga, att t.o. m.dådenBobrikoffska tiden varpåsinhöjd
11832: och betydande finansiella kraf ställdes på oss från ryskt håll, vår
11833: statskredit var i det närmaste oförändrad. Ånnu 1902 kunde finska
11834: statslån utan svårighet uppgöras. Det är med finansmarknaden så
11835: att den har en annan syn på tingen än venstern hos oss.
11836: 
11837:    Ed. A h m a v a a r a : Ed. Partasen lausunnon johdosta pyydän
11838: huomauttaa, että se osa siinä oli paikkansa pitävää, että viimeinen
11839: säätyeduskunta päätti rautateitä enemmän kuin rahoja silloin oli
11840: käytettävänä. Mutta että ratapäätökset olisivat johtuneet vain
11841: puoluekinastuksesta, ja että kukin edustaja olisi vain mökkinsä
11842: luo tahtonut rautatietä, se ei pidä paikkaansa, sillä kaikki kolme
11843: päätettyä rataa ovat emäratoja. Jokainen kai myöntää, että Joensuun
11844: -Nurmeksen rata on hyvin tärkeä, samoin Kemin-Rovaniemen
11845: ja niinikään Seinäjoen-Kaskisten-Kristiinan rata. Ne eivät yksi-
11846: kään ole mitään tarpeettomia ratoja.
11847: 
11848: 
11849:       Äänestysesitys ja päätös:
11850: 
11851:    Ken tahtoo lykätä anomusehdotuksen Valtiovarainvaliokuntaan,
11852: vastaa ~j a a>>; jos >>ei>> voittaa on se hylätty.
11853:    Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten anomusehdotus on
11854: h y 1 ä t t y.
11855: 
11856:                     1 06)     Kemijoen koskien perkaaminen.
11857: 
11858:    Ed. Ahmavaaran anomusehdotuksen n:o 6o Kemijoen koskien
11859: perkaamisesta, (Liitteet IV siv 36) selostaa ed. A h m a v a a r a,
11860: samalla lausuen:
11861: 
11862:     Pyydän arvoisalle eduskunnalle huomauttaa, että tämä ei enää
11863: ole rautatieanomus, jottei sitä tapettaisi samalla tapaa kuin edellisiä
11864: anomuksia. Tämä anomus koskee Kemijoen, pääasiallisesti kolmen
11865: kosken perkausta. Perusteluissa huomautetaan, että sittenkun tukki-
11866: yhtiöt ovat peranneet erityisiä sivu-jokia ja ojia, laskee vesi äkkiä
11867: Kemijokeen, mikä on vesistön valtajoki, ja näin syntyvät kesätulvat
11868: nostavat veden korkeammalle kuin se ennen tavallisesti on noussut.
11869: Tällä tavoin jäävät kemijärveläisten ja rovaniemeläisten parhaat
11870:                             Koskien perkauksia.                   265
11871: 
11872: niityt veden alle, josta koituu maanomistajille hyvin suurta vahinkoa•
11873: sillä, niikuin anomuksessa sanotaan, on tämän tulvan turmeleman
11874: heinämäärän laskettu nousevan yhtenä vuonna miljoonaan kiloon.
11875: Katson anomuksen sitä enemmän oikeutetuksi, koska juuri valtion
11876: metsien takia on tämä epäkohta tullut. Rohkenen ehdottaa anomus-
11877: ehdotuksen lähetettäväksi talousvaliokuntaan.
11878:      Anomusehdotus lähetetään T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
11879: 
11880: 
11881:                   107)   Kostlan virran perkaaminen.
11882: 
11883:    Esitetään ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotus n:o 123,
11884: Pälkäneen pitäjässä olevan Kostian virran perkaus- ja kanavoimis-
11885: hankkeen toteuttamisesta (Liitteet IV siv. 38).
11886:    Sihteeri lukee anomuksen ponnen ja lähetetään se Puhemies-
11887: neuvoston ehdotuksesta Ta 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.
11888: 
11889: 
11890:                      108)    Kymijoen perkaaminen.
11891: 
11892:    Ed. Arajärven y. m. anomusehdotuksen n:o 51 Kymijoen perkaa-
11893: misesta valtion kustannuksella (Liitteet IV, siv. 35), selostaa ed.
11894: A r a j ä r v i, ehdottaen sen lähettämistä Talousvaliokuntaan.
11895:     Keskustelu:
11896:     Ed. W e s a: Kuten tuosta puheenaolevan anomusehdotuksen
11897: perustelusta näkee, on todellakin Kymijoen koskien perkaamis-
11898: kysymys sen jokivarren maanviljelijöille erityisen tärkeäarvoisesta
11899: merkityksestä. Mutta katsoen siihen, että nykyään monet, paljoa
11900: tärkeämmät ja työväestön laajoja kerroksia paljoa lähemmältä
11901: koskevat uudistuskysymykset odottavat ratkaisuaan, ei minun kä-
11902: sittääkseni ole järkevää lähteä sillä tavalla tätä kysymystä autta-
11903: maan, kuin anomusehdotuksen tekijät ehdotuksessaan esittävät.
11904:     Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen toimittamien tutkimus-
11905: ten mukaan tulisivat sanotun joen koskien perkaukset maksamaan
11906: 3,o68,ooo markkaa. Se on käsittääkseni jo paljoa merkitsevä summa
11907: meidän valtiomme rahataloudessa, ja näin ollen täytyy vähän tar-
11908: kastaa, olisiko todellakin valtiolla vastaavaa hyötyä tämän summan
11909: uhraamisesta. Anomuksen tekijät sanovat anomusehdotuksensa pe-
11910: rusteluissa, että valtion kannattaisi uhrata vaikkapa 7 miljoonaa
11911: markkaa tähän tarkoitukse-en, sillä suoranaista hyötyä olisi vuosit-
11912: tain tuosta toimenpiteestä noin 340,000 mk. Mutta kellekä tämä
11913: hyöty kohdistuisi? Minä en tahdo vähemmässäkään määrässä epäillä,
11914: etteikö todellakin siitä olisi hyötyä 340,000 mk. vuodessa. Mutta
11915: se hyöty kohdistuisi minun käsitykseni mukaan sellaisiin asukkai-
11916: 266                   Istunto 25 p. elokuuta 1908.
11917: 
11918: siin, joiden etujen valvominen ei suinkaan ole tätä nykyä mistään
11919: tärkeäarvoisesta merkityksestä. Siitä tulisi suurimmaksi osaksi hyö-
11920: tymään eräs sangen rikas yhtiö: Kymin lauttausyhtiö. Jos nämä
11921: kosket perattaisiin valtion kustannuksella, niin minä olen varma, että
11922: Kymin lauttausyhtiö tulisi sen kautta nauttimaan useamman kym-
11923: menentuhannen markan hyödyn, se tarvitsisi tukkia uittaessaan
11924: sanotussa joessa paljoa vähemmän työvoimaa kuin mitä se nykyään
11925: tarvitsee. Sitten omistaa suuret osat sanotun jokivarren maita san-
11926: gen rikkaat kartanonomistajat, joiden etujen valvomiseksi ei, kä-
11927: sittääkseni, valtion ole syytä niin suuria uhrauksia tehdä. On selvää,
11928: että sanotun joen jokivarsilla asuu joukko pikkutilallisia, joiden etu-
11929: jen· ajamista valtion kustannuksella kyllä voisi kannattaa hyvinkin
11930: mielellään, mutta niihin kohdistuisivat edut kuitenkin paljoa vä-
11931: hemmässä määrässä kuin näille ennen mainitsemilleni.
11932:     Korkeintaan voisi, minun käsittääkseni, puolustaa valtiolainan
11933: antamista noiden koskien perkaukseen, mutta ei suoranaista lal}.-
11934: joittamista. Tämän valtiolainan korkojen maksamisesta, samoinkuin
11935: pääoman maksamisesta, tulisi asetettavaksi vastuunalaiseksi juuri
11936: kaikki ne, jotka sanotusta toimenpiteestä tulisivat hyötyä nautti-
11937: maan. Silloin tulisi suurimmaksi osakkaaksi tuohon useita suuria
11938: kartanonomistajia ja Kymin lauttausyhtiö.             Sitä suuremmalla
11939: syyllä voisi velvoittaa Kymin lauttausyhtiötä näiden koskien per-
11940: kansta avustamaan, koska sanottu yhtiö on sangen suuressa mää-
11941: rässä edistänyt Kymijoen säännöllisten tulvien lisääntymistä. Se
11942: yhtiö on, eilen väärin muista, noin 40 vuotta uittanut puita siinä
11943: joessa, siinä on uitettu useampia kymmeniä miljoonia tukkeja, ja
11944: kun tie- ja vesirakennusten ylihallitus ei ole vähemmässäkään mää-
11945: rässä tahtonut valvoa sitä asiaa, millä tavalla tukkeja uitetaan,
11946: on sanottu yhtiö vallan lähes mielivaltaisesti tukkeja uittanut.
11947: Useasti seisotetaan juuri noiden koskien niskoille suuria tukkisumia
11948: viikkokausittain ja jokainen asiantuntija tietää, kuinka paljon silloin
11949: painuu niin sanottuja rampeja tukkeja pohjaan, veden puserruksen
11950: läpileikkauksessa. Nämä syyt, jotka tulvia ovat edistäneet, ovat ano-
11951: muksentekijät jättäneet lähes huomioonottamatta. Sen sijaan sade-
11952: määrien vaihtelemiselle eri alueilla on pantu hyvin suurta painoa, mutta
11953: minä olen varma - ja, jos en väärin muista, ovat n. s. jokivarren
11954: pikkutilalliset useasti, jopa muistaakseni virallisestikin, tehneet siitä
11955: valituksia, - että hallitus ei vähimmässäkään määrässä valvo, millä
11956: tavalla sanotussa joessa tukkeja uitetaan. Kun tuo yhtiö on kerran
11957: ollut yhtenä suurena tekijänä noitten koskien tukkeamisessa, ja
11958: kun sille niitten koskien raivaamisesta vastaisuudessa tulisi olemaan
11959: hyötyä, olisi, minun käsittääkseni, vallan luonnollista, että jollain
11960: tavalla koetettaisiin tämä yhtiö velvoittaa noita koskia raivaamaan.
11961: Minä en vastusta asian lähettämistä talousvaliokuntaan, mutta
11962: minä tahtoisin tälle valiokunnalle huomauttaa; että asiasta otettai-
11963:                            Koskien perkauksia.                      267
11964: 
11965: siin mahdollisimman tarkasti selkoa ja mahdollisimman tarkasti sitä
11966: harkittaisiin juuri siihen tapaan, että lahjaksi ei valtiovaroja, tuota
11967: neljättä miljoonaa, siihen uhrattaisi, vaan koetettaisiin löytää muita
11968: keinoja sanotun joen koskien perkaamiseksi. Minun käsittääkseni
11969: niitä keinoja on löydettävissä. Valtionvarat lahjana, kuten alussa
11970: jo sanoin, eivät käsittääkseni nyt joudu oikeisiin tarkoituksiin. Niille
11971: on reikiä monta vertaa suurempiarvoisten uudistusten toimeenpane-
11972: misessa.
11973: 
11974:     Ed. T u 1 i k o u r a: Koska olen tuon anomuksen allekirjoittajoita
11975: ja viimeinen puhuja on koettanut tässä leimata, että tuo anomus
11976: olisi laadittu silmälläpitäen tukkiyhtiöitten ja suurviljelijäin etuja,
11977: tahdon sanoa, että en tiedä, lieneekö hänelle Kyminlaakso tunnettu
11978: vai ei, mutta jos hän tarkkaan sen tuntisi, ei hän tuollaisia väitteitä
11979: sanoisi. Kun äsken Kyminlaakson alueilla tulva oli, olivat veden
11980: peittämät alueet miltei kaikki pienviljelijäin tiluksia. Suurviljelijäin
11981: tiluksia tulva silloin hyvin pienessä määrässä kosketteli, johonkin
11982: kulmaan vaan sitä sattui, jota vastoin pienviljelijät enimmän kär-
11983: sivät. Tämän vaan tahdon merkitä ja talousvaliokunnan huomioon
11984: otettavaksi saattaa, että juuri pienviljelijät tulvasta kärsivät. Mo-
11985: nenkin pienviljelijän tilan kaikki tilukset ovat olleet veden
11986: peittäminä, niin että he ovat saaneet kulkea aluksilla asuntohuo-
11987: neistaan.
11988: 
11989:     Ed. A r a j ä r v i: . Sen lisäksi mitä viimeinen puhuja lausui,
11990: pyydän huomauttaa, että tätä asiaa on tutkittu vuosikymmenien
11991: kuluessa, sekä yksityisesti että valtion puolesta, ja siten on asiapa-
11992: pereita saatu, jotka antavat asiasta aivan toisenlaisia tietoja kuin
11993: mitä ensimäinen puhuja täällä esitti.
11994:     Minun luullakseni hänen lausuntonsa väri johtuu enemmän siitä,
11995: että Kymin lauttausyhtiössä on lakko ja työtaistelu työväen kanssa,
11996: jonka takia puhuja sovitti Kymin lauttausyhtiön tämän asian yhtey-
11997: teen. Minä kyllä tunnustan, että lakko on puhujalle hyvin kipeä
11998: juttu, - ja koskee sitä seutua, mistä edustaja on, ja jota minäkin
11999: edustan, mutta en minä luule, että sillä tapaa sentään kuivataan
12000: Kymijoen koskia, sillä ei niitä ole tähänkään saakka saatu kirku-
12001: malla peratuiksi. Siinä voidaan kyllä ehdottaa valtioavun lisäksi
12002: toisiakin toimenpiteitä, johon minulla puolestani ei ole mitään vas-
12003: taan, mutta en minä luule, että sen luontoista evästystä kuin valio-
12004: kunta saa edust. W esan lausunnosta, vallan paljon tarvitaan. Minä
12005: puolestani kehoitan valiokuntaa tässä suhteessa perehtymään niihin
12006: asiakirjapapereihin, joita Kyminjoen perkausasiassa ovat suoritta-
12007: neet sekä tietomiehet että vähemmän tietomiehet, sekä suuret että
12008: pikkutilalliset, sekä sosialistit että porvarit. Tässä asiassa ovat
12009: paikkakuntalaiset ja paikkakunnalla käyneet kaikki yksimieli-
12010: 268                    Istunto 25 p. elokuuta 1908.
12011: 
12012: siä, paitsi ne, jotka eivät yhteisestä edusta välitä, tahi eivät sitä
12013: ymmärrä.
12014:                                                                     r~,
12015: 
12016:      Ed. W e s a: En ymmärrä, missä tarkoituksessa ed. Arajärvi
12017: veti Kymin uittoyhtiön työmailla olevan työselkkauksen tämän
12018: asian yhteyteen. Enhän minä siitä puheessani yhtään mitään mai-
12019: ninnut, mutta nyt minä siitä mainitsen, etteikö ole sangen paljon
12020: perää siinä, että juuri tänä kesänä ovat Kymin koskia tukkineet
12021: suomettarelaiset ja ruotsikkoyhtiöt yhteisestä tuumasta oikein ura-
12022: kalla. Siellähän työselkkaus on vaikuttanut näiden koskien tukkea-
12023: miseen aika tavalla. Kun siellä monet viikot ovat suuret tukkisumat
12024: seisoneet koskien niskoilla, kun työ ei ole voinut säännöllisesti käydä,
12025: tiedän, että on tuhansittain, enpä erehdy jos sanon kymmeniätuhan-
12026: sia puita, vajonnut kosken pohjaan. Tämä vaikuttaa veden juok-
12027: suun hyvin suuressa määrässä. Ed. Tulikouralle minä pyydän sa-
12028: noa siitä sanotun jokivarren asukasten tuntemisesta, että minä kuka-
12029: ties tunnen näitä seutuja yhtä hyvästi kuin herra Tulikourakin ja
12030: minä tiedän, että sanotun joen varsilla on sangen monia suuria rik-
12031: kaitten herrojen kartanoita ja ne omistavat sanotun vesistön varsilla
12032: maita vähintään yhtäpaljon kuin pikkutilalliset. Ja vaikkapa tu1-
12033: vien vahinko koskee pikkutilallistenkin maita, ei nyt tällä kertaa
12034: mielestäni ole niin suurta painoa pantava tuohon sanaan »pikku-
12035: tilallinen>>, sillä minä tiedän ihan varmasti, että tässä maassa muualla
12036: asuvat pikkutilalliset ovat taloudellisessa suhteessa monta kertaa
12037: huonommassa asemassa kuin pikkutilalliset sen jokivarten varsilla
12038: ovat.
12039: 
12040:     Ed. T u 1 i k o u r a: Minä pyysin puheenvuoroa uudelleen huo-
12041: mauttaakseni mitä jo aikaisemmin lausuin. Olen nim. matkustanut
12042: koko Kyminlaakson läpi juuri vesitu1vien aikana ja voin siis, näke-
12043: mäni perusteella, mainita, että vesi pääasiassa teki tuhojaan pien-
12044: viljelijäin alueilla, suurviljelijät kun yleensä omistavat korkeammat
12045: maat Kyminlaaksossa. Pyytäisin vielä viimeiselle puhujalle huo-
12046: mauttaa, että minun käsitykseni mukaan jos joku yhtiö joutuu ret-
12047: telöitten esineeksi ja siitä johtuu vahinkoa suurelle yleisölle, niin,
12048: kun se vaan ei satu sosialidemokraatteihin, ei yhteiskunnan auttavan
12049: käden tarvitse tulla väliin.
12050: 
12051:     Ed. W a 1 a v a a r a : Minä pyydän kannattaa niitä mielipiteitä,
12052: joita ed. Wesa täällä toi esiin. Ed. Tulikouralle pyydän huomauttaa,
12053: että tuskinpa vesi sentään vielä tietää niin tarkkaan erottaa suurten
12054: kartanojen tiluksia pientilallisten tiluksista.    Varmaan se tekee
12055: tuhojaan suurten kartanoitten tiluksilla samalla korkeudella,
12056:                          Koskien perkauksia.                       269
12057: 
12058: saman joen varrella, jos se kerran pikkuviljelijäin tiluksille löytää
12059: tiensä.
12060:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
12061: ehdotus n:o 51 T a 1 o u s v a 1 i o kun t a a n.
12062: 
12063: 
12064: 
12065: 
12066:    Seuraava istunt{) on ensi perjantaina kello 6 i. p.
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071:    Istunto päättyy kello 10,02 i. p.
12072: 
12073:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
12074:                                                Ph. Suuronen.
12075:             j
12076:            j
12077:           j
12078:          j
12079:         j
12080:        j
12081:       j
12082:      j
12083:     j
12084:    j
12085:   j
12086:  j
12087: j
12088:         11. Perjantaina 28 p. elokuuta
12089:                              klo 6 i. p.
12090: 
12091:                            PäiväJär)estys.
12092: 
12093:    Ilmoituksia:
12094: 
12095:     1) Edust. Tulikouran y. m. Edusk. esit. N:o 9 sisältävä ehdotuksen
12096: asetukseksi 19 p:nä kesäk. 1895 säästöpankeista annetun asetuksen
12097: 1 §:ään pantavasta lisäyksestä.
12098:     2) Edust. Käkikosken y. m. anom. ehd. N:o 222 ronsaaruman
12099: valtioavun myöntämisestä pelastavaa siveellisyystyötä tekeville
12100: yksityisille ja laitoksille.
12101:     3) Edust. Helenius-Seppälän ja Kaarneen anom. ehd. N:o 223
12102: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta koskevan arm. esityksen
12103: juoduttamisesta ynnä suunnitelman laatimisesta leskien ja orpojen,
12104: ilman omaa syytään työttömien ja satunnaisesti sairaiden mahdollisen
12105: a vustamisen järjestämiseksi.
12106:     4) Edust. Helenius-Seppälän ja Kaarnen anom. ehd. N:o 224
12107: valtion työolojen järjestämisestä.
12108:     5) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 1 arm. esit. johdosta,
12109: joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
12110:     6) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnalle jätetyn
12111: anom. ehd. johdosta, joka tarkoittaa Raittiuden Ystävät ja Finlands
12112: Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen sekä Suomen Opiskele-
12113: van Nuorison Raittiusliiton kannattamista vuotuisella apurahalla.
12114:     7) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätetyn
12115: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen
12116: avustamista.
12117:     8) Talousvaliokunnan mietintö N:o 1 eräänlaatuisia yhteismetsiä
12118: koskevan arm. esityksen johdosta.
12119: Z12                   Istunto 28 p. elokuuta 1908.
12120: 
12121:    9) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2 leimasuostuntaa
12122: koskevan arm. esityksen johdosta.
12123:    IO) Pankkivaltuusmiesten kertomus Eduskunnan Pankkivalio-
12124: kunnalle v:lta 1907.
12125: 
12126: 
12127: 
12128:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa edustajat von Alfthan,
12129: Raunio, Tainio ja E. S. Yrjö-Koskinen.
12130: 
12131: 
12132:                             Ilmoitusasiat:
12133:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. E. S. Yrjö-Koskinen
12134: täksi päiväksi sekä huomiseksi ja maanantaiksi, ed. Söderholm
12135: huomiseksi, ed. Poutiainen ensi viikon tiistain istunnosta, ed. Ran-
12136: nikko syyskuun 1 p:stä sen 6 p:ään, ed. Heikkinen ja Rosendal ensi
12137: viikon ajaksi sekä ed. Weijola yhdeksi viikoksi ensi torstaista lukien.
12138:     Ed. Raunio ilmoitetaan sairauden takia estetyksi toistaiseksi
12139: saapumasta Eduskuntaan.
12140: 
12141: 
12142:    Sihteeri lukee seuraavan Pankkivaltuusmiehiltä saapuneen kir-
12143: jelmän:
12144: 
12145:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12146: 
12147:       Suomen Eduskunnan      Pankkivaltuusmiehiltä.
12148: 
12149:     Sittenkuin pankkivaltuusmiehet 24 päivänä maaliskuuta 1908
12150: ovat lähettäneet viimeksi koossa olleille valtiopäiville sellaisen kirjel-
12151: män kuin oheenliitetty kopia osoittaa, saavat Pankkivaltuusmiehet,
12152: viitaten mainittuun kirjelmään, sen lisäksi kunnioittaen ilmoittaa,
12153: että entinen Senaattori Lennart Gripenberg, joka 18 päivänä loka-
12154: kuuta 1907 on valittu olemaan osallisena kaikissa Pankkivaltuusmiesten
12155: käsiteltävissä asioissa, viime kesäkuussa on muuttanut pois paikka-
12156: kunnalta jonka vuoksi hän ei ole tilaisuudessa enään ottamaan osaa
12157: kaikkiin Pankkivaltuusmiesten käsiteltäviin asioihin. Helsingissä
12158: 7 päivänä elokuuta 1908.
12159: 
12160:                            E. G. Palmen.
12161:            Heikki Lindroos.    A. Listo.   H. G. Paloheimo.
12162:                Gösta Björkenheim.     Onni Hallsten.
12163: 
12164:                                                      G. E. Winter.
12165:                     Kirjelmä Pankkivaltuusmiehiltä.                        273
12166: 
12167: 
12168: Kopla.
12169: 
12170:    Suomen Eduskunnan
12171:    Pankkivaltuusmiehet.
12172: 
12173:        Helsingissä
12174:  24 p. maaliskuuta 1908.
12175: 
12176:           N:o 27.
12177: 
12178: 
12179:                         Suomen Eduskunnalle.
12180: 
12181:     Sen johdosta, että Valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n z:n kohdan
12182: mukaan Pankkivaltuusmiehistä vuoron mukaan vuosittain kahden
12183: tulee erota, ovat toimitetussa arpomisessa joutuneet eroamaan, niistä
12184: kolmesta valtuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikissa val-
12185: tuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa, Professori Vapaaherra
12186: E. G. Palmen sekä niistä kolmesta valtuusmiehestä, joiden tulee olla
12187: osallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa,
12188: Tilanomistaja H. G. Paloheimo.
12189:     Siihen nähden, että varamiehistä Kauppias K. H. Renlund viime
12190: helmikuussa on kuollut, ovat valtuusmiehet olleet sitä mieltä, että
12191: ratkaistaessa kysymystä siitä, ketkä varamiehistä ovat vuorossa
12192: eroamaan, Kauppias Renlund vainaja oli pidettävä ikäänkuin arvan
12193: kautta eronneena, joten jälellä olevista varamiehistä ainoastaan yhden
12194: oli erottava, ja on varamiehistä arvan kautta joutunut eroamaan
12195: Filosofianmaisteri 0. Hallsten, minkä Pankkivaltuusmiehet täten
12196: saavat Eduskunnalle kunnioittaen ilmoittaa.
12197: 
12198:                         E. G. Palmen.
12199:      Heikki Lindroos. Lennart Gripenberg. H. G. Paloheimo.
12200:                 W. A. Lavonius. H. M. J. Relander.
12201: 
12202:                                                       G. E. Winter.
12203: 
12204:     Kopian oikeaksi todistaa: Helsingissä 7 päivänä elokuuta rgo8.
12205: 
12206:                                                       G. E. Winter.
12207: 
12208:    P u h e m i e s : Kun pankkivaltuusmiehet ovat lähettäneet aivan
12209: samanlaisen kirjelmän pankkivaliokunnalle, ei tämä kirjelmä, joka
12210: on tarkoitettu vaan Eduskunnalle tiedoksiantamista varten, antane
12211: aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
12212:                                                                       18
12213: 274                       Istunto 28 P• elokuuta 1908.
12214: 
12215:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
12216:                     1)   Lisäys säästöpankkiasetukseen.
12217: 
12218:    Esitetään ed. T u 1 i k o u r a n y. m. eduskuntaesitys n:o 9 sisäl-
12219: tävä ehdotuksen asetukseksi 19 p:nä kesäk. 1895 säästöpankeista
12220: annetun asetuksen 1 §:ään pantavasta lisäyksestä (Liitteet X siv. II).
12221: 
12222:    P u he m i e s : Tämä asia on ollut pöydällä viime istunnosta.
12223: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin pankkivalio-
12224: kuntaan.
12225:       Keskustelu:
12226:     Ed. S t å h 1 b e r g:    Valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty,
12227: mitkä asiat kuuluvat kuhunkin niistä lakimääräisistä valiokunnista,
12228: jotka valtiopäivillä on asetettava. Ja sen lisäksi säätää 35 §:n z
12229: momentti, että ylimääräiseen valiokuntaan, joka näiden lakimää-
12230: räisten lisäksi asetetaan, voidaan, jos siinä on. vähintään 12 jäsentä,
12231: lähettää sellainenkin asia, joka laadultaan olisi lakimääräisen valio-
12232: kunnan valmisteltava.
12233:     Tästä johtuu, että, käsittääkseni, sellaista asiaa, joka selvästi
12234: kuuluu johonkin lakimääräiseen valiokuntaan, ei voida toiseen laki-
12235: määräiseen valiokuntaan siirtää. Mutta nyt esillä oleva asia, säästö-
12236: pankeista annettua asetusta koskeva, ei nimenomaisesti kuulu mihin-
12237: kään muuhunkaan lakimääräiseen valiokuntaan kuin pankki valiokun-
12238: taan, ja mitään laillista estettä sen pankkivaliokuntaan lähettämisellä
12239: ei sentähden ole. Mutta V. J. myöntää myös tällaisten asiain, ja
12240: yleensä kaikkien asiain, lähettämisen ylimääräiseen valiokuntaan, ja
12241: laki- ja talousvaliokunta on mielestäni sopivampi esillä olevaa lain-
12242: säädäntöasiaa käsittelemään kuin pankkivaliokunta, jonkatähden
12243: tällä perusteella puoltaisin asian lähettämistä laki- ja talousvalio-
12244: kuntaan.
12245: 
12246:     Ed. T u 1 i koura: Kun viime istunnossa ehdotin asian lähe-
12247: tettäväksi lakivaliokuntaan, tein sen siitä syystä, että tässä on kysy-
12248: myksessä lyhyt lainlisäys, sekä toiseksi sen vuoksi, että tämän vuoden
12249: ensimäisillä valtiopäivillä oli eduskunta jo lähettänyt saman kysy-
12250: myksen lakivaliokuntaan. Ehdotusta, että asia nyt lähetetään laki-
12251: ja talousvaliokuntaan, vastustan, koska asialla ei ole mitään talou-
12252: dellista puolta, sekä toiseksi, koska laki- ja talousvaliokuntaan on jo
12253: lähetetty niin pitkiä lakiehdotuksia, että tämän lähettäminen sinne
12254: olisi samaa kuin asian hautaaminen, mikä ei suinkaan olisi yhtä
12255: kunniallinen hautaus kuin mikä täällä rautatieasioiden osaksi tuli.
12256:     Keisarillisen Suomen senaatin kamaritoimituskunta on virka-
12257: kirjeellä N:o 560, 9 p:ltä marraskuuta 1897, säästöpankkien rahoista
12258:               Valtioapua pelastavaan siveellisyystyöhön.          275
12259: 
12260: määrännyt, että kunnallisia, kirkollisia y. m. sen laatuisia varoja
12261: sääStöpankeilla ei ole oikeus ottaa talletettavaksi. Tällainen määräys
12262: on nykyään jo häpeäpilkku meidän laissamme.
12263:    on   jo kyllin kokemuksia siitä, että kokonaiset kunnat, kirkko-
12264: yhdyskunnat, yhdistykset ja säästöpankit eivät tätä lakia enää!ole
12265: noudattaneet moneen vuoteen, vaan ovat tästä huolimatta jo maini-
12266: tunlaisia varoja säästöpankkeihin tallettaneet. Taas ne kunnat ja
12267: kirkkokunnat sekä yhdistykset, jotka tätä lakia ovat noudattaneet,
12268: ovat saaneet itsellensä tämän kautta hankaluuksia matkan pituuksien
12269: y. m. kulunkien kautta, saattaessaan varojansa kauppapankkeihin,
12270: kun yhtä mukavasti olisivat voineet tehdä talletuksensa oman kun-
12271: tansa säästöpankkiin.
12272:     Sitä valiokuntaa, mihinkä eduskunta asian lähettää, pyytäisin
12273: ottamaan juuri nämä seikat huomioonsa, ja ottamaan asian käsitel-
12274: täväksi sellaisena, niiden joukkoon, että se vielä tänä istuntokautena
12275: saisi päätöksensä.
12276:     Koska nyt puhemiesneuvosto on ehdottanut asian lähettämistä
12277: pankkivaliokuntaan, ja niinmuodoin selittänyt tällä eduskunnalla
12278: olevan oikeuden tällaisia asioita pankkivaliokuntaan lähettää, niin
12279: luovun ehdotuksestani ja yhdyn nuhemiesneuvoston ehdotukseen.
12280: 
12281:    Ed. S e t ä 1 ä : Minäkin puolustaisin puhemiesneuvoston ehdo-
12282: tusta, sillä perustuksella, että pankkivaliokunta lienee ainoa valio-
12283: kunta, jolla on jonkinlainen mahdollisuus käsitellä tätä asiaa.
12284: 
12285:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
12286: 
12287:     Puhemies: Kun ed. Ståhlbergin ehdotusta, että asia lähe-
12288: tettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan, ei ole kannatettu, niin sitä ei
12289: voi asettaa äänestettäväksi, joten eduskunnalla ei ole muuta ehdo-
12290: tusta kuin puhemiesneuvoston ehdotus.
12291:     Eduskuntaesitys N:o glähetetään P a n k kiva 1 i o kuntaan.
12292: 
12293: 
12294:                2)   Valtioapu petastavaan siveellisyystyöhön.
12295: 
12296:    Esitetään ed. Käkikosken y. m. anomusehdotus n:o 222, ronsaaru-
12297: man valtioavun myöntämisestä pelastavaa siveellisyystyötä tekeville
12298: yksityisille ja laitoksille (Liitteet VI siv. II4)·
12299:     Ed. K ä k i k o s k i selostaa sen lausuen:
12300:    Vaikka viime valtiopäiville jätettiin samaa asiaa koskeva
12301: anomus, on tämä anomus kuitenkin muuttuneiden olosuhteiden
12302: vuoksi aivan uusi. Siitä syystä, ja koska asian kiireellisyyden vrloksi
12303: tahtoisin aivan erityisesti kiinnittää eduskunnan huomiota siihen
12304: 276                   Istunto 28 p. elokuuta 1908.
12305: 
12306: 
12307: asiaan, jota tämä anomus koskee, niin pyydän saada lukea sekä
12308: perustelut että ponnet.
12309:     Anomusehdotus lähetetään puhujan ehdotuksesta S i v i s t y s-
12310: v a 1 i o k u n t a a n.
12311: 
12312:                3)   Työkyvyttömyys ja vanhuusvakuutus.
12313:     Esitetään ed. Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus
12314: N:o 223, työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen jouduttamisesta
12315: ynnä suunnitelman laatimisesta leskien ja orpojen, ilman omaa syy-
12316: tään työttömien ja satunnaisesti sairaiden mahdollisen avustamisen
12317: järjestämiseksi.
12318:     Anomusehdotuksen selostaa ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä ja lähe-
12319: tetään se hänen ehdotuksestaan T y ö v ä e n a s i a i n v a l i o-
12320: k unta a n (Liitteet IX siv. 89).
12321: 
12322:                            4)   Valtion työt.
12323:    Esitetään ed. Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus
12324: n:o 224, valtion työcolojen järjestämisestä.
12325:    Selostajaosa ed. He 1 en i u s- Seppä 1 ä n ehdotuksesta ano-
12326: musehdotus lähetetään T y ö v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n.
12327: (Liitteet IX siv. 75).
12328: 
12329:                         5-10)     Pöydällepanoja:
12330: 
12331:    Esitetään ja pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
12332: ensi istuntoon:
12333: 
12334:     5) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I, arm. esityksen joh-
12335: dosta, joka koskee suostuotaveroa pelikorteista;
12336:     6) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o I, Eduskunnalle jätetyn
12337: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa >>Raittiuden Ystävät»
12338: ja >>Finlands Svenska Nykterhetsförbund>> nimisten seurojen, sekä
12339: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kannattamista vuo-
12340: tuisella apurahalla;
12341:     7) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätetyn
12342: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen
12343: avustamista;
12344:     8) Talousvaliokunnan mietintö N:o r eräänlaatuisia yhteismetsiä
12345: koskevan arm. esityksen johdosta ja
12346:     9) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2 leimasuostuntaa
12347: koskevan arm. esityksen johdosta.
12348:     ro) Pankkivaltuusmiesten kertomus Eduskunnan Pankkivalio-
12349: kunnalle vuodelta 1907, pannaan samaten pöydälle ensi istuntoon.
12350:          Lausunto puhujalle annetun huomautuksen johdosta.           277
12351: 
12352: 
12353:    Puheenvuoron saa, tehdäkseen erään ilmoituksen:
12354: 
12355:     Ed. V r j ö M ä k e 1 i n : Sen johdosta, että eduskunnan herra
12356: puhemies suvaitsi eduskunnan viimeksi pidetyssä istunnossa antaa
12357: sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään kuuluvalle edustajalle
12358: Edvard Valpas Hänniselle nuhteet sen puheen johdosta, jonka mai-
12359: nittu edustaja piti kieltolakia koskevaa välikysymystä käsiteltäessä,
12360: pyytää sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tuoda kauttani julki
12361: seuraavan lausunnon:
12362:     Ryhmän jäsenet ovat tarkastaneet mainitun edustajan puheen,
12363: sellaisena kuin se tulee otettavaksi valtiopäiväin keskustelupöytä-
12364: kirjaan, ja ovat ryhmän jäsenet havainneet, ettei mainittu puhe sisäl-
12365: tänyt mitään sellaista, joka olisi tosiasiallisesti voinut aiheuttaa min-
12366: käänlaista toimenpidettä puhemiehen puolelta, vaikka puhemies
12367: olisikin mahdollisimman ahdasmielisesti tahtonut tulkita Valtiopäivä-
12368: järjestyksen tällaista tal?austa edellyttävää kohtaa ..
12369:     Ryhmän jäsenistä on puhemiehen menettely tässä asiassa ollut
12370: sitäkin käsittämättömämpää, koska puhemies, joka on johtanut
12371: hajoitetunkin eduskunnan keskusteluja kaksilla edellisillä valtiopäi-
12372: villä, ei ole silloin katsonut tarpeelliseksi antaa muistutusta eräille
12373: porvarillisille edustajille, vaikka heidän antamansa lausunnot ovatkin,
12374: erinäisiä kysymyksiä käsiteltäessä, sisältäneet yhtä ja toista, minkä
12375: olisi voinut selittää ei ainoastaan pilkaksi, vaan vieläpä loukkauk-
12376: seksikin eräitä henkilöitä vastaan, puhumattakaan sosialidemokraat-
12377: tisesta puolueesta, joka onollut-jasaapuolestammekernaastiolla-
12378: porvarillisten viskomainsolvausten maalitauluna. Myöskin hallituksen
12379: jäseniä ja heidän toimenpiteitään on eduskunnan istunnoissa mieles-
12380: tämme arvosteltu, porvarillistenkin taholta, vähintään yhtä >>arvotto-
12381: masti>>, käyttääksemme nyt sitä sanaa, kuin mitä tässä suhteessa
12382: sisälsi mainitun edustajan puhe.
12383:     Tämän tähden, ja koska on syytä varoa, ettei pahemiehen tässä
12384: asiassa noudattama menettelytapa pääsisi muodostumaan miksikään
12385: merkitykselliseksi ennakkotapaukseksi, johon vedoten voitaisiin
12386: vastaisuudessa rajoittaa kansanedustajille kuuluvaa puhevapautta,
12387: panee sosialidemokraattinen edustajaryhmä, samalla kun se ilmoittaa
12388: olevansa kokonaan sen- käsityskannan takana, minkä edustaja
12389: Edvard Valpas Hänninen toi puheessaan ilmi, mitä vakavimman
12390: vastalauseen puhemiehen menettelyä vastaan.
12391: 
12392:    P u h e m i e s : Pyydän huomauttaa, että vastalausetta ei saa
12393: panna viime istunnossa tapahtunutta menettelyä vastaan, mutta kyllä
12394: saa puhua sen laillisuudesta, mitä täällä tapahtuu.
12395: 
12396:    Ed. V r j ö M ä k e 1 i n : Lisäksi on sosialidemokraattinen
12397: eduskuntryhmä sitä mieltä, ettei puhemies, antaessaan edustaja
12398: 278                      Istunto 28 p. elokuuta 1908.
12399: 
12400: 
12401: Edvard Valpas Hänniselle muistutuksen, ole toisessakaan suhteessa
12402: noudattanut niitä määräyksiä, mitkä löytyvät Valtiopäiväjärjestyk-
12403: sessä tämänlaisten tapausten varalta. Valtiopäiväjärjestyksen 48
12404: §:ssä, johon viime istunnossa, tämän asian yhteydessä, eräät porva-
12405: rilliset edustajat viittasivat, selitetään selvin sanoin, että puhemiehen,
12406: jos joku ei esiinny vakavasti ja arvokkaasti, tai jos joku puheessaan
12407: käyttää pilkallisia tahi muuten sopimattomia sanoja hallituksesta
12408: tahi yksityisistä henkilöistä - että puhemiehen on kutsuttava
12409: sellainen puhuja järjestykseen, tai äärimmäisessä tapauksessa kiel-
12410: lettävä häntä puhumasta. Tätä oikeuttaan ei puhemies käyttänyt,
12411: vaan antoi hän sen sijaan puhujalle nuhteet vasta kolmatta tuntia
12412: senjälkeen kun kyseenalainen puhe oli pidetty. Näin menetellessään
12413: otti puhemies itselleen sen oikeuden, joka Valtiopäiväjärjestyksen
12414: mukaan tällaisissa tapauksissa kuuluu eduskunnalle, sillä Vaitiopäivä-
12415: järjestyksessä säädetään nimenomaan, että eduskunnan asiana on
12416: tutkia, onko edustaja, joka on rikkonut järjestystä, saapa puhemie-
12417: heltä nuhteet j. n. e. Kun ei puhemies alistanut asiata eduskunnan
12418: päätettäväksi, ja kun ei siitä edustajainkaan taholta ehdotusta tehty,
12419: voinemme sanoa, että puhemiehen menettely ei ollut sopusoinnussa
12420: Valtiopäiväjärjestyksen määräysten kanssa.
12421: 
12422:     P u h e m i e s : Ed. Mäkelinin lausunnon johdosta pyydän,
12423: väärikäsitysten välttämiseksi, lausua, että puheenalainen huomau-
12424: tukseni ei sisältänyt sellaisia nuhteita, joista V. J :n 48 pykälä mainitsee
12425: vaan perustuu menettelyni siihen, että puhemies on V. J :n mukaan
12426: oikeutettu kutsumaan edustajaa järjestykseen. Huomautukseni ei
12427: ollut muuta kuin tällainen järjestykseen kutsuminen puheen loputtua.
12428: Minä ainakin käsitän asian siten, että puhemies on oikeutettu, sekä
12429: puheen kuluessa että sen jälkeen, tekemään muistutuksia puheen
12430: sopivaisuudesta, jos hän katsoo siihen syytä olevan.
12431: 
12432: 
12433: 
12434:       Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina kello 6 i. p.
12435: 
12436: 
12437:       Istunto päättyy kello 6,55 i. p.
12438: 
12439: 
12440:                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
12441:                                                    Ph. Suuronen.
12442:           12. Tiistaina 1 p. syyskuuta
12443:                              klo 6 i. p.
12444: 
12445:                           Päiväjärjestys:
12446:    Ilmoituksia:
12447: 
12448:                   Ensimmäinen käsittely:
12449: 
12450:     I} Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I arm. esityksen N:o 7
12451: johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
12452:     2) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2 leimasuostuntaa
12453: koskevan arm. esityksen N:o 6 johdosta.
12454:     3) Talousvaliokunnan mietintö N:o I eräänlaatuisia yhteismet-
12455: siä koskevan arm. esityksen N:o 3 johdosta.
12456: 
12457:                           Esitetään:
12458:    4)   Pankkivaltuusmiesten kertomus.
12459: 
12460:                       Ainoa käsittely:
12461:    5) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o I Eduskunnalle jätetyn
12462: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa Raittiuden Ystävät ja
12463: Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen sekä Suomen
12464: Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kannattamista vuotuisella apu-
12465: rahalla.
12466:    6) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätetyn
12467: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen
12468: avustamista.
12469: 
12470:         P ö y d ä 11 e p a n o a   varten   e s i t e t ä ä n:
12471: 
12472:     7) Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o I arm. esityksen
12473: N:o 5 johdosta, joka koskee erillisten vesijättöjen muodostamista
12474: itsenäisiksi tiloiksi.
12475: 280                  Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
12476: 
12477:    8) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 1 Suomen Pankin ohjesään-
12478: nön 18 ja 19 §§:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
12479: 
12480: 
12481: 
12482:   Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. J. M. Korhonen,
12483: Raunio ja Sivenius.
12484: 
12485:                            Ilmoitusasiat.
12486:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Raunio sairauden takia
12487: tämän kuun 9 p:ään, ed. J. M. Korhonen tämän kuun 7 p:ään, ed.
12488: Nissinen yksityisten asian takia tämän kuun 4 ja 5 päiväksi, ed.
12489: Ahmavaara, niinikään yksityisten asian takia, yhdeksi viikoksi ensi
12490: perjantaista lukien, ed. Pennanen, Mäki ja Junnila yksityisten asiain
12491: takia ensi perjantain istunnosta.
12492: 
12493:                           Uusi eduskuntatalo.
12494: 
12495:     P u h e m i e s : Vuoden 1907 valtiopäivillä asetettiin, niinkuin
12496: tiedetään, erityinen valtuuskunta valmistamaan kysymystä uuden
12497: eduskuntatalon rakentamisesta. Maaliskuun 30 p:nä tänä vuonna
12498: antoi valtuuskunta kertomuksen toiminnastaan ja 6 p:nä huhtikuuta
12499: eduskunta lähetti kertomuksen valtiovarainvaliokunnalle. Mutta
12500: kun eduskunta samana päivänä hajotettiin, jäi asia silloin sikseen.
12501: Tuo valtuuskunnan kertomus on nyt jaettu tällekin eduskunnalle
12502: ja jotta alote asiassa näilläkin valtiopäivillä saataisiin aikaan, on
12503: kansliatoimikunta katsonut asiaksensa ehdottaa eduskunnalle että
12504: eduskunta päättäisi lähettää mainitun eduskuntatalovaltuusk,unnan
12505: kertomuksen valtiovarainvaliokunnalle, asian valmistamista ja
12506:  ehdotuksen tekemistä varten.
12507: 
12508:       Ehdotus hyväksytään.
12509: 
12510: 
12511: 
12512:                       Kansatieteellinen ulkomuseo.
12513: 
12514:     Antellin kokoelmain valtuuskunnan viimeksi koossa olleelle
12515:  Eduskunnalle antama ja nyttemmin jälleen edustajille jaettu lau-
12516:  sunto kansatieteellisestä ulkomuseosta lähetetään Puhemiesneuvoston
12517:  ehdotuksesta S i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.
12518:                     Tulo- ja menosääntö v:ksi 1909.                   281
12519: 
12520: 
12521:                    Tulo- ja menosääntö v:ksl 1909.
12522: 
12523:     Sihteeri lukee seuraavan Valtiovarainvaliokunnalta        saapun~n
12524: kirjelmän:
12525:    Suomen Eduskunnan
12526:   V al tiovarainvaliokunta
12527: 
12528:         Helsinki
12529:    Elokuun 27 p. 1908.
12530:          N:o 6.
12531: 
12532:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12533: 
12534:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi lykännyt
12535: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen N:o 8 varojen
12536: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
12537: eivät riitä, ja siitä annettavassa mietinnössään Valiokunnan tulee
12538: ottaa huomioon myös kaikki Eduskunnan päätökset, jotka vai-
12539: kuttavat 1909 vuoden tulo- ja menosääntöön. Jotta mainitun
12540: mietinnön valmistamiseen jäisi riittävästi aikaa, saa Valiokunta
12541: kunnioittaen ehdottaa, että nyt jo määrättäisiin, milloin viimeistänsä
12542: on Eduskunnassa käsiteltävä sellaiset anomus- ja esitysehdotukset,
12543: jotka aiheuttavat muutoksia mainitun vuoden tulo- ja menosääntöön.
12544: Valiokunta pyytää puolestaan ehdottaa, että tällaiseksi määrä-
12545: päiväksi asetettaisiin perjantai, lokakuun 9 päivä.
12546: 
12547:                 Valtiovarainvaliokunnan puolesta.
12548: 
12549:                              E. G. Palmen.
12550:                                                         L. Harmaja.
12551: 
12552:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta kirjelmä pannaan pöydälle ensi
12553: istuntoon.
12554: 
12555: 
12556:                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
12557:                     1)   Suostuntavero pellkortelsta.
12558:                                  (1 K.)
12559:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 1 armollisen
12560: esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
12561:     Mietinnön 2 sivulla olevan ensimmäisen ponsilauseen johdolla
12562: 282                     Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
12563: 
12564: 
12565: otetaan nyt ensimmäisen käsittelyn alaiseksi arm. esityksessä N:o 7
12566: oleva
12567:    Ehdotus Asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
12568: suoritettava.
12569:    Samalla sivulla oleva, pelikorttisuostunnasta kertyvän tulo-
12570: määrän arvioimista koskeva toinen ponsilause sitävastoin lykätään
12571: käsiteltäväksi asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn tapahduttua.
12572:    Kun ei kukaan pyydä puheenvuoroa, julistetaan asetusehdotuksen
12573: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 6r §:n
12574: mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
12575: 
12576:                            2)   Lelmasuostunta.
12577: 
12578:                                   (1 K.)
12579:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2 leimasuostun-
12580: taa koskevan armollisen esityksen johdosta.
12581:    Mietinnön 2 sivulla olevan ensimmäisen ponsilauseen johdolla
12582: otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi arm. esityksessä N:o 6 oleva
12583:    Ehdotus Asetukseksi leimasuotunnasta Suomen Suuriruhtinaan-
12584: maassa vuonna 1909,
12585:    jota vastoin mietinnön samalla sivulla oleva, leimasuostunnasta
12586: kertyvän tulomäärän arvioimista koskeva toinen ponsilause jätetään
12587: käsiteltäväksi mainitun asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn ta~
12588: pahduttua.
12589:    Keskustelu:
12590:     Ed. P a 1 m e n : Minä pyydän ainoastaan ilmoittaa, että minä
12591: puolestani olen valiokunnassa kannattanut sitä mielipidettä, joka on
12592: vastalauseessa esitetty, vaikka tosin olisin tahtonut perustelua vähän
12593: laajemmaksi. En kuitenkaan tahtonut omasta puolestani saada
12594: asiaa jäämään pöydälle. Sentähden tyydyn ilmoittamaan, että minä
12595: täydelleen kannatan sitä periaatetta, joka on lausuttu vastalauseessa.
12596:     Ed. G r o t e n f e 1 t : En tahdo kieltää, ettei se asia, josta vasta-
12597: lauseen tekijä on huomauttanut, ansaitse kaikkea huomiota ja mah-
12598: dollisesti muutos siihen suuntaan olisi asetukseen sovitettava. Vaan
12599: niin aivan mutkaton ei sittenkään tämä asia ole. Voi olla erimieli-
12600: syyttä siitä, onko tämmöisiin hyviin tarkoituksiin testamentatut
12601: varat kokonaan vapautettavat perunkirjoitusmaksusta, vai olisi-
12602: vatko ne ainoastaan asetettavat edullisempaan asemaan. On huomau-
12603: tettu, että kun tämmöiset pääomat lahjoitusten kautta tulevat luulta-
12604: vasti kaikiksi ajoiksi vapautetuiksi maksuista valtiolle, ne voisivat
12605: kumminkin nyt, perunkirjoituksessa, kestää jonkinlaisen verotuksen.
12606: Myöskin ansainnee miettimistä, ovatko kaikki ne tarkoitukset, jotka
12607: vastalauseessa luetellaan, ~ja kaikki ne seurat, jotka siinä mainit~an,
12608:                              Leimasuostunta.                          283
12609: 
12610: sitä laatua, että täydellinen vapautus perunkirjoitusmaksuista olisi
12611: paikallaan. Kun eduskunnan ennen tekemästä anomuksesta, kuten
12612: mietinnössä on huomautettukin, on asetettu komitea pohtimaan
12613: kysymystä erityisestä perintö-, lahja- ja testamenttiveroa koskevasta
12614: laista, ja siinä myöskin lausutaan toivomus, että tätä asiaa olisi
12615: joudutettava, on mielestäni oikeampaa ja viisaampaa, että tällä
12616: kerralla jätetään lisäyksen tekeminen vastalauseentekijän haluamaan
12617: suuntaan sikseen, ja odotetaan tuloksia mainitun komitean töistä.
12618: 
12619:     Ed. von A 1ft h a n: Jag vill icke i detta sammanhang gå vid-
12620: lyftigare in i saken, då ju betänkandet kommer före i stora utskottet.
12621: J ag vill blott med anledning af den senaste talarens anförande påpeka,
12622: att det snarare var på grund af ett förbiseende än på grund af afsikt,
12623: som testamente för välgörande ändamål belades med skatt. Så länge
12624: vår stämpelförordning bestått, eller åtminstone i decennier, ha
12625: testamenten för välgörande ändamål utgjort undantag, men då denna
12626: nya förhöjda arfskattstämpel infördes, hvilket skedde efter mycket
12627: hastig beredning, blef af förbiseende denna omständighet icke obser-
12628: verad. Hvad sedan beträffar totalt befriande eller en delvis beskatt-
12629: ning, så låter sig icke sådan genomföras i den riktning som hr Groten-
12630: felt anfört, emedan man icke kan införa arfsdelsskatt i sådan här
12631: form, utan måste denna önskvärda reform anstå till dess den nya
12632: arfskattelagen kan komma till stånd. Med god vilja från alla håll
12633: torde det ändå ännu dröja 3 a 4 år, innan den nya lagen trädt i gäl-
12634: lande kraft. Då det sålunda gäller flere år och förbättringen är
12635: jämförelsevis lättgenomförd, bör rättelsen nu ske.
12636: 
12637:   · Ed. V i k m a n : Katsoen siihen että meillä eduskunnan viime
12638: vuonna tekemän päätöksen mukaan on toistaiseksi tämän vuoden
12639: alusta voimassa niin raskas perintövero eräissä tapauksissa, että se
12640: voipi kohota aina 26>4 °/o:iin, on se miele.stäni silloin, kun se koskee
12641: perintöjä, jotka siirtyvät yleishyödyllisiin tarkoituksiin, niin luonnot-
12642: toman korkea, ettei tällaista epäkohtaa olisi edes pitempää aikaa
12643: sallittava, vaan olisi minun mielestäni syytä, vastalauseessa esitetyn
12644: perusteen nojalla, muuttaa nämät yleishyödyllisiin tarkoituksiin me-
12645: nevät perinnöt vapaiksi leimaverosta. Pyytäisin että suuri valio-
12646: kunta ottaisi mietintöön liitetyn vastalauseen huomioonsa.
12647: 
12648:    Ed. S c h y b e r g s o n : I anledning af hr Grotenfelts yttrande
12649: ber jag få nämna, ett ärendets beredning i denna del icke är öfver-
12650: lämnad åt den af honom nämnda komiten, utan åt lagberedningen,
12651: hvilket ju dock icke ändrar någonting i sak. Hr Grotenfelts yttrande
12652: kunde äfven för öfrigt gifva anledning till anmärkning, så t. ex. då
12653: han säger, att testamenterade medel icke vidare i någon form kunde
12654: komma att underkastas beskattning. Detta beror naturligtvis på,
12655: 284                      Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
12656: 
12657: 
12658: huru en blifvande lag om inkomstskatt formuleras. Hvad den kom-
12659: munala beskattningen beträffar, så äro för ingen del alla allmänna
12660: inrättningars fonder befriade från beskattning. För min del finner
12661: jag att de af hr Vikman framhållna synpunkterna äro af den art, att
12662: missförhållandet ju förr dess bättre bör afhjälpas.
12663:       Päätös:
12664:     Asetusehdotuksen ensimäinen käsittely julistetaan päättyneeksi
12665: ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n mukaisesti keskustelupöytäkirjan
12666: seuraamana S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n :
12667: 
12668:                     3)    Eräänlaatuiset yhteismetsät.
12669:                                    (1 K.)
12670:    Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 1 eräänlaatuisia yhteis-
12671: metsiä koskevan armollisen esityksen johdosta.
12672:    Mietinnöstä otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi siinä oleva
12673:    Ehdotus Asetukseksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
12674:    Keskustelu:
12675:     Ed. J o h n H e d b e r g : Innan detta betänkande går vidare, ber
12676:  jag att få göra vissa påpekanden och lämna några upplysningar, som
12677:  äro nödiga för ärendets rätta uppfattning.
12678:     I betänkandet talas om det förslag rörande vissa slag af samfälda
12679: skogsmarker, som beröres i petitionen N:o 3· Utskottet har för det
12680: mesta följt propositionen, utom i § 3· Där ha afvikelser gjorts, hvilka
12681: äro af icke ringa betydelse. I det stora lagförslaget om vård af skog,
12682: hvilket ännu icke från utskottet kommit till kammaren, finnes stad-
12683: gadt att en institution, som kallas läneskogsnämden, tillkommer.
12684: Denna myndighet är, då den har såsom underlydande de s. k. kom-
12685: munala skogsnämderna, af icke ringa betydelse, emedan det är
12686: nödvändigt för dessa kommunala skogsnämder, att det öfver dem
12687: finnes en fackmyndighet, som eger att snabbt och i första hand afgöra
12688: förekommande ärenden. På samma sätt förhåller det sig också med
12689: afseende å bestämmelserna för det fall, att föreskrifven förvaltning
12690: af sarnfäld skogsmark icke iakttages eller hushållsplanen icke följes.
12691: Det är alldeles nödvändigt, att det finnes en fackmyndighet, som har
12692: rätt att utfärda förordnanden, hvilka blifva beståndande ända tills
12693: besvär anförts inför laga domstol och af domstol möjligen blifvit
12694: kullhäfda. Detta betraktelsesätt har emellertid utskottet icke god-
12695: känt. Utskottet har ansett, att den första myndigheten öfver kom-
12696: munala skogsnämder skulle vara domstolen, d. v. s. i detta fall
12697: häradsrätten. Nu skola vi emellertid komma ihåg, att härads-
12698: rätten sammanträder ordinariter endast tvänne gånger under årets
12699: lopp. Det förflyter således betydande intervaller, innan domstol
12700: kan fås tillsammans, ifall man icke begagnar sig af s. k. extra ting.
12701:                         Eräänlaatuiset yhteismetsät.                 285
12702: 
12703: 
12704: Med afseende å de ärenden åter, som kunna uppstå vid vård af sam-
12705: fäld skog, är det oundgängligen nödvändigt, att de bli hastigt och,
12706: såvidt möjligt, fackmannamässigt afgjorda. Detta skulle just läne-
12707: skogsnämd kunna åstadkomma, emedan i densamma sitta, bland
12708: andra, medlemmar af de korumunala skogstiämderna och dessutom
12709: en af forststyrelsen utsedd fackman och ytterligare, för att icke den
12710: juridiska sidan af saken skalllämnas obeaktad, en medlem, utsedd
12711: af hofrätten.
12712:     På grund af hvad jag här i korthet har anfört, har jag för min del
12713: undertecknat en reservation, i hvilken jag yrkar på att § 3 skulle
12714: bibehållas sådan den förekommer i propositionen. Men hvad
12715: som icke framgår, och icke behöfver eller kan framgå ur betän-
12716: kandet, är det, att, då i utskottet beträffande § 3 omröstades
12717: om antingen bibehållande af propositionens bestämmelser eller de af
12718: majoriteten i betänkandet nu införda formuleringarna, 8 röster stan-
12719: nade emot 8. Det var således lotten som afgjorde den form, som be-
12720: tänkandet nu har. J ag föreställer mig att det är af en viss betydelse
12721: för den fortgående behandlingen af ärendet att jämväl detta är kändt.
12722: 
12723:     Ed. H a n n e s G e b h a r d : En tahdo tällä kertaa puhua
12724: mitään valiokunnan ehdottamasta lakitekstistä. Olen vain kään-
12725: tänyt huomioni valiokunnan perusteluihin, jotka minun mieles-
12726: täni eräässä periaatteellisessa kohdassa eivät pidä paikkaansa.
12727: Tärkein periaatteellinen syy, jonka hallitus tuopi esille tämän laki-
12728: ehdotuksen puolesta, joka tarkoittaa yhteismetsiä, on se, että pysy-
12729: väisesti kestävä, järkiperäinen metsätalous on yleensä kokemuksen
12730: mukaan näyttäytynyt mahdottomaksi yksityisillä tiloilla, erityi-
12731: sesti pikkutiloilla. Tällä ei suinkaan tarkoiteta sitä, etteivätkö
12732: yhden miespolven aikana pikkutilallisetkin, jotka ovat hankkineet
12733: itselleen tarpeellista sivistystä, voisi hoitaa metsiänsä aivan malli-
12734: kelpoisesti, vaan tällä tarkoitetaan sitä, että tällainen metsänhoito
12735: tavallisesti ei voi jatkua polvesta polveen, varsinkaan siellä, missä,
12736: niinkuin meillä nyttemmin, maatilat peritään roomalaisen oikeuden
12737: mukaan, se on, että kaikki perilliset saavat yhtä suuren osan. Silloin
12738: on se perillisistä, joka ottaa tilan haltuunsa, tavallisesti pakoitettu
12739: myymään metsänsä putipuhtaaksi, voidakseen taloudellisesti suoriu-
12740: tua kanssaperillistensä kanssa. Tätä tarkoittaa hallituksen perus-
12741: telukin, kun se sanoo, että kokemus kuitenkin osoittaa, että järki-
12742: peräistä metsätaloutta, siten järjestettyä, että se koituu pysyväi-
12743: seksi tulolähteeksi, ei voida ottaa käytäntöön pienillä tiloilla. Valio-
12744: kunta sanoo, ettei se ole voinut tätä perustelua hyväksyä, ja kui-
12745: tenkin tämä on tärkein periaate, jonka vuoksi ollenkaan ryhdytään
12746: tällaiseen lainsäädäntöön. Valiokunta väittää, arm. esityksen pe-
12747: rustelua vastaan, että •>missä sitä vastoin olot ovat kehittyneemmät,
12748: ja sekä yleinen että ammattisivistys korkeammalla, on kokemus
12749:                        Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
12750: 
12751: 
12752: osoittanut, että pienvijelijäin vähäisillä metsäaloillakin voidaan
12753: kyllä harjoittaa järkiperäistä sekä taloudellisesti kannattavaa metsä-
12754: taloutta>>. Tämä valiokunnan lause kyllä pitää paikkansa, mutta
12755: valiokunta ei ole huomannut sitä, että tässä on eroitus, toiselta puo-
12756: len järkiperäisen ja taloudellisesti kannattavan metsätalouden, ja
12757: toiselta puolen pysyväisen, kestävän metsätalouden välillä. Tässä
12758: on nyt puhe pysyväisestä, kestävästä metsätaloudesta, ja siitä halli-
12759: tuksen esityksessä puhutaan, mutta valiokunta jättää aivan huo-
12760: mioon ottamatta sen, joka tässä on pääasia. Koska siis tämä valiokun-
12761: nan polemiikki hallituksen armollisessa esityksessä olevaa perustelua
12762: vastaan minun mielestäni on epäoikeutettu, niin pyytäisin esittää
12763: suurelle valiokunnalle, eikö olisi syytä, että se osa valiokunnan
12764: mietintöä, se on melkein kokonaan mietinnön ensi siyu, poistettaisiin.
12765: 
12766:     Ed. G y 11 i n g: Kuten muistetaan, lähetettiin talousvaliokun-
12767: taan kolme arm. esitystä käsiteltäväksi. Näistä on nyt valiokunta
12768: ensimmäiseksi valinnut tämän esityksen eräänlaatuisista yhteis-
12769: nietsistä. Luulisi tästä päättäen, että tämä asia on erityisen tärkeä
12770: tai kiireellistä laatua, mutta niin ei ole lainkaan asianlaita. Asia ei ole
12771: kiireellinen. Ja mikä on erityisesti huomattava, koko tämä lain-
12772: säädäntötoimenpide tulee olemaan väliaikaista laatua. Tiedämme-
12773: hän nimittäin, että sama asia, jota tämä esitys koskee, s. o. tilatto-
12774: man väestön asutus, tulee luultavasti uudelleen, toivottavasti tällä
12775: istuntokaudella, käsiteltäväksi ja kaikki ne toimenpiteet, mitä täs-
12776: säkin esityksessä ehdotetaan, tulevat silloin uudelleen käsiteltäviksi.
12777: Ei voi ymmärtää sitä, kuinka hallitus on voinut lähettää kaksi niin
12778: samanlaista asiaa koskevaa esitystä samoille valtiopäiville, - ettei
12779: se ole voinut niitä yhdistää. Sitä ei voi kenties selittää muuten,
12780: kuin että tämä kyseessä oleva esitys on ollut valmiina jo pitemmän
12781: ajan ja se on jätetty tänne, koska muuta ei ole ollut jätettävissä.
12782: Yhtä vähän voi ymmärtää valiokunnan kantaa, kun se on tämmöisen
12783: vähäpätöisen asian ottanut käsiteltäväkseen ennen muita, tärkeäm-
12784: piä asioita, esim. kysymyksiä metsänhoidosta ja tukki-yhtiöiden
12785: maanoston kieltämisestä. Yhtä paljon on kummastuttava se kanta,
12786: jolle valiokunta tässä on asettunut. Se on nimittäin asettunut sille
12787: kannalle, että yhä edelleen jatkettaisiin samaa valtion maiden
12788: luovutusta yksityisille, mitä meillä jo vuosisadan on harjotettu.
12789: Tässä valiokunta on asettunut toiselle kannalle kuin jopa porvarilli-
12790: setkin, asiata tutkineet spesialistit ovat asettuneet. Niinpä, kun tämä
12791: asia viime vuonna oli maatalousvaliokunnassa esillä, valiokunta
12792: asettui yksimielisesti vastaan tätä periaatetta, joka arm. esityksessä
12793: on ja jonka valiokunnan enemmistö on hyväksynyt.
12794:     Yhtä huomiota herättävä on valiokunnan kanta kysymyksessä
12795: paljonko metsämaata tämmöisille tiloille, jotka valtion toimesta ja
12796: valtion maasta perustetaan, olisi annettava. Valiokunta nimittäin tah-
12797:                        Eräänlaatuiset yhteismetsät.                2i37
12798: 
12799: too tällaisille tiloille luovutettavaksi metsää yli kototarpeen siihen
12800: määrään, että metsä riittäisi tukemaan maanviljelijän taloutta.
12801: Tämmöistä periaatetta täytyy pitää vääränä, tämän kautta tultai-
12802: siin maanviljelystä ylläpitämään toisen elinkeinon avulla. Toki nyt
12803: ne, jotka maanviljelyksen tulevaisuuteen meillä luottavat, myöskin
12804: luottavat siihen siinä määrin, että luulevat sen yksin tulevan toi-
12805: meen, eikä toisen elinkeinon avulla.
12806:     Myöskin siinä suhteessa on valiokunta asettunut mielestäni vää-
12807: rälle kannalle, kun se on ottanut tämän lakiehdotuksen yleensä käsi-
12808: teltäväksi ennen metsälakia, koska tämä lakiehdotus edellyttää, että
12809: metsälaki jo on käsitelty. Tässä puhutaan yhteismetsän hoidosta,
12810: siis samanlaisista asioista, joita käsitellään arm. esityksessä metsien
12811: hoidosta, joka samalle valiokunnalle on jätetty. Valiokunta on kum-
12812: minkin ottanut tämän vähäpätöisemmän asian, joka edellyttää suu-
12813: rempaa asiaa, ensimäiseksi käsiteltäväkseen ja jättänyt suuremman
12814: myöhemmäksi. Tällä tavoin on tultu samasta asiasta tässä ehdotuk-
12815:  sessa tekemään erilaisia ehdotuksia kuin mitä myöhemmin isossa,
12816:  metsänhoitoa koskevassa lakiehdotuksessa ehdotetaan.
12817:      Pääasiassa tällaisilla perusteilla olemme ehdottaneet, että tämä
12818:  lakiehdotus palautettaisiin takaisin valiokuntaan, ja ettei se palaisi
12819:  ennenkuin metsänhoitoa koskeva esitys siellä on käsitelty.
12820: 
12821:     Ed. Hainari: Ensimäisen ja osaksi toisenkin vastalauseen
12822: tekijät ovat kosketelleet sitä laitosta, jonka tulee huolehtia yhteis-
12823: metsien hallinnon ja hoidon toimeenpanosta, milloin sitä osakkaan
12824: tai osakkaiden huolimattomuudesta ei ylläpidetä. Kyseessä oleva
12825: arm. esitys edellyttää, että tällaisena laitoksena tulisi olla läänin-
12826: metsälautakunta, eräs käsite, joka on meidän tähänastisessa lain-
12827: säädännössämme ollut tuntematon, mutta jonka hallituksen lakialote
12828: uudeksi metsänhoitoasetukseksi tuo ilmi.         Vastalauseen tekijäin
12829: mielestä syntyy, niinkuin sanotaan toisessa vastalauseessa, kirja-
12830: vuutta meidän lainsäädännössämme ja yhdenmukaisuuden puutetta,
12831: kun nyt kysymyksessä olevaan lakiin ehdotetaan täksi laitokseksi
12832: kihlakunnanoikeutta, huolimatta siitä että uuden metsälain ehdoi-
12833: tuksessa on n. s. >>lääninmetsälautakunta>>.
12834:     Tätä seikkaa ei valiokunta ole katsonut miksikään epäjohdon-
12835: mukaisuudeksi tai sopusoinnun puutteeksi, sillä onhan kihlakunnan-
12836: oikeus sellainen laitos, jonka toiminta ulottuu kaikkiin yhteiskunta-
12837: elämän aloihin ja siis tähänkin. Väärin olisi tehdä tämä aivan erikois-
12838: alaa koskeva lakiehdotus riippuvaksi tuosta hallituksen metsälain
12839: alotteesta, josta ei tiedetä, minkälaisena sen eduskunta hyväksyy.
12840:     Toisen vastalauseen tekijät polemiseeraavat myöskin sitä ajatusta
12841: vastaan, joka lausutaan arm. esityksen perusteluissa, ja valiokunnan
12842: mietinnössäkin, että maanviljelyksen tulisi saada lisätukea metsä-
12843: taloudesta. Lienee kuitenkin yleisesti tunnustettu tosiasia, että
12844: 288                   Istunto 1 p. syyskuuta 1008.
12845: 
12846: maanviljelys kaipaa, monessa paikassa maatamme, sellaista lisä-
12847: tukea metsätaloudesta. Minusta toisen vastalauseen tekijät käsittä-
12848: vät liian ahtaasti maanviljelyksen. He eivät ole käsittäneet sitä
12849: maataloutena, johonka myöskin metsätalous kuuluu.
12850:     Toisen vastalauseen ydinkohtana on se vaatimus, ettei valtio
12851: saisi luovuttaa maataan yksityisomaisuuden ehdoilla. Tämän väit-
12852: teen torjuminen veisi meidät kauas sosialististen teoriiain alalle,
12853: joista voisi väitellä loppumattomiin. Omasta puolestani olen vakuu-
12854: tettu siitä, että se osa kansaamme, joka tahtoo maata viljellä, ei
12855: seiso näiden teoriiain kannalla. Se tahtoo olla maansa omistajanakin
12856: mieluummin kuin valtion vuokralaisena. Työ omalla turpeella on
12857: aina ihmiselle rakkainta, ja yksitoikkoiseksi ja kaikkea persoonallista
12858: alotetta tukahuttavaksi kasarmiksi muuttuisi yhteiskunta ja ihmis-
12859: elämä, ellei olisi mitään kolkkaa, jota ihminen voisi sanoa omak-
12860: seen ja johonka hän voisi vetäytyä.
12861: 
12862:     Ed. P y k ä 1 ä : Tämän asetusehdotuksen 3 pykälän on valio-
12863: kunta minun mielestäni pukenut liian ahtaisiin puitteisiin. Mainittu
12864: pykälä rajoittaa ihan tarkkaan maanomistajan omistusoikeuden ja
12865: määrääruisvallan tässä asiassa. Kolmannen pykälän toisessa koh-
12866: dassa määrätään nimittäin, että jos viranomainen tai joku asian-
12867: omainen tekee muistutuksen hoitosuunnitelman rikkomisesta, niin
12868: olkoon tuomioistuimella oikeus toistaiseksi kieltää kaikenlainen
12869: metsänkäyttö mainitulla alueella. Jos tällainen ahdas tulkitsemis-
12870: tapa tulee yleiseksi, voi tapahtua, että joku yksityisestä syystä rupeaa
12871: rettelöimään, ja riidellään siitä mitä hoitosuunnitelmaa on nouda-
12872: tettava. Kun tästä sitten nostetaan kysymys, voi tuomioistuin
12873: tällaisenkin kysymyksen perusteella toistaiseksi kerrassaan sulkea
12874: metsän. Sellainen riita voi kestää ehkä vuosikymmenen. Sillä ajalla
12875: voi kuitenkin asianomaiselle sattua tulipalo, jonkatähden hän tar-
12876: vitsisi rak~nnusaineita, taikka mätänevät metsässä kuivat puut,
12877: joita tietysti ei saa ottaa, kun metsä- on lukossa. Voi myöskin sattua,
12878: että siellä juuri on hakattu suurempi määrä puita ja nyt puheena-
12879: olev(ln pykälän mukaan tulee niiden jäädä sinne toistaiseksi, kunnes
12880: riita on ratkaistu. Minä toivoisin, että suuri valiokunta löytäisi
12881: kolmannen pykälän toiselle kohdalle jonkun soveliaamman muodon,
12882: ettei sitä näin ahtaassa muodossa hyväksyisi. Tällaisena se ennen-
12883: pitkää tulee tuottamaan suuria hankaluuksia ja riitaisuuksia eikä
12884: vie siihen, mihin sillä pyritään.
12885:     Mitä ensimmäiseen vastalauseeseen tulee, en minäkään pidä sitä
12886: onnistuneena, että tässä vedotaan semmoiseen laitokseen, jota ei vielä
12887: ole olemassa, ja josta ei tiedetä, tuleeko sitä milloinkaan. Muissa
12888: kohdin minä asetun täydellisesti valiokunan kannalle, paitsi nyt
12889: mainitsemassani ja pyydän suurta valiokuntaa ottamaan huomioon
12890: lausumani ajatukset. Puheena olevat yhteismetsät ehkä ovat maas.
12891:                        Eräänlaatuiset yhteismetsät.                  289
12892: 
12893: 
12894: samme harvinaisia, mutta minä ainakin tunnen yhden tällaisen
12895: yhteismetsän. Sillä jakokunnalla, jolla minulla on tilani, on 4,000
12896: tynnyrinalaa tällaista yhteismetsää, ja jos kolmannen pykälän
12897: toinen kohta tulee täydellisesti sovitetuksi meidän hallinto-oikeu-
12898: teemme, niin kyllä se on samaa, kuin jos emme sitä metsää omistaisi-
12899: kaan. Ainakin asianomainen virkamies voi löytää rettelöimisen syytä,
12900: ja sen perusteella sulkea koko metsän.
12901: 
12902:     Ed. La n t t o: Kolmanteen pykälään tyytymättömänä pyydän
12903: minäkin lausua muutamia esimerkkejä siitä, mihin ahtauteen voipi
12904: kansa joutua, jos virastot tämmöisten kuristavain pykäläin mukaan
12905: toimivat. Oulun läänissä, Säräisniemen kunnan Veneheiton kylässä,
12906: on I8 köyhää miestä ostanut valtion välityksellä erään isohkon maa-
12907: tilan. Vaikka kauppakirjat tehtiin jo vuonna I905 kevättalvella,
12908: eivät he sittenkään vielä ole saaneet kaataa yhtään puuta karta-
12909: noittensa rakentamiseksi; - eivät ole saaneet edes kulovalkean
12910: kaatamaa koivumetsääkään polttopuikseen ottaa, ilman viranomaisten
12911: määräyksestä paikalle kutsutun poliisin mittausta, josta toimesta
12912: poliisi kullakin kerralla on verottanut noita köyhiä miehiä IO mar-
12913: kalla. -
12914:     Lakipykälät ovat muodostettavat semmoisiksi, että kansa voipi
12915: niitä käytännössä nureksimatta noudattaa. Pyydän siis mietinnön
12916: palauttamista takaisin valioku~taansa.
12917: 
12918:    Ed. H o m e n : Minä yhdyn ed. Gebhardin mielipiteeseen.
12919: 
12920:     Ed. P u 11 i ne n: Edustaja Gebhardin huomautus valiokunnan
12921: mietinnön perustetuista, edellytti, ettei valiokunnalla ollut selvillä
12922: armollisen esityksen perusteluissa ilmituotu ajatus. Tämän johdosta
12923: pyydän huomauttaa, että valiokunta käsitti armollisen esityksen
12924: perustelut aivan samalla tavalla kuin ed. Gebhard täällä huomautti,
12925: mutta kun tässä esityksessä on sanottu, että pienillä tiloilla ei voi
12926: ottaa käytäntöön kestävää järkiperäistä metsänhoitoa, niin sitä ei
12927: valiokunta voi hyväksyä, sillä sellaista on kyllä meidän maassamme
12928: tapahtunut, ja oli valiokunnan tiedossa useita sellaisia tapauksia.
12929: Näin ollen, käsittääkseni, se huomautus, jonka ed. Gebhard täällä teki,
12930: ei ansaitse huomiota.
12931: 
12932:    Ed. T o k o i : Tahdon kannattaa ed. Gyllingin täällä tekemää
12933: ehdotusta, että asia lähetetään takaisin erikoisvaliokuntaan.
12934: 
12935:     P u h e m i e s : Sen johdosta että ed. Gyllingin ehdotusta on
12936: kannatettu, pyydän selittää, että minun ymmärtääkseni vastalau-
12937: seessa ehdotetaan osittain asiallista päätöstä kysymykseen nähden,
12938: enkä sen vuoksi katso voivani mainittua ehdotusta äänestyttää; sillä
12939:                                                                 19
12940: 290                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
12941: 
12942: 
12943: Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 2 kohta kieltää asiallisen päätöksen
12944: tekemistä ensi lukemisessa.
12945:       Päätös:
12946:     Asetusehdotuksen ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi
12947: ja asia lähetetään V. J.:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen
12948: v a 1 i o k u n t a a n.
12949: 
12950:                   4)   Pankkivaltuusmiesten kertomus.
12951: 
12952:    Esitetään viime täysi-istunnossa pöydälle pantu Pankkivaltuus-
12953: miesten kertomus Eduskunnan Pankkivaliokunnalle vuodelta I90J·
12954:    Keskustelu:
12955:      Ed. Huoponen : Nyt käsiteltävänä oleva Suomen eduskunnan
12956: pankkivaltuusmiesten kertomus Suomen Pankin tilasta, antaa aiheen
12957: kajota samaan kysymykseen, Pankin lainausperiaatteisiin, johon
12958: ennenkin olen kiinnittänyt eduskunnan huomiota. Olen nimittäin
12959: huomauttanut siitä mielestäni yksipuolisesta lainausperiaatteesta,
12960: joka Suomen Pankissa esiintyy siinä, että Pankki myöntää luottoa
12961: kaupan ja teollisuuden harjoittajille, vaan kieltää luoton vakavarai-
12962: silta maanviljelijöiltä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Pankin
12963: vakituinen tehtävä on valtion sitoumusten suorittaminen, vieläpä
12964: velvollisuus hankkia maalle tarpeen mukaan ulkomaan varoja, jotta
12965: Pankki voisi pitää maan raha-asiat vakavalla ja turvallisella kannalla,
12966: ja sillä tavoin helpoittaa maan rahaliikettä. Tämän vakituisen
12967: tehtävän lisäksi lainaa Pankki, kuten tunnettu, rahoja kaupan ja
12968: teollisuuden harjoittajille. Kun Pankki kerran harjoittaa tällaista
12969: lainausliikettä, seuraa siitä aivan luonnollisesti, että Pankin olisi
12970: annettava luottoa myöskin maanviljelijöille, sillä onhan maanviljelys
12971: elinkeinojen äiti, ja ainakin yhtä vakavarainen kuin kaupan ja teolli-
12972: suuden alat. Meidän täytyy ennemmin tahi myöhemmin päästä
12973: pois siitä alennuksen tilasta, jossa Suomen maanviljelijät nyt ovat
12974: toisiin rahantarvitsijoihin verrattuna. Tämä alennuksen tila korjau-
12975: tuu ainoastaan sillä ehdolla, että Suomen talonpoika, maanviljelijä,
12976: tunnustetaan täysiarvoiseksi lainan ottajaksi Suomen Pankissa
12977: muiden lainaajien kera. Tämä ei suinkaan tiedä sitä, että esim.
12978: Hypoteekkiyhdistyksen toiminta luoton antajana maanviljelijöille
12979: millään tavoin tarvitsisi heikontua. Päinvastoin toivotan sille mitä
12980: voimakkainta toimintaa tässä suhteessa.         Ollen osuustoiminta-
12981: aatteen elähyttämänä ja yhtenä anomuksen tekijänä valtiovarojen
12982: saamisesta keskuslainarahastolle, joka antaa luottoa osuuskassoille
12983: viljelystarkoituksia varten on tämmöinen osuustoiminnallinen lainaus-
12984: puoli täysin selvillä ja siis välttämättömän tarpeen vaatima.
12985:     Ilolla on myöskin tervehdittävä entisen hallituksen toimenpidettä
12986:                       Pankkivaltuusmiesten kertomus.                  291
12987: 
12988: suna, että tuonnoin asetettiin erityinen komitea laatimaan ehdotusta
12989: luottolaitokseksi pikkuviljelijöita varten. Nämä kaikki ovat tunnus-
12990: tusta ansaitsevia, kiitettäviä toimenpiteitä maanviljelijäin hyväksi.
12991: Mutta mainitsemani seikat eivät tee tarpeettomaksi sitä toimen-
12992: pidettä, että Suomen maanviljelijä vapautetaan siitä holhuunalai-
12993: suudesta, jossa se lainaukseen nähden on kautta vuosisatojen ollut,
12994: ja tunnustetaan vihdoin täysiarvoiseksi lainanottajaksi Suomen
12995: Pankissa muiden lainansaajien kera. Näin ollen ehdotan, että pankki-
12996: valiokunta ottaisi ehdotukseni lainan myöntämisestä maanviljeli-
12997: jöille vakavan harkinnan alaiseksi.
12998:      Pankkivaltuusmiesten kertomuksesta ja esitetystä tilipäätöksestä
12999: käy selville, että epävarmoihin saamisiin on siirretty Pankin saaminen
13000: Haller, Söhle & C:olta, Smk 2,281.474: so. Tämä on kovin valitettava
13001: seikka. Jos esim. nämäkin varat olisivat olleet lainattuina noille tähän
13002: asti ala-arvoisina pidetyille maanviljelijöille, tuskin Pankki olisi
13003: kärsinyt penninkään häviötä. Tehtyä tietysti ei saa tekemättömäksi,
13004: mutta olkoon tässä oppia vastaisuuden varalle.
13005:      K~rtomuksen I I §:stä havaitaan, että virkaloman hankkimiseksi
13006:  Pankin virka- ja palvelusmiehille vuonna 1907 on käytetty yli 17,000
13007: mk. Eikö virkalomia ylimalkaan voitaisi niin järjestää, että työ-
13008: toverien kesken jaettaisiin ne työvelvollisuudet, jotka virkalomalla
13009: olevan olisi suoritettava? Vähä enemmän vain työvelvollisuuksia,
13010:  niin ainakin suurin osa mainittua menoerää voitaisiin säästää.
13011:      13 §:ssä esitetään Säätytalon muutosrakennuskysymys. Pankki-
13012:  valtuusmiehet ehdottavat tässä Säätytalon uudesta rakentamista
13013:  professori Nyströmin ehdotuksen mukaan. Tätä ehdotusta kaikin
13014:  tavoin vastustan, mutta jääköön tämän asian selvittely siksi, kunnes
13015:  äsken mainittu, samaa asiaa koskeva esitys palaa asianomaisesta
13016:  valiokunnasta. Tämän yhteydessä saanen kuitenkin sen verran
13017:  mainita, että olen edelleen sillä kannalla, että eduskunnalle olisi aivan
13018:  uusi talo rakennettava ja se parhaimmalle paikalle, Tähtitornimäelle.
13019: 
13020:     Ed. P a 1 m e n : Pitkältä osalta se puhe, joka nyt pidettiin, on
13021: pidetty täällä ennen, jollei kaksi, niin ainakin yhden kerran. Tuntuu
13022: aivan siltä, kuin puhuja olisi lukenut vuoden 1908 painettua pöytä-
13023: kirjaa (Naurua). Erittäinkin yksi asia siinä kohden herättää huo-
13024: miota. Sanasta sanaan samanlaisena on esitetty ennenkin ruiku-
13025: tukset siitä, ettei maanviljelijä saa lainaa Suomen Pankista.
13026:     Minä pyydän sanoa, että, mikäli minä tiedän - minulla on
13027: ainoastaan parin vuosikymmenen kokemus Suomen Pankin asioista
13028: - ei tietääkseni kukaan sentähden, että hän on maanviljelijä, olisi
13029: sieltä saanut kieltoa. Kaikki riippuu siitä, että luotanhakija esittää
13030: vakuutta. Mutta jos maanviljelijä tahtoo lainoja saada moniksi
13031: vuosikymmeniksi, niinkuin hyvin usein on tarpeen maanviljelijälle,
13032: kun liikemies sitä vastoin tyytyy 3:n tai 6:n kuukauden vekseliin,
13033: 292                   Istunto 1 p. syyskuuta 1808.
13034: 
13035: niin tietysti tämä krediitti on aivan toisella lailla arvosteltava.
13036: Parasta olisi kuitenkin, että ed. Huoponen, koska hän nyt joka valtio-
13037: päivillä rupee näitä samoja ruikutuksia esittämään, ensin ottai!Oi
13038: vaivakseen lukea läpi Pankin ohjesäännön. Silloin hän näkisi, että
13039: se valitettu holhoudenalainen tila, jossa muka Suomen maanviljelijät
13040: ovat, on olemassa ainoastaan hänen mielikuvituksessaan.
13041: 
13042:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag hade tänkt framhålla ungefär det-
13043: samma, som den föregående ärade talaren, ehuru med något andra ord.
13044: J ag hade nämligen tänkt säga, att hr Huoponen nu igen har sjungit
13045: för oss samma visa, som flere gånger förut, och att kritiken af hans
13046: prestation är lika lätt, som den varit förut, t. o. m. lättare. Ty hade
13047: Finlands Banks tillgångar, såsom herr Huoponen det önskar, varit
13048: bundna i inteckningslån, så hade Banken icke kunnat, såsom den nu
13049: gjort, reda sig under den svåra kris vi genomgått. Men tack vare de
13050: stora utländska behållningarne, har det varit möjligt. Och i det betän-
13051: kande från bankutskottet, som i dag utdelats, kommer kammaren
13052: att få se, huru i själfa verket just denna omständighet, att Banken
13053: har fungerat såsom en säkerhetsventil, om jag så får uttrycka mig,
13054: gjort, att vi så pass lyckligt gått igenom denna kris.
13055:     Hvad förlusten på Haller, Söhle & C:o beträffar, så kommer den
13056: nog att blifva föremål för allvarlig granskning från Bankutskottets
13057: sida, och hvad tjänstledigheterna vidkommer, så vill jag fästa hr
13058: Huoponens uppmärksamhet vid, att i en bank icke, såsom i embets-
13059: verken platser kunna lämnas lediga under sommaren, utan allt måste
13060: gå sin gilla och jämna gång, då trafiken sommartid är fullt lika liflig,
13061: på vissa orter lifligare än under vintermånaderna.
13062:     Slutet på visan, det om landtdagshuset, få vi återkomma till en
13063:  annan gång. Det hör alls icke till denna sak.
13064: 
13065:     Ed. Ahmavaara : Kyllä minäkin myönnän, että ed. Huopo-
13066: nen erehtyi siinä, kun hän sanoi, että maanviljelijät olisivat Suomen
13067: Pankin luottoon nähden jonkunlaisessa holhoudenalaisuudessa, ja
13068: myöskin siinä, kun hän sanoi, etteivät maanviljelijät sieltä saa lainoja.
13069: Antaahan Suomen Pankki tietysti myöskin maanviljelijöille lainoja.
13070: Mutta se, mitä hän tarkoitti lausunnollaan, pääasiassa kuitenkin,
13071: on oikeutettu. Kun nuo erehdykset korjataan pois, niin minä arvaan
13072: herra Huoposen tarkoittaneen sitä samaa, jota jo talonpoikais-
13073: säädyssä on useita kertoja lausuttu, nim. että Suomen Pankin pitäisi
13074: maan pääelinkeinoa myöskin ruveta kannattamaan sillä tavalla,
13075: että se koettaisi miettiä, eikö joku vähempi rahasto voitaisi siellä
13076: perustaa, josta annettaisiin pitempiaikaisia, joko hypoteekki- tai
13077: muita sellaisia lainoja, joita maamiehenkin käypi lainaaminen, joitten
13078: lainausehdot nim. ovat sellaisia, että maanviljelijät voivat lainoja
13079: käyttää. Tässä vaatimuksessa on minusta hyvin paljon oikeutusta.
13080:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.                 293
13081: 
13082: En ole tosin selvillä, kuinka mahdollinen tämä olisi, mutta asia on
13083: sellainen, että kyllä sietäisi sitä pankkivaliokunnankin miettiä.
13084: Ei sitä noin vaan ylimielisyydellä voitane hyljätä, kuten nyt näyttää
13085: tapahtuvan.
13086: 
13087:     Ed. H u o p o n e n : Ed. Palmen on täällä koettanut uskotella,
13088: että minä olisin vanhasta eduskunnan pöytäkirjasta lukenut julki sen
13089: lausunnon, jonka tässä esitin. Pyydän hänelle sekä muille eduskunnan
13090: jäsenille huomauttaa, että minun ei ole tapana lukea vanhoja pöytä-
13091: kirjoja. Ed. Palmen tulee vakuutetuksi siitä, jos hän on huvitettu
13092: vertailemaan minun lausuntojani. Luultavasti niillä ei ole paljon yh-
13093: denmukaisuutta. Mutta samaedustaja näkyy kovin hermostuvan aina,
13094: jos minä otan puheenvuoron varsinkin tässä asiassa. Minä toivoisin,
13095: että hän nyt vahvistaisi hermostoaan, sillä pyydän ilmoittaa, että
13096: hän tulee vastakin kuulemaan samanlaisen ruikutuksen maanviljeli-
13097: jäin hyväksi. Minä tulen nim. sellaisia ruikutuksia täällä aina esittä-
13098: mään, siksi kunnes tämä epäkohta tulee poistetuksi. Minä tulen aivan
13099: saman laulun laulamaan uudestaan, niin kauvan kun minä tässä
13100: kamarissa olen, hyvät herrat! - Ed. Ahmavaara on huomauttanut,
13101: että maanviljelijät kyllä voivat saada luottoa Suomen Pankista.
13102:  Kyllä minä tiedän aivan hyvin niinkuin ed. Ahmavaara että suur-
13103: viljelijät, herrat ylimalkaan, saavat Suomen Pankista luottoa, mutta
13104:  vakavarainen talonpoika, pikkuviljelijä, se ei saa, vaikka hän antaa
13105:  monin kerroin parempaa vakuutta kuin kaupan- ja teollisuuden-
13106:  harjottaja. Ei tässä ole kysymys vuosikymmenien lainoista, vaan
13107: lyhyestä luotosta. On kysymys periaatteesta. Kun kaupungissa
13108:  rihkamakauppias, joka tuskin omistaa neulaa ja naskalia, suutari ja
13109:  räätäli voivat siitä Pankista saada rahaa, mutta varma talonpoika,
13110:  jonka luotto on ehdoton, ei saa, niin minä pidän sitä holhouksen
13111:  alaisuutena, semmoisena alennuksen tilana, että minä tulen siitä rui-
13112:  kutusvirren yhä uudestaan virittämään, siksi kunnes tämä epäkohta
13113:  tulee korjatuksi.
13114: 
13115:    Ed. Hannes G e b h a r d: Ed. Huoponen täällä selitti, ettei
13116: hänen ole tapana lukea vanhoja pöytäkirjoja. Mutta jos hän olisi
13117: lukenut vuoden 1907 valtiopäivien pöytäkirjan sen johdosta, mitä
13118: hän silloin lausui, ja ymmärtänyt, mitä hän luki, niin hän olisi nälmyt,
13119: millä tavalla pikkuviljelijäin lyhyt luotto on järjestettävä. Se ei
13120: käy Suomen Pankin kautta, vaan toisella tavalla.
13121: 
13122:     Ed. Li s t o: Koska ed. Huoponen lupaa pitää mielessään pikku-
13123: viljelijäin luotantarpeen asiaa, ja tarjoutuu edelleen ponnistamaan
13124: siihen suuntaan että Suomen Pankin varoja voitaisiin tähänkin
13125: tarpeeseen käyttää, niin minä kehottaisin ed. Huoposta sillä välin,
13126: kunnes hän seuraavalla kerralla saa tilaisuuden näitä vaatimuksiaan
13127: 294                    Istunto l p. syyskuuta 1908.
13128: 
13129: 
13130: tässä kamarissa taasen esittää, ajatustaan vähän pitemmälle kehittä-
13131: maan. Eikö nim. olisi mahdollista, että pikkuviljelijät, joilla on
13132: luottotarpeita, koettaisivat perustamalla oman pankkinsa luotto-
13133: tarpeensa tyydyttämiseksi sen pankin kautta saada Suomen
13134: Pankin kautta varoja käytettäväkseen? On näet, ajateltu että
13135: Suomen Pankin pitäisi kehittyä siihen suuntaan, että se yleensä ei
13136: antaisi välitöntä luottoa yksityisille lainanhakijoille, vaan että se
13137: järjestäisi toimintansa keskuspankiksi, joka antaisi luottoa ainoastaan
13138: kotimaisille pankeille. Minä uskon, vaikka siihen ei ole vielä liki-
13139: pitäinkään päästy, että kehitys vie siihen suuntaan Suomen Pankin
13140: toiminnan. Kun Suomen Pankki on ainoa seteleitä antava pankki
13141: maassamme, niin johtuu siitä, että sen on järjestettävä toimintansa
13142: semmoiseen suuntaan.
13143: 
13144:     Ed. P y k ä 1 ä: En minäkään voi yhtyä ed. Huoposta kannatta-
13145: maan, vaikka olen myös pikkutilallisten valitsema. Ei kukaan minun
13146: valitsijoistani ole minua tällä toiveelia evästänyt. Minulla on se käsi-
13147: tys, että kun yksityispankit ovat harjoittaneet vekseliliikettä pikku-
13148: tilallisten kanssa, niin ne, jotka ovat siihen antautuneet, ovat ennem-
13149: min tai myöhemmin tehneet taloudellisen kuperkeikan. Minä luulen,
13150: että tästä herra Huoposen ehdottamasta toimenpiteestä hyötyisi
13151: ainoastaan asianajajat. Minäkin olisin erittäin kiitollinen, jos Suo-
13152: men Pankki avaisi minulle krediitin, mutta ei se pitkä-aikainen olisi.
13153: Minä luulen, että useimmat pikkutilalliset ovat samassa asemassa.
13154: 
13155:      Ed. H u o p o n e n : Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että
13156: Suomen Pankin toiminta kävisi siihen suuntaan, josta ed. Listo
13157: on maininnut. Jos kerran puhtaasti sille periaatteelle asettuu, niin
13158: silloin tietysti kaikki vaatimukset tässä suhteessa raukeevat. Mutta
13159: niin kauvan kuin Pankki ei ole sillä kannalla, vaan myöntää virka-
13160: miehille ja suurviljelijöille lainoja, niin katson, että on epäjohdon-
13161: mukaista, ettei vakavarainen maanviljelijä saa luottoa.
13162:      Ed. Gebhardille pyydän kohteliaimmin huomauttaa, että olen
13163: kuullut hänen paljon puhuvan osuustoiminnasta ja olen ollut mukana,
13164: kun keskuslainarahastoa perustettiin, yhtenä sen perustajista. Vielä
13165: lisäksi muistan kaikki ne opetukset, jotka hän viime kerralla minulle
13166: antoi; ne· ovat tuoreessa muistissa. Minä nimenomaan huomautin
13167: edellisessä lausunnossa, että osuuskassat tehkööt tehtävänsä, se ei
13168: estä kuitenkaan tätä vaatimusta esittämästä.
13169:      Mitä ed. Pykälän lausuntoon tulee, että hänelle ja muille saman-
13170: laisine kävisi onnettomasti, jos Suomen pankki antaisi luottoa, niin
13171: en tarkoita, että Suomen Pankki antaisi luottoa epävarmoille lainaa-
13172: jille, vaan vakavaraisille (Hilpeyttä).
13173: 
13174:       Ed. P u 11 i n en : Ed. Huoponen väitti, että pientilalliset kai-
13175:                        Valtion kannatusapu raittiusseuroille.         295
13176: 
13177: paisivat lyhytaikaisia lainoja ja että olisi kehotettava Suomen
13178: Pankkia semmoista lainausliikettä harjoittamaan. Minä puolestani
13179: en ole kuullut tällaisia toivomuksia, vaan olen päinvästoin kuullut
13180: mainittavan, että tällainen lyhytaikainen lainausliike olisi heille
13181: epäedullinen. Tällä ei ole kuitenkaan sanottu, etteivät meidän pien-
13182: viljelijämme Karjalassa tarvitsisi luottoa. Sitä ne kyllä tarvitsevat,
13183: mutta varsin toisessa muodossa, ja sitä varten onkin eduskunnalle
13184: näillä valtiopäivillä jätetty anomus, jotta pienviljelijäinlainausliikettä
13185: varten valtio varustaisi erityisiä rahastoja, ja toivottavaa on, että ed.
13186: Huoponen, kun tämä asia tulee esille, on tilaisuudessa kannatta-
13187: maan sitä.
13188: 
13189:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13190:     Päätös:
13191:     Asiasta syntynyt keskustelupöytäkirja lähetetään Pankki-
13192: v a 1 i o k u n t a a n.
13193: 
13194:                   5)     Valtion kannatusapu raittlusseuroille.
13195: 
13196:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnalle
13197: jätetyn anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa Raittiuden
13198: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen
13199: sekä Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kannattamista
13200: vuotuisella apurahalla.
13201: 
13202:     P u h e m i e s : Koska tämä mietintö koskee määrärahaa, niin on
13203: eduskunnan päätös asiassa V. J :n 63 §:n mukaan oleva ehdollinen;
13204: lopullinen päätös määrärahan myöntämisestä tehdään vasta sitten,
13205: kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintö valtion varoista
13206: ja tarpeista.
13207:     Keskustelu:
13208:     Ed. J ä r v i ne n: Käsillä olevas'3a mietinnössä sivistysvalio-
13209: kunta ehdottaa, että eduskunta myöntäisi kolmelle mietinnössä
13210: mainitulle raittiusseuralle yhteensä 70 tuhatta markkaa.         Niin
13211: halulla kuin näkeekin, että valtion varoja käytetään raittiusaatteen         •
13212: edistämiseksi, herättää siitä huolimatta esilläoleva rahanpyyntö
13213: sekä epäilystä että katkeria tunteita. On nim. yleisesti tunnettua,
13214: että porvarilliset valtion avustusta nauttivat raittiuspuhujat ovat
13215: hyvin usein unohtaneet varsinaisen tekstinsä ja sen sijaan ajaneet
13216: oman puolueensa ohjelmaa. Epäiltävää on sentähden, että vastai-
13217: suudessakin nyt pyydettäviä rahamääriä mahdollisesti tultaisiin
13218: samalla tavalla väärinkäyttämään. Äsken sanoin, että tämä rahan-
13219: pyyntö herättää myös katkeria tunteita. Siihen on se syy, että meidän
13220: 296                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13221: 
13222: 
13223: porvarillistemme juuri näitä rahoja hyväkseenkäyttävien puolueiden
13224: toiminnassa kieltolain aikaansaamiseksi ja raittiushommissa ilmenee
13225: kahdenlaista politiikkaa.      Samaan aikaan kun hermostuttavalla
13226: kiireellä koetetaan eduskunnassa ajaa läpi rahanmyönnytyksiä
13227: kaikenmoisille raittiusseuroille, samalla jarrutetaan varsinaisen kielto-
13228: lain valmistumista. Viimeisen välikyselyn aikana kyllin selvästi
13229: tuli ilmi tällainen salakähmäinen jarrutuspolitiikka. Jos todella
13230: tahdotaan ajaa raittiusasiaa, niin ei sitä siten auteta, että vuosi toi-
13231: sensa perään annetaan kymmeniä tuhansia markkoja raittiuslipun
13232: alla kulkeville seuroille; ei se ole sillä autettu, että usein palkataan
13233: tänne Helsinkiin kallispaikkaisia raittiusherroja, kuten Raittiuden
13234: Ystävät niminen seura on tehnyt.
13235:     Rahat menevät vain herrain hyväksi, eikä jouppous kansassa
13236: vähene. Pantakoon toimeen yleinen kieltolaki, niin tällaiset rahan
13237: pyytämiset ja myöntämiset loppuvat. Monet syyt kehoittaisivat
13238: kokonaan kieltämään nyt kyseissäolevan rahamäärän, mutta katsoen
13239: kuitenkin raittiusasian tärkeyteen ja siihen rakkauteen ja innostuk-
13240: seen, joka sosialidemokratisella puolueella on tuon aatteen edistämi-
13241: seen, ovat kuitenkin sivistysvaliokunnassa olevat vastalauseen alle-
13242: kirjoittaneet jäsenet tahtoneet myöntää vielä t ä 11 ä kertaa niin
13243: suuren rahamäärän kuin vastalauseessa on mainittu.
13244:     Tässä samassa sivistysvaliokunnan mietinnössä ehdotetaan,
13245: että Eduskunta myöntäisi s-tuhannen markan suuruisen apurahan
13246: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle. Niin kauniilta kuin
13247: tuo nimi näyttääkin, tahdon sittenkin vastustaa noiden rahojen
13248: myöntämistä. Pyydän, ettei ymmärrettäsi minua väärin; Kannatan
13249: kyllä mitä lämpimimmin raittiusaatteen istuttamista opiskelevaan
13250: nuorisoon, meidän vastaisiin virkamiestemme alkuihin. He näyttävät
13251: kyllä olevan sen tarpeessa. Mutta arvellakseni eduskunta tekee asialle
13252: huonon palveluksen, jos se myöntää pyydetyt rahat, sillä ensiksikin
13253: 5 tuhatta markkaa on niin pieni summa, että sillä ei saada mitään
13254: todellista hyötyä aikaan meidän sadoissa kouluissamme. Korkein-
13255: taan voitaisiin saada yksi tai kaksi luentoa koulua kohti vuodessa
13256: ja sehän tietysti on aivan riittämätön määrä. On myös paljon kau-
13257: niimpaa antaa opiskelevan nuorison harrastaa jaloa aatetta aatteen
13258: itsensä vuoksi. On väärin, että eduskunta heti alkaisi totuttaa näitä
13259: vastaisia virkamiehiä työskentelemään palkinnon eikä aatteen tähden.
13260: Kyllä heillä sitten myöhemmin virkoja saatuaan on tilaisuus päästä
13261: valtion raha-arkulle.
13262:     Mutta on olemassa toinen keino, mikä opiskelevan nuorison kes-
13263: kuuteen raittiusaatetta levittäisi. Pyydän pohjustaa sitä hiukan.
13264:     Tiedämmehän, että yläluokan hyväksi toimivat koulut, n. s.
13265: oppikoulut, maksavat valtiolle vuosittain monia miljoonia. Niihin
13266: uhrataan lähes yhtäpaljon kansan varoja kuin koko maamme lähes
13267:  kolmemiljoonaisen työtätekevän kansan sivistyttämiseksi. Niiden
13268:                    Valtion kannatusapu raittiusseuroille.             297
13269: 
13270: 
13271: opettajat ovat hyvin varustettuja palkoilla, palkankorotuksilla ja
13272: eläkkeillä. Eiköhän olisi oikeuden ja kohtuudenmukaista, että nämät
13273: hyvinpalkatut herrat opettajat pitäisivät oppilailleen muutamia yli-
13274: määräisiä raittiusluentoja. Jos he suvaitsisivat itseään hiukan
13275: vaivata, ~ tarvitsisi silloin palkata erityistä, koulusta kouluun
13276: kulkevaa raittiusopettajaa, ja valtiolle tuokin rahamäärä säästyisi.
13277: Oman opettajan pitämällä raittiusluennolla olisi vielä monet etunsa.
13278: Opettaja tuntee oppilastensa taipumukset, luonteen ja paikalliset
13279: olot. Sitäpaitsi raittiusaatteesta ja yleensä siveellisyydestä voisi aivan
13280: helposti puhua oppitunnilla, oppiaineen yhteydessä. Joka tapauksessa
13281: täytyy sanoa, että meidän oppikouluissamme on niin paljon opetus-
13282: voimia, että erityistä kiertävää raittiusopettajaa ei tarvita. Ne
13283: monet miljoonat, jotka meidän yläluokkamme sivistys ja opetus jo
13284: tulee kansalle maksamaan, pitäisi kyllä jo riittämän. Jos köyhällä
13285: maallamme on liikoja varoja, niin älköön niitä tuhlatko niihin lai-
13286: toksiin, joissa jo entisestään on valoa, vaan annettakoon ne mie-
13287: luummin niille, joilla ei ole aikaa eikä varoja istua oppikoulujen
13288: penkeillä.
13289:     Vastustan kyseessä olevan 5,ooo markan myöntämistä >>Suomen
13290: Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle>> ja muissa kohdissa kannatan
13291: Sivistysvaliokunnan mietinnön loppuun liitettyä vastalausetta.
13292: 
13293:     Ed. von A 1ft h a n: Arbetet för nykterhetens befrämjande
13294: bland vårt på dryckenskap ganska begifna folk, är ju otvifvelaktigt
13295: ett sådant arbete, som är förtjänt utaf understöd af allmänna medel.
13296: Sådant har också kommit rörelsen till del icke blott från staten, utan
13297: i ännu mycket rikligare mån från kommunen. När nu här igen
13298: begäres ett förhöjdt anslag om sammanlagdt 15,oOo mark, emot
13299: senaste års anslag, kan man dock icke undgå att finna, hurusom det
13300: vid hvarje landtdag framställes förhöjda kraf, och hurusom före-
13301: ningarna synas arbeta under den förutsättningen att sålunda få sina
13302: budgeter att svälla till med statens medel. Detta måste dock i någon
13303: mån anmärkas om. Det synes mig, att föreningarna borde börja lita
13304: mera på egna krafter, så att de också med egna uppoffringar skulle
13305: kunna tillgodose de allmännyttiga ändamål, som de sträfva att
13306: förverkliga. Vi hafva hört upprepade gånger här utläggas; huru
13307: ofantligt många miljoner de enskilda kunna spara genom att afhålla
13308: sig från bruk af rusdrycker. Tillika hafva vi hört, huru en stor del, ja,
13309:  kanske den öfvervägande största delen af det finska folket räknar
13310:  sig till nykterhetsfolket och sålunda är i tillfälle att på detta gebit
13311:  spara in miljoner. Då nu de sålunda årligen spara in miljoner,
13312:  synes det, att de saklöst af dessa inbesparade miljoner skulle kunna
13313:  uppoffra en nämnvärd del för att befordra detta ideella sträfvande
13314:  och icke behöfva för hvarje nytt behof vända sig till staten eller
13315:  kommunerna med begäran om anslag. J ag har velat taga denna
13316: 298                   Istunto 1. p. syyskuuta 1908.
13317: 
13318: sida af saken till tals, emedan jag ansett det önskvärdt, att före-
13319: ningarna reglera sina budgeter, åtminstone för en tid framåt, inom
13320: de gränser, som de nu begärda anslagen innebära.
13321:     Hvad sedan beträffar organisationen af nykterhetsarbetet, är
13322: det en sak, som hos mig väckt betänkligheter. A sid. 2 i utskotts-
13323: betänkandet talas om, att Raittiuden Ystävät skulle vilja anställa
13324: 2 ambulatoriska distriktssekreterare och för ändamålet behöfde 2r,ooo
13325: mark. J ag har föreställt mig, att det sålunda skulle blifva en tjänste-
13326: mannapersonal, som skulle anställas med en aflöning af r,ooo mark
13327: hvar. J ag vet ej om meningen är denna, men detta synes framgå
13328: af betänkandet. J ag har emellertid hyst betänkligheter emöt,
13329: att ideella rörelser skola väsentligen skötas af en tjänstemanna-
13330: personal, aflönad med statsmedel såsom ju i detta fall skulle komma
13331: att inträffa. Det synes mig vara skäl att utaf allmänna medel
13332: beviljas tillskott för tryckningskostnader, för resekostnader, så att
13333: personer intresserade för saken icke skulle behöfva ikläda sig större
13334: ekonomiska uppoffringar i sitt arbete för saken och få dylika utgifter.
13335: Men skola de nu anställas med fasta löner för att verka för de nämda
13336: ideella syftemålen, så blifva de mer eller mindre embetsmän, och
13337: det förefaller mig, som om deras verksamhet då icke skulle kunna
13338: hafva samma fruktbringande resultat, som ifall denna verksamhet
13339: skulle utöfvas utaf af saken öfvertygade medborgare såsom en fri
13340: medborgerlig verksamhet utan särskild lön. J ag vill dock icke
13341: motsätta mig, att försök göres med denna organisation, sådan den
13342: är här föreslagen, men tviflar på att detta system under en längre
13343: tid skall visa sig vara nyttigt. J ag har här velat framställa dessa
13344: anmärkningar, men vill icke yrka på någon minskning i anslaget.
13345: J ag skulle dock önska, att föreningarna toge i öfvervägande, i hvad
13346: mån mina anmärkningar kunna hafva verkligt fog.
13347: 
13348:     Ed. Soininen: Mietintöön liitetty vastalause on mielestäni
13349: monessa suhteessa merkillinen. Viime tiistaina saimme kuulla täällä
13350: pitkän puheen siitä, että tässä maassa raittiusasialla ei ole ketään
13351: muita ystäviä kuin sosialidemokraatit. Ja nyt tältä samalta taholta
13352: tahdotaan kieltää mitättömän pieni määräraha semmoiseen työhön
13353: kieltolain valmistukseksi, jota hyödyllisempää ja parempaa tuskin
13354: voidaan tehdä. Sillä tiedämmehän, että rajaseuduilla asuva väes-
13355: tömme vielä monin paikoin uinuu raittiusasiassa, niinkuin muissakin
13356: kansallisissa harrastuksissamme. Tiedetäänhän, että siellä on totuttu
13357: salakuljetukseen jossakin määrin, toisissa paikoin enemmän ja toisissa
13358: vähemmän, ja että tämä kiusaus salakuljetukseen tulee olemaan
13359: monta vertaa suurempi niin pian kun kieltolaki tulee toimeen.
13360: Tehokkain este, joka voidaan asettaa semmoiselle kieltolain tyhjäksi
13361: tekemiselle on epäilemättä se, että rajaväestö herätetään raittius-
13362: asian tajuamiseen ja harrastukseen sekä tuntemaan sen edesvastuun,
13363:                   Valtion kannatusapu raittiusseuroille.           zgg
13364: 
13365: 
13366: mikä heillä tässä asiassa on koko kansaan nähden. Mutta kaikki tämä
13367: on vastalauseentekijöistä aivan mitätön asia.
13368:     Minusta tämä käsitys osoittaa jonkunlaista pintapuolisuutta.
13369: Arvellaan että kaikki on hyvin sillä, että saadaan kieltolaki, ja että
13370: vakaumukseen vetoava raittiustyö ei ole sen jälkeen eikä sitä ennen-
13371: kään laisinkaan tarpeen. Tämä nyt mielestäni viittaa siihen, minkä-
13372: lainen se kieltolakiharrastus on vasemmiston sanoisinko johtavissa
13373: piireissä ja mihinkä jouduttaisiin, jos raittiusasialla ja kieltolailla
13374: tässä maassa ei olisi muita ystäviä kuin he. Minä kuitenkin uskallan
13375: luottaa siihen, että vasemmiston syvät rivit ovat tässä aivan toisella
13376: kannalla, ja että he myös osaavat pitää arvossa vakaumukseen
13377: vaikuttavaa raittiustyötä.
13378:     Tässä kyllä sanotaan että voidaan käyttää siihen työhön, josta
13379: on puhe, niitä varoja, jotka valiokunta on ehdottanut piireille annet-
13380: tavaksi. Mutta niistä on niin sanoakseni joka penni jo anomuk-
13381: sessa ja valiokunnan ehdotuksessakin määrätty toisiin tarkoituk-
13382: siin. On ehdotettu että tuhat markkaa annettaisiin kullekin piirille.
13383: Mikä näistä piireistä on nyt jääpä ilman, jos näitä varoja on käy-
13384: tettävä työhön rajaseuduilla? Vai pitääkö pitkin linjaa vähentää
13385: kaikilta? Nyt on kuitenkin niin, että eduskunta jo kerran, viime
13386: valtiopäivillä, Ot;J. ehdollisesti hyväksynyt nämä tuhannen markkaa
13387: kutakin piiriä kohti. Ja arvaan, että siihen luottaen moni piiri-
13388: toimikunta jo on tehnyt suunnitelmiansa ja että niiden täytyisi
13389: näistä suunnitelmistansa luopua, jos eivät saisi näitä varoja. Joka
13390: tapauksessa on vafmaa, että muuallakin kuin rajalla tarvitaan
13391: nykyään hyvin pontevaa työtä raittiusasian hyväksi, jos mieli pitää
13392: koossa niitä rivejä, joita kylläkin muilta tahoilta koetetaan hajottaa,
13393: mikäli jaksetaan.
13394:     Tässä on ed. Järvinen syyttänyt Raittiuden Ystäviä puolueelli-
13395: suudesta. Minun tekisi todellakin mieli tuoda esiin muutamia esi-
13396: merkkejä siitä, miltä taholta ovat tulleet yritykset tehdä raittiustyön
13397: varjossa puoluetyötä, ja luulen, että ne osoittaisivat jotakin toista
13398: kuin mitä ed. Järvinen tässä on lausunut ja tarkottanut. En kui-
13399: tenkaan tahdo tuhlata tähän eduskunnan aikaa. Tahdon vaan
13400: lausua minun vakaumukseni, että Raittiuden Ystävät ovat koetta-
13401: neet parhaansa mukaan estää puolueellisuutta raittiustyössä ja että
13402: he ovat tavattomassa määrässä siinä onnistuneet, vaikka toiselta
13403: puolen on luonnollista, että jokaisen puhujan kintereillä ei voi
13404: järjestö olla, eikä piiritoimikunnatkaan, kun puhujat kulkevat
13405: maaseudulla. Sen vuoksi voi tapahtua, että puhuja käyttää tilai-
13406: suutta hyväkseen puhuakseen joskus toisen ja joskus toisenkin
13407: puolueen hyväksi.
13408:     Mutta jos nyt olisikin jonkunlaista aihetta sellaiseen syytökseen,
13409: että Raittiuden Ystävät ovat tehneet puoluetyötä taikka, toisin
13410: sanoen, eivät olisi onnistuneet sitä estää riittävässä määrin, niin
13411: 300                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13412: 
13413: 
13414: minun mielestäni ei kuitenkaan vasemmiston riveistä pitäisi tehdä
13415: mitään muistutusta, sillä muistettanee, että tästä paikasta valtio-
13416: päivillä 1907 eräs vasemmiston johtajista piti pitkän puheen siitä,
13417: kuinka kaiken sivistystyön tässä maassa pitää olla puoluetyötä.
13418: Minä pyytäisin suositella ed. Tainion puheen vasemmiston huo-
13419: mioon otettavaksi, puheen, jonka hän piti silloin, kun oli kysymys
13420: apurahoista nuorisoseuroille. Tahdon lukea tästä vaan muutaman
13421: lyhyen otteen. Hän sanoo: •>Tämän puoluekasvatuksen olen laskenut
13422: näiden (nuoriso-) seurojen suurimmaksi ansioksi. Mielestäni on turhaa
13423: koettaakaan vaikuttaa nuorisoon sivistävästi, jos ei samalla herätä
13424: puoluevaistoa, luokkavaistoa•>. Ja toisessa kohden hän sanoo: >)Mitä
13425: muuten tulee siihen puolueettomaan sivistystyöhön, niin kyllä se
13426: on kerta kaikkiaan mahdoton•>. Ja vielä toisessa paikassa: >)Me kaikki
13427: olemme itse asiassa niin piintyneitä puolueihmisiä kuin suinkin,
13428: vaikka jokainen katsoo asiakseen esiintyä puolueettomuuden varjolla.
13429: Miksi ei ole rehellisempi sanoa suoraan, miten asia on, ja esiintyä
13430: rehellisenä puolueihmisenä, sanoa että sosiaalidemokraattinen nuoriso-
13431: liitto on puolueliitto, perustettu edistämään sitä maailmankatsomusta,
13432: jonka me sosialistit omistamme, mutta kuitenkin valtioavun arvoi-
13433: nen monestakin syystä>>. Minun ei tarvinne sanoa, että minä en ole
13434: sillä kannalla kuin ed. Tainio, ja että minä, kun puolustan apua
13435:  Raittiuden Ystäville, teen sen sen vuoksi, että se on todellakin koettanut
13436:  ja onnistunut, niinkuin sanoin, enimmäkseen tehdä raittiustyötä
13437: vajoamatta puolueellisuuteen.
13438:      Mitä taas tulee siihen väitteeseen, että Opiskelevan Nuorison
13439:  Raittiusseuralle ei olisi annettava apurahaa, niin mielestäni siinäkin
13440:  on isketty semmoiseen kohtaan, johon ei olisi pitänyt iskeä. Sillä
13441:  kenelle kieltolaki kerran on rakas, niin sille kai on myöskin tärkeä, että
13442:  ne virkamiehet, joiden tässä maassa tulee panna toimeen kieltolaki
13443:  ja ylläpitää sitä, ovat raittiit. Ja niitä virkamiehiä valmistetaan
13444:  juuri oppikouluissa, joiden hyväksi nämät apurahat on anottu.
13445:  Voidaan kyllä sanoa, että opettaja tehköön tehtävänsä, niin ei muuta
13446:  tarvita. Siihen lausuntoon minäkin yhdyn. Mutta nyt on valitettava
13447:  asia, että opettajat eivät tätä nykyä tee sitä tehtäväänsä, ja sen-
13448:  vuoksi tarvitaan vastaiseksi muita keinoja. Eduskunta on jo päättä-
13449:  nyt, että kaikkiin kouluihin tulee järjestää raittiusopetus. Silloin
13450:  kun tämä päätös on pantu toimeen ja on saatu tehokkaasti vaikutta-
13451:  maan, silloin minä luulen, että anomukset Opiskelevan Nuorison
13452:  Raittiusliiton hyväksi lakkaavat. Mutta niin kauan kuin se ei ole
13453:  tapahtunut, on tämä työ kaikkein tärkeimpiä, mitä tässä maassa
13454:  raittiuden hyväksi voidaan tehdä.
13455:      Mitä ed. von Alfthanin muistutuksiin tulee, täytyy minun huo-
13456:  mauttaa siitä että Raittiuden Ystävien seura ei ole pyytänyt ollenkaan
13457:  korotusta mitään muuta tarkoitusta varten, kuin työtä varten raja-
13458:  seudulla; se on koettanut pysyä sillä alalla, joka sille edellisen edus-
13459:                   Valtion kannatusapu raittiusseuroille.             301
13460: 
13461: 
13462: kunnan päätöksen kautta jo on osotettu. Eikä se suinkaan nojaa pää-
13463: asiallisesti valtioapuun. Pyydän saada ilmoittaa, että sen menosääntö
13464: nousee vähän yli Ioo,ooo markan, ja varsinaisesti seuraa varten
13465: on pyydetty vain 45 tuhatta markkaa. Ja nimenomaan on kaikki
13466: tämä apu pyydetty semmoiseen työhön, joka ei voi tuottaa mitään
13467: rahallista tuloa; kirjallisuuden julkaisemiseen ]a raittiuslehden
13468: julkaisemiseen ei ole pyydetty penniäkään. Mitä tulee siihen puhee-
13469: seen, että liian paljon tahdotaan tätä työtä nojata rahallisesti pal-
13470: kattuihin virkailijoihin, on se pelko perätön. Sillä kyllä raittiusseu-
13471: roissa, noissa monissa sadoissa raitttiusseuroissa tässä maassa, yhä
13472: edelleen tehdään ilmaiseksi hyvin paljon raittiustyötä; mutta koh-
13473: tuutonta on vaatia, että niiden, jotka kulkevat monta kuukautta, ehkä
13474: vuoden, ympäri raittiuspuhujina, pitäisi olla palkattomia, että
13475: pitäisi koettaa saada tähän toimeen ihmisiä ilman minkäänlaista
13476: korvausta. Tietysti täytyy jokaisen elää työstään, ja sen, joka
13477: kokonaan uhraa aikansa tähän työhön, tulee myöskin saada siitä
13478:  jonkui:J.lainen kohtuullinen palkkio. I,ooo markkaa vuotta kohti ei
13479:  suinkaan ole niin liiaksi.
13480:      Minä luulen että ed. Alfthan kuuluu niihin, jotka suurella pelolla
13481:  ja vavistuksella katsovat sitä aikaa, jolloin kieltolaki tässä maassa
13482:  on oleva voimassa, peläten ettei sitä tulla noudattamaan. Jos hän
13483:  sitä pelkää, niin hänen täytyisi ymmärtääkseni olla ilomielin
13484:  mukana luomassa mahdollisuutta semmoiselle työlle, joka kannattaa
13485:  kieltolakia.
13486: 
13487:     Ed. S o h 1 b e r g: Professor Soininen har redan i hufvudsak
13488: framfört, hvad jag ville hafva sagdt. J ag kan i allo förena mig
13489: om hans uttalande, men ber att ytterligare få understryka, att
13490: det förvånar mig på det allra högsta, att hr Järvinen uttalade sig så,
13491: som han har gjort det, emot Finlands studerande ungdornsnykter-
13492: hetsförbund och dess verksamhet. Om någon gren af nykterhets-
13493: arbetet är af behofvet påkallad, så är det just verksarnheten bland
13494: den studerande ungdomen, och, såsom professor Soininen sade, så
13495: länge vi icke ännu ha obligatorisk nykterhetsundervisning i våra
13496: läroverk, så länge måste på frivillighetens väg göras hvad göras kan,
13497: för att det uppväxande släktet i våra skolor och särskildt i våra
13498: lärda skolor må lära sig att inse betydelsen af nykterhetssaken.
13499:     Gentemot frih. von Alfthan ville jag äfven ha frarnhållet det,
13500: som redan är sagdt, att det ideella arbete, som nykterhetsfolket har
13501: upptagit i och med nykterhetsarbetet, förvisso kräfver pekuniärt un-
13502: derstöd, om det i våra dagar skall kunna bedrifvas med den kraft,
13503: som förhållandena påkalla. Att vid sidan af det aflönade arbetet
13504: finnes nog och öfvernog af uppgifter för det frivilliga, vet hvar och
13505: en, som något litet varit med. Det är endast några få, som uppbära
13506: lön för sitt arbete, men det stora flertalet arbetar af varmaste intresse,
13507: 302                   Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13508: 
13509: 
13510: utan att erhålla någon som hälst lön. De få aflönade personer, som
13511: de stora nykterhetssällskapen i vårt land ha i sin tjänst, behöfvas
13512: nödvändigt för att organisationen skall kunna hållas vid makt och
13513: arbetet ledas med framgång. Som sagdt, vi nykterister äroicke så ma-
13514: teriella, att vi blott söka att från statens medel erhålla penningebi-
13515: drag, på det att livarje arbete, som af oss utföres må bli väl betalt.
13516: Största delen af nykterhetsarbetet utföres såsom ett ideell och fri-
13517: villigt arbete. J ag anhåller därför, att landtdagen utan vidare diskus-
13518: sion ville förena sig om kulturutskottets betänkande och godkänna
13519: de anslag, som utskottet här, frånsedt reservantemas uttalande, ha
13520: förordat. Detta innebär icke något nämnvärdt afvikande från före-
13521: gående · landtdags beslut. Här finnes visserligen en post på s.ooo
13522: m ark, som icke ingick i kulturutskottets förslag vid föregående landt-
13523: dag, men denna tillökning synes mig vara väl motiverad i betänkandet.
13524: 
13525:     Ed. H u o p o n e n: Kannatan lämpimästi sivistysvaliokunnan
13526: ehdotusta määrärahan myöntämisestä raittiustarkoituksia varten,
13527: Nyt jos milloinkaan tarvitaan pontevaa työtä vakaumuksen kas-
13528: vattamiseksi ehdottoman raittiuden välttämättömyydestä, eikä
13529: ainoastaan siihen asti, kunnes saadaan kieltolaki, vaan ne, jotka vuosi-
13530: kymmeniä ovat tehneet tätä vakaumuksen työtä, ovat tietoiset siitä,
13531: että sitte kun kieltolaki tulee voimaan, meidän täytyy ainakin yhtä
13532: suurella innolla, kenties vielå. suuremmalla, jatkaa tätä vakaumuk-
13533: seen vaikuttavaa työtä, että kieltolaki pysyisi voimassa. Sillä ei
13534: suinkaan ole tarkotus, että jos saadaan kieltolaki läpiajetuksi, pa-
13535: rin kolmen vuoden kuluttua laki peruutetaan. Meidän täytyy vai-
13536: kuttaa, • että kansamme suuri enemmistö elämällään kannattaa
13537: kieltolakia.
13538:     Täytyy suuresti ihmetellä ed. Järvisen esittämää ajatusta, että
13539: hän niinkuin yleensä sosialistit, käyttää kaikki mahdolliset ja mah-
13540: dottomat tilaisuudet agitatooriseen tarkotukseen. Hän esitti saman
13541: ajatuksen kuin ennenkin on esitetty, että porvarit jarruttavat kielto-
13542: lakia, ainoastaan herrat sosialistit ovat vakaumuksesta innokkaat
13543: tämän aikeen kannattajat (Vasemmalta: Oikein!). Minä luulen
13544: että se, joka äsken huusi >>oikein>>, jos hän asiaa tarkemmin miettii,
13545: huomaa että tämä tilaisuus kaikkein vähimmin sopii tähän tar-
13546: koitukseen (Vasemmalta: Sopii!)
13547:     Ed. Alfthanilta pyydän kysyä voisikohan hän yhtään esimerk-
13548: kiä tuoda siitä, että on semmoisia virkamiehiä, jotka vuosikausia
13549: aatteen hyväksi tekevät maksutta työtä? Olisin kiitollinen, jos
13550: hän yhden ainoan esimerkin voisi tuoda.
13551:     Puolestani en ole vielä havainnut, että löytyy niin pyhän aatteen
13552: innostamia, että kautta koko elämän uhraavat maksuttomasti;
13553: ei ainakaan raittiuden harrastajissa voi löytää sellaisia. Meillä löy-
13554: tyy tuhansia ja kymmentuhansia, jotka ovat vuosikymmeniä uh-
13555:                    Valtion kannatusapu raittiusseuroille.           303
13556: 
13557: 
13558: ranneet aatteen hyväksi ilman penniäkään; . mutta niiden, jotka
13559: vakituisesti antautuvat tähän tehtävään luulen ed. von Alfthanin-
13560: kin myöntävän olevan oikeutettuja saamaan korvausta.
13561:     Minä nyt pyytäisin kerta kaikkiaan ystäväliisirumin huomauttaa
13562: sosialisteillemme vastaisuuden varalle, etteivät ne kaikkia tilaisuuk-
13563: sia kuten tätä käyttäisi vain puoluetarkoituksia palvelemaan. Kyllä
13564: pitäisi kerran aatteenkin elähyttää, se käy yli puolueitten. Ja puo-
13565: lestani panen vastalauseen sitä alinomaan uusiutuvaa mielipidettä
13566: vastaan sosialistien taholta, että he ovat ainoat aatteen harrastajat,
13567: muut, jotka vuosikymmeniä ovat tehneet vakaumuksesta työtä
13568: aatteen hyväksi, vain jarruttajia.
13569:     Minä lämpimästi kannatan ehdotusta, että määräraha myönne-
13570: tään tinkimättömästi, eikä ainoastaan nyt vaan vielä kaukaiseen
13571: tulevaisuuteen se on myönnettävä yhä uudestaan (Naurua).
13572: 
13573:     Ed. Kares: Jos ed. Järvinen olisi viitsinyt tätä kysymystä
13574: valiokunnassa käsiteltäessä ottaa esille sen anomuksen, jossa anotaan
13575: Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle apurahaa, niin minä luulen,
13576: että hän olisi välttynyt antamasta niitä tietämättömyyden osoituksia,
13577: mitä hän täällä äsken lausui. Hän puheli siitä, että muka opiskeleva
13578: nuoriso nyt pannaan työtä tekemään raittiusasian hyväksi kokonaan
13579: valtion varoilla. Tämä asia ei kuitenkaan ole niin. Tässä anomuk-
13580: sessa on esitetty Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton vuotuiset me-
13581: not ja ne nousevat 14,366 markkaan. Siinä minun ymmärtääkseni
13582: jää jo yllin kyllin myöskin vapaaehtoisen uhraavaisuuden ja nuorison
13583: oman toiminnan varaan. Ei suinkaan tuo kolmasosa, jolle tässä
13584: valtioapua pyydetään, vielä tee sitä mahdottomaksi. Olisipa muuten
13585: hyvin muodotonta, jos eduskunta todellakin, kun se rupeaa apura-
13586: hoja raittiustyön hyväksi tinkimään, rupeaisi pienentämään juuri
13587: opiskelevan nuorison raittiustyöhön pyydettyjä varoja, sillä ne nu-
13588: merot, jotka osoittavat opiskelevan nuorison raittiustyötä, ovat to-
13589: dellakin ilahuttavia. On huomattava, että tämän vuoden alussa
13590: kuului Opiskelevan Nuorison Raittiusliittoon kaikkiaan 75 paikallis-
13591: yhdistystä ja niissä 7,796 jäsentä eri oppikouluista. Ja että näissä
13592: todellakin on tehty vakaumukseen vaikuttavaa raittiustyötä, sitä
13593: osoittaa se, että tämän liiton toimesta on 1,477 jäsentä viime vuoden
13594: kuluessa suorittanut erityisen raittiustutkinnon. Nämä numerot jo
13595: yksinään osoittavat, että se nuorisojoukko, joka on ollut ja joka on
13596: Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton etunenässä, on raittiusaatteen
13597: innostama ja se on tehnyt sellaista työtä, että se todella ansaitsee
13598: saada valtion ja yhteiskunnan puolelta avustusta ainakin yhtä hyvin
13599: kuin valtion puolelta on avustettu esim. erilaisia nuorisoliittoja mei-
13600: dän maassamme.
13601:     Muuten jo viime keväänä minulla oli tilaisuus puhua siitä vallan
13602: naurettavasta puoluepuheesta, jota täällä aina herätetään, kun on
13603: 304                   Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13604: 
13605: 
13606: puhe raittiustyöstä. Me emme kai pääse siitä nykyisen puolue-
13607: kirouksen aikana, että aina työhön jossain määrin voi sekaantua
13608: puolueellisuutta ja epäilemättä on raittiustyöhönkin sekaantunut.
13609: En voi kuitenkaan olla huomauttamatta sitä omituista seikkaa, että
13610: väitteet puolueellisuudesta, joita on raittiustyötä vastaan tehty,
13611: on tehty viime vuoden toiminnasta. Ja tämä oli merkillinen vuosi
13612: Raittiuden Ystäväin elämässä sen vuoksi, että silloin oli Raittiuden
13613: Ystäväin keskushallinnossa sosialistinen enemmistö (Vasemmistosta:
13614: Ei ollut!). (Puhemies: Ei saa häiritä!). Kyllä! Vaikutusvaltaisin
13615: joukko oli sosialisteja! - Oulun kokouksessa, niinkuin tunnetaan,
13616: oli täysin sosialistinen enemmistö ja se valitsi enemmistöksi keskus-
13617: hallintoon omia luottamushenkilöitään (Vasemmistosta: Ei ollut.).
13618: On omituista, että tämä toimikunta todellakin teki itsensä syypääksi
13619: siihen agitatsiooniin porvarillisten puolueiden hyväksi, mistä täällä
13620: huudetaan. Minä en voi muuta käsittää, kuin että se ei ole muuta
13621: kuin joutavanpäiväistä nakertelua, jota aina on tehty sekä valio-
13622: kunnassa että täällä, kun on puhuttu siitä että raittiustyö palvelee
13623: puoluetarkoituksia.                         •
13624:     Ed. Alfthanille tahtoisin myös huomauttaa, etten ihmettele sitä,
13625: että hän lausui siihen suuntaan kuin hän puhui, sillä hän ei millään
13626: tavalla tunne eikä tiedä sitä järjestöä, mikä Raittiuden Ystävillä
13627: meidän maassamme on. Hän luuli, että mietinnössä mainitut 21,ooo
13628: markkaa menevät varsinaisten virkamiesten palkkaamiseen. Asia
13629: on niin, että ne menevät kiertäville raittiusesitelmäin pitäjille. Rait-
13630: tiuspiirit ovat ottaneet muutamiksi kuukausiksi, muutamat koko
13631: vuodeksikin henkilöitä, joilla ei ole muuta virkatehtävää kuin kier-
13632: tää pitämässä esitelmiä paikasta toiseen. Ja kyllä kai tämmöiseen
13633: virkatoimeen on saatava valtion apua, sitä ei voi vaatia kenenkään
13634: tekemään vapaaehtoisesti. Niinkuin sanottu en ihmettele, että ed.
13635: Alfthan tätä asiaa ei tuntenut, kun mietinnössä tätä kohtaa ei ole
13636: tarkemmin määritelty. Minä puolustan mietinnön hyväksymistä.
13637: 
13638:     Ed. K i r v e s : Tässä kamarissa on· taas tehty suuri numero
13639: kieltolakiasiasta ja raittiusasiasta ja siitä, kuinka meidän oikeis-
13640: tomme ja keskustamme todella harrastavat- muka sydämestään-
13641: kansan pohjakerrosten raitistuttamista ja raittiusliikkeen kehittä-
13642: mistä. Mutta toiselta puolen se harrastus kohdistuukin omien
13643: puolue-etujen parannuksiin, kun otetaan huomioon ensiksi se raha-
13644: määrä, jota nyt raittiuden harrastajat anovat ja vertaamme sitä sii-
13645: hen kieltolain vastustukseen, jota täällä on harjotettu siinä mää-
13646: rässä, ettei kieltolakiasiaa ole vielä esitettykään Pietarissa hyväk-
13647: syttäväksi. Siis kieltolakia vastustetaan ensiksi sentähden, että
13648: raittiudenharrastajat saavat valtiolta mahdottoman suuria kanna-
13649: tusmaksuja, joilla palkkaavat itselleen virkamiehiä, jotka ovat
13650: pääasiassa suomettarelaisia. Äärimmäisen oikeiston suhde tähän
13651:                    Valtion kannatusapu raittiusseuroille.           305
13652: 
13653: 
13654: kysymykseen esiintyy, kun tarkastellaan minkälaiset anniskelu-
13655: yhtiöitten voittovarat ovat, jotka jätetään joka vuosi jaka-
13656: matta, siis niiden yhtiömiesten otniin tarkoituksiin käytettäviksi.
13657: Tämmöisestä raittiusasian ajamisesta on kaikkina aikoina ollut
13658: meidän porvarillispuolueille taloudellista hyötyä ja sentähden ne
13659: sillä tavalla sitä ajavatkin. Mutta katselkaammemillä tavalla raittius-· ~
13660: asiaa ajetaan niitten piirien keskuudessa, joissa sitä kaikkein enim-
13661: män tarvitaan. Minä puolestani luon silmäyksen ainoastaan siihen
13662: ympäristöön, joka minun kotiseutuani ympäroi. Meillä siellä perus-
13663: tettiin rauttiusseura, mutta se ei saanut kokoushuonetta mistään.
13664: Sen täytyi ryhtyä rakentamaan mökkiä itselleen ja se onnistui saa-
13665: maan työväen luottamushenkilöitten avulla lainaa niinpaljon, että
13666: saatiin jonkunlainen katto pään päälle. Mutta miten kävi? Se on
13667: ryöstössä, se mökki, tänäkin päivänä. Tämän raittius-seuran johto-
13668: kunta kääntyi Viipurin raittius-seurain keskustoimikunnan puoleen
13669: pyytäen avustusta, mutta ei saanut.           Viipurin raittius-seurain
13670: keskustoimikunta sai jossain määrin avustusta Viipurin kaupungin
13671: viinarahoista, mutta se ei antanut mitään tälle raittius-seuralle;
13672: se piti rahat itse, luonnollisista syistä. Kun siihen raittius-seuraan
13673: kuului juuri niitä joukkoja, jotka kaikkein kipeimmin semmoista
13674: valistusta tarvitsivat, keskustoimikunta asettui tietysti yläpuolelle
13675: näitten joukkojen, ja sillä tavalla se ei avustanut näitä. Käännyttiin
13676: Helsinkiin korkeitten herrojen puoleen ja pyydettiin Raittiuden
13677: Ystävien keskustoimikunnalta apua. Ei saatu. Huhu kertoo, että
13678: Viipurin raittiuspiirin keskustoimikunnan suomettarelainen sihteeri,
13679: joka myös on suomettarelaisen puolueen piirisihteri, on lähettänyt
13680: tänne kirjelmän, jossa hän sanoo, että siihen raittiusseuraan
13681: kuuluu niin suuri sosialidemokraattinen enemmistö, että sitä. on
13682: mahdoton lähteä auttamaan, tulkoot toimeen miten tahansa. Minä
13683: en mene nyt tässä väittämään, miten paljon perää tässä asiassa
13684: on, koska en ole nähnyt asiakirjoja siitä. Minä toivoisin, että täällä
13685: selvitettäisiin onko tämä totta vai ei. -Muutoin melkeinpä kaikissa
13686: raittiuspiireissä nämä piirisihteerit ovat juuri suomettarelaisia
13687: piirisihteerejä, jotka matkustelevat raittiusasioissa ja samalla toimi-
13688: vat puolueasioissa. Tätä eivät ole edustajat Soininen ja Kares
13689: kieltäneet. Minä onnittelen heitä. Mutta minkätähden mennään
13690: väittämään, ettei näitä rahoja käytetä puoluetarkoituksiin?
13691:      Kun asia on tällä tavalla, niin minä oikeastaan olisin ollut sillä
13692: kannalla, että apurahoja ei olisi ollenkaan myönnetty, sillä minä
13693: näen, että niinkauvan kuin Raittiuden Ystävien keskustoimikunta
13694: saa näinkin suurta kannatusta valtiolta, kieltolakia ei vahvisteta
13695: Suomessa. Siitä saadaan olla ihan varmoja. Mutta jos se kiellettäisiin,
13696: silloin ehkä saataisiin kieltolaki vahvistetuksi, ja silloin olisi tämän
13697: kamarin keskustalla ja oikeistolla hyvä tilaisuus näyttää, että he to-
13698: della harrastavat raittiutta. Mutta asiain näin ollen se on mahdotonta.
13699:                                                                    20
13700:                         Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13701: 
13702:      Minä vielä kiinnitän huomiota niihin hyötyihin, joita huomautin
13703:  tulevan nykyisestä asian tilasta erinomattain oikeistolle, johon tie-
13704:  tääkseni kuuluu suurimmat osat anniskeluyhtiöitten osakkaista ja
13705: joiden voittovarat nyletään juuri sieltä minunkin asuntoni ympäris-
13706: töltä. Mutta mitä niistä on sinne myönnetty? Ei mitään. Niitä nyle-
13707: tään esim. Helsingin ympäristöltäkin niin, että Helsingin kaupungin
13708: anniskeluyhtiöllä oli esim. vuonna 1902, tohtori Harmajan tutki-
13709: musten mukaan, liki 2 miljoonaa markkaa jäkamattomia voitto-
13710: varoja. Jos kerta tahdottaisiin rattiustyötä edistää, niin miksei näitä
13711: viinarahoja silloin käytettäisi juuri tuon rattiustyön edistämiseen.
13712: Mutta ne käytetään nytesim. herroille kylpylaitosten ja klupienperus-
13713: tamiseen, viskaalien palkkaamiseen ja muihin semmoisiin herroille
13714: a i v a n t ä r k e i s i i n t a r p e i s i i n. Ilman tämmöisiä virka-
13715: miehiä ja laitoksia eivät he luonnollisesti mitenkään voi tulla toimeen,
13716: ja näitten palkat täytyy ehdottomasti saada semmoisten kansalaisten
13717: tuloista, jotka juuri kaikkein kipeimmin raittiustyötä kaipaavat.
13718:     Täällä on sanottu, että tarvitaan ehdottomasti rahoja raittius-
13719: työhön rajaseutujen hyväksi. Mitä on myönnetty rajaseutujen hyväksi
13720: raittiustyöhön? Vupurin piiritoimikunta kertoo vuodelta 1906,
13721: että se on saanut Raittiuden Ystäviltä 500 markkaa. Tämä on
13722: kannatus, josta kyllä kannattaa kerskua! Ja tämä juuri semmoiseen
13723: paikkaan, jota täytyy sanoa rajaseuduksi ja jossa kannatusta tar-
13724: vittaisiin. Mutta mitä osoittaa tämä? Rajaseudut kaiketi ovat
13725: täällä Helsingissä. Täällä ne rahat, ne tuhannet menevät, täällä
13726: ovat tietysti rajaseudut, joitten hyväksi herrojen täytyy työskennellä!
13727: Jos kerta tahdottaisiin tehdä raittiustyötä vilpittömästi, eivät silloin
13728: olisi esim. raittiustalot niissä paikoissa, joissa raittiustyötä kaikkein
13729: enimmän pitäisi tehdä, huutokauppaa odottamassa. Ne olisi Rait-
13730: tiuden Ystävien pelastettava. Mutta he eivät ole sitä tehneet, eivätkä
13731: he tule sitä tekemään niinkauvan, kuin raittiusasian ajo tällä tavalla
13732: on järjestetty.
13733:     Täällä on sanottu erittäin hyvin, että opiskeleva nuoriso ehdotto-
13734: masti tarvitsee raittiusopetusta. Sen minä kyllä uskon. Minulla on
13735: niin hyvä kokemus Helsingin opiskelevasta nuorisosta, että jos kukaan,
13736: niin kyllä se tarvitsee raittiusopetusta. Mutta niillähän on täällä
13737: suurta palkkaa nauttivia opettajia. Opettakoot he raittiutta toisella
13738: tavalla eikä niin, kuin he tähän saakka ovat sitä opettaneet. Sitte
13739: vasta voidaan sanoa että nuorison raittiusopetus on johdettu oikeaan
13740: suuntaan jonne sitä kansa odottaa. Mutta kun tahdotaan sillä tavalla
13741: nuorison raittiusopetusta edistää, että pyydetään satojatuhansia
13742: valtiolta vielä opettajien palkkojen lisäksi, silloin kansa tulee ehdotto-
13743: masti olemaan tämmöisten raittiusopettajien kanssa erimieltä,
13744: ja se hylkää tulevaisuudessa kaikki niiden raittiusopetukset.
13745: 
13746:    Ed. H o k k a n e n: Nyt esillä olevassa keskustelussa olen, kun
13747:                    Valtion kannatusapu raittiusseuroille.            307
13748: 
13749: olen sitä kuunnellut, päässyt ymmärtämään asian siten, että ed.
13750: J osua Järvistä on tahdottu ymmärtää väärin, ja samoin myöskin koko
13751: sosialidemokraattista puoluetta eli tätä vasemmistoa. Ei ole tar-
13752: koituksena, että koetettaisiin estää raittiusväen toimintaa, sillä se on
13753: kaikille myönnettävä, että tämän hyvän aatteen eteen pitäisi työs-
13754: kennellä. Mutta eikö ole kummallista taloudenhoitoa, että silloin,
13755: kun nähdään, että haaska on haisevana yhteiskunnan kartanolla,
13756: levittäen taudin basillia kansaan, asetetaan vartioväki, joka torjuisi,
13757: ettei kukaan pääsisi tuota haaskaa lähelle, ja sitten laitettaisiin
13758: parantoloita, sairaaloita. Totta vieköön, eikö olisi paljon selvempää,
13759: että haaska yhteiskunnan kartanolta korjattaisiin pois, taikka sekö
13760: olisi mukavampaa porvariston mielestä, että uhrattaisiin varalli-
13761: suutta sen vartioimiseen, ettei kukaan pääsisi sitä lähelle. Kyllä
13762: minun tietääkseni olisi selvempi temppu, että haaska korjattaisiin
13763: pois yhteiskunnan kartanolta. Silloin päästäisiin suuressa määrässä
13764: kaikista niistä vaivoista ja uhrauksista, joista nyt on kysymys.
13765:      Ed. S a a r i k i v i : Ed. Soinisen lausunnon johdosta teki mieleni
13766: pyytää pikkusen puheenvuoroa. Hän kannatti tuon rahan myöntä-
13767: mistä etupäässä senvuoksi, että rajaseuduilla rajantakainen viina
13768: tekee tuhojaan ja sen poistamiseksi täytyisi uhrata varoja. Minulla
13769: on kokemusta, missä määrin näitä valtiovaroja on käytetty tähän
13770: tarkoitukseen. Niiden suhteen on täällä pidetty kauniita lausuntoja,
13771: että ne ovat muka puolueettomasti käytetty. Mutta mikä siihen vai-
13772: kuttaneekin, -kai ehkä joskus nuo >>puolueettomab>ovatesiintyneet
13773: puolueellisesti, koska niitä työväki ylipäänsä karttaa puolue-agitaat-
13774: toreina, missä vaan kuullaan, että se on Opiskelevan Nuorison tahi
13775: muun raittiusliiton lähettämä. Ja minulla on kokemus siitä, että
13776: syyt ovat selvät, miksi tällaista epäkohtaa ei voi poistaa. Raittius-
13777: puhujat eivät malta sittenkään olla koskettelematta, niin puolueetto-
13778: mia kuin ne ovatkin, asioita siltä kannalta, että ne joskus käyttävät
13779: tilaisuutta puolueensa eduksi. Ja silloin tulee yksinkertainen kansa-
13780: kin huomaamaan, että todellakin voidaan hienossa muodossa käyttää
13781: noita valtiovaroja porvarillisten puolueitten tukemiseksi, ja näin
13782:  ollen se myös alkaa pelätä niitä agitaattoreita, jotka, vaikkapa
13783:  raittiuden ystäväin nimellä, siellä toimivat. Ja semmoisen havainnon
13784:  olen tehnyt ettei tuota suurta epäkohtaa poisteta sillä, että sinne joku
13785:  herrasmies palkataan kansalle puhumaan, vaan jos tuommoinen sum-
13786:  ma olisi rajaseudun työväenjärjestön käytettävänä, se varmasti
13787:  paljon raittius-asiaa auttaisi.
13788:      Minä pyy9-än vaan kannattaa ed. Järvisen tekemää vastalausetta,
13789:  mikäli se koskee s.ooo markan myöntämistä ~Opiskelevan Nuorison
13790:  Raittiusliiton>> kannattamiseksi.
13791:     Ed. K i r v e s :   Minä pyydän kannattaa vastalausetta koko-
13792:  naisuudessaan.
13793: 308                   Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13794: 
13795: 
13796:     Ed. M a r t i k a i n e n: Jatkoksi ed. Kirveen puheelle minä ka-
13797: joaisin vähän etemmäksi rajaseutuihin. Tässä ed. Soininen kyllä
13798: huomautti, että rajaseutujen asukkaat tarvitsisivat raittiusopetusta,
13799: ja sitä tarkoitusta varten kai olisi myönnettävä varoja. Minä olen
13800: niillä aivan äärimmäisillä rajoilla Venäjätä vastaan kulkenut ja tu-
13801: tustunut sikäläiseen nykyjään jo vallitsevaan salaviinankuljetukseen.
13802: Tämä salaviinankuljetus Venäjältä päin tulee varmasti lisääntymään
13803: suuremmassa määrässä, jos kieltolaki saadaan tälle puolen rajan
13804: aikaan. Mutta siltä varalta, mitenkä paraiten voitaisiin estää, ettei
13805: poliisilaumoja sangen suuressa määrässä tarvitsisi lisätä rajaseu-
13806: duille, ei nykyinen raittiusseurain toiminta ole käynyt käytännölli-
13807: seen suuntaan. Olisi aivan välttämätöntä, että tällä kertaa, jos
13808: nämä rahavarat tulevat myönnetyiksi, niinkuin oletan, ei niitä
13809: myönnettäisi enään tänne Keski-Suomeen eikä sivistyneimrnille seu-
13810: duille, vaan tämä rahasumma käytettäisiin aivan rajaseudun rahvaan
13811: hvväksi. Perusteluissa ehdotetaan myönnettäväksi mutm muassa
13812: 4~000 markkaa sellaisen kurssin ylläpitämistä varten täällä Helsin-
13813: gissä, mutta nämät kurssit olisi asetettava sen sijaan aivan lähelle
13814: rajaa, sillä siellä ei vaikuta kirjallisuus, sen takia että nykyään aika-
13815: ihmiset vielä eivät osaa ylimalkaan lukea, sen vähemmän kirjoittaa.
13816: Niihin ei lentokirjallisuus siis tule vaikuttamaan, mutta puheilla,
13817: keskusteluilla ja opetuksilla on toisenlainen luonne tällä kertaa.
13818: Sentähden minä tahtoisin painostaa sitä seikkaa, että pitkin rajaa,
13819: varsinkin idässä päin niin pitkälle kuin asukkaita siellä lienee, ase-
13820: tettaisiin puhujia, jotka pitäisivät käytännöllisiä neuvotteluja nii-
13821: den paikkakuntalaisten, pääasiassa raittiusmieliseen nuorisoon kuu-
13822: luvien henkilöiden kanssa, ja näille neuvoisivat käytännöllisiä seik-
13823: koja. Luulen, että silloin tuo tarpeeton, vastaisuudessa ehkä hyvin-
13824: kin välttämättömäksi muuten nähty poliisivoima tulisi paljon pie-
13825: nemmäksi. Minä tiedän, että nykyään rajalla olevat tullivartijat
13826: saavat sangen suuren osan työajastaan käyttää ainoastaan sala-
13827: viinakaupan ehkäisemiseksi. Niillä olisi sangen terveellistä koke-
13828: musta, ja niiden kokemuksien perusteella voisi sitten parhaiten
13829: järjestää paikkakuntalaisten kanssa tämmöisen rajavartioston.
13830: Muuten pyydän kannattaa vasemmistolaisten tekemää vasta-
13831: lausetta.
13832: 
13833:     Ed. S o i n i n e n: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta tah-
13834: toisin sanoa, että mitä työhön rajaseudulla tulee, niin minä pääasiassa
13835: olen samaa mieltä kuin hän. Tahtoisin vain huomauttaa, että nuo
13836: kurssit Helsingissä tarkoittavat juuri puhujien valmistamista, jotka
13837: kävisivät rajaseuduilla puhumassa. Ja muuten on kyllä tarkoitus
13838: ollut, että, kun työtä suunnitellaan ja järjestetään, otettaisiin huo-
13839: mioon kaikki, mitä asiantuntijat rajaseuduilla siinä suhteessa voi-
13840: vat esiintuoda, ja neuvoteltaisiin heidän kanssaan.
13841:                    Valtion kannatusapu raittiusseuroille.           309
13842: 
13843: 
13844:     Ed. 0 r a s m a a: En olisi lainkaan käyttänyt puhevuoroa, ellei
13845: täällä olisi esiintuotu tuota ainaista vanhaa, sanoisinko ihanneperi-
13846: aatetta »puolueettomuuS>>, että raittiustyön tulee olla puolueetonta.
13847: Minun käsittääkseni tässä jos missään ammutaan! harhaan. Ny-
13848: kyään »Raittiuden Ystävät» ovat koettaneet kylläkin puolueetto-
13849: masti tehdä raittiustyötä. Mikä siitä on ollut seurauksena? Seu-
13850: rauksena on ollut se, että raittiustyö on muuttunut elottomaksi,
13851: osittain kuolleeksi. Suuri osa raittiusseurojamme on kuollut, ja
13852: suuri osa on vain nimeksi paperilla. Silloin kun raittiustyö oli va-
13853: paampaa, ja kun sitä saatiin vapaammin puolueelliseltakin kannalta,
13854: nim. yhteiskunnallisena kysymyksenä esittää, silloin siinä oli eloa
13855: ja voimaa. Jos nyt tahdotaan, että raittiustyö tulisi yhtä eloisaksi
13856: ja pontevaksi kuin se oli tuonnaisina vuosina, joka olisi välttämätöntä,
13857: jos kieltolaki astuu voimaan, olisi ennen kaikkea otettava huomioon
13858: se, että annetaan ihmisten ihmisinä puhua, se on puolueihmisinä
13859: raittiusasiasta. Ne, jotka tahtovat tätä vastaan väittää, asettua
13860: puolueettomuuden kannalle, ne riistävät raittiustyöltä sen todelli-
13861: sen hengen ja voiman, jota se tarvitsee. Tässä kamarissa istuu eri
13862: puolueryhmissä juuri niitä henkilöitä, jotka raittiustyön varsinaisen
13863: koneiston juuri muodostavat. Mistä me sitten löydämme ne puolueet-
13864: tomat raittiustyön tekijät? Ei mistään, ellemme lainaa Nikolain
13865: kirkon katolta. Minun käsittääkseni on meneteltävä niin, että >>Rait-
13866: tiuden Ystävät» antavat laajemmin tunnustusta etenkin niiden mieli-
13867: piteille, joita edustavat vasemmistolaiset, eli jotka yhteiskunnallisena
13868: kysymyksenä ajavat raittiusasiaa. Silloin siinä on todellista voimaa
13869: ja pontevuutta.
13870: 
13871:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13872: 
13873:     Puhemies: Valiokunnan mietintöön on tehty kaksi muutos-
13874: ehdotusta. Ensinnäkin on kannatettu mietintöön liitettyä vasta-
13875: lausetta, joka vastalause tarkoittaa, että •>Raittiuden Ystävill~
13876: myönnetty määräraha alennettaisiin 45,000 markaksi. Sittemmin
13877: on ed. Järvinen, ed. Saarikiven kannattamana, ehdottanut, että
13878: »Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle~> ehdotettu 5,000
13879: markan määräraha hyljättäisiin. Tulen nimittämään tätä ehdotusta
13880: ed. J ä r v i s e n ehdotukseksi.
13881:     Kun nämä kaksi muutosehdotusta eivät koske toisiansa, tulee
13882: niistä ja valiokunnan mietinnöstä erikseen äänestettäväksi. Ehdot-
13883: taisin siis seuraavaa menettelyä .äänestettäessä. Ensin äänestetään
13884: valiokunnan mietinnöstä, mikäli tämä mietintö koskee kahta ensin
13885: mainittua määrärahaa, nimittäin »Raittiuden Ystäväin•> ja yhdistyk-
13886: sen »Finlands Svenska Nykterhetsförbund>> toiselta puolen, ja toi-
13887: selle puolelle asetetaan vastalause. Senjälkeen äänestetään valio-
13888: kunnan mietinnön ponnessa olevasta viimeisestä määrärahasta,
13889: 310                        Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13890: 
13891: joka koskee >>Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton» määrä-
13892: rahaa, ja ed. Järvisen hylkäävästä ehdotuksesta.
13893: 
13894:       Äänestäruissuunnitelma h y v ä k s y t ä ä n .
13895:       .Xänestysesltykset ja päätökset:
13896:    1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee kahta
13897: ensimäistä määrärahaa, äänestää •>j a a>>; jos ~ei~ voittaa, on vasta-
13898: lause tässä kohden h y v ä k s y t t y.
13899:     Huutoäänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
13900:     2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee kol-
13901: matta määrärahaa, äänestää >>j a a»; jos >>e i•> voittaa, on ehdotus ed.
13902: Järvisen ehdotuksen mukaan hylätty.
13903:     Huutoäänestyksessä ovat jaa-äänet tälläkin kertaa voitolla.
13904:     Valiokunnan mietintö on siis kokonaisuudessaan hyväksytty.
13905:     Määrärahaa koskevana on tämä päätös kuitenkin oleva ehdolli-
13906: nen, kunnes lopullinen päätös asiasta, V. J:n 63 §:n osoittamassa
13907: yhteydessä, voidaan tehdä.
13908: 
13909:                       6)   Kansankirjastojen avustamlnen.
13910: 
13911:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 2 Eduskunnalle
13912: jätetyn anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa Kansankirjas-
13913: tojen avustamista.
13914: 
13915:    Puhemies: Mikäli valiokunnan ehdotukset hyväksytään ja
13916: koskevat määrärahaa, tulevat ne olemaan ehdollisia, samaan tapaan
13917: kuin edellistäkin mietintöä käsiteltäessä V. J :n 63 §:n mukaan.
13918:        Keskustelu:
13919:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Kun nyt kaiketikin tulee myönnet-
13920: täväksi melkoinen määräraha kansankirjastojen avustamiseksi, on
13921: tärkeätä katsoa, että määrärahaa saadaan myöskin niin käyttää,
13922: että kirjastoista on mahdollisimman suuri hyöty paikkakunnilleen.
13923: Siinä suhteessa on epäilemättä tärkeimpiä seikkoja se, että paikkakun-
13924: nallisille kirjastojohtokunnille annetaan vapaa kirjojen valintaoikeus.
13925: Seikalla on tärkeä merkitys etenkin köyhälistön kannalta katsottuna;
13926: rikkailla on aina mahdollisuus ostamalla hankkia haluamansa kirjat
13927: itselleen. Kirjastojen merkitykseen nähden ei ole ihmeellistä, että
13928: kirjastoja on tähänastikin jos jonkunlaisilla keinoilla koetettu war-
13929: jellw. Mutta sen johdosta on sitten, vallankin maaseuduilla, joiden
13930: kirjastojen avustamisesta tässä on puhe, johduttu siihen, että suuri
13931: osa kirjastojen kirjavarastosta saa virua aivan koskematta hyllyillä.
13932: Asiata ei suinkaali parannettaisi sillä, että nytkin käytäisi rajoit-
13933: tamaan kirjastojen kirjainvalintaoikeutta.      Ja valiokunta onkin
13934:                        Kansankirjastojen avustaminen.                  311
13935: 
13936: 
13937:   asettunut sille kannalle, että täysi-ikäisten käyttärnille kirjastoille,
13938:  nim. kuntien kanta- ja piirikirjastoille, annettaisiin vapaa kirjojen
13939:  valintaoikeus. Eikä ole ihme, että valiokunnassa porvarillinen enem-
13940:   mistö on tähän suostunut; niiden kirjojen tilaaminenhan tulee joka
13941:  tapauksessa riippumaan kirjastojen johtokunnista, jotka ovat por.
13942:  varillisia. Tärkeää on myöskin, että kirjastoille, kuten valiokunta
13943:  ehdottaa, annetaan avustusta, paitsi kirjojen muodossa, myöskin
13944:  rahassa nim. siinä tapauksessa, että ne seurat, joiden välityksellä
13945:  tämä avustus tapahtuu, eivät syystä tai toisesta suostuisi hankki-
13946:  maan jotakin kirjaa.
13947:       Ikävää vaan on, että valiokunta lasten kirjastoihin nähden ei ole
13948:  asettunut yhtä vapaamieliselle kannalle. Valiokunnan enemmistö
13949:  nim. ehdottaa, että lastenkirjastojen johtokuntien pitäisi valitahalua-
13950:  mansa kirjat kouluylihallituksen Iaittarnasta luettelosta. Ehdotettu
13951:  rajotus koskee tietysti etupäässä köyhälistöä; rikkailla on aina
13952:  mahdollisuus hankkia haluamansa kirjat lapsilleen muuta tietä.
13953: . Köyhien lapsilla sen sijaan ei useinkaan ole muuta niin läheistä
13954:  ja sopivaa kirjojen saantipaikkaa, kuin koulujen lastenkirjastot.
13955:   Jollei koulujen lastenkirjasto täytä paikkaansa niin hyvin kuin
13956:  se voisi, ei lukuhaluisten lasten parhaasta ole pidetty tarpeen-
13957:  mukaista huolta. Valiokunnan enemmistö on nähdäkseni asettunut
13958:  vallan epäonnistuneelle kannalle asettaessaan lastenkirjastojen kirjo-
13959:  jenvalintavapauden kokonaan riippumaan kouluylihallituksesta.
13960:  Kouluylihallituksen herroilla ei mielestäni, ikävä kyllä, ole suuria
13961:  edellytyksiä mennä määräilemään tämänlaatuisia asioita. :Heillä on
13962:  kyllä määrääruisvalta oppikirjojen valvontaan nähden. Mutta juuri
13963:   jos katselee kouluissa nykyisin luvallisia oppikirjoja, ei saa suurtakaan
13964:  luottamusta siihen, että kouluylihallitus, nykyaikaisia näkökohtia
13965:   - edes porvarillisiakaan - silmällä pitäen, voisi lasten luettavan
13966:  kirjallisuuden oikealla tavalla määrätä. Luonnontieteen oppikirjat
13967:   esimerkiksi ja koko luonnontieteen opetus ovat kaukana jälessä siitä,
13968:  mitä muiden maiden kouluissa sillä alalla opetetaan. Historian
13969:  oppikirjat ovat yhä vieläkin melkein samanlaisia sotahistorioita,
13970:  kuin ne ehkä olivat siihen aikaan, kun kouluopetusta yleensä ruve-
13971:  tiin antamaan. Sama on laita muittenkin yleissivistyksellisiä asioita
13972:  käsittelevien oppikirjojen, uskonnonopetuksessa käytettävistä pu-
13973:  humattakaan.
13974:       Voi olla, että tämän eduskunnan enemmistön mielestä kouluyli-
13975:  hallitus n y t on kykenevä täyttämään sen tehtävän, mikä sille
13976:  tässä tahdotaan antaa. Mutta kuka sanoo, että edes enää ensi vuonna
13977:  on niin laita. Voi tulla sellainen asiaintila, että kouluylihallituksella
13978:  on lasten luettavaksi sopivista kirjoistakin kokonaan toinen käsitys
13979:  kuin eduskunnalla. Siltä kannalta on vaikea ymmärtää, että koulu-
13980:  ylihallitukselle puheenaolevassa asiassa annettaisiin niin rajaton
13981:  valta kuin mietinnössä on ehdotettu. Ainoa seikka, joka selittäisi
13982: 312                   Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
13983: 
13984: 
13985: asian, on se, että tässä on puhe pääasiassa juuri köyhälistön tarpeista,
13986: jotka eivät kaikesta päättäen täällä näytä olevan kovin lähellä
13987: porvarillisen enemmistön sydäntä. Mietinnössä viitataan siihen,
13988: että kouluylihallituksella on nytkin oikeus tarkastaa lasten kirjastoja.
13989: Mutta jos sanotulle ylihallitukselle annettaisiin valta laittaa ne luet-
13990: telot, joista lastenkirjastoihin aijotut kirjat on valittava, olisi se
13991: melkoinen laajennus ylihallituksen oikeuteen. Eduskunnalla, jolla
13992: ei ole minkäälaista vaikutusvaltaa ylihallituksen toimintaan, ei pi-
13993: täisi olla mitään syytä sellaista toimivaltaa sille antaa. Lasten luet-
13994: tavien kirjojen valvontavelvollisuus puheenaolevassa suhteessa on
13995: vanhempien asia, ja pitäisi yksinomaan sellaiseksi jättää. Jos ruve-
13996: taan paavilaiseen malliin laittamaan jotakin ~kiellettyjen kirjojen»
13997: indeksiä, voi siitä pian olla se seuraus, että lapset rupeavat hankki-
13998: maan juuri niitä kirjoja kaikkien ensimäiseksi luettavakseen. Kir-
13999: jastot sellaisinaankin saatetaan epäilemättä paikkakuntalaisten tar-
14000: peita enempi vastaamaan, jos niiden kokoonpano saa olla paikallis-
14001: ten kirjastojohtokuntien määrättävissä. Kirjastoille aijottu apuraha
14002: 10-25 markkaa vuodessa, on niin pieni, että jos siihen vielä ruvetaan
14003: joitakin rajoituksia tekemään, on varmaa, että kirjastot saavat har-
14004: voja niistä kirjoista, joita itse olisivat halunneet.
14005:     Kaiken lisäksi asettaa lastenkirjaston johtokunnan kansakoulun-
14006: johtokunta, johon nyt kumminkin luotetaan monissa ainakin yhtä
14007: tärkeissä asioissa. Tämän eduskunnan porvarillinen enemmistö voi
14008: olla johdonmukainen köyhälistön tarpeita vastustaessaan, mutta
14009: ihmeelliseltä näyttää jos se, hyväksymällä puheenaolevassa kohdin
14010: mietinnön, menee siinä suhteessa niin pitkälle, että lausuu epäluotta-
14011: muksen maaseudun kansakoulunjohtokunnille, jotka nyt sentään
14012: melkein poikkeuksetta, ovat porvarillisista aineksista kokoonpantuja.
14013:     Toivoisin että eduskunta määrärahat myöntäessään, hyväksyisi
14014: mietintöön liitetyn vastalauseen.
14015: 
14016:     Ed. K u r i k k a : Saan lausua iloni sen johdosta, että valiokunta
14017: on ottanut erityiseen huomioon Itä-Suomen olot, ehdottaessaan, että
14018: sen käyhirnmissä kunnissa toimiville ja perustettaville kirjastoille
14019: voitaisiin antaa avustusta ilman kirjastonomistajain tai ylläpitäjäin
14020: kannatusta. Tämä toimenpide olisi todellakin tarpeellinen, var-
14021: sinkin Karjalan itäisimpiin kuntiin nähden, joissa sivistyksen mer-
14022: kitystä ei vielä käsitetä samassa määrässä kuin monella muulla seu-
14023: dulla, jotka ovat paremmin olleet tilaisuudessa tulemaan osalliseksi
14024: tiedon ja opin hedelmistä. Valiokunta lausuu, että mitään rajoit-
14025: tavia määräyksiä kirjastojen valintaan nähden ei pitäisi asettaa.
14026: Samaa mieltä olen minäkin, mutta kuitenkin ei liene haitaksi, jos
14027: tässä suhteessa lausutaan toivomuksia. Jos katselee kirjastoluetteloita,
14028: niin helposti huomaa, että niistä melkein poikkeuksetta puuttuu
14029: maatalouskirjallisuutta ja kaikkea sellaista ammattikirjallisuutta,
14030:                      Kansankirjastojen avustaminen.                313
14031: 
14032: 
14033: jota maalaiset usein kipeästi kaipaavat. Sanotaan kenties, että maa-
14034: talousseurojen olisi huolehdittava tällaisen kirjallisuuden levittä-
14035: misestä. Maatalousseurat sitä kyllä tekevätkin ja levittävät sangen
14036: paljon tällaista etupäässä helppotajuista, huokeahintaista kirjalJ.i,.
14037: suutta; ovatpa muutamin paikoin ryhtyneet perustamaan erityisiä
14038: maatalouskirjastojakin.       Samalla kun maatalousseurojen varat,
14039: ne kun käytetään etupäässä suoranaisiin neuvomisiin tai palkitsemi-
14040: siin y. m., eivät riitä kirjastojen perustamiseen ja ylläpitämiseen, on
14041: kokemus osottanut että sellaiset kirjastot, joissa on yksinomaan maa-
14042: talouskirjallisuutta, eivät ota menestyäkseen. Enimmäkseen pysy-
14043: vät ne vähän huomattuina ja vähäpätöisinä, samalla kun ainoastaan
14044: jotkut harvat asianharrastajat koettavat niitä ylläpitää. Kun kuiten-
14045: kin selittämättä on selvää, mikä merkitys 'maatalouskirjallis uu-
14046: della, niinkuin maanviljelys-, eläintenhoito-, metsänhoito-, puu-
14047: tarhanhoito- kalastus-, kotitalous-, rakennus-, käsiteollisuus-, osuus-
14048: toiminta- y. m. kirjallisuudella on, niin olisi jotakin tehtävä, että
14049: maalaiskansa tulisi sitä yleisemmin tuntemaan. Kun kerran koke-
14050: mus on osottanut, että erikoiset maatalouskirjastot eivät ota me-
14051: nestyäkseen, niin ei mielestäni sellaisia pitäisi perustaakaan,
14052: vaan olisi maatalouskirjallisuutta hankittava yleisiin }9.rjastoihin.
14053:     Kun maatalouskirjastojen perustaruisyritykset kaikissa tapauk-
14054: sissa osoittavat, että maalaiskansa kaipaa maatalouskirjallisuutta,
14055: niin saan kunniottaen ehdoittaa, että eduskunta lausuisi toivomukse-
14056: naan, että valtion myöntämä apuraha käytettäisiin muun ohella
14057: myöskin maatalouskirjallisuuden hankkimiseen maalaiskirjastoihin.
14058: 
14059:     Ed. K a 11 i o : Tämä sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 on
14060: toiveita herättävä ajankäänne kansankirjastoasialle meidän maas-
14061: samme. Harvoin onkaan mikään kansan kasvatusta tarkoittava
14062: liike saanut niin kauan olla »hyvien ihmisten~ turvissa kuin tämä
14063: kansankirjastoasia. Siitä on 63 vuotta kun ensimmäinen kirjasto
14064: perustettiin tähän maahan, ja kun 42 vuotta sitten saimme ensimmäi-
14065: sen kansakouluasetuksen, niin oli tämä sivistysliike jo herättänyt
14066: siihen määrään lainlaatijainkin huomiota, että asetuksen 122 §:ään
14067: pantiin määräys, että »jokaiseen kouluun, jolle valtio apuansa antaa,
14068: vähitellen hankittakoon kirjasto, josta oppilaat ja muut opinhaluiset
14069: kansalaiset voivat saada hyödyllistä lukemista». Määräys oli kui-
14070: tenkin liian venyvä, sillä tuon wähitellen>> sanan perusteella ovat
14071: monet vanhatkin koulut jättäneet velvollisuutensa täyttämättä,
14072: vaikka kuitenkin voi pitää ilahuttavana sitäkin, että lähes puolille
14073: kouluille on nykyään sijoitettuna kirjasto, vaikka ne eivät ole
14074: varsinaisesti tässä tarkoituksessa perustettuja, nimittäin koulu-
14075: kirjastoiksi, eikä ole niitä hoidettu tämän lain hengen mukaan.
14076: Saman asetuksen 125 § velvoittaa vielä opettajaa, erikoisemmin
14077:  määräämällä, että »paitsi muuta koulussa annettavaa opetusta,
14078: 314                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14079: 
14080:  opettajan tulee kumminkin yhtenä, mutta mieluummin kahtena
14081:  iltapäivänä viikossa olla semmoisille henkilöille apuna, jotka koulun
14082:  läpi ovat käyneet tai muuten sivistystä harrastavat, näyttämällä ja
14083:  selittämällä heille hyödyllistä lukemista kirjotuskokeiden läpikatso-
14084:  malla ja oikomalla, sekä muulla semmoisella,. jotka totisen sivis-
14085:  tyksen ja harrastuksen kartuttamiseksi voivat olla>>. Tätä kaikkea
14086:  toimeenpanemaan ei luonnollisesti pysty opettaja, ellei ole koululla
14087:  kirjastoa, ja tämä wähitellen»-sana on saanut opettajatkin suureksi
14088:  osaksi unohtamaan koko tämän velvollisuuden. Tämä säännös
14089:  käytännössä olisi mitä jaloin toimenpide kansan kasvatuksessa, ja
14090:  sentähden tulisi lämmöllä toimia, kun on viideskymmenes vuosi jo
14091:  käymässä, että sitä voitaisiin vihdoinkin käytännössä toteuttaa.
14092:  Kansakoulu, tuottamiensa tuloksien pysyväisyyteen nähden, on pal-
14093:  jon epäedullisemmassa asemassa kuin muut koulut, sentähden, että
14094:  oppilaat siitä eroavat niin verrattain nuorina, että ilman jatkuvaa
14095:  herätystä se lukuhalu ja innostus, jonka siellä saavat, voi helposti
14096:  häipyä. On yleinen ilmiö m. m., että jatkokouluissa on nykyään
14097:  vähän oppilaita. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, ettei ole onnistuttu
14098:  pitämään opinhalua vireillä koulun läpikäyneissä, ja siinä on juuri
14099:  kirjastot, oppilaskirjastot ja niiden hoitajat, opettajat, paraimpia
14100: tekijöitä. Lain henkikin viittaa siihen, ettei näitä kirjastoja pidetä
14101: kumminkaan koulujen yksityisenä omaisuutena, vaan että ohjausta
14102: ja kirjoja annetaan niillekin, jotka eivät ole päässeet osallisiksi koulun
14103:  antamasta opetuksesta. Olen edellä viitannut koulukirjastojen tär-
14104: keyteen, vaikka näiden koulukirjastojen rinnalla, tai oikeastaan
14105: vanhempia, ovat yleiset kuntien kirjastot, joista ne ovat muodostu-
14106: neet joko kantakirjastoiksi tai piirikirjastoiksi. Myöskin on yhdis-
14107: tyksillä lukuisasti kirjastoja, jotka kuitenkaan eivät ole kunnan
14108: huolenpidon alaisia, ja valtion kustannuksella on jo toistakymmentä
14109:  vuotta kustannettu n. s. opettajakirjastoja kansakouluille, joille nyky-
14110:  äänkin annetaan 25,000 markkaa vuosittain. Näitäkin kirjastoja on
14111: tähän asti käytetty verrattain vähän, kuten Koulutoimen Ylihalli-
14112: tuksen kertomuksistakin käy selville, ja sen vuoksi olisi syytä laajen-
14113: taa näiden kirjastojen lainaustapaa, ulottaa se edes johtokuntiin
14114: ja vielä mieluummin suureen yleisöön nähden, että tämä kansalli-
14115: nen uhraus saataisiin niin hyötyä tuottavaksi kuin mahdollista,
14116: vaikka luonollisestikin täytyy opettajain kehityksen takia pidättää
14117: heille etuoikeus.
14118:      Koskematta laajemmin kirjasto-olojen kehitykseen, josta on
14119: m. m. se komitea, joka on tätä asiaa selostellut laajasti tehnyt mie-
14120: tinnössään selkoa, täytyy minun ihmetellä sitä, ettei sivistysvalio-
14121: kunta voinut ehdottaa tähän tarkoitukseen, joka tarkoittaa niin
14122: laajoja kansankerroksia enemmän kuin so,ooo markkaa. Täällä
14123: äskert raittiusasian eduksi päätettiin panna 70,000 markkaa, ja
14124: minäkin äänestin sen puolesta, mutta minun täytyy sanoa, että
14125:                      Kansankirjastojen avustaminen.                  315
14126: 
14127: 
14128: tämä kansansivistystä ja kasvatusta tarkoittava liike on ehdotto-
14129: masti ainakin yhtä tärkeä. Valiokunta on huomauttanut, että tämä on
14130: kokeilua. Se on kyllä totta, vaan työala on niin äärettömän laaja,
14131: ja työllä on siksi kokeiltu pohja, että mielestäni voi siinä pitemmälle
14132: mennä kuin valiokunta on mennyt. Sitäpaitsi suhdeluku, että
14133: suomalaisille seuduille annettaisiin 43,000 ink, ruotsalaisille J,Ooo, on
14134: aivan suhteeton, kun otamme lukuun että ruotsalaista kansalli-
14135: suutta on noin kahdeksas osa.
14136:     Mitä hoitosuunnitelmaan tulee, niin valiokunta on siinä asettunut
14137: eri kannalle, kuin se komitea, joka tätä kysymystä valmisti. Vaan
14138: tämä puoli asiasta olkoon kernaasti kokeilun varassa, sillä tällä
14139: kokeilulla voi olla merkitystäkin. Minä kannatan pääasiassa valio-
14140: kunnan mietintöä, vaan avustussummaksi rohkenen ehdottaa JO,ooo
14141: mk, josta 62,000 suomalaiselle ja 8,ooo ruotsalaiselle seuralle. Tämä
14142: on suhteellisempi jakotapa, ja suurempi siirtomäärä tässä asiassa ei
14143: suinkaan ole hukkaan heitetty.
14144: 
14145:     Ed. W e m m e 1 p u u : Kukaan ei kieltäne, ettei meidän kansan-
14146: kirjasto-olomme vaadi kehittyäksensä vaitionkin puolelta suurem-
14147: paa kannatusta, kuin mitä sille ylimalkaan tähän saakka on meidän
14148: maassamme annettu. Tämä mietintö, joka näillä valtiopäivillä on
14149: eduskunnalle jaettu, poikkeaa edellisillä valtiopäivillä valmistetusta
14150: mietinnöstä varsinkin siinä, mikä koskee valtion avustuksen jako-
14151: tapaa. Viime valtiopäivillä katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi,
14152: että valtionavustus kansankirjastoille suoritetaan yksinomaan kirjain
14153: muodossa eikä rahassa. Nyt ehdottaa valiokunnan enemmistö aivan
14154: toisen jakoperusteen, niin että johtokunnilla on oikeus saada avus-
14155: tusta myöskin rahassa siinä tapauksessa, että nämä tilaavat kirjoja,
14156: joita ei ole avustusta jakavien seurojen luetteloissa, taikka eivät
14157: nämä muuten ota hankkiaksensa niitä. Täten on annettu kirjasto-
14158: johtokunnille ihan täydellinen vapaus valtioavun käyttämisen suh-
14159: teen, eikä siis Kansanvalistusseura ja Svenska Folkskolans Vänner
14160: joudu mihinkään vastuuseen siitä, millä tapaa nämä sille uskotut
14161: varat tulevat käytetyiksi kansamme parhaaksi. Tässä on minusta
14162: menty aivan liika pitkälle. Me emme voi mitään sille, jos yksityisten yh-
14163: distysten ja seurojen kirjastoihin hankitaan kirjoja, jotka ovat mitä
14164: räikeimmässä määrässä kansan siveellistä katsantokantaa turmelevia
14165: ja muuten harhaan johtavia, mutta hyvin oudolta tuntuu, että
14166: valtion varoja voitaisiin käyttää tällaiseen kirjallisuuteen. Onhan
14167: kirjallisuutta olemassa, joka suorastaan johtaa rikoksellisuuteen,
14168: siis valtiota itseänsä vastaan. Valiokunnan mietinnössä sanotaan
14169: kyllä kauniisti, että on katsottu voitavan 1 u o t t a a kirjastojen
14170: hoitajien ia johtokuntien arvostelukykyyn. Jos tässä olisi kysymys
14171: ainoastaan kuntain kantakirjastojen johtokunnista, niin niillä
14172: sanoilla olisi jonkunlaista perää, sillä näitten suurten kantakirjastojen
14173: 316                     Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14174: 
14175: 
14176: johtokunnat ovat edesvastuussa taas kunnalle, ovat kunnan valitsemia.
14177: Mutta kun tässä on kysymyksessä kaikki maamme eri kirjasto-
14178: muodot, niin tuo »luottaa»-sana tuntuu enemmän keinotekoiselta
14179: kuin todelliselta. Kyllä me jok'ikinen tiedämme sen, mitä roskaa
14180: meidän maassamme jo nykyään painetaan, ja tiedämme myöskin,
14181: millä voimalla sitä kannatetaan ja kuinka laajasti se leviää. Ja ehkä
14182: myöskin olemme tajunneet, mitä se vaikuttaa. Nyt on vain kysymys
14183: siitä, onko annettava kirjastolle tilaisuutta käyttää valtiovaroja
14184: tällaiseen kirjallisuuteen? Minusta sitä ei ole tehtävä, vaan on avustus
14185: kirjastoille annettava yksinomaan k i r j o j e n muodossa, jonka
14186: tavan valiokunta viime vuonnakin piti tarkoituksenmukaisempana.
14187: Ja sitäpaitsi kansankirjastoasiakomitean mietinnössäkin on ehdo-
14188: tettu valtion avustuksen jakamisen voitavan paraiten suorittaa juuri
14189: kirjojen muodossa. Jo käytännölliseltäkin kannalta ja tarkis-
14190: tukseen katsoen luulisin tämän jakotavan olevan sopivimman ja
14191: yksinkertaisimman. Annetaanhan tässä silloin myöskin merkitys
14192: sille kokemukselle, mitä näillä kahdella seuralla, nimittäin Kansan-
14193: valistusseuralla ja Svenska Folkskolans Vännerillä, on kirjastoasiaan
14194: nähden. Niitten arvostelukykyyn tahtoisin minä puolestani luottaa,
14195: ja ehdotan tämän mietinnön palauttamista sivistysvaliokuntaan, jotta
14196: perustelut muutetaan siihen suuntaan että valtion avustus on ta-
14197: pahtuva yksinomaan kirjain muodossa eikä rahana, samansuun-
14198: taisesti kuin viime istuntokaudella esitettiin samaa asiata koskevassa
14199: mietinnössä.
14200:      Tahdon myös lausua muutaman sanan siitä vastalauseesta, joka on
14201: liitetty tähän mietintöön. Tärkeimpiä kirjastomuotoja ovat meille
14202: 1 a s t e n k i r j a s t o t, joita on kansakoulujen yhteydessä ja joitten
14203: hoito kuuluu tavallaan virkavelvollisuutena opettajille.             Meillä
14204: ei likimainkaan vielä kaikissa kansakouluissa ole lastenkirjastoja,
14205: vaan noin puolet maamme kansakouluista ovat ilman näitä kirjastoja.
14206: Koulukirjasto on hyvin tärkeä opetuksen väline, ja siihen viittaa,
14207: kuten täällä eräs edellinen puhuja lausui, kouluasetuskin, jossa nimen-
14208: omaan sanotaan, että valtion kannattamissa kouluissa tulisi vähi-
14209: tellen olla tällaisia koulukirjastoja. Näitten kirjastojen, jotka kansa-
14210: koulujen yhteyteen asetetaan, pitäisi välttämättömästi olla sopu-
14211: soinnussa sen kasvatuksen päämäärän kanssa, joka kansakoululai-
14212: tokselle on asetettu. Ei sovi kansakoulun kirjasto, joka repii alas sen,
14213:  mitä oppilaalle annetaan ja mihin häntä tahdotaan johtaa. Silloin
14214:  joutuu oppilas täydelliseen ristiriitaan, jos opettaja johtaa häntä
14215:  yhteen suuntaan ja mahdollisesti kirjasto toiseen. Kansakoulu-
14216:  laitokset toimivat kouluylihallituksen valvonnan ja johdon alaisina,
14217:  ja on siis luonnollista, että nämä kirjastot kuuluvat myös mainitun yli-
14218:  hallituksen toimialaan. Näin on valiokunnan enemmistökin asian käsit-
14219:  tänyt. Valiokunnansosiaalidemokraattiseen puolueeseenkuuluvatjäse-
14220:  net vastalauseessaan eivät taasen hyväksy kouluylihallituksen val von-
14221:                      Kansankirjastojen avustaminen.                 317
14222: 
14223: 
14224: nan oikeutta, vaan vaativat näitten kirjastojen johtokunnille yksin-
14225: määräämisoikeuden. Mutta eiköhän kouluylihallitus nyt sentään ky-
14226: kene paremmin ymmärtämään koulukirjastojen laatuaja niitten tarkoi-
14227: tusperää, kuin siellä täällä maaseudulla olevat näitten kirjastojen joh-
14228: tokunnat ja lasten vanhemmat. Onhan tässä maailmassa nyt niin
14229: hullusti, etteivät ihmiset ole mestareita kaikissa asioissa, vaan jokai-
14230: nen on eniten perehtynyt siihen alaan, jossa hän on saanut suurempaa
14231: kokemusta ja jota alaa hän on enemmän tutkinut. Näin muodoin siis
14232: minusta koulualalla on kouluylihalituksella suurempi kyky arvostella
14233: asioita kuin lasten vanhemmilla, joista monet eivät ole edes käyneet
14234: kansakoulua. Tuntuisi luonnottomalta, että ilman mitään järki-
14235: peräisiä syitä eduskunta menisi vähentämään kouluylihallituksen
14236: oikeuksia kansakoululaitokseen nähden. Ei myöskään mahtane olla
14237: oikeutta vaatia opettajakuntaa mahdollisesti ottamaan hoitoonsa
14238: opetusvälineitä, joihin juuri kuuluu kirjastokin, jotka olisivat
14239: ristiriidassa sen päämäärän kanssa, jota silmällä pitäen hän koulussa
14240: työskentelee ja on sitoutunut työskentelemään. Vastalauseessa puhu-
14241: taan epäluottamuksesta lastenkirjastojen johtokuntiin, kun ei näille
14242: anneta ihan täydellistä valintavapautta. Mutta johtokunnat, kuten
14243: opettajatkin, saavat alistua monessa muussakin asiassa kouluyli-
14244: hallituksen tai muitten ylempien viranomaisten valvonnan alaisiksi.
14245: Eihän kouluun saada hankkia mitä oppikirjoja tahdotaan, ei mitä
14246: kuvastoja tahdotaan, eivät opettajat eivätkä johtokunnat voi määrätä
14247: oppiaineita, ei lukujärjestystä eikä muita tällaisia seikkoja. Tuleehan
14248: näissäkin määräämään kouluylihallitus. -Minä siis tässä suhteess<t,
14249: mitä koskee lastenkirjastoja, olen valiokunnan mietinnön kannalla.
14250: 
14251:     Ed. D a g m a r N e o v i u s : Kulturutskottets betänkande
14252: N:o 3 åtföljes af en reservation, som riktar sig mot utskottets utta-
14253: lande beträffande barnbibliotek. Jag är fullt ense med reservanterna
14254: om de anmärkningar de gjort mot utskottets betänkande. Också
14255: jag finner detta uttalande icke vara på sin plats. J ag anser att ut-
14256: skottet här har förhållit sig alltför trångt. På sid. 5 i betänkandet
14257: slutar tredje stycket med att till barnbibliotek skulle få väljas endast
14258: sådana böcker, som finnas upptagna i en af öfverstyrelsen för skol-
14259: väsendet uppgjord förteckning. J ag är rädd, att om vi godkänna
14260: detta, vi skulle komma alltför närä förhållandena i vårt Östra grann-
14261: land, där i allmänhet inga andra böcker äro tillåtna än de, som finnas
14262: upptagna i vissa kataloger. I Sverige beviljas också stora summor
14263: af staten som bidrag till bibliotek, men därfinnasinga andra inskrän-
14264: kande vil1kor än det, att böcker af osedligt innehåll ej få förekomma.
14265: Dessutom har där folkskoleinspektor rätt att granska biblioteken.
14266: J ag förenar mig således med reservanterna i deras uttalanden och
14267: föreslår, att från sid. 5 i betänkandet uteslutas de två sista menin-
14268: garna. Häraf skulle också en liten förändring på andra raden betingas,
14269: 318                     Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14270: 
14271: nämligen den att ~>distrikts- och centralbibliotekl> skulle ändras till
14272: •nämnd bibliotek'>. Med anledning' af fröken Wemmelpuus utta-
14273: lande ber jag få nämna, att skolstyrelsen naturligtvis har rätt att
14274: utgifva rådgifvande kataloger, som stå biblioteken till buds. Men
14275: att tvinga bibliotek att endast taga sådana böcker som dessa
14276: kataloger upptaga anser jag icke vara lämpligt.
14277: 
14278:     Ed. Käkikoski: Minä pyydän saada kannattaa ed. Wemmel-
14279: puun lausuntoa ja hänen kanssansa yhdyn ehdottamaan, että edus-
14280: kunta lähettäisi tämän mietinnön takaisin sivistysvaliokuntaan
14281: sitä varten, että perustelut sivulla 4 muutettaisiin vähemmistön
14282: mielipiteen mukaan niin, että avustusta annettaisiin maalaiskirjas-
14283: toille yksinomaan kirjoina.
14284: 
14285:     Ed. Sir o fa: Se merkille pantava seikka, että Suomen kansa
14286: lähes kolme vuotta jo on saanut hengenruokanansa sulattaa kirjalli-
14287: suutta, mikä ei ole herra Kannisen "ja hänen tapaistensa sensuurin
14288: läpi käynyt, näyttää muutamilla tahoilla herättävän levottomuutta,
14289: ja ovat tällaisen sensuurimielipiteen tulkeiksi tässä eduskunnassa
14290: asettuneet edustajat Wemmelpuu ja Käkikoski. Ed. Wemmelpuu
14291: on pitkässä lausunnossa puhunut paljon siitä >>roskasta>>, jota meidän
14292: kansamme keskuuteen suurella tarmolla ja menestyksellä levitetään.
14293: Olisin valmis käyttämään yhtä voimakkaita, ehkä vielä voimak-
14294: kaampia sanoja samasta asiasta. Minä olen myöskin sitä mieltä,
14295: että meidän kansamme keskuuteen porvarillisten kustantajien ja
14296: puolueitten taholta levitetään sangen suuressa määrässä kirjallisuutta,
14297: jota ei voida sanoa muuksi kuin roskaksi, ja jolta kansamme varjele-
14298: minen on erittäin kiitettävä toimenpide. Nyt on kuitenkin sensuuri
14299: tässä suhteessa havaittu kaikkein sopimattomimmaksi ja siksi ei
14300: meikäläisten taholta siihen millään ehdolla tahdota suostua. Sen
14301: sijaan olisimme taipuvaiset valtion varoillakin sallimaan tämän
14302: porvarillisen roskakirj allisuuden levittämistä kansankirj astoihin,
14303: jos me samalla olisimme tilaisuudessa levittämään vastamyrkkyä,
14304: sosialistista kirjallisuutta, luonnontieteellistä, vapaa-aatteellista,
14305: yleensä vapauttavaa kirjallisuutta. Kun kansa täten saisi koetella
14306: kaikkia, niin kai se oppisi pitämään sen, mikä paras on, ja sensuuri-
14307: toimenpiteet saisivat jäädä ainakin tämän eduskunnan puolelta
14308: siihen romukoppaan, johonka ne suurlakkoviikolla heitettiin, mutta
14309: josta niitä kyllä yritetään takaisin tuoda. Ei kumminkaan olisi
14310:  odottanut, että se tapahtuisi tässä eduskunnaSsa.
14311:     Ed. W emmelpuu luetteli pitkän luettelon, mihin kaikkeen kan-
14312: sakoulujen johtokunnat saavat alistua, kuinka vähän itsenäisyyttä
14313: niillä on, kuinka kouluylihallitus määrää oppivälineet, kirjat y. m.
14314: y. m., ja tästä hän veti sen mielestään luonnollisen johtopäätöksen,
14315: että näillä johtokunnilla saisi olla valtaa la.o;;ten kirjastojenkin suhteen.
14316:                      Kansankirjastojen avustaminen.                 319
14317: 
14318: 
14319: Todellakin virkavaltainen johtopäätös! Tuommoisesta luettele-
14320: misesta, joka osoittaa, kuinka hirvittävän paljon määräämisvaltaa-
14321: on tuollaisilla virkavaltaisilla keskuslaitoksilla, joitten johto meidän
14322: maassamme voi joutua mitä arveluttavimpiin käsiin, pitäisi vetää
14323: se johtopäätös, ettei ainakaan lisätä tuollaista määräämisvaltaa
14324: näille hallituksille, vaan päinvastoin koetettaisiin määräämisvalta
14325: siirtää ja uusia määräämisvallan muotoja lisätä niille laitoksille.
14326: joitten suhteen meillä on jonkun verran toivoa, että ne pysyvät edes
14327: johonkin määrin kansan itsensä, tässä tapauksessa lasten van:.
14328: hempien, vaikutusvallan alaisina.
14329:     Minä luulen, ettei tarvita kovin pitkiä puheita tässä eduskunnas.'>a
14330: tämmöisten sensuuriyritysten vastustamiseksi kun kerran valio-
14331: kunta ilman vastalausetta on yleisten kirjastojen suhteen tälle
14332: kannalle asettunut. Kannatan siinä kohden valiokunnan mietintöä,
14333: muuten vastalausetta.
14334: 
14335:     Ed. S c h y b e r g s o n: Jag begärde ordet för att förena mig
14336: om fröken Neovius' uttalande. Den index, som utaf utskottets ma~
14337: joritet föreslagits, förefaller mig både gagnlös och osympatisk. Jag
14338: kan icke förstå annat än att, när det gäller bidrag om IO a 25 mark
14339: om året, folkskoledirektionerna borde hafva full handlingsfrihet
14340: med rätt dock för folkskoleinspektor att ingripa, där missbruk äga
14341: rum. J ag kan äfven förena mig med hr Sirolas senaste uttalande,
14342: beträffande fröken Wemmelpuus långa andragande, som luktade nog
14343: mycket censur.
14344: 
14345:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: I kulturutskottet hörde jag tili den
14346: minoritet, som förordade, att bidragen tili biblioteken skulle lämnas
14347: endast i form af böcker. J ag ansåg dock icke denna sak så viktig, att
14348: den behöfde gifva anledning tili en särskild reservation. Men då
14349: representanten Wemmelpuu här gifvit nttryck åt de åsikter, som
14350: omfattats af minoriteten inom utskottet, ber jag att få förklara, att
14351: jag står på samma ståndpunkt som hon i detta afseende, det må
14352: nu sedan lukta åt censur eller icke, det är för mig likgiltigt.
14353:     J ag begärde emellertid ordet med anledning af frågan om barn-
14354: biblioteken. Utan att vara vän af ett >>byråkratiskt öfvervakand~
14355: eller af >>officiell censur» - uttryck, som användas i reservationen -
14356: har jag omfattat utskottets betänkande uteslutande af praktiska skäl.
14357: Här gäller frågan, skall den Iilla summa, dyrbar för dessa bibliotek,
14358: hvilken nu är i fråga, användas af folkskoledirektioner, som i många
14359: fall icke kunna anses vara kompetenta att bedöma litterära pro-
14360: duktioner, eller skall användandet göras beroende af skolöfverstyrel-
14361: sen, som då måste anse sig vara förpliktigad att utarbeta eller låta
14362: utarbeta omsorgsfulla kataloger. Jag förstår icke, att, om man
14363: vill ställa sig på en praktisk ståndpunkt, man icke föredrager det
14364: 320                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908..
14365: 
14366: 
14367:  senare. Därigenom skulle man undvika många trakasserier som
14368:  säkerligen skulle komma att inträffa, ifall direktionema valde olämp-
14369:  liga böcker och folkskoleinspektor funne sig föranlåten att inskrida.
14370:  Det är alltså uteslutande af praktiska skäl, som jag i denna senare
14371:  fråga har omfattat utskottsbetänkandet.
14372:      Sist och slutligen vill jag med anledning af ett uttalande af re-
14373:  presentanten Kallio, i hvilket han gaf uttryck åt sitt missnöje beträf-
14374:  fande proportionen mellan de föreslagna anslagen för de svenska och
14375: .de finska biblioteken, framhålla, att han helt och hållet glömt en
14376:  sak, den närnligen, att de svenska böckerna i detta land äro dyrare
14377:  än de finska, och måste vara det, emedan åtgången på bokmarkna-
14378:  den är betydligt mindre för svensk litteratur än för finsk. Detta
14379:  motiverar att 7/s principen icke här kan fasthållas.
14380: 
14381:      Ed. N y 1 a n d e r: Se muoto, joka tässä on valiokunnan pon-
14382: nella, nimittäin että perusteluihin viitaten tehdään tämä ehdotus,
14383: tekee, että minä mitä lämpimimmin pyytäisin saada kannattaa ed.
14384: Kurikan huomautusta siitä puutteesta perusteluissa, ettei niissä
14385: eri.tyisesti huomauteta siitä, miten epäkäytännöllisiä meidän kansan-
14386: kirjastomme suurimmalta osaltaan ovat. Tiedän kyllä, että poik-
14387: keuksia löytyY, mutta aivan varmaa on, että yleensä se katsanto-
14388: kanta, jonka mukaan meidän kirjastomme hyvin usein ovat perus-
14389: tetut, on sangen kaukana siitä, mikä kirjastoilla kansan käytännöl-
14390: lisen ja samalla sen henkisenkin elämän elähyttäjinä tavallaan pi-
14391: täisi olla. Tästä syystä minä erityisesti pyytäisin saada kannattaa
14392: ed. Kurikan huomautusta, että tässä avustusmääriä myönnettäessä
14393: otettaisiin huomioon, että kirjastoihin enemmän kuin tähän asti otet-
14394: taisiin arvokkaampaa maatalouskirjallisuutta. Luonnollinen on se
14395: katsantokanta, jota kirjastoja perustettaessa tähän asti on seurattu,
14396: ajatellessa millä kannalla kansakoulunopettajat suureksi osaksi ovat
14397: meidän pääelinkeinoomme nähden ja miten suurta kylmäkiskoisuurta
14398: siihen siltä taholta on osoitettu.
14399:      Mitä sitte tulee vastalauseeseen, niin omasta puolestani pyytäisin
14400: sitä kannattaa, pitäen sitä katsantokantaa, jota täällä sitä vastaan
14401: on puolustettu, aivan harhaan vievänä ja katsoen valiokunnan kan-
14402: taa tässä aivan liian suuressa määrässä sensuroivana, varsinkin ed.
14403: Wemmelpuun katsantokantaa ja mielipiteitä sellaisina, joita minä
14404: en puolestani voi kannattaa. Yhtyisin siis myös vastalauseeseen.
14405: 
14406:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Tosin en voi kannattaa niitä mielipiteitä,
14407: jotka tulivat esille ed. Sirolan puheessa. Minusta sen tapaisiin kir-
14408: jastoihin, jommoisista tässä on puhe, ei suinkaan pidä koettaa saada
14409: hankituksi myrkkyä ja vastamyrkkyä, vaan ovat kirjastot valikoi-
14410: tavat aivan toisia näkökantoja silmälläpitäen. Mutta sittenkin minä
14411: myös puolestani yhdyn vastalauseen ajatukseen, ja nimenomaan
14412:                      Kansankirjastojen avustaminen.                    321
14413: 
14414: 
14415: siihen lausuntoon, jonka ed. Dagmar Neovius tässä on antanut.
14416: Se määräys, jota valiokunta mietintönsä s:nnellä sivulla käyttää,
14417: että näet lasten kirjastoihin saataisiin valikoida kirjoja ainoastaan
14418: kouluylihallituksen hyväksymistä luetteloista, on minusta suurim-
14419: massa määrässä virkavaltainen, enkä siis voi sellaista kannattaa.
14420: Yhdyn asiallisesti tässä kohdassa vastalauseeseen.
14421: 
14422:     Ed. S o i n i n en: Minusta on jotenkin samantekevää, hyväk-
14423: sytäänkö tämä vastalause vai ei, sillä niinkuin se nyt on muodostettu,
14424: siinä kun vedotaan voimassa oleviin asetuksiin, ei se muuta missään
14425: määrin mietintöä eikä olevia oloja. Nyt voimassa olevat asetuk-
14426: set määräävät, että kouluylihallitus valvoo niitä lasten kirjastoja,
14427: jotka ovat kansakouluissa. Minä en sano mitään siitä, onko se hyvä
14428: vai paha, mutta tosiasia se nyt kerran on. Jos hyväksytään tämä
14429: vastalause, niin ei saada aikaan mitään muuta kuin semmoiset nu-
14430: rinkuriset olot, että lasten kirjastojen johtokunnat mahdollisesti ti-
14431: laavat sinne kirjoja, joita ei tarkastaja hyväksy. Tarkastaja tulee
14432: ja määrää ne otettaviksi pois kaapista, ja turhaan ne silloin on os-
14433: tettu. Kun me emme voi millään tavalla rajoittaa kouluylihallituk-
14434: sen toimivaltaa, niin mielestäni on turhaa ruveta sitä yrittämään,
14435: ja sen vuoksi minun mielestäni tämä vastalause on tarpeeton.
14436:     Mitä ed. Wemmelpuun esiintuomiin ajatuksiin tulee, niin olihan
14437: valiokunnassakin epäilyksiä siitä, että mahdollisesti jotkut johto-
14438: kunnat tai jotkut kirjaston omistajat tilaisivat siveellisesti ala-
14439: arvoista kirjallisuutta, ja se pelko oli viime valtiopäivillä vieläkin
14440: suurempi. Mutta valiokunta asettui mietinnössä esiintuodulle kan-
14441: nalle, luottaen siihen, että tämä ainakin olisi hyvin harvinainen
14442: poikkeus, ja ottaen huomioon, että eduskunnalla on tulevaisuudessa
14443: hyvinkin pian tilaisuus tehdä korjauksia, jos se huomaa, että vää-
14444: rinkäytöksiä syntyy; minä kuitenkin luulen, ettei tule olemaan siihen
14445: tarvis. Toiselta puolen on huomattavaa, että ed. Wemmelpuun eh-
14446: dottaman toimenpiteen kautta ei voitaisi estää kirjastoon tulemasta
14447: kirjallisuutta, joka ei olisi suotavaa, sillä voipihan kirjaston omistaja
14448: omilla varoillaan ostaa nämä kirjat ja pyytää sitten kannatusta kir-
14449: joja vastaavassa määrässä.
14450:     Ed. Kallio arveli, että opettajakirjastot olisivat myös tehtävät
14451: yleisön käytettäviksi ja, jos ymmärsin hänet oikein, asetettavat sa-
14452: maan asemaan kuin nämä muut kirjastot. Tässä nyt taaskin ylihalli-
14453: tuksen toimivalta sen estää ja toiselta puolen minä luulen, että nämä
14454: opettajakirjastot ovat semmoisia, että yleisölle ei olisi niistä suurta-
14455: kaan hyötyä, niissä kun on enimmäkseen pedagoogista ammattikir-
14456: jallisuutta.
14457:     Mitä ed. Kurikan ja Nylanderin huomautuksiin tulee, niin mi-
14458: nulla asiallisesti ei ole mitään niitä vru>taan. Pyydän vain huomaut-
14459: taa, että valiokunta ei ole luetellut mitään muitakaan aloja, joilta·
14460:                                                                   21
14461: 322                   Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14462: 
14463: kirjoja olisi valittava, ja voisihan olla muitakin semmOista paitsi
14464: maatalous. Minä edellytän, että johtokunnat yhä enemmän ja enem-
14465: män oppivat täyttämään kansan tarpeita siinä suhteessa. Pyydän
14466: puolustaa valiokunnan mietintöä.
14467: 
14468:     Ed. Arvid Neo v i u s: Afven jag ville i korthet understöda
14469: reservationen. Här har sagts, att den är onödig, emedan den innebär
14470: detsamma, som utskottsbetänkandet. J ag kan icke fatta, hvarför
14471: utskottetidet fallet skulle vara så angeläget om att få sitt uttalande
14472: uttryckligen in och icke kunnat nöja sig med ett uttalande i öfverens-
14473: stämmelse med reservationen. Det synes mig, att det är en stor
14474: skillnad mellan att ingripa efteråt, när verkliga missbruk föreligga,
14475: eller att på förhand upprätta dylika förteckningar, som inskränka
14476: vederbörandes handlingsfrihet. Det kan hända, att också eljes
14477: enskilda inspektorer skulle trakassera vid sina inspektioner, men
14478: de flesta skulle helt säkert icke göra detta i onödan. Men en på
14479: förhand uppgjord obligatorisk förteckning skulle säkert ständigt
14480: verka som ett onödigt trakasserande. - J ag betviflar att i en sådan
14481: förteckning skulle komma böcker, som vore nyare än fem år gamla.
14482: 
14483:     Ed. K a r e s : Pyytäisin kannattaa ed. W emmelpuun asiallista
14484: ehdotusta. Olen seisonut sen kannalla, vaikkakin osittain toisista
14485: syistä. On huomattava, että valiokunnan mietintö jättää kirjaston
14486: johtokunnille täyden vapauden valita joko Kansanvalistusseuran
14487: luetteloista tai mistä tahansa muualta. Mutta tuosta määräyksestä,
14488: että kirjastot voivat myös saada rahaa, ellei jostakin syystä mah-
14489: dollisesti, esimerkiksi hankintavaikeuden takia, ole kirjoja saatavana,
14490: joita on pyydetty, voi koitua paljon ~äytännöllistä hankaluutta
14491: Kansanvalistusseuralle. Tähänastinen menettelytapa on ollut se,
14492: että on annettu avustusta kirjoina. Varsinkin niin määräämättö-
14493: mässä muodossa, kuin raha-avun saanti valiokunnan mietintöön
14494: on otettu, voi se tuottaa riitaisuutta kirjaston johtokunnan ja Kansan-
14495: valistusseuran välillä. Onko Kansanvalistusseuran annettava tämä
14496: raha, ennenkuin kirja on hankittu kirjastoon, ja onko sitten pyydet-
14497: tävä jonkunlainen kuitti, ja niin edespäin? Kaikki nämät seikat
14498: on valiokunnan mietinnössä täysin määräämättä ja kun näin on
14499: laita, ei olisi minun mielestäni lähdettävä tälle uudelle alalle, että
14500: annetaan raha-apua kirjastoille. Sentähden minä käytännöllisistä
14501: syistä kannatan ed. wemmelpuun ehdotusta.
14502: 
14503:    Ed. S c h y b e r g s o n : Flere af de senaste talarena hafva
14504: förklarat, att de icke ledts af andra än praktiska hänsyn, då de
14505: omfattat utskottsmajoritetens förslag, och att de framför allt befara
14506: de svårigheter som uppstode, ifall uppköp af böcker har egt rum
14507: och inspektor sedan ingriper och förklarar den icke tillåtna. För
14508:                      Kansankirjastojen avustaminen.                323
14509: 
14510: min del kan jag icke finna annat än att det skulle uppstå lika mycket
14511: trakasserier, om skolstyrelsen uppgör förteckningen.        Såsom hr
14512: Neovius riktigt anmärkte, skulle katalogerna blifva åtskilliga år
14513: efter i utvecklingen, och ständiga förfrågningar om icke den boken
14514: får köpas, och den skulle ingå. Detta är säkert saken mer tili olägen-
14515: het, än om i ett eller annat fall böcker blefve inköpta, som af in-
14516: spektor måste kasseras. J ag förmodar dessutom, att de farhågor,
14517: som uttalades af fröken Wemmelpuu, eller att osedlig litteratur
14518: skulle köpas tili barnbibliotek, äro ogrundade. Ofver hufvud går
14519: jag ut från den synpunkten, att man måste låta de kommunala
14520: och folkskolemyndigheterna arbeta utan att i hvarje nu påkalla
14521: ledning från myndigheternas sida. Det blir på sådant sätt ett helt
14522: annat lif och intresse, än med dessa på förhand uppgjorda förteck-
14523: ningar.
14524: 
14525:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Pyydän lyhyesti kannattaa
14526: ed. Kallion täällä äsken tekemää ehdotusta puheenalaisen määrä-
14527: rahan korottamisesta 70,000 markkaan. Sekin summa on tarkoituksen
14528: tärkeyteen nähden hyvin pieni, kun sitä verrataan esim. niihin
14529: menoeriin, mitä maassamme käytetään teatterien kannatukseen,
14530: joita kuitenkin ainoastaan harvat ihmiset pääsevät edes näkemään
14531: 
14532:     Ed. W i c h m a n n : J ag anhåller äfven att i allo, såväl i prak-
14533: tiskt afseende, som särskildt i princip, varmt få understöda repre-
14534: sentanterna Wemmelpuus och Rosenqvists uttalande i sak äfvensom
14535: hela den åskådning, som de härvidlag representera. Enhvar som
14536: har sysslat med ungdomens undervisning och uppfostran och sär-
14537: skildt också följdt med dess läsning, vet, huru ytterst maktpåliggande
14538: det är, att denna sak icke blott skötes, utan äfven öfvervakas. Det
14539: är ju icke vid den här föreslagna öfvervakningen fråga om något
14540: katolskt betraktelsesätt, såsom hr Schybergson tycks på sätt och
14541: vis förmena, att döma af det påfliga uttryck index, som han använde.
14542: J ag anser också, att det icke är lämpligt, att i denna för ungdomens
14543: uppfostran dyrbara och maktpåliggande sak använda sådana uttryck,
14544: som hr Sirola använde, och jag nedlägger min protest emot deras
14545: användning. Frihet är ju en god sak, men frihet är icke själfsvåld,
14546: och frihet kan äfven på detta område missbrukas. Det finnes tyvärr
14547: nog indicier tillräckligt i detta land, som gifva vid handen, att äfven
14548: på detta område tillfället snart nog kunde göra tjufven. Också sam-
14549: hällets lagar kunna ju i visst hänseende betraktas såsom utöfvande
14550: ett slags censur.
14551: 
14552:     Ed. L u n d s t r ö m : Då man vill hålla på, att Kansanvalistus-
14553: seura och Svenska Folkskolans vänner skola kunna verka därhän,
14554: att biblioteken blifva rensade från fri litteratur, så uppnår man icke
14555: 324                   Jstunto l p. syyskuuta 1908.
14556: 
14557: ändå detta på grund af det förhållandet, att bidrag utbetalas endast
14558: i den händelse direktionen för ett lika stort belopp köpt böcker.
14559: Dessa böcker kan man i ingen händelse censurera. Det är således
14560: lönlöst att försöka utestänga från biblioteken sådana böcker, som
14561: folkskoledirektionerna önska erhålla. Det blir en chimä:r. Hvad
14562: åter angår det, som hr Kares framhöll, att bråk skulle uppstå, om
14563: medlen utbetalas i penningar och att man icke kan vara fullkomligt
14564: på det klara därom, huruvida medlen borde utbetalas, då rekvisition
14565: af böcker sker och ingen garanti förefanns att de värkligen köpas, så
14566: framhölls detsamma också i utskottet, men ansåg man, att det var
14567: alldeles naturligt, att icke några medel utbetalas, innan kvitto ingått
14568: öfver, att böcker blifvit köpta för de medel, som utdelats genom dessa
14569: sällskap. Öfverhufvudtaget ställer man sig, då man vill censurera,
14570: på en medeltida ståndpunkt. Man åstadkommer ändå ingenting
14571: med denna censur. Det fria initiativet sträcker sig ändå så långt,
14572: att från intet hem, där man vill ha fri litteratur, densamma kan
14573: utestängas. J ag understöder reservationen.
14574: 
14575:     Ed. P e 1 t on en:       Pyysin puheenvuoroa pääasiallisesti ed.
14576: Nylanderin lausunnon johdosta. Jos en väärin käsittänyt, niin
14577: siinä viskattiin syytös maalaiskansakoulujen opettajia vastaan
14578: että ne ovat •>kylmäkiskoisia>> maatalouskysymyksille. Kun tätä
14579: syytästä ei millään tavoin perusteltu, niin tuntuu se odottamatto-
14580: malta.     Ensiksikin eihän maatalousharrastukset millään tavoin
14581: kuulu kansakoulunopettajille, että voisi heiltä sillä alalla mitään
14582: erikoisempaa vaatiakaan. Ja toiseksi, vaikka olenkin maalaisoloissa
14583: elänyt ja toiminut, en ensinkään ole tullut siihen käsitykseen, että
14584: maalaiskansakoulunopettajat, jotka elävät niin likeisessä yhteydessä
14585: maalaisolojen kanssa, ylimalkaan kykenisivät pysymään vieraina
14586: maanmiesten harrastuksille. Pikemmin voisi tehdä sen syytöksen,
14587: että jotkut opettajat kiintyvät niin paljon taloudellisiin toimiin, että
14588: mahdollisesti jossain määrin lyövät laimin virkavelvollisuuksiaan.
14589: Niin voi varsinkin käydä niille opettajille, jotka innostuvat niin
14590: maatalouteen, että hankkivat itselleen suuremman maatilan, opet-
14591: tajavirkansa ohella sitä hoitaakseen.
14592:     Yksintein, kun minulla on puheenvuoro, saanen lausua jonkun
14593: sanan kirjojen valinnasta lastenkirjastoihin. Me tavalliset ihmiset
14594: porvarillisissakin puolueissa olemme samalla kannalla kuin vasem-
14595: misto siinä, ettemme juuri pidä sensuroimista ylhäältäpäin tarpeelli-
14596: sena, emmekä edes edullisena. Kun me valiokunnassa myönsimme
14597: piirikirjastojen hoitajille oikeuden vapaasti kirjoja valita ja saada
14598: sittenkin valtion avustus, niin teimme sen juuri siitä syystä, että
14599: luotimme kirjastojohtokuntain kyllä pitävän siitä "'huolen, ettei
14600: kirjastoihin tule roskaa. Ja jos erehdyksestä joku huono, mitätön
14601: kirja joskus tulisikin valituksi, niin kyllä se paikkakunnalla selvittää
14602:                      Kansankirjastojen avustaminen.                325
14603: 
14604: 
14605: mielipiteet, niin ettei toista kertaa tule semmoista tapahtumaan.
14606: Tämän voisi todistaa esimerkilläkin, jos se kaipaisi todistamista.
14607: Mutta kun tulee kysymykseen lasten kirjastoihin kirjojen valitse-
14608: minen, niin siinä tulee tällä kertaa esteeksi ne käytännölliset puolet,
14609: joista valiokunnan puheenjohtaja täällä jo huomautti. Ja senvuoksi
14610: me tällä kertaa asetuimme sille kannalle, että kirjojen ostaminen
14611: voisi toistaiseksi tapahtua sen luettelon perusteella, jonka koulu-
14612: ylihallitus laatii ja joka epäilemättä tulee olemaan siksi laaja,että
14613: valitsemisen varaa jää riittävästi.
14614: 
14615:     Ed. N y 1 a n d e r : Minua ilahuttaa todellakin, että sellainen
14616: auktoriteetti kuin ed. Soininen on yhtynyt siihen käsityskantaan,
14617: jonka ed. Kurikka ja minä olemme esiintuoneet. Hän tosin sanoo,
14618: ettei asia ole perusteluissa mainittu sen takia, ettei siinä ole pu-
14619: huttu muistakaan aloista, joita hankittavan kirjallisuuden tulisi
14620: käsittää. Kuitenkin lienee tämä asia yleisesti taloudellista kir-
14621: jallisuutta silmällä pitäen ja varsinkin maataloudellista vähä eri
14622: laatua katsoen siihen, että, niinkuin ed. Kurikka huomautti, toi-
14623: silla paikkakunnilla on tahdottu perustaa aivan erikoisia kirjas-
14624: toja tätä alaa varten. Tässähän sitäpaitsi, ja luulisin sen kyllä
14625: useiden käsittävän, ei ole kysymys ainoastaan yhdestä erikois-
14626: alasta, vaan on kysymys kokonaisesta suunnasta. Näin ollen
14627: minä puolestani en olisi pitänyt aivan sopimattomana, että valio-
14628: kunta jotakin tästä olisi lausunut.
14629:     Mitä ed. Peltosen puheeseen tulee, niin minä myöntäisin, että
14630: hän täällä on oikeutettu puhumaan sillä tavoin kuin hän puhui,
14631: jo siitäkin syystä, että hän on tässä loistava poikkeus, jommoisia
14632: kyllä löytyy, kuten sanoin jo äsken, mutta ne ovat valitettavasti
14633: harvat, jotka niin täydellisesti käsittävät kansakouluopettajan
14634: tehtävän tässä suhteessa kuin ed. Peltonen.
14635:     Mitä vastalauseeseen tulee, niin minä siihen ed. Soinisen huomau-
14636: tukseen, ettei vastalause merkitse mitään, kun siinä puhutaan
14637: asetuksesta, uskaltaisin kuitenkin toivoa, että jos ei tätä määräystä
14638: nimenomaan pantaisi tähän, niin löytyisi kansakoulutarkastajia,
14639: jotka eivät olisi niin ahdasmielisiä että vaatisivat sitä ehdottomasti
14640: noudatettavaksi.
14641: 
14642:     Ed. I n g m a n : Minä olen, samoin kuin useat muutkin puhu-
14643: jat sitä mieltä, että tämä kysymys on arvosteltava käytännöl-
14644: lisesti. Ja minusta tuntuu selvältä, että kyseessä olevien kirjastojen
14645: hoitajat ja johtokunnat tarvitsevat jonkunlaista ohjausta kirjojen
14646: valinnassa. Elleivät ne saa sitä erityisesti tätä tarkoitusta varten
14647: laadittujen luettelojen kautta tai kirjallisuutta hyvin tuntevien
14648: seurojen avulla, niin ne nähtävästi ovat niiden luettelojen
14649: varassa, jotka heille sieltä ja täältä lähetetään ja joita kyllä tulee,
14650: 326                    Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14651: 
14652: 
14653: ja heidän täytyy jotenkin ylimalkaan tehdä valintansa niiden perus-
14654: tuksella. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Sirola, että porvarilli-
14655: sella taholla kustannetaan paljon roskaa. Siitä ei ole epäilystäkään,
14656: että sillä taholla myöskin on suuri kyky saada sitä roskaa kaupan,
14657: ja sitä on vuosikymmeniä jo meilläkin kaupiteltu ja äärettömän
14658: paljon turmelusta sen kautta saatu aikaan. Mutta minä olen herra
14659: Sirolan kanssa vastakkaista mielipidettä siitä, kun hän arvelee että
14660: se kirjallisuus, jota sosialidemokraattiset kustantajat levittävät, olisi
14661: jonkunlainen vastamyrkky porvarilliselle roskakirjallisuudelle (Va-
14662: semmistosta: Oikein!) Olin kesällä tilaisuudessa Työmies-lehdessa
14663: näkemään herra Yrjö Sirolan laatiman luettelon solialidemokraat-
14664: tisesta kirjallisuudesta, jota on lähetetty erinäisiin ulkomaan työ-
14665: väenliittojen arkistoihin sentähden,että se valaisee työväenliikettä
14666: meillä ja muualla, ja yleensä taloudellista ja valtiollista elämää.
14667: Tätä luetteloa voinee siis pitää parhaimpana minkä kirjastonhoitajat
14668: ja johtokunnat voivat saada käsiinsä silloin kun heidän on valittava
14669: tuo vastamyrkky (Vasemmistosta: Oikein!). Minä tietysti en voi ryhtyä
14670: lukemaan tätä meidän työväenliikettämme kuvaavaa luetteloa kirjalli-
14671: suudesta kokonaisuudessaan. Minä mainitsen vain muutamia rub-
14672: riikkeja, jotka ovat saattaneet minut epäilemään, tokko tämä
14673: vastamyrkky muuta kuin myrkyttää lisää. Ne ovat tällaisia: >>Piru
14674: vaaliuumassa>>, >>Taivas ja helvetti~ - sen kirjottajaa herra Sirola ei
14675: näy tuntevan; minä voin ilmottaa, että hänen nimensä on Ingersoll
14676: - •>Pirun kirkko>>; •>Jumalat ja Perkeleet»- sen kirjoittaja on myös-
14677: kin Ingersoll, jonka hra Sirola näyttää unohtaneen. Sitte on kirjailija
14678: Kaarle Luoto tähän myöskin yhden lisän antanut; sen nimi on
14679: •Ristikon takana>>y. m. Voin kyllä ymmärtää, että herra Sirola arvelee,
14680: että meidän kansaamme erinomaisella tavalla parannetaan porvarilli-
14681: sesta myrkytyksestä tämän kirjallisuuden avulla, mutta hän luulta-
14682: vasti myöskin ymmärtää sen, että minä olen aivan vastakkaista
14683: käsitystä. Minä pelkään, että kirjastojen johtokunnat, asetettuna
14684: kahden myrkkymaljan väliin, juovat kummastakin ja siten saavat
14685: vastoin tahtoansakin vahinkoa aikaan. Arvelen, että ne tarvitsevat
14686: ymmärtäväisempien puolelta sen verran johtoa kuin voidaan antaa,
14687: ja kun olen sitä mieltä, niin pyydän kannattaa ed. W emmelpuun teke-
14688: mää ehdotusta.
14689: 
14690:     Ed. Soininen : Ed. Schybergsonin ja Neoviuksen huomau-
14691: tukseen tahtoisin vaan lyhyesti vastata, että puolestani edellytän
14692: ylihallituksen joka vuosi julkaisevan luetteloja lastenkirjastoihin
14693: sopivista kirjoista. Se on aivan luonnollinen asia. Ylihallituksen tulee
14694: seurata hyvin tarkasti lasten kirjallisuuden kehitystä. Sillä tavalla
14695: vältetään ne vaikeudet, joista edustaja Schybergson on puhunut.
14696: 
14697:       Ed. W e m m e 1 p u u : Useat puhujat ovat puhuneet täällä niin
14698:                        Kansankirjastojen avustaminen.                327
14699: 
14700: paljon sensuurista. Mutta minä tahtoisin huomauttaa, että on
14701: tämäntapaista sensuuria olemassa sellaisissakin maissa, joissa sivistys
14702: on paljon korkeammalla kannalla kuin meidän maassamme (Ääni
14703: vasemmistosta: Venäjällä esim. -Puhemies: Hiljaa! Puhujaa ei saa
14704: häiritä.) Norjassa annetaan valtioavustus, samaten kuin minäkin
14705: ehdotin, kirjojen muodossa eikä rahassa, ja samoin sanotaan Ruotsin
14706: kirjastoista, ettei siellä saa olla epäsiveellistä kirjallisuutta valtion
14707: avustamissa kirjastoissa. Sitten on tuotu esille, etteivät johtokunnat
14708: saisi olla kouluylihallituksen sorron alaisina. Mutta minä en ole
14709: puolestani koskaan kuullut, että johtokunnat olisivat valittaneet
14710: kouluylihallituksen sortamisesta, vaan päinvastoin luulen ja tiedän-
14711: kin sen, että johtokunnat ovat tyytyväisiä siihen, että heillä on
14712: opastajana kirjastoluetteloja, jotka ovat saavuttaneet kouluylihalli-
14713: tuksen luottamuksen. Sortoa sovitetaan täällä mahdollisiin ja mah-
14714: dottomiin paikkoihin. Ed. Soininen sanoi, ettei voida estää huonoa
14715: kirjallisuutta kirjastoihin joutumasta.      Kyllähän sen tiedän, ja
14716: mainitsinkin siitä. Mutta minun toivomukseni oli, ettei huonoon
14717: kirjallisuuteen käytettäisi valtion varoja. Vapautta rakastan kyllä
14718: minäkin, mutta en vallatonta vapautta.
14719: 
14720:    Ed. K a 11 i o : Ed. Rosenqvistille pyytäisin huomauttaa, että
14721: jos ruotsalainen kirjallisuus onkin kalliimpaa, niin ruotsalainen
14722: asutus on yleensä varakkaampaa, ja silloin se jakoperustus, jota
14723: ehdotin, on vallan oikea.
14724: 
14725:     Ed. S i r o 1 a : Ed. Ingman on toisen kerran käyttänyt eduskun-
14726: nan puhujalavaasuosittaakseen kansalle kuuluisan Ingersollin teoksia.
14727: Mikäli olen kuullut, oli hänen edellisen esiintymisensä jälkeen Inger-
14728: sollin teoksilla erikoinen menekki; saa nähdä, miten nyt käynee.
14729: 
14730:    Ed. I n g m a n : On mahdollista kuitenkin, että niiden lisään-
14731: tynyt menekki riippuu herra Sirolan antamasta suosituksesta.
14732:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
14733:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty neljä
14734: eri muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Wäinö Jokinen, useampien
14735: kannattamana, puolustanut vastalausetta, joka koskee mietinnön
14736: viidennellä sivulla olevia perusteluita.
14737:     Toiseksi on ed. Kurikka ed. Nylanderin kannattamana ehdottanut
14738: perusteluihin tehtäväksi lisäyksen, jossa eduskunta lausuisi toivo-
14739: muksen, että valtion myöntämätä apurahaa käytettäisiin muun ohella
14740: myöskin maatalouskirjallisuuden hankkimiseksi maalaiskirjastoihin.
14741: Tulen nimittämään tätä ehdotusta, joka siis myöskin koskee ano-
14742: muksen perusteluja, ed. Kurikan ehdotukseksi.
14743:     Kolmanneksi on ed. Kallio, ed. Helenius-Seppälän kannattamana,
14744: 328                      Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14745: 
14746: ehdottanut että määräraha, joka valiokunnan mietinnön ensimäisessä
14747: ponnessa ehdotetaan, korotettaisiin 70,000 markaksi ja että siitä
14748: annettaisiin 6z,ooo markkaa Kansanvalistusseuran käytettäväksi ja
14749: 8,ooo markkaa »Svenska Folkskolans Vänner>> seuran käytettäväksi.
14750: Tulen nimittämään tätä ed. Kallion ehdotukseksi.
14751:     Neljänneksi on ed. Wemmelpuu useampien kannattamana ehdot-
14752: tanut, että mietintö palautettaisiin takaisin valiokuntaan, jotta
14753: perustelut mietinnön 4 sivulla muodostettaisiin siihen suuntaan,
14754: että valtionavustus maalaiskirjastoille olisi tapahtuva yksinomaan
14755: kirjojen muodossa eikä rahana. Tu1en sanomaan tätä ed. Wemmel-
14756: p u u n ehdotukseksi.
14757:     Koska näistä muutosehdotuksista ainoastaan ed. Kallion ehdotus
14758: koskee mietinnön ponsia, nimittäin ensimäistä pontta, jota vastoin
14759: muut muutosehdotukset koskevat perusteluja, ja ehdotukset kaikki
14760: ovat toisistaan riippumattomia, ehdotan seuraavaa menettelytapaa
14761: äänestettäessä noudatettavaksi. Aluksi äänestettäisiin valiokunnan
14762: mietinnön ponsien ja ed. Kallion ehdotuksen välillä, sitten äänestet-
14763: täisiin erikseen kustakin perusteluihin tehdystä muutosehdotuksesta,
14764: niin että ensin äänestettäisiin valiokunnan mietinnön ja vastalauseen
14765: välillä, sitte valiokunnan mietinnön ja ed. Kurikan ehdotuksen välillä,
14766:  ja viimeksi valiokunnan mietinnön ja ed. Wemmelpuun ehdotuk-
14767: sen välillä.
14768: 
14769:       Äänestämissuunnitelma hyväksytään.
14770: 
14771:       Äänestysesitykset ja päätökset:
14772:      1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ponnet, äänestää •>j aa»;
14773: jos »e i•> voittaa, on ed. Kallion muutosehdotus tässä kohden hyväksytty.
14774:      Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten valiokunnan mie-
14775: tinnön ponnet on hyväksytty.
14776:      2) Ken hyväksyy valiokunnan perustelut mikäli ne koskevat
14777: mietinnön 5 sivulla käsiteltyä kysymystä oikeuden myöntämisestä
14778: kansakou1ujen lastenkirjastojen haitijoille itse valita valtion avus-
14779: tuksella näihin kirjastoihin hankittavatkirjat, äänestää »jaa»; jos »ei»
14780: voittaa, on vastalause siinä kohden hyväksytty.
14781:      Äänestyksessä annetaan 72-jaa ja w6ei-ääntä, jotenkansakou1ujen
14782: lastenkirjastoille myönnettävään kirjojenvalintaoikeuteen nähden on
14783: hyväksytty mietintöön liitetty vastalause.
14784:      3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, vastaa
14785: »jaa»; jos »ei» voittaa, on ed. Kurikan ehdotus hyväksytty.
14786:      Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla; ed. Kurikan ehdotus on
14787: siis hylätty.
14788:     4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, vastaa
14789: •j aa»; jos »ei» voittaa, on ed. Wemmelpuun ehdotus hyväksytty.
14790:                        Puhemiehen määräraha.                   3Z9
14791: 
14792: 
14793:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten ed. Wemmelpuun
14794: ehdotus on hylätty.
14795:    Täten on valiokunnan mietintö hyväksytty muuten, paitsi
14796: mitä tulee siinä olevaan lausuntoon kirjojenvalintaoikeuden myöntä-
14797: misestä kansakoulujen lastenkirjastoille, johon kohtaan nähden
14798: Eduskunta on hyväksynyt mietintöön liitetyn vastalauseen.
14799:    Mikäli tämä päätös koskee määrärahaa, on se kuitenkin oleva
14800: ehdollinen, kunnes lopullinen päätös asiasta V. J :n 63 §:n osoit-
14801: tamassa yhteydessä voidaan tehdä.
14802: 
14803:                         7-8} Pöydäl!e panoja.
14804: 
14805:    Esitetään ja pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
14806: ensi istuntoon:
14807: 
14808:     7) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I, arm. esityksen
14809: N:o 5 johdosta, joka koskee erillisten vesijättöjen muodostamista
14810: itsenäisiksi tiloiksi, sekä
14811: 
14812:    8) Pankkivaliokunnan mietintö N:o I, Suomen Pankin ohje-
14813: säännön r8 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
14814: 
14815: 
14816: 
14817:     Vapautusta eduskuntatyöstä saa ed. Kares yhdeksi viikoksi ensi
14818: torstaista alkaen, yksityisasiain takia.
14819: 
14820:                        Puhemiehen määräraha.
14821: 
14822:    Puhemiehen poistuttua ja ensimmäisen varapuhemiehen asetuttua
14823: keskusteluja johtamaan esitetään seuraava Valtiovarainvaliokun-
14824: nalta saapunut kirjelmä:
14825: 
14826:     Suomen Eduskunnan
14827:    Valtiovarainvaliokunta.
14828: Helsinki, syyskuun I p. rgo8.
14829:             N:o 8.
14830: 
14831:                  Suomen Eduskunnalle.
14832: 
14833:    Viitaten Vaitiopäiväjärjestyksen 43 §:ssä oleviin säännöksiin
14834: saa valtiovarainvaliokunta täten kunnioittavimmin ehdottaa edus-
14835: kunnan päätettäväksi:
14836:                      Istunto 1 p. syyskuuta 1908.
14837: 
14838:                  että Eduskunnan Puhemiehelle tuleva määräraha
14839:            niiden kulujen korvaukseksi, joita hänellä valtiopäiväln
14840:            aikana on, kuluvalla istuntokaudella on oleva kaksi-
14841:            tuhattaviisisataa (z,soo) markkaa kuukaudessa.
14842: 
14843:    Valtiovarain valiokunnan puolesta:
14844:                                       E. G. Palmen.
14845:                                                     J. Wartiovaara.
14846:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pannaan asia pöydälle ensi
14847: _istuntoon.
14848: 
14849: 
14850: 
14851:    Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello 6 i. p.
14852: 
14853:    Täysi-istunto päättyy kello 10,34 i. p.
14854: 
14855:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi :
14856:                                               Ph. Suuronen.
14857:        13. Perjantaina 4 p. syyskuuta
14858:                              klo 6 i. p.
14859: 
14860:                           Päiväjärjestys:
14861:    Ilmoituksia:
14862: 
14863:                   Ensimmäinen käsittely:
14864: 
14865:     1)  Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 1 arm. esityksen
14866: N:o 5 johdosta, joka koskee erillisten vesijättöjen muodostamista
14867: itsenäisiksi tiloiksi.
14868:     2) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 1 Suomen Pankin ohjesään-
14869: nön 18 ja 19 §§:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
14870: 
14871: 
14872:                     Toinen käsittely:
14873: 
14874:     3) Suuren valiokunnan mietintö N:o 1 arm. esityksen N:o 7
14875: johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
14876:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 7; Valtiovarainvaliokunnan mietintö
14877: N:o 1.
14878:     4) Suuren valiokunnan mietintö N:o 2leimasuostuntaa koskevan
14879: arm. esityksen N:o 6 johdosta.
14880:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 6, Valtiovarainvaliokunnan mie-
14881: tintö N:o 2.
14882: 
14883:                          Esitetään:
14884: 
14885:    5) Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä, joka koskeepäivän määrää-
14886: mistä, milloin viimeistänsä on Eduskunnassa käsiteltävä sellaiset
14887: anomus- ja esitysehdotukset, jotka aiheuttavat muutoksia 1909
14888: vuoden tulo- ja menosääntöön.
14889:    6} Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä, joka koskee Puhemiehen
14890: palkkiota.
14891: 332                    Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
14892: 
14893:          Pöydälle panoa varten esitetään:
14894: 
14895:     7) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen Pankin hallintoa
14896: ja tilaa vuonna 1907 koskevan tarkastuksen johdosta.
14897: 
14898: 
14899:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Ahmavaara, Heikkinen,
14900: Homen, Junnila, Järvinen, Kares, Kivioja, Koivisto, J. M. Korhonen,
14901: Mäki, Nissinen, Pennanen, Pykälä, Pullinen, Rannikko, Raunio,
14902: Rosendal, Sivenius, von Troil, Weijola ja Wesa.
14903: 
14904: 
14905: 
14906:                             Ilmoitusasiat:
14907:     Vapautusta"eduskuntatyöstä saavat ed·. Kivioja sairauden takia
14908: lääkärin todistuksen nojalla kolmeksi viikoksi, yksityisasiain takia
14909: ed. Koivisto ja Pykälä tämän päivän istunnosta, ed. Homen tämän
14910: päivän istunnon alkuosasta, ed. Pullinen täksi ja huomiseksi päiväksi,
14911: ed. Malmivaara ensi tiistaiksi, ed. Lehtinen ensi maanantaiksi ja
14912: tiistaiksi, ed. Järvinen tästä päivästä tämän kuun 1o:teen päivään
14913: ja ed. Nykänen huomispäivästä tämän kuun n:teen päivään.
14914: 
14915: 
14916:     Sihteeri lukee seuraavan Suurelta valiokunnalta saapuneen
14917: kirjelmän:
14918: 
14919:   Suomen Eduskunnan
14920:    Suuri valiokunta.
14921: 
14922:       Helsingissä,
14923:   2   p:nä syysk. 1908.
14924: 
14925:           N:o I.
14926: 
14927:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14928: 
14929:     Täysi-istunnossa 1 p:nä kuluvaa syyskuuta tekemällänsä lähete-
14930: päätöksellä on Eduskunta valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 2 momentin
14931: mukaisesti Suureen valiokuntaan lähettänyt Talousvaliokunnan
14932: mietintöön N:o 1 sisältyvän ehdotuksen Asetukseksi eräänlaatui-
14933: sista yhteismetsistä.
14934:     Tämän johdosta saa Suuri valiokunta Eduskunnalle täten kun-
14935: uiottaen ilmoittaa, ettei valiokunta sen läheisen yhteyden takia, mikä
14936:                          Suomen Pankin ohjesääntö.                      333
14937: 
14938: 
14939: kysymyksenalaisella asetusehdotuksella on Eduskunnalle annetun
14940: armollisen esityksen N:o 2 kanssa, joka esitys sisältää ehdotuksen
14941: metsänhoito-asetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 p:nä syyskuuta
14942: 1886 annetun metsälain pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi,
14943: ole katsonut voivansa ottaa sitä käsiteltäväkseen ennenkuin viime-
14944: mainitut asetusehdotukset ovat tulleet Suuressa valiokunnassa
14945: käsitellyiksi.
14946: 
14947:                          Valiokunnan puolesta:
14948:                               E. N. Setälä.
14949:                                                       V. K. Simelius.
14950: 
14951: 
14952: 
14953:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
14954:                            1} Erilliset vesljätöt.
14955:                                   (I. K,)
14956:      Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o I armoUi-
14957: sen esityksen N:o 5 johdosta, joka koskee erillisten vesijättöjen
14958: muodostamista itsenäisiksi tiloiksi ja ilmoitetaan esittämisen tapahtu-
14959: vån mietinnössä ja arm. esityksessä olevan mainittua asiaa kos-
14960: kev;an asetusehdotuksen e n s i m m ä i s t ä käsi t te 1y ä varten.
14961:     Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen
14962: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J :n 57 §:n
14963: 2 momentin mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
14964: 
14965: 
14966: 
14967:                     2)    Suomen Pankin ohjesääntö.
14968:                                   (I. K.)
14969:    Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö n:o 1, Suomen Pankin
14970: ohjesäännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi ja ilmoite-
14971: taan että esittäminen tapahtuu mietinnössä olevan, tätä asiaa koske-
14972: van asetusehdotuksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t te 1y ä v a r t en.
14973:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
14974:     ed. P a 1 m e n : Minä pyydän ainoastaan ilmoittaa, että ruotsa-
14975: laisessa mietinnössä sivulla 9 on eräs vuosiluku painovirheen kautta
14976: tullut väärin. Sanotaan 1887, kun pitää olla 1867.
14977: 
14978:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään Suu-
14979: r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
14980:  334                        Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
14981: 
14982:                        3)     Suostuntavero pellkortelsta.
14983:                                       (2. K.)
14984:      Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o I. Mietinnön joh-
14985:  dolla otetaan t o i s e n k ä s i t t e 1 y n a 1 a i s e k s i armollisessa
14986:  esityksessä N:o 7 oleva, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o I
14987:  valmistavasti käsitelty
14988:      Ehdotus asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
14989:  suoritettava.
14990:      Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti hyväksytään asetuseh-
14991:  dotus muuttamattasellaisena kuin se on armollisessa esityksessäN:o 7·
14992:      Asetusehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
14993: 
14994:                                 4)   Lelmasuostunta.
14995:                                       (2. K.)
14996: 
14997:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o 2 ja otetaan sen
14998:  johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi arm. esityksessä N :o 6
14999:  oleva, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 2 valmistavasti
15000:  käsitelty
15001:      Ehdotus asetukseksi leimasuostunnasta Suomen Suuriruhtinaan-
15002:  maassa v. rgog.
15003:        Keskustelu:
15004:       Ed. v on A 1 f t h a n: J ag har tagit till ordet för att bringa i eriu-
15005:   ran den reservation, som åtföljer betänkandet och hvilken reser-
15006:   vation till sitt hufvudsyfte icke lyckats vinna majoritet inom stora
15007:   utskottet. I de tidigare stämpelförordningarna fanns det, som bekant,
15008:   alltid undantag från erläggandet utaf också den lindrigare skatt, som
15009:   då ifrågakom för sådan egendom, som hade blifvit testamenterad
15010:   för allmännyttiga eller välgörande ändamål; och hade lagstiftaren
15011: , därigenom velat gifva sitt erkännande åt ett sådant oegennyttigt
15012:   handlingssätt, som afsåg befrämjandet af allmänt väl. När vid 1907
15013:   års landtdag den starkt förhöjda arfsstämpelskatten infördes, så
15014:   utlämnades, såvidt jag har mig bekant, alldeles oafsiktligt detta un-
15015:   dantag, emedan saken, såvidt jag kan eriura mig, icke var föremål för
15016:   diskussion i utskottet och icke häller i landtdagen. Det berodde så-
15017:   lunda på en tillfällighet att detta undantag, som tidigare under de-
15018:   cennier hade varit gällandet, bortföll. Under det år, som denna stäm-
15019:   pelförordning varit i gällande kraft, har emellertid åtminstone en
15020:   del större testamenten förekommit, som ha gifvit anledning till att
15021:   taga under ompröfning, huruvida icke denna oafsiktliga ändring
15022:   skulle kunna påkalla en förändring tilihaka till det gamla, hvilket ju
15023:   måste betecknas såsom principielt riktigt, d. v. s. att en egendom,
15024:   som gifves till allmänt väl, bör vara befriad från skatt till staten.
15025:                              Leimasuostunta.                         335
15026: 
15027: 
15028: Om nu landtdagen skulle vilja ställa sig på en helt annan ståndpunkt,
15029: än hvad samhället förut har gjort i denna sak, och icke blott be-
15030: lägga med skatt utan belägga med den mest skärpta skatt, som fin-
15031: nes stadgad, sådan egendom, så skulle detta ju innebära ett uttryck
15032: därför, att de nuvarande lagstiftarene betrakta ett sådant handlings-
15033: sätt som samhällskadligt, hvilket således bör genom hög beskattning
15034: hindras. Och jag kan icke förstå, att sådant skulle vara flertalets
15035: inom landtdagen mening.
15036:      Hvad beträffar den formulering tili tillägg tili stämpelförord-
15037: ningen, som finnes reservationen bifogad, anmärktes det i stora ut-
15038: skottet, att särskilda redaktionella förbättringar här skulle kunna
15039: införas, så att stadgandet blefve kortare och det hela tillika tydli-
15040: gare. J ag vill därför icke yrka på, att reservationens kläm såsom
15041: sådan här nu skulle godkännas, utan ville endast uppläsa ett förslag
15042: tili förbättrad kläm, hvilket är uppgjordt med anledning af de i stor~
15043: utskottet framställda anmärkningarna, hvarjämte jag vill föreslå, att
15044: kammaren skulle återremittera betänkandet tili statsutskottet för
15045: att omredigeras i sådant syfte klämmen innehåller. Klämmen skulle
15046: få följande lydelse. I stället för orden >>då någon del af boets egen-
15047: dom etc.>> skulle komma >>då egendom på grund af testamente etc.•
15048: Därefter skulle klämmen vara oförändrad t. o. m. stycket >>Samt yr-
15049: kesföreningar, som i lag påbjudes, vare boet berättigadt att erhålla
15050: restitution å den del af den erlagda stämpelskatten, som påförts på
15051: den grund att sådan egendom i boets tillgångar medräknats.» I
15052: den sista meningen, där det säges •>Ansökan om sådan restitution
15053: skall ske hos Kejserliga Senatens ekonomiedepartement, som jäm-
15054: väl eger förordna hvar de restituerade medlen skola af arfvingarna
15055: återuppbäras>> skulle den sista relativsatsen bortfalla, ty det är själf-
15056: fallet, att Kejserliga Senaten därom skulle gifva tillkänna. J ag skulle
15057: således hemställa, att kammaren ville återremittera betänkandet till
15058: statsutskottet för införandet af ett tillägg i sådant syfte, som jag
15059: här framställt.
15060: 
15061:     Ed. V i k m a n: Tämän asian ensimäisessä käsittelyssä edus-
15062: kunnassa jo kiinnitettiin huomiota siihen, että se tavattoman korkea
15063: leimavero, mikä on perinnöillä~ varsinkin kun nämä perinnöt ovat
15064: suurempia kuin mitä meillä tavallisesti nähdään, nim. kun ne kohoa-.
15065: vat miljoonaan markkaan ja siitä ylöspäin, ilmeisesti saa aikaan eh-
15066: käisyn testamenttien tekemisessä yleishyödyllisiin tarkoituksiin,
15067: koska näissäkin tapauksissa tämä korkea prosentti menee leima-
15068: maksuun. Koska ei voi olla millään tapaa toivottavaa, että tuollainen
15069: este testamenttien tekemiseen yleishyödyllisiin tarkoituksiin on ole-
15070: massa, olisi minun mielestäni eduskunnan syytä yhtyä vastalau-
15071: seessa esitettyyn mielipiteeseen. Meillä on kyllä tunnettua aikai-
15072: semmilta ajoilta, kuinka esim. juuri kansanopetuksen hyväksi on
15073: 336                    Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
15074: 
15075: tehty useista suurista pesistä testamentteja ja kuinka tämmöinen
15076: testamenttien tekeminen on tuonut erinomaisen hyviä tuloksia mu-
15077: kanaan. Jotta nyt tämä tällainen mahdollisuus jatkuisi, olisi vält-
15078: tämättömästi muutoksia tehtävä siinä leimasuostuntalaissa, joka tänä
15079: vuonna meillä on voimassa. Minä puolestani siis yhdyn kannattamaan
15080: ed. v. Alfthanin tekemää ehdotusta, ja myös hänen ehdotustaan si-
15081: käli kuin se tarkoittaa tämän mietinnön palauttamista takaisin val-
15082: tiovarainvaliokuntaan muodollisten muutosten tekemistä varten.
15083: 
15084:     :Ed. E s t 1 a n d e r: När den grund för stämpelbevillningen,
15085: hvarpå utskottsbetänkandet äfven nu stöder sig, förliden gång an-
15086: togs, var jag i tillfälle att uttala betänkligheter beträffande den-
15087: samma. J ag har sedan dess icke haft anledning att ändra min upp-
15088: fattning. Då emellertid någon utsikt för närvarande icke synes före-
15089: finna, att härutinnan få någon ändring till stånd, så vill jag under-
15090: låta att härom väcka förslag. Däremot kan jag icke underlåta att
15091: ansluta mig till den reservation, som är bifogad betänkandet, och
15092: jag gör det i den form frih. v. Alfthan här närmare utvecklat. Den
15093: berömvärda yttring af medborgaranda, som får sitt uttryck uti dona-
15094: tioner för allmänna ändamål, särskildt äfven välgörande sådana, och
15095: som hos oss lyckligtvis icke varit okänd, torde i sanning förtjäna att
15096: på det allvarligaste uppmuutras, och detta särskildt, emedan genom
15097: dylika donationer kunna blifva tillgodosedda sådana ändamål, som
15098: måhända af styrelsen eller det offentliga icke annars blefve behö-
15099: rigen beaktade. Också uti nu förevarande, ingalunda oväsentliga af-
15100: seende torde denna synpunkt förtjäna att behjärtas.
15101: 
15102:     Ed. G r a n f e 1 t: J ag anhöll om ordet för att få förena mig uti
15103: frih. von Alfthans anhållan, att ärendet måtte återremitteras till
15104: statsutskottet för att det uti reservationen intagna tillägget till stäm-
15105: pelförfattningen måtte omredigeras i den riktning reservanten an-
15106: gifvit, och vidfogas betänkandet.
15107: 
15108:     Ed. K ä p y: Minä puolestani en käsitä, että tämä valtiovarain-
15109: valiokunnan päätös mitenkään estäisi testamenttien tekemistä yleis-
15110: hyödyllisiin tarkoituksiin. Kyllähän senkin mukaan testamentinte-
15111: kijöillä on tilaisuus määrätä omaisuudestaan yleishyödyllisiin tar-
15112: koituksiin, vaikkapa valtio tässäkin tapauksessa saa perintöprosen-
15113: tin. Huomattava on, että valtio ainakin ennen kaikkea on yleishyö-
15114: dyllinen laitos, jolla on oikeus saada osansa jälkeenjääneestä perin-
15115: nöstä. Sitäpaitsi tuo määritelmä •>yleishyödyllisiin tarkoituksiin»
15116: on ·siksi epämääräinen, että käytännössä saattaa syntyä paljokin
15117: epäselvyyttä siitä, mitä kussakin erikoistapauksessa tällä ymmärre-
15118: tään. Näin ollen minä puolestani kannattaisin suuren valiokunnan
15119: ehdotusta.
15120:                             Leimasuostun ta.                           337
15121: 
15122: 
15123:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Herra Kävyn väitteen johdosta pyydän
15124: saada tuoda yhden esimerkin. Jos nyt on miljoonatestamentti ja siitä
15125: tahdotaan antaa noin puolet johonkin hyvään tarkoitukseen, ja jät-
15126: tää perijöille toinen puoli, ja jos testamentissa on sanottu, että puo-
15127: len miljoonaa markkaa on pesästä menevä tuohon tarkoitukseen, niin
15128: sitte kun siitä puolesta miljoonasta, joka jäisi perijöille, menisi koko
15129: leimamaksu pois, - joka tämmöisessä tapauksessa voi nousta noin
15130: 2 a 300,000 markan vaibeille, -       jäisi miljoonasta joku satatuhatta
15131: markkaa jälelle. Jos siis testamentintekijä tahtoo, että pesästä jäisi
15132: myös omaisille enemmän, täytyy hänen jättää testamentistaan pois
15133: määräykset hyviin tarkoituksiin. Mutta jos puolen miljoonaa lu-
15134: vattaisiin pois ja prosentti laskettaisiin ainoastaan puolesta miljoo-
15135: nasta, jonka he perivät, niin se olisi oikeudenmukaisinta, ja silloin
15136: olisi pikemmin odotettavissa, että sellainen testamentti saattaisi syn-
15137: tyä.
15138:      Mitä nyt tulee siihen, että tästä syntyisi epäselvyyttä, niin on
15139: hyvin yksinkertaista ja selvää, kuinka tässä on meneteltävä. Ensin
15140: on maksettava vero ja sitte se tulee takaisin pesään. Jos koko pesä
15141: on annettu hyvään tarkoitukseen, niin saa hyvä tarkoitus koko sen
15142:  veron takaisin, jos siitä on annettu vaan osa, niin tulevat yksityiset
15143: perinnönsaajat maksamaan sen veron, mikä olisi ollut maksettava,
15144:  jos koko perintö olisi ollut niin suuri kuin heille määrätty osa.
15145: 
15146:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15147: 
15148:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi
15149: muutosehdotus. Vapaaherra von Alfthan on, asettuen valtiovarain-
15150: valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen kannalle, katsonut,
15151: että vastalauseessa esitetty ponsilause olisi loppuosaltaan kuuluva
15152: seuraavasti: • > - - - olkoon pesä oikeutettu saamaan takaisin sen
15153: osan suoritetusta leimaverosta, joka on kannettu sen perustuksella,
15154: että tämä omaisuus on laskettu pesän varoihin. Sellaista palautusta
15155: on anottava Keisarillisen Senaatin Talousosastolta.>> Samalla va-
15156: paaherra von Alfthan on ehdottanut, että asia lykättäisiin takaisin
15157: valtiovarainvaliokuntaan, jotta ponsi muodostettaisiin sellaiseksi, kuin
15158: hän on esittänyt.
15159:     Tulee siis äänestettäväksi suuren valiokunnan mietinnön ja
15160: vapaaherra von Alfthanin ehdotuksen välillä.
15161: 
15162: 
15163:     Äänetys ja päätös :
15164: 
15165:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää •>jaa»; jos •ei»
15166:  voittaa, on vapaaherra von Alfthanin ehdotus hyväksytty.
15167:     Äänestyksessä annetaan 130 jaa- ja 41 ei-ääntä.
15168:                                                                   22
15169: 338                      Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
15170: 
15171:    Leimasuostuntaa v. I909 koskeva asetusehdotus on siis Suuren
15172: valiokunnan ehdotuksen mukaisesti hyväksytty sellaisena kuin se
15173: on armollisessa esityksessä N:o 6.
15174:    Asetusehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
15175: 
15176: 
15177:                     5)   Tulo- ja menosääntö v:ksi 1909.
15178: 
15179:    Esitetään viime täysi-istunnossa pöydälle pantu Valtiovarain-
15180: valiokunnan kirjelmä viime elokuun 27 p:ltä, N:o 6, jossa valiokunta
15181: ehdottaa määrättäväksi, että sellaiset anomus- ja esitysehdotukset,
15182: jotka aiheuttavat muutoksia I909 vuoden tulo- ja menosääntöön,
15183: on Eduskunnassa käsiteltävä viimeistään perjantaina tulevan loka-
15184: kuun 9 p:nä.                                                    ·
15185: 
15186:     Puhemies: Tässä asiassa puhemiesneuvosto katsoo asiaksensa
15187: ilmoittaa, että puhemiesneuvosto kirjelmän johdosta päätti kehoit-
15188: taa valiokuntien puheenjohtajia antamaan kukin valiokuunallensa
15189: tiedon valtiovarainvaliokunnan kirjelmässä esitetyistä toivomuk-
15190: sista, ja ehdottaa puhemiesneuvosto senvuoksi, että kirjelmä edus-
15191: kunnan puolelta ei antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15192: 
15193:       Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään.
15194: 
15195: 
15196:                          6)   Puhemiehen määräraha.
15197: 
15198:     Puhemiehen poistuttua ja ensimäisen varapuhemiehen astuttua
15199: keskusteluja johtamaan
15200:     esitetään viime täysi-istunnossa pöydälle pantu Valtiovarain-
15201: valiokunnan kirjelmä tämän syyskuun I p:ltä N:o 8, sisältävä eh-
15202: dotuksen, että Eduskunnan Puhemiehelle tuleva määräraha niiden
15203: kulujen korvaukseksi, joita hänellä valtiopäivien aikana on, kuluvalta
15204: istuntokaudelta määrättäisiin kahdeksituhanneksi viideksisadaksi
15205: (z,soo) markaksi kuukaudessa.
15206:       Keskustelu:
15207:     Ed. M a r t i k a i n en : Eduskunnan puhemiehelle päätettävä
15208: määräraha ei ole suinkaan käsitettävä miksikään palkaksi, sillä onhan
15209: selvää, että hänen työnsä ei ole, enemmän kuin edustajan toimi
15210: yleensä, minkään rahamäärän, suuremman tai pienemmän, mukaan
15211: mitattavissa. Tätä edellyttää Valtiopäiväjärjestyskin, siinä kun
15212: puhutaan korvauksen määräämisestä niistä kuluista, joita puhemie-
15213: hellä eduskuntaa edustaessaan mahdollisesti on. Säätyvaltiopäivillä
15214:                         Puhemiehen määräraha.                      339
15215: 
15216: 
15217: oli muodostunut sellainenkinpaha tapa, jokasitten on siirtynyt tähän
15218: uuteen eduskuntaan, että puhemies katsoo velvollisuudekseen
15219: käyttää nämä rahat kaksien suurien päivällisten pitämiseen, joissa
15220: toisissa syötetään edustajia, toisissa senaattoreita. Koska tämän-
15221: tapainen edustus ei meidän mielestämme ole missään suhteessa
15222: välttämätöntä - päinvastoin näyttäisi kai hyvinkin oudolta, jos
15223: eduskunta tällaisena työnsulkujen aikana, jolloin työttömyys
15224: vallitsee mitä laajimmilla aloilla, määräisi rahoja omia syöminkejään
15225: varten - pyydän minä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän
15226: puolesta ehdoittaa, että kyseessä oleva määräraha määrättäisiin
15227: tuhanneksi markaksi kuukautta kohti.
15228: 
15229:     Ed. P a 1 m e n : Oli valtiovarainvaliokunnassa erimielisyyttä,
15230: kun tämä asia oli keskustelun alaisena, mutta enemmistö tuli kuiten-
15231: kin siihen päätökseen, että entinen määräys oli sopiva, ja tämä
15232: lausunto on tullut esille eduskunnassa. Mitään asiallisia näkökohtia
15233: tämän päätöksen tueksi on jotakuinkin vaikea esittää niin laihan
15234: perustelun johdolla, jonka edellinen puhuja on ehdotukselleen anta-
15235: nut. Hän näyttää käsittävän, että jos eduskunnan puhemies tahtoo
15236: olla yhdessä eduskuntalaisten kanssa, niin ei mikään muu kuin
15237: syöminen ole siinä tarkoituksena. Jos joku ei käsitä, että seurustelu
15238: todellakin saattaa olla tärkeä, niin se jääköön hänen asiakseen. Se
15239: materialistinen käsitys, joka hänellä nähtävästi myös on edellisten
15240: valtiopäivien asemasta, ei kannata tulla lähempään tarkastukseen.
15241: Minun mielestäni on aivan selvää, että puhemiehen asema on sellai-
15242: nen, että hänelle on annettava jotakin enempää kuin se palkka, jota
15243: useimmat valiokuntien sihteerit eivät katso riittäväksi elantokus-
15244: tannuksiin, ja minä siis pyydän puolestani ehdoittaa, että valtio-
15245: varainvaliokunnan ehdotus, joka jo on kaksilla valtiopäivillä hyväk-
15246: sytty, nytkin tulisi hyväksytyksi.
15247: 
15248:     Ed. K a 11 e H ä m ä 1 ä i n e n :   Minä kannatan ed. Marti-
15249: kaisen tekemää ehdotusta.
15250: 
15251:     Ed. Tainio : Vaikka täällä jo lausuttiin julki sosialidemo-
15252: kraattisen ryhmän kanta tässä asiassa, niin rohkenen minä kuitenkin
15253: itse puolestani esittää oman eriävän mielipiteeni. Minä nimittäin
15254: en ole siinä ryhmän kannalla, enkä ollut silloinkaan kuin tästä
15255: asiasta valiokunnassa keskusteltiin ja päätettiin.
15256:     Minun mielestäni puhemiehelle ei pitäisi maksaa mitään palkkaa
15257: yli sen edustajapalkkion, minkä V. J. määrää kaikille edustajille.
15258: Minun mielipiteeni mukaan on puhemies eduskunnassa tasa-arvoinen
15259: tasa-arvoisten joukossa eikä missään erityisessä asemassa palkkaan
15260: nähden. Tällä kannalla oli valiokunnassa useampiakin, ja jos puheen-
15261: johtaja olisi suvainnut kutsua valiokunnan täysilukuiseksi silloin kuin
15262: 340                    Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
15263: 
15264: 
15265: asiasta äänestettiin - varajäseniä nim. oli saapuvilla, vaikka he
15266: eivät saaneet ottaa osaa äänestykseen - niin olisi mennyt arvan
15267: ratkaistavaksi, kumpiko mielipide tulee enemmistön mielipiteeksi,
15268: sekö, joka nyt on täällä esitetty valiokunnan mielipiteenä, vai se,
15269: mitä minä nyt esitän.
15270:     Mutta onhan selvää, että puhemiehellä saattaa olla joltisiakin
15271: menoja hänen asemansa johdosta, ja ne menot on eduskunta velvolli-
15272: nen puhemiehelle korvaamaan, korvaamaan todellisina menoina,
15273: ei yli eikä ali. Ja niiden menojen suuruutta ei ole helppo aina enna-
15274: kolta arvata. Voi olla tapauksia, jolloin olisi erittäin edullista, että
15275: puhemiehellä on käyttövaroja enemmän kuin r,ooo markkaa kuu-
15276: kaudessa, minkä täällä sosialidemokraattinen ryhmä ehdottaa.
15277: Mahdollisesti saattaisi olla tapauksia, että 2,5oo:kin markkaa voisi
15278: erityisissä olosuhteissa olla liian vähän. Toisinaan taas saattavat
15279: menot supistua hyvinkin pieniksi, ja silloin tietysti palkkio tulisi
15280: olemaan, kuten jo sanoin, todellisten menojen mukainen. Edellytän
15281: nim., että puhemies eduskunnan istuntokauden loppupuolella ilmoit-
15282: taa menonsa - ilman mitään kuittia ja ilman mitään laskuja -
15283: valtiovarainvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunta V. J :n mukai-
15284: sesti määrää puhemiehen palkkion hänen oman ilmoituksensa mukaan.
15285: Minä en tarkota, että puhemiehen tulisi pitää syöminkejä·edustajille
15286: erittäin ja erittäin senaattoreille, sillä kyllä hänellä on tilaisuus
15287: seurustella edustajien kanssa ilmankin, vaikkei makseta monia
15288: kymmeniä markkoja yhden henkilön illallisesta. Ed. Palmenin
15289: käsityksen mukaan seurustelu ei ole mahdollista muualla kuin
15290: roukapöydässä, mutta me emme ole niin materialistisia. Jääköön
15291: sitte puhemiehen itsensä ratkaistavaksi, jos hän katsoo, että tämä
15292: ruokapöydässä tapahtuva seurustelu on niiden tuhansien arvoinen,
15293: jotka siihen valtionvaroista kuluvat.
15294:     Minä siis yhä edelleen olen samalla kannalla kuin valtiovarain-
15295: valiokunnassakin ja ehdotan, että puhemiehen palkkio määrättäisiin
15296: hänen oman ilmoituksensa mukaan istuntokauden loputtua, niin että
15297: se tulisi olemaan hänen todellisten menojensa mukainen.
15298: 
15299:     Ed. P a 1 m e n: Minä en ole ollut tilaisuudessa, en päivällisissä
15300: enkä täällä syrjähuoneessa, huomaamaan ettäherratvasemmistossa ja
15301: rouvat olisivat vähemmän materialistisia kuin me, sillä minä olen
15302: nähnyt aina heillä sekä kahvikupit että muut edessään aivan yhtä
15303: hyvin kuin muilla, niin että minä jätän sikseen kysymyksen, olem-
15304: meko tällä puolen vähemmän kyvykkäitä ymmärtämään, että seu-
15305: rustelu on mahdollinen ilman virvokkeita. Enkä minä olisi sen asian
15306: tähden huolinut nousta tänne puhujalavalle, mutta kun ed. Tainio
15307: suvaitsi tehdä salaviittauksen siitä, että asian ratkaiseminen valtio-
15308: varainvaliokunnassa olisi riippunut jostakin taktillisesta tempusta,
15309: jonka minä puheenjohtajana olisin tehnyt, täytyy minun se torjua.
15310:                           Puhemiehen määräraha.                        341
15311: 
15312: 
15313: Ensin täytyy huomauttaa että se mielipide, joka nyttemmin on saa-
15314: nut voiton vasemmistossa, ja jonka minä oletan ed. Martikaisen tuo-
15315: neen esiin, ei tullut esitetyksi valtiovarainvaliokunnassa. Yksistänsä
15316: ed. Tainion mielipide, joka sitte on joutunut tappiolle sosialistisessa
15317: puolueessa, sai kaikkien sosialistien kannatuksen. Se osottaa, millä
15318: tavalla sillä puolen asioita valmistellaan; tänään ollaan yhdellä kan-
15319: nalla, huomenna ihan toisella. Mutta mitä muodolliseen puoleen tu-
15320: lee, niin pyydän huomauttaa, että kun kerran suhteellinen edustus
15321: on olemassa myöskin valiokunnissa, niin on kaikissa valiokunnissa,
15322: mikäli minä tiedän, sääntÖnä, että jos joku jäsen on poissa, niin
15323: kutsutaan hänen sijaansa joku saman ryhmän varamies, ja kun tällä
15324: kertaa odottamatta oli yksi aukko, mutta ei sattunut siitä ryhmästä
15325: olemaan ketään saapuvilla, niin jäi yksi paikka avoimeksi. Mutta
15326: koska V. J :n 45 § nimenomaan määrää, että valiokunta ei ole päätös-
15327: valtainen, jollei vähintäin 4,/5 sen jäsenistä ole saapuvilla ja saapuvilla
15328: oli 19j2o, niin minä en näe muuta kuin että tässä toimittiin aivan
15329: perustuslain määräyksen ja vakiintuneen käytön perusteella. En
15330: lähtenyt kysymäänkään, mitä mieltä ne kolme jäsentä oli, jotka sat-
15331: tuivat istumaan penkillä kuuntelemassa, enkä voinut aavistaa, miten
15332: äänestys päättyisi; minä toimin V. J:n mukaan. Valiokunnassa oli
15333: päätösvaltainen määrä jäseniä, ne äänestivät avonaisesti ja siis kaikk\
15334: kävi laillisesti.
15335: 
15336:     Ed. K a 11 i o: V. J. puhuu määrärahan myöntämisestä puhe-
15337: miehelle näitä kysymyksessä olevia tarkoituksia varten ja käy siitä
15338: selville, ettei pidetä arvokkaana, että puhemiehen tulisi tulla pokku-
15339: roimaan itselleen tämmöisten menojen korvaukseen eduskunnalta
15340: määrärahaa, kuten hän ed. Tainion ehdotuksen mukaan saisi tehdä.
15341: Sellaista laskujen esittämistä sellaisessa asemassa ei suinkaan voine
15342: edellyttää. Ensimäinen kamari on jo kaksi kertaa päättänyt saman
15343: määrärahan puhemiehelle kuin valtiovarainvaliokunta on tälläkin
15344: kertaa ehdottanut, ja sentakia katson tämänkin kamarin arvon mu-
15345: kaiseksi, että se menettelee samalla tavalla. Mitä määrärahan suu-
15346: ruuteen tulee, olen siinä samalla kannalla, jolla olin valtiovarain-
15347: valiokunnassakin, että se määrättäisiin 2,500 markaksi.
15348: 
15349:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Merkillistä on, miten yhden vuoden ku-
15350: luessa ed. Tainio viisastuu. Minä muistan, että kun tästä asiasta
15351: oli ensi kerran kysymys, silloin muistaakseni ehdotettiin sosiaali-
15352: demokraattien puolelta s,ooo markkaa, ja minä muistan, että herra
15353: Tainio torui kovasti ja sanoi eduskunnan arvon vaativan, että sen
15354: ensimäinen presidentti on palkittu niinkuin Suomen korkein virka-
15355: mies. Minä puolestani pysyn yhä Tainion ensimäisellä kannalla.
15356: 
15357:    Ed. Tainio: Ed. Palmen tulkitsi V. J:tä, mutta V. J:ssä ei
15358: 342                  Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
15359: 
15360: 
15361: puhuta mitään puolueista. Sitte hän mainitsi, että on vakiintunut
15362: tapa ettei kutsuta varajäsentä toisesta ryhmästä valiokuntaan saa-
15363: puville. Mikäli minä tiedän, useissa valiokunnissa juuri sillä tavalla
15364: menetellään, ja sillä tavalla on menetelty valtionvarainvaliokunnas-
15365: sakin joskus. Monessa valiokunnassa, jos varajäseniä on saapuvilla
15366: ja valiokunta ei ole täysilukuinen, kutsutaan varajäsen siksi kun
15367: valiokunta tulee täysilukuiseksi. Siis on turha puhua mistään va-
15368: kiintuneesta tavasta. - Ed. v. Alfthanille huomautan, että minkä
15369: minä ehkä olen lausunut yksityisenä mielipiteenä, yksityiskeskus-
15370: telussa niin se ei ole aina soveltuvaa; ja turhaa on esittää kaikkia
15371: mielipiteitään julkisuudessa, kun niille ei kuitenkaan saa kannatusta.
15372: Toiseksi minun nykyinen ehdotukseni ei suuresti eroa entisestä, sillä
15373: tässähän puhemiehen käyttövarat tulisivat rajottamattomiksi.
15374: 
15375:    Ed. T a n n e r: Olin valiokunnassa samalla kannalla kuin ed.
15376: Tainiokin, jonkavuoksi täälläkin katson tarpeelliseksi kannattaa
15377: hänen tekemäänsä ehdotusta.
15378: 
15379:     Ed. P a 1 m e n: Minä en ole kysynyt jokaisesta valiokunnasta,
15380: mutta varmaa on, että r897 v:n valtiopäiväin valtiovaliokunta päätti,
15381: että se menettelisi niinkuin minä olen tällä kertaa menetellyt.·
15382: 
15383:     Ed. C a s t r e n: Tuntuu enemmän kuin oudolta, että tämän ka-
15384: marin puhemiehelle, puhemiehelle, jonka toiminnasta suureksi osaksi
15385: eduskunnan työn menestys riippuu, että puhemiehelle, jolla, sanotta-
15386: koonsiitämitä tahansa, Valtiopäiväjärjestyksen hänelle antaman ase-
15387: man takia, on toisellainen merkitys kuin muilla eduskunnan jäsenillä,
15388: ettei puhemiehelle annettaisi sen suurempata arvoa, ett'ei edus-
15389: kunta arvostelisi etumiehensä toimintaa korkeammalle, kuin jon-
15390: kun valiokunnan minkä sihteerin tehtävää tahansa. Ed. Pal-
15391: men on täällä jo huomauttanut, että tuskinpa lienee missään
15392: valiokunnassa maksettu sihteerille alle r,ooo markan, mutta usein-
15393: kin sen päälle. Tätä tällaista kantaa en voi hyväksyä. Katson että
15394: eduskunnan on ensimmäiselle miehelleen, sille joka johtaa sen
15395: keskusteluja ja jonka Valtiopäiväjärjestyksen säätämissä tilaisuuk-
15396: sissa tulee puhua eduskunnan puolesta ja sen nimessä, on suoritettava
15397: sellainen rahamäärä, joka vastaa hänen tehtävänsä tärkeyttä, hä-
15398: nen ja eduskunnan arvoa.
15399: 
15400:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15401: 
15402:    Varapuhemies: Valtiovarainvaliokunnan ehdotusta vastaan,
15403: joka sisälsi sen, että puhemiehen palkkioksi määrättäisiin 2,500
15404: markkaa kuukaudessa, on tehty kaksi vastaehdotusta. Ed. Marti-
15405: kainen ed. Hämäläisen kannattamana, on ehdottanut, että tämä
15406: määräraha olisi r,ooo markkaa kuukaudessa, ja ed. Tainio, ed. Tan-
15407:                         Puhemiehen määräraha.                       343
15408: 
15409: 
15410: nerin kannattamana, on ehdottanut, että määräraha olisi se, minkä
15411: puhemies kuluiksensa ilmoittaa.       Pyytäisin ehdottaa seuraavan
15412: käsittelyjärjestyksen.   Haettaessa vastaehdotusta valtiovarain-
15413: valiokunnan ehdotukselle, on äänestettävä ensin ed. Martikaisen
15414: ja ed. Tainion ehdotusten välillä ja se, joka näistä voittaa, asetetaan
15415: vastaehdotukseksi valtiovarainvaliokunnan ehdotusta vastaan.
15416:     Ed. C a s t r e n : Minun täytyy lausua, että minulla on vakavia
15417: epäilyksiä voiko ed. Tainion tekemä ehdotus tulla äänestyksen
15418: alaiseksi, koska se minusta tuntuu olevan ristiriidassa V. f:n 43 §:n
15419: viimeisen momentin kanssa. Lykkäisin arvoisan varapuhemiehen
15420: ratkaistavaksi, voipiko puheenalainen ehdotus tulla lainkaan äänes-
15421: tyksen alaiseksi, ehdotus joka tarkoittaa sitä, että puhemies loppu-
15422: puolella valtiopäiviä, tai niin pian kuin se on hänelle mahdollista
15423: ilmoittaisi kuinka korkealle hänen kustannuksensa puhemiehenä
15424: ovat nousseet, jonka summan eduskunta tarkastamatta hyväksyisi.
15425: Tällaisesta menettelytavasta V. J :n mainitun pykälän momentti ei
15426: tiedä mitään. Siinä sanotaan vaan, että valtionvarainvaliokunnan
15427: tulee ehdottaa se määrä, mikä puhemiehelle on suoritettava niistä
15428: kustannuksista, joita hänellä valtiopäiväaikana on ollut.
15429:     Ed. S c h y b e r g s o n: Saken är ju icke af någon så stor bety-
15430: delse, men jag delar i allo hr Castrens uppfattning och erinrar mig
15431: från representationsreformkommitten, att afsikten med detta stad-
15432: gande var, att talmannen i enkammaren skulle få ett anslag efter
15433: samma grunder som talmännen i den förra ständerlandtdagen.
15434: Jag anser, att landtdagsordningen har detta innehåll i denna punkt
15435: och att hr Tainios förslag står i strid därmed. J ag förenar mig därför
15436: om hr Castrens hemställan, att hr Tainios förslag icke måtte komma
15437: under omröstning.
15438: 
15439:     V a r a p u h e m i e s : V. J:n 43 §:ssä sanotaan, että >>valtio-
15440: varainvaliokunnan asiana on eduskunnan päätettäväksi ehdottaa,
15441: kuinka suuri määräraha puhemiehen tulee saada>> j. n. e. Ed. Tainion
15442: ehdotusta, että puhemiehen määräraha olisi niin suuri, kuin hän. sen
15443: ilmoittaa, ei tällä tavalla voitaisi käsittää Valtiopäiväjärjestystä
15444: vastaan sotivaksi, mutta tehtyjen huomautusten johdosta pyytäisin
15445: ratkaista asian siten, että ed. Tainion ehdotus tulee täällä äänestyksen
15446: alaiseksi. Mutta jos se tulee eduskunnan päätökseksi, tulee valtio-
15447: varainvaliokunnan uudestaan eduskunnalle ehdottaa tämä määrä-
15448: raha, kun se on saanut puhemieheltä tämän ilmoituksen.
15449:    Ed. S c h y b e r g s o n : På detta sätt skulle vi komma att rösta
15450: nm vice-talmannens förslag och icke om hr Tainios, och det är för
15451: iogen del L. O:s mening att talmannen skall få ställa sina egna förslag
15452: under omröstning.
15453: 344                     Istunto 4 p. syyskuuta 1908.
15454: 
15455: 
15456:     Varapuhemies: Minä katson Valtiopäiväjärjestyksen 43
15457: §:n sisältävän tällaisen tulkitsemisen ed. Tainion ehdotuksesta.
15458:     Huomautukseni sisälsi nimittäin sen, että ed. Tainion ehdotuk-
15459: sesta äänestetään sellaisenansa, mutta pidin minä velvollisuutenani
15460: tulkita, mitenkä tämä päätös, jos se tulisi eduskunnan päätökseksi,
15461: olisi käsitettävä. Äänestys tulee siis tapahtUmaan ed. Martikaisen
15462: ja ed. Tainion ehdotusten välillä; ed. Martikaisen ehdotus on ~jaa-~
15463: ehdotus, ed. Tainion >>ei•>-ehdotus.
15464: 
15465:       Äänestykset ja päätös:
15466: 
15467:       1) Ken vastaehdotukseksi Valtionvarainvaliokunnan ehdotusta
15468: vastaan hyväksyy ed. Martikaisen ehdotuksen, että puhemiehen
15469: määräraha määrättäisiin 1,000 markaksi kuukaudessa, äänestää
15470: >>jaa>>; jos >>ei•> voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Tainion
15471: ehdotus, että puhemiehen määräraha määrättäisiin hänen ilmoituk-
15472: sensa mukaan.
15473:       Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla; vastaehdotukseksi on
15474: siis hyväksytty ed. Martikaisen ehdotus.
15475:       2) Ken hyväksyy valtiovarainvaliokunnan, ehdotuksen äänestää
15476: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on eduskunta hyväksynyt ed. Martikaisen
15477: tekemän ehdotuksen.
15478:       Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
15479:       Eduskunta on siis hyväksynyt Valtiovarainvaliokunnan ehdo-
15480: tuksen, että Puhemiehen määräraha tältä istuntokaudelta on oleva
15481: 2,500 markkaa kuukaudessa.
15482: 
15483: 
15484:                                7)   Pöydälle pano.
15485: 
15486:     Esitetään ja pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon
15487:     Pankkivaliokunnan mietintö n:o 2, Suomen Pankin hallintoa ja
15488: tilaa v. 1907 koskevan tarkastuksen johdosta.
15489: 
15490: 
15491: 
15492:       Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina klo 6 i. p.
15493: 
15494:       Istunto päättyy kello 7,45 i. p.
15495: 
15496:                                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
15497:                                                      Ph. Suuronen.
15498:           14. Tiistaina 8 p. syyskuuta
15499:                               klo 6 i. p.
15500: 
15501:                            Päiväjärjestys:
15502:    Ilmoituksia:
15503:                        Kolmas käsittely:
15504: 
15505:    1) Ehdotus laiksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
15506: suoritettava.
15507:    Tämän yhteydessä:        Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä
15508: määrästä, joksi pelikorttisuostunnasta saatava tulo vuodelta 1909
15509: on arvioitava (toinen ponsilause Valtiovar. valiok. mietinnössä N:o 1).
15510:    2) Ehdotus laiksi leimasuostunnasta.
15511:    Tämän yhteydessä:        Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä
15512: määrästä, joksi leimasuostunnasta saatava tulo vuodelta 1909 on
15513: arvioitava (toinen ponsilause Valtiovar. valiok. mietinnössä N:o 2).
15514: 
15515:                      Toinen käsittely:
15516:    3) Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19 §:n
15517: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
15518:    Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4; Suuren valio-
15519: kunnan mietintö N:o 3·
15520: 
15521:                       Ainoa      käsittely:
15522: 
15523:     4) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen Pankin hallintoa
15524: ja tilaa vuonna 1907 koskevan tarkastuksen johdosta.
15525: 
15526:          Pöydälle panoa varten esitetään:
15527:     5) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 eräiden Ekerön
15528: kunnan postitilain vapauttamisesta postin kuljetusvelvollisuudesta
15529: ja siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen johdosta.
15530: 346                   Istunto 8 p. syyskuuta 1908.
15531: 
15532: 
15533:    6) Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 arm. esityksen N:o 4
15534: johdosta, joka koskee rajoituksia eräänlaatuisten elinkeinojen
15535: harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
15536:    7) Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 tilusten rauhoitta-
15537: mista kotieläinten tekemältä vahingolta koskevan lainsäädännön
15538: uusimisesta tehtyjen anomusehdotusten johdosta.
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 
15543:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Ahmavaara, Antila,
15544: Castren, Herrala, Järvinen, Kares, Kivilinna, Kivioja, Lehtinen,
15545: Malmivaara, D. Neovius, Nykänen, Paloheimo, Riihelä, Stigzelius,
15546: Tuomikoski ja Weijola.
15547: 
15548: 
15549: 
15550:                             Ilmoitusasiat
15551:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Kivilinna, Castren ja
15552: Sirola sairauden takia tämän päivän istunnosta; yksityisten asiain
15553: takia ed. Antila ja Stigzelius samoin tämän päivän istunnosta,
15554: ed. Brander tämän kuun I I p:stä 15 p:ään, ed. Tulikoura ensi per-
15555: jantaiksi ja lauantaiksi sekä ed. Poutiainen ensi perjantaiksi.
15556: 
15557: 
15558: 
15559: 
15560:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
15561:                        1)   Pelikorttisuostunta.
15562:                                (3· K.)
15563:     Esitetään k o 1m a n ne n käsi t te 1 y n alaiseksi armollisessa
15564: esityksessä N:o 7 Eduskunnalle annettu ja Valtiovarainvaliokunnan
15565: mietinnössä N:o I sekä Suuren valiokunnan mietinnössä N:o I val-
15566: mistavasti käsitelty
15567:     Ehdotus asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
15568: suoritettava.
15569:    Keskustelu:
15570:    Ed. von Alfthan: Då landtdagen nu går att i tredje läsningen
15571: behandla och sannolikt godkänna detta förslag, ville j ag endast
15572: fästa uppmärksamheten vid att beslutet det oaktadt fortsättnings-
15573:                               Leimasuostun ta.                     347
15574: 
15575: 
15576: vis är villkorligt till dess statsutskottets betänkande rörande bud-
15577: geten har inkommit och behandlats.
15578: 
15579:     Ed. A. Neo v i u s: Enligt mom. 3 af 43 § L. 0. jämförd med
15580: mom. 2 i samma paragraf, synes det mig, att ärenden af denna
15581: beskaffenhet rätteligen icke böra behandlas definitivt förrän i sam-
15582: manhang med propositionen N:o 8 angående de behof, hvartill de
15583: ordinarie statsinkomsterna icke förslå. J ag skulle för min del därför
15584: föreslå, såsom äfven fallet var, om jag icke missminner mig, år 1907,
15585: att detta ärende bordlägges till det plenum, vid hvilket statsutskot-
15586: tets betänkande i anledning af prop. N:o 8 förekommer till afgörande
15587: behandling.
15588:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15589:     P u h e m i e s : Ed. N eovius on kyllä ehdottanut, että asian
15590: lopullinen käsittely siirrettäisiin tapahtuvaksi yhteydessä valtio-
15591: varainvaliokunnan mietinnön kanssa valtion varoista ja tarpeista.
15592: Mutta kun ehdotusta ei ole kannatettu ei se voi tulla äänestyksen
15593: alaiseksi.
15594:     Päätös:
15595:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se on
15596: perjantaina tämän syyskuun 4 p:nä tapahtuneessa toisessa käsitte-
15597: lyssä päätetty.
15598:     V. J:n 43 §:n mukaisesti riippuu asetusehdotuksessa tarkotetun
15599: suostunnan myöntäminen kuitenkin vielä siitä, havaitseeka Edus-
15600: kunta, käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtion
15601: varoista ja tarpeista, tämän suostunnan tarpeelliseksi.
15602:     Tämän yhteydessä esitetään ja hyväksytään Valtiovarainvalio-
15603: kunnan ylempänä mainitussa mietinnössä oleva ehdotus siitä mää-
15604: rästä, joksi pelikorttisuostunnasta saatava tulo vuodelta 1909 on
15605: arvioittava.
15606: 
15607:                          2)    Leimasuostunta.
15608:                                 (3· K.}
15609:     Esitetään k o 1m a n ne n käsi t te 1 y n alaiseksi armollisessa
15610: esityksessä N:o 6 Eduskunnalle annettu ja Valtiovarainvaliokunnan
15611: mietinnössä N:o 2 sekä Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 2 val-
15612: mistavasti käsittely
15613:     Ehdotus asetukseksi leimasuostunnasta Suomen Suuriruhtinaan-
15614: maassa v. rgog.
15615:    Puheenvuoroa käyttää:
15616:    Ed. S e t ä 1 ä : Tätä asiaa koskee tietysti sama mikä lausuttiit;t
15617: 348                       Istunto 8 p. syyskuuta 1908.
15618: 
15619: edellisen asian yhteydessä, että eduskunnan päätös on ehdollinen,
15620: kunnes esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
15621: naiset valtion tulot eivät riitä, tulee käsiteltäväksi. Se näkyy sel-
15622: västi myös suuren valiokunnan mietinnöstä, jossa on puollettu valtio-
15623: varainvaliokunnan ehdotusta s i 1 t ä v a r a 1 t a, että eduskunta
15624: havaitsee leimasuostunnan tarpeeliseksi.       Minä olisin puolestani
15625: suonut, että tämä olisi myös saanut ilmaisunsa ponnessa, mutta
15626: joka tapauksessa on mietinnön sanamuodosta päätöksen laatu
15627: täysin selvä.
15628: 
15629:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15630:       Päätös:
15631:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se on
15632: perjantaina tämän syyskuun 4 p:nä tapahtuneessa toisessa käsitte-
15633: lyssä päätetty.
15634:     V. J :n 43 §:n mukaisesti riippuu asetusehdotuksessa tarkoitetun
15635: suostunnan myöntäminen kuitenkin vielä siitä, havaitseeko Edus-
15636: kunta, käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtion
15637: varoista ja tarpeista, tämän suostunnan tarpeelliseksi.
15638:     Tämän yhteydessä esitetään ja hyväksytään Valtiovarainvalio-
15639: kunnan ylempänä mainitussa mietinnössä oleva ehdotus siitä mää-
15640: rästä, joksi leimasuostunnasta saatava tulo vuodelta 1909 on arvioitu.
15641: 
15642: 
15643:                  3)   Muutoksia Suomen Pankin ohjesääntöön.
15644:                                     (2. K.)
15645: 
15646:     E.o;itetään toisen käsi t te 1 y n alaiseksi Eduskunnan Pankki-
15647: valtuusmiesten kirjelmässä viime huhtikuun 3 ja viime elokuun 7
15648: p:ltä Eduskunnalle annettu sekä Pankkivaliokunnan mietinnössä
15649: N:o 1 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 3 valmistavasti käsi-
15650: telty
15651:     Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin 19 p:nä helmikuuta 1895
15652: annetun ja 10 p:nä heinäkuuta 1901 muutetun ohjesäännön 18 ja 19
15653: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
15654:    Keskustelu:
15655:                                      18 §.
15656: 
15657:    Ed. A r a j ä r v i : Sen johdosta, että suuri valiokunta näkyy
15658: tehneen pankkivaliokunnan mietintöön muutamia kielellisiä kor-
15659: jauksia, pyydän minä puolestani saada huomauttaa, että mitä
15660: tämän pykälän kielelliseen asuun tulee, niin se tuskin kaikin puolin
15661: Vastaa korkeita vaatimuksia semmoisenakaan, joksi se suuressa
15662:                  Muutoksia Suomen Pankin ohjesääntöön.              349
15663: 
15664: valiokunnassa on muodostettu. Mutta aikaisemmin, vuoden 1907
15665: valtiopäivillä, kun tätä asiaa käsiteltiin, oltiin sekä pankkivalio-
15666: kunnassa että suuressa valiokunnassa, ja eduskunnassakin, sitä
15667: mieltä kuin pankkivaliokunnassa tällä kertaa, että Suomen Pankin
15668: ohjesääntö on lähimmässä tulevaisuudessa kokonaan otettava m. m.
15669: tässä suhteessa tarkastuksen alaiseksi. Ja kun näin on, ei valiokun-
15670: nassa aikaisemmin enempää kuin nytkään ole tahdottu lähteä
15671: kielellisiä korjauksia tekemään, ja kun suurenkin valiokunnan tähän
15672: pykälään tekemät kielelliset korjaukset ovat minun ymmärtääkseni
15673: keskeneräiset, niin minä puolestani ehdottaisin, että eduskunta
15674: hyväksyy 18 §:n semmoisena kuin pankkivaliokunta mietinnössään
15675: on sen esittänyt.
15676: 
15677:    Ed. Li s t o: Minä pyydän saada kannattaa ed. Arajärveä.
15678: 
15679:      Ed. S c h y b e r g s o n : J ag begärde också ordet för att under-
15680: stödja hr Arajärvi. Sådana språkliga ändringar, isynnerhet när de
15681: göras i ett sent moment i stora utskottet, kunna möjligen leda också
15682: till sakliga förändringar, utan att man kommit så noga att tänka
15683: därpå. Det är icke anledning att, då en eller två paragrafer i ett
15684: lagförslag ändras, i den genomförda annan formulering, än den som
15685: genomgår lagen i öfrigt. Vi skola, såsom hr Arajärvi framhållit,
15686: räkna med, att vi om möjligt redan vid nästa landtdag hafva ett för-
15687: slag till författning om banken, som i språkligt hänseende är tillfreds-
15688: ställande.
15689: 
15690:     Ed. Setä 1 ä : Kukaan ei ole osoittanut, että nämä korjaukset
15691: olisivat huononnuksia, vaan päinvastoin täytynee ne myöntää
15692: parannuksiksi. Missään tapauksessa ei asia ole sen arvoinen, että
15693: eduskunnan nyt pitäisi lähettää se takaisin suureen valiokuntaan ja
15694: panna toimeen tuommoinen pitkällinen menettely aivan vähä-
15695: pätöisen asian vuoksi.
15696: 
15697:      Ed. P a 1 m en: Esimerkkinä siitä, miten tarpeettomat nyt ehdo-
15698: tetut korjaukset ovat, voin mainita, että seuraavassa pykälässä,
15699: josta tulee erikseen puhuttavaksi, on molemmilla kielillä »siitä
15700: tekemästä», mutta nämä sanat on jätetty pois suomalaisesta kappa-
15701: leesta, ruotsinkielisessä sitä vastoin luetaan >>på därom gjord fram-
15702: ställning>>. Tämäkin osottaa, kuinka hätäisesti tätä mietintöä on
15703: tehty. Minä puolestani olin estetty olemasta suuren valiokunnan
15704: kokouksessa, niin että minä en vastaa tästä.
15705: 
15706:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15707: 350                      Istunto 8 p. syyskuuta 1908.
15708: 
15709: 
15710:       Äänestys ja päätös:
15711: 
15712:    Ken hyväksyy 18 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaisesti,
15713: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta ed. Arajärven ehdotuk-
15714: sen mukaisesti hyväksynyt §:lle sen muodostuksen, mikä sillä on
15715: Pankkivaliokunnan mietinnössä.
15716:    Ei-äänet ovat voitolla, joten Eduskunta on päättänyt 18 §:lle
15717: hyväksyä sen muodon, mikä sillä on Pankkivaliokunnan mietinnössä.
15718: 
15719:                                     19 §.
15720:       Puheenvuoroa käyttää:
15721:     Ed. A r a j ä r v i: Samoilla syillä kuin eduskunta äsken hyväksyi
15722: 18 §:n semmoisena kuin pankkivaliokunta oli ehdottanut, minä puo-
15723: lestani ehdotan, että eduskunta hyväksyy myöskin 19 §:n pankki-
15724: valiokunnan ehdottamassa muodossa.
15725: 
15726:       Ed. Li s t o: Minä pyydän kannattaa ed. Arajärven ehdotusta.
15727: 
15728:    Ed. A. M ä k e 1 i n: Minä pyydän myös saada kannattaa ed. Ara-
15729: järven ehdotusta.
15730: 
15731:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15732: 
15733:       _Ääänestys ja päätös:
15734:    Ken hyväksyy Suuren valiokunnan mietinnön, vastaa ~jaa>>; jos
15735: ~ei>> voittaa, on ed. Arajärvenehdotus hyväksytty.
15736:    Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis hyväksynyt 19 §:lle
15737: sen muodon, mikä sillä on Pankkivaliokunnan mietinnössä.
15738:    Kun Suuren valiokunnan ehdotusta ei ole hyväksytty muutta-
15739: mattomana, lähetetään asia takaisin Suureen valiokuntaan ja toista
15740: käsittelyä jatketaan kun asia on sieltä palannut.
15741: 
15742: 
15743:                          4)   Suomen Pankin hallinto.
15744: 
15745:     Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö n:o z Suomen Pankin
15746: hallintoa ja tilaa vuonna 1907 koskevan tarkastuksen johdosta.
15747:       Mietintö läpikäydään ja hyväksytään eri kohdittain, kunnes
15748:     P a n k i n k i i n t ei s t ö n o s t o j a koskevaa kohtaa käsi-
15749: teltäessä puheenvuoroa käyttää:
15750: 
15751:    Ed. P a 1 men: Se, mitä pankkivaliokunta tässä kohden lausuu,
15752: on muistutus, jos kohta hyvin lievää laatua, niin että minulla lienee
15753:                          Suomen Pankin hallinto.                     351
15754: 
15755: 
15756: oikeus tehdä pari huomautusta. Se on tiettyä, että summa, joka on
15757: käytetty talon ostoon Viipurissa, on tuntuva, mutta jos ottaa huo-
15758: mioon asianhaarat, niin minä luulen, että Pankin hallinto varsin hy-
15759: vin voi puolustaa käsitystään. Sillä ensiksi Viipurin konttori on suu-
15760: rin maaseutu-konttori, ja toiseksi se huoneusto, joka siellä on vuok-
15761: raamalla voitu saada, on niin kelvoton, että todellakin olisi hyvin
15762: arveluttavaa jättää konttori sen varaan. Nykyinen huoneusto ei
15763: tarjoa edes sitä vakuutta, joka on tarpeen varojen suojelemiseksi.
15764: Ja kolmanneksi on huomattava, että jos Viipurissa tahdotaan saada
15765: mitään pankkilokaalia, joka on täysin tyydyttävä, niin arvatenkaan
15766: ei voida saada vuokraamalla missään sopivassa paikassa semmoist~
15767: huoneustoa, joka olisi mainittavasti huokeampi, kuin se, jonka
15768: pankkivaliokunta on katsonut tulevan liian kalliiksi. Että 25,ooo
15769: markkaa vuodessa, joksi tämä hyyry on luettu, on tuntuva summa,
15770: sen minä myönnän, mutta tahdon kuitenkin huomauttaa, että siihen
15771: sisältyy enemmän kuin konttorin hyyry, sillä uuteen taloon, joka
15772: on rakenteella, saadaan mahtumaan ensiksi kaksi huoneustoa, niin
15773: että pankin molemmat virkamiehet voivat siinä asua, sekä sen
15774: lisäksi kahdelle vahtimestarille ja talonmiehelle asunnot, joten
15775: konttorin konttoon laskettava vuokra on melkoisesti vähempi kuin
15776: täällä on oletettu. Jos tahtoo oikein arvostella tätä asiaa; lienee myös
15777: syytä ottaa huomioon, että pari yksityispankkia on samassa kaupun-
15778: gissa sen tärkeyteen nähden liikepaikkana, hankkinut itselleen kiin-
15779: teistöt, jotka ovat hyvin suuret, osaksi kalliimmatkin. Toinen näistä
15780: yksityispankeista hankki joku aika sitten itselleen pienemmän huo-
15781: neuston, mutta lienee jo siinä tilassa, että tämä huoneusto, lähes
15782:  puolen miljoonan arvoinen, ei ole oikein riittävä. Yleensä täytyy ot-
15783: taa huomioon, että kun on kyseessä omistaja sellainen kuin Suomen
15784:  Pankki, jonka oleminen ei ole aikaan nähden rajoitettu kuten yk-
15785: sityisen henkilön, niin oikea talous vaatinee, että otetaan kaukana-
15786:  kin olevat ajat ja niiden olot huomioon. Ostamalla pieni tontti, edel-
15787: lytettynä että sellainen olisi Viipurissa saatu sopivalla paikalla ja
15788: sopivasta hinnasta, olisi voitu hyvin helposti joutua siihen, että tämä
15789:  huoneusto jonkun ajan perästä ei ole tyydyttävä.
15790:      Tätä samaa voi johonkin määrin lausua Kuopion konttorista.
15791:  Minä tahdon kuitenkin kernaasti myöntää, että Kuopio ei ole liike-
15792:  paikkana sinnepäinkään niin tärkeä, mutta kun siellä oli otollinen ti-
15793: laisuus saada suuri tontti hinnasta, joka osottautuu niin edulliseksi,
15794:  että koska hyvänsä myymällä toisen puoliskon tonttia voi saada
15795:  puolet hintaa takaisin, niin en usko, että siinäkään on mitään vahinkoa
15796:  tapahtunut pankille. Varsin hyvin saattaa tyytyä siihen osaan tont-
15797:  tia, josta rakennukset äskettäin paloivat, se puoli on Snellmanin
15798:  puiston vieressä, jaonhyvälläliikepaikalla, jota varten tontti ostettiin.
15799:  Minä tahdon ainoastaan antaa nämät tiedonannot, sillä mikäli voin
15800:  käsittää, Pankin hallinnon tekemät päätökset ovat tehdyt silmällä
15801: 352                    Istunto 8 p. syyskuuta 1908.
15802: 
15803: 
15804: pitämällä Pankin omaa etua, ei ainoastaan sen etua yhdeksi tai vii-
15805: deksi vuodeksi, vaan niin, että tämä toimi saattaa tehdä hyötyä
15806: pitemmänkin ajan kuluttua, vuosikymmenienkin kuluttua. Viipuriin
15807: nähden en liioin luule, että mitään tontin vähentämistä voisi puo-
15808: lustaa. Tämä Viipurin tontti on muutoin sellainen, että muutamia
15809: vuosia sitten siitä tarjottiin paljoa suurempi summa, mutta sitä
15810: eivät omistajat silloin myyneet. Hinta, joka nyt, tonttiarvon tun-
15811: tuvasti noustua, on suoritettu, on katsottu hyvinkin edulliseksi
15812: Pankille. Suomen Pankin onnellinen tila, että se saattoi puhtaalla
15813: rahalla maksaa heti koko hinnan, teki kaupan mahdolliseksi.
15814:      Pankkivaliokunta lausuu, että valiokunnan mielestä olisi ollut
15815: syytä alistaa asia juuri silloin koossa olleen eduskunnan ja sen pankki-
15816: valiokunnan harkittavaksi. Koska semmoiset asiat kuin kiinteis-
15817: töjen ostaminen eivät ole tulleet nimenomaan mainituksi pankin
15818: ohjesäännössä, vaan nämä päätökset lähinnä perustuvat siihen edus-
15819: kunnan 1904-5 vuoden valtiopäivillä tekemään päätökseen, niin
15820: on luonnollista, että eduskunta koska hyvänsä voi peruuttaa entisen
15821: kehoituksensa, ja silloin katoaa tärkeä peruste Pankin hallinnon
15822: toiminnalle. Mutta kyllä minun sittenkin tunnustarualla tämän
15823: eduskunnan luonnollisen oikeuden täytyy lisätä, että minä suuresti
15824: epäilen, olisiko tämmöisissä asioissa Pankille ja Pankin omistajille
15825: edullista, että tuommoiset kysymykset, joita harkittaessa tavallisesti
15826: joutuisa päätös on tärkeä, tulisivat niin monimutkaisen käsittelyn
15827:  alaiseksi kuin että pankkivaliokunta saisi antaa mietinnön, joka sit-
15828: ten olisi eduskunnassa harkittava. Suomen eduskunta on ainakin
15829: säätyvaltiopäivien aikana nähnyt, että kun sillä tavoin täytyi kä-
15830: sitellä kysymystä säätytalosta, saatiin tonttihinnat nousemaan joskus
15831: noin 30 %:lla edellisistä valtiopäivistä seuraaviin. Niinpian kuin
15832: tuli kysymys jonkun tontin ostamisesta, hinta tietenkin nousi. Minä
15833: siis kaikella kunnioituksella sille asiantuntemukselle, joka voi muilla
15834: olla, luulisin, että Pankin hallinnolla, sentähden että se on harva-
15835: lukuinen ja voi päättää nopeasti, on muutamat edellytykset, jotka
15836:  ovat paremmat, kuin jos asiat jätetään eduskunnan harkittavaksi,
15837: toisin sanoen eduskunnan päätettäväksi. Minä ajattelen sen lisäksi,
15838: että tällä eduskunnalla muutenkin on siksi paljon sekä paljon tär-
15839:  keämpiä asioita, joten sille olisi varsin hankalaa, jos jokaisessa pie-
15840: nessä asiassa mentäisiin sen päätöksiä vaatimaan. Muutoin en eh-
15841:  dota mitään muutosta mietintöön, sillä eduskunnan oikeus on tie-
15842: tysti peruuttaa entisen päätöksen, jos se niin tahtoo. Tämä on
15843: luonnollista, mutta siihen nähden mitä hallinto on päättänyt, luulee
15844:  se voivansa vastata, .että se on hyvin harkitsemalla tehnyt.
15845: 
15846:    Ed. A r a j ä r v i : Niinkuin pankkivaliokunnan lausunnosta
15847: käy ilmi, on pankkivaliokunta tunnustanut eduskunnan 1904-05
15848: vuoden valtiopäivillä tekemän päätöksen oikeutuksen ja hyväksynyt
15849:                           Suomen Pankin hallinto.                        353
15850: 
15851: 
15852: sen ja hyväksynyt siis myös sen toimenpiteen, johonka pankkival-
15853: tuusmiehet ovat ryhtyneet, nimittäin talojen oston oikeutuksen yleen-
15854: sä, niin että mistään aikaisemmin tehdyn päätöksen peruutuksesta
15855: sen nojalla mitä pankkivaliokunta on lausunut, ei käy puhuminen.
15856:     Mitä taas tulee Viipurin talon ostoon erityisesti, niin ei valiokunta
15857: liioin ole pannut kysymykseen sitä, että tämä tontti itsessään olisi
15858: kallis. Päinvastoin valiokunnassa on ollut se käsitys vallalla, että
15859: tontti on kyllä edullinen eikä ole kalliskaan, mutta kun sille tontille
15860: rakennetaan sillä tapaa kuin siihen on ehdotettu rakennettavaksi,
15861: niin talo käy kalliiksi. Niiden tietojen mukaan, mitä pankkihallinnolta
15862: on saatu s. o. mitä talosta on ilmoitettu olevan vuokraa nyt ja mitä
15863: siitä tulee yksityisiltä vuokraa sen jälkeen kun se on rakennettu,
15864: niin olemme laskeneet että pankin vuokra nousee 25,000 markaksi.
15865: Ja se on meidän mielestämme kallis Viipurin konttorin vuokraksi,
15866: siitä emme pääse minnekään.
15867:     Tässä asiassa oli osa valiokunnan jäsenistä viipurilaisten olojen
15868: tuntijoita ja he olivat aivan samalla kannalla kuin pankkivaliokunta
15869: kokonaisuudessaan.
15870:      Mitä sitte tulee valiokunnan mietinnön siihen kohtaan, jossa
15871: mainitaan, että asia olisi voitu alistaa eduskunnan käsiteltäväksi,
15872: koska eduskunta oli parhaillaan koossa, niin tämä toivomus aiheu-
15873: tui suureksi osaksi siitä, että valiokunta oli tietoinen siitä että silloin
15874: kun Helsingissä pääkanttorille rakennettiin talo ja silloin kun sitä
15875: korjattiin suuremmassa määrässä, kysymys oli myöskin eduskunnan
15876: käsiteltävänä. Tämä olisi sitä helpommin nyt käynyt päinsä, kun
15877: eduskunta oli koossa talon osto- ja rakennuspäätöstä tehtäessä.
15878:      Se mitä on sanottu ei ole, kuten ed. Palmenkin lausui, varsinainen
15879: muistutus, vaan sellainen toivomus että milloin Pankki rakentaa,
15880: sen pitäisi katsoa että tontille ei tulisi varsinaisesti muita kun pankki-
15881:  rakennuksia, joten siis ei olisi ostettava semmoisia tontteja, jotka
15882:  eivät kannata, ellei niille ruvettaisi rakentamaan etupäässä vuok-
15883:  raamista varten.
15884: 
15885:     Ed. S c h y b e r g s o n : Den omständigheten, att 1904-o5
15886: års landtdag uttalade sig för inköp för kontorens räkning af fastig-
15887: heter, får ingalunda betraktas såsom något slags tillägg tili bankens
15888: reglemente, såsom frih. Palmen det gjort - sådant har landtdagen
15889: icke ens rätt tili -, utan endast såsom en uppmaning att skrida
15890: tili åtgärder i sådant afseende inom bankreglementets gränser.
15891: J ag håller före, att bankfullmäktige icke få disponera öfver bank-
15892: vinsten, åtminstone icke i sådan grad som härvid har skett. J ag påminner
15893: mig särskildt att 1907 på våren, då det var fråga om en omändring
15894: af växelkassan, som skulle hafva föranledt en kostnad af högst
15895: 25,000 mark, bankfullmäktiges dåvarande ordförande var tveksam
15896: huruvida de skulle kunna företaga förändringen utan att landt-
15897:                                                                     23
15898: 354                    Istunto 8 p. syyskuuta 1908.
15899: 
15900: dagen därtill lärnnat sitt begifvande. Jag betviflar icke att friherre
15901: Palmen har rätt däri, att bankfullmäktige förstå dessa saker bättre
15902: än landtdagen, men jag ifrågasätter, huruvida en sådan disposition
15903: af bankvinsten, som den ifrågavarande är fullt korrekt.
15904:     Ed. P a 1 me n : Käsitän varsin hyvin, että ohjesää:atö on sellai-
15905: nen kun se on ollut jo kauvan. Mutta kun on eri päätöksillä lausuttu
15906: toivomuksena että ostettaisiin kiinteistö, niin se sisältää asiallisesti
15907: jonkun lisäyksen sille toiminnalle, joka voidaan katsoa pankki-
15908: valtuusmiesten velvollisuudeksi. Jos jollakin lailla muutettaisiin
15909: kantaa siinä kohden, niin tietysti pankkivaltuusmiehet ottavat
15910: senkin huomioon; siinä se mitä minä olen lausunut. En voi muistaa,
15911: että niin vähäisiä määriä kuin korjaus, joka maksaa 25,000 markkaa,
15912: olisi alistettu, mutta sen kyllä tiedän, että kun oli tarpeen suuri
15913: muutos Pankin talossa Helsingissä, asia silloin alistettiin pankki valio-
15914: kunnalle, mikä oli aivan luonnollista. Tämä päätös, josta nyt on
15915: puhe, on oikeastaan 1904-o5 valtiopäivien antaman ohjeen täyt-
15916: tämistä.
15917:       Keskustelun julistettua päättyneeksi
15918:    Suomen pankin kiinteistönostoja koskeva .kohta hyväksytään
15919: muuttamattomana.
15920:    Sen jälkeen järjestänsä esitetään ja hyväksytään seuraavatkin
15921: kohdat, jotenka Valiokunnan mietintö on kokonaisuudessaan hyväk-
15922: sytty, ja tulee se Eduskunnan kirjelmän ohella lähetettäväksi
15923: Pankkivaltuusmiehille.
15924:                          5-7)    Pöydälle panoja.
15925: 
15926:     Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
15927:     Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 3 eräiden Ekerön kun-
15928: nan postitilain vapauttamisesta postinkuljetus-velvollisuudesta ja
15929: siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen johdosta.
15930:     Pöydälle panoa varten esitetään samoin
15931:     Talousvaliokunnan mietintö n:o 2 armollisen esityksen N:o 4
15932: johdosta, joka koskee rajoituksia eräänlaatuisten elinkeinojen har-
15933: joittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
15934:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
15935:     Ed. v. T r o i 1: Enär utskottsbetänkandet ännu icke blifvit
15936: utdeladt i svensk dräkt, får jag föreslå, att betänkandet bordlägges
15937: till första plenum i nästkommande vecka.
15938:    Ed. A h 1 r o o s : J ag ber att få undestöda representanten von
15939: Troils förslag.
15940:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15941:                          Suomen Pankin hallinto.
15942: 
15943: 
15944:    Äänestys ja päätös:
15945: 
15946:     Ken tahtoo asian Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti
15947: pantavaksi pöydälle seuraavaan istuntoon, äänestää >>jaa>>; jos ~ei»
15948: voittaa, on Eduskunta vapaaherra von Troilin ehdotuksen mukai-
15949: sesti päättänyt panna mietinnön pöydälle ensi viikon ensimäiseen
15950: istuntoon.
15951:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten Eduskunta on päättänyt asian
15952: pantavaksi pöydälle seuraavaan istuntoon.
15953:     Samoin pannaan pöydälle ensi istuntoon
15954:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 4 tilusten rauhoitta-
15955: mista kotieläinten tekemäitä vahingolta koskevan lainsäädännön
15956: uusimisesta tehtyjen anomusehdotusten johdosta.
15957: 
15958: 
15959: 
15960:    Seuraava istunto on ensi perjantaina k:lo 6 i. p.
15961: 
15962:    Täysi-istunto päättyy k:lo 7,7 i. p.
15963: 
15964:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
15965:                                                    Ph. Suuronen.
15966:        15. Perjantaina 11 p. syyskuuta
15967:                              klo 6 i. p.
15968: 
15969:                           Päiväjärjestys:
15970:    Ilmoituksia:
15971: 
15972:                   Ensimmäinen käsittely:
15973: 
15974:    r) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten elin-
15975: keinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
15976: 
15977:                       Ainoa käsittely:
15978: 
15979:     2) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 anomusehdotusten
15980: johdosta, jotka koskevat tilusten rauhoittamista kotieläinten teke-
15981: mäitä vahingolta koskevan lainsäädännön uudistamista.
15982:     3) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 eräiden Ekerön
15983: kunnan postitilain vapauttamisesta postin kuljetusvelvollisuudesta ja
15984: siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen johdosta.
15985: 
15986:         Pöydälle panoa varten esitetään:
15987: 
15988:    4) Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesityksen
15989: johdosta, joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitilan ja
15990: mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
15991:    5) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3 kyytilainsäädännön
15992: uudistamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
15993:    6) Lakivaliokunnan mietintö N:o 1 Rikoslain 20 luvun 7 §:n
15994: muuttamista toisin kuuluvaksi koskevien anomusehdotusten johdosta.
15995:    7) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 3, koskeva pankkivaltuus-
15996: miesten ja pankin tilintarkastajain vaalia.
15997:    8) Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-istuntoja
15998: ja valiokuntia varten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä.
15999: 358                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16000: 
16001:    Poissaoleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Ahmavaara, Ala-
16002: Kalju, Kivioja, Järvinen, Koponen, Paasikivi, Sillanpää, Stenroth,
16003: Tuomikoski ja Storbjörk.
16004: 
16005: 
16006: 
16007:                             Ilmoitusasiat:
16008:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: sairauden takia ed. Koponen
16009: ja Sillanpää tämän päivän istunnosta ja ed. Antila, lääkärintodis-
16010: tuksen nojalla, ensi viikon ajaksi; yksityisten asiain takia ed. Ala-
16011: Kalju tämän päivän istunnosta, ed. Stenroth ja Paasikivi tämän
16012: istunnon alkuosasta, ed. Listo huomispäiväksi, ed. Järvinen täksi
16013: päiväksi ja huomiseksi, ed. Tuomikoski ensi viikon ajaksi, sekä ed.
16014: Storbjörk tämän istunnon alkuosasta.
16015: 
16016: 
16017: 
16018: 
16019:               Anomusehdotuksen siirto toiseen valiokuntaan.
16020: 
16021:     P u h e m i e s : Maatalousvaliokunnasta on eduskunnalle saapu-
16022: nut kirjelmä syyskuun 9 p:ltä, jossa maatalousvaliokunta, ilmoittaen.
16023: että maatalousvaliokuntaan elokuun 25 päivänä lähetettiin edusta-
16024: jain Tannerin y. m. allekirjoittama anomusehdotus n:o 193, joka
16025: koskee valtion omistaman maaomaisuuden säilyttämistä valtion
16026: hallussa ja eräiden yhtiöiden ja yksityisten veivoittamista laissa
16027: tarkemmin määrätyillä ehdoilla valtiolle luovuttamaan omistamansa
16028: metsä- ja viljelysmaat, ehdottaa että eduskunta, koska kuitenkin
16029: muita samanluontoisia asioita on lähetetty talousvaliokuntaan,
16030: muuttaisi ennen tehdyn päätöksensä ja lähettäisi tämänkin anomus-
16031: ehdotuksen talousvaliokuntaan.
16032:     Puhemiesneuvosto puolestansa pyytää ehdotusta kannattaa.
16033:     Ehdotus hyväksytään.
16034: 
16035: 
16036: 
16037: 
16038:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
16039:          1)   Eräänlaatuisten ellnkeinonhar~oittajain maanostot.
16040:                                  (I K.)
16041: 
16042:    Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 ja otetaan ensi m-
16043: m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi siinä oleva
16044:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot      359
16045: 
16046: 
16047:    Ehdotus asetukseksi rajoituksista eräänlaatuisten elinkeinojen
16048: harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
16049:     Keskustelu:
16050:      Ed. H a n n e s G e b h a r d: Esilläoleva kysymys on maamme
16051: taloudellisen, yhteiskunnallisen ja vaitiollisenkin elämän kehityk-
16052: ~lle tärkeimpiä. Mutta samalla se on myöskin laadultaan ylen vai-
16053: kea. Samaten kuin muittenkin suurten kysymystemme tarkoituksen-
16054: mukaiselle ratkaisulle, on tällekin senvuoksi onnetonta, että valtiolli-
16055: nen elämämme ja sen mukana tämä eduskuntammekin tätä nykyä
16056: on niin rikkirevittynä, kuin se on. Siitä voi näet olla seurauksena,
16057: että tämäkin kysymys mahdollisesti näillä valtiopäivillä päät-
16058: tyy tavalla, joka ainakin osittain voi viedä aivan päinvastaisiin
16059: tuloksiin, kuin mitä sen virittäjät ovat tarkoittaneet ja maan etu
16060: vaatii. Kysymyksen tähänastinen käsittely valtiopäivillä ei näet
16061: lupaa hyvää. Ja erityisesti täytyy sanoa, että sen viimeinen käsittely,
16062: se, jonka tulos meillä nyt on edessämme, selvästi kuvaa nykyistä
16063: rikkinäistä asemaamme. Kuten muistettanee, oli tämä sama kysy-
16064: mys jo viime valtiopäiviHäkin talousvaliokunnan käsiteltävänä,
16065: ja silloinkin oli valiokunnan valittava saman kahden eri periaatteen
16066: välillä kuin nytkin. Toisella puolella oli silloin ed. Branderin y. m.
16067: esitysehdotus, joka tarkoitti nykyisten viljelysten suojelemista,
16068:  mutta jätti laajat metsämaat alttiiksi puutavaraliikkeitten ostami-
16069: selle, toisella puolen se esitysehdotus, joka tarkoitti tavallaan kielto-
16070: lakia metsäliikkeille, eräillä poikkeuksilla.      Näillä valtiopäivillä
16071: on kutakuinkin samat ehdotukset. Arm. esitys on pääasiallisesti ed.
16072:  Branderin viime valtiopäivillä ehdottaman lain kannalla ja kielto-
16073: lakiehdotus esiintyy nyt, jonkun verran muodostettuna kyllä,
16074:  mutta samoille periaatteille rakennettuna kuin viime valtiopäivillä.
16075:      Talousvaliokunnasta ovat nämä kaksi ehdotusta nyt kuitenkin
16076:  tulleet aivan päinvastaisessa järjestyksessä kuin viime valtiopäivillä.
16077:  Viime valtiopäivillä näet kieltolakiehdotus saavutti talousvalio-
16078:  kunnassa suuren enemmistön sen kautta, että sosiaalidemokraattinen
16079:  ryhmä silloin asettui sitä kannattamaan. Näillä valtiopäivillä sitä
16080:  vastoin tämä sama ryhmä on asettunut yhdessä oikeiston vakinaisten
16081:  jäsenten kanssa arm. esityksen lievempiä rajoituksia kannattamaan.
16082:      Tämä sosiaalidemokraattisen ryhmän menettely on sitä mer-
16083:  killisempi, kun sen edustajat kuitenkin itse asiassa, vastalauseestaan
16084:  päättäen, yhä edelleen periaatteellisesti ovat samalla kannalla kuin
16085:  viime valtiopäivillä ja siis samalla kannalla kuin ensimmäisen vasta-
16086:  lauseen allekirjoittajat. Molemmat vastalauseet ovat näet ensiksikin
16087:  yksimielisiä siitä periaatteesta, että puutavaraliikkeiden menestys
16088:  ei suinkaan vaadi sitä, että ne kasaavat haltuunsa laajoja maa-alueita;
16089:  ja toiseksi ne ovat yksimielisiä siitäkin periaatteesta, että tämä
16090:  maitten kasaaminen yhtiöitten käsiin on yhteiskunnan menesty-
16091: 360                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16092: 
16093: miselle vaarallinen. Täytyy siis kysyä, mikä on ollut syynä siihen,
16094: että ne, jotka ovat periaatteessa samalla kannalla, eivät ole saaneet
16095: kantaansa läpi, toisin sanoen, miksi sosialidemokraatit ovat talous-
16096: valiokunnassa ratkaisevassa äänestyksessä luopuneet tuosta peri-
16097: aatteestaan ja siitä kannasta, mikä heidän ryhmänsä edustajilla oli
16098: viime valtiopäiväin talousvaliokunnassa? He puolustavat tietysti
16099: tätä menettelyään sillä, että he nyt ovat vastalauseessaan tuone~
16100: esiin uuden, jyrkemmän ehdotuksen. Mutta tästä ehdotuksesta he
16101: varsin hyvin tiesivät, että he eivät missään tapauksessa tulisi saamaan
16102: mitään muuta ryhmää sitä kannattamaan, ainakaan sen nykyisessä
16103: asussa. Ja kun he tämän jo näkivät valiokunnassa, niin olisi luullut
16104: että lojaalisuus heidän omaa kantaansa kohtaan olisi saanut heidät
16105: yhtymään ensimäisessä vastalauseessa olevaa kieltolakiehdotusta
16106: kannattamaan. Olisivathan he sen lisäksi voineet sittemmin vasta-
16107: lauseessa esiintuoda tuon uuden ehdotuksensa. Tällä tavalla olisivat
16108: he osottaneet, että he todella, hekin, haluavat perusteluissaan esiin-
16109: tuomiaan periaatteita puutavaraliikkeiden maanostojen ehkäise-
16110: misestä elämässä toteuttaa. Sillä siihenhän, puutavaraliikkeiden
16111: maanostojen ehkäisemiseen, heidänkin ehdotuksensa itse asiassa
16112: veisi. Siitä, että sosialidemokraatit hylkäävät sen ehdotuksen, joka
16113: itse asiassa on periaatteellisesti heitä lähempänä, seuraa nyt, että
16114: valiokunta on tarjonnut meille ehdotuksen, jonka takana on vain
16115: neljä valiokunnan vakinaista jäsentä ja jonka periaatteellista kantaa
16116:  vastustaa, suureksi osaksi yhteisillä syillä, valiokunnan 12 muuta
16117: vakinaista jäsentä. Tällainen menettely voi, kuten sanoin, viedä
16118:  onnettomiin käytännöllisiin tuloksiin. Ja onnettomaksi täytyy minun
16119:  merkitä sitä tulosta, johon valiokunta on mietinnössään tullut.
16120:      Kuten mainitsin, on valiokunta nyt hylännyt sen kieltolaki-
16121:  kannan, jolle talousvaliokunta viime valtiopäivillä asettui ja omak-
16122:  sunut sen lievempäin rajoitusten kannan, jonka viime valtiopäiväin
16123:  talousvaliokunta hylkäsi. Mutta tällaiseen tärkeään kannan muu-
16124:  tokseen valiokunta ei esiintuo mitään pätevää syytä. Päinvastoin
16125:  valiokunta on nähtävästi vallan kuuro niille tärkeille syille, jotka
16126:  viime valtiopäivillä esiintuotiin valiokunnan nyt omistamaa lievem-
16127:  päin rajoitusten kantaa vastaan, samalla kuin valiokunta silmää
16128:  räpäyttämättä uudistaa niitä syitä, joita silloin sen hyväksi esitettiin,
16129:  huolimatta siitä, että ne silloin jo osotettiin ponnettomiksi. Ainoa
16130:  syy, minkä valiokunta nyt käsilläolevassa mietinnössään esittää
16131:  kantansa tueksi ja kieltolakikantaa vastaan, on se, että kieltolaki
16132:  tulee riistämään maamme taloudelliselle elämälle niin tärkeältä
16133:  elinkeinolta kuin puutavarateollisuudelta sen tuen, jota tietää laa-
16134:  jain metsämaiden omistaminen, ja jota ilman muka puutavaraliike
16135:   ei voisi menestyä. Tämä syyhän olisi aivan ratkaisevaa laatua, jos
16136:  se pitäisi paikkansa, sillä kuka ajatteleva ihminen tahtoisi kukis-
16137:   taa meidän tärkeimmän tulolähteemme, josta tämä kansa niin suu-
16138:             Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot         361
16139: 
16140: 
16141: reksi osaksi elää. Mutta toistaiseksi, ainakin kunnes valiokunta on
16142: tuonut esiin joitakin todistuksia väitteensä puolesta, uskallamme
16143: me, jotka kieltolakia vaadimme, vielä olla toista mieltä. Valiokunta
16144: ei mietinnössään edes ota puheeksi, vielä vähemmin kumotakseen,
16145: mitä tuollaista väitettä vastaan jo viime valtiopäivillä esitettiin.
16146: Silloin tuotiin näet asiantuntevalta taholta, s. o. erään puutavara-
16147: liikkeenharjoittajan puolelta, esille, että puutavaraliikkeen menes-
16148: tyäksensä ei tarvitse omistaa metsämaita.
16149:      Lisäksi huomautettiin, että löytyy sekä Ruotsissa että Suomessa
16150: puutavaraliikkeitä, jotka eivät omista eivätkä edes huoli hankkia
16151: itselleen sanottavia metsäpohjia. Vielä huomautettiin viime valtio-
16152: päivillä, että etäällä Suomesta, esim. Belgiassa, löytyy paperimassa-
16153: tehtaita, jotka ostavat raaka-aineensa täältä Suomesta, omistamatta
16154: täällä yhtään aaria maata, mutta jotka kuitenkin kykenevät menes-
16155: tyksellä kilpailemaan suomalaisten paperimassatehtaiden kanssa.
16156: Vielä tuotiin viime valtiopäivillä esille, että voivathan meidän
16157: suomalaiset puutavaraliikkeenharjoittajamme olla aivan levollisia
16158: siitä, että sekä Suomen valtio että yksityiset maanomistajatkin
16159: täällä tulevat kaikkina aikoina luonnollisesti mielihyvällä myymään
16160: heille puutavaraa.
16161:      Tässä nyt on minun ymmärtääkseni koko tämän kysymyksen
16162: ydinkohta, ja tämän ydinkohdan valiokunnan mietintö, kuten sanottu,
16163: sivuuttaa muutamalla pintapuolisella, todistamattomalla väitteellä.
16164:      Muutoinkin ovat valiokunnan mietinnön perustelut hyvin heikot.
16165:      Kuten jo sanoin, valiokunta katsoo m. m. mietinnössään voivansa
16166: aivan vaitiolalla sivuuttaa ne painavat muistutukset, jotka jo viime
16167: valtiopäivillä esitettiin sen omaksumaa kantaa vastaan. Tärkeimmät
16168: näistä muistutuksista pyydän tässä vielä uudistaa.
16169:      Ensiksikin sen lakiehdotuksen kautta, jota valiokunta mietin-
16170: nössään puolustaa, pelastettaisiin ainoastaan nykyiset viljelys-
16171: maat ja niille tarpeellinen ala metsämaata, mutta se antaisi viljelys-
16172: kelpoisten maiden suurimmaksi osaksi tarpeellisine metsämaineen
16173: vapaasti joutua yhtiöiden käsiin. Tämän kautta ehkäistäisiin siis
16174: uuden maan viljelykseen ottamista ja tilattomain kiinnittämistä
16175: maahan, mikä tietysti olisi sekä kansantaloudelliselta että yhteis-
16176: kunnalliselta kannalta vähemmän suotavaa.
16177:      Toiseksi valiokunnan ehdotuksen kautta asetetaan runsaasti kuusi
16178: miljoonaa hehtaaria Suomen maata - tähän sisältyvät tosin jo ne
16179: miljoonat, jotka yhtiöiden käsissä jo ovat, mutta yhteensä voisi määrä
16180: nousta kuuteen miljoonaan hehtaariin - siihen tilaan, että ne olisi-
16181: vat joutumassa metsäyhtiöiden käsiin, mikä sekin jo olisi hyvin epä-
16182: edullista, kun ajattelee, että meillä on yhteensä ainoastaan 20 miljoo-
16183: naa hehtaaria yksityisten hallussa. Mahdollisesti siis aikain kuluessa tu-
16184: lisi lähes 1 /s metsämaata joutumaan yhtiöiden käsiin. Kuinka onne-
16185: tonta tämä jo yhteiskunnalliselta kannalta on, voi nähdä esim. siitä, että
16186: 362                      Istunto ll p. syyskuuta 1908.
16187: 
16188: 
16189: tutkimus on osottanut, että köyhälistön asunto-olot näyttävät
16190: yleensä olevan paljoa huonommat niissä kunnissa, joissa yhtiöiden
16191: hallussa on paljon maata, kuin niissä, joissa niillä ei maata ole.
16192:     Mutta vielä suuremmaksi kuin tämä yhteiskunnallinen vaara,
16193: voipi tulevaisuudessa tämän järjestelmän kautta kasvaa kansallinen
16194: ja valtiollinen vaara, sen kautta nimittäin, että yhtiöt ovat jo suu-
16195: reksi osaksi joutuneet ja voivat vastaisuudessa yhä enemmän joutua
16196: ulkomaalaisten käsiin. Tätä vaaraa ei meillä toisin näytä tahdottavan
16197: tarpeeksi ymmärtää, mutta muissa maissa, kuten Ruotsissa ja
16198: Norjassa, missä ollaan omasta kansallisuudestaan itsetietoisempia
16199: kuin meillä, siellä ajattelevissa piireissä, niin hyvin kansaneduskun-
16200: nassa kuin sanomalehdistössäkin, tälle näkökohdalle annetaan suuri
16201: merkitys.
16202:      Päämuistutus mikä arm. esitystä ja valiokunnan mietintöä vas-
16203: taan täytyy tehdä, on kuitenkin se, että jos se tulee laiksi, niin se tulee
16204: kyllä, kuten sanottiin, suojelemaan nykyiset talot ja viljelykset,
16205: mutta sen sijaan se voi tulla suuressa määrin lisäämään yhtiöiden
16206: maanostoa, siis vaikuttamaan aivan päinvastaiseen suuntaan kuin
16207: mitä on tarkoitettu. Kun näet yhtiöiden ei enää tarvitse ostaa talojen
16208: rakennuksia eikä viljelysmaita, jotka tähän asti ovat lisänneet mel-
16209: koisessa määrässä talojen hintaa, niin ne tulisivat saamaan metsä-
16210: maata entistä huokeammalla.
16211:      Toiseksi yhtiöt pääsisivät noista taloista eroitetuista metsämais-
16212: taan suhteellisesti paljoa pienemmillä veroilla, ainakin niin kauan
16213: kuin valtio ei tulisi niitä veroittamaan uusilla veroilla.
16214:      Lopuksi yhtiöt pääsisivät siitä harmista ja häpeästä, jota talojen,
16215: rakennustenja viljelysten rappiolle jättäminen, ja siitä huolesta ja
16216: rahallisesta tappiostakin, jota niiden kunnossa pitäminen on heille
16217: tähänasti tavallisesti tuottanut.
16218:      Kaiken tämän vuoksi täytyy siis pelätä, et t ä v a 1 i o kun n a n
16219: e h d o t u s, j o s s e t u 1 i s i 1 a i k s i, t u 1 i s i i t s e a s i a s-
16220: sa lisäämään puutavaraliikkeiden maanosto-
16221: kykyä ja maanosto h a 1 u a.
16222:     Näistä syistä minä puolestani siis uskallan toivoa, että suuri valio-
16223: kunta ottaa vakavasti harkitakseen, eikö sittenkin ensimäisessä
16224: vastalauseessa oleva lakiehdotus olisi pantava käsittelyn pohjaksi.
16225:      Tämä minun toivomukseni ei suinkaan tiedä sitä, että olisin
16226: vakuutettu siitä, että tuo ensimäiseen vastalauseeseen liitetty
16227: kieltolakiehdotuskaan yksin voisi viedä toivotuille perille. Tunnustan
16228: mielelläni, että sillä on se heikkous, että sitä voidaan kiertää. Mutta
16229: sillä on kumminkin se etu valiokunnan ehdotukseen nähden, että kun
16230: sitä voidaan kiertää, niin valiokunnanehdotusta ei t ar vi ts e
16231: kiertää, kuten sen puolustajat kuulemma ovat kehuneetkin.
16232: Valiokunnan ehdotusta yhtiöiden ei tarvitse kiertää, koska, kuten
16233: jo olen osoittanut, valiokunnan ehdotus jättää metsämaat alttiiksi
16234:                           Uusia arm. esityksiä.                     363
16235: 
16236: puutavaran ostajille, vieläpä tekee ostot heille entistä mieluisammiksi-
16237: kin. Ja toiseksi: eikö kaikkia lakeja voida kiertää enemmän tai vä-
16238: hemmän? Mutta eikö myös voida luottaa kansamme päivä päivältä
16239: tapahtuvaan valveutumiseen, jotta se voipi tuota kiertämistä estää?
16240: Lisätodistuksena siihen että minä puolestani en suinkaan luota yksin
16241: tällaiseen rajoittavaan lakiin, vaan että minä katson, että sen lisäksi,
16242: tulkoonpa tuo laki millaiseksi tahansa, vaaditaan muitakin toimen-
16243: piteitä valtiomahtien puolelta, pyydän saada muistuttaa, että olen
16244: näille valtiopäiville, kuten edellisillekin, jättänyt lakiehdotuksen
16245: yhtiöiden maanviljelystilojen rappeutumista vastaan, toisen lakieh-
16246: dotuksen pakkolunastuksesta yhtiöiden viljelyskelpoisiin maihin
16247: nähden ja vielä anomusehdotuksen progressiivisestä maa-alaverosta
16248: suurille maaomaisuuksille, jotka kaikki ehdotukset rinnan ovat
16249: aijotut yhteisesti torjumaan yhteiskunnaltamme sitä vaaraa, mikä
16250: sitä tällä puheenaolevalla alalla on uhkaamassa. Ja minusta olisi
16251: syytä, että hallitus joka tapauksessa, tulkoonpa mikä laki tahansa
16252: näillä valtiopäivillä hyväksytyksi, rupeisi valppaasti seuraamaan
16253: nyt puheenaolevaa ilmiötä ja ottaisi heti harkitakseen, mitä lisä-
16254: toimenpiteitä se valtiomahdeilta vaatii, sekä näitä lisätoimenpiteitä
16255: aikanaan esittäisi eduskunnalle.
16256: 
16257:    Asian käsittely keskeytetään lähinnä alempana mainitusta syystä.
16258: 
16259: 
16260:                           Uusia arm. esityksiä.
16261: 
16262:   , Ilmoituksen jälkeen saapuu täysi-istuntoon senaattori A. H j e 1 t
16263: ja antaa Eduskunnalle Keisarillisen Majesteetin armolliset esitykset,
16264: N:o 9 varojen osoittamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä
16265: sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909, ja N:o 10 koskeva muu-
16266: tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
16267:     P u h e m i e s: Eduskunnan puolesta kiittää annetuista armolli-
16268: sista esityksistä, lausuen samalla että Eduskunta on ottava ne perus-
16269: tuslain mukaisesti käsiteltäväksensä.
16270: 
16271: 
16272:    Keskustelu jatkuu:
16273:     Ed. J o h n H e d b e r g: 1 detta ärende ha två betydelsefulla,
16274: vitala intressen stält sig mot hvarandra, och ledsamt nog fientligt
16275: mot hvarandra, utan att därtill, såvidt jag kan förstå, föreligger min-
16276: sta anledning. Det ena intresset är jordbruksintresset, intresset för
16277: odlingens framgång och utveckling i vårt land. Det andra intresset
16278: är det för våra största trädförbrukande industrier. J ag kan icke för-
16279: 364                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16280: 
16281: 
16282:  stå, att dessa intressen på något vis behöfva ställa sig emot hvar-
16283:  andra. Till jordbruksintresset hör naturligtvis, att den redan odlade
16284:  jorden vårdas och ansas och att man icke hindrar odlingens utbredning
16285:  öfver andra odlingsbara marker. Tillgodoses detta, så behöfva vissa
16286:  köp af skogsmarker icke på något sätt oroa medborgarenei vårt land.
16287:  De såsom råvara träförbrukande bolagen behöfva åter skog. Utan
16288:  att få skog kunna dessa icke existera. Men vår egendomliga utveck-
16289:  ling däri, att landet, oaktadt det har en enorm massa kronoskogar,
16290:  har dessa skogar belägna långt bort norrut och österut emot ryska
16291:  gränsen, så att de äro svårfångna för träförbrukande fabriker och
16292:  industriella inrättningar i södra delen af landet, vållar hinder häri.
16293:  Detta vårt egendomliga tillstånd i förening med att de privata sko-
16294:  garna, som dock utgöra en betydlig del af landet och finnas spridda
16295:  öfverallt, ha handterats på sådant sätt, att man utan minsta tvekan
16296:  kan säga, att om icke nu en radikal reform fås till stånd i detta af-
16297: seende, åstadkommes att det kan räcka circa IO, 20, möjligen 30 år,
16298: tills virkesfångsten för industrins behof från dessa privata skogar
16299: blir af någon betydelse.
16300:      Vi skola komma ihåg, att de träförbrukande industrierna inhäm-
16301:  tat tilllandet så betydliga tillgångar, att dessa t. ex. under år 1903
16302: utgjorde 157,938,ooo mk. eller 73,89 % af hela beloppet af Finlands
16303:  export, d. v. s. i det närmaste 3/4 af allt hvad vi få från utlandet för
16304: våra industriella tillverkningar och vår export af landtmannaproduk-
16305: ter. Ett intresse som är så vidtomfattande, en näring som skaffar
16306: landet så stor del af dessa miljoner, hvilka landet ovilkorligen be-
16307: höfver, för att täcka sin nödvändiga import, skjuter man icke åt
16308: sidan. Man skjuter den allraminst åt sidan med sådana lösa teorier,
16309: som den föregående talaren här frarnhöll. Man får, då man bedömer
16310:  denna fråga, frågan om att begränsa fastighetsförvärfvet på landet
16311:  af slika trädförbrukande bolag eller industrier, lof att tänka väl för
16312: sig, man måste känna de förhållanden, man berör, och man får icke
16313: på grund af partihänsyn eller något dylikt vika till höger eller till
16314: venster, man får lof att gå vägen fram sådan den leder till målet och
16315: ställa sitt mål så, att kyrkan ungefär står midt i byn. Det är detta,
16316: som den nåd. prop. och utskottsbetänkandet ha gjort. I utskottsbe-
16317: tänkandet skiljer man sig mycket litet från propositionen. Där sä-
16318: ges att bolag, andelslag och enskilda, hvilkas hufvudsakliga näring
16319: är skogsförbrukning, icke må annat än på vissa villkor inköpa skogs-
16320: marker. Odlade egor och odlingsbara marker få dessa icke alls in-
16321: köpa. Stomlägenheten i hvarje hemman skall frånskiljas jämte nu-
16322: varande odlingsmarker samt odlingsbara områden, bete och skogs-
16323: behof för lägenheten och detta icke endast för nuet, utan äfven för
16324: en kommande tid.         För stomlägenheten skall skiljas så pass rund-
16325: ligt, att den icke åsamkas någon fara för brist. Det är således den
16326: absoluta skogsmarken och impidimenter, som såväl enligtpropositio-
16327:              Eräänlaatuiset elinkeinonharjoittajain maanostot.      365
16328: 
16329: nen som betänkandet kunna säljas. Jag frågar, huru kan detta vindi-
16330: ceras till att vara ett slag riktadt mot Finlands jordbruk? Finlands
16331: jordbruk går oberoende af detta framåt, såsom detta gjort under
16332: århundraden, då skogarna egde intet värde. Och värde fingo sko-
16333: garna, t. ex. i öfre Savolaks och vida delar af landet invid Saima-
16334: vattnen, först på r86o-talet, då sågrörelsen frigafs. Så länge har
16335: vårt jordbruk gått framåt och utvecklat sig beaktansvärdt utan
16336: stöder af skogens värde; hvarför skulle det icke också nu kunna göra
16337: så äfven om en del af skogsarealen afyttrats?
16338:     Den föregående talaren har befarat, att denna fråga af landtda-
16339: gen fingeen lösning,somkananses mindre lycklig, och han har ansett
16340: det enda riktiga vara, att man håller sig till den första reservationen,
16341: hvilken innebär detsamma som utskottsbetänkandet under den
16342: senast förflutna landtdagen. Emellertid är denna första reservation
16343: och det betänkande ekonomiutskottet under förra landtdagen pre-
16344: sterade, en förbudslag, såsom också hr Gebhard nyss själf kallade
16345: den. Det är ju sannt, att man genom förbud och förbudslag tror sig
16346: kunna astadkomma mycket i vår tid och i vårt land. Men då
16347: det gäller naturförhållanden, då det gäller urgamla odalförhål-
16348: landen, så tror jag icke för min del, att man genom förbud eller
16349: maktpåbud kan åstadkomma någon synnerlig ändring i dem.
16350: J ag tror så och jag är öfvertygad om, att här finnes många
16351: som tänka lika med mig. Reservationen vill helt enkelt · för-
16352: bjuda bolag eller andelslag eller enskilda personer, hvilka idka näring
16353: med trä som råvara, rätt att köpa jord i större mängd, än att inom
16354: hvarje korumun få ega roo hektar. Denna bestämmelse är mycket
16355: karaktäristisk för denna åskådning af saken. Hvad betyder roo hektar
16356: i en kommun? Det betyder en försvinnande del af en kommuns areal.
16357: Och hvad betyder roo hektar t. ex. för ett inom samma korumun
16358:  åstadkommet järnbruk eller en mekanisk verkstad, som behöfver kol
16359: och skog? Det betyder ingenting. Hvarför man just skall sätta grän-
16360: sen där, vet jag sannerligen icke. Gränsen kunde ju, om man tänkte
16361: på att ställa upp någon kommunal gräns för skogslägenheter, ställas
16362: vida vägnar högre och på ett vida sundare sätt, än här skett. Natur-
16363: ligtvis medgifver första reservationen också, i vissa undantagsfall,
16364: större fång af skogsmark, men det skall då ske på ett särskildt sätt
16365: och är beroende af administrationens bifall eller förkastande.
16366:      Den föregående talaren har naturligtvis funnit utskottets betän-
16367:  kande vara det olyckligaste af alla förslag och alltså första reserva-
16368:  tionen som den lyckligaste. Men han har erkänt, att vår förnämsta
16369: inkornstkälla är just dessa träförbrukande industrier. Han har också
16370:  erkänt, att man, om de icke skulle kunna förskaffa sig sitt behof af
16371:  råmaterial annorlunda än genom att köpa in skogsmarker, icke borde
16372: hindra dem att göra detta. Men talaren säger, att ingen sådan fara,
16373: ingen våda föreligger, enär kronan och de privata skogsegarena sälja
16374: 366                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16375: 
16376: 
16377: behöfligt trä tili dessa inrättningar.     Det finnes dock en fara, och
16378: denna blir den sannolika utgången, såsolli jag redan påpekat, af att
16379: våra privata skogar steg för steg försvinna och att, trots den bästa
16380: vilja, det icke finnes något att sälja. Vi lliå icke tala Olli sågarnas
16381: behof af storvirke, utan vi lliå blott hålla oss till t. ex. trälliassefab-
16382: rikernas och pappersfabrikernas behof af lliedelålders gran. Mot
16383: det påståendet, att de privata skogarna alltid kunna fylla industrins
16384: behof strider ju den olliständigheten, att dessa industriella bolag
16385: offrat tiotal lliiljoner på inköp af privata skogslliarker, för att å delli
16386: drifva en ordnad skogshandtering och sålunda säkerställa sitt behof
16387: för frallitiden. J ag frågar, finnes det någon anledning i världen, att
16388: antaga, att lliani vårt penningefattiga land skulle offra sådana stor-
16389: artade sullimor på inköp af skogslliarker, Olli icke dessa industri-
16390: idkare själfva insåge, att det är ett tvång för dem. De skulle icke
16391: läsa fast sina penningar vid några ofruktbara företag, Olli de icke in-
16392: såge, att följden af det nuvarande tillståndet blir den, att de måste
16393: hafva egna skogar till en viss grad. Att här tala om Belgien
16394: eller om att belgiska fabriker förse sig med råvara från Fin-
16395: land, hör icke alls hit. Belgien har icke skogar, så att llian där skulle
16396: kunna producera sitt träbehof, utan llian hämtar detta naturligtvis
16397: från Finland, Sverige och Norge, från de skogsrika länderna. Och
16398: Olli detta påstående, SOlli värkligen är sannt, Olli det betyder någon-
16399: ting, så talar det naturligtvis blott för behöfligheten af ett sparsallit
16400: och med sund hushållning bedrifvet skogsbruk.
16401:      Den föregående talaren frågade, hvarför utskottet icke följt den
16402: förra landtdagens förslag, och tycktes förutsätta, att det var för-
16403: ändrade förhållanden inolli utskottet och möjligen en förändrad
16404: politik, som vållat detta. Så har elliellertid skett helt enkelt därför,
16405: att man nu kanske grundligare och bättre tänkt på, hvad man har
16406: sig ombetrodt, än vid föregående landtdag. Likaså utlliålade den
16407: föregående talaren skarpt de sociala vådor, SOlli kunde blifva följden
16408: af ett obegränsadt fastighetsinköp. Jag har redan haft äran påpeka,
16409: att utskottsbetänkandet ingalunda skapar några sådana vådor, ty ut-
16410: skottsbetänkandet håller hellilliansegarena kvar på sina hellillian, vid
16411: sin egen odling och vid sin bosättning och lämnar dessutom rum för
16412: en utveckling äfven i framtiden. Åfven lliöjligheten af, att utländin-
16413: gar skulle komllia att deltaga i våra träförbrukande bolag, såsom de
16414: också tili en viss grad redan gjort det, har här tillgripits, för att stöda
16415: en förbudslag. Det är elliellertid så; att en utländing icke annat än
16416: under vissa förhållanden kan ega jord i Finland. Och Olli utländskt
16417: kapital söker sig till vårt land för att här grunda och stöda industrier,
16418: så kan jag icke förstå annat, än att vi måste vara tacksallima för
16419: detta. Vi hafva icke så stora sallilade förlliögenheter, så stor kapital,
16420: att vi tili skaplig räntefot kunde placera delli i stora industrier.
16421: Likaså har förutsatts, att ifall betänkandets lagförslag blefve lag,
16422:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot        367
16423: 
16424: 
16425: skogsinköpen skulle komma att betydligt ökas. Detta är nu en sup-
16426: position, som kan bemötas med en annan supposition eller med ett
16427: antagande, som icke torde hafva så litet sanning för sig. En stor del
16428: af våra stora träförbrukande företag har redan fått i sina händer
16429: ungefär så mycket skogsmark, som de torde varit nödda och tvungna
16430: att köpa, för att säkerställa sig, och om också skogen skulle samla
16431: sig raskare på dessa händer, än hvad härintills varit fallet (då vi nu vid
16432: den tid, då den senaste komiten gjorde upp sin kalkyl, icke hade mer
16433: än tretusen lägenheter som blifvit föremål för dessa skogsköp,) om
16434: också utvecklingen åt det hållet skulle gå raskare, så är det inga-
16435: lunda någon olycka.
16436:     Ty hvar och en, som känner vårt land, vet att detsamma rymmer
16437: enorma, absoluta skogsmarker, hvilka icke lämpa sig för intensiv
16438: odling, men som äro utmärkta för idkande af skogsbruk. Och det är
16439: nödvändigt för dessa träförbrukande industrier, när de få sina skogs-
16440: marker ordnade i sina händer, att sköta dem klokt och med fullt
16441: fästadt afseende vid uthållighet och med beräkning för framtiden.
16442: Det har också på en massa håll visat sig, att dessa förkättrade bolag
16443: icke endast uträttat detta, utan att de dessutom specielt vårdat sig
16444: om de små jordbruk, som råkat i deras händer. De hafva, som alla
16445: känna, under några års tid sändt ut stipendiater till Danmark, för
16446: att studera småbruket där, de hafva anställt krin~resande instruktörer
16447: och lärare, som undervisa åborna på deras lägenheter. De hafva bil-
16448: dat andelslag för dem och göra med få ord sagdt mycket för den be-
16449: folkning, som finnes på deras områden. Att icke alla bolag göra detta,
16450: må gärna medgifvas, men de förnämsta, d. v. s. just de bolag, som
16451:  ega de största skogsmarker i landet, hafva opererat på detta sätt.
16452: Vi hafva svart på hvitt på detta. Vi hafva broschyrer, spridda af den
16453: person, som ordnat detta för bolagens räkning. Vi hafva också ett be-
16454: vis på att bolagen ärnna vårda sig om sina skogar, nämligen det att
16455: flertalet af de från Evois forstinstitut under de senare åren utgångna
16456: eleverna äro anställda hos dessa träförbrukande bolag. De hafva så-
16457: lunda gått förbi statens tjänster och trädt in i det privata lifvet.
16458:     Det är sant, att om ett sådant inköp af blotta skogsmarker skulle
16459: ske, så hafva vi för närvarande icke någon lämplig beskattning för
16460: dylika marker, men jag tänker, att det icke är någon svårighet alls
16461: för landtdag och regent att ställa till en ny beskattning, när den be-
16462: höfves, och att sålunda träffar äfven dessa träförbrukande industriers
16463: skogslägenheter. J ag förstår icke, hvarför den senaste ärade talaren
16464: tog det såsom ett nedsättande votum mot propositionen och utskotts-
16465: betänkandet, att detta lagförslag icke behöfver kringgås och tvärt-
16466: om anförde det såsom en förtjänst, såvidt jag nu förstod honom rätt,
16467: för första reservationen, att man kommer att försöka kringgå den.
16468: Man kringgår icke utskottsbetänkandets förslag eller propositionens
16469: förslag, emedan dessa förslag äro ställda på så sund fot, att där icke
16470: 368                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16471: 
16472: 
16473: behöfves något kringgående. Det skapar ett tillstånd i vårt land, som
16474: fullt motsvarar behofvet på alla sidor och som man sålunda icke har
16475: lust att bryta emot. Kommer däremot förbudslagen, d. v. s. första
16476: reservationen, att i väsentliga delar blifva lag, ja, då skola vi nog
16477: hafva brott mot lagen och kringgående af lagen, och jag trotsar någon
16478: människa, att kunna hindra den, som vill bryta lag, att, huru drako-
16479: nisk lagen än må vara, likväl spatsera igenom den, såsom en talare vid
16480: föregående landtdag sade, >>i strumpfötterna>>. Det är nu utan allt
16481: tvifvel så, att alllagstiftning bör gå steg för steg, icke med stora hopp.
16482: Det är den ända sunda utvecklingen. Nöjer man sig med den, så er-
16483: kännes lagen småningom af befolkningen, och blir godkänd, utan att
16484: lagbrytare blanda sig i saken. Detta är såvidt jag vet den bästa rekom-
16485: mendationen för ett lagförslag.
16486: 
16487:     Ed. K u u s i n e n : Herra Gebhard äsken täällä antoi neuvoja
16488: sosialisteille, mitenkä heidän olisi pitänyt talousvaliokunnassa
16489: tässä asiassa menettelemän. Sillä hän katsoi että tässä asiassa oli
16490: sosialidemokratien periaate lähempänä suomettarelaisten kantaa
16491: kuin valiokunnan toisten porvarien kantaa; sen vuoksi olisi sosialis-
16492: tien pitänyt kannattaa suomettarelaisia. Tämä periaatteellinen puoli
16493: ei minusta ole aivan noin selvä. Tämä asia on muuten minusta
16494: vähäpätöinen, mutta koska juuri tuo periaatteellinen puoli on tärkeä,
16495: niin tahtoisin siitä tässä jonkun verran puhua.
16496:     Tämä on yksi niitä kysymyksiä, joissa törmäävät vastakkain
16497: kahden eri omistavan luokan edut, teollisuuskapitalistien ja maan-
16498: omistajain edut. Pääoma on yhteiskunnallisessa kehityksessä meillä
16499: kasvanut maanomistusta tässä suhteessa voimakkaammaksi. Se on
16500: alkanut anastaa maanomistajain metsäomaisuutta. Kapitalistinen
16501: kehitys käy samalla tavalla meillä kuin muissakin edistyneissä
16502: valtioissa ja yhteiskunnissa. Alussa tämä pääoman metsämaiden
16503: anastus usein on tapahtunut petoksilla, nyt myöhemmin rehelli-
16504: semmällä tavalla, mutta joka tapauksessa se on ollut sitä tavallista
16505: kapitalistista anastusta. Talonpoikia on sortunut pois konnultaan,
16506: metsiä on haaskattu ja kymmenesosa yksityisten omistamasta metsä-
16507: maasta on joutunut puutavaraliikettä harjoittavien yhtiöitten käsiin.
16508: Siitä johtuu, että nyt niiden 9 /10 metsämaiden omistajat ovat
16509: alkaneet pelätä, että tuon pääoman valta uhkaa heidänkin omistus-
16510: taan ja sen vuoksi ovat he alkaneet rimpuilla tätä kapitalistista
16511: kehitystä vastaan. Heidän etujensa puoltajat ovat tässä asiassa
16512: myöskin nähtävästi alkuaan ryhtyneet alotteeseen ja siitä on tämä
16513: kysymys tullut esille.
16514:     Kun kuulee näiden eri omistavien luokkien edustajien keskenään
16515: tästä asiasta riitelevän, niin viime valtiopäivillä kuin näilläkin,
16516: niin täytyy minusta sivullisen myöntää, että siinä, mitä he puhuvat,
16517: on joukossa sangen paljon perää. Monet heidän väitteistään pitävät
16518:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot        369
16519: 
16520: paikkansa. Kun puutavarayhtiöitten puoltajat esim. sanovat, että
16521: puutavarateollisuus on tärkeä teollisuuden haara, joka joutuisi
16522: suureen riippuvaisuuteen yksityisistä maanomistajista, jos kiellet-
16523: täisiin kaikki maanosto, niin on siinä epäilemättä paljon perää;
16524: kyllä se ehdottomasti vaikenttaisi tätä teollisuuden haaraa. Myöskin
16525: siinä, kun heidän taholta sanotaan että yksityiset maanomistajat
16526: tässä maassa ovat kaikkein huonoimmat metsänomistajat ja
16527: kaikkein enimmän ehkä auttavat metsän raiskaamista. Kun toiselta
16528: puolen taas lausutaan, että on väärin, että tällaista kansallisomai-
16529: suutta kuin metsäomaisuutta joutuu yksityisten kapitalististen liik-
16530: keenharjoittajien käsiin, niin pitää sekin ehdottomasti paikkansa.
16531: Vielä väitetään, että metsämaan ostot haittaavat yksin puutavara-
16532: teollisuuttakin. Samoin väitetään, että se monopooliasema, minkä
16533: puutavaraliikkeenharjoittajat ostoillaan voisivat jossain paikassa
16534: maata saavuttaa, voisi käydä epäedulliseksi yksin tälle puutavara-
16535: liikkeellekin.
16536:      Noissa väitteissä on epäilemättä perää, mutta tällaisten syitten
16537: takia en minä luule, että tätä kysymystä on esille otettukaan, vaan
16538: pohjimmaisena, perimmäisenä ovat tässä toiset syyt. Osaksi on näh-
16539: tävästi syynä se >>yhteiskunnallinen vaara>>, jonka pelätään johtuvan
16540: siitä, että talonpoikia joutuu tilattoman väestön joukkoon. Se
16541: minusta on poliittinen näkökanta, joka siinä on määräävänä. Pelä-
16542: tään tilattoman väestön, köyhälistön, työväestön yhä kasvamista.
16543: Se käy luonnollisesti omistavalle lookalle aina hankalammaksi. Mutta
16544: tuskin sekään syy, tuokaan pelko yksin, olisi saattanut tässä suh-
16545: teessa aikaan niin innokasta alotetta maanomistajain etujen ajajain
16546: puolelta, ellei heillä tässä olisi lähempiä etuja valvottavana.
16547:      Herra Gebhard tänäpäivänä sanoi että ydinkohtana tässä kysy-
16548: myksessä hänen mielestään on se, että puutavarateollisuus ei tarvitse
16549: metsämaita, metsäpohjaa, menestyäkseen. Ja siitä päättäen voisi
16550:  ajatella, että hän katsoo asiaa juuri näiden puutavaraliikkeiden etu-
16551:  jen kannalta. Viime vuonna puhuessaan asiasta hän esitti hieman
16552:  toisenlaisen ydinkohdan . tässä kysymyksessä.       Valtiopäiväpöytä-
16553:  kirjasta pyydän lukea hänen lauseensa. Se kuului: >>Tässä täytyy
16554:  joko pitää sahaliikkeitten puolta tai olla maanomistajain yhteis-
16555:  toiminnan puolella. Kysymys on siitä, tuleeko niiden voittojen,
16556:  jotka saadaan maamme tärkeimmästä tulolähteestä, mennä pääasial-
16557: lisesti sahaliikkeille, vai onko parempi että ne jakaantuvat pienten
16558:  maanomistajien suurille joukoille sekä kunnille ja valtiollekin>>.
16559:  (Tämä on hieman epäselvää siinä suhteessa, että viitataan kuntiin
16560:  ja valtioihin, sillä suomettarelaisten ehdotuksen mukaan ei voi
16561:  käsittää, miten siinä kunnat ja valtio tulisi saamaan kerrassaan
16562:  mitään, yksin maanomistajat siinä voisivat saada voittoa). Siinä
16563:  se on minunkin mielestäni kysymyksen ydin, tuleeko voittojen metsä-
16564:  omaisuudesta joutua maanomistajien käsiin, vai metsäkapitalistien
16565:                                                                  24
16566: 370                    Istunto II p. syyskuuta 1908.
16567: 
16568: 
16569: käsiin. Näiden luokkaedusta on kysymys. Ja herra Gebhardin mie-
16570: lestä, sikäli kuin hän viime vuonna asian esitti, ei· tässä voi olla
16571: muuta kuin kaksi vastausta: joko asettua sahaliikkeen harjoittajain
16572: tahi maanomistajain puolelle.
16573:     Meidän sosialidemokraattien mielestä tässä voi olla kolmaskin
16574: vastaus. Meidän mielestä asiaa voi katsella ei yksistään vain omis-
16575: tavain luokkain etujen kannalta, vaan myöskin metsän etujen kan-
16576: nalta, metsänhoidon kannalta ja silloin samalla koko yhteiskunnan
16577: ja samalla myöskin työväenluokan etujen kannalta. Ja näin ovatkin
16578: sosialidemokraatit tässä kysymyksessä, niinkuin muissakin, asettuneet
16579: juuri koko yhteiskunnan etuja ajamaan. Etusijassa me katsomme
16580: tätä asiaa metsänhoidon kannalta. Jos suomettarelaiset siltä kan-
16581: nalta tätä asiaa katsoisivat, en usko, että he olisivat tällaista alotetta
16582: asiassa tehneet. Ei sillä suinkaan metsänhaaskaustaestetä, ettäkiel-
16583: letään metsät joutumasta sahaliikkeenharjoittajain kynsiin ja säi-
16584: lytetään ne talonpojille. Kyllä talonpojat haaskaavat metsiä jos
16585: mahdollista vielä enemmän kuin puutavaraliikkeenharjoittajat,
16586: ainakin välillisesti. Jos yhtiöt ovat hyviä metsänraiskaajia, niin
16587: melkeinpä pahempia vielä talonpojat. Yhtiöt edes jalostavat tuota
16588:  puutavaraa täällä kotimaassa, edistävät kotimaista teollisuutta.
16589: Maanomistajain puolelta viedään paljon suorastaan jalostamatonta
16590: puutavaraa ulkomaille massapuina. Sitäpaitsi ei tällainen kielto, jota
16591: suomettarelaiset tässä asiassa tahtovat, voisi estää metsäin vuokraa-
16592: mista yhtiöille. Maanomistajat voisivat kyllä vuokrata metsämaansa
16593: yhtiöille, ja silloinhan metsänhaaskauksen tilaisuus olisi aivan yhtä
16594: suuri kuin se on nykyäänkin.
16595:      Me sosialidemokraatit emme tässä suinkaan tahdo puolustaa
16596:  metsäkapitalisteja. Emme tahdo väittää, että ne olisivat mitään
16597:  metsän viljelijöitä tai että niiden menettelyä voitaisiin puolustaa
16598:  metsänhoidon kannalta. Päinvastoin, jos jossakin paikassa meidän
16599: maassamme ehkä metsäliikkeen harjoittajat toistaiseksi ovatkin
16600: hoitaneet jonkun verran paremmin omistamiaan metsiä kuin yksi-
16601: tyiset maanomistajat, niin ei se suinkaan todista sitä, että he yleensä
16602:  tahtoisivat metsiä pitää, niitä hoitaakseen. Kapitalistinen metsä-
16603: talous perustuu pohjaltaan metsänryöstöön eikä metsänviljelykseen.
16604:  Kapitalistisen metsätalouden harjoittajan metsänhoito on minun
16605: käsittääkseni samanlaista kuin lihakauppiaan karjanhoito; hän ehkä
16606:  voi lihottaa lehmää, mutta ei siinä mielessä että hän käyttäisi sitä
16607: lypsylehmänä, vaan siinä mielessä, että hän sen hävittäisi. Kun me
16608:  sosialidemokraatit siis olemme tässä asiassa sillä kannalla, ettei met-
16609: sänhoidon kannalta voi puolustaa metsäkapitalistien metsänomistusta,
16610:  niin oikeastaan minun mielestäni, jos se ei olisi niin mahdotonta
16611:  sosialidemokraattien taktillisten periaatteiden kannalta, me olisimme
16612:  aivan hyvin voineet suostua täällä suomettarelaisten kanssa sellaiseen
16613:  kauppaan, että voitaisiin vaan panna kielto näiden metsäyhtiöitten
16614:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot     371
16615: 
16616: maanomistukselle, voitaisiinpa mennä niin pitkälle, että niiltä anas-
16617: tetaan kaikki entisetkin metsämaat valtiolle, mutta sitä ennen olisi
16618: minusta välttämättä säädettävä kielto talonpoikaisten maanomista-
16619: jain metsänostoille ja -omistukselle. Niiltä olisi sitä ennen otettava
16620: metsämaat valtiolle.
16621:     Sitä vaatii tässä asiassa yhteiskunnan etu, että metsät lopultakin
16622: tulevat valtion haltuun.
16623:     Valiokunnan porvarilliset jäsenet eivät mietinnössä ole katsoneet
16624: tarpeelliseksi, enemmän kuin ensimäisessä vastalauseessakaan,kajota
16625: tähän sosialidemokraattien periaatteeseen, että valtion olisi saatava
16626: yhä enemmän oikeutta saada metsänomistus haltuunsa. Heistä ei
16627: tämä periaate ole ansainut edes sen verran huomiota. Vai olisivatko
16628: mahdollisesti jättäneet sen siitä syystä mainitsematta, että oli
16629: viisasta jättää se mainitsematta. Sillä kaikki ne väitteet, joita he
16630: yleishyödylliseltä kannalta tekevät - niin suomettarelaiset kuin
16631: metsäyhtiöittenkin etujen kannattajat - tekevät toisiaan vastaan,
16632: ja ne väitteet, joilla he nykyistä tilaa kuvaavat, kaikki ovat ne sel-
16633: laisia, että ne raukeavat joka ainoa tämän periaatteen edestä että
16634: metsämaat olisivat otettavat valtiolle. Silloin ne epäkohdat, joita
16635: tosiasiallisesti voidaan katsoa nykyisissä oloissa olevan, tulevat sen
16636: kautta tosiaankin parannetuiksi. Ensiksikin kaikki tämä kansallinen
16637: omaisuus, jonka suhteen suomettarelaiset vallankin valittavat sitä
16638: kohtaloa, että se nyt on yksityisten metsäkapitalistien käsissä, tämä
16639: kansallinen omaisuus joutuisi kokonaan yhteiskunnan huostaan.
16640: Metsänhaaskaus loppuisi, metsät säilyisivät. Se olisi ainoa tehokas
16641: keino saada metsät säilymään ja metsänhaaskaus loppumaan.
16642: Mitkään metsänsuojeluslait eivät ole siinä suhteessa tarpeeksi tehok-
16643: kaita. Se olisi myös ainoa keino saada metsänviljelys järkiperäiseksi.
16644: Samalla tapaa se ei myös vahingoittaisi puutavaraliikkeen menes-
16645: tystä. Epäilemättä silloinkin vielä tulisivat yksityiset puutavara-
16646: liikkeenharjoittajat pitkät ajat harjoittamaan tointansa. Niillä olisi
16647:  raaka-ainevarasto varma. Valtio ei pitkiin aikoihin voisi itse ryhtyä
16648:  niin suuressa määrässä sahaliikettä harjoittamaan, ettei valtion olisi
16649:  pakko myydä raaka-ainetta, puutavaraa, yksityisille kapitalisteille.
16650: Myöskään ei voisi silloin yksityinen monopoli tulla estämään kilpailua.
16651:  Kaikki nuo väitteet, joita tuodaan esiin täällä, raukeaisivat. Ennen
16652: kaikkea nyt toteutuisise-ja se on meistä tärkein näkökohta tässä
16653:  -että järkiperäinen metsänhoito silloin kävisi mahdolliseksi.
16654:     Minä luulen, että ennakkoluulottomia ammattimiehiä on tällä
16655:  alalla sangen vähän, jotka uskaltaisivat tuon tosiasian kieltää,
16656: että ainoastaan valtion hallussa voi järkiperäinen metsänhoito ja
16657:  metsänviljelys olla mahdollista. Minulla ei ole kyllä täällä mukana
16658:  pitkiä ammattimiesten lausuntoja, mutta luullakseni ei olisi vaikea
16659: sellaisia hankkia vaikka kuinka paljon. Sen, minä luulen, myöntä-
16660: tävät täällä kaikki, jotka asiaan ovat vähänkin perehtyneet. Tahdon
16661: 372                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16662: 
16663: 
16664: sentään tässä mainita esimerkiksi yhden kotimaisen ammattimiehen
16665: lausunnon. Vuonna 1900 annetussa metsätalouskomitean mietin-
16666: nössä'sivulla 253 lausuu herraA. Blomqvist vastalauseessaan m. m.
16667: seuraavaa: >>Mutta niin hyvin valtionmetsien pitäminen valtion hal-
16668: lussa, kuin niiden lisääminen maan oston kautta uusien sellaisien
16669: metsien muodostamista varten, todistaa, ettei ainoastaan historialli-
16670: nen pakko ole perusteena ja syynä valtion metsäomistukselle, vaan
16671: että siihen sitäpaitsi on parhaana syynä yhteiskunnan yleinen hyöty
16672: ja menestys, jota senkautta edistetään. Maailmanhistoriallinen
16673: kokemus on osottanut, että metsien pysyväisyys ei ole turvattu
16674: ollessaan yksityisenä omaisuutena ja että ne ennemmin tahi myö-
16675: hemmin häviävät, elleivät ole valtion katsannon ja hallinnon alaisina.
16676: Metsätalouden vähäinen tuottavaisuus siihen suureen pääomaan
16677: nähden, joka siinä on, useiden asianhaarain yhteydessä, on, niinkuin
16678: tunnettu, syynä siihen, ettei metsänhoito ole voinut muodostua
16679: itsenäiseksi taloudelliseksi elinkeinoksi, vaan täytyy sitä joko har-
16680: joittaa hyvin suuressa määrässä, jota ainoastaan valtio voipi tehdä,
16681: tahi muun taloudellisen toiminnan yhteydessä. Tuota kaikille poh-
16682: joisille maille sangen tärkeää metsäkysymystä ei voida ratkaista
16683: muuten kuin siten, että valtio ottaa metsäolojen johdon ja järjestä-
16684: misen huoleksensa koko sen laveudessa. Mutta kun se, että valtio
16685: hallitsisi yksityistä omaisuutta, olisi tavallansa jotakin luonnotonta
16686: ja hedelmätöntä ja mahdottomien vaikeuksien kanssa yhdistettyä,
16687: niin ei voida metsäolojen järjestämistä paremmin ja täydellisemmin
16688: toimeenpanna muulla tavalla kuin siten, että valtio on riittävän
16689: metsäalueen omistaja>>. -Samalta tekijäitä voisi kyllä luetella mui-
16690: takin samanlaisia lausuntoja, ehkäpä vielä paljon jyrkempiä, kuin
16691: mitä tämä on.
16692:     No niin. Yksi paha puoli, sen me myönnämme, on tässä sosiali-
16693: demokraattien ehdotuksessa. Se on se, että hyöty uudistuksesta
16694: tässä muodossa ei kyllä tulisi rahakapitalisteille yksin eikä maanomis-
16695: tajille, vaan hyöty siitä lankeisi yhteiskunnalle. Herra Gebhardin
16696: viime vuonna ilmaisema ja muitten suomettarelaisten innokkaasti
16697: kannattama päätarkoitus tässä asiassa: saada voitot metsäomai-
16698: suudesta maanomistajain taskuun, ei tulisi täytetyksi.           Voitot
16699: metsistä ja metsämaasta eivät joutuisi yksin maanomistajille, vaan
16700: koko yhteiskunnalle. Mutta me sosialidemokraatit katsommekin,
16701: ettei se ole tarpeenkaan. Maanviljelyksen etu ei tässä voi vaatia
16702: sen enempää, kuin että viljelysmaat eivät joudu metsäyhtiöille ja
16703: että myöskin kotitarvemetsä pidätetään maanomistajille. Ne ovat
16704: tässä mietinnössäkin pidätetyt maanomistajille, eikä niitä toistai-
16705: seksi mielestäni vielä tarvitse valtiokaan. Sen enempää ei vaadi
16706: maanviljelyksen etu, vaikka maanomistajain halu mahdollisesti
16707: vaatisikin. Sehän kyllä voi olla vaikka rajaton. Päinvastoin monet
16708: porvarillisetkin asiantuntijat näyttävät olevan sitä mieltä, että
16709:               Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.     373
16710: 
16711: 
16712:  metsätuloista voisi useimmiten olla aivan suoranaista vahinkoa
16713:  maanviljelykselle. Sekin väite tuotiin täällä kyllä esiin viimekin
16714:  valtiopäivillä. Ja tiedetään siinä kokemuksestakin jonkun verran,
16715:  että moni maanviljelys meillä on rappeutunut juuri sen vuoksi,
16716: .että tilalla on ollut runsaat metsät. Näitä metsiä ovat talon-jussit
16717:  jonkun vuoden syöneet ja juoneet, niitä on harvennettu valtion kil-
16718:  pa-ajoissa ja muilla mukavilla keinoilla. Maanviljelys on silloin
16719:  sen ohessa jäänyt kokonaan mielestä pois ja rappiolle. Moni enti-
16720:  nen manttaalimies varmasti istuisi nykyäänkin vielä konnullaan,
16721:  jollei hänen tilallaan olisi ollut liian paljon metsää. Ja vastedeskin
16722:  voinee olla varma, että monessa tapauksessa maanviljelijät hoitai-
16723:  sivat maanviljelystä paljon paremmin, jos niillä ei olisi lisätuloa
16724:  metsästä eikä tilaisuutta elää ja keinotelia metsäkaupoilla. Silloin
16725:  niitten olisi pakko koettaa saada maanviljelyksensä kannattavaksi,
16726:  jota pakkoa niillä ei ole, niinkauvan kuin niillä on metsätuloja.
16727:  Metsät ja torpparien taksvärkit ne ovat minun mielestäni olleet kaik-
16728:  kein pahimmat maatalouden kapitalistisen edistyksen esteet. Me
16729:  sosialistit, me emme ole vastaan kapitalismin kehittymistä maatalou-
16730:  denkaan alalla, ja sen vuoksi me tässä mielellämme vapautamme
16731:  maanomistajat siitä hankalasta esteestä, mikä niiden talouden
16732:  kehittymiselle tässä meidän mielestämme on. Mutta suomettarelaisten
16733:  agraaripolitiikka on minun mielestäni tässä sellaista, että se ei
16734:  näe edes maanomistajain kannalta nenän vartta pitemmälle.
16735:      Lisäksi on tässä otettava huomioon se terve kansantaloudelli-
16736:  nen periaate, että mitään kannattamatonta elinkeinoa ei ole toisen
16737:  elinkeinon avulla ylläpidettävä. Jos katsotaan, että maanviljelys
16738:  meillä on kannattamaton elinkeino, niin ei voida vaatia, että sitä
16739:  pitäisi metsätuloilla täällä ylläpitää. Me puolestamme olemme sitä
16740:  mieltä, että maanviljelys meillä voikin vielä kannattaa, ainakin
16741:  jossain muodossa, ainakin kapitalistisena suurviljelyksenä. Saattaa
16742:  kyllä olla totta, ettei talonpoikaisviljelys tule kannattamaan, mutta
16743:  se ei kannata edes metsienkään turvissa. Ja jos näin on asianlaita,
16744:  niin on suorastaan taantumuksellista koettaa metsätulojen avulla
16745:  pitää yllä kannattamatonta viljelysmuotoa.
16746:      Tähän kyllä vedetään esille, että pientilat, varsinkin karuilla
16747:  mailla, tarvitsisivat metsätuloja avukseen. Ne tarvitsisivat tukea
16748:  sivutuloista sellaisenaan, se voi kyllä olla totta. Mutta ei sillä voida
16749:  vielä puolustaa suomettarelaisten kieltolakiehdotusta tässä asiassa.
16750:  Sillä ensiksikään ei noilla pientiloilla olehyvinkäänsuuria metsiä hal-
16751:  lussaan ja toiseksi eivät ne niillä metsilläkään pitkälle pääsisi kont-
16752:  taamaan. Pian ne söisivät metsänsä mustia kantoja myöten ja olisivat
16753:  yhtä laihoja kuin ennenkin. Palkkatyö kyllä sivuansiona olisi paljo
16754:  luonnollisempi, varsinkin työ kruunun metsissä. Siihen juuri viittaa
16755:  esim. tuo porvarillinen asiantuntija herra Blomqvist puhuessaan
16756:  uutisasutuksesta kruununmailla, mikä tässä -suhteessa sopii kyllä
16757: 374                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16758: 
16759: tähänkin. Hän lausuu: »tosin ei voida epäillä sitä, että sivuelin-
16760: keinoista saatu tulo on suurimmasta merkityksestä enimmän karun-
16761: luontoisissa oloissa työskentelevälle talonviljelykselle pohjoisessa,
16762: mutta tämä tulo saavutetaan varmemmin, tasaisemmin ja parem-
16763: min, toimittamalla töitä kruununmetsässä kuin myynnin kautt~
16764: saaduilla rahoilla omasta metsästä>>.
16765:     Siis meidän mielestämme on ainoa uudistus tässä asiassa, joka
16766: on yhteiskunnallisen kehityksen ja yhteiskunnan edun kanssa
16767: sopusoinnussa, se, että metsätulot ja metsäomaisuus koetetaan saada
16768: valtiolle mitä pikemmin sitä parempi. Valtion metsänhoito on
16769: kannattavaakin.      Valtion finanssienkin kannalta sitä jo täytyy
16770: puolustaa. Myös siltä kannalta, että puutavarain ja metsämaiden
16771: arvo epäilemättä tulee kohoamaan. Ja Ininä luulen, että täällä suuri
16772: osa porvareistakin on pakotettu myöntämään olevan täysin oikeu-
16773: tettua, että tuo ansaitsematon arvon nousu tulee yksin yhteiskunnalle.
16774: Ainakin suomettarelaisten useissa alotteissa olen huomannut sanotta-
16775:  van, että olisi kohtuullista kaikenkin maan ansaitsemattoman arvon
16776: nousun tuleminen valtion käsiin.
16777:     Sivumennen täytyy vielä huomauttaa, että on kyllä totta, ettei
16778: meillä valtion metsänhoito ole mitään mallikelpoista tähän asti ollut.
16779: Mutta se ei suinkaan kumoa sitä periaatetta, jonka sosialidemo-
16780:  kraatit tässä asiassa ovat esittäneet, sillä valtion metsänhoito voi-
16781: daan saada ja se täytyy saada järkiperäiseksi.
16782:     Tässä sosialidemokraattien vastalauseessa ei tosin ole vaadittu,
16783: että metsät olisi nyt heti kaikissa tukkiyhtiöiden vastaisissa maan-
16784: ostoissa otettava valtiolle, ja etteivät tukkiyhtiöt siis saisi ostaa
16785: metsiä, vaan on esitetty, että valtio voisi niiltä niitä anastaa koh-
16786: tuullisesta korvauksesta ja vasta 50 vuoden päästä ne itsestään
16787: lankeaisivat valtiolle. Siinä on ehkä jo liiankin paljon luotettu nykyi-
16788: seen valtioon tuollaista ehdotettaessa. Mutta luulen että tähän on
16789: voinut vaikuttaa se näkökohta, että on toivottu näin tärkeäs.<>ä ja
16790: yhteiskunnallisesti hyödyllisessä asiassa ehkä joidenkuiden porva-
16791: rienkin voivan erehtyä äänestämään tämän ehdotuksen puolesta.
16792:     Ed. Gebhard täällä äsken ihmetteli, etteivät sosiaalidemokraatit
16793:  nyt ole menetelleet aivan samalla tavoin valiokunnassa kuin viime
16794: vuonna. Hän kyllä oli pakotettu myöntämään, että periaate, minkä
16795: he nyt ovat esittäneet, on sama kuin heillä oli viime vuonna; mutta
16796: viime vuonna he olivat katsoneet voivansa auttaa valiokunnan
16797:  enemmistön mielipiteeksi suomettarelaisten kannan, jota he nyt
16798: eivät katso voivansa tehdä. Minä luulen että tästäkin, mitä minä
16799: olen tässä esiintuonut, on käynyt selville että tuo suomettarelaisten
16800: kanta on sangen paljon kauempana periaatteellisesti juuri sosiaali-
16801:  demokraattien kannasta, kuin sen kanta, mikä nyt on esiintuotu
16802: valiokunnan mietinnössä; tai voisi minusta paraiten sanoa sosia-
16803: lidemokraattien kannan olevan yhtä kaukana kummastakin. Sitä-
16804:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.       375
16805: 
16806: paitsi ei minusta ed. Gebhardilla pitäisi olla syytä olla niin kovin
16807: ankara tässä asiassa, vaikkakin sosialidemokraattiset valiokunnan
16808: jäsenet olisivat tällä kertaa toimineet ehkä hiukan toisin kuin viime
16809: vuonna, sillä onhan hänkin tässä esityksessään jonkun verran lähes-
16810: tynyt noita puutavaraliikkeen etujen ajajia. Viime valtiopäivillähän
16811: hänen alotteessaan oli niin jyrkkä vaatimus, etteivät puutavaraliikkeet
16812: saisi omistaa maata muuta kuin kaksi hehtaaria. Tänä vuonna hän
16813: antaisi niille jo sata hehtaaria. Tässä on välillä ollut sellainen por-
16814: varillisen kokoomuksen ja sovinnon aika, että se on lähentänyt
16815: hänet jo viisikymmentä kertaa lähemmäksi noita puutavaraliikkeen
16816: harjoittajia.
16817:      Minun täytynee vielä tuoda esiin, rauhotukseksi porvareille, eräs
16818: seikka, nimittäin että tämä ehdotus, minkä me sosialidemokraatit
16819: olemme tehneet tässä asiassa, ei ole sosialistinen, vaan pikemmin
16820: minä sanoisin että se olisi kapitalistinen. Ei sillä vielä muuteta
16821: yhteiskuntaa tuumankaan vertaa sosialistiseminaksi kuin mitä se
16822: nykyään on. Vaatimus on aivan porvarillinen. Tämä sama nykyinen
16823: valtio tulisi silloin tämänkin ehdotuksen mukaan, vaikka se
16824: kokonaisuudessaan tulisikin toteutetuksi, metsien omistajaksi. Ja mitä
16825: tämä nykyinen valtio muuta on kuin omistavien luokkien organi-
16826: satsiooni, jossa heillä tulee olemaan määräävä valta. Sitä paitsi tämä
16827: on valtiokapitalismia siinä merkityksessä, että valtio tässä tulisi
16828: työnantajana käyttämään halpaa työväkeä, riistämään sen työvoi-
16829:  maa. Mutta me olemme tehneet tämän ehdotuksemme siinä mielessä,
16830:  että tuollaisesta uudistuksesta sittenkin olisi hyötyä koko yhteis-
16831:  kunnalle, että siitä eivät yksin hyötyisi puutavaraliikkeiden omista-
16832:  jat eivätkä maanomistajat, niikuin porvarien taholta täällä on
16833:  vaadittu, vaan siitä olisi hyötyä samalla myös työväenluokalle.
16834:  Ja merkillistä on, että porvarien lausunnoista, useiden porvarillisten
16835:  politikoitsijoidenkin lausunnoista, pistää ilmi, että se olisi oikeastaan
16836:  oikea periaate, mutta silloin kun tulee kysymys sen käytännössä
16837:  toteuttamisesta, silloin he aina vetäytyvät syrjään. Viime valtio-
16838:  päivien pöytäkirjoista näkyy, että silloin, niin herra Schybergsonin
16839:  kuin useiden muidenkin, lausunnoista kävi ilmi, että tämän valtion
16840:  metsänomistus se on oikeastaan sitä ainoata järkiperäistä. Yksinpä
16841:  herra Gebhardkin ihmetteli sitä, ettei sosialistien taholta tässä asiassa
16842:  oltu tehty sellaista vaatimusta kuin nyt tänä vuonna on tehty.
16843:  Samoin lausuivat herra Brander, Alkio ja jotkut muutkin. Mutta
16844:  nähtävästi tuollaiset heidän kannan ilmauksensa olivat ainoastaan
16845:  korulauseita, joita heillä ei ollut tarkoituskaan käytännössä toteuttaa.
16846:      Herra Gehhard lam~ui äsken sosialidemokraattisille talousvalio-
16847:  kunnan jäsenille paheksumisensa siitä, etteivät nämä »lojaalisuudesta
16848:  omaa kantaansa kohtaan» - niinkuin hän sanoi - suorastaan ryhty-
16849:  neet kannattamaan suomettarelaisten ehdotusta valiokunnassa,
16850:  sillä hänen mielestään heidän piti tietää jo edeltäpäin, ettei mikään
16851: 376                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16852: 
16853: 
16854: porvarillinen ryhmä tule suostumaan sellaiseen ehdotukseen kuin
16855: sosialistit tässä nyt ovat esittäneet. Herra Gebhardin mielestä olisi
16856: heidän siis nähtävästi pitänyt tietää, etteivät porvarit tule tässä-
16857: kään asiassa toteuttamaan niitä kauniita korulauseita ja kauniita
16858: periaatteita, joita he silloin tällöin puheisiinsa sirottelevat, mutta
16859: joita he silloin, kun niiden toteuttamisesta tulee kysymys, eivät
16860: ota huomioon.
16861: 
16862:       Ed. K a a r n e: Kun olen yhtynyt valiokunnan vähemmistön
16863:  vastalauseeseen n:o r, olen tehnyt sen siitä syystä, että se on lähim-
16864:  pänä sitä periaatetta, jonka minä kysymyksenalaisessa asiassa
16865:  omaksuu.
16866:       Paitse niiden vaarojen kannalta, joista vastalauseessa mainitaan,
16867:  on yhteisedun kannalta yleensäkin välttämätöntä rajoittaa yhtiöiden
16868:  ja yksityisten henkilöiden metsämaan hankintaa sanottuun tarkotuk-
16869:  seen. Puuteollisuuslaitosten tilainostoliike on ankaraa taistelua, jota
16870:  käydään epätasaisilla voimilla. Toisella puolen ovat suurilla pää-
16871:  omilla varustetut yhtiöt tai yksityiset liikkeet, jotka palkkaavat
16872:  metsänhoitoammattimiehiä arvostelemaan ostettavia metsämaita ja
16873:  erityisiä talonpoikaisväestön kanssa kaupantekoon harjaantuneita
16874:  miehiä, mitkä tietysti saavat palkkionsa sen mukaan, miten halvalla
16875:  saavat tilallisen houkutelluksi myymään tilansa, ja toisella puolen
16876:  karua luontoa vastaan taisteleva talonpoika, joka ei tunne met-
16877:  sänsä oikeaa arvoa ja jonka toimeentulo riippuu hänen tilansa ja
16878:  karjaosa niukoista vaivalla hankituista tuloista. Hänelle tilasta lu-
16879:   vattu, mielestänsä suuri rahasumma näyttää loppumattomaita onnen
16880:   ja keveän elämän turvalta, varsinkin jos hän aikaisemmin on tukki-
16881:   puiden myynnin kautta tullut maistamaan niitä nautinnnoita, joita
16882:   ~kkiarvaamatta ja vaivatta saatu rahasumma voi hänelle valmistaa.
16883:   Useimmissa tapauksissa on kuitenkin pienen ajan kuluttua käynyt
16884:   päinvastoin, kuin oli kuviteltu. Osa entisistä maanomistajista siir-
16885:   tyy kaupunkeihin ja suurempiin tehdaspaikkoihin tai rupeaa erilai-
16886:   siin liiketoimiin, kuten keinottelijoiksi talonostojen ja puuliikkeiden
16887:   alalla. Useasti nämä liikeyritykset päättyvät vararikolla, usein tuo
16888:   myöskin sellainen äkillinen rahansaalis mukanaan laiskuutta, elä-
16889:   mäntarpeiden lisääntymistä, ylellisyyden halua, juoppoutta ja
16890:   muita paheita; ja tästä kaikesta on seurauksena irtaimen väestön
16891:   lisääntyminen.
16892:       Nykyään on valtion huolenpidon esineeksi joutunut kysymys ti-
16893:   lattoman väestön maahan kiinnittämisestä, ja tämä kysymys astuu
16894:   entistä voimakkaammin päiväjärjestykseen.
16895:       Mutta, niinkuin jo valiokunnan mietinnössä lausutaan, samaan
16896:   aikaan kun valtio ostaa suurilla rahasummilla laajoja kartanoita,
16897:   jakaen niitä pienempiin osiin, siten hankkien maata tilattomalle
16898: · väestölle omintakeista viljelystä varten, samaan aikaan sallitaan
16899:               Eräänlaatuisien elinkeinonharjoittajain maanostot        377
16900: 
16901: 
16902: sahayhtiöiden anastaa tuhansittain maatiloja, ajaen niistä pois enti-
16903: set asukkaat, mitkä joutuvat juuri siihen tilattomien luokkaan, joille
16904: valtion on jälleen muulla tavalla maata hankittava. Sitä mukaan kuin
16905: yhtiöiden maa-alat laajenevat, kasvaa tilattomain lukumäärä.
16906:     Kuitenkin tästä kaikesta huolimatta lausuu valiokunnan enem-
16907: mistö, johon tässä kohden kuuluvat valiokunnan sosialidemokraa-
16908: titkin, vähemmistön ehdottamasta tehokkaamasta rajoitusperiaat-
16909: teesta:
16910:     ~Näin pitkälle menevää rajoitusta ei valiokunnan enemmistö
16911: kuitenkaan pidä tarpeellisena, koska sen hyväksymän kannan mu-
16912: kaan maanviljelyksen etu tulee varteen otetuksi eikä pidä sitä suo-
16913: tavanakaan, koska teollisuudenkin etu kyseenalaisessa asiassa on
16914: muistettava ja huomioon otettava.              Onhan puutavarateollisuus
16915: maamme tärkein teollisuuden haara. Puuaineen maasta vienti
16916: fnuodossa tai toisessa on viimevuosina noussut paljon yli puolen maan
16917: koko viennistä, kohoten vuonna 1903 kaikkiaan noin 157 miljoonaan
16918: markkaan, joka vastaa lähes 74% viennin koko määrästä.
16919:     Vaikkakin on otaksuttavaa, että puutavarateollisuus edelleenkin
16920: saa raaka-aineensa pääasiallisesti yksityisten ja myöskin valtion omis-
16921: tamista metsistä, ei voi kieltää, että tämä teollisuus ja erittäinkin eräät
16922: sen haarat, taataksensa vuotuisen tuotantonsa tasaisena pysymisen,
16923: tarvitsevat jossain määrin myöskin omia metsämaita. Koko maan
16924: ja yhteiskunnan edun kannalta katsoen on siis välttämätöntä, että
16925: näin tärkeälle ja suurelle elinkeinonhaaralle myönnetään se tuki
16926:  tuotannolleen, minkä se ansaitse~.
16927:     Valiokunnan enemmistö viittaa 157 miljoonaan markkaan, joka
16928: seuraa puuaineen maasta viennistä. Jos tähän summaan vielä lisät-
16929: täisiin puutavaran käyttö rakennus- ja paperitarpeiksi omassa maassa,
16930: nousisivat miljoonat melkolailla. Olisin ollut sangen kiitollinen, jos
16931: valiokunnan enemmistö olisi numeroilla osoittanut, montako miljoo-
16932: naa jää yhtiöissä olevien ja yksityistä puutavaraliikettä harjoitta-
16933: vien herrojen omaisuudeksi! Ottamalla toiselta puolen huomioon
16934: tästä liikkeestä seuraavan maanviljelyksen rappeutumisen, irtaimen
16935: kansan lisääntymisen, torpparien ja tilattoman väestön rakennus-
16936:  ja polttopuunpuutteen, en ainakaan minä voisi vaatia yhä edelleen
16937:  metsämaita yksityisille ja yhtiöille luovutettaviksi >>koko maan ja
16938:  yhteiskunnan edun kannalta.>> Näin ollen olisi voinut perusteluissa
16939:  myöskin hyvällä syyllä mainita, että tässä kysymyksessä on ollut
16940:  etupäässä teollisuuden h a r j o i t t a j i e n etu »muistettava ja huo-
16941:  mioon otettava>>.
16942:      Toisessa vastalauseessa viitataan siihen Eduskunnalle jätettyyn
16943:  anomusehdotukseen, jossa ehdotetaan, että Eduskunta anoisi halli-
16944: tukselta ehdotusta sellaiseksi laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sellaiset
16945:  yksityiset, jotka harjoittavat puutavaraa raaka-aineena kuluttavaa
16946:  teollisuutta tai puutavarakauppaa, velvoitettaisiin luovuttamaan
16947: 378                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
16948: 
16949: omistamansa metsämaat valtiolle. - Tätä päämäärää silmällä pi·
16950: täen olisi tämäkin nyt kysymyksessä oleva laki laadittava. Ei olisi
16951: puutavaraliikkeitten edelleenkin sallittava ostaa metsämaita, vaan
16952: tarvittaisiin lakimääräys, joka estää yhtiöitä jatkamasta maananas-
16953: tustaan maamme viljelyksen ja asutuksen kustannuksella. Maini-
16954: tussa anomusehdotuksessa huomautetaan m. m. mikä tappio siitä
16955: koituu yhteiskunnalle, kun muutamat harvat joutuvat nauttimaan
16956: metsistä niitä tuloja, jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ymmär-
16957: tänyt pitää metsät hallussaan, heruisivat nyt valtion kassaan. Sa-
16958: moin siinä sanotaan: >>Samalla kun käsitys siitä, että metsäomaisuus
16959: valtion hallussa parhaiten tulee yhteiskunnan hyväksi hoidettua, on
16960: voittanut alaa, on meilläkin ruvettu toimenpiteisiin valtion omistaman
16961: metsäalan lisäämiseksi. I87o-luvulla osteli valtio, kuten tunnettu, met-
16962: sämaita etenkin Savossa, ja Viipurin läänin lahjoitusmaista on myös-
16963: kin valtion metsiksi pidätetty melkoiset alat. Nyttemmin on tällainen
16964: valtion metsämaiden lisääminen lakannut. Tätä ei kuitenkaan voi
16965: pitää tarkoituksen mukaisena, vaan olisi päinvastoin yhä toimintaa
16966: tähän suuntaan jatkettava.>> Lopuksi siinä mainitaan: •>Hyvin suu-
16967: reksi osaksi ovat kysymyksessä olevat liikkeenharjoittajat kaiken-
16968: laisten keinottelujen kautta, ja paljon alle todellisen arvon, ostaneet
16969: laajat metsäalueensa. Vieläpä on suoranaisten petosten kautta val-
16970: tion uudistalojakin joutunut yhtiöiden haltuun. Maanviljelyksen
16971: ovat yhtiöt jättäneet tiloillaan melkein kokonaan rappiolle. Mitä
16972: taas metsänhoitoon tulee, eivät yhtiöt, vaikkakin ne yleensä ovat
16973: metsiään järkiperäisemmin säästäneet, kuin yksityismaanomistajat,
16974: tässäsuhteessa voi kilpailla valtion metsänhoidon kanssa.>> Mainitussa
16975: anomusehdotuksessa ilmenee kolme periaatetta. Ensiksi: että val-
16976: tion metsämaita ei olisi luovutettava pois; toiseksi: että valtion met-
16977: sämaita olisi ostojen kautta lisättävä, ja kolmanneksi: että entiset-
16978: kin yhtiöiden metsä- ja viljelysmaat olisivat lunastettavat valtiolle.
16979: Samanlaisiin toimenpiteisiin viitataan myöskin Eduskunnalle jättä-
16980: mässäni anomusehdotuksessa N:o 87.
16981:     Mutta se periaate, joka ilmenee toisessa vastalauseessa, että edel-
16982: leenkin olisi metsämaita luovutettava yhtiöille sillä ehdolla, että ne
16983: 50 vuoden kuluttua siitä, kun yhtiö on kiinteistön haltuunsa saanut,
16984: lankeisivat lunastuksetta valtiolle, ei ole mainitsemani anomuksen
16985: tarkoitusta vastaava. I,uonnollisesti tulisi sellainen laki alentamaan
16986: näiden kiinteistöjen hintoja yhtiöiden hyödyksi, ja yhä edelleenkin
16987: muutamat harvat saisivat pitkän aikaa näistä metsistä tulevat tulot
16988: omaksi hyödykseen. Metsät jäisivät hoitamatta ja metsänraiskaus
16989: tulisi tällaisilla tiloilla yleiseksi, eihän niitä silloin säästettäisi. Mo-
16990: nenlaiset keinottelut ja petokset lisääntyisivät entistä enemmän. Siten
16991: myöskin estettäisiin pitkiksi ajoiksi viljelyskelpoisen maan viljelyk-
16992: seen saattaminen.
16993:     Ennen kaikkea olisi valtion pidettävä huolta tilattoman väestön
16994:               Eräänlaatuisten elinke inonharjoittajain maanostot.        379
16995: 
16996: 
16997: asutuksesta, sillä monilla seuduilla nyt jo on asuinpaikkojen, poltto-
16998: puiden, rakennustarpeiden ja laidunmaan saanti tukalaa. Tilaton
16999: maalaisväestö on huomattavan suuri osa koko maan väestöä, sen
17000: vuoksi on sen aseman parantaminen valtion omalle menestymiselle
17001: mitä tärkein. Valtion tulisi siis jo omalta kannaltaankin katsoen
17002: rientää lieventämään ja poistamaan niitä vaikeuksia, jotka tällä
17003: väestöllä nykyään on voitettavina, pyrkiessään parempaan taloudel-
17004: liseen asemaan. Puutavaraliikkeille ei olisi enää suotava tilaisuutta
17005: metsämaiden hankintaan - enempää kuin niiden vuokraukseenkaan,
17006: - vaan valtion tulisi, kuten ennenkin, ryhtyä ostojen kautta lisää-
17007: mään metsämaitaan, varsinkin tilattomien tarpeita varten. Silloin
17008: tulisivat myöskin metsän tulot koko maan hyväksi, ja metsät parhai-
17009: ten hoidetuiksi, samalla kuin se myöskin edistäisi tämän tärkeän teol-
17010: lisuudenhaaran joutumista valtion haltuun, johon minun mieles-
17011: täni olisi pyrittävä.
17012:     Ehdottaisin siis, että suuri valiokunta puolustaisi valiokunnan
17013: vähemmistön lakiehdotusta, kuitenkin niin, että sen ensimmäinen
17014: pykälä muutettaisiin näin kuuluvaksi:
17015:     Y h t i ö t a i o s u u s k u n t a ä 1 k ö ö n t ä s t ä 1ä h i n k a u-
17016: p a n t a i s i i h e n v e r r a t t a v a n s a a n n o n k a u t t a,
17017: m ui s s a k ui n a 1 e m p a n a m a i n i t ui s s a tapauksissa,
17018: hankkiko itselleen kiinteää omaisuutta maalla
17019: enempää kuin että yhtiön tai osuuskunnan h a 1-
17020: lussa oleva kiinteä omaisuus kaikkiaan tekee
17021: s a m a s s a k u n n a s s a e n i n t ä i n 2 5 h e h t a a r i a.
17022: 
17023:      Ed. W i c h m a n n : Gentemot hr Redberg och med äfventyr att
17024: mitt uttalande, liksom hr Gebhards, kanhända utaf honom be-
17025: traktas såsom >>lösa teorier>>, ber jag att få varmt understöda den
17026: utaf hr Hainari med sju andra undertecknade första reservationen
17027: mot utskottets beslut i anledning af Hans Kejserliga Majestäts
17028: nådiga proposition angående inskränkningar i idkares af vissa nä-
17029: ringar rätt att förvärfva fastighet på landet. På skäl, som här väl-
17030: taligt, och som jag anser på riktiga grunder, hafva framhållits af
17031: hr Gebhard, och som dessutom i reservationen hafva framförts utaf
17032: dess undertecknare, anser äfven jag det vara en oafvislig plikt för
17033: Finlands såväl regering som representation att en gång för alla skrida
17034: till verksammare, verkligen effektiva och radikala förbudsåtgärder
17035: emot våra stora i främlingars händer befintliga träaffärer och deras
17036: jordaköp och detta bolagsväldes många fördärfliga verkningar på
17037: jordbrukets och hela vårt sarnhälles utveckling, främst därigenom
17038: att, såsom utskottets rnajoritet föreslagit, bolagen skulle allt fram-
17039: gent lämnas tillfälle till oinskränkt förvärf af, om ock längre bort
17040: från gårdama belägna skogsmarker. Häraf blefve otvifvelaktigt
17041: också, såsom vi reservanter framhållit, följden den, att utöfver
17042:                       Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17043: 
17044: tidigare vidsträcktare områden en afsevärd del af vårt lands natio-
17045: nalegendom, skogarna, öfverginge i enbart träindustrins tjänst.
17046: Detta skulle inverka fördärfligt icke blott på vår modernäring,
17047: jordbruket, utan äfven menligt inverka på själfva trävaruaffärerna,
17048: särskildt i afseende å de större kapital, som därigenom skulle bindas
17049: hos dem, och temporärt nedtrycka skogsprisen för vår allmoge.
17050: Slutligen skulle detta äfven menligt inverka på en af våra mest
17051: brännande tidsfrågor, småbrukarekolonisationen, såsom här äfven
17052: nyss frarnhölls af representanten Kaarne. Uti mina skogfattiga
17053: hemtrakter, de svenska kustbygderna i Wasa län, liksom i många
17054: andra trakter af vårt land skulle, ifall denna lag antages, därigenom
17055: skänkas nytt skydd åt bolagsväldet, så att detta slutligen skulle
17056: urarta till en forrnlig landsfara, såsom man redan känt densamma
17057: såväl i Sverige som i Norge.
17058:     Hr Redberg har påstått, att vi böra känna oss tacksamma för
17059: dessa stora främmande trävarubolag, som med sina kapital söka sig
17060: hit till vårt land. J ag taxerar nu icke denna tacksamhetsgärd syn-
17061: nerligen högt, ty jag tror förvisso att, såsom redan representanten
17062: Kuusinen framhöll, det egentligen är ett förvärfsbegär vi här
17063: hafva att göra med, ett begär att för egen fördel exploatera våra
17064: skogar och begagna sig af vår i detta afseende ännu rätt okunniga
17065: allmoge.
17066:     Hvad sist beträffar den socialdemokratiska reservationen, så
17067: utgår den i min tanke, liksom hela den socialistiska världsåskåd-
17068: ningen för öfrigt, från premisser, hvilka här liksom alltid leda helt
17069: enkelt in absurdum. Representanten Kuusinen har hela tiden okvädat
17070: den första reservationen och reservanternas åskådning, som han
17071: kallade suometariansk. J ag vill upplysa representanten Kuusinen
17072: därom, att reservationen, icke därför att den är suometariansk, utan
17073: därför att den helt enkelt är den förnuftigaste i saken, undertecknats
17074: och uppbäres icke blott af medlemmar af det gammal-finska partiet
17075: utan äfven af medlemmar af agrarpartiet, kristliga arbetare och
17076: svenska folkpartiet. J ag vågar därför hoppas, att landtdagen skall
17077: godkänna de i första reservationen föreslagna lagbestärnningarna.
17078: 
17079:     Ed. W u o r i m a a : Kun minäkään en ole voinut hyväksyä
17080: valiokunnan mietintöä ja sentähden olen allekirjoittanut ensimäisen
17081: vastalauseen, niin olen sen tehnyt ainoastaan muutamilla edellytyk-
17082: sillä. En ole voinut hyväksyä valiokunnan mietintöä monesta syystä.
17083: Valiokunta jo mietintönsä toisella sivulla mainitsee siitä ristiriidasta,
17084: mikä on meidän agraaripolitiikassamme siinä, että toisella kädellä
17085: miljoonilla edistetään ja avustetaan maanviljelystä ja toisin puolin
17086: taas annetaan suurien maaomaisuuksien luisua yksiin käsiin kaiken-
17087: taisille yhtiöille. Tämä syy yksin olisi jo· kylliksi vaikuttamaan että
17088: valiokunnan olisi pitänyt asettaa mietintönsä vallan toiselle kannalle.
17089:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.      381
17090: 
17091: 
17092: Mutta sen sijaan että valiokunta olisi n~in tehnyt, on se päinvastoin
17093: heittänyt mainitsematta koko joukon muita tärkeitä puolia, jotka
17094: koskevat kysymyksessä olevaa asiaa. Ed. Gebhard on jo täällä tuonut
17095: esiin muutamia semmoisia. Mutta lisäksi tahdon vielä huomauttaa
17096: muutamista.      Maan luisuminen suurten maanomistajien käsiin
17097: tulee siinäkin tapauksessa turmelevasti vaikuttamaan maanvilje-
17098: lykseen, että osia maanviljelysaloista erotettaisiinkin pois heidän osta-
17099: mistaan metsätiloistaan. Maanviljelysala, nimittäin, joka erotetaan
17100: pois, joutuu vähitellen suurien metsien tai korpien keskelle, sillä
17101: ympäri muodostuu yhtiöitten omistamia metsämaita. Tämmöisissä
17102: oloissa elävä asukas tulee vähitellen riippuvaiseksi ympärillä ole-
17103: vistä yhtiöistä ja toiseksi hän ei voi enää suojella itseään hallaa ja
17104: kylmyyttä vastaan, joita nämä hänen pienille vainioillensa huokuvat.
17105: Mutta syntyy vielä toinenkin kansantaloudellinen vaara. Meidän
17106: kylmässä ilmanalassamme on polttopuuaine erinomaisen tärkeä ja
17107: välttämätön asukkaille. Vaikka nyt erotettaisiinkin viljesysmaille
17108: sen verran metsämaata, mikä riittää heidän omaksi tarpeekseen.
17109: niin löytyy maassamme vielä paljon muita asukkaita, jotka tarvit-
17110: sevat polttopuita. Mutta kun metsät vähitellen joutuvat muuta-
17111: mien suuryhtiöitten käsiin, on luonnollista että kilpailun puut-
17112: teessa he saavat käsiinsä polttopuun hinnan määräämisen. Tämä
17113: on syy, joka myöskin on otettava huomioon, kun tätä kysymystä
17114: ratkaistaan,
17115:     Kolmas näkökohta on jätetty myöskin valiokunnan mietinnössä
17116: kokonaan mainitsematta. Ed. Gebhard siitä jo vähän sivumennen
17117: mainitsi. Se on sosiaalinen kysymys. Kun maat vähitellen joutuvat
17118: suuryhtiöitten käsiin, niin verrattain suuri kansanjoukko tulee riippu-
17119: vaiseksi heistä, heidän työnteetostaan ja heidän toiminnastaan. He
17120: voivat sentähden käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen siten, että he
17121: mielensä mukaan voivat määräillä kaikkien metsätöitten ja tukkitöit-
17122: ten toimittamista. He voivat esim. helposti ilman että heille siitä
17123: syntyy nähtävätä aineellista vahinkoa, vaikka pariksi vuodeksi
17124: lopettaa kaiken työn metsissään, ja silloin lukuisa joukko työnteki-
17125: jöitä tulee huntavaan hätään. Vielä suuremmaksi tulee tämä vaara,
17126: jos otamme huomioon, että yhtiöt voivat vähitellen joutua ulkomaa-
17127: laisten käsiin. Voipa vielä käydä siten, että ulkomaalaiset eivät
17128: meidän maassamme jalostakaan metsätuotetta, vaan vievät sen
17129: raakana, valmistamattomana ulos omiin maihinsa valmistaaksensa
17130: niitä oman maan tehtaissa. Sitä vastaan voidaan nyt väittää, että
17131: puuaineen jalostaminen tulee Suomessa niin huokeaksi että he eivät
17132: sitä tekisi, koska täällä on helposti saatavissa vesivoimia. Mutta
17133: se vaara josta mainitsin, ei ole sittenkään niin aiheeton, sillä jos
17134: ]ohdatamme muistiin viimeisten päivien tapauksia, mitenkä esim.
17135: Englannissa äskettäin on säädetty samaa tarkoitusta varten uusi
17136: patenttilaki, niin voidaan edellyttää että samanlaatuinen toimenpide
17137: 382                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17138: 
17139: voitaisiin kohdistaa metsätuotteittenkin suhteen. Oman taloutensa
17140: edistämiseksi voisivat ulkolaiset tehdä maassansa semmoisia määräyk-
17141: siä, jotka pakoittaisivat tehtailijans:;t valmistamaan raaka-aineesta
17142: tuotteet omassa maassaan. Silloin Suomen maa hyvin pian voisi
17143: joutua puuainevarastoksi ulkomaalaisille suuryhtiöille ja kapitalisteille.
17144: Mutta myöskin syntyisi vielä teollisuudellekin vaara. Jos muutamat
17145: suuryhtiöt saavat puuaineen ja metsämaat käsiinsä, voidaanko silloin
17146: ajatella, että vastaisuudessa enää voisi syntyä mitään kilpailevaa
17147: liikettä tai mitään uusia puunjalostustehtaita meidän maassamme.
17148: Sen kautta puuteollisuus kohdistuisi ja yhdistyisi ainoastaan nykyis-
17149: ten suuryhtiöiden käsiin, joka tietysti olisi meidän maallemme
17150: vahingoksi. Sitäpaitsi meidän on otettava huomioon, että ulko-
17151: maalaiset yhtiöt vievät kaiken voittonsa tuotteistansa ulkomaille.
17152: Meidän valtiofinansseille tästä vähitellen vuosi vuodelta karttuisi
17153: yhä tuntuvampia tappioita.
17154:     Valiokunta on lopuksi perustanut lakiehdotustansa sillä, että
17155: !tUUtavarateollisuus ansaitsee sen oikeuden, että se saisi ostaa itsel-
17156: lensä metsäpohjia. Mutta kuitenkin sama valiokunta lausuu: 1>Vaik-
17157: kakin on otaksuttavaa, että puutavarateollisuus edelleenkinsaa raaka-
17158: aineensa pääasiallisesti yksityisten ja myös valtion omistamista
17159: metsistä.>> Minkätähden puutavarateollisuusyhtiöt sitten tarvitsevat
17160: maapohjia, koska valiokunta on vakuutettu siitä, että ne pääasialli-
17161: sesti tulevat toimeen ilman niitä. Ja totisesti ne tUlevatkin toimeen
17162: ilman niitä. Ne tarvitsevat puuainetta, ne tarvitsevat varata niitä
17163: moniksi vuosiksikin, mutta ne saavatkin niitä yksityisiltä ja valtiolta.
17164: Meidän lakimme ei kiellä heiltä sitä, vaan päinvastoin myöntää
17165: metsien ja puutavaran oston sekä puutavaran ja vielä metsienkin
17166: kiinnityksen moniksi kymmeniksi vuosiksi. Maapohjia he eivät sitä-
17167: vastoin ollenkaan tarvitse. Kun valiokunta lausuu, että puutavara-
17168: yhtiöt sitä ansaitsevat, niin se sillä tunnustaa, etteivät ne sitä tar-
17169: vitse, mutta ne muka a n s a i t se v a t sitä, sentähden että ovat
17170: suuret! Tämä kaikki osoittaa, kuinka heikosti perustettu valiokunnan
17171: mietintö on. Nyt on jo edellisilläkin valtiopäivillä esitetty, kuinka ·
17172: vaarallista on, että suuret maa-alat joutuvat yksityisten käsiin.
17173: Tämä vaara on myös huomattu kaikissa muissa maissa, missä maa
17174: on joutunut harvojen yksityisten käsiin. Sentähden siellä koetetaan
17175: tavalla tai toisella päästä tästä tilasta ja saada maa jälleen jaetuksi
17176: pientiloiksi. Selvä pitäisi myös olla kuinka äärettömän vaikeata
17177: palauttaminen on, kun suurin osa maasta on joutunut yksityisten
17178: suuryhtiöitten käsiin. On kyllä tänäpäivänä lausuttu, että tämä asian-
17179: tila olisi hyvä, sillä sen kautta voisi valtio huokeammin palauttaa
17180: maat muutamien suuromistaj ain käsistä omakseen kuin monen.
17181: pieniviljelijän. Mutta vaikkapa ajateltaisiin, että tämä periaate olisi
17182: oikea, niin se on sentähden mahdoton toteuttaa, kun maa joutuu
17183: ulkomaalaisten käsiin. Silloin älkäämme luulko, että ulkomaalaiset
17184:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot      383
17185: 
17186: vallat antaisivat meidän ottaa heidän alamaistensa omaisuutta
17187: tekemättä sitä vastaan pystyn. Me tiedämme kuinka ulkovallat
17188: sekaantuivat esimerkiksi Kreikan sisällisiin oloihin, kuinka ne ottivat
17189: Kreikan valtiotulot huostaansa, kuinka ne ovat tehneet saman
17190: Turkissa saadaksensa alamaistensa omaisuuden suojatuksi. Sama
17191: tulisi varmaan tapahtumaan täällä. Sillä, että eduskunta hyväksyisi
17192: arm. esityksen, niinkuin valiokunta sen ehdottaa, se samassa tunnus-
17193: taisi oikeaksi sen periaatteen, että yhtiöt saavat hankkia itselleen
17194: vaikka kuinka suuria maaomaisuuksia tahansa. Sen kautta annetaan
17195: siihen lupa eikä ainoastaan anneta lupaa, vaan myöskin järjestetään
17196: hankkimistapa. Tämä on vaarallinen periaate. Jos eduskunta kerran
17197: semmoisen periaatteen hyväksyy, silloin myös se on sitonut itsensä
17198: vastaisia aikoja varten, eikä voi enään, jos tarvis vaatisi, Kaarle XI
17199: tavoin reduktioonin kautta ottaa takaisin mitä kevytmielisesti
17200: on sallittu mennä.
17201:      Ed. Gebhardin vastalause on rakennettu aivan toisenlaisilleperiaat-
17202: teille. Sen hyväksymisellä eduskunta lausuisi mielipiteen, että se pitää
17203: maitten kerääntymistä yksityisten käsiin vahingollisena kansalle,
17204: vahingollisena viljelykselle ja vahingollisenaitsemeidän teollisuudelle.
17205: Paljas tämän periaatteen hyväksyminen jo asettaasalvan sillenopealle
17206: maan joutumiselle yhtiöitten käsiin, joka näinä vuosina on käy-
17207: mässä ja joka on ottanut niin laajat muodot, että, niinkuin täällä
17208: jo mainittiin, lähes kuudes osa kaikesta yksityisestä maasta on niitten
17209: käsissä. Minä kyllä tunnustan, että ed. Gebhardin esityksessäkin
17210: on puutteita, tunnustan, ettei se vie täydellisesti toivotuille perille,
17211: ja että se jättää avonaiseksi monta kohtaa. Siten se esim. ei estä
17212:  uuden keinottelijaluokan syntymistä, joka keinottelee metsää maalla
17213:  ja myy metsää teollisuuden harjoittajille. Sentähden olenkin asettu-
17214:  nut vähän toiselle kannalle, vaikka olen allekirjoittanut ed. Geb-
17215:  hardin esitystä puolustavan vastalauseen. Minun mielestäni ainoa
17216:  oikea ja pätevä keino saavuttaa tarkoitusta on lopultakin maa-arvo-
17217:  veron säästäminen liika suurille maaomaisuuksille. Se on ainoa keino,
17218:  joka tulee koskemaan kaikkia, sisämaisia ja ulkomaisia, ja se on
17219:  ainoa keino, joka on käytännöllinen ja joka vie toivotuille perille.
17220:  Sen kautta ei kohdisteta kieltoa yksinään tulevia yhtiöitä vastaan,
17221:  vaan se tulee vaikuttamaan myöskin nykyisiin liika suuriin maan-
17222:  omistuksiin. Tämä periaate on jo toteutettuna eräissä maissa, esim.
17223:  Uudessa Seelannissa ja Austraalian vapaavalloissa ja hyvällä menes-
17224:  tyksellä. Mutta kun valiokunta ei ole ottanut arm. esityksen yhtey-
17225:  dessä käsitelläksensä eduskunnalle annettua esitystäni tässä suhteessa,
17226:  ei minulla ole ollut muuta keinoa, kuin yhdistyä ed. Gebhardin esi-
17227:  tykselle rakennettuun vastalauseeseen, koska se kuitenkin periaat-
17228:  teessa tunnustaa saman, mihinkä prohibitiivinen maanarvovero-
17229:  järjestelmäkin veisi. Minä sentähden pyydän ehdottaa, että suuri
17230:  valiokunta ottaisi huomioon nämä huomautukseni ja rakentaisi
17231: 384                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17232: 
17233: 
17234: siellä laadittavan lakiehdotuksensa ed. Gebhardin esitykselle, jos se
17235: ylipäänsä katsoo, että kumpaistakaan ehdotusta voidaan hyväksyä.
17236:     Tahdon vielä lausua muutamia sanoja erään edellisen puheen
17237: johdosta. Ed. Kuusinen on virittänyt valitusvirsiä porvarillisista
17238: yleensä, ja suometariaaneista erikseen. Se on nyt semmoinen vanha
17239: tunnettu valitusvirsi, jota eduskunnassa jo on niin monta kertaa
17240: kuultu ja jonka jo osaavat ulkoa kaikki puolueet, sekä porvarispuolueet
17241: että sosialistit, jotenkajo olisi aikaa semmoisen kerrankin lopettaa.
17242: Ne vievät vaan eduskunnalta turhaa aikaa. Mutta hänen esityk-
17243: sessään oli kuitenkin muutamia asiallisia kohtia, joista olen eri mieltä.
17244:     Ed. Kuusinen väitti, että metsäomistus maanviljelykselle on
17245: suorastaan vahingollista, sillä se muka estää maanviljelijän maan-
17246: viljelyksestään, kun hän metsästään saa elatukseensa kylliksi tuloja,
17247: ja toiseksi hän sanoi, ettäjokaisen elinkeinon pitää tulla toimeen omalla
17248: pohjallaan eli seisoa omilla jaloillaan. Nämä hänen lausuntonsa ovat
17249: kotoisin lukukamarista, ne ovat teoriioja, joilla ei ole todellisen
17250: kokemuksen ja elämän kanssa mitään yhteyttä. Niitä voidaan
17251: kyllä lukukamarissa asetella ja kuvitella, mutta kun tullaan täy-
17252: täntöönpanemaan niitä, niin niillä ei ole mitään merkitystä. Maan-
17253: viljelykseen kuuluu monta eri osaa. Maanviljelys ei semmoisenaan
17254: voi tulla toimeen esim. ilman karjanhoitoa. Jos koetetaan sitä,
17255: niin ennen pitkää maanviljelys on rappiolla. Maanviljelykseen kuuluu
17256: myös monta muuta pientä elinkeinohaaraa, jotka ovat sen kanssa
17257: välttämättömässä yhteydessä, jotka tukevat sitä ja joille se toiselta
17258: puolen antaa tukea. Maanviljelykseen kuuluu siten metsänhoitakin
17259: ja metsänviljelys. Maanviljelys ei voi tulla toimeen ilman niitä,
17260: varsinkaan meidän ilmanalassamme, jossa usein maanviljelykselle
17261: tulee tuhoja, joita ei voida millään tavalla estää, esim. hallat, liika
17262: märkyydet, liika kuivuudet, rakeet tai muut sellaiset, jotka yhtenä
17263: päivänä tai yönä tekevät maanviljelijäakoko vuoden työn turhaksi.
17264: Tässä kaikessa maanviljelijä tarvitsee metsän tukea. Maanviljelijä
17265: ei ole niinkuin tehdastyöläinen, virkamies tai ammattimies, joka saa
17266: jokaisesta päivästä, minkä tekee työtä, palkkansa. Niin ei ole maan-
17267: viljelijän laita, ja sentähden hän tarvitsee metsän tukea. Ehdottai-
17268: sin, että ed. Kuusinen perehtyisi todellisessa elämässä tähän asiaan
17269: ja ostaisi Savon, Karjalan, Keski-Suomen tai Hämeen metsäseu-
17270: duilta itselleen tilan, josta erottaisi pois metsän, ja pitäisi vaan
17271: pelkkää peltoa ja niittyä, niin ei kuluisi kahtakaan vuotta, ennenkuin
17272: ed. Kuusinen tulisi aivan toisille tuumille, ja näkisi, etteivät teoriiat
17273: pidä paikkaansa. Silloin hän varmaan tunnustaa, että metsänviljelys
17274: myös kuuluu maanviljelykseen ja että maanviljelys meidän ilman-
17275: alassamme tarvitsee metsän turvaaja metsän apua. Ettämetsänmyynti
17276: on turmiollisesti vaikuttanut toisiin maanviljelijöihin, se on tun-
17277: nustettava, mutta yhtä tunnustettavaa on, että metsistä tulleet rahat
17278: ovat vieneet meidän maanviljelystämme suurin askelin eteenpäin, ja
17279:              Eräänlaatuisten elinkeinon harjoittajain maan ostot.    385
17280: 
17281: 
17282: että, ellei maanviljelijöillämme olisi ollut metsää myytävänä,
17283: maanviljelyksemme olisi sangen huonolla ja alkuperäisenä kannalla.
17284:     Mitä lopuksi tulee valiokunnan sosialististen edustajien vastalau-
17285: seeseen, niin on siitäkin sana lausuttava. Että valtio voisi lunastaa
17286: yhtiöiltä ne maat, joita heidän periaatteensa mukaan yhtiöiden
17287: sallittaisiin ensin ostaa ja että niistä maksettaisiin hinta ostohinnan
17288: mukaan ja lisäksi mitä metsä on parantunut, tätä voi kyllä teoriiassa
17289: ajatella. Mutta meidän pitää myös miettiäjaksaako valtiomme koskaan
17290: tätä tehdä. Suomen kaikki yksityinen maa, metsineen päivineen, on
17291: arvioitu puolentoista miljaardin markan arvoi!leksi. Tilasto sanoo,
17292: että nyt jo 1/6 on yhtiöiden käsissä ja ehkä paraat metsät. Jos maan-
17293: osto tähän suuntaan kulkee samaa vauhtia kuin nykyäänkin, voi ehkä
17294: kymmenen vuoden perästä jo 1/s yksityismaasta olla yhtiöiden
17295: käsissä. Ajatellaanpa nyt, mitkä huimaavat summat tässä tulisivat
17296: kysymykseen, jos valtio ne lunastaisi. Se olisi meidän valtiollemme
17297: kerrassaan mahdotonta tehdä. Mutta sosialisteillapa on vastalauseen
17298: ro §:ssä takaportti, jonka kautta he luulevat tämän asian suoritta-
17299: vansa. Siinä he ovat nim. esittäneet, että valtio 50 vuoden päästä
17300: ilman lunastusta ottaisi pois kaiken maaomaisuuden yhtiöiltä.
17301: Tämäkään periaate ei ole mikään uusi. Se ei ole kolmannen vasta-
17302: lauseen tekijän keksimä, eikä ed. Kuusisen, ei myöskään koko hänen
17303: puolueensa keksimä. Se on lainattu siitä vanhasta kirjasta, jota kutsu-
17304: taan raamatuksi. Mooseksen kirjoissa jo juutalaisten agraarilaissa
17305: määrätään, että joka 50 vuosi menee kaikki se maa, minkä raha-
17306: miehet ovat sillä välin ostaneet, ilman lunastusta takaisin sille hei-
17307: molle tai sille suvulle, joka on ollut sen alkuperäinen omistaja.
17308: Ja kun meillä heimon sijassa on valtio, niin se menisi tietysti sille.
17309: Tätä omistusoikeusmuotoa voi kyllä puolustaa, enkä tahdo sanoa,
17310: että siinä itsessään on mitään väärää, mutta silloin täytyy siihen olla
17311: myös edellytyksiä. Silloin täytyy yhteiskunnassa ensin toteuttaa
17312: koko se järjestys, joka juutalaistenkin agraarilaissa ja oloissa oli.
17313: Mutta semmoisena kuin maanomistus meillä on roomalaisen omistus-
17314: oikeusperiaatteen mukaan, on tällainen järjestys mahdoton panna
17315: toimeen, sillä siitä syntyisi täydellinen mullistus. Ensin täytyy
17316: palata raamatussa mainittuun yhteiskuntamuotoon ja järjestää
17317: juutalainen yhteiskunta. Vasta sen jälkeen voidaan toteuttaa 3:n
17318: vastalauseen ro pykälää, ja silloin minäkin olen mukana, mutta en
17319: ennen.
17320: 
17321:     Ed. Sipponen: Valiokunnan jäsenet ovat jo jokseenkin laa-
17322: jasti ja perusteellisesti esittäneet kantansa tähän mietintöön nähden,
17323: sekä tuoneet monet tärkeät näkökohdat ilmi, mutta kuitenkin tahdon
17324: evästykseksi suurelle valiokunnalle tuoda esiin muutamia periaat-
17325: teita ja ajatuksia, joita ei vielä ole lausuttu.
17326:     Täällä on esiintynyt kaksi toisistaan eriävää mielipidettä käsitel-
17327:                                                                     25
17328: 386                     Istunto 11 p. syyskuuta 1908
17329: 
17330: 
17331:  tävään kysymykseen nähden, nimittäin se mielipide, että olisi saa-
17332:  tava estetyksi suurten maa-alojen joutuminen tukkiyhtiöitten tai
17333:  osuuskuntien käsiin, - tämä kanta sisältyy ensimmäiseen vastalau-
17334:  seeseen, - ja toinen, joka esiintyy itse valiokunnan mietinnössä,
17335:  että tukkiyhtiöille olisi yhä vaan annettava tilaisuus koota itselleen
17336:  metsämaita, kunhan vaan viljelysmaat niiltä kiellettäisiin. Minusta
17337:  tämä valiokunnan mietinnön kanta tulisi ainakin meillä Karjalan
17338:  kannaksella paljon vaarallisemmaksi kuin entinen laki onkaan. Sillä
17339:  kun siellä tukkiyhtiöt alkoivat perustella sahaliikkeitä, rupesivat ne
17340:  alussa myös ostamaan maatiloja, mutta kun sanomalehdistössä tuo-
17341:  tiin kansan yleisenä mielipiteenä ja käsityksenä esiin epäileviä mieli-
17342:  piteitä tästä asiasta, ja julistettiin, että sillä tavoin tuotettaisiin yh-
17343:  teiskunnalle turmiota, niin kävi niin onnellisesti, että meidän sahalai-
17344:  toksemme luopuivat koko tästä aikeestaan. Näin ollen ainakin meillä
17345:  Karjalan kannaksella on se etu, että meillä eivät tukkiyhtiöt ole val-
17346:  loittaneet paljonkaan maatiloja. Muutamia tosin kerittiin alussa ostaa,
17347:  mutta siihen ne ostot ovat jääneetkin. He siis antoivat arvoa tuolle
17348:  yleiselle mielipiteelle. Nytkin lomalla käydessäni tapasin erään tuk-
17349:  kiasiamiehen ja sanoin, että meillä nyt tulee eduskunnassa sellainen
17350:  laki, joka estää tukkiyhtiöt ostamasta kokonaisia maatiloja. Tähän
17351:  tuo asiamies sanoi, ettei sellainen laki ollenkaan, vähimmässäkään
17352:  määrässä tee heille vahinkoa ja tuota mitään estettä, sillä he tulevat
17353:  kyllä toimeen, kun vaan saavat liikkeensä hyväksi ostaa taloUi-
17354:  silta puutavaraa, eivätkä he ollenkaan välitä suurista maa-aloista,
17355:  eivätkä kaipaa niitä.
17356:      Minun käsitykseni mukaan valiokunnan mietinnössä ehdotettu
17357: laki meidän paikkakunnalla vaan kentiesi saisi sahanomistajat kiiho-
17358:  tetuiksi ostamaan myös maa-aloja, kun sellainen Suomen eduskun-
17359:  nassa julistettaisiin suotavaksi ja oikeutetuksi, joten se ei enää louk-
17360: kaisi yleistä kansallista katsantotapaa. Eikä tältäkään kannalta kat-
17361: soen enää heitä siitä estäisi, vaan saisivat siihen uutta vauhtia. Näi-
17362:  den periaatteiden vuoksi en siis voi hyväksyä valiokunnan mietintöä.
17363:      Ensimäisestä vastalauseesta sanotaan, että siinäkin ovat syyt,
17364: joten kyllä voisi tähän vastalauseeseen sisältyviä kieltoja kiertää.
17365:  Täytyy tunnustaa, että tässä on perää. Mutta kun jossakin asiassa
17366: tulee kuljettavaksi kieroja teitä, niin on tämä tietysti paljon tuka-
17367: lampaa ja rehellinen kansalainen ei tällaiseen keinoon ryhdy. Mutta
17368: jos laki siihen antaa tilaisuuden ja yleinen mielipide sen kerran tun-
17369: nustaa oikeaksi, niin saattaa tämä vaikuttaa sen, että yhtiöt, jotka
17370: eivät tämmöisiä polkuteitä muuten rupeisi kulkemaan, tulevat sil-
17371: loin, jos tämä julistettaisiin oikeaksi kansallisaatteeksi, loukkaan-
17372: tumatta käyttämään sitä liikkeensä eduksi.
17373:      Mitä tulee siihen erään sosialistisen edustajan puheeseen, että
17374: maanomistajat eivät tarvitsisi metsämaita, niin minua vähän epäi-
17375: lyttää, kuinka hänen maanviljelyskokemuksensa laita lienee. Hänen
17376:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.     387
17377: 
17378: puheensa kuulosti siltä, kuin hän ei olisi yhtään vakoa ajannut eikä
17379: yhtään turvetta kääntänyt, siksi kokemattomalta hän maanviljelys-
17380: oloihin nähden tuntui. Jos semmoinen ajatus, että metsistä saatu tulo
17381: on maanviljelykselle vahingoksi, on puhujan todellinen käsitys tästä
17382: asiasta, niin minä kehottaisin puhujaa käymään metsäasioita tutki-
17383: massa Karjalassa, ja kyselemässä minkälaiset olivat Karjalan kan-
17384: naksen olot ennenkuin siellä saatiin pienistä metsistä tuloja. Sillä
17385: saadakseen maanviljelystä parannetuksi ja kehitetyksi, tarvitaan
17386: pääomaa, ennenkuin se voi viljelijälle tuloja tuottaa. Ja etenkin sel-
17387: laisilla karumailla, missä vielä ojituksen kuin myöskin muun maan-
17388: muokkaamisen lisäksi tarvitaan erinomaisen voimakas lannoitta-
17389: minen, ennenkuin nuo hiekkaperäiset maat kasvavat, kysyy tämä
17390: kaikki maanviljelijältä ja erittäinkin pienviljelijältä varallisuutta.
17391: Kun muutama vuosi sitten Karjalan talonpojat saivat myydä myös
17392: noista pienistä metsäpaloistaan metsää, on maanviljelys ja koko ta-
17393: loudellinen tila siellä näissä muutamissa vuosissa sangen suuresti
17394: muuttunut, niin että jos tulisi kymmenkunta vuotta takaperin siellä
17395: ollut henkilö katsomaan, ei paikkakuntaa tuntisi; se on niinkin paljon
17396: toisissa kohdin muuttunut sekä asutuksen että viljelyksen puolesta,
17397: kun saatiin varoja, millä ruvettiin maanviljelystä parantamaan.
17398: Kyllä on, niinkuin jo ed. Wuorimaa sanoi, semmoisiakin, jotka todella
17399: käyttävät väärin metsistäkin saatuja rahoja, niinkuin kaikkea saattaa
17400: maailmassa väärinkäyttää. Mutta tätä ei suinkaan voida panna siksi
17401: esteeksi, joka riistäisi kaikilta maanomistajilta semmoisen tulon,
17402: minkä he todellisesti tarvitsevat. Sillä maanviljelys, kun se saadaan
17403: vaikka karuimmillakin mailla voimistumaan, alkaa silloin tuottaa
17404: viljelijälle jossakin määrin toimeentuloa, mutta jos ei köyhyyden,
17405: varain puutteen tähden saada maanviljelystä voimistumaan, niin se
17406: tuottaa viljelijälle niukan elämän ja paljon työtä.
17407:     Mitä taas tulee siihen kohtaan tässä anomuksessa, jossa sanotaan,
17408: että metsämaat, joita ei talo tarvitse, voisi vapaasti myydä puuta-
17409: varaliikkeelle, niin ainakin minun käsitykseni mukaan, kun en suur-
17410: viljelyksiä tunne, meillä Karjalan kannaksella kun ei niitä ole, saatet-
17411: taisiin tänä hetkenä sanoa jostakin tilasta: tuolla on sen ja sen verran
17412: liikaa metsämaata, jota se ei tarvitse. Mutta muutaman vuoden tai
17413: vuosikymmenen perästä on talon nuori väki lisääntynyt, talo jaetaan
17414: pienempiin osiin ja niin tehdään talo jokaiseen metsän kolkkaan, ja sil-
17415: loin tarvitaan tämä maa, etteivät talon omat lapset joutuisi työttö-
17416: minä muualle, vaan saisivat tästä maasta työtä.
17417:     Näitäkin näkökohtia koettaisin esittää valiokunnan harkitta-
17418: vaksi ja kannatan ensimäistä vastalausetta suuren valiokunnan hy-
17419: väksyttäväksi.
17420: 
17421:    Ed. H e i m b ii r g e r: Det torde vara ganska allmänt erkändt
17422: att tillvaron och tillväxten inom sarnhället af en befolkningsklass,
17423: 388                    Istunto II p. syyskuuta 1908.
17424: 
17425: 
17426: som jag skulle vilja benämna småkapitalister, d. v. s. småbrukare,
17427: handtverkare med något litet kapital och småborgare öfver hufvud,
17428: bör såvidt möjligt gynnas. En sådan klass, hvars intressen äro intimt
17429: förenade med nationens, är egnad att utgöra ett skydd emot
17430: förtryck ofvan ifrån och erbjuder tillika en garanti emot alltför
17431: brådstörtade och öfverilade reformer, ty såsom en stor statsman
17432: yttrade, de moderna samhällena äro alltför tunga massor för att de-
17433: ras utveckling skulle kunna påskyndas eller öfverilas utan fara för att
17434: de lossna i sina fogar. En utveckling, som tenderar därhän, att jorden
17435: samlas i ett fåtal händer, är naturligtvis rakt motsatt en sträfvan,
17436: som går ut på att nämnda småborgarklass, närmast småbrukarena,
17437: må förökas. Af sådan anledning måste hvarje åtgärd, som på ett verk-
17438: samt sätt är egnad att motverka en dylik utveckling, hälsas med
17439: glädje.
17440:     Hvad nu ifrågavarande lagförslag beträffar, så är jag icke öfver-
17441: tygad därom att detsamma är i anförda afseende tillfrädställande. J ag
17442: ber att främst få fästa uppmärksamheten vid innehållet i 2 § af för-
17443: slaget, hvilken paragraf anger de materiella förutsättningarna för
17444: att sådana bolag, som omnämnas uti I § af förordningen, må kunna
17445: förvärfva skogsmark. De bestämningarna i denna 2 §:t äro så beskaffade
17446: att de nästan måste benämnas vexatoriska. Jag tror, att de, om de
17447: skulle iakttagas, komme att i många trakter helt och hållet omöjlig-
17448: göra bolagens skogsköp. Därvid tillkommer emeflertid ett villkor: för-
17449: ordningen måste efterlefvas ej blott till sin bokstaf, utan äfven till sin
17450: andemening.
17451:     Men härvid kommer jag till omständighet, som jag väsentligen
17452: skulle vilja beröra nämligen att föreliggande förordning väl till sin ly-
17453: delse kan förefalla ganska sträng, men att snart sagdt inga garantier
17454: finnas för att den till andemeningen kommer att följas. Såsom för-
17455: ordningen nämligen är formulerad, är den synnerligen lätt att kringgå.
17456: J ag vill i sådant afseende anföra några exempel. Trävarubolagen
17457: komma, i stället för att i eget namn köpa de skogsfastigheter de anse
17458: sig behöfva, låta sina förtroendemän tillhandla sig dem. Hemmanen
17459: stanna nominelt i förtroendemännens händer, och bolagen garantera
17460: sig genom inteckningar mot förtroende missbruk från de nominelle
17461: egarenes sida. Sådant förfarande är, såsom författningsförslagen lyda,
17462: oåtkomligt. En annan utväg, som i grund och botten är ärligare, er-
17463: bjuder sig också. Förordningen hindrar naturligtvis icke att bolag
17464: bildas för bedrifvande af skogsskötsel. Sådana bolag uppstå och
17465: aktierna i dessa bolag öfvergå i händerna på trävaruaffärer eller des-
17466: sas direktioner. Äfven detta tillvägagående kan enligt förordningen
17467: icke förhindras. Man må icke, om förordningens andemening sålunda
17468: öfverträdes, förebrå vederbörande näringsidkare alltför mycket för
17469: ett sådant, materielt, om och icke formelt, lagstridigt handlingssätt.
17470: Framställas sådana förebråelser, underkänner man den betydelse,
17471:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.     389
17472: 
17473: 
17474: konkurrensen äger i det moderna affärslifvet. Konkurrensen kommer
17475: otvifvelaktigt att tvinga särskildt den mindre förmögna att, huru mot-
17476: bjudande det än må vara, följa den mindre samvetsgrannes taktik.
17477:      J ag har närmast begärt ordet för att förklara att j ag, hvars yrke
17478: är rättskiparens, icke för min del inser, huru rättskipningen skall,
17479: om detta författningsförslag blir lag, kunna så begå, att förordningen
17480: till sin andemening efterlefves.
17481:      Om åter spörjes, hurubeskaffad den lag skall vara, som verksamt
17482: och effektivt afhjälper de missförhållanden, om hvilka här är fråga,
17483: måste jag förblifva svaret skyldig. För min del tror jag icke att dessa
17484: missförhållanden öfverhufvud kunna genom direkt lagstiftningsåt-
17485: gärd åtkommas. Min åsikt är att de missförhållanden, hvilka förord-
17486: ningen afser, äro åtkomliga endast genom en effektiv skogslagstiftning,
17487: som motverkar sköfling och befordrar uppkomsten af gemensamma
17488: skogsmarker vidare genom att kommunernas och främst statens uppköp
17489: af skogsmarker såvidt möjligt gynnas, och slutligen genom en effektiv,
17490: tillräckligt financierad kolonisationspolitik.
17491:      Då jag icke är medlem af stora utskottet, har jag ansett mig här
17492: böra framföra mina betänkligheter beträffande lagförslaget i förvän-
17493: tan på att stora utskottet skall skänka dem nödigt beaktande.
17494: 
17495:     Ed. S c h y b e r g s o n : Det var icke min afsikt att deltaga i
17496: denna debatt. Det är icke något nöje att höra andra, såsom hr
17497: Gebhard det gjorde, upprepa hvad vi under två landtdagar å rad
17498: fått till bästa, och det är häller icke något nöje att upprepa hvad
17499: man själf yttrat i dessa ämnen. De tämligen glesa bänkraderna
17500: synas också vittna om att kammarens intresse för denna debatt är
17501: klent. Men hr Kuusinen nästan uppfordrade mig att taga till ordet
17502: och jag skulle kanske icke göra rätti att icke följa denna uppfordran,
17503: medgifver äfven att hr Kuusinens uppträdande gifvit denna debatt
17504: ett visst nyhetens intresse och ett något förändradt innehåll. Förut
17505: hade vi att i dessa frågor utstå duster med hr Tainio, och i så kärt
17506: minne dessa duster än bevaras af mig, så kan jag dock icke dölja
17507: för mig att det är en väsentlig skillnad emellan honom och hr Kuusi-
17508: nen både till andragandenas innehåll och deras form. De radikala
17509: paradoxerna och yrkandena vida skjutande öfver målet, hafva hos
17510: hr Kuusinen bytts ut motetti hög grad måttfullt uttalande af satser,
17511: om hvilka man i allt fall också från borgerligt håll kan, om också
17512: icke förena sig, så åtminstone utbyta mening. Ja, jag är t. o. m.
17513: villig erkänna, att jag i många stycken kan förena mig med honom
17514: och det t. o. m. från en helt och hållet kapitalistisk utgångspunkt.
17515: Ty om vi, såsom hr Kuusinen vill och som jag också fortfarande
17516: liksom förut önskar, skulle komma därhän, att kronan skulle ega
17517: skogar öfverallt i landet och att äfven kommunerna skulle ega
17518: sådana, så vore utsikterna för industrin vida gynnsammare än de
17519: 390                  Istunto ll p. svyskuuta 1908.
17520: 
17521: 
17522: äro det i närvarande ögonblick. Man skulle då kunna, utan att
17523: binda stora kapital i fastighetsköp, gå till verket, och äfven nya
17524: industrier skulle kunna grundas, medan det nu tillföljd af de i många
17525: afseende osäkra förhållandena och tillföljd af den öfvervikt de
17526: gamla affärerna hafva, är svårt för nybörjaren att taga sig fram.
17527: Man bör härvid, då vi borgare och kapitalister i dessa frågor upp-
17528: träda till förmån för kapitalet och industrin, icke glömma att, om
17529: vi skulle tänka blott på de industrier, som för närvarande finnas
17530: och i hvilka vi själfva äro intresserade, vi icke kunna önska någon-
17531: ting bättre än en förbudslag, sådan hr Gebhard föreslagit, ty de
17532: gamla industrierna skulle i sådant fall i konkurrensen hafva ytter-
17533: mera fördelar utöfver dem de redan ega. Det är önskningsmålet,
17534: att i landets ekonomiska utvecklings intresse också nya industrier
17535: skola uppstå, som föranleder oss att tala emot en förbudslagstiftning,
17536: sådan som den ifrågavarande. Men skulle det gå såsom hr Kuusinen
17537: och jag önska, att statsverket och kommunerna skulle ega mera
17538: skogar än hittills och framförallt skogar icke blott i vissa delar af
17539: landet utan öfver hela landet, då skulle det, vi kapitalister syfta
17540: till, utan vidare blifva förverkligadt.
17541:      Men det finnes dock en differens emellan hr Kuusinens uppfatt-
17542: ning och min. Han vill taga skogarna med tvång om också först
17543: om femtio år. J ag skulle hällre se, att statsverket skulle komma
17544: sig till dem förut, men på den frivilliga öfverenskommelsens väg,
17545: och jag tror icke, att detta är fullt så omöjligt som hr Wuorimaa
17546: föreställt sig. Ty när det gäller skogsköp för stat och kommun,
17547: som närmast borde låta sig angeläget vara, att komma i besittning
17548: icke af stockskog, utan af skogsmarker, som behöfva ans och vård,
17549: så går det dock icke ut på så enorma belopp, att icke statsverket
17550: under åtminstone de fem årtionden, som hr Kuusinen och hans
17551: medreservanter tänkt sig, skulle kunna komma i besittning af en
17552: tillräcklig areal. Man bör dessutom icke glömma, att de skogar,
17553: som statsverket enligt hr Kuusinens förslag skulle komma sig till
17554: om femtio år, antagligen dock vore i ett något medtaget skick.
17555: Om statsverket däremot skulle tillhandla sig dessa skogar redan nu,
17556: vore de efter femtio års förlopp värdefulla och gifvande. Alltför
17557: väsentlig är differensen mellan oss dock icke. Äfven jag skulle anse
17558: det vara ytterst angeläget att både stat och korumun skulle blifva
17559: egare af allt större skogsarealer, och jag kan försäkra hr Kuusinen,
17560: att det icke är bara fraser från min sida, utan kanske en smula
17561: allvar också, om jag naturligtvis måste finna mig i att herrar social-
17562: demokrater, själfva anse sig vara de egentliga allvarsmännen med
17563: den djupa, långt gående uppfattningen i fråga om landets utvecling
17564: och öden.
17565:      Hvad själfva lagförslaget beträffar, så tror jag att, vare sig i
17566: den form utskottet gifvit det eller såsom reservanterua tänkt sig
17567:               Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot       391
17568: 
17569: 
17570: detsamma, för ett antal år framåt en sådan lag är tämligen öfver-
17571: flödig. De stora affärerna hafva redan sina skogar, såsom också hr
17572: Redberg framhållit, de komma knappast att binda mera kapital
17573: i skogsfastigheter. De små, de nya vedervåga det icke, och med de
17574: starka ansatser, som man nu visar att direkt eller indirekt komma
17575: åt eganderätten till jord i detta land, så vill jag tro, att lusten for
17576: sådana köp befinna sig i aftagande icke blott hos inhemska män
17577: utan än mer hos utländska. Det såg för ett par år sedan nog så
17578: sannoligt ut, att allt större och större arealer skulle stanna i bolagens
17579: händer och att i bolagen äfven yttermera utländskt kapital blifvit in-
17580: tresseradt, men jag tror att socialismen har uträttat, att denna feber
17581: åtminstone för en tid framåt kan anses vara förbi. Hvilket af dessa
17582: lagförslag som därför än.antages, så skulle jag tro att de för en lång
17583: framtid komma att hafva ringa betydelse, emedan syftet, med dem,
17584: kommer att nås äfven därförutan. Men det är i ett afseende den af hr
17585:  Gebhard undertecknade reservationen enligt min tanke särskildt är
17586:  mycket olycklig, nämligen däri att dengriperinäfvenisådanaförhål-
17587: landen, som hafva ingenting med bolagsväldet att göra. Den rubbar
17588: äfven för jordbrukarene i vanlig mening möjligheterna till fastighets-
17589: köp och ingriper öfverhufvud taget på områden, som hafva med
17590:  denna sak alls ingenting gemensamt, och därför är den af hr Geb-
17591: hard understödda reservationen synnerligen olyckligt hopkommen.
17592:     Under denna diskussion har också uppträdt hr Wuorimaa, som
17593: ju som kändt, är specialist på detta område, liksom på så många
17594:  andra. Det var märkligt att höra, huru strängt han motsatte sig
17595:  det sätt för skogarnas öfvergående till statsverket, som af hr Kuusi-
17596: nen föreslogs, och det var icke utan sitt intresse att följa med hans
17597: skildring af skillnaden mellan Mose lag och den romerska rätten.
17598: Men under hans yttrande i denna del kunde jag icke underlåta att
17599: påminna mig ett förslag, som han gjorde vid senaste landtdag,
17600: gående ut på att de största skogsarealerna skulle beskattas med
17601: ända till 8 °/o af det taxerade värdet. Då en skog i regeln icke kan
17602: anses växa till med mer än ungefär 4 °/o af insköpssumman, skulle
17603: hr Wuorimaas föslag medföra, att skogarna kommit i statens våld
17604: genom denna enkla , enligt hans mening troligen rättvisa beskattning
17605: på mycket kortare tid än hrr socialister föreslagit och utan all er-
17606: sättning.
17607: 
17608:      Ed. Hain a r i: Ei ole todistettu eikä ole todistettavissa, että
17609: meidän sahalaitoksemme ja paperitehtaamme tarvitsisivat omia met-
17610: siä teollisuustuotantonsa turvaamiseksi. Tietysti se on edullista
17611: näille laitoksille, että ne metsiä omistavat, koska ne niitä hankkivat
17612: itselleen, ja se on edullista etupäässä sen vuoksi, että nämä metsät poh-
17613: jineen saadaan aivan polkuhinnasta. Meidän pienviljelijämme eivät
17614: osaa arvostella metsäomaisuutensa todellista arvoa ja kapitalirik-
17615: 392                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17616: 
17617: 
17618: kaat yhtiöt keinottelevat tämän tietämättömyyden kustannuksella.
17619: Heillä on monta muutakin keinoa, millä he voivat hintoja polkea
17620: niissäkin tapauksissa, joissa talonpoika on täysin tietoinen metsä-
17621: omaisuutensa arvosta. Löytyy laajoja seutukuntia maassamme,
17622: missä nämä yhtiöt ihan ilmeisesti ovat muodostaneet renkaita. He
17623: ovat tehneet keskenään sellaisen sopimuksen, etteivät kilpaile tois-
17624: tensa kanssa määrätyillä alueilla. Kullakin yhtiöllä on omat pitä-
17625: jänsä, joissa sen agentit tekevät kauppoja. Usein pakoittaa verrattain
17626: pieni, satunnainen rahapula, pienviljelijän myömään metsänsä. Kaik-
17627: kein mieluimmin hän möisi sen kantokaupalla, mutta löytyy laajoja
17628: seutuja, missä teollisuusyhtiöt juuri äsken mainitsemallani tavalla
17629: menetellen eivät osta kantokaupalla talonpojalta metsää, pakot-
17630: taakseen häntä myömään metsänsä pohjineen, pakoittaaksensa
17631: häntä myömään sitä siitä hinnasta, minkä yhtiö katsoo hyväksi
17632: talonpojalle tarjota. Kun yhtiö kerran on saanut vahvan jalan-
17633: sijan paikkakunnalla, määrää se lopulta yksin polttopuunkin hin-
17634: nan. Tiedän erään ennen metsärikkaan kunnan Raja-Karjalassa,
17635: jossa monessa kylässä polttopuun hinta jo on noussut aivan kaupun-
17636: kihintoihin senvuoksi, että eräs suuri teollisuusyhtiö omistaa siinä
17637: kunnassa useimmat metsät. Valiakunnan mietintö asettuu sille kan-
17638: nalle, että yhtiöt kyllä saisivat ostaa pienviljelijäin metsät, mutta
17639: eivät heidän viljelysmaitaan. Pienviljelijälle olisi myöskin jätettävä
17640: kotitarvemetsää. Meidän maassamme on kuitenkin laajoja seutu-
17641: kuntia, missä maanviljelijämme eivät tule toimeen pelkällä kotitar-
17642: vemetsällä, joka varustaa heidät pohtopuulla ja välttämättämillä
17643: rakennustarpeilla. He tarvitsevat metsäreservin, josta he voivat am-
17644: mentaa apua katovuosien sattuessa, josta he voivat saada taloudel-
17645: lista tukea metsänmyönnin muodossa satunnaisen rahapulan heitä
17646: kohdatessa. Missä yhtiöt ovat saaneet vallan, tekevät he hintoja pol-
17647: kemalla ja hallitsemaHa tämän metsäreservin vähäarvoiseksi.
17648:     Täällä eräs vasemmiston puhuja analyseerasi niin sanottujen >>suo-
17649: mettarelaisten» kantaa tässä kysymyksessä, koettaen selittää, mitä
17650: varten he niin lämpimästi puolustavat pienviljelijöitä teollisuusyh-
17651: tiöitä vastaan. Minä tahdon aivan avomielisesti jatkaa tätä analyy-
17652: siä, jatkaa sitä oman katsantokantani suhteen. Olen lämpimästi va-
17653: kuutettu siitä, että meidän kansamme fysillisenä, moralisena ja kan-
17654: sallisena selkärankana on maataviljelevä väestömme, juuri tämä pien-
17655: viljelijäväestö. Olen elävästi vakuutettu siitä, että jota enemmän me
17656: voimme tämän väestön asemaa vahvistaa järkevillä reformeilla ja
17657: muiden kansaluokkien etua loukkaamatta, sitä enemmän me myös
17658: vahvistamme kansamme omintakeisen kansallisen elämän mahdolli-
17659: suutta. Mutta jota enemmän me sitä heikonnamme, sitä enemmän
17660: me myös heikonnamme kansamme vastustusvoimaa sitä kansallista
17661: vaaraa vastaan, jolla sosialismi, siinä muodossa kuin se nyt meidän
17662: maassamme esiintyy, uhkaa kansamme tulevaisuutta. Näiden näkö-
17663:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot        393
17664: ------~
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669: kohtien perustuksella pyydän, että eduskunta, hylkäämällä valiokun-
17670: nan mietinnön, hyväksyisi ensimäisen vastalauseen.
17671: 
17672:       Ed. H a n n e s G e b h a r d: Pyydän ensiksi aivan lyhyesti
17673: saada vastata ed. Hedbergille, että hänen pitkästä puheestaan mi-
17674: nulta, niinkuin monelta muultakin tuossa aivan lähellä olevalta, suuri
17675: osa meni hukkaan, sen vuoksi että se esitettiin niin matalalla äänellä.
17676: Siitä taas, jota minä voin kuulla, oli osa sellaista, josta minä huomasin,
17677: että hän ei ollut käsittänyt minua oikein, toinen osa taas sellaista,
17678: josta täällä ennen on puhuttu ja johonka minä luulen vastanneeni.
17679: Hän lopetti esityksensä sillä vakavalla varotuksella, että lainsäädän-
17680: nön pitää kulkea pienin askelin eikä harppauksin. Mutta ensiksikin
17681: pitää tässä ottaa huomioon; että kun lainsäädäntö on seisonut hiljaa
17682: silloin kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on käynyt harp-
17683: paamalla ja kun vielä senkin jälkeen kun lainsäädäntö on herännyt,
17684: se rupeaa ottamaan varovaisia pikkuaskeleita, mutta taloudellinen
17685: yhteiskuntakehitys yhä vaan ottaa harppauksia, niin on selvää, että
17686: sellainen lainsäädäntö tulee olemaan tehoton.
17687:       Ed. Schybergson näki nyt, niinkuin ennenkin, ensimäisessä vasta-
17688: lauseessa olevan kieltolakiehdotuksen epäonnistuneeksi m. m. siinä,
17689: että se tulisi muka estämään uusien teollisuusyritysten syntymistä
17690: ja olemaan erittäin hyödyllinen nykyisille puutavaraliikkeille. Tätä
17691: ei voi ymmärtää muuksi kuin perättömäksi, sillä juuri nykyiset olot
17692: ja se lakiehdotus, joka sisältyy valiokunnan mietintöön, tulee niinkuin
17693: mietinnössäkin on tuotu esille, asettamaan nykyiset yhtiöt sellaiseen
17694: monopoliasemaan, että niiden ympärille ei voi syntyä uusia. Tunne-
17695: taan seutuja, - yksi sellainen on esim. Oulujoen seutu - joissa
17696: nykyiset yhtiöt ovat ottaneet sillä tavalla maita haltuunsa, että siellä
17697: on aivan mahdotonta enää uusien yrittääkään ja siellä näkee laudat
17698: asuntojen ikkunoitten päällä ja heinän kasvavan pelloilla.
17699:       Mutta erityisesti olinkin pyytänyt sananvuoroa ed. Kuusisen
17700: pitkän esitelmän johdosta. Hän aivan alussa heitti ensin esiin erään
17701: sivulauseen, jossa hän, ellen minä aivan väärin kuullut, merkitsi koko
17702: tämän kysymyksen »Vähäpätöiseksi asiaksi•>. Tämä suuri yhteiskunta-
17703: taloudellinen kysymys oli hänen mielestään »aivan vähäpätöinen>>.
17704: Hän oli ottanut puhuakseen ainoastaan periaatteista, mutta itse tosi-
17705: elämä oli, kuten sanottu, hänen mielestään wähäpätöinen». Tähän
17706: ei tarvitse vastata, mutta tahdon vaan alleviivata tämän.
17707:       Sitten hän toi esille, että senjälkeen kuin nyt on huomattu, että
17708:  1
17709:    /Io yksityisestä maasta on joutunut yhtiöitten käsiin, jälelläolevan
17710: 9/10 maan omistajat ovat muka alkaneet pelätä, että kapitalismi uh-
17711: kaisi heitä ja että näitten 9 /Io maanomistajain asianajajia muka me-
17712:  kin, esim. minä, olisimme täällä heidän pelkonsa johdosta ruvenneet
17713:  tämmöisiä asioita ajamaan. En minä voi uskoa, että ed. Kuusinen-
17714:  kaan oikein sydämensä pohjasta uskoo, että me, jotka olemme tämän
17715: 394                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17716: 
17717: 
17718: asian täällä virittäneet, sitä tekisimme maanomistajain yksityisetu-
17719: jen aJaJlna. Pyydän vain viitata ed. Hainarin äskeiseen lausuntoon,
17720: Eihän nyt ed. Kuusinen voine väittää, ettei löydy muita, jotka ajat-
17721: telisivat yhteiskunnan parasta, kuin hän ja hänen toverinsa. Hän
17722: sanoi, että tämä muka minun maanomistajain etujen ajamiseni tulisi
17723: esille m. m. siinä, että minä viime valtiopäivillä eräässä lausunnossani
17724: olin sanonut, että on kysymys siitä, joutuvatko voitot niistä suurista
17725: rahasummista, jotka virtaavat maahamme puuteollisuuden kautta,
17726: yksinomaan teollisuudenharjoittajain käsiin, vai joutuvatkone myös
17727: maanomistajain, kuntien ja valtion käsiin. Tällä minä tietysti tar-
17728: koitin sitä, jota olen joissakin tätä asiaa koskevien anomusten perus-
17729: teluissakin varemmin esittänyt, että on yhteiskunnan kannalta epä-
17730: terveellistä, jos nuo suuret rahasummat meidän metsistämme virtaa-
17731: vat suurina koskina tänne, hävittäen yhteiskuntaa, kuten tapahtuu,
17732: jos ne menevät yksinomaan tukkiyhtiöille, ja että on terveellisempää
17733: yhteiskunnallemme, jos nuo suuret summat, niinkuin eräs valtio-
17734: päivämies Ruotsissa tässä kysymyksessä kerran on lausunut, putoai-
17735: sivat hienona hedelmöitsevänä sateena yli koko yhteiskunnan, niin
17736: paljon kuin mahdollista hajoitettuina pieniin puroihin, eikä suurena
17737: vuolaana koskena.
17738:     Ed.·Kuusinen kummasteli sittemmin sitä, mitenkä minä ajattelen,
17739: että tällaisen lainsäädännön kautta nuo voitot voisivat joutua myös-
17740: kin valtiolle ja kunnille. Minä pyydän häntä ottamaan selkoa siitä,
17741: mitä jo viime valtiopäivien aikana on tästä asiasta lausuttu tai kir-
17742: joitettu. Minä olen nim. minäkin yhtä hyvin kuin ed. Kuusinen ja
17743: ed. Schybergson sillä kannalla, että valtiolle ja kunnille on hankittava
17744: yhä enemmän metsää, ja yhteismetsien syntymistä edistettävä. Minä
17745: ymmärrän tämän asian sillä tavalla, että jos me kiellämme yhtiöitä
17746: ostamasta metsiä, käypi helpommaksi metsämaitten hankkiminen
17747: valtiolle ja kunnille. Että minä olisin tämänpäivän lausunnossani
17748: asettunut ajamaan puuteollisuuden etuja, se tietysti on ed. Kuusisen
17749: mielikuvitusta, sitä hän ei ole myöskään ollenkaan yrittänyt todis-
17750: tamaan.
17751:     Ed. Kuusinen siirtyi kumminkin koko tämän kysymyksen poh-
17752: jalta pitämään metsänhoitoesitelmää. Hän asettui siis aivan toiselle
17753: alalle, kuin mikä tässä on kysymyksessä. Tuntuu siltä, kuin hän oli-
17754: sikin ollut jokseenkin neuvoton puolustaessaan sosialidemokraattisen
17755: ryhmän kantaa tässä asiassa ja senvuoksi, peitelläkseen tätä neuvot-
17756: tomuuttaan, lähtenyt metsänhoitoalalle. Mutta lähdetäänpä nyt
17757: seuraamaan hänen metsänhoito-oppiansa. Hän puhui ensin yksityisten
17758: maanomistajain huonosta metsänhoidosta. Mutta sehän ei ole mitään
17759: uutta eivätkä sosialidemokraatit ole yksin sitä mielipidettä, että yksi-
17760: tyisten maanomistajain metsänhoito on huono. Sitten hän mainitsi
17761: valtion metsänhoidosta. Hän arveli, että sekään ei tätä nykyä ole
17762: hyvä, mutta lupasi, että se tulee vastaisuudessa olemaan hyvä. Kyllä
17763:               Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot.        395
17764: 
17765: minäkin uskon, että se tulee paremmaksi ja paremmaksi, mutta jos ed.
17766: Kuusinen lupasi, että tuo vastaisuus, jolloinka valtion metsätalous
17767: tulisi hyväksi, koittaisi vasta silloin, kun vasemmisto täällä on joutu-
17768: nut enemmistöksi, niin ehkä hän silloin on ajatellut Kotkan kunnai-
17769: Hsasiain hoitoa. Ed. Kuusinen lausui, kuten vastalauseessa sanotaan,
17770: että sosialidemokraatit tahtovat, että yhteiskunta on tuleva niin
17771: pian kuin mahdollista osalliseksi metsävoitoista. Sitähän minäkin toi-
17772: von. Minunkin käsitykseni on, niinkuin äsken sanoin, että valtion ja
17773: kuntain tulee ostaa maita, että yhteismetsiä on hankittava, ja ennen
17774: kaikkea minä toivon, että yhteiskunta tulisi metsistä johtuvain voit-
17775: tojen osallisuuteen sen progressiivisen metsämaan-alan verotuksen
17776: kautta, jota olen ehdottanut. Mutta ennenkuin kaikkeen tähän pääs-
17777: tään, on tärkeätä että me ensimäisessä vastalauseessa ehdotetun lain
17778: kautta joka tapauksessa kiellämme yhtiöitä enään lisäämästä met-
17779: sämai taan.
17780:     Jos vielä palaamme ed. Kuusisen metsänhoito-oppiin, niin hän sanoi
17781: yhtiöiden metsänhoidosta, että se on yhtä huonoa kuin, oliko se teu-
17782: rastajan tai karjakauppiaan karjanhoito, siis hänen mielestään huo-
17783: nompaa kuin minkään muunlaisen maanomistajan metsänhoito.
17784: Mutta jos yhtiöiden metsänhoito on niin huonoa, että se on yhtä huo-
17785: noa kuin teurastajan karjanhoito, miksi sitten sosialidemokraatit
17786: tahtovat nyt sillä menettelyllä, jonka ovat valinneet,-myötävaikuttaa
17787: siihen, että saadaan sellainen laki, joka tekee yhtiöiden metsämaa-
17788: alojen ostohalun entistä suuremmaksi? Hän vastasi itse, että se riip-
17789: puu heidän t a k t i 11 i s i s t a p e r i a a t t ei s t a a n ! Tämä täm-
17790: möinen vastaus, se on juuri sosialidemokraattisen ryhmän ijänikuinen
17791: köyhäntodistus, joka aina tälle ryhmälle tulee pelastukseksi, silloin
17792: kuin tosi on edessä. Ja tämän vuoksi juuri ed. Kuusisen puhe teki
17793: sen vaikutuksen, että, niin vakavalta kuin se kuulostikin, se oli pi-
17794: detty jotenkin h u o n o 11 a o m a 11 a t u n n o 11 a. Minä luulen,
17795: että oikeassa oli se minun tuttavistani, joka sen johdosta täällä sanoi
17796: minulle, että tämä tällainen sosialidemokraattien puhe, samoin kuin
17797: muutkin samanlaiset, joissa taktillisista syistä perustellaan sitä, ettei
17798: tahdota olla mukana todellisissa yhteiskunnallisissa parannuksissa,
17799: pitäisi porvarillisten painattaa, kustantaa ja levittää joka mökkiin.
17800: (Vasemmistosta: Tehkää se! Hyvä, hyvä! Kustannetaan!)
17801: 
17802:      Ed. T o koi : Koska täällä on erittäinkin suomettarelaisten taholta
17803: tahdottu vetää sosialidemokraattiset talousvaliokunnan jäsenet
17804: tilille tässä kysymyksessä, ja koska minä olen yksi niistä syytetyistä,
17805: niin kai minun velvollisuuteni myös on astua tilille.
17806:      Täällä on tahdottu saada selvitystä siitä, minkävuoksi sosialidemo-
17807: kraattiset talousvaliokunnan jäsenet ovat asettautuneet sille kannalle,
17808: jolle ovat asettautuneet. Täällä nyt keskustan taholtaetenkined. Geb-
17809: hard on moneen kertaan vakuuttanut ja väittänyt, siitä huolimatta
17810: 396                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
17811: ---------------------------                    ---------------------
17812: että täällä on jotenkin sitovasti todistettu, että heidän ojennusnuora-
17813: naan on ollut ainoastaan puolustaa manttaalinomistajain etua, tästä
17814: huolimatta hän on kuitenkin vakuuttanut, että yleinen yhteiskunnan
17815: etu on ollut tärkeänä tekijänä heidän kantaansa määräämässä. Myös
17816: ovat he vakuuttaneet, ja joka taholta on vakuutettu, että yhteis-
17817: kunnan edun kannalta katsottuna, yleisen edun kannalta katsottuna,
17818: on ennen kaikkea pidettävä huolta metsien järkiperäisestä hoidosta,
17819: kuin myös tunnustettu se periaate oikeaksi, että valtio ja yhteiskunta
17820: ovat oikeat metsätalouden omistajat ja hoitajat. Jos nyt minulle
17821: voitaisiin todistaa, että nämä pikkuviljelijät, yksityiset maanomista-
17822: jat ovat parempia metsänhoitajia kuin yhtiöt, niin minä voisin
17823: asettaa kysymyksen alaiseksi, kummalleko silloin etuoikeus myönne-
17824: tään omistaa näitä liikametsiä. Mutta kukaan ei ole rohjennut
17825: edes väittää, että nämä maanomistajat olisivat olleet parempia
17826: metsänhoitajia vaan ainoastaan huonompia. Ed. Gebhard täällä
17827: kyllä sanoi, että ed. Kuusinen oli siväittänyt yhtiöiden metsänhoidon
17828: olevan kuten teurastajain karjanhoito. Mutta ed. Kuusinen lausui
17829: myös että teurastaja ensin lihottaa ja sitten vasta teurastaa. Mutta
17830: yksityisten metsänhoito on vielä huonompaa: ne eivät jaksa edes
17831: lihottaa, ne teurastavat laihoina.
17832:     Jos edelleen keskustan miehet olisivat antaneet todistuksia
17833: siitä, että he tahtovat ensi kädessä siirtää yhteiskunnan haltuun
17834: maanomistajain käsistä kaiken -liikametsän, minkä ne omistavat,
17835: niin minäkin olisin ollut valmis asettumaan heidän puolelleen.
17836: Mutta m. m. ed. Gebhard on todistanut, että hän on erikoinen
17837: suurten tukkipuulaakien vihamies, hän tahtoi jokaisessa sopivassa
17838: tilaisuudessa käydä niiden kimppuun, vieläpä pakkoluovutuksellakin
17839: ottaa heidän maitansa yhteiskunnan, valtion haltuun. Silloin kun
17840: on toivoa edes tätä tietä saada näitä liikametsiä valtion haltuun, on
17841: sosialidemokraateille talousvaliokunnassa ollut edullisinta valita
17842: juuri tämä tie.
17843:     Täällä ovat jo ed. Gebhard ynnä muut lausuneet eräässä edus-
17844: kuntaesityksessään, että jos yhteiskunta olisi aikoinaan ymmärtä-
17845: nyt pitää hallussaan laajat metsämaat, niin mikä omaisuus sieltä
17846: nyt heruisikaan valtion kassaan. Täällä on ed. Wuorimaa väittänyt,
17847: että sosialidemokraattien tässä asiassa esittämät väitteet ovat
17848: lastenkamarijuttuja. Mutta ne eivät suinkaan ole sodialidemokraat-
17849: teja, jotka ovat laatineet tästä samasta asiasta alustavan mietinnön,
17850: jossa myös lausuttiin sama ajatus. Lausuttiin esimerkiksi, >>että
17851: isossa jaossa, joka ehkä onnettomuudeksi maallemme, ulotettiin myös
17852: jakokuntien yhteisiin metsiin, lankesi yksityisille tiloille verrattain
17853: suuret metsäalat, joihin niiden omistajilla, mikäli tilat olivat perin-
17854: nönluontoisia, oli rajaton omistus- ja käyttöoikeus.>> Täällä lau-
17855: suttiin, että oli suuri onnettomuus, että yksityiset saivat suuria
17856: metsäaloja. Täällä myös lausuttiin toisessa paikassa •>että uutis-
17857:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot      397
17858: 
17859: taloja perustettaessa kruunun liikamaille oli tiloille yleensä myön-
17860: netty verrattain paljon, ja aivan liiankin paljon, metsämaata, erit-
17861: täinkin 6o- ja 70-luvuilla. Mutta myös myöhempinä aikoina on
17862: uusille tiloille annettu maata ja varsinkin metsämaata niin tuhlaa-
17863: vasti, että tämä lahjaksi saatu runsas metsämaa on suoranaisesti
17864: kääntänyt uutistilallisten mielen metsäkeinotteluihin. Nämä uutis-
17865: tiloille annetut tarpeettoman suuret metsäalat ovat usein olleet
17866: selvästi turmioksi niiden saajille, sillä tämmöisten tilojen tarpeet-
17867: toman suuri lisääntyminen ja varsinkin juuri liialliset metsäalat
17868: ovat vähentäneet niiden omistajain intoa voimaperäiseen maanvilje-
17869: lykseen>>. Täällä väitettiin olevan asialle turmioksi, että sosialidemo-
17870: kraatit ovat asettuneet sille kannalle, että valtiolle olisi varattava
17871:  tilaisuus edes läheisessä tulevaisuudessa päästä kartuttamaan
17872:  metsäpääomia siten, että yhtiöiden omistamia metsäaloja luovu-
17873:  tettaisiin valtiolle. Täällä nyt moitittiin sitä, että sosialidemo-
17874:  kraatit ovat asettuneet sille kannalle, jonka itse porvaritkin ovat
17875:  tunnustaneet oikeaksi.
17876:      Täällä ed. \Vuorimaa sanoi lastenkamarijutuksi myös väitteen
17877:  siitä, että toista elinkeinoa ei saisi tukea toisen kustannuksella.
17878:  On väitetty, että on suorastaan taloudellisesti vahingollista turvata
17879:  maanviljelystä metsänhoidon kustannuksella tai päinvastoin. Tie-
17880:  tääkseni ei mikään lastenkamarimies ole ainakaan se, joka nykyään
17881:  istuu senaatin oikeustoimituskunnan päällikkönä siinä yhteisesti
17882:  kokoonpannussa senaatissa, jonka suomettarelaisetkin ovat tun-
17883:  nustaneet korkeimmaksi auktoriteetiksi. Hän on lausunut m. m.
17884:  viime vuonna suuressa valiokunnassa tätä samaa kysymystä käsi-
17885:  teltäessä, että on tarkoin otettava huomioon ja eroitettava toisistaan
17886:  nämä kaksi pääelinkeinoa, ja otettava huomioon, että toista elin-
17887:  keinoa ei saa tukea toisen kustannuksella. Siis aivan samoja väit-
17888:  teitä kuin mitä täällä eräs sosialidemokraatti esitti, ja joita täällä
17889:  leimattiin lastenkamarijutuiksi. Tietääkseni ei nykyinen oikeustoi-
17890:  mituskunnan päällikkö ole sosialidemokraatti, ja tuskin uskallatte
17891:  häntä lastenkamariinkaan sulkea.
17892:       Täällä käytetään yleensä sellaista väittelytapaa, että koetetaan
17893:  kumota asioita muutamilla pienillä sukkeluuksilla, kääntämällä
17894:  niitä mielivaltaisesti toisaannepäin kuin mitä niissä todellisuudessa
17895:  on lausuttu. Koska täällä ed. Kuusinen on pyytänyt puheenvuoroa,
17896:  niin en katso tarpeelliseksi lähemmin kajota ed. Gebhardin tekemiin
17897:  muistuksiin, joita hän täällä myöhemmin on koettanut todistaa,
17898:  vaikka sangen kömpelösti. Muuten minua sangen suuresti huvitti-
17899:  ja se onkin ollut koko illan ainoana huvituksena- ed. Wuorimaan
17900:  täällä antama lausunto. Hän nimittäin viittasi siihen, ettei sosiali-
17901:  demokraattien nyt esittämä kanta ole uusi, vaan se on sangen vanha.
17902:  Ja totta puhuen, vanha se onkin hänen esityksensä mukaan. Minä
17903:   en tosiaankaan ole tiennyt että se on niin vanha, vaikka olenkin tien-
17904: 398                    Istunto II p. syyskuuta 1908.
17905: 
17906: 
17907: nyt, ettei se tämän päivän kysymys ole. Mutta merkille pantavinta
17908: on se, että hän, jonka ennen kaikkea tulisi tässä eduskunnassa
17909: puolustaa »pyhän kirjan>> auktoriteettia, lausui, että sellaiset mieli-
17910: piteet ovat nykyään mahdottomat käytännössä toteuttaa. Voi-
17911: daanko vielä suoraan sanoen loukkaavampaa lausua siitä »pyhästä
17912: kirjasta>>, jota täällä aina on puolustettu? Sen lisäksi hän todistaa,
17913: että nämä mielipiteet ovat aivan oikeat. Hän sanoo, että niitä pidettiin
17914: silloin oikeina, ja hänellä on kai syytä edelleenkin puolustaa niitä
17915: oikeina. Minä kuitenkin olen valmis odottamaan ed. \Vuorimaalta
17916: ensimäisille kokoontuville valtiopäiville eduskuntaesitystä, joka
17917: perustuu Mooseksen kirjoihin ja juutalaisten agraaripolitiikkaan.
17918: Ja minä olen myös valmis ensimäisenä miehenä kannattamaan hänen
17919: tekemäänsä ehdotusta.        Täällä ovat suomettarelaiset ja monet
17920: muut porvarit sangen sitovasti todistaneet ja väittäneet, että tämä
17921: ei ole mikään uusi aate, mikään uusi tekaistu pykälä, joka tähän
17922: on sosialidemokraattien taholta sovitettu. Siis minulla onkin syytä
17923: toivoa, että meidän vastalauseemme tulee tässä eduskunnassa hy-
17924: väksytyksi.
17925: 
17926:     Ed. Tainio: Edustaja Schybergson jo viime istuntokaudella
17927: koetti innostaa minua puhumaan tässä asiassa, vaikka minä en ole
17928: koskaan eduskunnassa tässä asiassa esiintynyt. Ed. Schybergsonin
17929: muisti tässä nähtävästi pettää, kun hänellä on rakkaassa muistossa
17930: eräitä etutaisteluja, niin sanoakseni, mutta sellaisia tämän kysymyk-
17931: sen yhteydessä meillä ei ole ollut. Minä en uskalla ryhtyä ed. Schy-
17932: bergsonin kanssa väittelemään tässä asiassa. Pelkään että minulle
17933: kävisi samalla tavalla kuin Huoposelle pankkiasiassa ja Wuorimaalle
17934: tänään. Sen sijaan kerran puolsin evästyskeskustelussa A. Suomalai-
17935: sen anomusta, joka tarkoitti metsien ansiottoman arvon nousun hank-
17936: kimista valtiolle ja kunnille. Mitä tulee siihen, että Kuusinen sai kii-
17937: tokset ed. Schybergsonilta maltillisuudesta, niin on ikävä puoli se,
17938: että ed. Kuusinen aina on moittinut minua liiallisesta maltillisuudesta.
17939: Se ennustanee sitä, että ed. Kuusinen aikoo siinä suhteessa lyödä
17940: laudalta ennen pitkää sekä Walppaan että minut, joten ed. Schyberg-
17941: sonin kiitokset ehkä olivat ennenaikaiset.
17942:    Sen ohella huomautan, että täällä jo edeltäpäin tiedettiin kertoa,
17943: että suomettarelainen ryhmä on antanut rovasti Wuorimaallekin oi-
17944: keuden esiintyä tässä asiassa. Mutta se oli epäilemättä sangen varo-
17945: maton teko, jota keskusta tuskin kovin pian uskaltaa uudistaa.
17946: 
17947:    Ed. Kai p i o: Minä en puolestani tahdo kajota itse periaatteelliseen
17948: puoleen tässä asiassa, vaan kosketella muutamia niitä vääristelyjä,
17949: mitä keskustan puolelta on tuotu esille. Niitä ed. Tainio tässä edellä
17950: jo muutamia oikaisi. M. m. ed. Wuorimaa sanoi koituvan siitä
17951: sen vaaran, jos metsät joutuvat yhtiöille, että yhtiöt mahdollisesti
17952:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajain maanostot       399
17953: 
17954: 
17955: seisauttavat työt pitkiksi ajoiksi ja työläiset jäävät työttömiksi. Hän
17956: tahtoi tällä lausunnollaan tietysti saada työläisten suosion, mutta
17957: minä luulen että työväki jo tietää, mistä se on tähänkin asti saanut
17958: enemmän työtä, yhtiöiltäkö vai yksityisiltä. Jos metsät olisivat yksi-
17959: tyisillä, niin voisivat he samalla tavalla seisauttaa työt ja työläiset
17960: jäisivät työttömiksi.
17961:     Täällä on myös sanottu, että se on kamariteoriiaa, että toisella
17962: elinkeinolla tahdotaan turvata toista. On sanottu, että vallankin pik-
17963: kuviljelys ei kannata, ellei se saa tuloja metsästä. Mutta meidän
17964: maassamme on suuri torppariväestö, jota on paljon enemmän kuin
17965: manttaalimiehiä. Heillä ei ole tukkimetsiä eikä tukkirahoja ollut
17966: koskaan turvaamassa maanviljelystään. Minä olen samaa mieltä ed.
17967: Hainarin kanssa siitä, että kansan taloudellista hyvinvointia on tur-
17968: vattava, jotta se voi seistä ajan myrskyissä tulevinakin aikoina. Mutta
17969: koska pikkuviljelys tarvitsee tätä turvaa, ja torpparithan ovat myös
17970: pikkuviljelijöitä, niin tuo kansallisomaisuus, mikä metsissä seisoo,
17971: olisi järjestettävä sillä tavalla, että siitä tulisivat kaikki kansanker-
17972: rokset osallisiksi, että kaikki kansanainekset tulisivat taloudellisesti
17973: turvatuiksi.
17974:     Tässä muuten on pidetty niin hellää huolta manttaalimiesten
17975: oikeuksista. Eihän tässä vielä pakoteta manttaalimiehiä myymään
17976: metsiään tukkiyhtiöille. On ainoastaan pelätty, että he ovat niin
17977: yksinkertaisia, etteivät voi valvoa omia etujaan tukkiyhtiöiden
17978: kanssa ja tätä heidän vapaata kauppaoikeuttaan tahdotaan rajoit-
17979: taa. Jos näin hellää huolta pidettäisiin keskustan taholta, kun on ky-
17980: symyksessä torpparilaki, niin se olisi toista. Ei tässä ole tahdottu hää-
17981: tää manttaalimiehiä pois, niinkuin manttaalimiehet silloin menettele-
17982: vät, kun torpparilakia ja sellaisia pykäliä suunnitellaan.
17983:     Tämä sosialidemokraattien toinen vastalause vastaa minunkin
17984: käsittääkseni parhaiten sitä periaatetta, että kansan pohjakerrokset-
17985: kin tulevat tästä kansallisomaisuudesta tulevaisuudessa osallisiksi.
17986: Ja tässähän on jo todistettu, m. m. Gebhard entisillä lausunnoillaan,
17987: että hänkin on sitä mieltä, että se sitä tietä ehkä parhaiten tulevaisuu-
17988: dessa toteutetaan. Minä yhdyn näin ollen toiseen vastalauseeseen.
17989: 
17990:      Ed. Kuusinen: Minä en tahdo enää enempää penkkirivejä
17991: tyhjentää, mutta joihinkin lausuntoihin täytyy sentään vastata,
17992: koska niissä on koetettu tuoda yhtä ja toista asiaakin esille. Minun
17993: äskeinen lausuntoninäyttää johtaneen sekä onnellisiin, että onnetto-
17994: miin tuloksiin. Onnellisiin siinä mielessä, että täällä useat porva-
17995: rilliset edustajat, jotkut ainakin, ovat suureksi hämmästyksekseni
17996: sanoneet itse asiassa olevansa minun kanssani samaa mieltä, niin
17997: ed. Schybergson ja suureksi ihmeekseni vielä ed. Gerbhardkin.
17998: Toiselta puolen se on tietysti kyllä hyvä. Kyllä me sosialidemokraatit
17999: pannaan tämä tunnustus hampaan koloon. Ja jos te herrat ette
18000: 400                   Istunto II p. syyskuuta 1908,
18001: 
18002: 
18003: suuressa valiokunnassa ja edelleen eduskunnassa taivu kannatta-
18004: maan tätä sosialidemokraattien vastalausetta, vaikka sanotte
18005: olevanne itse asiassa samaa mieltä, niin kyllä me ensi vaaleissa vede-
18006: tään tämä asia esiin. Se on minusta meille erinomainen vaalivaltti.
18007: Onnetonta tämä yksimielisyyden ilmaiseminen on minusta sen vuoksi,
18008: että sitä on sangen vaikea uskoa. Oikeastaan saattoi edeltäpäin
18009: hieman odottaa, että herra Schybergson voisi jonkun verran lähestyä
18010: sitä kantaa, mitä meidän taholta on tuotu esiin. Mainitsin jo edelli-
18011: sessä lausunnossani, että se on oikeastaan aivan kapitalistinen,
18012: valtiokapitalistinen kanta. Jokaisen todella edistysmielisen suur-
18013: kapitalistin, joka tahtoo olla johdonmukainen vapaakoulun mies,
18014: täytyisi minun mielestäni olla juuri sillä kannalla. Siinä oikeastaan
18015: ajetaan kapitalistista kehitystä eteenpäin, eikä mitään muuta.
18016: Teollisuus siitä hyötyisi, niinkuin herra Schybergsonkin myönsi.
18017: Yhdessä kohdassa hän näytti jonkun verran väärinkäsittäneen
18018: meidän sosialidemokraattien kantaa, kun hän lausui, että me tah-
18019: toisimme metsäomaisuuden joutuvan valtion haltuun vasta 50
18020: vuoden päästä. Tässä vastalauseessakin on jo ehdottomasti se
18021: vaatimus yhdessä pykälässä, että valtion pitäisi, mikäli mahdollista,
18022: lähteä heti paikalla ottamaan, vieläpä pienellä, kohtuullisella kor-
18023: vauksella, metsämaita haltuunsa. Ja jos herra Schybergson suurella
18024: vaikutusvallallaan tahtoo vaikuttaa nykyiseen hallitukseen, että se
18025:  ryhtyy tä11än suuntaan toimimaan, niin luulen voivani vakuuttaa,
18026:  että sellaisesta toiminnasta ei yksikään sosialidemokraatti tule sitä
18027: hallitusta haukkumaan.
18028:      Kuten sanottu, en ihmettele oikeastaan sitä, että herra Schy-
18029: bergson sanoi olevansa samaa mieltä tässä asiassa. Joka tahtoo
18030:  edistyksellisenä kannalla olla, ei muuta mieltä voi ollakaan. Ainoas-
18031: taan poroporvari taikka taantumuksellinen voi olla sillä kannalla, että
18032:  metsäomaisuus pitäisi edelleenkin säilyttää yksityisten käsissä
18033:  olkoot ne sitte metsäkapitalisteja taikka maanomistajia. Kerta
18034: kaikkiaan sanottuna, me sosialidemokraatit emme koskaan vastusta
18035: kapitalaistista kehitystä. Me uskomme kehitykseen niin paljon,
18036: että meidän ei tarvitse koskaan koettaa jarruttaa kehitystä. Me
18037: uskomme siihen niin paljon, että mitä pitemmälle kannalle kehi-
18038: tys edistyy, sitä lähempänä on myöskin sosialismin voitto. Mitä
18039: enemmän on niitä suuria liikkeitä, niiden mukana puutavaraliik-
18040: keetkin, sitä lähempänä on myöskin sosialismi.
18041:     Herra Gebhardin lausunnon johdosta ainoastaan muutamia
18042: huomautuksia. Hän lausui, että minä tuskin itsekään uskoin sitä
18043: lausettani, että hän ja hänen aatetoverinsa tässä kamarissa olisivat
18044: maanomistajien etujen ajajia. Kyllä minun täytyy sanoa, että minä
18045: sen aivan sydämmestäni ja vakaumuksestani uskon. Maanomistajien
18046: luokkaetuja he ajavat. Kuinka johdonmukaisesti he sitä tekevät,
18047: kuinka paljon he siinä ottavat myöskin muiden omistavien luokkien
18048:             Eräänlaatuisten elinke.inonharjoittajien maanostot        401
18049: 
18050: 
18051: etuja huomioon, se on toinen asia. Mutta etupäässä näyttää heillä
18052: olevan maanomistajien luokkaetujen ajaminen sydämellään. Siitä
18053: johtuu juuri heidän pikkutalonpoikainen taikka taantumuksellinen
18054: kantansa tässä asiassa. Herra Gebhardkin, kuten sanottu, sanoi
18055: olevansa samaa mieltä, että valtiollehan tämä metsäomaisuus
18056: oikeastaan kuuluisi. Se on merkillinen lausunto, kun samalla het-
18057: kellä hänen suustaan tulee puolustus tuon hänen aivan päinvastaisen
18058: tarkotuksensa ja ehdotuksensa puolesta, että metsät olisi pysytettävät
18059: maanomistajien, talonpoikien kynsissä. Herra Gebhardin täytyi
18060: myöskin tunnustaa, että se minun metsänhoito-oppini, mitä minä
18061: täällä esitin, pitää paikkansa, että yksityisten maaomistajien met-
18062: sänhoito on huono ja että valtion metsänhoitakin on nykyään huono,
18063: mutta että sitä voidaan parantaa. Enkä minä suinkaan tarkoittanut,
18064: että vasta silloin se voisi parantua, kun sosialidemokraateilla on
18065: valtio hallussaan, vaan lausuin juuri nimenomaan,että tämä meidän
18066: vaatimuksemme tarkottaa metsiä juuri tämän nykyisen aitokapi-
18067: talistisen porvarillisen valtion kynsiin. Herra Gebhard oli myöskin
18068: väärin käsittänyt, että minä tahtoisin puolustaa valiokunnan sosiali-
18069:  demokraattien menettelyä sellaisella väitteellä, että olisin väittänyt
18070:  näiden menetelleen joidenkin taktillisten periaatteiden mukaan
18071:  sillä tavalla kuin he menettelivät. Sellaista minä en lausunut ensin-
18072:  kään. Se kohta minun lausunnossani, missä puhuin taktillisista
18073:  periaatteista, koski kokonaan toista asiaa. Mutta minä kyllä puo-
18074:  lustan valiokunnan sosialidemokraattien menettelyä sellaisenaan
18075:  tässä asiassa. Minä tosiaan voin myöntää että se kanta, mikä nyt on
18076:  valiokunnan mietinnössä, on jonkun verran lähempänä sosialidemo-
18077:  kraattien kantaa kuin suomettarelaisten kanta. Se ei ainakaan ole
18078:  vanhoillinen eikä taantumuksellinen kanta. Se ei ainakaan tahdo
18079:  kieltää teollisuudelta kehitysmahdollisuutta, niinkuin heidän ehdo-
18080:  tuksensa tekee.
18081:       Ed. Wuorimaan lausuntoon täällä on jo oikeastaan vastattukin,
18082:  ettei siihen tarvinne puuttua. Se hänen huomautuksensa, että täy-
18083:  tyisi muuttaa koko nykyinen yhteiskuntajärjestys, ennenkuin tässä
18084:  asiassa päästäisiin raamatun vaatimuksen kannalle, ei pidä paik- ·
18085:  kaansa. Tietäähän Wuorimaa itsekin, että tässä maassa, niin van-
18086:  hoilliset kuin olot ovatkin, nykyinen valtio on järjestänyt olot
18087:  jossain suhteessa sentään juuri tuon raamatun kannan mukaan,
18088:  esim. valtion rautatiet ovat juuri sen mukaan järjestetyt eikä
18089:  silti ole tarvinnut yhtään muuttaa tämän yhteiskunnan perusteita.
18090:  Samalla tavalla tässäkin asiassa Wuorimaa voi aivan hyvin rauhoittua:
18091:   me emme tosiaankaan tahdo tässä toteutettavaksi koko sosialistista
18092:  ohjelmaa. Tässä on kysymys ainoastaan yhden kaikkein pienimmän
18093:  lain täyttämisestä.
18094:       Eräs lausunto tuntui minusta kovasti ilahuttavalta, niin porvarin
18095:   esittämä kuin se olikin, nim. ed. Hainarin lausunto. Hän sanoi, että
18096:                                                                  26
18097: 402                  Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
18098:                                          --------~-~---·
18099: 
18100: 
18101: 
18102: 
18103: pienviljelijät ovat hänen mielestään tämän kansan henkisenä ja
18104: fyysillisenä selkärankana ja tulevat sinä olemaan. Ja heidän etujaan,
18105: sitä selkärankaa, hän ja muut suomettarelaiset tahtovat vahvistaa,
18106: sen luokan etuja ajaa. Se oli minusta rehellisen luokkataistelun
18107: tunnustaminen ja sellaiselle puolestani annan täyden tunnustuksen.
18108: Me sosialidemokraatit olemme aivan samalla kannalla siinä suhteessa,
18109: että mekin väitämme suomettarelaisten ajavan etupäässä talonpoikien
18110: luokkaetuja. Me sosialidemokraatit katsomme taas, että tämän
18111: maan fyysillinen ja henkinen voima on työväenluokassa; me ajamme
18112: sen luokan etuja, siinä suhteessa ollaan vastakkain suomettarelaisten
18113: kanssa. Mutta kun se heidän puoleltaan rehellisesti tunnustetaan,
18114: että hekin ovat luokkataistelun kannalla, niin lyödään kättä vaan
18115: ja huudetaan: eläköön luokkataistelu!
18116: 
18117:     Ed. Huoponen: Neljän tunnin verran on evästetty metsä-
18118: asiaa suureen valiokuntaan; arvelen että näitä eväitä pitäisi riittää
18119: kylliksi. Suurella valiokunnalla on kyllin sulattamista niissä, ei
18120: siis mitään lisättävää.
18121:     Kuusisen lausunnon johdosta on useita puheenvuoroja käytetty
18122: ja huomautettu kuinka kamariteoria ja käytäntö menevät aivan
18123: päinvastaiseen suuntaan. Kaikkein tärkein kohta on mielestäni
18124: kuitenkin jäänyt huomauttamatta, ja kun sitä ei ole täällä esiin-
18125: tuotu, en malta olla siitä lopuksi huomauttamatta.
18126:     Hän nim. mainitsi, että, ellei maanviljelys itse itseään kannata,
18127: niin metsätaloudesta ei voi mitään lisäapua siihen saada. Tästä
18128: hän teki sen johtopäätöksen, että ellei pienviljelys kannata, niin on
18129: luonnollinen seuraus siitä se, että maanviljelys pitää jättää valtion
18130: huostaan, josta hän taas teki sen johtopäätöksen, että suurvilje-
18131: lys, valtio työnantajana kannattaa. Jos Kuusisen väite pitäisi
18132: paikkansa, niin luonnollinen kehitys johtaisi siihen, että viljelys-
18133: olot aina suurenemistaan suurenevat, kunnes valtio ottaisi kaikki
18134: huostaansa. Mutta kokemus kaikkialla osottaa aivan toista. Esim.
18135: Amerikassa on suurviljelys muutamien vuosikymmenien kuluessa
18136: vähentynyt, viljelyksen pinta-ala pienentynyt 1 /s pienemmäksi.
18137: Tämä esimerkki loistavasti osottaa, ettei Kuusinen ollenkaan
18138: osunut oikeaan. Viime viikolla maanviljelysvirkamiehet panivat
18139: toimeen täällä pääkaupungissa luentokurssit m. m. maanomistuk-
18140: sesta, ja jos Kuusinen olisi ollut tilaisuudessa kuulemaan tätä
18141: esitelmää, niin ei hän olisi niin lapsellista esittänyt. Tilasto
18142: Suomessa osottaa, että pienviljelys on tuottavin tuotantomuoto,
18143: ja mitä suurempi viljelys, sitä vähemmän se tuottaa. Nämä seikat
18144: osottavat, että tämän nuoren sosialistin kamariteoria ja käytäntö
18145: menevät ristiriitaan. Jos yleensä sosialistit iskevät kirveensä kiveen,
18146: niin ainakin siinä, kun väittävät, että suurviljelys kannattaa, pien-
18147: viljelys ei.
18148:              Eräänlaatuisten elinkeinonharjoittajien maanostot.       403
18149: 
18150:     Ed. W e !1 a : Tähän mietintöön liitettyä ensimäistä vasta-
18151: lausetta on koetettu täällä esittää erinomaisen tehokkaaksi estämään
18152: sitä keinottelua, mikä meidän maassamme maa- ja metsäomaisuuden
18153: alalla on viimeisten vuosikymmenienkuluessa hyvin suureksi paisunut.
18154: Mutta tämä suomettarelaisten kanta, minkä he esittävät tässä vasta-
18155: lauSeessa, ei juuri nimeksikään tulisi keinottelua rajoittamaan, eikä
18156: tällä nähtävästi ole se tarkoituskaan. Jo vuoden 1907 valtiopäiville
18157: jättämässä esitysehdotuksessa tohtori Gebhard tunnustaakin sen
18158: esityksen perusteluissa vallan selvästi ja rehellisesti, ettei todellakaan
18159: ole tarkoitus keinottelua raja-aidoilla estää, vaan että tarkoitus
18160: ainoastaan on siirtää keinottelu erään toisen ryhmän käsiin kuin
18161: minkä se nykyään on ollut tai vaikeuttaa suurkapitalismin kilpailua
18162: pikkuporvarillisuuden kanssa. Hän nimenomaan perusteluissaan sa-
18163: noo, että yksityisten keinottelua ei tämän lain kautta voida hyvinkään
18164: suuressa määrässä ehkäistä, vaikka hän samassa juuri tunnustaa, että
18165: yksityisten keinottelu on lähes yhtä vaarallista kuin yhtiöidenkin.
18166: Ja sentähdenpä tällä kannalla ei ole mitään suurempaa merkitystä,
18167: koska yksityisille jäisi keinotteluoikeus vallan täydellisesti. Sehän
18168: on selvää, ettei tämä kanta, mikä vastalauseessa esitetään, tule
18169: vähässäkään määrässä muuttamaan niitä perusteita, joiden alaisina
18170: maanviljelijät niinkuin muutkin työläiset yleensä elävät, ja koska
18171: se niitä perusteita ei tule muuttamaan, silloin on selvää, että talon-
18172: pojat, joihin tässä erityisesti on vedottu, elinehdoiltaan jäävät
18173: aivan samanlaiseen asemaan tämän lain voimaan astuttua kuin missä
18174: ne nyt ovat. Yleisesti tiedetään että meidän talonpoikaisväestömme,
18175: meidän pienitilallisemme, ovat sellaisessa taloudellisessa asemassa,
18176: ettei niiden talous tahdo kannattaa metsätaloudenkaan turvissa.
18177: Ne monet tuhannet pikkutilalliset, joiden talot ovat siirtyneet tukki-
18178: yhtiöille, eivät ole vallan mielellään itseltään antaneet talojansa pois,
18179: vaan se on ollut selvä pakko, joka on pakottanut ne myymään.
18180: Voitaisiinpa vielä koko hyvin todistella, että näille tällaiseen ahdin-
18181: kotilaan joutuneille taiollisille on ollut jonkun verran hyötyäkin
18182: siitä, että tukkiyhtiöt tai muut suuret pääomanomistajat ovat
18183: ryhtyneet näitä maita ostamaan. Kilpailu on siinä suhteessa tar-
18184: jonnut heille jonkun verran apuansa. Ennen sitä aikaa, jolloin ei
18185: vielä suurkapitalismi tässä maassa ollut hankkinut tuotannon väli-
18186: neitä, maata ja metsiä käsiinsä, olivat pikkutilalliset jo suurelta
18187: osalta sangen tukalassa asemassa. Näiden kanssa keinottelivat kai-
18188: kenlaiset rihkamatavaran kauppiaat, sellaiset pikkupomot maalla.
18189: He pienillä vähäpätöisillä pääomilla nylkivät satoja, jopa tuhansia
18190: taloja huostaansa.       Sen jälkeen kuin suurkapitalistit ryhtyivät
18191: maita ostamaan, täytyi näiden pikkukapitalistien alistua niiden
18192: lakien alaisiksi, he eivät voineet niin suuressa määrässä kilpailla
18193: suurkapitalistien kanssa. Jos nyt suurkapitalisteille laadittaisiin
18194:  kieltolaki maaomaisuuden hanki.Pmiseen nähden, ja pienkapitalis-
18195: 404                    Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
18196: -------------------------              ----------------------------
18197:  teille annettaisiin oikeus siihen, niin pikkutilalliset pysytettäisiin
18198:  vähintään yhtä tukalassa asemassa kuin nykyään ovat, ehkäpä
18199:  osaltaan joutuisivat huonompaankin asemaan.
18200:       Mitä sitte tulee siihen kieltolain pätevyyteen, jota tässä ensimäi-
18201:  sessä vastalauseessa esitetään, ei minun käsittääkseni sillä ole mitään
18202:  merkitystä. Tämä on lähes yhtä laaja, yhtä väljä kuin valiokunnan
18203:  lakiehdotuskin, joka pääasiassa perustuu armollisen esityksen kannalle.
18204:  Täällä jo heti sanotaan ensimäisessä pykälässä, toisessa momentissa,
18205:  että >>erinäisten asianhaarain vuoksi voi senaatti kuitenkin myöntää
18206:  yhtiölle tai osuuskunnalle oikeuden omistaa enemmänkin kiinteätä
18207:  omaisuutta kuin mitä tässä lakiehdotuksessa esitetään.>> Vuoden
18208:  1907 valtiopäiville jätetyssä esitysehdotuksessa sanotaan, että
18209:  Keisari ja Suuriruhtinas saa antaa erityisen oikeuden yhtiölle ja
18210:  muille hankkia maata. Tässä on sitä nyt vähän muodosteltu
18211:  toisenlaiseksi, vaikkapa itse asiassa senaatti nyt onkin Keisarin ja
18212:  Suuriruhtinaan neuvonantaja ja ikäänkuin sen vasen käsi. Mutta
18213:  kun kerran sellaiselle laitokselle kuin senaatille tai sellaiselle henki-
18214: lölle kuin Hänen Majesteelilleen Keisarille annetaan oikeus sallia
18215:  yhtiöille lupa ostaa maita kuinka paljon tahansa, niin senaatti samoin
18216:  kuin Hänen Majesteettinsa Keisarikin, antavat näitä oikeuksia kyllin
18217:  riittävästi, sillä suurkapitalistit ovat yleisesti sangen hyviä ystäviä
18218: hallitsevien piirien kanssa.
18219:      Täällä ed. Kuusinen huomautti alkupuolella keskustelua, että
18220: tämä suomettarelaisten kanta on yksinomaan manttaalimiesten
18221: etujen ajamista. Minun käsittääkseni on tässä yhtä suuressa mää-
18222: rässä tahdottu ajaa erään toisenkin ryhmän etuja eikä ainoastaan
18223: manttaalimiesten. Pikkuporvariston (joka nykyään suurkapitalismin
18224: kynsissä taistelee kuolinkamppailuansa) etuja täs.<>ä tahdotaan
18225: myöskin turvata. Täällä nimenomaan sanotaan: <<Sitävastoin sanotut
18226: säädökset eivät koske yhtiötä, joka harjoittaa pankki- tai vakuutus-
18227: liikettä.>> Siis pankkiliikkeille annetaan oikeus hankkia kiinteistöjä
18228: itsellensä, miten paljon tahtovat. Saa siis perustaa sellaisia pankki-
18229: liikkeitä, jotka keräävät kaikki nuo hätään joutuneitten pikku-
18230: tilallisten talot käsiinsä. Tällä tavalla kykenee pikkuporvaristo
18231: hankkimaan itselleen suuret maa-alat. Kun, kuten edellisille valtio-
18232: päiville jätettyjen anomusesitysten perusteluissa useammissakin
18233: huomautetaan, ei metsäyhtiöitä pakoita näitten maa-alojen hankki-
18234: miseen yksinomaan metsien ostaminen tai puutavaran varastoon
18235: hankkiminen, vaan maakoron yhä suuremmassa ja suuremmassa
18236: määrässä kohoaminen, ja kun nyt on tosiasia, että maakorko
18237: todellakin vuosi vuodelta kasvaa sangen nopeasti, niin olisihan
18238: siitä selvää hyötyä, kun nämä pankkiliikkeet saisivat hädänalaisilta
18239: pikkutilallisilta hankituiksi itselleen suuret maa-alat. He voisivat
18240: silloin noihin maihin kiinnittämilleen pääomille saada verrattain
18241: suuria korkoja, koska maan arvo kohoaisi muutamissa vuosissa,
18242:                         Aitausasetuksen muuttaminen.                405
18243: 
18244: 
18245: vuosikymmenissä sangen tuntuvasti, jopa eräiden porvarillistenkin
18246: väitteiden mukaan toisin paikoin 25 vuodessa aina 50 °/o-. Silloin
18247: ei tämä suomettarelaisten kanta tulisi vähimmässäkään määrässä
18248: tuottamaan pienviljelijöille hyötyä eikä etua, vaan yhtä turvattomaan
18249: asemaan ne jäisivät, kuin mitä ne nykyäänkin ovat. Olen varmasti
18250: vakuutettu, että suomettarelaisten agraaripolitikot kyllä tietävät
18251: sen tosiasian, ettei suurkapitalismia voida vastustaa tämänlaisilla
18252: lakisäädöksillä. Se kulkee kaikista rajoituksista ja esteistä huolimatta
18253: määrättyyn suuntaansa. Se kehittyy siihen, mihinkä se ehdottomasti
18254: on pakotettu kehittymään. Jos joku laki säädetään sitä estämään,
18255: koettaa se murtaa sen, koettaa tallata sen jalkojensa alle, mennä
18256: sen ylitse tai alitse. Kun se kerran sellaisessa asemassa on, on turhaa
18257: tällaisilla lakiesityksillä yrittääkään sen valtaa estää. Tämä suo-
18258: mettarelaisten kanta lieneekin pääasiassa laadittu vain agitatsiooni-
18259: aseeksi. Tällä tahdotaan näyttää hätääntyneille talonpoikaisjou-
18260: koille, kuinka muka he tahtovat heitä pelastaa: >>me tahdomme
18261: laatia kieltolain, ettei teidän maitanne saa anastaa suurkapitalistit.
18262: Arvaatteko nyt todellakin, missä teidän etujenne oikeat ajajat ovat».
18263: Tuskinpa erehtyy, jos sanoo, etteikö tämä tällainen kanta osaltaan
18264: pysty vielä suuriin joukkoihin maalaisväestöä, mutta siitä olen minä
18265: vakuutettu, että ennen pitkää tulevat maalaisetkin huomaamaan,
18266: että tällaiset keinot ovat vallan tehottomia estämään sitä yhteis-
18267: kunnallista kehitystä, mikä nykyään on sangen voimakkaana eteen-
18268: päin menemässä.
18269: 
18270:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18271: 
18272:    V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti asia lähetetään kestustelu-
18273: pöytäkirj an seuraamana S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
18274: 
18275: 
18276:                    2)    Aitausasetuksen muuttaminen.
18277: 
18278:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 tilusten
18279: rauhoittamista kotieläinten tekemäitä vahingolta koskevain lain-
18280: säännösten uusimisesta tehtyjen anomusehdotusten johdosta.
18281:    Keskustelu:
18282:     Ed. P e r t t i 1 ä: Minä ehdottaisin ilman pitempiä puheita, että
18283: mietintöön liitetty vastalause hyväksyttäisiin. Täällä on aika kulu-
18284: nut niin pitkälle, etten tahdo perustella asiaa sen pitemmältä. Toivon
18285: että edustajat ovat kaikki tutustuneet mietintöön.
18286: 
18287:    Ed. S a 1 o:   Minä kannatan myös mietintöön liitettyä vasta-
18288: lausetta.
18289: 406                   Istunto 11 p. syyskuuta 1908.
18290: 
18291: 
18292:     Ed. J u n n i 1 a: Esillä oleva anomus ja sitä koskeva laki- ja
18293: talousvaliokunnan mietintö tarkoittaa yhden maatataloutemme vält-
18294: tämättömän pahan lievennystä, pahan, joka viljelyksen kehittyessä
18295: vähitellen poistuu, mutta jonka aika ei vielä ole tullut. Aidat meillä,
18296: kuten kehittyneemmissä viljelysmaissa jo on tapahtunutkin, ovat
18297: poistumaan tuomitut. Mikäli karjan- ja metsänhoito edistyy, puu-
18298: tavaran ja työn arvo kallistuu, sikäli aitojen täytyy väistyä liian kal-
18299: liina tiluksien suojeluskeinona. Tähän suuntaan onkin kehitys jo
18300: kulkemassa maamme vauraammin viljellyillä seuduilla. Mutta on
18301: olemassa laajoja aloja, joissa aidat toistaiseksi täytyy säilyttää vält-
18302: tämättöminä pahoina; ne ovat alueet, joissa viljelykset ovat pienet,
18303: mutta viljelyksille ottamattomat, luonnon tilassa uinuvat laajat taka-
18304: maat tarjoavat vielä kotieläimille mehevää laidunta.
18305:     Voimassa oleva r864 vuoden aitausasetus, joka on tehty sille peri-
18306: aatteelle, että jokainen eläinten omistaja on velvollinen eläimistään
18307: pitämään huolta, jotta ne eivät kellekään tee vahinkoa, on käy-
18308: tännössä periaatteeltaan osoittautunut oikeaksi. Samoin se paikalli-
18309: nen itsemääräysoikeus, joka asetuksessa on myönnetty aitaussopi-
18310: muksien tekemistä varten. Ei siis ole luovuttava perusteista, joka on
18311: eläinten ja viljelystenomistajain oikeustajunnan mukainen. Voi-
18312: massa olevan asetuksen yli 40-vuotinen käytäntö on kuitenkin, vilje-
18313: lyksen yhä kehittyessä, osoittanut jo tuntuvaa uudistuksen tar-
18314: vetta, ei ainoastaan aineen järjestelyn, vaan ennen kaikkea toisin ke-
18315: hittyneiden viljelysmuotojen vuoksi. Kaikkialla, mutta erittäinkin
18316: maamme karuluontoisimmilla viljelysseuduilla, on maatiloja yhä
18317: enemmän alkanut joutua tukkiyhtiöiden haltuun. Näillä maatiloilla,
18318: jotka yhtiöille on otettukin etupäässä metsänhoidollisia tarkoituksia
18319: varten, melkein poikkeuksetta luovutaan aitausvelvollisuuksista.
18320: Näiden naapurit aina tulevat huomaamaan, mitkä vähemmässä,
18321: mitkä isommassa määrässä, kuinka puutteellisia ovat voimassa ole-
18322: vat määräykset aitaussopimuksista, nämä kun keskittyvät liian suu-
18323: rille aloille, joissa niitä useinkin on mahdoton saada toimeen, ja perus-
18324: tuvat manttaalipohjalle, joka jo on osoittautunut siihen tarkoituk-
18325: seen kokonaan sopimattomaksi, useinpa aivan kiusalliseksi. On siis
18326: saatava aitausasetusuudistuksessa paikallinen sopimusmuoto ennen
18327: kaikkea laajennetuksi ja kehitetyksi paljon vapaammalle, helpom-
18328: min toteutettavalle ja paremmin tarkoitustaan vastaavalle kannalle.
18329: Sillä mikä sopii yhdelle pitäjälle, ei useinkaan enää ole tarkoituksen
18330: mukaista toiselle; siksi erilaisia ovat olot ja viljelysmuodot.
18331:      Vastalauseen tekijät tuovat vastalauseensa ponnessa esiin ajatuk-
18332: sen, joka on ajalta ennen nykyisen aitausasetuksen syntymistä. Pon-
18333: nessa oleva lause >>kaikki sellainen maa, joka on jätetty aitaamatto-
18334: maksi, katsotaan olevan jätetty yleiseksi laidunmaaksi~, tulisi var-
18335: maan ehkäisemään kehityksen kulkua aitain häviämisessä; se olisi aimo
18336: taka-askel siitä, mikä jo on saavutettu. Tällaisen määräyksen ollessa
18337:                                Talviposti Ruotsiin.                   407
18338: 
18339: laissa, olisi jokainen maanomistaja tai -haltija pakotettu aitaamaan
18340: tiluksensa, jossa ei yleensä lainkaan aitaa tarvittaisi, sillä eihän ku-
18341: kaan halua jättää tiluksiaan yleiseksi karjalaitumeksi. Metsänhoi-
18342: dossakin tekee kotieläinten laiduntaminen metsälle siksi tuntuvaa
18343: haittaa, erittäin nuoren metsän kasvulle, ettei ole läheskään yhden-
18344: tekevää, on..ko metsämaa laitumena vai ei. Olisi siis kerrassaan järje-
18345: töntä ottaa lakiin määräystä, jolla olisi jo kansallistaloudelliselta kan-
18346: nalta arveluttavat seuraukset.
18347:     Näin ollen puolustan valiokunnan ehdottoman ponnen hyväk-
18348:  mistä.
18349: 
18350:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18351: 
18352: 
18353:     länestys ja päätös:
18354: 
18355:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön äänestää »jaa>>; jos »ei~;
18356: voittaa, on Eduskunta hyväksynyt mietintöön liitetyn vasta-
18357: lauseen.
18358:     Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis hyväksynyt valio-
18359: kunnan mietinnön.
18360: 
18361:                           3)      Talviposti Ruotsiin.
18362: 
18363:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 eräiden
18364: Ekerön kunnan postitilain vapauttamisesta postinkuljetusvelvolli-
18365: suudesta ja siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen
18366: johdosta.
18367: 
18368:     Mietintö hyväksytään keskustelutta.
18369: 
18370: 
18371:                           4-8)        Pöydälle panoja.
18372: 
18373:    Esitetään ja p a n n aan p ö y d ä 11 e
18374:    ensi istuntoon:
18375:    Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 1, eduskuntaesityksen
18376: johdosta, joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitilan ja mäki-
18377: tupa-alueen vuokrauksesta.
18378:    ensi tiistain istuntoon:
18379:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3, kyytilainsäädännön
18380: uudistamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
18381:    Lakivaliokunnan mietintö N :o I Rikoslain 20 luvun 7 §:n
18382: muuttamista toisin kuuluvaksi koskevain anomusehdotusten joh-
18383: dosta.
18384: 408                    Istunto II p. syyskuuta 1908.
18385: 
18386: 
18387:     Pankkivaliokunnan mietintö N:o 3 koskeva pankkivaltuus-
18388: miesten ja pankin tilintarkastajain vaalia.
18389:     Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-istun-
18390: toja ja valiokuntia varten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä.
18391: 
18392: 
18393: 
18394: 
18395:    Seuraavat täysi-istunnot ovat huomenna k:lo 6 i. p. ja ensi tiis-
18396: taina k:lo 6 i. p.
18397: 
18398:       Täysi-istunto päättyy klo 10,50 i. p.
18399: 
18400:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
18401:                                                        Ph. Suuronen.
18402:       16. Lauvantaina 12 p. syyskuuta
18403:                              klo 6 i. p.
18404: 
18405:                           Päiväjärjestys:
18406:    Ilmoituksia:
18407: 
18408:                   Ensimmäinen käsittely:
18409: 
18410:    I. a) Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
18411: vuokrauksesta.
18412:       b) Ehdotus laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omai-
18413: suuteen koskevan asetuksen 22 §.
18414:       c) Ehdotus laiksi, jolla muutetaan muutamia Ulosottolain
18415: pykäliä.
18416: 
18417:          Pöydälle       panoa varten esitetään:
18418: 
18419:     z. K. M:tin arm. esitys N:o 9 varojen osottamisesta kansakoulu-
18420: laitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi rgog.
18421:     3· K. M:tin arm. esitys N:o ro koskeva muutettuja määräyksiä
18422: hirven metsästämisestä.
18423: 
18424: 
18425: 
18426:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Antila, Heimbiirger,
18427: A. Hjelt, Ingman, Järvinen, Kirjarinta, Kivioja, D. Neovius, Nevan-
18428: linna, Nissinen, Nix, Saraste, Saaristo, Schybergson, Tuomi, Wich-
18429: mann ja Vikman.
18430: 
18431:                            Ilmoitusasiat:
18432:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat sairauden takia ed. Nissinen
18433: ensi tiistaihin saakka ja ed. D. Neovius tämän päivän istunnosta,
18434: yksityisten asiain takia ed. Wichmann ja Vikman yhdeksi viikoksi
18435: tästä päivästä lukien, ed. Nix tämän kuun rg:sta päivästä 28 p:ään,
18436: 410                    Istunto 12 p. syyskuuta 1908.
18437: 
18438: 
18439: sekä tämän illan istunnosta ed. Saraste, A. Hjelt, Saaristo, Kirja-
18440: rinta, Heimbiirger, Schybergson, Tuomi, Ingman ja Nevanlinna.
18441: 
18442: 
18443:                    Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
18444:                             1)   Maanvuokralaki.
18445:                                    (r. K.)
18446: 
18447:     Esitetään Maatalousvaliokunnan mietintö N:o r, suna olevien
18448: kolmen lakiehdotuksen e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten,
18449: jotka ovat
18450:     Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
18451: rauksesta;
18452:     Ehdotus laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
18453: koskevan asetuksen 22 § semmoisena kuin se on joulukuun 3 p:nä
18454: r895 annetussa asetuksessa; sekä
18455:     Ehdotus laiksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä joulukuuta
18456: r895 annetun Ulosottolain pykäliä.
18457:     Mietinnön 57 ja 58 sivulla ehdotetun anomuksen käsittelerninen
18458: sitävastoin lykätään, tapahtuvaksi mainittujen lakiehdotusten
18459: kolmannen käsittelyn päätyttyä.
18460: 
18461:    a) Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
18462: vuokrauksesta.
18463:       Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
18464:     Ed. A h 1 r o o s : Vid tidigare landtdagar ha under remissde-
18465: batterna de olika synpunkterna i det nu föreliggande reformförslaget
18466: framlagts. Då jag icke tror, att några nya synpunkter utöfver de i
18467: betänkandet och reservationen framlagda komma att se dagen,
18468: dristar jag rnig vädja tili, att kammaren utan diskussion måtte
18469: r emittera betänkandet till stora utskottet.
18470: 
18471:       Ed. H u o p o n e n : Kannatan tehtyä ehdotusta.
18472:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18473:    b) Ehdotus laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omai-
18474: suuteen koskevan asetuksen 22 § ja
18475:    c) Ehdotus laiksi, jolla muutetaan muutamia Ulosottolain
18476: pykäliä,
18477:       eivät aiheuta mitään keskustelua.
18478:   Asia lähetetään V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti S u u r e e n
18479: valiokuntaan.
18480:                         Armollisia esityksiä.                       411
18481: 
18482: 
18483:                         2-3)    Pöydälle panoja.
18484: 
18485:    Esitetään ja pannaan p ö y d ä 11 e ensi istuntoon:
18486: 
18487:    K. M:tin armollinen esitys N:o g, varojen osottamisesta
18488: kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
18489: deksi rgog.
18490: 
18491:    K. M:tin armollinen esitys N:o ro, koskeva muutettuja mää-
18492: räyksiä hirven metsästämisestä.
18493: 
18494: 
18495: 
18496: 
18497:    Seuraava istunto on ensi tiistaina klo 6 i. p.
18498: 
18499:    Istunto päättyy kello 6,27 i. p.
18500: 
18501:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
18502:                                                    Ph. Suuronen.
18503:          17. Tiistaina 15 p. syyskuuta
18504:                              klo 6 i. p.
18505: 
18506:                           Päiväjärjestys:
18507:    Ilmoituksia:
18508:                           Esitetään:
18509:    r) Arm. esitys N:o 9 varojen osottamisesta kansakoululaitosta
18510: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi rgog.
18511:    2) Arm. esitys N:o ro koskeva muutettuja määräyksiä hirven
18512: metsästämisestä.
18513: Toisen käsittelynjatkamista varten esitetään:
18514:     3) Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin rg p:nä helmikuuta
18515: r8g5 annetun ja ro heinäkuuta rgor muutetun ohjesäännön 18 ja rg
18516: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
18517:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o r; Suuren valiokun-
18518: nan mietinnöt N:o 3 ja N:o 3 a.
18519:                   Ensimäinen        käsittely:
18520:    4) Ehdotus kyytilaiksi.
18521:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Laineen y. m.
18522: edusk. esit. N:o ro (l,iitteet V, siv. 32).
18523: 
18524:                      Ainoa käsittely:
18525:     5) Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi kos-
18526: kevat anomusehdotukset.
18527:     Asiakirjat: I,akivaliokunnan mietintö N:o r; ed. Nissisen y. m.
18528: anomusehdotus N:o 28, ed. Gripenbergin y. m. anomusehdotus N:o 45
18529: ja ed. Ångesleväny. m. anomusehdotus N:o 170 (Liitteet siv. 81-83).
18530:     6) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 3, koskeva pankkivaltuus-
18531: miesten ja pankin tilintarkastajain vaalia.
18532:     7) Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-istuntoja
18533: ja valiokuntia varten vuoden rgo8 toisilla valtiopäivillä.
18534: 414                  Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18535: 
18536: 
18537:           Pöydälle panoa varten esitetään:
18538:    8) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa
18539: tehtyjen metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista tar-
18540: koittavien eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten johdosta.
18541:     9) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesityk-
18542: sestä, joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinonharjoittamisen oikeu-
18543: desta.
18544:     10) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 2 eduskuntaesityk-
18545: sestä, joka sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista.
18546:     II) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 3 eduskuntaesi-
18547: tyksestä, joka sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä.
18548:     12) Työväeoosiainvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle
18549: tehdyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka tar-
18550: koittavat voimassa olevan Palkkaussäännön tarkastamista tahi
18551: kumoamista sekä uuden työsopimusta koskevan lain aikaansaa-
18552: mista.
18553: 
18554: 
18555: 
18556: 
18557:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Antila, Brander,
18558: Castren, Heikkinen, Kivioja, Koponen, J. M. Korhonen, Nissinen,
18559: Nykänen, Tuomikoski ja Wichmann.
18560: 
18561: 
18562:                            Ilmoitusasiat:
18563:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: sairauden takia ed. Koponen
18564: tästä istunnosta, ed. Siren esittämänsä lääkärintodistuksen nojalla
18565: huomispäivästä tämän kuun loppuun saakka, ed. Nissinen niinikään
18566: lääkärintodistuksen nojalla koko täksi viikoksi, ed. J. M. Korhonen
18567: samoin yhden viikon ajaksi; yksityisten asian takia ed. Castren
18568: tämän istunnon alkupuolesta, ed. Heikkinen tämän viikon ajaksi,
18569: ed. Bäck tämän kuun 18 ja 19 päiväksi sekä ed. Lautasalo tämän
18570: kuun 19 p:stä-23 päivään.
18571:                           Ehdotus kyytilaiksi y. m.                        415
18572: 
18573: 
18574:                    Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
18575: 1)    Varojen osottaminen kansakoululaitosta y. m. sivistystarkoituksia varten.
18576: 
18577:    Esitetään ja lähetetään keskustelupöytäkirjan seuraamana V a 1-
18578: tiovar ain valiokuntaan
18579:    K. M:tin armollinen esitys Suomen Eduskunnalle N:o g, varojen
18580: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia
18581: varten vuodeksi 1909,
18582:      sen jälkeen kun siitä on lausunut
18583:     Ed. Kirves: Tämä sama asia oli viime vuonna esillä eduskun-
18584: nassa. Silloin eduskunta koroitti tämän 14 sivulla olevan rahasum-
18585: man 50,000 markalla, mutta prosenttimäärä jäi 40 °/o:ksi, vaikka oli
18586: ajateltu että sekin korotettaisiin 6o 0/o. Sentähden minä esitän
18587: valtiovarainvaliokunnan jäsenten huomioon otettavaksi, että tämä
18588: prosenttimäärä korotettaisiin 6o %:iin tai jos mahdollista 75 Ofo:iin
18589: ja että tätä rahasummaa vieläkin lisättäisiin 5o,ooo markalla.
18590: 
18591: 
18592:                              2) Hirvenmetsästys.
18593: 
18594:     Esitetään ja lähetetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Laki-
18595: j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n K. M:tin armollinen esitys Suomen
18596: Eduskunnalle, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästä-
18597: misestä.
18598: 
18599:               3) Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen.
18600:                                     (2 K.)
18601: 
18602:      Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o 3 a, Suomen Pankin
18603: 19 p:nä helmikuuta 1895 annetun ja 10 p:nä heinäkuuta 1901 muute-
18604: tun ohjesäännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
18605:    Yhtyen Suuren valiokunnan tässä mietinnössä tekemään uuteen
18606: ehdotukseen Eduskunta hyväksyy siinä puheena olevan asetusehdo-
18607: tuksen sellaisena kuin täysi-istunnossa tämän syyskuun 8 p:nä
18608: tehty päätös sisältää, minkä jälkeen asian toinen käsittely julistetaan
18609: päättyneeksi.
18610: 
18611:                            4) Ehdotus kyytilaiksi,
18612:                                     (1 K.)
18613: 
18614:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 3 kyytilain-
18615: säädännön uudistamista koskevan esitysehdotuksen johdosta.
18616: 416                   Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18617: 
18618: 
18619:     Mietinnöstä otetaan e n s i m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
18620: siinä oleva ehdotus kyytilaiksi.
18621:       Keskustelu:
18622:     Ed. K a 11 i o : Laki- ja talousvaliokunta on yksimielisesti ehdoit-
18623: tanut tämän yleistä tarkoitusta palvelevan laitoksen valtion huostaan,
18624: mutta siitä huolimatta on, mitä korvaukseen tulee, valiokunnassa
18625: ilmennyt kaksi mielipidettä ja vähemmistö, sosialidemokraattiset
18626: jäsenet, ovat ehdoittaneet tähän mietintöön liitetyssä toisessa vasta-
18627: lauseessa erikoista veronkantaa tätä tarkoitusta varten. Valtio-
18628: varainvaliokunnassa on näinä päivinä ollut käsiteltävänä toinen
18629: samanluontoinen kysymys, nimittäin maantie-asia, jossa sosialidemo-
18630: kraattisen ryhmän jäsenet ovat asettuneet aivan toiselle kannalle,
18631: ja eivät ole katsoneet tällaista erikoista verotusta laisinkaan sopivaksi.
18632: Sentähden rohkenisin minä toivoa, vaikka pidänkin tätä sosialistien
18633: vastalauseessa ehdoittamaa tapaa parempana kuin nykyistä olotilaa,
18634: että vastalauseen tekijät suuressa valiokunnassa luopuisivat tästä
18635: ehdotuksesta, jotta vihdoinkin viimein saataisiin tämä rasitus yleisön
18636: kannettavaksi, koska kerran ollaan yksimielisiä siitä, että se myös
18637: yleisön etuja palvelee.
18638: 
18639:     Ed. H a 1 o n e n: Samalla kun minä lausun mitä hartaimman toi-
18640: vomukseni, että kysymys kyytirasituksen järjestämisestä ajanmu-
18641: kaisemmalle kannalle nyt vihdoinkin saataisiin läpiajetuksi, ettei se
18642: enää minkään puoluepyyteiden tai muiden syrjävaikutinten vuoksi
18643: jäisi tulevaisuuteen, pyydän saada lausua mielipiteeni tästä asiasta.
18644:     Kysymyksellä kyytilaitoksen järjestämisestä ajanmukaisemmalle
18645: kannalle on maamme harvaan asuttujen seutujen asukkaille mitä tär-
18646: kein merkitys. Samalla kun esim. maanvuokralaki Etelä-Suomessa
18647: asuville on kipeimmän tarpeen vaatima, on kysymyksellä kyytilai-
18648: toksen järjestämisestä ja maanteiden kunnossapidosta pohjoisille asuk-
18649: kaille paljoa tärkeämpi merkitys - tarkoitan nyt erityisesti Oulun
18650: läänin pohjoisia osia. Siellä on pitkät ajat kärsimättömyydellä odo-
18651: tettu tämän asian suotuisaa ratkaisua. Minulla ei itse esitystä vastaan
18652: ole erityisesti muistutettavaa, pyytäisin ainoastaan muutamiin koh-
18653: tiin kiinnittää suuren valiokunnan huomiota. 3 §:n 8 kohdassa puhu-
18654: taan Lapin kyytilaitoksista. Siinä minun mielestäni johdonmukai-
18655: suuden vuoksi pitäisi myös mainita, että siihen ehdotukseen, jonka se
18656: kokous, joka kyytilaitosta järjestelee, tekee, otettaisiin myös poro-
18657: kyydistä sekä kantajan käyttämisestä maksettava korvaus. Johdon-
18658: mukaisuus mielestäni sitä vaatii, sillä esim. 7 kohdassa on venekyy-
18659: distä samalla tavalla säädetty, jonka vuoksi 8 kohtaan olisi ehdotta-
18660: mani lisäys otettava.
18661:     Muuten minun tekisi mieleni kiittää valiokunnan sosialidemo-
18662: kraattisen ryhmän edustajia siitä, että he periaatteessa ovat tunnus-
18663:                   R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen.                 417
18664: 
18665: 
18666: taneet tämän tärkeän parannusasian tarpeelliseksi. Mutta mma
18667: menisin vielä pitemmälle ja rohkenisin toivoa, että saman ryhmän
18668: arvoisat edustajat eivät niin lujasti pitäisi kiinni tuosta vastalau-
18669: seesta, jonka heidän edustajansa valiokunnassa ovat kumminkin
18670: tahtoneet tähän asiaan panna. Tuo rasitus, noin 400,000 markkaa
18671: vuodessa, joka kyytilaitoksen ottamisesta valtion huostaan valtiolle
18672: koituisi, ei ole suinkaan mikään niin suunnaton menoerä koko valtion
18673: menoarvioon verraten, että sen vuoksi kannattaisi panna toimeen
18674: sellaista suuritöistä verojen kokoamista. Sitä vähemmän on tähän
18675: syytä, koska verotusolojemme järjestäminen ajanmukaiselle kannalle
18676: on par'aikaa käsittelyn alaisena. Minä siis rohkenisin toivoa, että nyt
18677: vihdoinkin yksimielisesti tämä asia saatettaisiin onnelliseen päätök-
18678: seen.
18679: 
18680:     Ed. W u o r i m a a: Minä pyydän saada kiinnittää suuren valio-
18681: kunnan huomiota lakiehdotuksen 12 pykälään. Siinä on määrätty
18682: että kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan teollisuuslaitoksen
18683: omistaja saakoon omalla kustannuksellaan toimeenpanna ja voimassa-
18684: pitää kyytilaitoksen, jos kuvernööri asianomaista kuntaa kuulustel-
18685: tuaan siihen suostuu. Tämä pykälä sisältää siis kiellon, ettei kukaan
18686: yksityinen saa asettaa mitään kyytilaitosta, paitsi ainoastaan kau-
18687: kana olevan teollisuuslaitoksen omistaja. Mutta minun mielestäni
18688: tämä periaate ei ole oikea. Mielestäni pitäisi asian kehittyä sillä
18689: tavalla, että yksityinen yritteliäisyys vähitellen ottaa kyytilaitoksen
18690: ja sen kanssa olevat toiminnat huostaansa. Jos nyt on kielletty yksi-
18691: tyiseltä alote, niin seuraa siitä, että kyytilaitos pysyy valtion huos-
18692: tassa. Mutta jos yksityinen yritteliäisyys saa kyytilaitoksia asettaa,
18693: seuraa siitä, että valtio voi supistaa kyytilaitostaan niillä paikoin,
18694: missä yksityinen toimii. Minä sentähden toivoisin, että koko tämä
18695: pykälä poistettaisiin, varsinkin kun epäilen, että se on ristiriidassa
18696: voimassa olevan elinkeinoasetuksen kanssa.
18697:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18698:     Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely on päättynyt ja asia lähete-
18699: tään V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan.
18700: 
18701:                        5)   .Muutoksia Rikoslakiin.
18702:                                   (A. K.)
18703:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 1, Rikoslain 20 luvun 7 §:n
18704:  muuttamista toisin kuuluvaksi koskevain anomusehdotuksien joh-
18705:  dosta.
18706:     Keskustelu:
18707:     Ed. S a r aste: Viitaten niihin perusteluihin ja syihin, jotka
18708:  ovat otetut tämän lakivaliokunnan mietinnön ensimmäiseen vastalau-
18709:                                                                 27
18710: 418                   Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18711: 
18712: 
18713: seeseen, rohkenen minä ehdottaa, että mietintö lähetettäisiin takaisin
18714: valiokuntaan, jotta ne näkökohdat, jotka vastalauseessa ovat esiin-
18715: tuodut, tulisivat otetuiksi mietinnön perusteluihin.
18716:     Muuten tahtoisin tähän vielä lisätä, että valiokunnassa asiaa käsi-
18717: teltäessä vaikutti, kuten mietinnön 4 sivulta näkyy, asian ratkaisuun
18718: sekin seikka, että eräältä taholta esiintuotiin, että ylipäänsä kaikki
18719: sakkorangaistukset olisivat poistettavat "ja niiden sijaan kaikissa
18720: rikoksissa pantava vapausrangaistukset, koska vapausrangaistukset
18721: kohtaisivat kaikkia kansalaisia yhdenveroisesti. Mutta tämä syy
18722: epäilemättä ei voi pitää paikkaansa, koskapa lakivaliokunnassa on
18723: senjälkeen esillä ollut erinäisiä muita lakisäädöksiä, joissa tästä peri-
18724: aatteesta poikkeamalla, on ehdotettu myöskin sakkorangaistuksia.
18725: 
18726:      Ed. G r i p e n b e r g: Pyydän saada muutamalla sanalla tukea
18727: vastalausettani.
18728:      Lakivaliokunnan mietinnössä tahdotaan pysyttää muuttamatto-
18729: mana Rikoslain nykyinen määräys että, jos siveellisyysrikos tehdään
18730: tyttöä vastaan, joka on täyttänyt 15 vuotta, yleinen syyttäjä ei saa
18731: nostaa kannetta, ellei asianomistajat ole sitä ilmoittaneet syytteeseen
18732: pantavaksi. On sanottu että tällainen määräys on välttämätön tytön
18733: menestymisen tähden (ruotsiksi: för kvinnans välfärds skull). Mutta
18734: onko todellakin niin? Minusta on laki tässä kohden ottanut huomi-
18735: oansa etupäässä nuorten tyttöjen vähemmistön, eikä kylliksi valvo-
18736: nut enemmistön etuja. Tämä määräys saattaa ehkä olla hyödyksi
18737: niille, joista pidetään huolta varakkaissa kodeissa, tai joilla on hol-
18738: hooja, joka valvoo heidän parastaan, toisin sanoen niille, joita vas-
18739: taan yleensä siveellisyysrikoksia ei tehdä. Ehkä joskus tämän mää-
18740: räyksen nojalla voidaan suojella heidän mainettansa, jos onnettomuus
18741: on tapahtunut. Heidän omaisensa tai holhoojansa voivat punnita,
18742: vaatiiko tytön etu että kanne nostetaan, vaiko ei. Mutta tämä mää-
18743: räys aivan varmasti enentää sitä siveellistä vaaraa, jolle ovat alttiina
18744: ne lukemattomat köyhät tytöt, joilla ei enää ole kodin suojaa, orvot,·
18745: joilla ei ole varoja ja joille senvuoksi ei ole määrätty holhoojaa, ja ne
18746: joiden vanhemmat ovat köyhät ja tietämättömät. Heidän, näiden
18747: tyttöjen, etu vaatii, että yleinen syyttäjä saisi nostaa kanteen rikok-
18748: sesta. Mutta nyt ei kukaan valvo heidän parastaan ja rikoksentekijä
18749: jää rankaisematta, ja juuri näitä tyttöjä vastaan siveellisyysrikoksia
18750: tehdään, heidän kun palvelijattarina, juoksutyttöinä, puotilaisina ja
18751: muina työntekijöinä alituisesti täytyy liikkua yksin teillä ja kaduilla.
18752: Eikä tähän asti moni mies ole pitänyt sitä rikoksenakaan, että hän
18753: tällaista tyttöä vastaan tekee siveellisyysrikoksen. Siihen, että näin
18754: on ollut ja vielä on, myötävaikuttaa epäilemättä se määräys, ettei
18755: yleinen syyttäjä saa puuttua asiaan, ellei tytön holhooja ilmoita sitä
18756: syytteen nostoa varten. Sillä juuri siitä saa kehittymätön ja tietämä-
18757: tön yleisö sen käsityksen, ettei se ole mikään vaarallinen rikos,
18758:                    R. L:n 20 luvun 4 §:n muuttaminen.                 419
18759: 
18760: 
18761: koska yleisen syyttäjän ei tarvitse siitä huolia. Ellei tätä määräystä
18762: poisteta, merkitsee 3 momentti rikoslain 20 luvun 7 §:ssähyvin vähän.
18763: Se ei kylliksi suojaa niitä, jotka tarvitsisivat lainsuojaa. Se ei kas-
18764: vata ihmisiä ymmärtämään, että näin nuorten tyttöjen viettelemi-
18765: nen sukupuoliyhteyteen on rikos. On puhuttu tytön maineesta. Mutta
18766: eihän semmoisia asioita voida salata. Äsken on ollut sanomalehdissä
18767: kertomus tällaisesta tapauksesta, jossa tyttö oli 13 vuotias. Nykyisen
18768: lain mukaan ei yleinen syyttäjä siis saa puuttua asiaan, ellei isä tai
18769: holhooja siitä ilmoita hänelle, ja jos nämä eivät sitä tee, voi rikoksen-
18770: tekijä jäädä rankaisematta, vaikka sanomalehdet ovat kertoneet
18771: asiasta koko maailmalle. Kaikki tiedämme, että tällaisia rikoksia teh-
18772: dään tuhkatiheään, ja se tosiasia, että rikoksentekijä jää rankaise-
18773: matta, tylsistyttää ihmisten oikeudentajuntaa.
18774:     Mitä yritykseen tulee, niin eihän sitä ole miehen ansioksi katsot-
18775: tava että tytön onnistuu pelastua ja että mies ei voi rikoksellista aijet-
18776: tansa toteuttaa. Aikomus on rikoksellinen. Yritys voi tuottaa tytölle
18777: vaarallisia seurauksia yksistänsä sen säikähdyksen ja pelon kautta,
18778: jonka se on aiheuttanut, puhumattakaan siitä, kuinka monta nuorta
18779: sielua on tahrattu tällaisten yritysten kautta. Yritystä ei juuri pidetä
18780: rikoksellisena, mutta se on rikos, ja senvuoksi pitää siitä laissa mää-
18781: rätä rangaistus. Mietinnössä ei ole hyväksytty tällaista ehdotusta,
18782: koska, kuten mietinnössä sanotaan: >>makaamisen yritys käsittää
18783: muun haureuden harjoittamista ja tämän rikoksen yritys taas on kä-
18784: sitteellisesti mahdoton». Mutta tämä mietinnössä mainittu syy ei ole
18785: pätevä, koska mietinnössä ei ole missään ehdotettu että sanat >>tahi
18786: harjoittaa hänen kanssaan muuta haureutta>> pantaisiin rikoslain 20
18787: luvun 7 §:n 3 momenttiin, jossa niitä nykyään ei ole, ja joka momentti
18788: koskee juuri tyttöjä, jotka ovat täyttäneet 15, mutta ei 17 vuotta.
18789: Pyydän kunnioittavimmin, että eduskunta ottaisi nämä näkökohdat
18790: huomioonsa käsitellessään tätä asiaa.
18791: 
18792:      Ed. D. Neo v i u s: Vid genornläsandet af lagutskottets betän-
18793: kande n:o 1 angående ändring uti Strafflagens 20 kap. måste man med
18794: tillfredsställelse anteckna de stora framsteg detsamma utgör i jäm-
18795: förelse med samma utskotts behandling af frågan, då den senast var
18796: före, nämligen vid 1904-1905 års landtdag. Men samtidigt som jag
18797: är villig erkänna denna utveckling i rätt riktning, kan jag dock icke
18798: underlåta att beklaga, att utskottets flertal icke velat taga steget fullt
18799: ut och höja den lagliga skyddsåldern för flickor i detta afseende till 17
18800: år. De skäl, som af utskottet framhållas mot en så stor förändring,
18801: hafva icke lyckats öfvertyga mig, utan står jag fortfarande på de af
18802: mig i min vid två föregående landtdagar inlärnnade petition fram-
18803: hållna grunder och ber därför att i denna punkt få ansluta mig till
18804: andra reservationen, hvilken enligt mitt förmenande mycket riktigt
18805: framhåller orsaken till att flickor äfven i åldern 15-17 år äro i behof
18806: 420                    Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18807: 
18808: 
18809: af det skydd, SOlli inneligger i alilliänna åklagarens rätt att beifra
18810: lliOt delli begångna sedlighetsbrott.
18811:  ,. Beträffande försök till sedlighetsbrott uttalar utskottet visserli-
18812: gen att de hänföras under 7 §:s uttryck »annan otukt». Dock synes det
18813: lliig, i likhet llied undertecknaren af andra reservationen, att det vore
18814: saken till frollillia, Olli härvid ett förtydligande kunde kollillia tili
18815: stånd.
18816:      Undertecknarena af första reservationen lliotsätta sig ovilkor-
18817: ligt fängelsestraff för dylika brott, elliedan fall kunna förekollillia,
18818: då den unga flickan faktiskt är den förledande isynnerhet då det
18819: t. ex. blir fråga Olli en helt ung gosse. Också jag är llied Olli, att ett
18820: sådant straff i dylika fall kan vara för strängt. Men det gäller icke
18821: blott detta fall, utan också beträffande andra brott begångna af
18822: unga gossar. J ag llienar att lagen under alla förhållanden borde
18823: hafva alldeles skilda beställillielser för unga personer, hvilka lliycket
18824: lliera än hittills borde behandlas, dölliaS och straffas enligt helt andra
18825: grunder än vuxna personer. I ingen händelse kan jag do.ck förena
18826: lliig Olli, att lägsta straff för ifrågavarande brott kunde utgöra pen-
18827: ningeböter. Gäller frågan unga personer är rätta behandlingen hvar-
18828: ken fängelse eller böter, utan - uppfostran. Men detta är en vid-
18829: lyftig fråga, som berör lliånga olika områden och förr eller senare
18830: lliåste tagas upp på dagordningen, och då i hela dess vidd. Tili dess
18831: förefaller det lliig, Solli Olli utskottets förslag i detta afseende i alla
18832: fall vore ett stort frallisteg värdt att taga vara på. J ag ber att få
18833: förena lliig Olli andra reservationen.
18834: 
18835:      Ed. Stig z e 1 i u s: Jällite det jag i öfrigt understöder utskotts-
18836: betänkandet ber jag att få anlliäla min skiljaktiga lliening i ett af-
18837: seende. I nuvarande lag stadgas för sedlighetsförbrytelse lliot flicka
18838: mellan 15 och 17 år fängelse eller böter. Utskottet har föreslagit,
18839: att bötesstraffet i detta fall skulle bortfalla och endast fängelse
18840: kollillia i fråga. Ett sådant förslag anser jag vara aHdeies för strängt,
18841: ty ofta kan det vid begåendet af sådana brott förekollillia särdeles
18842: förlliildrande olliständigheter, då t. ex. den vid förbrytelsens begående
18843: delaktiga kvinnan varit anstiftare till brottet. Att vid sådant för-
18844: hållande ovillkorligen ådöllia fängelsestraff kan icke vara rättvist.
18845: J ag ber därför få föreslå, att ur utskottsbetänkandet skulle utgå
18846: uttalandet på sid. 4 därom, att utskottet •ansett nödigt, att i
18847: denna klass, - d. v. s. just flickor llielian 15 och 17 år, llied
18848: hänsyn tili grofheten af Olliordade brott, jälliväl den lägsta straff-
18849: påföljden blefve i så lliåtto skärpt, att bötesstraffet helt och hållet
18850: uteslötes.>>
18851: 
18852:     P u h e lli i e s : Hr Stigzelius' yrkande innefattar således det-
18853: sallima SOlli första reservationen?
18854:                     R. L:n 20 luvun 8 §:n muuttaminen.               421
18855: 
18856: 
18857:     Ed. Stig z e 1 i u s: Mitt föres1ag innehåller detsamma som
18858: första reservationen, men medan herr Saraste förordar betänkandets
18859: återrerniss till lagutskottet, önskar jag att ändring af utskottets
18860: motivering omedelbart b1efve vidtagen.
18861: 
18862:      Ed. v. A 1ft h a n: Lagutskottets nu föreliggande betänkande
18863: har på rnig gjort intryck af en kompromiss emellan allmän vä1vi1ja
18864: och juridisk sakkännedom.          Resultatet har därför också blifvit
18865: mindre tillfredsställande. När senaste landtdag beslöt giftermåls-
18866:  ålderns höjande till 17 år för kvinna, så uttalades från flere håll
18867:  betänkligheter mot att gå så 1ångt och det framhölls, af personer
18868: med kännedom om förhållandena i vidsträckta landsbygder, att
18869: fö1jden däraf skulle blifva starkt ökade fall af lägersmål. Junan
18870: någon erfarenhet har vunnits beträffande hvilken verkan denna senast
18871:  beslutna 1agförändring i sådant afseende kan vara egnad att fram-
18872: kalla, synes det mig icke vara skäl att gå och åstadkomma en skärp-
18873: ning af strafflagens bestämmelser, isynnerhet beträffande denna
18874: ålderskategori. Det synes mig vara nästan ett sätt att på artificie1
18875: väg tillskapa nya, kanske ta1rika fall af brottet i fråga.
18876:      Det föreligger i öfrigt en del saker i motiveringen, hvilka göra ett
18877: egendomligt intryck. Sålunda vill man på sid. 6 utsträcka allmän
18878: åklagares rätt att väcka åtal i sådant syfte äfven beträffande åldern
18879: mellan 12 och 15 år, och motiverar det med flickors bristande andliga
18880: utveckling på detta åldersstadium. Emellertid borde här kunna
18881: tillämpas samma betrakte1sesätt, som beträffande äfven de yngre
18882: tidigare varit rådande, nämligen att deras lagliga målsman eger
18883: pröfva saken. Det är klart att flickor mellan 12 och 15 år icke själfva
18884: böra tillmätas rätt att bestämma om åtals väckande utan deras
18885: målsmans bifall. Om flickor äro äldre eller yngre, inverkar det icke
18886: det ringaste på deras föräldrars eller målsmäns förmåga att bedöma,
18887: huruvida de pröfva skäligt att väcka åtal eller icke. Utaf fröken
18888: Gripenberg anfördes så:!lom ett skäl, hvarför åtalsrätten skulle ut-
18889: sträckas, att därigenom något slags ökadt skydd för öfriga flickor i
18890: samma ålder skulle åvägabringas. Det frågas nu billigt, om verkligen
18891: en flicka, som varit utsatt för öfvervåld, ovillkorligen yttermera
18892: skall måsta offra sig för det s. k. allmänna bästa genom att prisgifvas
18893: beträffande denna sak vid offentlig domstol. Det synes mig vara
18894: att yttermera skärpa den olycka, för hvilken den ifrågavarande
18895: individen blifvit utsatt.
18896:     Så finnes här någonting, som jag har svårt att riktigt förstå,
18897: såsom ingående i motiveringen till denna petition. Vi beslöto vid
18898: senaste landtdag att höja giftermålsåldern från 15 till 17 år. Nu
18899: säges i andra stycket på 5:te sidan, att straffet skulle uteblifva, ifall
18900: äktenskap ingås. Låtom oss nu antaga, att en flicka mellan 15 och 16
18901: år blifvit lägrad. Däraf skulle följa åtal och straff, ~men om parterna
18902: 422                  Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18903: 
18904: 
18905: ingå giftermål, skulle straffet uteblifva. Emellertid har landtdagen
18906: petitionerat, att giftermål vid den åldern icke skall få ingås. Här
18907: föreligger således ,en påtaglig inkonsekvens, om man nämligen icke
18908: antager att i alla sådana fall en nödvändig dispensansökan skall
18909: ingifvas och äfven beviljas. Då blir saken ännu konstigare. Det
18910: synes sålunda, som om betänkandet skulle lida af många väsentliga
18911: brister i tankegången, hvilka brister just föranledas däraf, att man
18912: försökt förlika två saker, som icke låta sig förlikas, en sväfvande
18913: allmän välvilja och juridisk tankeskärpa. J ag skulle under sådant
18914: förhållande vilja hålla för nödvändigt, att betänkandet i hvarje fall
18915: borde återremitteras för ommotivering och skulle jag för öfrigt
18916: närmast ansluta mig till första reservationen.
18917: 
18918:     Ed. C e d e r b e r g : Jag är för min del med om att skänka peti-
18919: tionen erkännande och anser att utskottet öfverhufvud tämligen
18920: förtjänstfullt har behandlat saken. I en del punkter tror jag dock
18921: att utskottet har i sin reformifver gått alltför långt. I gällande
18922: lag stadgas att för lägersmål med kvinna, som fyllt femton men ej
18923: 17 år och förut icke blifvit lägrad, följer som straff fängelse högst
18924: tre månader eller böter, ej öfverstigande 300 mark. Om jag rätt
18925: fattat utskottsbetänkandet, så skulle utskottet önska en sådan
18926: ändring i detta stadgande, att straffet skulle höjas till urbota straff
18927: för hvarje fall och att sådant straff skulle följa på gärningen, äfven
18928: om kvinnan förut blifvit lägrad. Till denna uppfattning kommer
18929: jag af särskilda uttalanden, som finnas på sidd. 2 och 5 i utskotts-
18930: betänkandet. Då utskottet i denna del önskat åstadkomma en
18931: förändring i de gällande bestämmelserna, tror jag att utskottet
18932: gått alldeles för långt. J ag tror, att det icke ens för det fall,
18933: att kvinnan icke förut blifvit lägrad, vore skäl att utsätta urbota
18934: straff, det vill säga obligatoriskt urbota straff, men aUra minst kan
18935: jag finna det vara skäligt, att utsätta sådant straff för det fall, att
18936: kvinnan förut blifvit lägrad. Saken borde ju vara tämligen uppenbar,
18937: utan att man behöfver ingå på att framdraga exempel. J ag är för
18938: den skull i hufvudsak ense om uttalandet i första reservationen och
18939: tror, att hr Stigzelius föreslog den förändring i motiveringen, som
18940: jag för rnin del hälst hade sett att skulle kommit till stånd, och vill
18941: jag för den skull ansluta mig till hr Stigzelius' förslag.
18942: 
18943:     Ed. H u 1 t i n: Koska olen allekirjoittanut yhden niistä ano-
18944: musehdotuksista, jotka ovat antaneet aihetta esilläolevaan valio-
18945: kunnanmietintöön, tahdon ilmoittaa, että yleensä olen tyytyväinen
18946: niihin tuloksiin, joihin valiokunta on tullut. Kuitenkin mielestäni
18947: valiokunnan ehdotus kaipaa täydennystä siinä kohdin, että kyseessä
18948: olevaan Rikoslain 20 luvun 7 §:ään olisi lisättävä määräys, että myös-
18949: kin rikoksen yritys on rangaistava. Valiokunta on mielestäni aivan
18950:                    R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen.                 423
18951: 
18952: 
18953: liika köykäisellä tavalla torjunut sen ehdotuksen, joka tästä on valio-
18954: kunnassa tehty. Rikoslain 25 luvussa on samanlaatuisia rikoksia
18955: koskeviin pykäliin lisätty samanlainen määräys >>yrityksestä>>, ja
18956: tosi-elämästä tiedämme varsin lukuisia semmoisia tapauksia, jol-
18957: loinka alaikäiset tytöt ovat aivan viime tingassa hädin tuskin pelas-
18958: tuneet joutumasta raiskaajan uhriksi. Olisiko nyt todellakin odo-
18959: tettava, että tällaiset henkilöt onnistuisivat katalissa aikeissaan,
18960: ennenkuin heidät saatetaan edesvastuuseen ja ennenkuin tehdään
18961: loppu tämmöisestä pyydystyksestä. Säätäähän laki edesvastuun sille,
18962: joka yrittää polttaa esim. heinäsuovan tahi olkisuovan, joskin hän
18963: tulisi estetyksi. Ja kyseessä olevissa tapauksissa nyt kuitenkin
18964: kiellettäisiin tämä, vaikka yritys tässä on tarkoittanut turmella
18965: nuoren olennon sekä henkisesti että ruumiillisesti. Minä tässä suh-
18966: teessa kannatan toista vastalausetta ja myöskin siinä suhteessa, että
18967: yleisen syyttäjän asia olisi nostaa syytös tämmöisistä rikoksista.
18968: On jo toistettu, että tytön itsensä vuoksi ei tätä olisi sallittava, ja on
18969: sanottu, että onhan tytöllä laillinen holhooja, joka voi nostaa kan-
18970: teen hänen puolestansa. Mutta tiedetään sangen lukuisia semmoi-
18971: siakin tapauksia, jolloinka laillinen holhooja, jos semmoista on
18972: ollut, on ottanut rahaa tuon teon sovitukseksi. Tämä määräys on
18973: nykyisessä laissa, niinkuin on sanottu, juuri tyttöjen suojelemiseksi,
18974: mutta voi epäillä, eikö ole ajateltu myöskin jotakin toista, ainakin
18975: semmoisiakin tapauksia on sattunut, jolloinka tämmöistä oikeuden-
18976: käyntiä on pidetty salassa, ei suinkaan tytön vuoksi, jonka nimi
18977: kyllä jo sitä ennen on ollut tunnettu, vaan, kuten näyttää, varsinai-
18978:  sen syyllisen vuoksi.
18979:      Täällä äskeinen puhuja huomautti sitä epäjohdonmukaisuutta,
18980:  joka syntyisi siitä, että edellisillä valtiopäivillä päätettiin korot-
18981:  taa naisen naimaikä 17 vuoteen ja nyt tässä tulisi kysymykseen
18982:  semmoisia tapauksia, jolloin olisi suotavaa, että hän pääsisi naimisiin
18983:  sitä ennen. Mutta muistakaamme, että kun korotettiin naisen naima-
18984: ikä, jätettiin mahdollisuus tällaiseen poikkeukseen ja ajateltiin juuri
18985:  tällaisia tapauksia. Minä nyt uskallan toivoa, että eduskunta ei tule
18986:  kannattamaan sitä käsitystä, joka ilmestyy ensimäisessä vastalau-
18987:  seessa, jossa asetutaan sille kannalle, että rahasakolla voitaisiin
18988:  hyvittää tällaisia rikoksia. Tässä vastalauseessa tätä käsitystä muun
18989:  muassa perustellaan sillä, että muka voi olla kysymyksessä HS
18990:  vuotta täyttänyt nainen, joka on ammattihaureilija>>. Minusta tämä
18991:  lausunto on sangen säälimätön, sillä jos hiukankaan ajattelee, min-
18992:  kälaiset olosuhteet ovat saattaneet tuon tytön tällaiseen onnetto-
18993:  maan tilaan, niin täytynee tunnustaa, että hän on enemmän uhri
18994:  kuin itse syyntakeinen tällaiseen onnettomuuteen, ja että, jos hän
18995:  kerran on juotunut onnettomuuteen, niin ei häntä toisella kertaa,
18996:  kun häntä tällainen onnettomuus kohtaa, pitäisi rangaista vähentä-
18997:  mällä lain suojaa. tc· r.
18998: 424                   Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
18999: 
19000: 
19001:    Minä senvuoksi puolestani pyydän, että eduskunta hyväksyisi
19002: valiokunnan mietinnön niillä lisäyksillä ja muutoksilla, jotka löyty-
19003: vät toisessa vastalauseessa.
19004: 
19005:     Ed. T u 1 i koura: Nuorten henkilöiden suojelusrajan määrä-
19006: jänä tulisi ennemmin olla ruumiin kehitys kuin ikä. Mutta koska
19007: tällaista määräystä laissa olisi mahdoton käytännössä sovelluttaa,
19008: niin on näin ollen ainoana määrääjänä pidettävä ikärajaa. Mutta
19009: toiset henkilöt ovat ruumiillisesti paljon kehittyneempiä kuin toi-
19010: set samanikäiset. Tästä voi johtua, että nainen ruumiillisesti parem-
19011: min kehittyneenä ja, kuten ensimäisessä vastalauseessa sanotaan,
19012: ehkä ammattihaureilijana viettelisi ikärajaltaan itseään kylläkin
19013: korkeammalla olevan, mutta kuitenkin ruumiillisessa kehityksessä
19014: vielä heikomman miespuolisen nuorukaisen, ja näin ollen tuo vietelty
19015: tulisi rikolliseksi ja niin törkeän rikoksen tehneeksi, että sitä ei voi-
19016: taisi suorittaa muulla kuin vankeusrangaistuksella. Tällaisten tapa-
19017: usten varalta minusta tässä, jos missään, olisi oikeudelle annettava
19018: suuri valta arvostella rikoksen laatu ja sen mukaan määrätä ran-
19019:  gaistus. Eihän ole oikeusperiaatteen mukaista, että rangaistus tulee
19020: suurempi kuin rikos, ja oikeastaan vielä sille, jolle sitä ei voisi mo-
19021:  raalisesti katsoa tulevaksi.
19022:      Näitä näkökohtia silmällä pitäen yhdyn ed. Sarasteen ehdotuk-
19023: seen, että asia lähetettäisiin takaisin valiokuntaan muodosteltavaksi
19024:  ensimäisessä vastalauseessa mainittuun suuntaan.
19025: 
19026:      Ed. He d v i g G e b h a r d : Anomuksentekijäin täytyy tun-
19027: nustaa, että tämä mietintö antaa paljon parannuksia tällä alalla. Se
19028: antaa paljon, mutta se ei anna tarpeeksi. Ja kumminkin siihen on
19029: liitetty vastalause, joka on vielä niukempi, vaan joka nyt on saanut
19030: monta kannattajaa eduskunnassa. Tämän vastalauseen mukaan voisi
19031: siis kolmenkin markan sakolla hyvittää tällaista siveellisyysrikosta,
19032: joka on tehty lasta kohtaan. Kuitataan vain rahalla! Eikö tässä
19033: nähdä jälkiä siitä hämmingistä, minkä prostitutsioonijärjestelmä
19034: on jättänyt ihmisten käsitykseen? Jos tämä vastalause sakkomää-
19035: räyksineen tulisi hyväksytyksi, niin me jäisimme vastedeskin siihen
19036:  ihmisarvoa ja varsinkin kaikkia naisia alentavaan olotilaan, että
19037:  esim. sitä, joka osottaa ilmeistä julmuutta e 1 ä i n t ä kohtaan,
19038:  rangaistaan korkeintaan kolmen kuukauden vankeudella tai kor-
19039:  keintaan soo markan sakolla, mutta sille, joka tekee siveellisyys-
19040:  rikoksen 1 a s t a kohtaan, hänelle on säädetty tosin sama vankeus-
19041:  rangaistus, mutta korkeintaan 300 markan sakko. Ja tällaista vasta-
19042:  lauseen tekijät ehdottavat eduskunnalle, jossa on naisia mukana!
19043:       Puolustaakseen sakkomääräyksiä tuovat vastalauseen tekijät
19044:  esille pari esimerkkiä, joille minä puolestani en voi antaa minkään-
19045:   laista merkitystä. Jos otaksutaan, että näistä esimerkeistä ensimäinen
19046:                      R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen.                   425
19047: 
19048: 
19049: toteutuu, että siis tyttö, joka on ammattihaureilija, viettelee nuoru-
19050: kaisen, jolloin- kuten sanotaan vastalauseessa-tyttö >>moraalisesti
19051: on varsinaisen rikoksen tekijä», jos nyt näin tapahtuu, niin tällaisen
19052: tytönkin epäilemättä pitäisi olla rikoslain alainen, eli oikeammin,
19053: sillä hänhän on lapsi, hän on hetimiten lähetettävä kasvatuslai-
19054: tokseen. Se ei ollenkaan muuta rikoksen laatua mitä tuohon nuoru-
19055: kaiseen tulee. Molemmat saavat rangaistuksensa.
19056:     Ja toinen esimerkki sitten, joka esiintuo sen aivan teoreettisen
19057: mahdollisuuden, että siveellisyysrikos tapahtuisi juuri muutamia
19058: tunteja ennen kuin tyttö täyttää määrätyn suojelusijän. Vastalau-
19059: seen laatijat katsovat, että olisi väärin, jollei rikoksentekijä silloin
19060: saisi sakolla sovittaa rikostaan, minkä hän sitä vastoin saisi tehdä,
19061: jos rikos olisi tapahtunut muutamia tunteja myöhemmin. Niin,
19062: ikäraja on jossakin kohden pantava, ja enemmän tai vähemmän
19063: mielivaltainen ikäraja on pantava monessa muussakin elämäntapauk-
19064: sessa. Mutta päinvastoin kuin vastalauseentekijät katson, että muuta-
19065: man tunnin ero rikoksen tekemisen ajassa ei suinkaan ollenkaan
19066: muuta rikoksen laatua. Eikö nimittäin tällaisessa tapauksessa aivan
19067: yhtä hyvällä ja suuremmallakin syyllä voisi ajatella sitä vääryyttä,
19068: mikä olisi syntynyt, jos siveellisyysrikos olisi tapahtunut muutamia
19069: tunteja m yö he mm i n, muutamia tunteja sen jälkeen kuin tyttö
19070: on täyttänyt määrätyn suojelusijän, jolloin rikoksentekijä olisi
19071: päässyt vähemmällä rangaistuksella. Se olisi minusta aivan yhtä
19072: väärin.
19073:     Valiokunta mietinnössään huomauttaa, että periaatteellisesti sakko-
19074:  rangaistus on hylättävä sentähden, että se ei kohtaa rikollisia yhtä-
19075: läisesti. Mutta minun mielestäni löytyy toinenkin syy, joka puhuu
19076: tätä sakkorangaistusta vastaan tässä tapauksessa.              Mikäli olen
19077: ymmärtänyt ja voinut seurata mukana, on uudemmassa rikoslain-
19078: säädännössä huomattavissa selvä pyrkimys siihen, että rangaistus
19079: on oleva sitä laatua, ettei sitä voi käsittää jonkunmoisena hyvityk-
19080:  senä, jonka yhteiskunta vaatii rikoksentekijältä. Rangaistukseen
19081:  on päinvastoin liitettävä k a s v a t u s o p i 11 i n e n t a r k o i t u s.
19082:  Tätä vaatii sekä rikoksentekijän oma etu että myös välttämättömyys
19083:  suojella yhteiskuntaa samanlaisilta rikoksilta vastaisuudessa. Jos
19084:  nyt näin on asian laita, niin onko se todellakin rikoksentekijän paran-
19085:  nukseksi, ja onko yhteiskunnan turvaksi, että tällaisia törkeitä
19086:  siveellisyysrikoksia lapsia vastaan saa sovittaa markoilla ja penneillä?
19087:  Suurissa kulttuurimaissa ainakaan ei tätä enää sallita. Olisin sen-
19088:  tähden toivonut, ettei tämä ensimmäinen vastalause olisi eduskun-
19089:   nassa voittanut ainoatakaan kannattajaa.
19090:      Mutta valiokunnanmietintö ei sekään, niin suuri edistysaskel
19091:  kun siinä tarjotaankin, voi tyydyttää anomuksentekijöitä. Sentäh-
19092:  den onkin toisessa vastalauseessa esiintuotu ehdotus, että yleinen
19093:  syyttäjä saisi syyteoikeuden myös siveellisyysrikoksiin, jotka ovat
19094: 426                  Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19095: 
19096: 
19097: kohdanneet tyttöjä yli 15, mutta alle 17 ikävuoden. Nyt on edus-
19098: kunta, niinkuin vapaaherra von Alfthan tässä juuri muistutti,
19099: äskettäin kohottanut naisen naimaijän 17 vuodeksi, tarkoittaen sillä
19100: suojella yhteiskuntaa ja yksilöitä liian aikaisten avioliittojen seu-
19101: rauksista. Minun mielestäni olisi johdonmukaista jokin aivan muu
19102: kuin mitä vapaaherra von Alfthan täällä tarkoitti. Johdonmukaista
19103: tuon eduskuntapäätöksen kanssa olisi tässä tapauksessa tarjota 17
19104: vuotta nuoremmille tytöille kaikki se suojelus, minkä yhteiskunta
19105: lainsäädännön kautta voi heille antaa. Jos sitävastoin yleisen syyt-
19106: täjän syyteoikeus heihin nähden supistetaan 15 vuoteen, kuten
19107: mietinnössä ehdotetaan, niin mielestäni sillä välillisesti tunnustetaan,
19108: että näiden nuorten tyttöjen kohtalo siveellisessä suhteessa ei olekaan
19109: yhteiskunnan mielestä niin tärkeä asia. Ja onhan aina silloin sem-
19110: moisia, jotka ymmärtävät vetää johtopäätöksiä tästä välinpitä-
19111: mättömyydestä ja käyttää hyväkseen tätä lain puutteellisuutta.
19112:     Tahdotaan aivan liian usein unohtaa, että täällä todellakin on
19113: kysymys 1 a p s i s t a, 15 ja r6 vuoden vanhoista lapsista. En voi
19114: nimittäin muuta kuin katsoa, että se, joka ei vielä ole täyttänyt
19115: 17 vuotta, useimmissa tapauksissa todellakin on lapsi. Kun valio-
19116: kunta puolustaa ehdotustaan, että syyteoikeus olisi ulotettava 15
19117: vuoteen, niin se mainitsee, että siveellisyysrikos kumminkin useimmi-
19118: ten tulee julkisesti tunnetuksi. Mutta eikö tämä väite aivan yhtä-
19119: hyvin pidä paikkaansa, kun tyttö on 15 1/! vuotta, kuin silloinkin
19120: kun hän on 14 1 /~ vuotta? Niin, se pitää paikkansa myöskin silloin,
19121: kun tyttö on 16 tai vaikkapa 16 1/s vuotta.
19122:      Ja pitääkö nyt todellakin se valiokunnan väite paikkansa, että yli
19123: 15 vuotta vanhojen tyttöjen »<>ma etu>> vaatii jätettäväksi heidän
19124: laillisten edusmiestensä ratkaistavaksi, onko asiasta tehtävä syyte
19125: vaiko ei? Täytyy epäillä että näin on, kun on tiedossa, niinkuin
19126: ed. Hultin varemmin mainitsi, enemmän kuin yksi tapaus, jolloin
19127: vanhemmat rahalla sallivat rikoksentekijän ostaa itsensä vapaaksi
19128: syytteestä? Muuten näillä samoilla sanoilla puolustettiin ainoastaan
19129:  4 vuotta sitten, silloisen lakivaliokunnan mietinnössä, yli 12 vuotta
19130: vanhojen tyttöjen >>Omaa etua•>, ja nyt 4 vuotta myöhemmin me
19131:  näemme, että se kanta on hyljätty.
19132:      Kannatan toista vastalausetta myöskin sen toisessa vaatimuksessa
19133:  ja teen sen sitä suuremmalla syyllä, kun useassa uudemmassa ulko-
19134:  maalaisessa lainsäädännössä haureellinen teko lasta vastaan, siis
19135:  yrityskin, rangaistaan samalla tavalla kuin se siveellisyysrikos,
19136:  mistä nyt varsinaisesti on kysymys. Saksassa on tämä asian laita
19137:  kaikkiin suojelusijässä oleviin tyttöihin nähden. Norjan uudessa
19138:  rikoslaissa samaten -on huomioon otettava että siellä on suojelus-
19139:  ikä kumminkin niin korkea kuin 16 vuotta! Sveitsin uudessa rikos-
19140:  lainehdotuksessa vuodelta 1903 ehdotetaan ylimmäksi ikärajaksi
19141:  tässäkin tapauksessa niin korkea ikä kuin 17 vuotta.
19142:                    R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen.               427
19143: 
19144: 
19145:    Jos yhteiskunta jo periaatteellisesti jättää asettumatta vaa-
19146: ryyttä kärsineen puolelle tässä asiassa, niin tämän laiminlyömisen
19147: kautta juurtuu vähitellen se käsitys kansaan, että tällaiset siveelli-
19148: syysrikokset eivät olekaan niin arveluttavia, niin vaarallisia. Siihen
19149: en koskaan tahtoisi myötävaikuttaa, enkä usko, että eduskunnan
19150: muutkaan naisedustajat sitä tekevät. Kannatan siis toista vasta-
19151: lausetta kokonaisuudessaan.
19152: 
19153:     Ed. A n n i H u o t a r i : Minä pyydän vastustaa edustaja
19154: Sarasteen tekemää ehdotusta, että tämä asia lykättäisiin takaisin
19155: lakivaliokuntaan ja että sakkomääräys siihen otettaisiin. Ihmettelen
19156: muuten näiden herrain kantaa sakkomääräyksen suhteen, joskaan
19157: ei voi ihmetellä sitä suuresti, sillä heillä ei ole huolta ja pelkoa
19158: siitä, että hedän lapsiansa joku ilkimys tulee repimään. Heillä
19159: on varaa palkata monenlaisia hoitajia lapsilleen, joten näiden ei
19160: tarvitse kulkea ilman hoitajia katuja pitkin niinkuin meidän lap-
19161: semme saavat tehdä. Heidän ei tarvitse olla sydän kylmänä laskies-
19162: saan lapsensa ulos ja ajatella millainen roikale milloinkin tulee niitä
19163: rep1maan. Jos he olisivat samassa tilassa kuin me, niin eivät he
19164: sakkomääräyksiä voisi puolustaa. Vastustan sentähden että muuta-
19165: man markan sakolla voi päästä vapaaksi siksi törkeästä rikoksesta
19166: kuin alaikäistä kohtaan tehdystä raiskausyrityksestä. Sentähden
19167: pyydän, että eduskuta hyväksyisi lakivaliokunnan mietinnön.
19168: 
19169:     Ed. S c h y b e r g s o n : Fru Gebhard har med en ton, som om
19170: hon icke skulle vilja veta af någon motsägelse, uttalat sitt missbilli-
19171: gande af dem i denna kammare, som vedervågat att förena sig
19172: om den första reservationen. Hon har gått så långt, att hon gjort
19173: det på samtliga härvarande kvinnliga representanters vägnar. Det är
19174: den gamla frågan, som ju fm Gebhard specielt egnat sig åt, att dela
19175: denna kammare i två motsatta hälfter, den kvinnliga och manliga.
19176: Oaktadt det grymma hotet vedervågar emellertid också jag att med
19177: min röst förena mig om den första reservationen. J ag gör det därför,
19178: att jag har det förtroende till våra domstolar, att de inom den latitud,
19179: som lagen enligt denna reservation skulle lämna, förstå att tillämpa
19180: frihetsstraff, där sådant är påkalladt, medan de dock skulle hafva
19181: möjlighet att, där frihetsstraff vore för strängt, ådöma böten. När
19182: man har skridit till att minska de antal grupper, i hvilka dessa slag
19183: af förbrytelser enligt nuvarande lag äro delade, så får man finna sig
19184: i att latituden blir större. Det kan man icke undgå, om man icke
19185: vill att domaren skall döma orätt, hvilket han ovillkorligen, under
19186: fömtsättning att utskottsbetänkandet blefve lag, komme att göra i de
19187: fall som framhållits af hrr Stigzelius och Cederberg. Men jag går
19188: längre än så. J ag vågar, på samma gång jag förenar mig om reser-
19189: vationen n:o I, icke allenast icke vara ense om reservationen n:o 2,
19190: 428                   Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19191: 
19192: 
19193:  utan yrka på bibehållandet af tolfårs åldem såsom den, hvilken
19194:  vore bestämmande i fråga om allmän åklagares rätt att i dessa saker
19195:  taga sig talan utan målsmans begifvande.
19196:       Det var ganska märkligt att höra den första talarinnan i afton
19197:  dela människorna i sådana öfverklass-människor, för hvilka ett
19198:  skyltande i rättegångsreferaten kunde vara ovälkommet, och sådana
19199:  simpla, vanliga människor, för hvilka detta skulle betyda ingenting
19200:  alls. För min del håller jag före att äfven den unga flickan af under-
19201:  klass, om hon hör till ett godt hem, skall känna sig ohyggligt för-
19202: fördelad, om hon mot sin vilja skall få se sin förseelse eller rättare
19203:  den andres förseelse med alla detaljer utmålad i tidningsprässen.
19204:  Man måste tänka på dessa stackars offer mera än petitionärema i detta
19205:  fall i sin heliga ifver det gjort. Och jag ber att fästa denna samma
19206:  talarinnas uppmärksamhet vid, att hon troligen dock gjorde sig
19207: skyldig till ett misstag, då hon sade, att allmän åklagare icke får
19208: taga sig talan i dessa saker utan angifvelse från målsmans sida.
19209: Det är för ingen del fallet. Angifvelserna kunna mycket väl också
19210: enligt nu gällande lag utgå från dem, som särskildt intressera sig
19211: för att fästa allmänna åklagarens uppmärksamhet vid dessa saker,
19212: och jag har anledning att tro, att i detta afseende ett mycket stort
19213: intresse under den närmaste tiden kommer att utvecklas. Man
19214: behöfver således alls icke hysa några farhågor för att icke angifvelser
19215: på detta område hos allmän åklagare skola göras. Men allmänna
19216: åklagaren bör då vända sig till målsmannen och fråga honom, om
19217: han medger åtalets väckande. Kanske är det malplacerad finkäns-
19218: lighet såsom fröken Gripenberg så vackert uttrycker sig i sin
19219: reservation, men min rättskänsla säger, att den unga flickan icke
19220: mot sin vilja bör utsättas för denna ytterligare skam, allraminst
19221: om hon är den oskyldiga parten. Det är därför jag icke i detta afseende
19222: kan gå damernas ärende, så gärna jag också eljes gör det, utan
19223: måste uttala mig emot lagutskottets betänkande i denna del.
19224:      J emte det jag förenar mig om reservationen n:o I, ville jag därtill
19225: foga, att utskottets uttalande beträffande den ålder, som vore
19226: bestämmande för åklagarens rätt att ingripa, borde utgå och ålders-
19227: gränsen förblifva oförändrad.
19228: 
19229:     Ed. W e i j o 1 a : Mitä tässä edelliset miespuhujat ovat lausuneet
19230: siitä näkökannasta, että 15 vuorlen ikäinen tyttö myös viettelisi
19231: miehiä tällaisiin rikoksiin, en voi olla ollenkaan sitä mielipidettä.
19232: Voipi olla joku sellainen tapaus, mutta tämä ei voi olla mikään
19233: yleisempi ilmiö eikä se sen takia saisi tulla kysymykseenkään tässä
19234: lainlaadinnassa eikä voisi antaa ollenkaan aihetta siihen, että tämä
19235: asia palautettaisiin jälleen lakivaliokuntaan.      Muuten toivoisin,
19236: että ne mieshenkilöt, jotka eivät ole mitään lausuneet, olisivat
19237: kovemman rangaistuksen puolella, mikä esiintyy valiokunnan mie-
19238:                   R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen.               429
19239: 
19240: tinnössä, mutta siitä en tahdo tällä kertaa mitään sanoa. Toivoisin
19241: vaan, että tämä lykättäsiin suureen valiokuntaan.
19242:     Ed. Å n g e s 1 e v ä: Tuntunee sivistyneen kansan keskuudessa
19243: säälimättömältä, että laaditaan ankaria lakeja, mutta me elämme
19244: kuitenkin sellaisessa ajassa, että lain ankaruus on tarpeen. Me olemme
19245: tekemisessä rikoksen kanssa, joka on suurimpia rikoksia, mitä kristi-
19246: kunnan keskuudessa saattaa tapahtua, ja senvuoksi eivät mitkään
19247: rangaistukset ole liian ankaria tällaisesta rikoksesta. Täällä on pu-
19248: huttu, että yritys ei olisi rangaistava. Mutta yritys on rikos, se on
19249: rikos siihen määrään, että se on ensimäinen, joka surmaa nuoren nai-
19250: sen siveellisen elämän. Yrittäjä voi vietellä useampiakin ja jättää
19251: sitte nuoren naisen likaisiin ajatuksiin ja mielikuviin. Ne mielikuvi-
19252: tukset saastuttavat yhä enemmän ja enemmän hänen sielunsa ja
19253: hän joutuu helpommin alttiiksi pienemmiHekin viettelyksille, jotka
19254: häntä kohtaavat.
19255:     Minä ehdottomasti pysyn toisen vastalauseen kannalla ja toivoi-
19256: sin, että toinen vastalause hyväksyttäisiin.
19257: 
19258:     Ed. v. T r o i 1: Afven jag dristar mig att i denna fråga ansluta
19259: mig till hrr Stigzelius och Cederberg. Tillika kan jag icke underlåta
19260: att uttala min tacksamhet för det stora erkännande, som hr Schy-
19261: bergson här har gifvit domaren i vårt land, då han ansett, att man
19262: med fullt förtroende kan åt domaren öfverlämna den stora pröfnings-
19263: rätt, som honom enligt nu gällande lag tillkommer, och som skulle till-
19264: komma honom, om åsikterna i första reservationen blefve af.landt-
19265: dagen omfattade. Särskilda af de ärade talarinnorna hafva såsom
19266: stöd för deras åsikt angående åtalsrätten, och såsom bevis för det
19267: haltande i utskottsbetänkandet, bl. a. framhållit, att praxis nu är så-
19268: dan, åtminstone vid en del dornstolar, att brott af den art, hvarom
19269: i 7 §: 20 kap. stadgas, vid domstolarna handläggas inför slutna dörrar,
19270: Och det har tillika antydts, att denna praxis skulle vara vidtagen
19271: med hänsyn till den brottslige. Såsom själf domare och då jag
19272: själf mången gång tillgripit denna åtgärd, att handlägga sådana
19273: mål inför slutna dörrar, kan jag försäkra talarinnorna, att detta
19274: icke skett af hänsyn till den brottslige, utan tvärtom med hänsyn till
19275: just offret för denna förbrytelse; och jag kan tillika försäkra, att
19276: samma uppfattning öfverallt hos hvarje domare gjort sig gällande,
19277: då han ansett det vara nödigt,att skrida till en sådan åtgärd.
19278: 
19279:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Täällä on toista vastalausetta
19280: puolustettu niin hyvillä syillä, että niihin ei enää tarvitse mitään
19281: lisätä. Pyytäisin sen vuoksi lyhyesti vain kannattaa toista vasta-
19282: lausetta. - Samalla kuitenkin rohkenisin tällä kertaa hiukan toi-
19283: mittaa edustaja Huoposen virkaa ja kunnioittavimmin pyytää, että
19284: tätä keskustelua ei enää kovin pitkälle jatkettaisi, koska mitään
19285: 430                      Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19286: 
19287: 
19288: uusia äänestyksen tulokseen vaikuttavia näkökohtia tuskin enää
19289: tulee esille.
19290: 
19291:     Ed. Pöysti: Tahdon vaan lyhyest.i ilmoittaa kantani ja mai-
19292: nita, että myöskin olen aivan kokonaan toisen vastalauseen kan-
19293: nalla. Jos ajattelee todellakin, minkälaisissa oloissa ovat köyhät
19294: kasvavat tyttörukat meidän maassamme, täytyy myöntää, että se
19295: mitä toinen vastalause tarkoittaa ja mitä puheenaolevassa asiassa
19296: ed. Gripenberg toi esiin, on aivan täyttä totta.
19297: 
19298:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19299: 
19300:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty neljä
19301: eri muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Saraste, ed. von Alfthanin
19302: ja Tulikouran kannattamana ehdottanut, että mietintö palautettaisiin
19303: takaisin lakivaliokuntaan, jotta· ne näkökohdat, jotka ovat esitetyt
19304: ensimäisessä vastalauseessa, tulisivat mietinnön perusteluissa huo-
19305: mioon otetuiksi. Tulen nimittämään tätä ed. Sarasteen ehdotuk-
19306: seksi. Toiseksi on ed. Gripenberg useampien kannattamana puo-
19307: lustanut valiokunnan mietintöön liitettyä toista vastalausetta; tulen
19308: nimittämään tätä ehdotusta toiseksi vastalauseeksi. Kolman-
19309: neksi on ed. Stigzelius, joka myöskin on saanut kannatusta, ehdottanut
19310: että eduskunta päättäisi valiokunnan perusteluista 4 sivulla poistaa
19311: lauseen, joka alkaa sanoilla •>Valiokunnan enemmistö>> ja päättyy
19312: sanoihin •>olisi kokonaan poistettava~>. Neljänneksi on ed. Schybergson
19313: paitsi että hän on yhtynyt ed. Sarasteen ehdotukseen, myöskin eh-
19314: dottanut mietintöä muutettavaksi siihen suuntaan, että virallinen
19315: syyttäjä saisi viran puolesta nostaa syytettä ainoastaan 12 vuotta
19316: nuorempia tyttöjä vastaan tehdystä siveellisyysrikoksesta, t. s. että
19317: lainsäädäntö tässä kohden jäisi sille kannalle, millä se nykyään on.
19318: Tätä ehdotusta kuitenkaan ei ole kannatettu, joten se ei voi tulla
19319: äänestyksen alaiseksi.
19320:     Ehdottaisin äänestyksen toimitettavaksi seuraavassa järjestyk-
19321: sessä: Koska edustajain Sarasteen ja Stigzeliuksen ehdotukset ovat
19322: vastakkaisia, tulisi niiden välillä ensin äänestettäväksi kumpiko hy-
19323: väksytään, ja sitte voittava ehdotus asetettavaksi vastaehdotuk-
19324: seksi mietintöä vastaan. Sen jälkeen olisi erikseen äänestettävä mie-
19325: tinnön ja toisen vastalauseen välillä.
19326:     Äänestyssuunnitelma hyväksytään.
19327:       Äänestykset ja päätös:
19328:    1) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Sarasteen tekemän
19329: ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on vastaehdotukseksi
19330: hyväksytty ed. Stigzeliuksen ehdotus.
19331:    Äänestyksessä annetaan 67 jaa- ja 97 ei- ääntä, joten ed. Stig-
19332:                                 Työsuunnitelma.                         431
19333: 
19334: 
19335: zeliuksen ehdotus on hyväksytty vastaehdotukseksi mietintöä
19336: vastaan.
19337:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa~; jos
19338: »ei>) voittaa, on ed. Stigzeliuksen ehdotus hyväksytty.
19339:      Äänestyksessä annetaan 136 jaac ja 45 ei-ääntä, joten valiokunnan
19340: mietintö on tässä kohden hyväksytty.
19341:      3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos
19342: »ei» voittaa, on toisen vastalauseen ehdotus hyväksytty.
19343:      Äänestyksessä annetaan 145 jaa- ja 43 ei-ääntä, joten valiokunnan
19344: mietintö on tässäkin kohden ja samalla myös kokonaisuudessaan
19345: hyVäkSytty.
19346: 
19347: 
19348:             6) Pankkivaltuusmiesten ja tillntarkastajaln vaali.
19349: 
19350:    Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö n:o 3, koskeva Pankki-
19351: valtuusmiesten ja Pankin tilintarkastajain vaalia.
19352:    Mietintö hyväksytään keskustelutta.
19353: 
19354: 
19355:                            7)     Työsuunnltelma.
19356: 
19357:     F.sitetään Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-
19358: istuntoja ja valiokuntia varten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä.
19359:     I § hyväksytään keskustelutta. Samoin järjestänsä 2 ja 3 § ynna
19360: 4 §:stä alkulause sekä Perustus 1 a kiva 1 i o kuntaa jä
19361: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a koskevat osat.
19362:     L a k i v a 1 i o k u n t a a koskevan kohdan johdosta lausuu
19363: 
19364:     Ed. K. H ä mä 1 ä i ne n: Tässä on lakivaliokunta jättänyt
19365: toiseen luokkaan erään asian, joka minun mielestäni on siksi tärkeä,
19366: että sen olisi pitänyt saada näillä valtiopäivillä käsiteltäväksi ja sen
19367: vuoksi työsuunnitelman ensimäiseen luokkaan. On nimittäin selvää
19368: - ja se on valiokunnissakin käsitetty tätä työsuunnitelmaa laadit-
19369: taessa-, ettei tällä istuntokaudella ennätetä ottaa esille niitä asioita,
19370: jotka jäävät toiseen luokkaan. Minä tarkoitan ed. Siveniuksen y. m.
19371: allekirjoittamaa anomusehdotusta rautatieläisten oikeudellisen ase-
19372: man parantamisesta eli komitean asettamisesta valmistamaan ehdo-
19373: tusta muutokseksi rautateiden hallinnosta annetun asetuksen 24 ja 25
19374: §:ään. Tämä anomusehdotus oli lakivaliokunnassa esillä jo edelli-
19375: sellä istuntokaudella, ja silloin se arvan kautta pääsi ensimäiseen
19376: luokkaan.       Sosialidemokraattisen ryhmän edustajat ehdottivat
19377: sitä nytkin ensimäiseen luokkaan, mutta asia tuli valiokunnassa
19378:  arvalla ratkaistavaksi ja arpa ratkaisi niin, että se jäi toiseen luokkaan.
19379:  Kyseessä oleva asia on kuitenkin erittäin tärkeä, eikä valiokunnassa
19380: 432                    Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19381: 
19382: niiden muutamien porvarillisiin puolueisiinkuuluvien maalaisedusta-
19383: jain puolelta, jotka toisten samoihin puolueisiin kuuluvien edusta-
19384: jain kanssa äänestivät asian ensimäiseen luokkaan asettamista vastaan,
19385: tuotu esiin muita perusteluita kuin viittailuja siihen, että tämä
19386: muka olisi sellainen >>kaupunkilaisasia>>, ettei sitä sovi ottaa esille.
19387: Tämä peruste on nyt kumminkin sellainen, että sen pätemättömyys
19388: ilman muuta on selvä. Ehdotan siis tähän työsuunnitelmaan sellaista
19389: muutosta, että tämä ed. Siveniuksen y. m. anomus asetettaisiin ensi-
19390: mäiseen luokkaan. Kun kuitenkin useimmat ensimäiseen luokkaan
19391: kuuluvista asioista ovat jo edellisellä istuntokaudella suuressa määrin
19392: valmisteltuja, niin en tahdo esittää sanottua anomusta ensimmäisten
19393: joukkoon, vaan tahtoisin sen tulevan n:ksi tässä ensimäisessä
19394: luokassa.
19395: 
19396:     Ed. S i v e n i u s : Jokainen kyllä myöntää sen tosiseikan,
19397: että oikeutta pitäisi saada kaikille kansalaisille, ja kun tulee kysy-
19398: mys oikeuden hankkimisesta vääryyttä kärsineille, niin nousee jokai-
19399: sen myötätunto sitä puolustamaan. Kuitenkin, jos nyt hyväksyt-
19400: täisiin työsuunnitelma ilman että tätä kyseessä olevaa asiaa muu-
19401: tettaisiin ensimäisen luokan asiaksi, tulisi toistakymmentä tuhatta hen-
19402: keä käsittävä rautatieläisjoukko yhä edelleen tietämättömiksi ajoiksi
19403: jäämään ilman oikeutta. Sillä ilman sitä he todellisuudessa kuitenkin
19404: ovat nykyään, jolloin kurinpito-ohjesääntö rautatiellä on sellainen
19405: kuin tiedetään sen olevan, ja jota juuri tässä anomuksessa koetetaan
19406: saada siedettävämmälle kannalle. Kun tiedetään, että tavallinen rikos-
19407: laki ensinnä rankaisee rautatienpalvelijaa, niin tiedetään samalla,
19408: että toinen tuomio kohtaa häntä virasta erottamisella, ja kun tuo
19409: on kaikki tapahtunut, niin tulee kolmas tuomio eläkelaitoksen puo-
19410: lelta, joka siirtää hänet eläkkeettömäksi. Näin ollen rautatiemies
19411: hairahduksen tehtyään, vaikkapa vähemmänkin, tulee kolmen tuo-
19412: mion alaiseksi. Jos eduskunta yhä edelleen tahtoo pidättää sen lai-
19413: toksen, etenkin sen palvelijakunnan semmoisessa asemassa, niin
19414: minä en todellakaan tiedä millä tavalla ja millä sanoilla voitaisiin
19415: meidän maamme yksikamarisesta eduskunnasta puhua. Minä pitem-
19416: mittä puheitta pyydän saada kannattaa ed. Hämäläisen tekemää
19417: ehdotusta tämän kysymyksessä olevan asian siirtämisestä n:ksi.
19418: 
19419:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19420: 
19421:       Äänestys ja päätös:
19422: 
19423:     Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen, äänestää ~jaa>>;
19424: jos >>eiD voittaa, on ed. Hämäläisen ehdotus hyväksytty.
19425:     Äänestyksessä annetaan 88 jaa- ja 90 ei-ääntä. I,akivaliokunnan
19426: työsuunnitelman 2 osastossa oleva ed. Siveniuksen y. m. anomus-
19427:                             Työsuunnitelma.                           433
19428: 
19429: 
19430: ehdotus N:o 192, komitean asettamisesta valmistamaan ehdotusta
19431: muutoksiksi rautateiden hallinnosta annetun asetuksen 24 ja 25
19432: §:ään, siirretään siis mainitun valiokunnan työsuunnitelman 1 osastoon
19433: yhdenneksitoista asiaksi, minkä johdosta kummankin osaston loppu-
19434: puolella lueteltujen asianjärjestyskirjaimet muutetaan niinkuin tämä
19435: siirto vaatii.
19436:    T a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a koskevan kohdan johdosta lausuu
19437:     Ed. G y 11 i n g : Eduskunta on ennen päättänyt lähettää talous-
19438: valiokuntaan ed. Tannerin y. m. anom. ehd. n:o 193 valtion omistaman
19439: maaomaisuuden säilyttämisestä valtion hallussa ja eräiden yhtiöiden
19440: ja yksityisten veivoittamisesta laissa tarkemmin määrättävillä
19441: ehdoilla valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä- ja viljelysmaat.
19442: Tätä asiaa ei kuitenkaan ole otettu talousvaliokunnan työsuunnitel-
19443: maan, koska tuo suunnitelma jo oli tehty, kun tämä asia talousvalio-
19444: kuntaan siirrettiin. Kuitenkin pitäisin luonnollisena, että se siihen
19445: otettaisiin toisena asiana käsiteltäväksi, nim. armollisen esityksen
19446: n:o 2 jälkeen. Pyydän senvuoksi, että mainitsemani anomusehdo-
19447: tus siirettäisiin toiselle sijalle talousvaliokunnan työjärjestykseen.
19448: 
19449:    Ed. A n t o n H u o t a r i : Minä pyydän kannattaa ed. Gyllingin
19450: ehdotusta.
19451: 
19452:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19453: 
19454:     Puhemies: Puhemiesneuvoston ehdottamaan työsuunnitel-
19455: maan mikäli se koskee talousvaliokuntaan lähetettyjä asioita, on ed.
19456: Gylling, ed. Huotarin kannattamana, ehdottanut tehtäväksi sen
19457: muutoksen, että ed. Tannerin y. m. anomusehdotus n:o 193, joka
19458: nyt on maatalousvaliokunnan asioiden joukossa d) kirjaimen koh-
19459: dalla ja jonka eduskunta jo aikaisemmin on päättänyt jättää
19460: talousvaliokunnan valmisteltavaksi, siirrettäisiin talousvaliokunnan
19461: työsuunnitelmaan sen toiseksi asiaksi.
19462:    länestys ja päätös:
19463:    Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen tässä kohden,
19464: äänestää >>jaa>>; jos >>ei~ voittaa on ed. Gyllingin ehdotus hyväksytty.
19465: 
19466:    Jaa-äänet ovat voitolla. Työsuunnitelman Talousvaliokuntaa
19467: koskeva osa on siis hyväksytty Puhemiesneuvoston ehdotuksen
19468: mukaisena.
19469: 
19470:    P a n k k i v a 1 i o k u n t a a koskeva kohta hyväksytään kes-
19471: kustelutta, samoin L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a kos-
19472: keva kohta.
19473:                                                                  28
19474: 434                    Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19475: 
19476: 
19477:       Sivistys v a 1 i o kuntaa koskevan kohdan johdosta lausuu
19478: 
19479:     Ed. Raunio: Minulla ei ollut tilaisuutta seurata sivistys-
19480: valiokunnan työtä silloin, kun tätä työsuunnitelmaa tehtiin. Eräs
19481: hyvin tärkeä kysymys, joka on ollut esillä useilla valtiopäivillä,
19482: jo ensimäisilläkin, nim. kotien perustamisesta turvattomille lapsille
19483: ja heidän äideilleen, on sivistysvaliokunnan työjärjestyksessä jätetty
19484: viimeisten asioiden joukkoon. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että
19485: se sietäisi tulla ainakin alotteen alaiseksi valiokunnassa. Varsinkin
19486: kun tämä näin tärkeä asia on jo kaksilla edellisillä valtiopäivillä
19487: jätetty viimeiseksi. Minä pyytäisin ehdottaa, että tämä asia siir-
19488: rettäisiin kuudenneksi asiaksi. Kun katson tätä työsuunnitelmaa,
19489: niin mielestäni moni muu vähempiarvoinen kysymys on asetettu
19490: tämän tärkeän asian edelle.
19491: 
19492:     Ed. P ä r s s i n e n: Täällä eduskunnassa on aivan yleistä, että
19493: kun on tilaisuus sanoilla asettua osottautumaan siveellisyyden ja
19494: hyvien asiain kannattajaksi, niin silloin keskustasta ja oikeistosta
19495: nousee suuri liuta, vallankin naispuhujia. Se on sattunut tänäänkin
19496: erään sellaisen siveellisyysasian yhteydessä. Minä pyydän sen joh-
19497: dosta sanoa, että tuo on paljon porua ja vähän villoja. Sen sijaan
19498: kun tulee kysymys pahan syiden poistamisesta, niin ollaan valmiit
19499: syrjäyttämään tällaiset asiat, kuten tämäkin sivistysvaliokunnan
19500: työjärjestys tässä osoittaa. Kun juuri tämä anomus, jota tässä on
19501: kuudennelle tilalle puollettu, tarkoittaa poistaa niitä vaikuttimia,
19502: jotka luovat rikollisuutta, se tarkoittaa yhteiskunnan puolelta tur-
19503: vata sellaisten kasvatusta, tulevaisuutta ja olemassaoloa, jotka ovat
19504: siinä asemassa, etteivät voi itse itsestään huolta pitää, niin minun
19505: mielestäni se on kysymys, joka on mitä tärkein, varsinkin niistä
19506: asioista, joita sivistysvaliokunnalle on jätetty. Sentähden minä kan-
19507: natan sitä ehdotusta, jonka ed. Raunio täällä teki.
19508: 
19509:    Ed. A h 1 r o o s: J ag dristar föreslå för landtdagen, att frågan
19510: om anordnande af nykterhetsundervisning i fångvårdsinrättnin-
19511: garna, som är upptagen såsom 17:de ärendet, måtte framskjutas till
19512: 3:dje gruppen.
19513: 
19514:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19515: 
19516:     P u h e m i e s: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on tehty
19517: kaksi eri muutosehdotusta. Ed. Raunio on ed. Pärssisen kannatta-
19518: mana ehdottanut, että tässä ehdotuksessa oleva, 13 kohdalla a) kir-
19519: jaimella merkitty anomusehdotus n:o 54 siirrettäisiin kuudenneksi.
19520: Ed. Ahlroos on sitte ehdottanut, että samassa ryhmässä oleva 17
19521: asia, ed. Sohlbergin y. m. anomusedotus raittiusopetuksen järjes-
19522:                                 Pöydälle panoja.                            4.35
19523: 
19524: 
19525: tämisestä vankeinhoitolaitoksiin, siirrettäisiin kolmanteen ryhmään.
19526: Ed. Abiroosin ehdotusta ei ole kannatettu, joten ei se voi tulla äänes-
19527: tyksen alaiseksi.
19528: 
19529:     Äänestys ja päätös:
19530: 
19531:     Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen tässä kohden,
19532: äänestää »jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Raunion tekemä ehdotus
19533: hyväksytty.
19534:     Äänestyksessä annetaan 95 jaa- ja 76 ei-ääntä, joten Puhe-
19535: miesneuvoston ehdotus siinä kohden on hyväksytty.
19536:     M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a, T y ö v ä e n a s i a i n v a 1i o-
19537: k u n t a a j a K u n n a 11 i s v a 1 i o k u n t a a koskevat kohdat
19538: hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
19539: 
19540:                            8-12} Pöydälle panoja.
19541: 
19542:     Esitetään ja pannaan puhemiesneuvoston ehdotuksesta p ö y-
19543: d ä 11 e ensi perjantain istuntoon
19544:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa teh-
19545: tyjen metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista tarkoitta-
19546: vien eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten johdosta.
19547:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o I eduskuntaesityk-
19548: sestä, joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinonharjoittamisen oi-
19549: keudesta.
19550:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksestä,
19551: joka sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista.
19552:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 3 eduskuntaesityk-
19553: sestä, joka sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä.
19554: ~ Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle teh-
19555: dyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka tarkoit-
19556: tavat voimassa olevan Palkkaussäännön tarkastamista tahi ku-
19557: moamista sekä uuden työsopimusta koskevan lain aikaansaamista.
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                       Vapautus valiokunnan jäsenyydestä.
19562: 
19563:     Ed. Kiviojalle myönnetään sairauden takia vapautus Suuren
19564: v a 1 i o kunnan jäsenyydestä.
19565: 
19566:    P u h e m i e s: Koska asianomaisten vaalimääräysten 13 §:n
19567: mukaan suuresta valiokunnasta eronneen tilalle on astuva lähim-
19568: män äänimäärän saanut ehdokas siitä ehdokaslistasta, jolla pois-
19569: tunut jäsen on valittu, tulee tämän johdosta puhemiehistö ynnä
19570: 436                  Istunto 15 p. syyskuuta 1908.
19571: 
19572: 
19573: asiantuntija jatkamaan nimien lukemista ja äänten laskemista suu-
19574: ren valiokunnan jäsenten vaalissa, siten määrätäkseen kuka tulee ed.
19575: Kiviojan tilalle Suureen valiokuntaan.
19576: 
19577: 
19578: 
19579:     Seuraavat istunnot ovat huomenna keskiviikkona klo 5,30 i. p.,
19580: jolloin Eduskunnalle annetaan kolme uutta armollista esitystä, ja
19581: sitte ensi perjantaina klo 6 i. p.
19582: 
19583:    Istunto päättyy klo g,55 i. p.
19584: 
19585:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
19586: 
19587:                                                Ph. Suuronen.
19588:     18. Keskiviikkona 16 p. syyskuuta
19589:                              klo 5,30 i. p.
19590: 
19591:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Nissinen, Tuomikoski,
19592: Wichmann ja Vikman.
19593: 
19594:                            Suuri valiokunta.
19595: 
19596:     Puhemiesneuvoston puolesta ilmoitetaan, että ed. P a 1o hei m o
19597: tulee ed. Kivi o j a n sijaan Suuren v a 1 i o kun n a n jäse-
19598: neksi.
19599: 
19600: 
19601:                        Uusia armolllsia esityksiä.
19602: 
19603:     Ilmoituksen jälkeen saapuu täysi-istuntoon Senaattori 0. S te n-
19604: r o t h, joka antaa Eduskunnalle armolliset esitykset N:o I I siitä
19605: verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä
19606: sanotun veron käyttämisestä, N:o 12 suostuntaverosta mallasjuo-
19607: main valmistamisesta, ja N:o 13 koskeva asetusta maanvuokrasta
19608: maalla.
19609: 
19610:     P u h e m i e s Eduskunnan puolesta kiittää annetuista armolli-
19611: sista esityksistä, lausuen että Eduskunta on ne ottava perustus-
19612: lainmukaisesti käsitelläksensä.
19613: 
19614: 
19615: 
19616: 
19617:                         Lähetyksiä valiokuntiin.
19618: 
19619:     P u h e m i e s : Koska äsken annetut armolliset esitykset jo ovat
19620: eduskunnalle jaetut ja edustajat arvatenkin tuntevat esitykset
19621: sisällykseltään, ja kun samalla on tärkeätä, että ne niin pian kuin
19622: suinkin joutuvat asianomaisten valiokuntien käsiteltäviksi, on puhe-
19623: miesneuvosto katsonut voivansa ehdottaa, että jo tässä istunnossa
19624:                                                               28*
19625: 438                    Istunto 16 p. syyskuuta 1908.
19626: 
19627: 
19628: esitettäisiin nuo esitykset valiokuntaan lähetettäviksi. Tämä ehdotus
19629: tietysti edellyttää, ettei lähetekeskustelua synny ja ettei myöskään
19630: kukaan tahdo esityksiä pöydälle.
19631: 
19632:    Tämän jälkeen esitetään ja lähetetään Puhemiesneuvoston
19633: ehdotuksesta:
19634: 
19635:                 Valtiovarainvaliokuntaan
19636: 
19637:    arm. esitys N:o I I siitä verosta, joka paloviinan valmistuksesta
19638: on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä, ja samoin
19639:    arm. esitys N:o 12 suostuotaverosta mallasjuomain valmista-
19640: misesta; sekä
19641: 
19642:                   Maatalousvaliokuntaan
19643: 
19644:       arm. esitys N:o 13, koskeva asetusta maanvuokrasta maalla.
19645: 
19646: 
19647: 
19648: 
19649:       Seuraava Istunto on ensi perjantaina klo 6 i. p.
19650: 
19651:       Istunto päättyy klo 5, 50 i. p.
19652: 
19653:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
19654: 
19655:                                                        Ph. Suuronen.
19656:        19. Perjantaina 18 p. syyskuuta
19657:                               klo 6 i. p.
19658: 
19659:                            Päiväjärjestys.
19660:    nmoituksia:
19661: 
19662:                  Ensimmäinen käsittely:
19663: 
19664:     1) Ehdotus asetukseksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyk-
19665: sestä annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin
19666: kuuluviksi.
19667:     2) Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
19668:    3) Ehdotus laiksi ammattivaltuustoista.
19669:     4) Ehdotus laiksi elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä.
19670:    5) Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset, jotka tarkoittavat
19671: voimassa olevan palkkaussäännön tarkastamista tahi kumoamista
19672: sekä uuden työsopimusta koskevan lain aikaansaamista.
19673: 
19674: 
19675:           Pöydälle panoa varten esitetään:
19676: 
19677:     6) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6 kahden Edus-
19678: kunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat,
19679: toinen sellaisia tiloja, joita tehtaat tilan asukasten edellä ovat pe-
19680: rinnöksi ostaneet, ja toinen n .. k. sukuoikeustiloja.
19681:     7) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 säästöpankkiasetuksen I
19682: §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
19683: 
19684: 
19685: 
19686: 
19687:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Antila, Bäck,
19688: Heikkilä, Heikkinen, Herrala, Kares, Kivioja, Koponen, Nissinen,
19689: Paloheimo, Tainio ja Wichmann.
19690: 440                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
19691: 
19692: 
19693:                                Ilmoitusasiat.
19694:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: sairauden takia, josta on
19695: esitetty lääkärintodistus, ed. Koponen toistaiseksi ja ed. Antila ensi
19696: tiistaihin saakka sekä perheessään sattuneen sairauden takia, ed.
19697: Kannisto huomispäivästä tämän kuun 25 p:ään; yksityisten asiain
19698: takia ed. Anton Huotari tämän istunnon alkupuolesta, ed. Kares
19699: ja Tainio tämän päivän istunnosta sekä ed. A. Eronen ja Heimonen
19700: ensi viikon ajaksi.
19701: 
19702: 
19703:                            Suuri valiokunta.
19704:     Puheenvuoron saa
19705:     Ed. P a 1 m e n : Minä olen tullut valituksi suureen valiokuntaan
19706: jäseneksi, mutta kokemus on jo ehtinyt osottaa, että minun on peräti
19707: vaikea olla säännöllisesti mukana sen istunnoissa, koska valtiovarain-
19708: valiokunnan työt jossain määrin siitä kärsivät. Nämä lähimmät
19709: viikot tulevat olemaan siksi tärkeät sekä valtiovarainvaliokunnalle
19710: että suurelle valiokunnalle, että katson velvollisuudekseni, jotta
19711: voisin täyttää velvollisuuteni yhdellä taholla, pyytää vapautusta
19712: suuren valiokunnan jäsenyydestä.
19713:       Päätös:
19714:     Eduskunta suostuu ed. Palmenin pyyntöön päästä vapaaksi
19715: Suuren valiokunnan jäsenyydestä ja tulee Puhemiehistö ynnä
19716: asiantuntija toimittamaan sen Suuren valiokunnan jäsenten vaalin
19717: jatkamisen, joka vaalimääräysten 13 §:n mukaan tarvitaan sijaisen
19718: määräämiseksi.
19719: 
19720:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
19721:                           t)    Metsästysasetus.
19722:                                   (1 K.)
19723:    Esitetään I.-aki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5·
19724:    Mietinnöstä otetaan ensimmäisen käsi t te 1 y n alai-
19725: seksi siinä oleva
19726:    Ehdotus asetukseksi lokakuun . 20 p:nä 1898 metsästyksestä
19727: annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuulu-
19728: viksi.
19729:    Mietinnön 12 ja 13 sivulla ehdotetun anomuksen käsitteleminen
19730: lykätään toimitettavaksi mainitun asetusehdotuksen kolmannen
19731: käsittelyn tapahduttua ja sen yhteydessä.
19732:    Keskustelu:
19733:     Ed. W a a r a 1 a : Kun minä olen ollut yhtenä sen eduskunta-
19734: esityksen allekirjoittajista, joka ainakin osaksi näyttää olleen valio-
19735:                             Metsästysasetus.                       441
19736: 
19737: 
19738: kunnan mietinnön pohjana ja vaikka minua miellyttää tämä valio-
19739: kunnan mietintö, - sillä onhan valiokunta tässä pannut huomiota
19740: jotakuinkin esitysehdotuksessa anotuille seikoille, vaikkakin tärkein
19741: kohta minun mielestäni näyttää valiokunnalta jääneen huomioon
19742: ottamatta- niin pyydän sen johdosta saada sanoa jonkun sanan.
19743:     Esitysehdotuksessa anottiin muun muassa, että nykyään
19744: voimassa olevan metsästysasetuksen 23 § hyväksyttäisiin sellaiseksi,
19745: että se oikeuttaisi maan pohjoisimpien seutujen, s. o. Lapin, Kemin
19746: ja Oulun kihlakunnan pohjoisosan asukkaita käyttämään hyödyllisten
19747: otusten pyyntiin satimia ja ansoja. Minä kyllä uskon, että valio-
19748: kunnalla ei tässäkään ehkä olisi hyvää tahtoa puuttunut, mutta
19749: minusta näyttää siltä, että valiokunta ei tunne ammattimetsästystä
19750: eikä ammattimetsästäjän pyydystapoja, mikä selviää siitäkin,
19751: että valiokunta on tähän pykälään nähden asettunut samalle kan-
19752: nalle kuin vuoden 1897 valtiosäädyt, jolloin nykyään voimassa oleva
19753: metsästyslaki laadittiin.
19754:     Se periaate, minkä nojalla 1897 valtiosäädyt, ja samoin myöskin
19755: laki- ja talousvaliokunta, koettavat tukea sadin- ja ansapyynnin
19756: rajoittamista, että muka näillä pyydyksillä kidutetaan lintuja,
19757: ei ensinkään pidä paikkaansa ainakaan sadinpyyntiin nähden.
19758: Epäämätön tosiasia on nim., että sadinpyyntitapa on ainoa, jonka
19759: kautta lintu ei milloinkaan jää kitumaan; ja minun täytyy sanoa,
19760: että joka sadinta pitää kidutuspyydyksenä, se ei tunne, mikä sadin on.
19761: Juuri se seikka, että valiokunta on asettunut sille kannalle, että
19762: mainittu 23 §saisi jäädä entiselleen, antaa minulle aiheen siihen luu-
19763: loon, että valiokunnan jäsenet eivät ole tunteneet tätä pyydystä.
19764: Mitä nyt sitte ansa- ja laukkupyyntiin tulee, niin minä myönnän,
19765: että jossakin tapauksessa näissä voi lintu jäädä henkiin. Mutta kun
19766: ottaa huomioon sen, että ne pyydystäjät, jotka tätä pyyntiä har-
19767: joittavat, aina kokevat pyydyksensä huolellisesti, niin tämän kautta
19768: estyy kidutus näissäkin pyydyksissä, eikä niitä ole siis pidettävä
19769: niin vaarallisina kuin asiantuntemattomien taholla luullaan.
19770:     Jos nyt tätä sääliväisyysperiaatetta todella tahdotaan ajaa -
19771: niinkuin sitä nyt tässä koetetaan sadin- ja ansapyyntiin nähden,
19772: tosin aivan ilman syytä, sovittaa - silloin kait ensi kädessä olisi
19773: haulipyssyjen käyttö lintujen ampumisessa kiellettävä, sillä hauli-
19774:  pyssyillä juuri eniten haavoitetaan lintuja, jotka sitten jäävät
19775: kitumaan. Kun on kysymyksessä huvijahtimiesten ajanvietto huvinsa
19776:  vuoksi, silloin näyttää säälintunne unohtuvan, mutta kun on kysy-
19777:  myksessä usean kymmenentuhannen ihmisen pelastus nälkäkuole-
19778:  masta, silloinkas nousee säälintunne lintuja kohtaan ja ilman tosi-
19779: syytä. Voidaanhan sanoa, että lieneekö tällä metsästysasialla sellaista
19780:  merkitystä, että se ansaitsisi mitään huomiota. Mutta minä voin
19781:  vakuuttaa, että meidän maassamme löytyy sellaisia seutuja -
19782:  paitsi 1.-apin kihlakuntaa- Oulun läänin pohjois- ja itäosissa, joille
19783: 442                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
19784: 
19785: 
19786: kulkuneuvojen nykyisillään ollen, metsästys on tärkeä sivuelinkeino,
19787: sillä tämän avulla tuhannet köyhät perheet tukevat toimeentuloaan,
19788: ja siten säästyy moni köyhä perhe nälkäkuolemasta.
19789:      Kymmenvuotinen tämän asetuksen olemassaolo on selvästi
19790: näyttänyt, mihin se on vienyt ne, jotka sitä ovat seuranneet, ovat
19791: joutuneet kärsimään puutetta. Mutta suuri osa rikkoo tätä lakia,
19792: eikä sitä lainkaan seuraa, jotenka se on ollut omiansa opettamaan
19793: lainriklmj aksi.
19794:      Minä rohkenen toivoa, että suuri valiokunta ottaa huomioon
19795: nämä näkökohdat, niin että 23 § tulisi muodostetuksi kolmannessa
19796: vastalauseessa ehdotettuun muotoon.
19797: 
19798:     Ed. H a 1 o n e n: Ainoastaan muutama huomautus. Olen yhtä
19799: mieltä valiokunnan kanssa siitä, että metsästysasetuksen 14 §:n 4
19800: ja 5 kohdassa mainittujen metsälintujen, kuten metson, koppelon,
19801: teeren ja metsäkanan rauhoitusaika on pitkitetty syksyllä aina elo-
19802: kuun loppuun asti. Mutta sitävastoin en voi yhtyä siihen, että rau-
19803: hoitusajan alku keväällä samoille lintulajeille on jätetty entiselleen.
19804: On nim. sillä tavalla - tarkoitan Lapin oloja erittäinkin -, että
19805: Lapissa on vielä huhtikuun alussakin täysi talvi, sillä lumi sulaa
19806: lopullisesti vasta toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kulku-
19807: olot ovat kehittyneet siihen suuntaan, että vielä maaliskuun loppu-
19808: puolella kuljetetaan metsänriistaa Norjan ja Ruotsin kauppa-
19809: paikkoihin, erittäinkin metsäkanoja eli kuten niitä siellä kutsutaan
19810: »riekkoja>>. Koska mitään vahinkoa näiden metsälintujen kehitty-
19811: miselle ei siitä seuraisi, joskin rauhoitusaika niille alkaisi vasta huh-
19812: tikuun I:stä päivästä, s. t. s. pyyntiaikaa keväällä pitkitettäisiin koko
19813: maaliskuun ajaksi, erittäinkin Lappiin nähden, -jos nim. muutosta
19814: ei tahdota tehdä yleiseksi, - niin pyydän, että suuri valiokunta
19815: ottaisi tämän huomautukseni suosiolliseen huomioonsa ja tekisi laki-
19816: ehdotukseen esittämäni muutoksen.
19817: 
19818:      Keskustelun julistettua päättyneeksi asia lähetetään V. J :n 57 §:n
19819: 2   momentin mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
19820: 
19821:                     2) Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.
19822:                                    (1. K.)
19823: 
19824:     Esitetään Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 1.
19825:     Mietinnöstä otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
19826: siinä oleva
19827:      Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
19828:      Mietinnön 35 sivulla ehdotetun anomuksen käsittely sitävastoin
19829: 1 ykätään toimitettavaksi mainitun lakiehdotuksen kolmannen kä-
19830:  sittelyn tapahduttua ja sen yhteydessä.
19831:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.              443
19832: 
19833: 
19834:    Keskustelu:
19835: 
19836:      Ed. V e r a H j e 1 t: Ett välbekant ordspråk säger: >>Gud bevare
19837: oss för våra vänner, med våra fiender reda vi oss nog>>. Denna sats
19838: synes blifva tillämplig äfven på en stor del af den välmening, som
19839: tager sig uttryck vid omorganisationen af samhällsförhållandena
19840: hos oss. Det är icke nog med att de värkliga bristerna i vårt sam-
19841: hällsskick och våra lagar vinna en human lösning. Ett öfverskri-
19842: dande af målet framträder också stundom i förslag, som äro egnade
19843: att verka hindrande på en normal utveckling af de ekonomiska för-
19844: hållandena och att minska möjligheterna för individen att på heder-
19845: ligt sätt lifnära sig och de sina. Det är icke lätt att, omgifven af
19846: kringgärdande lagparagrafer, reda sig i alla de olika förhållanden, som
19847: lifvet bjuder den enskilda människan. Det är därför önskligt, att
19848: lagens fordringar icke utsträckas längre än nödvändigt är. Detta
19849: ville jag tillämpa på § 8 i föreliggande förslag tilllag om näringarna.
19850: Jag har icke, i likhet med utskottets flertal, kunnat besluta mig för
19851: att under alla förhållanden kategoriskt förbjuda barn under 14 år
19852: bedrifvandet af handel och annan näring på vägar och allmänna
19853: platser i hela landet. Det är en beaktansvärd skillnad mellan att
19854: bedrifva handel och näring yrkesmässigt eller tillfälligt, att göra
19855: det å gator, torg, och allmänna platser i de folkrika, på frestelser
19856:  uppfyllda städerna eller i den stilla, fredliga landsbygden. § 8 i lag-
19857:  förslaget tager inga hänsyn därtill, utan utsträcker förbudet kate-
19858:  goriskt till allt och alla. Med kännedom om de svårigheter de mindre
19859:  bemecilade, ofta nödstälda hemmen hafva att kämpa emot, kan man
19860:  icke annat än blott i högsta nödfall vilja förvägra barnen att vid en
19861:  viss ålder efter förmåga och krafter försöka bidraga till försörjningen
19862:  och hemmets bestånd. Om det kan påvisas, att förhållandena i stä-
19863:  derna påkalla ett dylikt förbud, må därför icke landsbygden onödigt-
19864:  vis påläggas ett långt gående tvång i de små utsikter till förvärf,
19865:  som därstädes under stor del af året förefinnas. Till försvar för ett
19866:  öfver hela landet sig utsträckande förbud, har man bland annat
19867:  åberopat sig på delar af den utländska lagstiftningen, men någon
19868:  likforrnighet ruellan våra och de förhållanden, som framkallat dessa
19869:  åtgärder därstädes, förefinnes icke. Vi sakna helt och hållet hos
19870:  oss de folkrika bygderna, som i utlandet mångenstädes göra lands-
19871:  vägarna till väl trafikerade gator och byarna jämförbara med våra
19872:   medelstora städer. Med fästadt afseende vid den omständigheten,
19873:   att man icke kan lärnna barnen alldeles sysslolösa, att landtlifvet
19874:   icke erbjuder någon fara för barnen, om de också stundom (egent-
19875:  ligen blott sommartid) äro i tillfälle att på vägar och allmänna plat-
19876:   ser försälja rnindre naturprodukter eller att på annat sätt mot
19877:   ersättning göra sig sålunda nyttiga, med hänsyn också till de i reser-
19878:   vationen framställda öfriga motiven, vågar jag hoppas, att landt-
19879: 444                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
19880: 
19881: 
19882: dagen ville besluta antagandet af § 8 i den af mig föreslagna föränd-
19883: rade lydelsen.
19884: 
19885:     Ed. S i p p o ne n: Käsillä olevan työväenasiainvaliokunnan mie-
19886: tinnön 8 §:ssä on ikärajan määräämiseen nähden menty liian pitkälle.
19887: Minunkin mielestäni olisi kyllä oikein kieltää 14 vuotta nuoremmat
19888: lapset toimittamasta kauppaa toreilla, kaduilla ja muilla semmoi-
19889: silla yleisillä myyntipaikoilla, mutta toivoisin, että näille lapsille
19890: kumminkin jätettäisiin oikeus, niinkuin kolmannessa vastalauseessa
19891: sanotaan, maaseudulla myydä marjoja y. m. s. tuotteita, sillä maa-
19892: seudulla ei tästä koidu lapsille minkäänlaista pahennusta. Samalla
19893: kuin kannatan tässä kohden kolmatta vastalausetta, toivoisin, että
19894: suuri valiokunta ulottaisi tämän lasten myyntioikeuden myös maa-
19895: seudun rautatieasemiin, sillä maaseutuasemilla eivät lapset joutune
19896: näkemään mitään pahentavaa elämää, ja monikin vähävarainen
19897: perhe voisi kuitenkin sillä tavalla saada ansiota.
19898:      Toisessakin paikassa on valiokunta mielestäni mennyt liian pit-
19899: källe. Se on määrännyt 18 vuotta siksi ikärajaksi, jota nuoremmat
19900: henkilöt eivät saisi harjoittaa tämmöistä elinkeinoa kello 8:n jälkeen
19901: illalla ja ennen kello ;:ää aamulla. Tämä ikäraja on minun mieles-
19902: täni liian korkea, varsinkin kun ottaa huomioon, että eduskunta on
19903: jo ennen myöntänyt 17 vuoden ikäisille henkilöille oikeuden mennä
19904:  avioliittoonkin, joten he jo voivat tulla osallisiksi perhetoimista,
19905:  mahdollisesti tulla perheenäideiksikin ja niin poispäin. Siis minusta
19906: tuntuu, että nämä lakiteokset tulisivat siinä tapauksessa ristiriitaan.
19907:  Taloustoiminnassa on tarpeen yleisissäkin paikoissa myydä talous-
19908: tuotteita ja sentähden on tarvis, että jo 17 vuotiaskin henkilö saisi
19909:  ottaa siihen osaa. Ehdottaisin siis suurelle valiokunnalle, että tämä
19910:  ikäraja alennettaisiin 17 vuoteen.
19911:      Samalla pyydän kannattaa 5 vastalausetta, jossa puolustetaan
19912:  sitä periaatetta, että maakauppiailta myöskin lakkautettaisiin tuo
19913:  erityinen veromaksu, mitä ei kaupunkikauppiailla eikä muillakaan
19914: liikkeenharjoittajilla ole.    Tuntuu minusta sopimattomalta, että
19915:  maakauppiaat tässä suhteessa asetettaisiin poikkeustilaan ja sen-
19916:  tähden kannatan tätä 5 vastalausetta.
19917: 
19918:    Ed. W u ori maa: Verojärjestelmämme on järjestetty van-
19919: hoilta ajoilta siten, että maalaiskansa tulee maksamaan kaikki suo-
19920: ranaiset verot ja rasitukset valtiolle, saavatpa vielä tuulaakin muo-
19921: dossa maksaa lähemmä miljoonan markan verran kaupunkikunnille
19922: heidän kunnallismaksujensa avuksi. Mutta niin epäsuhtaista ja epä-
19923: oikeutettua veroa kuin se, mikä on laskettu maakauppiaitten päälle,
19924: tuskin toista löytyy. Sen kautta suoranaisesti tulee verotettavaksi,
19925: ei maakauppiaat, vaan itse maalaiskansa, lähes puolella miljoonalla
19926: markalla. Sillä se on luonnollista, että kauppiaat eivät sitä omista
19927:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.                445
19928: 
19929: varoistaan maksa, vaan ottavat sen tietysti ulos väestöltä, jolle he
19930: myyvät tavaroitansa. Ja epäsuhteellisemmaksi tulee vero, kun tie-
19931: detään, että kaikki maakauppiaat maksavat yhtä paljon, siis pienen
19932: köyhän kylän maakauppias, jonka liike kokonaisuudessaan on vuo-
19933: dessa ehkä zo,ooo markkaa, maksaa yhtä paljon kuin toinen maa-
19934: kauppias, jonka liike ehkä nousee puoleen miljoonaan. Valiokunta
19935: ei kuitenkaan ole ehdotuksessaan ottanut näitä asioita ollenkaan
19936: huomioonsa, vaan on jättänyt tämän veron entiselleen. Minä sentäh-
19937: den suurelle valiokunnalle pyydän evästää samaa, mitä ed. Sipponen
19938: jo mainitsi, että se yksinkertaisesti pyyhkisi pois tämän verotuksen,
19939: siksi kunnes saadaan uusi verotus, jossa myöskin maakauppiaitten
19940: ammattiveljet kaupungeissa tulevat oikeudenmukaisen verotuksen
19941: alaisiksi.
19942:     Lisäksi pyydän myöskin suurta valiokuntaa varten yhtyä ed.
19943: Sipposen lausuntoon 8 §:n suhteen.
19944: 
19945:     Ed. W e m m e 1 p u u : Tahdon tuoda esiin enavan kantani
19946: lakiehdotuksen 8 §:n ensimäisen momentin suhteen.
19947:     Sitä periaatetta, jonka valiokunta on omaksunut, että lasten
19948: harjoittamalle kaupustelulle yleisillä paikoilla on rajotuksia tehtävä,
19949: olen valmis kannattamaan juuri samoilla syillä kuin valiokuntakin.
19950: Myönnän, että arveluttavia epäkohtia on olemassa varsinkin suurem-
19951: missa kaupungeissa, ja lainlaadinnan apua siellä siis kyllä kipeästi
19952: tarvitaan. Mutta valiokunta on ehdottanut myöskin tämän lain
19953: ulotettavaksi maaseudulle. Siinä suhteessa olen toisella kannalla.
19954: Minusta ovat olosuhteet maalla aivan toiset kuin kaupungissa. Siellä
19955: lasten harjoittamasta kaupustelusta ei ole huomattavampia epäkohtia
19956: olemassa. Ja onhan se luonnollistakin. Olosul1teet eivät siellä johda
19957: lapsia sellaiseen kaupusteluelämään, kuin mihin kaupungissa vie-
19958: kottuvat joutumaan. Lasten ja nuorten henkilöiden harjoittama
19959: kauppa rajoittuu maaseudulla etupäässä kaikenlaisiin luonnon-
19960: tuotteisiin. Lapset poimivat marjoja, sieniä, pyydystävät rapuja,
19961: myydäkseen niitä tilaisuuden sattuessa ohikulkeville maantien
19962: varsilla, laivalaitureilla, satamissa ja toripäivinä yleisillä kauppa-
19963: paikoilla. Kaupan tehtyään iloitsevat, että ovat kyenneet jotakin
19964:  ansaitsemaan. Ja marjojen poiminta on tullut heille halukkaammaksi
19965: nähdessään siitä johtuvan jonkinlaisen tuloksen itselleen. Tällainen
19966: työ raikkaassa metsässä, samoin kun marjojen myyminen ei suinkaan
19967:  ole terveydelle eikä siveellisestikään haitallista, eikä siis kaipaa min-
19968:  käänlaista lainlaadinnan turvaa. Marjojen poiminta on maassamme
19969:  suuressa määrin jäänyt etupäässä lasten tehtäväksi, syystä että
19970:  kesäisin ja syksyisin on täysi-ikäisillä maaseuduilla kiireinen työaika.
19971: Aika ja työvoima ovat silloin kalliita. Voidaan kyllä sanoa, että
19972:  myykööt vanhemmat perheenjäsenet nuorempien kokoamat marjat
19973:  ja muut työntulokset. Mutta tuollainen myyminen juuri kysyy etu-
19974: 446                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
19975: 
19976: 
19977: päässä aikaa, ja aika juuri, kuten sanoin, on siihen vuoden aikaan
19978: kallista. Myöskin on huomattava, etteivät lapsetmaltakoota näitä
19979: tuotteita suurissa erin kerrallansa, eikä kannata silloin vanhempien
19980: uhrata aikaansa ja jonkun kymmenpennin kaupan takia lähteä
19981: myymään näitä kilometrien päähän. Lasten marjainpoimimisintoa
19982: ei pitäisi lainlaadinnalla ehkäistä, sillä rajoittamisen varaa ei siinä
19983: ole. Liiankin vähän maaseudun lapset käyttävät aikaansa tällaiseen
19984: hyödylliseen ja virkistävään työhön kuin miksi voi katsoa marjojen
19985: poiinintaa. Toivoisin, että se lisääntyisi eikä vähentyisi.
19986:      Nykyään on tullut maaseudulla yhä yleisemmin käytäntöön
19987: torikauppa. Kesällä kiireimpänä työaikana voi siellä olla täysi
19988: kauppa käynnissä aamulla jo klo 6 aikana. Kodeista, mistä riittää
19989: useinkin vähin erin taloustuotteita myytäväksi, kuten monista
19990: torpista ja pienemmistä tiloista myydään leipää, juustoa, voita
19991: useinkin vähissä määrin ja lähetetään tätä kauppaa toimittamaan
19992: joku nuorempi perheenjäsen, jota ei kotona työssä tarvita. En ole
19993: puolestani koskaan huomannut siinä olevan mitään luonnotonta
19994: eikä moitittavaa. Tämä on vapaata, raikasta maalaiselämää, elämää,
19995: jossa työt jaetaan olosuhteitten mukaan ja tästä eivät kärsi nuoret
19996: henkilöt eikä myöskään yhteiskunta. Mutta jos tämä kiellettäisiin
19997: 1 akipykälillä, silloin se tuntuisi minusta luonnottomalta. Marjojen
19998:   myyjältä pitäisi, kuten kolmannessa vastalauseessa sanotaan, pyytää
19999: papinkirja, ennenkuin häneltä uskaltaisi ostaa marjoja.            Entäs
20000: aamulla torilla, kun esim. joku nuori 17 vuotias nainen, joku nuori
20001: torpan tai talon emäntä tulee myymään tavaroitaan. Kauppa on
20002: käynnissä kello 6 aikaan, mutta hän ei uskalla ryhtyä tavaroitaan
20003: myymään, ennenkuin kello on tullut 7 ja tunnollinen ostaja ei myös-
20004: kään hevin hänen kanssaan ryhdy kaupantekoon. - Entäs lain
20005: valvonta! Kaupungissa se on kyllä mahdollista, missä virkakuntia
20006: on kyllin olemassa, mutta maalla varsinkin harvaan asutuilla seuduilla
20007: ovat asiat aivan toisin. Lain rikkomiseen tulee siellä suuria kiusauksia,
20008: sitä suuremmalla syyllä, kun on otaksuttavissa, ettei maalaiskansa
20009: ollenka~ ymmärrä tämän lain tarpeellisuutta ja merkitystä.
20010: Se ei ymmärrä, miksi sen vapaa elämä kahlehditaan ilman perus-
20011: teellisia syitä. Jos kaupunkilaiselämää on lailla kahlehdittava, pi-
20012: tääkö viatonta maalaisväestöä samalla myöskin rangaista.
20013:         Mietinnön perusteluissa tuodaan kyllä selvästi esille, miksi
20014: tällainen laki on tarpeellinen kaupungeissa, mutta miksi se on samalla
20015: ulotettava maaseudulle, siitä ovat perustelut perin heikot. Muuten
20016: tässä lakiehdotuksessa mainittu lainkohta on tullut kerta kerralta
20017: aina jyrkkää jyrkemmäksi. Armollisessa esityksessä on siinä vähän
20018:  järjestelyn mahdollisuutta ja vieläpä viime vuoden työväenasiain-
20019: valiokunnan mietintökin on vähän armollisempi.                   Pyydän
20020: kunnioittavimmin, että suuri valiokunta ottaisi huomioon sen
20021: kannan, joka on esitetty kolmannessa vastalauseessa.
20022:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.              447
20023: 
20024: 
20025:      Ed. H u o p o n e n : Lausun mielihyväni työväenasiainvalio-
20026: kunnan mietinnöstä N:o I, ehdotuksesta laiksi elinkeinonharjoitta-
20027: misen oikeudesta. Pidän tätä ehdotusta suurena edistysaskeleena,
20028: mutta muutamia huomautuksia ja muistutuksia minäkin pyytäisin
20029: saada suurelle valiokunnalle evästää. Ne kyllä esiintyvät mietintöän
20030: liitetyissä vastalauseissa. Neljännen §:n ensimäisessä kohdassa on
20031: valiokunta ehdottanut rautatievirkamiehet ja palvelijakunnan eri
20032: asemaan toisistaan ja syystä minun mielestäni toisessa vastalau-
20033: seessa huomautetaan tästä epäjohdonmukaisuudesta; nämä molem-
20034: mat pitäisi asettaa samallaiseen suhteeseen, sekä virka- että palvelija-
20035: miehistö. Pyytäisin että suuri valiokunta toisen vastalauseen mu-
20036: kaan muodostaisi mainitun pykälän.
20037:      Täällä on sekä kolmannen vastalauseen kirjottaja että useat
20038: puhujat jo huomauttaneet, kuinka pitkälle valiokunta suojaavaa
20039: lainsäädäntöä toimeenpannessaan on mennyt alaikäisten lasten suh-
20040: teen, nim. r4 vuotiasten, ei ainoastaan kaupungeissa, vaan ennen
20041: kaikkia myöskin maaseuduilla. Jokainen, joka tuntee olevia oloja,
20042:  jokapäiväistä elämää maaseudulla, on tietoinen siitä, että jos täm-
20043: möistä lakia sovellutetaan ja se tulee käytäntöön, niin se on sem-
20044: moinen pykälä, jota ei voida noudattaa. Vastalauseessa jo huo-
20045:  mautetaan, että jos tulee joku lapsi myymään marjoja ja mitä tuot-
20046:  teita hyvänsä, hänellä pitäisi olla papinkirja välttämättömästi mu-
20047: kana, että ostaja saa tietää, kuinka vanha hän on, sillä lapsen ikää
20048:  ei yleensä voida kasvullisuudesta päättää.
20049:       Valiokunta koettaa perusteluissaan puolustaa periaatettaan
20050:  sillä, että kun yleinen opetusvelvollisuus saadaan käytäntöön, niin
20051:  sitten lapset aina r4 vuotiaiksi käyttävät aikansa kouluissa. Opetus-
20052:  velvollisuusmietintöä tosin ei vielä ole jaettu, mutta tahtoisin uskoa
20053:  etteivät koulut tule toimimaan kautta vuoden; ainakin kesäaikana
20054:  luultavasti tulee loma-aika edelleenkin säilytetyksi kuten tähänkin
20055:  asti, joten marjojen poimiminen ja kaupusteleminen ja kaikki, jota
20056:  lapset kesällä toimittavat, on heillä vapaana. Laiskuus on kaiken pa-
20057:  huuden äiti eikä työttömyyttä suinkaan voida puolustaa sillä, että
20058:  köyhäin vanhempien lapsia täytyisi avustaa koulutiellä, kuten
20059:  valiokunnan perusteluissa mainitaan, että voisivat hoitaa koulu-
20060:  toimensa, mutta kesän saisivat viettää joutilaina. Minusta olisi suuri
20061:  onnettomuus siveelliselle kasvatukselle, jos lapset saavat pitkät
20062:  kesäkaudet vetelehtiä joutilaina.
20063:      Muistuu mieleeni kulunut kesä. Omassa kodissani on ostettu
20064:  paljon kaloja, marjoja j. n. e. ja aniharvoin on vaimoja ollut myyjinä,
20065:  vaan usein alaikäisiä lapsia, sillä tulee ottaa huomioon, että r4
20066:  vuoden vanhoja ja sitä vanhempia käytetään kesällä hyödylliseen
20067:  työhön ja nuoremmat lapset lähetetään aina myymään kaikenlaisia
20068:  tällaisia luonnontuotteita, joita he itse sekä heidän sisarensa ja vel-
20069:  jensä ovat hankkineet. Minä pyydän siis suuren valiokunnan otta-
20070: 448                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20071: 
20072: 
20073: maan huomioon, että tämä lainsäädäntö järjestetään niin, että on mah-
20074: dollista lakia noudattaa. Samoin 9 §:n 2 kohta olisi myös neljännen
20075: vastalauseen mukaan säädettävä. Kun kaupungissa kaikki järjestys-
20076: säännöt ovat senaatin vahvistettavat, ja maaseuduilla terveys-
20077: hoidollisten y. m. lääninhallitusten, tuntuu aivan luonnolliselta,
20078: että samanlainen periaate nyt esillä olevaan lainsäädäntöön sovellu-
20079: tetaan. Ellei tämmöistä periaatetta lakiin saada, niin esim. läheiset
20080: naapurikunnat voivat tulla aivan toisenlaisiin johtopäätöksiin.
20081: Yhtäläisyyden saavuttamiseksi ja siksi kunnes tilastollisten tutki-
20082: muksien ja muiden asiaan vaikuttavien selitysten nojalla voidaan
20083: lakiehdotus saada, jolla kauppapuotien aukioloaikaa voidaan ra-
20084: joittaa, niin toistaiseksi olisi säädettävä semmoinen laki, jota 4 vasta-
20085: lauseessa esitetään.
20086: 
20087:     Ed. S o h 1 b e r g : J ag ber endast i korthet få på det varmaste
20088: understöda den tredje reservationen, som här af alla talare blifvit
20089: erkänd såsom grundad på riktiga priciper. Då jag begärde ordet,
20090: var det för att därjämte länka uppmärksarnheten vid den anclra
20091: reservationen, som nu utaf den föregående talaren också har blif\•it
20092: påpekad. J ag anser, att denna reservation bör af stora utskottet beak-
20093: tas, emedan den stöder sig på allmän rättvisa, och hoppas jag därför
20094: att också denna reservation må vinna slutligt erkännande af landt-
20095: dagen.
20096: 
20097:     Ed. S t å h 1 b e r g : Kaksi arvoisaa puhujaa on täällä puolustanut
20098: sitä vastalausetta, jossa on vaadittu tässä yhteydessä maakauppias-
20099: maksu lakkautettavaksi. Niinkuin valiokunnan mietinnöstä näkyy,
20100: valiokunta puolestaan ei ole pitänyt asiainmukaisena, että tämä
20101: seikka vedettäisiin elinkeino-oikeutta koskevaan lansäädäntöön.
20102: Onhan tilaisuus ottaa se vireille vaikka jo ensi valtiopäivillä, ja
20103: silloin se luonnollisesti on valtiovarainvaliokunnan eikä työväen-
20104: asiainvaliokunan valmistettava.
20105:     Ed. Sipponen oli käsittänyt väärin 3 vastalauseen, joka koskee
20106: 8 §:ää ja johonka minäkin olen yhtynyt. Siinä nimenomaan ehdoton
20107: kielto 14 vuotta nuorempien kauppaa vastaan tarkoittaa ainoastaan
20108: rautatieasemia kaupungeissa tai kauppaloissa. Sen maaseudulle
20109: ulottaminen on jätetty kuntien päätöksen varaan. 18 vuotta taas
20110: on siinä, samaten kuin mietinnössäkin, säädetty nuorten henkilöiden
20111: elinkeino-oikeuden rajoitusten rajaksi, koska tämä on yleinen raja
20112: työväensuoj el uslainsäädännössä.
20113: 
20114:    Ed. G r i p e n b e r g : Minä kannatan kolmatta vastalausetta
20115: ja toivon, että suuri valiokunta ottaa huomioon ne näkökohdat,
20116: jotka siinä ovat esiintuodut.
20117:                    Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.                 449
20118: 
20119:      Ed. Pär s s i ne n: Tämän mietinnön perusteluissa on nume-
20120: roilla osoitettu, miten nuorten rikoksentekijäin lukumäärä yhä li-
20121: sääntyy. Tämä ilmiö on läheisessä yhteydessä sen suuren lasten
20122: ansiotyön kanssa, joka maassamme on aivan yleistä. Tämän asian
20123: yhteydessä ei tarvitse käsitellä koko lasten ansiotyökysymystä.
20124: Täällä on vain kysymys yhdestä puolesta, ainoastaan katukaupasta.
20125: Mutta se ennakkoluuloisuus ja pelko, jolla tämäkin valiokunnan
20126: ehdottama uudistus on vastaanotettu, osoittaa, mitenkä tällä alalla
20127: porvariston mielihalu on säilyttää köyhälistön lapsille tuollainen
20128: ansiotyö. Jos mikään niin katukauppa, ja yleensä lasten oleskelu
20129: ansiotöillä kaduilla ja yleisillä paikoilla, vaikuttaa heihin rappeutta-
20130: vasti. He saavat, kun he siellä myöhäisiin iltoihin juoksentelevat,
20131: tulla todistajiksi monentaisille raaistaville tapahtumille, joiden vai-
20132: kutus heidän luonteeseensa ei suinkaan ole hyvä. Kun nykyään ei
20133: tällä alalla ole minkäänlaisia rajoja, ovatkin olot ihan surkeat. Luu-
20134: lisi, että ainakin ne, jotka koulualalla työskentelevät, niinkuin eräs
20135: täällä esiintyvistä, tuntisivat tämän kysymyksen merkityksen ja
20136: käsittäisivät, ettei se ainoastaan koske kaupunkilaisoloja, vaan kos-
20137: kee se myös maalaisoloja. On maaseutupaikkoja, liikekeskustoja,
20138: rautatieasemia ja muita, jotka ovat siksi taajaväkisiä, ettäniissä nämä
20139: yleiset paikat muistuttavat aivan täydellisesti kaupungissa olevia
20140: yleisiä paikkoja, ja näin ollen lapset siellä saavat nähdä samaa mitä
20141: kaupungeissakin. Minua suuresti kummastuttaa siis, että maaseutu
20142: siitä huolimatta tahdottaisiin asettaa poikkeusasemaan. Kun tällai-
20143: nen alaikäisten ansaitseminen kaduilla, toreilla, yleisissä paikoissa
20144: on luvallista, niin köyhät lapset tavallisesti koulusta päästyänsä me-
20145: nevät kaupalle ja ovat siellä kaiken iltaa hyvin myöhäiseen. Miten
20146: maalaislapsetkin tämän jälkeen seuraavana päivänä suoriutuvat kou-
20147: lutyöstä, siitä minä tahtoisin selitystä edustaja Wemmelpuulta, joka
20148: niin kovin ihailee noita viattomia maaseutuoloja. Minä rohkenen
20149: väittää, että sellainen ansiotyö tapahtuu heidän opintojensa kustan-
20150: nuksella. He tulevat kouluun väsyneinä ja ovat huonosti valmista-
20151: neet läksynsä, tuskin ollenkaan. Tällaisissa oloissa ei koulutyö
20152: onnistu. Kun vielä tietää, että nämä ovat köyhälistöluokan köyhim-
20153: piä lapsia, joilla on ohkaset pukineet, jotka ovat huonosti ravittuja,
20154:  ja kun tuntee meidän kylmän ilmanalamme, niin ymmärtää, että
20155: tästä ei ole ainoastaan siveellisesti turmiollisia seurauksia, vaan tur-
20156: miollisia seurauksia myös heidän terveydelleen ja henkiselle kehi-
20157: tyksellensä.
20158:      Kun valiokunta on tahtonut ulottaa tuon rajoituksen mahdolli-
20159: simman pitkälle ja ankaraksi, niin on se pitänyt silmällä sitä, että,
20160: jos sana >>ammattimainen» otettaisiin mukaan, olisi silloin hyvin vai-
20161: kea vetää rajaviivaa, mikä on ammattimaista kauppaa, mikä ei.
20162: Voisi esim. käydä niin, että joku kouluikäinen lapsi olisi muutamia
20163: tuntia päivässä tai muutamia päiviä viikossa ansiotyöllä ja että täl-
20164:                                                                  29
20165: 450                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20166: 
20167: 
20168: löin sanottaisiin, että tämä ei ole ammattimaista ja kuitenkin se olisi
20169:  ammattimaista. Minä siis käsitän, että kaikki puhe »ammattimainen>>
20170: sanan lisääntulemisesta on vain veruke, jolla saataisiin tämä pykälä
20171: niin avaraksi, että se itse asiassa olisi tehoton. Sillä eivät suinkaan
20172: lapset ole kielletyt marjoja poimimasta, jos on kielto siitä,
20173: että he eivät saa niitä myydä. Tottakai neiti Wemmelpuu käsittää
20174: sen, että he saavat poimia niin paljon kuin löytävät ja ennättävät,
20175:  jos vaan rikkaat rusthollarit, joita tietääkseni neiti Wemmelpuu
20176: edustaa, antavat poimia marjoja metsistään, sillä tähän saakka he
20177: tavallisesti eivät ole antaneet niitä poimia. Neiti \Vemmelpuun olisi
20178: ollut parempi äänestäjilleen saarnata, että he antaisivat köyhien
20179: lasten poimia marjoja, kuin tämän asian yhteydessä puhua marjo-
20180: jen poimimisesta, mikä ei ollenkaan koske tähän asiaan. Yhtä vähän
20181: niitä on kielletty marjoja myymästä esim. edustaja Huoposen ko-
20182: dissa. Ed. Huoponen voi aivan huoleti ostaa marjoja, jos ei saa niitä
20183: myydä yleisillä paikoilla, toreilla ja markkinoilla, joita jälkimmäisiä
20184: neiti Wemmelpuu nähtävästi tavattomasti ihailee. Hänestä on ihail-
20185: tava asia, että maaseudulla markkinatilaisuuksissa lapsia sinne sään-
20186: nöllisesti lähetetään jo klo 6 aamulla.
20187:      Ed. Sipponen ihmetteli sitii, että valiokunta on mennyt kieltä-
20188: mään alle r8-vuotisilta tällaisen toiminnan jälkeen klo 8 illalla, ja
20189: piti, että tämä menee kovin pitkälle. Sitte hän vetosi avioliittola-
20190: kiin. Minä en ymmärrä ensinkään, mitä yhteyttä tällä on avioliitto-
20191: lain kanssa. Jos sillä jotain yhteyttä on, niin se on hirveän huono
20192: yhteys. Sitä ei todellakaan olisi kannattanut tulla esittämään. Kun
20193: köyhät vanhemmat ovat olleet pakoitettuja lähettämään lapsiaan
20194: tässä puheenaolevaan ansiotyöhön, niin he ovat tehneet sen olevain
20195: olojen pakosta. Taloudellinen hätä on siihen johtanut. Tullaan
20196: ehkä väittämään, että tämä tällainen rajoitus on taloudellisesti va-
20197: hingollinen kyöhälistölle. Itse asiassa se ei sitä ole, sillä kaikki se
20198: työ, mikä näin nuorilla on teetetty, se tietysti yhä täytyy tulla teh-
20199: dyksi ja kun tällaisen lain rajoituksen kautta alaikäiset tästä työstä
20200: estetään, niin näihin töihin siirtyy vanhempia. Täten tulee van-
20201: hempaa työvoimaa, joka osaa työlleen panna suuremman palkan ja
20202: työväenluokka ansaitsee siten taloudellisesti enemmän, tai toisin
20203: sanoen työväenluokan osaksi lankeaa sitä enemmän palkkaa, kuta
20204: korkeammalle yleensä suojelusraja saadaan.
20205: ,, Ed. Huoponen kajosi tämän lain 9 §:ään, joka koskee kauppain
20206: aukioloaikaa, ja josta valiokunta on ehdottanut, että sitä kaupungissa
20207: kaupungin valtuusto ja maalla kunnan valtuusto, tai missä sellaista
20208: ei ole, kuntakokous voisi rajoittaa. Hän toivoi, että se muutettaisiin
20209: neljännen vastalauseen lausumaan suuntaan, että nim. päätös olisi
20210: alistettava kuvernöörin vahvistettavaksi. Tämä ehdotus sisältää
20211: sellaisen virkavaltaisen ajatuksen, mikä täällä muutamissa muissa-
20212: kin kohdin esiintyy valiokunnan mielipiteenä, jota vastaan valio-
20213:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.               451
20214: 
20215: 
20216: kunnan sosialidemokraattiset jäsenet ovat panneet vastalauseitaan.
20217: Mutta se on toiselta puolen vielä lisäksi ehdotus, joka tekisi tämän
20218: pykälän melkein tehottomaksi, sillä siitä seuraisi, että niistä päätök-
20219: sistä, joita valtuustot ovat tehneet, voitaisiin valittaa, eikä ole ta-
20220: keita, että näitä valituksia ei otettaisi huomioon, joten näin ollen
20221: valtuuston päätöksillä ei olisi mitään merkitystä.
20222:     Paljon pitemmälle kuin valiokunnan ehdotuksessa onkin kaup-
20223: pojen sulkemisaikaan nähden menty moniaalla muualla kuin mitä
20224: esim. tämä valiokunnan enemmistö on ehdottanut. Niinpä esim.
20225: eräissä Austraalian valtioissa on kokonaan rajoitettu kauppojen
20226: aukioloaika. Viktoriassa on määrätty, että myymälät ovat suljettavat
20227: kello 7 illalla. Länsi-Austraaliassa säätää laki vuodelta 1888, että
20228: kaikissa kaupungeissa ja suuremmissa kylissä myymälät ovat pidet-
20229: tävät suljettuina kello kuudesta illalla kello kahdeksaan aamulla;
20230: ainoastaan keskiviikkoisin ja lauvantaisin ne saavat olla auki aina
20231: kello kymmeneen illalla. Poikkeuksen tästä tekevät ainoastaan roh-
20232: dos-, leipä- ja juomakaupat. Samaan tapaan on laita Uudessa Etelä-
20233: Wales'issa. Ensimäisenä päivänä tammikuuta 1900 voimaanastunut
20234: laki määrää, että neljänä viikonpäivänä myymälät ovat suljettavat
20235: kello 6 iltapäivällä, viidentenä kello IO ja kuudentena kello 1 päivällä.
20236: Austraalian jälkeen voimme mainita, että Pohjois-Amerikassakin on
20237: tehty tämäntapaisia rajoituksia. Kanadan Ontariossa määrää laki
20238: vuodelta 1889, että kaikenlaiset myymälät ovat pidettävät suljettuina
20239: ainakin kello seitsemästä illalla kello viiteen aamulla. Manitobassa
20240: laki vuodelta 1888, muutoksineen vuosilta 1890, 1894 ja 1900 säätää,
20241: että kaikki liikkeet ovat suljettavat kello 6 illalla. Missä kauppojen
20242: sulkemisaikaa on koetettu vapaaehtoisuuden tietä saada läpiaje-
20243:  tuksi, kuten esim. Englannissa, siellä siinä ei ole yleensä tahdottu
20244: onnistua. Se on onnistunut ainoastaan suurissa kaupungeissa, ja
20245: sielläkin vain hyvinvoipiin liikkeisiin nähden, niinkuin esim. Saksan
20246: suurkaupungeissa ja meilläkin jo muutamissa kaupungeissa.
20247:      Mietinnön mukana seuraa tilasto myymäläin aukiolosta, joka
20248: tilasto osoittaa, että tuo aukioloaika on paikotellen hyvinkin pitkä,
20249:  ja siitä johtuu hyvin pitkät työpäivät kauppa-apulaisille, tämä -
20250: kaikki tietysti heidän terveydelliseksi, siveelliseksi ja sivistykselli-
20251: seksi turmiokseen. Näin ollen minä toivon, että tämä kohta, joka
20252:  koskee kauppojen aukioloaikaa, hyväksyttäisiin tällaisenaan suu-
20253:  ressa valiokunnassa.
20254:      Käymättä pitemmälti tekemään selvää niistä kohdista, joita
20255:  työväenasiainvaliokunnan sosialidemokraattisten jäsenten vastalau-
20256: seessa esitetään, toivon, että siinä ehdotetut lakimuutokset saisivat
20257: suuren valiokunnan hyväksymisen.
20258: 
20259:    Ed. A h 1 r o o s: Då jag i utskottet icke varit i tillfälle att
20260: deltaga i den afgörande läsningen för att där gifva min åsikt tillkänna
20261: 452                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20262: 
20263: 
20264: vid uppgörandet af förhandenvarande betänkande, vill jag hos
20265: stora utskottet länka uppmärksamheten vid tredje reservationen.
20266: Fröken Hjelt har där på ett klart och talande sätt bevisat ohåll-
20267: barheten af 8 § i lagförslaget. I princip är jag ense med utskottet,
20268: att barn och unga personer, isynnerhet i städerna, borde förbjudas
20269: att drifva näringsfång sent på kvällarna. I praktiken visar det
20270: sig dock, att ett så strängt reglementerande kringskär föräldrarnas
20271: bestämmanderätt öfver sina barn. Att sända barnen med några
20272: produkter sent på kvällen till någon köpare, som åt budet betalar
20273: för varan, skulle då vara ett lagbrott. J ag ber därför stora utskottets
20274: medlemmar uppmärksamma tredje reservationen.
20275:     Likaså ber jag få fii::.ta utskottet vid r6 § i första reservationen.
20276: Vi lefva ju enligt slagordet i det längstgående demokratiska land.
20277: Emellertid hafva vi ännu en mängd näringar reglementerade: formän,
20278: åkare, legoroddare, stadsbud, skorstensfej are m. fl. få icke i fri kon-
20279: kurrens utbjuda sina tjiinster åt allmänheten, utan deras arbete
20280: värdesättes af ortsmyndigheterna. Det vore då riktigare, om en
20281: kontroll i det allmännas intresse anses nödig, att de olika närings-
20282: utöfvarene själfva finge uppgöra sina taxor, hvilka sedan kunde
20283: stadfästas af vederbörande myndighet såsom i reservationen föreslås.
20284:     Vidare ber jag få liinka uppmärksamheten vid den rådande
20285: orättvisa, som ännu enligt lag gör sig gällande beträffande landt-
20286: handlande, hvilka årligen måste betala en extra skatt af roo mark
20287: utöfver den korumunala beskattning för inkomst, hvarför femte
20288: reservationen borde beaktas. I,andthandlandena måste befrias från
20289: denna orättvisa skattebörda.
20290: 
20291:     Ed. S i p p o n e n : Minä tahdon huomauttaa ed. Pärssiselle,
20292: että kun hän on kaupunkilainen, niin hänen on mahdotonta tietää,
20293: minä vuodenaikana lapset maalla marjoja poimivat, sillä kaupun-
20294: geissa ei ole marjojenpoimintaa. Kesällä lapset ovat vapaita marjoja
20295: poimimaan, eivätkä siis jouda harjoittamaan tätä tointaan millään
20296: opintojen kustannuksella, niinkuin ed. Pärssinen tahtoi neiti Wem-
20297: melpuulle huomauttaa.
20298:     Vielä ed. Pärssinen väitti, että olen aiheettomasti puhunut aviolii-
20299: tosta tässä yhteydessä, se ei muka tähän lakiin kuulu. Mutta minä
20300: uskallan edelleenkin väittää, että se kuuluu siihen. 17 vuotias tyttö
20301: saattaa joutua avioliittoon, ja silloin hän tietysti tulee ottamaan
20302: osaa kaikkiin taloustoimiin niinkuin hänen miehensäkin, ja jos
20303: nämä taloustoimet ovat sitä laatua, että ne vaativat hänen harjoitta-
20304: maan tuollaista elinkeinoa yleisillä paikoilla, niin hän on taloudel-
20305: listen toimiensa tähden siihen oikeutettu, koska hänelle on uskottu
20306: muitakin tärkeämpiä toimia perheen taloudessa.
20307:     Sitte minusta tuntuu, että ed. Pärssinen tahtoi syyttää kaikkia
20308: porvarillisia siitä, että he tahtoisivat säilyttää lapsille tuollaisen
20309:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.              453
20310: 
20311: 
20312: pahentavan elämän. Minä en ole kuullut yhdenkään tässä edus-
20313: kunnassa puolustavan lasten kulkukauppaa kaupungeissa ja kauppa-
20314: laissa, missä tällaista pahennusta todellakin saattaa syntyä, vaan
20315: ainoastaan tahtovan, että heille annettaisiin kaupusteluoikeus
20316: siellä missä se sopii.
20317: 
20318:     Ed. H u o p o n e n : Ed. Pärssisen lausunto on aiheuttanut
20319: tämän puheenvuoron pyytämisen. Hän koetti tietysti tässä, niinkuin
20320: aina muussakin esiintymisessään, hyökätä porvarillisten kimppuun
20321: ja väitti, että porvarillisten ansiotyönä on edelleen kaikkien epä-
20322: kohtain säilyttäminen. Mutta minun mielestäni hän puolusti tämän
20323: väitteensä todenperäisyyttä heikosti.
20324:     Ed. Pärssinen mainitsi, ja aivan oikein, lasten rikollisuuden kas-
20325: vavan ja se seikka tietysti meitä kaikkia suuresti huolestuttaa.
20326: Mutta hän ei millään tavoin voinut osottaa, että lasten rikollisuus
20327: kasvaisi maaseudulla samassa suhteessa kuin kaupungeissa. Se
20328: tilasto, mikä tästä esiintyy valiokunnanmietinnössä, on koottu
20329: kaupungeista, eikä todista mitään maaseutuoloista. En tahdo
20330: tietysti väitellä siitä, minkälainen asiaintuntemus ed. Pärssisellä
20331: tässä kohden lienee, mutta sikäli kuin minä maaseutuoloja tunnen, en
20332: minä ole vielä koskaan kuullut, että esim. marjojen, sienien tai kalojen
20333: myymisestä olisi lapsiin tarttunut mitään rikollisuutta tai koitunut
20334: mitään siveellistä vauriota. Semmoinen on minulle ainakin tunte-
20335: matonta.
20336:     Edelleen puhui ed. Pärssinen aivan mieltä liikuttavasti siitä,
20337: kuinka lapset kaupustelulla kulkeissaan saavat kylmässä väristä,
20338: niin että minunkin oikein alkoi tulla sääli. Mutta sitte hän samassa
20339: käänteessä oli valm1s myöntämään, että lapset kuitenkin saisivat
20340: poimia marjoja. Jos he saman sään vallitessa saavat marjoja p o i-
20341: mi a, niin eivätköhän he vilustune samoin kuin niitä myydessään?
20342: (Ed. Pärssinen: kesällä!) Minusta se olisi aivan johdonmukaista. Ed.
20343:  Pärssisen olisi tuskin tarvinnut huomauttaa kesästä, sillä täällä
20344: edellinen puhuja jo huomautti, että marjat täällä meidän maassamme
20345: kasvavat kesällä ja kaloja samoin ongitaan ja sieniä poimitaan kesällä
20346: ja useinkin lämpimän sään vallitessa, niin että tämä kurjuuden-
20347: kuvaus siitä, mitenkä nämä poloiset saavat kylmää ja vilua kärsiä, ei
20348: oikein sovellu kun ajattelee, että kaikki tämä tapahtuu kuuman
20349: ajan vallitessa. 9 §:n toisen kohdan epäilyksenalaiseksi saattaminen
20350: käy helposti laatuun siten, että mainitsee siinä esiintyvän virkaval-
20351: taisuuden periaatteita. Muutahan ei nykyään tarvitakaan kuin puhua
20352: joku sana virkavaltaisuudesta, ja kyllä se puhe menee täydestä.
20353: Tässä nyt vaaditaan, että asianomainen virasto vahvistaa erään sään-
20354: töehdotuksen, ja tätä vahvistamista nyt nimitetään virkavaltaisuu-
20355: deksi ja sillä tavoin tehdään vahvistaminen tarpeettomaksi. Jos asia
20356: tältä kannalta otetaan, niin siitä on tietysti mahdotonta mitään puhua.
20357: 454                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20358: 
20359: 
20360:     Ed. Pärssinen tietysti luetteli, miten pitkät eri valtakunnissa
20361: kauppojen aukioloajat ovat, ja sitä vastaan minä en tietysti tahdo
20362: väittää.
20363:     Mutta valiokunnan mietinnössä nimenomaan mainitaan, että esim.
20364: Englannissa valtion viranomaiset vahvistavat mainitunlaisia jär-
20365: jestyssääntöjä ja että siinä suuria edistyksiä on aikaansaatu. Meidän
20366: maassamme tietysti on pitkä aukioloaika useissa kauppapuodeissa,
20367: mutta suuria parannuksia on siinä viime aikoina vapaaehtoisuuden
20368: kautta aikaansaatu ja kyseenalainen vastalause, jos se hyväksytään,
20369: veisi yhä kehitystä eteenpäin. Johdonmukaisuus vaatii, että sama
20370: periaate saadaan käytäntöön kaikkialla, tai ainakin niin suuressa
20371: määrässä kuin mahdollista. Edellytetään nyt, että eräällä paikka-
20372: kunnalla sosialistit, - kaikella kunnioituksella - muodostavat
20373: enemmistön maalla tai kaupungissa ja he voisivat määrätä aivan
20374: mielivaltaisia säädöksiä tässä suhteessa, sillä minulla ei ole mitään
20375: t?keita siitä, että he valtaan päästyään meneHelisivät kohtuullisesti.
20376: Kun kerran valta saadaan, niin silloin voidaan mennä liiallisuuk-
20377: siin, niin että eräällä paikkakunnalla voidaan sulkea puodit jo 4 tai 5
20378: aikana. Semmoinen mahdollisuus olisi. Näistä syistä on tärkeää, että
20379: viranomaisille säilytetään oikeus tarkastaa ja hyväksyä kauppa-
20380: puotien aukipitoaikaa. Sillä tavoin saataisiin tarpeellista yhtenäi-
20381: syyttä siksi, kunnes tutkimuksen kautta saadaan selville mainitut
20382: epäkohdat ja voidaan lainsäädäntö kohdistaa ei ainoastaan kauppa-
20383: puoteihin vaan kaikkiin myymälöihin, kuinka pitkä aukioloaika
20384: kullakin eri alalla on myönnettävä.
20385: 
20386:      Ed. H u 1 t i n: Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan
20387: tulisi elinkeinonharjoittamisen oikeus laajennettavaksi pääasiallisesti
20388: kahdessa suhteessa, nim. naimisissa oleviin naisiin sekä sellaisiin
20389: henkilöihin nähden, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Edellisen
20390: kautta saadaan korjausta ainakin yhdessä suhteessa siihen poikkeus-
20391: tilaan, jossa aviovaimo voimassa olevan avioliittolainsäädännön joh-
20392: dosta on muihin täysivaltaisiin kansalaisiin verraten. Kun aviovaimo
20393: tätä nykyä saa harjoittaa elinkeinoa ainoastaan itsensä elättämi-
20394: seksi ja ilmoituksen nojalla palkatuilla apulaisilla tai avonaisessa
20395: puodissa - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - ainoastaan
20396: miehensä luvalla ja hänen sitouduttuaan vastaamaan liikettä varten
20397: tehtävistä sitoumuksista, niin ehdotuksen mukaan vaimon oikeus
20398: harjoittaa elinkeinoa ei vast'edes enää tulisi olemaan miehen ~uos­
20399: tumuksesta ja ehdonvallasta riippuva. Lakiehdotus asettuu tässä
20400: sille aivan oikealle näkökannalle, että milloin vaimo ryhtyy tämän-
20401: tapaiseen elinkeinon harjoittamiseen, täytyy edellyttää hänen
20402: tekevän sen samoista syistä kuin mieskin, nimittäin itsensä ja per-
20403: heensä elättämisen vuoksi. Perusteluissa huomautetaan, että avio-
20404: puolisoiden velka- ja omaisuussuhteita koskevassa laissa 15 päivältä
20405:                    Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.              455
20406: 
20407: huhtikuuta 1889 on säädöksiä senkin varalta, että vaimo asianmu-
20408: kaisen ilmoituksen tehtyään harjoittaa tämäntapaista elinkeinoa.
20409: Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta käytännössä ei aviovaimolla tule
20410: olemaan täyttä hyötyä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, ennen-
20411: kuin siviililaki on tunnustanut hänelle yleisesti täyden vapauden
20412: hallita itseään ja omaisuuttaan ja ennenkuin aviopuolisoiden omai-
20413: suus-suhteet järjestetään siten, että vaimolla todellakin on jotain
20414: hallittavaa, esimerkiksi siten, että se omaisuus, jonka hän pesään
20415: tuo, avioehdoittakin pysyy hänen yksityisenä omaisuutenaan ja
20416: hänen hallintovaltansa alaisena. Ehdotetun lainmuutoksen luonnolli-
20417: sena täydennyksenä ja johtopäätöksenä on siis minun mielestäni
20418: oleva, että lähimmässä tulevaisuudessa ryhdytään tämänsuuntaisiin
20419: avioliittolain uudistuksiin.
20420:     Mitä sitte tulee muiden kuin Suomen kansalaisten elinkeinon
20421: harjoittamisen oikeuteen, ei tosin tähänastinenkaan järjestelmä
20422: liene käytännössä rakentanut ulkomaalaisille suurempia esteitä,
20423: mutta koska se on venäläiseltä taholta antanut aihetta paheksumi-
20424: seen sen nojalla, että elinkeinon harjoittaminen Venäjällä on sallittu
20425: suomalaisille samoilla ehdoilla kuin venäläisille, on mielestäni onnel-
20426: lista, että tämä tyytymättömyyden aihe nyt tulee ehdotuksen kautta
20427: poistetuksi, kun. on tultu siihen päätökseen, ettei rajoituksia ole
20428: tarpeen ulkomaalaisten elinkeinonoikeuden suhteen.
20429:     Mitä tulee tämän lakiehdotuksen erityisiin kohtiin, en tahdo
20430: niihin kosketella tässä, koska olen tilaisuudessa tekemään sitä
20431: suuressa valiokunnassa.
20432: 
20433:     Ed. J a 1 a v a : En voinut olla pyytämättä puheenvuoroa ed.
20434: Huoposen puheen johdosta, kun hän lausui, että voi sattua niinkin,
20435: että jossakin kunnassa mahdollisesti sosialistit saavat enemmistön
20436: ja he voivat tehdä sellaisen päätöksen, että kauppaliikkeet suljetaan
20437: hyvin aikaiseen, ehkäpä kello 4· Mitäpä vaaraa tästä olisi, vaikka
20438: asianlaita niin tulisi olemaan? Ei suinkaan tarvitse luulla, että
20439: sosialistit kärsisivät tästä liikkeiden sulkemisesta sen enempää tai
20440: hyötyisivät sen enempää kuin muutkaan kunnan asukkaat. Ei
20441: suinkaan sosialistit pääsisi kenenkään kauppaan aikaisemmin kuin
20442: yleensä muut. Eikä ne myöskään ryhdy tekemään sellaisia päätöksiä,
20443: mitkä eivät ole yhteiskunnan edun kannalta suotavia. Jos niinkuin
20444: täällä vastalauseessa esitetään, tämän kauppaliikkeen aukiolo-
20445: ajan kuvernööri saisi vahvistaa, niin saapi sanoa, että se on silloin
20446: melkein aivan yks' kaikki, jos sellainen määräys täällä on. Kysy-
20447: myksessä on yleensä työntekijäin suojeleminen, sillä sitä tässä tarko-
20448: tetaan, että ehkäistä, ettei kauppaliikkeet olisi liian kauan auki
20449: ja ettei niissä työskentelevät kauppa-apulaiset kärsisi liian pitkästä
20450: työpäivästä. Sitä on yritetty nyt jo, ja isommat kauppaliikkeet kyllä
20451: jo noudattavat sitä, että he sulkevat liikkeensä klo 6 ja 7 illalla,
20452: 456                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20453: 
20454: 
20455: mutta on liian paljon toisia liikkeitä, jotka sitä eivät tee, ja niissä
20456: juuri kauppa-apulaiset saavat kärsiä liian pitkästä työajasta. Minun
20457: mielestäni ei siinä ole mitään kohtuuttomuutta, vaikka kunnilla
20458: on oikeus päättää kauppaliikkeen aukipitoajasta. Kyllä se tulee
20459: järjestymään niin, että ne pysyvät kohtuuden rajoissa, sillä ei suin-
20460: kaan kenenkään halu ole järjestää asiaa sillä tavalla, että siitä ylei-
20461: sön etu kärsisi, ei edes sosialistien. En minä luule että sosialistit
20462: ovat niin hulluja, kuin ed. Huoponen tahtoo uskotella.
20463:     Sitte minä pyytäisin mainita myöskin täällä ensimäisessä vasta-
20464: lauseessa, kun on esiintuotu, että sellaisille kuin pika-ajureille,
20465: kaupungin läheteille ja muille, joita siihen ryhmään luetellaan,
20466: vahvistaisi maistraatti ja valtuusto taksan ja järjestyssäännöt
20467: niiden oman ehdotuksen mukaan. Tätä ehdotusta vastaan on tuotu
20468: se väite, että siinä voitaisiin mennä aivan kohtuuttomuuksiin sen
20469: vuoksi, että kenties, jos asianomaiset henkilöt saisivat itselleen
20470: määrätä taksat, ne tulisivat niin korkeita, ettei se olisi yleisön edun
20471: kannalta ensinkään suotava. Mutta luonnollisesti, jos nyt niin kävisi,
20472: että nämä tulisivat liian kohtuuttoman korkeita, niin nämä asian-
20473: omaiset virastot, jotka ne vahvistavat voisivat kieltää niiltä vah-
20474: vistuksen. Juuri se seikka estää siis, ettei siinä voida kohtuuttamuu-
20475: teen mennä. Jos taas edelleen tulee sillä tavalla, ettei näille henki-
20476: löille anneta riittävää sananvaltaa tässä, niin tyytymättömyyttä tulee
20477: olemaan edelleen niinkuin tähänkin saakka. Mehän tiedämme, että
20478: esim. pika-ajureissa ja muissa on suuri tyytymättömyys siitä, että
20479: yksinomaan viranomaiset saavat määrätä järjestysssäännötja taksat.
20480: En tahdo pitemmälti puhua tästä asiasta sen vuoksi, että kun tämä
20481: suuresta valiokunnasta palaa, niin silloin on tilaisuudessa nähdä,
20482: minkälaiseksi suuri valiokunta on tämän kysymyksessä olevan lain
20483: ehdottanut.
20484: 
20485:     Ed. P o h j a n p a 1 o : Tässä ed. Ståhlberg lausui, että viides
20486: vastalause, jonka olen tehnyt, koskeva maakauppiasten veroa,
20487: ei kuuluisi elinkeinonharjoittamisen oikeutta koskeviin laki-
20488: säännöksiin. Minun käsitykseni mukaan se kuuluu siihen yhtä
20489: hyvin kuin ne muutkin ehdot, joita valiokunta on ottanut harki-
20490: takseen elinkeinonharjoittajien suhteen. Onhan siinä laissa paljon
20491: poistoja tehty ja lisättyuusia ehdotuksia. Miksei yhtä hyvällä syyllä
20492: voitaisi myöskin poistaa se ehto, mikä nyt on olemassa maakauppias-
20493: ten elinkeinon esteenä, nimittäin että heidän tulee maksaa valtiolle
20494: sata markkaa vuosiveroa, muuten he eivät elinkeino-oikeutta saa.
20495: Muissa sivistysmaissa ei minun tietääkseni ole sellaista poikkeusta
20496: tehty, että maalla liikkeenharjoittajat maksavat eri veroja, kaupun-
20497: gissa eri veroja. Siellä maksetaan yleensä verot huolimatta siitä,
20498: asuuko henkilö maalla vai kaupungissa. Ellei työväenasiainvaliokunta
20499: olisi voinut suorastaan tätä asiaa ratkaista ja poistaa tuota verotusta,
20500:                     Oikeus elinkeinon harjoittamiseen.              457
20501: 
20502: niin minun käsittääkseni ei olisi ollut mitään estettä myöskään
20503: siihen, ettei asiaa olisi voitu lähettää siinä suhteessa valtiovarain-
20504: valiokuntaan. Muuten elinkeinolakikomitea jo aikaisemmin tätä
20505: asiaa tutkiessaan on huomauttanut, »ettei tämä maksu ole voimassa
20506: olevan verotusjärjestelmän mukaista>>. Miksikä siis sitä yhä edelleen
20507: siitä huolimatta tahdotaan pysyttää, sitä minä en käsitä.
20508: 
20509:     Ed. H u o p o n e n: Ed. Jalava huomautti, ettei siitä ole mitään
20510: vahinkoa, vaikka kauppapuodit suljettaisiin esim. klo 4· Minä luulen,
20511: että siitä olisi vahinkoa ainakin työväelle. Sillä täytyyhän niiden
20512: saada puodin aukiollessa tavaraa itselleen ja perheelleen. Pääoman-
20513: omistajat, kapitalistit, niinkuin heitä kutsutaan, voivat tietysti mennä
20514: milloin hyvänsä tai lähettää palvelijansa, mutta työmiehen pitäisi
20515: poistua työmaalta sangen aikaiseen. Mutta luultavasti se onkin
20516: perimmäisenä tarkoituksena. Jos esim. saataisiin semmoinen laki,
20517: että kauppapuodit ovat suljettavat klo 6, niin silloin tietysti sosiali-
20518: demokraattisessa sanomalehdistössä nostettaisiin voimakas huuto,
20519: kuinka kapitalistit, pääomanomistajat, voivat ajoissa ostaa tavaraa,
20520: mutta työmies, jonka täytyy olla työssä, ei voi saada, pitää siis lo-
20521: pettaa työ aikaisemmin. (Vasemmistosta: Hyvä). Minä luulen, että
20522: se nyt on tässä perimmäisenä tarkoituksena.
20523: 
20524:     Ed. P ä r s s i ne n: Minä haluan lyhyesti vastata ed. Sipposelle,
20525: että kyllä minä olen kasvanut maalla ja monta marjaa poiminut,
20526: niin etten minä siinä suhteessa tarvitse ed. Sipposen valistusta. Samaa
20527: vastaan myöskin herra Huoposelle, mutta kummeksin sitä, ettei
20528: hän tiedä, että maaseutuun kuuluvat semmoiset tiheästi asutut seu-
20529: dut, missä on esim. rautatienasemilla kaiken päivää hedelmämyy-
20530: mälät auki talvella. Ja jos todellakin mentäisiin siihen, että tämä
20531: >>ammattimainen>> sana hyväksyttäisiin lakiin, niin selitettäisiin, että
20532: se on auki vähän aikaa eikä ammattimaisesti. Ja tuo määritys joh-
20533: taisi siihen, ettei olisi varmaa rajaa, milloin niitä lapsia olisi lupa
20534: pitää kauppaa harjoittamassa ja milloin ei. Muuten ed. Huo-
20535: ponen itse lausunnossaan siitä, että kuvernööri voisi muutelia tai
20536: ainakin olisi vahvistamatta kuntien päätöksiä, osotti selvästi, että
20537: tämä laki, jos siihen hänen puolustamansa lisäys tulee, kauppojen
20538: auki-oloon nähden olisi tehoton.
20539: 
20540:    Ed. J a 1 a v a: Ed. Huoposelle minä vaan huomautan, että työn-
20541: tekijäin oma etu vaatii silloin, jos nyt jonkin valtuuston enemmistöön
20542: pääsisivät, ettei ne liiaksi kauppojen aukioloaikaa rajoita, ja ed.
20543: Huoposen huomautus on siinä suhteessa aivan tehoton. Aivan var-
20544: maa on, että totta kai kunnan asukkaat tietävät ja tuntevat paljoa
20545: paremmin kuin jossain läänin pääkaupungissa asuva kuvernööri,
20546: 458                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20547: 
20548: 
20549: kuinka paljon tarvitsee aukioloaikaa rajoittaa. Sillä eivät ne virka-
20550: miehet niin kaikkitietäviä ole kuin ed. Huoponen tahtoo uskotella.
20551: 
20552:    Ed. K i r v e s: Minä olen ed. Huoposen kanssa yhtä mieltä siitä,
20553: että laiskuus on pahuuden äiti. Ja ehdottomasti meidän keskus-
20554: tamme ja oikeistomme tässä tahtovat olla pahuuden isiä, koska he
20555: tahtovat sitä, ettei työmiesten lapset saisi poimia marjoja omiksi tar-
20556: peiksi, vaan pitäisi heidän poimia niitä manttaalimiesten tarpeiksi.
20557: Minä kannatan ed. Huoposen tätä lausuntoa.
20558: 
20559:     Ed. P a a s i v u o r i:  Työväenasiainvaliokunnan mietinnöstä
20560: ovat täällä useat puhujat lausuneet tyytymättömyytensä ja minäkin
20561: olen innostunut lausumaan tyytymättömyyteni mietinnön johdosta.
20562: Ensiksikin tässä on 2 §, missä määritellään, millä tapaa ja kenelle
20563: elinkeinosta on ilmoitus tehtävä ja siinä valiokunnan enemmistön
20564: kanta on vanhoillinen sekä virkavaltainen. Ehdotetaan että tämä
20565: ilmoitus on tehtävä maalla kruununvoudille ja kaupungissa mais-
20566: traatille. Nyt kuitenkin on osassa kansaa sellainen mielipide, että
20567: tuollainen ilmoitus voitaisiin tehdä maalla kunnallislautakunnalle,
20568: ja tässä eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia siihen suuntaan,
20569: että kruununvoudin virka tarpeettomana lakkautettaisiin. Olisin
20570: toivonut, että edustaja Wuorimaa, joka äsken lausui tyytymättö-
20571: myytensä tämän valiokunnan mietinnön johdosta, olisi myöskin
20572: tästä kohdin jotain lausunut, sillä Wuorimaahan on tehnyt sanotun
20573: anomuksen, että nuo kruununvoudin virat tarpeettomina lakkau-
20574: tettaisiin. Kuitenkin valiokunta tahtoo edelleen säilyttää näille vir-
20575: kamiehille tehtäviä elinkeinoilmoitusten vastaanottamisessa. Sosiali-
20576: demokraattien kanta on ollut se, että ilmoitus on tehtävä kunnallis-
20577: lautakunnalle. Valiokunnan enemmistö on sitä vastaan väittänyt,
20578: että kunnallislautakunnilla maalla ei ole niin paljon asiantunte-
20579: musta voimassaolevista lakisäädöksistä, että ne voisivat tämän teh-
20580: tävän toimittaa. Minä edelleenkin toivon, että Wuorimaa ja ne, jotka
20581: hänen kanssaan ovat kannattaneet sanottua anomusta, silloin kun
20582: asia tulee suuresta valiokunnasta eduskuntaan, yhtyvät tässä suh-
20583: teessa kannattamaan sosialidemokraattista ryhmää, joka luullak-
20584: seni tulee meidän vastalausettamme kannattamaan. 6 §:ään en
20585: ole myöskään tyytyväinen. Ensiksikin ne kansalaiset, joilta syystä
20586: tai toisesta on viety kansalaisluottamus, tulevat valiokunnan enem-
20587: mistön ehdotuksen mukaan hakemaan lupaa elinkeinon harjoitta-
20588: miseen kaupungissa maistraatilta ja maalla kuvernööriltä. Ja kuver-
20589: nööri sekä maistraatti myöntävät tahi kieltävät elinkeinoilmoituksen
20590: sen jälkeen, minkälaisen lausunnan kunnallislautakunta tai perus-
20591: tettava ammattivaltuusto, mikä valiokunnan toisessa lakiesityk-
20592: sessä esitetään, antaa. Minun sekä toistenkin sosialidemokraat-
20593: tien mielestä voisi kunnallislautakunta aivan yhtähyvin samalla ker-
20594:                                Ammattivaltuustot.                    459
20595: 
20596: 
20597: taa antaa luvan tuolle henkilölle elinkeinonharjoittamiseen, kun sen
20598: pitää kumminkin antaa lausuntonsa kuvemöörille, joka ei useassa-
20599: kaan tapauksessa tunne hakijaa. Sitten valiokunnan enemmistön
20600: kanta on samassa pykälässä minusta vieläkin kummallisempi siinä,
20601: että näiltä kansalaisluottamuksensa menettäneiltä henkilöiitä kielle-
20602: tään oikeus pitää työssään mitään oppilaita. Heitä kielletään käyt-
20603: tämästä työssään ei ainoastaan vajavaltaisia, vaan myöskin täysi-
20604: valtaisia oppilaita, nim. sellaisia, jotka jo ovat 2I vuotta täyttäneitä.
20605: Kuitenkin muita työläisiä sellaisilla henkilöillä olisi oikeus työssään
20606: pitää. En ole huomannut käytännössä olevan mitään eroa työnanta-
20607: jan suhteen siihen oppilaaseen, joka on täysi-ikäinen kuin siihen
20608: työntekijäänkään, joka on samoin täysi-ikäinen. Ja siinä suhteessa
20609: ehdottavatkin sosialidemokraattiset jäsenet, että ainoastaan vaja-
20610: valtaisten henkilöitten työssä käyttäminen näiltä henkilöiitä kiellet-
20611: täisiin, mutta täysi-ikäisten oppilaitten pitäminen, niinkuin muitten-
20612: kin työläisten, sallittaisiin.
20613:      Mitä sitten tulee I6 §:ään, josta ed. Jalava jo on maininnut, se
20614: mielestäni on hyvinkin virkavaltainen. Kaupungissa saa maistraatti,
20615: maalla kuvernööri laatia järjestyssäännön, vahvistaa taksoja, mää-
20616: rätä uhkasakkoja kaupunkiläheteille, nuohoojaliikkeen harjoitta-
20617: jille, kuorma- ja pika-ajureille ynnä muille kulkuliikettä avustavain
20618:  ammattien toimittajille. Tästä seikasta on ollut jo useita työlakkoja.
20619: Esim. ajurit ovat useissa kaupungeissa tehneet työlakon sentähden,
20620:  että viranomaiset, jotka eivät sanottavasti tunne heidän olojansa,
20621: määräävät heille mielivaltaisesti taksoja, joita ei muille työläisille
20622:  määrätä kuin tässä §:ssä luetelluille, - muut saavat määrätä itse
20623: palkkansa ja taksansa. Tämä on minun käsittääkseni hyvin virka-
20624: valtaista, että ylhäältäpäin määrätään näiden taksat sekäjärjestys-
20625: säännöt. Me olemme tässä asiassaolleetsitä mieltä, ettänämäajuritsekä
20626: nuo toiset pykälässä luetellut ammattikunnat saisivat itse laatia taksa-
20627:  ehdotuksensa sekäjärjestyssääntöehdotuksensajakaupunginvaltuusto
20628: sekä maalla kunnallislautakunta saisi nämä taksat vahvistaa. Minä
20629: toivon, että tämä eduskunta, josta sanotaan, että se on maailman kan-
20630: sanvaltaisin, hyväksyy tämän vähä enemmän kansanvaltaisen ehdo-
20631: tuksen, jonka sosialidemokraatit ovat ehdottaneet, kun valiokunnan
20632:  enemmistön ehdotus on minusta perin vanhoillinen ja virkavaltainen.
20633:      Keskustelu julistettua päättyneeksi asia lähetetään Y. J:n
20634:  57 §:n 2 momentin mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
20635:                           3)     Ammattivaltuustot.
20636:                               (I K.)
20637:    Esitetään Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 2.
20638:    Mietinnöstä otetaan e n s i mm ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alai-
20639: seksi siinä oleva
20640:    Ehdotus laiksi ammattivaltuustoista.
20641: 460                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20642: 
20643: 
20644:       Keskustelu:
20645: 
20646:     Ed. K a a r ne : Tällaisena murrosaikana, jolloin riidat ja selk-
20647: kaukset työnantajain sekä työntekijäin välillä tulevat yhä lukuisem-
20648: pina päiväjärjestykseen, ansaitsevat kannatusta kaikki ne yritykset,
20649: joiden avulla, oikealla tavalla, koetetaan niitä saada niin vähän
20650: tuhoa tuottaviksi kuin suinkin mahdollista. Monasti työselkkaukset
20651: ja muut työrettelöt tulisivat vältetyik:::i, jos riitakysymyksissä voi-
20652: taisiin erityisen ammattivaltuuston kautta sovinnollisesti keskustella.
20653:  Mutta näiden toimenpiteiden, saadaksensa varsinaisen työkansan
20654: luottamuksen, tulee olla kansanomaisia ja kansanvaltaisia. Samalla
20655: kun monessa kohdassa yhdyn kannattamaan kolmatta vastalau-
20656: setta, olisi käsitykseni mukaan lakiehdotuksessa huomioon otettava
20657: muitakin seikkoja.
20658:     Ehdotuksen 5 §:ssä sanotaan: >>Valtuuston valitsevat toiseksi
20659: puoleksi ne, jotka kaupungissa harjoittavat elinkeinoa säädetyn
20660: elinkeinoilmoituksen nojalla tahi asianomaisella luvalla, toiseksi
20661: puoleksi taas näiden elinkeinonharjoittajain työssä olevat työntekijät.
20662: Työntekijöillä tarkoitetaan tässä laissa myöskin liikeapulaisia ja
20663: oppilaita, mutta ei teknillisiä johtajia, konttoripäälliköitä ja työnjoh-
20664: tajia, jotka eivät ole itse työssä käsin, vaan ainoastaan valvovat
20665: työntekoa, eikä muita elinkeinonharjoittajan työssä olevia henki-
20666: löitä, jotka toimeltaan ovat niihin verrattavat.>> Ammattivaltuusto
20667: tulee siis olemaan tasaväkinen ja jyrkästi vastakohtainen toinen
20668: toiselleen. Kun nämä nyt käyvät jotakin asiaa ratkaisemaan,
20669: sanotaan siitä 12 §:ssä: >>Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon
20670: päätöksen teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jo;,;
20671: jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaistakoon
20672: arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä. Älköön
20673: päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin puolet kumpaisestakin ryhmästä
20674: ole saapuvilla. Kun jokin asia jos3akin kokouksessa on jäänyt
20675: ratkaisematta sentähden, että valtuusto ei ole ollut päätösvaltainen
20676: niinkuin nyt on sanottu, saa sen kolmannella kerralla ratkaista, jos
20677: vain puolet valtuustosta on saapuvilla. Jos äänestyksessä äänet
20678: jakaantuvat tasan, voittakoon se mielipide, jota esimies kannattaa.>>
20679: Asia tulee siis ratkaistavaksi sen mukaan, mikä puheenjohtajan
20680: mieli on kysymyksessä olevassa asiassa.
20681:     Jos sitten katsomme minkälainen henkilö voi tulla puheenjoh-
20682: tajaksi, sanotaan siitä lakiehdotuksen I I §:ssä: >>Valtuusto valitsee
20683: keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan joka vuodeksi esimiehen. Jollei
20684: kukaan vaalissa saa kahtakolmasosaa kaikista annetuista äänistä,
20685: toimitetaan vaali uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vasta-
20686: mainittua äänten enemmistöä, jätetään kaupungissa k a u p u n gin-
20687: v a 1 t u u s t o n sekä maalla k u n n a n v a 1 t u u s t o n tahi, missä
20688: sellaista ei ole, k u n n a 11 i s 1 a u t a kunnan valittavaksi ammatti-
20689:                             Ammattivaltuustot                        461
20690: 
20691: 
20692: valtuustolle, vaan ei sen keskuudesta, yleisiin toimiin perehtynyt
20693: es1m1es. Samassa järjestyksessä valitaan valtuuston keskuudesta
20694: varaesimies joka vuodeksi.>> Minä luulen, että tuskinpa kukaan
20695: vaalissa olevista tulee saamaan kahta kolmattaosaa kaikista äänistä,
20696: vaan ainoastaan useimmissa tapauksissa puolet. Silloin tulee kau-
20697: pungissa kaupunginvaltuusto ja maalla kunnallislautakunta määrää-
20698: mään tähän tärkeään toimeen mieleisensä puheenjohtajan. Kuiten-
20699: kin nykyisillä kaupunginvaltuustoilla, enempää kuin kunnallislauta-
20700: kunnillakaan, ei yleensä ole työkansan luottamusta. Tämän mukaan
20701: voidaan siis otaksua, että tuo puheenjohtaja voi olla kokonaan vas-
20702: takkaisella kannalla työväen pyrkimyksiin nähden, mutta kuitenkin
20703: hänestä voi suuressa määräss~i riippua, syntyykö asiasta sovintoa.
20704: 15 §:n 1 momentissa sanotaan: >>Jos paikkakunnalla on syntynyt
20705: senlaatuinen työriita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaavan
20706: tuottaa suurehkon työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen,
20707: itse tai valtuuston sihteerin kautta, ruveta yhteyteen riiteleväin
20708: kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee, koettaa saada riite-
20709: levät riidan ratkaisua odottaessaan olemaan ryhtymättä työn-
20710: seisaukseen tahi sitä jatkamatta, kehottaa heitä yhtymään asiata
20711: käsittelemään sekä silloin koettaa saada riita selvitetyksi». Minä
20712: luulen että sellainen esimies, jonka esim. porvarillinen valtuusto
20713: on valinnut, ei voi päästä oikeaanjatarpeelliseen yhteyteen riiteleväin
20714: kanssa, enempää kuin hän voi ottaa tarkkaa selkoa siitä, mitä riita
20715: koskee. Ei myöskään ole luultavaa, että, silloin kuin mielet ovat
20716: kuohuksissa, sellaisen puheenjohtajan koetuksella saadaan riita
20717: selvitetyksi. Eiköhän jo puheenjohtajan vaalissa olisi jonkinlaisen
20718: sovintolautakunnan apua käytettävä, jos ei yksimielisyyttä muuten
20719: aikaan saataisi.
20720:     16 §:ssä sanotaan: >>Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 §:ssä
20721: on sanottu, työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat riita-
20722: puolet tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto koettasi so-
20723: vittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsitellä hakemusta ja
20724: jättää asia erityiseen sovitteluvaliokuntaan. Tämän lautakunnan
20725: puheenjohtajaksi ammattivaltuusto valitsee joko sellaisen esimie-
20726: hensä, joka on otettu valtuuston ulkopuolelta, taikka muun henki-
20727: lön, joka ei ole elinkeinonharjoittaja eikä työntekijä; ja olkoon
20728: lautakunnassa, paitsi puheenjohtajaa, vähintäinkin kaksi jäsentä,
20729: jotka valtuusto keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valitsee siten,
20730: että kumpikin valtuuston ryhmä erikseen valitsee yhtä monta
20731: edustajaa. Asianosaisten pyynnöstä voidaan lautakuntaan vielä
20732: lisätä kaksi jäsentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee yhden. I,auta-
20733: kunnan sihteerin tointa hoitaa valtuuston sihteeri». - En luule,
20734: että valiokunta on tässäkään kohden oikeaan osannut. Riitaa rat-
20735: kaistaessa tulisi sovintolautakunnan puheenjohtajan olla tuomarin-
20736: toimeen perehtynyt ja valan tehnyt tuomari. Ilman asianosaisten
20737: 462                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908
20738: 
20739: 
20740: pyyntöä tulisi lautakuntaan kuulua kaksi jäsentä ammattivaltuus-
20741: toista, sekä kaksi jäsentä riitapuolien joukosta. Vielä tulisi kum-
20742: mallakin riitapuolella olla oikeus ottaa asianajaja valvomaan heidän
20743: asiatansa sovinto-oikeudessa.
20744:     Pyytäisin siis kunnioittaen Suurta valiokuntaaottamaan huomioon
20745: esittämäni näkökohdat.
20746: 
20747:      Ed. V e r a H j e 1 t : Föreliggande förslag till lag om yrkes-
20748: fullmäktige löser på ett tillfredställande sätt många af de frågor,
20749: som ligga till grund för ett effektivt ordnande af yrkesangelägen-
20750: heterna hos oss. Genom lagförslaget kan vinnas en institution,
20751: som inom sig förenar många likartade intressen. I vårt s. k. >>embets-
20752: mannaland•> är det en fördel att åtminstone två af de många på-
20753: tänkta och så att säga i luften liggande nya instutitutioner, sådana
20754: som arbetsråd och förlikningsnämnder, kunna tillsvidare den först-
20755: nämnda helt och hållet och den senare mångenstädes delvis undvaras.
20756:  De i lagförslaget uppräknade befogenheterna för yrkesfullmäktige
20757:  och centralfullmäktige motsvara i hufvudsak hvad på Arbetsråd
20758: och delvis Förlikningsnämnderna kunde ankomma.
20759:      Med fästadt afseende därvid, att vår industri i jämförelse med
20760:  utlandets är ringa, kunna vi hafva skäl att i någon mån förena vissa
20761: sarnhöriga befogenheter inom samma institution. Utlandet med sin
20762: mångenstädes storartade och vidtförgrenade industri bör ic.ke tills-
20763: vidare tj äna som föredöme för oss bertäffande de talrika och mång-
20764: sidigt verkande olika institutioner, som där äro utaf behofvet på-
20765: kallade.
20766:      Men oaktadt de många och stora förtjänster förslaget till Lag
20767: om yrkesfullmäktige i flere afseenden har, omintetgöras dessa i
20768: väsentliga delar genom sättet för anordningen och däraf följande
20769: olägenheter. I min betänkandet åtföljande reservation har jag
20770: redan påpekat några af de svårigheter, för att icke säga orim-
20771: ligheter som i vissa afseenden komma att uppstå vid förslagets
20772: realiserande i det praktiska lifvet. Men de ifrågavarande olägen-
20773: heterna kunna aflägsnas därmed, att landet från början indelas i
20774: lämpligt antal geografiskt fasta yrkesfullmäktigdistrikt och ic.ke
20775: enligt lagförslaget lärnnas beroende af ett obestämbart antal distrikt
20776: med lika obestämbara förvaltningskostnader för landet i sin helhet.
20777:      De många och olikartade ärenden, som af yrkesfullmäktige
20778: komma att handläggas, äro af lika stor vikt för den ena industriella
20779: inrättningen som för den andra, oberoende af om dessa äro belägna
20780: i stad eller på landsbyggden. Det kan därför ic.ke på väl grundade
20781: skäl försvaras, att den jämförelsevis stora industri, som bedrifves
20782: på landsbyggden, först i en obestämdbar framtid isin helhet kommer
20783: i åtnjutande af de ordnade förhållanden, som yrkesfullmäktiginstitu-
20784: tionen afser. Detta så myc.ket mindre som de landsdelar, hvilka enligt
20785:                              Ammattivaltuustot                           463
20786: 
20787: lagförslaget komma att under obestämd tid sakna yrkesfullmäktige,
20788: härigenom blifva i flera afseenden öfverlämnade åt rena tillfälligheter
20789: och ovisshet beträffande flere viktiga yrkesförhållanden, emedan de
20790: befogenheter, som komma att åligga yrkesfullmäktige med lagens trä-
20791: dande i kraft, synbarligen förutsätta likformighet vid alla industriella
20792: inrättningar i landet. Såsom exempel härpå månämnas, att fullmäk-
20793: tige bland annat hafva att granska och faststä.lla ordningsregler för nä-
20794: ringsrörelse. Men där yrkesfullmäktige icke finnas, skola ordningsreg-
20795: lerna till fullmäktige å annan ort, alltså hvilken som hälst, inom
20796: länet ingifvas. Detta är redan en ganska sväfvande bestämmelse,
20797:  då till äfventyrs det icke kan vara allom bekant, hvar yrkesfull-
20798:  mäktige blifva placerade, hvar icke. Detta förfaringssätt är dess-
20799:  utom förenadt med många omgångar, synnerligast för de mindre
20800:  arbeströrelserna. Så tillkommer yrkesfullmäktige också fönnedlings-
20801:  åtgärder vid inträffande arbetstvister. Men å orter, där yrkesfull-
20802:  mäktige icke finnas, skall yrkesinspektören i enlighet med § 21 skynda
20803:  till. J ag har varit i tillfälle att i reservationen delvis motivera svårig-
20804:  heterna i denna obilliga fordran. En fordran, som är obillig i den
20805:  mån densamma utsträckes längre än till de i samband med inspek-
20806:  tionsbesöken förekommande rättstvisterna. I alla land har yrkes-
20807:  inspektionen blifvit mer eller rn,indre klandrad. Detta är någonting,
20808:  som man måste förstå och yrkesinspektionen finna sig i, ty
20809:  att ständigt stå afgörande emellan två i de flesta fall motsatta
20810:  intresseriktningar kan ju icke utfalla till belåtenhet för hvardera
20811:  parterna. I vårt land har klandret mot yrkesinspektionen stundom
20812:  stått i full öfverensstämmelse med vårt folks utvecklingsståndpunkt,
20813:  hvilket framför allt kommit till uttryck vid förmedlingsförsöken.
20814:  Vi hafva sålunda redan all önskvärd erfarenhet att bygga på. Men
20815:  just emedan de motsatta intresseriktningarna vid arbetstvister ofta
20816: leda till blind hetsighet, hafva de olika ländernas lagstiftning mer-
20817:  ändels begränsat yrkesinsperktörens åtgöranden endast till rätts-
20818:  tvisterna i sammanhang med inspektionsbesöken, och befriat honom
20819:  från förmedlingsverksarnheten s å s o m e n s k y 1 d i g h e t, då
20820:  arbetstvister eller s. k. strejker inträffa. Detta så mycket mer som
20821:  denna förmedlingsskyldighet är praktiskt oförenbar med fordran
20822:  på att yrkesinspektören skall vara i rörelse å tjänsteresor för att
20823:  kunna med11inna sina omfattande inspektionsskyldigheter och
20824:  därvid icke heller alltid kan anträffas för anmälan om arbetstvisterna
20825:  inom distriktet. Skärpa vi ännu ytterligare fordringarna på att
20826:  yrkesinspektören vid hvarje slag af arbetstvist ovillkorligen skall
20827:  vara tillstädes å alla de mångtaliga fabriksplatser, som i en obe-
20828:  stämbar framtid komma att sakna yrkesfullmäktige, så pålägga
20829:  vi honom åligganden, hvilka han praktiskt taget icke kan fullfölja.
20830:  En sådan åtgärd är egnad, att blott ytterligare misskreditera hela
20831:  institutionen och försvåra för yrkesinspektören en fortsatt verk-
20832: 464                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20833: 
20834: 
20835: samhet vid de fabriker, där han icke fått stå såsom en objektiv
20836: rådgifvare och de lagliga förhållandenas öfvervakare utan tvungits
20837: in i en strid, där intresselidelserna bmtit lös. Däremot kan en å
20838: orten bofast institution, som i likhet med yrkesfullmäktige bestå
20839: till hälften af arbetsgifvare och till hälften af arbetare jämte en
20840: sekreterare, hvilken helst bör vara en för juridisk utbildning icke
20841: alldeles främmande person, ega större förutsättningar att kunna
20842: bidraga till konfliktens snabbare lösning i för de båda inom full-
20843: mäktige företrädda parterna önsklig riktning.
20844:      Förmedlingen i arbetsvisterna är en angelägenhet af den allvar-
20845: ligaste art, icke blott för parterna, utan kunna förhandlingarna
20846: och utgången däraf medföra en stagnation i det ekonomiska lifvet,
20847: som ännu många år därefter visar sina vidtförgrenade följder, så
20848: långt aflägsna från den ursprungliga orsaken, att man icke ställer
20849: dem i något samband med hvarandra, för att icke tala om bitter-
20850: heten i sinnena, som blir följden af en sådan intressekamp. Att
20851: skaffa ur världen dessa förödande strider står inte i vår makt, men
20852: att i väsentlig mån förmildra verkningarna, det kan en förutseende
20853: lagstiftning göra. Ordnandet af förmedlingen i arbetstvister är
20854: emellertid en hos oss alldeles för mycket förbisedd social angelägenhet.
20855: Då en arbetstvist utbruter, är egentligen yrkesinspektören den enda,
20856: som har att å tjänstens vägnar såvidt möjligt försöka bilägga den.
20857: Med hvilka olägenheter detta kan ske, har jag redan i reservationen
20858: framhållit. När då under sådana förhållanden yrkesinspektören ensam
20859: icke alltid kan vara herre öfver situationen, känner sig litet hvar
20860: liksom kallad och manad att försöka bilägga tvisten. Tidningsmännen,
20861: som samla uppgifter för sina resp. blad, förscka isin mån fälla ett fri-
20862: dens ord i enligt med bladens olika läggning. Arbetarorganisationerna
20863: icke blott de med fackliga insikter och känne-
20864: d o m o m f ö r h å 11 a n d e n a, hvilket man kan förstå, utan
20865: stundom öfver hela landet ända till ungdomsföreningarna, hand-
20866: lägga ärendet och afgöra om rätt och orätt; enskilda personer till-
20867: kallas, allmänheten har t. o. m. samlats till medborgaremöten för
20868: att öfverenskomma om åtgärder med afseende å förhållanden i
20869: hvilka de icke kunna ligga inne. Och - regeringens direkta ingri-
20870: pande gör man snart till en fordran! I all denna oreda kommer så
20871: förslaget till lag om yrkesfullmäktige, som genom sin samman-
20872: sättning af arbetsgifvare och arbetare synes vara synnerligen egnad
20873: för de förmedlingsbefogenheter dem:amma ålägger fullmäktige, så
20874: äfven med afseende å tillsättandet af särskilda fackförlikningsnämn-
20875: der. Men tyvärr är steget icke uttaget. Vi stå fortfarande därvid
20876: att en stor del af landets industri är lämnad för obestämd framtid
20877: i detta ömtåliga afseende åt ovisshetens alla eventualiteter. J ag afser
20878: de trakter, där yrkesfullmäktige icke finnas.
20879:      Jag står icke ensam för åsikten om nödvändigheten af landets
20880:                          Ammattivaltuustot
20881: 
20882: 
20883: geografiska indelning i yrkesfullmäktigdistrikt med gränserna
20884: tangerande hvarandra. Sedan jag beslöt att inlämna föreliggande
20885: reservation, har jag rådfört mig med i liknande angelägenheter
20886: förfarne män, hvilka alla ställt sig på reservationens ståndpunkt,
20887: liksom också näringslagskomiten i sitt betänkande yrkar på en
20888: något liknande åtgärd, d. v. s. i form af industrifullmäktiges till-
20889: sättande länsvis för landsbyggdens vidkommande.
20890:     Man har emot mitt förslag i utskottet framhållit bl. a. fruktan
20891: för att yrkesfullmäktigdistrikten komme att blifva allt för stora
20892: och att lämpliga personer för ett så stort antal fullmäktige måhända
20893: ej stå att få. Därtill kan jag i korthet svara, att distriktens antal
20894: af utskottet föreslås approximativt till 49, alltså redan ett mycket
20895: högt tal i betraktande af att detta innefattar blott sporadiskt i
20896: landet spridda distrikt. Med samma tal och landets fullständiga
20897: inledning i geografiskt fasta distrikt, sålunda omfattande landets
20898: hela yrkesverksamhet, komme samma antal distrikt att till sin areal
20899: i genomsnitt långt ifrån motsvara ens ett härad. Af landets femtioen
20900: härad förefinnes nämligen ingen industri, som kräfver yrkesfull-
20901: mäktigskap, t. ex. i Lappmarkens härad samt i stora områden af
20902: andra landsdelar, belägna i norra, mellersta och nordöstra Finland.
20903: I betraktande af att fabrikerna merendels ligga invid kommunikations-
20904: vägarna synes saken klar, att de fasta distrikten ingaluoda bli för
20905: stora, lika litet som det kräfves ens en enda funktionär mera för
20906:  denna anordning än för den andra.
20907:      På grund af hvad jag sålunda i saken framhållit och med hänsyn
20908: till motiveringen i min reservation, vågar jag med förtroende öfver-
20909: lämna denna genom lagförslaget i vissa afseenden olösta fråga tili
20910:  landtdagens afgörande, vördsamt och förhoppningsfullt emotseende
20911:  reservationens antagande och därmed lagförslagets återremitterande
20912:  för en liten retouche till socialutskottet.
20913: 
20914:     Ed. E h r n r o o t h: J Fröken Hjelts andragande påkallar må-
20915: hända några ord till förklaring af utskottsmajoritetens ståndpunkt.
20916: Den kalkyl öfver de utgifter, som kunna ifrågakomma för institu-
20917: tionen, är icke någonting att bygga på, då man sträfvar till ett svar
20918: på frågan: på huru många orter komma yrkesfullmägtige att införas?
20919: Kalkylen upptager visserligen 49 orter, men det är ingalunda afsikten
20920: att nu omedelbart i denna utsträckning realisera förslaget.
20921:     Hvad för öfrigt beträffar fröken Hjelts förslag, så må det fram-
20922: hållas att, då den planerade yrkesfullmäktiginstitutionen är någon-
20923: ting alldeles nytt och opröfvadt, man icke har velat med ett slag i
20924: hela landet införa densamma. Man har ansett det vara lämpligare att
20925: gå försöksvis framåt, införa den på de orter, där de bästa förutsätt-
20926: ningar förefinnas för att institutionen skall lyckas och först seder-
20927: mera på grundvalen af stadgad erfarenhet gå vidare. Det är att
20928:                                                               30
20929: 466                     Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
20930: 
20931: 
20932: hoppas, och kanske sannoligt, att man kommer därhän, att hela lan-
20933: det blir indeladt i distrikt. Denna lag, sådan den nu är affattad, bere-
20934: der nog regeringen möjlighet därtill. Men man har icke i utskottet,
20935: lika litet som tidigare, då frågan varit under behandling, ansett det
20936: vara lämpligt att med ett slag gå så långt som fröken Hjelt nu velat.
20937: Emellertid skulle jag för min del be att få innesluta fröken Hjelts
20938: framställning i stora utskottets åtanke, då det ju kunde vara anled-
20939: ning att ännu taga förslaget under närmare ompröfning.
20940: 
20941:     Ed. S o h 1 b e r g: Det synes rnig såsom om de af fröken Hjelt
20942: framhållna synpunkterna vore synnerligen värda att beaktas. Den
20943: senaste ärade talaren harju också understödt uttalandet, för så vidt
20944: det gäller behandlingen i stora utskottet. J ag inser dock icke, att de
20945: af honom anförda motiven för den i lagförslaget gjorda inskränk-
20946: ningen skulle vara så synnerligen vägande, därför att, om ock denna
20947: yrkesfullmäktiginstitution nu försöksvis införes, det dock redan i
20948: denna form gäller hela landet, då det i landsorten är tillåtet, att sam-
20949: mansluta sig och bilda särskilda distrikt. Om landet i sin helhet nu
20950: genast skulle indelas i bestämda distrikt, såsom fröken Hjelt före-
20951: slagit, tänker jag, att genast från början en större reda skulle kunna
20952: vinnas och sålunda också de vunna erfarenheterna blifva gynnsam-
20953: mare, än om man försöksvis inför en olämplig anordning
20954:     Hva,d för öfrigt yrkesinspektörernas ingripande för biläggande
20955: af arbetstvister inom särskilda delar af landet beträffar, så viU jag
20956: äfven i detta hänseende förena mig med reservanten, såväl med af-
20957: seende å de motiv, som i reservationen anföras, som också med af-
20958: seende å de af henne här framställda synpunkterna. Det synes mig
20959: vara rätt mycket man fordrar af yrkesinspektörerna, och om än anta-
20960: let yrkesinspektörer i den närmaste framtiden torde blifva ökadt, så
20961: blir det dock enligt detta förslag för mycket för de krafter som komma
20962: att finnas.
20963:      Keskustelu julistettua päättyneeksi asia lähetetään V. J:n 57 §:n
20964: 2   momentin mukaisesti S u u r e e n V a 1 i o k u n t a a n.
20965:                   4)   Elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt.
20966:                                    (r K.)
20967:    Esitetään Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 3·
20968:    Mietinnöstä otetaan ensimmäisen käsi t te 1 y n                 alai-
20969: seksi siinä oleva
20970:    Ehdotus laiksi elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä.
20971:     Keskustelu:
20972:    Ed. E h r n r o o t h: Det motionen bilagda Iagförslaget bar
20973: namnet: Lag angående arbetsreglementen. Utskottet har ansett
20974:                    Elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt.            467
20975: 
20976: nödigt att vidtaga en förändring härutinnan. Då jag icke var när-
20977: varande vid utskottets behandling af denna fråga, ber jag att nu få
20978: anföra min skiljaktiga åsikt.
20979:       Utskottet motiverar å sid. 8 af betänkandet sin mening sålunda:
20980: ,I anseende därtill att förevarande institut, hvilket ej mindre i gäl-
20981: lande lagstiftning och den till tidigare landtdagars handläggning
20982: öfverlämnade nådiga propositionen angående näringslag än äfven
20983: allmänneligen i praktiken benämnes ordningsregler, har utskottet,
20984: efter omröstning, ändrat lagens benämning till: >>Lag angående
20985: ordningsregler vid näringsrörelse>> samt sedermera i lagförslaget följd-
20986: riktigt användt sagda beteckningssätt i stället för den af minoriteten
20987: förordade termen >>arbetsreglementen>>. Nu är det visserligen sant,
20988: att benämningen ordningsregler är den allmännast förekommande,
20989: men vid en granskning af nu gällande ordningsregler i fabriker och
20990: vä.rkstäder påträffar man äfven en hel del andra benämningar: arbets-
20991: reglemente, arbetsordning, arbetsregler, arbets- och ordningsregler,
20992: ordningsstadgar, reglemente, fabriksreglemente o. s. v. Det är alltså
20993: icke något stadgadt språkbruk, man kan stödja sig på. Det är också
20994: sant, att gällande näringslag använder beteckningssättet, >>ordnings-
20995: regler». Men det har skäl för sig. Ty gällande näringslag tager endast
20996: hänsyn till de befogenheter, som arbetsgifvare genom lagens bestäm-
20997: ningar fått. Det står också där, att yrkesidkare är berättigad att till
20998: efterrättelse för sina arbetare i afseende å arbetstimmar, iakttagelser
20999: under arbetet, viten för oordningar eller försummelser, uppsägning
21000: m. m. fastställa vissa regler. Redan då frågan ånyo kom före i nä-
21001: ringslagspropositionen hade institutet fått en helt annan karaktär.
21002: Det afsågs då att icke endast klargöra arbetsgifvares rättigheter
21003: gentemot arbetaren, utan att genom ett reglemente fastställa och
21004: noggrant afväga de ömsesidiga rättigheter och skyldigheter, som på
21005: grund af arbetsaftal tillkomma hvardera kontrahenten, arbetsgifvaren
21006: såväl som arbetarne. Då emellertid frågan om arbetsreglementen i
21007: näringslagspropositionen endast behandlas i några paragrafer af ett
21008: kapitel, så var det dock måhända anledning att där bibehålla det
21009: garnla beteckningssättet.
21010:       Emellertid föreligger frågan nu i en annan form. Nu gäller det en
21011: särskild lag i ämnet, och då må man tillse att lagens rubrik också
21012: blir ändamålsenlig. Detta kan ej sägas om den af utskottet före-
21013: slagna vidlyftiga rubriken. Det är att märka, att vi redan nu i vårt
21014: lagspråk hafva tagit i anspråk i det aUra närmaste enahanda be-
21015: närnningar, som här ifrågasatts. Det heter enligt utskottets förslag
21016: >>I.;ag angående ordningsregler för näringsrörelse>> (Laki elinkeino-
21017: liikkeiden järjestyssäännöistä). Nu är det att märka, att i juli månad
21018: detta år af Senaten utfärdades Ordningsföreskrifter angående bagare-
21019: yrket (Järjestysohjeita leipurinammattia varten) och möjligt är att
21020: enahanda regulativ äfven för andra yrken framdeles komma att finnas
21021: 468                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21022: 
21023: 
21024: erforderliga. Det kan aldrig vara lämpligt, att, då det nu gäller att
21025: stifta en lag, som afser ett väsentligen annat institut, använda en
21026: benämning, som i hufvudsak motsvarar den af mig nu citerade, då.
21027: man är i tillfälle att använda ett annat namn, som klart hänyisar till
21028: det förhållande man afser att reglera. Det förefaller mig såsom om
21029: någon befogad anmärkning icke kunde framställas mot det använda
21030: uttrycket 5>arbetsreglemente>> (på finska ,työsäännöt"), hvilket äfven
21031: har den fördelen att det är kortare än det af utskottet föreslagna. J ag
21032: ber få innesluta dessa synpunkter i stora utskottets åtanke.
21033: 
21034:    Ed. L a t v a: Minä myös olen valiokunnassa ollut tämän nimen
21035: suhteen samalla kannalla kuin ed. Ehrnrooth ja pyydän siis ilmoittaa
21036: kannattavani hänen äskeistä lausuntoaan.
21037: 
21038:     Ed. Paasi vuori: Tähän asti on työnantajilla ollut oi~eus
21039: yksin laatia järjestyssäännöt sekä asettaa ne työpaikoilla käytän-
21040: töön ja vaatia työntekijöitä niitä noudattamaan. Tästä on ollut
21041: seurauksena, että järjestyssäännöt ovat olleet yksipuolisia, niinkuin
21042: valiokunnan perusteluissa sanotaankin, ja että näillä järjestyssään-
21043: nöillä on ollut enemmän kurinpitosääntöjen kuin työohjeiden luonne.
21044: Työnantajat eli elinkeinoliikkeenharjoittajat eivät ole kuitenkaan
21045: olleet pakoitetut laatimaan näitä kurinpitosääntöjä, jos he eivät ole
21046: tahtoneet. Nyt tämän ehdotuksen kautta tehdään järjestyssäännöt
21047: pakollisiksi kaikissa työpaikoissa, joissa on työssä vähintäin 10 työn-
21048: tekijää. Tämän järjestyssääntöjen pakolliseksi tekemisen puolesta,
21049: jota valiokunta ehdottaa samoin kuin ennen on ehdotettu arm. esi-
21050: tyksessä, ei minun tietääkseni ole valiokunnassa esitetty mitään pai-
21051: navaa syytä. On kyllä sanottu, että sellaisilla pakollisilla järjestys-
21052: säännöillä voitaisiin estää riitaisuuksia työntekijäin ja työnantajain
21053: välillä, mutta minun käsittääkseni ei näillä säännöillä, sillä tavalla
21054: laadittuina kuin valiokunta ehdottaa, ensinkään voida poistaa niitä
21055: riitaisuuksien aiheita, mitkä tähän astikin on näiden järjestyssään-
21056: töjen johdosta vallinneet. Työntekijät ovat usein nousseet työla-
21057: koilla vastustamaan sellaisia yksipuolisia kurinpitosääntöjä, joita
21058: työnantajat ovat heille laatineet. Nyt kun nämä säännöt tehdään
21059: pakollisiksi, kun määrätään, että työnantaja on velvollinen laati-
21060: maan tuollaiset kurinpitosäännöt, tahtooko hän tai ei, niin sillä ei
21061: saavuteta mitään muuta, kuin että pienempi joukko työntekijöitä
21062: katsoo mahdottomaksi ryhtyä työlakon kautta niitä vastustamaan.
21063: Tämä järjestyssääntöjen pakolliseksi tekeminen on ainoastaan työn-
21064: antajan etujen turvaamista. Valiokunta myöntää, että järjestys-
21065: sääntöjen laatimisessa tulee edelleenkin olemaan työnantajana yk-
21066: sinomainen oikeus. Valiokunnan ehdotuksen mukaan työnantaja
21067: laatii nämä järjestyssäännöt ja kysyy sitten vain työntekijäinsä mieli-
21068: pidettä niistä, jonka nämät saavat antaa joko yhteisessä kokouk-
21069:                    Elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt.            469
21070: 
21071: sessa tai valitsemiensa luottamusmiesten kautta. Nyt kuitenkaan
21072: tällä työntekijäin lausunnolla ei ole yhtään mitään merkitystä.
21073: Työnantaja saa ottaa sen huomioonsa, ja jos hän on hyväntahtoinen
21074: niin hän sen ottaa, mutta jos hän itsepäisesti tahtoo pitää oman
21075: päänsä tässä asiassa, niin hän ei pane mitään merkitystä työnteki-
21076: jäin lausunnolle.
21077:      Valiokunnan mietinnön perusteluissa ;=llä sivulla sanotaan, että
21078: valiokunta siis ei ole voinut hyväksyä vähemmistön edelläkerrottua
21079: ehdotusta, nimittäin että työntekijät saisivat tasaväkisesti työn-
21080: antajan kanssa ottaa osaa järjestyssääntöjen laatimiseen, vaan valio-
21081: kunta jättää tässä työnantajalle edelleenkin vallan laatia järjestys-
21082: säännöt. Mutta heti samassa lauseessa alempana sanoo valiokunta,
21083: ettei valiokunnan mielestä ole sopivaa, että työnantajan tahto yksin
21084: pääsee vaikuttamaan järjestyssääntöjen laatimisessa. Mikä tässä
21085: sitten sen eroittaa? Eikö se ole työnantajan tahto, kun hän itse oman
21086: mielensä mukaan laatii järjestyssäännöt ja tuon työntekijäin lau-
21087: sunnon hän lähettää ammattivaltuustolle järjestyssääntöehdotuksen
21088: kanssa? Mutta ammattivaltuusto on velvollinen vahvistamaan jär-
21089: jest:yssäännöt, jos ne eivät sisällä mitään kohtuutonta tai lainvas-
21090: taista. Nyt voimassa olevan lain sekä valiokunnan ehdotuksen
21091: mukaan tulee työnantajana järjestyssääntöjen laatimisessa olemaan
21092: jotenkin rajaton vaikutusvalta. Ensiksikin työnantaja voi määrätä
21093: rahallisia sakkoja nykyisen lain mukaan sekä niiden uusien ehdotuk-
21094: sien mukaan, mitä työsopimuslaista on ennen ehdotettu. Sen arm.
21095: esityksen mukaan elinkeinolaista, jossa oli työsopimuksia koskevat
21096: säädökset - ja samanlaisia säädöksiä ehdoittaa lainvalmistelukunta
21097: työsopimuslaista - saa työnantaja määrätä rahasakkoja, vetää
21098: työntekijän palkasta osan vahingon korvaukseksi ja työsopimuksen
21099: vakuudeksi pidättää aina kahden viikon palkan niinkuin arm. esi-
21100: tyksessä elinkeinolaista ehdotetaan. Kun valiokunnan ehdotuksen
21101: mukaan annetaan näin rajaton valta tai jotenkin pitkälle menevä
21102: valta työnantajille näiden järjestyssääntöjen laatimisessa, niin minä
21103: toivon, että tämä lakiehdotus semmoisena kuin se valiokunnan
21104: enemmistön ehdotuksena esiintyy, tässä eduskunnassa hyljätään.
21105:      Me sosialidemokraatit olemme valiokunnasa olleet sitä mieltä,
21106: että jos järjestyssääntöjä katsotaan tarvittavan, niin on siitä työn-
21107: antajan ensin sovittava työntekijäinsä kanssa, ja jos he ovat molem-
21108: min puolin sitä mieltä, että järjestyssäännöt tarvitaan, niin valitsevat
21109: yhtä monta jäsentä komiteaan, joka laatii järjestyssääntöehdotuk-
21110: sen, jonka sitten saisivat työntekijät sekä elinkeinonharjoittaja tar-
21111: kastaa ja hyväksyä. Tämä ehdotus voitaisiin sitten vielä lähettää
21112: ammattivaltuustoon ja jos ammattivaltuusto huomaa, ettei se sisällä
21113: mitään lainvastaista eikä kohtuutonta, niin se voisi sen ehdotuksen
21114:  vahvistaa. Mutta ei missään tapauksessa voida hyväksyä pakollisia
21115:  järjestyssääntöjä ja sitä ehdotusta, että työnantajat saavat yksin
21116: 470                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21117:                                             ------------------------
21118: määrätä järjestyssääntöjen sisällöstä ja työntekijöillä ei ole mitään
21119: muuta oikeutta kuin että he saavat armosta antaa lausuntonsa, joka
21120: voidaan toisinaan ottaa huomioon ja toisinaan jättää huomioonotta-
21121: matta. Minä pyydän, että eduskunta hylkää tämän ehdotuksen.
21122: 
21123:     Ed. A h 1 r o o s : Ifrågavarande lagförslag kan af mig såsom
21124: arbetare icke godkännas, emedan hela förslaget afser att blifva
21125: en klasslag mot en stor del af vårt lands befolkning, mot arbetarne.
21126: Jag anser nämligen, att arbetsgifvarne själfva skildt för sig eller
21127: genom sina speciella organisationer må komma öfverens med sina
21128: arbetare om ordningen å sina arhetsplatser. J ag skulle därför hälst
21129: se, att motionen skulle förkastas, men om denna min önskan icke
21130: vinner beaktande, ber jag att stora utskottet måtte taga första
21131: reservationen under ompröfning.
21132: 
21133:      Ed. J a 1 a v a : Ed. Paasivuori jo kosketteli sitä seikkaa, että
21134: tämä tulee vaikuttamaan hyvin haitallisesti, jos tosiaan lainsäädän-
21135: nöllä tehdään järjestyssäännöt pakollisiksi, jota ne tähän saakka
21136: eivät ole olleet. Jos nyt esim. maaseutuoloissakin on joku pieni käsi-
21137: työliike, jossa on kymmenen työntekijää, ja työnantaja itse puo-
21138: lestaan ei ole katsonut, että hän tarvitsee työpaikallaan mitään
21139: järjestyssääntöjä, niin on minunkin mielestäni aivan kohtuutonta
21140: siihen yleensä ruveta lain avulla niitä pakottamaan. Järjestyssääntö-
21141: jen laatiminen ja niiden käytäntöönottaminen on tosin, niinkuin
21142: täällä ensimäisessa vastalauseessa sanotaan, työntekijän ja työn-
21143: antajan välinen asia eikä siihen siis tarvitsisi erityisesti millään
21144: erinäisillä pakkokeinolla pakottaa, varsinkin jos vielä, kuten valio-
21145: kunta on ehdottanut, järjestyssääntöjen laatimisen oikeus yksistään
21146: tulisi työnantajan oikeudeksi. Siitä juuri syntyisikin sellaista, jota
21147: kenties eivät ne, jotka valiokunnassa ovat tätä enemmistön kantaa
21148: puolustaneet, ole voineet ajatella, että tällaisilla pakollisilla sään-
21149: nöksillä joudutaan sellaisiin olosuhteisiin, ettei sitä ole osattu aavistaa.
21150: Siitä voi esim. johtua työlakkoja, riitaisuuksia työnantajan ja työn-
21151: tekijän välillä, jos tosiaan työntekijöitä pakotetaan alistumaan
21152: sellaisiin järjestyssääntöihin mitä työnantajat niille tulevat laatimaan.
21153: Valiokunnan enemmistö on kyllä koettanut puolustaa kantaansa
21154: sillä, että onhan jo koko paljon otettu työntekijäinkin oikeuksia
21155: huomioon, kun nyt ammattivaltuusto, jossa on puolet työntekijöitä,
21156: toinen puoli työnantajia, saa vahvistaa säännöt. Mutta eipä
21157: edes tämä valiokunnan enemmistön väite pidä paikkaansa sellaise-
21158: naan. Täällä nimittäin eräässä toisessa pykälässä säädetään, että
21159: esim. valtion ja kuntain teollisuuslaitoksille vahvistaa järjestys-
21160: säännöt teollisuushallitus. Näin ollen ei ammattivaltuustolla valio-
21161: kunnan enemmistön ehdotuksen mukaan olisi siis mitään oikeutta
21162: näiden järjestyssääntöjen vahvistamiseen.           Eikä se itse asiassa
21163:                    Elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt              471
21164: 
21165: 
21166: paljoakaan merkitse, vaikkakin ammattivaltuusto nama säännöt
21167: nyt vahvistaa yksityisten harjoittamalle teollisuusliikkeelle, kun
21168: niissä kuitenkin useasti puheenjohtaja tulee olemaan lähempänä
21169: työnantajaa kuin työntekijöitä ja jonka ääni tässä tapauksessa
21170: tulisi ratkaisemaan. Vielä kummallisemmalta tuntuu minusta se
21171: vastalause, joka tänne on liitetty, jossa toinen puoli valiokunnan
21172: jäsenistä vaatii, että kun järjestyssäännöt vahvistetaan ammatti-
21173: valtuustossa, pitäisi niiden saada 2/s äänten enemmistön, nimittäin
21174: ennen kuin tämä vahvistus voidaan hylätä. Tällaisessa valtuustossa
21175: nyt kuitenkaan ei koskaan ole toivoakaan, että täällä voitaisiin täl-
21176: lainen enemmistö saada. Sehän on aivan mahdotonta. Ja pitäisi
21177: nyt toki jo edes sen riittää, kun he ovat olleet siitä yksimielisiä, että
21178: järjestyssääntöjen laatiminen on työnantajien oikeutena. Jos edel-
21179: leen tulee näin käymään ja jäämään, että työnantajat saavat laatia
21180: omapäisesti järjestyssäännöt, niin tulevat ne sisältämään samal-
21181: laisia määräyksiä kuin tiedämme, että järjestyssäännöt nytkin
21182: sisältävät. Niissähän tavallisesti on kaikkialla sellaisia kohtia työ-
21183: järjestyssäännöissä, ettei niitä työntekijät voi parhaallakaan tah-
21184: dolla noudattaa. On kohtia sellaisia, että niistä päästään aina kiinni
21185: ja sakoittelemaan ja rankasemaan työntekijöitä, jos vaan työnanta-
21186: jalla on hyvää tahtoa. Järjestyssäännössä on tavallisesti kielletty,
21187: että työntekijät eivät saa työpaikalla puhua toisen henkilön kanssa.
21188: Ja onpa vielä tavattu järjestyssäännöissä semmoisiakin määräyksiä,
21189: että työntekijät eivät saa käydä useasti käymälähuonee~sa. Kuinka
21190: voidaan ajatella, että jos sattuu olemaan tauti tai muu sellainen,
21191: jotta olisi pakko siellä käydä, niin, jos siellä siis taudin pakottamana
21192: useasti käy, voi mahdolliseti seurata muutaman markan sakko.
21193: Sitte on niissä määräyksiä, ettei saa ottaa asuntoonsa työntekijä
21194: tuttavaansa vastaan jälkeen klo 9 illalla. Niitä voisi luetella aivan
21195: loppumattomiin tällaisia sääntömääräyksiä. Ja sitte valiokunta
21196: ehdottaa edelleen, että työnantaja saisi sakottaa työntekijää työs-
21197: sään tekemästään rikkomuksesta. Mutta valiokunnan mietintö ei
21198: ole ollenkaan ehdottanut, että jos työnantaja rikkoo järjestyssääntöjä,
21199: hänelle seuraisi samanlainen rangaistus. Valiokunnan enemmistö
21200: on tuonut kantansa tueksi sen väitteen, että tarvitseehan rikoksen-
21201: tekijä rangaista. Emme me sosialidemokraatitkaan ole olleet sitä
21202: mieltä, etteivät he tarvitsisi rangaistusta. Mutta meillä on ole-
21203: massa rikoslaki, joka kylläkin ankarasti rankaisee kaikki työntekijät
21204: niinkuin muutkin, jos ne työpaikalla tai munalla harjoittavat laki-
21205: vastaisia tekoja. Ei suinkaan voida silloin ajatella että työntekijät
21206: pitäisi asettaa kahdenlaisen rangaistuksen alaisiksi, kun ei kerta
21207: samanlaisia velvoituksia aseteta työnantajille.
21208:     Mitä sitte yleensä tulee ankarain rahasakkojen määräämiseen, niin
21209: työväellä on siitä sangen surulliset kokemukset. Meillä työskentelee
21210: eri teollisuuden aloilla työntekijöitä, niinkuin ilmenee niistä tutki-
21211: 472                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21212: 
21213: 
21214:  muksista, joita hallituksen puolelta on pantu toimeen tupakka-
21215: teollisuuden, kutomateollisuuden ja ompeluammatin alalla, erinomai-
21216: sen alhaisilla palkoilla. Niinpä esim. ilmenee näistä tutkimuksista,
21217:  että tupakkateollisuuden alalla, paperossin valmistuksessa täällä
21218:  Helsingissä, jossa elantokustannukset ovat tavattoman kalliit, työn-
21219: tekijät, jotka ovat olleet työssä neljä - kuusi vuotta, ansaitsevat
21220:  viikossa 3 markkaa 6o penniä ja samaten mainitaan, että on sel-
21221:  laisia, jotka ovat työskennelleet 13 vuotta ammatissaan, ansaitsevat
21222:  4 markkaa 56 penniä. Tietysti on niitäkin, jotka ansaitsevat enem-
21223:  män, mutta on niitäkin, jotka ansaitsevat näin vähän. Sikariteolli-
21224:  suudessa työskentelee täälläkin Helsingissä eräs mainittu henkilö,
21225:  joka on 55 vuotta vanha, on työskennellyt 41 vuotta ammatissaan,
21226:  ja ansaitsee viikossa 4 markkaa 98 penniä. Samanlaisia palkkoja
21227:  voi luetella niistä tutkimuksista, joita on tehty kutomateollisnuden
21228: _ja ompelija-ammatin alalla. Kun muutamat työläiset ansaitsevat
21229:  näin perin vähän, niin kyllä täytyy sanoa, että on sydämmetöntä,
21230:  että tällaisilta henkilöiitä vielä riistetään yksi osa palkasta pois ja
21231:  pidätetään sakkorahoina. Pienistä, vähäpätöisistä rikkomuksista, kun
21232:  järjestyssäännöt tulevat olemaan ankarat, niin että työntekijät
21233:  eivät parhaalla tahdollakaan voi niitä noudattaa, tulee sitte ran-
21234:  gaistus. Kukapa voi väittää, ettei tässä mennä kohtuuttomuuksiin,
21235:  kun työntekijöitä tällä tavalla voidaan sakottaa ja heidän pienistä
21236:  paikoistaan pidättää. Yleensä tällainen sakkojärjestelmä on sitä
21237:  vaarallisempi senvuoksi, että se yleensä kasvattaa työntekijöissä
21238:  huonoja taipumuksia. Työntekijät, jotka muutenkin ansaitsevat
21239:  vähän, ryhtyvät luonnollisesti siitä pelosta, että heitä sakotettaisiin,
21240:  pyrkimään yleensä työnjohtajain suosioon. Ja tällainen suosioon
21241:  pyrkiminen tietysti kasvattaa työntekijöissä sellaista, että he ovat
21242:   valmiit kuljettamaan kieliä, tekemään ilmiautoja ja seuraa siitä
21243:   suoraan sanoen vielä monia muitakin siveellisiä rikoksia. Emme
21244:   saa itseltämme salata, että on tullut sitäkin ilmi, että esim. nais-
21245:   työntekijättäret useasti teollisuusaloilla, pyrkiessään ankaran työn-
21246:   johtajan suosioon ja välttääkseen sakkoja, ovat olleet pakotetut
21247:   alistumaan tällaisen työnjohtajan käytettäväksi suoraan sanottuna
21248:   sen intohimoisissa tarkoituksissa.       Useasti tällaiset tapahtumat
21249:   eivät tule julki, mutta on niitä toisinaan tullut julkikin. Meidän on
21250:   muistettava kuinka kuuluisan Voikan lakon aikana esim. ilmeni
21251:   sellaista, että työnjohtaja oli siten menetellyt työläisnaisten kanssa,
21252:   vaikka se ei silloisten vallanpitäjien puolelta herättänytkään eri-
21253:   tyistä paheksumista. I_.ausuttiin vain, että ei ole niin vaarallista,
21254:   kun ne olivat vain työläisnaisia.
21255:       Muutamia päiviä sitte eduskunnassa oli esitys esillä, josta täällä
21256:   tänä iltanakin on mainittu, nimittäin nuorten tyttöjen suojeleminen,
21257:   jonka johdosta eräässä vastalauseessa ehdotettiin, että olisi viette-
21258:   lysyritys rangaistava 17 vuotta nuorempaa tyttölasta kohtaan.
21259:                    Elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt              473
21260: 
21261: Mutta eiköhän nyt voisi tämä eduskunta paljoa paremmalla syyllä,
21262: tehoisammalla keinolla suojella myöskin nuoria työläisnaisia sillä,
21263: että asettuu sille kannalle kuin ensimäisessä vastalauseessa esitetään,
21264: etteivät järjestyssäännöt saisi sisältää minkäänlaisia sakkomääräyk-
21265: siä, koska ne tulevat olemaan tavattoman turmiollisia työväestölle.
21266: Työntekijöitä voidaan kyllä muillakin keinoilla rangaista, eikä aina
21267: sakolla. Voidaanhan ajatella, että jos työntekijä rikkoo järjestys-
21268: sääntöjä vastaan, eikä hän varoituksista ota ojentuakseen, niin
21269: parempi olisi se, että sellainen työntekijä eroitettaisiin. Olin muuta-
21270: mia päiviä sitte puheissa erään työmiehen kanssa, joka on useita
21271: vuosia työskennellyt Amerikassa suurissa teollisuuslaitoksissa, joissa
21272: on työntekijöitä 8-ro,ooo yhdessä tehtaassa. Siellä ei ole min-
21273: käänlaisia sakkomääräyksiä työntekijöille. Jostyöntekijä rikkoo, niin
21274: on selvä peli, että sellainen työntekijä erotetaan ja siitä ei suinkaan
21275: työntekijä kärsi, kyllä hän silloin koettaa järjestyssääntöjä noudattaa
21276: työpaikan menettämisen pelosta.
21277:      Ei ole myöskään kohtuudenmukaista se, kun valiokunnan
21278:  enemmistö ehdottaa että työnantaja saisi työsopimuksen vakuu-
21279: deksi pidättää osan työpaikasta. Tehtaissa, joissa työskentelee
21280: useampia satoja työläisiä, voi liikkeenharjoittaja pidättämällä työ-
21281: palkkaa, tätä työntekijältä pidätettyä palkkaa käyttää liikkeensä
21282: hyväksi työntekijäin kustannuksella. On siis myöskin kerrassaan
21283: kohtuutonta antaa laissa sellainen oikeus, että järjestyssäännöt
21284: saavat sisältää sellaisen määräyksen; vie ehdottomasti mielival-
21285:  taisuul.rsiin, jos järjestyssäännöt saavat sisältää määräyksiä että
21286: työnteki j ältä voidaan rangaistuksena ottaa osa palkasta. Jos esim.
21287: työntekijä työssänsä särkee jonkun vanhan, kuluneen työkalun tai
21288: koneen, niin useasti on nyt käynyt, että on sanottu työntekijän sen
21289: kelvottomuuttaan rikkoneen ja huolimattomuudesta j. n. e. ja onhan
21290: ymmärrettävä, ettei koneet eivätkä mitkään työkalut kestä ainai-
21291: sesti, - joskushan tietysti niidenkin täytyy särkyä. Lainsäätäjän
21292: tulisi juuri katsoa, ettei järjestyssääntöihin sellaisia määräyksiä tule,
21293: että työnantaja voi mielivaltaisesti suoraan sanoen ottaa työntekijän
21294: palkasta, jolla hän sitte hankkii itselleen uusia työkaluja ja koneita.
21295:  Minä siis toivon, että suuri valiokunta esittää eduskunnalle hyväk-
21296: syttäväksi tämän kysymyksessä olevan lain sillä tavalla kuin ensi-
21297:  mäisessä vastalauseessa on esitetty.
21298: 
21299:     Ed. S t å h 1 b e r g: Kun mietinnön perusteluissa on esiintuotu
21300: ne syyt, joiden nojalla valiokunta on tehnyt ehdotuksensa, ja kun
21301: suuressa valiokunnassa, jossa ed.1 Paasivuorikin on jäsenenä, tulee
21302: olemaan tilaisuus tehdä huomautuksia vastalausetta vastaan, niin
21303: en tahdo seikkaperäisesti ryhtyä kahteen edelliseen lausuntoon. Mutta
21304: kun niissä nyt esillä olevan lakiehdotuksen merkitys ei ole saanut
21305: 474                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21306: 
21307: riittävän tasapuolista arvostelua, pyydän kuitenkin huomauttaa
21308: muutamia yleisiä näkökohtia.
21309:     Ne elinkeinoliikkeen järjestyssäännöt, jotka tulisivat laaditta-
21310: viksi nyt puheenaolevan ehdotuksen mukaan, eivät ole samoja kuin
21311: entiset kurinpitosäännöt, sillä niissä ei tule olemaan yksinomaisena
21312: sisällyksenä eikä edes pääsisällyksenä varsinaiset järjestysmäärä-
21313: ykset, vaan niissä tulee selvästi määriteltäväksi työsopimus, työ-
21314: sopimuksen tekijäin molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet.
21315: Jos tällaista lakia ei olisi, silloin työnantajalla on rajaton oikeus mää-
21316: rätä, millä ehdoilla hän tahtoo ottaa työhönsä. Mutta jos tällainen
21317: laki säädetään, rajoitetaan hänen oikeuttansa, hänen on työsopi-
21318: muksen pääkohdista ja niinikään työjärjestykseen nähden nouda-
21319: tettavien määräysten pääkohdista otettava säännökset sellaiseen
21320: järjestyssääntöön, josta ensinnäkin on työväestöä kuulusteltava ja
21321: joka toiseksi tulee ammattivaltuuston tarkastettavaksi ja vahvis-
21322: tettavaksi, sellaisen ammattivaltuuston, jonka valitsemiseen työ-
21323: väestö on osallisena. Tämä ammattivaltuusto silloin tarkastaa, että
21324: työsääntöön ei tule lainvastaisia eikä ilmeisesti kohtuuttomia mää-
21325: räyksiä. Se, että tällaisia työsääntöjä laaditaan, ei estä työväestöä
21326: koettamasta saada siinä vahvistettuja työsopimusehtoja muute-
21327: tuksi, samaten kun se voi koettaa saada niitä muutetuksi itsellensä
21328: edullisemmiksi, jos työsääntöä ei ole. Siinä kohden eivät pakolliset
21329: työsäännöt tuota mitään lisärajoitusta, vaan ne rajoittavat ja estä-
21330: vät työnantajaa ottamasta käytäntöön laittomia ja kohtuuttomia
21331: määräyksiä ja niitä mielin määrin muuttelemasta.
21332:      Edellinen puhuja puhui erityisesti sakkojärjestelmästä. Siihen
21333: nähden on huomattava, että se seikka, saako sakkoja käyttää työ-
21334: sopimuksen vakuutena ja palkasta jotakin pidättää ja vahingon-
21335: korvausta määräillä, säädetään työsopimuslaissa. Tämä nyt puhee-
21336: naoleva laki määrää ainoastaan, että jos aijotaan sakkoja käyttää,
21337: vahingonkorvauksia ottaa j. n. e., niin se pitää nimenomaan olla
21338: vahvistetussa työsäännöksessä edeltäpäin määrätty; ja tässäkin siis
21339: työsääntöjen merkitys tulee olemaan se, että työnantajan rajatto-
21340: man sakonottamisoikeuden ja muiden sellaisten oikeuksien sijasta
21341: tulee sellainen oikeus olla työsäännössä rajoitettu.
21342:      Mitä vihdoin tulee valtion ja kunnan liikkeiden työjärjestyksiin,
21343: niin on ilmeistä, että siinä ei ole ammattivaltuuston tarkastus niin
21344: tarpeen, kuin yksityisiin liikkeisiin nähden, koska tällaisia liikkeitä
21345: harjoitetaan valtion ja kunnan, siis julkisen yhdyskunnan puolesta,
21346: jolta voi vaatia, että se itse tässä kohden katsoo, ettei työjärjestyk-
21347: siin panna mitään lainvastaista.
21348: 
21349:       Keskustelu julistettua päättyneeksi asia lähetetään V. J:n 57 §:n
21350: 2 momentin mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
21351:                                Palkkaussääntö.                       475
21352: 
21353:                           5)    Palkkaussääntö.
21354:                                 (r K.)
21355:     Esitetään Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskun-
21356: nalle tehdyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka
21357: tarkoittavat voimassa olevan palkkaussäännön tarkastamista tahi
21358: kumoamista, ja ilmoitetaan esittämisen tapahtuvan mietinnössä
21359: mainittujen eduskuntaesitysten kautta vireillepannun lainsäätäruis-
21360: kysymyksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
21361:    Keskustelu:
21362:     Ed. S i 11 a n p ä ä: Siitä saakka, kun palkolliset ovat ruvenneet
21363: järjestäytymään, on heidän puoleltaan myöskin esitetty vaatimus
21364: nykyisen palkkaussäännön kumoamisesta, koska se vielä muistuttaa
21365: liiaksi paljon orjuusajan sääntöjä. Siinä asetetaan palkolliset aivan
21366: erikoisasemaan muihin työläisiin verraten. Kun tätä kysymystä
21367: valiokunnassa käsiteltiin, sanoi valiokunnan enemmistö, että miltei
21368: kaikissa oleellisissa kohdissa palkollisten suhde työnantajaan on
21369: aivan samanlainen kuin työntekijän suhde työnantajaan. He tun-
21370: nustivat siinä, että nykyinen palkkaussääntö ei enää vastaa nykyistä
21371: oikeuskäsitettä, vaan että se on aivan vanhentunut, joten siis sen
21372: noudattaminen edelleenkin asettaa tämän luokan nöyryyttävään
21373: erikoisasemaan. Mutta vaikka valiokunnan enemmistö tuon onkin
21374: tunnustanut, eivät he kumminkaan, ole tahtoneet heti päättää ny-
21375: kyisen palkollissäännön kumoamista, vaan ovat asettuneet siinä odot-
21376: tavalle kannalle uuteen työsopimuslakiin nähden, joka laki, kuten
21377: enemmistö sanoo, käy aivan oikeaan suuntaan. Tässä uudessa laki-
21378: ehdotuksessa työsopimuksista, joka on lainvalmistelukunnan laa-
21379: tima, yhä edelleen asetetaan palkolliset erikoisasemaan. Siinä laki-
21380: ehdotuksessa nim. sanotaan, että palkallisiin nähden on noudatettava
21381: kaikkia, mitä tässä laissa sanotaan työntekijöistä, mutta sen lisäksi
21382: on siinä vielä erikoismääräyksiä palkollisille. Näistä ovat useat erit-
21383: täinkin räikeitä, joista muutamia tässä mainitsen.
21384:     Perusteluissa lainvalmistelukunta sanoo, että ei ole tarvis edelleen
21385: määrätä pakollista vuosipalvelusta, koska pakollinen vuosipalvelus
21386: on yksi niitä kipeimpiä kohtia, mistä palkolliset juuri ovat tahtoneet
21387: päästä. Lakiehdotuksessa kyllä sanotaan, että palveluksesta saadaan
21388: vapaasti sopia, kuinka pitkäksi ajaksi se tehdään, mutta sitte sano-
21389: taan 40 §:ssä, että, >>jos palvelusajasta ei ole erityisesti sovittu tahi
21390: jos asianhaaroista ei käy selville, että asianomaiset ovat muuta tar-
21391: koittaneet, pidetään sopimus tehtynä, milloin se tarkoittaa palve-
21392: lusta maataloudessa, senjälkeen ensiksi tulevan marraskuun r p:stä
21393: yhdeksi vuodeksi eteenpäin>>. Tämähän pykälä tarkoittaa ilmeisesti
21394: juuri sitä samaa, josta on tahdottu päästä. Työsopimuslaissa, jossa
21395: kyllä annetaan työnantajalle oikeus tehdä sopimuksia kolmeksi vuo-
21396: deksikin työntekijänsä kanssa, ei ole katsottu soveliaaksi määritellä,
21397: 476                   Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21398: 
21399: 
21400: että, silloin kuin sopimusta tehdessään asianomaiset eivät sovi var-
21401: masta ajasta, se aina tulkitaan vuodeksi. Muille työläisille riittää,
21402: että sopimus, josta ei määritellä, on toistaiseksi tehty, josta työnte-
21403: kijä siis pääsee I4 vuorokauden ylössanomisella. Nyt tahdotaan pal-
21404: kallisiin nähden määritellä tuo aika aina vuodeksi. Vaikka siis tah-
21405: dotaankin uskotella, että tämä laki on paljon kansanvaltaisempi kuin
21406: entinen, se kumminkin asettaa palkolliset hyvin ikävään asemaan,
21407: koska, jos ei palkollisella ole todistettavasti näyttää, että hän on
21408: sopimuksen tehnyt lyhemmäksi aikaa, isäntä voi sen aina tulkita
21409: vuodeksi, silloin kun se on isännälle edullista.
21410:     Sitte sanotaan perusteluissa, ettei ole tarvis enää muuttopäivänä
21411: pitää marraskuun I päivää, kuten vanhassa laissa oli määritelty,
21412: vaan se saa olla asianomaisten omassa vallassa päättää, milloin he
21413: tahtovat muuttaa. Tämäkin määritelmä, joka perusteluissa esite-
21414: tään, kumotaan kuitenkin lakiehdotuksessa, koska siinä määritellään,
21415: että sopimus aina päättyy seuraavaan marraskuuhun, sillä laki tul-
21416: kitsee sen tällä tavalla.
21417:     Sangen omituinen määräys on tässä eritoten maalaispalkollisiin
21418: nähden, nimittäin se, jossa puhutaan palkanmaksusta. 44 §:ssä sano-
21419: taan: •>jos palkollinen on maataloudessa vuosipalveluksessa, lasketaan
21420: rahassa maksettavasta vuosipalkasta 1/s marraskuun I ja toukokuun
21421: I päivän väliseltä ajalta ja 2/s jälellä olevalle vuosipuoliskolle>>.
21422: Mitä palkollinen täten on ansainnut, suoritetaan hänelle kuukausit-
21423: tain. Tätä määräystä on tahdottu perustella sillä, että muka talvella
21424: on maataloudessa niin paljon helpompaa, että ei kannata maksaa
21425: kuin kolmasosa talvikaudesta ja että kesällä muka työt ovat niin pal-
21426: jon raskaampia, että niistä täytyy maksaa suurempi palkka. Mitä
21427: erittäinkin naispalkollisiin tulee, niin he ainakin itse väittävät, että
21428: heillä talviaikana työ on paljon raskaampaa kuin kesäajalla, koska
21429: talvella heillä on karjanhoito veden ja ruuan kantoineen, joka tulee
21430: toisin paikoin hyvinkin raskaaksi. Ja kuitenkin määrättäisiin heille
21431: palkka tuolta talviajalta kolmatta osaa vähemmäksi kuin kesäajalta.
21432: Tällä pykälällä ilmeisesti tahdotaan estää palkollisten muuttamista
21433: kesäksi. Jos he syksyllä ovat tehneet sopimuksen, niin on hyvä, että
21434: isännillä on valtti sanoa, että jos tahdot muuttaa, niin sinulta jää
21435: osa palkastasi sisään.
21436:     Edelleen on se seikka, että maalaispalkolliset lain kautta asete-
21437: taan ankarampaan asemaan kuin kaupunkilaispalkolliset, vaaralli-
21438: nen, koska nykyäänkin juuri maalaisisännät väittävät, että he eivät
21439: tahdo saada palkollisia, kun kaikki muuttavat kaupunkiin. Jos nyt
21440: laki laaditaan sellaiseksi, että kaupungissa saadaan tehdä lyhyempiä
21441: palvelus-sopimuksia, että palkolliset siellä saavat muuttaa milloin
21442: tahtovat, jos sattuvat huonoon paikkaan joutumaan, niin onhan
21443: ilmeistä, että miltei kaikki alkavat pyrkiä kaupunkiin, koska siellä
21444: heidät asetetaan parempaan asemaan.
21445:                              Palkkaussääntö.                          477
21446: 
21447: 
21448:     Palkollisten puolelta on hyvin paljon valitettu sitä, että heillä ei
21449: ole mitään säännöllistä vapaa-aikaa. Vuosipalveluksessa on heilläi
21450: vanhan lain mukaan oikeus saada yhden viikon loma. Lainvalmis-
21451: telukunta on tahtonut olla oikein kansanvaltainen tässä uudessa laki-
21452: ehdotuksessa ja on ehdottanut, että nyt annetaan vuosipalveluk-
21453: sessa oleville kokonaista 8 päivää lomaa, siis yksi päivä enempi kuin
21454: entisessä. Onhan se kai suuri ilo palkollisille, kuin myös se, että puoli-
21455: vuosipalveluksessakin oleva saa kokonaista 4 päivää lomaa.
21456:      Kun puhutaan työntekijöistä, olen nähnyt määtiteltävän, että
21457: heidän työpäiviänsä on noin 300 vuodessa. Palkollisten työpäiviä
21458: tulee 355 päivää vuodessa. Ja tähän katsotaan tässä lakiehdotukses-
21459: sakin voitavan varsin hyvin tyytyä.
21460:      Vielä määritellään tässä, että jos palkollinen ilman laillista syytä
21461: luopuu palveluksestaan, on isäntä oikeutettu saamaan vahingon kor-
21462: vaukseksi tämän kuukautisesta rahapalkasta vastaavan määrän, ellei
21463: hän, nim. isäntä, tahdo toteennäyttää vahingon nousseen suurem-
21464:  paan maaraan. Sen lisäksi jos palvelija maatalouspalveluksessa -
21465: sitä kai tässä tarkotetaan -, vaikka hänen talvipalkkansa on paljon
21466:  pienempi, muuttaa keväällä, niin tuo kuukauden palkka häneltä
21467:  vielä otetaan.
21468:      Alaikäisiin palkallisiin nähden ei lainvalmistelukunta ole katso-
21469:  nut olevan syytä asettaa minkäänlaisia suojelusmääräyksiä. Nykyään
21470:  jo valitetaan, että monilla paikkakunnilla palkollisammatissa ei ole
21471:  enää muuta kuin alaikäisiä. Ja näillä alaikäisillä teetetään täysikäis-
21472:  ten työtä. Laissa ei ole ollut minkäänlaista määritelmää heidän suo-
21473:  jeluksekseen, ei työpäivän pituuteen, enempää kuin muuhunkaan näh-
21474:  den. Tästä on kuitenkin tuotu juuri palkollisten puolelta esiin hyvin-
21475:  kin räikeitä epäkohtia ja on vaadittu niihinkin lain kautta jonkun-
21476:  laista korjausta saatavaksi.
21477:      Sitä ihmeellisemmältä tuntuu, että alaikäisiin nähden lainvalmis-
21478:  telukunta perusteluissaan sanoo seuraavasti: •>alaikäisiin nähden voi-
21479:  taisiin vielä panna kysymyksenalaiseksi, eikö olisi tarpeellista säätää
21480:  jotakin määrättyä ikää, jota nuoremmat eivät saisi ruveta palkolli-
21481:  siksi. Joskin on myönnettävä, että aivan alaikäisiä henkilöitä pes-
21482:  tattaessa voi esiintyä väärinkäytöksiä, näyttävät kuitenkin toisaalta
21483:  ne moninaiset muodot, joissa palkollistyö esiintyy, tekevän sellaisen
21484:  yleisen määräyksen säätämisen mahdottomaksi, ja ne syyt, jotka
21485:  tekevät alaikäisen suojelemisen ammattityössä tuiki tarpeelliseksi,
21486:  eivät yleensä ole palkollistyössä olemassa. Paimenpoika, joka kait-
21487:  see laumaansa kymmenkunta tuntia päivässä, tekee sen sellaisissa
21488:  oloissa, ettei kukaan tahtone väittää hänen siitä liiaksi rasittuvan.
21489:  Usein on sitäpaitsi alaikäisten palkollistyö katsottava enemmän kou-
21490:  lutukseksi kuin varsinaiseksi työksi». Tähän nähden ei lainvalmis-
21491:  telukunta ole katsonut mahdolliseksi, eikä tarpeelliseksikaan, ehdot-
21492:  taa alaikäisiin palkallisiin enempää kuin muihinkaan alaikäisiin näh-
21493: 478                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21494: 
21495: 
21496:  denerityisiä suojelussäännöksiä, vaan katsonut holhoojan valvonnan
21497: tarjoovan tässä suhteessa tarpeelliset takeet. Kun toiselta puolen
21498:  ottaa huomioon miten lain kautta on pyritty alaikäisten suojelemi-
21499: seen, niin tuntuu omituiselta, että palkollisiin nähden ei katsota tar-
21500:  peelliseksi minkäänlaista lailla suojelemista. Eivätkö ne, jotka pal-
21501: kollistyössä toimivat, ole aivan samanlaisia kuin ne, jotka tehdas-
21502: työssä oleskelevat? Tiedetään, että nykyään on alle kymmenen vuo-
21503:  den ikäisiä palkollisia, jotka ovat vuosipalveluksessa, ja tiedetään,
21504: että heitä käytetään päivällä taloustoimissa ja yöllä lasten hoidossa.
21505: Ei ollenkaan oteta kysymykseen, kestävätkö he sitä, kärsiikö heidän
21506: terveytensä siitä ja voiko heidän työtänsä katsoa ainoastaan koulu-
21507: tukseksi. Totta kyllä on, että heidän tointansa voitaisiin katsoa jon-
21508: kunlaiseksi ammattiopetukseksi, jos sitä pidettäisiin kohtuuden ra-
21509: joissa, mutta kun siinä on määrääjänä isännän kohtuus, isännän
21510: mielivalta, niin silloin voidaan panna kysymyksenalaiseksi, eikö ole
21511: tarpeellista lain kautta ryhtyä tässä suojelemaan alaikäisiä myös
21512: palkollisammatissa. Minun mielestäni olisi vaadittava, että palkolli-
21513: set tehtäisiin suojelussäännön alaisiksi ja velvoitettaisiin heidän isän-
21514: tänsä aivan kuin tehtaanomistajatkin kouluttamaan alaikäisiä pal-
21515: kollisiaan, sekä säädettäisiin, että heitä saadaan pitää ainoastaan
21516: määrätunnein työssä, sillä heidän ruumiinsa vaatii myöskin voimis-
21517: tusta ja kehitystä. Vähemmistö valiokunnassa on asettunut esityk-
21518: sen pohjalle ja siinä esittänyt, että eduskunta nyt jo päättäisi palk-
21519: kaussäännön kumoamisen, koska kerran valiokunnan enemmistökin
21520: on tunnustanut, että palkollisten asema on oleellisesti aivan yhtäläi-
21521: nen kuin työläisten asema yleensä, ja että ne yleiset lakimääräykset,
21522: joiden alaisina työntekijät muilla aloilla voivat olla, voidaan myös
21523: sovelluttaa palkollisiin nähden. Tiedetään kyllä, että siellä, missä
21524: suhde isännän ja palkollisen välillä vielä on pysynyt hyvänä, ei laki
21525: tule mitään muuttamaan, vaan siellä eletään entistä normaalielämää.
21526: Ainoastaan siellä, missä täytyy turvautua lakiin, tuntuu asianomai-
21527: silta nöyryyttävältä ja katkeralta, että täytyy tunnustaa sellaisen
21528: lain määräyksiä, mitkä ovat häpeäksi koko yhteiskunnalle.
21529:     Minä ehdotan vastalauseen hyväksyttäväksi.
21530: 
21531:     Ed. K a a r ne: Eduskuntaesityksessäni olen jo esittänyt mieli-
21532: piteeni kyseenalaisessa asiassa, joten en siitä enempää, ajan voitta-
21533: miseksi tahdo puhua, pyydän vaan kannattaa mietintöön liitettyä
21534: vastalausetta. Kuitenkin pyydän kunnioittaen suurta valiokuntaa
21535: ottamaan huomioonsa ja hyväksymään minun jättämäni esitys-
21536: ehdotuksen 26 ponnen, joka kuuluu: »Palkkaussääntö isännille
21537: ja palkollisille tammikuun 30 p:ltä 1865 sekä sitä erinäisissä koh-
21538: dissa muuttavat Keis. Asetukset tammikuun 27 päivältä 1879 ja
21539: joulukuun 28 p:ltä 1888 olkoot tämän kautta kumottu; ja olkoon
21540: isäntien ja palkollisten välisistä suhteissa tästä lähtien voimassa
21541:                             Palkkaussääntö.                         479
21542: 
21543: 
21544: ainoastaan, mitä työsopimuksesta työnantajien ja työntekijäin
21545: välillä on säädetty tai vastedes säädetään.>>
21546: 
21547:     Ed. A h 1 r o o s : Utskottet har erkänt, att det nu gällande
21548: lagstadgandet i fråga är föråldradt, men det oaktadt har utskottet
21549: förordat, att en dylik undantagslag skall vara gällande, tills en ny
21550: åstadkommits. Då jag väntat, att utskottet enhälligt för landtdagen
21551: skulle föreslå upphäfvande af denna föråldrade lag och att den
21552: samhällsklass, som nu räknas under legostadgan, skulle betraktas
21553: såsom fria medborgarinnor och medborgare, ber jag att få föreslå,
21554: att stora utskottet skall taga reservationen i beaktande.
21555: 
21556:     Ed. H a 11 s te n: Minä en saata olla lausumatta ihmettelyäni
21557: siitä, että ed. Sillanpää, lähtien valiokunnan mietinnön väärästä
21558: referaatista, kuluttaa eduskunnan aikaa pakoittaen sitä kuuntele-
21559: maan sellaisen lain selostusta, joka nyt ei ole eduskunnan käsittelyn
21560: alaisena, vaan joka tulee esille myöhemmin joillakuilla seuraavilla
21561: valtiopäivillä.
21562: 
21563:     Ed. S i 11 a n pää: Minä tein tämän sen vuoksi, että valiokunta
21564: ei tahtonut nyt jo tunnustaa, että tämä laki ei mene oikeaan suun-
21565: taan. Valiokunnan mietinnössä on, että nykyinen ehdotus laiksi
21566: työsopimuksista käy aivan oikeaan suuntaan, Me emme tunnusta
21567: sitä siksi, sillä se ei käy oikeaan suuntaan, koska palkallisiin voidaan
21568: täydellä syyllä sovelluttaa ne määräykset, mitä yleensä työntekijäin
21569: ja työnantajain välillä säädetään. Ja siksi tahtoisin ehdottaa, että
21570: nyt jo voitaisiin hyväksyä, mihin suuntaan tuo laki työsopimuk-
21571: sista saisi käydä, ja että sinne ei enää erikoismääräyksiä palkollisista
21572: asetettaisi.
21573: 
21574:    Ed. H a 11 s t e n : Minä lausuin äsken, että ed. Sillanpää lähti
21575: tämän mietinnön väärästä referaatista ja nyt hän uudisti samat sanat.
21576: Hän sanoi valiokunnan lausuneen, että lainvalmistelukunnan laki-
21577: ehdotus käy >>aivan>> oikeaan suuntaan, kun päinvastoin valiokunta
21578: lausuu että se >>ylipäänsä>> käy oikeaan suuntaan.
21579: 
21580:     Ed. K i r v e s : Minä kyllä arvasin, että tästä asiasta jos mistään
21581: meidän keskustamme tulee vaatimaan äänestystä. Slllä jos me
21582: kiinnitämme huomiomme I907 vuoden valtiopäiviin, niin me huo-
21583: maamme, kuinka suurella joukolla tämän keskustan edustajat
21584: silloin jättivät anomuksen, jossa pyydettiin palkkaussääntöä ku-
21585: mottavaksi. Samoin oikeiston puolelta jätettiin myöskin lukuisilla
21586: nimikirjoituksilla varustettuja anomuksia, joissa tuomittiin koko
21587: palkkaussääntö. Mutta mitä on nyt tapahtunut? Ovatko he nyt asiassa
21588: samalla kannalla, vai o'vatko he muuttaneet kantansa, sen osoittaa
21589: 480                    Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21590: 
21591: 
21592: tämä valiokunnan mietintö, joka tänä iltana on esitetty. Minua
21593: silloin ihmetytti, mistä johtui se harrastus ja ihmetytti myöskin se,
21594: onkohan se oikein tosisydämestä lähtenyt. Nyt näkyy, että se oli
21595: samanlaista teeskentelyä, kuin yleensä meidän kamarimme keskus-
21596: talta ja oikeistolta olemme oppineet saamaan. Valiokunnalla,
21597: johon kuuluu useita näiden anomusten allekirjoittajia, olisi nyt
21598: ollut tilaisuus saada mietintöön sellainen ponsi, että palkkaussääntö
21599: todellakin olisi tullut kumotuksi. Mutta valiokunnan jäsenet, enem-
21600: mistö, ovat asettuneet kannalle, jota todellakin täytyy ihmetellä
21601: ja johtopäätöksenä tulee olemaan, että heillä 1907 mahdollisesti oli
21602: kohta tiedossa tulevat uudet vaalit ja sentähden oli harjoitettava
21603: tällaista anomusmanööveriä. Ja siinä kaikki.
21604:      Kun tutkii palkkaussääntöä, huomaa heti, että meidän keskus-
21605: tanemme ja oikeistonemme on mahdottomuus lähteä sitä kumoa-
21606: maan sillä siinä on sellaisia määräyksiä palvelijoihin nähden, jotka
21607: ovat heille erittäin mieluisia. Minä pyydän ensiksi kiinnittää huo-
21608: miota muutamiin seikkoihin. Esim. siinä sanotaan, että isäntä voi
21609: antaa palkolliselle ruumiillista kuritusta, jos hän vain huomaa, että
21610: tämä sitä tarvitsee. Jos hän varoittaa palvelijaa, eikä tämä siitä
21611: tottele, niin hän pannaan mahalleen ja keppiä selkään. Tämä on
21612: sitä mitä meidän keskustamme ja oikeistomme rakastaa. Sitte on
21613: vielä määräyksiä siltä varalta, että palkollinen sattuu sairastumaan.
21614:  Isännän pitää kustantaa hänelle sairausajalla hoito, mutta saa vetää
21615: kustannukset palkasta pois. Sitte määrätään, että isäntä saa vielä
21616: luovuttaa isäntävallan toiselle. Jos hän itse on heikkohermoinen ja
21617: helläluontoinen, ettei kykene kurittamaan, niin hän voi valtuuttaa
21618: toisen tekemään sitä, mihin ei itse kykenisi. Täällä on myös puhuttu
21619: palvelijan vapaa-ajasta. Mutta palkkaussääntö sanoo, että palkolli-
21620: nen ei saa viettää vapaa-aikaansa muuten kuin isännän suostu-
21621: muksella. Jos isäntä sanoo: sinä et saa viettää vapaa-aikaa, ei
21622: palkollisella ole oikeutta sanoa mitään. Ei pyhäpäivääkään saa
21623: viettää missään ilman ettei isännäitä ole lupaa. Sitte sanotaan
21624: vielä, että jos palvelija sanoo jotakin isäntää vastaan, siitä rangaistaan
21625: niinkuin murhasta, taposta tai muusta pahoinpitelystä. Luopuisika
21626: nyt meidän kamarimme isäntämiehet ja muut herraskaiset täm-
21627: möisestä oikeudesta noin vaan vähällä. Ei suinkaan; sitä osottaa
21628: tämä valiokunnan ponsi. Sitte sanotaan, että kunnianloukkauksesta,
21629: jos se tutkitaan semmoiseksi kunnianloukkaukseksi, josta rikos-
21630: laissa puhutaan - ja miksei sitä tutkittaisi - siitä pannaan vuo-
21631: deksi vankeuteen. Sitte sanotaan, että jos palkollinen pitelee varo-
21632: mattomasti tulta tai muuta sellaista, siitä on myös vuosi vankeutta
21633: taikka on hänen korvattava isännälle tullut vahinko. Vielä sanotaan,
21634: että jos palkollinen ei tyydy tavalliseen kotiruokaan, joka nykyään
21635: kuuluu olevan kurnaali, häntä rangaistaan erittäin kovasti, saate-
21636: taan sakottaa niinkin paljon, että hän menettää vuoden palkkansa_
21637:                              Pöydälle panoja.                          481
21638: 
21639: 
21640: Isäntä siis saa syöttää palkolliselle huonoa ruokaa, saa hänet siten
21641: tyytymättömäksi - ja saa pitää palvelijan palkan. Tämmöisestäkö
21642: nyt meidän herraskaisemme luopuisivat. Sehän olisi vallan kauheata,
21643: jos he niin hyvistä eduista luopuisivat! Sitte vielä palkolliset ovat
21644: niin vaarallista väkeä, että ne ovat vaaralliset ympäristölleen. Jos pal-
21645: kollinen jostain syystä vie jotain tavaroita toisen luokse, vaate-
21646: arkkunsa tai muuta, silloin on sakko molemmilla. Ei kukaan saa
21647: minkäänlaista turvaa antaa palkolliselle, vaan kaikkien täytyy
21648: kohdella häntä, niinkuin sananlasku sanoo, kuin vierasta koiraa.
21649: Vielä sitte sanotaan pakollisten palkasta, että palkollinen ei saa
21650: vaatia palkkaansa ennenkuin palvelusaikansa on lopussa.              Siis
21651: palkollisella ei ole mitään oikeutta sanoa isännälle, että maksa minun
21652: palkkani ennen auringon laskemista. Eivät anomuksen allekirjoitta-
21653: jat pappismiehetkään ole kannattaneet sitä anomusta, jonka ennen
21654: ovat tehneet, vaan ovat luopuneet tykkänään, vaikka juuri heidän
21655: etupäässä olisi luullut sitä kannattavan. Kun nyt tämmöinen laki
21656: on olemassa, josta kaikin puolin on heille niin suurta hyötyä, ei minua
21657: ollenkaan ihmetytä, että ponsi on tullut tuommoinen, sillä muun-
21658: laisen ponnen tulokseen ei ole ollut heillä mitään mahdollisuutta.
21659: Onhan luonnollista, että kun kerran kuka saa vallan toisen ylitse,
21660: se ei siitä tule hyvin pian luopumaan, ja sitä ovat kaikkein enimmän
21661: nyt osoittaneet näiden anomusten allekirjoittajat tämän kamarin
21662: keskustasta ja oikeistosta, jotka I907 ja tämän vuoden ensimäisillä
21663: valtiopäivillä uudistivat anomuksen.           He peräytyivät hyvin
21664: jäniksen tietä. Kun kerran muka odotetaan hallituksen toimen-
21665: piteitä ja on toimenpiteitä tiedossa, mikä silloin pakottaa eduskuntaa
21666: hyväksymään minkäänlaista anomuspontta; hylätään hyvät ihmiset
21667: pois koko ajatus. Tämmöinen on tuon anomuksen sisällys. Minä
21668: kaikesta huolimatta pyytäisin kannattaa tähän mietintöön liitettyä
21669: vastalausetta, jossa anotaan suorastaan palkkaussäännön kumoa-
21670:  mista siten, että palvelijat jäävät samaan asemaan työnantajaan
21671:  nähden kuin ovat muutkin työntekijät. Ei voi nimittäin väittää,
21672:  sitäkään, että palkkaussäännössä on määrätty alin palkka, mutta
21673:  sekin on jätetty vapaan sopimuksen varaan. Tämäkin osottaa, että
21674:  koskei siinä ole edes alinta palkkaa määrätty, sitä suuremmalla syyllä
21675:  on kmnottava koko palkkausasetus ja annettava palkollisten olla
21676:  samojen säädösten alaiset, minkä alaiset muutkin työntekijät ovat.
21677:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Asia lähetetään V. J:n
21678: 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan.
21679: 
21680: 
21681:                        ~7)     Pöydälle panoja.
21682:    Esitetään ja pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
21683: ensi istuntoon
21684:                                                                   31
21685: 482                     Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
21686: 
21687:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6 kahden Eduskun-
21688: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat, toinen
21689: sellaisia tiloja, joita tehtaat tilanasukasten edellä ovat perinnöksi
21690: ostaneet, ja toinen n. k. sukuoikeustiloja.
21691:       Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4       säästöpankkiasetuksen
21692: I   §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
21693: 
21694: 
21695: 
21696:                               Suuri valiokunta.
21697: 
21698:    Puhemiehistön puolesta ilmoitetaan, että ed. Virkkunen on tuleva
21699: ed. Palmenin sijaan Suuren valiokunnan jäseneksi.
21700: 
21701: 
21702: 
21703:       Seuraava istunto on ensi tiistaina kello 6 i. p.
21704: 
21705:       Istunto päättyy kello 9A7 i. p.
21706: 
21707:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
21708: 
21709:                                                     Ph. Suuronen.
21710:          20. Tiistaina 22 p. syyskuuta
21711:                               klo 6 i. p.
21712: 
21713:                            Päiväjärjestys:
21714:    Ilmoituksia:
21715:                      Kolmas käsittely:
21716:    r) Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin 19 päivänä helmikuuta
21717: I895 annetun ja ro päivänä heinäkuuta rgor muutetun ohjesäännön
21718: r8 ja rg §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
21719: 
21720:                   Ensimmäinen käsittely:
21721:    z) Ehdotus asetukseksi rg p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
21722: annetun asetuksen I §:n muuttamisesta.
21723: 
21724:                       Ainoa käsittely:
21725:    3) Anomusehdotukset, jotka koskevat sellaisia tiloja, joita
21726: tehtaat tilanasukasten edellä ovat perinnöksi ostaneet, sekä n. k.
21727: sukuoikeustiloj a.
21728:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6; ed. G. G.
21729: Rosenqvistin anomusehdotus N:o 85 ja ed. Kairamon ja Palo-
21730: heimon anomusehdotus N:o 218 (Liitteet V, siv. 63-66).
21731: 
21732:          Pöydälle panoa varten esitetään:
21733:    4) Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o I kunnallisen lainsää-
21734: dännön uudistamista koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
21735:    5) Lakivaliokunnan mietintö N:o z eduskuntaesityksen johdosta,
21736: joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi lisäyksestä
21737: Rikoslain 16 lukuun.
21738:    6) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskunnassa tehdyn
21739: anomusehdotuksen johdosta, jDka koskee kruununtiloilla olevien
21740: torpanalueitten muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi
21741: tai palstatiloiksi.
21742: 484                   Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
21743: 
21744:    Poissaoleviksi merkitään nimenhuudossa ed. A. Eronen, Hiltula,
21745: Kannisto, Kivioja, Koponen, Lautasalo, Nix, Peltonen ja Siren.
21746: 
21747:                             Ilmoitusasiat:
21748:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat yksityisten asiain takia
21749: ed. Hiltula täksi viikoksi, ed. Koivisto ensi torstaiksi ja perjantaiksi,
21750: ed. Telkkä ensi perjantaista seuraavaan tiistaihin saakka sekä ed.
21751: Storbjörk tämän kuun 26 päivästä lokakuun 5 päivään.
21752: 
21753:                        PankkiY&Ituusmiesten vaali.
21754:     Puhemies ilmoittaa Pankkivaliokunnalta saapuneen kirjelmän,
21755: jossa ilmoitetaan tulos Suomen Pankin valtuusmiesten ja tilin-
21756: tarkastajain ynnä varamiesten vaaleista ja jota kirjelmää seuraa
21757: myös pöytäkirja itse vaalitoimituksesta.
21758:     Kirjelmä luetaan julki näin kuuluvana:
21759: 
21760:       Suomen Eduskunnan
21761:        Pankkivaliokunta.
21762:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21763:    Valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n säätämällä tavalla ja Eduskunnan
21764: päätöksen mukaan ovat pankkivaliokunta ja Eduskunnan valitsija-
21765: miehet lauantaina rg p. syyskuuta toimittaneet pankkivaltuus-
21766: miesten vaalin eroavien valtuusmiesten sijaan ja pankkivaltuusmiesten
21767: varamiesten ynnä pankin tilintarkastajain ja heidän varamiestensä
21768: vaalin.
21769:     Lähettäessään täten kunnioittaen Eduskunnalle vaalissa pidetyn
21770: pöytäkirjan pankkivaliokunta samalla pyytää ilmoittaa vaalien
21771: tulokset:
21772:     Pankkivaltuusmieheksi olemaan osallisena kaikissa valtuusmiesten
21773: käsiteltävinä olevissa asioissa on valittu yliopiston professori, filoso-
21774: fiantohtori, vapaaherra Ernst Gustaf Palmen.
21775:     Pankkivaltuusmieheksi olemaan osallisena kaikissa valtuus-
21776: miesten käsiteltävinä olevissa asioissa siksi ajaksi, mikä entisellä
21777: senattorilla Lennart Gripenbergillä olisi ollut jäljellä, on valittu
21778: entinen senattori, lakitiedetten tohtori Kaarlo Juho Ståhlberg.
21779:     Pankkivaltuusmieheksi olemaan osallisena niiden asiain käsitte-
21780: lyssä, jotka ovat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkais-
21781: tavat, on valittu maanviljelijä Hjalmar Gabriel Paloheimo.
21782:  - Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi ovat valitut:
21783:     Ensimäiseksi varamieheksi esittelijäsihteeri Akseli August Listo.
21784:     'l'oiseksi varamieheksi lainvalmistelukunnan toisen osaston van-
21785: hempi jäsen, filosofianmaisteri ja lakitiedetten tohtori Georg Fredrik
21786: Granfelt.
21787:                       Valiokuntien työsuunnitelmat                  485
21788: 
21789:     Kolmanneski varamieheksi lääkintöneuvos, lääketieteen lisen-
21790: tiaatti Gustaf Rudolf Idman.
21791:     Neljänneksi varamieheksi vakuutustarkastaja, kollega, filosofian-
21792: maisteri Gustaf Onni Immanuel Hallsten.
21793:     Viidenneksi varamieheksi lyseonlehtori, filosofiantohtori Hugo
21794: Magnus Johannes Relander.
21795:     Kuudenneksi varamieheksi kauppias Juho Santaholma.
21796:     Pankin tilintarkastajiksi ovat valitut:
21797:     kauppaoppilaitosten tarkastaja, yliopettaja, filosofiantohtori,
21798: professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff;
21799:     sanomalehdentoimittaja Väinö Alfred Tanner;
21800:     lakitiedetten kandidatti Jonas Castren ja
21801:     maanviljelysneuvos Karl Wilhelm Bruncrona.
21802:     Tilintarkastajain varamiehiksi ovat valitut:
21803:     ensimäiseksi Suomen Liikemiesten Kauppaopiston johtaja, filoso-
21804: fianmaisteri Kyösti Nestor Järvinen;
21805:     toiseksi puuseppä Jaakko Emil Perttilä,
21806:     kolmanneksi filosofiantohtori Arvid Neovius ja
21807:     neljänneksi sanomalehdentoimittaja Eero Erkko.
21808: 
21809:                                 Helsingissä 2I p. syyskuuta r9o8.
21810:                                                Pankivaliokunta.
21811: 
21812:                                                Juhani Arajärvi.
21813:     Päätös:                                     Puheenjohtaja.
21814: 
21815:    Vaalin tuloksesta ilmoitetaan alamaisessa kirjelmässäKeisarille
21816: ja Suuriruhtinaalle ja annetaan tieto Pankkivaltuusmiehille.
21817: 
21818: 
21819:                    Valiokuntien työsuunnitelm'at.
21820: 
21821:    Julkiluetaan seuraava Talousvaliokunnalta saapunut kirjelmä:
21822:    Suomen Eduskunnan
21823:      Talousvaliokunta
21824: 
21825: Helsingissä syyskuun r8 p:nä r9o8.
21826:                N:o ro.
21827: 
21828:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21829:    Koska talousvaliokuntaan vielä sen jälkeenkin, kun se on saanut
21830: loppuun käsitellyksi nyt valmistelun alaisena olevan armollisen
21831: 486                   Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
21832: 
21833: esityksen N:o 2, sisältävä ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja
21834: asetukseksi eräiden 3 p:nä syysk. 1886 annetun metsälain pykälien
21835: muuttamisesta toisin kuuluviksi, jää 4 eduskuntaesitystä ja 30 ano-
21836: musehdotusta, ja kun varottava niin ollen on, ettei valiokunta en-
21837: nätä näitä kaikkia valmistella, saa valiokunta kunnioittaen Eduskun-
21838: nalle ehdottaa, että Eduskunta, muuttaen viime elok. 21 ja 25 päivinä
21839: tekemänsä päätökset, joiden kautta Eduskunta on lähettänyt alla-
21840: mainittavat asiat talousvaliokuntaan, siirtäisi ne laki- ja talousvalio-
21841: kunnan valmisteltaviksi, nimittäin:
21842:     r. Edustajain Wuorimaan y. m. esityksen N:o 2 ehdotuksineen
21843: laiksi, joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankkimasta itselleen
21844: liian suuria maa-aloja;
21845:     2. Edustajain Hannes Gebhardin y. m. esityksen N:o 6 ehdo-
21846: tuksineen laiksi, joka sisältää määräyksiä maan pakkolunastuksesta
21847: viljelystilojen aikaansaamista varten;
21848:     3· Saman edustajan y. m. esityksen N:o 7 ehdotuksineen laiksi,
21849: joka sisältää määräyksiä rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä maa-
21850: tiloilla, joista eduskuntaesityksistä valiokunnan mietinnöt arvatta-
21851: vasti valmistuisivat niin myöhään, että Eduskunta tuskin ennättäisi
21852: niitä loppuun käsitellä;
21853:     4· Edustajain Hannes Gebhardin y. m. anomusehdotuksen
21854: N:o 32 suurista maanomaisuuksista johtuvien epäkohtien ehkäise-
21855: misestä;
21856:     5· Edustajain Hiltulan y. m. anomusehdotuksen N:o 19 laidun-
21857: veron lakkauttamisesta kruunun metsämailla Oulun läänissä;
21858:     6. Edustajain Koiviston y. m. anomusehdotuksen N:o 6g lai-
21859: dunmaksun lakkauttamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevo-
21860: silta ja nautakarjalta; sekä
21861:     7· Edustaja Halosen anomusehdotuksen N:o 106, oikeuden
21862: myöntämisestä Lapin kihlakunnan väestölle saada vapaasti kruunun
21863: metsistä ottaa tuulenkaatoja, liekopuita sekä juurakoita, ynnä koota
21864: poronjäkälää.
21865:     Tätä paitsi rohkenee valiokunta ehdottaa, että
21866:     8. Edustajain Tannerin y. m. anomusehdotus N:o 1'93, valtion
21867: omistaman maaomaisuuden säilyttämisestä valtion hallussa ja
21868: eräiden yhtiöiden ja yksityisten veivoittamisesta laissa tarkemmin
21869: määrätyillä ehdoilla valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä- ja
21870: viljelysmaat, jonka Eduskunta kuluvan syysk. I I p:nä tekemällään
21871: päätöksellä on siirtänyt maatalousvaliokunnasta talousvaliokuntaan
21872: läheisen yhteenkuuluvaisuutensa vuoksi yllä mainittujen eduskunta-
21873: esitysten kanssa myöskin, lähetettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan.
21874:                    Valiokunnan puolesta:
21875:                             0. A. Hainari.
21876:                                                       A. Pulkkinen.
21877:                          Suomen Pankin ohjesääntö.                487
21878: 
21879: 
21880:    Päätös:
21881: 
21882:     Puhemiesneuvoston puoltolauseen mukaisesti hyväksytään kir-
21883: jelmä, mikäli se koskee niitä kahta anomusta, jotka tarkoittavat
21884: laidunmaksun poistamista, eli ed. Hiltulan y. m. anomusehdotusta
21885: N:o rg laidunveron lakkauttamisesta kruununmetsämailla Oulun
21886: läänissä sekä ed. Koiviston y. m. anomusehdotusta N:o 69 laidun-
21887: maksun lakkauttamisesta kruununmetsämailla käyviltä hevosilta
21888: ja nautakarjalta.
21889:     Nämä kaksi anomusehdotusta, joilla Puhemiesneuvosto on katso-
21890: nut olevan jonkunlaista yhteyttä Laki- ja talousvaliokunnan käsi-
21891: teltävien asiain kanssa, niinmuodoin siirretään mainitun valiokunnan
21892: valmistavasti käsiteltäviksi, jota vastoin Talousvaliokunnan ehdotus
21893: muihin kirjelmässä mainittuihin asioihin nähden hylätään.
21894: 
21895: 
21896:    Puhevuoron saa tämän jälkeen
21897:     Ed. P a 1 o hei m o, joka lausuu: Sen johdosta että olen joutunut
21898: vakinaiseksi jäseneksi suureen valiokuntaan, pyytäisin kunnioittaen,
21899: että eduskunta vapauttaisi minut vakinaisen jäsenyyden toimesta
21900: maatalousvaliokunnassa. Epäilemättä tulee suuren valiokunnan
21901: jäsenyys tästä lähin olemaan hyvin raskas toimi.
21902:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu
21903:    Ed. Setä 1 ä: Pyydän huomauttaa, että luultavasti useimmat
21904: suuren valiokunnan jäsenet voisivat tuoda aivan saman syyn
21905: kun ed. Paloheimo on esittänyt. Jotkut suuren valiokunnan
21906: jäsenet ovat puheenjohtajinakin toisissa valiokunnissa.
21907:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
21908:   .länestys ja päätös:
21909: 
21910:    Ken hyväksyy ed. Paloheimon pyynnön, äänestää >>jaa»; jos »ei>>
21911: voittaa, on se hylätty.
21912:    Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Paloheimon pyyntö on siis hylätty.
21913: 
21914:                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
21915:                     1)    Suomen pankin ohjesääntö.
21916:                                  (3 K.)
21917:    Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin rg p:nä helmikuuta r8g5
21918: annetun ja ro p:nä heinäkuuta rgor muutetun ohjesäännön r8 ja
21919: 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi, esitetään k o 1 m a n t e e n
21920: 488                   Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
21921: 
21922: 
21923: käsi t te 1 y y n ja hyväksytään keskustelutta sellaisena kuin se
21924: on tämän syyskuun 15 p:nä loppuun saatetussa toisessa käsitte-
21925: lyssä päätetty.
21926:                           2)   Säästöpa,nkkiasetus.
21927:                                    (r K.)
21928:     Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö n:o 4 säästöpankkiase-
21929: tuksen r §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta
21930: ja ilmoitetaan esittämisen tapahtuvan mietinnössä olevan, rg p:nä
21931: kesäkuuta r8g5 säästöpankeista annetun asetuksen r §:n muutta-
21932: mista koskevan asetusehdotuksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä
21933: varten.
21934:     Kun puheenvuoroa ei pyydetä, julistetaan asetusehdotuksen
21935: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 57 §:n
21936: 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan.
21937: 
21938:                      3)    Tehdas· ja sukuoikeustllat.
21939: 
21940:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 6 kahden
21941: Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat,
21942: toinen sellaisia tiloja, joita tehtaat tilanasukasten edellä ovat perin-
21943: nöksi ostaneet, ja toinen n. k. sukuoikeustiloja.
21944:       Keskustelu:
21945:      Ed. G. G. Rose n q v i s t: Jag ber endast att få uttala min
21946: tillfredsställelse öfver det slutresultat, till hvilket utskottet kommit.
21947: De upplysningar angående bruk underlagda lägenheters rättsliga ställ-
21948: ning, som utskottet här lämnat, äro visserligen, såsom utskottet
21949: själft framhåller, långt ifrån fullständiga och tarfva i många afseende
21950: komplettering, men de visa i alla fall hvad som är hufvudsaken, att
21951: nämligen ifrågavarande lägenheters rättsliga ställning är oklar, och
21952: att den är ofördelaktig i och för deras ändamålsenliga bruk. Detta
21953: visar att petitionen varit motiverad.
21954:     Ed. P e r t t i 1 ä : Minä tahtoisin vaan tämän ponnen evästyk-
21955: seksi vielä sanoa muutaman sanan siitä, että näiden tilojen asukkaat.-
21956: joista tässä on kysymys, ovat joutuneet tavattoman epäoikeutettuun
21957: asemaan. Esim. täällä Etelä- Uudenmaan rannikkoseudulla löytyy
21958: useilla paikoilla tiloja, joista asukkaat vasten voimassaolevia asetuksia
21959: ja lakeja ovat suorastaan häädetyt pois. Tehtaat ovat anastaneet
21960: maat ja lisänneet päivätöitä niin paljon, etteivät alkuperäiset
21961: asukkaat ole voineet niitä suorittaa, vaan ovat kauniisti saaneet
21962: väistyä. Tämän johdosta on valiokunnan laatima ponsikin kyllä
21963: koko lailla hatara, mutta kun asiasta ei voitu niin pian saada parem-
21964: paa selkoa, on sen täytynyt sellaiseksi jäädä. Täytyy kuitenkin olettaa
21965: että hallitus, jolla on parempi tilaisuus ja jolla on saatavissa parempia
21966:                         Tehdas- ja sukuoikeustilat                   489
21967: 
21968: tietoja, tulee löytyvät epäkohdat korjaamaan. Toivon, että tämä
21969: ponsi, niin epämääräinen kuin se onkin, kuitenkin johtaa toivottuun
21970: tarkoitukseen, niin että vääryydet tällä alalla poistuvat.
21971: 
21972:      Ed. S c h y b e r g s o n : Brukshemmanen och deras förhållanden
21973: känner jag icke och kan därför icke uttala mig om dem, men beträf-
21974: fande bördsrättshemmanen, kan jag lämna besked och ber därför att
21975: i denna del af ärendet få yttra några ord. J ag vill dock reservations-
21976: vis nämna, att någon tid förgått sedan jag haft att taga befattning
21977: med dem och att mitt minne därför måhända uti en del punkter sviker.
21978:  Bördsrättshemmanen äro icke många. De äro ett trettiotal, sålunda
21979: en endast ringa del af de lägenheter, som underlyda J okkis gods.
21980: Den lagstiftningsåtgärd, som beträffande dem nu påyrkas, skulle
21981: sålunda komma att afse en mycket liten grupp af lägenheter och
21982: komma att ingripa uti rent privaträttsliga förhållanden mellan dem
21983: å ena sidan, godsets ägare å den andra.
21984:      Hvad dessa lägenheters ekonomiska ställning beträffar, så är
21985:  den öfverhufvudtaget ungefär likartad med vanliga bondlägenheters
21986: af en par- trehundra tunnlands areal. Några befinna sig dock uti ett
21987: vida gynnsammare läge. Detta är särskildt fallet med de bördsrätts-
21988: lägenheter, som äro belägna i närheten af Forssa fabrikssamhälle.
21989:  J ag kan i detta afseende nämna, att då järnvägen byggdes från
21990:  Humppila station till Forssa, och expropriation ägde rum, en expro-
21991:  priationslösen af, om jag icke missminner mig, zo,ooo mark till-
21992:  delades för jord, som afskildes från ett enda bördsrättshemman.
21993:  Detta bördsrättshemman bär nu fortfarande upp räntan årligen å
21994:  denna expropriationsskilling, och för öfrigt torde på lägenhetens
21995:  mark finnas arendatorer, som betala två- tre-, kanske fyratusen
21996:  mark i årligt arrende. Det är sålunda kapitalister efter en temmeligen
21997:  hög måttstock, det här är fråga om. Det stora flertalet af dessa
21998:  bördsrättshemman är visserligen icke i detta utomordentliga läge,
21999:  men de hafva temmeligen stora ägor, anses hafva rätt att utan
22000:  vidare utarrendera delar af dessa lägenheter, såvidt dem själfva
22001:  lämpligt synes, och deras utskylder, som förblifvit oförändrade
22002:   allt sedan IJOO-talet, äro, man kan tryggt säga det, minimala.
22003:  Mitt minne skulle säga mig, att de i regeln, det fåtal dagsvärken
22004:  som från dem utgöras inberäknade, kunde uppskattas till cirka roo
22005:  mark om året. Från synpunkten af deras nödställda belägenhet finnes
22006:  sålunda icke någon anledning till ingripande.
22007:       Då frågan var före i ständerlandtdagen yttrade jag i borgarståndet,
22008:  att godsförvaltningen skulle hafva varit mycket tacksam för att
22009:  regeringen på detta sätt skulle ingripa i fråga om upplösning af
22010:  förhållandet mellan bördsrättsbönderna och godsegaren, antagligen
22011:  till hvarderas förmån, men jag fann, att det var ett så enkelt rätts-
22012: -490                  Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
22013: 
22014: förhållande, att det kunde ordnas äfven regeringens mellankomst
22015: förutan, och jag tror fortfarande, att så är förhållandet.
22016:     Frågan var under den tid jag hade med förvaltningen af dessa
22017: gods att skaffa flere gånger uppe, och vi vände oss till framstående
22018: jurister för att få saken utredd. Det besked de gåfvo gick helt enkelt
22019: ut därpå, att godsegaren kunde tillösa sig besittningsrätten, och i
22020: och med detsamma var han oförhindrad att med full eganderätt
22021: sälja området till den förra egaren eller hvem som hälst annan.
22022: Ett kombineradt aftal kunde utan svårighet göras med det resultat,
22023: att dessa bördsrättsbönder utan någon särskild lagstiftningsåtgärd
22024: blefve förbehållna fullständig eganderätt till sina resp. områden.
22025: Dock skulle lägenheterna i så fall icke blifvit skatte, såsom i
22026: betänkandet förutsättes, utan af frälsenatur.
22027:     Jag är villig medgifva, att den fideikommissartade ställning,
22028: som bördsrättslägenheterna innehafva, icke är lycklig. Det är
22029: visserligen fallet, att jordbruket på en del af dem går framåt samt
22030: att innehafvarene i hög grad förkofrat sig i ekonomiskt afseende,
22031: nien i afseende å det stora flertalet besannar sig icke den uppfattning
22032: som eljest på agrarförhållandenas område numera nästan antagit
22033: karaktären af en dogm, nämligen att den tryggade besittningen skulle
22034: föra med sig ifver och intresse för jordbrukets förkofran. Besitt-
22035: ningen för bördsrättsbonden är så väl tryggad som man möjligen
22036: kan önska det, ja, kanske mer än den är afsedd att blifva för de
22037: framtida småbrukarena. Det finnes ingen möjlighet för jordegaren,
22038: att rubba deras ställning. De må sköta sin ekonomi huru illa som
22039: hälst, de må skuldsätta sig eller föra ett osedligt lefverne och på allt
22040: sätt göra sitt bästa för att förstöra sin ekonomi, de sitta kvar, de
22041: kunna icke skuldsätta lägenheten, och allt går sin gilla sömniga gång,
22042: såsom det gått i årtionden, kanske århundraden. De äro, dessa börds-
22043: rättshemman, ett slags profkarta på det slags jordnatur, som man nu
22044: vill åter införa hos oss, sedan man under de föregående deeennieroa
22045: sökt blifva af med den. Det häftar något af fideikommiss vid
22046: bördsrättshemmanen. Innehafvarene hafva icke anledning att taga itu
22047: med förbättrande af jorbruket, då de icke kunna gå förlustiga besitt-
22048: ningsrätten, men å andra sidan icke häller äro i tillfälle att försälja
22049: någon del af sina lägenheter och sålunda gifva åt mer än en af sina
22050: efterkommande rätt att icke besitta den. För min del är jag nog omo-
22051: dern att icke sätta värde på en sådan jordnatur. J ag finner det vara
22052: bättre att den som brukar jorden, i regeln har full, oförfalskad
22053: eganderätt till den och gjorde på min tid, hvad jag kunde för att
22054: få till stånd en lösning af frågan om bördsrättshemmanen, i denna
22055: riktning. Det var mest de tekniska svårigheterna i fråga om af-
22056: skiljandet, som ställde hinder i vägen för planens realiserande.
22057:     J ag betviflar emellertid, att det är någon synnerlig anledning
22058: för landtdag eller regering, att ingripa i ordnandet af dessa förhåll-
22059:                         Tehdas- ja sukuoikeustilat                   491
22060: 
22061: 
22062: landen, då de så lätt kunna ordnas äfven utan sådan inblandning.
22063: Men då jag icke har någon utsikt att få understöd för ett sådant
22064: yrkande, så vill jag icke göra det, har endast reservationsvis velat
22065: framhålla, att det utan tvifvel finnas mera behjärtansvärda miss-
22066: förhållanden i detta land, än de som i detta petitionsmemorial
22067: beröras och hvilka märkvärdigt nog på detta vis hafva fått preferens
22068: framför en del andra ärenden, som äro af mera brådskande natur.
22069: 
22070:     Ed. K a i r a m o: Ellen väärin muista, on se, mitä ed. Schyberg-
22071: son lausui, pääasiallisesti saman sisältöistä, kuin mitä hän vuoden
22072: I&J7 valtiopäivillä samassa asiassa on tuonut esille. Myönnettäköön
22073: mielellään, että tosin löytyy maassamme sangen paljon epäkohtia,
22074: jotka ovat paljoa vakavampaa laatua kuin ne, jotka vallitsevat suku-
22075: oikeustiloilla. On myöskin tunnettu asia, että näitä tiloja ei ole pal-
22076: jon. Se epäkohta, josta nyt on puhuttu, onkin siis aivan paikallista
22077: laatua, mutta tämä seikka ei puhu sitä vastaan, että tämä epäkohta,
22078: johon myöskin laki- ja talousvaliokunta viittaa, mikäli mahdollista
22079: poistetaan. Olisi tietysti toivottava, että ne toimenpiteet, jotka ha-
22080: vaitaan tarpeellisiksi, voitaisiin aikaansaada vapaaehtoisen sopimuk-
22081: sen tietä. Mutta päinvastoin, mitä ed. Schybergson lausui, lienee san-
22082: gen vähän toiveita,. että tätä tietä voitaisiin päästä perille. Ainakin
22083: mitä paikkakuntalaiset ovat minulle ilmoittaneet, eivät nykyiset
22084: kartanonomistajat ole taipuvaisia suostumaan mihinkään kauppaan
22085: tämän tarkoituksen saayuttamiseksi. Minä puolestani pyydän saada
22086: lämpimästi kannattaa laki- ja talousvaliokunnan mietintöä, toivoen,
22087: että se poikkeustila, jossa sukuoikeustalot kuitenkin joka tapauksessa
22088: ovat, ja joka on omiansa ylläpitämään tyytymättömyyttä niitten
22089: omistajain keskuudessa, saataisiin poistetuksi hallituksen toimenpi-
22090: teen kautta.
22091: 
22092:     Ed. Li s t o: Tämä asia joka nyt on käsillä, ei se ole niitä suurem-
22093: pia, mitä eduskunnan käsiteltäviksi tulee. Mutta kyllä on tuntunut
22094: tarpeelliselta, että ne olosuhteet, joita tässä mietinnössä kosketellaan,
22095: tulevat perinpohjin tutkituiksi ja saatavan selityksen perustuksella
22096: järjestetyiksi.
22097:     Mitä ensiksikin tulee tehdastiloihin, niin ilmoitettiin meille senaa-
22098: tin kamaritoimituskunnasta, ettei viranomaisilla ole edes tarkkoja
22099: tietoja siitä, minkä verran ja minkälaisia tiloja luetaan sellaisiksi
22100: tehdastiloiksi, joista tässä on kysymys. Joka tapauksessa niiden
22101: oikeussuhde tehtaiden omistajiin nähden on hyvin epäselvä, ja ilmoi-
22102: tetaan, niinkuin jo tässä edustaja Perttiläkin on esittänyt, että niissä
22103: tapahtuu tuontuostakin isompia tai pienempiä muutoksia. Kun näin
22104: on asianlaita, niin on tietysti tarpeellista, että toimitetaan tutkimus
22105: tällä alalla ja koetetaan saada konstateeratoksi ainakin mitkä tilat
22106: ovat tämänluontoisia ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia niillä perus-
22107: 492                    Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
22108: 
22109: 
22110: kirjojen mukaan oikeastaan on. Sillä eihän saada, jos todellakin sel-
22111: laisia epäkohtia on olemassa, joista täällä on huomautettu, niitä muul-
22112: la tavoin poistetuksi.
22113:     Mitä sitten tulee Jokioisten tilan sukuoikeustaloihin, niin en epäile,
22114: ~tteikö ed. Schybergsonin esitys niiden oloista ole aivan oikea. Mutta
22115: huomattava on kuitenkin, että niidenkin oikeussuhteet tätä nykyä
22116: epäilemättä ovat kutakuinkin epäselviä sen vuoksi, että talojen pe-
22117: ruskirjojen mukaan niiden haltijoilla olisi oikeus nauttia niitä pelto-,
22118: niitty- ja hakamaita, joita asukkaat verojen määräämisen aikana
22119: tavallisuudessa olivat käyttäneet. Muut maat kuuluisivat sitä vas-
22120: toin kartanonomistajan hallittaviin ja käytettäviin. Mitenkä nyt,
22121: kun sukuoikeustilat ovat alkuisin r6-sataluvulta, ilman tutkimusta
22122: voitaisiin konstateerata, mikä niitten silloinen ja siis oikeudenmukai-
22123: sesti nykyinenkin pelto-, niitty- ja hakamaanautinto on. Sitäpaitsi
22124: on huomattava, mihinkä tässä mietinnössäkin on ohimennen viitattu,
22125: että kun mennään yleiseen veroitusreformiin, tällaiset erikoisluontoi-
22126: set tilat tulevat siinä tuottamaan paljon vaikeuksia, ellei tutkimuk-
22127: sen kautta niiden oikeussuhteet ole selville saatu. Onhan ehdotettu,
22128:  että maavero poistettaisiin samalla kuin säädetään yleinen tulo- ja
22129: paaomavero. Jos ei lain kautta saada järjestetyksi näitä tällaisia
22130:  erikoisluontoisia oloja, niin ne tietysti tulevat tuossa reformissa ole-
22131:  maan kylläkin kiusallisia. Kun näitä seikkoja on valiokunnassa har-
22132:  kittu, niin valiokunta on katsonut täytyvänsä tulla toiseen tulokseen
22133:  kuin mihin asia on vienyt aikaisemmilla valtiopäivillä, jolloin samaan
22134:  suuntaan menevät anomusehdotukset on hyljätty.
22135:      Minä toivon, että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön.
22136: 
22137:     Ed. H u 1 t i n: Minäkin pyydän saada kannattaa sitä tarkotusta,
22138: jossa nämä anomukset ovat tehdyt. Minulla tosin ei ole lähempiä tie-
22139: toja sukuoikeustilojen oloista ja laadusta, mutta tehdastiloista tie-
22140: dän varmasti, että niiden perinnöksi ostoissa on tapahtunut paljonkin
22141: vääryyttä tilojen entisille haltijoille. Tilojen entiset haltijat saivat
22142: näet kyllä jäädä tiloilleen, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että he suo-
22143: rittivat verot tehtaalle polttamalla sysiä ja toimittamalla ajoja. Ne
22144: joutuivat siten joka tapauksessa suureen riippuvaisuuteen tehtaista,
22145: ja senvuoksi melkein aina kun tällaisia tiloja lunastettiin perinnöksi
22146: tehtaille, niiden entiset haltijat panivat sitä vastaan vastalauseensa.
22147: Tämmöisiä tiloja on aikoinaan ostettu suuriakin määriä. Esimerk-
22148: kinä voin mainita yhden tapauksen. Männäisten ruukki sai v. 1749
22149: lunastaa itselleen perinnöksi yht'aikaa 89 taloa, ja tästä perinnöksi-
22150: ostosta käräjöitiin sitten yli 20 vuotta aina Kuninkaalliseen Majes-
22151: teettiin asti sekä useilla Ruotsin valtiopäivillä ilman että asia siitä
22152: selveni. Nämä perinnöksi-ostot lienevät useimmat hyvin vanhaa lu-
22153: kua, ja sentähden on olemassa niiden selville saamisessa hyvin suuria
22154:                             Pöydälle panoja.                       493
22155: 
22156: vaikeuksia. Joka tapauksessa olisi niiden selvittäminen ja oikaise-
22157: minen, mikäli se voidaan aikaansaada, erittäin tarpeen.
22158:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22159:     Päätös:
22160:     Mietintö hyväksytään.
22161: 
22162:                           4-6)   Pöydälle panoja.
22163: 
22164:    Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o I kunnallisen lainsäädännön
22165: uudistamista koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
22166:    P u h e m i e s ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan mietin-
22167: nön pantavaksi pöydälle ensi perjantain istuntoon.
22168:    Puhevuoroa käyttää
22169:    Ed. E s t 1 a n d e r: Jag anhåller att detta betänkande skulle
22170: bordläggas till första plenum nästa vecka.
22171: 
22172:    Ed. A h 1 r o o s: J ag ber få understöda hr Estlander.
22173: 
22174:    Ed. A n t o n H u o t a r i: Minä pyytäisin vastustaa edellisten pu-
22175: hujain ehdotusta. Asialla on kiire ja siksiyhtyisinpuhemiesneuvoston
22176: ehdotukseen, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantain istuntoon.
22177: 
22178:    Ed. W a 1 a v a a r a: Minä pyydän yhtyä ed. Huotariin.
22179: 
22180:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22181: 
22182:     Äänestys ja päätös:
22183: 
22184:    Ken tahtoo mietinnön pöydälle ensi perjantain istuntoon, aanes-
22185: tää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta päättänyt panna mietinnön
22186: pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
22187:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten asia on päätetty panna pöydälle
22188: ensi perjantain istuntoon.
22189: 
22190:    Lakivaliokunnan mietintö N:o z eduskuntaesityksen johdosta,
22191: joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi lisäyksestä
22192: Rikoslain 16 lukuun.
22193:    Puhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan asian
22194: pöydälle ensi perj antaiksi.
22195:     Puhevuoroa käyttäen lausuu
22196:    Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Minä ehdotan tämän mietinnön pan-
22197: tavaksi pöydälle ensi tiistain istuntoon. Sekin seikka puolustanee
22198: tätä ehdotusta, että edellinen kunnallisvaliokunnan laaja mietintö
22199: -4-94                         Istunto 22 p. syyskuuta 1908.
22200:                                                 ---------------------------
22201: on pantu pöydälle perjantain istuntoon, ja kun ottaa huomioon, että
22202: suurella valiokunnalla kyllä riittää työtä niissäkin asioissa, mitkä
22203: sinne tätä ennen on lähetetty, niin ei mikään seikka estäne panemasta
22204: tätä mietintöä pöydälle tiistain istuntoon. Jos mietintö pantaisiin
22205: pöydälle perjantain istuntoon, voitaisiin sitä mahdollisen lähetekes-
22206: kustelun varalta vielä pyytää pöydälle seuraavaan istuntoon, joten
22207: olisi parasta jo tällä kertaa panna se pöydälle tiistain istuntoon.
22208: 
22209:         Ed. S a 1 o: Minä kannatan ed. Hämäläisen tekemää ehdotusta.
22210: 
22211:         Ed. H e i k k i 1 ä: Samoin.
22212: 
22213:         Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22214: 
22215:         Äänestys ja päätös:
22216: 
22217:      Ken tahtoo asian pöydälle ensi perjantain istuntoon, äänestää
22218: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on mietintö päätetty pantavaksi pöydälle ensi
22219: tiistain istuntoon.
22220:      Ei-äänet ovat voitolla. Asia on siis päätetty pantavaksi pöydälle
22221: ensi tiistain istuntoon.
22222: 
22223:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskunnassa tehdyn
22224: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruununtiloilla olevien tor-
22225: panalueitten muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi
22226: tai palstatiloiksi pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
22227: ensi perjantain istuntoon.
22228: 
22229: 
22230: 
22231:    Seuraavat istunnot ovat ensi torstaina klo 6 i. p.; pöydällepanoa
22232: varten, ja ensi perjantaina klo 6 i. p.
22233: 
22234:         Täysi-istunto päättyy klo 7,10 i. p.
22235: 
22236:                                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
22237: 
22238:                                                               Ph. Suuronen.
22239:         21. Torstaina 24 p. syyskuuta
22240:                              klo 6 i. p.
22241: 
22242:                           Päiväjärjestys:
22243:    Ilmoituksia:
22244:         Pöydälle panoa varten esitetään:
22245:     r) Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2 Keisarillisen Majes-
22246: teetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee asetusta maan-
22247: vuokrasta maalla.
22248:     2) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 9 Keisarillisen
22249: Majesteetin arm. esityksen johdosta, joka koskee muutettuja määräyk-
22250: siä hirven metsästämisestä.
22251:     3) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 yleisen oppivelvollisuuden
22252: säätämistä ja kansakoululaitosen kustannuksia koskevain edus-
22253: kuntaesitysten johdosta.
22254:     4) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen Eduskun-
22255: nassa tehdyn tientekolainsäädännön uudistamista koskevan esitys-
22256: ehdotuksen johdosta.
22257:     5) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8 ed. Kairamon
22258: y. m. anomusehdotuksen johdosta vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta
22259: muuttamisesta.
22260:     6) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle jätettyjen
22261: anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enennetyn valtio-
22262: avun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä
22263: kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilasten apurahoiksi.
22264: 
22265: 
22266: 
22267:    Poissaoleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Ahlström, Hokkanen,
22268: Koskinen, Paloheimo, Salo ja Saraste.
22269: 
22270:                           Ilmoitusasiat:
22271:    Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat ed. Malmivaara virkateh-
22272: tävien takia huomispäivän istunnosta, yksityisasiain takia ed.
22273: 496                     Istunto 24 p. syyskuuta 1908.
22274: 
22275: Saraste tämänpäivän istunnosta, ed. Hokkanen, Koskinen ja Palo-
22276: heimo tästä päivästä ensi tiistaihin, ed. Salo huomispäivästä torstai-
22277: aamuun ja ed. Ahlström ensi maanantaihin saakka.
22278: 
22279:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
22280:                            1-6)    Pöydälle panot.
22281: 
22282:    Esitetään Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2 Keisarillisen
22283: Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee asetusta
22284: maanvuokrasta maalla.
22285:    Puhemiesneuvosto ehdottaa mietinnön pantavaksi pöydälle
22286: huomispäivän istuntoon.
22287:       Keskustelu:
22288:    Ed. C e d e r b e r g :     J ag finner icke, att betänkandet annu
22289: skulle vara utdeladt.
22290:    Ed. C a s t r en: Suomenkielinen mietintö on jo osaksi jaettu
22291: eduskunnan jäsenille ja jaetaan niille par'aikaa. Ellei ruotsinkielinen
22292: kappale ole valmis, ei vika ole maa talousvaliokunnan. Suomenkielisen
22293: mietinnön kääntäminen ruotsiksi on kuten tunnettu ruotsalaisen
22294: kanslian asia. Kun kerran suomenkielinen mietintö on jaettu, on se
22295: myöskin pöydälle pantava.
22296:    Ed. S c h y b e r g s o n : Då agrarutskottets betänkande i an-
22297: ledning af propositionen i ämnet påtagligen är i all hufvudsak
22298: öfverensstämmande med det betänkande, som tidigare utdelats i
22299: anledning af motionen i ämnet, så finner jag icke någon anledning
22300: vara tili uppskof med bordläggningen, utan tillstyrker jag bord-
22301: läggning af detta betänkande tills i morgon.
22302:     Ed. C e d e r b e r g : Min afsikt var icke häller att yrka på,
22303: att saken icke nu skulle bordläggas, utan gjorde jag denna anmärk-
22304: ning, emedan jag trodde, att af betänkandet icke ens det finska
22305: exemplaret blifvit utdeladt. Atminstone har det icke blifvit utdeladt
22306: åt mig.
22307:    Puhemies : Voin ilmoittaa, että asianomainen valiokunta
22308: on ilmoittanut sekä suomalaisen että ruotsalaisen mietinnön val-
22309: mistuvan täksi illaksi, ja ainakin suomalainen mietintö on jaettu.
22310: 
22311:    Ed. A h m a v a a r a : Eiköhän ed. Cederbergin sopisi luopua
22312: muistutuksestansa, kun kerran asia on siksi tunnettu, se kun on jo
22313: suuressakin valiokunnassa käsitelty.
22314: 
22315:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22316:                            Pöydälle panoja.                         497
22317: 
22318: 
22319:    Päätös:
22320:    Mietintö pannaan pöydälle huomispäivän istuntoon.
22321:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 9 Keisarillisen Majes-
22322: teetin arm. esityksen johdosta, joka koskee muutettuja määräyksiä
22323: hirven metsästämisestä
22324:     pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi tiistain
22325: istuntoon.
22326:    Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 yleisen oppivelvolli-
22327: suuden säätämistä ja kansakoululaitosten kustannuksia koskevain
22328: eduskuntaesitysten johdosta,
22329:    jonka puhemiesneuvosto ehdottaa pantavaksi pöydälle huomis-
22330: päivän istuntoon.
22331:      Puheenvuoroa käyttää:.
22332:      Ed. V. T. Rose n q v i s t: Detta betänkande af kulturutskottet
22333: föreligger i ofullständig svensk dräkt. Här ingå motiverna och lagför-
22334: slagen, men saknas reservationerna och bilagorna. Felet härtill är
22335: naturligtvis icke utskottets och jag vill tillägga icke heller svenska
22336: kansliets. Det finnes en gräns för arbetsförmågan, som detta kansli
22337: icke kan öfverskrida, och det torde vara bekant, att dessa tider
22338: mycket omfattande betänkanden samtidigt lämnats till kansliet
22339: till öfversättning, hvarför det varit omöjligt för detsamma att med-
22340: hinna allt. På grund af att detta betänkande icke nu föreligger
22341: fullständigt och då ingen öfverhängande hast föreligger, tager jag
22342: mig friheten föreslå, att betänkandet måtte bordläggas till första
22343: plenum i nästa vecka.
22344:    Ed. S a a r i k i v i : Minulla oli aikomus ehdottaa mietintö pan-
22345: tavaksi pöydälle ensi viikon tiistain istuntoon.
22346:    Ed. A h m a v a a r a: Minäkin pyysin puheenvuoroa kannattaak-
22347: seni pöydälle panoa tiistaiksi. Meillä on aivan yltäkyllin lukemista
22348: huomiseksi.
22349:    Ed. S o h 1 b e r g : Det var endast för att understöda hr Rosen-
22350: qvists förslag om bordläggning till första plenum i nästa vecka,
22351: som jag begärde ordet.
22352:    Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet endast för att under-
22353: stöda hr Rosenqvists förslag.
22354:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22355:     Äänestys ja päätös:
22356:       Ken tahtoo mietinnön pöydälle huomispäivän istuntoon, äänestää
22357: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta päättänyt, että mietintö on
22358: pantava pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
22359:                                                                32
22360: 498                     Istunto 24 p. syyskuuta 1908.
22361: 
22362: 
22363:    Ei-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis päätetty panna pöydälle
22364: ensi viikon ensi istuntoon.
22365:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen
22366: Eduskunnassa tehdyn tientekolainsäädännön uudistamista koskevan
22367: esitysehdotuksen johdosta.
22368: 
22369:    P u h e m i e s ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan mietin-
22370: nön pantavaksi pöydälle huomispäivän istuntoon.
22371:       Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
22372:    Ed. S t å h 1 b e r g : Pyydän ehdottaa, että tämäkin mietintö
22373: pantaisiin pöydälle tiistain istuntoon"
22374: 
22375:       Ed. T o koi: Kannatan ed. Ståhlbergin ehdotusta.
22376:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22377: 
22378:       Äänestys ja päätös:
22379: 
22380:      Ken tahtoo mietinnön pöydälle huomispäivän istuntoon, äänestää
22381: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on mietintö päätetty panna pöydälle ensi
22382: tiistain istuntoon.
22383:       Ei-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis päätetty panna pöydälle
22384: ensi tiistain istuntoon.
22385:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8 ed. Kairamon y. m.
22386: anomusehdotuksen johdosta vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta
22387: muuttamisesta,
22388:     pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi tiistain
22389: istuntoon.
22390:     Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle jätettyjen ano-
22391: musehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun
22392: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin
22393: kansanopistolle vähävaraisten oppilasten apurahoiksi,
22394:     pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle huomis-
22395: päivän istuntoon.
22396: 
22397: 
22398:       Seuraava istunto on huomenna klo 6 i. p.
22399:       Istunto päättyy klo 6,30 i. p.
22400:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
22401:                                                  Ph. Suuronen.
22402:       22. Perjantaina 25 p. syyskuuta
22403:                                 klo 6 i. p.
22404: 
22405:                              Päiväjärjestys:
22406:    Ilmoituksia:
22407: 
22408:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
22409: 
22410:     I) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
22411: alueen vuokrauksesta.
22412:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
22413: omaisunteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on joulukuun
22414: 3 p:nä I895 annetussa asetuksessa.
22415:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
22416: joulukuuta I895 annetun ulosottolain pykäliä.
22417:         d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
22418: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
22419: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
22420:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o I3 ja Maatalousvaliokunnan mietintö
22421: N:o 2.
22422:     2) a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
22423:         b) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
22424:         c) Ehdotus kuunailiseksi vaalilaiksi.
22425:         d) Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar-
22426: jestämisestä eräissä tapauksissa I5 p:nä kesäkuuta r8g8 annetun ase-
22427: tuksen 5 ja 9 §:n muuttamisesta.
22428:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o r; ed. Erkon
22429: ja Ahmavaaran sekä Koiviston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet
22430: VII siv. 3-roo).
22431:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
22432: 
22433:    3) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun
22434: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin
22435: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi.
22436:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Kareksen
22437: 500                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22438: 
22439: 
22440: ja Sarasteen anomusehdotus N:o 167 ja Kareksen y. m. N:o r69
22441: (Liitteet VI siv. 52-54).
22442:     4) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
22443: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
22444: palstatiloiksi.
22445:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
22446: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67-68).
22447: 
22448: 
22449: 
22450:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Hiltula, Hultin,
22451: Kurikka ja Malmivaara.
22452: 
22453:                                llmoitusasiat:
22454:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat senaattori August Hjelt vir-
22455: katehtäviä varten ensi tiistaiksi; ed. Soininen ja Helenius-Seppälä
22456: ensi viikoksi alkoholimonopoolikomitean töitä varten; yksityisasiain
22457: takia ed. Junnila ensi maanantaiksi ja tiistaiksi, ed. Kurikka huomis-
22458: aamusta ensi keskiviikko-iltaan, ed. Hultin tämän päivän istun-
22459: nosta, sekä ed. vapaaherra von Troil ensi maanantaista ensi torstai-
22460: hin saakka.
22461: 
22462:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
22463:                           1)     Maanvuokralaki.
22464:                                    (r K.)
22465: 
22466:   Esitetään Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2 Keisarillisen
22467: Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee asetusta
22468: maanvuokrasta maalla.
22469: 
22470:     Puhemies: Ensi mä i sen käsi t te 1 y n alaisiksi ote-
22471: taan mietinnössä olevat neljä asetusehdotusta, siinä järjestyksessä
22472: kuin ne ovat mietinnössä. Sitä paitsi on mietinnössä sivulla 83 eräs
22473: ponsilause siitä että viimeinen eli neljäs asetusehdotus käsiteltäisiin
22474: sillä tavoin kuin valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa sää-
22475: detään. Tämän ponsilauseen katson parhaimmaksi esittää sen jäl-
22476: keen kuin tuo neljäs lakiehdotus on toisessa lukemisessa saanut
22477: lopullisen muotonsa.
22478:     Vieläkin on valiokunnan mietinnössä sivulla 84-85 eräitä pon-
22479: silauseita, jotka koskevat anomuksen tekemistä. Näitä ponsilauseita
22480: katson sopivimmaksi esittää sitten kun asetusehdotukset on käsitelty
22481: kolmannessa lukemisessa.
22482:                            Maanvuokralaki.                       501
22483: 
22484: 
22485:    Esitettyänsä tämän jälkeen käsiteltäväksi mietinnössä ensimmäi-
22486: senä olevan
22487:    a) Ehdotuksen asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
22488: alueen vuokrauksesta,
22489:     Puhemies ilmoittaa olevansa pakotettu yksityisasiain takia vä-
22490: häksi aikaa poistumaan, minkä johdosta ensimmäinen Varapuhemies,
22491: Puhemiehen kutsumana astuu johtamaan puhetta, kunnes Puhe-
22492:  mies seuraavan lausunnon aikana palajaa.
22493: 
22494:      Ed. Hannes G e b h a r d: On kyllä totta, että tänään olojen
22495: pakosta on lähetettävä suureen valiokuntaan melkein sanasta sanaan
22496: sama vuokralakiehdotus, kuin mikä äskettäin sinne lähetettiin. Mutta
22497: tänä päivänä meillä on sen yhteydessä lähetettävä myöskin se pieni
22498: lakiehdotus, mikä koskee uuden vuokralain takauttavaa voimaa ja
22499: jota ilman uudella vuokralailla ei tulisi olemaan juuri mitään vaiku-
22500: tusta nykyisiin vuokrasopimuksiin. Tämän johdosta, sekä koska itse
22501: päälakikin tulee vielä suuressa valiokunnassa toisen lukemisen alai-
22502: seksi, eikä minulla ole tilaisuutta ottaa siihen osaa, pyydän saada
22503: esittää muutamia periaatteellisia näkökohtia nyt puheena olevassa
22504: asiassa kokonaisuudessaan, toivossa, ettei ole vielä myöhäistä suu-
22505: ressa valiokunnassa ottaa niitä huomioon.
22506:      Suuressa valiokunnassa on äskettäin päätetty muuttaa maatalous-
22507: valiokunnan määräys korvauksesta näin kuuluvaksi: Vuokran-
22508: antaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokramiehen tekemistä
22509: parannuksista, jos hän tarjoutuu entisillä ehdoilla tekemään uuden
22510: sopimuksen vuokramiehen kanssa niin pitkäksi ajaksi, kuin vuokra-
22511: lautakunta määrää, parannusten arvon mukaan. Tällä päätöksellä
22512: ovat oikeisto ja sosialistit tahtoneet saada so:n vuoden vuokra-ajan
22513: nykyisiin vuokrasopimuksiin nähden siirtymään epämääräiseen tule-
22514: vaisuuteen. Ensimmäisen vastalauseen ehdotuksen mukaan olisi
22515: näet takauttavalla lailla sekin voima, että kaikki nykyiset vuokra-
22516: sopimukset päättyessään muuttuisivat so-vuotisiksi, ellei maan-
22517: omistaja tahtoisi maksaa korvausta rahassa. Mutta suuren valio-
22518: kunnan äskeisestä päätöksestä olisi se seuraus, että nykyiset vuok-
22519: rasopimukset tulisivat parannusten arvon mukaan vuokralauta-
22520: kunnan määräyksestä ehkä 3- 5- 6- Io-vuotisiksi, riippuen korvauk-
22521: sen arvosta. Näyttää siis siltä, kuin oikeisto ja sosialistit välttä-
22522: mättömästi tahtoisivat päästä tuosta so:n vuoden lyhimmästä vuok-
22523:  ra-ajasta niin kauas kuin mahdollista.
22524:      Voidaan siis kysyä, eikö niin pitkä lyhin vuokra-aika, kuin 50
22525:  vuotta, todella olekaan maalle eduksi?
22526:      Minä puolestani katson so:n vuoden lyhimmän vuokra-ajan välttä-
22527:  mättömäksi jo siltäkin kannalta, että 149 edustajaa on sen valitsi-
22528:  joilleen luvannut. Sillä mitenkä voi kansamme enää missään muus-
22529:  sakaan asiassa tähän eduskuntaan luottaa, jos se näkee pettyvänsä
22530:  tällaisessakin tärkeässä kysymyksessä?
22531: 502                     Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22532: 
22533: 
22534:     M u t t a v i e 1 ä t ä r k e ä m p i o n t i e t y s t i s e, e t t ä
22535: so:n v u o d e n 1 y h i n v u o k r a-a i k a o n a s i a 11 i s e s t i k i n
22536: m a a 11 e e d u 11 i s i n. Tunnustan mielelläni omasta puolestani,
22537: että olen vielä muutamia vuosia sitten ollut paljoa lyhemmän vuok-
22538: ra-ajan kannalla. Tämän kannan minä olin silloin saanut ainoastaan
22539: teoreettista tietä. Vielä joku aika sitten oli näet suurin osa ulko-
22540: maalaista kirjallisuutta, erittäinkin Englannissa ilmestynyt, lyhyen
22541: vuokra-ajan, mutta siihen liitetyn täydellisen parannusten korvaa-
22542: misen kannalla. Tälle kannalle oli johtanut Englannissa etenkin se
22543: tunnettu ahdinkotila, johon viljanhintojen pysyvä aleneminen 6o-
22544: luvulta alkaen oli vienyt maanviljelyksen. Tästä ahdinkotilasta
22545: oli muun muassa seurauksena se, että maanarvo aleni ja ne vuokra-
22546: miehet, joilla oli pitempiaikainen kontrallti, joutuivat äkkiä peri-
22547: kadon partaalle.
22548:     Sittemmin, vuonna rgo6, tulin ottamaan osaa tunnettuun suo-
22549: malaisen puolueen yksityiseen torpparilakikomiteaan, jossa maan-
22550: omistajat olivat valtaavana enemmistönä. Siinä tultiin pian yksi-
22551: mielisesti sille kannalle, että vuokrasuhde tulee sekä kansantalou-
22552: dellisesti, maanviljelystuotannon kannalta, että yhteiskunnallisesti,
22553: eri kansaluokkien välisten suhteiden kannalta edullisemmaksi, kuta
22554: pysyväisemmäksi se saadaan. Lyhyimmän vuokra-ajan so:ksi vuo-
22555: deksi säätämisen puolesta puhui vielä se tosiasia, että maanomista-
22556: jat suuressa osassa Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata yleisesti jo
22557: aikoja sitten ovat vapaaehtoisesti itse antaneet so:n vuoden kont-
22558: rahteja. Lisäksi otettiin huomioon sekin, että Etelä-Suomessakin,
22559: missä vuokrasopimukset yleensä ovat lyhyet, jopa yksivuotisiakin,
22560: torpat yleensä ovat käyneet perintönä polvesta polveen. Ja tänä
22561: vuonna on minulla ollut se tyydytys, että olen saanut nähdä, että
22562: itse Englannissakin, missä vuokrasopimukset viime aikoina yleensä
22563: ovat olleet yksivuotisia, jo on säädetty yksi laki eräänlaisesta maan-
22564: vuokrasta, jossa lyhin vuokra-aika on määrätty 35:ksi vuodeksi.
22565:     Täytyy meidän myöskin ottaa vielä huomioon, ja se minusta
22566: tässä on kaikkein tärkeintä, että meidän maalaisolomme yleensä
22567: kaipaavat niin suuria parannuksia, ettemme niitä kykene missään
22568: tapauksessa saamaan tyydyttävälle kannalle yksinomaan valtio-
22569: varojen avulla. Täällä on tosin eräs arvoisa puhuja oikeistosta äsket-
22570: täin lausunut, että yhteiskunta-reformeja ei pitäisi pyrkiä saamaan
22571: aikaan prohibitiivisten lakisäännösten kautta, vaan muun muassa
22572: erityisesti valtion varoilla avustetun maanhankinnan kautta ti-
22573: lattomille. Mutta minulla on ollut tilaisuus eräässä anomusehdo-
22574: tuksessa äsken valmistuneen tilaston perusteella osoittaa, että mei-
22575: dän r6o,ooo vuokraajaa ja rso,ooo ihan tilatonta perhettä tar-
22576: vitsisi avustukseksi oman maan ja asuntojen hankkimista var-
22577: ten ainakin kaksi miljaardia markkaa; (Tämän on puhuja lau-
22578: suntoansa tarkastaessaan oikaissut sanoiksi >>toista milj aardia>>)
22579:                               Maanvuokralaki.                            503
22580: 
22581: valtion varoja, ja jokainen tietää, kuinka äärettömän vaikeata nyt
22582: on meidän valtiomme saada aivan pieniäkin valtiolainoja ulko-
22583: mailta. Koska siis emme valtion varoilla voi suuria saada aikaan
22584: maalaisolojemme parantamiseksi, täytyy meidän koettaa pyrkiä lain-
22585: säädännön kautta järjestämään niitä niin paljon kuin suinkin. Ja kun
22586: tässä nyt voidaan erityisesti lainsäädännön kautta saada tämä asia
22587: osittain järjestymään tavalla, joka tulee tyydyttämään torppa-
22588: reita, samalla kun suuri osa meidän valveutuneista maanomistajis-
22589: tammekin on ilmoittanut olevansa siihen tyytyväisiä, niin ei ainakaan
22590: minulla enää voi olla mitään epäilyksiä myötävaikuttaa 50 vuoden
22591: lyhyimmän vuokra-ajan hyväksi.
22592:      Mutta vallan ratkaisevasti on tätä käsitystäni vahvistanut se
22593: tapa, jolla tätä 50 vuoden lyhintä vuokra-aikaa on vastustettu
22594: ainoalta vastustajataholta, jolle minä ainakin panen arvoa, nimit-
22595: täin Suomen Talousseuran lausunnossa 1907 vuoden valtiopäiväin
22596: maatalousvaliokunnan ehdotuksessa. Tämä lausunto on painettuna
22597: jaettu viime valtiopäivillä eduskunnassa. Sen on m. m. vapaaherra
22598: von Born allekirjoittanut ja nähtävästi pitkin matkaa myöskin suu-
22599: ressa määrin sitä ainakin inspireerannut, joskaan ei kirjoittanut. Tässä
22600: lausunnossa puolustetaan 25 vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi m. m.
22601: sillä, että >>Se jo sallii vuokramaksun määräämisen kohtalaisen kor-
22602: keaksi», ja toiseksi sillä merkillisellä sy-yllä, että >>Se vastaa suunnil-
22603: leen torpparin työijän pituutta, 25 vuotiaasta, jolloin hänellä voi
22604: olla mahdollisuus ottaa torppa huostaansa, 50 vuoden vanhaksi>>.
22605: Siis toisin sanoen: 25 v u o t t a o n S u o m e n T a 1 o u s s e u r a n
22606: 1 a u sun no n mukaan h y v ä s en vuoksi, että maan-
22607: o m i s t a j a v o i h e i t t ä ä t o r p p a r i n s a m a a n t i e 11 e,
22608: niin pian kuin hän ei enää voi käyttää hänen työ-
22609: voimaansa hyväkseen. Kun näkee siis, millä keinolla eräit-
22610: ten suurtilallispiirien edustajat katsovat voivansa puolustaa 25 vuo-
22611: den lyhintä vuokra-aikaa, niin viimeisetkin epäilykset 50 vuoden
22612: välttämättömyydestä hälvenevät.
22613:      Sanoin äsken, että tämä Talousseuran lausunto on kaikista 50
22614: vuoden vuokra-aikaa vastustavista lausunnoista arvokkain. Tämä
22615: siitä syystä, että se on laadittu suurimmalla asiantuntemuksella ja
22616: että siinä todella on osattu kysymyksen ydinkohtiin, vaikka tietysti
22617: minun ymmärtääkseni aivan yksipuolisesti maanomistajain kan-
22618: nalta. On sen vuoksi merkille pantava tässä samassa lausunnossa
22619: eräs lause, jossa tuodaan esiin se Talousseuran ajatus, että äsken
22620: mainitun 1907-vuoden maatalousvaliokunnan ehdotusten rinnalla
22621: työveron poistamisesta ja korvauksesta sen ehdotus 50 vuoden vuok-
22622: ra-ajasta >>merkitsee itsessään vähemmin>>. Tämäkin siis, tämä suur-
22623: tilallisten lausunto tunnustaa, että 50 vuoden vuokra-aika ei ole
22624: heidän mielestään niin vaarallinen, kuin tuo työverosta siirtyminen
22625: rahamaksukannalle ja ehdotus korvauksesta.
22626: 504                       Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22627: 
22628: 
22629:      Tätä ehdotusta 50 vuoden vuokra-ajasta on lisäksi vastustanut
22630: m. m. n. s. agraarikomitea. Mutta, kuten jo kerran ennen olen ollut
22631: täällä tilaisuudessa lausumaan, tämä agraarikomitean vuokralaki-
22632: ehdotus minun mielestäni yleensä osoittaa, että sen laatijat eivät
22633: kylliksi tunne maalaisoloja ja maatalouden tarpeita ja että heillä ei
22634: silloin ollut enempää kuin muillakaan vielä selvillä, mitä tilasto nyt
22635: osoittaa, nimittäin se, kuinka äärettömän suuria parannuksia mei-
22636: dän maalaisolomme tätä nykyä tarvitsevat. He ovat, tämän agraari-
22637: komitean lain laatijat, kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkilaisia
22638: ja yleensä liberalistisen suunnan vaikutuksen alaisia. Sen vuoksi he
22639: ovat pitkin koko ehdotustaan ja eritoten juuri vuokra-aikaan näh-
22640: den, joka heidän ehdotuksensa mukaan voisi tosiasiallisesti supistua
22641: yhteenkin vuoteen, koettaneet saada torpparisopimukset niin höl-
22642: liksi ja niin nopeasti liikkuviksi kuin suinkin. T ä 11 a i se s ta,
22643: minun vakaumukseni mukaan, ei v o i o 11 a m u u t a s e u r a u k-
22644: s e n a, k ui n e t t ä s e r yö s t ö v i 1 j e 1 y s, j o t a t ä h ä n
22645: s a a k k a y 1 e e n s ä o n m e i 11 ä h a r j o i t e t t u, t u 1 i s i
22646: v a a n j a t k u m a a n.
22647:      Sekä uudempi tiede että myöskin kotimainen
22648: k o k e m u s o s o i t t a v a t, e t t ä m a a n v i 1 j e 1 y s m e n e s-
22649: t y y s. o. m a a n t u o t a n t o k y k y p y s y y t a i k a s v a a
22650: sitä pikemmin, kuta pysyvä i se mm i k s i m a a n v i 1-
22651: j e 1 i j ä i n, t ä s s ä t o r p p a r i e n, o 1 o s u h t e e t v o i d a a n
22652: j ä r j e s t ä ä. J u u r i t ä 1 t ä n ä k ö k a n n a 1 t a on s u o m a-
22653: 1 a i s e n p u o 1 u e en t o r p p a r i 1 a k i e h d o t u s 1 a a d i t t u.
22654:      Sosialistit, jotka tähän saakka ovat olleet tällä samalla pysyväi-
22655: syyden, jatkuvaisuuden, maan tuotantokyvyn enentämisen kannalla,
22656: näkyvät nyt näillä valtiopäivillä ottaneen vaikutusta tuolta kau-
22657: pukilaisnäkökannalta, mikä onkin luonnollista, koska heidän ryh-
22658: määnsä määräävät teoriiat ovat nekin kotoisin kaupunkilais- ja
22659: teollisuusmaailmasta. Tämä sosialistien kannan muuttuminen -
22660: muuksi sitä ei voi sanoa - on minusta aivan luonnollinen. Onhan
22661: nim. itse asiassa koko tuo 50 vuoden lyhin vuokra-aika aivan risti-
22662: riidassa sosialistien ohjelman kanssa yleensä, koska siihen yleensä
22663: kuuluu niin lyhyet sopimukset kuin suinkin. Ja se kiivaus, jolla
22664: he nyt tahtovat ajaa 25 vuoden lyhintä vuokra-aikaa, -mikä kii-
22665: vaus ei ole voinut olla huomiota herättämättä, - osoittaa selvästi,
22666: että he rupeavat katumaan, mitä ovat torppareille luvanneet. M i n u a
22667: e i n y t e n ä ä o 11 e n k a a n h ä m m ä s t y t t ä i s i, j o s s o s i-
22668: a 1 i s t i t v i e 1 ä j o s k u s t u 1 i s i v a t p u o 1 u s t a m a a n yh-
22669: d e n k i n v u o d e n s o p i m u k s i a, s i 11 ä s i 11 o i n h e y m-
22670: m ä r t ä ä k s e n i o 1 i s i v a t s o p u s o i n n u s s a o m a n k a t-
22671: s a n t o k a n t a n s a k a n s s a.
22672:      Tähän arveluun minulle antaa tukea sekin sosialistein avulla
22673: tehty suuren valiokunnan päätös korvauksesta, josta äsken mainitsin,
22674:                              Maanvuokralaki.                         505
22675: 
22676: että nim. maanomistaja on vapaa korvausvelvollisuudesta, jos hän
22677: vuokra-ajan päätyttyä antaa vuokramiehen asua tilalla entisillä
22678: ehdoilla, niinkauvan kuin vuokralautakunta katsoo sopivaksi, sillä
22679: tuo määräys tietäisi nykyisille torppareille sitä, kuten jo äsken sanoin,
22680: ettei kukaan heistä pääsisi nykyisiä vuokrasopimuksia uudistetta-
22681: essa 50 vuoden vuokra-aikaa nauttimaan jos he olisivat parannuksia
22682: tehneet, vaan saisivat he tyytyä ehkä kolmeen, viiteen, kuuteen,
22683: kymmeneen vuoteen.
22684:     Tämä sosialistien kannan muuttuminen ei ole tullut ilmi ainoas-
22685: taan siinä, että he liittyivät oikeiston kanssa 25 vuoden hyväksi,
22686: vaan myöskin siinä, että he tätä menettelyä puolustavat väittä-
22687: mällä, että me muka tahdommme sillä torpparit ja mäkitupalaiset
22688: turpeeseen kiinnittää. Turpeeseen kiinni! Niin, juuri siihen me py-
22689: rimme (naurua vasemmalta) ja siihen pyrkivät tässä maailmassa
22690: useimmat terveesti ajattelevat ihmiset. Turpeeseen kiinni, sitä se
22691: on juuri, johon suomalainen puolue todella täydellä vakaumuksella
22692: pyrkii. Me tahdomme tehdä työtä juuri sen puolesta, että niin monet
22693: torpparit ja niin monet tilattomat kuin suinkin pääsisivät niin pian
22694: kuin suinkin turpeeseen kiinni (S. Wuolijoki: Ja veroa niskaansa),
22695: - Odottakaa kyllä se tulee vielä! - että he pääsisivät pysyvästi ja
22696: jatkuvasti maata viljelemään.
22697:     Viidenkymmenen vuoden vastustajat eivät ole voineet tuoda
22698: mitään muita vakuuttavia syitä tätä viidenkymmenen vuoden
22699: vuokra-aikaa vastaan, kuin sen, että maanomistaja ei voisi järjes-
22700: tää talouttaan vapaasti vuokrakauden kestäessä, ja sen, että olisi
22701: mahdotonta asettaa vuokramaksu sellaiseksi, että se tulisi olemaan
22702: kohtuullinen koko tuon pitkän ajan. Mitä tulee maatalouden vapaa-
22703: seen järjestämiseen, kuten esim. tilusten yhdistämiseen tai osan
22704: tiluksista myymiseen, niin tietää jokainen, että sellainen tulee niin
22705: harvoin kysymykseen, ettei sen vuoksi voi panna alttiiksi noin
22706:  I6o,ooo vuokramiehen turvallisuutta. Lisäksi voi pitää kutakuinkin
22707: varmana, että maanviljelijällä kaikkein useimmissa noista harvoista-
22708: kin tapauksista tulisi olemaan tilaisuus r i i t t ä v ä n k o r v a u k-
22709: sen maksamisen kautta hankkia itsellensä tuo
22710: h a 1 u a m a n s a toiminta v a p a u s m a a t i 1 a n s a j ä r-
22711: j e s t ä m i s e e n n ä h d e n.
22712:     Ja mitä taas tulee siihen, että olisi mahdotonta asettaa vuokra-
22713: maksu kohtuulliseksi niin pitkäksi ajaksi kuin 50 vuodeksi, niin
22714: tämän haitan merkitystä ei suinkaan voi kieltää. Mutta tämä haitta
22715:  voidaan poistaa sen suomalaisen puolueen tekemän ehdotuksen
22716:  kautta, että vuokralautakunnan pitäisi voida järjestää vuokramaksu
22717: uudelleen vuokrakauden kestäessä, aivan samaten kuin äskettäin
22718: on säädetty siinä Englannin vuokralaissa, josta varemmin mainitsin.
22719:     Mitä tämä verojärjestely siis itse asiassa tietää?
22720:      Maatalousvaliokunnan ruotsalais- nuorsuomalais- maalaisliitto-
22721: 506                     Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22722: 
22723: 
22724: lais- sosialistinen enemmistö on tästä kohdasta mietintöön ottanut
22725: selonteon, joka tahtoo antaa lukijalle sen käsityksen, että
22726: tämä ehdotus verojärjestelystä tietäisi yhdessä suomalaisen puo-
22727: lueen ehdottaman korvaus- ja uudistusehdotusten kanssa muka torp-
22728: parien köyhtymistä ja heidän sitomistaan turpeeseen. Tätä samaa
22729: on yhtä yksipuolisesti mutta vielä räikeämmin esitetty osassa mei-
22730: dän sanomalehdistöämme melkein joka päivä.
22731:      Katsokaamme siis lähemmin, mitä tuo ehdotus todellisuudessa
22732: tulisi vaikuttamaan.
22733:      Ensiksikin on muistettava, että sen mukaan e i s a i s i m i s-
22734: s ä ä n t a p a u k s e s s a t u 11 a k y s y m y k s e e n m i n k ä ä n-
22735: 1 a i n e n v u o k r a m a k s u n k o r o t t a m i n e n v u o k r a-
22736: m i e h e n t e k e m ä i n p a r a n n u s t e n j o h d o s t a. Tämä
22737: tärkeä asianhaara joko unohdetaan kerrassaan tai suoriudutaan siitä
22738: muutamalla sivulauseella, panematta siihen mitään erityisempää
22739: painoa.
22740:      Ehdotettu verojärjestely tarkoittaa siis sitä, että vero muut-
22741: t u i s i a i n o a s t a a n s e n m u k a a n k u i n m a a n a r v o an-
22742: slottomasti, s i i s a i v a n r i i p p u m a t t a s i i t ä, m i t ä t o r p-
22743: p a r i o n t e h n y t, j o k o n o u s e e t a i m a h d o 11 i s e s t i
22744: a 1 e n e e, mikä mahdollisuus, kuten äsken mainitsin, on m. m.
22745: Englannissa ollut erittäin tuntuva.
22746:      Mutta juuri tästä maanarvon ansiottomasti muuttumisesta
22747: meillä näkyy yleensä olevan aivan hämärä käsitys.
22748:      On väitetty että maanarvo muka aina vaan nousisi. Mutta me-
22749: hän tunnemme yleisesti, että maapohja meillä Suomessa niissä osissa
22750: maata, joissa metsätiloja ostetaan, on vieläkin nollan arvoinen, että
22751: itse maapohjan arvo ei siellä vielä koskaan ole vähääkään noussut.
22752: Ja toiseksi voipi ihmisjärki ymmärtää, minkä historiakin todeksi
22753: näyttää, että maanarvo voi väliin suuressakin määrässä aleta ja py-
22754: syä vuosikymmeniä alhaisella kannalla, kuten mainitsin Englannissa
22755: 6o-luvulta go-luvulle saakka olleen asianlaidan.
22756:      Milloin siis maan ansioton arvo tulisi pysymään aivan muuttu-
22757: mattomana, ei vuokramaksua voitaisi korottaa. Silloin torppari
22758: meidän ehdotuksemme mukaan saisi jäädä 50 vuodeksi torppaansa
22759: muuttumattomalla verolla, mutta valiokunnan ehdotuksen mukaan,
22760: jonka sosialistitkin ovat katsoneet paremmaksi, ainoastaan 25 vuo-
22761: deksi.
22762:      Milloin taas tämä maan ansioton arvo tulisi alenemaan, saisi torp-
22763: pari meidän ehdotuksemme mukaan pysyä torpassaan 50 vuotta ja
22764: tulisi varmasti saamaan osakseen vuokramaksun alentamisen. Mutta
22765: sen ehdotuksen mukaan, jota sosialistit maatalousvaliokunnassa
22766: ovat pitäneet parempana, täytyisi torpparin 25 vuoden perästä joko
22767: maksaa entinen vuokramaksu, tai ilman korvausta lähteä pois.
22768:      On siis selvää, että meidän ehdotuksemme on varmasti paljon
22769:                                Maanvuokralaki.                             507
22770: 
22771: 
22772: edullisempi vuokramiehille aina silloin kun maanarvo joko pysyy
22773: entisellään tai alenee.
22774:          Katsokaamme nyt toista tapausta, jolla tosin on suurempi
22775: mahdollisuus, sitä nim., että maan ansioton arvo nousee.
22776:      On joltakin taholta väitetty, että maanarvo muka nousisi aina
22777: 2 °jo:lla vuodessa, eli 50 °/o:lla 25 vuoden kuluessa. Kuten edellisessä
22778: on nähty, ei tämä väite pidä paikkaansa. Mutta joskin se olisi
22779: mahdollista, niin on siitä torppareille johtuva olotila, jos ensimmäinen
22780: vastalause hyväksyttäisiin, kuvattu sekä valiokunnan mietinnössä
22781: että sanomalehdistössä kerrassaan yksipuolisesti. Niissä näet peloi-
22782: tellaan aivan turhan paljo tällaisesta maanarvonnoususta johtuvaa
22783: vuokramaksun kohoamista. Tämävuokramaksun korot ta-
22784: m i n e n h a n e i paremmin kuin sen alentaminenkaan v o i t u 11 a
22785: s e n s u u r e m m a k s i, k u i n        et t ä v uok ram aksu n
22786: suhde vuokraesineen tuotantoarvoon nähden
22787: asetetaanjälleen samanlaiseksi kuin se oli 25
22788: v u o t t a s i t t e n.     T ä 11 ä t a v o i n v u o k r a m i e s e i
22789: tule maksamaan suhteellisestiollenkaan ko rk e am p a a v u o k-
22790: r a a, k ui n m i t ä h ä n m a k s o i 2 5 v u o t t a t a k a p e r i n.
22791: Mutta hänen on tietysti nyt paljon helpompi suorittaa tuo suhteelli-
22792: sesti sama, vaikkapa nimellisesti korkeampi vuokramaksu, kuin 25
22793: vuotta sitten, s i 11 ä h ä n s a a n y t 1 y h e n t ä m ä t t ä n a u t-
22794: t i a h y v ä k s e e n k a i k e n s e n e d u n, m i n k ä h ä n e n
22795: o m a t t e k e m ä n s ä p a r a n n u k s e t h ä n e 11 e t u o t t a v a t.
22796:      Sitä paitsi maanarvonnousu on torpparille itse asiassa suhteelli-
22797: sesti paljon edullisempi kuin suurviljelijälle, koska maataloustuot-
22798: teiden hintojen nousu on molemmille yhtäläinen, mutta torpparin,
22799: joka tekee työnsä pääasiallisesti itse perheineen, ei tarvitse kärsiä
22800: samaan aikaan tapahtuvasta työpalkkojen kohoamisesta.
22801:      Tämän vaarallisempaa ei nyt siis tuo vuokranmaksun korotus
22802:  itse asiassa ole!
22803:      Mutta tähän tulee vielä lisäksi eräs toinen hyvin tärkeä asianhaara,
22804:  jonka valiokunnan mietintö ja sanomalehtikirjoittajat jättävät aivan
22805: lukuunottamatta, kun he intoilevat 25 vuoden vuokra-ajan ja siitä
22806: seuraavan >>vapauden>> puolesta. Heidän esityksensä mukaan lukija
22807:  jää näet siihen käsitykseen, että maanarvon ansioton nousu teh-
22808:  täisiin valiokunnan ehdottaman järjestelmän kautta muka ihan
22809: mitä t t ö mä k s i. Valiokunta ei näet puhu mitään siitä, että
22810: maanarvo tietysti kaikesta lainsäädännöstä huolimatta joka tapauk-
22811: sessa voi nousta, ja että maanomista j a heidänkin
22812: j ä r j e s t e 1 m ä n s ä m u k a a n j o k a t a p a u k s e s s a p ä ä-
22813: s e e n a u t t i m a a n t ä t ä m a a n a r v o n n o u s u a h y v ä k-
22814: s e e n. Siis se maanarvon nousu, minkä meidän ehdotuksemme
22815: mukaan vuokralautakunta arvioi ja määrää, tulee tietysti myös
22816: valiokunnan ehdotuksen mukaan maanomistajan hyväksi. Tämä
22817: 508                    Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22818: 
22819: 
22820: tosiasia jätetään aivan mainitsematta. Mutta sensijaan valiokunta
22821: ja sanomalehtikirjoittajat puhuvat paljon siitä suuresta >>sopimus-
22822: vapaudesta>>, joka torpparilla muka valiokunnan ehdotuksen mu-
22823: kaan tulisi olemaan.
22824:      Tästä sopimusvapaudesta olen yksityistenkin oikeiston jäsenten
22825: puolelta kuullut muutamia lausuntoja. Eräs arvoisa oikeiston jäsen
22826: puhui äskettäin, että tämä vuokralakiehdotus on omiaan yleensä
22827: >>att inskränka en fri människas själfbestämmelserätt», se on: rajoitta-
22828: maan vapaan ihmisen itsemääräämisoikeutta. Ja erään toisen oikeis-
22829: ton arvoisan jäsenen kuulin sanovan, että wi vilja förskaffa tillfälle
22830: för hvardera parten att efter en lämplig tid åter få sina mellanhaf-
22831: vanden fritt arrangerade>>. Toisin sanoen siis oikeisto tahtoo samaa,
22832: mitä sosialistitkin, s. o.: hankkia molemmille asianasaisille tilaisuuden
22833: aina sopivan ajan perästä vapaasti saada tehdä uudet sopimukset
22834: keskenään.
22835:      Tämän entisen vapaamielisen suunnan vallassa eläneet henkilöt
22836: siis unhottavat, että lainsäädäntö yleensä ei ole mitään muuta kuin
22837: >>inskränka en fri människas själfbestämmelserätt». Kaikki lain-
22838: säädäntö tarkoittaa estää ihmisiä tekemästä vääryyttä toisille, estää
22839: heitä vahingoittamasta yhteiskuntaa. Ja erityisesti pitäisi nyt jo olla
22840: jokaiselle sivistyneelle henkilölle selvää, että tuo liberalistisen
22841: suunnan hankkima asiantila taloudellisen elämän alalla on saanut
22842:  jokaisen sivistysmaan mitä suurimmassa määrässä rajoittamaan
22843: vapaan ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sitähän tarkoittaa esim.
22844: työväensuojeluslainsäädäntö. Ja sitä samaa tarkoittaa myöskin
22845: tämä vuokralainsäädäntö. Se tahtoo rajoittaa taloudellisesti vah-
22846: vemman ihmisen halua tehdä vääryyttä taloudellisesti heikommalle.
22847: Sen että oikeiston puhujat voivat puhua tästä >>vapaudesta>> vielä
22848: täydellä vakaumuksella, sen minä kuitenkin voin käsittää. Mutta
22849: kuinka sosialistit voivat siitä yhtä tosissaan pitää kiinni, niinkuin
22850: valiokunnan mietinnössä sosialistien enemmistön kautta on tehty,
22851: se minusta on aivan käsittämätöntä.
22852:      Sopimusvapaus torpparille valiokunnan ehdotuksen mukaan
22853: tietäisi näet itse asiassa seuraavaa:
22854:      Jos maan arvo on sanottavasti noussut ja jos torppari on maan-
22855: omistajalle epämiellyttävä henkilö tai jos maanomistaja muutoin
22856: voi saada korkeampaa vuokraa joltakin toiselta, niin vuokramiehellä
22857: ei ole mitään muuta edessään, kuin lähteä maantielle, tosin korvaus
22858: taskussa, jos hän on parantanut tilaa. Siinä on koko vapaus! Tor p-
22859: p a r i 11 a itse 11 ä ä n s i i s ei o 1 e m i t ä ä n v a r a a v a 1 it a,
22860: j ä ä k ö h ä n , v a i m e n e e k ö. H ä n e n o n pakko m e n n ä.
22861:  Ja kun hän silloin lähtee johonkin toiseen torppaan, niin hänen
22862: täytyy tietysti siellä suostua maksamaan se korotettu vero, minkä
22863:  maanarvo vaatii, sekä sen lisäksi vielä mahdollisesti korkoa edelli-
22864:  selle vuokramiehelle maksetusta korvauksesta.
22865:                               Maanvuokralaki.                            509
22866: 
22867:     Jos taas tuo maanarvo on alentunut, niin maanomistaja kieltäy-
22868: tyy luonnollisesti korvausta maksamasta ja silloin on vuokramiehellä
22869: valiokunnan ehdotuksen mukaan tosin vapaus valita, tahtooko hän
22870: jäädä entisillä ehdoilla, vaiko mennä mieron tielle ilman korvausta.
22871: S e 11 a i n e n o n s e v a p a u s, j o n k a v a 1 i o k u n n a n
22872: enemmistö sosialistien myötävaikutuksella
22873: t a r j o o t o r p p a r i 11 e. Minä kysyn nyt, onko tämä edullisem-
22874: paa kuin vastalauseen ehdotuksen mukaan tässä tapauksessa
22875: nimittäin, jos maan arvo alenee, - saada jäädä tilalle vielä 25
22876: vuotta varmasti alennetulla vuokramaksulla?
22877:      Tehdäkseni tämän asian havainnollisesti selvemmäksi olen ajatel-
22878: lut kahta yhtäläista torppaa, toinen on valiokunnan torppa ja toi-
22879: nen on ensimmäisen vastalauseen torppa. Molemmilla torpiHa ajatellaan
22880: olevan vuokrasopimusta tehdessä sama vuokra, nimittäin 200 mark-
22881: kaa. Maanarvo oletetaan kohoavan kuten on väitetty 2 °/o vuodessa.
22882:      Ajatellaan ensiksi että torpparit eivät olisi sanottavia parannuksia
22883: tehneet ensimmäisten 25 vuoden kuluessa ja että siis mitään korvausta
22884: ei tulisi kysymykseen.
22885:      Silloin olisivat ehdot seuraavat:
22886:      V a 1 i o k u n n a n t o r p p a ri saisi, jos hän itse haluaisi tai jos
22887: maanomistaja sitä tahtoo, mennä 25 vuoden kuluttua tiehensä ilman
22888: korvausta. Mutta siitä torpasta, jonka hän jättää, samaten kuin
22889: siitäkin, johon hän lähtee, jos se on samanarvoinen, on torpparin
22890: maksettava entinen vero, 200 markkaa, sen lisäksi maanarvon nousu
22891:  100 markkaa, mutta vielä lisäksi joku määräämätön summa, sen
22892:  vuoksi että maanomistajana on tässä tilaisuudessa valiokunnan
22893:  ehdotuksen mukaan monopooli-asema: hänellä on maata tarjotta-
22894:  vana, jota on rajoitettu määrä kunnassa, mutta torpparin takana
22895:  seisoo torpparien ja tilattomien sankat parvet hänen kanssaan kil-
22896:  pailemassa vuokratilasta. Tähän kyllä voidaan väittää, että onhan
22897:  olemassa vuokralautakunta, jonka tulee katsoa, että vuokraehdot
22898:  ovat kohtuulliset. Niin on, mutta maanomistajana on tässä taas
22899:  valiokunnan ehdotuksen mukaan täysi todellinen vapaus kieltäytyä
22900:  kontrahdin teosta, jos hän ei saa sitä vuokramaksua, minkä tahtoo.
22901:  Ja jos vuokramies, kuten usein tapahtuu, on taloudellisen ahdingon
22902:  pakosta halukas maksamaan tuota korotettuakio vuokraa ja har-
22903:  taasti vuokralautakunnalta sitä pyytää, eikä vuokralautakunta
22904:  mahdollisesti katso sitä aivan kohtuuttomaksi, niin tämä ei voi
22905:  lopulta olla vahvistamatta sellaistakin vuokrasopimusta, jonka
22906:  ehdot maanomistaja itse on yksin määrännyt.
22907:      Tällaista se nyt on se suuri >>SopimusvapauS>>, jota oikeisto ja
22908:  sosialistit kilvan kiittävät. Oikeiston on tietysti täysi syy sitä kiit-
22909:  tää, sillä maanomistajana tulee todella olemaan täysi vapaus. Mutta
22910:  kuinka sosialistit sitä voisivat ylistää, kun torpparilla tulisi olemaan
22911:  se pakko, johon hänen heikommuutensa hänet ahdistaa?
22912: 510                    Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
22913: 
22914: 
22915:     Tällainen on nyt tässä tapauksessa valiokunnan torpparin asema.
22916:     V a s t a 1 a u s e e n t o r p p a r i 11 a k i n kyllä on aina tuo
22917: vähemmin kadehdittava vapaus lähteä torpastaan ilman korvausta,
22918: kuten valiokunnankin torpparilla. Mutta häntä ei voida 25 vuoden
22919: kuluttua pakoittaa lähtemään toiseen torppaan maksamaan koro-
22920: tettua vuokramaksua. Ja omallakaan torpaHa hänen ei tarvitse
22921: maksaa enempää korotusta, kuin minkä vuokralautakunta maan-
22922: arvon nousun vuoksi määrää, siis tässä tapauksessa 200 ynnä roo
22923: markkaa. Sillä hänellä on se suoja, että maanomistajan on pakko
22924: alistua siihen vuokramaksun korottamiseen, jonka vuokra-
22925: lautakunta katsoo kohtuulliseksi. Ei siis ole tässäkään tapauksessa
22926: kummaa, että oikeisto tällaista maanomistajan vapauden sitomista
22927: viimeiseen saakka vastustaa. Mutta sitä on vaikeampi ymmärtää,
22928: kuinka sosialistit sellaista vastustavat, kun heidän puoleltaan juuri
22929: valitetaan, ettei tällaista viljelyspakkoa ole säädetty jo vuokra-
22930: sopimuksen tekemiseenkin nähden.
22931:     Olemme siis tulleet siihen tulokseen, että torppariluokan tulee
22932: valiokunnan ehdotuksen mukaan joko lähteä pois ilman korvausta
22933: tai maksaa 200 + roo markkaa + määräämätön, kilpailusta johtuva
22934: korotus, mutta ensimäisen vastalauseen mukaan ei missään tapauk-
22935: sessa enempää kuin 300 markkaa.
22936:     Ajatellaan nyt sitä vaihtopuolta, että torppari on tehnyt paran-
22937: nuksia torppaansa ensimäisinä 25 vuotena ja pannaan parannusten
22938: arvoksi esim. 2,000 markaa.            ·
22939:     V a 1 i o k u n a n t o r p p a r i 11 a ei ole oikeutta itse valita,
22940: ottaako hän tuon korvaussumman 2,000 markkaa ja lähtee pois,
22941: vai jääkö hän entisillä ehdoilla. Siitä määrää yksin maanomistaja.
22942: Maanomistajana on siis taas täysi vapaus, ja jos hänen mielestään on
22943: edullista pitää torppari entisillä ehdoilla, niin hän pitää. Mutta
22944: tavallisesti se ei voi olla hänelle edullista, jos kerran maanarvo, kuten
22945: tässä on oletettu, nousee tämän ajan kuluessa 50 °/o:lla. Hän siis
22946: maksaa torpparille nuo 2,000 markkaa ja käskee hänen menemään
22947: pois, ellei torppari suostu maksamaan hänelle seuraavaa veroa. En-
22948: siksikin tuo pohjavero 200 markkaa. Sen lisäksi maanarvon noususta
22949: johtuvat roo markkaa. Sen lisäksi tietysti korko tuolle 2,000 mkn
22950: korvaussummalle, minkä maanomistaja on torpparille maksanut,
22951: taas roo markkaa. Ja neljänneksi vielä tuo äsken mainittu epämää-
22952: räinen summa, joka tulee johtumaan maanomistajan monopooliase-
22953: masta. Siis yhteensä 400 markkaa ja tuo tuntematon epämääräinen
22954: summa. Ja tämän kaiken torppari tietysti saa maksaa myöskin,
22955: jos hän mieluummin menee johonkin toiseen samanlaiseen torppaan.
22956:     V a s t a 1 a u s e e n t o r p p a r i maksaa vain 300 markkaa
22957: vuodessa, mutta hänellä sen sijaan ei ole 2,ooo markkaa taskussaan.
22958:     Tällä tavoin aikakaudella 26:sta-so:een vuoteen. Siitä lähtien,
22959: eli sr:stä vuodesta alkaen tulisi asema olemaan seuraava: V a 1 i o-
22960:                               Maanvuokralaki.                            511
22961: 
22962: 
22963: kun n a n t o r p p a r i 11 a se, että hän ei enää edellisiltä 25:ltä
22964: vuodelta saisi enempää korvausta.              l\futta v a s t a 1 a u s e en
22965: t o r p p a r i tulee nyt varmasti saamaan täyden korvauksen maini-
22966: tulla ajalla tekemistään parannuksista, joko kaikki yht'aikaa rahassa,
22967: jos hänen pitäisi mennä pois torpastaan tahi veron alennuksena,
22968: niin suurina vuotuisalennuksina ja niin monen vuoden kuluessa,
22969: että hän olisi saanut koko korvaussumman. Mutta joka tapauksessa
22970: hän saisi jäädä taasen 50 vuodeksi torppaan ellei omistaja suostuisi
22971: suorittamaan heti koko korvaussummaa. Jos tuo korvaus olisi, kuten
22972: tässä oletetaan, 2,ooo markkaa, ja maanomistajan kanssa sovittaisiin
22973: siitä, että se tulisi torpparille vuotuisalennuksina koko seuraavan
22974: vuokrakauden aikana, niin silloin v a s t a 1 a u s e e n t o r p p a r i
22975: tulisi maksamaan seuraavan veron: Ensin 200 markkaa alkuperäistä
22976: veroa ja toiseksi 200 markkaa maanarvon noususta 50 vuoden
22977: kuluessa, siis 400 markkaa. Mutta tästä otettaisiin pois tuo vuotuinen
22978: lyhennys korvaussummasta, jaettuna 50 vuodelle, eli 40 markkaa.
22979: Täten siis tämä vasta 1 a u se en t o r p pari tulisi maksamaan
22980: veroa yhteensä ainoastaan 360 markkaan. -
22981:      Kuinka voipi siis nyt valiokunta hyvällä omallatunnolla väittää
22982:  mietintönsä perusteluissa sellaista, kuin se on väittänyt esim. sivuilla
22983:  3-5 ja varsinkin seuraavissa sanoissa: maanomista j a o 1 i s i
22984:  o i k e u t e t t u v u o k r a m i e h e n t e k e m ä i n p a r a n n u s-
22985:  t e n k o r v a u s t e n r a h a 11 i s e n s u o r i t u k s e n asemesta
22986: saamaan vuokramaksun jokaisen 25 vuoden
22987:  jälkeen tarkastuksen alaiseksi korottamista
22988:  v a r te n ? Kuinka voi valiokunta tässä antaa lukijalle sen käsityksen
22989:  että torppari muka meidän ehdotuksemme mukaan ei koskaan
22990:  saisi korvausta, vaan että hän päinvastoin tämän korvauksen
22991:  asemesta eli sen sijasta tulisi saamaan vuokramaksun korot e-
22992:  t u k s i ? Sillä onhan toki, kuten tässä esitin, asianlaita aivan päin-
22993:  vastainen.
22994:       Katsotaanpa nyt v a 1 i o kunnan oman t o r p parin veroa.
22995:  Se tulisi olemaan 200 markkaa alkuperäistä veroa, 200 markkaa
22996:  maanarvon nousua, sekä 100 markkaa korkoa korvaussummasta,
22997:  eli yhteensä 500 markkaa, ja sen lisäksi tuo määräämätön summa
22998:  siitä, että maanomistaja silloin on vapaa käyttämään hyväkseen
22999:  monopooliasemaansa. Siis meidän ehdotuksemme mukaan tulisi
23000:  olemaan veroa 360 markkaa, mutta Valiokunann ehdotuksen mukaan
23001:  500 markkaa + tuo tuntematon korotus. Hänellä on tietysti vapaus
23002:  lähteä pois ilman enempää korvausta; hänellä on matkapassin saatuaan
23003:  tuo 25 vuotta sitten saatu korvaussumma kourassaan vapaus lähteä
23004:  esim. teollisuustyöhön. Tämä on kyllä yksityisen torpparin yksi-
23005:  tyinen vapaus. Mutta jos tätä lakiehdotusta arvostelee k o k o
23006:  t o r p pari 1 u o k a n ja koko maanomistaja 1 u o k a n
23007:  k a n n a 1 t a, niin täytyy jokaisen taloudellisiaasioita arvostelemaan
23008: 512                    Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23009: 
23010: 
23011: pätevän henkilön myöntää, että tässä asiassa suomalaisen puolueen
23012: ehdotus on torppariluokalle kokonaisuudessaan edullisempi, jota
23013: vastoin se ehdotus, jolle sosialistit tahtovat antaa kannatuksensa,
23014: katsoo itse asiassa maanomistajien etua.
23015:      Ja tämä ylistetty vapaus, tämä tietäisi muutakin! Se tietäisi maan
23016: nylkemistä kaupunkilais- ja teollisuusmaailman hyväksi. Sillä kuta
23017: lyhyempi vuokra-aika ja kuta höllemmät vuokrasopimukset, sitä
23018: vähemmän halukas vuokramies olisi pysyväisiä ja todellisia paran-
23019: nuksia tekemään. Ja kuta helpommin ja kuta useammin maanomista-
23020: jana olisi tilaisuus päästä epämieluisasta torpparista maksamalla
23021: korvausmaksun, sitä enemmän maanviljelyksestä siirtyisi väkeä
23022: kaupunkeihin, teollisuuskeskuksiin ja ulkomaille. Ja nuo korvaus-
23023: summat olisivat ikäänkuin palkintoja, valmiita matkarahoja niille,
23024:  jotka lähtisivät maasta pois, samalla kuin ne olisivat, niinkuin
23025: sanoin, maaemon nylkemisrahoja.
23026:      Se järjestelmä siis, jota oikeisto sosialis-
23027: t i e n a v u 11 a t ä ä 11 ä y h d e s s ä h o m m a a, t a r k o t t a a
23028:  e n s i k s i k i n maa.nvuokraajain uuvuttamista j a t o i s e k s i maan-
23029:  viljelyksen uuvuttamista, maan j a t kuvan tuo ta n t o kyvyn
23030: v ä h e n t ä m i s t ä, s e o n, m a a m m e k ö y h d y t t ä m i s t ä.
23031:  Ymmärrättekö nyt, hyvät sosialistit, miksi te olette joutuneet niin
23032:  kieroon asemaan, että te ajatte täällä maanomistaja- ja teollisuus-
23033: kapitalismin etuja, ja me keskustassa torppariluokan etuja? Asia on se,
23034: että meillä keskustassa on ohjeenamme isänmaamme tuontantokyvyn
23035: kohottaminen ja sen yhteiskunnallisen voiman lisääminen; te sitä
23036: vastoin selvästi pelkäätte nyt torppariluokan olojen todellista paran-
23037: tamista pysyväisesti (Tainio: Ei sitä torppari usko.). Jos te luulette
23038: että tuo meidän verojärjestelypykälämme on lähtenyt erityisesti
23039:  maanomistajien puolelta, niin te siinäkin taas erehdytte. Kyllä se
23040: on lähtenyt meidän tilattomain maalaisasiaa harrastavien puolelta,
23041:  ja sitä me olemme ryhmässämme viimeiseen saakka puoltaneet. Maan-
23042:  omistajiemme tahdosta olemme nyt sen valmiit hylkäämään, jotta
23043:  saataisiin kuitenkin lyhin vuokra-aika so:ksi vuodeksi (S. Wuolijoki:
23044:  Kenenkä ansio?). Te näette siis, arvoisat sosialistijohtajat, että tässä
23045:  asiassa luokkarajat ovat aivan hämmentyneet! Ja se johtuu siitä
23046:  että te oikeiston kanssa ajatte afäärimaailman, liikkuvaisuuden
23047:  periaatetta, me, kuten sanoin, koetamme suojella maanviljelys-
23048:  maailmaa, maan tuotantokykyä ja sitä pysyväisyyttä ja jatkuvai-
23049:  suutta, jota tämä maan tuotantokyky tarvitsee. Tästä periaatteelli-
23050:  sesta eroavaisuudesta johtuu, että te todellisuudessa nyt olette
23051:  torpparietujen vastustajia ja tällä kertaa, vaikkapa vastoin tahto-
23052:  anne, suurtilallisten etujen ajajia, samoin kuin te äskettäin olette
23053:  asettuneet tukkiyhtiöidenkin etuja ajamaan.
23054:       Te väitätte, yhdessä valiokunnan kanssa, että se seikka, että
23055:  torppari meidän ehdotuksemme mukaan mahdollisesti ei koskaan
23056:                             Maanvuokralaki.                          513
23057: 
23058: 
23059: vo1s1 saada korvaussummaa yhdellä kertaa käteensä, vaan vuokra-
23060: maksun vuotuisten lyhennysten muodossa, muka sitoisi hänet tur-
23061: peeseen. Ja kun me tähän vastaamme, että onhan torpparilla lakiehdo-
23062: tuksen 32 §:n mukaan tilaisuus siirtää vuokraoikeutensa toiselle,
23063: niin te tähän väitätte, että se muka kävisi hänelle itse asiassa mah-
23064: dottomaksi tuon meidän ehdottamamme verojärjestelyn ja korvaus-
23065: muodon vuoksi. Mutta sitten kun tässä edellä on esimerkkien kautta
23066: valaistu, mitä laatua eri ehdotukset todellisuudessa ovat, ei enää
23067: kukaan, joka pystyy taloudellisia asioita ajattelemaan ja puolueetto-
23068: masti tahtoo näitä eri ehdotuksia arvostella, voi tuolle väitteelle
23069: panna mitään arvoa. On kyllä totta että ensimäisten 25 vuoden
23070: kuluessa voipi mahdollisesti pelotella ostajia tuo tuleva veronkoro-
23071: tus. Mutta seuraavana 25 vuoden aikana ensimäisen vastalauseen
23072: torpparilla tulee itse asiassa olemaan paljo halukkaampia ostajia
23073: ja paremman hinnan maksajia, kuin valiokunnan torpparilla, sillä
23074: kuten minä osotin, vastalauseen torpparin vero tulisi olemaun 360
23075: markkaa ja tämä alennettu v~ro siirtyisi tietysti torpan uudelle
23076: haltijalle muuttumattomana, jota vastoin valiokunnan torpan vero
23077: olisi tämän esimerkin mukaan ainakin 500 markkaa. Näin ollen
23078:  torpparit siis meidän ehdotuksemme mukaan, jos heidän asemansa
23079: sitä vaatii, olisivat täysin vapaat ilman tappiota irtaantumaan
23080:  v u o k r a t u s t a t u r p e e s ta a n, samoin kuin maanomistajat
23081:  o m a s t a t u r p e e s t a a n.
23082:      Meidän vuokrajärjestelmämme koettaa siis lähetä maanomistusta
23083:  niin paljon kuin se suinkin voi, maanomistajain todellisia ja oikeu-
23084:  tettuja etuja loukkaamatta. Mutta tälläinen järjestelmä näkyy
23085:  yhtä paljon pelottavan sosialistijohtajia ja heidän harhaan vietyjä
23086:  tovereitaan, kuin oikeistoakin. Olen varma siitä, että, kun tämän
23087:  eduskunnan historia joskus kirjoitetaan, tullaan valittamaan sitä,
23088:  että torppariemme kehityskanta oli niin alhainen, että he ovat
23089:  antaneet viedä itsensä harhaan, niin että he tai heidän edustajansa
23090:  eivät ole kyenneet ottamaan vastaan, mitä heille nyt on tarjottu.
23091: 
23092:     Ed. C a s t r en: Tältä paikalta pitämässään pitkässä puheessa
23093: on ed. Gebhard ensiksikin väittänyt, että jos suuressa valiokunnassa
23094: ensimäisessä lukemisessa hyväksytty korvauksen suorittamistapa
23095: astuisi voimaan ja sitä sovellettaisiin ennen uuden vuokralain voi-
23096: maan astumista syntyneisiin vuokrasuhteisiin, niin ennen uuden lain
23097: voimaanastumista tehdyt vuokrasopimukset lakkaisivat 3, 5 tai 6
23098: vuoden perästä. Tällä väitteellään teki edustaja Gebhard itsensä
23099: syypääksi hyvinkin kouraantuntuvaan erehdykseen, niin suureen
23100: erehdykseen, että sitä on melkein vaikea käsittää. Vanhat vuokra-
23101: sopimukset tulisivat tietysti pysymään voimassa sen ajan, joksi ne
23102: ovat tehdyt. Jos edustaja Gebhardin mainitsema § tulisi sovel-
23103: lettavaksi vanhojen vuokrasopimuksien uudistamisiin nähden, niin
23104:                                                                 33
23105: 514                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23106: 
23107: 
23108: se tapahtuisi vasta sitten kuin vanhat sopimukset ovat umpeen
23109: kuluneet.
23110:     Sitten ed. Gebhard otti laajaperäisesti selittääkseen, kuinka hän
23111: teoreettisesta tieteilijästä on muuttunut käytännölliseksi mieheksi
23112: vuokra-asian alalla. Saattoihan monellekin olla huvittavaa kuulla
23113: edustaja Gebhardin kertomusta omasta sielutieteellisestä kehityk;-
23114: sestään, mutta kun eduskunnalla ei ole aihetta ryhtyä keskustele-
23115: maan siitä ja kun ed. Gebhardin sielutieteellinen kehitys ei ole
23116: omiansa vaikuttamaan vuokraolojen parantamiseen, en minäkään
23117: katso asiakseni siihen sen enempää kajota.
23118:     Tämän jälkeen ed. Gebhard ryhtyi selittelemään, kuinka epäedulli-
23119: nen vuokramiehelle valiokunnan enemmistön ehdotus lyhimmästä
23120: ?5 vuodep. vuokra-ajasta ja vuokrasopimuksen uudistamisesta olisi
23121: verrattuna hänen ryhmäänsä kuuluvien valiokunnan jäsenten
23122: ehdotukseen, viidenkymmenen vuotisesta lyhimmästä vuokra-ajasta
23123: siihen kuuluvine vuokramaksujärjestelyineen ja korvauksen suo-
23124: rittamisjärjestelmineen.      En tahdo tässä tilaisuudessa ryhtyä
23125: juurta jaksaen osottamaan mitä laatua tuo suomettarelainen ehdo-
23126: tus 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta siihen liittyvine veronmaksu-
23127: järjestelyineen oikeastaan on. Lausun vaan kummastukseni siitä
23128: ettei ed. Gebhard näy tietävän, että suuressa valiokunnassa olevat
23129: hänen puolueensa jäsenet ovat tuosta viidenkymmenen vuotisen
23130: lyhimpään vuokraaikaan kuuluvasta vuokramaksujärjestelystä luo-
23131: puneet. Edustaja Gebhard puolusti niinkuin innokas sankari ainakin
23132: vuokrakauden kestäessä tapahtuvaa verojärjestelyoikeutta, eikä
23133: hänellä ollut aavistustakaan siitä ettei yhdelläkään hänen ryhmänsä
23134: suureen valiokuntaan kuuluvalla jäsenellä ollut asiaa siellä käsitel-
23135: täessä rohkeutta esiintyä vastalausettansa puolustamaan, vaikka
23136: heitä kerta toisensa perästä vaadittiin sitä tekemään. Ei yksikään
23137: heistä uskaltanut seisoa vuokramaksujärjestelyä puolustavan vasta-
23138: lauseensa takana, vaan luopuivat he hiljaisesti siitä ennen äänestystä.
23139: Minä odotan vaan, että nämä suomettarelaiseen ryhmään kuuluvat
23140: vuokramaksunjärjestelystä suuressa valiokunnassa luopuneet jäsenet
23141: qstuvat nyt esille ja kumoavat ed Gebhardin puolustuksen tämän
23142: veronmaksuj ärjestelyoikeuden puolesta.
23143:     Vihdoin edustaja Gebhard koetti vertaamalla toiselta puolen valio-
23144: kunnan ja toiselta puolen vastalauseen ehdotuksen mukaan vuokraso-
23145: pimuksia tehneitten torpparien asemaa toisiinsa osottaa, kuinka paljoa
23146: edullisempi jäkimäinen tulisi olemaan torpparille kuin edellinen.
23147: Kun tuo hämmästyttävässä määrässä mielivaltainen vertailu ja
23148: siinä käytetyt numerot sietävät seikkaperäistä tarkastusta, jotta il-
23149: meneisi minkä arvoinen ed. Gebhardin todistelutapa oli, eikä sellainen
23150: tarkastelu tässä istunnossa ole mahdollinen, lienee parasta jättää
23151: se siksi kunnes asia jälleen palaa eduskuntaan suuresta valiokunnasta.
23152:     Ed. Gebhard on sanonut, että jos lyhimmäksi vuokra-ajaksi
23153:                             Maanvuokralaki.                         515
23154: 
23155: 
23156: säädettäisiin valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan 25
23157: vuotta, tulisisiitä ja sen yhteydessä olevasta korvauksen suorittamis-
23158: tavasta seuraamaan, että vuokramies, kun 25 vuotta on kulunut
23159: umpeen pakotettaisiin pois vuokratilaltaan, jota vastoin niin ei
23160: tulisi olemaan asian laita suomettarelaisen ehdotuksen mukaan.
23161: Torpparia ei suomettarelaisen ehdotuksen mukaan pakoiteta vuokra-
23162: ajan umpeen kuluttua lähtemään pois vuokra-alueelta, sanoo edustaja
23163: Gebhard. Se on totta. Torpparia ei vastamainitun ehdotuksen
23164: mukaan pakoteta lähtemään pois, mutta hänet paikoitetaan j ä ä-
23165: m ä ä n. Jos joku on ollut niin varomaton, että hän on maanomista-
23166: jan kanssa tehnyt vuokrasopimuksen torpan vuokraamisesta, pako-
23167: tetaan mainitun ehdotuksen nojalla torppari pysymään vuokra-
23168: alueellaan epämääräiseen tulevaisuuteen asti. Ensimmäisen vasta-
23169: lauseen tekijäin korvauksensuorittamistärjestelmän mukaan on
23170: nimittäin maanomistaja oikeutettu ilman torpparin suostumusta
23171: vuokrasopimuksen päätyttyä uudistamaan se 50 vuodeksi ja jälleen
23172: 50 vuodeksi, loppumattomiin saakka. Torppari joutuu suomettare-
23173: laisen ehdotuksen mukaan maaorjaksi. Eikä siinä kyllin. Sen
23174: suomettarelaiseen ehdotukseen kuuluvan vuokramaksujärjestys-
23175: oikeuden nojalla, josta suomettarelaiset suuressa valiokunnassa
23176: ovat kaikessa hiljaisuudessa luopuneet, mutta jota ed. Gebhard
23177: täällä on suurella pauhinalla puolustanut, voitaisiin vasten vuokra-
23178: miehen tahtoa vuokrakauden kestäessä vuokramaksua korottaa
23179: aina 25 vuoden kuluttua, jos maanarvo sen ajan perästä olisi noussut,
23180: seikka, joka, sanottakoon siitä mitä tahansa, säännössä tulisi tapahtu-
23181: maan, jopa niin suuressa määrin että se, kuten eräs maatalousvalio-
23182: kunnassa oleva samaan ryhmään kuin ed. Gebhard lukeutuva jäsen
23183: väittää, kohoaa 25 vuoden perästä kaksinkertaisesti. Vuokranautajan
23184: tahdon ilmauksesta kytkettynä epämääräiseksi ajaksi turpeeseen,
23185: olisi vuokramiestä aina 25 vuoden perästä uhkaamassa maan arvon
23186: nousemisen perustuksella korotettu vuokramaksu. Mutta ei siinä
23187: kyllä. Suomettarelaisen ehdotuksen mukaan on vuokranantaja
23188: uudistettuaan 50 vuoden loppuun kuluttua vuokrasopimuksen
23189: ja annettuaan vuokramiehen vuokralautakunnan määräyksen mukaan,
23190: ellei asianomaiset siitä keskenään sovi, jonkun aikaa tuosta uudesta
23191: viidenkymmenen vuoden vuokra-ajasta nauttia vuokrasopimusta enti-
23192: sillä ehdoilla, joten vuokranantaja kuittaa kaikki vuokramaksun
23193: ensimmäisenä 50 vuotena tekemät parannukset, oikeutettu korotta-
23194:  maan vuokramaksua sekä maanarvon nousemisen että suoritettujen
23195: parannusten perustuksella. Onneton vuokramies ei pääse vuokra-
23196: suhteesta, jossa hänelle aika ajottain korotetaan vuokramaksua
23197:  muuten kuin siirron kautta. Mutta tämäkin keino tarjoo hänelle
23198: hyvin vähän toiveita. Useimmissa tapauksissa olisi vuokramiehen
23199:  erinomaisen vaikea saada toista vuokramiestä sijaansa, joka ottaisi
23200:  suorittaakseen hänelle korvauksen niistä parannuksista, joita hän
23201: 516                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23202: 
23203: 
23204: on vuokra-alueella tehnyt, koska tätä uutta vuokramiestä aina olisi
23205: 25 vuoden perästä uhkaamassa veronkorotus ja sitä paitsi parannusten
23206: suorittamisen jälkeen niistä johtuva korotus.
23207:      Sitä vastoin tulisi valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan
23208: vuokramies maanomistajan tahdon ilmauksesta ainoastaan yhden
23209: kerran vuokrasopimuksen uudistuksen alaiseksi, vuokranantaja
23210: kun olisi oikeutettu kuittaamaan vuokramiehen 25 vuoden kuluessa
23211: tekemät parannukset uudistamalla vaan yhden kerran vuokrasopi-
23212: muksen 25 vuodeksi samoilla ehdoilla. Mutta kun vuokrasopimus
23213: kerran olisi uudistettu, olisi uudistus ajan loppuunkuluttua vuokra-
23214: mies täydellisesti vapaa vaatimaan korvauksen rahassa taikka jälleen
23215: uudistamaan vuokrasopimuksen niillä ehdoilla, joita hän katsoisi
23216: hyväksyttäviksi.
23217:      Minä pyysin oikeimmiten puheenvuoroa erään toisen seikan
23218: tähden. Meillä on nyt käsiteltävänä suureen valiokuntaan lähettä-
23219: mistä varten arm. esityksen perustuksella maatalousvaliokunnassa
23220: laadittu mietintö. Entisen perustuslaillisen hallituksen toimesta
23221: on jo peräkkäin kolmilla valtiopäivilläjätetty armoUinen esitys uudeksi
23222: laiksi maan vuokrasta maalla. Ensi kerran annettiin arm. esitys
23223: vastamainitusta asiasta 1907 vuoden eduskunnalle. Sanotun vuoden
23224: valtiopävät eivät kuitenkaan ehtineet käsitellä maatalousvaliokun-
23225: nan mietintöä, syystä, että mitä suurin erimielisyys miltei kaikista
23226: uuden lakiehdotuksen tärkeimmistä kohdista ilmestyi eri ryhmäin
23227: edustajain kesken, niin maatalous· kuin suuressa valiokunnassa.
23228: Tämä erimielisyys näyttäytyi varsinkin mikäli koski määräystä
23229: lyhimmästä vuokra-ajasta. Perustuslailliset ryhmät maatalous- ja
23230: suuressa valiokunnassa kannattivat armollisen esityksen säädöstä
23231: 25 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta vuokralautakunnille annetulla
23232: oikeudella asianomaisten pyynnöstä suostua lyhempäänkin vuokra-
23233: aikaan. Suomettarelainen ryhmä taas piti kiinni 50 vuoden lyhim-
23234: mästä vuokra-ajasta, oikeudella saada vuokramaksu, jos ulkonaiset
23235: seikat vaativat sen korottamista tai alentamista, uudelleen järjestää
23236: vuokrakauden kestäessä.         Viimein tahtoi sosialidemokraattinen
23237:  ryhmä lyhimmäksi vuokra-ajaksi säädettäväksi 50 vuotta ilman
23238:  oikeutta vuokramaksun järjestelyyn vuokra-aikana ja siis 50 vuotta
23239:  muuttumattomine vuokramaksuineen. Kun 1908 ensimmäisillä valtio-
23240: päivillä hallitus jälleen jätti aivan samanlaisen arm. esityksen kuin
23241:  1907 vuoden eduskunnalle, antoi silloisten valtiopäiväin maatalous-
23242: valiokunta esityksestä mietinnön, jossa ilmeni sama erimielisyys,
23243: mitä lyhimpään vuokra-aikaan tulee, kuin edellisillä valtiopäivillä.
23244:  Perustuslaillisiin ryhmiin kuuluvat valiokunnan jäsenet asettuivat
23245:  silloinkin arm. esityksen kannalle. Suomettarelaisten ryhmään
23246: lukeutuvat pitivät yhä edelleen jyrkästi kiinni 50 vuoden lyhim-
23247:  mästä vuokra-ajasta vuokramaksujärjestelyyn nähden ja valiokunnan
23248:  sosialidemokraatit tahtoivat lyhimmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta
23249:                              Maanvuokralaki.                          517
23250: 
23251: 
23252: ilman vuokramaksujärjestelyä. Tämä maatalousvaliokunnan laki-
23253: ehdotus jäi rgo8 vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä loppuun käsit-
23254: telemättä, koska valtiopäivät, kuten me kaikki tiedämme, hajoitettiin.
23255:      Nykyisillä valtiopäivillä tuli vuokralain uudistus ensin esiin
23256: eduskunnassa tehdyn edustajain Paloheimon y. m. suomettarelaisten
23257: edustajain laatiman eduskuntaesityksen muodossa. Tässä eduskunta-
23258: esityksessä ehdotettiin lyhimmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta vuokra-
23259: maksujärjestelyineen. Kun asia tuli maatalousvaliokunnassa käsi-
23260: teltäväksi, uudistui taas erimielisyys eri ryhmäin edustajain kesken
23261: lyhimpään vuokra-aikaan nähden. Mahdollisen sovinnon aikaan-
23262: saamiseksi ehdottivat perustuslaillisen ryhmän edustajat lyhimmäksi
23263: vuokra-ajaksi 25 vuotta ilman vuokralautakunnalle myönnettyä
23264: oikeutta vuokra-ajan lyhentämiseen, joka eri äänestysten perästä
23265: tuli valiokunnan enemmistön päätökseksi. Mutta kuten valiokunnan
23266:  tästä eduskuntaesityksestä annetusta mietinnöstä on käynyt selville,
23267:  pysyivät sekä valiokunnansuomettarelaiset, että sosialistit mietintöön
23268: liitetyssä vastalauseessaan jyrkästi entisellä kannalla, edelliset vaatien
23269:  yhä edelleen 50 vuoden vuokra-aikaa vuokramaksujärjestelymahdolli-
23270: suuksineen vuokrakauden kestäessä, jälkimmäset 50 vuotta muuttu-
23271:  mattomine vuokramaksuineen. Kun maatalousvaliokunnan edusta-
23272:  jain Paloheimon y. m. eduskuntaesityksen pohjalla annettu mietintö
23273:  tuli suuressa valiokunnassa käsiteltäväksi, tapahtui siellä jotakin
23274:  aivan odottamatonta. Ennenkuin ensimmäisessä lukemisessa äänestys
23275: lyhimmästä vuokra-ajasta tapahtui, luopuivat sekä suomettare-
23276:  laiseen ryhmään kuuluvat maatalousvaliokunnan jäsenet omasta
23277:  valiokunnan mietintöön liittämästään vastalauseesta, että saman
23278:  puolueen muut suuren valiokunnan jäsenet tuosta 50 vuoden lyhim-
23279:  mästä vuokra-ajasta siihen kuuluvine vuokrakauden kestäessä
23280:  tapahtuvine vuokramaksujärjestelyineen ja yhtyivät sosialistien
23281:  kanssa 50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta, huolimatta siitä, että
23282:  tuota vuokramaksujärjestelyä oli vaalien aikana kaikkialla selitetty
23283:  ja pidetty niin erinomaisen tärkeänä. He yhtyivät sosialistien kanssa
23284:  50 vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta, jonka kuluessa vuokramaksu-
23285:  järjestely nimenomaan kielletään.
23286:      Asian näin ollen, ja kun eduskunnalle muutamia päiviä sitten on
23287:  jätetty arm. esitys, ja koska eduskunnassa on nyt esillä maatalous-
23288:  valiokunnan, arm. esityksen perustuksella antama toinen mietintö
23289:  vuokra-asiassa, olisi tärkeää tietää, millä kannalla nykyisen kokoo-
23290:  mushallituksen vanhaan suomalaiseen puolueeseen kuuluvat jäsenet
23291:  ovat lyhimpään vuokra-aikaan nähden, ovatko he arm. esityksen
23292:  kannalla, siis hallituksen antaman esityksen kannalla, jossa ehdote-
23293:  taan lyhyimmäksi vuokra-ajaksi 25 vuotta, vai ovatko he samalla
23294:  kannalla kuin heidän suuressa valiokunnassa olevat puoluelaisensa
23295:  ovat ensimmäisessä lukemisessa olleet, nim. sosialistien kannalla.
23296:   Ei liene liian paljon pyydetty, jos halutaan puheenalaisessa kohdassa
23297: 518                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23298: 
23299: 
23300: saada vanhaan suomalaiseen puolueeseen lukeutuvilta hallituksen
23301: jäseniltä selitys heidän kannastaan tässä meidän maallemme mitä
23302: tärkeimmässä asiassa. Uskallan siis toivoa, etteivät vanhaan suoma-
23303: laiseen puolueeseen kuuluvat hallituksen jäsenet tule kieltäytymään
23304: tekemästä selkoa siitä, seisovatko he kotimaisen hallituksen jäseninä
23305: arm. esityksen takana, seisovatko he lyhimpään vuokra-aikaan
23306: nähden samalla kannalla kuin armollinen esitys, vaiko onko heidän
23307: kantansa eroava armollisesta esityksestä ja nykyisen hallituksen
23308: enemmistön kannasta.
23309:     Luulen olevani sitä suuremmalla syyllä oikeutettu tekemään
23310: tällaisen kysymyksen, koska ainakin 1907 vuoden valtiopäivillä
23311: tuiki tiheään juuri niitten suomettarelaiseen puolueeseen kuuluvien
23312: jäsenten puolelta, jotka tätä nykyä istuvat senaatissa, tällaisia kysy-
23313: myksiä tehtiin silloiselle perustuslailliselle hallitukselle. Asiain näin
23314: ollen toivon, etteivät vanhaan suomalaiseen puolueeseen kuuluvat
23315: nykyisen hallituksen jäsenet vetäydy antamasta selityksiä, joitten
23316: antamista hallituksen puolelta he itse ennen astumistaan halli-
23317: tukseen ovat pitäneet mitä luonnollisimpana asiana.
23318: 
23319:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Edustaja Gebhard sanoi täällä kes-
23320: kellä äskeistä lausuntoaan muun muassa, että kaiken lainsäädännön
23321: tarkoituksena on estää meitä tekemästä toisillemme vääryyttä. Minä
23322: johduin silloin ajattelemaan, että olisi kai jonkunlainen lainsäädäntö-
23323: toimenpide tarpeen ed. Gebhardin suhteen, sillä minun mielestäni
23324: hän teki koko lausuntonsa aikana sangen suurta vääryyttä sosiali-
23325: demokraateille. Hän alkoi lausuntonsa siitä, että suuressa valiokun-
23326: nassa on muka tehty päätös, joka edellyttäisi, että taaksepäin vai-
23327: kuUavaan lakiin tulisi määräys, jonka mukaan tulisi vanhat kon-
23328: trahdit 3-, 5-, tai ro-vuotisiksi. Eikö ed. Gebhard tiedä, että suu-
23329: ressa valiokunnassa käsitellään torpparilakia eduskuntaesityksen
23330: perustuksella, johonka ei ensinkään sisälly koko taaksepäin vaikut-
23331: tavaa kohtaa, ja sitten vasta voidaan puhua, minkälaiseksi tuo taak-
23332: sepäin vaikuttava kohta muodostuu, kun se on ensin käsitelty. Eihän
23333: suinkaan pidä edellyttää, että ne muutokset, mitkä lakiin tulevat
23334: nyt, kun sitä käsitellään ensimäisessä tai toisessa lukemisessa, eivät
23335: ollenkaan olisi vaikuttamatta taaksepäin vaikuttavaan kohtaan. Tie-
23336: tysti ne tulevat vaikuttamaan. Siis hänen puheensa oli tässä kohdin
23337: kaikkea pontta ja perää vailla, se oli suorastaan erehdyttävää.
23338:     Samaa täytyy sanoa siitä kohdasta, missä hän lausuu, kuinka
23339: muka sosialidemokraatit suuressa valiokunnassa aiheuttivat lakiin
23340: määräyksen, jonka mukaan, vuokrakauden lakattua kontrahti uudis-
23341: tetaan ainoastaan niin pitkäksi ajaksi, että katsotaan sen kuluessa
23342: torpparin tekemäin parannusten tulevan korvatuiksi. Jos ed. Geb-
23343: hard olisi viitsinyt ottaa selvää asioista, niin hän olisi saanut tietää,
23344: että kun suuressa valiokunnassa äänestettiin tässä asiassa, niin kah-
23345:                             Maartvuokralakl.                        519
23346: 
23347: 
23348: dessa viimeisessä äänestyksessä sosialidemokraatit äänestivät tätä
23349: määräystä vastaan, mutta ed. Gebhardin puolue äänesti tämän mää-
23350: räyksen puolesta. Ed. Gebhardin puolue äänesti kahdesti 50 vuoden
23351: vuokra-aikaa vastaan, jos nimittäin käsitetään ed. Gebhardin seli-
23352: tyksen mukaan 50 vuoden vuokra-ajan vastustamiseksi se korvaus-
23353: määräys, mikä suuren valiokunnan päätökseksi tuli. Kuten muiste-
23354: taan, oli suuressa valiokunnassa vastakkain tämä ed. Castdmin ehdo-
23355: tus, mikä tuli valiokunnan päätökseksi, ja maatalousvaliokunnart
23356: ehdotus tämän kontrahtien uusimisen ja korottamisen suhteen, ja
23357: maatalousvaliokunnan ehdotuksessa sanotaan, että wuokranantaja
23358: on vapaa suorittamasta korvausta vuokramiehen tekemistä uudis-
23359: tuksista, jos vuokranantaja katselmuksen tapahduttua tarjoutuu
23360: entisillä ehdoilla tekemään uuden sopimuksen yhtä pitkäksi ajaksi
23361: kuin alkuperäinen sopimus on tehty.>> Tämän ehdotuksen vastaehdo-
23362: tuksena oli ed. Castrenin ehdotus, jonka mukaan tohtori Gebhard
23363: juuri äsken väitti vuokra-ajan tulevan 3-, 5-, ja Io-vuotisiksi. Siitä
23364: huolimatta, että tämä maatalousvaliokunnan ehdotus sisältää 50-
23365: vuotisen vuokra-ajan, äänestivät kaikki suuren valiokunnan suo-
23366: mettarelaiset jäsenet 50 vuoden vuokra-aikaa vastaan ja ed. Castrenin
23367: ehdotuksen puolesta. Mutta sitä ei tehnyt yksikään sosialidemo•
23368: kraatti. Seuraava äänestys, joka suuressa valiokunnassa tapahtui,
23369: oli samanluontoinen. Siinä oli vastakkain tämä sama surullisen kuu-
23370: luisa ed. Castrenin ehdotus, jota ed. Gebhard ei ole tarpeeksi osannut
23371: moittia, ja se kanta, että torppari 50 vuoden kuluttua saisi määrätä,
23372: ottaako hän korvauksen rahassa vai tahtooko hän uudistaa kontrah-
23373: din. Mutta tätä vastaan äänesti koko suomettarelainen ryhmä ja
23374: mainittakoon, että kaksi oikeistossa istuvaa jäsentä oli tässä kohden
23375: niin paljon radikaalisempia kuin suomettarelaiset, että he äänestivät
23376: tämän ehdotuksen puolesta, ne olivat professorit Rosenqvist ja
23377: Setälä, mutta ei yksikään suomettarelainen äänestänyt tämän 50
23378: vuoden vuokra-ajan puolesta, vaan he kaikki äänestivät 3- 5- 6- IO-
23379: vuoden vuokra-ajan puolesta. Se tässä on totuus, enkä luule että ed.
23380: Gebhard tämän jälkeenrohkeneesitä väärin esittää tai kieltää.
23381:     Sitte hän alkoi pitää pitkänpuoleista esitelmää 50 vuoden vuokra-
23382: ajasta ja sen asiallisesta puolesta, joka olikin vaihteen vuoksi muka-
23383: vaa kuulla, sillä pitkään aikaan ei 50 vuoden vuokra-aikakysymyk-
23384: sen yhteydessä ole puhuttu asiasta juuri mitään, vaan ön puhuttu
23385: ainoastaan kaikista asiaan vaikuttavista sivuseikoista ja refereerattu
23386: sitä kohtaloa, minkä alaisena 50 vuoden vuokra-aika on ollut. Ja
23387: ennenkuin voi oikein käsittää kaikki ne kohtalot, joiden alaisena se
23388: on varsinkin viime aikoina ollut, niin minun mielestäni täytyy hiu-
23389: kan muistella muutamia kuukausia taaksepäin. Ed. Castren loi tosin
23390: jo pienen silmäyksen 1907 vuoden valtiopäivien maatalousvaliokun-
23391: nan kantaan, mutta siitä ei kuitenkaan käynyt selville se, millä tavalla
23392: etupäässä juuri suomettarelainen puolue on vuokra-aikakysymyk-
23393: 520                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23394: 
23395: 
23396: sen suhteen menetellyt, joten minä katson tarpeelliseksi vielä siitä
23397: hiukan huomauttaa.
23398:     I907 vuoden maatalousvaliokunnassa ei tehty minkäänlaista
23399: ehdotusta suorastaan 25 vuoden vuokra-ajasta, vaan sitä koskeva
23400: ehdotus oli sama kuin hallituksen esitys, 25 vuoden vuokra-aika,
23401: jota vuokralautakunnalla vielä olisi oikeus asianhaarain mukaan
23402: alentaa. Sosialidemokraateilla ei siinä tapauksessa ollut valittavana
23403: muuta kuin suomettarelaisten kanta, 50 vuoden vuokra-aika, veron
23404: korotuksella, ja hallituksen kanta, joka olisi edellyttänyt vaikkapa
23405: yhden vuoden vuokra-ajan. Olihan silloin luonnollista, että sosiali-
23406: demokraatit, kun ei ollut muuta valintaehtoa, eivät voineet äänestää
23407: yhden vuoden vuokra-ajan puolesta, vaan heidän täytyi äänestää
23408: suomettarelaisten kantaa, joka takasi ainakin 25 vuoden vuokra-
23409: maksun korottamattomuuden. Mutta kun asia tuli suureen valio-
23410: kuntaan, niin muistamme, että siellä tapahtui pieni omituinenkäänne
23411: asian kulussa. Siellä eräässä äänestyksessä tuli päätökseksi sosiali-
23412: demokraattien kanta, 50 vuoden vuokra-aika ilman veronkorotusta
23413: ja sen johdosta suomettarelaisen puolueen mahtavimmat kyvyt
23414: maatalousasioissa ilmoittivat luopuvansa 50 vuoden vuokra-ajasta
23415: ja äänestävänsä sitä 25 vuoden vuokra-aikaa, jota ed. Gebhard äsken
23416: ei osannut tarpeeksi moittia. Ne olivat ed. Paloheimo, Kairamo ja
23417: Paasikivi. Ed. Kairamo nimenomaan lausui, että tämän äänestyk-
23418: sen kautta on koko lain hyväksyminen tullut vaaranalaiseksi. Ed.
23419: Paloheimo lausui puolestaan, että •>minä en tämän jälkeen tule äänes-
23420: tämään 50 vuoden vuokra-aikaa•>. Mutta luultavasti nämä teoreetti-
23421: kot ovat joutuneet kuten ed. Gebhardkin tuonne maaseudulle prak-
23422: tikkojen pariin, se tahtoo sanoa he ovat käyneet sen jälkeen yhden
23423: vaalitaistelun ja huomanneet kuinka huonosti veronkorotuksella voi-
23424: daan kalastaa; ja eiköhän siitä ole ollut seurauksena jonkinmoinen
23425: kannanmuutos.
23426:     Igo8 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä ei sosialidemokraateille
23427: maatalousvaliokunnasssa tullut valittavaksi minkäänlainen vaihto-
23428: ehto, sillä valiokunnan ehdotus tuli sosialistien ehdotuksen mukainen.
23429: Se oli 50 vuoden vuokra-aika ilman veronkorotusta, joka mietintöön
23430: tuli hyväksytyksi, joten heille ei tullut minkäänlainen valitseminen
23431: kysymykseen. Mutta näillä valtiopäivillä kun maatalousvaliokun-
23432: nassa äänestettiin, niin siellä oli ehdotuksena 25 vuoden vuokra-aika
23433: ilman että vuokralautakunta voisi lyhempää vuokra-aikaa myöntää.
23434: Ja silloin tuli vastakkain tuo suomettarelaisten ehdotus ja 25 vuoden
23435: vuokra-aika ja silloin sosialidemokraatit ehdottomasti äänestivät 25
23436: vuoden vuokra-aikaa mieluummin kuin tuota maskeerattua 25 vuo-
23437: den vuokra-aikaa eli suomettarelaisten kantaa, jonka hyväksi suu-
23438: reksi ihmeekseni näin ed. Gebhardin vielä puhuvan. Minä nimittäin
23439: edellytin, ettei puolueessa ole ketään semmoista viimeistä mohikaa-
23440: nia, joka tätä kantaa puolustaisi, vaan kaikki olisivat taipuvaiset
23441:                             Maanvuokralaki.                      521
23442: 
23443: 
23444: suuren valiokunnan päätöksen alle. Ja minkätähden meitä niin pe-
23445: loittaa tuo suomettarelaisten 50 vuoden vuokra-aika 25 vuoden pe-
23446: rästä tapahtuvalla veronkorotuksella? Ed. Gebhard jätti joitakuita
23447: kohtia huomioon ottamatta, kun hän teki muun muasssa laske1-
23448: mansa kahdesta torpasta, joista toinen oli valiokunnan torppa ja
23449: toinen suomettarelaisten. Kun hän selitti mitenkä esim. niissä tapa-
23450:  uksissa, jolloin maanarvo ei ensinkään vuokrakauden kestäessä nouse,
23451:  ei tulisi minkäänlainen veronkorotus suomettarelaisille kysymykseen,
23452:  niin siinä hän hiukan ampui yli maalin. Sillä aivan toisella tavalla
23453: ilmoitetaan tätä asiaa valiokunnassa ja kulissien takana. Vaikka
23454:  maanarvo ei ensinkään nouse, niin kuitenkin olen kuullut ed. Palo-
23455: heimon omasta suusta valiokunnassa, että siinäkin tapauksessa tulee
23456:  kysymykseen veronkorotus, nimittäin metsän kohonneen arvon tai
23457: polttopuiden tähden. Vaikka maanarvo ei nousisi millään tavalla,
23458: niin polttopviden hinnan kohoamisen tähden voi kuitenkin torpan
23459: vero nousta verrattain paljon 25 vuoden kuluttua. Ja semmoinen
23460: tapaus, ettei maanarvo 50 vuoden vuokra-ajan kestäessä ensinkään
23461: nousisi, on sitä laatua, että minä olen aivan vakuutettu siitä ettei
23462: ed. Gebhard usko itsekään mitä puhui. Suotakoon minulle anteeksi
23463: tämä sana, mutta minä olen lukenut m. m. muistaakseni rgo8-vuoden
23464: ensimäisten valtiopäivien mietinnössä suomettarelaisten kirjoitta-
23465: mia lauseita, joissa sanotaan, että maanarvon kohoaminen >>kaiken
23466: todennäköisyyden mukaan tulee vuokra-ajalla tapahtumaan>>. Nyt
23467: kun he itse myöntävät valiokunnan mietinnössä tuommoisia asioita,
23468:  jotka puhuvat tuolla tapaa heidän kantaansa vastaan, niin mitä
23469:  me enää todistuksia kaipaamme. Tietysti ei kukaan uskalla mennä
23470:  profeteeraamaan, kuinka paljon maanarvo nousee, nouseeko se niin
23471:  ja niin monta prosenttia, vaan siinä täytyy pysyä jonkunlaisten
23472:  olettamuksien pohjalla, ja semmoisten olettamuksien pohjalla on
23473:  juuri eräs maatalousvaliokunnan suomettarelainen jäsen arvellut,
23474:  että maanarvo kohoaisi 25 vuodessa, ei kaksinkertaiseksi, kuten
23475:  ed. Castren hiukan lennokkaasti sanoi, vaan 50 %· Jos me otak-
23476: summe vaan tämän 50 % kohoamisen - olen kuullut väitöksiä ja
23477:  kaikennäköisiä todennäköisyyslaskelmia että se nousisi koko jou-
23478:  kon enemmänkin muutamissa osissa Suomea - mutta jos otak-
23479:  summe sen nousevan vaan 50 prosenttia, niin ei tarvitse pitkiä
23480:  puheita pitää tehdäkseen selväksi, mitenkä tämäkin olisi torpparille
23481:  tavattoman epäedullinen 25 vuoden perästä. Pitää nimittäin ottaa
23482:  huomioon, että tämä veronkorotus kohtaa torpparia, niinkuin sano-
23483:  taan siitä asiasta valiokunnan mietinnössä sivulla 12, silloin kun
23484:  hän on miehuutensa voimat kuluttanut. Silloin kun hänellä on
23485:  vanhuus edessä, niin silloin tulee tuo veronkorotus. Ja jos ehkä
23486:  torppari nuorempana olisi voinut jaksaa tuon korotetun verotaa-
23487:  kan alla työskennellä, niin silloin kun hän on miehuutensa voimat
23488:  kuluttanut, se ei ole niin erittäin helppoa. Ja kun vero ei kohoa
23489: 522                   Istunto 25 p. syyskuuta 1Y08.
23490: 
23491: 
23492: ainoastaan 50 °/o, vaan se kohoaa sen lisäksi sen mitä metsän
23493: arvo on noussut. Ja yksi sangen pätevä muistutus, mikä ed. Geb-
23494: hardin äskeistä todistelua vastaan myöskin voidaan tehdä, on se,
23495: että vuokralautakunta, pantakoon se kokoon millälailla tahansa,
23496: ei osaa eikä voi aivan pennilleen laskea 25 vuoden kuluttua, paljonko
23497: vuokratilan arvo on kohonnut vuokramiehen tekemien parannusten
23498: kautta ja kuinka paljon se on kohonnut yleisen maa arvon aiheutta-
23499: mana. Ja silloin on pelättävänä, että vuokralautakunta tulee anta-
23500: maan vuokramiehelle umpimähkäisen vetonkorotuksen. Ja jos se
23501: olisi edes sellainen vuokralautakunta, johon torppari voisi luottaa;
23502: vaan se tulee olemaan kokoonpantu sillä tavalla, ettei siihen voi
23503: torppari luottaa. Sillä kihlakunnantuomari tulee siihen määrää-
23504: mään puheenjohtajan. Ja minun muistaakseni ed. Gebhard itsekin
23505: on ollut sillä kannalla, että vuokralautakunnan puheenjohtajaa ei
23506: saisi määrätä kihlakunnantuomari, sillä silloin se tulee määrättyä
23507: puolueellisesti ja ilman asiantuntemusta.
23508:      Mutta näkyy ed. Gebhardilla olevan sellaisia sielutieteellisiä prob-
23509: leemia muitakin, jotka enemmän huvittaisivat sanomalehtiä lukevaa
23510: yleisöä kuin eduskuntaa. Hän m. m. 50 vuoden vuokra-ajasta
23511: puhuessaan sanoi, mitenkä sosialidemokraatit ovat muuttaneet kan-
23512: taansa. Mutta eiväthän ne ole muuttaneet kantaansa, vaan ne olivat
23513: pakotetut menettelemään sillä tavalla kuin ne nienettelivät. Ei heillä
23514: koskaan ennen ole ollut sitä vaihtoehtoa äänestyksessä kuin nyt oli.
23515: Mutta ensi kerran kun se vaihtoehto tuli, silloin he äänestivät
23516:  25 vuoden vuokra-aikaa mieluummin kuin tuota kantaa, jota torp-
23517: parimaailmassa ei suinkaan minään hyvänä pidetä. Olen varma siitä,
23518: että koko Suomessa voi ne torpparit, jotka suomettarelaisten kannan
23519: hyväksyvät, lukea miltei aivan yhden käden sormilla. Ja kenties
23520: ne voivat löytyä tästä huoneestakin, jos oikein tarkkaan tupee ajat-
23521: telemaan, sillä kai ne kaikki istuvat suomettarelaisten edustajina
23522: täällä valtiopäivillä. Mutta vaikka sosialidemokraatit olisivatkin
23523: muuttaneet kantaansa, jota he eivät kuitenkaan ole tässä asiassa
23524: tehneet, niin ed. Gebhardin ei pitäisi sitä niin pahasti ihmetellä, sillä
23525: me olemme tottuneet ed. Gebhardin suhteen kannan muutoksiin,
23526: jopa hämmästyttävän suuriin. Ed. Gebhard tietysti muistaa sen
23527:  ajan, jolloin hän kirjoitti pienen lentokirjan: Pienviljelijät kokoon,
23528:  ja miten hän siinä sanoo, että isäntä ei saa olla oikeutettu vaatimaan
23529: torpparilta veroa päivätöissä. Mutta kun ed. Gebhard tuli valtio-
23530: päiville valittua, niin hän 1907 vuoden valtiopäivillä yhdessä muiden
23531:  puoluelaistensa kanssa tahtoi lakiin sellaista muutosta, että vasta
23532:  2 vuotta sen jälkeen, kun torppari on ilmoittanut, hän saisi tätä
23533:  rahanmaksuoikeutta käyttää. Sitte taaksepäin vaikuUavaan lakiin
23534:  ed. Gebhard asetti määräyksen, yhdessä puolueensa kanssa, saaden
23535:  siihen suosiollista apua oikeistolta, että vasta ro vuoden perästa
23536:  sovellutetaan tätä kohtaa nykyisiin torppareihin. Siis jo kymmenen
23537:                               Maanvuokralaki.                          523
23538: 
23539: kertaa vanhoillisemmaksi on ed. Gebhardin kanta muuttunut sillä
23540: välillä. Mutta taantumus teki yhä työtään ja ed. Gebhardin kanta
23541: muuttui yhä tästäkin. Sillä herran vuonna rgo8, tämän vuoden
23542: ensimäisillä valtiopäivillä ed. Gebhard jo puhui aivan toista kieltä.
23543: Hän puhui jo, ettei ilman vuokralautakunnan suostumusta torppari
23544: saisi asettua rahanmaksukannalle, ja sittenkin jos vuokralautakunta
23545: antaa suostumuksensa pitää kulua kaksi vuotta, ennenkuin torppari
23546: saa rahanmaksukannalle asettua, ja semmoisen vastalauseen ed.
23547: Gebhard teki mietintöön. Huomaamme tässä noin niinkuin sanoisin
23548: kehitystä, mutta kehitystä sinnepäin, jonne ei olisi joku aika taka-
23549: perin ed. Gebhardin luullut kulkevan. Sitten ed. Gebhard teki ver-
23550: tauksia noista valiokunnan torpista ja suomettarelaisten torpista,
23551: mutta minä olisin tahtonut, että hän olisi edes puolella sanalla muis·
23552: tanut mainita sitäkin kantaa, mikä on sosialidemokraattien allekir-
23553: jottamassa vastalauseessa.       Mutta hän katsoi kai viisaammaksi
23554: kokonaan vaieta siitä. Hän ei polemiseerannut sitä vastaan, vaan
23555: hän polemiseerasi oikeiston ehdotuksia vastaan, joka paikassa aivan
23556: tuskallisen tarkkaan muistaen mainita, että sitä myöskin sosiali-
23557: demokraatit muka kannattavat. Mutta sosialidemokraattien kanta
23558: näkyy heidän vastalauseestaan, ja olisi ollut hauskaa, jos joku ystä-
23559: vällinen sana olisi tullut senkin osaksi, sillä olisihan hänen puolueensa
23560: >>prestiisi>> vaatinut, että eduskunnassa puolustettaisiin sitä kantaa,
23561: jolle puolue asettuu kokonaisuudessaan suuressa valiokunnassa. Sitte
23562: ed. Gebhard sanoi, että maanarvon nousu olisi edullisempi torppa-
23563: rille kuin suurviljelijälle. Mutta jos nyt otaksutaan ensin suurtorp-
23564: pari ja ajatellaan, mitä maanarvon nousu merkitsee hänelle. Se vai-
23565: kuttaa hänelle tietystikin etua siinä suhteessa, että hän saa parem-
23566: man hinnan tuotteistaan. Mutta maanomistajalle se vaikuttaa mo-
23567: nessa suhteessa edullisesti; hän saa myös paremman hinnan tuot-
23568: teistaan. Suurtorpparille on epäedullista, että hänen pitää maksaa
23569: enemmän palkollisille, sillä palkollisia suurtorpparilla on, mutta
23570: maanomistajalle on samassa suhteessa epäedullista että hän saa
23571: maksaa enemmän pal~ollisille; asia on suurtorpparille ja maanvilje-
23572: lijälle siis jotenkin sama. Mutta nyt vaatii ed. Gebhard, että suurvil-
23573: jelijän pitäisi saada suurtorpparilta vielä hyötyä siitä, että maan-
23574: arvo on noussut; suurviljelijä saa ensiksi hyötyä siitä, että hän saa
23575: paremman hinnan tuotteistaan, mutta nyt vaatii hän lisäksi, että
23576: vieressä asuvan torpparin pitäisi maksaa veroa siitä, että maanarvo
23577: on noussut, josta itsestään on jo suurtilalliselle etua.
23578:      Jos taas otaksutaan sellainen tapaus, että suurtilallisen maalla
23579: on torppari, jolla on niin pieni viljelys, että hän ei itse saa siitä maasta
23580: perheelleen eikä itselleen tarpeeksi ravintoainetta, ja 25 vuoden
23581: päästä on yleisten maataloustuotteiden hinnat nousseet, niin silloinhan
23582: se on epäedullista eikä suinkaan edullista tälle pienelle torpparille
23583: -sillä hänhän on tuotteitten ostaja eikä myyjä- se, että maatalon-
23584: 524                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23585: 
23586: 
23587: dellisten tuotteitten hinta kohoaa, koska hänen perheensä ylläpitoon
23588: menee paljon enemmän rahaa kuin ennen. Mutta ed. Gebhard
23589: tahtoo että siinäkin tapauksessa lyötäisiin veroa niskaan pikku-
23590: torpparille, vaikka jo maataloustuotteiden hinnan nousu on ollut
23591: hänelle epäedullinen.
23592:      On tietysti vaikeata seurata semmoista puhetta kuin ed. Gebhard
23593: piti, sillä vaikka kyllä olen halukas myöntämään siinä olleen jonkun
23594: asiallisen paikan, niin enimmäkseen se oli kuitenkin hajanaista
23595: hyppimistä, jotta sitä voitaisi seurata lause lauseelta. Hän m. m.
23596: sanoi että kenties sosialidemokraatit samalla tavalla puolustavat
23597: suurtilallisten etuja kuin ovat puolustaneet tukkiyhtiöiden etua.
23598: Se1,1 johdosta muistuu mieleeni mitenkä, kun suuressa valiokunnassa,
23599: laitettiin tämä tukkiyhtiöitten laki semmoiseksi kuin Gebhard kyllä
23600: muistaa, ed. Gebhard tuolta lavalta moitti, että se on aivan lievä
23601: eikä pane juuri minkäänlaisia rajoituksia yhtiöiden ja yksityisten
23602: maanostohimolle. Mutta kumminkin suuressa valiokunnassa tätäkin
23603: lievää lakia eivät tahtoneet Gebhardin eräät puoluetoverit sovitelta-
23604: vaksi ollenkaan yksityisiin, vaan puhuivat mahtavia sanoja siitä,
23605: ettei saa rajoittaa yksityisten vapautta, yksityisillä pitää olla oikeus
23606: ostaa itselleen tiloja. Jos ed. Gebhard tahtoo tarkempia tietoja
23607: motiiveista, joita hänen puoluelaisillaan oli, niin kehotan hänen
23608: kääntymään Lagerlöfin, Paloheimon, Kävyn, Liston ja Sarasteen
23609: puoleen. Kenties ne voivat antaa tarkempaa selkoa siitä. Johtuu
23610: oikein mieleeni, että asia saattaa ollakin siten, että puolue asettaa ed.
23611: Gebhardin eduskuntaan puhumaan tukkiyhtiölaista, mutta puolue
23612: asettaa nämät edustajat suureen valiokuntaan ajamaan aivan toisen-
23613: laista asiaa.
23614:      Pieni asiallinen kohta jäi myöskin mieleeni hänen lausunnostaan,
23615: kun hän selitti, mitenkä torppari, joka siirtää kontrahtinsa, voi
23616: jossakin tapauksessa saada paremman siirtosumman, jos hän on
23617: sen tehnyt suomettarelaisten mukaan, kuin jos hän olisi sen tehnyt
23618: valiokunnan mietinnön mukaan. Mutta mitenkä se on oikein mah-
23619: dollista, kun kerran rajoitetaan siirtosumman suuruus valiokunnan
23620: ehdotuksessa niin, ettei siirtosumma saa nousta korkeammalle
23621: kuin niiden parannusten arvo, jotka torpparin pääoman ja työn
23622: kautta ovat torpaHe tulleet. Rajoitus on siinä joka tapauksessa, ja
23623: meillä on syytä olettaa, että se ei kummassakaan tapauksessa voi
23624: nousta yli tuon siirtosumman, vaan luultavasti tulee se pysymään
23625: parannusten ja korvausten tasalla.
23626:      Ed. Castrenin lausunnossa ei ollut paljon, mihinkä minulla olisi
23627: syytä kajota. Mutta herätti huomiota se kun hän sanoi, ettei hän
23628: ryhdy kumoamaan 50 vuoden vuokra-aikaa veronkorotuksella.
23629: Hän samalla muistutti, mitenkä siitä ovat suomettarelaiset luopuneet
23630: suuressa valiokunnassa. Mutta muistui silloin mieleeni se seikka,
23631: että tämä 50 vuoden vuokra-aika veronkorotuksella sai siellä uusia
23632:                             Maanvuokralaki.                          525
23633: 
23634: kannattajia; eilen väärin muista, ed. Ståhlberg, Ahmavaara ja Castren
23635: ilmoittivat, että he tulevat kenties kannattamaan 50 vuoden vuokra-
23636: aikaa verojärjestelyineen, sillä se on niin edullinen heille, että he
23637: ottavat paljoa mieluummin 50 vuotta suomettarelaisten kannalta
23638: kuin saman vuosimäärän ilman veroregleerausta. Ed. Gebhard on
23639: koko ajan tahtonut heittää sen epäluulon sosialidemokraattien
23640: päälle, että he ovat kerran maailmassa äänestäneet semmoisen eh-
23641: dotuksen puolesta, mikä on tehty oikeiston puolelta. Tietysti tämä
23642: epäluulo on kohdistunut myöskin ed. Gebhardin ehdotukseen, kun
23643: kerran oikeisto on sanonut kannattavansa sitä ja kyllä se silloin mah-
23644: taa olla edullinen myöskin heille.
23645:     Kun ed. Gebhard aina miltei joka lauseen perästä, jossa hän oli
23646: esittänyt niitä epämukavuuksia, jotka johtuvat 25 vuoden vuokra-
23647:  ajasta, lisäsi että sosialidemokraatit yhdessä oikeistolaisten kanssa
23648:  ovat olleet kannattamassa tätä asiaa, niin johtuu oikein ajattelemaan,
23649:  mitenkä monta ehdotusta suomettarelaiset ja oikeisto yhdessä ovat
23650: sosialidemokraatteja vastaan maatalousvaliokunnassa kannattaneet.
23651:  Jos täällä rupeaisi luettelemaan maatalousvaliokunnan esillä olevasta
23652: mietinnöstä niitä kohtia, joita suomettarelaiset ja oikeisto yhdessä
23653: ovat sosialidemokraatteja vastaan asettaneet torppareille epäedulli-
23654: siksi, niin luulen, ettemme koko yönä pääse kunnallislakiin käsiksi.
23655: Sillä pykälä pykälältä, missä torpparien, köyhälistön edustajain,
23656: vastalauseita löytyy, ovat luonnollisestikin porvarit niissä kohdin
23657: veljellisesti yhtyneet ja äänestäneet sosialidemokraattien ehdotuksen
23658: kumoon. Mutta niinkuin sanoin, tahdon säästää jonkun verran aikaa
23659: kunnallislaille, enkä tahdo niitä kohta kohdalta ruveta luettelemaan.
23660: 
23661:      Ed. S c h y b e r g s o n : Det är väl icke tvifvel om att en arren-
23662: delag med 50-års skylten kommer att mottagas med jubel i stora
23663: delar af vårt land. Det är väl icke häller tvifvel om att de
23664: 149 medlemmar af kammaren, som enligt hr Gebhards uppgift skulle
23665: på förhand hafva lofvat att rösta för en sådan lag, skola vid hemkom-
23666: sten mottagas med tacksamhets- och ärebetygelser.
23667:     Men det kan hända att jublet snart nog lägger sig och förbytes i
23668: misstämning. J ag vill nu icke uppehålla mig vid frågan om de nu-
23669: varande torparena och deras öde, i händelse lagen antages. I afseende
23670: å dem röra vi oss på områden, där den ene kan hafva lika rätt i sina
23671: förutsägelser som den andre. Det är möjligt att de nuvarande torpa-
23672: rena uppsägas, tvingas att afflytta och att vi få en hel del nya
23673: Laukko-historier. Men det är å andra sidan icke uteslutet, att en
23674: stor del får sitta kvar och då med en tryggare rätt än hittils. Hvad
23675: som däremot i alla fall är säkert, är att, om också eljes på senaste år
23676: tillökningen af torparenes antal varit i oroväckande grad ringa,
23677: detta efter den nya lagens antagande ännu mer blir förhållandet.
23678: Och enhvar, som enligt nu gällande lag skulle få ett torp eller ett
23679: 526                    Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23680: 
23681: backstuguområde, men till följd af den nya lagens tillkornst för-
23682: vägras detta, skall för visso icke välsigna denna lag eller dem som
23683: stiftat den. Men vi skola gå ut från förutsättningen, att dock äfven
23684: nya torpare, nya jordarrendatorer, komma att antagas, om också
23685: i ett ännu mer begränsadt antal än hittills. År det då sagt, att de
23686: komma att vara tillfreds med att blifva bundna vid aftalet i 50 års
23687: tid. Det är icke uteslutet att de vid torpaftalets ingående göra
23688: misstag, och jag tror icke att detta, att en legonämnd sätter sin
23689: hallstämpel på kontraktet, skall skydda dem för sådana misstag.
23690: Det kan hända att de hafva förbundit sig till högre lega än de å
23691: torpet rätteligen kunna bära. De äro ju icke bundna vid kontraktet,
23692: svarar man, de äro i tillfälle att öfverflytta det på annan person.
23693:  Ja, mycket riktigt, men hvilken annan person har vällust att ikläda
23694: sig ett aftal som är oförmånligt? De blifva antagligen tvungna att,
23695: om de önska frigöra sig från kontraktet, vidkännas förlust och
23696: åtminstone gå de miste om en del af den ersättning förförbättringar,
23697: som enligt lagen skulle komma dem till del. Och vi få häller icke
23698:  därvid glömma, att enligt en paragraf i denna arrendelag, som
23699:  är fullt konsekvent från den skyddslagsståndpunkt, som lagen
23700: intager, vid transport af kontraktet den gamla innehafvaren icke
23701:  får betinga sig en transportsumma, som öfverstiger den på
23702:  förbättringar nedlagda kostnaden. Han löper sålunda risken att,
23703:  om han gjort ett dåligt aftal, nödgas stå för det. Har han dåremot
23704:  gjort ett godt aftal, så kan han icke utnyttja detta annorlunda än att
23705:  han själf stannar kvar, äfven om han skulle vara benägen för att
23706:  utbyta jordbrukarens yrke mot ett annat eller t. ex. från att vara
23707:  torpare skulle önska öfvergå till den själfegande jordbrukarens klass.
23708:     Som sagdt jag tror icke, att torpare, hvilka blifva intvungna i ett fem-
23709:  tio års kontrakt, alltid skola blifva tillfreds därmed. Man kan ju
23710:  visserligen resonera som så, att torpare i regeln hafva så litet att
23711:  förlora att, medan jordegaren är bunden vid de 50 åren, torparen där-
23712:  emot helt enkelt kan lämna torpet och bryta aftalet, då han dock
23713:  icke har någonting att svara med. Men detta är en alldeles oriktig
23714:  ståndpunkt, ty redan nu ega torparena sina inventarier, sina kreatur,
23715:  det i torpet nedlagda arbetet, utsäde, foder. Det är en klass, om
23716:  hvilken man småningom kan säga, att den kanske är färdig att
23717:  betacka sig för en sådan skyddslag som den ifrågavarande och
23718:  skulle kunna sköta sig därförutan. Jag förstår mycket väl att,
23719:  om man, såsom hr Gebhard, har arbetat sig in i den tankegången,
23720:   att det ärftliga arrendet vore det gynnsammaste för vårt jordbruk,
23721:  man mindre bryr sig om hvad torparena själfva i saken sk1llle önska,
23722:  och helt enkelt förklarar, att de må nu vilja stanna vid jordbruket
23723:   eller icke, så skola de göra det i jordbrukets utvecklings intresse.
23724:  Men jag vill ifrågasätta, huruvida den tryggare besittningsrätten
23725:  i alla fall medför en utveckling af jordbruket och om icke sna-
23726:                              Maanvuokralaki.                        527
23727: 
23728: 
23729: rare följden däraf blir likgiltighet för framsteg och ett mindre
23730: intensivt jordbruk. Den erfarenheten har åtminstone jag haft, där
23731: jag har varit med, att torpen på ro eller 25 års tid med ersättnings-
23732: rätt hafva brukats bättre än de, där ärftlig besittning förekommit.
23733:     I hvarje händelse kommer denna nya lag att medföra en full-
23734: ständig omhvälfning i förhållandena på landsbyggden och vi komma
23735: för ingen del med den till en tid af lugn och frid. Snarare kommer
23736: den att gifva anledning till så mycket missnöje och så mycken agi-
23737: tation, att man om den kan säga, att man icke bättrar ondt med
23738: sjufalt värre, och det är därför det ligger en sådan utomordentlig
23739: vikt på att denna tanke, som hr Gebhard affärdade med endast
23740: några ord, taoken på torpenas utlösning, tages upp. Det har
23741: beredt mig stor tillfredsställelse, att denna tanke omfattats af en
23742: medlem af kammaren, om hvilken man dock icke kan misstänka
23743: att han är vare sig stadsbo eUer i kapitalisternas eller industriidka·
23744: renas tjänst, såsom hr Gebhard brukar uttrycka sig om sina mot-
23745: ståndare, utan hvars landsortsegenskaper icke äro tvifvel under-
23746: kastade, nämligen hr Kallio. Hans petitionsmemorial i frågan är
23747: helt säkert förtjänt af mycken uppmärksamhet. Jag står i denna
23748: sak på samma ståndpunkt som 1907 och anser att regeringen bör
23749: skaffa sig den nödiga krediten för att i stor skala genomföra tor-
23750: penas emancipation, och jag ber att få gentemot hr Gebhard på-
23751: peka, att för detta ändamål icke behöfves utländsk kredit, utan
23752: inhemska obligationer skola utan tvifvel mottagas såsom likvid
23753:  af jordegarena. Hvad som härvid naturligtvis är att befara, är
23754:  att jordens värde till följd af sådan ökad efterfrågan kommer
23755:  att stiga, men jag ber att få påpeka, att regeringen för ingen del
23756:  behöfver skrida till inlösen af det första bästa anbud, utan det gäller
23757:  att se till att torparena få så förmanliga villkor, att de godt kunna
23758:  reda sig därmed. Eljes bör köpet afvisas. Då det t. ex. var fråga om
23759: köpet af Vuojoki, var jag i tillfälle att framhålla, att priset var
23760: temligen högt. Det kan ju hända, att jag i detta afseende misstagit
23761:  mig, men jag förmodar att, så olidliga som förhållandena i många
23762:  afseenden blifvit på landsbyggden, jordegaretfe skola befinnas vil-
23763: liga att försälja sina lägenheter till pris som befinnas skäliga och
23764:  som icke äro högre än: att torparena godt kunna slå sig igenom.
23765:  Och då har man såsom biprodukter, naturligtvis icke utan betalning
23766:  de häller, skogen för kronans räkning äfvensom områden, hvilka
23767:  kum1a öfverlåtas åt kommunerna för utarrendering, vare sig åt jord-
23768:  brukstorpare eller till bostadstomter.
23769:      Hr Gebhard som är van att umgås med siffror, drog till med ett
23770:  belopp af två miljarder. Detta tal måste hafva berott på felräk-
23771:  ning, en nolla för mycket. Med ytterligare reduktion kunna vi
23772:  komma till ett belopp, med hvilket vi redan uträtta stora ting.
23773:  J ag tänker mig att en kredit på roo miljoner inhemsk upplåning är
23774: 528                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23775: 
23776: någonting, med hvilket vi göra mycken nytta, utan att statsverket
23777: därför behöfver vidkännas någon synnerlig risk, ty statsverket får
23778: ju säkerhet för penningarna.
23779:     Hr Gebhard nämnde att han tili en början, så länge han var
23780: teoretiker, hade hållit på en kortare arrendetid, därför att den
23781: utländska litteraturen gaf vid handen, att en sådan var i utlandet
23782: införd, men sedan, när han blef en praktisk man, gick han öfver till
23783: längre arrendetid, därför att den engelska litteratur, som då hade
23784: kommit honom tillhanda, innehöll trettiofem års tid. J ag kan icke
23785: riktigt med detta sätt att reformera vårt land, att man sitter på
23786: sin kammare och läser utländska böcker och möjligen sätter ihop
23787: litet statistik, utan man skall röra sig ute i det praktiska lifvet och
23788: se huru detta gestaltar sig. Men om man nödvändigt vill följa ut-
23789: ländska mallar, denna gång då icke tyska utan engelska, så finnes
23790: det ju en god mall, den som den engelska regeringen följt vid
23791: sitt storartade reformarbete i Irland. J ag skulle vara glad om hr
23792: Gebhard ännu kunde uppvisa ett tredje stadium i sin utveckling och
23793: gå öfver till det systemet, ty det är ändå det enda, som leder
23794: tili målet.
23795: 
23796:     Ed. K ä p y: Ed. Castd~n ei tällä kertaa ole tahtonut yrittääkään
23797: kumota sitä todistelua, jota ed. Gebhard täällä esitti ja jossa ed.
23798: Gebhard päivänselvästi osoitti, että 50 vuoden vuokra-aika vuok-
23799: ranmaksujärjestelyineen on kaikin puolin edullisempi kuin 25 vuo-
23800: den vuokra-aika. Ed. Wuolijoki sitä vastoin on rientänyt ed. Castre-
23801: nilie avuksi ja koettanut tuota seikkaa todistaa. Minä en olisiottanut
23802: ensinkään osaa tähän keskusteluun, ellei sekä ed. Castren että ed.
23803: Wuolijoki kumpikin pariin kertaan olisi ilmituoneet, että suomalai-
23804: sen puolueen edustajat suuressa valiokunnassa muka ovat luopuneet
23805: suomalaisen puolueen vastalauseesta eivätkä siis muka enää tahdo-
23806: kaan 50 vuoden vuokra-aikaa verojärjestelyn ohella. Kyllä ed.
23807: Castrenille ja ed. Wuolijoelle epäilemättä on hyvinkin tunnettua,
23808: että suomalainen puolue tässä kohden on samalla kannalla, kuin se
23809: on ollut ennenkin. Mutta suomalainen puolue tuli näkemään, että
23810: sekä oikeisto että vasemmisto yhteisvoimin .ajoivat maatalousvalio-
23811: kunnassa läpitse 25 vuoden vuokra-aikaa. Ed. Wuolijoki on täällä
23812: selittänyt, että 25 vuoden vuokra-aika on parempi kuin 50 vuoden
23813: vuokra-aika verojärjestelyineen. Minä en tahdo siihen seikkaan
23814: kajota, minä annan hänen olla siinä vakaumuksessa ja oletan, että
23815: se hänen vakaumuksensa on täyttä totta. Mutta suomalaisen puo-
23816: lueen vakaumus on se, että 50 vuoden vuokra-aika, olkoonpa se nyt
23817: verojärjestelyllä tai ilman verojärjestelyä, on monta vertaa parempi
23818: kuin 25 vuoden vuokra-aika. Tämän takia oli aivan välttämätöntä,
23819: jotta kahdesta pahasta, nim. 50 vuoden vuokra-ajasta ilman vero-
23820: järjestelyä ja 25 vuoden vuokra-ajasta, saataisiin menemään lävitse
23821:                              Maanvuokralaki.                          529
23822: 
23823: se ehdotus, joka on vähemmän paha, nim. 50 vuoden vuokra-aika
23824: ilman verojärjestelyä, että suomalainen puolue suuressa valiokun-
23825: nassa ei laskenut omaa ehdotustansa äänestyksen alaiseksi. Tämä
23826: nyt ei ollut mikään varsin >>odottamaton käänne>>. Se on aivan rehel-
23827: listä politiikkaa, sellaista politiikkaa ja menettelyä, jossa otetaan
23828: huomioon olevaiset olot. Mutta, kuten ed. Wuolijoki jo mainitsi,
23829: varsin odottamatonta oli kuulla, että useat nuorsuomalaisista edus-
23830: tajista rupesivat suuressa määrässä kehumaan juuri tätä 50 vuoden
23831: vuokra-aikaa verojärjestelyineen; he ylistivät sitä verrattuna 50 vuo-
23832: den vuokra-aikaan ilman verojärjestelyä.            Siihen heillä kyllä
23833: onkin täysi syy. Minä vaan toivon, että he käytännössä saattavat
23834: voimaan sen toivomuksensa, jonka he siinä kohden lausuivat, sillä
23835: on ihan varma, että joka tapauksessa vuokra-aika tulee 50 vuodeksi.
23836: Siitä me nyt saamme olla ihan varmat. Ja vaikka minulla ei ole
23837: minkäänlaista valtuutta kotimaisen hallituksen puolesta mitään vas-
23838: tata, niin minä voin myöskin ed. Castrenia lohduttaa sillä, että koti-
23839: mainen hallitus tietysti tulee kannattamaan tässä kysymyksessä
23840: eduskunnan päätöstä. Sellaiset kysymykset, joita hän teki, ovat
23841: ihan lapsellisia ja naurettavia.
23842:     Ed. Wuolijoki esitti hieman pintapuolisesti tuon suuressa valio-
23843: kunnassa korvauksesta tapahtuneen äänestyksen. Hän jätti mainit-
23844: sematta sen seikan, että äänestettäessä suomalaisen puolueen kor-
23845: vausehdotuksen välillä ja ed. Castrenin korvausehdotuksen välillä
23846: sosialidemokraatit, ainakin useimmat heistä, äänestivät ed. Castre-
23847: nin ehdotuksen puolesta, jonka kautta, kuten ed. Gebhard on osoit-
23848: tanut, uudistettu vuokra-aika saattaisi tulla useasti sangen lyhyeksi,
23849: jota vastoin suomalaisen puolueen ehdotuksen mukaan se joka tapa-
23850: uksessa tulee olemaan 50 vuotta.
23851:      Vielä mainitsi ed. Wuolijoki minunkin nimeni tukkiyhtiölain
23852: yhteydessä. Itsepuolustukseksi olkoon minun sallittu tässä yhtey-
23853: dessä sen verran mainita, että kysymys oli suuressa valiokunnassa
23854: siitä, pitikö tämän tukkiyhtiölain määräysten koskea yksityisiä hen-
23855: kilöitä, jotka harjoittavat puutavarakauppaa, vaiko, niinkuin minä
23856: tahdoin, yksityisiä henkilöitä, jotka p ä ä a s i a 11 i s en a elinkei-
23857:  nona harjoittavat puutavarakauppaa. Minä tahtoisin tätä sanaa
23858: >>pääasiallisena>> lisättäväksi ja olin pahoillani, kun suuri valiokunta
23859: ei sitä ehdotusta ottanut huomioon, vaan jätti asian niin epä-
23860: selväksi, että pykälä nyt voi koskea ehkä kaikkia yksityisiä hen-
23861:  kilöitä. Minä toivon ja olen vakuutettu siitä, että kun vuokra-
23862:  laki tulee toiseen lukemiseen suuressa valiokunnassa, vuokra-aika
23863:  joka tapauksessa tulee olemaan 50 vuotta, olipa se sitte verojärjes-
23864:  telyllä tai ilman.
23865: 
23866:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä voin, ymmärtääkseni, tois-
23867: taiseksi jotenkin tyytyväisenä konstateerata, että sitä todistelua 50
23868:                                                                  34
23869: 530                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23870: 
23871: vuoden vuokra-ajan hyväksi verojärjestelyineen, joka minulla oli
23872: kunnia esittää, ei ole voitu kumota.
23873:      Sitä yritti ed. Castren muutamilla helppohintaisilla sukkeluuk-
23874: silla, joilla hän voitti vasemmiston hymyn- olkoon se hänelle suotu!
23875:      Sitten yritti ed. Wuolijoki sitä tehdä m. m. esiintuomalla tuon
23876: äänestysehdotuksen suuressa valiokunnassa, josta ed. Käpy äsken
23877: antoi selityksen, joten minun ei enää tarvitse siihen kajota. Toiseksi
23878: hän tahtoi esittää, kuinka minä olin eräässä toisessa kysymyksessä
23879: nim. kysymyksessä siirtymisestä päivätyöverosta rahaverokannalle
23880: muka •>muuttanut kantaani•>. Se kysymys ei kuulu ollenkaan tähän
23881: ja minä toivon, että minulla on vielä tältä paikalta tilaisuus selittää
23882: sekin asia yhtälailla kuin tämä kysymys 50 vuoden vuokra-ajasta.
23883: Lisäksi on ed. Wuolijoki tarttunut erääseen pieneen sivuseikkaan,
23884: jolla ei ole mitään suurempaa merkitystä. Sen johdosta että minä
23885: olin väittänyt, että torppareille on maanarvon nousemisesta suu-
23886: rempi etu kuin suurviljelijöillä, sanoi hän, että suurtorppari ja suur-
23887: maanomistaja ovat samassa asemassa tässä kohden. Meillä nyt
23888: kumminkaan ei ole niin suuria torppareita kovinkaan monta, että
23889: niistä kannattaa puhua, ainoastaan joku harva, joka olisi suurvilje-
23890: lijä siinä merkityksessä, että hän itse ei tee ruumiillista, vaan
23891: ainoastaan henkistä työtä. Suuret torpparit, sellaisia kun ne meillä
23892: ovat, tulevat pääasiassa toimeen omalla ja oman väkensä työllä,
23893:  joskin heillä saattaa olla joku renki. Ja sellainen viljelijä, joka täten
23894: pääasiallisesti tulee toimeen omalla työllään, hän on maanarvon nou-
23895: suun nähden ehdottomasti edullisemmassa asemassa kuin sellainen
23896:  suurviljelijä, joka kokonaan on palkkatyöväen varassa.
23897:      Edelleen ed. Wuolijoki väitteli sitä vastaan, että minä olin todis-
23898:  tanut n. k. wastalauseen torpparin•> tulevan saamaan, jos hän siir-
23899:  tää torpan toiselle, suuremman siirtosumman samoissa oloissa kuin
23900:  •>valiokunnan torpparim, koska wastalauseen torppari>> tulisi mak-
23901:  samaan 360 markkaa veroa, mutta •>valiokunnan torppari>> vähin-
23902:  täin soo mk. Tämän johdosta kysyi ed. Wuolijoki, mitenkä se on
23903:  mahdollista, koska lakipykälä on semmoinen, että siirrettäessä vuok-
23904:  ramies ei saa suurempaa siirtosummaa kuin minkä maanomistaja
23905:  olisi velvollinen hänelle korvauksena maksamaan. Myös ed. Schy-
23906:  bergson valitti sitä, ettei tuo siirtosumma saa koskaan olla suurempi,
23907:  kuin se summa, jonka torppari on oikeutettu saamaan korvaukseksi
23908:  maanomistajalta. Mutta asia on nyt niin, että ensimmäisen vastalau-
23909:  seen torppari voi varmasti saada tämän summan. Ja se riittää. Ei
23910:  hänen tarvitse ruveta torpaHaan •>jobbaamaam, vaan hän voi olla
23911:  varsin tyytyväinen kun hän saa sen, minkä hän on siihen pannut.
23912:  Sitä vastoin minä väitän, että kun valiokunnan torpparin on pakko
23913:  maksaa paljon enemmän veroa vuodessa kuin vastalauseen torppa-
23914:  rin, niin h ä n ei t u 1 e tätä k o r v a u s summaa saamaan,
23915:  jos hän siirtää torpan toiselle. Se on se, joka tässä on kysymyksessä.
23916:                              Maanvuokralaki.                         531
23917: 
23918: 
23919:     Sitte ed. Schybergson laski ruotsiksi niitä samoja vitsejä, joita
23920: ed. Castren aikaisemmin suomeksi jo oli esittänyt, siitä, että minä
23921: ennen olin ollut teoreettikko ja sitten praktikko y. m. s. Ed. Schy-
23922: bergson vaan refereerasi, niinkuin hänellä usein on tapana tehdä,
23923: hieman kevytmielisesti minun esitystäni. Minä osotin, kuinka Eng-
23924: lannissa tuo lyhyen vuokra-ajan teoriia, johon minä olin tutustunut,
23925: historiallisesti oli syntynyt. Sen jälkeen minä osotin, kuinka meillä
23926: käytännön miehet vakuuttivat minua siitä, että tuo teoriia oli väärä.
23927: Se oli v. rgo6. Mutta vasta senjälkeen, nim. tänä vuonna, olen; minä
23928: tutustunut siihen uuteen vuokralakiin Englannissa, joka on asettunut
23929: 35 vuoden vuokra-ajan kannalle. Minä siis osoitin, että Englannissa
23930: on tultu myöhemmin samalle kannalle kuin me täällä. Ed. S:n suk-
23931: keluus oli siis aivan turha, perustuen siihen että hän ei ollut seuran-
23932: nut tarkoin esitystäni. Lopuksi ed. Schybergson arveli, että siinä
23933: laskelmassa, jonka olen tehnyt tilaston pohjalla siitä mitä rahava-
23934: roja tarvittaisiin, jotta maalaisolomme saataisiin täysin tyydyttä-
23935: välle kannalle, olisi ollut muka yksi nolla liikaa. Minä pyydän vielä
23936: kehottaa häntä ja muita, jotka mahdollisesti tätä vastaväitettä pitä-
23937: vät sattuvana, lukemaan sen anomusehdotuksen, jossa olen todista-
23938: nut, että tuollainen summa todella tarvitaan. Myönnän kyllä, että
23939: tuolla sadalla miljoonalla markalla, josta ed. Schybergson puhui,
23940: saadaan >>varsin paljon hyvää aikaan>>, kuten hän sanoi, mutta siihen
23941: nähden, että meillä on r6o,ooo vuokralaista ja 15o,ooo sellaista per-
23942: hettä, joilla ei ole mitään omaa kattoakaan päänsä päällä, vielä
23943: vähemmän mitään viljelystä, tämä sata miljoonaa markkaa on aivan
23944: riittämättömän pieni summa.
23945:      Vielä ed. Schybergson lausui ihastuksensa siihen asutuspolitiik-
23946: kaan, jota Englanti on harjoittanut Irlannissa ja kehotti minua tutus-
23947: tumaan siihen. Kyllä minä sen tunnen. Mutta se on vasta kamari-
23948:  teoriiaa se, kun kuten ed. Schybergson tekee täältä köyhästä Suo-
23949:  mesta, jonka krediitti ulkomailla, varsinkin Englannissa, on niin
23950: perin huono kuin se on, ihailee Englannin asutuspolitiikkaa Irlantiin
23951:  nähden siinä mielessä, että sitä voitaisiin jäljitellä täällä. Ken tätä
23952:  ihailee, hänen tulisi tutustua niihin miljooniin ja miljaardeihin, joita
23953:  Englannin rikas ja vankka valtio on ollut tilaisuudessa siihen käyt-
23954:  tämään. On lapsellinen ajatus se, että me täällä voisimme sanotta-
23955: vassa määrin noudattaa Englannin esimerkkiä.
23956: 
23957:     Ed. Huoponen : Täällä on eräs arvoisa edustaja väittänyt,
23958: että ne, jotka puolustavat lyhimmäksi vuokra-ajaksi 25 vuotta,
23959: eivät tunne maatalousoloja ja maalaisten tarpeita. En rohkene
23960: väittää olevani asiantuntija, mutta sen verran ainakin tiedän,
23961: että Karjalassa ei hyväksytä niin pitkää vuokra-aikaa kuin 50 vuotta.
23962: Pitkää vuokra-aikaa puolustetaan pysyvämpiä viljelystarkoituksia
23963: varten. On kuitenkin eräs seikka, johon on kiinnitetty varsin vähän
23964: 532                    Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
23965: 
23966: 
23967: huomiota. Kuten tunnettua, on maanvuokralain järjestelyn yhtey-
23968: teen kytketty myös mäkitupalaiset. Kukaan ei voine väittää, että
23969: mäkitupalaiset palvelisivat viljelystarkoituksia, niinkuin torpparit
23970: tekevät. Olisi opettavaista kuulla, mitkä ovat ne perusteet, joilla
23971: esimerkiksi mäkitupalaisten vuokra-aikaa 50 vuodeksi voidaan
23972: puolustaa. Kun maanvuokrasta puhutaan, otetaan melkein aina
23973: määrääväksi suurviljelysnäkökohdat. Mutta minun mielestäni ei
23974: lainsäädännön tulisi ottaa huomioon ainoastaan suurviljelystä, vaan
23975: myös pieniviljelys tarpeineen. Niin ei ole laita, jos lyhimmäksi
23976: vuokra-ajaksi määrätään 50 vuotta. Kuten tunnettua on Viipurin
23977: läänissä etupäässä pieniviljelijöitä. Pieniviljelijöillä saattaa olla
23978: torppareita ja myös lapsia. Lapset varttuvat ja tarvitsisivat saada
23979: omaa maata viljelykseen. Tämä ei ole mahdollista, jos lyhimmäksi
23980: vuokra-ajaksi määrätään 50 vuotta. Tämän lisäksi on pieniviljelijän
23981: maalla asumassa mäkitupalaisia, jotka usein suorittavat veron päivä-
23982: töissä. Ottaen huomioon, että pieniviljelijöillä ei ole tilaisuutta palkata
23983: kalliita palvelijoita, on mäkitupalaisten veropäivinä suorittama
23984: vuokra pieniviljelijöille mitä suurimmasta merkityksestä. Pieni-
23985: viljelijöille on siis maanvuokralain säätäminen yhtä suuresta merki-
23986: tyksestä kuin suurviljelijöillekin. Olen pitänyt useita kokouksia
23987: eri kunnissa Karjalassa, joissa kokouksissa on ollut keskusteltavana
23988: vuokra-ajan pisin ja lyhin määrä. Tuhannet maanviljelijät, juuri
23989: pikkuviljelijät, ani harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, olivat
23990: ehdottomasti lyhemmän vuokra-ajan kannattajia. Se väite, että
23991: kaikkialla hyväksyttäisiin 50 vuoden lyhin vuokra-aika, ei siis pidä
23992: paikkaansa ainakaan Karjalassa. Kun pisin vuokra-aika olisi IOO
23993: vuotta ja lyhin 25 vuotta, niin sisältyy tähän aikamäärään myös
23994: 50 vuotta. Tämmöisiin puitteisiin saataisiin näin ollen sisältymään
23995: eri paikkakunnilla vallitsevat olosuhteet. Arvelen, että järkevässä
23996: lainsäädännössä olisi juuri tämä varteen otettava.
23997:     Kysyn sentähden: minkätähden tyrkytetään lyhimmäksi vuokra-
23998: ajaksi 50 vuotta sellaisiinkin maakuntiin, joissa se on kerrassaan
23999: soveltumaton ja joissa sen käytäntöön ottaminen voisi tuottaa
24000: mitä turmiollisimpia seurauksia. Ilmoitan näin ollen vain lyhyesti,
24001: että mitä jyrkimmin vastustan lyhimmäksi vuokra-ajaksi niin
24002: pitkää aikaa kuin 50 vuotta, enkä missään tapauksessa tule kannatta-
24003: maan, että mäkitupa-alueiden vuokra-aika olisi kytkettävä yhteen
24004: torpantilain vuokra-ajan kanssa.
24005: 
24006:     Ed. S u 1 o W u o 1 i joki:     Ed. Huoposelle pyydän saada
24007: huomauttaa, että hän nähtävästi on puhunut asioista, joista hän
24008: ei ole ollenkaan ottanut selvää. Hän sanoo, että häntä huvittaisi
24009: kuulla motiiveja, jotka puhuisivat 50 vuoden vuokra-ajan puolesta
24010: mäkitupalaisille.   Kolmilla valtiopäivillä, joilla minä olen ollut
24011: mukana, on tullut valiokunnanmietintöjä, joiden perusteluissa on
24012:                             Maanvuokralaki.
24013: 
24014: 
24015: mainittu syyt, jotka ovat johtaneet 50 vuoden vuokra-aikaan.
24016: Mutta ed. Huoponen ei ole viitsinyt asiaan edes sen vertaa perehtyä,
24017: että hän olisi lukenut mietintöjen perusteluja. Perusteluissa sanotaan
24018: sivulla 6:
24019:     >>Mäkitupa-alueisiin nähden ei tosin olisi olemassa samanlaisia
24020: maatalouden tarpeisiin perustuvia syitä, jotka puhuvat 50 vuoden
24021: lyhimmän vuokra-ajan puolesta torppien vuokrauksessa. Mutta
24022: katsoen toiselta puolen siihen suureen vahinkoon, minkä vähävarainen
24023: työmies voisi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra-ajan päätyttyä
24024: olisi pakotettu hajottamaan kotinsa ja muuttamaan muualle, toiselta
24025: puolen siihen tosiasiaan, että maanomistajille tällaisista vuokra-
24026: miehistä on hyötyä, kun he niistä voivat saada kiireellisinä aikoina
24027: välttämätöntä aputyöväkeä, ja kun he yleensä eivät voi tuotta-
24028: vammin käyttää tällaisia pieniä alueita, jotka tavallisesti ovat
24029: heidän viljelyksilleen tarpeettomia, usein aivan karujakin, olisi myös
24030: niihin nähden säädettävä 50 vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi~,.
24031: Tämä kai riittää ed. Huoposelle selvitykseksi.
24032:     Ed. Kävyn lausunnon johdosta olen oikeastaan pyytänyt tämän
24033: puheenvuoroni. Hän nimittäin selvitteli, minkätähden suomettare-
24034: lainen ryhmä suuressa valiokunnassa tällä kertaa asettui kannatta-
24035: maan sosialidemokratien ehdotusta kokonaan, jättäen oman
24036: ehdotuksensa kannatusta vaille. Hän selitti mitenkä suuressa valio-
24037: kunnassa hänen ryhmänsä valittavaksi lopulta tuli 50 tai 25 vuotta,
24038: ja silloin he asettuivat kannattamaan sosialidemokratien 50 vuotta.
24039: Mutta maatalousvaliokunnassahan asetettiin aivan sama vaihto-
24040: ehto suomettarelaisten eteen. Siellä ilmotettiin samoin kuin suuressa
24041: valiokunnassakin, että jos sosialidemokratien kanta 50 vuoden
24042: vuokra-ajasta hylätään, niin seurauksena tulee olemaan, että sosiali-
24043: demokratit tulevat äänestämään 25 vuoden vuokra-aikaa, koska
24044: he pitävät sitä torppareille edullisempana kuin suomettarelaisten
24045: veronkorotusta.     Tämä ilmotettiin suomettarelaisille maatalous-
24046: valiokunnassa, mutta siitä huolimatta he toivat siellä esiin tuon
24047: oman ehdotuksensa ja äänestivät sen puolesta, aivan tahallaan
24048: siten aiheuttaen valiokunnan mietintöön 25 vuoden vuokra-ajan,
24049: vaikka he saivat valita vuokra-aikojen välillä. Mutta useinhan on
24050: totuttu tämän puolueen taholta näkemään sellaista taktikan muutta-
24051: mista lyhyen ajan kuluessa. Nytkään ei kulunut kuin muutamia
24052: päiviä, kun suomettarelainen puolue jo teki valintansa toisella
24053: tavalla. Tästä on johduttu ajattelemaan, että tällä taktillisista
24054: kokemuksistaan kuuluisalla puolueella mahtoi tällä kertaa olla
24055: jotain muuta mielessä kuin sosialidemokratien ehdotuksen laiksi
24056: ajaminen. Ja minun mielestäni se kävikin ilmi jotakuinkin selvästi
24057: ed. Kävyn lausunnosta, kun hän viittaili siihen, mitenkä tosiaankin
24058: nuorsuomalaisella ryhmällä olisi aihetta äänestää tuota heidän
24059: kantaansa, 50 vuoden vuokra-aikaa veronkorotuksineen. Hän sanoi
24060: 534                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24061: 
24062: 
24063: että heillä olisi syytä siihen. Minusta tuntui hänen esiintymisensä
24064: juriidista kieltä käyttääkseni, jonkinlaiselta kiristämiseltä. Edus-
24065: kunnassa hän ilmottaa, että jos te ette kannata meidän ehdotustam-
24066: me ja luovu omastanne, niin kostoksi me äänestämme sosialidemo-
24067: kratista ehdotusta, mutta emme tuo omaa ehdotustamme esille.
24068: Tämmöinen menettely entisen hovioikeudenasessorin Kävyn puolelta,
24069: koska hän on juristi, on oudoksuttavaa, sillä tämä on selvästi parla-
24070: menttarista kiristystä. Mutta mitä tulee sosialidemokratien menette-
24071: lyyn maatalousvaliokunnassa, kun he etukäteen ilmoittavat menet-
24072: televänsä määrätyllä tavalla, jos ei heidän ehdotuksensa mene lävitse,
24073: niin heillä oli siihen velvoituksensa, sillä sosialidemokratinen
24074: eduskuntaryhmä oli päättänyt kaikilla äänillä kahta vastaan, että
24075: jos tämmöinen ehdotus tulee esiin, on sosialidemokratien kannatettava
24076: 25 vuoden vuokra-aikaa: samaten kaikki torpparikokoukset, joita
24077: maassa on tämän vuokra-aikakysymyksen johdosta pidetty. Minulla
24078: on tässä sievonen joukko torpparikokousten pöytäkirjoja, joita on
24079: lähetetty Torpparien keskustoimikunnalle. Niitä on, niikuin edusta-
24080: jat näkevat, satoja, ja jollei uskota, että torpparit, meidän valitsi-
24081: jamme, ovat veivoittaneet meitä äänestämään 25 vuoden vuokra-aikaa,
24082: niin voin huvittaa eduskuntaa lukemalla s-6 tuntia torppariko-
24083: kousten päätöksiä ja ponsia.
24084:     Mitä tulee siihen äänestykseen suuressa valiokunnassa, jota ed.
24085: Käpy kosketteli, niin tulee ottaa huomioon, että silloin kun oli
24086: vastakkain ensimäisessä äänestyksessä tuo suomettarelaisten kanta,
24087: jota on sanottu maaorjuuskannaksi, ja ed. Castrenin kanta, niin sil-
24088: loin haettiin vastaäänestysehdotusta ja edellinen tuli kumotuksi aivan
24089: ensimmäisessä äänestyksessä. Mutta senjälkeen, kun oli ratkai-
24090: sevasta äänestyksestä kysymys, niin kaksi kertaa suomettarelainen
24091: puolue äänesti 50 vuoden vuokra-aikaa vastaan ja yhtyi rakkaan
24092: ystävänsä ed. Castrenin tekemään ehdotukseen korvauksesta,
24093: joka tosin ei ollut erittäin odottamatonta. He kenties ihastuivat
24094: ed. Castrenin lausunnosta, jossa hän ilmotti tulevansa äänestämään
24095: mieluummin suomettarelaisten ehdotusta kuin että hän näkisi
24096: sosialidemokratien kannan tulevan eduskunnan päätökseksi. Ken-
24097: ties se oli vain jokin vastapalvelus näinä koalitsioniaikoina.
24098:     Ed. Gebhard teki täällä sangen pitkät laskelmat siitä, minkälai-
24099: seen asemaan samanlaiset torpat samoissa oloissa joutuvat, jos ne
24100: tulevat vuokrattaviksi valiokunnan ehdotuksen mukaan tai ed.
24101: Gebhardin oman ehdotuksen mukaan. Tuossa pitkässä teoreettisessa
24102: laskelmassa, joka veisi liian paljon aikaa, jos menisi sen yhsityiskoh-
24103: tiin, luulen jo huomauttaneeni muutamia virheitä, mutta suureksi
24104: ihmeekseni, vaikka ed. Gebhardilla oli puheenvuoro senjälkeen, ei
24105: hän maininnut mitään niistä, vaan lausui ylimalkaan, miten ei ole
24106: kyetty niitä kumoamaan. Minä huomautin, että ed. Gebhard ei ensin-
24107: kään ottanut lukuun metsänhinnan nousua, joka aiheuttaa myös
24108:                            Maanvuokralaki.                        535
24109: 
24110: 
24111: veronkorotuksen ja joka voi olla kaksi kertaa korkeampi kuin
24112: maaveron korotus. Se yksin riittää järkyttämään hänen laskunsa.
24113: Moni muu asia voidaan vielä ottaa lukuun. Mutta otaksutaan nyt
24114: spesialitapaus, jossa vuokrataan kolme samanlaista torppaa eri
24115: ehdotusten mukaan. Ensimmäinen torppa vuokrataan sosialidemo-
24116: kratien ehdotuksen mukaan. Ei tarvita pitkiä puheita selvitykseksi
24117: ed. Gebhardille miten se on edullisempi torpparille kuin suomettare-
24118: lainen, sillä se lienee jokaiselle itsestään selvää. Tämä torppa, joka
24119: vuokrataan sosialidemokratien ehdotuksen mukaan, saa 50 vuotta
24120: pitää sitä vuokramaksua, jonka vuokralautakunta on kohtuulliseksi
24121: harkinnut, eikä ainoastaan harkinnut, vaan minkä se on myös
24122: alentanut siitä, minkä maanomistaja on alkujaan määrännyt. Sillä
24123: jos katsotaan sosialidemokratien ehdotuksen 6 §:ää, niin sen mukaan
24124: vuokralautakunnalla on oikeus alentaa vuokramaksua ilman että
24125: maanomistaja saa peräytyä tekemästään sopimuksesta.
24126:     Mutta vuokrataan tämä torppa suomettarelaisten ehdotuksen
24127: mukaan. Vuokramaksu on ehkä ollut 6oo markkaa. Otaksutaan
24128: että maanarvonnousu on 25 vuoden perästä, kuten suomettare-
24129: lainen valiokuntajäsen lausui, ainoastaan 50 prosenttia. Siitä on
24130: seurauksena, että 25 vuoden perästä vuokramaksu kohoaa ensiksi
24131: tuon määrätyn 50 prosenttia ja tulee siis goo markkaan, Ja tämän
24132: lisäksi tulee vielä se epämääräinen summa, minkä se kohoaa metsän-
24133: tuotteiden hinnan nousun takia. Nyt on torppari siinä ollut par-
24134: haimmat ikävuotensa. Hän on alkanut tulla vanhanpuoleiseksi
24135: ja hänellä on 6oo markan vero, kuten otaksuttiin. Nyt hänelle lisä-
24136: tään veroa 300 markkaa ynnä tuo epämääräinen summa. Mitä
24137: torppari nyt tulee tekemään tällaisessa tapauksessa? Jos hän lähtee
24138: pois, hän ei saa pienintäkään korvausta, jos hän jää siihen, tulee
24139: vuokramaksu goo mk ynnä tuo epämääräinen summa. Torppari
24140: on kahden tulen välissä ja valiokunnan mietinnössä edellytetään
24141: semmoinenkin tapaus, että vuokramies tulee semmoiseen asemaan,
24142: että katsoo parhaaksi siinä tapauksessa lähteä pois, vaikka ei saa
24143: penniäkään korvausta. Jos edelleen seurataan saman vuokratilan
24144: kehitystä, mikä suomettarelaisten ehdotuksen mukaan on vuokralle
24145: annettu, niin vuokramaksu nousee <joo markkaan 25 vuoden perästä,
24146: ja jos edellytetään maanarvon taas kohonneen yhtä paljon, niin se
24147: nousee taas puolet goo markasta eli 1350 markkaan. No sitten jos
24148: torpparin parannukset tekevät esim. 1,000 markkaa, niin ainoastaan
24149: pari vuotta saa torppari asua entisellä verollaan ja sitte se kohoaa
24150: 1,350 markkaan. Eikä ainoastaan siihen, vaan veroa korotettakoon
24151: ei yksin sen mukaan, mikäli maan ansioton arvonnousu kohoaa,
24152: vaan myöskin minkä parannukset aiheuttavat. Siihen tulee lisäksi
24153: vielä niiden parannusten aiheuttama veronkorotus, minkä vuokra-
24154: lautakunta määrää. Ja taas kun kuluu, - jos otaksutaan, että
24155: torpparin korvaus olisi suuri, että kestäisi esim. 10-15 vuotta,
24156: 536                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24157: 
24158: 
24159: ennenkuin se olisi tullut tällä tavalla veronalennuksella loppuun
24160: suoritetuksi - esim. 15 vuotta, niin 10 vuoden perästä on taas
24161: niskassa veronkorotus. Sillä 7 § sovellutetaan sopimukseen joka 50
24162: vuoden kuluttua, ja aina 25 vuoden kuluttua tulee maan arvon-
24163: nousun aiheuttama veronkorotus. Tulisi siis kaikkiaan 75 vuoden
24164: kuluessa 4 veronkorotusta vuokramiehelle tämän suomettarelaisten
24165: ehdotuksen mukaan.            Valiokunnan ehdotuksen sosialidemokra-
24166: tit pitivät parempana suomettarelaisten kantaa ja vieläkin pitävät
24167: parempana, koska heitä siihen velvottaa ei yksistään teoria vaan
24168: käytäntökin (sillä joka on tilaisuudessa katselemaan näitä pöytä-
24169: kirjoja, huomaa että niissä on paljon enemmän käytännön kuin
24170: teorian miehiä takanaan, sen huomaa käsialasta jo, kädet, jotka ovat
24171: kirjoittaneet näitä liuskoja, ovat tottuneet pitelemään enemmän
24172: kirvestä ja kuokkaa kuin kynää). Jos otaksutaan siis valiokunnan
24173: mietinnön mukainen 25 vuoden vuokra-aika, niin 25 vuoden päästä,
24174: kun vuokra-aika loppuu, on isännän valittavana, maksaako hän kor-
24175: vauksen käteisellä rahalla kouraan tai uudistaako hän kontrahdin
24176: uudelleen entisillä ehdoilla 25 vuodeksi. Jos torppari on esim. raivan-
24177: nut uudistorpan johonkin korpeen kuten Suomettaressa tässä joku
24178: päivä takaperin edellytettiin, niin nousee verrattain suureen sum-
24179: maan tuo korvaus, jonka torppari on oikeutettu saamaan. Jos
24180: torppari joutuu torpastaan pois, on hänellä korvaus kourassaan,
24181: ei hän ole siinä merkityksessä turvaton tekemään uutta sopimusta
24182: kuin nykyiset torpparit, joilla ei ole mitään kourassaan, vaan jotka
24183: tekevät sopimuksen, agitatsionikieltä käyttääkseni, nälän pakosta.
24184: Ja torppari, joka joutuu 25 vuoden perästä torpasta pois, käteistä
24185: rahaa taskussaan, ei ole niin turvaton, kuin sitä koetetaan tältä
24186: keskustan puolelta agitatsionitarkotuksessa nyt huutaa.             Vaan
24187: hän on paljoa turvatumpi kuin ne, jotka aivan köyhinä miehinä
24188: kontrahtia tekevät, sillä se antaa jonkinlaista selkärankaa, kun on
24189:  miehellä taskussa käteistä rahaa. Ja samoin on koko torppariluokka,
24190: jos edellytetään koko torppariluokan tekevän yhteen aikaan sopi-
24191: muksen, silloin varakkaampi, koska niillä edellytetään olevan kor-
24192: vauksena suoritetut rahat taskussaan, jos on sanottu ylös ja maksettu
24193: rahat. Mutta asian laita on kuitenkin niin, että maanomistajat ovat
24194: suuresti riippuvaisia kapitalistisista konjunktuureista. Eivät ne voi
24195: koska tahansa pistää pöytään suureHaista rahasummaa, useita
24196: tuhansia markkoja, kun jo on vaikeata ottaa useita satojakin mark-
24197: koja, varsinkin jos on heikompi talo ja useita torppareita. Siinä tapauk-
24198: sessa olisi suurempi syy olettaa, että torpparille ei maksettaisi kor-
24199: vausta, vaan kontrahti uudistettaisiin edelleen 25 vuodeksi entisillä
24200:  ehdoilla. Se olisi silloin 50 vuoden vuokra-aika ilman veronkorotusta,
24201: ensin 25 vuotta ja sitten 25 vuotta samoilla ehdoilla, Jos nyt suometta-
24202: relaiseen ehdotukseen sisältyisi torpparille irtisanomisoikeus, jos
24203: torppari saisi sanoutua irti 25 vuoden kuluttua, niin silloin se olisi
24204:                              Maanvuokralaki.                         537
24205: 
24206: 
24207: likipitäen yhtä hyvä kuin perustuslaillisten ehdotus. Mutta nyt kun
24208: ei ole irtisanomisoikeutta, niin teorian kuin praktikankin miehet,
24209: torpparit ja heidän etujensa ajajat, katsovat olevansa pakotetut
24210: äänestämään suomettarelaisten vuokra-aikaa vastaan ja perustus-
24211: laillisten vuokra-ajan puolesta.
24212:      Jos me katselemme muuten sitä ed. Gebhardin niin kehumaa
24213: turpeesen-sitomissysteemiä, niin sitä suurempia epäilyksiä tulee
24214: niitä ehdotuksia vastaan, mitä tehdään torppariasiassa keskustan
24215: taholta. Sillä kyllä sitä huudettiin ennen vaaleja torppariasiassa
24216: ja tuli tosiaankin käsitys, jopa sosialidemokrateillekin, että suo-
24217: mettarelaisilla olisi jonkunlainen merkillisen jyrkkä torpparilaki-
24218: ehdotus. Mutta kun sitte ruvettiin tarkastamaan lähemmin sisältöä,
24219: mikä oli noihin muotoihin puettu, 50 vuoden vuokra-aikaan, sovinto-
24220: tuomiostuimiin ja muihin semmoisiin, niin on kohta kohdalta voitu
24221: panna merkille, että se torpparilaki, jota täällä nämä kaikkein ruti-
24222: vanhoillisimmat oikeiston jäsenet ajavat, on torppareiden etua
24223:  lähempänä kuin se laki, jota keskusta ajaa. Sitä on oltu tilai-
24224:  suudessa näkemään maatalousvaliokunnassa, samoin myöskin
24225:  suuressa valiokunnassa. On usein oltu pakotetut nimenomaan
24226:  huomauttamaan kohta kohdalta että katsokaa tätä asiaa, tätä
24227:  asiaa ja tätä asiaa, joka osassa saisi keskusta ja oikeisto vaihtaa
24228:  paikkaa.     Lieneekö tämä seikka johtunut siitä, että keskustan
24229:  miehiä taas on päässyt hallitukseen, joten se on joutunut oppo-
24230:  sitsionipuolueesta hallituspuolueeksi, tai johtuuko se muista syistä,
24231:  mutta niin asianlaita kuitenkin on. Jos katsotaan sitä torpparilaki-
24232:  mietintöä, mikä on edessämme, niin siinä heti 2 §:ssä tulee jo esille
24233:  vuokra-aika, joka torpparien itsensä ja heidän edustajiensa mie-
24234:  lestä on ollut edullisempi kuin keskustan. Sitte 3 §:stä, joka
24235:  koskee päivätöissä suoritettavaa vuokramaksua, on täytynyt
24236:  konstateerata, että siinä oikeiston ehdotus on ollut torppareille
24237:  edullisempi kuin keskustan ehdotus. Kun katsoo 6 §:ää, niin
24238:  kaikki maatalousvaliokunnan jäsenet muistavat, millä merkillisellä,
24239:  suoraan sanoen vihalla suomettarelaisten puolelta kohdeltiin sitä
24240:  ehdotusta, mikä nyt on maatalousvaliokunnan mietinnön 6 §:ssä,
24241:  jossa estetään pikkutorpparien nylkeminen suhteellisesti korkeam-
24242:  pien vuokramaksujen kautta. Todella viaton on tämä lakiehdo-
24243:  tuksen 6 §, jossa sanotaan että »Vuokraehtoja tutkiessaan tulee
24244:  vuokralautakunnan pitää silmällä, ettei pienten vuokraesineitten
24245:  vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilai-
24246:  nen maa-arvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista suurem-
24247:  mista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suhteellisesti kor-
24248:  keampi». Nyt tätäkin äärettömän varovaista ja kainoa määräystä suo-
24249:  mettarelaisten taholta fanaattisesti vastustettiin valiokunnassa, ja sa-
24250:  moin tapahtui myöskin suuressa valiokunnassa. Siellä samalla tavalla
24251:  nostettiin aika sota 6 §vastaan ja, ellenväärin muista, jokainen suo-
24252: 538                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24253: 
24254: 
24255: mettarelainen jäsen äänesti tätä pykälää vastaan. Ainakin osa oikeis-
24256: toa äänesti sen puolesta, niin suuri osa, että se voitiin pysyttää laissa.
24257:     Samalla tavoin jos käydään eteenpäin lakia pykälä pykälältä, niin
24258: huomaamme, että oikeisto on ollut enemmän radikaali, torppari-
24259: ystävällinen kuin keskusta.
24260:     I7 §:ssä tahtoivat suomettarelaiset panna torpan rakennus-
24261: velvollisuuden torpparille epäedullisemmaksi, mutta oikeisto pysyi
24262: hallituksen esityksen torpparille edullisemmalla kannalla. - Ig §:ssä
24263: puhutaan päivätyön pituudesta. Oikeisto oli valmis rajoittamaan
24264: maatyössä päivätyön pituutta, mutta suomettarelaiset ovat tais-
24265: telleet kynsin hampain tätä ehdotusta vastaan, ja ovat vastalau-
24266: seessa esiintyneet kieroilla motiiveilla, ovat sanoneet, ettei missään
24267: maassa Euroopassa ole lyhintä työpäivää maanviljelyksessä, vaikka
24268: asianlaita ei ole sillä tavalla. Vanhoillisten ehdotuksiensa tueksi
24269: he esittävät sellaisia motiiveja, jotka eivät edes pidä paikkaansa. -
24270: 20 §:n suhteen he tahtoivat päivätyön Suorittamistavan torpparille
24271: epäedulliseksi, mutta oikeisto edullisemmaksi. - ZI §:n suhteen
24272: tahtoivat he pidentää sitä aikaa, minkä kuluttua torppari saisi,
24273: kun hän on asiasta ilmoittanut, asettua rahanmaksukannalle. Siinä
24274: taas oikesto, jota te olette maalanneet jos jonkinlaisilla väreillä,
24275: oli torppariystävällisempi kuin te. Minä voisin jatkaa tätä luetteloa,
24276: mutta kenties jo alkupykälät riittävät todistamaan, että se puolue,
24277: joka on ottanut ikäänkuin patentin torppariasian ajamisessa, joka
24278: aina puhuu, että he ensin ovat keksineet sen ja sen asian, se puolue
24279: on eduskunnan vanhoillisin puolue. Ja minä luulen tässä todista-
24280: neeni väitteeni, niin ettei se ole mikään semmoinen fraasi, joita
24281: keskustan taholta tuodaan esiin. Mutta kun ajatellaan, mikä
24282: aiheutti ne radikaaliselta näyttävät muodot suomettarelaisten
24283: torpparilaissa, niin me muistamme, että se oli tuo äkkiä puhjennut
24284: työväenliike. Ja samalla muistuu mieleen, että venäläinen valtio-
24285: mies, pääministeri Stolypin on lausunut erään kerran että Suomen
24286: torpparilaki tulee toivottavasti heikentämään sosialidemokratian
24287: vaikutusta. Sietää vain huomauttaa, että tässäkin asiassa näyttää
24288: olevan keskustalla ja Venäjän pääministerillä kanta, joka jotakuinkin
24289: likeltä sivuaa toinen toistansa, kuten muistamme heillä Behrendtsin
24290: lausunnon mukaan olevan myös kysymyksessä Suomen ja Venäjän
24291: suhteista. Suomettarelaisten torpparilain radikalinen muoto, 50
24292: vuoden vuokra-aika, syntyi sosialidemokratian pelosta ja pakosta,
24293: ja siihen kai se radikalisuus loppuikin. Sitte alkoi perääntyminen:
24294: muodot säilytettiin, mutta sisällys vietiin pois.
24295: 
24296:    Ed. K a 11 i o: Tässä hyödyttömässä keskustelussa on ed. Gebhard
24297: heittänyt palavan kekäleen eduskunnan toisten jäsenten eteen, ja
24298: keskustelu on jo näyttänyt, että tällä kekäleellä koetetaan mustata
24299: häntä itseään. Tällainen keskustelu on ehdottomasti agitationi-
24300:                             Maanvuokralaki.                       539
24301: 
24302: 
24303: tarkoituksessa tehty, sillä tällä kertaa ei vielä tästä kysymyksestä
24304: päätöstä tehdä.
24305:     Täällä puhutaan laajasti 25 vuoden vuokra-ailma vastaan, vaikka
24306: tiedämme kaikki, että suuri valiokunta on 41 äänellä I4 vastaan
24307: päättänyt 50 vuoden vuokra-ajan, ja ellei keskusta vain väisty tästä
24308: päätöksestä, niin se saadaan toivottavasti silloin myös laiksi. Täällä
24309: -on torpparien etuja sanonut kaikki puolustavansa, mutta jos ne
24310: muutokset, jotka jo suuri valiokunta on ehdottanut, tulevat laiksi,
24311: niin luulen minä, että tästä maanvuokralaista tulee ainakin heidän
24312: kannaltaan katsoen, kaikkein paras. Toivon että tämä hyödytön
24313: keskustelu, jossa suuren valiokunnan jäsenet ovat enimmän puheen-
24314: vuoroja käyttäneet, taukoisi, sillä me saamme tämän kaiken kuulla
24315: vielä toisen, ehkä kolmannenkin kerran ennenkuin laki lopullisesti
24316: hyväksytään
24317: 
24318:     Ed. Käpy: Minä pyysin puheenvuoroa sano~kseni ed. Wuoli-
24319: joelle, että minä en ainakaan ole maatalousvaliokunnassa kuullut
24320: hänen ehdotustaan- tai niinkuin hän itse sitäkutsuu kiristysyritys-
24321: tään - , että nim. sosialistit olisivat uhanneet äänestää 25 vuoden
24322: vuokra-ajan puolesta, ellei heidän ehdotuksensa mene läpi. On
24323: mahdollista, että ed. Wuolijoki on antanut tuollaisen lausunnon,
24324: mutta minä en ainakaan ole sitä kuullut ja se johtunee siitä,että
24325: hän ajottain puhuu tavattoman epäselvästi, niin ettei paraimmalla-
24326: kaan tahdolla ymmärrä, mitä hän tarkoittaa. Tämä hänen viimeinen
24327: lausuntonsa esim. oli sitä laatua, että ihmettelen pikakirjoittajia,
24328: niillä tavalla he ovat toimeen tulleet. - Olin kuitenkin kuulevinani
24329: hänen m. m. sanoneen, että meidän ehdotuksemme mukaan 75 vuo-
24330: den kuluessa torppari tulee neljän verokorotuksen alaiseksi. Sehän
24331: olisi mainio ehdotus, jos se pidentäisi torpparin ikää noin paljon,
24332: sillä torppari tulisi siten nähtävästi ainakin 100 vuoden vanhaksi,
24333: kun hän 75 vuoden kuluessa tulisi neljän verokorotuksen alaiseksi.
24334:     Lopussa ed. Wuolijoki vetosi Venäjän pääministerin lausuntoon,
24335: että hyvä torpparilaki heikentää sosialidemokraattien valtaa. Asian
24336: laita tietysti onkin niin. Minä voin siinä kohden vedota ed. Wuo-
24337: lijoen lausuntoon. Hän on kerran itse lausunut samaa ja tältä kan-
24338: nalta on ymmärrettävä, minkä takia täällä muutamilla tahoilla oso-
24339: tetaan niin suurta hermostumista sen johdosta, että saadaan 50 vuo-
24340: den vuokra-aika sittenkin läpi. (Ed. Wuolijoki: Mutta ei veronkoro-
24341: tuksella).
24342: 
24343:     Ed. C a s t r e n: Se ryhmä, johon minulla on kunnia kuulua,
24344: on seisonut alusta pitäen 25-VUoden lyhimmän vuokra-ajan kannalla
24345: ja seisoo yhä edelleenkin samalla kannalla. Se ei ole koskaan kat-
24346: sonut arvonsa mukaiseksi siitä taikka tästä taktillisesta syystä jät-
24347: tää kannattamasta tätä ohjelmaa. Se ei ole koskaan katsonut ar-
24348: 540                  Istunto 18 p. syyskuuta 1908.
24349: 
24350: 
24351: vonsa mukaiseksi vapaaehtoisesti satunnaisen voiton takia jättää
24352: oma ohjelmansa syrjään ja yhtyä muiden ohjelmaan. Vuokralakia
24353: valtiopäivillä käsiteltäessä on se aina asettanut sen ohjelmaan otetun
24354: viidenkolmatta vuoden lyhimmän vuokra-ajan äänestyksen alaiseksi.
24355: Minkä tähden pitää nuorsuomalainen ryhmä 25-vuoden lyhintä
24356: vuokra-aikaa riittävänä? Sen takia ettei se tahdo ummistaa sil-
24357: miänsä tosiasioille. Nykyään voimassa olevassa vuokralaissa vuo-
24358: delta 1902, joka astui voimaan tammikuun 1 p:nä 1904, on yleensä
24359: säädetty lyhimmäksi vuokra-ajaksi yksi vuosi. Ainoastaan kolmessa
24360: poikkeustapauksessa on säädetty lyhimmäksi vuokra-ajaksi 10 vuotta
24361: Eikö olisi jo suuri edistysaskel vuokramiehen aseman turvaami-
24362: seksi, jos nykyään voimassa olevan lain kannalta, yhden vuoden
24363: lyhimmän vuokra-ajan kannalta astuttaisiin 25-VUoden lyhimpään
24364: vuokra-aikaan. Se ei olisi vähäinen, vaan melkeinpä rohkea askel.
24365: Mutta mitkä tulisivat seuraukset jos mentäisiin vieläkin pitemmälle
24366: säätämällä lyhimmäksi vuokra-ajaksi viisikymmentä vuotta? Minun
24367: käsittääkseni mitä haitallisimmat ei ainoastaan vuokranantajille
24368: vaan vuokramiehille itselleen. Älköön unohdettako että maatalous-
24369: valiokunnan esillä oleva lakiehdotus suuressa määrässä muissakin
24370: kohdin supistaa maanomistajan sopimusvapautta. Se asettuu kor-
24371: vaukseen nähden aivan toiselle kannalle kuin nykyään voimassa
24372: oleva laki. Se suo vuokramiehelle lyhentämättä korvauksen kaikista
24373: niistä kustannuksista, jonka vuokramies on parannuksiin pannut,
24374: laskettuina sen korotetun arvon mukaan, mihin ne olisivat nousseet
24375: vuokrasuhteen lakatessa. Verrattakoon 1902 maanvuokralain kan-
24376: taa mikäli koskee vuokraoikeuden menettämistä maatalousvalio-
24377: kunnan lakiehdotuksen kantaan! 1902 vuoden maanvuokralaki
24378: myöntää maanomistajalle oikeuden häätöihin lukuisissa tapauk-
24379: sissa. Esilläoleva lakiehdotus rajoittaa ne ainoastaan muutamaan
24380: harvaan tapaukseen. Otettakoon lukuun, että puheenalaisen laki-
24381: ehdotuksen mukaan vuokralautakunta tulisi ennen tuntematto-
24382: mattomalla tavalla supistamaan maanomistajan sopimusvapautta.
24383: Jos kaiken tämän lisäksi vielä säädettäisiin so-vuoden lyhin vuokra-
24384: aika, tulee siitä olemaan yhtenä seurauksena se, ettei maanomis-
24385: tajat vanhojen vuokrasopimusten umpeen kuluttua ryhdy teke-
24386: mään minkäänlaisia uusia sopimuksia ei torpparin eikä mäkitupa-
24387: alueitten vuokrauksesta. Siitä tulee vielä olemaan se seuraus, että
24388: maanomistajat sanovat irti vuokramiehensä kuten jo he viiden-
24389: kymmenen vuoden lyhimmän vuokra-ajan pelosta ovat suurissa
24390: osissa meidän maatamme tehneet siten päästäkseen vuokrasopi-
24391: muksista pois. Ja otettakoon vielä sekin seikka lukuun, että maan-
24392: omistaja, jos häneltä kuinka pyydettäisiin uuden vuokrasopimuk-
24393: sen tekemistä taikka sellaisen vanhan uudistamista, joka ennen
24394: uuden vuokralain voimaan astumista lakkaa, korkeintaan suos-
24395: tuisi siihen että entinen vuokramies saa suullisen kahden kesken
24396:                              Maanvuokralaki.                        541
24397: 
24398: 
24399: tehdyn tai kirjallisen välipuheen nojalla, jota viimemainittua ei esi-
24400: tetä vuokralautakunnan vahvistettavaksi, pitää vuokra-aluetta hal-
24401: lussaan. Sopimus olisi täten laiton ja vuokraus kestäisi ainoastaan
24402: niin kauvan kuin maanomistaja sallisi vuokramiehen pitää vuokra-
24403: esinettä hallussaan. Viidenkymmenen vuoden lyhin vuokra-aika
24404: ei senranksiltaan ole mikään leikin asia. Lainsäätäjän täytyy
24405: lyhimpään vuokra-aikaan nähden asettua käytännöllisyyden poh-
24406: jalle ja katsoa tosiasioita silmiin sellaisina, kuin ne ovat. Säätä-
24407: mällä lyhimmäksi vuokra-ajaksi 50 vuotta ei hyödytetä vuokra-
24408: miehiä, ei torppareita eikä mäkitupalaisia, jos tuhansia niistä sen
24409: johdosta joutuu mierontielle. Viidenkymmenen vuoden lyhin vuokra-
24410: aika ei ole hyödyksi tilattomalle maalaisväestölle, jos maanomista-
24411: jat sen johdosta eivät solmi uusia vuokrasopimuksia ei torppien
24412: eikä mäkitupa-alueitten vuokrausta varten.          Ei sillä paranneta
24413: vuokramiehen asemata, jos maanomistaja päästäkseen viidenkym-
24414: menen vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta tekee kahden kesken vaan
24415: suullisen sopimuksen vuokramiehen kanssa tai kirjallisen, jota ei
24416: lainkaan esitetä vuokralautakunnalle, joten vuokramies jäisi yksis-
24417: tään maanomistajain mielivallasta riippuvaksi
24418:      Jos säädetään liian jyrkkiä, liian ankaroita lakeja, eikä oteta
24419: lukuun maassa todellisesti vallitsevia oloja, tulee siitä aina olemaan
24420: seurauksena lain kiertäminen heikomman sopimuspuolen vahin-
24421: goksi. Kun 25 vuoden lyhin vuokra-aika on 25 kertaa pitempi kuin
24422: nykyään voimassa olevan lain yleisesti säätämä, olisi sitä katsottava
24423: riittäväksi. Ne, jotka seisovat 25 vuoden lyhimmän vuokra-ajan
24424: kannalla, eivät tahdo ottaa vastataksensa kaikista niistä vaurioista,
24425: jotka seuraisivat 50 vuoden lyhimmän vuokra-ajan säätämisestä.
24426: Ottakoot sen edesvastauksen hartioilleen ne, jotka voivat siitä
24427: vastata. Tulkoon vaan 50 vuoden lyhin vuokra-aika verojärjeste-
24428: lyn kanssa taikka ilman sitä eduskunnan päätökseksi, mutta moit-
24429: teet siitä johtuvista seurauksista eivät ainakaan tule kohdistumaan
24430: niihin, jotka ovat seisoneet 25 vuoden lyhimmän vuokra-ajan kan-
24431: nalla. (Ed. Tainio: Moitteet tulevat kohtaamaan viljelyspakon
24432: vastustajia!).
24433:      Ed. Käpy on puolustanut sitä suomettarelaisten suureen valio-
24434: kuntaan kuuluvien jäsenten menettelyä, etteivät he asettaneet omaa
24435: ehdotustaan vuokrakauden kuluessa tapahtuvasta veromaksun jär-
24436:  jestelystä, ehdotusta, joka sisältyi heidän valiokunnan mietintöön
24437: liitettyyn ja allekirjoittamaan vastalauseeseensa sillä, että se oli
24438: järjellistä. Jos se on järjellistä menettelyä, että puolue katsoo ydin-
24439:  kohtaa omassa ohjelmassaan, jolla on pidetty mitä suurinta melua
24440:  vaaliaikana, sen arvoiseksi, että se lakkaa sitä kannattamasta, eikä
24441:  edes aseta sitä äänestyksenalaiseksi, jos tällaista menettelyä sano-
24442:  taan järjelliseksi, niin sanottakoon vaan. Arvokasta ei se missään
24443:  tapauks5Sa ole.
24444: 542                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24445: 
24446: 
24447:      Ed. Käpy on vihdoin ilmoittanut täällä, millä kannalla nykyi-
24448: sessä hallituksessa olevat vanhaan suomalaiseen puolueeseen kuu-
24449: luvat jäsenet tulevat olemaan eduskunnan hyväksymään vuokra-
24450: lakiehdotukseen nähden, silloin kun heidän lausuntoansa siitä vaa-
24451: ditaan. En tahdo epäillä etteikö ed. Käpy, joka täten näyttää sei-
24452: sovaosa toisella jalalla hallituksessa, tunne puheenalaisten Senaatin
24453: jäsenten kantaa, ei hänen tekemänsä ilmoitus kuitenkaan sisällä
24454: vastausta minun kysymykseeni. Minun kysymykseni koskee sitä,
24455: millä kannalla kokoomushallituksen arvoisat vanhaan suomalaiseen
24456: puolueeseen kuuluvat jäsenet tällä hetkellä ovat lyhimpään vuokra-
24457: aikaan nähden. Onko tuntematonta, että edellisen hallituksen jäse-
24458: nillä on tärkeissä asioissa ollut tapana esiintyä eduskunnassa ja suu-
24459: ressa valiokunnassa puoltamassa arm. esitystä sekä asiallisesti että
24460: muodollisesti. Niin on tapahtunut vuokralakia käsiteltäessä vuoden
24461: 1907 ja vuoden 1908 ensimmäisillä valtiopäivillä. Onko nykyisen hal-
24462: lituksen asema sellainen, ettei sillä ole mitään yhteistä kantaa vuokra-
24463: asiassa? Vai saammeko nähdä sen ylösrakentavan näytelmän, että
24464: suuressa valiokunnassa esiintyy kenties senaattori Nyberg puhuen
24465:  25 vuoden lyhimmän vuokra-ajan puolesta ja senaattori Paasikivi
24466: tai senaattori Danielson-Kaimari puhuen 50 vuoden lyhimmän vuok-
24467:  ra-ajan puolesta? Jos nykyinen hallitus ei ilmoita kantaansa maan-
24468:  vuokra-asiassa, jos hallituksen jäsenet eivät esiinny ei suuressa valio-
24469:  kunnassa eikä eduskunnassa selittäen mitä mielipidettä hallitus tässä
24470:  maalle niin tärkeässä kysymyksessä on, niin se tietää joko sitä ettei
24471:  nykyisellä hallituksella ole asiassa mitään kantaa ollenkaan tai sitä,
24472:  että vuokra-asiassakin eripuraisuutta vallitsee nykyisessä hallituk-
24473:  sessa, joka tekee yhteisen esiintymisen mahdottomaksi. Jos tämä
24474:  on asian laita, niin osottaa se selvästi, ettei välttämättömämpiä
24475:  edellytyksiä kokoomushallituksen aikaansaamiseen nähden ole ollut
24476:  olemassa. Sillä kokoomushallituksen muodostaminen edellyttää sen,
24477:  että ne eri puolueryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka astuvat hallituk-
24478: seen, ovat keskenänsä sopineet ainakin tärkeimpien kysymysten läpi-
24479:  ajamisesta yhteisellä perustuksella, jota ne eduskuntaryhmät kan-
24480:  nattavat, joitten keskuudesta hallituksen jäsenet ovat otetut. Jos
24481:  tällaista sopimusta ei ole ollut olemassa, ei nykyinen hallitus ole
24482:  mikään kokoomushallitus, siltä puuttuu pystyssä pysymisen edelly-
24483:  tykset, se on elävänä kuollut.
24484:      Vihdoin minun täytyy oikaista erästä ed. Kävyn väitettä. Ed.
24485:  Käpy on lausunut, että ed. Ståhlberg, Ahmavaara ja minä olisimme
24486:  suuressa valiokunnassa •>suuressa määrässä•> ruvenneet •>kehumaan>>
24487:  suomettarelaisten vuokramaksujärjestelyä. Tuo väite ei ole ollen-
24488:  kaan tosiasiain kanssa yhtäpitävä. Yksikään meistä ei ole kehunut
24489:  suomettarelaisten vuokramaksujärjestelyä, vielä vähemmän olemme
24490:  me ryhtyneet sitä suuressa määrässä kehumaan. Me olemme vaan
24491:  ilmoittaneet, että, jos meitä, vaikka me seisomme 25 vuoden lyhim-
24492:                             Maanvuokralaki.                          543
24493: 
24494: män vuokra-ajan kannalla, asetetaan siihen asemaan, että meidän
24495: lopullisessa äänestyksessä on valittava 50 vuoden lyhimmän vuokra-
24496: ajan välillä ilman veronjärjestelyä ja 50 vuoden vuokra-ajan välillä
24497: verojärjestelyineen, me kentiesi näkisimme itsemme toistaiseksi
24498: pakotetuksi, niin vastenmielistä kuin se meille olisikin, äänestämään
24499: viimemainittua ehdotusta. Mutta älköön suomettarelaiset luulo-
24500: telko itseään että he konsanaan tässä eduskunnassa saavat hyväk-
24501: sytyksi sellaista vuokrasopimuksen uudistamispykälää, joka on ole-
24502: massa heidän mietintöön liittämässä vastalauseessaan.
24503:     Minulla olisi ollut paljonkin sanottavaa ed. Gebhardin sekä edel-
24504: lisen että viime lausunnon johdosta. En kuitenkaan tahdo tässä
24505: lähetekeskustelussa kuluttaa eduskunnan aikaa, koska eduskunta,
24506: asian palattua suuresta valiokunnasta, tulee tilaisuuteen uudestaan
24507: käsittelemään tätä asiata Ja silloin kuulemaan ja an·ostelemaan
24508: syyt puolin ja toisin.
24509: 
24510:     Ed. K a a r n e : Jotteivät olisi puolestaan tuhlanneet eduskunnan
24511: kallista aikaa sen kansanryhmän edustajat,. johon kuulun, luopui-
24512: vat jättämästä omaa, jo valmiiksi laadittua eduskuntaesitystään
24513: asiassa, kun alote ennätettiin ottaa toiselta taholta. Luulimme myös-
24514: kin, että kansan syvien rivien vaatimukset olisivat löytäneet edes
24515: jotain vastakaikua porvaripuolueihin kuuluvissa maatalousvalio-
24516: kunnan jäsenissä.      Kun asian palattua valiokunnasta näemme,
24517: ettei näin ole tapahtunut, ei meillä ole muuta keinoa kuin yhtyä
24518: pääasiassa kannattamaan mietintöön liitettyä toista vastalausetta.
24519:     Maanviljelys on ennen muuta sellainen elinkeino, joka vaatii
24520: jatkuvasti turvattua asemaa. Tästä seuraa, että maanvuokraajan
24521: vuokraoikeuden pysyväisyydellä ja pituudella on mitä suurin mer-
24522: kitys. Koko yhteiskunnallekin on maanviljelyksen vakavasta ase-
24523: masta runsasta hyötyä. Maanvuokraajain taholta on aina pyritty
24524: mahdollisimman pitkän vuokra-ajan saavuttamiseen.               Myöskin
24525: on otettava huomioon, että torpat useimmissa tapauksissa ovat
24526: uudesta tehtävät, joten siis jo niiden maanviljelyskuntoon saatta-
24527: minen yksistään viepi aikaa kymmeniä vuosia. Näin ollen täytyy
24528: pitää välttämättömänä, että lyhin vuokra-aika säädetään 50 vuo-
24529: deksi ilman minkäänlaista verojärjestelyä. Jos vuokra-aika lyhem-
24530: mäksi säädettäisiin, seuraisi siitä jotenkin luonnollisesti, että niissä-
24531: kin seuduissa, missä jo ovat pidemmät vuokra-ajat yleisessä
24532: käytännössä, tulisi vuokra-aika lyhenemään, ja näin ollen laki
24533: veisi kehitystä taaksepäin. Jos vuokraaja, jonka useimmiten täytyy
24534: maahan panna kaikki omaisuutensa ja työvoimansa, tahtoo saada
24535: viljelyksensä voimaperäiseksi ja kukoistavaksi, ei hän voi sitä tehdä,
24536: jos vuokra-aika olisi 25 vuotta.
24537:     Pidemmälläkin määräaikaisella vuokraoikeudella on kuitenkin
24538: aina haittansa. Näitä haittoja kykenee poistamaan, ainakin suu-
24539: 544                  Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24540: 
24541: 
24542: ressa maarassa, vasta perinnöllinen vuokraoikeus. Se poistaa yli-
24543: päätään kaikki viljelysoikeudelle vahingolliset vuokranvaihteet,
24544: paitsi jos vuokraaja itse tahtoo luovuttaa vuokraoikeutensa toiselle
24545: henkilölle. Pysyväinen vuokraoikeus olisi siis kaikkein suotavinta.
24546: Silloin voisivat myös perilliset yhä jatkaa, jos he tahtovat, vanhem-
24547: painsa ja esivanhempainsa toimille arvoa panna, työntekoa samoilla
24548: viljelyksillä, ja silloin hoidettaisiin maata heti alusta alkaen sillä
24549: kiintymyksellä ja ahkeruudella, jota ilman ei voimaperäistä, yhteis-
24550: kuntaa todella hyödyttävää maanviljelystä saada syntymään.
24551: Perinnöllista vuokra-aikaa onkin suuressa valiokunnassa ehdotettu,
24552: mutta siellä se ei kuitenkaan saanut ensinkään kannatusta, niin
24553: että se ei tullut äänestyksen alaiseksikaan.
24554:     Mitä erityisesti tulee mäkitupalaisiin, niin on huomattava, että
24555: näiden vuokra-alueet enimmäkseen muodostavat maanviljelys-
24556: työväen asuntojen tontteja pienine perunamaineen ja puutarhoineen.
24557: Näiden asukkaille, vähävaraiselle työkansalle, tulisi luonnollisesti
24558: suuret vahingot, jos he joutuisivat täältä muuttamaan. Heidän
24559: asuntonsa tontit ovat .usein aivan karua maata, johon ainoastaan
24560: perin ahkeralla ja raskaalla työllä on voitu vähän peltoa ja puutarhaa
24561: muokata. Olisihan aivan ihmisyyttä loukkaavaa, ellei näille jos
24562: mahdollista perinnöllisen tai ainakin 50 vuoden lyhimmän vuokra-
24563: ajan kautta turvattaisi asunto-oikeutta.
24564:     Vaikkei toinen vastalause minua täydellisesti tyydytäkään, niin
24565: lähenee sen ehdottamaan suuntaan käyvä maanvuokralaki kuitenkin
24566: jonkun verran edustamani ryhmän mielipidettä asiassa. Ehdottaisin,
24567: että eduskunta pääasiassa asettuisi kannattamaan toista vastalau-
24568: setta.
24569: 
24570:     Ed. Ahma vaara: Kamaria näyttää jo kaduttavan, että tämä
24571: asia silloin, kuin maatalousvaliokunnan mietintö lähetettiin suureen
24572: valiokuntaan, jäi evästämättä, ja nyt kai tänä iltana on koetettu
24573: sitä korjata. Mutta minä en kuitenkaan ole tässä pitkässä, lähes 4
24574: tuntia kestäneessä keskustelussa huomannut tuodun esiin sellaista,
24575: jota ei olisi jo kaikkia sanottu monta kertaa tätä ennen. Ed. Geb-
24576: hardin ärsyttävä ja kiihkeä lausunto on pääasiassa aivan samaa,
24577: minkä hän on jo kaksilla edellisillä valtiopäivillä täällä esittänyt,
24578: ja lisäksi hän on tästä samasta asiasta monta kertaa sanomaleh-
24579: dissä kirjoittanut.     Minusta hän näin ollen olisi voinut jättää
24580: tuon lausuntonsa siksi, kunnes asia palaa suuresta valiokunnasta,
24581: jolloin on aika ruveta asiaa seikkaperäisesti arvostelemaan. Nämä
24582: puheet täällä nyt ovat turhaan heitettyjä, ja minusta on vähän
24583: sopimatonta, että suuren valiokunnan keskeneräistä työtä ruvetaan
24584: täällä arvostelemaan ja selittämään, miten se on kulloinkin äänes-
24585: tänyt ja niin poispäin. Tämä ei minun mielestäni ole oikein parla-
24586:  mentaarista. Ryhdyttäköön arvosteluihin sitten, kuin suuri valio-
24587:                              Maanvuokralaki.                             545
24588: 
24589: kunta on antanut asiasta mietintönsä, silloin on siihen aika. En
24590: tahdo käydä itse asiaan, koska minusta tehdään torppareille parempi
24591: palvelus siten, että me jo lopetamme tämän turhan keskustelun
24592: ja annamme asian mennä valiokuntaan. (Jaa!).
24593: 
24594:     Ed. K a i r a m o : En minäkään tahdo pitkittää tätä keskus-
24595: telua, mutta pyydän kuitenkin saada oikaista erään väärän sitaatin,
24596: jonka ed. Wuolijoki ties kuinka monennen kerran on esiintuonut
24597: mielipiteittensä tueksi. Hän nimittäin väitti, että minä olisin suuressa
24598: valiokunnassa viime syksynä luopunut 50 vuoden lyhimmästä
24599: vuokra-ajasta. Näin ei ole tapahtunut, vaan todellisuudessa olen
24600: minä, niinkuin pikakirjoittajain muistiinpanot myös osoittavat,
24601: ainoastaan pannut vastalauseeni suuren valiokunnan silloista pää-
24602: töstä vastaan. Sen minä tein siitä syystä, että mielestäni oikeiston
24603: noudattama menettelytapa ratkaisevassa äänestyksessä oli kiero
24604: ja siis omansa sotkemaan ja häiritsemään asian käsittelyä. Huomioon
24605: ottaen vallalla olevat mielipiteet sekä omassa että muissa eduskunta-
24606: ryhmissä, tulin siihen käsitykseen, että tämä menettelytapa pani
24607: itse asian vaaranalaiseksi. Sen minä silloin lausuin julki, mutta minä
24608: en suinkaan silti luopunut 50 vuoden vuokra-ajasta.
24609:     Herra. Castrenille minä pyydän lyhyesti huomauttaa siitä, että
24610: hän arvatenkin, niinkuin kaikki muutkin, tietää, että nykyinen
24611: hallitus ei ole valmistanut nykyistä arm. esitystä.
24612:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i : Minä sain sille mielipiteelle, että ed.
24613: Kairamo olisi tämän lausuntonsa kautta ilmaissut luopuvansa 50
24614: vuoden vuokra-ajasta, tukea siitä, että hänen jälkeensä käytti puhe-
24615: vuoroa ed. Paasikivi, joka sanoi yhtyvänsä ed. Kairamoon, ja lisäsi,
24616: että hänenkin mielestään vuokra-ajan kohtalo tämän äänestyksen
24617: kautta on ratkaistu. Ed. Paasikivi näytti siis pikakirjoituspöytä-
24618: kirjasta päättäen käsittäneen ed. Kairamon lausunnon aivan samoin
24619: kuin minäkin; ed. Paloheimo oli käyttänyt puhevuoroa juuri ennen
24620: ed. Kairamoa, ja hänen viimeiset sanansa olivat: •>minä puo-
24621: lestani en tule äänestämään 50 vuoden vuokra-aikaa.>>
24622:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
24623:     Toiset mietinnössä olevat asetusehdotukset, nimittäin
24624:     b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
24625: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §,sellaisena kuin se on joulukuun
24626: 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa;
24627:     c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä joulu-
24628: kuuta 1895 annetun Ulosottolain pykäliä; ja
24629:     d) Ehdotus asetukseksi - - - -annetun, torpan, lampuoti-
24630: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovel-
24631: tamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin
24632:                                                                     35
24633: 546                      Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24634: 
24635: 
24636:     eivät aiheuta mitään keskustelua, minkä vuoksi asetusehdotusten
24637: ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään
24638: V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti S u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
24639: 
24640:                     2)   Kunnallislainsäädännön uudistus.
24641:                                     (I K.)
24642: 
24643:     Esitetään kunnallisvaliokunnan mietintö n:o I ja otetaan siitä
24644: e n s i m m a 1 s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
24645:     a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
24646:       Keskustelu:
24647:     Ed. L a i n e : Kun tässä lakiehdotuksessa on muutamia pykäliä,
24648: jotka minua. eivät tyydytä, eikä niistä ole vastalauseitakaan ole-
24649: massa, joten näyttää siltä, kuin ne eivät olisi valiokunnassa joutu-
24650: neet erjkoisel). huomion alaisiksi, niin rohkenen suuren valiokunnan
24651: harkittavaksi esittää käsitykseni niistä.
24652:     Ensiksikin määrätään 24 §:ssä yhtä korkea sakko valtuuskunnan
24653: varapuheenjohtajalle kuin puheenjohtajalle.       Arvelen että tässä
24654: etupäässä tarkoitetaan semmoista tapausta, jolloin valtuuskunnan
24655: puheenjohtaja on ollut estetty saapumasta kokoukseen ja on anta-
24656: nut tästä tiedon varapuheenjohtajalle, ja jollei hän tässä tapauksessa
24657: saavu kokoukseen, niin hän olisi silloin velvollinen maksamaan
24658: tuon puolta korkeamman sakon kuin valtuuskunnan muut jäsenet.
24659: Tämmöisessä tapauksessa pidän tätä säännöstä aivan paikallaan.
24660: Mutta asettaa hänet yleisesti toisellaiseen asemaan kuin valtuus-
24661: kunnan jäsenet, se ei minusta ole oikein kohtuuden mukaista.
24662:     27 §:ssä säädetään, että pöytäkirjan valtuuston kokouksessa
24663: kirjoittaa puheenjohtaja tai hänen johdollaan valtuuston sitä varten
24664: valitsema henkilö. Minä pahoin pelkään, että tämä voi antaa aihetta
24665: riitoihin siitä, kummalla tässä on etuoikeus, puheenjohtajallako
24666: itsellään on oikeus pöytäkirjan kirjoittamiseen, tai onko valtuus-
24667: tolla oikeus määrätä vastoin puheenjohtajan tahtoa pöytäkirjan
24668: kirjoittaja? Minä soisin, että tämä kohta selvennettäisiin jotensakin
24669: siihen suuntaan kuin nykyiset säädökset ovat kuntakokouksen
24670: puheenjohtajasta.
24671:     Saman pykälän kolmannessa kohdassa säädetään, se nimittäin
24672: koskee pöytäkirjan tarkastusta, että jolleivat tarkastajat voi sitä
24673: hyväksyä, on se lykättävä valtuuston kokoukseen uudestaan. Voi
24674: sattua niin, että yhdessä valtuuston kokouksessa käsitellään hyvin
24675: lukuisa joukko asioita, ja jos nyt ainoastaan yhdestä kohdasta pöytä-
24676: kirjan tarkastajat sattuisivat väittämään, etteivät he voi sitä
24677: hyväksyä, niin minusta olisi . suuri vahinko, että kaikki asiat
24678: lykättäisiin silloin uuteen valtuuskunnan kokoukseen tämän yhden
24679:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 547
24680: 
24681: kohdan tähden. Minä soisin, että tämä kohta tulisi selvennetyksi
24682: siihen tapaan, että ainoastaan riidanalainen kohta tulisi valtuus-
24683: kunnan tarkastettavaksi eikä muu osa pöytäkirjaa.               Mietinnön
24684: sanamuodon mukaan joutuu koko pöytäkirjan hyväksyminen val-
24685: tuuston ratkaistavaksi, eikä mikään siinä mainittu asia voi päästä
24686: lailliseen voimaansa, ennenkuin on uudestaan käynyt valtuus-
24687: kunnassa.
24688:      Saman pykälän viimeinen kohta ei myöskään minua tyydytä,
24689: siinä kun säädetään, että pöytäkirja pitää julki luettaman määrättynä
24690: aikana sen jälkeen kun se on tarkastuksessa käynyt. Siis se joutuu
24691: tavallaan kolmannen käsittelyn alaiseksi. Tämä mielestäni vitkas-
24692: tuttaa asiain käsittelyä hyvin paljon. Kaupungissa saattaa tämä
24693: tapa olla hyvinkin käytännöllinen, mutta maaseudulla se on minusta
24694: jotenkin epäkäytännöllinen. Luulen että hyvin vähän menee ihmisiä
24695: kuuntelemaan pöytäkirjan julkilukemista. Mieluummin soisin, ja
24696: luulisin, että se maaseutuun nähden olisi paljon käytännöllisempääkin,
24697: jos valtuuston puheenjohtaja määrättäisiin kirjoittamaan ote
24698: pöytäkirjasta ja naulaamaan se kunnan talon seinälle. Saatetaan
24699: väittää, että se tulee liian laaja, joten ei saada otteita seinälle mahtu-
24700: maan, mutta kyllä sitä aina voidaan saada tarpeeksi suuri tila vaik-
24701: kapa otetta tulisi kolme neljä arkkia kokouksesta. Olisi kuntalaisille
24702: paljon edullisempaa voida pistäytyä kunnanhuoneella milloin
24703: tahansa tarkastamaan mitä valtuusto on päättänyt, eikä tarvita
24704: varoa sitä määrättyä tuntia, milloin pöytäkirja julki luetaan. Kirkon-
24705: kyläläisiä valiokunnan ehdotus kyllä voinee tulla tyydyttämään,
24706: mutta ei kunnan laitapuolella asujia ollenkaan. Toivon, että suuri
24707: valiokunta ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä tehdä muu-
24708: toksia siihen suuntaan kuin edellä olen esittänyt.
24709:      28 §:ssä säädetään, että jos kunnan valtuuskunnan päätös kos-
24710: kee jotakin kunnan yksityistä jäsentä, on se todistettavasti annettava
24711: hänelle tiedoksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä
24712: osotus, miten päätökseen muutosta haetaan, sekä lisäksi vielä,
24713: että tämän otteen antajan pitää merkitä otteeseen nimensä ja
24714: antopäivä. Luulen, että tämä tulee kaupungissa hyvin käytännölli-
24715: seksi, kun voidaan lähettää esim., vahtimestari viemään tuommoista
24716: otetta kokouksen päätöksestä asianomaiselle. Mutta kun ajattelen
24717: semmoisia kuntakokouksia maalla, joissa saattaa tulla paljon vaaleja
24718: kysymykseen, niin kyllä tämä säädös käypi hyvin haitalliseksi.
24719: Arvelen että valiokunta ei ole ollenkaan ajatellut, että tämä tulisi
24720: koskemaan tuommoisia kunnan luottamustoimiin valittavien vaa-
24721: leja, vaan että sillä tarkoitetaan jotakin muuta, joka tärkeärumin
24722: koskee yksityistä kuin nämä vaalit, mutta säädös tulee koske-
24723:  maan vaalejakin tämmöisessä muodossa kuin lakiehdotuksessa tässä
24724: on. Esim. syyskuun kuntakokouksessa on kotikunnassani joskus
24725:  valittu satakin luottamusmiestä, kun on asetettu taksoituslautakunta,
24726: 548                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24727: 
24728: valittu jäsenet kansakoulujohtokuntiin j. n. e. Tästä pitäisi nyt
24729: mietinnön säädösten mukaan valtuuskunnan esimiehen, tai voinee
24730: hän lähettää jonkun lähetinkin, kiertää ympäri kuntaa antamassa
24731: otteita valituille henkilöille ja ne vielä todistettavasti heille antaa.
24732: Minun mielestäni riittäisi tämmöisessä tapauksessa, jos ilmoitus asiasta
24733: lähetetään postitietä, eikä sitä tarvitsisi niin todistettavasti antaa.
24734: Valitusaika olisi luettava siitä ajasta kuin pöytäkirja on tarkastettu.
24735: Eihän 30 §:n mukaan tarvitse esim. kunnallislautakunnalle lähettää
24736: tiedonautoa näin virallisella tavalla, niille kun ehdotetaan lähetettä-
24737: väksi vain ilmoitus.
24738:     Sitte 72 §:n suhteen, jossa puhutaan taksoituslautakunnasta,
24739: ja samoin tutkijalautakuntaa koskevan 77 §:n suhteen, olisi suotava,
24740: että niihin tulisi selvennys siitä, miten taksoitus ja tutkijalauta-
24741: kuntain puheenjohtajat valitaan. Sitä ei kyllä nykyisessäkään
24742: kunnallisasetuksessa ole, mutta siitä on sattunut semmoisia häiriöitä,
24743: että kun kuntakokous ei ole muistanut valita henkilöä, joka olisi
24744: kutsunut taksoituslautakunnan kokoukseen, ei ole kukaan sitä voinut
24745: tehdä.
24746:     Pelkään myöskin, että 82 § tulee epäkäytännölliseksi maaseu-
24747: tuihin nähden, siinä kun määrätään, että veroliput olisivat levitettä-
24748: vät ennen ylöskantaa sopiviin paikkoihin siellä täällä kunnassa,
24749: luultavasti sillä tarkoituksella, että asianomaiset saavat niitä itsel-
24750: leen selville. Se perustuu luultavasti siihen, että kruununvero-
24751: kuitit myös levitetään siten ennen ylöskantoa. Mutta tähän nyt on
24752: toinen syynsä, sillä kruununrahojen ylöskantokirja ei ole nähtävänä
24753: ennakolta asianomaisille, niinkuin nämä kunnan rahojen ylöskanto-
24754: kirjat tulevat olemaan. - Edellä huomautetusta säädöksestä voi
24755: johtua se, että kuitti voi hukkua ja tästä taasen voipi johtua rette-
24756: löitä. Kuitin ottaja rupee väittämään, ettei hän ole ottanutkaan
24757: kuittia ja ylöskannassa pitää sitten ruveta uusia kuitteja kirjoitta-
24758: maan.
24759:     Olisi myöskin muistutettava 6 §:stä. Siitä tosin on vastalause
24760: olemassa, mutta kun sen alla on ainoastaan kaksi nimeä, on syytä
24761: siitä huomauttaa. Mielestäni olisi maaseudulla käytännöllisempää
24762: jos tulisi hyväksytyksi kuudes vastalause, jossa puolustetaan,
24763: sitä että valtausmiehet valittaisiin kaikki yhtäaikaa ja kahdeksi
24764: vuodeksi sekä että niiden luku olisi pienempi kuin mietinnössä
24765: esitetään.
24766: 
24767:     Ed. T u r k i a: Kun valtiolliset äänioikeusolot saatiin uudis-
24768: tettua tässä maassa ja kun se neljäsäätyinen luokkalaitos muuttui
24769: tällaiseksi yksikamariksi ja varallisuuteen, manttaaliin, sukuun ja
24770: erääseen ammattiin perustuva äänioikeus muuttui yleiseksi ääni-
24771: oikeudeksi, silloin on luonnollista, että kunnallisetkin äänioikeusolot
24772: korjataan aivan lähimmässä tulevaisuudessa.
24773:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                  549
24774: 
24775: 
24776:     Ovathan kunnalliset olot siksi kurjat, että etenkään kansan syvien
24777: kerrosten keskuudessa ei tällaiseen asiaan tarvitse montakaan sanaa
24778: tuhlata. Epäkohdat kunnallisissa oloissa ovat siksi silmiinpistävät,
24779: että kansan syvien kerrosten keskuudessa ei ole muuta kuin yksi
24780: mieli siitä ja se mieli on se, että kunnalliset olot ovat saatavat ensi
24781: tilassa perinpohjaisesti uudistetuiksi. Tästä tietysti tullaan yläluokan
24782: edustajien taholta sanomaan, että kunnalliset olot eivät sentään ole
24783: niin kurjat kuin sosialistit koettavat niitä selittää. Ne yläluokan
24784: edustajat, jotka tuollaisen väitteen tekevät, olisivat mielestäni vel-
24785: voitetut osoittamaan, missä sivistysmaassa löytyy niin kurjat kun-
24786: nalliset äänioikeus- ja verotusolot kuin Suomessa, ja missä sivistys-
24787: maassa löytyy niin barbaarisella kehitysasteella oleva yläluokka,
24788: joka kehtaisi puoltaa sellaisia äänioikeus- ja verotusoloja kuin, mitkä
24789: meillä ovat nykyään kunnallisissa oloissa voimassa.
24790:     Vastustaako sitten meidän yläluokka uudistusta kunnalisella
24791: alalla? Onko se vastahakoinen tämän uudistuksen toimeenpanossa?
24792:  Kunnallisvaliokunnassa esitettiin yläluokkamme taholta vastustavia
24793: mielipiteitä, siellä esitettiin niitä aivan rehellisesti. Tässä mietinnössä
24794: on vastalause, jossa ehdotetaan, että mietintö eduskunnan puolelta
24795: ei antaisi aihetta minkäänmoisiin toimenpiteisiin. Osa yläluokas-
24796: tamme näyttelee, että se tahtoisi uudistuksia tällä alalla, mutta ei
24797: liene mitään syvällisempää halua, sitä osottanee erittäinkin ne ylis-
24798: tysveisut, joita vastalauseisiin on liitetty ja joissa kehutaan, että
24799: kunnallisasiain hoito tähän saakka on ollut tyydyttävällä kannalla
24800: maassamme. Sellaisen vastalauseen ovat liittäneet nuorsuomalaiset
24801: ja ruotsalaiset säestävät sitä sen ajatuksen perusteella, että koska
24802: kunnalliset asiat ovat hoidetut tyydyttävästi, niin voidaanhan niitä
24803: hoitaa yhä edelleenkin samalla tavalla kuin nykyään, voidaanhan
24804: uudistukset toistaiseksi panna paperikoppaan.
24805:      Nuorsuomalaisten vastalauseessa sivulla 190 sanotaan tästä tyy-
24806: tymättömyydestä nykyisiin kunnallisasetuksiin, että se ei johdu siitä,
24807: että kunnan asioita olisi ylipäänsä huonosti hoidettu, vaan on tyy-
24808: tymättömyyteen syynä se, että varallisuudelle on myönnetty liian
24809: suuri vaikutusvalta, mikä tekee vähävaraiset välinpitämättömiksi
24810: kunnan asioihin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin katsoen. Siis
24811: nuorsuomalaisten mielestä kunnan asioita on tähän saakka yleensä
24812: hoidettu hyvin. Vähävaraiset ovat tuohon hyvään hoitoon tulleet
24813: niin tyytyväisiksi, että he ovat oikein vaipurreet välinpitämättö-
24814: myyden uneen. Ja tuollaista välinpitämättömyyttä poistaakseen
24815: tämän ajatuksen mukaan ovat nyt herrat nuorsuomalaiset ja ruot-
24816: salaiset ryhtyneet suuriin uudistuspuuhiin. Ei edes muka kansan
24817: vähävaraisissa joukoissa ole tyytymättömyyttä kunnallisasioiden
24818: hoitoon nähden. Minkä verran tällaisissa väitteissä on perää, on
24819: jokaiselle kunnallisia oloja tuntevalle jotenkin selvää. Tuo väite on
24820: peräti lapsellinen. Tällaisella väitteellä nuorsuomalaiset todistavat,
24821: 550                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24822: 
24823: 
24824: että kaikki ne ruikutukset, kaikki ne kirjoitukset, joita nuorsuoma-
24825: laisissa lehdissä on ollut viikinkivallan väärinkäytöstä, siitä, mitenkä
24826: muutamissa kaupungeissa ruotsalainen ylimmistö sortaa suomen-
24827: kieltä, mitenkä siellä sorretaan suomalaista kansallisuutta, tällä
24828: väitteellä kumoovat nuorsuomalaiset tällaiset kirjoitukset perättö-
24829: miksi. Saa nähdä, näinkö suomettarelainen ryhmä täällä yhtyy
24830: samaan ylistysvirteen.
24831:      Helppo olisi osoittaa, kuinka kunnallisasioiden hoito, puhumat-
24832: takaan kaupunkikunnista, maalaiskunnissakin on huonolla kannalla.
24833: Kuinka suuressa määrin voitaisiin kunnallishoitoa parantaa, ellei
24834: kunnallisasioihin nähden ohjakset olisi olleet ainoastaan yläluokan
24835: käsissä! Mutta tällainen todistelu kai on tarpeeton. Jokainen käsit-
24836: tää, että kuntien asioita ei ole mallikelpoisesti eikä edes tyydyttä-
24837: västi hoidettu. Sentähden että niitä on hoidettu niin peräti kurjasti,
24838: sentähden että kansan syvät rivit ovat lähteneet vaatimaan oleviin
24839: oloihin korjausta, tuo vaatimus on pannut myöskin nuorsuomalaiset
24840: ja suomettarelaiset ryhtymään jonkunmoisiin puuhiin.
24841:      Mikä sitte on potvarispuolueiden kanta tähän uudistukseen näh-
24842: den?      Nuorsuomalaiset sanovat vaaliohjelmassaan tästä asiasta:
24843: >>Kunnallinen äänioikeus on säädettävä yhtäläiseksi jokaiselle täysi-
24844: ikäiselle, Suomen kansalaisoikeutta nauttivalle ja kunnallisia veroja
24845: suorittavalle kunnan jäsenelle>>. Täytyy sanoa, että mikäli tämä kos-
24846: kee verovelvollisuutta, siinä nuorsuomalaiset ovat pysyneet ohjel-
24847: mansa kannalla, - kuinka oikeutettu tuo kanta on, se on kokonaan
24848: eri asia. Nuorsuomalaisten ajatuksen mukaan saa äänioikeuden
24849: kunnan valtuuston vaalissa ne maalaiskunnan jäsenet, joiden vuosi-
24850: tulot nousevat 300 markkaan; kaikki sen pienempiä vuosituloja naut-
24851: tivat jäävät ilman tällaista inhimillistä oikeutta. Mistä sitte joh-
24852: tuu, että tuhannet työläiset, jotka kaikki tekevät hyödyllistä työtä,
24853: ovat pakotetut elämään niin kurjan pienellä palkalla, alle 300 mar-
24854: kan vuosi tuloilla, ja että nuorsuomalaiset pääsevät niitä rankaise-
24855:  maan sentähden, että niiden vuositulot ovat niin pienet? Ja mistä
24856:  johtuu se, että toiset, jotka eivät tee yhtään päivää hyödyllistä
24857: työtä esim. koroillaeläjät, että ne ovat voineet nauttia kymmenen-
24858: tuhannen markan vuosituloja ja suorittaneet veronsa reilusti? Tämä
24859:  sietäisi hiukan tarkastusta.
24860:      Kun kysytään, mistä koroillaeläjä saa varansa, heti vastataan
24861: siihen, että hän voi yksinkertaisesti nostaa ne korkoina pankista.
24862: Hän voi pääomalle saada pankista 4-5 prosenttia korkoa. Mutta
24863:  mistä pankki saa nuo korot? Pankki lainaa tehdasosakeyhtiöille, joka
24864: suorittaa pankille 7-8 prosenttia korkoa. Pankki saa välitykses-
24865:  tään noin 3 prosenttia. Mutta mistä saa tehdasosakeyhtiö pankille
24866:  suorittamansa korot? Tehdasosakeyhtiöllä saattaa olla tuhatta työ-
24867: läistä työssä. Näiden työn tuloksista se otetaan, työläiset maksavat
24868:  nämä korot. Näiden työn tuloksista otetaan myöskin toimitusjohtajan
24869:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.               551
24870: 
24871: 
24872:   palkka, -mies, joka tehtaassa itse tuotantoon nähden on usein jon-
24873:   kunmoisena leluna - hänelle maksetaan r6-r8 tuhatta markkaa
24874:   vuodessa. Tehd. .sakeyhtiö laskee myös työläisten työntuloksista
24875:   maksut koneiden kulumiseen, tehtaan korjaukseen ja laajennuk-
24876:   seen. Ja lopuksi tehdasosakeyhtiö jakaa ehkä 30- 40- so- prosenttia
24877:   osakkeen omistajain kesken puhdasta voittoa. Kaikki tämä tulee
24878: · työläisten työntuloksista. Mutta tähänkään ei vielä lopu riistäjäin
24879:   kiskominen. Tehdasosakeyhtiö myö jälleenmyyjille ja kiskoo niiltä
24880:   ehkä 20-30 prosenttia. Jälleenmyöjä tekee samoin ja tavara siirtyy
24881:   moneen kertaan ja kaikki menot menevät työntekijäin työntulok-
24882:   sista pois. Kun työntekijöillä on noin hirveä määrä elätettävänä ja
24883:   kun kaikki tahtovat elää herroiksi ja nauttia kymmenien tuhansien
24884:   markkojen vuosituloja, niin lopuksi työläisille ei jää, vaikkapa ovat
24885:   tehneet ehkä tuhannenkin markan arvosta hyödyllistä työtä, muuta
24886:   kuin hiukan vaille 300 markkaa vuodessa. Ja nyt nuorsuomalaiset eh-
24887:   dottavat että tuollaiset työntekijät, joiden kustannuksella elää monet
24888:   kymmenet, ehkäpä sadatkin herrat oikein herroiksi, joiden ansait-
24889:   semista varoista he suorittavat veronsa, että tällaiset työntekijät
24890:   olisivat rangaistavat sillä tavoin, että ne heitettäisiin ilman ääni-
24891:   oikeutta yksistään senvuoksi, että niiden työntuloksia riistetään
24892:   liian paljon. Suomettarelaiset ovat myös samaa mieltä nuorsuoma-
24893:   laisten kanssa siinä, että tuollainen vääryys pitää tehtämän työn-
24894:   tekijöille lisävaltuusmiesten vaaliin nähden. Tuollainen kanta on
24895:   minusta ja meidän puolueestamme peräti kurja; se osoittaa mitä
24896:   pohjattominta kiittämättömyyttä, mitä suurinta tunnottomuutta
24897:   niitä kohtaan, jotka elättävät yläluokan ja sen edustajat.
24898:       Suomettarelaiset ovat tässä kunnanvaltuusmiesten vaalissa va-
24899:   paammalla kannalla, ne myöntävät äänioikeuden ihmisyyden pe-
24900:   mstuksella, mutta niinkuin jo mainitsin, lisävaltuusmiesten vaa-
24901:   lissa ne sen kieltävät, ne kieltävät sen vähätuloisilta. Suomettare-
24902:   laiset ovat siis tässä asiassa kaksinaamaisia, ne kieltävät köyhiltä
24903:    äänioikeuden, mutta myös myöntävät sen. Heidän puoluepelinsä
24904:   on tässä jotenkin samanlaista kuin esim. ed. Danielson-Kalmarin siinä
24905:    kuuluisassa kieltolakipuheessaan. Kukaan ei voi syyttää, etteivätkö
24906:   suomettarelaiset myöntäisi köyhille äänioikeutta, mutta kukaan ei
24907:   myöskään voi väittää, etteivät he myös kiellä; siis kiellä ja myönnä.
24908:   Suomettarelaiset perustelevat tätä myöntämistään sillä, että vähä-
24909:   varaisetkin kunnan jäsenet saattavat olla perehtyneitä kunnanasiain
24910:   hoitoon, ne voivat olla jotensakin järkeviä käsittämään asioita, aivan
24911:   niinkuin varakkaatkin. Sitäpaitsi myöntävät he, että kunnanasioi-
24912:    den hoito koskee vähävaraisia jotenkin suuressa määrässä, jopa
24913:   suorastaan niiden henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin, mutta
24914:   suomettarelaisilla on sellainen käsitys, että nuo vähävaraiset eivät
24915:    vähätuloisina ole oppineet säästämään. Tuota heidän käsityksensä
24916:    mukaan säästäväisyyden jaloa taitoa oppivat ainoastaan ne, jotka
24917: 552                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
24918: 
24919: 
24920: ovat oppineet tuhlaamaan suuria tuloja. Ja koska nuo vähävarai-
24921: set eivät osaisi säästää kunnan talouden hoidossa, niin silloin täytyy
24922: heiltä kieltää äänioikeus lisävaltuusmiesten va~eihin nähden, sillä
24923: lisävaltuusmiehet tulevat käsittelemään sellaisia asioita, joissa tulee
24924: kunnan varojen käyttö kysymykseen.
24925:     Kummatkin puolueet, niin nuorsuomalaiset kuin suomettare-
24926: laisetkin, ovat juhlallisesti vakuuttaneet, että he ovat yleisen ääni-
24927: oikeuden puolella, ja että he tulevat sitä puoltamaan eduskunnassa.
24928: Nyt he kuitenkin maalaiskuntien kunnallislakiehdotuksessa osoitta-
24929: vat toista. Siellä ei tyydytä yhtäläiseen äänioikeuteen, siellä siirre-
24930: tään sellaisten asioitten käsittely, jotka koskevat manttaaliin pantua
24931: maata tai sellaisia laitoksia, joitten puolesta suoritetaan manttaalin
24932: perusteella veroa, kokonaan erikoisen ryhmän käsiin ja siinä ryh-
24933: mässä saadaan äänestää aina viidennellätoista osalla koko annetusta
24934: äänimäärästä. Kumpainenkaan puolue ei siis ole pitänyt vaaliohjel-
24935: mastaan kiinni, ei ole pysynyt sillä kannalla, mitä ne vaalien aikana
24936: lupasivat, vaan ne tahtovat muutakin kuin yleistä äänioikeutta.
24937: Tällaisen aikeen voi ymmärtää aivan hyvin, kun ottaa huomioon,
24938:  että nuo manttaalimiehet tulevat keskustelemaan tientekoasioista
24939: ja sen sellaisista ja kun tiedetään, että useissa pitäjissä on suuret
24940: rahastot, tientekorahastot, ja kun myöskin tiedetään, että mant-
24941: taalimiehet koettavat tientekovelvollisuuden sysätä uiskoiltaan val-
24942: tiolle. Näin myöskin voidaan selittää, miksi yläluokan edustajat
24943: tahtovat nuo erikoiset asiat saada erikoisen pikkuryhmän käsitte-
24944: lyn alaisiksi. Kun viidennellätoista osalla koko annetusta äänimää-
24945: rästä voi äänestää yksi manttaalipomo, tietää tämä sitä, että nuo
24946: kassat, tientekorahastot, jotka pitäjässä ovat, joutuvat kussakin
24947: pitäjässä noin neljän varakkaan manttaalipösön haltuun; ja sitä kai
24948: tässä on pidetty silmällä. Jokaisessa tuollaisessa kokouksessa neljä
24949: pitäjän rikkainta, kun ne sopivat keskenään, voivat päättää, mihin
24950: noita varoja käytetään. Tämä ei suinkaan estä suomettarelaista
24951: puoluetta enempää kuin nuorsuomalaista puoluettakaan vakuutta-
24952: masta, että kyllä he sittenkin valvovat pikkutilallisten etua. Mutta
24953: asiat ovat niin, että tuolla kannalla eivät tule pikkutilallisten edut
24954: kysymykseen, vaan joittenkuitten osakeyhtiöitten ja maaparoonien
24955: edut, sillä niitten haltuun siirtyvät kokonaan maantientekorahas-
24956: tot ja sen sellaiset.
24957:      Meidän ohjelmamme mukaan tulisi kunnallinen äänioikeus
24958: myönnettäväksi 20-ikäisille.       Porvarit valiokunnassa olivat sitä
24959: mieltä, että se on myönnettävä vasta 21 täyttäneille. Tämän perus-
24960: teensa puolesta ei porvareilla ollut tuotavana juuri mitään asiallista.
24961: He myöntävät, että 15 vuoden ikäinen jo saa lain mukaan
24962: hallita, mitä hän ansaitsee, r6-vuotias on jo verovelvollinen ja r8-
24963: vuotias on jo rikosoikeudellisesti edesvastuullinen. Mutta miksikä ei
24964: 20-vuotiaille voitaisi antaa äänioikeutta? Nyt löytivät porvarit
24965:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                553
24966: 
24967: 
24968: holhouslain. Perintökaaren 19 luvun 1 §:ssä sanotaan: >>sillä, joka
24969: ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, älköön olko valtaa hallita
24970: perintöänsä>>. Kun nyt tiedetään, että on vain muutamia rikkaita
24971: perillisiä näitten 20 ja 21 vuosien välillä, ehkäpä näitä löytyy 10 °jo,
24972: niin on suoraan sanoen veruketta, että tällä perusteella kielletään
24973: kaikilta 20 vuotta täyttäneiltä kansalaisilta kunnallinen äänioikeus.
24974: Jos yläluokan edustajat tahtoisivat olla sitä mieltä, että tulisivat
24975: pysymään tässä holhouslaissa kiinni, niin miksi he eivät kieltäisi
24976: kunnallista äänioikeutta ainoastaan noilta, ehkä noin 10 prosentilta,
24977: jotka perivät rikkauksia? Miksi he samalla kieltävät sen siltä go pro-
24978: sentilta, joka ei mitään peri?
24979:     Suomettarelaiset, vaikka lupaavatkin vaalijulistuksessa, että
24980: suomalainen puolue on sitä mieltä, ettei kunnallista äänioikeutta
24981: ole keltäkään kunnolliselta mieheltä ja naiselta köyhyyden tähden
24982: kiellettävä, kuitenkin kieltävät äänioikeuden työläiseltä, joka on
24983: niin köyhä, että tarvitsee turvautua vaivaisapuun.          Ajatellaan
24984: tuollaista työntekijää, joka saa ainoastaan alle 300 markan vuodessa
24985: tuloja ja jolta nuorsuomalaiset tahtovat riistää äänioikeuden. Hän
24986: ei voi sellaisilla tuloilla pysyä voimissa, semminkin jos hän on per-
24987: heellinen. Hän kuihtuu ja kutistuu. Vähin erin joutuu hän taudin
24988: runtelemaksi, sillä kun ruumis ei saa kulumista vastaavaa ravintoa,
24989: on luonnollinen seuraus kuihtuminen. Ja kun tällainen työntekijä
24990: jonkun aikaa kituu, niin hänen työkykynsä vähenee ja pian hän
24991: ei kykene, vaikkapa saisikin työtä, ansaitsemaan niin paljon, että
24992: voisi perheensä elättää, vaan hänen täytyy turvautua vaivaisapuun.
24993: Ja silloin tahtovat yläluokan edustajat rangaista tuota työläistä
24994: panemalla hänet eläimen kirjoihin ja kieltämällä häneltä inhimillisen
24995: oikeuden, kunnallisen äänioikeuden.
24996:     Valiokunnassa huomautettiin, että kun kerran yläluokan edusta-
24997: jat kieltävät työläisluokan vaivaisilta äänioikeuden vaivaisavun
24998: perusteella, niin yhdenmukaisuuden vuoksi tulisi heidän kieltää
24999: se omankin luokkansa vaivaisilta.          Mutta yläluokan vaivaiset,
25000: jotka nauttivat vaivaisapua valtion eläkkeiden muodossa, ovat
25001: heidän mielestään täysin kunniallisia. Kun valiokunnassa tästä
25002: huomautettiin, niin ed. Wiljakainen esitti vastaan, että kun ylä-
25003: luokan henkilöt saavat eläkkeen, niin he eivät saa sitä vaivaisapuna,
25004: vaan se tulee heille muka palkkiona suurista isänmaalle tehdyistä
25005: palveluksista. Ed. Wiljakaisen ja ehkä koko nuorsuomalaisen puo-
25006: lueen mielestä senlaiset valtion vaivaisapua nauttijat kuin Papkoffit,
25007: Mjäsojedoffit
25008: 
25009:    P uh emies:        Pitää välttää sellaisia lausuntoja!
25010: 
25011:    Ed. T u r k i a : ja monet muut, esim. laittomasti nimitetyt
25012: hovioikeuksien virkamiehet, bobrikoffilaisen ajan senaattorit y. m.
25013: 554                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
25014: 
25015: 
25016: ovat niin kunniallista väkeä, että he voivat nauttia tuon vaivais-
25017: avun valtiolta
25018: 
25019:       Puhemies:      Järjestykseen!
25020: 
25021:     Ed. T u r k i a: muka palkkiona suurista töistä. Työntekijä
25022: sen sijaan, joka on tehnyt yhteiskunnalle hyödyllistä työtä 40,
25023: ehkäpä 50 vuotta, ei ole näiden herrojen mielestä minkään arvoinen,
25024: häneltä voi riistää äänioikeuden ilman muuta.
25025:     Valiokunnan enemmistö on kieltänyt äänioikeuden niiltä, jotka
25026: ovat joutuneet holhouksen alaisiksi. Perintökaaren rg luvun 4
25027: §:ssä sanotaan: >>joka heikkomielisyyden, tuhlaavaisuuden tai muun
25028: sellaisen syyn tähden ei voi omaisuuttaan hoitaa, pantakoon hol-
25029: hottavaksi>>. Meidän mielipiteemme on se, ettei heikkomielisiltä tar-
25030: vitse erityisesti laissa äänioikeutta kieltää, sillä sellaiset ovat siir-
25031: rettävät mielisairaalaan pois yhteiskunnan jaloista, pois terveiden
25032: jaloista. Mitä sitte tulee niihin, jotka tuhlaavaisuuden tähden joutu-
25033: vat holhouksen alaiseksi, saattavathan ne yläluokkalaiset, jotka
25034: yhtäkkiä saavat suuren perinnön, osottautua ensi alussa kykene-
25035: mättömiksi sitä hoitamaan ja heidät senvuoksi asetetaan holhouksen
25036: alaisiksi. Mutta eihän sillä ole todistettu, etteivät sellaiset henkilöt
25037: ymmärrä kunnan asioista mitään, että heiltä sillä perusteella pitää
25038: kieltää myös osanotto kunnan asioiden hoitoon.
25039:      Rangaistujen rikoksentekijöiden uudestaan rankaiseminen sillä,
25040: että heiltä kielletään äänioikeus vielä senkin jälkeen, kun he ovat
25041: rangaistuksensa kärsineet, ei myöskään ole meidän mielestämme
25042: oikein. Henkilöille, jotka ovat rikoksesta kärsineet rangaistuksen,
25043: pitäisi antaa mahdollisuus elää kunniallisesti, kun he pääsevät
25044: linnasta pois. Mutta nyt heiltä kiellettäisiin sellainen mahdollisuus,
25045: jos heiltä ryöstettäisiin äänioikeus; he juotuisivat ympäristönsä
25046: pilkan esineiksi, poljettaviksi ja syljettäviksi. Kunniallisen toimeen-
25047: tulon mahdollisuus olisi heiltä sen kautta jotakuinkin kielletty.
25048: Heidät voi tällainen kielto johtaa uudestaan rikollisuuden tielle.
25049:      Tässä kunnallislaissa löytyy myös määräys, että äänioikeus
25050: kiellettäisiin irtolaisuuden tähden. Jos joku köyhä työläinen työtä
25051:  etsiessään on joutunut poliisiviranomaisen käsiin, joka lähettää
25052: hänet läänin kuvernöörin tutkittavaksi ja kuvernööri, ilman että
25053: tämä henkilö on tehnyt minkäänmoista rikosta, tuomitsee hänet 3
25054:  kuukaudeksi tai korkeintaan vuodeksi pakkotyöhön, niin tällaiselta
25055:  henkilöltä ehdottaa valiokunnan enemmistö kiellettäväksi äänioikeu-
25056:  den vähintään 3 vuoden ajaksi sen jälkeen kun hän on pakkotyös-
25057:  tään päässyt. Tuollainen rankaisu meidän mielestämme osottaa
25058:  ääretöntä koston tunnetta työläisiä kohtaan.          Kun köyhä työ-
25059:  läinen, joka ei ole minkäänlaista rikosta tehnyt, hakiessaan työtä
25060:  joutuu sellaiseen asemaan, että hänen täytyy kulkea paikasta toiseen,
25061:                       Kunnallislainsäädännön uudistus.                 555
25062: 
25063: pyytää ihmisiltä apua j. n. e., eikä saa työtä missään ja hänet sen-
25064: vuoksi vangitaan, niin tuo rangaistus ei vielä yläluokan edustajia
25065: tyydytä, vaan tietäen, tai vaistomaisesti, tahtovat he kostaa tuol-
25066: laiselle rankalle aivan sydänveriä myöten, ainoastaan senvuoksi,
25067: että hän kuuluu työläisiin, kieltää häneltä äänioikeuden kolmeksi
25068: vuodeksi. Se osottaa, että yläluokan edustajat saattavat mennä
25069: kostopyyteissään kuinka pitkälle tahansa.
25070:      Kunnallisverotuksen uudistaminen oli kunnallisvaliokunnassa sa-
25071: moin kuin täällä eduskunnassakin äärettömän arka kysymys ylä-
25072: luokan edustajille. Kun meikäläisten tahoilta esitettiin tuollainen
25073: ehdotus, niin yläluokan edustajain taholta ei tahdottu löytää syitä,
25074: joilla olisi voitu sitä torjua. Mitään päteviä syitä ei voitu esittää.
25075: Vedottiin verukkeisiin. Sanottiin, että kohtahan se tulee koko vero-
25076: tusolojen uudistus kysymykseen, kun hallitus antaa siitä esityksen.
25077: Samalla kuin valtiolliset verotusolot korjataan, samalla saadaan kun-
25078: _nallisetkin korjatuiksi. Sen sellaisia syitä siellä tuotiin esille, mitään
25079: muita päteviä ei tuotu. Todellinen syy on kuitenkin se, että nykyiset
25080: kunnalliset verotusolot ovat yläluokalle niin edulliset, ettei se voi toi-
25081: voa mitenkään edullisempia, ja sentähden se koettaa säilyttää niitä
25082: niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Kuitenkaan eivät yläluokan
25083: edustajat olleet aivan toimettornia tämän verotusuudistuksen suhteen.
25084: Heillä oli luokkansa edut valvottavina ja he ehdottivat, että tämä
25085: lakiehdotus laadittaisiin sellaiseksi, että kiinnitysvelkojen korot
25086: voitasiin laskea verotettavista tuloista pois. Siis yläluokan edusta-
25087: jat valvovat sellaista uudistusta verotusoloihin, joka helpottaisi
25088: rikkaiden yhtiöiden tai sellaisten yksilöiden veronmaksuvelvolli-
25089: suutta, jotka huijaavat kiinnityslainoilla.             ·
25090:     Eräs korjaus kuitenkin saatiin valiokunnassa verotusoloihin,
25091: ja se on se, että tuli määrätyksi, että tulot ovat ilmoitettavat. Kor-
25092: jaus olisi tullut jotensakin täydellinen, jos tuohon ilmoitusvelvolli-
25093: suuteen olisi yhdistetty meidän vastalauseessamme oleva kohta,
25094: jossa määrätään jonkunmoinen rangaistus niille, jotka ilmoittavat
25095: tulonsa pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Siinä määrätään,
25096:  että sellaisia henkilöitä, jotka ilmoittavat tulonsa pienemmiksi,
25097:  verotetaan 25 °/o:n korotuksella. Valiokunnan enemmistö ei kuiten-
25098:  kaan perusteluissaan mainitse mitään siitä, minkätähden ei tuollaista
25099:  ehdotusta otettu lakiin. Valiokunnassa porvarilliset sanoivat, että
25100:  rangaistus olisi liian ankara. Siellä kyllä tunnustettiin, että työläisten
25101:  tulot tiedetään pennilleen, he eivät siis voi erehtyä, mutta porvarit
25102: sanovat, että rangaistus on liian suuri, kun ihmiset voivat erehtyä
25103:  ja yleensä aina niinpäin, että he ilmoittavat tulonsa pienemmiksi.
25104:  Porvarit olivat tässä rankaisutoimenpiteessä kovin helläluontoisia.
25105:  Minun mielestäni tämä osoittaa, että rangaistukset olisivat tulleet
25106:  kohdistumaan siihen luokkaan, jota he edustavat. Mutta toisissa
25107:  asioissa, äänioikeuden rajoituksissa he eivät ole helläluontoisia.
25108: 556                   Istunto 25 p. syyskuuta 1908.
25109: 
25110: 
25111:     Meikäläisten taholta esitettiin valiokunnassa, että lisävaltuuston
25112: tilalle asetettaisiin kansanäänestys. Samoin myös niihin kohtiin,
25113: joissa porvarit vetoavat kuvernööriin, me ehdotimme, että niissä
25114: vedottaisiin kansanäänestykseen. Sosialistit eivät pelkää kansan-
25115: valtaa. Heidän voittonsa on myös kansan voitto. Mutta yläluokka
25116: se pelkää kansanvaltaa aivan niinkuin yökkö pelkää päivän valoa.
25117: Sosialistit tietävät, että jos tällaiset tärkeimmät asiat jätetään
25118: kansanäänestyksen ratkaistaviksi, niin kansan enemmistö päättää
25119: etujensa mukaisesti ja yläluokka tietää myös, että jos tällaiset asiat
25120: jätetään kuvernöörin ratkaistaviksi, niin kuvernöörit tulevat päättä-
25121: mään ne yläluokan etujen mukaisesti. Oli aivan luonnollista, että
25122: yläluokka kansanäänestyksen tilalle asettaa lisävaltuuston, joka
25123: valitaan verovelvollisuuden perusteella, sekä kuvernöörit, joilta se
25124: tietää saavansa turvaa. Tästä mietinnöstä ja erittäin niistä eroa-
25125: vaisuuksista, joita on meidän ja porvarillisten välillä, voisi puhua
25126: kuinka pilkältä tahansa, mutta kun aika on kulunut jo niin myö-
25127: häiseen niin lopetan.
25128:     Muuten lausun toivomuksenani, että suuri valiokunta panisi
25129: enemmän huomiota tämän mietinnön ensimäiseen vastalauseeseen
25130: kuin mitä tähän saakka on pantu sosialidemokraattien vastalausei-
25131: siin, sillä se vastalause, joka seuraa tätä mietintöä, sietää todellakin
25132: suuressa valiokunnassa tarkempaa tutkimusta, jos toivotaan, että
25133: tästä kunnallislaista tulee sellainen laki, joka tyydyttää kansan
25134: syviä pohjakerroksia.
25135: 
25136:     Ed. P e 1 t o n e n: Minä pyytäisin kiinnittää huomiota tämän
25137: kunnallislain 8 pykälän I momenttiin. Sen mukaan tulisi valtuus-
25138: miesten vaali pidettäväksi joka vuosi. Tämä vaalitoimitus on kui-
25139: tenkin siksi monimutkainen ja paljon työtä ja vaivaa kysyvä toi-
25140: mitus, ettei sitä mielestäni kannattaisi ilman todellista syytä niin
25141: usein toimittaa. Kun sen toimeenpanemista varten kunta tulee
25142: jaettavaksi vaalialueisiin ja varustettavaksi jokaiseen vaalialuee-
25143: seen vaalilautakunta, niin tulee se, kun niiden palkat suoritetaan,
25144: maksamaankin koko lailla paljon. Se nyt ei kuitenkaan ole tämän
25145: asian pahin puoli. Siksi on katsottava se tavaton kiihoitus, mikä
25146: aina silloin on olemassa ihmisten kesken, kun tämmöisiä vaaleja
25147: toimitetaan. Ei ole ensinkään edullista, että ne uusiutuvat niin
25148: usein kuin mahdollista; olisi parempi, että niitä olisi niin harvoin kuin
25149: suinkin. Tämä vaali ei millään tavoin minun käsittääkseni tule
25150: olemaan yksinkertaisempi eikä helpommin toimeenpantava kuin
25151: meidän nykyinen valtiollinen vaali. Ja kaikki tiedämme hyvin,
25152: kuinka ihmiset ovat vähintäin kuukautta ennen vaalia jalkeilla ja
25153: hommassa. Samalla tavoin tulee epäilemättä suureksi osaksi käy-
25154: mään näissä kunnallisissakin vaaleissa.        Joka vuotisten vaalien
25155: syyksi on tuotu esiin se, että jos valtuuston vaali toimitetaan yhdellä
25156:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                557
25157: 
25158: 
25159: kertaa, niin voi tulla yhtäkkiä aivan kokemattomat, tottumatto-
25160: mat henkilöt tuota tointa hoitamaan. Se nyt kuitenkin on tuulen
25161: tuoma pelko. On selvää, ettei missään kunnassa asioihin pystyviä
25162: henkilöitä ole niin tavattoman paljon, että jokaisesta puolueryh-
25163: mästä tulisi aivan uusia henkilöitä aina valituksi. Onhan meillä
25164: nyt jo valtiollinen vaali toimitettu kaksi kertaa eikä sekään osoita,
25165: että toisissa vaaleissa vallan uudet edustajat voisivat tulla vali-
25166: tuiksi. Jos tulee osaksi uusia, niin tulee aina vanhojakin joukkoon.
25167: - Toinen haitta tästä vaalintoimittamisesta joka vuosi on se, että
25168: tulee kovin pieni luku valtuuston jäseniä, varsinkin pienissä kun-
25169: nissa, valittavaksi. Niinpä missä on 12 jäsentä valtuustossa, vali-
25170: taan kerrallaan ainoastaan neljä. Tämmöisissä tapauksissa eivät
25171: pienemmät ryhmät voi tulla mihinkään kuuloon. Suhteellisuus
25172: katoaa siinä aivan mitättömiin. Tämän perusteella pyydän lausua
25173: sen toivomuksen suurelle valiokunnalle, että se ottaisi harkittavak-
25174: seen, eikö näitä vaaleja voitaisi järjestää niin, että ne toimitettaisiin
25175: aina kolmen vuoden päästä.
25176: 
25177:    P u h e m i e s: Kello lähentelee yhtätoista. Työjärjestyksen
25178: mukaan ei voida jatkaa asian käsittelyä kello I I jälkeen. Minä kyllä
25179: annan puheenvuoron niille, jotka ovat pyytäneet, kuitenkin sillä
25180: edellytyksellä, että istunto päättyy kello II.
25181: 
25182:     Ed. Hoikka: En voi olla julkituomatta tyytymättömyyttäni
25183: valiokunnan mietinnön joihinkin peruskohtiin. Porvaristo on pitä-
25184: nyt meikäläisten vaatimuksissa epäoikeutettuna sitä, että me vaa-
25185: dimme 20 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille sukupuoleen
25186: katsomatta yhtäläistä ääni- ja vaalikelpoisuusoikeutta kunnallisissa
25187: vaaleissa. Minun käsitykseni on se, että kun me muuallekin otamme
25188: nuorukaiset mukaamme käytännöllisessä elämässä, miksikä emme
25189: ottaisi heitä mukaamme kunnallisenkin elämän alalle. Minä en
25190: ainakaan näe siitä mitään vahinkoa, vaan päinvastoin yleistä hyö-
25191: tyä siitä on, jos poikamme ja tyttäremme jo aikaiseen oppivat seu-
25192: raamaan kaikkia kunnallisiakin kysymyksiä. Turha on se pelko,
25193: että asiat silti vielä joutuisivat kovin huonoille jäljille, vaikkapa 20
25194: vuotta täyttäneille myönnettäisiinkin kunnallinen ääni- ja vaali-
25195: kelpoisuusoikeus. Eihän se ikäluokka lisää vielä niin paljon ääni-
25196: oikeutettujen lukuakaan, että se johtaisi mihinkään kovin vaaralli-
25197: seen kumoukseen kunnallisen elämän alalla. Sitä paitsi puolueiden
25198: äänimääräkin kasvaa aina suhteellisesti. Siis puoluetaistelussakaan
25199: sillä ei tule olemaan ratkaisevaa merkitystä.
25200:      Mitä siihen puoleen tulee porvaripuolueiden väitteissä, että
25201: nuorukaiset eivät ole vielä kyllin kehittyneitä ja kypsyneitä käyt-
25202: tämään kunnallista äänioikeutta, niin saatta kyllä olla niin, että
25203: he eivät vielä kaikki ole tottuneet käyttämään äänioikeuttaan sillä
25204: 558                   Istunto 25 p. syyskuuta !908.
25205: 
25206: 
25207: vakaumuksella, kuin olisi toivottavaa. Mutta mma voin väittää,
25208: että löytyy 20 vuoden vanhojakin nuorukaisia, jotka tahtovat ja
25209: jotka kykenevät seuraamaan kunnallisia asioita yhtä hyvästi, kuin
25210: jotkut 40 vuoden vanhat. Kokemukseni seuroista ja yhdistyksistä
25211: on se, etten milloinkaan ole huomannut, että nuorukaiset olisivat
25212: käyttäneet äänioikeuttaan väärällä tavalla. Aina olen tehnyt sen
25213: havainnon, että jos milloin on ollut valittava henkilö johonkin
25214: tärkeään luottamustoimeen, niin nuorukaiset ovat aina tähdänneet
25215: siihen, ketkä olisivat vanhempia ja kokeneempia. Aina olen saanut
25216: sen käsityksen, että he ovat pitäneet päämääränään sen, kuka kyke-
25217: nisi parhaiten paikkaansa käyttämään. Minä rohkenen väittää,
25218: että samoihin tuloksiin tultaisiin kunnallisenkin elämän alalla. Mitä
25219: siihen väitteeseen tulee, jota on tuotu valiokunassa esiin ja peruste-
25220: lussakin mainittu, että ne eivät ole muutenkaan vielä lailliset hoita-
25221: maan omaakaan omaisuuttaan, niin sillä väitteellä tosin on jonkun-
25222: sainen lainopillinen arvo. Mutta onhan nuorukaiset monessa muussa
25223: luhteessa tehty täysi-ikäisiksi, vaikkapa he eivät ole täyttäneet 21 vuo-
25224: den laillista ikärajaa. Niinkuin täällä jo ed. Turkia mainitsi, ovat he
25225: vastuunalaiset rikoksista jo aikaisemminkin; ja ovathan he oikeutetut
25226: hoitamaan oman tienestinsä. Onhan paljon nuorukaisia sellaisia,
25227: joita veroitetaan omasta tienestistään, niin miksi ei suotaisi heidän
25228: ottaa osaa kunnallisten asiain käsittelyyn. Vaikka minä en hyväk-
25229: sykään veronmaksua kunnallisen äänioikeuden perusehdoksi, niin
25230: mainitsin tämän senvuoksi, koska se on omiansa muistuttamaan
25231: porvareille heidän käsitteittensä ristiriitaisuudesta, kun he aina ovat
25232: valmiit vetoamaan siihen, että se, jolla on velvollisuuksia, sille kuuluu
25233: myöskin oikeuksia.
25234:     Mitä tulee eritoten nuorsuomalaisten kantaan, niin en malta
25235: sivuuttaa sitä tässä. He ovat asettuneet sille kannalle, että verotus
25236: ja veronmaksu tulee olla äänioikeuden perusehto. Se on minun käsi-
25237: tykseni mukaan kokonaisuudessaan väärin, varsinkin ottaen senkin
25238: seikan huomioon, että on paljon sellaisia kuntia, joissa kunnan meno-
25239: arviosta peittävät kunnan muut tulot suuren osan ja ainoastaan
25240: pienoinen osa kannetaan verotuksen kautta. Tämänsuuntaisen aja-
25241: tuksen onkin kahdesti kunnallisvaliokunnan enemmistö tunnustanut
25242: oikeaksi. Mutta valiokunta on kuitenkin tahtonut tehdä rajoituksia,
25243: jotka eivät miellytä minua. Se on jakanut kunnassa äänioikeutetut
25244: kahteen luokkaan, kieltänyt äänioikeuden lisätyn valtuuston vaa-
25245: leissa sellaisilta, jotka eivät ole maksaneet kunnallista veroa. Ja
25246: tässä on luonnollisena seurauksena se, että tärkeimmissä asioissa
25247: edelleenkin vielä tulee jäämään suuri joukko kunnassa kunnallisen
25248: vaikutusvallan ulkopuolelle.
25249: 
25250:   Puhemies Kello on jo II, jotenka istunto työjärjestyksen
25251: mukaan on nyt lopetettava, ellei toisin päätetä.
25252:                    Kunnallislainsäädännön uudistus.                 559
25253: 
25254:     Ed. V a 1 p a s : Minä pyytäisin ehdottaa, että eduskunta päät-
25255: täisi jatkaa tämän asian käsittelyä.
25256: 
25257:    Ed. T a i n i o : Minä pyydän kannattaa ed. Valppaan ehdotusta.
25258: 
25259:    Puhemies: Koska on ehdotettu että asian käsittelyä jat-
25260: kettaisiin myös jälkeen II, niin tulee tästä ehdotuksesta äänestettä-
25261: väksi.
25262: 
25263:     Äänestys ja päätös:
25264: 
25265:    Ken tahtoo että istuntoa on jatkettava äänestää >>jaa;~ jos >>ei~
25266: voittaa, on päätetty keskeyttää istunto.
25267:    Äänestyksessä annetaan 77 jaa-ääntä ja 8I ei-ääntä. Eduskunta
25268: on siis päättänyt keskeyttää istunnon, ja esitetään tämän päivän
25269: päiväjärjestyksessä olevat, nyt käsittelemättä jääneet asiat seu-
25270: raavassa täysi-istunnossa.
25271: 
25272: 
25273:    Seuraava istunto on tiistaina kello 6 i. p.
25274: 
25275:    Täysi-istunto päättyy kello II,25 i. p.
25276: 
25277:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
25278: 
25279:                                                  Ph. Suuronen.
25280:                 j
25281:                j
25282:               j
25283:              j
25284:             j
25285:            j
25286:           j
25287:          j
25288:         j
25289:        j
25290:       j
25291:      j
25292:     j
25293:    j
25294:   j
25295:  j
25296: j
25297:         23. Tiistaina 29 p. syyskuuta
25298:                               klo 6 i. p.
25299: 
25300:                            Päiväjärjestys:
25301:    Ilmoituksia.
25302:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
25303:     1) Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
25304: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
25305:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o ro; Laki ja talousvaliokun-
25306: nan mietintö N :o 9·
25307:     z) a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
25308:         b) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
25309:         c) Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi.
25310:         d) Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar-
25311: jestämisestä 15 p. kesäk. 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta-
25312: misesta.
25313:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o r; ed. Erkon ja
25314: Ahmavaaran sekä Koiviston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet
25315: VII siv. 3-roo).
25316:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
25317:    3) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun
25318: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin
25319: kansanopistolle våhävaraisten oppilaiden apurahoiksi.
25320:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Kareksen
25321: ja Sarasteen anomusehdotus N:o r67 ja Kareksen y. m. N:o 169
25322: (Liitteet VI siv. 52-54).
25323: 
25324:                   E nsim mäinen             k ä s i t t e ~ y:
25325:    4) Ehdotus painolaiksi.
25326:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o z; ed. Söderholmin
25327: eduskuntaesitys N:o 17 (Liitteet III siv. 19-41).
25328:    5) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvollisuu-
25329: den säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
25330:                                                                  36
25331: 562                  Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25332: 
25333:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen
25334: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30).
25335:    6) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
25336: maalla.
25337:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
25338: sestä.
25339:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai-
25340: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).       ·
25341: 
25342:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
25343:     7) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
25344: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
25345: palstatiloiksi.
25346:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
25347: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67--68).
25348:     8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
25349: misesta.
25350:    Asiakirjat: Laki- ja: talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kai-
25351: ramon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
25352: 
25353:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
25354:    g) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 armollisen esityk-
25355: sen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa
25356: veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
25357:     10) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 armollisen esityk-
25358: sen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmis-
25359: tamisesta.
25360:     II) Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh-
25361: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä.
25362:     12) Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 niin sanottuja ehdollisia
25363: rangaistustuomioita koskevien anomusehdotusten johdosta.
25364:     13) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen uu-
25365: distamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
25366:     14) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 manttaaliin
25367: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-rasituksesta koske-
25368: van anomusehdotuksen johdosta.
25369: 
25370: 
25371: 
25372:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Antila, Eloranta,
25373: Heimbiirger, Helenius-Seppälä, A. Hjelt, Junnila, Kurikka, Soininen
25374: ja von Troil.
25375:                             Metsästysasetus.                       563
25376: 
25377: 
25378:                            Ilmoitusasiat:
25379:     Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Heimbiirger, joka saira-
25380: uden takia on estetty saapumasta tämän illan istuntoon ja ed. Antila
25381: sairauden takia, lääkärintodistuksen nojalla tämän viikon ajaksi;
25382: yksityisten asiain takia ed. Pullinen ja Sundblom tämän päivän
25383: istunnosta, ed. Grotenfelt tämän istunnon loppuosasta, ed. Virkki
25384: lokakuun ensimäisestä 6:een päivään, ed. Koskeliu ja Hainari ensi
25385: torstaista tämän viikon loppuun, ed. Sipponen ensi perjantain ja
25386: tiistain istunnoista, ed. Ängeslevä yhden viikon ajaksi ensi tors-
25387: taista lukien, ed. Tuunainen ensi perjantaiksi ja lauantaiksi, ed.
25388: Torppa lokakuun 2 päivästä 8 päivään sekä ed. Pohjanpalo ensi
25389: perjantaista seuraavaan torstaihin saakka.
25390: 
25391:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
25392:                            lletsästysasetus.
25393:                                 (r K.)
25394: 
25395:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 9 ja otetaan
25396: ensimmäisen käsi t te 1y n alaiseksi siinä valmistavasti käsi-
25397: telty, armollisessa esityksessä N:o ro Eduskunnalle annettu
25398:     Ehdotus asetukseksi, joka sisältää muutettuja määräyksiä hirven
25399: metsästämisestä.
25400:     Keskustelu:
25401:     Ed. J. H e d b e r g : Då man genomläser lag- och ekonomiutskot-
25402: tets motivering till hvad det i sitt betänkande föreslår, och särskildt
25403: fäster sig vid hurusom älgjakten här i landet varit öfverlämnad
25404: så godt som i hvar mans hand, så kan man icke undgå att häri se
25405: en förklaring till, hvarför älgen blifvit så godt som utdöd i Finland,
25406: medan den i Sverige oafbrutet fortlefvat och under senare årtionden
25407: i mycket betydlig grad tilltagit. Det var rättigheten att här så godt
25408: som fritt få skjuta älg som gjorde att älgen strök med, oaktadt
25409: den strömmade ånyo in öfver hela den långa gränsen emot Ryssland,
25410: där älg aldrig har saknats. När man läser detta, blir man utan
25411: tvifvel icke så litet betänksam gentemot det, som utskottet nu
25412: föreslår. Utskottet nöjer sig nämligen icke med den nåd. prop.,
25413: som föreslår, att jakttiden å älg skulle blifva från den I till den I5
25414: september, utan utskottet föreslår, att en månad blefve lofgifven
25415: tid för skjutandet af älg, och icke nog med att tiden sålunda för-
25416: länges, utan utskottet förflyttar äfven tiden framåt så pass
25417: mycket, som ända till tiden från den r6 november till den 15 decem-
25418: ber. Denna flyttning af tiden är isynnerhet ödesdiger för den älgstam
25419: 564                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25420: 
25421: 
25422: vi efter fridlysningen enligt 1868 års lag ha lyckats skaffa oss i Fin-
25423: land. Den är ödesdiger därför,att snön då redan betäcker marken
25424: i största delen af vårt land och att det är oändligt mycket lättare
25425: att förfölja älg på spårsnö än att på bar mark förskaffa sig något byte.
25426: Detta synes utskottet också hafva tagit i betraktande, ty utskottet
25427: säger på sid. 5, att det under denna tid är lättare att följa älgens
25428: spår och upphinna en sårad älg. Om detta vore ännu mycket att
25429: säga, men jag har endast velat fästa uppmärksamheten vid dessa
25430: omständigheter, för att återkomma, då ärendet återvänder från
25431: stora utskottet.
25432: 
25433:     Ed. V i r k k i : Käsillä oleva hirviasetus on jo kolmansilla
25434: valtiopäivillä ollut eduskunnan laki- ja talousvaliokunnassa käsi-
25435: teltävänä ja nyt on asiassa päästy niin pitkälle, että asetus on edus-
25436: kunnan täysi-istunnossa ensimäistä käsittelyä varten.
25437:     Kun asia nyt menee suureen valiokuntaan, niin tahtoisin eväs-
25438: tyksenä suuren valiokunnan jäsenten huomiota kiinnittää muutamiin
25439: mielestäni tärkeisiin seikkoihin. Ensiksikin tahtoisin kysyä, onko
25440: hirvi kansallisomaisuutta, vai onko se maanomistajain omaisuutta?
25441: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnön perusteluissa selvitellään,
25442: kuinka hirviä, samoin kuin muutakin metsänriistaa vanhempina
25443: aikoina, Ruotsin vallan aikana, 15-vuosisadan puolivälissä oli Suo-
25444: messa maan asukkailla oikeus metsästää, ja huomautetaan että
25445: samanlaiseen poikkeusasemaan jäi Suomi vuonna 1664 hirvenmet-
25446: sästykseen nähden, jolloin muu hyödyllinen metsänriista riistettiin
25447: pois maan asukkailta ja joutui kuninkaan ja aateliston yksinoikeu-
25448: deksi. Vasta 1723 annetussa asetuksessa riistettiin hirvi pois maan
25449: asukkailta ja joutui ritariston ja aatelin yksinoikeudeksi. Sitten laa-
25450: jennettiin tätä hirvenmetsästysoikeutta vuonna 1789 myöskin perin-
25451: tötilallisiin nähden ja valiokunnan mietinnössä huomautetaan sitten:
25452: ~>Siten oli lainsäädännössä tunnustettu periaate että omistusoikeus
25453: maahan käsittää myös omistusoikeuden sillä vapaudessa olevaan
25454: metsänriistaan ja tähän periaatteeseen nojautuvat myöhemmin
25455: asiasta annetut asetukset>>. Kun nyt kuitenkin katselee myöhäisem-
25456: pää lainsäädäntöä tässä asiassa, niin joutuu ehdottomasti ajattele-
25457: maan, että miten ihmeellä tuollaista periaatetta on voitu valiokun-
25458: nassa sovittaa myöhäisempään lainsäädäntöön nähden. V. 1868
25459: kiellettiin hirven metsästäminen toistaiseksi kokonaan. Vuonna
25460: 1898 annetussa asetuksessa myönnetään sitten koirashirven met-
25461: sästys, mutta vaan 1,500 ha:n suuruisen metsästysalueen alalla ja
25462: samassa asetuksessa, sisältävä erityisiä määräyksiä metsästyksestä,
25463: 2 §:ssä määritellään sitten ne ehdot, miten tällaiselle suurmaan-
25464: omistajalle myönnetään metsästysoikeus. Toinen pykälä kuuluu:
25465: tLuvan hirven metsästykseen antakoon yhdeksi vuodeksi eräitään
25466: kuvernööri, jolle luvan hakemus on jätettävä ennen elokuun 1 päivää.
25467:                             Metsästysasetus.                        565
25468: 
25469: Oikeudesta harjoittaa sellaista metsästystä suoritetaan, kun luvan-
25470: autopäätös saadaan, kruunulle menevät 25 markan maksu sekä sen-
25471: jälkeen vieläkin roo markkaa jokaisesta kaadetusta eläimestä.
25472: Lupaa annettaessa voidaan myöskin määrätä, montako hirveä
25473: korkeintaan saa kaataa, samoin kuin että maksu joltakin eläimeltä
25474: on edeltäkäsin tallennettava tai vakuus maksusta annettava». Kun
25475: tätä lainkohtaa tarkoin ajattelee, niin ei tästä voi saada muuta käsi-
25476: tystä, kuin sen, että tämän lain voimaan astuttua on hirvi tullut
25477: valtion omaisuudeksi ja on 1789 vuoden lainsäädännön periaate
25478: kumottu. Valtio hirven omistajana on oikeutettu sitä myymään;
25479: maanomistajat, luopuen oikeudestaan olla hirven omistaja, ovat
25480: taipuneet sitä ostamaan. Jokaisen ostajan on niinkuin laissa huo-
25481: mautetaan, asiasta ilmoitettava läänin kuvernöörille ja ilmoituksesta
25482: on maksettava 25 markkaa.
25483:      Toisin sanoen, jo kauppaa tehdessä on maksettava 25 markkaa.
25484: Maanomistajan on edeltäpäin määrättävä, montako hirveä hän aikoo
25485: ostaa ja että maksu joltakin eläinluvulta on edeltäkäsin tallennettava.
25486: SHs erittäin tärkeitä määräyksiä, ettei ostaja, maanomistaja, missään
25487: suhteessa saisi pettää myyjää. Ja kuitenkin tästä huolimatta väit-
25488: tävät maanomistajat, että nykyinen metsästysasetus hirviinkin
25489:  nähden nojautuu 1789 vuoden periaatteeseen.
25490:      Toinen tosiasia, joka yhtä pätevästi todistaa sitä, ettei hirvi ole
25491: maanomistajan, on se, että samasta vuodesta alkaen on valtio maksa-
25492: nut maanomistajalle hirven tekemät vahingot eli toisin sanoen,
25493:  valtio on maksanut hirven elättämisestä maanomistajalle, niinkuin
25494:  valiokunnan mietinnössä sanotaan, ro vuoden kuluessa yhteensä noin
25495:  581,055 markkaa, siis tavattoman huikean summan. Yleinen oikeus-
25496:  periaate on maanomistajainkin keskuudessa se, että jos kenen eläin
25497:  vahingoittaahänen viljavainioitaan, niin eläimenomistajan velvollisuus
25498: on korvata se, ja kun maanomistaja on lähtenyt hakemaan korvausta
25499:  hirven tekemästä vahingosta valtiolta, niin on hän samalla tunnus-
25500:  tanut valtion hirven oikeaksi omistajaksi.
25501:      Minulla on tässä edessäni myöskin g:nnen yleisenmetsästäjäin ko-
25502:  kouksen kertomus, jossa hirviasia on myöskin ollut päivän polttavin
25503:  kysymys. Kokouksessa hirvikysymyksen on alustanut varatuomari
25504:  Londen, jonka johdosta asiassa syntyneessä keskustelussa herra
25505:  Waden teki selvää ensin, kuinka Ruotsissa on voitu kaataa 3,000
25506:  hirveä vuodessa ja huomautti, että Suomessakin kaadettujen hirvien
25507:  luku nuosee ehkä samaan määrään, jos kaikki salaa ammutut hirvet
25508:  otetaan lukuun. Pyydän saada lukea herra Wadenin lausunnosta
25509:  sen paikan, jossa hän tekee selkoa, mikä merkitys on hirvellä metsä-
25510:  taloudellisessa suhteessa ja josta myös käy selville, kenen omaisuutta
25511:  hirvi on. Herra Waden lausuu: »metsästystaloudellisessa suhteessa
25512:  merkitsisi tämä sitä, että maasta saataisiin hirvenlihaa 450,000
25513:   markan edestä, jos jokainen eläin arvioidaan rso markkaan, siis
25514: 566                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25515: 
25516: 
25517: paljon enemmän kuin lintujen vienti nykyään tuottaa ja tämä
25518: tulo ei olisi satunnainen, vaan vuosittain uusiutuva. Maassa on
25519: siis tämän mukaan pääoma, joka laskettuna 5 °/o:n koron mukaan,
25520: tekee noin 9 miljoonaa markkaa. Mutta jos asiaa arvostellaan otta-
25521: malla huomioon ne 6oo hirveä, jotka menneenäkin vuonna ammuttiin
25522: maassa, saataisiin 90,000 markkaa vuosituloja, joka tekee koron
25523: I,8oo,ooo markalle>>. Ja herra Waden päättää lausuntonsa tällaiseen
25524: ponteen: >>siis pysyy tosiseikkana se asia, että valtio uhraamaHa
25525: noin 350,000 markkaa on kartuttanut maan kansallista omaisuutta
25526: r,8oo,ooo markalla>>.                            '
25527:     Tässä lausunnossa siis herra Waden rehellisesti tunnustaa hirven
25528: kansallisomaisuudeksi sillä perusteella, että sitä on yhteisillä kansan
25529: varoilla elätetty. Herra Wadenilla ikävä kyllä ei ole tiedossa kahden
25530: viimeisen vuoden, nimittäin 1907 ja tämän vuoden hirvivahinkoja
25531: ja siitä syystä huomauttaa hän, että tätä kansallispääomaa on kar-
25532: tutettu 350,000 markalla. Mutta me voimme nykyään käsilläolevien
25533: numerojen ja tosiasian perusteella väittää - käyttääkseni herra
25534: Wadenin sanoja - että siis pysyy tosiseikkana se asia, että valtio
25535: uhraamaHa noin lähes 6oo,ooo markkaa on kartuttanut maan kan-
25536: sallista omaisuutta 9 miljoonalla markalla.
25537:      Nämä edellä kerrotut näkökohdat luulisi olevan tarpeeksi todista-
25538: maan sitä seikkaa, että hirvi kuuluu yksinomaan valtiolle. Mutta
25539: kaikesta tästä huolimatta on maanomistajilla otsaa väittää, että
25540: hirvi vielä edelleenkin kuuluu heille, vaikka heillä 1898 vuoden ase-
25541: tuksen mukaan ei ollut oikeutta edes rahallaan ostaa sitä, saatikka
25542: sitte olla sen omistajina. Tällaiselle maanomistajain väitökselle ei
25543: löydy muuta perustetta, jos ei huomioon oteta sitä seikkaa, jonka ed.
25544: Listo esiintoi laki- ja talousvaliokunnassa. Ed. Listo nimittäin
25545: väitti, että hirvi kuuluu maanomistajalle siitä syystä, että se elää
25546: maantuotteilla. Mutta jos tällaisilla perusteilla voidaan todistetta-
25547: vasti väittää hirven kuuluvan maanomistajalle, niin aivan samalla
25548: syyllä voidaan väittää, että kaikki työläisetkin kuuluvat maan-
25549: omistajille, sillä maantuotteistahan nekin elävät.
25550:      Tämän lain tarkoituksena on nyt vasta tehdä hirvestä maanomista-
25551:  jan hirvi kytkemällä se turpeeseen kiinni, mutta mitä kummaa siinä
25552: sitte olisi! Tahtovathan suomettarelaiset kytkeä maanvuokralailla
25553: torpparitkin turpeeseen kiinni, sitähän ed. Gebhard viime kerralla
25554: moneen kertaan vakuuttamalla vakuutti. Kun nyt kuitenkin on
25555: tavattoman vaikea saada hirvestä maanomistajan hirvi ja ilman
25556: sitä ei olisi mitään keinoa, jolla voitaisiin estää kansan pohjaker-
25557: roksilta hirven metsästämisoikeus, niin on edellisillä valtiopäivillä
25558: kysymyksestä tehty perustuslakikysymys ja tahdottu sitä tietä
25559: syrjäyttää maattomain oikeus yhteiseen kansallisomaisuuteen. Tä-
25560:  män johdosta pyytäisin saada huomauttaa eräästä seikasta viime
25561: valtiopäiväin arm. esityksessä sivulla 3· Siellä nim. sanotaan, että
25562:                              Metsästysasetus.                       567
25563: 
25564: 
25565: senaatin päätöksen mukaan 13 päivältä heinäkuuta 1906 voitiin
25566: vihdoin myöntää koko maassa lupa koirashirven metsästämiseen
25567: yle!I).pänä mainitulla metsästysalueella. Siis kysymyksestä on ole-
25568: massa jo hallinnollisia määräyksiä ja tämän suhteen voitaisiin
25569: hyvällä syyllä sanoa, että mikä perustuslaki on se, jota voidaan
25570: senaatin määräyksestä mielin määrin muuttaa. Muuten eiköhän
25571: ole vaarallista nyt, kun Venäjän musta taantumus kovemmin kuin
25572: ehkä ennen uhkaa meidän perustuslaillista itsenäisyyttämme,
25573: että tehdään hirvikysymyksestä perustuslakikysymys, jota se ei ole
25574: ollut kymmeneen vuoteen ja josta paraillaan on käytännössä nouda-
25575: tettavina hallinnollisia määräyksiä. Mitähän meidän porvareillamme
25576: olisi vastaan sanottavaa, jos rajantakainen sitten nojautuisi näihin
25577: menettelyihin ja sieltä alettaisiin antaa senaatille käskyjä perustus-
25578: lain muittenkin kohtain hallinnollista tietä muuttamiseksi. Sietäisi
25579: tämä kysymys joka tapauksessa porvarienkin harkitsemista, onko
25580: syytä nyt antaa asetta vastustaj aimme käsiin.
25581:     Toinen mielestäni yhtä tärkeä seikka, joka myöskin sietäisi tark-
25582: kaa harkitsemista, on se, mitä seurauksia tämä uusi laki saattaisi tuoda
25583: mukanaan sellaisena, kuin laki- ja talousvaliokunta on sen laatinut.
25584: Johdonmukaisuus vaatii, kun hirvi muuttuu valtion hirvestä maan-
25585: omistajan hirveksi, että valtio lakkaa maksamasta maanomistajille
25586: hirvien tekemistä vahingoista. Mutta millaiseen asemaan joutuu
25587: silloin meidän 150,000 torppariamme? Torpparilla ei ole lupaa hirven
25588: ampumiseen, eikä hän voi kääntyä enää valtion puoleen eikä myös-
25589: ~ään maanomistajan puoleen, jonka oikeuden mukaisesti vahinko
25590: nyt olisi korvattava, sillä vapaudessa elävän hirven sarveen maan-
25591: omistaja ei voi puumerkkiään lyödä, joten torpparin on mahdoton
25592: tietää, kenen maanomistajan hirvi se on, joka hänen viljelyksilleen
25593: vahinkoa tekee. Maanvuokraaja näin ollen jää monta vertaa huonom-
25594: paan asemaan kuin nykyisen lain aikana.
25595:     Mutta sitten on toinen mielestäni mitä suurin yhteiskunnallinen
25596: vaara tarjona, jos tämä laki voimaan astuu sellaisena, kuin se on
25597: laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä. g:ssä metsästäjäin yleisessä
25598: kokouksessa varatuomari Londen alustuksessaan mainitsi, miten
25599: jo nykyisen lain aikana on paljo salametsästäjiä ja niitten suojeli-
25600: joita, sillä kansan keskuudessa pidetään hirveä kaikesta huolimatta
25601: vahinkoeläimenä ja salametsästäjät ovat siis hyväntekijöitä. Etenkin
25602: suojelevat niitä torpparit ja köyhempi väki, sanoi Londen. Kun
25603: uusi asetus jättäisi torpparit kaikkea lainsuojaa vaille, ja näin ollen
25604: hirven tekemiin vahinkoihin nähden ei torpparilla olisi, mihin kääntyä,
25605: tulisi tämä laki aina viettelemään maanvuokraajaa lainrikkomiseen,
25606: joten salametsästäjäin ja niitten suojelijain luku tulisi entistään
25607: suuremmaksi. Maanomistajat, jotka tämän lain mukaan. saisivat
25608: metsästysoikeuden, tulisivat tietysti nuuskimaan ja ilmiantamaan
25609: salametsästäjät ja niitten suojelijat. Tästä uudesta hirviasetuksesta
25610: 568                  Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25611: 
25612: 
25613: olisi siis seurauksena sekin, että se tekisi maanomistajista oikein
25614: vakinaisen urkkija- ja ilmiantaja-ammattikunnan.           Kelle tämä
25615: ammattikunta olisi tervetullut, ei tarvinne täällä mainita. Bobri-
25616: koffin ajoilta lienee se vielä tuoreessa muistissa. Kun nämä ilmiannot
25617: maanomistajain puolelta saattaisivat taas johtaa salametsästäjäin ja
25618: niitten suojelijain puolelta ankarasti kostamaan, voisi tästä kai-
25619: kesta seurauksena olla mitä kamalin yhteiskunnallinen sekasorto.
25620: Tällainen sekasorto taas saattaisi aiheuttaa sen, että hallitus saisi
25621: syyn muutaman ajan kuluttua vaatia 2 miljoonaa markkaa poliisi-
25622: voiman lisäämiseksi ja näin ollen hirvieläkkeet nousisivat Suomen
25623: kansalle, vaikka vaan toisessa muodossa, entistään monta vertaa
25624: kalliimmiksi. Kaikista näistä kuitenkin voitaisiin pelastua ja siitä
25625: syystä ehdottaisin, että metsästysasetuksen 13 §muutettaisiin laki- ja
25626: talousvaliokunnan mietintöön toisen liitetyn vastalauseen mukaiseksi.
25627: 
25628:     Ed. Li s t o: Meidän päiväjärjestyksessämme on kyllä tänää~
25629: joukko tärkeäimpiäkin asioita. On sen vuoksi jotenkin rohkeata vaa-
25630: tia Eduskuntaa kuluttamaan aikaa tämän asian evästämisellä suu-
25631: reen valiokuntaan. Mitä nyt erityisesti tulee ed. Virkin evästyk-
25632: seen, niin minun käsitykseni mukaan hän on jo vastalauseensa kautta,
25633: joka on liitetty esillä olevaan mietintöön, evästänyt tätä asiaa ja
25634: omaa kantaansa paljon paremmin kuin sen lausunnon kautta, jonka
25635: hän vastikään esitti. Sillä jos jotain johdonmukaisuutta tahdotaan
25636: noudattaa, niin kyllä hänen suullisen evästyksensä olisi pitänyt viedä
25637: siihen, että se arm. esitys, minkä johdosta tämä laki- ja talousvalio-
25638: kunnan mietintö on valmistettu, olisi hyljättävä. Sillä niin pian
25639: kuin kerran hirvenmetsästys tehdään erityisestä esivallan luvasta
25640: riippumattomaksi, siirtyy se 21 päivänä helmikuuta 1789 annetun
25641: asetuksen nojalla, joka on perustuslain luontoinen, välttämättö-
25642: mästi maanomistajain eikä kaikkien kansalaisten käsiin. Siitä emme
25643: pääse yli emmekä ympäri vähemmällä kuin että käymme muutta-
25644: maan mainittua asetusta, joka vakuuttaa maanomistajille metsäs-
25645: tyksen omilla maillaan.
25646:     Ed. Virkki on suuresti säälinyt niitä torppareita ja muita maan-
25647: vuokralaisia, joiden viljelyksillä hirvet tekevät vahinkoa, ja pitänyt
25648: sitä hyvinkin vaikeana, että jos nyt valtio taukoaa suorittamasta
25649: korvauksia hirvien tekemistä vahingoista, he eivät voi mitenkään
25650: saada niistä korvausta. Mutta ed. Virkki tietää aivan hyvin - se
25651: on hänelle erityisesti laki- ja talousvaliokunnassa huomautettu -,
25652: että meillä on juuri tekeillä maanvuokralaki, joka vakuuttaa maan-
25653: vuokralaiselle oikeuden metsästykseen - siis myöskin hirvenmet-
25654: sästykseen - heidän vuokraamillaan alueilla, ellei nimenomaisella
25655: välipuheella maanomistajan ja vuokralaisen kesken ole toisin sovittu.
25656: Sitä tietä voivat vuokramiehet saada korvauksen hirvivahingois-
25657: taan. Ei kai viipyne kauvan, ennenkun ed. Virkki joutuu maan-
25658:                             Metsästysasetus.                     569
25659: 
25660: vuokralain ehdotusta toisessa lukemisessa täällä kamarissa käsittele-
25661: mään ja silloin hän on tilaisuudessa vertaamaan, minkä verran hänen
25662: äskeinen evästyksensä pitää paikkansa.
25663:     Ed. Redberg valitteli sitä, että laki- ja talousvaliokunta on
25664: ehdottanut hirvien metsästyksen tapahtuvaksi myöhemmin syksyllä,
25665: jolloin maa on jo lumen peitossa. Minä en tiedä, onko ed. Redberg
25666: seurannut niitä kertomuksia, joita julkisuudessa nähdään meidän
25667: nykyisistä hirvenmetsästyksistämme. Pyydän vain saada mainita,
25668: kuinka vuosi takaperin eräässä Keiteleen saaressa metsästysseurue
25669: tapasi kymmenkunta hirveä. Jokaista niistä ammuttiin ensin siellä
25670: saaressa, kunnes ne sieltä lähtivät uimalla karkuun, sitte niitä am-
25671: muttiin järvessä ja samaa pauketta jatkettiin vielä, kun pakolaiset
25672: pääsivät mannermaalle, eikä kuitenkaan niistä ainoatakaan saatu
25673: saaliiksi. Minä luulen, että yksin tällainen kertomus panee ajatte-
25674: levan ja eläinten kärsimyksiä säälivän ihmisen harkitsemaan, eikö-
25675: hän nykyisessä hirven mestästysajassa ole vikaa. Jos hirvi saadaan
25676: ampua lumelta, niin haavoitetun eläimen jälkiä voidaan seurata kun-
25677: nes se saadaan tapetuksi. Mutta nyt, niin kauvan kuin jälkiä ei voida
25678: seurata ja eläimet voivat kätkeytyä metsän suojaan, niin ne saatta-
25679: vat jäädä sinne viikkomääriksi kitumaan. Sellaisen katsantotavan
25680: voi ehkä piintynyt urheilija hyväksyä, mutta lainsäätäjä minun
25681: luullakseni ei voi sitä tehdä, vaan hänen täytyy ajatella sopivam-
25682: paa aikaa tälle metsästykselle.
25683:     Täällä on sanottu, että hirven metsästysajan siirtymisen kautta
25684: se vaara on tarjona, että hirvet tapetaan sukupuuttoon meidän
25685: maassamme. Minä en usko, että niin käy, sillä jos pyytäjä tietää
25686: saavansa hirven, niin hän ei ammu useita niistä, vaan ajaa yhtä
25687: takaa, kunnes sen saa, ja tyytyy siten paljon vähempään saaliiseen.
25688: Luulen siis, että tässä metsästysaikakysymyksessä laki- ja talous-
25689:  valiokunta on osannut oikeaan kohtaan. Mahdollista on, että kuu-
25690: kauden metsästysaika on liian pitkä, ja kyllähän siitä äänestyksiä
25691:  valiokunnassa onkin tapahtunut, mutta tähän 30 päivän metsäs-
25692:  tysaikaan on valiokunnan enemmistö lopuksi tullut.
25693: 
25694:    Ed. Nissinen: Tässä laki- ja talousvaliokunnan mietinnön
25695: asetusehdotuksessa on eräs kohta, josta minä tahtoisin lyhyesti huo-
25696: mauttaa, ennenkuin asia menee suureen valiokuntaan.
25697:     31 §:ssä sanotaan nimittäin: •> Joka luvatta pyytää, tappaa, haa-
25698: voittaa tahi muuten metsästää tahi häiritsee otuksia niiden rauhoi-
25699: tusajalla, tahi luvattomasti koiralla metsästää kielletyllä ajalla
25700: tahi pesästä ottaa tai hävittää 18 §:ssä mainittujen lintujen munia,
25701: sakotettakoon enintäin sata markkaa».
25702:     Tämä korkein sakkomäärä on minusta aivan liian pieni rikoksen
25703: suuruuteen nähden.      Ehdottaisin senvuoksi korkeimman sakko-
25704: määrän kaksinkertaiseksi, siis 200 markaksi.
25705: 570                     Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25706: 
25707: 
25708:    Ed. A h 1 r o o s: Den råhet, som ännu råder bland vårt folk
25709: och hvilken vi så godt som dagligen få erfara bl. a. genom tidnings-
25710: pressen och som hr Listo genom exempel mycket slående nu redo-
25711: gjort för, talar för att 31 § borde skärpas, hvarför jag för min del
25712: anhåller att få understöda fröken Nissinens förslag om att bötes-
25713: summan måtte föJ:dubblas. Tillika vill jag anmäla, att jag förenar
25714: mig om första reservationen, hvad jakttiden å älg beträffar.
25715: 
25716:     Ed. L a u t a s a 1 o: Hirven metsästystä koskevan pykälän hy-
25717: väksyn siinä kohden, että valiokunta on ehdottanut hirven-met-
25718: sästysajan jatkettavaksi kolmeksikymmeneksi päiväksi. Mutta siinä
25719: kohden en voi tyytyä siihen, että vielä edelleenkin maanomistajat
25720: tahtovat omata tämän riistan, joka ei ole yhde11-kään ihmisen omaa.
25721: Koska nyt ei yksikään maanomistaja voi sanoa, että se on hänen
25722: alueellaan syntynyt ja kasvanut, niin ei hän sitä myöskään voi
25723: omistaa. Viimeksi kuluneitten 10 vuoden aikana on melkoisia mää-
25724: riä yhteiskunnan varoja kulutettu näitten hirvien tekemien vahin-
25725: kojen korvaukseksi, mutta sitä vastoin on enempi niitä, jotka ovat
25726: saaneet ilman vahingonkorvausta kärsiä niitten tuottamat vahin-
25727: got, esim. syrjäisillä seuduin, missä hirviä on suurissa laumoissa.
25728: Kun siellä ei ole ollut minkäänlaisia todistuksia saatavissa, niin on
25729: täytynyt tyytyä siihen, että hirvet ovat vahinkoa tehneet, eikä ole
25730: korvauksesta ollut puhettakaan.
25731:     En tahdo tämän pitemmältä puhua, vaan toivon suuren valio-
25732: kunnan ottavan huomioonsa toisessa vastalauseessa ehdotetun 13 §:n.
25733: 
25734:     Ed. P a u n u: Pyydän kiinnittää suuren valiokunnan huomiota
25735: niihin näkökohtiin, joita toisessa vastalauseessa on mainittu. Ja
25736: koska huolimatta siitä, mitä täällä tänä iltana on esitetty, hirvien
25737: metsästyksen perustuslaillisuudesta ollaan koko lailla eri mieltä -
25738: sitä osoittaa itse perustuslakivaliokunnan mietintökin vuodelta 1907
25739: - niin toivoisin, että suuri valiokunta hyväksyisi metsästysasetuk-
25740: sen 13 §:n sellaiseksi, kuin se toisessa vastalauseessa esitetään.
25741: 
25742:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25743: 
25744:    Asia lähetetään V. J:n 57 §:n z momentin mukaisesti keskuste-
25745: lupöytäkirjan seuraamana Suureen valiokuntaan.
25746: 
25747:                  2)   Kunnallislalnsäädännö,n uudistus.
25748:                             (Jatkuva 1 K.)
25749:   Esitetään en s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n jatkamista varten
25750: Kunnallisvaliokunnan mietinnössä n:o 1 oleva
25751:   A. Ehdotus maalaiskuntien kunnallislaiksi.
25752:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               571
25753: 
25754: 
25755:     Keskustelu:
25756: 
25757:      Ed. H o i k k a : J atkaakseni viime istunnossa keskeytettyä
25758: lausuntoani teen huomautuksen valiokunnan mietinnön 9 §:n 2 mom.
25759: eritotenkin kolmatta ja neljättä kohtaa vastaan. Teen sen jo senkin
25760: vuoksi, että jos vertaa näitä kohtia toisiinsa, niin siinä tunkeutuupi
25761: näyttämölle oikeusperiaatteen ristiriidan sekasotku.        Kolmannen
25762: kohdan mukaan menettää äänioikeutensa se, joka nauttii jatkuvaa
25763: vaivaisapua. Neljännen kohdan mukaan saapi äänioikeutensa pitää
25764: se, jonka kunnan viranomainen voi todistaa köyhäksi. Saman kohdan
25765: mukaan myös kadottaa äänioikeutensa se, jota kunnan viranomai-
25766: nen ei voi todistaa riittämään asti köyhäksi. Siis sen mukaan köy-
25767: hyys tuopi ja köyhyys viepi kunnallisen äänioikeuden.· Missä määrin
25768: lieneekin itse kunkin mielestä oikein viedä tai kieltää äänioikeus
25769: köyhyyden tähden, minä en ainakaan voi hyväksyä minkäänlaa-
25770: tuisen köyhyyden vuoksi äänioikeuden kieltämistä kunnallisissa
25771: asioissa keltään ihmiseltä, koska kerran en voi laskea ihmisarvoa
25772: ja kansallisia oikeuksia niin halpaan hintaan, mistä se tämän kunnal-
25773: lisvaliokunnan mietinnön nimellä kulkevan kauppakirjan mukaan
25774:  tulisi menemään sellaisilta ihmisiltä, jotka varattomuutensa tähden
25775:  ovat pakotetut turvautumaan kunnan apuun. Todellisista syistä
25776: tuleepi katkeroittumaan kansan pohjakerroksen mielet, jos me
25777:  täällä laadimme sellaisen kunnallislain, joka pakottaapi ihmiset
25778:  myymään kansalliset oikeutensa leipäpalasesta sille yhteiskunnalle,
25779:  minkä hyväksi hän on ehkä raskaimman reen vetänyt ja kuorman
25780:  kantanut.
25781:       Sen vuoksi kehotan teitä kaikkia, arvoisat eduskunnan jäsenet,
25782:  ja eritotenkin huomautan suureen valiokuntaan kuuluville edusta-
25783:  jille, että tyystin harkitsette ennenkuin jätätte tämänlaisia määräyk-
25784:  siä kunnallislakiin. Olettehan kaikki kokemuksen miehiä ja naisia
25785:  ja teette itsekukin ympäristössänne havaintoja siitä mitä todelli-
25786:  suudessa tapahtuu, ja varmasti olette huomanneet sen, että monasti
25787:  kohtalon oikku työntää kymmeniäkin vuosia kunnan tärkeimmissä
25788:  luottamustoimissa olleet henkilöt köyhälistön ylenkatsottujen riviin,
25789:  ja ettekä suinkaan voi väittää, etteivät ne vielä sittenkin ole yhtä
25790:  kyvykkäitä arvostelemaan kunnallisia asioita kuin ennenkin.
25791:       Vielä joku sana erikseen neljännen kohdan vuoksi, jonka mukaan
25792:  niinkuin jo mainitsin, menettää äänioikeutensa se, joka ei voi kun-
25793:  nan viranomaisen todistuksena näyttää köyhyyttään toteen. Minä
25794:  en voi hyväksyä, niinkuin jo kolmannen kohdan yhteydessä mainit-
25795:  sin, vaikka minä hyvin tiedänkin sellaisien tosiaisioiden olevan
25796:  olemassa, että monasti vähemmän maksukykyinen knutalainen
25797:  maksaapi mutisematta kunnalle veronsa, jota vastoin paremmin
25798:  maksukykyinen usein jättää sen maksamatta, koska hänellä olevat
25799:  olot ovat sitä laatua, ettei niille ryöstömiehenkään kautta mitään
25800: 572                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25801: 
25802: 
25803: voi ja niin oikeuden ja kohtuuden mukaista kuin olisikin riistää
25804: äänioikeus pois sellaisilta, jotka tahallaan jättävät kunnalliset ve-
25805: ronsa maksamatta, jos laki yksinomaan voitaisiin niihin kohdistaa.
25806: Mutta siinäpä tuleekin esteitä ja vääryyksiä tapahtumaan syyttö-
25807: mille ihmisille. Mahdotontahanon kunnan viranomaisenkaan aina tie-
25808: tää kuka on köyhyyden ja kuka muun syyn tähdenjättänyt kunnalliset
25809: veronsa maksamatta. Voisihan niinkin käydä, että kunnan viranoc
25810: omaiset joistakin muista syistä olisivat joko liian tinkiä tai liian
25811: löysiä antamaan noita mainituita todistuksia. Ehkä asiat tulisivat
25812: paljon riippumaan siitä, mihinkä puolueeseen kullakin kertaa kunnan
25813: viranomainen ja todistuksen tahtoja kuuluu. Liian paljon mielestäni
25814: jäisivät asiat riippumaan kunnan viranomaisen mielivallasta. Voisi-
25815: han vääryys kehittyä vielä niinkin pitkälle, että taksoituslauta-
25816: kunta panisi kunnalliset verot tietensä maksukyvyttömille ja siten
25817: riistäisi heiltä kunnallisen äänioikeuden. Onhan parempi, asiain näin
25818: ollen, että joku syyllinen jää rankaisematta, kuin että paljo syyttömiä
25819: tulee rangaistuksi.
25820:     Toivon siis että suuri valiokunta, ottaen esiintuomani näkö-
25821: kohdat huomioon, poistaa eritotenkin nämä mainitut kohdat.
25822: Vaikka minä en puolestani hyväksy näissä jälkimäisissäkään koh-
25823: dissa mainittuja rajoituksia, en kuitenkaan tahdo enää jatkaa
25824: niistä puhetta, sillä se voisi käydä kiusallisen pitkäksi, vaan tahdon
25825: yhdessä tukussa lausua ajatuksenani, etten niitäkään hyväksy,
25826:  koska niillä ymmärtääkseni ei ole pysyväistä pohjaa oikeustunnon
25827: periaatteessa.
25828: 
25829:     Ed. W i c h m a n n: Kun kunnallisvaliokunnan mietintö kun-
25830: nallisen lainsäädännön uudistamisesta nyt lähetetään suuren valio-
25831: kunnan käsiteltäväksi, pyytäisin minä jonkinlaiseksi evästykseksi
25832: kääntyä muutamin sanoin ensiksi niiden suureen valiokuntaan kuu-
25833: luvien henkilöiden puoleen, joilla voi otaksua olevan suurempaa
25834: kunnallista kokemusta, suurempaa sivistystä, enemmän tietoja, sä-
25835: vyisyyttä ja malttia käsittääkseen, että tämänlaatuinen täydelli-
25836: nen, yleinen kunnallinen äänioikeus ei enää ole kunnallinen reformi,
25837: vaan se on suoraan sanoen kunnallinen revolutsiooni eli vallanku-
25838: mous (Hyvä! Iloisuutta vasemmalla). Se on järjen ja järjellisyy-
25839: den ·supistamista ja syrjäyttämistä (Vasemmalta: Oho!), jommoiselle
25840: ei löydy mitään vastaavaa missään muualla maailmassa niin jyrkässä
25841: muodossa kuin meillä tulisi olemaan, ei esimerkiksi Pohjois-Ameri-
25842: kan Yhdysvalloissa eikä Ranskan tasavallassa, jossa sentraaliset
25843: hallitusmiehet, pääasiassa prefektit, kuitenkin voivat silmällä pitää,
25844: ohjata ja tarvittaessa estää mahdollista vallattomuutta.
25845:     Kavahtakaamme Norjan esimerkkiä, missä ulosteot nykyään
25846: ovat yleisen kunnallisen äänioikeuden kautta nousseet niin hirmui-
25847: sesti, että melkein kaikki kapitalistinen alote, kumminkin välttä-
25848:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               573
25849: 
25850: mätön kunnallinen tekijä, tulee lähes kuristetuksi! Muistakaamme
25851: myös Kotkan esimerkkiä, joka viittaa siihen, mitenkä valitettavalle
25852: kannalle kunnallinen elämä tämän asetuksen kautta muuallakin
25853: voi joutua, jos sosialistit pääsisivät vallalle myös muissa kaupun-
25854: geissa.
25855:     Eikö olisi jo aika, että kaikki me, jotka emme lue itseämme
25856: sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluviksi, jättäisimme kaikki puo-
25857: luetemput ainakin tämmöisissä vakaisissa kysymyksissä? Muistakoot
25858: erittäinkin maalaisväestön edustajat, mitkä ajatukset tässä vaka-
25859: vassa asiassa vallitsevat maanviljelijäin keskuudessa, maanviljeli-
25860: jäin, jotka ovat, jos kohta ei Suomen kansan henkinen kukka, kui-
25861: tenkin sen ponsi ja pohja. Muistakaamme myös, etteivät toki työ-
25862: läiset yksinään muodosta Suomen kansaa, eivätkä edes sen enem-
25863: mistöä tässä eduskunnassa, jos me muut ryhmät kaikki heitä yksi-
25864: mielisesti vastustamme. Nyt jos konsaan meidän pitäisi yhtyä
25865: vastustamaan tämänlaatuisia vallankumouksellisia reformeja (Va-
25866: semmalta: Johan te olette yhtyneet!). Tämä reformi ei nykyään
25867: ole hyödyksi, vaan vaaraksi koko Suomen kansalle, eipä edes se
25868: olisi työläistenkään hyödyksi, sillä se voipi kasvattaa vielä kypsy-
25869: mättömissä kerroksissa vallanhimoa ja puuttuvaa edesvastuun tun-
25870: netta (Vasemmalta: Niinkuin herroissa) ja siten johdattaa heitä
25871: mitä pahimpaan kiusaukseen. Ei tässä nyt ole kysymys köyhyydestä
25872: eikä rikkaudesta, niinkuin ed. Hoikka juuri on otaksunut, vaan
25873: kunnallisesta kokemuksesta, joka taas riippuu sivistysmäärästä ja
25874: aatekehityksestä. Mitä siihen alimmissa kansankerroksissa vallit-
25875: sevaan tyytymättömyyteen tulee, josta hän puhui, niin tietysti, jos
25876: semmoista nyt ensiksikin löytyykään, se ei ole luonnollisella tavalla
25877: kehittynyt, vaan se on suora agitatsioonin tulos. Sitä ei löydy aina-
25878: kaan maaseudulla, jos kohtakin sitä tavataan muutamissa tehdas-
25879: paikoissa, jotka ovat sosialidemokratian vaikutuksen alaisia.
25880:     Käännyn myös niiden arvoisain sosialidemokraattisten edustajain
25881: puoleen (Vasemmalta: So, so, so!), jotka, kuten luulen, ovat ideaali-
25882: lisella kannalla, vaikkakin tämä ideaalisuus heillä on pukeutunut
25883: sosialidemokratian poliitisessa suhteessa täydellisesti epäonnistu-
25884:  neeseen ja käytännössä mahdottomaan teoriaan. Pyydän heidän
25885:  vakavasti punnitsemaan, löytyykö kansamme pohjakerroksissa
25886:  nykyään sitä malttia ja sitä edistystä, jota tällainen asetus edellyt-
25887:  tää. Onko nämät kerrokset niin kehittyneitä, että he voisivat yllä-
25888:  pitää isänmaan, muiden kansanluokkien ja myös oman kansanluok-
25889:  kansa hyödyksi sitä valta-asemaa, suoraan sanoen sitä valta-asemaa,
25890:  jonka he täten saisivat? Kun jo yksityiseltä henkilöltä vaaditaan
25891:  pitkä opetus- ja kehitysaika, eikö koko kansanryhmiltä, koko kan-
25892:  sakunnilta samoin ja vielä suuremmalla syyllä, voisi tämmöistä
25893:  vaatia? Eikö näin suurissa, ehkä vuosisatoja varten asetetuissa
25894:  tulevaisuuskysymyksissä olisi meidän pantava pois luokkakateus,
25895: 574                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908
25896: 
25897: 
25898: luokkaviha ja vimma? Eikö niiden pitäisi poistua yhteisen hyvän,
25899: kaikkien luokkien ja koko isänmaan hyväksi? Eihän edes sosiali-
25900: demokraattisen ryhmän rautainen puoluekuri pitäisi peljättää näitä
25901: tosi-ihanteellisia edistysmiehiä. Eihän tässä muutenkaan ole mitään
25902: vaaraa käsissä, jos nyt annettaisiin koko tämän asian vieläjonkun
25903: aikaa viipyä, hautua ja kypsyä. Onhan meidän kaikilla kansan-
25904: kerroksillamme jo täydellinen poliittinen äänioikeus. Eikö nyt olisi
25905: soveliasta, että me antaisimme kansamme ensin sulattaa tämä poliit-
25906: tinen oikeus, ennenkuin me jälleen sen päälle pakkaamme suoraan
25907: sanoen kypsymättömiä reformeja (Huuto vasemmalta: Voi onnet-
25908: tomia!), antaisimme asian raueta kumminkin siksi ajaksi, kuin koko
25909: kansamme uuden kansakoulun ja kansan sivistyksen kautta on saa-
25910: nut myös hengelliset takeet tulevaisuuden uudistustyötä varten,
25911: sillä sivistysaate on, sanottakoon mitä tahansa, ainoa, joka, niinkuin
25912: historia meille opettaa, vakuuttaa kansakunnille todellisen valtiolli-
25913: sen kukoistuksen ja tulevaisuuden.
25914:     Minä pyytäisin siis, että suuri valiokunta ottaisi erityiseen huo-
25915: mioon ed. Stenbäckin esityksen s:ssä vastalauseessa·, että koko tämä
25916: asia n y k y ä ä n raukeisi sikseen.
25917: 
25918:     Ed. P ö y s t i : Minä tahtoisin vain aivan lyhyesti kannattaa
25919: ja evästää ehdotusta, joka tehtiin viime istunnossa, nimittäin sitä,
25920: ettei kunnan valtuuston jäseniä valittaisi joka kolmas vuosi juuri
25921: siitä syystä että, kun valitseminen toimitetaan suhteellisten vaalien
25922: kautta, niin se vaikuttaa joko niin, että kansa pysyy joka vuosi
25923: jonkun verran kiihtyneessä mielentilassa, tai niin, että se herpoaa
25924: ja väsähtää koko asian hommasta ja sillä tavalla koko harrastus
25925: jääpi jonkun suunnan monopooliksi, joka taitaa paremmin itsensä
25926: pitää virkeänä. Mainitsen vielä osoitteita siitä, kuinka erilaiset
25927: mielipiteet eri suunnissa ovat. Esimerkiksi ed. Hoikka pitkässä pu-
25928: heessaan, joka alkoi viime viikolla ja loppui vasta tänä päivänä,
25929: ehdoittaa välttämättömästi annettavaksi kunnallisen äänioikeuden
25930: zo-vuotisille ja pitää suurena vääryytenä, jos 21-vuotisiksi kasvate-
25931: taan kansalaiset, ennenkuin heille äänioikeus annetaan. Nyt on
25932: kuitenkin ottaminen huomioon, että sosialistisessa suunnassa val-
25933: mistutaan aikaisemmin kunnallisia ja valtiollisia asioita käsittele-
25934: mään, kuin porvarillisessa, sillä siinä suunnassa tarvitaan pääasialli-
25935: sesti ainoasti tottelevaisuutta johtajia kohtaan, mutta porvari-
25936: suunnassa tarvitaan jokaisen kansalaisen itsensä tajuamista myöskin.
25937: Siitä syystä me emme kuitenkaan voi katsoa, että tuo 21 vuotta olisi
25938: liian pitkälle jäänyt kasvatus; kun ei siinä kuitenkaan enempi yhdelle
25939: kuin toisellekaan puolueelle, tehdä mitään vääryyttä - sillä jos
25940: mikä jakaa tasan antimensa, niin se on aika, joka antaa jokaiselle
25941: ikävuotensa, . niin yhdelle kuin toisellekin, niin sosialistille kuin
25942: porvariHekin - niin ei tätä voine sanoa puoluekysymykseksi. On
25943:                   Kunnallislainsäädännön uudistus.                575
25944: 
25945: myös mainittu, että tämmöinen asetus, jonkalainen nykyinen kun-
25946: nallisasetus tulisi olemaan, ei tule tyydyttämään kaikkia kansan-
25947: kerroksia. Jos nykyaikana yritetään laittaa semmoista asetusta,
25948: näin suurissa asioissa semminkin, jonka pitäisi kaikkia kansan-
25949: kerroksia tyydyttää, niin jos mikä yritys, kyllä se on hullun yritys.
25950: Mutta kuitenkin on pääasia se, että me vilpittömästi jokainen
25951: koitamme tehdä sen siksi hyvästi, kuin voimme, sekä itseämme
25952: että toisiamme kohtaan. Ja jos me sitä koitamme parhaan kykymme
25953: mukaan, niin ehkä siitä sentään hyvä tulee. Ja voipihan sitä myö-
25954: hemmin korjata niissä kohdin, missä se näyttää hankaluutta ja
25955: vaikeutta synnyttävän. Muuten minä pelkään sitä, että tässä kes-
25956: kustelussa voipi tulla perin jyrkkiä vastakohtia, sillä eihän tämä
25957: vallan rauhallisesti ole alkanutkaan, niin soisin, että me voi-
25958: simme jokainen vähän myöskin tyynnyttää itseämme tämän asian
25959: käsittelemisessä. Ja sentähden, vaikka minulla tässä olisi yhtä
25960: ja toista merkittävää, niin kun ne ovat sen laatuisia, jotka kui-
25961: tenkin valiokunnan mietinnössä ja sen prusteluissa hyvällä tar-
25962: koituksella löytää, jos tahtoo, niin sentähden en rupea niistä
25963: tällä kertaa puhumaan, vaikka paljon on ollut tapana, että evästyk-
25964: sessä puhutaan sitä, jonka jokainen voisi itsekin lukea.
25965: 
25966:     Ed. von A 1ft h a n: Då jag är medl.em af stora utskottet,
25967: vill jag icke ingå i någon vidlyftig detaljbehandling af denna sak
25968: vid första läsningen. J ag vill blott fästa uppmärksamheten vid
25969: några omständigheter, främst vid den, att utan tvifvel den nu
25970: ifrågavarande reformen till sina verkningar kommer att blifva vida
25971: mera ingripande än hela reformen utaf L. 0. och att detta ärende
25972: sålunda är kanske det mest betydelsefulla, som den nu lefvande
25973: generationen kommer att ha att göra med. Om man har klart för
25974: sig, att ärendet är utaf denna beskaffenhet, så fordrar man gärna,
25975: där man icke sväfvar ut i högre rymder, att ärendet skall vara
25976: ordenligt handlagdt och beredt. Det synes mig därför icke vittna om
25977: en riktig uppfattning utaf ärendets betydelse, att motion i frågan
25978: har blifvit väckt på en tid, då man vet, att regeringen med al1 den
25979: skyndsamhet, som ärendets beskaffenhet medgifver, har försökt
25980: att skaffa saklig utredning till frågans belysning. J ag tror, att ett
25981: sådant förhastadt handlingssätt i andra civiliserade länder skulle
25982: ha väckt allmänt ogillande inom pressen och inom den upplysta
25983: opinionen öfverhufvudtaget.
25984:         Regeringen vände sig senaste vår till kommunerna med
25985: anhållan om utlåtande öfver det komitebetänkande, som förelåg.
25986: Kommunerna fingo då på sig en ytterst kort tid, hvilket i det stora
25987: flertalet utlåtanden från kommunerna påpekades. Också det material,
25988: som man på denna väg skulle hafva kunnat få till stånd, om kom-
25989: munerna skulle hafva beredts tillräcklig tid, har sålunda blifvit
25990: förvanskadt och mindre dugligt. Men dessutom förefaller det, som
25991: 576                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
25992: 
25993: 
25994: om detta dock ganska rikliga, om äfven på antydt sätt bristfälliga
25995: materia1, sku11e af utskottet i ytterst ringa grad hafva tagits i betrak-
25996: tande vid uppgörandet af betänkandet.
25997:     Hvad den allmänna p1anen utaf reformen beträffar, så synes
25998: det mig, att här saknas behandlingen af en mycket väsentlig och
25999: särski1dt för de större städerna kännbar omständighet, nämligen den,
26000: att samma kommunallag nu knappast passar för en stad med r,ooo,
26001: som för en stad med roo,ooo innevånare.
26002: 
26003:    P uh emies:        Det är nu fråga om kommunallag för 1ands-
26004: kommunerna.
26005: 
26006:     Ed. von A 1 f t h a n : Frågan om städerna sammanhänger ju
26007: med reformen isin helhet, men jag får väl, då det nu är kommunal-
26008: lagen för landskommunen, som är uppe, 1of att förbigå detta och
26009: återkomma därtill, när kommunal1agen för städerna föredrages.
26010:     Beträffande en punkt i motiveringen på fjerde sidan i den svenska
26011: upplagan, ville jag rikta en fråga till utskottet och närmast till dess
26012: ordförande. Här säges nämligen i tredje stycket på fjärde sidan:
26013: »lnom utskottet har framhållits, att beviljande af a1hnän rösträtt
26014: i stad åt kommunens icke skattskyldige medlemmar innebure en
26015: ändring utaf tredje punkten af borgerskapets privilegier och med
26016: anledning däraf har yrkan framställts därom, att grundlagsutskot-
26017: tets utlåtande i ärendet borde införskaffas, men har utskottets
26018: flertal ansett, att det egentliga borgerskapets privi1egierade ställning
26019: beträffande handhafvande i stad af gemensamma angelägenheter
26020: och val blifvit genom sistnämnda förordning upphäfd och förty
26021: icke funnit skäl föreligga att införskaffa sagda utlåtande>>. Om
26022: jag nu riktigt skall förstå detta uttalande, så innebär det, att
26023: kommuna1utskottet ingått i saklig pröfning utaf huruvida de före-
26024: s1agna förändringarna beröra grund1agsfrågor eller icke. Har nu
26025: en sådan pröfning försiggått, så synes det mig, att 1andtdagen skulle
26026: hafva rätt att icke blott få höra hvad kommuna1utskottet ansett
26027: i frågan, utan också på hvilka grunder utskottet stött sin uppfatt-
26028: ning. Det synes mig så1unda, att här i en viktig sak förefinnes en
26029: lucka, och skulle jag därför anhålla om att blifva upplyst beträf-
26030: fande denna sak.
26031: 
26032:     Ed. H a 11 s t e n: Tahdon ainoastaan lausua muutaman sanan
26033: siitä nousevaan asteikkoon perustuvasta verotusehdotuksesta, joka
26034: tavataan ensimmäisessä vasta1auseessa. On kai selvää, että tuskin
26035: saattanee muodostaa veroitusoloja oikeudenmukaiselle ja jokaisen
26036: veronmaksajan veromaksukykyä vastaavalla tavalla, ellei käytetä
26037: nousevaa asteikkoa. Ja sen verran kun saatan ymmärtää valiokun-
26038: nan enemmistön kantaa, on valiokuntakin periaatteellisesti puolta-
26039:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                 577
26040: 
26041: 
26042: nut tätä katsantokantaa, jos kohta se ei ole ryhtynyt asiaa lähem-
26043: min pohtimaan. Se lausuu mietintönsä 13 sivulla, että valiokunnan
26044: vähemmistö ei ole tuonut esiin mitään todisteita siitä, että sen
26045: laatima ehdotus olisi meikäläisiin oloihin soveltuva. Ja omasta puo-
26046: lestaan valiokunta ainoastaan sanoo, että se ei ole katsonut syytä
26047: olevan nyt ryhtyä näin laajaperäisen kysymyksen käsittelemiseen.
26048: Olisi kuitenkin ollut suotavaa, että valiokunta tässä kohden olisi
26049: voinut tuoda esiin jotakin lisävalaistusta asiaan, ainakin arvoste-
26050: lemalla sitä ehdotusta, joka on ensimmäisessä vastalauseessa. Tahdon
26051: siitä esittää muutamia näkökohtia, luetella muutamia lukuja.
26052:      Arvostelun pohjaksi olen asettanut todellisen verotuksen Hel-
26053: singin kaupungissa sellaisena kuin se tapahtui vuosina 1904 ja 1905.
26054: Nämä vuodet olen valinnut senvuoksi, että niistä on saatavana täy-
26055:  dellinen veronmaksajien ryhmittely niiden veroäyrien mukaan, joi-
26056:  den nojalla verot ovat maksetut. Mainitsen tässä lyhykäisyyden
26057:  vuoksi vaan lukuja vuodesta 1904.
26058:       Silloin kannettiin täällä Helsingissä kunnallisveroja 1,863,000
26059:  markkaa ja oli 400 markan veroäyriä kohti maksettava 12 mark-
26060:  kaa 33 p. Jos olisi silloin ollut täällä Helsingissä voimassa vero-
26061:  tusjärjestelmä, jota ehdotetaan ensimäisessä vastalauseessa ja olisi
26062:  maksettu 1 markka kutakin verotettavaa 100 markkaa kohti, silloin
26063:  olisi verotus-summa noussut 1,JJ6,ooo markkaan, siis ainoastaan
26064:  SJ,OOO markkaa pienemmäksi, kuin mikä todellisesti kannettiin.
26065:  Mutta valiokunnan vähemmistön ehdotuksessa tavataan vielä se
26066:  lisämääräys, että korkotuloista on verotus korotettava 50 °/o:lla.
26067:  Tämä hyvinkin riittänee peittämään tuota 8J,OOO markan vajaa.
26068:  On tietysti mahdotonta, koska ei ole saatavana siihen riittäviä tilas-
26069:  tollisia tietoja, kokonaan yksityisseikkoja myöten näitä molempia
26070:  verotusjärjestelmiä toisiinsa verrata, mutta suurissa piirteissä pitää
26071:  paikkansa se, että noin markan vero kutakin verotettavaa 100 mar-
26072:  kan tuloa kohti olisi täällä Helsingissä tuottanut sen summan, joka
26073:  sinä vuonna oli tarpeen.
26074:       Katsotaan sitten, miten verot tämän mukaan tulisivat jakautu-
26075:  maan. Ne henkilöt, joilla on vähemmän kuin 1oo,ooo markan tulot,
26076:  100,000 markan tulot mukaan luettuna, olisivat maksaneet toisen
26077:  puolen tästä verotuksesta, ja toisen puolen ne, joidenka tulot olivat
26078:   100,000 markkaa suuremmat. Nuo, joiden verot olivat 1oo,ooo
26079:   markkaa suuremmat, olivat kaikkiaan 50 veron maksa jaa, ei henki-
26080:  löä, - harvoja lienee persoonallisia henkilöitä, useammat ovat tie-
26081:   tysti yhtiöitä. Jos otetaan tulot 22,000 markkaan saakka, - siis mei-
26082:   dän kaikki virkamiehet, senaattoria myöten ja tietysti kaikki muut,
26083:   joilla on 22,000 markkaa pienemmät vuositulot niin ne olisivat sen
26084:   mukaan joutuneet maksamaan noin 400,000 markkaa, siis vajaan
26085:   neljättä osaa koko kannettavasta summasta.
26086:      fKatsotaan vielä vähän, mitenkä tämä olisi vaikuttanut yksi-
26087:                                                                 37
26088: 578                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26089: 
26090: tyisiin veron maksajiin. Ajatellaan henkilöä, jonka tulot olisivat
26091: 6,ooo markkaa, siis jo varsin hyvillä tuloilla olevaa. Hänen veronsa
26092: oli sinä vuonna, josta on puhe 185 markkaa- jätän pennit pois.
26093: Jos olisi ehdotettu uusi verojärjestelmä ollut käytettävänä, hän
26094: olisi maksanut ainoastaan 65 markkaa. Hän olisi siis päässyt 120
26095: markkaa vähemmällä. 1o,ooo markan tuloinen maksoi 308 markkaa,
26096: mutta olisi päässyt 135 mk:lla, siis 173 mkn veron alennus. 20,000
26097: mk:n tuloinen maksoi 616 mk:aa, mutta olisi päässyt 400 mk:lla, siis
26098: 216 mk:n veronalennus. Ja sen jälkeen rupeaa tuo veronalennus jon-
26099: kun verran pienentymään siten, että kun henkilön tulo on 38,ooo
26100: markkaa, olisi hän vielä saanut nauttia 21 mk:n 35 pennin veron-
26101: alennuksen. Kun tullaan 40,000 markan tuloihin olisi vero noussut
26102: 17 markalla.
26103:     Siis jokseenkin hyvätuloisille henkilöille tämä tuottaisi veron
26104: alennusta. Minä olen puolestani aina kuullut, kun on puolustettu
26105: asteettain nousevaa verotusta, että on tahdottu päästä nostamaan
26106: niidenkin veroa, joilla on 15-20 tuhannen markan tulot. Mutta
26107: nyt esitetty ehdotus vie vallan toisiin tuloksiin. Seuraus siitä tie-
26108: tysti olisi, että verotaakka kokonaan siirtyy yhtiöitten niskoille,
26109: teollisuusyhtiöiden ja liikeyhtiöiden. Onko se työväelle edullista,
26110: sen tahdon jättää sanomatta. Tuskin on tarkoitettu tällä ehdotuksella
26111: saavuttaa sitä tulosta, johon se näyttää vievän. Lakiehdotuksen
26112: sanamuodosta näkee, että se on Ruotsissa nykyään voimassa ole-
26113: van suostuntaverolain kopio. Sanat ruotsinkielisessä asetuksessa
26114: ovat sanasta sanaan samat, numerot vaan ovat muutetut. Siinä on
26115: kiristetty Ruotsin järjestelmää muka vähän tiukemmaksi, on koi-
26116: tettu verottaa vähän enemmän suurituloisia, mutta on tuskin suo-
26117: ritettu niitä laskuja, joiden nojalla kävisi selville, paljoko tämä todel-
26118: lisuudessa vaikuttaa. Ruotsin lain mukaan on suurin summa, jonka
26119: mukaan on laskettava se vero, joka pannaan veronmaksajan suori-
26120: tettavaksi, nelinkertainen verraten hänen todellisiin tuloihinsa. Vasta-
26121: lauseen ehdotuksessa on tämä nostettu siten, että suurin verotettava
26122: summa on oleva kahdeksankertainen verraten veronmaksajan to-
26123: dellisiin tuloihin. Katsotaan mitä tämä vaikuttaa. Se vaikuttaa
26124: sen, että kun Ruotsissa tämä rajotusmääräys rupeaa vaikuttamaan,
26125: tulojen noustessa 145,000 markkaan, niin rajotusmääräys vastalau-
26126: seen ehdotuksen mukaan astuu voimaan vasta silloin kun henkilön
26127: tulot ovat noin 360,000 markkaa, siis lähes 400,000 markkaa. Jos
26128: koettaisi sovittaa äskenmainitun vuoden, vuoden 1904, Helsingin
26129: verotukseen ruotsalaisen verotusjärjestelmän ja silloin kuitenkin
26130: tiukentaisi sitä siinä määrässä, että kruunun tulo pantaisiin yhtä
26131: suureksi kuin markan tulo - minä olen kyllä laskenut myös siten,
26132: että tosiaan muutetaan kruunut markoiksi, mutta se lasku ei ole
26133: minulla vielä täysin valmiina - silloin olisi sinä vuonna kannettu
26134: veromäärä ollut noin 1,2oo,ooo markkaa, jos olisi silloin ollut vero-
26135:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               519
26136: 
26137: pohjana markka sadan markan tuloa kohti.         Olisi siis ollut tar-
26138: peellista korottaa jonkun verran veroa sataa kohti, jotta todellinen
26139: tarvittava tulo olisi saavutettu. Noin I mk. 45 penniä olisi tähän
26140: riittänyt ja tämä olisi jo tuntuvassa määrin alaspäin tasoittanut
26141: veronmaksuj a.                                 ·
26142:     En tahdo jatkaa tätä pitemmälle. Luulen jo tästä käyvän sel-
26143: ville, että ehdotus, semmoisena kuin se esiintyy vastalauseessa, tus-
26144: kin saattaa olla mahdollinen ja että ne, jotka ovat sitä laatineet
26145: kopioimalla ja muuttamalla Ruotsin lakia, tuskin ovat tehneet itsel-
26146: leen selvää, mitä heidän tekemänsä muutokset itse teossa vaikuttavat.
26147: 
26148:      Ed. J o h a n s s o n : Vid genomläsandet af det digra betänkande
26149: kommunalutskottet ha't afgifvit angående reformering af kommunal-
26150: lagstiftningen, kan man icke undgå att känna besvikelse öfver det
26151: resultat utskottet kommit till. Man hade hoppats, att den för be-
26152: folkningen så viktiga och med spänning väntade frågan skulle lösts
26153: i dylik riktning som flertalet af befolkningen önskar det. Tyvärr
26154: har detta hopp kommit på skam. Betänkandet är icke alls sådant,
26155: som flertalet af befolkningen väntat. I början af detsamma uttalas
26156: nog vackra ord och fraser om demokrati, om att den kommunala
26157: rösträtten bör göras så demokratisk som möjligt, enär den politiskt
26158: har blifvit det. Men vid genomläsandet af lagförslaget finner man,
26159: att det endast varit ord utan någon större betydelse, då utskottet
26160: talat om demokrati och dylikt. Det betänkande utskottet afgifvit
26161: är icke så demokratiskt som man hoppats på. Utskottet har infört
26162: en massa inskränkningar, hvilka göra att lagförslaget endast blifvit
26163: en halfmesyr. Särskildt hvad den kommunala rösträtten beträffar
26164: har utskottet ställt sig på en konservativ ståndpunkt. Om detta
26165: förslag verkligen går igenom, så kommer en stor del af befolkningen
26166:  att bli utan kommunal rösträtt såsom hittills. Vidare har utskottet
26167: föreslagit införande af förstärkta fullmäktige, hvilka skulle komma
26168: att utgöra något slags bromsinrättning på fullmäktige. Hvad § 18
26169: vidkommer, så kan jag icke för min del godkänna den. Detuttalas
26170: i slutet af § r8, att förhandlingarna skola vara offentliga, därest
26171: icke fullmäktige i särskilda fall därom annorlunda besluta. För min
26172:  del anser jag att slutet af denna paragraf bör bortfalla. Fullmäktiges
26173: sammanträden böra göras offentliga, någon hemlighetsfullhet får
26174:  icke förekomma vid dem. De ärenden, som behandlas, böra vara så-
26175:  dana, att utomstående medlemmar af kommunen hafva rättighet att
26176: bevista alla sammanträden. J ag vill icke vidare ingå i något detalje-
26177: radt uttalande därom, utan vill för min del hemställa tili stora
26178:  utskottet, att det skulle taga i beaktande den till betänkandet fogade
26179: första reservationen. Men då jag engång har ordet, kan jag icke
26180:  undgå frestelsen att beröra tvänne reservationer till betänkandet,
26181:  nämligen den 5:te och 6:te, hvilka afgifvits af SVenska folkpartiets
26182: 580                 Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26183: 
26184: representanter i utskottet. Då jag redan vid rernissdebatten yttrade,
26185: att man icke på svenskt håll med glädje skulle se en grundlig refor-
26186: mering, icke skulle önska att förslaget skulle gå igenom, så trodde
26187: kanske icke många, att detta var med sanningen öfverensstämmande.
26188: Men dessa reservationer visa, att de voro i allo sauna. I s:te reser-
26189: vationens början säga dessa svenska folkpartiets representanter:
26190: ~En icke tillräckligt noga öfvervägd reformering af lagstiftningen
26191: på detta område kan resultera däri, att förvaltningen af kommunernas
26192: angelägenheter, hvilken hittills öfverhufvudtaget skötts på ett till-
26193: fredställande sätt, råkar i händerna på personer o. s. v.>> Detta är
26194: icke öfverensstämmande med verkligheten. Sedt från ensidig herre-
26195: mannasynpunkt kan det vara fallet. Men arbetareklassen har icke
26196: några skäl att rosa marknaden därvidlag. J wst herremannaklassens
26197: sätt att sköta kommunens angelägenheter vittnar om bristande
26198: ansvarskänsla. Ty det kan icke vara ansvarskänsla mot befolkningen,
26199: då endast en ringa del af densamma blir föremål för deras välvilja.
26200: Och det är endast en fåtalig öfverklass, som varit föremål för deras
26201: välvilja och intresse. Exempel kunde framdragas flerfaldiga. Hvad
26202: repr. Wichmann yttrade här vill jag icke beröra. J ag måste för
26203: min del säga, att hans yttrande var ärligt, och jag tror att hans
26204: åsikt äfven delas åtrninstone i det inre af största delen af de bor-
26205:  gerliga representanterna härstädes, fastän de icke öppet uttala det.
26206:  Men jag skulle hoppats, att detta uttalande hade blifvit gjordt före
26207:  valen. J ag skulle då vara öfvertygad om att det svenska folkpartiets
26208:  representantantal i landtdagen icke skulle varit hälften af hvad
26209:  det nu är.
26210: 
26211:     Ed. K o m u : Supistan evästykseni suurelle valiokunnalle aino-
26212: astaan huomautukseen, joka koskee esillä olevan maalaiskuntia
26213: varten laaditun lakiehdotuksen 7 §:ää.
26214:     Sen toinen momentti, samoin kuin sitä vastaavat kohdat ensimäi-
26215: sessä vastalauseessa, jonka kannalla pääkohdissa olen, jättää Lapin
26216: kihlakunnan kunnille itselleen oikeuden noudattaa kunnanvaltuutet-
26217: tujen ja lisävaltuutettujen vaalissa joko enemmistö- tai suhteellista
26218: vaalitapaa. Käsitän, että tuota poikkeusasemaa, johon Lapin kihla-
26219: kunta tässä asetetaan, puolustetaan vetoamalla harvaan asutukseen,
26220: kuntien vähäväkisyyteen, y. m. paikallisiin oloihin, enkä minäkään
26221: tahdo niiden painoa kokonaan kieltää. Mutta siitä huolimatta minua
26222: arveluttaa tällainen Lapin kuntain poikkeustilaan asettaminen, sillä
26223: minä en ollenkaan voi olla vakuutettu siitä, että siellä nykyisin
26224: vähemmistöön kuuluvat, tärkeissä asioissa vähemmistöksi jäävät
26225: voisivat tällaista hyväntahtoisuuden tietä päästä kunnallisten asiain
26226: kulkua ohjaamaan. Ja milloin näin tapahtuu, milloin enemmistö,
26227: joka ei ole paljon suurempi vähemmistöä, syrjäyttää jälkimäisen,
26228: silloin tapahtuu tätä kohtaan ehdottomasti vääryys, mikä on vasten
26229:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.               581
26230: 
26231: 
26232: tämänkin lakiehdotuksen yleistä henkeä. Ja ettei Lapissakaan aivan
26233: niin yksimielisiä olla, se saatiin ulommaskin nähdä viimeisten valtiol-
26234: listen vaalien aikana. Tämän vuoksi minä jätän sanotun kohdan
26235: suuren valiokunnan erikoisesti harkittavaksi, harkittavaksi eikö
26236: myös Lapissa voitaisi ryhtyä noudattamaan suhteellista vaalitapaa.
26237: 
26238:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä pyydän saada yhtyä kan-
26239: nattamaan ed. Stenbäckin vastalauseen ensimäistä pontta, että nim.
26240: eduskunta tulisi siihen päätökseen, että on parempi jättää tämä
26241: asia hallitukselta odotettavan esityksen varaan.
26242:      Minä teen tämän ensiksikin siitä syystä, että, mikäli olen voinut
26243: huomata, vähäväkiset kansankerrokset maalaiskunnissa yleensä
26244: eivät vielä tätä reformia kaipaa yhtä kiihkeästi kuin esim. syvälle
26245: käypiä ja nopeita maareformeja, kieltolakia ja veroreformeja.
26246: Mutta toivon tämän asian jättämistä kypsymään vielä siitäkin
26247: syystä, että minua on alusta pitäen epäilyttänyt, onko todellakin
26248: maan tosietujen mukaista mennä nyt äkkiä niin pitkälle äänioikeus-
26249: reformissa kunnallisiin vaaleihin nähden kuin nyt ollaan menossa
26250: (Vasemmistosta: Missä ohjelma on?) Mikäli olen asiaan perehty-
26251: nyt, käyvät kunnalliset äänioikeusreformit useimmissa maissa jon-
26252: kun verran valtiollisen äänioikeusreformin jälessä ja sehän on minun
26253: ymmärtääkseni aivan luonnollista. Valtiollisella alalla on olemassa
26254: toinen valtiomahti, hallitus, joka voi ohjata asioita oikealle tolalle,
26255: jos eduskunta tekee erehdyksen. Lisäksi koko valtiota edustavassa
26256: edustajakokouksessa on tietopuolisella sivistyksellä suurempi mah-
26257: dollisuus saada vaikutusta kuin kaukaisissa maalaiskunnissa, missä
26258: tätä sivistystä on suhteellisesti paljon vähemmän, ei ainoastaan
26259: vähäväkisten keskuudessa, mutta myös varakkaampainkin. Sitä
26260: paitsi kunnalliset asiat ovat paljon suuremmassa määrässä talou-
26261: dellista laatua kuin valtiopäiväasiat.
26262:      Mitä erityisesti tulee Suomen oloihin, niin tunnetaan yleisesti,
26263: että meillä yleissivistys, ja varsinkin taloudellinen ja erikoisesti yh-
26264: teiskuntataloudellinen sivistys ovat paljon alhaisemmalla kannalla
26265: kuin useimmissa Europan maissa. Tästä huolimatta tahdottaisiin
26266:  meillä nyt uudistaa kunnallista äänioikeutta ei ainoastaan radi-
26267: kaalisemmaksi kuin missään muussa Europan maassa, vaan vielä
26268:  lisäksi radikaalisemmaksi kuin valtiollinen äänioikeutemme.
26269:      Olen senvuoksi nyt taas uudelleen kysynyt itseltäni, antaako
26270:  meille tähänastinen kokemus ja nykyiset olot todellakin aihetta
26271:  tähän? Jo nykyisten äänioikeusolojen vallitessa on alkanut näkyä
26272:  esimerkkejä meidän kunnallisesta elämästämme, jotka puhuvat
26273:  päinvastaiseen suuntaan. Eräässä maalaiskunnassa esim. halusi-
26274:  vat edistysmieliset kuntalaiset viime keväänä saada kuntaan ajan-
26275:  mukaisen vaivaistalon varattornia vanhuksia, sairaita ja muita
26276:  työkyvyttömiä varten. Mutta kunnan sosialistit, erään kaupungista
26277: 582                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26278: 
26279: hankitun agitaattorin johtamina, tulivat kuntakokoukseen rähi-
26280: semään ja tekemään tämän yrityksen tyhjäksi (Vasemmistosta:
26281: Missä se oli?). Eräässä toisessa maalaiskunnassa on sosialistinen
26282: enemmistö päättänyt, että kunnan yhteisiä varoja on käytettävä
26283: sosialistisen puoluekirjallisuuden levittämiseksi.
26284:      Eivät tällaiset esimerkit kuitenkaan yksin olisi vielä saattaneet
26285: minua näin jyrkästi esittämään epäilyksiäni tämän lakiehdotuk-
26286: sen tarkoituksenmukaisuudesta maalaiskunnille, mutta nämä epäi-
26287: lykset ovat saaneet varsinaista voimaa näillä valtiopäivillä saaduista
26288: kokemuksista.
26289:      On näet saatu kokea, että sosialistit, jotka vielä viime keväänä
26290: kannattivat radikaalista reformia tukkiyhtiöiden maanostoja vas-
26291: taan, näillä valtiopäivillä taktillisten periaatteittensa johtamina aset-
26292: tuvat myötävaikuttamaan tukkiyhtiöiden etuja valvovan lain aikaan
26293: saantiin; on saatu kokea, että sosialistit, jotka vielä viime keväänä
26294: kannattivat uuteen torpparilakiin torppareille ja maanviljelykselle
26295: edullisempia ehdotuksia, nyt. sitä vastoin kannattavat sellaista jär-
26296: jestelmää, joka suosii kapitalismia ja nylkee maata; on saatu kokea,
26297: että sosialistit, jotka viime valtiopäivillä valtionvarainvaliokun-
26298: nassa innokkaasti puuhasivat esimerkiksi tupakka- ja sokerimono-
26299: poolia, nyt eivät ainoastaan vastusta näitä, vaan vieläpä esittävät
26300: veroreformivaatimuksia, jotka tulisivat tekemään mahdottomiksi
26301: m. m. kieltolain ja vanhuudenvakuutuksen; ja nyt juuri äskettäin
26302: saimme kuulla sen hämmästyttävän verolakiehdotuksen, jonka sosi-
26303:  alistien vastalause tässä esillä olevaan mietintöön sisältää.
26304:      K u n s i i s o 1 e m m e s a a n e e t k o k e a, e t t ä s o s i a-
26305: lismista meillä voisi tulla edistyksen vastus-
26306:  t a j a, niin täytyy minun tunnustaa, etten enään voi olla myötä-
26307:  vaikuttamassa siihen, että ainakaan maalaiskunnillemme hankit-
26308:  taisiin sellaista äänioikeuslakia kuin valiokunta nyt ehdottaa (Ed.
26309:  Tanner: Olisi pitänyt sanoa ennen vaalia!). - Ennen vaalia ei
26310:  tunnettu sosialistien nykyistä kantaa! - sillä meidän maalaiskun-
26311:  nissamme on, kuten sanottu, sivistys vielä siksi alhaisella kannalla,
26312:  että sellainen reformi, jota nyt ehdotetaan, voisi olla, niinkuin näistä
26313:  esimerkeistäni näkyy, omansa tuomaan e d i s t y k s e n s i j a 11 e
26314:  t a a n t u m u s t a.
26315:      Meidän maalaiskunnissamme on näet kansakoululaitos vielä pal-
26316:  jon kehittymättömämmässä tilassa kuin niissä maissa, joissa kun-
26317:  nallinen äänioikeus on uudenaikaisella kannalla. Meillä on kansan-
26318:  opisto vielä viime vuosiin saakka ollut verrattain harvojen sivistys-
26319:  laitos. Osuustoimintaliike, joka minun vakaumukseni mukaan pa-
26320:  remmin kuin mikään muu on omansa kasvattamaan vähävaraisia
26321:  yhteistaloutta hoitamaan, on meillä paljon nuorempi, kuin useim-
26322:  missa muissa sivistysmaissa. Ja ennen kaikkea ovat useimmissa
26323:  maalaiskunnissamme maan hallinta-olot niin epäedulliset, että ne-
26324:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                583
26325: 
26326: kään eivät ole olleet omiaan kasvattamaan knutalaisissa sellaista
26327: yhteishenkeä, joka takaisi kunnallistalouden hyvän hoidon, jos nyt
26328: ehdotettu äänioikeusreformi toteutuisi. On senvuoksi hyvin toden-
26329: näköistä, että häikäilemätön agitatsiooni tällaisissa oloissa voi viedä
26330: kuntain talouden täydelliseen epäjärjestykseen. Ja jokainen voi
26331: ymmärtää, mitä se merkitsisi, ei ainoastaan kuntalaisten omalle
26332: elämälle, vaan myös koko yhteiskunnan poliittiselle elämälle: epä-
26333: järjestykseen joutuneet kunnat tietäisivät tietystikin epäjärjestyk-
26334: seen joutunutta valtiota.
26335:     Toivon senvuoksi, että tämä mietintö ei tulisi täällä eduskun-
26336: nassa loppuun käsitellyksi ja hyväksytyksi, vaan että hallitus ottaisi
26337: tämän asian kokonaisuudessaan aivan uuden pohdinnan alaiseksi,
26338: huolimatta siitä, mitä kunnalliskomitea tai valtiopäivävaliokunta
26339: on ehdottanut.
26340:     Olisi otettava tarkoin harkittavaksi, o n k o o 11 e n k a a n
26341: syytä me i 11 ä u 1 o t u tt a a kun n a 11 i s ta ääni o i k e-
26342: u t t a, jos se kerran tehdään riippumattomaksi varallisuudesta,
26343: niin nuo r i i n kuin 21-v u o t i s i in, s i 11 ä eiköhän j o
26344: o 1 e n ä h t y, että j o 24-v u o t i s te n k i n v a 1 t i o 11 i ne n
26345: ääni o i k e u s tuo y 11 i n k y 11 i n kypsy m ä t t ö myyt t 1 ä
26346: y 1 e i s t e n a s i a i n k ä s i t t e 1 y y n; tuoreimman todistuks~n
26347: tästä on antanut ed. Hallstenin äskeinen lausunto. Olisi myös otet-
26348: tava harkittavaksi, olisiko syytä todellakin ottaa käytäntöön nyt
26349: ehdotettu monimutkainen suhteellinen vaalitapa maalaiskunnissa,
26350: joissa sen toteuttaminen luultavasti tulisi olemaan useinkin mahdo-
26351: tonta. Vielä olisi otettava harkittavaksi, eikö olisi syytä panna
26352: tämä reformi toimeen aluksi ainoastaan kaupungeissa, ja vasta niistä
26353: kokemusta saatua, ulottaa se maalaiskuntiin.
26354:      Ja vielä, eikö maalaiskunnissamme tämän reformin perille aja-
26355: minen olisi pantava yhteyteen esim. kansakoululaitoksen edisty-
26356: misen kanssa (Vasemmalta: Eikös yliopiston!)? Olisi vihdoin syytä
26357: harkita, eikö maalaiskuntiemme hoitoa varten, sittenkun äänioikeus
26358: tulisi reformeeratuksi radikaaliseen suuntaan, olisi asetettava sel-
26359: laisia ulkoapäin tulevia tilintarkastajia ja neuvojia, jommoisia meillä
26360: on esim. vaivaishoitoa, säästöpankkeja ja kuntien tilaUoman väestön
26361: lainarahastoja varten, jotka tilintarkastajat ja neuvojat paikalla
26362: tapahtuneen tarkastuksen kautta valvoisivatj ei ainoastaan lailli-
26363: suutta vaan myös tarkoituksenmukaisuutta kunnallisasiain hoidossa.
26364: Sillä se valvonta, mikä on aijottu esim. kuvernööreille annettavaksi,
26365: se minun ymmärtääkseni ei olisi riittävä. Nämä tarkastajat ja neu-
26366: vojat voisivat kyllä olla kuntien itsehallinnon omia orgaaneja, kun
26367: saadaan sellainen edustus kunnallisen itsehallinnon laajentamiseksi,
26368: jota m. m. näilläkin valtiopäivillä on anottu.
26369:     Kuten alussa sanoin, minä toivoisin siis että eduskunta tulisi
26370: siihen päätökseen että tämä tärkeä reformi tarvitsee vielä kypsy-
26371: 584                     Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26372: 
26373: 
26374: mistä (Vasemmalta: Suomettarelaisten ohjelmaa! - Gebhard: Odot-
26375: takaa!). Mutta ennenkuin lopetan, katson tarpeelliseksi nimenomaan
26376: huomauttaa: e n s i k s i k i n e t t ä y h ä e d e 11 e e n p i d ä n
26377: v ä 1 t t ä m ä t t ö m ä n ä, e t t ä k u n n a 11 i s 1 a i n s ä ä d ä n-
26378: t ö s a a d a a n p i a n p e r i n p o h j i n u u d i s t e t u k s i; t o i-
26379: s e k s i, e t t ä m i n ä y h ä e d e 11 e e n t o i v o n, e t t ä t ä m ä
26380: r e f o r m i v o i t a i s i i n r a k e n t a a y 1 e i s e n j a y h t ä-
26381: 1 ä i se nJ ääni oikeuden peruste e 11 a (W. Wuolijoki:
26382: Ainoastaan voitaisiin.) j a k o 1 m a n n e k s i, e t t ä m i n ä t ässä
26383: olen puhunut yksinomaan omasta puolestani.
26384: 
26385:     Ed. Lehtonen: Lapin maa-olojen tuntijana minäkin pyytäisin
26386: vielä kiinnittää suuren valiokunnan huomiota 7 §:n 2 momenttiin.
26387: Ei olisi luullut valiokunnalla olevan mitään syytä asettaa Lapin
26388: kihlakunnan pitäjiä erikoisasemaan muihin maamme paikkakuntiin
26389: nähden. Siellä jos missään on siksi suuri erimielisyys vallalla, että
26390: on mahdotonta siellä pienten ryhmien ollenkaan saada yksinkertai-
26391: sella enemmistövaalilla kunnalliseen lisävaltuustoon valituksi jäseniä.
26392: Toivoisin, että suuri valiokunta kiinnittäisi vielä tarkkaa huomiota
26393: tähän kohtaan sekä siihen, josta ed. Komu jo mainitsi, että suuri
26394: valiokunta tarpeettomana poistaisi mainitun momentin mietinnöstä.
26395:     Ed. Gebhardille olisi minulla syytä tehdä muistutus, mutta
26396: jätän sen tälläkertaa säästäissäni eduskunnan aikaa, ma:initsen vaan
26397: siihen, kuinka se puolue, jota hän edustaa, viime vaalien edellä lupasi
26398: valitsijoilleen kunnallisen äänioikeuden, ja myös kunnallisen lain-
26399: säädäntöuudistuksen. Mutta nyt hän kansaneduskunnan edessä
26400: puolueensa etumiehenä perääntyy.
26401: 
26402:     Ed. K a 11 i o : Tämä kysymys on epäilemättä tärkeimpiä,
26403: mitä eduskunnalla on käsiteltävänä.        Nämä kaksi vastakkaista
26404: suuntaa, joita ovat edustaneet m. m. ed. Turkia ja Wichmann, osoitta-
26405: vat selvän selvästi, että jo on aika tullut ryhtyä uudistuksiin tällä
26406: alalla, ettei tulisi sitä, mitä ed. Wichmann sanoi tässä tapahtuvan,
26407: nimittäin kunnallista revolutsioonia. Täällä on onneksi kuitenkin
26408: valiokunnan mietintö ja kolmas vastalause välimuotona näille
26409: äärimmäisyyksille. On uskoteltu näillä olevan suuriakin käytännöllisiä
26410: erotuksia, mutta minä luulen että on nyt jo puolet kuntia, joiden
26411: verotus menee yli tuon laissa edellytetyn 3 °/o, joten näissä ei ole
26412: suurta käytännöllistä erotusta. Senvuoksi olisi suurella valiokunnalla
26413: syytä koettaa sulattaa näitä ehdotuksia yhteen.
26414:     Täällä vasemmisto on koettanut uskotella, että veronmaksu-
26415: velvollisuudella ei ole mitään tekemistä äänioikeuden kanssa ja se
26416: suunta onkin luonnollista heille, koska he koettavat muodostaa
26417: verotusoloja siihen suuntaan, etteivät ne missään tapauksessa
26418: heikäläisiä koskettaisi. Täällä on ilmennyt niissäkin piireissä, jotka
26419:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.               585
26420: 
26421: 
26422: ovat antaneet asiasta esitysehdotuksen sille pohjalle, jolle mietintö
26423: on rakennettu, peräytymistä ja sentähden on syytä koettaa sovittaa
26424: kolmas vastalause ja mietintö yhteen ja muodostaa niistä välimuoto,
26425: sillä en ymmärrä miksikä varsinaisen valtuuskunnan ja lisätyn
26426: valtuuston jäsenet pitäisi valita eri perusteilla.
26427:     Mietinnön erikoisiin kohtiin en tahdo ruveta lähemmin koskette-
26428: lemaan, vaikka siellä on sellaisia kohtia m. m. 9 §:n 4 momentti,
26429: josta jo on erimielisyyksiä tullut valtiollisissa vaaleissa, sillä tätä
26430: voi kiertää siten, että maksaa vain joka toinen vuosi ulostekonsa,
26431: ja sentähden pyytäisin, että se selvennettäisiin niin, ettei siinä
26432: kiertoteihin olisi tilaisuutta. Myös ihmettelen sitä, että 74 §:ssä
26433: valiokunta on niin peräti löyhästi perustellut sen seikan, kun eivät
26434: ota huomioon kiinnitetyn velan korkoa, sillä kuitenkin pyrkimykset
26435: näissä käyvät siihen, että persoonallisesta takauksesta pyrittäisiin
26436: juuri tuohon omaisuustakaukseen. Ja kaikessa tapauksessa, velka
26437:  se on kiinnitysvelkakin.
26438:      Minä toivon, että suuri valiokunta tämän asian ottaa käsitelläk-
26439: seen sillä kiireellä, että se voidaan saada valmiiksi, jottei sellaiset
26440: peräytymisaskeleet, joita m. m. ed. Gebhard tässä esitti, tulisi laisin-
26441: kaan tämän eduskunnan historiaan.
26442: 
26443:     Ed. A. R. He d b e r g: J ag hade kunnat underlåta att begära om
26444: ordet och i stället låta den sjette reservationen tala för sig själf
26445: inför stora utskottets medlemmar, därest icke representanten Pelto-
26446: nen vid plenum förra veckan och Pöysti i dag framkommit med
26447: för:;lag, som mycket nära beröra det af mig i sjette reservationen
26448: gjorda, rörande tiden för fullmäktiges mandat. J ag är fullt ense med
26449: förslagsställaren om vikten däraf, att de korumunala valen särskildt
26450: enligt proportionell valmetod icke årligen återkomma. Utom de
26451: många omständigheter, som tala för nödvändigheten häraf, nämnes,
26452: såsom ock på sid. 2II i utskottsbetänkandet säges, den omstän-
26453: digheten, att dessa val blefve afsevärdt dyra. För att belysa denna
26454: sida af saken, ber jag få nämna, att i en af de Osterbottniska lands-
26455: kommunerna de direkta kostnaderna för landtdagsmannavalen 1907
26456: stego till 1,123 mark och några penni och för valet 1908 till ungefär
26457: samma belopp. Att denna summa är afsevärdt stor framgår däraf,
26458: att en så betydande utgiftspost, som hela utgiften för fattigvården
26459: i samma korumun och för samma år, steg till endast II,ooo mark.
26460: Summan I,Ioo mark är sålunda afsevärdt stor och dock bör i be-
26461: traktande tagas, att alla tryckningskostander för landtdagsvalen
26462: bestridas med statens medel, något som icke blir fallet, då fråga är
26463: om korumunala val. Men så angeläget det än är att valen med dem
26464: åtföljande tidsspillan, slitningar och kostnader m. m. icke årligen
26465: återkomma, så opraktiskt synes det mig vara att söka afhjälpa
26466: olägenheten sålunda, att fullmäktige väljas på tre år och afgå
26467: 586                  Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26468: 
26469: 
26470: efter fullgjordt tre års mandat. Den olägenheten skulle nämligen
26471: kvarstå, att den erfarenhet, som vunnits, under föregående år äfvensom
26472: nödig kontinuitet i sammansättningen afj fullmäktige icke bli till-
26473: varatagna, då antagligt är, att en stor del af fullmäktige komme
26474: att undanbedja sig återval. Det kan ju tänkas, att afgående full-
26475: mäktige skulle åläggas att för en ny valperiod kvarstå, men en sex-
26476: årig värneplikt i detta afseende vore väl i alla fall för mycket. För
26477: att nu tillvarataga krafvet på nödig kontinuitet vid sammansättningen
26478: äfvensom det att icke val skulle årligen återkomma, vore en lämplig
26479: utväg den, att mandaten skulle blifva två-åriga, men fullmäktige
26480: skyldigkännas att låta en gång omvälja sig, genom hvilken anord-
26481: ning mandatet på detta sätt komma a~t utsträckas till högst fyra år.
26482:     Då jag har ordet, ber jag med anledning af hr Johanssons utta-
26483: lande (nämligen att samma åsikt som uttalats af hr Wichmann skulle
26484: förefinnas hos de flesta borgerliga representanter) få framhålla, att
26485: jag delar denna uppfattning. Det torde nog så vara. Men, jag vill
26486: gå ännu längre. Jag tror att denna uppfattning delas icke endast
26487: af de borgerliga representanterna i denna kammare, utan af en stor
26488: del, möjligen större delen af landets innebyggare. Den saken låter
26489: sig emellertid icke afgöras annorlunda är genom noggrann undersök-
26490: ning. En sådan är ej häller omöjlig att åstadkomma. Senaten har
26491: redan införskaffat ett betydande materia! i detta afseende. Kommu-
26492: nerna i landet hafva blifvit tillsporda rörande deras åsikt i frågan.
26493: Äfven kommunalutskottet fann nödigt att vid ett af sina första
26494: sammanträden anhålla om att få sig tillsändt detta material. Det
26495: kom något sent, såsom man uppger, >>efter det utskottet redan fattat
26496: definitivt beslut>>. Men det kom tidigt nog för att utskottet skulle
26497: kunnat egna någon dag till att taga kännedom om, hvad folkets stora
26498: flertal i en så viktig fråga som denna önskar. Nu har man skjutit
26499: det föreliggande materialet åt sidan, utan att ens taga kännedom
26500: om detsamma. Har det möjligen skett i följd af fruktan för innehållet
26501: i detta konvolut, som ligger obrutet kvar på utskottets bord? Det
26502: är emellertid en omständighet af stor vikt, att erhålla uppgift om
26503: hvad landet tänker. Hvad mer, om dessa uppgifter ej skulle stämma
26504: öfverens med socialdemokraternas tanke i frågan! Mig åtminstone är
26505: det bekant, att enligt de föreliggande utlåtandena, åtskilliga kommu-
26506: ner på det bestämdaste undanbe sig såväl proportionel valmetod
26507: som allmän och lika rösträtt.
26508:     Hr Gebhard har, underligt för resten att säga, så varmt talat för
26509: den åsikt jag framlagt i sjette reservationen rörande rösträtten, att
26510: jag med afseende å denna ej vidare behöfver uttala mig.
26511: 
26512:    Ed. K i r v e s : Se vastenmielisyys tämän kamarin keskustan
26513: ja oikeiston taholta, joka on esiintynyt tätä kunnallislain uudistusta
26514: vastaan, on minun mielestäni hiukan omituinen. Silloin kun valtiolli-
26515:                       Kunnallislainsäädännön uudistus.                587
26516: 
26517: nen äänioikeus uudistettiin, julkaisivat nimenomaan tämän kamarin
26518: keskustaan kuuluvat henkilöt, esim. ed. Paasikivi, kirjasia kun-
26519: nallisesta äänioikeudesta, joiden mukaan on suunniteltu koko suo-
26520: mettarelaisten kunnallinen ohjelma. Hän tekee kirjasessaan selvää
26521: muiden maiden äänioikeusoloista ja suunnittelee, minkälaiset kun-
26522: nalliset uudistukset olisi meillä toimeenpantavat. Täällä hän myös eh-
26523: dottelee lisättyä valtuustoa, johon muka valitsisivatjäseniä veroa mak-
26524: savat ja sen mukaan on muodostunut melkein tämä kunnallislakiehdo-
26525: tus, josta nyt on kysymys. Nyt luusisi kuitenkin, että siinä ryhmässä
26526: vallitsisi tyytyväisyys tätä lakiehdotusta kohtaan, jonka ohjelman
26527: mukainen tämä on, mutta niin ei ole asian laita. Silloin kun kunnallis-
26528: valiokunta alkoi työnsä, lausui muutama sen ryhmän jäsenistä, että
26529: kunnallisvaliokunta ei tarvitse sihteeriäkään, sillä ei kunnallislaista
26530: tule mitään siitä yksinkertaisesta syystä, että me olemme muodos-
26531: taneet yhteisen hallituksen. Niin rehellisenä kuin minä pidinkin sitä
26532: henkilöä, joka tuon kertoi, ajattelin kuitenkin, että ehkä puolueessa
26533: löytyy vielä sen verran tarmoa, että se on niiden entisten julkaisujen
26534: takana, joita vaaliaikoina on julkaistu. (Huuto vasemmistosta:
26535: Pettureissako?). Eräässä julkaisussa ed. Paasikivi m. m. lausuu:
26536: •Pelätään tällaisen järjestelmän - yleisen äänioikeuden - vahin-
26537: goittavan >>omistavien luokkien>> etuja. Ranskassa on yleinen ja yhtä-
26538: läinen kunnallinen äänioikeus ollut voimassa aina vuodesta 1848 asti,
26539: siis yli puolen vuosisataa, ja kuitenkin on Ranska tälläkin hetkellä juuri
26540: pääomista rikkain maa Euroopassa>>. Siis tässä hän väittää vääräksi
26541: sen, mitä täällä useinkin suomettarelaiset selittävät, että jos meillä
26542: muka jotain uudistuksia pannaan toimeen, silloin pääoma virtaa
26543: maasta pois, mutta heidän taholtansa ed. Paasikivi selittää aivan
26544: toista. Sitten hän jatkaa: >>Jos olot ovat sellaiset, että valtaava enem-
26545: mistö niitä kannattaa, niin ne pysyvät paikallaan. Ellei niillä taas ole
26546: selkänojaa suuressa enemrnistössä, niin ei niitä nykyaikana, jolloin
26547:  kansa - onneksi - pohjakerroksia myöten herää . . .>> Nyt ed.
26548:  Gebhard väittää, että me olemme ihan takapajulla elävää kansaa, ja
26549: senaattori Paasikivi kirjoittaa tällä tavalla. Kumpi heistä puhuu
26550:  totta (Huuto keskustasta: Eri henkilöt.), kumpaa on tämfin kamarin
26551:  uskottava? Sitten hän jatkaa: >>ettei epäkohtia voida ainakaan pitem-
26552:  mäksi ajaksi lakipykälillä pönkittää.>> Siis ed. Paasikivi uskoo, että
26553:  kansan enemmistö herää ja se ottaa oikeutensa, jota ed. Gebhard
26554:  ei ole uskonut eikä nähtävästi hänen kanssaan moni muukaan kes-
26555:  kustaan kuuluva jäsen. >>Tuollainen pönkittäminen on asiain luontoa
26556:  vastaan sotivien olojen keinotekoista ylläpitämistä. On muodostet-
26557:  tava yhteiskunnalliset olot sellaisiksi, että ne suurta enemmistöä
26558:  tyydyttävät. Silloin ei ole pelkoa niiden sortumisesta>>. Ja nyt
26559:  suomettarelaisten taholta puhutaan, että jos me tällaisen uudistuksen
26560:  luomme, vaikka olot eivät tyydytäkään enemmistöä, Suomen kunnat
26561:  ovat mennyttä ja ne vievät Suomen valtiotalouden mennessään.
26562: 588                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26563: 
26564: 
26565: Tällaista ristiriitaisuutta on täällä tänä iltana esitetty suomettare-
26566: laisten taholta. Hän jatkaa: >>Erittäin tulee miedän pienen, epävar-
26567: massa valtiollisessa asemassa olevan kansamme käyttää hyväksi ny-
26568: kyistä hengähdysaikaa>>. - Silloin heillä oli kiire, kun menettivät val-
26569: tansa, nyt ne tahtovat jonkunlaista lepoa, ja nyt kun he ovat saa-
26570: neet, kansalta hiukan luottoa, niin he sanovat: Emme me teitä enää
26571: tarvitse - •>perustamalla sisälliset olomme mahdollisimman leveälle
26572: pohjalle. Sitä tukevammin kykenee kansamme tulevaisuudessa pysy-
26573: mään pystyssä•>. Tällä tavalla kirjoittaa ed. Paasikivi. Nyt ed.
26574: Gebhard väittää täällä, että kuvernööritkään eivät riitä pönkittä-
26575: mään Suomen kansaa eikä Suomen kunnallistaloutta, jos kunnallislaki
26576: uudistetaan, vaan vaaditaan Bobrikoffia takaisin. Se kyllä kykenee
26577: pitämään puolensa, silloin Suomen kunnalliset olot saadaan oikein
26578: mallikelpoiselle kannalle.       Mutta otanpa toisen lehden. Täällä
26579: suomettarelaiset täydellisesti hyväksyvät ed. Wichmannin kannan.
26580: Hän pelkäsi äärettömästi kostoa. Jos kansalle annetaan valta, se tulee
26581: tietysti kostamaan samalla mitalla, jolla sille on äänioikeutta mitattu.
26582:  MahdolliseSti se tulee silloin käyttämään sitä valtaa siten, että omista-
26583: ville luokille tulee ehdottomasti vahinkoa, ainakin verotuksen
26584:  muodossa. Ed. Wichmann täällä hehoitti kaikkia porvarispuolueita
26585:  yhtymään vastustamaan sosialidemokratiaa. Sen he ovat jo tehneet,
26586:  ja ennen kuin ed. Wichmann on sitä voinut ajatellakaan. Kas täällä
26587:  luetaan suomettarelaisten vaalijulistuksessa -            jossa myöskin
26588:  pelätään kostoa samalla tavalla kuin ed. Wichmann; paha omatunto
26589:  ei saa rauhaa, se kolkuttaa ja kolkuttaa niin kauvan, kuin siitä jotain
26590:  täytyy tulla - täällä kirjoitetaan: >>Myönnettäköönpä, että tähän
26591:  asti varakkaammat kansanluokat ovat voineet kiskoa vähempi-
26592:  varaisia. Mutta silläkö lailla tämä asiaintila korjautuu, että nämä
26593:  vuorostaan saavat riistää vähänkin vauraammat ihmiset putipuh-
26594:  taiksi?>> - Nyt he pelkäävät tässä,että vähävaraiset riistävät heidät
26595:  aivan putipuhtaiksi, kuten he ovat ennen riistäneet vähävaraiset,
26596:  mutta tirehtööri Paasikivi vakuuttaa, että Ranska on kaikkein
26597:  rikkain maa, vaikka on yleinen äänioikeus. Se on johdonmukaisuutta
26598:  suomettarelaisten puoluepelissä. Sitte jatketaan: >>Ei yhteiskuntaa
26599:  rosvoamalla korjata, ja jos asiat nyt ovat toiselle taholle kaatumassa,
26600:  ei niitä paranneta sillä, että ne kaadetaan toiselle laidalle. Kastamalla
26601:  ei vääryyksiä korjata, sillä lailla luodaan vaan uusi vääryys rauhan
26602:  sijalle>>. - Kun minä vertailen näitä yhteen, tulen ehdottomasti
26603:  huomaamaan, että tässä on täydellinen muutos tapahtunut, ja se on
26604:  tapahtunut rehellisesti nyt juuri, ehkä tämän istuntokauden kuluessa.
26605:  Sillä vielähän he viime istuntokaudella olivat ajavinaan kunnallista
26606:  äänioikeutta joltisellakin lailla (Vasemmistosta: Teeskentelyä!). Ei
26607:  edes yleisissä keskusteluissa tuotu vastustusta julki. Mutta nyt he
26608:  ovat kuitenkin sen tuoneet siksi julki, ettei ole vähintäkään sijaa
26609:   epäilyksille siitä, millä tavalla he näitä äänioikeusoloja korjaavat.
26610:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 589
26611: 
26612: 
26613:      Täällä vastalauseissa yleensä sanotaan, että meidän kunnalliset
26614: olomme ovat erinomaisen hyvällä kannalla. Jos minä saan konsta-
26615: teerata, että ne ovat hyvällä kannalla, ja että niitä on hoidettu
26616: äärettömän hyvin, minä yhdyn tähän. Esim. J aakkiman kunnassa
26617: menetettiin neljännes miljoonaan nouseva lahjoitusrahasto, joka oli
26618: lahjoitettu köyhille sivistystarkoituksia varten. Missä se on? Sitä
26619: on hoidettu tyydyttävällä tavalla, eikö niin, sillä sitä ei ole nimeksi-
26620: kään jälellä! Monessa maalaiskunnassa on ostettu maatiloja, ja
26621: kärsitty niissä 12,000, jopa rs,ooo markan tappioita siitä syystä
26622: että on ostettu joltakin kunnan mieheltä, joka on ollut vararikon
26623: partaalla! Kyllä niitä hoidetaan hyvästi! Entäs kuntien kassavail-
26624: lingit? Täällä on kolmannen vastalauseen allekirjoittajia, joiden
26625: omissa kunnissa on ilmaantunut sellaisia, ja senkötähden he
26626: sanovat, että kunnalliset olot ovat tyydyttävällä kannalla. Siis
26627: he kannattavat kassavaillinkeja, he kannattavat lahjoitusvarain
26628: hävittämistä, he kannattavat kaikkia sitä, mitä me emme voi hyväk-
26629: syä. On merkille pantava seikka se, että tässä on kuitenkin yhdytty,
26630: kaikki porvaripuolueet ovat yhtyneet siihen, että tämä mietintö
26631: ei antaisi aihetta eduskunnan puolelta mihinkään toimenpiteisiin.
26632: Ed. Gebhard on puhunut yksilönä, minä puhun myöskin yksilönä.
26633: Mutta jos sieltä nousee joku toinen henkilö, se puhuu myöskin yksi-
26634: lönä, mutta samaa mitä ed. Gebhard.
26635:      Täällä on sitte ed. Hallsten tahtonut tuoda esille muka niin
26636: peittämättömiä totuuksia sitä vastalausetta vastaan, jossa puhutaan
26637: verotusuudistuksesta. Mutta sen, minkä minä tunnen tämmöisiä
26638: verotustapoja, olen huomannut Uuden Suomettaren kirjoituksistakin,
26639: ettei ole vielä keksitty verotustapaa, joka olisi ollut vallan moitteeton,
26640: eikä ole ed. Hallstenkaan semmoista vielä tietääkseni esittänyt. On
26641: tosin jonkun kerran Uuden Suomettaren palstoilla tehty selvää
26642: suhteellisesta verotuksesta, mutta se on ollut vielä epätasaisempi,
26643: kuin tämä, jonka me olemme esittäneet. Jos suomettarelaisten
26644: leirissä ovat ehdottomasti parhaat verotusteknikot, miksi eivät he
26645: luo moitteetonta veroitusuudistusta?         Mutta jos toiset tekevät
26646: ehdotuksen, silloin se tietysti tuomitaan, yksinkertaisesti siitä syytä
26647:  että se on sosialistiselta taholta tullut. Minä en tietysti rupea tässä
26648: verotuskysymyksestä väittelemään, koska minä olen suuren valio-
26649:  kunnan jäsen yhtähyvin kuin ed. Hallsten, ja minä luulen, että me
26650:  tulemme tapaamaan toisemme siellä, jos tätä kunnallisen äänioikeuden
26651:  uudistuslakia ei haudata, jota minä kaikessa tapauksessa pelkään.
26652:  Sillä minä uskon nyt varmasti, että se haudataan sitäkin suuremmalla
26653:  syyllä, kun täällä on jo useammalta taholta sanottu, että se ei voi
26654:  antaa aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
26655:      Minä oikeastaan halusin viitata muutamissa kohdin tähän vero-
26656:  tussensukseen, nimittäin sen alhaisuuteen. Minä olen puolestani
26657:  aina moittinut, että se on alhainen, kuten minä jo tämän vuoden
26658: 590                    Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26659: 
26660: ensimäisillä valtiopäivillä osotin. Minä vielä tahtoisin todistaa hiukan
26661: lisää, millä tavalla voidaan ottaa verot niiltä, kun on pantu verotus-
26662: sensus niin alhaiseksi. Kun meillä ruvettiin verotusuudistusta aja-
26663: maan, alkoi ilmestyä muutamia kirjasia myöskin luullakseni suometta-
26664: ralaiselta taholta - en ole varma, mutta mikäli olen kuullut, henkilö,
26665: joka kirjoitti kirjan verotuspolitiikan uudistuksesta,on suometta-
26666: relainen. Siinä hän teki laskelmia, jonka mukaan nelihenkisen
26667: perheen elatustarpeet vuosittain nousevat 657 markkaan ja silloinkaan
26668: ei tulisi kuin I5 penniä ateriaa kohti päivässä ja muut kustannukset
26669: jäisi ulkopuolelle. Hän sanoi ottaneensa tämän tilaston Suomen
26670: vaivaishoitotilastojen laskelmista ja ottaneensa semmoisen määrän,
26671: jonka hän ei luule olevan liiallisen. Mutta täällä kaikki porvari-
26672: puolueitten jäsenet ovat verotussensuksen laskeneet äärettömän
26673: alas, niin että se on maalais- sekä kaupunkikunnissa alle sen minimin,
26674: jota mainittu Hannikainen >>Verotuspolitikan pääpiirteissä» esittää.
26675: Minä nyt luulen, kun tämä on porvariston talholta tehty, ettei sen
26676: pitäisi olla liioiteltu, vaan luulisin sen voitavan hyväksyä.
26677:      Täällä on myös eräs toinen verotustilasto. Sen tekijä on ed. Vera
26678: Hjelt. Teollisuushallituksen tiedonannoissa n:o 35 vuotena rgo4
26679: sivulla 2rg, hän kertoo, että työläiset saavat tehtaissa ravitsevaa ja
26680: hyvää ruokaa, joka maksaa annos ainoastaan Io, I5, a 20 penniä. Ja
26681: vaikka näinkin halvalla saadaan hyvää ruokaa, niin silloinkin tulisi
26682:  nelihenkisen perheen elatus keskimäärin nousemaan 6I8 markkaan.
26683: Mutta tuleekohan ed. Vera Hjelt tällä toimeen ja mahtaako se ruoka
26684: olla niin hyvää kuin hän siellä kirjelmässään kehuu! Hän viittaa
26685: siihen, että työläiset muka sen lisäksi ovat niin vaativaisia, että
26686: tahtoisivat vielä makeaa soppaa j. m. s. (jota eivät heikäläiset ollen-
26687: kaan käytä!) Ei hän tosin sano suoraan, että se on liikaa työläiselle -
26688: mutta rivien välistä ilmenee kuitenkin, että se on liika vaatimus.
26689: Mutta vaikka sillä hinnalla saataisiinkin hyvää ruokaa, sittenkin
26690: menisi 4 henkisen perheen elatukseen, kuten sanoin, 6I8 markkaa.
26691: Mutta tällä asialla on vielä toinenkin puoli.
26692:     Ed. Vera Hjelt lausuu, että tehtaat kannattavat muka semmoi-
26693: sia ruokalaitoksia ja antavat huoneita ja muuta semmoista. Mutta
26694: on vielä otettava huomioon että tämä ei riitä ruokatavaroihin ja
26695: muihin kustannuksiin. On tilastoa, jossa sanotaan, että Borgströmin
26696: tupakkatehdas Helsingissä on saanut vielä näiden maksujen lisäksi
26697: maksaa ruuasta vuonna I88o I,9I3 markkaa, v. r8go 2,798 markkaa,
26698: v. rgoo 2,I23 markkaa, tasaisissa markoissa, ja v. I907 4,I6o mark-
26699: kaa. Riittääkö nyt perheelle tämä 6I8 markan vuositulo? Jos se
26700: riittäisi, niin silloin ei luonnollisesti tarvitsisi tehtaitten kärsiä sitä
26701: tappiota, jota tämä ruokasalien tilasto osottaa. Voidaan sanoa,
26702: että se on tapahtunut Helsingissä, mutta me voimme mennä pitem-
26703: mälle. Jos katsomme mitä maksavat annokset, niin täällä maini-
26704: taan, että joka aterian kustannukset v. t88o ovat olleet 37,42 pen-
26705:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                   591
26706: 
26707: 
26708: ma, siis ei 10, 15 tai 20 penniä, kuten ed. Vera Hjelt väittää, vaan
26709: paljon enemmän. Lisäksi: v. 1890 41, 22 penniä, v. 1900 34,16 pen-
26710: niä, v. 1907 34.42 penniä. Hyvät herrat, keskusta ja oikeisto! Riit-
26711: tääkö 15 ja 20 pennin annokset silloin, tai eivätkö annokset tule mak-
26712: samaan muuta kuin 15 ja 20 penniä ateria, jos kerran tämä tilasto
26713: pitää paikkansa, mitä minä en epäile, sillä onhan tämä teollisuus-
26714: hallituksen julkaisu. Edellä sanottu koski Helsinkiä. Menemme
26715: Tampereen oloihin. Sielläkin tilasto osottaa että esim. v. 1895 Tam-
26716: pereen pumpulitehdas kärsi tappiota 1,750 markkaa ja v. 1904
26717: 10,142 markkaa. Riittääkö silloin se vuositulo, mikä täällä on oso-
26718: tettu verotettavaksi. Tilastoa olisi vielä enemmänkin, jos vaan
26719: haluttaisiin kuunnella. Otan vielä esimerkin eräästä toisesta maa-
26720: seutukaupungista. Pietarsaaren tupakkatehtaassa on niinikään tul-
26721: lut suuri tappio. Sielläkin on v. 1902 ollut vajaus 13,850 markkaa
26722: ja v. 1907 22,212 markkaa. Siis, jos lähdemme ajattelemaan, mikä
26723: pitäisi olla alhaisin tulo, josta verotetaan, emme voi mitenkään aja-
26724: tella sitä, että sen pitäisi olla valiokunnan ehdottarua määrä, vaan
26725: sitä olisi tuntuvasti korotettava. En rupea sen paremmin kajoo-
26726: maan lakiehdotuksen yksityiskohtiin, syystä, jonka äsken mainit-
26727: sin. Täällä tulee nyt ehkä vielä kysymys siitä, kannattaako kes-
26728: kusta ja oikeisto todellakin tämän asian juoduttamista siinä mää-
26729: rässä, että se tulee suureen valiokuntaan, niin olen tilaisuudessa
26730: siellä tekemään muistutukseni, jos eivät keskustan ja oikeiston her-
26731:  rat ole semmoisia yksilöitä kuin ed. Gebhard on täällä. Minä sen-
26732:  tähden lopetan tähän ja toivon, että tämä kunnallisasian uudistus-
26733:  kysymys saisi eduskunnan puolelta semmoisen evästyksen, että se
26734: otettaisiin suuressa valiokunnassa esille ennen muita anomusehdo-
26735: tuksia, lukuunottamatta armollisia esityksiä.
26736: 
26737:     Ed. W i c h m a n n: J ag anhåller få upplysa hr Johansson där-
26738: om, med anledning af hans replik gentemot mig, att jag öppet utta-
26739: lat vid särskilda valmöten och valtillfällen just före valen dylika
26740: åsikter, som jag framdrog i mitt uttalande här. Och jag uppmanar
26741: hr Johansson att, för att vinna ytterligare visshet om, hurudana
26742: åsikterna i själfva verket äro om den föreslagna kommunalreformen,
26743: bland mina valmän själf på ort och ställe därom förvissa sig. Och
26744: jag kan försäkra hr Johansson, att dylika åsikter som jag här uttalat,
26745: i sin mån bidragit just därtill, att jag nu blifvit i tillfälle att få fram-
26746: lägga dem för folkrepresentationen. Och såsom hr Redberg redan
26747: har framhållit, så äro de icke blott mina åsikter, utan åsikter för
26748: en härskande opinion i våra trakter, icke blott bland den af socia-
26749: listerna förkättrade öfverklassen, utan också bland det egentliga
26750: folket, särskildt bland den besuttna svenska allmogen i W asa läns
26751: norra valkrets.
26752:     Ed. Kirveelle minä tahtoisin kaikessa lyhyydessä vastata, että
26753: 592                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26754: 
26755: 
26756: mma en ensinkään voi, totuuden ja tekoasian kannalta katsoen,
26757: tunnustaa, että vielä voimassaolevaa kunnallisasetusta olisi väärin
26758: käytetty, jos kohta tässä, niinkuin kaikessa inhimillisessä toimin-
26759: nassa tietysti löytyy virheitä ja virheellisiä henkilöitä vaikutta-
26760: massa.
26761: 
26762:      Ed. A n t o n H u o t a r i: Täällä oikeistossa nostettu huuto
26763: on saanut arvoisensa kaiun keskustasta. Ed. Gebhard on vastoin
26764: puolueensa vaaliohjelmaa julistanut täällä kunnallisessa uudistuk-
26765: sessa aivan samaa oppia kuin äärimmäinen oikeisto. Muistaakseni
26766: hänen puolueensa vaaliohjelmassa sanotaan kunnallisesta äänioikeu-
26767: desta, ettei sitä missään tapauksessa saa tehdä rajoitetummaksi
26768: kuin valtiollinen äänioikeus on. Ed. Gebhardin äskeisestä puheesta
26769: voi päättää, kuinka paljon hän seisoo tämän puolueensa ohjelman
26770: takana. Näiden valtiopäiväin aikana on kyllä kuulunut kuisketta
26771: että keskusta kaikessa hiljaisuudessa aikoisi luopua ohjelmastaan
26772: mutta ei sentään olisi uskonut tätä luopumusta tällaiseksi kuin se
26773: nyt on ed. Gebhardin lausunnossa muodostunut. Otaksuttiin, että
26774: he pysähtyisivät edes nuorsuomalaisten ohjelman kannalle, jotka
26775: vaativat äänioikeuden ehdoksi veronmaksua, mutta ed. Gebhard
26776: nyt yksinkertaisesti julisti, että koko tämä uudistus on tällä kertaa
26777: tarpeeton. Hän perustelee tätä mielipidettään sillä, että muka näin
26778: jyrkkä uudistus toisi mukanaan taantumusta. Minä tahdon huo-
26779: mauttaa vaan hänelle, että kuten jokainen tietää, ei hänen puolu-
26780: eensa ennenkään ole liian paljon taantumusta pelännyt, miksi hei-
26781: dän sitä nyt tällä kertaa erikoisesti tarvitsisi pelätä. Ed. Gebhard
26782: mainitsi myöskin, että valtiollisessa äänioikeudessa on saatu sellai-
26783:  nen kokemus, että tämän eduskunnan toimintaan on kypsymättö-
26784: myys päässyt vallitsemaan. ' Minä myönnän, että sellaistakin koke-
26785:  musta on saatu, ja loistavin todistus siitä on tämän illan keskuste-
26786: lussa ed. Hallsten, joka polemiseerasi ensimäisessä vastalauseessa
26787:  esiintyvää ylenevää verotusjärjestelmää vastaan. Minä olen luullut,
26788:  että keskustakin täällä sentään olisi ylenevän verotuksen kannalla,
26789:  mutta niinkuin näkyy, ei ole niinkään varmaa, että se sillä kannalla
26790:  olisi. Ed. Hallsten toi täällä esimerkin, muistaakseni Helsingistä,
26791:  että jos tällainen ensimmäisen vastalauseen ehdotus saataisiin laiksi,
26792:  niin vaikuttaisi se, että vielä 30,000 markan tulojen nauttijalta
26793:  alenisivat verot nykyisestään. Minä en mene sanomaan, miten paljo
26794:  tässä ed. Hallstenin väitteessä ja sovituksessa Helsingin oloihin on
26795:  peraa. Minä vaan huomautan, että jos tosiaan Helsingissä, tai
26796:  vaikkapa missä muussa paikassa tahansa, on suurituloisia niin paljon,
26797:  että tämän verotustavan mukaan vielä 30,000 markan tulon nautti-
26798:  jalta vero nykyisestään alenisi, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.
26799:  Jos suurten tulojen nauttijoita on niin paljon, että heidän tuloistaan
26800:  riittää kunnallisiin menoihin niin paljon veroja, että se vielä näinkin
26801:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                    593
26802: 
26803: 
26804: suurituloisilta vähentää nykyisiä veroja, niin minä en ymmarra,
26805: mikä haitta tästä olisi. Päinvastoin minä katson, että tämän verotus-
26806: tavan sovelluttaminen käytäntöön, olisi johdonmukainen ja aivan
26807: luonnollinen seuraus siitä. Verotustilastoosottaa, että meillä muutamat
26808: suurtuloiset nauttivat tosiaankin sellaisia tuloja, että niistä voidaan
26809: ja täytyisi maksaa suurempia veroja, kuin mitä nykyään maksetaan.
26810: Vuoden 1900 verotustilasto m. m. osottaa, että yli so,ooo markan
26811: tulojen nauttijoita kaupungeissa oli ainoastaan 0,48 °/o, mutta näillä
26812: vajaalla puolella prosentilla kaikista maamme kaupunkien verote-
26813: tuista tulojen nauttijoista oli kuitenkin tuloja 26,58 %. Menkäämme
26814: vielä suurempiin summiin. Otetaanpa ne, jotka nauttivat tuloja
26815: zoo,ooo markkaa tahi siitä yli. Niitä oli ainoastaan o,o8 %, mutta näillä
26816: sittekin oli tuloja 13% kaikista kaupungeissa taksoitetuista tuloista.
26817: Eikö silloin ole oikeutettua, että näitä tulonnauttijoita, joita on ainoas-
26818: taan näin mitätön määrä, mutta joitten tulot kuitenkin tekevät
26819: tuollaisen suuren osan kaikista kaupungeissa verotetuista tuloista,
26820:  yhteiskunta verottaa ankarammin kuin pienituloisia ja taas vuoros-
26821:  taan helpoittaa pienten tulojen nauttijain veromaksuvelvollisuutta?
26822:      Ed. Hallsten ihmetteli, ettei valiokunta ole tätä sosialidemo-
26823:  kraattien vastalauseen ehdotusta vastaan polemiseerannut. Minä,
26824:  joka olen ollut valiokunnassa, tiedän, miksi se ei ole sitä tehnyt.
26825:  Se yksinkertaisesti ei ole viitsinyt ollenkaan kajota tähän puoleen
26826:  asiasta. On sanottu vaan kauniisti, että tällä kertaa ei tahdota
26827:  koko verotusuudistusta ottaa kysymykseen, ja sillä hyvä. Mitään
26828:  muita perusteita kuin tämä ei ole esitetty. Syyksi on sanottu ajan
26829:  niukkuutta. Mutta esimerkit osoittavat, ettei enempää tämän kuin
26830:  muidenkaan asiain käsittelyssä täällä niinkään suuresti kiirettä
26831:  pidetä. Ed. Hallsten ei kyennyt tätä sosialidemokraattien ehdotusta
26832:  periaatteessa vastustamaan. Hän sanoi, että sen voi sovittaa käy-
26833:  täntöön ja että se jo onkin sovitettu Ruotsissa. Miksei siis valio-
26834:  kunta olisi voinut tätä pohjaa ottaa keskustelunsa alaiseksi ja myös-
26835:  kin saada ehdotuksen nyt, kun kunnallisia lakeja muutenkin uudis-
26836:  tetaan, samallakertaa valmiiksi, ettei taas tarvitsisi vuoden tai
26837:  parin päästä lähteä paikkaamaan tätä lakia ja siinä asettaa asia jäl-
26838:  leen saman kiirastulen ja koko uudistus taantumuksen pelon alai-
26839:   seksi, millaisena se nykyäänkin on.
26840:       Lyhyesti tahdon vielä mainita siitä puolesta asiaa, mikä koskee
26841:   äänioikeutta. Keskusta ja oikeisto ovat kysymyksessä aina asialli-
26842:   sesti siinä olleet samalla kannalla, vaikka keskustan menettely
26843:   onkin ollut naamioitu. Nyt keskusta on tullut muodollisestikin
26844:   samalle kannalle. Tämän mielipiteen kannattajat väittävät, että
26845:   kunnalliset asiat ovat etupäässä taloudellista laatua. Mutta eiköhän
26846:   kunnallisten asiain merkitys sittenkin ole suurimmassa määrässä
26847:   yhteiskunnallinen, vasta toisessa sijassa tulee niiden taloudellinen
26848:   merkitys. Ja kun lähemmin tutkitaan tätä kantaa, joka keskustalla
26849:                                                                     38
26850: 594                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26851: 
26852: 
26853: ja oikeistolla tässä kysymyksessä on, niin silloin ehdottomasti huoma-
26854: taan sen pätemättömyyys. Meillä, kuten tiedetään, kuntien tulot
26855: eivät ole yksinomaan verotustuloja, vaan maaseudullakin, sekä
26856: varsinkin kaupungeissa, ne ovat suureksi osaksi muita kuin verotus-
26857: tuloja. Niitä saadaan kiinteistöstä, liikennemaksuina, valtioapuina
26858: j. n. e., jotenka niiden hankkimisessa, etenkin kaupungeissa veron-
26859: maksajilla siis ei ole niin suurta osaa kuin on väitetty. Kaupunkien
26860: tulo- ja menoarviot esim. vuodelta 1905 osoittavat, että niillä oli
26861: tuloja pyöreissä luvuissa 21 1/s miljoonaa, mutta taksoittamalla
26862: hankittuja näistä tuloista oli ainoastaan 6 1/s miljoonaa; siis ainoas-
26863: taan noin kolmas osa kaikkien kaupunkien yhteisistä tuloista.
26864: Onpa sattunut sellaisiakin vuosia muutamissa kaupungeissa, joissa
26865: on suuria kiinteistöjä, ettei ole ollenkaan taksoitettu, vaan tulot
26866: on saatu kokonaan muulla tavoin. Oikeiston mielestä, joka pitää
26867: veronmaksun äänioikeuden ehtona, ei luonnollisesti sinä vuonna
26868: kellään kaupungin asukkaalla olisi äänioikeutta. Nykyvuosinakin
26869: on ollut muutamia kaupunkeja, joissa taksoitettujen tulojen summa
26870: tekee ainoastaan noin kahdeksannen tai kuudennen osan kaupungin
26871: yhteisistä tuloista. Ja Raumalla esimerkiksi taksoitetut tulot teke-
26872: vät ainoastaan kymmenennen osan kaupungin kaikista tuloista.
26873: Tämän pitäisi riittävästi todistaa sitä, ettei äänioikeutta lnissään
26874: tapauksessa ole veronmaksuun kytkettävä, vaan että äänioikeus
26875:  jokaiselle kunnan asukkaalle on lankeava inhilnillisenä oikeutena.
26876:      Ed. Wichmann täällä ensimäisessä puheessaan tänä iltana mai-
26877:  nitsi kyllä, että tämän ehdotuksen ja etenkin sosialidemokraattien
26878:  ehdotuksen mukaan tahdotaan järki syrjäyttää kuntien asiain mää-
26879:  räämisestä. Koska tähän asti kunnissa äänioikeuden ovat määrän-
26880:  neet tulot, siis raha, niin hänen ajatustapansa mukaan raha on se
26881:  järki, jolla tätä maata ja sen kuntia on hallittava. Hän myös ilmaisi
26882:  sellaisen odottamattoman väitteen, että sosialidemokraatit ovat
26883:  idealisteja. Tähän asti porvarit ovat väittäneet sosialidemo-
26884:  kraatteja materialisteiksi. En tiedä, kumpiako me sitten olemme.
26885:      Jotkut puhujat - etenkin valiokunnassa - ovat lausuneet myös,
26886:  että jos tämä sosialidemokraattien ehdotus hyväksytään, niin silloin
26887:  saisivat kaikki hullut ja narrit äänioikeuden. Minä siihen pyydän
26888:  huomauttaa, että hullut tavallisesti ovat hourujenhoitoloissa, joten
26889:  he eivät ole äänestämässä. Sen sijaan kuntien asioille, samoin kuin
26890:  valtiollisillekin, on lyhytjärkisyydestä paljon suurempi haitta.
26891:  Ja sitä lyhytjärkisyyttä saattaa ilmestyä ei ainoastaan kunnissa,
26892:  vaan vieläpä täällä eduskunnan keskelläkin. Mutta oikeisto ja kes-
26893:  kusta eivät tietysti lähde lyhytjärkisiltä äänioikeutta kieltämään,
26894:  sillä he sotisivat sillä itseään vastaan.
26895: 
26896:    Ed. Ta n t t u: Katsellessa mietinnön lukuisia vastalauseita ja
26897: kuunnellessa vielä lukuisampia juttuja täällä eduskunnassa tulee
26898:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               595
26899: 
26900: 
26901: ajatelleeksi, että vielä ei lienekään aika kunnallislain uudistami-
26902: seen. Jos katselee näitä uudistuksia nyt kuultujen keskustelujen
26903: valossa, niin täytynee myöntää, että kunnallislain uudistamisen
26904: harrastus on muodostunut paljaaksi puolueväittelyksi. Täällä on
26905: lausuttu ihmettelyä siitä, että se ja se henkilö on muuttanut kan-
26906: taansa puolueeseensa nähden. Minun täytyy kuitenkin iloita ja
26907: ihmetellä, että meidän eduskunnassamme vielä on niinkin paljon
26908: tasapainossa olevia henkilöitä, jotka eivät seuraa puoluehullutuk-
26909: sia, varsinkaan näin tärkeässä asiassa kuin kunnallinen lainsäädäntö
26910: on. Joka on seurannut maamme kunnallislain kehitystä ja ollut
26911: mukana sen kaikissa otteluissa viimeisten parin tai kolmenkymme-
26912: nen vuoden kuluessa, hän ei suinkaan saata jättää tätä lakia sen
26913: varaan, että se on ollut välttämätön paha maassamme. Sehän on
26914: kuitenkin synnyttänyt ne sivistyslaitokset, mitä meillä. nykyään on,
26915: kuin myös moni muu yleinen hyvä on siitä lähtenyt. Mutta sanot-
26916: takoon, mitä tämä uusi ehdotus, jos se tulisi laiksi, olisi siihen ver-
26917: rattuna. Vastaavatko sen eksyttävät puolet sen edullisia puolia?
26918: Vaikka minä täydellisesti olenkin 3:nen ja 4:nen vastalauseen kan-
26919: nalla, niin sittenkin minun täytyy vielä sanoa, että enemmän kan-
26920: natan sellaisia mielipiteitä, joita ed. Wichmann ja Gebhard täällä
26921: esittivät.                                                        ~'Ii!
26922:     On lausuttu, että tämä esitys joutuu suuren valiokunnan käsi-
26923: teltäväksi ja ennustettu, että siellä samat väittelijät tapaavat toi-
26924: sensa. Minä en toivoisi tämän tekeleen vielä menevän suureen valio-
26925: kuntaan, vaan ainoastaan entiseen kunnallislakivaliokuntaan, joka
26926: saisi siihen etsiä ne perusteelliset pohjanumerot, joissa Suomen maa-
26927: laiskunnat ovat kuitenkin tästä asiasta jotain lausuneet. Sillä kyllä
26928: kaikenlaiset agitaattorit ja herrat voivat tässä laissa nähdä kaiken
26929: maailman hullutuksia ja hyviä puolia, mutta täytyy ottaa huo-
26930: mioon, mitä siitä ovat sanoneet ne kuntalaiset, jotka oikeastaan
26931: tästä laista tulevat joko hyötymään tai kärsimään. Minä pyydän
26932: huomauttaa ainoastaan erään kunnan viimevuotista verotusluette-
26933: loa. Siinä on 200 markan vuosituloista verotettujen luku 5IO veroa
26934:  maksavaa perhettä, 300 markan tuloista verotettujen perheiden
26935: luku 245, 400:n 86, soo:n 28 ja siitä ylöspäin 416 perhettä. Jos
26936:  nyt ajattelee, että nämä numerot voivat suuresti muuttua, kun
26937:  verotusjärjestelmä lähtee siitä, että elantokustannukset otetaan
26938:  korkeammiksi kuin tässä on otettu, niin sittenkin jää vielä vero--
26939:  tuksen ulkopuolelle suuri luku, vaikkakin ajatellaan 300 markan
26940:  vuositulot pohjaksi. Mitenkä kävisi, jos pohjaluku otettaisiin ensim-
26941:  mäisen vastalauseen mukaan? Silloin jäisi noin 86g verotettua per-
26942:  hettä aivan verottomiksi. Näistä ei monikaan tietysti siitä suurta
26943:  lukua pitäisi, vaan olisi niitäkin, jotka tahtoisivat ihmisinä kulkea
26944:  ihmisten mukana ja ottaa osaa kunnallisiin menoihin ja rasituksiin
26945:  ja samalla toivoa siltä taholta apua silloin kun hätä tulee.
26946: 596                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
26947: 
26948: 
26949:     Toistan vielä sen mielipiteeni, että toivoisin tämän ehdotuksen
26950: menevän kunnallisvaliokuntaan. Ei ainoastaan 3:nen ja 4:nen vas-
26951: talauseen, vaan vielä osittain s:nenkin vastalauseen mielipiteet olisi-
26952: vat siellä yhdistettävissä, mutta sittenkin on siinä vielä joitakuita
26953: sellaisia kohtia, jotka saattavat muuttua, jos asia tulee tarkemman
26954: ja perinpohjaisemman tarkastuksen alaiseksi.
26955: 
26956:     Ed. L u n d s t r ö m : Representanten Hedbergs replik till
26957: representanten Johansson, hvilken framhållit att den svenska
26958: befolkningen i lika hög grad som den finska befolkningen önskade
26959: en reformering af den korumunala rösträtten, gick ut på, att hr
26960: Johansson icke tagit i betraktande de svar, hvilka af kommunal-
26961: stämmorna afgifvits, af hvilka svar man kunde få en annan syn på
26962: tingen än den, som hr. Johansson företrädde. Det är nog sant,
26963: att man af dessa kommunalstämmors svar kunde få en annan syn
26964: på tingen. Men hvarför? Jo, därför att dessa svar hafva gifvits af
26965: kommunalfullmäktige på landet, där minsann icke några represen-
26966: tanter för de obesuttna sitta, samt af stadsfullmäktige i städerna.
26967: De flesta af dessa svar hafva för öfrigt ingått i tidningsprässen och
26968: böra således icke vara kommunalutskottet okända.
26969:     Hrr Hedbergs och Wichmanns yttranden gifva mig anledning att
26970: litet närmare granska reservationerna, som af dem underskrifvits.
26971: J ag anser att dessa personer och den grupp de representera, icke
26972: endast representera sin egen klass utan också de mindre i samhället,
26973: hvilka valt dem, och detta gifver mig orsak att då betrakta på hvil-
26974: ket sätt de tillvarataga de mindre bemedlades intressen. Först och
26975: främst påstå de att öfverhufvudtaget icke något missnöje har gjort
26976: sig gällande rörande förhållandena inom den kommunala förvalt-
26977: ningen. Den, som känner den arbetande befolkningen å landsbyg-
26978: dens ställning, samt äfven arbetarnes ställning i städerna, vet att ett
26979: allmänt missnöje är rådande. Taxeringen på landet är orättvis. En
26980: bonde taxeras ofta icke mer än en torpare oaktadt denna bonde kan
26981: hafva en tre, fyra torp på sin lägenhet. Ofverallt på den svenska
26982: landsbygden åtminstone i södra Finland råder missnöje öfver kommu-
26983: nalförvaltningen. Således kan man icke påstå, att icke ett behof
26984: af reformering härvidlag skulle göra sig gällande. Och då man anser
26985: att detta behof, om det också i viss mån gjorde sig gällande, dock
26986: icke är så skriande att reformer nu i brådkastet böra genomföras,
26987: utan att motionen icke föranleder till någon åtgärd från landtdagens
26988: sida, så talar man endast i öfverklassens intressen. Inom de flesta
26989: kommuner blir, åtminstone enligt hvad jag tror, ett uppskof med
26990: kommunalreformen allt mer och mer olyckligt, isynnerhet sedan
26991: arbetarena småningom ha börjat inse att de kommunala utskylderna
26992: icke erläggas endast utaf de direkt skattebetalande, utan äfven utaf
26993: dem, som icke direkt skattas. Vissheten för den arbetande befolk-
26994:                      K unnallislainsäädännön uudistus.              597
26995: 
26996: ningen, att den i alla händelser är upphof till de förmögenheter som
26997: beskattas, och att den således indirekt betalar alla skatter, gör det
26998: också för denna arbetande befolkning olidligt, att fördraga de nuva-
26999: rande förhållandena.
27000:      Men äfven reservanterna anse att någon slags reformering här-
27001: vidlag borde vidtagas. Jag anser dock att de reformer de plädera för,
27002: icke äro af någon betydelse. I den s:te reservationen föreslås att
27003: valen till fullmäktige å landet skulle försiggå inom två klasser,
27004: sålunda att de, som skattas för r,soo mark, samt egarena af i mantal
27005: satt jord, skulle bilda den ena klassen samt den andra klassen bestå
27006: af kommunens öfriga skattskyldiga medlemmar. Man måste inse
27007: att en inkomst af r,soo mark på landet redan är utöfver det vanliga.
27008: Detta belopp skattar aldrig en arbetare för. Tänker man sig nu att
27009: den egendom egande befolkningen väljer hälften utaf fullmäktige
27010: samt de öfriga skattebetalande resten, och beaktar man vidare att
27011: den skattebetalande befolkningens antal, hvilken skattar under
27012: r,soo, är en obetydlig del af kommunens medlemmar, och att bland
27013: dessa dessutom en hel mängd af oförstånd komma att följa med den
27014: första klassens sträfvanden, så inser man till fullo, att icke någon
27015: ändring af nuvarande förhållanden på landsbygden härmed skulle
27016: ega rum. Och då man vidhåller att de proportionella valen icke
27017: skola utsträckas till landsbygden, så sker detta också med en viss
27018: afsikt. Man vet, åtminstone såvidt det gäller den svenska under-
27019: klassen, att den svenska befolkningen för närvarande är särskildt
27020: på landsbygden i kulturelt hänseende den finskatalande underlägsen.
27021: J ag talar icke om denna befolknings ställning till de socialdemo-
27022: kratiska ideerna, utan jag håller mig främst till den svenska befolk-
27023: ningen, sådan den nu är med den Iilla tillsats af socialdemokrati
27024: som den har. Om man genom att förhindra proportionalitetsvalens
27025: utsträckande tilllandsbygden kunde påräkna säkert kommunalstyre
27026: utan någon slags kritik från minoritetens sida, så är det för mig klart,
27027: hvarför det så sker, och det förvånar rnig därför icke att dessa repre-
27028: sentanter hilla på majoritetsval i landskommunerna. Detta lag-
27029: förslag gäller ju dock endast kommunalförvaltningen på landet, och
27030: ser jag därför icke någon anledning att beröra valen i städerna.
27031:      En sak, som ännu fäste min uppmärksamhet, var den, att reser-
27032: vanterna anse, att icke någon ersättning bör gifvas åt kommu-
27033: nalfullmäktige för förlorade arbetsdagar. Man anser att därigenom
27034: de korumunala förtroendeposterna ur ekonomisk synpunkt blifva
27035: eftersträfvansvärda och att man bör kunna fordra, att de personer,
27036: som utses till dessa uppdrag, af oegennyttigt intresse egna sig åt de-
27037: samma. Men då denna ersättning enligt utskottets förslag icke uppgår
27038: till mer än tre mark om dagen, så förstår man att högst sällan någon af
27039: slem vinning skulle söka sig till kommunalfullmäktig. Men jag för-
27040: står äfven att, då man vill neka denna ersättning af tre mark per dag,
27041: 598-                 Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
27042: 
27043: 
27044: man därmed vill försöka göra det vanskligt för mindre bemedlade
27045: att antaga korumunala förtroendeuppdrag.
27046:     Hr Wichmann yttrade, att hans valmän stodo bakom den stånd-
27047: punkt han här representerat, och han framhöll särskildt den be-
27048: suttna delen af folket i Osterbotten. J ag tror väl, att den stånd-
27049: punkt, hr Wichmann representerar, i hjärtat döljes af nästan hvarenda
27050: en besutten på landet samt äfven af kapitalegande i städerna. Endast
27051: föihållandenas tvång gör, att man härvidlag måste i många fall
27052: intaga en annan ståndpunkt. Om man finge styra och ställa såsom
27053: hittills, så vore det icke att inom en öfverskådlig framtid vänta
27054: någon reformering af nuvarande förhållanden.
27055:     Representanten Gebhards yttrande gifver mig orsak att förvåna
27056: mig öfver, huru han kunde påstå om socialdemokraterna, att de vid
27057: olika tillfällen byta om åsikt. Detta förvånar mig särskildt därför, att
27058: hr Gebhard, som vid agrardebatten så varmt talade för småfolket
27059: och påstod att socialdemokraterna icke kämpade för dem, nu i kommu-
27060: naldebatten talar för de besittande och talar för dem med en pondus,
27061: som gifver vid handen, att han känner sig kränkt i sitt innersta
27062: hjärta såsom kapitalist.
27063:     Jag anser att här redan tillräckligt yttrats och att vi öfverhufvud-
27064: taget dock icke kunna öfvertyga hvarandra. De yttranden, som fällts
27065: utaf hrr Gebhard, Wichmann och Redberg gifva tili fullo vid handen,
27066: att det endast är omständigheternas tvång, som härvidlag åstad-
27067: kommer en reform utaf den korumunala rösträtten och kommunal-
27068: förvaltningen såväl i stad som på landet. Ofvertygelserna äro
27069: härvidlag enHgt min åsikt icke utslaggifvande.
27070: 
27071:     Ed. T o k o i: Tuskin yksikään tässä huoneessa on enaa epä-
27072: tietoinen siitä, että ne puheet, mitä oikeiston ja keskustan tahoilta
27073: on tässä kysymyksessä tänä iltana puhuttu, ovat olleet hautaus-
27074: puheita kunnallisille kysymyksille ja kunnalliselle äänioikeudelle.
27075: On täysin selvästi todistettu, ja voidaan todistaa näitten puheitten
27076: nojalla, että kunnallista reformia ei ole tarkoitettukaan, vaikkakin
27077: se on ollut kaikkienkin porvarillisten puolueitten ohjelmissa.
27078:     Minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa ed. Gebhardin puheen
27079: aikana ja hänen puheensa johdosta. Meillä on nim. kunnia, käyt-
27080: tääkseni ed. Huoposen sanoja, edustaa samaa vaalipiiriä, Pohjan-
27081: maan vapaata kansaa, kuten suomettarelaiset niin helähtelevällä
27082: kielellä usein sanovat. Minä pyytäisin terottaa ed. Gebhardin mie-
27083: leen muutamia tosiseikkoja, miten ajatellaan asioista siellä Pohjan-
27084: maalla. Ed. Gebhard sanoi edustavansa omaa itseänsä, yksilöään,
27085: omaa persoonaansa. Kyllä käynee päinsä niin suurelle miehelle
27086: kuin ed. Gebhard, edustaa itseänsä, mutta täytyy ottaa huomioon,
27087: ettei ed. Gebhard oman tahtonsa ilmaisusta, kyttääkseni ed. Castre-
27088: nin sanoja, ole tullut tänne. Hänet ovat lähettäneet Pohjanmaan
27089:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.              599
27090: 
27091: 
27092: pikkuviljelijät ja suurimmaksi osaksi Pohjanmaan torppariväestö,
27093: joita hänen on onnistunut pitää vielä siinä luulossa, että hän on
27094: kansanvaltainen mies, edistyshaluinen, reformihaluinen mies. Mutta
27095: ed. Gebhard on antanut tuntuvan korvapuustin kaikille kansan-
27096: vaitaisille harrastuksille, joita hän on sanonut edustavansa. Tahtoi-
27097: sin johtaa mieliin erään kokouksen Kokkolan yhteiskoululla syk-
27098: syllä 1907. Siellä m. m. nuo vapaat pohjanmaalaiset olivat hiukan
27099: nyreissään siitä, että tämä suomettarelainen puolue on ollut liian
27100: taantumusmielinen, se saisi olla vähän radikaalisempi. Mitähän
27101: ne nyt sanovat? (Viisastelua) M. m. Pohjanmaalla on yleensä ollut
27102: yleisenä mielipiteenä jo kauvan se, että kunnallinen äänioikeus on
27103: käyvä valtiollisen äänioikeuden rinnalla, onpa lausuttu voimakkaita
27104: mielipiteitä itse suomettarelaisten puoluemiesten, vieläpä johtavien
27105: miestenkin riveistä, että kunnallinen äänioikeus on valtiollisen ääni-
27106: oikeuden edellä kävijänä, sen johtajana, niinkuin se todellisuudessa
27107:  onkin.
27108:      Monessa kansalaiskokouksessa lausuttiin se mielipide, että kun-
27109: nallinen äänioikeus on toteutettava siitä syystä, että kunnallisia
27110:  asioita ymmärtävät paljon paremmin kunnassa asuvat maanviljeli-
27111:  jät ja työläiset, ja näitä asioita käsitellessään ja niiden ympärillä
27112:  toimiessaan heidän näköpiirinsä, heidän havaintokykynsä tarkis-
27113:  tuu, joten heistä näin ollen tulee käytännöllisiä ja kykeneviä henki-
27114:  löitä käyttämään valtiollista äänioikeuttansa. Mutta täällä nyt ed.
27115:  Gebhard edustaa vallan toista käsityskantaa, nim. että kunnallista
27116:  äänioikeutta ei ole annettava silloin kun on annettu valtiollinen
27117:  äänioikeus. Hän edustaa sitä mielipidettä, että valtiollisissa kysy-
27118:  myksissä kyllä kykenee toimimaan ja niitä käsittämään kuka ta-
27119:  hansa, mutta kunnalliset asiat ne ovat pihkaa. Minä uskallan väit-
27120:  tää että se ed. Gebhardin väite on kerrassaan väärä, eikä löydä
27121:  minkäänlaista vastakaikua kansan syvien rivien seassa. Useissa
27122:  kokouksissa, m. m. Lapualla, on tulkittu samanlaisia mielipiteitä
27123:  kuin Kokkolassakin v. 1907, ja vielä viime kesänäkin. Viime keväänä
27124:  lähetti senaatti läänien kuvernööreille kiertokirjeensä, jossa kuntia
27125:  kehotetaan antamaan lausunto kunnalliskomitean mietinnöstä, mitä
27126:  kukin siitä ajattelee. Ed. Tanttu kyllä sanoi, että pitäisi antaa
27127:  tilaisuus kunnille lausua ajatuksensa. Kunnilta on kysytty siitä
27128:  ja he ovat lausuneet ajatuksensa, m. m. viime keväänä viimeksi.
27129:   Ja mitä he ovat lausuneet? Suomettarelaiset lehdet Pohjanmaalla,
27130:   esim. »Kokkola>> ja »Vaasa», ovat selittäneet, että kuntien pitäisi
27131:   antaa lausuntonsa siten, että koska kerran eduskunta kunnallis-
27132:  valiokuntansa kautta nyt talvella 1908 jo on asiasta antanut lausun-
27133:   tonsa, niin he tyytyvät siihen, he tahtovat seisoa sen mielipiteen
27134:   takana, mitä kunnallisvaliokunta edusti ja mitä se lausui. Ja suurin
27135:   osa Pohjanmaan kunnista tahtoi asettua tuon kunnallisvaliokunnan
27136:   mietinnön taakse; m. m. Kannuksen kunta yksimielisesti, niin suo-
27137: 600                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
27138: 
27139: 
27140: mettarelainen kuin se onkin, antoi tämän suuntaisen lausunnon.
27141: Ed. Gebhard on tänä iltana täällä lausunut, ettei se kelpaa mihin-
27142: kään, ja tämä asia on lykättävä vielä toistaiseksi hämärään tulevai-
27143: suuteen. Tämä todellakin todistaa erään ikävän tosiasian nim. sen,
27144: että kunnallinen äänioikeus on ollut ainoastaan vaalisyötti. Ed.
27145: Tanttu ihailee noita sankareita Gebhardia ja Wichmannia lausues-
27146: saan, että hän kunnioittaa niitä, jotka eivät seuraa puoluehullutuk-
27147: sia. Nämä ovat olleet siis puoluehullutuksia. Ja ed. Gebhardin lau-
27148: sunto täällä tänä iltana on todellakin suomettarelaisuuden huippu,
27149: kuten eräs edustaja talvella lausui sosialidemokraateista, että niit-
27150: ten .menettely eräissä kysymyksissä oli valtiollisen älyttömyyden
27151: huippu. Tässä on nyt myöskin suomettarelaisuuden huippu ainakin
27152: toistaiseksi olemassa. Mutta tämä kysymys sellaisena kuin se täällä
27153: esiintyy sisältää hiukan muutakin. Täytyy punnita asioita hiukan
27154: tyynesti, kylmän järjen kannalta. Muistetaan esimerkiksi kuuluisa
27155: sähkösanoma, jonka suomettarelaisen puolueen sihteeri lähetti eräälle
27156: edustajalle, ed. Kävylle Turkuun, jossa hän m. m. käski tukkia noit-
27157: ten rusthollarien suut. Minä uskon, ettei hän tänä iltana enää kykene
27158: tukkimaan rusthollari en suuta, siksi selällään se jo on (Oikein). Mutta
27159: tällaisena kuin se nyt ilmautuu, ilmenee se seikka, että rustholla-
27160: reilla, noilla vanhoillisuuden edustajilla, on tiedossaan selkänoja.
27161: Luuletteko todellakin, että porvarilliset ovat niin tyhmiä, että ne
27162:  tällä tavalla kieltäytyisivät kannattamasta omaa ohjelmaansa, ellei
27163: heillä olisi tietoa siitä, että he saavat tahtonsa läpi ajetuksi muilla
27164:  keinoilla. Heidän ei nyt tarvitse kalastaa kansan syviä rivejä, torp-
27165:  pareita ja muita köyhälistöön kuuluvia, jotta nämä äänestäisivät
27166:  heitä eduskuntaan, sillä he eivät enään tarvitse niitä (Tai uusia
27167:  Bobrikoffeja!). Tässä ilmenee liiankin selvästi se tosiasia, mitä
27168:  olemme jo kauvan sitten peljänneet, että tämä ei rajoitu ainoastaan
27169:  kunnallisen äänioikeuden ehkäisemiseen, mutta se tähtää vielä pi-
27170:  temmälle. Tässä ei ole enää turvassa valtiollinenkaan äänioikeus.
27171:  Minä olen täydellisesti vakuutettu siitä, että silloin kun kerran
27172:  uskalletaan näin kouraantuntuvasti antaa korvapuusti kunnalliselle
27173:  äänioikeudelle, niin se tarkoittaa jo vähän pitemmälle. (Vasemmalta:
27174:  Niin on. Oikein). Mutta koska tämä on muodostunut, kuten minä
27175:  uskallan olettaa, hautauspuheeksi kunnalliselle äänioikeudelle, niin
27176:  siitä syystä minä olen tahtonut täällä saada sanotuksi sen, mitä minä
27177:  asiasta ajattelen. Mutta minä myös tahdon sanoa sen, että pitäkää
27178:   te hautauspuhe äänioikeuskysymykselle, pitäkää te hautaussaat-
27179:   tueita ja juhlapuheita kaikille kansanvaltaisuuden harrastusten eh-
27180:   käisemiselle! Mutta olkaa tietoisia siitä, että te ette hautaa kansan-
27181:   valtaisuuden harrastuksia, ettekä kunnallista äänioikeutta ainiaaksi,
27182:   vaan olkaa tietoisia siitä, että se kerran vielä nousee ja se nousee
27183:   sellaisella voimalla, jotta taantumuksen kahleet eivät voi sitä enään
27184:   kytkeä (Vasemmalta: Hyvä, hyvä).
27185:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                  601
27186: 
27187: 
27188:     Ed. A h 1 r o o s : Jag hade icke tänkt uttala mig i denna fråga
27189: emedan jag i hufvudsak åtnöjde mig med betänkandet. J ag anser
27190: nämligen i detta afseende att steget för en gångs skull är tillräckligt
27191: långt. Men då representanter från den folkgrupp jag tillhör, före-
27192: slagit att reformförslaget måtte lämnas utan afseende, ville jag för
27193: min del hafva sagt, att genomförandet af denna korumunala poli-
27194: tiska reform är lika efterlängtad af den svenskatalande befolkningen
27195: som af den finskatalande. Detta är åtminstone min erfarenhet.
27196: Det är ju helt naturligt att de, som sitta inne med makten, icke vilja
27197: gifva något af densamma ifrån sig. Utlåtandena från kommunal-
27198: stämmorna och stadsfullmäktige spela därför icke någon afgörande
27199: roll. Vill man ha ett rättvist uttalande, skall ett referendum helt
27200: säkert visa motsatsen. Likaså bevisa partiprogrammen behofvet
27201: af en rättvis kommunalreform. Jag har också reda på att där uppe
27202: i det svenska Osterbotten finnes en mäktig opinion för en rättvis
27203: kommunallagstifning. Att hr Wichmann blifvit vald berodde icke
27204: på de af honom framlagda åsikterna, utan på andra konjunkturer.
27205: 
27206:      Ed. P a a s i k i v i : Minä en myöskään aikonut tässä aiassa
27207: puhevuoroa käyttää, mutta ed. Kirveen lausunto antoi minulle
27208: siihen aiheen. Valitettavasti en kuullut tätä lausuntoa, koska sat-
27209: tumalta olin silloin sivuhuoneessa. Olen ainoastaan kuullut sen
27210: kerrottavan minulle toisten kautta. Ed. Kirves oli, mainittiin, lukenut
27211: täällä julki muutamia kappaleita eräästä kirjasesta, jonka minä
27212: kolmatta vuotta sitten olen tästä asiasta julkaissut. Hänen tarkoi-
27213: tuksensa lienee ollut esittää se jonkunlaiseksi todistukseksi siitä,
27214: että tässä asiassa nyt olisi periaatteellinen käännös jollakin taholla
27215: tapahtunut. (Huuto vasemmalta: Niin on!).
27216:      Voin ilmoittaa, että olen asiassa aivan samalla kannalla kuin mikä
27217: siinä kirjasessa esiintyy, ja sitä periaatteellista kantaa myös tulen
27218: ajamaan, ja katson, että on ainoastaan ajan kysymys, milloin tällai-
27219: nen demokraattinen äänioikeuden reformi toimeenpannaan. Sillä
27220: se tulee toimeenpannuksi, vaikkapa sitä koetettaisiinkin vastustaa.
27221:      Täällä on myöskin viitattu siihen vaaliohjelmaan, joka sen puo-
27222: lueen taholta, johon minä kuulun, ennen viime vaaleja esitettiin.
27223: Siinä vaaliohjelmassa on tässä asiassa juuri asetuttu minun huoma-
27224: takseni samalle kannalle, kuin mikä on minunkin mielipiteeni,
27225:  ja mikä tässä kirjasessa esitetään. Siinä sanotaan, että kunnalliset
27226:  äänioikeusolot ovat niin järjestettävät, että keltään varattomuuden
27227: vuoksi ei äänioikeutta kiellettäisi, siis esim. ei sellaiselta, joka esillä
27228:  olevan ehdotuksen muutamien määräysten pohjalla on suuren
27229: perheen elättämisvelvollisuuden vuoksi vapautettava kunnallis-
27230:  veron maksusta, tai joka sairauden tapauksen, taikka muun sellaisen
27231:  syyn vuoksi saapi tällaista verotusvelvollisuuden huojennusta naut-
27232:  tia. Mutta siinä vaaliohjelmassa lausuttiin myöskin, että niille,
27233: 602                   Istunto 29 p. syyskuuta t908.
27234: 
27235: jotka huolimattomuuden ja kunnattomuuden vuoksi jättävät suo-
27236: rittamatta osuutensa kunnallisiin menoihin, älköön kunnallista
27237: äänioikeutta myönnettäkö. Tämä on myöskin oleellinen periaate
27238: meidän ryhmämme kannassa. Juuri tämän periaatteen käytäntöön
27239: sovelluttamista on sillä säännöksellä tarkotettu, mikä sisältää, että
27240: kunnan jäsen, joka muuten kuin kunnallisen viranomaisen todista-
27241: man varattomuuden vuoksi jättää suorittamatta hänen maksetta-
27242: vakseen pannut kunnalliset verot, ei ole oikeutettu äänivaltaa käyttä-
27243: maan. Onko tämä määräys riittävä, ja eikö se kaipaisi muutamia
27244: lisäyksiä ja selvennyksiä: se on eri asia, jota en tahdo tässä tilaisuudessa
27245: ryhtyä arvostelemaan. Ja lisäksi sisältää ohjelma, josta mainitsin,
27246: myös sen, että on riittävät takeet hankittava m. m. siitä, että kunnan
27247: jäsenten liiallinen verottaminen estetään. Se on myös oleellinen
27248: kohta ja nykyisessäkin ehdotuksessa on sitä koetettu käytäntöön
27249: erinäisillä määräyksillä sovelluttaa. Ovatko nekään käytännössä
27250: perille vievät, se on asia, josta tietysti myöskin voi olla eri mieliä.
27251:      Näille periaatteille minun mielestäni on kunnallisen äänioikeu-
27252: den reformi perustettava, ja uskon että nämä periaatteet voidaan
27253: siinä pohjaksi asettaa. Tosin täytyy myöntää, sen me olemme kyllä
27254: saaneet huomata, että pitkin maata nykyänsä, ja yhä enemmän,
27255: mitä enemmän aikaa on kulunut, on epäilyksiä syntynyt siitä, olisiko
27256: tällainen pitkälle menevä reformi ainakaan tällä hetkellä paikallaan.
27257: Tästä asiain tilasta, joka on valitettava, -siitä että tällainen ajatus-
27258: suunta on päässyt vallalle ja näyttää yhä enemmän ja enemmän
27259: vahvistuvan - siitä minun nähdäkseni täytyy syy panna juuri suu-
27260:  rimmaksi osaksi sosialidemokraattien menettelylle, (J aa-ah! Bra!),
27261:  he ovat siihen antaneet aihetta. Ja erittäinkin se esimerkki, mitä
27262:  meillä on Kotkan kaupungista, on vaikuttanut hyvin paljon. Tämä
27263:  Kotkan esimerkki on minun mielestäni vaikeuttanut, ei ainoastaan
27264:  tämän reformin aikaan saamista, vaan se on yleensä vaikeuttanut
27265:  demokratian asiaa. Joka taholta - minä tietysti olen liikkunut
27266:  ainoastaan n. k. porvarillisissa piireissä, mutta niissä löytyy hyvin
27267:  paljon demokraatteja, vaikka eivät olekaan sosiaalidemokraatteja.
27268:  (Johan nyt! Ei enää!) - joka taholta sekä tämä Kotkan esimerkki
27269:  että muutamat muut esimerkit vedetään esille, ja täytyy sanoa,
27270:  että niittenkin, jotka tahtoisivat demokraattista katsantokantaa
27271:  puolustaa, joutuvat tällaisten tosiasioiden edessä useinkin hyvin
27272:  pahaan pulaan. Toista olisi, jos demokraatit ja demokraattisen
27273:  katsantokannan läpi tunkemat voisivat vaan viitata Kotkan esi-
27274:  merkkiin: siellä ovat sosiaalidemokraatit saaneet vallan käsiinsä,
27275:  katsokaa, kuinka loistavasti siellä asiat hoidetaan, mitä te voitte
27276:  siitä sanoa! Sitä ei valitettavasti voida nyt tehdä, ja se on hyvin
27277:  ikävä asia, ja se on saattanut usean epäilemään, - ei sitä, onko
27278:  demokratian periaate, joka nyt on julkisessa toiminnassa meilläkin
27279:  yhä enemmän ja enemmän pyrkinyt esille, ei sitä, onko se oikea,
27280:                     KunnalJislainsäädännön uudistus.
27281: 
27282: 
27283: vaan sitä, onko meidän kansamme vielä niin kypsä, että se olisi sopiva
27284: ja kelvollinen jo tällä heikellä tällaisia syvälle ja pitkälle meneviä
27285: demokraattisia reformeja vastaan ottamaan (Sadan vuoden päästä!).
27286: Siitä voipi erimielisyyksiä syntyä, ja mitä tähän reformiin tulee,
27287: niin kuten mainittu, siitä on kyllä paljon epäilyksiä esillä. Omasta
27288: puolestani en ole niin arka tässä asiassa. Uskon että kunhan tässäkin
27289: joku vuosi päästäisiin eteenpäin, niin arvatenkin kunnallisen elämän
27290: alalla toiminta ja kehitys tulisi kulkemaan eteenpäin rauhallisesti,
27291: niinkuin uskon ja toivon, että tämän kansanvaltaisen eduskunnan-
27292: kin toiminta ainakin jonkun vuoden kuluttua on pääsevä rauhalli-
27293: seen uraan ja työn tulokset ovat osoittautuvat tyydyttäviksi.
27294: (Nagaikkojenl)
27295: 
27296:    Puh e mies : Puhujaa ei saa häiritä.
27297: 
27298:     Ed. Paasikivi : Mitä muuten tulee erittäin tähän valiokun-
27299: nan ehdotukseen, niin se on jotenkin samanlainen kuin se ehdotus,
27300: jonka kunnalliskomitea valmisti. Minä olin myöskin kunnallis-
27301: komitean jäsenenä, ja niin ollen minun kaiketi täytyisi katsoa, että
27302: valiokunnan ehdotus on mukiin menevä. Minä olen sen jälkeen kun
27303: komitea työnsä lopetti tai keskeytti - komiteallahan oli hyvin
27304: vähän aikaa, eihän sillä ollut kuin viime valtiopäivien väliaika
27305: marraskuun alusta helmikuun alkuun, ja oli hyvin kiire -minä
27306: olen senjälkeen asiata jonkun verran, mikäli olen ehtinyt, tuuminut
27307: ja katson, että tämä ehdotus kaipaisi muutamissa kohden parannuksia.
27308: Ja minulla olisi muutamia ehdotuksia siinä kohden tehtävänä, vaikka
27309: en ole vielä niitä pykälien muotoon ehtinyt valmistaa. Tietysti voisi
27310: ajatella, että tämän reformin käytäntöön panossa meneteltäisiin
27311: varovaisemmin, kuin mitä tähän asti on ajateltu. Ja siinä kohden
27312: on pitkiä aikoja sitten minun ajatuksiini tullut se kysymys, johonka
27313: myöskin ed. Gebhard kosketteli, eikö olisi onnellisinta, että tämä
27314: uudistus ensinnä pantaisiin toimeen kaupungeissa (Viikinkivalta
27315: pois ensin!). Senvuoksi ensiksikin, että kaupungeissa tätä tarvit-
27316: taisiin. Kaupunkien kunnallishallinnolla on sellaisia tehtäviä,
27317: jotka juuri kaipaisivat muutosta kunnallisissa äänioikeusoloissa
27318: enemmän kuin maaseuduilla. (Rusthollarivalta!). Ja sitä paitsi
27319: silloin saataisiin kokemusta jonkun vuoden ajan ja silloin olisi
27320: demokratialla ja myöskin sosialidemokratialla tilaisuus näyttää,
27321: mihinkä se kykenee, ja se voisi näyttää, että se kykenee kunnallisia
27322: asioita hoitamaan loistavasti (Vasemmistosta: Antakaa tilaisuus!).
27323: Siihen minä juuri tahtoisin tilaisuuden antaa. Ja sitten kun sosiaali-
27324: demokratia on saanut tämän tilaisuuden ja näyttänyt, niinkuin minä
27325: toivon ja uskon, että kunnallisten asioiden hoito sen käsissä -sillä
27326: se epäilemättä monessa kaupungissa tulisi olemaan enemmistönä -
27327: onnistuisi tyydyttävästi, ellen sanoisi loistavasti, sitten voitaisiin
27328: 604                   Istunto 29 p. syyskuuta !908.
27329: 
27330: ryhtyä tämän reformin ulottamiseen maaseudullekin käyttämällä
27331: hyväkseen sitä kokemusta, joka sillä tapaa on saatu. Tämän puo-
27332: lesta puhuu myöskin se seikka, että maaseudulla - minä nyt en
27333: tunne maaseudun oloja tarkasti, minä myönnän sen, olen ainoastaan
27334: puhunut maaseutulaisten kanssa, en ole itse paljoa asunut maa-
27335: seudulla - maaseudulla ei tätä reformia myöskään niin paljon
27336: kaivata vielä tällä hetkellä. Toiseksi minä pelkään sitä, minkä jo
27337: kunnalliskomiteassakin lausuin, että se monimutkainen vaalijärjes-
27338: telmä, jota mietinnössä on ehdotettu, monessa paikoin maaseudulla
27339: tuskin voisi tulla käytäntöön soveltuvaksi. Se on siksi moni-
27340: mutkainen ja maaseudulla ei ole varsinaisia laskumiehiä apuna,
27341: niin että pelkään, että monessa kunnassa jouduttaisiin siinä asiassa
27342: pulaan. Mutta minä huomautan vieläkin, etten maaseudun oloja
27343: niin tarkasti tunne ja minä tässäkin asiassa, niinkuin ylipäänsä
27344: asioissa, jotka koskevat maalaisoloja, mieluummin jätän päätäntä-
27345: vallan maalaisille itselleen.
27346: 
27347:     Ed. E r k k o: Minäkin olen kyllä, samoinkuin ed. Pöysti vakuu-
27348: tettu siitä, että kunnallislakeja ei voida laatia milloinkaan sellaisia,
27349: että ne tyydyttäisivät kaikkia.        Mutta minun täytyy sittenkin
27350: myöntää, että minua on sangen suuresti hämmästyttänyt se, että
27351: esillä oleva ehdotus, niin vähän tyydyttää sen alkuunpanijoitakaan,
27352: kuin nyt tästä keskustelusta on käynyt selville. Minä nimittäin
27353: otaksuin, että ainakin se ryhmä, joka jo 1907 vuoden valtiopäivillä
27354: teki eduskuntaesityksen tässä kysymyksessä ja joka myöskin ensi-
27355: mäisillä rgo8 valtiopäivillä teki siitä esitysehdotuksen, samaan suun-
27356: taan menevän kuin nyt käsillä oleva, olisi yksimielisemmin liittynyt
27357: sitä kannattamaan kuin nyt näyttää olevan laita.
27358:     Ovatko nyt sitte olot maassa muuttuneet ja onko todellakin ylei-
27359: nen mielipide tämän reformin tarpeellisuudesta siksi paljon kään-
27360: tynyt, että se on saanut aikaan myöskin muutoksen eduskunnan
27361: mielipiteissä? Käsittääkseni ei niin ole laita. Ainakin vielä viime
27362: valtiopäivämiesvaaleissa molemmat suomalaiset puolueet esittivät
27363: kantansa tämän reformin suhteen samallaisiksi kuin edellisissä vaa-
27364: leissa ja sen jälkeen ei minun käsittääkseni ole tapahtunut mitään,
27365: joka olisi antanut aihetta kannan muutokseen. Täällä on arvoisa
27366: viimeinen puhuja sanonut, että hän kyllä edelleenkin on samalla
27367: kannalla kuin ennen, vaan että hänen mielestään ei asialla ole kiire,
27368: voipi olla kysymys ajasta, milloinka tämä uudistus pannaan toimeen.
27369: Samanlaisia parantumattomain syitä esitettiin aina silloin, kun oli
27370: kysymys reformeista valtiollisen äänioikeuden alalla. Ja niin lykät-
27371: tiin uudistus vuodesta vuoteen. Seurauksen me tunnemme. -
27372: Ainakin pitäisi niiden, jotka nyt ovat kaikkea uudistusta jyrkästi
27373: vastaan, muistaa että tulos voi olla samanlainen kuin silloin, että
27374:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               605
27375: 
27376: 
27377: reformi lopulta pakostakin täytyy tehdä ja että silloin voidaan
27378: joutua vieläkin pitemmälle, kuin nyt olisi pakko mennä.
27379:    ~~inusta se pelko, joka yleensä näyttää olevan porvarillisissa pii-
27380: reissä tämän uudistuksen suhteen, ei ole niinkään aiheutettu kuin
27381: tahdotaan väittää. On viitattu Kotkan esimerkkiin, ja eihän se ole
27382: suinkaan kehuttava. Mutta lienee kai kuitenkin jonkun verran perää
27383: siinä, että Kotkan kaupungin raha-asioiden huono tila ei ole yksi-
27384: nään nykyisen kaupunginhallituksen aikaansaama, vaan että se joh-
27385:  tuu pitemmältä ajalta.
27386:      Sama puhuja, joka teki viittauksen Kotkan esimerkkiin, ehdotti
27387: kuitenkin, että tämä reformi ensin koetteeksi otettaisiin käytäntöön
27388: kaupungeisssa. Minä puolestani en voi pitää tätä ehdotusta erittäin
27389: onnistuneena, sillä kaupungeissahan juuri, varsinkin suurissa kau-
27390: pungeissa, on kunnallisen hallituksen käsiteltävänä suuremmat yri-
27391: tykset, suuremmat raha-asiat, kuin koskaan maaseudulla. Ne vaa-
27392: tivat myöskin enemmän ja perinpohjaisempaa erikaisalain ja asiain
27393: tuntemusta, kuin maalaiskuntien yksinkertaisten asiain hoito. Minä
27394: päinvastoin luulisin, että jos erityinen koekenttä tarvitaan, niin
27395: siksi paremmin sopisivat olot maalla senkin vuoksi, että eri kansan-
27396: luokat siellä yleensä ovat lähempänä toisiaan kuin kaupungeissa ja
27397: sen vuoksi voivat paremmalla menestyksellä yhdessä toimia.
27398:      Täällä on sosialistien taholta erityisesti moitittu sitä kantaa,
27399:  jolle 3:nnen vastalauseen allekirjoittajat ovat äänioikeuskysymyksen
27400: suhteen asettuneet. Minä pyydän kuitenkin huomauttaa, että tämä
27401:  kanta on sittekin jonkun verran vapaamielisempi, kuin esim. se
27402:  uusi kunnallinen laki, joka äskettäin on hyväksytty Tanskassa, jonka
27403:  kansa nyt kuitenkin kaikinpuolisessa kehityksessä melkoisesti voit-
27404:  taa meidän kansamme. Me 3:nnen vastalauseen tekijät olemme men-
27405:  neet ehdotuksessamme koko joukon pitemmälle. Tanskassa on ääni-
27406:  oikeus myönnetty vasta 25 vuotta täyttäneille, me sen myöntäisim-
27407:  me zr vuotta täyttäneille, monista muista seikoista p thumatta.
27408:  Minusta näyttää siltä, että jos valiokunnan porvarilliset ainekset
27409:  olisivat voineet yhtyä siitä ehdotuksesta, joka pääasiallisesti sisäl-
27410:  tyy kolmanteen vastalauseeseen, me olisimme voineet näillä valtio-
27411:  päivillä saada aikaan sangen mukiin menevät, käytännölliset ja
27412:  kohtuulliset kunnallislait. Minä nimittäin otaksun ja pidän luon-
27413:  nollisenakin, että suuri valiokunta voi tehdä ja tuleekin tekemään
27414:  tässä erityisiä korjauksia, joista on osiksi täälläkin huomautettu.
27415:  Niinpä esim. se huomautus, joka täällä tehtiin siitä, että valtuuston
27416:  jäsenet olisivat valittavat kolmeksi vuodeksi, kaikki samalla kertaa,
27417:  on sellainen, jota sopisi ajatella. Niinikään saattaa olla syytä, että
27418:  suhteelliset vaalit tehtäisiin yksinkertaisemmiksi, kuin mitä ne nyt
27419:  valiokunnan ehdottamassa vaalilaissa ovat. Ja siitä jo saavutettai-
27420:  siin melkoisen hyvä tulos, jos esimerkiksi säädettäisiin, että jokai-
27421:  sen äänestäjän tulee äänestää vaalilistaa muuttamattomana, ettei
27422: 606                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
27423: 
27424: 
27425: olisi oikeutta siitä pyyhkiä pois nimiä eikä myöskään muuttaa
27426: nimien järjestystä. Siten laskeminen kävisi melkoista helpommaksi
27427: semmoisenkin suorittaa, joka ei ole varsinainen laskumies. Tällai-
27428: nen säännös on Tanskan kunnallisessa vaalilaissa.
27429:     Ed. Hallsten kaipasi valiokunnan mietinnöstä ensimmäisen vas-
27430: talauseen verotusehdotuksen arvostelua. Syy minkä vuoksi sitä ei
27431: siellä ole, on, niinkuin valiokunnan mietinnössä lausutaan, ettei
27432: valiokunta ylipäänsä ole tahtonut ryhtyä koko verotuskysymystä
27433: pohtimaan, koska se ei ole pitänyt sitä kylliksi valmistettuna. Sitä
27434: paitsi tehtiin vastalauseessa mainittu ehdotus vasta toisessa lukemisessa
27435: valiokunnalle eikä sittenkään niin pitkälle kehitettynä, siinä muo-
27436: dossa kuin se nyt esiintyy vastalauseessa.
27437:     Tämän asian lykkäämistä tuonnemmaksi on täällä puollettu
27438: silläkin, että muka olisi tärkeätä ottaa selkoa kuntien lausunnoista,
27439: joita on annettu kunnalliskomitean ehdotuksen johdosta. Valio-
27440: kunta oli kyllä aikonut noita lausuntoja tarkastaa, vaikka se sai
27441: ne niin myöhään, ettei ehtinyt sitä tehdä. Minä en kuitenkaan pi-
27442: täisi välttämättömänä, että kysymys sen vuoksi lykättäisiin, että
27443: voitaisiin ottaa selkoa kuntien lausunnoista. Minä nimittäin en pane
27444: niihin niin suurta merkitystä. Nämä kuntien lausunnot ovat syn-
27445: tyneet useissa tapauksissa semmoisissa kokouksissa, joissa on ollut
27446: muutama kuntalain en läsnä. Jos nyt semmoinen eduskunta kuin
27447: tämä, joka on mitä laajimpain kansankerrosten valitsema, ottaa
27448: edesvastuulleen jonkun lain, niin kylläkai se voi sen tehdä hyvällä
27449: omallatunnolla, tarvitsematta tukea kuntakokousten lausunnoilta.
27450:      Minusta olisi sangen tärkeätä, että saataisiin nyt uudet kunnallis-
27451: lait aikaan. Minä nimittäin, samoin kuin useat muut puhujat täällä,
27452: olen sitä mieltä, että epäkohta tällä alalla on ilmeinen niin hyvin
27453: kaupungeissa, kuin maalaiskunnisssa. Me helsinkiläiset olemme pit-
27454: kiä aikoja tunteneet suurta tyytymättömyyttä nykyistä kunnallis-
27455: asetusta vastaan. Samaa on kuulunut useista muista suurkaupun-
27456: geista. Ja aivan samanlaista tyytymättömyyttä on myös olemassa
27457: maaseudulla.
27458:      Kun minun käsittääkseni valiokunnan ehdotuksista, muutet-
27459: tttina kolmannen vastalauseen mukaisesti, voisi syntyä nykyisiin
27460: oloihin soveltuvat kunnalliset lait, niin minä puolestani pyytäisin
27461: suositella niitä suurelle valiokunnalle.
27462: 
27463:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag begärde ordet medan herr Huotari·
27464: bemötte hr Hallstens kalkyler i anledning af den monstruösa stegrade
27465: beskattning, som från socialdemokratiskt håll föreslagits. J ag ville
27466: nämligen fästa uppmärksamheten därpå att en beskattning med
27467: stigande skala verkar annorlunda i händelse skattebeloppet såsom
27468: vid en bevillning till statsverket är obegränsadt uppåt, än om det
27469: såsom här gäller en repartitionsskatt, eller en skatt, hvars slutbelopp
27470:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                607
27471: 
27472: 
27473: är på förhand bestämdt och som fördelas på kommunens medlemmar.
27474: Det har synbarligen varit ett misstag från förslagsställarens sida att
27475: utan närmare pröfning och modifikation använda ett system, som
27476: är lämpligt för det ena beskattningsförslaget, på ett helt annat -
27477: en liten malör helt enkelt.
27478:     Det var för öfrigt icke min mening att blanda mig i denna diskus-
27479: sion. Min konservativa ståndpunkt är äfven därförutan bekant.
27480: Men jag kan dock icke låta bli att i anledning af hr Gebhards och
27481: Paasikivis yttranden säga, att vi stadsbor betacka oss för den speciella
27482: omvårdnad de vilja egna oss. Det är nog, såsom hr Erkko senast
27483: påpekade så, att om icke landsbygden är mogen för denna reform,
27484: så äro naturligtvis städerna ock i all synnerhet de större stä-
27485: derna det ännu mindre. När man, såsom hr Paasikivi, under-
27486: stryker förhållandena i Kotka så starkt, ja, kanske något starkare
27487: än de i själfva verket skulle förtjäna, så är det märkvärdigt att
27488: däraf draga den slutsatsen, att det är just i sådana städer och under
27489: sådana förhållanden, som försöket borde göras. Han borde väl utan
27490: vidare inse att försöket kommer att misslyckas. Huru stark opinionen
27491: än är, så är politikern skyldig att äfven om han ick:e riskerar att
27492: vara varsam i afseende å försök och experiment, där utgången icke
27493: är gifven, dock vara det ifråga om försök, om hvilka han själf på
27494: förhand måste veta, att de komma att totalt misslyckas.
27495: 
27496:     Ed. La n t t o: Täällä on nyt jo kaksi pitkää iltaistuntoa käytetty
27497: tämän tärkeän asian vuoksi ja olisi voinut odottaa, että lähestymistä
27498: olisi tapahtunut, mutta, niinkuin kuulen, niin yhäti pakenevat vaan
27499: mielipiteet toisiaan. Mitään sulautumista tahi yhteenvetoa ei tunnu
27500: näissä puheissa olevan ja se on meistä maalaisliittolaisista hyvin paha
27501: asia. Me odottaisimme kuitenkin tältä kansanvaltaisimmalta edus-
27502: kunnalta, etteivät ainakaan sen puolueen miehet, jotka jokaisessa
27503: vaalijulistuksessa ovat ilmoittaneet olevansa kansanvaltaisimpia,
27504: peräytyisi entisiltä asemiltaan, vaan koettaisivat toimia siihen suun-
27505: taan, että tämä laki tulisi ilmoille edes tämmöisena, kuin se tässä
27506: mietinnössä on, tai huonoimmassa tapauksessa kolmannen vasta-
27507: lauseen pohjalla. Minä toivoisin siis, että ilman mitään jarrutuksia
27508: tämä asia toimitettaisiin menemään omaa tietänsä suureen valio-
27509: kuntaan ja myöskin siellä joudutettaisiin etunenässä.
27510: 
27511:    Ed. W i 1 j a k a i n e n: Täytyy myöntää, että ed. Gebhard on
27512: vaatimaton mies. Hän ei ole tahtonut mielipiteitään varsinaisessa
27513: evästyskeskustelussa tuoda julki, silloin kuin hänen ryhmänsä on
27514: tehnyt eduskuntaesityksiä, jotka ovat olleet hyvin radikaalisia ja
27515: tehnyt niitä kaksi kertaa. Jos hän silloin olisi mielipiteensä lausu-
27516: nut, olisi valiokunnalla voinut olla niistä ohjeita. Nyt ne ovat joten-
27517: kin hyödyttömiä. Ja varsinkin olisi siihen ollut syytä tänä syksynä,
27518: 608                    Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
27519: 
27520: 
27521: sillä nuo esimerkit, mitkä ed. Gebhard täällä toi esille ja jotka ovat
27522: saattaneet hänet mielipidettään muuttamaan ja nyt kantansa ilmai-
27523: semaan, olivat jo kuukausi takaperin kaikki tunnettuja, paitsi nuo
27524: tukkiasiat, joten ne olisi voinut silloinkin lausua. Kotkan esimerkki
27525: on tunnettu, tunnettu on myöskin, ettei maaseudulla ole aivan
27526: ehyttä ryhmän kesken äänioikeusasiassa, ja lisäksi kaikki nuo sei-
27527: kat, joita nyt on tuotu esiin. Olisivathan, niinkuin sanottu, ryhmän
27528: miehet voineet valiokunnassa ottaa varteen näitä seikkoja.
27529:      Aivan samaa on sanottava ed. Paasikivestä, semminkin kun hän
27530: on ollut tavallaan, enemmän kuin kenties kukaan muu hänen ryh-
27531: mästään, vaikuttamassa sen kannan muodostukseen, jolla ryhmä
27532: on. Mutta nyt vasta ruvetaan epäilemään. On kyllä totta, että ed.
27533:  Paasikivi on tuohon varokeinoon, noihin määräprosentteihin nähden
27534:  jo ennenkin muuttanut mielipidettä ja että se, joka nyt ryhmällä on,
27535: on toinen painos. Kenties tulee vielä joku kolmaskin sopivampi;
27536:  ainakin viitattiin siihen.
27537:       Ja sitten tuo mainio esitys, että tämä järjestys pantaisiin toi-
27538:  meen kaupungeissa, mutta jätettäisiin maalla panematta. Näiden
27539:  lakien vanhempi synty on kuitenkin niin, että maalaislait ovat aina
27540:  ensin tehtyjä ja uusittuja ja kaupunkilaiset ovat tulleet jälestä; nyt
27541:  tehtäisiin päinvastoin. Edelleen tuntuu tuo uusimisen kiireellisyys
27542:  kaupungeissa vähän kummalliselta, kun maalla ei ole vielä mitään
27543:  esimerkkiä siitä, että asiat olisivat käyneet hullusti, mutta kaupun-
27544:  geista tuodaan niinloistava esimerkki kuin Kotka. Tästä tulee siihen
27545:  käsitykseen, että kaupungit saavat mennäkin haaksirikkoon huo-
27546:  non lain tähden, mutta maaseutu, se on suojeltava. Tai olisiko asia
27547:  käsitettävä niin, että maalaisten puolelta on ryhmässä ollut niin
27548:  suuri pakko muuttaa mielipidettä, että maaseutu on täytynyt jättää
27549:   toiseen kertaan ja tyytyä vain kaupunkeihin. Kuitenkin on asia
27550:   niin, että olisi syytä panna uudistus toimeen, niinkuin on luvattu,
27551:   molemmissa yhtäaikaa ja panna se myös toimeen näillä valmistul{-
27552:  silla, sitä enempää enää lykkäämättä, sillä se ei tietenkään ole kuu-
27553:   lunut ohjelmaan.
27554:       Täällä on sosialistien puolelta koetettu uskotella, että he olisivat
27555:   tuoneet esiin tyytymättömyyttä kunnallisten asiain hoitoon aikai-
27556:   semmin ja muussa suhteessa kuin nurjien äänioikeusolojen vuoksi.
27557:   Sellaista ei ole tuotu esimerkeillä, joskin kyllä ed. Turkia sanoi, että
27558:   kunnallisten asiain hoito on ollut mitä kurjin. Me porvarilliset
27559:   olemme kyllä moittineet kunnallisia toimia, mutta me emme ole siitä
27560:   syyttäneet lakeja emmekä myöskään systeemiä, vaan inhimmilli-
27561:   siä heikkouksia ja sitä, että erehdys on tapahtunut. Niistä on moi-
27562:   tetta kyllä kuulunut ja päätöksiä on aina arvosteltu. Sellaista ar-
27563:   vostelua, sellaista moitetta ei ole ainakaan tätä asiaa käsiteltäessä
27564:   tuotu esiin siten, että olisi esimerkeillä näytetty, missä kohden asioita
27565:   on väärin hoidettu. Tuo esimerkki, että on taksoitettu hullusti, ei
27566:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                   609
27567: 
27568: tule lainsäädännöllä autetuksi, sillä taksoittajat voivat sopimatto-
27569: masti menetellä tämän uuden lainkin aikana yhtä hyvin kuin he
27570: ovat vanhankin aikana menetelleet.
27571:      Täällä on kauniisti puhuttu ihmisoikeuksista ja luultu, että niitä
27572: loukattaisiin, jos kunnallista äänioikeutta ei kaikille myönnettäisi.
27573: Asia on nyt sillä lailla, että tässä ei ole kysymys ihmisoikeuksista,
27574: vaan on tässä kysymys (Ed. Valpas: Rahasta!) itsehallinnosta (Ed.
27575: Valpas uudestaan: Rahasta!) ja joka ei kykene itseään hallitsemaan,
27576: se ei kykene hallitsemaan kunnankaan asioita. Sentähden tämä''ei
27577: ole ihmisyyden loukkausta, se on vaan alaikäisyyden merkki. .~
27578:       Sitten täällä on kovasti arvosteltu sitä, että äänioikeutta ei ole
27579: myönnetty 20-vuotisille, vaan 21-vuotisille. Aivan saman syytöksen
27580: voisivat 19-vuotiset tehdä sosialisteja vastaan siitä, että nämä
27581: myöntävät äänioikeuden 2o-vuotisille, sillä mitään oikeuksien
27582: lisäystä ei tällä rajalla, 19, ja 20 välillä tapahdu, mutta totta on,
27583: että monissa muissakin suhteissa kuin holhouksessa ihmisen,
27584: varsinkin miehen, mutta myös naisenkin elämässä 21 vuotta täytettyä
27585:  tapahtuu muutoksia, ja sentähden tämä raja tuntuu meistä porva-
27586:  rillisista luonnolliselta.
27587:       Täällä on pelätty, että jos tämä uusiminen tapahtuu sillä tavalla
27588:  kuin kolmannessa vastalauseessa on esitetty, niin sitä ei enää voi
27589:  pitää uudistuksena, reformina, vaan revolutsioonina, vallankumouk-
27590: sena. Kyllähän täytyy myöntää, että askel on pitkä, mutta sillä on
27591: se verraton etu, että se tekee tarpeettomaksi monta kertaa, vähin
27592: erin eteenpäin pyrkimisen kun voidaan kerralla päästä siihen, mihin
27593:  kuitenkin on tultava. Epätietoista sitävastoin on, tullaanko milloin-
27594: kaan siihen, että veroa maksamattomille annettaisiin kunnallinen
27595:  äänioikeus. Kun niinkin edistynyt kansa kuin Tanskan ei ole sitä
27596: havainnut mahdolliseksi, ja kun vielä on huomattava, että Tanskan
27597:  kunnallisista laitoksista niin tärkeät kuin kansakoulut ovat erotetut,
27598:  ja sittenkin ollaan niin varovaisia, niin ei kait sopine moittia, jos
27599:  meillä vaaditaan, että äänioikeus myönnetään ainoastaan niille,
27600:  jotka maksavat veroa.
27601:       Täällä on sanottu, että nämä ovat kunnallislain hautajaispuheita.
27602:  Saattaa niin olla. Mutta jos niistä hautajaiset tulee, niin silloin saavat
27603:  vasemmistolaisetkin syyttää itseään (Vasemmalta: Oho!), etteivät
27604:  he ole ottaneet sitä, mikä kuitenkin olisi epäkohdat auttanut, ja
27605:  kannattaneet yleistä, yhtäläistä äänioikeutta kaikille kunnan vero-
27606:  tetuille jäsenille. Jos he tahtovat asiaa pelastaa, niin silloin kait
27607:  heidän on yhtyminen niihin, jotka eivät tässä asiassa halua lykkäystä,
27608:  ja lait ovat silloinkin mahdolliset saada uusituiksi (Ed. Valpas:
27609:  Eikö muuten?).
27610: 
27611:     Ed. W i c h m a n n : Gentemot hr Ahlroos måste jag framhålla
27612: att han ju icke är österbottning, känner således icke i själfva verket
27613:                                                                    39
27614: 610                   Istunto 29 p. syyskuuta 1908.
27615: 
27616: 
27617: närmare till de svenska österbottniska förhållandena, bland hvilka
27618: han icke har sin verksarnhet. Och hans ståndpunkt inom det svenska
27619: folkpartiet torde väl också - vare det sagt med all aktning för honom
27620: i öfrigt - ganska nära beröra de socialdemokratiska åsikterna.
27621: Demokratin har gudskelof ännu icke inom det svenska Österbotten
27622: slagit någon rot och därför måste nu också de, som i större eller
27623: mindre grad hylla dessa åsikter, gifva sig till tåls, att representanter
27624: sådana som Redberg och jag fått tillfälle att här utlägga sina åsikter.
27625: Den >>mäktiga opinion>>, som hr Ahlroos talat om, torde väl i själfva
27626: verket inskränka sig till några arbetarkretsar i fabrikssamhället
27627: J akobsstad. Att äfven hos oss existerar ett kraf, ett reformkraf
27628: afseende förändring af den korumunala representationen i någon
27629: mån och ett slags missnöje, det är naturligt, det tillhör den mänskliga
27630: naturen. Men att detta kraf och missnöje skulle vuxit till något
27631: verkligt behof af en reformering af vårt kommunalväsende för när-
27632: varande, det måste jag fortfarande bestämdt förneka (Från vänstern:
27633: Vänta bara!). Ja, det kan vi tryggt göra.
27634:     Här har mycket riktigt framhållits, att de senaste exemplen om
27635: kommunalt missbrukande såsom t. ex. i Kotka härvidlag verkat
27636: afskräkande. Äfven jag måste förena mig om detta uttalande. Hvad
27637: slutligen beträffar hr Erkkos sammanställande af den politiska
27638: rösträttens införande med den korumunala rösträttsreformen, så är
27639: det ju icke okändt för den ärade talaren, lika litet som för någon
27640: annan på detta rum, under hvilka rent af ö f v e r r a s k a n d e
27641: omständigheter den politiska rösträtten infördes (Bra! från högern).
27642: 
27643:     Ed. Ahma v a a r a : Sen jälkeen kun edustajat Erkko ja
27644: Wiljakainen ovat täällä lausuneet mielipiteensä asiasta, ei minulla
27645: ole paljon lisättävää. Yhdyn heihin kaikissa pääasiallisissa kohdissa.
27646:     Epäilemättä kunnallisissa äänioikeusoloissa on hyvin paljon kipeitä
27647: epäkohtia, jotka sietävät pikaista korjausta. Mutta tietysti, kun kun-
27648: nallista äänioikeutta mennään korjaamaan ajan vaatimusten mukaan,
27649: on otettava todelliset olot huomioon ja järjestettävä ne sillä tavalla
27650: että se takaa kunnan taloudellisen elämän järkiperäisen kehityksen.
27651:     Täällä on moitittu nuorsuomalaisten kantaa tässä asiassa van-
27652: hoilliseksi ja saattaahan se sitä olla, mutta juuri se, että vasem-
27653: misto on sitä vanhoilliseksi moittinut, on hyvä puolustus tälle kan-
27654: nalle. Se todistaa silloin, että siinä on pidetty silmämääränä todellisia
27655: oloja eikä ole tahdottu uudistuksissa mennä pitemmälle, kuin vält-
27656: tämätöntä on (Oikein!).
27657:     Minä en tahdo mennä tässä tuomaan esimerkkejä Kotkan oloista,
27658: niitä kun en tunne ja saattaahan niitä sitä paitsi olla huonoja esi-
27659: merkkejä muualtakin tuotavana. Mutta minä tuon esimerkkini
27660: täältä eduskunnasta. Minulla on käsitys, että jos todellakin kun-
27661: nallisissa asioissa samalla tavalla menetellään ja mennään niin
27662:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               611
27663: -------~~---------
27664: 
27665: 
27666: 
27667: 
27668: äärimmäisyyksiin ja kokonaan todelliset olot syrjäytetään, kuin
27669: mitä sosialistit täällä ovat anomuksissaan ja vastalauseissaan teh-
27670: neet, niin se on minun kannaltani hyvin arveluttavaa (Oikein!).
27671: En tahdo yksityiskohtaisia esimerkkejä esittää, - olkoon vaan vii-
27672: tattu viljelyspakosta lähtien tullitulojen poistamiseen ja muihin
27673: sellaisiin-, näitä esimerkkejähän on melkein jokaisessa valiokunnan
27674: mietinnössä olevat vasemmiston vastalauseet, jotka minun mie-
27675: lestäni tähtäävät yli maalin ja tämä minusta osottaa, että on syytä
27676: olla varovaisia kunnallisia äänioikeusoloja korjattaessa. Ja kun
27677: meidän ehdotuksemme mukaan annetaan yleinen, yhtäläinen ääni-
27678: valta kaikille kunnallisveroa maksaville, niin minusta tämä jo on
27679: hyvinkin kansanvaltaista (Vasemmistosta: Ei ole!). Mutta minä
27680: en pidäkkään ainoana silmämääränä ratsastamista tuolla helisevällä
27681: kansanvaltaisuudella. Täällä väitellään pitkiä tunteja siitä, mikä
27682: on kansanvaltaista, mikä ei. Se on varsinkin näin evästyskeskuste-
27683: lussa jotenkin turhaa. Kansanvaltaista on minusta se, joka ei mene
27684: tahallaan tekemään niin pitkälle meneviä lakiehdotuksia, että niistä
27685: seuraa mullistuksia; se on kansanvaltaista, että pysytään lainlaa-
27686: dinnassa sillä kannalla, mihin kansan kehitys on ehtinyt (Hyvä!).
27687:     Kun nyt, niinkuin minä alussa huomautin, kunnallisissa äänioikeus-
27688: oloissa epäilemättä on paljon korjauksia tarpeen, niin minustakin on
27689: ollut ikävä kuulla, että täällä on tahdottu kokonaan jättää tämä asia
27690: toistaiseksi. Minusta on tämän anomuksen johdosta koetettava
27691: saada uusi kunnallinen lakiehdotus sille perustalle, mikä kolmannessa
27692: vastalauseessa on esitetty. Pitkä on tosin askel nykyisistä oloista
27693: jo tähänkin, mutta minä en tätä askeleen pituutta pelkää, olen
27694: valmis sen ottamaan, mutta sen pitemmälle minä en tahdo mennä,
27695: syistä, joihin jo edellä viittasin. Se tapa tai keino, jota täällä ovat
27696: muutamat arvoisat puhujat suositelleet, että olisi ensinnä kokeiltava
27697: kaupunkikunnissa ja vasta sitten, kun on saatu kokemus ja nähty,
27698: mitenkä kunnallisia asioita osataan hoitaa, pantaisiin tämä reformi
27699: toimeen, myös maalaiskunnissa on minusta mitä epäkäytännöllisintä
27700: jo sinään, sillä kyllä kai esim. Helsingin kaupungin asiain hoito kysyy
27701: paljon suurempaa taitoa ja kypsyyttä kuin jonkun pienen maalais-
27702: kunnan asiain hoito. Jos kokeilla tahdottaisiin, olisi oikeampaa lähteä
27703: pienemmistä kunnista, missä kunnallisissa luottamustoimissa kysy-
27704: tään vähemmän kykyä. Mutta minusta on tällainen osittainen
27705: kokeilu aivan tarpeeton. Ja minä en luule, että sitä on aivan vaka-
27706: vassa tarkoituksessa tehty. Kyllä minusta voidaan reformi kaikkialla
27707: panna toimeen yht'aikaa, mutta pantakoon sillä tavalla, että siinä
27708: pysytään todellisten olojen kannalla, eikä mennä tuon luulotelluu
27709: kansanvaltaisuuden ja vapauden nimessä pitemmälle kuin mikä on
27710: asian vaatima.
27711:     Olisihan tässä yhtä ja toista sanottavaa niitten lausuntojen
27712: johdosta, joita tämän keskutelun aikana on täällä kuultu, mutta
27713: 612                    Istunto 29 p. syyskuuta !908.
27714: 
27715: 
27716: aika on siksi kulunut, etten tahdo niihin pitemmälti kosketella.
27717: Huomautan vain, että m. m. ed. 'rurkia, silloin kuin asia tätä ennen
27718: oli esillä, lausui, mitenkä nuorsuomalaiset ja suomettarelaiset
27719: ovat vaaliaikana luvanneet toista kuin mitä he nyt tarjaovat ja siis
27720: pettävät kansaa (Niin on!). Minä pyydän vakuuttaa hyvät herrat,
27721: että me olemme aivan ohj elmamme kannalla nytkin. Me emme
27722: ole koskaan luvanneet niin yleistä äänioikeutta kuin vasemmisto ja
27723: keskusta. Ed. 'rurkia luki meidän ohjelmamme ja hänen täytyi
27724: tunnustaa, että emme ole luvanneet enemmän (Erehdys!) ja silloin me
27725: seisomme samalla kannalla nyt kun vaaliaikanakin (Ed. Pärssinen:
27726: Kuinka kauvan?). - Niin kauan kuin asia tulee korjatuksi.- Ed.
27727: 'rurkian ja muittenkin lausunnoista olisi yhtä ja toista muutakin sa-
27728: nottavaa, mutta jääkööt ne omaan arvoonsa.
27729:     Kun kuitenkin vasemmiston taholta on tänä iltanakin lausuttu,
27730: että tämä valiokunnan mietintö on herättänyt kansassa suurta
27731: pettymystä ja, ettei se vähimmälläkään tavalla tyydytä kansan
27732: vaatimuksia, niinkuin eräs edustaja sanoi, niin kyllä tämä minusta
27733: osoittaa ettei sillä puolen ole rajoja missään. Keksimällä täytyy
27734:  heidän keksiä jotain äärimmäistä, mihin porvaristo ei voi yhtyä.
27735: Minusta meidän keskustamme on tässä asiassa mennyt liian pitkälle,
27736: minä sanon sen suoraan, mutta se ei tyydytä vasemmistoa sittenkään.
27737:      Mitä ikärajaan tulee, on tahdottu osoittaa, että se olisi jotain
27738:  epäkansallista, kun tahdotaan että ihmiset ovat täysi-ikäisiä ennen-
27739: kuin saavat äänioikeuden, niin eihän voi millään järkisyillä epäkan-
27740: sanvaltaiseksi sanoa 21 vuoden ja kansanvaltaiseksi 20 vuoden
27741: ikärajaa. Se on aivan pikkuseikka ja muotoasia. Kun vasemmiston
27742:  taholta on huomautettu, että jo rs-vuotiaat kansalaiset saavat
27743:  hallita, mitä he itse ansaitsevat, ja r8-vuotiaina ovat vastuunalaiset
27744: rikoksistaan ja toimistaan, niin tämä kai johtaisi siihen, että heidän
27745: pitäisi puolustaa jo rs-vuotiaalle kunnallista äänioikeutta. Mutta
27746:  tässä kohden ei vasemmistokaan ole mennyt niin pitkälle kuin sen
27747:  periaatteet vaatisivat. Tämä olkoon sanottu osoitukseksi, että joku
27748:  ikäraja pitää olla; eihän lapsille voi antaa kunnallista äänioikeutta.
27749: 
27750:     Ed. 'r u r k i a: Minä pyytäisin ehdottaa, että istuntoa jatket-
27751: taisiin yli rr:sta. Nyt on kello viittä vaille yksitoista, joten minä-
27752: kään en kerkiäisi sanottavaani sanoa.
27753: 
27754:       Ed. W e s a:   Minä kannatan pyyntöä.
27755: 
27756:     Puhemies: Koska on tehty ehdotus, että istuntoa jatket-
27757: taisiin jälkeen kello yhdentoista ja ehdotusta on kannatettu, lienee
27758: asiallisinta, että tämä kysymys, koska aika on mennyt pitkälle, nyt
27759: ratkaistaan, ja kehoitan siis seuraavia puhujia kohdistamaan lau-
27760: suntonsa ainoastaan tähän seikkaan, tahdotaanko jatkaa istuntoa
27761:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.               613
27762: 
27763: 
27764: yli klo II vaiko ei. Puheenvuoroja on vielä merkitty edustajille
27765: v. Alfthan, Ahlroos, Johansson, Riihelä ja Torppa. Jos kuka näistä
27766: haluaa puhua nyt päätettävänä olevasta asiåsta, niin se on heille
27767: sallittu.
27768:   Ed. v. A 1ft h a n, A h 1 r o o s, Johansson, R i i he 1ä ja
27769: Tor p p a luopuvat järjestänsä puheenvuorosta.
27770:    Ed. S c h y b e r g s o n: Mot slutet af denna landtdagssession
27771: få vi antagligen finna oss uti nattsessioner. Men för att vi skola
27772: kunna hålla ut med dem, så måste vi nu spara på våra krafter. De,
27773: som äro medlemmar af stora utskottet och där den ena aftonen efter
27774: den andra få hålla ut tili kl. II eller 1/2 12 på natten, förmå icke
27775: göra det också vid dessa plena. J ag yrkar på afbrott kl. II.
27776:    Ed. C a s t r e n: Minä puolestani ehdottaisin myös, että istunto
27777: nyt keskeytettäisiin. Kenties sellainen menettely olisi omiansa saa-
27778: maan puhetulvaa rajoitetuksi, kun asia ensi kerran tulee esille.
27779:    Keskustelu istunnon jatkaruiskysymyksestä julistetaan päät-
27780: tyneeksi.
27781:     Puhemies: On ehdotettu että jatkettaisiin istuntoa myös
27782: jälkeen klo II, kun työjärjestyksen mukaan sitä vastoin istunto
27783: yleensä on keskeytettävä klo rr:ltä. Asiasta on senvuoksi äänes-
27784: tettävä ja katsoisin äänestyksessä olevan oikeinta, että >>jaa>>-esityk-
27785: seksi tulee se mikä työjärjestyksessä oletetaan säännöksi, eli ehdo-
27786: tus istunnon keskeyttämisestä; >>ei>>-esitykseksi tulisi istunnon jat-
27787: kaminen, siis päinvastainen menettely kuin viime istunnossa samasta
27788: asiasta äänestettäessä.
27789:    Äänestys ja päätös:
27790: 
27791:      Ken tahtoo että istunto nyt keskeytetään, äänestää »jaa~; jos
27792: •ei>> voittaa on Eduskunta päättänyt jatkaa istuntoa.
27793:       Äänestyksessä annetaan 91 jaa- ja 82 ei-ääntä. Eduskunta on siis
27794:  päättänyt, että täysi-istunto on keskeytettävä.
27795:     P u h e m i e s: Tämän päivän esityslistalla olevat, täten käsit-
27796: telemättä jääneet asiat tulevat siirrettäviksi seuraavaan istuntoon.
27797: 
27798: 
27799:    Seuraava istunto on ensi perjantaina klo II a. p.
27800:     Istunto päättyy klo II,19 i~ p.
27801:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
27802:                                                Ph. Suuronen.
27803:         24. Perjantaina 2 p. lokakuuta
27804:                                klo I I a. p.
27805: 
27806:                              Päiväjärjestys.
27807:    Ilmoituksia:
27808: 
27809:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
27810:    1)   a) Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
27811:         b) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
27812:         c) Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi.
27813:         d) Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain Jar-
27814: jestämisestä 15 p. kesäk. 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta-
27815: misesta.
27816:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1; ed. Erkon ja
27817: Ahmavaaran sekä Koiviston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet
27818: VII siv. 3-100).
27819: 
27820:                          A i n o a k ä s i t t e 1 y:
27821:    z) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enennetyn valtioavun
27822: myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myöntämistä kullekin
27823: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi.
27824:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Kareksen
27825: ja Sarasteen anomusehdotus N:o 167 ja Kareksen y. m. N:o 169
27826: {Liitteet VI siv. 52-54).
27827: 
27828:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
27829:    3) Ehdotus painolaiksi.
27830:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o z; ed. Söderholmin
27831: eduskuntaesitys N:o 17 (Liitteet III siv. 19-41).
27832:    4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
27833: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
27834:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen
27835: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30).
27836: 616                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
27837: 
27838: 
27839:     5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
27840: maalla.
27841:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
27842: sestä.
27843:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai-
27844: neen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).
27845: 
27846:                           A i n o a k ä s i t t e 1 y:
27847:    6) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
27848: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
27849: palstatiloiksi.
27850:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed.
27851: Kivilinnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 6;-68).
27852:    7) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
27853: misesta.
27854:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
27855: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
27856: 
27857:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
27858:       8) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 annollisen esityk-
27859: sen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa
27860: veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
27861:       g) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 armollisen esityk-
27862: sen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmista-
27863: misesta.
27864:       w) Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh-
27865: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä.
27866:       n) Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 niin sanottuja ehdollisia
27867: rangaistustuomioita koskevien anomusehdotusten johdosta.
27868:       12) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen
27869: 'l!l.udistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
27870:       13) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o IO manttaaliin
27871: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-rasituksesta koskevan
27872: anomusehdotuksen johdosta.
27873:       14) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o I hallinto-oikeudel-
27874: lisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuksen
27875:  johdosta.
27876:       15) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jätetty-
27877:  jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
27878:  myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakouluoppilaille
27879:  sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi.
27880:       16) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtioavun
27881:  korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
27882:                 Puheenjohto Suuressa valiokunnassa.          617
27883: 
27884: 
27885:    17) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5, anomusehdotuksen joh-
27886: dosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen
27887: säästöpankeista.
27888:    r8) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 anomusehdo-
27889: tuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpane-
27890: mista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheutta-
27891: mia toimenpiteitä.
27892:    rg) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I Eduskunnassa
27893: tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan, anomus-
27894: ehdotuksen johdosta.
27895: 
27896: 
27897:     Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Antila, Hainari,
27898: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, A. Mäkelin, Mömmö, Pohjan-
27899: palo, Sipponen, Soininen, Stenbäck, Tokoi, Torppa, Tuunainen,
27900: Virkki ja Ängeslevä.
27901: 
27902: 
27903:                            llmoitusasiat:
27904:     Vapautusta saavat ed. Tokoi tämän pa1van aamuistunnosta,
27905: ed. Mömmö tämän päivän istunnosta, ed. Partanen tämän päivän
27906: iltaistunnosta sekä sama edustaja lauvantaiksi ja maanntaiksi ja
27907: ed. A. Mäkelin tämän päivän istunnosta.
27908: 
27909: 
27910: 
27911:                   Puheenjohto Suuressa valiokunnassa.
27912: 
27913:     Puhemies ilmoittaa Suurelta valiokunnalta saapuneen seuraavan
27914: kirjelmän:
27915: 
27916:      Eduskunnan
27917:   SUURI VALIOKUNTA.
27918: 
27919:        Helsingissä,
27920:     lokakuun r p. rgo8.
27921:          N:o 13.
27922: 
27923:                 Suomen       Eduskunnalle.
27924: 
27925:    Siihen nähden, että valiokunnan puheenjohtaja Emil Nestor
27926: Setälä, joka samalla toimii Eduskunnan Perustuslakivaliokunnan
27927: puheenjohtajana, on ilmoittanut muutamina lähimpinä päivinä
27928:   39*
27929: 618                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
27930: 
27931: 
27932: viimemainitun toimensa takia olevansa estetty Suuren valiokunnan
27933: puheenjohtajan tehtäviä hoitamasta, ja koska Eduskunta on alle-
27934: kirjoittaneelle valiokunnan varapuheenjohtajalle TorpaHe myön-
27935: tänyt vapautusta eduskuntatyöstä yhden viikon ajaksi z päivästä
27936: kuluvaa lokakuuta lukien, Suuri valiokunta, joka ei ole katsonut
27937: voivansa kieltää edustaja Setälältä hänen tarvitsemaansa vapautta,
27938: on, ollakseen esteetön sille lähetettyjä asioita käsittelemään, tänään
27939: pitämässään kokouksessa valinnut edustaja Yrjö Sirolan olemaan
27940: valiokunnan väliaikaisena varapuheenjohtajana sinä aikana, jolloin
27941: varsinainen varapuheenjohtaja on eduskuntatyöstä vapautettu.
27942: Tämän saa Suuri valiokunta Eduskunnalle täten kunnioittaen
27943: ilmoittaa.
27944: 
27945:                         Valiokunnan puolesta:
27946:                            Juho Torppa.
27947:                                                      V. K. Simelius.
27948: 
27949: 
27950: 
27951:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
27952:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.
27953:                              (J atk. I K.)
27954: 
27955:    Esitetään ensimmäisen käsi t te 1 y n jatkamista varten
27956: Kunnalisvaliokunnan mietinnössä n:o I olevat neljä kunnallislain-
27957: säädännön uudistamista tarkoittavaa lakiehdotusta, nimittäin:
27958:    A) Ehdotus maalaiskuntien kunnallislaiksi.
27959:    Keskustelu:
27960:     Ed. T u r k i a : Viime istunnossa lausui ed. Ahmavaara, että
27961: nuorsuomalaiset ovat pysyneet ohjelmansa kannalla kunnallislain
27962: uudistusasiassa. Minä en tahdo väittää, että ed. Ahmavaara olisi
27963: vastoin parempaa tietoansa täten sanonut. Minä otaksun, että ed.
27964: Ahmavaara ei ole tutustunut nuorsuomalaisten ohjelmaan, ja sen-
27965: tähden hän teki myös tuollaisen väitöksen. Jos hän olisi siihen tutus-
27966: tunut, niin hän olisi huomannut, että siinä myös lyötyy seuraava
27967: kohta: >>Kunnan valtuuston päätös erinäisissä asioissa, jotka syvälti
27968: koskevat kaikkia kunnan jäseniä, voidaan ratkaista yleisellä kansan
27969: äänestyksellä, johon saavat ottaa osaa kaikki kunnan täysi-ikäiset
27970: jäsenet>>. Löytyyköhän nyt nuorsuomalaisten vastalauseessa edes
27971: tällaista kohtaa, sillä mietinnössä ei puhuta mitään kansan äänes-
27972: tyksestä? Mietinnön perusteluissa sanotaan, että valiokunnan jäse-
27973: nistä osa ehdotti kansan äänestystä lisävaltuuston tilalle, mutta niillä
27974:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                619
27975: 
27976: 
27977: ei ollut muka päteviä syitä ehdotuksensa puolesta. Ne jotka sitä
27978: ehdottivat, kuuluivat sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään.
27979:      Ed. Wiljakainen huomautti viime istunnossa, että >>täällä on
27980: sanottu, että nämä ovat kunnallislain hautajaispuheita. Saattaa
27981: niin olla, mutta jos niistä hautajaiset tulee, niin silloin saavat vasem-
27982: mistolaiset syyttää itseään, etteivät ole ottaneet sitä, mikä kuitenkin
27983: olisi epäkohtia auttanut, ja kannattaneet yleistä, yhtäläistä ääni-
27984: oikeutta kaikille kunnan verotetuille jäsenille>>.
27985:      Johtui heti meikäläisten mieleen, kun kuulimme ed. Wiljakai-
27986: selta tämän huomautuksen, että eikö todellakaan ed. Wiljakainen
27987: muista, että tämä mietintö, joka on esillä, sisältää jotakin muuta
27988: kuin yleistä, yhtäläistä äänioikeutta. Siinä mietinnössä esimerkiksi
27989: 92 § sisältää: >>Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe-
27990: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden äänival-
27991: taisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta äänestäkö enem-
27992: mällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänestykseen osaa
27993: ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä>>. Onko nyt ed. Wiljakainen
27994: sitä mieltä, että tämä on aivan samaa kuin yleinen, yhtäläinen
27995: äänioikeus?      Nuorsuomalaiset eivät vastalauseessaan huomauta
27996: mitään tätä vastaan. Siis nuorsuomalaiset itse asiassa, vaikkapa
27997: heidän ohjelmassaan puhutaankin yleisestä, yhtäläisestä äänioikeu-
27998: desta, eivät tässä mietinnössä ole sillä kannalla.
27999:      Muuten eivät ainoastaan nuorsuomalaiset ole tässä mietinnössä
28000: erehtyneet siitä, mitä tämä mietintö sisältää, vaan tuon erehdyksen
28001: ovat tehneet kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet. Mietinnön
28002: perusteluissa sivulla 8 sanotaan: >>Niinikään on valiokunta yhtynyt
28003: ehdotuksiin siinä, että äänioikeutta on käytettävä mieskohtaisesti
28004: eikä valtamiehen kautta>>. Samoin vielä J:SSä §:ssä vahvistetaan
28005: tämä ajatus. Siinä sanotaan: >>Älköön vaalioikeutta valtamiehen
28006: kautta käytettäkö>>. Mutta 91 §sisältää: >> Äänivaltainen saa luovuttaa
28007: puhe- ja äänivaltansa toiselle henkilölle, joka on Suomen kansa-
28008: lainen.>> Samoin valiokunnan perusteluissa sanotaan sivulla 4: >>Tästä
28009: syystä on valiokunnan enemmistö asettunut esitysten kannalle
28010: siinä, että ääniasteikko on kokonaan poistettava>>. Mutta 92 §sisältää,
28011: että ääniasteikkoa ei ole poistettu. Mietinnössä ei siis tarjota yleistä,
28012: yhtäläistä äänioikeutta, niinkuin ed. Wilj akainen koetti väittää.
28013:      Muuten tämä kanta, minkä nuorsuomalaiset ovat esiintuoneet
28014: kunnallislain uudistukseen nähden, ei minun käsittääkseni ole
28015: heidän todellinen kantansa. Useissa eri tapauksissa on nuorsuoma-
28016: laisen puolueen taholta tuotu esiin toinenkin kanta, ja se kanta
28017: on jokseenkin yhtä pitävä sen kannan kanssa, minkä suomettarelaiset
28018: ovat tuoneet esille. Tätä todistaakseni pyydän huomauttaa sitä
28019:  lausuntoa, jonka Kuopion kaupungin nuorsuomalainen valtuusto
28020: antoi hallituksen kunnallislakiehdotusta käsitellessään. Kuopion
28021: kaupungin valtuusto asetti kolmimiehisen valiokunnan antamaan
28022: b'20                  Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28023: 
28024: 
28025: lausuntoa kunnallislaista valtuustolle.       Tuohon · kolmimiehiseen
28026: komiteaan tuli valittua herrat Kastegren, Killinen ja Streng. Sen
28027: lausunnon perusteluissa sanotaan:
28028:     >>Kun valiokunnassa tästä vaalitavasta keskusteltiin, asettui
28029: allekirjoittanut Kastegren komitean lausuntoa ja suhteellista vaali-
28030: tapaa y. m. pääkohdissa hyväksyvälle kannalle, mutta allekirjoitta-
28031: neet Killinen ja Streng asettuivat sille kannalle, että he, katsoen
28032: parannuksia ja uudistuksia kunnallisissa vaaleissa kylläkin tarpeelli-
28033: siksi, mutta ei sillä tavalla aikaansaataviksi, kuin komitea on ehdot-
28034: tanut, vastustavat komitean ehdotusta suhteellisesta vaalitavasta
28035: ja äänioikeuden laajentamisesta niin laveaksi kuin komitea on ehdot-
28036: tanut, seuraavilla perusteilla:
28037:      >>Allekirjoittaneiden Killisen ja Strengin mielestä pitäisi kaikille
28038: ajatteleville kansalaisille olla selvä, ettei kansamme ollutkaan
28039: kypsynyt edukseen käyttämään sitä tavattoman jyrkkää muutosta,
28040: mikä valtiollisiin vaaleihin nähden täällä tapahtui, vaan että juuri
28041: tämän muutoksen seurauksena on ollut se, että kansamme nykyjään
28042: on mitä vaarallisimmassa valtiollisessa asemassa, jota vaaraa vielä
28043: suurentaa se, että kansamme on jakaantunut puolueisiin, joiden
28044: välillä suuri kiihoitus ja katkeruus vallitsee. Ja tätä hajanaisuutta
28045: koko maamme vahingoksi on juuri omansa ylläpitämään valtiollinen
28046: vaalilakimme. Hajaantuneina olemme tietysti heikot torjumaan ei
28047: ainoastaan niitä vaaroja, jotka meitä kansana ulkoapäin uhkaavat,
28048: vaan myöskin niitä vaaroja, jotka sisällisten asian järestämistä
28049: uhkaavat. Sen ulkonaisen heikkouden osoituksen vuoksi, joka tuli
28050: ilmi juuri kansan vielä kypsymättömänä ollessa liika laajalle raken-
28051: netun vaalilain perusteella kokoonpannun eduskuntamme toimin-
28052: nasta, menetimme suuressa määrin sivistyneen Europan myötätuntoi-
28053: suutta meitä kohtaan, samoin ulkomaisen luottomme finanssiasioissa,
28054: suureksi vahingoksi maanviljelyksellemme, kaupallemme ja teolli-
28055: suudellemme. Kun käsillä oleva ehdotus on melkein täydellinen
28056: kopia valtiollisesta vaalilaista, on täysi syy pelätä, että tulevaisuu-
28057: dessa uuden ehdotuksen pohjalla käsitellyt kunnalliset asiamme
28058: joutuisivat samanlaiselle huonolle ja kypsymättömälle kannalle,
28059: kuin ulkonaiset asiamme tätä nykyä ovat». Sitte jatketaan vielä
28060: perusteluissa: >>Suomen kansa on viime aikoina pyrkinyt olemaan
28061: mallikansa koko maailmalle, mutta syytä on kuintenkin epäillä,
28062: ettei se sellaiseksi pysty. Minkätähden meidän nyt pitäisi tälläkin
28063: alalla ottaa niin laaja ja äkkijyrkkä askel, jollaista ei ole uskallettu
28064: ottaa kaikkein vapaimmissakaan ja kansanvaltaisimmissa maissa>>.
28065:     Tämän lausunnon johdosta Kuopion kaupungin nuorsuoma-
28066: laisella valtuustolla ei ollut mitään muistuttamista. Kun sikäläinen
28067: meidän puolueen äänenkannattaja paljasti tämän lausunnon, toi
28068:  sen julkisuuteen, niin yksikään nuorsuomalaiseen puolueeseen
28069: lukeutuva sanomalehti ei ole sisältänyt tätä vastaan yhtäkään riviä.
28070:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                621
28071: 
28072: 
28073: Siis nuorsuomalainen puolue kokonaisuudessaan on hiljaisesti hyväk-
28074: synyt Kuopion valtuuston kannan kunnallisen äänioikeuden uudis-
28075: tukseen nähden (Ääni vasemmistosta: Kuvaavaa!).
28076: 
28077:    Puhe m i e s : Puhujaa ei saa häiritä!
28078: 
28079:      Ed. T u r k i a: Jos nuorsuomalaiset esiintyisivät yhtä peitte-
28080: lemättä kuin suomettarelaiset, niin ne voisivat jotensakin yhtyä
28081: kunnallislain uudistukseen nähden. Mutta nyt ei nuorsuomalaisilla
28082: ole pakkoa siihen. He tietävät, että kunnallislaki joka tapauksessa
28083: tulee jäämään hyväksymättä, kun kerran suomettarelaiset ja ruot-
28084: sinmieliset ovat sillä kannalla ja kun osa, kuten ed. Tanttu y. m.,
28085: nuorsuomalaisistakin ovat yhtä mieltä ed. Gebhardin y. m. kanssa.
28086: Silloin kun on takeet, että kunnallislaki jää kesken, silloin voivat
28087: nuorsuomalaiset näytellä vapaamielisten osaa täällä.
28088:      Suomettarelaisten surullisen kuuluisaan kuperkeikkaan, jonka
28089: he ovat tehneet tässä kunnallislain uudistuksessa, ansaitsee vielä
28090: hiukan kajota. Täytyy heittää silmäys siihen, mitä suomettarelai-
28091: set ovat ennen sanoneet tästä tärkeästä asiasta. Olemmehan kuul-
28092: leet tässä eduskunnassa edellisillä istuntokansilla ja 1907 vuoden
28093: valtiopäivillä jo, kuinka suomettarelaiset jokaisen asian yhteydessä
28094: toivat kantansa esiin kunnallislain uudistukseen nähden. Eihän
28095: ollut juuri sitä asiaa, missä he eivät sitä tuoneet esille, moittien
28096: hallitusta vitkastelusta ja viivyttelemisestä. Yksinpä silloin, kuin
28097: kieltolakia evästettiin valiokuntaan, ed. Paasikivi ensiksikin moitti
28098: hallitusta mitä ankarimmin siitä, ettei se ollut »Valmistanut suuria
28099: uudistusasioita>>, niinkuin hän sanoi vaan >>Viivytellyt, vaikka sillä
28100: kyllä oli ollut hyvästi aikaa», ja mainitsi lopuksi: >>Tämä asianhaara
28101: on ollut syynä myöskin siihen, että olemme olleet pakoitetut val-
28102:  mistamaan laajan kunnallisia äänioikeusoloja koskevan lakiehdo-
28103: tuksen. Siinä asiassa on hallitus pitkän aikaa viivytellyt, ja kun se
28104: vihdoin on asiaan käynyt käsiksi, niin se, asettaessaan sitä valmis-
28105:  tamaan komitean, on osottanut siinäkin erinomaista ja meidän mie-
28106: lestämme kummastuttavaa yksipuolisuutta>>.           Nämä merkilliset
28107:  sanat löytyvät 1907 eduskunnan pöytäkirjassa sivulla 68r. Nyt ed.
28108:  Paasikivi sanoo: »Olisiko tällainen pitkälle menevä reformi ainakaan
28109:  tällä hetkellä paikallaan.» (Ääni vasemmistosta: Kuulkaa!)
28110: 
28111:     P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa, että välihuudahdukset
28112: saattavat häiritä eduskuntaa ja kehottaisin siis edustajia olemaan
28113: niitä tekemättä.
28114: 
28115:     Ed. T u r k i a: Ed. Paasikiven mielestä oli hallitus silloin viivy-
28116: tellyt tavattoman suuressa määrässä, niin että suomettarelaisten puo-
28117: lueen oli oikein pakosta täytynyt ryhtyä semmoisen laajan lakiesi-
28118: 622                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28119: 
28120: 
28121: tyksen tekemiseen kuin kunnallislakiesitys on, mutta nyt sama herra
28122: sanoo: >>Maaseudulla ei tätä reformia myöskään niin paljon kaivata
28123: vielä tällä hetkellä>>. Tämä herra on nyt valmis yhtymään ed. Geb-
28124: hardiin siinä, että sitä nyt voitaisiin kokeilla korkeintaan kaupun-
28125: keihin nähden, mutta ei maaseudulla. Näin on ed. Paasikiven kanta
28126: muuttunut ja tietysti, niinkuin täällä on tullutkin esiin, koko suo-
28127: mettarelaisen puolueen kanta.
28128:     Kun kieltolaista keskusteltiin 17 p. lokakuuta 1907, silloin ed.
28129: Nevanlinna tältä paikalta lausui jotensakin suoria sanoja hallituk-
28130: selle kunnallislain viivyttelyyn nähden. Hän sanoi: >>Tämä laki on
28131: yksi niistä kolmesta, joidenka suhteen tämän kansan verraton enem-
28132: mistö, sen uskaltaa huoleti sanoa, on ollut jo kauvan aikaa selvillä,
28133: että ne ovat kaikkein tärkeimmät, joiden ratkaisua tältä uudelta
28134: eduskunnalta odotetaan. Ne kolme ovat tavallisilla triviaalisilla
28135: sanoilla sanoen: torpparilaki, kunnallisen äänioikeuden uudistami-
28136: nen ja kieltolaki. Tämä on yksi näistä, onko se kolmas, vai toinen
28137: vai ensimmäinen niiden joukossa, se saattaa olla yhdentekevä, sitä
28138: on kai yleensä vaikea ratkaistakin, arvosteltakoon asia miltä kan-
28139: nalta tahansa>>. Ja sitten hän jatkaa: >>Ne kaksi muuta, tämän vii-
28140: meksi mainitsemani kolmannen kanssa, ovat ainoat leivänmuruset
28141: kivien joukossa, jos täällä esillä olevia esityksiä katselee kansan
28142: kipeimpien ja suurimpien tarpeitten rinnalla».
28143:     Niin tärkeä oli kunnallislain uudistus silloin suomettarelaisen
28144: puolueen mielestä. Kun ed. Nevanlinna piti tämän puheensa, kes-
28145: keytti keskusta hänet usean kerran hyvä-huudoilla. Keskusta näytti
28146: olleen silloin ed. Nevanlinnan takana. Missä se on nyt? Missä on ed.
28147: Nevanlinna nyt, kun hän ei tule kantaansa puolustamaan? Jos
28148: meikäläisistä joku olisi silloin noussut tälle paikalle ja sanonut että
28149: ed. Nevanlinnan myötätuntoisuus kunnallislain uudistusta kohtaan,
28150: samoin kuin koko suomettarelaisen puolueen, on teeskentelyä, niin
28151: mitä te hyvät suomettarelaiset olisitte sanoneet? Voidaanko kuvi-
28152: tella sitä raivoa, mikä keskustassa olisi noussut, ja kuitenkin se oli
28153: teeskentelyä, se on nyt tullut täysin selville.
28154:     Kun hallitus sai kunnallislakiehdotuksensa valmiiksi ja kun se
28155: lähetti sen maalaiskunnille kuntien lausuntoja varten, niin Suometar
28156: kirjoitti pääartikkelin paikalla mitä äkeimmän artikkelin, jossa ei
28157: löydetty kyllin kiivaita sanoja, joilla moitittiin hallitusta siitä, että
28158: se on viivytellyt kunnallislain valmistusta niin kauvan ja nyt se
28159: lähettää sen kunnille ja kuvernööreille lausuntoa varten. Siinä
28160: artikkelissa asetutaan sille kannalle, että kunnallislain uudistus
28161: on tapahtuva ennenkuin kunnilta saapuu vastaukset tai ainakin
28162: samaan aikaan. Siinä artikkelissa m. m. sanotaan näin:
28163:     >>Mitään nurinkurisempaa, kuin että näin ollen, sitten kun kan-
28164: san ainoat lailliset edustajat ovat jo asiasta mielensä lausuneet ja
28165: lain siitä puolestansa laatineet, kuntien ja kuvernöörien - kuver-
28166:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.              623
28167: 
28168: nöörien! - pitäisi käydä sanomaan, millainen heidän mielestään
28169: asiasta eduskunnalle tehtävän ehdotuksen pitäisi olla, - mitään
28170: nurinkurisempaa, sanomme, kuin tämä tämmöinen nurinpäisyys,
28171: on vaikea tällä alalla kuvitella.
28172:     Mutta niinhän on, tällaisiin mielettömyyksiin saattaa sellainen
28173: tila viedä, mikä meillä vallitsee hallituksen ja kansan enemmistön
28174: välisessä suhteessa, hallitus on kokoonpantu aineksista, jotka ovat
28175: tälle enemmistölle ja sen pyrinnäille vieraat. Tärkeimmistä pyrin-
28176: nöistään ei kansa voi luopua, päinvastoin se ajaa niitä voimiensa
28177: takaa. Hallituksen on kyllä sitten senkin pakko laahata perässä,
28178: mutta kun se tulee perässä, ei se voi, niinkuin sen pitäisi, johtaa,
28179: suunnitella, järjestää ja edistää tervettä kehitystä, vaan löytää
28180: itsensä kerta toisensa perästä sellaiseen umpikujaan ajautuneeksi kuin
28181: nyt tässä äänioikeusasiassa, jossa senaatin asema on suorastaan
28182: säälittävä. Sillä se on pahin kaikista mahdollisista asemista, se on
28183: naurettava>>.
28184:     Ajatelkaa hyvät suomettarelaiset! Kuka tässä on nyt umpiku-
28185: jassa, hallitusko vai suomettarelaiset (Ääni vasemmistosta: >>Saako
28186: nauraa»? - Vasaranlyöntejä).
28187:     Samassa artikkelissa sanotaan myöskin, että kun >>eduskunta
28188: tekee päätöksensä kunnallisessa äänioikeuskysymyksessä, tieto
28189: siitä leviää ilosanomana jokaikiseen Suomen kuntaan>>. - Silloin oli
28190: suomettarelaisten kanta se. Nyt he sanovat ed. Gebhardin suun kautta:
28191: >>Toivon sen vuoksi, että nykyinen mietintö ei tulisi täällä eduskun-
28192: nassa loppuun käsitellyksi, vaan että hallitus ottaisi tämän asian
28193: kokonaisuudessaan aivan uuden pohdinnan alaiseksi, huolimatta
28194: siitä, mitä kunnalliskomitea tai valtiopäivävaliokunta on ehdottanut».
28195: Noin suuressa määrässä ovat suomettarelaiset muuttuneet kunnallis-
28196: lain uudistukseen nähden.
28197:     Mistä sitten tuollainen muutos on johtunut? Täytyy johtaa
28198: mieleen, millä kannalla suomettarelaiset olivat kansan uudistuskysy-
28199: myksiin nähden silloin, kun he olivat vallassa. Täytyy muistaa,
28200: että tämä puolue ei pannut pienintäkään painoa kansan vaatimuksille,
28201: se ei välittänyt kansan vastalauseista, ei mistään. Se totteli nöy-
28202: rästi virkavaltaisen Venäjän hallituksen määräyksiä. No, miksi
28203: suomettarelainen puolue sitten yht'äkkiä kääntyi kansanvaltaiseksi,
28204: miksi se lupasi suunnattoman määrän uudistuksia, miksi kaikkialla
28205: sen agitaattorit ja luottamusmiehet selittivät, että suomettarelainen
28206: puolue nyt on niin ja niin edistysmielinen niissä ja niissä tärkeissä
28207: kysymyksissä? Semmoinen tilapäinen uudistushalu syntyi siitä,
28208: että suomettarelainen puolue kukistui hallituksesta. Sen täytyi
28209: luvata, ja se ei empinyt mitä se lupasi.
28210:     Täytyy johtaa myös mieleen suomettarelaisen puolueen kokous,
28211: joka pidettiin lokakuussa 1906. Siinä kokouksessa lausui suomettare-
28212: laisen puolueen johtaja ed. Danielson-Kalmari: >>Meidän täytyy
28213: 624                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28214: 
28215: 
28216: pyrkiä siihen, että me saamme tässä maassa johtavan aseman>>.
28217: Suomettarelaiset ovat aivan tarkasti noudattaneet tätä johtajansa
28218: lausetta. Ne ovat pyrkineet tuohon asemaan, mutta eivät ole välittä-
28219: neet keinoista, joiden avulla ovat siihen pyrkineet. Tulee muistaa,
28220: minkälaisia keinoja se puolue on käyttänyt Venäjän virkavaltaista
28221: hallitusta liehakoidessaan, samalla kuin tämä sama puolue on tees-
28222: kennellyt edistyspuolueeksi. Tulee muistaa mitä kaikkia palveluksia
28223: suomettarelainen puolue on Venäjälle päin tehnyt. Muistetaan,
28224: mitä sanomalehdet kertoivat silloin, kun Stolypin piti sen suuren
28225: puheensa duumassa. Yleensä kaikki Suomen sanomalehdet, paitsi suo-
28226: mettarelaiset, sanoivat, että se puhe oli jonkunlainen jäljennös niistä
28227: kirjoituksista, joita suomettarelaiset lehdet olivat sisältäneet. Kuinka
28228: pitkälle suomettarelaiset ovat menneet noissa renginpalveluksissa -
28229: 
28230:    Puhemies: Saan muistuttaa puhujalle, että pitää käyttää
28231: sopivampia sanoja.
28232: 
28233:     Ed. T u r k i a : Kiitos! Mainita ansaitsee, että Suomettaressa oli
28234: pari merkittävää kirjoitusta vuodelta 1906, ensimmäinen 28 p:ltä
28235: lokakuuta, toinen 18 p:ltä marraskuuta. Nuo kirjoitukset sisälsivät
28236: erinomaisia tietoja. Niissä koetettiin todistella, että niinkutsutut
28237: •Kalskekirjeet» eivät olleet väärennettyjä.        Tahdottiin uskottaa
28238: Venäjän taantumusmieliselle hallitukselle, että joku perustuslaillisen
28239: ryhmän osa oli noiden kirjeiden takana. Tuskin on yksikään valtiolli-
28240: nen puolue missään maassa käyttänyt noin kehnoja keinoja kuin
28241: suomettarelainen puolue, päästäkseen valtaan. Ne ovat aivan kirjai-
28242: mellisesti seuranneet sitä ajatusta, jonka ed. Danielson-Kaimari
28243: lausui mainitussa suomettarelaisten kokouksessa, että >>meidän tulee
28244: pyrkiä siihen, että saamme tässä maassa johtavan aseman.>>
28245:     Mistä nyt johtui sitten tuo äkillinen kuperkeikka, että suomettare-
28246: lainen puolue heittää kansalle antamansa lupaukset täyttämättä,
28247: että se rehellisesti tunnustaa, että kunnallisuudistus ei ole vielä
28248: kiireellinen, vaan että se voidaan heittää yhä edelleenkin hallituksen
28249: valmistettavaksi? Tämä kannan muutos johtuu siitä, että suometta-
28250: laiset ovat jo päässeet hallitukseen, heille on jo noussut valta päähän.
28251: He luulevat, että kyllä sitä nyt taas pärjätään, niinkuin Bobrikoffin
28252: vuosina. Nyt heidän mielestään voidaan kaikenlaisille uudistuksille
28253: antaa palttua!
28254:     Täällä ovat useammat edustajat viitanneet Kotkan esimerkkiin.
28255: Etenkin suomettarelaisen puolueen taholta tahdotaan todistella,
28256: että nyt on mielipide yleensä maaseudulla muuttunut, ettei enään
28257: kannateta uudistuksia siinä määrässä kuin ennen, ja siihen on vai-
28258: kuttanut Kotkan esimerkki. Etenkin ed. Paasikivi koetti tätä
28259: teroittaa.
28260:     No, mitä ihmettä siellä Kotkassa sitten oikein tapahtuu? Siellä on
28261:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 625
28262: 
28263: 
28264: sosialistinen valtuusto, mutta se sama sosialistinen valtuusto oli
28265: siellä jo silloin, kuin suomettarelainen puolue 1907 jätti laajan
28266: esitysehdotuksensa kuunailisiksi uudistuksiksi. Siis se ei ole syynä.
28267: Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että Kotkassa nykyään on
28268: sellainen valtuusto, ettei sen aikana ole tapahtunut kaupungin
28269: kassan kavalluksia kuten ennen muinoin, kun ei siellä ollut vallassa
28270: yhtäkään sosialistia? Tahtooko ed. Paasikivi nyt väittää, että tämä
28271: esimerkki on niin kauhea? Minä en todellakaan tiedä, mitä siellä
28272: muuta olisi tapahtunut sellaista pahaa. Luultavasti täällä sanotaan,
28273: että Kotkan kaupungin valtuuston syy on se, että raha-asiat ovat
28274: siellä niin huonolla kannalla. Ovatko muitten kaupunkien raha-
28275: asiat hyvällä kannalla? Askettäin oli eräässä lehdessä uutinen,
28276: että Helsinki, Viipuri, Turku ja Tampere hakevat yhteensä 42
28277: miljoonan markan lainaa. Eikö siis muualla kuin Kotkassa ole
28278: huonot raha-asiat? Kotkalaiset etsivät ainoastaan miljoonan markan
28279: lainaa.
28280:     Ja mistä johtuivat sitten Kotkan kaupungin huonot raha-asiat?
28281: Onko se nykyisen sosialistisen valtuuston syy? Jokaisen Kotkan
28282: oloja tuntevan, joka omaa sen verran rehellisyyttä, täytyy myöntää,
28283: että syy ei ole nykyisten valtuuston. Tiedetään, että Kotkan rahalli-
28284: sia oloja ovat kaikkein suurimmassa määrässä painostaneet sataman
28285: laajennustyöt. Mutta kuka pani nämä sataman laajennustyöt
28286: alkuun? Se ei ollut sosialistinen valtuusto. Sen teki porvarillinen
28287: valtuusto. Ja kenen etuja silmälläpitäen tämä laaja sataman perkaus-
28288: työ pantiin toimeen? Ei suinkaan työväen, vaan porvarien. -Niitten
28289: jotka ovat seuranneet Kotkan oloja, täytyy muistaa, että silloin siellä
28290: työväen joukossa kohosi ääni, joka vastusti sataman laajennus-
28291: kysymystä ja joka olisi tahtonut siirtää sataman kokonaan toiselle
28292: puolen kaupunkia. Porvarit taistelivat sitä suunnitelmaa vastaan.
28293: He tahtoivat vanhan sataman saada kuntoon, suorittaa siinä suuret
28294: syvennystyöt ja sen sellaiset. Se oli porvarillinen valtuusto, joka
28295: laati Kotkan kaupungin satamanlaajennukseen piirustukset ja joka
28296: hankki niille vahvistuksen. Sosialistinen valtuusto on nyt pannut työt
28297: siellä käymään. Rahaa se on tietysti niellyt, mutta Kotkan kaupun-
28298: gin raha-asiat eivät nyt ole sen kehnommalla kannalla kuin muitten-
28299: kaan kaupunkien, kaikista niistä parjauksista huolimatta, mitä
28300: porvarit ovat koettaneetkin levittää.
28301:     Täällä ed. Erkko rehellisesti tunnusti, että syy ei liene Kotkan
28302: nykyisen valtuuston, vaan ovat siinä juuret pitemmällä. Ja se pitää
28303: paikkansa. Suomettarelaisten edustajien joukossa löytyy täällä hen-
28304: kilöitä, jotka ovat mieskohtaisessa keskustelussa aivan rehellisesti
28305: tunnustaneet, että heikäläiset olisivat joutuneet monessa kunnassa
28306: samanlaiseen asemaan, kuin Kotkassa nyt sosialistit, taistellessaan
28307: ruotsalaisten kanssa kunnallisesta vallasta, ellei heillä olisi ollut tur-
28308: vanaan Kansallis-Osake-Pankki. Tämän ovat suomettarelaiset edus-
28309:                                                                    40
28310: 626                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28311: 
28312: tajat tunnustaneet, mutta siitä huolimatta ed. Paasikivi tulee ja
28313: viskoo täällä syytöksiä, joilla hän koettaa osottaa koko kunnallis-
28314: lain uudistuksen tarpeettomuutta, muka Kotkan kaupungin esi-
28315: merkillä. Nämä tällaiset seikat joita ed. Paasikivi y. m. ovat esiin-
28316: tuoneet kunnallislain uudistuksen hylkäämiseksi, ovat, katselisipa
28317: niitä miltä kannalta tahansa, tekosyitä, joita on nyt äkkiä haali-
28318: malla haalittu kokoon.
28319:     Me olemme täällä saaneet kuulla sielutieteellisen luennon, miten
28320: ed. Gebhard on muuttunut teoreettikosta käytännön mieheksi. Me
28321: saimme myös kuulla sen tärkeän ilmoituksen ed. Paasikiveltä, että
28322: hän liikkuu »ainoastaan n. k. porvarillisissa piireissä». Minä en
28323: tiedä, mitä tuollaiset tiedonannot tätä eduskuntaa hyödyttävät.
28324: Sillä jokainenhan täällä, ainakin meikäläisistä, tietää, ettäsuomettare-
28325: laiset herrat eivät varsinaisen kansan keskuudessa liiku muulloin
28326: kuin silloin, kun he tarvitsevat sieltä äänestäjiä. Siis tuollaisia ilmoi-
28327: tuksia tekemättä tiedetään kyllä, missä piireissä suomettarelaiset
28328: herrat liikkuvat. Ne liikkuvat porvarillisissa piireissä, milloin sitte
28329: venäläisissä, milloin ruotsalaisissa.
28330:     Minun mielestäni jokaisen edustajan pitäisi tietää, että tässä
28331: maassa löytyy suuri joukko kansalaisia kansan syvistä kerroksista,
28332: jotka ovat menettäneet jotensakin koko luottamuksensa rauhalli-
28333: sen kehityksen kulkuun ja joilta on riistetty toiveet, että rauhal-
28334: lista tietä saadaan mitään uudistuksia tässä maassa aikaan. Kun
28335: porvaristo, niinkuin näyttää jotensakin varmaa olevan, tulee hyl-
28336: käämään tämän kunnallislain uudistuksen, niin tehkää se tietäen,
28337: että te samalla yhä edelleen kasvatatte sitä joukkoa, joka ei luota
28338: rauhalliseen kehitykseen, vaan uskoo ainoastaan vallankumoukseen.
28339: Kun te tulette suuressa valiokunnassa menettelemään niin, että
28340: tästä kunnallislain uudistuksesta ei tule mitään, niin tietäkää se,
28341: että te samalla annatte vallankumouksellisille aseita; te koetatte
28342: saada,sekasorron tässä maassa aikaan. Sillä teidän kaikkein pitäisi
28343: ymmärtää, että jos niin tarpeellista uudistusta, kuin kunnallislain
28344: uudistus on, ei saada hyvällä, niin kansa ottaa sen pahalla sopivan
28345: hetken tullessa. Kansan syvistä kerroksista ei ole kadonnut se ko-
28346: kemus, jolla saavutettiin valtiollinen äänioikeus. Ja se tulee siihen
28347: kokemukseensa nojaamaan silloin, kun tulee sopiva hetki kunnalli-
28348: sen äänioikeuden saavuttamiseksi.
28349:     Mutta, hyvät porvarit, älkää luulko, että jos te nyt kiellätie
28350: kunnallislain uudistuksen, seuraava suurlakko tulee leikittyä yhtä
28351: rauhallisesti kuin viimeinen. Minä en ainakaan ole niin ihanteelli-
28352: nen, että sitä voisin uskoa. Sosialidemokraattinen puolue ei kykene
28353: silloin enää hillitsemään niitä voimia, joilta te olette kaiken luotta-
28354: muksen rauhalliseen kehitykseen riistäneet (Hyvä-huutoja vasem-
28355: malta).
28356:      Me ymmärrämme kyllä ruotsinmielisten kannan tässä asiassa.
28357:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.              627
28358: 
28359: Se on meille selvä kuin päivä. Me tiedämme, että jos tämä kunnal-
28360: lislakiuudistus tulee laiksi edes sellaisenaan, kuin mitä se on valio-
28361: kunnan mietinnössä, niin se sisältää sen, että ruotsinkielinen yli-
28362: mystö tässä maassa menettää lähes kokonaan kunnallisen vaiku-
28363: tusvaltansa. Ruotsalaiselta ylimystöltä on tämän lain hyväksyttyä
28364: leikattu siivet poikki ja sentähden sen ylimystön edustajat ovat
28365: koettaneet tehdä voitavansa saadakseen tämän lain kumoon. Ne
28366: tulevat tarttumaan niinkuin hukkuva oljenkorteen ja minä en
28367: epäile, ett'eivätkö suomettarelaiset avusta heitä tässä tehtävässä,
28368: sillä se on tullut täällä niin selvästi ilmi. Yleensä huhuna kiertää -
28369: muutamat yläluokan edustajat ovat olleet niin varomattomia, että
28370: ovat tulleet lausuneeksi, miten suuressa valiokunnassa menetellään
28371: - huhuna kiertää, että suuri valiokunta tulee lähettämään kun-
28372: nallislakiehdotuksen perustuslakivaliokuntaan. Sitä koetetaan siellä
28373: viivyttää mahdollisimman kauvan ja sitten heittää sikseen. Minä
28374: uskallan kuitenkin olla sitä mieltä, että meidän ryhmämme edusta-
28375: jat tulevat tuollaista taantumuksellista tekoa vastustamaan suu-
28376:  ressa valiokunnassa kaikilla keinoilla. Jos sellainen temppu tapah-
28377: tuu, niin siitä edesvastuu lankee myöskin tämän eduskunnan ylä-
28378: luokan edustajain kontolle. Miettikää ja tehkää niinkuin hyväksi
28379:  näette. (Hyvä! Hyvä!).
28380: 
28381:     Ed. v o n A 1 f t h a n : Det har gått med debatten i denna
28382: fråga såsom att förutse var, nämligen att den i väsentliga delar
28383: har rört sig som en allmän debatt rörande frågan om reformering
28384: af kommunallagstiftningen i dess helhet. Det är väl också det rikti-
28385: gaste sättet, att begynna denna fråga, att låta en sådan allmän debatt
28386: föregå specialdebatten. J ag har icke för afsikt, att gå in uppå några
28387: detaljer, men skall beröra några frågor af allmän betydelse i samman-
28388: hang med det nu föreliggande ärendet.
28389:     Jag ville dock först fästa uppmärksamheten vid det anmärk-
28390: ningsvärda uttalandet, som representanten Paasikivi gjorde vid
28391: senaste plenum. J ag kan nu icke tro, att detta yttrande egentligen
28392: innebar något program, utan antar att det snarare var en plötsligt
28393: påkommen tankeflykt, som föranledde detsamma, då hr Paasikivi
28394: antydde att städerna lämpligen kunde göras tili föremål för ett sådant
28395: här rösträttsexperiment i ändamål att utvidga hans sociala vetande.
28396: Detta ex:periment kunde blifva ganska dyrt. Om vi taga t. ex. en koru-
28397: mun med den omfattning, som landets hufvudstad, med en årsbudget
28398: om I3 miljoner mark, sålunda en mycket stor procent af hela vår
28399: statsbudget, och då vi veta att detta samhälle besitter fastigheter och
28400: tomter tili ett värde af tiotal miljoner, så är det påtagligt, att ett
28401: kommunalt vanstyre skulle kunna hållas uppe under åtskilliga år
28402:  genom ett bortödslande af denna förmögenhet, som är afsedd att
28403:  vara ett stöd för den korumunala ekonomin under decennier framåt.
28404: 628                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28405: 
28406: Det är således ganska alvarliga följder, som dylika experiment kunna
28407: framkalla. Jag vill därför i det längsta hoppas, att någon verklig
28408: afsikt icke låg bakom yttrandet.
28409:      Så framhölls här utaf kommunalutskottets ordförande senast,
28410: att han vid närmare eftersinnande finner en hel hop med brister i
28411: det förslag, som kommunalutskottet förelagt landtdagen, men att
28412: stora utskottet ju kan bortarbeta dessa brister. Nu är det näppeligen
28413: stora utskottets uppgift att bearbeta till detsamma hänskjutna
28414: förslag i sådant syfte att sådana brister, som specialutskottet skäligen
28415: väl själf skulle kunna bortarbeta, därigenom skulle afhjälpas. Kon-
28416: sekvensen utaf hr Erkkos påstående i denna del vore dock att hr
28417: Erkko skulle anhålla om att få detta betänkande tillbaka tili kom-
28418: munalutskottet på det att kommunalutskottet måtte bortarbeta
28419: de brister han själf nu redan finneri detsamma. Ett sådant för~
28420: farande vore fullkomligt riktigt och från den synpunkten också
28421: motiveradt. Taga vi nu saken helt praktiskt, så ha vi här för
28422: oss tre lagförslag med sammanlagdt 250 §§, hvilket nu jämte det
28423: stora antalet lagförslag, som redan äro remitterade till stora
28424: utskottet, skulle ditsändas i och för närmare bearbetning, och
28425: dock hafva vi blott fyra veckor af landtdagstiden kvar. Vi veta
28426: att stora utskottet på behandlingen af agrarlagen, som icke nu häller
28427:  är alldeles afslutad, har användt två veckors tid, agrarlagen med
28428:  dess 70 a 8o §§. Det är påtagligen otänkbart att kommunallagförslaget
28429: skulle hinna bli slutbehandladt å ena sidan i stora utskottet, å andra
28430:  sidan af landtdagen, som för sin del ännu har att handlägga den stora
28431:  agrarfrågan.
28432:       J ag kommer härmed in på en del af arbetsordningen, som måste
28433:  alvarligen tagas under ompröfning, om någonting skall fås till stånd
28434:  öfver hufvud. Det är fullkomligt omöjligt att under en tid af tre
28435:  månader till behandling företaga ett helt dussin stora lagstiftnings-
28436:  ärenden med mindre att dessa bli ytterst ytligt behandlade. Vi
28437:  måste nöja oss med att fördela arbetet på en hel valperiod och se
28438:  till hvad vi hinna utföra under tre, respektive fyra, sessioner och
28439:  försöka få någon planmässighet i vårt arbete till stånd. Annars blir
28440:  det mycket skrik och litet ull. J ag håller det för önskligt att stora
28441:  utskottet skulle hinna behandla åtminstone de viktigaste till det-
28442:  samma från -socialutskottet remitterade ärenden, så att åtminstone
28443:  dessa skulle hinna bli slutförda och icke denna landtdag åter skulle
28444:  uppvisa ett tomt slutresultat.
28445:       Hvad åter den ifrågasatta reformen af kommunallagstiftningen
28446:  beträffar, så ville jag återhämta det påståendet jaggjordevidsenaste
28447:  plenum, nämligen att denna reform, som är afsedd att för decennier,
28448:  ja, kanske för ett sekel framåt utgöra grunden för hela vår korumu-
28449:  nala förval tning, så i staden som på landet, är det mest betydelsefulla
28450:  ärende, som den nu lefvande generationen har att handlägga, och ett
28451:                       Kunnallislainsäidännön uudistus.                  629
28452: 
28453: ärende af denna betydelse skall handläggas med det alvar, som ären-
28454: dets vikt kräfver. Ett sådant alvar har härintills icke kommit detta
28455: ärende till del. Det har icke behandlats från synpunkten af hvad
28456: landets bästa i detta afseende kräfver, utan det har tyvärr väl mycket
28457: behandlats som ett taktiskt val- och agitationsmedel partierna
28458: emellan. Detta är ett ovärdigt sätt att behandla en så viktig sak.
28459: I huru hög grad det varit fråga om dylik partitaktik har det senaste
28460: andragande gifvit vid handen, hvilket mera sysselsatt sig med den
28461: partitaktiska sidan af saken än med frågans kärna. Då ett ärende
28462: är af denna stora vikt, så kan man ifrågasätta, huruvida icke frågan
28463: är af den beskaffenhet att den bör som ensamt ärende vid en landt-
28464: dag behandlas, måhända vid en särskild urtima landtdag, så att
28465: detta ärende då skulle få den grundligaste beredning, som Finlands
28466: landtdag är i stånd att ge ett ärende. Sedan man så skulle fått fram
28467: ett verkligt lagförslag, som blifvit så beredt som det kan blifva här i lan-
28468: det, så skulle lagförslaget läggas att hvila och föreläggas folket som
28469: skulle om detaljerna få uttala sig öfverallt i bygderna genom olika
28470: kommunalmyndigheter och på fria möten, samt gifva sin åsikt om
28471: lagförslaget till känna vid nya val, innan lagen träder i kraft. J ag
28472: håller detta ärende för så betydelsefullt att ett sådant sätt att gå
28473: tillväga vid dess beredning borde komma i fråga. J ag emotser därför
28474: med tillförsikt, att nu sittande landtdag icke i detta afseende skall
28475: låta partisynpunkterna eller fruktan för nya val eller dylikt afhålla
28476: sig från att behandla detta ärende så, som dess alvar och vikt för-
28477: tjänar.
28478: 
28479:     Ed. Kaskinen: Kun tätä asiaa tällaisessa yleiskeskustelussa
28480: jo kolmatta päivää eduskunnassa jauhetaan, nousee ajatus väkisin-
28481: kin siitä, eivätköhän edustajat tässä kysymyksessä tarkoitakaan
28482: täyttä totta. Keskustelussa on ilmennyt kaksikin jyrkästi toisistaan
28483: eroavaa suuntaa. Toiselta puolen on vaadittu, että uusi kunnallis-
28484: laki olisi muodostettava sellaiseksi, että kunnan varoilla eläjätkin
28485: olisivat kunnan asioiden käsittelyssä samanarvoisia kuin ne, jotka
28486: kunnan asioita taloudellisesti ylläpitävät. Toiselta puolen on tuotu
28487: esiin sekin katsantokanta, ettei mitään uudistuksia tällä alalla olisi
28488: tarpeen, ei ainakaan maalaisoloissa. Tämä viimeksi mainittu suunta
28489: on antanut minullekin aihetta puuttua tähän ikävään keskusteluun.
28490:     Mitä itse asiaan tulee, että näin hajalleen on jouduttu eri käsit-
28491: teissä, johtunee se pääasiallisesti tuosta kurjasta puolue-elämästä.
28492: Ovathan kaikki puolueet vaaliagitatsioonissa panneet suurta mer-
28493: kitystä kunnallislakimme uudistamiseen. Eittämätön totuus onkin,
28494: että uudistuksia silläkin alalla tarvitaan ja ennen kaikkea niitä tar-
28495: vitaan juuri maalaisoloissa. Onhan jokaiselle tunnettua, että juuri
28496: maalaisoloissa puuttuu kunnallisissa asioissa niin sanoakseni ääni-
28497:  asteikko kokonaan, mikä sentään jo kaupunkikunnilla on jossain
28498: 630                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28499: 
28500: määrin olemassa. Yhtä tunnettu on myöskin se seikka, miten mo-
28501: nen maalaiskunnan kunnalliselämä on lamautunut sen vuoksi, että
28502: päättämisoikeus kunnan asioissa on vaan muutamien harvalukuisten
28503: kuntalaisten käsissä, vaikka jokainen on velvollinen kykynsä mu-
28504: kaan ottamaan osaa kunnallisiin rasituksiin. Juuri tästä on löydet-
28505: tävissä syy siihen, minkätähden kunnallislakimme nykyisessä muo-
28506: dossaan ei ole sellainen, että se tyydyttäisi kansan oikeustajuntaa.
28507: En todellakaan ole vielä milloinkaan tullut havaitsemaan terveen
28508: maalaiskansan keskuudessa - tarkotan ainoastaan sellaista maalais-
28509: kansaa, joka ei ole puolue-elämään hullaantunut - että se vaatisi
28510: kunnallista äänioikeutta, päättämisvaltaa kunnallisissa asioissa sel-
28511: laisille henkilöille, jotka eivät kunnalle penniäkään maksa, vaan se
28512:  vaatii sen tunteen oikeutusta, joka ilmenee siinä, että köyhinkin,
28513:  joka maksaa pienimmänkin summan kunnanveroina, tekee sen yhtä
28514:  vakavasti ja vaivannäöllä kuin rikaskin, joka suurempien tulojensa
28515:  puolesta maksaa enemmän. Sen vuoksi vaaditaan myös yhtäläistä
28516:  päättämisoikeutta kaikkien niiden kesken, jotka sitä rasitusta jou-
28517:  tuvat kantamaan.
28518:      Tämän uuden lakiehdotuksen määräämät suhteelliset vaalit tule-
28519:  vat kyllä ensi alussa monessa kunnassa tuottamaan hankaluuksia
28520:  niitä toimeenpantaessa. Mutta ne ovat kuitenkin sellainen paha,
28521:  joka ei ole vältettävissä. Erityisesti pyydän minä kiinnittää suuren
28522:  valiokunnan huomiota siihen seikkaan, että se koettaisi keksiä kei-
28523:  non, jolla voitaisiin välttää jokavuotiset vaalit. Tahtoisin siihen
28524:  nähden ehdottaa, että kunnan valtuusto valittaisiin neljäksi vuo-
28525:  deksi ja että vaalit toimitettaisiin joka toinen vuosi, jolloin puolet
28526:  valtuusmiehistä tulisi valittavaksi.
28527:      Muuten toivoisin, että suuri valiokunta ottaisi huomioon sen
28528:  ajatuksen, joka ilmenee valiokunnan kolmannessa vastalauseessa.
28529: 
28530:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag unnar så gäma partiprogrammen,
28531: deras författare, och dem, som drifvit på dessa program, allt hvad
28532: de kunna få. Det kan ju icke nekas, att dessa program, sådana de
28533: framträdt alltsedan de första vah~n, voro minst sagdt monstruösa,
28534: omfattade allting under himmel och på jorden och icke togo någon
28535: hänsyn till värklighetens kraft och tili det band, som omständig-
28536: hetemas makt dock måste lägga på reformifvem. Men såsom för-
28537: hållandena utvecklat sig hos oss, allt sedan novemberdagama, kan man
28538: ju dock icke neka, att den låg så att säga i luften, denna reform-
28539: ifver och denna tilltro till att reformkrafven kunde genomföras.
28540: Må man därför icke helt och hållet förtänka en stor del af natio-
28541: nen, att den anslöt sig till denna framtidstro. Och då man en
28542: gång hängifvit sig åt ett visst program, vissa ideer, och tänkt
28543: sig möjligheten af deras realiserande, så låter det sig icke så
28544: lätt göra att rycka sig lös från dem och med klara ögon se och
28545:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 631
28546: 
28547: 
28548: erkänna, att man farit vilse. Det är detta, som för mig utgör
28549: förklaringen på att dessa program äfven vid de senaste valen
28550: framträdde i något så när oförändrad skepnad. Men äfven de, som
28551: ha egnat sig åt denna programverksamhet och detta programför-
28552: fattande, måste ju dock sist och slutligen få ögonen öppna. Och
28553: det är detta, som enligt min mening förklarar de yttranden, som i
28554: förevarande fråga vid senaste plenum egde rum. Det måste ju dock
28555: sist och slutligen för enhvar, som tänker alvarsamt och villlandets
28556: bästa, framstå såsom en nödvändighet, att icke fortfarande med
28557: blinda ögon gå i samma riktning som förut. Någonting skall man
28558: väl lära utaf hvad dessa år hafva att framvisa, icke minst inom
28559: denna kammare. Det är därför jag finner, att det nu, då det gäller
28560: att se framtiden an och försöka ordna vårt arbete så, att det blir
28561: fruktbärande och nyttigt, kunde vara på tiden att stryka ett streck
28562: öfver programmen och stryka ett streck öfver hvad denna eller den
28563: andra ha under dessa tider sagt. Allra minst är det något synnerligt
28564: nöje att här i timtal höra samma saker, som vi fingo i så rikligt
28565: mått bevittna under den första utaf dessa landtdagar, då denna
28566: samma metod som i hr Turkias andragande kom till användning i
28567: det han lämnade en skildring af det ungfinska partiet och det suo-
28568: metarianska partiet, var så vanlig och upptog våra sammanträden,
28569: det ena efter det andra. Nöjet har ju dessutom blifvit icke så väsent-
28570: ligt minskadt nu, sedan talmannen beslutit sig för att göra alvar af
28571: arbetsordningens föreskrift och icke vidare tillåta de afbrott, som
28572: förut hafva varit ·vanliga och som ju visserligen icke så litet påmint
28573: om folkmöten, men ändock gifvit en smula krydda åt de eljest tarf-
28574: liga anrättningarna.
28575:     Hr Turkia gaf, också sin vana likmätigt, en släng åt represen-
28576: tanterna för det svenska folkpartiet och förklarade, att kommunal-
28577: lagförslaget innebure en afklippning af vingarne på detta parti.
28578: I detta afseende synes det socialdemokratiska partiet liksom suome-
28579: tarianerna och det ungfinska partiet vara tämligen ense, och med
28580: denna taktik ha de ju nu redan hållit på i några tiotal år, men märk-
28581: värdigt nog, ser det ut, som om icke försöken helt och hållet skulle
28582: lyckas.
28583:     Hufvudsakliga anledningen, till att jag uppträdt i denna diskus-
28584: sion, är att jag önskat förklara, att trots det jag icke har anslutit
28585: mig till dylika partiprogram, som de, hvilka hos oss spelat en så stor
28586: roll, jag dock finner naturligt, att man har inrangerat sin tankegång
28587: inom dem och att det sedan varit rätt svårt att lämna dem. J ag
28588: vill uttala min tillfredsställelse öfver, att detta nu dock sist och slut-
28589: ligen har skett och att sist och slutligen förnuftet kommit till sin rätt.
28590: 
28591:    Ed. Hannes G e b h a r d: Koska se lausunto, jonka minä
28592: viime istunnossa annoin, on muutamien edustajain puolelta täydel-
28593: 632                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28594: 
28595: 
28596: lisesti väärin esitetty ja tämän väärän esityksen pohjalla on käyty
28597: sekä viime istunnossa että vielä tässäkin intoilemaan ei ainoastaan
28598: minua, vaan i h a n a s i a t t o m a s t i m y ö s k o k o s u o m a-
28599: 1 a i s t a p u o 1 u e t t a v a s t a a n, niin pyydän saada huoma-
28600: uttaa, että nämä intoilijat eivät näy malttaneen kuunnella minua
28601: silloin loppuun saakka. Lausuntoniharr päättyy seuraavilla selvillä
28602: sanoilla:
28603:      I:ksi: että pidän välttämättömänä, että kunnallislainsäädäntö
28604: saadaan pian perinpohjin uudistetuksi;
28605:      z:ksi: että minä yhä edelleen toivon, e t t ä t ä m ä r e f o r m i
28606: v o i t a i s i i n r a k e n t a a y 1 ei s e n j a y h t ä 1 ä i s en ä ä n i-
28607: o i k e u d en peruste e 11 a; ja
28608:      3:ksi: että minä p u h u i n y k s i n o m a a n o m a s t a p u o-
28609: 1 e s ta n i.
28610:      Ei siis niinkuin ed. Turkia täällä sanoi, minun suuni kautta
28611: suinkaan ole puhunut koko suomalainen puolue, vaan ainoastaan
28612: minä yksin. Se tietysti soveltuu herrojen vasemmistolaisten - ja
28613: väliin eräitten muittenkin vastustajaini - ~taktillisiin periaattei-
28614: siin~, ettei olla tällaisista tosiasioista tietääkseenkään. Senpävuoksi
28615: minun viime istunnossa antamastani lausunnosta, joka on muuten
28616: kokonaisuudessaan otettu vasemmiston äänenkannattajaan, ovat
28617: juuri nämä tässä viimeksi esittämäni loppulauseet j ä te t y t k e r-
28618: r a s s a a n p o i s. Ja sehän olikin välttämätöntä, sillä mitenkä
28619: muuten olisi voitu sitten refereerata niitä oman ryhmän edustajain
28620: lausuntoja, joissa k e r rassaa n t o t u u d e s t a poikkea-
28621: v a 11 a t a v a 11 a väitettiin ei ainoastaan minun, vaan koko ryh-
28622: mäni muka pitävän koko tätä kunnallisreformia ~tarpeet t o-
28623: mana!~         Kuinka kauan vasemmisto tällä tapaa katsoo voivansa
28624: perustaa toimintansa tosiasiain väärentämisiin?
28625:      Tämän yhteydessä tahdon vielä huomauttaa muutamista täällä
28626: annetuista lausunnoista.
28627:      Ensiksikin ed. Tokoi oli huolissaan siitä, että minä muka olisin
28628: tpettänyt» torppariäänestäjiäni meidän yhteisessä vaalipiirissämme.
28629: Jos minä todella olisin sen tehnyt, niin ei suinkaan ed. Tokoin olisi
28630: tarvinnut siitä olla niin pahoillaan kuin hän oli; sehän olisi vain ollut
28631: hänelle itselleen ja hänen puolueelleen eduksi. Mutta nyt on asian-
28632: laita se, että m i n ä e n o 1 e m i s s ä ä n t i 1 a i s u u d e s s a
28633: v a 1 i t s i j o i 11 e n i 1 u v a n n u t e n e m p ä ä, k u i n m i t ä
28634: t ä ä 11 ä o 1 e n e s i t t ä n y t t o i v o v a n i, e n e d e s a i n a
28635: n i i n k ä ä n p a 1 j o a. Olen näet varma siitä, että minun valit-
28636: sijani hyväksyvät sen, etten tahtoisi heille säätää niin mutkaista
28637: vaalilakia, että useassakaan kunnassa sitä ehkä ei voitaisi käyttää.
28638: Olen myös varma siitä, että he ennemmin tai myöhemmin hyväk-
28639: syvät sen, etten omasta puolestani tahtoisi syöstä heidän kuntaiosa
28640: asiain hoitoa niin nuorten kuin 21-, 22- ja 23-vuotisten käsiin, joista
28641:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 633
28642: 
28643: useimmat eivät ole edes omaa kotiakaan vielä perustaneet, - mikä
28644: toki olisi omiaosa edesvastuuntunnetta lisäämään - olen siis varma
28645: siitä, että he tämän ehdotukseni hyväksyvät, varsinkin kun he jo
28646: näkevät, että jo 24-vuotistenkin äänioikeus tuottaa yhteisten asiain
28647: hoitoon mitä arveluttavinta kypsymättömyyttä, jota sitte häikäi-
28648: lemättömät henkilöt voivat käyttää hyväkseen e d i s t y s t ä
28649: vastustaakseen
28650:      Kyllä minun siis on paljo helpompi astua valitsijaini eteen, kuin
28651: esim. edustaja Tokoin, jonka on selvitettävä, millä tavalla sosialistien
28652: puolustama ehdotus 25 vuoden vuokra-ajasta on torppareille edul-
28653: lisempi kun so:n (Sorinaa vasemmalta. Puhemies: Hiljaa!).
28654:      Olen vihdoin levollinen siitäkin, että maalaiskansa, niin torp-
28655: parit kuin tilallisetkin, ymmärtävät sitäkin ehdotustani, että kun-
28656: nallisreformi aluksi pantaisiin toimeen vaan kaupungeissa ja vasta
28657: muutamien vuosien kokemuksen petästä maalaiskunnissa. Tätä
28658: ehdotusta tehdessäni ajattelin seuraavia asianhaaroja:
28659:      Ensiksikin k a u p u n g e i s s a v o i d a a n, kuten äsken sanoin,
28660: käyttää ehdotettua vaalitapaa, useimmissa m a a 1 a i s k u n n i s s a
28661: s e o 1 i s i m a h d o t o n t a.
28662:      Toiseksi on kaupungeissa järjestynyt työväki jo pidemmän aikaa
28663: tavallaan harjaantunut yhteisten asiain hoitoon, mutta useimmissa
28664: maalaiskunnissa on tilattomaio suurilla joukoilla tuskin muuta har-
28665: jaantumista yhteisissä asioissa kuin minkä he saivat suurlakkovii-
28666: kolla.
28667:      Kolmanneksi on sosialisteilla kaupungeissa toki muutamia tie-
28668: topuolisestikin sivistyneitä johtomiehiä, jotka voivat ymmärtää
28669: järkisyitä. Maalaiskuntain sosialisteja olemme oppineet tuntemaan
28670: täällä, erityisesti valiokunnissa, ja millaisia kykyjä he ovat, siitä
28671: lienee parasta puhua niin vähän kun suinkin. Ed. Castren ehkä
28672: pitää niitä sosialisteja maatalousvaliokunnassa erittäin kehittyneinä,
28673: jotka hän eräässä istunnossa oli saanut uskomaan, että arm. esityk-
28674: sen ehdotus takautuvaksi laiksi olisi muka paljon edullisempi torp-
28675: pareille kuin suomalaisen puolueen ehdotus. Tällaisten ynnä monien
28676: muitten yhtä uskomattomien ja yhtä surullisten esimerkkien täytyy
28677: saattaa meidät vakavasti ajattelemaan, mitä me säädämme meidän
28678:  rauhalliselle ja vakavalle maataviljelevälle väestöllemme.
28679:      Täällä kysyttiin viime kerralla useammalta eri taholta, miksi en
28680: ole varemmin tuonut esiin näitä epäilyksiäni ja muistutuksiani.
28681:  Siihen jo silloin vastasin, että varemmin en ole tuntenut sosialistien
28682:  näillä valtiopäivillä kerrassaan muuttunutta kantaa niin tärkeissä
28683:  kysymyksissä kuin ovat tukkiyhtiökysymys, torppariasia ja vero-
28684:  reformiasia. Ei mielestäni siis koskaan ennen ole käynyt niin selvästi
28685:  esille laajojen kansankerrostemme kypsymättömyys yhteisten
28686:  asioitten hoidossa, kuin näillä valtiopäivillä.
28687:      Tämän yhteydessä en voi olla parilla sanalla selittämättä vähän
28688: 634                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28689: 
28690: 
28691: käsitteitä niille ruotsiapuhuville edustajille, jotka viime istunnossa
28692: lausuivat hämmästyksensä siitä, että minä tässä kysymyksessä
28693: esiinnyn varottajana. Onhan toki erotus toiselta puolen sen d e-
28694: mo k r a t i a n välillä, joka tahtoo antaa vaikutusvallan yhteisten
28695: asioitten hoidossa siihen määrään kehittymättömien käsiin, että
28696: heidät voidaan avosilmin johtaa tänäpäivänä yhtäälle, huomenna
28697: toisaalle, s i 11 ä s i i t ä h ä n o 1 i s i v a i n s e u r a u k s e n a
28698: sekasorto j a taantumus - onhan toki erotus toiselta
28699: puolen t ä 11 a i sen demokratian välillä, ja toiselta puolen pyrki-
28700: myksellä r a d i k a a 1 i s e s t i a j a a s e 11 a i s i a r e f o r m e j a,
28701: j o i t t e n t a r k o i t u k s e n a o n h a n k k i a v ä h ä v a r a i-
28702: selle kansalle turvattu asema, katto pään päälle
28703: j a t i 1 a i s u u s t o i m e e n t u 1 o n h e 1 p o t t a m i s e k s i,
28704: sillä se demokratia tietää samalla k u 1 t t u u r i n k o h o a m i s t a
28705: ja k ansan voimien k a r t u t ta m i s ta.
28706: 
28707:     Ed. K a a r n e : Kansanvaltaisuuttaan ovat kaikki puolueet
28708: kehuneet ainakin vaalien edellä, silloin kun oli äänestäjiä kansan
28709: keskuudesta saatava. Miten kehuttavaa tuo valtapuolueittemme
28710: kansanvaltaisuus on ollut, alkaa tulla täysin selville. Jos missään
28711: olisi tilaisuus osoittaa kansanvaltaisuuttaan ja edistysmielisyyttään,
28712: niin olisi se tässä kysymyksenalaisessa kunnallislakiasiassa. Jos
28713: missään, niin juuri kunnallisten olojen uudistamisessa kansanval-
28714: taista harrastusta tarvitaan, siksi surkeat ovat kunnalliset olomme.
28715: Mutta kaikesta huolimatta tahtovat vielä ruotsalaisen puolueen
28716: edustajat ehdottaa, että nyt vielä, kun asia jo on saanut lykkäystä
28717: ajasta toiseen, se vain ilman muuta haudattaisiin. Ja mitä vielä
28718: on voinut tapahtua tässä ihmeellisessä kamarissa, ovat eräät yleisesti
28719: jotenkin kansanvaltaisina pidetyt suomalaisen puolueen edustajat
28720: yhtyneet kannattamaan ruotsalaisten rutivanhoillista ehdotusta
28721: tässä suhteessa.
28722:     Ed. Hannes Gebhard on nyt kuitenkin tänään, tässä asiassa
28723: tahtonut viitata ainoastaan viime lausuntonsa jälkimmäiseen osaan.
28724: Mutta minun mielestäni on pysyttävä koko lausunnon takana, eikä
28725: ainoastaan siinä, mitä on jälkiosassa puhuttu. Sen lausunnon,
28726: jonka hän täällä on esittänyt, ymmärsivät toisetkin suomalaisen
28727: puolueen jäsenet aivan samalla tavalla kuin useat puhujat ovat
28728: sen ymmärtäneet. Useat suomalaisen puolueen edustajat ovatkin
28729: yksityisesti lausuneet, että heidän ryhmässään on ainoastaan nämä
28730: kaksi, jotka ovat sillä kannalla.
28731:     Ed. Gebhard on täällä ainakin viime kerralla esiintuonut väitteen,
28732: etteivät muka vähäväkiset kansankerrokset maalaiskunnissa yleensä
28733: vielä tätä kunnallisreformia kaipaa yhtä kiihkeästi, kuin esim.
28734: syvälle käypiä ja nopeita maareformeja, kieltolakia ja verouudistuksia.
28735: Tällaiseen vakuutukseen on ed. Paasikivikin yhtynyt. Mutta minun
28736:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                635
28737: 
28738: valitsijani, jotka ovat juuri vähäväkistä ja enimmäkseen maalais-
28739: väestöä samassa vaalipiirissä kuin ed. Paasikivenkin, ovat aivan
28740: kuin yhdestä suusta vaatineet minua esiintuomaan, että kunnallinen
28741: äänioikeus ja kunnallisverotuksen huojennus ovat maanvuokralain
28742: ja kieltolakiasian rinnalla yhtä tärkeät kuin nämät, ja ovat kaikki
28743: aivan heti aikaan saatavat. Minun täytyy sen vuoksi otaksua,
28744: varsinkin kun olen tähän eduskuntaan lähetetty edustamaan aivan
28745: saman maakunnan kansaa, jonka äänillä ed. Paasikivikin on valittu,
28746: -Satakunnan- että hän ei ole puhunut laajoihin tilattoman kansan
28747: kerroksiin kuuluvan väestön kanssa, vaan on kuulustellut ainoastaan
28748: yläluokan maanomistajia ja kaupunkilaisherrassäädyn mielipiteitä
28749: asiassa. Noiden luokkien varsinkin vanhoillisimmat ryhmät ovat kyllä-
28750: kin voineet antaa ja luultavasti ovat antaneetkin sekä ed. Paasikivelle
28751: että ed. Gebhardille viittauksia siihen suuntaan, että olisi kunnallis-
28752: lain uudistuksia ainakin koetettava saada v i i p y m ä ä n. Mutta
28753: näiden suhteen on huomattava, että samat ryhmät tahtoisivat
28754: myöskin maavuokralakia, vieläpä kieltolakiakin mahdollisimman
28755: kauvan viivytetyksi. Ålköön sentähden millään ehdolla esitettäkö
28756: täällä eduskunnassa noiden vanhoillisten, kapitalismin kiivaimpien
28757: puoltajien mielipiteitä vähäväkisen maalaiskansan mielipiteinä,
28758: koska se olisi tämän kansan suuren enemmistön mielipiteiden väären-
28759: tämistä, eikä sitä myöskään uskalleta julkituoda maaseudulla tuon
28760: kansan keskuudessa silloin, kun herrat Gebhard ja Paasikivi ja muut
28761: saman puolueen johtajat, äänestäjiä tarvitsevat juuri tämän vähävä-
28762: kisen maalaiskansan keskuudesta. En ole tätä tahtonut esiintuoda
28763: jatkaakseni asiasta keskustelua, joka jo muutenkin on perin pitkälle
28764: venynyt, vaan olen sen sanonut senvuoksi, että se on velvollisuuteni,
28765: koska en voi sallia, että vähäväkisen maalaiskansan mielipiteitä
28766: täällä esitettäisiin väärässä valossa.
28767:      On kyllä surullinen asia, että sosialidemokraattien keskuudessa
28768: on tapahtunut monia järjettömiäkin tekoja, joita nyt voidaan
28769: käyttää vastapainoksi sille kansanvaltaisuudelle, johon tässäkin
28770: kohden pyritään. Tätä pelkoa on omansa ainakin osassa kansaa
28771: lisäämään se seikka, että he yleensä periaatteellisessa suhteessa,
28772:  edistäen materialistista maailmankatsomusta, saattavat kaiken
28773:  järjestyksen vaaraan sekä hävittävät kansalta tosionnellisuuden
28774: mahdollisuudet. Tämä kaikki on saattanut heidän valtansa kasva-
28775:  mista pelkäävät ihmiset pelkäämään kansanvaltaisuutta, varsinkin
28776:  kun porvarilliset pääsevat sen kautta kansanvaltaisuudesta maalaa-
28777:  maan mitä mustimman pöpön. Joskin sosialidemokraattien levittämä
28778:  materialistinen maailmankatsomus aikaansaattaa siveellisyyden höl-
28779:  tymistä ja tapainturmelusta, niin ei siinä auta porvarillinen rahavalta
28780:  asiaa muuta kuin yhä surkeammalle kannalle. Suuri onnettomuus
28781:  kansallemme on juuri siinä, että monet, joiden tulisi pitää huolta
28782:  kansan siveellisestä ja henkisestä kasvatuksesta sekä hyvinvoinnista,
28783: 636                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28784: 
28785: 
28786: nyt nukkuvat velttouden unta sekä turvaavat porvarillisiin puoluei-
28787: siin ja niiden rahalliseen mahtiin. Kumminkaan ei porvarillisten
28788: raha-asiain hoito tuota yhtään parempaa siunausta yhteiskunnalle,
28789: kuin sekään hoito, josta nyt syyttävät sosialidemokraatteja. Kun
28790: saadaan kunnallinen äänioikeus, joutuvat nekin, jotka nyt eivät
28791: tahdo mitään välittää yhteisen kansan taloudellisesta ja henkisestä
28792: tilasta, viimeinkin ajattelemaan yhteiskunnan alempienkin ker-
28793: rosten onnellisuutta.
28794:     Pyydän senvuoksi suurelle valiokunnalle lausua evästyksenä,
28795: että se e n s i s i j a s s a ottaisi tämän kunnallislain uudistuksen
28796: käsittelyn alaiseksi ja jouduttaisi käsittelyä niin, että laki ajoissa
28797: ennen tämän istuntokauden loputtua saadaan valmiiksi. Millään
28798: ehdoilla se ei enää saisi kesken jäädä, sillä kansan kärsivällisyys
28799: ei ole niin taattua, ettei se, jos huomaa sille näin tärkeää elinkysy-
28800: mystä suotta viivytettävän, voisi käydä hyvinkin uhkaavaksi.
28801: Tyytymättömyyttä on jo olemassa, että kiihoituksella on sangen
28802: otollista maaperää, seikka, joka ei pitäisi olla kenellekään edustajista
28803: tuntematon. Jotta ehdotuksesta saataisiin edes jossakin määrin
28804: vähäväkisen kansanosan tarpeita vastaava kunnallislaki, tahdon
28805: suurelle valiokunnalle lausua myöskin sen toivomuksen,että kunnan
28806: valtuutettujen lukumäärä pitäisi ehdottomasti niiden syiden perus-
28807: teella, joita ensimäisen vastalauseen tekijät, kunnallisvaliokunnan
28808: sosialidemokraattiset jäsenet, perusteluissaan esiintuovat, olla niin
28809: suuri kuin mainitussa vastalauseessa sekä maalais- että kaupunki-
28810: laiskuntiin nähden ehdotetaan. Kunnalliseen äänioikeuteen nähden
28811:  asettaa mietintö liiallisia rajoituksia, joista varsinkin määräys,
28812:  joka kieltää äänioikeuden kunnallista köyhäinhoitoa nauttiviita
28813:  on kerrassaan ihmisyyttä loukkaava ja esittää räikeän kuvan valta-
28814:  puolueittemme ihmisyyden halveksimisesta. Toivon että tämän
28815:  tähden suuri valiokunta tulee mietintöön tekemään sellaisen muutok-
28816:  sen että ~ä ä n i o i k e u s t u 1 e e k a i k i 11 e 2 I v u o t t a
28817:  täyttäneille kansalaisluottamusta nauttiville
28818:  kunnan asukkaille, jotka kunnassa ovat hen-
28819:  gille kirjoitetut.•
28820:      Kunnan valtuuston käsiteltäviin asioihin täytyy minun työväen
28821:  edustajana ehdottomasti toivoa, että suuri valiokunta hyväksyisi
28822:  I I §:n, ehdotuksessa maalaiskuntain kunnallislaiksi, ensimmäisen
28823:  vastalauseen mukaiseksi, samoin monessa muussakin kohden, vaan
28824:  ajan voittamiseksi ja kun täällä on jo useampaan kohtaan kosketeltu,
28825:  en tahdo evästystä pitemmälle jatkaa.
28826: 
28827:     Ed. Home n: Mietinnössä tulee näkyviin mielipide, ja vasta-
28828: lauseissa on sitä myöskin esiintuotu, jonka mukaan asiat kun-
28829: nissa hoidettaisiin paljoa paremmin, jos luottamusmiesten vaaliin
28830: ottaisivat osaa ainoastaan ne, jotka veroa maksavat. Minä olen
28831:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                 637
28832: 
28833: 
28834: samaa mieltä. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ainoa eikä paasyy,
28835: jonka tähden olen asettunut sille kannalle. Minusta on aivan oikeu-
28836: den mukaista, että kunnallisissa asioissa on päätösvalta ainoastaan
28837: niillä, jotka veroa maksavat. Jos sekin, joka ei maksa kuntaan
28838: mitään, olisi päättämässä kunnan asioista, jotka enimmäkseen, voi
28839: sanoa yksinomaan, ovat taloudellista laatua, niin tulisi asema ole-
28840: maan semmoinen, että toinen määräisi, paljoko toisen kukkarosta
28841: otetaan. Ja tämä on väärin.
28842:      On sanottu, että koska eduskuntavaalit ovat yleiset, siis jokai-
28843: sella kansalaisella on oikeus ottaa osaa näihin vaaleihin, pitäisi
28844: kunnallisissa vaaleissa asian laidan oleman saman. Tämä ei pidä
28845: paikkaansa. On aivan luonnollista, että jokaisella kansalaisella on
28846: oikeus ottaa osaa vaaleihin eduskuntaan, missä lakeja säädetään.
28847: Mutta kunnissa on, kuten sanoin, asianlaita toisenlainen, siellä on
28848: melkein yksinomaan taloudellisia asioita esillä. Kysytään maalla
28849: esim., rakennetaanko kansakoulu, rakennetaanko vaivaistalo, ra-
28850: kennetaanko köyhäinhuone, rakennetaanko joku tie, joku silta
28851: j. n. e. Aina kysytään rahoja ja tarvitaan veroja. On siis luonnol-
28852: lista, että ne, jotka rahat maksavat, jotka siis ottavat osaa rasituksiin,
28853: myös niistä ja niitten suuruudesta päättävät.
28854:      Kun puhutaan yhtäläisyydestä ylipäänsä, niin on sitä sovellu-
28855: tettu siihen, että jokaisella olisi samanlaisia oikeuksia. Mutta on
28856: olemassa toinenkin puoli, nimittäin se, että jokaisella pitäisi olla
28857: samanlaisia velvollisuuksia. Jos vaan pidetään oikeuksista kiinni
28858:  ja siitä, että jokaisella on sama oikeus, mutta unhotetaan velvolli-
28859: suudet, silloin ei synny johdonmukaisuutta. Jos ihmisellä on oikeuk-
28860: sia, niin on aivan luonnollista, että hänellä myös täytyy olla velvolli-
28861: suuksia. On sanottu, ettei ole kansanvaltaista, että se, joka ei maksa
28862:  veroa kuntaan, ei saisi olla päättämässä. Minusta tämä ei sodi kan-
28863:  sanvaltaisuutta vastaan, jos vaan alin verotettava tulomäärä ei ole
28864: liian korkea. Jos tämä raja tulisi niille paikoille, kuin mietinnössä
28865:  on ehdotettu, 3oo-soo mk. maalla ja 6oo-r,ooo mk. välille kau-
28866:  pungeissa, niin tämä raja on siksi alhainen, että jokainen, joka ahke-
28867:  rasti ja uutterasti tekee työtä ja on jonkun ajan työskennellyt paik-
28868:  kakunnalla, voi ehdottomasti saada semmoisia tuloja, että hän saa-
28869:  vuttaa oikeuden ottaa osaa vaaleihin. Jos taas joku tilapäisesti
28870:  asuu kunnassa ja hänellä ei ole tuloja, niin on aivan toista; hänellä
28871:  ei olekaan luonnollista oikeutta ottaa osaa kunnan asioihin, kuten
28872:  niillä, jotka siellä elävät ja asuvat ja rehellisesti toimivat.
28873:      Minusta on siis kerrassaan oikeudenmukainen se mielipide, joka
28874:  tulee näkyviin 3 vastalauseessa ja joka alusta alkaen on ollut nuor-
28875:  suomalaisen puolueen mielipide. Jo kohta, kun näistä asioista pari
28876:  kolme vuotta sitten ruvettiin keskustelemaan, niin minä jyrkästi
28877:  olin sitä mieltä, että oikeus vaatii, että ainoastaan ne, jotka veroa
28878:  maksavat kuntaan, myös saavat ottaa osaa vaaleihin, jotka tapah-
28879: 638                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28880: 
28881: tuvat kunnassa tai joista päätökset kunnan asioissa riippuvat. Sen-
28882: tähden, että tämä on oikeudenmukaista, minä olen ja tulen pysy-
28883: mään tällä kannalla. Kun ennen valtiopäiviä viime vuonna liikuin
28884: maaseuduilla, niin avonaisesti ja jyrkästi toin tämän mielipiteeni
28885: esille valitsijoilleni. Ja mitä minä käsitin, niin ne olivat myöskin
28886: samaa mieltä. Ei ole meidän ohjelmassamme muutosta tapahtunut,
28887: se on, minkä minä voin ymmärtää, oikeuden pohjalle rakennettu.
28888: Tämä on varma pohja, ja silloin ei tarvita heilua sinne tänne, silloin
28889: ei ole muuta tehtävää, kuin koettaa puolustaa sitä ja ajaa sitä läpi.
28890: 
28891:     Ed. A r a j ä r v i: · Eduskunnan edellisissä istunnoissa on tämän
28892: asian käsittely ollut joutumassa kokonaan pois oikealta tolalta, ja
28893: edelleen ovat tänäpäivänä useat puhujat unohtaneet että nyt on
28894: kysymyksessä kunnallisvaliokunnan mietinnön evästäminen suu-
28895: reen valiokuntaan eikä mikään vaalitaistelu. Sen johdosta, että
28896: niin hyvin oikealta kuin vasemmistostakin on etupäässä juteltu siitä,
28897: kuinka keskusta tässä asiassa on muka eksynyt pois omaa, oivallista
28898: ohjelmaansa kannattamasta, on varmaan useampi kuin minä uudes-
28899: taan ottanut lukeaksensa tämän mietinnön ja verrannut sitä teke-
28900: määnsä eduskuntaesitykseen sekä hyväksymäänsä ohjelmaan.
28901:     Meitä on nimittäin, ainakin keskustassa useampia, jopa keskusta
28902: kokonaan, vallan toista mieltä kuin ed. Schybergson, joka arvelee,
28903: että nyt on tultu ymmärtämään, että ohjelmain yli on vedettävä
28904: risti. Se käy päinsä semmoisen ohjelman suhteen, jonka pääasialli-
28905: sempana tunnusmerkkinä on: •>pysytään vanhoillaan•> ja josta johtuu
28906: että minkäänlaisia alotteita asioissa ei pidä tehdä.
28907:      Mietinnön luettua huomaa, että suomalaisen puolueen jäsenet
28908: ovat onnistuneet ajamaan lävitse kantansa kunnallisvaliokunnassa
28909: siinä, että kunnallinen äänioikeus on, niinkuin meidän ohjelmas-
28910: samme sanotaan, oleva yhtäläinen ja yleinen, niin ettei ketään,
28911: ol~oon mies tai nainen, naimisissa oleva tai naimaton, varattomuu-
28912: den takia estetä käyttämästä äänioikeutta ja että äänioikeutettu
28913: olkoon myös vaalikelpoinen.
28914:      On ilahuttava asia, että suomalaisen puolueen jäsenet valiokun-
28915: nassa ovat onnistuneet ajamaan kantamme lävitse mietintöön.
28916: Mutta miten on ohjelmamme toisen yhtä velvoittavan kohdan laita,
28917: jossa sanotaan näin: >)Samalla kuin kunnallinen äänioikeus täten
28918: laajennetaan on sopivalla lainsäädännöllä kunnallisten asioiden hoito
28919: siten järjestettävä, että asioiden kelvollinen käsittely turvataan ja
28920: kunnan jäsenten liiallinen verottaminen estetään•>. Mietintöön lii-
28921: tetty ensimäinen, sosialidemokraattien laatima vastalause antaa
28922:  aihetta vakavaan huoleen yleensä eikä suinkaan vähimmin siinä
28923:  esitetty verotusta koskeva 69 §, jonka järjettömyyden ed. Hallsten
28924:  edellisessä istunnossa jo osotti ja jonka järjettömyyden esim. Kotkan
28925:  oloja tunteva Turkia tulee suuressa valiokunnassa huomaamaan,
28926:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               639
28927: 
28928: jos hänelle opetetaan, mitä sanottu § tietää sovitettuna Kotkan oloi-
28929: hin. Jos siinä ehdotettu verotusjärjestelmä sinne sovitetaan, eivät
28930: Kotkassa pysty porvaritkaan - sosialidemokraateista puhumatta-
28931: kaan - hoitamaan kunnallisasioita. Nyt se ymmärtääkseni on vielä
28932: mahdollista, jos siellä vaan kunnallisasioiden hoidossa on miehiä,
28933: joihin voidaan luottaa, mutta jos pannaan se verotusjärjestelmä
28934: toimeen, jota sosialidemokraattien vastalauseen 69 § tietää, niin ei
28935: Kotkan kunnan asioita kukaan kuolevaineo pysty hoitamaan. Sa-
28936: maan huomioon luulen myöskin tulevan saman vastalauseen toisen
28937: allekirjoittajan, Huotarin, kun häntä opetetaan laskemaan, mitä
28938: tietää hänen hyväksymänsä verotusjärjestelmä Tampereen oloi-
28939: hin sovitettuna. Siellä on seuraus oleva samallainen.
28940:     Kun tuonlaatuisia §:iä pyydetään saada kunnallislakiin, niin sil-
28941: loin järki käskee meidän pitämään huolta siitä, että varmat takeet
28942: tulevat lakiin siitä, etta kelvollinen kunnallisasioiden käsittely tur-
28943: vataan ja kunnan jäsenten sopimaton verottaminen estetään. Tässä
28944: suhteessa rohkenen minä puolestani kehottaa suurta valiokuntaa,
28945: kun se käsittelee tätä kunnallismietintöä, ottamaan vakavasti har-
28946: kitaksensa seuraavat kohdat:
28947:     Ensiksikin riittääkö mietinnön 9 §:ssä olevat määräykset estä-
28948: mään, sen että niinkuin suomalaisen puolueen vaalijulistuksessa
28949: näille valtiopäiville sanotaan: >)Niille ei ole äänioikeutta annettava,
28950: jotka huolimattomuutensa tai kunnottomuutensa tähden jättävät
28951: osuutensa kunnan yhteisiin menoihin suorittamatta>). Puolestani
28952: epäilen, että 9 §:n säädös nykyisessä muodossaan ei anna tässä suh-
28953: teessa semmoisia takeita. Ne voidaan siihen kyllä sovittaa ja toivon
28954: puolestani suuren valiokunnan tulevan sen tekemääJ;l. On tehtävä
28955: suuri ero semmoisen varattoman välillä, joka ei kykene suoritta-
28956: maan kunnallismaksuja esim. sen takia, että hänellä on suuri perhe,
28957: 5-6 lasta, ehkä useampiakin, ja semmoisen välillä, jolla on hyvät
28958: tulot, kiertää ympäri maailmaa, mutta ei voi, kun ei tahdo suorit-
28959: taa kunnallisveroa, mutta voi, jos etenkin sosialidemokraattien val-
28960: mistama kunnallislaki tulee käytäntöön, hankkia ja on oikeutettu
28961: saamaan kunnan viranomaisilta todistuksen, että hän on varatou
28962: eikä ole voinut maksaa maksujaan. Suuren valiokunnan on erityi-
28963: sen tarkkaan harkittava ne takeet, joita tässä suhteessa on lakiin
28964: saatava, ettei, niinkuin sanoin, huolimattomuutensa ja kunnotto-
28965: muutensa takia muutamat voisi jättää osuuttaan maksamatta yhtei-
28966: siin menoihin ja kuitenkin päästä tilaisuuteen hankkimaan itselleen
28967: köyhäntodistuksen.
28968:     Samaten on luullakseni pantava erityisen harkinnan ja ajatte-
28969: lun esineeksi lisävaltuustoa koskevat määräykset. Näyttää siltä
28970: kuin voitaisiin tässä suhteessa asettaa lakiin säädöksiä, jotka takaa-
28971: vat kunnan asiain käsittelylle suurempaa vakavuutta, varmuutta
28972:  ja vähemmän vaaranalaisuutta kuin ne säädökset, jotka mietinnössä
28973: 640                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
28974: 
28975: 
28976: nyt ovat. Saattaa panna ja tulee panna kyseeseen, eikö kunnan
28977: lisävaltuusto olisi valittava pidempiaikaiseksi, useampivuotiseksi,
28978: niinkuin on ehdotettu täällä ja useilta tahoilta ehdotusta kannatet-
28979: tukin varsinaiseen valtuustoon nähden. Tämä tuottaisi etua etenkin
28980: finanssiasiain käsittelylle kunnassa. Silloin saattaisivat lisävaltuus-
28981: miehet myöskin keskuudessaan asettaa, jos niin tahtoisivat, erityi-
28982: sen valiokunnan näitä asioita käsittelemään. Silloin myös saattaisi
28983: kunnan tulo- ja menoarvion käsittely jäädä lisättyjen valtuusmiesten
28984: päätöksen varaan. Niinikään mielestäni mietinnön 26 § sietäisi tar-
28985: kistaa. 26 §:ssä puhutaan siitä, mimmoinen enemmistö vaaditaan
28986: lisävaltuusmiesten kokouksissa päätöksiä tehtäessä. Saattaisi hyvällä
28987: syyllä panna kyseeseen, eikö lisävaltuusmiesten kokouksissa pitäisi
28988: myöntää lisävaltuusmiehille erityistä oikeutta siten, että vaadittai-
28989: siin, että heitä tulee olla vissi, huomattavasti suurempi määrä pää-
28990: töksen puolella, ennenkuin voi laillinen päätös syntyä. Tämä siitä
28991: syystä, että he ovat nimenomaan kutsutut silmällä pitämään sitä,
28992: että veronmaksajan oikeuksia ei jätetä kohtuuttomain päätösten ja
28993: säädösten alaisiksi. Toivoisin puolestani, että suuri valiokunta tässä
28994: suhteessa kiinnittäisi erityistä huomiota tähän pykälään.
28995:     Ehdotuksen 13 §:n kohdalla olisi niinikään mielestäni syytä har-
28996: kita, eikö kunnallisten rahastojen käyttämisestä ainakin eräissä tapa-
28997: uksissa olisi säädettävä enemmän tai vähemmän samaa kuin sääde-
28998: tään kiinteätä omaisuutta koskevien asioiden käsittelystä.
28999:     Neljänneksi on otettava harkittavaksi suuressa valiokunnassa,
29000: onko se suhteellinen vaalitapa, jota mietinnössä esitetään, sellaise-
29001: naan sopiva kaikkiin kuntiin. Eikö voisi ajatella mahdolliseksi sitä,
29002: että laki sisältäisi vaihtoehtoisesti kaksi tai useampia vaalimuotoja
29003: tässä suhteessa, joita kunnat voisivat valita sen mukaan kuin katso-
29004: vat sopivaksi heidän oloihinsa ja jota he luulevat voivansa toteuttaa
29005: keskuudessaan.
29006:     Samoin minusta, kun tarkastetaan sosialidemokraattien vasta-
29007: lauseen äskenmainitsemaani 6g §:ää, joka on ymmärtääkseni miele-
29008: tön, olisi otettava suuressa valiokunnassa eritoten harkinnan alai-
29009: seksi, eikö tähän lakiin sittenkin olisi saatava veroitusasteikko,
29010: mutta järkevä. Tähän suuri valiokunta on mielestäni pakoitettukin
29011: kiinnittämään erityistä huomiota osoittaessansa, niinkuin minä toi-
29012: von, ed. Turkialle ja Huotarille heidän allekirjoittamansa vastalau-
29013: seen mahdottomuus tässä ylen tärkeässä kohdassa.
29014:     On itsestään selvää, että me, jotka jo eduskuntaesitystä jättäes-
29015: sämme valitimme, ettei tämä laki ehtinyt kumpasillakaan edellisillä
29016: valtiopäivillä tulla loppuun käsitellyksi, toivomme suuren valiokun-
29017: nan nyt käyttävän kaiken saatavissa olevan ajan ja tarmonsa, että
29018: tämä mietintö tulee siellä käsitellyksi ja tulee hyvässä muodossa
29019: eduskuntaan uudestaan käsiteltäväksi. Vakaumuksemme nimittäin
29020: on, että meidän on nopeasti saatava aikaan tarpeelliseksi katsomiam-
29021:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                  641
29022: 
29023: 
29024: me uudistuksia kunnallisen lainsäädännön alalla. Tiedämme kyllä,
29025: että eräissä piireissä selitetään, oikeistoissa etenkin, että kunnan
29026: raha-asiat joutuvat käsiin, jotka eivät kykene niitä hoitamaan; pelä-
29027: tään. puoluetaistelun kiihkoa ja vaiheita kunnallisessa elämässä.
29028: Nämä epäilykset eivät ole voineet järkyttää meidän vakaumustam-
29029: me, että .kunnallisella alalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka
29030: ei varattomuuden takia sulje pois ainoatakaan kuntalaista kaikesta
29031: osallisuudesta yhteisten asiain hoitoon, on lopultakin ainoa hyväk-
29032: syttävä kanta. Viittaamme vaan siihen todisteluun, joka valiokun-
29033: nan mietinnön 5 ja 6 sivuilla esitetään. Toiselta puolelta uskomme,
29034: että ne varokeinot, joita lakiehdotus tarjoo ja joita suuri valiokunta
29035: edelleen kehittää siihen suuntaan kuin tässä olen toivonut, varmaan-
29036: kin riittävät pahimmissakin tapauksissa estämään vaurioita, jos vaan
29037: ne, joilla on jotakin menetettävää, pitävät silmänsä auki ja muuten
29038:  rohkenevat vakaumuksensa mukaan toimia. Tällaista toiminnan
29039:  valppautta ja rohkeutta uusi laki on epäilemättä omansa synnyttä-
29040:  mään ja kehittämään ja se taas ylipäänsä on ainoa keino, meidän
29041:  nähdäksemme, millä tehokkaasti voidaan tukahuttaa ne pyrkimyk-
29042:  set, jotka meillä nykyään tarkoittavat omistusoikeudelle perustuvan
29043:  yhteiskuntajärjestyksen muuttamista. Mitä enemmän taistelu ku-
29044:  moavia aineksia vastaan esiintyy kunnallisella alalla, sitä helpom-
29045:  maksi se meidän käsityksemme mukaan käy valtiollisella.
29046: 
29047:     Ed. R i i h e 1 ä : Olisi mielestäni ollut suotavaa, että tämä
29048: kunnallislain uudistaminen olisi voinut tapahtua koko laajuudessaan.
29049: Tarkoitan nimittäin sitä, että myöskin verotusuudistus olisi ollut
29050: esillä samalla kuin äänioikeudenkin laajentaminen. Luulisin, että
29051: tämä asia siten olisi muuttunut paljoa selvemmäksi.
29052:     Täällä ovat kunnallisvaliokunnan jäsentenkin taholta sosialidemo-
29053: kraattiset edustajat väittäneet, että se kanta, jolla me nuorsuoma-
29054: laiset valiokunnan jäsenet, ja puolue yleensä, olemme, ei olisi oikea,
29055: koska kunnilla muka on muitakin kuin verotettavia tuloja ja niin
29056: ollen olisi suotavaa, että kaikki veroa maksamattomatkin tällä
29057: perusteella saisivat täyden määräämisvallan. Jokainen tietää kyllä,
29058: mitä oikeastaan nämä •>muut» tulot ovat. Ei ainakaan maalais-
29059: kunnissa niitä ole sanottavasti ollenkaan, jollei jossakin ole erityistä
29060: kiinteistöä tai jotakin muuta sellaista, joka tuottaa tuloja. Mutta
29061: siinäkin tapauksessa ovat siitä tietysti vastuunalaiset ne, jotka veroa
29062: maksavat. Ei kai voi >>muuksi>> tuloksi lukea, jos valtiolta tulee
29063: esim. apurahoja kansakoulujen opettajien palkkaamiseksi, sillä eivät-
29064: hän kunnat niitä ollenkaan käsittelekään.
29065:      Kuulin ihmeekseni täällä, että eräs kunnallisvaliokunnan jäsen,
29066: kohdistaen lausuntoansa meidän kantaamme vastaan, esitti ihmet-
29067:  telynsä siitä, että sellaistenkin seutukuntien edustajat, joissa on
29068:  tapahtunut kassarosvouksia, vielä uskaltavat puolustaa sitä kantaa,
29069:                                                                  41
29070: 642                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29071: 
29072: 
29073: joka meillä on; ettei äänioikeutta myönnettäisi kaikille. Jos tämä
29074: lausuja ei olisi niin pätevä kunnallisasiain tuntija kuin hän on, niin
29075: uskaltaisin väittää vastaan, että on aivan saman tekevä, onko
29076: silloin kunnan luottamusmies valittu yhdessä niitten kanssa, joilla
29077: ei mitään vastuunalaisuutta ole, vai ovatko sen valinneet ainoastaan
29078: veroa maksavat. Tällaista voi aina tapahtua eivätkä tällaiset esi-
29079: merkit minun mielestäni ole ollenkaan soveltuvia.
29080:      Täällä on m. m. väitetty, että se kanta, joka ilmenee kolmannessa
29081: vastalauseessa, on vanhoillinen. Se näyttääkin kyllä vanhoillisem-
29082: malta kuin se kanta, jolle valiokunnan mietintö on rakennettu.
29083: Mutta minun täytyy ihmetellä, minkä takia ne, jotka ovat saaneet
29084:  mielipiteensä läpiajetuksi valiokunnan mietinnössä ja jotka pitävät
29085: oikeana äänioikeuden myöntämistä kaikille, puolustaen sitä siten,
29086:  että jokaisella kansalaisella täytyy olla samanlainen määrääruis-
29087:  valta kaikissa kunnan asioissa, sillä se on ajan vaatimus, kuitenkin
29088:  toiselta puolen ovat panneet esteitä, että ei saa tätä oikeutta samalla
29089:  tavalla käyttää. Siinä tunnustetaan samalla juuri se mielipide oikeaksi,
29090:  joka on meidän vastalauseessamme, että jos kaikki kansalaiset,
29091:  nekin, joilla ei ole mitään vastuunalaisuutta kunnassa, saavat täyden
29092:  määrääruisvallan kaikissa raha-asioissakin, silloin kunnalliset asiat
29093:  voivat joutua sellaiselle tielle, että koko yhteiskunta-elämä siitä
29094:  kärsii. Ellei tätä heidänkin taholtaan pelättäisi, ei olisi pantu sitä
29095:  estettä, että veron noustessa 3 %:iin tuota valtaa ei enään myönnetä.
29096:  Siis aivan samalla kannalla ollaan, mutta tahdotaan näyttää vapaa-
29097:  mielisyyttä siten, että mitä toisella kädellä annetaan, se toisella
29098:  otetaan pois.
29099:       Täällä lausuttiin, että on maaseudulla syntynyt paljon epäilyksiä
29100:   ja huolia tämän lain voimaan astumisesta. Koska nämä epäilykset
29101:  on lausuttu juuri siltä taholta, joka on saanut mielipiteensä valio-
29102:  kunnassa läpiajetuksi, luulen minä, että nuo epäilykset ovat aiheutu-
29103:  neet aivan samasta syystä kuin ne, jotka ilmenevät kolmannessa
29104:   vastalauseessa.
29105:       Mitä tulee siihen väitteeseen, että nuorsuomalaiset olisivat
29106:  luopuneet ohjelmastaan siinä, että ne eivät ole valiokunnassa tuoneet
29107:   esiin lupaamaansa kansanäänestystä, vaan sensijaan yhtyneet
29108:   kannattamaan lisättyä valtuustoa, niin puhuja kyllä tietää, mikä
29109:   merkitys oli nuorsuomalaisten ohjelmassa tällä kansanäänestyksellä,
29110:   verrattuna valiokunnan ehdottamaan lisävaltuustoon. Se on aivan
29111:   toisessa tarkoituksessa, sillä kuten jokainen tietää, lisävaltuusto
29112:   on ehdotettu juuri sitä varten, että se ehkäisee tai ottaa sen vallan
29113:   pois mitä toisessa kohdassa on luvattu.
29114:       Sitten ed. Turkia vielä koetti väittää, että muutamat nuorsuomalai-
29115:   set edustajat, jotka täällä ovat antaneet lausuntoja, muka ovat lausu-
29116:   neet, että meidän kantamme, joka on yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
29117:   myöntäminen, ilmenee vastalauseessa, ja se kanta on niin vapaa-
29118:                   •   Kunnallislainsäädännön uudistus.              643
29119: 
29120: mielinen, mikä nykyään käytännössä voi onnellisesti asioita johtaa.
29121: Hän koetti väittää, että saman lakiehdotuksen gr §:ssä, jonka nuor-
29122: suomalaisetkin valiokunnan jäsenet ovat hyväksyneet, ei myönnetä
29123: yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan siellä on aste että saa luo-
29124: vuttaa valtakirjan toiselle ja käyttää äänioikeuttaan 1/!s:ta kokouk-
29125: sessa annetuista äänistä. Hän jätti kyllä mainitsematta §:n otsikon,
29126: joka osoittaa mitä tämä pykälä tarkoittaa. Jokainen tietää, että sillä
29127: tavalla käsitellään ainoastaan manttaalia koskevia asioita ja jokaisen
29128: pitäisi tietää, mitä ylipäänsä ne asiat ovat. En minä käsitä, mitä
29129: loukkausta on siinä toiselle, jos manttaalimiehet saavat itse hoitaa
29130: niitä lainoja, jotka ovat yksinomaan maanomistajien vastuulla, ja
29131: jos ne käsittelevät niitä asioita tai niitä rasituksia, jotka yksinomaan
29132: heidän hartioilleosa on sälytetty. Nehän ovat suorastaosa kaikki
29133: raha-asioita; he maksavat manttaalinsa mukaan veroa ja ovat sen-
29134: vuoksi myöskin oikeutettuja näitä asioita käsittelemään. Koska
29135: löytyy sellaisia kuntia, että muutamat harvat voisivat päättää koko
29136: kunnan asioista, niin tämä este, joka ennenkin kunnallislaissa oli,
29137: ettei kukaan saa käyttää valtaansa enempää kuin 1/Is:nnen puolesta,
29138: on oikeutettu rajoitus, joka käytännössä on myöskin huomattu
29139:  oikeaksi.
29140:      Täällä koetettiin väittää kumoon meikäläisten mielipiteitä tuo-
29141:  malla esiin Kuopion valtuuston hallitukselle antama lausunto.
29142:  Minua tämä tieto hämmästytti, koska tämän teki vielä edustaja,
29143:  joka istui kunnallisvaliokunnassa, sillä kun valiokunnassa tahdottiin
29144:  näitä lausuntoja nähtäväksi, niin sama edustaja kivenkovaan sitä
29145:  vastusti. Äänestyksen kautta enemmistö kuitenkin sai päätöksen,
29146:  että nämä lausunnot hankittiin; niistä ei kuitenkaan valiokunnalla
29147:  ollut mitään hyötyä, koska ne saapuivat liian myöhään. Näillä
29148:  lausunnoilla ei sanottu olevan mitään merkitystä asian käsittelyssä,
29149:  mutta nyt näyttää niillä olevan suurikin merkitys, koska nyt luetaan
29150:  sanomalehtikirjoituksia niiltä ajoilta.       Mutta tässä on otettava
29151:  huomioon, että nyt on asia esillä eduskunnassa eikä valiokunnassa,
29152:  josta se kai ei olisi kuulunut niin kauas.
29153:      Täällä myöskin hyvin mahtavasti sama puhuja vasemmiston
29154:  taholta väitti nuorsuomalaisten tarkoituksen olevan sen, että kun-
29155:  nallislaki ei tulisi hyväksytyksi näillä valtiopäivillä, vaan jäisi se
29156:  lepäämään. Minulla ei suinkaan ole valtuutta puhua puolueeni
29157:  puolesta, mutta luulen kuitenkin uskaltavani lohduttaa tätä arvoisaa
29158:  edustajaa sillä tiedolla, että hän vartoisi vähän aikaa, kunnes tämä
29159:  asia saapuu suureen valiokuntaan ja takaisin eduskuntaan, sillä me
29160:  nuorsuomalaiset tulemme seisomaan ohjelmamme pohjalla tässä
29161:  kysymyksessä niinkuin muissakin ja aina avonaisesti laskemaan
29162:  sen äänestykseen. Ja jos me koetamme vaikuttaa asian käsittelyssä
29163:  siihen suuntaan, että tämä mielipide, jonka me, tällä kertaa kat-
29164:  somme ainoaksi oikeaksi, tulisi myöskin eduskunnan päätökseksi,
29165: 644                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29166: 
29167: 
29168: niin se ei suinkaan tiedä sitä, että me tahtoisimme asian jättää
29169: sikseen. Me soisimme, että laki tulisi mitä pikemmin, mutta että
29170: se tulisi sen mielipiteen mukaan, jonka me pidämme oikeana.
29171: 
29172:      Ed. P ä r s s i n e n : Vaikka evästyskeskustelu on venynyt
29173: näin pitkäksi, en voi olla sanomatta paria sanaa, jotka erittäin tar-
29174: koitan täällä istuvan keskustan ja oikeiston naisjäsenille. Te olette
29175: vaikenemalla, ja siitä päättäen hyväksymällä, kuunnelleet niitä
29176: kylmiä ja luokkaitsekkyyttä huokuvia puheita, joita viime istunnossa
29177: ja tänään teikälaisten miesten taholta on esitetty. Nyt ette puhu
29178: mitään naisten ihmisoikeuksista, kun on kysymyksessä m. m. köyhä-
29179: listön naisten oikeudet. Te olette valmiit vaikkapa jättämään koko
29180: kunnallisen äänioikeuden uudistuksen lepäämään tietämättömään
29181: tulevaisuuteen saakka, kunhan vaan kukkarovalta säilyy. Te olette
29182: valmiit hyväksymään häpeällisiä äänioikeusrajoituksia, (Vasaran-
29183: lyöntejä!) jotka löisivät poiskulumattoman orjanmerkin ihmisten
29184: ja etukädessä köyhäin naisten otsaan. Rahalla ovat ennenkin niin
29185: valkeat kuin mustatkin orjat voineet itselleen ostaa kansalaisoikeuksia.
29186: Rahaa nytkin vaaditaan tässä lakiehdotuksessa, mutta sitähän on
29187: köyhän mahdoton saada irti; senvuoksi pysykööt ikänsä ulkopuo-
29188: lella yhteistoimintaa. Näin näytte te ajattelevan. Mutta mahdoton-
29189: tahan on meidän aikanamme sellaisen perheen, jolla on suuri lapsi-
29190: lauma tai joka kärsii työttömyyttä, ansaita niin paljon yli jokapäi-
29191: väisen toimeentulonsa, että voi veronsa suorittamalla ostaa itselleen
29192: ihmis- ja kansalaisoikeudet. Onpa nykyisen yhteiskunnan osatto-
29193:  mimpain pakko turvautua kylmän ja ankaran luonnon käsissä
29194:  kuntienkin apuun henkensä ylläpidoksi. Ja kun he sen tekevät,
29195:  on se nykyisen yhteiskunnan ihailijain mielestä ja valiokunnan
29196:  enemmistön ehdotuksen mukaan sellainen loukkaus heidän ihmis-
29197:  arvoansa kohtaan, että heitä täytyy siitä rangaista riistämällä
29198:  heiltä kansalaisen oikeudet.       Meillä, köyhälistön edustajilla, on
29199:  toisenlainen käsitys näiden nykyisten yhteiskunnan orjain ja orjatta-
29200:  rien ihmisarvosta. Me iloitsisimme, jos köyhä leski, joka ei voi lap-
29201:  silleen hoitajaa palkata, tulisi vaikkapa näitä käsivarrellaan kantaen,
29202:  jättämään äänilippunsa, kun on kysymys luottamushenkilön valit-
29203:  semisesta kunnallisiin toimiin. Eikö meidän ihmisinä tulisi siitä
29204:  ylpeillä, että köyhimmätkin naiset ja miehet, jotka eivät voi maksaa
29205:  veroja, todella kiiruhtavat ottamaan osaa yhteiskunnan kulttuuri-
29206:  taisteluun. >>Jalassa saapas tai ei, mutta laittakaa, ettei täydy
29207:  pakoon juosta>>, näin lauloi Runeberg. Mutta te tahdotte kieltää
29208:  köyhiltä ihmisoikeuden, oikeuden ottaa osaa ihmistaisteluun. Ettekö
29209:  ajattele, että kerranhan köyhäkin elää, ei kahdesti. Elkää tehkö
29210:  siis heidän elämäänsä entistä synkemmäksi. Rohkenen vakuuttaa,
29211:  että löytyy paljon valistuneita mieliä, jotka surevat ja surkuttelevat
29212:  sitä, että etuoikeutettujen luokkain naistenkin silmät ovat sokeat
29213:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.             645
29214: 
29215: 
29216: ja korvat kuurot näin tärkeässä asiassa. Me.täällä eduskunnassa
29217: emme ihmettele sitä, sillä me olemme tietoisia siitä, että te ajatte
29218: varakasten luokkain etuja, joiden etujen ajamisesta täällä m. m. ed.
29219: Arajärven ja Riihelän puheet olivat todistuksina. Menettelyllenne
29220: ette voi vetää sitä puolustusta, ettei köyhälistö ja sen naiset tahdo
29221: yleistä kunnallista äänioikeutta, sillä tuon vaatimuksen olemassaolo
29222: on teidän omalta taholtanne tunnustettu. Miten viheliäiset nykyiset
29223: kunnallishallinon olot ovat, siitä ovat m. m. työväenluokan naiset
29224: saaneet lukuisia kokemuksia; mitään heidän tarpeitaan vastaavia
29225: parannuksia on mahdoton saada aikaan. Kerron yhden esimerkin. Kun
29226: kolmatta vuotta sitte Viipurissa sekä kaupungissa että maalais-
29227: kunnassa köyhälistön naiset jättivät kaupungin ja maaseurakunnan
29228: valtuustoille esityksen, jossa vaadittiin monia toimenpiteitä pienten
29229: lasten hoidon ja sen yhteydessä olevain asiain edistämiseksi, niin
29230: ehdotus, vaikka se oli todistettu esimerkeillä ja tilastolla pienten
29231: lasten harvinaisen suuresta kuolevaisuudesta paikkakunnalla, jou-
29232: tui makaamaan jonnekin pöytälaatikoihin ja on siellä vielä tänäkin
29233: päivänä. Valtuustolla oli tärkeämpiä tehtäviä: sen täytyi kaupungin
29234: varoilla m. m. pystyttää muistopatsas Torkel Knuutinpojalle,
29235: Karjalan kansan vapauden kukistajalle ja verojen kislmrille.
29236:     Kun nyt te keskustan ja oikeiston naiset olette mukana joko
29237: tätä asiaa hautaamassa tai rajoituksia kunnallisen äänioikeuden
29238: tielle pönkittämässä, ei ole kumma, että tuhannet köyhät naiset
29239: kautta ma~n katsovat teidän tekevän heitä kohtaan rikoksen ja he
29240: katsovat ettei teillä ole minkäänlaista siveellistä oikeutta puhua
29241: muka työskentelevänne naisten vapauttamiseksi, kun työnne itse
29242:  asiassa on mustan taantumuksen tukemista.
29243: 
29244:     Ed. L e h t i n en: Tästä asiasta ei ehkä täällä olisi syntynyt
29245: niin pitkää keskustelua kuin nyt olemme saaneet kuulla, enkä minä
29246: ainakaan olisi ruvennut siinä käyttämään puheenvuoroa ja kulutta-
29247: maan eduskunan kallista aikaa sen takia, että on vielä ei ainoastaan
29248: tämä, mutta muitakin kysymyksiä, jotka köyhälistölle ovat sangen
29249: tärkeitä ja joiden täytyisi päästä ratkaisuun vielä tällä istuntokau-
29250: della, vaan se yllätys, joka tapahtui porvarillisten taholta toisella
29251: kertaa tätä asiaa käsiteltäessä, kun lähetekeskustelu tapahtui suu-
29252: reen valiokuntaan, oli vasemmistolle aivan odottamaton, ja se oli
29253: myöskin; yllätys- porvarit saakoot sen tietää- odottamaton suu-
29254: relle osalle maalaisköyhälistöä, eikä liene ollut odottamaton ainoas-
29255: taan suurelle osalle köyhälistöä, vaan myös vähä varakkaammallekin
29256: osalle maalaisväestöä. Minä näet ainakin tunnen maalaisväestöä
29257: siten, että se luottaa hyvin paljo toisten antamiin vakuutuksiin,
29258:  vielä.F'hyvin suuressa määrässä porvarienkin vakuutuksiin, joita
29259:  me olemme täällä kaupunkipaikoissa jo enemmän oppineet epäi-
29260:  lemään.
29261: 646                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29262: 
29263: 
29264:     Yksityiskohtiin ep tällä kertaa aijo käydä käsiksi, mutta pakos-
29265: takin täytyy minun tehdä muutamia huomautuksia, niiden hyvin
29266: köykäisten vastaväitteiden johdosta, joita toiselta puolelta on tehty
29267: kunnallislain pikaisen hyväksymisen tärkeydestä.
29268:     Ensiksikin täällä on hyvin suurella painolla puhuttu kansan
29269: pohjakerrosten huonosta sivistyskannasta, jonka takia muka ei voida
29270: kunnallista äänioikeutta myöntää niin laajoille jouk<>ille. Routavuo-
29271: sien aikana puhuttiin jotain aivan päinvastaista. Silloin täältä
29272: enemmän oikeiston taholta sanottiin muutamissa tilaisuuksissa, että
29273: on sentään vahinko, ettei ole myönnetty kansalle enemmän oikeuk-
29274: sia, jotta se olisi kohonnut sivistyksessä korkeammalle, voidakseen
29275: voimakkaammin taistella ulkoapäin tulevaa sortoa vastaan. Nyt
29276: ovat käsitykset muuttuneet toisiksi, kun ei ehkä tällä kertaa ole
29277: porvarien mielestä sellaista syytä toivoa kansan sivistymistä, että
29278: sitä tarvittaisiin tuommoiseen taisteluun. Nyt voi kansa olla sivis-
29279: tymätöntä, sitä ei tarvitse kohottaa tämmöisillä reformeilla, joiden
29280: kautta se tulisi sivistyksestä osalliseksi.
29281:      Vielä ovat täällä eri puhujat antaneet asiassa erilaisia lausuntoja.
29282:  Muun muassa pyydän huomauttaa ed. Riihelälle, joka moitti sosiali-
29283:  demokratisia valiokuntajäseniä siitä, etteivät nämä olleet tehneet
29284:  valiokunnassa näitä ehdotuksia tai lausuneet julki niitä havainto-
29285:  jaan, mitä he olivat tehneet puolueen menettelyyn nähden ja joita
29286:  he nyt esittivät tältä puhujalavalta, että valiokunnan jäsenet yksin-
29287:  kertaisesti jättivät kaikki liialliset huomautuksensa ja. liialliset tie-
29288:  tonsa syrjään sentakia, että he uskoivat porvarien jo hyväksyvän
29289:  sen, mitä he olivat siellä puhuneet. Mutta kun täällä sen jäiestä
29290:  ilmeni toisia kantoja, niin silloin myös porvarit ovat pakottaneet
29291:  tämän ryhmän edustajat sanomaan tästä enemmänkin kuin mitä he
29292:  olisivat halunneetkaan sanoa.
29293:      Täällä on vielä ed. Gebhard tuonut esille yhtä ja toista huvitta-
29294:  vaa, muun muassa puhunut maalaisedustajain kehnoudesta lain-
29295:  säädäntötyössä. Vaalin aikana oli päinvastoin. Kai kaikki muista-
29296:  vat, millä mittapuulla silloin mittailtiin kaupunkilais- ja maalais-
29297:  työväestön edustajia. Mutta sitte vielä tämä sama edustaja tässä
29298:  väitteensä tueksi mainitsi, että uuden kunnallislakiesityksen moni-
29299:  mutkainen vaalilaki tuottaisi hyvin paljon vaikeuksia aikaan maa-
29300:  seuduilla, kun maalaisväestö ei tulisi toimeen tämmöisissä vaaleissa,
29301:  eikä voisi tämmöistä vaalilakia asiallisesti seurata. Muistaakseni ei
29302:  hän viime istunnossa siitä maininnut, vaan ainoastaan äänioikeu-
29303:  desta, sillä ei sitä näy edes Uuden Suomettaren eduskuntaselostuk-
29304:  sessakaan. Nämä hänen väitteensä olivat siis tällä kertaa vaan haettuj a,
29305:  tueksi niille edellisille väitteilleen, jotka täällä aivan pätevästi ku-
29306:  mottiin. Se seikka, mistä ed. Pärssinen jo täällä mainitsi, on hyvin
29307:  silmiin pistävä, kun vedotaan siihen, että tuo porvarien käsittämä
29308:   koulusivistys olisi ainoa mittapuu, joka oikeuttaisi kansalaiset saa·
29309:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                647
29310: 
29311: maan ihmisoikeuksia, ja köyhälistölle ei niitä siksi voitaisi antaa,
29312: ettei niillä sitä ole. Tämä väite ei pidä paikkaansa: Juuri siitä, että
29313: köyhälistö kuitenkin on ymmärtänyt vaatia näitä oikeuksia itselleen,
29314: näkyy, että he kuitenkin omaavat sitä sivistystä niin paljo, että he
29315: kykenevät sitä luonnollisesti myös hyväkseen käyttämään. Ne tä-
29316: män kamarin edustajat, joilla ei ole kunnallista äänioikeutta, ei oman
29317: sivistyksensä eikä varallisuutensa perusteella, mutta joilla kuitenkin
29318: lienee takanaan jonkun verran valitsijoita, eivät sittenkään ole val-
29319: miita puolustamaan uutta kunnallisasetusta, jonka kautta aviovai-
29320: mokin vapautuisi lapsipuolen asemasta ja pääsisi täysivaltaiseksi
29321: yh teiskuntaj äseneksi.
29322:      Muuten oli myös hyvin kuvaava ed. Hornenin lausunto, jossa
29323: hän toi esille, että köyhälistö eli varattomat eivät tunne saman-
29324: laista edesvastuuntunnetta kuin varakkaat, että he eivät voi yhteis-
29325: kunnallisissa asioissa ottaa hartioilleen edesvastuuntunnetta aivan
29326: samalla lailla kuin varakkaiden ryhmien edustajat sen tekevät.
29327:  Mitenkä epäoikeutetusti on siis tämmöinen väite ja syytös heitetty
29328:  sellaisia yhteiskunnan jäseniä kohtaan, jotka eivät ole itse syylliset
29329: siihen, että he ovat varattomia, jotka eivät ole syylliset siihen että
29330:  he eivät ole voineet käyttää lahjojaan sen mukaisesti, mitenkä he
29331:  olisivat voineet, jos heillä olisi ollut varoja! He eivät ole voineet
29332:  kehittää henkisiä lahjojaan, ollessaan varattomia, eivätkä myöskään
29333:  kehittää työkykyään sen mukaisesti, mitenkä varallisuus useinkin
29334:  edellyttää henkilöä, aivan ruumiillisen työnkin tekijää, saamaan
29335:  itselleen työkykyä kehityksen kautta. Ja että nämät ovat joutuneet
29336:  vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän takia köyhälistön joukkoon, sen
29337:  takia porvaristo syyttää niitä, asettaa ne nyt syytettyjen penkille,
29338:  etteivät ne muka tunne edesvastuun tunnetta ja että se niiltä puut-
29339:  tuu. Se tosiasia kumoo tämän väitteen, että nuo köyhät, jotka nyt
29340:  tässä niin tunnustetaan edesvastuuttomiksi, ne eivät koskaan olisi
29341:  voineet menetellä siten kuin porvarit usein menettelevät, nim. niin,
29342:  että silloin kuin heidän vierellään heidän omat kanssasiskonsa tai
29343:  veljensä näkevät nälkää, kurjuutta ja kaikella lailla joutuvat kärsi-
29344:  myksistä osallisiksi, he eivät millään lailla ottaisi osaa niitten kärsi"
29345:  myksiin, että he eivät ainoata leipäpalaansa jakaisi niitten kanssa.
29346:  Se ei ole totta, sillä ne tulisivat sen tekemään. He siis näillä edelly-
29347:  tyksillä -ja nämä ovat vielä vähäisiä - näillä edellytyksillä jo he
29348:  ovat oikeutetut saamaan aivan täysiarvoiset yhteiskunnalliset oikeu-
29349:  det aivan samalla lailla kuin porvaristokin, oikeudet joita porvarit
29350:   nyt yksinoikeutenaan käyttävät hyväkseen.
29351:       Muuten olkoon vielä sanottu, ettei porvaripuolueet ole olleet
29352:   valmiit panemaan mitään suurempia uudistuksia edes alullekaan,
29353:   ennenkuin on nähty, että kansan joukkojen seassa syntyy jankimmoista
29354:  levottomuutta. Porvaripuolueitten näyttää täytyvän saada ensiksi
29355:   nähdä jankummoinen palo, joka roimuaa aika lailla, joka uhkaa,
29356:     648                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29357:     ----------------------~-------------------------
29358: 
29359:     ja joka ilmenee jo siinä muodossa, että se alkaa tehdä tuhojansa.
29360:     Sitte vasta tehdään se alote ja sitte myönnetään jonkun verran
29361:     niiden vaatimuksien oikeudenmukaisuutta ja sitte aletaan asiaa
29362:     vähän viedä eteenpäin. Nyt näyttää siltä, että tämä kunnallislaki
29363:     ehkä tulee porvarien myötävaikutuksella suureen valiokuntaan
29364:     ja siellä myöskin otetaan käsittelyn alaiseksi. Mutta eiköhän liene
29365:     aivan paikalleen arvattu, jos sanotaan, että se jää suureen valiokun-
29366:     taan. Se ei sieltä enää palaa, sillä täällä on tehty jo semmoisia
29367:     evästysehdotuksia, jotka pysähyttävät sen sinne pitemmäksi ajaksi.
29368:     Jos asia palaisi suuresta valiokunnasta eduskuntaan, ed. Arajärven
29369:     toivomuksen mukaan tehdyillä muutoksilla, olisi se hyvin suuresti
29370:     muuttunut. Siinä ei olisi tuskin enää puoleksikaan sitä mitä siinä
29371:     nyt on olemassa suomalaisen puolueenkaan taholta myön-
29372:     nettynä.
29373:         Muuten minä nyt sentään vielä toivon, että porvarit eivät halua
29374:     tuota suurta paloa nähdä, mikä tästä syntyy, jos tämä laki jää tällä
29375:     istuntokaudella valmistumatta. Nyt on vielä sentään niinpaljo~
29376:     aikaa, että tämän lain viivyttäminen ei ole mahdollista, jos siihen
29377:     ei käytetä joitakin keinoja, joitten kautta sitä voidaan pönkittää.
29378:     Siis toivon, että porvarit luopuvat siitä kannasta, jota muutamat
29379:     ovat täällä esittäneet,että tuo asia jätettäisiin määräämättömään
29380: •   tulevaisuuteen, ja että eduskunta saisi jo tällä istuntokaudella lopul-
29381:     liset ja suotuisat tulokset saattaa kansan laajoille joukoille, jotka
29382:     tätä lakia mielenkiinnolla odottavat. Ne tunnustavat ja tietävät
29383:     mikä arvo tällä on, ja ne tulevat sen mukaisesti myöskin teitä tuo-
29384:     mitsemaan, minkä puolen te tästä valitsette.
29385: 
29386:          Ed. H a 1 on en: Sen jälkeen kuin ed. Arajärvi on täällä lau-
29387:     suntonsa antanut, minä olisin voinut luopua puhevuorostani, koska
29388:     pääasiassa hyväksyn ne näkökohdat, joita hän on esiintuonut. Mutta
29389:     koska täällä ed. Pärssinen on manannut kaikki porvariryhmien
29390:     edustaja-naiset tässä asiassa esiintymään, niin on mahdollista että
29391:     vasemmistosta nousee joku miesedustaja, joka manaa kaikki porva-
29392:     rillisten ryhmäin miesedustajat tänne puhelavalle, niin minä pyydän
29393:     samalla kuin olen saanut puhevuoron, lausua oman kantani tässä
29394:     asiassa. Samalla kun minä ilmoitan, että minulla ei ole mitään
29395:     ennakkositoumuksia, joita olisin sitoutunut noudattamaan, voin
29396:     vakuuttaa, että minä olen jo aikoja sitten oman mielipiteeni mukaan
29397:     ollut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalla ja tulen sitä nytkin
29398:     mitä lämpimimmin ajamaan. Enkä suinkaan hyväksy sitä, että min-
29399:     käänlaisia esteitä nyt viritettäisiin käsiteltävänä olevan kunnal-
29400:     lislain käsittelylle ja hyväksymiselle.
29401:          Muuten minun tekisi mieli antaa tunnustus ed. Turkian erin-
29402:     omaiselle haukkumataidolle, sillä hänellä piisaa letkauksia puolelle
29403:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                649
29404: 
29405: ja toiselle, mutta ei tietysti omalle puolueelle; se on aivan luon-
29406: nollista.
29407:     Mitä sitte ed. Tokoi ja Turkia täällä viime istunnossa ovat ennusta-
29408: neet, että tämä asia tulisi haudatuksi, niin kyllä minun mielestäni
29409: se nyt on ollut liian varomaton ennustus, ja kaikessa tapauksessa
29410: ennenaikainen. Mutta se nyt saattaa olla niin, että oli kaikkein
29411: sopivin aika tehdä tämä hyökkäys, sillä nyt tämänpäiväisen keskus-
29412: telun jälkeen minun ymmärtääkseni ei tämmöinen hyökkäys enää
29413: olisi tullut kysymykseenkään, ainakaan keskustaa vastaan, ja tuskin
29414: muitakaan puolueita vastaan.
29415:     Minun oli vielä jotakin lausuttava edustajain Komun ja Lehtosen
29416: ehdotuksen johdosta, jonka he tekivät viime istunnossa. He nimittäin
29417: ehdottivat, että suhteelliset vaalit myöskin Lapinmaassa olisi eh-
29418: dottomasti pantava voimaan. Se komitea, joka kunnallislakia on
29419: valmistellut, ei ole katsonut sopivaksi ehdottomasti esittää Lapin
29420: kihlakunnan kunnille suhteelliseen vaalitapaan siirtymistä, vaan on
29421: jättänyt niille vallan vielä toistaiseksi noudattaa enemmistövaaleja,
29422: siksi kunnes kunnat tahtovat siitä luopua. Onhan lausuttu hyvinkin
29423: vakavia epäilyksiä koko tämän suhteellisen vaalitavan mahdolli-
29424: suuksista jo kehittyneimmissäkin oloissa, ja on siis toki otettava
29425: huomioon, että Lapissa pitkien matkojen ja muiden hankaluuksien
29426: vuoksi olot ovat niin paljon kehittymättömämmät, että olisi aivan
29427: sopimatonta ehdottomasti nyt heti panna suhteelliset vaalit siellä toi-
29428: meen, jonka vuoksi minä toivon että suuri valiokunta säilyttää
29429: lakiehdotuksessa Lappiin nähden ne määräykset, jotka siellä ovat.
29430: 
29431:     Ed. L a u t a s a 1 o : Minä en pyytänyt puheenvuoroa lausuak-
29432: seni mielipidettäni kunnallislain suhteen evästykseksi suureen valio-
29433: kuntaan, sillä se on tarpeetonta. Sen nyt jokainenjoka keskustelua
29434: kunnallislaista tässä kamarissa on seurannut, on voinut selvästi
29435: päättää, että ainakin keskustan taholta näyttää se olleen paljasta
29436: humbuugia. Edustajat Gebhard ja Paasikivi ovat sanoneet, että
29437: kansan pohjakerrokset maaseudulla ovat vielä peräti pähkäpöhköjä.
29438: Ed. Gebhard kohdisti tämän vielä äskeisessä puheessaan erittäin
29439: sosialidemokraatisen puolueen tässä eduskunnassa oleviin maa-
29440: seutuedustajiin. Sanoi valiokunnissa tulleensa sen huomaamaan.
29441: Minä myönnän kyllä, että maaseutuedustajat eivät ole mitään teo-
29442: reetikkoja, vaan sama vika näyttää olevan myös porvaripuoluei-
29443: den maaseutuedustajissa. Mutta mitä tulee maalaiskuntien kunnallis-
29444: lain uudistukseen, niin siitä saamme kyllä olla rauhallisia, sillä
29445: useissa kunnissa on jo alettu järjestää kunnalliset asiat siihen suun-
29446: taan, kuin esillä olevassa kunnallislaissa säädetään, joten ei se
29447: äkkiarvaamatta tulisi aikaansaamaan niitä hämmennyksiä, joita
29448: meidän oikeistolaisten taholta ehkä peljätään. Muuten voin keskusta-
29449: laisille huomauttaa, että vanhat vaaliratsut ovat tämän kunnallislaki-
29450: 650                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29451: 
29452: 
29453: keskustelun aikana käyneet niin epäkäytännöllisiksi, että jokainen
29454: kunnon kansalainen on pakoitettu sitä kammoksumaan, mutta sitä
29455: ei kaiketi tämän eduskunnan porvarilliset edustajat enään tahdo-
29456: kaan käyttää. Heidän katsantokantansa on luultavasti kään-
29457: tynyt toiseen suuntaan nimittäin kiertotietä myöten hyökätä
29458: valtiollista äänioikeutta supistamaan.
29459: 
29460:        Ed. T u r k i a : Edellisessä puheessa en viitsinyt kajota ed.
29461: Gebhardin siihen väitteeseen, että sosialistit kannattavat muka
29462: sellaista järjestelmää, joka puoltaa suurkapitalisteja ja vahingoittaa
29463: maata. Pidin tuon lausunnon, jonka hän esitti viime istunnossa,
29464: siksi lapsellisena, etten viit5inyt siihen kajota. Sitä paitsi hän sa-
29465: massa lausunnossa kumosi itse tuon väitteensä. Mutta koska hän
29466: nyt uudestaan toi tuon väiteen esiin, niin tarkastakaamme sitä
29467: hiukan.
29468:      Ed. Gebhard sanoi viime istunnossa pitämässään puheessa:
29469: >>Sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka suosii kapitalismia
29470: ja nylkee maata>>, ja sitten hän jatkaa: >>Ja kun nyt vielä saimme
29471: kuulla sen verolakiehdotuksen, jonka sosialistien vastalause sisältää,
29472: niin täytyy minun tunnustaa, etten enään voi olla myötävaikutta-
29473: massa siihen, että ainakaan maalaiskunnille hankittaisiin sellainen
29474: äänioikeuslaki, kun valiokunta nyt ehdottaa>>. Ed. Gebhard siis
29475:  väittää, että sosialistit kannattavat sellaista järjestelmää, joka
29476: suosii kapitalismia, ja todistaakseen sitä vetoaa hän meidän verotus-
29477:  uudistusehdotukseemme. Mitä sanoi ed. Hallsten meidän verotus-
29478:  uudistusehdotuksestamme? Hän pitkässä polemiikissa tuli seuraa-
29479:  vaan tulokseen: >>Seuraus tästä tietysti on, että verotaakka kokonaan
29480:  siirtyy yhtiöiden niskoille, teollisuusyhtiöiden ja liikeyhtiöiden;
29481:  onko se työväelle edullista, sen tahdon jättää sanomatta>>. Siis ed.
29482:  Hallsten taitavana matematiikkona on tullut siihen tulokseen, että
29483:  meidän verotusehdotuksemme rankaisee kaikkein suurimmassa mää-
29484:  rässä suurkapitalisteja, ja ed. Gebhard ottaa nyt meidän verotus-
29485:  ehdotuksemme aseeksi näyttääkseen, että sosialidemokraatit ovat
29486:  sillä kannalla, että he puoltavat suurkapitalismia. Kun kerran
29487:  edustaja puhuu noin ristiin, niin minä en olisi tahtonut kajota siihen,
29488:  mutta koska hän uudisti vielä tänään tuon väitteensä, niin tämä
29489:  olkoon siitä sanottu.
29490:       Muuten ed. Gebhard lausui viimeisessä puheessaan: >>Tähän saakka
29491:  ei ole tullut kansan kypsymättömyys ilmi niin selvästi kuin tämän
29492:  eduskunnan koossa ollessa.>> Hän myös lausui puheessaan, että
29493:  kansajoukkoja voidaan johtaa milloin sinne milloin tänne. Tämä
29494:  ei ole ainoastaan ed. Gebhardin ajatus, vaan läpeensä suomettare-
29495:  laisen puolueen. Tämä pulpahtaa milloin missäkin esiin. Se pulpahtaa
29496:  joka viikko esiin heidän sanomalehtiensä palstoilla. Ja koska suo-
29497:  mettarelaiset luulevat olevansa Juhana Vilhelm Snellmanin opin
29498:                     Kun nallislainsäädännön uudistus.               651
29499: 
29500: 
29501: takana, niin minä pyydän lukea, mitä Snellman sanoo tällaisesta
29502: katsantotavasta, että kansanjoukkoja voidaan johtaa milloin sinne,
29503: milloin tänne. Hän sanoo: >>Jos katsellaan ihmisten suurta joukkoa
29504: tahdottomaksi joukkioksi, jota voidaan ajaa sinne ja tänne sen mukaan
29505: mitä toinen tai toinen neron nimeä itselleen vaativa katsoo sen on-
29506: neksi, niin tämä halveksiva käsite ihmisistä osottaa vaan puuttuvaa
29507: ihmisarvoa siinä, jolla semmoinen käsitys on. Ja historia opettaa
29508: monien esimerkkien avulla, kuinka tällainen ylimielisyys rankaisee
29509: itsensä.>>
29510:      Eikö tämä ole sopiva suomettarelaisille? Eikä tämä osoita, että
29511: suomettarelaiset ovat J. V. Snellmanin opeista yhtä kaukana, yhtä
29512: vastakkaisella kannalla, kuin tuli ja vesi.
29513: 
29514:      Ed. Gro te n f e 1 t: En ole pyytänyt puheenvuoroa laajahkolla
29515: lausunnolla pitkittääkseni tätä jo kylliksi pitkäksi käynyttä keskus-
29516: telua, vaan ainoastaan lyhyesti lausuakseni pari sanaa muutamista
29517: keskustelussa kosketelluista seikoista.
29518:      Ed. Turkia edellisessä lausunnossaan ihmetteli, ettei kolmannessa
29519: vastalauseessa ole tehty mitään ehdotusta siitä kansanäänestyksestä,
29520: josta puhutaan nuorsuomalaisten ohjelmassa. Asia on kuitenkin
29521: helposti ymmärrettävissä. Se laki, joka nyt esillä on, on rakennettu
29522: aivan toisille perusteille, kuin mille nuorsuomalaiset olisivat toivo-
29523: neet tämän lain laadittavaksi. Ja niin ollen on tämä kohta kansan-
29524:  äänestyksestä jäänyt vastalauseessa käsittelemättä. Se kansanäänes-
29525:  tys, jota sosialidemokraatit ehdottavat vastalauseessaan, on aivan
29526: toisenlainen ja koskee toisenlaisia kysymyksiä, kuin mitä on nuorsuo-
29527:  malaisten ohjelmassa ajateltu. On mahdollista että kansanäänes-
29528:  tyksen toimeenpano tuottaa vaikeuksia sitä käytännöllisesti jär-
29529:  jestettäessä. Mutta olen varma siitä, että nuorsuomalaiset pysyvät
29530:  ohjelmassaan ja ovat valmiit hyväksymään tämmöisen kansan-
29531:  äänestyksen kun se saadaan sopivalla tavalla määritellyksi nuor-
29532:  suomalaisten ehdottamaan suuntaan. Ettei tämä käy laatuun sillä
29533:  tavalla ja siinä laajuudessa, kuin sosialidemokraattien vastalau-
29534: seessa on mainittu, on selvä. Siinä puhutaan m. m. siitä, kuinka on
29535:  käytettävä tämmöistä kansanäänestystä, kun on kysymys >>Uudesta
29536:  yrityksestä, joka voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen verotuk-
29537:  seen». Näin epämääräinen lause voi antaa aihetta aivan erilaisiin
29538:  tulkinnoihin, ja kuka silloin ratkaisee, mitenkä on meneteltävä.
29539:       Ed. Gebhardin lausunn~n johdosta en myöskään voi olla huo-
29540:  mauttamatta muutamaa seikkaa. Herra Gebhardin kehitys tässä
29541:   asiassa, joka on käynyt helisevistä korulauseista pois faktillisia
29542:   asianhaaroja lukuunottavaksi kannaksi, on minusta ilahuttava.
29543:  Mutta valitettavaa on, että hän ei ollut jaksanut tätä kehitystä seu-
29544:   rata loppuun asti. Hän oli nyt valmis heittämään kaupunkien kun-
29545:   nallishallituksen jonkunlaiseksi koekentäksi, jossa koeteltaisiin tätä
29546: 652                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29547: 
29548: 
29549: uutta kunnallisjärjestystä, jota hän itse piti varsin epäilyttävänä.
29550: Kaupunkien kunnallishallitus ja kunnallisasiat ovat kuitenkin niin
29551: tärkeä asia, ja rahalliseen puoleen katsoen ehkä vielä suurempi asia,
29552: kuin maalaiskuntien asiain hoito, että minusta nähden se on sulaa
29553: kevytmielisyyttä, kun tekee tämän asian tuommoisen kokeen esi-
29554: neeksi. Mutta minä toivon, että ed. Gebhard, joka monesssa asiassa
29555: on osoittanut niin suurta mahdollisuutta kehitykseen, myöskin tässä
29556: asiassa vielä kehittyy ja viikon perästä ehkä huomaa, että on vä-
29557: hemmän harkittua jättää kaupunkienkaan kunnallishallitusta tuuli-
29558: ajolle.
29559:     Myöskin ed. Arajärven lausunto voisi kyllä antaa aihetta puhei-
29560: siin. Hänen puolustuksensa lisävaltuustojärjestelmälle oli semmoi-
29561: nen kohta. En kuitenkaan tahdo tähän laajemmalti kajota, ainoastaan
29562: huomauttaa että lisävaltuustojärjestelmä antaa aihetta aivan samoi-
29563: hin muistutuksiin niiden puolelta, jotka tahtovat asettua sille kan-
29564: nalle, että osanotto kunnallisiin asioihin olisi ikäänkuin myötäsyn-
29565: tynyt oikeus, joka tulisi jokaiselle kansalaiselle niin pian, kuin hän
29566: on täysi-ikäiseksi tullut ja jo sitä ennenkin, ottamatta ollenkaan
29567: huomioon hänen kykyänsä siihen. Se antaa aihetta samoihin muis-
29568: tutuksiin eikä se paljoa hyödytä. Seurauksena tämmöisestä lisäval-
29569: tuuston järjestelmästä olisi vain oleva alinomainen riita varsinaisten
29570: valtuusmiesten ja lisävaltuusmiesten välillä, ja että voitto yleensä
29571: tulisi olemaan varsinaisilla valtuusmiehillä, ainakin lopulta, sitä ei
29572: mielestäni tarvitse epäillä. Sillä on samat viat, jos niin tahtoo sanoa,
29573: kuin sillä järjestyksellä, joka tahtoo antaa oikeuden ottaa osaa kun-
29574: nallisten asioiden ratkaisemiseen ainoastaan verovelvollisille, mutta
29575: sillä ei ole samat ansiot.
29576:      Kannatan siis kolmatta vastalausetta ja toivon, että suuri valio-
29577: kunta tämän mukaisesti muuttaisi esillä olevan lakiehdotuksen, ja
29578: niin siitäkin syystä, että tämä on ainoa pohja, jolla nykyään voidaan
29579: saada mitään edistysaskelta aikaan. Ja toivottavana puolestani
29580: minä pidän, että asiassa askel eteenpäin jo tämän eduskunnan koossa
29581: ollessa aikaan saataisiin.
29582: 
29583:     Ed. A h m a v a a r a: Ed. Turkian lausunto minua erittäin hu-
29584: vitti, koska huomasin siitä, että hän oli niin tarkoin tutkinut mei-
29585: dän puolueohjelmaa, että hän luuli olevansa oikeutettu minulle teke-
29586: mään muistutuksen, etten tätä ohjelmaa tunne. Olen tästä hyvin
29587: hyvilläni ja toivon, että ed. Turkia jatkaa tätä puolueohjelmamme
29588: tarkastusta, sillä en ole vielä kadottanut kaikkea toivoa hänen suh-
29589: teensa, ehkä hän vielä viisastuu, jos jatkaa tutkimuksia, mutta
29590: kehottaisin, että hän vastaisuudessa tutkisi pikkusen tarkemmin
29591: kuin mitä vielä on ehtinyt tapahtua.
29592:     Kunnallisesta äänioikeudesta sanotaan ohjelmassamme: >>Kun-
29593: nallinen äänioikeus on säädettävä yhtäläiseksi jokaiselle täysi-ikäi-
29594:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.               653
29595: 
29596: selle Suomen kansalaisoikeutta nauttivalle ja kunnallisia veroja suo-
29597: rittavalle kunnan jäsenelle>. Tämä ohjelman yleinen sääntö on
29598: mielestäni aivan selvä. Sitten sanotaan kyllä näiden ponsilauseiden
29599: viimeisessä kohdassa seuraavasti: >>Kunnan valtuuston päätös eri-
29600: näisissä asioissa, jotka syvälti koskevat kaikkia kunnan jäseniä,
29601: mutta joiden taloudellinen merkitys niiden yleiseen kantavuuteen
29602: verraten on vähäisempi, on, milloin asia on sellaista periaatteellista
29603: laatua, että se voidaan ratkaista yleisellä kansanäänestyksellä, alis-
29604: tettava yleisen äänestyksen alaiseksi, johon saavat osaaottaa kaikki
29605: kunnan täysi-ikäiset jäsenet>>. Ja ponnen perusteluissa sanotaan
29606: seuraavasti: >>Niiden asioiden joukossa, joita kaupunki- ja maalais-
29607: kuntain edustajain on käsiteltävä, on useita sen luontoisia, joilla on
29608: erittäin laajalle ulottuva vaikutus kunnan väestön siveellisen elä-
29609: män muodostamiseen. Tämmöisiä asioita ovat etenkin väkijuoma-
29610: asiat, niinkauvan kun ei yleistä kieltolakia ole, sekä kansansivistys-
29611: oloja koskevat kysymykset>>. Nämä ovat siis aivan toisen luontoi-
29612: set asiat kuin ne mitkä vasemmiston vastalauseen mukaan kansan-
29613: äänestyksellä jätettäisiin ratkaistaviksi.    Ensimäisessä pykälässä
29614: sanotaan vasemmiston vastalauseessa: >>yleinen kansanäänestys on
29615: toimitettava, milloin maalaiskuntien kunnallislain 2, 7, ja 13 pykälissä
29616: ja kaupunkikunnallislain 13 §:ssä mainitut asiat ovat ratkaistavat».
29617: - Tämähän koskee aivan toisia asioita, nimittäin kunnan verotus-
29618: seikkoja y. m. sellaisia, joita minä en ajan voittamiseksi rupea luet-
29619: telemaan. Meidän ehdotuksemme mukaan taas tulisivat kansan-
29620:  äänestyksellä ratkaistaviksi ainoastaan vissiä sivullista luontoa ole-
29621:  vat asiat, eikä yleensä kunnallisasiat niinkuin sosialistien ehdotuk-
29622: sen mukaan. Jos ed. Turkia, niinkuin minulla nyt on syytä luulla,
29623:  ryhtyy kannattamaan tälläistä kansanäänestystä, mitä me olemme
29624:  ehdottaneet, niin voin vakuuttaa, että me joka mies äänestämme
29625:  yhdessä hänen kanssaan. Me siis seisomme aivan ohjelman kannalla
29626:  tässä asiassa. Syyn miksi meidän ryhmän edustajat valiokunnassa
29627:  eivät ole panneet tämän ohjelmamme poikkeusehdotuksen puolesta
29628:  vastalausetta, on jo ed. Grotenfelt selittänyt, joten en tahdo siihen
29629:  kajota.
29630: 
29631:     Ed. La n t t o: Vaikka täytyykin tunnustaa, että jotenkin roh-
29632: kea kansanvaltainen henki liikkuu kauttaaltaan tässä ehdotuksessa,
29633: niin kun tulee 92 §:ään, luulisi, että kokonaan eri eduskunta on ollut
29634: tätä laatimassa. Se on kerrassaan rutivanhoillinen. Siinä puhutaan
29635: manttaalimiesten keskinäisistä oikeussuhteista, - siinä turvdaan
29636: suurille manttaalimiehille kokonaan monin vertainen äänioikeus kuin
29637: pienille, mikä kuitenkin on aivan väärin, sjllä minä olen varma siitä,
29638: että pieniviljelijät, ollen köyhää maksuvelvollista kansaa, eivät ke-
29639: vytmielisesti menettele enempi muitten, kuin omankaan omaisnu-
29640: tensa kanssa.
29641: 654                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29642: 
29643: 
29644:    Voin sanoa, että pieniviljelijä on rehellisin mies mitä Suomessa
29645: voi olla. Jos hänellä on yksikin manttaaliäyri maksettava, niin on
29646: hän rasituksiin katsoen yhtä varovainen kuin isommatkin maksa-
29647: jat,- jonka vuoksi on kokonaan loukkaavaa häntä polkea. Suomen
29648: maalaisliiton jäsenenä lausun suurimman paheksumiseni tämän py-
29649: kälän johdosta.
29650: 
29651:     Ed. N i s s i n e n: Tämä mietintö on vienyt paljon aikaa edus-
29652: kunnalta, enkä minä puolestani ollut aikonut tätä aikaa lausunnol-
29653: lani kuluttaa ja jatkaa tätä jo ennestään liian pitkäksi käynyttä
29654: keskustelua. Mutta ed. Pärssinen on täällä kiivaasti käynyt muiden
29655: puolueiden naisten kimppuun ja tahdon minä sen johdosta tässä lau-
29656: sua vain muutaman sanan.
29657:     Meillä nuorsuomalaisilla naisilla ei ole eri ohjelmaa kunnallisissa
29658: asioissa kuin on meidän ryhmämme miehillä. Kannatamme siis
29659: kunnallisissa asioissa nuorsuomalaista ohjelmaa ja erityisesti tässä
29660: nyt k o 1 m a t t a v a s t a 1 a u s e t t a, jossa on ehdotettu yhtä-
29661: läiset oikeudet naisille kuin miehillekin. Mitään erityisiä etuoikeuk-
29662: sia emme me pyydä.
29663: 
29664:     Ed. K ä k i k o s k i: Ed. Pärssiselle minä vain lausun lyhyesti
29665: että meillä suomalaisen puolueen naisedustajilla ei ole ollut mitään
29666: aihetta nostaa hätähuutoa tässä evästyskeskustelussa, joka muu-
29667: tenkin on muodostunut niin pitkäksi, että se huomattavasti viivyttää
29668: tekeillä olevan lain valmistumista. . Meidän ryhmämme edustajat
29669: kunnallisvaliokunnassa ovat esiintyneet siksi valppaasti ja tarmok-
29670: kaasti, että mietintö tärkeimmässä periaatteellisessa kohdassa on
29671: laadittu suomalaisen puolueen ohjelman mukaan: yleinen ja yhtä-
29672: läinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin, köyhälle niinkuin
29673: rikkaalle. Olkoon, että kaksi edustajaa on lausunut epäilyksiä siitä,
29674: onko lakiehdotus nykyisessä muodossaan kyllin kypsä ratkaista-
29675: vaksi. Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että puolueemme, asiaa
29676: lopullisesti ratkaistaessa, aikoisi poiketa puolueen ohjelmasta: ylei-
29677: nen ja yhtäläinen äänioikeus naiselle niinkuin miehellekin. Näin
29678: ollen edustajain Pärssisen ja Lehtisen hyökkäykset meitä kohtaan
29679: olivat aivan aiheettomat ja minun ymmärtääkseni - suotakoon
29680: anteeksi, jos sanon - lausutut kokonansa agitatoorisessa tarkoi-
29681: tuksessa.
29682: 
29683:     Ed. Tainio : Näille oikeistolaisille sietää sanoa pari sanaa,
29684: vasemmistolaiset eivät sitä kuitenkaan enää kaipaa. Ei terveet tar-
29685: vitse parantajaa, vaan sairaat.
29686:     Sosialistien vastalausetta en ryhdy puolustamaan, eikä se puo-
29687: lustusta kaipaa, eikä se puolustus myöskään mitään hyödyttäisi.
29688: Sillä onhan tässä kysymyksessä luokkavastakohdat, porvariston
29689:                      Kunnallislainsäädännön uuditus.               655
29690: 
29691: 
29692: luokkaedut, ja silloin on aivan turhaa koettaa vedota minkään-
29693: laisiin järkisyihin jai oikeusnäkökohtiin. Porvaristo aina puolustaa
29694: luokkaoikeuksiaan villin, haavoitetun pedon tavalla. Ja näin ollen
29695: ei ole ihmettä, joskin esim. keskusta tässä asiassa on havainnut men-
29696: neensä pitemmälle kuin sen luokkaetuoikeudet oikeastaan sallisivat.
29697: Siten on sosialidemokraattinen ryhmä aivart voimaton vastalausei-
29698: neen ja - oikeusperiaatteineen. Oikeusperiaatteilla ei ole mitään
29699: merkitystä luokkataistelussa, siinä määräävät ainoastaan voimasuh-
29700: teet. Voimasuhteet täällä eduskunnassa ovat tällä kertaa meille epä-
29701: edulliset. Mutta jos keskustan suunnittelema taantumus pääsee val-
29702: taan, niin tapahtuu muutos. Voimasuhteet kääntyvät silloin sosiali-
29703:  demokraateille edullisiksi, vaikka se tulee tapahtumaan eduskunnan
29704:  ulkopuolella. Keskustan ja nykyisen kokoomushallituksen pitäisi
29705:  muistaa, millä tavalla, mitä keinoja käyttäen ja millä häpeällä
29706:  Bobrikoffin aikuinen myöntymyssenaatti ajettiin pois hallituksesta.
29707:  (Puhemies lyö vasaralla pöytään.)
29708:      Se temppu saattaa uudistua vielä, mutta jos se uudistuu, se uudis-
29709:  tuu tehokkaammin, ja silloin ei ehkä enää auta jo koeteltu keino
29710:  kansanvaltaisuuteen vetoamalla koettaa päästä uudelleen valtaan.
29711:      On valitettu, että on käytetty liian paljon puhevuoroja tässä
29712:  evästyskeskustelussa. Mutta tässä ei ole keskusteltu vielä edes
29713:  tarpeeksikaan, sillä se skandaali, miksi tiistainen istunto muodostui,
29714:  ennen kuulumaton skandaali kaikkien maiden parlamenttarisessa
29715:  elämässä ....
29716: 
29717:     P u h e m i e s : Pyytäisin kehoittaa puhujaa käyttämään vähän
29718: sopivampia sanoja. Me voimme joutua liian pitkälle, jos emme
29719: tarkkaan varo ja valitse sanojamme, voimme joutua ulkopuolelle
29720: sitä arvokkaisuutta ja sopivaisuutta, jota valtiopäiväjärjestys vaatii.
29721: 
29722:     Ed. T a i n i o : Asia vaatii oikean nimensä.
29723: 
29724:     P u h e m i e s : Puhemiehen kehoituksia vastaan ei sovi väitellä.
29725: 
29726:     Ed. Ta i n i o : Minä uudistan, että se oli skandaali, sillä mik-
29727:  sikään muuksi ei voi sanoa sellaista menettelyä, että suuri puolue
29728:  kolme kuukautta jälkeen vaalien luopuu ohjelmastaan, törkeästi
29729:  pettäen valitsijansa,
29730: 
29731:     Puhemies:         Järjestykseen!
29732: 
29733:     Ed. Ta i n i o : - unohtaa kaiken rehellisyyden, kaiken ihmi-
29734:  syyden, tarjoo todellakin kansalle kiviä leivän asemasta. Jos meidän
29735:  suomalaisessa pikkuporvaristossamme olisi pikkusenkin moraalista
29736:  rohkeutta, niin se kieltäisi kannatuksensa sellaiselta puolueelta,
29737: 656                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29738: 
29739: 
29740: joka turmelee maassamme kaiken julkisen moraalin, joka antaa
29741: aihetta luulla, että poliittisessa elämässä kaikki keinot ovat luvallisia
29742: määrättyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Se ei ole skandaali
29743: ainoastaan tässä eduskunnassa, vaan se asettaa liian epäedulliseen
29744: valoon kaikki siveyskäsitteet koko maassa. Ja minä luulen, että jos
29745: löytyisi porvaristossamme muutamia rohkeita, tarmokkaita, siveellisiä
29746: miehiä, jotka rohkenisivat tällä kertaa heittää taisteluhansikkaansa sitä
29747: puoluetta vastaan, niin meillä suomettarelainen puolue olisi saanut
29748: kuoliniskun. Sillä eihän täällä yksikään ainoa ole rohjennut nousta
29749: kiivaaseen vastarintaan niitä näkökohtia, niitä taantumuksellisia
29750: näkökohtia vastaan, joita puolueen tuuliviiri Gebhard pantiin täällä
29751: esilletuomaan jonkunlaisena koetepallona, kuinka suuren suuttu-
29752: muksen ja inhon myrskyn moiset taantumusyritykset herättävät
29753: ja synnyttävät. Senaattori Paasikiven lausunto siinä asiassa ei
29754: millään tavalla periaatteessa poikennut ed. Gebhardin lausunnosta.
29755: Se oli ainoastaan jonkunlaista selitystä, se oli yritys pelastaa se,
29756: mikä pelastettavissa oli, mutta sellaisten tyhmyyksien jälkeen ei
29757: enää mitään ole pelastettavissa.
29758:      Ed. Turkia aivan oikein sanoi, että keskustan ainoana päämääränä
29759: on ollut päästä valtaan, Sen johtaja on myöskin sen tunnustanut.
29760: Valtaan pääsemiseen on kaksi tietä: pistimet vasoin kansan tahtoa
29761: tai kansan tahto vastoin pistimiä. Keskusta koetteli useita vuosia en-
29762: nen suurlakkoa pistimiä vastoin kansan tahtoa, koetti hallita niitten
29763: välityksellä. Eräs tunnettu valtiomies on kuitenkin lausunut, että
29764: pistimiin on hyvä nojautua, mutta niillä on paha istua. Ja se istu-
29765: minen kai kävi mahdottomaksi. Sen jälkeen sama puolue koetti, eikö
29766: se voisi petollisilla lupaoksilla (Vasaranlyöntejä!), jesuiittainkeiaoja
29767: käyttäen päästä valtaan kansan suosion nojalla. Sekin osottautui
29768:  mahdottomaksi. Ei niin paljo sen takia, että ohjelma olisi ollut huono,
29769:  minkä mainittu puolue itselleen laati - ohjelmahan oli sangen
29770: kansanvaltainen -, mutta se ei saavuttanut kansan luottamusta
29771: sentakia, että kansalla ei ollut mitään luottamusta sen ohjelman
29772: laatijoihin. Kansan syvät kerrokset tiesivät, että tuo on vaan petos-
29773:  yritys, tuo on verkko, jolla meitä koetetaan pyydystää tukemaan
29774:  sellaisia tarkoitusperiä, jotka ovat jyrkästi ristiriidassa kansanval-
29775:  taisuuden kanssa. Nyt kun havaittiin tämäkin keino pettäväksi, nyt
29776:  se puolue pyrkii uudelleen valtaan pistimien nojassa ja aikoo tur-
29777:  vautua politiikkaan, jota sanottiin duumassa sattuvasti kaulaliina-
29778:  politiikaksi. Mutta siihen menee aikaa, ennenkuin kaikki kansan-
29779:  valtaisuuden rehelliset puolustajat tässä maassa on hirtetty. Sitä
29780:  ennen tapahtuu sellaisia ihmeitä, että keskustan pitäisi säikähtää
29781:  niitä mielessään kuvittelemastakin. Ja jos te hirtätte sosialidemo-
29782:  kraatit johtomiehineen, niin te ette koskaan hirtä kansanvaltaisuuden
29783:  periaatteita. Te ette koskaan hirtä niitä vapauden ja oikeuden
29784:  vaatimuksia, jotka joka päivä tunkeutuvat julki alikerroksista yli-
29785:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                 657
29786: 
29787: kerrokseen. Mutta ne, ne oikeus- ja vapausvaatimukset, ne vielä
29788: kerran hirttävät teidät (Vasemmistosta: Hyvä!).
29789:     Suomettarelainen puolue pyrkii Suomen vanhoillisimmaksi puo-
29790: lueeksi ja se on siinä onnistunut. Se saisi sangen hyvin istua tänne
29791: äärimmäisen oikeiston joukkoon huolimatta siitä pienestä perhe-
29792: riidasta, mikä herra Gebhardilla on oikeiston kanssa tukkiyhtiöitten
29793: oikeuksiin nähden - pientä perheriitaahan se vaan mahtanee olla.
29794: Syyt myöskin, miksi keskusta pyrkii äärimmäiseen oikeistoon, ovat
29795: selvät. Sehän tietää, että ainoastaan äärimmäinen vanhoillinen kat-
29796: santokanta ja politiikka saattavat nauttia Stolypinin ja muiden Ve-
29797: näjän taantumusmielisten ja mustasotnialaisten hyväksymistä ja
29798: suosiota.
29799:    Puh e mies :       Järjestykseen!
29800:     Ed. Tainio : Taantumusmielisten suosiota keskusta tavoittelee,
29801: se on päivän selvä. •
29802:     Tähän käsitykseen antaa aihetta vielä eräs sangen kuvaava seikka.
29803: Kun perustettiin nykyinen kokoomus-senaatti, kirjoitettiin Suo-
29804: mettaressa, että tämän jälkeen suomalaisella puolueella ei ole toivoa
29805: koko ohjelmansa toteuttamisesta. Tällä tahdottiin uskotella, että
29806: heidän täytyi tinkiä jotakin vaatimuksistaan, pysyäkseen hyvässä
29807: sovussa oikeiston kanssa. Tiistai-iltana he osoittivat sangen varo-
29808: mattomasti, että tällaiseen väitteeseen ei ollut laisinkaan aihetta.
29809: Sillä nyt he itse ovat osoittaneet, että he vapaaehtoisesti, ilman
29810: pienintäkään pakoitusta itse luopuvat ohjelmastaan ja luopuvat
29811: siitä niin suuressa määrässä, että he tulevat vanhoillisemmiksi kuin
29812: kaikista rahavaltaisimmat ruotsikot, vanhollisemmiksi kuin ed.
29813: Wichmann.
29814:     Koska kerran tulin maininneeksi ed. Wichmannin, niin hänen
29815: suomenkielinen lausuntonsa osoitti myöskin, että kielikiista on
29816: jo loppuun suoritettu Suomessa. Ruotsikot puhuvat suomea silloin,
29817: kun se on heille edullista, ja suomettarelaiset puhuvat ruotsia silloin
29818: kun se on heille edullista, - jolleivat vaihda sitä ryssään. (Voi
29819: surullista Suomea, jolla on sellainen kansallismielinen puolue! Jollei
29820: Suomen kansallisuudella ja Suomen kansalla olisi parempaa turvaa,
29821: niin perikatoon tuomittu se olisi).
29822:       Suomettarelaisten menettely muuten osoittaa myöskin, että he
29823: eivät aikone enää tehdä tiliä valitsijoilleen toiminnastaan eduskun-
29824:  nassa. Ed. Tokoin lausunto siinä suhteessa oli aivan paikallansa,
29825:  että suunnitteluja täytyy olla siihen suuntaan, että nykyinen vaali-
29826: laki tullaan muuttamaan, sillä eiväthän uskaltane, niin julkeita
29827:  kuin mahtavat ollakin, uskaltaa käydä pystypäin, avoimin silmin
29828:  tekemään valisijoilleen tiliä moisesta petoksesta.
29829:     Puhemies :       Järjestykseen!
29830:                                                                 42
29831: 658                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29832: 
29833: 
29834:     Ed. T a i n i o : Ja jos joutuisivat siitä tekemään tiliä nyt, niin
29835: sen puolueen edustajaluku supistuisi korkeintaan tusinaksi. Siksi
29836: ankara täytyy sittenkin senkin puolueen jäsenten arvostelukyky
29837: olla. Niitten ainakin täytyisi vaihtaa henkilöitä; ainakin niiden täy-
29838: tyisi panna ed. Gebhard tutkimaan teorioja kamarissaan ja kehitty-
29839: mään uudelleen kansanvaltaiseksi.
29840:     Ed. Wichmann ynnä eräät toiset ovat väittäneet, että syvimmät
29841: pohjakerrokset olisivat kehittymättömiä vastaanottamaan tätä
29842: reformia, ja on sanottu että tarvittaisiin siihen kansakoulun laajempi
29843: vaikutus j. n. e., enemmän sivistystä, ennenkuin tämä reformi onneksi
29844: Suomen kansalle koituisi. Minulla on ollut tilaisuus seurustella
29845: porvaripiireissä sangen paljon ja minä olen havainnut ihmeekseni
29846: että siellä, jos missä, on mitä suurin yhteiskunnallinen tietämättö-
29847: myys vallalla. Sosialidemokraatit ja yleensä köyhälistö eivät uskaltane
29848: ylpeillä yleissivistyksellään, sehän ei ole suuri ja sehän ei voi olla
29849: suuri, katsoen siihen kuntoon, jossa meidän .koululaitoksemme on
29850: ollut. Mutta on pantava merkille tämän seikan yhteydessä, että
29851: juuri sosialidemokraatit ovat olleet ensimmäiset ja kiivaimmat
29852: vaatimaan koulupakkoa; porvaristo on sitä yksimielisesti aikanaan
29853: vastustanut. Ja vaikka köyhälistön yleissivistys-pohja onkin ver-
29854: rattain alhainen, niin sen yhteiskunnallinen sivistys on verrattomasti
29855: korkeampi kuin porvariston keskimääräinen yhteiskunnallinen sivis-
29856: tys. Minä en puhu teistä herroista edustajista täällä, porvariston
29857: kukista, sen loistavimmista kyvyistä, vaikka, jos minä sitä pidän
29858: silmällä, niin eivät ne aina sangen loistavia ole (Naurua). - Sellaisia
29859: kuin istuu täällä vasemmistossa, saattaisi lähettää eduskuntaan
29860: kymmenintuhansin; ne eivät ole mitään sosialidemokratian tai köyhä-
29861: listön kukkia; ne on valittu hujan hajan, ne voisi ottaa sieltä melkein
29862: arpomalla. - Ja tämä porvariston yhteiskunnallisen sivistyksen
29863: puute, se on meidän suurin vikamme. Se on mädättänyt nykyisen
29864: kunnalliselämän siksi homehtuneeksi, siksi ummehtuneeksi kuin se on.
29865: Suurkaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, valtuustojen jäsenet vielä
29866: ovat sangen intelligenttejä ihmisiä, mutta niiden valitsijat eivät
29867: ymmärrä kunnallisesta elämästä, ei tuon taivaallista; se minulla
29868: on ollut tilaisuus monta kertaa huomata. Eivätkä ne seuraa yhteis-
29869: kunnan asioita, ei millään tavoin. Ne ovat niin kokonaan kiintyneet
29870: omaan elinkeinoelämäänsä ja ylpeilevat siitä asemasta, jonka heille
29871: raha ja rikkaus ovat tuottaneet, etteivät ole katsoneet tarpeelliseksi
29872: ja välttämättömäksi nähdä lainkaan suurempaa vaivaa kunnallisiin
29873: ja yhteiskunnallisiin asioihin perehtyäkseen. Ja jos he tottakin olisi-
29874: vat perehtyneet näihin asioihin, niin pitäisihän heidän luottaa
29875: sivistyksen suurempaan voimaan myös valtuustoissa, ja luottaa
29876: siihen, että he voivat vaikuttaa sosialidemokraatteihin ja yleensä
29877: köyhälistön edustajiin sillä tapaa, ettei kunnalliselämä pääse tur-
29878: meltumaan, ettei siinä tulla tekemään tuhmuuksia. Mutta jollei
29879:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.                659
29880: 
29881: heillä sitä luottamusta ole, niin sen täytyy johtua yksinomaan siitä,
29882: ettei heillä ole edellytyksiä saavuttaa sellaista vaikutusvaltaa ja
29883: sellaista asemaa. Ja se taas ei voi johtua muusta kuin velttoudesta,
29884: välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä. - Hyvät herrat!
29885: Kohottakaa te porvariston yhteiskunnallinen sivistys samalle asteelle
29886: kuin on köyhälistön, niin silloin me olemme onnellisessa asemassa.
29887:      Nuorsuomalaisista jäänee riippumaan sangen suuressa määrin,
29888: saaneeko tämä tärkeä reformi toteutua; minä nim. pidän varmana,
29889: että keskusta tulee luopumaan omasta kannastaan, jollei se säikähdä
29890: valitsijoitaan, jos sen odotukset pettyvät jossain määrin sen suhteen,
29891: mitä kansa tulee moisesta keikausyrityksestä sanomaan. Minun
29892: käsittääkseni koko vasemmisto tulee kaikin keinoin pyrkimään
29893: siihen, että tämä reformi saataisiin toteutumaan mahdollisimman
29894: pian, jo tällä istuntokaudella. Jollei sitä saada toteutumaan sellaisena
29895: kuin se esiintyy mietinnössä, niin se totentettakoon sellaisena kuin se
29896: esiintyy nuorsuomalaisten laatiman vastalauseen mukaan. Kansa
29897: ei tule olemaan tuohon uuteen knnnallislakiin tyytyväinen, se on
29898: selvä. Mutta se tulee olemaan tyytyväisempi kuin jos sille ei annet-
29899: taisi mitään. Ja kun pelätään, että eduskunta tullaan hajottamaan
29900:  joko Nevan-sillan miljoonien takia- tai ehkäpä porvaristo myöN.tää
29901:  ne yksimielisesti - tai sen välikysymyksen johdosta, joka täällä on
29902:  tehty Suomen asiain esittelyjärjestystä koskevan laittoman muu-
29903:  toksen johdosta, niin olisihan tärkeätä ajaa ainakin tämä reformi
29904:  lävitse, sitä tärkeämpää, kuin tiedetään, kuinka voimakkaan vastarin-
29905:  nan uusi bobrikoffilaisjärjestelmä saattaa nostattaa kunnallisessa
29906:  elämässä. Jos meidän knnnallishallintomme läpi läpeensä ovat
29907:  kansan hallussa, jos niihin köyhälistökin tulee saamaan osansa
29908:  mukaisen, lähipitäen sen mukaisen, vaikutusvallan, niin silloin myös
29909:  vastarinta uusia venäläistyttämisyrityksiä vastaan tulee paljon
29910:  voimakkaammaksi, tulee voittamattomaksi. Sillä juuri knnnallis-
29911:  elämän kantta avautuu tilaisuus, verraton tilaisuus pitää vireillä
29912:  kansassa isänmaallista henkeä, pitää vireillä itsepuolustuskykyä
29913:  ja innostusta. Tässä on siis kysymys, ei ainoastaan luokkaeduista
29914:  eikä ainoastaan köyhälistön pyrkimyksestä valtaan, vaan tässä on
29915:  kysymys yleisisänmaallisista eduista. Ja vaikkakaan kansa ei tulisi
29916:   olemaan yleensä tyytyväinen siihen reformiin, mikä nuorsuomalaisen
29917:   puolueen ohjelman perusteella saadaan, niin tulisi se kuitenkin jossain
29918:   määrin tyyntymään, se tulisi sittenkin vaikuttamaan laajoihin
29919:   pohjakerroksiin virkistävästi, elähyttävästi, ja sen kautta meidän
29920:   kansamme itsepuolustuskyky verrattomasti kohoaisi, samalla kuin
29921:   tämän uuden aineksen esiintymisen kautta porvariston itsensä
29922:   täytyisi vilkastuttaa omia harrastuksiaan ja pyrintöjään tällä alalla.
29923:   Kun se joutuisi kilpailemaan köyhälistöaineksen kanssa kunnallisen
29924:   elämän alalla, silloin täytyisi sen havahtua siitä välinpitämättö-
29925:   myydestä, siitä herpoamisesta, missä se tähän saakka on ollut, ja
29926: 660                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
29927: 
29928: 
29929: vasta sen kautta ja sen jälkeen me pääsisimme terveempiin, parempiin
29930: yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.
29931: 
29932:      Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Onnittelen suurta valiokun-
29933: taa tämän evästyskeskustelun johdosta. Onhan siinä ravintoa mo-
29934: neksi viikoksi. Ja erittäinkin tahtoisin lausua mielipahani siitä,
29935: etten minä saa istua siellä asioita harkitsemassa, kun olen kuullut
29936: ne asialliset ja valaisevat lausunnot, joita edustajat Pärssinen ja
29937: Tainio ovat esittäneet. Ne ovat todellista jälkiruokaa! (Vasemmalta:
29938: Siksi ne on aijottukin!). Mutta koska täällä on pitkin aikaa puhuttu
29939: lehtereille, niin minäkin tahtoisin lausua pari sanaa.
29940:      Ensiksikin täällä on valitettu, ettei köyhänapua nauttiville ole
29941: annettu äänioikeutta, ja että tämä muka on ristiriidassa sen kanssa,
29942: mitä suomalaisen puolueen ohjelmassa sanotaan siitä, ettei kukaan
29943: saa varattomuutensa takia olla estetty tästä oikeudesta. Mutta
29944: pyytäisin ilmoittaa, että tässä ei ole kysymys varattomuudesta. 'Jos
29945: nämä köyhänapua nauttivat saavat elatuksen lisää joltakin muulta
29946: kuin kunnalta, niin ei se estä heitä äänioikeuttaan käyttämästä.
29947: Mutta se, että saavat apua juuri siltä laitokselta, jonka yhteisiä
29948: asioita he sitten tulisivat käsittelemään, on tässä ratkaiseva.
29949:      Toiseksi pyytäisin huomauttaa vasemmistolle, että jos se tahtoo
29950:  näillä valtiopäivillä tälle lakiehdotukselle Eduskunnan kannatuksen,
29951:  niin sillä ei ole muuta neuvoa kuin jättää pitkät puheensa ja joka
29952: kohdassa yhtyä kannattamaan suomalaisen puolueen ehdotusta.
29953:  (Vasemmalta hälinää ja huudahdus: Vai niin!) Sen omalla ehdotuk-
29954: sella ei ole pienintäkään toivoa päästä läpi. Niin on asia. Tämä selit-
29955:  tää sen silmittömän raivon, mikä tässä keskustelussa on ilmennyt
29956:  ja mikä nyt viimeksi ed. Tainion lausunnossa puhkesi todelliseen
29957:  kukkaan.
29958: 
29959:     Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Den, som varit med om skapandet
29960: af Finlands nya representation och som gjort det med ett fast för-
29961: troende till de goda, de uppehållande krafterna i folkkaraktären,
29962: frestas att blifva pessimist, då han nödgas åhöra andraganden ut-
29963: märkta utaf den hänsynslösa intolerans och den häjdlösa smädelse-
29964: lusta gentemot olika tänkande, som präglat senast hr Tainios utta-
29965: lande. Tili hr Tainio själf vill jag endast säga: De staTka ljuden och
29966: de braskande orden imponera icke på människo.r med åtminstone
29967: ett minimuru af själsodling.
29968: 
29969:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29970:                       Kunnallislainsäädännön uudistus.             661
29971: 
29972: 
29973:                  B) Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
29974:    Keskustelu:
29975:      Ed. E s t 1 a n d e r : Det kan icke vara någon anledning för
29976: mig att i detta skede af ärendets behandling ingå på en granskning
29977: af de särskilda stadganden, som i förevarande lagförslag ingå och
29978: som utan tvifvel till stor del äro sådana, att de skulle påkalla icke
29979: allenast granskning utan äfven gensaga. J ag vill i detta sammanhang
29980: fästa uppmärksamheten endast vid en viktig omständighet, där det
29981: synes mig, att utskottets utredning är bristfällig. Den lag, som
29982: här är föreslagen beträffande stadskommunerna, upphäfver den nu
29983: gällande förordningen af den 8 december 1873. Utskottet synes emel-
29984: lertid, såvidt jag kan finna, icke hafva i alla afseenden beaktat i
29985: hvad mån de för borgerskapet utfärdade privilegierna af 23 febr.
29986: 1789 komme att genom den af utskottet föreslagna lagen beröras.
29987: Uti en reservation å pag. 212 har visserligen framhållits, att denna
29988: omständighet borde närmare utredas, men såvidt jag har kunnat
29989: finna, har denna sak icke från utskottets sida egnats annan uppmärk-
29990: samhet än att utskottet å pag. 4 säger, att enligt utskottets upp-
29991: fattning här ifrågakommande stadganden uti borgerskapets privilegier
29992: äro genom Kejserliga Förordningen af den 8 december 1873, af
29993: samma dag som kommunallagen för städerna, upphäfda. Det synes
29994: mig likväl som om denna utredning icke vore tillräcklig att öfvertyga
29995: någon i lagfarenhet bevandrad om detta sakförhållande. J ag skall
29996: anhålla att få en stund här uppehålla mig vid frågan, i hvad mån
29997: borgerskapets privilegier verkligen blifvit upphäfda genom den
29998: sagda förordningen af r873, och i hvad mån de beröras af den nu
29999: föreslagna lagen.
30000:      Enligt detta förevarande lagförslag skulle stadskommunerna
30001: utöfva beslutanderätt genom fullmäktige och genom fullmäktige
30002: till förstärkt antal. Den beslutanderätt, som sålunda uppdragits
30003: åt dessa fullmäktige, omfattar jämväl taxering. Uti ro §, där dessa
30004: förhållanden beröras, stadgas emellertid icke skattepliktighet för
30005: medlemmar af stadskommun såsom förutsättning eller villkor för
30006: rätt att välja fullmäktige, med andra ord skattepliktigheten göres
30007: icke till villkor för rätt att utöfva den beskattningsbefogenhet som
30008: tillkommer kommunen. Granskar man emellertid ur historisk syn-
30009: punkt uppkomsten af ett borgarestånd, så finner man, att grunden
30010: för detta stånd, såsom uppbärande och åtnjutande särskilda privi-
30011: legier, nämligen egen jurisdiktion och egen administration genom
30012: rådstufvurätt och magistrat, samt grunden för dessa privilegier
30013: utgjorde den skatt, hvilken af de i stadssjälfstyrelsen delaktige
30014: erlades. Härmed i samband stod oskiljaktigt den själfbeskattnings-
30015: rätt, som tillkom städerna och som skulle utöfvas för tillgodoseende
30016:  af dessa och öfriga å stadens drätsel ankommande •>allmänna och nödiga
30017: 662                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30018: 
30019: 
30020: behof». Till denna själfbeskattning hörde åter att den berättigade,
30021: den som skulle vara medlem af den själfbeskattande korporationen
30022: också själf droge skatt och borgerlig tunga. Då det i borgerskapets
30023: privilegier tillerkännes borgeskapet rätt att >>taxeras af sina egna
30024: medlemmar,>> så betyder detta, att de, som skulle betala skatt,
30025: också själfva egde bestämma densamma. Dessa grundsatser äro
30026: genomgående, på sätt jag redan antydde, i borgareståndets och
30027: stadskommunernas hela äldre historiska utveckling. Den finnes
30028: klart angifven just i de för >>Rikets borgerskap och Städerne i all-
30029: mänhet» utfärdade privilegierna af den 23 februari 1789, särdeles
30030: uti deras 3 och 6 §§.Den 3 § lyder i detta afseende, som följer: »Äfven
30031: vil Kongl. Maj:t i Nåder hafva samtelige Rikets Borgerskap och
30032: Städerne än ytterligare försäkrade om et orubbadt bibehållande
30033: af theras rättighet at föreslå Borgmästare och välja Rådman, at anta-
30034: ga mindre Betjening, at taxeras af egne Medlemmar och at förvalta
30035: Städernes enskilte Cassor, alt som hittils vanligt varit; dock så att
30036: the må vara tilräckelige och förslå til allmänna och nödiga behof.>>
30037:      Det står utom hvarje tvifvel, att detta stadgande hvilar på den
30038: åskådning, att inom en kommun, ett samfund med borgerlig själf-
30039: styrelse, de, hvilka själfva voro fritagna från bidrag till det gemen-
30040: samma, icke heller egde bestämma om de skattdragandes utskylder.
30041:      Emellertid har den uppfattningen försports, att då nu gällande
30042: kommunallag för stad af den 8 december 1873 antogs och i samband
30043: härmed genom en liktidig särskild förordning stadgades att »den
30044: borgerskapet och städerna härförinnan tillförsäkrade rättigheten att
30045: föreslå borgmästare och välja rådman, att antaga mindre betjäning,
30046: att taxeras af egna medlemmar och att förvalta städernas enskilda
30047: kassor, dock så att de må vara tillräckliga och förslå till allmänna
30048: och nödiga behof, skall hädanefter orubbad tillkomma stadskommu-
30049: nernas samtliga vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, att
30050: säger jag, då denna författning antogs, härmed äfven skulle öppnats
30051: möjlighet för lagstiftning i det syfte, som nu förevarande lagförslag
30052: innebär. Utskottet har, såsom jag redan erinrat om, också gjort sig
30053: till tolk för en dylik uppfattning. Det hade emellertid varit skäl
30054: för utskottet att ur landtdagshandlingarna vid 1872 års landtdag
30055: och där tillkomna beslut söka vinna upplysning om verkliga inne-
30056: börden af den då skedda lagändringen. Af denna författning den 8
30057: december 1873, som jag här till dess innehåll uppläst, följer inga-
30058: lunda, att grundvalen för privilegierna i afseende å själfstyrelse,
30059: hvilka alltjämt bestått och utgjort s. a. s. substratet för hela den
30060: kommunala sj älfstyrelsen i stad, skulle hafva upphört att finnas
30061: till. Ur kommunalförordningen af den 8 december 1873 framgår,
30062: att >>samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personen äfven
30063: skola vara skattdragande. Det står således fast, att den då antagna
30064: kommunallagen för stadskommunerna intager den ståndpunkt,
30065:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                663
30066: 
30067: 
30068: att samtliga vid rådhusstämma röstberättigade personer också
30069: skulle vara skattedragande. Det är visserligen sant, att förordningen
30070: af den 8 december 1873 angående kommunalförvaltningen i stad
30071: är tillkommen med ständernas bifall och kan genom deras medverkan
30072: ändras utan att grundlagarna däraf nödvändigtvis behöfva beröras.
30073: Men detta gäller icke denna författning i alla dess delar. Ty liksom
30074: den i vissa afseenden för sin tillkomst var beroende af borgerskapets
30075: privilegier, likaså är den det med afseende å vissa ändringar däri.
30076:     En undersökning af förfarandet vid 1872 års landtdag gifver
30077: enligt min uppfattning vid handen, att genom de ändringar, som
30078: då vidtogos i privilegierna, icke afskaffades den gamla grunden
30079: för desamma, nämligen skatteskyldigheten, och att denna grund
30080: allt fortfarande med privilegii-hälgd gäller. J ag skall be att få i
30081: detta syfte uppläsa några utdrag ur de vid denna landtdag tillkomna
30082: handlingar.
30083:     Uti propositionen angående lag om kommunalförvaltningen i
30084: stad till 1872 års landtdag heter det: »För att afhjälpa ofvannämnda
30085: (i propositionen antydda) behof af en kommunalstadga för städerna
30086: har H. K. M., under förbehåll, att borgerskapet medgifver de uti
30087: 3 § af Kongl. Försäkran till borgerskapet och städerna af den 23
30088: februari 1789 omförmälda privilegii-rättigheters utsträckning till
30089: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmar, hvarom särskild
30090: nåd. prop. kommer att ständerna föreläggas, velat till ständernas
30091: grundlagsenliga behandling öfverlämna det ofvan åberopade förslaget,
30092: så lydande: - - >>
30093:     1 det betänkande som kommunalutskottet härom afgaf heter
30094: det: >>1 våra kommuner har af ålder den grundsats varit rådande, att
30095: hvarje medlem eger utöfva rösträtt i förhållande till det skattebelopp,
30096: hvarmed han bidrager till fyllandet af kommunens behob Och
30097: i svaret konstatera ständerna, att jämväl propositionen uppbäres
30098: af den uppfattning, att >>likställdhet i korumunala rättigheter och
30099: förpliktelser är den nödvändiga förutsättningen för en verklig kom-
30100: munal själfstyrelse.>>
30101:     Af direktare intresse för denna fråga är den behandling, som kom
30102: den nåd. prop. om ändring af borgerskapets privilegier till del.
30103: Lagutskottet framhöll, att borgerskapet borde särskildt gifva
30104: sitt medgifvande, samt att ändrigen berörde såväl 3 som 6 §
30105: af ifrågavarande privilegier. 1 den ingress, hvarmed den af landtdagen
30106: antagna författningen försågs, intogs också detta, och dessutom
30107: infördes på lagutskottets förslag i själfva författningen följande ord:
30108: wid rådshusstämma röstberättigade medlemmar>>; hvarmed man
30109: åsyftade att klargöra, att ändring i privilegii-stadgandena hade
30110: afseende å den nya kommunalförfattningen. 1 ständernas svar å
30111: propositionen framhölls därför, hurusom i prop. säges, att författnings-
30112: förslaget >>är öfverlämnadt till ständernas grundlagsenliga behand-
30113: 664                  Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30114: 
30115: 
30116: ling, under förbehåll, att borgerskapet medgåfve de i 3 § af sagda
30117: Kongl. Försäkran otnförmälda privilegii-rättigheters utsträckning till
30118: stadskommunernas alla skattskyldige medlemmaD>. I svaret säges ännu
30119: vidare: »Den ordalydelse, som det nödigt ansedda stadgandet skulle
30120: erhålla enligt prop. antyder icke det nära sammanhanget emellan
30121: detsamma och den åsyftade författningen angående kommunal-
30122: förvaltning i stad, samt innebär därför en viss tvetydighet däri,
30123: att den ifrågasatta grundlagsändring, med denna lydelse, kunde
30124: ega rum, äfven om den nya lagen angående städernas kommunal-
30125: förvaltning icke komme till stånd. Denna tvetydighet kan enligt
30126: ständernas tanke fullständigt häfvas genom insättandet af de an-
30127: märkta orden wid rådhusstämma>>, förmedelst hvilket tillägg det
30128: i förslaget begagnade uttrycket Höstberättigade>> också skulle erhålla
30129: en sakenlig närmare bestämning, samt sambandet emellan själfva
30130: grundlagsändringen och den blifvande förordningen om kommunal-
30131: förvaltning i stad blefve bevardt... Af samma orsak anse ständerna
30132:  det vara af synnerlig vikt, att bägge de förordningar, här omför-
30133:  mälts, samtidigt utfärdas, hälst grundlagsstadgandet i frågan, med
30134:  den af ständerna antagna lydelse, blir tillämpligt endast å sådana
30135: stadskommuner, som omtalas i den nya förordningen angående stä-
30136:  dernas kommunalförvaltning>>.      Landtdagen anhöll därför också
30137:  »att H. K. M. ville låta utfärdandet af mernärnnda grundlagsändring
30138:  icke ske annorlunda än i omedelbart sammanhang med utfärdandet
30139:  af änberörda författning», d. v. s. den nya kommunallagen för stä-
30140:  derna. Som bekant tillgick det äfven på sätt ständerna anhållit.
30141:      Af hvad jag här haft äran anföra synes mig klarligen framgå att
30142:  ändringen i borgerskapets privilegier afsåg och finge afse endast
30143:  den ändring, som skedde genom K. Förordningen af den 8 december
30144:  1873 om kommunalförvaltning i stad, men att den icke kan åberopas
30145:  för sådan ändring i denna författning, som vore stridande mot dessa
30146:  privilegier. Angående förhållandet till § 6 af borgerskapets privi-
30147:  legier förefunnes också särskilda anledningar att uttala sig, men
30148:  skall jag icke nu, då debatten dragit så långt ut, dröja härvid.
30149:      J ag ville endast med det jag här haft äran andraga, framhålla,
30150:  hurusom det synes vara nödvändigt, att stora utskottet åt frågan i
30151:  denna del egnar en beredning, utan hvilken landtdagen icke torde
30152:  kunna skrida till ett afgörande af de i lagförslaget ingående väsent-
30153:  liga och stadskommunerna så nära berörande stadganden.
30154:      Hvad beträffar betänkandet i öfrigt, så är det som jag antydde,
30155:  nog egnadt att i många väsentliga stycken väcka betänkligheter,
30156:  men vill jag vid detta tillfälle nu icke närmare ingå därpå.
30157: 
30158:     Ed. A. R. H e d b e r g : J ag begärde ordet med anledning af
30159: samma fråga, som den af hr Estlander nyss berörda, och efter detta
30160: uttalande kan jag fatta mig kort. Det visar att en utredning af den
30161:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.                665
30162: 
30163: 
30164: berörda frågan hade varit af behofvet påkallad. Af den affattning,
30165: som läses å sid. 4 i utskottets betänkande rörande denna sak, kunde
30166: man få den uppfattning, att utskottet gått · till en saklig utredning
30167: af frågan. Så har emellertid icke skett, utan har till och med yrkandet
30168: om införskaffande af grundlagsutskottets utlåtande mötts med ett
30169: afböjande svar. J ag förutsätter, att stora utskottet skall finna
30170: nödigt att egna frågan en beredning, innan den återkommer till
30171: landtdagen, en utredning, som specialutskottet försummat att
30172: prestera. Häraf kan nu emellertid följden blifva, att hela ärendet
30173: väsentligen fördröjes. Så hade ej skett, ifall detta utlåtande tidigare
30174: hade infordrats. Om därför ett fördröjande nu sker, så är felet förty
30175: icke de borgerligas, som i denna sak sökt och funnit en grop i hvilken
30176: hela ärendet skulle falla, utan främst de socialdemokratiska rep-
30177: resentanternas i utskottet, hvilka icke begagnat sig af det nog i god
30178: tid gjorda yrkandet, att få till stånd en utredning.
30179: 
30180:     Ed. Stenbäck: För min del kan jag icke fullt dela de före-
30181: gående talarenes åsikt om, att rösträttens utsträckande till stads-
30182: kommunernas icke skattskyldiga medlemmar skulle innebära en
30183: ändring af borgerskapets och städernas privilegier. Forordningen
30184: af den 8 december 1873, hvarigenom 3 och 6 paragraferna uti Kongl.
30185: Försäkran af den 3 februari 1789 ändrades därhän, att den städerna
30186: och borgerskapet tillförsäkrade rätten att föreslå borgmästare,
30187: välja rådman, antaga mindre betjäning, beskattas af egna med-
30188: lemmar och förvalta städernas kassor, skulle tillkomma städernas
30189: samtliga vid .rådhusstämma röstberättigade medlemmar, innehåller
30190: icke några stadganden angående rösträtten vid rådhusstämma, utan
30191: dessa stadganden ingå i nu gällande förordning angående kommunal-
30192: förvaltning i stad, hvilken förordning icke har privilegiihälgd, och
30193: således kan ändras utan att privilegierna behöfva ändras. Emellertid
30194: kunde de omständigheter, som af Estlander anfördes rörande be-
30195: handlingen utaf dessa förordnigar vid 1872 års landtdag, gifva
30196: anledning till någon tvekan, och är det därför icke ur vägen att stora
30197: utskottet egnar frågan en noggrann pröfning.
30198: 
30199:     Ed. A n t o n H u o t a r i: Koska tässä kysymyksessä yleensä
30200: on ollut jo niin pitkä keskustelu, niin toivoisin ettei tätä enää jat-
30201: kettaisi, sillä se kuitenkin tulisi olemaan samaa, mitä täällä jo on
30202: lausuttu maalaiskuntain lain esillä ollessa. Oikeiston taholta esiin-
30203: tuotu veruke, että tässä täytyisi vielä vaatia perustuslakivaliokun-
30204: nan lausuntoa, on kyllä ymmärrettävä, mutta onhan se ruotsalaisten
30205: edustajain vastalauseessa jo lausuttu, joten ei tarvitsisi nyt täällä
30206: sen vuoksi enää aikaa kuluttaa. Ensimäinen puhuja, joka tässä kysy-
30207: myksessä käytti puheenvuoroa, olisi kyllä voinut palkata jonkun
30208: 666                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30209: 
30210: 
30211: lukijan lukemaan valiokunnassa ne vanhojen asetusten säädökset,
30212: jotka hän täällä esitti.
30213: 
30214:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
30215: 
30216:       Esitetään
30217:       C.   Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi; ja
30218: 
30219:     D. Ehdotus laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain JarJes-
30220: tärnisestä 15 p. kesäkuuta r8g8 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muutta-
30221: misesta.
30222:    Kun kumpainenkaan viimemainittu lakiehdotus ei anna aihetta
30223: keskusteluun, lähetetään asia V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti
30224: keskustelupöytäkirjan seuraamana suureen valiokuntaan.
30225: 
30226: 
30227: 
30228:     Puhemies: Kunnallislakien käsittelyn jälkeen pyydän esit-
30229: tää erään ehdotuksen, josta ed. Tainio on puhemiehelle työjärjes-
30230: tyksen 20 §:n mukaisesti tehnyt kirjallisen pyynnön. Ed. Tainio
30231: nim. ehdottaa, »että Eduskunta päättäisi tehdä sensuuntaisen lisäyk-
30232: sen työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät kun-
30233: nallisvaliokunnan mietintöön n:o r, otettaisiin suuressa valiokun-
30234: nassa käsiteltäviksi ihan heti, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä
30235: estä».
30236:     Kun valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n mukaan puhemiesneuvoston
30237: tulee ehdottaa työsuunnitelmat valiokuntia varten, pyytää ed.
30238: Tainio, että hänen ehdotuksensa »lähetettäisiin puhemiesneuvostoon
30239: lausunnon antamista varten ja että puhemiesneuvosto käsittelisi
30240: tämän asian kiireellisenä». Nyt on siis vaan kysymys ehdotuksen
30241: lähettämisestä puhemiesneuvostoon.
30242:       Keskustelu:
30243:    Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle anhålla att detta förslag skulle
30244: bordläggas till första plenum.
30245: 
30246:    Ed. P e r t t i 1 ä: Minä pyydän kannattaa ed. Tainion tekemää
30247: ehdotusta.
30248: 
30249:    Ed. Tainio: Ed. Alfthanin pyyntö, että tämä asia jätettäisiin
30250: pöydälle, on sama kuin sen asiallinen hylkääminen, sillä jos se hy-
30251: väksyttäisiin, niin parhaassa tapauksessa saataisiin puhemiesneu-
30252: voston lausunto vasta viikon kuluttua ja silloin tällä minun ehdo-
30253: tuksellani tuskin enään olisi minkäänlaista asiallista merkitystä. Jos
30254:                     Kunnallislainsäädännön uudistus.               667
30255: 
30256: herrat vanhoilliset haluavat minun ehdotukseni tappaa, niin miksei
30257: sitten käyttää rehellisempää keinoa ja suorastaan äänestää sitä vas-
30258: taan, ettei sitä laisinkaan puhemiesneuvostoon lähetettäisi. Se olisi
30259: rehellisintä. Minä käsitän kyllä, että täällä on paljon samanlaisia
30260: kuin ed. Gebhard, jotka toivoisivat, ettei tätä lakiehdotusta tällä
30261: istuntokaudella saataisi hyväksytyksi. Nyt hän sai lämpimän käden-
30262: puristuksen, vaikka hyvin kainossa muodossa ed. Alfthanilta. Herrat
30263: voivat olla sangen tyytyväiset tähän kahdenpuoliseen toistensa ym-
30264: märtämiseen. Mutta annettakoon tämän äänestyksen kautta rehel-
30265: lisemmin kansan ymmärtää, että eduskunnan porvarillinen aines
30266: kaikin mokomin tahtoo syrjäyttää koko kunnallislain hyväksymisen.
30267: Jos se on tarkoituksena, niin voidaanhan se myöskin selvästi äänes-
30268: tyksen kautta osottaa. Varmaa nimittäin on, ettei tämä laki ehdi
30269: tulla lopullisesti käsiteltäväksi, jollei minun ehdotustani hyväksytä.
30270: Se on ainoa keino, jonka kautta tämä laki saataisiin jo tällä istunto-
30271: kaudella loppuunsuoritetuksi, ja tämä minun ehdotukseni on sitä
30272: tärkeämpi, kun ennakolta on tiedossa, että suuressa valiokunnassa
30273:  eräät taantumuksen edustajat tulevat kaikissa tapauksissa ehdotta-
30274:  maan tämän asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan. Sehän
30275:  on jo ennakolta päässyt täällä tietoon, että on sellaisia aikomuksia,
30276:  ja jos ne siellä tulisivat toteutumaan, jos ne saavuttaisivat suuressa
30277:  valiokunnassa enemmistön, niin sitä tärkeämpää olisi nyt jo ajoissa
30278:  saada tämä asia suureen valiokuntaan käsiteltäväksi, mikäli valtio-
30279:  päiväjärjestys ei siinä esteitä tee. Liian hidasta muutenkin on tämän
30280:  puolitoistakamarisen eduskunnan työskentely. Sentähden olisi vält-
30281:  tämätöntä, että kaikista tärkeimpäin asiain käsittelyä kiirehdittäi-
30282:  siin ja että laadittaisiin työsuunnitelma suurta valiokuntaa varten
30283:  samalla tavalla kuin on laadittu työsuunnitelma toisia valiokuntia
30284:  varten. Ainakin ennen keskustan taholta myönnettiin tämän asian
30285:  tärkeys; ed. Nevanlinna ainakin on sitä erikseen painostanut. Jos
30286:  ed. Nevanlinna ja hänen ryhmänsä tämän asian tärkeyden pitävät
30287:  yhä edelleen yhtä suurena kuin ennen, niin silloin olisi luonnollista,
30288:  että he tätä minun esitystäni kannattaisivat. On eräällä taholla oltu
30289:  näyttävinään, kuin oltaisiin halukkaita tyytymättömyyttä kansassa
30290:  jonkun verran lieventämään, että oltaisiin halukkaita noudattamaan
30291:  Stolypinin reseptiä sosialidemokraattisen liikkeen vastustamiseksi.
30292:  Jos eduskunta oikein rehellisesti näitä Stolypinin tarkoitusperiä tah-
30293:  too toteuttaa, niin tässä minun nähdäkseni olisi hyvin tepsivä keino
30294:  siihen suuntaan. Maanvuokralaki ja kunnallislaki, eikös niiden jäl-
30295:  keen jo luulisi tyytymättömyyden syiden vähentyvän ja sen kautta
30296:  sosialidemokraattisen puolueen kannatuksen? Tällainenhan ajatuk-
30297:  senjuoksu on ollut. Ja minunkin mielestäni se on aivan oikea. Mitä
30298:  suuremmassa määrässä tyytymättömyys saadaan poistettua, sen
30299:  vähemmän kannatusta sosialidemokraattisella puolueella on. Eri
30300: 668                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30301: 
30302: 
30303: asia on sitte, tullaanko koskaan tyytymättömyyden syitä siihen
30304: määrään poistamaan, että se tuntuvammin asiaan vaikuttaisi.
30305:     Ennakolta olen saanut kuulla, että puhemiesneuvostossa ei oltaisi
30306: erittäin suopeita tätä ehdotusta kohtaan, että sitä aijottaisiin siellä
30307: vastustaa. Näin ollen saattaisi olla tuloksena, että vaikka tämä asia
30308: lähetettäisiinkin puhemiesneuvostoon, sieltä tulisi siitä sellainen
30309: lausunto, ettei se anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Siitä
30310: syystä ja selvyyden vuoksi minä ehdottaisin, että sitä äänes-
30311: täisivät puhemiesneuvostoon lähetettäväksi ainoastaan ne, jotka
30312: toivovat sen tulevan sieltä hyväksyttynä takaisin. Sen kautta annet-
30313: taisiin viittaus puhemiesneuvostolle mitä siinä eduskunnan enem-
30314: mistö toivoo, ettei tarvitsisi toisessa keskustelussa hylätä puhemies-
30315: neuvoston ehdotusta.
30316:     Ilman pitempiä puheita on tämän ehdotukseni tarkoitus selvä,
30317: samoin myös sen tärkeys. Sen äänestyksen kautta, joka tässä asiassa
30318: mahdollisesti syntyy, ilmenee selvästi, mikä on porvariston todel-
30319: linen kanta kunnallislakiin nähden, halutaanko sitä jouduttaa, halu-
30320: taanko sitä rehellisesti edistää, vai aijotaanko kieroja takateitä koet-
30321: taa sen valmistumista estää.
30322: 
30323:     Ed. A h 1 r o o s: Då friherre v. Alfthan icke framlagt några
30324: vägande skäl för bordläggning af hr Tainios förslag, ber jag för min
30325: del att få förorda förslagets remiss till talmanskonferensen.
30326: 
30327:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Då här nu endast är fråga om att
30328: sända det utaf hr Tainio väckta förslaget till talmanskonferensen,
30329: icke om dess sakliga afgörande, så synes det mig att inga skäl finnas
30330: för att begära bordläggning.
30331: 
30332:     Ed. A r a j ä r v i: Huolimatta siitä, että ed. Tainio on koettanut
30333: houkutella porvaristoa tekemään hänelle mieliksi tässä suhteessa ja
30334: tappamaan hänen ehdotuksensa, minä puolestani lämpimästi kehot-
30335: taisin eduskuntaa siihen, että asia lähetetään puhemiesneuvostoon.
30336: Samalla kehottaisin ed. von Alfthania peruuttamaan tekemänsä ehdo-
30337: tuksen, huolimatta siitä, että ed. Tainio erityisesti toivoisi päinvas-
30338: taista menettelytapaa.
30339: 
30340:     Ed. v. A 1ft h a n: Hr Tainios långa första andragande var utaf
30341: den okvalificerbara art, att jag icke i denna stund kan finna, huru
30342: det fick slutföras, och då han på basen af ett sådant andragande
30343: framställer ett förslag, så skulle jag för min del anhålla om rådrum
30344: för att blifva i tillfälle att öfverlägga om, huruvida det är med landt-
30345: dagens värdighet förenligt att bifalla till den af honom begärda
30346: remissen.
30347:                      Kunnallislainsäädännön uudistus.             669
30348: 
30349: 
30350:    Ed. N y k ä n e n: Minä kannatan ed. Tainion ehdotusta, että
30351: tämä anomus lähetettäisiin puhemiesneuvostoon. Toivon yhtä har-
30352: taasti kuin ed. Tainiokin, että tämä kunnallisasetus tulisi niin pian
30353: kuin mahdollista hyväksytyksi, sillä minä tiedän, että kansa odottaa
30354: tätä suurella halulla.
30355: 
30356:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Myöskin minusta tuntuu ettei ole mitään
30357: syytä olla tätä ehdotusta lähettämättä puhemiesneuvostoon. Onhan
30358: sitte jokaisella aikaa lopullisesti määrätä kantansa itse asiaan näh-
30359: den, kun se tulee esiin.
30360: 
30361:    Ed. Tainio: Ed. Arajärven lausunto sisälsi minun tarkoitus-
30362: teni tulkitsemisen siksi loukkaavana tavalla, vaikka hienossa muo-
30363: dossa, että se olisi yhtä hyvin ansainnut puhemiehen järjestykseen
30364: kutsumisen kuin monet muut lausunnot tältä taholta (Vasemmis-
30365: tosta hyvä-huutoja).
30366: 
30367:     P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa että puhemiehen menette-
30368: lytavan arvosteleminen on asia, josta on tehtävä eri alote, sekotta-
30369: matta sitä tähän kysymykseen.
30370: 
30371:     Ed. A. R. H e d b e r g: Det föreligger en hel mängd lagförslag,
30372: som enligt mitt förmenande äro lika nödvändiga att få lösta redan
30373: vid denna landtdag, som det föreliggande, bch då det vidare, såsom
30374: redan under diskussionen framhållits, icke föreligger tillräcklig ut-
30375: redning rörande en hel del punkter i lagförslaget och lagen sålunda,
30376: om sådan utredning skall kunna åstadkommas, ej hinner blifva fär-
30377: dig denna landtdag, ville jag motsätta mig hr Tainios förslags remit-
30378: terande till talmanskonferensen, och föreslår att detsamma helt enkelt
30379: måtte falla.
30380: 
30381:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
30382: 
30383:      Puhemies: Ed. v. Alfthan on ehdottanut ehdotuksen pöy-
30384:  dällepanoa, mutta kun sitä ei ole kannatettu, niin se ei voi tulla
30385:  äänestyksen alaiseksi. Itse ehdotus tulee, koska sitä näytään myös
30386:  vastustettavan, äänestyksen alaiseksi.
30387: 
30388:    Äänestys ja päätös:
30389: 
30390:      Ken hyväksyy ed. Tainion ehdotuksen asian lähettämisestä puhe-
30391:  miesneuvostoon ja sen kiireellisenä käsittelemisestä, äänestää •jaa",
30392:  jos >>ei>> voittaa on tämä ehdotus hylätty.
30393:      Jaa-äänet ovat voitolla, joten asia lähetetäiin Puhemiesneu-
30394:  vostoon.
30395: ·670                  Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30396: 
30397:                      2) Valtioapu kansanopistoille.
30398: 
30399:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 Eduskunnalle
30400: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enenne-
30401: tyn valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myön-
30402: tämistä kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apura-
30403: hoiksi.
30404: 
30405:    P u h e m i e s: Sivistysvaliokunta tekee ehdotuksensa mietinnön
30406: 5 sivulla ja on huomattava, että kun tässä on kysymyksessä määrä-
30407: raha, niin eduskunnan päätös jää ehdolliseksi ja lopullinen päätös
30408: tehdään samalla kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä
30409: valtiovaroista ja valtion tarpeista.
30410:        Keskustelu:
30411:     Ed. K ä k i k o s k i: On ilahuttavaa, että sivistysvaliokunta on
30412: yksimielisesti puoltanut korotettua valtioapua kansanopistoille. Edus-
30413: kunnalla on mielestäni täysi syy hyväksyä valiokunnan ehdotus.
30414:     Kansanopisto meidän maassamme ei ole enää eilispäivän lapsi:
30415: kansanopisto voi ensi vuoden alussa viettää zo-vuotisjuhlaansa ja
30416: näiden kahden vuosikymmenen kokemus on osottanut, että kansan-
30417: opisto on huomattavassa määrässä herättänyt aatteellisia harras-
30418: tuksia maalaisnuorisossa ja samalla opettanut sitä katselemaan arki-
30419: elämän tehtäviä ihant~llisessa valossa ja siten entistä enemmän
30420: rakastamaan ruumiillista työtä. Ennen kaikkea on huomattava,
30421: että kansanopisto korottaa nuorissa, miehissä ja naisissa, ihmisarvon
30422: tuntoa ja siten on voimakkaana kannustimena siveelliseen elämään.
30423: Omituista on, että kansanopisto, joka on aina siitä hetkestä saakka,
30424: kun se Suomen maaperään istutettiin, ollut Suomen kansan lempi-
30425: lapsi, ei tähän vuoteen saakka ole saanut valtion kannatusta muuta
30426: kuin välillisesti siihen yhdistetyn maamies- ja emäntäkoulun kautta,
30427: ja kuitenkin on aina vuodesta r8gr melkein joka valtiopäivillä tehty
30428: anomuksia, joissa valtiovaroja on opistoille pyydetty ja näitä ano-
30429: muksia on voimakkaasti kannatettu. Varojen puute ei ole ollut hai-
30430: tallisesti vaikuttamatta kansanopistojen kehitykseen. Monet kan-
30431: sanopistot ovat viettäneet vaivaloista elämää; toinen· etevä työn-
30432: tekijä toisensa perästä on aineellisten huolien pakottamana muut-
30433: tanut toisille työaloille. Tosin on viime eduskunnan myöntämä kan-
30434:  natus kyllä omansa kansanopiston asemaa turvaamaan. Mutta
30435:  jos mielii kiinnittää kansanopiston palvelukseen lahjakkaita henki-
30436: löitä, jotka aineellisista huolista vapaina ja voimakkaina persoonalli-
30437: suuksina käyttävät kaiken voimansa ja työkykynsä kansanopiston
30438:  palvelukseen, silloin täytyy kannatuksen olla suurempi kuin edellis-
30439:  ten valtiopäiväin päättämä 6,ooo mk. opistoa kohti. Valiokunnan
30440:  ehdotus 3,000 mk alkavalle opistolle, joka avustus kahden vuoden
30441:                         Valtioapu kansanopistoille.                  671
30442: 
30443: 
30444: kuluttua v01p1 oppilasluvusta riippuen nousta 6,ooo:sta 8,ooo:een,
30445: on mielestäni oikein harkittu. Epäilemättä on kohtuullista, että se
30446: opisto, jonka oppilasluku on suurempi, saapi suuremman kannatuk-
30447: sen. On tosin väitetty, että monesta taajaan perustetusta pienem-
30448: mästä opistosta muka olisi kansalle enemmän hyötyä kuin kauvem-
30449: maksi toisistaan sijoitetuista suurista. Mutta kokemukset kansan-
30450: opiston kotimaassa Tanskassa sekä Ruotsissa todistavat toista. Siellä
30451: on suuri joukko sekä suuria että pieniä opistoja, mutta suurten
30452: herättävä ja kasvattava merkitys on paljon valtavampi kuin pien-
30453: ten. Ne voivat sitoa palvelukseensa parhaat opettajavoimat ja
30454: hankkivat parhaat opetusvälineet ja muodostuvat valveutuneen nuo-
30455: rison suuriksi kokoontumispaikoiksi, henkisiksi keskustoiksi, jotka
30456: voimakkaasti vaikuttavat koko kansan henkiseen elämään, jopa anta-
30457: vat herätyksiä itse yliopistollekin. Tosin on luonnollista, ettei etevää
30458: opistoa yksin rahalla saada aikaan, siihen tarvitaan ennen kaikkia
30459: henkistä rikkautta ja voimakkaita personallisuuksia. Mutta luon-
30460: nollista on, että aineellisella kannatuksella voidaan asiaa edistää,
30461: sen sijaan että kannatuksen puutteella kehitystä ehkäistään. Myön-
30462: tää täytyy, että opiston kehitykselle muutamissa tapauksissa ehkä
30463: saattaisi olla vaaraakin siitä, että kannatuksen suuruus tehdään
30464: oppilasmäärästä riippuvaksi. Saattaisi nimittäin kurinpitoa vaike-
30465: uttaa se seikka, että opiston järjestystä häiritsevät oppilaat tietävät
30466: opiston kannatuksen riippuvan heidän opistossa olostaan, ja voisi
30467: ehkä joku huimapää saada päähänsä, että opiston johtaja ei muka
30468: uskalla häntä erottaa oppilasluvun vähentymisen pelosta. Mutta
30469: tähän pelkoon ei mielestäni ole aihetta, kun valiokunnan ehdotuksen
30470: mukaan kannatuksen suuruutta ei tehdä riippuvaksi satunnaisista
30471: oppilasluvun muutoksista, vaan otetaan perustaksi kolmen ensimäi-
30472: sen vuoden oppilasluvun keskimäärä.
30473:      Kannatusta ansaitsee myöskin se valiokunnan ehdotus, että ylei-
30474: siä varoja on käytettävä rajaton siirtomääräraha myöskin vähä-
30475:  varaisten oppilaiden avustamiseksi. Aika on nyt sellainen, että yh-
30476:  teiskunnan täytyy voimakkaasti auttaa nuorisoa itsekasvatukseen,
30477: sillä sitä työtä on viime vuosien sekasortoisissa oloissa liian paljon
30478: laiminlyöty. Nykyinen kansanvaltainen kehitys varsinkin vaatii
30479:  tässä suhteessa tavallista voimakkaampaa toimintaa ja tärkeätä on
30480:  auttaa etenkin niitä, joilla itsellänsä ei ole varoja päästä kansanopis-
30481:  toon ja jotka senvuoksi tuntevat olevansa syrjäytettyhtä parempi-
30482:  osaisten rinnalla ja senvuoksi ovat vaarassa joutua katkerien tun-
30483:  teiden valtaan. Ne, jotka olojamme tuntevat, tietävät varsin hyvin,
30484:  että muutamissa paikoissa Suomea vallitsee varsinkin suuri sääty-
30485:  eroitus tilallisten ja tilattomain lasten välillä je että tämä säätyero
30486:  on monin paikoin syynä sosialismin tavattomaan menestykseen
30487:  maassa. Tehokkaimpia keinoja tällaista säätyeroa vastaan on se,
30488:  että tilattomain lapsille ja palveluksessa olevalle nuorisolle annetaan
30489: 672                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908
30490: 
30491: 
30492: tilaisuus hankkia itselleen työtaitoa ja henkistä etevyyttä ja siten
30493: jalossa kilpailussa parempiosaisen nuorison kanssa näyttää kun-
30494: toansa. Ei ole mitään, mikä nuorten kesken edistää tasa-arvoisuutta
30495: niin kuin toveruus opinahjon ääressä ja henkisessä voimainmitte-
30496: lyssä. Rikkirevityn kansan täytyy valppaasti käyttää jokaista kei-
30497: noa, joka voi eheyttä edistää ja siltä kannalta varsinkin minä kan-
30498: natan valiokunnan ehdotusta, että opistoille annetaan 1,500 mk.,
30499: 2,000 mk. jaettavaksi varattomille oppilaille 75 ja 125 markan sti-
30500: pendeinä.
30501:     Vaikka kaikin puolin kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä,
30502: en voi olla tekemättä sitä vastaan erästä pientä muodollista muis-
30503: tutusta. Siinä nim. yhtä vähän kuin niissä anomusehdotuksissa-
30504: kaan, jotka ovat mietinnön aiheuttaneet, ei ole selontekoa siitä,
30505: millä kannalla kansanopiston kannatus on nykyänsä, eikä myöskään
30506: ole tämän kannatuksen historiaa. Asianharrastaja kyllä hakee nämä
30507: tiedot muista lähteistä, mutta useammat kiireisen valtiopäivätyön
30508: aikana luultavasti jäävät epätietoisuuteen asian entisistä vaiheista,
30509: jotka olisi voitu mietinnössä muutamilla riveillä esittää. Siinä suh-
30510: teessa vanhain säätyvaltiopäiväin mietinnöt edukseen erosivat näistä
30511: yksikamarisen eduskunnan mietinnöistä. Niissä oli tavallisesti histo-
30512: riallinen pohja ja asiain valaisemiseksi tarpeelliset tiedot, jotka edus-
30513: tajat löysivät lyhyessä muodossa mietinnöstä tarvitsematta niitä
30514: muista lähteistä haalia. Tosin työjärjestys määrää, että mietinnön
30515: tulee olla lyhyt, mutta jos lyhyyden vaatimus käsitetään niinkuin
30516: näkyy käsitetyn tässä mietinnössä, että nim. historiallinen yhteys
30517: entisyyden ja nykyisyyden välillä kokonaan katkeaa, silloin ei lyhyy-
30518: den vaatimus ainakaan ole eduksi yksikamarisen eduskunnan työlle.
30519: Tämä huomautus on vaan muodollista laatua, enkä suinkaan tahdo
30520: senvuoksi ehdottaa mietintöä takaisin lähetettäväksi. Sanon sen
30521: vaan siinä toivossa, että vast'edes ainakin tämäntapaisessa mietin-
30522: nössä historiallinen yhteys paremmin säilytettäisiin.
30523:     Valiokunnan ehdotusta muuten kaikissa kohdin kannatan ja roh-
30524: kenen ehdottaa, että eduskunta ilman pitemmittä keskusteluitta
30525: hyväksyisi mietinnön.
30526: 
30527:      Ed. Latva: Valiokunta on ehdottanut korotettavaksi kansan-
30528: opistojen nykyään nauttimaa valtionavustusta. Tämä korotus onkin
30529: tuiki tarpeen vaatima. Kansanopistojen taloudellinen asema nim.
30530: vielä nytkin, vaikka ne saavatkin valtiolta avustusta, on useimmiten
30531: verrattain heikko ja horjuva. Varsinkin nykyaikana, kun niin moniin
30532: muihin edistys- ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin vaaditaan kansa-
30533: laisten aineellista kannatusta, käy vaikeaksi vapaaehtoisista anti-
30534: mista saada kokoon ne melkoiset varat, jotka tarvitaan kansanopis-
30535: toille niiden välttämättömien menojen suorituksiin, joihin valtioapu
30536: ei riitä. Menopuolta onkin senvuoksi täytynyt koettaa supistaa
30537:                         Valtioapu kansanopistoille.                  673
30538: 
30539:  aina äärimmäisyyksiin saakka. Siten ei esim. opetusvälineihin ole
30540:  milloinkaan tahtonut varoja riittää, ja kuitenkin juuri kansanopis-
30541:  tojen opetus, tullakseen täysin menestykselliseksi, vaatisi runsaasti
30542:  ja hyviä opetusvälineitä. Toivottavasti tällä korotetulla valtioavulla
30543:  saadaan tämäkin epäkohta kansanopistojen toiminnassa vast'edes
30544:  autetuksi.
30545:       Oikeaan on valiokunta mielestäni myöskin osannut ehdottaessaan
30546:  valtioavustuksen määrän riippuvaksi oppilasluvusta. Tämä tulee
30547:  epäilemättä vaikuttamaan edistävää kilpailua eri kansanopistojen
30548:  kesken sekä myös lisäämään yleisön harrastusta asiaan.
30549:        Kaikissa kansanopistoissa ei oppilasmäärä vielä ole noussut
30550:  läheskään niin korkeaksi, kuin olisi ollut toivottava. Tästä on
30551:  moitittu harrastuksen puutetta yleisössä. Epäilemättä paljo on
30552:  olemassa harrastuksen puutettakin, mutta toiselta puolen on muis-
30553:   tettava, että vähävaraisia ovat aineelliset seikat estäneet opistoja
30554:  hyväkseen käyttämästä. Se avustus, joka nuorisoseurain puolelta
30555:  on tässä suhteessa voitu antaa, on ollut kuin pisara meressä, se ei ole
30556:   paljoakaan merkinnyt, eikä ole epäkohtaa voinut auttaa. Senvuoksi
30557:   onkin mielihyvällä otettava vastaan valiokunnan ehdotus, että valtio-
30558:   varoista saataisiin antaa apurahoja myöskin Varattomille oppilaille.
30559:   Siten tehdään kansanopistoissa käynti mahdolliseksi vähävaraisillekin,
30560:   juuri sille kansanluokalle, jonka tähän saakka on olojen pakosta
30561:   varain puutteessa täytynyt jäädä opistoista pois voimatta niitä
30562:   hyväkseen käyttää. Siten myös tulevat kansanopistomme todellisiksi
30563:   kansanopistoiksi, eivätkä enää ole yksinomaan varallisten saavutet-
30564:   tavana, kuten tähän saakka ikävä kyllä on enimmäkseen ollut
30565: . asian laita. Valiokunta on ehdottanut näitä oppilasapurahoja run-
30566:   saammastikin kuin anomuksentekijät ovat uskaltaneet pyytää.
30567:   Mutta tuo valiokunnan ehdottama määräkään ei silti vielä ole liika
30568:   suuri. Kyllä sekin aivan hyvin tarvitaan ja epäilemättä tulee tarkoin
30569:   käytetyksi, eikä edes riitäkään kaikkea tarvetta tyydyttämään.
30570:   Olisi sentähden suotava, että nuoriso- ja muut edistysseurat edelleen-
30571:   kin avustaisivat varattornia nuorukaisia kansanopistoihin pääsemään
30572:   varainsa mukaan, siitä huolimatta, että valtionavustustakin tähän
30573:   tarkoitukseen täs'edes saataisiin käyttää, kuin myöskin että yksityi-
30574:   set uhraisivat samaan tarkoitukseen. Tuo lisämääräraha, kaikkiaan
30575:    95,000 markkaa, joka näin tarvittaisiin nykyisten opistojen apurahan
30576:    korotukseen sekä ensi vuonna alkaviksi suunniteltujen opistojen
30577:    turvaamiseen ynnä oppilaitten apurahoiksi, tuntuu kylläkin suurelta
30578:    varsinkin tällaisena aikana, jolloin tarvitaan paljo valtiovaroja
30579:    suurten uudistusten toimeenpanemiseen. Mutta siitä huolimatta
30580:    olisi tuo korotus myönnettävä, sillä sehän tulisi käytettäväksi sangen
30581:    tärkeään tarkoitukseen, tulisi käytettäväksi kansan kalleimman
30582:    omaisuuden, nuorison, hyväksi ja kehittämiseksi. Maassamme toimii
30583:    vasta 27 kansanopistoa. Se on epäilemättä liian vähän. Ne eivät
30584:                                                                     43
30585: 674                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30586: 
30587: 
30588: mitenkään voi tyydyttää kansan koko nuorison sivistystarvetta.
30589: Paljo useampia opistoja siis tarvittaisiin; ja varmana saattaa pitää,
30590: että niitä tuleekin tarpeen mukaan syntymään, kunhan ne vaan
30591: saavat rauhassa ja vapaina jatkaa toimintaansa ja niitä vaitionkin
30592: puolelta tuntuvasti aineellisesti avustetaan sekä myös valtion y. m.
30593: varoilla tehdään mahdolliseksi vähävaraisille oppilaille niissä käydä.
30594:     Minä samoin kuinedellinen puhujaolen tässä mietinnössä kaivannut
30595: lyhyttä selontekoa kansanopistojen toiminnasta. Pitäisin sen vuoksi
30596: suotavana, että vast'edes sellaista menettelyä käytettäisiin, että
30597: lyhyt pääkohtainen selonteko kansanopistoista ja niitten toiminnasta
30598: tällaiseen mietintöön otettaisiin. En kuitenkaan tahdo, että tämä
30599: mietintö tuota tarkoitusta varten valiokuntaan takaisin lähetettäi-
30600: siin. Lausun sen vain toivomuksena vastaisen varalle. Kannatan
30601: valiokunnan mietinnön hyväksymistä.
30602: 
30603:     Ed. v. A 1ft h a n: Då jag i tiden tagit en mycket verksam del
30604: uti denna rörelses popularisering här i landet och i grundandet af
30605: de första folkhögskolorna, och jämväl senare med intresse arbetat
30606: för deras väl, så hoppas jag att jag icke skall blifva föremål för miss-
30607: förstånd, då jag säger att jag med bekymmer sett, huru folkhög-
30608: skolorna hafva gjort sig allt mer ekonomiskt afhängiga utaf staten.
30609: Dessa skolors egentliga uppgift var, att vara fria medborgerliga
30610: skolor, där för upplysningsarbetet varmt intresserade medborgare
30611: bjödo sitt folk upplysning på fria banor, oreglerade af staten och
30612: oreglerade utaf faststälda reglementen. Det är klart, att antalet sko-
30613: lor som på denna bas kunde grundas, icke kunde blifva synnerligt
30614: stort, då de voro hänvisade till den privata offervilligheten, och vill
30615: man uteslutande se på antalet så är ju den inslagna vägen den riktiga.
30616: Men man kan fråga om det icke skulle hafva varit nyttigare att hafva
30617: ett mindre antal fria medborgerliga skolor än ett större antal läro-
30618: inrättningar af detta slag, som mer och mer får karaktär af statens
30619: skolor. När de till 75 %af sina årsutgifter blifva beroende af staten,
30620: kan man knappast tala om något oberoende mer. Och inträffar det en
30621: konflikt så skall flertalet skolor hafva svårt att frigöra sig och återtaga
30622: sin fria verksamhet samt offra detta penningeunderstöd för att häfda
30623: sin undervisningsfrihet. J ag ser därför med bekymmer att detta
30624: beroende yttermera ökas. Men jag tror, sådan opinionen nu engång
30625: är, att det är fåfängt att yrka på att så icke skall ske, och jag skall
30626: därför åtnöja mig med att uttala denna varning, på det att skolornas
30627:  direktioner måtte taga under ompröfning, huruvida skolorna i nödfall
30628:  åter kunna komma att stå på egna ben.
30629:      Hvad nu detta betänkande i öfrigt beträffar, ville jag föreslå
30630:  en liten ändring i motiveringen. På s:te sidan af betänkandet ingår
30631: följande uttalande: >> Utskottet har icke funnit skäl att tillstyrka
30632: petitionärernas förslag att ifrågavarande statsunderstöd skulle äskas
30633:                        Valtioapu kansanopistoille.                  675
30634: 
30635: för tre års tid, utan funnit önskligt att detsamma måtte liksom
30636: härintills bestridas ur bevillningsmedeh>. J ag finner icke något mot-
30637: satsförhållande mellan utskottets uttalande beträffande tiden
30638: och angående bevillningsmedlen, och det är väl icke någon afsikt
30639: att här pointera en skillnad i vår statsbokföring mellan allmänna
30640: statsfondens medel och bevillningsmedel. Detta vore ju fullkomligt
30641: öfverflödigt i detta sammanhang. J ag skulle därför föreslå, att de
30642: sista orden skulle ändras sålunda: >>Måtte liksom härintills beviljas
30643: för ett år», eller i det finska exemplaret >>myönnettäisiin yhdeksi
30644: vuodeksi>> i stället för myönnettäisiin >>Suostuntavaroista>>.
30645:      Därjämte vill jag, då jag har tillhands det finska och svenska
30646: exemplaret af betänkandet, uttala ett beklagande öfver att typo-
30647: grafin i detta svenska betänkande är synnerligen bristfällig och under-
30648: haltig. Typerna äro dåliga, raderna äro sneda och dansande och
30649: öfverhufvudtaget företer hela betänkandet ett synnerligt slarfvigt
30650: typografiskt arbete. Detta är icke första gången jag har varit i till-
30651: fälle att konstatera en väsentlig skillnad mellan det finska och det
30652: svenska betänkandets typografiska utstyrelse. J ag har därom gjort
30653:  anmärkningar på tryckerikansliet och då blifvit upplyst om, att
30654:  tryckningsarbetet öfverlämnas åt den, som gör detsamma billigast.
30655:  Man ser sålunda icke på kvaliteten utan blott på, att få det så billigt
30656:  som möjligt. Det är ju nog aktningsvärdt att söka trycka ned om-
30657:  kostnaderna för landtdagsarbetet, men detta får icke ske helt och
30658:  hållet på bekostnad af arbetets kvalitet.
30659:      Tillika har jag, och jag tänker äfven andra svenska landtdags-
30660:  män, stött på svårigheter att i tid få de svenska texterna till genom-
30661:  seende, hvilket är ett extra arbeta, som vi hafva oss pålagdt. Man
30662:  får texterna ofta i sista ögonblicket på grund af att olämpliga tryc-
30663:  kerier, som sakna erfarenhet, vilja eller förmåga att arbeta snabbt,
30664:  anlitats, och detta har varit till synnerlig olägenhet vid vårt arbete.
30665:  J ag ville uttala den förhoppning, att kanslikommissionen skulle
30666:  försöka att i antydt afseende åstadkomma rättelse för framtiden.
30667: 
30668:    Puhemies: Kun useampia puheenvaroja on vielä käyttä-
30669: mättä ja aika on kulunut pitkälle, täytyy keskeyttää istunto ja
30670: kokoontua jälleen kello 6 i. p.
30671: 
30672:     Täysi-istunto keskeytetään kello 3,58 i. p.
30673: 676                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30674: 
30675: 
30676:                             Istuntoa jatketaan
30677:                                klo 6 i. p.
30678:     Jatkettaessa kansanopistojen kannatusavustusta koskevan asian
30679: käsittelyä
30680:     käyttävät puheenvuoroa:
30681:     Ed. V i k m a n : Kun tämä esillä oleva sivistysvaliokunnan
30682: mietintö tuli eduskuntaan ja kun siitä kävi selville, että valiokun-
30683: nassa jokainen jäsen oli ollut aivan yksimielinen siitä, että kansan-
30684: opistojen valtioavustukset olisivat korotettavat, samoin kuin siitä,
30685: että kansanopistojen oppilaita varten olisi apurahoja myönnettävä,
30686: niin luulin, että ainakin tämä asia ilman pitemmittä reposteluitta
30687: pääsisi päätökseen. Näyttää kuitenkin siltä kuin tämä asia tulisi
30688: kaipaamaan 200 puheenvuoroa, sillä niin monta edustajaa täällä on
30689: samaa mieltä kuin valiokunnan mietintö. Pari puhujaa jo ennen
30690: päivällislomaa kävi todistamassa ilonsa siitä tuloksesta, johon
30691: valiokunta on tullut. Kaikki edustajat - kuten luulen - iloitsevat
30692: tästä tuloksesta ja jos kaikki käyvät täältä lavalta tämän ilonsa
30693: ilmituomassa, emme saa tätäkään asiaa tällä kerralla päätökseen.
30694: Minä kansanopistomiehenä toivon, että asia laskettaisiin päätökseen
30695: ilman pitempiä puheita.
30696:     Ensimmäiselle puheenvuoron käyttäjälle asiassa, joka katsoi
30697: lausuntonsa niin tärkeäksi, että hän piti välttämättömänä avata
30698: asiasta keskustelun, pyydän saada huomauttaa, että hänen lausun-
30699: nossaan oli yksi sellainen asiallinen virhe, joka sietää tulla korjatuksi.
30700: Ed. Käkikoski sanoi nim. että kansanopistot ensimmäistä vuotta
30701: nauttivat valtioapua ilman emäntä- ja isäntäkoulujen välitystä.
30702: Tämä tiedonanto ei pidä paikkaansa. Ne, jotka ovat olleet mukana
30703: viimeisessä säätyeduskunnassa, tietävät, että kansanopistot nauttivat
30704: viimeisen säätyeduskunnan päätöksen mukaan tällaista apurahaa,
30705: ja että niitä on jaettu jo kolmatta vuotta.
30706:     Minä pyytämällä pyytäisin, että tämä hyvä asia laskettaisiin
30707: päätökseen eikä jatkettaisi näitä tarpeettomia ilonilmaustodisteluja
30708: eduskunnan puhujalavalta.
30709:     Ed. R r a n d e r : Minulla oli tarkoitus puhua samaan suuntaan
30710: kuin viimeinen puhuja; lausun sentähden aivan lyhyesti mielipiteeni
30711: tästä mietinnöstä. Minua on siinä miellyttänyt sen asiallisuus ja sen
30712: työjärjestyksenmukainen lyhyys ja ennenkaikkea se yksimielisyys,
30713: joka valiokunnassa on vallinnut ja joka yksimielisyys on huomattava
30714: tunnustus kansanopistotyölle ja turvaa sille ne varat, jotka se tar-
30715: vitsee. Pyydän siis ehdottaa, että me pitemmittä puheitta yksimieli-
30716: sesti hyväksymme sivistysvaliokunnan yksimielisen ehdotuksen.
30717:     Ed. Partanen: Tuskin tarvinnee mainita mitään lisäksi
30718: siihen, mitä täällä jo on sanottu. Sosialistiset sivistysvaliokunnan
30719:                        Valtioapu kansanopistoille.                677
30720: 
30721: 
30722: jäsenet tuntenevat itsensä täydellisesti nolatuiksi. Kun silmäilee
30723: tätä valiokunnan mietintöä, niin huomaa täällä yhden mukavan sei-
30724: kan, nim. aivan alussa. Anomus, jonka johdosta kansanopiston apu-
30725: rahojen korottamista ehdotetaan, koskee opettajiston palkkausta.
30726: Valiokunta hyvin naivisti koettaa peitellä tuon opettajiston palk-
30727: kauskohdan ehdottamalla kansanopistoille suoranaista avustusta vain
30728: avustuksen muodossa. Mutta jos hiukan silmäilee, mitä nämä kan-
30729: sanopistot maksavat valtiolle, niin tulee havaitsemaan, että ne tar-
30730: joavat kovin kallista opetusta. Meillä annetaan oppikouluille val-
30731: tionapua oppilasta kohden ainoastaan vähän yli roo markkaa, ja
30732: tämän ehdotuksen mukaan tulisivat kansanopiston oppilaat maksa-
30733: maan valtiolle lähes saman summan, mitä valtion varsinaisesti kan-
30734: nattamissa oppikouluissa oppilaat maksavat. Ja kun vielä ottaa
30735: huomioon kansanopistojen johdon, niin täytyy ihmetellä, miksi tähän
30736: avustuksen korottamiseen kansanopistoille näin korkealle on menty.
30737: Sen ilon kyllä hyvin ymmärtää, mikä täällä keskustasta ja oikeis-
30738: tosta on tämän johdosta lausuttu, sillä me tiedämme, ja varsinkin
30739: köyhälistö tuntee tarkasti sen, että nämä kansanopistot ovat por-
30740: varien agitatsioonikouluja. Siitä tuo erinomainen ilo, mikä valio-
30741: kunnan mietinnön yksimielisen tuloksen johdosta tältä puhujala-
30742: valta niin moneen kertaan tänään on todistettu. Kansansivistä-
30743: mistä, tapahtukoon se missä muodossa hyvänsä, olisi ja sitä on edis-
30744: tettävä, mutta sillä täytyy myös olla jonkinmoinen muu tarkoitus,
30745: jottei se kyhäänny ainoastaan puoluetarkoitukseksi. Hiljattain luin
30746: eräästä nuorsuomalaisesta sanomalehdestä erään kansanopiston, joka
30747: on suomettarelaisten johdettavana, johtajan menettelystä opettajan
30748:  valinnassa, jossa yksinomaan puoluemielipiteet määräilivät, sillä
30749: hakija, ollen nuorsuomalainen, ei tuota paikkaa saanut. Myös on
30750: tunnettavissa päinvastaisia tapauksia. Opistojen johto toisin pai-
30751:  koin nuorsuomalaisten, toisin paikoin suomettarelaisten käsissä ollen
30752: on tehnyt ne, kuten äsken mainitsin, näiden puolueiden kasvatus-
30753: laitoksiksi. Näiden opistojen kannatusyhtiöt, jotka yksin määrää-
30754:  vät niiden opetussuunnitelmasta ja ohjelmasta, ovat kovin supis-
30755:  tetut. Minä ehdottaisin, että ennen kuin ryhdytään valtioapua,
30756:  varsinkaan niin korkeata valtioapua myöntämään, otettaisiin ehdoksi
30757: se, että kunnat itse kussakin kunnassa, missä kansanopistoja löytyy
30758:  asettavat sen johtavan toimikunnan, mikä näitä kansanopistoja tulee
30759:  johtamaan ja valvomaan ja mikä tulee määräämään näille opistoille
30760:  opetussuunnitelman. Silloin saataisiin jonkunverran tasapuolisem-
30761:  maksi puoluetaktiikasta tai tuosta puoluekiihotuksesta nuo kansan-
30762:  opistot.
30763:      Yksi omituisuus täällä vielä ilmenee tässä valiokunnan mietin-
30764:  nössä, nimittäin se, että valiokunta ehdottaa varoja myönnettäväksi
30765:  opistoille, joita ei ole vielä perustettu. Täällä näet sanotaan, että
30766:  ensi vuonna tullaan perustamaan 5 tai 6 kansanopistoa ja sen perus-
30767: 678                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30768: 
30769: 
30770: teella ehdotetaan niin korkeaa valtioavustusta. Minusta jo yksin
30771: tuo seikka kykenisi alentamaan valtioavun myöntämistä. Jos maas-
30772: samme löytyisi opistoja, joita sosialidemokraatit olisivat johtamassa,
30773: niin aivan kauttaaltaan keskusta ja oikeisto yhtenä miehenä olisi
30774: kieltämässä valtioavustuksen näiltä kouluilta; sanoisivat, että ne
30775: ovat vain puoluekouluja, joissa kasvatetaan noita kansan kiihotta-
30776: jia. He eivät ota huomioon laisinkaan, että heidän omat kansanopis-
30777: tonsa ovat juuri noita puoluekouluja, juuri niitä, missä he koetta-
30778: vat kasvattaa omistavien luokkien etujen valvojia. Tämän perus-
30779: teella minä pyytäisin, että tuo ehto, minkä äsken mainitsin, otettai-
30780: siin näitä apurahoja myönnettäessä huomioon.
30781: 
30782:     Ed. Rose n d a 1: Ed. v. Alfthan huomautti eräästä sanasta
30783: mietinnössä, joka löytyy 5 sivun 5 kappaleen lopussa, että nim. nuo
30784: varat myönnettäisiin >>suostuntavaroista». Siitä oli valiokunnassa
30785: kyllä kysymys, ja olen minä puolestani valmis kannattamaan hänen
30786: tekemäänsä ehdotusta, varsinkin koska minä pidän tämän sanan
30787: •suostuntavaroista>> riippuvan redaktsioonivirheestä. - Täällä on
30788: syyllä huomautettu siitä, ettei ole vastalauseita liitetty tähän mie-
30789: tintöön ja ehdotettu, että mietintö hyväksyttäisiin. Viimeinen pu-
30790: huja teki kyllä hyvin ankaria syytöksiä mietintöä vastaan, mutta
30791: minä luulen, että on turhaa koettaa niitä selvittää ja sentähden minä
30792: kannatan niitä, jotka ehdottivat, että ratkastaisiin tämä asia ilman
30793: pitkiä keskusteluja.
30794: 
30795:     Ed. Kares: Minä pyysin puheenvuoroa ed. v. Alfthanin esiin-
30796: tymisen johdosta tässä asiassa. Epäilemättä on moni muukin kuin
30797: ed. v. Alfthan katsellessaan tätä määrärahan kokonaissummaa aja-
30798: tellut, että kansanopistojen valtioapu todellakin nyt yhtäkkiä koro-
30799: tetaan yli sen kuin suotava olisi. Minä kuitenkin pyydän huomaut-
30800: taa, että suuren osan tätä korotusta vaikuttaa se, että tässä on kan-
30801: sanopistojen Varattomille oppilaille nyt ehdotettu apua. Toiseksi
30802: on huomattava, että koko joukolle meidän kansanopistojamme valtio-
30803: apu jää samaksi kuin se on ollut tähänkin asti. Vasta silloin, jos
30804: oppilasmäärä nousee yli 40, vasta silloin alkaa korotus vaikuttaa.
30805: Ei tässä siis, varsinkaan korkeimmasta korotuksesta 8,ooo markasta,
30806: tule osalliseksi muuta kuin 3-4 nykyistä kansanopistoa. Ed. v.
30807: Alfthan on varsin erehtynyt, kun hän on kiinnittänyt huomiotansa
30808: ainoastaan siihen valiokunnan mielipiteesen, että valtioapu yhteensä
30809: ei saa nousta muuta kuin 75 %:iin näitten opistojen vuosimenoista.
30810: Jos ed. v. Alfthan olisi tahtonut tähäu asiaan tutustua, niin olisi
30811: hänen tarvinnut lukea ne perustelut, jotka tähän anomukseen liit-
30812: tyvät rgo8 valtiopäivien asiakirjoista, - siellä on myös eräs taval-
30813: lisen kansanopiston nykyinen kulunkiarvio yhdeltä vuodelta, joka
30814: nousee näitten laskujen mukaan yhteensä IJ,OOO markkaan, ja se
30815:                        Valtioapu kansanopistoille.                 679
30816: 
30817: on kuitenkin vaan tavallisen kansanopiston kulunkiarvio. Jos kansan-
30818: opiston oppilasmäärä nousee 7o-8o:een niin tähän kulunkiarvioon
30819: on lisättävä ainakin yksi opettajatar lisää naisten käsitöitä varten
30820: j. n. e. Monia muita rahamääriä tulee tietysti tähän sen kautta lisät-
30821: täväksi, niin että tuollaisen suuren kansanopiston vuosimenot nou-
30822: sevat lähemmäs 18,ooo markkaan, jonka minä myös aivan hyvin
30823: omasta kokemuksestani tiedän, oltuani 5-6 vuotta opettamassa
30824: kansanopistossa, jossa on ollut go oppilaan vaiheilla. Ja tällainen
30825: kansanopisto tulee tämän ehdotuksen mukaan saamaan korkein-
30826: taan n,ooo markkaa. Se ei vielä tietysti ole läheskään 75 %siitä
30827: rahamäärästä, jonka nykyään tällainen laaja kansanopisto vie. Siinä
30828: on maakunnalla vielä sangen paljon kokoamista, kun se kokoaa
30829: tuon jälellä olevan määrän 6,000-J,OOO markkaa. Siitä tietysti
30830: vähän toistatuhatta markkaa voidaan laskea oppilaitten sisäänkir-
30831: joitusmaksuista. Jos ajatellaan kansanopistossa olevan 8o oppilasta,
30832: niin voi ajatella niistä 50, ehkä 55 maksavan sisäänkirjoitusmaksun.
30833: Muut ovat vapaaoppilaita, koska on tapana ollut, että yleensä vä-
30834: hänkin varattomat pääsevät vapaaoppilaina kansanopistoon. Tämän
30835: minä vaan tahdon huomauttaa ed. v. Alfthanille sekä niille muille,
30836: jotka mahdollisesti ovat hämmästyneet tuota sangen korkealle,
30837: 75 %:iin asti, menevää määrää. Tällä määräyksellä on tahdottu
30838: estää keinottelu, ettei syntyisi sellaisia opistoja, jotka koettavat
30839: tulla toimeen yksinomaan tällä valtion avustuksella. Sentähden on
30840: tuo määräys pantu eikä suinkaan sitä peläten, että nykyisissä kan-
30841: sanopistoissa ehdotetut valtioavut mitenkään nousisivat 75 °/o niiden
30842: vuosimenoista.
30843:     Mitä ed. Partasen lausuntoon tulee, niin se voitaisiin sivuuttaa
30844: ehkä parhaiten sillä lausunnolla, minkä ed. Nuorteva viime vuonna
30845: sivistysvaliokunnassa, kun tämä sama asia oli esillä, lausui omille
30846: puoluetovereilleen, joista muutamilla oli samallainen halu kuin ed.
30847: Partasella, vastustaa tätä anomusta. Hän lausui, että sosialistit
30848: eivät pääse siitä, että nykyiset sivistyslaitokset ovat porvarillisten
30849: vaikutuksen alaisina, ovat porvarillisten johtamina j. n. e. Jos he
30850: siitä tahtovat päästä, niin heidän täytyy vastustaa ylimalkaan kaik-
30851: kia sivistyslaitoksia. Hän sanoi, että sosialisteilla ei ole muuta kuin
30852: u~kottava ja toivottava, että nämä laitokset kerran, sosialismin
30853: aatteen vahvistuttua ja tultua valtaan, tulevat heidän haltuunsa.
30854: Ja minä luulen, että se on kaikkein luonnollisin puolueiden kanta,
30855: niiden jotka tulevaisuuteen uskovat, se on ainoa ajatuskanta, jonka
30856: voi omistaa tämmöisissä sivistyskysymyksissä.
30857:     Ed. Partanen teki myös erään asiallisen ehdotuksen tämän yh-
30858: teydessä, nim. että pitäisi antaa sille kunnalle, jonka piirissä kan-
30859: sanopisto sijaitsee, oikeus määrätä opiston johdosta j. n. e. Tämä
30860: ehdotus on epäilemättä sangen muodoton ja mahdoton. Luonnolli-
30861: sesti tämmöinen oikeus paikalliselle kunnalle on annettava ja anne-
30862: 680                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30863: 
30864: 
30865: taan silloin, jos tuo paikallinen kunta todella omistaa kansanopiston,
30866: jos se kansanopistoa kannattaa. Mutta nykyisissä oloissa kansan-
30867: opiston kannatus on useimmissa tapauksissa yksityisten varassa.
30868: Ja sitä paitse useita meidän kansanopistoja kannattavat monet
30869: kunnat; kymmenetkin kunnat saattavat kannattaa yhtä kansan-
30870: opistoa. Olisi koko lailla väärin, jos tämmöisen kansanopiston joh-
30871: don järjestäminen jäisi yhden ainoan kunnan käsiin. Semmoisissa
30872: paikoissa, missä kunnat ovat ottaneet kansanopiston kannattami-
30873: sen kokonaan omaksi asiakseen - muutamia semmoisia minä tie-
30874: dän - niissä on opiston johtokunta kuntien yhteisesti valitsema.
30875: Mutta nykyisissä oloissa, kun kansanopisto on tällaisella kannalla,
30876: olisi ed. Partasen ehdotuksen toteuttaminen suoranainen mahdot-
30877: tomuus.
30878:      Ed. Partanen myös oli löytävinään jotain muodotonta siinä, että
30879: me ehdotamme valtioapua sellaisille kansanopistoille, joita vasta
30880: perustetaan. Se ei ole niin muodotonta, sillä on jo tähänkin asti
30881: ollut määräyksenä se, että kahtena ensimmäisenä vuotena kansan-
30882: opiston perustamisesta laskien annetaan kansanopistolle 3,000 mark-
30883:  kaa valtioapua, ja tätä määräystä on mietinnössä ajateltu myös
30884:  vastaisuudessa säilytettävän. On luonnollista, että eduskunnan tulee
30885: silloin varata joku rahamäärä sitä varten, että mahdollisesti syntyy
30886:  rahanhoitokautena uusia kansanopistoja, jotka määräysten mukaan
30887:  pääsevät 3,000 markan valtioavusta osallisiksi. Jollei eduskunta
30888:  tällaista tekisi, niin epäilemättä se olisi ristiriitaista menettelytapaa.
30889:  Valiokunnan tietoon on tullut, että ainakin kuusi tällaista kansan-
30890:  opistoyritystä on, jotka ensi vuonna tulevat nauttimaan tätä 3,000
30891:  markan avustusta.
30892:      Nämä huomautukset tahdoin tehdä niiden puheiden johdosta,
30893:  mitkä on mainittu. Muuten luulen, että asia olisi kypsä äänestettä-
30894:  väksi ja lopullisesti päätettäväksi.
30895: 
30896:     Ed. R a u n i o : Minä pyydän lyhyesti huomauttaa ed. Partaselle,
30897: että sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvat jäsenet kyllä sivistys-
30898: valiokunnassa tietävät ja tiesivät sen, että mihinkään sivistystarko-
30899: tukseen myönnettyjä varoja nykyään ei käytetä sosialidemokratian
30900: hyväksi suorastaan, ja tämä ajatus kyllä lausuttiinkin sivistysvalio-
30901: kunnassa silloin kuin käsiteltiin näiden rahojen myöntämistä mai-
30902: nittuun tarkoitukseen. Mutta tiedettiin myös se, ja ainakin minä
30903: olen sillä kannalla, jonka ed. Kares lausui jo ed. Nuortevan täällä ennen
30904: sanoneen, että ei sillä voida edistää sosialidemokratiaa, kun vastuste-
30905: taan yleisten varojen myöntämistä sivistystarkoituksiin. Ja varsinkin
30906: nyt, koska tässä mietinnössä sivulla neljä lausutaan sellainen ajatus,
30907: että kansanopistojen kannatusmaksut olisivat asetettavat niin alhai-
30908: siksi, että vähävaraisetkin pääsisivät vaikuttamaan kansanopiston
30909: johtoon ja siis siihen henkeen, joka siellä tulee vaikuttamaan, en minä
30910:                        Valtioapu kansanopistoille.                  681
30911: 
30912: 
30913: eikä muut sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ole
30914: yhtyneet tekemään vastalausetta, vaan toivomme että nämä varat
30915: myönnetään ilman pitemmittä keskusteluitta.
30916: 
30917:      Ed. P y k ä 1 ä : Täällä on kyllä tehty oikeutettuja huomautuksia,
30918: ettei tässä asiassa jokainen ilmaisisi iloansa. Minulla ei nyt ole ollut
30919: tapana pitää pitkiä puheita eikä lyhyitäkään, enkä ilmaise usein iloani
30920: niissä tarpeettomisssa keskusteluissa, joita täällä on ollut. Mutta
30921: katson, että nyt olen tavallani paikoitettu käyttämään puheenvuoroa
30922: ed. Partasen esiintymisen johdosta.
30923:      Ed. Partanen sanoi, että kansanopistot ovat agitatsioonikouluja
30924: ja siitä syystä niille ei olisi myönnettävä niin runsaasti valtiovaroja.
30925: Minä en nyt tiedä, minkä verran tämä pitää paikkansa, mutta risti-
30926: riidassa se on ainakin niiden pyrkimysten kanssa, joita vasemmisto-
30927: laiset tänä iltana ovat puhujalavalta niin loistavasti tuoneet esiin;
30928: he nimittäin pitävät jo kunnallista äänioikeutta niin suurena tekijänä
30929: kansan sivistyksen pohjaksi, että se on välttämättä saatava kaikille,
30930: jotka eivät tiedä mitään. Minä kyllä luulen, että vasemmistolle olisi
30931: helppo kaahata tietämättömiä laumoja edellänsä, mutta samalla
30932: vasemmistolaiset vastustavat, että nuo kansan syvät pohjakerrokset
30933: eivät tietäisi mitään eikä niillä olisi tilaisuutta mitään oppia. Tämä
30934:  on ristiriita, joka pakottaa minun lausumaan mielipiteeni. Jos me
30935:  kerran vaadimme kansalle oikeuksia, pitää sillä myös olla tietoja,
30936:  miten se niitä oikeuksia käyttää ja kansanopisto on yksi sellainen
30937: laitos, joka kansan pohjakerroksille valmistaa henkilöitä, joilla on
30938:  jonkun verran tietoja yhteiskuntarakennuksesta, yhteiskuntajärjes-
30939:  tyksen mukanaan tuomista velvollisuuksista ja oikeuksista. Siitä
30940:  syystä me maalaiset tulemme kannattamaan kansanopistoja, ja
30941:  tulemme myös pitämään silmällä, etteivät ne muodostu agitatsiooni-
30942:  laitoksiksi, vaan pysyvät sellaisina kuin niiden todella täytyy olla.
30943:  Näkyy yleensä olevan käymässä sellainen harrastus, että koetetaan
30944:  kaikki hyvät pyrkimykset vetää puoluepyrkimysten piiriin. Mutta
30945:  tämä asia ei saa olla tekijänä kansanopistoille valtioapua myön-
30946:  nettäissä, vaan jokaisen kansalaisen on tehtävä itselleen selväksi,
30947:  ettei kansan sivistysasioita ja puolueasioita sovi sotkea toisiinsa.
30948:      Viimeinen puhuja, ed. Raunio, sanoi, että heikäläiset kyllä tietä-
30949:  vät, että kansanopistoille myönnettävät avut eivät tule sosialidemo-
30950:  kraattien hyväksi. Kyllä ne tulevat, jos sosialidemokraatit vaan
30951:  luulevat kestävänsä sitä, että he lähettävät jäseniä kansanopistoihin.
30952:  En tiedä, tulevatko ne valtioavut minkään erityisen aatteen hyväksi,
30953:  mutta niillä koetetaan kohottaa Suomen kansan sivistystasoa, ja
30954:  toistaiseksi ehkä sosialidemokraatitkin vielä sisältyvät Suomen
30955:  kansaan. Sen pitemmälti tästä asiasta puhumatta minä täydellisesti
30956:  kannatan valiokunnan mietintöä, en sillä, että lausun siitä iloani,
30957:  mutta sillä, että meidän kansalaisten oikeus on saada myös kanna-
30958: 682                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
30959: 
30960: 
30961: tusta sivistyspyrkimyksille. Täällähän on juuri tänään jaettu mie-
30962: tintö Kansan Näyttämön kannatusavusta, ja koska kerran tämän
30963: ovat tehneet sosialidemokraatit, ja he siis katsovat, että näyttämö-
30964: taide on myös kansansivistyksen kohottaja, niin kyllä minä pidän,
30965: että kansanopisto on myös sellainen. Kun pyydetään ja valiokunta
30966: on ehdottanut 25,000 markkaa Helsingissä toimivan Kansan Näyttä-
30967: mön valtioavuksi, niin kyllä minä voin ottaa vertauskohdaksi ne
30968: valtioavut, joita on ehdotettu maaseudun kansanopistoille ja sanoa,
30969: että ne menevät ainakin yhtä hyvään tarkoitukseen. Ei meillä siellä
30970: maalla ole professoreja, tohtoreita ja korkean sivistyksen saaneita
30971: niinkuin pääkaupungeissa, joita on tilaisuus saada iltasella työväelle
30972: ja kansalle luennoita pitämään, eikä siellä voida niinkuin täällä
30973: palkata kehittyneitä henkilöitä kansan sekaan herättämään tietoi-
30974: suutta kansan pohjakerrosten nuorisolle, jonka käsiin tämän maan
30975: kohtalo kuitenkin kerran jätetään, niin riitainen kuin se nyt onkin;
30976: ehkä kehittyneempi nuoriso ymmärtäisi sitä paremmin hoitaa.
30977:     Siis ei ole mikään ilo eikä armo se, että kansanopistoille myön-
30978:  netään summa, jonka valiokunta on ehdottanut, mutta minä pidän
30979: sen maaseudun opetustarpeen tyydyttämiseksi, kansanvalistuksen
30980:  kohottamiseksi välttämättömänä ehtona, täydellisenä oikeutena,
30981:  ja siksi minä täydellisesti kannatan mietintöä.
30982: 
30983:     Ed. v. T r o i 1: Landtdagsmannen Partanen har ansett det till-
30984: ständigt att också i denna fråga göra ett utfall mot de borgerliga,
30985: då han påstår att folkhögskolorna äro borgerliga agitationsskolor.
30986: Mot detta påstående kan jag icke underlåta att nedlägga min bestäm-
30987: daste protest. J ag har själf deltagit i folkhögskolerörelsen i tjugu år,
30988: varit medlem utaf två folkhögskolors direktioner i omkring femton
30989: år och har sålunda varit i tillfälle att följa med dessa folkhögskolors
30990: liksom också med flera andra folkhögskolors verksamhet, men jag
30991: har icke inom dessa skolor funnit tillstymmelse till en sådan agitation,
30992: som hr Partanen här låtit påskina. Landtdagsmannen Partanens
30993: påstående vidhandengifver blott att han icke känner till lifvet och
30994: arbetet inom folkhögskolorna. J ag vill blott eriura därom, att folk-
30995: högskolorna stå öppna för alla, sålunda också för dem, som känna
30996: sig dragna till de socialdemokratiska lärorna. Folkhögskolorna hafva
30997: också besökts utaf elever, som hafva varit ganska långt avancerade
30998: åt vänstern, men de hafva inom folkhögskolan också lärt sig få ögonen
30999: upp, och därför hafva de icke tagit för godt det, som utaf socialdemo-
31000: kraterna uti vårt land bjudes åt dem. De hafva insett, att social-
31001: demokraterna här i detta land hafva förvanskat snart sagt hvarenda
31002: en af socialdemokratins bästa sanningar.
31003: 
31004:    Ed. L u n d s t r ö m : Då representanten Partanen på sätt och vis
31005: gjort ett utfall mot socialdemokraternas repsesentanter i utskottet,
31006:                        Valtioapu kansanopistoille.                 683
31007: 
31008: 
31009: vill jag i korthet referera vår ståndpunkt, såvidt jag kunde uppfatta
31010: densamma. Vi visste väl, att . dessa folkhögskolor äro tili för den
31011: besuttna befolkningen och att i ringa grad obesuttna där kunna
31012: vinna inträde, detta på grund af ekonomiska svårigheter, som ställa
31013: sig hindrande i vägen. Och vi visste äfven, att den undervisning,
31014: som där bibringas, icke är den rent praktiska undervisning,
31015: som medborgare under nuvarande förhållanden tarfva. Represen-
31016: tant Käkikoski gaf också i dag i sitt yttrande ett erkännande åt den
31017: ideella riktning som i folkhögskolan gör sig gällande, och vid det
31018: representantmöte för svenska folkhögskolan som nyligen hållits, yrkade
31019: en talare på, att undervisningen i naturvetenskaperna skulle göras
31020: poetisk. Det är en egendomlig anda, som genomströmmar folkhög-
31021: skolan och gör, att den för en realistisk nutidsmänniska förefaller
31022: icke tidsenlig. Därför gjorde sig också uti utskottet röster gällande
31023: för en reform utaf den läroplan, som för närvarande ligger tili grund
31024: för folkhögskolan. Men då medelklassen på landet också behöfver
31025: något slags bildningsföretag, för att icke helt och hållet stelna bort
31026: i dogmer, kunde vi icke ställa oss afvisande mot densamma, oaktadt
31027: vi icke i alla afseenden kunde godkänna den grund, på hvilken dessa
31028: skolor bygga. Vi måste ju påräkna, ett dessa bildningsföretag senare
31029: kunde komma att omändras under tidsriktningarnas inflytande.
31030:  Och skulle man beröfva folkhögskolorna deras statsunderstöd, så
31031: skulle den äfven annars väl inskränkta medelklassen på landsbygden
31032:  blifva ännu mer inskränkt.
31033: 
31034:     Ed. Saarikivi: Edustaja Partasen lausunnon tueksi pyydän
31035: saada esittää muutaman esimerkin. Täällä on koetettu alentaa sitä
31036: ed. Partasen käsitystä, että kansanopistot olisivat puoluelaitoksia,
31037: mutta mitä esim. Itäkarjalan kansanopistoon tulee, voin mainita sieltä
31038: aivan tuoreen esimerkin.
31039:     Siellä oli käsityönopettaja, jolla oli se paha vika, että kuului
31040: paikkakunnan työväenyhdistykseen, sekä myöskin kansanopiston
31041: puhujatilaisuuksissa puhui työväen asioista. Tämä ei kelvannut
31042: suomettarelaisille johtokunnan jäsenille, vaan juonittelivat kaikilla
31043: tavoin sen miehen pois paikastaan. Paikkakunnan työväki piti
31044: kokouksen tämmöisen boikottauksen johdosta vaatien opettajan
31045: pysyttämistä virassaan.
31046:     Tässä vaan yksi esimerkki siitä, että taitaa sittekin olla kansan-
31047: opistotkin puoluelaitoksia, koska ei miestä, joka on erilaisella maail-
31048: mankatsomuksella varustettu kuin koulun johtokunta, suvaittu
31049: toimessaan. Minä en tiedä millaisiksi asiat siellä ovat lopullisesti
31050: kehittyneet minun paikkakunnalta poistumiseni jälkeen, mutta mai-
31051: nitsen tämän vaan tueksi sille, että puoluepeliä niissäkin voidaan
31052: harjoittaa.
31053:     Hyvä olisi jos kunnat saisivat määräämisvallan, niin ehkä silloin
31054: 684                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31055: 
31056: 
31057: myös saisivat sosialidemokraatit pitää paikkaansa, ettei niitä aina
31058: aatteen tähden vainottaisi niinkuin tässäkin on tapahtunut.
31059: Kannatan siis ed. Partasen tekemää ehdotusta.
31060: 
31061:      Ed. Lahtinen : Koska joku meikäläinen edustaja ei näkynyt
31062: hyväksyvän tätä puheena olevaa yksimielistä mietintöä, niin huo-
31063: mautan, että kyllähän kansanopistojen porvarillisuutta vastaan
31064: voisi tehdä montakin muistutusta, mutta jos sen perusteella kiel-
31065: täisi valtioavun, niin kävisi niin, kuin joku edellinen puhuja lausui,
31066: että pitäisi kieltää valtioavut ehkä kaikilta kouluilta ja ehkä monelta
31067: vielä ennemmin kuin kansanopistoilta. Kun meikäläinen, sosiali-
31068: demokraattinen, ryhmä on päättänyt kannattaa valtionavustusta,
31069: on se tehnyt sen siinä uskossa, että vaikka tieto· olisi kuinka porva-
31070: rillisesti väärennettyä tahansa, niin on siinä kuitenkin niin paljon
31071: totuuden muroja, ettei ole tahdottu vastustaa tätä avustusta. Samalla
31072: huomautan ed Alfthanille, että se lause, jota vastaan hän teki muis-
31073: tutuksen, on jäänyt siihen muotoon jonkun sihteerille tapahtuneen
31074: epähuomion takia ja että valiokunta on päättänyt puheenalaisen
31075: kohdan sen suuntaiseksi kuin ed. Alfthan ehdotti.
31076: 
31077:     Ed. Kai p i o : Valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ovat
31078: tietääkseni menetelleet ryhmämme päätöksen mukaisesti ja ne
31079: muutamat mielipiteet, mitkä täällä on tuotu esiin vasemmalta
31080: valiokunnan päätöstä vastaan, eivät ole myöskään ryhmän päätöksen
31081: mukaisia. Siitä pyydän myöskin huomauttaa ed. Pykälälle, ettei
31082: se ole vasemmistossa enemmistön mielipide. Hän puhui sosialidemo-
31083: kraattien sivistyksen vastustamisesta. Se ei ole sosialidemokraattien
31084: kanta; vaan se ilmenee usein kehittymättämillä seuduilla, että näitä
31085: kouluja pidetään herrain kasvatuslaitoksina. Sellaisia mielipiteitä
31086: ilmenee kyllä silloin tällöin vasemmistonkin keskuudessa ja on myös
31087: ilmennyt valiokunnassa, mutta kun asioita on enemmän mietitty
31088: niin on huomattu että me olemme nykyään semmoisessa asemassa,
31089: ettemme me voi tehdä muuten kuin näin. Kuten täällä on sanottu,
31090: voidaan vastustaa samoilla syillä kaikkia koululaitoksia, jos me
31091: yhtäkin vastustamme. Muuten valiokunnassa on ollut kysymyksessä
31092: myöskin työväen opistot. Pyydän huomauttaa siitä, että siellä oli
31093: kertomuksia, kuinka kaupunkipaikoissa työväen luentoja on pidetty.
31094: Niissä on niiden tieto]en mukaan työväellä ollut määräämisvaltaa
31095: nytkin ja siihen on myös myöhemmän päätöksen mukaan myön-
31096: netty valtioavustusta z,ooo-s,ooo markkaa opistoa kohti. Minä
31097: en tiedä, vaan tuskinpa oikeistolaiset tulevat siellä panemaan vasta-
31098: lauseita. Yleisesti vielä kuitenkin valiokunnassa on sivistys ollut
31099: pääasiana ja on täytynyt pakostakin jättää puoluekysymykset enem-
31100: män sivuasiaksi. Sanon kerta kaikkiaan, että sivistysvaliokunnasta
31101: tulee vieläkin tällaisia päätöksiä, joissa myönnetään valtioavustusta
31102:                             Ehdotus painolaiksi.                    685
31103: 
31104: 
31105: monille muille kouluille, tyttökouluille, lyseoille ja yhteiskouluille.
31106: Kun tullaan moittimaan näitä päätöksiä, niin tiedettäköön, että
31107: ne ovat tehdyt valiokunnassa pitäen silmällä sivistystarpeita eikä
31108: puol uetarkoi tuksia.
31109:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
31110:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
31111: muutosehdotusta.      Ensinnäkin on vapaaherra von Alfthan ed.
31112: Rosendalin kannattamana ehdottanut mietinnön perusteluissa 5 sivulla
31113: olevaan ensimäiseen kappaleeseen sellaisen muutoksen, että sanat
31114: >>Suostuntavaroista» muutettaisiin sanoiksi >>yhdeksi vuodeksi>>; -
31115: tulen nimittämään tätä vapaaherra v on A f1 t h a n i n ehdotukseksi.
31116: Sittemmin on ed. Partanen ed. Saarikiven kannattamana ehdottanut
31117: puheenalaisen määrärahan myöntämiselle pantavaksi sellaisen ehdon,
31118: että kunnat asettavat kansanopistojen johtajat ja määräävät yleensä
31119: opiston johdon; - tulen nimittämään tätä ed. Partasen ehdotuk-
31120: seksi.
31121:     Koska nuo kaksi muutosehdotusta eivät ole toisistaan riippuvai-
31122: set, niin tulee mietinnön ja niiden välillä äänestettäväksi erikseen.
31123: Ehdottaisin senvuoksi sellaista menettelytapaa äänestettäessä, että en-
31124: sin äänestettäisiin valiokunnan mietinnön perustelujen ja vapaaherra
31125: von Alfthanin ehdotuksen välillä; senjälkeen äänestettäisiin valio-
31126: kunnan mietinnön ponnen ja ed. Partasen ehdotuksen välillä.
31127: 
31128:    Menettelytapa hyväksytään.
31129:    Äänestykset ja päätös:
31130:      r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, äänestää
31131: »jaa>>; jos >>ei» voittaa on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hyväksytty.
31132:      Ei-äänet ovat voitolla; ed. von Alfthanin ehdotus on siis hy-
31133: väksytty.
31134:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ponnen, äänestää >>jaa»;
31135: jos >>ei>> voittaa, on ed. Partasen tekemä ehdotus hyväksytty.
31136:      Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön ponsi on siis hyväksytty.
31137:      Määrärahaa koskevana on tämä päätös ehdollinen, kunnes lopulli-
31138: nen päätös asiasta V. J :n 63 §:n osoittamassa yhteydessä voidaan
31139: tehdä.
31140:                        3)   Ehdotus palnolalksi.
31141:                                   (r K.)
31142:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 2 siinä olevan, edusta-
31143: jain Söderholmin y. m. allekirjoittamassa eduskuntaesityksessä N:o17
31144: Eduskunnalla annetun Painolakiehdotuksen ensimäistä käsittelyä
31145: varten.
31146: 686                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31147: 
31148: 
31149:       Keskustelu:
31150: 
31151:      Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Kun tässä asiassa on valiokunnassa syn-
31152: tynyt erimielisyyttä, pyysin puheenvuoroa lausuakseni muutamia
31153: sanoja siltä kannalta, jolle mietintöön liitetyn kolmannen vastalau-
31154: seen allekirjoittajat ovat asettuneet. Mutta ennenkuin minä ryhdyn
31155: itse asiaa koskettelemaan, tahtoisin tehdä erään oikaisun.
31156:      30 §:ään nähden ovat sanotut vastalauseen allekirjoittajat aset-
31157: tuneet sille kannalle, ettei olisi jätettävä mahdollisuutta samoista
31158: kirjoituksista rangaista useampia henkilöitä, että jos siis joku kir-
31159: joitus on rikoksellinen tai tulee syytteen alaiseksi, ja sen kirjoituk-
31160: sen kirjoittajina tai osallisina siihen on useampia henkilöitä, silloin
31161: rangaistaisiin ainoastaan pääsyyllistä. Tässä tarkoituksessa olemme
31162: liittäneet vastalauseen 30 § vastaan, mutta epähuomiossa tähän
31163: pykälään on tullut kaksi liikasanaa, niin että se näyttää vähän risti-
31164: riitaiselta.
31165:      Että jonkunlainen painolaki nykyään on tarpeen vaatima, sel-
31166: lainen laki, jonka kautta päästäisiin nykyisestä sekavasta välitilasta,
31167: siitähän ei tietysti ole muuta kuin yksi mieli. Senvuoksi valiokunnan
31168: sosialidemokraattiset jäsenet ovat ryhtyneet käsittelemään edus-
31169: kuntaesityksen pohjalla tätä asiaa, vaikka tämä eduskuntaesitys
31170: onkin hyvin suuressa määrässä epätyydyttävä. Niinkuin tiedetään,
31171: on säätyvaltiopäiväin tästä asiasta hyväksymä laki Pietarissa jää-
31172: nyt vahvistamatta, ja sen johdosta on tämä asia joutunut tämän
31173: eduskunnan käsiteltäväksi eduskuntaesityksen perusteella. Se risti-
31174: riita, jonka vuoksi tuo säätyvaltiopäiväin hyväksymä laki ei ole
31175: saavuttanut Pietarissa vahvistusta, kuuluu koskevan venäjänkieli-
31176: siä painotuotteita ja keisarikunnan viranomaisten toimialaan kuulu-
31177: vien asiakirjain julkaisemista.
31178:      Mitä nyt ensinnäkin tulee venäjänkielisiin painotuotteihin, niin
31179:  ei tällä seikalla liene nykyään erittäin suurta käytännöllistä merki-
31180:  tystä, mutta kuitenkin me kolmannen vastalauseen allekirjoittaneet
31181:  olemme olleet sitä mieltä, ettei venäjänkielisiä painotuotteita olisi
31182: syytä asettaa poikkeusasemaan muunkielisistä painotuotteista. Pal-
31183:  joa tärkeämpi on kysymys julkisten asiakirjain painattamisesta.
31184:  Tässä se kohta, joka on kuulemma osaltaan aiheuttanut sen, ettei
31185:  lakia ole Pietarissa vahvistettu, on seuraava. 25 §:n toisen momentin
31186:  mukaan keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltäviin asioihin
31187:  kuuluvan asiakirjan saa painosta julkaista ainoastaan kenraaliku-
31188:  vernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole aikaisemmin keisarikunnassa
31189:  julkaistu. Kun me sosialidemokraatit emme hyväksy julkaisemis-
31190:  kieltoa sellaisiin asiakirjoihin nähden, jotka koskevat kotimaisten
31191:  viranomaisten käsittelemiä asioita, niin ei tietenkään voi tulla ky-
31192:  symykseen, että tässä suhteessa asettaisimme poikkeusasemaan sel-
31193:  laiset asiakirjat, joiden kanssa venäläisillä viranomaisilla on ollut
31194:                              Ehdotus painolaiksi.                        687
31195: 
31196: tekemistä. Tämä asia ei ole niinkään vähäpätöinen eikä, toisarvoi-
31197: sesta merkityksestä, niinkuin valiokunnan enemmistön taholta on
31198: koetettu väittää. Valiokunta sanoo mietintönsä perusteluissa nimit-
31199: täin tällaisten asiakirjain, jotka ovat koskettaneet venäläisen viran-
31200: omaisen toimivaltaa, julkaisemisesta, tällä tavalla: >>mitä taas kol-
31201: manteen momenttiin tulee, olisi mahdoton tehdä ehdotettua eroi-
31202: tusta keisarikunnan viranomaisten käsiteltävien asiain välillä, kos-
31203: kapa sellainen asia, joka koskee Suomea voitaisiin katsoa keisari-
31204: kunnan asiaksi, niin pian kun se lain mukaan kuuluu keisarikunnan
31205: viranomaisen toimivaltaan». Tämän mukaan voisivat vaikka mitkä
31206: tärkeät asiakirjat siirtyä tähän luokkaan. Kun joku keisarikunnan
31207: viranomainen on tullut hiukankin jonkun Suomea koskevan asian
31208: kanssa tekemisiin, niin sellaista asiakirjaa ei saisi julkaista tai sel-
31209: laisen asiakirjan julkaiseminen tulisi rangaistuksen alaiseksi. Ja
31210: mehän tiedämme, että nykyään alkaa melkein kaikkien lainsää-
31211: däntäkysymysten ja muitten asiain käsittely muuttua sellaiseksi,
31212: että Venäjän valtakunnan viranomaiset tulevat niiden kanssa teke-
31213: misiin. Oikeastaan on valiokunta perustelussaan antanut tälle koh-
31214: dalle laajemman tulkinnan kuin mitä siitä ensiksi saattoi ajatella.
31215: Luultiin, että tämä ei tarkoittaisi muuta kun keisarikunnan asioita,
31216: mutta nyt valiokunta on selittänyt asian sillä tavalla, että se tar-
31217: koittaa myöskin niitä Suomen asioita, joiden kanssa joku keisari-
31218:  kunnan viranomainen on tullut tekemisiin. Kun tällainen vaatimus
31219:  venäläiseltä taholta on esitetty, niin valiokunnan porvarilliset jäse-
31220:  net ovat ajatelleet, että parasta on tehdä kaikenlaiset kysymyksessä
31221:  olevat asiakirjat julkaisemiskiellon alaisiksi. Tätä kantaansa ovat
31222:  nuo valiokunnan jäsenet puolustaneet hyvinkin omituisilla perus-
31223:  teilla. Niinpä on sanottu valiokunnan enemmistön taholta, kun me
31224:  sosialidemokraattiset jäsenet huomautimme, että tuollainen julkai-
31225:  semiskielto voisi tulla hyvinkin vaaralliseksi, että voitaisiin suunni-
31226:  tella, päättää ja antaa määräyksiä venäläisellä taholla minkälaisia
31227:  hyvänsä, mutta Suomessa ei näitä asiakirjoja voitaisi, eikä saataisi
31228:  päästää julkisuuteen,- että kyllä hän se niin on, mutta voipihan lakia
31229:  kiertää; jos nyt sattuu sellainen tärkeä asia, niin julaistaan asia-
31230:  kirja vastoin lakia ja julkaisija ottaa sen pikku sakon niskoillensa,
31231:  mikä siitä seuraa. Valiokunnan enemmistö siis tieten ja tahtoen
31232:  laatisi sellaisia lakeja, joista se tietää jo edeltäpäin, että niitä ei voida
31233:  noudattaa, hyväksyy venäläisten mahtimiesten sormen viittauksen
31234:  johdosta lakisäädöksiä sellaisilla motiiveilla, että >>kyllä niistä huo-
31235:  noja tulee, mutta meneväthän ne mukiin, kun niitä välistä riko-
31236:  taan». Nämät ovat hiukan anarkistisia perusteita. - Tätäkin kohtaa
31237:  hyväksyessään valiokunnan enemmistö on nojannut yksistään sille
31238:  perusteelle, että tästä laista täytyy saada sellainen, että on varmuut-
31239:   ta sen vahvistamisesta. Valiokunta mietintönsä 6 sivulla myöntää
31240:   nimenomaan, että tässä on sellaisia määräyksiä, jotka eivät ole toi-
31241: 688                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31242: 
31243: vottavia eivätkä tarkoituksenmukaisia. Mutta niitä täytyy lakiin
31244: ottaa senvuoksi, että se ei muuten saisi Pietarissa vahvistusta.
31245: Meistä on tuollainen kanta perin väärä. Meidän mielestämme pitäisi
31246: asiallisten seikkain olla määräämässä silloin, kun äänestetään tär-
31247: keistä lakipykälistä. Meidän mielestämme pitäisi joko hyväksyä ne
31248: taikka vastustaa niitä asiallisilla perusteilla. Jos ne ovat asiallisia
31249: ja kansan etujen kannalta puollettavissa, niin puolletaan niitä silloin,
31250: mutta jos ne ovat päinvastaisia, niin ei maksaisi vaivaa ruveta niitä
31251: silloin hyväksymään yksistään sillä syyllä, että niillä on suurempi
31252: ja pikaisempi mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. Tämä painolaki
31253: on kauttaaltaan sellainen, etteihän se ole mikään kansainvälinen
31254: eikä yleisvaltakunnallinen laki. Tämähän koskee yksinomaan Suo-
31255: men painoasioita. Jos asetutaan suomalaisten itsemääräämisoikeu-
31256: den kannalle, niin kyllä kai tältä kannalta katsoen Venäjän valta-
31257: kunnan viranomaisilla ei tällaisten asian kanssa pitäisi olla mitään
31258: tekemistä. Tämä on kokonansa sellainen Suomen sisäinen asia, että
31259: minun käsittääkseni Venäjän valtakunnan viranomaisilla ei ole
31260: oikeutta sekaantua siihen. Jos siitä huolimatta sellainen sekaan-
31261: tuminen tapahtuu, ja silloin esitetään Suomen oikeuksia rajoittavia
31262: vaatimuksia, niin väärin on ja huonolle tielle joudutaan, jos sellais-
31263: ten seikkain johdosta ruvetaan ottamaan lakiin määräyksiä, jotka
31264: ovat vahingoksi meidän paino-oloillemme.
31265:      Olisi siis Suomen kansan itsemääräämisoikeutta suuresti louk-
31266: kaavaa alistua sellaisiin määräyksiin ja sellaisiin vaatimuksiin. Me
31267: valiokunnan sosialidemokraattiset jasenet näistä syistä emme ole
31268: as~ttuneet sille kannalle.      Olemme asettuneet julkaiserniskieltoa
31269: kokonansa vastustamaan. Mutta porvareille näyttää olevan tär-
31270: keätä saada tuollainen julkaiseruiskielto kotimaisiin asiakirjoihin
31271: nähden eli sellaisiin asiakirjoihin nähden, joita kotimaiset viran-
31272: omaiset käsittelevät. Oikeastaan tämä ristiriita lieneekin selitettä-
31273: vissä siten, että, ellei tuollaista kieltoa olisi lakiin laitettu kotimai-
31274: siin viranomaisiin nähden, luullakseni samaa kysymystä tuskin olisi
31275: Pietarissakaan herätetty. Mutta kun nyt suomalaiset porvarit tah-
31276: toivat säilyttää tällaisen salaaruisoikeuden itsellensä ja ajaa sen
31277: läpi, niin venäläisellä taholla myös näyttiin tahdottavan vaatia
31278: osansa sielläkin, ennenkun myönnetään tuollaista oikeutta suoma-
31279: laisille valtaluokille. Ja porvarilliset ovat valmiit siihen suostumaan.
31280:      Jos nyt kyseenalaisessa suhteessa tämä painolaki hyväksyttäisiin
31281: yksinomaan suomalaisia näkökohtia silmälläpitäen, niin voidaan
31282: huomauttaa, ettei se saavuttaisi vahvistusta. Mutta onhan nyt
31283: kaikesta päättäen mahdollista ja luultavaa, että monet muutkin
31284: kuin tämä asia ja sellaiset asiat, jossa ei mitenkään kansan enem-
31285: mistön etujen kannalta voida suostua venäläisten virkaherrain
31286: vaatimuksia seuraamaan, tulevat tällaisen ristiriidan alaisiksi.
31287: Silloin on tarpeellista ja välttämätöntä ajatella asiaa siltä kannalta
31288:                             Ehdotus painolaiksi.                       689
31289: 
31290: kuin me ajattelemme, nim. että tällainen ristiriita, kun se uudistuu,
31291: pakottaa ajamaan eduskunnan oikeuksien laajentamista, pakottaa
31292: ajamaan sellaista ohjelmaa tässä suhteessa, sosialidemokraattien ohjel-
31293: maa, jonka mukaan valtion päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien
31294: hyväksymiseen nähden tulisi lakkautetuksi. Tässä suhteessa on
31295: sosialidemokraattien ohjelmassa m. m. seuraava pykälä: >>Valtion
31296: päämiehen ehdoton kielto-oikeus lakien vahvistamisessa on lakkau-
31297: tettava. Sen sijaan sallittakoon hänen ristiriidan sattuessa vedota joko
31298: uusien oitis toimitettavien vaalien kautta kokoontuvaan eduskuntaan
31299: tahi yleiseen kansanäänestykseen>>. Tästä minä huomautan vain
31300: vastapainoksi sille porvarillisten politiikalle, joka asettaa lain vah-
31301: vistamisen saannin ylimmäksi muita näkökohtia. Kyllä porvarilliset
31302: tietenkin tällaiselle vaatimukselle hymähtävät, mutta samanlaista
31303: suhtautumista on siltä taholta sosialidemokraattien vaatimuksiin
31304: nähden esiintynyt ennenkin eivätkä ne silti ole osoittauneet erinomai-
31305: sen järkevyyden merkiksi. Minä huomautan, että kun esim. puoli-
31306: kymmentä vuotta sitten sosialidemokraattinen puolue puoluekokouk-
31307: sessaan hyväksyi ohjelman, jossa m. m. vaadittiin yleistä äänioikeutta,
31308: yksikamarijärjestelmää ja lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumis-
31309: vapautta j. n. e., niin siitä kirjoitettiin ja puhuttiin hyvin pikallisesti
31310: porvarillisella taholla. Suometar kirjoitti, että kylläpä ne sosialistit
31311: ovat mahtavia poikia, kun ne sellaisia oikeuksia meille toimittavat.
31312: Mutta senjälkeen on niitä oikeuksia kuitenkin siihen' määrin saavu-
31313: tettu, että porvarillisten nauru on joutunut häpeään.
31314:     Ne muut osat lakiehdotusta, joista erimielisyyttä on ollut, eivät
31315: johdu pietarilaisista vaatimuksista, vaan ovat porvarilliset valio-
31316: kunnan jäsenet samoin kuin eduskuntaesityksen tekijät niissä
31317: kohdissa noudattaneet omia harrastuksiaan. Minä tahtoisin näistä
31318: muista kohdista huomauttaa erityisesti takavarikkojärjestelmää.
31319: Tämä takavarikkojärjestelmä tässä lakiehdotuksessa on meidän
31320: käsittääksemme erittäin vaarallinen jos se tulee käytäntöön paino-
31321: oloissamme. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jäisi poliisiviranomai-
31322: sille- jollaisena virallistakin syyttäjää asiallisesti lienee pidettävä-
31323: valta panna takavarikkoon vaikka jokikinen sanomalehtinumero
31324: ja jokikisen kirjan painos. On selvää, että tällaisen määräyksen,
31325: tällaisen oikeuden kautta voisivat viranomaiset milloin niin tahtoisivat
31326: tuhota hallitusta vastustavan sanomalehdistön aivan yhtä helposti
31327: kuin sellaista on tapahtunut ja voi tapahtua ennakkosensuurijär-
31328: jestelmän kautta. Kun ottaa huomioon, että jonkun sanomalehden
31329: painosta pidettäisiin takavarikossa muutama viikko tai kaksi, niin
31330: mitä sellaisella sanomalehtinumerolla sitte olisi enää merkitystä.
31331: Ja ajatellaan että kun tällaista takavarikkojärjestelmää sanoma-
31332: lehtiin sovellettaisiin esim. vaaliaikoina ja sen sellaisina, niin silloin
31333: hallituksessa oleva puolue saisi tehdä toisten puolueitten toiminnan
31334: tällaisella ihan l:1illisella tavalla kerrassaan melkein mahdottomaksi.
31335:                                                                    44
31336: 690                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31337: 
31338: 
31339: Tosin olisivat tuollaiset takavarikot alistettavat oikeuden tutkitta-
31340: viksi. Mutta sanomalehtien kannalta katsoen tällainen vetoaminen
31341: oikeuteen ei mitään auttaisi, sillä senjälkeen kun tuomioistuin olisi
31342: ennättänyt asian käsitellä ja sen johdosta mahdollisesti takavarikko
31343: peruutettaisiin, sellainen takavarikon alaisena ollut painos ei olisi
31344: enää mistään merkityksestä. Ja siksi toiseksi, jos ajatellaan asiaa
31345: myöskin muihin painotuotteisiin kuin sanomalehtiin nähden, niin
31346: meikäläisillä ei ole syytä luottaa nykyiseen oikeuslaitokseen juuri sen
31347: enempää kuin poliisiviranomaisiinkaan.
31348:     Mitä muihin rajoituksiin tulee, niin niitä on vallan runsaasti tässä
31349: valiokunnan ehdotuksessa sellaisia painovapautta rajoittavia kohtia,
31350: jotka tulisivat riistämään hyvin suuren osan painovapauden merki-
31351: tystä, tulisivat tekemään painovapauden enemmän nimelliseksi,
31352: mutta niistä minä en ryhdy tässä selkoa tekemään, siinä suhteessa
31353: viittaan kolmanteen vastalauseeseen.
31354:     Yleensä väitetään, että uusiin lakeihin ei pitäsi ottaa mitään
31355: tarpeettomia määräyksiä. Lakiin pitäisi ottaa ainoastaan sellaista,
31356: mikä katsotaan tarpeelliseksi ja välttämättömäksi. Tällä perusteella
31357: olemme valiokunnassa vaatineet valiokunnan enemmistöön kuuluvia
31358: edustajia todistamaan esimerkeillä, mitkä tarpeet vaatisivat kaikkia
31359: niitä rajoituksia, mitä valiokunnan hyväksymä lakiehdotus sisältää.
31360: Mitkä tarpeet vaativat esim. tällaisen hallinnollisen takavarikko-
31361: järjestelmän käytäntöön ottamista? Tällaisiin kysymyksiin eivät
31362: valiokunnan enemmistöön kuuluvat edustajat ole antaneet vastausta.
31363: On kyllä annettu ymmärtää, että ankarasti painovapautta rajoittava
31364: laki on tässä maassa tarpeellinen ehkäisemään sosialismin leviämistä
31365: ja siinä suhteessa, kun m. m. kansaneduskunnan tominnasta kerto-
31366: minen tahdotaan tässä laissa kovien rajoitusten alaiseksi, - ei esim.
31367: valiokunnista saisi mitään selostusta antaa ilman erikoista lupaa, -
31368: on viitattu siihen, että sosialistien valiokuntaselostukset ja sen sellai-
31369: set ovat vaikuttaneet porvarillisten etuja vahingoittavasti ja että
31370: sellaisesta menettelystä pitäisi saada lain kautta tehdyksi loppu.
31371: Tosin kaikki valiokunnan porvarilliset jäsenet eivät ole sanoneet
31372: hyväksyvänsä näitä ehdotuksia siinä mielessä, että niitä tarvittaisiin
31373: estämään sosialismin levenemistä, mutta ei näillä jäsenillä ole sentään
31374: ollut muitakaan perusteluja kantansa tueksi. Takavarikkojärjestel-
31375: määhän meillä ei ole suurlakon jälkeen, jota ennen meillä tällaista
31376: painovapautta, mikä nykyään vallitsee, ei ollut olemassa, ole sovel-
31377: lutettu. Mutta voiko kukaan väittää, että tämä järjestelmä olisi
31378:  ollutkaan tarpeen? Osottavatko minkäänlaiset merkit, että se olisi
31379: tarpeen vaatima? Minun mielestäni ja lakivaliokunnan vähemmistön
31380:  mielestä ei sellainen toimenpide ole osottautunut lainkaan tarpeelli-
31381: seksi. Se painovapaus, joka nykyään on ollut käytännössä, on osot-
31382:  tautunut hyväksi, lukuunottamatta niitä hallinnollisia .rajoituksia,
31383:  mitkä nykyäänkin ovat olemassa ja jotka täytyy saada pois. Tuo
31384:                           Ehdotus painolaiksi.                      691
31385: 
31386: 
31387: takavarikkojärjestelmä olisi sitäkin vaarallisempi, kun ottaa huo-
31388: mioon sen erikoisen aseman, jossa meidän maamme on. Kun poliisi-
31389: viranomaiset saisivat tehdä takavarikoita, voisi sattua, että joku
31390: kirjoitus, kirja tai sanomalehtinumero katsottaisiin venäläiseltä kan-
31391: nalta vaaralliseksi, epämieluisaksi tai miten sitä sanoisivat ja silloin
31392: tarvitsisi vaan jonkun santarmiupseerin tai -konstaapelin kehottaa
31393: kovalla sanalla meikäläistä poliisiviranomaista toimittamaan sel-
31394: lainen painotuote takavarikkoon. Eikä ole epäilemistä, etteivätkö
31395: meikäläiset poliisiviranomaiset seuraisi sellaisia kehoituksia; tähän
31396: olettamukseen on sitäkin suurempi syy, kun kaikilla on tuoreessa
31397: muistossa, miten paljon kuntoa, selkärankaa ja lainkunnioitusta
31398: viranomaiset osoittivat bobrikoffilaiseen aikaan, jolloin tuonluon-
31399: toisia vaatimuksia venäläiseltä taholta heille tehtiin enemmän kuin
31400: muulloin.
31401:      Kuitenkin on ed. Söderholm vastalauseessaan väittänyt, että
31402: yksistään epälu11lo yhteiskuntajärjestystä vastaan voi aiheuttaa
31403: hänen kannattamiensa painovapauden rajoituksien vastustamista
31404: ja hän on lisännyt tähän, että jos niitä vastustetaan, niin täytyy
31405: kaiken lainsäädäntötyön jäädä hedelmättömäksi.           Tämä hänen
31406: lausuntonsa on minusta loistava todistus siitä, kuinka porvarillisella
31407: taholla ollaan sekä kuuroja että sokeita käsittämään oloja ja tapauk-
31408: sia niiden todellisessa valossa. On kyllä totta, ettemme me sosiaali-
31409: demokraatit luota nykyiseen oikeuslaitokseen. Mutta sen on tuo
31410: oikeuslaitos omilla teoillaan aiheuttanut, se on meikäläisiin nähden
31411: jakanut alituiseen uudistuvia luokkatuomioita. Me voisimme sel-
31412: laisia luokkatuomioita esittää paino-olojenkin alalta jo sataluvuissa.
31413: Rahasakot sosialidemokraattisille sanomalehdille ovat viime aikoina
31414: tulleet aivan päiväjärjestykseen, eivätkä suinkaan vankeusran-
31415: gaistuksetkaan ole mitään harvinaisia. Muutaman vuoden kuluessa on
31416: tullut aivan muotiasiaksi, että herra Kannisen ylihallitus, niinkuin
31417: sitä sanotaan, ja porvarilliset tuomioistuimet ovat ottaneet urakak-
31418: seen toimittaa sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä linnaan n. k.
31419: majesteettirikosjuttujen yuoksi. Lyhyessä ajassa on sillä nimellä
31420: tuomittu suuri juokko sosialidemokraattisia sanomalehtimiehiä van-
31421: keuteen: >>Sosialidemokraatti>>-lehden toimittaja on passitettu van-
31422: keuteen IO kuukaudeksi, oululaisen työväen-lehden entinen toimit-
31423: taja kahdeksaksi kuukaudeksi, tamperelaisen »Kansanlehden» eräs
31424:  toimittaja kuudeksi kuukaudeksi, Helsingissä ilmestyneen ruotsa-
31425: laisen lehden toimittaja seitsemäksi kuukaudeksi, >>Hämeen Voiman~
31426:  toimittaja neljäksi kuukaudeksi ja viimeksi on juuri viime viikolla
31427:  >>Savon TyömieS>>-lehden entinen toimittaja tuomittu kuudeksi
31428:  kuukaudeksi vankeuteen myöskin n. k. majesteettirikoksesta.
31429:  Samaten on eräs »Työ»-lehden toimittaja saanut istua vankeudessa
31430:  painokannetuomion johdosta ja kotkalaisen »Eteenpäin>>-lehden toi-
31431:  mittaja lienee parastaikaa kärsimässä samanlaista rangaistusta.
31432: 692                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31433: 
31434: 
31435:     Näitä luokkakoston ilmauksia - sillä senlaisia ne kaikessa
31436: tapauksessa ovat - arvostellaan eri tavalla ylä- ja alaluokan kes-
31437: kuudessa. Porvarilliset näistä tuomioista yleensä iloitsevat; jokaisen
31438: uuden luokkatuomion tunnetuksi tultua porvarillisella taholla
31439: taputetaan käsiä ilosta. Sillä tavalla menettelee yläluokka-yleisö,
31440: eduskunnan jäseniä myöten- ja tämä käsitys on kyllä tullut esiin
31441: lakivaliokunnan keskusteluissakin - antaen siten kannatuksensa
31442: tuomi-istuinten luokkamenettelylle, mutta samalla tietysti sitoutuen
31443: jakamaan edesvastuun siitä.
31444:     Kun näistä asioista on keskusteltu sekä valiokunnassa että
31445: muualla, on minussa vakiintunut se käsitys, että porvarillisilla ta-
31446: hoilla ja porvarillisen luokkakäsityksen mukaan koko sosialidemo-
31447: kraattinen ajatussuunta ja sosialidemokratiian puoluetoiminta on
31448: rikos sellaisenaan, ja sen vuoksi niillä tahoilla pidetään koko toi-
31449: mintaa rangaistavana, sellaisena, jota sopii rangaista jokaisessa
31450: sopivassa tilaisuudessa, ja näiden rangaistusten kautta koetetaan
31451: tukahduttaa tämän puolueen toiminnan menestystä. Tämän väit-
31452: teen todistukseksi voin huomauttaa, että nuo rangaistusten alaisiksi
31453: joutuneet kirjoitukset, sellaiset kirjoitukset, joista on annettu raha-
31454: sakkoja, joista on annettu pitkäaikaisia vankeustuomioita, eivät
31455: ole sisältäneet muuta kuin tavallista työväenasian ajamista. Ne
31456: kirjoitukset, ne uutiset ja artikkelit, joista tuomioita on mätkitty,
31457: kymmenenkin kuukauden vankeustuomioita, ovat olleet vaan sel-
31458: laista työväenasian selvittelyä ja ajamista, jonka puolueen jäsenet
31459: ovat hyväksyneet, ovatpa sellaiset kirjoitukset joskus olleet taval-
31460: lista parempaakin työväenasian ajamista. Kun tällaisista kirjoi-
31461: tuksista rangaistaan, niin eihän sitä voi muuten selittää kuin että
31462: rangaistukset ovat tähdänneet koko puoluetta ja sen aatesuuntaa
31463: vastaan. Lisäksi voi huomauttaa, ettei suinkaan porvarillisten ta-
31464: hoilla viimeistenkään vuosien kuluessa ole säästetty sananruoskaa,
31465: vaan sitä on käytetty sosialidemokraattista puoluetta ja puoluee-
31466: seen kuuluvia yksilöitä vastaan aivan säälimättömästi, mutta yksi-
31467: kään viranomainen, yksikään virallinen syyttäjä ei ole tämän joh-
31468: dosta virkatoimiin ryhtynyt, niinkuin me emme odottaneetkaau
31469: heidän ryhtyvän. Mutta sellaisiin toimenpiteisiin on kyllä muis-
31470: tettu ryhtyä sosialidemokraatteja vastaan.
31471:     Näiden huomautusten jälkeen luulisin minä ed. Söderholmin ja
31472: muiden hänen kannallaan olevien käsittävän, että meillä on muita-
31473: kin syitä kantamme tueksi kuin pelkkä epäluulo. Kun ottaa huo-
31474: mioon, minkälaisia kidutuslaitoksia nykyiset vankilamme ovat, niin
31475: kyllä kai voi helposti käsittää, mitä pitkäaikaset vankeustuomiot
31476: pikkuisten painojuttujen johdosta merkitsevät. Ne ovat jonkun-
31477: moista teloitusjärjestelmää, sillä teloitukseksi se täytyy muodostua,
31478: kun ihmisiä vuosikaupalla pidetään sellaisessa olotilassa kuin missä
31479: he nykyisissä vankiloissamme tulevat olemaan.
31480:                            Ehdotus painolaiksi.                     693
31481: 
31482:      Minä olen ollut sitä mieltä, että laeissa yleensä, niin myös paino-
31483: laissakin, pitäisi jättää mahdollisimman vähän viranomaisille tilai-
31484: suutta mielivaltaiseen menettelyyn. Mitä enemmän sellaista tilai-
31485: suutta jätetään, sitä runsaammin miQlivaltaisuutta ja väärinkäy-
31486: töksiä luonnollisesti tulee esiintymään. Tämän pitäisi olla jokaiselle
31487: selvää. Voihan olla niin, ettei esim. tuomareilla kaikistellen tarvitse
31488: olla niin paha tarkoituskaan, he vaan toimivat oman luokkakäsi-
31489: tyksensä mukaisesti. Se puoluetoiminta ja ne kirjoitukset, mitkä
31490: iosialidemokraattiselta kannalta katsoen ovat varsin luvallisia ja
31491: välttämättömiä tämän ajatussuunnan edistämiseksi, voivat porva-
31492: rillisen luokkakäsityksen mukaan tuntua vallan rikoksellisilta. Tuo-
31493: marit ovat osakkaina liikeyrityksissä, tehdaslaitoksissa, pankkilai-
31494: toksissa j. n. e. Jos nyt sosialidemokraattinen sanomalehti kirjoit-
31495: taa tuollaisten. liikeyhtiöiden tai muiden sellaisten oloista, jos siinä
31496: kerrotaan, että työväelle maksetaan huonoja palkkoja tai että siellä
31497: on muita työväkeä rasittavia epäkohtia, ja tästä nyt nostetaan
31498: painokanne, niin kyllä kai tuomari, jonka edut tuollaisten liike-
31499: yhtiöiden osakkaina vaativat, että työväelle niissä maksettaisiin
31500: huonoja palkkoja j. n. e., taipuu olemaan liikkeen johtajan kanssa
31501: samaa mieltä työväen valistamisen ja luokkataisteluun kiihottami-
31502: sen vaarallisuudesta, ja tuomiot tulevat tietysti sen mukaisiksi.
31503: Sitä paitsi on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, että jos laissa
31504: jätetään mahdollisimman paljon tilaisuutta viranomaisten, joko
31505: tuomarien tai hallinnollisten viranomaisten, mielivaltaiselle menet-
31506: telylle, niin kyllä sitä voidaan käyttää hyvinkin huonossa tarkoi-
31507: tuksessa.
31508:      Äsken juuri ovat sanomalehdet kertoneet, mitenkä tuo Tanskan
31509: kuuluisa oikeusministeri oli innokas rankaisemaan sanomalehtiä sen
31510: vuoksi, että nämä paljastelivat kaikenmoisia juttuja. Tanskassa
31511: kuullaan ihmetellyn sitä seikkaa, että tämä herra oikeusministeri
31512: tuppasi rankaisemaan sanomalehtiä, vaikka ei se siellä noudatetun
31513: tavan mukaan oikeastaan kuulukaan hänen virkatehtäviinsä. Nyt
31514: jälkeenpäin on käsitetty, mistä sellainen virka-into johtui. Ne
31515: >>afäärit», miljoonakavallukset, mitä tämä herra harjoitti, eivät olisi
31516: muuten menestyneet, tai ainakin niiden sanomalehtien toiminta,
31517: jotka vetivät ja tahtoivat vetää tapauksia päivänvaloon, oli sen
31518: herran »afääreille>> hyvin epäedullista.
31519:      Porvarilliset sanomalehdet ja sanomalehtimiehet eivät näytä ole-
31520: van tyytymättömiä tähän valiokunnan ehdottamaan painolakiehdo-
31521: tukseen, ainakaan ne eivät pidä sitä liian huonona. Tämän voi
31522: käsittää, kun ottaa huomioon, että tuomioistuimet ovat porvaril-
31523: listen käsissä ja että jos painojuttuja nostetaankin, niin silloin kun
31524: kyseessä on joku porvarillinen sanomalehti, lakia ei sovelluteta niin
31525: ankarasti, että siitä olisi näille sanottavaa haittaa. Sitä paitsi vo.i
31526: porvarillisten sanomalehtimiesten taholla vaikuttaa tässä asiassa jon-
31527: 694                  Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31528: 
31529: 
31530: kun verran myöskin kilpailuvaisto. Siellä otettanee huomioon, että
31531: kun laitetaan ankara kuristuslaki, niin sillä voidaan porvarillisten
31532: lehtien vaarallisia kilpailijoita, sosialidemokraattisia sanomalehtiä
31533: jonkun verran masentaa. Tämänkin väitteen todisteeksi on ole-
31534: massa esimerkkejä. Ovathan monet porvarilliset sanomalehdet tuon
31535: tuostakin suoraan kehoitelleet viranomaisia nostamaan painojuttuja
31536: sosialistisia kirjoittajia ja sanomalehtiä vastaan, kun eivät nuo her-
31537: raslehdet ole muuten katsoneet kykenevänsä puolustamaan niitä
31538: asioita ja aatteita, mitä sosialidemokratia vastustaa.
31539:     Sekin painovapaus, mikä on ollut olemassa suurlakon jälkeen,
31540: on osoittautunut erinomaisen hyödylliseksi. Ja työväestö käsittää
31541: ja tietää, että tällainen vapaus on sen toiminnan menestymisen
31542: ehto. Tämän lyhyen verrattaisen painovapauden aikana on työ-
31543: väestö valistuksellisessa taistelussaan saavuttanut melkoisia etuja.
31544: Työväestö myöskin tietää, mitä kuristukset merkitsevät. Ennakko-
31545: sensuurijärjestelmän aikana ei saatu perustaa uusia työväen lehtiä,
31546: ei saatu antaa ulos sosialidemokraattisia kirjateoksia ja niissä muu-
31547: tamissa työväenlehdissä, mitä oli olemassa, ei saatu kirjoittaa tär-
31548: keistä asioista juuri mitään. Silloin saattoi menestyä ja kukoistaa
31549:  ainoastaan hallitukselle mieleinen sanomalehdistö ja yleensä halli-
31550: tukselle mieluinen kirjallisuus. Näitä seikkoja huomioon ottae:n
31551:  meikäläisten taholla ollaan jyrkkiä kansalaisvapauksia koskevissa
31552:  kysymyksissä, eikä tässäsuhteessa halutaollenkaan ruveta tinkimään.
31553:  Niinpä kun ne valiokunnan ehdottamat kuristukset, jotka tulisivat
31554:  huonontamaan hyvin suuressa määrässä paino-oloja Suomessa, kun
31555:  ne ovat tulleet tunnetuiksi, niin sangen lukuisat työväenkokoukset
31556:  ovat lausuneet mielipiteenään, että ellei eduskunnan enemmistö
31557:  suostu luopumaan näistä tällaisista kuristusehdotuksista, on sosiali-
31558:  demokraattisen ryhmän parasta äänestää tällainen lakitekele seu-
31559:  raavien vaalien yli. -Kun on tietenkin hyvä, että saataisiin paino-
31560:  laki järjestämään oloja, että sen kautta nykyiset hallinnolliset ra-
31561:  joitukset käytännöstä poistettaisiin, niin olisi sangen toivottavaa,
31562:  että suuri valiokunta antaisi tälle lakitekeleelle sellaisen muodon,
31563:  että sosialidemokraattiqenkin ryhmä saattaisi olla sen läpimene-
31564:  mistä myötävaikuttamassa.
31565: 
31566:     Ed. Söder h o 1m: Det är icke utan tillfredsställelse jag
31567: konstaterar, att man från det håll den senaste talaren represen-
31568: terar, är angelägen om att få till stånd en tryckfrihetslag. Då man
31569: läser den reservation, som är fogad till betänkandet såsom den tredje,
31570: kunde man nog komma tili en annan uppfattning. Men som sagdt,
31571: det är ju bra, att man äfven på detta håll hoppas få en sådan.
31572:     De anmärkningar hr Hämäläinen gjorde emot förevarande lag-
31573: förslag skulle, om de icke komme från en medlem i lagutskottet,
31574: vara förklarliga. Man skulle kunna tro, att den, som förde sådant
31575:                            Ehdotus painolaiksi.                      695
31576: 
31577: 
31578: tal, icke gjort sig förtrogen med den utländska prässlagstiftningen
31579: och på denna grund kunnat bedöma betänkandet så strängt som han
31580: det gjort. Men detta är ju icke fallet. Hr Hämäläinen har varit i till-
31581: fälle att få kännedom om den utländska lagstiftningen på detta om-
31582: råde och gör ändå de anmärkningar han framställt. Man måste
31583: därför ifrågasätta, att dessa anmärkningar härrört af allvarliga motiv.
31584:      Hvad detaljerna utaf de anmärkningar, som nu framstälts,
31585: beträffar, så hafva de redan blifvit genom utskottsbetänkandets
31586: motivering bemötta, och, då de utan tvifvel komma att upprepas i
31587: stora utskottet, skall jag, såsom medlem af detsamma, i detta sam-
31588: manhang icke uppehålla mig vid dem. Endast ett par omständig-
31589: heter vill jag beröra. Hr Hämäläinen klandrade särskildt kvarstads-
31590: institutet, som ingår i lagen. Man skulle af hans andragande kunna
31591: få den uppfattning, att kvarstaden vore någonting nytt, som nu
31592: införts i vår tryckfrihetslagstiftning. Så är dock ingalunda fallet.
31593: Det är icke något nytt, lika litet hos oss som i andra länder. - Vidare
31594: sade hr Hämäläinen om kvarstaden, att den skulle gifva åt polisen
31595: en alltför stor makt och därigenom sätta i regeringens hand möjlig-
31596: heten att, där den så skulle finna för godt, undertrycka politiska
31597: meningsriktningar. Detta är enligt min tanke i dubbel mening orätt.
31598: För det första tillägger lagförslaget icke åt polisen alls någon rätt att
31599: verkställa kvarstad. Det är icke polisen utan allmänna åklagaren, som
31600: detta skulle tillkomma, och allmänna åklagaren är i sin tur skyldig
31601: att underställa kvarstaden domstols pröfning. Hvad dessutom
31602: själfva kvarstaden som sådan beträffar, så lägger den icke häller
31603: direkt hinder i vägen för spridning utaf tryckskrifter, en tidning
31604: exempelvis. K varstad kan icke ega rum innan en tidning eller
31605:  annan tryckskrift utgifvits från trycket, alltså kan kvarstad icke
31606:  någonsin drabba en upplaga i dess helhet, utan endast den del af
31607:  upplagan, som icke blifvit utdelad, när kvarstaden eger rum.
31608:      J ag vill nu icke uppehålla mig vid de omdömen om vårt dom-
31609: stolsväsende, som hr Hämäläinen i detta sammanhang uttalade.
31610:  De voro ju icke nya; de upprepade endast kanske uti litet skarpare
31611:  form än tidigare hvad som från socialdemokratiskt håll många
31612:  gånger har sagts beträffande våra dornstolar och vårt rättegångs-
31613:  väsende öfverhufvud. Men om man engång ställer sig på denna
31614:  ståndpunkt, så är det ju icke möjligt att alls stifta någon lag, som
31615:  skall af domstolarna tillämpas.
31616:      I detta sammanhang har hr Hämäläinen också berört frågan om
31617:  de åtal för majestätsförbrytelser, som egt rum under senare tider.
31618:  Hvad denna sak har att göra med föreliggande lagförslag har jag
31619:  litet svårt att fatta, ty såsom hvar och en finner är det icke före-
31620:  liggande förslag till tryckfrihetslag, som föranledt dessa åtal, utan
31621:  de hafva egt rum på grund af den lagstiftning, som för närvarande
31622:  gäller, och att saken skulle blifva värre genom tryckfrihetslagen kan
31623: 696                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31624: 
31625: 
31626: väl ingen påstå, då tryckfrihetslagen om denna sak icke stadgar
31627: någonting. Detta har jag anfört endast för att angifva värdet af
31628: de erinringar, som utaf hr Hämäläinen gjort mot föreliggande lag-
31629: förslag.
31630: 
31631:     Ed. T u 1 i k o u r a : Ed. Hämäläisellä on ollut paljon valitta-
31632: mista lakivaliokunnan enemmistön menettelystä, mitä painolakiin
31633: tulee, mutta hänellehän, ollen sanomalehtimies, se onkin luokka-
31634: tai puoluelaki, kuten hän sitä nimittikin. Hänen valituksiinsa en
31635: kuitenkaan käy likemmin koskettelemaan, koska jokainen kuulija,
31636: joka tarkkaan kuunteli ed. Hämäläisen arvostelua lain pyhyydestä
31637: tai siitä mikä oikeastaan on lakina pidettävä, kyllä itsekin ilman
31638: selityksiä tietää antaa sille arvonsa. Ed. Hämäläinen nim. valitteli
31639: sitä, että on nostettu syyte sanomalehtiä vastaan majesteettirikok-
31640: sista, ja sanomalehdentoimittajat tuomittu rangaistukseen, vaikka
31641: kirjoitukset eivät sisältäneet mitään muuta kuin sellaista mitä
31642: työväestö hyväksyy. Tästä jo käypi selville, minkä hän pitää lakina;
31643: pitääkö sen, jonka jokin kansanryhmä hyväksyy ja toimii sen mukaan,
31644: vai senkö, mikä on kirjoitettu ja voimassaoleva laki. Ed. Hämä-
31645: läisellä oli täällä paljon ruikuttelemista ja kuten sanoin, teki hän
31646: sen omassa asiassaan. Minullakin, asiattomana, koska en ole sanoma-
31647: lehtimies enkä tuomari enkä juuri mitään sellaista, mistä ed. Hämä-
31648: läinen valitti, olisi myöskin tähän lakiehdotukseen vähän sanottavaa,
31649: nim. aivan päinvastaista. Sanomalehtimiehet tässä ovat asetetut
31650: erikoisasemaan. Niille on annettu erikoisoikeudet muihin kansalai-
31651: siin verraten. Jos nim. tarkastelee lakivaliokunnan mietinnön 24
31652: §:lää, on siinä se henki, että jos julkinen viranomainen tahi yksityinen
31653: henkilö tulee loukatuksi jollakin painotuotteeseen otetulla kirjoi-
31654: tuksella, niin hän on oikeutettu vastaustansa varten saamaan yhtä
31655: suuren osan kuin loukkaava kirjoitus oli, mutta jos tarvitaan enem-
31656: män tilaa, niin siitä pitää hänen maksaman kuten ilmoituksesta.
31657: Jos tuo loukkaava kirjoitus on sellaista laatua, että sitä ei voida
31658: selvin ymmärrettävästi selittää yhtä pitkällä palstalla, niin loukatun,
31659: vaikka hän ei ole antanut mitään aihetta siihen kirjoitukseen, jossa
31660: häntä loukataan, pitää kuitenkin maksaman tuolle loukkaavalle
31661: sanomalehdelle, kuten ilmoituksesta säädetään. Tässä on sanomalehti-
31662: mies asetettu aivan erikoisasemaan, hänelle on annettu eri oikeuksia,
31663: kuin mitä minun tietääkseni tässä maassa vielä on millekään por-
31664: varille annettu. Tämä lakiehdotus suo sellaisia oikeuksia sosialisti-
31665: selle sanomalehtimiehelle yhtä hyvin kuin porvarillekin. Se siitä.
31666:     Voitaisiin sanoa, että älköön oikaisko kirjoitusta sanomalehdessä,
31667: vaan jos häntä on syyttömästi loukattu, niin haastakoon asiansa
31668: oikeuteen. Niinhän se olisi, mutta tässä laissa löytyy taas 52 §, josta
31669: selviää, ettei se niinkään helposti ole oikeuteen saatava. Lauta-
31670: kunnan pitää ensin tutkia, ennenkuin asia otetaan oikeuden käsi-
31671:                           Ehdotus painolaiksi.                     697
31672: 
31673: 
31674: teltäväksi, onko asia rikollinen ja missä määrin. Tähän lautakuntaan
31675: tietysti molemmat asianomaiset valitsevat kumpikin puolestansa
31676: kaksi jäsentä, kuten täällä säädetään, ja nämät neljä valitsevat vii-
31677: dennen puheenjohtajakseen. Mutta 58 §:n säädöksen mukaan
31678: vaikka kantajaa olisi aivan aiheettomasti loukattu, vaikka lauk-
31679: kaaja olisi aivan ilmeisessä rikollisessa tarkoituksessa tämän tehnyt,
31680: niin häntä ei kuitenkaan velvoiteta maksamaan kantajanvalitsemien
31681: lautakunnan jäsenten palkkoja muuta kuin mitä ne ovat viettäneet
31682: aikaansa siinä piirissä, missä vastaaja asuu. Voidaan ajatella, että
31683: helsinkiläinen sanomalehti loukkaisi esim. Rovaniemen miestä,
31684: kertoilisi joitakin tapahtumia Rovaniemeltä, joissa voisi olla vähän
31685: historiallista pohjaa, mutta niistä olisi keitetty sellainen soppa,
31686: että se maistuu aivan toiselle, kuin mitä itse asia on. Jos tuo rova-
31687: niemeläinenottaisi Helsingistä lautakunnan jäsenet, ei niillä olisi
31688: mitään merkitystä. Ei täällä taida olla montaakaan, jotka olisivat
31689: edes käyneet Rovaniemellä, sen vähemmän tietäisivät, miten asiat
31690: siellä ovat. Kantajan välttämättömästi täytyy tuoda jäsenet sieltä,
31691: jotka tuntevat sitä asiaa, m.istä on kysymys. Ja niin muodoin kun
31692: lautakunnan lausunnon johdosta oikeus antaa päätöksensä, että tuo
31693: loukkaus on aivan aiheettomasti tapahtunut ja ilmeisesti rikollisessa
31694: mielessä tehty, ja tuomitsee loukkaajan rikoslain mukaiseen rangais-
31695: tukseen, niin siinäkin tapauksessa loukattu saa itse maksaa kaikki
31696: ne kulut, mitä hänen valitsemansa lautakunnan jäsenet ovat tarvin-
31697: neet, matkakustannukset Rovaniemeltä Helsinkiin ynnä päiväpalkat.
31698: Vasta Helsingin asemalta oikeuspaikalle kyyditsemälle ajurille mene-
31699: vän palkan sekä Helsingissä asiatavarten käytetystä ajasta maksaa
31700: vastaaja. Tällainen oikeus on sanomalehtimiehellä, joten tästä ei olisi
31701: minun mielestäni ollut mitään syytä ruikutella. Siis pyytäisin, että
31702: otetaan huomioon toisessa vastalauseessa mainitut näkökohdat juuri
31703: näiden tällaisten asiain saattamiseksi oikeudenmukaiseen käytäntöön.
31704: 
31705:    Ed. H o m e n : Minä olen yhtynyt ed. Söderholmiin siinä, että
31706: pykälät 52-58 poistettaisiin. Mutta jos niin ei tapahdu, niin minä
31707: yhdyn, mitä pykälään 58 tulee, ed. Tulikouraan, jonka muodostus
31708: minusta on ehdottomasti parempi kuin se mikä mietinnössä on.
31709: 
31710:     Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a r i:  Keskustelu tässä asiassa,
31711: niinkuin ehkä yleensä tänäpäivänä, näyttää ymmärtääkseni, kuinka
31712: asema tässä eduskunnassa on muuttunut. Kun edellisillä valtiopäi-
31713: villä, nimenomaan ensimäisillä, joita tämä eduskunta vietti, puhut-
31714: tiin siihen tapaan, kuin tänään on puhuttu, kun lausuttiin mieli-
31715: piteitä, joista suuri osa eduskuntaa, voimme sanoa eduskunnan
31716: enemmistö, oli täysin selvillä, että ne olivat omansa suurimmassa
31717: määrin vahingoittamaan maatamme, niin silloin tästä huomautet-
31718: tiin, ja keskustelu sai sen kautta, toisinaan jos kohta hyvinkin kiih-
31719: 698                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31720: 
31721: 
31722: keän sisällyksen, niin kuitenkin sisällyksen, josta näkyi, että kai-
31723: killa eri tahoilla koetettiin voimien mukaan valaista kysymystä ja
31724: myöskin saattaa kansa eduskunnan ulkopuolella ymmärtämään
31725: asian merkitystä. Tänään on minuun ainakin, - ja monessa edelli-
31726: sessäkin istunnossa näillä valtiopäivillä - se tunne päässyt valtaan,
31727: että ylipäänsä ei enään katsota ollenkaan tarpeelliseksi vastata sil-
31728: loinkaan, kun joltakin taholta lausutaan mielipiteitä, jotka ovat
31729: maallemme ja kansallemme mitä vahingollisimpia. Annetaan näiden
31730: lausuntojen olla ja mennä, annetaan niiden levitä kansaan, siellä
31731: varmaankin usein ikäviä erehdyksiä aikaansaamaan. Tämä osoit-
31732: taa luullakseni jonkunlaista lamautumista, sitä käsitystä, että kes-
31733: kustelu eduskunnassa ei kuitenkaan merkitse niin aivan paljon, että
31734: täällä ei puhuta suinkaan aina asian vuoksi, vaan että puhutaan
31735: usein vastoin sitäkin, mitä tiedetään oikeaksi, ja että sentähden ei
31736: ansaitse ottaa toisten mielipiteitä todellisen arvostelun alaisiksi
31737: Tämä on ymmärrettävissä niitten kokemusten jälkeen, joita meillä
31738: on ollut, on ymmärrettävissä että oikeistossa ja keskustassa tämä
31739: käsitys on jo syvälle juurtunut vasemmiston lausuntoihin nähden.
31740: Ja niin ollen on kyllä ymmärrettävissä että tänäänkään, mikäli olen
31741: voinut keskustelua seurata, ei ole lausuttu sanottavasti mitään siitä
31742: yleisestä valtiollisesta katsantokannasta, joka on ilmaantunut useissa
31743: vasemmiston puhujien lausunnoissa. Mutta minut on kuitenkin
31744: lopulta vallanut tänä iltana se tunne, että olemme menemässä liian
31745:  pitkälle tässä kohden ja että täytyy kuitenkin edes joskus sanoa tästä
31746:  valtiollisesta katsantokannasta totuuden sana, siten kuin me toiset
31747:  ryhmät totuuden käsitämme.
31748:      Eriävä valtiollinen katsantokanta on selvästi tullut näkyviin
31749:  esillä olevassa painolakiesityksessä eli oikeammin sitä koskevassa
31750:  mietinnössä ja vastalauseissa ja tänä iltana täällä annetuissa lau-
31751:  sunnoissa. Selvästi näkyy, että vasemmiston taholla, ja muutamat
31752:  taitavat toisistakin ryhmistä jonkun verran kallistua siihen, käsite-
31753:  tään tämä painolakiasia siten, että me täällä Suomessa voimme tällä
31754:  hetkellä järjestää painoasiamme kokonaan oman mielemme mukaan.
31755:  Puhutaan siitä, että kun eivät sosialidemokraatit hyväksy sitä tahi
31756:  sitä määräystä, pidä täysin oikeana, niin he tietysti vastustavat sitä,
31757:  estävät lain pääsemästä voimaan. Tässä ensiksikin ilmeisesti edelly-
31758:  tetään että ne olot, jotka ovat paino-asiain alalla olleet maassamme
31759:  voimassa suurlakon jälkeen, tulevat jäämään muuttumattomiksi
31760:  siinä tapauksessa, että täällä ei painolakia saada. Tässä kohden on
31761:  nyt kuitenkin varma syy jättää sikseen sokkosillaolo. Ja tiedetään-
31762:  hän se, että on aivan tulkinnan alainen se kysymys, kuinka pitkälle
31763:  hallitsija saattaa mennä joutumatta ristiriitaan sen perustuslaki-
31764:  !läännöksen kanssa, jonka me olemme saaneet ja joka takaa meille
31765:  ettei tässä maassa saa olla ennakkosensuuria. Tämä sama perustus-
31766:  laki määrää kyllä, että paino-olot ovat järjestettävät tavallisen,
31767:                           Ehdotus painolaiksi.                     699
31768: 
31769: siis eduskunnan myötävaikutuksella syntyneen lain kautta, mutta
31770: siksi kun tämä saadaan, mikä on siihen asti voimassa. Käytäntö on
31771: näinä vuosina ollut sellainen, että ei paljon mitään niistä hallinnol-
31772: lisista säännöksistä, jotka ovat annetut ja jotkaeivät koske ennakko-
31773: sensuuria, ole saatettu käytäntöön, mutta tietäähän jokainen, joka
31774: vähäisenkin on seurannut näitä asioita, että tuon tuostakin on nos-
31775: tettu vaatimus, että näitä hallinnollisia aikaisempia määräyksiä
31776: uudelleen ruvettaisiin laajassa määrässsä noudattamaan, ja laki-
31777: miehemme ilmoittavat, että on kokonaan tulkinnan kysymys, missä
31778: määrin ja missä laajuudessa näitä säännöksiä uudelleen voidaan
31779: saattaa eloon ja käytäntöön. Tähän asti tämä kysymys on jäänyt
31780: odottamaan, se on saatu syrjäytetyksi, kun on oltu toivossa, että
31781: saataisiin syntymään painolaki hallitsijan ja eduskunnan myötä-
31782: vaikutuksella. Mutta jos tämä toivo pettää, silloin en usko, että
31783: kukaan voi mennä takaamaan, mikä tulkinta korkeimmassa pai-
31784: kassa pääsee voimaan ja minkälaiset säännökset eli tarkemmin sa-
31785: noen, mitkä aikaisemmista säännöksistä uudelleen saatetaan voi-
31786: maan. Saattaisi ehkä olla syytä ottaa tämä asia huomioon, nimen-
31787: omaan niiden, jotka toivovat painolakia ja jotka ovat vakuutettuja
31788: siitä, että ainoastaan eduskunnan myötävaikutuksella syntynyt
31789: painolaki voi järjestää nämä asiat edes pääasiassa tyydyttävälle
31790:  kannalle.
31791:      Minkälainen on sitten se lakiehdotus, joka on eduskuntaesityk-
31792: sen kautta nyt jätetty eduskunnan harkittavaksi? Joka vertaa sitä
31793:  muiden maiden vapaamielisimpiinkin painolakeihin, hänen täytyy
31794:  myöntää, että jos me saisimme sellaisen painolain, mikä tässä meille
31795:  ehdotetaan, niin Suomi olisi tässä asiassa edistyneimpien maiden
31796:  tasalla, niiden maiden tasalla, joita tähän asti on aina kehuskeltu
31797:  sananvapauden kotimaiksi. Mutta esitetään nyt pitemmälle mene-
31798:  viä vaatimuksia, sellaisia, joihin ylipäänsä ei vapaammissakaan
31799:  maissa ole katsottu mahdolliseksi suostua, ne esitetään täällä sellai-
31800:  sina ehdottomina vaatimuksina, jotka tekevät sen, että jos ei niihin
31801:  korkeimmassa paikassa suostuta, niin jääköön sitte laki tulematta.
31802:  Ja kuitenkin on Suomen kansa vuosikymmeniä tullut kokemaan,
31803:  mitä sille on tietänyt, kun se on antanut asiain sujua sille kannalle,
31804:  että painovapautta vastustavat mielipiteet ovat päässeet määrää-
31805:  maan. Muistutan sitä, että Suomen kansalla on ollut lyhyt aika
31806:  ennenkin, jolloin painovapauslaki täällä oli voimassa. Sitten ei
31807:  Suomen eduskunta katsonut mahdolliseksi hyväksyä lakia, joka sille
31808:  tarjottiin, ja joka ei suinkaan ollut likimainkaan niin tyydyttävä
31809:  kuin tämä nykyään VenäjäHäkin hyväksytty, Venäjän vaikuttavissa
31810:  piireissä Suomeen nähden hyväksytty laki. Jos silloin, v. r867 oli
31811:  jonkunverran ymmärrettävä, että lakiehdotus jäi hyväksymättä,
31812:  niin tätä nykyä kysymyksessä olevalta lakiehdotukselta puuttuu eli
31813:  paremmin sanoen se on vapaa kaikista sellaisista määräyksistä, jotka
31814: 700                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31815: 
31816: 
31817: tähän asti meidän maassa vallinneen käsityksen mukaan oikeuttai-
31818: sivat hylkäämään painolakiesityksen. Mutta vasemmiston taholta-
31819: han vastataan tässä niinkuin kunnallislakiasioissa, että jos me emme
31820: saa sitä mitä me tahdomme, niin tulee aika, jolloin me otamme sen.
31821: Jos me emme saa hyvällä, niin me uudistamme lakon ja uudistamme
31822: sen väkivaltaisella tavalla, toisin sanoen uhataan väkivallalla, uha-
31823: taan vallankumouksella. Uhataan sitä, että hallitsijalta riistetään
31824: se kielto-oikeus lakiehdotuksiin nähden, joka hänellä meidän maam-
31825: me lakien mukaan on. Se on totta, niinkuin muuan puhuja täällä
31826: sanoi, sosialistinen puhuja, joka itse esitti näitä mielipiteitä, että
31827: toisessa ryhmässä usein hymähdellään näille sosialistien uhmailuille.
31828: Ja voidaanhan niille hymyillä, kun tiedetään, että ei niiden takana
31829: ole suinkaan mikään sanottava osa Suomen kansaa, kun hyvin tie-
31830: detään, että perin pieni on se osa sosialistisen ryhmän valitsijoista,
31831: joka olisi valmis astumaan vähimpäänkään väkivallan tekoon jär-
31832: jestysvaltaa, ainakaan vahvistettua järjestysvaltaa vastaan.
31833:      Mutta asialla on toinen puoli. Ja miettimistä ansaitsisi kuitenkin,
31834: tahdotaanko tässä maassa tehdä kaikki edistykset suorastaan mah-
31835: dottomiksi. Jos niin tahdotaan, niin minä ainakaan en tiedä, mikä
31836: olisi samassa määrin omansa johtamaan tähän tulokseen kuin tuol-
31837: laiset uhmailevat uhkaukset. Sillä eihän tässäkään ole syytä peit-
31838: tää silmiämme tosiasioilta. Täällä on kyllä viitattu siihen, että
31839: sosialistit ne ovat suurlakossa voimanponnistuksella ottaneet, mitä
31840: he tahtoivat, yksikamarisen eduskunnan, sananvapauden, kokoontu-
31841: mis- ja yhdistymisvapauden. Mutta kyllä he itsekin tietävät., ettei
31842: asia ollut niin. Kyllä he tietävät, että nämä tulokset saavutettiin
31843: suureksi osaksi muitten kansanluokkien myötävaikutuksella ja sen
31844: ohessa ja ehkä ensi sijassa sentähden, että suuri maailmanhistorialli-
31845: nen tapaus Venäjällä tuli kansanvaltaisten pyrintöjen avuksi mei-
31846: dän maassamme. Se oli silloin. Ja sen liikkeen kannattamana sosia-
31847: listinen puolue ja, lisätkäämme, me muut, jotka olimme toivoneet
31848: valtiollista edistystä täällä, vaikka me emme olleet uskaltaneet
31849: odottaa niin suurta askelta kuin se oli, joka sitte osottautui mahdolli-
31850: seksi, se oli tuon maailmanhistoriallisen liikkeen kannattamana
31851: kuin me saimme, minkä me saavutimme. Mutta tuon liikkeen aika
31852: se on mennyt. Sen sijaan on astunut osittain taantumus, osittain
31853: ainakin hyvin verkalleen etenevä edistystyö. Ja sen sijaan on ennen
31854: kaikkea astunut suuressa naapurimaassamme ja päässyt voimaan
31855: se käsitys, että kaikki väkivaltaiset yritykset kansanvapauksien ja
31856: oikeuksien laajentamiseksi ovat muserrettavat. Ja vallanpitäjät
31857: ovat siinä maassa näyttäneet, että heillä on voimaa tähän muserta-
31858: miseen. Silloin, sillä hetkellä· nousee suuri osa Suomen eduskuntaa
31859: ja julistaa, että jos ei se saa hyvällä, mitä se vaatii, niin tässä maassa
31860: ryhdytään väkivaltaan.
31861:     Se valtiollinen katsantotapa, joka esiintyy tänlaisissa uhkauk-
31862:                            Ehdotus painolaiksi.                       701
31863: 
31864: 
31865: sissa tällä hetkellä, tässä ajan vaiheessa, se on meille muille käsit-
31866: tämätön. Emmehän me voi ajatella sitä, että tämän maan ja tämän
31867: kansan asiat olisivat niin vähäarvoisia vasemmistolle, että se ehdoin
31868: tahdoin tahtoisi saattaa kaikki täällä vaaraan. Mutta täytyyhän
31869: kuitenkin vasemmistonkin asiata ajatellessaan ymmärtää, että jos
31870: mikään, niin juuri sen esiintyminen tekee meidän maamme pahim-
31871: mille, piintyneimmille vastustajille mahdolliseksi saattaa sen ajatuk-
31872: sen voimaan, että täällä Suomessa on sama vaara olemassa kuin se,
31873: joka on ainakin toistaiseksi tukahutettu Venäjällä, ja että täälläkin
31874: täytyy asettua vastustamaan kaikkia oikeuksien laajentamisia ja
31875: ennen kaikkea pitää silmällä sitä, että Suomen kansaan juurtuu
31876: tieto siitä, että sillä ei ole voimia nousta väkivallalla oikeuksiansa
31877: laajentamaan. Ja pitäisi toki senkin ajatuksen päästä voimaan sosia-
31878: listisella taholla, että ne tekevät tuollaisilla uhkauksilla niille Suomen
31879: miehille, joitten tulee valvoa kansamme oikeuksia hallitsijan lähim-
31880: mässä ympäristössä, siis ennen kaikkea maamme ministerivaltio-
31881: sihteerille, äärettömän vaikeaksi saada sitä käsitystä ylläpidetyksi
31882: hallitsijassa ja häneen vaikuttavissa neuvonantajissa, että kehitys
31883: Suomessa on rauhallisella, lujalla pohjalla, niin että täällä voidaan
31884: toteuttaa niitä suuria reformeja, jotka on saatettu päiväjärjestyk-
31885: 3een.
31886:      Se kokoamissenaatti, joka on ollut lyhyen ajan toimessa, ei voi
31887: tosin vielä puhua niin aivan paljon kokemuksistansa, mutta se kui-
31888: tenkin täytyy minun nyt jo sen jäsenenä sanoa, että jos jo ennen
31889: minussa oli lujasti juurtunut se käsitys, että sosialistinen ryhmä
31890: vahingoittaa maatamme äärettömässä määrässä, tämä käsitys on
31891: näinä viimeisinä aikoina yhä vaan vakaantunut. Paljon tapahtuu
31892: meillä siten, että me vaan pidämme silmällä omia sisällisiä taiste-
31893: lujamme, ja tämä on ymmärrettävissä; mehän olemme tottuneet
31894: vuosikymmeniä elämään ja olemaan sillä tavoin, että meidän muka
31895: ei ole ollut välttämätöntä ottaa huomioon, mitä maamme rajojen
31896: ulkopuolella tapahtuu. Mutta jota enemmän me saamme elää val-
31897: tiollista koulua, sitä enemmän täytyy toki meidänkin kansamme
31898: joutua sille kannalle, jolla ovat täysin itsenäisetkin kansat. Meidän-
31899: kin täytyy vielä enemmän tulla ymmärtämään, että reaktsioonin
31900: ajat ja suurten reformien ajat ne harvoin ovat eri maissa aivan toi-
31901: sistaan eriäviä ja että vastavirta toisessa maassa tavallisesti vaikut-
31902: taa vastuksena myöskin toisessa. Meidän täytyy oppia ymmärtä-
31903: mään, että on oikein, kun käytetään myötävirtaa silloin, kun se
31904: on liikkeellä, mutta että jos toimitaan vastavirrassa aivan samalla
31905: tavoin kuin silloin, kun laineet vievät valtioaluksen helposti eteen-
31906: päin, niin silloin joudutaan pian siihen, että alus saa pahan vuodon.
31907: Minä en voi muuta ajatella, kuin että sosialistisenkin ryhmän johto-
31908: miehet voivat vielä, kun asiaa ja asemaa tarkoin miettivät, löytää
31909: jonkun menettelytavan, jossa he kyllä vielä edelleen saavat sydä-
31910: 702                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
31911: 
31912: 
31913: mensä kyllyydestä soimata porvarillisia ryhmiä, ladella heistä vaikka
31914: kuinkakin paljon perättömiä, mutta kuitenkin asettaa nämä moit-
31915: teensa ja hyökkäyksensä siihen muotoon, ettei aivan yllyttämällä
31916: yllytetä maalle vieraita voimia sekaantumaan asioihin.
31917:     Minä olen valmis odottamaan, että sanotaan, että tällaisella
31918: puheella minä olen viitannut noille maamme vastustajille heikkoja
31919: kohtia, joihin he voivat tarttua. Minä vastaan vaan siihen, että
31920: mitä tässä salissa lausutaan sellaista, jota sosialistiset puhujat tänään
31921: täällä ovat puhuneet, se ei jää kansamme ja maamme vihollisilta
31922: salaan, ja silloin on kuitenkin luullakseni tämän eduskunnankin
31923: kannalta ja Suomen kansan ja yleensä edistysharrastuksiemme kan-
31924: nalta ja, mikä tietää vieläkin enemmän, kansallisten ja valtiollisten
31925: oikeuksiemme suojelemisen kannalta, tärkeää, että pannaan huo-
31926: mautus ja vastalause sitä valtiollista katsantotapaa, sitä -saanko
31927: sanoa - valtiollista uhmailevaa kevytmielisyyttä vastaan, joka on
31928: tänäkin päivänä niin räikeänä keskusteluissamme osottautunut.
31929: 
31930:     Ed. A i r o 1 a: Tuntuu tietenkin useasta siltä, ja mahdollisesti
31931: kamarin monet jäsenet ajattelevatkin, että edellisen puhujan äsken
31932: tekemä väite, että tässä eduskunnassa usein ja varsinkin tänään on
31933: puhuttu paljon sellaista, jota puhujat itsekään eivät ajattele, sopisi
31934: perin hyvästi minuunkin. Jos olisin tällainen, niin olisin jättänyt
31935: puheenvuoron käyttämättä, mutta tahtoni on sanoa juuri se, mitä
31936: ajattelen ja sentähden en voi olla sitä tekemättä.
31937:     Edellisen puhujan pitkä puhe kokeneen valtiomiehen puheena
31938: oli tietenkin johdonmukainen, monista nähtävästi hyvin valaiseva;
31939: sitä osoittaa se harrastus, jolla suuri osa kamarin jäsenistä puhetta
31940: kuunteli. Mutta siinä on yksi heikko puoli, se seikka nim. että,
31941: kuten minä käsitän, tuon puheen, tuon aseman selvittelyn tar-
31942: koitus oli vaikuttaa kamarin jäseniin, ettei täällä moitittaisi valio-
31943: kunnan mietintöä ja että vasemmisto luopuisi siitä vastalauseesta,
31944: jonka eräät sen jäsenet ovat allekirjoittaneet. Myöskin oli nähtä-
31945: västi tarkoitus saada sanotuksi se, että asema on kerta kaikkiaan
31946: sellainen, että tuo painolaki täytyy hyväksyä siinä muodossa kuin
31947: se tässä valiokunnan lakiehdotuksessa esiintyy. Siihen viittaa sekin,
31948: että tuota ehdotusta kehui sekä edellinen puhuja että jo aikaisemmin
31949: ed. Söderholm. Edellinen puhuja lausui, että kun nyt tämä lakiehdo-
31950: tus kuitenkin on yhtä hyvä ja parempikin kuin vapaimpain maiden
31951: painolait, niin ei saisi mennä panemaan maatamme vaaraan uhmaile-
31952: malla ja yllyttämällä vieraita voimia sekaantumaan maamme asioihin.
31953: Hän puhui myös aivan niinkuin sosialidemokraattien kanta tässä
31954: asiassa olisi se, että tahdotaan vaan ärsyttää eikä huolita senvuoksi
31955: hyvääkään lakia hyväksyä. Tässä kohden nyt on asia mielestäni
31956: toisin. Me emme ole h y ö k k ä ä v ä s s ä vaan p u o 1 u s t a v a s s a
31957: asemassa. Maamme köyhälistön sananvapau~ta aijotaan ruveta
31958:                             Ehdotus painolaiksi.                        703
31959: 
31960: kuristamaan ja kuristamaan 1 a i 11 i se 11 a tavalla. Ja silloin
31961: minun mielestäni eivät ne, jotka köyhälistö on tänne valinnut, voi
31962: olla vaiti, eivätkä voi hyväksyä sitä, että tällaiseen lailliseen kuristami-
31963: seen ryhdytään. Nähtävästi ei ole riittänyt se sananvapauden kurista-
31964: minen, jota suurlakonkin jälkeen näinä vapaampinakin aikoina on
31965: voitu harjoittaa syystä, että meillä jo yleinen laki on niin perin
31966: suosiollinen tällaiselle kuristamiselle.      Yleisessä laissahan löytyy
31967: sangen paljon kohtia, joilla sananvapautta, painetun sanan vapautta
31968: luokkatuomioistuinten avulla voidaan kuristaa, ja joita on käytetty
31969: ja oikein reimalla tavalla, kuten ed. Hämäläinen laajemmin kertoi.
31970: Nyt tahdotaan tämä kuristuttaminen laillistuttaa ja vielä laajemmasså
31971: muodossa. Minun mielestäni näet tämä valiokunnan mietintö sisältää
31972: selvän kuristuslain, joka ei ole kovinkaan suuressa määrin edulli-
31973: sempi kuin hallinnollisten asetusten kautta toimitettu painovapau-
31974: den rajoittaminen ja kuristaminen. Olenkin päinvastoin tullut siihen
31975: tulokseen, että tämän lain aikaansaamisella ei ole, kuten valiokunnan
31976: mietinnön perusteluissa lausutaan, tahdottu vapautua siitä tuka-
31977: lasta ja sekavasta asemasta, jossa nyt ollaan, kun ei varsinaista
31978: painolakia ole olemassa, ja kun on epäselvää, missä määrin hallin-
31979: nolliset asetukset muka vielä ovat voimassa. Minun mielestäni on
31980: tämä ollut sivuseikka, ja pääasia on ollut kuten jo aikaisemminkin viit-
31981: tailin, saada aikaan kuristuslaki ja vielä juuri siihen suuntaan kuin
31982: ennen ovat olleet nämä hallinnolliset asetukset. Valiokunnassa
31983: näet tämän tästä tuotiin esiin kuristuspykälien puolustamiseksi se
31984: huomautus, että sellaisia rajoituksia ei ennen tarvittu, kun silloin oli
31985: ennakkosensuuri, joka kykeni estämään väärinkäytökset; nyt sitä
31986: vastoin, kun ennakkosensuuria ei ole olemassa, tarvitaan muka
31987: lakipykäliä rajoittamaan vapauden käyttöä siinä ja siinäkin koh-
31988: dassa.
31989:      Tässä lakiesityksessä on monta minun mielestäni hyvin väärää
31990:  periaatetta. Yksi sellainen kohta on se, mikä koskee edesvastuuta.
31991: Täällä ed. Tulikoura sanoi, että tämä laki asettaa sanomalehti-
31992: miehet erikoisasemaan, jonkummoiseen etuoikeutettuun asemaan.
31993: Minä yhdyn siihen, että tämä laki asettaa ei ainoastaan sanoma-
31994: lehtimiehet, vaan myös kirjanpainajat, kustantajat, kirja-kauppiaat
31995:  y. m. s., jotka painotuotteiden kanssa tekemisiin joutuvat, erikois-
31996:  asemaan, mutta asemaan, joka ei ole etuoikeutettu, vaan joka on
31997:  poikkeusasema. Kaikista sellaisista rikoksista, joita painetun sanan
31998:  avulla voidaan tehdä, on rikoslaissa tarpeeksi ankaroita rangaistus-
31999:  määräyksiä. Siellä on sakkorangaistuksia, vankeusrangaistuksia ja
32000:  kuritushuonetta moneksi vuodeksi. Kun muu ihminen tekee muul-
32001:  laisen rikoksen, niin häntä rangaistaan ainoastaan yleisen lain
32002:  mukaan ja sillä hyvä. Mutta tähän lakiin tahdotaan sellainen johtava
32003:  ajatus, että jos joku painetun sanan kautta tekee rikoksen, niin
32004:  ensiksi häntä rangaistaan yleisen lain, rikoslain mukaan, ja sitte
32005: 70-4                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32006: 
32007: 
32008:  häntä rangaistaan painolain mukaan. Siinä nimittäin on myös
32009: sovellettuna paljon ja kovia1rangaistuksia,:sekä sakko- että vankeus-
32010:  rangaistuksia. Eikä tämäkään vielä riitä, vaan jo aikaisemmin
32011:  pannaan omaisuus, s. o. rikollisiksi katsotut painotuotteet ja myös
32012:  ne välineet, joita on tarvittu niiden valmistamiseen, kuten laatat
32013:  ja sen sellaiset, takavarikkoon, ja sitte myöhemmin julistetaan ne
32014:  menetetyiksi. Siis tässä tulee ainakin kolmenlain en rangaistus samasta
32015:  rikoksesta ja saattaa tulla myös samalle henkilölle: ensiksi rikoslain
32016:  määräämä, toiseksi painolain määräämä, ja kolmanneksi paino-
32017:  tuotteen ja sen valmistamiseen tarvittujen välineiden menetetyiksi
32018: ·julistaminen. Tämä on väärä periaate. Se tietää kirjallisella alalla
32019:  työskentelevien henkilöiden erikoisasemaan asettamista ja näiden
32020:  tai oikeammin sanoen painetun sanan vapauden vihaamista ja vainoo-
32021:  mista. Muilla aloilla ei samasta rikoksesta tuomita useamman eri
32022: lain mukaan ja useampaan eri rangaistukseen.
32023:      Tässä rangaistussysteemissä on toinenkin minun mielestäni hyvin
32024:  väärä periaate. Siinä ei toteudu se Wibeliuksen antama ohje, että
32025:  ~jos rikkoo ken, niin syy on hänen vaan,1> vaan tämän lain mukaan
32026:  joutuvat toisetkin kärsimään rangaistusta. Jos joku - olkoonpa
32027:  vaikka aikakautinen - julkaisu sisältää puolen vaaksan pituisen
32028:  kirjoituksen, jossa joku sana on yleisten syyttäjäin, tuomioistuinten
32029:  ja tuomarien mielestä rikollinen, ja jos siinä julkaisussa on lisäksi
32030:  jäänyt joitakin muotoseikkoja huomioonottamatta, niin saattaa
32031:  hyvin moni henkilö joutua tämän lain mukaan rangaistuksen alai-
32032:  seksi: ensiksikin kirjoittaja, sitte lehden toimittaja, lehden kustan-
32033:  taja ja kirjanpainaja, vieläpä nekin, jotka painotuotetta levittävät.
32034:  Lakiehdotusta kyllä perustellaan sillä, että muillakin aloilla on rikok-
32035:  siin nähden olemassa sellainen menettely, että rangaistaan niitä,
32036:  jotka ovat rikokseen sellaisessa suhteessa, että he ovat olleet osallisina
32037:  sen aikaansaamisessa. Tämä väite ei kuitenkaan ole varsin paik-
32038:  kaansa pitävä painorikoslakiin nähden, sillä näissä on yksilön syylli-
32039:  syys useassakin tapauksessa hyvin epämääräistä laatua. Jos esim.
32040: on jäänyt kirjanpainajan nimi tai vuosiluku tai kustantajan nimi tai
32041:  toiminimi julkisuuteen tulematta, niin siitä voi tämän lain mukaan
32042:  tuomita useamman henkilön, vaikka sellainen saattaa tapahtua
32043: syistä, joita ei olisi rikoksina, ei ainakaan kovin suurina rikoksina
32044:  pidettävä. Tämä sanottu systeemi muistuttaa hyvin paljon sitä
32045:  kuninkaallista julistusta, joka annettiin vuonna 1665. Sen mukaan
32046:  pidettiin edesvastuullisena jokaista, joka joutui rikollisen painotuot-
32047:  teen kanssa tekemisiin, olipa vaikka niin että hän - oli löytänyt
32048: sen maantieltä. Tämän lain mukaan, jota, kuten valiokunnan monet
32049:  jäsenet sanoivat tai valiokunnan jäsenten lausunnoista voi päättää,
32050: on koet~tttu saada mahdollisimman mukaan korvaamaan noita
32051: vanhoja asetuksia, ennakkosensuuria ja muuta, pyrkii hyvin paljon
32052: samaan suuntaan tässäkin kohden, koska siinä rangaistaan ei ainoas-
32053:                             Ehdotus painolaiksi.                         705
32054: 
32055: 
32056: taan teon tekijää, vaan myöskin monia muita henkilöitä, yksinpä
32057: niitäkin, jotka tilapäisesti sattuisivat levittämään jotakin vaaralli-
32058: seksi katsottua painotuotetta. Tämä rankaisupuoli on yksi pahimpia
32059: puolia tässä laissa.
32060:      Toinen kohta olisi se, jossa on koetettu ennakkosensuuria korvata
32061: sillä tavoin, että veivoitetaan yleiselle syyttäjälle toimittamaan
32062: kappale kutakin painotuotetta. Se kuitenkin valiokunnan mie-
32063: tinnössä, jollei vastalauseita oteta lukuun, tuli lievennetyksi jossain
32064: määrin niin, että sen tässä sivuutan, vaikka sekin kyllä arvostelun
32065: ansaitsisi, ja ankaran, sillä se lähentelee hyvin paljon ennakkosen-
32066: suuria, varsinkin mitä tulee venäjänkielellä julkaistuihin paino-
32067: tuotteisiin.
32068:      Hyvin paha puoli on tässä se, että jo laissa, jonka pitäisi turvata
32069: painovapautta, luetellaan laajoja aloja, jotka julistetaan kokonaan
32070: kielletyiksi. Perusteluissa on säädös, että jokaisella Suomen kansa-
32071: laisella olkoon oikeus painetun sanan avulla ilmituoda ajatuksiaan,
32072: ilman että minkäänlaista estettä ennakolta voidaan asettaa. Siitä
32073: huolimatta tässä jo itse tämä laki asettaa tällaisia ennakkoesteitä,
32074: ja kuten sanoin, hyvin monenlaisiin asioihin nähden. 25 §on sellainen,
32075: että sen mukaan voidaan melkein kaikkien virastojen mitkä asia-
32076: kirjat tahansa julistaa kielletyksi tavaraksi, niin että niitä saisi
32077: julkaista ainoastaan virkamiehen luvalla. Tällä alalla on jo ennestään
32078: kyllä salaperäisyyttä olemassa. Tiedetäänhän, että tässä maassa
32079: varsinkin korkeampien viranomaisten toimenpiteet ovat kerrassaan
32080: salaperäisyyden verhossa. Muistetaanhan aivan viime ajoilta esi-
32081: merkki, tuo Nevan sillan miljoona-asia. Hallituksen jäsenet pitivät
32082: sen salaisuutenaan, kunnes kenraalikuvernöörin välityksellä Fin-
32083: landskaja Gazeta julkasi tämän maallemme ja kansallemme niin
32084: tärkeän ja vaarallisen asiapaperin. Tämäntapaiseen asemaan tahtoo
32085:  25 § asettaa ei ainoastaan senaatin asiakirjat, vaan kuten sanoin,
32086:  melkein mitkä tahansa, mitkä vaan virkavalta sellaisiksi suvaitsee
32087: katsoa, sillä tässä ei ole olemassa mitään lakimääräystä. Tämä laki ei
32088: määrittele, mitkä asiakirjat olisivat tällaisia, vaan tässä viitataan
32089: hallituksen antamiin yleisiin asetuksiin, joita tietystikin voidaan
32090:  antaa uusia minä päivänä tahansa. Silloin kun tämä laki tulee
32091: vahvistetuksi, niin voitaisihan jo heti lähimpinä päivinä laatia
32092: ukaasi, että ne ja ne virastot ovat sellaisia, ettei niitten niitä ja niitä
32093:  asiakirjoja saa julaista, sillä kun tämä seikka, mitkä asiakirjat
32094: ovat pidettävät salaisina, mitkä ei, määritellään esim. sellaisissa
32095:  asetuksissa kuin virastojen ohjesäännöt ja muut hallituksen ukaasit,
32096:  niin niitähän voi uusia antaa, niitä voi muutella ja sillä tavoin
32097: saattaa julkisen sanan vapaus kerrassaan vaaranalaiseksi ja supistaa
32098: se hyvin pieneksi. Tästä on hyvin suuria haittoja kaikin puolin,
32099:  varsinkin kun vielä vastalauseessa osa valiokunnan jäsenistä ehdot-
32100: taa lisättäväksi tähän sellaisenkin määräyksen, että muun muassa
32101:                                                                     45
32102: 706                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32103: 
32104: 
32105: hallitsijalle jonkun viranomaisen tai laitoksen tekemiä esityksiä ei
32106: saisi julaista, ennenkuin hallitsija on niistä päätöksensä antanut.
32107: Siis toisin sanoen niitä ei saisi julaista ollenkaan, muuten kuin
32108: hallitsijan tahdon ilmaisuna. Tämä johtaisi siihen että viranomaiset
32109: voisivat ilman, että kansa mitään siitä tietäisi, hallitsijalle tehdä kan-
32110: salle mitä vihamielisimpiä ja vääristeltyjä esityksiä esim. sellaisia, kuin
32111: joku vuosi sitten Mikkelin läänin kuvernööri, joka kääntyi Keisarin
32112: puoleen ja vääristellen esitti maamme oikeuslaitoksetja koululai-
32113: tokset kerrassaan sellaisessa valossa, että siitä olisi saattanut olla
32114: kansallemme hyvinkin haitallisia toimenpiteitä seurauksena. Valio-
32115: kunta ei kuitenkaan ole tyytynyt siihen, että suojelisi ainoastaan
32116: virkavallan toimenpiteitä kansan arvostelulta. Se on tahtonut
32117: julistaa myöskin esimerkiksi oikeuslaitokset sellaisiksi. Jos jotakin
32118: henkilöä joku ilkiö syyttää miten törkeästä rikoksesta tahansa
32119: ja hän on miten viaton hyvänsä, niin, jos oikeus vain suvaitsee
32120: käsitellä asiaa salaisesti, ei edes sittenkään, kun asiasta on päätös
32121: annettu, voi viattomasti syytetty eikä kukaan muukaan asiasta
32122: selvää tehdä, koska tämänlainen asia salaiseksi tässä laissa juliste-
32123: taan. Salaisiksi julistetaan yksityisten kirjeet ja jos jonkinlaiset
32124: paperit, pastorien asiakirjat ja monet muut. Mennäänpä niinkin
32125: pitkälle, että kansaneduskunnan, kansan valitsemien ja valtuutta-
32126: mien henkilöiden toimet julistetaan osittain, vieläpä hyvin suureksi
32127: osaksi ja hyvin tärkeissä kohdissa salaisiksi. 26 § näet edellyttää,
32128: että osa näistä täysi-istunnoista olisi sellaisia, että niistä ei kansalle,
32129: valitsijoille, tietoja saa antaa, ja kaikki valiokuntien keskustelut
32130: olisivat myös sellaisia. On ymmärrettävää, että porvaripuolueilla
32131: on halu saada tällainen pykälä lakiin. Onhan täällä nyt jo, esimer-
32132: kiksi kunnallisasetuksista keskusteltaessa, annettu sellaisia lausun-
32133: toja - ja valiokunnissa niitä annetaan jok'ikisessä istunnossa -
32134: joita porvariedustajat eivät millään ehdolla sallisi valitsijainsa tietoon
32135: tulla, sillä silloin valitsijat näkisivät, että ne, jotka ovat lupauksilla
32136: ja kauneilla puheilla houkutelleet ja onnistuneetkin saamaan
32137: valitsijat heitä äänestämään, eivät ole olleetkaan sellaisia, kuin
32138: ovat sanoneet ja luvanneet. Jos tämä pykälä tulisi lakiin, johtaisi
32139: se siihen, että silloin ei tarvittaisi edes, ottaakseni taas kunnallis-
32140: asiain käsittelyn esimerkiksi, enää ed. Arajärven tulla esittämään
32141: toista kantaa kuin ed. Gebhard, vaan voisivat umpimähkään sanoa,
32142: että he eivät sellaisia uudistuksia hyväksy, ja ilman pitempiä koru-
32143: puheita ja kansanvaltaisuutta teeskentelemättä äänestää ehdo-
32144: tukset nurin.
32145:     Koko tämä luku, joka koskee joittenkin asiain salaiseksi julis-
32146: tamista, on minun mielestäni jossakin määrin ristiriidassa sen hen-
32147: gen kanssa, joka perustuslaissa vallitsee. Ja se tulisi turvaamaan
32148: tässä maassa yläluokan vallan, virkavallan ja hallitusmiesten mieli-
32149: vallan. Ja tämä luku on sellainen, joka vaikuttaa, ettei ole kovin
32150:                            Ehdotus painolaiksi.                       707
32151: 
32152: suurta eroitusta olemassa hallituksen toimenpiteiden välillä, joilla
32153: se painovapautta rajoitttaa asetuksillaan, ja tämän eduskunta-laki-
32154: ehdotuksen välillä. Kumpikin koettaa köyhälistöitä riistää sanan-
32155: vapauden niin tarkkaan kuin suinkin mahdollista.
32156:     Sitte on vielä se ikävä seikka, mutta porvarien kannalta hyvin
32157: luonnollinen, että tämäkään laki ei ole vielä tarpeeksi sananvapau-
32158: delle vihamielinen, ei ole tarpeeksi kuristava. Kaikki eivät vielä
32159: usko tämänkään lain avulla voitavan kapu1aa asettaa sosialidemo-
32160: kraattisen kansan-aineksen suuhun, vaan ovat tahtoneet mennä vie-
32161: läkin pitemmälle, ovat liittäneet mietintöön vastalauseen, joka sana-
32162: vapaudelle vihamielisyydessään hakee vertaistaan. Siinä vastalau-
32163: seessa on mielestäni sama henki, jolla ennen suurlakkoa sananva-
32164: pautta kuristettiin, esimerkiksi vastalauseen r6 §:ssä. Pykälä koskee
32165: sitä, millä ehdoilla saa painotuotteita levittää. Kansanvaltaisen
32166: ajatustavan mukaan, vieläpä sellaisenkin, joka edes jossain määrin
32167: olisi kansanvaltainen, ei voisi tulla kysymykseen mikään muu, kuin
32168: että jokainen, joka haluaa, saa levittää kaikenlaisia painotuotteita.
32169: Myöskin perustuslain hengen mukaista ei ole se, että asetetaan
32170: ennakkoeste tälle levittämiselle. Tosin perustuslaissa ei mainita
32171: levittämistä, vaan että jokainen saa ajatuksensa painotuotteiden
32172: avulla ilman ennakkoesteitä ilmituoda. Mutta jos levittämiselle
32173: ennakkoesteitä asetetaan, silloin on asetetttu myöskin ennakkoeste
32174: ajatusten julkituomiselle painetun sanan kautta. Ja tämä pykälä
32175: asettaa hyvin tehokkaita ennakkoesteitä painotuotteiden levittä-
32176: miselle. Ensiksikin siinä on se lupajärjestelmä, josta mainitsin, ja
32177: kuvernööristä jäisi riippumaan, kenelle tämä lupa annetaan.
32178: Tässä maassa on opittu tuntemaan kuvernöörit sellaisiksi, ettei-
32179: vät ne ole kansalaisvapauksille suosiollisia; sitä ei tarvinne minun
32180: enempää selvitellä. Mutta eivät vastalauseen tekijät edes luota
32181: niihinkään, eivät luota edes siihen, että vaikka tässä maassa
32182: tu1isi olemaan miten paljon sellaisia kuvernöörejä kuin esim. Mjäso-
32183: jedoff, joka aikoinaan harrasti painovapautta samaan suuntaan
32184: kuin nämä vastalauseentekijät, niin nämä vieläkin arvelevat, ettei-
32185: vät he kyllin voisi kuristaa sananvapautta. Siksi vastalauseessa tah-
32186: dotaan antaa ohjeita, miten pitäisi sananvapautta kuristaa.
32187:     Painotuotteita saisi levittää ainoastaan se, joka on hyvämainei-
32188: nen. Se jo on määritelmä, jota en tähän lakiin hyväksyisi, mutta se
32189: ei ole vielä mitään sen rinnalla, jota sisältää sana: >>nuhteeton>>. Se
32190: sisältää sellaisen määritelmän, että keitä tahansa tässä maassa asu-
32191: valta voidaan kieltää kirjallisuuden levittämisoikeus. Uskon, että
32192: jos jonkun sellaisen kuvernöörin eteen kuin äsken mainittiin menisi-
32193: vät esim. nämä vastalauseentekijät ja pyytäisivät oikeutta levit-
32194: tää kirjallisuutta, niin kyllä saattaisi käydä niin, että se lupa evättäi-
32195: siin. Sillä kyllä heidänkinlaisiaan miehiä ja naisia ovat kuvernöörit
32196: tässä maassa muhteellisiksi• selittäneet. Puhumattakaan siitä, että
32197: 708                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32198: 
32199: 
32200: sosialidemokraattinen ajatussuunta ja sen edustajat olisivat kaut-
32201: taaltaan sellaisia, joita nuhteellisiksi selitettäisiin. Eikä siis voisi
32202: tulla kysymykseenkään, että tällaiset virkaherrat, kuin kuvernöörit
32203: heille mitään levittämislupaa myöntäisivät. Tämä pykälä on näh-
32204: tävästi tähdätty siihen, että meikäläisten puhujain kirjallisuuden
32205: levittäminen kävisi mahdottomaksi. On nähty, miten kansan pohja-
32206: kerrokset, kun niille valistusta levitetään, saavat silmänsä auki ja
32207: heräävät. Ja siitä syystä luullakseni on tämä pykälä suunniteltu.
32208: Siinä ei vielä ole riittävästi, että on tuollainen määritelmä kuin ~nuh­
32209: teetom ja että pitää hakea lupaa, vaan se pitää hakea vielä joka
32210: vuosi erikseen. Miksi ei yhtä hyvin menty niin pitkälle, että pitäisi
32211: jokaisen eri kirjasen myymiseen pyytää erikoinen lupa!
32212:     Myöskin näyttävät mainitun vastalauseen allekirjoittajat olevan
32213: taiteelle hyvin vihamieliset tai oikeastaan niille ajatuksille, jota
32214: näyttämötaiteessa toisinaan esitetään. Heidän mielestään pitäisi
32215: virkavallalle jättää tilaisuus keskeyttää ja kieltää jonkun näytelmä-
32216: kappaleen esittäminen. Tässä on nähty, että meidän maassa virka-
32217: valta on kovin kärkäs tällä alalla toimimaan. Nyt ei ole olemassa
32218: tällaista painolakia, ei ole olemassa tällaista pykälää, joka yllyttäisi,
32219: vieläpä velvoittaisi yleisen syyttäjän käyttämään sensuurivaltaa, ja
32220: kuitenkin tämän tästäkin näkyy sanomalehdissä kertomuksia,
32221: miten siellä ja siellä on estetty jonkun näytelmäkappaleen esit-
32222: täminen. Juuri näinä päivinä Lappeenrannassa kävi niin, joku aika
32223: sitten Oulussa. On useampia kappaleita: •>Tuomio•>, •>Herrat kapa-
32224: kassa>>, ~Johan Ulfstjerna•> j. n. e., joita on estetty esittämästä. Kun
32225: ei vielä ole ollut tällaista pykälää, niin kielto on lausuttu toivomuksen
32226: muodossa. Mutta, kuten näitä asioita seurannut on voinut huomata,
32227: jos näitä toivomuksia ei olisi varteen otettu, niin olisi käytetty muita
32228: keinoja näiden toivomusten varteen otettaviksi saattamiseksi.
32229: Tämä seikka, että jo nyt, ennenkuin laki yleisen syyttäjän tällaiseen
32230: ennakkosensuurin tapaiseen toimenpiteeseen velvoittaa, jo on har-
32231: joitettu tällaista näytelmäkappaleiden sensuroimista, se osoittaa,
32232: miten kovasti tätä tultaisiin harjoittamaan, jos tämän vastalauseen
32233: 49 pykälä tulisi laiksi.
32234:     Tässä laissa, kun sitä kokonaisuudessaan ajattelee, on alkupuoli
32235: sellainen, että se muistuttaa hyvin paljon todellista painovapaus-
32236: lakia. 4 ensimmäistä lukua ovat melkein kauttaaltaan sellaisia,
32237: että niissä jo on säädetty kaikki se, mitä tulisi ottaa painotuotteita
32238: julkaistaessa huomioon. Siinä olisi myöskin riittävästi turvaamaan
32239: yhteiskuntaa painovapauden väärinkäyttämiseltä, jota porvarilliset
32240: edustajat sanovat niin välttämättömän tarpeelliseksi. En oikeastaan
32241: hyväksy minkäänlaisia rajoituksia sille, mitä joku kirjoittaa ja mitä
32242: hän painettuna tahtoo julkituoda. Jos yhteiskunta on niin heikko,
32243: että siinä olot mullistuvat, jos joku yksilö saa ajatuksensa vapaasti
32244: kansalaisten tietoon saattaa, niin minun mielestäni sellainen yhteis-
32245:                                                                     '1
32246:                           Ehdotus painolaiksi.                      709
32247: 
32248: 
32249: kunta ansaitsee mullistuksen, se ansaitsee nurin mennä, sillä sellai-
32250: sessa yhteiskunnassa täytyy olla paljon mätää, paljon huonoa, joka
32251: ei kestä julkisen sanan arvostelua.
32252:     Mutta varsinkin kun meillä voimassa olevassa laissa on niin
32253: paljon rajoituksia ja niin paljon rangaistusmääräyksiä, niin se,
32254: mitä tämän lain viidessä viimeisessä luvussa puhutaan, on melkein
32255: kauttaaltaan sellaista, että se olisi poistettava, jollei tahdottaisi
32256: kuristuslakia laatia. Mutta olenkin tullut siihen tulokseen että kuris-
32257: tuslakia juuri tahdotaankin laatia. Kyllä puhutaan kauniisti, mutta
32258: maassamme on sillä tavoin, että meillä sanoissa, puheissa, kirjoituk-
32259: sissa ei löydy vanhoillista, ei löydy taantumuksellista puoluetta,
32260: vaan kaikki ovat puheessa ja kirjoituksessa vapaamielisiä, kansan-
32261: valtaisia ja niin on paino-oloihinkin nähden. Kaikki porvaripuolueet
32262: tässä maassa ovat olevinaan niin kansanvaltaisia, että tahtovat
32263: turvata ja suojata kansalaisvapaudet, mutta minä rohkenen väittää,
32264: ettei maamme porvaristo ole tähän saakka vielä koskaan rehellisesti
32265: tahtonut painetun sanan vapautta enemmän kuin muitakaan kansa-
32266: laisvapauksia turvata. On kyllä joskus, kuten routavuosina, pidetty
32267: kovaa melua, kun heikäläisetkin joutuivat kärsimään tämän vapau-
32268: den kuristamisesta. Mutta samoina aikoina ovat he itse samaa
32269: vapautta kuristaneet; aina on yläluokka täässä maassa tahtonut
32270: riistää köyhälistöitä tämän vapauden. Siitä voisi tuoda esimerkkiä
32271: miten paljon tahansa. Muistanette miten kerrankin kävi aikana,
32272: jolloin porvaristonkaan mielestä ei ollut tässä maassa riittävästi
32273: sanavapautta. Eräs sanomalehti, Työmies, aikoi ruveta ilmestymään
32274: laajennetussa muodossa. Useammin nimittäin, työväki piti sitä
32275: tarpeellisena.    Ryhdyttiin hankkeeseen, vaan porvaristo, tämä
32276: vapaamielinen, tämä >>kansalaisvapauksia turvaava>> porvaristo ryhtyi
32277: estämään tätä hanketta. Kunnianarvoisat herrat porvarit Kurten
32278: ja Sanmark kääntyivät vieraan virkavallan edustajan puoleen
32279: pyynnöllä, ettei suostuttaisi tähän Työmiehen laventamispyyntöön.
32280:     Sillä aikaa kun suurlakon jälkeen on yritetty saada sellaista lakia,
32281: joka turvaisi porvaristolle painetun sanan vapauden, on myöskin
32282: hyvin kauniisti puhuttu, miten tämä vapaus olisi tarpeellinen. Voisi
32283: lukea, miten luokkaeduskunta aikoinaan siitä lausui. Silloisen laki-
32284: valiokunnan mietinnössä sanotaan m. m.: >>Voisipa miltei, eikä
32285: suinkaan syyttä, sanoa että edistyksen määrä voidaan laskea niiden
32286: takeiden lujuudesta, joilla painovapaus aina kussakin maassa on
32287: turvattu. Saattaa huoleti laskea, ettei inhimillisen sivistyksen
32288: mahtava kehitys viime vuosisadalla olisi ollut mahdollinen ilman
32289: laissa säädettyä painovapautta. Ilman sitä ei ole mahdollista tehok-
32290: kaasti valvoa viranomaisia eikä lain noudattamista.>> Tämä on
32291: ajatus, joka kylläkin pitää paikkansa, mutta meidän porvaristo on
32292: aina kaksinaamainen; se puhuu vain kansanvaltaisesti, vapaamieli-
32293: sesti, mutta ei toteuta. Tällöinkin, näiden sanojen jälkeen, kun se
32294: 710                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32295: 
32296: 
32297: rupesi lakiehdotusta perustelemaan, niin ne perustelut ovat sellaisia,
32298: että niiden alle voisi kirjoittaa melkein jokainen virkavallan suosija
32299: ja kaikki ne, jotka vihaavat sananvapautta. Luulen, että jos sitä
32300: lakiehdotusta, joka kuulemani mukaan tulee jätettäväksi Venä-
32301: jän valtakunnan duumalle, käydään perustelemaan, niin tällaiset
32302: perustelut sopisivat hyvin suuressa määrässä sitäkin puolustamaan.
32303:     Tässäkin mietinnössä puhutaan kyllä paikka paikoin kauniisti-
32304: kin sananvapaudesta. Mutta siitä huolimatta se kauttaaltaan on
32305: vastakohta vapaamielisyydelle ja kansanvaltaisuudelle.           Olisikin
32306: vaikeata ymmärtää, miten kaikki valiokunnan porvarijäsenet voivat
32307: olla niin vieraita ja vihamielisiä sananvapaudelle, jollei olisi nähnyt,
32308: että porvarit pitkään aikaan ovat tottuneet pyrkimään toisellaisiin
32309: tarkoitusperiin. He tämänkin lain kautta tahtovat turvata luokka-
32310: etuoikeutensa, yhä mahtavammaksi paisuvalta sosialidemokraatti-
32311: selta liikkeeltä. He kyllä tuntevat itsensä- sen näin valiokunnassa
32312: -että on vaarallista jäädä tässä maassa niin huonon turvan varaan
32313: kuin on tämä lakiehdotus, mutta tulin myöskin huomaamaan hei-
32314: dän lausunnoistaan, että he näkivät olevansa pakotetut alistumaan
32315: tähän. Näin, että he tiesivät, että kyllä mahdollisesti tulee tämä
32316: >>kuonokoppalaki>>, joksi tahtoisin tätä lakiehdotusta nimittää, aset-
32317: tamaan kapulan heidänkin suuhunsa, mutta heidän mielestään oli
32318: kapulan asettaminen sosialidemokraattien suuhun niin tärkeä, että
32319: katsoivat tarpeelliseksi alistua sen vaaran alaiseksi, että itsekin
32320: saattaisivat saada siitä ruoskasta maistaa, jota köyhälistölle punoi-
32321: vat. He ovat pyrkineet saavuttamaan toisia tarkotusperiä. Yhtenä
32322: on se, josta ed. Danielson-Kalmari täällä sen laajan puheensa piti,
32323: nim. että tämän lain pitäisi qlla niin paljon kuin mahdollista sellai-
32324: nen, kuin rajan takana tahdotaan. Viime aikoina on sielläpäin ilmen-
32325: nyt johdonmukainen järjestelmä, jonka tarkoituksena on hävittää
32326: tämän eduskunnan lainlaatimis- ja veroista määrääruisvalta aivan
32327: olemattomiin. Siitä syystä tehdään kaikenlaisia huomautuksia, ku-
32328: ten tähänkin asiaan nähden on tehty. Ne huomautukset, joita tätä
32329: lakiehdotusta vastaan on Pietarissa tehty, eivät mielestäni ole niin
32330: toisarvoista laatua kuin mitä valiokunnan enemmistö väittää. Minun
32331: mielestäni ne itsessään jo asiallisesti sisältävät hyvinkin vaarallisia
32332: sananvapauden kuristamismääräyksiä.          Mutta siinä on pahempi
32333: puoli juuri se, että se on yksi osa kokonaisesta järjestelmästä. Meitä
32334: tahdotaan totuttaa siihen, että ensiksi suostuisimme joihinkin muo-
32335: dollisiin muutoksiin, jotka eivät asiallisesti vaikuttaisi suuremmassa
32336: määrässä sinne eikä tänne, että suostuisimme siihen, kaikkialla sel-
32337: västi tietona ollen, että siitä riippuu lain hyväksytyksi tuleminen
32338: tai hylkääminen. Kun tähän päästäisiin, niin seuraisi se, joka jo on
32339: alotettu: tehtäisiin sellaisia huomautuksia, jotka jo ovat tärkeämpiä,
32340: kuten tähänkin jo on tehty ja sitä jatkettaisiin pelottarualla sillä,
32341: että laki ei tule muuten hyväksytyksi. Luokkaetujensa suojelemisen
32342:                            Ehdotus painolaiksi.                      711
32343: 
32344: 
32345: kiihkosta niin arka ja pelkurimainen porvaristo saataisiin näin suos-
32346: tumaan askel askeleelta eduskunnan lainsäädäntövallan supistami-
32347: seen ja kansan varoista määrääruisoikeuden hävittämiseen. Sillä
32348: selvästi pyritään siihen, että tämä eduskunta ei olisi muuta kuin
32349: ainoastaan neuvotteleva laitos, joka voisi ajatuksensa ilmituoda,
32350: mutta jolla ei sen suurempaa merkitystä olisi. Kun tällä eduskun-
32351: nalla on ennestään niin kovin vähän tuota valtaa, niin pidän hyvin
32352: vaarallisena ryhtyä millään tavoin edesauttamaan mainitsemani jär-
32353: jestelmän käytäntöön saattamista. Minun mielestäni ei saisi muu
32354: tulla kysymykseen kuin se, että tämälakitäysin turvaa sananvapau-
32355: den, että se siis on sellainen laki, jollaista kansa kaipaa ja tarvitsee.
32356: Tämä seikka olisi pidettävä mielessä silloin, kun lakia laaditaan.
32357: Sitten kun se on laadittu, olisi sen ajan murhe, miten se laki hyväk-
32358: sytyksi saataisiin.
32359:     En usko, että tämä eduskunta, jossa on tällainen enemmistö
32360: kuin tässä, tulisi hyväksymään sellaista painovapauslakia, joka
32361: sananvapauden todella turvaisi, mutta rohkenisin sentään toivoa,
32362: että edes hituisen otettaisiin varteen sitäkin, minkälaista lakia tässä
32363: maassa tarvitaan. Tahtoisin painaa edustajain mieleen sen, että
32364: tässä maassa on hyvin suuri lukumäärä sellaisia, mahdollisesti
32365: enemmistö koko kansasta, että he eivät halua tämänsuuntaista
32366: kuristuslakia, että he ajattelevat olevan samantekevää kuristetaanko
32367: tämän kansan kansalaisvapauksia eduskuntalain avulla vaiko halli-
32368: tuksellisten ukaasein kautta. Kyllähän nyt on porvaristolla selkä-
32369: noja rajan takana niin luja, ja heidän yhtymisensä kokoomushalli-
32370: tukseen vahvistaa myös heidän asemaansa, mutta tahtoisin silti
32371: varoittaa heitä, etteivät kovin röyhkeästi kohtelisi kansan pohja-
32372: kerrosten esittämiä vaatimuksia. Tämä saattaa tuntua uhkaamiselta
32373: ja sellaista se kuitenkaan ei varsinaisesti ole. Minä tahdon vaan
32374: tuoda esiin vakaumukseni siitä, saman vakaumuksen, joka täällä jo
32375: tänäkin päivänä on vasemmiston taholta esitetty, että jos porvaristo,
32376: jos eduskunnan enemmistö, jos tämän maan hallitus järjestelmälli-
32377: sesti asettuu sille kannalle, että se tahtoo oikeuksia ja vapauksia
32378: ainoastaan itselleen, mutta alemmille kerroksille ei ollenkaan; jos
32379: tahtovat asettua sille kannalle, että manttaalimiehet, yläluokka,
32380: on vapautettava kaikista rasituksista ja ne sälytettävä alaluokan
32381: harteille; jos tahtovat asettua sille kannalle, että köyhälistölle on
32382: säädettävä kuristuslakeja, omistaville luokille etuoikeuksia turvaa-
32383: via lakeja, yläluokkaa hyödyttäviä, heidän riistämisvapauttaan
32384: turvaavia ja varallisuuttaan kartuttavia lakeja, niin se välttämättö-
32385: mästi luonnonlain voimalla nostaa sellaisen tyytymättömyyden, että
32386: se puhkeaa ilmi. Porvaristosta riippuu, missä muodossa se puhkeaa.
32387: Mutta sen täytyy puhjeta. Se on, kuten sanoin, jonkunmoisen yhteis-
32388: kunnallisen luonnonlain määräämä ja se sen synnyttää ja siksi sitä
32389: ei voi estää. Kuristus synnyttää aina halun katkoa kahleet ja sorto
32390: 712                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32391: 
32392: 
32393: ja vapauden riistäminen herättävät ja lisäävät halua pyrkiä saavut-
32394: tamaan ja taistelemaan vapauksien puolesta.
32395:      Toivon, että jos tämä asia ei hautaannu suureen valiokuntaan,
32396: jonne näyttävät kaikki tärkeät asiat hautaantuvan, se sieltä pala-
32397: jaisi toisessa muodossa, sillä kansa ei tarvitse kuristuslakia, vaan
32398: todellisen, sananvapauden turvaavan lain.
32399: 
32400:      Ed. S c h y b e r g s o n : Den föregående talaren anmärkte om den
32401: stora uppmärksamhet och det stora intresse, hvarmed centern och
32402: högern åhörde hr Danielson-Kalmaris tal. Hvem skulle icke hafva
32403: åhört det med spänd uppmärksamhet? Å.fven venstern gjorde det,
32404: samma venster, som däremot under hr Airolas eget tal efterhand
32405: lämnade sina platser, likasom kammarens öfriga medlemmar. M:an
32406: måste ju med intresse åhöra hr Danielson-Kalmaris tal, så form-
32407: fulländadt, så klart, så på sak gående, som det var.
32408:      Hvad talets innehåll beträffar, så kan jag godt förena mig om dess
32409: förra del. Det är nog så som hr Danielson-Kaimari det anmärkte,
32410: att det har inträdt en viss förlamning uti kammaren. Man orkar
32411: icke, har kanske icke heller lust att bemöta allt, som säges af ven-
32412: stern. M:en detta har sin naturliga orsak, ty från det hållet uttalas nu
32413: detsamma, på samma sätt, med samma uttryck, som vid de två
32414: föregående landtdagarna, hvilka ju ligga oss så nära. Hvad kan det
32415: väl vara för intresse vid att bemöta allt detta? Och det har före- •
32416: fallit mig som om t. o. m. venstern själf i någon mån skulle hafva
32417: tröttnat. Det är först i dag vi återigen hafva sett talarene från
32418: venstern med samma ifver, samma långdragenhet, samma uthållig-
32419: het framlägga sina satser. Det är vid sådant förhållande ganska
32420: naturligt, att man icke bemött dem och jag tror, att hr Danielson-
32421: Kaimari nog ser orätt då han föreställer sig, att dessa yttranden
32422: skulle, därför att de icke bemötts, i landet hafva en jämförelsevis
32423: stor verkan. J ag kan icke annat föreställa mig än att man också
32424: ute i byggderna icke så litet tröttnat på dem.
32425:      Men om jag sålunda kan vara ense om hr Danielson-Kalmaris
32426:  andragande i dess förra del, så är jag det icke i afseende å talet i
32427:  öfrigt. J ag vill nu icke säga att hr Danielson-Kaimari med sitt an-
32428:  dragande skulle hafva väckt vederbörandes i kejsaredömet, och våra
32429:  motståndares där, uppmärksamhet vid de minst sagdt· klander-
32430:  värda yttranden, som under denna dag hafva fällts inom denna
32431:  kammare. J ag tror som han, att man nog på det hållet följer med
32432:  allt som händt, händer eller möjligen kunnat ske, då man där äfven
32433:  meddelar åtskilligt, som aldrig ens varit påtänkt. Men det förefaller
32434:  mig, som om talaren skulle i någon mån, ja, jag ville säga i hög grad,
32435:  hafva öfverdrifvit betydelsen af dessa herrars andraganden. J ag har
32436:  redan framhållit, att man här hemma börjat förstå att värdesätta
32437:  dem såsom de förtjäna. Å.fven hotelserna fäster man numera icke
32438:                            Ehdotus painolaiksi.                      713
32439: 
32440: 
32441: så mycket afseende vid, alls icke lika mycket som för några år till-
32442: baka. Och jag förmodar att också våra motståndare i Ryssland,
32443: om de också försöka göra nummer af alla möjliga saker: såsom Voi-
32444: ma-förbundet och annat dylikt, dock slutligen måste foga sig i att
32445: dylika angrepp bära vatten. De kunna omöjligt i längden få gehör
32446: för sina yrkanden och påståenden. Man måstejuocksådär,likasåväl
32447: som här och öfverallt i världen, förstå att värdesättning af socialis-
32448: tiska andraganden icke får ske i proportion till deras mängd och längd.
32449:      Det är möjligt, att hr Danielson-Kalmari har rätt uti att vi häri
32450: kammaren numera alltför litet egnat oss åt att bemöta herrar socia-
32451: lister, men jag tror och har ansett mig böra framhålla det, att han
32452: för sin del har tillagt deras yttranden i dag en större betydelse än de
32453: förtjäna.
32454: 
32455:     Ed. K u u s i n e n : Esillä olevasta kysymyksestä on meidän
32456: puoleltamme täällä jo sekä laajasti että asiallisesti tuotu esiin meidän
32457: vaatimuksiamme, niin että minun ei ole tarvis tässä pitemmälti yksi-
32458: tyiskohtaisesti asiaan puuttua. Pyysinkin puheenvuoroa oikeastaan
32459: vain kajotakseni mahdollisimman lyhyesti siihen lausuntoon, jonka
32460: edustaja ja hallituksen jäsen herra Danielson-Kalmari täällä äsken
32461: esitti.
32462:     Herra Danielson-Kalmari lausui, että sosialistit ovat täällä uh-
32463: kailleet, ja kuitenkin hänen oma lausuntonsa oli alusta loppuun
32464: asti uhkausta. Hän nähdäkseni ensiksikin peloitti tässä meitä senkin
32465: painovapauden ryöstämisellä, mikä tähän asti suurlakosta alkaen
32466: on maassamme vallalla ollut. Hän arveli, että jollei sosialidemo-
32467: kraattien taholta täällä suostuta sellaiseen painovapauden kuristus-
32468: lakiin, mitä porvarillisten taholta nyt tarjotaan, niin hän - kuten
32469: hän lausui - ei uskaltanut taata, ettei tultaisi antamaan tässä
32470: asiassa hallituksen taholta, hallitsijan taholta hallinnollisia määräyk-
32471: siä, joilla nykyinenkin painovapaus kansalta ryöstettäisiin. Vieläpä
32472: hän lausui omasta puolestaan, että hänen tietääkseen on aivan tul-
32473: kintakysymys ainoastaan, eikö aivan laillisesti voitaisikin sillä
32474: tavalla menetellä, eikö tosiaan voitaisi antaa hallinnollisia asetuk11ia,
32475: jotka ehkä hyvinkin paljon rajoittaisivat nykyistä painovapautta.
32476: Tuo tuollainen epäilys, että tässä olisi ainoastaan tulkintakysymys,
32477: se on hallituksen jäsenen suusta jokseenkin omituinen. Sillä se
32478: lainpaikka perustuslaissa, jossa painovapaus nykyään säädetään,
32479: on siksi selvä, ettei siitä luulisi voitavan missään tapauksessa olla
32480: erimielisiä. Se paikka kuuluu: >>Suomen kansalaisella onsananvapaus
32481: sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi-
32482: seen, älköönkä niille ennakolta estettä pantako.>> Lopussa tätä lakia,
32483: jossa säädetään kansalaisvapauksista, sanotaan: >>Säännöksiä siitä,
32484: mitä näiden oikeuksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan
32485: yleisen lain säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä.>> Erikoisia
32486: 714                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32487: 
32488: 
32489:  säännöksiä tämän vapauden käyttämisestä voidaan siis antaa ja
32490:  niitäkin ainoastaan yleisen lain säätämässä järjestyksessä, mutta
32491: itse painovapautta ei voida riistää, jollei rikota perustuslakia. Minulle
32492:  ainakin yksityisesti täällä huomautettiin - en tiedä minkä verran
32493:  siinä on perää - että tämän kysymyksen ollessa esillä lakivalio-
32494:  kunnassa olisi siellä kuulema porvarillisetkin jäsenet olleet yksimielisiä
32495:  siitä, ettei tässä voi olla tulkinnan eikä epäilyksen alaisena se, että
32496:  voisi tulla hallinnollisten asetusten kautta painovapauden rajoitta-
32497:   minen ensinkään kysymykseen.
32498:      Herra Danielson-Kalmari esitti myöskin toisen uhkauksen.
32499:  Hän pelotti Venäjän taantumuksen puuttumisella meidän olohimme,
32500:  jos ja kun sosialistit tässä menettelevät sillä tavalle kuin ne
32501:  nyt hänen nähdäkseen ovat alkaneet menetellä täällä eduskunnassa.
32502:  Herra Danielson-Kalmari lausui, että sosialistit ovat täällä uhan-
32503:  neet väkivallalla, ja sen vuoksi hän arveli, ettei olisi niinkään mahdo-
32504:  tonta, että juuri sosialistit tällä tavoin kutsuisivat tänne Venäjän
32505:  taantumuksen uudelleen. Hän syytti sosialisteja ylimielisistä uh-
32506: ·kauksista, sanoi että sosialistit yhäkin menettelevät sillä tavoin
32507:  kuin suurlakon aikana, sanovat, että jolleivät he hyvällä saa uudis-
32508:  tuksia, niin he ottavat niitä väkivallalla. Hän myönsi, että niin
32509:  kyllä kävi suurlakossa. Silloin, joskaan eivät yksin sosialistit, niin
32510:  kumminkin kansan enemmistö, eivät tosin ne kansalaiset, jotka
32511:   kuuluivat suomettarelaiseen puolueeseen, mutta melkeinpä yleensä
32512:  muu kansan enemmistö, sai vallatuksi oikeuksia eikä aivan laillista
32513:  tietä. Herra Danielson-Kalmari tiesi myöskin syyn tähän, tiesi, että
32514:  syy oli niinkuin mekin sen myönnämme, etupäässä siinä maailman-
32515:  historiallisessa liikkeessä, joka silloin oli noussut Venäjällä. Se on
32516:  aivan oikein, vaikka jotain ansiota siinä kai oli myös Suomen järjesty-
32517:  neellä työväellä. Mutta kellä siinä ei ollut mitään ansiota, niin se oli
32518:  suomettarelaisella puolueella, joka nähtävästi koetti sen vapauden
32519:  saantia, joka silloin saavutettiin, kaikin tavoin estää. Nyt on tullut
32520:  toinen aika, lausui herra Danielson-Kalmari. Kyt on taantumuksen
32521:  aika, ja herra Danielson-Kalmari lisäsi mahtipontisesti, että Venäjän
32522:  taantumus on kyennyt näyttämään, että se jaksaa musertaa kansan-
32523:  liikkeen, kansanvapauden pyrkimykset omassa maassaan. Niin on
32524:  näyttänyt käyneen ja siitä kai johtuu, että nyt myöskin meillä
32525:  taantumus uskaltaa nostaa päätään. Sillä nuo väitteet, joita täällä
32526: esitettiin, että sosialidemokraatit olisivat uhanneet väkivallalla,
32527:  ne ovat tuulesta temmattuja. Sosialidemokraatit eivät ole täällä
32528: uhanneet väkivallalla. Me sosialidemokraatit olemme yleensä, ehkä
32529: enemmän kuin koskaan porvaristo, laillisen kehityksen puolella.
32530: Yksin näitä omia olojamme me tahdomme laillisella tavalla muuttaa.
32531: Ei Venäjän oloja, niinkuin usein tahdotaan meidänsyyksemmepanna,
32532: että me tahtoisimme sekaantua Venäjän oloihin. Venäläiset toverit,
32533: ne kyllä pitävät huolta Venäjän taantumuksesta, me pidämme
32534:                           Ehdotus painolaiksi.                     715
32535: 
32536: 
32537: huolen omastamme. Aivan laillisesti. Me olemme aina sanoneet,
32538: että me tahdomme käyttää viimeiseen saakka laillista tietä, niin
32539: kauvan kuin suinkin sitä tietä saadaan oikeuksia. Mutta aina on
32540: maailmassa, historia sen näyttää, ollut sillä tavalla, että porvaristo,
32541: se se juuri pakottaa köyhälistön astumaan laittomuuden tielle,
32542: silloin kuin laittomuuden tielle astutaan. Se pakottaa kansan enem-
32543: mistön astumaan sille tielle sen kautta, että se ei laillisella tavalla
32544: myönnä kansalle oikeuksia, vaan koettaa kansan tukehuttaa oikeu-
32545: dettomuuteensa. Me olemme nytkin laillisen kehityksen puolella.
32546: Otammepa vielä senkin huomioon, jonka herra Danielson-Kaimari
32547: esitti, että täytyy tehdä ero taantumuksen, reaktsiooninajan ja
32548: edistyksen, suurten uudistusaikojen välillä. Tiedämme, että nyt on
32549: taantumuksen aika; otamme huomioon sen. Olemme nyt tyyty-
32550: väisiä esim. siihen äänioikeuteen, niin rajoitettu kun se onkin, mikä
32551: meillä nyt on. Olemme tyytyväisiä tähän eduskuntaankin, niin
32552: paljon kuin siinäkin olisi kansanvaltaisuuden kannalta moittimista.
32553: Jos te ette vaan tahdo tätä rauhallista kehitystä rikkoa, me emme
32554: sitä suinkaan tule tekemään, sen kyllä hyvin tiedätte. Ja vieläpä
32555: täytyy sanoa niinkin paljon, että yleinen äänioikeus, vieläpä juuri
32556: sosialidemokraattinen puolue tässä maassa on suurlakosta alkaen
32557: ollut kaikkein paras kansan rauhoittaja, vaikka te koetatte sitä
32558: selittää kansan yllyttäjäksi. Jollei tätä puoluetta olisi ollut ja tätä
32559: näinkin yleistä äänioikeutta saatu, niin oletteko varmat, että kehitys
32560: olisi näin rauhallisesti jatkunut täällä? Mutta nyt tulee tämän uuden
32561: kokoomushallituksen vaikutusvaltaisin jäsen ja sanoo sittekin,
32562: että sosialidemokraatit täällä uhkaavat väkivallalla, kapinalla ehkä,
32563: uhkaavat ottaa väkisin, jolleivät hyvällä saa. Ehkä olisi taantumuk-
32564: selle mieleistä väkivallan käyttäminen vallankin tällaisena aikana.
32565: Voisivat ehkä silloin näyttää itäänpäin: katsokaa, sosialistit täällä
32566: kapinoivat tai valmistavat kapinaa. Me kumminkin tiedämme tehdä
32567: kaiken voitavamme estääksemme väkivaltaista kehitystä.
32568:     Lieneekö ollut paha omatunto, tai mikä lie ollut, joka saattoi
32569: herra Danielson-Kalmarin itsensä täällä ilmaisemaan sen epäilyksen,
32570: että jonkun mieleen saattasi johtua hänen puheestaan, että hän, vetä-
32571: mällä esiin sen perättömön väitteen, että sosialistit täällä muka
32572: uhkaavat väkivallalla, oli tahtonut juuri antaa tästä viittauksen
32573: Venäjän taantumukselle. Joka tapauksessa täytyy tässä varmentaa,
32574: että ehdottomasti sellainen vaikutus jäi täällä ehkä eduskunnan
32575: enemmistön mieleen (Ed. Pärssinen: Totta! Puhemies lyö vasaralla
32576: pöytään). Rinnakkain tämän kanssa tahdon mainita, kuinka viime
32577: keväänä ed. Danielson-Kaimari puheessaan esitti ennen eduskunnan
32578: hajoittamista jotain siihen tapaan, että tällaisen eduskunnan kanssa
32579: ei saada mitään hyvää aikaan ja ettei ehkä mitään kunnollista saada
32580: aikaan, ennenkuin kansa uusissa vaaleissa pääsee näyttämään tah-
32581: tonsa. Tuon viittauksen jälkeen seurasi silloin eduskunnan hajoitta-
32582: 716                   Istunto 2 p. Jokakuuta 1908.
32583: 
32584: 
32585: minen. Mikä seurannee nyt näitten viimeisten uhkausten ja varo-
32586: tusten jälkeen?
32587:     Hallituksen jäsen lausui, että hallituksen on muka tavattoman
32588: vaikea nyt estää venäläisiin tulemasta sitä vakuutusta, että täällä
32589: tosiaan tarvitaan heidän sekaantumistaan, tarvitaan heidän rau-
32590: hoitustaan. Kyllä se tiedetään, että vastoin vallassa olevien porvarien
32591: tahtoa ei Venäjän taantumus tule sekaantumaan meidän oloihimme.
32592: Me sosialidemokraatit taas emme sitä taantumusta tänne kutsu,
32593: päinvastoin koetamme sen tuloa vastustaa. Ja jos se siis tulee, niin
32594: tiedetään, kenen kutsusta se tulee.
32595:     Mutta näistä virallisista varoituksista ja uhkauksista huolimatta,
32596: joita nyt olemme täällä saaneet kuulla, olkoon meidän puoleltamme
32597: sanottu, että jos noiden tarkoituksena on ollut estää meitä lausu-
32598: masta julki niitä vaatimuksia, joita julkilausumaan köyhälistön
32599: puolelta meidät on tänne pantu, niin on luulo, että tuollainen aije
32600: tulisi onnistumaan niiden uhkauksien avulla, suuri erehdys. Työ-
32601: väenliikkeen uudistusvaatimukset tässä maassa eivät sammu, eikä
32602: sen liikkeen uudistusvaatimuksia tukahuteta ei uhkauksilla eikä
32603: väkivallalla. Bobrikoffin aikana sellainen saattoi ehkä vielä jossain
32604: määrin menestyä, nyt se ei enää menesty, siksi on sosialidemokraattinen
32605: liike jo meidän maassamme päässyt kansan silmiä aukomaan. Ja
32606: mitä pitemmälle, tietääkää se, te menette taantumuksen tiellä,
32607: sitä paremmin myös aukenevat kansan silmät. Tämä eduskunta,
32608: tämä nykyinen yleinen äänioikeus se on, kuten jo sanoin, kansan
32609: rauhoittaja. Jos taantumus siihen koskee, jos te annatte taantu-
32610: muksen siihen koskea, niin silloin tuskin mistään Venäjän aroilta
32611: enää saadaan sellaista rauhoittajaa, joka täällä pystyisi ylläpitämään
32612: taantumuksen haluamaa kalmiston rauhaa. Saattaahan näet vielä
32613: toisenkin kerran esiintyä >>maailmanhistoriallisia liikkeitä>> sekä
32614: Venäjällä että meilläkin.
32615:     Te porvariston edustajat tiedätte ja teistä riippuu, mille tielle
32616: tahdotte työväenluokan tässä maassa johtaa, laillisen kehityksen
32617: vaiko väkivallan tielle. Teistä se riippuu, ratkaiskaa itse (Vasem-
32618: malta: Hyvä, hyvä, hyvä!).
32619: 
32620:     Ed. D a n i e 1 s o n - K a 1 m a r i: Minun on ensiksikin viimei-
32621: sen puheen johdosta huomauttaminen, että minä en ole sanonut,
32622: että on tulkitsemisen varassa, saako hallitus antaa hallinnollisia ase-
32623: tuksia paino-oloista. Minä olen sanonut, että on tulkitsemisen va-
32624: rassa, missä määrin hallitsija voi panna käytäntöön määräyksiä
32625: entisessä painoasetuksessa, jota edelleen ei ole muodollisesti muulla
32626: tavalla kumottu kuin että ennakkosensuuri on kielletty.
32627:     Tietysti me otamme mielihyvällä vastaan vakuutuksia siitä, että
32628: sosialistit eivät tahdo ajaa asioita mihinkään väkivaltaisuuksiin, ja
32629: että heidän puheensa siitä, nekin puheet, jotka tänään ovat pidetyt,
32630:                           Ehdotus painolaiksi.                      717
32631: 
32632: 
32633: eivät ole olleet täyttä totta. Mielihyvällä otetaan vastaan tällaisia
32634: vakuutuksia, kun ne tulevat henkilöltä, joka minun tietääkseni on
32635: täällä ensimäisiä, jotka ovat julkisesti saarnanneet sitä, että hyvällä
32636: ei voida saavuttaa niitä vaatimuksia, jotka sosialistit asettavat, vaan
32637: että siihen tarvitaan juuri väkivaltaa.
32638:     Muuten viimeisessä puheessa ilmeni muuan äärettömän suuri ja
32639: vaarallinen erehdys. Puhuja lausui, että riippuu porvarillisista
32640: aineksista meidän maassamme, syntyykö täällä taantumusta. Näin
32641: ei ole asian laita. Ei ole tämän maan porvarillisten ainesten vallassa
32642: millä ehdoilla tahansa estää taantumuksen syntymistä. Jos ei sosia-
32643: listinen puolue olleenkaan toiminnassaan ota huomioon sitä vaaraa,
32644: sitä tosiasiaa, että se käytöksellään, sanoillaan ja teoillaan voi saada
32645: tässä maassa aikaan vieraiden synnyttämän taantumuksen, niin
32646: mitkään porvarilliset ainekset meidän maassamme eivät voi tätä
32647: taantumusta ja sen seurauksia estää. Tämä on totuus, joka on jokai-
32648: sen ajattelevan ymmärrettävissä, ja se on tosiasia, jota minä edel-
32649: leen pyydän, jos sitä ei voidakkaan julkisesti sosialistien taholta
32650: tunnustaa, kuitenkin ottamaan mietinnän esineeksi silloin kun
32651: omassa piirissä suunnitellaan toimintaa.
32652:      Herra Schybergsonin lausunnon hyvän tarkoituksen minä ym-
32653: märrän. Minä olen hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että itsessänsä
32654: sosialidemokraattien lausunnoilla ei ole niin aivan suurta merkitystä,
32655: että omassa maassa on kyllä ruvettu ymmärtämään tämä asia, mutta
32656: edelleen minä uskon, että siltä taholta voidaan kuitenkin lausua
32657: sellaista, ja toimia semmoisella tavalla, että sekin saa merkityksen,
32658: ja että sitä voidaan käyttää meitä ja maatamme vastaan. Niin
32659: merkityksettömäksi kuin herra Schybergson tahtoi esittää asian, ei
32660: kuitenkaan sosialidemokraattinen ryhmä meidän maassamme ole
32661: joutunut.
32662: 
32663:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n:    Täällä lakivaliokunnan puheenjoh-
32664: taja kuului lausuvan, ettei hän ymmärrä niitä muistutuksia, mitä
32665: minä esitin valiokunan mietintöä vastaan. Minä kumminkin katson,
32666: että kolmannessa vastalauseessa on siksi asiallisia ja painavia seik-
32667: koja esitetty, että jos lakivaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä
32668: niitten aiheutusta, niin sille minä en voi mitään. Sitten sama edus-
32669: taja sanoi jotakin siihen tapaan, ettei tällä asialla ole mitään teke-
32670: mistä majesteettirikosjuttujen kanssa. Minä kumminkin esitin
32671: näitä juttuja osoitukseksi siitä, minkälaisia ilmauksia on ollut mei-
32672: dän paino-oloissamme ja osoitukseksi siitä, että kun rajoittavia
32673: määräyksiä säädetään, niin ne eivät suinkaan jää merkityksettö-
32674: miksi, mutta niillä on turmiollinen merkitys niihin piireihin nähden,
32675: joita vastaan niitä erikoisesti käytetään.
32676:     Sitten ed. Söderholm myöskin kosketteli takavarikkojuttua ja
32677: huomautti, ettei siinä jätetä takavarikkoon tekemisoikeutta poliisi-
32678: 718                   Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32679: 
32680: 
32681: viranomaisille, mutta viralliselle syyttäjälle. Se on kyllä totta, mutta
32682: mikä ero siinä on? Se on kumminkin yksilö, se virallinen syyttäjä,
32683: ja hän panee omin päinsä toimeen takavarikon. Ja ennenkuin tuo-
32684: mioistuin ehtii sitä peruuttamaan, niin silloin, kuten minä huomautin,
32685: takavarikko on jo tehnyt sen vahingollisen vaikutuksen, mikä sel-
32686: laisella yleensä voi olla ja ehdottomasti on, silloin kun sitä käy-
32687: tetään.
32688:    Sitten siihen puoleen asiasta, mitä täällä ed. Danielson-Kalmarikos-
32689: ketteli, on ed. Kuusinen jo antanut vastauksen. Minä yhdyn tähän lau-
32690: suntoon, eikä minulla sen lisäksi ole monta sanaa jatkettavana. Mutta
32691: kun ed. Danielson-Kaimari ed. Kuusisen lausunnon jälkeen selitti,
32692: että edellisillä vasemmistolaisten lausunnoilla ei ole tarkoitettukaan
32693: totta, niin tässä hän harjoitti samanlaista mielivaltaista tulkitse-
32694: mista kuin edellisessäkin lausunnossaan. Ei se, mitä ed. Kuusinen
32695: täällä lausui, sisällä suinkaan entisten lausuntojen peruuttamista.
32696: Ed. Danielson-Kaimari sanoi, että muka me käsittäisimme, että
32697: meillä suomalaisilla on täysi oikeus ja myöskin tilaisuus järjestää
32698: paino-olomme oman mielemme mukaan. Kuitenkin minä erityisesti
32699: huomautin, että on kysymys siitä että me katsomme sopimatto-
32700: maksi ja mahdottomaksi luopua sellaisista vaatimuksista ja sellai-
32701: sista asioista, jotkaruekatsomme Suomen kansan oikeuksiksi ja jotka
32702: perustuslaki turvaa. Sama edustaja katsoi arvonsa mukaiseksi jät-
32703: tää lakiehdotuksen kaikki rajoitukset samaan luokkaan. Ovathan
32704: nyt kumminkin näistä painolakiehdotuksen rajoittavista määräyk-
32705: sistä useammat sitä laatua, että ne eivät herätä suinkaan venäläi-
32706: sissä piireissä huomiota. Ne ovat sitä laatua, että varmaankin, ellei-
32707: vät suomalaiset porvarilliset ryhmät niitä asettaisi tähän lakiin,
32708: niitä ei myöskään venäläiseltä taholta vaadittaisi, ja senvuoksi on
32709: väärin tehdä kaikista näistä rajoittavista määräyksistä sellainen
32710: yleisvaltakunnallinen tai sellainen ulkopoliittinen kysymys, minkä
32711: sanottu puhuja on niistä tehnyt. Tai tahdotaanko väittää, että venä-
32712: läiseltä taholta ryhdyttäisiin vaatimaan esim. eduskunnan toimin-
32713: nan salaamista. Lak-iehdotukseen on otettu määräys, ettei eduskun-
32714: nan toiminnasta saisi kertoa muuta kuin julkisista istunnoista, sii1:
32715: ei myöskään valiokuntien töistä. Väittääkö nyt kukaan, että jos
32716: tämä rajoittava määräys jätettäisiin lakiehdotuksesta pois, laki sen
32717: vuoksi menisi Pietarissa karille ja että siltä taholta vaadittaisiin täl-
32718: laisen määräyksen lisäämistä lakiehdotukseen?           Samanluontoisia
32719: ovat minun käsittääkseni monet muutkin rajoittavat määräykset.
32720: Kuten sanottu, on lakiehdotuksessa ainoastaan pari sellaista pykä-
32721: lää, jotka ovat Pietarissa herättäneet huomiota ja joita on katsottu
32722: sellaisiksi, ettei niiden vuoksi ole säätyvaltiopäivien hyväksymää
32723: lakia vahvistettu.
32724:     Sitte ed. Danielson-Kaimari on sanonut, että sen kannan takana,
32725: joka ilmeni m. m. minun lausunnossani, ei ole tiettävästi muuta kuin
32726:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   719
32727: 
32728: 
32729: hyvin pieni osa Suomen kansasta. Minä puhuin hänen viittaamas-
32730: saan osassa lausuntoani eduskunnan oikeuksien laajentamisesta sen
32731: mukaisesti, mikä ilmenee sosialidemokraattisen puolueen ohjelmassa,
32732: ja minä vakuutan että tämän vaatimuksen takana on suuri osa Suo-
32733: men kansasta, ainakin sosialidemokraattinen puolue kokonansa.
32734: Mitä ed. Danielson-Kaimari katsoi arvolleen sopivaksi puhua väki-
32735: vallasta, uhmailusta ja muusta sellaisesta, niin siinä suhteessa on ed.
32736: Kuusinen antanut hänelle vastauksen, johon minäkin voin yhtyä.
32737:     Edelleen ed. Danielson-Kaimari sanoi, että vasemmistolaisten
32738: kannan tähden käy suomalaisten hallitusmiesten vaikeaksi ylläpitää
32739: siedettäviä suhteita Pietarissa. Minusta tämä huomautus tämän
32740: asian yhteydessä oli tarpeeton. Meidän kantamme koskee kiinnipitä-
32741: mistä sellaisista vaatimuksista, mitkä katsomme kuuluvan Suomen
32742: kansan itsemääräämisoikeuteen. Emmekä me koskaan tahdo sem-
32743: moisia vaatimuksia ja tätä kantaa keltään salata. Muuten sanotun
32744: edustajan ja hallituksen jäsenen puhe oli sitä laatua, että jos niitä
32745: >>Suhteita>> koetetaan sentapaisilla lausunnoilla Pietarissakin yllä-
32746: pitää, niin eihän se osoita erittäin hyviä tarkoituksia.
32747: 
32748:     Ed. v on T r o i 1 : Landtdagsman Kuusinen har visserligen
32749: här förklarat att herrar Hämäläinens och Airolas andragande voro
32750: uttömmande och själfva frågan belysande. Jag kan för min,del ick:e
32751: vara ense med honom i denna sak. J ag saknar nämligen i deras
32752: andragande en upplysning. Mig synes, att dessa herrar ovilkorligen,
32753: hade bort afsluta sina andraganden med den utryckliga upplysnin-
32754: gen, att de själfve äro tidningsmän, att de arbeta i det fria ordets
32755: tjänst. Konsekvenserna af en sådan upplysning hade ock varit den,
32756: att hvad dessa herrar från talaretribunen anfört, utgör en samman-
32757: fattning af de principer, som för dem äro de ledande i deras arbete
32758: för det fria ordet. Denna slutsats måste man ovilkorligen draga,
32759: men måhända hafva dessa herrar icke varit angelägna om att så
32760: skall ske.
32761:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään V. J :n 57 §:n
32762: 2 momentin mukaisesti keskutelupöytäkirjan seuraamana suureen
32763: valiokuntaan.
32764:                       4) Yleinen oppivelvollisuus.
32765:                                 (r K.)
32766:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 siinä olevien oppi-
32767: velvollisuutta ja kansakoululaitoksen kustannuksia koskevien kahden
32768: lakiehdotuksen ensimmäistä käsittelyä varten.
32769: 
32770:    P uh emies :      Tässä mietinnössä on valiokunta käsitellyt
32771: kahta eri lakiehdotusta, toinen koskee oppivelvollisuulakia, toinen
32772: 720                    Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32773: 
32774: 
32775: taas lakia kansakoululaitoksen kustannuksista. Koska nämä lakieh-
32776: dotukset kuuluvat läheisesti yhteen, arvelen sopivimmaksi esittää
32777: ne myös samalla kertaa. Lakiehdotukset esitetään ensimmäistä
32778: käsittelyä varten.
32779:    Keskustelu:
32780:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n : Selvemmin kuin monessa muussa
32781: kohden tulee nykyisen valtion luokkaluonne näkyviin tarkastaessa
32782: sen koululaitosta. Kaikkia keinoja käyttää nykyinen yhteiskunta
32783: köyhälistön pysyttämiseksi omistavien luokkien vallanalaisuudessa.
32784: Ei siinä tarkoituksessa käytetä yksin poliisia ja sotaväkeä ja suora-
32785: naisia pääoman voimakeinoja. Tiedettä ja oppiakaan kohtaan, joita
32786: porvarillinen yhteiskunta saa kiittää kehityksestään, ei sillä ole niin
32787: paljon kunnioitusta, ettei se häpäisevästi alentaisi niitäkin omien
32788: luokkaetujensa palvelukseen. Köyhälistön lapsia kasvattava kansa-
32789: koulu pyrkii paraansa mukaan tekemään niistä tahdottomia, kur-
32790: juuteensa tyytyväisiä jäseniä työtä tekevään raatajajoukkoon.
32791: Siihen tähtää kaikkien aineiden opetus. Uskonto opettaa nöyryyttä
32792: ja vaatimattomuutta, historia kasvattaa ihantelemaan raakaa sotilas-
32793: mahtia, ja lukukirjat ovat täynnä sanahelinäksi jäävää isänmaalli-
32794: suutta. Luonnontieteiden opetus on aivan kuin tarkoitettu viemään
32795: Yiimeisenkin halun vapauttavan luonnontutkimuksen harrastukseen.
32796: J. n. e.
32797:     Kaikesta tästä nykyisen koulun turmelevasta vaikutuksesta on
32798: työväestö aivan tietoinen. Ja sillä on täysi työ koettaessaan varjella
32799: lapsiaan siltä. Mutta siitä huolimatta on köyhälistö jo vuosia sitten
32800: ottanut yleisen oppivelvollisuuden vaatimuksen ohjelmaansa. Työ-
32801: väestö osaa antaa täyden arvon niille tiedon muruille, joita koulu
32802: kaikesta huolimatta pakostakin tulee j akaneeksi. Se tietää, että
32803: koulusta saatu vähäkin todellinen tieto on sillä hyvänä apuna elä-
32804: mänsä raskasta taakkaa kantaessa.
32805:     Varmaa on kumminkin, että oppivelvollisuuslaki sellaisena
32806: kuin valiokunnan porvarillinen enemmistö sen ehdottaa, ei tule köy-
32807: hälistöä tyydyttämään.
32808:     Valiokunnan lakiehdotuksen puutteellisuuteen ja hataruuteen-
32809: kumpaakin siinä nimittäin suuressa määrin ilmenee- on luonnolli-
32810: set syynsä.
32811:     K u n n a 11 i s 1 a k i e h d o t u k s e n puheena ollessa on tässä
32812: eduskunnassa viime päivinä porvariston taholta haikeasti valitettu
32813: sitä, että >>tahdotaan saada kunnallislain uudistus toimeen, vaikka
32814: yleissivistys on meillä alhaisella kannalla,>> kuten tohtori Gebhardin
32815: sanat kuuluivat. Nyt oppi v e 1 v o 11 i suu s asian yhtey-
32816: dessä olisi hyvillä porvareillamme tilaisuus näyttää, kuin k a p a 1 j o
32817: ne todella harrastavat sivistyksen leviämistä kaukaisiin maalais-
32818: kuntiinkin, joiden sivistyksellinen tila näytti täällä niin olevan
32819:                          Yleinen oppivelvollisuus.                        721
32820: 
32821: 
32822: heidän sydämellään. Sivistysvaliokunnan porvarien kanta ei suna
32823: asiassa viittaa hyvään päin. Sillä heidän lakiehdotuksensa jättää
32824: asian koko lailla puoliväliin. Valiokunnan ehdotuksen mukaan jää
32825: yksinpä koulujen perustaminenkin laajoilla alueilla riippumaan
32826: kuntien vapaasta harkinnasta. Maaseudun koulumuodoille ja opetta-
32827: javoimille on suureksi osaksi asetettu aivan liian pienet vaatimukset
32828: ja oppivelvollisuusikä loppuu maaseudulla jo r3:nteen ikävuoteen.
32829: Köyhien lasten koulunkäynnin turvaamisesta ei ole tahdottu pitää
32830: tarpeellista huolta.
32831:      Kaikkia näitä puutteita puolustamaan on porvareilla aina sama
32832: lyhyt puolustus: ei ole varoja sellaiseen. Mutta varoja on muu h u n-
32833: k i n ja vähemmän tärkeään. Ja jos porvareita tässä
32834:  asiassa kannustaisi tieto siitä, että oppivelvollisuus todella edistää
32835: yhteiskunnan parasta, kehittämällä ihmisiä käyttämään äänioikeut-
32836: taankin yhteiskunnan hyvän edistämiseen, niin k y 11 ä he s i 11 o i n
32837: varo j a 1 ö y t ä i s i v ä t. Nyt varoja ei löydetä, ja siihen on
32838: vallan luonnollisena syynä se, että jokainen porvari sydämessään
32839: selvästi tuntee, että jota enemmän kansa valistuu, sitä vähemmän voi-
32840:  vat porvarilliset puolueet vaalivaleillaan vaalikarjaansa koossa pitää.
32841: Se seikka se vie asiat sille kannalle, että kun on k u nn a 11 i se s ta
32842:  ä ä n i o i k e u d e s t a puhe, niin porvarit ovat mitä lämpimimpiä
32843: kansanvalistuksen vaatijoita, mutta että he sitte kun tulee puhe
32844: o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a, kieltävätkin kansalta opinsaannin
32845: tilaisuuden mahdollisimman vähiin. Niin vähiin, kuin kehtaavat,
32846: ja oppia janoavalle kansalle antamiltaan lupauksilta uskaltavat.
32847:  V aliakuntakin oppivelvollisuutta säätämään mennessään mietin-
32848: tönsä ensi sivuilla melkein pahottelee, että yleinen äänioikeus nyt
32849:  on annettu kansakoulua käymättömille, mutta ei kumminkaan sitte
32850:  tee voitavaansa päästääkseen kaikkia kansalaisia yleisen opinsaannin
32851:  tilaisuuteen, eikä tee sitä edes sikälikään kuin sen voisi tehdä aivan
32852:  k u s t a n n u k s i t t a tai verrattain p e r i n p i e n i 11 ä k u s-
32853:  t a nn u k s i 11 a. Porvarit tietävät kovin hyvin, että jota suurempi
32854:  kansan yleinen sivistyskanta on, sitä vähemmän voi sitä johtaa
32855:  harhaan petollisilla lupauksilla ja törkeillä valeilla. Sen tietävät
32856:  ennen kaikkea suomettarelaiset, jotka yhä vähemmän saavat kanna-
32857:  tusta muualta kuin kaikkein valistumattomimmilta syrjäseuduilta.
32858:  Se selittää heidän kantansa tässä asiassa.
32859:       S o s i a 1 i d e m o k r a t i a 11 e k i n on oppivelvollisuus-asia
32860:  kyllä myöskin kysymys vallastakin, mutta v a 11 a n t o i s i n
32861:  p ä i n k u i n p o r v a r ei 11 e. Sosialidemokratia on vakuutettu
32862:  siitä että sen asia, kansanvallan asia, ja yleisen kansanvalistuksen
32863:   asia ovat yhteiset.
32864:       P o r v a r ei ta pakottaa oppivelvollisuuden säätämiseen epäi-
32865:   lemättä suureksi osaksi vain kansan alinten kerrosten tinkimätön
32866:   valistuksen vaatimus ja sen tiukkaamat vaalilupaukset. Niihin
32867:                                                                      46
32868: 722                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32869: 
32870:   ollaan suostuvinaan, mutta tehdään se toki vain silmälläpitäen
32871:   p o r v a r i 11 i s e n t a 1 o u s e 1 ä m ä n v a a t i m u k s i a.. S e
32872:   selittää ne suuret puutteellisuudet, joita valiokunnan ehdottarualla
32873:   oppivelvollisuudella on. Alussa oleva kapitalistinen kansantalous
32874:   ei yläluokkamme mielestä nähtävästi maan syrjäseuduilla tarvitse
32875:  laajempaa kansanvalistusta. Syrjäseutujen oppivelvollisuuteen uh-
32876:   ratut varat eivät porvariston mielestä t u o t t a i s i t a r p e e k s i
32877:   suurta korkoa ja silloin ei kapitalistisen valtion tietysti sovi
32878:   sellaiseen yritykseen varoja >>sijottaa», vaikka jaettu opetus onkin
32879:   vallan porvarillista. Sen tietäen on hyvin ymmärrettävää, että
32880:   oppivelvollisuus täydellisenä ja yhtäläisenä juuri r a h a 11 i se 1 ta
32881:   kannalta on kohdannut porvaristossa niin jyrkän vastustuksen,
32882:   ettemme ole katsoneet olevan miksikään hyödyksi edes vastalau-
32883:   seessa tavoitella perinpohjaisia tällaisia korjauksia lakiehdotukseen.
32884:       Mutta katsoen porvaripuolueidemme tavattomaan •>kansanva-
32885:   listusharrastukseem olemme kuitenkin vastalauseessa ehdottaneet
32886:   lakiehdotukseen eräitä vaatimattomia muutoksia, joiden tarkotuk-
32887:   sena on edes hiukan auttaa asiaa siihen suuntaan, että kaikkialla,
32888:   syrjäseuduillakin, köyhätkin pääsisivät parempaan osallisuuteen
32889:   opista ja sen tuottamasta siunauksesta, vaikkemme suuresti uskalla-
32890:   kaan toivoa niiden hyväksymistä eduskunnassa. Yllä viittasin jo
32891: · siihen, että porvareilla on aivan luonnolliset syynsä karttaa tehoi-
32892:   sammin levittämästä kansanvalistusta, vaikkapa se tapahtuisi por-
32893:   varien luokkapyyteitäkin palvelevien koulujen kautta. Mutta kovin
32894:   pitkälle menneeltä näyttää sentään porvarillistenkin valistuksen
32895:   pelko sellaisena kuin valiokunnan mietintö useissa kohdissaan 011
32896:   omiaan sen osoittamaan.
32897:       Sellaista ilmenee kovin räikeänä esim. valiokunnan suhtautu-
32898:   misessa k ö y h i e n k o u 1 u 1 a s t e n a v u s t a m i s e e n. Kaik-
32899:   kialla, sekä meillä että muualla, on tultu siihen kokemukseen, että
32900:   huonosti ravitut ja nälkäiset lapset hyvin vähän hyötyvät opetuk-
32901:   ~esta.   Lisäksi 011 suoraan lapsen terveydellekin vaarallista, että
32902:   lapsi koulupäivänä saa useimmiten aina iltapäivään jopa iltaankin
32903:   saakka olla kuivalla ja kylmällä ruualla. Epäkohdan on valiokun-
32904:   takin näennäisesti myöntänyt. Oppivelvollisuuuslakiehdotuksensa
32905:   15 §:ssä se määrää, että •>kunnan täytyy riittävällä avustuksella
32906:   tehdä varattomien lasten koulunkäynti mahdolliseksi>>. Lisäksi on
32907:   määräyksiä matka- ja majoitusavustuksesta. Mutta kun tämän tar-
32908:   kempia määräyksiä ei ole, jää asia aivan huonolle kannalle. Valio-
32909:   kunnan määräys on niin hatara, että sen perusteella ei paljonkaan
32910:   avustusta tarvitse antaa, jollei kunta tahdo. Kuntien manttaali-
32911:   porhot taas kyllä tietävät, millä tavalla tämän avustuksen määrää-
32912:   vät, kun se ei ole tämän tarkemmin määritelty, ja valiokunta nimen-
32913:   omaan puolustaakin tätä hataraa määräystä sillä, että se ei ole tah-
32914:   tonut >>1 i i aksi s i t o a kuntien toimintaa~. Lapset jää-
32915:                          Yleinen oppivelvollisuus.                      723
32916: 
32917: 
32918: vät tietysti näinollen vähälle opille, kun nälkäisinä eivät voi opetusta
32919: seurata. Mutta silloin onkin porvariedustajien sitte taas niin mu-
32920: kava uudistuksien esillä ollessa pitää pitkiä saarnoja köyhien »v a-
32921: 1 istumattomuu d e s ta>> ja >>kypsy mättömyy d e s-
32922: t ä>>, kun kaikki muut tekosyyt ovat loppuneet.
32923:      Valiokunnan sosialidemokratit ovat kolmannessa vastalauseessa
32924: I6 §:ssä ehdottaneet edes hiukan tarkempia määräyksiä puheena
32925: olevassa suhteessa. Niiden mukaan olisi lapsille paitsi matka- ja
32926: majotusavustusta annettava ainakin kerran p a 1 v ässä
32927: ateria 1 ä mm i n t ä ruoka a ja kouluajaksi varattava heille
32928: lämpimät, siistit vaatteet ja jalkineet. Kaikki kokemus todistaa, että
32929: lapset eivät muuten hyödy kuolunkäynnistä. Jos he nälkäisinä
32930: istuvat koulussa, eivät he saa opista ollenkaan vastaavaa hyötyä,
32931: ja vilu ja nälkä turmelee aivan liian usein jo lapsuudessa heidän
32932: terveytensä. Meidän mielestämme on suoraan 1 aste n r ä ä k-
32933: k ä y s t ä, ellei heille anneta a i n a k i n s e 11 a i s t a avustusta
32934: kuin me olemme esittäneet ja siltä kannalta olemme tahtoneet
32935: n 1m eno m aan 1 a i s s a m ä ä r ä t t ä v ä k s i ainakin sel-
32936: laisen avustuksen. Tuntuu siltä kuin porvarilliselta >>kannat ta-
32937:  v a i s u u s n ä k ö k a n n a 1 t a k i n pitäisi ainakin sellaista avus-
32938:  tusta suoda. Jollei avustusta ole niin tarkkaan määritelty, että lapsille
32939:  joka tapauksessa on taattu sellaiset elämisen mahdollisuudet että
32940:  jotakin hyötyä johtuu opetuksesta, niin kaikki ne kymmenet-
32941:  miljoonat, jotka oppivelvollisuuteen uhrataan, menevät suurimmaksi
32942:  osaksi hukkaan. Oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin valiokunta
32943:  ehdottaa, tuntuu joltakin pohjaa vailla olevalta kalliilta asialta,
32944:  jolla lapsiin koetetaan oppia ajaa. Meidän ehdotuksemme tarkottaa
32945:  pohjankin laittamista astiaan, että siitä todella silloin olisi tavoteltu
32946:  hyöty.
32947:       Sitten s y r j ä seutu j en k o u 1 u t!          Harvaan asuttujen
32948:  seutujen koulumuodoksi ehdottaa valiokunta n. s. 1 a a j e n n et u n
32949:  a 1 e m m a n k a n s a k o u 1 u n, joka on tarkotettu toimivaksi
32950:  sellaisissa koulupiireissa, joissa kouluunpantavia lapsia on Io-zg.
32951:  Niissä koulupiireissä, joissa on kymmentä vähemmän lapsia, olisi
32952:  lapsia avustettava läheisten piirien kouluihin, niihin, joissa lapsia
32953:  on 30 tai sen yli, tulisi perustaa ylempi kansakoulu. Laajennetussa
32954:  alemmassa kansakoulussa kävisivät yhden opettajan opetettavina
32955:  kahdella vuorolla päivässä kaikki piirin kouluikäiset lapset, toisena
32956:  vuorona olisivat kahden alimman, toisena neljän ylimmän luokan
32957:  lapset. Lukuvuosi olisi yleensä I8 viikkoa, niin että sama opettaja
32958:  voisi opettaa kahdessa piirissä samana vuonna, joten koulukustan-
32959:   nukset tulisivat halvemmiksi.
32960:       >>Valistushaluiset>> porvarimme näyttävät pitävän tästä epäilyttä-
32961:   vän heikosta koulumuodosta niin tiukasti kiinni, ettei kai ole mitään
32962:   tinkimisen mahdollisuutta ainakaan itse k o u 1u m u o t o o n nähden.
32963:  724                     Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
32964: 
32965: 
32966:   Ainoa valoisampi puoli asiassa on se, että kunnilla on joka tapauk-
32967:  sessa vapaus itse vapaaehtoisesti perustaa laajempi koulumuoto,
32968:  ylempi kansakoulu, ja siihen sitten saada v a 1 t i on avustusta.
32969:  Mutta jos mieli tuollaisesta koulusta olla jotain apua, on sen opetta-
32970:   jain pätevyydelle toki asetettava suuremmat vaatimukset kuin mitä
32971:  valiokunta tahtoo asettaa. Valiokunta on sitä mieltä, että tällai-
32972:  sessa koulussa olisi opettajana opettaja, joka on saanut a 1 e mm a n
32973:  k a n s a k o u 1 u n o p e t t a j a 11 e v a a d i t t a v a n o p e t t a-
32974:  j a s i v i s t y k sen. Sosialidemokraatit sen sijaan ovat katsoneet,
32975:  että tällainen opettaja ei voi opettaa näin vaikeassa koulussa, ja
32976:  vaativat sentähden että opettajan tulisi olla t a v a 11 i s e n k a n-
32977:  s a k o u 1 u s e m i n a a r i n läpikäynyt, olla siis samalla virka-
32978:  pätevyydellä varustettu kuin ylemmän kansakoulun opettaja.
32979:       Tällaiseen vaatimukseen on montakin pätevää syytä. Ensiksikin
32980:  ellei laajennetun alemman kansakoulun opettajan palkkoja aseteta
32981:  me 1 koi s ta p a r e mm i k s i kuin alemman kansakoulun opet-
32982:  tajien palkat ovat, pyrkivät epäilemättä kaikki alempaan kansa-
32983:  kouluun hakukelpoiset opettajat ensi sijassa                ta v a 11 i s i i n
32984:  a 1 e m p i i n k a n s a k o u 1 u i h i n eikä 1 a a j e n n e t t u i h i n
32985:  alempiin kansakouluihin, koska työ näissä olisi p a 1 j o n v a i k e a m-
32986:  p a a. Nämä koulut syrjäseuduilla jäisivät näin ollen huonommille
32987:  opettajavoimille. Ja näin käy, vaikka niiden opettajien palkat
32988:  asetettaisiin roo markkaa suuremmiksi kuten valiokunta ehdottaa.
32989:      Toinen suuri vaikeus koituu o p et t a j a i n v a 1 m i s t a m i-
32990:  s e s ta. On nimittäin kysymyksessä, missä harjottelisivat näiden
32991: laajennettujen alempien kansakoulujen opettajiksi aikovat semi-
32992:  naarioppilaat käytännössä opettamaan tällaisessa vaikeassa kou-
32993: lussa? Kaupunkiin ei saa seminaarin yhteyteen perustaa laajennet-
32994: tua alempaa kansakoulua, joita saa olla vain harvaan asutuilla seu-
32995:  duilla. Ja seminaaria taas lienee perin vaikea perustaa niin syrjäi-
32996: selle seudulle, että siellä saisi olla laajennettu alempi kansakoulu.
32997: Opettaja voisi harjoitella vaan seminaarikaupungin alemmassa kan-
32998: sakoulussa; ylemmässä kansakoulussa hän ei pystyisi opettamaan,
32999: kun hänellä ei lopultakaan olisi muuta kuin kaksivuotisen seminaari-
33000: kurssin tiedot. Jos hän taas näin harjoittelisi vain alemmassa kan-
33001: sakoulussa, ei hän pystyisi opettamaan laajennetussa alemmassa
33002: kansakoulussa. Toista on, jos op~ttaja on käynyt nelivuotisen ylem-
33003: män kansakouluopettajan seminaarin. Silloin on hän harjaantunut
33004: opettamaan ylempää kansakoulua ja voi helposti hoitaa virkaansa
33005: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Näitä seikkoja silmällä
33006: pitäen olemme ehdottaneet laajennetun alemman kansakoulun opet-
33007: tajat asetettavaksi palkkaetuihinsa nähden y 1 e mm ä n k ansa-
33008: k o u 1 u n o p et t a j i e n veroisiksi. Siitä kustannukset jonkun
33009: verran nousisivat, mutta ne eivät missään tapauksessa nouse mah-
33010: dottomiin, kun tälläisia opettajia kaikkiaan on vain hiukan yli 700.
33011:                           Yleinen oppivelvollisuus.                   725
33012: 
33013: 
33014:       Porvarien vastahakoisuus niiden heidän rakkaiden syrjäseutu-
33015:  jensa valistamiseksi on ollut niin kiihkeä, ettei ole maltettu ollen-
33016:  kaan ajatella tätä laajennettujen alempien kansakoulujen opetta-
33017:  jain valmistusta. Ainoa selvitys, minkä valiokunnassa olen onnis-
33018:  tunut siitä asian käsittelyn aikana saamaan, on se, että »k y 11 ä s e
33019:  asia n.yt jollain keinoin täytyy voida järjestää\>>
33020:       Köyhälistön valistuksen asiaa ei tässäkään ole porvarien taholta
33021:  kovin valvottu. Manttaaliporhojen karjanhoitokonsulenttien vir-
33022:  kapätevyydestä on varmaan aina pidetty tarkempi huoli kuin
33023:  tulevien inhimillisten työjuhtien kasvattajien virkakelpoisuudesta
33024:  tässä.
33025:      Melkein kaikkein kummallisia kohta osottamaan, miten porvarit
33026:  valvovat sen heidän maalaisköyhälistönsä sivistysetuja, on kuiten-
33027:  kin se kanta, mille sivistysvaliokunta on joutunut kansakoulujen
33028:  j a t k o k u r s s ei h i n nähden. Niitä ehdottaa valiokunta yksi-
33029:  vuotisina pakollisiksi kaupungeissa, mutta m a a 1 a i s 1 a p s e t sai-
33030:  sivat jäädä niitä ilman ja lopettaa koulunsa jo I3-vuotisina. Kurssit
33031:  voitaisiin kuitenkin maalla järjestää helposti ja ilman erikoisia suu-
33032:  ria kustannuksia jokaisen ylemmän kansakoulun yhteyteen. Tässä
33033:  ei siis ole r a h a 11 i s e s t a vaikeudesta kysymys. Mitä kurssien
33034:  muuhun puoleen tulee, on niiden hyöty ja tarpeellisuus niin ilmei-
33035:  nen, että valiokuntakin - kai vallan vahingossa - toisessa yhtey-
33036:  dessä johtuu antamaan niille suosittavan tunnustuksen. Mietin-
33037:  tönsä sivulla r6 sanoo valiokunta: »Kansakoulunsa päättänyt I3-
33038:  vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää varten kypsynyt, ei luon-
33039:  teensa puolesta eikä tietoihinsa nähden. Sitä paitsi vaatii nykyaika
33040:  semmoisiakin tietoja, joita ei menestyksellisesti voitane vielä kan-
33041:  sakoulussa opettaa, niinkuin jonkinlaista alkeellista yhteiskunta- ja
33042:  ammattioppia. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus, joka
33043:  kokoaa nuorison parina tai kolmena iltana viikossa yhteen varsin
33044:  ta r p e e 11 i ne n ja ta r koi t u k sen mukainen.» Kaikesta
33045: siitä huolimatta valiokunta kuitenkin vastustaa kurssien pa-
33046: kollisuutta!      Mutta manttaalimiesten ja rahamiesten edustajille
33047: onkin kai tärkeämpää, että I3 vuotta täyttäneet lapsukaiset joutu-
33048: vat h e 1 p p o n a t y ö v o i m a n a h y ö d y t t ä m ä ä n o m i s-
33049: t a v i a 1 u o k k i a ja a j a maan t ä y s i-i k ä i s i ä työt t ö-
33050: m i e n a r m e i j a a n, huolimatta siitä että he vielä eivät ole
33051: >>elämää varten kypsyneitä» kuten valiokuntakin myöntää. Ulko-
33052: mailla, suurissa teollisuusmaissakaan, ei enään k e h d a ta o 11 a
33053: yhtä ahnaita. Useimmissa niistä ulottuu oppivelvollisuusikä täy-
33054: tettyyn I4 vuoteen.
33055:      Kuvaavia sivistysvaliokunnan porvarien sivistysharratuksille
33056: ovat myöskin ne monet h a t a r u u d e t, joita se on lakiehdotuk-
33057: seensa laittanut, aivan kun antaakseen kunnille tilaisuuden puikke-
33058: lehtia täyttämästä velvollisuuksiaan.
33059: 726                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
33060: 
33061: 
33062:      Sellaisia on lakiehdotuksen 4 §, joka antaa kansakoulunjohto-
33063: kunnille vallan vapauttaa terveydeltään heikon lapsen koulua käy-
33064: mästä m i t e n p i t k ä k s i a j a k s i h y v ä n s ä, ellei lääkärin
33065: todistusta voida hankkia >>ilman suuria vaikeuksia>>. Jos on kunnan
33066: koulumenoja kitsasteleva johtokunta - jommoisia herraparatkoon
33067: kyllä tulee olemaan - johtuu se vallan helposti arvelemafln, ettei
33068: todistuksia voida >>ilman suuria vaikeuksia•> hankkia, ja v a p a u t-
33069: t a a 1 a p s e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a. Epäilemättä voi
33070: herra Gebhard silloin taas pelastaa nämä seudut saamasta jotakin
33071: niille •>pakotettua>> uudistusta, joilta hän niitä niin tahtoo säästää.
33072: Mutta en mene takaamaan, kuinka kiitollisiksi nämä syrjäkyläläiset
33073: jäävät tällaisesta kaksinaamaisesta politiikasta.
33074:      Kaiken varmuuden vuoksi on sivistysvaliokunnan porvarillinen
33075: enemmistö kuitenkin tahtonut valmistaa kunnille tilaisuuden päästä
33076: v a 11 a n k i n p e r u s t a m a s t a n o i t a i k ä v i ä k a n s a-
33077: k o u 1 u 1 a i t o k s i a. Oppivelvollisuuslakiehdotuksen 28 § antaa
33078: nimittäin kunnille tilaisuuden r e t t e 1 ö i d ä, m i t e n k a u v a n
33079: tahansa jo oppivelvollisuuden täytäntöönpano
33080: suun n i te 1m a n 1aa timisessa. Asia saa kulkea yhä uudelleen
33081: kouluylihallitukseen ja senaattiin, ilman että koskaan tulee lopullista
33082:  päätöstä, jos kunta vaan suvaitsee laittaa sellaisen suunnitelman,
33083:  jota on mahdoton vahvistaa. Ja näiden syrjäseutukuntien suo-
33084:  mettarelaiset kunnallispapat osaavat kyllä sellaistakin, kun vaan on
33085:  rakasta rahakukkaroa varjeltava. Porvareilla on olluttässä kohdin
33086:  kuntien •>itsehallinto-oikeuS>> tavattomasti sydämellä, vaikka toisissa
33087: asioissa yksin k u v e r n ö ö r i 11 e k i n annetaan valta sekaantua
33088:  asioihin. Vastalauseessa olemme, mahdollisimman paljon säilyttäen
33089:  kunnan oikeudet, ehdottaneet senaatille myönnettäväksi vallan
33090:  ratkaista asia, mutta vain siinä tapauksessa, että kunta on pyrkinyt
33091:  t i n k i m ä ä n v e 1 v o 11 i s u u k s i s t a a n.
33092:      Sellaisten •>r e h e 11 i s t e n>> kuntien varalle, jotka vallan kouk-
33093:  kuilematta tahtoisivat päästä oppivelvollisuuden suorittamisesta,
33094:  on valiokunta laatinut 30 §:nsä, jossa s en a a t i 11 e annetaan valta
33095:  antaa kunnalle armonaikaa oppivelvollisuuden täytäntöön panossa
33096:  esim. vaikkapa vaan - m i e s p o 1 v e n a j a k s i ! Enkä ollenkaan
33097:  epäile, ettei armollinen senaattimme joillekin kunnille voisi olla
33098:  niinkin suosiollinen. Silloinhan se saisi itselleenkin kylliksi aikaa val-
33099:  mistella >>Uudistuksiaan», kun aina olisi seutuja, joiden >>kypsymättö-
33100:  myYteen» voisi taiteen kaikkien sääntöjen mukaisella kädenliikkeellä
33101:  viitata, senaattorinkaan tarvitsematta aina yksitoikkoisesti vedota
33102:  siihen >>Kotkan esimerkkiin».
33103:       Toisellaista seikkaa kuin nämä ja monet muut vastalauseessamme
33104:  mainitut valiokunnan lakiehdotuksen kohdat, koskee se kanta, jolle
33105:  valiokunta on asettunut kysymyksessä u s k o n n o n o p e t u k s e n
33106:  m ääräämisest ä                o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n p i i r i i n.
33107:                           Yleinen oppivelvollisuus.                       727
33108: 
33109: 
33110: Valiokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle, että uskontokin
33111: olisi asetettava niiden aineiden joukkoon, joita oppivelvollisuus
33112: käsittää. Tällainen määräys toisi meidän, 3:nnen vastalauseen
33113: allekirjoittajien, mielestä niin arveluttavan muutoksen nykyisiin
33114: oloihin, että meidän on puolestamme siihen kerrassaan mahdoton
33115: suostua.
33116:      Ennenkuin kumminkaan sitä käyn osoittamaan, on kajottava
33117: erääseen toiseen asiaan, joka on sen yhteydessä.
33118:      Oppivelvollisuuden asialle on meistä arveluttavaksi vahingoksi,
33119: jos hyväksytään se valiokunnan mietintönsä perusteluissa, sivulla
33120: 21, esittämä mielipide, että lapsen, joka haluaa suorittaa oppivelvolli-
33121: suutensa kansakoulussa, on pakko ottaa osaa koulun kaikkien
33122: aineiden opetukseen, huolimatta siitä, kuuluvatko ne oppivelvolli-
33123: suuden piiriin vaiko eivät. Jos kerran oppivelvollisuuslaissa luetel-
33124: laan ne aineet, joihin oppivelvollisuus ulottuu, on aivan käsittämä-
33125: töntä, miksi sitte oppivelvollisuudella kumminkin tahdottaisi sitoa
33126: lapsi ottamaan osaa muidenkin aineiden opetukseen. Asia olisi
33127: mielestäni järjestettävä siten, että lakiehdotuksen 2 §:ssä luetellaan
33128: ne aineet, jotka katsotaan yleiseen kansalaissivistykseen ja sen
33129: nojalla oppivelvollisuuteen kuuluviksi. N i i t ä ·mutta ei m ui ta
33130: m a h d o 11 i s e s t i k o u 1 u s s a o p e t e t t a v i a a i n e i t a,
33131: on lapsen sitte lain 5 §:n velvoittamina mentävä oppimaan kansa-
33132: kouluun.
33133:      Kansakoulu on meillä nykyisin aivan h a 11 i n n o 11 i s t e n
33134: a s e t u s t e n v a r a s s a. Sen oppiaineiksi voidaan eduskuntaa
33135: kysymättä määrätä ei yksin venäjänkielet j. m. s., vaan vaikka
33136: kerrassaan mitä hyvänsä. Jos eduskunta nyt suostuu käsittämään
33137: lain 5 §:n siten kuin valiokunnan enemmistö, voi tulla sellainen aika,
33138: ettei k u k a a n v o i p a n n a 1 a s t a a n k a n s a k o u 1 u u n,
33139:  jos sen siellä pitäisi oppia mitä aineita
33140: h y v ä n s ä, vaikka mielellään panisi lapsensa samaan kouluun
33141:  jos sen tarvitsisi mennä sinne oppimaan v a i n n i i t ä a i n e i t a,
33142:  j o t k a e d u s k u n t a o n m ä ä r ä n ny t o p p i v e 1 v o 11 i-
33143: s u u t e e n k u u 1 u v i k s i. Siltä kannalta voisi ajatella käyvän
33144:  niin, että kaikki oppivelvollisuuden täyttämiseksi rakennetut kalliit
33145: koulut jäisivät seisomaan tyhjinä, ja kansa olisi pakoitettu hankki-
33146:  maan oppivelvollisuuslain säätämän opin lapsilleen yksityiskoulujen
33147:  tai yksityisopetuksen tietä. Mitään sellaista ei voi tapahtua, jos lain
33148:  5 § käsitetään siten, kuin me sen alusta alkaen olemme käsittäneet,
33149:  että nimittäin lapsi on v a i n o p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n a 1 a i s-
33150:  t en aineiden             op p imiseksi p an t ava                k a n s a-
33151:  k o u 1 u u n, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tai
33152:  kotona.
33153:       Mitä sitte oppivelvollisuuden piiriin kuuluviin aineisiin tulee,
33154:  toisi, kuten jo sanoin, käsittääksemme, uskonnon asettaminen
33155: 728                      Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
33156: 
33157: 
33158: oppivelvollisuuden piiriin kerrassaan arveluttavan muutoksen nykyi-
33159: siin oloihin.
33160:     Vaikka vanhemmat kuuluisivat s a m a a n k i n u s k o n o p-
33161: p i i n kuin koulun opettaja, tapahtuisi epäilemättä useinkin, että he
33162: mitenkään eivät tahtoisi uskoa lastansa tämän opettajan ope-
33163: tettavaksi uskonnossa, niin mielellään kuin lapsen muille tunneille
33164: lähettäisivätkin. Sellaiseen voisi sangen ymmärrettävänä syynä olla
33165: esim. opettajan eri 1 aine n uskon no 11 i ne n katsanto-
33166: t a p a, ehkäpä usein opettajan p i n t a p u o 1 i ne n tai m u u-
33167: t en n u r j a uskon no 11 i suu s k i n, ja v a 11 a n h u o 1 i-
33168: m a t t a s i i t ä, v a i k k a v a n h e m m a t k u u 1 u i s i v a t-
33169: k i n saman u s k o,n opin tunnusta j ii n kuin o p et-
33170: t a j a. Kumminkin tultaisiin tällaiset vanhemmat s a k on p a i k o 11 a
33171: velvottamaan viemään lapsensa kouluun. Ainoa keino vanhem-
33172: milllil päästä tällaisesta kamalasta tilasta olisi ottaa lapsensa pois
33173: koulusta. Mutta silloin olisivat he lain mukaan pakotettuja hankki-
33174: maan lapsilleen muuta tietä opetusta, ja sanomattakin on
33175: selvää, että sellainen s u u r i e n k u s t a n n u k s i e n v u o k s i
33176: o 1 i s i k e r rassaa n mahdotonta köyhille v a n he m-
33177: m i 11 e. He olisivat v a s t o i n k a i k k e a o m a n t u n t o n s a
33178: käskyä pakotettuja pitämään lapsensa koulussa sen uskontotun-
33179: neilla. R i k k a i 11 e kyllä on mahdollista päästä pakonalaisuudesta.
33180: Ja ehkäpä valiokunnan porvarien yksimielisen kannan tässä asiassa
33181: käsittääkin, kun muistaa, että tässä on kysymys vain k ö y h i e n
33182: o m a n t u n n o n p a k o s t a. Varma on, että tämä seikka monille
33183: köyhille uskonnollisille vanhemmille tulisi tekemään oppivelvolli-
33184: suuden s a n o m a t t o m a n k a t k e r a k s i a s i a k s i.
33185:      Sinä ehkä hyvinkin pitkänä aikana, joka kuluu ennenkuin
33186: uskonnonvapaudesta tulee mitään, tulisi tämä pakko edellistenlisäk-
33187: si painamaan myöskin niitä lukuisia vanhempia, joiden nyt uskonnon-
33188: vapauden puutteessa täytyy n i m e 11 i s e s t i k u u 1 u a m i e 1 i-
33189: p i t e i 11 e e n a i v a n v i e r a i s i i n k i r k k o k u n t i i a. Siinä
33190: muodossa tulee puheena oleva pakko häpäisemään maamme koko
33191: sivistyneen maailman silmien edessä, sellaisessa määrässä, että edus-
33192: kunnalla lienee kaikki syy karttaa ehdotettua askelta. Kaikki ne
33193: lukuisat vanhemmat, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirk-
33194: koon tai maassa luvallisiin protestanttisiin eriuskolaisseurakuntiin,
33195: joutuisivat valiokunnan ehdotuksen mukaan a s e m a a n, j o t a
33196: kenelläkään toisen uskonnollista vakaumusta
33197: h i u k a n k a a n k a n n a t t a v a 11 a i h m i se 11 ä ei p i t ä i-
33198: s i o 11 a s y d ä n t ä m en n ä s ä ä t ä m ä ä n. Sellaiset van-
33199: hemmat olisivat, elleivät jaksa muuten hankkia lapsilleen opetusta,
33200: sakon pako 11 a velvotettuja pitämäänlapsia evankelis~luterilaisilla
33201: uskontotunneilla, o 1 k o o n h ei d ä n o m a u s k o n n o 11 i n e n
33202: v a k a u m u k sen s a mikä hyvänsä. Kamalaa on siltä
33203:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     729
33204: 
33205: 
33206: kannalta ajatella esim. lukuisien vapaa-uskoi s te n vanhem-
33207: pien asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää siinä tiedossa, että
33208: uskonnollisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee pa-
33209: raansa kasvattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tun-
33210: teita >>taivaan» tulevista »iloista>> ja >>helvetin kauheuksista» ja muusta
33211: samallaisesta. Päivä päivältä näkisivät he, miten lapsen puhdas
33212: mielikuvitus saastuu kaikenlaisista kertomuksista isänsä haureu-
33213: teen vietelleistä tyttäristä, poikansa uhriksi tappamaan valmiista
33214: patriarkasta, toisen vaimon vietelleestä kuninkaasta ja lukematto-
33215: mista muista. Lapsen luonnollisen selvän järjen näkisivät he vähi-
33216: tellen sotkettavan istuttarualla siihen heidän mielestään aikaansa
33217: eläneitä uskonnollisia >>totuuksia>>, joiden katsovat olevan mitä jyr-
33218: kimmässä ristiriidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten »to-
33219: tuuksien» että tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämänkoke-
33220: muksen kanssa. Kaikki tällainen tieto tuottaisi näille vanhemmille
33221: niin k idut ta v a a tuskaa ja epätoivo a, että huolehti-
33222: minen sellaisesta pitäisi jättää joillekin inkvisitsionituomioistuimille,
33223: mutta ei valiokunnan tavoin ehdottaa eduskunnalle laiksi säädet-
33224: täväksi.
33225:       Uskonnon asettamista oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineit-
33226: ten joukkoon on puolustettu sillä, että k a n s a n s i v e e 11 i n e n
33227: kasvatus sitä muka vaatii. Pintapuolinenkin silmäys nykyiseen
33228: uskonnonopetukseen osoittaa kuitenkin, ettei sillä ole s e 11 a i s i a
33229: t a r k o i t u k s i a k u i n e r ä ä se e n m ä ä r ä t t y y n s u u n-
33230: t aan, nim. kasvattaakseen lapset nöyrämielisiksi ja tyytyväisiksi,
33231: tästä »maallisesta murheenlaaksosta>> pois ikävöiviksi työjuhdiksi,
33232: jotka ovat >>alamaisia kaikelle inhimilliselle säädylle» ja »pelvolla ja
33233: vavistuksella» noudattavat isäntiensä ja työvontien käskyjä. Ny-
33234: kyinen yhteiskunta köyhyyksineen ja kurjuuksineen selitetään
33235: olevan jumalan sellaiseksi luoma, niin että sen epäkohtiakin vastaan
33236: taisteleminen olisi >>jumalan tahtoa» vastaan taistelemista. Kai-
33237: kellainen »himoitseminen>> kielletään ja lapsi opetetaan tyytymään
33238: siihen, mitä hänellä on. Sitä mukavamminhan voivat silloin tietysti
33239: ne, jotka ovat >>himoinneet» tavaraa ja kultaa ja korkeita virkoja,
33240: nauttia elämästä ja nauraa partaansa niille, jotkaeivät >>himoitse».
33241: Uskonnonopetuksen tarkoituksen kaikessa räikeydessään paljastaa
33242: yksin alkuopetuskomiteankin lausunto. Mietintönsä 37 sivulla se
33243: selittää: »Uskonnonopetuksen poistaminen toisi mukanaan siveelli-
33244: sessä suhteessa arvaamattomia seurauksia. Ylemmissä piireissä
33245: saatetaan uskonnon ulkonaisesti sivistävää merkitystä korvata
33246: tieteellä, taiteella ja hienostuneena seurusteluelämällä, mutta kansan
33247: alemmat kerrokset, jotka usein (!) ovat riippuvaisia ainoastaan
33248: uskonnon ihmistyttävästä vaikutuksesta, jäisivät raaistumiselle
33249: alttiiksi>>. Y 1 empi en piirien siveyttä rakennetaan siistietee 11 ä
33250: ja t a i tee 11 a, mutta >>a 1 e m p a a k a n s a a>> varjellaan raaistu-
33251: 730                     Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
33252: 
33253: 
33254: masta, antamalla sen kuulla B i 1 e a m i n a a s i n m i .e t e 1 m i ä
33255: ja kertomuksia J o on a a s ta v a 1 a s k a 1 a n v a t s a s s a ja
33256: muusta samanlaisesta tai sitten korkeintaan hurskastelevia saarnoja
33257: n ö y r y y d estä ja t y y t y v ä i syy d e s t ä, joitten jäljet
33258: nykyaikainen elämä kuitenkin pian pyyhkäisee työläisistä pois.
33259:      Mielipiteemme hyväksymistä vastaan muistuttaa valiokunnan
33260: enemmistö, että se viivyttäisi oppivelvollisuusasian ratkaisua vie-
33261: mällä asian k i r k o 11 i s k o k o u k s e e n lausunnon saantia varten,
33262: kun uskonnonopetuksen asema koulussa muka sen vuoksi tulisi
33263: muutettua. Mutta vaikkapa niin olisikin, ei se suinkaan oikeuttaisi
33264: hyväksymään n i i n t u i k i o i k e u d e t o n t a säädöstä, kuin
33265: puheena olevaa. Mutta muuten näyttää mahdottomaltakin selittää,
33266: että uskonnonopetuksen asema kouluissa muuttuisi, ellei uskontoa
33267: asetettaisi oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineiden joukkoon.
33268: Ne lapset, jotka kävisivät koulua vapaaehtoisesti, ellei oppivelvolli-
33269: suutta olisi, ne tietysti ottaisivat joka tapauksessa osaa kaikkien
33270: aineitten opetukseen oppivelvollisuudenkin aikana. Lapset eivät
33271: tietysti vanhempien tahdotta saisi jäädä minkään opetusaineen
33272: tunneilta pois; h ei d ä n t u 1 i s i >>k ä y d ä k o k o k a n s a-
33273: k o u 1 U>>, j o s v a n he mm a t sitä tahtovat, v a 11 a n
33274: k u t e n n y t k i n. N i i t ä 1 a p s i a varten vaan, jötka vapaaehtoi-
33275:  sesti eivät kouluun missään tapauksessa mene säädetään oppivelvol-
33276: lisuus eräisiin kansalaissivistykselle välttämättöminä pidettyihin
33277:  aineisiin nähden. Nykyisen koululaitoksen sellaisenaan jättää ehdo-
33278:  tuksemme siis koskematta eikä niin ollen mielestämme missään ta-
33279:  p a u k se s s a vaadi k i r k o 11 i s k o k o u k s en 1a u sun t o a.
33280:       Mutta samaa ei suinkaan voi sanoa v a 1 i o k u n n a n e h d o-
33281:  t u k se s t a. Kuten yllä olemme nähneet, koskisi sen ehdottarua
33282:  säädös varsin arveluttavalla tavalla lukuisain henkilöiden u s k o n-
33283:  n o 11 i s ta vapautta ja saattaisi ehkä hyvinkin antaa kirkolle
33284:  aihetta ryhtyä suojaamaan jäseniään moiselta omantunnon
33285:  p a k o 1 t a, niin vähän kuin kirkko muuten omantunnon pakkoa
33286:  kammookin. Mutta asialla on sen lisäksi toinenkin samallainen puoli.
33287:  Valiokunnan oppivelvollisuuden lakiehdotuksen 24 ja 25 §:n mukaan
33288:  ovat kansakoulujohtokunnat tai toisessa tapauksessa kouluylihallitus
33289:  oikeutettuja v a 1 v omaan kotiopetusta oppi v e 1 v o 1-
33290: 1 i s u u d e n p i i r i i n k u u 1 u v i i n a i n e i s i i n n ä h d e n.
33291:  Jos u s k o n t o luetaan näiden aineiden joukkoon, saavat yhteis-
33292:  kunnan viranomaiset siis oikeuden sekaantua k i r k o 1-
33293:  1 i s t e n k o u 1 u j e n u s k o n n o n o p e t u k s e e n k i n. Siitä
33294:  voi tulla kerrassaan ikäviä rettelöitä, joista ei ainakaan uskonto kai
33295:  tulisi hyötymään. Sellaisena asia epäilemättä koskee v a 1 t i o n
33296:  j a kirkon v ä 1 i s i ä suhteita ja vaatisi kirkkolain
33297:  455 §:n mukaan kirkolliskokouksen lausuntoa. Koko tämä ikävä
33298:  mutka kirkolliskokoukseen vältetään, jos tässä kohdin hyväksytään
33299:                        Yleinen oppivelvollisuus.                  731
33300: 
33301: 
33302: vastalause eikä aseteta uskontoa siihen oppivelvollisuuden alaisten
33303: aineiden luetteloon, joka valiokunnalla on oppivelvollisuuslakiehdo-
33304: tuksensa z §:ssä. Se, mitä uskonnollisista liikkeistä täytyy tietää,
33305: voidaan aivan helposti opettaa oikeassa yhteydessään muiden ainei-
33306: den, ennen kaikkea tietysti historian, yhteydessä.
33307:     Toivon, että vastalauseemme sekä tässä että muissa kohdin
33308: suuressa valiokunnassa ja eduskunnassa, enemmän kuin sivistysvalio-
33309: kunnassa, tapaa porvaripuolueissa joitakin jälkiä siitä >>köyhälistö-
33310: ystävyydestä>> ja muista yhtä kauneista avuista, jotka ovat por-
33311: variemme sydäntä niin lähellä - ainakin vaaliaikana.
33312: 
33313:     Puhemies: Koska useita puheenvuoroja on pyydetty ja
33314: kello lähentelee n:sta, niin huomautan että puhemiesneuvostossa
33315: tänään arveltiin ehkä olevan syytä koettaa jatkaa istuntoa jonkun
33316: verran yli klo II, (»Ei>>-huutoja!) kenties klo IZ:een asti, varsinkin
33317: jos olisi toiveita saada tämän päivän päiväjärjestyksessä olevat asiat
33318: käsitellyiksi; sillä muussa tapauksessa täytyy pitää erityinen istunto
33319: huomenna klo 6, jolloin esitetään tämän päivän käsittelemättä jää-
33320: neet asiat. Ehkä päätetään ensin tästä istunnon jatkamisesta.
33321:    Keskustelu:
33322:     Ed: K a r e s: Kun aivan selvältä näyttää, että ei edes tämä asia,
33323: joka nyt on esillä, tule keskustelluksi vaikka istuntoa jatkettaisiin
33324: kello IZ, tuskinpa vaikka istuisimme kello 3 asti aamulla, niin näyt-
33325: tää minusta sopivammalta, että istunto lopetetaan työjärjestyksen
33326: määräämänä aikana, nyt kello I I (Hyvä!).
33327: 
33328:    Ed. S o h 1 b e r g: Jag anhåller, att plenum måtte fortsättas,
33329: och att vi skulle göra diskussionen så kort som möjligt för att kunna
33330: slutbehandla ärendet i dag.
33331: 
33332:     Ed. W u o r i m a a: Kun tämä enstmmnen puhuja käytti jo
33333: lähes tunnin aikaa tässä kysymyksessä, jotenka minäkin luulen,
33334: ettei ole mitään toivoa, että pääsemme täältä pois ainakaan ennen
33335: kello 3, niin minä kannatan ed. Karesta ja toivon, että lopetetaan
33336: nyt ja huomenna alotetaan uusilla voimilla.
33337: 
33338:    Ed. V. T. Rose n q v i s t : Man kan ju nog uttala önsknings-
33339: målet att diskussionen måtte blifva så kort som möjligt, men jag
33340: tror knappast, att någon kommer att följa detta önskningsmål. Under
33341: sådant förhållande understöder jag dem, som vilja att frågan ajour-
33342: neras till i morgon.
33343: 
33344:     Keskustelu istunnon jatkamisesta julistetaan päättyneeksi.
33345: 732                         Istunto 2 p. lokakuuta 1908.
33346: 
33347:    P u h e m i e s: Ennenkuin asiasta äänestetään, pyydän huo-
33348: mauttaa, että kaikissa tapauksissa tulevat asianomaiset pöydälle-
33349: panot tänä iltana suoritettaviksi.
33350: 
33351:       Äänestys ja päätös:
33352: 
33353:     Ken tahtoo että istunto keskeytetään kello II, äänestää 1>jaa>>.
33354: jos »ei» voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa kello 12:een.
33355:     Jaa-äänet ovat voitolla. Siis on päätetty keskeyttää istunto.
33356: 
33357: 
33358: 
33359:                               8-19)    Pöydälle panot:
33360: 
33361:     Esitetään ja pannaan pöydälle
33362:     Puhemiehen esityksestä asiat n:ot 8) ja g), jotka koskevat bud-
33363: gettiasioita,
33364:    huomispäivän istuntoon,
33365:     sekä samoin asiat n:ot 15) ja 16), jotka koskevat toinen määrä-
33366: rahaa koulukeittojen järjestämiseksi, toinen valtioavun korotta-
33367: mista Kansan Näyttämölle.
33368:     Muut asiat, nimittäin n:ot 10), II), 12), 13), 14), 17), 18), ja 19)
33369: pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon.
33370:     I~ppuosa asioita siirretään huomispäivän istuntoon.
33371: 
33372: 
33373: 
33374: 
33375:       Vapautusta saa ed. Söderholm huomispäivän istunnosta.
33376: 
33377: 
33378: 
33379:    Seuraavat istunnot ovat huomenna klo 6 i. p. sekä ensi tiistaina
33380: klo 12 päivällä.
33381: 
33382:       Istunto päättyy klo II,os illalla.
33383: 
33384: 
33385:                                                  Pöytäkirjan vakuudeksi:
33386:                                                        Ph. Suuronen.
33387:       25. Lauvantaina 3 p. lokakuuta
33388:                             klo 6 i. p.
33389: 
33390:    Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies edustaja Sirola.
33391: 
33392:                          Päiväjärjestys:
33393:    Ilmoituksia:
33394:                   Ensimmäinen        käsittely:
33395:    1) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee paloviinan
33396: valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
33397:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o II, Valtiovarainvaliokunnan
33398: mietintö N:o 5·
33399:    2) Valtiovarainvaliokunnan mietintö, joka koskee suostunta-
33400: veroa mallasjuomain valmistamisesta.
33401:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan
33402: mietintö N:o 6.
33403: 
33404:                       Ainoa käsittely:
33405:    3) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat määrärahan myöntä-
33406: mistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille sekä
33407: köyhien oppilaiden vaatetusavuksi.
33408:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Käkikosken
33409: y. m. anomusehdotus N:o 55; ed. Peltosen y. m. anomusehdotus
33410: N:o 95 ja ed. Lanton y. m. anomusehdotus N:o 74 (Liitteet VI siv.
33411: 74-83)-
33412:    4) Anomusehdotus, joka tarkoittaa vuotuisen valtioavun korot-
33413: tamista Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
33414:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6; ed. Kirjarinnan
33415: y. m. anomusehdotus N:o 195 (Liitteet VI siv. 128-129).
33416: 
33417:                   Ensimmäinen käsittely:
33418:    5) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
33419: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
33420: 734                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
33421: 
33422: 
33423:    Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen y. m.
33424: edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-30).
33425:    6) a) Edotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
33426:        b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
33427:    Asiakirjat:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed.
33428: Laineen y. m. eduskuntaesitys N:o 14 (Liitteet V siv. 5-31).
33429: 
33430:                       Ainoa       käsittely:
33431:    7) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
33432: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
33433: palstatiloiksi.
33434:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7;ed. Kivi-
33435: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67--68).
33436:     8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
33437: misesta.
33438:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kaira-
33439: mon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
33440: 
33441: 
33442: 
33443: 
33444:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Airola, Antila,
33445: Helenius-Seppälä, Koponen, Koskelin, Pohjanpalo, Sipponen, Torppa
33446: ja Ångeslevä.
33447: 
33448:                             Ilmoitusasiat:
33449:     Vapautta tämän päivän täysi-istunnosta saavat ed. Arajärvi,
33450: Pykälä, Rajala, Mömmö, Wiljakainen, A. Jokinen ja Airola yksi-
33451: tyisten asiain takia, sekä täksi päiväksi ja maanantaiksi ed. Sivenius.
33452: 
33453:  Ku.nnalllslalnsäädännön uudistamista koskevien lakiehdotusten käsittely.
33454: 
33455:     V a r a p u h e m i e s : Eduskunta on puhemiesneuvostoon lähet-
33456: tänyt ed. Tainion ehdotuksen, joka tarkoitti sellaisen lisäyksen
33457: tekemistä työsuunnitelmaan, että ne lakiehdotukset, jotka sisältyvät
33458: kunnallisvaliokunnan mietintöön N:o 1, käsiteltäisiin suuressa valio-
33459: kunnassa heti mikäli ann. esitysten käsittely ei sitä estä. Puhemies-
33460: neuvoston puolelta ilmoitetaan, että se on tämän asian käsitellyt
33461: eikä omasta puolestaan ole katsonut voivansa puoltaa tätä ehdotusta,
33462: sy-ystä että useat tärkeät lakiehdotukset, jotka nykyään ovat suureen
33463: valiokuntaan lykätyt, ovat jo aikaisemmin perinpohjaisesti valmis-
33464: tellut (kuten kyytilakiehdotus ja erinäiset elinkeinolain muuttamista
33465: tarkoittavat lakiehdotukset), joista edellisille valtiopäiville on an-.
33466:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.      735
33467: 
33468: nettu arm. esitykset ja senvuoksi ovat näillä valtiopäivillä saatavat
33469: loppuun käsitellyiksi; että ne lakiehdotukset varmasti jäisivät päät-
33470: tämättä, jos kunnallislakiehdotukset, joiden tärkeyden puhemies-
33471: neuvosto kyllä tunnustaa, mutta jotka ovat vähemmän valmisteltuja,
33472: tulisivat suuressa valiokunnassa edellä muiden käsiteltäviksi; että toi-
33473: selta puolen on aivan epätietoista, joutuisivatko edes nuo kunnallis-
33474: lait, ne kun ovat laajaperäisiä ja- mielipiteet niistä sangen eriäviä,
33475: valmistumaan näillä valtiopäivillä, vaikkapa ne ed. Tainion ehdo-
33476: tuksen mukaisesti tulisivatkin suuressa valiokunnassa käsiteltäviksi;
33477: sekä että täten eduskunnan työn tulokset jäisivät melkoista vähem-
33478: miksi kuin muuten.
33479:    Keskustelu:
33480:     Ed. Tainio:        Puhemiesneuvoston enemmistö on asettunut
33481: kunnallislain viivyttämistä puoltavalle kannalle, kuten jo ennakolta
33482: voi arvatakin. Sen nuorsuomalaisetkin jäsenet, paria poikkeusta
33483: lukuun ottamatta, ovat äänestäneet viivyttämisen puolesta, kuten
33484: olen kuullut, ja siten asettuneet aivan samalle kannalle kuin ed.
33485: Gebhard ja suomettarelainen puolue yleensä. Tämän asian kiirehti-
33486: miseen nähden ei näiden porvarillisten ryhmien keskuudessa ole
33487: olemassa mitään eroa. Vaikka tältä puhujalavalta on hieman ivailtu
33488: ed. Gebhardin esitystä ja sanomalehdissä on suomettarelaisten me-
33489: nettelyä hiukan oudoksuttu, on nuorsuomalainen puolue itse asiassa
33490: asettunut aivan samalle kannalle kuin keskustakin. Se jo tämän
33491: puhemiesneuvoston päätöksen kautta antaa koko maalle tiedoksi,
33492: ettei senkään mielestä ole laisinkaan tärkeätä eikä edes suotavaa-
33493: kaan, että kunnallislakiehdotukset saataisiin jo tällä istunto-
33494: kaudella käsitellyiksi. Edellisessä istunnossa minä erittäin vetosin
33495: nuorsuomalaisiin edustajiin ja huomautin, että heistä riippuu, saa-
33496: daanko nämä lakiehdotukset tällä istuntokaude11la käsitellyiksi, ja
33497: nyt he ovat antaneet edustajainsa kautta puhemiesneuvostossa
33498: tähän vetoamiseen jyrkästi kieltävän vastauksen. Porvaristomme
33499: näyttää siis olevan sangen yksimielinen tässä asiassa. Aina kun
33500: esiintyy joku tärkeä lakiehdotus, joka porvariston luokkavaltaa
33501: vähentäisi, silloin saamme havaita, ettei sellaisen asian lopulliseen
33502: päätökseen saattamisella mitään kiirettä olekaan. Olen kuullut lau-
33503: suttavan, että tämän porvariston menettelyn tarkoituksena ja varsi-
33504: naisena aiheena olisi toivo, että taantumus yleisessä mielipiteessä
33505: kävisi voimakkaammaksi, kuin mitä se nyt on, että ennen pitkää
33506: tultaisiin koko porvariston leirissä yksimielisiksi siitä, että ohjel-
33507: missa on luvattu liian paljon. Koko porvaristo aikoo siis noudattaa
33508: ed. Schybergsonin antamaa esimerkkiä, että vedetään suuri risti
33509: kaikkien ohjelmien yli.
33510:     Niin hartaasti kuin meidän taholtamme olisi toivottukin näitten
33511: lakiehdotusten toteutumista, niin tuskin sittenkään on syytä kovin
33512: 736                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
33513: 
33514: 
33515: paljon tätä porvariston suunnittelua pahotella. Eiköhän lopputu-
33516: lokset siitä sittenkin koitune kansanvaltaisuuden ja sosialidemo-
33517: kraattisen puolueen hyväksi. Tämä tällainen menettely parahiten
33518: avaa kansalaisten silmät, kaikkien niitten silmät, jotka ohjelma-
33519: lupauksiin luottaen, luottaen porvariston kansanvaltaisuuteen, ovat
33520: sille luottamuksensa ja äänensä vaaleissa antaneet. Meille tällä
33521: tavalla annetaan käsiin sangen hyvä agitatsiooniase. Me emme ole
33522: sitä toivoneet, olisimme toivoneet, että sitä meille ei annettaisi, mutta
33523: jos se meille tällä tavoin annetaan, niin olkaa varmat, kyllä me
33524: osaamme sitä myöskin hyväksemme käyttää (Hyvä!).
33525:      Hämmästystä ei saattanut olla herättämättä puhemiesneuvos-
33526: ton lausunnossa ilmenevä ajatus, että vaikka nyt jo lähetettäisiin
33527: nämä kunnallislakiehdotukset suureen valiokuntaan, että ne sitten-
33528: kään eivät siellä voisi tällä istuntokaudella valmistua. Jollei tahal-
33529: lista suunniteltua jarrutustyötä tehtäisi, niin olisihan aivan varma,
33530: että tavallisella työkiireellä, tavallista työsuunnitelmaa noudattaen
33531: nämä kaikki sittenkin saataisiin läpi. Mutta jos tarve vaatisi, voi-
33532: taisihan työtä jouduttaa, voitaisihan suuren valiokunnan kokouk-
33533: sia pitää paljon useammin ja ahkerammin kuin tähän saakka.
33534: Voivathan kaikki ne valiokunnat, joilla ei ole käsiteltävänä armol-
33535: lisia esityksiä lopettaa työnsä tällä istuntokaudella, koska niitten
33536: työ kuitenkaan ei ehtisi tulla eduskunnassa käsiteltäväksi, lukuun-
33537: ottamatta anomusasioita, joita ei tarvitse suureen valiokuntaan
33538: laisinkaan lähettää. Tällä tavalla kiinnittämällä erityistä huomiota
33539: kunnallislakiesityksiin, ei voi olla pienintäkään epäilystä, ettei niitä
33540: saataisi loppuunsuoritetuksi, jos vaan olisi pienintäkin hyvää halua
33541: ja tahtoa siihen suuntaan. Tämä tällainen puhemiesneuvoston lau-
33542: suma epäilys osoittaa, että hyvää tahtoa puuttuu, että tultaisiin
33543: j arrutuskeinoj a käyttämään.
33544:      Jos esittämälläni tavalla työtä kiirehdittäisiin, niin olenpa aivan
33545: varma, että ehdittäisiin suorittaa vielä maalaisten kipeästi kaipaama
33546: kyytilakikin. Minä käsitän aivan hyvin useitten maaseutuedusta-
33547:  jain toiveet siinä suhteessa, mutta tämä minun ehdotukseni ei lai-
33548: sinkaan estäisi kyytilain käsittelemistä. Jollei sen käsittelyyn muita
33549: esteitä tule, aivan hyvin vielä siitäkin selvittäisiin, kun näihin tär-
33550: keimpiin ja enimmän toivottuihin asioihin kiinnitetäisiin tarpeellista
33551: huomiota.
33552:      Se väite, että eduskunnan lainsäädäntötyö jäisi vähäisemmäksi,
33553: jos tämä minun ehdotukseni hyväksyttäisiin, on käsittämätön. Ei
33554: ainakaan rahvas pitkin koko maata sillä tavalla asiaa käsitä. Niitten
33555: mielestä jääpi lainsäädäntötyömme vähäiseksi, perin vähäiseksi,
33556:  jollei saada kunnallislakia menemään lävitse. Sitä kansa odottaa,
33557: sitä kaivataan välittämättä niistä vakuutuksista, joita ed. Gebhard
33558:  aikaisemmin täällä toi esille, etteivät muka nämä lakiesitykset maa-
33559:  seuduilla niin erittäin kipeästi toivottuja olisi. Toisenlaisiin koke-
33560:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.     737
33561: 
33562: muksiin ovat toiset tulleet maaseudun väestön keskuudessa liik-
33563: kuessaan ja keskustellessaan heidän kanssaan eduskuntatyöstä.
33564:     Paljoa suurempaa tyytyväisyyttä ja luottamusta eduskunnan
33565: kykyyn, luottamusta yleensä parlamenttaariseen edistykseen, syn-
33566: tyisi koko Suomen asujamiston keskuudessa, jos kaksi tällaista
33567: suurta lakiehdotusta kuin maanvuokralaki ja kunnallislaki voitaisiin
33568: tällä istuntokaudella saada suoritetuksi.
33569:     Puhemiesneuvoston epäävästä lausunnosta huolimatta minä en
33570: vielä kuitenkaan ole aivan toivoton esitykseni suhteen. Minä en
33571: usko, että kaikki porvariedustajat täällä asettuisivat sitä tukemaan.
33572: Mutta minä rohkenen odottaa, että täällä kuitenkin löytyy useita, siksi
33573: useita kuin tarvitaan enemmistön muodostamiseksi, siksi kansan-
33574: valtaisia, että, vastoin puoluejohtajiensa kavalia suunnitelmia, roh-
33575: kenisivat puolustaa minun esitystäni ja sen kautta tyydyttää kan-
33576: san hartaimpia toiveita.
33577: 
33578:     Ed. John He d b e r g: Jag har anhållit om ordet för att
33579: protestera emot det sätt, hvarpå hr Tainio här utlagt syftet med
33580: förhandlingarna vid denna landtdag, och det - jag måste säga
33581: törnärmande sätt hvarpå han bemött hela grupper utaf represen-
33582: tanter. Det torde väl icke finnas mången bland oss, som icke är
33583: öfvertygad därom, att äfven om talmanskonferensen hade kommit
33584: till ett annat beslut, kommunallagen därigenom icke varit hjälpt
33585: långt framåt, emedan tiden numera verkligen är så knapp, att de
33586: nådiga propositionerna, af hvilka ännu icke alla inkommit till kam-
33587: maren eller tili stora utskottet, knappast hinna komma under be-
33588: handling. Men vare härmed huru som hälst, så är det väl något
33589: djärft att likt hr Tainio ställa sig såsom mästare öfver hela grupper
33590: af folkets valda representanter. J ag kan icke förstå annat, än, att
33591: hvar och en här handlat efter sin bästa öfvertygelse och efter hvad
33592: han förstår vara förenligt med folkets bästa. Om ett ärende icke
33593: hinner afgöras vid en landtdag, så är det ju numera hos oss ingen
33594: svår olycka, emedan landtdagarna upprepas hvarje år. Man måste
33595: besitta så mycken moderation, så mycket förstånd, att man inser, att
33596: det icke gagnar tili något, att ondgöra sig och utfara i beskyllningar
33597:  mot andra. Det förefaller mig såsom otvifvelaktigt, att hr Tainio i
33598: icke ringa grad skadat den sak, hvilken han här ville främja (Från
33599:  venstern: >>Ei kuulu>>). Jag kan icke göra min röst mera bärande än
33600:  hvad den är, men jag sade, att jag är öfvertygad om, att hr Tainio
33601:  mera skadat än gagnat sin sak med det andragande han här alldeles
33602:  nyss höll.
33603: 
33604:      Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minun puheenvuoroni tulee
33605:  liian myöhään. Aikomukseni oli esittää että, sitten kun vasemmisto,
33606:                                                                47
33607: 738                   Istunto 3 p. Jokakuuta bl08.
33608: 
33609: 
33610: ed. Tainion johtamana, on saanut tyhjennetyksi tavallisen haukku-
33611: mavarastonsa, asiasta äänestettäisiin.
33612: 
33613:      Ed. von A 1 f t h a n :   Enligt stadgandena i 16 § utaf arbets-
33614: ordningen åligger det talmanskonferensen att göra de framställningar,
33615: som den kan finna nödiga för att på det bästa sättet anordna landt-
33616: dagens arbetsordning och arbetsplan. Det är ju påtagligt att när
33617: landtdagen i går till talmanskonferensen hänsköt hr Tainios för-
33618: slag att med företrädesrätt behandla frågan om reform utaf
33619: kommunallagstiftningen, talmanskonferensen därvid hade att iakttaga
33620: de stadganden, som arbetsordningen innehåller. Och det synes mig
33621: att talmanskonferensen, som har slutat med att afstyrka hr Tainios
33622: förslag, härvid sakligt har träffat det riktiga. Såsom jag redan
33623: under gårdagens debatt antydde, återstår det för landtdagen icke
33624: annat än att välja emellan en ofruktbar, icke till slutligt resultat
33625: förande behandling utaf kommunallagen eller att slutföra behand-
33626: lingen utaf särskilda redan väl förberedda lagförslag, utaf hvilka ett
33627: flertal på det närmaste beröra arbetarklassens och på samma gång
33628: vår industris intressen. Då vi nu stå i beråd att skrida till en vidlyftig
33629:  ombyggnad af vårt samhälle i många, för att icke säga i alla afseenden,
33630:  så torde det vara en sak, om hvilken vi alla kunna vara eniga, näm-
33631: ligen att denna ombyggnad kommer att kräfva enorma kostnader,
33632:  mycket penningar, mycket statsmedel. Kunna vi icke åstadkomma
33633:  de nödiga medlen för att förverkliga våra önskningar på olika om-
33634:  råden af det sociala lifvet, så stannar det vid tom'l önskningar -
33635:  de kunna ju icke sättas i verket. Det viktigaste villkoret för att
33636:  vi verkligen icke endast skola bygga om vårt samhälle på pap-
33637:  peret och i paragrafer utan i det lefvande lifvet, är, att ordna
33638:  våra förhållanden sålunda, att de nödiga penningemedlen finnas till
33639:  hands. Och de nödiga penningemedlen kunna icke fås annorlunda
33640:  än sålunda, att vårt lands nationella produktion på snart sagdt
33641:  alla områden höjes, att vår industri blir större, vår skatteförmåga
33642:  större, för att vi sålunda må gå i land med de kostnader, som ombygg-
33643:  naden framkallar. I sådant afseende är det verkligen brådskande och
33644:  trängande nödvändigt, att få lagstiftning till stånd på sådana områden,
33645:  som på det närmaste beröra vår arbetsverksamhet och vårt industriella
33646:  lif. De af socialutskottet utarbetade viktiga lagförslagen, som nu
33647:  föreligga bordlagdahos stora utskottet, äro egnade att i sådant afseende
33648:  verka synnerligen gynnsamt. J ag skulle hålla före att, om vi bedömde
33649:  förhållandena ren t sakligt och lämnade de kära agitationsmedlen å sido,
33650:  dessa frågor till sin natur och sitt väsende äro verkligen brådskande,
33651:  medan frågan om den kommunala rösträtten och de öfriga kommunala
33652:  förhållandenas omgestaltning mycket väl kan vänta ett år eller par,
33653:  eller kanske flere, med villkor att denna lag, en gång genomförd,
33654:  verkligen blir riktig, förnuftig och planmässigt uppställd med nog-
33655:               Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.          739
33656: 
33657: 
33658: gnlnnt iakttagande af alla de omständigheter, som härvid böra tagas
33659: i betraktande. Under sådana förhållanden tala alla skäl för att
33660: främst slutligt behandla särskildt de från socialutskottet till stora
33661: utskottet hänskjutna ärendena, emedan desamma äro i ett förberedt
33662: skick, medan däremot frågan om kommunalreformen ännu icke är
33663: mogen tili afgörande. Den är alldeles för illa, för hastigt och för slarfvigt
33664: beredd, för att kunna göras tili föremål för slutlig lagstifning. Och
33665: särskildt på grund af den ofullständiga beredning, frågan ännu har
33666: fått, kan den ingenting förlora, men vinna allting på att vänta.
33667: J ag finner sålunda alla såväl formella som sakliga skäl tala för ett
33668: sådant förfarande, som talmanskonferensen tillstyrker, och ber att
33669: få för min del uppmana landtdagen att godkänua denna framställning.
33670: 
33671:     Ed. S t å h 1 b e r g: En tahdo ryhtyä niihin syytöksiin ja soi-
33672: mauksiin, joita ed. Tainio tapansa mukaan taaskin on esiintuonut.
33673: Mainitseuhan vain, että nuorsuomalainen edustajaryhmä ei ole teh-
33674: nyt mitään päätöstä kunnallisasian käsitteleruisestä suuressa valio-
33675: kunnassa, ja siihen kuuluvat puhemiesneuvoston jäsenet eivät sen-
33676: tähden ole siellä esiintyneet tämän ryhmän mielipiteen edustajina.
33677: Omasta puolestani olen sitä mieltä, että valtiopäivätöiden säännölli-
33678: selle menolle epäilemättä on tärkeä, että lakiehdotuksia suuressa
33679: valiokunnassa käsitellään siinä järjestyksessä, kuin eduskunta ne
33680: suuren valiokunnan käsiteltäväksi lähettää, jollei ole aivan erityistä
33681: syytä tästä säännöllisestä järjestyksestä poikkeamaan. Jos nyt ed.
33682: Tainion ehdotus puhemiesneuvoston lausunnon mukaisesti jäisi hy-
33683: väksymättä, niin sen kautta ei olisi määrätty, että kunnallisasiaa
33684: ei saa ottaa muussa kuin säännöllisessä järjestyksessä siellä käsitel-
33685: täväksi, vaan tämä jäisi suurelle valiokunnalle avonaiseksi. Mieles-
33686: täni olisi suotava, että suuri valiokunta ottaisikin kunnallisasian
33687: heti ensimäiseksi käsitelläkseen yleistä keskustelua varten, jotta saa-
33688: taisiin siinä selville, katsooko suuri valiokunta tarpeelliseksi asian
33689: palauttamisen erikoisvaliokuntaan, jotakin sellaista lausuntoa var-
33690: ten, joka vaikuttaa lakiehdotuksen käsittelyyn yleensä. Se seikka
33691: voitaisiin heti ratkaista eikä jäädä niin kauaksi, että sittemmin aika
33692: olisi liian myöhäinen tuollaisenlausunnon saamiseen. Mutta tällaisen
33693: päätöksen jälkeen olisi asioita siellä säännöllisessä järjestyksessä
33694: käsiteltävä. En nim. pidä niin vähän mahdollisuuksia olevan asiain
33695: joutumisesta näillä valtiopäivillä kuin puhemiesneuvoston lausun-
33696: non perusteluista näyttää, vaan selvää on, että ne asiat, jotka ovat
33697: suuressa valiokunnassa, ennen kunnallisasiaa tulleena, saadaan siellä
33698: käsitellyksi verrattomasti lyhyemmässä ajassa kuin kunnallisasia.
33699: Siellä ei muistaakseni ole enää muita aikaisempia asioita käsittele-
33700: mättä kuin kyytilaki, elinkeinolakiasiat ja pieni metsästysasetuksen
33701: muutosta koskeva asia. Luulen, ettei olisi mahdotonta saada näillä
33702: valtiopäivillä käsitellyiksi sekä nämä asiat että kunnallisasia, jos
33703: 740                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
33704: 
33705: vaan niiden käsittelyä suuressa valiokunnassa ei viivyteltäisi tur!an
33706: pitkillä puheilla, niinkuin kunnallisasiaa eduskunnan täysi-istun-
33707: nossa on viivytelty.
33708: 
33709:     Ed. A h 1 r o o s: Då en rättvisare kommunalreform är en utaf
33710: de lagstiftningsakter, våra mindre bemedlade folklager mest sakna,
33711: dristar jag understöda förslaget om att nu ifrågavarande lagförslag
33712: toges till först till stora utskottets behandling, där ej nådiga propo-
33713: sitioner ställa hinder i vägen. J ag hoppas i likhet med hr Ståhlberg,
33714: att med god vilja äfven andra lagförslag hinna blifva behandlade.
33715: 
33716:     Ed. S u 1 o W u o 1 i joki: Kannatan ed. Tainion ehdotusta ja
33717: ja huomautan samalla, että tässä itse asiassa on kysymys kunnallis-
33718: lain tappamisesta tai kunnallislain mahdollisesti näillä valtiopäivillä
33719: valmistumisesta. Sillä jos eduskunta nyt antaa ed. Tainion ehdo-
33720: tuksen johdosta hylkäävän päätöksen, niin seurauksena tulee ehdot-
33721: tomasti olemaan se, että myöskin suuri valiokunta tulee antamaan
33722: siitä hylkäävän päätöksen. Suuren valiokunnan porvarilliset jäsenet
33723: tulevat pitämään eduskunnan päätöstä jonkinlaisena ennakkopää-
33724: töksenä ja nojautuvat siihen. Sillä se keskustelu, joka tästä asiasta
33725: tänäpäivänä suuressa valiokunnassa tapahtui, oli omiaan osoitta-
33726: maan, että suuressa valiokunnassa olevilla porvarillisilla johtomie-
33727: hillä ei ole pienintäkään halua saattaa kunnallisasia ed. Tainion ehdo-
33728: tuksen mukaisesti käsittelyn alaiseksi.
33729: 
33730:     Ed. A h m a v a a r a : Ed. Tainio tässä vakuutteli, että kaikki
33731: porvarilliset ovat tässä asiassa yhtä mieltä jarruttamassa kunnallis-
33732: lakiehdotusta. Voin tähän vakuutukseen lisätä, että koko Suomen
33733: yksikamarinen eduskunta on yhtä mieltä tässä jarrutuksessa (Va-
33734: letta!), toiset vaan vähän rehellisimmillä syillä kuin toiset. Sosialide-
33735: mokraatit tahtovat puhetulvalla tappaa nämä kunnallislakiehdo-
33736: tukset, siitähän meillä on kyllä todistuksia. Jos nämä lakiehdotukset
33737: olisivat menneet valiokuntaan silloin kun ne ensi kerran toista viikkoa
33738: sitt~ olivat esillä eduskunnassa, niin olisi vielä ollut jonkinlaista
33739: toivoa saada ne laiksi näillä valtiopäivillä. Mutta niin ei valitettavasti
33740: käynyt. Kolme pitkää istuntoa on käytetty tässä asiassa muka
33741: evästyskeskusteluksi ja minkälaista on ollut tuo evästyskeskustelu.
33742: Jos siitä asiallisen valitsee, niin jää tuskin neljättä osaa j älelle.
33743: Se on ollut aamusta iltaan niinkuin eilinen päivä, yhtä ja samaa por-
33744: varillisten haukkumista. Kunnallislait ja niihin aijotut reformit ovat
33745: jääneet aivan syrjään, pääasia näissä keskusteluissa on ollut sama
33746: sävel kaikissa, nimittäin porvarillisten alituinen haukkuminen ja
33747: kuvaaminen heitä kurjiksi vehkeilijöiksi ja pettureiksi. Tämä
33748: vasemmiston alituinen haukkumatulva paremmin kuin mikään muu
33749: osoittaa mielestäni sitä, että he eivät itsekään todella usko mitä he
33750:               Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.       741
33751: 
33752: 
33753: puhuvat. Sillä jos he kerran uskoisivat että porvarilliset ovat niin
33754: kehnoja, vehkeilijöitä ja konnia kuin he väittävät, niin ei heidän
33755: tarvitsisi alituiseen uudistaa päiväkausia yhtä ja samaa. Mutta
33756: tämä alituinen vakuutus paraiten todistaa kuten jo sanoin, etteivät
33757: he itsekään usko sitä ja tästä olen huomannut, että heillä on sentään
33758: vielä pohjaltaan rehellisyyttäkin. Taktiikan vuoksi on puhuttu tätä
33759: asiaan kuulumatonta eikä sen vuoksi, että asiaa olisi valaistu tahi
33760: joudutettu. Ja samaa, samassa tarkoituksessa on uudistettu nytkin
33761: taas täällä. Minä jo eilen, kun ed. Tainio asiaa ehdotti puhemies-
33762: neuvostoon, itse puolestani arvelin, että siinä oli tarkotus saada
33763: vielä neljäs päivä tälle asialle pyhitetyksi, että eiliset haukkumiset
33764: eivät hänen mielestään riittäneet enkä ole pettynyt tässä, olen aivan
33765: oikein arvannut. Arveluni perostin siihen, että ed. Tainio täällä jo
33766: eilen sanoi, että hän edeltäpäin tietää, että puhemiesneuvosto on
33767: ehdotusta vastaan, mutta kuitenkin hän tahtoi sen sinne esittää
33768: vaikka hän tiesi tuloksen. Ed. Tainio sanoi täällä, että tämän ehdo-
33769: tuksen hylkääminen on erinomaisen hyvä agitatsiooniase, jonka
33770: porvarit heille antavat, ja vakuutti, että sitä he eivät tule olemaan
33771: käyttämättä. Tämän me kyllä olisimme tienneet ilmankin, vaikka
33772: ei ed. Tainio sitä olisi vakuuttanutkaan. Mutta tässä on pikkujuttu,
33773: joka pikkuisen hämmentää tätä Tainion hyvää agitatsioonitarkoitusta,
33774: jonka takia hän kai tahtoi tätä kunnallislakia jarruttaa. Meillä
33775: ei ole aivan pian vaaleja, vaan kolmen kuukauden perästä on edus-
33776: kunta jälleen koolla ja tässä välissä ei ole meillä tilaisuutta ainakaan
33777: näissä valtiollisissa vaaleissa käyttää tätä agitatsioonikeinoa. Mutta
33778: tämä ed. Tainion puhe nähtävästi tarkoitti vähän toista, se ei ehkä
33779: ollut niin yksinkertainen, kuin hän sanoi. Kyllä hänellä nähtävästi
33780: oli takana toinen ajatus. Vasemmisto nähtävästi tahtoo tätä asiaa
33781: jarruttaa uusien vaalien jälkeen, se näyttää selvältä asialta, ja silloin
33782: tämä olisi erinomainen ase agitatsioonikeinona. Mutta me porvari-
33783: puolueet vakuutamme, ettemme jätä tätä asetta teille, me tulemme
33784: laatimaan tällä vaalikaudella uuden kunnallislain. Se on kyllä näh-
33785: tävästi ikävä vasemmistolle, mutta sen me tulemme siitä huolimatta
33786: laatimaan, me voimme sen vakuuttaa teille. Tästä tulkitsemisesta,
33787: kun nimittäin sanoin ed. Tainion tarkoituksena olevan jarruttaa tätä
33788: lakia yli vaalien, voidaan aivan hyvällä syyllä sanoa, että olen väärin
33789: ed. Tainion mielipiteet tulkinnut. Mutta olen tässä nyt pikkusen
33790: tahtonut näyttää mallia siitä tavasta, millä vasemmisto aina tarttuu
33791: yksityisiin lauseisiin ja tahtoo niiden perusteella selittää aivan väärin,
33792: mitä toiset ovat lausunnoillaan tarkoittaneet. Minä luulen, että
33793: tämä tulkitseminen on enemmän oikeutettua ed. Tainion lausunnon
33794: tarkoituksesta kuin monilla muilla hänen väitteillään porvarillisten
33795: lausunnoista.
33796:     Täällä on nyt tänäpäivänä, niinkuin eilenkin, puhuttu sangen
33797: paljon kansanvaltaisuudesta, vapaamielisyydestä ja muusta sem-
33798: 742                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
33799: 
33800: 
33801: moisesta.     Mutta miten vasemmisto tämän kansanvaltaisuuden
33802: käsittää, siitä on meillä nytjonkun verran kokemusta. Vasemmiston
33803: mielestä mikään muu ei ole kansanvaltaista kuin se, mikä on sosia-
33804: lismia, sosialistit yksin vaan ovat kansanvaltaisia (Ohoh!). Porvari-
33805: puolueita he ovat tälläkin viikolla kaikkea hienotuntoisuutta vailla
33806: olevalla tavalla syyttäneet kaikenlaisista olemattomista asioista ja
33807: vehkeistä.     Mutta kun kuitenkin porvaripuolueet ovat Suomen
33808: kansan enemmistön valitsemat, niin on Suomen kansan enemmistö
33809: meidän takanamme (Vasemmistosta: Toistaiseksi!), jaa, vaikkapa
33810: vaan toistaiseksi, - niin siis kaikki ne hyökkäykset, joita olette teh-
33811: neet porvareita vastaan, kohdistuvat Suomen kansan enemmistöä
33812: vastaan. Tällaisia syytöksiä voisi ladella, jos meillä valtiollinen
33813: äänioikeus perustuisi johonkin kukkarovaltaan, niin ettei täällä
33814: kansa saisi vapaasti valita ja jos ei jokaisella kansalaisella olisi
33815: samanlaista äänioikeutta. Mutta nyt, hyvät herrat, meillä on jokai-
33816: sella, niin köyhällä kuin rikkaallakin, sama äänioikeus valtiollisissa
33817: asioissa (Vasemmistosta: Ei kaikilla!). Jos siis meitä porvareita on
33818: lähetetty eduskuntaan, niin se on kansan syy, haukkukaa sitä. Tämän
33819: pitäisi olla aivan selvän, mutta tämä nähtävästi meidän sosialisteilta
33820: niin kovin usein unohtuu, että siitä täytyy väliin huomauttaa, kun
33821: tässä valossa katselee niitä uhkauksia, joita vasemmistosta aina
33822: satelee- viimeksi ed. Tainio tältä paikalta teki uhkauksen. (Tainio:
33823: Minkälaisen?). - Kyllä minulla on niitä paljon muistiin merkittynä,
33824: eilisen päivän kuluessa sateli niitä koko joukko. - Nyt ed. Tainio
33825: uhkasi käyttää tätä asiaa agitatsioonikeinona ja eilen hän uhkasi
33826: ja tuomitsi porvareita äärettömästi. Mutta nämä uhkaukset ovat
33827:  aivan aiheettomia, sillä niistä .ei enää uhata mitään ylimystöä ja
33828:  rahavaltaa, mutta niissä uhataan Suomen kansan enemmistöä.
33829:  Nähtävästi meidän herrat sosialistimme eivät ole ottaneet sitä pikku-
33830: seikkaa huomioon, että meillä eduskuntaolot ovat muuttuneet sen
33831:  jälkeen kuin oli säätyeduskunta. Säätyeduskunnan aikana oli näillä
33832:  uhkauksilla ja syytöksillä jotakin perustusta, mutta nyt ne kaikki
33833:  kohdistuvat tekijöihinsä.
33834:      Palatakseni nyt esillä olevaan asiaan tahdon huomauttaa, että olisi
33835:  tietysti ollut kovin suotavaa, että kunnalliset äänioikeusolot olisi
33836: lain kautta saatu jo näillä valtiopäivillä korjatuiksi. Mutta eihän
33837:  nyt ole juuri paljon toivoa siitä enää, vaikkapa ed. Tainion ehdotus
33838:  hyväksytäänkin, sillä meillähän tuleva viikko luultavasti menee
33839:  maanvuokralakiin suurimmaksi osaksi, jos suunnilleen puhutaan
33840:  niin paljon kuin on puhuttu viime päivinä. Ja sen jälkeen ei jää
33841:  kuin pari viikkoa koossa olemisen aikaa. Kaikki raha-asiat, koko
33842:  finanssibudgetti on järjestämättä ja monta muutakin sellaista asiaa,
33843:  joista valtiopäiväin täytyy päättää ennenkuin hajaantuvat. Ei
33844:  siis ole enään paljon toivoa saada kunnallislakia näillä valtiopäi-
33845:  villä päätetyksi, vaikkapa olisi k.llinkakin hyvää halua. Hyvä on
33846:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.      743
33847: 
33848: jos saamme pienemmätkin lakiehdotukset valmiiksi, sillä hyvin
33849: tärkeitä nekin ovat. Minä nyt en puhu kyytiasetuksesta, sillä tie-
33850: dänhän, ettei vasemmisto pidä sitä minkään arvoisena, mutta minä
33851: luulen, että vasemmiston pitäisi panna jotakin arvoa elinkeinolaille,
33852: joka on suuressa valiokunnassa ja joka koskee köyhälistön etuja,
33853: sekä palkkaussäännölle y. m. s. Eivätköhän nämä ole sellaisia, joille
33854: vasemmisto panee jotakin merkitystä! Kun nämä saadaan pois tieltä,
33855: niin alkakaamme helmikuussa kokoontuvilla valtiopäivillä kunnallis-
33856: lakia heti alussa käsittelemään ja pannaan se, niinkuin maanvuokralaki
33857: tällä kertaa, ensimmäiseksi, ja semmoiseksi, joka ajetaan läpi. Ei
33858: tässä kolmessa kuukaudessa nyt sentään kerkiä maa mullistua, jos
33859: vielä kärsitään tätä entistä kylläkin vanhentunutta ja paljon epä-
33860: kohtia aikeuttavia kunnallislakiasetuksia. Mutta kun me hyvällä
33861: halulla ajamme sen läpi, niin me saamme siitä kunnollisen lain
33862: ensi valtiopäivillä ja minä toivon, että ed. Tainio on silloin yhtä
33863:  mieltä minun kanssani tätä ajamassa, eikä jätä sitä ensi vaalien
33864: jälkeen.
33865:     Ed. K a s k i n e n: Täällä on esiin tuotu se kats utokanta, että
33866: uusi kunnallislain muutos ei olisikaan mikään tärkeä eikä kiireelli-
33867: nen asia. Onhan selvä, että kunnallislaki on laki, joka koskee miltei
33868: jokaista täysi-ikäistä Suomen kansalaista ja sentähden jokainen
33869: myös kiinnittää huomioonsa, tuleeko tältä eduskunnalta tähän
33870: uuteen lakiin minkäänlaisia muutoksia. Minä sydämestäni toivoisin,
33871: että tämä laki saataisiin, jos mahdollista, jo tässä eduskunnassa val-
33872: miiksi. Kyllä se varmaankin tyydyttäisi maalaisoloissa kansan syviä
33873: riveJa. Minä toivoisin, että tähän lakiin pantaisiin kaikki huomio,
33874: jotta se saataisiin valmiiksi, jos suinkin jokin keino siihen löytyisi.
33875:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Pyydän saada yhtyä siihen mielipiteesen,
33876: minkä ed. Ståhlberg tässä äsken lausui. En voi pitää suotavana,
33877: että eduskunta päätöksen kautta siihen suuntaan, minkä ed. Tainion
33878: ehdotus sisältää, sitoisi suurta valiokuntaa, joka täten tulisi siihen
33879: tilaan, että sen täytyisi käsitellä yksin tätä yhtä asiaa aina kun siihen
33880: vaan olisi tilaisuutta, ja silloin kulloinkin jättää kaikki muut asiat
33881: siksensä. Täten voisi käydä siten, ettei mitään tulisi valmiiksi. Mutta
33882: tahdon nimenomaan huomauttaa, että tämä päätös ei sisällä sitä,
33883: mitä eräs puhuja vasemmistossa arveli, nim. että tämän kautta
33884: sidottaisiin suuren valiokunnan kädet toiseen suuntaan. Suuri valio-
33885: kunta voi käsitellä tätä asiaa ja muita asioita sillä tavalla ja siinä
33886: järjestyksessä, kuin se katsoo sopivimmaksi ja paraiten tuloksiin
33887: vieväksi, ja mahdollisesti siinä suhteessa puolestaan tehdä jonkun
33888: ehdotuksen eduskunnalle.
33889:     Ed. E r k k o : Puhemiesneuvostossa kannatin ed. Tainion ehdo-
33890:  tusta senvuoksi, että tämä kysymys, kysymys kunnallislakien uudis-
33891: 744                    Istunto 3 p lokakuuta 1908.
33892: 
33893: tamisesta, on niin tärkeä ja sen ratkaisua odotettaan niin suurella
33894: jännityksellä, että se sietää tulla käsitellyksi ennen niitä kysymyksiä,
33895: jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokunnassa. Ja minun mieles-
33896: täni se voipi myöskin tulla niitä ennen käsiteltäviksi senvuoksi, että
33897: se on sillä kehitysasteella, että se voidaan saada ratkaistuksi, jos
33898: vaan tahdotaan.
33899: 
33900:     Ed. T a i n i o : Ed. Ahmavaaralie pyydän huomauttaa hänen
33901: väitteensä johdosta, että muka vasemmisto on jarruttanut kunnal-
33902: lislakia, joten sitä ei ennen ole saatu suureen valiokuntaan, että sitä
33903: ei olisi saatu siellä ennen käsiteltäväksi, vaikka se olisi eduskun-
33904: nasta joutanutkin, sillä siellä on ollut esillä kaksi arm. esitystä, nim.
33905: laki maanvuokrasta ja hirvien metsästyksestä, ja hirvenmetsästys-
33906: juttu saatiin siellä vasta tänään loppuun käsitellyksi. Se ei olisi siis
33907: siellä tullut aikaisemmin esille. Mutta tämän lisäksi: täällähän kah-
33908: tena iltana oli äänestys istunnon jatkamisesta ja silloin sosiali-
33909: demokraatit kummallakin kertaa äänestivät istunnon jatkamisen
33910: puolesta, ettei olisi niin monta päivää tähän asiaan kulutettu, vaan
33911: olisi saatu se ehkä jo ensi kerralla menemään täältä suureen valio-
33912: kuntaan. Ja niin olisikin aivan varmaan käynyt, jos silloin olisi
33913: asian käsittelyä jatkettu. Siis kaikki puhe sosialidemokraattien
33914: jarnttuksesta on aivan aihetta vailla.
33915:      Meidän taholla kyllä tiedetään paraiten, kuinka suurimerkityk-
33916: sellisiä elinkeinolakiasiat ovat. Ne koskevat etupäässä juuri teolli-
33917: suusköyhälistöä. Mutta siitä huolimatta kunnallislaki on niin pal-
33918: jon tärkeämpi, että koko maan työväki yksimielisesti antaisi työ-
33919: väenasiainvaliokunnan mietintöjen jäädä toistaiseksi, jos tällä istun-
33920: tokaudella saataisiin kunnallislaki läpi.
33921: 
33922:    Ed. A h m a v a a r a: Minä vaan ed. Tainiolle huomautan, että
33923: hän oli aivan oikeassa siinä, mitä hän kertoi, että suuressa valio-
33924: kunnassa on ollut kyllin töitä, mutta eilisenkin päivän me olisimme
33925: koko päivän voineet istua suuressa valiokunnassa, niinkuin olikin jo
33926: määrätty, jos ei eduskunnan istunto olisi vienyt koko päivää. Se
33927: muuttaa jo paljon asiaa (Ed. Tainio: Kuka äänesti?).
33928: 
33929:     Ed. Ingman: Olen tämän ehdotuksen tekijän kanssa samaa
33930: mieltä siinä suhteessa, että jos näillä valtiopäivillä saataisiin val-
33931: miiksi - paitsi pienempiä ja juoksevia asioita - maanvuokralaki
33932: ja kunnallislaki, niin tulos näiden valtiopäivien työstä ei suinkaan
33933: olisi niukka. Ja jos vertaan kunnallislain merkitystä niiden laki-
33934: ehdotusten merkitykseen, jotka nyt ovat sen edellä suuressa valiokun-
33935: nassa, niin mielestäni ei voi muuta sanoa, kuin että kunnallislaki
33936: on niitä tärkeämpi. Olisin siis halukas äänestämään ehdotuksen-
33937: tekijän ehdotuksen puolesta, jos minulla olisi vähääkään toivoa
33938:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.     745
33939: 
33940: siitä, että kunnallislaki todella saataisiin valmiiksi tyydyttävään
33941: kuntoon suuressa valiokunnassa tällä istuntokaudella. Mutta minulla
33942: ei ole, huolimatta herra Tainion tältä paikalta antamista vakuutuk-
33943: sista, siitä vähääkään toivoa. Ensinnäkin vaikuttaa tähän toivotto-
33944: muuteeni sama seikka, josta ed. Ahmavaara huomautti, nim. asian
33945: käsittely täällä eduskunnassa. Tämä on nyt neljäs päivä, jota käy-
33946: tetään asian käsittelyyn, ja erinomaisen vähän itse asiaa valaisevaa
33947: on koko tänä aikana tullut esille; päinvastoin vasemmisto on mitä
33948: häikäilemättömimmin käyttänyt täällä aikaa pitääksensä agitat-
33949: sioonipuhei ta.
33950:     Mutta on toinenkin seikka, joka vaikuttaa saman vakaumuksen
33951: minussa. Kunnallislakimietintöön on liitetty m. m. sosialidemo-
33952: kraattien vastalause, joka sisältää suuren määrän ehdotuksia, jotka
33953: jyrkästi poikkeavat valiokunnan mietinnössä esitetyistä mielipi-
33954: teistä ja jotka, päättäen jo siitä esimerkistä, jonka ed. Hallsten
33955: ensimäisenä iltana, jolloin asiaa täällä käsiteltiin, toi esille, ovat
33956: täydellisesti kypsymättömiä. Kun on lukuisa määrä tällaisia ehdo-
33957: tuksia, niin jokainen, joka on ollut mukana työssä suuressa valio-
33958: kunnassa, helposti tietää, minkä verran aikaa tällaisten ehdotusten
33959: käsittelyyn menee, kun ne sielläkin esitetään.
33960:     Kun asia on tällä kannalla, olisi mielestäni anteeksi antamatonta
33961: määrätä että tämä asia suuressa valiokunnassa on käsiteltävä muit-
33962: ten pienempien asiain edellä, joita siellä voidaan saada valmiiksi.
33963: Minä sanoin, että v o i d a a n, minä en ole varma minkä verran
33964: niitä todella saadaan valmiiksi, sillä se riippuu siitä, minkä verran
33965: mahdollisesti vasemmisto, jos se nyt joutuu vähemmistöön, katsoo
33966: olevan syytä muita asioita jarruttaa. Mutta hyvällä tahdolla voidaan
33967: kyllä jonkun verran saada valmiiksi. Minä tulen siis äänestämään
33968: herra Tainion ehdotusta vastaan ja puhemiesneuvoston ehdotuksen
33969: puolesta.
33970:      Ed. K a 11 i o : Kun tätä asiaa käsiteltiin täällä muutamia
33971: päiviä sitten, niin lausuin mielipiteenäni, että pidän tätä kysymystä
33972: tärkeimpänä kaikista niistä, jotka ovat eduskunnalla käsiteltävinä.
33973: Mutta kun suuressa valiokunnassa on m. m. eräs kysymys, joka on
33974: jo neljä kertaa valmisteltu pienemmässä valiokunnassa ja kolmatta
33975: kertaa suuressa valiokunnassa ja joka on sitä laatua, että se ei
33976: viivytä missään tapauksessa ainakaan tätä kunnallislain käsittelyä,
33977: niin ehdotan minä, että kyytiasia ratkaistaisiin ensin ja sen jälkeen
33978: tämä kunnallislakiasia. Se ei ole ainakaan kunnallislain jarruttamista,
33979: sillä parissa istunnossa tulee se suuressa valiokunnassa loppuun käsi-
33980: tellyksi ja'silloin saadaan tuokin asia pois,joka on jo kymmeniä vuosia
33981: ollut päiväjärjestyksessä.
33982:    Ed. S c h y b e r g s o n : J ag ber först som sist få konstatera,
33983: att talarnes andraganden i dag blifvit interfolierad genom diverse
33984: 746                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
33985: 
33986: 
33987: rop från ledamöternas i kammaren sida, enär nu vicetalmannen i
33988: detta afseende har hållit på gammal tradition. Bland dessa rop
33989: fattade jag, att det också gälde kammarens möjliga upplösning. J ag
33990: skulle kanske icke fäst afseende vid detta ord, om icke hr Tainio i
33991: går, att döma af tidningsreferaten (jag var förhindrad åhöra slutet
33992: af hans yttrande) skulle ha gjort antydningar om samma sak. Det
33993: såg ju också i går ett skof litet bekymmersamt ut, men så skickligt
33994: som hr Kuusinen bar af hr Tainios förlöpning, tänker jag, att vi
33995: ändå äro räddade från en sådan eventualitet, åtminstone för en tid
33996: framåt. Vi få sålunda tänka oss, att kunna komma tillsammans igen
33997: den första februari.
33998:      Hr Tainio har sagt, att de borgerliga skulle räkna med, att en
33999: reaktion i denna fråga skulle ega rum, och att den blifvande kommu-
34000: nallagen därigenom kunde bli för dem mera gynnsam. J ag kan dock
34001: icke tänka mig, att reaktionen under dessa tre månader hinner ta
34002: en så synnerlig fart. Vi hafva ju hunnit rätt långt redan på den vägen,
34003: och jag tänker, att det stannar vid det, så att den lag vi få vid nästa
34004: session antagligen är sådan vi skulle få den redan nu. Vid sådant
34005: förhållande hafva vi icke anledning att vare sig hoppas eller frukta
34006:  den. Vi kunde lika gärna taga den nu, som efter tre månader.
34007:      Hr Tainio och några andra med honom såsom hr Erkko, äro opti-
34008:  mister beträffande landtdagens arbetsmöjligheter. Och senast hr
34009:  Kallio var det i högre grad än vi andra. Han nämnde, att skjuts-
34010:  lagen icke skulle taga mer än ett par sammanträden i anspråk,
34011:  och hvad skulle väl det hafva att betyda, menade han. Vi måste dock
34012:  räkna med, att plena framdeles komma att ega rum tre, måhända
34013:  fyra gånger i veckan. Mer än tre gånger i veckan kan sålunda stora
34014:  utskottet icke sammanträda. Om då skjutslagen tager om också
34015:  endast två dagar- jag tänker den nog tager tre i anspråk- så är
34016:  det en mycket stor del af den tid, som ännu är för stora utskottet
34017:  öfrig. Så hafva vi vidare arrendelagen, som ännu kräfver åtminstone
34018:  ett halft sammanträde. Och slutligen hafva vi hvilande två propo-
34019:  sitioner angående skogsförhållandena; beträffande en tredje kommer
34020:  utskottsbetänkandet antagligen att utdelas om tisdag. Då vi dess-
34021:  utom hafva att remittera till stora utskottet finansbetänkandena,
34022:   så tänker jag, att i betraktande däraf, att kommunallagen med
34023:   säkerhet skulle komma att återremitteras till specialutskottet,
34024:   såsom hr Ståhlberg förutsatte, och en förnyad behandling den tar
34025:   sin tid i anspråk, det helt enkelt är omöjligt att vid denna landt-
34026:   dag få kommunallagen slutbehandlad. Hr Tainio fordrar något
34027:   mycket, då han vill, att vi skola sitta nätterna ut. J ag tror icke
34028:   häller att det skulle lända till fromma för landtdagsarbetet, ty man
34029:   kan redan nu förmärka en icke ringa trötthet hos landtdagens med-
34030:   lemmar. Så viktiga lagar som dessa måste dock behandlas under
34031:   andra förutsättningar och förhållanden.
34032:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valiokunnassa.     747
34033: 
34034:     Hr Tainio har som vanligt slutat med hotelser. Han är tacksam
34035: för att ha fått detta agitationsämne, säger han. J ag unnar honom
34036: det gärna. Det gäller ju i alla fall blott tre månader, och om jemväl
34037: denna mellantid skall användas till agitation, så ser jag gärna, att
34038: man har någonting att agitera med. Så värst farligt kan det icke
34039: blifva, ty när sedan lagen blir antagen under nästa landtdagssession,
34040: så skall det krut, som af venstern användts under dessa vintermå-
34041: nader, visa sig hafva varit förspildt.
34042: 
34043:    Ed. H a 1 on en: Minä pyydän saada kanattaa ed. Kallion
34044: tekemää ehdotusta, että ed. Tainion esitys hyväksyttäisiin, sillä
34045: muutoksella, että kyytilaitosta koskeva lakiehdotus käsiteltäisiin
34046: suuressa valiokunnassa ensin ja sen jälkeen kunnallislaki.
34047: 
34048:     Ed. W a 1 p a s: Ed. Schybergson viittasi niihin muka koviin
34049: uhkauksiin, joita sosialidemokraatit olivat täällä tehneet. Niissä
34050: uhkauksissa ei oikeastaan ollut mitään perää, niinkuin kaikki rehel-
34051: liset ihmiset tunnustavat. Mutta jotkut edustajat rupesivat tappe-
34052: lemaan tuulimyllyjen kanssa ja selittivät sosialistien tehneen sellai-
34053: sia uhkauksia jotka muka saattaisivat eduskunnan olemassaolon
34054: vaaraan. Nyt ed. Schybergson tahtoo olettaa, että kun sosialidemo-
34055: kraatti Kuusinen torjui sopivalla tavalla niitä uhkauksia, niin
34056: eduskunnan olemassaolo näyttää taas varmalta. Ed. Schybergson
34057: tahtoi siis itsekin osottaa, kuinka epävarmana pohjalla tässä edus-
34058: kunnassa ollaan.
34059:     Viimeisen hajotuksen jälkeen on kansankin keskuudessa ollut
34060: se käsitys suuressa määrin vallalla, että minä rumana päivänä hy-
34061: vänsä saattaa taas tulla joku määräys; ellei se tule rajantakaisten
34062: tahdosta, niin voivat kotimaiset porvaripuolueet keinotella tavalla
34063: tai toisella estääkseen tärkeiden reformien aikaansaamista. On huo-
34064: mattava, että viimeinen hajoitus tuli sen jälkeen, kuin valiokun-
34065:  nasta oli saatu kunnallislakimietintö eduskuntaan ja kun eduskun-
34066:   nan piti ruveta sitä lopullisesti käsittelemään. Mikä olikaan johdon-
34067: mukaisempaa kuin se käsitys, että hajoituksella tahdottiin, kun
34068: oli kysymyksessä meidän porvarisluokille tärkeitä etuja, estää näi-
34069:  den lakiehdotusten aikaansaaminen. Näin kansan keskuudessa teh-
34070: tiin johtopäätös, että itse porvarilliset puolueet touhusivat tuon
34071: hajoituksen. Näin ollen on myös luonnollinen se ajatus, että mah-
34072:  dollisesti nytkin tultaisiin suomalaiselta taholta touhuamaan hajoi-
34073:  tus sinä hetkenä, jolloin meidän vanhoillisimmat porvarispuolueet
34074:  luulevat, että kunnallislakiehdotus voisi tulla ratkaisevasti käsitel-
34075:  täväksi eduskunnassa.
34076:      Kun tuollaista pelkoa on olemassa kansamme syvien rivien kes-
34077:  kuudessa, niin on siellä tehty hyvin painavasti vaatimuksia siitä,
34078:  millä tavalla, missä järjestyksessä eduskunnan pitäisi nyt asioita
34079: 748                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34080: 
34081: 
34082: käsitellä. Syvien rivien keskuuteen kuuluvat kansalaiset ovat pitä-
34083: neet yleisiä, laajoja kokouksia ja niissä on nimenomaisesti vaadittu,
34084: että tämän eduskunnan pitäisi ensi istuntokautenaan hyväksyä
34085: torpparilaki ensimäisenä ja kunnallinen äänioikeuslaki toisena. Kaikki
34086: edustajat, myös porvarilliset, lienevät saaneet jotain vihiä tällaisten
34087: kokousten olemassaolosta ja noista lausunnoista, sillä onhan niitä
34088: julaistu, paitsi työväen lehdissä, myös joissakuissa porvarillisissakin.
34089: Noihin lausuntoihin liittyy sitte vielä aivan yksityiskohtaisempia
34090: määräyksiä. Näissä huomautetaan, että sekä torpparilaista että
34091: kunnallislaista on olemassa edellisiltä valtiopäiviltä jo seikkaperäisiä,
34092: yksityiskohtaisesti laadittuja lakiehdotuksia. Ja kun nämä yksityis-
34093: kohtaisesti valmiit lakiehdotukset lähetettiin asianomaisiin valio-
34094: kuntiin, niin vaadittiin kansan taholta, että näiden tuli suorittaa
34095: työnsä niin nopeasti kuin mahdollista. Selitettiin aivan oikein, että
34096: noissa valiokunnissa ei olisi tarvinnut pitkäpiimäisiä keskusteluja,
34097: jotka keskustelut jo on ennen moniin kertoihin suoritetut sekä edus-
34098: kunnassa että eduskunnan ulkopuolella, vaan että eri puolueet oli-
34099: sivat voineet jotenkin yksinkertaisesti vain äänestää noista val-
34100: miista lakiehdotuksista. Jos joihinkuihin olisi tarvinnut välttämät-
34101: tömästi tehdä joitakin pikkumuutoksia, olisi ne hyvin pian voitu
34102: suorittaa, varsinkin kun työtapa on sellainen, että muutosehdotuk-
34103: sia jo käsitellään asianomaisten puolueryhmäin kokouksissa ja sieltä
34104: useastikin tuodaan pikkuvaliokuntiin. Jos tuota tapaa olisi nouda-
34105: tettu, niin olisi tämä kunnallislakiehdotus saatu valmiiksi ehkä kol-
34106: men tai ainakin neljän viikon kuluessa sen jälkeen, kun valiokunnat
34107: pääsivät toimimaan. Kolmessa viikossa ei olisi ollut mikään vaikeus
34108: toimittaa äänestyksiä valmiitten ehdotusten välillä, painattaa mie-
34109: tinnöt ja lähettää ne tänne eduskunnan käsiteltäviksi; näin olisi ne
34110: saatu paljon aikasemmin. Mutta kuinka tehtiin? Ensin vitkasteli-
34111: vat porvarilliset edustajat kunnallisvaliokunnassa sihteerin vaalin
34112: vuoksi. Ed. Ahmavaara on huomauttanut, että kun eduskunnassa
34113: nyt on kolme päivää keskusteltu asiasta, se on esteenä, jonka takia
34114: lakia ei saada tänä istuntokautena valmiiksi. Kolme päivää! Miks-
34115: eivät sitte nuorsuomalaiset toimittaneet sitä sihteerinvaalia kolmea
34116: tai vaikkapa useampia päiviä aikasemmin ja panneet kunnallisvalio-
34117: kuntaa silloin työhön? Täten olisi sieltä käsin saatu säästetyksi
34118: kolme päivää. Jos edelleen nuorsuomalaiset ja suomettarelaiset
34119: valiokunnan jäsenet olisivat säästäneet hirveätä puhetulvaa, jota
34120: he ovat käyttäneet valiokunnassa, olisi voitu säästää taas useita
34121: kalliita päiviä. Lakiehdotus olisi arvatenkin tullut yhtä hyvänä tänne,
34122: ehkä vielä vähän parempanakin. · Jos se olisi tullut semmoisenakin,
34123: kuin se oli viime valtiopäivillä, niin se olisi kyllä eduskuntaa tyy-
34124: dyttänyt melkein samassa määrässä kuin tämä nykyinen. Eduskunta
34125: olisi yhtä hyvin seri pohjalla voinut ruveta asiaa käsittelemään,
34126: kuin nyt esillä olevan pohjalla. Mutta kun tuommoisista syistä on
34127:              Asiain käsittelyjärjestys Suuressa valtiokunnassa.     749
34128: 
34129: viivytetty lakiehdotusta valiokunnassa, niin on taasen syvien rivien
34130: keskuudessa vedetty se johtopäätös, että pikkuvaliokuntaa myöten
34131: on tahdottu tahallisesti jarruttaa asian käsittelyä. Ja samalla ovat
34132: muiden valiokuntain porvarilliset enemmistöt koettaneet noista
34133: valiokunnista työntää eduskuntaan vähemmän tärkeitä asioita,saa-
34134: dakseen niitä ennen eduskuntaan ja sitte suureen valiokuntaan kun
34135: kunnallislaki tulee. On kerrottu kaikenlaisia kaskuja esim. sivis-
34136: tysvaliokunnan porvarillisten jäsenten yrityksistä, jotka täydelli-
34137: sesti tätä vahvistavat, ja ilman näitä kaskujakin tosiasiat kyllä
34138: näyttävät, mitenkä on menetelty. Ne toiset asiat sitte ovat porva-
34139: rillisten edustajain mielestä ehkä paljo tärkeämpiä kuin kunnallis-
34140: asetus. Ed. von Alfthan on täällä viitannut elinkeinolakiasiaan. On
34141: myönnettävä, että siinä on muutamia sangen tärkeitä kohtia, jotka
34142: voisivat tulla työväelle edullisiksi, mutta ed. von Alfthan kai muis-
34143: taa, mitä eräs tällä alalla varsin etevä asiantuntija sanoi tältä
34144: puhujalavalta yhdestä sen elinkeinolain osasta, työjärjestystä kos-
34145: kevasta lakiehdotuksesta. Hänhän mainitsi, että sitä ei saisi, sem-
34146: moisena kuin se on valiokunnan ehdotuksessa, tehdä ollenkaan, koska
34147: se olisi työväelle niin vahingollinen. Kun semmoisia lakitekeleitä
34148: on tiellä, niin voiko olla epäilystä siitä, että työväen keskuudessa
34149: pidetään kunnallislain hyväksymistä monta vertaa tärkeämpänä.
34150:      Nyt täällä vanhoillisimmat edustajat, jotka arvatenkin edelleen-
34151: kin tahtovat jarruttaa kunnallisasian käsittelyä, väittävät puheis-
34152: saan, että olisi ihan mahdotonta saada sitä valmiiksi, vaikka nyt
34153: hyväksyttäisiin ed. Tainion ehdotus. Tosiasiassa ei semmoista mah-
34154: dottomuutta olisi olemassa, jos noudatettaisiin hyviä eduskunnalli-
34155: sia menettelytapoja eikä sellaisia kuin valitettavasti kyllä suuressa
34156: valiokunnassa porvarilliset edustajat noudattavat. Minä olen ollut
34157: siellä pari kertaa, ja minua on ihan ihmetyttänyt, kuinka porvaril-
34158: liset edustajat siellä käyttävät pitkiä puheenvuoroja. He pitävät
34159: siellä hirveän pitkiä puheita ja usein aivan tarpeettomasti, vatkut-
34160: tamalla ja vatkuttamalla puheenvuoroissaan samoja asioita neljä,
34161: viisi, jopa kymmeniäkin kertoja. Täällä he syyttävät sosialisteja
34162: siitä, että nämä kertaavat samoja asioita, mutta itse siellä kulissien
34163: takana, jonnekka ei pääse lehtereille kuulijoita näkemään sitä por-
34164:  varillispeliä saattavat he jauhaa kymmeniä kertoja samoja mitättö-
34165:  miä pikkuasioita, jotka eivät edes koske suuria periaatteita. Tämän
34166:  he kaiketi tekevät sentähden, että siellä on niin mukava olla piilossa,
34167: sinne kun ei lasketa edes sanomalehtimiehiä kertomaan keskuste-
34168:  luista. Vieläpä, jotta tuo peli tulevaisuudessa onnistuisi paremmin,
34169:  tahtovat määräystä, etteivät edes edustajat vastaisuudessa saisi
34170:  kertoa sanomalehdissä siitä jarrutuksesta, mitä tuossa salaperäisessä
34171:  kulissientakaisessa laitoksessa harjoitetaan. Jos ei harjoitettaisi
34172:  tuota jarrutusta senjälkeen kuin kunnallislaki sinne saataisiin, niin
34173:  kyllä tämä laki tulisi tänä istuntokautena valmiiksi. Kun siitä on
34174: 750                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34175: 
34176: 
34177: jo olemassa valmiit ehdotukset, niin voisi suuri valiokunta päästä
34178: niistä varsin nopealla käsittelyllä. Melkeinpä ei tarvitsisi muuta kuin
34179: äänestellä vain, eikä tehdä mitään suurempia muutosehdotuksia, tai
34180: jos suurempia muutosehdotuksia olisi tehtävä, niin voisihan niitä
34181: tehdä vaikka kotona kamarissaan ennen suureen valiokuntaan menoa
34182: ja antaa ne siellä äänestettäviksi nostamatta suuria keskusteluja.
34183: Täällähän ovat niin useat porvarilliset edustajat lyöneet rintoihinsa
34184: ja kehuneet, että sillä taholla niitä on hyviä edustajia, sellaisia erin-
34185: omaisia neroja, jota vastoin sosialisteja on moitittu siitä, etteivät
34186: ne kelpaa mihinkään. Varsinkin on porvarillisissa sanomalehdissä
34187: mainittu, etteivät nämä ollenkaan kelpaa valiokuntatyöhön, että
34188: he ovat noloja siihen työhön. Kun nyt porvarien taholta väitetään,
34189: että he itse ovat niitä erityisiä neroja, niin eivätkö he voi tehdä
34190: viidessä minuutissa, kymmenessä minuutissa tai puolessa tunnissa
34191: paperille muutosehdotusta, viedä sitä taskussaan suureen valiokun-
34192: taan, lukea se siellä ja toimittaa se äänestetyksi jatkamatta keskus-
34193: telua. Jos tuolla tavalla meneteltäisiin suuressa valiokunnassa, niin
34194: vielä tänä istuntokautena siellä menisi läpi kunnallislaki, menisi-
34195: vät läpi myöskin ne asiat, mitkä siellä ovat. Jos tahdottaisiin kai-
34196: kella tavalla edistää asiain tuollaista käsittelyä, niin minun mieles-
34197: täni olisi ed. Tainion ehdotuskin täällä tarpeeton, kun aikaa riittäisi
34198: kyllä niiden asiain käsittelyyn. Mutta kun tiedetään, että edusta-
34199:  jista, suuren valiokunnan jäsenistä ainakin vanhoillisimmat, koet-
34200: tavat tahallaan jarruttaa tämän kunnallisasian käsittelyä suuressa
34201: valiokunnassa, niin olisi suurelle valiokunnalle saatava sellainen työ-
34202:  järjestys, joka pakottaisi muutkinedustajat kuin porvarilliset kiiruh-
34203: tamaan asiain siellä käsittelemistä. Ed. Tainion ehdotus olisi minun
34204:  mielestäni semmoinen. Jos saataisiin kunnallislaki käsiteltäväksi
34205: suuressa valiokunnassa kyytilain edellä, niin silloin saataisiin ne
34206:  maaseutuedustajat, jotka harrastavat kyytilain aikaansaamista jo
34207: tänä istuntokautena, myös kiirehtimään kunnallislain käsittele-
34208:  mistä. Silloin olisi sosialisteilla apuna joitain henkilöitä vaatimassa
34209: suuressa valiokunnassa nopeampaa työtä, ja kunnallislakiehdotuk-
34210: sella olisi sillä tavoin ehkä mahdollisuus joutua pois suuresta valio-
34211:  kunnasta ja tulHt eduskunnan lopullisesti päätettäväksi, jotta kyyti-
34212: laki, jota maaseutuedustajat niin harrastavat, saisi tilaa. Maaseutu-
34213: edustajat voisivat suostua tähän järjestykseen, ottaa itselleen pie-
34214:  nen moskan, joka pakottaisi heitäkin kiirehtivämpään toimintaan.
34215:      Kun täällä eduskunnassa niinä pitkinä tunteina, joina kunnal-
34216: lislakia käsiteltiin, esiintyi sekä suomettarelaisten että nuorsuoma-
34217: laisten riveistä puhujia, jotka väittävät, että sen asian jouduttami-
34218:  nen sittenkin olisi heidän mielestään perin tärkeätä, niin eiköhän
34219: olisi johdonmukaisinta, että ne porvarilliset edustajat nyt äänestäi-
34220: sivät ed. Tainion ehdotuksen puolesta? Elleivät he sitä tee, herää
34221: siitä aivan itsestään epäluulo, että nämäkin, niin nuorsuomalaiset
34222:                              Paloviina vero.                         751
34223: 
34224: 
34225: kuin suomettarelaisetkin edustajat, niillä puheillaan vaan tahtoivat
34226: pettää kansaa, kuten niiden ryhmien vanhoillisimmatkin edustajat.
34227: 
34228:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34229: 
34230:     Varapuhemies: Keskustelun kuluessa on kannatettu sekä
34231: ed. Tainion ehdotusta että puhemiesneuvoston lausuntoa, ja sen ohella
34232: on ed. Kallio tehnyt ehdotuksen, että eduskunta päättäisi, että suu-
34233: ressa valiokunnassa olisi käsiteltävä ensin kyytiasia, sitten· kunnallis-
34234: lait, mikäli arm. esitysten käsittely ei sitä estä. Tätä ehdotusta on
34235: ed. Halonen kannattanut.
34236:      Ehdottaisin seuraavan äänestysjärjestyksen: puhemiesneuvoston
34237: ehdotukselle haetaan vastaehdotusta äänestämällä ed. Tainion
34238: ja Kallion ehdotusten välillä. Voittava ehdotus pannaan puhemies-
34239: neuvoston hylkäävää ehdotusta vastaan.
34240:      Äänestysjärjestys hyväksytään.
34241: 
34242:    Äänestykset ja päätös:
34243: 
34244:    1) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Taini011 ehdotuksen,
34245: äänestää >>jaa;>> jos >>ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty
34246: ed. Kallion ehdotus.
34247:     Äänestyksessä annetaan 101 jaa- ja 69 ei-ääntä, joten vasta-
34248: ehdotukseksi on hyväksytty ed. Tainion ehdotus.
34249:     z) Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen äänestää >>jaa;~
34250: jos >>ei» voittaa on ed. Tainion ehdotus hyväksytty.
34251:     Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 86 ei-ääntä.
34252:     Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä ed. Tainion ehdotuksen.
34253: 
34254: 
34255: 
34256:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
34257:                             1)   Palovlinavero.
34258:                                   (I K.)
34259:      Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 ja otetaan sen
34260:  johdolla e n s i m m ä i s e n k ä s i t te 1 y n alaiseksi armollisessa
34261:  esityksessä N :o I I Eduskunnalle annettu
34262:      Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan
34263:  valmistamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyt-
34264:  tämisestä v. 1909.
34265:      Mietinnön 3 sivulla olevat kaksi ponsilausetta, jotka koskevat
34266:  toinen paloviinaverosta saatavan nettotulon ja toinen kulkulaitos-
34267:  rahaston osuuden vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta
34268: 752                      Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34269: 
34270: 
34271: v. 1909 arvioimista, sitävastoin lykätään käsiteltäviksi mainitun
34272: asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn tapahduttua ja sen yhtey-
34273: dessä.
34274:    Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen
34275: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 61 §:n
34276: mukaisesti Suureen valiokuntaan.
34277: 
34278: 
34279:                          2} Mallasjuomasuostunta.
34280:                                    (1 K.)
34281: 
34282:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen
34283: johdolla ensimmäisen käsi t te 1 y n alaiseksi armollisessa
34284: esityksessä N :o 12 Eduskunnalle annettu
34285:     Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi suostuotaverosta mallasjuo-
34286: main valmistamisesta vuonna 1909.
34287:     Mietinnön 2 sivulla oleva edellinen ponsilause mallasjuoma-
34288: suostunnasta v. 1909 saatavan nettotulon arvioimisesta sitävastoin
34289: lykätään käsiteltäväksi asetusehdotuksen kolmannen käsittelyn
34290: tapahduttua ja sen yhteydessä.
34291:     Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan asetusehdotuksen
34292: ensimmäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään V. J:n 6r §:n
34293: mukaisesti Suureen valiokuntaan.
34294: 
34295: 
34296:                     3}    Koulukeittojen järjestäminen.
34297:                                    (A. K.~
34298:    Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 Eduskunnalle
34299: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
34300: rahan myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulu-
34301: oppilaillle sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi. {;
34302:       Keskustelu:
34303:     Ed. K ä k i k o s k i :  Se anomusehdotus, jonka muutamat
34304: edustajat yhdessä minun kanssani tekivät, oli varsin vaatimaton:
34305: me pyysimme, että eduskunta myöntäisi koulukeittojen järjestämi-
34306: seen kansakouluoppilaille vuodeksi 1909 10,000 markkaa sekä mää-
34307: räisi sen rahasumman käyttöoikeuden Koulukeittoyhdistykselle.
34308: Sitä suurempi syy meillä on olla tyytyväisiä huomatessamme, että
34309: sivistysvaliokunta, ottaen huomioon erään toisen anomusehdotuksen
34310: on päättänyt ehdottaa kokonaisen 100,000 markan suuruisen määrä-
34311: rahan käytettäväksi samaan tarkoitukseen, mihin mekin määrä-
34312: rahaa pyysimme. Selvää on, että meidän ehdottamamme 1o,ooo
34313: markkaa ei olisi riittänyt pitkälle. Se olisi ollut vain vähäisenä
34314:                       Koulukeittojen järjestäminen.                  753
34315: 
34316: 
34317: lisänä niihin niukkoihin varoihin, joita yksityinen yhdistys vapaaeh-
34318: toisina lahjoina kipeään tarpeeseen on kerännyt, ennen kaikkia
34319: herättääkseen ihmisiä itseapuun. Ioo,ooo markan summa kuuluu
34320: kyllä suurelta, mutta sekään ei ole riittävä, jos sen ainoana tar-
34321: koituksena on avun tarpeessa olevien lasten ruokkiminen valtion kus-
34322: tannuksella. Meidän maassammeonnykyänsä yli 2,500 maalaiskansa-
34323: koulua, ja jos IOO,ooo markan summajaettaisiin tasan niiden kesken, ei
34324: siitä tulisi edes 50 markkaa jokaisen osalle. Ja vaikka emme otak-
34325: suisi useamman kuin I,ooo koulun olevan valtioavun tarpeessa, niin
34326: ei sittekään tulisi enempää kuin IOO markkaa koululle. Mutta Koulu-
34327: keittoyhdistyksen saavuttama kokemus osottaa, että kustannukset
34328: nousevat useampaan sataan, 3-400, jopa 700 markkaankin vuodessa
34329: kutakin koulua kohti. Jos valtion siis tulisi tyydyttää koko tarve,
34330: silloin täytyisi myöntää miljoonia. Selvää siis on, että suurin osa
34331: koulukeittoihin tarvittavia varoja on saatava kokoon yksityisen
34332: harrastuksen kautta paikkakunnalla, ja valtioapua vaan käytettävä
34333: siihen, missä tarve on kaikkein kipein. Ja varsinkin on näitä varoja
34334: käytettävä harrastuksen herättämiseen ja neuvojen ja ohjeiden
34335: antamiseen sekä astioiden hankkimiseen. On lähetettävä esitelmän-
34336: pitäjiä ja neuvojia, jotkajakavat kirjallisuutta ja ohjeita, puhuttelevat
34337: koulujen johtokuntia ja lasten vanhempia, ja herättävät alkuunpano-
34338:  intoa opettajissa, sillä jos ei opettajia ja lasten vanhempia saada
34339: aatteille lämpiämään, silloin valtion antamat Ioo,ooo markkaa ovat
34340:  aivan riittämättömät. Valtion antamasta avusta ollaan ensin hy-
34341: vällä mielellä, keitetään ja syödään niin kauvan kuin rahat riittävät,
34342: mutta kun valtion varat loppuvat, silloin padat lakkaavat kiehu-
34343: masta ja lapset menevät nälkäisinä kotiin. Saattaapa syntyä mielen-
34344:  katkeruuttakin siitä, ettei apua ole runsaammin, ja että joku naapuri-
34345: koulu ehkä on saanut runsaamman avun. Aivan toisin on asianlaita,
34346:  jos onnistutaan herättämään asianharrastusta opettajissa ja lasten
34347:  vanhemmissa. Silloin ne vanhemmat, joilla on varoja, lähettävät
34348:  lasten mukana ruoka-aineita yhteiseen varastoon, mikä jauhoja
34349:  mikä perunoita, jolloin saadaan kokea vanha totuus että >>karttuisa
34350: on kansan käsi». Jokainen, jolla on varoja, suorittaa viisi tai kym-
34351:  menen penniä päivässä lastensa ruuasta. Siten valtion myöntämä
34352:  kannatus on kuin siemen, joka kantaa moninkertaisen sadon ja josta
34353:  siemenestä riittää tarpeellinen määrä leivän lisäksi niille, joilla ei
34354:  mitään ole tai joilla on liian vähän. Jos onnistutaan herättämään
34355:  voimakas harrastus paikkakunnalliseen toimintaan koulukeiton
34356:  hyväksi, silloin ei jouduta pulaan, vaikka valtion apu joskus viipyi-
34357:  sikin tai sitä tulisi niukemmin kuin oli toivottu. Ja vielä lisäksi täm-
34358:  möinen toiminta herättää lasten vanhemmissa sekä opettajissa sitä
34359:  yhteistoiminnan ja uhrauksen intoa, joka vaikuttaa niin kehittävästi
34360:  ja kohottavasti ihmiseen. Selvä on, että valtioavun käyttäminen
34361:  tässä viitoitetun ohjelman mukaan vaatii paljon enemmän puuhaa
34362:                                                                    48
34363: 754                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34364: 
34365: 
34366: ja työtä kun ainoastaan raha-apujen jakeleminen, jos nim. niitä
34367: jaetaan pelkkinä elatuksen apuina, esim. kansakoulujohtokuntien
34368: kautta. Mielestäni on hyvin harkittu se valiokunnan ehdotus,
34369: että määräraha on käytettävä kouluylihallituksen kautta, sillä se
34370: epäilemättä voipi esim. kansakoulun piiritarkastajien kautta parem-
34371: min kuin mikään yhdistys hankkia suurimman paikallistuntemuk-
34372: sen. Koulukeittoyhdistyksen työvoimatkaan tuskin tällä hetkellä
34373: riittäisivät siihen suunnattomaan työhön, jota roo,ooo markan
34374: käyttäminen kysyisi, jos tämä summa sille annettaisiin kokonai-
34375: suudessaan. Mutta luonnollista on, että Kouluylihallituskaan ei ole
34376: tällä hetkellä niin kokoonpantu, eikä sen toiminta ole niin järjestetty,
34377: että edes sekään voisi nyt heti käyttää puheenaolevat rahat kaikin-
34378: puolin tarkoituksenmukaisesti, ellei se saa käyttää sellaisten järjes-
34379: töjen apua, joilla on koulukeiton toimeenpanossa jonkinlaista koke-
34380: musta. Täytyy pitää onnellisena seikkana sitä, että maassamme
34381: on >>Koulukeittoyhdistys>>, joka on tämän toiminnan alkuunpannut
34382: ja jolla on jo kolmen vuoden kokemus. Pidän siis luonnollisena, että
34383: Kouluylihallitus käyttää asian hyväksi tämän yhdistyksen työn tu-
34384: loksia ja, antamalla osan määrärahaa. sen käytettäväksi, panee
34385: senkautta tälle yhdistykselle uusia velvollisuuksia ja uutta vastuun-
34386: alaisuutta. Kannatan siis valiokunnan ehdotusta myös sen viimeisessä
34387: kohdassa, että Kouluylihallitus on harkintansa mukaan oikeutettu
34388: käyttämään myös yksityisten järjestöjen välitystä. Täyden tunnus-
34389: tuksen ansaitsee niinikään valiokunnan ehdotus, että hallituksen
34390: olisi otettava asia koko laajuudessaan harkittavaksi sekä valmis-
34391: tettava yksityiskohtainen tarkka suunnitelma, jossa m. m. selitettäi-
34392: siin, mikä olisi oleva kohtuullinen suhde valtion avustuksen ja paikal-
34393: lisen yhdistyksen tai kuntain avustuksen välillä, onko koulukeittoja
34394: annettava kaikille oppilaille, vai ainoastaan varattomille, onko
34395:  ravinto annettava maksua vastaan vai maksuttomasti. Välttämä-
34396: töntä on tosiaan viisaasti harkita, millä keinoin koulukeittoharrastus
34397: sillä tavalla saataisiin järjestetyksi, ettei valtioapu veltoistuttaisi,
34398:  vaan kannustaisi ihmisiä itseapuun ja siten voimakkaasti edistäisi
34399:  kansamme terveyttä. Kaikkea sitä, mitä valiokunta on ehdottanut
34400: koulukeittojen järjestämisestä minä kaikin puolin kannatan. Mutta
34401: sen suhteen, mitä valiokunnan mietinnön perusteluissa sivulla 4
34402: on lausuttu vaatetusavustuksesta, nim. että tähänkin avustukseen
34403: olisi valtion >>yhtä suurella syyllä kuin köyhien lasten ravitsemiseen~
34404: otettava osaa, olen jossain määrin epäilevällä kannalla. Selvää on,
34405:  että on tapauksia, joissa tässä kohden tarvitaan kipeätäkin apua.
34406:  Olisi esim. välttämätöntä, että jokaiselle lapselle etenkin talvisaikana
34407:  ja kelirikon vallitessa olisi kahdet jalkineet, toiset jalassa ja toiset
34408:  koulutuntien aikana kuivamassa, ja missä vanhemmilla ei ole varaa
34409:  hankkia kaksia jalkineita, siinä täytyy saada apua. Mutta onko se
34410:  v a 1 t i o n annettava tai onko saatava p a i k k a k u n n a 1 t a,
34411:                       Koulukeittojen järjestäminen.                755
34412: 
34413: 
34414: siten että esim. kotiteollisuutta kehitetään sekä muillakin keinoin
34415: autetaan ihmisiä itseapuun, siitä saattaa olla eri mielipiteitä. Olisin
34416: taipuvainen pitämään avonaisena kysymyksen siitä, onko suotavaa,
34417: että valtio ainakaan suuremmassa määrässä kustantaa koululapsien
34418: vaatteita. Mutta sehän saadaan selville kun asia valiokunnan ehdo-
34419: tuksen mukaan pannaan harkinnan alaiseksi. Kannatan erityisen
34420: lämpimästi näiden asiain harkinnanalaiseksi ottamista.
34421:     Mitä sitten tulee mietinnön muotoon, niin sitä vastaan tahtoisin
34422: tehdä samantuuntaisen muistutuksen kuin eilen käsiteltyä kansan-
34423: opiston avustusta koskevaa mietintöä vastaan, nimittäin, että
34424: tässäkin puuttuu jossain määrin historiallinen pohja. Siinä ei ole
34425: tehty kylliksi selkoa siitä, mitä kansakoululasten ravitsemisen
34426: hyväksi on tehty ulkomailla ja omassa maassa. Tähän muistutuk-
34427: seen liittäisin vielä toisen: siinä ei ole lausuttu mitään ohjelmaa
34428: pyydettyjen varojen käyttämisestä. Se kuitenkin olisi ollut erin-
34429: omaisen tärkeätä, kun asia vielä on niin uusi, että eduskunta vasta
34430: ensi kertaa ehdottaa rahoja tällaiseen tarkoitukseen. Kun on 100,000
34431: markan suuruinen summa kysymyksessä, eikä se laitos, jonka käy-
34432: tettäväksi se ehdotetaan, ole millään tavalla sitä varten erityisesti
34433: valmistautunut, silloin ainakin olisi ollut erinomaisen tärkeätä,
34434: että eduskunta olisi voinut antaa enemmän ohjeita kuin mitä tämä
34435: varsin laiha mietintö sisältää. Nämä muistutukset eivät kuitenkaan
34436: minun mielestäni anna aihetta mietinnön valiokuntaan takaisin
34437: lykkäämiseen, varsinkaan siitä syystä, että se siinä tapauksessa
34438: myöhästyisi. - Minä saatan mitä lämpimimmin kannattaa valio-
34439: kunnan mietinnön ponsia.
34440: 
34441:     Ed. P ö y s t i : Minä tulin pyytäneeksi puheenvuoroa sen puheen
34442: johdosta, jonka ed. Jokinen piti täällä viime istunnossa, jolla hän
34443: koetti vastustaa uskonnon ottamista opetusaineeksi kansakou-
34444: luihin.
34445: 
34446:    Varapuhemies : Tahtoisin puhujalle huomauttaa, että nyt
34447: on kysymys koulukeitoista.
34448: 
34449:    Ed. P ö y s t i : Minä kuulin väärin tuonne taakse.
34450: 
34451:     Ed. Dagmar Neovius: Jag anhöll om ordet för att göra
34452: en formel anmärkning särskildt till expeditionsutskottets beaktande.
34453: Uti det svenska betänkandet har ett fel insmugit sig. Man har öfver-
34454: satt orätt det finska ordet •koulukeitto•> med »skolköh. Det borde
34455: egentligen öfversättas med ordet ~skolbespisning». Med skolkök förstår
34456: man någonting helt annat. Det är sådana kök, som inrättas vid sko-
34457: lorna för att undervisa barn i matlagning. För öfrigt är jag färdig
34458: att understöda utskottets klämmar. Mig synes visserligen 100,000
34459: 756                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34460: 
34461: 
34462: mark vara en något stor summa, då frågan är så litet förberedd,
34463: men jag kan dock förena mig om förslaget.
34464: 
34465:      Ed. v o n A 1 f t h a n : J ag måste erkänna, att öfversättningsfelet
34466: i någon mån vilseledt mig och jag måste säga, att jag skulle hafva
34467: varit mera tillfredsställd, om vi här skulle hafva haft ett betänkande
34468: om verkliga skolkök, d. v. s. om åtgärder för införandet af under-
34469: visning i matlagning i våra skolor, ty kunskapen häruti är af de
34470: viktigaste, som skolorna borde bibringa sina elefver. Men kanske
34471: vi få hoppas, att intresset härför med tiden skall blifva större. Hvad
34472: nu förevarande betänkande beträffar, så ville jag först påminna om
34473: att det beslut, som därom fattas, är villkorligt enligt 63 § L. 0., och
34474: därtill finnes dessutom särskilda skäl. Detta betänkande är så till
34475: vida anmärkningsvärdt, som det är ett stort steg framåt på hanan
34476: till barnens socialisering eller öfvertagande af staten. Man börjar
34477: här med ett anspråkslöst belopp. Men om man skulle verkställa en
34478: multiplikation på grund af de uppgifter, som den första ärade tala-
34479: rinnan lämnade, så skulle man finna att, när vi genomfört skoltvång
34480: och läroplikt och fått det nödiga antalet skolor, detta belopp skulle
34481: svälla ut till öfver 2 miljoner mark om året, ifall vi närnligen beräkna
34482: en summa af 500 mark om året per skola, hvilken summa i medeltal
34483: förefaller mig vara ungefär det som behöfves. Detta kan sålunda
34484: blifva en fråga af ganska stor finansiell betydelse, hvarför jag ville
34485: hoppas, att statsutskottet, då denna summa skall införas i budgeten,
34486: ville verkställa någon slags kalkyl i detta afseende, på det att man
34487: måtte få veta, hvilken summa det kommer att gälla om detta system
34488: skulle tillämpas enhetligt för hela landet.
34489:     Hvad beloppet beträffar, så är ju här endast fråga om ett experi-
34490: ment, och då en minoritet inom utskottet ansett, att so,ooo mark
34491: om året skulle räcka till för detta experiment för nästkommande år,
34492: så är jag ifall denna minoritet här ville framställa yrkande i sådan
34493: riktning, färdig att understöda detsamma.
34494: 
34495:        Ed. V. T. Rose n q v i s t: När kulturutskottets betänkande
34496:   om understödande af folkhögskolor i går var föremål för behandling
34497:   i kammaren, uttalade representanten Käkikoski sitt beklagande
34498:   af att utskottet icke hade presterat någon historik i frågan. När
34499:   detta betänkande, som rör anslag för bespisande af fattiga folkskole-
34500:   elever föreligger, så har fröken Käkikoski åter uttalat sitt bekla-
34501:   gande öfver att ingen historik förebragts. Den ärade representanten
34502:   måtte ha stort intresse för historia! Men om här nu verkligen skulle
34503: . presteras en historik icke blott öfver hvad som i detta afseende
34504:   gjorts i eget land - det är endast hvad som framträdt i den förening,
34505:   till hvilken fröken Käkikoski själf hör, - utan äfven beträffande
34506:   hvad som gjorts i andra länder, så befarar jag, att betänkandet skulle
34507:                         Koulukeittojen järjestäminen.                  757
34508: 
34509: blifvit så långt, att från annat håll skulle sagts om kulturutskottet,
34510: att det icke ställt sig tili efterrättelse af hvad arbetsordningen uttryck-
34511: ligen säger, nämligen att betänkandena skola vara korta.
34512: 
34513:      Ed. P e 1 t o n e n : Minulla oli jo aikoinaan, toistakymmentä
34514: vuotta takaperin, tilaisuus Sortavalan yleisessä kansakouluopetta-
34515: jain kokouksessa tuoda esiin alustuskirjoituksessa ajatukseni tästä
34516: asiasta. Silloin jo huomautin, että meidän sivistysharrastuksis-
34517: samme kansakoulualalla on olemassa eräs aukko. Meillä jo siihen
34518: aikaan perustettiin sangen lukuisasti kansakouluja maaseuduille
34519: sydänmaillekin, mutta sen sijaan ei pidetty juuri mitään huolta siitä,
34520: että nämä koulut tulisivat lapsilla täytetyiksi, että köyhien lapset
34521: voisivat niitä hyväkseen käyttää. Siitä lähtien on harrastus yksi-
34522: tyisten valistusystävien keskuudessa siksi kohonnut, että sangen
34523: laajoilla aloilla on tätä epäkohtaa koitettu korjata. Koulukeitto-
34524: yhdistyksen kautta, joka nyt on kolmisen vuotta toiminut, on lähes
34525: 6o koulua saanut viimeisenä hoitokautena avustusta. Sen lisäksi
34526: ovat yksityiset siellä täällä ympäri maata tämän asian eteen tehneet
34527: koko joukon, ja paljon on ollut kouluja, joissa koulukeittoja on lap-
34528: sille jaettu.
34529:     On joskus syytetty vanhempia leväperäisyydestä, kun eivät ole
34530: laittaneet lapsiaan kouluun. Minun täytyy kuitenkin vakaumuksesta
34531: sanoa, että useassa tapauksessa ovat vanhemmat tehneet viisaasti,
34532: kun eivät ole lähettäneet lapsiaan kouluun. On aivan oikein, ettei
34533: lapsia lähetetä monen kilometrin päästä pitkin talvea kulkemaan
34534: koulussa, kun ei heille voida varustaa tyydyttäviä vaatteita ja ken-
34535: kiä eikä antaa nimeksikään ravitsevaa ruokaa raskaan koulutyön
34536: aikana. Säilyttäväthän lapset ainakin terveytensä, kun saavat koto-
34537: naan olla.
34538:     Tähän asti tämä toiminta on ollut kokonaan armeliaisuuden
34539: työtä. Nyt on kuitenkin käänne tapahtumassa. Tämä työala on
34540: siksi laaja, ettei yksityis-armeliaisuuden toimi riitä tarvetta tyydyt-
34541: tämään. Köyhien varustaminen ja avustaminen kouluun täytyy
34542: vähitellen muuttua yhteiskunnan asiaksi. Olkoon nyt sitte vaikka
34543: niin, kuin täällä eräs puhuja äsken on sanonut, että lapset tavallaan
34544: sosialiseerataan. Minun käsitykseni mukaan ei olekaan arvokkaam-
34545: paa tavaraa sosialiseerattavaksi kuin lapset, joista nousee uusi suku-
34546: polvi.
34547:     Meillä on näinä aikoina juuri kysymyksenalaisena oppivelvolli-
34548: suus eli oppipakko. Minun käsittääkseni, vaikka se voidaankin täy-
34549: dellä syyllä toimeenpanna, ei se itse asiassa ole niin suuresti tarpeen,
34550: kuin näyttää. Paljoa ennemmin olisi tarpeen avustuspakko. Sillä
34551: eihän aivan helposti löydä vanhempia, jotka eivät ole valmiit käyt-
34552: tämään lapsiaan koulussa, jos he todella siihen pystyvät, mutta
34553: 758                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34554: 
34555: 
34556: sangen paljon on vanhempia, jotka eivät omin neuvoin pysty tätä
34557: tehtävää suorittamaan.
34558:     Mitä tulee tämän asian käytännölliseen toteuttamiseen, niin on
34559: eräs puhuja täällä lausunut, ettei sitä ole aivan helppo järjestää,
34560: mutta toiselta puolen hän on aivan oikein huomauttanut, että on
34561: olemassa jo koko lailla saavutettua kokemusta, johon nojaten voi-
34562: daan asiassa selviytyä. Mietinnössä ei ole tahdottu seikkaperäisesti
34563: tehdä selvää, miten tämä olisi toimeenpantava .. Eräässä anomuk-
34564: sessa kuitenkin oli jo tässä suhteessa tehty viittauksia. Ja kun asia
34565: on tahdottu järjestää sille kannalle, että toimeenpanijana tulee ole-
34566: maan kouluylihallitus, piiritarkastajia apunaan käyttäen, niin ei ole
34567: mitään syytä epäillä, ettei asia onnistuisi. Asian järjestäminen käypi
34568: yksinkertaisesti niin, että ne johtokunnat ja opettajat, jotka halua-
34569: vat kouluissaan koulukeittoja aikaansaada, pyytävät kouluylihalli-
34570: tukselta tarkastajain kautta tarpeellisen apurahan ja sen saatuaan
34571: järjestävät keittojen jakamisen. Niitten toimeenpaneminen ei nyt
34572: todellakaan ole niin erittäin vaikea temppu. Opettajat voivat useim-
34573: missa tapauksissa omissa keittiöissään tuon keittämisen suorituttaa
34574: ja käsityöhuoneissa sopii itse aterioiminen järjestää. Niitä on jo
34575: useina vuosina siksi monessa paikassa pantu toimeen, että on täy-
34576: dellisesti tultu perille niiden onnistumisesta. Minun arvioimiseni
34577: mukaan on 20 markkaa oppilasta kohti riittävä avustus; siitä tulee
34578: 10 penniä päivää kohti. Koulukeittoyhdistys on laskennut, että keit-
34579: toja voidaan saada 3, 4, s:lläkin pennillä päivää kohti. Se kyllä onnis-
34580: tuukin toisin paikoin, mutta kaikin paikoin ei niin vähällä rahalla
34581: saa kylliksi ravitsevaa ruokaa. Mutta jos 8 penniä käytetään itse
34582: keiton aineisiin ja 2 penniä hoitokuluihin, niin silloin voidaan saada
34583: aivan tyydyttävän ravitsevaa keittoa.
34584:     Muuten on tämä asia - niinkuin valiokunnassakin on tullut
34585: esiin - joka ei ensinkään ole puoluekysymys. Kaikki pitävät täm-
34586: möistä asiaa yhteisenä, kuulukoot ne sitten porvarillisiin tai työväen-
34587: puolueeseen; asia on, niinkuin ollakin pitää, aivan yhteinen.
34588:     Mitä summan suuruuteen tulee, se todellakin tuntuu ensi kat-
34589: sannolta isolta, mutta, niinkuin on huomautettu, tarpeeseen nähden
34590: se on vieläkin pieni. Mutta tarkoitushan ei olekaan auttaa varakkait-
34591: ten lapsia, summa on tarkoitettu annettavaksi kaikkein kipeimpään
34592: tarpeeseen vähävaraisille ja erikoisesti juuri harvaanasutuilla ja köy-
34593: hillä seuduilla. Kun meillä nyt jo käytetään teaatterien kannatta-
34594: miseen 144,000 markkaa vuodessa, niin verrattuna siihen ei voi
34595: pitää ollenkaan kohtuuttomana, jos nousevan polven kasvattami-
34596: seen käytetään 100,000 markkaa vuodessa.
34597:     Olen puolestani vakuutettu, että eduskunta mielihyvällä on
34598: yhdistyvä samaan ajatukseen, johonka valiokuntakin muuten on
34599: yksimielisesti tullut, paitsi että toiset ovat ajatelleet ensi vuotena
34600: mahdollisesti pienemmän summan riittävän. Mutta kun tiedetään,
34601:                       Koulukeittojen järjestäminen.                 759
34602: 
34603: että tähderahat voidaan· käyttää toisena vuonna, jos niitä jälelle
34604: jäisi, niin ei ole siinä suhteessa olemassa mitään vaaraa. Mutta
34605: omasta puolestani olen vakuutettu, ettei tämä summa missään
34606: tapauksessa jää käyttämättä, kun se kerran tarjolle pannaan, ja että
34607: se todellakin tulee käytetyksi asiaan, joka on sen arvoinen.
34608: 
34609:     Ed. Piiraine n: Valiokunta ei minun käsittääkseni ole näitä
34610: varoja ajatellutkaan siihen tarkoitukseen, mitä ed. Käkikoski lausui,
34611: että pitäisi lähettää neuvojia, esitelmänpitäjiä ja muita semmoisia
34612: neuvomaan, mitenkä näitä koulukeittoja järjestettäisiin näillä va-
34613: roilla. Nämä avustusmääräykset on jo myönnetty entisen järjestyk-
34614: sen pohjalle, jota on jo kokemalla käytetty yksityisten armeliaisuu-
34615: den tuloksilla samoin kuin koulukeittoyhdistyksen avustuksilla.
34616: Anomuksentekijät ovat pyytäneet näitä varoja koulukeittoja var-
34617: ten ja vaateavustukseen ainoastaan harvemmin asutuille seuduille
34618: Itä- ja Pohjois-Suomessa, siellä on niitä jo kokeiltukin ja hyvällä
34619: menestyksellä, niin paljon kuin varat ovat myöntäneet. Jos sinne
34620: tulisi esitelmänpitäjä, niin ei se vielä auttaisi mitään todelliseen
34621: hätään, j o k a on n ä 1 k ä. Siellä Pohjois-Suomen harvaan asut-
34622: tujen seutujen kansakouluissa käydessä Etelä-Suomen parempiosai-
34623: nen kansalainen huomaa pian sen näyn mikä heti ilmenee oppilaita
34624: katsellessa, jotka siellä ovat nälkäisen ja viluisen näköisinä, vähä-
34625: lukuisina. Tulee kysyneeksi, että mikä tauti näitä oppilaita vaivan-
34626: nee, kun ovat niin keltaisia. Siihen täytyy opettajan vastata että
34627: se on n ä 1 k ä. Jos nämä oppilaat saavat jonkun esitelmän kuulla
34628: tai saavat neuvojan koululleen, eivät siitä sen kummemmaksi tule,
34629: mutta kun niille apua annetaan ja he saavat valmistaa ruokaa sen
34630: kokemuksen mukaan, minkä nälkä on heille opettanut, silloin niiden
34631: tarve tulee tyydytetyksi. Siellä jo toiminnassa olevat koulut kär-
34632: sivät oppilaitten puutetta juuri siitä syystä, kun niiden vanhemmilla
34633: ei ole varaa käyttää lapsiaan koulussa. Oppilasluku on supistunut
34634:  niin vähäiseksi, että olisi jo voitu kieltää valtioapu, vaan kun seudut
34635: ovat sellaiset, niin on vielä armahdettu. Näin ollen on riennettävä
34636:  näitä kouluja turvaamaan tällä vähäisellä valtioavulla, eikä tämä
34637:  apu olekaan kaikille kouluille tarkoitettu, vaan etupäässä Pohjan-
34638:  maan ja Itä-Suomen harvaan asutuille seuduille.
34639: 
34640:     Ed. R a u n i o : Kun Suomen kansa nyt varustautuu ottamaan
34641: vastaan oppivelvollisuuslakia, ja se on tervetullutkin varsinkin Suomen
34642: köyhälistölle, niin on myös luotava suurempi huomio niihin talou-
34643: dellisiin seikkoihin, jotka tulevat vaikuttamaan silloin kun oppi-
34644: velvollisuuslaki tulee käytäntöön. Minä olen vakuutettu siitä, että
34645: moni työläisperhe, joka tuntee sivistyksen välttämättömyyden,
34646: huokailee miettiessään, mitenkä voisi toimittaa lapsensa osalliseksi
34647: oppivelvollisuudesta. Ja senvuoksi onkin tämä esillä oleva mietintö
34648: 760                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34649: 
34650: ainakin minun mielestäni koko laajuudessaan otettava huomioon ja
34651: hyväksyttävä. Senvuoksi en minä rllitenkään voi hyväksyä sellaista
34652: kantaa, jonka ed. Alfthan täällä toi esille, hän kun sanoi, »että
34653: nyt j o v a a d i t a a n n o i n roo,ooo m a r k k a a kysymyk-
34654: sessä olevaan avustukseen, j o k a en s i v u o n n a v o i
34655: n o u s t a k a h t e e n s a t a a n t u h a n t e e n~. Jos kerran tah-
34656: dotaan toivoa oppivelvollisuuslailta tuloksia, täytyymeidän varustau-
34657: tua siihen, että meidän on uhrattava mainittuun tarkotukseen, sii-
34658: hen tarkotukseen nim., joka mietintöön sisältyy, suurempia summia
34659: kuin kaksisataatuhatta markkaa. Minä olen vakuutettu siitä, että me
34660: saamme käyttää siihen joskus vastaisuudessa yhteiskunnallisia varoja
34661: useampia miljooniakin ja olen vakuutettu, että sillä tavalla käy-
34662: tetyt varat tulevat hyödyttämään koko kansaa. En voi siis ollenkaan
34663: kannattaa sitä ehdotusta, että hyväksyttäisiin vain 50 tuhannen
34664: markan myöntäminen. Tässä on todellakin otettu ensimmäinen
34665: askel siihen suuntaan, johon me toivomme, kun ei nim. enää ole
34666: hyväksyttysitä tapaa, jolla tähän asti on koululapsia avustettu, vaikka
34667: köyhälistön on täytynyt tyytyä siihen avustukseen, jota me emme
34668: voi hyväksyä, nim. yksityiseen hyväntekeväisyyteen. Köyhälistön
34669: lapset ovat saaneet armopaloina ottaa vastaan sen, minkä varakkaitten
34670: lapset nauttivat kodin turvissa. Tämä, jos mikään, on vaikuttanut
34671: epäedullisesti, se on luonut säätyeroavaisuutta jo nuoruudessa lasten
34672: kesken, kun lapset ovat tähän asti saaneet yksityisestä hyvänteke-
34673: väisyydestä riippuen käydä koulua. Se tapa, jolla nuo hyvänteke-
34674: syysyhdistykset ovat avustaneet lapsia, on omiaan myrkyttämään
34675: näiden mielet. Onpä nähty, että sellaiset lapset, jotka ovat tällaista
34676: avustusta nauttineet, ovat saaneet käydä puukengissä kaupungin
34677: kaduilla, silloin kuin varakkaiden lapsilla on käytettävänä useam-
34678: manlaista lämpimiä ja hyviä jalkineita; he ovat saaneet tyytyä
34679: kaikki käyttämään samanlaisia vaatteita, erityistä vaatetapaa, joka
34680: on ollut omiaan leimaamaan heidät yhteiskunnan vähävarasiksi,
34681: joiden sivistystä hankkiessa on täytynyt turvautua yksityiseen hyvän-
34682: tekeväisyyteen. Tämä mietintö tarkoittaa siis ensimmäisen askeleen
34683: ottamista sillä tiellä, johon yhteiskunnan vastaisuudessa tulee
34684: ottaa yhä useampia ja useampia askeleita. Mitä tulee. siihen, että
34685: tässä mietinnössä ei ryhdytty tekemään yksityiskohtaisempia suun-
34686: nitelmia, joita ed. Käkikoski tuntui odottaneen, niin on luonnol-
34687: lista, että kun pyydettiin hallitusta ryhtymään asian järjestelyyn,
34688: oli mahdotonta valiokunnassa antaa tarkkoja yksityiskohtaisia mää-
34689: räyksiä siitä, miten tuota avustusta olisi jaettava ja senvuoksi
34690: tyydyttiin nyt anomaan, että hallitus vastaisuudessa ryhtyisi jär-
34691: jestämään noita asioita ja nyt vuonna 1909 olisi oikeutettu käyttä-
34692: mään yksityisiä järjestöjä avukseen. Tällä tapaa toivottiin päästävän
34693: alkuun tällä tiellä.
34694:      Mitä tulee siihen ed. Peltosen lausuntoon, että tämä ei olisi
34695:                       Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.       761
34696: 
34697: 
34698: mikään puoluekysymys, niin on kyllä totta, ettei tämä ole varsinai-
34699: sesti mikään puoluekysymys, kun tässä on kysymys näin pienestä
34700: määrästä valtion varoja. Mutta oppivelvollisuuslakia käsiteltäessä
34701: kyllä jo nähtiin, että kun on kysymys niin suurista summista, joita
34702: tuon asian edistämiseksi tarvitaan, silloin asia kyllä muuttuu puolue-
34703: kysymykseksi. Niin pian kuin sosialidemokraatit tekivät sellaisia
34704: vaatimuksia, jotka todellakin tulevat ehdottomasti käytäntöön,
34705: jos todella tahdotaan oppivelvollisuuslaista täydellisiä hedelmiä,
34706: muuttui asia puoluekysymykseksi, sillä porvarilliset tunsivat, että
34707: heidän kukkaroansa liiaksi kajottiin. Alussa mainitsemiani seikkoja
34708: silmällä pitäen minä toivoisin, ettei kukaan panisi huomiota ed. von
34709: Alfthanin ehdotukselle, vaan että mietintö kokonaisuudessaan
34710: hyväksyttäisiin.
34711: 
34712:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34713: 
34714:    Va r ap u h emies :        Sivistysvaliokunnan mietintöä n:o 5
34715: käsiteltäessä ei mietintöä vastaan ole mitään muutosehdotusta tehty.
34716: Saanen siis esittää, että eduskunta kait ensiksikin hyväksyy valio-
34717: kunnan ehdotuksen esimäisen ponnen.
34718:     Ponsi hyväksytään. Ja samoin toinen ponsi.
34719:     Valtiopäiväjärjestyksen 63 §:n mukaan on tämä päätös ehdollinen
34720: ja asiasta päätetään lopullisesti silloin, kun käsitellään Valtiovarain-
34721: valiokunnan mietintö valtion varoista ja tarpeista.
34722: 
34723:                  4)     Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.
34724:                                      (A. K.)
34725:    Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtio-
34726: avun korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille.
34727:    Keskustelu:
34728:     Ed. J u n n i 1 a : On kait vähäsen uhkarohkeata kohottaa
34729: ääntänsä vastustamaan tätä sivistysvaliokunnan ehdotusta 5,000
34730: markan lisäavun myöntämisestä Kansan Näyttämölle. Ehdotettu
34731: summa on siksi pieni, että sen epääminen valtion varoista tuntunee
34732: monen mielestä lapselliselta. En kuitenkaan voi olla vaitiolevana
34733: rahojen myöntäjänä.
34734:     Me maalaiset, hyisten korpien raatajat, emme tunne, emme
34735: ymmärrä, emme koskaan ole edes tilaisuudessa samaan mitään
34736: nautintoa siitä taiteellisesta huvista, jota tällaisten yhäti korotetta-
34737: vien valtioapujen turvissa tarjotaan kaupunkien asukkaille. Me
34738: maalaiset olemme aina ihmeeksemme kuulleet, kuinka valtionvaroja
34739: auliilla kädellä jaetaan kaupunkien eduksi meille maalaisille enemmän
34740: 762                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34741: 
34742: 
34743: tai vähemmän vieraisiin tarkoituksiin, samalla aikaa kun me maalaiset
34744: saamme itse hoitaa huvimme ja kustantaa kansankirjastomme
34745: y. m. m. sivistysvälineemme. Me arvelemme, että valtion aulis
34746: kukkaro kyllä täst'edes pannaan koetukselle, kun ruvetaan tiedon-
34747: muruja jakelemaan korven pimeimpiinkin komeroihin tekeillä olevan
34748: yleisen oppivelvollisuuden takia. Laaja, hedelmällinen ala valtion
34749: varojen käyttämiselle avautuu tässä noiden korven ryysyisten
34750: pienokaisten avustamisessa, ja jonka avulla ainoastaan saamme
34751: heidät osalliseksi tietomurujen nauttimisesta, joka heille on välttä-
34752: mättömänä apuna vastaisten kansalaisvel vollisuuksiensa kunnollisessa
34753: käyttämisessä. Nämä ovat tarkoituksia, joihin käytetyt valtionvarat
34754: eivät varmaankaan ole »penikoille>> heitettyjä muruja.
34755:     Toista on tällaisen valtioavun korotusten laita meidän yksin-
34756: kertaisten maalaisten mielestä, vallankin kun tiedämme, että tämäkin
34757: laitos jo nauttii zo,ooo markan valtioapua. Vaikka tiedänkin tässä
34758: asiassa potkivani tutkainta vastaan, rohkenen kuitenkin maalaisena
34759: ja maalaisten edustajana valitsijaini puolesta vastustaa käsillä-
34760: olevaa sivistysvaliokunnan ehdotusta lisätyn valtioavun myöntämi-
34761: sestä Kansan Näyttämölle.
34762: 
34763:     Ed. K a a r ne: Tältä puhujalavalta on joka kerta, kun on näistä
34764: valtiovaroja kysyvistä anomusehdotuksista päätetty, annettu asiaan-
34765: kuuluva lausunto. Lienee siis paikallaan, että tällekin nyt esillä ole-
34766: valle kysymykselle annetaan asianmukainen voitelu, ennenkun siitä
34767: päätetään.
34768:     Täällä eduskunnassakin on sangen usein esilletuotu se tosiasia,
34769: että valtionvarat suurimmaksi osaksi kokoontuvat välillisinä veroina,
34770: tulleina y. m. köyhän työkansan varoista. Tästä kaikesta seuraa,
34771: että kaikesta mitä valtio kuluttaa, kantaa raskainta taakkaa köyhä-
34772: listö. Kieltämättä lepää tässä suhteessa suurin paino juuri etupäässä
34773: maalaiskansan syvimpien kerrosten hartioilla. Tämä sama kansan-
34774: kerros jää myös osattomaksi kaikista niistä valtion ja kuntien muille
34775: kansanryhmille hankkimista eduista. Vielä kaupunkilais- ja usein
34776: muullakin tehdastyöväestöllä on yhteisillä varoilla hankittuja työ-
34777: väenopistoja. Näiden on myös suhteellisesti sentään paljon helpom-
34778: paa lähettää lapsiaan kouluihinkin, kuin noitten kaukana rinta-
34779: mailla asuvien korvenraatajien, joita täällä pääasiallisesti edustan.
34780: Senvuoksi, ja myöskin kun ·tuon kansan ääntä harvoin kuullaan,
34781:  täytyy joskus olla oikeus tässä eduskunnassa sekin esille tuoda.
34782:      Varsin raskasta mieltä tuntee tuo sydänmaan köyhälistö, kun
34783: ei se ollenkaan ymmärrä, miksi sen päivät pitkät täytyy raataa ras-
34784:  kaassa työssä, toimittaakseen kaupunkilaishienolle herrasväelle
34785: tai heidän tapojaan tavotteleville sosialidemokraateille hauskoja
34786:  teaatteri-iltoja. Monasti tällä maalaisköyhälistöllä on itsellään tus-
34787:  kin leipämurua. Tietojen suhteen on sen täytynyt tyytyä elämän
34788:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           763
34789: 
34790: 
34791: kovassa koulussa saamaansa elämänkokemukseen ja siihen valoon,
34792: mitä pienestä, mutta usein sangen rakkaaksi käyneestä uskonnolli-
34793: sesta kirjavarastostaan ja kirkon opetuksesta on voinut saada.
34794: Tuhannet ja kymmenettuhannet lapset kärsivät puutetta ja kurjuutta.
34795: Kansa tarvitsee siis leipää. Onko eduskunta tähän asti tarjonnut sitä;
34796: ei, vaan se tarjoaa teaatterihuvitusta valtion kustannuksella. Kansa
34797: tarvitsee maanvuokralain, kunnallisen äänioikeuden ja vanhuuden-
34798: vakuutuksen. Mutta teaatteriharrastukset eivät edistä leipäasioita
34799: muille kuin muutamille kansan kustannuksella loistavasti eläville
34800: näyttelijöille. Köyhälistö, todellisen ruumiillisen työn väsyttämä
34801: köyhä kansa, ei voi käsittää, miksi teaatteriharrastuksille viivytetään
34802: taloudellisten uudistuspyrintöjen toteuttamista. Kansalla on myös-
34803: kin henkisesti nälkä. Mutta jos sitä aijotaan tyydyttää tämäntapai-
34804: silla teaatteriharrastuksilla, jos teaatterilla muuten olisi jotain
34805: sivistävää merkitystä, niin kyllä kumminkin tässä suhteessa >>kurki
34806:  kuolee ennenkuin suo sulaa>>.
34807:      Sitäpaitsi ei tietääkseni koskaan ole todistettu teaatterista ja
34808: sirkusnäytelmistä olleen mitään tosisiunausta ja hyötyä kansalle.
34809:  Vanhassa Roomassa kyllä vallantavottelijat opettivat kansan ali-
34810:  tuiseen vaatimaan leivän ohella sirkusnäytäntöjä, samoin kuin nyt
34811:  näytään täällä tehtävän. Mutta vanhastaan raitis roomalainen
34812:  kansa turmeltui tuollaisella menettelyllä niin, että koko tuo ennen-
34813:  muinoin voimakas valtio kukistui raunioiksi. Samanlaatuisista har-
34814:  rastuksista ei meidänkään kansamme keskuudessa ole parempia
34815:  hedelmiä nähty. Kansassamrue ovat nykyään kaikenlaiset paheet
34816:  suuresti saaneet jalansijaa ja ne menestyvät äärettömän hyvin tuol-
34817:  laisten pintapuolisten nautintojen ääressä. Yläluokasta ja hienos-
34818:  tosta on kaikenlainen mädännys ja huvikiihko likaveden tavoin va-
34819:  lunut varsinaisen kansan keskuuteen, kun kansa on raittiin, terveen
34820:  ja perinpohjaisen valistuksen puutteessa ollut liian heikko tuota
34821:  inhoittavaa henkistä myrkkyä vastustamaan. Ja kumminkin on
34822:  tuolla hienostolla aina ollut runsaasti tilaisuutta teaatterinäytän-
34823:  töihin, joita valtio sille köyhälistön varoilla on kustantanut.
34824:      On kyllä hyvin ymmärrettävää, miksi porvarillinen hienosto
34825:  tahtoo teaatteria. Sehän muutenkin tahtoo todellisesta elämästä
34826:  yhä useammissa suhteissa vieraantua ja sillä on tässä oivallinen keino
34827:  saattaa kansa niin pintapuolisuuden valtaan, ettei se sitten enää
34828:  ymmärrä todellista hyväänsä paremmin henkisesti kuin taloudelli-
34829:  sessakaali suhteessa. En ihmettele sitäkään, että sosialidemokraat-
34830:  tinen oppinut hienosto, joka yleensä muutenkin tahtoo kaikessa
34831:   matkia porvarillista herrasväen sivistystä, on asettunut samalle kan-
34832:  nalle. Mutta sitä minä pikemmin ihmettelen, ettei niissä maalais-
34833:  edustajissa, joiden sosialidemokraattisessa ryhmässä myöskin pitäisi
34834:   edustaa kansan syviä pohjakerroksia, maalaiskansaa, ole noussut
34835:   mitään ääniä tuollaista porvarillisten perässä. juoksemista vastaan.
34836: 764                     Istunto 3 p. Jokakuuta 1908.
34837: 
34838: 
34839: Vai onko kansa evästänyt heitä täällä ajamaan teaatteriharrastuksia,
34840: eli luulevatko he korven kansaa valistettavan sillä, että Helsingissä
34841: valtion varoilla ylläpidettävästä teaatterista, mahdollisesti käydään
34842: joissakin kaupungeissa ja muutamissa tehdaspaikoissa esittämässä
34843: »Pirun kirkkoa. ja muita samantapaisia kappaleita? Kyllä minä ja
34844: edustamani kansanryhmä ainakin olemme sillä kannalla, että val-
34845: tion ei tule avustaa mitään teaatteria, oli se sitten porvarillisten tai
34846: sosialidemokraattien käsissä. Ne teaatteriavustukset, jotka tähän
34847: asti ovat myönnetyt ja kuluttavat valtion varoja yksin näyttele-
34848: miseen, paitsi teaatterirakennuksiin, tekevät yhteensä vähän vaille
34849: ISO,ooo markkaa vuosittain, joka summa nyt vielä aijotaan kohot-
34850: taa, ovat kiellettävät kokonaan. Sillä sievosella summalla saatai-
34851: siin jo vuosittain monta leipää nälkäänäkeville, vaikka esim. täällä
34852: Helsingissä.
34853:      On vielä tämän asian yhteydessä otettava huomioon, että sosiali-
34854: demokraatit ovat tällä istuntokaudella vastustaneet varojen myön-
34855: tämistä raittiustyön edistämiseksi, joka työ kumminkin on monta
34856: kertaa hyödyllisempää kuin teaatterinäytelmät. Eilen täällä pari
34857: sosialidemokraattista edustajaa pahoitteli myöskin varojen myön-
34858: tämistä kansanopistoille, koska niissä ovat jalansijaa saaneet puo-
34859: lueharrastukset. Mitä kauheimpana asiana tuntui eräät sosialidemo-
34860: kraattiset edustajat viime vuonna pitävän, jos valtio avustaisi kris-
34861: tillisyyttä tarkoittavia yhdistyksiä. Ja nyt tässä he itse vaativat
34862: valtion avustusta laitokselle, jonka tarkoitus alusta loppuun on edis-
34863: tää määrätyn valtiollisen puolueen ajamia periaatteita. Vai onko
34864: sosialidemokraattien mielipide sellainen, että teaatterilaitos on sille
34865: niin pyhä ja korkea laitos, että se on kokonaan pyhitetty ajamaan
34866: sosialidemokratian periaatteita.
34867:      Kauniin ja hiljaisen hautauksen on sivistysvaliokunnassa saanut
34868: minun anomusehdotukseni määrärahan myöntämisestä köyhälistön
34869: lasten kesäsiirtolaita varten. Kyllä olisi sen eduskunnalle toimitta-
34870: minen ollut paljon välttämättömämpää, kuin kansan varojen tuhlaus
34871: teaatterin virkailijoille.
34872:     Ylläsanotun perusteella pyydän kunnioittaen eduskunnalle eh-
34873: dottaa sen saman, minkä täällä jo edellinen puhuja ehdotti, nimittäin,
34874: e t t ä e d u s k u n t a h y 1 k ä i s i e s i 11 ä o 1 e v a n s i v i s-
34875: t y s v a 1 i o k u n n a n e h d o t u k s e n, j a t o i s e k s i, e t t ä
34876: e d u s k u n t a m i e 1 i p i t e en ä ä n 1 a u s ui s i, e t t ä v a 1-
34877: tion tulee lakkauttaa kaikki teaattereille
34878: m e n e v ä t a p u r a h a t.
34879: 
34880:    Ed. V a h e : Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on minun käsit-
34881: tääkseni vähän liika ylimalkainen. Mietintö ei vähääkään sen parem-
34882: min kuin sen ponsikaan, takaa syrjäkylien ja salomaitten asukkaille
34883: minkäänlaista huvitusta. Siihen katsoen ja myöskin katsoen siihen
34884:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.            765
34885: 
34886: 
34887: että jos tämä eduskunta panee saman sivistysvaliokunnan mietin-
34888: nössä n:o 3 ehdotetut reformit toimeen, minä pelkään, että kansan
34889: varat menevät siihen kaikki, ja epäilen myöskin, ettei tähän kyseessä
34890: olevaan tarkoitukseen riitä mitään varoja. Yhdyn sentähden lyhy-
34891: käisesti edelliseen puhujaan siinä, että tämä mietintö hylättäisiin.
34892: 
34893:     Ed. V. T. Rose n q v i s t : J ag kan icke neka, att detta kultur-
34894: utskottets betänkande har gjort på mig ett egendomligt intryck. Det
34895: synes mig på sitt sätt vittna om det förfarande, som nu blifvit all-
34896: mänt, nämligen att, då man anhåller om understöd för någonting, det
34897: må vara hvad som hälst, så anser sig resp. utskott skyldigt att
34898: föreslå ett sådant understöd. Om det icke föreslår hela det belopp,
34899: som begäres, så föreslår det ändå något. - Här säges på sid. 2 i
34900: betänkandet, att man anhållit om zo,ooo marks tilläggsunderstöd
34901: för denna teater, och motiveras denna anhållan därmed, att det
34902: visat sig ogörligt, >.)att med det beviljade understödet vid teaterföre-
34903: taget fästa en tillräckligt stor och tillräckligt aflönad ordinarie
34904: personal äfvensom att anskaffa tidsenliga inventarier». Men detta
34905: motiv, som petitionärerna anfört, har utskottet alls icke brytt sig
34906: om. Men utskottet har själft utfunderat ett annat motiv för att
34907: bevilja sitt understöd, nämligen att teatern också borde anordna
34908: föreställningar i landsorten, något som petitionärerna icke alls talat
34909: om. J ag har i utskottet hört till dem, som velat förvägra detta
34910: understöd, men har deltagit i frågans behandling först vid tredje
34911: läsningen och därför icke varit i tillfälle att reservera mig. J ag har
34912:   alla fall nu velat framhålla min åsikt.
34913: 
34914:     Ed. K a r e s : Olen ollut valiokunnassa sitä mieltä, että yli-
34915: malkaan tästä teaatterien avustamisesta erityisten ryhmien ja eri
34916: paikkakuntien huvituslaitoksina olisi kokonaan luovuttava. Teaatteri
34917: on minun ymmärtääkseni oikeutettu saamaan valtioapua korkeintaan
34918: kansallisen taiteen edistäjänä ja sellaisena kansallisen taiteen edis-
34919: täjänä katsoisin ainoastaan suomalaisen Kansallisteaatterin valtio-
34920: apuaan täydellä oikeutuksella nauttivan. Tältä kanalta lähtien yli-
34921: malkaan vastustan kaikkien muiden teaatterien auttamista valtio-
34922: varoilla. Mutta jos ei tällekään kannalle asetuta, niin sittenkin täytyy
34923: sanoa, että ne perustelut, millä tätä valtioavun korottamista on
34924: pyydetty, ovat kovin heikot. Sivistysvaliokunnan mietinnön peruste-
34925: luista todellakin pitäisi tulla vallan toisenlaisiin tuloksiin, kuin
34926: mihin tultu on. Teaatterin tilit eivät viime vuodelta näytä minkään-
34927: laista tappiota teaatterin taloudessa, ja maaseutunäytännötkin, joi-
34928: den tappioille tämä 5,000 markkaa on rakennettu, ovat, kun teaatte-
34929: rin jäsenet itse ovat niitä tehneet, tuottaneet jonkun verran voit-
34930: toa, niinkuin teaatterin kertomus itse myöntää. Kun asianlaita on
34931: näin ollut, niin minä yksistään jo tästäkin syystä, puhumattakaan
34932: 766                  Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
34933: 
34934: siitä yleisestä perusteesta, jonka äsken mainitsin, olen ollut valio-
34935: kunnassa tämän anomuksen vastustajia.
34936: 
34937:     Ed. W emme 1 puu: Olen samaa mieltä kuin edellinen puhuja.
34938: Valiokunnan mietinnön toisella sivulla sanotaan seuraavasti: >>Kansan
34939: Näyttämön tulot näyttävät riittävän peittämään sen nykyiset menot
34940: ja mikään varsinainen taloudellinen ahdinko ei siis aiheuttane valtio-
34941: avun korottamista». Siinä siis suoraan sanotaan, että se valtioapu,
34942: joka on tälle näyttämölle annettu, riittää sille toimimaan nykyisessä
34943: tilassaan. Seuraavalla sivulla vielä sanotaan tästä teaatterista:
34944: »Valtio nyt jo kannattaa teaatteria verrattain suurella avustuksella,
34945: joka takaa sen toiminnan tähänastisessa laajuudessaan ja joka on
34946: melkoista suurempi kuin siihen lähinnä verrattavien näyttämöjen
34947: (Maaseututeaatteri, Tampereen teaatteri, Folkteatern ja Svenska
34948: inhernska teatern) valtioavut>>.     Viimemainitut teaatterit saavat
34949: noin 10,000-12,ooo markkaa vuosittain, ja näistä teaattereista,
34950: niinkuin Maaseututeaatterista, riittää varoja tekemään pitkiä
34951: matkoja maaseuduillekin, vaikka sillä onkin niin pieni valtioapu.
34952: Koska Kansan Näyttämö siis ei välttämättömästi tarvitse lisäapua
34953: toimiakseen nykyisessä laajuudessaan, niin minusta on aivan suotta,
34954: että rupeamme valtioapua sille korottamaan. Jos tätä teaatteria
34955: rupeamme yhä edelleen suuremmilla valtioavuilla kannattamaan,
34956: niin silloin meidän täytyy myös ruveta korottamaan muiden teaatte-
34957: rien valtioapua. Minä en ole periaatteellisesti mikään teaatterin
34958: vastustaja, mutta näillä syillä, jotka mainitsin, tahdon kannattaa ed.
34959: Junnilan tekemää ehdotusta.
34960: 
34961:     Ed. H a 1 o n e n : Kysymyksessä tosin ei ole mikään suuri
34962: rahamäärä, jota on ehdotettu Kansan Näyttämölle myönnettäväksi,
34963: mutta periaatteellisista syistä minä olen vastustavalla kannalla, ja
34964: tu1en äänestämään tätä valiokunnan ehdotusta vastaan. Ed. Kaarne
34965: on täällä jo lavearumasti esittänyt niitä mielipiteitä, joita minäkin
34966: kannatan ja joiden perusteella minä mietintöä vastustan. Minä
34967: kannatan hänen lausuntoansa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta,
34968: jotka olivat syrjäseikkoja. Pääasiallisesti olen hänen lausuntonsa
34969: kannalla.
34970: 
34971:     Ed. J ä r v i n e n : Ed. Kaarneen esitelmä oli sitä laatua, ettei
34972: se ansaitse mitään vastausta. Pääasiassa tämän puheen sisällön
34973: kohdistan niihin väitteisiin, mitä ed. Kares täällä toi esiin.
34974:     Kansan Näyttämö-nimisen teaatterin tili kesäkuun 1 p:stä 1907"
34975: samaan aikaan kesäkuuta 1908 osoittaa, että sanottu teaatteri on
34976: tuona tilikautena saanut valtioavustusta 5,000 markkaa. Mutta
34977: siitä huolimatta on tappio likipitäen 13,000 markkaa. Näin ollen
34978: olisi siis Kansan Näyttämön tulo- ja menopuoli pysynyt tasapainossa,.
34979:                 Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           767
34980: 
34981: jos sen vuotuinen valtioapu olisi ollut 18,ooo markkaa, ja siis myöskin
34982: tällä tilikaudella olisi tulo- ja menopuoli tasapainossa 18,ooo markan
34983: avustuksella.      Mutta mehän tiedämme, että Kansan Näyttämö
34984: eduskunnan jo ennen tekemän päätöksen mukaan saa vuotuista valtio-
34985: apua 20,000 markkaa, ja näyttäisi siis, että valtioavun lisääminen
34986: tällä kertaa ei tarvitsisi tulla ollenkaan kysymykseen. Ja kyllä asia
34987: niin olisikin, jos Kansan Näyttämö voisi yhä edelleen toimia niissä
34988: ahtaissa oloissa ja puutteellisissa puitteissa, kuin se tilikaud~lla
34989: 1907-08 on toiminut. Mutta se on mahdotonta. Tuon väitteen todis-
34990: teeksi muutamia numeroita. Kansan Näyttämö-niminen teaatteri
34991: on antanut näytäntöjä Ylioppilastalolla. Viime kesäkuun 1 päivään
34992: asti oli vuokra jokaiselta näytäutöillalta IIO markkaa, nyt se on
34993: korotettu 125 markkaan illalta. Ja tämän lisäksi teaatteri on päät-
34994: tänyt antaa yhden näytäutöillan joka viikko lisää. Tietysti tämä
34995:  myöskin suuressa määrin kohottaa menoja. Tästä yhden illan lisäyk-
34996:  sestä on ollut seurauksena, että myöskin valoa enemmän tarvitaan.
34997:  Sähkövaloon kuluu noin 5o--6o markkaan illassa. Kansan Näyt-
34998:  tämön näyttelijäkunta on tavattoman pienilukuinen. Kansallis-
34999:  teaatterissa näyttelijäkunta on 30-40 henkilön välimailla. Kansan
35000:  Näyttämön näyttelijäkunta on ainoastaan 9-henkinen, miehineen,
35001:  naisineen yhteenluettuna. Ja kyllähän sen arvaa jokainen, joka
35002:  vähän ymmärtää näytelmätaidetta, että yhdeksällä hengellä toimia
35003:  ja panna toimeen näytelmäkappaleita kohtaa tavattoman suuria
35004:  vaikeuksia. Kansan Näyttämön näyttelijäin palkka on tavattoman
35005:  matala. Täällä ed. Kaarne kyllä kauniilla fraaseilla puhui Helsingin
35006:  herrain ja näyttelijäin ylellisistä oloista ja hienostaelämästä. Mutta
35007:  ehkä muuttuu mielipide, kun tuon esiin jonkun numeron. Kansan
35008:  Näyttämön miesnäyttelijöillä on palkkaa 125 markkaa kuussa,
35009:  naisten palkka on 100 markkaa kuussa. Ja kyllähän jokainen hel-
35010:  sinkiläinen sen tietää ilman mitään erityistä huomautusta, että 100
35011:  ja 125 markkaa kuussa Helsingissä on liian vähän. Yksin ruumiillisen
35012:  eksistensin ylläpitämiseen se on vähäinen. Mutta jos puhutaan näyt-
35013:  telijöistä, niin täytyy ottaa huomioon heidän henkinenkin puolensa.
35014:  Sillä kyllä joka tapauksessa meidän täytyy olla yhtä mieltä siitä,
35015:  että näyttelijäkin on kansan sivistäjä. Ja joka muita sivistää, sen
35016:  täytyy myös itse itseänsä sivistää. Siitä on seurauksena, että
35017:   näyttelijäin täytyy hankkia itselleen sivistystä. Kielitunteja täytyy
35018:   ottaa, samoin soittotunteja, plastiikkatunteja ja tilata edes jonkun
35019:   verran aikakauskirjallisuutta. Mutta mitenkä 100 tai 125 markkaa
35020:   kuussa tähän piisaa, se on melkein mahdoton käsittää. Sivistys-
35021:   valiokunnassa, samoin kuin täällä, näkyy olevan muutamia, jotka
35022:   väittävät, että tämä Kansan Näyttämö on yksinomaan helsinki-
35023:  läinen laitos ja että on nyt jo liika paljo uhrattu Helsingin herrojen
35024:   hyväksi kansan varoja. Mutta minä pyydän huomauttaa niille sa-
35025:   moille puhujille, että Kansan Näyttämö on yhtä vähän helsinkiläi~
35026: 768                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35027: 
35028: 
35029: nen kuin ne monet museot, jotka ovat Helsingissä, Ateneumi, Yli-
35030: opisto, Polyteknikumi. Eihän niitäkään pidetä yksinomaan helsinki-
35031: läisinä laitoksina. Helsinkiläiseksi laitokseksi minun nähdäkseni
35032: voi lukea kuuluvaksi ainoastaan sen Wallgrenin suihkukaivon
35033: alastomine naisineen, joka sijaitsee Kauppatorilla. Se on todella
35034: helsinkiläinen laitos! Kansan Näyttämö on tahtonut todella, niin
35035: paljon kuin sen pienet voimat ovat riittäneet, levittää vaikutustaan
35036: myöskin maaseuduille. Se on tehnyt toistakymmentä eri matkaa
35037: maaseuduille tärkeimpiin paikkoihin, vaikka varat ovat olleet pienet,
35038: ei edes sitä g-henkistä näyttelijäkuntaa ole voitu ottaa mukaan,
35039: puhumattakaan mistään dekoratiooneista. Kyllä minä uskaltaisin
35040: toivoa sitä, että tämä uusi eduskunta suostuisi myöntämään sen
35041:  pienen s,ooo markan lisän, mitä valiokunta ehdottaa. Ja siitäkin
35042: syystä vielä uskallan sitä odottaa, että yläluokan sivistykseen on
35043: niin paljon tämä sama eduskunta hyväksynyt ja myöntänyt. Juuri
35044: tässä oli puhe Kansallisteatterista. Sehän saa 72,000 markkaa
35045: vuodessa;. ruotsalaiselle teatterille annetaan lähes 40,000 markkaa
35046: vuodessa. Ja kun tämä kyseessä oleva Kansan Näyttämö on, jos
35047: kohta ei yksinomaan sosialistinen, sitä ei voi sanoa, niin kumminkin
35048: paremmin sentään työväen puolella oleva, niin uskallan toivoa, että
35049: sille myönnetään se s,ooo markan pienoinen •>Latsaruksen muru•>,
35050:  mikä nyt on kyseessä.
35051: 
35052:     Ed. W a 1 p a s: Eiköhän oteta ja kuluteta tämän eduskunnan
35053: aikaa s,ooo markan anomuksen takia 5,000 markan edestä ja sitte
35054: hylätä, niin tulostulee kai semmoinen kuin ed. Kaarne ja monet muut
35055: ovat toivoneet. Porvarilliselta taholta yritetään melkein jokainen
35056: sellainen ehdotus, jota vasemmisto kannattaa, leimata puoluetar-
35057: koituksessa tehdyksi. Suomettarelaiset ovat koettaneet tehdä sitä
35058: tässäkin vähäpätöisessä asiassa. He ovat erikoisesti panneet mer-
35059: kille että tämä teaatteri olisi muka joku sosialistinen teaatteri;
35060: semmoista ei olisi avustettava, vaan kaikki mahdollinen valtioapu
35061: olisi tuleva n. s. •kansallisen taiteen•> edistämiseksi. Kansallista tai-
35062: detta kaiketi esitetään tuolla Kansallisteaatterissa eikä missään
35063: muualla. Minä myönnän kyllä että Kansallisteaatterissa sitä tapaa
35064: sangen usein. Suomettarelaiset kai tahtovat väittää, että siellä ei
35065: mitään muuta taidetta, olekaan, kuin juuri sitä kansallista. Ed.
35066: Kares luultavasti on sitä mieltä että >>Valtiollinen kannunvalaja>>-
35067: näytelmä, joka muuten hyvin sopii suomettarelaisiin, on myöskin
35068: n. s. kansallista taidetta ja kun semmoinen esitetään Kansallis-
35069: teaatterissa, niin pitäisi sen teaatterin patenteeratusti saada nauttia
35070: valtioapua, eivätkä mitkään muut teaatterit. Kansallisteaatterin
35071: ohjelmisto on suuressa määrässä hyvin kevyttä. Sinne on hankittu
35072: kappaleita, jotka ovat köykäisiä ja huvittavia sisällöltään suhteelli-
35073: sesti enemmän kuin monen muun teaatterin. Mutta kun nämä näy-
35074:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.                769
35075: 
35076: 
35077: telmät ovat enimmäkseen tehdyt ulkomailla, niin tuskin sitä tai-
35078: detta ainakaan sisältöön nähden voi sanoa niin kovin kansalliseksi,
35079: joskin sitä esittävät suomalaiset. Jos neiti Duncan voisi puhua
35080: suomea ja tanssia suomeksi, niin on hyvin luultavaa että hänkin
35081: kelpaisi esittämään kansallista taidetta ja monet muut ulkomaalai-
35082: set. Kun se tapahtuisi teaatterissa, jonka johtoon suomettarelaisilla
35083: on vaikutusta, olisi se pelkästään sentakia n. s. kansallista taidetta!
35084: Olisi hauska tietää missä suhteessa suomettarelaiset voisivat todis-
35085: taa, jotta Kansan Näyttämön taide ei ole yhtä suuressa määrässä
35086: kansallista kuin Kansallisteaatterin. Kansan Näyttämöllä puhutaan
35087: suomeaeikä ruotsia. Jotkut arvostelijat, jotka ovat olevinaan taita-
35088: via kieliniekkoja, väittävät että siellä puhutaan parempaa suomea
35089: kuin Kansallisteaatterissa. Toiset arvostelijat voivat olla toista
35090: mieltä, riippuen suuressa määrin siitä, miten kukin arvostelija suh-
35091: tautuu teaatterin kauniimpiin naisiin.
35092:      Kun Kansan Näyttämön taide on yhtä kansallista kuin Kansallis-
35093: teaatterin, s. t. s. molemmat ovat osaksi kansainvälistä, internatsio-
35094: naalista taidetta, niin tuolta kannalta katsoen sopisi niitä kohdella
35095: jotakuinkin yhtäläisesti avustusta myönnettäessä. Ehkä vastustus
35096: johtuu melkein yksinomaan luulosta että Kansan Näyttämö olisi
35097: sosialistien määrättävissä ja sosialistien johdettavissa, ehkä vielä
35098: siitä luulosta että se palvelisi sosialistisia tarkoitusperiä. Mutta ne
35099: henkilöt, jotka tuntevat Kansan Näyttämön hoidon, tietävät, että
35100: se ei suuressa määrässä ole sosialistista. Sen osuuskuntaan, joka
35101: sitä ylläpitää, kuuluu joku määrä sosialisteja, sen johtokuntaan
35102: kuuluu joku määrä sosialisteja, mutta niin suvaitsevaisia, niin
35103: revisionistisia sosialisteja tai mitä ne lienevät, jotta ne sietävät nuor-
35104: suomalaisia teaatterinjohtajia ja antavat jotenkin diktaattorimai-
35105: sesti johtajan määrätä siellä asioita. Nuorsuomalaisia runoilijoita
35106: hankitaan sen suuriin juhliin tekemään runoja. Olen aina ajatellut,
35107: että eiköhän se teaatteri olekin etupäässä nuorsuomalainen eikä eri-
35108: koisesti sosialidemokraattinen. Kun tämä käsityskanta saadaan
35109: selväksi, niin voivat ne arvoisat edustajat, jotka vastustavat sosia-
35110: listiselle laitokselle avun myöntämistä, tulla toisiin käsityksiin ja
35111: ajatella nuorsuomalaiselle taidelaitokselle avun myöntämistä. Sitte
35112:  ne näytelmät, joita siellä on esitetty, eivät tietääkseni ole liioin eri-
35113: koisesti sosialidemokraattisia. En tunne montakaan näytelmää
35114:  maailmassa, joita voisi sanoa puhtaasti sosialidemokraattisiksi.
35115:  Mutta Kansan Näyttämön ohjelmisto on ollut kuitenkin vakavam-
35116: paa, syvämietteisempää kuin Kansallisteaatterissa esitetty ohjel-
35117:  misto. Kansallisteaatteri on esittänyt suuressa määrin kevyttä tai-
35118:  detta; Kansan Näyttämö on esittänyt aaterikkaampaa taidetta. Mo-
35119: lemmilla taidehaaroilla on Helsingin väestössä kannattajansa ja
35120:  molemmat ansaitsisivat sentähden myöskin elää ja tulla tunnetuksi.
35121:  Mielestäni olisi syytä, ellei Suomessa muuten voida kannattaa niitä,
35122:                                                                    49
35123: 770                    Istunto J p. lokakuuta t 908.
35124: 
35125: 
35126:  antaa molemmille valtioapua sentakia juuri kun niillä on tavallaan
35127:  eri alat, joita ne edustavat. Olisi hyvä, jos avun myönnytykset saa-
35128:  taisiin eduskunnassa käsille aivan yhtä aikaa. Olisi samalla kertaa
35129:  päätettävä avun myöntämisestä Kansallisteaatterille, Kansan Näyttä-
35130:  mölle, Ruotsalaiselle teaatterille j. n. e. Ehkä olii>i hyvä, jos pääs-
35131: täisiin niin pitkälle, että eduskunta voisi ylimalkaan samalla ker-
35132:  ralla käsitellä kaikkia rahamyönnytyksiä, mitä taiteen avustami-
35133:  seksi tässä maassa annetaan. Siten saataisiin tarkemmin selville,
35134:  missä määrin valtionvaroja uhrataan eri luokkien taidenautinnon
35135: hyväksi. Kun tutkittaisiin valtionpapereista kaikki ne tuhansien
35136: markkojen avut, jotka myönnetään milloin millekin livertäjälle, ete-
35137: vätie maailmankuulutie laulajattarelle, taidemaalarille ja sen sem-
35138: moisille, niin saataisiin selville, jotta enimmät avut tässä maassa
35139:  myönnetään juuri hienoimman ja rikkaimman kansanosan tai-
35140: teilijoille, niille hienoille hyville taiteilijoille, jotka eivät laske
35141: vähävaraisia ollenkaan nauttimaan taiteesta. Kun ne stipendin-
35142: saajat esiintyvät Helsingissä niin lyövät tavallisesti 5 markan pää-
35143: syrahan konsertteihin ja muihin taidenautintotilaisuuksiin ja sillä
35144: korkealla pääsymaksulla estävät köyhemmät pääsemästä kuule-
35145: maan heitä. Köyhemmät siis eivät saa nauttia siitä taiteesta, mitä
35146: köyhät ovat kustantaneet sillä tavalla, jotta ovat antaneet valtiolle
35147: varoja ja niitä sitten on käytetty noiden taiteilijain kouluttamiseksi.
35148: Kun nuo summat laskettaisiin yhteen, niin kerääntyisi niistä sievoi-
35149: nen summa, joka käytetään juuri rikkaiden taidenautinnon hyväksi.
35150: Kun Kansan Näyttämön katsojat suureksi osaksi ovat työläisiä ja
35151: keskiluokkaisia työläisiä jonkun verran, sitä on tietysti mahdoton
35152: sanoa, minkäverran, niin on suurempi syy myöntää tällaiselle taide-
35153: laitokselle pieni lisäys, kuin on syytä myöntää taiteilijain avusta-
35154: miseksi, jotka esiintyvät ainoastaan hienoille, hyvin rikkaille ylä-
35155: luokkalaisille ja estävät vähävaraisia pääsemästä nauttimaan heidän
35156: taiteestaan.
35157:      V aliakunnan mietinnössä on osotettu vielä, että tuo pieni erä
35158: tulisi käytettäväksi maaseutulaisten hyväksi. Kansan Näyttämö
35159: tulisi siis retkeilemään joissakin maaseutupaikoissa. Sillä kai on
35160: hyvänä tapana antaa näytäntöjä semmoisissa huoneustoissa, joihin
35161: nyt vähäväkisetkin kehtaavat tulla, työväenyhdistysten huoneus-
35162: toissa, jos paikkakunnalla on semmoisia, jotta vähävaraisemmille-
35163: kin maan eri osissa näytettäisiin, minkälaisia taide on. 5,000 mark-
35164:  kaa ei suinkaan olisi liikaa siihen tarkoitukseen käytettäväksi, vaan
35165:  olisi se jotenkin vähän. Ei sillä vielä monessa paikkaa Suomessa
35166:  käydä, vaan lankeaisi hyöty tästä ainoastaan muutamien vähälu-
35167:  kuisten paikkakuntien eduksi. Tämän vuoksi voisivat ne, jotka
35168:  eivät pääsisi sitäkään etua suoranaisesti nauttimaan, katsoa itsel-
35169:  lään olevan syytä murista, mutta välillisesti voi tuo vaikuttaa ihan
35170:  syrjäisimpiä kolkkia myöten, sillä tavalla näet, että jos Kansan
35171:                   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.           771
35172: 
35173: 
35174: Näyttämö jollain paikkaa antaa näytäntöjä ja herättää harrastusta
35175: taiteeseen, se saa syntymään työväenyhdistyksiin pienempiä näy-
35176: telmäseuroja ja ne rupeavat esittämään kappaleita. Ne taas vaikut-
35177: tavat syrjäisimpiinkin osiin pitäjäänsä ja vähitellen voi aste asteelta
35178: taidetulva voipi mennä kylästä kylään, voipi mennä vielä niihin kris-
35179: tillisiin sopukkoihin asti, joita ed. Kaarne ehkä tahtoisi suojella tai-
35180: teelta. Kun tällä tavalla Kansan Näyttämön vaikutuksesta voisi
35181: tulla etua eri puolille Suomea, jos se voisi retkeillä useimmin maa-
35182: seuduilla, niin voisi eduskunta nyt hyvällä syyllä myöntää niin pie-
35183: nen erän kuin 5,000 markkaa kokeiden tekemiseen. Varmaankin
35184: olisi siitä vastaavaa hyötyä.
35185: 
35186:     Ed. S c h y b e r g s o n : >>Mycket prutades ej och länge köpsla-
35187: gades icke, hälften dock prutades straX>>, och icke blott hälften utan
35188: tre fjerdedelar. Detta att petitionen går ut på ett vida större belopp
35189: än det beviljade och att petitionären själf t. o. m. tyckes vara till-
35190: freds därmed har icke på mig gjort något godt intryck. Dessa an-
35191: språk med prutningsmån äro icke tilltalande. Också en annan sak
35192: talar emot petitionen, den nämligen, att landtdagen så nyligen för
35193: ändamålet beviljade ett belopp af zo,ooo mark årligen, hvilket
35194: landtdagen dock säkert ansåg vara temligen högt tillmätt. Men
35195: oaktadt detta var mitt intryck, då jag först genomläste förevarande
35196: betänkande, såhar den diskussion, som här i dag förts, emot vanligheten
35197: gjort intryck på mig och ett intryck motsatt det åsyftade. Alla de
35198: andraganden, som här hafva afgifvits emot petitionen, hafva bidragit
35199: till att förändra min uppfattning och föranledt mig att föreslå
35200: petitionsbetänkandets godkännande.
35201:      Hvad är det för ett sätt att tala om landsortens utgifter för
35202: städerna, eller om vårt fattiga land, som icke rår med utgifter af
35203: detta slag, när det gäller endast 5,000 mark? Hvad är det för ett sätt
35204: att tala om att teatern öfver hufvud icke är en anstalt, som skall
35205: med statsmedel understödas, naturligtvis finska teatern undan-
35206: tagen? Hvad är det för ett sätt att ställa sig på den ståndpunkt,
35207: att det är endast denna teater, som representerar konstens utveckling
35208: här i landet, och att ingen annan får på något sätt hjälpas eller
35209: stödjas?
35210:      Allt sedan gamla tider har proletariatet önskat icke blott bröd
35211: utan också circenses, och har ju haft goda skäl därför. Jag hade viss-
35212: serligen hällre sett, att detta anslag redan senast hade beviljats
35213: till det högre belopp, som nu är i fråga, så att vi icke landtdag efter
35214: landtdag blefve tvungna att företaga liknande petitioner till behand-
35215: ling, men jag är icke dessmindre villig att också i detta sammanhang,
35216: och trots den klena motiveringen i utskottsbetänkandet, bevilja det
35217: ökade beloppet.
35218:      Jag tror att, om vi, såsom hrWalpas förutsatt, samtidigt skulle
35219: 772                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35220: 
35221: 
35222: hafva att bevilja anslag åt samtliga teatrar här i landet och
35223: det då skulle gälla att för de andra teatrarna kunna räkna på den
35224: socialdemokratiska gruppens röster, vi måhända skulle tala ifrån
35225: en helt annan ton än den, som under dagens debatt anslagits.
35226:     Som sagdt, debatten i dag har för första gången på länge varit
35227: egnad att öfvertyga mig, men i en riktning, motsatt den afsedda.
35228: J ag tillstyrker betänkandet.
35229: 
35230:    Ed. V i r k k u n e n : Mikäli minä olen voinut ymmärtää, ei
35231: täällä ole tuotu esille ainoatakaan syytä, jonka nojalla voisi puolustaa
35232: korotetun valtioavun myöntämistä. Valiokunta itse sanoo mietin-
35233: nössä, että teatterin tulot näyttävät peittävän sen nykyiset menot,
35234: ja vetoo ehdottaessaan korotettua valtioapua vastaisiin maaseutu-
35235: turneisiin. Nekään, jotka tätä valtioapua ovat koettaneet puolustaa
35236: eivät ole minusta voineet tuoda esille mielipiteilleen mitään
35237: päteviä syitä. Ed. Järvinen on huomauttanut, että tulot ja entinen
35238: valtioapu voisivat riittää nykyisiin menoihin, mutta kun teatteri antaa
35239: jonkun näytännön viikossa lisää, tarvitsee se senvuoksi enemmän
35240: valtioapua. Ed. Walpas taas mainitsi, että tämän korotetun valtio-
35241: avun tarkoitus olisi panna toimeen jonkunlainen kokeilu maaseutu-
35242: näytännöissä. Vaikka summa onkin jotenkin mitätön, niin minä
35243: periaatteellisesti, kun ei mitään varsinaisia syitä valitoavun korotta-
35244: miselle ole tuotu esille, asetun sille kannalle, että valiokunnnan ehdo-
35245: tus olisi hylättävä.
35246: 
35247:     Ed. K a a r ne: Ed. Walpas sanoi, että minä muka olen sentähden
35248: puhunut, että pelkään edustamani ryhmän tulevan käymään näissä
35249: teattereissa. Tätä en minä pelkää, sillä kyllä niitä senpuolesta saa
35250: asettaa vaikka joka ainoaan kylään ja taloon, eivät he tule niihin mene-
35251: mään. Mutta minäolen tehnyt tämän vastalauseen juuri heidän omasta
35252: vaatimuksestaan. He ovat nimenomaan evästäneet minua sillä,
35253: että eduskunnan kallista aikaa ei saisi tällaisiin teatteriharrastus-
35254: kysymyksiin kuluttaa silloin, kun he odottavat saavansa eduskunnalta
35255: leipää. Siis heidän vaatimuksestaan olen tämän esittänyt.
35256: 
35257:     Ed. S o i n i n e n : Kun minä olen äänelläni myötävaikuttanut
35258: siihen, että tämä pikkuinen avustus on valiokunnassa ehdotettu
35259: myönnettäväksi, niin lienee syytä muutamalla sanalla minunkin puo-
35260: lustaa tuota kantaa, varsinkin kun on sanottu, ettei ole tuotu esiin
35261: mitään syytä, joka voisi tämmöistä kantaa tukea. Täällä on huo-
35262: mautettu, että maaseutu olisi syrjäytetty kohtuullisissa ja oikeute-
35263: tuissa vaatimuksissansa tämän ehdotuksen kautta. Minä en ymmärrä,
35264: kuinka sitä voidaan sanoa, kun tämä pikkuinen avustus on myönnetty
35265: nimenomaan juuri maaseutunäytäntöjä varten, ja maaseudulla tässä
35266: ei ole tarkoitettu ainoastaan maaseutukaupunkeja, vaan myöskin
35267:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.             773
35268: 
35269: 
35270: maalaiskuntia, mikäli niissä voidaan teatterinäytäntöjä yleensä esit-
35271: tää. Ettei voi joka syrjäkylään mennä, se on asianlaita, jota ei valio-
35272: kunta voi korjata eikä muuttaa. Tässä eduskunnassa tuskin tarvin-
35273: nee ruveta selittämään, että näytelmätaide on taidetta, joka ansait-
35274: see vaitionkin puolesta kehotusta ja kannatusta. Ja jos nyt kerran
35275: sitä taidetta varten kaupungeissa uhrataan monta kymmentätu-
35276: hatta markkaa, vieläpä yksistään pääkaupungissa niin paljon, niin ei
35277: mielestäni ole liikaa, jos sitä myönnetään 5,000 markasta maaseudun
35278: ja maalaiskuntien teatteriolojen parantamiseksi. Se, joka tuntee
35279: oloja maaseudulla, tietää, että tässä suhteessa siellä olisi hyvin pal-
35280: jon korjattavaa. Siellä näytellään paljon, mutta maku on huono ja
35281: taito on huono ja tuskin nämä näytelmät ovat omiansa jalostutta-
35282: maan ja sivistyttämään. Siitä voi olla suorastaan vahinkoa kansan
35283: sivistyskannalle, jos maaseutunäytännöt jätetään kehittymään noin
35284: aivan ilman minkäänlaista opastusta. Jos oltaisiin tilaisuudessa maa-
35285: seudulla, niinkuin eräs edellinen puhuja täällä jo sanoi, joskus nä-
35286: kemään todellista taidetta, niin minä luulen, että se vaikuttaisi
35287: aaltoliikkeen tavoin paikasta paikkaan ja kylästä kylään ja saisi vä-
35288: hän paranemaan käsityksen siitä, mitä näytelmätaide on. Tässä olisi
35289: minusta jo kylliksi syytä siihen, että puheenaolevat 5,ooo markkaa
35290: mainittuun tarkoitukseen myönnettäisiin.
35291: 
35292:     Ed. K a r e s: Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta täytyy mi-
35293: nun huomauttaa, että kyllä meidän maamme sentään on siksi köyhä,
35294: ettei meillä ole varoja kustantaa kaikkia niitä huvittelulaitoksia,
35295: jommoisiksi teatterit muodostuvat, ellei niillä todellakin ole kansal-
35296: lisen taiteen kehittämisen tarkoitusperää. Sellaisten laitosten kan-
35297: nattamiseen meidän maassamme ei ole varaa, mutta meidän maas-
35298: samme täytyy olla varoja kansallisen taiteen, suomalaisen taiteen
35299: kehittämiseksi ja minä uskon, että ainoa tie todellisen kansallisen
35300: taiteen kehittämiseen tällä alalla olisi se, että kaikki saatavissa ole-
35301: vat voimat yhtyisivät yhden taidelaitoksen ympärille. Silloin me
35302: mahdollisesti voisimme synnyttää sen suomalaisen taiteen, jota Kan-
35303: sallisteaatterillaon tarkoitettu synnyttää. Kuinka pitkälle se on siinä
35304: päässyt, se on asia, jonka vaillinaisuus meidän puoleltamme tunne-
35305: taan yhtä hyvin kuin kenen muun puolelta tahansa. Minä en ihmet-
35306: tele lainkaan ed. Schybergsonin mielipiteen muutosta, sillä hän huo-
35307: masi, että varsinkin minun mielipiteessäni piilee vaara myös esim.
35308: tukholmalaisen taitee1:1 haaraosastoille Suomenmaassa.
35309: 
35310:    Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: M:inä vastustan tätä valiokun-
35311: nan esitystä, mutta vähän toisilla syillä, kuin edelliset puhujat. Jos
35312: maaseuduilla ei olisi mitään tilaisuutta näyttämötaiteen nauttimi-
35313: seen, tunnustan, että kannattaisin tämmöistä ehdoitusta. Mutta ed.
35314: Soinisen väite, että maaseuduilla, sekä kaupungeissa että maalais-
35315: 774                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35316: 
35317: 
35318: kunnissa, saa nykyään nähdä ainoastaa~ huonoa taidetta, ei pidä
35319: paikkaansa. Minä olen tosin liian vanha jaksaakseni enää paljo
35320: kulkea teattereissa, mutta niin paljon olen nähnyt sekä tätä Kan-
35321: sannäyttämöä että myös maaseutunäyttämöitä, että voin vakuut-
35322: taa: erotus ei ole aivan suuri. Maaseutunäyttämöt, jotka osittain
35323: kulkevat ympäri ansaitakseen sitä toimeentuloa, jota eivät yhdessä
35324: paikassa voisi saada, nauttivat vähempää kannatusta valtion puo-
35325: lelta kuin Kansan Näyttämö nykyään. Siitä huolimatta ne yleensä
35326: sairastavat toimeentulon vähyyttä, ja niitä täytyy yksityisavuilla
35327: kannattaa. Onko kohtuullista, että nyt valtion varoilla ruvetaan
35328: edistämään yhden laitoksen kilpailua näiden kanssa. Tietysti toi-
35329: meentulo näille maaseutunäyttämöille käy sitä hankalammaksi mitä
35330: useampia kilpailijoita ilmaantuu. Jos Kansan Näyttämö voi omilla
35331: varoillaan lähteä maaseuduille, niin minä toivotan siihen onnea, mutta
35332: en pidä oikeana, että valtio rupeaa yhtä näyttämöä suosimaan. -
35333: Tämä valiokunnan mietintö on muuten huonoimpia, mitä olen mil-
35334: loinkaan silmilläni nähnyt. Se on niin hatara ja risainen että minua
35335: suuresti kummastuttaa, kuinka sivistysvaliokunta on kehdannut
35336: sitä päästää eduskuntaan, ja minua ihmetyttää, että mutistaan vasta-
35337: lauseita vasta eduskunnassa, eikä yhdessäkään valiokunnan vä-
35338: hemmistön jäsenessä ole ollut sitä tarmoa, että olisi selvän ja pon-
35339: tevan vastalauseen muodossa osoittanut, kuinka aiheeton koko
35340: esitys on.
35341: 
35342:     Ed. S o i n i n en: Minä tahtoisin vaan sanoa, että kun puhuin
35343: siitä, että maaseuduilla näytellään paljon, niin minä en tarkottanut
35344: mitään semmoista teaatteria kuin Maaseututeatteri, vaan seuranäytel-
35345: miä; niiden maku on huono ja ne tarvitsevat korjausta. On totta,
35346: että Maaseututeatteri tekee työtä tällä työalalla, mutta kyllä sen
35347: rinnalla olisi vielä toisellakin tilaa tehdä samanlaista kasvatustyötä.
35348: Maaseututeaatteri saa sitäpaitsi valtioavustusta enemmän kuin
35349: tässä on ehdotettu Kansan Näyttämölle maaseutunäytäntöjä varten.
35350:     Mitä muuten tulee edellisen puhujan moitteeseen, joka kohdistui
35351: tähän mietintöön, niin en minä tiedä onko sillä juuri mitään arvoa,
35352: kun se tulee tuommoisessa ylimalkaisessa muodossa. Siinä olisi pi-
35353: tänyt sanoa, mikä mietinnössä niin aivan ala-arvoista on.
35354: 
35355:     Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n : Pyydän oikaisuksi vain mainita,
35356: että semmoisia maaseututeattereja, joita voi pitää taidelaitoksina, on
35357: useita ja että ne kaikki ovat osittain kiertäviä siitä syystä, että ne
35358: eivät voi yhdellä paikalla ansaita toimeentuloaan. Minä siis toistan
35359: vielä, että tässä tulisi kilpailua. jotasuositaan valtion kustannuksella.
35360: 
35361:    Ed. P e 1 t o ne n : Minä olen yksi niitä, joka kuulun siihen
35362: vähemmistöön; joka ei ole ollenkaan taipuvainen myöntämään
35363:                   Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.             775
35364: 
35365: 
35366: tätäkään vähintä 5,000 markan lisäystä. Se ei kuitenkaan tapahdu
35367: semmoisista syistä, joita täällä on tänä iltana tuotu esiin, ei semmoi-
35368: sista syistä, ettei teaatteria yleensä olisi pidettävä muuna kuin huvi-
35369: laitoksena.      Minä puolestani olen täydellisesti vakuutettu, että
35370: teaatteri on ja tulee olemaan taidelaitos, jota sivistyneet kansat aina
35371: tarvitsevat, olkoon, t;ttä sekin joskus joutuu palvelemaan huonoja
35372: aatteita. Enkä myöskään ole sillä kannalla, että tässä maassa olisi
35373: avustettava ainoastaan yhtä teaatterilaitosta, olkoon se vaikka
35374: nimeltään Kansallisteaatteri, vaan aivan yhtä oikeutettuja ovat
35375: kaikki muutkin teaatterit, jotka yhtä hyvällä menestyksellä voivat
35376: aatetta palvella, avustuksen saantiin. Mitä siihen puoleen tulee,
35377: että muka pääkaupunki saa liiaksi ja maaseutu ei mitään, niin
35378: onhan siihen valitukseen aihetta. Mutta toiselta puolen on asian
35379: laita niin, että jos pääkaupungissa tällainen taide ei kehity, niin
35380: ei se kehity maaseudullakaan; maaseutu saa nimittäin kuitenkin vä-
35381: lillisesti vaikutuksia juuri siitä kehityksestä, mitä pääkaupungissa
35382: tällä alalla tapahtuu. Kun täällä nytkin yliopistokursseilla on maa-
35383: seutulaisia ja myös nyt kansanedustajat täällä ovat tilaisuudessa
35384: tutustumaan tähän taiteeseen, niin he kotiseudulleen mentyään
35385: tavalla tai toisella ovat kypsyneempiä tätäkin asiaa toteuttamaan.
35386:      Mitä tulee Kansan Näyttämöön, niin täytyy minunilolla tunnustaa,
35387:  että se on mennyt pitkin askelin eteenpäin. Kun kolmatta vuotta
35388: sitte kävin siihen tutustumassa siellä Yrjönkadun sokkeloissa, niin
35389: minä menin sinne hyvin varoen ja varoen sieltä tu1in; sinä talvena
35390: siellä näyteltiin hyvin rämisevää kappaletta, joka oli ilmeinen
35391:  agitatsioonikappale, >>Kankurit>> nimeltään. Nyt, kun olen tänä
35392: syksynä ollut seuraamassa Kansan Näyttämön työtä, niin olen
35393: huomannut heti, että se on mennyt pitkälle eteenpäin. Ne kappa-
35394: leet, joita siellä esitetään, ovat aatteensa puolesta todella arvokkaita,
35395: sellaisia kuin Ylösnousemus, Yli-ihminen y. m. Niitä täytyy pitää
35396: täysipainoisena tavarana. Täydellä syyllä siis tämä teaatteri ansait-
35397: see valtion kannatusta, jos kerran muillekin annetaan.
35398:      Mutta toinen asia on, onko tällä kertaa syytä korottaa tätä valtio-
35399: apua. On vasta vuosi siitä, kun tämä nuori laitos sai 20,000 markan
35400: vuotuisen apurahan ja nyt ei vielä se tili, joka valiokunnassa esitettiin,
35401: sisällä valtioavustuksesta kuin 5,000 markkaa. Siltä näytäntö-
35402: kaudelta näyttää tosin olevan vajausta 13,000 markkaa, mutta nyt
35403: on otettava lukuun, että se näytäntökausi, joka nyt on käsissä, tulee
35404: käyttämään hyväkseen 20,000 markkaa, joten ei ole mitään syytä
35405:  arvella aiheutuvan uusia tappioita.
35406:      Mitä taas tulee siihen keksintöön, että tuo 5,000 markkaa olisi
35407:  annettava nimenomaan maaseudun teaatteriolojen korjaamiseksi,
35408:  niin on vaikea sanoa, voidaanko noin suurta summaa vuotta kohti
35409:  siihen tarkoitukseen käyttää, kun ei ole vielä siihen erikoisesti val-
35410:  mistnttu. Se on tästä syystä kuin minä en ole tällä kertaa puolestani
35411: 776                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35412: -----------------------------------------------------------
35413: voinut yhtyä kannattamaan lisäyksen myöntämistä, vaikka muuten
35414: olen täysin myötätuntoinen itse laitosta kohtaan. Ja minun täytyy
35415: sanoa, että kysymyksessä oleva laitos saa myös hyvää avustusta
35416: porvarien puolelta senvuoksi, että teaatteri näyttelee sellaisia
35417: kappaleita, joita kelpaa yhtä hyvin katsoa porvarien kuin työväen
35418: puolueeseen kuuluvien. Minä en voi uskoa, että, kun katsomo on
35419: aina täynnä, niinkuin tänä syksynä on ollut låita, tämä laitos voi
35420: ensi tilissä osottaa mitään tappiopuolta.
35421: 
35422:     Ed. Kai p i o: Olen joskus kuullut sanottavan, että valiokun-
35423: nissa jarrutetaan enemmän kuin eduskunnan täysi-istunnoissa,
35424: joissa porvarispuolueet ovat enemmän edistysmielisiä kuin valiokun-
35425: nissa. Sivistysvaliokunta näyttää kuitenkin yleensä olevan edistys-
35426: mielisempi kaikissa kysymyksissä, kuin itse eduskunta kokonai-
35427: suudessaan. Tämän Kansan Näyttämänkin avustuksen suhteen
35428: on asianlaita niin, että anomuksessa alkuaan pyydettiin zo,ooo mk.
35429: mutta porvarillinen enemmistö sai summan menemään ensin ro,ooo:een;
35430: ja sillä kannalla pysyi loppuun saakka toinen puoli sivistysvalio-
35431: kunnan jäseniä. Asia ratkaistiin arvan kautta. Toiset vastustivat
35432: -- tosin heikosti -- koko avustuksen myöntämistä, toiset olivat
35433: 5,000 markan kannalla, ja lopulta tuli oikeastaan valiokunnan
35434: vähemmistön päätös siksi, mikä nyt on esitetty eduskunnalle. Minä
35435: sain valiokunnassa sen käsityksen, että ne, jotka avustusta vas-
35436: tustivat -- muuten miedosti -- eivät kehdanneet panna mietintöön
35437: vastalausetta, kun rahamäärä oli niin monta kertaa uudestaan ja
35438: uudestaan alennettu. Ja minä toivoisin, ettei eduskunta nyt enää
35439: vastustaisi noin pienen summan myöntämistä.
35440: 
35441:     Ed. W a 1 p a s : Ed. Peltonen on täällä hiukan moittinut
35442: Yrjönkadun teatteria. Selitykseksi pyydän parilla sanalla huo-
35443: mauttaa, että Yrjönkadulla työskenteli >>Työväen Teatterh>-nimi-
35444: nen laitos. Siinä oli näyttelijöinä henkilöitä, jotka päivin olivat
35445: ruumiillisessa työssä ja ainoastaan iltasin harjoittelivat. He tekivät
35446: sen jokseenkin ilman palkkaa; kaikin ajoin ei tahdottu voida palkata
35447: heille edes johtajaa. Tuo teatteri näytteli siitä huolimatta varsin
35448: suuria ja huomattavia kappaleita, m. m. Tolstoin ja Björnson'in
35449: niinkin vaikeita näytelmiä kuin >>Yli voimain»-näytelmän toinen osa
35450: ja monta muuta. Ed. Peltosen lausunnosta sain sen käsityksen,
35451: että hän mahtaa olla aivan erinomainen ja suurikin taiteentuntija.
35452: Mutta Helsingissä löytyy melkein vielä huomattavampia taidearvoste-
35453: lijoita, m. m. professori Söderhjelm, joka arvosteli tätä Työväen
35454: Teatteria pitkissä alakerroissa Huvudstadsbladetissa, antaen siitä
35455: erinomaisen kiittävia lausuntoja. Kun toisella puolen on noin eteviä
35456: auktoriteettejä, niin minä katson sen teatterin kunnian puolesta
35457: täytyväni tästä mainita, jottei aiheettomasti himmennettäisi tuon
35458:                  Korotettu valtioapu Kansan Näyttämölle.             777
35459: 
35460: 
35461: pienen taidelaitoksen arvoa. Työväenyhdistys kuitenkin lakkautti
35462: Yrjönkadun teatterin, kun se varojen puutteessa ei voinut sitä yllä-
35463: pitää, ja jotta sitte saataisiin Työväenyhdistyksen ja sosialidemo-
35464: kraattisen puolueen ulkopuolelta teatterille kannatusta, muodostettiin
35465: osuuskunta, joka sittemmin perusti Kansan Näyttämön. Siis tämä
35466: on itse asiassa kokonaan toinen teatteri.
35467:     Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni hiukan ed. Yrjö-Koskisen
35468: pelkäämästä kilpailusta. Kansan Näyttämö, jos se tulee jonkun
35469: verran näytt~lemään maaseudulla, ei suinkaan saata vaaraan Maa-
35470: seututeatterin olemassaoloa eikä luultavasti tunkeudu kovin paljon
35471: niille aloille, millä Maaseututeatteri. näyttelee. Maaseututeatterihall
35472: pyrkii etupäässä juuri maaseutukaupunkien varakkaamman väestön
35473: keskuuteen, mutta Kansan Näyttämö on tähän asti koettanut liikkua
35474: työväestön ja vähävaraisemman väestön keskuudessa, joten siis
35475: näillä teattereilla on oikeastaan kaksi eri alaa. Tästä myös johtuu,
35476: että ne tulevat ehkä näyttelemään kokonaan tai suuremmaksi osaksi
35477: toisissa paikoissa. Kansan Näyttämö pyrkii teollisuuskeskuksiin
35478: ja muille semmoisille paikkakunnille, Maaseututeatteri taas kaupunki-
35479: paikkoihin, joissa on enemmän varakkaampaa porvaristoa. Yhteen-
35480: törmäyksiä ei siis näiden teatterien välillä tulle suuressa määrin
35481: sattumaan, eikä siis kilpailu tuottane haittaa kummallekaan.
35482: 
35483:     Ed. P e 1 t on en: Enhän minä ihmetellyt sitä, että Yrjönkadun
35484: teatteri oli mitätön Kansan Näyttämöön verraten, vaan lausuin, että
35485: Kansan Näyttämö, joka toimii Ylioppilastalolla, on koko lailla ete-
35486: vämpi kuin Yrjönkadun teatteri. Enkä minä arvosteluani ulottanut
35487: sen teatterin koko työhön; mainitsin vaan, että >>Kankurit», jota kä-
35488: vin kolme kertaa katsomassa, ei ollut läheskään saman arvoinen
35489: kuin >>YlösnousemuS>> ja >>Yli-ihminen>>, joihin olen ollut tilaisuudessa
35490: tutustumaan Ylioppilastalolla. Kyllä minä edelleenkin uskon, että
35491: Kansan Näyttämö on nyt tällä kertaa paljon korkeammalla kuin
35492: Yrjönkadun teatteri aikoinaan, ja kylläkin niistä luonnollisista
35493: syistä, jotka vastaväittäjäni toi esiin.
35494: 
35495:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
35496: 
35497:    Varapuhemies:           Sivistysvaliokunnan ehdotusta vastaan
35498: on tehty kaksi muutosehdotusta. Ed. Junnila useiden kannattamana
35499: on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi mietinnön. Ed. Kaarne ed.
35500: Halosen kannattamana on ehdottanut, että eduskunta hylkäisi
35501: mietinnön ja tämän lisäksi mielipiteenään lausuisi, että valtiolai-
35502: toksen tulee lakkauttaa kaikki teatteriavustukset.
35503:    Ehdottaisin sellaisen äänestämisjärjestyksen, että haettaisiin
35504: vastaehdotus valiokunnan ehdotukselle äänestämällä ed. Junnilan
35505: 778                      Istunto 3 p. Jokakuuta 1908.
35506: 
35507: 
35508: ja ed. Kaarneen ehdotusten välillä. Se ehdotus näistä, joka voittaa,
35509: asetetaan valiokunnan ehdotusta vastaan.
35510:     Äänestäruissuunnitelma hyväksytään.
35511: 
35512:       Xänestykset ja päätös:
35513: 
35514:       I) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Junnilan tekemän eh-
35515: dotuksen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on vastaehdotukseksi hy-
35516: väksytty ed. Kaarneen ehdotus.
35517:       Äänestyksessä annetaan 82 jaa- ja 62 ei-ääntä. Vastaehdotuk-
35518: seksi on siis hyväksytty ed. Junnilan ehdotus.
35519:       2) Ken hyväksyy valiokumi.an mietinnön, äänestää »jaa>>; jos
35520: >>ei>> voittaa, on valiokunnan mietintö ed. Junnilan ehdotuksen mu-
35521: kaan hylätty.
35522:       Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä
35523: Sivistysvaliokunnan ehdotuksen. Tämäkin päätös on ehdollinen,
35524: kunnes käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintö valtion va-
35525: roista ja tarpeista.
35526: 
35527:     V a r a p u h e m i e s: Kello lähestyy II. Pyydän ilmoittaa, että
35528: minä työjärjestyksen minulle suoman oikeuden perustalla katson, että
35529: eduskunnan on istuttava kello kahteentoista, päästäksensä vähän
35530: pitemmälle.
35531: 
35532:    Ed. B ä c k: J ag ber att få föreslå, att detta plenum måtte af-
35533: slutas kl. II.
35534: 
35535:     Ed. C a s t r en: Työjärjestys säätää, että istunto on lopetettava
35536: kello II, ellei eduskunta toisin päätä. Asiain näin ollen, olen sitä
35537: mielipidettä, että tämä istunto on katkaistava kello II.
35538: 
35539:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Edustaja Castren ei näytä oikein
35540: lukeneen työjärjestyksen 30 §:lää, sillä siinä sanotaan: >>Täysi-istunto
35541: ei saa jatkua jälkeen kello II illalla, ellei puhemies katso siihen eri-
35542: tyistä syytä olevan tai eduskunta toisin päätä.>> Siis työjärjestyksen
35543: mukaan on puhemiehellä täysi valta päättää, onko istuntoa jat-
35544: kettava yli II vai eikö.
35545: 
35546:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag fattade hr talmannens yttrande
35547: så, att vi i alla fall kl. I2 skulle få afbryta plenum.
35548:                                                                    :   ..•
35549: 
35550: 
35551:    Varapuhemies: Nojautuen työjärjestyksen 30 pykälään
35552: minä katson, että eduskunnan on tänä-iltana istuttava kello kah-
35553: teentoista.
35554:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 779
35555: 
35556: 
35557:                        Yleinen oppivelvollisuus.
35558:                                 (I K.)
35559:    Esitetään ensimmäisen käsi t te 1 y n jatkamista varten
35560: Sivistysvaliokunnan mietinnössä N:o 3 olevat lakiehdotukset oppi-
35561: velvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista.
35562:     Keskustelu:
35563:     Ed. W u o rimaa: Jokaiselle kansalle, joka aikoo kulkea eteen-
35564: päin ja kehittyä, on välttämätöntä, että kaikki kansankerrokset tu-
35565: levat tietoisuuteen ja sivistykseen. Varsinkin se on meidän kan-
35566: sallemme tarpeen, joka on saanut lainsäädännön alalla niin suuren
35567: vapauden kuin tuskin mikään muu kansa Europassa. Vapauden käyt-
35568: täminen vaatii tietoa ja sivistystä. Mutta kun on kysymyksessä niin
35569: suuri asia kuin koko kansan kohottaminen kansallissivistyksen kuk-
35570: kulalle, niin on tarkasti harkittava myöskin, mitenkä se on ~ah­
35571: dollista, mitenkä se voidaan toimeensaada, niin ettei kansa sen alle
35572: taloudellisesti naanny.
35573:     Valiokunta tehdessään mietintönsä on esittänyt ehdotuksen, joka
35574: osottaa, että se on perusteellista työtä tehnyt. Mutta samassa siinä
35575: ilmenee piirre, joka valitettavasti muissakin meidän toimissamme
35576: on tavallista, nimittäin ettei oteta huomioon meidän maamme todel-
35577: lista varallisuutta. Valiokunta pyörittää miljoonia melkein samalla
35578: keveydellä, kuin yksityinen muonamies perunoitansa. Valiokunta
35579: asettaa hyväksyttäväksi ehdotuksen, joka kysyy perustamiskus-
35580: tannuksissa 32 miljoonaa ja vuotuisia lisämenoja 13 miljoonaa, siis
35581: ei vähempää kuin 45 miljoonaa uusia menoja. Kun menot ovat näin
35582: suuret, olisi ollut syytä, että valiokunta olisi tarkemmin punninnut
35583: asian taloudellisia puolia. Totta on kyllä, että kaupungeissa rahat
35584: ovat helposti saatavissa ja helposti menevätkin ja ettei siis kaupun-
35585: geissa tämä kustannus tule aiheuttamaan erittäin suuria vaikeuksia.
35586: Mutta kun ajattelemme maaseutujemme todellista varallisuuden
35587: tilaa, kun me tiedämme, että suurin osa veronmaksajista saa hyvin
35588: tarkasti laskea tulonsa ja menonsa voidaksensa elää sangen kehnoa,
35589: yksinkertaista elämää. Kun lisäksi otamme sen huomioon, että hei-
35590: dän, ennen kuin tekevät mitään ulosmaksua, täytyy, niinkuin sano-
35591: taan, vetää rahat melkein soikeiksi, silloin myöskin selviää, että
35592: niin summattoman suuret menot kuin tässä on kysymyksessä, tu-
35593: levat mitä suurimmassa määrässä myöskin vaikeuttamaan jokaisen
35594: yksityisen veronmaksajan vuotuisia maksuja.
35595:      Valiokunta on esittänyt järjestelmän, jonka kautta luotaisiin
35596: uudenlaisia, 2,500 kappaletta, niinkutsuttuja alempia kansakouluja.
35597: Niihin tarvittaisiin sama määrä opettajia ja valiokunta on laskenut,
35598:  että koulurakennuksia varten näille voitaisiin osaksi käyttää van-
35599: hojen korkeampien kansakoulujen käsityöhuoneita. Lisäksi on va-
35600: 780                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35601: 
35602: 
35603: liokunta ehdottanut, että vuokrattaisiin syrjäpiireissä kouluja var-
35604: ten huoneustoja ja lopuksi, että rakennettaisiin soo uutta koulua.
35605: Valiokunta on myös ehdottanut, että opettajille maksettaisiin 6oo
35606: markkaa valtion varoista ja kunta antaisi avustusta I75 markkaa
35607: vuotta kohti. Kun se sitten tekee kaikista näin syntyvistä menoista
35608: summan, tulemme siihen lopputulokseen, josta täällä äsken mainitsin.
35609: Mutta se lopputulos ei kuitenkaan minun mielestäni vielä riitä. Va-
35610: liokunta ei ole ottanut huomioon muutamia kohtia, jotka ennen pit-
35611: kää tulevat näyttäytymään tarpeellisiksi. Ensiksikin sen, että kor-
35612: keampien koulujen työhuoneustot ennen pitkää tulevat mahdotto-
35613: miksi käyttää uusille kouluille. Jo ennenkin olivat käsityöhuoneet
35614: yhdistetyt luokkahuoneiden kanssa. Mutta meidän kylmässä ilman-
35615: alassa tämä näytti tuottavan pedagoogisessa ja hygieenisessä suh-
35616: teessa semmoisia vaikeuksia, että siitä täytyi luopua. Sekä opetta-
35617: jat että piiritarkastajat väittivät, että se on vallan mahdotonta.
35618: Varserkin opetusvälineet ja ilmasto ja puhtaus heidän mielestään
35619: tuli kärsimään. Ja seuraus oli, että käsityöhuoneet ja luokkahuo-
35620: neet eivät enää ole samana. On täytynyt rakentaa uusia huoneita
35621: käsitöitä varten. Aivan varmaa on, että sama vaikeus nytkin syn-
35622: tyisi, jos alettaisi käyttää käsityöhuoneita luokkahuoneina. Vielä
35623: enemmän, koska käsityöhuoneet hyvin monessa koulussa, varsinkin
35624: siinä, missä on kaksi koulua, ovat rakennetut yht'aikaa käsityö-
35625: huoneeksi ja eteiseksi, jossa lapset tavallisesti talvisaikana kylminä
35626: pakkaisilmoina saavat oleskella silloin kuin heillä on välitunti. Tästä
35627: syntyisi tietysti lisämenoja, sillä täytyisi rakentaa uusia kouluja
35628: ja sen kautta tulisivat perustuskustannukset koko suuressa määrin
35629: lisääntymään. Toinen kohta, joka tulisi lisäämään kustannuksia
35630: yli sen, mitä valiokunta on laskenut, on se seikka, että myöskin nii-
35631: hin paikkoihin, joissa valiokunta on luullut, että voidaan huoneita
35632: vuokrata, ennen pitkää nähtäisiin välttämättömäksi myöskin ra-
35633: kentaa kouluja. Ei ole niin helppoa saada vuokratuksi sopivia koulu-
35634: huoneita, kuin ylipäänsä luullaan. Sen seikan osoittaa jo entinen ko-
35635: kemus korkeammista kouluista, joita hyvin harvoissa paikoissa,
35636: ainoastaan ehkä noin 300 on saatu sijoitetuiksi vuokratuissa huoneissa.
35637: Mutta vielä tulisi lisäämään kustannuksia jotenkin suuressa määrin
35638: eräs toinen seikka. Valiokunta on arvostellut, että vuokrahuoneita,
35639: lämmintä ja valoa voitaisiin saada 300 markalla. Se on ehdottomasti
35640: liian pieni summa, kun ottaa huomioon, että vuokraajantäytyy aset-
35641: taa huone semmoiseen kuntoon, että se kelpaa opetushuoneeksi ja
35642: kun ottaa huomioon, kuinka korkeaan hintaan puuaineet ovat nous-
35643: seet. Sekin tulisi lisäämään koko joukon valiokunnan laskuja. Tu-
35644: levat vielä lisäksi opettajien palkat. 6oo markkaa valtiolta vuotta
35645: kohti, se tekisi 50 markkaa kuukaudessa. Onko ajateltava, että
35646: opettaja, joka ei juuri voi minkäänlaista muuta lisätointa saada,
35647: kuukaudessa voi tulla toimeen 50 markalla. Ja varsinkin, jos hän
35648:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  781
35649: 
35650: 
35651: on naimiSISSa, kuinka voidaan ajatella, että opettajat semmoisilla
35652: nälkäpalkoilla voivat elää, - kun vielä mainitsen, että valiokunta
35653: on lakitekstissä määrännyt, ett'ei kunnan tarvitse maksaa kuin 175
35654: markkaa kortteerin vuokraa, lämmitystä ja valoa varten. Valiokun-
35655: nan summat ovat siis ehdottomasti liian pienet. Pääsumma tulee
35656: koko joukon nousemaan.
35657:     Mutta on toinen ehdotus valiokunnan ehdotuksen rinnalla, jonka
35658: käyttäminen minun mielestäni veisi siihen päämäärään, mihin pyritään,
35659: nim. kansan jokaisen lapsen opetukseen ja joka samassa mitä suu-
35660: rimassa määrin helpottaisi suuren opetusreformin aikaan saamista.
35661: Se on ehdotus, jonka oppipakkokomitea on tehnyt. Noudattamalla
35662: sitä ei tarvita mitään uusia koulurakennuksia eikä uusia opettajia,
35663: ei tarvita laittaa semmoista suurta uusia tuhatkuntia käsittävää
35664: opettajakuntaa eläkkeineen päivineen, vaan niistä päästään kokonaan.
35665: Eikä tarvita edes uusia opetusvälineitä, ja kuitenkin voidaan tulla
35666: aivan samaan tulokseen. Jos asetetaan meidän koulumme sille kan-
35667: nalle, että lisätään vähäsen korkeimmissa kansakouluissa opetusaikaa,
35668: siten, että tehdään kansakouluopetus kuusivuotiseksi, alkaen lapsen
35669: seitsemännestä ikävuodesta kolmanteentoista vuoteen ja lapset
35670: käyvät kaksi ensimäistä vuotta n. s. alempaa kansakoulua, siten
35671: että alkavat koulunsa elokuun 15 päivä ja käyvät syksyllä kuusi
35672: viikkoa ja taas alkavat koulunsa toukokuun 1 päivänä ja käyvät
35673: kuusi viikkoa tai kesäkuun 15 päivään saakka, niin he tulevat yhteensä
35674: käymään 24 viikkoa alemmassa kansakoulussa. Ylempi kansa-
35675: kouluopetusaika kyllä supistuu sen kautta vähäsen, nimittäin tou-
35676: kokuun ajan, mutta kun valiokunta on sanonut että tämä olisi
35677: taka-askel, että tietomäärä nykyisestä supistuisi, niin luulen että
35678: siinä ei ole sitä perää kuin valiokunta on luulotellut. Ensiksi nimit-
35679: täin ne lapset, jotka tulevat korkeampaan kansakouluun, ovat
35680: kaksivuotisena oppiaikanaan alaosastolla saaneet niin paljon parem-
35681: paa valmistusta, että kansakoulun ensimäisellä luokalla voidaan
35682: suorittaa paljon laveampi kurssi kuin nykyään. Ja sen kautta
35683: voidaan toisella, kolmannella ja neljännellä osastolla tehdä kurssi
35684: lyhemmäksi. Toiseksi on otettava huomioon että korkeamman kansa-
35685: koulun oppilaat, kun ovat käyneet tammikuusta aina kevääseen asti
35686: yhtämittaa koulua, toukokuussa ovat jo niin rasittuneet ja niin väsy-
35687: neet, että se luku, joka silloin lämpimänä kevätaikana jaetaan, ei enää
35688: ole suurimerkityksellinen. Heidän mielensä palaa ulos, he ovat
35689: väsyneet lukuun, ja luku on enemmän satunnaista ja vähemmän
35690: hyödyttävää. Mutta oppipakkokomitean järjestelmällä, joka siis ei
35691: ole mikään taka-askel eikä tule opetusta vähääkään supistamaan,
35692: olisi monta suurta etua. Ensiksi se etu, että niiden seitsenvuotisten
35693: pikku lasten ei tarvitsisi kodistaan kouluun talvipakkasessa tarpoa.
35694: Keväin, syksyin he vaaratta ja helposti voivat kulkea edestakaisin
35695: 782                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35696: 
35697: 
35698: itse koulun ja kodin välillä ja helposti Vvlvat lämpimänä aikana
35699: saada kortteerin koulun likiseudulla huonommissakin asunnoissa.
35700:     Tämä järjestelmä tuottaisi myöskin toisen hyödyn, taloudellisesti
35701: sangen suuren, joka ei ole unhotettava. On muistettava että vähi-
35702: tellen meidän maanviljelijämme muuttuvat pieniviljelijöiksi. Sem-
35703: moisina he eivät pidä palvelijoita koska sitä ei kannata tehdä. Heitä
35704: on siis vaan tavallisesti kaksi henkeä, mies ja vaimo, jotka hoitavat
35705: koko maataloutta. Mutta kesällä ja syksyllä on suuresta merki-
35706: tyksestä, että heillä g, ro, I I ja rz-vuotisista lapsista on talondessaan
35707: niin suurta apua kuin mahdollista. Keväällä on välttämätöntä
35708: käyttää paimenta, mutta jos kaikki lapset ovat koulussa he eivät sem-
35709: moista saa. Samaten on syyspuolella. Oppipakkokomitean ehdo-
35710: tuksen mukaan voivat he käyttää omia lapsiaan taloudentoimissa.
35711: Tästä lapsille itselleenkin on elämää varten suurta hyötyä, sillä olen
35712: sitä mieltä, että jos lapset kuusikin vuotta yhtäperää kasvatetaan
35713: siten, että koko heidän aikansa menee kouluopetuksessa, sen kautta
35714: tehdään heille itselleen käytännöllisessä elämässä vahinkoa. Sen ovat
35715: esim. käytännölliset amerikalaiset hoksanneet. Siellä kestää pakol-
35716: linen opetus ainoastaan 5 kuukautta vuotta kohti ja sentähden 6 1/s
35717: kuukaudessa, joka meillä tulisi olemaan, olisi varmaan aivan kylliksi.
35718:     Oppipakkokomitean järjestelmä tulisi senkin laskun mukaan,
35719: minkä valiokunta on tehnyt, noin 2 1/s miljoonaa markkaa huokeam-
35720: maksi vuodessa, ja sitä paitsi kaikki ne tavattoman suuret perusta-
35721: vat kustannukset jäisivät pois. Valiokunta on kyllä koettanut
35722: peittää yhden miljoonan tästä vuotuisesta lisämenosta sillä tavalla,
35723: että se on kuvitellut, ettei erotus ole niin suuri, jos otetaan huomioon,
35724: että voidaan järjestää kansakouluihin n. s. jatkokurssit sen kautta,
35725: että alemman koulun opettajat laitettaisiin koulussa opettamaan
35726: muutamia harjoitusaineita ja sillä aikaa korkeamman koulun opet-
35727: tajat voisivat jatkokurssia järjestää. Nyt kuitenkin minä luulen,
35728: että käytännössä siitä tulee sangen vähän hyötyä, sillä meidän on
35729: muistettava, että alemman koulun opettajat tulevat olemaan ainakin
35730: kahdessa tai kolmessa eri paikassa, joka tulee vaikeuttamaan tämän
35731: mahdollisuuden. Sitäpaitsi minä olen sitä mieltä sen kokemuksen
35732: nojalla, joka minulla on näistä jatkokursseista, ettei niillä oikeastaan
35733: ole mainittavaa merkitystä kansan sivistyksessä. Minä luulen, että
35734: niistä on tehty enemmän kuin mitä ne oikeastaan ovat ja että ne
35735: tulevat myös samanlaisina tästä puoleen olemaan. Niitä kyllä on ny-
35736: kyään käytännössä, mutta jos tarkastamme, minkälaisia ne ovat,
35737: niin varmaan tulemme siihen tulokseen, että koko jatkokursseissa
35738: on hyvin paljon humbuugia. Jos tahdotaan todellista korkeampaa
35739: kansansivistystä, niin on parasta, että se yksi miljoona, jonka valio-
35740: kunta on laskenut j atkokursseihin, käytetään kansanopistoille
35741: tai muille varmasti järjestetyille laitoksille, josta ne kansalaiset,
35742: jotka tahtovat korkeampaa opetusta, voivat sitä tosiaan saada.
35743:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  783
35744: 
35745: 
35746:      Kaiken tämän perusteella mitä nyt lyhyesti olen esilletuonut,
35747: olisi ajatukseni se, ettei eduskunta ryhtyisi niin suurta kustannusta
35748: tuottavaan hommaan kuin minkä valiokunta on esittänyt, vaan
35749: hyväksyisi sen järjestelmän, joka esiintyy oppipakkokomitean
35750: mietinnössä. Se varmaan tulisi tuottamaan paljoa suurempaa myötä-
35751: tuntoisuutta yleisesti meidän maassamme.
35752:     Sitten on vielä muutamia kohtia valiokunnan mietinnössä, joihin
35753: tahtoisin kosketella. Semmoinen kohta on sen 16 §. 16 §:ssä sanotaan:
35754: >>Jos matka lähimpään kansakouluun on 5 kilometriä pitempi, tulee
35755: kunnan ottaa osaa saattamis-, ja majoituskustannuksiin lapsen ikään
35756: katsomatta>>. Nyt minulla ei suinkaan ole mitään sitä vastaan, että
35757: kunta majoittaa lapset, mutta saattamiskustannuksia vastaan mi-
35758: nulla on suuria epäilyksiä, sillä sen kautta voi kunta tulla semmoi-
35759: siin rasituksiin, että ne ovat aivan arvaamattomia. Silloin sen täytyy
35760: pitää erityinen kyytimies ja hevosia, jotka eivät muuta tee kuin
35761: koko talvikauden ovat kyyditsemässä lapsia aamulla kouluun ja il-
35762: lalla takaisin. Ajatellaan, että koulu olisi kahden tai kolmen kilo-
35763: metrin päässä, niin kyyditsemisessä tulisi mies olemaan koko päivän
35764: sidottuna, sillä hänen täytyisi aamulla lähteä kouluun ja palata ta-
35765: kaisin ja taas päivällisen aikana tulla kouluun ja mennä takaisin.
35766: Mies ja hevonen tulee siten sidotuksi päiväkaudeksi siinä. Tä-
35767:  mäkin täytyy ottaa huomioon ja sentähden asia täytyy järjestää
35768: jollakin käytännöllisemmällä tavalla.
35769:      Vielä arveluttaa minua 22 §. Siinä määrätään sakkoa vanhem-
35770:  mille, jotka eivät pane lapsiaan kouluun, 50 markasta alkaen, ja
35771: ellei se riitä, niin pannaan 100 markkaan niskaan j. n. e. ,ja ellei
35772: saa ulos sakkoa, niin kruununmies vie isän tai äidin linnaan. Täm-
35773:  möinen rangaistus on jotakin luonnotonta. Voimme ajatella, min-
35774: kälaisella mielellä se lapsi on, joka tietää, että hänen tähtensä hänen
35775: isänsä tai äitinsä istuvat linnassa, ja voimme ajatella, minkälainen
35776: tunne sillä isällä tai äidillä on, joka istuu linnassa lapsensa tähden.
35777: Mutta voidaan sanoa, ettei ole tarpeen, että he istuvat linnassa.
35778: Mikseivät he pane lapsiaan kouluun? Mutta siinä suhteessa voipi
35779: olla monta semmoista syytä, jota täällä ei voi niin tarkasti punnita
35780: ja joka vaikuttaa sen, että heidän on mahdoton laittaa lapsensa
35781: kouluun. Minä otan vaan yhden esimerkin. Voipi olla joku vähä-
35782:  varainen, jolla kuitenkin on juuri sen verran varoja, ettei hän saa
35783: kunnalta apua. Hänen piirissään on koulu, jossa on opettaja, jonka
35784:  opetusta hän ei millään tavalla voi hyväksyä, jonka opetusta hän
35785:  ei soisi lapselleen mistään hinnasta. Ja silloin hänen täytyy viedä
35786: siihen kouluun lapsensa sillä uhalla, että hänen täytyy istua linnassa,
35787:  varaa hänellä ei ole yksityisopetuksen hankkimiseen. Se on jotakin,
35788:  joka on luontoa vastaan ja on armotonta. Jokin muu rangaistustapa
35789: täytyy keksiä. Rangaistustapa, että kruununmiehet kulettavat van-
35790:  hempia lastensa tähden linnasssa, ei ole sopiva.
35791: 784                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35792: 
35793: 
35794:       Ennenkun lopetan, pyydän vielä saada sanoa muutaman sanan
35795: sen merkillisen vastalauseen johdosta, joka on kolmantena. Kun
35796: lukee sitä, niin saa sen tunnelman, että se on kirjoitettu hermostu-
35797: neessa mielentilassa, joka on täynnä katkeruutta. Muussa tapauk-
35798: sessa ei tämmöistä vastalausetta olisi voinut syntyä valtiolliseen
35799: asiakirjaan, jossa kylmän järjen ja ymmärryksen pitää johtaa. Vasta-
35800: lause oikeastaan onkin jonkunlaista tunteenpurkausta, mutta ei
35801: mikään asiallinen ja valtiollinen asiakirja. Mutta siinä on kuitenkin
35802: muutamia kohtia, jotka ovat sentapaisia, että on syytä niitä vähän
35803: lähemmin kosketella. Samassa pyydän saada myöskin kosketella
35804: ed. Jokisen pitkää epistolaa, jonka hän täällä eilen luki eduskunnalle,
35805: koska se on aivan samansisällyksellinen.
35806:       Siinä ensiksikin ilmaantuu tuo sana >>köyhälistö>> vähä väliä. Jo
35807: ensimmäisellä sivulla on se useassa paikassa ja sitten pitkin matkaa.
35808: Sitten siinä ilmaantuu semmoisia lauseita kuin >>työläisarmeija>>, •>porva-
35809: ri>>, ja kaikki nuo tituleeraukset ja tunnetut lauseet. Minä nyt pyytäisin
35810: kysyä, mikä se köyhälistö oikeastaan on, jota tässä tarkoitetaan.
35811: Onko se ed. Jokinen ja ed. Järvinen ja ed. Lahtinen, vai kutka
35812: ne oikeastaan ovat, jotka ovat >>köyhälistö>>? Minä en ole vielä kos-
35813: kaan oikein päässyt sen asian perille. Minä olen nim. nähnyt suuria
35814: hovinomistajia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole ollut hou-
35815: sutkaan omia. Ja minä olen varma, että edustajat Jokinen ja Lah-
35816: tinen ja Järvinen eivät sinnepäinkään ole niin köyhiä kuin semmoi-
35817: set. Olen nähnyt myöskin muita kansalaisia, virkamiehiä ja talolli-
35818: sia, jotka ovat niin köyhiä, ettei niillä ole kerrassaan mitään, vaan
35819: päinvastoin suuria velkoja. (Ed. Walpas: Se on köyhälistöä!). Ja
35820: sitten olen nähnyt semmoisia, jotka sanovat kuuluvansa köyhälis-
35821: töön, niinkuin vastalauseentekijätkin, mutta joilla on rahaa ja
35822: omaisuutta kaikenlaista taskussa, jotka voidaan sanoa suorastaan
35823: rikkaiksikin. Olisi siis hyvä, että ne, jotka käyttävät aina tuota
35824: >>köyhälistÖ>>-sanaa, kerran myöskin selittäisivät, mikä se köyhälistö
35825: oikein on (Ed. Walpas: Syrjäkaupungilla niitä on!).
35826:       Sitten vielä on yksi asia, johon pyytäisin koskettaa, ja se on se,
35827: että täällä näkyy olevan uskonto jo ensimmäisessä kappaleessa ja
35828: sitten pitkin matkaa vähän väliä jonkunlaisena ikäänkuin punaisena
35829: vaatteena, kuten Spanjan härillä härkätaisteluissa. Se näkyy olevan
35830: ikäänkuin joku semmoinen peloitus ja vihollinen, jota vastaan täy-
35831: tyy alituiseen rynnätä. Sanotaan m. m. täällä, että uskonnon alalla
35832: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perin pohjin käsittää ja
35833: omantakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään sellaista
35834: elämän kokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa. Ja sitten
35835: sanotaan samassa, että uskonto väärennetään kasvattamaan lasta
35836: porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi. Tämänkin joh-
35837: dosta pyytäisin kysyä arvoisilta vastalauseentekijöiltä, mitenkä on
35838: selitettävissä, että vaikka he ovatkin käyneet näitä porvarillisia
35839:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   785
35840: 
35841: 
35842: kouluja ja siellä opetettu uskonnossa, he kuitenkaan eivät ole nyt
35843: tämän >>porvarillisen luokkavallan tahdottomia aseita>>, vaan että
35844: he ovat tulleet aivan päinvastaiseksi aseeksi. Mitenkä uskonto ja
35845: semmoiset koulut, joissa uskontoa opetetaan ovat voineet heitä kas-
35846: vattaa semmoisiksi, kuin he ovat. Sitäkin tahtoisin tietää. Olisi
35847: hyvä, että saataisiin siitäkin selvää, sillä siinä on ristiriitaa.
35848:      Mitä sitten tulee siihen, että lapset eivät voi käsittää omintakei-
35849: sesti uskonnon kysymyksiä, niin on huomattava, että uskonnolla
35850: on kaksi puolta. Uskonnolla on salattu puoli, sisällinen, transcen-
35851: dentaalinen puoli ja sillä on toinen puoli, joka on käännetty aistii-
35852: lista maailmaa kohtaan, niinkuin ihmisien olento itsekin on. Nyt on
35853: asia niin, että on paljon ihmisiä, jotka eivät käsitä uskonnon sisäistä,
35854: transcendentaalista puolta, vaikka kyllä tuntevat ja tietävät sen
35855: ulkonaisen puolen. Ja näyttää siltä, että myöskin tämän vastalau-
35856: seen allekirjoittajat vielä ovat sulkeutuneita uskonnon salaisilta puo-
35857: lilta ja tuntevat vaan sen ulkonaisen puolen. Lapset eivät ole sul-
35858: keutuneita siitä, sillä niiden mieli ja omatunto ovat avonaisina ja
35859: sentähden he voivat omistaa myöskin sen sisällisen transcenden-
35860:  taalisen puolen uskonnosta paljon helpommin kuin semmoinen hen-
35861:  kilö, jolta maailman ulkonainen materialistinen elämä on sulkenut
35862:  tämän sisällisen salaisen puolen. Uskonto lapselle on sentähden val-
35863:  lan tarpeen, se käsittää sen usein paljon paremmin kuin vanha ihmi-
35864:  nen ja sentähden juuri Va:pahtajammekin sanoi: · <<Sallikaa lasten
35865:  tulla minun tyköni>>.
35866:      Sitten ed. Jokinen eilen myös toi esille kysymyksiä, jotka muka
35867:  ovat senlaatuisia, etteivät ne sovi lapsille. Hän luki epistolastaan
35868:  historioita raamatusta, jotka eivät ole uskottavia, niinkuin esim.
35869:  Joonas profeetasta, joka oli valaskalan vatsassa. Ed. Jokinen ·ei
35870:  tunnu uskovan sitä, mutta kyllä olisi parasta, että hän kuitenkin
35871:  vaan omistaisi ja uskoisi sen (Vasemmalta: Pääsisikö autuaaksi?).
35872:  Tahdon siitä kertoa muutaman pienen historian, kun kerran on
35873:  puheenvuoro.
35874:       Kun matkustin pitkin Välimerta Vähässä Aasiassa, jouduin myös
35875:  Välimeren itäisimmässä kolkassa, jossa Aasian ranta kääntyy suo-
35876:  raan eteläänpäin, pieneen kaupunkiin, jonka nimi on Alexandrette.
35877:  Sen vieressä kohoavat korkeat vuoret melkein pilvien korkeuteen
35878:   asti ja näiden vuorien alla eräässä kohden oli kivikumpu, jossa oli
35879:  nähtävästi hyvin vanhana aikana kiviä ladottu neliöön ja kivikasan
35880:  päälle oli asetettu suuri paasikivi. Kivet olivat, vaikka ne olivat
35881:   graniitista, jo ikäänkuin rappeutumassa. Niihin oli hakattu seuraa-
35882:   vat sanat vanhalla foenician kielellä: >>Tähän kohtaan sylkäsi valaskala
35883:   Joonas profeetan maalle ja tästå hän meni Ninivelle saarnaamaan
35884:  parannusta>>. Tämä kivi oli siis niin vanha, että se oli foenicialaisten
35885:   ajalta. Se todistaa, että foenicialaisten aikana tunnettiin profeetta
35886:   J oonaan tapaus.
35887:                                                                     50
35888: 786                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35889: 
35890: 
35891:      Ed. Jokinen tietysti ja moni muu hänen kanssaan ei vieläkään
35892: tahdo uskoa sitä tapausta todeksi ja mahdolliseksi, mutta minä voin
35893: vakuuttaa, että taivaan ja maan välillä löytyy paljon semmoista,
35894: jota ed. Jokinen ei usko ja joka kuitenkin on olemassa. Niitä on
35895: ollut sittemminkin J oonaksia, jotka ovat olleet yhtä vaikeassa ase-
35896: massa kuin Joonas valaskalan vatsassa, ja kuitenkin ovat ilmaan-
35897: tuneet taas näyttämölle. Ed. Jokinen on ensikertalainen eduskun-
35898: nassa ja sentähden hän myöskään ei tietysti usko tätäkään.
35899:      Vastalauseen tekijät vielä lausuvat, että uskonto siveellisessä
35900: suhteessa ei myöskään ole tarpeen, että voidaan kouluissa järjestää
35901: jonkunlaista siveysoppia, jolla muka tyydytetään sitä, mitä kansa
35902: tarvitsee, sillä ilman siveellisyyttä ei kansa voi elää. Minä pyytäisin
35903: kysyä, minkälainen se siveellisyys tai moraali sitten on, jota vasta-
35904: lauseen tekijät ovat ajatelleet, ja mistä se tulee? Onko se yleinen
35905: aikakauden mielipide tai onko se jotakin Sokrateen tai Platon tai
35906: Aristoteleen filosofiaa tai onko se muuta? Mistä siveellisyys saa
35907: alkunsa, mikä sen tekee semmoiseksi, että se kulkee samanlaisena
35908: läpi aikakaudet. Mikä se on, joka j'älleen palauttaa ihmiskunnan
35909: takaisin siveyslakien alle silloin, kun se on usein jo pitkiä aikoja kul-
35910: kenut maailman mielipiteen jälkeen ja unohtanut todellisen siveelli-
35911: syyden lait? Se on uskonto. Ilman Jumalaa ja ilman uskontoa ja
35912: kristinuskoa ei mitään todellista siveellisyyttä ole ja sentähden siellä,
35913: missä ei ole kristinuskoa, siellä ei myöskään ole mitään pysyväistä
35914: siveellisyyttä eikä moraalia. Siellä, missä ei ole yksi Jumala, joka
35915: on kaikkien isä ja jonka edessä kaikki ovat vastuunalaisia, siellä ei
35916: ole muuta kuin ihmisten mielipiteitä ja mielivaltaa, jotka määrää-
35917: vät väliin yhden siveellisyysperiaatteen, väliin toisen. Sentähden
35918: uskonto on siveellisyyden perus ja pohja ja sentähden uskonto on
35919: se pohjaton lähde, josta joka polvi, joka aikakausi ammentaa siveel-
35920: lisyyden aarteita, josta nekin aikakaudet, jotka ovat vaipuneet sen-
35921: tähden, että ovat uskontonsa unohtaneet ja väärinkäyttäneet sitä,
35922: uudestaan ovat voineet ammentaa siveellisyyden periaatteita ja
35923: saada uutta johtoa elämällensä. Ilman uskontoa koko elämä, olkoon
35924: lait kuinka hyvät tahansa, ei ole muuta kuin vihan elämää. Silloin
35925: kun ei ole muuta kuin vihan elämää, silloin ovat yhteiskunnan
35926: liitteet irtonaiset. Sillä uskonto on nyt kuitenkin se kitti, joka sitoo
35927: yhteen yhteiskunnan, joka luo sen rakkauden, joka on ylhäältä
35928: Jumalalta. Ja siinä, missä se on hereillä ja elävänä, ei kaivata pal-
35929: jon ulkonaisia lakeja. Rakkauden laki silloin johtaa ihmisiä ja
35930: yhteiskunnalliset lait, jotka silloin laaditaan, ovat laaditut tämän
35931: mukaan ja ihmiset noudattavat niitä.
35932: 
35933:      Ed. v on A 1 t f h a n: J ag måste erkänna att j ag icke utan en viss
35934: förargelse fogade mig uti talmannens bestämning, att vi skulle sitta
35935: till kl. 12, men jag är numera tacksam därför, sedan jag fått höra den
35936:                          Yleinen oppivelvollisuus                      787
35937: 
35938: föregående talarens kritiska och af bred humor, men dock af djupt
35939: allvar präglade andragande. J ag finner nu att jag haft stort ut-
35940: byte af detsamma.
35941:      Detta vidlyftiga lagförslag, som vi hafva framför oss, kommer lik-
35942: som allt annat att drunkna på grund aflandtdagens i dag på eftermidda-
35943: gen fattade första beslut. Det är därför icke häller nu någon anledning
35944: a tt ingå i en vidl yftigare behandling af detsamma. J ag är den föregående
35945: ärade talaren särskildt tacksam, för det han påpekade, hurusom
35946: det nu föreliggande reformförslaget icke är enbart en pedagogisk
35947: fråga, utan kanske framför allt en finansiell fråga. Det är icke blott
35948: fråga om, hvilket system vi eventuelt på grund af särskilda pedagogiska
35949: och teoretiska grunder anse vara det absolut bästa, utan det är också
35950: fråga om, hvilket system Finlands folk har råd att bestå sig. Någon
35951: egentlig utredning, huru medel för denna reform skola kunna an-
35952: skaffas, föreligger alldeles icke. Endast en utaf kulturutskottet upp-
35953: gjordt kalkyl öfver kostnaderna. Jag vill icke ingå i kritik af dem.
35954: Visserligen fick statsutskottet mottaga en i ternligen allmänna orda-
35955: lag affattad skrifvelse rörande en detalj i förslaget, men statsutskot-
35956: tet hade icke förslaget i sin hand- det var väl knappast färdigt ens
35957: då - och kunde förty icke på grund af denna skrifvelse få någon
35958: öfverblick öfver frågan, hvilket också framgår af det sväfvande
35959: och obestämda svar statsutskottet sedermera aflät till kulturut-
35960: kottet. Om nu saken skulle förekomma till slutlig behandling
35961: vid denna landtdag, så kan jag icke säga annat än att L. O:s 63 §
35962: skulle förmå, att lagen angående kostnaderna för folkskoleväsendet
35963: såsom varande en fråga som i högsta grad kommer att inverka på
35964: statsverkets tillstånd, skulle böra till statsutskottet remitteras för
35965: afgifvande af yttrande i detalj. I detta sammanhang och vid ären-
35966: dets första behandling kan förslag i den riktningen icke väckas,
35967: det bör väckas i stora utskottet, men jag har dock, då en skrifvelse från
35968: statsutskottet finnes bifogad, velat framhålla, att denna beredning
35969: ingalunda är så noggrann och saklig, som enligt L. 0. statsutskottet
35970: bör egna finansärenden af detta ingripande slag.
35971: 
35972:     Ed. V e r a H j e 1 t: J ag ber att få understöda första och andra
35973: reservationerna till betänkandet i läropliktsfrågan. Det är icke
35974: blott ur pedagogisk synpunkt ensamt den bestämmelsen icke kan
35975: försvaras, som fordrar att en lärare samtidigt skall undervisa ända till
35976: 6o barn. I paragrafen har visserligen blifvit inskjuten en liten re-
35977: duktion genom bestämmelsen, att läraren i allmänhet icke behöfver
35978: undervisa flera än 50 elever. Men den som känner svårigheterna
35979: att på landsbygden få nya skolor ti11 stånd eller ökad lärarepersonal,
35980: vet, att genom en dylik sväfvande bestämmelse å många orter lätt
35981: kan inträffa, att samma lärare ålägges undervisningsskyldighet för
35982: , nda till 6o elever.
35983: 788                   Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
35984: 
35985: 
35986:      J ag har i min barndom gått i en liknande småbarnsskola. Men
35987: jag trodde, att sådana skolor blifvit utdömda ur världen samtidigt
35988: med skolfärlan, plaggorna, latskärmen och hela den numera kultur-
35989: historiska straffattiraljen. Men mig synes som om 6o-barns klasser
35990: icke kunde reda sig med mindre, än att den gamla utmönstrade straff-
35991: radikalismen med sin snabba och lättvindiga rättsskipning återin-
35992: fördes i stället för vår tids uppfostrande och förfinade pedagogik.
35993: Att samvetsgrannt undervisa och uppfostra 6o barn samtidigt är
35994: outförbart. Men förutom det; jag har undervisat i folkskola på lan-
35995: det med 50 barn på 4 afdelningar och kan försäkra att jag dåligt stod
35996: ut därmed. Mången lärarinna med sämre hälsa tar aldrig upp sig
35997: mera efter att något år hafva undervisat i en skola med inemot 6o
35998: barn på 4 afdelningar. J ag anser att den ifrågavarande lagbestäm-
35999: ningen också därför bör utgå, såsom varande så att säga ett kriminelt
36000: långsamt skeende dråp gentemot alla med en klenare fysik utrustade
36001: lärarinnor, hvilka åläggas 6o-barns klasser med 4 afdelningar enligt
36002:  systemet på landsbygden. Detta kan låta väl starkt, men den som
36003:  varit med om några skolmöten, har kunnat konstatera på alla de
36004:  bleka och enerverade ansiktena, att där inte mera kan läggas sten
36005:  på denna börda.
36006:       J ag vädjar till föräldrar med IO a 8, t. o. m. färre barn omkring
36007:  sig, och frågar, om inte den gamla lagbestämmelsen med inemot
36008:  so-barns klasser synes nog. En lärarinna skall öfvervaka barnen äf-
36009:  ven under rasterna och det är inte så litet nervslitande att hvarje
36010:  sekund bära och känna ansvaret för allt, som då kan hända andras
36011:  barn under den minsta lilla ouppmärksamhet från lärarinnans sida.
36012:       Beträffande elever, hvilka hafva minoritetens språk till moders-
36013:  mål, delar jag alldeles reservanternas åsikt, likasom också vidkom-
36014:  mande medellösa elevers gratis förseende med läroböcker och skol-
36015:  tillbehör, t. o. m. mat, kläder m. m. Men det synes mig icke blott på
36016:  grund af ekonomiska skäl, omotiveradt, att b e m e d 1 a d e föräldrar
36017:  från skolan erhålla böcker och skoltillbehör gratis för sina barn, utan
36018:  äfven är detta ingalunda väl betänkt från synpunkten af föräldrar-
36019:  nas omsorger om sina barn. J ag känner mig långtifrån tilltalad af
36020:  den kommunistiska uppfostringsiden, hvilken steg för steg vinner
36021:  terräng genom att barnen, oberoende af sina ekonomiska förhållan-
36022:  den, endast för likformighets skull kostnadsfritt förses med skoluten-
36023:  silier m. m. De följande stegen i räckan mot de kommunistiska vård-
36024:  anstalternas förverkligande hålla på att uttagas af dem, som ifra för
36025:  allmänna bespisningsanstalter och gratis beklädnad åt a 11 a folkskole-
36026:  barn, oberoende af om föräldrarna hafva råd att försörja dem eller
36027:  ej. Denna opinion är ingalunda ny. Den vinner blott så långsamt
36028:  insteg, emedan det ännu finnes alltför många skeptiker gentemot
36029:  den världsordningen och som anse att föräldrarnas ansvar och kän-
36030:  slan af omsorg om sina barn förslappas genom att barnens lif, som
36031:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   780
36032: 
36033: till stor del samma.nfaller med skolan, allt mera afskiljes från hem-
36034: mets omvårdnad. I lärarinnekretsar har denna fråga icke sällan
36035: varit föremål för uttalanden, hvilka oftast gått i den riktningen,
36036: att i skolor, där gratisutdelning af hvarje slag sker så godt som obero-
36037: ende af förmögenhetsvillkoren, systemet varit egnadt att medföra
36038: moralisk slapphet hos föräldrarna beträffande förpliktelserna mot
36039: sina barn. Slutligen hafva de icke varit nöj da med någonting, utan upp-
36040: ställt allt större fordringar beträffande både kvantiteten och kvali-
36041: teten af de från skolan eller genom lärarinnans förmedling på annat
36042: sätt erhållna sakerna.
36043:      I likhet med reservanterna anser jag därför, att endast medellösa
36044: föräldrars barn må erhålla skoltillbehör, läroböcker m. m. gratis
36045: från skolan. Det kan icke på välgrundade skäl försvaras, att för-
36046: mögna rusthållare och andra penningemagnaters barn, hvilka dels
36047: af principiella skäl sättas i folkskolan, dels gå där emedan folkskolan
36048: på landet är den närmast hemmet belägna skolan, erhålla skoltill-
36049: behör och läroböcker gratis från skolan. J ag känner mycket väl till
36050: den riktningen och de motiv, hvarmed ett sådant förfaringssätt i
36051: allmänhet försvaras, men finner dem icke hållbara gentemot mot-
36052: skälen.
36053:      På grund af långvarig lärarinne-erfarenhet under sådana för-
36054: hållanden, att gratisutdelningen ställes beroende af medellösheten,
36055: likasom också .under studieresor, har jag sett de allra bästa resultat
36056: äfven beträffande ett likformigt genomförande af läroboks- och skol-
36057: tillbehörssystem såväl i eget land som i andra länder.
36058: 
36059:     Ed. S o h 1 b e r g: Äfven med fara, att det går med mig såsom
36060: med en föregående talare, att jag får börja mitt andragande denna
36061: vecka och sluta det först nästa vecka, vill jag begagna mig af till-
36062: fället att uttala mig rörande denna sak. För att då gå i ordning
36063: med frågorna, ber jag att för en stund få fästa uppmärksamheten
36064: vid första reservationen. Någon har måhända vid genomläsandet
36065: af denna reservation tänkt, att det föreliggande lagförslaget om in-
36066: förande af läroplikt måste vara synnerligen väl affattadt, då här mot
36067: detsamma från pedagogisk synpunkt endast en anmärkning kan
36068: göras. Så lyckligt är det dock icke. Vid behandlingen af detta lag-
36069: förslag hafva ingalunda de pedagogiska principerna fått vara de
36070: allena härskande. Tvärtom hafva pedagogiska principer ofta fått
36071: gifva vika för ekonomiska skäl, och pedagogen har funnit sig häri
36072: utan reservation, då det gällt att bryta väg för en ny lagstiftnings-
36073: åtgärd, hvars godkännande annars kunde hafva äfventyrats. Med
36074: afseende å föreliggande reservation är sakförhållandet ett annat.
36075: Ty vid affattandet af den IO § i lagförslaget har utskottets majori-
36076: tet frångått principer, hvilka redan länge varit godkända och i lag-
36077: stiftningen genomförda.
36078: 790                    Istunto 3 p. lokakuuta 1908.
36079: 
36080: 
36081:     Enligt 10 § skulle ett större antal elev.er än 50 samtidigt kunna un-
36082: dervisas af en lärare. Betrakta vi emellertid utvecklingens gång, så
36083: finna vi, att folkskoleförordningen af 1866 stadgade, att under hvarje
36084: förhållande icke flere än 6o elever finge samtidigt undervisas af en
36085: och samma lärare. Åren gingo och erfarenheter vunnos, som visade
36086: att ett elevantai af 6o icke med framgång kunde samtidigt undervi-
36087: sas af en lärare. Tjugu år efter det den första folkskoleförordningen
36088: hade sett dagen, gjordes därför den förändring, att högst 50 elever
36089: skulle få samtidigt undervisas af en och samma lärare. Nu hafva nå-
36090: got mer än tjugu år förgått sedan denna förordning utfärdades, och
36091: ganska allmänt höjas röster för att 40 elever borde vara det högsta
36092: elevantal, som samtidigt finge undervisas af en lärare. Den åsikten
36093: har också gjort sig gällande inom utskottet. Men det oaktadt har en
36094: affattning gifvits åt den 10 §, som tillåter ända tili 59 elever att
36095: samtidigt undervisas af en och samma lärare. När siffran går upp
36096: tili 6o, skall enligt lagförslaget genast åtgärd vidtagas för anställande
36097: af biträdande lärare eller för distriktets delning. Reservationen af-
36098: ser att återställa lagparagrafen i ett skick, som är likt nu gällande lag-
36099: stadgande, och jag ber att stora utskottet må observera detta samt,
36100: för såvidt det gäller 10 § 2 mom. vidtaga den i reservationen föreslagna
36101: ändringen. Tiliika må framhållas, att i 1 mom. då också den ändring
36102: bör göras, att orden »i allmänhet» uteslutas. Dessa ord hafva inskju-
36103: tits här blott för att icke första och andra momenten skulle stå i strid
36104: mot hvarandra.
36105:      Här har talats mycket om nödvändigheten af att pruta. Man kan
36106: dock gå för långt i prutningssystemet, och detta gör utan tvifvel un-
36107: dertecknaren af den fjerde rliServationen. Denna reservation, som
36108: stöder sig läropliktskomittens betänkande, framhåller att komitten
36109: bättre än utskottet förstått att beakta de ekonomiska svårigheter,
36110: som genomförandet af läropliktslagen kommer att medföra. Reser-
36111: vanten har, i likhet med en föregående talare denna afton, icke ta-
36112: git i betraktande, att läropliktskomittens betänkande i detta afseende
36113: åtföljes af ganska vägande reservationer. Man har måst pruta, det har
36114: jag redan sagt. Därför finnas ock många önskningar att uttala rö-
36115: rande lagen från pedagogisk synpunkt sedt. De som pruta rninst
36116: äro nog- undertecknarena af tredje reservationen. J ag är ense med
36117: dessa reservanter i flere punkter, särskildt när det gäller den lägre
36118: utvidgade folkskolan, hvilken jag, i likhet med undertecknarena af
36119: tredje reservationen, anser böra förestås af en lärare med samma
36120: kompetens som för högre folkskolan och sålunda också med samma
36121: aflöning. Men tiden medgifver icke ett längre ingående i dessa de-
36122: taljer.
36123:      J ag slutar med att uttala rnitt beklagande af, att jag icke i allt
36124: kan understöda denna tredje reservation och särskildt när det gäller
36125: motiveringen måste säga, att denna reservation är en skymf mot
36126:                        Yleinen oppivelvollisuus.                   791
36127: 
36128: 
36129: vår folkskola och den lärarekår, som plikttroget och utan själfviska
36130: biafsikter här har verkat för folkupplysningen. (Bra, Hyvä).
36131: 
36132:    Istunto keskeytetään klo 12 yöllä ja viimeksi käsiteltävänä ollut
36133: samoin kuin muut päiväjärjestyksessä olevat asiat siirretään seuraa-
36134: vaan täysi-istuntoon.
36135: 
36136: 
36137: 
36138:    Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina kello 12 p.
36139: 
36140:    Täysi-istunto päättyy kello 12.
36141: 
36142:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
36143:                                                    Ph. Suuronen.
36144:          26. Tiistaina 6 p. lokakuuta
36145:                              klo 12 p.
36146: 
36147:                            Päiväjärjestys:
36148:    Ilmoituksia:
36149: 
36150:                                      •
36151:                       T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
36152:     r) Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
36153: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
36154:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 10, Laki- ja talousvaliokun-
36155: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4·
36156:     2) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmis-
36157: tamisesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämi-
36158: sestä vuonna 1909.
36159:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan
36160: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5·
36161:     3) Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain val-
36162: mistamisesta vuonna 1909.
36163:    Asiakirjat: Armollinen esitys N:o 12; Valtiovarainvaliokunnan
36164: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6.
36165: 
36166:                   Ensimmäinen käsittely:
36167:     4) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvolli-
36168: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
36169:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3; ed. Soinisen
36170: y. m. edusk. esitykset N:o 22 ja 23 (Liitteet VI siv. 15-41).
36171:     5) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
36172: maalla.
36173:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
36174: sestä.
36175:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2; ed. Lai-
36176: neen y. m. eduskuntaesitys N:o I4 (Liitteet V siv. 5-31).
36177:                                                            so•
36178: 794                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36179: 
36180: 
36181:    6) Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
36182:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4; ed. A. Neoviuksen
36183: y. m. edusk. esitys N:o I5 (Liitteet III siv. S-I8).
36184: 
36185:                        Ainoa käsittely:
36186:     7) Anomusehdotus , joka koskee kruunutiloilla olevien torpan-
36187: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
36188: palstatiloiksi.
36189:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
36190: linnan y. m. anomusehdotus N:o I42 (Liitteet V siv. 67-68).
36191:     8) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muut-
36192: tamisesta.
36193:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
36194: Kairamon y. m. anomusehdotus N:o 2I (Liitteet V siv. gi).
36195:     g) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo-
36196: tukset.
36197:     Asiakirjat: Lakivaliokunn~ mietintö N:o 3; ed. Kävyn anom.
36198: ehdotus N:o IOO ja ed. S. Wuolijoen anomusehdotus N:o I88 (Liitteet
36199: III siv. 87-88).
36200:     IO) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo-
36201: tukset.
36202:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall-
36203: stenin y. m. anomusehdotus N:o I57, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
36204: N:o IS sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
36205: II siv. 5-8 ja 29-3I).
36206:     n) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkulje-
36207: tusrasituksesta koskeva anomusehdotus.
36208:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o IO ja ed.
36209: Huoposen y. m. anomusehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
36210:     I2) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tar-
36211: koittava anomusehdotus.
36212:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o I ja ed. Setä-
36213: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27).
36214:     I3) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
36215: seen asetukseen säästöpankeista.
36216:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaski11en
36217: y. m. anomusehdotus N:o I28 (Liitteet X siv. 3-IO).
36218:     I4) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen
36219: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
36220: den aiheuttamia toimenpiteitä.
36221:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
36222: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. IOo-Ioi).
36223:     I5) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
36224: ehdotus.
36225:                                Päiväjärjestys.                         795
36226: 
36227: 
36228:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
36229: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
36230: 
36231:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n.
36232:    16) L8.ki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä kruu-
36233: nun metsämailla laidunmaksun lakkauttamista koskevain anomus-
36234: ehdotusten johdosta.
36235:    17) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 anomuksen joh-
36236: dosta, joka tarkoittaa Kolarin kappeliseurakunnan asettamista
36237: verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan kun-
36238: nat.
36239:    18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 arm. esityksen
36240: N:o 1 johdosta, joka koskee varojen osottamista valtiopäiväkustan-
36241: nusten suorittamiseen.
36242: 
36243: 
36244:    Poissa oleviksi merkitään nimenhuudossa ed. Antila, Pohjanpalo,
36245: Pykälä, Sipponen, Torppa ja Ångeslevä.
36246: 
36247: 
36248: 
36249: 
36250:                              Ilmoitusasiat:
36251:    Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Pykälä yksityisten asiain
36252: takia tämän päivän istunnosta.
36253: 
36254: 
36255: 
36256: 
36257:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
36258:                    1)   Metsästysasetuksen muuttaminen.
36259:                                    (2 K.)
36260:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 4 ja otetaan sen
36261: johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa esityksessä
36262: N:o 10 Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvaliokunnan mietin-
36263: nössä N:o 9 valmistavasti käsitelty
36264:    Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä anne-
36265: tun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
36266: 
36267:     P u h e m i e s ilmoittaa, että ensin suoritetaan yleiskeskustelu,
36268: jos asiasta semmoista syntyy, ja sitten läpikäydään asetusehdotus
36269: pykälittäin.
36270: 796                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36271: 
36272: 
36273:     Kun yleiskeskustelua varten ei puheenvuoroa pyydetä, siirry-
36274: tään käsittelemään asetusehdotusta eri kohdittain ja esitetään käsit-
36275: telynalaiseksi sen
36276: 
36277:                                    13 §.
36278:       Keskustelu:
36279:     Ed. Pertti 1 ä: Minä ehdottaisin, että hyväksyttäisiin laki-
36280: ja talousvaliokunan mietintöön liitetty vastalause, jossa ehdotetaan,
36281: että hirvenmetsästys tehtäisiin yleiseksi kaikille kansalaisille.
36282: 
36283:     Ed. H a 1 o n e n: Minä pyydän esittää, että käsillä olevan laki-
36284: ehdotuksen 13 § hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdo-
36285: tuksen mukaan. Saattaa olla, että suuren valiokunnan aikamää-
36286: räys, että pyyntiaika alkaisi vasta joulukuun ensimäisenä päivänä,
36287: on sopiva muutamissa osissa maatamme, mutta erit.täinkin Lappiin
36288: nähden se on aivan sopimaton; sillä lupa-aika sattuisi sellaisena ai-
36289: kana, jolloin esim. aurinko ei laisinkaan nouse, joten silloin on mahdot-
36290: tonta hirviä pimeän tähden pyytää ja joten Lapin asukkaat jäisivät
36291: näin ollen osattomiksi siitä edusta, jota lakimuutoksella on tarko-
36292: tettu. Muutensoisin myöskin, että pyyntiaika olisi 30 päivää, kuten
36293: laki- ja talousvaliokunta on ehdottanut, jota ehdotusta siis kan-
36294: natan.
36295: 
36296:     Puhemies: Koska Ed. Perttilän ehdotus tarkoittaa laki- ja
36297: talousvaliokunnan mietinnön toisen vastalauseen ponnen hyväksy-
36298: mistä, pyydän ilmoittaa, että minä katson tämän ehdotuksen olevan
36299: perustuslakia vastaan, ja katson, että niistä syistä, joita laki- ja talous-
36300: valiokunta mietinnössään sivulla 5 esitttää, ehdotusta ei voida ää-
36301: nestyttää.
36302:     Koska ehdotuksen äänestyttämiskielto puhemiehen puolelta on sitä
36303: laatua, että on edeltäpäin ratkaistava, hyväksyykö eduskunta puhe-
36304: miehen toimenpiteen tässä kohden vai eikö, ennenkuin voidaan ky-
36305: symyksen asiallista käsittelyä jatkaa, sen vuoksi, ja kun ed. Pertti-
36306: län hyväksyttäväksi ehdottaman vastalauseen takana tiettävästi
36307: on suuri joukko edustajia, pyydän esittää eduskunnan ratkaista-
36308: vaksi, hyväksyykö eduskunta puhemiehen toimenpiteen vai eikö.
36309: 
36310:   Tämän jälkeen puhemies esittää seuraavan äänestys e h d o-
36311: tuksen:
36312: 
36313:      Ken tässä kohden hyväksyy puhemiehen toimenpiteen, äänestää
36314: •jaa>>; jos »ei>> voittaa on Eduskunta päättänyt että tämä kysymys
36315: on Valtiopäiväjärjestyksen 6g §:n mukaisesti lähetettävä Perustus-
36316: lakivaliokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua varten.
36317:                       Metsästysasetuksen muuttaminen.                 797
36318: 
36319:    Tästä aiheutuu seuraava
36320:     Villkeskustelu:
36321:     Ed. D a n i e 1 s o n-K a 1 m a r i: Kyllä minun täytyy tässä tehdä
36322: muotoa koskeva kysymys. Minä nimittäin en käsitä, että asia on
36323: kehittynyt niin pitkälle, että eduskunnalle tarvitsisi asettaa tämä
36324: äänestysehdotus. Minun tietääkseni ei kukaan ole vastustanut puhe-
36325: miehen käsitystä vaatimalla eduskuntaa tekemään päätöksen. Siksi
36326: kunnes tällainen vaatimus tehdään ja sitä kannatetaan, niin minun
36327: ymmärtääkseni puhemiehen käsitys on se, joka määrää. Luulisin
36328: siis ainakin, että äänestys on ennenaikainen.
36329: 
36330:     P u h e mi e s: Minun ymmärtääkseni V. J. 69 § oikeuttaa me-
36331: nettelemään sillä tavoin kuin minä tässä olen ehdottanut. On kyllä
36332: totta, että puhemies usein, kun ei ole vaadittu hänen äänestyskiel-
36333: tojansa erikseen äänestettäviksi, on katsonut, että eduskunta on
36334: siihen tyytynyt. Mutta toiselta puolen V. J:n 69 § myöntää puhe-
36335: miehelle oikeuden heti alistaa äänestyttämiskieltonsa eduskunnan
36336: hyväksyttäväksi. Sille edustajalle, joka jonkun ehdotuksen tekee,
36337: on tärkeätä tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa todella äänestet-
36338: täväksi vaiko ei; saatuansa tietää, että eduskunta hyväksyy puhe-
36339: miehen äänestystä kieltävän toimenpiteen, hän voi esim. tehdä uu-
36340: den toisenlaisen ehdotuksen. Näin ollen minä kyllä luulisin, että tässä
36341: kohden minun menettelyni on oikea, siihenkin nähden, että ilmeisesti
36342: suuri osa eduskuntaa on samalla kannalla kuin ed. Perttilä. Toiselta
36343: puolen taas mielestäni on selvää, että se seikka, ettei ed. Perttilän
36344: ehdotusta ole kannatettu, ei vaikuta asiaan, kun ehdotuksentekijän
36345: pitää mikäli mahdollista heti saada tietää, tullaanko hänen ehdotus-
36346: tansa äänestyttämään.
36347: 
36348:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag ber att få förena mig om hr Danielson-
36349: Kalmaris uppfattning och vill för öfrigt upplysningsvis nämna, att i
36350: stora utskottet ordföranden icke ansåg sig hafva samma makt som tal-
36351: mannen i kammaren och därför tillåtit omröstning i denna fråga samt
36352: att därvid majoriteten stannade vid samma åsikt som den af talmannen
36353: omfattade, nämligen, att frågan i denna del är af grundlagsnatur och
36354: därför icke kan underkastas representationens afgörande.
36355: 
36356:    Puhemies: Koska tästä asiasta sukeutuu keskustelu, niin
36357: pyydän, että arvoisat edustajat lausuvat mielipiteensä tästä koh-
36358: dasta asiaa, menemättä itse pääasiaan.
36359: 
36360:    Ed. S i r o 1 a: Minä olen puhemiehen kanssa samaa mieltä siitä,
36361: että eduskunnan on päätettävä tästä kohdasta, ennenkuin mennään
36362: eteenpäin pykälittäin käsittelemään tätä lakia, juuri siitä syystä
36363: 798                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36364: 
36365: 
36366: jonka puhemies mainitsi, että hävinneellä puolella on tilaisuus tehdä
36367: uusia muutosehdotuksia. Mutta kuitenkin katson, että kun puhemies
36368: on selityksensä antanut ennenkuin hän äänestyksen esittää, on tähän
36369: päätökseen tyytymättömänä tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja mah-
36370: dollisesti sen perustellakin, ennenkuin tällainen äänestysesitys, jonka
36371: puhemies nyt on tehnyt, tulee eduskunnassa hyväksytyksi. Minä
36372: siis ehdottaisin että puhemiehen ilmoituksen johdosta keskusteltai-
36373: siin ja päätettäisiin, ennenkuin mennään lakia edelleen käsittelemään.
36374: 
36375:    Puhemies: Ed. Sirolan lausunnon johdosta pyydän huo-
36376: mauttaa, että luonnollisesti keskustelu on sallittava puhemiehen ää-
36377: nestämiskiellosta, jotta tätä kieltoa voitaisi eri näkökohdilta valaista
36378: ja eduskunta parhaiten tietäisi tehdä päätöksensä siitä. Siis tästä
36379: kohdasta on kyllä keskustelu sallittu.
36380: 
36381:     Ed. Sir o 1 a : Laki- ja talousvaliokunnassa, sekä viime vuonna
36382: että nytkin, samoin kuin perustuslakivaliokunnassa, joka tätä asiaa
36383: käsitteli viime vuonna, esiintyi mielipide, joka pani epäilyksen alai-
36384: seksi, olisiko hirven metsästäruisoikeus sellainen, että se maanomista-
36385: jalle kuuluu perustuslain tai eri-oikeuksien suomana oikeutena. On
36386: nim. huomautettu, että hirven metsästys ei ole kaikkina aikoina
36387: senjälkeenkään kun maanomistajille omistusoikeus on perustuslain-
36388: luontaisesti säädetty, ollut heidän omaisuuttansa, koska hirven met-
36389: sästys on ollut kokonaan kiellettykin, ja koska esim. valtio viime
36390: aikoina on maksanut suuria palkkioita hirvien tuottamista vahin-
36391: goista. Monelta muultakin kannalta asiaa valaisten on pantu epäi-
36392: lyksenalaiseksi tämän asian perustuslainluontoisuus.          En tahdo
36393: kuitenkaan nyt siltä kannalta ruveta asiaa käsittelemään, vaan
36394: pyysin puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni tämän asian käsit-
36395: telyjärjestyksestä, vaikkakin hyväksytään käsitys, että tämä toinen
36396: vastalause koskettaa perustuslakia.
36397:     Kun perustuslakivaliokunta viime vuonna tästä asiasta antoi lau-
36398: suntonsa laki- ja talousvaliokunnalle, oli sen myös vastattava kysy-
36399: mykseen, voiko eduskunta, kun sillä on esillä hallituksen esitys,
36400: joka ei koske perustuslakia, vastauksessaan mennä perustuslain
36401: alalle.    Silloin perustuslakivaliokunta vastatessaan tähän kysy-
36402: mykseen jakautui aivan kahtia, niin että asia oli arvalla ratkaistava.
36403: Toinen puoli perustuslakivaliokuntaa vastasi, että eduskunta halli-
36404: tukselle vastatessaan yleisen lain luontoa olevaan esitykseen ei
36405: voi vastauksessaan mennä perustuslain alueelle. Toinen puoli perus-
36406: tuslakivaliokuntaa oli sitä mieltä, että kun kerran on olemassa asiassa
36407: hallituksen esitys, niin eduskunta vastatessaan kyllä voi tätä laven-
36408: taakin, niin että se jossain kohden voi koskettaa perustuslainluon-
36409: toisia oikeuksia, koska hallitsijana joka tapauksessa on lain hyväk-
36410: symis- tai hylkäämisvalta, ja koska Valtiopäiväjärjestys ei suorastaan
36411:                      Metsästysasetuksen muuttaminen.                  799
36412: 
36413: 
36414: tätä kiellä. Tältä kannalta katsoen minä olisin toista mieltä kuin
36415: eduskunnan puhemies ratkaistessaan tämän kysymyksen. Ehdotan
36416: että eduskunta asettuisi sille kannalle, millä puolet perustuslaki-
36417: valiokuntaa edellisillä valtiopäivillä on ollut.
36418: 
36419:     Ed. E s t 1 a n d e r : Den, som intresserar sig för att erhålla
36420: utredning i den fråga som af den föregående ärade talaren väcktes,
36421: närnligen, huruvida landtdagen, då initiativ till lagändring tagits
36422: från regeringens sida, kan utvidga detta initiativ till att äfven omfatta,
36423: grundlagsändring, ber jag att få hänvisa till den utredning
36424: grundlagsutskottet vid 1907 års landtdag afgaf till lag- och eko-
36425: nomieutskottet, som då hade att behandla just denna fråga.
36426: 
36427:     Ed. Pertti 1 ä: Koska täällä oikeiston taholta tehtiin esitys,
36428: että pitää tehdä nimenomainen äänestyksen vaatiminen, niin minä
36429: kannatan ed. Sirolan tekemää ehdotusta..
36430: 
36431:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
36432: 
36433:    Äänestys ja päätös:
36434: 
36435:    Ken hyväksyy Puhemiehen toimenpiteen äänestää >>jaa>>; jos ~ei>>
36436: voittaa, on asia V. J:n 6g §:n mukaisesti lähetettävä Perustuslaki-
36437: valiokuntaan sen lausuntoa ja ratkaisua varten.
36438:    Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis hyväksynyt Puhemie-
36439: hen kieltäytymisen asettamasta ed. Perttilän ehdotusta äänestyk-
36440: sen alaiseksi.
36441: 
36442:    Tämän jälkeen jatkuu keskustelu pääasiasta.
36443: 
36444:     Ed. Li s t o: Sen ehdotuksen johdosta, jonka ed. Halonen teki,
36445: minä pyydän lausua, että mikäli nyt olen kuullut on hirviä viime
36446: aikoina ilmestynyt myöskin Lappiin. Kuinka se metsästysaika,
36447: jonka suuri valiokunta on ehdottanut, lienee Lapissa sopiva, sitä
36448: en ota arvostellakseni. Pyydän vain mainita, että suuressa valio-
36449: kunnassa pari Perä-Pohjolasta valittua edustajaa ilmoitti, että
36450: joulukuun alkupuoli sopii hirven metsästykseen myös Oulun lää-
36451: nissä. Jos kumminkin olisi niin, että tämä aika olisi sopimaton
36452: Lappiin nähden, niin ei tule mahdottomaksi järjestää asia siten,
36453: että hirven metsästys sovitetaan Lapissa aikaan, joka sikäläisiin
36454: oloihin soveltuu. Nykyisen metsästysasetuksen 15 § sisältää nim.
36455: seuraavan määräyksen: >>Jos kokemus osottaa, että edellä määrätty
36456: rauhoitusaika tarvitsee jossakin tapauksessa koko maan tai jonkun
36457: osan suhteen pidentämistä tai lyhentämistä, taikka jos paikka-
36458: kunnalliset olot tahi muut asianhaarat vastedes vaativat sään-
36459: 
36460: 
36461: 
36462: 
36463:    •
36464: 800                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36465: 
36466: 
36467: nöksiä muiden otusten metsästämisestä, kuin tässä on mainittu,
36468: on siitä hallinnosta lainsäädäntötietä annettava erityinen arm.
36469: asetus.>> Jos niin kävisi, että hirvenmetsästystä ei voitaisi joulukuun
36470: alkupuolella harjoittaa Lapissa, niin hallitus siis voipi määrätä
36471: jonkun pitemmän metsästysajan sitä varten. Minä ehdotan, että suuren
36472: valiokunnan ehdotus hyväksyttäisiin.
36473: 
36474:      Ed. J o h n He d b e r g: Stora utskottet har, såvidt jag förstår,
36475:  med sin ändring af jakttidens längd å älg till 14 dagar i ställetför en
36476:  månad, träffat ett bättre förslag än hvad lag- och ekonomiutskottet
36477:  framställt.
36478:      Men stora utskottet vill äfven hafva jakttiden framskjuten tillI
36479:  december i stället för den I september. Häri har utskottet ingalunda
36480:  träffat en riktig eller lämplig bestämmelse. Stora utskottet försvarar
36481: sin åtgärd rörande ändring af jakttiden med hänvisning till själfva
36482: jaktens bedrifvande och hänsyn till älgjaktens ekonomiska betydelse.
36483: Vill man veta, hvad nu förstås med detta uttryck »själfva jaktens
36484: bedrifvande>>, så kan detta väl icke fattas annorlunda, än att här afses
36485: den stora lätthet, som finnes för jägare att anträffa och förfölja älg
36486: på spårsnö. Men att framskjuta älgjakten, tills spårsnö inträffar,
36487: är för själfva älgstammen så förödande, att man därvid bör taga
36488: mera hänsyn tili älgstammens bibehållande än till att lätta jägarens
36489: mödor. Då detta ärende var senast före vid plenum, försvarades
36490: från lag- och ekonomiutskottets sida den framskjutna jaktiden med
36491: att förföljandet af sårad älg skulle underlättas och att därigenom
36492: älgdjuren icke skulle så lätt komma att vidkännas de svåra lidanden,
36493: som de äro utsatta för, ifall de, skralskjutna på bar mark lyckas
36494: dölja sig så, att skytten icke träffar på dem. Detta förslag låter
36495: ju i någon mån plausibelt. Men det är i alla fall så, att i Sverge,
36496: där under årtionden älgjakten varit lofgifven, man icke ens kom-
36497: mit att tänka på ett dylikt framskjutande af jakttiden. Där har
36498: man hållit jakttiden ungefär på samma tid af året, som vår nuva-
36499: rande lagstiftning bestämmer. Man har gjort det bl. a. därför
36500: att älgköttet är värdefullast i början af september. Efter den tid
36501: jakten å älg hos oss nu slutar, infaller brunsttiden och varar till
36502: medlet, ja ända till slutet af oktober. Under den tiden bringas älg-
36503: tjuren i sådan kondition, att dess kött eger ett i hög grad mindre
36504: värde, än hvad det har före brunsttidens infallande. Denna ned-
36505: sättning i värdet af älgköttet upphör icke omedelbart med brunst-
36506: tidens utgång; den fortlefver under ett par månader därefter. Om
36507: nu således äfven j akten å älg skulle underlättas genom att förläggas
36508: till en senare tid, så skulle i alla händelser skyttarna erhålla ett mindre
36509: värdefullt utbyte, och detta torde fullt motsvara hvad de möjligen
36510: kunde vinna i mängd. Under det plenum då detta ärende tidigare
36511: var före, anfördes äfven upprörande händelser från den närmaste
36512:                      Metsästysasetuksen muuttaminen.                  801
36513: 
36514: 
36515: tiden, och särskildt en händelse, som omtalades från mellersta Finland,
36516: var värkligen af den art, att den kunde skräm ma upp den, somicke kän-
36517: ner till våra skogsförhållanden, som icke känner till, huru jakt i regeln
36518: bedrifves och skrämma upp dem för en så tidigjaktperiod somiseptem-
36519: ber. Men man måste medgifva, att denna berättelse och äfven andra
36520: historier, som man nogsamt fått läsa i tidningarna, i alla fall äro undan-
36521: tag, och för sådana undantag skola vi icke stifta lag. Lag skall stif-
36522: tas för sådana fall, som äro allmänna, då först träffar lagen det rätta.
36523:     Så vidt jag förstår är sålunda hvarken det, som anfördes vid
36524: föregående plenum här på kammaren eller anfördes från stora ut-
36525: skottet, synnerligen väl träffadt med afseende å motiveringen för
36526: framskjutande af jakttiden ända till december. Jag tänker, att vi få
36527: vida vägnar bättre motiv och bättre exempel ifrån vårt grannland
36528: Sverge, där förhållandena äro ungefär desamma som hos oss, och att
36529: det vore bättre, att fästa afseende vid dessa exempel än att god-
36530: känna lag- och ekonomieutskottets och stora utskottets förslag i
36531: denna punkt. Jag får därför föreslå, att med bibehållande af stora
36532: utskottets förslag om lofgifvande af älgjakten under 14 dagar, dessa
36533: 14 dagar skulle flyttas från 1 december så, att jaktiden skulle börja
36534: den 1 september, såsom också nu är fallet.
36535: 
36536:      Ed. H a 1 o n e n: Ed. Liston lausunnon johdosta pyydän lausua
36537: jonkun sanan. Ensinnäkin hän sanoi kuulleensa, että viime aikoina
36538: Lapissakin on ruvennut ilmestymään hirviä. Niitä on ollut siellä jo
36539: ennenkin, sillä valtion on pitänyt jo monena vuonna maksaa korvauksia
36540: hirven tekemistä vahingoista, ja on otettava lukuun, että siellä on
36541: laajoja alueita, joissa hirvi ei voi tehdä mitään vahinkoa, nimittäin
36542: tunturimaissa. Niinkuin jo mainitsin, suuren valiokunnan ehdotus
36543: hirven metsästysajaksi voipi kyllä olla muutamille maanosille hyvinkin
36544: sopiva, mutta Lappiin nähden se on sopimaton. Se ed. Liston lohdutus
36545: että voisi pyytää hallitukselta erityismääräyksiä Lappiin nähden,
36546: on aivan turhanpäiväinen. Meillä on kokemusta kylliksi siinä suh-
36547: teessa. Esim. kalastussääntöön nähden on pyydetty sellaista muu-
36548: tosta lakiin, että nuotanveto Lapissa keväällä saisi alkaa heti jäiden
36549: lähdettyä, koska Lapissa kevätkutuisia kaloja ei sanottavasti ole.
36550: Tuota ehdotusta ovat yksimielisesti puolustaneet sekä Lapin komitea
36551: että Lapin neuvotteleva komitea, kuin myöskin kalastuksen tarkastaja,
36552: mutta siitä huolimatta ei kuitenkaan ole mitään muutosta aikaansaatu.
36553: Tämä esimerkki mielestäni aivan selvästi osoittaa, että tuollaista
36554: erikoismääräystä on jälkeenpäin vaikea, jopa mahdoton aikaansaada.
36555: Onhan tapana tehdä yleisiin asetuksiin,niinpä metsästysasetukseenkin
36556:  jo lakia laadittaessa erikoismääräyksiä. Jos siis pidetään sopimatto-
36557: mana hyväksyä laki- ja talousvaliokunnan ehdotusta aikamääräyksiin
36558:  nähden koko maalle yleiseksi, niin pyydän ehdottaa, että ainakin
36559: Lappiin nähden hyväksyttäisiin laki- ja talousvaliokunnan ehdotus.
36560:                                                                  51
36561: 802                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36562: 
36563: 
36564:     Ed. K i r v e s : Minä ehdottaisin, että eduskunta hyväksyisi
36565: 13 §:n kuuluvaksi samalla tavalla kuin se laki- ja talousvaliokunnan
36566: mietinnössä on esitetty. Se sisältää nimittäin sen, että aikamäärä
36567: siinä on puolta pitempi kuin suuren valiokunnan 13 §:ssä.
36568: 
36569:       Puhemies: Se on siis sama ehdotus kuin ed. Halosen?
36570: 
36571:     Ed. A h m a v a a r a : Olisin minäkin mieluummin nähnyt, että
36572: suuressa valiokunnassa marraskuun viimeinen puolisko olisi mää-
36573: rätty hirvien metsästysajaksi, mutta minusta ei asia ole paljoa huo-
36574: nompi, jos se on joulukuun alkupuoliskokin. Mitä tulee Lapin met-
36575: sästysoloihin, en luule, että siellä tarvitaan eri säännöksiä. Ed.
36576: Halonen on sanonut, että siellä on joulukuussa pimeä, mutta kuin-
36577: kahan valoisa siellä on syyskuulla? Kyllä kai silloinkin siellä on
36578: pimeä, eikä tätä metsästysaikaa voitane juhannuksen ajaksi siirtää.
36579: - Minusta ei ole niin tärkeätä, vaikka ei Lapissa hirviä kovin pal-
36580: jon metsästetäkään, sillä siellä ovat suuret erämaat ja hyvä olisi, jos
36581: hirvet saataisiin edes siellä säilymään. Ehdotan että suuren valio-
36582: kunnan ehdotus hyväksyttäisiin.
36583: 
36584:    Ed. Kurikka : Jonkun veran tuntien Lapin oloja, yhdyn ed.
36585: Halosen väitteeseen, että metsästysaika Lappiin nähden on sopi-
36586: maton. En kuitenkaan tahdo, että laissa suorastaan olisi joku eri-
36587: tyinen määräys Lappia varten, vaan ehdottaisin, että mietinnön
36588: perusteluissa mainittaisiin, että hallinnollista tietä olisi Lappia varten
36589: määrättävä erityinen luvanauto-aika hirven metsästystä varten.
36590:       Ed. Le h t o n en:   Pyydän kannattaa ed. Halosen ehdotusta.
36591: 
36592:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
36593: 
36594:     P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintöä vastaan on tehty
36595: kolme muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Halonen ed. Kirveen
36596: ja Lehtosen kannattamana ehdottanut, että 13 § hyväksyttäisiin
36597: sellaisena kuin se on laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä. Sen-
36598: jälkeen on ed. John Redberg ehdottanut pykälää muutettavaksi
36599: siten, että sanan •>joulukuun>> sijaan tulisi sana •>syyskuun». Mutta
36600: kun tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta, ei siitä voida äänestää.
36601: Kolmanneksi on ed. Kurikka ehdottanut, että perusteluihin lisättäi-
36602: siin lausunto siitä, että hallinnollista tietä tulisi Lappiin nähden mää-
36603: rätä erityinen luvanautoaika hirven metsästämistä varten, vaan kun
36604: tätäkään ehdotusta ei kukaan ole kannattanut, ei sekään voi tulla
36605: äänestyksen alaiseksi.
36606: 
36607:     Tulee siis äänestettäväksi Suuren valiokunnan mietinnön ja ed.
36608:  Halosen ehdotuksen välillä.
36609:                               Paloviinavero.                           803
36610: 
36611:    Äänestys ja päätös:
36612:     Ken asetuksen 13 §:ään nähden hyväksyy Suuren valiokunnan
36613: mietinnön, äänestää >>jaa»; jos »ei>> voittaa, on ed. Halosen ehdotus
36614: tässä kohden hyväksytty.
36615:     Äänestyksessä annetaan 101 jaa- ja 8o ei-ääntä. Suuren valio-
36616: kunnan mietintö on siis 13 §:ään nähden hyväksytty.
36617:                            31 §
36618: hyväksytään keskustelutta sekä samoin asetusehdotuksen nimike.
36619:    Suuren valiokunnan mietintö on siis kaikin puolin muuttamatta
36620: hyväksytty, ja asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
36621: 
36622:                             2) Palovlinavero.
36623:                                  (2 K.)
36624:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 5 ja otetaan sen
36625: johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armollisessa esityksessä
36626: N:o I I Eduskunnalle annettu ja Valtiovarainvaliokunnan mietin-
36627: nössä N:o 5 valmistavasti käsitelty
36628:    Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
36629: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
36630: vuonna 1909.
36631:    Keskustelu:
36632:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä : Käsiteltävänä oleva mietintö
36633: on ilahuttava todistus siitä, että ainakin eduskunnassa otetaan huo-
36634: mioon, että yleisen kieltolain on määrä astua osittaisesti voimaan
36635: heinäkuun I p:nä 1909· Näin ollen nousee itsestään kysymys, mitä
36636: aikoo kotimainen hallitus asiassa tehdä. Tarvinneeko kansan piak-
36637: koin viettäessään kieltolain säätäruispäivän ensimäistä vuosimuis-
36638: toa kokea sitä katkeruutta, mikä luonnollisesti syntyy, jos on pääs-
36639: tetty kokonainen vuosi vierähtämään siitä, kun eduskunta puoles-
36640: taan hyväksyi yleisen kieltolain, ilman että hallitus on aikaansaanut
36641: lausuntoansa tästä laista. Taantumuksen mustat korpit rääkkyvät
36642: omassakin keskuudessamme. Toiveet siitä, että kauvan kaivatut ja
36643: ehdottomasti välttämättömät parannukset viimeinkin saataisiin
36644: aikaan kansan pohjakerrosten oloissa, näyttävät kutistumistaan
36645: kutistuvan. Tämä tietysti yhä lisää sitä oikeutettua tyytymättö-
36646: myyttä, mikä niin laajalti vallitsee keskuudessamme. Sydäntä kou-
36647: ristaa ajatellessa, mihin lopulta joudutaan, jollei ala enemmän olla
36648: hyvää tahtoa niillä, joilla valta on, edes tärkeimpien uudistusten
36649: perille ajamiseen.
36650:     Minkä vuoksi tällainen puhe tässä yhteydessä, kysynee joku.
36651: Onhan sanomalehdissä viime aikoina näkynyt jotenkin tiheään uuti-
36652: 804                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908,
36653: 
36654: 
36655:  sia, jotka ovat varustetut kauniilta kuulostavalla otsikolla: >>Kielto-
36656:  lain valmisteluja».
36657:      Hallitus on, niinkuin tiedetään, asettanut komitean tekemään
36658:  ehdotuksia kieltolain toimeenpanossa tarvittaviksi hallinnollisiksi
36659:  määräyksiksi. Tähän komiteaan on m. m. valittu viinatehtailija
36660:  kieltolain toimeenpanoa järjestämään! Näin ollen ei komitean teh-
36661:  tävä ole ollut helpoimpia. Joku koiranleuka onkin siitä lausunut, että
36662:  se taitaa olla yhtä vaikea, kuin olisi rikoslain laatiminen yhdessä
36663:  varkaitten kanssa. Mutta kaikesta tästä huolimatta komitea aikoo
36664:  saada työnsä suoritetuksi niin pian, että, jollei mitään erikoista
36665:  jarrutusta siinä enää esiinny, sen ehdotus ehkä voitanee saada val-
36666:  miiksi jo hyvinkin pian, kenties viikon, parin kuluessa. Näin ollen
36667:  ei tämän komitean asettamisen johdosta vielä voida hallitusta syyt-
36668:  tää tahallisesta jarrutuksesta kieltolakiasian käsittelyssä. Olisihan
36669:  sellainen komitea pitänyt asettaa jo tämän vuoden alussa, koska
36670: sille uskottu työ joka tapauksessa kerran on maassamme suoritettava.
36671:  Ja onhan päinvastoin, kun komitea asetettiin, meidän alkoholikapita-
36672: listien erikoisäänenkannattajassa Hufvudstadsbladet'issa lausuttu
36673:  julkinen moite nykyiselle kauppa- ja teollisuustoimituskunnan pääl-
36674: likölle siitä, että hän, vaikka- Hufvudstadsbladet'in sanontatapaa
36675: noudattaakseni- ennen on selittänyt olevansa kieltolain vastustaja,
36676: ei kumminkaan komitean kokoonpanossa saanut tarpeeksi valvo-
36677: tuksi viinamiesten etuja.
36678:      Mutta mainitun komitean asettamisen ohella on tapahtunut jota-
36679: kin muutakin, joka juuri on minulle antanut lähimmän aiheen pu-
36680: heenvuoron käyttämiseen tässä yhteydessä. Kauppa- ja teollisuus-
36681: toimituskunnan päällikkö tai kauppa- ja teollisuustoimituskunta on
36682: kääntynyt teollisuushallitukseen käskien sitä toimittamaan maamme
36683: juovutusjuomatehtaitten arvioimisen, koska on >>todennäköistä»,
36684: niinkuin kirjelmässä sanotaan, että juovutusjuomatehtaitten taholta
36685: ruvetaan vaatimaan korvausta valtiolta, jos kieltolaki tulisi vahvis-
36686: tetuksi. Mikäli tuosta kirjelmästä on julkisuudessa puhuttu, lienee
36687: sen sanamuoto ollut jotenkin sellainen, että ensin vaadittua juovu-
36688: tusjuomatehtaitten arvioimista, siinä lausutaan, että myöskin toi-
36689: sessa suhteessa on valmistavia toimenpiteitä tarpeen, ennenkuin
36690: senaatti voi antaa lausuntonsa kieltolakiasiasta. Tämä sanontatapa
36691: - jos uutiset siinä kohden pitävät paikkansa - on omiaan herät-
36692: tämään hämmästystä ja levottomuutta.
36693:      Tuo toinen asia, jossa teollisuushallituksen lausuntoa on vaadittu,
36694: koskee denaturoimis-asetuksen uusimista. Se on myöskin tehtävä,
36695: jota eduskunta aikanaan on pyytänyt ja joka on kerran suoritettava;
36696: siitä ei ole sen enempää sanomista. Olisi vain ollut toivottavaa,
36697: että itse kieltolakiasia ensin olisi ajettu pitemmälle, jotta denatu-
36698: roimis-asetuksen uusijat olisivat varmemmin voineet tietää, minkä-
36699:                              Paloviinavero.                         805
36700: 
36701: laisen lain kanssa heidän on laadittava denaturoimis-asetus yhden-
36702: mukaiseksi, eduskunnan hyväksymänkö kieltolain mukaiseksi?
36703:     Tämä on kuitenkin pieni asia sen suuren kysymyksen rinnalla,
36704: onko senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta menetellyt aivan
36705: asianmukaisesti lähettäessään teollisuushallitukselle kirjelmän,
36706: jonka sanamuodosta ainakin voi tulla siihen käsitykseen, että se-
36707: naatti olisi, lausuntonsa antamisessa kieltolaista, riippuvainen teol-
36708: lisuushallituksen toimittamasta juovutusjuomatehtaitten arvioimi-
36709: sesta. Lausuihan 1907 vuoden eduskunta kieltolakiasiassa hallitsi-
36710: jalle lähettämässään alamaisessa ehdotuksessa nimenomaan: >>Ky-
36711: symystä siitä, olisiko korvausta yleisistä varoista suoritettava alko-
36712: holiliikkeen harjoittajille, ei eduskunta ole tahtonut tällä kertaa
36713: ottaa harkitaksensa.          Eduskunnan mielestä tämä on pidettävä
36714: asiana joka on kieltolain säätäruisestä tykkänään erotettava. Jos
36715: kuitenkin korvausvaatimuksia nostettaisiin, odottaa eduskunta, että
36716: niiden periaatteellinen ratkaisu jätetään eduskunnalle>>. Eduskunta
36717: lausuu siis hallitsijalle, että k y s y m y s j u o v u t u s j u o m a-
36718: t e h t a i t t e n k o r v a u k s e s t a o n t y k k ä n ä ä n e r o-
36719: t e t t a v a k i e 1 t o 1 a i n s ä ä t ä m i s e s t ä. Mutta kauppa-
36720: ja teollisuustoimituskunta näyttää tavallaan kytkeneen yhteen nä-
36721: mät asiat, jotka eduskunta on nimenomaan erottanut.
36722:     Jos muuten juovutusjuomatehtaitten arvioimista olisi katsottu
36723: suotavaksi, jotta senaatti voisi muodostaa mielipiteensä puheen-
36724: alaisessa asiassa yleensä, silloin olisi kaiketi pitänyt myöskin asettaa
36725: nimenomainen vaatimus, että arvioimista on t a r p e e k s i joudu-
36726: tettava. Siihen tapaan kyllä kauppa- ja teollisuustoimituskunta
36727: lienee teollisuushallitukselle lausunut, mutta teollisuushallitus ei
36728: näytä asiata kovin kiireellisenä pitäneen siitä päättäen, että kun
36729: se on lähettänyt erityisiä kaavakkeita kaikille maan juovutusjuoma-
36730: tehtailijoille, on se pyytänyt vastausta näihin kyselyihin kuukauden
36731: kuluessa siitä, kun kyselykaava on asianomaiselle viina-, olut- tai
36732: hiivatehtailijalle saapunut. Sen lisäksi lienee kyselykirjelmässä lau-
36733: suttu, että jos erikoisissa tapauksissa tulee tarkempi arvioiminen
36734: kysymykseen, pyytää teollisuushallitus väkijuomatehtailijoilta suo-
36735: siollista lupaa tämänkin toimittamiseen. Kaikki tämä vaikuttaa
36736: sen, että teollisuushallituksen lausunto arvioiruiskysymyksessä tus-
36737: kin voinee valmistua ennenkuin useitten kuukausien kuluttua.
36738:     Sivumennen mainittakoon vielä eräs tässä yhteydessä vähäar-
36739: voinen kysymys, vaikka sekin toisissa oloissa olisi voinut suurelta
36740: tuntua. Kun Norjan Stortingissä joku aika sitte eräs hallituksen
36741: jäsenistä antoi kehotuksen maan viinatehtailijoille korvauksen vaa-
36742: timiseen valtiolta sen johdosta, että siellä nostettiin viinaveroa siinä
36743: määrin, että viinateollisuus kävi vaikeaksi, niin me täällä uutisen
36744: asiasta luettuamme ihmettelimme, että Norjassa hallituksen jäsen
36745: saattoi mennä antamaan tuollaisen neuvon väkiviinatehtailijoille.
36746:                         Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36747: 
36748: . Nyt kuitenkin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö lau-
36749:   suu teollisuushallitukselle menneessä kirjelmässä, että on toden-
36750:   n ä k ö i s t ä, että tuollaisia korvauksia tullaan esittämään. Itse
36751:   puolestani, mikäli olen voinut asiata viime vuosina seurata, en olisi
36752:   luullut, että maan v i i n a tehtailijoilla olisi ollut enää otsaa ruveta
36753:   mitään korvausta vaatimaan. He ovat kaiketi olleet useampia vuo-
36754:   sia siinä käsityksessä, että heidän tilansa on toivoton. Mutta kun
36755:   heille nyt korvausvaatimusten todennäköisyyteen viittaamalla taval-
36756:   laan annetaan toivoa, tulevat he ilomielellä täyttämään senkin rivin
36757:   heille lähetetyssä kyselykaavassa, jossa kehotetaan juovutusjuoma-
36758:   tehtailijoita, jos tahtovat, mainitsemaan, kuinka paljon voittoa
36759:   keskimäärin heidän tehtaansa ovat viime vuosina tuottaneet.
36760:       Kaiken tämän johdosta olisi valaisevaa saada kuulla, mikä on
36761:   kotimaisen hallituksen ja lähinnä kauppa- ja teollisuustoimituskun-
36762:   nan päällikön tarkoitus lopultakin eduskunnan hyväksymään kielto-
36763:   lakiin nähden: Onko tarkoitus todellakin odottaa teollisuushallituk-
36764:   sen toimittamaa juovutusjuomatehtaiden arvioimista, e n n e n k ui n
36765:   kieltolaista annetaan lausunto - siitä nimittäin, onko kieltolain
36766:   vahvistaminen suotava vai ei? Vai onko kauppa- ja teollisuustoimi-
36767:   tuskunnan puheenalainen kirjelmä teollisuushallitukselle saanut sitä
36768:   tarkoittamatta sellaisen onnettoman sanamuodon, että siitä johtuu
36769:   siihen käsitykseen, että olisi kieltolain käsittelyä vielä viivytettävä
36770:   niinkin kauan, kunnes tuo samainen arvioiminen saadaan. Olisi
36771:   tietysti rauhoittavaa kansalle saada kuulla, millä kannalla hallituksen
36772:   taholla ollaan tässä asiassa, kun kansa varustautuu lokakuun 31
36773:   p:nä eduskunnan säätämän kieltolain muistoa viettämään.
36774: 
36775:      P u h e m i e s: Edellisen puheen johdosta pyydän huomauttaa,
36776:  että se minun mielestäni oli sangen vähän, tai ei oikeastaan lainkaan,
36777:  yhteydessä tämän asian kanssa. En tahtonut puhujaa kuitenkaan
36778:  keskeyttää, kun luulin hänen puheestaan tekevän jonkummoisia
36779:  johtopäätöksiä itse asiaan, nim. paloviinaveron määrään nähden.
36780:  Niinkuin sanottu, hänen esityksellään ei minusta ollut riittävää
36781:  yhteyttä tämän asian kanssa.
36782: 
36783:      Ed. S c h y b e r g s o n: Resultatet af att den föregående ärade
36784:  talaren obehindradt fick fortsätta sitt andragande blir emellertid nu
36785:  det, att han har fått yttra hvad honom behagat, men ett bemötande
36786:  af hans andragande svårligen kan komma i fråga från deras sida, som
36787:  vilja iakttaga något slags ordning här i kammaren.
36788: 
36789:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Tietysti voidaan tässä olla anta-
36790:  matta vastausta, ja onhan toisiakin keinoja koettaa saada selvi-
36791:  tystä tällaiseen kysymykseen! Mutta minun käsittääkseni sanotta-
36792:  vani oli sangen läheisessä yhteydessä käsiteltävän mietinnön kanssa,
36793:                               Paloviinavero.                          807
36794: 
36795: 
36796: koska valtiovarainvaliokunnan mietinnön viimeisessä kappaleessa
36797: nimenomaan huomautetaan, että a 1 k o h o 1 i p i t o i s t e n j u o-
36798: mien valmistamista                   ja kauppaa koskevan
36799: lakiehdotuksen armollista vahvistamista odo-
36800: t e 1 t a e s s a ei näytä esim. olevan syytä muuttaa paloviinaveroa.
36801:    Ed. v on A 1ft h a n: Då jag finner hr talmannens uttalande,
36802: att hr Helenius-Seppäläs andragande gick utöfver ämnet, alldeles
36803: berättigadt, finner jag mig också förhindrad att bemöta detta andra-
36804: gande, så oriktigt det än var i flere detaljpunkter. J ag anser mig
36805: dock berättigad att uttala mitt ogillande däröfver att hr Helenius-
36806: Seppälä, om än allegoriskt, har likställt utöfvare af en laglig näring
36807: här i landet med brottslingar.
36808:     Ed. S t e n r o t h: Kun puolestani en voi käsittää, että niillä
36809: asioilla, joita ed. Helenius-Seppälä täällä on kosketellut, on mitään
36810: yhteyttä nyt käsiteltävänä olevan asian kanssa, niin en katso voivani
36811: ryhtyä vastaamaan hänelle mitään tässä tilaisuudessa.
36812:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kun tämä asia viime valtiopäi-
36813: villä oli esillä, niin muistavat kai edustajat, jotka olivat viime valtio-
36814: päivillä, että minä käytin tässä puheenvuoron ja ihmettelin silloin
36815: hallituksen kantaa, että se oli ilman muuta edellyttänyt, että se kielto-
36816: lakiehdotus, jonka eduskunta oli hyväksynyt, ei tulisi vahvistetta-
36817: vaksi määräaikaan, jonka eduskunta oli otaksunut. Kun tämä
36818: nykyinen hallitus on antanut saman esityksen, kuin viime valtiopäiville,
36819: niin minä olen ajatellut, että siihen on kai syynä ollut se, ettei ole
36820: ollut aikaa muuttaa esitystä, enkä ole sentakia tällä kertaa tahtonut
36821: siitä sen suurempaa numeroa tehdä. Mutta minä en voi itseltäni
36822: salata, että tällä kertaa tuntuu omituiselta, jos kauppa- ja teollisuus-
36823: toimituskunnan päällikkö ei katso asiakseen vastata tässä kysymyk-
36824: sessä mitään, millä kannalla hän on asian lopulliseen suoritukseen
36825:  nähden. Kun täällä oli esillä välikysymys kieltolakiasiasta, niin
36826:  minä ymmärsin, että kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö
36827: silloin ei tahtonut käyttää puheenvuoroa, koska hän oli niin hiljan
36828: tullut hallitukseen ja hän ei ehkä vielä ollut kerinnyt perehtyä
36829:  kysymykseen. Mutta senjälkeen on tämä hallitus toiminut niin
36830: kauvan, että hänen nyt jo olisi pitänyt keritä perehtyä ja ratkaista,
36831:  onko hän samalla kannalla kun hän vuosi takaperin oli kirjoittaes-
36832:  saan Helsingin Sanomiin kieltolakia vastustavasti, vai onko hän nyt
36833:  vähän justeerannut kantaansa.
36834:     Puhemies: Puhuja siirtyy pois asiasta, paloviinakysymyk-
36835: sestä, samalla tavalla kuin ed. Helenius-Seppälä äsken.
36836:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä pyydän huomauttaa, että
36837:  tässä juuri nimenomaan valtiovarainvaliokunta edellyttää hallitusta
36838: 808                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
36839: 
36840: vastaan, että kieltolaki tulee voimaan, ja paloviinaveron maara
36841: riippuu siitä. Kyllä minusta tämä on vallan läheisessä yhteydessä
36842: asian kanssa.
36843: 
36844:       Puhemies: Puhuja tekee hyvin ja jatkaa,mutta pysyy asiassa.
36845: 
36846:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Tietysti vaikeneminen on yksi tapa
36847: tästä kysymyksestä päästä, sen minä kyllä erinomaisen hyvin ym-
36848: märrän, enkä tietysti suinkaan voi niitä arvoisia herroja hallituksen.
36849: jäseniä, joita tämä kysymys koskee, saada sanomaan kantaansa,
36850: ovatko he esityksen kannalla vai katsovatko he olevansa valtio-
36851: varainvaliokunnan mietinnön kannalla. Esityksessä nimenomaan.
36852: edellytetään, ettei saada valmiiksi kieltolakia, valtiovarainvalio-
36853: kunnan mietinnössä edellytetään, että se saadaan valmiiksi. Ehkä
36854: hallituksen jäsenet ovat hallituksessa toista mieltä ja eduskunnassa
36855: toista mieltä.
36856: 
36857:     Ed. He 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Senaattori Stenrothin lausunnon.
36858: johdosta pyytäisin sanoa, että minä olen koettanut osoittaa jonkun-
36859: laista kohteliaisuutta, kun olen pyytänyt vastausta viinaveromie-
36860: tinnön yhteydessä. Olisiuhan voinut valmistaa hallitukselle tilai-
36861: suuden selityksen antamiseen toisessakin tilaisuudessa, esim. uuden
36862: välikysymyksen tehden, mutta tahdoin sitä välttää, arvellen että
36863: tämä asia olisi voitu paljoa mukavammin n ä i n suorittaa, kun.
36864: kuitenkin jokaisen, joka on lukenut käsiteltävän mietinnön, täytyy
36865: myöntää, että esittämilläni asioilla on yhteyttä juuri tämän
36866: mietinnön kanssa.
36867:     Sitte pyytäisin sanoa ed. von Alfthanille, että hän on väärin
36868: käsittänyt puheeni. Minä olen kaikella kunnioituksella puhunut
36869: luvallista ammattia harjoittavista henkilöistä. Vertauksen vaaratto-
36870: muuden hän kyllä ymmärtää, kun näkee puheeni painettuna.
36871: 
36872:     Ed. P a a s i k i v i: Sen johdosta, että ed. Wuolijoki tässä
36873: ihmetteli, että nykyinen hallitus on antanut tämän esityksen edus-
36874: kunnalle samanlaisessa muodossa, kuin mikä sillä oli jo edellisillä
36875: valtiopäivillä, pyydän saada mainita- se lienee ed. Wuolijoellekin
36876: tunnettu, vaikka hän on sen arvatenkin unohtanut -, että tämä
36877: esitys oli senaatissa käsitelty jo kauvan ennen kuin nykyinen hallitus
36878: sinne on tullut; se käsiteltiin jo kevättalvella.
36879: 
36880:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä sanoin, ettei esitys ole
36881: tämän hallituksen laatima, mutta siksi juuri on tärkeätä tietää, onko
36882: tämän hallituksen kanta sama kuin se kanta, mikä ilmenee valiokun-
36883: nan mietinnössä, joka mietintö on laadittu eri perusteille, kuin enti-
36884: sen hallituksen antama armollinen esitys.
36885:                         Yleinen oppivelvollisuus.
36886: 
36887: 
36888:    Ed. P a a s i k i v i: Minä ainakin kuulin ed. Wuolijoen lau-
36889: sunnon siten, että hän ihmetteli sitä, että nykyinen hallitus on anta-
36890: nut asiasta saman esityksen eduskunnalle kuin mikä oli annettu
36891: edelliselle eduskunnalle.
36892: 
36893:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.        1
36894: 
36895: 
36896:     Asetusehdotus hyväksytään kaikin puolin muuttamattomana
36897: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Asian toinen käsittely
36898: julistetaan päättyneeksi.
36899: 
36900:                        3)   Mallasjuomasuostunta.
36901:                                  (2 K.)
36902:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 6 ja otetaan sen joh-
36903: dosta toisen käsi t te 1 y n alaiseksi armollisessa esityksessä
36904: N:o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä
36905: N:o 6 valmistavasti käsitelty
36906:    Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmista-
36907: misesta vuonna rgog.
36908:    Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta Suuren valiokunnan
36909: ehdotuksen mukaisesti, minkä jälkeen sen toinen käsittely julistetaan
36910: päättyneeksi.
36911: 
36912:                        4) Yleinen oppivelvollisuus.
36913:                                (Jatk. I K.)
36914:    Ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi ja laiksi kansakoululaitoksen
36915: kustannuksista sisältävä Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 esite-
36916: tään näiden lakiehdotusten en s j mm ä i sen käsi t te 1 y n jat-
36917: kamista varten.
36918:    Keskustelu:
36919:     Ed. K ä k i k o s k i: Se on merkille pantava yhteensattuma,
36920: että samaan aikaan kuin Suomen kansa viettää suomenkielisen
36921: oppikoulun 50-vuotisjuhlaa, annetaan eduskunnalle ehdotus ajan-
36922: mukaiseksi oppivelvollisuuslaiksi. Ja aika onkin jo laatia laki,
36923: jonka avulla oppikoulun jakamat sivistyksen hedelmät saadaan
36924: syvien rivien yhteiseksi omaisuudeksi, sillä pohjakerrosten tarpeista
36925: ei tähän asti vielä ole pidetty tarpeellista huolta.
36926:     Jokaiselle on tunnettu seikka se, että sisäluvun taito meidän
36927: maassamme on vielä perin heikko. Meillä tapaa kaikkialla joukotlain
36928: täysi-ikäisiä ihmisiä, jotka ainoastaan suurella vaivallasaavat selkoa
36929: sanomalehtien pääkirjoituksista ja muusta vaikeatajuisemmasta
36930: tekstistä. Ja nämä kansalaiset tietysti joutuvat perin tukalaan
36931: 810                   Istunto G p. lokakuuta 1908.
36932: 
36933: 
36934: asemaan, kun heidän esim. ennen vaaleja tulee muodostaa itsellensä
36935: varma vakaumus niistä monilukuisista valtiollisista ja yhteiskun-
36936: nallisista kysymyksistä, jotka nyt ovat päiväjärjestyksessä. Sankat
36937: joukot täysivaltaisia kansalaisia on sen nöyryytyksen alaisina, että
36938: he ovat melkein yksinomaan riippuvaiset siitä, mitä heille suullisesti
36939: esitetään ja joutuvat suurten kysymysten ratkaisussa enemmän kiihty-
36940: neen tunteen, kuin syvän, selvän tiedon ja vakavan harkinnan varaan.
36941: Ja samalla nämä kansalaiset jäävät osattomiksi kansalliskirjalli-
36942: suutemme kalleimmista aarteista, joitten kauneus on salattu maailma
36943: niiltä, jotka eivät osaa hyvin lukea. Eikä olekkaan ihme, että luku-
36944: taito kansassamme on vielä niin heikko, sillä meidän maassa ei ole
36945: pantu tarpeellista huomiota alkuopetukseen. Se oli ilmeinen erehdys,
36946: että maalaiskunnissa ei järjestetty alkeisopetusta ajanmukaiselle
36947: kannalle silloin, kun maamme kansakoululaitos ensiksi perustettiin.
36948: Kaupunkilaislapset toki saavat alusta alkaen järkiperäisen lukuope-
36949: tuksen, mutta maalaislasten alkuopettajina ovat aivan yleisesti
36950: olleet koulunkäymättömät torpparit, vanhat sotamiehet, talon-
36951: emännät ja monet, joitten kasvatusopillinen valmistus on rajoittunut
36952: siihen, että ovat käyneet 6 tai IO viikkoa jotain kurssia tai korkein-
36953: taan 8-kuukautisen pikku- ja kiertokouluserninaarin.          Huonosti
36954: valmistuneina tuhannet lapset joka vuosi tulevat kansakouluun
36955: kiusaksi itselleen ja opettajilleen ja myöhemmin elämässäkään ei ole
36956: helppo tehdä eheää siitä, mikä perustuksia laskettaessa on jäänyt
36957: hataraksi. Meidän kansamme on aivan kylliksi kärsinyt nöyryy-
36958: tystä puutteellisen alkuopetuksen takia. Kun se nyt lähtee laatimaan
36959: itselleen oppivelvollisuuslakia, silloin, se on vakaumukseni, sen tulee
36960: ensi työksensä uudistaa a 1 k u opetus, ja ainoa keino alkuope-
36961: tuksen perinpohjaiseen uudistamiseen on se, että maaseuduille,
36962:  kuten kaupunkiinkin perustetaan alempi kansakoulu, jossa otetaan
36963:  alkuopettajan toimeen erityisesti valmistunut henkilö. Sitä seikkaa
36964:  pitäisin tärkeimpänä koko oppivelvollisuuslaissa.
36965:      Ed. Ängeslevän vastalauseessa puhutaan, ja ed. Wuorimaa on
36966:  täällä selittänyt viime kerralla, miten tulee kalliiksi kustantaa eri
36967:  opettajat ylempää ja alempaa kansakoulua varten ja että maal-
36968:  lamme ei muka siihen ole varaa. Mutta rohkenen kysyä, onko
36969:  maallamme varaa rakentaa kallis ylemmän kansakoulun opetus
36970:  sellaiselle hataralle pohjalle, joka saadaan korkeintaan 24 viikkoa
36971:  kestävän alkuopetuksen kautta? Mistä me saamme ne opettajanerot,
36972:  jotka pysty?ät 20 tai korkeintaan 24 viikon kuluessa antamaan
36973:  lapsille sellaisen lukutaidon, että he sen avulla omistavat nyky-
36974:  oloissa välttämättömän kansalaissivistyksen, ja onko meillä varaa
36975:  liian pitkän lukuvuoden ja luonnottoman raskaan työtaakan kautta
36976:  ennen aikaansa kuluttaa loppuun kansakouluopettajiston kallis
36977:  työvoima? Jokainen, joka on opettajana ollut, vaikkapa vain kau·
36978:  pungin oppikoulussa, jossa. taakka on monen kesken jaettuna, tietää,
36979:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  811
36980: 
36981: 
36982: kuinka riuduttava on se väsymys, joka syntyy siitä, että täytyy
36983: aina vain jakaa toisille henkistä omaisuutta, eikä saa kylliksi aikaa
36984: eikä voimaa tämän omaisuuden kartuttamiseen. Ja siitä riutumuk-
36985: sesta kärsii suurimmassa määrässä se nouseva sukupolvi, jonka
36986: kasvattajilta on luonnottoman koulujärjestyksen ja ennenaikaisen
36987: kuluttamisen kautta riistetty työvoima ja eläm'änilo. Ja semmoinen
36988: kulutus se kyllä aikoinaan tuntuu kansan kukkarossakin. Niiltä,
36989: jotka kitsaasti kääntelevät markkoja ja pennejä silloin, kun on
36990: kysymyksessä kallein mitä kansalla on, nuorison kasvatus, tahtoisin
36991: vielä kysyä, mihin me panemme nuo 1,6oo toimeensa valmistunutta
36992: ja paraikaa työssä olevaa pikkukoulun opettajaa? Kauniita summia
36993: kysyy myöskin heidän eläkkeensä, jos heidät tarpeettomiksi juliste-
36994: taan. Vai onko aikomus heittää heidät oman onnensa nojaan ilman
36995: eläkettä, ilman toimeentuloa, viskata pois kuin kuluneen rievun,
36996: jota enään ei tarvita? Jos sen teemme, silloin syntyy tuhansissa
36997: sydämmissä mieltä kalvava katkeruus, sellainen katkeruus, joka on
36998: täysin oikeutettu. Onko meidän kansamme niin eheä ja niin rikas
36999: keskinäisen luottamuksen onnesta, että sillä on siihen varaa? Ei,
37000: rohkenen sanoa. Jos meidän kansamme on liian köyhä pannakseen
37001: toimeen oppivelvollisuuden koko laajuudessaan, niin uudistettakoon
37002: ensi sijassaalkuopetusjajärjestettäköönniin, että meillä on toimeensa
37003: erityisesti valmistettu opettajakunta, jolla on kykyä ja kylliksi
37004: aikaa antaa lapsille hyvä ja vankka lukutaito. Pantakoon siinä tapauk-
37005: sessa tämä uudistus toimeen, esimerkiksi 20 vuoden kuluessa niin,
37006: että alkuopetus uudistetaan ensimmäisten IO vuoden aikana ja ylem-
37007: män kansakoulun toisten 10 vuoden kuluessa. Silloin on järkeväm-
37008: mällä tavalla säästetty, jos säästäminen on välttämätöntä. Mutta minä
37009: en usko, että tällainen säästäminen on tarpeellinen, sillä kun kansam-
37010: me saa kieltolain, niin sen veronmaksukyky pian kohoaa siksi paljon,
37011: että oppivelvollisuuden toimeenpano sivistysvaliokunnan ehdotuksen
37012: mukaan ei vie sitä aineelliseen vararikkoon, ja paitsi sitä säästö
37013: siitä, että alemman kansakoulun opettajisto hävitettäisiin, ei tuottai-
37014: sikaan ni:in suuria säästöjä, kuin vastalauseen tekijä ja ed. Wuorimaa
37015: ovat väittäneet. Se tullaan tässä eduskunnassa kyllä numeroilla
37016: osoittamaan. Näistä syistä minä lämpimästi ja täydellä vakaumuk-
37017: sella kannatan I I §:ää sellaisena kuin se on sivistysvaliokunnan
37018: ehdotuksessa. Jos Suomen eduskunta nyt laatii itselleen semmoisen
37019: oppivelvollisuuslain, että kansamme pohjakerrokset saavat hyvän
37020: lukutaidon, silloin se on nostattanut jalon ja pysyvän muistomerkin
37021: suomalaisen oppikoJl).un puolivuosisataisjuhlan kunniaksi.
37022: 
37023:    Ed. W i c h m a n n: Anslutande mig i all hufvudsak till hvad
37024: här redan framhållits utaf representanterna von Alfthan och Wuo-
37025: rimaa, ber äfven jag att få gentemot kulturutskottets betänkande i
37026: sak få framhålla följande. Utskottet har i min tanke i sitt förslag
37027: 812                   Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
37028: 
37029: 
37030: framkommit med att understöda ett mindre lyckligt system genom
37031: att nu försöka skapa en särskild lärarepersonal för högre och lägre
37032: folkskolor. Detta system har visserligen för icke så länge sedan
37033: införts i Sverige, men dock med den påföljd, att, så vidt jag känner
37034: tili förhållandena, man där redan skulle hälst slippa hela systemet,
37035: så opraktiskt och så opedagogiskt på samma gång, har det där visat
37036: sig vara. Genom denna tudelning försvagas nämligen hela folksko-
37037: lans organisation, betraktad såsom helhet, hvilket är en högst be-
37038: tänklig sak i alla hänseenden. Systemets olägenheter har äfven i
37039: vårt land, såvidt detsamma i någon mån praktiserats i våra städer,
37040: visat sig. Jag vili nu här icke upptaga tiden med att relatera, huru-
37041: som många af pedagogiens stormän hafva kommit fram med utta-
37042: landen, hvilka alla gå ut på att särskildt den lägre undervisningen
37043: kräfver en synnerlig pedagogisk förmåga och ofta t. o. m. en större
37044: förmåga än den högre undervisningen. Och dock har nu utskottet
37045: föreslagit och trott sig kunna dana fullt skickliga lärare genom in-
37046: förandet af en blott tvåårig serninariekurs. Jag har under en mer
37047: än 25 årig verksatnhet såsom seminarielärare komrnit underfund med,
37048: huru mångfaldiga brister, som redan vidlåda våra högre folkskole-
37049: lärares utbildning, ehuru de fått en fyraårig seminarieutbildning.
37050: Huru bedröflig måste då icke denna tvååriga seminarieutbildning
37051: ställa sig? J ag tror och befarar att vårt folks allmänna bildnings-
37052: nivå skulle komma att neddragas, ifall dess primära folkbildning
37053: skulle anförtros åt dylika halfbildade lägre folkskollärare. Vi måste
37054: en gång för alla fastslå såsom framtidsmål höjandet af folkskollära-
37055: renes bildning genom seminariekursernas utvidgning. Man kan ju
37056: också tänka sig huru svårt lärarene uti den högre folkskolan skola
37057: komma att hafva det, att mottaga elever, som hafva blifvit brist-
37058: fälligt utbildade af lärare, som själfva hafva en ytterst bristfällig
37059: och rninimal utbildning. De lägre folkskolorna böra i min tanke ovill-
37060: korligen ställas i lefvande samband och förbindelse med hela den
37061: organism, som de naturligt tillhöra, den högre folkskolan, och denna
37062: skall småningom sedermera utbildas till en hela nationens botten-
37063: skola. Naturligtvis kräfver dock sakens natur, att den lägre folksko-
37064: lan också i viss mån tillförsäkras en efter förhållandena lämpad
37065: sj älfständighet.
37066:      Men äfven andra vådor befarar jag, ifall nu utskottets betänkande
37067: skulle förordas af stora utskottet och därpå antagas af kammaren.
37068: Den lägre folkskolans personal komme genom sina af utskottet fö-
37069: reslagna formliga svältlöner och sina minimala pensionsbelopp att
37070: bilda ett ytterligare tillskott tili vårt rnissnöjda proletariat, och ett
37071: högst farligt sådant. Och själfva folkskolans dyra sak, dess otnhul-
37072: dande af folkets lägre lager, särskildt allmogen, skulle härigenom
37073: äfventyras, ty folket har redan under nästan ett halft sekel vant
37074: sig vid att betrakta folkskolors inrättande och folkbildningens ge-
37075:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   813
37076: 
37077: 
37078: nomförande såsom en friviliig sak. Nu blefve den icke blott ett le-
37079: galt, utan också ett ekonomiskt tvångsmål. Hvilken beklaglig in-
37080: verkan detta skulle hafva på folkopinionen, ligger i öppen dag. Och
37081: sist och slutligen, såsom frih. von Alfthan redan tidigare har fram-
37082: hållit, så frågar jag utskottet, hvarifrån detsamma nu egentligen
37083: de facto ämnar taga dessa 40 miljoner, med hvilka man skall be-
37084: kosta uppförandet af rsoo folkskolebyggnader och aflöna en stab
37085: utaf 2,500 lärare. Nu i dessa dagar, då reformkrafven, för att icke
37086: säga reformskränen, växa på alla håll och områden, hvar skall då den
37087: redan annars öfverhöfvan beskattade bonden taga medel tili denna
37088: fördubbling, kanske tredubbling af folkskolebidragen och utgifterna?
37089:      När nu så-många både pedagogiska och ekonomiska skäl tala emot
37090: utskottets förslag, så ber jag att få hemställa tili stora utskottets
37091: medlemmar, att de med frångående utaf utskottets betänkande i
37092: antydda afseende måtte särskildt fästa sig vid den fjerde reserva-
37093: tionen samt i sammanhang därmed vid komitens för ordnande af
37094: den första undervisningen på landsbyggden betänkande. Härigenom
37095: finge kommunerna åtminstone i början rätt att själfva välja emellan
37096: där omförmälda skolformer och finge införa såsom den lindrigaste
37097: obligatoriska skolformen en 6 årig folkskolekurs. Denna skulle de
37098: 2 första åren fortgå minst 12 veckor i lägre folkskolan, och de 4
37099: sista åren minst 26 veckor i högre folkskolan med det af kultur-
37100: utskottet föreslagna timantalet samt skulle densamma anordnas
37101: i samma folkskolelokaler som hittills med samma undervisnings-
37102: material och af samma, den högre folkskolans, lärarepersonal, hvil-
37103: ken då skulle erhålla en något förhöjd aflöning för sitt arbete i de
37104: bägge folkskolorna. Härigenom skulle äfven vinnas, såsom reservan-
37105: ten mycket riktigt har betonat, den fördelen, att yngre och svagare
37106: barn finge absolvera sin skolgång under de varmare årstiderna,
37107: då brådare arbetstid råder och de större barnen därvid kunna vara
37108: hemmet behjälpliga med kroppsarbete, en sak, som också enligt min
37109: tanke är af utomordentlig betydelse för barnen själfva samt för hem-
37110: mens opinion gentemot folkskolan.
37111:      J ag anhåller därtill få, på skäl som af föregående ärade talare ha
37112: anförts, på det varmaste understöda såväl första som andra reser-
37113: vationen i af dem framhållna afseenden.
37114:      Vaan lopuksi minä yhdyn ed. Sohlbergin protestiin sitä henkeä
37115: ja ajatustapaa ja niitä lausuntoja vastaan, jotka huokuvat kolman-
37116: l).esta, sosialistien vastalauseesta. Tämä vastalause on mielestäni,
37117: ei ainoastaan niinkuin ed. Sohlberg sanoi, solvaus Suomen kansakou-
37118: lun opettajistoa kohtaan, vaan se on myöskin solvaus Suomen kansan
37119: uskonnollisia tunteita vastaan. Täällä on vasemmistosta tyrkyttä-
37120: mällä tyrkytetty aamusta iltaan saakka, kuinka porvarilliset ryhmät
37121: sen takia, etteivät ne aina voi järjen ja järjestyksen nimessä hyväksyä
37122: kaikellaisia kypsymättömiä uudistushommia, että tämmöinen por-
37123: 814                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37124: 
37125: varillinen n. s. taantuminen antaisi sosialisteille erinomaisen aseen
37126: agitatsioonin varalle (Vasemmistosta: Oikein!). Mutta nyt nämä
37127: nuoret kansanvaltaiset maailman parantajat itse ovat tässä vasta-
37128: lauseessa antaneet vastustajilleen paremman agitatsiooniaseen kuin
37129: mikään muu, jos me muut, porvarilliset, vaan tahtoisimme tätä
37130: asetta käyttää, jota me kuitenkaan emme tahdo, vetääksemme us-
37131: konnon pyhän asian puolue-elämän vimmaan. Nyt ovat sosialistiset
37132: edustajat tässä vastalauseessa itse julkilausuneet kantansa uskonnon
37133: ja kansanopetuksen asiassa, ja minä olen varma ja vakuutettu siitä,
37134: että Suomen harras ja uskonnollinen kansa oikealla ajalla antaa heille
37135: oikean vastauksen näihin heidän uudistuspuuhiinsa.
37136:     Ja nämä itse asiassa eivät olekaan mitään uusia. Historian opet-
37137: tajana minä kyllä tunnen tämän ajatuskannan, 18 vuosisadan n. k.
37138: valistusfilosofian. Kuitenkin tämän kannan suurin mies Voltaire,
37139: lausui viimeisenä sananaan tässä asiassa, että ilman uskontoa ei ole
37140: mikään järjellinen hallitus, eipä yhdyskuntakaan, mahdollinen, vaan
37141: ihmiset muuttuisivat uskontoa vailla itsekkäiksi pedoiksi, jotka vaan
37142: raatelisivat toisiaan. Ja jos, niinkuin minä luulen, vasemmisto
37143: pitäisi tämän Voltairen lausunnonkin liian porvarillisena, niin tah-
37144: don tässä kertoa, mitä eräs köyhä kansanmies, eräs kalastaja meidän
37145: saaristossamme vaalien aikana kysyi minulta. Hän sanoi: >>Onko se
37146: totta, että nuo sosialistit aikovat vastustaa uskontoa ja vaatia us-
37147: konnonopetuksen poistamista kansakoulusta? Jos se on totta, niin
37148: sanokaa heille, kun tulette eduskuntaan, että kansa hylkää ennem-
37149: min kaikki heidän uudistuspuuhansa, kuin se antaa riistää itseltään
37150: ja lapsiltaan esi-isiltä perityn kalliimman aarteen.>> - Eräs toinen
37151: vanhus, monivuotinen opettaja, joka nuorempana ollessaan oli sei-
37152: Sonut samalla ajatuskannalla kuin nämä, ylimalkaan melkoisesti
37153: nuoret edustajat, jotka ovat laatineet tämän vastalauseen, sanoi
37154: eräässä tilaisuudessa, jossa hänen entiset oppilaansa ylistivät häntä
37155: hänen antamansa n. s. vapaan katsantokannan takia: »No niin,
37156: mitä olen sanonut, sen olen sanonut, mutta se on minun viimeinen
37157: sanani teille, nuoret, että ilman uskontoa ja uskonnonopetusta ei
37158: ihminen voi löytää rauhaa elämässään ja lohdutusta kuollessaan.>>
37159: - Tämän rauhan ja lohdutuksen opetuksen nyt nämä sosialistiset
37160: edustajat tahtovat riistää, ei ainoastaan itseltään, ja omiltaan, vaan
37161: myös koko Suomen kansan lapsilta. Ja minä kummastuksella kysyn,
37162: mitä ne antaisivat uskonnonopetuksen sijalle ja minkälainen se uusi
37163: uskonnonopetus olisi, jolla he mahdollisesti kasvattaisivat nuorisoa
37164: nousevaa.
37165:     Voipihan väittää vastaan, että löytyy niitä maita, joissa uskon-
37166: nollinen opetus on poistettu kansakoulusta. Niinhän on esim. laita
37167: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Mutta muistaminen on, että Ame-
37168: rikan kansa pääasiassa seisoo mitä uskonnollisimmalla kannalla koko-
37169: maailmassa - se on puritaanien perintöä- ja että se on muodos-
37170:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  815
37171: 
37172: 
37173: tanut yleisen oman uskonnollisen koulun, pyhäkoulun, joka on mitä
37174: likeisimmässä yhteydessä kansakoulun kanssa. - Myös Ranskan
37175: tasavallan kansakouluissa on uskonnonopetus suoranaisesti kielletty.
37176: Mutta minkälaisia valtiollisia ja kansallisia vaikeuksia ja kiusauk-
37177: sia, sisällistä riitaa, jopa koko kansan moraalista alentumista onkaan
37178: tämä surkea asema aikaan saanut! Tässä on myöskin muistaminen,
37179: minkälainen tuo katoolinen uskonnonopetus kouluissa on ollut,
37180: joka ennen siellä vallitsi kansan keskuudessa ja jonka tähden ei ole-
37181: kaan kummeksittava, että sen poistaminen katsottiin muutamissa
37182: suhteissa ajan mukaiseksi, vaan ehkä tahtovat juuri sosialistit näi-
37183: den riita-aineksien yhä kartuttamista kansamme keskuuteen? -
37184:      Vihdoin viimein tulee muistaa, että mikä soveltuu yhdelle kan-
37185: salle, ei sovellu toiselle. Historiallinen kehitys tässä on ratkaiseva.
37186: Suomen kansan koko tuhatvuotinen kehitys on pohjistunut juuri
37187: uskonnon pohjalle ja ensi sijassa juuri sen kansanopetus. Sitä vas-
37188: taan ei voi väittää. Ja sen takia on edespäinkin tämä kansa seisova
37189:  samalla uskonnollisella kannalla, se on kumminkin minun vakava
37190:  ajatukseni ja toivomukseni.
37191: 
37192:      Ed. R o s e n d a 1: Olen pyytänyt puheenvuoroa 3 vastalauseen
37193: johdosta. Pyydän saada kohdistaa huomiota tämän vastalauseen edel-
37194: liseen osaan. Siinä sanotaan m. m.: >>Kansakoulusta on tehty ylem-
37195: pien luokkien luokkaetujen palvelija. - - - Uskonto väärenne-
37196: tään kasvattamaan lasta porvarillisen luokkavallan tahdottomaksi
37197: aseeksi; ihmiskunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia ru-
37198: mia raakalaissotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jäävää isän-
37199: maallisuutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää pääasiassa sii-
37200: hen, että lapsesta muodostuisi vaatimattomuutensa tunteva nöyrä-
37201: mielinen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisarmeijaan.»
37202:      Raskaita syytöksiä! Ja vastalauseen tekijät puhuvat rohkeasti
37203: Suomen koko köyhälistön puolesta. Löytyy Suomessa tuhansia ja
37204:  jälleen tuhansia köyhiä, jotka, saatuaan kuulla tästä, ääneen todis- ·
37205:  tavat: »Me emme ole antaneet teille semmoiseen lausuntoon valta-
37206:  kirjaa.»
37207:      Sivulla 75 väitetään, että laajat uskonnolliset ryhmät maassamme
37208:  vaatimalla vaativat uskonnonopetuksen poistamista kouluistamme.
37209:  Minun tietääkseni löytyy Suomessa ainoastaan kolme lukuisaa uskon-
37210:  nollista ryhmää: herännäisyys, laestadiolaisuus ja evankelinen suunta,
37211:  eikä yksikään näistä muuta suo, kuin että uskonnonopetus kouluissa
37212:  säilytettäisiin. Metodistit ovat eriuskolaislain nojalla oikeutetut
37213:  olemaan lähettämättä lapsiaan uskontotunneille, ja mitä muihin
37214:  vapaakirkollisiin ryhmiin tulee, niin on aivan varmaa, että meidän
37215:   aikamme ei enää tule pakottamaan vanhempia vastoin vakaumus-
37216:  taan lapsilleen uskonnonopetusta tyrkyttämään. Se on aivan varma.
37217:   Jos siellä täällä joku poikkeus tässä suhteessa vielä ilmenee, niin
37218: 816                  Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
37219: 
37220: 
37221: ajan henki painaa sen alas. Mutta s e on tässä pääasia, että ne,
37222: jotka vaativat uskonnonopetuksen poistamista Suomen kansakou-
37223: luista, eivät edusta Suomen kansan enemmistöä. Ja enemmistöhän
37224: on oikeutettu määräämään, mikä on oleva sääntö; jos poikkeuksia
37225: laaditaan, niin laaditaan niitä vähemmistöä varten.
37226:     On omituista nähdä, miten usein tässä vastalauseessa tulee ilmi
37227: se ajatus, että kaikki tähänastinen työ Suomessa on mitätöntä, kel-
37228: votonta, ennakkoluulojen painamana toimitettua, se ei kelpaa; nyt
37229: tulee uusi aika ja melkeinpä sanovat vastalauseentekijät: me luomme
37230: sen uuden ajan ja uuden koulun. Varsinkin moititaan sitä, että
37231: Suomen kansakoulut näihin asti ovat kasvattaneet lapsia yläluok-
37232: kien nöyriksi orjiksi (Vasemmalta: Niin on.), että tämä on ollut
37233: koulujemme päätarkotus ja että ne yhä edelleen sitä tarkoittavat.
37234: On ollut täällä Suomessa, niinkuin muuallakin, hyvinkin korkeat
37235: raja-aidat eri säätyluokkain välillä. Se suuri kansallinen herätys,
37236: joka edellisellä vuosisadalla täällä tapahtui, rupesi painamaan alas
37237: näitä aitoja. Mutta vielä enemmän, vielä suuremmassa määrässä sitä
37238: tekivät suuret uskonnolliset herätykset. Ne sortivat väliaidat to-
37239: tuuden omalla sisällisellä voimalla ja rakkaudessa. Jos työtä tah-
37240: dotaan jatkaa, siten että raja-aitoja revitään vihan käsivarrella, niin
37241: ne nousevat uudelleen ja entistään korkeammiksi.
37242:     Kun tahdotaan puolustaa uskonnonopetuksen poistamista kou-
37243: luista sillä, että lapsi muka ei ymmärrä uskonnon totuuksia, niin
37244: sekin jo osottaa, että tuo uskonnollinen kanta on jotenkin heikko.
37245: Uskonnon päätotuus on rakkauden suuri käsky ja minä luulen, että
37246: jokainen meistä on pakoitettu tunnustamaan: Minä ymmärsin lap-
37247: sena paljon paremmin, mitä on Jumalaa totteleminen ja Jumalaa
37248: rakastaminen ja lähimmäistä rakastaminen kuin minä sittemmin
37249: olen tätä ymmärtänyt (Vasemmalta: Hyvä). Tahdotaanko sitte
37250: lapsilta riistää se opetus, joka tätä suurta käskyä yhä edelleen te-
37251: rottaa, ja puhuu hänestä, joka ainoana kaikista ihmisistä on tämän
37252: käskyn täyttänyt. Minä myönnän, että on ollut yksipuolisuutta ja
37253: suuriakin puutteita uskonnollisessa opetuksessa, mutta tämähän
37254: ei ole uskonnon syy. Ei saa siitä syystä sanoa, että uskonto on kou-
37255: lusta poistettava sentähden, että sitä on väärin tai huonosti ope-
37256: tettu sentähden, että sitä on puolustettu monta kertaa heikosti, vie-
37257: läpä niinkin, että puolustus on herättänyt ivaa ja naurua.
37258:     Suomen kansakoulunopettajat ovat varmaan ilolla tervehtineet
37259: sitä ehdotusta, että Suomessa pantaisiin toimeen yleinen oppivelvolli-
37260: suus. Kun tiedetään, kuinka suurien vaikeuksien kanssa heidän on
37261: ollut taisteleminen, kuinka~monta ennakkoluuloa on ollut estämässä
37262: heidän muutenkin raskasta~ työtään, niin on luonnollista, että'"uuden
37263: ajan vaatimus tuottaa heille tyydytystä. Mutta heidän iloaan'häirit-
37264: semässä, sitä repimässä ja meitä kaikkia loukkaamassa on se häväis-
37265: tys, minkä kolmannen vastalauseentekijät ilman muuta singautta-
37266:                         Yleinen oppivelvollisuus.                      817
37267: 
37268: 
37269: vat koko Suomen kansakoulunopettajia vastaan (Vasemmalta: Riit-
37270: tää). Vastalauseessa sanotaan, että opettajat ovat uskonnollisesti
37271: kehittymättömiä, sanotaan, että he vasten parempaa tietoaan pai-
37272: navat alas sisällistä vakaumustaan ja pettävät lapsia, kun heiltä
37273: muuten menisi leipä; että he siis ovat myyneet yläluokalle vakau-
37274: muksensa. Se on paljon sanottu koko opettajakuntaa vastaan. Minä
37275: panen sitä lausuntoa vastaan vastalauseeni, niinkuin täällä jo ennen-
37276: kin tehty on. - Aikana, jolloin Suomen kansa huolehtien odottaa,
37277: mitenkä käy oppivelvollisuusasian, aikana, jolloin moni isä ja äiti
37278: polvistuen Jumalan edessä odottaa Häneltä uutta toivoa myöskin
37279: niihin suuriin kustannuksiin nähden, joihin tämä johtaa, ja kysyy:
37280: totta kai säilyy ainakin uskonnonopetus kouluissa, että lapset saa-
37281: vat näinä vihan ja monien eksytysten aikoina vielä kuulla puhutta-
37282: van elävästä Jumalasta ja Hänen sanastaan, semmoisena aikana
37283: lausuvat vastalauseentekijät heille kylmästi ja ylimielisesti: pois
37284: uskonnonopetus kouluista!
37285:     Minä en tahdo jatkaa. Ed. Jokinen lausui sen toivomuksen, että
37286: suuri valiokunta ottaisi huomioansa kolmannen vastalauseen. Minä
37287: rohkenen myös lausua sen toivomuksen, että suuri valiokunta ottaisi
37288: huomioon ne vastakkaiset näkökohdat, joihin minulla on ollut kun-
37289: nia viitata (Hyvä, hyvä!).
37290: 
37291:     Ed. K a r e s: Epäilemättä tämä sivistysvaliokunnan mietintö
37292: oppivelvollisuudesta on herättänyt hämmästystä sangen laajoissa
37293: piireissä varsinkin maalaisten keskuudessa. Ennen kaikkia on tähän
37294: hämmästykseen ollut syynä se, että, niinkuin jo ennakolta saattoi
37295: aavistaa, kustannukset tämän lain toimeenpanosta tulevat nouse-
37296: maan verrattain korkeiksi. Varsinkin maalaiskaosan keskuudessa
37297: on tämä kustannusten pelko kansakoululaitoksen menoihin ollut
37298: aivan yleinen ja erittäinkin tähän oppivelvollisuusasiaan nähden
37299: sangen laajalle levinnyt. Olen valiokunnassa istuessani hyvin tietänyt
37300: tämän maalaiskaosan yleisen katsantokannan ja olenkin koettanut
37301: niin paljon kuin mahdollista asettua samalle kannalle, koettanut
37302: todellakin miettiä, millä tavalla päästäisiin niin vähillä kustannuksilla
37303: kuin mahdollista, mitenkä päästäisiin sillä tavalla, ettei tämä tär-
37304: keä asia kustannusten pelon tähden saavuttaisi suurten maalais-
37305: kansanjoukkojen vastenmielisyyttä. Mutta vaikka olenkin tälle kan-
37306: nalle asettunut, niin on minun kuitenkin täytynyt ottaa ohjeeksi
37307: se periaate, joka mielestäni sekä maalaisliittolaisen ed. Ängeslevän
37308: vastalauseessa että myöskin ed. Wuorimaan y. m. lausunnoissa
37309: täällä on täysin unohdettu, nim. se, että meidän täytyy lopultakin
37310: yrittää päästä näissä kouluoloissa siihen, että maaseudun kansa,
37311: mikäli mahdollista, pääsisi samalle sivistystasolle, millä kaupunki-
37312: laisetkin ovat. Tämä on mielestäni maalaiskaosan kannalta mitä
37313: tärkein vaatimus. Mehän valitamme nykyään sitä, että maala!s-
37314:                                                                   52
37315: 818                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37316: 
37317: 
37318: kansa siirtyy maaseuduilta kaupunkiin, se on kautta maan kuuluva
37319: valitus. Ja tähän kaupunkeihin siirtymiseen epäilemättä on yhtenä
37320: syynä se, että kaikki kehitysmahdollisuudet kaupungeissa ovat
37321: paljoa paremmat, että todellakin asiallisesti meidän maaseutumme
37322: kansa on esim. oppilaitokseen ja sivistykseen nähden jäänyt sellaiseen
37323: asemaan, jota kaupunkilaiset ennen kutsuivat moukkamaisuudeksi.
37324: Nyt kun säädetään yleistä oppivelvollisuutta, on mielestäni pidettävä
37325: silmällä sitä mahdollisuutta, että niin paljon kuin mahdollista pääs-
37326: täisiin siihen, että samanlainen sivistystaso voitaisiin yleisessä kansan
37327: kasvatuksessa saada aikaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
37328:     Tämä mahdollisuus kokonaan estetään, jos asetutaan sille
37329: kannalle kuin ed. Ängeslevä on asettunut, kuin oppivelvollisuusko-
37330: mitea ja kuin täällä monet puhujat ovat asettuneet. Sillä tämän
37331: ehdotuksen mukaan kaikkein paraimmassa tapauksessa muodostuu
37332: kaupunkilaislapsien ja maalaislapsien oppiaikain keskinäinen suhde
37333: jotenkin seuraavasti: Kaupunkilaislapsilla on mahdollisuus saada ny-
37334: kyisen järjestyksen mukaan kansakouluopetusta kahtena vuonna 34
37335: viikkoa, siis 68 viikkoa, neljänä vuonna 36 viikkoa, siis 144 viikkoa,
37336: kaikkiaan yhteensä näin ollen 212 viikkoa. Tästä ehkä voidaan sanoa,
37337: että tavallisissa oloissa kansakouluoppiaika kaupungeissa vähän
37338: lyhenee korkeimmasta lain sallimasta, koska kaupungeissa kansa-
37339: kouluopetusaika tavallisesti on 34 viikkoa. Siitä voi siis lyhentyä
37340: 12 viikkoa, mutta kaikissa tapauksissa kaupunkilaislapsien kansa-
37341: kouluaika jää 200-viikkoseksi tämän järjestelmän mukaan. Mutta
37342: katsotaan nyt, minkälaiseksi asema muuttuisi kaikkein paraimmassa
37343: tapauksessa, kun kansakoulunopettajain työtaakkaa lisätään koko
37344:  joukon nykyisestä. Seuraavanlaiseksi se muuttuu oppivelvollisuus-
37345:  komitean ja ed. Ängeslevän ehdotuksen mukaan.                Maalaislapsi
37346:  kahtena ensimmäisenä vuonna saa opetusta 12 viikkoa, siis 24 viikkoa,
37347:  neljänä seuraavana 26 viikkoa, siis 104 viikkoa, yhteensä näin ollen
37348:  tämän ehdotuksen mukaan ei tule mahdolliseksi saada maalais-
37349:  lapselle muuta kuin 128 viikkoa kansakouluopetusta koko oppivel-
37350:  vollisuusailtana. Se merkitsee kaikkein vähimmissäkin tapauksissa
37351: sitä, että maalaislapsi ehdotuksen mukaan tulee saamaan opetusta
37352:  72 viikkoa vähemmän kuin kaupunkilaislapsi. Se on viikoissa las-
37353:  kettuna täsmälleen kaksi kouluvuotta vähemmän. Ymmärtääkseni, jos
37354:  tältä kannalta asiaa katsotaan, täytyy asettua maalaisten ja niiden,
37355:  jotka maalaisten etujen kannalta katselevat asiata, oppivelvolli-
37356:  suuskomitean ehdotusta jyrkästi vastustamaan, koskapa se kieltää
37357:  ja panee esteitä sille mahdollisuudelle, jota on silmällä pidettävä,
37358:  että kerran todella päästäisiin siihen, että kaupunkilais- ja maalais-
37359:  lapset olisivat edes opissa ja opin saamisen mahdollisuuksissa samalla
37360:  tasolla.
37361:      Valiokunnan ehdotuksen mukaan tavallisissa oloissa tulisi maalais-
37362:  lapsen oppiaika olemaan seuraava: Kahtena vuonna 18 viikkoa,
37363:                           Yleinen oppivelvollisuus.                   819
37364: 
37365: 
37366:    siis 36 viikkoa, neljänä vuonna 36, siis yhteensä 144 viikkoa eli kaik-
37367:    kiaan r8o viikkoa; näin ollen vain 20 viikkoa vähemmän kuin äskeisen
37368:    laskun mukaan kaupunkilaislapsien. Tosin tästä nyt voivat maalais-
37369:    kunnat vielä, missä välttämättömäksi havaitaan, taloudellisten
37370:    seikkojen tähden vähentää 12 viikkoa lisäksi, mutta vaikka sekin
37371:    kuntien päätöksistäriippuva vähennys otetaan huomioon, niin kuiten-
37372:    kin sivistysvaliokunnan ehdotuksen mukaan maalaislapsien opetus-
37373:    aika jäisi vain vuoden pienemmäksi kuin kaupunkilaislapsien. Tämä
37374:    sivistysvaliokunnankaan ehdottarua suunnitelma ei ole vielä hyvä.
37375:    Se ei voi tyydyttää niitä, jotka todella tahtovat tässä maassa saada
37376:    tasaisuutta edes opinsaannissa maalais- ja kaupunkilaislasten vä-
37377:    lillä. Sitä tyydyttää lopultakin ainoastaan sellainen ajatuskanta,
37378:    mikä ilmenee vasemmiston vastalauseessa, missä maalais- ja kau-
37379:    punkilaislapset esim. jatko-opetukseen nähden pannaan kaikki
37380:    samaan asemaan. Mutta toistaiseksi, vaikka ed. Jokinen täällä
37381:    väitti, että me porvarit valiokunnassa olemme ajaneet vain omia
37382:    puolue-etuja ja tahtoneet pitää kansaa sivistymättömyydessä,
37383:   toistaiseksi ainoa syy, mikä on estänyt meitä asettumasta tämän
37384:   täydellisen tasaisuuden kannalle, on se, että taloudelliset menot
37385:   kuitenkin tulevat sen suunnitelman mukaan aivan liian suuriksi.
37386:   Mutta toiselta puolen kuitenkin valiokunnan ehdotus jättää mahdolli-
37387:   suuden sellaiselle kehitykselle, jonka mahdollisuuden oppivelvolli-
37388:   suuskomitean ehdotus ja ed. Ängeslevän vastalause kokonaan poistaa.
37389:         Maalaisten kannalta on tätä oppivelvollisuuskomitean ja ed.
37390:    Ängeslevän ehdotusta erityisesti tahdottu kannattaa. Minä tahtoisin
37391: , sanoa: Tällainen maalaisten kassantokanta on todellakin huonoa
37392:   maalaisten etujen ajamista, peräti huonoa. Se on aivan niinkuin
37393:   maalaiset itse tahtoisivat ikiajoiksi jäädä svistyksessä ja opissa
37394:   siihen moukan asemaan, missä ne kaupunkilaisten silmillä katsottuna
37395:   tähän asti ovat olleet. Ja tämän tällaisen edun maalaiset tahtovat
37396:   kaupunkilaisille jättää tai tällaisen vähennyksen omassa opissaan
37397:   jättää 2,400,000 markan tähden, tällaisen rahasumman uhraamista
37398:   peläten. Mutta ei ole ainoastaan tämä vähennys maalaisten opissa
37399:   huomattavana, vaan myöskin se, että ed. Ängeslevän vastalauseen
37400:   ja oppivelvollisuuskomitean kanta tekee kokonaan mahdottomaksi
37401:   n. s. jatkoluokan toimeenpanemisen kouluissa. Se tekee sen mahdotto-
37402:   maksi edes vapaaehtoisuuden tietä ja edes lisää uhraamaHa sen kautta,
37403:   että opettajan työaika jo muuten niin paljon pidennetään, että
37404:   tavallisimmin ei opettajalla ole mahdollisuutta enään toimeenpanna
37405:   niitä vapaaehtoisia kursseja kuin nyt on pantu toimeen. Jos taasen
37406:   näitä kursseja siitä huolimatta toimeenpannaan, niin menee näihin
37407:   kursseihin kaikkein vähimmän laskun mukaan noin miljoona Suomen
37408:  markkaa, joten siis se erotus, joka on oppivelvollisuuskomitean ja
37409:   valiokunnan ehdotuksen välillä, pienenee miljoonalla markalla.
37410:   Ja silloinkaan, vaikka tämä uhraus tehdään, jatko-opetus ei tule mil-
37411: 820                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37412: 
37413: 
37414: lään tavalla säännölliseksi eikä hyväksi. Kun nyt tältä kannalta
37415: vähänkin tahdotaan asiaa katsella, niin minun mielestäni joka
37416: ainoan varsinkin maalaisten ja niiden, jotka maalaiskansan valistus-
37417: pyrintöjen mukana ovat olleet, pitäisi jyrkästi asettua oppivelvolli-
37418: suuskomitean ehdotusta vastaan.
37419:     Mutta tässä ei ole ainoastaan kysymys siitä viikkotappiosta,
37420: siitä aikatappiosta, minkä maalaislapset saavat oppivelvollisuus-
37421: komitean ehdotuksen mukaan, vaan tässä on myös kysymys siitä,
37422: että kansakoulun nytkin jo niin kovin lyhyt työaika sen pitkiin
37423: oppikursseihin nähden supistetaan entistään pienemmäksi. Nykyään
37424: valitetaan kansakoulunopettajain taholta, ja minä, kansanopiston-
37425: johtajana toistakymmentä vuotta toimineena, tiedän omasta koke-
37426: muksestani, että kansakoulun nykyinen opetusaika on kursseihin
37427: verraten aivan liian pieni. Useimmiten kansakoululapset tulevat
37428: kansakoulusta aivan kypsymättöminä ja sellaisina, että heidän
37429: lyhyenä kansakouluaikana saamansa tiedot ovat parin kolmen
37430: vuoden perästä menneet pois heidän muististaan. Kansanopistoon
37431: tullessa heillä ei ole kansakoulusta jälellä mitään muuta kuin parempi
37432: kirjoitustaito, laskentataito j. n. e. Jos nyt lyhennetään kansakoulu-
37433: aikaa vielä sillä tavalla kuin oppivelvollisuuskomitea on el1dottanut,
37434: ja siten kuin ed. Ängeslevä on vastalauseessaan tahtonut, tulee asema
37435: yhä huonommaksi ja asia joutuu siksi, että kansakoulukurssit
37436: kouluissa käydään lävitse aivan haparoiden, käydään lävitse pinta-
37437: puolisesti ja jäävät oppilaiden tietoon sellaisena tavarana, joka
37438: kahtena seuraavana vuonna kokonaan puhaltuu heistä pois. Todella-
37439: kin jos tältä kannalta katsotaan asiaa, täytyy yhtyä seuraaviin
37440: professori Soinisen sanoihin tässä asiassa: >>Outoa olisi, jos nyt kun
37441: on tarkoitus voimakkaasti edistää kansakouluopetusta, se tapahtuisi
37442: tavalla, joka lopulta veisi kansakoulumme sivistysarvon alaspäin
37443: ja pakottaisi sen tyytymään vieläkin vähempiin tuloksiin kuin mitä
37444: se on tähän saakka saavuttanut».
37445:     Tämän lisäksi on huomattavaa, että oppivelvollisuuskomitean
37446: ja ed. Ängeslevän ehdotuksen mukaan tulisi mahdottomaksi eräs
37447: suunnitelma, joka varsinkin maalaisten taholta on monessa paikoin
37448: saanut suurta kannatusta, nim. se järjestelmä, että kansakoulu
37449: joskus maailmassa voitaisiin tehdä pohjakouluksi oppikoululle. Se
37450: on maalaisille minun ymmärtääkseni kaikkein tärkein asia. Heillä
37451: ei ole valmistavaa koulua ja jos tahtovat lähettää lapsensa valmista-
37452: viin kouluihin kaupungeissa, tulee se sangen kalliiksi. Heille, jos
37453: kelle on tärkeätä, että kansakoulu todella saadaan muodostumaan
37454: pohjakouluksi, mutta jos kansakoulun kursseja todellakin supiste-
37455: taan sillä tavoin, kuin tässä maalaisten taholta on tahdottu, silloin
37456: ikiajoiksi poistetaan se mahdollisuus, että kansakoulu pohjakouluksi
37457: tulee. Kansakoulu voidaan saada pohjakouluksi ainoastaan sen kautta
37458: että kansakoulukursseja koetetaan mikäli mahdollista laajentaa ja
37459:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  821
37460: 
37461: 
37462: ylentää eikä suinkaan sen kautta, että niitä yhä enemmän ja enem-
37463:  män supistetaan.
37464:      Ainoa, mikä täällä eduskunnassa on tuotu esille oppivelvollisuus-
37465: komitean mietinnön puolesta, sellaisena, joka edes vähän vivahtaa
37466: asiallisuuteen, on se, että on väitetty, että me saamme valiokunnan
37467: ehdottaman suunnitelman kautta alempaan kouluun opettajakunnan,
37468: joka on pedagoogisesti niin kehittymätön, että olisi vaarallista uskoa
37469: alemman koulun opetus tällaisiin käsiin. Ja sentähden on tahdottu
37470: yhdistää alemman koulun opetus ylemmän kansakoulun opettajain
37471: käsiin 6 viikkoa keväällä ja 6 viikkoa syksyllä. Nyt on kuitenkin
37472: huomattava, että kun joku opettajaksi pyrkivä alempaan kansa-
37473: kouluseminaariin menee, on hän saanut samat alkutiedot, on käynyt
37474: kansakoulun, niinkuin ylemmän kansakoulun opettaja. Hän käy
37475: seminaarissa kaksi vuotta, ylemmän kansakoulun opettaja käy
37476: siellä neljä vuotta, mutta näinäkahtena vuonna alemmankansakoulun
37477: opettajan pedagoogista sivistystä koetetaan kehittää kokonaan vaan
37478: alemman kansakoulun tarpeita tyydyttäväksi, vaan sellaiseksi, että
37479: hän todella voialemmankansakoulunopetuksenhyvinhoitaa. Sitä vas-
37480: toin tuossa ylemmän kansakoulunopettajaseminaarissa pannaan koko-
37481: naan pääpaino sille, että kansakoulunopettajat tulevat kykeneviksi
37482: ylempää kansakoulua hoitamaan ja johtamaan. Tämän takia esim.
37483: pedagooginen harjoittelu alemman kansakoulun opettajatoimeen
37484: jää näissä ylemmän kansakoulun opettajaseminaareissa aina sivuasiaksi
37485: ja opettaja, joka menee sinne, katselee myöskin koko tätä alemman
37486: kansakoulun opettajatyötä ja harjoitusta siihen sivuasiana, johon
37487: hän ei antaudu kokonaisella ja täydellä sydämmellä. Sitä vastoin
37488: alemman kansakoulun seminaareissa kiinnitetään tietysti koko
37489: huomio alempaan kansakouluun ja siellä olevat opettajakokelaat
37490: myös täydellä sydämmen hartaudella antautuvat harjoittelemaan
37491: juuri alemman kansakoulun opettajiksi. Totta on, että varsinainen
37492: tietomäärä alemman kansakoulun opettajille jää alemmaksi, kuin
37493: ylemmän kansakoulun opettajille. Mutta toiselta puolen on huo-
37494: mattava, että niihin kursseihin nähden, mitä alemmassa kansakou-
37495: lussa on, eivät he itse kasvatustyössä tarvitsekaan niin paljon var-
37496: sinaisia tietoja kuin ylemmän kansakoulun opettajat, kunhan he
37497: vaan saavat täten pedagoogisen harjoituksen täysin hyvän. Sitä
37498: paitsi on huomattava, että, jos nyt asetutaan sivistysvaliokunnan
37499: ehdotuksen kannalle, eihän mikään estä, sitten kun kansan varalli-
37500: suus on karttunut, sitte kun yleinen oppivelvollisuus on näyttänyt,
37501: että se kykenee nostamaan kansanvarallisuuden tilaa, sanokaamme
37502: jonkun kymmenkunnan vuoden perästä, nostamasta alempien kan-
37503: sakoulujen opettajien sivistystasoa. Eihän mikään estä kehittämäs-
37504: tä heitä silloin siihen, että he todellakin vastaavat silloisia vaati-
37505: muksia.
37506:     On myöskin sanottu tämän yhteydessä, että alemman kansa-
37507: 822                   Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
37508: 
37509: 
37510:  koulun opettajistolle tulee ehdotuksen mukaan aivan liika pienet
37511:  palkat, että siitä tulee sellainen köyhälistö, joka ei mitään muuta
37512:  osaa kuin nurkua palkkojensa pienuutta. Se riippuu siitä, minkälai-
37513: silla henkilöillä on suunniteltu alempi kansakoulu täytettäväksi.
37514: Sivistysvaliokunnassa on ajateltu, että on oikeuden ja kohtuuden
37515: mukaista, että alemman kansakoulun opettajiksi etupäässä tulee
37516: naishenkilöitä. Ja jos katsellaan nykyisiä elantokustannuksia maa-
37517: seudulla, niin ainakin tällä kertaa on aivan selvä, että alemman
37518: kansakoulun opettajattaret voivat tulla toimeen sillä palkalla, minkä
37519: valiokunta on heille ajatellut. Meidän on huomattava, että esim.
37520:  nykyisissä kiertokouluissa on paljon huonommat palkat ja kuiten-
37521:  kin näihin kouluihin opettajiksi pyrkijöitä on ollut sangen paljon;
37522:  ei ole minkäänlaista opettajain puutetta niissä ollut näkyvissä.
37523:  Siis ainakin toistaiseksi tuo ehdotettu palkkaus on sellainen, ettei
37524:  opettajien tarvitse sentään ainakaan nurkua palkan pienuutta. Mitä
37525:  taas tulee seuraaviin korottamisiin, jos elantokustannukset maassa
37526:  kallistuvat ja jos kansan tuotantokyky nousee, niin luonnollisesti
37527:  eivät kansakoulunopettajain palkatkaan ole sellaisia, että ne ovat
37528: ijankaikkisesti samoja, vaan kyllä kai niitä täytyy nostaa sen mukaan,
37529:  kuin kansan varallisuus kasvaa.
37530:      On myöskin tuotu oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen puolus-
37531:  tukseksi eräs vähän asialliselta näyttävä puoli. On nimittäin sa-
37532:  nottu: onhan kovin hyvä, että tämän ehdotuksen mukaan lapset saa-
37533: vat käydä lämpimänä vuodenaikana koulussa. - Se on kyllä-
37534: kin sangen hyvä ja erinomainen etu, mutta minä luulen, että meidän
37535: ehdotuksessamme, sivistysvaliokunnan ehdotuksessa, tätä etua kor-
37536: vaa eräs toinen etu, jota oppivelvollisuuskomitean ja ed. Ängeslevän
37537:  ehdotuksessa ei lainkaan ole olemassa. Oppivelvollisuuskomitean
37538: ehdotuksen mukaan nim. alempi koulu tulee olemaan aina vakinai-
37539: sesti samassa paikassa. Se ei voi kiertää edes kahdessa paikassa
37540: samaa piiriä, vaan täytyy sen olla yhdessä paikassa, siellä, missä
37541: kansakoulunopettaja asuu. Sitä vastoin sivistysvaliokunnan ehdo-
37542: tuksen mukaan voi tuo koulu, jos niin tahdotaan, toimia kahdessa eri
37543: paikassa, 18 viikkoa kummassakin. Sen voi myöskin, jos tahdotaan,
37544: ensi aluksi supistaa niin pieneksi kuin oppivelvollisuuskomitean ehdo-
37545: tuksessakin, ja silloin se voi toimia kolmessa eri paikassa saman pii-
37546: rin keskuudessa. Siis matkat tulevat tämän ehdotuksen mukaan
37547: niin pieniksi, niin vähäisiksi, että se korvaa täydellisesti tuon lämpi-
37548: män vuodenajan edun, mikä on toisella ehdotuksella. Siis missä
37549: tahdotaan, voidaan aluksi järjestää myös matkat paljon lyhem-
37550: miksi, mutta mahdollisuus vastaiseen kehitykseen ei kuitenkaan
37551: ehdotuksemme mukaan ole poistettu.
37552:     Voisi tietysti vielä tuoda monia eri asioita esiin sivistysvaliokun-
37553: nan ehdotuksen puolesta. On eräs heikko kohta ed. Jokisen lausun-
37554: nossa kyllä paljastettu tässä suunnitelmassa, nim. se, että laajenne-
37555:                           Yleinen oppivelvollisuus.                  823
37556: 
37557:    tun alemman kansakoulun opettajatkin ovat ehdotetut alemman
37558:    kansakoulun opettajan kompetensilla varustettaviksi. Se on epäi-
37559:    lemättä kohta, jonka sietää tulevaisuudessa korjata. Mutta tällä
37560:    kertaa sen muodostaminen ed. Jokisen ja vasemmiston ehdotuksen
37561:    mukaan lisäisi kustannuksia aivan liian paljon. Ed. Jokinen minun
37562:    mielestäni menetteli vähän epäjohdonmukaisesti, jopa epälojaali-
37563:    sesti valiokuntaa kohtaan, kun sanoi, ettei ole millään tavalla suun-
37564:    niteltu, millä tavalla laajennetun alemman kansakoulun opettaja
37565:    saisi ammattiharjoitusta seminaarissa. Hän sanoi näin: >>Minä olen
37566:    sitä valiokunnassa kysynyt. Siihen ei annettu mitään selvitystä.
37567: -- Sanettiinpahan vaan: kyllähän asia itsestään järjestyy>>. Minä pyy-
37568:    täisin kysyä ed. Jokiselta, kenenkä velvollisuus oli valiokunnassa
37569:    tämän asian järjestäminen. Miksei ed. Jokinen itse ruvennut tätä
37570:    järjestämään, sillä hänen ehdotuksensa mukaan, jos ylemmän kan-
37571:    sakoulun opettaja pannaan laajennetun alemman kansakoulun opet-
37572:    tajaksi, täytyisi kuitenkin ylemmän kansakoulun opettajaliekin antaa
37573:    harjoitusta laajennetun alemman kansakoulun opettamisessa. Ilman
37574:    tällaista harjoitusta siihen ei voi antautua kukaan. Ja sentähden
37575:    ed. Jokinen olisi myös siinä kohden aivan yhtä velvoitettu järjes-
37576:    tämään tätä asiaa kuin me muut. Ja muuten olen minä sitä mieltä,
37577:    että tämän asian järjestäminen ei suinkaan ole mikään niin vaikea.
37578:    Alemman kansakoulun opettajille voidaan kyllä valmistaa harjoi-
37579:    tusta myös laajennetun alemman kansakoulun opettajatoimeen, siihen
37580:    kyllä tulevaisuus keinoja keksii.
37581:        Minä olen, niinkuin sanoin, valiokunnassa tahtonut asettua maa-
37582:    laisten katsantokannan pohjalle. Olen koettanut siltä kannalta
37583:    saada lakiin sellaisia kohtia, jotka eivät maalaiskansaa pelottaisi
37584:    oppivelvollisuuslakia suosimasta, niinkuin minä pelkään tämän ehdo-
37585:    tuksen monelta puolen pelottavan. Yhdestä minä kuitenkin olen
37586:    selvillä ja niin selvillä, että siinä kohden ei mikään peräytyminen
37587:    voi tulla kysymykseen. Jos yleistä oppivelvollisuutta tahdotaan
37588:    säätää meidän maassamme, niin täytyy sen ehdoksi, edellytyk-
37589:    seksi panna se, että maalaiskansaa ei iki-ajoiksi tuomita aiemmalle
37590:    asteelle opin ja sivistyksen saamisessa kuin kaupunkilaislapsia. Se
37591:    on ensimäinen edellytys, joka maalaisten taholta on tuotava esiin.
37592:    Jos kustannukset tulevat liian kalliiksi, niin jätetään sitten,hyvänen
37593:    aika, koko tämä lakiehdotus lepäämään, vaikkapa kymmeneksi vuo-
37594:    deksi, mutta ennen kaikkea, älkää te maalaiset olko valmiita tuo-
37595:    mitsemaan itseänne aiemmalle opetusasteelle ikuisiksi ajoiksi asti
37596:    poistamalla mahdollisuudetkin tulevaan kehitykseen. Jos oppivel-
37597:    vollisuus säädetään, niin säädettäköön se sellainen, että tasaisen
37598:    opin mahdollisuudet jäävät kaikille, ellei, niin jätettäköön se sää-
37599:    tämättä. On tosin vielä olemassa eräs välitystie, jota minä olen
37600:    valiokunnassa puoltanut sangen ankarasti ja jolla voitaisiin kustan-
37601:    nuksia lieventää, nim. se, että oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa
37602: 824                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37603: 
37604: 
37605: pidennettäisiin. Se on nyt ehdotettu 15 vuodeksi. Me olemme tähän
37606: asti kansakoulualalla luottaneet kansan vapaaseen kehitykseen ja
37607: kansan vapaaehtoiseen valistus- ja sivistysrakkauteen. Minä luulen,
37608: että meillä vielä voisi vastaisuudessakin olla luottamusta tämän
37609: kansanvalistus- ja sivistysrakkauteen niin paljon, että pidentäi-
37610: simme oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa. Minä olen ollut valio-
37611: kunnassa sillä kannalla, että pitäisi koettaa pidentää se 20 vuodeksi,
37612: ehkäpä vieläkin pitemmäksi. Se on yksi keino, jolla voidaan kus-
37613: tannuksia vähentää, kustannuksien painoa pitemmälle ajalle tasot-
37614: taa, maalaiskansan kalliita etuja silti uhraamatta.
37615: 
37616:     Ed. P e n n a n e n: Minulla ei ole tarkoitus käydä koskettele-
37617: maan tätä valiokunnan ehdotusta yksityiskohdissaan, enkä myös-
37618: kään aijo näiden yksityiskohtain johdosta ruveta antamaan moit-
37619: teita en oikealle enkä vasemmalle. Selvästi huomattavissa on tosin,
37620: että erilaiset maailmankatsomukset eivät ole voineet olla törmää-
37621: mättä yhteen tässäkään asiassa. Mutta kaikesta huolimatta minä
37622: mielihyvällä tunnustan sen lämpimän ja uhrauksia pelkäämättö-
37623: män asianharrastuksen, joka valiokunnan mietinnössä ilmenee. On-
37624: han valiokunta yksimielisesti suuria rahallisia uhrauksia pelkää-
37625: mättä ehdottanut toimeenpantavaksi oppivelvollisuuden, jonka
37626: toteuttaminen muodossa tai toisessa vaatii ainakin neljättäkym-
37627: mentä miljoonaa markkaa ja jonka vuotuiset kustannukset tule-
37628: vat nousemaan noin 25 miljoonan markan korville. Siis lähes puolta
37629: enemmän kuin, mitä kansakoulukustannukset nykyään tekevät.
37630: Näin ollen minusta tuntuu, ettei tämän asian yhteydessä ole aivan
37631: paikallaan ruveta moittimaan toisia mahdollisesta sivistysviholli-
37632: suudesta, ahdasmielisyydestä tai jostakin huonoista motiiveista.
37633: Jos erimielisyyksiä ilmaantuu niin syvälle käyvässä asiassa kuin
37634: tämä on, senhän voi hyvällä tahdolla ymmärtää.
37635:     Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni vaatimattoman mielipi-
37636: teeni tästä valiokunnan ehdotuksesta pääasiallisesti sikäli kuin se
37637: koskee alempien kansakoulujen muotoja ja järjestelyä. Minä mai-
37638: nitsen jo alussa, ettei valiokunnan ehdotus minua siinä suhteessa
37639: täysin tyydytä, ja huolimatta ed. Kareksen kiihkeästä innostuksesta,
37640: jolla hän moittii maalaisia vanhoillisuudesta tässä suhteessa, ase-
37641: tun minä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen kannalle. Jos näitä
37642: kahta eri ehdotusta, nim. oppivelvollisuuskomitean laatimaa ja nyt
37643: käsiteltävänä olevaa valiokunnanehdotusta oppivelvollisuuslaiksi,
37644: vertaa toisiinsa, niin huomaa, että- ainakin minun nähdäkseni-
37645: pääasiallisin ero on juuri noissa alempien kansakoulujen muodoissa
37646: ja järjestelyssä. Komitean ehdotuksen mukaan on ylemmän ja alem-
37647: man kansakoulun opetustoimi uskottu saman opettajiston käsiin.
37648: Valiokunta ehdottaa alemmille kansakouluille luotavaksi uuden,
37649:  vähemmillä kelpoisuusehdoilla varustetun opettajiston.      Tämän
37650:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 825
37651: 
37652: valiokunnan ehdotuksen puolesta voidaan mainita - j a on mainit-
37653: tukin - että se sallii järjestää vuosittaisen opetusajan pitemmäksi
37654: kuin mitä oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen mukaan kävisi
37655: päinsä. Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi nim. vähin vuotuinen
37656: opetusaika olemaan alemmissa kansakouluissa r8 ja ylemmissä 36
37657: viikkoa, oppivelvollisuuskomitea taas on ehdottanut alempien kan-
37658: sakoulujen vuotuisen opetusajan vähintäin kymmeneksi ja ylempäin
37659: koulujen vuotuisen opetusajan vähintäin 26 viikoksi. Mutta luul-
37660: lakseni voitaisiin tätä oppivelvollisuuskomiteankin ehdotusta poh-
37661: jana käyttäen rakentaa koulumuotoja, joissa opetusaikaa voitaisiin
37662: jatkaa. Jos nim. jätetään pois se laajennetun alemman kansakoulun
37663: muoto, jota valiokunta on ehdoittanut, ja myös se kiertävän kan-
37664: sakoulun muoto, jota oppivelvollisuuskomitea on ehdoittanut, sil-
37665: loin tulevat kaikki meidän kansakoulumme muodostumaan kiin-
37666: teiksi kouluiksi. Ja lienee jotakuinkin varmaa, että ne oppivelvolli-
37667: suuden voimaan astuttua tulevat muodostumaan ainakin kahden
37668: opettajan kouluiksi. Silloin luullakseni käy päinsä sekä varsinaisen
37669: kansakouluopetusajan pidentäminen kuin myöskin niitten jatko-
37670: kurssien toimeenpaneminen, joita ed. Kares onpitänytmahdottomina,
37671: jos asetutaan oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen pohjalle. Si-
37672: käli kuin oppivelvollisuuskomitean perusteluissa olevista selostuk-
37673: sista käy selville, on ulkomaalaisissa kansakouluissa monessakin
37674: paljon pitempi vuotuinen opetusaika kuin meillä. Tanskan kansa-
37675: koulut toimivat 4r viikkoa vuodessa, Ranskan kansakoulun kesä-
37676: loma kestää vain noin 6 viikkoa, Badenin kansakoulujen loma-
37677: ajat tekevät yhteensä korkeintaan 8 viikkoa ja eräissä Sweitsin
37678: kantooneissa näyttävät loma-ajat tekevän vain noin 2 kuukautta.
37679: Eivätköhän meikäläisetkin opettajat jaksane toimia ainakin noin
37680: 3 kuukauden lomalla, jos kouluaikaa jatkettaisiin vaikkapa esim.
37681: 40 viikoksi vuodessa, varsinkin kun opettajia useimmissa tapauk-
37682: sissa, niinkuin sanoin, tulee olemaan useampia kuin yksi. Opetus-
37683: aika näinkin ollen jäisi kyllä lyhyemmäksi kuin valiokunnan ehdo-
37684: tuksen mukaan, mutta olisihan opetustoimi jo alusta alkaen alem-
37685: missa kouluissa uskottu kehittyneemmän, korkeammalla sivistys-
37686: tasolla olevan opettajiston käsiin. Ed. Kares on todistanut tältä
37687: paikalta, että käytännöllinen opetuskyky voidaan saavuttaa kyllä
37688: kaksivuotisillakin seminaarikursseilla. Minä en ole koulumies, enkä
37689: tahdo ruvetakaan väittelemään niistä asioista, mutta siitä minä nyt
37690: olen kumminkin varma, ettei opettajan sivistystasoa saada kah-
37691: dessa vuodessa nousemaan siksi korkealle kuin se saadaan ainakin
37692: puolta pitemmissä koulukursseissa. Mitä sitte kukin opettaja itse-
37693: kasvatuksen kautta saavuttaa, sitä ei voida laskea kouluvuosien
37694: mukaan.      Jos asetuttaisiin oppivelvollisuuskomitean ehdotuksen
37695: kannalle, silloin myös päästäisiin luomasta sitä uutta opettajakun-
37696: taa, jota valiokunnan ehdotus edellyttää ja joka opettajakunta,
37697: 8;;l6                  Istunto 6 p. lokakuuta   1908.
37698: 
37699: 
37700:  vaikkapa nyt ei aivan huonosti, niin kumminkin heikonlaisesti pal-
37701:  kattuna, olisi omansa kuitenkin lisäämään jo ennestään suuria kus-
37702:  tannuksia. Komitean ehdotuksen mukaan voidaan valmistaa ja
37703:  palkata yksi ja samallainen toimeensa pystyvä opettajisto, ja se
37704:  opettajisto, minä uskon sen aivan varmaan, ei tule nurisemaan
37705:  lisätyöstä, jos sille suodaan palkka, joka riittää sen sekä aineelliseksi
37706:  että henkiseksi toimeentuloksi, joka vapauttaa meidän opettajis-
37707:  tomme kaikesta siitä sivuansiosta, jota se nyt on useinkin pakoitettu
37708:  toimeentulokseen hankkimaan. Sallittakoon vain heille mahdolli-
37709:  suus omistaa kaiken aikansa koulun ja opetettavainsa lasten hy-
37710:  väksi. Ja muutoinkin minun käsittääkseni ei niin paljon riipukaan
37711:  asia siitä, mitenkä pitkä on kouluaika. Se riippuu käsittääkseni
37712:  enemmän siitä, minkälainen on koulun opettajisto. Minä pyytäisin
37713:  myös huomauttaa siitä, ettei tätäkään uudistusta toimeenpantaessa
37714:  kokonaan unohdettaisi historiallista kehitystä, ettei jätettäisi otta-
37715:  matta lukuun sitä vanhaa ja monasti koeteltua hyvää, mitä ennes-
37716:  tään on olemassa. Minä tarkoitan nim. kodin vaikutusta lapseen ja
37717: lapsen kasvatukseen nähden. Me emme saa tätäkään uudistusta
37718: luod essamme antaa vanhemmille vähintäkään käsitystä sinnepäin,
37719:  että lapsen henkinen tai ruumiillinenkin kehitys ja kasvatus yksin-
37720: omaan tai edes suurimmaksi osaksi kuuluu koululle. Koti ei tässä
37721: suhteessa saa jäädä passiiviseksi. Sen on käsi kädessä koulun kanssa
37722: kehitettävä ja kasvatettava lasta. Silloin voi työ tulla siunauksel-
37723: liseksi, ja niin ollen kuten sanoin, on suurempi merkitys opettajan
37724: pätevyydellä kuin mahdollisimman pitkällä kouluajalla. Minä luulen,
37725: ettemme jaksa palkata kahta täysin valmistettua opettajakuntaa.
37726: Parempi on palkata yksi ja sellainen, joka on ollut ja edelleen on ti-
37727: laisuudessa hankkimaan itselleen henkistäkin ravintoa. Sellaisella
37728: opettajistolla on jotakin myös lapsille antamista.
37729:      Ed. Kares mainitsi, että tuo väite talviajan sopimattomuudesta
37730: pientenlasten kouluille ei muka pidä paikkaansa. Valiokunnan eh-
37731: dotuksen mukaan voidaan kouluja järjestää kiertäviksi ja saada ne
37732: lähemmiksi lasten koteja. Se on kyllä totta, mutta kaikkien lasten
37733: koteihin niitä ei missään tapauksessa voida sijoittaa, lapsille jää
37734: siis koulumatkaa niinkin ollen, ja minun luullakseni ja minun koke-
37735: muksenikin mukaan nuo tuollaiset kiertävät koulut tulevat toimi-
37736: maan useimmiten joko liian vetoisissa tai vähän ilmavissa tai
37737: kylmissä huoneissa, ja yhtä vaarallista, vieläpä vaarallisempaa
37738: lasten terveydelle voi olla tuollaisissa huoneustoissa oleskeleminen,
37739: kun sinne saapuminen. Komitean ehdotusta noudattaen voitai-
37740: siin pikkulasten kouluja järjestää syksyksi ja kevääksi ennen var-
37741: sinaisen, ylemmän kansakoulun opetusaikaa.
37742:     Voidaan myös sanoa, että alemmat kansakoulut järjestettynä
37743: pääpiirteissä sillä tavalla, kuin oppivelvollisuuskomitea ehdottaa,
37744: ja varsinkin sitte, jos alemmat kansakoulut sijoitetaan ainoastaan
37745:                            Yleinen oppivelvollisuus.                     827
37746: 
37747: kiinteiden ylempien kansakoulujen yhteyteen, että ne suna ta-
37748: pauksessa jättävät tilaa kirkollisille kouluille ja kehoittavat niitä
37749: kilpailuun. Voi olla niin ainakin toistaiseksi, mutta mitähän pahaa
37750: siitä olisi ja kenelle? Minä luulen, että tällä alalla on työtä kaikille,
37751: jotka haluavat sitä tehdä. Me emme voi, vaikka tahtoisimmekin,
37752: kieltää sitä hyvää, minkä kirkko on kouluillaan ja opetustoimel-
37753: laan, sanottakoon siitä muuten mitä tahansa, tässä maassa kansalle
37754: tehnyt. Missä lienee esim. maa, jossa kansan lukutaito on jo kauan
37755: aikoja sitten ollut niin yleinen, kuin se on ollut meillä, ja kenenkä
37756: ansiosta, kenenkä toimenpiteestä etupäässä? Muuten luulisin, että
37757: asiat järjestyisivät luonnollisimmin ja parhaimmin, jos noista kirkol-
37758: lisista kouluista päästäisiin vähitellen, jos niillä olisi tilaa toistaiseksi
37759: toimia. Silloin niiden nykyinen opettajisto ei jäisi puille paljaille,
37760: vaan saisi kuluttaa loputkin voimistaan ja ijästään sen koulun pal-
37761: veluksessa, jolle he ovat nuoruutensa ensi voimat uhranneet. Näyt-
37762: täköön sitte tuleva aika ja sen antamat kokemukset, ovatko pi-
37763: temmän päälle nuo kirkon nykyiset koulumuodot enää tarpeelliset.
37764:      Valiokunnan ehdotuksen loppuun on vertailun vuoksi liitetty
37765: laskelmia näistä kahdesta eri järjestelmästä ja niiden tuottamista
37766: vuotuisista kustannuksista. Eroitus näkyy olevan noin 2 1 /~ mil-
37767: joonan paikkeilla vuodessa.          Oppivelvollisuuskomitean suunni-
37768: telma näyttäisi tulevan sen verran huokeammaksi. Näitä laskelmia
37769: voidaan muutella sinne tai tänne päin, enkä minä puolestani sille
37770: puolelle panekaan niin suurta painoa. Jos meidän kansamme kerran
37771: jaksaa maksaa 25 miljoonaa vuodessa, niin ehkä se jaksaa siihen
37772: kerätä pari kolme miljoonaa lisää, jos niin tarvitaan. Mutta minun
37773: mielipiteeni on sama kuin oppivelvollisuuskomitean juuri kasvatuk-
37774: sellisista syistä, joista tässä olen maininnut. Ed. Kares on säälitel-
37775: lyt meitä maalaisia siitä, ettemme arvaa ajaa omaa asiaamme, ja
37776: että annamme kaupunkilaisten jäädä paremmalle osalle. Siltäkin
37777: voi näyttää, mutta ehkä todellisuudessa ei niin ole. Minä olen ve-
37778: donnut tässä kotienkin kasvatukseen ja minun käsittääkseni ovat
37779: maalaiskodit siinä suhteessa paljon onnellisemmassa asemassa.
37780: Ne voivat käyttää opetustoimessaan lapsiin nähden myös Luojan
37781: kaunista luontoa, joka ei kaupunkilaisille ole niin hyvin tarjona. Ja
37782: opetuksen ja kasvatuksen tehtävähän on ei ainoastaan kehittää
37783: nuorta sielua ja ruumista, vaan myöskin varjella sitä vaurioilta,
37784: ja se käy aina maalla helpommin päinsä. Jos ed. Kares tai muutkin
37785: tahtovat puhua tasa-arvoisuuden puolesta, niin sallikoot silloin
37786: samalla sivistystasolla olevan, samoilla kelpoisuusehdoilla varuste-
37787: tun opettajiston astua toimeen myöskin maalla pikkulasten ope-
37788: tukseen nähden ja tehkööt sen ehdotuksensa kustannuksia pelkää-
37789: mättä. Minä ainakaan puolestani en voi luopua siitä, että opetta-
37790: jiston täytyy olla maalla ja kaupungissa samalla kehitystasolla. Jos
37791: meidän on. opetusajassa täytymys jäädä toistaiseksi jälelle, teh-
37792: 828                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37793: 
37794: 
37795: täköön se uhraus, mutta minä toivon, että juuri oppivelvollisuus-
37796: komitean järjestelmää noudattaen ja sitten kun nämät valmistus-
37797: kustannukset ovat saatu läpäistyksi, me voimme joskus ottaa täy-
37798: den askeleen ja laatia maalaiskoulut myöskin oppiaikaan nähden
37799: täysin tasa-arvoisiksi kaupunkilaiskoulujen kanssa.
37800:     Kuten tästä lausunnostani käynee selville, minä en voi yhtyä
37801: edes siihen vastalauseeseenkaan, jossa on ehdotettu sellaista vaihto-
37802: ehtoista järjestelmää, että maalaiskansakouluissa, alemmissa kansa-
37803: kouluissa voitaisiin käyttää joko vähemmän valmistuneita opettajia
37804: tai täysin päteviä. Minun täytyy puolestani pitää kiinni oppivel-
37805: vollisuuskomitean järjestelmästä, pääpiirteissään nimittäin, ja toi-
37806: voa, että kun tämä asia milloin ratkaistaan, se ratkaistaisiin ehdot-
37807: tomasti siihen suuntaan.
37808:     Yksityiskohdista en ryhdy puhumaan kumpaankaan eri ehdotuk-
37809: seen nähden.
37810: 
37811:     Ed. K a 11 i o: Kun minulla ei ole tilaisuutta suuressa valiokun-
37812: nassa ottaa osaa tämän tärkeän asian käsittelyyn ja kun en voi
37813: opetuksen enkä kansantaloudenkaan kannalta pitää onnistuneena sitä
37814: koulumuotoa, jota sivistysvaliokunta on mietinnössään ehdotta-
37815: nut, niin pyydän sentähden tehdä muutamia huomautuksia mietin-
37816: nön johdosta.
37817:     Mitä mietinnön tarkoitusperään, yleiseen oppivelvollisuuteen
37818: tulee, niin ei voi pitää muuna kuin luonnollisena sitä yksimielistä
37819: päämäärää, jonka kautta valiokunta pyrkii laskemaan ikäänkuin
37820: yhtenäisen pohjan kansansivistykselle koko maassa. Meillä on sii-
37821: hen pakottavat valtiolliset ja taloudelliset syyt, kun otamme huo-
37822: mioon, että meillä kansalaisoikeudet muutamissa suhteissa ovat
37823: ulotetut paljoa pitemmälle kuin monessa muussa maassa, josta olem-
37824: me sivistyksessä paljon jälellä. Kun nyt käymme tätä päämäärää
37825: tavoittelemaan, niin on luonnollista, että meidän tulee tarkoin har-
37826: kita, että ne järjestelmät ja koulumuodot, jotka omaksumme, ovat
37827: sekä kasvatusopilliselta että taloudelliselta kannalta katsottuna
37828: sopusoinnussa kansan kehityksen ja sen varallisuuden kanssa. Jos
37829: tässä suhteessa tehdään ylivoimaisia laskelmia, niin on luonnollista,
37830: ettei koulu tuota sitä luottamusta ja siunausta, jota siltä toivotaan.
37831:     Mitä valiokunnan mietintöön tulee, niin näyttää siellä vallinneen
37832: jokseenkin suuri yksimielisyys kansakoulun muotoihinkin nähden,
37833: vaikka yleensä ei oltane tässä suhteessa niin yksimielisiä, ainakaan
37834: maaseuduilla. Ja onhan muistettava, että tätä kysymystä valmiste-
37835: leva komiteakin asettui toiselle kannalle, niiden mukana eräs kansa-
37836: koulun tarkastaja ja molemmat siinä olevat kansakoulunopettajat.
37837: Valiokunnassa ei tämän koulumuodon kannalla näy olleen kuin yksi
37838: valiokunnan jäsen, neljännen vastalauseen tekijä, ed. Ängeslevä.
37839: Erimielisyys tässä asiassa kohdistui kuten tu~nettu pääasiassa sii-
37840:                         Yleinen oppivelvollisuus.
37841: 
37842: 
37843:  hen, miten alkuopetus olisi järjestettävä, sillä kuusivuotisesta oppi-
37844:  ajasta y. m. ollaan pääasiallisesti yksimielisiä. Pääasiallinen ero
37845:  on siinä, otetaanko nuo valiokunnan ehdottamat 2,500 uutta opet-
37846: tajaa opettamaan n. s. alikansakoulussa, vai yhdistetäänkö tämä
37847: pientenlasten opetus varsinaisen kansakoulunopettajan tehtävään.
37848: Kuten tunnettua, työskentelee nyt kansakoulumme 36 viikkoa vuo-
37849: dessa, josta 6 viikkoa pientenlasten koulua ja 30 viikkoa varsinaista
37850: kansakoulua. Tästä ajasta on ensinnäkin huomattava, että pienten-
37851: lasten kouluihin tulijat eivät ole monastikaan laisinkaan alulla luku-
37852: taidossa, joten ne siirtyessään kolmen tai kuuden viikon kuluttua
37853: varsinaiseen kansakouluun, eivät voi käyttää sen tarjoamaa ope-
37854: tusta hyväkseen, ja siten tästä 30 viikon lukuajasta, kuten valio-
37855: kuntakin myöntää, kuluu suuri osa alkeellisten tietojen oppimi-
37856: seen. Vastalauseen tekijä on ehdottanut tuon pientenlasten ope-
37857: tuksen 12 viikkoiseksi ja 2 vuotiseksi, ja sentähden on luonnollista,
37858:  että tämä perusteellisempi valmistustyö edistäisi paljon varsinai-
37859: sen koulun opetustyötä, kun oppilaat kahtena edellisenä vuonna
37860:  saisivat kaikein alkeellisimmat tiedot ja olisivat sitten kolmantena
37861: vuotena paremmin kypsyneet kuin nykyään tullessaan varsinaiseen
37862: kansakouluun.       Tätä koulumuotoa vastaan väittää valiokunnan
37863: enemmistö, että se on miltei taantumus nykyisestä. Minäkin olen
37864: alkuopetuksen järjestäruisestä ja varsinaisen kansakouluopetuk-
37865: sen järjestämisestä kyllä opetusaikaan nähden eri mieltä kuin nel-
37866: jännen vastalauseen tekijä, mutta taantumuksesta on tässä tätäkin
37867: ehdotusta silmälläpitäen aivan turha puhua, kun on kumminkin
37868: toivo ottaa kaikki mukaan, nuokin 51 prosenttia, jotka nyt ovat
37869: ulkopuolella koulun vaikutusta. Sanoin jo, että opetusajoissa olen
37870: eri mieltä kuin kukaan valiokunnassa, sillä mielestäni voisi luku-
37871: vuotta meilläkin jatkaa, kuten edellinen puhujakin, ed. Pennanen,
37872: täällä huomautti. Kun katselemme opetusajan pituutta muissa
37873: maissa, saamme tähän toimenpiteeseen sieltä tukea. Tanskassa
37874: on kansakouluaika 41 viikkoa, Ranskassa on loma-aika ainoastaan
37875: 6 viikkoa, Englannissa ja Baijerissa on opetusaika 40 viikkoa ja
37876: Preussissä tekevät vapaa-ajat 70 päivää; tuskinpa muissa Euroo-
37877: pan maissa kuin Norjassa ja Ruotsissa ja meillä on se alle 40 vii-
37878: kosta, ainakin mikäli oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä käy
37879: selville. Kun ottaa lukuun, että pientenlasten koulua pidetään päi-
37880: vässä vaan 3-4 tuntia ja kun tuona 12 viikon opetusaikana ei opet-
37881: tajalla ole vihkojen korjausta eikä muuta lisätyötä, niin voisi meil-
37882: läkin ottaa käytäntöön 40 viikkoisen lukuvuoden. Alkuopetuksen
37883: voisi myöskin helposti järjestää siten, että, kuten valiokuntakin
37884: ehdottaa, oppijakso alkaisi syksyllä, jolloin opetettaisiin 6 viikkoa
37885: pientenlasten koulua ja samoin keväällä kahtena vuotena. Vaan
37886: ne oppilaat, jotka ovat valmiit menemään vakituiseen kansakou-
37887: luun, tulisivat vielä kolmantenakin syksynä näiksi 6 viikoksi ja sitten
37888: 830                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37889: 
37890: 
37891:  jaksollisesti jatkaisivat samana syksynä vakinaisessa kansakoulussa.
37892:  Täten tulisi alkuopetus kestämään 30 viikkoa ja vakituinen kansa-
37893:  koulu neljänä vuonna 28 viikkoa eli nykyisen 126 viikon tilalle 142
37894:  viikkoa, siis tuntuva edistys opetusajassakin entisyyteen verraten.
37895:  Silloin jäisi 12 viikkoa lupa-aikaa ja 12 viikkoa kuluisi vähemmän
37896:  voimia kysyvään pientenlasten opetukseen. Jos näin teemme, silloin
37897:  ei voine kukaan väittää, ettei tällä järjestelmällä päästäisi pitem-
37898:  mälle kun nykyisessä kansakoulussa ja tärkeintähän tässä on se, että
37899:  saadaan kaikki mukaan, jotka ovat koulun vaikutusta vailla. Tällä
37900:  koulumuodolla on lisäksi se etu, että siinä alkeisopetuksenkin tu-
37901:  lee antamaan, kuten monasti on huomautettu, kehittyneemmät
37902:  opettajat kuin valiokunnan ehdotuksen mukaan ja lisäksi sama,
37903:  joka tulee lapsen kehityksestä vielä pitämään huolta neljänä seu-
37904:  raavanakin vuonna, mikä ei suinkaan ole vähäksi arvattava. On
37905:  omituista nähdä sitä todistelutapaa, jota valiokunta käyttää, vas-
37906: tustaessaan tätä komitean ehdotusta ja kuvatessaan ehdotustansa
37907:  paremmaksi. M. m. on mietinnössä vastustettu sitä sillä, että pienille
37908: lapsille tulisi pitkiä koulumatkoja, vaan itse kompastuu valiokunta
37909:  asettamaan useimmat eli s/3 näistä 2,500 opettaj asta, yksiin paikkoihin
37910: piireissä, opetettakoonpa sitten 34 viikkoa tai r8 viikkoa, ottamatta
37911: huomioon, että ainoastaan nämä 12 viikkoiset ja jossain tapauksessa
37912:  r8 viikkoiset kurssit tulevatkoulumatkoja lyhentämään. On vielä huo-
37913:  mattavaa, että 12 viikkoisissa kouluissa tulisi mietinnön mukaan al-
37914: keisopetus lyhemmäksi kuin minun ehdotukseni mukaan. Yhdistetty
37915: koulumuoto on siitäkin syystä parempi, että kuten monasti ja syyllä on
37916: huomautettu, saavat pienemmät lapset lämpöisemP,inä aikoina
37917: siellä käydä. Isommat silloin kiireellisempien töitten aikana ovat
37918: vanhempia auttamassa, mikä seikka ei ainakaan pikkuviljelyksessä
37919: ole pieneksi arvattava. Lisäksi on aina kunnolliset opettajat, kun-
37920: nolliset huoneet ja kunnolliset opetusvälineet. Tämän järjestelmän
37921: mukaan voisi myöskin kahden ja useamman opettajan koulussa,
37922: joita on enempi kuin valiokunta ehdottaa näitä kiertäviä opettajia,
37923: opetuksen toimittaa kahdessa paikassa, jos niin tahdotaan, opettaja-
37924: voimiin nähden. Tämäkin etevämmyys siis häviäisi jotenkin vähiin.
37925: Myöskin on puollettu tätä järjestelmää sillä, että kun perustetaan
37926: pieniä seminaareja, niin laajennettuihin alempiin kansakouluihin,
37927: joiden tarpeellisuudesta ollaan yhtämieltä, ei tarvitsisi palkata ny-
37928: kyisten opettajaseminaarien suorittaneita opettajia. Tämäkin aja-
37929: tus on lievemmin sanoen kummallinen, kun kaikki pitävät kuitenkin
37930: näitä laajennettuja alempia kansakouluja väliaikaisina ja häviävinä.
37931: Tässä ollaan pienemmän ammattisivistyksen varjolla säästävinään,
37932: mutta samalla perusteella itse asiassa menetetään kansantalou-
37933: dellisesti miljoonia. Ainoa, joka minua tuossa ehdotuksessa miel-
37934: lyttää, on se, että siten saataisiin täydennyskurssien kautta nuo
37935: hiljaiset, uhrautuvat ja puutteihinkin mukautuvat, usein säälittä-
37936:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  831
37937: 
37938: 
37939: vän huonossa asemassa olevat nykyiset kiertokoulunopettajat nos-
37940: tetuiksi hieman parempaan asemaan. Tälle asialle ei kuitenkaan
37941: voi antaa ratkaisevaa merkitystä sen kohdistuessa vain nykyiseen
37942: opettajakuntaan, kun on kysymys laajasta tulevaisuudesta. Päin-
37943: vastoin on heidän asemansa varottavana esimerkkinä, ettei luotaisi
37944: tähän maahan uutta opettajaköyhälistöä. Useat kerrat on eduskun-
37945: nassa todistettu, etteivät kansakoulunopettajat voi tulla toimeen
37946: I,ooo ja I,zoo mkn palkalla, vaan nyt nuo samat todista j a t
37947: ovat valmiit ehdottamaan, että toiset opettajat voivat elää ja elät-
37948: tää perheensä 6-'J sadan markan tuloilla. Johdonmukaisuus kai vaa-
37949: tisi asettamaan tässäkin eri asteeseen perheelliset kuin perheettö-
37950: mät, johon epäilemättä ennen pitkää jouduttaisiin. Näidenkään
37951: näkökohtien takia minä en voi olla tätä ehdotusta kannattamassa.
37952: Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä taloudellinen puoli täytyy
37953: myöskin ottaa tällaisella hetkellä tarkoin huomioon ja tässä komitean
37954: ja neljännen vastalauseen tekijän ehdotus on kieltämättä parem-
37955: min olevien olojen ja kansan varallisuuden kanssa yhteensopiva.
37956: Ensiksikin kansakoulukäsityöhuoneisiin ei väestön kasvaessa ja
37957: koulujen kaksoiskouluiksi muuttuessa voi pitkällekään turvautua
37958: ja kiertävinä on niiden kohtalo liian puutteellinen ja näiden pienten
37959: koulujen rakentaminen luonnollisesti kysyy miljoonia, tulkootpa
37960: ne sitten valtiolta tai kunnilta.
37961:      Valiokunta on kuvitellut aluksi tarvittavan nyt vaan 500 uutta
37962: kansakoulutaloa näille alemmille kouluille. Minä en ymmärrä, mihin
37963: tämä lasku perustuu; sitä ei ole koskaan sanottu, eikä sitä voidakaan
37964: osoittaa. Siten on saatu perustamiskustannukset nousemaan vaan
37965:  4.350,000 markkaan, josta kuntien osalle tulisi z,goo,ooo markkaa,
37966:  joka kumminkin tämäkin huomattaisiin aivan pian riittämättö- ·
37967: mäksi, sillä mikäli kokemuksia on, niin 4,000 markalla tuskin tuol-
37968: laista koulua voitaisiin rakentaa. Vuotuiset kustannukset näistä
37969:  aiemmista kouluista olisivat taas, kuten täällä on sanottu 2 1/2 mil-
37970:  joonaa markkaa, joista kunnille tulisi I miljoona markkaa, vaan tämä-
37971:  kin meno tulisi pian kasvamaan. Näiden kustannusten tasaami-
37972:  seksi on valiokunta huomauttanut, että täten voitaisiin jatko-opetus
37973: saada huokeammaksi, kun alemman koulun opettajat ottavat har-
37974:  joitustunteja ylemmässä koulussa, ja nämä sitten vuorostaan voi-
37975: sivat pitää jatkokursseja. Täten on valiokunta laskenut miljoonan
37976:  markan säästön, josta täällä myös ed. Kares huomautti. Tämä ei
37977:  ole kuitenkaan laskettava valiokunnan ehdotukselle kokonaan sääs-
37978:  töksi, sillä kahdessa piirissä opettavalta alemman kansakoulun
37979:  opettajalta ei voitaisi luonnollisestikaan vaatia sitä, että hän olisi
37980:  auttamassa kahta ylemmän kansakoulun opettajaa. Ja vielä lisäksi
37981:  kun otamme huomioon, että ylemmän koulun opettajan pitäisi tehdä
37982:  tämä jatko-opetus ilmaiseksi, niin pelkään, että siitä tulisi juuri
37983:  samanlainen pykälä kuin on nykyisen kansakouluasetuksen I25 §,
37984: 832                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
37985: 
37986: 
37987:  joka myös velvottaa kansakoulunopettajia 'antamaan opetusta kah-
37988: tena tai ainakin yhtenä iltapäivänä viikossa, mutta jota ei käytän-
37989: nössä ole toteutettu. Jatko-opetus on kyllä tärkeä ja välttämätöl],,
37990:  vaan sen suhteen voisi olla paljonkin toivomuksen varaa, sillä siinä
37991: jo edes pitäisi oppilasta johtaa lähemmäksi jokapäiväistä käytän-
37992: nöllistä elämää ja tämä pitäisi ottaa huomioon jo kansakoulunopet-
37993: tajia valmistettaessa. Tätä opetusta voitaisiin tietysti myös auttaa
37994: ammattiopetuksen avulla ja kansanopistoilla, joihin sitte voisimme
37995: käyttää ne miljoonat, jotka tämän järjestelmän kautta säästetään.
37996:      Sanotaan kyllä, että rahallinen puoli ei tässä saaollamääräävänä,
37997: vaan silmiään ei saa luonnollisesti eduskunta ummistaa, kun on
37998: kysymys kymmenien miljoonien markkain menosta tähän tarkoituk-
37999: seen ja muihin uudistuksiin. Ja minusta näyttääkin, että valiokunta
38000: ei ole ottanut lukuun, kuinka peräti niukkaa ja vaatimatonta elämää
38001: kansa saa elää kantaessaan nykyisiäkin rasituksia. Kun ottaa huo-
38002: mioon, että maassamme on laajoja aloja, joissa useina vuosina vilu
38003: vie leivän suusta, niin tulee ajattelemaan tätäkin, vaikka olisi kuinka
38004: lämmin koulun ystävä. Kaikissa tapauksissa on tässä suuri edistys-
38005: askel kyseessä. Minun ehdotukseni mukaan voitaisiin opetusjärjestel-
38006: määkin vielä laajentaa, kun opetusaika tulisi 126 viikonsijasta olemaan
38007: 142 viikkoa, tarvitsematta tätä uutta opettajaluokkaa. Minusta on
38008: paras, että hankimme vähemmille opettajille, kuten ed. Pennanenkin
38009: huomautti, kunnollisen toimeentulon ja kunnollisen sivistyksen ja
38010: vaadimme heiltä sitten tarmokasta työtä emmekä johda kouluolo-
38011: jamme semmoiseen umpikujaan, josta saamme kaikki kärsiä. Täällä
38012: ed. Kares on huomauttanut, ettei eduskunnan pitäisi hyväksyä tätä
38013: komitean ehdotusta, mutta minun mielestäni asia on päinvastainen.
38014: Tästä järjestelmästä, jos sitä ei onnistuneeksi voida katsoa, voidaan
38015: tulevaisuudessa luopua. Se ei vaadi kansantaloudellisia uhrauksia,
38016: mutta valiokunnan ehdotuksesta on melkein mahdoton luopua. Nyt
38017: jo puhutaan, mitenkä voimme hyvittää nuo kirkollisten pienten
38018: lasten koulujen opettajat, kuinka voisimme sitten hyvittää ne 2,500
38019: ja ehkä useammatkin koulun opettajat, jos tätä järjestelmää ei kat-
38020: sottaisi onnistuneeksi. Tämä valiokunnan ehdotlama koulumuoto
38021: sitäpaitsi ei liene käytännössä missään muualla kuin Ruotsissa. Ja
38022: kuten olen kuullut, ollaan sielläkin aikeessa siitä luopua, kuten
38023: muutamia viikkoja sitten Tukholmassa pidetyssä opettajain kokouk-
38024: sessa on käynyt ilmi. Minä toivon, että suuri valiokunta ottaa tämän
38025: asian perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, omaksuen sen kannan,
38026: jolle komitea on asettunut laajentamalla lukuvuoden 40 viikoksi,
38027: josta IZ viikkoa pienten lasten koulua, 28 viikkoa ylempää kansa-
38028: koulua varten.
38029:     Neljännen vastalauseen tekijä, kuten täällä on huomautettu, on
38030: ehdottanut vaihtoehtoista muotoa, että kunnat saisivat itse valita,
38031: kumman järjestelmän näistä hyväksyisivät. :Minäkin ajattelin aluksi
38032:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   833
38033: 
38034: 
38035: tuollaista valintavapautta, mutta kun lähemmin ajattelee asiata,
38036: niin yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja välttääkseen noita perusta-
38037: miskustannuksia, kuten alempien seminaarien perustamista y. m.
38038: ei tuota vaihtoehtoista muotoa missään tapauksessa voi hyväksyä.
38039:      Mitä muuten mietintöön tulee, niin sanoi sitä, omituista kyllä,
38040: valiokunnan jäsen ed. Jokinen hataraksi. Minusta se ei ole hatara
38041: jos vain ei ota lukuun ed. Jokisen y. m. sosialidemokraattisen puolueen
38042: jäsenten vastalausetta. Sen kautta tulee kyllä lukijaan eri tunnelma,
38043: sillä tuntuu melkein surulliselta se nurja käsitys koulusta, jonka
38044: opetusta purkaessa työläisvanhemmilla on vastalauseen tekijöitten
38045: sanojen mukaan suuri työ. Sekä vastalauseessa että ed. Jokisen
38046: lausunnossa kuvataan kansakoulujen vaikutus t u r m i o 11 i s e k s i
38047: kapitalistisen ja porvarillisen maailmankatsomuksen kannattajain
38048: kasvattajana. Tällainen puhetapa ja kaikkiin asioihin, mahdollisiin
38049: ja mahdottomiin vetoaminen ja yhtenäinen huuto porvarillisuudesta,
38050: menettää luonnollisesti jo niin kaikunsa, ettei sieltä voi mitään todel-
38051: lista taustaa etsiä. On kyllä totta, että opetusohjelmasta voidaan
38052: olla eri mieliä, vaan siinä suhteessa taitaa olla kovin vaikea yksi-
38053: mielisyyttä saavuttaa. Minusta opetuksen tulisi olla lähempänä
38054: jokapäiväistä elämää, mutta minä en yritäkään tekemään minkään-
38055: jaista ehdotusta, sillä luonnollisesti se vasemmiston taholta maa-
38056:  lattaisiin porvarilliseksi.
38057:      Tämä kolmas vastalause tuo ilmi vielä 88 sivulla erään ristiriitai-
38058: suuden. Mietinnön perusteluissa 44 sivulla sanotaan, että suuri
38059: vähemmistö kannatti 350 markan eläkkeitä, mutta 88 sivulla kan-
38060: nattavat kaikki valiokunnassa olevat sosialidemokraattisen puo-
38061: lueen jäsenet valiokunnan enemmistön mielipidettä r,ooo ja r,zoo
38062:  markan eläkkeistä. Sentähden joutuu ihmettelemään, kutka valio-
38063:  kunnassa todellakin muodostavat tuon 14 sivulla mainitun huomatta-
38064:  van suuren vähemmistön.
38065:      Täällä ed. Käkikoski sanoi, että opetusjärjestelmää toimeen-
38066:  pantaessa ei ole säästäväisyys tarpeen. Kyllä minä tahtoisin tähän
38067:  sanoa, että olisi syytä ajatella näin suurta uhrausta kysyvää suun-
38068:  nitelmaa toimeenpannessa enemmän, ettei täten arvostelisi asiaa.
38069:      Ed. Kares on maalannut meitä huonoiksi maalaisten etujen aja-
38070:  jiksi, kun emme sokeasti käy kannattamaan sitä ehdotusta, jota hän
38071:  suvaitsee katsoa ainoaksi oikeaksi. Hän on m. m. laajasti täällä
38072:  kuvannut sitä, kuinka sallitaan, että maalaiskansa saa vähemmän
38073:  opetusta kuin kaupunkilaiset, ja kuitenkin hänen ehdotuksellaankin
38074:  tultaisiin samaan tulokseen. Jos kansan varallisuus sallii, niin miksei
38075:  kansakoulua voitaisi laajentaa tulevaisuudessa niin, että se voisi
38076:  antaa maalaiskansalle opetusta niin paljon kuin kaupunkilaisillekin.
38077:  Hän sanoi m. m. väitteensä perustukseksi, että kaupunkilaiset ovat
38078:  tähänkin asti jo oppineet maalaisia katsomaan moukiksi. Minä kat-
38079:  son juuri kaupunkilaisille tarpeelliseksi käydä vähän enemmän kou-
38080:                                                                53
38081: 834                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38082: 
38083: lua, etteivät he tällaista puhetapaa vastaisuudessa käyttäisi. Siihen
38084: on kyllä hyvin hyvä syy.- Sitten hän vielä sanoi, että kansakoulun-
38085: tieto haihtuu, kun opetusaika olisi lyhyempi. Se on totta ja sentakia
38086: täytyy pitää huolta siitä, että maalaiskansakin saa kansanopistojen,
38087: jatkokurssien ja ammattiopetuksen kautta lisää kehitystä, ettei
38088: annettu opetus hukkaan haihtuisi. - Vielä puolusti hän mietintöä
38089: sillä, että kansakoulua ei muka tämän kautta voitaisi saada pohja-
38090: kouluksi muuten kuin opetusohjelmaa laajentamalla. Mutta pohja-
38091: koulun merkitys ei nyt kai yksistään riipu oppiohjelman laajuudesta,
38092: vaan laadusta, ja sen takia ei suinkaan tämän järjestelmän mukaan
38093: lainkaan kävisi mahdottomaksi joskus toteuttaa sitä, että kansakoulu
38094: tulisi pohjakouluksi.
38095:      Ed. Kares vielä täällä huomautti, että ellei tätä ehdotusta, jonka
38096: valiokunta on ehdottanut, voida hyväksyä, niin jätettäköön kysy-
38097: mys ennemmin lepäämään, ettei sidota itseämme tulevaisuuteen
38098: nähden. Minusta tämä on jokseenkin kylmää puhetta. Me tarvit-
38099: semme oppivelvollisuuden eikä minusta se, ettei joku edustaja saa
38100: suunnitelmaansa läpiajetuksi, ole kyllin pätevä syy jättää tätä käy-
38101: täntöön panematta. Ja vielä lisäksi tämä järjestelmä, kuten jo olen
38102: edellä huomauttanut, ei sido tulevaisuuteen nähden siinäkään mää-
38103: rässä käsiä kuin tämä sivistysvaliokunnan ehdotus.
38104:      En tahdo jatkaa, toivoen, että suuri valiokunta muodostaa mie-
38105: tinnön sille pohjalle, että se on sopusoinnussa kansan taloudellisen
38106: kehityksen kanssa ja oikealla pohjalla myöskin opetukseen nähden.
38107: 
38108:       Istunto keskeytetään klo 3,55 i. p. jatkettavaksi klo 6 i. p.
38109: 
38110: 
38111: 
38112: 
38113:                              Istuntoa jatketaan
38114:                                  klo 6 i. p.
38115: 
38116:     Ed. K a a r ne:       Kouluolojen korjaus kuuluu luonnollisesti
38117: aikamme edistys- ja uudistuspyrintöihin. Tiedämmehän, että jokai-
38118: sella alalla tarvitaan parannuksia, ja meillä on ollut se toivo, että
38119: niitä voidaan aikaansaada. Mutta uudistusten aikana on tarkoin
38120: harkittava, mikä olevissa oloissa on uudistettava ja mikä säilytettävä,
38121: jottei tarvitsisi perästäpäin katua. On muistettava, että kaikki todel-
38122: linen edistys tapahtuu siten, että paha ja huono hylätään ja hyvä
38123: sekä kelvollinen säilytetään ja kehitetään. Velvollisuuksia asete-
38124: taan monella alalla; henkisen viljelyksen alalla tarvitaan velvolli-
38125: suuksia, jotta kaikki maaperä tulisi viljellyksi kansamme omaksi,
38126: yhteiseksi onneksi. Kun tarkastelee esim. alaikäisten rikostilastoa,
38127: niin huomaa, että nuoret rikokselliset ovat enimmiten olleet koulua
38128:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   835
38129: 
38130: 
38131: käymättömiä. Näin ollen on jo rikollisuudelle henkisesti viljelty
38132:  maaperä vähemmän otollinen kuin viljelemätön, puhumattakaan sen
38133:  muista eduista. Löytyy kuitenkin kansalaisia, jotka epäillen ja vas-
38134: tenmielisesti ajattelevat oppivelvollisuuden säätämistä. Nämä epäi-
38135: lykset ja vastenmielisyydet syntyvät etupäässä kahdesta seikasta.
38136: Ensiksi varsinkin maalaisköyhälistö tahtoisi, että muut kouluasiat
38137: ja olosuhteet olisivat ensin järjestettävät tarkoituksen mukaisiksi.
38138: Ei ole köyhästä kodista, varsinkin jos on useampia kouluijässä ole-
38139: via lapsia, helppo vaatettaa ja evästää lapsukaisia pitkille koulu-
38140: matkoille. Useasti saa nykyään nähdä, mitenkä talviaikoina köy-
38141: hän maalaiskansan lapset vilusta väristen ja lumikinoksissa kahla-
38142: ten kulkevat pitkät koulumatkat. Ruokavarat eivät ole yhdellekään
38143: lapselle suuret, toisinaan ainoastaan kuivaa leipää päivän evääksi,
38144: mitä sitten, jos olisi lähetettävä kaikki lapset tällaiselle matkalle.
38145:     Toinen epäilyttävä seikka, joka tekee oppivelvollisuuden vasten-
38146: mieliseksi ja epäilyksenalaiseksi varsinkin sille kansanryhmälle, jota
38147: edustan, on se ajatus, että koulupakko tulisi säädetyksi ilman uskon-
38148: nonopetusta. He eivät voi suvaita, että heidän lapsiaan pakotettai-
38149: siin käymään sellaisissa kouluissa, missä ei uskontoa opeteta.
38150:      Tähän viimemainittuun epäilykseen antaa aihetta mietinnön 3
38151: vastalause. Sen tekijät, sosialidemokraatit, ovat asettuneet sille
38152: kannalle, että uskonnonopetus olisi poistetava yleisistä kouluista ja
38153: jätettävä kirkollisten koulujen, siis aivan olemattomien laitosten,
38154: ja vanhempien, asiaksi. Ajatuksena selvästikin on se, että uskonnon-
38155: opetus näin saataisiin vähitellen kokonaan häviämään. Heidän
38156: ajatuksensa mukaan ei valiokunnanenemmistön mielipide, että uskon-
38157: non tulee kuulua koulun aineluetteloon, ole oikea, vaan että se olisi
38158: siitä jätettävä pois. Vastalauseessa sanotaan, että >>Uskonnon alalla
38159: ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdoton perinpohjin käsittää
38160: ja omintakeisesti itselleen selvittää, kun hänellä ei ole mitään
38161: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä kasvaa>>. -
38162: Mutta minä luulen, että lapsella ei ole moneen muuhunkaan aineeseen
38163: elämänkokemusta, kaikki täytyy hänelle opettaa, melkeinpä syömi-
38164: sestä ja puhetaidosta alkain. Kuitenkin voin vastalauseen tekijöille
38165: sanoa, että minulla on pieniä lapsia, joilla on niin paljon uskonnollista
38166: elämänkokemusta, että tietävät hyvän ja pahan jo silloin, kun se
38167: heidän ajatuksissaan ilmenee. Mitä taas siihen tulee, että lapsen
38168: pitäisi uskonnon alalla ilmenevät kysymykset >>p e r i n p o h j i n
38169: k ä s i t t ä ä>>, on liiallinen vaatimus, sillä niissä asioissa riittää
38170: jokaiselle täysi-ikäisellekin koko elämänajaksi uutta oppimista, eikä
38171: vaan yksilöille, vaan vieläpä tuhansien vuosien sukupolville. -
38172: Emme sitte vaatisikaan uskontoa, enempää kuin muitakaan aineita
38173: lapsille opettavaksi, jos he ilman opettamista ne perin pohjin kaikki
38174: käsittäisivät ja omintakeisesti itselleen selittäisivät. Turhaa silloin
38175: olisi puhua oppivelvollisuudestakin:
38176: 836                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38177: 
38178: 
38179:      Sitten sanotaan täällä vastalauseessa, että »uskonnon perussei-
38180: koista on täysikasvaneidenkin ihmisten kesken vallalla jyrkästi
38181: vastakkaisia mielipiteitä, kuten lukemattomat lahkokunnat eri kirkko-
38182: kuntien piirissä osoittavat>>. Omituista on huomata, kuinka uskon-
38183: nonopetuksen vastustajain puolelta vedotaan juuri tuohon uskon-
38184: nolliseen erimielisyyteen. Se muka tekee uskonnonopetuksen mah-
38185: dottomaksi. Mutta kyllä monet muut aineet tulisivat mahdottomiksi
38186: opettaa, jos sitä periaatetta pitäisi noudattaa, että niistä pitää kaik-
38187: kien olla yksimielisiä, ja eihän sellainen asia juuri opettamista tar-
38188: vitsekaan, mistä kaikki muutenkin yksimielisiä ovat. Eiväthän
38189: edes sosialidemokraatit ole opissaan yksimielisiä. Äskeiset Saksan
38190: sosiaalidemokraattiset puoluepäivät ovat siitä tuoreimpana esi-
38191: merkkinä. Ja mitä muuta voi sanoa siitäkään kahinasta, joka val-
38192: litsi sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän keskuudessa tämän
38193: istuntokauden alussa, ja niistä häpeämättömistä riitakirjoituksista
38194: (Vasaran lyöntejä), joita silloin alituiseen oli täkäläisessä sosialidemo-
38195: kraattien pää-äänenkannattajassa, sekä siitä, että ed. Walpas,
38196: sosialidemokraattisen puolueen huomatuin edustaja, ennusti peri-
38197: aatteiden eroavaisuuden esiintyvän vielä muuallakin politiikassa.
38198: Samoin löytyy sosialisteja, jotka eivät hyväksy tätäkään sosialistien
38199: vastalausetta. Eräs heistä, sosialistien johtomiehiä Norjassa, joka on
38200: ollut m. m. Amerikassa opettajana, kirjoittaa tästä aineesta:
38201:     •Sen kokemuksen perusteella, joka minulla on opetustoimestani
38202: uskonnottornissa kouluissa Amerikassa, rohkenen sanoa, että koulu
38203: voittaa ottamalla ohjelmaansa uskonnonopetuksen. Itse vapaa-
38204: ajattelijallekaan ei ole eduksi, että hänen lapsensa pääsevät koulusta
38205: tuntematta uskonnon tai vallitsevan kirkon perusajatuksia. Ja
38206: yleensä saakin kokea, että kaikin puolisesti kehittynyt kansakoulun-
38207: opettajisto voi helpommin käsittää, omaksua itselleen ja nuorisolle
38208: jakaa uusia uskonnollisia näkökohtia ja siten paremmin sovittaa
38209: kirkkoa edistysten kanssa, kuin jos asetetaan yksinomaan kristillisiä
38210: saarnaajia opettamaan uskontoa. Jos suljemme kansakouluista pois
38211: uskonnon, niin jätämme sen hoitamatta rehoittamaan, ja tuloksena
38212: on hämmennystä ja epäjärjestystä. Me emme myöskään voi kat-
38213: kaista kehitystä. Sillä paitsi sitä, että uskonto taloudellisesti kat-
38214: sottuna on k a n s a 11 i n e n v ä 1 t t ä m ä t t ö m y y s, on se
38215: myöskin oleellinen osa sivistyselämässä, sen parhain osa. Eikä
38216: kukaan ihminen, uskoipa hän sitte dagmeihin tai ei, voi rankaise-
38217: matta olla siihen tutustamatta. Uskonnolla on siis oikeus vaatia itsel-
38218: leen sija koulussa - historiallisesti ja siveellisesti.>>
38219:      Näin tämä tunnettu sosialistijohtaja sanoo uskonnon opetuk-
38220: sesta. Pitäisikö minun nyt sosialistien erimielisyydestä tulla siihen
38221: johtopäätökseen, että minun on opettettava lapselleni sosialismin
38222: olevan pelkkää »humpuukia>> ja kiellettyä oppia, koska eivät kaikki
38223: sosialistit ole opistaan yksimielisiä? Ei, vaan minä annan heille vapau-
38224:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 837
38225: 
38226: 
38227: den oppia sekä sosialismia että uskontoa; muutenhan he kerran, kun
38228: he itse alkavat asioita ymmärtämään, sanoisivat minua raukaksi,
38229: kun niin pelkäsin sanan vapautta. Vastalauseessa mainittua peri-
38230: aatetta noudattaen kävisi niin, ettei lapsille saisi lopulta opettaa
38231: mitään.
38232:     Kun kuluneen kesän ajalla olin tilaisuudessa kuulemaan esi-
38233: telmiä terveydenhoidosta, joita piti kaksi lääkäriä, väittivät
38234: he kumpikin päinvastaista, ja kun sittemmin luinkolmannenlääkärin
38235: kirjoituksia, niin hän taas kumosi molemmat edelliset; mutta en
38236: minä silti lakannut lapsilleni opettamasta terveydenhoitoa. Kiel-
38237: lettyä koulusta pitäisi silloin olla tieteenkin, sillä tuskinpa kahta
38238: yksimielistä löytyy monessakaan asiassa tiedemiehissä. Yksi heistä
38239: sanoo, että kuu on sijoitettu väärään paikkaan, että jos se olisi
38240: saanut paikkansa neljä kertaa kauempana maasta, niinolisimaailman
38241: kaikkeudessa enemmän sopusointua. Mutta toinen taas todistaa,
38242: että kun jo on päässyt oikeaan paikkaansa. Kun yksi heistä väit-
38243: tää, että valossa on seitsemän väriä, niin väittää toinen niitä siinä
38244: olevan ainoastaan kolme. Yksi väittää auringon olevan 76 miljoonaa
38245: peninkulmaa maasta, toinen taas 104 miljoonaa peninkulmaa: siis
38246: ainoastaan pikkuinen erotus 28 miljoonaa peninkulmaa! Vaikka he
38247: ovatkin näin ristiriitaisia, en minä siltä kiellä lapsilleni luonnon-
38248: tiedettä opettamasta.
38249:     Itse asiassa ei uskonnollinen hajaannus ole niinkään suuri kuin
38250: pintapuolisesta katselijasta näyttää. Päinvastoin kuuluu verratto-
38251: masti suurempi osa meidänkin kansaamme evankelis-luterilaiseen
38252: kansankirkkoomme.       Mitä taas tulee pienempien uskonnollisten
38253: yhdyskuntien uskonnon sortamiseen, niin siitä on turha valittaa,
38254: koska nykyisen lain mukaan eri kirkkokuntiin kuuluvilla vanhem-
38255: milla on ja tulee olla oikeus toimittaa lapsilleen oman uskontonsa
38256: mukaista opetusta. Mutta jos he mieluummin soisivat lapsensa
38257: kasvavan ilman uskonnonopetusta, niin ei se osottaisi järkevää,
38258: vielä vähemmän kristillistä mieltä. Epäilemättä olisi kansamme
38259: suuren enemmistön uskon sortamista, jos koulut tehtäisiin uskon-
38260: nottomiksi eli pakanallisiksi, niin että kristityt tai kristinuskoa
38261: suosivat vanhemmat eivät hyvällä omallatunnolla voisi lapsiaan
38262: niihin lähettää. Eihän voi olla mitään epäilystä siitä, etteikö se osa
38263: vanhempia, joka tahtoo lapsilleen uskonnonopetusta, olisi suurempi.
38264: Olisiko paikallaan sortaa heidän vakaumustaan?
38265:     Vastalauseen tekijät sanovat vielä, että >>köyhälistön kannalta
38266: on kaiken tämän lisäksi aivan erikoiset syyt asettua puheena-olevaa
38267: ehdotusta vastustamaan.>> Mutta juuri köyhälistön kannalta minä
38268: ja edustamani kansanosa erityisesti tahdomme uskonnonopetuksen
38269: säilyttää. Minä juuri nimenomaan edustan köyhälistöä. Myönnettävä
38270: kyllä on, että uskontoa hyvin paljon käytetään päinvastaisiin tar-
38271: koituksiin kuin sen oma tarkoitus on. Mutta ei ole maailmassa
38272: 838                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38273: 
38274: yhtään niin hyvää asiaa, ettei sitä voitaisi käyttää väärin. Ja vieläpä
38275: on asianlaita semmoinen, että mitä parempi ja jalompi asia on,
38276: sitä enemmän sitä väärinkäytetään. Jo eräs vanha roomalainen
38277: filosoofi sanoi: »Juuri se, että asiaa väärinkäytetään, todistaa asian
38278: oikeuden>>. Köyhälistönkin jaloa aatetta käytetään väärin. Sen
38279: ja sosialismin nimellä on tehty mitä hirveämpiä tekoja, toimitettu
38280: murhia y. m. rikoksia, joilla kaikilla on varmasti sangen suuresti
38281: köyhälistön aatetta vahingoitettu. Mutta en ole vielä täällä sosia-
38282: lististen edustajain kuullut sanovan, että sosialismi olisi hylättävä,
38283: vaan päinvastoin olen huomannut, että sitä tahdotaan joka paikassa
38284: opetettavaksi. Myöskin huomautetaan vastalauseessa, että •>sanotaan
38285: kyllä, että uskonnonopetukseen tyytymättömät vanhemmat voivat
38286: panna lapsensa muualla opetettavaksi, mutta huomattava on,
38287: että lasten koulukustannukset silloin vanhemmille nousisivat niin
38288: tavattomiin, että useimmille tulisi mahdottomaksi hankkia tuollaista
38289: opetusta>>. Nyt sopii asettaa toiselta puolen kysymyksenalaiseksi,
38290: tuleeko helpommaksi perustaa erityisiä kirkollisia kouluja? Kyllä
38291: asia tietysti on sellainen, että jos uskontoa kouluissa opetetaan ja
38292: uskonnon vastustajat eivät tahdo sinne lapsiansa lähettää, saavat
38293: he perustaa omat koulunsa. Samoin käy taas silloin niiden, jotka
38294: harrastavat uskonnonopetusta, jos se kouluista poistetaan. Mutta
38295: kun sekä historialliselta että siveelliseltä kannalta katsottuna on
38296: selvää, että uskonnonopetuksen puolella ei ole ainoastaan oikeus,
38297: vaan sen lisäksi se on aivan v ä 1 t tämä t ö n, niin on selvää, että
38298: kouluissa uskonnonopetus tulee säilyttää, varsinkin koska melkoinen
38299: enemmistö sitä kannattaa. Tästä ovat vakuutettuja kaikki työväen-
38300: aatteen puoltajat sekä Suomessa että ulkomailla, mitkä eivät
38301: ole jyrkästi •>materialistisem, kristinuskolle vihamielisen katsanto-
38302: kannan sokaisemia.
38303:      Sangen surkeat olisivat seuraamukset itse lapsiinkin ja koulu-
38304: nuorisoon nähden kaksikoulujärjestelmästä. Ken tuntee nykyisiä
38305: oloja koululasten keskuudessa, tietää, miten usein toisen koulun
38306: oppilaat vihaavat ja halveksivat toisen koulun oppilaita ja kaha-
38307: koivat niiden kanssa. Jos nyt vielä tulisi koulujen väliin niin suuri
38308: periaatteellinen eroavaisuus, kuin sosialidemokraatit ja ehkä monet
38309: muutkin tahtovat, niin kyllä jokaisen pitäisi käsittää, miten kau-
38310: kana silloin on tasa-arvo, veljeydestä puhumattalman. Toisia lapsia
38311: kun opetettaisiin kristinuskoa rakastamaan ja toisia vihaamaan.
38312: Kuinka he sitte milloinkaan elämässä voisivat toisiaan ymmärtää
38313: tai yhdessä toimia?
38314:      Jos lasten ylipäänsä pitää oppia tuntemaan ja käsittämään sitä
38315: elämää, jonka keskellä he itse elävät, niin ei heidän sovi olla kristin-
38316: uskostaan aivan tietämättömiä. Onhan se vaikuttanut koko maail-
38317: man katsantokantaan. Olisihan se puutteellista, jos eivät lapset
38318: saisi mitään tietoa krsitinuskon suuremmoisesta maailmankatso-
38319:                            Yleinen oppivelvollisuus.                      839
38320: 
38321: muksesta, joka on vaikuttanut ja yhä vieläkin vaikuttaa kansojen
38322: historiaan, puhumattakaan sen ijankaikkisuusmerkityksestä, johon
38323: ei aijo ensinkään kosketella, sillä se olisi tuuleen puhumista tässä
38324: kamarissa. Suuri aukko jäisi myöskin lasten tietoihin, jos eivät
38325: saisi tietää mitään maailmanhistorian suurimmasta ja jaloimmasta
38326: henkilöstä J e e s u k s e s t a K r i s t u k s e s t a, joka nimi on
38327: mijoonien ihmisten huulilla ollut viimeisenä, ummistaessaan sil-
38328: mänsä viimeisen kerran tässä elämässä.
38329:     Ed. Wäinö Jokinen esitti lausunnossaan useampia syitä, joidenka
38330: tähden uskonto olisi koulusta poistettava. Ylipäänsä olivat ne hyvin
38331: perusteettornia ja heikkoja. Yksi seikka näytti hänen mielestään
38332: olevan ikäänkuin pääasia, jonka tähden sitä ei ole sallittava kou-
38333: luissa opettaa. Se oli uskonnon vaikuttama nöyryys, joka hänen
38334: mielestään käytetään väärien yhteiskuntajärjestelmien tukena.
38335: Tämän johdosta huomautan, että sosialidemokraateilla ei suinkaan
38336: olisi mitään tätä nöyryyttä vastaan, jos tulisi sosialistinen hallitus
38337: ja järjestelmä. Luulen että se olisi silloin hyvinkin tarpeellista ja
38338: haluttua. Kuitenkin on otettava huomioon, että uskonto ei aseta
38339: ihmisiä vääryyttä noudattamaan tai puolustamaan, esiintyköön
38340: sitä millä alalla tahansa. Päinvastoin uskonto opettaa vääryyttä
38341: vastaan taistelemaan henkeen ja vereen asti. Kun tarkastelemme
38342: ensimmäisen seurakunnan historiaa, niin saamme huomata, etteivät
38343: ne olleet niinkään kuuliaisia aikansa nurjalle maailmankatsomukselle,
38344: eipä edes aikansa hallitusmahdillekaan. Harvalukuisina ja vainottuina
38345: luopuivat mieluummin hengestään kuin ajamastaan totuudesta.
38346: Oiva esimerkki on meillä m. m. Lutheruksessa hänen yksinään seiso-
38347: essaan maailman mahtimiesten edessä Wormsissa.                   Oliko sekin
38348: matelemista ja nöyrää alistumista heidän tahtonsa mukaan? Jos
38349: totuuden tunnustaminen on nykyään laimeampaa kuin ennen, niin
38350: ei se siitä parane, jos uskonnonopetus kouluista poistetaan.
38351:      Yllämainitusta syistä, joita en tahdo enempää luetella, jottei
38352: eduskunnan aikaa liiaksi kuluisi, voin oppivelvollisuuden hyväksyä
38353: ainoastaan siinä tapauksessa, e t t ä k o u 1 u i s s a a n n e t a a n
38354: m a k s u t o n o p e t u s j a m a k s u t t o m a t o p e t u s v ä 1 i-
38355: n e e t, s e k ä y 11 ä p i t1o k a i k i II e v a r a t t o m i II e o p p i-
38356: 1 a i 11 e, ja samalla myöskin taataan et t ä uskonnonopetus
38357: tulee säilymään maan kaikissa sekä alemmissa
38358: e t t ä y 1 e m m i s s ä k a n s a k o u 1 u i s s a.      Tämän pyydän
38359: kunnioittaen suuren valiokunnan ottamaan huomioonsa.
38360:      En voi lopuksi olla mainitsematta erästä seikkaa. Yleensä täällä
38361: on tämän sosialistein vsatalauseen johdosta puolustettu tarmok-
38362: kaasti uskontoa, että se on hyvä ja välttämätön ja samalla on lau-
38363: suttu ankaria tuomiosanoja heidän ryhmäänsä vastaan. Mutta
38364: mistä sitte on sosialistein vastalause seurauksena? Suonettehan
38365:  anteeksi, jos minäkin lausun yksinkertaisen ajatukseni. Minä uskon,
38366: 840                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38367: 
38368: 
38369: että siinä vastalauseessa kaikuu J u m a 1 a n v a s t a u s S u o m e n
38370: k a n s a 11 e j a e t u p ä ä s s ä s e n u s k o n n o n o p e t t a·
38371: j i 11 e (•>Hyvä•>-huutoja). - Sanotaan, ettei hedelmä putoa kauaksi
38372: puusta. Jos siis tahdomme korjata tätä surkeata tilaa, niin ei se
38373: siitä parane, jos miten paljon tahansa ruoskimme niitä, jotka ovat
38374: peilin eteemme asettaneet nähdäksemme oman kuvamme.                  Me
38375: teemme parhaiten, kun jokainen lyömme omiin rintoihimme ja
38376: sanomme, kuten muinoin publikaani temppelissä: ~a r mahda
38377: minua>>. - Minä toivoisin, että tämä sosialistein vastalause kai-
38378: kuisi täältä eduskunnasta läpi Suomenmaan niin valtavana, että
38379: kaikki tomuna vaipuisimme sen Jumalan eteen, joka on uskontoaan
38380: voinut vuosituhansia opettaa koko maailman vastalauseista huoli-
38381: matta.
38382: 
38383:     Ed. W emme 1 puu: Neljännessä vastalauseessa kannate-
38384: taan, ja samoin ovat täällä kannattaneet useat edelliset puhujat
38385: oppivelvollisuuskomitean mietinnössä olevaa suunnitelmaa, että
38386: nimittäin ylempi ja alempi kansakoulu muodostaisivat yhtenäisen
38387: kuusivuotisen saman opettajan huostassa olevan koulumuodon .
38388: .Alempi kansakoulu nimittäin kestäisi 12 ja ylempi kansakoulu 26
38389: viikkoa. Tämä tuntuu erittäin miellyttäväitä ensi katsannolla, siinä
38390: kun kouluaika lyhennetään tuntuvassa määrässä ja samalla myös-
38391: kin yksi opettaja tulisi tekemään kaiken työn. Ja se tietysti vä-
38392: hentää silloin taloudellisia kulunkeja hyvinkin tuntuvasti. Teo-
38393: riian kannalta tuntuu tämä suunnitelma erinomaiselta, mutta
38394: joka vähänkin on opettanut maalla kansakoulussa, tietää, millä
38395: tavalla tänlainen teoriia toteutuisi käytännössä ja mihin se veisi.
38396: Nykyään opetetaan ensi osastoa kansakoulussa 36 viikkoa ja muita
38397: osastoja 30 viikkoa vuodessa. Onko siinä ollut liikaa aikaa? Päin-
38398: vastoin täytyy useamman opettajan ikävällä tunnustaa, että lap·
38399: set useinkin töin tuskin kykenevät täyttämään niitä vaatimuksia,
38400: mitä kansakoulun päästötodistuksen saaminen edellyttää. Olen
38401: toiminut kansanopistossa toistakymmentä vuotta ja tiedän aivan
38402: samaten kuin ed. Kareskin kokemuksesta lausua, että kansakoulun
38403: läpikäyneiden tiedot ja taidot ovat perin heikot. Jos katselee heidän
38404: kirjoitus- ja laskentovihkojaan, niin useinkin täytyy ihmetellä,
38405: että näillä oppilailla on kansakoulun päästötodistus. Näin on asian
38406: laita nykyään, vaikka oppiaika on kansakoulussa jotakuinkin pitkä.
38407: Tähän vastataan, että alkuopetus on nyt niin huono, mutta kun
38408: se tulee paremmaksi, niin silloin yläkansakoulussa kylläkin voi-
38409: daan lyhentää vuosittain koko paljon. Alkuopetusta ei nykyään
38410: juuri voi kiittää, mutta joka tapauksessa kun oppilaita otetaan
38411: kansakouluun, vaaditaan heiltä jonkinlaista lukutaitoa. Jos he
38412: eivät kykene kansakouluun pääsemään g-vuotiaina, niin silloin on
38413: tultava joko kymmen- tai yksitoistavuotiaina, ja siitä on seurauk-
38414:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  841
38415: 
38416: 
38417: sena, että he useamman talven kuluessa käyvät kiertokoulua. Vas-
38418: talauseessa ehdotetaan, että opetustyö alemmassa kansakoulussa
38419: suoritettaisiin 24 viikkona, 12 viikkoa kumpanakin vuotena. Vaikka
38420: en luulekaan Suomen kansakoulunopettajia niin kuunottomiksi ja
38421: kykenemättömiksi, kuin miksi he kuvataan kolmannessa vasta-
38422: lauseessa, niin täytyy minun sittenkin sanoa, etteivät he ihmeitä
38423: voi aikaansaada. Ja minä pidän ihmeenä, jos voidaan melkein sa-
38424: man viikkomäärän kuluessa opettaa kuusi osastoa (kaksi alem-
38425: paa ja neljä ylempää), joka aika nyt on kulunut yläkansakoulun
38426: opettamiseen. On kuviteltu, että kehitys ensi asteella käy nopeaan,
38427: kun opettaja on etevä ja kyvykäs, mutta minä taas luulen ja tiedän
38428: sen, että se on hidasta, olkoon opettaja kuinka etevä tahansa, sillä
38429: kaikki alkuopetus vaatii käytännöllistä harjoitusta. Lukemisen,
38430: laskemisen ja kirjoittamisen taito vaatii aikaa juuri tuon käytän-
38431: nöllisen harjoituksen takia ja siksi ei 24 viikkoa tule mitenkään riit-
38432: tämään. - Jos kerran yksi opettaja kykenee hoitamaan nämät kou-
38433: lumuodot sen ajan kuluessa, kun oppivelvollisuuskomitean mietin-
38434: nössä ehdotetaan, niin miksi sitä ei ole pantu käytäntöön jo nykyään
38435: kaupungeissa? Kaupungeissa on alempi kansakoulu kestänyt noin
38436: 34 viikkoa vuodessa, lähes kolme kertaa pitemmän ajan, kuin mitä
38437: nyt ehdotetaan oppivelvollisuuskomitean mietinnössä. Miksi se ei
38438: ole työssä vain 12 viikkoa? Ylempi kansakoulu kaupungeissa on
38439: myös 34 viikkoa työssä. Miksei se ole vain z6 viikkoa, koska muka
38440: sillä ajalla päästään aivan samaan tulokseen kuin pitemmälläkin
38441: ajalla? Onhan kaupungissa erinomaisiakin opettajavoimia. Mik::tei
38442: kaupungeissa anneta yhdelle opettajalle sekä alempi että ylempi
38443: kansakoulu hoidettavaksi, koska se kerran tämän ehdotuksen mu-
38444: kaan käy päinsä, sillä ei kai kaupungissa ole lapset paksupäisempiä
38445: ja opettajat kyvyttömämpiä kuin maaseudullakaan? Miksi kaupun-
38446: geissa nykyään jo tuhlataan aikaa ja varoja tällaiseen työhön, koska
38447: siihen ei kerran ole syytä? Minun ymmärtääkseni taas ylemmän
38448: kansakoulun oppiajan niin tuntuva lyhennys, joksi se ehdotetaan
38449: neljännessä vastalauseessa, on jyrkkä taka-askel nykyisen kansa-
38450: koulun kehityksestä.
38451:     Oppikursseja tämän ehdotuksen mukaan, jos se tulisi käytän-
38452: töön, täytyisi ylemmässä kansakoulussa lyhentää jotakuinkin pal-
38453: jon ja koko kansakoulu muodostuisi jonkinlaiseksi laajennetuksi
38454: alemmaksi kansakouluksi. Siihen meidän minusta nähden ei olisi
38455: johdettava kansakoulun kehitystä. - On puhuttu ja valitettu sitä,
38456: että alemman kansakoulun opettajiksi on ehdotettu vähemmän tieto-
38457: puolisen kehityksen saanutta opettajaa kuin ylemmän kansakoulun.
38458: Se on kyllä ikävää ja minä toivoisin, että alemman kansakoulun opet-
38459: tajat voisivat saada yhtä suuren kehityksen kuin ylemmän kansa-
38460: koulun opettajatkin, mutta kun tämä tulee käytännöllisesti vaati-
38461: maan niin suunnattornin uhrauksia, niin minäkin kuulun niiden jouk-
38462: 842                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38463: 
38464: 
38465: koon, jotka tahtovat kannattaa sitä mielipidettä, että nämä vielä
38466: toistaiseksi saisivat kaksi-vuotisen seminaarisivistyksen. Voisihan
38467: esimerkiksi yhtä hyvin valittaa, miksi ylemmän kansakoulun opetta-
38468: jaksi otetaan vähemmän oppinut henkilö kuin oppikouluun ja niin
38469: edespäin; voisihan tällaisia vertauksia tehdä aina yliopistoon saakka.
38470: Se on juuri tällä vaatimuksella, että alemman kansakoulun opettajan
38471: tulee saada yhtä suuri sivistys kuin ylemmän kansakoulun opettajan,
38472: kun tahdotaan tappaa sivistysvaliokunnan mietinnön I I §.
38473:     Täällä on puhuttu paljon opettajien työn lisäämisestä. En minä
38474: tahdo puolestani vastustaa opettajien työn lisäämistä ja sitä kyllä
38475: vaatisi nykyinen ylempi kansakoulukin jo tavallaan. Mutta muuta-
38476: mien viikkojen työn lisäyksellä ei sittenkään voida päästä niihin
38477: tuloksiin kuin on neljännessä vastalauseessa ehdotettu.        Olisi muu-
38478: ten hauska nähdä, jos joku tämän järjestelmän ihailija, joita täällä
38479: tänäpäivänä on ollut niin monta, ottaisi hoitaakseen alakoulun, ylä-
38480: kansakoulun, jatkokurssit, ja pitäisi huolta koulukeitoista, puutarha-
38481: opetuksesta, jota myös muutamissa kouluissa harjoitetaan, huonei-
38482: den hoitamisesta, lämmityksestä, ja ottaisi myöskin pitääksensä
38483: huolta siitä, että oppivelvollisuuslaki tulee täytetyksi -senkin val-
38484: vomiseen tarvitaan osaksi opettajan apua. Sellainen opettaja, joka
38485: kaikkeen tällaiseen kykenee, ehtii, ja jonka voimat kestävät, se on
38486: todellakin ihailtava olento. Olen sivistysvaliokunnan kannalla, ja
38487: toivon että suuri valiokunta ottaisi I I §:n tarkan harkitsemisen alai-
38488: seksi, sillä se on lakiehdotuksen tärkeimpiä kohtia. Siitä riippuu
38489: koko kansakoululaitoksen tulevaisuus.
38490:     Tahdon vielä sanoa muutaman sanan 3:n vastalauseen johdosta.
38491: Siellä 76 sivulla sanotaan m. m.: >>Opettajat ovat huonon taloudelli-
38492: sen asemansa vuoksi, ja säilyttääkseen virkansa, pakotetut pysy-
38493: mään vallassa olevien luokkien suosiossa>>, ja sitte tuodaan esille,
38494: miten opettaja >>tieten tai tietämättään>> pettää kansaa j. n. e. (Vasem-
38495: mistosta: Aivan oikein! Puhemies koputtaa vasaralla!). Tämä on
38496: jotakuinkin jyrkkä syytös. Tällaiseksiko vääryyttä harrastavaksi,
38497: raukkamaiseksi joukoksi, joka myy periaatteensa ja mielipiteensä
38498: vallassa olevien suosiota tavoitellakseen, vasemmisto tahtoo opettaja-
38499: kunnan leimata hetkellä, jolloin halutaan maassa säätää oppivelvolli-
38500: suuslaki, joka kysyy suunnattomia uhrauksia kansalta ja johon
38501: myötävaikuttamaan myös tarvitaan kansakoulunopettajakunnan suo-
38502: sio ja työ? Minä uskallan lausua, että puhun monen kansakoulun-
38503: opettajan puolesta, kun sanon, että tuollainen syytös on kaikkea
38504: oikeutta ja perää vailla. Se on niitä syytöksiä, joita täällä eduskun-
38505: nassa on jo ennenkin kansakoulunopettajain osaksi tullut, ja se
38506: syytöksien lähde tuntuu olevan aivan kuivumaton. Toivon, että
38507: tälläinen häväisy ei ole lamauttava niitä monia satoja korven kes-
38508: kellä uurastavia työntekijöitä, jotka uskaltavat ja rohkenevat uhrata
38509: elämänsä ja työnsä Suomen kansakoululaitoksen hyväksi (Hyvä!).
38510:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   843
38511: 
38512:     Ed. K i v i o j a: Koska tämä oppivelvollisuuslaki on tulevaisuu-
38513: dessa kansamme tärkeimpiä, pitäisi se saada niin selväksi ja käytän-
38514: nölliseksi kuin suinkin mahdollista. Siinä tarkoituksessa rohkenen
38515: suurelle valiokunnalle tehdä muutamia yksityiskohtaisia huomau-
38516: tuksia.
38517:     3 §:n 3 momentissa sanotaan: >>Ikään katsomatta pidettäköön
38518: lapsi oppivelvollisuutensa täyttäneenä niin pian kun hän on läpikäy-
38519: nyt kansakoulun tai muuten suorittanut vastaavan oppimäärän, sekä
38520: sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut opetusta yhden
38521: vuoden». Tästä sekä 13 §:n I momentista päättäen on jokaisen kan-
38522: salaisen käytävä kansakoulu läpi, ja sehän ei olekaan liika vaatimus.
38523: Mutta nyt on kuitenkin elämässä niin, että opettaja ei aina parhaalla
38524: tahdollakaan saa kaikkia lapsia edistymään niin, että voisi määrä-
38525: vuosien kuluttua antaa päästötodistuksen, vaikka oppilas ei ole
38526: mikään idiootti. Kaipaisin tässä jonkinmoista selvitystä, pidetäänkö
38527: määrävuodet kansakoulua käynyttä oppilasta oppivelvollisuutensa
38528: suorittaneena, vaikka hän ei olisi päästätodistusta saanutkaan eikä
38529: siis sitä läpikäynyt? Mielestäni hän olisi semmoisena pidettävä, ei
38530: läpikäyneenä, mutta kouluvelvollisuutensa suorittaneena. Peruste-
38531: lujen 10 sivulla kyllä sanotaan: >>Toiselta puolen on lapsi oppivelvolli-
38532: suudesta vapaa, oppiennätyksestä huolimatta, niin pian kun hän on
38533: saavuttanut ylimmän oppivelvollisuusikärajan».          Jotain tällaista
38534: selvennysviittausta toivoisin tähän lakiinkin, jollei ole aikomus käyt-
38535: tää lasta koulussa niin kauvan, että oppiennätys on suoritettu, joka
38536: voisi muutamilla oppilailla itsekussakin koulussa kestää aina nuo-
38537: ruusikään saakka.
38538:     16 §:ssä luvataan maksuttomat oppikirjat kaikille. Mitä varten
38539: juuri kaikille? Eikö vielä tästä lähteinkin tule harjoittaa säästä-
38540: väisyyttä kunnan ja valtion varojen käyttämisessä? Onhan itse-
38541: kullakin paikkakunnalla kylliksi varattomia, ja hyvä on, että heille
38542: saadaan ilmaiseksi koulutarpeet y. m. avustukset. Yhdyn tässä koh-
38543:  den toiseen vastalauseeseen.
38544:     zo §:n suhteen tahtoisin sulkea huomioon tuota johtokunnalle
38545: sälytettyä suurta velvollisuutta, nim. huoltenpitoa siitä, että sen
38546: piirissä oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan. Tämä epäi-
38547: lemättä kuuluu lähinnä johtokunnalle, ja hyvä on, että he voivat
38548: sen täyttää. Mutta se tuskin käy päinsä ilman sitä varten palkattua
38549: henkilöä. Amerikan Yhdysvalloissa, jossa on koulupakko, on kai-
38550: kissa kouluissa n. s. koulupoliisi eli valvoja, joka käy joka kodissa
38551: katsomassa, mistä syystä lapsi on milloinkin poissa koulusta, ja pa-
38552: koittaa kouluun, jollei syy ole hyväksyttävä. Hänellä on myöskin
38553: tiedossa, milloin kukin lapsi on hyväksytystä syystä pitemmän tai
38554: lyhyemmän ajan poissa. Yksi pitemmäksi ajaksi hyväksytty syy on,
38555: jos samassa perheessä on useampia kouluijässä olevia lapsia ja koti-
38556: olot eivät salli heitä kaikkia yht'aikaa lähettää kouluun, että lapset
38557: 844                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38558: 
38559: 
38560: käyvät vuoroon koulussa, niin että jokainen tulee käyneeksi vuo-
38561: dessa vähintään 16 viikkoa. Täten helpotetaan kotoisia ahtaita
38562: oloja ja lapset saavat kumminkin opetusta. Tämän sopisi meidänkin
38563: ottaa huomioon, sillä paljon tulee tuo huolestuttamaan vanhempia,
38564: miten voidaan kaikki lähettää yht'aikaa. Nykyään, kun ei ole kou-
38565: lupakkoa, käyvät samassa perheessä toiset lapset koulua toisten kus-
38566: tannuksella, kun ei voida kaikkia lähettää kotoa pois. 22 § suurine
38567: sakkomääräyksineen tuntuu peloittavalta. Kunhan tämä ei vaan
38568: tekisi koulupakkolakia kauhistuttavaksi ja pakollista koulua k a n-
38569: s a 11 e v a s t e n m i e 1 i s e k s i. Silloin tehtäisiin erehdys, jota
38570: olisi vaikea saada korjatuksi .. Eiköhän vakaalla valvonnalla voitaisi
38571: enemmän kuin tämmöisillä suurilla sakkomääräyksillä ja onko hyvä
38572: että kohta alusta käytetään pakotuskeinoina tuomioistuimia ja sak-
38573: koja? Eiköhän kansa tuntisi omaa hyväänsä, kun tietää koulun-
38574: käynnin olevan pakollista ja eikö voitaisi sakkomääräyksiä lisätä
38575: jälestäpäin, jos rikkoumukset näyttäytyisivät olevan yleisiä. Muuten,
38576: jos sakkoja täytyy välttämättöminä pitää, luulisin tässä kohden pie-
38577: nempien sakkojen tepsivän, ja mitä tehdään niille vanhemmille, joilla
38578: ei ole varaa maksaa sakkoa. Sen on valiokunta jättänyt sanomatta.
38579:     24 §:ssä johtokunnille on annettu valta vaikka joka lukukauden
38580: perästä opettajilla kuulustuttaa jokaista kotona opetettua lasta.
38581: Tämä määräys on kyllä varokeinona hyvä, mutta jos silloin tämä
38582: laki tulee voimaan, oppikoulujemme alemmilla luokilla on eri oppi-
38583: ennätys ja eri kirjat, jopa eri aineetkin osittain, pitäisi mielestäni
38584: oppikouluun valmistettavan lapsen olla vapaa näistä kuulusteluista,
38585: eikä voitaisi vanhempia syyttää opetuksen laiminlyönnistä, vaikka
38586: lapsi jostakin syystä jäisi oppikouluun pääsemättä, kun vain todella
38587: on opetusta annettu. Näillä huomautuksilla kannatan mietintöä suu-
38588: reen valiokuntaan.
38589: 
38590:     Ed. P ö y s t i: Tulin ottaneeksi puhevuoron 3 vastalauseen
38591: johdosta, siitä osasta kuin vastustetaan uskonnon ottamista opetus-
38592: aineeksi kansakouluissa. Tein tämän erittäin juuri siitä syystä, että
38593: monet valitsijoistani ovat minua varoittaneet, että tällaisissa
38594: asioissa on minun esiintyminen vastustajana, etteivät tämmöiset
38595: mielipiteet saisi ainakaan vastustamatta menestyä.
38596:     Kansakoulun opetusaika ei ole pitkä. Sentähden myöskin se
38597: oppimäärä, joka kansakoulussa annetaan, on luonnollisesti hyvin
38598: rajoitettu. Mutta siinäkin on sentään sellaisia oppiaineita opetetta-
38599: vana, joita tavallinen kansan mies ja nainen ei tule kuitenkaan
38600: jokapäiväisessä kotielämässä koskaan tarvitsemaan. Mutta niitä
38601: kuitenkin pidetään välttämättöminä oppiaineina, sillä ne kuuluvat
38602: yleiseen sivistykseen. Kun siis pyydetään uskonto siirrettäväksi
38603: pois oppiaineitten joukosta, siihen kaiketi on silloin se syy, että
38604: uskontoa pidetään näitä muita aineita halvempana ja tarpeettomam-
38605:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   845
38606: 
38607: pana. Tahdon ainoastaan lyhyesti muutamilla sanoilla huomauttaa,
38608: mistä syystä mielestäni uskonto on tarpeellinen eikä suinkaan
38609: halveksittava oppiaine.
38610:     Uskonto on sen laatuinen, että siinä täytyy joka ainoan ihmisen
38611: kerran valita kantansa. Ei ole ketään sellaista, joka siinä voipi olla
38612: aivan puolueeton. Kyllä sellaisia löytyy, jotka ovat olevinaan
38613: uskonnonasioista aivan välinpitämättömiä, puolueettomia, mutta
38614: ne tavallisesti kuitenkin pohjaltaan ovat selvästi uskonnon vihollisia,
38615: kutka ovat puolueettomia olevinaan. Siinä täytyy käydä toteen,
38616: mitä sanoo vapahtaja itse: >>Joka ei ole minun kanssani, se on minua
38617: vastaan•>. Uskonto on myös tärkeä oppiaineena sentähden, että
38618: sillä on suuri vaikutus ihmisen siveelliseen elämään. Monet kieltävät
38619: tämän, mutta se kuitenkin on tullut aivan selvästi näkyviin. Meidän
38620: kansamme on vanhimmista ajoista pohjaltaan uskonnollinen kansa,
38621: sillä vaikka niitä on harvassa, joissa uskonto on tullut tosielämäksi,
38622: niin on kuitenkin kansallemme ylimalkaan ollut entisinä aikoina
38623: semminkin kunnioitus uskontoa kohtaan aivan yleinen. · Mikä
38624: muu olisi saattanut meidän kansaa kestämään sellaiset ajat, kuin
38625: olivat ennen isonvihan ajat? Mikä muu olisi saattanut kansamme
38626: niin hyvin kestämään nälkävuodet, jotka olivat vähän yli 40 vuotta
38627: takaperin, jos ei kansamme pohja olisi ollut uskonnollinen? Mutta
38628: kansamme silloinkin niissä vaiheissa käsitti kantansa, niinkuin
38629: runoilija Runeberg siitä puhuu kirjoittaessaan runonsa Saarijärven
38630: Paavosta: >>Vaikka kokee, eipä hylkää HerrM. Muistan miten kato-
38631: vuosina kotipaikalleni tulvi suuret joukot kansaa Pohjois-Savosta
38632: ja Pohjanmaalta kerjäten. Huoneet täyttyivät niistä. Minun köyhä
38633: pieni kotini oli joka vuosi kerjäläisten olinpaikka, mutta ei yhtään
38634: ainoaa pikkuistakaan omaisuutta kadonnut, sillä he olivat kuitenkin
38635: siksi tunnolliset, ettei tullut kysymykseenkään varkaus, ei myöskään
38636: koskaan missään kohdin tullut kysymykseen väkivalta. Me autoimme
38637: mikäli voimme ja he olivat tyytyväisiä ja kiitollisia, sillä he odottivat
38638: ajan muuttuvan paremmaksi; he käsittivät, että vaikka kokee,
38639: eipä hylkää Herra. Aika muuttui, tuli taas paremmatajat ja kansamme
38640: on_i'vaurastunut onnellisesti. Nykyaika on toinen. Nykyaikana on
38641: kansamme kehitys suuri, palkat työmiehillä sellaisia, ettei ennen
38642: voitu edes aavistaakaan. Mutta kurjuutta valitetaan. Nykyaikana
38643: ei uskalleta samalla tavalla kuin siihen aikaan luottaa jokaiseen,
38644: sillä nykyaikana käy toisin kuin silloin kävi. Silloin voitiin kyllä
38645: puutteellinen rohkeasti ottaa yöksi ja nukkua hänen kanssaan
38646: vaimoineen ja lapsineen samassa huoneessa, mutta nyt saadaan
38647: lakkaamatta lukea sanomalehdistä uutisia, kuinka yösija on mak-
38648: settu murhateolla.        Tämä osoittaa, että uskonnon haihtuminen
38649: kansasta on tuonut seurauksena kansan sekaan enemmässä mää-
38650: rässä julmuutta ja huonoja tekoja kuin ennen, jolloin kansa kai-
38651: kessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin suuremmassa määrässä kun-
38652: 846                   Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
38653: 
38654: 
38655:  nioitti uskontoa kuin nyt. Minä muistan kyllä, kuinka kolmatta-
38656:  kymmentä vuotta takaperin, kun minäkin olin ensikertoja edusta-
38657:  massa Suomen talonpoikaissäätyä, kirjoitettiin ja iloittiin vapauden
38658: suunnasta, kuinka nyt on kuitenkin jo siksi edistytty, että kansa
38659:  yhä enemmän ennakkoluuloista pääsee irti ja nyt kansan menestys
38660: on varma, sillä nyt ennakkoluulot kansassa haihtuvat, sillä ennakko-
38661: luulona pidettiin uskontoa. Nyt on nähty, onko siinä toiveessa
38662: kaikki hyvin käynyt toteen. Siinä ovat toiveet surkeasti pettyneet.
38663:  Ja monien, jotka ovat ennen halveksineet uskontoa, täytyy myöntää,
38664: että uskonto on kuitenkin elävä voima kansalle. Uskonto antaa
38665:  turvaa vastoinkäymisessä, sillä se opettaa ihmisen luottamaan
38666: siihen, ettei ole mitään ihmisen, ei vihamiehen, eikä kenenkään muun
38667: vallassa, vaan että ihmisen elämänjohto on korkeimman johtajan
38668: käsissä ja se antaa toivoa vaikeina aikoina. Uskonto ulottuu vielä
38669: siihenkin saakka, mihin ei ulotu muu voima, nim. tekemään ihmisen
38670:  kuolemanhetkenkin onnelliseksi.      Erittäin johtuu mieleeni kaksi
38671: tapausta, jotka ovat tapahtuneet hyvin likeisessä tuttavapiirissäni.
38672: Oli eräs mies, joka oli rohkea, iloinen ja onnellinen, sillä hän oli
38673: nuori ja kyvykäs. Hän pilkkasi uskontoa minullekin aina ivaten,
38674: kun tiesi, ettei se minua juuri miellyttänyt, mutta kaikki tuo sentään
38675: kävi hyvässä ystävyydessä. Hän uskoi tietysti kuoleman olevan kau-
38676: kana ja sentähden hän myös samalla ivaili kuolemanpelkoa. Mutta
38677: kuolema olikin lähellä. En saanut kuulla hänen sairaudestaan
38678: mitään, mutta sain kuulla hänen kuolemastaan silloin, kun en vielä
38679: voinut sitä aavistaakaan. Ja kun eräs toinen toveri kysyi hänen
38680: leskeltään, millä mielellä hän kuoli, niin sille vastattiin tuosta roh-
38681: keasta, ylvästelevästä, että kyllä ruumiintuskat olivat kovat, mutta
38682: kuolemaa hän kauhistui niin, että hänen ruumiinsa vapisi pelosta.
38683:     Tunsin taas erään toisen yksinkertaisen talonpoikaismiehen, joka
38684: ei suinkaan ylvästellyt eikä kerskaillut, mutta oli nöyrä kristitty.
38685: Kun hän tunsi kuolemanhetkensä lähestyvän, niin hän siihen sijaan
38686: ihastui ja alotti tuon vanhan virren: >>Jesus ystävän' on paras, jonka
38687: vertaa ei löydy viel'>>. Ensimmäisen värssyn hän veisasi ja toisen,
38688: sitten vaikeni laulu ja hän kuoli. Tämä osoittaa, että uskonto voi
38689: tuottaa helpoituksen kuolemassakin.        Me voimme sanoa, mitä
38690: semmoinen helpoitus toimittaa, se on vain turha luulo. Jos se olisi
38691: turha luulo, niin sittenkin pitäisi antaa sille arvonsa, sillä anne-
38692: taanhan kuolevaiselle sellaista lääkettä, joka tekee hänen tuskia-
38693: tuntemattomaksi, vaikka tiedetään ettei hän enää parane. Siis
38694: pitäisi antaa sille uskolle arvonsa, joka voi keventää ihmisen sielun-
38695: hädän kuolemassa. Mutta kun me uskomme Jumalaan ja opin ijan-
38696: kaikkisesta elämästä vahvan olevan, silloin on uskonnolla kuole-
38697: massa vielä suurempi merkitys. Uskonnon lähteenä on Jumalan
38698: ilmoitettu sana, ja se sana johdattaa meitä yhteen ainoaan vapah-
38699: tajaan, Jeesukseen. Se on uskonnon keskus. Se on hän, joka on
38700:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     847
38701: 
38702: opettanut meitä rakastamaan toisiamme toisella tavalla kuin kukaan
38703: opetti ennen häntä. Se on hän, joka on opettanu,t meitä käsittämään
38704: Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan toisella tavalla kuin sitä
38705: oli ennen opetettu. Se oli hän, joka opetti meitä puhumaan J uma-
38706: lalle niinkuin lapsi isälleen. Ja sentähden nytkin vielä kansakou-
38707: luissa tuhannen tuhannet lapset alkavat päivätyönsä hänen opetta-
38708: mallaan rukouksella. Ei tarvitse sitä hätäillä, että se oppi, mikä
38709: kansakoulussa lapselle annetaan, että se oppi tekee lapsesta vielä
38710: mitään tosikristittyä. Se on ainoastaan sellainen pohja, jolla hän
38711: voi tehdä valintansa, tahtooko hän antautua tämän opin omistaj aksi,
38712: tunnustaa sitä oppia, vai tahtooko hän tietensä tämän opin hyljätä.
38713: Mutta jos lapselta kielletään tämä oppi, niin silloin hän näistä
38714: asioista päättää, niinkuin sokea väreistä, sillä eihän hän kos-
38715: kaan saa tietää, mitä uskonto sisältää, jos ei sitä hänelle opeteta.
38716: Voidaan sanoa, että saahan sitä opettaa kodeissa, eikä kansakou-
38717: lussa. Me tiedämme, että sellaisissakin kodeissa, joissa uskontoa
38718: ei suorastaan halveksita, sitä kuitenkin harvoin puhutaan lapsille.
38719: Mutta kuinka sitten käypi sellaisissa kodeissa, joissa ei uskonnolle
38720: anneta juuri sitä arvoa, että isä ja äiti itse pitäisivät koskaan mitään
38721: jumalansanan viljelemistä omassa perheessään. Silloin jääpi lapsi
38722: tuosta aivan tietämättömäksi, ainoastaan käsittämään sen, mitä
38723: saattaa puhua yksi ja toinen, mutta hänellä ei ole mitään omaa
38724:  vakavaa kantaa. Onhan uskonto niin välttämätön koko kansan
38725:  voimalle, sillä missä vaan ikinä kansat ovat uskonnosta luopuneet,
38726:  ovat ne silloin samassa myöskin siveellisen voimansa menettäneet.
38727:  Niin on käynyt ennen yksin pakanakansojenkin kanssa, joilla edes
38728:  pakanausko oli siteenä. Miksei sitte kristinusko ole voimakkaana
38729:  siteenä niillä, joita se yhdistää yhteen mieleen.
38730:      On tarpeen uskonnonopetus usein niillekin, jotka tulevat perästä-
38731:  päin uskonnonhalveksijoiksi, sillä käypi välistä silläkin tavalla,
38732:  että sama henkilö, joka aikanaan on sitä halveksinut, kuitenkin
38733:  perästäpäin tulee rakentamaan ijankaikkisen elämän toivon sille
38734:  samalle lapsuutensa opille, jota hän väliaikana halveksi. Täällä
38735:  Helsingissä pari vuotta takaperin kuoli eräs ylioppilas, joka oli
38736:  ollut uskonnon pilkkaaja, mutta tuli kuoleman lähestyessä suureen
38737:  hätään. Silloin hänelle sanottiin: >>Mitä sinä hätäilet, sillä tiedäthän
38738:  sinä sen, ettei kuoleman jälkeen mitään elämää eikä kadotusta ole;
38739:  siihenhän se loppuu kaikki». Silloin vastasi tämä nuori herra: >>Älkää
38740:  puhuko sillä tavalla, sillä kyllähän on hyvä terveenä ilman Jumalaa
38741:  elää, mutta kauhea on J umalatta mennä kuolemaan>>. Hänelle tuli
38742:  lopulla edes hyödyksi se, että oli lapsena oppinut tuntemaan tien
38743:  pelastukseen. No, tahdottaisiinko tämä tie välttämättömästi
38744:  lainsäädännön kautta lapsilta tukkia. Kerta oli myös (Vasemmistosta:
38745:  Asiaan!) eräs tyttö, jolle oli lääkäri ilmoittanut hänen tautivuoteellaan,
38746:  että hänen täytyy tähän tautiin kuolla. Isä oli opettanut hänelle
38747: 848                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38748: 
38749: 
38750: uskottomuutta, äiti Jumalan pelkoa. Kun isä ja äiti vuorotellen
38751: valvoivat tuon kuolevan tyttärensä vuoteen luona, kysyi tyttö
38752: isältä eräänä yönä: >>Kuulkaa isä, te .olette opettanut toisella tavalla
38753: minua ja äiti toisella. Kumman mielipiteessä te tahdotte minun
38754: menevän kuolemaan, teidän mielipiteessännekö vai äidin?>) Silloin
38755: rupesi isä itkemään:>> Älä lapsi kulta mene kuolemaan minun uskossani.
38756: Mene äidin uskossa>>. - Ei rakkaus voinut kestää sitä, rakkaus
38757: lausui totuuden. Näinäkin aikoina on moni kuolinvuoteella valitta-
38758: nut sitä, että hänen on vaikea uskoa Jumalan anteeksiantavan
38759: armon ulottuvan hänelle sentähden, kun Jumalan halveksijana on
38760: toiminut vasten selvää omantuntonsa ääntä. No, kun kerta uskonto
38761: näin syvälle käypi ja näin pitkälle tapaa aina kuolemaan saakka,
38762: niin kyllä kai se pitäisi olla sen arvoinen, että se kansakoulun oppi-
38763: aineeksi kelpaisi. Tässä kyllä ei voi tehdä kaikkien mieliksi. Toiset
38764: tahtoisivat uskonnon hylätä oppiaineena, toiset taas säilyttää,
38765: niinkuin minä kuulin kotipaikoillani jo ennen valtiopäiviä, kun
38766: tästä puhe oli, että monet olivat suuressa hädässä siitä, että se
38767: hyljätään. Minä ennemmin suostun näitten hätääntyneitten van-
38768: hempien puoleen kuin niitten nuorten aatteiden puoleen, jotka
38769: luulevat uskonnon hylkäämisestä suurenkin parannuksen tulevan.
38770: Sentähden olen minä samalla kannalla kuin valiokunta, että uskonto
38771: on säilytettävä täysiarvoisena aineena kansakoulussa kaikille lapsille.
38772: 
38773:     Ed. N i s s i n e n: Se lausunto, jonka ed. Pennanen täällä aamu-
38774: päivällä antoi, oli sellainen, että siihen kokonaisuudessaan voin yhtyä.
38775: Se oli mielipiteitteni kanssa yhtä pitävä. Mutta kuitenkin on minulla
38776: vielä sen lisäksi lausuttava muutama sana.
38777:     Ed. v. Alfthan lausui viime istunnossa, että tämä sivistysvalio-
38778: kunnan mietintö osottaa, että on liian vähän pidetty silmällä asian
38779: taloudellista puolta. Minun mielestäni on asian laita ihan päin-
38780: vastainen. Mietintöä lukiessa huomaa, että puhtaasti pedagoogiset
38781: seikat ovat saaneet monessa kohdin väistyä taloudellisten seik-
38782: kain tähden.
38783:     Toistaiseksi on sivistysvaliokunnan mietinnössä esille tuotu uusi
38784: koulumuoto, n. s. 1 a a j e n n et t u a 1 e m p i k a n s a k o u 1 u,
38785: pannut minut hyvin epäilevälle kannalle. Mietinnössä esim. sano-
38786: taan: >>Alempaa kansakoulua on ajateltu ainakin aluksi hoitavan
38787: opettaja, joka, läpikäytyään kansakoulun, on saanut ammattisivis-
38788: tyksensä 2-luokkaisessa seminaarissa>>. Ort ajateltu siis, että lapsu-
38789: kaisten alkeisopetusta näissä kouluissa tulisivat hoitamaan opettajat,
38790: jotka ovat valmistuneet toimeensa seminaareissa, joiden oppiaika
38791: on vaan 2 vuotta. Tuo opettajien 2-vuotinen oppiaika minua suu-
38792: resti ihmetyttää. On usein puhuttu siitä, miten vaillinaiset meidän
38793: opettajiemme tiedot ovat nykyisissä kansakouluissa ja on mietitty,
38794: mitenkä sitä puutetta saataisiin autetuksi. Ja nyt ruvetaan yht'-
38795:                        Yleinen oppivelvollisuus.                   849
38796: 
38797: äkkiä perustamaan vartavasten oppilaitoksia, JOtssa valmistetaan
38798: opettajia, joilla on vielä heikommat ja vielä vaillinaisemmat tiedot.
38799: Sivistysvaliokunnan enemmistö on ajatellut, että lasten opetus kyllä
38800: huoletta voidaanjättää tällä tavalla toimeensa valmistuneitten opetta-
38801: jien tehtäväksi. Mutta minun mielestäni on lasten alkeisopetus siksi
38802: tärkeä ja suuriarvoinen, ettei sen kanssa saa sillä tavoin menetellä.
38803: Pienten lasten opetus tarvitsee kaikista parhaimmat voimat. Alkeis-
38804: opetus on perustuksen laskeminen kaikelle ja jos· perustus laske-
38805: taan huono, tulee koko oppiajalla huono työ. Jos ajattelemme jo
38806: tuota ylen tärkeää sisäluvun opetusta, - niin yksinkertaiselta kuin
38807: se kuuluukin - niin vaikeaa se on, jos sitä oikealla tavalla lapsille
38808: annetaan ja jos lapsista tahdotaan kasvattaa hyviä sisältä lukijoita.
38809: Sisäluvun taito on, sen pahempi, meillä nykyään vielä hyvin huono.
38810: - Löytyyhän tosin oppilaiden joukossa aina lahjakkaita lapsia, jotka
38811: oppivat lukemaan ikäänkuin itsestään, mutta paljon on sellaisia,
38812: suurin osa, joista taitava opettaja jo oman työnsä kautta harjoittaa
38813: vähässäkin ajassa hyviä lukijoita. En tahdo mainitakaan sellaisia
38814: oppiaineita kuin esim. laskento, jossa opetusaika taitamattoman ja
38815: toimeensa huonosti perehtyneen opettajan käsissä menee kerrassaan
38816: hukkaan, vaikka sitä olisi hyvinkin pitkältä. Olen siis vastustavalla
38817: kannalla tällaisen alemman kansakouluopettajasäädyn suhteen, jolla
38818: ei ole edellytyksiä antaa hyvää opetusta alustavassa opetuskoulussa.
38819:      Mielestäni ei myöskään ole pantava erilleen alempaa ja ylempää
38820: kansakoulua. Sekä koulun hallintoon nähden että pedagogisista
38821: syistä on tarpeellista, että nämä molemmat koulut ovat läheisesti
38822: toisiinsa yhdistetyt. Sama opettaja, joka alustavan, valmistavan
38823: opetuksen lapsille antaa, on myös jatkava opetusta koko oppivel-
38824:  vollisuusajan. Tällä tavoin tulee lapsia opettamaan pätevä, täydelli-
38825: sen kansakouluopettajaseminaarin läpikäynyt opettaja, eikä opetus
38826: jää vaillinaisesti kasvatetun opettajan varaan. Opetukseen, kasva-
38827: tukseen tulee täten yhtenäisyyttä, jota emme suinkaan voi vähäksi
38828:  arvostella.
38829:      Tämän mietinnön mukaan tulisi meidän maassamme olemaan
38830:  kahdenlaisia kansakoulunopettajia: alempiarvoisia, kaksi-vuotisen
38831:  seminaarin läyikäyneitä ja ylempiarvoisia, täydellisen seminaarin
38832:  läpikäyneitä. Tästä olisi varmaankin monenlaiset ikävät seuraukset.
38833:  Jo erilainen taloudellinen asema tuottaisi ikävyyttä. Toinen opettaja
38834:  olisi taloudellisesti huonommassa asemassa kuin toinen. Jo tässä
38835: on sellainen vaarallinen tyytymättömyyden syy, joka herättää eri-
38836:  mielisyyttä ja riitaa sellaisten henkilöitten kesken, joitten kesken
38837:  pitäisi olla sopua ja yksimielisyyttä.
38838:      Asia ei siis näissä mainitsemissani suhteissa ole oikealla kohdal-
38839:  laan. Siinä olisi jollakin tavalla saatava korjaus parempaan päin.
38840:  Toivon siis lyhyesti, että suuri valiokunta ottaa nämä seikat huo-
38841:  mioon asiaa käsitellessään.
38842:                                                               54
38843: 850                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38844: 
38845: 
38846:     Ed. J ä r v i n e n: Minun edeUäni on ollut jo hyvinkin useita
38847: puhujia, jotka ovat leimanneet sosialidemokraattien tekemän vasta-
38848: lauseen sangen mitättömäksi. Mutta kumminkaan ei yksikään heistä
38849: ole tuonut minkäänlaisia päteviä näytteitä, missä suhteessa se olisi
38850: niin peräti mitätön. Kun menee syyttämään jotakin vastalausetta,
38851: niin pitää tietysti tuoda pätevät syyt esiin.
38852:     Tällä kertaa tahtoisin kiinnittää eduskunnan huomiota tämän
38853: esillä olevan oppivelvollisuuslakimietinnön 3 §:n ensimäiseen mo-
38854: menttiin. Siinä määritellään se aika, jonka kuluessa lapsi on oppi-
38855: velvollisuuden alainen, samalla myöskin ilmaistaan tuon oppivel-
38856: vollisuusaikakauden alin ja ylin ikäraja. Tuosta ylimmästä ikära-
38857: jasta on valiokunnassa ollut kaksi eri mielipidettä. Porvarit ovat
38858: puolustaneet 13 vuotta ylimmäksi ikärajaksi, sosialistit sitä-
38859: vastoin 14 vuotta. 13 vuoden puolustukseksi ovat porvarit sivis-
38860: tysvaliokunnassa esiintuoneet sen näkökannan, että 12 ja 13 vuo-
38861: den välillä oleva lapsi tarvitsee jo päästä ansiotyöhön. 13 vuo-
38862: den vanha poikanen kelpaa jo suurtilalliselle hevospojaksi, renki-
38863: pojaksi, kyytipojaksi ja monenmoiseksi pojaksi. Saman ikäinen
38864: tyttö kelpaa suurtilalliselle piikatytöksi, lattian lakaisijaksi, pe-
38865: runain kuorijaksi. Ja juuri tätä aineellista näkökohtaa silmällä
38866: pitäen ovat he vaatineet tuota ikärajaa 13 vuodeksi.
38867:     14 vuotta on puollettu eri näkökohdalta, ottaen huomioon ruumiil-
38868: liset, henkiset ja yhteiskunnalliset syyt. Onhan tiettyä, että rik-
38869: kaat säästävät hevostensa varsoja, eivät ne niitä liian aikaisin pui-
38870: hin pane. Jos ne liian aikaiseen aisoihin asetetaan, ei niistä koskaan
38871: tule kunnollisia hevosia. Kun kerran hevosen varsoista näin hyvää
38872: huolta pidetään, täytyyhän toki köyhälistön lapsista pitää edes sen
38873: verran huolta. Kaupunkeihin on jo lasten suojelussääntö ulotettu;
38874: se täytyy ulottaa myös maaseudullekin. Jokainen koulumies myös
38875: tietää, että 12 ja 13 ikävuoden välillä oleva lapsi ei vielä kykene
38876: sulattamaan koulussa annettua opetusta: sen mitä hän oppii, oppii
38877: hän koneellisesti; ja kun hän koulusta menee ulos elämään, unoh-
38878: tuu opittu koneellinen oppi siellä. Mutta 14 vuotias lapsi pystyy
38879: paremmin, itsenäisemmin ajattelemaan ja niin hän vie koulusta
38880: mennessään pois runsaamman tietoaarteen. Ja kun kerran aijotaan
38881: oppivelvollisuutta varten käyttää monia kymmeniä miljoonia mark-
38882: koja, onhan tietysti asian vaatima, että se koetetaan tehdä niin
38883: paljon hyötyä tuottavaksi kuin mahdollista.
38884:     Yhteiskunnalliset syyt myöskin puolustavat 14 ikävuotta. 'l'ie-
38885: dämmehän, että yläluokan lapsia varten kustannetaan monet kor-
38886: keat koulut. Yhteiskunta uhraa niihin monia miljoonia markkoja
38887: vuodessa. On siis aivan kohtuudenmukaista, ettei köyhälistönkään
38888: lapsia aivan nuorella ijällä hoputeta pois koulun penkiltä, vaan tu-
38889: lee heidän siellä saada nauttia opetusta edes 14 vuoteen saakka.
38890:     Toivon, että suuren valiokunnan jäsenet ottavat ne seikat huo-
38891:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   851
38892: 
38893: mioonsa, mitä tässä esitin kolmannen pykälän ensimmmsen mo-
38894: mentin suhteen ja kannattavat neljäätoista vuotta korkeimmaksi
38895: ikärajaksi.
38896:      Erityistä huomiota myöskin ansaitsee rs §, jossa puhutaan koulu-
38897: lasten avustamisesta. Kun yhteiskunta sakkomääräyksillä pakot-
38898: taa köyhimmänkin kansalaisen panemaan kaikki lapsensa kouluun,
38899: alkaen 7 vanhasta, on kohtuullista, että sama yhteiskunta avustaa
38900: näitä vanhempia, niin että he todella voivat kustantaa lapsensa
38901: kouluun. Ilman tämän rs §:n onnellista ratkaisua jää koko oppi-
38902: velvollisuuslaki kauniiksi sanaksi paperille. Se on kyllä tiettyä,
38903: että tämä on vaikeimpia kohtia oppivelvollisuuslaissa. Siinä tu-
38904: levat esiin kysymykset: kelle on avustusta annettava, kuinka
38905: paljon on annettava, missä muodossa on annettava ja kuka arvos-
38906: telee tämän avunantamisen. Sivistysvaliokunnassa tästä seikasta
38907: paljon puhuttiin ja porvarillisten mielipide pukeutui siihen muo-
38908: toon kuin rs § on, ja se kuuluu: >>kunnan tulee riittävällä avustuk-
38909: sella tehdä varattomain lasten koulunkäynti mahdolliseksi.>> On
38910: vaan ikävää, ettei tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä ole vas-
38911: tattu yhteenkään niistä neljästä kysymyksestä, jotka tässä mai-
38912: nitsin. Koko oppivelvollisuuslain tärkein pykälä on jätetty aivan
38913: epäselväksi. Ainoastaan kaksi köyhää riviä on käytetty sitä var-
38914: ten, ikäänkuin paperia olisi tahdottu siinä säästää. Sanotaan vaan:
38915: »Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä koulunkäynti mah-
38916: dolliseksi.>> Mutta minkälaista avustusta sitte voidaan sanoa riit-
38917: täväksi.      Meidän yhteiskunnassammehan on sanalla >>riittävä>> niin
38918: monta eri merkitystä; sitä mitataan niin monella mittapuulla. J ol-
38919: lekulle korkealle virkamiehelle riittää parikymmentätuhatta mark-
38920: kaa vuodessa, keskinkertaiselle kymmenkuntatuhatta, mutta yk-
38921: sinkertaiselle työmiehelle katsotaan olevan kolme, neljäsataa mark-
38922: kaa kylläksi. Sivistysvaliokunnan jäsenet eivät ole ollenkaan mai-
38923: ninneet, mitä näistä eri mittapuista he tahtovat käytettäväksi,
38924: kun tulee kysymykseen köyhille lapsille avustuksen antaminen.
38925: Sana >>riittävä>> tulee vielä sitäkin epäiltävämmäksi, kun johtokun-
38926: tien valtaan jää avun määrääminen ja kun on porvarillinen johtokunta
38927:  ja sosialistien lapsia avunsaajina, silloin tätä sanaa •>riittävä>> mi-
38928: tataan hyvin niukalla mittapuuna.
38929:      Vaikka täällä onkin sosialistien vastalausetta moitittu, niin se
38930: kuitenkin tässäkin suhteessa on paljon selvempi ja täsmällisempi.
38931: Siinähän sanotaan:       >>Ainakin ateria lämmintä ruokaa päivässä
38932:  ja siistit vaatteet koulunkäyntiä varten on lapsille annettava>>. Minä
38933:  en tahdo tässä erityisemmin ruveta kuvailemaan, miten tärkeä
38934:  köyhille koululapsille on ateria lämmintä ruokaa päivässä; saakoon
38935:  jokainen arvata, miten suuriarvoinen se on. Vaatteista tahtoisin
38936:  sanoa sen verran, että noiden vaatteiden tarvitsee olla siistit. Min-
38937:  kätähden sanotaan siistit? Siksi, etteivät nuo vaatteet saisi olla
38938: 852                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
38939: 
38940: 
38941:  sellaisia kuin esim. pahantapaisten lasten kasvatuslaitoksissa käy-
38942:  tetään s. o. yksitoikkoisen samanvärisiä. Sillä jos kunnan apua
38943:  nauttivat lapset puettaisiin esim. harrnaisiin vaatteisiin, kaikki sa-
38944:  manlaisiin, joutuisivat he kaikkien rikkaitten vanhempien lasten
38945:  pilkan esineiksi.
38946:      Tahtoisin vielä suuren valiokunnan jäsenten huomiota kiinnit-
38947:  tää opettajan oikeudelliseen asemaan, siihen asemaan, minkälai
38948:  sena se esiintyy tässä oppivelvollisuuslaissa.
38949:      Meillä on useita alempia virkakuntia, joiden leipä kokonaan
38950:  riippuu heitä ylempänä olevien virastojen mielivallasta, ja vihe-
38951:  liäisessä oikeudettomassa asemassa ovat juuri kansakoulunopetta-
38952:  jat. Heidän yläpuolellaan ovat rajattomalla vallalla varustettuina
38953:  holhoojina johtokunnat, tarkastajat ja ylihallitus. Täytyy sanoa,
38954:  että opettaja on niinkuin entinen Buridamin aasi, kahden tukon
38955:  välissä. Oikealla puolella on omena ja vasemmalla puolella on
38956:  vitsa. Jos opettaja omistaa tai teeskentelee - tahdon eri-
38957:  tyisesti alleviivata sanan teeskentelee
38958:  omistavansa niitä valtiollisia ja uskonnollisia mielipiteitä, mitä
38959: hänen yläpuolellaan olevilla virastoilla on, niin silloin hän saa ome-
38960:  nan. Silloin hänen aineellisista eduistaan pidetään huolta. Seinät
38961: paperoidaan, uunit korjataan, pellot aidataan, puut pilkotaan, ja
38962: sitte vielä jos hän on varsinkin suomettarelaisten agitaattorina esiin-
38963: tynyt, hän saa ylempää erityisiä suosionosoituksia. Hän saa sairas-
38964:  apua, niinkuin esimerkiksi Porin puolessa on tapahtunut, hän saa
38965: stipendirahoja yliopistollisiin lomakursseihin, eikä hänen tarvitse
38966: siveellisestä tilastaankaan niin huolta pitää. Minä tunnen useita
38967: opettajia, jotka ovat, sanoisinko oikein patajuoppoja, mutta kun
38968: he vaan ovat suomettarelaisia, niin he saavat olla patajuoppoja,
38969: heitä ei siitä rangaista. J ohtokunnat, tarkastajat - kaikki um-
38970: mistavat silmänsä hänen >>heikkouksillensa.>>
38971:      Näin sitä on opettajan hyvä olla kun hän kuuluu porvarillisten
38972: joukkoon. Mutta annappas, jos opettaja uskaltaa olla rehellinen,
38973: uskaltaa pelkäämättä yhtyä köyhälistön riveihin, yhtyä sosialistei-
38974: hin, silloin kaikki nuo virastot ottavat vitsan käytäntöön. Ja jokai-
38975: nen tietää; miten prosessi sitten kehittyy: väärät syytökset, johto-
38976: kunnan kokoukset, tarkastajan hyväksyminen, ylihallituksen yh-
38977: tymiset ovat siitä seurauksena ja nuhteet ja virka pois. Ja syynä
38978: tähän on, että opettaja on sosialisti. Että tällä tavalla on asian laita,
38979: että minä en suinkaan täällä latele persoonallisista syistä, omista
38980: kärsimistäni vääryyksistä, siitä on todistuksena m. m. erään por-
38981: varillisen tarkastajan Albin Järvisen kirjoitus Kansakoulunlehdessä.
38982: Pyydän siitä lukea palasen:
38983:      ~Viime aikoina näyttää kansakoulunopettajain oikeudellinen
38984: asema joutuneen kehitystilaan, joka tietää arveluttavaa taantu-
38985: musta. Entisinä aikoina tarvittiin varsinaisia rikkomuksia tai il-
38986:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   853
38987: 
38988: 
38989:  meisesti sopimatonta käytöstä, ennenkuin kysymys opettajan kar-
38990:  koittamisesta virastaan tuli edes puheeksi. Nyt sitä vastoin kuu-
38991: luvat sellaiset häätämisyritykset melkein päiväjärjestykseen. Ta-
38992:  vallisimpana syynä häätämispuuhiin on valtiollinen kiihkomieli-
38993: syys, vaikka melkein aina joku muu tekosyy otetaan viralliseksi
38994: syytöksen pohjaksi. Opettaja on muka liian kivuloinen, tai hänen
38995: uskon no 11 i ne n kantansa ei ole hyväksyttävä, tai hän
38996: on jossakin suhteessa liian ankara j. n. e. Vaikka hän nuhteetto-
38997: masti täyttäisi kaikki mitä opettajätoimeen kuuluu, ei hän kuiten-
38998: kaan voi olla vakuutettu siitä, että hänen asemansa opettajana on
38999: turvattu. Varsinkin koetusvuosien päättyessä, kun tulee kysymys
39000: virkavahvistuskirjan antamisesta, saattaa opettaja joutua riip-
39001: puvaiseksi kaikenlaisten sellaisten henkilöiden mielijohteesta, joi-
39002: den vastuullisuuskäsite on varsin sekava.>> Hän jatkaa vielä: •>Selkä-
39003: rankaa ja ryhdikkyyttä on kansalaisilta vaadittava, mutta itsestään
39004: selvää on, että sellainen opettajan aseman turvattomuus kuin ny-
39005: kyisissä oloissamme on nähty, ei kehota suoraluonteisia henkilöitä
39006: opettajiksi antautumaan. Ainoastaan matelijaluonteet ja onnen-
39007: onkijat voivat säilyttää asemansa sellaisissa pyörteissä, jollaisiksi
39008: olot monasti ovat muodostuneet.>>
39009:     Kertaan vielä: tämä kaikki on porvarillisiin puolueisiin kuuluvan
39010: tarkastajan Albin Järvisen kirjoittama kirjoitus. Mutta sivistys-
39011: valiokunnan porvarit eivät ole olleet ollenkaan sitä mieltä kuin tämä
39012: tarkastaja on ollut. He tahtovat yhä edelleen säilyttää tähän oppi-
39013: velvollisuuslakiin vitsan opettajia varten, ja se vitsa piiloutuu oppi-
39014: velvollisuuslain 3 luvun 10, 14 ja 1;:nnessä §:ssä. Sanotaan näin:
39015:   Ylemmän kansakoulun opettaja, joka n u h t e e t t o m a s t i on
39016: tehtävänsä toimittanut, saa 5, 10 j. n. e. vuoden palveluksen pe-
39017: rästä niin ja niin suuren palkankorotuksen. Alemman kansakou-
39018: lun ja laajennetun alemman kansakoulun opettaja, joka on nuh-
39019: teettomasti tehtävänsä toimittanut, saa j. n. e. luetellaan taas ko-
39020: rotuksia. 17 §:ssä sanotaan: •>Vakinainen opettaja olkoon 30-vuoti-
39021: seen nuhteettoman opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeu-
39022: tettu saamaan jälellä olevaksi elinajakseen vuotuista eläkettä val-
39023: tion varoista» j. n. e. Niinkuin tästä näkyy, ovat sivistysvaliokun-
39024: nan porvarit olleet sitä mielipidettä, että opettajalle on palkanko-
39025: rotus annettava, jos hän on nuhteettomasti palvellut. Hän saa
39026: 30 vuotta isänmaataan palveltuaan eläkkeen, jos on osannut ku-
39027: martaa tarkastajaa, jos on osannut teeskennellä uskonnollisuutta
39028: ja porvarillisuutta valtiollisissa mielipiteissä, jos on osannut omaa
39029: minuuttaan painaa alas, silloin hän saa eläkkeen. Mutta toinen
39030: puoli asiasta. Jos hän ei ole näitä ehtoja täyttänyt, ei saa eläkettä,
39031: ei korotusta, ei mitään. Opettajan perhe kasvaa, voimat vähenevät,
39032: tarmo heikkenee, korotusta ei saa, siksi että hän on saanut nuhteen.
39033: Sama eläkkeen suhteen. Mikä tulee tällaisen nuhteen saaneelle
39034: 854                   Istunto 6 p. lokakuuta ·1908.
39035: 
39036: 
39037: opettajalle elämänsä iltana eteen? Ei muu kuin mennä vaimonsa
39038: kanssa vaivaistaloon. Kaunis näky: kansakoulunopettaja vaivais-
39039: talossa!
39040:     Täällä minun edelläni ed. W emmelpuu jo sanoi, että se on hä-
39041: vytön hyökkäys opettajistoa kohtaan, juuri tämä sama kohta,
39042: josta täällä juttelen. Ja täällä saattaa nousta minun perästäni
39043: puhujia, jotka väittävät, ettei niitä virkoja niin viedä, ei niitä nuh-
39044: teita niin sentään anneta. Mutta minä pyydän tehdä tässä muuta-
39045: mia selityksiä ja vastata kysymykseen, kuka on oikeutettu anta-
39046: maan opettajalle nuhteet ja minkälaisista syistä voi antaa nuhteet,
39047: minkälainen tutkinto pidetään nuhteitten annettua ja minkälai-
39048: nen valitusoikeus on opettajalla, kun hän on nuhteet saanut. Nuh-
39049: teen voi antaa opettajalle neljä eri virastoa: johtokunta kokonai-
39050: suudessaan, sen esimies yksinään, sen voi antaa tarkastaja ja sen
39051: voi antaa ylihallitus. Ja kummastuttavaa, ei ole ollenkaan laki-
39052: pykälissä määritelty, minkälaisista syistä saa opettajalle nämä
39053: nuhteet antaa. Se jää kokonansa riippumaan näitten virastojen
39054: mielivallasta. Minä olen nähnyt tapauksen, että opettaja on saa-
39055: nut nuhteet siitä, että on uskaltanut ruveta sosiaalidemokraattien
39056: edustaja-ehdokkaaksi, ja on uskaltanut mennä pitämään valtiolli-
39057: sia puheita koulutyönsä jälkeen. Minkäänlaista tutkintoa ei pidetä
39058: sittenkun on nuhteet saanut, ei myöskään minkäänlaista valitus-
39059: oikeutta ole opettajalla, sen mitä on saanut saa sulattaa nahois-
39060: saan. Opettaja on kuin pieni lapsi, jota on piiskattu ja siltä on
39061: kielletty nyyhkytys tämän piiskauksen jälkeen. No, kun näin ikä-
39062: västi on asianlaita, kun mielivaltaisesti voidaan antaa nuhteet,
39063: eikä valittaa saa, ei mitään oikeutta valittaa, niin olisihan nyt luul-
39064: lut, että niinkin valistuneet, kun sivistysvaliokunnan porvarilli-
39065: set jäsenet ovat, eivät olisi tahtoneet säilyttää >>nuhde>-sanaa tä-
39066: hän oppivelvollisuuslakiin. Mutta ei, lämpimästi ovat puoltaneet
39067: sen pysyttämistä. Tietysti täytyy olla jotkut syyt, jotka kehot-
39068: tavat heitä pysyttämään tuota sanaa. Minun täytyy sanoa, että
39069: siinä on kahdenlaisia syitä: tekosyitä ja t o d e 11 i s i a syitä.
39070: Sanotaan, että opettajat ovat niin peräti juoppoa väkeä, että ellei
39071: tällaista sanaa panna oppivelvollisuuslakiin, niin kuka takaa tä-
39072: män joukon, mitä siitä tulee, mikä sen perii. Se on ikäänkuin sulku
39073: heidän juoppoustulvallensa. Mutta onhan nyt kieltolaki edus-
39074: kunnassa päätetty ja toivottavasti se tulee, että ei tarvitse sanaa
39075: tnuhdetta» säästää siinä opettajien juoppouden tähden. Mitä itse
39076: rikoksiin tulee, niin opettaja on rikoslain alainen, niinkuin muutkin
39077: kansalaiset. Pitäisihän rikoksiin nähden opettajalle riittämän ri-
39078: koslain säädökset.
39079:     Mutta aivan toiset syyt minä tiedän tähän olevan ja ne ovat
39080: seuraavat.     Opettajajoukko tämän oppivelvollisuuslain toimeen-
39081: pantua tulee nousemaan vähintään ro tuhanteen. Ja kun tämä
39082:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 855
39083: 
39084: 
39085: tällainen joukko leviää pitkin Suomen saloja, sen synkkiin korpiin,
39086: niin se on pelottavampi joukkio porvareille kuin suurin armeija
39087: pistimineen ja kuularuiskuineen. Ja jos tämä näin suuri joukkue,
39088: jos se osottautuisi köyhälistölle suopeaksi, jos se istuttaisi pieniin
39089: lapsiin vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden käsitteitä, niin
39090: meidän etuoikeutettujen luokkien asema olisi tuossa tuokiossa
39091: mennyt, mutta sitäpä he eivät salli. Heidän täytyy kaikin voimin
39092: koettaa että tuo ro-tuhansinen joukko pysyisi heidän puo-
39093: lellaan. Ja sitä varten he ovat vaatineet palkan korotusta, tarjon-
39094: neet omenaa, sitä varten ne tahtovat myös sanan »nuhteen» säi-
39095: lyttämistä, että olisi vitsa myös toisella puolen ja näin omenan ja
39096: vitsan välillä vieden tätä ro-tuhantista joukkoa säilyttäisivät siinä
39097: itselleen oivan agitaattorilauman.
39098:      Mutta nämät samat porvarit eivät tule ajatelleeksi, että he täten
39099: turmelevat kaikki opettajat moraalisesti.        Täällähän tarkastaja.
39100: Järvinen kirjoittaa, että ainoastaan matelijaluonteet ja onnenon-
39101: kijat voivat säilyttää asemansa sellaisessa pyörteessä. Ja ilman
39102: oikeutta, niinkuin sanoin, ne turmeltuvat moraalisesti, ja kun sel-
39103: lainen opettajajoukkio, jonka leipänsä tähden täytyy teeskennellä
39104: kun se on Suomen lasten opettajana, minkälaiseksi tulee se nouseva
39105: polvi, jota tällaiset opettajat opettavat.
39106:      Kyllä puolestani toivoisin sitä, että Suomen valistunut eduskunta
39107: ei asettaisi opettajia tällaiseen eri asemaan kuin muita Suomen kan-
39108: salaisia, vaan katselisi heitä vapaina kansalaisina, että he vapaasti
39109: saisivat mielipiteensä pitää, eikä tarvitsisi heidän alentua teesken-
39110: teli j öiksi.
39111:      Mitä uskontokysymykseen tulee, josta täällä niin tavattoman
39112: paljon on solvailtu sosialidemokratiaa, niin ehkäpä siitä vielä
39113: saan lausua erittäin mielipiteeni.
39114: 
39115:     Ed. L a t v a : Tämän illan keskustelu on osoittanut, että vaik-
39116: kakin kaikissa ryhmissä tuntuu olevan yleisenä mielipiteenä, että
39117: oppivelvollisuus olisi aikaansaatava ja saatava mitä pikimmin, ei
39118: kuitenkaan eri ryhmissä olla täydellisesti selvillä kaikista yksityis-
39119: kohdista.    Ja täytyykin myöntää, että oppivelvollisuuden käy-
39120: tännössä toteuttaminen ei olekaan niin helppo asia kuin sivultapäin
39121: katsoen luulisi. Siinä on otettava huomioon ei ainoastaan puh-
39122: taasti sivistykselliset ja kouluammatilliset seikat, vaan myöskin
39123: kustannuksien puoli, ja tämä viimemainittu ei suinkaan ole vähin
39124: vaikuttava tekijä asiassa. En tahdo tässä nyt ruveta esittelemään
39125: mielipiteitäni erilaisista koulumuodoista, erilaisista järjestelmistä.
39126: Tahdon vain lyhyesti ilmoittaa olevani sillä kannalla, että mieluum-
39127: min olisi tyydyttävä vähemmänkin täydelliseen koulumuotoon, kuin
39128: että asia saisi raueta suurten kustannusten pelon vuoksi.
39129:    Sitte minun täytyy tunnustaa, että minulla on suuria epäilyksiä
39130: 856                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39131: 
39132: 
39133: siitä, olisiko oikeaan osattu, jos muodostettaisiin, kuten sivistys-
39134: valiokunta ehdottaa, erityinen huonosti palkattu alkeisopettajien
39135: luokka. Olen sitä mieltä, että valiokunnan ehdottarualla palkalla
39136: nuo opettajat, olkootpa vaikka naisiakin, eivät tule toimeen kunnolli-
39137: sesti. Voidaan kyllä väittää, että kyllähän silläkin palkalla elää,
39138: kyllähän sillä ravintonsa ja vaatteensa saa. Mutta opettajalla,
39139: olkoonpa vaikka alkeisopettajakin, on muunkinlaisia tarpeita kuin
39140: vaan ruoan ja vaatteen tarve. Hänellä on myös henkisiä tarpeita
39141: ja niiden täyttäminen vaatii niinikään aineellisia varoja. Ja ellei
39142: opettaja, alkeisopettajakin, ole tilaisuudessa henkeänsä ravitsemaan,
39143: niin hän tulee sangen pian toimeensa kykenemättömäksi. Niinikään
39144: olen sitä mieltä, että laajennetun alemman kansakoulun opetta-
39145: jiksi, jos nimittäin tuo koulumuoto, jota en pidä onnistuneena,
39146: käytäntöön tulisi, olisi ehdottomasti asetettava ylemmän kansakoulun
39147: opettajan ammattisivistyksen saaneita henkilöitä, kuten ehdotetaan
39148: kolmannessa vastalauseessa.          Tuo koulumuoto tulisi nimittäin
39149: olemaan niin vaikea johtaa, ettei siihen kentiesi pystyisi niin vailli-
39150:  naisen valmistuksen saaneet opettajat kuin valiokunta ehdottaa.
39151:      Mietintöön liitetyssä kolmannessa vastalauseessa, jonka ovat
39152:  allekirjoittaneet valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, tehdään
39153:  ankaria syytöksiä Suomen kansakoululaitosta ja sen opettajistoa
39154:  vastaan. Näitä syytöksiä on täällä jo vastustettu, mutta tahdon
39155:  kuitenkin vielä muutamissa suhteissa niihin kosketella. Niinpä m. m.
39156:  sanotaan tuossa vastalauseessa, että >>kansakoulusta on tehty ylem-
39157:  pien luokkien luokkaetujen palvelija>>. Mikäli minä tunnen asiaa,
39158:  ei tämä väitös pidä paikkaansa. Alunpitäen on kansakoululaitok-
39159:  semme suunniteltu yleiseksi, se on koko kansaamme eikä vain
39160:  erinäisiä luokkia varten. Tämä periaate lausutaan ilmi siinä 19
39161:  päivänä huhtikuuta 1858 annetussa julistuskirjassa, jolla kansan-
39162:  opetuksemme perustukset laskettiin. Ja tätä periaatetta yhä vieläkin
39163:  kansakoulumme toin1innassaan noudattaa. Jos siinä suhteessa jotkut
39164:  yksityiset ovat poikkeuksellisesti menetelleet, ovat tehneet kansa-
39165:  koulun laukkaetujen palvelijaksi, niin he eivät ole menetelleet
39166:  kansakoulun yleisen periaatteen mukaisesti, eikä myöskään kansa-
39167:  kouluopettajisto kokonaisuudessaan sellaista menettelyä hyväksy.
39168:      Myöskin moititaan, että kansakoulussa historian opetuksessa
39169:  esitetään sotatapahtumia. Myönnettävä on, että täällä kuten muual-
39170:  lakin entisaikoina sotatapahtumia liian paljon opetettiin, mutta se
39171:  oli aikakauden henki, se oli aikakauden katsantokanta, joka sellaista
39172:  vaati. Ja kansakoulumme, niinkuin yleensä kansakoulu kaikissa
39173:  maissa, on sellainen laitos, että se seuraa kansan yleistä ajatuskantaa.
39174:  Kansan yleinen kehitys siinä aina ilmenee ja kuvastuu. Nykyään
39175:  ajatellaan historian opetuksen sisällöstä toisin, yleinen mielipide
39176:  on siinä toisella kannalla kuin ennen. Ja niin onkin nykyään menet-
39177:  telytapa kansakoulussamme myöskin muuttunut. Nykyään pyritään
39178:                        •Yleinen oppivelvollisuus.                  857
39179: 
39180: historian opetusta tässä suhteessa uudistamaan ja juuri siihen
39181: suuntaan kuin vastalauseen tekijätkin tarkoittanevat. Siinä suunni-
39182: telmassa Suomen kansakoulun oppi- ja lukukirjoja varten, jonka
39183: sitä tarkoitusta varten asetettu komitea on laatinut, lausutaan esim.
39184: historian opetuksesta, että sen »erityisenä tarkoituksena on tehdä
39185: oppilaille selväksi, miten ihmiskunta yleensä ja erittäin oma kansa
39186: on nykyiselle asteelle kehittynyt. Ainakin ne suuret aatevirtaukset,
39187: jotka aikakausien kehitykselle ovat suuntaa antaneet, olisivat
39188: saatavat mahdollisimman selvästi esille.>> Tässä siis viitataan se
39189: suunta, joka historian opetukselle olisi annettava, vaaditaan että
39190: siinä olisi etusijaan otettava juuri sivistyksellinen ja taloudellinen
39191: historia. Samaan suuntaan käyvät opettajienkin harrastukset ja
39192: toimenpiteet.     Kokouksissaan he ovat yksimielisesti päättäneet,
39193: että kansakoulun historian opetuksessa olisivat sotatapahtumat
39194: mahdollisimman vähään supistettavat ja sensijaan pääpaino pantava
39195: taloudelliseen- ja sivistyshistoriaan. Voisin täällä lukea useammankin
39196: kokouksen tämän suuntaisia päätöksiä, mutta en tahdo eduskunnan
39197: aikaa vaivata tähän. Näiden periaatteiden mukaan ovatkin laaditut
39198: useimmat nykyään jotenkin yleisesti käytännössä olevat historian
39199: oppikirjat. Ja mikäli tiedän, tapahtuu myöskin historian opetus
39200: kansakouluissa tämän periaatteen mukaan, ainakin niissä kou-
39201: luissa, joissa on aikaansa seuraavat opettajat. En mene väittämään,
39202: ettei vieläkin löytyisi opettajia, jotka eivät ole aikaansa seuraneet,
39203: jotka vielä pitävät kiinni tuosta vanhasta menettelytavasta ja ken-
39204: ties käyttävät vielä niitä vanhanaikuisia, entisaikaisen katsanto-
39205: kannan mukaan laadittuja oppikirjoja.
39206:     Mitä sitte tulee uskonnonopetuksen asemaan kansakouluissa,
39207: on se niin laajaperäinen kysymys, että se tämän lain yhteydessä
39208: on jätettävä koskettelematta. Se kuuluu, kuten valiokuntakin lausuu,
39209: uskonnon vapautta koskevan lainsäädännön piiriin ja olisi siis sen
39210: yhteydessä ratkaistava. Sitä paitsi ei yleinen mielipide suinkaan
39211: ole läheskään yksimielisesti uskonnonopetuksen koulusta poista-
39212: misen kannalla. Päinvastoin saattaa pitää varmana, että suurin
39213: osa Suomen kansaa vaatii sen pysyttämistä. Minä puolestani olen
39214: siitä vähäisestä kokemuksesta mikä minulla on kansakoulualalla,
39215: tullut siihen vakaumukseen, että uskonnonopetus olisi säilytettävä
39216: koulussa.
39217:     Niinikään sanotaan vastalauseessa, että »kansakoulunopettajat
39218: ovat huonon taloudellisen asemansa vuoksi ja säilyttääkseen vir-
39219: kansa pakotetut pysymään vallassa olevien luokkien suosiossa.»
39220: Tämä sisältää syytöksen, että Suomen kansakoulunopettajat olisivat
39221: muka selkärangatonta joukkoa, jotka aineellisten etujen vuoksi
39222: olisivat valmiit tekemään mitä hyvänsä, suostuvaiset mihin hyvänsä.
39223: Niin huonosti ei kuitenkaan liene asianlaita, ei ainakaan yleisesti.
39224: Jos todella asianlaita niin huonosti olisi, ei kannattaisi silloin aja-
39225: 858                    Istunto 6 p lokakuuta 1908.
39226: 
39227: 
39228: tella kansakoulumme pakolliseksi tekemistä. Suomen kansan opetta-
39229: jistossa kyllä löytyy, niinkuin kaikissa muissakin ihmisissä, monen-
39230: laisia: on itsenäisiä, jos epäitsenäisiäkin, hyviä ja huonoja luonteita.
39231: Mitään erityistä valiojoukkoa me emme ole emmekä pyydäkään olla.
39232: Mutta useimmat Suomen kansan opettajista, uskallan sen heidän
39233: kunniakseen sanoa, ovat ihmisiä, jotka vapaasta tahdostaan ja
39234: omantuntonsa vaatimuksesta koettavat tunnollisesti ja rehellisesti
39235: täyttää tehtävänsä ja tehdä sen, minkä katsovat oikeaksi, eivätkä
39236: vakaumuksestaan luovu väkivallankaan pakosta.
39237:     Muuten olen vastalauseen tekijäin kanssa yhtä mieltä siinä, että
39238: kansakoulunopettajain taloudellinen asema yhä vieläkin on huono
39239: ja kaipaa korjausta. Niinikään on opettajain oikeudellinen asema
39240: epävarma. Se myöskin täytyisi saada vakautetuksi. Mutta nehän
39241: asiat eivät nyt kuulu tähän. Ihmettelen muuten, että kolmannen
39242: vastalauseen allekeldrjoittajat, jotka tunnustavat, että opettajain
39243: taloudellinen asema on heikko, tahtovat luoda uuden opettajaluokan,
39244:  joka tulisi olemaan vieläkin paljoa heikommassa taloudellisessa
39245:  asemassa kuin nykyinen kansakoulunopettajisto.
39246:      Erityisesti tahdon vielä ilmoittaa, että kannatan ensimäistä ·vasta-
39247: lausetta oppivelvollisuuslain IO §:n 2 kappaleen suhteen.
39248: 
39249:     Ed. A r o k a 11 i o: Sivistysvaliokunnan mietintöä vastaan teh-
39250: dyistä lausunnoista päättäen tulee tämä valiokunnan mietintö
39251: ja siinä ehdotettu oppivelvollisuuslaki saavuttamaan suurinta
39252: vastustusta, mikäli huomaan, porvarilliselta taholta. Ja kuitenkin
39253: tämä oppivelvollisuuslaki sellaisena kuin se mietinnössä esitetään
39254: on melkein samanlainen kuin se ehdotus arm. esitykseksi, jonka se-
39255: naatti on laatinut niiden valmistavien töiden jälkeen, jotka on teh-
39256: nyt oppivelvollisuuskomitea ja alkuopetuskomitea.
39257:     Mikäli tästä keskustelusta voi päättää, ei ole suurta toivoa siitä,
39258: että oppivelvollisuuslaki saataisiin aikaan. Ja jos vastedeskin pää-
39259: paino pannaan tätä asiaa arvostelfessa taloudelliseen puoleen, ei
39260: ole luultavaa, että oppivelvollisuuslaki piankaan tässä maassa
39261: saadaan. Sillä tällainen kysymys tulee ennen kaikkea våatimaan
39262: hyvin suuria taloudellisia uhrauksia ja jos niitä käydään pelkää-
39263: mään, niin oppivelvollisuuslaki jää säätämättä. Täällä meidän
39264: maassamme on tuskin paljon niitä kuntia, joissa ensimäiset kansa-
39265: koulut olisivat perustetut ilman hyvinkin suurta vastustusta, ja
39266: vastustus koulujen perustamiseen on tullut enemmän parempiosais-
39267: ten kuin vähävaraisten puolelta. Jokainen, joka on ollut näiden
39268: asiain kanssa tekemisessä, voipi tämän todistaa. Tänäkin päivänä
39269: on vielä seutuja, joissa syntyy suuri vastustus kansakoulun pe-
39270: rustamista vastaan. Kun jollakin syrjäkulmalla kansalaiset pyytä-
39271: vät itsellensä uutta kansakoulua, silloin parempiosaiset ja varsin-
39272: kin ne, jotka jo ovat nauttimassa kansakoulun eduista, asettuvat
39273:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  859
39274: 
39275: 
39276:  vastarintaan ja kansakoulu jää perustamatta tai varsin suurella
39277:  vaikeudella saadaan syntymään. Se on tänäkin päivänä laita mo-
39278:  nessa valistuneessakin kunnassa. Valiokunta sentähden sanoo var-
39279:  sin oikein mietintönsä sivulla 2: »Kansakoululaitoksen kehitys nii-
39280:  den yli neljän vuosikymmenen aikana, jotka ovat kuluneet kansa-
39281:  koululaitoksen perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei sitä
39282:  Suomessa vapaaehtoisuuden tietä ainakaan pitkiin aikoihin viedä
39283:  perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien sivistys-
39284:  kansojen ollut turvauduttava.»
39285:      Täällä on monasti useissa puheissa, viimeksi kunnallisreformi-
39286:  kysymystä käsiteltäessä esilletuotu, että meidän kansamme ei ole
39287:  kypsynyt vastaanottamaan niin laajakantoisia reformeja kuin täällä
39288:  esitetään ja on sanottu, että se on sitten vasta mahdollista, kun
39289:  kansan yleinen sivistys kohoaa. Oudolta tuntuu sentähden, aina-
39290:  kin minusta, että nyt samalta taholta tahdotaan vastustaa, niin-
39291:  kuin täällä tänään on tehty, oppivelvollisuuden toimeenpanemista
39292:  siihen suuntaan kuin valiokunta on ehdottanut. Sillä vaikka ne
39293:  muutosehdotukset, jotka ovat tehdyt, eivät tosin tarkoita oppivel-
39294:  vollisuuden vastustamista, vievät ne kuitenkin käytännössä samaan
39295:  tulokseen. Eihän nimittäin toki ole otaksuttavaa, että eduskun~
39296:  nassa saataisiin aikaan oppivelvollisuuslaki sen oppivelvollisuus-
39297:  komitean enemmistön käsityksen mukaan, jota sivistysvaliokun-
39298:  nan mietinnön vastustajat ovat kannattanneet. Ei ole otaksuttac
39299: .vaa että täällä ka,nnatettaisiin sellaista mielipidettä niin yleisesti,
39300:  että tämmöinen laki saataisiin voimaan, sillä valiokunta arvostelee
39301:  syyllä tätä oppivelvollisuuskomitean. enemmistön mietintöä sel-
39302:  laiseksi, >>että se tuntuvasti heikontaa kansakouluopetusta nyky•
39303:  sestäänkin.>> Ei tosin ole sillä sanottu, että tämä valiokunnan arvos~
39304:  telu olisi ainoa oikea, mutta valiokunnan arvostelun puolella ovat
39305:  kuitenkin pedagoogisesti sivistyneet opettajat, varsinaiset peda-
39306:  googit melkein kaikki koko tässä maassa. Ja kansakouluasetuksia
39307:  yhtä vähän kuin muitakaan kouluasetuksia voidaan otaksua syn-
39308:  tyvän, ellei myöskin pedagooginen auktoriteettikunta ole jossa-
39309:  kin määrin asian puolella. Minä siis luulen, että vaikkakin ne, jotka
39310:  ovat asettuneet oppivelvollisuuskomitean enemmistön kannalle,
39311:  eivät tarkoitakaan vastustaa oppivelvollisuutta, heidän ehdotuk-
39312:  sensa, jos se saavuttaisi suurempaa kannatusta, veisi siihenloppu-
39313:  tulokseen, ettemme saa oppivelvollisuuslakia.
39314:       Eräät puhujat ovat jo huomauttaneet, kuinka suuresta merki-
39315:  tyksestä on että valiokunta on erityisempään huomioonsa ottanut
39316:  alemman kansakoulun. Ja valiokunta onkin mielestäni painavilla
39317:  syillä puoltanut alemman .kansakoulun merkitystä ja arvoa. Va-
39318:  liokunta sanoo sivulla T »Kansakoululaitoksen kehittymistä harras-
39319:  tavissa piireissä>> -tässä on huomattava sanat: »kehittymistä h a r-
39320:  r a s t a v i s s a piireissä» - »onkin täydellä syyllä pidetty alku-
39321: 860                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39322: 
39323: 
39324: opetuksen uudelleen järjestämistä miltei ensimmäisenä ja
39325: t ä r k ei m p ä n ä tehtävänä kansanopetuksen parantamiseksi.
39326: On pidetty välttämättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka
39327: pystyy antamaan riittävät tiedot ylempään kansakouluun siirty-
39328: mistä varten. Tämä tarkotusperä silmämääränä on oltu sitä mieltä,
39329: että alkuopetuksen tulee muodostaa osan yhteiseen päämäärään
39330: tähtäävää kansanopetusta. On senvuoksi näyttänyt välttämättö-
39331: mältä, että sanottu opetus järjestetään elimelliseen yhteyteen ylem-
39332: män kansakouluopetuksen kanssa ja tehdään se kuunailiseksi ope-
39333: tustoimeksi.>>
39334:     Lähes 30 vuotta olen ollut tekemisissä alemman kansakoulu-
39335: opetuksen kanssa ja tutkinut kansan lapsia sisäluvussa ja tavaami-
39336: sessa. Ja kokemuksesta voin todistaa, että ylempi kansakoulu ei
39337: ole vastannut, eikä tule vastaamaan tarkotustaan, ellei sillä ole
39338: pohjana hyvin järjestetty alempi kansakoulu.
39339:      1894 vuoden valtiopäivillä tein pappis.säädyssä ehdotuksen
39340: alemman kansakoulun järjestämisestä ja että tehtäisiin pakolliseksi
39341: sen opetuksen hankkiminen, mikä näin järjestetyissä alemmissa
39342: kansakouluissa annetaan, kuin myöskin kunnallisten alempien
39343: kansakoulujen perustamisesta. Kun nyt sentähden mietinnössä
39344: näen esitettynä saman aatteen vielä paremmin kehitettynä, ila-
39345: huttaa se minua suuresti, koska olen vakuutettu siitä, että jos tämä
39346: alempi kansakoulu todella järjestetään hyväksi omilla opettajilla,
39347: niin yleinen sivistyskanta Suomessa ehdottomasti kohoaa. l\ämä
39348: alemmat kansakoulut tulevat myös välikappaleeksi kohottamaan
39349: ylempää kansakoulua. Sillä sanottakoon näistä alempien kansakou-
39350: lujen opettajien vähemmästä ammattisivistyksestä mitä tahansa,
39351: niin vakuutukseni on, että pienemmänkin seminaarin läpikäyneet
39352: henkilöt, jotka ovat varta vasten valmistetut alempaa kansakoulua
39353: varten, kykenevät niitä hyvinkin hoitamaan. Kirkollisissa kierto-
39354: kouluissa nuo huonosti palkatut opettajattaret, jotka ovat saaneet
39355: ainoastaan 300 a 400 markkaa palkkaa ja jotka ovat toimineet mitä
39356: epäedullisimmissa oloissa ja ilman opetusvälineitä, ovat suhteelli-
39357: sesti tehneet suuren palveluksen alemman sivistyksen levittämiseksi
39358: maassamme. Jos nyt alempi kansakoulu järjestetään niin, että
39359: opettajalla on oma asunto, omat opetushuoneet ja omat opetusväli-
39360: neet, niinkuin valiokunnan mietinnössä esitetään, niin olen vakuu-
39361: tettu siitä ja kokemus tulee sen myös osoittamaan, että näistä aiem-
39362: mista kansakouluista, jos kohta niiden opettajalla onkin alempi
39363: ammattisivistys ja huonompi palkka, tulee hyvä pohjakoulu ylem-
39364: mälle kansakoululle.
39365:     Pääasiana tässä kysymyksessä on se, ei kuinka paljon nämä
39366: koulut maksavat eli kuinka paljon oppivelvollisuus toimeenpan-
39367: tuna tulee maksamaan, vaan pääasia on, täyttävätkö koulut tar-
39368: koituksensa. Minun ymmärtääkseni siinä senaatin tekemässä eh-
39369:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   861
39370: 
39371: 
39372: dotuksessa armolliseksi esitykseksi, johon sivistysvaliokunta nyt
39373: on yhtynyt, niinkuin sivistysvaliokunta myöskin viimeisillä valtio-
39374: päivillä siihen yhtyi, ovat nämä molemmat puolet otettu huomioon.
39375: Siinä on koetettu vähentää menot mahdollisimman vähään ja sa-
39376: malla on myöskin pidetty silmällä, että nämä koulut, sekä alempi
39377: että ylempi kansakoulu, todellakin tulisivat sellaisiksi kouluiksi,
39378: joiden kautta yleinen sivistysmäärä maassa kohotettaisiin.
39379:     Täällä on kyllä moitittu sivistysvaliokunnan mietintöä ja siinä
39380: esitettyä oppivelvollisuuslakia. Minä en kuitenkaan tahdo käydä
39381: sitä sen yksityiskohdissa puolustamaan. Olen huomannut, että si-
39382: vistysvaliokunnan puheenjohtaja professori Soininen kuin myöskin
39383: valiokunnanjäsen tohtori Rosenqvist ovat pyytäneet puheenvuoroaja
39384: minä otaksun, että he paremmin kuin minä voisin sen tehdä, puo-
39385: lustavat heidän ehdottamaansa oppivelvollisuuslakia.
39386:     Vaikka perusteluihin nähden kenties olisi jotakin jossakin suh-
39387: teessa sanottavaa (niinkuin esim. puolustuksessa u~onnonopetuk­
39388: sen säilyttämisen tarpeellisuudesta, joka tapahtuu mielestäni enem-
39389: män teknillisistä kuin asiallisista syistä), niin kuitenkin perustelut
39390: minun mielestäni ovat yleensä hyvät, niinkuin lakiehdotuskin tyy-
39391: dyttävä. Minä puolestani toivoisin, että tämä asia julistettaisiin
39392: kiireelliseksi, ja että ennen kaikkea tässä päästäisiin päätökseen,
39393: vaan siihen en näe mitään mahdollisuuksia ja pelkään, että voi
39394: tulla se aika, ettei eduskunta ole tilaisuudessakaan tästä kohta-
39395: kaan päättämään, sillä minä luulen, että ne, jotka eivät suo tälle
39396: maalle kaikkea hyvää, kaikkein vähin suovat, että yleinen oppi-
39397: velvollisuus tässä maassa pannaan toimeen. Sekin ehdotus armol-
39398: liseksi esitykseksi, jonka senaatti on tehnyt, on häipynyt matkoil-
39399: leen vieraassa maassa.
39400:     Minä toivoisin, että tätä kysymystä käsitellessä ei takerruttaisi
39401: turhiin taloudellisiin kysymyksiin ja ettei tehtäisi taloudellisia es-
39402: teitä, joita ei välttämättömästi tarvitsisi tehdä. Minä tahtoisin,
39403: että jokainen pitäisi tämän asian niin kalliina, että omasta puolestaan
39404: tahtoisi edistää tämän lain syntymistä. Tietysti ehdotetussa laissa
39405: vielä voidaan korjauksia tehdä, ja suuri valiokunta kai ei olekaan
39406: niitä tekemättä, mutta soisin, että eduskunta olisi suopea tälle
39407: ehdotukselle.
39408:     Sweitsin kansakouluissa käytetyssä, yhteiskuntaoppia käsit-
39409: televässä oppikirjassa jonka on kirjoittanut eräs sen maan presi-
39410: denteistä, joka aikoinaan oli kansakoulunopettajana, on >>mottona»
39411: nämä sanat: ~Kansanvaltaisuus ilman valistusta on maan vitsaus.~
39412: 
39413:    Ed. Laine: Yhdyn pääasiallisesti siihen, mitä edustajat Wuori-
39414: rnaa, Pennanen, Kallio ja muutamat muut ovat täällä tässä asiassa
39415: valiokunnan mietintöä vastaan lausuneet. Samoin myöskin siihen
39416: mitä eritoten ed. Pennanen ja Kallio ovat lausuneet ed. Kareksen
39417: 862                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39418: 
39419: 
39420: lausuntoa vastaan. Herättänee ihmettelyä, että maalaisena en ole
39421: valmis ottamaan vastaan kaikkea sitä hyvää, jota valiokunta tässä
39422: anteliaasti meille tarjoo. Ja ed. Kares on jo rohjennut mennäkin niin
39423: pitkälle tässä, että hän on leimannut kaikki ne, jotka rohkenevat
39424: olla toista mieltä kuin valiokunta, etteivät he muka käsittäisi näistä
39425: asioista yhtään mitään, ei sitä, mitä nykyinen sukupolvi on velkapää
39426: tekemään nousevan sukupolven hyväksi. Tuommoinen väite tuntuu
39427: ikävältä, kun maaseutulaisena olen koettanut itselleni selvittää,
39428: onko maanviljelystalous maassamme jo siksi kehittynyt tai voi-
39429: daanko sen kymmenen tai viidentoista vuoden päästä edellyttää
39430: olevan siihen määrään kehittynyt, että se voipi kestää kaikki ne
39431: rasitukset, joita aikamme suuret yhteiskuntaolojen uudistukset kan-
39432: salaisille tässä maassa tulevat asettamaan; kun tietää kuinka hitaasti
39433: edistyy maanviljelysarvon kohoaminen, sen satomäärän suurene-
39434: minen, kun kokemuksen kautta siitä itse vakiintuneena tietää, että
39435: kymmenvuotiskausi tässä suhteessa merkitsee odottamattoman vä-
39436: hän; kun tietää että maanviljelyksen tarkoitustaan vastaavalle kan-
39437: nalle kehitttymiselle, sille asteelle, niihin viljelyssuhteisiin joutumi-
39438: selle, missä voidaan ja ollaan oikeutettuja vaatimaan maanviljeli-
39439: jöiltä kestävyyttä kantamaan yhteiskunnan raskaintakin verotus-
39440: taakkaa, on vielä nykyään pahimpana esteenä m,. m. meidän onnet-
39441: toman kurjat maanjaot, kun aivan viimeisien vuosikymmenien aika-
39442: nakin toimitetuista maanjaoista vain aniharvat voidaan pitää edes
39443: alhaisia vaatimuksia täyttävänä; kun ottaa huomioon, että maaseu-
39444: dulla vasta viimeisinä vuosina ja toisin paikoin paraimmillaan jär-
39445: jestetään kansakouluoloja koulupakkosäännösten mukaisiksi ja että
39446: nämä toimet ovat sangen tuntuvasti kohottaneet kunnallista vero-
39447: tustaakkaa, joka taakka kansakoulurakennusten suurten kuoletus-
39448: lainojen tähden ei tule pariin kolmeen vuosikymmeneen huojentu-
39449: maan; kun tietää oman kokemuksensa perustuksella, kuinka suuresti
39450: rasittavat sekä valtion että kunnalliset verot y. m. rasitukset jo
39451: nykyisinkin ovat maata viljelevän väestön kannettavina, - nehän
39452: nousevat kunnallistaksoituksen alaiseksi arvioidusta vuositulosta
39453: noin 15 a 20 °/o:iin, jopa moniaalla sen ylikin, niissäkin kunnissa,
39454: joissa maanviljelystuotteet taksoitetaan verrattain ankarasti. Tähän
39455: lisäksi tulevat vielä monet muut maataloutta rasittavat kustannuk-
39456: set. Ja mitä onkaan sitte meidän maanviljelijäin vuodentulon var-
39457: muus verrattuna esim. virkamiesasemassa eläjiin. Jo yksi ainut
39458: hallayö ja lisäksi moni muu vaurio voipi vielä nykyisinkin saattaa
39459: lukemaUoman joukon maanviljelyksestä eläviä mitä tukalimpaan
39460: taloudelliseen ahdinkotilaan, ei ainoastaan niillä seuduilla, jotka
39461: valiokunta on poikkeusasemaan asettanut, vaan kauttaaltaan maas-
39462: samme. Eivätkä maaseudun rasitukset supistu vielä tähän. Onhan
39463: maaseudun täytynyt kaupunkien hyväksi uhrata vuosittain mel-
39464: koinen määrä väestöstään ja etupäässä työvoimaisinta väestöään..
39465:                          Yleinen oppivelvollisuus.                    863
39466: 
39467: väestöä, jonka hyväksi se vasta paraiksi on ennättänyt uhrauksia
39468: tehdä m. m. kansakoulukäynnin muodossa. Mutta kaupungit saavat
39469: nauttia hedelmät. Onhan esim. tämän pääkaupungin väkiluku kas-
39470: vanut vuosittain noin 5 °/o:lla, kun sitä vastoin monen m. m. Uuden-
39471: maan maaseurakunnan tuskin nimeksi, jopa vähentynytkin. Ed.
39472: Kares on väittänyt, että syyt tähän kaupunkiin siirtoon olisivat
39473: siinä, että muka kaupungeista saadaan parempaa kansakouluope-
39474: tusta, kuin mitä maaseudulla voidaan tarjota. Jos hän tämän on
39475: sanonut täydestä vakaumuksesta, täytyy minun suuresti ihmetellä,
39476: kuinka peräti pintapuolisesti hän maaseutuoloja tuntee ja kuinka
39477: sanomattoman heikko hänen havaintokykynsä tähän tarkoituk-
39478: seen on.
39479:      Kun selvitettyäni itselleni sen, mitä edellä olen sanonut, olen
39480: lukenut valiokunnan mietinnön, on se synnyttänyt minussa sangen
39481: huolestuttavia ajatuksia. Minä kyllä ymmärrän sitä hyvää harras-
39482: tusta, joka tässä mietinnössä toiselta puolen kansaamme kohtaan
39483: huokuu ja minä täydestä vakaumuksestani soisin, että me voisimme
39484: vieläkin pitemmälle mennä. Mutta tässä täytyy sittekin, ja ennen
39485: kaikkea, ottaa huomioon myöskin maamme ja eritoten maaseudun
39486: taloudellinen kykeneväisyys. On kyllä innostavaa ja olisihan se
39487: suuremmoistakin, jos voisimme kaikessa kulkea tasossa Europan
39488: suurten kulttuurikansojen kanssa tahi mikseikäs ajaa vähän ohit-
39489: sekin heistä. Mutta kun kansallamme nyt kerran on se paha vika,
39490:  että meidän varallisuutemme heihin verraten on niin kovin heikko,
39491:  niin ei auttane muissakaan suhteissa pyrkiä heidän rinnalleen kil-
39492:  pailemaan, vaan täytyy pyrkiä eteenpäin hitaammin ja voimiemme
39493:  mukaisesti. Ja jos tämä olisi ainoa suuria varoja kysyvä yritys,
39494:  voisi kyllä suurempia suunnitelmia pitää mahdollisena, mutta kun
39495:  samaan aikaan tullaan kysymään kansaltamme varoja niin moneen
39496:  muuhun yhtä tärkeään uudistukseen, on mielestäni täysi syy asettua
39497:  tässäkin asiassa varovaisemmalle kannalle.
39498:      Mitä sitte niihin velvollisuuksiin tulee, joita voidaan asettaa nykyi-
39499:  selle maalaisväestelle, jonka velvollisuus on huolehtia siitä, että
39500:  tulevat sukupolvet saavat riittävän alkuopetuksen kyetäkseen kes-
39501:  tämään aikalaistensa taloudellista kamppailua, niin on muistettava,
39502:  ettei nykyiseltä sukupolveltakaan saa kaikkea vaatia. Eihän heistä
39503:  suurin prosenttimäärä ole saanut minkäänlaatuista koulusivistystä
39504:  ja lähes sama on asiantila vielä niittenkin suhteen, joidenka oma
39505:  jalka on pöydän alla 15 tai 20 vuoden päästä. Mielestäni on läheisen
39506:  tulevaisuuden tehtäväksi laskettu kyllin raskas suoritus, jos vaan
39507:  koulukomitean ehdotuksen mukainen oppipakko tulee hyväksytyksi.
39508:  Eikä valiokunnan vakuutukset sen heikkoudesta ole ainakaan minuun
39509:  saaneet näitä käsitteitä vakiintumaan, vaan päinvastoin. Käsittääk-
39510:  seni tulee tällä kertaa kohdistaa pääpaino siihen, ettei yksikään
39511:  lapsi vanhempien saamattomuuden tai välinpitämättömyyden täh-
39512: 864                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39513: 
39514: 
39515: den tarvitse jäädä ilman sitä alkuopetusta, jota nyt jo osa kansamme
39516: lapsista nauttii ja on aikoja saanut nauttia. Pääasiallisesti juuri
39517: vain tämä on oleva nykyajan tehtävä ja vielä tässäkin suhteessa on
39518: tyystin harkittava, mitä maan varallisuus kestää ja miten tämä on
39519: käytännöllisimmin toteutettavissa.
39520:     Olen lausunut käsitykseni pääasiallisesti maata viljelevän väes-
39521: tön - torpparit siihen luettuina - taloudellista asemaa huomioon
39522: ottaen, mutta käsittääkseni voipi sen hyvällä syyllä kohdistaa maa-
39523: seutuväestöön yleensä.
39524:     Mielestäni liian paljon puhutaan valtion rahakirstuista, aivan
39525: kuin jostakin yliluonnollisesta olemuksesta, jonka varat ovat aivan
39526: loppumattomia ja joiden käyttämisestä ei tarvitse ollenkaan huo-
39527: lehtia. Niinpä valiokuntakin lupaa kunnille suuria summia, osittain
39528: lahjana, osittain lainana. Mutta me maaseutulaiset, me tunnemme
39529: jo, 1nitä on olla velassa, käsitämme jo senkin, että lahja tulee kai-
39530: kista kaunistelemisista huolimatta lähtemään kansan omasta kuk-
39531: karosta. Sentähden on kaikessa, niinpä kansakoulujen järjestämi-
39532: sessäkin, tyystin harkittava myös asian rahallinen puoli.
39533: 
39534:     Ed. M a 1m i vaara: Minä olen joutunut siihen ikävään ase-
39535: maan, että kaikki mitä olen aikonut tässä asiassa lausua, on jo tullut
39536: monin kerroin sanotuksi, ja tuntuu ikävältä ruveta kertomaan, mitä
39537: eduskunta jo ennen on kuullut. Mutta minulla on se tunne, että asia,
39538: joka nyt on kysymyksessä, vaatii jonkunlaista tunnustusta minunkin
39539: puoleltani, ja sentähden koetan lyhykäisyydessä tuoda julki, mitä
39540: mielessäni siihen nähden pyörii.
39541:     Huolimatta ed. Kareksen innokkaista puolustuksista en ole pääs-
39542: syt vakuutetuksi siitä, että valiokunta olisi osannut oikeaan siinä
39543: lakiehdotuksessa, minkä se on oppivelvollisuudesta laatinut alem·
39544: piin kansakouluihin nähden. Minusta näyttää aivan tarpeettomalta
39545: luoda uutta opettajakuntaa näitä oppilaitoksia varten, jolla opettaja-
39546: kunnalla on ainoastaan kahtena vuonna saavutettu opettajasivis-
39547: tys. Minä olen niiden kannalla, jotka pitävät parempana, että kan-
39548: sakoulun 4-vuotisen seminaarin suorittaneet opettajat hoitavat myös
39549: alkeisopetusta pientenlasten kouluissa, ja minuun vastasi aivan oike-
39550: alta sana, jonka ed. Wichmann jo täällä lausui, että tämä alkeisope-
39551: tus kysyy opettajakykyä usein vielä enemmän kuin myöhempi ope-
39552: tus sitä kysyykään.
39553:     I6 §:n viimeiseen momenttiin nähden olen toisen vastalauseen
39554: allekirjoittajan kannalla. Minusta tuntuu tarpeettomalta hyvän-
39555: tahtoisuudelta valiokunnan puolelta jakaa kirjoja ja koulutarpeita
39556: ilmaiseksi myöskin täysivaraisten lapsille, koska täysivaraiset kui-
39557: tenkin joka tapauksessa tulevat ne maksamaan.
39558:     Sitten on eräs seikka, jonka kohdalla minun täytyy viipyä vähän
39559: pitemmän aikaa; se on se, mikä tulee esiin 3 vastalauseessa. Sivistys-
39560:                          Yleinen oppivelvollisuus.                    865
39561: 
39562: 
39563: valiokunta lakiehdotuksensa 2 §:ssä, samoin kuin vanha koululaki
39564: pykälässään I2I, on säilyttänyt opetusaineitten joukossa kansakou-
39565: lulle ensi sijassa uskonnon. Mitä tämä tietää? Sitä, että raamatun-
39566: historian opetuksen kautta aijotaan vastedeskin tutustuttaa Suomen
39567: kansan lapsia siihen merkilliseen kirjaan, joka jo vanhan ikänsäkin
39568: puolesta ansaitsee tulevaisuudessakin huomiota, ellei sille minkään-
39569: laista muuta arvoa enää tahdottaisikaan antaa, ja joka kirja on
39570: merkillinen siitäkin syystä, että sille täytyy sen pilkkaajainkin antaa
39571: tunnustus, koska yhä ja yhä uudistavat hyökkäyksensä sitä vas-
39572:  taan, vaikka niin monenhyökkääjän kylmenneistä hyppysistä on kynä
39573: pudonnut ja se kirja kuitenkin yhä edelleen on joka ainoan kirjai-
39574: mensa säilyttänyt, ja minä luulen, että se tulee tekemään sen vielä
39575: senkin jälkeen, kun mekin kaikki jotka täällä nyt istumme tästä asiasta
39576: keskustelemassa, olemme jo kylmenneitä. Ja se tietää sitä, että
39577: Suomen kansan nuorisolle aijotaan katkismuksen opetuksen kautta
39578: tehdä selväksi sitä elämää ja maailmankatsomusta, jonka tuo kirja
39579: luo siellä, missä se pääsee sydämiin vaikuttamaan. Tätä opetusta
39580: vaativat sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiseen ryhmään kuu-
39581: luvat jäsenet kansakoulun oppiohjelmasta pois.
39582:      Millä he perustavat tätä suurta vaatimustansa? On ikävää, ettei
39583: esim. se lausunto, minkä ed. Jokinen täällä perjantain istunnossa
39584: antoi, tullut kaikkien edustajienkaan tietoon, vielä vähemmin suuren
39585: yleisön. Ja sama on laita suureksi osaksi noiden perustelujen, joihin
39586: tämä vastalause rakentuu. Sanomalehdillä ei ole tapana kertoa mui-
39587: den kuin oman puolueensa miesten lausuntoja kutakuinkin tarkoin
39588: ja niin jää suuri yleisö tietämättömäksi siitä, mitä vastapuolueiden
39589: puhujat ovat asiassa sanoneet. Minun täytyy sentähden kysyä edus-
39590: kunnan kärsivällisyyttä kertoakseni hieman siitä, mitä ed. Jokinen
39591: silloin lausui.
39592:     •Kamalaa on ajatella>>, sanoi hän, •>lukuisain vapaauskoisten vanhem-
39593: pain asemaa. Joka päivänsä saisivat he elää tiedossa, että uskonnol-
39594: lisesti vallan kehittymätön opettaja koulusssa tekee parhaansa kas-
39595: vattaakseen lapsen tuntemaan kodille vallan vieraita tunteita tai-
39596: vaan tulevasta ilosta ja helvetin kauhistuksista y. m. s. Päivä päi-
39597: vältä näkisivät he, miten lasten puhdas mielikuvitus saastuu kaiken-
39598: laisista kertomuksista isäänsä haureuteen viettelevistä tyttäristä,
39599: poikansa uhriksi tappamaan valmiista patriarkasta, toisen vaimon
39600: vietelleestä kuninkaasta ja lukemattomista muista. Lapsen luon-
39601: nollisen selvän järjen näkevät he vähitellen sotkettavan istuttamalla
39602: siihen heidän mielestään aikansa eläneitä uskonnollisia totuuksia~
39603: - sana •>totuuksia>> oli stenogrammissa sitatsionimerkkien sisässä,
39604: jolla kaiketi tahdottiin osottaa sitä, etteivät ne enää päteviä nyky-
39605: aikana olleet- •>joiden katsovat», lisää hän, ~olevan jyrkimmässä risti-
39606:  riidassa sekä muiden samallaisten uskonnollisten •>totuuksien•> että
39607: tosioloisten tieteiden ja jokapäiväisen elämänkokemuksen kanssa.
39608:                                                                  55
39609: 866                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39610: 
39611: 
39612: Kaikki tällainen tieto tuottaisi niille vanhemmille niin kiduttavaa
39613: tuskaa ja epätoivoa, että huolehtiminen sellaisesta pitäisi jättää
39614: jollekin inkvisitsionituomioistuimelle, mutta ei valiokunnan tavoin
39615: ehdottaa eduskunnalle laiksi säädettäväksi>>.
39616:     Miksikä tätä kerron? Ei kumotakseni sitä siinä naivissa ajatuk-
39617: sessa, että minä kykenisin muuttamaan tämän lausujan sekä vasta-
39618: lauseen allekirjoittajien mieltä. Sen muuttamisen täytyy minun
39619: jättää tämän vaivaloisen elämän, ja, sanoisinko, kuoleman tehtä-
39620: väksi. Enkä ensinkään epäile, ettei se kerran vielä muutu. Minä
39621: kerron tämän ainoastaan konstateeratakseni sen tosiasian, mitä
39622: näistä seikoista, jotka vielä ovat Suomen kansan enemmistön sydä-
39623: men asioina, vasemmiston taholla ajatellaan.
39624:     Vastalauseen perusteluissa sanotaan, että laajat kansankerrokset
39625: maassamme, niiden joukossa lukuisat uskonnolliset ryhmät, ovat
39626: asettuneet sille kannalle, että uskonnonopetus on poistettava ylei-
39627: sistä kouluista. Ed. Rosendal on jo tämän väitteen osoittanut epä-
39628: päteväksi. Minä pyydän vaan saada mainita, että minullakin on
39629: täysi oikeus puhua tästä paikasta kymmenien tuhansien uskonnolli-
39630: siin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta, ja minä tiedän, että niihin
39631: liittyy satojatuhansia ihmisiä, sellaisia, jotka ovat asettuneet päin-
39632: vastaiselle kannalle uskonnonopetukseen nähden kansakouluissa kuin
39633: tämä vastalause. Ja minä tiedän senkin, että vasemmiston edusta-
39634: jain valitsijoissa löytyy tuhansittain ihmisiä, jotka ovat päinvastai-
39635: sella kannalla tässä kysymyksessä kuin vasemmisto eduskunnassa
39636:  on. Luulisin uskaltavani lausua senkin, että jos vaan ihmispelon
39637: vuoksi vasemmiston edustajat tohtisivat todellisen kantansa, sydä-
39638: mensä kannan tässä ilmaista, edustajainkin joukossa löytyisi joita-
39639: kin, jotka tähän kysymykseen nähden ovat toisella kannalla.
39640:      Sekin väite vastalauseen perusteluissa on jo kumottu, jossa ker-
39641:  rotaan, kuinka lapsen on mahdoton käsittää syvempiä uskonnollisia
39642: kysymyksiä ja saada ne omintakeisesti itselleen selviksi. Se ei todella
39643: pidäkään paikkaansa. Minun tekisi mieleni kysyä, kumpiko oli sel-
39644: vemmin käsittänyt uskonnolliset totuudet, sekö isä, joka kielsi ettei
39645: hänen lapsilleen saa sanaakaan Jumalasta puhua, vai sekö hänen
39646: viisi-vuotias lapsensa, joka, kun äiti äkkiä joutui koviin taudin tus-
39647: kiin, alkoi itkien huutaa: ~Suuri Jumala, anna äidin vielä hetkeksi
39648: parantua>>, ja tällä huudollansa avasi isänkin sydämen. Tämän lap-
39649: sen teossa oli syvintä jumaluusoppia, ja hän kelpasi isällensä opetta-
39650: jaksi, vaikka isä oli luullut olevansa selvemmällä näihin asioihin
39651: nähden kuin koskaan lapsensa. Lapsi ei osaa epäillä eikä viisastella
39652: niin paljon kuin täysikasvanut, mutta lapsen sydämen suhde juma-
39653: lallisiin totuuksiin on usein oikeampi kuin vanhempien ihmisten.
39654:      Puhumatta muista väitteistä, joilla koetetaan tukea vastalauseen
39655: ehdotusta, on olemassa uskonnonopetukseen ·nähden seikkoja, jotka
39656: tarvitsevat korjausta, ja ne tulevat myös lähimmässä tulevaisuu-
39657:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   867
39658: 
39659: 
39660: dessa aivan varmaan sitä saamaan. Vanhemmilla, jotka tahtovat riis-
39661: tää tuon henkisen leivän lapsensa suusta, täytyy olla siihen vapaus.
39662: Se täytyy sallia, vaikka lapsia säälien sen tekeekin. He tulevatkin
39663: sen vapauden saamaan ennen pitkää uskonnonvapauslain kautta.
39664: Minä pidän aivan varmana, ettei monta vuotta kulu, ennenkuin se
39665: laki on hyväksytty ja vahvistettu. Pääskööt uskonnonopetuksesta
39666: silloin irti ne, jotka pitävät sitä irtipääsemistä onnena, mutta ei saa
39667: sortaa Suomen kansan enemmistön omiatuntoja. Näillä on oman-
39668: tunnon kysymyksenä saada lapsillensa uskontoa opetetuksi kansa-
39669: koulussa, ja heillä täytyy olla tämä oikeus. Täydellisen uskonnon-
39670: vapauden voimaan tultua on jokaisella, ken tahtoo, oikeus kieltää,
39671: ettei hänen lapsillensa saa uskontoa koulussa opettaa, mutta jokai-
39672: sella, ken tahtoo sitä lapsillensa opetettavaksi, täytyy olla sama
39673: oikeus vaatia, että se säilytetään koulun oppiaineiden joukossa.
39674:  Älköön eduskunta ottako niin rohkeaa askelta, että menee virittä-
39675: mään eloon kultturitaistelun, jonka kantavuus on arvaamaton. Älkää
39676: luulko, että ne isät ja äidit, joiden sydän elää Jumalassa, koskaan
39677: panevat lapsiaan kouluun, jonka ovet ovat heidän Herraltansa sulje-
39678: tut. Ne maksavat sen sakon, minkä laki tästä laiminlyömisestä mah-
39679:  dollisesti säätää, he kärsivät mitä kärsittäväksi tulee, mutta he
39680:  eivät salli omaatuntoaan ja vakaamustaan polkea.
39681:      Puutteellista on kaikki ihm,istyö, niin uskonnonopetuskin kansa-
39682:  kouluissa. Mutta 30 vuoden ajan sitä opetusta seurattuani, osan
39683:  siitä kansakouluntarkastajana, on minun velvollisuuteni todistaa,
39684:  että uskonnonopetusta on tähän asti tunnollisesti hoidettu. Missä
39685:  opettaja itse elää sitä elämää, mikä on Jumalassa, on hänen opetuk-
39686:  sensa elävää, ja minä uskon, ettei vasemmisto siinä tapauksessa,
39687:  että se kaikissa Suomen kouluissa olisi sitä ollut, olisi ollenkaan tätä
39688:  vastalausetta laatinut. Minä ymmärrän tämän vastalauseen synnyn.
39689:  Minulle on yhtä raskasta kuollut, hengetön opetus kirkossa ja kou-
39690:  luissa, kuin se on niille, jotka tämän vastalauseen ovat laatineet.
39691:  Mutta sielläkin, missä opettajalle on sisällisesti vierasta se elämä,
39692:  mikä on Jumalassa, on hän tunnollisesti koettanut sillä lahjalla, mikä
39693:  hänellä on, jakaa mitä hän on saanut, eikä hän ole ansainnut sitä
39694:  herjausta, minkä tämä vastalause sisältää, ja jonka moni puhuja
39695:  tätä ennen jo on torjunut.
39696:      Minä voin monessa asiassa ymmärtää sosialidemokraattisia edus-
39697:  tajia, ja minä voin ymmärtää heidän katkeruuttansakin. Minä voin
39698:  aivan hyvin ymmärtää, miksi heidän sydämiään kirvelee, kun he
39699:  näkevät nykyolojen nurjuudet, kun he näkevät, kuinka äärettömän
39700:  kaukana vieläkin tosiasiassa yläluokka alaluokasta on, kuinka vähä
39701:  se laskeutuu alaspäin lähemmä niitä, jotka ovat elämän raskaimmat
39702:  vaivat saaneet kestettäviksensä, kuinka monenlaisia huolia on köy-
39703:  hyyden kanssa taistelevalla isällä ja äidillä lastensa kasvattamisessa
39704:  kuunollisiksi kansalaisiksi, kuinka monta kyyneltä salassa vuodate-
39705: 868                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39706: 
39707: taan aineellisten puutosten alla, ja kuinka sentähden ääni käy kat-
39708: keraksi ja kovaksi, kun ruvetaan sydämensä tuskia purkamaan.
39709: Tänne asti minä voin aivan hyvin näitä edustajia ymmärtämyksellä
39710: seurata. Mutta sitä minä en voi ymmärtää, että ne, jotka sanovat
39711: tahtovansa köyhien asiaa ajaa, koettavaosa lievitystä niitten puut-
39712: teisiin hankkia, että ne luulevat sitä saavuttavansa riistämällä köy-
39713: hiltä sen, mitä niillä vielä jälellä on, sen voiman, elämän, Hengen,
39714: ja sen lohdutuksen, minkä yksin elävä Jumala ja Hänen sanansa voi
39715: antaa. Minä en voi ymmärtää, kuinka he luulevat saavansa köyhien
39716: tilan korjatuksi työntämällä syrjään sen Herran, jonka sydäntä
39717: ovat köyhät likempänä kuin ainoaakaan edustajaa vasemmistossa, ja
39718: jolla on kovemmat sanat kirjassa tänäkin päivänä lausuttavana sääli-
39719: mättömälle, vaikka paremmassa asemassa olevalle kuin ikään hurjin
39720: sosialisti lausua osaa. (Huutoja vasemmalta. Vasaranlyöntejä). Minä
39721: pyydän herra Puhemiestä turvaamaan minun puhevapauttani, koska se
39722: on minulle suvaittu. - Minä sydämestäni yhdyn ed. Kaarneen loppu-
39723: sanoihin. Oi älkää naurako niille sanoille; te kerran niitä tarvitsette.
39724: Siihen sijaan, että poistamme uskonnonopetuksen lastemme oppi-
39725: laitoksista, antakaamme sanan totuuksien painaa meitä elävän
39726: Jumalan kasvojen eteen pyytämään apua Häneltä suureen työhön,
39727: jota olemme kutsutut täällä tekemään ja viemään onnelliseen loppuun.
39728: 
39729:     Ed. Käki koski:          Sen jälkeen kuin minä aamupäivällä
39730: pyysin puhevuoroa, on moni puhuja täältä etevällä tavalla tor-
39731: junut niitä hyökkäyksiä, joita sosialidemokraattisen ryhmän vasta-
39732: lauseessa on tehty Suomen kansakoulunopettajia sekä uskonnon
39733: ja historian opetusta vastaan. Minun ei siis tarvitse sanoa sanotta-
39734: vaani laajasti. Minä vaan yhdyn niihin voimakkaihin ja miehek-
39735: käihin sanoihin, joita täällä varsinkin edustajat Wichmann, Ro-
39736: sendal ja Malmivaara ovat lausuneet uskonnonopetuksen puo-
39737: lesta. Minä voin vakuuttaa, että se, mitä he ovat sanoneet herättää
39738: voimakkaan vastakaiun tuhansissa sydämissä kautta koko Suo-
39739: menmaan. Kun olen lukenut sen, mitä kolmannessa vastalauseessa
39740: sanotaan uskonnonopetusta vastaan, ja kun kuulin mitä ed. Jo-
39741: kinen lauvantai-iltana puhui, silloin sieluni sisällisen silmän eteen
39742: nousi ne tuhannet naiset, etenkin köyhät äidit, jotka ovat velvoit-
39743: taneet meitä korottamaan äänemme eduskunnassa niin pian kuin
39744: uskonnonopetus kouluissa on vaarassa. Nämä sisaremme ovat puhuneet
39745: meille naisedustajille siksi velvoittavaa kieltä, että mekään emme
39746: saa kokonansa vaieta silloin kun Suomen eduskunta lähtee ratkaise-
39747: maan, onko Suomen kouluista uskonnonopetus poistettava vai ei.
39748: Meidän täytyy muistuttaa eduskuntaa siitä, että maassamme on
39749: tuhansittain naisia, joille uskonnonopetuskysymys on yhtä polt-
39750: tava kuin kieltolakikysymys. Ja niitä on, minun täytyy todistaa
39751: todeksi se, mitä ed. Malmivaara täältä hetki takaperin sanoi, -
39752:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   869
39753: 
39754: niitä on sellaistenkin, etenkin naisten joukossa, jotka vaaleissa ovat
39755: antaneet äänensä sosialidemokraateille siinä yksinkertaisessa luu-
39756: lossa, että ~köyhän kansan puolue>> ei toki tahdo riistää köyhiltä
39757: heidän parainta rikkauttaan. Minä voisin kertoa esimerkkejä köy-
39758: histä työmiehen vaimoista, jotka ovat salaa tulleet minun luokseni
39759: uskomaan tämän seikan, mutta enempää en tahdo siitä puhua.
39760: Nämä äidit eivät osaa kirjoittaa sanomalehtiin, he eivät voi pitää
39761: vastalausekokouksia, eivätkä panna toimeen adresseja, he eivät
39762: saa mielipidettään kuuluville muuten kuin niitten edustajain kautta,
39763: joita he ovat valinneet puolestansa puhumaan. Useita tällaisia
39764: naisia elämän huolet painavat siksi raskaasti, ettei heillä ole aikaa
39765: ajatellakaan taidetta ja elämän nautintoja, joilla parempiosaiset
39766: mieltänsä virkistävät, mutta heillä on aina joku hetkinen opettaa
39767: lastansa panemaan kätensä ristiin ja turvautumaan Jumalaan.
39768: Kun tällainen köyhä äiti lähettää lapsensa maailmalle, silloin hän
39769: sanoo lapselleen: >>Pidä Jumala silmäisi edessä>>, puristaa kyyneleen
39770: rikki silmänurkassaan ja lohduttaa itseään sillä, että lapsi on toki
39771: saanut Jumalan sanan mukaansa eväiksi, sillä hän on itse saanut
39772: kokea, mikä apu kuorman kantajalla on uskonnosta, hän on saa-
39773: nut kokea, että uskonto on ollut hänen lohdutuksensa suruissa
39774: ja hän on saanut siitä voimaa tulla paremmaksi ihmiseksi. Kun so-
39775: sialisti viisastellen väittää, kuten nyt vastalauseessa, että >>kansan
39776: siveellinen kasvatus ei enää vaadi uskonnon opettamisen säilyttä-
39777: mistä kouluissa,>> niin tällainen köyhä äiti epäillen pudistaa pää-
39778: tänsä ja sanoo, että se joka sellaista väittää, ei tiedä, mitä hän
39779: puhuu. Tiedän kyllä, että uskonnonopetuksen vastustajat tähän sano-
39780: vat, että tämän opetuksen paikka ei ole koulussa, että se, ken sellaista,
39781: luulee lapsellensa tarvitsevansa opetusta antakoon sen kotona.
39782: Niinpä niinkin, mutta kaikilla lapsilla ei ole kotia eikä ole äitiä.
39783: Niitä on paljon kodittomia ja niiden opetuksesta tulee yhteiskun-
39784: nan pitää huolta kouluissa. Ellei niin tehdä, niin meidän keskellämme
39785: kasvaa suuri joukko nuorta väkeä, joka ei saa uskonnonopetusta,
39786: ja heistä vuorostaan tulee isiä ja äitejä, jotka eivät voi opettaa
39787: 1apsilleen uskontoa.
39788:     Enempää en tahdo tästä asiasta puhua. Pyydän vain, että edus-
39789: kunta tekisi ratkaisunsa sillä historiallisella pohjalla, että meidän
39790: kansamme ei pysy pystyssä ilman uskonnon apua. Ja suuren valio-
39791: kunnan jäsenille minä tahtoisin sanoa evästykseksi, että kun kä-
39792: sittelette kysymystä siitä, onko Suomen kouluista poistettava us-
39793: konto vai ei, niin muistakaa silloin kodittornia lapsia ja köyhiä
39794: äitejä Suomen saloilla.
39795: 
39796:    Ed. V. T. Rose n,q v i s t: Det är att beJdaga, att denna
39797: viktiga fråga icke kan upptagas i landtdagen på grund af en pro-
39798: position. Då hade man måhända icke gjort de anmärkningar emot
39799: 870                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39800: 
39801: 
39802: utskottets finansiella utredning, som här hafva framställts, sär-
39803: skildt vid föregående plenum. Emellertid är det ju kändt, att för-
39804: slag till proposition af senaten för länge sedan blifvit utarbetadt,
39805: men ligger detta propositionsförslag där det ligger, såsom så mycket
39806: annat. I alla fall tror sig utskottet ha lämnat all den utredning af
39807: frågans finansiella sida, som tillhört dess uppgift och som varit
39808: möjlig i en förut så väl förberedd sak som denna. För kulturutskot-
39809: tet har det naturligtvis gällt att, fasthållande de pedagogiska syn-
39810: punkterna såsom de förnämsta, söka åstadkomma det bästa möj-
39811: liga förslag till läropliktslag, men detta med fasthållande j ämväl
39812: af den ekonomiska synpunkten, att kostnaderna icke få stiga så
39813: högt, att lagens genomförande därigenom blefve en omöjlighet.
39814: Skulle utskottet ansett sig kunna frånse de ekonomiska svårighe-
39815: terna, hade nog det nu föreliggande lagförslaget varit ett annat.
39816: Men skulle ustkottet åter undertryckt de pedagogiska synpunkterna
39817: för de ekonomiska, så skulle det möjligen ställt sig på den stånd-
39818: punkt, som här framträder i fjerde reservationen. J ag ämnar nu
39819: icke ingå på frågan om hvad som är att föredraga: en folkskola,
39820: där lärare med något större kompetens undervisa såväl i lägre som
39821: i högre folkskolan, eller en folkskola, där tvänne lärare, den ena med
39822: mindre och den andra med större kompetens, handhafva undervis-
39823: ningen. För min del har j ag omfattat den senare ståndpunkten,
39824: och jag har gjort det af pedagogi s k a s k ä 1. Och när repre-
39825: sentanten Wichmann erinrat om pedagogiska stormäns uttalanden,
39826: att den lägre undervisningen kräfver en synnerlig pedagogisk för-
39827: måga, så gör detta på mig intet intryck alls, ty i detta sammanhang
39828: passar uttalandet icke. Det är nämligen här fråga om en så ele-
39829:  mentär underviming, som i många fall allra bäst meddelas af mo-
39830: derni hemmet. Vi hafva i själfva verket också i vårt eget land haft
39831: en stot man, stor äfven som pedagog, hvilken obetingadt ställt
39832: sig på den antydda ståndpunkten. Men då i denna fråga redan har
39833: talats så mycket pro et contra, skall jag icke vidare ingå härpå;
39834: vill blott än en gång betona, att utskottet icke anser sitt förslag
39835: i o c h f ö r sig vara det bästa möjliga, men det anser det vara ett
39836: sådant, hvarifrån man, när de ekonomiska förhållandena det med-
39837: gifva, lätt kommer till ett bättre och till det bästa.
39838:     Den andra principfrågan som under diskussionens förlopp blif-
39839: vit berörd är den om religionsundervisningen i skolorna. J ag vill i
39840: denna fråga endast helt kort redogöra för utskottets ståndpunkt-
39841: Utskottet har icke ansett sig böra ingå på frågan om en sådan unr
39842: dervisning i en eller annan form bör finnas och då, huru den böt
39843: vara anordnad, eller om denna undervisning möjligen helt och hållet
39844: skall afskaffas. :{{edan intresset för att läropliktslagen så fort som
39845: möjligt måtte blifva en verklighet har motiverat utskottets stånd-
39846: punkt i detta afseende. Utskottet har icke velat få denna lag hän-
39847:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 871
39848: 
39849: 
39850: skjuten till kyrkomötet, hvilket varit en nödvändighet, ifall frågan
39851: om religionsundervisningen upptagits, ty därigenom hade frågan
39852: om allmän läroplikt tvifvelsutan blifvit fördröjd på obestämd tid.
39853: För öfrigt hör frågan om religionsundervisningens ställning i våra
39854: skolor icke egentligen till nu föreliggande lag, utan bör denna fråga
39855: erhålla sin lösning genom religionsftihetslagstiftningen; och på en
39856: sådan lag skola vi väl icke behöfva vänta alltför länge.
39857:     Untertecknarene af ·den tredje reservationen hafva särskildt
39858: intresserat sig för denna fråga och föreslagit en sådan omredige-
39859: ring af§ 2, att från de uppräknade läroämnenas antal religionen skulle
39860: utelämnas. Det egendomliga härvidlag är nu, att reservanterna i
39861: grunden ställa sig på samma ståndpunkt som utskottet, i det att
39862: äfven de hålla före, att frågan om religionsundervisningens ställ-
39863: ning icke nu bör upptagas, och detta motivera de·ungefär på samma
39864: sätt som utskottet. De tala äfven om den blifvande religionsfrihets-
39865: lagstiftningen, jämte det de tala om en ny skolreform, och de tala
39866: om kyrkomötet. Men det skall icke kunna ådagaläggas, att om
39867: reservanternas förslag ginge igenom, religionsundervisningens ställ-
39868: ning i folkskolorna icke blefve en helt annan. Reservanternas egen-
39869: domliga tankegång är följande. Religionen såsom undervisnings-
39870: ämne bör icke hänföras till de ämnen, som de läroplikt underkastade
39871: barnen hafva att inhämta i folkskolor. De barn åter, som besöka
39872: folkskolan utan att tvingas därtill af läropliktslagen, böra deltaga
39873: i religionsundervisningen, efter som man i detta sammanhang icke
39874: vill ändra denna undervisnings ställning, men de barn åtet_, hvilka
39875: på grund af läropliktslagen besöka folkskola, de som så att säga
39876: tvingas in i folkskolan, de äro icke skyldiga att deltaga i religions-
39877: undervisningen, då religionen icke finnes upptagen bland de äm-
39878: nen, till hvilka läroplikten hänför sig. Att det är en absolut omöj-
39879: lighet att i det afseende, hvarom nu är fråga, göra en skillnad mellan
39880: barn och barn, torde enhvar kunna inse. Likaså ligger det för öppen
39881:  dag, att om reservanternas paragraf blefve godkänd, religionsunder-
39882: visningen erhölle en helt och hållet annan ställning i folkskolan
39883: än den för närvarande innehar. Religionen blefve ett frivilligt ämne.
39884: Man har svårt att tänka sig, att reservanterna själfva verkligen
39885: skulle inbilla sig, att den af dem föreslagna förändringen af § 2 icke
39886: skulle innebära en genomgripande förändring af religionens ställ-
39887: ning och alltså fordra sakens hänskjutande till kyrkomötet. At-
39888: minstone skola de icke lyckas inbilla andra, att saken så förhål-
39889: ler sig.
39890:     Då jag alltså i denna fråga står på komitims ståndpunkt, står
39891: på den ståndpunkten, att frågan om religionsundervisningens ställ-
39892: ning icke hör till nu föreliggande lagförslag, ingår jag icke häller
39893: på någon granskning af de uttalanden om religionen och religions-
39894: undervisningen, hvilka ingå i den tredje reservationen. De synas mig
39895: 872                  Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39896: 
39897: vittna om en ovanligt stor omdömeslöshet och okunnighet i de frå-
39898: gor, som här beröras, jämte det att de kännetecknas af den storor-
39899: dighet och hänsynslöshet, som vi ju alla äro så vana vid att från
39900: vänsterhåll höra i denna sal och hvilken skadar ingen annan än
39901: dem, hvilka i kampen begagna sig af dylika vapen och den sak de
39902: kämpa för. Dylika uttalanden känner åtminstone jag mig icke manad
39903: att bemöta. Men jag gläder mig åt de många protester, som här i
39904: dag blifvit uttalade, särskildt af vissa talare, emot den a n d a, som
39905: genomgår den tredje reservationen i religionsundervisningsfrågan,
39906: och jag är öfvertygad om, att dessa uttalanden skola tränga vida
39907: djupare och väcka långt större anklang och sympati inom de breda
39908: lagren i vårt land än de stora ord och högmodiga later, som i denna
39909: fråga framträda i tredje reservationen.
39910: 
39911:     Ed. Soininen: Minä olen jossain määrin epäillyt pyytäessäni
39912: puheenvuoroa tässä asiassa, syystä että olen suuren valiokunnan
39913: jäsen ja olisin tilaisuudessa siinä tuomaan esiin mielipiteeni. Mutta
39914: kun on aivan todennäköistä, että tätä kysymystä ei ehditä käsitellä
39915: näillä valtiopäivillä suuressa valiokunnassa ja kun täällä on tuotu
39916: esiin mielipiteitä, jotka mielestäni vielä tarvitsevat valaisemista
39917: valiokunnan katsantotavan kannalta, niin olen kuitenkin lopultakin
39918: tahtonut lausua muutaman sanan.
39919:     Minä en tahdo viipyä 3 vastalauseessa. Siitä on jo tänäpäivänä
39920: niin paljon puhuttu. Pyydän vaan lyhyesti saada yhtyä niihin vasta-
39921: lauseisiin, jotka täällä on tehty niitä loukkauksia vastaan, jotka
39922: tämä vastalause sisältää uskontoa ja myöskin kansakoulua ja sen
39923: opettajistoa kohtaan. Ei voi kieltää, että koko sävy tässä vastalau-
39924: seessa on uskonnonvihollinen, vaikka ei tällä kertaa olekkaan siinä
39925: puhe uskonnon poistamisesta kansakouluista opetusaineena, vaan
39926: ainoastaan siitä, että tehtäisiin kaikille vanhemmille vapaaehtoiseksi
39927: panna lapsensa uskonnonopetusta nauttimaan tai ei. Tahdon syrjäyt-
39928: tämällä tämän kysymyksen siirtyä vastaamaan muutamille muille
39929: edustajille, jotka ovat arvostelleet valiokunnan mietintöä.
39930:     Ed. Alfthan täällä moitti, niinkuin edellinen puhuja jo
39931: sanoi, valiokunnan mietintöä siitä, että taloudellinen puoli tässä
39932: mietinnössä ei olisi kylliksi perusteellisesti valmistettu. Minä tah-
39933: toisin kuitenkin kysyä, missä ja milloin koskaan oppivelvollisuutta
39934: säädettäissä on ollut likimainkaan näin tarkkoja laskuja siitä,
39935: mitä se tulisi maksamaan. Olen koett001ut perehtyä tähän kysy-
39936: mykseen jo pitemmän ajan kuluessa ja luulen tuntevani jossain
39937: määrin, mitenkä oppivelvollisuuslait ovat syntyneet, mutta minä
39938: en ainakaan tiedä mitään tapausta, jossa olisi ollut tämmöisiä lasku-
39939: ja niistä taloudellisista seurauksista, jotka lain säätämisestä joh-
39940: tuisivat. Ennenkuin ed. Alfthan vastaa tähän minun k:y-symyk-
39941: seeni, pidän tätä moitetta aiheettomana. Ed. Alfthan arveli sitte
39942:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   873
39943: 
39944: lausunnossansa, että sivistysvaliokunta ei ole osoittanut, mistä
39945: nämä tarvittavat varat olisi otettava. Minä en ymmärrä, että se olisi
39946: ollut sivistysvaliokunnan tehtävä. Se on minun ymmärtääkseni
39947: valtiovarainvaliokunnan tehtävä, ja senvuoksi lähettikin sivistys-
39948: valiokunta sitä koskevan kysymyksen valtiovarainvaliokuntaan.
39949: Sieltä saatiin, niinkuin ed. Alfthan itse tunnusti, jotensakin yli-
39950: malkainen vastaus. Mutta syy siihen, että se vastaus oli niin ylimal-
39951: kainen, ei saata olla se, minkä ed. Alfthan mainitsi, nim. ettei ollut
39952: vielä yleiskatsausta asiaan. Kirjelmään oli liitetty laskut, joten-
39953: sakin samanlaisina, kuin ne ovat sittemmin mietinnössä julkaistut.
39954: Jos valtiovarainvaliokunta ei saanut yleiskatsausta, niin syy ei ole
39955: sivistysvaliokunnan, vaan syy on arvatenkin se, että valtiovarain-
39956: valiokunnalla on ollut hyvin paljon työtä, enkä minä liioin ihmettele,
39957: että se työnpaljouden takia ei ole voinut tähän asiaan kaikin puolin
39958: perehtyä. Mutta syytä älköön lykättäkö sivistysvaliokunnan nis-
39959: koille.
39960:     Ed. Wuorimaa arvosteli tätä mietintöä ja koko asiaa taloudelli-
39961: selta kannalta. Minusta hänen arvostelunsa ja menettelynsä oli
39962: jossain määrin outoa. Hän puhui siitä, että tässä on kysymys 45
39963: miljoonasta, nim. 32 miljoonasta perustaruiskustannuksia ja sitten
39964: 13 miljoonasta vuotuisia lisäyksiä kansakoulukustannuksiin.        Tuo
39965: 13 miljoonaa pitäisi paremmin olla 12 milj., sivumennen sanoen.
39966: Mutta hänen lausunnostaan ei ollenkaan käy selville, että perustus-
39967: kustannukset jakautuvat 15 vuoden kuluessa jotensakin tasaisesti
39968: eri vuosille, niin että siitä pitäisi ottaa kunkin vuoden menoihin
39969: ainoastaan 2 miljoonaa ja vähän enemmän. Sittenkun toimeenpano-
39970: aika on päättynyt putoovat kaikki nämä toimeenpanokustannukset
39971: pois ja silloin on vasta vähitellen kasvanut vuosimeno noin 12 mil-
39972: joonaa lisää siihen, mitä kansakoulut nykyjään maksavat. Siis
39973: ei voisi tulla kysymykseenkään näiden eri summien yhteenlasku, vaan
39974: jos tahtoisi sanoa, mitä oppivelvollisuus merkitsee taloudellisesti,
39975: niin olisi pitänyt sanoa, että se merkitsee noin 12 miljoonaa vuotuis-
39976: menoa nykyiseen lisää. Tämä nyt ei ole enempää kuin mitä jokainen
39977: sivistyskansa nykyjään suunnilleen kansakoulustansa maksaa. Ja
39978: kun otamme lukuun, että useammalla muulla kansalla on paljon
39979: sellaisia suuria menoja, joita meillä ei ole, niin minä luulen, että jos
39980: me ylipäänsä oppivelvollisuutta tahdomme, jos me ylipäänsä tahdom-
39981: me seurata aikaamme ja asettua sivistyskansojen riviin, niin emme voi
39982: välttää tätä menoa. Ja lisäksi tahtoisin sanoa, että jos I5 vuoden
39983: kuluessa kansakoulumenot kasvavat 12 miljoonalla, niin niiden
39984: kasvu ei tule olemaan nopeampi eikä raskauttavampi kuin se on
39985: ollut viimeisten 10 vuoden kuluessa. Nyt, vaikkei mitään oppivelvolli-
39986: suutta ole ollut, valtion menot kasvavat vuosittain enemmän, kuin
39987: niiden tarvitsisi kasvaa tästä lähin, jos saataisiin 15 vuoden aikana
39988: oppivelvollisuus toimeen. Kuntien verot voisivat kasvaa jossain
39989: 874                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
39990: 
39991: 
39992: maarin enemmän kun tähän asti, mutta siinäkin voitaisiin ehkä
39993: keksiä menettelytapoja, jotka eivät tätä kasvua varsin suuresti
39994: lisäisi. Ja vielä yksi seikka. Jos emme saakaan oppivelvollisuutta,
39995: niin siitä huolimatta perustetaan kouluja niinkuin nytkin ja menot
39996: tulevat kasvamaan jotenkin samalla tavalla kuin ne ovat viimeisten
39997: 10 vuoden kuluessa kasvaneet, niin että oikeastaan taloudellisen
39998: asemaan ei tämä oppivelvollisuus suurestikaan vaikuta. Sen suurin
39999: merkitys on se, että se pakottaa lapset kouluun, niin ettei kansan
40000: tarvitse kustantaa suurelle lapsijoukolle kouluja, ja lapset juoksente-
40001: levat ympäri katuja ja kujia, eivätkä mene kouluun; se on oppi-
40002: velvollisuuden päämerkitys.
40003:      Ed. Wuorimaa on kuitenkin sanonut, että nämä valiokunnan
40004: laskut eivät ole oikein tarkoin tehdyt ja että ne kasvaisivat melkoista
40005: suuremmiksi, jos ne tarkoin tehtäisiin. Tahdon vähän valaista tätä
40006: ed. Wuorimaan ajatuskulkua. Hän sanoi, että on mahdoton pitää
40007: alempaa kansakoulua ylemmän kansakoulun veistosalissa, vaan että
40008: sille joka tapauksessa pitäisi rakentaa oma luokkahuone. Minä
40009: tahtoisin vedota ulkomaihin ja sanoa, etten tunne mitään maata,
40010: missä oltaisiin niin tuhlaavaisia, että rakennettaisiin joka ikiseen
40011: maalaiskansakouluun huone ainoastaan sitä varten, että siinä
40012: annettaisiin opetusta 4 tai 6 tai 8 tuntia viikossa. Jos meillä on
40013: veistosali jokaisen kansakoulun yhteydessä, joka on vapaa niin
40014: suuren ajan viikkoa, niin täytyy siihen mahtua 3 tuntia päivässä
40015: myös alempi kansakoulu. Ed. Wuorimaa sanoi, että veistosalissa
40016: ovat höyläpenkit, jotka tekevät pulpettien sijoittamisen sinne
40017: mahdottomaksi. Asian laita on kuitenkin se, että yhä enemmän
40018: siirrytään siihen järjestelmään, että höyläpenkit kiinnitetään
40019: saranoilla seinään ja nostetaan ylös, niin etteivät ne ota ollenkaan
40020: tilaa, silloin kun niitä ei käytetä, ja niin varustetussa veistosalissa
40021: voi olla aivan riittävä määrä pulpettia alempaa kansakoulua varten.
40022: Sanotaan sitten, että voimisteluopetushan silloinkäy mahdottomaksi,
40023: kun pulpetit ovat keskellä lattiaa. Sadoissa kansakouluissa meidän
40024: maassamme on menetelty vuosikym~enien kuluessa niin, että pul-
40025: petit ovat siirretyt syrjään, silloin kun on tahdottu voimistella
40026: kerran tai pari viikossa. Minä tahdon sanoa, että jos mennään
40027:  Ruotsiin tai mihinkä muuhun maahan tahansa, ei siellä ole erityisiä
40028: voimistelusaleja kansakouluissa, vaan siellä voimistellaan suoraan
40029: luokkahuoneissa ja pulpetteja pidetään jonkinlaisina voimistelu-
40030:  telineinä, jos niin tahdotaan, tai mennään ulos voimistelemaan.
40031:  En ole nähnyt, että voimistelusalia kussakin kansakoulussa olisi.
40032: Edustajat, jotka ajavat äärimmäistä säästäväisyyden politiikkaa,
40033: silloin kun on kysymys kansakoulun oleellisista eduista, menevät
40034: siis ehdottamaan menoja, jotka ovat suurempaa tuhlausta, kuin
40035:  mihinkä mikään kansa tekee itsensä syypääksi.
40036:      Taloudellinen puoli valiokunnan ehdotusta on lyhyesti sanoen,
40037:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  875
40038: 
40039: ymmärtääkseni, seuraava. Jos perustamme erityisiä alempia kansa-
40040: kouluja, niin se maksaa 2,400,000 markkaa enemmän kuin jos
40041: otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia varten.
40042: Mutta tämä 2,400,000 ei ole puhtaasti säästöä, ei ainakaan, jos
40043: emme tahdo kokonaan uhrata tärkeätä jatko-opetusta; se tulee
40044: maksamaan miljoonan, joka säästyisi, jos olisi eri opettajat alempaa
40045: kansakoulua varten. Siis jäisi vaan noin I,400,ooo. Mutta ed. Pen-
40046: nanen, joka myöskin puhui niin paljon säästäväisyydestä, sanoi
40047: että jos pidennettäisiin oppivuotta ja velvoitettaisiin ylemmän
40048: kansakoulun opettajia opettamaan nuorempia lapsia, niin täytyisi
40049: heidän vaivansa korvata. Jos tämä vaiva korvattaisiin edes markalla
40050: tunnilta, joka on vähin, niin hänen ehdotuksensa mukaan tulisi
40051: siitä noin puoli miljoonaa lisää menoja. Säästö siis supistuisi alle
40052: miljoonan. Sitte tulee vielä lisäksi se seikka, että jos vastalauseen
40053: kanta hyväksyttäisiin, niin olisi aina alempaa kansakoulua opetet-
40054: tava ylemmän kansakoulun huoneessa ja, myöskin 7-8-vuotisilla
40055: lapsilla 5 kilometriä, ehkä enemmänkin koulumatkaa. Se on kui-
40056: tenkin enemmän kuin mitä tavallinen 7-8-vuotias lapsi jaksaa
40057: kävellä. Ruotsissa ja muualla, missä tämä alempi kansakoulujärjes-
40058: telmä on, pidetään matkat tuntuvasti lyhempinä. Senvuoksi luulen,
40059: että harvemmin asutuissa paikoissa tulisi silloin kirkollinen kierto-
40060: koulu yhä edelleen ulkopuolella kansakoulun elämään, ja se maksaa
40061: kuin maksaakin noin puoli miljoonaa tätä nykyä. Mahdollisesti
40062: se supistuisi vähän laajuudeltaan, mutta sen täytyisi laadultaan
40063: kehittyä, niin etten usko, että kustannukset vähenisivät. Ja sekin
40064: puoli miljoonaa olisi otettava tuosta vajaan miljoonan säästöstä,
40065: johon äsken tulimme, niin että lopultakin taloudellinen tulos, johon
40066: tahdotaan päästä, olisi noin puoli miljoonaa markkaa, jos koulu
40067: järjestetään niinkuin ed. Pennanen on ehdottanut. Kyllä minä
40068: sanon muuten jotenkin niinkuin ed. Pennanen. Hän sanoi, ettei
40069: hän pidä ratkaisevana näkökohtana tätä taloudellista puolta, vaan
40070:  arvelee että jos maksetaan 22 miljoonaa, niin jaksetaan maksaa
40071:  myös 24 miljoonaa. Minä sanon, että jos on kysymys puolesta
40072: miljoonasta vuosittain, niin ei saa päätös siitä riippua, kun valitaan
40073:  näiden kahden koulujärjestelmän, nim. valiokunnan ja vastalauseen
40074:  ehdottaman järjestelmän välillä.
40075:     Mutta tällä tavalla me voimmekin jo siirtyä arvostelemaan
40076: kysymystä kasvatusopilliselta ja pedagogilliselta kannalta.        Ed.
40077: Wichmann tässä sanoi, että valiokunta koettaa luoda heikon kansa-
40078: koulujärjestelmän. Hänen puolustamansa kansakoulujärjestelmä
40079: siis olisi lujempi ja vankempi kuin se, jonka valiokunta ehdottaa.
40080: Minä pyydän saada tarkastaa tätä lujuutta, jota niin on kiitetty.
40081:  Ensiksikin otetaan puheeksi alempi kansakoulu ja verrataan vasta-
40082: lauseen ja oppivelvollisuuskomitean mahdollisuudet, valiokunnan
40083: ehdotuksen heikoimpaan koulumuotoon, nimittäin siihen, jonka mu-
40084: 876                   Istunto 6 p. Jokakuuta 1908.
40085: 
40086: 
40087: kaan opetettaisiin vaan I2 viikkoa kahdella tai kolmella eri paikalla
40088: piirissä. Molemmissa näissä on sama kouluaika, kahtena vuotena
40089: I2 viikkoa. Mutta valiokunnan ehdotuksen mukaan on koululla
40090: ja lapsilla se erinomaisen suuri etu, että ei olisi kuin kolmas osa tai
40091: puolet piirin lapsista yhdellä kertaa opetettavana, kun vastalauseen
40092:  ehdotuksen mukaan ne olisivat kaikki samalla kertaa. Jokainen,
40093: jolla on ollut vähäisenkään tekemistä alkuopetuksen kanssa, tietää,
40094: että sillä asteella juuri oppilaiden luku on erinomaisen tärkeä tekijä.
40095: Jos pitää opettaa esim. 50 lasta, niin se on sangen paljoa hankalampaa
40096: kuin jos opettaa I7 lasta, ja se olisi suhde näiden ehdotusten välillä
40097: kaksiopettajaisissa kouluissa. Yksiopettajaisessa koulussa voisi olla 25
40098: lasta, vastalauseen ehdottamassa koulussa ja valiokunnan ehdotta-
40099: massa ainoastaan 7-8 samalla kertaa. Minä olen varma siitä, että
40100: 7 ja 8 lasta, jos saavat opetusta I2 viikkoa yhdessä, edistyvät paljon
40101: enemmän kuin 25 lasta, joita opetetaan sama aika. Mutta tämähän
40102: on kuitenkin kaikista heikoin koulumuoto, jonka valiokunta on
40103: ehdottanut. Tavallisin koulumuoto olisi se, että missä suinkin matkat
40104: ja varallisuussuhteet sallivat, olisi I8 viikkoa alemmalla kansakou-
40105: lulla; ja sehän jo oppiaikaan nähden on verrattomasti enemmän
40106: kuin tuo vastalauseen ehdottarua I2 viikkoa siinä muodossa kuin se
40107: ehdotetaan. Vieläpä voisi valiokunnan ehdotuksen mukaan 34
40108: viikkoa tulla kysymykseen hyvin helposti, sillä se ei maksaisi kun-
40109: nille muuta kuin noin I75 markkaa vuodessa kutakin koulua kohti,
40110: ja kuntien valinnasta se riippuisi. Onko tämä nyt koulujärjestel-
40111: män vahvistamista, jos hyväksytään ja puolletaan tätä vastalauseen
40112: koulumuotoa mitä alkuopetukseen tulee?
40113:     Mutta mennään sitte eteenpäin ja verrataan minkälaiseksi tulisi
40114: varsinainen ylempi kansakoulu molempien ehdotusten mukaan.
40115: Vastalauseen ehdotuksen mukaan olisi ensimmäisellä luokilla
40116: kansakoulussa 26 viikkoa, valiokunnan ehdotuksen mukaan 36
40117: viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Toisena vuonna olisi vastalauseen
40118: ehdotuksen mukaan myöskin 26 viikkoa ja valiokunnan ehdotuksen
40119: mukaan 36 viikkoa, siis IO viikkoa enemmän. Kolmantena vuonna
40120: olisi eroitus 4 viikkoa ja neljäntenä vuotena sama:lla tavalla. Yhteen-
40121: laskettuna siis ylemmällä kansakoululla koko aikana olisi valiokunnan
40122: ehdotuksen mukaan 28 viikkoa enemmän opetusaikaa kuin vasta-
40123: lauseen ehdotuksen mukaan, toisin sanoen, enemmän kuin kokonai-
40124: nen heidän ehdottaruansa kouluvuosi. Olisiko se järjestelmän vah-
40125: vistamista, että perustettaisiin koulu, joka on tuolla tavalla heikompi,
40126: mitä opetusaikaan tulee, kuin valiokunnan ehdottama.
40127:     Ja vihdoin mennään jatko-opetukseen. Minä äsken lausuin,
40128: että jos tahdotaan jatko-opetusta saada toimeen, niin pitäisi siihen
40129: uhrata miljoona markkaa, jotta saataisiin se semmoiseksi, jom-
40130: moinen nyt on pidetty tarpeellisena lasten ja koulun edun mukaan.
40131: Mutta minä rohkenen väittää, että vaikka uhrattaisiin tuo miljoona,
40132:                          Yleinen oppivelvollisuus.                     877
40133: 
40134: niin sitä jatko-opetusta ei sittenkään saataisi, sillä opettajakin on
40135: ihminen ja jos hänen täytyisi opettaa noin 40 viikkoa vuodessa
40136: alempaa ja ylempää kansakoulua, niin hänestä ei enään voisi puristaa
40137: ulos sitä innostusta ja sitä voimaa ja sitä tuoreutta, jota tarvitaan
40138: niin vaikeassa opetuksessa kuin on jatko-opetus. J asille karille tarttuisi
40139: koko tämä tärkeä asia, niinkuin se on tarttunut kaikkialla, missä
40140: aikanaan se erehdys on tehty, että ylemmän ja alemman kansa-
40141: koulun opetus on yhdistetty yksiin käsiin. Näissä maissa, niinkuin
40142: Saksassa, turhaan maaseudulla ponnistellaan, että voitaisiin saada
40143: hedelmällinen jatko-opetus toimeen ja voimaan.
40144:     Mutta ehkä joku sanoo: antaa sen jatko-opetuksen mennä,
40145: mitä me sillä teemme. Minä kuitenkin tahtoisin panna jokaisen
40146: edustajan sydämelle, mitä jatko-opetus meidän oloissa merkitsee.
40147: Meidän kansakouluikämme päättyy säännöllisesti 13 vuoden ijässä
40148: ja silloin ei vielä lapsi ole täysin kypsynyt elämän taistelua varten,
40149: ei tietopuolisesti eikä luonteensa puolesta. Silloin hän vasta astuu
40150: tuohon nuoruusajan pyörteeseen, jossa koko hänen siveellinen
40151: maailmankatsomuksensa voipi useinkin joutua aivan satunnaisten
40152: vaikutusten valtaan, varsinkin kun kansan lapsi useimmiten silloin
40153: joutuu kodista pois. Mikä erinomainen tuki olisikaan hänelle, jos
40154: hän vielä jonkun vuoden sen jälkeen voisi tulla yhdessä toveriensa
40155: kanssa entisen opettajansa ympärille saamaan hänen neuvojaan
40156: ja kehoituksiaan ja tukeaan itsekasvatustyössä. Jo siltä kannalta
40157: katsoen jatko-opetus minun nähdäkseni on aivan erinomaisen tärkeä.
40158: Ja kun lisäksi ottaa lukuun, että tässä jatko-opetuksessa voitai-
40159: siin jonkinlaisella menestyksellä antaa niitä tietoja esim. yhteis-
40160: kuntaopissa, joita meidän aikamme nyt niin kipeästi tarvitsee,
40161: ja vielä, että silloin myös voisi opettaa alkeellisinta ammattiopetusta,
40162: sanotaan maanviljelysopetusta maaseudulla, niin voidaan arvata,
40163: mitenkä paljo karlottaisi lapsi, joka ei voisi saada tätä jatko-opetusta
40164: nauttia. Valiokunta ei ole uskaltanut mennä yhtä kauas kuin kolmas
40165: vastalause ja ehdottaa tätä opetusta pakolliseksi. Mutta se on
40166: ollut elävästi tietoinen siitä, että se pitäisi saada yleiseksi meidän
40167: kansakouluissamme, niin yleiseksi kuin suinkin mahdollista, eikä
40168: katkaista kaikkea mahdollisuutta tuon erinomaisen tärkeän kasvatus-
40169: työn kehittämiselle. Minusta suorastaan tuntuu siltä, kuin jos joku
40170: maanviljelijä huolellisesti hoitaisi peltoansa ja kylväisi ja vaalisi
40171: viljaansa siksi, kun se rupeaa tähkään käymään, mutta silloin, kun
40172: hänellä ei ole jälellä muuta kuin elon korjaustyö, sen hylkää ja jättää
40173: tuulten ja säiden sotkettavaksi. Sellaista on meidän kansakoulu-
40174: opetuksemme, jos emme siihen yhdistäisi jatko-opetusta. Koko
40175: maailmassa, tahtoisin sanoa, ainakin hyvin monessa edistyneemmässä
40176: kulttuurimaassa, on kysymys jatko-opetuksen järjestämisestä tullut
40177: päiväjärjestykseen. On koetettu korjata vanhoja erehdyksiä ja avata
40178: uusia teitä. Tahtooko Suomen kansa nyt, kun sen pitäisi voimak-
40179: 878                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40180: 
40181: 
40182: kaasti kehittää sivistyslaitostansa, tehdä niin, että tämä opetus
40183: tulee täysin mahdottomaksi?
40184:     Minä en tahdo tässä mennä eteenpäin osoittaakseni heikkouksia
40185: ~iinä järjestelmässä, jota täällä nyt tänäpäivänä on niin innokkaasti
40186: puolustettu. Minäkin voisin ottaa puheeksi tuon pohjakoulukysy-
40187: myksen, mutta jääköön se nyt tällä kertaa.
40188:     Tähän minun esitykseeni ehkä joku on varannut muistutuksen,
40189: jonka ed. Kallio tässä lausui julki, sen nim., etteihän niin paljo
40190: riipu oppiajan pituudesta, mitä oppilaat koulussa hyötyvät, vaan
40191: se riippuu opettajan kelvollisuudesta. Vähennettäköön, sanotaan,
40192: sitä paljoa muistitietoa, mitä kansakoulussa annetaan, niin riittää
40193: pienempi oppiaika. Nyt minä tahtoisin sanoa, että meidän kansa-
40194: kouluoppimäärät eivät suinkaan ole ajan vaatimuksiin nähden liian
40195: pitkät, vaikka ne kyllä ovat laadultansa korjauksen tarpeessa.
40196: Mutta juuri se seikka, että oppiaika on ollut lyhyt, on tehnyt, että
40197: tämän opetuksen on täytynyt muodostua enemmän tai vähemmän
40198: muistitiedoksi. Sillä ei ole ollut aikaa sulaa eikä kehittyä. Ja siitä
40199: tulee se yleinen valitus, että kansakoulun käynyt useinkin osottaa
40200: suurta kypsymättömyyttä ja tietämättömyyttä. Jos me saisimme
40201: kansakouluajan pitemmäksi, niin silloin voitaisiin näitä oppimääriä
40202:  opettaa sillä tavoin, että ne todellakin sulaisivat ja tulisivat kansa-
40203: koululapsen henkiseksi omaisuudeksi. - Mitä tässä nyt olen sanonut
40204: tietopuolisesta vaikutuksesta koulussa, se koskee vielä paljo enemmän
40205:  siveellistä kasvatusta. Siihen tarvitaan aikaa, että voitaisiin syven-
40206:  tyä lapsen kanssa niihin asioihin, joista on puhe, niin että hänen
40207:  oma siveellinen arvostelunsa ja tietoisuutensa herätetään ja hänen
40208:  siveellinen tuntonsa lämpiää.      Jos kiirehditään asiasta toiseen,
40209:  niin tämä tehdään mahdottomaksi.
40210:      Sitte tahtoisin vielä kosketella paria kohtaa, joihinka tässä on
40211:  pantu suurta painoa: ensiksikin siihen, että muka valiokunnan jär-
40212:  jestelmän mukaan alemman kansakoulun opettajat saisivat riittä-
40213:  mättömän valmistuksen työhönsä. Minä nyt tahtoisin sanoa, että
40214:  se lähes kymmenvuotinen kokemus, mikä minulla on kansakoulun-
40215:  opettajien valmistamisen alalla, on saattanut minut siihen vakau-
40216:  mukseen, että jos meillä on kaksivuotiset seminaarit yksistänsä alku-
40217:  opetusta varten valmistettaville opettajille, niin he saavat tähän
40218:  toimeensa paremman valmistuksen, kuin he saavat, jos he käyttävät
40219:  noita nelivuotisia seminaareja. Ed. Kares jo on tätä puolta asiasta
40220:  valaissut. Minun ei tarvitse olla monisanainen tässä. Onhan selvää,
40221:  että alkuopettaja ei tarvitse laajoja tietoja matematiikassa eikä.
40222:  fysiikassa eikä kaikissa luonnontieteissä eikä kieliopissa, vaan voivat
40223:  nuo laajemmat kurssit jäädä kokonaan oppimatta. Se, mitä hän
40224:  ennen kaikkia tarvitsee, on harjaantumista nuorempien lasten opet-
40225:  tamiseen ja lapsen tuntemista, sanotaan vaikka kasvatusopillista ja
40226:  sielutieteellistä valmistusta. Nyt opetetaan kasvatusoppia ja sielu-
40227:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  879
40228: 
40229: tiedettä enimmäkseen vain kahtena viimeisenä vuonna seminaa-
40230: reissa, ja minä olen varma siitä, että näihin kaksivuotisiin voitaisiin
40231: saada näissä aineissa aivan sama, jollei suurempikin tuntiluku, kuin
40232: nyt on neli-vuotisissa seminaareissa. Mutta ei se tietopuolinen oppi-
40233: kaan ole tässä pääasia, minä uskallan sen sanoa, vaan pääasia on se,
40234: että tottuu olemaan lasten kanssa ja opettamaan lapsia. Nyt tapah-
40235: tuu seminaareissa valmistus alempaa kansakoulua varten niin, että
40236: parhaimmassa tapauksessa kokelas saa opettaa siinä muutamia viik-
40237: koja. Useimmat saavat kuitata koko valmistuksen sillä, että he
40238: kuuntelevat opetusta jonkun aikaa alemmassa kansakoulussa ja,
40239: niinkuin ed. Kares sanoi, koko heidän harrastuksensa on kiinnitetty
40240: ylemmän kansakoulun opetukseen. Sitä he ajattelevat tulevaiseksi
40241: opetusalakseen. Jos heidän olisi valmistuttava tietoisesti alempaa
40242: kansakoulua varten, niin saisivat he melkein koko toisen vuoden
40243: harjoitusta juuri pienten lasten opettamiseen, ja silloin he saisivat
40244: sen lapsentajuisuuden puhe- ja ajatustavassa, joka on niin vaikea sen
40245: saavuttaa, joka on tottunut opettamaan vaan vanhempia lapsia.
40246: Tämä seikka tekee sen, että minä olen siinä vakaumuksessa, että
40247: opettaja tätä tointa varten tulisi paremmin valmistetuksi 2-vuoti-
40248: sessa seminaarissa yksinomaan alkuopetusta varten kuin nykyisessä
40249: 4-luokkaisessa seminaarissa.
40250:      Tässä nyt on puhuttu niin paljon siitä, että näiden pientenlasten-
40251: opettajain pitää olla tietopuolisesti kypsyneitä ja kehittyneitä. Kyllä
40252: siinä on, luvalla sanoen, hyvin paljon fraasia, sillä onhan meillä,
40253: niinkuin ed. Rosenqvist täällä sanoi, ollut suuri mies, joka olisi tah-
40254: tonut uskoa koko tämän opetuksen äideille sen vuoksi, että hän tiesi,
40255: että äidin sydän tuntee lapsen ja osaa sitä kasvattaa. Ei äidillä ole
40256:  aina suurta tietopuolista sivistystä. Jos me nyt saisimme 2-vuotiset
40257: seminaarit, joissa nimenomaan tätä alaa silmälläpidettäisiin, niin
40258: kyllä minä olen aivan varma siitä, että saisimme erittäin hyvin val-
40259:  mistettuja opettajia. Sittenkun kansan varat myöntävät, lisättä-
40260:  köön valmistusaikaa vuodella tai kahdella, niin että opetusaika tulee
40261:  4-vuotiseksi. Eihän oppi ojaan kaada. Ei tämä järjestelmä suin-
40262:  kaan ole semmoisen kehityksen tiellä.
40263:      Sitten on vielä yksi muistutus, jolle on tahdottu antaa hyvin
40264:  suuri merkitys, se nim., että luotaisiin jonkunlainen pedagoginen
40265:  proletariaatti tästä alemman kansakoulun opettajasäädystä, luotai-
40266:  siin ylempi- ja alempiarvoisia opettajia. Tahtoisin huomauttaa, että
40267:  meidän aikamme välttämättömästi pakottaa työnjakoon ja valmis-
40268:  tuksen spesialiseeraamiseen, ja jos me emme sitä kehitys-suuntaa
40269:  seuraa emmekä ymmärrä, niin kyllä me joudumme siinä pulaan.
40270:  Emmekä me ole näin ymmärtämättömiä muilla aloilla. Emmehän
40271:  me esim. anna yliopiston ja alkeiskoulujen opettajille samaa tieteel-
40272:  listä sivistystä emmekä vaadi samaa valmistusta. Kyllä psykoloo-
40273:  gisesti katsoen erotus alemman ja ylemmän kansakouluoppilaan vä-
40274:        880                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40275: 
40276: 
40277:        lillä on yhtä suuri kuin alkeisopiston ja yliopiston oppilaan välillä.
40278:        Proletaariaattia ei minun ymmärtääkseni tästä tulisi, sillä onhan
40279:        valiokunta ehdottanut 6oo markan valtionpalkan näille alemman-
40280:        koulun opettajille, siis saman palkan, mikä tähän asti on ollut ylem-
40281:        män kansakoulun naisopettajilla valtion puolelta. Siihen tulisi vielä
40282:        lisää kunnan puolesta 175 markkaa, joten palkka siis yhteensä olisi
40283:        lähes 8oo markkaa. Kun ajatellaan, että valmistusaika on ollut vain
40284:        2 vuotta, niin kyllä luulisi, että tämä aluksi riittäisi, jos pidettäisiin
40285:        silmällä, että tämä opetusala kuitenkin, sanottakoon mitä tahansa,
40286:        kuuluu naisille ja että naisopettajat enimmäkseen ovat perheettö-
40287:        miä. Perheetön nainen maalla kyllä tulee toimeen tyydyttävästi
40288:        8oo markalla, varsinkin kun hänen palkkansa palkankorotuksen
40289:        kautta voipi nousta lähes 1,000 markkaan.
40290:             Kun täällä oli viime vuoden valtiopäivillä puhe kansakoulunopet-
40291:        tajain palkankorotuksesta, silloin pantiin koko paino perheellisten
40292:        opettajain palkankorotukseen. Minä ainakin olin silloin jotensakin
40293:        selvillä siitä, että naisopettajat ja perheettömät eivät ole läheskään
40294:        siinä määrässä palkankorotuksen tarpeessa kuin perheelliset. Kun
40295:        ajatellaan, että alemman kansakoulun opettajilla tähän saakka on
40296: '--·   ollut noin 300 tai 400 markan palkka ja että he nyt saisivat kaksi
40297:        kertaa niin paljon, niin onhan siinä jo melkoinen parannus. Mutta
40298:        niinpian kun varat sallivat, niin korotettakoon tätäkin palkkaa.
40299:        Tämä järjestelmä, jota valiokunta on ehdottanut, ei pane siihen
40300:        mitään estettä.
40301:             Sanottiin täällä äskettäin - luullakseni se oli ed. Nissinen, joka
40302:        sen lausui-, että alempien ja ylempien kansakoulujen opettajat
40303:        pitäisi saada mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä. Minun ym-
40304:        märtääkseni ne tulisivat mitä likeisimpään yhteyteen keskenänsä
40305:        valiokunnan ehdotuksen mukaan, yhtä likeiseen yhteyteen kuin sem-
40306:        moisessa koulussa, jossa on kaksi ylemmän kansakoulun opettajaa,
40307:        jotka keskenään panevat toimeen ainejaon. Siinäkään ei sama opet-
40308:        taja opeta kaikkia aineita. Ja niissä kouluissa, missä opettajat pane-
40309:        vat toimeen luokkajaon, siinä on toinen opettaja alemmalla, toinen
40310:        ylemmällä luokalla.
40311:             Tästä kaikesta voisi epäilemättä vielä paljonkin puhua, sillä pal-
40312:        jon muistutuksia on tehty sitä järjestelmää vastaan, jonka valio-
40313:        kunta on ehdottanut, mutta arvelen, että on turhaa eduskunnan
40314:        aikaa siihen sen enempää käyttää. Tahdon kuitenkin vielä lausua
40315:        muutaman sanan toisesta ja ensimäisestä vastalauseesta.
40316:             Minua vähän oudostuttaa ed. Hjeltin ja Sohlbergin esiintyminen
40317:        kysymyksessä luokan oppilasmäärästä, sillä minä ainakaan en ole
40318:        voinut heidän puheestaan saada muuta käsitystä, kuin että valio-
40319:        kunta olisi ehdottanut oppilasluvun luokalla 6o:ksi. Ja kuitenkin
40320:        sanotaan valiokunnan lakiehdotuksen 10 §:n toisessa momentissa:
40321:        >>Jos yhdessä opetettavain lasten luku nousee 6o:een tai 2:na toisiaan
40322:                           Yleinen oppivelvallisuus.                     881
40323: 
40324: 
40325: seuraavana vuonna yli 50:n, päättäköön kunta, onko piiri jaettava
40326: vai koulua laajennettava opettajavoimia lisäämällä>>. Siitä käy aivan
40327: selvästi ilmi, että jos 2 vuotta peräkkäin on enemmän kuin 50
40328: oppilasta luokalla, se on jaettava, ja lain voipi tulkita niinkin, että
40329: toisena vuonna, kun nähdään, että on luokalla yli 50 oppilasta, se
40330: on jaettava. Aivan harvinaisessa poikkeustapauksessa siis, vallan
40331: alkavassa ja joskus muussakin koulussa saattaa tapahtua, että oppi-
40332: laita on 6o, ja se korjataan jo vuoden tai parin päästä. Sitä ei sen-
40333: vuoksi olisi niin suurella voimalla ja painolla pitänyt esittää tär-
40334: keänä piirteenä valiokunnan ehdotuksessa. Jos tarkemmin ajattelee,
40335: niin luullakseni tuollaisen mahdollisuuden salliminen on hyvinkin
40336: luonnollinen. Sattuu nimittäin niin, että joukko työväkeä tulee
40337: koulupiiriin ja panee lapsensa kouluun ja siirtyy pois vuoden tai
40338: parin jälkeen. Pitäisikö silloin ottaa uusi opettaja näitä aivan satunnai-
40339: sia oppilaita varten, jotka sitte siirtyvät pois? Se tulisi tuottamaan
40340: koko suuria kustannuksia kunnille aivan satunnaista tarvetta var-
40341: ten. Sanoi sitte muistaakseni ed. Hjelt, että on sitä ihmeellisempää,
40342: että on ehdotettu 6o oppilaan suuruisia luokkia, koska niitä pitää
40343: opettaa neljässä eri osastossa. Se, joka tuntee opetusta neliosastoi-
40344: toisessa maalaiskansakoulussa, tietää kuitenkin, että juuri se seikka,
40345: että samalla opettajalla on neljä osastoa opetettavana, tekee suuren
40346: luokan opetuksen helpommaksi, sillä toinen puoli luokkaa on aina
40347: hiljaisessa työssä, ja toinen puoli opetuksen alaisena; on vain kysy-
40348: mys kurinpidosta, silloin kun toinen osa kirjoittaa tai piirustaa, ja
40349: se menee tottuneelta opettajalta helpommin, kuin jos kaikkia olisi
40350: yhdellä kertaa opetettava.
40351:     Mitä taas tulee kysymykseen oppikirjoista, niin tahdon lyhyesti
40352: sanoa, että jos asetutaan vastalauseen kannalle, niin tulee asianlaita
40353: seuraavaksi: veroa maksavain kansalaisten pitää ostaa kirjat omille
40354: lapsilleen ja sen lisäksi täytyy heidän ostaa kirjat kaikille varatto-
40355: mille; siis heidän niskoilleen tulevat kustannukset kaikista kirjoista,
40356: mutta ne tulevat suuremmiksi senvuoksi, että he kukin ostavat erik-
40357: seen kirjansa omille lapsilleen. Eikö silloin ole taloudelliselta kan-
40358: nalta suoraan edullisempaa, että kaikki kirjat hankitaan yhdellä
40359: kertaa yhteistoiminnan kautta ja veronmaksajat sitte suorittavat
40360: maksun? Se on minusta jotenkin yksinkertaista yhteistoimintaa.
40361: Kasvatusopilliselta kannalta taas on tultu siihen päätökseen, että
40362: tämä järjestys on paljon parempi, sillä silloin on kirjoja, vihkoja ja
40363: kyniä käsillä aina kun niitä tarvitaan; muuten sattuu niin, että kun
40364: johonkin työhön pitäisi ryhtyä, ei kaikilla oppilailla ole niitä tarpeita,
40365: joita siihen vaaditaan. Nämä näkökohdat, sekä kasvatusopilliset
40366: että taloudelliset, ovat tehneet, että esim. kaikissa Englannin kansa-
40367: kouluissa ei ainoastaan kirjat, vaan kaikki opetustarpeet ovat täy-
40368: sin vapaat. Samalla lailla on Hollannin kansakouluissa, samaten
40369: hyvin monissa Sweitsin kantooneissa, puhumattakaan Pohjois-Ame-
40370:                                                                    56
40371: 882                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40372: 
40373: 
40374:  rikan Yhdysvaltain kansakouluista, joissa tämä järjestelmä on vä..h.i-
40375:  tellen vallannut miltei koko alat. Meidänkin maassamme on jo Viipu-
40376:  rissa niin menetelty, ja moni maalaiskuntakin on järjestänyt kirjo-
40377:  jen ja koulutarpeiden hankkimisen tällä tavoin.
40378:      Minä en tahdo jatkaa tätä puhettani kauemmin enkä rasittaa
40379:  eduskuntaa enemmän. Lopuksi tahtoisin vain lausua, että se ehdo-
40380: tus kansakoulun järjestämiseksi, mikä valiokunnan mietinnössä on,
40381:  ei suinkaan ole hetken päähänpisto, vaan on vähitellen kypsynyt ja
40382: käynyt läpi monenkin kiirastulen. Tahdon mainita, että sillä on jo
40383: historiallista pohjaa meidän maassamme. Meillä on tuhatlukuinen
40384: alemman kansakoulun opettajisto, jolta oppivelvollisuuskomitean
40385:  ja valiokunnan mietintöön liitetyn neljännen vastalauseen ehdotus
40386:  riistäisi kaiken työn ja kaiken toimeentulon, vaan jolle valiokunnan
40387:  ehdotus avaisi portit tähän uuteen järjestelmään, kaikille nimittäin.
40388:  jotka ovat vielä työkykyisiä ja haluisia. Heidän tarvitsisi vain täy-
40389:  dentää sivistystään täydennyskursseilla muutamana kesänä peräk-
40390:  käin, niin minä luulen, että he voisivat ensimäisen tarpeen tyydyt-
40391: tää. Sillä tapaa rakennetaan historialliselle pohjalle. Mutta myös
40392: kaikki aikaisemmat ehdotukset oppivelvollisuuden toimeenpanemi-
40393: seksi ja alkeisopetuksen järjestämiseksi ovat kulkeneet aivan samaa
40394: latua. Tämä keksintö, että alemman kansakoulun opetus uskottai-
40395: siin ylemmän kansakoulun opettajan käsiin, on nyt oppivelvollisuus-
40396: komitean enemmistön tekemä, mutta sitte kun se laadittiin, se ei ole
40397: saanut ainakaan asiantuntijain piirissä hyvinkään suurta kanna-
40398: tusta. Niinpä esim. jo kouluylihallituksen lausunto siitä oli. epäävä.
40399: Hallitus rakensi esitysehdotuksensa oppivelvollisuudeksi sille kan-
40400: nalle, jolle valiokunta on asettunut, siis epäsi myös tämän oppivel-
40401: vollisuuskomitean kannan. Kaikki ne kolme esitysehdotusta jotka
40402: täällä eduskunnassa on tehty, ed. Nuortevan, ed. Yrjö-Koskisen ja
40403: tämä näillä valtiopäivillä jätetty, ovat myöskin rakennetut samalle
40404: pohjalle. Sivistysvaliokunta viime valtiopäivillä asettui sekin samalle
40405: pohjalle, puhumattakaan tästä sivistysvaliokunnasta, joka niin yksi-
40406: mielisesti kannattaa tätä eri opettajajärjestelmää, että on ainoastaan
40407: yhden jäsenen vastalause ilmennyt sitä vastaan. Ja jos tahtoisin
40408: vedota opettajiin, niin heidänkin äänenkannattajansa, sekä ylem-
40409: m.än kansakoulun opettajain että alemman kansakoulun opettajain
40410: äänenkannattajat ovat pääasiallisesti asettuneet samalle kannalle
40411: kuin valiokunta, jos kohta niissä on näkynyt silloin tällöin julkisuu-
40412: dessa toiseen suuntaan meneviä kirjoituksia.
40413:      Minä rohkenen kaiken tämän nojalla jättää suuren valiokunnan
40414: tehtäväksi, jos se aikoo tämän asian käsittelemisen ottaa esille vaka-
40415: vasti ja tyynesti ja perusteellisesti, harkita puolelta ja toiselta mo-
40416: lempia ehdotuksia, ja minun vakava uskoni ja toivoni on, ettei se
40417: tule hyväksymään ja puoltamaan eduskunnalle ehdotusta, joka mi-
40418:                        Yleinen oppivelvollisuus.                  883
40419: 
40420: 
40421: nun ymmärtääkseni olisi pitkäksi ajaksi aivan korvaamaton vahinko
40422: koko meidän kansakoululaitoksellemme. (Bra!).
40423: 
40424:      Ed. Ra j a 1 a: Sivistysvaliokunnan mietintöön liitettyä 3 vasta-
40425: lausetta tutkiessani tulin huomaamaan siinä erinkaltaisia kohtia,
40426: joiden johdosta olen pyytänyt puheenvuoroa. Tosin kyllä jo ed.
40427: Rosendal ja Malmivaara ovat niistä laajalti puhuneet, jotenka ehkä
40428: voisin vaikka luopua puheenvuorostani, mutta kuitenkin pyydän
40429: arvoisaa eduskuntaa muutamalla sanalla vaivata, vaikka en kyllä
40430: aijo eduskunnan kallista aikaa hukkaan tuhlata pitkillä puhella.
40431:      Ensinnä pyydän suuren valiokunnan jäsenille huomauttaa asian
40432: aineellista puolta. Jos suuri valiokunta tulee tällä istuntokaudella
40433: asiaa käsittelemään, vaikka paljon saattaa epäillä, ennättääkö suuri
40434: valiokunta sitä tällä istuntokaudella mihinkään asti, niin on tuo
40435: aineellinen puoli kuitenkin otettava huomioon. Jos tämä oppivel-
40436:  vollisuuslaki tulee astumaan voimaan, saattaa se kysyä sangen pal-
40437:  jon aineellisia varoja. On muistettava, että se tulee rasittamaan
40438:  kovin paljon tätä meidän köyhää Suomen kansaamme, joka ei ole
40439:  mikään sellainen kultakulttuurimaa, jossa voisi kultaa itsestään
40440:  vuotaa. Täällä meidän täytyy suurella työllä jaj ahkeruudella
40441:  hankkia itsellemme toimeentulon, ja siltä kannalta minä pyydän
40442:  huomauttaa suuren valiokunnan jäsenille, että he asiaa käsitelles-
40443:  sään ottaisivat myös huomioon tämän aineellisen puolen.
40444:      Täytyy ihmetellä, kuinka sosialidemokraattinen puolue on aset-
40445:  tunut sille kannalle kuin tämä 3 vastalause sisältää. Minun täytyy
40446:  tässä lausua, että vasemmistolaiset ovat itse kokemattomia, tai
40447:  oikeammin sanoen he eivät tunne kokonaisuudessaan maalaisten
40448:  kantaa tai sitä, millä tavalla vastalauseessa ehdotettu järjestelmä
40449:  tulisi tältä aineelliselta puolelta toteutetuksi.
40450:      Mutta tämä aineellinen puoli on minusta nähden kuitenkin vä-
40451:  hempimerkityksellinen kuin se asia, josta puhutaan tämän vasta-
40452:  lauseen 75 ja 76 sivulla, missä tahdotaan uskonnonopetusta koulusta
40453:  poistettavaksi. Pyydän huomauttaa vasemmistolle, että minkälai-
40454:  nen siemen lasten sydämiin kylvetään, sellainen saattaa myös hedel-
40455:  mä tulla. Jos lasten sydämiin pienuudesta saakka kylvetään Juma-
40456:  lan sanan siemeniä, niin saattaa tämä tuottaa hyvän hedelmän, mutta
40457:  jos sinne kylvetään pahoja siemeniä, niin saattavat ne kasvaa pahoja
40458:  hedelmiä. Ed. Rosendal ja Malmivaara ovat jo tästä asiasta lämpi-
40459:  mästi puhuneet, jotenka en tässä tahdo siihen puoleen kovin paljoa
40460:  koskea. Tahdon kuitenkin vielä teroittaa huomioon sitä tosiseik-
40461:  kaa, että tähän lakiteokseen tulisi uskonnonopetus vähän suurem-
40462:  malla tavalla otetuksi kuin se on meidän aikaamme nähden ollut.
40463:  Minun täytyy kysyä, että jos ei Jumalan sanan siementä kylvetä
40464:  lasten sydämiin, - miksi tulee sitte tämä kansa. Onhan nyt jo
40465:   kokemuksia siitä, että vaikka on kylvetty siunattua siementä, niin
40466: 884                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40467: 
40468: 
40469: on se siemen pudonnut tien oheen ja taivaan linnut tahtovat nouk-
40470: kia sitä pois.
40471:     Tahtoisin vielä huomauttaa - se on kyllä todistettavissa- että
40472: meidän nykyinen aikamme on mennyt niin pitkälle, että Jumalan
40473: pilkka ja uskonnon halveksiminen ovat kansamme keskuudessa päi-
40474: vän kysymyksiä. Minä rohkenen tässä lausua, että vaikka meillä
40475: on Jumalan sana ja sitä tahdotaan istuttaa lasten sydämiin, niin
40476: kuinka monessa paikassa kumminkin se siunattu siemen menee huk-
40477: kaan ja kuinka vähän siementen Herra saapi vaivoisiansa koota.
40478: Katselemme ensinnäkin suurta maailman peltoa. Millaiseksi se
40479: onkaan meidän ajallamme käynyt? Tahdon viitata siihen, että kol-
40480: mas vastalause on selvä todistus siitä miten moni ihminen halveksii
40481: Jumalan sanaa.
40482:     Vielä sen lisäksi, mitä ed. Malmivaara on lausunut siitä vanhasta
40483: kirjasta, joka monelle meidän kansakunnassamme on tullut halvaksi,
40484: tahdon mainita, että tuo vanha kirja on aina ollut minulle rakas.
40485: Siinä kirjassa sanotaan: >>Joka tämän profetian sanoista ottaa pois
40486: taikka lisää, niin hänen nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta>>.
40487: Jos nyt vertailen näitä sanoja tämän kolmannen vastalauseen kanssa,
40488: niin saatan huomauttaa tälle vasemmistolle, että pitäisi ajatella,
40489: minkä kaltainen asia kohtaa ihmistä, jos hän profetian sanoista ottaa
40490: jotain pois tai niihin lisää. Näyttää siltä, kuin vasemmisto todellakin
40491: tässä vastalauseessa ilmenevän näkökannan mukaan tahtoisi ottaa
40492: kokonansa pois tämän profetian sanan meiltä ja meidän lapsil-
40493: tamme.
40494:     Ed. Järvisen väitteen johdosta tahdon lausua muutaman sanan.
40495: Hän arveli, ettei kolmatta vastalausetta eikä niitä väitteitä mitä
40496: mainitussa vastalauseessa on julki tuotu, ole tässä kamarissa ja tältä
40497: paikalta voitu perättömiksi väittää. Minä huomautan ed. Järvi-
40498: selle, että sen käsityksen ja ymmärryksen mukaan, minkä minä olen
40499: näistä keskusteluista saanut, saatan täydellisesti tunnustaa, että
40500: tämän kolm-annen vastalauseen väitteet samoin kuin ed. Järvisen-
40501: kin väitteet on selvästi kumottu raamatun todistuksilla (Iloisuutta
40502: vasemmalla) ja todistettu olevan aivan sellaista humbuugia, joka
40503: ei ansaitsisi vastausta. Hänen lausuntonsa johdosta vielä pyy-
40504: dän lausua yhden sanan. Kun hän puhui opettajan asemasta ja kur-
40505: jasta tilasta, niin hän tietenkin ajatteli sitä, mikä on häntä itseään
40506: kohdannut. Hän arveli siihen olevan syynä sen, että on rohjennut
40507: sosialistien riveihin asettua ja lähteä työmiehen aatteita edistä-
40508: maan. Siitäisyystä pyydän hänelle lausua, ettei siihen ole ollut
40509: syynä ainoastaan se, että hän on sosialisti, vaan siihen on parem-
40510: min syynä se, että hän on uskonnon hylkääjä ja Jumalan sanan pilk-
40511: kaaja. Nämä syyt on mei!län huomioon otettava, ja ne ovatkin tosi-
40512: syitä. Lausuin jo, etten pyydä tässä tilaisuudessa pitemmälti ku-
40513: luttaa eduskunnan kallista aikaa ja siksi jätän tämän asian sillensä.
40514:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  885
40515: 
40516: 
40517:      Ed. V ä i n ö J o k i n e n: Tässä pitää yhä vieläkin paikkansa
40518: se, mitä ed. Järvinen täällä jo ennen lausui, että nimittäin on h y-
40519: v i n vähän asia 11 i s ta tuotu keskustelussa esille, niin
40520: pitkä kuin se onkin ollut, meidän vastalausettamme vastaan. Suu-
40521: ria fraaseja ja pitkiä hartauspuheita kyllä on kuultu, mutta niissä
40522: ei ole ollut paljon sellaista, johon kannattaisi ruveta vastaamaan.
40523: Muutamiin kohtiin sentään tahdon kajota.
40524:      Mitä ensinnäkin tulee 1 a a j e n n e t u n a 1 e m m a n k a n-
40525: s a k o u 1 u n opettajien virkakelpoisuusvaatimuksiin, olemme me
40526: vastalauseessa vaatineet, että näiden opettajain pitäisi olla ylem-
40527: män seminaarikurssin suorittaneita.         Useat porvarillisetkin pu-
40528: hujat ovat myöntäneet, ettei näiden koulujen opetusta muuten voi-
40529: taisi kunnollisesti hoitaa. Jotkut toiset ovat kyllä väittäneet vas-
40530: taan, että kustannukset tämän kautta tulisivat >>tavattoman suu-
40531: riksi» ja käyttäneet niin voimakkaita sanoja kuin ovat ikinä osan-
40532: neet tätä >>tavattomuutta>> kuvaamaan. Mutta jos asiaa lähem-
40533: mältä tarkastaa, huomaa, ettei tuo >>tavattomuuS>> niin tavaton
40534: olekaan.      Lisäkulut olisi valtiolle opettajaa kohti 200 markkaa
40535: ja kunnalle 125, siis yhteensä 325 markkaa opettajaa kohti. Ja li-
40536: säksi on huomattava, että valiokunnan ehdotuksen mukaan taval-
40537: lisissa tapauksissa sama opettaja voisi opettaa kahdessa eri
40538: piirissä. Kaikille 730:lle laajennetun alemman kansakoulun opet-
40539: tajalle tekisi tämä lisäys yhteensä 237,000 mk.; sen lisäksi tulisi se,
40540: mitä seminaari mahdollisesti tulisi kalliimmaksi, joka ei tee monta-
40541: kaan kymmentä tuhatta. Lisäys supistunee niin ollen korkeintaan
40542: neljännesmiljoonaksi, josta lisämenosta kuitenkin olisi vallan ta-
40543: vaton apu noiden muuten niin epäilyttävän heikkojen koulujen
40544: opetukselle. Ed. Kares nuhteli minua siitä, että olen mennyt pu-
40545: humaan, että valiokunnassa tämän käsittelyn aikana ei o 1 e
40546: osattu pätevästi osoittaa, miten opettajat voitaisiin asettaa ti-
40547: laisuuteen seminaariaikanansa harjoittelemaan tällaisessa laajen-
40548: netussa alemmassa kansakoulussa. Olin sitä mieltä, että jos he
40549: pääsevät tilaisuuteen harjoittelemaan vain seminaarikaupungin
40550: tavallisessa alemmassa kansakoulussa, he eivät pysty opetta-
40551: maan laajennettua alempaa kansakoulua, jossa on melkoista laa-
40552: jempi kurssi. Ed. Kares kehoitti minua omalta kannaltani osoitta-
40553: maan, mitenkä y 1 e mm ä n seminaarin opettajakokelaat pääsi-
40554: sivät harjoittelemaan tällaisissa kouluissa, kun minunkin kannal-
40555: tani joka tapauksessa tulisi kysymykseen opetus tällaisessa laa-
40556: jennetussa alemassa kansakoulussa.
40557:      Minun täytyy myöntää, ettei näytä mahdolliselta voida Jar-
40558: jestää opetusharjotusta tällaisen laajennetun alemman kansakou-
40559: lun opetukseen ulottuvaksi, kun kerran kaupungit, joissa seminaarit
40560: ovat, eivät saa tällaisia kouluja perustaa. Mutta minusta ei näytä
40561: t a r p e e 11 i s e 1 t a k a a n, että he harjottelisivat opettamaan
40562: 886                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40563: 
40564: 
40565: laajennetussa alemmassa kansakoulussa. Jos opettaja on ylemmän
40566: kansakouluseminaarin läpikäynyt, pystyy hän kyllä opettamaan
40567: tällaista laajennettua alempaa kansakoulua. Ero on pääasiallisesti
40568: vaan oppimäärän 1 a a j u u d e s s a, mutta niin päin ettei se suin-
40569: kaan vaikeuta opettajan työtä. Onhan muuten kaupungeissa ta-
40570: pana ottaa tavallisiin a 1 e m p i i n k i n k a n s a k o u 1 u i h i n
40571: opettajiksi j u u r i y 1 e m m ä n k a n s a k o u 1 u s e m i n a a-
40572: r i n suorittaneita opettajia, niissä kun kuntien suurempi varalli-
40573: suus tekee sen mahdolliseksi. Käytännössäkin on siis myönnetty
40574: melkoista paremmaksi, että opettajina pienillekin lapsille ovat ylem-
40575: män kansakouluseminaarin suorittaneet.
40576:      Mitä sitten tulee j a t k o-o p e t u k s e e n, niin ainoa, mitä
40577: sen pakollisuutta vastaan maaseudulla on esiintuotu, on se, että
40578: •taloudelliset olot» tekisivät jatko-opetuksen pakollisuuden mah-
40579:  dottomaksi. Mutta sitä minä en pysty myöntämään. Voi olla,
40580: että sinä yhtenä vuonna, jonka lapset näin tulisivat lisäksi koulua käy-
40581: mään, vanhemmilla olisi jonkun verran etua siitä, että lapset sen
40582: vuoden olisivat kotona työssä, mutta jos katsomme p i te mm äl tä,
40583: niin koituu epäilemättä suuremmaksi eduksi maalle ja vanhemmille,
40584: että lapset tämän vuoden käyvät kansakoulua ja pääsevät rauhassa
40585: kehittymään ruumiillisesti ja henkisesti ja sitten vasta 14 vuotta
40586: täytettyään, ryhtyvät työntekoon. Heistä tulisi epäilemättä por-
40587: varienkin kannalta silloin parempia työjuhtia, kuin jos he aamusta
40588: iltaan joutuisivat raatamaan jo 13-vuotiaasta. Täällä sivistys-
40589: valiokunnan puheenjohtaja, tosin tietysti toisessa yhteydessä kuin
40590: puheen ollessa kurssin pakollisuudesta, kovin lämpimästi puolusti
40591: tällaisia jatko-kursseja. Minä vaan ihmettelen, miksei hän suostu
40592:  määräämään niitä p a k o 11 i s i k s i maaseudullekin, kun ne ei-
40593:  vät missään tapauksessa tule sanottavasti mitään lisäkustannuk-
40594:  sia vaatimaan.
40595:      Sitten muutama sana u s k o n n o n o p e t u k s e n suhteesta
40596:  oppivelvollisuuteen. Tästä on tavattomasti puhuttu, mutta täytyy
40597:  valittaa, että hyvin pieni osa puheista on ollenkaan koskenut sitä
40598:  asiaa, mistä tässä on kysymys. Täällä on laajasti polemiseerattu
40599:  sitä vastaan, että uskonnonopetusta ei saa koulusta poistaa. Sosiali-
40600:  demokratit vaativat kyllä sitä, mutta minä pyydän lohduttaa
40601:  herroja ja tästä asiasta kovasti hermostuneita eduskunnan arvoisia
40602:  naisedustajia, että tässä ei o 1 e k y s y m y s s i i t ä. Minusta ne,
40603:  jotka kaikkein enimmin ovat tästä asiasta puhuneet, ovat vallan
40604:  epäselvillä siitä, mistä tässä on kysymys. Yksin eräs sivistysvalio-
40605:  kunnan jäsenkin, ed. Rosendal, joka niin mahtipontisesti esiintyi,
40606:  e i t i e d ä m i s t ä t ä s s ä o n k y s y m y s. Tässä on kysymys
40607:  vain siitä, onko u s k o n t o m ä ä r ä t t ä v ä n i i d e n a i n e i-
40608:  d e n j o ukko o n, j o i t a 1 a s t e n o p p i v e 1 v o 11 i s u u-
40609:  den       pakosta           on    mentävä          kansakouluun
40610:                           Yleinen oppivelvollisuus.                     887
40611: 
40612: 
40613: o p p i m a a n. Jos vanhemmat niinkuin tähän asti haluavat antaa
40614: lastensa >> k ä y d ä k o k o k a n s a k o u 1 u n >>, antaa lasten
40615: ottaa osaa kaikkien aineiden opetukseen, niin he meidän ehdotuk-
40616: semme mukaan s a a v a t s e n t e h d ä v a 11 a n n i i n k u i n
40617: n y t k i n. Mutta niitä vanhempia silmällä pitäen, jotka sitä eivät
40618: tahdo ja joita oppivelvollisuus tulee koskemaan, katsomme opetuk-
40619: sen olevan ulotettavan v a i n n i i h i n a i n ei s i i n, joita
40620: pidetään yleiseen kansalaissivistykseen kuuluvina. Tässä on kysy-
40621: mys siitä, onko s a koi 11 a ja niitä mahdollisesti seuraavalla v a n-
40622: k e u d e 11 a pakoitettava niitä vanhempia, jotka eivät mitenkään
40623: tahdo lähettää lapsiaan koulun uskoututunneille se tekemään.
40624: Meidän mielestämme sitä ei ole tehtävä.
40625:      On vanhempia, jotka u s k o n n o 11 i s i s t a s y i s t ä ei v ä t
40626: voi mitenkään lähettää lapsiaan koulun us-
40627: k o n t o t u n n e i 11 e. Sellaisia vanhempia on sekä uskovaisia
40628: että uskonnottomia. Jos nämä vanhemmat tahtoisivat ottaa lapsensa
40629: pois koulusta, tulisi heidän, oppivelvollisuuden säädettyä, hankkia
40630: lapsilleen muuta tietä opetusta, ja siihen köyhät
40631: vanhemmat ei v ä t k y k e n e, sillä niin paljon tulee se opetus
40632: maksamaan. Silloin tulisi heidän sakon ja vankeuden uhalla lähettää
40633: lapsensa kouluun, jos tämä valiokunnan enemmistön ehdotus hyväk-
40634: sytään. Valiokunnan ehdotus tulee siten tuottamaan vallan arve-
40635: luttavan uskonnon- ja omantunnonpakon opettajille ja monille
40636: vanhemmille.
40637:      Tässä on puhuttu kaikenlaista asiassa, sinne ja tänne. Tahdotaan
40638: ikäänkuin s e k o t t a a n ä k y m ä s t ä tätä pääasiaa, josta on
40639: kysymys. Mutta ehkäpä tämä puheena oleva pakko onkin sitä
40640: laatua, että kukaan e i k e h t a a t ä ä 11 ä e d u s k u n n a s s a
40641: sitä ·j u 1 k i se s t i p u o 1 u s ta a. Tahdotaan kai antaa asian
40642: vaan kaikessa h i 1 j a i s u u d e s s a mennä sellaisenaan.
40643:      Kaikilla porvaripuolueilla on ohjelmassa u s k o n n o n v a p a u s.
40644: S i i t ä on kysymys, e i u s k o n n o n o p e t u k s e n s ä i 1 y t t ä-
40645: m i s e s t ä k o u 1 u s s a.
40646:      Eikä tässä sovi asettua odottamaan sitä, että uskonnon-
40647: v a p a u s säädettäisiin, sillä niinkauaksi aikaa, kuin uskonnon-
40648: vapautta ei säädetä, tulisi tämä pakko painamaan k a i k k i a n i i t ä
40649: v a n h e m p i a, j o t k a n y t a h t a i d e n e r i u s k o 1 a i s-
40650: 1 a k i e n p a k o s t a k u u 1 u v a t s e 11 a i s i i n k i r k k o-
40651: k u n t i i n, j o i d en o p p e j a eivät hyväksy. Uskonnon-
40652: vapauden säätäminen tulee viemään hyvin pitkän ajan, se on käynyt
40653: päivä päivältä yhä selvemmäksi. Kirkkolaissa, sen 6 §:ssä, määrätään,
40654: että evankelisluterilaisesta kirkosta ei pääse kukaan eroamaan, ellei
40655: liity johonkin toiseen uskon no 11 i se en yhdyskunta a n.
40656: Sellaisille henkilöille, jotka tahtovat olla kaikkien k i r k o 1-
40657: 1 i s t e n y h d y s k u n t a i n u 1 k o p u o 1 e 11 a, ei voida säätää
40658: 888                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40659: 
40660: 
40661: uskonnonvapautta, ennenkuin tämä kirkkolain pykälä on lainmukai-
40662: sessa järjestyksessä k i r k o 11 i s kokouksen a 1 o t tee s t a
40663: kumottu, ja siihen menee herra ties kuinka kauan aikaa.
40664:      Sanoin tässä, että on sellaisia u s k o n n o 11 i s i a v a n h e m-
40665: p i a, joiden on vaikea lähettää lastaan uskontotunnille kouluun.
40666: Sellaisilla vanhemmilla on vastahakoisuuteensa luonnolliset syyt.
40667: Opettajalla voi olla niin erilainen käsitys uskonnosta, vaikkapa
40668: hän kuuluu vallan samaan uskontokuntaan kuin vanhemmat, että
40669: vanhemmat eivät voi uskoa lastaan hänen opetettavakseen sellaisessa
40670: aineessa kuin uskonto on. Toiseksi voi opettaja olla niin varsin
40671: kypsymätön ja pintapuolinen uskonnollisuudessaan, etteivät van-
40672: hemmat voi lähettää lastansa hänen opetettavakseen. Muissa aineissa
40673: on asianlaita aivan toinen kuin uskonnossa. Muissa aineissa on
40674: sentään se, mitä kansakoulussa opetetaan, niin vä.l].äistä, ettei siihen
40675: sisälly sellaista, mitä yleisesti ei hyväksytä kaikkien tiedemisten
40676: pure1ssa. Täällä on viitattu, että kaikkien tieteiden alalla on eri-
40677: mielisyyksiä asioista olemassa. Mutta se ei toki koske sitä, mitä
40678: kansakoulussa opetetaan, sen kaikki tiedemiehet hyväksyvät-
40679: paitsi tietysti teologit.
40680:      Mitä sitte u s k o n n o t t o m i i n      v a n h e m p i i n tulee,
40681: niin niiden asema tulisi vielä kamalammaksi. Sellaiset vanhemmat
40682: väittävät, ja hyvällä syyllä, että uskonnonopetus sisältää sekä
40683: sisäisesti että muiden aineiden opetukseen verraten, jyrkkiä risti-
40684: riitoja. Minä viime kerralla siitä jo puhuin, ja rovasti Malmivaara
40685: äsken •>hyväntahtoisesti•> siteerasi esitystäni sellaisten vanhempien
40686: asemasta. Mutta, varovasti kyllä, hän j ä t t i s a n o m a t t a tämän
40687: ja siteerasi nimenomaan sitä minun omina n i ja sosialidemo-
40688: kratisen ryhmän mielipiteinä. Minä saan siis panna merkille, että
40689: ))hyvää asiaansa>> puolustaakseen rovasti Malmivaaran on täytynyt
40690: täällä tehdä v ä ä r ä r e f e r a a t t i minun puheestani.
40691:      Sanoin, että hyvin hyvällä syyllä u s k on n o n o p etu s n ä i-
40692: den        vanhempien              mielestä on tavattoman
40693: r i s t i r i i t a i s t a. Koska täällä puhutaan siitä asiasta, niin tah-
40694: don joitakin esimerkkejä sellaisesta lausua, ettei väitettäisi minun
40695: perättömiä puhuvan. Ensinnäkin opetetaan lapsille käsky, ettei saa
40696: vannoa. Kumminkin taidetaan samaa käskyä •>selitellessä>> sanoa,
40697: että saa vannoa, kun e s i v a 1 t a käskee! Selitetään, että »ei sinun
40698: pidä tappaman•>. Mutta historiassa, väitettäköön täällä mitä tahansa,
40699: monet sodat ovat asetetut hyvinkin kauniiseen ja luvalliseen valoon,
40700: kristinuskon levittämissodat esim. Joissakin tapauksissa on siis
40701: myönnetty oikeaksi tappaminenkin. Selitetään edelleen, että •>ei ole
40702: kenkään koskaan jumalaa nähnyt.)) Kumminkin siellä hyvässä
40703: raamatunhistoriassa, josta joku tässä niin koreasti puhui, monella
40704: sivulla vastoin tuota toisessa paikassa tehtyä vakuutusta selitetään,
40705: kuinka jumala oli Abrahamin ja monien muiden •pyhien miesten))
40706:                           Yleinen oppivelvollisuus.                      889
40707: 
40708: 
40709: luona vierailla, söi sämpylöitä ja vasikanpaistia ja muuta sellaista. -
40710: Sitte olen väittänyt, että uskonnonopetus on ristiriidassa elämän
40711: kanssa. Siitäkin on kovin räikeitä esimerkkejä sen piiristä, mitä
40712: nimenomaan lapsillekin koulussa opetetaan. Siellä esi:l,n., muistaak-
40713: seni toisen uskonkappaleen selityksessä, selitetään, että »jumala
40714: 1 a h j o i t t a a minulle r u n saa s t i ja j o k a p ä i v ä ravinnon
40715: verhon ja k a i k k i tämän e 1 ä m ä n t a r p e et.>> Sellaista siellä kou-
40716: lussa opetetaan repaleinen, nälkäinen lapsi sanomaan. Silloin täytyy
40717: sanoa, ettei hän opi ajattelemaan, mitä lukee. Neljännen käskyn
40718: selityksessä selitetään, että jumala antaa j o k a p ä i v ä i s e n
40719: 1 e i v ä n p y y t ä m ä t t ä, p a h o i 11 e k i n. Mutta varma on,
40720: että moni lapsi koulua käydessänsä r u koi 1 e e j u m a 1 a 1 ta
40721: hartaasti, että saisi edes pienen 1 eipä p a 1 ase n päivässä näl-
40722: känsä pidäkkeeksi, mutta sitä hän useimmissa tapauksissa ei saa. Ja
40723: kumminkin jokapäiväisellä leivällä selitetään tarkoittetavan niin
40724: paljoa hyvää, kuin Lutherus tämän rukouksensa selityksessä sanoo,
40725: niin paljoa hyvää, ettei moni lapsi ole siitä puoliakaan edes unissaan
40726: nähnyt. - Sitte väitin, että tällaisten vanhempien mielestä uskon-
40727: nonopetus on ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole mikään sosiali-
40728: demokratien keksimä väite.          Useat porvarilliset tiedemiehetkin,
40729: jotka u s k a 1 tavat sanoa sen, sanovat sen suoraan. Minulla
40730: on tässä eräs lausunto, jonka on kirjoittanut J enan yliopiston kas-
40731: vatusopin professori Rein, porvarillinen tietysti. Hän kirjoittaa:
40732: »Valtion ja kirkon vallassapitäjät eivät tahdo nähdä, että uskonnon-
40733: opetus koulussa on t ä y d e 11 e en e r i s t e t y s s ä a s e m a s s a,
40734: se muodostaa oman muista erillään olevan maailmansa, mutta
40735: maailman, jossa ei o 1 e e 1 ä mä ä ja j o 11 a ei o 1 e m i t" ä ä n
40736: vaikutusta. Sen ohella opetetaan luonnontiedettä ja historiaa,
40737: vanha elänyt maailma ja uusi kehittyvä maailma ahdetaan siten
40738: rinnakkain lasten päähän.>> Minä pyydän, että kun ed. Malmivaara
40739: tätä ensi kerralla lukee, hän selittää, että tämä on prof. Reinin
40740: puhetta eikä minun puhettani.
40741:      Vastalauseessa olemme viitanneet siihen, ettei lapsella ole
40742: sellaista elämänkokemusta, jossa uskonnollinen elämä omintakei-
40743: sesti versoisi ja ettei lapsi ymmärrä uskonnollisia »totuuksia>>. Se
40744: onkin totta mielestäni, mutta lisäksi tulee vielä se että lapsi on
40745: tavattoman v a s t a a n o t t a v a i n e n kaikelle sille, mitä hänelle
40746: opetetaan. Hän pyrkii uskomaan kaikki ja koettaa omaksua kaikki
40747: ymmärryksensä mukaan, mutta j u u r i s i k s i pelkäävät tässä
40748: puheenaolevat uskonnottomat vanhemmat lähettää lapsensa kouluun,
40749: kun he tietävät, että se koettaa vastaanottaa ja sulattaa kaikkea
40750: sitä ristiriitaista opetusta, mitä koulussa uskonnossa annetaan.
40751:      Jos kansalllllle on niin uskonnollista kuin on väitetty, silloin se
40752: panee lapsensa kouluun kai k i 11 e tunne i 11 e. Se jää heille
40753: vapaaksi. Tässä yhteydessä emme tahdo -                 emmekä voikaan,
40754: 890                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40755: 
40756: 
40757: kun meitä on vähemmistö - poistaa uskonnonopetusta kouluista,
40758: se ei tässä kuuluisi asiaankaan, mutta niitä vanhempia, jotka eivät
40759: tahdo panna lastaan kouluun uskontotunnille, tahdomme s u o j e 11 a
40760: sellaisesta p a k o s t a, jota valiokunnan enemmistö on ehdottanut
40761: heitä vastaan suunnattavaksi.
40762:     Täällä on koreasti sanottu, että kodin tulee käydä käsi kädessä
40763: koulun kanssa. Meistä j u u r i uskonto on omiaan sellaiseksi
40764: alaksi, jolla kodin tulee koulua auttaa. Meistä uskonto useista
40765: syistä ei sovi kouluissa opetettavaksi eikä ennen kaikkea tällaisella
40766: pakolla opetettavaksi kuin täällä on ehdotettu. Kotona ja kirkolli-
40767: sissa kouluissa opettakoot ja opetuttakoot vanhemmat lapsilleen
40768: uskontoa niiden periaatteiden mukaan, jotka hyväksyvät. Mutta
40769: mielestämme e i o 1 e o i k e i n e t t ä s a k o n j a v a n k e u -
40770: d e n u h a 11 a p a k o t e t a a n vanhemmat lähettämään lapsiaan
40771: sellaista uskonnonopetusta saamaan, jota he eivät mitenkään soisi
40772: lapsilleen annettavan.
40773:     Ainoa, joka puhui enemmän itse asiasta, oli tohtori Rosenqvist,
40774:  mutta hänenkään mielipiteensä ei pidä paikkaansa, kuten jo luul-
40775: lakseni viime kerralla osoitin. Vasialauseemme ei mielestäni voisi
40776: viedä asiaa kirkolliskokoukseen, ja jos niin olisikin, niin näinperin
40777: e p ä o i k e u t e t t u a säännöstä kuin, mistä tässä on puhe, e i
40778: mielestäni saisi säätää vaikka asia sentähden viipyisi. Toiselta puolen
40779: osoitin viime kerralla, että päinvastoin v a 1 i o k u n n a n kanta
40780: v a 11 a n v a r m a a n veisi asian kirkolliskokoukseen, jos laki
40781: suoraan luetaan sellaisena kuin se on. Valiokunnan enemmistön
40782: ehdotuksessa nim. annetaan valtiovallalle oikeus mitä 1 a a j i m-
40783: m a s s a m ä ä r ä s s ä sekaantua kirkollisten koulujen u s k o n no n-
40784: o p etu k se en, ja se, jos mikään, koskee k i r k on j a v a 1 t i on
40785: v ä 1 i s i ä s u h t ei t a, josta puhutaan Kirkkolain 455 §:ssä,
40786: jonka mukaan asia siinä tapauksessa joutuu kirkolliskokoukseen.
40787: En pidä tarpeellisena toistaa sitä, mitä asiasta viime kerralla puhuin,
40788: se osoitti asian luullakseni tarpeeksi selvästi, eikä sitä vastaan
40789: ole täällä tuotu mitään asiallista esiin.
40790:     On paljon puhuttu siitä, että lasten s i v e e 11 i n e n k a s-
40791: v a t u s vaatii uskonnonopetuksen pakottamista kaikille vanhem-
40792: mille. Mutta rikokset kai sentään pääasiassa jo myönnetään joh-
40793: tuvan yhteiskunnallisista syistä; siten opettavat porvarillisetkin
40794: tiedemiehet eikä rikoksiin siis mahdeta lopullisesti muulla mitään
40795: kuinyhteiskunnallisten olojen parantamisella.
40796: Sellaisilla rangaistuksen pelotuksilla ja palkan lupauksilla, joita
40797: niin paljon uskonnonopetuksessa esitetään, ei paljon lopullisesti
40798: asiaa auteta. Tämän myöntävät jo useat uskonnollisetkin ihmiset.
40799: Ziirichin kirkkoherra Paul Pfliiger m. m. on asian myöntänyt. Hän
40800: sanoo: ~Kyseenalaista on, onko ihmiskunta aikojen vieriessä tullut
40801: siveellisemmäksi samoin kuin sekin, tuleeko se tulevaisuudessa
40802:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  891
40803: 
40804: 
40805: siveellisemmäksi>> -kaikista saamoista ja muista huolimatta. Mutta
40806: toiselta puolen hän myöntää, että >>yhteiskunnallisten laitosten
40807: ja yhteiskunnallisen tilan parantaminen poistaa lukemattomia
40808: rikoksen aiheita ja siten melkoisessa määrässä edistää ihmisten
40809: siveellistä parantumista.>> Hän kuuluu samaan virkakuntaan kuin
40810: ne monet papit, jotka ovat esiintyneet täällä, ja kumminkin hän
40811: suoraan myöntää sen, mitä porvarillinen tiedekin on todeksi osoitta-
40812: nut.
40813:     Ei uskonnonopetuksen poistaruistakaan siveellisyyden kannalta
40814: ole pelätty niissä monissa maissa, missä uskonnonopetus on pois-
40815: tettu koulusta, Yhdysvalloissa, Belgiassa, Ranskassa, Englannissa,
40816: Unkarissa j. n. e. Enkä minä usko, että millään pätevällä syyllä
40817: voidaan osoittaa, että nämä maat ovat tulleet rikollisemmiksi. Olen
40818: nähnyt rikostilastoja, missä osotetaan, että monet jumalisina pidetyt
40819: maat ovat suuria rikoksen pesiä ja päinvastoin suurissa kaupungeissa,
40820: joita yleensä pidetään rikoksien tyyssijoina, keskimäärin jotakin
40821: määrättyä ihmismäärää kohden tapahtuu vähemmän rikoksia kuin
40822: takapajulla olevissa syrjäseuduissa, jotka käyvät >>Uskonnollisten»
40823: nimellä.
40824:     Meidän kantaamme vastaan on vedottu erääseen sosialistiin,
40825: nim. norjalaiseen pastori Kringeniin. Yhtä hyvin voisi vedota
40826: Norjan koko sosialistiseen puolueeseen, sillä se ei vaadi kirkon ja
40827: valtion eroa eikä uskonnon poistamista kouluista, mutta se onkin
40828: ainoa maailman kymmenistä sosialidemorkatisista puolueista, joka
40829: on asettunut eroavalle kannalle tässä asiassa. Ja se mitä Kringen
40830: esittää, ei suinkaan pysty vakuuttamaan, että toisellaiselle kannalle
40831: asettuminen olisi tapahtunut kovin asiallisilla perusteilla. Kringe-
40832: nillä on nähtävästi a i v a n v ä ä r ä t k ä s i t y k s e t sosiali-
40833: demokratian koko tästä ohjelmakohdasta. Hän on nähtävästi
40834: siinä käsityksessä, että jos sosialidemokratian vaatimus kirkon
40835: ja valtion erottamisesta toteutetaan, niin silloin ei saisi olla mitään
40836: järjestettyjä kirkkokuntia. Ja kuitenkin monessa maassa, missä
40837: tämä sosialidemokratien vaatimus on ohjelmassa monisanaisempana,
40838: nimenomaan terotetaan, että kirkolliset yhdyskunnat saavat täyden
40839: toimintavapauden,ollen kirkon erottua valtiosta vapaiden yhdistysten
40840: veroisia.
40841:     Mitä itse asian tähän kohtaan kokonaisuudessaan tulee, niin
40842: myöntää meidän kantamme tässä asiassa moni kristillinen porvarikin
40843: vieläpä moni pappikin ainoaksi oikeaksi. Minulla on tässä erään
40844: kirkkoherrankin lause, jossa hän sen myöntää. Saksalainen kirkko-
40845: herra Bauer sanoo >>Christliche Welt'issä>>: »Nykyisen koulun käsissä
40846: k a i k k i k u 1 t a m u u t t u u t o m u k s f, se pystyy tekemään
40847: kaikki paraimmat ja korkeimmat asiat lapsille inho t tavi k s i,
40848: ennen kaikkea käy niin uskonnon. Sen opetusta arvosteltuaan
40849: lausuu hän lopputuloksena: ;,Joka tahtoo tehdä uskonnon kansalle
40850: 892                     Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40851: 
40852: 
40853: taas mieluisaksi, se p o i s t a k o o n u s k o n n o n o p p i v e 1-
40854: v o 11 i s u u d e n a 1 a i s t e n o p p i a i n ei d e n j o u k o s t a.>>
40855: Niin sanoo pappi ja kirkkoherra. Jos eduskunnan papit ja kirkko-
40856: herrat ovat toisella kannalla, ei se tämän mukaan ainakaan todista
40857: hyvää heidän uskonnon hyvän harrastuksestaan, omantunnon
40858: vapauden ja toisen uskonnollisen vapauden kunnioittamisesta puhu-
40859: mattakaan.
40860:      Meitä vasemmistolaisia vastaan on tehty se syytös, että me
40861: olemme tässä tehneet jotakin sellaista, johon valitsijamme eivät
40862: ole antaneet meille valtuutusta. Mutta minä nimenomaan muistutan,
40863: että sosialidemokratisen puolueen v a a 1 i j u 1 i s t u k s e s s a, jota
40864: monen sadantuhannen kappaleen painoksena levitettiin ympäri
40865:  Suomea viime vaalien edellä, nimenomaan sanotaan, että me vaa-
40866: dimme v a 1 t i o n j a k i r k o n e r o a ja kumminkin t ä s s ä
40867: on puhe paljo vaatimattomammastakin asiasta, tässä kun nimenomaan
40868: puolustetaan u s k o n 11 o 11 i s e n i h m i s e n a 1 k e e 11 i s i n t a
40869: u s k o n n o 11 i s t a v a p a u t t a eikä mitään muuta.
40870:      Koko meidän vastalauseestamme on sanottu, että se on >>h i r v e ä
40871: h ä v ä i s t y S>> koko nykyistä koululaitosta kohtaan. Mutta mitään
40872: t o s i a s i o i t a ei tuollaisen väitteen tueksi ole voitu esiin tuoda.
40873: Ei ole todistettu, ettei uskontotunneilla ja muuten koulussa opeteta
40874: tyytyväisyyttä ja nöyryyttä ja ~>pelvolla ja vavistuksella>> alistumista,
40875:  jota minä väitin, pikemmin on puolustettu sitä, että sellainen
40876: opetus o n p a i k a 11 a a n.
40877:      Kerran entisaikaan nousi suunta, joka julisti aikansa opettajille:
40878: ~>Te kyykäärmeitten sikiöt, te olette valkeiksi sivuttujen hautojen
40879: kaltaiset». S e k i n oli >>häväistys>>. Mutta siitä huolimatta se oli
40880: t o t t a.      S o s i a 1 i d e m o k r a t i a on noussut n y k y i s i ä
40881: opettajia ja nykyistä koulua arvostelemaan, eikä senkään arvoste-
40882: lusta päästä sillä, että sanotaan, että koko arvostelu on >>hirveä
40883: häväistys>>.
40884:     Sosialidemokratia kasvaa, sen arvostelu saa yhä lukuisampia
40885: kannattajia, kunnes vihdoin se koulu, jonka kasvatettavaksi se tahtoo
40886: lapsensa antaa, on muutettu v a 1 t a a n n o u s e v a n a 1 a 1 u o-
40887: k a n k ä s i t y s k a n n a n j a v a a t i m u s t e n m u k a i-
40888: s e k s i (Vasemmistosta: Hyvä!).
40889: 
40890:     Ed. V i r k k u n e n: Suuren valiokunnan jäsenenä ei ole aiko-
40891: mukseni nyt ryhtyä tätä laajalle kantavaa lakiehdotusta seikka-
40892: peräisesti arvostelemaan. Minäkin olen kiinnittänyt huomioni kol-
40893: manteen vastalauseeseen, ja vaikka siitä onkin jo paljon puhuttu,
40894: on sen yleinen sävy mielestäni sellainen, että sen kannattaa täällä
40895: erityisesti merkitä.
40896:     Miltei jokaisessa täysi-istunnossa, etenkin viime aikoina, me
40897: olemme saaneet vasemmiston taholta kuulla, että se yhteiskunta,
40898:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 893
40899: 
40900: 
40901: jossa me elämme, on kerrassaan kelvoton, kaikissa osissaan niin
40902: tuiki huono, ettei siitä korjaamallakaali enää tule kalua. Tällaiset
40903: väitteet ovat olleet läpikäypänä ajatuksena sosiaalidemokraattisten
40904: eduskunnanjäsenten lausunnoissa ja myöskin niissä vastalauseissa,
40905: joita he ovat valiokuntien mietintöihin liittäneet. Ei ole Suomen
40906: koulukaan tässä suhteessa päässyt parempiin armoihin.
40907:      Se kuva, jonka vastalauseen tekijät opetuslaitoksestamme yleensä
40908: antavat, on kerrassaan lohduton. Sanotaan, että maan koululaitos
40909: nykyisellä kannallaan ei suinkaan vastaa niitä vaatimuksia, joita
40910: köyhälistö sille asettaa.     Työläisvanhempien täytyy >>kirvelevin
40911: sydämin» nähdä, miten heidän pienoiset lapsensa kansakoulussa
40912: saavat ostaa tiedonmuruja vaan sillä kaupalla, että koulu muodos-
40913: telee heidän ajatuksensa, tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin
40914: vanhemmat kotona haluavat. Uskonto siellä väärennetään, ihmis·
40915: kunnan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia »rumia raa-
40916: kalais-sotilaallisia ennakkoluuloja>>, ja kaikki muukin opetus on
40917: sellaista, että vanhemmilla kotona on täysi työ puhdistaa lapsensa
40918: siitä paljosta saastasta, minkä heihin koulu on istuttanut. (Vasem-
40919: mistosta: Oikein! Puhemies lyö vasarallaan pöytään.)
40920:      Täytyy myöntää, että siitä yhteiskunnasta, josta koko opetus-
40921: laitokselle suuri kansanedustajaryhmä katsoo olevansa oikeutettu
40922: antamaan tällaisen atestin, on leikki kaukana. Maamme kansa-
40923: koululaitoksen lämminsydäminen perustaja Uno Cygnaeus ja ne
40924: hänen aikalaisensa, jotka luulivat tekevänsä tälle kansalle palve-
40925: luksen hankkimalla sille kansakoululaitoksen, ovat toki onnellisia
40926: siinä, että he ovat saaneet päätetyn elämäntyönsä jälkeen ummistaa
40927: silmänsä ja päässeet näkemästä kaikkea sitä surkeutta ja kirousta,
40928: miksikä tämän vastalauseen allekirjottajat maan koko köyhälis-
40929: tön nimessä julistavat heidän työnsä muodostuneen. Kentiesi olisi
40930: näille ikimenneille kuitenkin joksikin lohdutukseksi se, että Suo-
40931: men kansa - lukuunottamatta tietysti sen valistuneita ja kauko-
40932: näköisiä koululaitoksen uudistajia, jotka alkavat herra Väinö Jo-
40933: kisesta ja Jaakko Piiraisen, William Lundström'in, Arvi Lahtisen,
40934: Maria Raunion sekä Josua Järvisen kautta seitsenkertaisesti vah-
40935: vistuneina päättyvät Oskari Orasmaahan - nähtävästi yhä vielä
40936: pitää kansakoululaitostansa laatuunkäypänä ja kokee voimainsa
40937: ja varainsa mukaan saada sen laajennetuksikin. Sitä osottaa se, että
40938: tämä kansa viime aikoina on kansakouluja lisännyt soo-6oo:lla
40939: vuosittain.     Ja kukatiesi hiveleisi noitten entisten kansakoulun
40940: ystäväin ja perustajain sydäntä hiukan sekin tunnustus, minkä
40941: mainitsemani uusimmat heidän työnsä jatkajat ja puhdistajat maan
40942: kansakoululaitoksesta antavat sanoessaan, että >>ne todellisen tie-
40943:  don alkeet, joita koulu kaikista epäkohdistaan huolimatta lap-
40944:  sille jakaa, ovat köyhälistön mielestä kuitenkin niin arvokkaita,
40945: 894                   Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
40946: 
40947: 
40948: että se sittenkin on valmis asettamaan lapsensa oppivelvollisuuden
40949: alaisiksi.»
40950:      Hyvä on, että armo lähtee samasta paikasta, mistä hirmukin.
40951: Minun käsittääkseni se lopputulos, johon nämä tarkkasilmäiset ja
40952: ankarat kouluolojen tuntijat arvostelussaan tulevat, lähentelee jo
40953: sangen arveluttavasti sitä samaa käsitystä, mihin oppivelvollisuu-
40954: den harrastus meissä porvarillisissakin perustuu. Ja mielihyvällä
40955: on pantava merkille, että tämän tunnustuksen lisäksi vastalauseen
40956: allekirjottajat lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitok-
40957: sen pikaista uudistamista varten. Lupaus on jo semmoisenaan hyvä,
40958: mutta olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi nähtävänä
40959: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maamme niin tuiki
40960: kelvottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta
40961: mitään tällaista suunnitelmaa siinä ei ole. Ne yksityiskohtaiset
40962: muutokset, joita nämä koulureformaattorit ehdottavat joihinkin
40963: yksityisiin pykäliin, eivät perusteeltaan muuta maamme kansa-
40964: koululaitosta vähääkään. Kansakoulun opetusaineet jäävät vasta-
40965: lauseessa olevan ehdotuksen mukaan, lukuunottamatta uskontoa,
40966: aivan samoiksi kuin valiokunnan mietinnössäkin. Ainoa parannus
40967: tässä suhteessa on uskonnon poistaminen kansakoulun pakollisten
40968: oppiaineiden joukosta. Että se on niiden joukosta poistettu, siitä
40969: ei päässe mihinkään, ja mielestäni ed. Jokisen äskeinen lausunto
40970: vahvistaa yhä tätä käsitystä. Siinä, nim. uskonnon poistamisessa
40971: kouluista, näyttääkin vastalauseen allekirjoittajain mielestä olevan
40972: koko se taikasauva, jolla koululaitoksemme jälleen saatetaan tyy-
40973: dyttävään kuntoon. Täällä on jo asiantuntevasti ja vakavalla ta-
40974: valla huomautettu, mitä laatua tämä uudistus on, ja varsinkin se
40975: tapa, millä sen toimeenpano perustellaan. Minun ei ole senvuoksi
40976: tarve siihen sen enempää kajota. Omasta puolestani olen vakuu-
40977: tettu siitä, että Suomen kansan köyhälistönkin kaikki vakavarumat
40978: ainekset, varsinkin sen sankat maaseutujoukot, ovat tässä asiassa
40979: kokonaan toisella kannalla kuin ne, jotka heidän asiaansa täällä
40980: ajavat.
40981:      Niinkuin jo sanoin, ei vastalauseessa ole muita oleellisia ehdo-
40982: tuksia kansakoululaitoksen itse suunnittelman muuttamiseksi. Sii-
40983: hen, ettei niitä ole tuotu esille, on tietysti, niinkuin moneen muu-
40984: hunkin asiaan, syynä porvarillinen yhteiskunta ja sen kelvotto-
40985: muus. Vastalauseen tekijät lausuvat suoraan, että suurimpia hei-
40986: dän tällä alalla huomaamistansa aukoista on toistaiseksi vaikea
40987: täyttää, »niin kauvan kuin eduskunnassa ja hallinnossa valta on
40988: porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluokilta kokoo-
40989: mistansa valtionvaroista heittää niille takaisin vain vaatimatto-
40990: man ·almun silloinkin, kun on kysymys niin tärkeästä asiasta kuin
40991: kansanvalistuksesta.» Ja edelleen vakuuttavat vastalauseen teki-
40992:  jät, >>että porvarillinen kansantalous ei tarvitse yleistä kansalais-
40993:                          Yleinen oppivelvollisuus.                   895
40994: 
40995: 
40996: sivistystä sen suuremmassa määrin eikä kaipaa sitä vallankaan
40997: maaseudun syrjäosissa>>. Me porvarilliset olemme kyllä tässä edus-
40998: kunnassa tottuneet siihen, että vasemmiston edustajain tärkein
40999: valtti, olipa kyseessä melkein mikä asia tahansa, on se, että por-
41000: varillinen yläluokka riistää ruumiillisen työn tekijöiltä, vieläpä
41001: yksinomaan niiltä, kaiken, minkä yhteiskuntalaitos pystyssäpy-
41002: syäkseen tarvitsee, ja että köyhälistö tässä maailmassa myöskin
41003: yhteiskunnalta nauttimiensa etujen puolesta on kerrassaan lapsi-
41004: puolen asemassa. Tämä ajatus porvarillisten itsekkäisyydestä mitä
41005: räikeimpään muotoon puettuna, toistuu yhä uudestaan kaikissa
41006: vasemmiston lausunnoissa ja se esitetään niin usein, että melkein
41007: luulisi tarkoituksen olevan soveltaa se joka paikkaan, missä ajatus-
41008: yhteys ja lauserakennus muuten vaatisi välimerkin käyttämistä.
41009: Mutta vaikka tämä onkin tiettyä, tuntuu sittenkin hiukan yllätyk-
41010: seltä, että puhe porvarillisten anastuksista ja köyhälistölle heite-
41011: tyistä >>vaatimattomista almuista>> on katsottu olevan ·paikallaan
41012: silloinkin, kun puhutaan oppipakkolain ehdotuksesta. Valiokunta
41013: tekee nim. mietintönsä 36 sivulla selkoa niistä kustannuksista, joita
41014: tämä uudistus vaatisi. Valtio ja kunnat saisivat yhteensä suorittaa
41015: oppipakon vaatimia perustaruiskustannuksia vähän yli 32 miljoo-
41016: naa markkaa. Ja kun oppipakkolaki 15 vuoden kuluttua astuisi voi-
41017: maan, vaatisi se valtion ja kuntain osalle yhteensä 12 miljoonan
41018: markan vuotuisen lisäyksen niihin noin 14 milj. markan vuotuisiin
41019: kustannuksiin, jotka valtio ja kunnat tätä nykyä kansakoulu-
41020: laitoksen ylläpitämiseksi suorittavat. Tämän lain hyväksyminen
41021: tietää siten Suomen kansan sitoutumista uhraamaan nykyisten
41022: menojen lisäksi lähimpien 15 vuoden aikana kansanopetuksen
41023: tarpeisiin 44 milj. markkaa, joista 12 milj. jää sitten pysyväiseksi
41024: vuotuiseksi lisämenoeräksi. Sen sanakirjan mukaan, josta me
41025: moititut porvarilliset olemme tottuneet löytämään sanavastineet
41026: käsitteillemme, tämä lähes puoleensataan miljoonaan nouseva
41027: menoerä olisi toki merkittävä vähän runsaampisisältöisellä nimellä
41028: kuin mitä tietää >>köyhälistölle heitetty vaatimaton almU>>, joksi vasta-
41029: lauseen tekijät leimaavat nämä puolisataa miljoonaa markkaa.
41030: Enkä minä voi suoraan sanoen oikein ymmärtää niitä kansanedus-
41031: tajia, jotka kaikissa tilaisuuksissa kehuvat edustavansa maan köy-
41032: hälistöä, mutta joiden käsissä miljoonat ja kymmenet miljoonat
41033: pyörivät aivan yhtä rattoisasti ja iloisesti kuin herneet vallattomien
41034: poikaviikarien taskusta.
41035:     Pitäisihän olla toki asia, josta ei ole riideltävä, että maan koulu
41036: koko laajuudessaan ja kaikissa muodoissaan on historiallisesti ke-
41037: hittynyt laitos, jonka rakenteeseen kansan valistuneimmat naiset
41038: ja miehet eri aikoina ovat koettaneet parhaansa panna. Senvuoksi
41039: sitä on kohdeltava hellävaroen silloinkin, kun lähdetään siihen pa-
41040: rannuksia ja uudistuksia tekemään. Ne 7 koulureformaattoria.
41041:  896                    Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
41042: 
41043: 
41044:   jotka vastalauseessa esiintyvät, näyttävät kokonaan tämän seikan
41045:   unohtaneen. He julistavat koko koululaitoksemme kerrassaan kel-
41046:   vottomaksi ja lupaavat rakentaa sen vastaisuudessa uudestaan.
41047:   Hyvähän on, että Snuomen kansakin on saanut viisaita edes 7·
41048:   Se ei ole mikään halveksittava luku, sillä samaan määrään saivat
41049:   vanhat kreikkalaisetkin tyytyä. Toivottava vaan on, että nämä
41050:   meidän niin suurella varmuudella esiintyvät uudet koululaitoksen
41051:   mestarit, kerran päästyään uudistushankkeissaan hyviä lupauksia
41052:   vähän pitemmälle, panevat mieleensä hiukan sitäkin, että ne,jotka
41053:    tähänastinen jälkimaailma on asettanut viisasten kunniasijalle,
41054:   ovat ymmärtäneet osottaa harrastustansa ja kykyänsä hyödylli-
41055:   sessä, kansansa parasta tarkoittavassa ja sen elämälle uusia uria
41056:   aukovassa toiminnassa. Mutta niitä kunniasijoja ei ole saavutettu
41057:   eikä niitä saavuteta vastakaan siten, että säälimättömästi riiste-
41058:   tään kansalta sen uskonto, rajattomasti parjataan sen yhteiskunta-
41059: , laitosta ja kaikkia historiallisesti kehittyneitä oloja sekä asetutaan
41060:   niin törkeän kiittämättömiksi kuin mahdollista oman kansansa
41061:   parhaita harrastuksia ja niiden toteuttamiseksi käytettyjä, miltei
41062:   ylivoimaisia uhrauksia kohtaan.
41063:       Tämän minä tahtoisin laskea meidän kotoisten uusien maail-
41064:   manparantajien sydämelle (Hyvä!).
41065: 
41066:      Ed. A i t a m u r t o: Vapaaehtoisuuden tietä on maassamme
41067:  saatu perustetuksi tähän asti 40 vuoden kuluessa noin 2,650 ylem-
41068:  pää kansakoulua, joissa työskentelee alun 4,000 opettajaa. Tämä
41069:  loistava tulos on saavutettu, kuten jokainen tietää, monien vas-
41070:  tusten vallitessa. Varsinaisia kansakoulun vastustajia löytyi aina-
41071:  kin alkuaikoina hyvin paljon ja koulujen rakennuskustannuksia
41072:  kykeni valtio vain nimeksi avustamaan. Nyt kun sivistysvaliokunta
41073:  on ehdottanut, että valtio avustaisi jokaista uutta ylempää kansa-
41074:  koulua maalla I5,ooo markan määrärahalla, josta summasta annet-
41075:  taisiin osa suoranaisena avustuksena ja loppu helppokorkoisena
41076:  kuoletuslainana, niin näyttää siltä, että lisäksi tarvittavat I,ooo
41077:  ylempää ja noin 5 a 6oo alempaa kansakoulua, joita valtio myöskin
41078:  avustaisi 5,000 markan määräisellä apurahalla, kyettäisiin perusta-
41079:  maan ehdotetun I5 vuoden kuluessa tuottamatta kunnille voitta-
41080:  mattomia vaikeuksia. Mutta kun ottaa huomioon, että kunnilla vielä
41081:  on maksamatta suuret summat ennen rakennettujen koulujen kus-
41082:  tannuksista ja lisämenot oppivelvollisuuden kokonaan voimaan as-
41083:  tuessa tulisivat vaatimaan niiltä paitsi perustaruiskustannuksia
41084:  noin 13 miljoonan ja valtiolta lähes I4 miljoonan markan vuotuisen
41085:  menoerän, lukuun ottamatta sitä summaa, joka vaaditaan köyhäin
41086:  koululasten ruoka- ja vaatetusavun muodossa, tehden sekin vä-
41087:  hintäin 5 miljoonan markan vuotuisen menoerän, niin täytyy j~
41088:  kaisen maamme taloudellista elämää vähänkään tuntevan kansalai-
41089:                           Yleinen oppivelvollisuus.                 897
41090: 
41091: sen asettaa kysymyksenalaiseksi, onko tämä huimaavien summien
41092: kokoaminen köyhälle maallemme mahdollinen, kykeneekö valtio
41093: vaikeudetta suorittamaan sen osalle asetetun määrärahan, aina-
41094: kaan ennenkuin uusi tuloveroon perustuva verotusreformi on saatu
41095: käytäntöön ja onko kunnilla lainkaan mahdollisuutta suorittaa
41096: nykyoloissa ne kustannukset, joita oppivelvollisuuden toimeenpa-
41097: neminen niiden puolelta tulee vaatimaan. Kuulun niiden kansa-
41098: laisten joukkoon, jotka pitävät kansan pohjakerrosten sivistämi-
41099: sen elinehtona Suomen kansalle. Yleisen kansalaissivistyksen ko-
41100: hottamisesta riippuu taloudellinen toimeentulomme ja sen kehit-
41101: tyminen kaikilla käytännöllisen elämän aloilla. Suomen pienen
41102: kansan täytyy palkita vähälukuisuuttaan ja vähävaraisuuttaan
41103: lisääntyneellä henkisellä jäntevyydellä. Valtiollinen ja yhteiskun-
41104: nallinen kehitys maassamme vaatii ehdottomasti käyttämään va-
41105: roja laajaan kansanvalistustyöhön, varsinkin maalaisnuorison ta-
41106: kapajulle jääneen sivistyksen kohottamiseksi. Kansanvalistuspy-
41107: rintöihin käytetyt varat mielestäni tuottavatkin yhteiskunnalle
41108: suurimman hyödyn. Sittekään en voi jättää huomioon ottamatta
41109: niitä tosiasioita, että valtion ja kuntien rahastotkaan eivät ole eh-
41110: tymättömiä. Näidenkin rahastojen varomaton käytäntö voi syöstä
41111: maamme taloudelliseen ahdinkotilaar:..
41112:     Rohkenen siis kiinnittää suuren valiokunnan huomioon, eikö
41113: se aika, jonka kuluessa sivistysvaliokunnan mietintöön sisältyvä
41114: lakiehdotus on ehdotettu toimeenpantavaksi, ole todellakin liian
41115: lyhyt. Ehdottaisin oppivelvollisuuden toimeenpantavaksi maalais-
41116: kunnissa 25 vuoden kuluessa. Teen tämän ehdotukseni siinä tarko-
41117: tuksessa, ettemme liian lyhyellä aikamäärällä saata tätä tärkeintä
41118: lakiehdotusta vaaranalaiseksi.
41119:     Kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä sekä ylempiin kansa-
41120: kouluihin että alkeisopetukseen nähden. Uskonnonopetus määrättä-
41121: köön pakolliseksi oppiaineeksi kansakoulussa.       Kristinuskon pe-
41122: rustalle rakentuva kansalaissivistys on ainoa parannuskeino ai"
41123: kamme vammoillekin.
41124: 
41125:     P u h e m i e s: Koska kello on jo melkein II, niin tulee istunto
41126: tässä keskeytettäväksi, ellei eduskunta toisin päätä. Kaikessa tapauk-
41127: sessa ovat kuitenkin pöydällepanot jo tänä iltana suoritettavat.
41128: Pyydän siis kysyä, haluaako kukaan käyttää puheenvuoroa istunnon
41129: jatkamisen hyväksi.
41130: 
41131:    Ed. Yrjö Mä k e 1 i n: Minä ehdotan että istuntoa jatketaan.
41132: 
41133:    Ed. Tanner: Minä kannatan edellisen puhujan ehdotusta.
41134: 
41135:    Ed. H u o p o n e n:     Minä ehdotan päinvastoin kuin edellinen
41136:                                                                57
41137: 898                          Istunto 6 p. lokakuuta 1908.
41138: 
41139: 
41140: puhuja, että istunto lopetetaan tähän. Tässä on vielä IO puheen-
41141: vuoroa, ja jos samalla mitalla jatketaan, niin ei päästä kello I2:kaan.
41142: 
41143:       Ed. J o h n H e d b e r g: J ag understöder föregående talare.
41144: 
41145:   Ed. N i s s i n e n: Minä pyydän myös saada kannattaa ed.
41146: Huoposta.
41147: 
41148:     Keskustelu istunnon jatkamista koskevasta kysymyksestä julis-
41149: tetaan päättyneeksi.
41150: 
41151:       X.änestys Ia päätös:
41152: 
41153:     Ken tahtoo että täysi-istunto keskeytetään klo II äänestää •j aa»;
41154: jos >>ei•> voittaa, on päätetty jatkaa istuntoa jälkeen klo II.
41155:     Jaa-äänet ovat voitolla. Täysi-istunto on siis päätetty lopettaa
41156: klo II i. p.
41157: 
41158: 
41159: 
41160:                                    4-15)     Siirto.
41161: 
41162:    Viimeksi käsiteltävänä ollut samoin kuin päiväjärjestyksessä
41163: numeroilla 4-IS merkityt asiat siirretään käsiteltäviksi seuraavassa
41164: täysi-istunnossa.
41165: 
41166: 
41167: 
41168:                               16-18)     Pöydille panot.
41169: 
41170:    Puhemiehen ehdotuksesta pannaan pöydälle päiväjärjestyksessä
41171: numeroilla I6), I7) ja I8) mainitut asiat ensi istuntoon.
41172: 
41173: 
41174:       Seuraava istunto on ensi perjantaina klo II a. p.
41175: 
41176:       Täysi-istunto päättyy klo II i. p.
41177: 
41178: 
41179:                                                   ·Pöytäkirjan vakuudeksi:
41180:                                                             Ph. Suuronen.
41181:        27. Perjantaina 9 p. lokakuuta
41182:                              klo II a. p.
41183: 
41184:    Ilmoituksia:
41185: 
41186:                         K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
41187: 
41188:     I) Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta I8g8 metsästyksestä
41189: annetun armollisen asetuksen I3 ja 3I §:n muuttamisesta.
41190:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o IO, Laki- ja talousvaliokun-
41191: nan mietintö N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 4·
41192:    2) Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmista-
41193: misesta on Suomessa suoritettava sekä tämän veron käyttämisestä
41194: vuonna I gog.
41195:     Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää-
41196: rästä, joksi a) paloviinaverosta saatava nettotulo ja b) kulkulaitos-
41197: rahaston osuusvähittäismyynti-ja anniskeluyhtiöiden voitosta vuon-
41198: na Igog on arvioitava (ponsilauseet Valtiovarainvaliok. mietinnössä
41199: N:o 5 siv. 3).
41200:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o n; Valtiovarainvaliokunnan
41201: mietintö N:o 5 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 5·
41202:     3) Ehdotus asetukseksi suostuotaverosta mallasjuomain val-
41203: mistamisesta vuonna Igog.
41204:     Tämän yhteydessä: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus siitä mää-
41205: rästä, joksi mallasjuomasuostunnasta vuonna Igoglähtevä nettotulo
41206: on arvioitava (ensimmäinen ponsilauseValtiovarainvaliokunnan mie-
41207: tinnössä N:o 6).
41208:     Asiakirjat: Armollinen esitys N:o I2; Valtiovarainvaliokunnan
41209: mietintö N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 6.
41210: 
41211:                       A i n o a k ä s i t t e 1 y:
41212:     4) Kysymys varojen osottamisesta valtiopäiväkustannusten
41213: suorittamiseen.
41214:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o I ja Valtiovarainvaliokunnan mie-
41215: tintö N: 8.
41216: 900                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41217: 
41218: 
41219:                        T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
41220:     5) a) Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
41221: vuokraukses ta.
41222:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
41223: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
41224: joulukuun 3 p:nä 1905 annetussa asetuksessa.
41225:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
41226: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
41227:         d) Ehdotus asetukseksi--- annetun, torpan, lampuoti-
41228: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
41229: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
41230:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietintö
41231: N:o 1 ja 2 ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 ja Suuren valio-
41232: kunnan mietintö N:o 7 (Liitteet VIII siv. 5-37).
41233: 
41234:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
41235:     6) Eduskuntaesitykset, jotka koskevat yleisen oppivelvollisuu-
41236: den säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia.
41237:     7) a) Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
41238: maalla.
41239:         b) Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
41240: sestä.
41241:     8) Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
41242: 
41243:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
41244:     9) Anomusehdotus, joka koskee' kruununtiloilla olevien torpan-
41245: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
41246: palstatiloiksi.
41247:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7; ed. Kivi-
41248: linnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Vitteet V siv. 67-68).
41249:     10) Anomusehdotus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
41250: misesta.
41251:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Kai-
41252: ramon y. m. anomusehdotus N:o 21 (Liitteet V siv. 91).
41253:     II) N. s. ehdollisia rangaistustuomioita koskevat anomusehdo-
41254: tukset.
41255:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 3, ed. Kävyn anom.
41256: ehdotus N:o 100 ja ed. S. Wuolijoen anom. ehdotus N:o 188 (Liitteet
41257: III siv. 87 ja 88).
41258:     12) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdo-
41259: tukset.
41260:    Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4; ed. Hall-
41261: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
41262:                              Päiväjärjestys.                      901
41263: 
41264: 
41265: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
41266: II siv. 5-8 ja 29-31).
41267:     13) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
41268: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
41269:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
41270: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
41271:     14) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
41272: tava anomusehdotus.
41273:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä-
41274: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
41275:     15) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolli-
41276: seen asetukseen säästöpankeista.
41277:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
41278: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
41279:     16) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen
41280: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
41281: den aiheuttamia toimenpiteitä.
41282:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
41283: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IXsiv. 100-101).
41284:     17) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
41285: ehdotus.
41286:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
41287: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
41288:     18) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
41289: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
41290: kihlakunnat.
41291:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
41292: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
41293:     19) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met-
41294:  mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
41295:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
41296: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
41297: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
41298:         P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
41299:    zo) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 koskeva Kerto-
41300: musta Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka
41301: Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliaikaisilla valtio-
41302: päivillä ovat tehneet.
41303:    21) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6 äitiysvakuu-
41304: tusta koskevista anomusehdotuksista.
41305:    22) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 työväenopistojen valtio-
41306: apua koskevan anomusehdotuksen johdosta.
41307:    23) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 vaivaishoito-
41308: asetuksen muuttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta.
41309: 902                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41310: 
41311: 
41312:       Poissa olevaksi merkitään nimenhuudossa ed. Aalle.
41313: 
41314: 
41315: 
41316: 
41317:                             Ilmoituasiat:
41318:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Aalle sairauden takia; yksi-
41319: tyisten asian takia ed. Tulikoura ensi maanantaiksi, tiistaiksi ja kes-
41320: kiviikoksi sekä ed. Leivo ensi lauantaiksi ja maanantaiksi.
41321: 
41322: 
41323: 
41324: 
41325:                        Muutos päi väjirjestykseen.
41326: 
41327:     P u h e m i e s ilmoittaa tämänpäiväiseen päiväjärjestykseen ole-
41328: van tehtävä sen muutoksen, että 5) asia, ehdotus torpparilaiksi, ei
41329: tule tänään käsiteltäväksi, jotenka se siis päiväjärjestyksestä pois-
41330: tetaan; että 6:nnen, 7:nnen ja 8:nnen asian käsittely siirretään
41331: 1g:nnen asian jälkeen ja että noitten kolmen asian käsittelyä jatke-
41332: taan myös jälkeen k:lo I I illalla.
41333: 
41334: 
41335: 
41336: 
41337:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
41338:                     Metsästysasetuksen muuttaminen.
41339:                                  (3 K.)
41340: 
41341:     Esitetään k o 1 m a n n e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi armolli-
41342: sessa esityksessä N:o 10 Eduskunnalle annettu, Laki- ja talousvalio-
41343: kunnan mietinnössä N:o 9 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o
41344: 4 valmistavasti käsitelty
41345:     Ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
41346: annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
41347:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se
41348: on tämän lokakuun 6 p:nä tapahtuneessa toiseSsa käsittelyssä pää-
41349: tetty, minkä jälkeen asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
41350:                              Paloviinavero.                        903
41351: 
41352:                             2) Paloviinavero.
41353:                                 (3 K.)
41354: 
41355:     Esitetään kolmanteen käsittelyyn armollisessa esityksessä N:o
41356: II  Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössäN:o
41357: 5 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 5 valmistavasti käsitelty
41358:     Ehdotus asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
41359: sesta on Suomessa suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
41360: v. 1909.
41361:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin se on
41362: toisessa käsittelyssä tämän lokakuun 6 p:nä päätetty.
41363:     Tämän yhteydessä esitetään Valtiovarainvaliokunnan äsken
41364: mainitussa mietinnössä olevat ehdotukset niistä määristä, joiksi
41365: paloviinaverosta lähtevä nettotulo ja kulkulaitosrahaston osuus vä-
41366: hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voitosta v. 1909 ovat ar-
41367: vioitavat.
41368: 
41369:      Puheenvuoroa käyttää:
41370: 
41371:      Ed. H e 1 en i u s- Se p p ä 1 ä: Paloviinaverosta saatavan val-
41372:  tion tulon kohdalleen arvioiminen ei yleensäkään liene helppoa.
41373: Monesti on huomautettu siitä vaarasta, mikä nykyisissä olois-
41374:  samme voi olla suostuntaverojen tuottaman tulon arvioimisesta
41375:  liian alhaiseksi. Mutta selvää on, että sekaannusta tuottaa myös
41376: sen arvioiminen liian korkeaksi. Näin ollen täytyisi arvioita teh-
41377: täessä saada mahdollisimman mukaan selville ainakin tärkeimmät
41378: tekijät, jotka voivat·vaikuttaa paloviinan kulutukseen. Mutta juuri
41379: tässä kohden on asema tätä nykyä sangen epäselvä. Juopottelu on
41380: viimeisimpinä aikoina siinä mitassa maassamme lisääntynyt, että
41381: valtiovarainvaliokunnan arvio paloviinaveron tuottamasta tulosta
41382: vuonna 1909 tuntuu, kuluvan vuoden paloviinan kulutukseen ver-
41383: rattuna, liian alhaiselta, varsinkin jos hallituksen viimeisten toimen-
41384: piteitten takia lausunnon antaminen kieltolaista pääsisi niin myö-
41385: hästymään, ettei -kuten äsken hyväksytyssä mietinnössä vastoin
41386: armollista esitystä on otaksuttu - kieltolaki aikanaan ennättäisi
41387: astua voimaan. Toiselta puolen on kuitenkin paraillaan jälleen vi-
41388: reillä kysymys, jonka suotuisa ratkaisu vähentäisi paloviinan ku-
41389: lutusta ensi vuonna siihen määrään, että sen ei silloin luulisi nouse-
41390: van valiokunnan arvioimaa kulutusta korkeammaksi. Tarkoitan
41391: kysymystä juovutusjuomain kuljetuksesta yksityisille valtionrauta-
41392: teillä. Jos hallitus kieltäisi tämän kuljetuksen ja osottaisi sillä,
41393: että se puolestaan tahtoo täydellä todella ryhtyä kieltolain toimeen-
41394: panoa valmistamaan, olisi siitä jotenkin varmasti seurauksena,
41395: että monet sellaiset kaupungit, jotka eivät tähän asti ole tahtoneet
41396: käyttää sitä rajoitettua kunnallista kielto-oikeutta, mikä niillä on
41397: 904                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41398: 
41399: 
41400: koska tämä oikeus paikoittain alkoholin vapaasti virratessa rauta-
41401: teitse muista kaupungeista on ollut nollan arvoinen, kesäkuun r
41402: p:stä 1909 rientäisivät kieltämään tislattujen väkijuomien myymisen,
41403: siten puolestaan myöskin varustautuen vastaanottamaan kielto-
41404: lakia. Tämä seikka yhdessä kuljetuskiellon muissa suhteissa aikaan
41405: saaman suuremman raittiuden kanssa vaikuttaisi siksi rajoittavasti
41406: paloviinankin kulutukseen ensi vuonna, että se olisi ehdottomasti
41407: saatava lukuunotetuksi paloviinaverotuloa arvioitaessa. Näin
41408: ollen rohkenisin asian tärkeyteen katsoen lausua sen toivomuksen,
41409: että hallituksen taholta, sen kannasta väkijuomain kuljetukseen
41410: valtionrautateillä jotakin ilmoittamalla, suvaittaisiin hyväntah-
41411: toisesti avustaa muita eduskunnan jäseniä saamaan kohdalleen
41412: paloviinaveron arvioimisen vuodeksi 1909.
41413:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41414:     Eduskunta hyväksyy puheenalaiset Valtiovarainvaliokunnan
41415: ehdotukset.
41416: . . Paloviinaveron lopullinen myöntäminen tapahtuu V. J:n 43 §:n
41417:  mukaisesti kuitenkin vasta silloin kun käsitellään Valtiovarain-
41418: valiokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909.
41419:                        3)    Mallasjuomasuostunta.
41420:                                   (3 K.)
41421:     Bsitetään k o 1m a n teen käsi t te 1 y y n armollisessa esi-
41422: tyksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu, Valtiovarainvaliokunnan
41423: mietinnössä N:o 6 ja Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 6 val-
41424: mistavasti käsitelty.
41425:     Ehdotus asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmis-
41426: tamisesta v. 1909.
41427:     Asetusehdotus hyväksytään muuttamatta asian toisessa käsitte-
41428: lyssä tämän lokakuun 6 p:nä tehdyn päätöksen mukaisena.
41429:     Niinikään esitetään ja hyväksytään keskustelutta Valtiovarain-
41430: valiokunnan ylempänä mainitussa mietinnössä oleva ehdotus mal-
41431: lasjuomasuostunnasta v. 1909 lähtevän tulon arvioimisesta.
41432:     Suostunnan lopullinen myöntäminen riippuu, V. J:n 43 §:n mu-
41433: kaisesti vielä siitä, havaitseeko Eduskunta käsitellessänsä Valtio-
41434: varainvaliokunnan mietintöä valtion varoista ja tarpeista v. 1909
41435: tämän suostunnan tarpeelliseksi.
41436:                        4)   Valtio päi väkustannukset.
41437:                                    {A. K.)               .
41438:      Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8 armollisen
41439: esityksen N:o r johdosta, joka koskee varojen osoittamista valtio-
41440: päi viikustannusten suorittamiseen.
41441:                            Kruununtilojen torpat.                 905
41442: 
41443: 
41444:     Puhemies: Valiokunta tekee ehdotuksensa kahdessa eri
41445: ponnessa, toisen sivulla 5, joka koskee tulevan vuoden valtiopäivä-
41446: kustannuksia ja toisen sivulla 7, joka koskee tämän vuoden val-
41447: tiopäiväkustannuksia, nimittäin lisämäärärahaa niihin. Sitä paitsi
41448: on mietinnössä muutamia ilmotuksia. Mietintö esitetään kokonai-
41449: suudessaan käsiteltäväksi.
41450:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
41451:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä huomautan, että siinä erittelyssä valtio·
41452: päivä-kustannuksista, joka esitetään sivulta 9 alkaen, I I sivulla on
41453: arvioitu palkkio pikakirjoituksesta ja puhtaaksikirjoituksesta suu-
41454: ressa valiokunnassa ainoastaan 3,000 markaksi. Tämä määrä on
41455: tähänastisen kokemuksen mukaan osoittautunut liian pieneksi,
41456: mutta koska tässä on kysymys ainoastaan arviomäärärahasta ja
41457: sitä paitsi esittelyn mukaan on laskettu jokseenkin suuri summa
41458: satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, niin en tahdo tehdä
41459: tässä kohdin mitään ehdotusta. Tyydyn vain huomauttamaan,
41460: että tämä arviomäärä on epäilemättä liian alhainen.
41461:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41462:    Mietintö hyväksytään ja asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
41463: 
41464:                       9)    Kruununtilojen torpat.
41465:                                   (A. K.)
41466:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 Eduskun-
41467: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruunun-
41468: tiloilla olevien torpanalueiden muodostamista eräissä tapauksissa
41469: itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
41470:     Keskustelu:
41471:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Kun katselee esillä olevaa laki- ja
41472: talousvaliokunnan mietintöä, niin huomaa, että siihen kyllä on
41473: pantu työtä, mutta se työ on sellaista kamarityötä, jolla ei juuri
41474: ole olevissa oloissa pohjaa. Laki- ja talousvaliokunta on nähnyt
41475: paljonkin vaivaa esittäessään meille kruununtilojen asukasoikeu-
41476: den historiikkiä. Tämän mietinnön 8 sivusta alkaen esitetään tätä
41477: historiikkiä kuudella sivulla, ja kolmella viimeisellä puhutaan sit-
41478: ten varsinaisesti itse tästä anomusehdotuksesta. Ja mitä valiokunta
41479: on saanut kokoon? Lyhyesti sanoen ei mitään uutta, jota ei ennes-
41480: tään olisi tiedetty. Valiokunta esittää, että kruunutilojen asukasten
41481: asema vanhempina aikoina on ollut sama kuin vuokralaisen, että
41482: tämä asema on vuosisatojen kuluessa muuttunut sikäli kuin vallan-
41483: pitäjät ovat olleet pakotettuja myöntämään työn oikeudelle pöy-
41484: 906                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41485: 
41486:  dältään muruja. Täten on asema vähitellen vakaantunut. Määrä-
41487:   aikaisen, ensin kuusivuotisen, vuokraoikeuden sijaan on astunut
41488:   elinkautinen hallintaoikeus ja vieläpä vanhimman pojan perintä-
41489:  oikeus, ja lopulta on tämä elinkautinen hallintaoikeus irroitettu
41490:  tästä esikoisoikeudesta ja tehty kaikkien perillisten, osaltaan kunkin,
41491:  saatavaksi niinkuin muukin omaisuus, jos kohta eräillä, verrattain
41492:  pienillä, vähän merkitsevillä rajoituksilla. Mutta oliko tämä ydinky-
41493:  symys laki- ja talousvaliokunnan selostelussa, joka muuten il-
41494:  mankin on jokaiselle selvä? Ei suinkaan, sillä asian yhteiskunnal-
41495:  linen puoli ei käy tästä valiokunnan ontosta,tjuriidisesta protokolla-
41496:  helinästä pienimmälläkään tavalla ilmi. Jos valiokunta olisi tah-
41497:  tonut selvittää tätä kysymystä oikeushistorialliselta kannalta, mikä
41498:  kyllä oli paikallaan, olisi valiokunta epäilemättä osannut enemmän
41499:  oikeaan, jos se olisi ottanut kertoakseen pääpiirteet meidän maan-
41500:  jakolaitoksemme monimutkaisesta ja samalla surullisesta historiasta.
41501:  Sillä tuskinpa tässä kamarissa on ketään, joka ei ainakin nyt oi-
41502:  valtaisi, että meidän rutivanhoillinen, taloudellista kehitystä ym-
41503:  märtämätön, harvain valtaa suosiva maanjakolaitoksemme on niin
41504:  moniin huutaviin vääryyksiin syypää, joita vääryyksiä jatkuu vielä
41505:  tänäkin päivänä. Vielä tänäkin päivänä harjoittaa meidän sama
41506:  maanjakolaitoksemme niin sanoakseni tilattoman väestön suur-
41507:  tuotantoa. Ensin oli koko manttaalin tila ainoa sallittu, sitte lu-
41508:  vattiin, että tilan saa jakaa kahteen osaan, myöhemmin neljään
41509:  j. n. e. Mutta kansa kasvoi, ja kaikista niistä, jotka eivät mahtu-
41510:  neet näille koko- puoli- ja neljäsosamanttaalin tiloille tuli pa-
41511:  raimmassa tapauksessa torppareita. Sitte otettiin käytäntöön uusi
41512:  periaate, maatilojen itsekannattavaisuuden periaate. Millä tilalla
41513:  oli maata niin paljon, että paitse talon väkeä, viisi, myöhemmin
41514:  kolme henkeä, - nim. maanmittarin laskujen mukaan heidän tu-
41515: loistaan ja menoistaan, - voi tulla toimeen, siinä olkoon tilan
41516:  jako sallittu. Näin sanoivat lait ja asetukset, ja osaksi juuri tämän-
41517: kin tähden läksi vuosittain joukottain ihmisiä kodistaan ja kon-
41518:  nultaan maata kiertämään, ei suinkaan sentähden, ettei olisi ollut
41519: halua ja voimaa ottaa maasta elatusta ja samalla laajentaa viljel-
41520: lyn Suomen sangen rajoitettua pinta-alaa, eikä sentähden, ettei
41521: maata olisi ollut riittävästi isän ja äidin raatamalla konnulla, vaan
41522: ainoastaan sentähden, että lait ja asetukset ja reklementit tiesivät
41523: paremmin kuin nämät ihmiset, jotka itse ovat tottuneet leivän
41524: maasta ottamaan, mitenkä suuri kappale maata tarvittiin perheen
41525: leivänantajaksi. Ja jos nykyinen maailma haluaa tietää millä mie-
41526: lellä nämä maanjakoasetuksen häätöläiset näiden reklementtien
41527: alle taipuen kotinsa jättivät, mitä mieltä vallassaolijain holhous hei-
41528: hin kylvi, niin ajatelkoot vain sitä mieltä, millä maamme nykyinen
41529: köyhälistö katselee nykyistä yhteiskuntaa ja sen nykyisiä vallassa-
41530: olijoita.
41531:                         Kruununtilojen torpat.                     907
41532: 
41533:      Noiden luokkalakien ja noiden niin merkillisen viisasten rek-
41534: lementtien aiheuttama kurjuus oli niin suuri, että herrat kuvernöö-
41535: ritkin sen huomasivat, ja jos laki- ja talousvaliokunnan esitys kruu-
41536: nuntilojen asukasoikeuden sisällyksestä on riittävän oikea ja tarkka,
41537: ovat Viipurin, ja kertomuksen mukaan myös Mikkelin läänin ku-
41538: vernöörien yritykset aiheuttaa kruununtilojen osittamista, tapah-
41539: tuneet aivan ulkopuolella voimassa olevia asetuksia. Olipa miten
41540: tahansa, joka tapauksessa kysymyksessä olevan asiain kulku on
41541: ollut nähtävästi seuraava: On kruununtila, jommoisia useat mei-
41542: dän maamme maatiloista alkuaan ovat olleet. Tilalla asuu useam-
41543: pia veljeksiä ja sisaruksia yhdyspesässä miehinensä joko isän tai
41544: jonkun veljeksistä tai jonkun sedän isännyyden alaisina. Veljesten
41545:  ja sisarusten ympärillä syntyy uusia perheitä, heidän taloutensa käy
41546: hankalaksi ja niin pyydetään kuvernööriä järjestämään oloja. Täm-
41547: möinen tapaus saattaa sattua joko heti kohta, kun entinen asukas,
41548: poikien ja tyttöjen isä, on kuollut ja kysymyksessä on uuden asuk-
41549: kaan sijoittuminen tilalle, tai sitten kun koko sisaruskunta on jon-
41550: kun ajan asunut tilalla, jonkin muun kuin isän hoitaessa kuvernöö-
41551:  rin määräämänä isännyyttä. Mitenkä tahansa, talossa asuu si-
41552:  kermä entisen raatajan jälkeläisiä, kullakin ympärillään puoliso
41553:  ja sikermä pienokaisia. Yhteinen talous huomataan mahdotto-
41554:  maksi ylläpitää ja kuvernöörin välitystä pyydetään. Paras välitys
41555: olisi tilan jakaminen, ja asianomaisten mielestä se kyllä kävisi
41556: päinsä. Maata olisi heidän mielestään heille kaikille kylliksi. Mutta
41557: reklementti, se tahtoo sanoa voimassa oleva maanjakoasetus, sa-
41558: noo toista. Ei ole olemassa laillisia edellytyksiä tilan halkomiseen.
41559: Korkean kruunun antama reklementti, sehän se näet yksin tietää,
41560: mitenkä suuri maankappale pitää olla, ja millä eduilla varustettu,
41561: jotta se voisi olla oman kodin ja toimeentulon pohjana ihmisper-
41562: heelle. Mutta kuvernööri ei voi murtaa lain panemia sulkuja. Hän
41563: ei voi osituttaa tilaa vastoin sääntöjä siinä ja siinä pykälässä. Mutta
41564: nähtävästi nämät kuvernöörit ovat jonkun verran tunteneet oloja
41565: paikkakunnalla ja heidän mielipiteensä on ollut se, että, sitten kun
41566: he ovat saaneet asianomaiset lausunnot kruununvoudilta ja nimis-
41567: mieheltä, asiassa on jotain ollut tehtävä. Ja kuvernööri on taval-
41568: lisesti määrännyt, että Matti jääköön talon pitimiin, Mikko ja Pekka
41569: saakoot kumpikin torpan talolta, saaden talosta ne ja ne huoneet,
41570: ne ja ne v a n h a t p e 11 o t ja niityt sekä oikeuden käyttää
41571: talon metsää ja ).mrjalaitumia ja kalavettä kotitarpeiksi, kaikki
41572: sitä ja sitä päivätyövelvollisuutta vastaan päätaloon. Mutta mi-
41573: tenkä pitkäksi aikaa? Omaksi sekä vaimonsa ja lastensa elinajaksi,
41574: joskus myös lastenlastensa, sanotaan päätöksessä. Kuvernööri ei
41575: ole tietystikään voinut jakaa tilaa, asetukset sen kieltävät, ei ole
41576: myöskään vahvistanut perinnöllistä vuokraoikeutta, senkin kiel-
41577: tää reklementti, ja niin ovat vahvistetut päätökset tulleet semmoi-
41578: 908                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41579: 
41580: 
41581: siksi kuin ne ovat. Mutta että juuri suoranaista osittamista tai pe-
41582: rinnöllistä vuokraoikeutta on tarkoitettu, sitä todistavat ne pää-
41583: tökset, joissa mainitaan, että tuo torppa on annettu myöskin las-
41584: tenlapsille, - - jos nim. kukaan järkevä ihminen tuommoisia
41585: todistuksia kaipaa.
41586:      Tämmöisiä torppia nyt löytyy koko joukko Viipurin läänissä,
41587: minkä seikan valiokuntakin olisi edes jollain tavalla mietinnössään
41588: voinut mainita. Niitä löytyy, mikäli minulla tietoa on, Vehkalah-
41589: della esim. 38, Virolahdella 32, Kymissä 6, Säkkijärvellä, saa-
41590: mieni tietojen mukaan, yli 6o. Edelleen tiedetään niitä olevan Lap-
41591: peen tuomiokunnan kaikissa pitäjissä j. n. e. - Jos lasketaan niitä
41592: olevan sen keskimäärän mukaan, mikä näistä numeroista saadaan,
41593: noin 25 kutakin Viipurin läänin pitäjää kohden, ja Viipurin läänissä
41594: muistaakseni on noin 50 pitäjää, niin saadaan noin tuhatkunta täl-
41595: laista torppaa. Tämä luku on kenties liian suuri, sillä juuri näitä
41596: torppareita on, varsinkin viime vuonna, jotakuinkin riuskasti ajettu
41597: kodiltaan ja konnultaan. Niitä eräässäkin pitäjässä on lyhyenä
41598: vuosijaksona ollut joka käräjissä noin I2 ja 20, ja jokseenkin joka
41599: tapauksessa, ellei asiaa lykätty, ajettiin torpparit konnuiltaan pois.
41600: Siis tämä tuhatluku on kenties liian korkea arvioluku, mutta jos
41601: ajatellaan, että näitä torppareita on ajettu jonkun verran pois kon-
41602:  nuiltaan ja että Viipurin läänin itäisissä kunnissa olisi niitä jonkun
41603:  verran vähemmän kuin läntisissä, niin voidaan todennäköisyyslaskel-
41604:  man mukaan saada niiden luvuksi noin 6oo. Näiden 6oo turvaamista
41605: nyt tarkoitti filosofiankandidaatti Kivilinnan anomus, joka on tämän
41606:  laki- ja talousvaliokunnan mietinnön pohjana. Sivumennen huomau-
41607:  tettakoon, ettei herra Kivilinna suinkaan ole ainoa, joka on näihin
41608:  huomioonsa kiinnittänyt, vaan oli sosialidemokraattisella eduskunta-
41609:  ryhmällä aikomus tehdä tästä asiasta anomus. Mutta kun herra Kivi-
41610:  linna oli jättänyt sisään anomuksensa, niin arvelimme, että nythän
41611:  on asia hyvissä käsissä, koska suomettarelainen puolue anomuksen
41612:  asiasta teki. Ja koska meillä ei ole tapana komeilla anomuksien
41613:  luvulla, niinkuin eräällä vissillä puolueella, niin, luottaen siihen, että
41614:  asia tulee tällä tapaa päätökseen, jätimme anomuksen tekemättä.
41615:       Ja mitenkä valiokunta on tätä suomettarelaisten taholta lähe-
41616:  tettyä anomusta kohdellut? Siten, että valiokunta ehdottaa tämän
41617:   anomuksen hylättäväksi eikä puolellakaan viittauksena viittaa pu-
41618:  heenaolevan kysymyksen yhteiskunnallista puolta,ellemme otalukuun
41619:  sivulla 8 olevaa, yhtä ainoaa sanaa, nim. ~helliteltävä>>. Valiokunta
41620:  sanoo että anomusehdotuksessa kosketeltu kohta on ~helliteltävM.
41621:  Se kenties on ainoa kohta koko valiokunnan mietinnössä, josta voisi
41622:   sanoa, että valiokunta on asian yhteiskunnallistakin puolta käsi-
41623:   tellyt. Vaan valiokunta on ottanut huomioon yksinomaan siviili-
41624:   oikeudellisia näkökohtia ja on asettunut aivan poroporvarilliselle
41625:   paperijuristiikan kannalle. Kuten sanottu, käsittää valiokunnan mie-
41626:                           Kruununtilojen torpat.                         909
41627: 
41628: tinnön suurin osa vaan oikeushistoriikkia ja vanhojen reklementtien
41629: selostusta ja sivulta 6 alkaa valiokunta asiallisesti muka käsitellä
41630: tätä ed. Kivilinnan anomusta.
41631:     Ensimäisessä lauseessa valiokunnan mietinnön asiallisessa puo-
41632: lessa sanotaan jo varsin merkillinen seikka. Sanotaan, että koska
41633: sen ja sen asetuksen mukaan ainoastaan yksi kruununtalon asukasten
41634: lapsista oli oikeutettu saamaan tilan asukkuuden, niin >>ei ole aikai-
41635: sempien säädösten perusteella todistettavissa, että sitä ennen toi-
41636: sille lapsille olisi määrätty torpanpaikka tilalla >>heidän perintöosansa
41637: vastikkeeksi>>. Muuten sivumennen huomautettakoon, että >>perintö-
41638: osan vastike>>, jota anomuksen tekijä on käyttänyt, on jonkun verran
41639: epätarkka, olisi pitänyt olla >>yhdysrniesoikeuden ja perintöosan
41640: vastikkeeksi». V aliakunnan todistelu, kun valiokunta sanoo, että
41641: säännösten nojalla ei ole todistettavissa, että olisi myönnetty torpan
41642: paikkoja niille ja niille, on jotakuinkin samaa kuin sanoa että laki
41643: kieltää paloviinan polton, siis ei ole lakisäädösten nojalla todistetta-
41644: vissa, että salaviinanpolttaa löytyy. Tämä on mielestäni yksi niistä
41645: harvoista kerroista, melkeinpä ainaista kerroista, jolloin ruvetaan
41646: hakemaan yhteiskunnallista tilastoa aikaisemmista säädöksistä. Sillä
41647: oli säädöksiä minkälaisia tahansa, ei ole ollut todistettavissa niiden
41648: nojalla, että Viipurin läänissä niissä ja niissä paikoin olisi sellaisia tor-
41649: panpaikkoja niille ja niille henkilöille annettu. Tämä kohta valiokun-
41650: nan mietinnössä on jotakuinkin omituinen. Sitäpaitsi, jos valiokunta
41651: olisi viitsinyt ottaa asioista hiukankin selkoa, niin valiokunta olisi
41652: saanut tietää, että tosiasiallisesti on annettu torpanpaikkoja kruu-
41653: nuntilojen haltijain lapsille näiden yhdysmiesoikeuden vastikkeeksi.
41654: Aivan sattumalta on joutunut käsiini eräs kuvernöörin päätös, jonka
41655: Viipurin läänin kuvernööri Mjäsojedoff on antanut 1904 ja jossa
41656: nimenomaan sanotaan, että vuonna 1871 on parille hakijalle, Simolie
41657:  ja Matille (Jakobssöner) >>Såsom ersättning för ej mindre den dem i
41658:  förestående måtto tillagde bolagsrätt å lägenheten, än deras derå
41659:  nedlagda arbete>>, se tahtoo sanoa >>heidän yhdysrniesoikeudestaan
41660: sekä heidän tilaan panemastaan työstä>>, myönnetty torpanpaikka.
41661:  Tämmöisiä kuvernöörin päätöksiä olisi valiokunta voinut koota aivan
41662:  summittain, jos olisi viitsinyt vähänkin panna huolta asian yhteis-
41663:  kunnalliseen puoleen eikä tuommoiseen siviilioikeudelliseen proto-
41664:  kollajuristeriaan. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että wä-
41665:  hemmän todennäköiseltä näyttää niinikään sekin, että olisi k o r-
41666:  v a u k seksi t i 1 a 11 a suo r i te t u s ta työ s t ä torpan-
41667:  paikkoja niille annettU>>. Millä merkillisellä oikeudella valtiopäivä-
41668:  valiokunta mietinnössään menee sanomaan, että vähemmän toden-
41669:  näköiseltä näyttää, kun valiokunta ei samalla pienimmälläkään
41670:  tavalla näytä, mihin se perustaa tuommoisen todennäköisyyslaskel-
41671:  mansa. Olisi odottanut, että laki- ja talousvaliokunta olisi hiukan
41672:  asiallisemmin ottanut asian käsiteltäväkseen, ettei olisi puhunut vain
41673: 910                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41674: 
41675: 
41676: sellaisia ilmassa, tuulissa ja pilvissä heiluvia lauseita kuin ~todennäköi­
41677: seltä näyttää>>. Tämäkin kuvernöörin päätös, joka minulla on käsillä,
41678:  nimenomaan osottaa, että sanotaan torpanpaikkoja myönnetyksi
41679:  juuri heidän tilalle panemastaan työstä. Ja olen kuullut asian-
41680:  tuntijoilta, jotka ovat nähneet kymmenittäin tämmöisiä päätöksiä,
41681:  jokaisessa päätöksessä sanottavan nimenomaan, että torpanpaikka
41682: on myönnetty heidän tilalle panemastaan työstä. Mutta valiokunnan
41683: mielestä se näyttää >>niinikään vähemmän todennäköiseltä~. Seu-
41684: raavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »tosin 1852 vuoden julis-
41685: tuksessa säädettiin, että sekin, joka kauvemman aikaa oli asunut
41686: tilalla ja siitä saanut elatuksensa, olematta oikeutettu saamaan siitä
41687: eläkettä, oli, asianhaarain mukaan, kykynsä mukaista työtä vastaan,
41688: saava ylläpitonsa siltä, joka oli isäntänä, tai asumaan omissa raken-
41689: nuksissaan tilan maalla». Taaskin viittaan päätökseen, joka on
41690: käsissäni. Kyllä tässäkin päätöksessä kerrotaan että kuvernööri on
41691: myöntänyt torpparille, ei suinkaan luvan asumaan omissa huoneis-
41692: saan tilan maalla, vaan on sallinut hänen viedä torpallensa erinäisiä
41693: talon huoneita sekä ottaa haltuunsa useampia tynnyrinaloja talon
41694: vanhaa peltoa ja vanhaa niittyä; siis aivan niinkuin tilaa j aettaissa
41695: tapahtuu. Seuraavassa lauseessa valiokunta sanoo, että »saattaa
41696: olettaa». Semmoinen sanamuoto valiokunnan mietinnössä, kun
41697: valiokunta ei millään tavalla perustele miten se »Saattaa olettaa»,
41698: tekee aivan sen vaikutuksen, että asiasta ei ole otettu selvää, vaan
41699: on tahdottu mennä tuollaisten hatarain lauseparsien taakse, jotta
41700: saataisiin lausunto, joka näyttää pyöreältä ja kauniilta, mutta joka
41701: ei sisällä mitään. Tässä lausunnossa valiokunta juuri olettaa, että
41702: useinkin riippumatta siitä, olivatko nämä torpan asukkaat tehneet
41703: työtä tilalla vai ei, he kuitenkin saavat oikeuden asettua torpan
41704: paikkaan. Sitten valiokunta sanoo, että näiden torpparien asemaa
41705: ei käy sukulaisuuden nojalla katsominen toisenlaiseksi kuin vieraan.
41706: On aivan omituista, että valiokunta ei pidä missään arvossa perintö-
41707: oikeutta. Täytyykö meidän sosialidemokraattien nyt ruveta selittä-
41708: mään teille porvareille, että eräässä vississä merkityksessä sukulai-
41709: suudella on jonkunlaista arvoa silloin, kun sitä ei ole vielä koko
41710: yhteiskunnassa kumottu.
41711:    Sitten seuraa valiokunnan kaikkein murhaavin asia, jolla valio-
41712: kunta on kokonaan tahtonut kumota anomuksen. Valiokunta sanoo,
41713: että •>jos torpan paikka on annettu korvaukseksi tilalla toimitetusta
41714: työstä, niin ei olisi oikein, että tuo korvaus, mikä aikanaan oli
41715: arvosteltu tulevan suoritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella,
41716: vuosikymmenien kuluttua vielä korotettaisiin, kuten tulisi tapah-
41717: tumaan, jos vuokraoikeus tehtäisiin pysyväiseksi asukasoikeudeksi
41718: torpan maihin>>. Asianlaita ei ole siten, että se on annettu yksin-
41719: omaan toimitetusta työstä, vaan y h d y s m i e s o i k e u d e s t a
41720: ja toimi te t u s ta työstä. Siihensisältyy nuo kaksi tekijää
41721:                          Kruununtilojen torpat.                      911
41722: 
41723: 
41724: ~yhdysmiesoikeUS>> ja >>toimitettu työ~. Tämmöiset torpat eivät
41725: ensinnäkään minun tietääkseni ole syntyneet vuosien r884-g6
41726: välillä, vaan ennen vuotta r884, jolloin ei ollut vuoden r884 asetus
41727: vielä voimassa, jonka mukaan olisi yhdysmies tai perijä ollut oikeu-
41728: tettu saamaan osansa rahassa. Ja minä muuten olen aivan varma
41729: siitä, että koko tuota fraasia työn palkitsemisesta ei olisi ollenkaan
41730: syntynyt, jos olisi ollut semmoinen asetus, että tila olisi saatu jakaa,
41731: vaan kun näissä tapauksissa asukkaiden oikeudentunto vaati sen,
41732: että tila olisi pitänyt jakaa ja kun he koettivat siihen keksiä jonkun
41733: _syyn, jonka nojalla voitiin asetusta kiertää, niin keksittiin sitten tuo
41734: tilalle pantu työ. Tämä on nyt minun teoriiani, enkä tahdo, että
41735: sitä pidetään ehdottoman varmana, koska en voi sitä todistaa.
41736:      Sitten valiokunta rohkenee vielä selittää, että anomusta ei olisi
41737: kannatettava, varsinkin koska heidän vaatimaosa toimenpide olisi
41738: poikkeava säännöksestä kesäkuun 12 p:nä 1895 annetussa
41739: asetuksessa maatilojen osittamisesta. Valiokunta on käsittänyt
41740: eduskunnan tehtävän aivan kuin tuomioistuimen tehtävän, koska
41741: eduskunta ei voi jotain ehdotusta hyväksyä sentähden, että asetus
41742: poikkeaisi siitä ja siitä säännöksestä. Täytyykö nyt minun katsoa, että
41743: jokainen uusi laki, jonka eduskunta tekee, on poikkeava siitä ja siitä
41744: säädöksestä, että laki, jos se sisältää jotakin uutta, täytyy sentähden
41745: jäädä eduskunnan puolelta hyväksymättä, sillä ainahan jokainen
41746: uusi asetus kumoo jonkun vanhemman.
41747:      Sitten valiokunta edelleen ilmoittaa, että tämä anomuksen
41748: vaatima toimenpide olisi verrattain ahdas, koska aijottu lainsäätä-
41749: ruistoimenpide tulisi koskemaan niitä kruununtilain torppareita,
41750:  jotka ovat torpan ottaneet perintönsä vastikkeeksi tai tilalla teke-
41751:  mänsä työn korvaukseksi, sekä näiden vaimoja ja lapsia ainoastaan
41752:  siinä tapauksessa, että vuokranantaja tai hänen perillisensä vielä
41753:  olisi tilan haltijana. Tässä on oikeastaan nyt se ainoa kohta valio-
41754:  kunnan mietinnössä, johonka voin jonkun verran yhtyä, sillä itse
41755:  puolestani olisin ollut kyllä valmis laajentamaan anomusehdotuksen
41756:  alaa, mutta hyvä olisi kun saataisiin edes niin paljon aikaan kuin
41757:  anomusehdotuksessa pyydetään. Ja anomuksen laajentaminen lienee
41758: nyt jotakuinkin vaikeata, varsinkin koska asia tälle tolalle on kehit-
41759: tynyt.
41760:      Sitten valiokunta sanoo, että jos tämä anomus hyväksyttäisiin,
41761: niin koska tämän anomuksen kantavuus olisi niin ahdas, se >>esiin-
41762: tyisi räikeänä vääryytenä näiden torppain haltioille niillä kruunun
41763: - tai perinnöksi - ostetuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin
41764: siirtyneet>>. Jos siis on kymmenen ihmistä juuri hukkumaisillaan ja
41765: laki- ja talousvaliokunnan onnistuu pelastaa niistä viisi, niin on
41766: laki- ja talousvaliokunnan mielestä huutava vääryys niitä viittä
41767: kohtaan, joita ei ole onnistuttu pelastamaan. Epäilemättä se jonkun
41768: verran niin on, mutta pitääkö laki- ja talousvaliokunnan mielestä
41769: 912                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41770: 
41771: 
41772: sentähden, että viisi jää pelastamatta, jättää kaikki kymmenenkin
41773: pelastamatta. Ja jos esim. ostetaan joku Vuojoen kartano valtiolle
41774: tilattomille ositettavaksi, niin laki- ja talousvaliokunnan mielestä
41775: tapahtuu huutava vääryys kaikille muille tilattomille, jotka eivät
41776: saa maata. Siis pitää kaikkien, koko yhteiskunnan tai ei kenenkään,
41777: tulla samalla kertaa autetuksi, se on laki- ja talousvaliokunnan
41778: logiikkaa. Tämä on jonkun verran sitä, mitä sosialistit ovat puhu-
41779: neet: mitä siitä on hyötyä jos yksi tulee autetuksi eivätkä kaikki
41780: voi tplla autetuksi. Mutta omituista on, että siinä valiokunnassa,
41781: jossa ed. Listo on puheenjohtajana, tuodaan tällaisia väitteitä
41782: esiin.
41783:     Viimeinen kappale tässä mietinnössä on kuitenkin kaikkein paras.
41784: Valiokunta sanoo, että valiokunnan mielestä ainoa keino anomus-
41785: ehdotuksessa kosketelluu •>ehkä helliteltävän» kohdan korjaamiseen
41786: on v u o k r a a j a 11 e edullisen maanvuokralain ulottaminen myös-
41787: kin kruunutilojen torppareihin. Ensinnäkin olisi ollut suotavaa,
41788: että valiokunta olisi sanonut, mitä valiokunta tarkottaa vuokraajalla,
41789: onko se vuokranantaja vai vuokramies. Tarkoittaako valiokunta,
41790: että uusi laki on vuokranantajalle tai vuokramiehelle edullinen. Sitte
41791: toiseksi tämä torpparilaki, joka on tekeillä, ei olekaan tarkotettu
41792: ulotettavaksi suoraan kruununtilojen torppareihin, sillä eräässä
41793: viimeisistä pykälistä sanotaan, ettei laki koske kruunutilojen torp-
41794: pareita. Nyt kai olisi sitte valiokunnan tarkotus se, että hallitukselta
41795: anottaisiin, että hallitus suvaitsisi armossaan ulotuttaa eduskunnan
41796: valmistaman maanvuokralain periaatteita myöskin kruunutilojen
41797: torppareihin. Mutta olen hallinnollisella alalla työskenteleviltä juris-
41798: teilta kuullut, että on aivan tulkinnan asia, katsooko hallitus voi-
41799: vansa ulotuttaa tämän torpparilain taaksepäin vaikuttavia kohtia
41800: noin ilman muuta tämmöisiin vuokrasopimuksiin, joista nyt on puhe.
41801: Sillä muu kohta ei kai tulisikaan näitä torppareita suojaamaan kuin
41802: juuri tuo taaksepäin vaikuttavassa laissa suunniteltu korvaus.
41803: Mutta nyt voidaan asiaa tulkita siiten, että nämät torpansopimukset
41804: eivät ole syntyneet puhtaasti vapaaehtoisuuden tietä, vaan ovat
41805: syntyneet ikäänkuin pakosta ja on'aivan tulkinnan asia, voiko hallitus
41806: silloin pakottaa nämä kruununtilojenhaltijat maksamaan korvauksen
41807: näille torppareille, koska sopimukset, jotka ovat vuokranantajan
41808: ja vuokramiehen välillä, eivät ole syntyneet tässä tapauksessa vapaa-
41809: ehtoisuuden tietä, vaan ovat syntyneet ikäänkuin pakosta. Joka
41810: tapauksessa siis se lohdutus, jonka valiokunta näille torppareille
41811: antaa, on niin laiha, että se jää aivan tulkinnan varaan.
41812:     Kun katselee tämän anomuksen alla olevia nimiä, niin huomaa,
41813: että siellä on sangen •>representatiivisiä•> henkilöitä suomettarelaisten
41814: juokosta. Siellä on Kairamo, siellä on Gebhard, siellä on Hainari,
41815: Arajärvi, Wuorimaa, Pullinen, Pöysti y. m. Mikähän nyt mahtaa
41816: olla ollut tarkoituksena? Ovatkohan nämä anomuksentekijät nyt
41817:                           Kruununtilojen torpat.                       913
41818: 
41819: 
41820: pistäneet nimensä sellaisen anomuksen alle, joka on ollut niin tuhma
41821: että laki- ja talousvaliokunnan on täytynyt se kokonaan hyljätä,
41822: vai onko ollut tarkoituksena komeilla anomusten luvuilla ja ano-
41823: musten sivumäärillä ja sitten jättää asia kokonaan, kun se eduskun-
41824: taan on saatettu eikä enää toimittaa sitä perille? Vai mikä mahtaa
41825: olla tarkoitus? Olen kuullut, että valiokunnassa sosialidemokraatit
41826: kaikki äänestivät anomuksen puolesta toisessa lukemisessa, vaikka-
41827: kaan he eivät ole omaa vastalausettaan liittäneet, niinkuin minä
41828: olisin puolestani suonut ja odottanut. Jos tosiaankin on ollut suo-
41829: mettarelaisella ryhmällä tarkoituksena saattaa tämä anomus onnelli-
41830: seen loppupäätökseen, niinkuin ehkä voisi päättää noista nimistä,
41831: jotka anomuksen alla ovat, niin minä soisin, että he olisivat mukana
41832: edes äänestämässä tätä asiaa takaisin valiokuntaan, että siellä voisi
41833: toisellainen päätös tulla. Ja sen johdosta minä ehdotan, että asia
41834: palautetaan takaisin laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi
41835: anomusehdotuksessa osoitettuun suuntaan.
41836: 
41837:      Ed. K i v i 1 i n n a: Käsiteltävänä oleva asia lienee yleensä
41838: eduskunnan suurelle enemmistölle jotakuinkin outo, paikallista laa-
41839: tua kuin se on. Kun ei liioin laki- ja talousvaliokunnan mietinnöstä
41840: juuri hevillä saa täyttä selvitystä siitä, mistä tässä on kysymys,
41841: ja koska en minä liioin jaksa olettaa, että eduskunnan jäsenet oli-
41842: sivat viitsineet hakea esille anomusehdotuksen perusteluja 1907-
41843: vuoden asiakirjain liitteistä, niin lienee minun ensin pakko lyhyesti
41844: koettaa tehdä selkoa, mikä tässä oikeastaan on tarkoituksena.
41845:      Niinkuin valiokunta mietinnössään viittaa, ja niinkuin täällä jo
41846: on huomautettu, ovat maanositustamme koskevat asetukset, var-
41847: sinkin mitä ruununtiloihin tulee, olleet kutakuinkin ahtaat. Karja-
41848: lassa etenkin on tilat jo aikoja sitten jaettu niin pieniksi, kuin ne
41849: yleensä voidaan saada ja voitiin saada silloisten olojen vallitessa.
41850: Siitä oli seurauksena, että monella tilalla, jotlo1. ei enää voitu jakaa,
41851: muodostui karjalaiseen tapaan yhdessä elävä yhdyskunta, hyvin
41852: usein, niinkuin täällä on sanottu, joitakuita veljeksiä, tai muita suku-
41853: laisia, langoksia j. n. p., useampia perheitä, joista yhdellä oli isäntä-
41854: oikeus tilalla. Tällaisen yhdyspesän syystä tai toisesta, hajotessa,
41855: siirtyi asukasoikeus tilaan yhdelle näistä yhdysasukkaista, yleensä
41856: esikoisoikeuden mukaan. Muut olisivat silloin joutuneet ilman muuta
41857: puille paljaille, mutta estääkseen tällaisen kohtuuttomuuden tapah-
41858: tumista, ovat, niinkuin täällä jo on selitetty, kuvernöörit erityisillä
41859: päätöksillä, mielivaltaisilla päätöksillä - kuinka paljon tukea niillä
41860:  oikeastaan lienee voimassa olleissa asetuksissa, siitä en ota mitään
41861:  varmaa sanoakseni - antaneet näille entisille yhdysasukkaille oikeu-
41862:  den perustaa tilan alueelle torpan, vuotuista vuokraa vastaan pää-
41863:  tilalle. Tavallisin määräys on se, että nämä torpat annetaan torpan
41864:  perustajan, hänen vaimonsa ja lastensa elinajaksi, joskus lasten-
41865:                                                                   58
41866: 914                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41867: 
41868: 
41869: lasten, jlL lienee ehkä joku sellainenkin päätös, jossa puhutaan aino-
41870: astaan torpan perustajasta ja hänen vaimostaan.
41871:      Valiokunta, niinkuin täällä on huomautettu, ei puhu mitään
41872: siitä, kuinka paljon tällaisia torppia vielä on olemassa, ja mikäli olen
41873: yksityistietä kuullut, lienee valiokunnassa lausuttu Viipurin läänin
41874: edustajain taholta sellainen ajatus, että niitä ei löytyisi kuin ehkä
41875: jokunen enää jälellä. Nyt sattuu olemaan kumminkin asianlaita se,
41876: että ne Viipurin läänin edustajat, jotka laki- ja talousvaliokunnassa
41877: istuvat, ovat kotoisin juuri niiltä paikkakunnilta Viipurin lääniä,
41878: joissa näitä tällaisia torppia ei yleensä ole. Niitä on nimittäin muuta-
41879: mia kihlakuntia, joissa ne ovat perin harvinaisia. Ne ovat minun
41880: tietääkseni Äyräpään kihlakunta, samaten kuin Sortavalan ja Salmin
41881:  kihlakunnat, enkä liioin ole kuullut juuri puhuttavan niistä Käki-
41882: salmen kihlakunnassakaan. Joitakuita saattaa niitä olla siellä, en
41883:  uskalla varmasti väittää sitä tai tätä siinä asiassa. Jos valiokunta
41884:  olisi katsonut maksavan vaivaa kääntyä anomuksen tekijän puo-
41885:  leen, niin me olisimme voineet antaa luettelon esim. Kymin kihla-
41886:  kunnasta, jossa on 70 torppaa, ja sekin on vaillinainen; samaten toi-
41887:  sen luettelon Jääsken kihlakunnasta, jossa myös on 70 torppaa. Tä-
41888:  mäkin luettelo on vaillinainen, siitä puuttuu muutamia pitäjiä koko-
41889:  naan ja ainoastaan yhdestä pitäjästä on luettelo osapuilleen täydelli-
41890:  nen, Jääsken pitäjästä nimittäin, se kun on torpparien itsensä vai-
41891:  valla kokoonhaalima. Tässä on siis jo I40 torpparia 6-J pitäjän
41892:  alueella. Parikkalasta on eräs olojen tuntija ilmoittanut, että niitä
41893:  saatta siellä olla noin 40. Niitä on myöskin, niinkuin sanottu, Lap-
41894:  peen kihlakunnassa ja Rannan kihlakunnassa, niin että joka tapauk-
41895:  sessa voitanee arvostella niiden luku useammaksi sadaksi. Luku
41896:   I,ooo, niinkuin sen esittäjä itsekin sanoi, on arvatenkin liioiteltu,
41897:   mutta useampia satoja niitä joka tapauksessa on.
41898:       Me anomuksen tekijät pyydämme nyt näille torppareille saman-
41899:  suuntaista oikeutta, kuin mitä nykyinen maanomistusasetus on myön-
41900:   tänyt perintötilain perintötorppareille. Nämät nyt kysymyksessä
41901:   olevat torpparit ovat samassa asemassa, ovat kanta-perillistorppa-
41902:   reita, niinkuin he itse kutsuvat itseään. Me olemme tässä vielä teh-
41903:   neet sen rajoituksen, että jos esim. perinnöksi ostettu tila oston
41904:   kautta on siirtynyt toiselle suvulle, me emme tässä tapauksessa
41905:   mitään irtilohkomisoikeutta vaadi. Me siis pyydämme vähemmän,
41906:   kuin mitä aikaisemmin on lainsäädännöllä myönnetty vastaavassa
41907:   asemassa oleville torppareille muualla Suomessa.
41908:       Hylkäävän lausuntonsa, niinkuin sanottu, valiokunta perustaa
41909:   selvittelylle ruununtilain asukasoikeuden kehittymisestä. Se on sel-
41910:   laista, mikä yleensä tunnetaan niissä piireissä, joissa näitä asioita
41911:   seurataan. Se riittäisi perusteeksi, jos olisi tarkoituksena todistaa,
41912:   että tässä ei ole tapahtunut muodollista vääryyttä, ei ole tapahtunut
41913:   rikosta lain muotoja vastaan. Ja jos olisi kysymyksessä tuomioistui-
41914:                            Kruununtilojen torpat.                    915
41915: 
41916: 
41917:  meen vetoaminen, niin tietysti tuomioistuin silloin tuomitsisi sillä
41918:  tavalla kuin laki- ja talousvaliokunta nyt on tehnyt, sillä eihän se voi
41919:  tuomita muuta kuin voimassa olevien lakien mukaan. Tässä tarvi-
41920:  taan lainsäädäntötoimenpidettä ja juuri sentakia, että asia ei ole
41921:  korjattavissa esim. tuomioistuimeen vetoamalla, joten siis muodol-
41922:  lista vääryyttä ei ole tapahtunut, olemme me anomuksen tekijät
41923:  lainsäädäntötoimenpiteitä anoneet. Se, että lait aikoinaan ovat
41924:  olleet kohtuuttomia, synnyttäneet epäkohtia, ei minun käsitykseni
41925:  mukaan saa estää lainsäätäjää korjaamasta näitä epäkohtia, pelas-
41926:  tamasta mitä pelastettavissa on niistä vaurioista, mitä nämä lait
41927:  ovat synnyttäneet.
41928:      Siinä selvittelyssä, jonka valiokunta antaa, käsitellään asioita -
41929:  niinkuin täällä jo on muuten huomautettukin - huomattavan keve-
41930:  ästi. Valiokunta puhuu siitä, mikä ei aikaisempien säännöksien
41931:  nojalla ole ollut todistettavissa, mikä on todennäköistä ja mikä ei
41932:  ole todennäköistä, mitä saattaa olettaa j. n. e. Minä uskallan väit-
41933: tää, että laki- ja talousvaliokunta olisi ollut velvollinen hankkimaan
41934:  käsiinsä ainakin muutamia kuvernöörien päätöksiä tässä asiassa, ·niin
41935:  että se olisi voinut perustua ei olettamuksiin, vaan tosiasioihin.
41936: Sellaisia kuvernöörin päätöksiä olisi kyllä ollut saatavissa lähem-
41937:  pääkin kun asianomaisesta kuvernöörinvirastosta, jos niitä olisi
41938:  pyydetty.
41939:      Valiokunta lausuu, ettei ole aikaisempien säädösten perusteella
41940: todistettavissa, että olisi määrätty torpan paikka tilalla torppareille
41941: >>heidän perintöosansa vastikkeeksi>>. Minä myönnän, että sanat
41942: •>heidän perintöosansa vastikkeeksi•>, eivät ole onnistuneita. Sellai-
41943: nen sanontatapa, josta edellinen puhuja täällä huomautti, •>yhdys-
41944: asukasoikeutensa vastikkeeksi>> tai jotakin sellaista, vastaisi parem-
41945: min asianlaitaa. Että kumminkin kuvernöörinvirastokin on käsitel-
41946: lyt näitä tällaisia tapauksia asiallisesti perintöluontoisina, vaikka-
41947: kaan ei muodollisesti, näkyy m. m. siitä, johonka jo myöskin viitat-
41948: tiin, että nämä tällaiset torpparit ovat saaneet tilalta ei ainoastaan
41949: valmista peltoa ja niittyä, vaan ovat saaneet siirtää torpalleen
41950: talon huoneitakin. Kuvernöörin päätöksellä täällä jo myöskin näy-
41951: tettiin toteen, että se väite, jonka valiokunta tekee, että muka on
41952: vähemmän todennäköistä, että olisi korvaukseksi tilalla suoritetusta
41953: työstä annettu torpan paikkoja niille, joilla oli jotakin oikeutta
41954: tilaan, koska sellainen henkilö olisi voitu määrätä tilaan yhdysmie-
41955: heksi, ei pidä paikkaansa. Minä voisin myöskin esittää erään kuver-
41956: nöörin päätöksen, jossa on myönnetty tällainen torpan paikka henki-
41957: lölle, joka kyllä olisi voitu nimittää yhdysmieheksi. Mutta asian-
41958: omaiset eivät keskenään sopineet. He olivat muuten kaksi langosta,
41959: toinen naimisissa vanhemman, toinen nuoremman tyttären kanssa.
41960: Se, jolla oli vanhempi tytär vaimonaan, sai talon, ja toinen ajettiin
41961: pois; aikaisemmin olivat he eläneet yhdyspesässä.
41962: 916                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
41963: ----------------------------
41964:      En myöskään voi käsittää, että tällaisten torpparien asemaa ei
41965: käy heidän sukulaisuutensa takia katsominen toisenlaatuiseksi kuin
41966: vieraan torpparin. Siinähän on itse asiassa torpan perustaja pan-
41967: nut työtä taloon, hänen lapsensa ovat ehkä jo tehneet työtä talossa
41968: ja jatkaneet tätä työtä torpassa. He ovat siis itse asiassa perillisen ase-
41969: massa. Mahdotonta siis lienee verrata heitä vieraaseen torppariin,
41970: joka tulee taloon sivusta päin, ilman että hänen vanhempansa ovat
41971: taloon minkäänlaista työtä kiinnittäneet.
41972:     Valiokunta sanoo edelleen, ettei olisi oikein, että sitä korvausta
41973: tilalla suoritetusta työstä, joka aikoinaan oli arvosteltu tulevan suo-
41974: ritetuksi elinkautisella vuokraoikeudella, enennettäisiin. Siihen pyy-
41975: dän vaan huomauttaa entisen lisäksi, että tuo vuokraoikeus on osal-
41976: taan maksettu päätilalle suoritetuilla verrattain runsailla veroilla.
41977:      Mitä tulee aikaan jälkeen vuoden 1884, en ota varmaan sanoak-
41978: seni, onko tällaisia torppia silloin syntynyt vai eikö. Minä en tosin
41979: ole saanut tietooni sellaisia tapauksia, mutta aivan mahdottomia
41980: ne eivät liene. Joka tapauksessa ei näillä torppareilla silloinkaan
41981: ollut oikeutta siihen, minkä nykyinen maanosituslaki myöntää heille,
41982: nim. oikeutta saamaan osaa tilasta. He saivat kyllä lunastuksen
41983: ja siinä tapauksessa heidän asemansa oli jonkun verran parempi kuin
41984: aikaisempien torpparien.
41985:     Täällä jo huomautettiin, että jos valiokunta olisi esittänyt histo-
41986: riikin maanosituslakien kehittymisestä, niin se olisi valaissut tätä
41987: asiaa paljon enemmän. Sillä maanositusasetusten ahtaus on luonut
41988: nämä torpparit ja se se yleensä on luonut ainakin suurimman osan
41989: meidän tilattomasta väestöstämme. On mahdotonta, että voitaisiin
41990: korjata nämä epäkohdat palauttamaHa tämä tilaton väestö paikoil-
41991: leen. Mutta tässä on olemassa pieni joukko, pieni jäännös, joka elää
41992: entisillä tiloilla ja voidaan yksinkertaisella lainsäädäntötoimenpiteellä
41993: pelastaa.
41994:     Minä myönnän kyllä, että tällä lailla tulisi olemaan takauttava
41995: vaikutus, ja sitähän nyt yleensä pelätään. Mutta olemmehan me-
41996: ainakin suuri enemmistö meistä - valmiit säätämään toisenkin
41997: takauttavan lain, jolla tulee olemaan paljon laajempi vaikutus, joka
41998: tulee aikaansaamaan paljon suuremman mullistuksen. Se on torp-
41999: parilaki, ja siihen liitetty takauttava laki. Sitä paitsi, mitä muuta
42000: kuin takauttava laki on esim. se oikeus lohkoa torppansa erilleen,
42001: jonka nykyinen maanosituslaki on myöntänyt perintötorppareille.
42002: Sellaisia lakeja on kyllä säädetty ennenkin. Tällaisessa tapauksessa
42003: en minä ainakaan voi katsoa asiaa siltä kannalta, loukataanko mah-
42004: dollisesti aikaisempia lakipykäliä; ne ovat kuolleita asianomistajia.
42005: Asiaa on arvosteltava siltä kannalta, tapahtuuko yhteiskunnallista
42006: vääryyttä puolella tai toisella. Jos asiaa katsoo tältä kannalta, niin
42007: minun käsittääkseni on varsin vaikeata mennä väittämään, että
42008: sille sukuhaaralle, joka nyt päätilaa hallitsee, tapahtuisi asiallista koh-
42009:                          Kruununtilojen torpat.                    917
42010: 
42011: 
42012: tuuttomuutta, jos torppari saisi lohkoa tilansa erilleen. Sillä suku-
42013: haarana on joka tapauksessa ollut etuoikeus; se sukuhaara on saa-
42014: nut pitää päätilaa ja se sukuhaara joutuisi sittenkin vielä edullisem-
42015: paan asemaan, tämän lohkomisen jälkeenkin, sillä se saisi edelleen
42016: hallita parempaa puolta tilasta. Torppari, asiallisesti yhtä oikeutettu
42017: perintöön kuin tuo toinenkin, joskaan ei mahdollisesti, saisi joka
42018: tapauksessa huonoruman puolen. Sen sijaan taas jos asiaa katsotaan
42019: noiden torpparien kannalta, ei voi muuta kuin myöntää, jos nim,
42020: jättää pykälät sikseen ja katsoo asiaa inhimillisyyden ja kohtuuden
42021: kannalta, että torppareille tapahtuisi vääryyttä, jos he joutuisivat
42022: torpistaan pois. Minä jo huomautin siitä työstä, jonka he ja heidän
42023: vanhempansa ovat tilaan panneet. Voin lyhyesti mainita erään
42024: yksityisen tapauksen, joka räikeästi kuvaa sitä vääryyttä, joka"mie-
42025: tinnön mukaan torppareille tapahtuisi. Löytyy monta sellaista torp-
42026: paria, jotka sivulta päin taloon tulleina ovat entisen isännän vielä
42027: alaikäisenä ollessa hoitaneet taloa, ehkä kymmenkunta tai toista-
42028: kymmentäkin vuotta. Kun vanhin alaikäisistä pojista oli tullut
42029: täysi-ikäiseksi, siirtyi talo esikoisoikeuden mukaan hänelle ja se
42030: henkilö, joka oli hänelle talon säilyttänyt, ajettiin ensin torppaan
42031: ja hänen lapsensa sitte maantielle. Jos arvostelee asiaa inhimillisen
42032: oikeuden kannalta, niin täytyy myöntää, että tässä tapahtuu torp-
42033: pareille vääryyttä.
42034:     Valiokunta on sitä paitse esittänyt useita muita syitä, joihin
42035: täällä jo on viitattu. Se sanoo, että tämä lainsäädäntötoimenpide,
42036: jota me pyydämme, olisi poikkeava siitä säädöksestä kesäkuun I2
42037: päivänä I895 annetussa asetuksessa maatilojen osittamisesta, jonka
42038: mukaan kruununtiloista voidaan maanerottamisen kautta muodostaa
42039: palstatiloja ainoastaan milloin ala on kruunun tarpeeksi käytettävä.
42040: Nythän me, anomuksentekijät, olemme juuri ehdottaneet, että
42041: tämä pykälä olisi muutettava ja jollemme sitä olisi tehneetkään,
42042: niin olisi kait valiokunnan asia ollut huomauttaa, että meidän
42043: ehdottamamme muutos aiheuttaa muutoksen maanositusasetuksen
42044: I2 §:ään, joka siis myös on tehtävä, enkä voi käsittää, ettei saisi
42045: tehdä muutoksia johonkin pykälään sen vuoksi, että siitä aiheutuu
42046: muutoksia toisiin pykäliin. Silloinhan ei voisi yleensä lakia säätää
42047: lainkaan.
42048:     Valiokunta sanoo edelleen: >>Kun senkin lisäksi sekin määräaika,
42049: jonka kuluessa rälssi- ja perintötiloista, sanotun asetuksen 4I §:n
42050: mukaan, perintötilan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi luovutetun
42051: määräalan haltijalla on ollut oikeus saada alueensa erilleen otetuksi,
42052: jo on kulunut umpeen, niin että sellainenkin pätevämpi oikeus, ellei
42053: sitä ole asianmukaisesti valvottu, on menetetty>>. Valiokunta siis
42054: näyttää olettavan, että mainittu pykälä olisi koskenut myöskin
42055: näitä nyt puheena olevia torppareita ja että ne eivät ole valvoneet
42056: sitä oikeutta, jonka se heille suo ja siis sen menettäneet. Asianlaita
42057: 918                     Istunto 9 p. lokakuuta 190ft
42058: 
42059:  nyt ei ole niin. Tämä 4 § yleisessä maanosituslaissa ei ole koskaan
42060:  auttanut näitä torppareita mihinkään. He ovat koettaneet sitä
42061:  käyttää, vaan saaneet kieltävän vastauksen. Minulla on parinkin
42062:  kuvernöörin päätökset, joissa tällainen pyyntö evätään, toisessa sen
42063:  vuoksi, että talo, silloin kun torpanhaltija tämän oikeuden sai, oli
42064:  kruunun luontoinen, vaikka se sittemmin oli perinnöksi ostettu, toi-
42065:  sessa päätöksessä taas sillä perusteella, että tuota torppaa ei ole
42066:  annettu torpanhaltijalle elinkaudeksi, jota mainitussa lakipykälässä
42067:  edellytetään. Nämä torpparit eivät ole siis mitään aikaisempaa oike-
42068:  utta menettäneet.
42069:      Lain kantavuus olisi kyllä verrattain pieni, totta kyllä, sillä se
42070:  ei koske muuta kuin joitakuita satoja, ehkä viittä-, kuuttasataa
42071:  torppariperhettä, pieniviljelijäperhettä. Mutta en minä ainakaan tah-
42072:  toisi asetua niin ylhäiselle kannalle, että soo-6oo:n - tai olkoonpa
42073:  nyt vähän pienemmänkin joukon-maanviljelijäperheen maantielle
42074:  joutuminen tai tilallaan pysyminen on liian pieni asia lainsäätäjän
42075:  toimenpiteen esineeksi joutuakseen.
42076:      Se esiintyisi räikeänä vääryytenä, sanoo valiokunta edelleen, sano-
42077:  tunlaatuisten torppain haitijoille niillä kruunun- tai perinnöksi oste-
42078:  tuilla tiloilla, jotka ovat vieraisiin käsiin siirtyneet. Minä olisin kyllä
42079:  ollut valmis, ja me anomuksentekijät yleensä, ulotuttamaan tämän
42080: lain kantavuuden myöskin sellaisiin tapauksiin, jolloin tila on oston
42081: kautta siirtynyt toisiin käsiin. Mutta välttääksemme liian monimut-
42082: kaisia toimenpiteitä, nimenomaan mitä korvaukseen tulee ja voi-
42083: daksemme siis helpommin saada jotakin parannusta aikaan, me
42084: olemme tästä kannasta luopuneet neuvoteltuamme asianomaisten
42085: torpparien itsensä kanssa. Tuntuu siis todellakin sangen kammalli-
42086: selta, kun valiokunta tämän takia ehdottaa anomusta hyljättäväksi.
42087: Siinä todellakin olemmejoutuneetojasta allikkoon. Sama valiokunta,
42088: jonka mielestä me menemme liian pitkälle vaatiessamme sitä, mitä
42089: me vaadimme, esittää meidän anomuksemme hylj ättäväksi sillä
42090: perusteella, että me emme ole muka vaatineet tarpeeksi paljon.
42091: Siinä on minun ainakin ollut vaikea huomata johdonmukaisuutta.
42092:      Mitä sitten lopuksi tulee itse tämän asian varsinaiseen yhteiskun-
42093: nalliseen puoleen, riippumatta nyt mitä se vaikuttaa noitten asian-
42094: osaisten henkilöitten elämään, niin meidän pitäisi, minun käsittääk-
42095: seni, ottaa huomioon se, että kyllä meillä on tilattornia tarpeeksi,
42096: meillä on niistä vaikeuksia enemmän, kuin mistä me kunnolla jak-
42097: samme suoriutua. Kun nyt voidaan yksinkertaisella toimenpiteellä
42098: satoja perheitä estää tilattomiksi joutumasta, niin minusta on silloin
42099: varsin epäjohdonmukaista, jos annettaisiin aikaisempien lakipykä-
42100: lien estää tätä parannusta aikaansaamasta. Me siis silfoin toisaalta
42101: hankkisimme tilattomille tiloja, mutta toisella kädellä työntäisimme
42102: uusia perheitä tilattomien joukkoon.
42103:      Onhan muuten verrattain pieniä, paikallisia asioita käsitelty
42104:                          Kruununtilojen torpat.                    919
42105: 
42106: 
42107: täällä ennenkin. Sama valiokunta on kyllä asettunut myötätun-
42108: toiseksi niille anomuksille, jotka koskevat niin sanottuja suku-
42109: lunastustiloja, ja tiloja, joita tehtaat ovat saaneet aikanaan perin-
42110: nöksi lunastaa; verrattain pieni epäkohta sekin on, pieni alaltaan.
42111: Mutta se nähtävästi on ollut valiokunnalle tuttu, tämä taas yleensä
42112: kutakuinkin tuntematon. Tällä kysymyksellä nyt ei olekaan mitään
42113: varsinaista agitatoorista luonnetta. Näitä torppareita on vähän,
42114: verrattain vähän. Ne ovat hajoitetut laajalle alueelle, kahteen
42115: vaalipiiriin, ja ne toistatuhatta ääntä, jotka niillä lienee käytettä-
42116: vissä, eivät suuresti mitään puoluetta hyödytä. Mutta juuri sen-
42117: takia voitanee tätä asiaa katsoa puhtaasti yhteiskunnallisen oi-
42118: keuden kannalta.
42119:      Minä siis ehdotan puolestani, minäkin, että tämä asia lykättäi-
42120: siin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi pääasiassa anomuseh-
42121: dotuksessa viitattuun suuntaan. Kaiken väärinkäsityksen välttämi-
42122: seksi minä pyydän huomauttaa, että minä en suinkaan tarkoita sitä,
42123: että sanamuoto pitäisi olla sama kuin anomusehdotuksessa. Se
42124: on ehkä epäonnistunut senkin kautta, että tämä anomusehdotus
42125: alunpitäen oli tarkoitettu esitysehdotukseksi, vaikka se ei sellai-
42126: sena päässyt esille ja siinä siis on säilynyt pykälämuoto. Nuo sanat
42127: >>heidän perintöosansa vastikkeiksi>> korjattakoon. Mitä tulee kor-
42128: vaukseen, torpparien suoritettavaan korvaukseen, niin voidaanhan
42129:  siinäkin suhteessa harkita asiaa tarkemmin. Minä puolestani tosin
42130:  olen sitä mieltä, että mikään muu korvaus ei tule kysymykseen,
42131:  kuin vastaava osa perintölunastuksesta siinä tapauksessa, että tila
42132:  on perinnöksi ostettu, mutta jos välttämättä nyt vaaditaan jon-
42133:  kunlaista korvausta sentakia, että päätila menettää torpasta tule-
42134:  van vuokran, niin otettakoon sekin harkittavaksi, mutta muistet-
42135:  takoon silloin myös, että päätiloilta menee rasituksia, sillä niiden
42136:  ei silloin enää tarvitse maksaa torpan osuudelta menevää kruunun-
42137:  veroa, kuten tähän saakka. Minä olen vakuutettu siitä, että nämä
42138:  torpparit ovat kyllä valmiit maksamaan jonkun verran runsaam-
42139:  mankin korvauksen, kun he vaan pääsevät siihen tilaan, etteivät
42140:  joudu maantielle, että he saavat nämä torpat omiksi omituisiksi
42141:  tiloiksi. Se on pää.asia tässä kysymyksessä.
42142:      Täällä on ed. Wuolijoki tapansa mukaan käyttänyt tilaisuutta
42143:  tehdäkseen pienen taktiikan vaatiman hyökkäyksen keskustaa koh-
42144:  den. Jos nyt todellakin asia olisi ollut sosialisteille alunpitäen niin
42145:  selvä, kuin hän väittää, niin miksi heidän edustajansa sitten eivät
42146:  ole liittäneet vastalausetta. Ja mikäli valiokunnan puheenjohtaja
42147:  minulle on ilmoittanut, niin kyllä tämä päätös valiokunnassa oli
42148:  yksimielinen. Minä nyt en tahdo tätä tilaisuutta suinkaan ruveta
42149:  käyttämään minkäänlaisen taktiikan, minkäänlaisten puolue-etu-
42150:  jen tavoittelemiseen, mutta sanon kumminkin, että syynä siihen,
42151:  että tämä asia on tälle tolalle kääntynyt, lienee sekä mitä vasem-
42152: 920                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42153: 
42154: 
42155: mistoon että keskustaan tulee se, että asia on ollut verrattain outo.
42156: Äänestys tässä eduskunnassa tulee näyttämään, mitä anomuk-
42157: sentekijät ovat tarkoittaneet, ovatko he tarkoittaneet totta, vai
42158: onko tarkoitus ollut ainoastaan komeilla anomuksilla, jonkalai-
42159: nen epäluulo yleensä minun mielestäni on kaikkea muuta kuin
42160: arvokas, ja äänestys tulee myös näyttämään, mitä keskusta tässä
42161: asiassa aikoo tehdä.
42162:     Kuten sanoin, tässä on kysymys yhteiskunnallisesta oikeudesta.
42163: Minä vetoan yleensä kaikkiin niihin, jotka itse maata omistavat
42164: ja jotka osaavat pitää arvossa niitä etuja ja sitä turvattua asemaa,
42165: joka siitä johtuu. Minä vetoan kaikkiin niihin, jotka haluavat päästä
42166: maataomistavain ja maataviljeleväin itsenäisten eläjäin onnelliseen
42167: asemaan, ja minä vetoan kaikkiin niihin eduskunnan jäseniin, jotka
42168: yleensä tahtovat tehdä yhteiskunnallista oikeutta. Ja minä olen
42169: varma siitä, että eduskunta ei tahdo myötävaikuttaa sellaiseen
42170: toimenpiteeseen, joka sysäisi useampia satoja rauhallisia pienivil-
42171: jelijöitä maantielle, tilattoman väestön joukkoon.
42172: 
42173:     Ed. T u 1 i koura: Että laki- ja talousvaliokunta on yrittänyt
42174: tehdä työtä nyt kyseessä olevan anomuksen selvittämiseksi,
42175: se näkyy siitä, että se on tutkinut laajalti vanhempia aikoja,
42176: alkaen r6oo-luvulta vuoteen 1884 saakka. Tutkimus on kohdistunut
42177: siihen kehitykseen minkä alaisena maatilat ovat olleet tullessaan
42178: lampuotitiloista perinnöllisiksi täydellä omistus- ja asukasoikeu-
42179: della. Mutta kun valiokunta tulee 1852-vuoden hallinnolliseen säädök-
42180: seen, josta eteenpäin vasta alkaa se aika mikä on kysymyksessä
42181: tässä anomuksessa, sivuuttaa valiokunta tämän ajan melkein
42182: yhdellä kädenkäänteellä. Tästä näkyy, että koko asia on ollut valio-
42183: kunnan jäsenille aivan outo ja tuntematon, ja se ihmetyttää suuresti,
42184: sillä tämä torpparilauma, vaikka se ei olekaan niin suuri, että
42185: siitä olisi kellekään puolueelle vaalikarjaksi, lienee kuitenkin huo-
42186: mattava joukko. Silloin kuin tilattoman väestön asioita tässä maassa
42187: alettiin oikein innolla korjata, nim. perustettiin muun muassa
42188: agraarikom.itea, niin kävi Vehkalahdelta jo silloin kruununtorpparien
42189: lähetystö täällä Helsingissä agraarikomitean puheenjohtajan luona
42190: asiaansa selvittämässä. Minä luulin, että tämänkin kautta asia
42191: olisi pitänyt olla tunnettu. Mutta vielä enempi sen kautta, kun vuo-
42192: den 1883 asetuksen jälkeen kruununtilojen asuttamisesta sanotut
42193: torpparit alkoivat, yhtä hyvin kuin muutkin entisten kruununtilal-
42194: listen perilliset, perimysoikeutensa nojalla hakea asukasoikeuttaan,
42195: päätilainkin, ja silloin näistä jo riideltiin senaattiin saakka, sekä
42196: senaatti jo antoi päätöksiä kruununtilan torppareista. Mutta koska
42197: kuitenkin asia on ollut valiokunnalle niin tuntematon kuten mietin-
42198: nöstä selviää, ja vaikka kaksi edellistä puhujaa jo ovat kylläkin laa-
42199:  jasti sitä selittäneet, niin en minä kuitenkaan malta olla siihen
42200:                           Kruununtilojen torpat.                    921
42201: 
42202: 
42203: koskettelmatta, erittäinkin kruununtorppien muodostamishistoriik-
42204: kiin.
42205:      Muistaakseni molemmat edelliset puhujat jo viittasivat, että siihen
42206: on ollut syynä maatilojen osittamissäännökset, mutta jättivät mai-
42207: nitsematta että ne olivat erinäiset osittamissäännökset, jotka kos-
42208: kevat kruu.nuntiloja, eivätkä olleet säätylainmääräyksiä. Kun r8sz-
42209: vuoden hallinnollisen asetuksen perusteella, tämän jälkeen asukkaita
42210: sijoitettiin kruununtiloille, niin asettui useampi veljeskunta, jopa
42211: serkuksetkin, samoille tiloille asumaan. Yksi määrättiin isännäksi
42212: ja toiset niin sanotuiksi yhdysmiehiksi. Tätä jatkettiin jonkun aikaa.
42213: Silloinen käsityskanta tilojen asuttamisesta oli, että pääasiana
42214: pidettiin ainoastaan takeet valtion veron saannille, mistä johtui se
42215: katsantokanta, että ehdottomasti oli yksi asetettava isännäksi ja
42216: toiset hänen käskyläisikseen. Näin muodoin on jatkettu noin vuosi-
42217: kymmen tällaista yhdyselämää, minkä voin päättää käsillä olevasta
42218: luettelosta Vehkalahdella löytyvistä kruunutilan torpista ja niiden tor-
42219: panoikeuksista. Ensimmäinen torppaoikeus näkyy Vehkalahdella
42220: olevan annettu Viipurin kuvernöörin päätöksellä r864.            Nämät
42221: torppien perustamiset johtuivat siitä, että isännäksi määrätyt alkoi-
42222: vat käyttää isäntävaltaansa ja yhdysmiehet joutuivat ikäänkuin
42223: heidän orjikseen, joten he luopuivat yhdyselämästä ja alkoivat asua
42224: torppia. Jälkeen vuoden r86o oli käytännössä kuvernöörin antama
42225: määräys, en tiedä, oliko se hallinnollinen säännös, vai yksin kuver-
42226: nöörin mielivaltainen käsky, että joka jättää kruununtilan ja on
42227: poissa siitä yhden vuoden, hän on kadottanut asukasoikeutensa
42228: tilaan ja kaiken oikeutensa siihen. Tällöin toiset veljekset ja per-
42229: heenjäsenet, jotka olivat yhdysmiehiksi otetut, poistuivat tilalta
42230: ansiotöille, mutta toiset kuitenkin tahtoivat asua tilalla ja kun sitä
42231: ei sietänyt jakaa, niin kuvernöörin, hovioikeuden jopa senaatinkin
42232: päätöksen perusteella perustivat siihen torppia, joissa, kuten
42233: täällä ennen jo on sanottu, oli määrätty ala peltoa, määrätty ala
42234: niittymaata sekä torpalle rakennukset ja tarvittavat polttopuut.
42235:  Päätilan asukkkaat, jotka olivat useammassa tapauksessa van-
42236: hemmat veljet, vastustivat tällaisten torppien perustamista ja valit-
42237: tivat kuvernöörin päätöksistä. Mutta hovioikeus ja samoin senaatti,
42238: jos asia sinne saakka joutui, vahvistivat kuvernöörin päätöksen ja
42239:  niin muodoin tuli torppaoikeuksien juriidillinen puoli tunnuste-
42240: tuksi. Silloinen kruununtilain jakosäännös oli, että tilalla piti löy-
42241:  tymän joku määrätty ala sulaa peltoa, jonka sai jakaa, välittämättä
42242:  vaikka siinä olisi ollut luonnonniittyjä ja viljelyskelpoista maata
42243:  sekä metsämaata kuinka laajalti, niin ne eivät tulleet kysymykseen.
42244:  Ja tämä juuri vaikutti siihen, että kruununtilat yleensä pysyivät
42245:  hyvin pieninä viljelystiloina. Tuo säännös oli ristiriitainen itsensä
42246:  kanssa, tilasta kun erotettiin määrätty ala peltoa torpparille, vaikka
42247:  tilan pelto oli niin pieni, ettei Manut tilaa jaetuksi. Muutamia vuosia
42248: 922                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42249: 
42250: 
42251: tämän jälkeen annettiin toinen säännös kruununtilojen jakamisesta,
42252: joka perustui pinta-alaan, välittämättä viljelysmaasta. Tämä yhä
42253: edelleen kehitti torppien muodostamista. Ja näitä torppia on nyt
42254: Viipurin läänissä, Viipurin ympäristöllä suuremmoiset joukot. Minulla
42255: on tässä muutamia luetteloja. Esim. Vehkalahdella Kymin kihla-
42256: kunnassa löytyy 38 torppaa, joilla elää 212 asukasta, tämä on 1906
42257: henkikirjan mukaan; Kymin pitäjässä on 6 torppaa, joilla elää 38
42258: asukasta 1905 henkikirjan mukaan; Virolahden pitäjässä on 32
42259: torppaa, joilla elää 142 asukasta 1904 manttaalikirjan mukaan;
42260: Miehikkälän pitäjässä 9 torppaa, joilla elää 33 asukasta 1905 manttaali-
42261: kirjan mukaan. Sitte oli vielä Säkkijärven pitäjästä luettelo, joka
42262: on kadonnut, eikä tällä kertaa ole mulla käsillä. Muistan, että
42263: siinä oli noin 50-60 torpan vaiheilla. Mutta jos otaksutaan, että
42264: siinä oli tuo vähäisempi luku 50, niin niinmuodoin Kymin kihla-
42265: kunnassa tulisi olemaan 135 torppaa, joilla eläisi 675 henkeä. Ei
42266:  ole enää niin pieni määrä sekään. Tällaisia torppia on tietääkseni vielä
42267:  Rannan, Jääsken ja Lappeen kihlakunnissa. Jos otaksutaan kussakin
42268: olevan sama määrä kuin Kymin kihlakunnassa, niin niitä tulee
42269: lähemmäksi 6oo ja asukasluku niissä noin lähes 3,000.
42270:      Silloin kun näitä torppia perustettiin, tulkittiin sitä säännöstä,
42271: että tuo torpparioikeuksiensaaja saapi nämä oikeudet itselleen ja
42272: lapsillensa, että torppa tulee ikuiseksi perinnöksi, ja niinmuodoin
42273: tämä kehotti näitä torpanoikeuksia hakemaan ja torppia perusta-
42274: maan. Useasti isä oli vanhentunut jo silloin, kun hän sai nuo torpan-
42275: oikeudet ja sattui että hän jo jonkun vuoden perästä kuoli ja hänen
42276: lapsensa tuli niitä oikeuksia nauttimaan. Silloin kun nämäkin kuoli-
42277: vat, alkoivat talonomistajat oikeusjuttuja torpparien häätämisestä.
42278: Jo silloin selitettiin, että torpparioikeudet on annettu ainoastaan
42279: kahdelle sukupolvelle. Niinmuodoin nyt ensimmäiset torpparioikeuk-
42280: sien hakijat olivat erehtyneet siinä, senaikuinen lain tulkinta oli
42281: heitä vienyt harhaan. Nykyään ovat ne sellaisessa asemassa, että
42282: jokainen päivä, jokainen viikko voi tapahtua, että yksi ja toinen
42283: torppariperhe häädetään maantielle.
42284:     Sitten on sanottu että laki, jos anomuksentekijän anomus tulisi
42285: toteutetuksi, on takautuva. Mutta tähän pyydän huomauttaa, että
42286: laki kruununtilojen asukasoikeudesta vuodelta 1883 on ollut paljon
42287: enemmän takautuva kun tämä tulisi olemaan. Siinä laissa annetaan
42288: asukasoikeus periruisoikeuden nojalla ja niin muodoin tämä on
42289: johtanut siihen, että ne, jotka 1852 vuoden hallinnollisen säädöksen
42290: mukaan kadottivat asukasoikeutensa, kun nimittäin poistuivat
42291: tiloilta, tulivat itse tai, jos olivat jo kuolleet, heidän lapsensa, vuoden
42292: 1883 säätylain mukaan otetuiksi uudestaan asukkaiksi niille tiloille.
42293: Tästä oli seurauksena useassa tapauksessa, että ne asukkaat, jotka
42294: olivat tiloilla silloin kun tämä laki tuli käytäntöön, sen kautta
42295: siirtyivät pois. Tämä laki näin ollen oli siis paljon enemmän takautuva.
42296:                            Kruununtilojen torpat.                    923
42297: 
42298: 
42299: Kun nyt I883 asetus tuli voimaan, niin torpparitkin hakivat tällöin
42300: sen nojalla, että he olivat sijoituskirjoissa vielä yhdysmiehinä, asukas-
42301: oikeutta päätilaan. Mutta kuvernööri, jolta asukkuutta haettiin,
42302: esti sen, samoin hovioikeus ja senaatti, kun asiat riitaisina tulivat
42303: näiden ratkaistaviksi selittäen, että nämä ovat saaneet, torppari-
42304: oikeuden sen periruisoikeutensa vastikkeeksi, mikä heillä olisi, jos
42305: eivät olisi torpparioikeutta nauttineet.         Luullakseni tämä kyllä
42306: kumoaa sen väitteen, että kruununtilain torpilla ei ole mitään
42307: juuriidista luonnetta, vaan ovat ainoastaan kuvernöörin mielivallan
42308: nojalla perustetut. Mutta vielä enempi, kun torpan perustamiseen
42309: keisarillinen senaatti on antanut päätöksensä sekä oli I883 vuoden
42310: asetusta tulkinnut ja antanut useampia päätöksiä, joista ilmenee se
42311: katsomuskanta että torpparit ovat saaneet torppaoikeuden perintö-
42312: oikeutensa vastikkeeksi. Yhteiskunnan puolelta olisi suuri vääryys,
42313: jos yhä edelleen saa jatkua häätäminen torpilta, joka tulee niin tapah-
42314: tumaan, ellei lainsäätäjä tule väliin. Tämä asia olisi siis mitä kii-
42315: reellisintä laatua, sillä asian jättäminen ensi tuleville valtiopäiville
42316: voi merkitä monenkymmenen perheen siirtymi.>tä pois kodeistaan.
42317: Yhdyn siis edellisten puhujain lausuntoon siinä, että asia lähetettäi-
42318: siin takaisin laki- ja talousvaliokuntaan, joka ottaisi asiassa punni-
42319: takseen tarpeelliset kohdat.
42320: 
42321:     Ed. P y k ä 1 ä: On koetettu vierittää koko syy valiokunnan
42322: niskoille, kuinka kylmäkiskonen se tällaisia asioita, ja eritoten tätä
42323: anomusehdotusta kohtaan olisi ollut. On tehty laskelmia, joilla on
42324: koetettu eduskuntaan vaikuttaa asian suuruuden takia. Ensinnäkin
42325: ed. Wuolijoki on sanonut että Viipurin läänissä hänen laskelmiensa
42326: mukaan, jos olisi 25 tällaista torppaa joka kunnassa, olisi niitä 50
42327: kunnassa kaikkiaan I250.
42328:     Ed. Wuolijoki vilkasi tilattoman väestön alakomitean mietin-
42329: töön, että tuskin on minkäänlaisia torppareita Viipurin läänissä
42330: niin paljon. Siinä vedotaan kuvernöörin päätökseen ja asiakirjoihin
42331: ja moititaan valiokunnan perustelemattomuutta. M. m. ed. Kivi-
42332: linna on sanonut, että eduskunnalla ehkä ei ole ollut haluakaan
42333: syventyä näihin perusteluihin, joten hän tässä tahtoi niitä selvittää.
42334: Pyydän lukea muutaman kohdan perusteluista, jotka tietystikin ovat
42335: olleet syynä tämän anomuksen hylkäämiseen. Näitä perusteluja ei
42336: kannattaisi kehua. Jos ne olisivat olleet niin laajat kuin ed. Kivi-
42337: linna ja Tulikoura ovat tuoneet esiin tietojansa, niin ehkei valio-
42338: kunnan päätös olisi tällaiseen tulokseen tullut. Mietinnössä sano-
42339: taan: >>Verrattain suuri osa mainituista torpista lienee kyllä jo, mikäli
42340: ne ovat vanhempiin aikoihin perustettuja, siirtynyt emätilan yhtey-
42341: teen, mutta tietojen mukaan löytyy niitä vielä huomattavassa mää-
42342: rässä ainakin useassa Viipurin läänin kunnassa. Tarkempia numero-
42343: tietoja meidän ei ole onnistunut saada, kun yksityisiin tiedusteluihin
42344: 924                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42345: 
42346: 
42347: Viipurin lääninhallituksesta on vastattu, että jälkeen vuoden I883
42348: eivät kruununvoudit eikä lääninkonttori ole pitäneet minkäänlaista
42349: luetteloa kruununtiloista eivätkä liioin kunnallislautakunnan-
42350: esimiehet pyydettäessä ole sanoneet voivansa tietoja antaa, eikä
42351: aika ole myöntänyt meille useiden seikkaperäisten tiedustelujen
42352: tekemiseen>>. Olisiko valiokunnan pitänyt lähteä juoksemaan samoja
42353: jälkiä, joista jo anojat sanovat, etteivät he ole mitään löytäneet
42354: asian valaisemiseksi? Mikseivät he tuoneet näitä asiallisia tietoja
42355: perusteluissaan esille, vai tahtoivatko he säästää niitä voidakseen
42356: sitten hyökätä valiokunnan kimppuun? Minä voin ed. Wuolijoelle
42357: vakuuttaa, että suurimmassa osassa Viipurin lääniä ei tällaisia
42358: torppareita löydy. Varsinkaan lahjoitusmailla ei niitä ole voinut
42359: muodostua, ja niitähän Viipurin lääni suurimmaksi osaksi onkin.
42360: Ainoastaan mainituissa Viipurin läänin kunnissa niitä voi jonkun
42361: verran olla, mutta missä määrin niillä on käytännöllistä merkitystä,
42362: se jääköön sanomatta. Miksi ei ed. Tulikoura silloin tullut antamaan
42363: valiokunnalle semmoisia tietoja, kun ed. Paunun kanssa puhuttiin,
42364: että nyt teidän anomuksenne menee nurin huonojen perustelujen
42365: johdosta?      Mutta ed. Tulikoura kieltäytyi silloin valiokunnalle
42366: mitään tietoja antamasta, vaikka sama edustaja tahtoo nyt
42367: oikein hartiavoimalla käydä valiokunnan kimppuun. Tällaista joh-
42368: donmukaisuutta en minä ainakaan hyväksy. Silloin hänellä olisi
42369: ollut velvollisuus esiintyä, kun tiesi anomuksensa joutuvan vaaran-
42370: alaiseksi. Silloin edustaja Tulikoura sanoi niitä löytyvän vain 6o, ja nyt
42371: ne ovat kasvaneet 6oo:ksi, jopa I,zso:ksi. Minä en ymmärrä, että tällä
42372: muuta tahdotaan kuin pitkittää tämän asian käsittelyä ja hävittää
42373: eduskunnan aikaa. Minä puolestani ehdottaisin, että mietintö tällä
42374: kertaa jäisi voimaan, siksi kunnes anomuksen tekijät uudelleen
42375: perustelevat a,nomuksensa paremmin ja esittävät uuden anomuksen.
42376: 
42377:     Ed. Pullinen: Täällä annetuista lausunnoista on käsittääkseni
42378: käynyt riittävästi selville, että anomusehdotuksessa käsitellyllä asialla
42379: on puolellaan paljon enemmän oikeudellista puolta, kuin valio-
42380: kunta on tahtonut sille myöntää, ja sen takia yhdyn kannattamaan
42381: täällä tehtyä ehdotusta, että valiokunnan ehdotusta ei hyväksytä,
42382: vaan että mietintö kokonaisuudessaan palautetaan valiokuntaan
42383: muodostettavaksi siihen suuntaan kuin anomusehdotuksessa on
42384: ehdotettu, kuitenkin sillä lisäyksellä, että ellei valiokunta katsoisi
42385: enää ehtivänsä näillä valtiopäivillä saada riittävää selvittelyä asiassa,
42386: se muodostaisi ehdotuksensa siihen suuntaan, että eduskunta anoisi,
42387: että hallitus pohtisi asiaa ja jättäisi armollisen esityksen ensi valtio-
42388: päiville.
42389: 
42390:     Ed. H a i n a r i: Pyydän kannattaa ehdotusta, että asia lykät-
42391: täisiin takaisin valiokuntaan käsiteltäväksi ed. Kivilinnan ehdotta-
42392:                          Kruununtilojen torpat.                     925
42393: 
42394: 
42395: maan suuntaan. Tässä kysymyksessä, niinkuin niin monesti muul-
42396: loinkin, on tapahtunut että elävä käytännöllinen elämä luo virallisten
42397: muotojen rinnalle toisia muotoja, jotka nekin ovat oikeutettuja ja
42398: vaativat laillistuttamista. Saattaa kyllä olla niin, että kuvernöörit
42399: eivät noudattaneet lainpuustavia, kun he nyt kysymyksessä oleville
42400: kruununtiloille hyväksyivät yhden perheen jäsenen isännäksi,
42401: toisen torppariksi, mutta kaikessa tapauksesssa tämä torpanoikeuksien
42402: hyväksyminen vastasi asianosaisten oikeuskäsitystä ja kansan
42403: oikeustajuntaa niissä piireissä, joissa näitä torppia syntyi. Sillä
42404: torpparioikeudet annettiin vastineena monivuotisesta yhteiseen
42405: pesään suoritetusta työstä. Minä en ymmärrä, ettei tätä asiaa voi-
42406: taisi ratkaista samalla tavalla kuin I895 vuoden asetus ratkaisi kysy-
42407: myksen perintötilojen perintötorpista. Tämä kysymys on mielestäni
42408: aivan samanluontoinen kuin tuo edellinenkin. Tässä on kysymys
42409: monen sadan pien-eläjän kohtalosta ja minusta olisi asia katsottava
42410: etupäässä yhteiskunnalliselta eikä lakimuodolliselta kannalta.
42411:     Pitäisi laatia uutta lakia tätä pien-eläjien ryhmää varten. Oikeus
42412:  ja kohtuus puhuu voimakkaasti sellaisen lainsäädännön puolesta,
42413:  ja eduskunnan pitäisi asianomaisen valiokuntansa kautta löytää se
42414:  oikea tie, millä tämä asia saataisiin oikealle tolalle.
42415: 
42416:     Ed. C a s t r e n: Tässä tosin ei ole kysymys suuresta torppari-
42417: ryhmästä, mutta kysymys koskee kumminkin niin suurta torppari-
42418: ryhmää, että sen asema ansaitsee lainsäätäjän huomiota. Asiain näin
42419: ollen pyydän ilmoittaa, että minä puolestani yhdyn kannattamaan
42420: sitä ehdotusta, jonka edustajat Wuolijoki ja Kivilinna ovat tehneet
42421: käsillä olevan mietinnön lähettämisestä takaisin valiokuntaan muodos-
42422: tettavaksi heidän ehdottaruaansa suuntaan.
42423: 
42424:     P u h e m i e s: Edellisen johdosta pyydän huomauttaa, että
42425: minun ymmärtääkseni on pieni ero ed. Wuolijoen ja ed. Kivilinnan
42426: ehdotusten välillä, nim. se, että ed. Wuolijoki on ehdottanut, että
42427: mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan muodostettavaksi ano-
42428: muksessa osotettuun suuntaan, ed. Kivilinna taas, että se lähetettäi-
42429: siin takaisin muodostettavaksi pääasiassa anomuksessa viitattuun
42430: suuntaan.
42431: 
42432:     Ed. T u 1 i k o u r a: Minä en ensinkään muista, että ed. Pykälä
42433: olisi näillä valtiopäivillä puhunut mitään tästä asiasta.
42434:     Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä hän Säätytalon eteisessä
42435: kerran kuulusteli minulta jotakin tähän asiaan koskevataja kerroin
42436: silloin hänelle siinä kiireessä, minkä ehdin; - olin nimittäin itse
42437: menossa lakivaliokunnan istuntoon ja täytyi juuri lähteä sisään.
42438: En muista, pyysikö hänminua silloin spesialistiksi laki- ja talousvalio-
42439: kuntaan vaiko ei, mutta sen hänen olisi pitänyt ymmärtämän, että
42440: 926                    Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
42441: 
42442: 
42443: sillä kertaa en voinut häntä seurata kun piti mennä lakivaliokuntaan.
42444: Sen minä ainakin muistan sanoneeni ed. Pykälälle, että täällä Hel-
42445: singissä kyllä löytyy asiata selvittäviä papereita. Sen koomin ei
42446: ed. Pykälä eikä kukaan muu enään ole kysynyt minulta tästä asiasta
42447: mitään enkä tiennyt mennä tarjoutumaan laki- ja talousvaliokun-
42448: nalle mietinnön kirjoittajaksi. - Muutoin kannatan ed. Kivilinnan
42449: tekemää ehdotusta.
42450: 
42451:      Ed. P e n n a n e n: Eräs edellisistä puhujista on jo maininnut,
42452:  että laki, jota anomuksen tekijät ehdottavat anottavaksi, tulisi
42453:  olemaan taaksepäin vaikuttava, n. s. takakantoinen laki. Tällaisen
42454:  lain säädäntöön on minun mielestäni ryhdyttävä ainoastaan silloin,
42455:  kun siihen vaativat välttämättömästi yhteiskunnalliset epäkohdat,
42456:  jotka eivät ole poistettavissa ilman tällaista takakantoista lakia.
42457:  Nyt kysymyksessä olevaan asiaan nähden, kuten täällä jo ed. Pykälä
42458:  on maininnut, ei ole olemassa varmuutta siitä, onko tällainen taakse-
42459:  päin vaikuttava, entisiä oikeussuhteita järkyttävä laki ollenkaan
42460:  tarpeen vaatima. Ei ole edes täyttä varmuutta siitä, onko olemassa
42461:  ja minkä verran, väärinkäytöksiä näihin kysymyksessä oleviin torpan-
42462:  asukkaihin nähden. Valiokunta on mietintönsä perusteluissa sivulla
42463:  7 maininnut siitä, että tällainen torpan asukas, joka on aikoinaan
42464:  eronnut päätilalta ja muuttanut torpalle, on mahdollisesti saanut
42465:  tuon torpanpaikan perintöosansa vastikkeeksi tai korvaukseksi
42466: yhteiseen pesään suorittamastaan työstä. Hän on voinut saada
42467: tämän torpanpaikan lisäksi myöskin rahallista korvausta, toisin
42468: sanoin, veljekset tai muut pesän osakkaat ovat keskenään sopineet,
42469: mitenkä pesä on jaettava. Jos nyt lähdetään myöntämään lisäoi-
42470: keuksia noille torppareille, niin kieltämättähän silloin järkytetään
42471:  aikaisemmin syntyneitä oikeussuhteita, joihinka asianomaiset ovat sinä
42472: aikana puolin ja toisin suostuneet. - Sitte ei ainakaan minulle vielä
42473: ole ollenkaan tästä keskustelusta selvinnyt, minkä verran noita kysy-
42474: myksessä olevia torppareita ja torppia nykyisin on olemassa. Täällä
42475: on kyllä mainittu numeroita, mutta tuskinpa anomuksentekijäin
42476: vaatimus kaikkiin noihin numeroissa mainittuihin torppiin koskee.
42477:  Anomuksentekijäthän itse sanovat, että siinä tapauksessa, jos tila
42478: perinnöksi oston jälkeen on siirtynyt toiselle omistajalle, käy asia
42479: siksi mutkikkaaksi ja vaikeaksi, etteivät he ota siinä suhteessa ehdot-
42480: taaksensa mitään lainsäädäntötoimenpidettä.          Ainoastaan siinä
42481: tapauksessa, jos nuo tilat, joilla on kyseenalaisia torppia, ovat entis-
42482: ten omistajainsa käsissä, voitaisiin anomuksen tekijäinkin mielestä
42483: sovelluttaa takakantoista lakia. Ja minkä verran noita entisten
42484: omistajain hallussa olevia tiloja on, se on, kuten sanoin, aivan sel-
42485: vittämätöntä. Tästä syystä minä ehdotan, että eduskunta tällä
42486: kertaa hyväksyisi valiokunnan ehdottaman ponnen. Ken näitä oloja
42487: lähemmin tuntee, ja tietää niissä epäkohtia olevan, on tilaisuudessa
42488:                          Kruununtilojen torpat.                    927
42489: 
42490: jälleen ja paremmin perustellulla anomuksella kääntymään edus-
42491: kunnan puoleen.
42492: 
42493:   Ed. Sir o 1 a: Minä pyydän kannattaa ed. Sulo Wuolijoen teke-
42494: mää ehdotusta.
42495: 
42496:      Ed. Li s t o: Tässä keskustelussa on kiinnitetty huomiota
42497: etupäässä esillä olevan mietinnön loppuosaan ja koetettu kumota
42498: mitä siinä laki- ja talousvaliokunta on esittänyt, mutta on jätetty
42499: kiinnittämättä huomio tämän mietinnön alkuosaan, joka sisältää
42500: lähtökohdan nyt esillä olevalle asialle. Mietinnön ensimäisellä si-
42501: vulla ja toisen sivun alkupuolella valiokunta tekee selkoa siitä, mitä
42502: sisältää se anomusehdotus, joka on mietinnön pohjana. Jos sitä
42503: tarkastelee, näkee, että valiokunnalle on annettu tarkoin määrätty
42504: tehtävä. Vallan harvoin annetaan Eduskunnalle niin tarkasti ja
42505: täsmällisesti suunniteltua anomusehdotusta, kuin tämä on. Pyy-
42506: dän saada lukea sen lopputuloksen, johonka anomusehdotuksessa
42507: tullaan. Siinä anotaan nimittäin, että >>muuttaen maatilain ositta-
42508: misesta 12 päivänä kesäkuuta r895 annetun asetuksen 6 §:ää ja
42509: lisäykseksi saman asetusehdotuksen 41 §:ään säädettäisiin, että
42510:  jos ennen tammikuun r päivää r8g6 määräala kruununtilasta on
42511: perintöosan vastikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä työstä
42512: jollekin luovutettu, hänen omaksi taikka myös hänen sekä vai-
42513: monsa ja lastensa elinajaksi, sillä nyt mainituista henkilöistä, joka
42514: tämän asetuksen voimaan astuessa on luovutetun alueen haltijana,
42515: siinä tapauksessa, että tila vielä on sen henkilön tai hänen perillis-
42516: tensä hallussa, jonka asukkaaksi tullessa luovutus tapahtui, on
42517: oikeus saada se lohkoruiselia tai palstatilaksi erottamisella maati-
42518: lojen osittamisesta voimassa olevien säädösten mukaan erilleen
42519: otetuksi; velvollisuudella kuitenkin, jos hän sellaista etua nauttia
42520: tahtoo, sitä kuvernööriitä hakea kahden vuoden kuluessa siitä päi-
42521: västä, jona asetus tästä on voimaan astunut ja että, jos tila sen
42522: jälkeen kuin alueen luovutus on tapahtunut, on ostettu perinnöksi,
42523: luovutetun alueen haltijan on tilanomistajalle korvattava alueen
42524: manttaaliarvoa vastaava osuus perintölunastushinnasta sekä muista
42525: oikeudenmukaisesti siihen menneistä kustannuksista.>> Tämä on
42526: anomusehdotuksen ponsilause. Kun nyt valiokunnalle annettiin
42527: näin tarkoin määrätty tehtävä, niin tietysti valiokunnan oli lä-
42528: hinnä tarkastettava tämän tehtävän juridista mahdollisuutta, ja
42529: silloin ei auttanut käydä tässä kysymyksessä käsiksi yhteiskun-
42530: nalliseen puoleen, niinkuin nyt on sekä vasemmalta että keskus-
42531: tasta tahdottu asettaa vaatimukseksi. Valiokunnan ei auttanut
42532: ruveta yleisiin mietelmiin siitä, kuinka tarkoituksenmukainen mei-
42533: dän maanjakojärjestelmämme on ollut ja minkälaiseksi se toivot-
42534: tavasti on tehtävä, vaan täytyi ottaa tarkastettavaksi, minkälainen
42535: 928                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42536: 
42537: 
42538: oikeus kruununluontoisilla tiloilla olevien >>kantaperillistorppien»
42539: haltijoilla mahtaa olla. Ja niinkuin tästä mietinnöstä näkyy, on
42540: valiokunta tullut siinä koko hyvin surullisiin tuloksiin, toisin sa-
42541: noen sellaisiin, että vanhojen säädösten perustuksella kantape-
42542: rintötorppalaitosta ei kruununluontoisilla tiloilla ole olemassa.
42543:      En ymmärrä, mitä tämä asia juuri paranisi siitä, jos se lähetet-
42544: täisiin takaisin valiokuntaan, sillä valiokunnan tehtävä olisi sil-
42545: loin juuri samanlainen kuin tätä ennen, ellei nimittäin kamari tässä
42546: ota, anomusehdotusten tekemiselle säädetyn ajan loppuun kuluttua,
42547: luodakseen uutta anomusehdotusta ja lähettääkseen sen sitte laki-
42548: ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi. Olen vakuutettu siitä, että
42549: niin yksimielinen kuin laki- ja talousvaliokunta oli käsityksessään
42550: tämän anomusehdotuksen mahdottomuudesta, yhtä yksimielinen
42551: se tulee edelleen olemaan siitä, että tästä ei, siinä muodossa kuin
42552: se nyt on käsillä, voida mitään tehdä. Jos valiokunta poikkeaisi
42553: siitä tehtävästä, m.ikä sille on annettu, niin silloin se ei minun käsi-
42554: tykseni mukaan menettelisi valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti,
42555: sillä valiokunnan on annettava mietintönsä niistä asioista,
42556:  jotka sen vaimistertavaksi lähetetään, eikä mistään muista.
42557:      Tässä nyt on jo valaistu niitä todisteluita, joita ovat tuoneet
42558:  esiin ne, jotka ovat valiokuntamietinnön kimppuun käyneet. On
42559:  huomautettu, kuinka nätisti täällä suureunetaan lukuja. Jos en
42560:  väärin muista, niin pääsi ed. Tulikoura 130:een tai 140:een kanta-
42561:  perillistorppaan kruununtiloilla Kymin kihlakunnassa sillä keinoin,
42562:  että hän oli tietävinään että Vehkalahdella löytyy joku määrätty
42563:  luku tämmöisiä torppareita ja siis Kymin kihlakunnassa täytyy
42564:  todellisuuden mukaan olla niin ja niin paljon. Ja jotenkin samalla
42565:  tavalla laski ed. Wuolijoki kuntien lukumäärän mukaan. Hän tuli
42566:  tuhanteen torppaan, tinki kuitenkin vähän siitä pois. Kun sillä
42567:  tavoin laskelmia tehdään, niin kyllä voisi panna kysymykseen sen-
42568:  kin, montako kruununluontoista perintötorppaa on Helsingissä
42569:   ja siihen kuuluvilla maatiloilla.
42570:       On mahdollista, että valiokunta olisi sittenkin ryhtynyt tutki-
42571:  muksiin puheena olevalla alalla, jos anomusehdotus olisi liikkunut laa-
42572:  jemmissa puitteissa, niin että olisi käynyt mahdolliseksi ehdottaa hal-
42573:  litukselle tehtäväksi jonkinlaista sen tapaista anomusta, että hal-
42574:  litus ottaisi asiata tutkiakseen ja koettaisi ryhtyä toimenpiteisiin
42575:  kruuntilojen perintötorpparien olojen vakaannuttamiseksi. Mutta
42576:  kun valiokunta ei katsonut itsellään olevan mahdollisuutta käydä
42577:   asiaan näin laajalta kannalta käsiksi, niin olihan silloin tarpeetonta
42578:   ryhtyä semmoisiin tutkimuksiin. Valiokunta on siis, mikäli minä
42579:   ymmärrän, aivan oikein tehtävänsä käsittäen, tullut siihen tulok-
42580:   seen, mikä mietinnön ponsilauseessa esitetään.
42581:       Luullakseni tämä asia ei parane sillä, että jätetään valiokunnan
42582:   ponsilause hyväksymättä. Siinä tulee sittenkin itse alote aina ole-
42583:                          Kruununtilojen torpat.                    929
42584: 
42585: maan kiusana. Paljon parempi on, että tämä alote hyljätään ja
42586: valmistetaan niille, jotka tämän asian tuntevat ja jotka puheena
42587: olevia oloja hellittelevät, tilaisuus 4 kuukauden perästä uudistaa
42588: anomusehdotuksensa laajemmissa piirteissä. Silloin saa laki- ja
42589: talousvaliokunta, jos asia sinne taasen lähetetään, mahdollisuuden
42590: käsitellä tätä kysymystä todellakin yhteiskunnalliselta kannalta
42591: ja mahdollista on, että valiokunta silloin tulee toiseen tulokseen.
42592:     Kun laki- ja talousvaliokunnalla on esillä olevasta alotteesta
42593: nyt mainittu käsitys, niin - ainakin minä olen siinä luulossa -
42594: jos tämä asia siihen valiokuntaan takaisin lähetetään, se on asian
42595: hiljaista hautaamista. Sillä emme me siellä voi sille mitään tehdä
42596: ja tuskinpa me ehtisimmekään, jos me ryhtyisimme asiassa tut-
42597: kimuksiin, näillä valtiopäivillä niitä loppuun saattaa. Mutta koska
42598: äskenmainitun uudenkaltaisen anomusehdotuksen puoltajina on
42599: esiintynyt niitäkin, jotka istuvat vaikuttavina jäseninä muissa
42600: valiokunnissa, niin pyydän saada ilmoittaa, että jos joku heistä -
42601: esim. ed. Castren tai ed. Hainari, jotka molemmat ovat asianomais-
42602: ten valiokuntien puheenjohtajia, - ehdottavat, että asia lähete-
42603: tään joko maatalousvaliokuntaan tai talousvaliokuntaan, niin kyllä
42604: minä tulen sellaista ehdotusta kannattamaan. Ehkä niissä valio-
42605: kunnissa on toisenlainen käsitys siitä mahdollisuudesta, minkä
42606: valtiopäiväjärjestys antaa valiokunnalle mielensä mukaan muo-
42607: dostella sille lähetettyä anomusehdotusta aivan joksikin muuksi.
42608: Olen kumminkin toistaiseksi sitä mieltä, että laki- ja talousvalio-
42609: kunnan ehdotus olisi hyväksyttävä, koska tästä asiasta sillä kei-
42610: noin päästään kaikkein mukavimmalla tavalla ja koska kaikki
42611: mahdollisuudet alottaa asiaa uudestaan parhaimmalla ja käytän-
42612: nöllisimmällä tavalla, ovat silloin anomusehdotuksentekijälle va-
42613: ratut.
42614: 
42615:     Ed. K i v i 1 i n n a : Minä koetan olla lyhytsanainen, sillä
42616: tämä asia, joka sittenkin on paikallista laatua, uhkaa todellakin
42617: paisua vähän liian pitkäksi.
42618:     Ensin muutama sana ed. Pykälälle. Hän pahoitteli anomuseh-
42619: dotuksen perustelujen niukkuutta. Minä en tahdo ruveta riitele-
42620: mään siitä, kuinka hyviä anomusehdotuksen perustelut ovat, jotka
42621: suuressa kiireessä vuonna 1907 kirjoitettiin ja joiden uudistamista
42622: ei ole pidetty erittäin tarpeellisena sen takia, että asiassa joka ta-
42623: pauksessa on alote tehty. Minun nähdäkseni on valiokunnan asia,
42624: jos perustelujen nojalla tai muuten asia tuntuu epäselvältä, koet-
42625: taa hankkia siihen selvitystä. Minä en voi käsittää valiokunnan
42626: toimintavaltaa niin ahtaaksi, että, jos anomuksentekijät eivät ole
42627: antaneet joka asiaan tarvittavia tietoja, anomus silloin riittämät-
42628: tömän selvityksen perusteella hylätään. Sittemmin on hankittu ja
42629: saatu lisätietoja, joita minä olen täällä esittänyt. Valiokunta olisi
42630:                                                                  59
42631: 930                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42632: 
42633: 
42634: ollut tilaisuudessa nuo selvitykset saamaan, jos se olisi pyytänyt.
42635: Ja olkoon sivumennen sanottu se, että niitä on valiokunnalle tar-
42636: jottu, yksityistä, epävirallista tietä tosin, mutta on tarjous sillä
42637: tavalla torjuttu, että meidän tarjoojain ei tehnyt mieli, arvostamme
42638: pitävinä, uudistaa tarjousta.
42639:     Ed. Pykälä epäili, muistaakseni, näiden torpparien lukua, sa-
42640: maten ed. Listo. Täällähän voidaan esittää yksityiskohtainen luet-
42641: telo, jossa ne ovat torppa torpalta luetellut, ja on siinä qo torppaa
42642: 6~ pitäjästä.      On silloin turhaa puhua, ettei ole esitetty nume-
42643: roita. Lopullisia numeroita ei tosin ole voitu saada, mutta kun
42644: muutamista pitäjistä päästään näin pitkälle ja tiedetään, että täl-
42645: laisia torppia muuallakin löytyy huomattava määrä, niin silloin
42646: voidaan täydellä perusteella väittää, että niitä on muutamia satoja.
42647:      Ed. Listo perustui puheessaan siihen, mitä anomusehdotus si-
42648: sältää. Minä myönnän, että anomusehdotuksen ponsimuoto ei ole
42649: onnistunut. Selitin jo, mistä se on johtunut; se on johtunut siitä,
42650: että asia esitettiin ensin esitysehdotuksena ja sitten viimeisessä
42651: kiireessä muutettiin anomusehdotukseksi, kun sitä ei esitysehdo-
42652: tuksena saatu esittää. Jos minä olisin tiennyt ja arvannut, että
42653: laki- ja talousvaliokunta käsittää toimintavaltansa niin perin ah-
42654: taasti, kuin sen puheenjohtaja täällä esitti, niin olisimmehan me
42655: anomuksentekijät silloin helposti voineet muodostaa uudestaan
42656: tämän ponnen. Minä en kumminkaan sellaista voinut ajatella,
42657: sillä mikäli olen ollut mukana valiokuntatyössä ja olen kuullut
42658: siitä, niin valiokunnat yleensä eivät asetu niin muodolliselle kannalle,
42659: että jos ne eivät voi hyväksyä anomusehdotuksen pontta sellaise-
42660: naan, siinä sanamuodossa ja siihen suuntaan kuin se on muodostettu,
42661: niin ne esittävät anomuksen ilman muuta hylättäväksi, vaan ne
42662: koettavat minun tietääkseni ottaa asiat asialliselta kannalta ja
42663: tehdä anomuksista, mitä tehtävissä on, ne koettavat auttaa asiaa
42664: eteenpäin eivätkä pane päähuomiota muotoseikkoihin. Jos nyt
42665: kumminkin laki- ja talousvaliokunta tahtoo, ja puheenjohtajan
42666: lauseesta päättäen aikoo asettua näin ahtaalle kannalle, niin on kai
42667: täysi syy asettaa asia laveammalle pohjalle. Jotta siis nämä muo-
42668: dolliset vaikeudet eivät tulisi asian tielle ja jotta laki- ja talousvalio-
42669: kunta ei voisi toistamiseen tämän, niinkuin olen myöntänyt, epä-
42670: onnistuneen ponnen varjolla ja sillä tekosyyllä kieltäytyä asiaa
42671: käsittelemästä, niin minä pyydän muuttaa ehdotukseni.                 Minä
42672: siis peruutan äsken tekemäni ehdotuksen ja muodostan sen toiseen
42673: suuntaan, joka mielestäni takaa, että tämä asia tulee korjatuksi.
42674: Minä teen seuraavan ehdotuksen: Ehdotan, että mietintö palaute-
42675: taan laki- ja talousvaliokuntaan muodostettavaksi siihen suun-
42676: taan, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä puheena-
42677: olevien torpparien hallintaoikeuden vakiinnuttamiseksi.             Silloin
42678: ei valiokunta ole ainakaan sidottu meidän ponteemme, vaan se
42679:                           Kruununtilojen torpat.                    931
42680: 
42681: 
42682: on sidottu tähän ehdotukseen, ja se takaa minun käsittääkseni
42683: täydellisesti sen tarkoituksen saavuttamisen, mitä nämä torppa-
42684: rit itse toivovat.
42685:      Laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtaja puhui vielä siitä,
42686: että meille olisi annettava tilaisuus antaa tietoja ja perustella ano-
42687: muksemme toistamiseen paremmin. Me olemme nyt jo olleet ti-
42688: laisuudessa antamaan kaikki ne tiedot, mitä meillä on, ja olemme
42689: valmiit antamaan ne niin täydellisessä muodossa, vaikkapa kir-
42690: jallisesti, kuin suinkin voimme. Ei se siis suinkaan estä valiokuntaa
42691: nyt jo käsittelemästä asiaa. Joka tapauksessa on minusta parempi
42692: antaa hallitukselle tehtäväksi, kun se ryhtyy toimenpiteisiin, tut-
42693: kia tätä asiaa. Sehän lienee yleensä tunnustettu asia, että kyllä
42694: hallitus, käytettävinä olevilla apuneuvoillaan, paremmin selviytyy
42695: tällaisista asioista kuin yksityishenkilöt. Sen takia ei minusta asia
42696: voita sillä, että se lykkäytyy ensi istuntokauteen ja jää sen varaan
42697: mitä me yksityiset anomuksentekijät voimme saada aikaan. On
42698: kyllä mahdollista, ettei asiaa ennätetä tällä istuntokaudella käsitellä.
42699: Siinä tapauksessa tietysti ei ole muuta neuvoa, kuin uudistaa ano-
42700: mus ensi istuntokaudella. Mutta niin kauan kuin on mahdollisuus
42701: olemassa, että se tällä istuntokaudella saadaan käsitellyksi, niin
42702: sitä pitäisi minun mielestäni käyttää, varsinkin sentähden, että
42703: tämä asia on todella kiireellinen, sillä näitä torppareita, joita ennen
42704:  on ollut paljon enemmän kuin mitä niitä nyt on jälellä, on torpis-
42705: taan häädetty koko joukko ja häädetään yhä edelleen, jos tämä
42706: lainsäädäntötoimenpide vielä joitakuitakin vuosia myöhästyy.
42707:  Näitä häätöjä tarkoittaa se kohta anomuksentekijäin perusteluissa,
42708:  jonka ed. Pykälä mainitsi ja jossa sanotaan, että näitä torppa-
42709:  reita on häädetty suurempi joukko enemmän kun mitä niitä ehkä
42710:  on jälellä.
42711:      Minä siis, kuten sanottu, peruutan äskeisen ehdotukseni ja teen
42712:  toisen siinä muodossa kuin äsken mainitsin.
42713: 
42714:     Ed. P y k ä 1 ä: Ed. Tulikoura on sanonut ettei hänelle ole mitään
42715: ilmoitettu eikä häntä pyydetty antamaan selvityksiä valiokunnalle,
42716: paitsi viime valtiopäivien aikana oli jotain sellaista puhetta sääty-
42717: talon käytävässä ollut.
42718:     Juuri viime valtapäivien aikana kun valiokunta tämän asian
42719: käsitteli ensimäisessä lukemisessa ed. Tulikoura sai tiedon, että
42720: valiokunta tulee anomuksen hylkäämään. Sitä suuremmalla syyllä
42721: olisi anomuksentekijäin pitänyt korjata perustelunsa, kun ed. Tuli-
42722: koura sanoo, että hänellä oli asiakirjoja täällä mukana, ja olisi
42723: niitä pyydettäissä valiokunnalle antanut. Minä en luule olevan
42724: tapana, että perusteluja käydään valiokunnan puolesta edustajien
42725: kotoa hakemassa.
42726: 932                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42727: 
42728: 
42729:     Ed. C a s t r en: Minä en aijo olla tässä asiassa kovinkaan
42730: monisanainen. Katson vaan asiakseni lausua mielipiteeni laki- ja
42731: talousvaliokunnan puheenjohtajan tältä paikalta antaman seli
42732: tyksen johdosta.
42733:     On kieltämätöntä, että anomuksentekijän ehdottama ponsi ei
42734: ole onnistunut. Se on liian rajotettu. Mutta laki- ja talousvalio-
42735: kunnalle olisi pitänyt olla täysin selvillä anomuksentekijäin tar-
42736: koitusperä: Iainlaatijan huomion kiinnittäminen puheenalaisten
42737: torpparien asemaan ja keinojen keksiminen sen turvaaamiseksi.
42738: Jos tämä kerran oli selvillä laki- ja talousvaliokunnalle, niin va-
42739: liokunta ei suinkaan olisi ollut sidottu niin muodollisesti, niin ah-
42740: taasti ja sanoisinko byrokraattisesti käsittelemään anomusta, kuin
42741: on tapahtunut. Tiedämmehän jo säätyvaltiopäivien ajalta, että
42742: kun anomuksia on tehty ja asianomainen valiokunta on katsonut
42743: jonkun anomuksen ponnen liian ahtaaksi, niin pontta on muodos-
42744: teltu tarkoituksen mukaisemmaksi. Minun ymmärtääkseni siis ei olisi
42745: ollut vähintäkään asiallista eikä valtiopäiväjärjestyksen rakentamaa
42746: estettä, joka olisi tehnyt mahdottomaksi anomuksen ponnen muo-
42747: dostamisen toisenlaiseksi, pysyttämällä sitä päätarkoitusta, mikä
42748: on johtanut anomuksen tekemiseen. Jos nyt laki- ja talousvalio-
42749: kunnalle oli tuntematonta, kuinka paljon alkuperäisiä maanomis-
42750: tajia hallitsee niitä tiloja, joilla kyseenalaisenlaatuisia torppareita
42751: on olemassa, jos laki- ja talousvaliokunnalle oli epätietoista, kuinka
42752: suuri näiden kyseenalaisten torppien lukumäärä on, niin ei minkään
42753: olisi pitänyt estää laki- ja talousvaliokuntaa ehdottamasta edus-
42754: kunnalle sellaista pontta, jossa pyydetään, että hallitsija antaisi
42755: puheenalaisia seikkoja tutkituttaa ja tämän tutkimuksen perus-
42756: teella ottaisi harkitakseen, olisiko ryhdyttävä lainsäätämistoimen-
42757: piteen aikaansaamiseksi torpparien aseman turvaamiseksi.          Mutta
42758: sitä laki- ja talousvaliokunta ei ole tehnyt. Se on yksistään muo-
42759: dollisista syistä rajoittunut ehdottamaan tämän kumminkin lain-
42760: säätäjän huomiota ansaitsevan anomuksen hyljättäväksi, perustaen
42761: hylkäämisehdotuksensa ainoastaan siihen, että, kuten laki- ja ta-
42762: lousvaliokunnan puheenjohtaja täällä esitti, anomuksen ponsi oli
42763: liian ahdas. Minun ymmärtääkseni olisi laki- ja talousvaliokunnan
42764: uudestaan ottaminen tämä asia käsiteltäväkseen ja ehdottaminen
42765: sellaisen ponnen, jonka kautta anomuksentekijäin päätarkoitus
42766: saataisiin hallituksen tutkittavaksi ja harkittavaksi.
42767:     Edelleen on laki- talousvaliokunnan puheenjohtaja täällä lau-
42768: sunut, että ehdottamalla anomuksen hylättäväksi on tahdottu
42769: jättää anomuksentekijöille tilaisuutta ensi valtiopäiville tehdä asian-
42770: mukaisempi anomus asiassa. Mutta täten menetettäisiin aikaa.
42771: Kuta enemmän kuluu aikaa, sitä enemmän vähenee alkuperäisten
42772: maanomistajien luku, niiden luku, jotka hallitsivat tiloja silloin,
42773: kun torpparit sijoitettiin torppiinsa, ja vielä niitä tiloja hallitsevat
42774:                          Kruununtilojen torpat.                  933
42775: 
42776: 
42777: ja yhä enemmän supistuu niitten torpparien lukumäärä, jotka tätä
42778: nykyä asuvat kyseenalaisia torppia, ellei lainsäätämistoimenpide
42779: tule väliin ja ehkäise niitten häätämistä asumistaan torpista. Asian
42780: näin ollen ei ole aikaa viivytykseen vaan tarvitaan kiireellisiä toi-
42781: menpiteitä eduskunnan puolelta.
42782: 
42783:     Ed. T u 1 i koura: Jos Ed. Listo olisi kuunnellut lausuntoani,
42784: niin ei hän enään väittäisi, että tein laskelmani Viipurin kihla-
42785: kunnan torppareista ainoastaanVehkalahden torppariluettelon mu-
42786: kaan. Minähän nimenomaan lausuin erittäin jokaisen kunnan torp-
42787: parit sekä minkä vuoden maa- tai henkikirjan mukaan kunkin
42788: pitäjän torppariluettelo on. Se siitä.
42789:     Ed. Pykälän kanssa minä olen pienessä perheriidassa. Hän jo
42790: myönsi, että se mistä ensiksi puhuin tapahtui kyllä viime keväänä,
42791: mutta minun olisi pitänyt tietää, että laki- ja talousvaliokunta
42792: oli silloin hylkääväliä kannalla ja sen johdosta tarjouduin näillä
42793: valtiopäivillä laki- ja talousvaliokunnan neuvonantajaksi. Enhän
42794: minä sitä tietänyt, ei siitä jaettu mietintöä eduskunnalle, eikä mi-
42795: nulla ollut tapana mennä nuuskimaan toisen valiokunnan töitä
42796: sen vähemmän tunkeutua kutsumatta neuvomaan itseäni viisaam-
42797: pia. Ed. Pennanen on ollut vastustavalla kannalla ja perustanut
42798: vastustamisensa siihen, että torpparit olisivat menetelleet sopimuk-
42799: sen mukaan. Nähtävästi hän ei tunne näiden torppien luonnetta.
42800: Muuten kannatan ed. Kivilinnan viimeistä ehdotusta ja luovun
42801: edellisen ehdotuksen kannattamisesta.
42802: 
42803:     Ed. P u 11 i ne n: Senjohdosta, että ed. Kivilinnan ehdotus on
42804: tarkoitukseltaan sama kuin minun ehdotukseni ja sanamuodoltaan
42805: vielä ehkä tarkempikin, niin yhdyn ed. Kivilinnan viimeiseen ehdo-
42806: tukseen. Valiokunnan puheenjohtaja ed. Listo on kyllä tahtonut
42807: jättaa taman as1an anomuksentekijäin valmistettavaksi, mutta kun
42808: koko valiokunta ei ole pystynyt tätä asiaa valmistelemaan, niin
42809: en voi luottaa siihen, että muutamat yksityiset jäsenet ehtisivät
42810: saada siihen riittävää selvyyttä, vaan luulen että on parempi, että
42811: asia jätetään hallituksen valmistettavaksi ensi valtiopäiville.
42812: 
42813:     Ed. M a r t i k a i n e n: Ed. Kivilinna on täällä äsken huomaut-
42814: tanut, että Sortavalan pitäjässä ei löydy tämän luontoisia torppia,
42815: mutta minä äsken otin tarkempaa selkoa Sortavalan pitäjässä
42816: syntyneeitä maalaisliiton edustajalta ja hänen, samoin kuin omien
42817: tietojeni mukaan, löytyy Sortavalan pitäjässä torppia, jotka kuuluvat
42818: tämän esillä olevan anomusehdotuksen alle. Sitäpaitse minulle
42819: ovat useat torpparit tulleet valittamaan sitä jokapäiväistä häätö-
42820: uhkaa, mikä heillä on. Minä olen heidän puolestaan ryhtynyt toi-
42821: menpiteisiin ja kysynyt~etevien juristien lausuntoa, miten näiden
42822: 934                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42823: 
42824: 
42825: torpparien olisi meneteltävä säilyttääkseen asemansa, sillä useissa
42826: tapauksissa he ovat ainoastaan sentähden päätilan alaisia, kun
42827: heidän torppansa alue on niin pieni, ettei sen aikuinen laki ole sallinut
42828: heidän asettua itsenäiseksi tilaksi. Päätilan kautta he ainoastaan ovat
42829: maksaneet pääveronsa, muuta tekemistä heillä päätilan kanssa ei ole.
42830: Ja kun asia on näin vakavaa laatua, josta esimerkkejä löytyy m. m.
42831: Sortavalan, Ruskealan ja Soanlahden ja niitten ympäristöpitäjistäkin
42832: sangen useita, niin minä toivoisin, että kysymyksessä oleva anomus
42833: työnnettäisiin takaisin valiokuntaan, ja että samana· lisäksi kes-
42834: kustan ehdotukseen anottaisiin hallituksen toimenpiteitä, o t e t t a-
42835:                                                                  a
42836: v a k S i h U 0 m i 0 0 n t 0 r p p a r i e ll a S e m a ll V k a a n-
42837:  nut t aminen          my öskin         niissä        t a p a u k s i s s a,
42838:  m i s s ä u u s i h a 1 t i j a p ä ä t i 1 a 11 e o n t u 11 u t.
42839: 
42840:     Ed. Li s t o: Minä pyydän uudestaan huomauttaa, että jos yksi
42841: tai toinen niistä ehdotuksista, joita täällä on tehty, hyväksytään,
42842: ja asia semmoisena lähetetään takaisin laki- ja talousvaliokuntaan,
42843: se asiallisesti sisältää uuden anomusehdotuksen, joka nyt anomusajan
42844: loputtua lähetetään valiokunnan käsiteltäväksi. Mahdollistahan on,
42845: että se lopputulos, johon laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä on
42846: tultu, voidaan pitää sellaisena nyt ilmaantuneena uutena aiheena,
42847: joka oikeuttaa uuden alotteen, mutta kyllä minä sittenkin epäilen,
42848: näinkö anomusedotus voidaan tehdä si11ä tavoin kuin tässä mainittiin.
42849: 
42850:    Ed. Hain a r i: Pyydän kannattaa ed. Kivilinnan viimeksi teke-
42851: mää ehdotusta ja luovun kannattamasta hänen ensimmäistä ehdo-
42852: tustaan.
42853: 
42854:     Ed. Hu o p on en: Kannatan laki- ja talousvaliokunnan pu-
42855: heenjohtajan esittämää mielipidettä, että eduskunta hyväksyisi
42856: valiokunnan mietinnön ponnen, koska, sikäli kuin minäkin käsitän,
42857: asian valiokuntaan takaisin lähettäminen ei aiheuttaisi minkään-
42858: laisia toimenpiteitä. Jokainen eduskunnan jäsen tietää, että tässä
42859: on kysymyksessä taaksepäin vaikuttavasta lainsäädäntötoimenpi-
42860: teestä ja yleensä semmoiset ovat mitä vaikealuontoisimpia, niin että
42861: ainakin siinä suhteessa ja siihen katsoen, että anomus on perin huo-
42862: nosti perusteltu ja Viipurin läänin edustajistakin monet eivät ole
42863: tunteneet juuri näitä kysymyksessä olevia epäkohtia, niin minä
42864: puolestani toivoisin, että eduskunta hyväksyy valiokunnan ehdotuk-
42865: sen tällä kertaa.
42866: 
42867:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Täällä ed. Kivilinna ja Listo mainitsi-
42868:  vat kumpikin, että laki- ja talousvaliokunnassa olisivat sosialidemo-
42869:  kraatit äänestäneet tätä anomusta vastaan, mutta mikäli minä olen
42870:  ottanut selvää, niin ratkaisevassa äänestyksessä sosialidemokraatit
42871:                           Kruununtilojen torpat.                    935
42872: 
42873: 
42874: äänestivät anomusehdotuksen puolesta ja valiokunnan pontta vas-
42875: taan. Pyysin puheenvuoroa oikaistakseni tämän heidän väärän
42876: tiedonantonsa. Muuten en katso tarpeelliseksi itse asiasta enään puhua,
42877: sillä asia näyttää menevän kaikesta huolimatta takaisin valiokuntaan
42878: huolimatta siitäkin, että ed. Huoposen lausunnon mukaan Viipurin
42879: läänin edustajat eivät tätä epäkohtaa tunne.
42880: 
42881:    Ed. K i v i 1 i n n a: Että tämä minun ehdotukseni, suna muo-
42882: dossa kuin minä olen sen tehnyt, olisi uusi anomus, siihen käsityk-
42883: seen minä en voi mitenkään yhtyä. Tämä uusi ehdotus sisältää
42884: pohjaltaan saman asian, saman toimenpiteen. Palautan eduskunnan
42885: mieleen, mitenkä sairaala-anomus ensimmäisellä istuntokaudella edus-
42886: kunnassa muodosteltiin muotoon, jota ei löytynyt tietääkseni missään
42887: alkuperäisessä anomusehdotuksessa. Kun vaan pysytään käsiteltävä-
42888: nä olevan asian pohjalla, niin ei silloin anomusta ryhdytä käsittele-
42889: mään. Muuten, jos ed. Huoponen ei tunne näitä asioita, ei se suin-
42890: kaan estä asiaintilaa olemasta sellainen kuin se on, sillä voihan
42891: sentään Viipurin läänin piirissäkin tapahtua ja olla sellaista, mitä ed.
42892: Huoponenkaan ei tunne.
42893: 
42894:    Ed. Pöysti: Minä myöskin kannatan ed. Kivilinnan viimeistä
42895: ehdotusta.
42896: 
42897:     Ed. C a s t r e n: Minä pyytäisin saada lausutuksi, että ed. Liston,
42898: joka itse on ollut monilla säätyvaltiopäivillä, jolla muodollisuutta
42899: tarkemmin noudatettiin kuin nykyisessä eduskunnassa, pitäisi tietä-
42900: män, että enemmän kuin yhden kerran on tapahtunut, että jonkun
42901:  anomusehdotuksen johdosta on asianomainen valiokunta ehdottanut
42902: säätyjen hyväksyttäväksi toisellaisen ponnen kuin anomuksenteki-
42903: jäin esittämän, kunhan tarkotusperä on ollut sama. Ei siis käy
42904: laki- ja talousvaliokunnan menettelyä puolustaminen sillä, että laki
42905: ja talousvaliokunta olisi ollut ehdottomasti sidottu anomuksenteki-
42906: jän ponteen, että sen oli joko ehdottamj.nen ponnen hylkäämistä tai
42907: hyväksymistä semmoisenaan. Kun minusta ed. Kivilinnan ehdotus
42908: on liian ahdas, pyydän saada ehdottaa, että asia lykättäsiin takaisin,
42909: ei maatalousvaliokuntaan eikä talousvaliokuntaan, mutta juuri
42910: siihen valiokuntaan, jossa ed. Listo istuu puheenjohtajana, nimittäin
42911: laki- ja talousvaliokuntaan, siinä tarkoituksessa, että laki- ja talous-
42912: valiokunta eduskunnan hyväksyttäväksi esittää, että hallitus tut-
42913: kituttaisi puheenalaisia torpparioloja ja kaikkia sen yhteydessä
42914: olevia seikkoja sekä tämän tutkimuksen nojalla ottaisi harkittavak-
42915: sensa, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpiteisiin puheen-
42916: alaisten torpparien aseman turvaamiseksi.
42917: 
42918:    Ed. H ei m b ii r g e r:   Enär några talare hafva uppdragit en
42919: 936                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
42920: 
42921: 
42922: jämförelse emellan de. s. k. bördetorpen och de torp, om hvilka här
42923: är fråga, och förmenat att enahanda lagstiftningsåtgärd som egt rum
42924: beträffande bördetorpen, borde kunna vidtagas äfven angående
42925: nu ifrågavarande torp, skulle jag önska framhålla, att bördetorpen
42926: voro torp, som i tiden på grund af ofullständigheter i gällande lag-
42927: stifning beträffande hemmans-delning tilldelats arftagare i vederlag
42928: för deras arfsdel i hemmanet, på villkor, att bördetorpen skulle
42929: för alltid besittas utaf torparen och hans efterkommande. Sådana
42930: kontrakt hafva i uppkomna rättegångar respekterats utaf dom-
42931: stolarna. Då lag infördes därom, att dessa torp skulle kunna få
42932: utbrytas från hemmanen, så sanktionerades därigenom sålunda
42933: endast i formelt afseende hvad som tidigare redan de facto gällde.
42934: Om däremot beträffande här ifrågavarande torp skulle vidtagas
42935: enahanda åtgärd, så vore följden däraf den, att torparen, som uttryck-
42936: ligen erhållit sin besittning endast för viss tid eller för sin och sina
42937: barns lifstid, skulle erhålla mera och annat än hvad åt honom ur-
42938: sprungligen utfästs.
42939:     Man kan hysa tvifvel därom, huruvida några sociala missför-
42940: hållanden i förevarande fall föreligga. För min del tror jag icke att
42941: så är fallet. Men om sådana sociala missförhållanden förefinnas,
42942: är det väl uppenbart, att dessa missförhållanden böra afhjälpas icke
42943: på e n eller annan enskilds, utan på hela samhällets bekostnad, och
42944: om en sådan lagstifningsåtgärd skulle vidtagas, som den, hvarom
42945: peti tionärerna anhållit, så kunna kostnaderna för missförhållandets
42946: aflägsnande att bestridas af de kronohemmans- eller skatte-hemmans
42947: åbor, på hvilkas mark dessa torp äro belägna.
42948:     För min del får j ag därför föreslå, att utskottets betänkande
42949: måtte godkännas.                    ·
42950: 
42951:     Ed. S e t ä 1 ä: Minäkään puolestani en voi käsittää valtiopäivä-
42952: järjestyksen määräyksiä niin ahtaasti, että valiokunnalla ei olisi
42953: oikeutta tehdyn anomusehdotuksen johdosta verraten vapaasti
42954: käsitellä anomusta, kunhaJVValiokunta vain pysyy siinä pääasialli-
42955: sessa tarkoituksessa, johon anomusehdotuksen tekijät ovat pyrki-
42956: neet.    Onhan huomattava, että yksin eduskuntaesityksiäkin on
42957: asianomaisissa valiokunnissa käsitelty~angen paljon muuttamalla
42958: sitä, mitä asianomainen aiotteen tekij.ä alkuansa on ehdottanut.
42959: Minä pyytäisin tähän katsoen saada kannattaa toimenpiteitä siinä
42960: muodossa, kuin ed. Castn~n on ehdottanut. Sitä vastoin en puolestani
42961: tahtoisi\ yhtyä siihen, mitä on anomuksentekijäin puolelta tässä
42962: istunnossa ehdotettu, koska sen suuntainen anomus olisi liian paljon
42963: sitova.
42964: 
42965:    Ed. P a a s i k i v i: Minä olen valiokunnan oikeuteen nähden
42966: tehdä muodostuksia anomusehdotuksiin samalla kannalla kuin
42967:                           Kruununtilojen torpat.                     937
42968: 
42969: minkä viimeksi ed. Setälä lausui. - Ed. Kivilinnan ja Castrenin
42970: ehdotukset menevät samaan suuntaan, mutta siihen nähden, että ei
42971: olisi syytä puutteellisen selvityksen nojalla tehdä päätöksiä, jotka
42972: mahdollisesti myöhemmin huomattaisiin liian sitoviksi, katsoisin,
42973: että se ehdotus, jonka ed. Castren on tehnyt, olisi tässä tapauksessa
42974: asianmukaisin, ja kannatan puolestani sitä.
42975: 
42976:      Ed. P a u n u: Minun, niinkuin muutamien muittenkin valio-
42977: kunnan jäsenten kannan tässä asiassa määräsi se, ettei valiokunnassa
42978: saatu selville, onko sellaisia torppia kuin anomuksentekijät tarkoit-
42979: tavat, ollenkaan olemassa. Jo viime talvena kuin tämä asia oli
42980: valiokunnassa esillä, niin valiokunnan jäsenet koettivat ottaa selvää,
42981: minkä verran tällaisia torppia olisi, mutta kukaan ei tiennyt varmuu-
42982: della sanoa, onko niitä minkä verran tai onko ollenkaan. Valiokun-
42983: nassa istui 3 Viipurin läänistä olevaa jäsentä, mutta kukaan näistä
42984: ei tiennyt sanoa, oliko näitä torppia ollenkaan. Anomuksentekijöiltä-
42985: kin, juuri ed. Tulikouraltakin, ed. Pykälä ja minä koetimme saada
42986: selville minkä verran tämän luontoisia torppia on ja ilmoitimme ed.
42987: Tulikouralle että valiokunnassa näyttää semmoinen kanta pääsevän
42988: voitolle, kun nyt on päässyt. Ed. Tulikoura silloin sanoi, että niitä
42989: pitäisi olla mahdollisesti 6o vaiheilla, mutta mitenkään hän ei siitä
42990: ollut varma. Tänä vuonna, kun anomuksentekijät eivät mitenkään
42991: ole sen enemmän paran:melleet anomustaan, vaan ovat uusineet sen
42992: vanhoilla sanoilla, vanhoilla heikoilla perusteilla, eikä ole esitetty,
42993: että torppia todellakin löytyy, olen jäänyt edelleen siihen vakaumuk-
42994: seen, että niitä ei ole, ja kun pyydetty laki tulisi ainoastaan taakse-
42995: päin vaikuttava, koskeva siis niitä torppia, jotka jo ennen ovat
42996: olleet olemassa, niin jos niitä kerran ei ole, on turhaasellaista lakia
42997: pyytää. Mutta koska nyt on ilmennyt, että niitä todellakin on ole-
42998: massa, niin kannatan ed. Martikaisen ehdotusta, että eduskunta
42999: päättäisi, että laki ulotettaisiin myöskinniihin tiloihin, jotka jo ovat
43000: varsinaisilta ensimäisiltä omistajilta siirtyneet oston kautta toisille.
43001: Silloin varmaan tällaisia torppia löytyisi yltä kyllin ja silloin olisi
43002: kyllin aihetta anomuksen tekemiseen.
43003: 
43004:   ; Ed. V i r k k i: Tavattoman selvillä näyttää anomuksenteki-
43005: jöillä kysymyksessä oleva asia nyt olevan. Jos ed. Tulikoura olisi
43006: ennen ollut yhtä selvillä asiasta, niin minkä vuoksi on hän kieltäy-
43007: tynyt valiokunnan jäsenille kysyttäessä antamasta asiasta tietoa.
43008: Ed. Tulikoura, niinkuin täällä on selville käynyt, on ennen ollut
43009: asiasta tietämättä paljon mitään. Samanlaisen käsityksen saivat
43010: valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet myöskin toisista anomuk-
43011: sentekijöistä, sillä juuri oikeiston taholta tuotiin ilmi valiokunnassa
43012: se ajatus, ettei kukaan muukaan anomuksentekijöistä tiennyt, missä
43013: näitä torppia oli ja kuinka paljon niitä kussakin paikassa löytyy.
43014: 938                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43015: 
43016: 
43017: Senvuoksi käsittivät valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet, että
43018: anomus on tehty ainoastaan agitatsioonitarkoituksessa ja sitä käsi-
43019: tystä vahvistaa tänä päivänä pidetyt, anomuksentekijäin ed. Tuli-
43020: kouran ja Kivilinnan puheet anomuksen johdosta. Kun nyt kuitenkin
43021: anomuksentekijöillä asia näyttää olevan niin selvillä, kannatan ed.
43022: Wuolijoen tekemää ehdotusta, että asia lähetettäisiin takaisin laki-
43023: ja talousvaliokuntaan.    Ehkä nämä arvoisat anomuksentekijät
43024: nyt    avust avat        v a 1 i o k u n t a a tiedoillaan, kun ovat
43025: saaneet pitää agitatsioonipuheensa täällä eduskunnassa.
43026: 
43027:     Ed. A r a järvi: Sen johdosta mitä täällä sanottu on ja että
43028: minäkin olen kirjoittanut nyt kysymyksessä olevan anomuksen alle,
43029: voin mainita, että jo sentään ennenkun valtiopäivät 1907 tulivat
43030: koolle, olin tilaisuudessa Vehkalahdella kuulemaan ed. Tulikouran
43031: esitystä tästä asiasta ja näytti hän silloin jo tunteneen puheenaolevien
43032: torppien olemassaolon ja tukalan tilan.
43033:     Muuten haluaisin tämän yhteydessä kysyä, mistä olivat ed.
43034: Wuolijoen tiedot sosialidemokraattisten jäsenien kannasta laki- ja
43035: talousvaliokunnassa, koska kaksi heistä jo esittää asian täällä toisin?
43036: 
43037:     Ed. T u 1 i k o u r a: On vähän kummallista että minun täytyy
43038:  tässä käyttää niin monta puheenvuoroa, mutta kummallisempaa
43039:  on kumminkin, että ed. Pykylää on ruvennut kannattamaan tässä
43040: ed. Paunua. Voin vielä uudestaan mainita, että kun minulle tuo
43041: kysymys tehtiin, olin juuri menossa lakivaliokunnan istuntoon ja
43042: kun näin tiellä kysytään asioita, jotka perustuvat numerolukuun
43043: niin on vaikeaa niistä silloin olla aivan selvillä. Mutta minä sanoin
43044: tietysti mitä silloin muistin. Minut kutsuttiin sitte sisään lakivalio-
43045: kunnan istuntoon, jonka jäsen olin, eikä sen jälkeen viime valtio-
43046: päivien aikana tai tänä istuntokautena kukaan ole siitä asiasta
43047: minulta kysynyt mitään, sen vähemmän pyytänyt laveampia tie-
43048: toja. Edustajain Pykälän, Paunun y. m. laki- ja talousvaliokunnan
43049: jäsenien järkeen ei näy mahtuvan, että he ovat syypäät siihen, että
43050: mietintö on sellainen kun se nyt on; minulla ei ole siihen mitään osaa.
43051: (Äänestys, äänestys!)
43052: 
43053:     Ed. K i v i 1 i n n a: Väärinkäsitysten välttämiseksi pyydän ed.
43054: Virkin ja Paunun puheiden johdosta saada toistetuksi mitä jo olen
43055: sanonut, että anomuksentekijäin puolelta on valiokunnalle yksityisiä
43056: tietä- muutahan me emme voineet käyttää - tarjottu mainittuja
43057: tietoja, mutta valiokunta puolestaan on ne tiedot torjunut. Miten
43058: me olisimme voineet enempää kärkkyä kun valiokunnan taholta
43059: selvästi annettiin tietää, että se ei ole tietojen tarpeessa?
43060: 
43061:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43062:                          ~Kruununtilojen   torpat.                 939
43063: 
43064: 
43065:      Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty 4 eri
43066:  muutosehdotusta.
43067:      Ensinnäkin on ed. Sulo \Vuolijoki muutamien kannattamana eh-
43068:  dottanut, että mietintö palautettaisiin takaisin valiokuntaan muo-
43069:  dostettavaksi anomuksessa osoitettuun suuntaan.          Tulen nimit-
43070:  tämään tätä ed. S u 1 o W u o 1i j o e n ehdotukseksi.
43071:      Toiseksi on ed. Kivilinna, luopuen ensimäisestä ehdotuksestaan,
43072:  ehdottanut, että mietintö palautettaisiin laki- ja talousvaliokun-
43073:  taan muodostettavaksi siihen suuntaan, että eduskunta anoisi
43074:  hallitukselta toimenpidettä puheenaolevien torpparien hallinta-
43075:  oikeuden vakaannuttamiseksi. Tulen nimittämään tätä ehdotusta,
43076:  joka myös on saavuttanut kannatusta, ed. Kivi 1i n n a n ehdotukseksi.
43077:      Kolmanneksi on ed. Martikainen siten laajentanut ed. Kivilin-
43078:  nan ehdotusta, että eduskunta anoisi hallitukselta toimenpidettä
43079:  puheenalaisten torpparien hallintaoikeuden vakaannuttamiseksi sii-
43080:  näkin tapauksessa, että päätila ei ole enää sen henkilön perillisten
43081:  hallussa, jonka aikana torppa perustettiin. Tätäkin ehdotusta on
43082: kannatettu ja tulen nimittämään sitä ed. M a r t i kaisen ehdotukseksi.
43083:      Neljänneksi on ed. Castren ehdottanut mietinnön lykättäväksi
43084: takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
43085:      että valiokunta muodostaisi anomuksentekijäin ponnen sii-
43086: hen suuntaan, että hallitus ottaisi tutkittavakseen kyseessä ole-
43087: vien torpparien oikeudelliset olot ja aseman ynnä kaikki sen yhtey-
43088: dessä olevat seikat sekä tällaisen tutkimuksen perustuksella ottaisi
43089: harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäädäntötoimenpitee-
43090: seen mainitunlaisten torpparien aseman turvaamiseksi. Tulen ni-
43091: mittämään tätä ehdotusta, joka niinikään on saavuttanut kanna-
43092: tusta, ed. c a s t r en ' i n ehdotukseksi.
43093:      Koska nämä eri muutosehdotukset kaikki ovat, ainakin osiksi
43094: vastakkaisia, täytyy äänestää sillä tavoin, että niiden kesken äänes-
43095: tämällä otetaan selkoa, mikä niistä asetetaan vastaesitykseks1 mle-
43096: tintöä vastaan. Ehdottaisin siis, että mietintö asetetaan äänestyk-
43097: sen pohjaksi ja vastaesitystä sille etsitään seuraavasti:
43098:     Ensin äänestetään edustajain Castrenin ja Martikaisen ehdo-
43099: tusten välillä; voittaja asetetaan ed. Kivilinnan ehdotusta vastaan;
43100: se ehdotus joka tässä äänestyksessä voittaa, asetetaan ed. Wuoli-
43101: joen ehdotusta vastaan, ja vihdoin äänestetään mietinnön ja vii-
43102: meksi voittaneen ehdotuksen välillä.
43103:    Ehdotettu menettely hyväksytään.
43104:   Äänestykset ja päätökset:
43105:    r) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin tekemän
43106: ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos ~ei>> voittaa, on vastaehdotukseksi
43107: hyväksytty ed. Martikaisen ehdotus.
43108:                         Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43109: 
43110:      Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis hyväksytty
43111: ed. Castrenin ehdotus.
43112:      2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk-
43113: sen, äänestää »jaa>>; jos »ei» voittaa, on hyväksytty vastaehdotukseksi
43114: ed. Kivilinnan ehdotus.
43115:      Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis jälleen hy-
43116: väksytty ed. Castrenin ehdotus.
43117:      3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin ehdotuk-
43118: sen äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa on ed. Sulo Wuolijoen ehdotus
43119: hyväksytty vastaehdotukseksi.
43120:      Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaehdotukseksi on siis tälläkin ker-
43121: taa hyväksytty ed. Castrenin ehdotus.
43122:      4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa»; jos
43123: »ei>> voittaa on ed. Castrenin ehdotus hyväksytty.
43124:      Äänestyksessä annetaan 37 jaa- ja 155 ei-ääntä. Mietintö on
43125: siis päätetty palauttaa takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
43126: kuin ed. Castrenin ehdotuksessa sanotaan.
43127: 
43128:                    6)   Vesioikeuslain muuttaminen.
43129: 
43130:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 8 edustaja
43131: Kairamon y. m. anomusehdotuksen johdosta vesioikeuslain 3 lu-
43132: vun osittaisesta muuttamisesta.
43133:     Keskustelu:
43134:     Ed. C e d e r b e r g: Jag ber att till en början få eriura om
43135:  att afsikten med förevarande petition är att åstadkomma en sådan
43136:  ändring i 3 Kap. I I § af lagen om vattenrätten att, därest ägare af
43137: kärr, mosse eller annan vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter
43138: hafva hvar sin del, icke enas om gemensamt utdikande af mark
43139: för dess odling eller förbättring, någon af dem, som vid samman-
43140: trädet förklarat sig därtill villig, finge, på det i detta lagrum an-
43141: förda villkor, ensam utföra dikning, äfven om gensaga däremot gö-
43142: res af ägare till minst hälften af den vattendränkta marken. Pe-
43143: titionärerna afse således att undanrödja det hinder för ett nyttigt
43144: och produktivt dikningsarbetes utförande, som ligger däri, att person
43145: eller personer, som äga hälften eller större lott i marken, hafva af-
43146: görande röst i fråga om dikningens värkställande eller dess åsido-
43147: sättande.
43148:     Att petitionen, ifall den blefve godkänd, komme att gagna od-
43149: lingsintresset i ganska vidsträckt mån, är sannolikt, och därför
43150: hade enligt min mening ingalunda behöfts de uti motiveringen in-
43151: gående nog så omständliga uppgifterna angående den odlade arealen
43152: i Finland och uti andra länder, och detta så mycket mindre som
43153: det väl icke kan påstås eller antagas, att petitionen, ifall den ledde
43154:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                    941
43155: 
43156: 
43157: till den ifrågasatta lagförändringen, skulle i nämnvärd mån med-
43158: verka till den odlade arealens ökning. Det måste väl antagas, att
43159: andra omständigheter härvidlag hafva en långt större och mera af-
43160: görande verkan. Men utskottet har vid beredningen utaf petitionen
43161: inlagt i densamma en långt större innebörd än petitionärerna där-
43162: med afsett samt gifvit den en utsträckning, som med petitionen
43163: icke sammangår. Utskottet har nämligen omfattat den åsikten,
43164: att icke endast ägare af en del af vattendränkt mark bör tillkomma
43165: den ifrågasatta dikningsrätten, utan att denna rätt äfven kunde
43166: tillkomma arrendatorer och andra intresserade personer. Att rätten
43167: kunde tilläggas arrendator af mark kan vara skäligt och billigt,
43168: så mycket hällre som första paragrafen i detta kapitel medgifver
43169: dem samma rätt, som öfverhufvudtaget tillkommer ägare, men oför-
43170: klarligt eller mindre förklarligt är, att rätten utsträckes till andra
43171: personer än ägare. N ågon motivering för en sådan radikal reform
43172: innehåller betänkandet icke, om man icke därtill räknar det uti
43173: motiveringen ingående påståendet, att företagsamheten i afseende
43174:  å vattendränkt marks uppodling bör i allmänhet underlättas och
43175: understödas. J ag saknar således uti betänkandet någon motivering,
43176: som skulle direkt hänföra sig till denna utaf utskottet föreslagna
43177: vidtgående och betydande förändring. Den innebär ju en kränkning
43178: utaf äganderätten, till hvilken det enligt min tanke icke förefinnes
43179: något som hälst skäl.
43180:      Beträffande åter den kläm, uti hvilken betänkandet utmynnar,
43181: så framgår däraf icke klart, att afsikten vore att petitionera om
43182: utvidgad rätt för den delägare, som dika vill, ty äfven enligt gäl-
43183: lande rätt kan torrläggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt
43184: mark vidtagas utan afseende å delägares i mark gensaga,. för det
43185: fall nämligen att den delägare, som gensagan gör, äger mindre än
43186: hälften utaf området, och denna rätt existerar äfven utan att utred-
43187: ning förebringas därom att företaget befinnes medföra större nytta
43188: eller att dess rentabilitet blifvit tillförlitligt utredd.
43189:      Då nu här egentligen endast afses att utvidga den i I I paragrafen
43190: jordägare tillerkända dikningsrätten äfven vid det fall att gensaga
43191:  göres af ägare till hälften eller större del af den vattendränkta marken,
43192:  så bör detta äfven på ett tydligare sätt utsägas uti klämmen. Då
43193:  jag för min del vore villig att understöda petitionen sådan den fram-
43194: lagts utaf petitionärerna, men icke uti den af ustkottet föreslagna
43195:  formen, så ber jag att få föreslå att på sid. 4 uti ustkottets betänkande,
43196:  dess svenska exemplar, uti meningen >>Utskottet har därjämte, ef-
43197:  ter omröstning, omfattat den åsikt, att en slik förmån bör beredas
43198:  icke allenast ägare af sanka marker, utan äfven arrendatorer af dy-
43199:  lika marker och, där torrläggningsarbetet kunde medföra större all-
43200:  mänt gagn, jämväl andra, för experiment på detta område intres-
43201:  serade personer>> de tre sista raderna d. v. s. orden ~där torrlägg-
43202: 942                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43203: 
43204: 
43205: ningsarbetet kunde medföra större allmänt gagn, jämväl andra,
43206: för experiment på detta områda intresserade personer» skulle utgå
43207: och att likaså det senare stycket på samma sida, hvilket stycke
43208: jämväl sträcker sig till sid. 5, helt och hållet skulle utgå, samt kläm-
43209: men erhålla följande lydelse: »Att landtdagen måtte hos Hans
43210: Kejserliga Majestät anhålla om nåd. prop. till sådan ändring af
43211: lagen om vattenrätten, att torrläggning af kärr, mosse och annan
43212: vattendränkt mark, hvari skilda lägenheter hafva hvar sin del, kan
43213: af delägare företagas äfven om gensaga göres af ägare till större
43214: eller mindre del af den vattendränkta marken.t
43215: 
43216:    Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag förenar mig i hufvudsak om
43217: hr Cederbergs uttalande och ber att få understöda hans förslag.
43218: 
43219:      Ed. Kairamo: Nykyinen vesioikeuslaki säätää, että kui-
43220:   vattamistyön suorittaja on riitatapauksessa oikeutettu korvauk-
43221:  seen sen kautta, että hänelle myönnetään nautinto-oikeus muitten
43222:   osakkaitteri maaosuuksiin niin pitkäksi aikaa kuin tähän tarkoituk-
43223:  seen kulloinkin harkitaan tarpeelliseksi, kuitenkaan ei enemmän
43224:  kuin 50 vuodeksi. Tämä oikeus on kuitenkin laissa rajoitettu siten,
43225:  että se tunnustetaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei vähintään
43226:  puoli kuivattavan vesiperäisen maan omistajista yritystä vastusta.
43227:  Tunnettua on, että nykyinen maanjakojärjestelmä monella tavalla
43228:  vaikeuttaa uudisviljelyksen edistämistä ja siten hidastuttaa maa-
43229:  tuotannon nousemista. Varsinkin on meillä niin tärkeissä suomait-
43230:  ten kuivattamishankkeissa monasti havaittu äskenmainittu lain
43231:  vaatima enemmistöpäätös sellaiseksi haitalliseksi ehdoksi, joka ei
43232:  maanomistajalle tuota vastaavaa hyötyä. Anomuksentekijät ovat
43233: senvuoksi toivoneet, että tämä määräys laista poistettaisiin. Me
43234: olemme asettuneet sille kannalle, että kun laki kerran tunnustaa,
43235: että maanomistajan hallintaoikeus kyseessä olevassa tapauksessa
43236: voidaan yleishyödyn hyväksi joksikin aikaa syrjäyttää, niin sa-
43237: manlainen väliaikainen rajoitus saattaa olla paikallaan silloinkin,
43238: kun se kohdistuu enemmistöön eikä vaan vähemmistöön.
43239:      Periaatteen kannalta on tärkeää ennen kaikkea se myönnytys,
43240: että maanomistajan oikeus määrätyssä tapauksessa saa väistyä
43241: uudisviljelyksen tieltä.    Tämän myönnytyksen tekee nykyinen
43242: laki. Silloin tuntuu olevan suhteellisesti vähemmästä merkityk-
43243: sestä onko kysymyksessä vähän isompi tai vähän pienempi osa
43244: maanomistajista. Kummassakin tapauksessa koskee asia vain ky-
43245: länmiesten keskinäisiä suhteita ja näiden väliaikaista järjestämistä.
43246:     Valiokuntaa ei kuitenkaan tyydytä tämä vaatimus.           Laki-
43247: ja talousvaliokunnan puheenjohtaja on äsken selittänyt, että valio-
43248: kunta yleensä ei olisi oikeutettu menemään pitemmälle kuin mitä
43249: asianomainen anomusehdotus sallii. Tuntuu siltä, kuin tätä johta-
43250:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  943
43251: 
43252: vaa periaatetta ei aina olisi valiokunnassa noudatettu. Valiokunta
43253: suo nim. saman oikeuden, joka tähän asti on ollut myönnetty vain
43254: j akokunnan osakkaitten enemmistölle, myöskin syrj äisille, ehdolla
43255: kuitenkin, että yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi
43256: ja että sen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tämä askel
43257: tuntuu ainakin tällä hetkellä arveluttavalta. Se nähdäkseni ei
43258: ainakaan ole tarpeellisen vakuuttavana tavalla perusteltu valiokun-
43259: nan mietinnössä. On kyllä myönnettävä, että löytyy tapauksia, jol-
43260: loin tällainen poikkeus todellakin olisi paikallaan. Ei liene myöskään
43261: kiellettävissä, etteivätkö tällaiset tapaukset kaipaisi lainsäätäjän
43262: huomiota, mutta olisi kai suotavaa, että ennenkuin eduskunta
43263: lähtee periaatteellisesti hyväksymään näin pitkälle tähtäävän ja
43264: tähänastisesta kehityksestä poikkeavan uudistuksen, olisi otettava
43265: paljoa tarkemman harkinnan alaiseksi, kuin mitä nyt on voinut
43266: tapahtua, ne eri tapaukset, jotka tässä saattavat tulla kysymyk-
43267: seen, millä tavalla ne vaikuttavat oleellisiin oloihin ja millä ehdoilla
43268: ojittamislupa olisi myönnettävä. Muuten saattaa käydä niin, että
43269: vastoin tarkoitusta portit avataan syrjäisten keinottelulle vahin-
43270: goksi paikallisten viljelysolojen terveelliselle kehitykselle.      Jos
43271: valiokunta näin ollen on mennyt pitemmälle kuin mitä anomuksen-
43272: tekijät ovat tarkoittaneet, niin on se toiselta puolen kuten jo mai-
43273: nittiin, tahtonut rajoittaa lainmuutoksen sellaisiin tapauksiin, jol-
43274: loin yritys havaitaan suurempaa hyötyä tuottavaksi ja sen kannat-
43275: tavaisuus on luotettavasti selvitetty.
43276:     Mielelläni yhdyn siihen vaatimukseen, että yrityksen kannatta-
43277: vaisuutta on pidettävä määräävänä ehtona, vaikka - sivumennen
43278: sanoen - minusta kannattavaisuus olisi todistettava eikä, niin-
43279: kuin valiokunta sanoo, ainoastaan >>selvitettävä•>. Ei ole syytä syr-
43280: jäyttää yksityisen maanomistajan nautinto-oikeutta, ellei siitä
43281: ole odotettavissa todellista hyötyä, toisin sano@ll, ellei yrityksen
43282: kannattavaisuutta ole todistettu. Mutta tämän pitäisi myöskin
43283: riittää. Jos työ on osakkaille tai sen toimeenpanijoille todistetta-
43284: vasti edullinen, niin ei liene syytä sitä paitsi vaatia, että sen tulee
43285: olla suurempaa yleistä hyötyä tuottava: Tämä ehto tuntuu liian
43286: epämääräiseltä ollakseen käytännöllinen. Kuivaustyö saattaa olla
43287: sangen edullinen ja sitä seuraava viljelys saattaa olla sangen tuot-
43288: tava, vaikkei sitä nimenomaan ehkä sovi sanoa yleistä hyötyä tuot-
43289: tavaksi.
43290:     Minä asetun siis samalle kannalle kuin ed. Cederberg ja olen
43291: muodostanut vaihtoehtoisen ponnen, josta kuitenkaan en tahdo
43292: pitää kiinni sen jälkeen, kun ed. Cederberg on esittänyt toisen,
43293: sanamuodoltaan poikkeavan ponnen, joka kuitenkin asiallisesti
43294: tarkoittaa samaa, kuin mitä minäkin olen toivonut. Yhdyn siis ed.
43295: Cederbergin ehdotukseen sekä mikäli se koskee perusteluita että
43296:  pontta.
43297: 944                     Istunto 9 p. lokakuuta   1908.
43298: 
43299: 
43300:      Ed. K a 11 i o: Kun tämä kysymys lähetettiin laki- ja talous-
43301: valiokuntaan, niin lausuin minä tässä eduskunnassa sen toivomuksen,
43302: että laki- ja talousvaliokunta ottaisi tämän anomuksen harkitak-
43303: sensa ja osoittaisi, että tällainen toimenpide, jota anomuksentekijät
43304:  ovat pyytäneet, johtaisi ojasta allikkoon. Niin kuitenkaan ei ole
43305: käynyt. Päinvastoin on valiokunta ryhtynyt pääasiassa kannatta-
43306:  maan tuota anomusta, eikä ainoastaan pysähtynyt siihen, vaan
43307: ulottanut toimintansa vielä paljon pitemmällekin. Valiokunta näyttää
43308: tulleen tähän tulokseen sen kautta, että sillä on ollut käsitys, että
43309:  nämät enemmän kuin puolet maanomistajia, voisivat kokonaan
43310:  ehkäistä tuollaisen kuivausyrityksen. Valiokunta sanoo nim. perus-
43311: teluissaan, että »vesioikenslain kolmannen luvun I I §:ssä säädetään,
43312: että ellei suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan, johon eri tiloilla
43313: kullakin on osansa, omistajat sovi maan yhteisestä ojittamisesta
43314: sen viljelemiseksi tai parantamiseksi, ja kokouksessa joku heistä,
43315: ilman että vähintään puolet vesiperäisen maan omistajat sitä vas-
43316: tustavat, tarjputuu toimittamaan ojittamisen, tehköön työn oikeu-
43317: della saada sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta
43318: kutakin niin pitkän ajan, enintäin 50 vuotta, että tuotannon harki-
43319: taan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat ku5tannukset, niin
43320: on näillä maanomistajilla, joiden hallussa on vähintään puoli ojituk-
43321: sen kautta kuivattamasta maasta, v a 1 t a e s t ä ä k o k o h a n k-
43322: k e e n t o i m e en p a n o a, v a i k k a s e m ui 11 e o s a 1-
43323: 1 i s i 11 e o 1 i s i k u i n k a e d u 11 i n e n t a h a n s a. Yleis-
43324: hyödyn kannalta tätä ei voida tunnustaa oikeaksi.>> Jos tosiaankin
43325: tätä vesioikeuslain I I §:ää voisi tällä lailla tulkita, niin ei voisikaan
43326: tulla muuhun tulokseen kuin siihen, mihin laki- ja talousvaliokun-
43327: ta on tullut. Mutta asia nyt kuitenkin on sillä tapaa, ettei kukaan,
43328: ei siis osakasten enemmistökään, voi estää tällaisen hankkeen toimeen-
43329: panoa. Vesioikeuslain ensimäisessä pyldlässä sanotaan se selvästi.
43330: Sitäpaitsi se valiokunta, joka v. 1900 valtiopäivillä käsitteli tätä asiaa
43331: perustelujensa 76 sivulla, sanoo siitä seuraavasti: »Jotta. takeita
43332: kuitenkin olisi olemassa sen mahdollisuuden varalta, että sanottua
43333: oikeutta voitaisiin käyttää tilaisuuksissa, joissa se tuottaisi vahinkoa
43334: niille, jotka eivät tahdo yritykseen ottaa osaa, on niille annettu
43335: oikeus, silloin kun he edustavat puolta kuivatun maan omistajista,
43336: vastustaa yrityksen toteuttamista sillä seurauksella, että yksityi-
43337: sellä osakkaalla, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i m i t t a a
43338: o j i t t a m i s t a, e i o 1 e y 11 ä m a i n i t t u a k o r v a u k s e n
43339: s a a n t i o i k e u t t a.>> Siis tässäkin sanotaan selvästi, että hän
43340: siitä huolimatta saa ojituksen toimittaa; vaan ei saa nautinto-oike-
43341: utta ja niinkuin huomautin, ensimäinen pykäläkin vesioikeuslain
43342: samassa luvussa sanoo samaa. On kyllä totta, että tämä I I § on
43343: jonkun verran hämärä ja kaipaa ehkä selvittämistä, mutta kyllä se
43344: ehdotus, johon laki- ja talousvaliokunta tällä mietinnöllään on tullut,
43345:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                      945
43346: 
43347: on enemmän kuin ihmeteltävä. Täällä on jo kaksikin edellistä puhu-
43348: jaa huomauttanut siitä, että valiokunta on mennyt paljon pitem-
43349: mälle kuin anomuksentekijät ja ulottanut sen aivan syrjäisiin hen-
43350: kilöihin, olkootpa ne ketä hyvänsä, jos vain yritys näyttää hyö-
43351: dylliseltä. Tämän kannan kyllä voi sosialidemokraattien kannalta
43352: sangen hyvin käsittää, mutta porvarillisten kantaa en minä ainakaan
43353: voi tässä kohden mitenkään ymmärtää. Tämä on toisin sanoen aivan
43354: sievonen pakkoviljelyslaki, jommoiseen sosialistit täällä ovat pyrki-
43355: neet toisen lain kautta ja sen tähden minäkin yhdyn siinä suhteessa
43356: ed. Cederbergin ehdotukseen, että tämä neljännellä sivulla oleva
43357: perustelu poistettaisiiin.
43358:     Mitä muuten tämän mietinnön toiseen osaan tulee, jossa käsi-
43359: tellään sitä virallisuutta ja mutkikkuutta, joka näissä asioissa on
43360: haittaamassa ja jota anomuksessakin moitittiin, niin se olisi vallan
43361: hyvä, jos näillä yleisillä toivomuksilla, joita valiokunta tässä tekee,
43362: siihen päästäisiin. Mutta minä luulen että näistä ei vapauduta varsin
43363: näin yksinkertaisesti, sillä minun käsittääkseni laissa on siinä koh-
43364: den haitallisia mutkikkaisuuksia. M. m. kuvaa hyvin sitä ääretöntä
43365: virallisuutta, mitä laissa tässä kohden vallitsee, että muutamissa
43366: tapauksissa esim. asia lykätään tuomiokapituleihin, ja sen asialli-
43367: sesta tuntemuksesta ei nyt ainakaan, vaikkapa kysymys onkin
43368: kirkollisista virkataloista, ole suurtakaan toivoa. Mikseivät seurakun-
43369: nat siinä voisi yhtähyvin päättää?
43370:     Mitä muuten tulee tähän mietintöön, niin, kuten olen sanonut,
43371: en voi sitä sellaisenaan kannattaa. Kuitenkin siihen nähden, että
43372: tämä kyseessä oleva I I § on puutteellinen, ja tietysti pitäisi
43373: edistää yritteliäisyyttä tällä alalla niin paljon kuin suinkin, jos se
43374: voi tapahtua omistusoikeutta loukkaamatta, yhdyn minäkin kan-
43375: nattamaan vastalauseentekijän mielipidettä.
43376:     Täällä on ed. Kairamo, joka edelläni käytti puheenvuoroa,
43377: selittänyt, että tämä kannattavaisuus olisi todistettava eikä selvi-
43378: tettävä. Minä luulen, että jos tässä käytetään sanaa >>kannattavai-
43379: suus>>, niin ei voida mennä pitemmälle kuin asian selvittämiseen.
43380:  Kannattavaisuutta sinänsä ei nyt luullakseni voida missään tapauk-
43381: sessa tarkoilleen todistaa, sillä se riippuu äärettömän monista sei-
43382: koista, maanlaadusta y. m. m.: voihan esim. maassa olla sellaisia
43383:  vieraita aineksia, joita ei tutkimusta toimitettaessa voitu aavistaa-
43384: kaan. Minä ajattelin tähän ehdottaa sanaa >>tarkotuksenmukaisuUS>>,
43385:  mutta myönnän kernaasti, että •>kannattavaisuuden selvittely>> ei
43386:  vielä ole esteenä tahi tee mahdottomaksi vastalauseen tekijän pää-
43387:  pyrkimystä. Pyydän sentähden lyhyesti kannatta vastalausetta.
43388: 
43389:     Ecl. S i p p o n e n: Valiokunta on tässä mietinnössään pitänyt
43390: tärkeänä vesiperäisten maiden kuivaamisen ja lausunut, että siten
43391: on viljelykselle saatavissa hedelmällisiä ja useinkin verrattain helposti
43392:                                                                   60
43393: 946                     Istunto 9 p. okakuuta 1908.
43394: 
43395: 
43396:   viljeltäviä alueita. Mielestäni tämä pyrkimys on sangen oikeutettu,
43397:  sillä monilla paikoin ne siteet ja esteet, mitkä nykyisessä laissa ovat,
43398:   tekevät suurta haittaa. Mutta kuitenkin on valiokunnan mietintö
43399:   minunkin käsitykseni mukaan kahdessa eri kohdassa asettunut
43400:  sille kannalle, että se tarvitsisi jossain määrin muuttamista. Se
43401:  periaate, ettei tuon vesiperäisen maan omistajain lukuisuudesta valio-
43402:  kunnan mietinnön mukaan enää riipu sen kuivattaminen, on sangen
43403:  tarpeellinen ja oikea. Mutta katselmuksessa on vieläkin valiokunnan
43404:  mietinnön mukaan käytettävä kahta insinööriä, siis tämä on muu-
43405:  tettava siten, että katselmus on pätevä yhdellä insinöörillä, sillä
43406:  kokemuksesta olen eräässäkin seurakunnassa tullut ·huomaamaan,
43407:  että suuri joukko tilallisia on tahtonut kuivattaa erään vesiperäisen
43408:  maa-alueen, mutta siitä ei tullut mitään, kun seurakunnan pappi
43409:  seurakunnan puustellin haltijana rupesi sitä vastustamaan ja vaati toi-
43410:  sen insinöörin. Kuten tästä mietinnöstäkin näkyy, voi tuollaisia
43411:  vesiperäisiä maita tutkimaan hankkia edelleen kaksikin insinööriä,
43412:  niinkuin tehtiin tässäkin mainitsemassani tapauksessa. Ensimmäinen
43413:  insinööri, joka toimitti tutkimuksen, tuli siihen tulokseen, että tämän
43414:  vesiperäisen alueen kuivaaminen, jonka kautta samalla olisi tullut
43415:  kuivatuksi eräs pienempi lampi, oli sangen tarpeellinen. Mutta sitten
43416:  tuli toinen insinööri, ja tämä ottaen huomioon puusteninhoitajan esi-
43417:  tyksen, tuli päinvastaiseen tulokseen, ja näin täytyi näiden monien
43418:  maanomistajien jäädä tätä oikeutta vaille. Nyt tämä mietintö on
43419:  siinä suhteessa raivannut tien, niin että jos nähdään hyödylliseksi
43420:  asia, se ei enää voisi riippua enemmistöstä. Mutta se on vielä mää-
43421:  rännyt nuo koski-insinöörin ja maanviljelysinsinöörin tarkastuk-
43422:  set, ja kun nämät saattavat monta kertaa tulla ristiriitaisiin pää-
43423:  töksiin, niin voi siitä johtua monia selkkauksia. .Minäkin yhdyn siis
43424: siihen käsitykseen, että laki olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi siten,
43425:  että annettaisiin maanviljelysinsinöörin tarkastuksen yksin olla
43426:  ratkaisevana.
43427:      Sitten toinen muutettava kohta on se, kun valiokunta on ehdotta-
43428: nut, että kuivauksentekijä tulisi niiltä osakkailta, jotka eivät ole
43429: siihen työhön ottaneet osaa, saamaan palkkioksi jonkun määräajan
43430:  aina korkeintaan 50 vuoteen asti käyttää heidän maatansa viljelykseen
43431: ja näin hankkia korvauksen kuivauskustannuksistaan.                 Mutta
43432: minun käsitykseni mukaan tämä hanke ei saatajoka paikassa luon-
43433: nistua, sillä saattaa olla niin, että se, jolle tuo kuivaustyö on suuresta
43434: merkityksestä ja ehkäpä vielä monellekin semmoiselle osakkaalle,
43435: jotka ovat siksi vähävaraiset, etteivät saa tuota kuivaustyötä sillä
43436: tavalla suoritetuksi, että voisivat saada kaiken maan viljelykseen.
43437: Niillä saattaa olla kyllin työtä ja vaivaa siitäkin, että saavat tuon
43438: oman osansa viljelykseen ja siitä tulevan hyödyn, eikä ollenkaan
43439: heidän varansa riitä niin suureen yritykseen, että panisivat vielä
43440: toistenkin osakkaittenmaan viljelykseen ja nauttisivat siten kuivauk-
43441:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                 947
43442: 
43443: sestansa hyödyn. Sentähden minäkin aijoin tehdä esityksen, mutta
43444: koska tässä vastalauseessa on jo melkein minun käsitystäni vastaava
43445: ponsi, niin minä tässä kohdassa pyydän kannattaa vastalauseen
43446: pontta, että nuo toisetkin velvolliset, jotka eivät suostu kuivaamaan,
43447: kuitenkin sen hyödyn mukaan, mikä heille tuosta kuivauksesta
43448: tulee, velvoitettaisiin ottamaan osaa tähän kuivaustyöhön. Näin
43449: ollen silloin voisi vähävaraisempikin saada toimeen tämän kui-
43450: vaustyön, kun se saa tästä toisilta osakkailta myös heidän hyö-
43451: tynsä mukaan rahallista korvausta, eikä tarvitse hänen tuota korvausta
43452: saadaksensa panna ensin suuria pääomia kiinni ja odottaa sitte
43453: korvausta tulevina vuosina niittääkseen. Tämä korvaus kyllä saat-
43454: taisi käydä hyvin toimeen, jos kuivaustyöntekijä on varallinen,
43455: mutta jos se on vähävarainen, silloin hän ei siihen kykene. Ja sen-
43456: tähden minä pyydän yhtyä vastalausetta kannattamaan.
43457: 
43458:     Ed. P u 11 i n e n: . Kuten täällä jo on huomautettu, on valio-
43459: kunta tässä ehdotuksessa, sen ensimäisessä osassa, mennyt varsi-
43460: naisten asioiden ohella vieraille aloille ja kosketellut siinä varsin
43461: toisia asioita, kuin anomuksessa tarkoitetaan. Kun en näe olevan
43462: mitenkään paikallaan, että tämän asian yhteydessä ruvettaisiin
43463: omistusoikeutta supistamaan, niin vastustan valiokunnan ehdotta-
43464: maa pontta ja yhdyn kannattamaan sitä pontta, jonka ed. Cederberg
43465: on täällä esille tuonut.
43466:    Mitä sitte tulee tämän mietinnön toiseen osaan, jossa kosketeliaan
43467: tapaa, miten järvenlaskuasioita meidän virastoissamme käsitellään,
43468: ja mitkä syyt aiheuttavat siellä viivytystä ja kaikenmoista haittaa
43469: asioiden ratkaisussa, niin sen käsittääkseni on valiokunta koettanut
43470: sivuuttaa verrattain ylimalkaisin sanoin. Ja luulen että olisi vahin-
43471: goksi, jos asia nyt, kun kerran vesioikeuslaki tuleekorjausten alai-
43472: seksi, tällä tavoin sivuutettaisiiu
43473:     Ensinnäkin selostaessaan kysymystä siitä, m,itä varten on tar-
43474: peellista, että tällaisissa järvenlaskuhankkeissa vaaditaan kahden
43475: ammattimiehen lausuntoa, on valiokunta tullut siihen johtopäätök-
43476: seen, että voimassa olevan vesioikeuslain säännökset eivät ollenkaan
43477: vaadi, että kahta viranomaista, kahta ammattimiestä tässä asiassa
43478: kuulJlStellaan. Tässä on valiokunta kuitenkin jättänyt huomioon
43479: ottamatta, että paitsi varsinaista suunnitelman ja kustannusarvion
43480: laatimista, jokaisessa järvenlaskuhankkeessa, johon kerran on lupa
43481: hankittava, on myöskin toimeenpantava katselmus ja tämän katsel-
43482: muksen juuri toimittaa se henkilö, jonka haltuun vesistön valvo-
43483: minen on uskottu, eli toisin sanoen piiri-insinööri. Tämä toimen-
43484: pide on ilmeisesti pakollinen, sillä kuvernööri on vesioikeuslain
43485: 6luvun 5 §:n mukaan velvollinen määräämään tällaisen katselmuksen
43486: toimeenpantavaksi. Juuri se seikka, että tämmöisiä katselmuksia
43487: on ollut pakko toimeenpanna, on aiheuttanut suurimmat viivytyk-
43488: 948                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43489: 
43490: 
43491: set tässä asiassa. Kun tähän otetaan lisäksi asetuksen määräykset,
43492: että paitsi kahta ammattimiestä tällaisesta hankkeesta on lähetettävä
43493:  tieto tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen, metsänhoitohallitukseen,
43494: kalastuksentarkastajalle ja maanviljelyshallitukseeen, jota paitsi
43495:  kuvernöörillä on oikeus lähettää jokainen tällainen kysymys muunkin
43496:  viranomaisen kuulusteltavaksi, jos hän niin tarpeelliseksi katsoo,
43497:  ja kun otetaan huomioon, että meidän kuvernöörimme ovat yleensä
43498: ottaneet tavakseen tällä tavoin lähettää asiapaperit kaikkiin mahdolli-
43499: siin virastoihin, niin ovat viivytykset monessa tapauksessa tulleet var-
43500: sin mahdottomiksi. Silläkin paikkakunnalla, josta olen kotoisin ja jonka
43501: tunnen läheisesti, on ollut eräs hyvinkin kannattavaksi havaittu
43502:  järvenlaskuyritys viereillä kokonaista 40 vuotta, eikä ole nytkään
43503: vielä toiveita asian lopullisesta ratkaisemisesta. Kuvernööri lähettää
43504: asian välipäätöksellä virastosta virastoon, ja monta kertaa on jo
43505: vaadittu asiassa piiri-insinöörinkin lausuntoa. Vähävaraiselle maa-
43506: miehelle on näin ollen varsin vaikea saada asiansa kulkemaan ja
43507: hänelle on varsin käsittämätöntä, mitä varten kulloinkin eri virano-
43508: omaisten lausuntoa kaivataan. Olisi näin ollen käsittääkseni varsin
43509: riittävää syytä ottaa voimassa oleva vesioikeuslaki tässäkin suh-
43510: teessa harkinnan alaiseksi. Ja sen johdosta ehdoitan, että mietintö
43511: tässäkin osassa palautettaisiin takaisin valiokuntaan selvennettä-
43512: väksi ja oikaistavaksi siinä suhteessa, että meidän vesioikeuslakimme
43513: todella ei ainoastaan edellytä, vaan vaatii kahden ammattimiehen
43514: lausunnon, siis varsin päinvastoin kuin valiokunta tästä on lausunut,
43515: ja että tämän valmistelun perusteella sitte valmistettaisiin eduskun-
43516: nalle ehdotus, että eduskunta anoisi, että hallitus ryhtyisi sellaisiin
43517: toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinkertaisen am-
43518: mattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesiperäisten
43519: maitten kuivattamista sekä järvien ja jokien laskemista. Tämä
43520: ponsilauselma on melkein samansuuntainen sen ponsilauselman
43521: kanssa, jonka anomuksentekijät ovat anomukseensa liittäneet,
43522: niin ettei varsinkaan voitane katsoa, että esitykseni olisi ulkopuo-
43523: lella anomusehdotustar vaan että se päinvastoin varsin läheisesti
43524: siihen kuuluu. Tämän ehdotukseni rohkenen tehdä sitäkin suurem-
43525: malla syyllä, kun on tiedossa, että voimassa olevassa vesioikeus-
43526: laissa, niin uusi kun se onkin, on muitakin puutteita ja epäselvyyksiä,
43527: varsinkin sellaisia määräyksiä, jotka tekevät asioiden käsittelyn
43528: tarpeettoman monimutkaiseksi. Luulen, että jos mainituissa kah-
43529: dessa kohdassa pyydetään hallituksen tutkimusta, niin hallitus
43530: samalla huomaa muutkin heikkoudet ja huolehtii armollisen esityksen
43531: aikaansaamisesta joillekin vastaisille valtiopäiville.
43532: 
43533:    Ed. W u o r i m a a: Runsaati kuudesosa Suomen maa-alasta on
43534: suota. Siinä siis löytyy rauhalliselle uudisvalloitukselle kyllin sijaa.
43535: Mutta sitä on estämässä paitse se asia, että valtion puolesta kovin
43536:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                   949
43537: 
43538: 
43539: supistetussa muodossa avustetaan tätä valloitusta, myöskin muuta-
43540: mat lainsäädäntöpykälät. Täällä on jo mainittu, että I I pykälä
43541: voimassa. olevassa vesioikeuslaissa on haitallinen ja esteellinen,
43542: siinä kun annetaan oikeus puolelle määrälle suon omistajia ehkäistä
43543: kaiken suon kuivattamisen. Mutta ei ainoastaan se ehkäise suon
43544: kuivattamista. Vaikka poistettaisiinkin tämä määräys, niinkuin
43545: valiokunta on ehdottanut, niin toinen vielä suurempi syy yhäti ehkäisee
43546: suon kuivattamisyrityksiä, josta myöskin viimeinen puhuja mainitsi
43547: nim. että osakkaita, jotka eivät tahdo ottaa osaa suon kuivaukseen,
43548: ei myöskään velvoiteta lain kautta ottamaan osaa kustannuksiin.
43549: Asia on nim. niin, että jos esim. on suo, jota omistaa 20 maanomistajaa,
43550: ja jos niistä esim. 6 tahtoo ryhtyä kaivamiseen ja 14 ei siihen tahdo
43551: ottaa osaa, niin nämät 6 valiokunnan ehdotuksen mukaan nyt ovat
43552: esteettömät ryhtymään toimeen. Mutta kun heidän täytyy, otta-
43553: matta huomioon sitä valtion avustusta, minkä saavat, omalla kus-
43554: tannuksellaan tehdä koko työ, niin heillä useimmissa tapauksissa
43555: ei ole siihen varoja. Valiokunta, niinkuin voimassa oleva lakikin,
43556: kyllä antaa heille korvausta siinä muodossa, että he saavat vissiksi
43557: ajaksi käyttää sitä vierastakin maata, mikä tulee kuivaksi heidän
43558: työnsä kautta. Mutta kun muistetaan, että useimmiten ne, jotka
43559: tahtovat kuivata suota,ovat vähävaraisia, asuvat laitamailla ja
43560: juuri soiden reunoissa, ja että heidän varansa kuluvat jo oman maan
43561: ojittamiseen ja viljelyskuntoon tai metsäkasvun saattamiseen,
43562: niin on selvää, että heillä ei ole minkäänlaista hyötyä siitä oikeudesta,
43563: minkä ovat saaneet vieraaseen maahan, vaan hyöty siitä tulee suo-
43564: ranaisesti aikojen kuluessa niille maanomistajille, jotka eivät ole otta-
43565: neet osaa työhön, senkin kautta, että vaikka he eivät tekisikään mitään
43566: työtä kuivatulle maalle, heidän maaliansa sittenkin rupee kasva-
43567: maan metsää. Laki vaatii tässä suhteessa siis korjausta siihen suun-
43568: taan, että kun muutamat maanomistajat ryhtyvät kuivaustyöhön
43569: Ja kun on vuanoma1sen kautta selv1tetty, etta snta tulee todelhsta
43570: hyötyä, ja että voivat siis saada valtion kannatusta avustukseksi
43571: tähän työhön, myöskin kaikki muut suonomistajat ovat velvoitetut
43572: ottamaan osaa kuivaustyöhön sen höydyn mukaan, mikä arvataan
43573: heille tulevan. Tässä suhteessa olisi valiokunnan mietintö kor-
43574: jattava semmoiseksi kuin vastalauseessa on ehdotettu, jota minä
43575: siis kannatan.
43576:     Toinen este suonkuivauksen edistymiseen on se, jonka ed. Pullinen
43577: jo mainitsi. Nykyisen vesioikeuslain 5 ja 6 §kun ne verrataan 1 §:ään
43578: ja kun nämä kohdat taas verrataan hallinnollisen lain 1 §:ään
43579: 23 päivältä heinäkuuta 1902, osottavat, että piiri-insinöörin pitää
43580: kaikissa tapauksissa tutkia ja tarkastaa jokaista kuivausyritystä.
43581: Nyt saman hallinnollisen asetuksen I I §määrää, että maanviljelys-
43582: insinööri, joka pyydetään tekemään kustannusarvio ja kuivaus-
43583: suunnitelma, hänen on annettava lausunto myöskin siitä, minkä
43584: 950                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43585: 
43586: 
43587: vaikutuksen veden alentaminen ja kuivaus saattaa, ei ainoastaan
43588: siinä vesistössä, johon se lähirumin koskee, vaan myöskin alempana
43589: oleviin vesistöihin ja mitä haittaa ja vahinkoa se mukananSfl. tuottaa.
43590: Tämä on synnyttänyt sen yleisen käytön, että kun ensin maanvilje-
43591: lysinsinööri tai agronoomi on tehnyt täydellisen suunnitelman ja
43592: antanut lausunnon kaikista näistä asioista, siis myöskin veden
43593: nousuasiasta sekä tulva-aikana että kuivana-aikana, niin kuvernööri
43594: lähettää asian tie- ja vesirakennustenylihallitukseen, joka lähettää ne
43595: piiri-insinöörille ja piiri-insinööri näiden pykäläin mukaan katsoo
43596: velvollisuudeksensa tehdä uuden kustannusarvion ja aivan uuden
43597: suunnitelman. Tämän kautta asia viivytetään ja tehdään kovin
43598: kalliiksi kaikille niille, jotka uskaltavat yrittää vähänkin suurempaa
43599: suonkuivattamista. Valiokunta on kyllä kiinnittänyt tähän huomion-
43600: sa, mutta on sanonut, että kun huolenpito on uskottu piiri-insinöö-
43601: rille siitä, ettei vesijaksossa tahallisesti nosteta vettä yli luvallisen
43602: korkeuden ja ettei siinä olevia vesilaitoksia vahingoiteta, niin ei liene
43603: vältettävissä se, että isommissa kuivaustöissä piiri-insinöörille
43604: valmistetaan tilaisuus lausumaan mielipiteensä yrityksen johdosta.
43605: Tämmöinen kaksinkertainen toimitus nyt minun mielestäni on vallan
43606: höydytöntä, semminkin koska tie- ja vesirakennu.>ten ylihallitus
43607: maanviljelysinsinöörin lausunnosta jo tulee täysin selville siitä,
43608: minkä vaikutuksen kuivaus matkaan saattaa allaolevissa vesistöissä.
43609: Sentähden pyydän minä yhtyä siihen ehdotukseen, minkä ed. Pulli-
43610: nen on tehnyt, mutta siinä muodossa, ettei vesioikeuslakia itsessään
43611: tarvitse muuttaa, vaan että eduskunta lausuisi hallitukselle, että se
43612: muuttaisi hallinnollisen lain ensimäisen pykälän siihen suuntaan,
43613: että tämmöistä kaksinkertaista toimitusta ei tarvittaisi.
43614: 
43615:     Ed. N y 1 a n d e r: Minun täytyy sanoa, että nyt esillä oleva
43616: anomus minusta koko ajan on tuntunut hieman hämärältä. Siinä
43617: anomuksessa on ponsi mielestäni aivan oikein. Se tarkottaa vesioi-
43618: keuslain 3 luvun II §muuttamista siihen suuntaan, että nuo sanat:
43619: »ilman, että vähintään puolen vesiperäisen maan omistajat sitä
43620: vastustaa>>, poistettaisiin. Sitä sisältää ponsi. Mutta kun tässä ano-
43621: muksen perustetussa sanotaan, että nämä sanat tässä voisivat es-
43622: tää koko hankkeen toimeenpanoa, niin siinä minusta ilmenee se-
43623: kavuus. Sillä todellisuudessahan asia on siten, että vesioikeuslain
43624: I § jo myöntää tällaisen oikeuden kuivattamiseen eikä tämä II §
43625: sitä oikeutta luonnollisesti voi kieltää, jonka I § myöntää Tämä
43626: II § säätää, että puolen maanomistajista suostumus tarvitaan ai-
43627: noastaan saadakseen tuolle kaivajalle, jos toiset eivät ole hank-
43628: keeseen ryhtyneet, oikeutta nauttia hyväkseen hyöty kaivamis-
43629: työstä. Kun näin on, niin minun mielestäni ponsi anomuksessa
43630: on tässä kohden aivan paikallaan, mutta niinkuin sanottu perus-
43631: telut tuntuvat olevan jonkun verran sen kanssa ristiriidassa. Että
43632:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  951
43633: 
43634: 
43635:  natn on, sen osottaa myöskin osittain valiokunnan mietintö ja
43636:  myöskin tämänpäiväinen keskustelu.
43637:      Mitä valiokunnan mietintöön ja sen ponteen tulee, yhdyn siinä
43638:  täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä tulosta, johon valio-
43639:  kunta on tullut, erinomaisen hatarana. Tässä voi melkein sanoa,
43640:  että aivan niinkuin pilvistä ehdotetaan vesioikeuslakiin pykälä tai
43641:  ehdotetaan siihen sovitettavaksi periaate, joka on kokonaan vie-
43642:  ras meidän muille oikeusperiaatteille. Tässähän suorastaan valio-
43643:  kunnan ehdotuksen mukaan myönnetään kelle tahansa oikeus suo-
43644:  rastaan ryhtyä missä hyvänsä suota kuivattamaan. Tosin hänen on
43645:  kysyttävä toisilta, mutta jos eivät osakkaat siihen rupea, voi tämä
43646:  henkilö, joka voi olla aivan vieras, mistä maailmasta tahansa tullut,
43647:  tulla sinne ja kaivattaa tuon suon ja nauttia siitä hyödyn aina 50
43648:  vuoteen asti. Minkälaisia hankaluuksia tästä noille toisille osak-
43649: kaille voi tulla, on itsestään selvää. Ei tarvitse muuta kuin aja-
43650: tella teitä ja liikkeitä, ajatella karjalaitumia y. m. s., niin käsittää
43651: selvästi, miten käytännössä tästä voi tulla suuria hankaluuksia
43652: ja itse periaatteessa on tämä aivan pakkoluovutuskannalle aset-
43653: tumista. Valiokunnan ehdotuksessa on siten vesioikeuslakiin tah-
43654: dottu sovittaa täydellinen pakkoluovutusperiaate. En puolestani
43655: sitä voi hyväksyä. Olisin ollut valmis tähän anomukseen sellaise-
43656: naan vastaamaan täysin myöntävästi, sikäli kun se tarkottaa äs-
43657: ken lukemieni sanojen poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I §:stä,
43658: sillä epäilemättä on niillä motiiveilla, joilla anomuksentekijä vaatii
43659: niitä poisotettaviksi, hyvinkin suuri syy. Sanoin, että tässä on
43660: asian käsittelernisessä tämänpäiväisessä keskustelussa ilmennyt
43661: jonkun verran hämäryyttä. Ed. Cederberg on ehdottanut ponnen,
43662: joka mielestäni ei ole oikea. Hänen ponnessaan nim. pyydetään
43663: jotakin, joko jo on olemassa. Siinä ei esitetä näiden sanojen pois-
43664: tamista, vaan ehdotetaan oikeutta saada kaivaa, vaikkakin puolet
43665: maanomtsta]tsta asettUu stta vastustamaan. Tata pontta ovat ed.
43666:  Kairamo ja Pullinen kannattaneet ja se oikeuttaa minua epäile-
43667: mään, onko anomuksentekijätkään olleet aivan selvillä siitä, mitä
43668: he tässä ovat anoneet. Voihan olla että tähän on syynä se, että
43669: ed. Cederbergin ponsi ei tullut niin täysin kuulluksi. Toivoisin että
43670: se tulisi jonkun verran muutetuksi siihen suuntaan, jota vastalause
43671: tässä tarkottaa. Vastalauseentekijät ovat mielestäni talousvalio-
43672: kunnassa ainoat, jotka tämän asian on käsittäneet, siis ainoat,
43673: jotka asian ovat oikein käsittäneet. Uudistan sen vielä: vesioikeus-
43674: lain mukaan on osakkaalla oikeus kaivaa oja, joka tässä on kysy-
43675: myksessä, huolimatta siitä, onko puolet maanomistajista vastaan
43676: vai ei. Tässä ei ole kysymys oikeudesta kaivamiseen, vaan tässä on
43677: kysymyksessä oikeus korvaukseen siitä, korvaukseen nautinnon
43678: muodossa. Vesioikeuslain I I §:n loppuosa kuuluu: •Tehköön työn
43679: (kaivattamisen) oikeudella saada sen loppuun suoritettua nauttia tois-
43680: 952                   Istunto 9 p. 1okaku11ta 1908.
43681: 
43682: 
43683: ten maa-aluetta kutakin niin pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että
43684: tuotannon harkitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat
43685: kustannukset.» Siis tässä selvästi sanotaan, että oikeus, jota puo-
43686: let maanomistajista voivat vastustaa, ei koske itse kaivattamista,
43687: vaan koskee nautinnon muodossa saatavaa korvausta. En puutu sen
43688: pitemmälle valiokunnan ehdottamaan ponteen tässä kohdin, sillä
43689: yhdyn täydellisesti niihin, jotka ovat pitäneet sitä aivan mahdot-
43690: tomana käytäntöön sovittaa. Mutta vastalausuja on tähän so-
43691: vittanut toisenkin periaatteen kuin mitä anomuksentekijä on tah-
43692: tonut. Hän nim. sanoo, että >>eduskunta anoisi j. n. e. että maan-
43693: omistaja voisi sellaisen maankuivatustyön suorittaa ja saada siitä
43694: korvaus toisilta osakkailta.>> Tällä hän arvatenkin on tarkottanut
43695: sitä, että korvaus voidaan ajatella saatavan niin hyvin rahassa kuin
43696: nautinnon muodossa. Tässä on siis kysymys toisesta muutoksesta
43697: I I §:ään, siitä nim. että korvaus voitaisiin saada tässä tapauksessa
43698: myös rahassa. Siinäkin suhteessa olisin valmis yhtymään vastalau-
43699: seeseen. Pyydän siis kannattaa tätä vastalausetta, kumminkin sillä
43700: huomautuksella, että suomalaisessa tekstissä - ruotsalaisessa se
43701: näkyy olevan toisin - sana •>tahi oikeudenomistaja•> muutettaisiin
43702: sanaksi »tahi haltija>>. Ruotsalaisessa tekstissä sana on muutettu
43703: vastaavaksi. »Maan oikeudenomistaja>> on tietysti käsite, joka on
43704: kokonaan väärä. Siis tällä muutoksella pyytäisin saada kannattaa
43705: toistaiseksi ainakin tätä vastalausetta.
43706:     Eräs puhuja jo on huomauttanut siitä, miten laki- ja talousvaliokun-
43707: nan puheenjohtaja päätelmissään on ollut epäjohdonmukainen, kun
43708: hän edellisessä keskustelussa arveli, että valiokunta ei V. J :n mu-
43709: kaan saa puuttua asiaan laveammalti kuin mitä anomuksentekijä
43710: on tahtonut, ja kuitenkin on valiokunta tässä mennyt suorastaan
43711: yli aitojen.
43712:     Anomuksessa oli toinenkin ponsi, joka tarkotti näistä asioista
43713: annettavia kaksinkertaisia lausuntoja. Siinä voin pääasiassa yh-
43714: tyä ed. Pulliseen. En kuitenkaan aivan täydellisesti kannata sitä
43715: perustelua, jonka hän ponteen esitti; siitä nim. kävi selville, että
43716: ilman muuta voitaisiin kaikissa asioissa ajatella, että nuo kaksin-
43717: kertaiset lausunnot ovat tarpeettomat. Olen ensimmäinen myön-
43718: tämään, että näissä kuivausa.>ioissa .jos missään on lausunnon vaa-
43719: timisia ja mutkia aivan liian paljon, mutta luulen, että tässä on
43720: vaikeaa monessa kohdin ajatella ainoastaan yhtä lausuntoa. Mutta
43721: siihen puoleen en nyt tällä kertaa enemmän tahdo puuttua, vaan
43722: voin, niinkuin sanoin, kannattaa ed. Pullisen esittämää pontta.
43723: Olisin myös mielelläni yhtynyt häntä kannattamaan siinä - minä
43724: en tiedä, ovatko toiset sen ehdotuksen tehneet, jonka ed. Pullinen
43725: teki- että asia lähetettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan takaisin, oli-
43726: sin samoin kannattanut häntä siinäkin, mutta luulen, että se asiaa ei
43727: millään tavalla hyödyttäisi, niin että ehdotan ilman muuta, että
43728:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                 953
43729: 
43730: 
43731: eduskunta hyväksyisi vastalauseen ponnen ja sen ponnen, jonka
43732: ed. Pullinen on täällä esittänyt.
43733:     On muuten jonkun verran ihmeteltävää, että vesioikeuslaista
43734: on otettu tällä tavalla ainoastaan yksi kohta erilleen ja tahdottu
43735: ainoastaan sitä muutettavaksi, sillä tässä laissa on monta muuta
43736: sekavaa kohtaa. Täällä on niistä jo huomautettukin. Mainitsen
43737: ainoastaan kolmannen luvun 7 §:n, jonka mukaan kustannusten
43738: jako on aivan kerrassaan kohtuuton sillä tavalla, että ojan yläosassa
43739: asuva osakas saa kaivattaa oman kohtansa kokonaan ja sitäpaitsi
43740: ottaa osaa kaikkiin alla oleviin osiin, kun sitävastoin ojan alaosassa
43741: asuvan osakkaan ei tarvitse ottaa osaa muuta kuin osalta niistä kus-
43742: tannuksista, jotka hänen osalleen tulevat. Samoin myöskin 8 §:ään
43743: sovitettu periaate välittömästä hyödystä on aivan kokonaan väärä.
43744: Muitakin, asioita on tässä vesioikeuslaissa, jotka kaipaisivat muu-
43745: tosta, mutta kun esimerkiksi se puolue johon minä kuulun, ei ole
43746: tästä mitään anomusta tehnyt, johtuu se siitä, että laki on ollut
43747: verrattain vähän aikaa käytännössä ja että vesioikeuslaki, kuten
43748: selviää tämänpäiväisestä keskustelustakin, on vaikeimpia lakeja
43749: mitä meillä on. Siinä yhtyvät taloudelliset asianhaarat paitsi oi-
43750: keudellisiin, monihaaraisiin teknillisiinkin seikkoihin, jotka teke-
43751: vät sen erinomaisen vaikeaksi. Olisi kyllä suotavaa, että vesioi-
43752: keuslaki otettaisiin melkein kokonaan tarkistuksen alaiseksi, mutta
43753: se ei suinkaan ole aivan helppo tehtävä.
43754: 
43755:      Ed. H e i m b ii r g e r: Här hafva fällts yttranden, som kunde
43756:  gifva anledning till antagandet, att utskottets ifrågavarande för-
43757: slag innefattade ett allvarsamt angrepp mot eganderättens hälgd.
43758: Detta är nu ick:e fallet. Men vore det äfven fallet, så borde utskot-
43759: tets förslag icke blott på denna grund förkastas. Eganderätten
43760: är icke något, som städse och under alla omständigheter måste
43761: respekteras. Expropriationsinstitutet är hos oss ett gammalt rätts-
43762: institut. Det leder sina anor tillbaka till 1734 års lag och möjligen
43763: ännu längre. Skulle det för åstadkommandet af en intensiv jord-
43764: kultur befinnas oundgängligen nödigt att möjliggöra expropriation
43765: ock:så för detta ändamål, så vore jag för min del icke däremot. J ag
43766: skulle sålunda vara beredd att under vissa förhållanden etablera
43767: odlingstvång. Men här är nu ick:e fråga om att ovilkorligen införa
43768: något dylikt. Här är fråga endast om att i en petition göra regeringen
43769: uppmärksam på vissa brister i gällande lag om vattenrätten, och
43770: att försöka få dessa brister afhjälpta. Ustkottet har visserligen
43771: affattat sin kläm ganska allmänt- jag medgifver att den kan på-
43772: kalla att taga under öfvervägande frågan om införande på ett be-
43773: gränsadt område af odlingstvång - men, jag har varit ense om denna
43774: allmänna affattning af orsak, att jag vid pröfningen af ärendet
43775: ick:e velat allt för myck:et binda de pröfvandes händer. J ag har
43776: 954                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43777: 
43778: tänkt mig att fall kunde förekomma, då man, utan att i ·större ut-
43779: sträckning införa odlingstvång, dock kunde finna ett sådant i en-
43780: skildt fall påkalladt. Jag har föreställt mig exempelvis ett så-
43781: dant fall att en utjord, väsentligen bestående af vattendränkt mark
43782: förefinnes. För egaren af utjorden föreligger icke något intresse
43783: att få utjorden uttorkad. Men den vållar frostskador och olägen-
43784: heter för den by, inom hvars egor den är belägen. J ag kan icke inse
43785: hvarför den ornständigheten, att byn icke har någon del i utjorden,
43786: bör få omöjliggöra för byn att få utjorden uttorkad.
43787:     Gällande lag i ämnet är enligt rnitt förmenande icke tillfreds-
43788: ställande. Den gör frågan om uttorkning beroende af majoritets-
43789: beslut. Petitionären åter har velat aflägsna den, om ock lindriga
43790: garanti, som ligger i majoritetsbeslutet och göra uttorkningen
43791: beroende af en enda delegares önskan. Samtidigt har petitionären
43792: icke, såvidt jag kan finna, påkallat åtgärd därom att i lagen skulle
43793: införas andra garantier mot förhastade uttorkningsföretag. M
43794: dessa anledningar har jag för min del hvarken kunnat förorda bi-
43795: behållande af lagen sådan den är, ej häller i allo tillmötesgå peti-
43796: tionärens önskningsmål.
43797:     Slutligen måste jag anmärka att en talare vid bedömandet af
43798: förestående ärende synes hafva förväxlat lagstadgan den om dik-
43799: ning med de stadgandena, som gälla uttorkning af vattendränkta
43800: marker. De äro af olika innehåll; sålunda har underbyggare icke
43801: någon rätt att leda dike genom öfverbyggares mark. För min del
43802: får j ag föreslå att lag- och ekonomiutskottets betänkande måtte
43803: godkännas.
43804: 
43805:     Ed. Pertti 1 ä: Kyseessä olevassa asiassa tahdon kohdistaa
43806: puheeni ainoastaan tuohon valiokunnan mietinnön perusteluun,
43807: jossa sallitaan niillekin, jotka eivät omista maata, tilaisuus ryhtyä
43808: noita kuivaustöitä suorittamaan. Kaikki tiedämme, että meidän
43809: maamme viljelty ala sentään vielä on suhteellisesti pieni, ja myöskin
43810: kaikille on selvillä~ että mitä työtä tuon viljellyn alan suurenta-
43811: rniseksi ja laajentamiseksi tehdään, siitä saavat hyötyä kaikki kan-
43812: salaiset. Ei se ole yksinään tuon työn tekijän hyöty. Se edellyttää
43813: myöskin sen, että tällä alalla, joskin supistetussa muodossa, -
43814: se kohdistuu ainoastaan näihin suomaihin - kumminkin tuon »uudern
43815: oikeusperiaatteen takana - ed. Nylander sitä •>uudeksi» nimitti-
43816: on jo meidän kansastamme suuri joukko, mahdollisesti aivan pian
43817: enemmistö ja silloin on tietysti ihan oikeudenmukaista, että tämä
43818: uusi periaate otetaan nyt jo huomioon. Jos tahdottaisiin asettua
43819: yksinomaan sille kannalle, että lakeihin ei saa mitään muuta so-
43820: velluttaa, kuin mitä ennen jo siellä on määrätty, silloin jouduttai-
43821: siin lopulta sellaiseen umpikujaan, että kehitys tulisi pysähtymään.
43822: Minä joka tapauksessa kannatan valiokunnan mietintöä. Valio-
43823:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                   955
43824: 
43825: kunnassa porvarillisetkin jäsenet olivat sitä mieltä, että kun esim.
43826: suonkuivaus on tavattoman vaikeasti nykyjään saatava alottee-
43827: seen ja on tapahtunut sellaisiakin asioita, ettii kun· hallitus on
43828: myöntänyt jonkun määrätyn summan tuon kuivaamiseen, suuri osa
43829: tuon suon osakkaista ei ole sallinut sitä, olisi ollut aivan paikallaan,
43830: että silloin joku halukas henkilö tai jotkut olisivat saaneet ti-
43831: laisuuden ryhtyä kuivattaruaan tätä suota. Nyt se on ollut mahdo-
43832: tonta nykyisten asetusten perusteella, mutta kun saadaan sellainen
43833: muutos aikaan, kuin valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, silloin-
43834: han tuokin epäkohta olisi poistettu. En tahdo pitemmälle jatkaa
43835: tästä asiasta. Kannatan valiokunnan mietintöä.
43836: 
43837:    Puhemies: Koska vielä useampia puheenvuoroja on käyt-
43838: tämättä, täytyy keskeyttää istunto ja kokoontua jälleen kello 6 i. p.
43839: 
43840:    Istunto keskeytetään kello 3, 47 i. p.
43841: 
43842: 
43843:                            Istuntoa jatketaan
43844: 
43845:                                klo 6 i. p.
43846:     Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan, lausuu
43847: 
43848:      Ed. C e d e r b e r g: Då jag framställde mitt förslag till ny
43849: lydelse af klämmen till betänkandet, uraktlät jag att där nämna en
43850: omständighet, som med saken äger samband och som bör framhållas
43851: till undvikande af missförstånd, d. v. s. den omständigheten, att
43852: delägare, som emot öfriga delägares gensaga torrlägger kärr, mosse
43853: eller annan vattendränkt mark, bör komma i åtnjutande af rätt
43854: till markens afkastning. Då emellertid särskilda talare, som sedan
43855: uttalat sig uti saken, framställt en del andra omständigheter, som
43856: förtjäna att tagas i betraktande i fråga om den rätt, som delägare
43857: bör åtnjuta i ett fall sådant som det ifrågavarande, så har jag fun-
43858: nit att en brist i det af mig gjorda förslaget bör kompletteras så-
43859: tillvida, att fordran på utredning om företagets räntabilitet bör vara
43860: uppfylld, innan en sådan rätt, som här är i fråga kan tilläggas del-
43861: ägare i den vattendränkta marken.
43862:      Jag ber därför att få uppläsa ett förslag till kläm, som jag nu-
43863: mera efter förmiddagens plenum formulerat. Klämmen skulle lyda:
43864: *att landtdagen måtte hos Hans Kejserliga Majestät anhålla om nåd.
43865: proposition till sådan ändring af lagen om vattenrätten, att torr-
43866: läggning af kärr, mosse eller annan vattendränkt mark, hvari
43867: skilda lägenheter hafva del, kan af delägare företagas med åtnju-
43868: tande af rätt till markens afkastning, äfven om gensaga göres af
43869: 956                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43870:                                   1
43871: 
43872: ägare till större eller mindre del af den vattendränkta marken,
43873: såvida företagets räntabilitet blifvit tillförlitligen utredd.>> Den ly-
43874: delse, som här är gifven åt klämmen, afser att i allt väsentligt undan-
43875: rödja de anmärkningar, som af mig på förmiddagen gjordes emot
43876: utskottsbetänkandet och som äfven frarnställdes af hrr Kairamo,
43877: Rosenqvist, Pennanen m. fl. Och j ag tror att den bättre än den
43878: af hr Pennanen undertecknade och betänkandet vidfogade reser-
43879: vationen återgifver den önskan, som petitionärerne hafva velat få
43880: uttalad. J ag ber därför att få föreslå, att denna kläm måtte komma
43881: under omröstning i stället för den af mig tidigare föreslagna.
43882: 
43883:     Ed. Li s t o: Nykyinen vesioikeuslaki tekee erotuksen ojituk-
43884: sen välillä kovalla eli kuivalla maalla ja ojitushankkeitten välillä
43885: suolla, rahkalla sekä muulla vesiperäisellä maalla. Mitä nyt tulee
43886: ojitukseen kuivalla maalla, niin siihen nähden vesioikeuslaki oi-
43887: keuttaa maanomistajan vieläpä toisen maatilaa hallitsevan lam-
43888: puodin taikka muun haltijan johtamaan tiluksiltaan veden toisen
43889: maan kautta. Ja jos tällä toisella havaitaan olevan etua siitä ojasta,
43890: niin hänen tulee tämän etunsa mukaisella osalla käydä sen val-
43891: mistamiseen ja kunnossapitoon osalliseksi. Samaa oikeutta ei anna
43892: vesioikeuslaki vesiperäisen maan omistajalle, vaan siinä voivat,
43893: jos vesiperäinen maa kuuluu useammille, puolen maan omistajat es-
43894: tää ojitusyritykset. Tämän estämismahdollisuuden poistamista tar-
43895: koittaa nyt se anomusehdotus, jonka johdosta laki- ja talousvalio-
43896: kunta on mietintönsä antanut. Anomusehdotus sisältää sen, että
43897: yksikin ainoa osakas voisi toimittaa vesiperäisellä maalla ojituk-
43898: sen sillä oikeudella, että tämä sitten saisi ojituksen kautta kuivat-
43899: tuja toisten osakasten maita nauttia niin kauvan, kunnes hänen
43900: ojituskustannuksensa tulevat korvatuiksi, kuitenkaan ei pitempää
43901: aikaa kuin 50 vuotta.
43902:     Laki- ja talousvaliokunta on, niinkuin mietinnöstä näkyy, kat-
43903: sonut, että tätä anomusehdotusta on periaatteessa kannatettava,
43904: mutta se on ollut sitä mieltä, että niin laajassa määrässä, kuin ano-
43905: musehdotuksessa on tarkoitettu, ei tällaista oikeutta yksityiselle
43906: osakkaalle ole annettava, vaan että yksityinen osakas saisi toimit-
43907: taa ojitustyön tällaisella vesiperäisellä maalla ainoastaan siinä ta-
43908: pauksessa, että yritys on yleisempää hyötyä tuottava ja että yri-
43909: tyksen lmnnattavaisuus on luotettavasti selvitetty. Tässä on moi-
43910: tittu laki- ja talousvaliokuntaa siitä, että se on laajentanut anomus-
43911: ehdotuksen sisällystä. Asianlaita on kuitenkin, niinkuin vasta huo-
43912: mautin, päinvastainen.      Valiakunta on supistanut anomusehdo-
43913: tusta. Mutta valiokunnan mietinnön perusteluihin on lopulle sivua
43914: 3 ja alulle sivua 4 äänestyksen kautta tullut lause, joka näkyy täällä
43915: kamarissa herättäneen huomiota ja joka todellakin on sellainen, että
43916: se antaa valiokunnan valmistarualle ponsilauseelle laajemman si-
43917:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                  957
43918: 
43919: sällyksen kuin mitä oikeastaan valiokunnassa oli tarkoitettu. Va-
43920: liokunnassa oli aikomus saada mietinnön perusteluissa mainituksi,
43921: että valiokunnassa on lausuttu sekin mielipide, että oikeus vesipe-
43922: räisen maan kuivattamiseen on valmistettava ei ainoastaan vesi-
43923: peräisen maan omistajalle, vaan myöskin maanvuokralaiselle ja,
43924: milloin kuivaustyö voisi tuottaa suurempaa yleishyötyä, muullekin
43925: yrittelijälle. Sellaista keskustelussa esitettiin, mutta ei sitä alun-
43926: pitäen kannattanut valiokunnan enemmistö. Yksi niistä valiokun-
43927: nan jäsenistä, jotka sittemmin tekivät vastalauseen, ehdotti tämän
43928: lauseen muutettavaksi semmoiseksi, kuin se nyt on mietinnössä,
43929: koska hän katsoi että johdonmukaisuus vaatisi sen sellaiseksi, jotta
43930: se paremmin sopisi ponsilauseen kanssa yhteen. Tällä keinoin hän
43931: vasten omaa mielipidettään tuli toimittaneeksi mietinnön peruste-
43932: luihin puheena olevan lauseen. Minä joka olen ollut toista mieltä,
43933: nim. että sellaista lausetta ei olisi ollut mietintöön pantava, olen
43934: edelleen sitä mieltä, että tämä lause olisi perusteluista poistettava
43935: tai ainakin muodostettava sellaiseksi, miksi se alunpitäen oli aijottu.
43936: Perustelujen tullessa sillä tavalla korjatuiksi, tulisi valiokunnan
43937: ponsilausekin sisällykseltään suppeammaksi ja olisi silloin mielestäni
43938: jotakuinkin tyydyttävä. Mutta koska täällä on tehty siitä poikkea-
43939: via eri ehdotuksia, niin pyydän, jotta tässä päästäisiin jonkunlai-
43940: seen yksimielisyyteen, kannattaa ed. Cederbergin äsken ehdotta-
43941: maa ponsilausetta. Omasta puolestani en niin suuresti pelkää sitä,
43942: että hallitukselle annettaisiin valta - onhan tässä puhe vain hal-
43943: litukselle tehtävästä anomuksesta - ottaa tutkittavaksi, eikö voi-
43944: taisi tarpeenmukaisilla vakuuksilla antaa muillekin yrittelijöille
43945: kuin maanomistajille oikeus ryhtyä yleishyötyä tuottaviin kuivaus-
43946: yrityksiin. Silloinhan hallituksella olisi tilaisuus ottaa kysymys
43947: koko laajuudessaan harkinnan alaiseksi. Eihän sillä olisi vielä mi-
43948: tään muutosta vesioikeuslakiin tapahtunut.         Mutta kyllä minä
43949: luulen, että se haitta, joka mahdollisesti voisi aiheutua yritteli-
43950: jälle, joka ei maata omista, siitä, että ehdotettu lainmuutos tulisi
43951: suppeampi, olisi sangen pieni, sillä eihän paljoa maksa, jos joku aikoo
43952: sellaiseen yritykseen ryhtyä, ostaa muutaman kapanalan vesiperäi-
43953: nen maa, joka ei kasva mitään ja jolla siis ei olejuurimitään myynti-
43954: arvoa, - eihän tuollaiseen kuivausyritykseen tarvittavan pienen
43955: :m;aan hinta merkitse mitään yrityksen muihin kustannuksiin ver-
43956: raten, ja niin ollen ei ole mitään käytännöllistä merkitystä sillä, pi-
43957: detäänkö kiinni toisesta vaiko toisesta periaatteesta. Minä voin siis,
43958: niinkuin mainitsin, kernaasti yhtyä ed. Cederbergin ponsilauseeseen.
43959:      En malta olla tässä yhteydessä koskettelematta hieman ed.
43960: Nylanderin ennen päivällislomaa esittämää lausuntoa, sillä tämä
43961: lausunto kuvaa erittäin selväpiirteisesti, mihin johtopäätöksiin
43962: tullaan sellaisesta päätöksestä, jonka eduskunta teki tämän edel-
43963: lisessä asiassa. On huomattava, että siinä anomusehdotuksessa,
43964: 958                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
43965: 
43966: joka on tämän valiokunnan mietinnön pohjana, on pyydetty ai-
43967: noastaan muutamain sanain poistamista vesioikeuslain 3 luvun I I
43968: §:stä. Tästä on ed. Nylander ottanut aiheen lausuakseen toivotta-
43969: vaksi, että valiokunta olisi myös ottanut tarkastaakseen lain 3 lu-
43970: vun muitakin pykäliä, lausuipa vielä suotavaksi, että olisi tarkas-
43971: tettava koko vesioikeuslaki. Tuskinpa juuri tarvitsemme enempää
43972: todistaaksemmme, kuinka venyväksi voi käydä sellainen valtiopäivä-
43973: järjestyksen tulkinta, joka eduskunnan äskeisen päätöksen aiheutti.
43974: Muuten luulen, että vaikkakin nyt valiokunnalla katsottaisiin
43975: olevan oikeutena tai velvollisuutena ottaa vesioikeuslain 3 luku,
43976: vieläpä koko vesioikeuslakikin tarkastuksen alaiseksi, valiokunta
43977: olisi tullut ed. Nylanderin kanssa yksimieliseksi siitä, että vesi-
43978: oikeuslaki on sangen vaikeasti tajuttava kirjallinen tuote ja että
43979: sangen vaikeata on siihen ylimalkaan tehdä korjauksia; niin ly-
43980: hyenä aikana kuin valiokunnalla on ollut tähän asiaan omistetta-
43981: vana, se tehtävä olisi ollut suorastaan mahdoton.
43982:     Mitä lopuksi tulee siihen syynijuttuun, johon on kosketeltu
43983: mietinnön 5 ja 6 sivulla ja johon nähden keskustelun aikana on va-
43984: liokunnan työhön lausuttu tyytymättömyyttä, niin pyytäisin huo-
43985: mauttaa, että valiokunnassa ei ole voitu ummistaa silmiä siltä sei-
43986: kalta, että koko tuo syynijuttu oikeastaan on eri asia, jota ei olisi
43987: pitänyt yhdistää puheena olevaan vesioikeuslain muuttamista tar-
43988: koittavaan anomusehdotukseen, ja että siis sitä osaa anomusehdo-
43989: tuksessa ei oikeastaan olisi pitänyt ottaa valiokunnassa ollenkaan
43990: käsiteltäväksi. Mutta kun rajat sen välillä, mikä on luettava yh-
43991: deksi asiaksi, mikä kahdeksi tai useammaksi, ylimalkaan ovat jok-
43992: seenkin epäselvät, niin valiokunta kuitenkin katsoi voivansa siihen-
43993: kin anomusehdotuksen osaan koskea, mutta ei ollut sitä mieltä,
43994: että tuo osa oli niin likeisessä yhteydessä varsinaisen asian kanssa,
43995: että siitä olisi voitu mietintöön asettaa erityistä ponsilausetta. Sen
43996: tähden valiokunta asetti perusteluihinsa semmoisen loppulausunnon,
43997: joka kursiivilla on painettu mietinnön sivulla 6, ja minun täytyy
43998: tunnustaa, että en ole voinut ed. Pullisen ja erään toisen - oliko
43999: se ed. Nylanderin - selityksistä tulla siihen käsitykseen, että
44000: valiokunta olisi tässä eksynyt harhaan. Asianlaita on nim. se, että
44001: vesiperäisten maiden kuivausyrityksiä tavallisesti tutkii maanvil-
44002: jelysinsinööri tai lääninagronoomi. Jos hanke on suurempi, niin
44003: silloin tavallisesti määrätään tutkimuksen toimittamaan maanvil-
44004: jelysinsinööri, joka on teknillisesti sivistynyt henkilö. Keskuste-
44005: lussa on tahdottu tehdä säännöksi, että sellaisen viranomaisen
44006: tutkimuksen pitäisi riittää. Mutta jos ojitusyrityksessä tulee toi-
44007: mitettavaksi sellaisen vesipaikan kuivaus, josta lähtee johonkin
44008: vesijaksoon miljoonia litroja vettä, jos siinä tulee kuivattavaksi
44009: esim. myös joku järvi, niin saattaa tämä siinä määrin vaikuttaa
44010: vesikorkeussuhteisiin vesijaksossa, että siitä voi syntyä alempana-
44011:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  959
44012: 
44013: 
44014: olijoille hyvinkin vaikeita haittoja. Ja niitä alempana-olijoita saat-
44015: taa olla erilaisia, ei ainoastaan maanviljelijöitä, joiden viljelykset
44016: ovat vesijakson rannalla, vaan myös myllyjen, sahojen ja muiden
44017: tehtaiden omistajia, joilla on vesijaksossa kallisarvoisia patoja ja
44018: muita vesirakennuksia. Vesijaksossa saattaa sitäpaitsi veden lasku
44019: vaikuttaa haitallisesti esim. kalastukseen, varsinkin arvokkaam-
44020: pien kalojen, kuten lohen ja siian pyyntiin. Jos kalanpyynnin ai-
44021: kana kalastusalueelle lasketaan sekaista vettä, niin se voi vaikut-
44022: taa hyvinkin suuria vahinkoja. Samaten voivat tällaiset laskut
44023: vaikuttaa haitallisesti tukinuittoon.        Onhan meillä vesijaksoja,
44024: joissa tukkeja uitetaan joka vuosi suuret määrät. Nämä kaikki
44025: ovat sangen tärkeitä ja suuriarvoisia etuja, jotka kuivausyrityksessä
44026: ovat huomioonotettavat,. ja kyllä silloin on tarpeellista, että asiaa
44027: sentään katsellaan vähän useammalla kuin yhdellä parilla silmiä.
44028:     Kun piiri-insinööri on se viranomainen, joka on asetettu valvo-
44029: maan, että kaikki vesijaksossa käy säännöllisesti ja että yhden
44030: enemmän kuin toisenkaan oikeuksia ja etuja ei siellä tulla loukkaa-
44031: maan, ja kun hän vielä on ainoa viranomainen, jonka hallussa on
44032: se arkisto, missä vesijaksoa koskevat perus- ja muut asiakirjat säi-
44033: lytetään, niin kyllä ei nyt taideta päästä siitä, että täytyy antaa
44034: ojitusasioita ratkaiseville viranomaisille sentään lupa ja mahdolli-
44035: suus kuulla myös piiri-insinööriä ja muita ammattiviranomaisia
44036: tällaisista hankkeista. Mutta niinkuin valiokunta on huomautta-
44037: nut, ei ole tarpeellista, että itse sillä alueella, joka on aijottu kui-
44038: vattavaksi käytetään useampia ammattivirkamiehiä tutkimuksia
44039: toimittamassa, ainakaan laajemmalti kuin mitä tarvitaan näiden
44040: äsken mainitsemieni oikeuksien ja etujen suojelemiseen. .Minä luu-
44041: len sentähden, että valiokunta on nyt puheena olevassa kysymyk-
44042: sessä osannut aivan oikeaan, s. o. koettanut saada asiassa sanotta-
44043: van niin sanotuksi kuin tarve vaatii. Enempäähän meidän ei lakia-
44044: säätävänä kuntana toki tule lausuakaan.
44045:     Niinkuin sanottu, pyydän saada kannattaa ed. Cederbergin jäl-
44046: kimmäistä ponsilausetta ja kehottaa muitakin tekemään samoin.
44047: 
44048:     Ed. K a i r a m o: Ed. Cederbergin ensimäinen lausunto oli
44049: erittäin hyvä. Se oli siksi hyvä, että minä en huomannut sitä aukkoa,
44050: joka löytyy siihen liitetyssä ponnessa. Tämä on ehkä anteeksi an-
44051: nettava, koska tätä aukkoa ei arvoisa ehdotuksentekijä itsekään
44052: huomannut, niinkuin hänen toinen lausuntonsa osottaa, ja koska
44053: minulla ei ollut tilaisuutta, niinkuin ed. Nylanderilla oli, itse lukea
44054: tätä pontta. Koska täällä on väitetty, että minä en olisi ollut sel-
44055: villä tästä asiasta ja tällainen syytös kun se kohdistuu anomuksen-
44056: tekijään, ansaitsee tulla kumotuksi, pyydän minä saada lukea sen
44057: ponnen, jonka minä aamupäivällä jätin lukematta, ja joka osottaa,
44058: että minä alusta pitäen olen ollut pääasiassa vastalauseen ponnen
44059: 960                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44060: 
44061: 
44062: kannalla, vaikka minä en täysin voi hyväksyä vastalauseen perus-
44063: teluja. Se kuuluu näin: »Ehdotan, että eduskunta anoisi Keisaril-
44064: lisen Majesteetin armollista esitystä vesioikeuslain muuttamisesta
44065: siihen suuntaan, että suon, rahkan ja muun vesiperäisen maan omis-
44066: taja voisi sellaisen maan kuivaaruistyön suorittaa ja saisi siten vil-
44067: jelyskelpoiseksi tehdyn maan nautintaoikeuden kautta korvauksen
44068: jakokunnan toisilta osakkailta heidän vastustuksistaan huolimatta,
44069: jos yrityksen kannattavaisuus on pätevällä tavalla todistettu.
44070:     Koska ed. Cederberg nyttemmin on pontensa parantanut, niin
44071: en tahdo nytkään tätä omaa ponttani ehdottaa eduskunnan hy-
44072: väksyttäväksi, vaan noudatan ed. Listan kehotusta ja siirryn kan-
44073: nattamaan ed. Cederbergin äsken ehdottamaa pontta.
44074: 
44075:     Ed. M a 1m i vaara: Valiokunnan puheenjohtajan ed. Lis-
44076: tan lausunnon jälkeen on minun tarpeetonta nousta puhujalavalle.
44077: Niillä perusteilla, joita hän esitti, kannatan minä valiokunnan mie-
44078: tinnön ponsilausetta. - Yhdestä seikasta pyydän sen ohessa huo-
44079: mauttaa. Täällä on joku lausunut, että tuotaisiin aivan uusi peri-
44080: aate lainsäädäntöön tämän ponnen hyväksymisen kautta. Tämä
44081: periaate on kuitenkin jo tunnustettu esim. ekspropriatsioonilaissa.
44082: Voidaan sanoa, että siinä saa lunastuksen maastansa se, jonka
44083: täytyy antaa se pakkolunastuksen alaiseksi. Mutta samoin tulee
44084: hänen maansa hinta maksetuksi myöskin tällaisessa tapauk5essa
44085: maan arvon kohoamisen kautta. Ja vesioikeuslain 3:nnen luvun I I
44086: §:ssä on tämä periaate myöskin tunnustettu. Siinä annetaan oikeus
44087: toiselle viljellä toisen maata vastoin omistajan tahtoa. Sen kum-
44088: mempaa periaatetta ei valiokunnan ponsilausekaan sisällä. Jos se
44089: lause mietinnön kolmannen sivun lopulla, johon ed. Cederberg on
44090: kiinnittänyt huomionsa, ja jota minäkään en ole äänelläni kannat-
44091: tanut, poistettaisiin perusteluista, luulen minä että tämän mietin-
44092: nön ponsilause tulisi saamaan paljon viattomamman näön.
44093: 
44094:     Ed. Ny 1 a n d e r: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Listan lau-
44095: sunnon johdosta. Ed. Listo selitti, että vesioikeuslain I I §:ssä tar-
44096: koitettu kuivausyritys olisi mahdoton, jos puolet maanomistajista
44097: sitä vastustavat. Minä pyydän saada lukea asiasta erään lauseen
44098: siitä asiakirjasta, jonka on tehnyt laki- ja talousvaliokunta 1900
44099: vuoden valtiopäivillä, kun tämä laki päätettiin. Täällä nim. m. m.
44100: kun puhutaan tästä oikeudesta, sanotaan (sivulla 76 koskeva vesi-
44101: oikeuslain 3 luvun I I §:ssä): >>jos puolet kuivatettavan maan omis-
44102: tajista vastu~tavat yrityksen toteuttamista, sillä seurauksella, että
44103: yksityisellä osakkaana, j o k a s i i t ä h u o 1 i m a t t a t o i-
44104: m i t t a a o j i t t a m i s e n, ei ole yllämainittua korvauksensaa-
44105: misoikeuttu Valiokunta siis v. 1900 edellyttää, että yksi henkilö
44106: voi toisten vastustuksesta huolimatta toimittaa ojituksen ja on siis
44107:                       Vesioikeuslain muuttaminen.                   961
44108: 
44109: 
44110: se selitys, jonka minä tässä aamupäivällä annoin samoin kuin ed.
44111: Cederbergin myöhempi ponsi oikea, eikä tässä siis ole kysymys tuosta
44112: oikeudesta kuivaamiseen, vaan korvauksen saantiin. Muuten minä
44113: en käsitä, miten ed. Listo sillä perustetulla, jonka hän täällä antoi,
44114: voi kannattaa ed. Cederbergin pontta, sillä ed Cederbergin myö-
44115: hempi ponsi on aivan päinvastainen kuin mitä ed. Listo selitti.
44116: Ed. Malmivaaran lausunto oli myös sangen omituinen samassa suh-
44117: teessa. Hän nim. yhtyi siihen että eräs lause ed. Cederbergin eh-
44118: dotuksen mukaan perusteluista poistettaisiin ja pitää kuitenkin,
44119: että panteen edelleen on jätettävä pakkoluovutusperiaate. Muuten
44120: minä en tullut vakuutetuksi siitä, että ed. Cederbergin ponsilause
44121: on täc;sä paras, vaan kannatan edelleen vastalausetta.
44122: 
44123:     Ed. Pennanen: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Uston lau-
44124: sunnon johdosta. Hän on tässä kertonut, millä tavalla valiokunnan
44125: mietinnön perusteluihin on syntynyt lause, joka esiintyy kolman-
44126: nen sivun lopussa. Kun valiokunnassa päätettiin tästä asiasta,
44127: niin luonnollisesti ensin päätettiin mietinnön ponnesta. Silloin minä
44128: ehdotin sen ponnen, joka vastalauseessa esiintyy, ja sen valiokunta
44129: hylkäsi asettuen siis sille kannalle, jolla valiokunta lopullisesti on
44130: esiintynyt. Kun käytiin sitte perusteluita tarkastamaan, tehtiin
44131: valfokunnassa tähän kolmannella sivulla esiintyvään lauseeseen
44132: muutosehdotus, ja minä, niinkuin ed. I,isto aivan oikein sanoi, lojaa-
44133: lisesti äänestin sen ehdotuksen puolesta, jonka minä katsoin olevan
44134: lähempänä valiokunnan pontta. Jos minä olisin saanut peruste-
44135: luista äänestettäessä vielä seurata omaa mielipidettäni, niin minun
44136: olisi pitänyt olla kerrassaan pois äänestyksestä. Muuten se toinen
44137: ehdotus oli jotenkin siihen tapaan, että waliokunnru;sa on lausuttu
44138: se mielipide»; ja tässä mietinnössä on: >>valiokunta on omaksunut
44139: sen mielipiteen.>> Ponnesta selvästi näkyykin, että valiokunta on
44140: tosiaan omaksunut sen mielipiteen, joka on ponnessa tuotu esille.
44141: Asia siis siinä suhteessa ei ole sen kummempi.
44142:     Muuten on ed. Listo minunkin käsittääkseni aivan väärin tul-
44143: kinnut vesioikeuslain 3 lukua selittäessään, ettei muka nykyisin
44144: vesiperäisen maan omistajalla olisi oikeus suorittaa ojankaivuuta,
44145: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Minä olen käsittänyt
44146: tämän lainkohdan aivan samalla tavalla kuin ed. Nylander on
44147: maininnut. Oikeus ojankaivuuseen on nykyisinkin maanomistajalla,
44148: mutta ei ole oikeutta saada työstään korvausta toisilta osakkailta,
44149: jos puolen maan omistajat panevat vastaan. Tätä oikeutta kor-
44150: vauksen saantiin on anomuksentekijäkin minun ymmärtääkseni
44151: anonut ja sitä oikeutta olen minäkin anonut vastalauseen pon-
44152: nessa. Minun nähdäkseni eroitus kuivan, kovan maan ja vesipe-
44153: räisen maan välillä on tässä luvussa vain siinä, että kuivalla, ko-
44154: valla maalla ei nykyinen laki suo nautinto-oikeuden muodossa kor-
44155:                                                                61
44156:  962                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44157: 
44158: 
44159:   vausta, vaan on se aina maksettava rahassa, kun sitä vastoin vesi-
44160:   peräisestä maasta voi saada korvauksen nautinnon muodossa. Se
44161:   on minun nähdäkseni ero eikä mikään muu.
44162:        Ed. Cederbergin ponsi kyllä minun nähdäkseni ei eroa suuresti-
44163:   kaan vastalauseen ponnesta, mutta ed. Cederbergin ponnessa kum-
44164:   minkin, jos minä oikein muistan, puhutaan vain yksinomaan kor-
44165:   vauksesta nautinto-oikeuden muodossa. Minä olen tahallani jättä-
44166:   nyt tämän puolen auki. Täällä on keskustelussakin jo ilmaantunut
44167:   mielipiteitä, että tuo korvaus olisi yksinomaan suoritettava rahassa
44168:   eikä nautinnon muodossa. Minä jättäisin tämän puolen asiasta hal-
44169:   lituksen harkittavaksi, onko nautinto-oikeutta kuivat'tuun maahan
44170:   suotava kuivaustyön suorittajalle, vai onko kaikissa tapauksissa
44171:   korvaus suoritettava rahassa. Tämä vastalauseen ponsi ei siinä
44172:   suhteessa esitystä valmistaessa sido hallituksen käsiä puolin eikä
44173:   toisin. Näin ollen rohkenisin minä suosittaa, että eduskunta hy-
44174:   väksyisi vastalauseen ponnen.
44175:        Täällä on ed. Perttilä puolustanut valiokunnan pontta tuoden
44176:   esimerkkinä jonkun tapahtuman, jolloin asianomaiset maanomista-
44177:   jat eivät ole ottaneet vastaan valtion varoja, joita on heille tarjottu
44178:   suonkuivausyritykseen. On mahdollista, että joku tuollainen ta-
44179:   pahtuma lienee sattunut, mutta sehän on tunnettu tosiasia, että
44180:   jos valtiolla on varoja käytettävissä suonkuivaukseen, niin halul-
44181:   lisia kuivaustyönsuorittajia on kyllä olemassa maanomistajien kes-
44182:   ken. Muuten minä luulen, ettei tällaisella pakkoluovutuslailla sen-
44183:   tään käytännössä paljoakaan voiteta. Laki ei myönnä muuta kor-
44184:   vausta kuin sellaisen, joka parahiksi vastaa työn suorittamiskus-
44185: . tannuksia, enkä minä usko, että ketään sivullista huvittaa ryhtyä
44186:   kuivaamaan toisen maita, kun tietää, ettei hänelle ole siitä muuta
44187:   etua kuin tavallinen työpaikka. Tämän takia on mielestäni tar-
44188:   peetonta ruveta sovelluttamaan pakkoviljelyslain periaatteita sem-
44189:   moisissa tapauksissa, joissa niistä ei ole minkäänlaista käytännöl-
44190:  listä hyötyä.
44191: 
44192: 
44193: 
44194:     P u h e m i e s ilmoittaa että asian käsittely on alempana mai-
44195: nittavasta syystä hetkeksi keskeytettävä.
44196: 
44197:                         Uusi armolllnen esitys.
44198: 
44199:     Ilmoituksen jälkeen ja asianmukaisesti saatettuna saapuu täysi-
44200: istuntoon senaattori L i n d b e r g, antaaksensa Eduskunnalle
44201: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, numero 14 kulku-
44202: laitosrahastosta.
44203:     Puhemiehen kiitettyä arm. ~ityksestä ja lausuttua että Edus-
44204:                          Vesioikeuslain muuttaminen.                96.i
44205: 
44206: 
44207: kunta on ottava sen perustuslainmukaisesti käsitelläksensä, hra
44208: senaattori seuralaisineen poistuu.
44209: 
44210: 
44211:     Keskustelu jatkuu:
44212:     Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Jag förenade mig på förmiddagen
44213: om hr Cederbergs då gjorda uttalande och understödde hans då
44214: gjorda förslag. Hr Cederberg har nu i någon mån omformulerat sin
44215: kläm. Jag ber att få understöda detta nya förslag och afstår så-
44216: ledes från det tidigare förslaget.
44217: 
44218:      Ed. Paunu: Esillä oleva laki- ja talousvaliokunnan jotensakin
44219:  viaton mietintö on täällä jokseenkin kaikissa nykyisen yksityisen
44220:  maanomistusoikeuden puolustajissa nostanut tavatonta vastarin-
44221:  taa. He ovat vainunneet tässä mietinnössä olevan jotakin sellaista,
44222:  mikä loukkaa nykyistä maanomistusoikeutta. Sitä ei tässä mietin-
44223:  nössä kuitenkaan ole. Sillä me sosialistitkin siellä valiokunnassa tie-
44224:  simme, ettei tällaisen lain kautta kuin vesioikeuslaki on, ainakaan
44225:  suuremmassa merkityksessä voida järkyttää nykyistä maanomis-
44226:  tusoikeutta, - siihen tarvitaan aivan erikoista lakia - joten olisi
44227:  ollut turhaa ruveta sen kautta sitä ajamaan. Mutta koska ennemmin
44228:  entinen säätyseduskunta vuonna 1900 on periaatteessa hyväksynyt
44229:  tämäntapaisen omistusoikeuden loukkauksen, joka löytyy tässä valio-
44230:  kunnan mietinnössäkin, ja koska valiokunnan porvarilliset jäsenet
44231:  olivat sitä mieltä, että tätä oikeutta olisi nyt ulotettava myös maan-
44232:  vuokraajiin nähden, sillä nykyisen vesioikeuslain mukaan ei maan-
44233:  omistusoikeutta ole saanut loukata muu kuin toinen maanomistaja,
44234:  tässä mietinnössä valiokunnan porvarilliset jäsenet ovat sitä mieltä,
44235:  että tämä oikeus olisi ulotettava myöskin maanvuokraajiin. Siis
44236:  maanvuokraajat ja maanomistajat olisivat nyt tästä lähtien oikeu-
44237:  tetut loukkaamaan maanomistusoikeutta. - Kun valiokunnan por-
44238:  varillisetkin jäsenet olivat tällä kannalla, niin me arvelimme, että
44239:  kaikki henkilöt, jotka haluavat suonviljelykseen käsiksi käydä, saisi-
44240: ·vat tällaisen oikeuden. Sillä usein sanotussa vesioikeuslain 3 luvun
44241:  I I §:ssä on annettu oikeus jokaiselle maanomistajalle, joka on suon
44242:  kuivaamiseen ja ojittamiseen ryhtynyt, nauttia toisen maalla tuloja,
44243:  joka sen kuivauksen kautta on viljelyskelpoiseksi tullut, niinkauvan
44244:  kuin kustannukset tulevat suoritettua, enintään 50 vuoden ajan.
44245:  Ja tätä samaa oikeutta valiokunnan mietintö tahtoo myöskin ulo-
44246:  tettavaksi ei ainoastaan maanvuokraajiin, mutta myöskin, niinkuin
44247:  minä lausuin, kaikkiin muihin kansalaisiin jotka tahtovat työnsä ja
44248:  vaivannnäkönsä uhrata suon kuivaamiseen. Eikä valiokunnan enem-
44249:  mistö tälle kannalle asettunut ainoastaan yllämainituista syistä, vaan
44250:  sillä oli myöskin yhteiskunnallinen puoli etupäässä silmällä pidet-
44251:  964                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44252: 
44253: 
44254:   tävänä, niinkuin valiokunnan mietinnöstä selviää. Sillä useimmat
44255:   porvarillisetkin jäsenet lausuivat, että enemmin tai myöhemmin mei-
44256:   dän maassamme täytyy ryhtyä pakkokeinoihin maanviljelyksen
44257:   edistämiseksi. Sillä se asiaintila, mikä meillä nykyään on, ei voi vuo-
44258:   sikymmeniä eteenpäin jatkua, koska meidän maahamme tuodaan
44259:   leipäainetta, viljaa, niin suuret määrät, että lähimmässä tulevai-
44260:   suudessa meidän kansallistaloutemme mahdollisesti tekee kuperkei-
44261:   kan. Tätä osoittaakseen valiokunta on mietintöön ottanut muuta-
44262:   mia numeroita tuonnista ja viennistä parina vuotena. Sen mukaan
44263:   viime vuotenakin tuotiin meidän maahamme vähän vaille 77 mil-
44264:   joonan markan edestä viljaa ulkomailta. Ja jos tällaista jatkuu muu-
44265:   tamia vuosikymmeniä, niin ei meillä kaiketikaan siihen riitä rahoja,
44266:   eikä riitä toisia keinoja saadaksemme vastaavat määrät rahaa ulko-
44267:   maalta takaisin. Niin pian kuin meidän metsämme vähenevät, ja
44268:   niiden vielä nykyään runsas tuotto vähenee, silloin kaiketikin on
44269:   taloudellinen pula edessä. Ja kun oltiin selvillä siitä, että meidän
44270:   maassamme täytyy viljelyspakkoon ryhtyä lähimpinä aikoina -
44271:   siitä ei kaiketi mihinkään päästä - niinolisi erittäin mukava koet-
44272:   taa tuota pakkokeinoa, jota entinen säätyeduskuntakin jo jonkun
44273:   verran alotti käyttää, nimittäin suon kuivattamisessa ja suonviljele-
44274:   misessä. Varsinkin siitä syystä pidettiin sopivana juuri suonvilje-
44275:   lyksen alalla sovittaa mainittua viljelyspakkoa, koska nykyiset suot
44276:   ovat maanviljelijälle aivan ilmaista tavaraa, niitä ei verollepanossa
44277:   ole ollenkaan otettu lukuun. Kaikki suot ovat sellaista maata, josta
44278:   meidän maanviljelijämme eivät maksa penniäkään veroa, ne ovat
44279: · isossajaossa jätetyt aivan arvottomaksi maaksi, ja näin ollen olisi
44280:   kaiketi oikeudenmukaista, että tällainen maa etupäässä joutuisi
44281:   halullisten viljeltäväksi, vaikka nämä eivät olisikaan maanomis-
44282:   tajia.
44283:       On jo parinkin henkilön taholta tehty selvää siitä, millä tavalla
44284:   nuo niin erittäin vaarallisilta näyttävät lauseet tulivat valiokunnan
44285:   mietinnön 4 sivulle. Alunpitäen valiokunnan enemmistön mielipide
44286:   oli sen suuntainen kuin olen esittänyt, mutta sittemmin muutamat
44287:   henkilöt tahtoivat tämän mielipiteen ilmaista niin lievässä muodossa
44288:   kuin suinkin ja sovittivat silloin mietintöön sellaisen sanamuodon.
44289:   kuin ed. Listo on esittänyt. Sitte kun asia oli esillä toisessa lukemi-
44290:   sessa, ei tämä sanamuoto kuitenkaan valiokunnan enemmistöä tyy-
44291:   dyttänyt, ja tulivat tänne nämä sanat äänestyksen kautta, jotta
44292:   saataisiin mietintö ja ponsi keskenään sopusointuun. Edellä esittä-
44293:   mieni mielipiteitten mukaisesti kannatan valiokunnan mietintöä
44294:    täydellisesti.
44295: 
44296:     Ed. K a 11 i o: Minäkin pyysin puheenvuoroa ed. Liston väitteen
44297:  johdosta, että puolet maanomistajista voisivat estää ojauksen
44298:  toimeenpanon, mutta sen jälkeen kuin edustajat Nylander ja Penna-
44299:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                    965
44300: 
44301: 
44302: nen ovat samasta asiasta puhuneet, voin yhtyä heidän lausuntoonsa
44303: tässä suhteessa. Sen lisäksi minä aamulla osoitin vuoden rgoo valtio·
44304: päiväin asiakirjain perustuksella, että silloinenkin valiokunta on
44305: ymmärtänyt asian samalla tavalla, ja näin sen ymmärtävät kaikki
44306: ammattimiehet.
44307:      Ed. Kairamo on täällä esittänyt erään ponsilauseen, josta olisi
44308: pitänyt käydä selville, että hän on asian perillä, mutta anomuksesta
44309: käy selville, että ed. Kairamo on ollut samalla kannalla kuin ed.
44310: I,isto, ja se kanta on ehdottomasti erehdyttävä. Ed. Pennanen teki
44311: selkoa erotuksesta kovan ja vesiperäisen maan välillä. Tahdon lisätä
44312: että on toinenkin ero, sillä kovan maan ojitukseen täytyy aina alem-
44313: pana asuvien ottaa osaa, mutta veriperäisen maan kuivaamiseen ei
44314: voi pakottaa, ja tässä on toinen ero paitsi sitä, minkä ed. Pennanen
44315: toi esiin.
44316:      Mitä tulee ed. I,iston huomautuksiin ed. Pullisen väitteiden joh-
44317: dosta, niin kyllä minun täytyy sanoa, että ne olivat jokseenkin puut-
44318: teelliset, sillä minusta se katsantokanta, jota ed. Pullinen edusti,
44319: on pyrkimykseltään oikea, vaikka luonnollisesti se toimenpide, jota
44320: hän ehdotti ei johda käytännöllisiin tuloksiin. Sentähden minä yhä
44321: kannatan vastalausetta.
44322: 
44323:     Ed. W u o r i m a a: Valiokunta on mietintönsä viimeisillä riveillä
44324: ehdottanut, että säilytettäisiin piiri-insinöörille se oikeus ja velvoitus,
44325: mikä hänellä tähänkin saakka on ollut, nimittäin uudestaan pitää
44326: katselmus ja arvostella sitä työtä, mitä maanviljelysinsinööri kerran
44327: on tehnyt. Ed. Listo on koettanut puolustella tätä valiokunnan
44328: menettelyä siten, että hän on lausunut, että on tarpeen vaatimaa,
44329: että piiri-insinööri ottaa selkoa, onko vedenpaljous lisääntynyt siinä
44330: vesistössä, johon vesiperäisen maan vesi johdetaan, ja myöskin mitä
44331: vahinkoja siitä voi syntyä maanviljelijöille. Niinikään on hän lau-
44332: sunut että ainoastaan piiri-insinöörin konttorissa löytyisi asiaa kos-
44333: kevia kirjoja. Ed. Liston väite tässä suhteessa kuitenkaan ei ole
44334: asiallinen. Sillä hallinnollinen laki, joka määrää, kuinka vesioikeus-
44335: laki toimeenpannaan, sanoo I I §:ssä, että maanviljelysinsinöörin,
44336: kun hän tekee suunnitelman ja pitää katselmuksen, pitää myös ottaa
44337: selko siitä vedenpaljouden suuruudesta, joka sekä tavallisissa
44338: oloissa että kevättulvien aikana johdetaan ja myös jos vedenpaljous
44339: lisääntyy, kuinka paljon vettä siinä vesistössä on, johon vesi johde-
44340: taan, ja mitä vahinkoja siinä lähellä asujille .syntyy. Tämän kautta
44341: tulee jo selville se mistä piiri-insinöörinkin pitäisi ottaa selkoa. Siitä
44342: syntyy siis kaksinkertainen toiminta yhdestä ja samasta työstä,
44343: kaksi viranomaista tekee aivan saman työn. Jos maankuivaus on
44344: niin suuri, että tosiaankin kuvernööri tarvitsee lausunnon, niin silloin
44345: minun mielestäni voitaisiin tämä asia asettaa sillä tavalla, että kuver-
44346: nööri lähettää kirjeet ylihallitukselle, ja jos"ei sillä ole tarpeellisia
44347: 966                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44348: 
44349: 
44350: kirjoja kaikista vesistöistä, niin voisihan hallitus ryhtyä siihen toi-
44351: menpiteeseen, että piiritoimistoista ylihallituksessa löytyy kopiot
44352: asioista. Sen kautta vältettäisiin kokonaan kaksinkertainen toimi-
44353: tus, joka niille henkilöille, jotka tahtovat maata kuivattaa, tuottaa
44354: turhia rasituksia ja viivyttää maankuivauksen monilla vuosilla.
44355: Tämän syyn tähden ja koska ed. Listo ei ole tuonut esille mitään
44356: asiallista, joka kumoaisi nämät tosiasiat pyydän minä vielä saada
44357: yhdistyä ed. Pullisen ponteen, joka ei tarkoita mitään vesioikeus-
44358: lain muutosta vaan hallinnollista toimenpidettä, että asia järjeste-
44359: tään siten, että se tulee yksinkertaisemmaksi ja että vältetään kak-
44360:  sinkertainen toimitus.
44361: 
44362:      Ed. S c h y b e r g s on: Det börjar blifva bekymmersamt och
44363: man känner sig i dubbel mening på allt annat än fast mark i denna
44364: fråga. Utskottets ordförande frångår utskottets kläm. Utskottets
44365: viceordförande uppträder och håller på klämmen på de skäl utskot-
44366: tets ordförande anfört mot densamma. Hr Cederberg, som öppnat
44367: diskussionen med en kläm, har under middagsledigheten ändrat den.
44368: Hade vi afslutat diskussionen före middagen hade vi kanske icke
44369: fått denna nya Cederbergska kläm att rösta om. Petitionären från-
44370: går, äfven han, sin kläm och under diskussionen kommo vi ett tag
44371: så långt, att vi voro inne på frågan om odlingstvång. Jag för min
44372: del började blifva skrämd för att vi skulle komma rakt in i kärret.
44373: Nu är det visserligen så, att regeringen kan taga oss upp från det
44374: igen, ty såsom hr Listo sade, det är ju bara fråga om en petition,
44375: vid hvilken regeringen kan fästa det afseende den förtj änar. Hr
44376: Ahmavaara har dock med rätta vid något tillfälle sagt, här eller
44377: i stora utskottet, att det kunde vara skäl att fästa den betydelse
44378: vid landtdagens petitioner, att man icke skulle petitionera om hvad
44379: som hälst, utan hafva klart för sig, att det finnes fullt skäl för en
44380: petition.
44381:      Nu är det visserligen så, att det för en jordegare kan förefalla
44382: •förtretligt», såsom det heter i det svenska betänkandet, om han vill
44383: företaga ett uttorkningsarbete och är öfvertygad om att det är mödan
44384: värdt, men de andra jordegarena sätta sig däremot. Men det kan
44385: också vara förtretligt för de andra, om arbetet mot deras vilja kom-
44386: mer till utförande och sedan icke alls håller hvad det lofvat, såsom
44387: så ofta är fallet med dessa uttorkningsarbeten. Det kan hända att
44388: den, som företagit arbetet, icke ens förmår slutföra det och då blir
44389: det hvarken det ena eller det andra. Det har ofta vid dessa uttork-
44390: ningsarbeten inträffat, att jordegaren hällre skulle haft det på det
44391: gamla viset än såsom det gestaltat sig efter uttorkningen. Man kan
44392: till och med, då det är fråga om att vinna nya marker för odling och
44393: anskaffande af brödföda, säga, att det icke sällan händt, att man
44394: fått stenar i stället för bröd. Och till och med om ett kärr haft ingen
44395:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                    967
44396: 
44397: 
44398: annan betydelse än att det för ett byalag är källan till byalagets
44399: vattenledning, såsom ofta kan inträffa, ifall kärret är högre beläget,
44400: så är det icke så angenämt, om en medlem af byalaget sättes i till-
44401: fället att torlm ut det. Dessa förhållanden äro öfver-hufvud så pass
44402: invecklade, att man icke med säkerhet vet, om man får det bättre
44403: efter uttorkningen än före densamma. Det är visserligen sannt, att
44404: man söker en garanti mot sådant genom en tvåfaldig utredning om
44405: företagets räntabilitet, men som gammal bankman vet jag hvad
44406: räntabilitetskalkylerna och hvad teknikers utlåtanden i den vägen
44407: hafva att betyda. De slå allt för ofta fel.
44408:     Hufvudorsaken, hvarför jag är tveksam gentemot detta förslag är
44409: emellertid den, att jag har anledning att tro, att denna paragraf och
44410: alla omständigheter, som härvidlag under diskussionen framkommit,
44411: nogsamt dryftats vid uppgörandet af förslaget till vår nuvarande
44412: vattenrättslag och icke minst i det utskott, som vid landtdagen
44413: hade lagens förberedande behandling sig ombetrodd och som arbe-
44414: tade med stor ifver, stort intresse och stor sakkännedom. Vi må nu
44415: låta några år gå, innan vi börja laga om lagen igen. Jag föreslår att
44416: petitionen lägges till handlingarna.
44417: 
44418:     Ed. P y k ä 1ä: Valiokunnan mietintöä ovat arvostelleet ja olleet sii-
44419: hen tyytymättömiä itse anomuksentekijätkin, vaikka se on täydellisesti
44420: heidän toivomuksensa täyttänyt. Mutta he ovat mielestään saaneet
44421: liika paljon, kun nim. nekin, jotka eivät omista maata, pääsevät
44422: sitä viljelemään. En minä ymmärrä tässä mitään omistusoikeuden
44423: periaatteen loukkaamista sen enempää kuin entisessäkään vesioi-
44424: keuslaissa. Minä pidän sen myös omistusoikeuden loukkaamisena,
44425: että toinen tilanomistaja voi laskea toisen maata allensa ja viljellä
44426: sitä korkeintaan 50 vuotta. Sama se, kellä on halu ottaa toisen tätä
44427: omistamaa rahkaa viljelykseen, vaikkei hän omistakaan siinä osaa,
44428: niin samoilla perusteilla hänen tulee sitä päästä viljelemään. Minä
44429: olin ensin myös sillä kannalla, kuin millä useat puhujat ovat olleet
44430: mutta asian selväksi tultua minä liityin täydellisesti niihin, jotka
44431: kannattavat, että tuo oikeus laajennetaan laveammalle alalle kuin
44432: itse omistajiin. Siihen on kuitenkin kerran tultava, ehkei sitä voida
44433: kovin kauvan kieltää. Minä siis kannatan täydellisesti valio-
44434: kunnan mietintöä, kuten tässä ovat monet muutkin jo sitä kan-
44435: nattaneet.
44436: 
44437:     Ed. E s t 1 a n d e r: J ag anhåller att få understöda det af hr
44438: Schybergson gjorda förslaget. Jag gör det särskildt af det skäl,
44439: att enligt min tanke utskottet icke haft anledning att så att säga
44440: från sidan indraga uti diskussionen angående denna sak en princip,
44441: hvars omfattning och bärvidd säkerligen icke har varit klar för
44442: utskottet, lika litet som jag tror den är det för landtdagen i detta nu.
44443: 968                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44444: 
44445:     Ed. K i r v e s: Minä olen oikeastaan odottanut, että tämän
44446: kamarin keskustasta nyt nousisi samanlaisia ääniä tätä valiokunnan
44447: mietintöä puolustamaan, kun löytyi tukkiyhtiöitten maanhankin-
44448: nasta puhuttaessa. Silloin kun ol.i kysymys rajoituksista tukkiyhtiöit-
44449: ten ja puutavaraliikettä harjoittavien yksityisten maanhankintaan,
44450: kannatettiin niitä, mutta nyt, kun on kysymyksessä ainoastaan
44451: pieni osa siitä toimenpiteestä, josta todellisuudessa olisi tilattomiHekin
44452: jotakin hyötyä, nyt samat henkilöt keskustassa vaikenevat ja siten
44453: sotivat entisiä periaatteitaan vastaan. Jos tämän kamarin keskustalla
44454: olisi todellinen halu auttaa maalaisväestöä muodossa tai toisessa,
44455: tarjoutusi siihen tässä kaikkein sopivin tilaisuus, joka ei suinkaan,
44456: kuten täällä on keskustelussa selvitetty, liene suurestikaan omistus-
44457: oikeutta loukkaava. Ei siis ole kysymyksessä perustuslakivaliokunnan
44458: lausunto eikä muut semmoiset. .Onhan tässä kysymyksessä ainoas-
44459: taan anomus hallitukselle. Minä sentähden panen merkille tämän
44460: heidän vaiteliaisuutensa taikka oikeastaan suunnan muutoksen
44461: tässäkin suhteessa. - Kannatan valiokunnan ehdottamaa ponsi-
44462: lausetta.
44463: 
44464:     Ed. M ä k i: Minun täytyy ihmetellä, että tässä jotkut porvarilli-
44465: set näkevät nyt viljelyspakon peikon hyökkäävän omistusoikeuden
44466: kimppuun. Minun mielestäni ei olisi heillä mitään syytä tuollaiseen
44467: pelkoon. Jos he olisivat lukeneet 4 sivulta kappaleen perusteluista,
44468: niin varmasti heiltä tämä pelko häipyisi. Siinähän sanotaan aivan
44469: selvästi, ettei tässä ole kysymyksessä, että näiltä ijäksi päiviksi
44470: kiellettäisiin suonkuivauksen laajentamisen kautta omistusoikeutensa.
44471: Asia on otettu valiokunnassa puhtaasti siltä kannalta, että sen kautta
44472: saataisiin raivatuksi uutta alaa viljelykselle. Mielestäni siis heidän
44473: pelkonsa on aivan turha. Ilman pitempää selvittelyä pyydän kaik-
44474: kia, jotka asiaa pikkuisenkin ajattelevat yhteiskunnalliselta kannalta,
44475: kannattamaan valiokunnan mietintöä.
44476: 
44477:     Ed. Li s t o: Tässä on pari puhujaa käynyt minun äskeisen
44478: lausuntoni kimppuun siinä osassa, jossa esitin käsitykseni nykyisen
44479: vesioikeuslain 3 luvun sisällyksestä. Minulla ei ole vielä käsillä
44480: lausuntoani enkä tarkkaan muista, kuinka sanani kuuluivat. Myön-
44481: nän, että vesioikeuslaki sallii vesiperäisen maan ojittajan jatkaa
44482: ojaansa toisen maan läpi, mutta huomattava on, että hän ei saa
44483: mitään korvausta ojituskustannuksista siltä toiselta muussa muo-
44484: dossa kuin siten, että hän saa vissiksi ajaksi toisen maata nautitta-
44485: vakseen. Jos vastaisuudessa laskuojaan, joka viedään vesiperäisen
44486: maan kautta, joku toinen johtaa sarkaojansa, niin siinäkin tapauk-
44487: sessa tämän täytyy ruveta siihen laskuojaan osalliseksi. Mutta
44488: kyllä minun lausunnostani piti käydä selväksi, että on olemassa
44489:                        Vesioikeuslain muuttaminen.                  969
44490: 
44491: selvä erotus kovan maan ojittamisen ja vesiperäisen maan ojittami-
44492: sen perustavain säännösten välillä.
44493: 
44494:    Ed. P u 11 i ne n: Tarpeettoman äänestyksen välttämiseksi yhdyn
44495: kannattamaan ed. Cederbergin ponsilausetta siinä muodossa, kuin
44496: hän sen äsken korjattuna esitti.
44497: 
44498:     Ed. N y 1 a n d e r: Minä olen sangen iloinen siitä, että ed. Listo
44499: viimeinkin on päässyt tästä asiasta selville.
44500:     Pyysin oikeastaan puheenvuoroa huomauttaakseni ed. Paunulie ja
44501: muille vasemmistolaisille, että tässä ei ole kysymys suoranaisesta
44502: maan pakkoluovutuksesta, vaan on kysymys semmoisesta periaat-
44503: teesta, että aivan vieras, syrjäinen henkilö voi tulla johonkin kylä-
44504: kuntaan ja sanoa: tämän maan minä otan haituuni 50 vuodeksi.
44505: Ajatellaan sitä haittaa, mitä siitä on liikenteen ja muun suhteen.
44506: Ajatellaan esim. että nuo maanomistajat ovat siihen ajatelleet
44507: perustaa turvepehkutehtaan. Nyt tulee tämä ja tekee sen ja riistää
44508: heiltä mahdollisuuden siihen, ellei heillä satu olemaan tuntuvia varoja.
44509: Tällaisia esimerkkejä voisi mainita paljonkin. Tämä periaate ei ole
44510: mikään uusi, mutta mikä on uutta, se on, että tämä periaate otetaan
44511: mietintöön aivan kuin ilmasta, ilman perustelua.
44512:     Pyydän samalla huomauttaa myöskin, että ed. Listo on kuullut
44513: väärin minun aamupäivän lausuntoni, kun hän sanoi, että minä olisin
44514: puhunut että valiokunnan olisi ollut tehtävä laajempia ehdotuksia
44515: kuin tämä. Minä päinvastoin sanoin, että valiokunta on mennyt
44516: liian pitkälle. Ja se mitä sanoin vesioikeuslain muutoksista koski
44517: sitä, että olisi ollut syytä tehdä laajempi anomus, eikä suinkaan
44518: valiokunnan tehtävää.
44519:     Mitä tulee ed. Schybergsonin lausuntoon, niin uskallan vähän
44520: luulla, ettei ed. Schybergsonkaan ole tässä asiassa aivan kuivalla
44521: maalla, sillä hän esitti tämän asian sillä tavalla, niinkuin puolet
44522: maanviljelijöistä voisivat nykyisen lain mukaan estää kaivaustyötä,
44523: jota ne eivät kuitenkaan voi.
44524: 
44525:     Ed. Kirves:      Minä pyydän viimeisen puhujan lausunnon
44526: johdosta ainoastaan kiinnittää eduskunnan huomiota siihen että
44527: maanomistajat eivät maksa mitään veroa suomaista, ne eivät siis kuulu
44528: heille sen enempää kuin niillekään, joilla ei ole maata, jonkatähden
44529: valiokunta on mietinnössään osunut oikeaan.
44530: 
44531:    Ed. S c h y b e r g s on: Efter hr Nylanders långa utläggning i
44532: förmiddags kunde jag icke gärna vara okunnig om denna detalj;
44533: men krafvet på majoritet utgör dock ett hinder, äfven det.
44534: 
44535:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
44536: 970                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44537: 
44538: 
44539:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintö sisältää, niinkuin tiede-
44540: tään, kaksi eri ehdotusta; ne löytyvät mietinnön 6 sivulta. Sivun
44541: alkuosalla on kursiveeratuilla kirjaimilla! tehty toinen ehdotus, se
44542: mikä koskee hallinnollista asetusta vesioikeuslain käyttämisestä.
44543: Tätä osaa valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi muutos-
44544: ehdotus. Ed. Pullinen nimittäin edustajien Wuorimaan ynnä muit-
44545: ten kannattamana ehdottaa anottavaksi, että hallitus ryhtyisi sel-
44546: laisiin toimenpiteisiin, että lakkautettaisiin vaatimus kaksinker-
44547: taisen ammattilausunnon antamisesta asioissa, jotka koskevat vesi-
44548: peräisten maitten kuivaamista sekä järvien ja jokien laskemista.
44549: Nimitän tätä ehdotusta ed. P u 11 i sen ehdotukseksi. Tulee siis äänes-
44550: tettäväksi valiokunnan edelläkerrotun ehdotuksen ja ed. Pullisen
44551: ehdotuksen välillä.
44552:     Sittemmin on valiokunnan toista ehdotusta vastaan, sitä, joka
44553: koskee valiokunnan pontta ja siihen kuuluvia perusteluita, tehty
44554: useampia muutosehdotuksia.
44555:     Ensinnäkin on ed. Cederberg useampien kannattamana ehdot-
44556: tanut, että perusteluista sivulla 4 poistettaisiin niin hyvin sanat
44557: »Vaan myöskin maanvuokralaiselle ja, milloin kuivaustyö voisi tuot-
44558: taa suurempaa yleistä hyötyä, muullekin yrittelijälle>, kuin myös
44559: sitä seuraava kappale, ja lisäksi että mietinnön ponsilause tulisi kuu-
44560: lumaan seuraavasti: ~että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majes-
44561: teetiltaan anoisi armollista esitystä sellaiseksi muutokseksi. vesi-
44562: oikeuslakiin, että suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, jossa
44563: useammilla tiloilla on osaa, saa sen osakas kuivattaa, nauttien oike-
44564: utta kuivatun maan tuotantoon, huolimatta siitä että suuremman
44565: tai pienemmän osan vesiperäistä maata omistajat yritystä vastusta-
44566: vat, jos vain yrityksen kannattavaisuus on luotettavasti selvitetty».
44567: Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. C e d e r b e r gin ehdotukseksi ja
44568: pyydän huomauttaa, että ymmärtääkseni on hänen ehdotuksensa,
44569: vaikka siinä ehdotetaan muutoksia sekä perusteluihin että ponteen,
44570: vain yksi ehdotus, sillä jos äänestettäisiin erikseen perusteluista ja
44571: erikseen ponsista, voisi käydä niin että muutos perusteluihin hyväk-
44572: syttäisiin ja valiokunnan ponsi jäisi muuttamatta. Pidän sen vuoksi
44573: ed. Cederbergin ehdotusta yhtenä kokonaisuutena.
44574:     Tämän jälkeen on ed. Kallio kannattanut ed. Cederbergin ehdo-
44575: tusta mitä tulee perusteluihin, mutta muuten kannattanut vasta-
44576: lausetta. Kukaan muu ei ole tehnyt samanlaista ehdotusta ja sen-
44577: vuoksi ei siitä tarvitse äänestää.
44578:     Sittemmin ovat ed. Sipponen, Wuorimaa ja Pennanen ynnä
44579: muut kannattaneet vastalausetta. Tulen nimittämään heidän ehdo-
44580: tustaan vastalauseeksi.
44581:     Sittemmin on ed. Nylander kannattanut vastalausetta, mutta
44582: ehdottanut siihen sellaisen muutoksen, että sana •oikeudenomistajw
44583:                         Vesioikeuslain muuttaminen.                      971
44584: 
44585: 
44586: muutettaisiin sanaksi >>haltija>>. Tätä hänen ehdotustaan ei ole kukaan
44587: kannattanut, jotenka sitä ei tarvitse äänestyttää.
44588:     Edelleen ovat ed. Listoja Pullinen kannattaneet ed. Cederbergin
44589: uutta ponsilausetta, mutta ei hänen ehdotustaan perusteluihin näh-
44590: den, toisin sanoen he asettuvat perusteluihin nähden sille kannalle,
44591: että hyväksyvät ainoastaan ed. Cederbergin ehdotlaman ponsilau-
44592: seen ja jättävät toimitusvaliokunnan asiaksi muodostella peruste-
44593: lut siten, että ne soveltuvat ponteen. Tätä ehdotusta tulen nimittä-
44594: mään ed. Li s t on ehdotukseksi.
44595:     Viimein on ed. Schybergson ehdottanut, että mietintö ei antaisi
44596: aihetta mihinkään toimenpiteihin, ja häntä on kannattanut ed.
44597: F_.stlander. Tämä ehdotus sisältää mietinnön hylkäämisen niin toi-
44598: seen kuin toiseenkin osaan nähden.
44599:     Ensiksi on siis äänestettävä siitä osasta mietintöä, josta ehdotus
44600: tehdään kuudennen sivun alkuosassa kursiveeratuilla riveillä ja ed.
44601: Pullisen ehdotuksesta.
44602:     Mitä taas tulee mietinnön toiseen osaan, siihen osaan, jossa ehdo-
44603: tus tehdään itse ponnesta ja perustelut ovat mietinnön alkuosassa,
44604: katsoisin, että äänestettäissä olisi meneteltävä seuraavalla tavalla:
44605: Tässäkin olisi mietintö äänestyksen pohjana ja sille haettaisiin vasta-
44606: esitys äänestämällä eri ehdotusten välillä siten, että ensin äänestet-
44607: täisiin ed. Cederbergin ja Liston ehdotuksien välillä. Erotuksena
44608: niissä on vaan kysymys perusteluista. Se joka voittaa, asetetaan
44609: vastalausetta vastaan ja vihdoin asetetaan tällöin voittava ehdotus
44610: mietintöä vastaan. Kun täten on mietinnön molemmista osista
44611: äänestetty, tulee toiselta puolen äänestettäväksi koko mietinnön,
44612: toiselta puolen ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä.
44613:    Ehdotettu äänestysmenetelmä hyväksytään.
44614:     Xänestykset ja päätökset:
44615:       I) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa»; jos
44616: >>ei>> voittaa, on ed. Pullisen ehdotus hyväksytty.
44617:       Jaa-äänet ovat voitolla, joten mietintö on tässä kohden hyväk-
44618: sytty.
44619:       2) Ken vastaehdotukseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Ceder-
44620: bergin ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on siinä kohden
44621: hyväksytty ed. Liston tekemä ehdotus.
44622:       Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tässä
44623: kohden hyväksytty.
44624:       3) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Cederbergin ehdotuk-
44625: sen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on siinä kohden vastalause hyväk-
44626: sytty.
44627:       Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Cederbergin ehdotus on siis tälläkin
44628: kertaa hyväksytty.
44629: 972                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44630: 
44631: 
44632:      4) Ken hyväksyy mietinnön semmoisenaan, äänestää >>jaa»; jos
44633: >>ei» voittaa, on mietintöön hyväksytty tehtäväksi sellainen muutos
44634: kuin ed. Cederbergin ehdotus sisältää.
44635:      Äänestyksessä annetaan 89 jaa- ja 96 ei-ääntä.
44636:      Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Cederbergin muutosehdotuksen.
44637: 
44638:     Puhemies: Nyt tulisi lopullisesti äänestettäväksi mietinnön
44639: välillä semmoisena miksi se tämän päätöksen kautta on muuttunut
44640: ja ed. Schybergsonin hylkäävän ehdotuksen välillä.
44641:     5) Ken hyväksyy mietinnön äänestää >>jaa; jos ~ei» voittaa, on
44642: Eduskunta ed. Schybergsonin ehdotuksen mukaisesti päättänyt
44643: hylätä koko mietinnön.
44644:     Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis hyväksytty siinä muo-
44645: dossa minkä se lähinnä edellisen päätöksen kautta on saanut.
44646: 
44647:                          7)    Ehdolliset rangaistustuomiot.
44648: 
44649:    Esitetään Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 n. s. ehdollisia ran-
44650: gaistustuomioita koskevain anomusehdotusen johdosta.
44651:       Mietintö hyväksytään keskustelutta.
44652: 
44653:                     8)        Verotuslaitoksen uudistaminen.
44654:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 verotuslaitok-
44655: sen uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
44656: 
44657:     Puhemies: Valiokunnan mietintö päättyy kahteen ponsi-
44658: lauseeseen sivuilla 22 ja 23. Siihen nähden, että tässä enimmäkseen
44659: on kysymys verojärjestelmästä ja että lienee vaikea eroittaa näitä
44660: eri veroja asian käsittelyssä, luulisin asianmukaisimmaksi että käsit-
44661: telyn alai~eksi esitetään koko mietintö sellaisenaan.
44662:       Keskustelu:
44663:     Ed. P a a s i k i v i: Valiokunta on mietinnössään tullut siihen
44664: tulokseen, että meidän veroituslaitoksemme on perinpohjaisten muu-
44665: tosten tarpeessa. Minunkaan mielestäni ei ole epäilystä siitä, että
44666: nyt seuraavien vuosien kuluessa verotuskysymykset tulevat vaati-
44667: maan erityistä huomiota eduskunnan ja hallituksen puolelta. Niin-
44668: kuin valiokuntakin mietinnössään huomauttaa, on valtiolla edessä
44669: osaksi suuria uusia menoja, osaksi vanhojen pysyväisten tulojen
44670: vähennystä. Valiokunta ei ole ryhtynyt laskemaan eikä esittämään
44671: numeroita tässä kohden. Ne lienevät kyllä tunnettuja, mutta pyydän
44672: kuitenkin tehdä pienen laskun.
44673:     Ensinnäkin on eduskunta hyväksynyt kieltolain, joka, niinkuin
44674: tunnettu, vaikuttaa noin 10 miljoonan markan vuotuisen vähen-
44675:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.               973
44676: 
44677: nyksen valtion vakinaisiin tuloihin. Sitten meillä on mietintö tien-
44678: tekorasitusten ottamisesta valtion haltuun, joka mietintö ei vielä
44679: ole lopullisesti hyväksytty, mutta joka arvatenkin tulee lähimmässä
44680: tulevaisuudessa hyväksytyksi. On laskettu ne menot, jotka tien-
44681: teko tulee valtiolta vuosittain vaatimaan, 4 1 /2 miljoonaksi mar-
44682: kaksi vuodessa. Minä pidän kiinni tästä summasta, vaikka epäilen,
44683: tokko tästä asiasta tullaan niin vähällä pääsemään, sitten kuin tiet
44684: urakalla tullaan valtion laskuun rakentamaan ja kunnossa pitämään
44685: koko maassa.
44686:     Kyytilaitos tulee myöskin reformeeratuksi. Ne menot, jotka se
44687: mahdollisesti tulee vaatimaan, ovat kuitenkin vähäpätöiset.
44688:     Sitte on meillä ehdotus oppivelvollisuuden voimaan panemisesta.
44689: On laskettu ne menot, jotka tämä valtiolle vuosittain nykyisten
44690: menojen lisäksi tuottaa, noin 6 miljoonaan markkaan. Voimme
44691: pitää kiinni tästä summasta vaikka pelkään, että sekin on liian
44692: vähäiseksi arvattu. Tämä koulureformi vaatii suurempia kustan-
44693: nuksia etupäässä taloudellisesti heikoissa kunnissa, joissa koululai-
44694: tos nyt vielä on vähemmän kehittynyt kuin varakkaissa kunnissa,
44695: ja menojen lisäys tulee luullakseni senvuoksi suuremmassa määrin
44696: näiden köyhien kuntien niskoille kuin varakkaiden. Tästä voi olla
44697: seurauksena, että valtion mahdollisesti täytyy ottaa päällensä suu-
44698: rempia menoja, kuin mitä nyt on laskettu, nimittäin osa siitä 6 mil-
44699: joonan markan lisämenosta, joka on laskettu tämän reforminkautta
44700: kunnille tulevan. On myös huomattava, että joskin kansakoulun-
44701: opettajain palkat äskettäin ovat korotetut, niin arvatenkin parin
44702: vuosikymmenen kuluessa tämä kysymys tulee jälleen esille ja voinee
44703: silloin taas vaatia lisämenoja.
44704:     Sitte meillä on valmistettu erinäisiä ehdotuksia työväen vanhuu-
44705: den- ja työkyvyttömyysvakuutuksen uudistamisesta sekä muista
44706: työväenvakuutuksen muodoista. Voimme olettaa alimman laskun
44707: mukaan 10 miljoonaksi markaksi vuodessa sen lisämenon, jonka tämä
44708: tuottaisi. Tällä tavalla tulemme jo jonkun verran yli 30 miljoonaan
44709: markkaan vuodessa osaksi vähentyneitä tuloja, osaksi lisääntyneitä
44710: menoja. Ja sopii tässä pitää mielessä, että kun ei mikään kansa
44711: nykyään voi olla kokonaan vapaa sotilasmenoista, niin tuskin Suo-
44712: menkaan kansa voi tulevaisuudessa päästä vapaaksi siitä, että se
44713: jossakin muodossa saa ottaa kannettavakseen sotilastaakkaa.
44714:     Toivoa kuitenkin saattaa, että valtion tulot tulevat eräissä koh-
44715: din lisaäntymään. Sittenkun se metsähallinnon uudistus, jota vii-
44716: meisten vuosien kuluessa on toimeenpantu, saadaan perille ajetuksi,
44717: ja sitten kun puutavaramarkkinat jälleen pää,;evät säännöllisiin
44718: oloihinsa, täytyy edellyttää, että valtion tulot metsistä tulevat koko
44719: joukon lisääntymään. On myös toivottava, että valtionrautateiden·
44720: taloudellinen puoli tulee sillä tavalla korjatuksi, että tämä suuri
44721: liikelaitos tuottaa aluksi edes ne korot ja kuoletukset, jotka sitä
44722: 974                   Istunto g p. lokakuuta 1908.
44723: 
44724: 
44725: varten otetut valtiolainat vaativat, ja joita se viime1sma vuosina
44726: ei ole edes jaksanut peittää, ja että tulevaisuudessa saadaan vielä
44727: sen ylikin tuloja käytettäväksi valtion tarkoituksiin, joko kulku-
44728: neuvojen parantamiseen taikka muihin.
44729:     Mutta joskin siis on toivoa saada valtion tulopuolta nousemaan,
44730: tarvitsematta veronmaksajiin turvautua, niin täytyy ottaa huo-
44731: mioon, että valtion säännölliset juoksevat menot - näitä suuria
44732: reformikysymyksiä lukuunottamatta - tulevat vuosittain kasva-
44733: maan, ja näiden lisämenojen täyttämiseen tarvittanee kyllä ne lisä-
44734: tulot, jotka täten tulisivat karttumaan. Tämän vuoksi tulee minun
44735: nähdäkseni Suomen valtion finanssihallinnossa lähimmässä tulevai-
44736: dessa olemaan tärkeimpänä ja vaikeimpana kysymyksenä uusien
44737: t u 1 o 1 ä h t e i d e n e t s i m i n e n.
44738:     Tämän kyllä valiokuntakin tunnustaa, mietinnössänsä se siihen
44739: useammassakin kohden viittaa. Valiokunta panee kuitenkin minun
44740: huomatakseni kokonaan etusijaan nyt jo olemassa olevien verotus-
44741: olojen muodostamisen oikeudenmukaisuuden vaatimusten mukai-
44742: seksi, ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksena valiokunta tarkoittaa,
44743: että olemassa olevat verotusolot saataisiin muodostetuiksi niin, että
44744: ne mahdollisimman tarkasti vastaisivat eri kansalaisten ja kansalais-
44745: ryhmien maksukykyä. Ja valiokunta huomauttaa mietinnössään
44746: sivulla 3 myöskin, että meillä nyt olemassa olevat verot eivät muo-
44747: dosta mitään kokonaisuutta, sellaista kokonaisuutta, jonka eri osat
44748: täydentäisivät toisiansa, ja että meillä senvuoksi ei ole mitään var-
44749: sinaista verotusjärjestelmää. Myönnän, että tämä valiokunnan lau-
44750: sunto kyllä on sinänsä oikea. Meidän verotusjärjestelmämme kai-
44751: paisi kyllä tältä, niin sanoakseni teoreettiselta kannaltakin muu-
44752: toksia. Ja valiokunnan mietintö sisältää eräitä ajatuksia joittenka
44753: oikeutta en tahdo panna kyseenalaiseksi. - Tässä on kuitenkin
44754: huomioon otettava ne vaikeudet, jotka verotusolojen uudistusta
44755: kohtaavat. Valiokunta ei ole minun nähdäkseni näitä vaikeuksia riittä-
44756: västi huomannut, ei ainakaan se ole mietinnössään. niistä juuri mitään,
44757: tuskinpa sanallakaan maininnut. Ja minun täytyy sanoa, että siinä
44758: kohden valiokunan mietintöä täytyy katsoa puutteelliseksi.
44759:     Valiokunta ehdottaa poistettavaksi joukon veroja, ensiksi maa-
44760: veron, jonka reformeeraus minunkin luullakseni tulo- ja varallisuus-
44761: veron yhteydessä näyttää olevan välttämätön, sekä sitäpaitsi vielä
44762: muita suoranaisia veroja, joitten kaikkien yhteenlaskettu vuotuinen
44763: tulo valiokunnan laskujen mukaan tekee 6,3 miljoonaa markkaa.
44764: Mutta tämän lisäksi valiokunta katsoo, että meidän tulliverotuk-
44765: semme olisi asetettava aivan perinpohjaisen uudistuksen alaiseksi.
44766: Ensiksikin sokeritulli olisi valiokunnan mielestä oikeastaan kokonaan
44767: poistettava, mutta koska se valtiollisista syistä ei näytä olevan mah-
44768: dollista, niin valiokunta vaatii, että tällä kertaa sokeritulli olisi
44769: ainoastaan a 1 e n n e t t a v a n i i n v ä h ä k s i k u i n s u i n-
44770:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                   975
44771: 
44772: k i n m a h d o 11 i s t a, niin vähäksi kuin meidän kauppasuhteem-
44773: me Venäjään sen sallivat. Raakasokerin tulli on nykyään 36 penniä
44774: kilolta, kun sokeri tuodaan Venäjältä ja 50 penniä kilolta kun sokeri
44775: tuodaan muista maista. Pitäen silmällä ainoastaan niitä seikkoja,
44776: jotka valiokunta mietinnössään esittää, voisi ajatella raakasokeri-
44777: tullin alentamista 36 pennillä kilolta, kunhan siten vaan se 14
44778: pennin suojelus, jota Venäjän raakasokeri nauttii ulkomaita vastaan
44779: tulee säilytetyksi. Vuonna 1907 tuotiin raakasokeria Suomeen noin 38
44780: miljoonaa kiloa, ja se tullin vähennys, joka tästä syntyisi, olisi noin
44781: 13,68o,ooo markkaa. Jos samanlainen alennusperuste sovitetaan
44782: myöskin puhdistetun sokerin tulliin nähden, jonka tulli Venäjältä
44783: tuotaissa nykyään on 48 penniä kilolta ja ulkomailta 6o penniä kilolta
44784: -siis ajateltu alennus 48 pennillä kilolta- niin tästä johtuisi tulli-
44785: tulojen vähennys noin puoleen miljoonaan markkaan. Koko tämä
44786: sokeritulliasia, niinkuin valiokunta vaatii sitä järjestettäväksi voisi
44787: siten aikaansaada noin 14 miljoonan markan vuotuisen vähennyk-
44788: sen tullituloissa. Jos vielä otetaan huomioon, että valiokunnan mie-
44789: lestä tullimaksut olisivat muissakin suhteissa uudestaan järjestettävät
44790: ja aleunettavat sekä niihin tehtävä muutoksia myös suojelustulli-
44791: järjestelmän poistamiseksi, niin havaitaan, että tullitulojen vähen-
44792: nys, mikä valtiolle koituisi, olisi melkoinen. Näitten tässä jo luettele-
44793: mieni erien yhteenlaskettu summa nousisi lähes 6o miljoonaan
44794: markkaan vuodessa, joka siis olisi osaksi lisääntyneitä menoja, osaksi
44795: vähentyneitä tuloja. Kun ajatellaan, että meidän koko valtion tulo-
44796: ja menoarviomme päättyy noin no- 120 miljoonaan markkaan
44797: vuodessa vakinaisia tuloja ja vakinaisia menoja, niin täytyy sanoa,
44798: että se tehtävä, joka tässä valti<m finanssihallinnolle asetetaan, on
44799: lievimmin sanoen hyvin vaikea.
44800:     Minä olen tätä valiokunnan mietintöä lukiessani luullut huo-
44801: maavani siinä jälkiä saksalaisista kirjoista. Tahtoisin tämän joh-
44802: dosta siteerata, mitä eräs saksalainen tiedemies, eräs nykyajan ete-
44803: vimpiä finanssiopin tutkijoita, suuri teoreetikko A d o 1 f W a g n e r ·
44804: lausuu tunnetussa teoksessaan, joka käsittelee finanssioppia. Hän
44805: siinä, esittäessään niitä oikeudenmukaisia periaatteita, joita vero-
44806: tuksessa olisi seurattava, jatkaa: »Kaikki edellä olevat tutkimukset
44807: ovat todistaneet sen, että järkiperäisesti, teoreettisesti oikean, käy-
44808: tännöllisesti kelvollisen verotusjärjestelmän muodostaminen on teh-
44809: tävä, joka on joka suhteessa erinomaisen vaikea ja joka
44810: voidaan      a i n o a s t a a n e n e m m ä n t a i v ä h e m m ä n,
44811: useim mit en hyvin                 e p ä t ä y d e 11 i s e s t i suorittaa.
44812: Nämät vaikeudet vielä lisääntyvät silloin, kun verotuksella tyydy-
44813: tettävä finanssitarve suurenee»·. Vähän myöhemmin hän lausuu:
44814: »Mitä pienempi on verotuksella hankittavien tulojen tarve, sitä .iopi-
44815: vampi on aika sellaisille uudistuksille, joiden kautta verotusolojen
44816: puutteellisuudet korjataan>>, ja hän huomauttaa, ettämitä en et w.-
44817: 976                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44818: 
44819: 
44820: m a n u u s i a t u 1 o j a v a 1 t i o 11 e t a r v i t a a n, s i t ä v a i-
44821: k e a m p i o n v e r o t u s r e f o r m i e n t o i m. e e n p a n e m i-
44822: n e n. Me olemme nyt siinä asemassa, että tarvitsemme suuria uusia
44823: tuloja ja samaan aikaan olisi myöskin pantava toimeen verotusolo-
44824:  jen uudistus, pitäen silmällä oikeudenmukaisuuden periaatteita.
44825: Luulen, kuten jo äsken lausuin, että, ainakin toistaiseksi, meidän
44826:  on pakko valtion finanssihallinnossa asettaa etualalle kysymys uu-
44827: sien tulolähteiden hankkimisesta. Tämä on välttämätöntä, jos val-
44828: tio, eduskunta ja hallitus meillä tahtoo jatkaa sitä reformitoimintaa,
44829: joka on pantu alulle. Uusia tulolähteitä etsittäessä on tietysti mah-
44830: dollisuuden mukaan huomioon otettava ne tulokset, joita sekä nyky-
44831: aikainen tiede että nykyajan kokemus on saavuttanut, ja ne opetuk-
44832: set, joita siitä on saatavissa. Tämän kautta voitanee meidän vero-
44833: tusjärjestelmämme, joka kyllä on yksipuolinen, saada, kokonaisuu-
44834: dessaan katsottuna, myös jossakin määrin vastaamaan niitä oikeu-
44835: denmukaisuuden vaatimuksia, joista valiokuntakin puhuu.
44836:     Sellaisia uusia t u 1 o 1 ä h teitä, jotka saattavat tulla
44837: kysymykseen, on nyt minunkin mielestäni, niinkuin valiokuntakin
44838: on esittänyt, t u p a k a n entistä suurempi verottaminen. Tupakka-
44839: vero tuottaa monessa maassa, niinkuin valiokunta aivan oikein mai-
44840: nitsee, suhteellisesti paljon enemmän kuin meidän maassamme. To-
44841: sin täytyy tunnustaa, että tupakanverotus tulee kyllä kohtaamaan
44842: myös varattomampia kansanluokkia. Tupakanpoltto on nautinto,
44843: josta varatonkin kansanluokka voipi päästä osalliseksi, ja sehän
44844: on meidänkin maassamme aivan yleisesti levinnyt myös näihin
44845: kansankerroksiin. Siitä huolimatta täytynee kumminkin katsoa
44846: tupakka sellaiseksi verotusesineeksi, joka ennen muuta on tässä
44847: huomioon otettava. Ja toivottava on että tämän verotuksen kautta
44848: saadaan korvatuksi ainakin osa siitä tulojen vähennyksestä, joka
44849: alkoholilainsäädännön uudistamisen kautta tulee aiheutumaan.
44850: Mitä muotoa tupakanverotuksessa olisi käytettävä, se on kysy-
44851: mys, joka on vielä aivan liian vähän selvitetty, jotta nyt vielä siitä
44852: voitaisiin mitään sanoa, onko se monopooli, vaiko aksiisi vai puh-
44853: das tullijärjestelmä. Eri maissa käytetään eri järjestelmää, ja on
44854: kullakin näistä verotusmuodoista saavutettu raha-asiallisessa suh-
44855: teessakin jotenkin hyviä tuloksia. Aluksi tästä on hankittava sel-
44856: vitys, niinkuin valiokuntakin katsoo. Senaatin valtiovaraintoimi-
44857: tuskunnassa on kysymys tällaisen selvityksen hankkimisesta ollut
44858: esillä ja on lähetetty kaksi virkamiestä erinäisiin ulkomaan maihin
44859: ottamaan selkoa sekä tupakkamonopoolin että tupakka-aksiisin
44860: järjestelystä. On aikomus, että tämä kysymys voidaan läheisim-
44861: mässä tulevaisuudessa, tämän syksyn kuluessa, ottaa harkitta-
44862: vaksi, sitten kuin tarpeellinen selvitys on saatu.
44863:     Eduskunta on jo viimeistä edellisillä valtiopäivillä tehnyt ano-
44864: muksen perintö- lahja- ja testamenttiveron järjestämisestä ja leima-
44865:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                 977
44866: 
44867: suostunta-asetuksen tarkastamisesta. Niinkuin tunnettu, nämät
44868:  asiat ovat nyt käsittelyn alaisina, leima-asetus eräässä komiteassa
44869:  ja perintöverokysymys lainvalmistelukunnassa.         Asioita koete-
44870:  taan ajaa nopeasti, jotta ehdotukset voisivat, jos suinkin mahdol-
44871: lista, jo ensi valtiopäivillä tulla eduskunnassa käsittelyn alaisiksi.
44872:      Vihdoin kuuluu uusiin mahdollisiin tulolähteisiin tulo- ja omai-
44873: suusvero, joka myöskin valiokunnan mietinnössä esitetään. Tä-
44874: hän kysymykseen nähden on suoritettu koko joukon esitöitä. Asia
44875: kuitenkin vatii vielä jotenkin paljon valmistusta senkin vuoksi,
44876: että tämä verotus tulee -koskemaan läheltä kuntien verotusta, ja
44877: näiden valtion ja kunnallisverotusta koskevien kysymysten käsit-
44878: tely toistensa yhteydessä sen vuoksi näyttää olevan tarpeen vaa-
44879: tima. Minunkin mielestäni on syytä ottaa tämäkin kysymys esille
44880: jo tämän syksyn kuluessa, jotta ehdotukset saadaan niin pian kuin
44881: mahdollista valmiiksi. Mitään toiveita ei kuitenkaan ole, että jo
44882: ensi valtiopäivillä asia voisi tulla armollisena esityksenä käsiteltä-
44883: väksi.
44884:      Olen siis näissä kohdissa samaa mieltä kuin valiokunta, nim.
44885: että kysymykset näistä uusista tulolähteistä olisi otettava ensi ti-
44886: lassa harkinnan alaisiksi. Epäilen kuitenkin, niinkuin eräässä vasta-
44887: lauseessakin lausutaan, tokko näistä uusista tulolähteistä rahalli-
44888: set tulokset nousevat niin suuriin summiin kuin mitä toisinaan
44889: näkee edellytettävän. Siitä ei kuitenkaan ole mitään kokemusta
44890: olemassa, niin että arviolaskujen tekeminen toistaiseksi on vaikea.
44891:      Mutta ennen kaikkia tuntuu olevan välttämätöntä noudattaa
44892: riittävää varovaisuutta. Ja erittäinkin on silmällä pidettävä sitä,
44893: ettei tasapaino valtion tulo- ja menoarviossa tule häirityksi, se
44894: tahtoo sanoa, että valtion vakinaiset tulot riittävät vakinaisiin
44895: menoihin. Samalla kuin pysyväinen uusi meno päätetään taikka
44896: uusi pysyväinen tulo poistetaan, täytyy katsoa, että myöskin
44897: tulopuolella vastaava uusi pysyväinen erä on olemassa. Ainoastaan
44898: sillä ehdolla pysyvät valtion raha-asiat kunnossa. Vanhojen py-
44899: syväisten tuloerien poistamisessa, - mikäli se ei ole aivan välttä-
44900: mätöntä, niinkuin jos kieltolaki tulee voimaan, on asianlaita alko-
44901: holiverojen suhteen-- on suurta varovaisuutta noudatettava. Vasta
44902: sitten, kun nähdään, mitä tuloja uusista veroista ja muista tulo-
44903: lähteistä saadaan, ja vasta sitte, kun uudet pysyvät menoerät on
44904: täytetty, voidaan ottaa esille kysymykset suurempien vanhojen tulo-
44905: erien poistamisesta. Ja ainoastaan tällä edellytyksellä myöskin
44906: siihen suuntaan menevät suuret tulliverotuksen alennukset, kuin
44907: mitä valiokunnan mietinnössä lausutaan, voivat olla mahdollisia. -
44908: Myönnän, että tullitaksa meillä kyllä kaipaa tarkastusta, mutta
44909: tällä hetkellä en omasta puolestani vielä voi varmuudella lausua
44910: ajatustani tämän laajan ja monessa suhteessa vaikean asian kä-
44911: sittelemisestä.
44912:                                                                52
44913: 978                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
44914: 
44915: 
44916:     En tahdo ryhtyä yksityiskohtaisesti käsittelemään niitä lausun-
44917: toja, jotka valiokunnan mietinnössä esitetään. On luonnollista,
44918: että valiokunta, sillä käytettävänä olleen lyhyen ajan vuoksi, ei
44919: ole voinut syventyä tähän monipuoliseen ja erinomaisen vaikeaan
44920: asiaan. Itsestään on myöskin ymmärrettävissä, että ne kysymykset,
44921: jotka tässä esiintyvät, vaativat aivan toisenlaista selvitystä, kuin
44922: mitä valiokunta luonnollisesti on tällä lyhyelllä ajalla voinut niistä
44923: antaa. Ja huomioon on myös otettava, että itse valiokunnassa
44924: näkyy melkein kaikissa tai ainakin hyvin useissa kysymyksissä
44925: olleen eri mieliä. Valiokunnan mietinnössä esitettyjä lausuntoja,
44926: jos eduskunta tämän mietinnön hyväksyisikin, ei minun ajatukseni
44927: mukaan sentähden voi käsittää tulevaisuuteen nähden sitoviksi,
44928: vaan tässä minun nähdäkseni on olemassa ainoastaan alote, jonka
44929: johdosta esillä olevien kysymysten perinpohjainen selitys suorite-
44930: taan, ja tämän selityksen nojalla sitte lopulliset ehdotukset val-
44931: mistetaan. Tältä kannalta olen käsittänyt valiokunnan mietinnön.
44932: Ja tämän selvityksen hankkimista tulee kyllä hallitus, vakaumuk-
44933: seni mukaan, kaikella tarmolla ajamaan.
44934:     Omasta puolestani katsoisin sopivimmaksi· ja asianmukaisim-
44935: maksi, että eduskunnan anomus olisi laadittu yleiseen muotoon,
44936: jotenkin siihen tapaan kuin ensimmäinen ja suurimmaksi osaksi
44937: myöskin toinen vastalause. En tahdo kuitenkaan siinä kohden
44938: omasta puolestani tehdä mitään nimenomaista ehdotusta.
44939: 
44940:     Ed. A u g u s t H j e 1 t: Pyydän saada ehdottaa, että tämä
44941: asia pannaan pöydälle ensi istuntoon.
44942: 
44943:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Då betänkandet har begärts på bordet,
44944: vore det kanske riktigast att jag icke nu skulle yttra mig i saken.
44945: Men jag för min del skulle icke betrakta det såsom lyckligt, ifall
44946: icke detta betänkande nu skulle kunna blifva föremål för en ingå-
44947: ende kritik, ty j ag håller det för möjligt att, sedan agrarlagen en
44948: gång kommer här tili behandling, nödig tid icke mer skulle finnas
44949: för att egna åt detta betänkande den kritik, hvaraf det är så rikligt
44950: i behof. J ag tillåter mig därför, då jag har ordet, för min del för-
44951: söka kritiskt belysa vissa delar af detta betänkande.
44952:     Då vi första gången här behandlade kulturntskottets betänkande
44953: om skoltvång, tillät jag mig frarnhålla, hurusom, när det blef fråga
44954: om reformer i främsta rummet måste tagas i betraktande kostna-
44955: derna för dessa reformer och möjligheten att uppbringa de härför
44956: nödiga medlen. Det hade därför kanske varit skäl att en sådan syn-
44957: punkt skulle hafva gjort sig mera gällande i nu föreliggande be-
44958: tänkande, så att betänkandet skulle hafva utvisat, hvilka nya in-
44959: komstkällor kunna tillgripas för att betäcka de af nya reformer
44960: föranledda kostnaderna, och sålunda påvisat, att det finnes möj-
44961:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                 979
44962: 
44963: lighet för alla dessa stora reformers förvärkligande. J ag har försökt
44964: att på basen af hvad betänkandet innehåller för egen del uppgöra en
44965: kalkyl öfver å ena sidan de summor, som här föreslås till afskrif-
44966: ning, och å andra sidan de utgifter, som icke kunna undgås eller
44967: äro mycket sannolika, och jag har kommit till ett ganska bekym-
44968: mersamt resultat. Jag har ställt upp min kalkyl något annorlunda
44969: än den första ärade talaren, hvars ståndpunkt jag i väsentliga de-
44970: lar i öfrigt kan omfatta. J ag ber att få här i korthet föredraga denna
44971: kalkyl.
44972:     Landtdagen har i dag antagit bevillningsskatterna för nästa
44973: budgetår för bränvin och malt och därvid efter låg och försiktig
44974: beräkning upptagit nettoårsinkomsten af bränvinskatterna till 8
44975: miljoner mark och af maltskatten, förutsatt att ett helt års konsum
44976: ifrågakommer, tili 2 miljoner, summa ro miljoner. Tullinkomsterna
44977: af spritdrycker uppgå, enligt hvad den i betänkandet förefintliga
44978: tabellen visar, tili 3 miljoner mark, och om man följt med tullrap-
44979: porterna för det löpande året, finner man att de äro stadda i ett
44980: starkt stigande. Detta gör tillsammans icke 10 miljoner mark,
44981: såsom utskottet i betänkandet med stöd af siffror från 1896 fram-
44982: hållit, utan 13 miljoner mark, hvilken summa bortfaller, då för~
44983: budslagen träder i kraft. Utskottet har vidare varit temligen enigt
44984: om att föreslå att snarast möjligt, när en ingripande skattereform
44985: kan åstadkommas, enhel del mindre skatter, som inbringa små belopp
44986: och medföra vidlyftig bokföring, skulle bortfalla. Dessa skatters sam-
44987: manlagda belopputgör endast något öfveren half miljon mark, ochjag
44988: tror att vi alla kunna vara ense om att det vore önskligt, att dessa små
44989: skatter skulle fösvinna. Vidare förekommer det en post, nämligen
44990: landthandlareafgifterna, hvilka måste anses vara synnerligen olämpliga.
44991:  De uppgå tili något under en half miljon och borde snarast möjligt
44992: bortfalla. Dessa summor göra tillsammans 1 miljon mark. Därtill
44993: föreslår utskottet, efter lottning, att mantalspenningarna skulle
44994: bortfalla. De hafva inbringat 1,8oo,ooo mark. Vidare har utskottet
44995: varit enhälligt om att jordskatterna borde ombildas tili en för-
44996: mögenhetsskatt, detta för att sålunda kunna jämnare fördela den
44997:  nu ojämna skattläggningen af jorden, hvarjämte en skatt på
44998:  annan förmögenhet skulle tillkomma. Det bortfall, som de gamla
44999: jordskatterna skulle åstadkomma gör 3,400,000 mark, hvadan
45000:  genom alla dessa skatters upphäfvande skulle komma ett tillskott
45001: i bortfallande af inkomster af tillsammans 6,200,000 mark eller
45002: med de från alkoholskatten härflytande inkornsterna sammanlagdt
45003:  19,200,000 mark, allting lågt och försiktigt beräknadt. Detta är
45004:  då det bortfall i inkomster som skulle komma att inträffa, ifall samt-
45005: liga här uttalade önskningsmål skulle uppfyllas. Och härvid har
45006:  jag alls icke tagit i betraktande någon nedsättning af sockertullen,
45007:  än mindre dess afskaffande, hvilket skulle medföra yttermera en
45008: 980                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45009: 
45010: 
45011: minskning af I5 miljoner mark, emedan sockerkonsumen på senare
45012: år med de stegrade arbetslönerna blifvit så stor, att denna summa
45013: kan betraktas såsom årsnorm för tullinkomsten.
45014:     Å andra sidan förestå då utgifter, som icke kunna undgås, till
45015: belopp, i hvilka jag är temligen ense med den första ärade talaren.
45016: Dock skulle jag beräkna utgifterna något högre. Utgifterna för
45017: den högre skolan skulle enligt kulturutskottets betänkande stiga
45018: med 5,750,000 mark, hvartill skulle komma för de lägre skolorna
45019: cirka 2 miljoner eller tillsammans inemot 8 miljoner mark. Utgif-
45020: terna för vägunderhåll och skjutsväsendets öfvertagande af staten
45021: skulle enligt föreliggande betänkanden omfatta tillsammans 4 1 /s
45022: miljoner, och så har landtdagen beslutit en hel del förhöjda anslag,
45023: - särskildt på framställningar från kulturutskottet -, hvilka
45024:  uppgå till ett belopp af ungefär 700,000 mark. Allt detta tillsam-
45025: mans skulle göra en ökad utgift af I3 miljoner mark. J ag förglöm-
45026: mer då icke, att utgifterna för folkskolor dessutom skulle kräfva en
45027: utgift i kapital af I2 miljoner mark och i lån åt kommunerna I7
45028: miljoner mark eller inemot 30 miljoner mark, hvilka penningar
45029: också måste mobiliseras. Så komma vi till militärutgifterna. Dessa
45030: utgjorde, medan vår gamla värneplikt fanns, mellan 7 och 8 miljo-
45031: ner mark om året, oberäknadt det kapital, som låg i kasernbyggna-
45032: der och hvilket torde hafva utgjort omkring 22 miljoner mark.
45033: U:~;tima landtdagen antog en fördubbling af den stående militären,
45034: hvilken skulle hafva fått kostnaderna att stiga till inemot I5
45035: miljoner mark. Vi kunna ju icke hoppas att för någon lång fram-
45036: tid vara fullkomligt befriade från utgifter för militären. Vi
45037: måste tvärtom financiellt bereda oss på möjligheten att kunna åter-
45038: upprätta militären; och under sådana förhållanden böra vi väl räkna
45039: minst med en årsutgift af ro miljoner mark. Lägga vi då dessa ro
45040: miljoner till de tidigare I3, komma vi till en utgiftsstegring af 23 mil-
45041: joner, och sammanslå vi minskningen i inkomster, rg miljoner, med
45042: ökningen i utgifter 23 miljoner, komma vi till en differens af 42
45043: miljoner i året i fråga om årsbalans. Då blir närmast fråga om, hvar-
45044: ifrån denna summa skall tagas. Utskottet har främst tagit i betrak-
45045: tande de nya direkta skatterna, och det är alldeles riktigt. J ag
45046: anser det vara ett stort fel att våra skatter i så ringa grad varit byggda
45047: på direkt skattläggning. Men jag tror att utskottets flertal har gjort
45048: sig alltför stora förhoppningar om de inkomster, som på denna väg
45049: kunna bringas upp. Jämföra vi förhållandena i Sverige och Norge,
45050: torde man icke kunna antaga, att vi åtminstone i början här i lan-
45051: det skulle kunna drifva upp nämnvärdt mer än 6 miljoner mark
45052: om året i skatt. Hvad en förmögenhetsskatt skulle kunna inbringa,
45053: låter sig alls icke räknas utan ingående undersökning. För att bilda
45054: mig någon föreställning därom, har j ag antagit att främst den be-
45055: stående jordskatten skulle i denna förändrade form utgå från jord-
45056:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.               981
45057: 
45058: 
45059: egendomen och sålunda tili samma belopp som de nuvarande jord-
45060: skatterna men riktigare fördelad, d. v. s. 3 1/2 miljoner. Om vi då
45061: tänka att öfriga nu icke som förmögenhet direkt beskattade kapi-
45062: tal skulle gifva lika mycket (denna beräkning är alldeles lös, icke
45063: byggd på några siffror, utan blott ett antagande), så skulle vi kunna
45064: beräkna att få tillsammans 7 miljoner mark. J ag tror icke att vi
45065: skola komma upp till väsentligt större belopp.
45066:      Hvad arfskatten beträffar, som står i utsikt och som bör komma
45067: så snart som möjligt för att råda bot på det olidliga tillstånd, som
45068: stämpelförordningen har åstadkomrnit, så bortfaller inkomsten
45069: för stämpeln, hvarför man svårligen kan tänka sig en ökad inkomst
45070: utaf mer än låt oss säga 2 miljoner mark. Dessa tre inkomstkällor
45071: skulle sålunda gifva sammanlagdt 15 rniljoner mark för att betäcka
45072: utfallet 42 rniljoner. Resten eller 27 rniljoner mark måste på annat
45073: sätt anskaffas. Härvid har jag alls inte tagit i betraktande de fö-
45074: reslagna försäkringarna, som herr Paasikivi berörde och för sin
45075: del beräknade till en utgift af minst 10 miljoner mark om året. Då
45076: de direkta skattekällorna vore i det närmaste uttömda med dessa
45077: tre skatter, är det ju påtagligt, att, därest icke statens inkomster
45078: utaf dess eget kapital, dess skogar, järnvägar, domäner och annat
45079: dylikt kan i hög grad uppbringas, det felande måste anskaffas i
45080: form af blandade eller till allra största delen i form af indirekta
45081: skatter på allmänna konsumtionsartiklar. Differensen blir natur-
45082: ligtvis rnindre, ifall förbudslagen icke vinner stadfästelse och däraf
45083: beroende skatter således ip.gå, men falla dessa skatter bort, så må-
45084: ste vi söka en ersättning uti skatter på andra utaf befolkningen
45085: allmänt förbrukade artiklar, exempelvis läskdrycker o. dyl.
45086:      J ag vill i sammanhang härmed något beröra frågan om socker-
45087: tullen. J ag anser, att en af de mest tryckande af de indirekta skat-
45088: terna är just tullen på socker, och jag håller socker för att vara ett
45089: mycket nyttigt näringsmedel och mycket behöfligt i vårt land,
45090: men jag kan icke tänka mig, att någon nedsättning i högre grad af
45091: sockertullen skulle ega rum, därest skatten på alkohoi bortfölle.
45092: Skulle skatten på alkohoi kvarstå, så borde det väl tagas i öfver-
45093: vägande, huruvida icke just skatten på socker kunde i någon mån
45094: nedsättas.
45095:      Hvad sedan mantalspenningarna beträffar, skulle jag he att
45096: få hänvisa till den motivering, som ingår uti den andra utaf hr Gran-
45097: felt och mig undertecknade reservationen, och ville jag därutöfver
45098: tillägga, att det synes mig, att ett bortfallande af mantalspennin-
45099: garna skulle innefatta en utsträckning af rösträtten till landtdags-
45100: val utöfver hvad vid landtdagsordningens tillkomst afsågs.
45101:      I fråga om tobaksmonopolet finner jag det naturligt, att petitio-
45102: nären så varmt har uttalat sig för monopol. Då han å ena sidan
45103: är en varm anhängare utaf alkoholskattens bortfallande genom
45104: 982                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45105: 
45106: 
45107: förbudslag, så är det naturligt, att han söker täcka denna brist ge-
45108: nom en större inkomstpost. J ag är med honom ense därom, att to-
45109: baksskatten tekniskt anordnad som monopol, skulle kunna gifva
45110: den största reveny, men införandet utaf monopol stöter på många
45111: betänkligheter, först och främst den, att monopolet, engång in-
45112: fördt, icke mera låter sig aflägsna, emedan de stora kapital som er-
45113: fordrats för dess ingångsättande, icke kunna utan vidare uppoff-
45114: ras. Dessutom finner jag, att ett sådant monopol i väsentlig grad
45115: skulle inskränka finska folkets själfbeskattningsrätt, emedan na-
45116: turligtvis prisbestämningar o. dyl. skulle måsta ske i administrativ
45117: väg genom regeringen, och förskjutningar i detta afseende skulle
45118: kunna åstadkomma ganska stora förskjutningar i inkomsterna,
45119: hvarigenom vår redan nu så begränsade beskattningsrätt skulle
45120: blifva i hög grad kringskuren. Men framförallt vet jag icke hvar-
45121: ifrån regeringen skulle vara i stånd att få de kapital som skulle be-
45122: höfvas för att sätta detta monopol i gång. J ag har icke i detta af-
45123: seende uppgjort några detaljerade kalkyler men tror mig icke öf-
45124: verdrifva, då jag säger, att öfvertagandet af tobaksindustrin isyn-
45125: nyrhet i den form petitionären har tänkt sig öfvertagandet äfven
45126: af detaljförsäljningen, utan tvifvel skulle medföra en kapitalut-
45127: gift uppgående till flere tiotal miljoner mark. Vi hafva nu i tre
45128: års tid bemödat oss att få ett järnvägslån, som vi i denna stund
45129: ännu icke lyckats uppbringa. Det är påtagligt, att ett stort kapi-
45130: tal endast skulle kunna fås genom ett nytt utländskt lån, och huru-
45131: vida möjlighet därtill förefinnes lämnar jag därhän. Jag skulle där-
45132: för hålla det från många synpunkter för omöjligt för oss att nu
45133: besluta oss för att gå monopolvägen, men jag är fullt ense därom,
45134: att tobaken bör i annan väg i högre grad beskattas än härintills.
45135:     Ytterligare vill jag i korthet beröra skatterna på inkomst, för-
45136: mögenhet och arf och därvid påminna om att kapitalet öfverhuf-
45137: vud, och det rörliga kapitalet isynnerhet, är mycket känsligt för
45138: beskattning, så att man icke obegränsadt kan beskatta detsamma.
45139: Man kan teoretisera om en sådan beskattning, men man kan icke
45140: utföra den, ty en beskattning, som blir väsentligt drygare än den,
45141: som i närliggande länder med hvilka man står i affärsförbindelser,
45142: pålägges, medför utan tvifvel en utvandring af rörelsekapitalet från
45143: landet. Och hvad vi nu behöfva för att kunna utveckla våra na-
45144: turliga hjälpkällor, för att göra det nationella arbetet mera pro-
45145: duktivt, det är icke minskade rörelsekapital utan ökade sådana.
45146: Vi äro således på detta område ganska starkt bundna. Detta gör
45147: att jag för egen del tror, att de summor jag ställt i utsikt som möj-
45148: liga inkomstposter, snarare äro tagna för höga än för låga.
45149:     Af denna korta öfversikt ville jag draga den slutsats, att det blir
45150: nödvändigt för oss här i landet att göra klart för oss, att om vi vilja
45151: hafva stora och genomgripande reformer, så måste vi också hafva
45152:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                983
45153: 
45154: vilja att påtaga oss stora och tyngande skatter. Det ena går icke
45155: utan det andra, det ena utgör ett villkor för det andra, och vi böra
45156: enhvar bidraga tili att för befolkningen göra det klart och tydligt, att
45157: så måste vara förhållandet.
45158:     Hvad nu själfva betänkandet såsom sådant beträffar, skulle
45159: jag anse, att den allmänna riktning, som motiveringen i flere delar
45160: har, är byggd på oriktiga förutsättningar och ser en del saker för
45161: mycket i ljust, andra för mycket i mörker. Jag skulle anse att be-
45162: tänkandets motivering väsentligen borde omarbetas, och skulle
45163: j ag tillåta mig i sådant afseende föreslå, att landtdagen ville be-
45164: sluta, att betänkandet måtte återremitteras till statsutskottet i
45165: och för införande i motiveringen af de synpunkter, som fått sig
45166: uttryck i andra och jämväl i första reservationen.
45167: 
45168:     Ed. G r a n f e 1 t: Åfven jag ber att få fästa uppmärksamhe-
45169: ten vid den i betänkandet ingående andra reservationen, hvilken
45170: liksom den första utmynnar i en anhållan, att detta betänkande
45171: måtte återremitteras tili statsutskottet i och för införandet af de
45172: förändringar i motiveringen, som i desamma äro närmare utveck-
45173: lade. Emot utskottets kläm, som ju endast innehåller en anhållan
45174: att möjligheten af en reform af vårt skatteväsende måtte under-
45175: sökas, har jag ingenting att anmärka. De i betänkandet ingående
45176: uttalandena om sättet för reformen af de olika skatteslagen gifva
45177: däremot betänkandet en innebörd, som jag icke kan vara med om
45178: att understöda.
45179:     I afseende å vårt skatteväsende stå vi för närvarande inför rätt
45180: betydande minskning, som förbudslagens emotsedda införande
45181: komme att orsaka. Därjämte behöfvas nya betydande statsutgifter
45182: inom kort för införande af allmän läroplikt, ålders- och invalidi-
45183: tetsförsäkring, anskaffande af jord åt de obesuttna, statens öfver-
45184: tagande af vägbyggnads- och skjutsningsskyldighet m. fl. dylika
45185: reformer. Under sådana förhållanden hade utskottets uppgift bort
45186: i hufvudsak gå ut på att undersöka hvilka nya skattekällor kunde
45187: för alla dessa ökade utgifter utfinnas. Endast därefter kunde ifråga-
45188: komma att föreslå en minskning af de skatter, hvilka antingen
45189: kunde anses öfverhöfvan betungande, eller möjligen innebära ett
45190: verkligt missförhållande, äfvensom att möjligen fullständigt upp-
45191: häfva sådana skatter, hvilka i finansiellt afseende äro så obetyd-
45192: liga eller hvilkas uppbörd kräfva sådana omgångar att desamma
45193: af sådan anledning kunna och böra bortfalla. Utskottet har vis-
45194: serligen föreslagit en allmän inkomst- och förmögenhetsskatt, hvil-
45195: ken synbarligen ansetts böra komma att utgöra grunden i det nya
45196: skattesystem utskottets majoritet tänkt sig genomfördt.          Där-
45197: jämte hafva stora förhoppningar ställts på den nya arbetsskatten
45198: samt äfven på den beskattning af tobakskonsumtionen man i en
45199: 984                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45200: 
45201: 
45202:  eller annan form tänkt sig införd. Lämnande detaljerna därhän
45203:  ville äfven jag nu endast frarnhålla att dessa nya skatter emeller-
45204:  tid ingaluoda synas tillräckliga för att täcka alla de nya kraf på
45205:  statskassan, hvilka jag nyss delvis antydde och att det i hvarje
45206:  fall hade synts riktigast att först invänta en fullständig utredning
45207:  och därhos hälst några års erfarenhet rörande skatteintraden, in-
45208:  nan man utan vidare yrkar på upphäfvande eller minskande af
45209:  de flesta större som mindre hittills uppburna skatter. I min reser-
45210:  vation har jag dessutom påpekat, att utskottets majoritet för dessa
45211:  skattelindringar icke funnit något annat skäl än att de befunnits för
45212:  tungt helasta de fattiga folklagren, medan det ej blifvit observe-
45213:  radt i hvilken hög grad dessa folklager genom öfverflyttning af så-
45214:  dan skatt, troligen tili största delen, fördela skattetungan på andra
45215:  sarnhällslager.
45216:       Efter min mening bör genomgående i betänkandet frarnhållas,
45217:  att de föreslagna eller som önskvärda frarnhållna skattereformerna,
45218:  där de ej röra sig om rena obetydligheter, böra företagas blott i den
45219:  ordning, som en sund och försiktig skattepolitik kräfver och i den
45220:  mån som man efterhand ser sig kunna skrida härtill på grund af
45221: ·hvad nya skatter inbringa. Det är för rättelse och komplettering
45222:  i sådant afseende jag önskar betänkandets återremiss tili statsut-
45223:  skottet.
45224:      I sakens närvarande skede kan jag icke vara med om sådana be-
45225:  stämda uttalanden tili förmån för frihandel, icke häller i allmänhet
45226:  tili förmån för direkta skatter eller emot indirekta skatter, som
45227:  utskottets betänkande innehåller, utan att på något vis prestera de
45228:  bindande skälen härför.
45229: 
45230:      Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Ei ole ihmeteltävää, että niin
45231: laajaperäisessä ja niin syvälti eri yhteiskuntaluokkien aineellisiin
45232: etuihin koskevassa asiassa, kuin verotuslaitoksen uudistaminen on,
45233: mielipiteet menevät hyvin hajalle. Yksi ainoa valtiovarainvalio-
45234: kunnan vakinaisista jäsenistä on mietintöä kokonaisuudessaan kan-
45235: nattamassa. Missään vastalauseessa ei kuitenkaan vastusteta valio-
45236: kunnan mietinnön loppuponsia, joissa, lyhyesti sanoen, ainoastaan
45237: anotaan, että hallitus ottaisi tämän asian tarkan tutkinnan alaiseksi
45238: ja antaisi siitä arm. esityksen. Olen ollut mukana valiokunnassa mie-
45239: tinnön alkuvalmisteluissa, mutta en sen lopullisessa käsittelyssä.
45240: Kun sen vuoksi olen voinut t y y n e 11 ä m i e 1 e 11 ä lukea mietin-
45241: nön, niin ehkä juuri tästä syystä ei se minuun ole tehnyt sitä mah-
45242: dottomuuden vaikutusta, minkä se on, niinkuin olen kuullut, tehnyt
45243: moneen muuhun ja minkä se on tehnyt ulkopuolellakin eduskuntaa,
45244: päättäen siitä sanomalehtimelusta, minkä asia nyt jo on synnyttänyt.
45245:     Eiköhän olisi asian käsittelyssä pantava pääpaino siihen, että
45246: t ä 11 ä h e t k e 11 ä päätarkoitus on varmasti saada kysymys koko
45247:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.                985
45248: 
45249: laajuudessaan kaikinpuolisen selvittelyn alaiseksi, eikä kannan
45250: määrääminen erikoiskysymyksissä? Valtiovarainvaliokunta ei ole
45251: voinut päästä mihinkään yksimielisyyteen mietinnön perusteluissa,
45252: ja tokko eduskuntakaan voinee päästä mihinkään suurempaan
45253: vksimielisyyteen? Mutta yhdestä asiasta on yksimielisyyttä
45254: ~lemassa, siitä nimittäin, että verotusuudistukseen on nyt kerrankin
45255: ryhdyttävä ja sitä varten hankittava kaikki se valaistus, mikä
45256: voidaan saada. Tästä valaistuksesta sitten paljon riippuu, millekä
45257: kannalle vastaisuudessa tullaan asettumaan yksityiskohtiin nähden.
45258:     Mietinnön vastalauseet tekevät paikoittain sen vaikutuksen, kuin
45259: jos olisi mietinnöstä luettu enemmänkin, kuin siitä välttämättö-
45260: mästi t a r v i t s e e sen lukea, joka ei ole ollut itse mukana eri
45261: kantain puolesta taistelemassa.
45262:     Ensimäisessä vastalauseessa asetutaan sille kannalle, kuin valio-
45263: kunnan enemmistö perusteluissaan olisi jo nyt jyrkästi määritellyt
45264: vaatimuksensa ja että nämät vaatimukset olisivat, kuten vastalau-
45265: seessa lausutaan, >>sitoviksi ohjeiksi aijotut vastaisen uudistuksen
45266: suuntaan nähden>>. On mielestäni kumminkin jonkun verran varo-
45267: matontakin mennä antamaan tätä merkitystä perustelun lausun-
45268: noille, silloinkin kun siinä etupäässä asian valaistusta pyydetään.
45269: Kun valiokunnan mielestä on esim. »käytävä mahdollisuuden mukaan
45270: valmistamaan siirtymistä suoj el ustnlli järjestelmästä vapaakauppaan•,
45271: ei sen vielä tarvitse merkitä sitä, että tämä tapahtuisi umpimähkäisen
45272: hyppäyksen tavalla ensimäisessä sopivassa tai sopimattomassa
45273: tilaisuudessa, vaan olisi, kuten valiokunta lausuu tätä tarkoitusta
45274: varten hankittava s e 1 v i t y s tullitaksamme vaikutuksesta maamme
45275: taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme kehi-
45276: tykseen. Vasta sen j ä 1 k e en, lausutaan mietinnössä, voitanee
45277: ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudistukseen, joka jo useita
45278: vuosia on ollut puheena ja jonka valmistamiseen Hallitsijan suostu-
45279: muskin on hankittu.
45280:      Toisessa vastalauseessa lausutaan ikäänkuin jonakin uutena
45281: asiana, että olisi >>tarkoin harkittava•>, sallivatko kauppasuhteemme
45282: keisarikuntaan ja ulkomaihin sokeritullin alentamista, mutta mie-
45283: tinnössäkin on nimenomaan lausuttu tähän tapaan, on huomautettu
45284: samoista kauppasuhteista ja ehdotettu sokeritullin alentamista
45285: >>niin vähäksi kuin suinkin m a h d o 11 i s t a.>>
45286:      Näin ollen ja kun joka tapauksessa tämä mietintö tulee käsiteltä-
45287: väksi vain kysymyksessä tehdyksi a 1 o t t e e k s i, niinkuin äsken
45288: kuulimme, niin olisi mielestäni viisainta koettaa saada alote otetuksi
45289: niin pian kuin mahdollista ja senvuoksi minä en mielelläni palauttaisi
45290: tätä mietintöä edes takaisin valiokuntaan.
45291:      Minä en tällä ole suinkaan itse puolestani sanonut, että olisin
45292: mietintöön tyytyvänen. Päinvastoin siinä on yksityiskohtia, joiden
45293: kannalle en missään tapauksessa voisi asettua. On tahdottu ehdottaa
45294: 986                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45295: 
45296: 
45297: otettavaksi käytäntöön uusi verotusjärjestelmä, jonka päätunnus-
45298: merkkinä olisi se, että verotus suhtautuu oikeudenmukaise5ti kansa-
45299: laisten maksukykyyn. Sitä varten on maaverosta alkaen järjestään
45300: tahdottu poistaa kaikki vanhentuneet, tätä periaatetta vastaan
45301: sotivat verot. Näin ollen tuntuu hyvin omituiselta saada kumminkin
45302: yhtäkkiä lukea valiokunnan ehdotuksena, että olisi niille täysi-
45303: ikäisille kansalaisille, joiden tulot ovat niin pienet, ettei luokiteltu
45304: tulovero niitä kohtaa, pantava maksettavaksi säädetty pohjavero, -
45305: jonkunlainen >>köyhälistövero>>, kuten asiasta sanotaan kolmannessa
45306: vastalausessa. Ja köyhälistövero siitä todella tulisi; se ei tuottaisi
45307: mitään mainittavaa, mutta tuollainen jäännös vanhoilta ajoilta täy-
45308: tyisi valiokunnan mielestä saada uuteenkin verojärjestelmään!
45309: Se ei tosin enää käy >>henkirahan» nimellä, mutta kaikkihan näkevät,
45310: että se on ainoastaan verhottu henkiraha. Se on vain henkirahaa
45311: rumempi, koska sen maksajiksi joutuvat ainoastaan ne, jotka ovat
45312: siksi varattomia, ettei heiltä voida muuta veroa uuden järjestelmän
45313: mukaan ottaa. Tämmöinen seikka tietysti tekee ikävän vaikutuksen,
45314: mutta kun ei ole kysymys vielä 1 o p u 11 i s e n päätöksen tekemi-
45315: sestä, niin tämmöisen epäjohdonmukaisuuden mieluummin sulattaisin,
45316: kun jättäisin asian sen epävarmuuden varaan, että se, jos se menee
45317: takasin valiokuntaan, ei kenties joutuisi vielä näittenkään valtio-
45318: päivien ajalla lopullisen ratkaisun alaiseksi.
45319:     Mitä niihin laskelmiin tulee, joita mietinnössä on tehty varsinkin
45320: tuloveroon nähden, niin olisi voinut toivoa, että niitä olisi ollut
45321: vähän enemmän. Olisi ollut sangen valasevaa saada kohta mietintöä
45322: lukiessaan esim. käsityksen siitä, kuinka korkealle tuloveron tulos
45323: voisi nousta, jos käytettäisiin siinä korkeampaakin veroprosenttia
45324: kuin tuo 4 %, joka tässä on korkeimpana mainittu ed. Aug. Hjeltin
45325: tekemän anomuksen mukaan.
45326:     Mietintö on epäilemättä puutteellinen, monessakin suhteessa
45327: vaillinainen; se on kompromissien tulos ja tuollainen kompromissien
45328: tulos ei tietysti koskaan tee hauskaa vaikutusta. Siinä ei ole ase-
45329: tuttu johdonmukaisesti sille kannalle, jolle itse puolestani tahtoisin
45330: asettua, että yhteiskunnan suoritettavat menot ovat niin paljon
45331: kuin mahdollista otettavat niiltä, jotka ovat taloudellisesti kyllin
45332: voimakkaita veroja maksamaan. Mutta sittenkin, vaikka näin on,
45333: jotta asia kerrankin joutuisi pysyväisesti päiväjärjestykseen, us-
45334: kallan asettua sille kannalle, että mietintö tällaisenaan - kaikkine
45335: vaillinaisuuksineen - kelpaisi siksi alotteeksi, josta tänä iltana
45336: on puhuttu.
45337:     On ehkä turhaa enempää kajota alustavassalausunnossa yksityis-
45338: kohtiin. Minä en kumminkaan målta olla jollakulla sanalla kosketta-
45339: matta sitä pelkoa, että valiokunnan mietinnössä olisi tahdottu
45340: asettua sille kannalle, että olisi tulliveroista tykkänään luovuttava.
45341: Onhan nimenomaan valiokunnan mietinnössä otaksuttu, että tulli-
45342:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                  987
45343: 
45344: verotusta olisi edelleenkin olemassa, mutta on esitetty harkittavaksi,
45345: eikö olisi tarkoituksenmukaista kantaa tullimaksua harvemmista
45346: tavaroista kuin nykyään ja saattaa tullilaitos sen kautta yksinker-
45347: taisemmaksi.       Ja onhan vähän myöhemmin mietinnössä pantu
45348: kysymyksenalaiseksi, voitaisiinko arvotullia käytäntöön ottamalla
45349: toteuttaa sitä oikeudenmukaisuuden vaatimusta, että ylellisyyttä,
45350: joka ilmaisee suurempaa veronmaksukykyä, on verotuksen ankaram-
45351: min kohdattava. Olen ollut itse sillä kannalla - ja olen vieläkin
45352: kaikista varoituksista huolimatta -, että varsinaisia ravintoaineita
45353: olisi päästettävä mikäli mahdollista tulliverotuksesta vapaiksi.
45354: On paljon puhuttu siitä, että sokeritullin alentaminen ei ainoastaan
45355: vapauttaisi r a v i n t o a i n et t a liian korkeasta tullista, vaan että
45356: se myös silloin helpottasi kaikenlaisten tavallaan y 1 e e 11 i syys-
45357: t avara i n, karamellien ja muiden makeisten, vieläkin yleisempään
45358: käytäntöön pääsemistä. Jos tahdotaan tätä välttää, mikä estää
45359: söpivalla aksiisijärjestelmällä tai muulla sellaisella verottamasta sitä
45360: ylellisyyteen käytettyä sokeria, jota karamellien, makeisten ja muiden
45361: vieläkin kalliimpain herkkujen muodossa ostetaan.             Mutta joka
45362: vertaa meidän tavallisen ravintosokerin hintaa sokerin hintaan
45363: esim. Englannissa, hänen täytyy myöntää, että tässä kohden on
45364: parantamisen varaa.
45365:     En tahdo pitemmältä jatkaa, kun jo olen sanonut kuuluvani
45366: niihin, jotka toivovat, että verotusuudistus joutuisi mahdollisimman
45367: pian tutkimuksen ja käsittelyn alaiseksi. Tuosta tutkimuksestahan
45368: sitten viime kädessä nähdään, missä määrin rahakysymys tälläkin
45369: alalla estää o i k e u t t a käytäntöön pääsemästä. Minä arvaan, että
45370: e d u s kunnan ei edeltäpäin tarvitse lausua mitään erityistä siitä,
45371: että tässä kohden on kaikkea varovaisuutta noudatettava. . Kyllä
45372: hallitus siitä huolta pitää, että asiaa v a r o v a i s e s t i eteenpäin
45373: ajetaan.
45374:     Samalla kun siis tahdon puolestani esittää, että tämä moitittu
45375: ja puutteellinen mietintö sellaisenaan hyväksyttäisiin, käytän
45376: tilaisuutta lausuakseni iloni siitä, että hallituksen jäsen tänä iltana
45377: on antanut meille tietoa hallituksen aikeista, mitä hallitus on ryhty-
45378: nyt tekemään tupakkamonopolikysymyksen tutkimiseksi j. n. e.
45379: En tee sitä siitä syystä, että olen tehnyt anomuksen juuri tupakka-
45380: monopoliasiasta, vaan siitä syystä, että mielellään kuulee hallituksen
45381: kannasta ja aikeista tällaisissa asioissa, sen harvan kerran kun siihen
45382: annetaan tilaisuutta eduskunnassa.
45383: 
45384:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Tämä mietintö on useammassa
45385: kuin yhdessä suhteessa herättänyt huomiota, mutta ei suinkaan
45386: monessa suhteessa etevyytensä vuoksi. Minun päähuomioni on kään-
45387: tynyt sosialistien vapaakauppa-kantaan ja olen pyytänyt puheen-
45388: vuoroa jonkun verran valaistakseni sitä.
45389: 988                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45390: 
45391: 
45392:      Mutta sitä ennen pyydän saada esittää muutamia huomautuksia
45393: yksityiskohtiin nähden itse mietinnössä. Yksi sellainen kohta, jossa
45394: mietinnön heikkous tulee esille, on se tapa, millä siinä puhutaan
45395: yleisestä tuloverosta. Tahdon ottaa vaan yhden esimerkin siitä.
45396: Siinä esitetään ainoastaan tuota tuloveron yksinkertaisinta peri-
45397: aatetta, joka myöskin on ollut esillä vaaliohjelmissa, nim. sitä, että
45398: on otettava suhteellisesti enemmän veroa siltä, jolla on suuremmat
45399: tulot. Mutta onhan toki ainakin yhtä oikeudenmukainen ja yhtä
45400: järkiperäinen se periaate, että tuloverotuksen tulee kohdata suh-
45401: teellisesti suuremmassa määrässä ja paljon suuremmassa määrässä
45402: ansiot t omia tuloja kuin muita. Kovin ankara sellaisten tulojen
45403: verottaminen, jotka johtuvat ihmisen produktiivise&ta työstä, ei ole
45404: ainoastaan epäviisas, vaan myöskin kohtuuton, kun sitä vastoin
45405:  ansiottomain tulojen hyvinkin ankaraa verotusta vastaan ei voi
45406: olla paljon muistuttamista. Tällaisia ansiottornia tuloja ovat tätä
45407: nykyä meillä m. m. tulot metsätuotteiden myynnistä, koska metsäh-
45408: omistajat eivät yleensä tee mitään tämän tulon aikaansaamiseksi tai
45409: lisäämiseksi. Tätäkään tärkeää näkökohtaa ei mietinnössä ole mai-
45410: nittu. Varallisuusveroa esittäessään mietintö tosin puhuu oma i-
45411: s uuden arvon ansiottomasta noususta ja lausuu siinä sen yhden
45412: viisaan ohjeen hallitukselle, että hallitus tässä kohden >>voisi hyväk-
45413: seen käyttää sitä kokemusta, joka ulkomailla on saatu>>, aivan kuin
45414: se ei muissa kohdin voisi sitä tehdä.
45415:      Toinen kohta joka mietinnössä kääntää huomiota puoleensa,
45416: on se tapa, jolla valiokunta suoriutuu n. s. y h t e i s kun t a p o 1 i i t-
45417: t i s e s t a p e r i a a t t e e s t a verotuksessa. Ensiksikään valiokunta
45418: ei näy katsovan tätä yhteiskuntapoliittista periaatetta sellaiseksi,
45419:  jonka pitäisi olla yleisen ja läpitunkea koko verotusjärjestelmän,
45420: kuten uudenaikainen käsityskanta vaatii, vaan valiokunta puhuu
45421: siitä ainoastaan yhdessä ainoassa suhteessa, nimittäin keinona, jolla
45422: Yoitaisiin e h k ä i s t ä s u u r i a maa o m a i s u u k s i a j o u t u-
45423: m a s t a y k s i i n k ä s i i n. Mutta tässäkään ainoassa kohdassa,
45424: missä valiokunta tahtoo sovittaa verotukseen tätä nykyajan yhteiskun-
45425: tapoliittista periaatetta, ei se osaa oikeaan. Valiokunta ehdottaa näet,
45426: että tällainen yhteiskuntapoliittisessa tarkoituksessa pantu vero
45427: olisi säädettäväyksinomaan suurten maanomaisuuksien maa-arvon
45428: mukaan progressiiviseksi. Mutta sellaisella verolla, joka olisi progres-
45429: siivinen ainoastaan maa-arvon mukaan, ei meillä Suomessa yleensä
45430: saavutettaisi sitä sosialipoliittista tarkoitusperää, jota valiokunta
45431: tavoittelee. Sillä niissä osissa Suomea, joissa maalla tätä nykyä on
45432: taipumus kasaantua yksiin käsiin, maapohjan arvo on melkein ole-
45433: maton tai ainakin niin alhainen, että sen verottaminen ei paljoa
45434: tuntuisi. Jos siis mieli todellakin saavuttaa yhteiskuntapoliittinen
45435: tarkoitus tällä verotuksella, nim. jos mieli tämän verotuksen kautta
45436: ehkäistä suurten maa-alojen joutumista yksiin käsiin, niin tulee
45437:                         Verotuslaitoksen uudistaminen.                     989
45438: 
45439: verotuksen olla progressiivisen myös maanomaisuuden pinta-a 1 a n
45440: mukaan.
45441:      Kolmas yksityiskohta, joka kiinnittää huomiota puoleensa, on se,
45442: että valiokunta väittää nykyisen tullitaksamme olevan >>jotenkin
45443: johdonmukaisesti ainoastaan s u o j e 1 u s t u 11 i h e n k e e n 1 a a-
45444: d i t u n», vaikka valiokunnalle on lähetetty anomusehdotus, jossa
45445: selvästi osoitetaan se kuulumaton tosiasia, että meillä kannetaan
45446: tullia sellaisistakin metalliteollisuudessa tarvittavistaraaka-a i n ei s-
45447: t a, j o i ta Suo me s s a ei o 11 en k a a n o 1 e, ja että, kun
45448: tullimaksu kannetaan painon eikä arvon mukaan, niin siitä on seu-
45449: rauksena, että näistä me t a 11 i r a a k a-a i n ei s t a m a k s e t a a n
45450: arvoonsa nähden paljon raskaampi tulli kuin
45451: v a lm i i s t a m e t a 11 i t e o 11 i s u u s t u ·O t t e i s t a.
45452:      Kyllähän tämäkin on tavallaan >>suojelustullia>>, mutta se suojelee
45453: ulkomaalaisten teollisuutta meidän teollisuutemme kustannuksella,
45454: se s u o j e 1 e e u 1 k o m a a 1 a i s t e n t y öm i e s t e n t y ö t ä
45455: suo m a 1 a i s te n työ m i este n työn kusta n n u k se 11 a.
45456: Ja tästä huutavasta epäkohdasta, tästä järjettömästä finanssitullista
45457: meidän sosialisteillamme ei ole mitään sanomista ei mietinnössä
45458: eikä vastalauseessakaan. (Vasemmalta: Pikkuasia!).                  Tällaisesta
45459: tullista, joka on omansa tuntuvasti ehkäisemään maan tuontanto-
45460: kykyä ja vähentämään Suomen työmiehiltä tilaisuutta työn ansioon,
45461: siitä ei työväen varsinaisilla edustajilla ole mitään sanottavaa, mutta
45462: kyllä sokeri- ja kahvitulleista, sillä ne ovat helppotajuisinta ja ylei-
45463: simmin vaikuttavinta agitatsiooniainetta.
45464:      Mutta tämä tulli metalliteollisuuden raaka-aineista ei tietysti
45465: vaikuta yksin metalliteollisuuteen. Sillä on m. m. hyvin tuntuva
45466: vaikutus u u d e n a i k a i s e e n m a a n v i 1 j e 1 y k s e e n k i n,
45467: sillä se tekee mahdottomaksi kotimaisen maanviljelyskoneteollisuuden.
45468: Se on senvuoksi omansa pitämään näiden koneiden hintoja kohtuutto-
45469: man korkeina ja sen kautta vaikeuttamaan uudenaikaisten maan-
45470: viljelyskoneiden yleisempää käyttämistä. Ja tämä taas on samaa
45471: kuin että mainittu tulli ehkäisee j ärkiperäisen
45472: m a a n v i 1 j e 1 y k s e n 1 e v i ä m i s t ä, s. o. vaikeuttaa maanvil-
45473: lystuotantoa.
45474:     Tästä syystä minä en voi ollalausumattakummastustanisiitä, että
45475: valtiovarainvaliokunnan maataviljelevätkin jäsenet ovat tyytyneet
45476: siihen tapaan, jolla tätä yksityiskohtaa on käsitelty valiokunnassa,
45477: tai, oikeammin, oltu käsittelemättä. Ja tämä kummastukseni on
45478: mielestäni sitä oikeutetumpi, kun, kuten sanoin, samassa valiokun-
45479: nassa on ollut anomusehdotus, jossa juuri tämän metallitullin
45480: järjettömyys ja turmiollisuus sekä maamme teollisuudelle että maan-
45481: viljelykselle on tarpeellisella selvyydellä esitetty.
45482:     Mutta, kuten äsken sanoin, pääsyy, miksi minä tätä puheen-
45483: vuoroa pyysin, oli kuitenkin se, että olen ajatelut, että voisi ehkä
45484: 990                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45485: 
45486: 
45487:  olla tarpeellista saada selville, miksi sosialistit oikeastaan ovat
45488:  asettuneet vapaakauppajärjestelmää puolustamaan. Jätän kokonaan
45489:  syrjään heidän tässä mietinnössä tällä kertaa ponsissa esittämänsä
45490:  käytännölliset vaatimukset ja tahdon valaista ainoastaan heidän
45491:  yleistä vapaakauppakantaansa. Esitykseni kohdistuu siis osaksi
45492:  valiokunnan mietinnössä esitettyyn periaatteelliseen vaatimukseen,
45493:  siihen nim., että >>on käytävä mahdollisuuden mu-
45494:  kaan v a 1m i s ta maan s i i r t y mistä suo j e 1 u s t u 11 i-
45495:  j ä r j e s t e 1 m ä s t ä v a p a a k a u p p a a n,>> osaksi sosialistien
45496:  omassa vastalauseessa luettavaan yhtäläiseen vielä jyrkempään
45497:  vaatimukseen, että >>t u 11 i v e r o t u k s e s t a o 1 i s i k o k o n a a n
45498: 1 u o v u t t a v a.>>
45499:      Nämä sosialistisen oppisuunnan vapaakauppaharrastukset ovat
45500:  yhtä vanhat kuin tämän oppisuunnan teoreetinen esitys yleensä. Tä-
45501:  män kannan ovat tässäkin kohdin määränneet aikanaan oppi-isät
45502:  Engels ja Marx.
45503:      Eräässä puheessaan, jonka Engels piti 40-luvulla, lausui hän m.m.
45504: tähän tapaan: Kun me, (nim. sosialistit) julistamme vapaakaupan ja
45505:  poistamme kaikki tullimaksut, niin me hävitämme koko teollisuu-
45506: temme, muutamia harvoja haaroja lukuunottamatta. Pumpuliteolli-
45507: suudestamme, villateollisuudestamme, rautateollisuudestamme ei
45508: silloin voi olla enää puhettakaan. - Kaikilla, -.hän jatkaa - näillä
45509: aloilla äkkiä leivättömiksi jääneet työmiehet heitettäisiin joukoissa
45510: joko maanviljelyksen taikka teollisuuden vähäisten sirpaleiden varaan.
45511:  Köyhyys kasvaisi kaikkialla, omaisuuden kasaantumista harvojen
45512: käsiin joudutettaisiin j. n. e.
45513:      Eräässä puheessa, jonka Marx piti vuonna 1849, siihen aikaan kun
45514: Englannissa käytiin innokasta agitatsioonia viljatulleja vastaan,
45515: lausui hän näkevänsä samalla kapitalistien agitatsionia työväen palk-
45516: kojen alentamisen ja omien voittojen lisäämisen puolesta. Tullien
45517: poistaminen tulisi hänen vakaumuksensa mukaan lisäämään työttö-
45518: mien lukua ja työväestön kurjuutta. Vapaus taloudellisella alalla
45519: ei ollut hänen mielestään muuta kuin kapitalismin vapautta köyhä-
45520: listön kurjistuttamiseksi, eikä kansainvälinen vapaakauppa s. o.
45521: tullien poistaminen ollut muuta kuin kansainvälistä nylkemistä.
45522: Tullien poistamisen intoilijat eivät, sanoi hän, näytä ymmärtävän,
45523: että toinen maa voi rikastua toisen kustannuksella. Mutta eihän se
45524: olekaan _kumma, jatkaa Marx, sillä samaiset herrat (nim. tullien
45525: poistamisen intoilijat) eivät myöskään ymmärrä, että oman maan
45526: rajojen sisällä taloudellinen vapaus ja vapaa kilpailu rikastuttaa
45527: toista kansanluokkaa toisen kustannuksella.
45528:      Tähän tapaan Marx tullien poistamisesta. Marx näki siinä siis
45529: kansan köyht)Ullisen s. o. työttömäin luvun kasvamisen ja työväen
45530: kurjuuden lisääntymisen. Ja kuitenkaan Marxin oppilaat Suomessa
45531: eivät häikäile lähteä ajamaan sellaista politiikkaa, josta heidän
45532:                         Verotuslaitoksen uudistaminen.                    991
45533: 
45534: 
45535: oppi-isänsä opin mukaan seuraisi kansamme köyhtyminen, työvä-
45536: kemme kurjistuminen ja omaisuutemme kasaantuminen muuta-
45537: mien harvojen käsiin.
45538:     Kuinka se on selitettävissä?
45539:     Äsken mainitsemassani puheessa Marx antaa meille yhtä avo-
45540: mielisen kuin häikäilemättömän vastauksen tähän. Olisihan näet
45541: odottanut, että, kun Marx noin selvästi käsitti ne epäkohdat, joihin
45542: vapaakauppa johtaa, hän silloin ilman muuta olisi hyväksynyt
45543: suojelustullit. Mutta sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, ja hän esittää
45544: kantansa seuraavaan tapaan: Suojelustullijärjestelmä on yhteis-
45545: kuntaa suojeleva; vapaakauppa vaikuttaa yhteiskuntaa hajoittavasti,
45546: se hävittää kansallisuuden, se kehittää huippuunsa saakka vasta-
45547: kohdan köyhälistön ja porvariston välillä, se jouduttaa yhteiskun-
45548: nallista vallankumousta. Ja Marx huudahtaa lopuksi: >>a i n o a s-
45549: t a a n t ä s s ä, v a 11 a n k u m o u k s e 11 i s e s s a m i e 1 e s s ä
45550: m i n ä k i n ä ä n e s t ä n v a a p a a k a u p a n p u o 1 e s t a!»
45551:     Olen tahtonut huomauttaa siitä, mitä ne täällä meidän eduskun-
45552: nassammekin nyt tulevat äänestämään, jotka antavat äänensä joko
45553: mietinnön taikka kolmannen vastalauseen hyväksi. Olen tahtonut
45554: huomauttaa, että he toimivat silloin Suomen köyhälistön kurjuutta-
45555: miseksi (Vasemmistosta: Jaa! Puhemies lyö nuijalla), että he toi-
45556: mivat kansallisuutemme hävittämiseksi.
45557:     Sosialistit voivat tosin lohduttaa itseään sillä, että he siten py-
45558: syvät uskollisina oppi-isänsä Marxin kurjistumisteoriialle.
45559:     Mutta tämäkin lohdutus on laiha.
45560:     Sillä Marx oli yksinomaan teoreetikko. Samalla hän eli poissa
45561: omasta maastaan, kaukana omista kansalaisistaan, siis aivan riippu-
45562: mattomana koko käytännöllisestä maailmasta. Marxin oppilaat
45563: Suomen eduskunnassa sitä vastoin ovat sosiaalidemokraattisen puo-
45564: lueen edustajia, ovat s a t o j e n t u h a n s i e n S u o m e n v ä h ä-
45565: v a r a i s t en t ä n n e 1 ä h e t t ä m i ä, s i i n ä t a r k o i t u k-
45566: s e s s a, e t t ä h e t ä ä 11 ä k o e t t a i s i v a t p a r a n t a a
45567: v a 1 i t s i j a i n s a t o i m e e n t u 1 o n e h t o j a, e i k ä s ui n-
45568: k a a n 1 i s ä t ä h e i d ä n k u r j u u t t a a n, e t t ä h e k o e t-
45569: taisivat täällä hankkia köyhillevalitsijoilleen
45570: r a u h a 11 i s e n e d i s t y m i s e n m a h d o 11 i s u u t t a, e i k ä
45571: v a 11 a n k u m o u s t a. Sillä meidän maalaissosialistimme eivät
45572: ole vallankumouksellisia, sen kuulee selvästi kaikkialla, kun heidän
45573: kanssaan puhelee.
45574:     Mutta meidän sosialistijohtajamme ehkä uskaltavat puolustau-
45575: tua sillä, että he muka tuolla kurjuuden huippuunsa ajamisella tä-
45576: män verotuspolitiikankin kautta tarkoittaisivat, samoin kuin Marx-
45577: kin jouduttaa sosiaalista vallankumousta ja sen perästä, sanoisinko,
45578: >;makeanleivän päiviä» Suomen vähävaraisille.
45579: gga                     Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45580: 
45581: 
45582:      Mutta tässäpä on juuri peruserotus Marxin ja hänen täkäläisten
45583: jäljittelijäinsä välillä.
45584:      Marx oli tullut, omaa aikaansa ja sen yhteiskuntataloudellista
45585: kehitystä tarkkaamalla, tuohon tunnettuun kurjistumisoppiinsa.
45586: Senvuoksi hänen jylhänsuuri karakteerinsa pakotti häntä joudutta-
45587: maan tätä kurjistumista, jotta köyhälistö niin pian kuin mahdollista
45588: pääsisi nauttimaan niitä etuja, joita hän toivoi uneksumansa sosia-
45589: listisen valtion voivan tarjota. Mutta siitä ajasta, jolloin Marx piti tuon
45590: yllämainitun puheensa, on nyt jo kulunut pian 6o vuotta.
45591: Tällä ajalla ovat yhteiskunnat pyrkineet parantamaan sitä pote-
45592: maansa tautia, jonka Marx oli ennustanut vievän vallankumouk-
45593: seen, ja siitä onkin ollut seurauksena, että u u d e m p i t i et e e 11 i-
45594: n e n t u t k i m u s s a m a t e n k u i n m y ö s u u s i s o s i a-
45595: 1 i s t i ne n s u u n t a k i n o v a t j o s e l v i 11 ä s i i t ä,
45596: et t ä M a r x i n k u r j i s t u m i s o p p i ei p i d ä p a i k-
45597: k aan s a.
45598:      Senvuoksi minä sanoin olevan suuren erotuksen Marxin ja nyky-
45599: ajan sosialistien suojelustulleja vastustavan kannan välillä. Sillä
45600: Marx u s k o i, että sen kautta p ä ä s t ä ä n pian onnelliseen olo-
45601: tilaan; nykyajan sosialistit tietä v ä t, että sen kautta ei pää s t ä.
45602:      Ja täytyyhän Marxistakin sanoa, että hänen kantansa tässä
45603: kysymyksessä oli oikeastaan ristiriidassa hänen yleisen oppinsa
45604: kanssa ja että hän sille asettui ainoastaan samasta syystä kuin
45605: lääkäri, joka määrää hiostavia lääkkeitä kuumesairaalle. Onhan
45606: selvää, että ainoastaan se, joka yleensä periaatteellisesti vastustaa
45607: sitä että valtio sekaantuu taloudelliseen elämään, johdonmukai-
45608: sesti myös vastustaa tulleja. Mutta myöskin on selvää, että päin-
45609: vastoin sen, joka tahtoo saada koko kansantalouden valtion käsiin
45610: kuten sosialismi periaatteellisesti tahtoo, ei ainoastaan pidä olla
45611: suojelustullien puolella, vaan tulee hänen, pyrkiä siihen, että koko
45612: kansainvälinen kauppa kävisi valtion kautta. Ja sitä tekeekin
45613: johdonmukainen sosialismi. >>Ainoastaan,>> sanoo tunnettu talous-
45614: tieteen tutkija Schmoller >>epäjohdonmukainen sosialismi sekä se
45615: sosialismi, joka tahallaan tahtoo köyhdyttää yhteiskunnan, voipi
45616: enään olla periaatteellisesti vapaakaupan kannalla.>>
45617:      Mitä sitte tulee tämän mietinnön kohtaloon, olen minä yhtä
45618: epätietoinen siitä mitä sille pitäisi tehdä, kuin moni muukin. Täällä
45619: on yksi puhuja ehdottanut, että se pitäisi ilman muuta hyväksyä,
45620: jotta saataisiin hallitus niin pian kuin suinkin tarpeellisiin toimen-
45621: piteisiin tällä alalla. Häntä ennen on kuitenkin jo asianomainen
45622: hallituksen jäsen, uusi valtiovarain päällikkömme, meille tehnyt
45623: selkoa siitä, mitenkä hallitus jo varemmin on ryhtynyt toimenpi-
45624: teisiin sekä tänä syksynä jatkanut ja miten se lupaa lähimmässä
45625: tulevaisuudessa yhä lisätä niitä. Ei siis enää ole mitään syytä hyväk-
45626: syä tätä mietintöä siinä mielessä, että eduskunta tänä syksynä
45627:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                  993
45628: 
45629: voisi jouduttaa hallituksen alotteita. Mutta koska nyt Suomen
45630: eduskunnassa on otettu alote, niin täytyyhän se jossain muodossa
45631: ajaa perille, ja sen vuoksi minäkin yhdyn niihin, jotka ehdottavat,
45632: että mietintö lähetettäisiin uudestaan valiokuntaan, jotta sen peruste-
45633: lut tulisivat lyhyeen ja ylimalkaiseen muotoon laadituiksi ja joh-
45634: taisivat siihen ponteen, minkä valiokunta on ehdottanut. Kannatan
45635: siis ensimäistä vastalausetta.
45636: 
45637:      Ed. S c h y b e r g s o n: J ag rninnes mycket väl det tilifälle vid
45638:  r885 års landtdag, då den dåvarande inkomstskattens öde afgjor-
45639:  des i förstärkt utskott. Det var endast en röst som saknades, endast
45640:  en röst som hade behöfts tili, för att inkomstskatten fortfarande
45641:  hade blifvit beståndande. En af statsutskottets mer bekanta med-
45642:  lemmar yttrade omedelbart efter det förstärkta utskottets beslut
45643:  blef kändt, att det nog icke skulle töfva längre än tili följande landt-
45644:  dag, innan vi skulle hafva inkomstskatt igen. Det var nog också
45645:  allas öfvertygelse, att så skulle ske, men den ena landtdagen efter
45646:  den andra gick och inkomstskatten blef det allt fortfarande ingenting
45647:  af. Det var ganska märkligt, att icke ens värnepliktens införande och
45648:  de yttermera ökade utgifter, som togos i anspråk, då äfven dragon-
45649:  regementet inrättades, att sålunda icke ens dessa ökade utgifter
45650:  gjorde en inkomstbeskattning nödvändig. Detta var naturligtvis
45651:  beroende på vår ekonorniska utveckling öfverhufvud, på trävaru-
45652:  rörelsen, på den konsumtionsförmåga, som därmed möjliggjordes
45653:  och de stora tullinkomsterna å konsumtionsartiklar.
45654:      Nu stå vi inför en helt och hållet annan situation, och det är
45655: inga tvifvelom, attinkomstskatt i en ganska allvarsam form förestår.
45656: Men jag tror liksom hr v. Alfthan, att man gör sig för stora förhopp-
45657: ningar, på hvad den kan komma att inbringa. Gifvetvis blir resul-
45658: tatet mycket bättre än af den gamla inkomstbeskattningen, ty den
45659: gjorde som kändt totalt fjasko. Den gjorde det både därför, att det
45660: då ännu fanns så relativt små inkomster att beskatta, men ännu mera
45661: tili följd af själfva beskattningssättet. Nu däremot äro förhållandena
45662: andra, och man måste kunna räkna i å t s k i 11 i g a m i 1 j o n e r
45663: den inkomst som en sådan beskattning kommer att lämna. J ag
45664: har tyvärr icke haft tilifälle att i detta afseende sammanställa några
45665: siffror. En öfversikt öfver inkomsterna från kommunalbeskattningen
45666: i stad och på landet vore i detta afseende ganska upplysande. I all
45667: synnerhet, då man naturligtvis tar med i räkningen en progression,
45668: så skulle, äfven om de mindre inkomsterna, som nu beskattas för
45669: korumunala ändamål, lämnades fria för beskattningen, slutresultatet
45670: dock blifva ungefär detsamma som den sammanlagda kommunal-
45671: taxeringen i stad och på landet. Men försiktig bör man ändå vara
45672: med kalkylerna. Det gäller härom hvad den gamle franske finans-
45673: mannen sade på IJOO-talet, att man skall ploeka hönan såvidt möjligt,
45674:                                                                  63
45675: 994                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45676: 
45677: 
45678: utan att den skriker. Skrik är man dock nu för tiden icke så värst
45679: rädd för - man låter hönan gärna skrika, men värre vore om den
45680: icke vidare skulle lägga ägg, ty då blefve det en smula knepigt med
45681: våra finanser. Också här gäller det sålunda att gå en smula saktare
45682: i haekarua än hvad vänstern skulle önska, och detta i dess eget
45683: och hela landets väl förstådda intresse. Jag tager också för gifvet,
45684: att vi ännu få en tid bortåt, kanske länge nog, få finna oss uti, att
45685: de indirekta tullarna komma att fortfarande förblifva vårt stats-
45686: verks hufvudsakliga inkomstkälla.
45687:      Jag skulle naturligtvis hafva ingenting emot om vi kunde begå
45688: såsom hr Helenius-Seppälä, om jag rätt förstod honom, föreslog, nem-
45689: ligen så att åtminstone delvis förvandlade tullarna tili acciser.
45690: Men denna metod, som i tiden försökts, är under våra förhållanden
45691: förenad med sina vanskligheter. Vi komma ju ihåg, de flesta af oss
45692: åtminstone, som tidigare varit i det politiska lifvet, att då det gällde
45693: att anskaffa ökade tillgångar för värnepliktens genomförande, en
45694: särskild skattekomitee tillsattes, utan att resultatet af dess arbete
45695: märkvärdigt nog blef stort annat än, att landtdagen utom makt-
45696: skatten, antog ett slags tilläggstull på tobak. Man använde icke
45697: monopolsystemet, icke häller accis, men man proklamerade, att en
45698: del af tullen å tobak var af den art, att landtdagen hade att öfver den
45699: förfoga, och det gick ett antal år på det sättet. Redan r891, om
45700: j ag icke missminner mig, blef den metoden emellertid bragt ur
45701: världen och monarken höll på sin rätt att lagstifta om tullarna.
45702: J ag befarar att det skulle gå på samma sätt, om vi nu skulle försöka
45703: med accis och andra metoder, som i själfva verket ingenting annat
45704: äro än tuli, om och i annan form. Det är själffallet, att vi böra för-
45705: söka sträfva därhän, att det blir en verklighet af landtdagens
45706: budgeträtt. Men jag tror knappast, att det lyckas på så enkelt sätt,
45707: som berr Helenius-Seppälä tänkt, ty utan vi få försöka att därom
45708: komma öfverens med den första statsmakten, när tillfälle därtill
45709: någon gång yppar sig. Emellertid kunna vi räkna därmed att, med
45710: den fart vi nu hafva i fråga om tillskapandet af nya utgifter och
45711: afskaffande af gamla inkomster, vi väl ändå skola komma därhän,
45712: att det blir ebb i kassan och att landtdagens bevillningsrätt faktiskt
45713: tages i anspråk, då också landtdagens budgeträtt blir en realitet. Tills
45714: så sker få vi nog tåligt nöja oss med, att monark och landtdag hvar
45715: på sitt håll förklara Gustaf III:s författningar i detta afseende, såsom
45716: de kunna förklaras från ena sidan och från den andra. Men som
45717: sagdt, om det vore möjligt att utsträcka landtdagens budgeträtt
45718: till tullarnas område så visst vore jag med. Huru som hälst, tuli eller
45719: accis på sådana artiklar som socker, kaffe, tobak o. s. v. måste vi
45720: ovillkorligen räkna med för en öfverskådlig tid framåt, för att få
45721: statsverkets debet och kredit att gå ihop. Och jag tror att de,
45722: som nu finna dessa skatter på konsumtionsartiklar motbjudande
45723:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                 995
45724: 
45725: dock vid närmare eftertanke skola finna, att de hafva icke så litet
45726: orätt däri.
45727:      Hr Granfelt har i dag framhållit, hurusom skatter hafva egenskapen
45728: att öfverflyttas på andra än dem de närmast drabba. Då man
45729: först inslår ett nytt skattesystem, så är det icke tvifvel om, att
45730: förändringen känna såsom ökad tyngd på ett håll, såsom lättnad
45731: på ett annat. l\Ien det går icke vidare än ett antal år, innan förhållan-
45732: dena jämna ut sig, innan jämnvikt åter ernås. Och detta är icke
45733: blott fallet med de indirekta skatterna, som arbetarena öfverflytta
45734: på de förmögnare klasserna genom högre kraf på aflöning, utan
45735: det är t. o. m. fallet med inkomstskatten. Man må icke tro att icke
45736: våra tjänstemän om de drabbas af en inkomstskatt, låtom oss säga
45737: till 25 % af deras årsinkomster, måste få löneförhöjning och jämväl
45738: affärsmannensertill att hans årsvinst blir i motsvarande grad större.
45739: Det gäller icke om hvarje enskild, men om det stora hela, och man
45740: kan öfverhufvud icke om beskattningen säga, att den drabbar den
45741: ena eller andra personen eller samhällsklassen; den drabbar
45742: samhället i dess helhet och fördelar sig efter helt andra grunder
45743: än dem lagstifningen i ämnet innehåller. J ag kan i detta afseende
45744: åberopa ett samtai med några allmogemän för ett par år tillbaka,
45745: några af dem t. o. m. anstuckna af socialism. J ag förvånade mig
45746: öfver, huru ögonblickligen de fattade den tankegång, som jag                •
45747: har utvecklat och hvilken då äntiu för mig var jämförelsevis ny.
45748: Det är öfverhufvudtaget så här i världen, att förhållandenas makt
45749: gör sig gällande, om icke i dag, om icke i morgon, så om någon tid.
45750: Och för samhället i dess helhet ligger det icke så mycket vikt därpå,
45751: att skatten tages ut på det ena eller andra sättet, utan därpå att
45752: så litet skatter som möjligt erfordras och att statshushållningen är
45753: den bästa möjliga.
45754:      Denna synpunkt: större hushållning, och sparsamhet med sta-
45755: tens ruedel har emellertid synbarligen varit helt och hållet främmande
45756: för dem som stå för betänkandet, liksom en försiktig finansiering
45757: öfverhufvud varit det för dem. Det är som om majoriteten i ut-
45758: skottet alls icke skulle tänl.."t på att det också i statens bokföring
45759: finnes en debet- och kreditsida, hvilka måste balansera mot hvar-
45760: andra. De hafva nämligen såsom flere föregående talare framhållit,
45761: gjort alt sitt till för att öka utgifterna och rninska inkomsterna, hvil-
45762: ket ju själffallet verkar bara på en sida åtminstone med den bok-
45763: föring jag lärt mig och som knappast häller i det blifvande socialist-
45764: samhället kommer att undergå ändring.             J ag behöfver ju icke
45765: efter detta framhålla, att förevarande utskottsbetänkande redan i
45766: och för sig kan betecknas såsom en olycka. Ty det är en olycka, att
45767: statsutskottet afgifvit ett betänkande sådant som denna.              Och
45768:  hade jag icke varit så strängt upptagen af andra göromål, så hade
45769:  jag telefonerat till redaktionen för tidskriften Mercator, som eljest
45770:      996                      Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45771: 
45772: 
45773:      för utlandet så fullständigt och riktigt redogör för våra företeelser,
45774:      och uppmanat redaktionen att tillsvidare icke referera betänkan-
45775:      det. Så lättsinnigt, så föga solidt finner jag det vara. Lyckligtvis
45776:      har redaktionen för tidskriften äfven utan särskild uppmaning iakt-
45777:      tagit varsamhet i detta afseende. Skulle så lyckligt gå att represen-
45778:      tationen icke godkänner betänkandet, så kommer tidskriftens med-
45779:      delandet att lyda, att ett sådant förslag visserligen varit å bane,
45780:      men lyckligtvis blifvit af representationen förkastadt ..
45781:           Frågan gäller då, i hvilken form betänkandet borde förkastas.
45782:       J ag erkänner i likhet med finanschefen och många andra talare,
45783:       att klämmen är bra, men jag kan icke, såsom hr Helenius-Seppälä,
45784:       taga klämmen och motiverna såsom tvänne skilda saker, utan måste
45785:       det förefinnas sammanhang dem emellan. Allra hälst skulle jag
45786:       rösta för, att vi till motiv för klämmen begagnade oss af finansche-
45787:       fens yttrande. Men jag kan icke riktigt förstå, att det går an att
45788:       vända sig till regeringen och närmast till finanschefen med hans eget
45789:       andragande som han känner bättre än vi. J ag kan heller icke i alla
45790:       delar vara med om detta yttrande. Nog om dess allmänna syfte,
45791:      men icke då det t. ex. gäller vägbesvärets öfvertagande af stats-
45792:       verket, om hvilket besvär finanschefen riktigt yttrat, att det i stats-
45793:       verkets händer kommer att bli mycket dyrare än det är beräknadt.
45794: ..    I denna del skulle jag förbehålla nog betänketid, som utan tvifvel
45795:       också kommer att bli oss förunnad, för att tänka på någon medel-
45796:       väg, sålunda t. ex. att ~tatsverket skulle öfvertaga de större stråk-
45797:       vägarna, men icke de öfriga. En annan sak som står i nära samman-
45798:       hang härmed, och som äfven af finanschefen berörts, är den om jord-
45799:       skattens aflyftande, där jag också finner, att vi böra gå varsamt till-
45800:       väga. Ty att aflyfta jordskatten, innan den stora reformen med
45801:       inköp af jord och parcellering för den obesuttna befolkningen egt
45802:       rum, innebure endast detsamma som att göra denna jord dyrare.
45803:       Man kunde också välja såsom motiv för klämmen första reservatio-
45804:       nen. Den är tillfredställande i fråga om kritiken, men blir dock så-
45805:       som positiv motivering så pass allmän, att petitionen med en sådan
45806:       motivering skulle förefalla allt för innehållslös. Hvad åter reserva-
45807:       tionen N:o z beträffar, så har den i fråga om jordskatten samma fel
45808:       som finanschefens uttalande, närnligen att den förutsätter, att jord-
45809:       skatten helt och hållet skulle bortfalla. Äfven i några andra afseen-
45810:       den vore jag tveksam i fråga om denna reservationen.
45811:           Mitt votum är sålunda, att jag efter att hafva åhört finansche-
45812:       fens yttrande, hvarmed han öfvertygat mig om, att dessa frågor
45813:       hafva att påräkna regeringens fulla uppmärksamhet och intresse,
45814:       ansåge petitionen eller petitionerna för denna gången icke böra för-
45815:       anleda till någon åtgärd.
45816: 
45817:            Ed. G r o t e n f e 1 t:   Joskaan e1 mietintö kaikissa kohdissa
45818:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                  997
45819: 
45820: vastaa sitä kantaa, jolle minä tässä asiassa tahtoisin asettua, niin tun-
45821: nustan kuitenkin pääasiassa kannattavani niitä mielipiteitä, jotka
45822: siinä tulevat esille.
45823:      Jossain määrin on tietysti tämä mietintö, niinkuin jo onhuomau-
45824: tettu, kompromissi ja sillä on semmoisenaan niitä heikkoja puolia,
45825: joita yleensä kompromissilla on. Mutta tässä matoisessa maailmassa
45826: on nyt niin, että meidän täytyy sittenkin usein tulla toimeen juuri
45827: kompromisseilla. Olen mielenkiinnolla kuullut edustaja ja senaattori
45828: Paasikiven esitystä tämän keskustelun alussa, mutta en ole kuiten-
45829: kaan voinut kokonaan hyväksyä sitä kantaa, jota hän lausunnossaan
45830: on esiintuonut. Että verotusreformi meillä on tarpeellinen, myönnet-
45831: täneen jotenkin yleisesti, ja myöskin mainitussa lausunnossa annet-
45832: tiin tavallaan se tunnustus. Oikeudenmukaisempi verojärjestelmä on
45833: epäilemättä meillä aikaansaatava, sillä se, joka meillä on ollut, ei
45834: suinkaan täytä pieniäkään oikeudenmukaisuuden periaatteita. Valtio-
45835: varainvaliokunan mietintö, niin heikko kuin se monessa suhteessa
45836: lieneekin, voinee kumminkin tässä suhteessa olla pohjana. Meidän
45837: tulee pyrkiä siihen, että verotaakka otetaan pois vähävaraisempien
45838: kansanluokkien päältä, ja varakkaimpien täytyy tästedes suhteelli-
45839: sestikin ottaa suurempi taakka kuin ennen kantaaksensa niistä
45840: veroista ja varoista, joita tarvitaan valtiolaitoksemme ylläpitämi-
45841: seksi. Tämä asia on nyt niin selvä ja loogillinen seuraus, voisin mel-
45842: kein sanoa, jo siitä valtiollisesta edistysaskeleesta, mikä on meillä
45843: tapahtunut parina viimeisenä vuonna, että en ymmärrä, kuinka ei
45844: jokainen selvänäköinen henkilö voi sitä nähdä, ja kuinka ei voi
45845: nähdä sitä, että mitä kauvemmaksi tämän edistysaskeleen ottami-
45846: nen tulee lykätyksi, sitä vaikeampi ja vaarallisempi se tulee olemaan.
45847: Se ei ole vain teoreettinen vaatimus, vaan se on myös hyvin käytän-
45848:  nöllinen vaatimus, ja se on myös finanssikannalta hyvin terveelli-
45849:  nen vaatimus, sillä ainoastaan tämmöisen oikeudenmukaisemman vero-
45850:  järjestelmän toimeensaamisella mitä pikimmin voidaan lisätä meidän
45851:  kansamme veronsuorituskykyä siinä määrässä, että se edes jossain mää-
45852:  rin voi kantaa niitä suuria rahallisia vaatimuksia, joita tässä suhteessa
45853:  lähimmässä tulevaisuudessa sen hartioille pannaan. Tämmöinen vero-
45854:  jen siirtäminen suhteellisesti suuremmassa määrässä varakkaampien
45855:  kansanluokkien suoritettavaksi tapahtunee kyllä osaksi ehdotettujen
45856:  progressiivisten tulo- ja omaisuusverojen kautta. Mutta kuitenkin tar-
45857:  vitaan muitakin ja suuria uudistuksia meidän verojärjestelmässämme.
45858:      Voitaneen pitää yleisesti myönnettynä, ja sekin jossain määrin
45859:  tunnustettiin finanssipäällikön lausunnossa, että tulliverotuksem-
45860:  mekaan ei ole asianmukaiselle ja oikeudenmukaiselle kannalle raken-
45861:  nettu. Ja kun nyt näin on, niin on eduskunnan tämänkin suhteen
45862:  lausuttava mielensä, niin ettei jäisi kokonaanhallituksen mit-livaltaan
45863:  mihin suuntaan tahdotaan parannus toimeenpantavaksi tällä tärkeällä
45864:   alalla. Ei voitane näet kieltää sitäkään, että tulliverotuksella meilä
45865: 998                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45866: 
45867: 
45868: on ollut aivan suunnattoman suuri sija verotusjärjestelmässämme,-
45869: jos tämmöisestä verotusjärjestelmästä nykyään ollenkaan voidaan
45870: puhua. Tuskin missään maassa täyttänevät tullitulot niin suuren
45871: osan valtion verotarpeesta kuin meillä. Tuskin sitä voinee löytää mis-
45872: tään muualta kuin ehkä jostain neekeri- tai villisiirtomaasta. Ja
45873: tässä on vielä huomattava se, että tämä verokuorma yhä lisääntyy
45874: tavattoman nopeasti. Nykyään tämä tullimaksujen muodossa mak-
45875: settu vero on keskimäärin 17 markkaa maan asukasta kohti kaikki
45876: alaikäiset ja imeväisetkin mukaan otettuina. Mutta tulliverotus
45877: niinkuin kulutusverot yleensä, rasittavat melkoisesti vähävaraisem-
45878: pia, ja niin on luonnollisesti laita varsinkin silloin, kun se kohtaa
45879: yleisesti käytännössä olevia tarpeita. Kun meillä sokeri, kahvi ja
45880: tupakka tuottavat enemmän kuin puolet tulliverotuksestamme, niin
45881: on tästä myöskin selvä, missä määrin tämä tulliverotus tulee erit-
45882: täinkin vähempivaraisten kannettavaksi. Tässä asiassa on parannus
45883: aikaansaatava, ja paikallaan on, että eduskunta tässäkin asiassa lau-
45884: suu, mihin suuntaan se toivoo parannuksen käyvän.
45885:      Tulliverotuksen tulee luonnollisesti etupäässä kohdata ylellisyys-
45886: tavaroita ja sellaisia yleisessäkin käytännössä olevia, jotka ovat
45887: tarpeettomia ja hyödyttömiä ja joista kuluttaja siis ilman omaa
45888: vahinkoaan voi luopua eikä ole pakotettu käyttämään. Nykyinen
45889: tullitaksamme verottaa, kuten valiokuntakin sivulla 13 huomauttaa,
45890:  elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä, hedelmiä, kalaa y. m.
45891:      Ensimäinen vastalause, joka on mietintöön liitetty, on jossain
45892: määrin epäselvä siitä, koskeeko siinä lausuttu epäilys varman mieli-
45893:  piteen ilmaisemisesta myöskin tätä asiaa. Valiokunnassa sen allekirjoit-
45894:  tajat eivät mitään poikkeavaa mieltä tässä suhteessa esiin tuoneet.
45895:  Etupäässä näyttääkin se lausunto, että suojelustullijärjestelmästä on
45896:  pyrittävä vapaakauppaan päin, olevan se, joka on herättänyt niin
45897:  suurta hämmästystä ja kauhua. Sepä näyttää aivan tarpeettomasti
45898:  säikähdyttäneen porvarillisten edustajain suurta juokkoa. Ensim-
45899:  mäisen vastalauseen tekijät, niinkuin ed. Helenius-Seppälä jo huo-
45900:  mautti, tässä seikassa eivät edes oikein referoi sitä valiokunnan lau-
45901:  suntoa, jota vastaan he panevat vastalauseensa. He lausuvat, että
45902:  »valiokunta mietinnössään toivoo siirryttävän suojelustullijärjestel-
45903:  mästä vapaakauppaan». Mutta sivulla 13 sanotaan: >>valiokunnan
45904:  mielestä on sentähden käytävä m a h d o 11 i s u u d e n m u k a a n
45905:  valmistamaan siirtymistä suojelustullijärjetelmästä vapaakaup-
45906:  paan>>, ja lisäksi lausutaan, että vasta sitten, kun on hankittu halli-
45907:  tuksen toimen kautta >>Selvitys tullitaksamme vaikutuksesta maam-
45908:  me taloudelliseen elämään, nimenomaan tehdasteollisuutemme ke-
45909:  hitykseen>>, voidaan ryhtyä tullitaksamme perinpohjaiseen uudista-
45910:  miseen. Tässä on kumminkin silminnähtävä ero.
45911:      Mainittu vastalause on minua sitä enemmän ihmetyttänyt, kun
45912:  valiokunnan ehdotus ei ole muuta kuin anomuksen kannatta~ista,
45913:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                 999
45914: 
45915: 
45916: jonka alle useat vastalausujista itse ovat kirjoittaneet. Tässä anomuk-
45917: sessa, jonka ed. Onni Hallsten ynnä useat muut edustajat ovat
45918: jättäneet, pyydetään näet nimenomaan >>tulliverotuksen muutta-
45919: mista siten, että se etupäässä ja raskaammin kohdistuu ylellisyys-
45920: ja varakkaampien kansankerrosten käyttämiin tavaroihin». Allekir-
45921: joittajia ovat m. m. edustajat Palmen, Arajärvi, Rapola, jotka nyt
45922: myöskin ovat vastalauseen allekirjoittaneet. Ja että anomuksenteki-
45923: jät eivät suinkaan olleet ajatelleet, että pyydetty toimenpide olisi
45924: joku kaukainen, tulevaisuuden unelma, vaan päinvastoin että siihen
45925: mitä pikimmin olisi ryhdyttävä, näkyy myöskin anomuksesta. Sano-
45926: taan, että >>eduskunnalla on täysi syy huomauttaa verotusolojemme
45927: yleisen ja yhtenäisen uudestijärjestämisen välttämättömyydestä ja
45928: v a a t i a n o p e a t a t o i m i n t a a se n a i k a a n s a a m i-
45929: s e k s i>>.
45930:     Sitte kun vastalauseen tekijät olivat saaneet valiokunnan mie-
45931: tintöön muuta, kuin mitä siinä itse asiassa on, ja maalanneet peikon
45932: seinälle, niin he silminnähtävästi ovat kokonaan pelästyneet. Niihin
45933: tavaroihin, joitten verotus nimenomaan kohdistuu juuri vähävarai-
45934: siin kansankerroksiin, on kai välttämättömästi luettava sokeri.
45935: Sokeri on kaikkien lääkärien ja fysiologien yhteisen tunnustuksen
45936: mukaan tärkeimpiä ja paraimpia ravintoaineita, ja tämän aineen
45937: verottaminen tavattoman korkealla tullilla on sentähden vähemmän
45938: paikallaan. Ja sokeri on ainoa tärkeämpi tavaralaji, jonka suhteen
45939: valiokunta on alennusta ehdottanut. Kahvi, tupakka y. m. jäävät
45940: entiselleen, jopa tupakka ehdotetaan vielä asetettavaksi melkoista
45941: korkeamman veromäärän alaiseksi. Minkä tavaran suhteen maini-
45942: tut anomuksentekijät näin ollen ovat ajatelleet, että tulliverotus voi-
45943: taisiin siirtää vähävaraisemmilta enemmän varakkaille kansanker-
45944: roksille, minä en ole voinut saada selville.
45945:     Se esitys, jonka ed. Schybergson antoi valiokunnan mietinnöstä
45946: ja sen tavattomasta kevytmielisyydestä, oli minun nähdäksenihyvin
45947: kevytmielineo edustajan puolelta. Ja mielihyvällä tahdon merkitä,
45948: että se lausunto, jonka ed. Paasikivi antoi, oli paljoa maltillisempi,
45949: en tahtoisi sanoa varovaisempi.
45950:      Jos katsoo, mitä sentapainen veroreformi, jota tässä on ehdo-
45951: tettu, voisi vaikuttaa maamme finansseihin, niin huomataan, että
45952: tässä tehdyt esitykset siitä, mitä se vaikuttaisi valtion tulojen vähene-
45953: miseen ja menojen lisääntymiseen, eivät suinkaan pidä paikkaansa.
45954: Numeroiden täytyy tietysti tässä suhteessa olla aivan epävarmoja
45955: tulevaisuuteen nähden. Mutta jos katsotaan, mitä tuloja on ehdo-
45956: tettu poistettavaksi, ja, hyvin huomattavaa, on ehdotettu poistetta-
45957: vaksi silloin, kun veroreformi saadaan aikaan ja uusia veroja saa-
45958: daan samalla kertaa entisten sijaan, niin nähdään, että poistettaviksi
45959: ehdotetut verot ovat: maaverot 3,400,000 markkaa; henkirahat (joi-
45960: den suhteen minä olen ollut vastakkaisella kannalla, niinkuin vasta-
45961: 1000                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
45962: 
45963: 
45964: lauseista näkyy) I,8oo,ooo markkaa, sekä muutamat muut pienet
45965:  verot yhteensä I,Ioo,ooo markkaa, eli yhteensä 6 miljoonaa ja joku
45966: satatuhat sen yli. Tämän lisäksi tulee kieltolain tuottama vähennys
45967:  valtion tuloihin, jos kieltolaki säädetään, vähän yli IO milj., mutta
45968: sitä ei kai voida lukea valtiovarainvaliokunnan kevytmielisyyden
45969: syyksi. Yhteensä siis on ehdotettu poistettaviksi yhdessä kieltolain
45970:  tuottaman vähennyksen kanssa vähän vaille 16 1/2 miljoonaa.
45971:  Jos tätävastoin koetetaan laskea, mitä ehdotetut uudet verot voisi-
45972: vat tuottaa, niin on ensin progressiivinen tulovero, jonka anomuksen-
45973: tekijät vuonna 1907 arvelivat tuottavan melkein 9 rnilj., niinkuin
45974: he sanoivat, alhaisen veromäärän otettaessa käytäntöön; voitaisiin
45975: ehkä siis summaa vähän korottaa ja laskea tuloveron yhdessä sen
45976: pohjaveron kanssa, jonka valiokunnan enemmistö on ehdottanut
45977: henkirahojen sijaan, tuottavan noin I2 milj. Perintöverosta voitai-
45978: siin lisänä siihen, mitä ennen leimasuostunta on tuottanut, toivoa
45979: noin 3 miljoonaa, tupakasta lisää 5 miljoonaa ja varallisuusverosta
45980: mahdollisesti 4 1 /s milj., tulisi yhteensä 24 1/s milj. Ehdotetaan siis
45981: uusia veroja yhdeksättä miljonaa enemmän kuin poistettaviksi ehdo-
45982: tetut verot ja kieltolain tuottama vähennys yhteensä tekevät. Jos
45983:  nyt tästä summasta, yhdeksättä miljoonaa, vielä vähennetään soke-
45984: ritullin alennuksen tuottama vähennys, niin jää kuitenkin, jos tätä
45985: alennusta ei ajatella aivan suureksi, muutamia miljoonia valtio-
45986: varastolle voittoa. Tosin tämä ei riitä niihin suuriin yhteiskunnalli-
45987: siin uudistuksiin, joihin meillä on ryhdyttävä ensi aikoina. Mutta
45988: voidaan kai toivoa, että valtion entiset tulolähteet, niinkuin finanssi-
45989: päällikkökin antamassaan lausunnossa huomautti, vastedes jonkun
45990: verran kohoavat, joskaan tämä ei tapahtuisi niin nopeasti kuin
45991: edellisenä aikana on ollut asianlaita.
45992:     Mitä muuten tulee siihen lausuntoon, joka perusteluissa on annettu
45993: sokeritullista, niin minä valiokunnassa puolustin toista lausunta-
45994: tapaa, ja lausunto, sellaisena kuin se nyt on, on syntynyt senkautta,
45995: että muutamat valiokunnan jäsenet, jotka muuten olivat asettuneet
45996: toiselle kannalle, tässä asiassa äänestivät jyrkempää lausuntoa, näh-
45997: tävästi vastenmielisyydestä valiokunnan päätökseen nähden. Koska
45998: en pidä lausuntoa aivan onnistuneena, ehdottaisin sille vähäisen
45999: muutetun sanamuodon siinä tapauksessa, että tätä ehdotustani kan-
46000: natettaisiin. Ehdotan siis, että siv. I2 se keskellä sivua oleva lause,
46001: joka alkaa: >>periaatteessa>> j. n. e. olisi loppupuolelta muutettava
46002: siten, että sen sijaan, että nyt sanotaan: »siihen nähden, että kaup-
46003: pasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa tehnevät tämän
46004: muutoksen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin,
46005: on valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, että tällä kertaa olisi
46006: vain ehdotettava sokeritullin alentamista niin vähäksi kuin suinkin
46007: mahdollista>>, näiden sanain sijaan tulisi lausuttavaksi: >>siihen näh-
46008: den, että kauppasuhteemme Keisarikunnan ja ulkomaiden kanssa
46009:                       Verotuslaitoksen uudistaminen.                1001
46010: 
46011: 
46012: s e k ä r a h a 11 i s e t n ä k ö k o h d a t tehnevät tämän muutok-
46013: sen tätä nykyä sangen vaikeaksi, ehkä mahdottomaksikin, olisi tällä
46014: kertaa vain ehdotettava sokeritullin alentamista s i i n ä m ä ä r i n
46015: k ui n m a i n i t u t o 1 o s u h t e e t m y ö n t ä v ä t».
46016:     Loppupuoli ensimäisestä vastalauseesta kuuluu melkein siltä
46017: kuin vastalausujat ajattelisivat, että koko tarkoitus tällä verorefor-
46018: milla ei olisi mikään muu kuin saada uusia veroja sopivimmalla
46019: tavalla entisten verojen lisäksi. Lausutaan näet: >>meidän kantamme
46020: on se, että yhteiskunnan yhä lisääntyväin tarpeiden tyydyttämi-
46021: seksi verolaitoksemme täytyy uudistaa, ja tuskin silloin voi välttää
46022: välillisten enemmän kuin välittömienkään verojen korottamista, kun
46023: se vaan tapahtuu järkiperäisellä ja oikeudenmukaisella tavalla».
46024: Minun täytyy tunnustaa, että puolestani olin tarkottanut jotain
46025: muuta tällä veroreformilla ja että olin ajatellut, että todellakin sillä
46026: koetettaisiin aikaansaada jonkunlaista verojen ta~oittamista ja siir-
46027: tämistä, niin että semmoiset verot, jotka etupäässä kohtaavat köy-
46028: hempiä, suoritukseen vähemmän kykeneviä kansalaisia, tulisivat
46029: siirrettäviksi varakkaampien maksettaviksi; ja se on kyllä myös ollut
46030: anomuksentekijäin tarkoitus.
46031:     Muuten kun tämä ehdotus lausunnoksi on herättänyt niin erin-
46032: maista peljästymistä, niin on paikallaan vielä erittäin huomauttaa,
46033: että tässä on kysymys ainoastaan anomuksen tekemisestä siitä, että
46034: hallitus hankkisi tarkan selvityksen asiasta ja valmistaisi ehdotuksen
46035: oikeudenmukaisemman verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, sekä
46036: sitten ensi tilassa antaisi eduskunnalle siitä esitvksen. Valiokunnan
46037: mietinnön perustelut tarkoittavat siis vain sn:-unnan osoittamista,
46038: mihin päin meillä veroreformin tulisi kulkea. Ja mitä nimenomaan
46039: tulee tulliverotukseen, niin lausutaan, kuten jo on huomautettu,
46040: erikseen, että ennenkuin muutokseen ryhdytään, olisi hankittava
46041: selvitys j. n. e. ja vasta senjälkeen j. n. e. Näin pitkälle voidaan täy-
46042: dellä syyllä mennä. Joka todellakin jotain totta tällä reformilla
46043: tarkoittaa voi sen aivan hyvällä omallatunnolla lausua. Itse ovat
46044: ,-astalauseen tekijät myös kaikista muista asioista valmiit lausumaan
46045: paljon jyrkempiä lauseita. He uskaltavat kyllä lausua, että maa-
46046: verot ovat poistettavat, apteekkarien verot ovat poistettavat, pro-
46047: gressiivinen tulovero on saatava aikaan, varallisuusvero on saatava
46048: aikaan j. n. e. Mutta tulliverotukseen nähden vallitsee merkillinen
46049: pelko. Olen asiasta keskustellut yksityisesti toisten porvarillisten
46050: edustajain kanssa ja olen joskus saanut semmoisia vastauksia, että
46051: >>oikeastaan olen minä kyllä sillä kannalla, mutta->> ja sitte on ollut
46052: yksi tai toinen syy, joka tekee tämän asian nykyään sopimattomaksi.
46053: Ja minusta on tuntunut, vaikka sitä ei ole tietysti sanottu siinä muo-
46054: dossa, että vähän pelkoon on oikeastaan syynä yksi vanha tunnettu
46055: ohjesääntö: ei pidä antaa eräälle pikkusormeakaan, sillä silloin vie-
46056: dään koko käsi ja koko ihminen. Ja se >>eräs>>, jota tässä on pelätty
46057: 1002                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46058: 
46059: 
46060: on ollut sosialidemokratia. (Vasemmalta: Oikein!). Minä valitan,
46061: että tähän mietintöön on liitetty vastalauseita, jotka menevät mah-
46062: dottomiin, kun ehdottavat kaiken tullin poistamisen semmoisistakin
46063: tavaroista kuin kahvista ja tupakasta. Seurauksena tästä menette-
46064: lystä olisi tietysti se, että valtion meno- ja tuloarvio ei mitenkään
46065: voisi pysyä tasapainossa. Mutta kai porvarillisilla edustajilla täytyy
46066: olla kyky voida panna vastaan, silloin kun tarvitaan, eikä silloin kun
46067: ei tarvita. Ei ole paras, vaan pahin keino vastustaa vastustajaa sillä
46068: tavoin, että jätetään hänen oikeutetutkin vaatimuksensa ja huomau-
46069: tuksensa lukuunottamatta. Ja kaikkein pahin ja heikoin keino se
46070: varmaankin on sosialidemokratian vastustamiseksi. Siitä ei hyödy
46071: kukaan muu kuin juuri tämä sosialidemokratia.
46072:     Toivon, että porvarillisten edustajain joukossa löytyy kylliksi
46073: monta, joilla on asiassa avonainen ja vapaa näkökanta, ja joilla on
46074: rohkeutta myös siinä seista, niin että valiokunnan mietintö tulee
46075: hyväksytyksi.
46076: 
46077:      Ed. K a 11 i o: Senjälkeen kuin täällä edellinen puhuja on pit-
46078: kässä ja asiallisessa lausunnossa puolustanut tätä mietintöä, jonka
46079: kimppuun kaikki muut ovat käyneet, niin minun puheenvuoroni
46080: saa sen takia supistua vähiin, ja voin minä kokonaisuudessaan yhtyä
46081: siihen lausuntoon. Kuitenkin tahtoisin muutamissa kohdin tehdä
46082: huomautuksia niille, jotka täällä ovat tämän mietinnön kimppuun
46083: käyneet, etenkin ed. Gebhardille, joka on tämän anomuksen
46084: tekijä.
46085:     Ed. Gebhard puhui pitkästi ja kauhulla siitä, että täällä on pää-
46086: asiallinen paino pantu sokerille ja kahville ja pilkallisesti huomautti,
46087: että on ollut kylliksi keveää siitä puhua. Mutta tämä huomautus
46088: kohdistuu omaan nilkkaan, sillä täällä anomuksessa puhutaan juuri
46089: nimenomaan niistä seuraavasti: >>huomattava on tässä, että tämä
46090: välillinen verotus etupäässä kohdistuu muutamiin 'kulutustavaroi-
46091: hin, joita kansamme yleisesti käyttää ja jotka siten, oltuaan ennen
46092: ylellisyystavaroita, jo ovat siirtyneet jokapäiväisten elintarpeitten
46093: ryhmään. Tällaisia tavaroita ovat ennen kaikkea sokeri ja
46094: k a h v i.>> Ja sitten huomautetaan mitä ne ovat valtiolle tuottaneet
46095: Mutta ei sillä hyvä. Täällä vielä erittäinkin painostetaan näitä sa-
46096: moja aineita ja sanotaan, että raskaasti painaa varsinkin kahden
46097: ensimainitun tärkeän kulutustavaran tulliverotus maamme vähä-
46098: varaisia kansanluokkia.      Ja sitten vielä huomautetaan, kuinka
46099: kohtuutonta on näin raskaasti näitä verottaa, sillä sanotaan että,
46100: jos asetamme rinnan tavaran todellisen arvon sellaisina kuin ne
46101: tavarat ovat maahan tuotaessa ja toiselta puolen niihin kohdistuvan
46102: tullin, niin esim. vuonna 1906 oli sokeritulli kokonaista 146,5 %ta-
46103: varan arvosta ja kahvitulli 35 %. Selvä on että tässäkin anomuksessa
46104: on pidetty näitten kulutustarpeitten tullia kohtuuttomana, vaan
46105:                      Verotuslaitoksen uudistaminen.               1003
46106: 
46107: 
46108: valiokunta ei ole mennyt varsin niin pitkälle. Se ei ole kannattanut
46109: kahvitullin alentamista, vaikka anomuksessa siihen pyritään.
46110:     Sitten vielä tässä ed. Gebhard huomautti, ettei ole esim. metalli-
46111: teollisuuden raaka-aineita siinä otettu huomioon, mutta hän ei
46112: ole itse ottanut huomioon, että täällä mietinnön 14 sivulla puhutaan
46113: nimenomaan siitä, että pitäisi ottaa tutkittavaksi ja pohdittavaksi
46114: kysymys: voitaisiinko ja missä määrin sovittaa tullimaksut kun-
46115: kin tavaran arvon mukaan eikä painon ja kappaleluvun mukaan,
46116: kuten nykyänsä. Täällä juuri huomautetaan siis sitäkin, että täs-
46117: täkin tutkimus pitäisi panna toimeen.
46118:     Mitä muuten tähän mietintöön tulee, niin kuten tunnettua olen
46119: minä ainoa, joka en ole kirjoittanut vastalauseitten alle. Mutta
46120: kaikissa näissä kohdissa, jotka mietinnössä ovat, en minäkään ole
46121: ollut tämän takana, mutta kuitenkin sitä pyrkimystä johonka
46122: täällä on pyritty minä olen pääasiassa kannattanut. Ainoa kohta,
46123: jossa minä olen ollut toisella kannalla, on tämä sanontatapa 12
46124: sivulla sokeriasiasta. Minä olen sillä kannalla, että sokeritulli olisi
46125: alennettava ja asiallisestihan tämäkään mietintö ei pitemmälle
46126: mene kuin alentamiseen, mutta sitä periaatetta, ja niistä syistä
46127: kuin perusteluissa sanotaan, niin sitä sanontatapaa sinänsä, minä
46128: kyllä en ole kannattanut, mutta asiallisesti sitä tulosta. Minusta on
46129: nyt kerta kaikkiaan, niinkuin anomuksen tekijöistäkin, sokeri liian
46130: raskaasti verotettu ja tavallaan suojelustullin muodossa, niin että
46131: siinä onnistuneesti sokeritehtailijat voivat pitää rengasjärjestel-
46132: mää. Muuten tässäkin kohden minä voin yhtyä siihen sanontatapaan,
46133: jonka edellinen puhuja esitti, vaan muuten minä kyllä kannatan
46134: tätä mietintöä.
46135:     Minä en voi salata itseltäni sitä tunnetta, mikä mintille jäi, kun
46136: kuulin edustaja Gebhardin lausunnon. Täällä kun oli kysymys kun-
46137: nallisasioista, niin tämä sama edustaja osotti hyvin selvästi pe-
46138: räytymistä ja tässä on ehdottomasti sama kyseessä, sillä tämä mie-
46139: tintö ei asiallisesti mene pitemmälle kuin kyseessä oleva anomus-
46140: kaan. Tässä anomuksessa on kosketeltu juuri niitä puutteita, mitä
46141: mietinnössäkin. Olkoon tunnustettuna, että siinä on kohtia, kuten
46142: tässä sokeriasiassakin, jossa voi muistutuksia tehdä, mutta asial-
46143: lisesti tässä ei ole menty pitemmälle kuin anomuksessakaan, paitsi
46144: mikäli tulee periaatteelliseen kohtaan, että olisi otettava tutkitta-
46145: vaksi tämä suojelustullijärjestelmä tai siirtyminen vapaakauppaan.
46146: Se on kyllä erilainen kuin anomus ja se on kyllä, minä tunnustan,
46147: suuri periaatteellinen kohta. Mutta yleensä muissa kohden tämä
46148: ei ole mennyt edes niinkään pitkälle kuin muutamissa kohden ano-
46149: muksen tekijät. Minusta näyttää, niinkuin täällä on jo kaksi tä-
46150: män anomuksen tekijöistä käyttänyt puheenvuoroa nim. senaattori
46151:  Paasikivi ja ed. Gebhard, että he anomuksen ovat tehneet sangen
46152: asiallisen ja siis siitä päättäen pyrkivät yksityisseikkoihin ja asial-
46153: 1004                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46154: 
46155: 
46156: lisuuteen, mutta tänä päivänä he pyrkivät hämmästyttävällä ta-
46157: valla ylimalkaisuuteen. Ja missä tähän on selitys, sen kai jokainen
46158: tietää. Minä pyydän yhtyä ed. Grotenfeltin lausuntoon ja toivon,
46159: että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön.
46160: 
46161:     Ed. B r a n d e r: On pari tuntia siitä, kun pyysin puheenvuoroa
46162: ja tarkoitukseni oli kannattaa sitä pöydällepanopyyntöä, joka täällä
46163: aikaisemmin tehtiin ja pyydän nyt tämän kannattamiseni ilmi
46164: lausua.
46165: 
46166:     Puhemies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä
46167: pöydälle, niin se on valtiopäiväjärjestyksen mukaan pöydälle pan-
46168: tava. Kysymys on ainoastaan siitä, mihin päivään se on pantava
46169: pöydälle. On ehdotettu seuraavaan täysi-istuntoon. Ellei kukaan
46170: enää halua käyttää puheenvuoroa pöydällepanosta, niin keskustelu
46171: siitä on päättynyt.
46172: 
46173:     Mietintö päätetään panna uudelleen pöydälle seuraavaan täysi-
46174: istuntoon.
46175: 
46176: 
46177:                       Muutos päl väjärjestykseen.
46178: 
46179:    Siihen nähden, että aika on jo pitkälle kulunut, siirretään, Pu-
46180: hemiehen ehdotuksesta, päiväjärjestyksessä numeroilla I3-I9)
46181: merkittyjen asiain käsittely seuraavaan täysi-istuntoon.
46182: 
46183: 
46184:    Seuraavien as1a1n käsittelyssä johtaa puhetta ensimmäinen
46185: varapuhemies edustaja Y. Sir o 1 a.
46186: 
46187: 
46188:                          9)    Oppivelvollisuus.
46189: 
46190:                               (J atk. I K.)
46191:     Esitetään tähän istuntoon lykkäytynyt Sivistysvaliokunnan
46192: mietintö n:o 3 ja otetaan siitä jatkettavan ensimmäisen
46193: k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
46194:     lakiehdotukset oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kus-
46195: tannuksista.
46196:        Keskustelu:
46197:     Ed. D a g m a r N e o v i u s: Då mer en tre dygn förflutit, sedan
46198: denna fråga senast var före, är det vanskligt att nu fortsätta diskus-
46199: sionen, men jag vågar rnig ändå på saken. J ag skall dock fatta mig
46200:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  UlOS
46201: 
46202: 
46203: helt kort. När frågan om införandet af läroplikt första gången var
46204: före, yttrade flere talare, bland andra frih. v. Alfthan och hr Wuori-
46205: maa, sina stora betänkligheter med anledning af de stora utgifter
46206: för såväl kommun som stat, som skulle åtfölja införandet af allmän
46207: läröplikt enligt utskottets förslag. Och de hafva därför föreslagit
46208: ett inskränkande af densamma enligt olika grunder. Det är natur-
46209: ligtvis rätt och nödvändigt att vid genomförandet af förslag sådana
46210: som detta också taga den ekonomiska sidan i betraktande. Men
46211: den ekonomiska sidan kan betraktas på olika sätt. Visserligen kan
46212: det förefalla väl svårt att ge ut tiotal miljoner för e t t ändamål.
46213: Men vi böra också betänka, att med stigande bildning och kunskaper
46214: utvecklas folkets förmåga till själfförvärf. Ju högre ett folk nått
46215: i kultur, desto större är också dess ekonomiska utveckling. En
46216: framstående amerikansk finansman har bl. a. yttrat, på tai om folk-
46217: bildningens höjande: >>Folkbildningsfrågan är helt enkelt ett affärs-
46218: företag, som på det allra närmaste berör affärsmännens såväl enskilda
46219: som samfällda intressen. Det förefaller nästan banalt att upprepa,
46220: att samhällets blomstring beror af utvecklingen, utvecklingen af
46221: bildningen och bildningen af uppfostran».
46222:     Under den långa diskussion, som utspunnit sig om förevarande
46223: fråga, har en del talare uppträdt med värme och hänförelse för
46224: religionsundervisningens bibehållande i folkskolorna och samtidigt
46225: på det bestämdaste klandrat socialdemokraternas reservation i frå-
46226: gan. Det är sannt, man måste erkänna att tonen i denna reservation
46227: ingalunda är tilltalande, och att dess undertecknare bättre gagnat
46228: sin sak, om de drifvit den på ett mera hofsamt och med sanningen
46229: mera förenligt sätt. Men oberoende af på hvilket sätt religionsfri-
46230: hetens ide här nu försvarats, måste man dock erkänna att denna
46231: i och för sig har sitt berättigande. Ifrån för frågan om full trosfrihet
46232: är ingalunda ny. Den är icke årsbarn med socialisterna eller deras
46233: särskilda egendom. Nej, långt tilihaka i tiden har religionsfriheten
46234: liksom religionen haft sina förkämpar och martyrer. Och lika fullt,
46235: som en frisinnad, rättvis människa måste förstå och uppskatta den
46236: vackra hänförelse, som ligger bakom de varmt troendes ord och
46237: gärningar - lika fullt måste hon skänka full rättvisa och förståelse
46238: också åt dem, som fordra att få tänka fritt icke blott i värdsliga utan
46239: ock i religiösa frågor. Men liksom den troende vill och bör få upp-
46240: fostra sina barn i sin tro, bör också fritänkaren i ett fritt samhälle
46241: unnas rätt att uppfostra de sina efter sin idea!. Tillåta vi ej detta,
46242: då existerar ingen värklig trosfrihet eller tolerans hos oss.
46243:     Det har sagts, att skolan nog befriar från religionsundervisnin-
46244: gen de barn, hvilkas föräldrar tillhöra en annan troslära än skolans.
46245: Ja, om de tillhöra ett förefintligt, godkändt trossamfund. Men de,
46246: som intet samfund tillhöra, fritänkarne, dem unnar man icke denna
46247: rätt.
46248: 1006                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46249: 
46250: 
46251:     Väl hade det därför varit om § 2 i detta betänkande hade kunnat
46252: få en annan formulering. Men då det, såsom i betänkandet fram·
46253: hållits, hade varit att uppskjuta hela läröplikten på obestämd tid,
46254: om en dyljk ändring, som fordrat kyrkomötets hörande, antagits,
46255: måste vi tillsvidare nöj a oss med paragrafen sådan den är. Men det
46256: böra vi då se till, och det blii" vår skyldighet, att vi med det aUra
46257: första ge föräldrar full rätt, och frihet att i religiösa frågor upp·
46258: fostra sina barn efter sin egen öfvertygelse, och om religionsunder-
46259: visningen bibehållas i skolan, lämna föräldrarna rätt att befria
46260: barnen från densamma.
46261:     Hvad jag för öfrigt skulle hafva att tillägga lämnas jag därhän,
46262: då frågans behandling redan dragit så långt ut på tiden. (Bra)!
46263: 
46264:     Ed. S o h 1 b e r g: Då jag senast yttrade mig från denna plats,
46265: hade jag tillfälle att uttala mig angående min ställning till utskotts-
46266: betänkandet, för såvidt det rör den lägre utvidgade folkskolan.
46267: Hade jag haft tid och tillfälle då, skulle jag äfven yttrat några ord
46268: angående den rena lägre folkskolan. J ag har nu begärt ordet för
46269: att något uttala rnig rörande denna sak, som ju uti det föreliggande
46270: betänkandet är en af de aUra viktigaste punkterna. Det har un-
46271: der den diskussion, som här förts, framhållits, att, såsom betänkan-
46272: det nu är affattadt, det kommer att leda till, att vi få en bristfälligt
46273: utbildad lärarekår, som kommer att öka det missnöjda proletaria-
46274: tet i vårt land. Man har från en del håll anmärkt mot den lägre
46275: folkskolans lärarekår, att den enligt förslaget skulle bli för okunnig.
46276: Detta har särskildt lektor Wichmann här framhållit, men han har
46277: i detta afseende blifvit sakligt bemött af professor Soininen, som
46278: jag i denna punkt är ense med, ehuru jag visserligen skulle önska,
46279: att man kunde redan nu ställa den lägre folkskolans lärarekår på
46280: samma fot, som den högre folkskolans, såväl med afseende å kun-
46281: skaper som ock med afseende å aflöningen. Då detta icke tills vi-
46282: dare låter sig göra, har jag mellan två onda ting valt det rnindre
46283: onda: det förslag som föreligger i det utskottsbetänkande, som är
46284: föremål för öfverläggningarna i dag.
46285:     Den form, i hvilken läropliktskomitten hade tänkt sig den lägre
46286: folkskolan anordnad, är ett ingrepp i den högre folkskolans verk-
46287: samhet, hvilket ingrepp jag under inga förhållanden kan gå in på
46288: att godkänna. Det ideala vore här en anordning lik den i våra stä-
46289: der, där man har en fullständig lägre folkskola och en fullständig högre
46290: folkskola hvars lärarepersonal har samma utbildning och i det närmaste
46291: samma löneförmåner, med någon skillnad likväl för den lägre folkskolans
46292: personal. Erfarenheten visar icke att det i våra städer skulle råda någon
46293: slags klasskilnad mellan dem som undervisa i lägre folkskolan och
46294: dem som undervisa i högre folkskolan. J ag tror icke häller att någon
46295: sådan klasskilnad skulle komma att göra sig gällande i landsorten
46296:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  1007
46297: 
46298: 
46299: om vi finge anordningarna där lika fullständiga som i städerna.
46300: J ag tror icke ens, att med den nu föreslagna anordningen småsko-
46301: lekåren eller den lägre folkskolans lärarepersonal på landet skall
46302: blifva en föraktad kast bland lärarene, utan att de skola få erfara
46303: full rättvisa för det arbete de utföra i småskolans tjänst. Man har
46304: framhållit, att aflöningen är så ringa, sådan den nu erbjudes den
46305: lägre folkskolans lärarepersonal, att den nödvändigt skulle leda
46306: till ökandet af det rnissnöjda proletariatet. Det är dock att märka,
46307: att våra högre folkskolors lärarinnor under många år hafva arbe-
46308: tat under i det närmaste samma lönevillkor, som nu skulle komma
46309: den lägre folkskolans lärare till del, utan att de på något sätt hafva
46310: bidragit till att öka antalet missnöjda i vårt land. Professor Soi-
46311: ninen har också här framhållit skäl och orsaker, hvilka äro fullt
46312: öfverensstämmande med de verkliga förhållandena, så att jag i
46313: denna sak icke vidare behöfver yttra mig.
46314:      En anmärkning, som man med skäl kunde göra mot förslaget,
46315: för såvidt det gäller lägre folkskolans lärare, är att de i förhållande
46316: till sin utbildning och sin lön påföras för mycket arbete. Man har
46317: i allmänhet i komittebetänkandet sökt att draga ut de allra yttersta
46318: konsekvenserna af det arbete, som möjligen kan påläggas den lägre
46319: folkskolans lärarepersonal, och i detta syfte anser jag, att man i
46320: den 28 § gått för långt, då man stadgat, att den lärare vid lägre folk-
46321: skolan, som har något öfver af sin undervisningsskyldighet af i me-
46322: deltal 6 timmar dagligen under 36 veckor om året, skall utan vi-
46323: dare ersättning meddela undervisning i högre folkskolan i slöjd
46324: eller andra öfningsämnen, såvida det icke med afseende å afståndet
46325: till högre folkskolan befinnes vara omöjligt. Att pröfva detta lämnas
46326: åt distriktsinspektören. Jag anser, att denna skyldighet blir be-
46327: tungande, och att man här går vällångt i sina fordringar på lärare-
46328: personalens a.rbetskrafter. Det tycker jag också man gör, då man
46329: i den 29 § stadgar, att lärare vid högre folkskolan utan vidare er-
46330: sättning skall, i den mån tid därtill blir öfrig från en högsta under-
46331: visningsskyldighet af 36 veckor med i medeltal 6 timmar dagligen,
46332: meddela undervisning vid de fortsättningskurser, som anordnas i
46333: folkskolorna. Här synes det mig, som om man skulle påföra folk-
46334: skolans lärarepersonal för mycket, ty utvecklingen har gått i den
46335: riktningen, att man i allmänhet icke ansett sig kunna fordra i me-
46336: deltal 6 timmar dagligen af en lärare vid högre folkskola.
46337:      I saken vore väl mycket ännu att säga, men för att icke draga
46338: ut på den annars redan långa diskussionen skall jag sluta detta mitt
46339: inlägg i frågan, för såvidt det gäller förslaget i allmänhet. J ag måste
46340: dock, innan jag slutar, be att få bemöta professor Soininen i vissa
46341: punkter af hans andragande senast. Han sade sig icke kunna förstå
46342: fröken Hjelts och mitt andragande rörande det högsta elevantal,
46343: som för någon tid kan i folkskolan påföras en och samma lärare.
46344: 1008                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46345: 
46346: 
46347: Det förundrar mig, att professor Soininen icke förstod dessa ytt-
46348: randen, såsom de voro att förstås. Det var icke sagdt, att elevan-
46349: talet för alla tider genom detta förslag komme att ökas, men det
46350: är redan nog, om en lärare under ett till två år nödgas undervisa
46351: ett för stort elevantal. J ag har icke sagt, att det kan uppgå till 6o,
46352: men att det kan uppgå ända till 59, ty det kan det faktiskt göra
46353: enligt förslaget. Då professor Soininen framhöll, att det är den väx-
46354: lande in- och utflyttningen, som gör att man måste införa en sådan
46355: bestämning i lagen, så ville jag därtill säga, att är in- och utflytt-
46356: ningen af sådan betydelse, så blir denna lagparagraf så mycket
46357: ödesdigrare, ty då kan det hända, att år efter år samma lärare tvin-
46358: gas att, om och med något afbrott, undervisa ett ökadt antal ele-
46359: ver. Hvad det påståendet beträffar, att det är lättare i folkskola
46360: på landet, därför att eleverna där äro fördelade på fyra särskilda
46361: afdelningar, så ville jag säga, att den, som stått i arbetet i folksko-
46362: lan på landet, vet att fyra afdelningssystemet i och för sig är be-
46363: tungande och att en tillökning i elevantalet, låt vara att det blir
46364: blott några öfver 50, redan är kännbart. Det gäller icke blott un-
46365: dervisningen, det gäller också disciplinen, och denna försvåras mer
46366: och mer, ju högre elevantalet är. Både undervisningen och discip-
46367: linen bli tyngre i den mån, som elevantalet i skolan ökas. Detta
46368: hade jag väntat, att professor Soininen, hvars pedagogiska insikter
46369: och praktiska lärareverksamhet jag alltid på det högsta uppskattat,
46370: också skulle ha insett.
46371: 
46372:     Ed. A 1 a-K u 1 j u: Ei suinkaan täällä ole yhtään sellaista, joka
46373: ei tunnustaisi opin ja sivistyksen tarpeellisuutta. Minä ainakin
46374: itse puolestani olen hyvin kipeästi tuntenut sen puutteen, etten ole
46375: sitä saanut, ja olen monta kertaa ikäänkuin kadehtimalla katsonut
46376: niitä, jotka ovat siinä onnellisessa asemassa, että ovat voineet sitä
46377: itselleen saada. Ja jo tämä asema, jossa meillä on niin laajat oi-
46378: keudet ja edesvastuulliset velvollisuudet valtiollisissa ja yhteis-
46379: kunnallisissa asioissa, tämä asema jo tekee sen, että edes alkeet
46380: opin ja sivistyksen saamiseksi ovat aivan välttämättömät. Kun
46381: asiaa yksistään tältä puolelta katselee, niin olisi taipuvainen mene-
46382: mään vielä pitemmälle kuin sivistysvaliokunta mietinnössään on
46383: mennyt, mutta asialla on toinenkin puoli, jonka myös täytyy ot-
46384: taa huomioon ja se on kysymys, mistä saadaan varat kaikkien nii-
46385: den kustannusten suorittamiseksi, joita tämä sivistysvaliokunnan
46386: mietinnön ehdottarua koulumuoto täytäntöön pantuna vaatii.
46387: Kun ottaa huomioon sen, että valitsijat ovat lähettäneet meidät
46388: tänne siinä toivossa, että me saisimme täällä laadituksi lakeja, jotka
46389: takaisivat heille helpommat elämisen mahdollisuudet, poistaisivat
46390: heidän hartioiltaan niitä raskaita taakkoja, jotka tekevät heille niin
46391: vaikeaksi jokapäiväisen toimeentulon, en ainakaan minä, muistaen
46392:                         Yleinen oppivelvollisuus.                      1009
46393: 
46394: 
46395: tätä, uskalla mennä niin pitkälle kuin sivistysvaliokunta mietin-
46396: nössään on ehdottanut. Sillä tämä ehdotus mielestäni panee niin
46397: raskaan verotaakan köyhimpien kuntain hartioille, että pelkään,
46398: mitenkä ne siitä suoriutuvat. Ed. Kares kyllä lausunnossaan edel-
46399: lytti, että sen mukaan kuin sivistys kasvaa, kasvaa kansan varal-
46400: lisuuskin. Mutta tämä on mielestäni sellainen perustus, jolle ei
46401: tohdi suuria rakentaa, ennenkuin nähdään, mitenkä se käy, ja sen-
46402: vuoksi yhdyn niihin, jotka ovat ehdottaneet että oppivelvolli-
46403: suuskomitean ehdotuksen mukainen koulumuoto nyt ainakin ensi
46404: aluksi toimeenpantaisiin. Täällä on sanottu, että tämä tietäisi
46405: taka-askelta nykyisestäkin asian tilasta. Mutta tämä väite mie-
46406: lestäni ei pidä paikkaansa. Tulisivathan sen mukaan kaikki lapset
46407: saamaan ainakin tiedon ja opin alkeet, joten heillä olisi mahdolli-
46408: suus niitä sitte kehittää ja viedä eteenpäin, jos heissä olisi saatu he-
46409: rätetyksi todellinen tiedon ja opin halu, sen sijaan että nyt on suuri
46410: joukko lapsia, jotka ovat kokonaan vielä näitä tiedon ja opin al-
46411: keitakin vailla. Jos sitte näyttäytyisi, kun on päästy sinne asti,
46412: johon oppivei vollisuuskomitean mietintö ehdottaa, että kansan
46413: varallisuus silloin on sellainen, että uskallamme mennä eteenpäin,
46414: kuka estää meitä silloin panemasta toimeen pitempää askelta, pi-
46415: dentämästä ylemmän kansakoulun oppiaikaa . 36 viikkoon, tai mi-
46416: tenkä silloin katsotaan sopivaksi, ja laittamasta eri alemmat kansa-
46417: koulut. Toivoisin, että nyt alussa kuitenkaan ei otettaisi niin pit-
46418: kää askelta. Tämä vielä senkin tähden, koska valtiovarainvalio-
46419: kunnan lausunnon mukaan on valtioavustuksen saanti kustannus-
46420: ten suorittamiseen niin epätietoinen, ettei ole ollenkaan varmaa,
46421: minkä verran voidaan saada valtioavustusta. Professori Soininen
46422: on kyllä lausunnossaan todistanut, että tämä oppivelvollisuusko-
46423: mitean ehdottama koulumuoto ei tuottaisi kuin noin puolen mil-
46424: joonan markan huojennuksen. Mutta kyllä minun täytyy sanoa,
46425: etten ole saanut tätä päähäni. Tulisihan silloin 2,500 opettajaa
46426:  vähemmän palkattavaksi ja I,500-I,6oo koulurakennusta jäisi
46427: rakentamatta; tottakai tämän täytyy tietää enemmän säästöä. Jos
46428: nyt, niinkuin toivon, tämä oppivelvollisuus tietää sitä, että kan-
46429: sassamme herää todellinen opin ja tiedon halu, niin tullaan vapaa-
46430: ehtoisesti silloin luultavasti pitämään jatkoluokkia ainakin useim-
46431:  missa seuduissa. Olen ollutkin kaiken aikaa sitä mieltä, että olisin
46432:  mieluummin nähnyt käytävän vapaaehtoisuuden tietä.                Mutta
46433:  koska on väitetty ettei sitä tietä olisi päästy perille, niin puolestani
46434:  yhdyn niihin, jotka kannattavat oppivelvollisuuskomitean mie-
46435:  tintöä.
46436: 
46437:    Ed. W ä i n ö Jokinen: Vaikka aivan kaikki muut edus-
46438: tajat eivät vielä ole ehtineet kertaalleenkaan tässä asiassa esiintyä,
46439: olen kumminkin uskaltanut pyytää taasen puheenvuoroa.
46440:                                                                   64
46441: 1010                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908
46442: 
46443: 
46444:     Siihen on minua ensi sijassa kehottanut koulutoimenylihallituk-
46445: sen jäsenen, tohtori Virkkusen viime tiistaina käyttämä peräti
46446: >>asiallinen>> ja >>asian ytimeen>> osannut puheenvuoro.
46447:     Nähtyäni tästä puheenvuorosta, minkälaisia >>valoja>> todella-
46448: kin on mainitussa koulutoimenylihallituksessa, jonka virka-alaa koh-
46449: taan me vastalauseessamme olimme uskaltaneet vaatimattoman
46450: moitteen sanan lausua, on minussa tosiaankin pyrkinyt vallalle va-
46451: kaumus, että kouluasiat rakkaassa isänmaassamme tulisi vallan
46452: täydellä luottamuksella uskoa sellaisiin käsiin. Yhden viisaan mie-
46453: hen vksin, eikä edes seitsemän viisaan miehen yhdessäkään, ei juuri
46454: ole ~neneminen tuollaisissa käsissä olevia asioita arvostelemaan.
46455: Muuten tulee pahasti - nolatuksi, kuten meidänkin nyt kai on
46456: käynyt. >>Murhaavalla asiallisuudella•> osotti tohtori Virkkunen
46457: tekemiemme syytteiden täydellisen onttouden! Hänen lausuntonsa
46458: ydin oli kerrassaan meidät musertava, ja nöyrämielisesti sen tässä
46459: lukeakseni, kuului se seuraavasti: >>Vastalauseen allekirjoittajat
46460: lupaavat tehdä kaiken voitavansa koko koululaitoksen pikaista
46461: uudistamista varten. Tämä lupaus on jo semmoisenaan hyvä, mutta
46462: olisi ollut vielä parempi, jos vastalauseessa olisi ollut nähtävänä
46463: joku vähänkin tarkempi suunnitelma, miten maamme tuiki kel-
46464: vottomaksi tuomittu koululaitos saataisiin korjatuksi. Mutta sel-
46465: laista suunnitelmaa siinä ei ole.>>
46466:      Niin. Ei o 1 e. Ja meidän wiheliäisyytemme>> on täydelleen
46467: paljastettu! J alomielinen voittaja rupeaa kumminkin meitä puo-
46468: lustamaankin. Sanoo: >>Siihen, ettei sellaista ole tuotu esille on
46469: tietysti, niinkuin moneen muuhunkin asiaan syynä porvarillinen
46470: yhteiskunta.'>
46471:      Niin, herra Virkkunen on arvannut oikein: >>Porvarillinen yh-
46472: teiskunta>> siihen syynä on, ettei tässä ole tuotu mitään >>tarkempaa
46473: suunnitelmaa>> esille, mutta ei tällfi. kertaa porvarillisen yhteiskunnan
46474: •>kelvottomuns•>, kuten hän näyttää bnlevan. Porvarillisessa yhteis-
46475: kunnassakin on aina j ota k i n hyvääkin. Siellä on sellainenkin
46476: hyvä 8.Sia kuin asia 11 i suu d en vaatimuu s, vaikka tämän
46477: oppivelvollisuuskeskustelun aikana tosin vakavasti onkin ruven-
46478: nut arveluttamaan, miten sen laita juuri porvarien keskuudessa
46479: lienee. Meidän, tämän puheenaolevan vastalauseen allekirjoittajien
46480: mielestä on tässä tällä kertaa ollut puhe o p p i v e 1 v o 11 i s u u-
46481: d e n s ä ä t ä m i s e s t ä eikä k o u 1 u 1 a i t o k s e n u u d i s-
46482: t u k se s ta, josta herra Virkkunen meiltä ohjeita kaipasi. Mutta
46483: oppivelvollisuusasiaan olemme mielestämme kylläkin antaneet
46484: opastusta, jonka s i i n ä a s i a s s a pitäisi riittää kouluylihalli-
46485: tuksenkin herroille. Ja jos heidän todella tekee mieli meidän •>seitsemän
46486: viisaan•>, joiksi herra Virkkunen kylläkin kauniisti meidät tässä
46487: asiassa tunnusti, neuvoja, niin niitä saadaksenne ei teidän, halli-
46488: tuksessa olijoiden, tarvitse kuin hankkia eduskunnalle sen anoma
46489:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  1011
46490: 
46491: 
46492: oikeus lausua sanansa koululaitoksen uudistuksestakin. K y 11 ä
46493: me seitsemän viisasta silloin taas annamme
46494: v a 1 k e u t e m m e 1 o i s t a a.
46495:     Herra Virkkunen edelleen valitteli, että me, puhuen >>vaati-
46496: mattomasta almusta>>, pyörittelemme tässä oppivelvollisuusasiassa
46497: miljoonia - >>aivan yhtä rattoisasti kuin poikaviikarit herneitä>>.
46498: - >>Puolustukseksemme>> pyydämme kuitenkin sanoa, että olemme
46499: tässä maassa nähneet »rattoisampiakin>> kymmenienkin miljoo-
46500: nien >>pyörittelijöitä>>. Se ero vaan on, että niitä miljoonia on kerta
46501: kerran perästä yhä »r a t toi s a mm i n>> pyöritelty- rajan taakse.
46502: Me toki pyörittelemme miljooniamme kotoisten olojen hyväksi.
46503:     Herra Virkkusen iloa siitä, että >>Suomen kansakin on saanut
46504: viisaita edes seitsemän>>, pyydän vielä rajattomasti lisätä sillä va-
46505: kuutuksella, että kyllä niitä yhtä viisaita, kuin me vastalauseen
46506: allekirjoittajat, meidän taholla on paljonkin. Ikävä meille, kun
46507: viisautemme silloin ei pääse vallan häikäisevänä loistamaan. Toista
46508: se on h e r r a V i r k k u s e n v i i s a u d e n ! Keskustarumekin
46509: valojen joukossa on se tällä uudella ennätyksellään epäilemättä
46510: kohonnut vallan ensi luokkaan. Ja varmaan voi Suomen kansa
46511: ryhtyä rauhoitetuin mielin kyseessä olevaan koululaitoksen laa-
46512: jennukseen, kun se nyt on nähnyt kouluylihallituksessaan olevan
46513: sellaisenkin asia 11 i suut ta ja y t i me k k y y t t ä paista-
46514: van valon kuin edustaja Virkkunen on osoittanut olevansa.
46515:     Edustaja Virkkunen selitti, että »viisaiden kunniasijaa ei saa-
46516: vuteta tärkeällä kiittämättömyydellä kansansa ja aikansa paraim-
46517: pia pyrintöjä ja aatteita vastaan.>> Hän itse on osoitttanut, että
46518: ainoa tällaisen wiisaiden kunniasijaw> saavuttamisen keino on
46519: möyriä näitä pyrintöjä ja aatteita, tietämättä oikein itsekään mitä
46520: sattuu möyrimään.
46521:     Mitä sitte kysymykseen uskonnonopetuksen suhteesta oppivel-
46522: vollisuuteen tulee, on vallan varmaa, että jos olisi maltettu ajatella,
46523: mistä tässä on kysymys, niin epäilemättä ei kukaan olisi rohjennut
46524: astua vastustamaan sitä, mitä meillä tässä vastalauseessa on eh-
46525: dotettu.
46526:     Meidän vastalauseemme perusteluissa on sanottu, niinkuin asia
46527: onkin, että lukuisat uskonnolliset ryhmät maassamme ovat aset-
46528: tuneet uskonnonvapautta puolustamaan ja olisivat epäilemättä
46529: tämän meidän vastalauseemme kannalla. Täällä väitetään, että
46530: sellaisia uskonnollisia ryhmiä ei ole. Mutta k y 11 ä n i i t ä on.
46531: Lukuisat vapaakirkolliset ryhmät eri tahoilla maata ovat asettu-
46532: neet uskonnonvapauden kannalle, ja lahkolaisten keskuudessa
46533: on kyllä uskonnonvapautta harrastavia, vaikka niitä sietämättö-
46534: mien valtiokirkon uskovaisten keskuudessa ei olekaan.
46535:     Kaikkein innokkaimmin on tässä k e s k u s t a n taholta käyty
46536: meidän vastalauseemme kimppuun. Ja kuitenkin esim. yksin hei-
46537:  1012                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46538: 
46539: 
46540:  dän muka oppi-isänsä Snellmankin hyväksyi paljon pitemmällekin
46541:  meneviä vaatimuksia, jopa hän tavallansa puolustaa kirkon ja
46542:  valtion eroakin. Sanoo esim.: >>Niillä, jotka vaativat kirkon eril-
46543:  lään oloa valtiosta, on erittäinkin k r i s t i n usko s s a puolel-
46544:  laan ja tukenaan sen historiallinen synty ja ensimäisen kristityn
46545:  seurakunnan ylistetty laitos.>> Ja toisessa kohdassa hän sanoo: »Että
46546:  pakollinen uskontunnustus on aivan arvoton, sitä ei yksikään ajat-
46547:  televa ihminen epäile.>> Samalla hän viittaa niihin maihin, joissa
46548:  on uskonnottornia kouluja, ja sanoo: >>Jos kysyy tilaa semmoisena
46549:  kuin se on ennen kaikkea kaikissa kirkoissa Amerikassa, niin t ä y-
46550:  tyy myöntää, ettei uskonnollisuus missään
46551:  m a a s s a o 1 e v i r k e ä m p i.>> Mitä sanoisikaan tämä mies, jos
46552:  hän olisi kuullut kaiken sen, mitä hänen >>Uskolliset opetuslapsensa>>
46553:  täällä tämän asian yhteydessä ovat katsoneet voivansa sanoa.
46554:      Keskusta on huolestunut siitä, että meidän valitsijamme eivät
46555:  hyväksyisi sitä, mitä me tässä asiassa olemme vaatineet. Mutta
46556:  keskustan herrat, neidit ja emännät saavat olla aivan varmoja,
46557:  että meidän valitsijamme eivät pelästy meidän vaatimustamme.
46558:  Ovathan keskustalaiset ja heidän agitaattorinsa selittäneet kaik-
46559:  kialla maalla, syrjäkyliä myöten, että me ohjelmamme mukaan
46560:  tahdomme >>tappaa papit>> ja >>p o 1 t ta a kirkot». Ei-
46561:  vät meidän valitsijamme näin vähäisestä pelästy, kuin tässä on puhe.
46562:      Toinen se on teidän, porvarien laita. Valitsijainne suosioon
46563:  olette te aivan vallan liian usein päässeet tunnottomasti vetoa-
46564:  malla juuri heidän uskon no 11 i suuteen s a.               Teille olisi
46565:  varmaan varottavaa nähdä, mitä nämä teidän uskonnolliset va-
46566: litsijanne sanoisivat, jos tietäisivät, millä tavalla te täällä olette
46567:  uskonnon asiata pidelleet. Olette tehneet sen täällä naurun ja pil-
46568:  kan alaiseksi. Saadaksenne itsellenne aihetta puhua kaikkea val-
46569: lan asiaan kuulumatonta, olette te lisäksi yksin väärentäneet mei-
46570: dän vaatimuksemmekin. Siten olette mitä häikäilemättömimpään
46571: puoluevehkeilyyn käyttäneet uskontoa, saavuttaaksenne joitakin
46572: puolue-etuja. Kaikki tällainen tekee epäilemättä aivan vastakkai-
46573: sen vaikutuksen teidän valitsijoihinne, kuin sillä on tarkoitettu.
46574: Tällaisella esiintymisellä kuin tässä herätätte te epäilemättä omatkin
46575: valitsijanne näkemään, minkälaista se uskonnollisuus on, jota teillä
46576: aina ja kaikkialla on huulillanne.
46577:     Jos te todella tahdotte osottaa >>Syvää uskonnollisuuttanne>>
46578: köyhälistöstä hankkimillenne valitsijoille, niin osoittakaa sitä suur-
46579: t e n u u d i s t u s e h d o t u s t e n p u h e en a o 11 e s s a. Sil-
46580: loin on hyvä tilaisuus näyttää, kuinka e 1 ä v ä ä se kristillisyys
46581: on, joka aina pyrkii olemaan teidän huulillanne. Niitten puheena
46582: ollessa te ette puhu kristillisyydestä sanaakaan. Uskokaa pois,
46583: etteivät teidän kristillisetkään Valitsijanne ajan pitkään tyydy
46584: sellaiseen farisealaiseen kuolleeseen kristillisyyteen, jota te aina
46585:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1013
46586: 
46587: 
46588: osoitatte, suutanne uskonnolla pieksäm.ällä silloin, kun ei ollenkaan
46589: tarvitsisi, ja silloin uskonnon aivan unohtaen, kun todella jotakin us-
46590: konnonmukaista voisi tehdä. Vallankin kun esiintymisenne muut-
46591: tuu sellaiseksi suoraan sanoen uskonnon pilkaksi, jollaiseksi useiden
46592: porvarien esiintyminen tässä on muodostunut, niin kyllä se avaa
46593: valitsijain silmät; ja pian alkavat he varmaan toivoa, että te jät-
46594: täisitte hyvän jumalan asiaksi huolehtia, että usko häneen säilyy.
46595: Sellaisesta menettelystä, jota te täällä olette harjoittaneet, ei aina-
46596: kaan sille asialle hyötyä koidu.
46597: 
46598:      Ed. S u n d b 1 o m: Jag har bedt om ordet för att blott i en enda
46599:  punkt bemöta en enda talare. Vid tisdagens plenum sökte repre-
46600:  sentanten Wichmann göra gällande, att införandet af allmän läro-
46601:  plikt rent afkomme att äfventyra folkskolans sak. Finlands all-
46602:  moge önskar f u 11 f r i h e t, sade talaren, när det gäller att ordna
46603:  och befrämja folkundervisningen i bygderna. Därför kommer läro-
46604:  pliktslagen att beröfva folkskolan folkets varma sympati. I detta
46605:  afseende är jag af fullkomligt motsatt åsikt. Erfarenheten bestyr-
46606:  ker, såvidt jag har mig bekant, att vårt folk alltmer kommit till
46607:  insikt om vikten och betydelsen för vår nation af allmän och högre
46608:  folkbildning. Införandet af läroplikt innebär blott, att man i den
46609:  förut inslagna riktningen tager steget fullt ut. När för tio år till-
46610:  baka landskommunerna ålades att inrätta högre folkskolor, så snart
46611:  minst trettio elever anmäldes, trodde väl de flesta, att detta skol-
46612:  tvång, ty i själfva verket var det ju ett sådant, skulle framkalla
46613:  en långvarig storm af ovilja. Så skedde dock ej. Min tro är att vår
46614:  tänkande allmogebefolkning icke kommer att mottaga läroplikten
46615:  med känslor af bitterhet, utan med förståelse af dess höga syfte-
46616: mål och för öfrigt så som en naturlig följd af den politiska rösträttens
46617: utsräckande till alla folklager.
46618:      Kostnaderna för landskommunerna blifya dryga, det är sannt,
46619: men då dessa i vida rikligare mån än hittills kunna påräkna stats-
46620: medel i form af direkta understöd och fördelaktiga amorterings-
46621: lån för uppförande af skolbyggnader, blir den ekonomiska bördan
46622: helt säkert icke tyngre, än att våra landskommuner f ö r m å bära
46623: den och v i 1 j a bära den.
46624:      Om någonsin reformifvern är på sin plats, så är det just här;
46625: det gäller ju att så omdana och utveckla folkundervisningen, att
46626: icke, såsom nu är fallet, omkring 50 °/o af barnen i skolåldern tillå-
46627: tas växa upp i mörker och okunnighet. Att i sammanhang med läro-
46628: pliktsförslaget gifva reformsträfvandena ett sidohugg, är därför i
46629: intet afseende på sin plats.
46630:      Allaredan åligger kommunerna att inrätta nödigt antal folk-
46631: skolor, medan det föreliggande lagförslaget afser att föra barnen
46632: till skolan, om de ej erhålla motsvarande undervisning i hemmet,
46633: 1014                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46634: 
46635: 
46636: hvarvid den viktiga omständighet bör beaktas, att medellöshet ej
46637: längre får utgöra hinder för skolgång, ty där fattigdom står i vägen,
46638: träda kommun och stat hjälpande emellan.
46639:     Landtdagen har ju tagit under öfvervägande att afsevärdt lätta
46640: bördan för de besuttna klasserna, hvilka komme att mest kännbart
46641: drabbas af läropliktens genomförande, genom att göra landsvägs-
46642: underhållet till en allmän angelägenhet, genom att aflyfta jordskat-
46643: terna, hållskjutsningsbesväret o. s. v., och då härtilllägges, att läro-
46644: pliktslagen skall genomföras under en så lång tidsperiod som femton
46645: år och dess stadganden äro lämpligt afvägda, bör läroplikten inga-
46646: lunda blifva så betungande, att den skulle vända bort folkets kär-
46647: lek från dess egen skola. N ej, bättre än så tror j ag om Finlands
46648: allmoge.
46649: 
46650:      Ed. H u o p o n e n: Kansan sivistyksessä on kansan kallein
46651: aarre. Kannatan sentähden lämpimästi opetusvelvollisuuden ai-
46652: kaan saamista pääasiallisesti niillä perusteilla, joille oppivelvolli-
46653: suuskomitean ehdotus on rakennettu, että ylemmän kansakoulun
46654: opettajisto antaisi opetusta myöskin alemmissa kansakouluissa.
46655:     Ed. Kares lupasi laulaa tämän kannan suohon. Tunnustan että
46656: hän viime istunnossa koetti parastaan, mutta ei vähimmässäkään
46657: määrässä voinut horjuttaa aikaisemmin muodostunutta mielipi-
46658: dettäni.
46659:      Täällä on puhuttu liikuttavasti siitä, kuinka maalaiskansan
46660: sivistysmäärä alenisi nykyistäänkin alemmaksi, ellei sivistysvalio-
46661: kunnan esittämää periaatetta hyväksyttäisi siinä, että erityinen
46662: opettajisto palkattaisiin antamaan alempaa kouluopetusta. Luu-
46663: len että moisen väitteen tekijät eivät sitä itsekään usko. Tuleehan
46664: puolet Suomen kansan lapsia, jotka eivät ole saaneet kansakoulu-
46665: opetusta, oppivelvollisuuden voimaantultua kouluopetuksesta osal-
46666: lisiksi. Turhaa näin ollen on puhua sivistyksen alenemisesta, päin-
46667: vastoin voidaan väittää, että kansansivistys tulisi melkoisessa mää-
46668: rassa kohoamaan.          On sanottu, että z-vuotisen seminaari-
46669: kurssin suorittaneet saavuttaisivat erinomaisen kyvyn antaa he-
46670: delmöittävää alkuopetusta pienille lapsille. En kiistele siitä, missä
46671: määrin kauniit toiveet hyvästä opetuksesta jokapäiväisissä ope-
46672: tustehtävissä voisivat toteutua. Mutta joka tapauksessa rohkenen
46673: väittää, että 4-vuotisen seminarikurssin suorittaneilla opettajilla
46674: täytyy olla vieläkin suurempia edellytyksiä kelvolliseen opetustoi-
46675: meen myöskin alennnan kansakoulun alalla. Vähemrnistä opetus-
46676: viikoista, joka aiheutuisi siitä, että ylemmän kansakoulun opetta-
46677: jat antaisivat myöskin alemman kansakoulun opetuksen, on tehty
46678: suuri numero. Tämä epäkohta saataisiin helposti autetuksi sillä,
46679: että opetusvelvollisuutta lisättäisiin nykyisille opettajille. Jos ope-
46680: tusvelvollisuutta lisättäisiin esim. 4 viikkoa, kuten edusmies Penna-
46681:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 1015
46682: 
46683: 
46684: nen ehdotti, ja tästä lisäopetuksesta suoritettaisiin eri korvaus,
46685: niin tulisi epäkohta autetuksi. Näin saataisiin 40 opetusviikkoa,
46686: joista 10 tai 12 viikkoa voitaisiin käyttää alempaan opetukseen.
46687: Minäkin uskon, että opettajisto suostuisi kernaasti ottamaan vas-
46688: taan enemmän opetusvelvollisuuksia saadakseen suurempia tuloja.
46689: Tosin kamari äskettäin on järjestänyt kansakoulun opettajiston
46690: palkkaus-suhteet, mutta voipiko kukaan antaa siitä vakuutuksen,
46691: että opettajisto tässä suhteessa tulee aina edelleenkin olemaan tyy-
46692: tyväinen. Arvelen puolestani, että palkkauskysymys ennemmin tahi
46693: myöhemmin tulee uudestaan esille.
46694:     Eiköhän koulun rauhalliselle kehitykselle, kasvatus- ja opetus-
46695: periaatteisiin nähden, olisi suuremmaksi siunaukseksi, jos Suomen
46696: kansan lapsia opettaisi riittävästi palkattu, oloihin tyytyväinen
46697: ja samanlaisen sivistysmäärän saanut opettajisto? Sivistysvalio-
46698: kunnan ehdotuksen hyväksyminen sitävastoin tuottaisi kansakoulu-
46699: laitokseen kahtalaisen opettajiston, joista toinen antaisi alempaa,
46700: toinen ylempää opetusta, toinen omaisi vähemmän koulusivistystä
46701: pienempää palkkaa nauttien, toinen enemmän sivistystä suurem-
46702: paa palkkaa nauttien. Ajatellaan vain sitä eri asemassa olevien
46703: opettajien vierovaa väliä, joka tämmöisestä kaksinaisuudesta ai-
46704: heutuisi, se epäilemättä opetustoimene olisi suureksi vahingoksi.
46705:     Ed. Soininen tässä on vedonnut muiden oppilaitosten opettajien
46706: eroavaisuuteen. Tätä esimerkkiä ei mielestäni voi soveltaa kansa-
46707: koulun opettajistoon. Syystä asiantuntijainkin keskuudessa on
46708: noussut ääniä, jotka varoittavat tälle tielle menemästä. Meidän,
46709: samalla kannalla olijoiden tulee yhtyä näihin varoitusääniin, ai-
46710: nakin varmalla aavistuksella siitä, kuinka suuri onnettomuus las-
46711: ten kasvatukselle ja opetukselle koituisi siitä, jos monituhansinen,
46712: katkeroitunut, oloihin tyytymätön opettajisto vihdoin ryhtyisi kyl-
46713: vämään huonoa siementä, tuhoisaa rikkaruohoa, lasten sydänten
46714: peltomaahan. Minkälaista opetusta oloihin tyytymätön, katkeroi-
46715: tunut opettaja voisi antaa, siitä viime istunnossa ed. Järvisen esit-
46716: tämä lausunto oli loistavana todisteena. On tosin rauhoittaviakin
46717: ääniä annettu, että alhaisemman kansakoulun opettajiksi etupäässä
46718: on ajateltu vähään tyytyväisiä naisia. Olen minäkin ollut yhtä
46719: ihanteellisella kannalla naisten vähään tyytymisestä, mutta joka-
46720: päiväinen todellisuus on tätä hyvää uskoa suuresti horjuttanut.
46721: Kyllä kai eduskunnan jäsenillä lienee vielä tuoreessa muistissa,
46722: että ne olivat kansakoulujen naisopettajat, jotka eduskunnassa
46723: innokkaimmin ajoivat kansakoulunopettajien palkankorotusasiaa.
46724: Naisten vähään tyytymisestä ei siis kannata sanoja tuhlata, -
46725: anteeksi- kun päinvastoin arvelen, että jos olot kehitetään sem-
46726: moisiksi, että naisissa tyytymättömyyden tunne herätettäisiin,
46727: ne voittaisivat mies-suvun tässä suhteessa. Näin ollen olisi suuresti
46728: arveluttavaa lisätä tyytymättömien joukkoa opettajiston keskuu-
46729: 1016                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46730: 
46731: 
46732: teen. Jos samat henkilöt antaisivat opetusta alusta alkaen läpi
46733: kouluajan, voittaisi opetus yhtenäisen opetustavan johdosta. Lisätty
46734: opetusvelvollisuus, opetustoimeen pystyväHä opettajistolla vai-
46735: kuttaisi varmaan niin suurenmoisen edistymisen maalaiskansan
46736: sivistyksessä, että maalaiset siihen hyvin tyytyisivät. Jos kaupun-
46737: kilaislapset jonkun verran voittaisivatkin sivistyksessä maalais-
46738: lapsemme, niin emme silti käy nurjamielisiksi. Mahdollista on että
46739: vastaisuudessa olisi otettava askel eteenpäin. Se otettakoon sitte
46740: aikanaan, ainahan kehitysmahdollisuuksilla on tilaa olemassa, huo-
46741: limatta ed. Kareksen kiihkeästä vakuutuksesta, että kaikki kehi-
46742: tys ikiajoiksi olisi menetetty, jos vaan tuo moukkamaisuuden kanta,
46743: joksi hän sitä suvaitsi nimittää, hyväksyttäisiin.
46744:      Terveysnäkökohdat ovat myös seikkoja, joita ei voi kyllin usein
46745: huomauttaa. Tämäkin puoli puhuu voimakkaasti sen hyväksi, että
46746: myöskin pienten lasten alempi opetus on annettava keväin ja syk-
46747: syin kelvollisissa kouluhuoneustoissa.       Jokainen, joka tuntee
46748: laajemmalta maalaisoloja, tietää minkälaisia vaikeuksia sopivain
46749: asuntojen ja opetushuoneustojen aikaan saaminen synnyttäisi jos
46750: alempaa opetusta olisi erityisissä huoneustoissa annettava. Vielä
46751: tulee lisäksi taloudellinen puoli, johon olisi kiinnitettävä vakavaa
46752: huomiota; onhan tässä kysymyksessä noin 32 miljoonan markan
46753: perustamiskustannukset ja enemmän kuin 12 miljoonan vuotuiset
46754: lisäykset kansakoulukustannuksiin.        Nämä perustamiskustannuk-
46755: set tosin jakaantuvat 15 vuoden kuluessa jotenkin tasan eri vuo-
46756: sille, mutta tulevathan joka tapauksessa vuotuiset lisämenot, sitte-
46757: kin kun toimeenpano - ja perustamiskustannukset vähitellen pie-
46758: nentyvät ja päästään nonnaalioloihin, tekemään vuosittain noin
46759: 12 miljoonan lisäyksen siihen, mitä kansakoulut nykyään maksavat.
46760: Erikseen on myöskin huomattava, että jos perustamme erityisiä
46761: alempia kansakouluja, niin se maksaa 2,400,000 markkaa enemmän
46762: kuin jos otetaan samat opettajat nuorempia ja vanhempia lapsia
46763: varten. Kernaasti tunnustettakoon, että Suomen kansa opetuksen
46764: antamista varten lapsilleen on ollut altis suuriin aineellisiin uh-
46765: rauksiin. Vapaaehtoisuuden tietä on päästy jotakuinkin pitkälle.
46766: Varmaan kansamme nurkumatta ottaa kantaakseen vieläkin ras-
46767: kaamman kuorman antaakseen lapsilleen parhaimman perinnön,
46768: kalleimman aarteeen, hyvän koulusivistyksen. Mutta tässäkin on
46769: varottava, ettei jousta kovin tiukalle jännitettäisi. On varottava,
46770: ettei hyvää asiaa tavattoman pitkälle menevillä vaatimuksilla tehdä
46771: kansalle vastenmieliseksi, josta taantumus olisi seurauksena. On
46772: muistettava, että kansan joukossa löytyy sellaisiakin, jotka ovat
46773: sitä mieltä, että kouluopetus olisi edelleenkin kehitettävä vapaa-
46774: ehtoisuuden tietä. Kansan varallisuus on ylimalkaan alhainen ja
46775: pääoman saamiselle ei ole keksitty ehtymättömiä lähteitä. Minusta
46776: tuntuu siltä kuin valiokunnan mietinnössä taloudelliselle puolelle
46777:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1017
46778: 
46779: 
46780: ei olisi kiinnitetty niin suurta huomiota, jota se mielestäni ansaitsisi.
46781:  Jo mainitsin alemman opettajiston tuottamasta melkoisesta meno-
46782: jen lisäyksestä. Tämän lisäksi valiokunta esittää, että koulukirjat
46783: ja kaikki muutkin koulutarpeet on annettava maksutta kaikille
46784: koululapsille. Täysivaraisille, jotka omilla varoillaan tahtoisivat
46785: ostaa lapsilleen koulukirjat, kirjoitusvihot y. m. ja sillä tavoin hel-
46786: pottaisivat kunnan yhteisiä menoja koululaitokselle, tämä ei ole
46787: sallittu. On vedottu muiden maiden esimerkkeihin tämänkin vaa-
46788: timuksen tueksi. Pyydän vain huomauttaa, että se, mikä esim.
46789: soveltuu Englannin pääomista rikkaalle kansalle, ei aina sovellu
46790: pääomista köyhälle Suomen kansalle. Sivistysvaliokunnan puheen-
46791: johtaja huomautti, että kasvatusopilliset ja taloudelliset näkökoh-
46792: dat ehdottomasti vaativat, että. opetusvälineet olisi yhteisoston
46793: kautta hankittava ja maksuttomasti lapsille jaettava. Eiköhän
46794: oppiminen käyne yhtä hedelmöittäväksi, jos läksyt luetaan va-
46795: paasta tai ostetusta kirjasta. Tukkuostolla ostettuja kirjoja voitaisiin
46796: tietenkin haluaville myydä ostohinnalla. Köyhälistön lasten hieno-
46797: tunteisuutta tällä ei suinkaan loukattaisi, jos vapaat sekä myydyt
46798: kirjat ulkoasuunkin nähden olisivat kaikki samanlaatuisia. Jätet-
46799: täköön ainakin kunnan päätöksen varaan, onko kirjat ja muut koulu-
46800: tarpeet annettava maksuttomasti kaikille vai ainoastaan vähäva-
46801: raisten lapsille.
46802:       Sivistysvaliokunnan mietintöön liitetty sosialistien vastalause on
46803: epäilemättä kaikkein törkeimpiä kirjoituksia, joita Suomen valtio-
46804: päivien asiakirjoissa voi tavata. Se herjaava, koko yhteiskuntajär-
46805: jestelmää halveksuva, kansakouluopettajakuntaa syvästi loukkaava
46806: ja uskonnollista maailmankäsitystä raa'asti pilkkaava kanta, joka
46807: vastalauseessa niin räikeänä esiintyy, on elävänä todistuksena kai-
46808: kiksi ajoiksi siitä, miten äärettömän alas eräs puolue, joka tahtoo
46809: kulkea suuren valtiollisen puolueen, sosialidemokratian nimellä, on
46810: voinut vajota.
46811:       Pyydän heittää pikaisen silmäyksen sosialistien esitykseen siitä,
46812: millä tavoin heidän vaatimustensa mukaan koululaitoksemme olisi
46813: j ärj estettävä.
46814:      Sosialistit vastalauseessaan vaativat kunnan toimesta annetta-
46815: vaksi ilmaiseksi paitsi kirjat ja ·muut koulutarpeet, ainakin kerran
46816: päivässä aterian lämmintä ruokaa, lämpimät, siistit vaatteet, jalki-
46817: neet, lasten saattamisen kouluun tai majoittamisen koulun läheisyy-
46818: teen.       Vielä vaaditaan kodittomille koululapsille perustettavaksi
46819: erityisiä oppilaskoteja koulun yhteyteen tai kunnan toimesta muu-
46820: ten täysihoitoa annettavaksi.
46821: 
46822:     Puh e mies:    Pyytäisin hiukan saada keskeyttää puhujaa.
46823: Ehkä ensimäinen varapuhemies tekee hyvin ja johtaa puhetta tois-
46824: taiseksi.
46825: 1018                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46826: 
46827: 
46828:   E n s i m ä i n e n v a r a p u he m i e s asettuu puhetta johta-
46829: maan.
46830: 
46831:      Ed. H u o p o ne n: Vähävaraisuuden periaate, joka tuottaisi lap-
46832: sille edellämainitut etuisuudet, mainitaan sosialistien vastalauseen
46833: 16 §:n 5 momentissa. >> Vähävaraiseksi katsottakoon lapsi, jonka van-
46834: hemmat ovat kunnallisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa
46835: vähemmästä kuin vähintään 6oo markan vuosituloista maalaiskun-
46836: nissa tai vähemmästä kuin vähintään 1,200 markan tuloista kaupun-
46837: geissa.
46838:      Jos tämmöinen määräys hyväksyttäisiin, olisi siitä ainakin Karja-
46839: lassa seurauksena, että valtavan suuri osa koululapsia olisi kuntain
46840: kustannuksella ruokittava ja vaatetettava. Tästä koituisi niin suun-
46841: naton verojen lisäys, että ennen pitkää kaikki kunnan veroa maksa-
46842: vat olisivat verotettavat vähemmästä kuin 6oo markan tuloista.
46843: Mistä silloin saataisiin veronmaksajat, kun kaikki olisivat avun tar-
46844: peessa? Oikeuksien vaatiminen kaikissa asioissa näyttää sosialis-
46845: teilla olevan varsin helppoa, mutta missä havaitaan heidän velvolli-
46846: suuksistaan huolehtivan? Mainittua 16 §:ää voidaan syystä kutsua
46847: ilmaisen tavaran vaatimus-pykäläksi. Tässä §:ssä tosin ei ole tark-
46848: koja määräyksiä siitä, minkähintaisista ja värisistä kankaista vaat-
46849: teet esim. olisivat valmistettavat, mutta ed. Järvinen nimenomaan
46850: huomautti, että vaatteet eivät saa olla samanvärisiä; niistä näet
46851: köyhälistön lapset tunnettaisiin, josta lapsille ja lasten vanhemmille
46852: aiheutuisi masentava tunnon loukkaus. Kuuluuko tämmöinen eri-
46853: väripolitiikka Marx-Lassallen vaiko Tainio-Valppaan perusoppei-
46854: hin, ei puhujan lausunnosta käynyt selville (Vasemmalta: Huoposen
46855: käy!).
46856:     Minä pyydän että puheenjohtaja antaa minulle oikeutta, etteivät
46857: nämä häiritse!
46858:     Opetusvelvollisuuslakiehdotuksessa on säilytetty eräs periaate,
46859: joka ed. Järvisen mielestä estää opetuksen vapauden. Tuo turmiolli-
46860: nen periaate esiintyy sanassa >>nuhteeton». Palkan korotuksen ja
46861: eläkkkeen saamisen ehtona näet vaaditaan, että opetaja on tehtä-
46862: vänsä suorittanut >>nuhteettomasti>>. Moinen vaatimus olisi ed. Jär-
46863: visen mielestä lakiehdotuksesta pois juuritettava.         Sosialistiselle
46864: opettajalle on nuhteettomuuden vaatimus kauhistus. Opettajalle
46865: pitäisi säilyttää vapaus opettaa mitä tahansa, vapaus kylvää lasten
46866: sydämiin vihan siemeniä nykyistä yhteiskuntajärjestelmää vas-
46867: taan, vapaus opettaa vihaamaan kaikkia muita kansalaisia, jotka
46868: vaan eivät omaksu sosialistien haaveksimaa maailmanparantamis-
46869: oppia, ja ennen kaikkea vapaus kylvää lasten sydämmeen epäuskon
46870: siemen, ivan ja pilkan periaate uskontoa vastaan. Väärän, vallatto-
46871: rnan vapauden vaatimuksia vastustan vakavasti. Opetusperiaat-
46872:                         Yleinen oppivelvollisuus.                   1019
46873: 
46874: 
46875: teessa olisi edelleenkin kultaisena ojennusnuorana säilytettävä vaati-
46876: mus opetustoimen nuhteettomasta suorittamisesta.
46877:     Viime istunnossa useat puhujat eritoten terottivat mieleen, että
46878: sosialistit Yastustavat uskonnonopetusta kansakoulussa.            Näitä
46879: väitteitä vastaan huomautti ed. Jokinen, että he eivät tahdo pois
46880: uskonnonopetusta kansakoulusta, vaan ainoastaan vapautta, että
46881: niiden lapset, joiden vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen ope-
46882: tusta uskonnossa, vapautettaisiin pakollisesta uskonnonoppimis-
46883: velvollisuudesta. Tämmöistä lainselittämistä kutsuttaisiin sosialis-
46884: tien kielellä kieräilemiseksi. Sosialistien vastalauseen 2 §:n ensimmäi-
46885: sessä momentissa määritellään ne aineet, joita koulussa saapi opettaa.
46886: Se kuuluu näin: >>Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja
46887: taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan äidinkie-
46888: lessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, historiassa, laskennassa
46889: j~ mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa
46890: harjoitusaineissa>>. Kas siinä selvä määritelmä niistä opetusaineista,
46891: joita kouluissa sosialistien ehdotuksen mukaan saadaan opettaa.
46892: (Vasemmalta: Vale!) Siinä ei puhuta sanaakaan uskonnosta. Miten
46893: tämä on ymmärrettävä, ed. Jokinen? Eikö teillä ole rohkeutta
46894: myöskin eduskunnan istunnossa Suomen kansalle julistaa, että uskon-
46895: toa ei saa kouluissa opettaa, koska tämä kielto lakiesityksessänne on
46896: olemassa? (Vasemmalta: Väärin!) Se on kuitenkin teidän vaatimuk-
46897: senne, lopullinen tarkoitusperänne. Juuri uskonnollinen maailman-
46898: käsitys on esteenä sen aineellisen maailmankäsityksen omistami-
46899: selle, jota te herkeämättömästi perään ajatte. Uskonnollinen maail-
46900: mankäsitys olisi siis teidän oppinne mukaan juuriaan myöten kan-
46901: san sydämmestä pois revittävä.
46902:     Uskontokysymyksen näin esille tullen täytyy surulla valittaa
46903: että uskonnon kallis asia on vedetty valtiollisen taistelun välikappa-
46904: leeksi, pantu palvelemaan puoluetarkoituksia. Muistutan vain kes-
46905: kustan menettelyä tässä suhteessa, ja valitettavasti viime istunnossa
46906: samalta taholta annettiin lausuntoja, jotka viittaavat siihen, että
46907: uskontokysymystä edelleenkin käytettäisiin agitatsioonivälikappa-
46908: leena (Hyvä!). Sosialistit ovat myöskin langenneet samaan paulaan.
46909: Niinpä sosialistiagitaattori esim. Kirvussa piti eri kylissä viikko-
46910: kausittain kokouksia, joissa hän tavattomalla kiihkolla esitti kuulija-
46911: kunnalleen, että sosialistit ovat juuri Jesus Natsarealaisen opin kan-
46912: nattajia, kristinuskon puhdistajia ja rakkausoppin toteuttajia elä-
46913: massa. Tällä tavoin on uskonnon kallis asia vedetty alas, alhaisia
46914: puoluetarkoituksia palvelemaan. .:VIikä eroitus onkaan kristittynä
46915: esiintyvän puhujan ja täällä esiintyvien sosialistipuhujain välillä!
46916: Se pilkkanauru ja ivaileva hymyily, jolla vasemmiston nais- ja mies-
46917: edustajat viime istunnossa seurasivat niitä lausuntoja, joissa puo-
46918: lustettiin uskonnonopetusta, ei koskaan voi haihtua mielestäni. Näin
46919: pitkälle olemme kehittyneet! Toivoa sopii, että naurajille ja pilkkaa-
46920: 1020                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
46921: 
46922: 
46923: jille tulee vielä semmoinenkin hetki, ettei ivahymyily enää auta. Se
46924: tulee varmasti, ellei ennen niin kuoleman kynnyksellä, jolloin niin
46925: usein syntyy hätä turvasta.
46926:      Mitä uskonnonopetukseen tulee ilmoitan vain lyhyesti, että valit-
46927: sijani vaatimuksista sekä omasta vakaumuksestani tulen järkähtä-
46928: mättömästi vaatimaan, että uskonnonopetus säilytetään tärkeim-
46929: pänä opetusaineena.
46930:      On olemassa ainoastaan kaksi mahtavaa voimaa, jotka pitävät
46931: kansoja koossa ja antavat voimaa elämään. Nämä voimat ovat
46932: uskonto ja isänmaanrakkaus. Historiassa saadaan varottavia ope-
46933: tuksia tässäkin suhteessa. Siellä, missä nämä koossa pitävät voimat
46934: ovat kadonneet, ovat kansat hävinneet pois maailman näyttämöltä.
46935: Uskonnonopetuksen poistamisen vaatimuksen tueksi vedotaan usein
46936: suurten sivistyskansojen esimerkkeihin. Ovatko tulokset siellä tässä
46937: suhteessa kehoittavia? Ei suinkaan. Päinvastoin ne puhuvat varoi~­
46938: tavasti.    Ranskassa, jossa uskottomuus ja siveellinen rappiotila
46939: levittää turmiollista vaikutustaan yhä laajemmalle ja syvemmälle,
46940: asukasluku vuosi vuodelta vähenee. Kansa, jonka väkiluku vähe-
46941: nee, vaikka se ulkonaisessa sivistyksessä olisi kohonnut sivistyksen
46942: korkeimmille kukkuloille, semmoinen kansa on kuolemaan tuomittu.
46943: Semmoinen kansa ennemmin tahi myöhemmin on häviävä pois
46944: maailman näyttämöltä. Eikö Suomen kansan ansaitse elää? Tahdo-
46945: taanko Suomenkin kansan sydämeen kylvää kuoleman siemen?
46946: (Vasemmalta: Ei!) Ei. Me tahdomme elää! Suomen kansa tahtoo
46947: elää! Kylväköön sentähden kansakoululaitoksemme edelleen ja kaik-
46948: kina aikoina Suomen kansan lasten sydämiin uskonnon ja isänmaan
46949: rakkauden siemenet niin elinvoimaisia, että he lastemme sydämissä
46950: hedelmöittävinä versoisi, virittäen uskonnon ja isänmaanrakkauden
46951: tulet leimuamaan. Silloin Suomen kansan taivaalla kaarteleisi onnel-
46952: lisuuden kirkas loiste, sen sivistys karttuisi, kasvaisi ja kukoistaisi
46953: todellisessa kuolemattomuudessaan.
46954:     Silloin lapsemme ja vielä syntymättömätkin sukupolvet saisivat
46955: ainiaan iloita suomalaisen isänmaan katoamattomasta onnesta. Ja
46956: silloin aurinko säteillään lämmittäisi ja valaiseisi pyhää vapauttam-
46957: me. (Vasemmalta: Antakaa hänelle harppu!).
46958: 
46959:     Ed. Reima: Ikimuistettava kansakoulumme perustaja pani
46960: Suomen kansakoululaitoksen päämaalin sangen korkealle. Lähes
46961: puolen vuosisataa on Suomen kansa sitä päämaalia koettanut saa-
46962: vuttaa, ja monessa suhteessa Suomen kansakoululaitos onkin ko-
46963: honnut niin korkealle, että sitä on huomattu kautta sivistyneen
46964: maailman. Niin pitkälle on nyt päästy, ja nytkö meille tulisi taan-
46965: tumus? Minun ymmärtääkseni ainakin täällä eduskunnassa on puo-
46966: lelta ja toiselta tässäkin keskustelussa ilmestynyt sellaisia mielipi-
46967: teitä, jotka takaavat taantumusta Suomen kansakoululaitoksen
46968:                         Yleinen oppivelvollisuus.                  1021
46969: 
46970: 
46971:  kehitykselle. Jos ylimalkaan se suunta voittaisi, että oppivelvolli-
46972:  suuskomitean mietintö tulisi voimaan, niin se minun ymmärtääk-
46973:  seni on taantumus Suomen kansakoululaitokselle. Kehitystä ja
46974:  edistystä sille takaa koko lailla sivistysvaliokunnan mietintö. Meillä
46975:  nyt jo on erilaisia kouluja, paljon on maassamme seisovia pienten-
46976: lasten kouluja, puhumattakaan kiertokouluista, joita on kaikkialla
46977:  maassamme, jotka ovat siis pohjana, vaikkapa heikkonakin, olleet
46978:  tähän asti kansakoululle. Nytkö me joutuisimme siihen tilaan, kun
46979:  meidän pitäisi edistyä, että yksi opettaja tämän kaiken suorittaa,
46980:  kun kansakoululaitoksen pitäisi nousta ja kohota. Rohkenen sitä
46981:  suuresti epäillä. Yhden opettajan pitäisi opettaa ylemmässä kansa-
46982:  koulussa, alemmassa kansakoulussa, pitää jatkokurssit ja monet
46983:  muut kurssit ja työt, jotka hänen on suoritettava, puhumattakaan
46984:  siitä, että hänen täytyy opettaa kaikkia aineita, jota taitoa ei mil-
46985:  tään muulta opettajalta vaadita tässä maassa, vaadita paljon suu-
46986:  remmilla henkisillä pääomilla varustetulta kuin kansakoulun opet-
46987:  taja. Ylimalkaan on tultu siihen käsitykseen, että kansakoulun
46988:  opettaja on semmoinen merkillinen ihmekapine, jonka pitää pys-
46989: tyä kaikkeen ja jolta voi vaatia vaikka mitä. Mutta silläkin vaati-
46990:  muksena on rajansa. Ja ainakin mitä oppivelvollisuuskomitea suun-
46991:  nittelee ja se, mitä monet ovat lausuneet, vielä edelleen lisää tätä
46992:  taakkaa ja näitä vaatimuksia, joitten alle Suomen kansakoulun-
46993: opettajiston täytyy sortua. Täällä on uskoteltu, että kun suurin
46994: osa kansakouluja tulee kaksiosastoisiksi, silloin ainakin voidaan
46995: alempaa opetusta hyvästi ehtiä, kun ei tule niin monta luokkaa
46996: opettajalle hoidettavaksi kuin yhden opettajan koulussa. Jos meillä
46997: olisi se kehitysmahdollisuus tässä maassa, silloin voitaisiin tätä
46998: suuntaa puolustaa. Mutta harvaan asutussa maassa menee kauvan,
46999: ennenkuin pääsemme tähän asteeseen. Tässä maassa tulee sangen
47000: paljon ja sangen kauvan olemaan kouluja, joissa vain yksi opettaja
47001: tulee työskentelemään, ja kun silloin tämmöinen työtaakka tulee
47002: hänelle, niin se hänet sortaa kokonaan ja tekee ennemmin tai myö-
47003: hemmin hänestä huonon työntekijän, huonon opettajan.
47004:      Täällä on ehdotettu, että lukuvuotta pidennettäisiin. Mahdolli-
47005: sesti voitaisiin sitä jonkun verran pitentää. Lämpimissä maissa
47006: opetusta suoritetaan kesälläkin, mutta meillä pohjoismaissa yleensä
47007: näkyy olevan sellainen suunta, että meillä ei sellainen henkinen
47008: työ kesällä menesty. Vuodenajan vaihteet ovat niin tuntuvia ja
47009: vaikuttavat niin haitallisesti, että emme saata sitä yrittääkään,
47010: sillä tulokset ovat huonoja, jos sitä koetamme. Siihen tulee vielä
47011: monet muut vastukset. Joka vähänkin tuntee kansan elämää, tietää,
47012: että ei ainoastaan ylempään kouluun, vaan myös alempaan on
47013: vaikeata saada syksyisin lapsia kokoon; niitä tarvitaan työaikana
47014: lapsenlikoiksi, ja moniksi muiksi aivan nuorina, 8-9 vuotiaina.
47015: Sanotaan kyllä: pakko määrää niitä tulemaan, mutta meillä sentään
47016: 1022                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47017: 
47018: 
47019: eletään monessa paikassa niin ahtaissa oloissa ja elämäntaistelu
47020: on niin kova, että siinä täytyy kaikki voimat käyttää, ja olkoon
47021: sivistystarve kuinka suuri hyvänsä, niin leipäkysymys on ensim-
47022: mamen. Monessa seudussa maatamme opettaja saa tehdä syksyi-
47023: sin kaikki voitavansa saadakseen lapset kouluun, niin ylempään
47024: kuin alempaankin, ja monenlaisia poikkeuksia täytyy tehdä pit-
47025: kin syksyä, ennenkuin kaikki saadaan askareistaan irti. Jos siis
47026: lukuvuotta pidennetään, vaikkapa vaan pieniä lapsia varten, niin
47027: asia tulee vielä vaikeammaksi, vieläpä monessa suhteessa voitta-
47028: mattomaksi.
47029:     On sitte luvattu opettajille tästä ylimääräisestä työstä palkkaa
47030: lisää, ja minua ilahuttaa sangen suuresti, että lupaukset ovat tulleet
47031: varsinkin niiden taholta, jotka viime vuonna koko lailla vastustivat
47032: opettajien palkankorotusta ja sitte antoivat mitättömän summan.
47033: On hauskaa, että vuoden kuluessa ruvetaan opettajien palkkaa
47034: kohottamaan vaikkakin työn lisäyksen muodossa. Mutta minä luu-
47035: len, että Suomen opettajisto on näistä ystävistään saanut sen käsityk-
47036: sen, ettei se luota tällaisiin lupauksiin. Niin paljon kuin minä opet-
47037: tajistoa tunnen ei tähän uskota.
47038:     On paljon puhuttu siitä, kuinka kaksi opettajakuntaa tulee ole-
47039: maan ristiriidassa keskenään ja kuinka se työtä vaikeuttaa. Minä
47040: en usko, että se tulee asiassa niinpaljon painamaan. Ja alempaan
47041: ja ylempään opetukseen on luonnollisetkin syyt vaikuttamassa.
47042: Opettajissa ja ihmisissä ylimalkaan on paljon sellaisia, jotka ovat
47043: ikäänkuin luodut alempaa opetusta, pientenlasten opetusta varten,
47044: ja toisia taas, joille ei tämä työ tahdo maistua vaikka ylemmässä
47045: opetuksessa onnistuvat hyvin. Semmoista kuullaan kaikkialla. Nyt
47046: on jo kauan aikaa ollut vaatimuksena ei ainoastaan opettajain pii-
47047: reissä mutta myöskin kaikkien kansanvalistusta harrastavien kan-
47048: salaisten kesken, ja selvätietoisuus siitä, että kansakoulunopetta-
47049: jat ovat liian vähän valmistuneet tähän tehtävään ja omistavat
47050: liian pienen henkisen pääoman. Ja pääasiallinen keino sen poista-
47051: miseen - ei siinä jatkokurssit eikä muut paljon auta, -on se, että
47052: seminaarin opetus saadaan pitemmäksi s-6 vuotiseksi. Se mer-
47053: kitsee sitä, että kun siihen päästään - ja siihen on päästävä -
47054: että opettajien palkkasuhteet tämmöisenä kalliina aikana, kun opin-
47055: tie on pitempi, nousevat. Nyt jos kaikilta opettajilta, joita kaikissa
47056: tapauksissa silloin tarvitaan enemmän, vaaditaan myöskin näin
47057: pitkä oppiaika, niin tässäkin muodossa sittenkin opetuslaitos tulee
47058: kansalle paljon kalliimmaksi tai jotenkin yhtä kalliiksi kuin kaksi-
47059: opettajaiset koulut, joissa toiset ovat paljon vähemmällä ajalla
47060: saaneet ne taidot ja tiedot, jotka heiltä siinä asemassa vaaditaan.
47061: Minä olen myös siitä vakuutettu, että hyvillä pohjatiedoilla va-
47062: rustettu nuorukainen ja neitonen, jolla on kutsumus ja kyky tähän
47063: toimeen, kahdessa vuodessa voi omistaa ne tiedot ja taidot, joita
47064:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 1023
47065: 
47066: 
47067: alempaan opetukseen tarvitaan, varsinkin jos käytännölliseen ope-
47068: tukseen pannaan enemmän huomiota. Ja silloin kun hän on tietonsa
47069: saanut siksikin vähillä uhrauksilla, ovat hänen vaatimuksensa myös
47070: pienemmät, ja se laitos ei sittenkään tule niin kalliiksi kansalle ja
47071: tuottaa varmaan paljo suurempia tuloksia kuin jos yhdistetään
47072: opetus saman opettajan haltuun. Se on kyllä ihana sellainen puhe
47073: tasa-arvoisuudesta, jota täällä on esitetty, joka muka sitten tulee
47074: opettajien kesken vallitsemaan, kun he ovat samalla asteella. Mutta
47075: käytännöllisesti se tuottaa kuitenkin suuria vaikeuksia.
47076:      Jos nyt tällainen oppivelvollisuuskomitean suunnitelma mems1
47077: lävitse, niin se takaa edistyneillä seuduilla tavattoman suurta taan-
47078: tumusta. Nyt meillä on kuntia Etelä-Suomessa ja muuallakin,
47079: joissa opetus on järjestetty sen periaatteen mukaan, joka sivistys-
47080: valiokunnan mietinnössä on. Meillä on kuntia, joissa on joka pii-
47081: rissä seisovia pientenlasten kouluja omine opettajineen ja myös
47082: ylempiä kouluja omine opettajineen. Minä voisin nimeltä mainita
47083: paljon sellaisia kuntia. Nyt tulee pitkä odotusaika 20 vuoteen asti.
47084: Me olemme näissä kunnissa päässeet sille asteelle, johon muissa ru-
47085: vetaan pyrkimään, ja meidän pitäisi alentua sille asteelle, että mei-
47086: dän pitäisi hävittää tällaiset koulut, joilla on monessa kylässä omat
47087: talotkin puhumattakaan opettajista. Minä olen sitä mieltä, että
47088: saataisiin kaikkialla koko maassa olot samalle kannalle, että olisi
47089: seisovat alemmat koulut, jotka koko vuoden samassa paikassa
47090: vaikuttavat tai sitte eri oloissa käyvät kahdessa tai kolmessa pii-
47091: rissä, kun piiri on hajallinen ja sopimattomasti asuttu. M:utta kun
47092: nyt kerran olot ovat eri osissa maata erilaiset ja koska tämmöinen
47093: suunnitelma toisissa osissa maata nostaa vastarintaa, sivistysvalio-
47094: kunnan mietintö nimittäin, niin silloin täytyy ajatella, että koulu-
47095: laitoksemme, niin ikävä kuin se onkin, tulee hyvin hajanaiseksi ja
47096: monenlaiseksi. Jos sidotaan edistyneemmät kunnat, jotka ovat kaikki
47097: nämät askeleet ottaneet, tämmöis:in järjestelmiin kuin oppivelvol-
47098: lisuuskomitean mietintö, on se suuri taka-askel ja ne eivät siihen
47099: helposti alistu. Koetettakoon sitte toteuttaa molempia suunnitel-
47100: mia paikkojen ja olojen mukaan. Sillä tavalla voidaan tyydyttää
47101: edistyneempiä kuntia, ja taas niitä, jotka vasta alkavat sellaisia
47102: askeleita astua.
47103:      Täällä on ehdotettu 15 vuotta tämän asian järjestelemistä var-
47104: ten, vieläpä on kuulunut ääniä, että sitä olisi pidennettävä. Minusta
47105: tämä on kuitenkin kaikista korkein raja, mitä voidaan maaseudulla
47106: ajatella. Meillä ei todellakaan ole varaa sellaiseen, kysyköön se
47107: uhrauksia vaikka kuinkakin suuria. Nyt kuitenkin joka päivä täällä
47108: ja muualla me puhumme siitä, että kansan sivistyksen nouseminen
47109: nostaa sen aineellista elämää ja takaa sille paremman toimeentulon
47110: sillä alalla. Ja kaikissa tapauksissa me nyt olemme nähneet kan-
47111: samme niin monessa suhteessa alhaisen aseman, että me emme täm-
47112: 1024                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47113: 
47114: 
47115: möistä työtä voi viivyttää. Jos nyt ylimalkaan tulisi tämmöinen
47116: aika määrätyksi, niin mma uskallan tehdä siihen poikkeusehdo-
47117: tuksen, uskaltaisin pyytää poikkeusasemaan ainakin kaksikieliset
47118: kunnat maassamme. Esim. Uudellamaalla Helsingin ympäristöllä,
47119: on päästy niissä mitä ruotsinkieliseen väestöön tulee sangen pitkälle,
47120: koska tämä asia on tullut puolueasiaksi. Tässä vieressämme on
47121: esim. Helsingin kunta, sillä on tätä nykyä 16-17 ylempää kansa-
47122: koulua ja vielä enemmän on seisovia pientenlasten kouluja, niitä on
47123: muutamissa piireissä 2 jopa kolmekin. Niin pitkälle on päästy sen
47124: kielisen väestön sivistyksessä. Jokainen tietää, että samassa pitäjässä
47125: asuu lähes puoletsuomalaista väestöä. Sillä on vaan kaksi ylempää ja
47126: kaksi alempaa kansakoulua. Ja nykyisten asetusten mukaan monessa
47127: piirissä siinäkin kunnassa, vaikka se kauvan kestää ja vaikka piikki-
47128: lanka-aitoja ja muita voi ilmestyä yksityisten yritteliäisyyden
47129: tielle, voipi kuitenkin päästä tarkoituksiensa perille lyhemmässä
47130: ajassa ja saada paljon enemmän suomalaisia kouluja. Mutta jos
47131: tämmöinen asetus astuu voimaan, on tätä aikaa 15 vuotta, vaikkapa
47132: sitä kolmessakin osassa tehdään, se takaa suomalaisille monessa
47133: piirissä koulut vasta 20 vuoden perästä. Ja sitä ei voi ajatella, että
47134: pääkaupungin ympärillä, jossa kansan tarvitsee vielä enemmän
47135: nousta ja kohota, näin pitkä aika voitaisiin ajatella siihen menevän.
47136: Tämmöiset kunnat ovat verrattain varakkaat, ja kun kerran tois-
47137: kielisen väestön sivistyksestä on pidetty niin tarkkaa huolta, ettei
47138: yhtään kolkkaa jätetä siitä osattomaksi, kun vielä suomalainenkin
47139: väestö saa maksaa veronsa tähän ja monet sen piirit saisivat kuitenkin
47140: vasta parin vuosikymmenen perästä koulut, niin se vasta lisää
47141: katkeruutta ja lisää turhaa kielikiistaa, joka pitäisi lopettaa ja
47142: voimakas sivistystyö saada aikaan. Minä uskallan ehdottaa, että kaksi-
47143: kieliset kunnat maassa pannaan poikkeusasemaan, niille annetaan
47144: korkeintaan 8 vuoden järjestelyaika. Se takaa silloin niissä kunnissa
47145: paljoa vähemmän taisteluaja riitaa, se takaa niiden vähäväkisille suo-
47146: malaisille nousemisen ja kohoamisen mahdollisuutta. Niiden suo-
47147: malaista väestöä kohtaan on jo niin kauvan vääryyttä harjoitettu,
47148: että olisi aika se vääryys lopettaa. Minä vaan viittaan vielä siihen,
47149: että ymmärtääkseni nykyinen asetus takaa niille paljoa suuremman
47150: koulun saamisen mahdollisuuden kuin tämä uusi. Siis minä ehdot-
47151: taisin, että ne pantaisiin tässä suhteessa poikkeusasemaan ja vaa-
47152: dittaisiin paljoa lyhempi järjestysaika niille.
47153:     Täällä on sitten sanottu, että maalaiset ajavat huonosti maa-
47154: laisten asioita, kun koululaitoksen tahtovat järjestettäväksi oppi-
47155: velvollisuuskomitean mukaan. Ei se ole huonoa asioiden ajamista.
47156: Minä olen ainakin nähnyt ja kuullut, että tässä maassa, ehkä useam-
47157: missakin puolueissa, on ollut vaalikokouksia ja muita puoluekokouk-
47158: sia ja siellä on saattanut kuulua ääniä: Viekää entisetkin koulut
47159:                         Yleinen oppivelvollisuus.                     1025
47160: 
47161: 
47162: pois. - Meillä on paljon valistuksen vastustajia, tarvitaan voima-
47163: kasta sivistystyötä.
47164:     Ed. Jokinen täällä lausui: mitä enemmän kansa sivistyy, sitä
47165: enemmän se luopuu porvareista. Sosialisteilla on siis se usko, että
47166: sivistys edistää heidän etujaan ja rientojaan. Ja minusta se on hyvä,
47167: että heillä on se usko sivistykseen, sillä silloin sieltä puolen tehdään
47168: voimakasta sivistystyötä ja ajetaan voimakkaasti kansakoulu-
47169: laitoksen kehitystä tässä maassa. Meillä niin sanotuilla porvareilla
47170: on taas toinen käsitys ja varma tieto, nim. että mitä pimeämpi
47171: seutu on, sitä enemmän sosialisteilla on kannatusta. Meillä on se
47172: käsitys ettämitäenemmän sivistyssaadaan kasvamaan janousemaan,
47173: sitä enemmän kansa heistä luopuu. Ja kun me myöskin uskomme,
47174: että tästä on kansamme tosionnelle hyötyä, niin sen tiedon täytyy
47175: kannustaa meitä voimakkaaseen työhön ja toimeen kansakoululai-
47176: toksemme johtamiseksi ja kohottamiseksi.
47177: 
47178:     Ed. Ä n g e s 1 e v ä: Minä en vähääkään epäile sitä, ettei oppi-
47179: velvollisuuslain laatijat valiokunnassa olisi kaikkein parasta tarkot-
47180: taneet Suomen kansan sivistyksen kohottamiseksi. Olen oikein kii-
47181: tollinen siitä, että Suomen kansan ylemmissä kerroksissa ovat silmät
47182: auenneet näkemään, että Suomen kansan pohjakerrokset tarvitsevat
47183: sivistystä ja valistusta. Sivistyksen edistämisen jouduttamiseksi
47184: olisi senvuoksi tärkeätä, että oppivelvollisuuslaki tulisi sellaiseksi,
47185: jonka kansa ilolla ja mielihyvällä vastaanottaa. Suomen kansa on
47186: kaikkina aikoina kärsivällisesti kantanut raskaimpia taakkoja. Kuin-
47187: ka Suomen kansa vetäytyisi pois taakkain kantamisesta silloin kuin
47188: nämä taakat tulevat Suomen kansan lasten omaksi hyväksi ? Tyy-
47189: nenä se ottaa varmaankantaakseen oppivelvollisuuslaistakin johtu-
47190: vat rasitukset. Kuitenkin olisi huomioon otettava, ettei taakkaa
47191: ylenmäärin painavana sälytettäisi Suomen kansan hartijoille. Me
47192: täällä lukuja ja numeroita käsitellessämme hyvin pian unohdamme
47193: maalaiseläjän, joka veronkannon edellisenä iltana pyyhkii tuskanhikeä
47194: otsaltaan. Hän on päivän kulkenut rahoja lainaksi yrittämässä eikä
47195: ole onnistunut niitä saamaan. Onpa maalaiskansan keskuudessa
47196: taloissakin sellaista nähtävänä, että äidin voita suolatessaan lapset
47197: kyynelillään kastelevat leipäpalaa, mutta äiti ei voi antaa lapsilleen
47198: voita leivän päälle, siksi että isä menee huomenna kirkolle veron-
47199: maksoon ja sinne täytyy voi viedä, jotta ei jonakuna päivänä virka-
47200: pukuinen herra tulisi kirjoittamaan talosta vaikka ainoan lehmän.
47201: Tämä tuntuu monelle aivan uskomattomalta, mutta se on synkkä
47202: ja surullinen todellisuus Suomen kansan maalaiselämästä, ja täl-
47203: laiset tapaukset eivät ole harvinaisia.
47204:      Näitä kohtia on varmaankin oppivelvollisuuskomiteakin miettinyt,
47205: silloin kun se on ehdottanut alemman koulun elimelliseen yhteyteen
47206: ylemmän kansakoulun kanssa ja saman opettajan huostaan. Myöskin
47207:                                                                  65
47208: 1026                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47209: 
47210: 
47211:  sivistykselliseltä kannalta katsoen olisi paljo edullisempaa, ettälapsen
47212:  alkeisopetuksen antaisi henkilö, joka on toimeensa perinpohjaisesti ja
47213:  mahdollisimman täydellisesti valmistunut. Alemman kansakoulun
47214:  opetuksessakin vaaditaan monipuolista kykyä ja kehitystä ja siltä
47215:  kannalta katsoen (ja tätä kohtaa minä juuri eusimäisenä valiokun-
47216:  nassa esiintoinkin) olisi suotavaa, että alemman kansakoulun ijässä
47217:  olevat lapset saisivat kaikinpuolin perehtyneen ja kelvollisen opetta-
47218:  jan. Luulen, että monessa paikoin, jossa esim. valiokunnan mietinnön
47219:  mukaisesti tultaisiin perustamaan laajennettuja alempia kansa-
47220:  kouluja, jos komitean ehdotus tulisi huomioon otetuksi, tultaisiin
47221: laajempien alempien kansakoulujen sijalle perustamaan tällaisia
47222:  yhdistettyjä kouluja. Sehän on aivan luonnollista, että tuollaiset
47223:  seisovat, saman opettajan johdon alla olevat koulut täyttävät
47224:  paremmin tehtävänsä, kuin nuo kiertävät alemmat kansakoulut,
47225:  joihin tulee vähemmän valmistuneita ja useimmissa tapauksissa
47226:  vähemmän kykeneviä opettajia johtamaan koulua.               Niihinkään
47227: lausuntoihin, joita sanomalehtikirjoitusten mukaan täällä on esi-
47228:  tetty, että oppivelvollisuuspakko ulotettasiin aina 20-25 vuoden
47229:  päähän, en voi ollenkaan yhtyä, siksi soisinkin oppivelvollisuuslain
47230:  muodostuvan sellaiseksi, että kansa sen vaatimukset mitä pikimmin
47231: voisi käytännössä toteuttaa. Me tarvitsemme sivistystä ja valis-
47232: tusta lähimmässä tulevaisuudessa ja meillä Suomen kansalaisilla
47233: ei ole aikaa odottaa monia vuosikymmeniä.
47234:      Sitte katson velvollisuudekseni myös 3 vastalauseen johdosta
47235:  merkitä kantani uskonnon oppiaineena olemisesta kansakoulussa.
47236: Suomen kansa on säilyttänyt vielä uskonnollisen tulen sydämessään
47237: suurimmaksi osaksi, vaikka sitä on kyllä joltakulta taholta koe-
47238: tettu sammuttaa. Ja Suomen kansan enemmistö pyytää uskonnon
47239: säilyttämistä kansakoulun oppiaineiden yhteydessä. Niin sanotut
47240: suruttomatkin ovat siitä erityisesti minulle huomauttaneet, Pohjan-
47241: maan heränneet eli pietistit ovat niinikään sydämensä sisimpänä
47242: toivomuksena lausuneet sen, että uskonto olisi kansakoulun oppi-
47243: aineiden joukossa säilytettävä. Tällä viikolla olin tilaisuudessa tutustu-
47244: maan laestadiolaisten mielipiteeseen; Ylivieskan kirkolla oli nimittäia
47245: koko maata käsittävä laestadiolaisten kokous. Siellä oli osanottajia
47246: aina tuolta Perä-Pohjolasta ja Venäjän rajoilta, olipa Helsingistäkin
47247: useita henkiä ja kaikilta joiden kanssa keskustelin, kuulin ettäkansa-
47248: koulun oppiaineiden joukossa olisi uskonto säilytettävä. Näin ollen,
47249: koska kansan enemmistö sitä vaatii, mielestäni eduskunnan jäsenet
47250: tekisivät väärin pyyhkiessään pois uskonnon oppiaineiden joukosta.
47251: Miksei yhtä hyvin ·pyyhkiä jotain muuta ainetta siitä pois. Sosia-
47252: listisellakin taholla on huomattu, että Suomen kansan enemmistö
47253: tulee vaatimaan uskonnonopetuksen säilyttämistä. Olihan muun
47254: muassa viime vaalien edellä nimenomaan sanottu ja selitetty, että
47255: sosialismi ei tahdo taistella uskontoa vastaan. Nyt on kuitenkin
47256:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 1027
47257: 
47258: 
47259: tehty hyökkäys uskonnonopetusta vastaan ja tämä tietääkseni
47260: on hyvin läheisessä yhteydessä uskonnon kanssa. Minä toivon, että
47261: tämän hyökkäyksen Suomen eduskunta jaksaa torjua ja että suuri
47262: valiokunta tekee kaiken voitavansa uskonnonopetuksen säilyttä-
47263: miseksi kansakoulun oppiaineiden joukossa.
47264: 
47265:     Ed. H o me n: On jo myöhä, koetan senvuoksi supistaa puheeni
47266: aivan lyhyeksi. Minua on vähän hämmästyttänyt, että kun nyt
47267: ajatellaan suurta laajennusta ja parannusta kansakoulun alalla,
47268: ei ole tässä mietinnössä mainittu sanaakaan siitä, että kun saadaan
47269: enemmän kouluja, olisi tilaisuus pyrkiä semmoiseen järjestelmään,
47270: että yhdellä opettajalla ei tarvitsisi olla niin monta osastoa. Nykyään
47271: on tavallisinta se, että yksi opettaja opettaa samaan aikaan 4
47272: osastoa. Tästä syntyy suuri ajanhukka ja opetuskaan ei tietysti
47273: tule niin hyväksi kuin se voisi tulla, jos opettajalla olisi vaan yksi
47274: osasto. Sanotaan, että tämä epäkohta ei ole autettavissa. Rohkenen
47275: luulla, että sitä voisi suureksi osaksi auttaa, jos katsoisi sitä niin
47276: suureksi epäkohdaksi kuin se minun mielestäni on. Koska nyt on
47277: melkein mahdotonta ihmiselle samaan aikaan opettaa 4 osastoa
47278: riippumattomasti toisistaan, niin on niitä ryhmitettykahteenluokkaan
47279: joissa on kaksi osastoa kummassakin. Ensimäinen ja toinen osasto
47280: yhdessä ja taas kolmas ja neljäs osasto yhdessä. Sillä tavoin oppi-
47281: määrä kuitenkin tulee hyvin vähäiseksi, niinkuin ed. Soininen myöskin
47282: myönsi. Täytyisi siis pyrkiä siihen, että saisimme ainakin kaksi
47283: opettajaa joka kouluun tai, jos on tiheämmin asuttu seutu, vaikka
47284: neljä. Omasta puolestani menen niinkin pitkälle, että katsoisin sen
47285: edulliseksi, jos oppilaita otettaisiin ainoastaan joka toinen vuosi
47286: kouluun, ell'ei muu auta. Sillä tavoin voisi osastoja supistaa, ja
47287: samalla opettajalla ei koskaan olisi enemmän kuin kaksi osastoa.
47288: Nyt kun on ajateltu saadaz,o6okoulua lisää, joista ainakin 6oo enti-
47289: siin piireihin, ja kun ajatellaan saada 3,500 alempaa kansakoulua,
47290: niin minusta olisi syytä pitää tätä näkökohtaa silmällä.
47291:     Meidän suomalaisten työssä ei ylipäänsä ole vauhtia. Ja jos opetus
47292: tapahtuu niin, että sama opettaja opettaa neljää osastoa, niin ei
47293:  juuri tähän opetukseenkaan tule minkäänlaista vauhtia. Oppilas
47294:  tottuu siten huonoon työhön. Moni eroaakin kansakoulusta, kun
47295: on siellä ollut 3 vuotta, senvuoksi että neljäntenä vuonna ei saa
47296: siellä kuulla paljoakaan uutta. Ensimmäisenä vuonna kuulee uutta,
47297:  toinen vuosi on sitten uudistus siitä. Kolmantena vuonna on taas
47298:  uutta, mutta neljäs vuosi on taas kolmannen vuoden uusimista.
47299:  Luulen, että jos opetusaika olisi tuntuvasti lyhempikin kuin mitä
47300: se nyt on, mutta yhdellä opettajalla ei olisi enemmän kuin yksi
47301:  luokka, niin oppimäärä kuitenkin voisi olla suurempi ja tulos tie-
47302:  tysti suurempi, koska työtapa olisi parempi. Minusta tuntuu ikävältä
47303:  taas myöntää monta miljoonaa tähän opetukseen, jos ei samalla
47304: 1028                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47305: 
47306: 
47307:  pidetä silmällä, että mainittu epäkohta saataisiin poistetuksi, taikka
47308:  ainakin tuntuvasti vähennetyksi.
47309:      Muuten yhdyn ed. Soiniseen siinä, mitä hän puhui jatkokurssien
47310: höydyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. On vaan se ikävä puoli, että
47311: maaseudulla on vaikeuksia jatkokursseihin nähden sentähden, että
47312:  13, 14 ja 15 vuoden vanhoilla lapsilla jo on paljon tekemistä kotona
47313: maanviljelyksessä y. m. toimissa. Niillä ei ole niin hyvää aikaa ottaa
47314: osaa jatkokursseihin kuin kaupungeissa.
47315:      Mitä taas pikkukouluihin tulee, niin minä myös siinä yhdyn
47316: ed. Soinisen ja ed. Rosenqvistin mielipiteeseen, että opettajilta
47317: ei tarvitse vaatia varsin suuria tietomääriä. Luulen sentähden , että
47318: kahden vuoden seminaariaika olisi riittävä. Pääasia on, että näitten
47319: pikkulasten opettajalla on innostusta ja rakkautta lapsiin, että
47320: hänellä on taipumusta opettajatoimeensa. Aivan suurta tietomäärää
47321: ei siinä tarvita. Metoodi on monta kertaa tärkeämpi.
47322:      Vielä yksi asia. Mietinnössä ehdotetaan, että oppivelvollisuus
47323: alkaa syyskuun 1 päivänä sille, joka samana kalenterivuonna täyttää
47324: 7 vuotta. Koska syyskuun 1 päivästä vielä on kolmas osa vuotta
47325: jälellä, tulisi tapahtumaan niin, että kolmas osa lapsista tulisi kou-
47326: luun 6 vuoden vanhana. Tämä on minusta aivan liian aikaiseen.
47327: Minä tahtoisin lykätä oppivelvollisuusrajan ainakin ;:nteen vuoteen,
47328: ettei siis millään tavalla oppivelvollisuus alkaisi ennen, kuin lapsi
47329: on täyttänyt 7 vuotta. Jos siitä sitte tulee käytännössä 7 1/2 ta
47330: likelle 8 vuotta, se ei tee mitään. Mutta koska nyt jo kaupungeissa
47331: tämä raja on 7 vuotta, niin en ymmärrä, että sitä maaseudulla voisi
47332: asettaa alemmalle. Siellä on pitkät matkat eikä ihminen kehity,
47333: sanotaan, niin nopeasti maaseudulla. Joka tapauksessa 6-vuotinen
47334: lapsi on siksi pieni, että minusta on vähän kummallista vaatia sem-
47335: moista lasta jo pantavaksi kouluun. Poikkeusta ehdotetaan kyllä
47336: myönnettäväksi, mutta sääntö jäisi kuitenkin pysymään.
47337:     En nyt tahdo jatkaa pitemmälle.
47338: 
47339:    ~Ed.!/:,Jfä r v i ne n:1i Kaikista~ niistä monista kymmenistä hen-
47340: gellisistä ~puheista, joita porvarillisten puolueitten edustajat ovat
47341: täällä pitäneet oppivelvollisuuslain yhteydessä, täytyy sanoa, että
47342: ne ovat pääasiassa pidetyt vaan agitatsioonitarkoituksia silmällä
47343: pitäen. Nähtävästi näillä puheilla on tahdottu lujittaa valitsijain
47344: luottamusta, joka on alkanut pahasti horjua sen jälkeen, kun samat
47345: puolueet ovat asettuneet vastustamaan kunnallista äänioikeutta.
47346: Tällaiseen johtopäätökseen täytyy tulla varsinkin kahdesta syystä.
47347: Ensiksi: täällä esiintyneet puhujat ovat varsin hyvin tietäneet,
47348: että oppivelvollisuuslaki ei voi valmistua tällä istuntokaudella,
47349: että se jää joka tapauksessa ensi kevääseen ja että siis on ollut ai-
47350: van tarpeetonta eduskunnan ajan tuhlausta kuluttaa sitä kesken-
47351: jääviin kysymyksiin, varsinkin kun niin moni juuri valmistumaisil-
47352:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 1029
47353: 
47354: 
47355: laan oleva tärkeä reformi odottaa ratkaisuansa. Toiseksi: sellaiset
47356: lausunnot kuin edustajien Kaarneen, Pöystin, Huoposen y. m.
47357: eivät ole tuoneet itse oppivelvollisuuslakiin mitään uusia näkökohtia,
47358: jotka voisivat jollain tavoin edes hyödyttää suuren valiokunnan
47359: jäseniä olemalla heille evästyksenä. Niinkuin hyvin voi arvata,
47360: ovat nuo kymmenet puheet tähdätyt etupäässä sosialidemokraat-
47361: tisen puolueen jäsenten tekemän vastalauseen toista pykälää koh-
47362: taan, jossa puhutaan uskonnonopetuksesta kansakouluissa, sillä
47363: muihin pykäliin, kuten esim. köyhien lasten avustamiskysymyk-
47364: seen, eivät he ole ollenkaan uskaltaneet koskea.- Ed. Huoposen
47365: puhetta en ota huomioon, sillä hän ei ole tällä alalla mikään asian-
47366: tuntija. - Ja tämänkin ainoan hyökkäyspaikkansa ovat he väärin
47367: käsittäneet joko pintapuolisesta asiantuntemuksesta tai halusta
47368: käsittää se väärin, sillä se käsitys uskonnonopetuksesta, minkä
47369: olemme esille tuoneet vastalauseessamme on seuraava: emme voi
47370: sallia, että valtio sakko- ja vankeusrangaistuksilla pakottaa sekä
47371: eriuskolaislahkoihin kuuluvat että vapaammin ajattelevat van-
47372: hemmat pitämään vasten heidän vapaata tahtoaan lapsiaan uskon-
47373: totunneilla oppimassa valtion herrojen määräämää uskonto-oppia.
47374: Vanhemmilla täytyy olla vapaa valta ohjata lastensa sielun asioita,
47375: sillä onhan toki lapsi lähempänä omaa vanhempaansa kuin valtion
47376: virkaherroj a. Jos ken vanhin tahtoo antaa lapsellensa valtionkirkon
47377: uskonto-opin, hänellä on tietysti siihen oikeus. Ken tahtoo itse
47378: kasvattaa lapsensa uskonnollisia käsitteitä, hänellä täytyy siihen
47379: myös olla vapaus, sillä sakko- ja vankeusrangaistuksilla ei koskaan
47380: uskonnollista elämää edistetä. Uskonnon hento kukka menestyy
47381: ainoastaan vapauden maaperässä, sen todistaa jo historiakin. Inkvi-
47382: sitsiooniaikakauden peukaloruuvipuristimet, Espanjan saappaat,
47383: piikkituolit, polttoroviot, ne eivät ole edistäneet uskontoa, ne ovat
47384: päinvastoin herättäneet inhoa sitä vastaan. Eivät ole hyödyttä-
47385: neet myöskään oikeauskoisuuden aikakauden jalkapuut ja häpeä-
47386: paalut. Vapautta myös henkii koko raamattu alusta loppuun. Kat-
47387: sottakoon vaan profeettain lausuntoja ja Kristuksen sanoja.
47388:     Kun on näin puhe uskonnollisesta pakosta, niin tietysti tulee
47389: tehneeksi itselleen kysymyksen, kuka se on sitte tuo pakottaja,
47390: joka katsoo olevan itsellänsä oikeuden poliisisormineen sekaantua
47391: ihmisten sielunasioihin ja määritellä juuri tarkasti minkälaisen ja
47392: mihinkä kaavoihin valetun uskontomuodon pitää kunkin yksi-
47393: lön lapsillensa antaman. Vastaus: se on valtio, sama valtio, joka
47394: viinaa suosii, se on se, joka siunaa sota-aseet, joilla läWetään mur-
47395: haamaan rauhallisia kansalaisia ja sitten laulaa Te Deumia ja vielä
47396: kirkkaammin laulaa, kun he ovat onnistuneet teurastamaan suu-
47397: ria kansalaisjoukkoja. Tällaista pakoittajaa ei suinkaan ole kat-
47398: sottava päteväksi määräämään, että juuri niin ja niin ja niillä
47399:  sanoilla ovat uskonnon asiat opetettavat.
47400: 1030                  Istunto 9 p. Jokakuuta 1908.
47401: 
47402: 
47403:     Pyydän vielä tässä kajota erääseen kohtaan. V astapuoluelai-
47404: semme ovat hengellisiä puheita pitäessään menneet myös arvoste-
47405: lemaan sosialistien uskonnollisuutta yleensä, He ovat asettuneet
47406: täällä fariseuksen asemaan, joka itseään kiitti ja publikaania hal-
47407: veksi, mutta pyydän sanoa noille, kyllä me tunnemme meidän por-
47408: vareittemme jumalisuuden. Meillä on itse suuren Natsarealaisen
47409: antama mittakeino ja se kuuluu: ~Tuntekaa heitä heidän hedel-
47410: mistään. Ei hyvä puu voi kantaa häijyjä hedelmiä eikä häijy puu
47411: hyviä hedelmiä.~ Porvareitten samoin kuin sosialistienkin uskon-
47412: non hedelmät ovat selvästi nähtävissä joka päivä meidän edes-
47413: sämme. Pappien ahneus, suurtilallisten toimeen panemat torppari-
47414: häädöt, virkamiesten palkat ja eläkekiskomiset, kas siinä ovat por-
47415: vareitten uskonnollisuuden hedelmät! Voidaanpa sanoa, että edus-
47416: kuntatyössäkin, lainlaatimisessa täällä tulee näkyviin uskon he-
47417: delmät. Se näkyy kunnallisen äänioikeuden jarrutuksesta, se nä-
47418: kyy maanvuokralain pykälissä, joka sekin köyhälistöä sortaa, ja
47419: yksinomaan manttaalimiesten etuja katsovasta pykälästä torppari-
47420: laissa. Kas siinäkin on porvarien uskonnon hedelmiä (Vasemmalta:
47421: Hyvä!). Hedelmiä on vielä elinkeinolainsäädännössä, voimme sanoa,
47422: onpa hirvenmetsästyksessäkin, kun se tahdotaan tehdä yksinomaan
47423: manttaalimiesten eduksi ja kieltää se oikeus köyhälistöltä. Mutta
47424: nämä tällaiset hedelmät eivät ole niitä hedelmiä, joita suuri Nat-
47425: sarealainen tarkoitti, ne ovat itsekkäisyyden hedelmiä, ne ovat
47426: sellaisen puun hedelmiä, josta sanotaan että se puu odottaa hak-
47427: kaamista ja tuleen heittämistä (Vasemmalta: Hyvä! Hyvä!).
47428: 
47429:      Ed. W i c h m a n n : Jag måste taga tili ordet för att reser-
47430: vera mig mot repr. Sundbloms med- eller omedvetna förvrängning,
47431: antagligen beroende på missuppfattning af mina uttalanden i
47432: läropliktsfrågan. J ag har icke opponerat mig mot införandet af
47433: allmän läroplikt, men väl mot den i min tanke pedagogiskt mindre
47434: lyckliga och därjämte - för tillfället åtminstone - ekonomiskt
47435: omöjliga läropliktsform, som nu blifvit föreslagen af kulturutskottet.
47436:     En annan ärad talare har uttalat, att han icke kan skänka nå-
47437: got erkännande åt min vädjan till pedagogiska stormän, som hafva
47438: uttalat, att den lägre folkundervisningen kräfver fullt ut samma
47439: pedagogiska förmåga, ofta en ännu större, än den högre undervis-
47440: ningen, och att min vädjan till dessa pedagogikens stormän så-
47441: tillvida är oberättigad, som deras uttalanden icke få förstås i detta
47442: sammanhang. J ag måste nu också reservera mig mot detta utta-
47443: lande och tillika uttala min förvåning öfver den pedagogikens stor-
47444: man, som den ärade talaren i stället framdrager såsom ett slags stöd
47445: för den åskådning han förfäktade såsom den enda rätta. Jag har
47446: sedermera blifvit upplyst om, att det icke var hans mening att här
47447: vädja tili Uno Cygnaeus, utan tili en annan personlighet, som vis-
47448:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  1031
47449: 
47450: 
47451: serligen är mig bekant som stor fosterlandsvän och teolog, men
47452: hvars pedagogiska förtjänster om folkskolan i samma mån som
47453: här citerades, äro mig ganska obekanta, nämligen biskop Schau-
47454: man. Saken mä nu för resten här utläggas huru som hälst, så är
47455: det min öfvertygelse och min förhoppning, att kammarens beslut
47456: kommer att gå i den riktning, som uttalas i fjärde reservationen.
47457: Detta intryck har jag fått af de flesta talares uttalanden, särskildt
47458: allmogerepresentanternas, och jag tror, att detta också är den bästa
47459: vederläggningen af hr Sundbloms yttrande, att vår allmoge är så
47460: upplyst och hungrar så efter bildning, att den icke kan tillfredsstäl-
47461: las med den läroform, som föreslås i fjärde reservationen, utan be-
47462: gär den af utskottet föreslagna.
47463:     Minä olisin kernaammin suonut, ettei ed. Reima olisi kosketellut
47464: tässä kouluasiassa kieliriitaa. Minun mielestäni se nyt ei yhtään
47465: kuulu tähän kouluasiaan. Voisinharr minäkin, jos tahtoisin, tehdä
47466: itseni syylliseksi samassa suhteessa kuin ed. Reima ja vetää esiin
47467: muutamia vastaisia näkökohtia siitä, miten ruotsalaisen vähemmis-
47468: tön lasten koulutarvetta tyydytetään, tahi oikeammin ei tyydytetä
47469: lainkaan, suomalaisen enemmistön taholta esim. Seinäjoella ja Vä-
47470: hässä Kyrössä. Itse asiassa on ed. Reiman kantaa jo moni puhuja
47471: vastustanut ja minun mielestäni onnellisesti. Minun täytyy vielä
47472: sanoa, että minä ihmettelen sitä ristiriitaisuutta, joka ilmeni ed.
47473: Reiman puheessa, kun hän ensiksi väitti, että sivistystarve on niin
47474: suuri, niin välttämätön tarve, että siinä ei nyt saa pääasiallisesti
47475: katsoa taloudellisia näkökohtia, mutta sittemmin sanoi, että >>olkoon
47476: nyt sivistystarve kuinka suuri tahansa, niin leipäkysymys
47477: kuitenkin ensi sijaan>>. Siinä asiassa minäkin olen aivan samalla
47478: kannalla kuin ed. Reima.
47479: 
47480:     Ed. H o k k a n e n: Tämän asian tähden on jo hyvin paljon
47481: eduskunnan aikaa tuhlattu ja on tätä mietintöä monelta eri kan-
47482: nalta tarkasteltu ja koetettu sitä pestä ja värittää jos jonkinlaiseksi.
47483: Puhdasta on näyttänyt tulleenkin, erittäinkin penkit eduskunnassa
47484: näyttävät olevan hyvin puhtaat.
47485:     On kuulunut paljon valitusvirsiä tämän mietinnön johdosta.
47486: Maan köyhyyttä on valitettu ja kysytty, millä voitaisiin saada
47487: kustaunetaksi ne mahtavat vaatimukset, joita mietinnössä on
47488: esitetty. Mutta olisiko parempi, että kansa pidettäisiin tietämät-
47489: tömyydessä, kuin että sille annetaan tietoisuutta. Niin kauan kuin
47490: kansalle ei anneta tietoisuutta, kun se ei saa vaurastua ja kasvaa
47491: henkisessä ja aineellisessa suhteessa, olkaa huoletta, herrat, kyllä
47492: maa köyhänä pysyy. Se on merkki. Jos tähän menisikin uhrauksia,
47493: niin sitenhän yhteiskunnan jäsenet tuon lainan tulisivat takaisin
47494: maksamaan, eivät ne hukkaan menisi, ne uhraukset, joita tulisi
47495: uhrattavaksi. Näyttää suuresti siltä, mietinnön sivuilla 22, ettei
47496: 1032                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47497: 
47498: 
47499: ole haluakaan antaa kansalle tietoisuutta, vaan pitää entisessä tietä-
47500: mättömyydessä. Mutta kun näin on tahto, niin älkää hyvät por-
47501: varit, herrat, rouvat ja neidit nuhdelko alempaa kansankerrosta
47502: siitä, että se on tyhmää, ymmärtämätöntä ja sivistymätöntä; älkää
47503: silloin antako sellaisia nuhteita. Vasta sitte sopisi pitää niitä saar-
47504: noja tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä ja sivistymät-
47505: tömyydestä, kun olisi k o e t e t t u antaa oppia kansalle. Ja kun
47506: täällä on tunnustettu ja myönnetty, että on suuri joukko köyhä-
47507: listöä - se on juuri sitä osaa Kansasta, joka luo kaiken rikkauden
47508: ja mukavuuden yhteiskuntaan, - niin pitäisi myös ymmärtää, että
47509: tämä suuri joukko on sellaista, jonka täytyy väkisinkin itselleen
47510: hankkia tietoisuutta, vaikkei porvaristo tulisi siihen avustusta
47511: myöntämäänkään.
47512:      Sitte on tavattomasti hyökätty sosialistien tekemän vastalau-
47513: seen kimppuun. Mutta eikö porvaristo ymmärrä vai eikö se tahdo
47514: ymmärtää sitä? Olen päässyt siihen käsitykseen, kun olen jo mo-
47515: nessa istunnossa kuullut puhuttavan tästä asiasta, että porvari-
47516: puolueilla olisi se käsitys, ettei sosialistien vastalauseen mukaan
47517: saisi ollenkaan uskontoa opettaa kansalle. Mutta ei se minun tie-
47518: tääkseni tällaista tarkoita, vaan se tarkoittaa, ettei ole niin välttä-
47519: mätöntä nojautua tässä asiassa kansakoulunopettajain niskoille.
47520: Tässä kysymyksessä on jo menty niin pitkälle, että on jouduttu
47521: jumalakäsitteeseen saakka, ja uskonnosta puhuttaessa on minusta
47522: tuntunut, että porvaristo luulee jumala-olennon tämän kautta
47523: menettävän mahtavuutensa. Olkaa huoleti! Ei se ole mikään sel-
47524: lainen löyhä olento, jos se oikein käsitetään, ei sitä mihinkään kään~
47525: netä eikä väännetä. Se on kaikkivoipaja kaikkimahtava. Se ei ole niin
47526: hatara ja löysä olento, että ihmiset sitä voivat kääntää niinkuin
47527: tuuliviiriä käännetään. Älkäämme huoliko sitä niin halpaan ar-
47528: voon asettaa!
47529:      Nyt kun näin on tätä hyökkäystä tahdottu tehdä sosialistien
47530: vastalausetta vastaan, niin on sanottu, että maalaiset eivät sitä
47531: ymmärrä. Mutta on niissä paljon sellaisia, jotka hyvin sen ymmär-
47532: tävät ja ymmärtävät senkin, ettei ole tarvis antaa uskonnonope-
47533: tusta kansakoulunopettajan hartioille.       Onhan uskonto pysynyt
47534: voimassa, vaikka ei kansakouluja ollut olemassakaan. Onhan kor-
47535: ven komeroissa sellaisia, jotka eivät ole kansakoulua käyneet, ja
47536: heillä on kuitenkin uskonto. En minäkään ole kansakoulua käynyt.
47537: Sanooko nyt sitten eduskunta, ettei minulla ole mitään uskontoa?
47538: Olen kuullut puhuttavan, en tänä päivänä, vaan edellisinä päivinä,
47539: että uskonto katoaa, että heillä on siitä kokemusta. No en minä
47540: ymmärrä tätä asiaa. Saattaa niin olla, mutta minä en sentään sitä
47541: usko. Kyllä minulla on uskonto ollut jo lapsuudesta saakka ja sain
47542: sen ymmärrykseeni ja hyvin sitä käsitin. Mutta onko nyt todella-
47543: kin eduskunnassa jäseniä, sellaisia, jotka olisivat tahtoneet us-
47544:                         Yleinen oppivelvollisuus.                1033
47545: 
47546: 
47547: konnon perille pyrkiä nuorina ollessaan, mutta eivät ole päässeet
47548: sitä ymmärtämään, ja heidän on täytynyt vasta sitten partanaa-
47549: moina miehinä ja isopalmikkoisina naisina ruveta kansakoulua
47550: käymään, saadakseen siellä uskonnon oppia? Minä en tuota usko,
47551: mutta niin ainakin on puheista tuntunut. Ja vielä on asia niin,
47552: että isä ja äiti voivat paremmin tehdäkin selvää uskonnon asioista
47553: lapsilleen kuin vieras, kun vielä tulee sellaisia kohtia, että lapsi
47554: voisi opettajalta kysyä jotain pulmallista asiaa, mutta opettajassa
47555: ei ole miestä tai naista antamaan tarkkoja selvityksiä, vaan sanoo,
47556: että se ei ole järjellä ymmärrettävä asia. Ja kuitenkin uskonkappa-
47557: leiden ensimäisen osan ensimäisessä selityksessä sanotaan, että ih-
47558: miselle on annettu järki, tieto, toimi ja ymmärrys. Miksei sitten
47559: ihminen saisi näitä antimia hyväkseen käyttaä. Pitäisikö nuo kal-
47560: liit lahjat hyljätä pois? Olisipa se kummallista. Puhutaan neljän-
47561: nessä rukouksessa niin suuresta jokapäiväisestä leivästä ja lapsi,
47562: joka eväineen on koulussa, voi kysyä: miksei isällä ja äidillä ole
47563: sitten tätä isoa jokapäiväistä leipää, ja miksi minulla on eväs niin
47564: kovin k:ehnoa ja huonoa, miksi on isällä ja äidillä niin huono asunto
47565: ja miksi minulla on pukimena niin huonot ryysyt. Kenen kontolle
47566: voi opettaja tämän laskea? Hän voi pian lausua niin, että se on juuri
47567:  jumal'olennolta johtunut asia, panna sen hänen syykseen. Eikö
47568: olisi parempi silloin tehdä selvää, että se on kapitalistisen yhteis-
47569: kunnan syy eikä minkään muun. Ja siinä se juuri syy onkin. Pi-
47570: detään kovin tärkeänä ettei uskonto tule pysymään ilman että
47571: sitä opetetaan kansakouluissa. Kyllä se tulee pysymään, ja
47572: sitä ei ole kiellettykään, vaan sitä ainoastaan, että se ei olisi pa-
47573: kollista. Siinä vain on eroitus. Mutta olisi parempi, että koetet-
47574: taisiin estää tämä nurinkurinen yhteiskuntajärjestelmä, koetet-
47575: taisiin korjata se sellaiselle kannalle, ettei tulisi olemaan työnsul-
47576: kuj a eikä torppari- ja mökkiläishäätöj ä. Ja kun kansa vielä on tie-
47577: tämättömyydessä, kun näitä tällaisia tehdään, työnsulkuja ja torp-
47578: pari- ja mökkiläishäätöjä, niin pian voi tapahtua sillä tavalla, että
47579:  jotkut yhteiskuntajäsenistä kiroovat syntymäpäiväänsä näiden ko-
47580: vien kohtaloiden tullessa. Ja tämä on porvarillisen järjestelmän
47581: syy eikä minkään muun.
47582:       Sitte on opettaja tekevinäan hyvin tarkasti selvää vielä kai-
47583: kista nskonkappaleista, mitä hän tahtoo oppilaille opettaa, mutta
47584: hän ei voikaan tuota selvää tehdä, vaan tarkat selvänteot täytyy
47585:  jättää aivan hämärään. Mitenkä voisi opettaja selvittää pienelle
47586: lapselle, jos se rupeaisi kysymään esim. kuudennen käskynkin sisäl-
47587: lystä? Olisipa mahdoton mennä siitä selvää tekemään. Tarvitsisi-
47588:  han lapsi ensin kasvaa ja vaurastua ijässä.
47589:       On puhuttu 13 ja 14 ikävuodesta. Minä luulen, että 14-vuoti-
47590:  selle olisi 6 käskystä paljon parempi tehdä selkoa kuin 13-vuoti-
47591:  sille. Mutta isä ja äitivoivat kyllä pitää tarkalla, milloin lapsen
47592: 1034                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47593: 
47594: 
47595: järki voi sulattaa ja antaa selvän, ettei mitään tulisi hämäräksi
47596: jäämään. Ei se ole sillä hyvä, että oppilaalta tahdotaan ulkolukua,
47597: että se vaan läksynsä osaa, sen tarvitsisi myös sitä ymmärtää. Minä
47598: siis en ollenkaan kummastele, että valiokunnassa sosialistit ovat
47599: tehneet tämän vastalauseen. Minä täydellisesti yhdyn tähän vasta-
47600: lauseeseen ja olen siitä aivan levollinen, että uskonto ei tule katoa-
47601: maan, koska se ei ole kadonnut, koska se on lujempi niissä henkilöissä,
47602: jotka asuvat kaukanakin korven komeroissa. Mutta en silti sano,
47603: että olisivat kansakoulut tarpeettomat, en ollenkaan. Päinvastoin.
47604: Kansakoulumme ovat herättäneet kansaa ja sieltä kyllä tietoisuutta
47605: tullaan saamaan. Sen syyn tähden olisi tämä laki saatava päätök-
47606: seen, vaikkei se tulekaan näillä valtiopäivillä. Se on aivan mahdo-
47607: ton saada toimeen. Mutta kansakoulun oppi sehän tuottaisi si-
47608: vistystä ja jos te, hyvät porvaristopuolueet, tahdotte että kansa
47609: kasvaisi henkisessä ja aineellisessa suhteessa, niin yhtykää silloin,
47610: että oppivelvollisuuslaki mitä pikemmin tullaan saavuttamaan.
47611: 
47612:      Ed. K ä k i k o s k i: Luultavasti kaikki ovat panneet merkille,
47613: että sosialistit osoittavat hyvin suurta heikkoutta niin pian kun
47614: heidän tulee julkisesti kansan edessä puolustaa kantaansa uskonnon
47615: kysymyksessä. Tiedetään, että sosialistit hyvin rohkeasti levittävät
47616: kansan keskuuteen kirjallisuutta, jossa mitä tärkeimmällä tavalla
47617: pilkataan uskontoa, mutta kun heitä julkisissa kokouksissa pannaan
47618: tilille tuosta toiminnasta, silloin hyvin usein sosialisti selittää, ettei
47619: tahdota uskontoa pois j. n. e., jopa saatetaan kuulla lausuntoja,
47620: jotka osottavat hyvinkin suurta myötätuntoisuutta uskontoa koh-
47621: taan. Niin on ollut laita tänäkin iltana. Vaikka sosialistien vasta-
47622: lauseessa aivan selvään hyökätään uskonnonopetusta, jopa itse
47623: uskontoakin vastaan, niin sittenkin täällä koetetaan selittää, että
47624: tuo kaikki tapahtuu uskonnonharrastuksesta, jopa uskonnonvapau-
47625: den tähden. On omituista, miten täällä eduskunnassa esiinnytään
47626: toisella tavalla kuin esim. valiokunnassa. Minä muistan viime
47627: vuonna, jolloin olin mukana sivistysvaliokunnassa, oppivelvollisuus-
47628: lakia käsiteltäessä, miten räikeitä ne lausunnot olivat, joita siellä
47629: esitettiin. Jokainen, joka siellä oli, muistaa vielä, mitenkä eräskin
47630: sosialistien johtomies tuontuostakin lausui esim. että: uskonto on
47631: >>keskiaikainen kummituS>>, ja että hän toivoo ettei >>tämän jälkeen
47632: yhtään kirkkoa enää Suomen kuntiin rakenneta>> j. n. e. (Vasemmalta:
47633: Se on vale.). Mutta täällä puhutaan aivan toista. Minkätähden ei
47634: uskalleta suoraan, peittelemättä koko kansan edessä lausua: >>sitä
47635: me tahdomme>>, eikä käydä sitä kaikella tavoin peittelemään? Mutta
47636: vaikka tällä tavoin koetetaan sanoilla salatakin sitä, että todella
47637: tahdotaan pois uskonnonopetus ja asetutaan ilmeisesti vihamieli-
47638: selle kannalle uskontoa vastaan, niin se, mitä sydämessä on, ilmenee
47639: kuitenkin siinä rajattoman katkerassa vihassa ja siinä tuomitsemi-
47640:                        Yleinen oppivelvollisuus.                 1035
47641: 
47642: 
47643: sessa, mikä vasemmistolaisten lausunnoissa ilmenee.             En nuna
47644: muista ulkoa ed. Jokisen äskeistä lausuntoa, mutta sen sisällys oli,
47645: niinkuin minä sen käsitin, että kaikki porvarit umpimähkään ovat
47646: teeskentelijöitä ja kaikki heidän uskonnollisuutensa on vain teko-
47647: pyhyyttä (Vasemmalta: Oikein, oikein!.) ja tuo sama ilmenee myös
47648: ed. Järvisen lausunnossa. Kaikki, mitä pahaa on maailmassa tapah-
47649: tunut, se on uskonnon hedelmä, niinkuin ~pappien ahneus~, virka-
47650: miesten liialliset palkat ja kaikki muu. Mutta koska nämä pahat
47651: asiat ovat uskonnon hedelmiä, niin voisi kysyä, eikö myöskin se hyvä,
47652: mitä porvarit ovat aikaan saaneet, ole uskonnon hedelmä. Voisi
47653: kysyä, kuka tässä maassa on perustanut ensimäiset koulut kansaa
47654: varten? Kuka on perustanut ensimmäisen suomalaisen koulun?
47655: Eivät suinkaan sosialistit. Kutka ovat tässä maassa ensiksi ruven-
47656: neet harrastamaan torpparien parasta? Eivät suinkaan sosialistit,
47657: sillä siihen aikaan r88o-luvulla, kun Yrjö-Koskinen tätä asiaa
47658: rupesi ajamaan, ei vielä sosialisteja meidän maassamme ollutkaan.
47659: Me voisimme luetella hyvin paljon hyvää, mitä maassamme on tehty
47660: syvien rivien hyväksi. Koska siis porvarit ovat saaneet jotakin
47661: hyvääkin toimeen kansan hyväksi, niin voisi kysyä, eikö tässä ole
47662: olleet uskonnon voimat näitä hyviä hedelmiä aikaansaamassa?
47663:      Kun uskonnonopetuksesta puhutaan, niin takerrutaan kaiken- . ,
47664: laisiin sivuseikkoihin, vanhan testamentin kertomuksiin J oonaksesta
47665: valaskalan vatsassa ja kaikenmoiseen sellaiseen, joka on vähemmän
47666: tärkeätä itse uskonnon olemukselle. Niistä tehdään pääasia ja
47667: unohdetaan se, mikä todellisesti on pääasia uskonnon opetuksessa,
47668: lasten saattaminen Jumalan sanan tuntemiseen. Esimerkiksi tässä
47669: sosialistien vastalauseessa esitetään uskonnonopetusta vastaan se
47670: syy, etteivät lapset voi >>perinpohjaisesti>> käsittää uskonnon totuuksia.
47671: Tuskinpa lapsilta voi tuommoista perinpohjaista käsittämistä odot-
47672: taakaan. Ei suinkaan se ole tarkoitus, että lapsi käsittää perin-
47673: pohjaisesti kaikki, kaikkein vähemmin uskonnolliset riitakysymykset.
47674: Mutta pääasiahan tässä on se, että lapsi oppii tutustumaan Jumalan
47675: sanaan, Vapahtajan elämäkertaan, Jumalan lupauksiin ja evanke-
47676: liumeihin. Saattaa kyllä olla, että se mitä lapsi saa lapsuudessaan
47677: näin oppia, jää aivan kuin siemeneksi, joka kenties ei vuosikausiin-
47678: kaan idä. Se kätketään ihmisen sydämeen, mutta se, mitä lapsena
47679: on saanut oppia, se kerran kyllä itää, kun surun sateet siementä
47680: kastelevat, ja kun ihminen koettelemuksessa tarvitsee sitä opetusta,
47681: minkä hän lapsena on saanut. Moni ihminen, joka on saanut uskon-
47682: nosta lohdutusta suruissaan, tukea kiusauksissaan ja on uskonnon
47683: kautta kohonnut lankeemuksesta, tullen paremmaksi ihmiseksi,
47684: on tunnustanut, että hän on saanut sen herätyksen sanasta, mikä
47685: lapsuudessa on sydämeen kätketty. Se sana on ehkä koko ikäkauden
47686: piillyt sydämen kätköissä, kunnes se suurimmassa hädässä, kuoleman
47687: hetkellä, hänelle kirkastuu ja antaa juuri sen avun ja lohdutuksen,
47688: 1036                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47689: 
47690: 
47691: mitä ei yksikään ihminen ole voinut hänelle antaa. Kuka tahtoisikaan
47692: olla niin kovasydäminen lasta kohtaan, ettei soisi lapselle sitä
47693: mitä jokainen ihminen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin elä-
47694: mässään tarvitsee?
47695:     Täällä on puhuttu myöskin varsin kauniita sanoja siitä, miten
47696: äiti on paras uskonnon opettaja, ja mitenkä voi olla opettajia, jotka
47697: eivät tähän tehtävään ole sopivia. Kyllähän on totta, että opettajissa
47698: on paljon puutteellisuutta, paljon hengellistä kuolemaa, ja saattaa
47699: olla myöskin sitä, mitä sosialistien vastalauseessa sanotaan teko-
47700: hurskaudeksi. Mutta eihän tässä olekkaan kysymys yksinomaan
47701: ihmisen sanasta. Uskonnonopetuksen tarkoitushan meidän aika-
47702: namme on se, että lapsi johdettaisiin raamatun lukemiseen. Jos
47703: opettaja osaa ohjata häntä käyttämään raamattua, niin raamatun
47704: sana lasta tukee ja hänet kerran herättää, se eikä ihmisssana. Niin
47705: saattaa putteellinen opettaja olla välikappaleena johtamassa lasta
47706: totuuden ja hyvyyden tielle. Sanotaan aivan oikein, että äiti on
47707: paras uskonnon opettaja. Se täytyy myöntää. Kuka voisikaan
47708: opettaa lasta niinkuin äiti? Mutta valitettavasti kaikilla ei ole
47709: semmoista äitiä, joka niin voisi uskontoa opettaa. Nyt heitä vielä
47710: on, mutta kun uskonnonopetus poistetaan kouluista ja se on ollut
47711: sieltä kauvan poistettuna, niin kasvaa koko sukupolvi, jonka
47712: keskuudessa on useita ihmisiä, jotka itse vanhemmiksijouduttuaan,
47713: eivät kykene antamaan lapsilleen uskonnonopetusta. Paitsi sitä
47714: meidän täytyy muistaa, että on lapsia, joilla ei ole kotia eikä äitiä.
47715: Sen unohtavat niin usein ne, jotka puhuvat siitä, että koti on paras
47716: uskonnonopetuskoulu. Meidän maassamme on monta lasta, jotka
47717: jäisivät ilman uskonnonopetusta, jos se jäisi ainoastaan kotien ja
47718: äitien varaan. Niistä lapsista, jotka eivät saa tätä opetusta kotonaan,
47719: täytyy yhteiskunnan pitää huolta, ja yhteiskunnalla on heitä kohtaan
47720: aivan erityisiä velvollisuuksia. Nämät lapset ne etenkin joutuisivat
47721: tässä epäsuotuisaan asemaan, jos uskonnonopetus poistettaisiin
47722: koulusta tahi pantaisiin sellaiselle sijalle, että sen opettaminen ei olisi
47723: pakollinen. Minä toivoisin, että sitä kysymystä käsiteltäessä pantai-
47724: siin syrjään ne seikat, mitkä ovat syrjäasioita ja asetuttaisiin sille his-
47725: torialliselle pohjalle, että meidän kansamme ei nyt tule toimeen ilman
47726: uskontoa, ja sen mukaan myöskin säädettäisiin oppivelvollisuuslaki.
47727: 
47728:     Ed. P e 1 t o n e n: Tämä on vähän merkillinen asia. Se yllyttää
47729: kaikki edustajat puhumaan.         Minulle on käynyt, niinkuin
47730: niin monelle edeltäjälleni, minuunkin on tarttunut puhumisen tauti,
47731: minunkin henkeni tahtoo langeta loveen. Mutta minulle on käynyt
47732: niin kuin kaikille Matti Myöhäisille, että saan vetää vesiperän.
47733: Muut ovat kerinneet jo puhua kaikista mahdollisista ja mahdottomista
47734: aineista, mitä tämän yhteyteen voi liittää, minun osakseni ei ole
47735: enää jäänyt mitään.; Mutta hyvään opetukseen kuuluu, sanovat
47736:                          Yleinen oppivelvollisuus.                  1037
47737: 
47738: pedagoogit, ahkera kertaus. Minun tekisi mieleni nyt ruveta kertaa-
47739: maan näitä pitkiä läksyjä, mutta toiset ovat kerinneet senkin tehdä
47740: ]o kolme neljä kertaa; ei siitäkään turvaa. On minulla tosin täällä,
47741: niinkuin vanhat papit sanovat, saarnan juuria 15 numeroa. Mutta
47742: nyt minä en näe mitään. Minulla ei ole laseja mukana enkä minä tiedä
47743: jos lasitkaan auttaisi. Ja päähäni minä en uskalla luottaa tähän
47744: aikaan vuorokautta. Toivon vaan, että minun jälkeläisilleni käy
47745: niinkuin minulle, etteivät näe, jos koettavat jotakin katsoa ja etteivät
47746: päästäänkään saisi mitään irti, mikäli se koskee tätä kysymystä.
47747:     Täällä on myöskin melkein jokainen puhuja tehnyt ankaran
47748: vastalauseen jotakin edellistä puhujaa taikka jotakin kirjoitettua
47749: sanaa vastaan. Minä seuraan esimerkkiä. Minä teen myöskin vasta-
47750: lauseen, nimittäin tätä tavatonta puhetulvaa vastaan. Ja sen
47751: minä teen juuri nähdessäni - sen verran minä vielä näen - ettei
47752: parvekkeilla enää ole niin paljon kuulijoita, että kannattaisi puhua,
47753: eikä kirjureita, jotka veisivät jutut huomisiin tai ylihuomisiin lehtiin,
47754: joten kaikki menee nyt hukkaan, vaikka kuinka hyviä saarnoja
47755: pidettäisiin. Ja se mikä minulla uutta onkin, on asia, jonka kaikki
47756: muut puhujat ovat unohtaneet, että tämä erinomainen mietintö
47757: ja sen erinomaiset vastalauseet lähetettäisiin, varsinkin näin hyvien
47758: eväiden kanssa suureen valiokuntaan viisaampien tutkittavaksi.
47759:     Ja vielä yksi pyyntö. Jos tulee vielä puhujia tänne lavalle minun
47760: jälkeeni, niin pyydän ehdottaa, että asetettaisiin kaksi puhumaan
47761: yht'aikaa, niin tulee pikemmin selvää. Niin tekevät pyykkiämmätkin,
47762: kun joutuvat keskenään riitaan, ja kiista loppuu hyvin sukkelaan.
47763: Siinä tapauksessa ettei tähän uudenaikaiseen temppuun tartuttaisi,
47764: pyytäisin, että jos puhujat nousevatkin tänne lavalle, niin seuraisivat
47765: minun esimerkkiäni ja muistaisivat astua alas myös.
47766: 
47767:      Ed. T i k k a n e n: Se puoli asiaa, josta tahdon muutaman sanan
47768: lausua, on jäänyt huomauttamatta. Erityistä painoa on tahdottu
47769: panna asiaan silloin, kun on käyty arvostelemaan sosialidemo-
47770: kraattien uskontoa, minkälaista se yleensä on, ja minkälaisen arvos-
47771: telun se voi kestää. Sallittakoon minun muutamilla sanoilla myös-
47772: kin osoittaa minkälaista on se uskonto, jota täällä on puolustettu
47773: niin viimeiseen saakka.
47774:      Surkutella todellakin täytyy, että ne monet uskonnosta puhujat
47775: ovat poistuneet pois ja eritoten papit, sillä heille nimenomaisesti
47776: olisin tahtonut kohdistaa puheeni. F~ihän uskonto yleensä liene
47777: sellainen tekijä, miksi sitä täällä on tahdottu kuvitella. Se on satoja,
47778: tuhansia eri kertoja saatu nähdä, minkälainen uskonto silloin on
47779: vallassaolijoilla, kun he uskontonsa nojalla voisivat jotakin aikaan-
47780: saada. He eivät vähemmässäkään määrässä tahdo olla uskovaisia
47781: silloin, kun heiltä tuota uskontoa käytännössä vaaditaan. Jos minä
47782: yksinomaan kohdistaisin puheeni siihen, mitä tuopi uskonto ihmi-
47783: 1038                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47784: 
47785: 
47786:  selle päätekijänä ja, mihinkä elämäntapaan uskonto ihmisen asettaa,
47787: ne ihmiset eritoten, jotka uskostaan kerskuvat, se asettaa ne teke-
47788: mään rakkauden töitä. Kyllä kai papit, ja uskovaiset kaikki yleensä,
47789: lienevät lukeneet raamatusta ne kohdat, joissa Paavali huomautte-
47790: lee mitä rakkaus tekee. •>Se ei riitele eikä vihaan syty, ei kadehdi, ei
47791: vääryydestä iloitse; se kaikki kärsii, kaikki peittää, se on kaikki
47792: kaikessa>>. Mutta pitkin aikoja yli maan rajasta rajaan meidänkin
47793: maassamme on saatu nähdä, onko totta tuo uskonto ja puhuminen
47794: uskonnosta, aijotaanko kuinkaan vähää elämässä sitä toteuttaa ja
47795: onko sitä toteutettu. Minä uskallan sanoa, että ne, jotka suurinta
47796: suuta uskonnosta ovat pitäneet, ja meitä sosialidemokraatteja eri-
47797: tyisesti päivänpaisteeseen uskonnon avulla asettaneet, itse ovat pal-
47798: joa enemmän puutteelliset kuin me. Jos lähdettäisiin kohta kohdal-
47799: taan katselemaan niitä käskyjä mitkä niille ihmisille velvollisuuk-
47800: sina eteen astuvat, jotka uskonnolla kehtaavat ratsastella, niin eivät
47801: kai ne olisi kovin helpot ja keveät kantaa. Muutamaan kohtaan
47802: tahdon viitata, mikä heidän tehtäväänsä ennen kaikkea kuuluisi,
47803: lähimmäisensä rakastaminen yhtä paljon kuin itsensä, mutta sitä he
47804: eivät ole tehneet. Pyydän saada osoittaa, miten täällä yleensä kaik-
47805: kiin parannuskysymyksiin, mitkä todella tarkoittavat yhteistä onnea,
47806: menestystä ja hyvinvointia, käydään kiinni ikäänkuin vihassa. Missä
47807: silloin uskonto on? Kyllähän porvaristo vallan hyvin tietää että
47808: meillä köyhälistön laumassa on kärsimykset ylenmääräiset. Mutta
47809: uskonto on sangen kaukana silloin, kun pitäisi näitä kärsimyksiä
47810: poistaa.     Me emme ole menetelleet laisinkaan niinkuin meillä
47811: olisi oikeus, ja, uskovaiset tietysti eivät sallisikaan, sillä heillehän
47812:  nimenomaan kuuluu että •>jos joku lyö sinua poskelle, niin käännä
47813:  hänelle myös toinen•>, jos tuon kokeen tekisi, olisikohan silloin uskoa
47814: ollenkaan? Sadoilla, ja tuhansilla raamatun esimerkeillä voisi osot-
47815: taa minkälainen usko on niillä, jotka siitä paljo puhuvat. Koska
47816:  ne puhujat eivät ole nyt täällä joille olin aikonut vastata niihin
47817:  moniin syytöksiin, joita he tekivät, niin täytyy jättää toistaiseksi.
47818:  Erityisesti tahdon vaan muistiin merkitä että ed. Jokisen esille tuo-
47819:  mat selonteot tämän esillä olevan mietinnön johdosta ovat jääneet
47820:  aivan kumoamattomiksi ja pysyvät kumoamattomina.
47821: 
47822:     Ed. A 1 m a J o k i n e n: Todellakin eduskunnan porvarilliset
47823: jäsenet ovat muodostaneet tästä oppivelvollisuuslain yhteydessä
47824: olevasta uskontojutusta kokonaisen >>markkinailon•> meille, joilla
47825: on ollut kunnia sitä kuulla ja seurata. Ei tosiaan ole jäänyt meille
47826: sosialisteille aikaa, vaikka meissä olisi minkälaisia pakanoita, tehdä
47827: selkoa kannastamme ja rehellisesti puolustaa täällä vaikkapa uskon-
47828: nonvastaista kantaa, jos kellä sitä sattuisi olemaan, niinkuin ed.
47829: Käkikoski olisi vaatinut meitä tekemään. Oli kyllä mahdollisesti
47830: monella mielessä hiukan puhua uskonnonopetuksen periaatteellisesta
47831:                         Yleinen oppivelvollisuus.                 1039
47832: 
47833: 
47834: puolesta, mutta sen jumalattoman saarnatulvan edessä täytyy
47835: luonnollisesti kaikkien väistyen kuunnella, jotta kerrankin tulisi
47836: tietämään, mitä se oikea >>USkonnollisuus\> on. Ja kyllä sitä nyt
47837: tietääkseni on saatu oppia, niin että ainakin ensi eduskunnan tulisi
47838: jo olla koko lailla hurskaamman kuin tämä nykyinen jumalaton
47839: eduskunta on osottanut olevansa.
47840:      Minä muuten kai olisin yksi niistä >>jumalattomien» kirjoissa
47841: olevista, joka en voi käsittää niin suuremmoista hyötyä olevan
47842: tästä uskonnonopetuksesta kouluissa pienille lapsille, joiden ajatus
47843: ei vielä kykene itsenäisesti punnitsemaan ja käsittämään kaikkia
47844: niitä yliluonnollisia asioita, joita heille uskonnon nimessä opetetaan
47845: ja joita kaikennäköiset höpsäkät heille opettavat. Monta kertaa
47846: käy sillä tavalla, että lapsi, joka on kotonansa saanut hiukan järkeä
47847: päähänsä selväjärkisiltä vanhemmiltansa, tulee kotia koulusta ja
47848: kysyy äidiltään: >>Asuuko jumala likakaivossa?>> Minä olen itse kuullut
47849: että lapsi on kysynyt äidiltään tämmöistä. >>Ei Jumala likakaivossa
47850: asu, ei äiti tiedä>> vastataan lapselle. >>Mutta opettaja sanoi, että
47851: jumala asuu kaikkialla, tietysti hän silloin myöskin asuu likakai-
47852: vossa.>>, väittää lapsi. Tällaisia ynnä vielä hullumpia asioita voi
47853: lapsi kysyä niitä ongelmia aj atellessaan, joita hänelle koulussa uskon-
47854: totunnilla on opetettu. Ja minä en ymmärrä, millä tavalla siihen
47855: tultaisiin, että lapsi saisi jonkunkaan selvän käsityksen siitä mitä
47856: hänen päähänsä tahdotaan ajaa. Minun ymmärtääkseni on edul-
47857: lista lapsen henkiselle hyvinvoinnille, että hänelle puhutaan vaan
47858: sellaisista asioista, jota hän voi ymmärtää. Minä en voi olla sellaisen
47859: sokean uskonnon kannalla, jonka mukaan täytyisi uskoa kaikki ne
47860: ed. Wuorimaankin todistamat >>Joonaan paasikivelle oksentamiset»
47861: ja sen sellaiset. On sentään zo:nnellä vuosisadalla sangen suurella
47862: joukolla Suomen kansaa hyvin vaikeata vähän köhimättä nieles- .
47863: kellä tällaisia juttuja, ainakin minun kurkkuuni ne takertuvat.
47864:      Ed. Käkikoski puhui niin kauniisti siitä, kuka se on tässä
47865: maassa torpparien asiaa ensiksi ajanut, ei suinkaan sosialistit.
47866: Ei suinkaan, ei sosialisteja silloin vielä ollut Suomessa kun esim.
47867: torpparilaitos tänne on syntynyt. Kenties yhden ja toisen päässä
47868:  alkoi tuntua, ettei se järjestelmä, joka silloin oli olemassa, ollut
47869: oikein mukava, ja luonnollisesti, koska me elämme kapitalistisessa
47870: yhteiskunnassa, jonka ed. Käkikoski tietää, jossa yläluokka elää
47871: alaluokan riistämisestä, täytyy keksiä uusia ·keinoja, millä tuota
47872:  alaluokkaa riistetään ja saadaan se entistä paremmin yläluokan
47873: rikkaita hyödyttämään. Ja yksi tällainen keino oli juuri tietysti
47874: torpparijoukon synnyttäminen, sen joukon, joka elättää maanomis-
47875: tajayläluokan. Ei siis ollut mikään erityinen >>armo>> eikä vallan-
47876:  kaan uskonnon vaikutus minun luullakseni se, joka synnytti torp-
47877:  pariluokan, vaan suoranaiset y h te iskun n a 11 i s te n etu j en
47878:  vaatimukset. Ne ne synnyttivät torppariluokau, ja sillä tavoin
47879: 1040                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47880: 
47881: 
47882: syntyi moni muu työväenluokka, ja syntyy yhä edelleen. Ed. Käki-
47883: koski kysyi, kuka tänne perusti ensimäisen koulun. Kyllä mekin sen
47884: tiedämme, että sen tekivät porvarit. Ja onhan täällä valiokunnan
47885: sosialistien vastalauseessa annettu tunnustus porvarillisille kouluille,
47886: mikäli ne jotakin hyvää matkaan saattavat. Enkä minä ollenkaan
47887: epää sitä tunnustusta, mutta Qn myöskään voi kieltää, etteikötähän-
47888: astisessa koulujärjestelmässä olisi myöskin sangen paljon nurin-
47889: kurista. Muuten tulee vaan mieleen, ettei näitä kouluja ole perustettu
47890: niin kovin uskonnollisella mielellä, eikä hurskaassa ja lähimmäistä
47891: rakastavassa tarkoituksessa. Silloin kun niitä alotettiin perustaa,
47892: sanovat eräässä kirjoituksessa, jossa asiaa käsitellään, niiden perus-
47893: tajat, että lapsia opetetaan niissä >>isänmaan puolustajiksi, kun
47894: sotalaitosta ei ole.>> Silloin ei Suomen kansalla vielä ollut itsenäistä
47895: sotalaitosta, ja tämäkin asia otettiin huomioon, kun kouluja perus-
47896: tettiin. Tässä voisi luetella vaikka kuinka monta asiaa, jotka ovat
47897: hyödyllisiä seurauksia koulusta kapitalistiselle yhteiskunnalle. Esim.
47898: sivistynyt työläinen, jolla on ammattitaitoa, koulusivistystä ja kai-
47899: kenmoisia muita tietoja, hyödyttää kapitalistista työnantajaa
47900: paljon enemmän kuin sivistymätön.              Kapitalistitkin itse tämän
47901: tietävät, koska kaikissa edistyneemmissä maissa yhä enemmän
47902: alkavat ottaa työhönsä sivistystä omaavia järjestyneitä työläisiä,
47903: vaikka meillä Suomessa, jossa ollaan niin paljon muutenkin takapa-
47904: julla, esim. arvoisat >>metalliherrat» ovat nähneet parhaaksi tehdä
47905: sulun voidaksensa kukistaa työväen järjestöt.
47906:      Sama ed. Käkikoski puhui uskonnosta saadusta >>lohdutuksesta>>.
47907:  Jo viime kerralla, kun tästä asiasta keskusteltiin, puhui hän uskon-
47908: nollisista työläisten vaimoista, jotka salaa miehiltänsä ovat tulleet
47909: hänen luoksensa huokailemaan tuskiansa ja murheitansa ja uskon-
47910: nosta tietysti keskutelemaan, kun ei ollut kotona siihen tilaisuutta,
47911:  kun mies on jumalaton, jumalankieltäjä. Mutta minä tunnen toiselta
47912: puolen lukemattomia sellaisia työmiesten vaimoja, jotka ovat olleet
47913:  alkujaan tavattoman uskonnollisia, jotka ovat kärsineet ja rukoillen
47914: pyytäneet sitä Jumalaa ylhäällä taivaassa, että se muistaisi hiukan
47915: parantaa heidän leipäänsä, antaisi lapsille maitoa ja voita kuivan
47916: leivän rinnalle, antaisi noille lapsille ehjiä vaatteita rikkinäistensijaan.
47917: Mutta Jumala e i o 1 e k u u 11 u t heidän rukoustaan, e i antanut
47918: mannaa heidän suuhunsa, ja yhä edelleen on köyhä perheen äiti
47919: nähnyt nämä rukoukset turhiksi. Sitte hän on tavalla tai toisella
47920: tullut sosialismin suuresta aatteesta saamaan jotakin tietoa. Hän
47921: on huomannut, että se aate tahtoo kaikille nälkäisille leipää ja
47922: kaikille sorretuille oikeutta, hän on ruvennut ajattelemaan, mitä
47923: se puhe tarkoittaa, ja pian käsittänyt, että se asia, jota siellä »juma-
47924: lattomien» keskuudessa ajetaan paremmin tuo apua hänen näl-
47925: käänsä, kuin se >>uskovaisten>> asia, josta täällä on niin haikeita
47926: ylistyspuheita pidetty. Tällä tavalla on monesta jumalisesta vai-
47927:                          Yleinen oppivelvollisuus.                    1041
47928: 
47929: 
47930: mosta tullut sosialisti, työväenasian kannattaja. Ja tiedättekö,
47931: mitä samalla usein on tapahtunut? Tästä entisestä uskovaisesta
47932: on kohtalonsa kurjuutta ajatellessaan tullut jumalankieltäjä. Kun
47933: hänelle on uskonnon nimessä saarnattu nöyryyttä ja tyytyväis;lyttä,
47934: kärsivällisyyttä silloin, kun hänen mittansa on ollut ylenmäärin
47935: täysi, on hän suuttunut sellaiseen uskonnon selittämiseen, kun on
47936: huomannut, ettei siitä sellaisena köyhälle mitään apua ja lohtua
47937: lähde. Senvuoksi hän on ehkä astunut pitemmän askeleen, kuin olisi
47938: tarvinnut ja kieltänyt tykkänään kaikki, jopa r.uvennut uskontoa
47939: pilkkaamaan ja halveksimaankin. Tällainen ei kai meidän eduskunnan
47940: kovin jumalisten porvarillisten. jäsenten mielestä olisi toivottavaa,
47941: mutta siihen tämä järjestelmä on johtanut ja johtaa yhä edelleen
47942: tuhansia kärsiviä työläisiä. Ei maksa vaivaa ruveta ihmisille saar-
47943: naamaan heidän sielunsa autuudesta selittäen että on paras kärsiä
47944: täällä maan päällä, jotta saa kirkkaamman kruunun taivaassa,
47945: silloin kun meillä on tuhansia nälkäisiä, joilla ei ole mitä suuhunsa
47946: panna, joilla ei ole tuskin kattoa päänsä päällä. Jos tahdotaan
47947: rakkauden käskyä harjoittaa, tulee meidän >>jumalattomien>> mie-
47948: lestä ottaa huomioon mitä J esus N atsarealainen opetti puheillaan
47949: ja töillään. Hän oli juuri sellainen >>kumouksen>> mies, jota hänen
47950: aikansa >>hurskaat» fariseukset ja muut »uskovaiset>> eivät hyväksyneet,
47951: sillä hän hyökkäsi heidän teeskenteleväistä uskontoaan vastaan ja
47952: vaati todellista elävää uskoa, puhtautta ja rehellisyyttä. Sitä mekin
47953: vaadimme, ja vaikka meistä monet eivät opeta lapsilleen uskontoa,
47954: niin opettavat he niille totuuden tuntoa, opettavat niille tietoa ja
47955: taitoa, vaativat niiltä rehellisyYttä. Sillä tavoin on työväenluokassa
47956: kehittynyt paljo jaloja ihmisiä, jotka eivät tee väärin tietensä ja
47957: jotka näkevät, mitä kaikkea vääryys voi matkaansaattaa. Sillä
47958: tavalla on kasvanut paljo lapsia, jotka eivät tiedä siitä täällä monasti
47959: ylistetystä uskonnosta paljo mitään, mutta jotka osaavat erottaa
47960: hyvän ja pahan, sitten kun ne tulevat niin suuriksi, että ne voivat
47961: jotakin hyvästä ja pahasta ymmärtää. Minä en saata tässäkään
47962: asiassa olla samalla kannalla kuin ed. Kaarne, joka sanoo että
47963: hänellä on pieniä lapsia, jotka osaavat >>erottaa hyvän ja pahan>>.
47964: Sitä minä en usko. Pieni lapsi on aina hyvä. Hän ei ymmärrä mitään
47965: pahasta.
47966:      Tässä keskustelussa on jo lörpötelty tarpeeksi ja minä luulen,
47967: että on parasta lopettaa. Muuten on pakko veisata virsi vielä tämän
47968: asian päälle, jos tästä vielä vähän aikaa jatketaan.
47969: 
47970:    Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Pyydän vaan hyvin lyhyesti tehdä
47971: pari kolme kysymystä. Ensinnäkin pyytäisin kysyä vakavasti niiltä,
47972: jotka ovat uskontoa täällä puolustaneet, ovatko he kaiken aikaa
47973: muistaneet osoittaa kristityn oleellisinta ominaisuutta, sitä rakkautta,
47974: joka esiintyy raamatun lauseessa: Älkää tuomitko, ettei teitä tuo-
47975:                                                                  66
47976:  1042                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
47977: 
47978: mittaisi! Toiseksi minä pyytäisin kysyä, onko tällä keskustelulla
47979: muitten mielestä ollut pitkiin aikoihin mitään tekemistä oppi-
47980: velvollisuusasian kanssa (Ei. Ei!)? Täällä on puhuttu torppariasiasta,
47981: metallityönsulusta, ja mistä kaikista täällä lieneekään puhuttu!
47982: Näin ollen minä pyytäisin kolmanneksi kysyä, eikö olisi meidän
47983: aika vaihtaa puheenainetta? Eiköhän puhemieskin koettaisi jollakin
47984: tavalla saada puheenaihetta vaihtumaan, koska kaikki puhujat
47985: kumminkin tahtovat tässäkin keskutelussa puhua kaikesta muusta
47986: kuin oppivelvollisuudesta!
47987:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
47988:    Ensimmäinen käsittely on päättynyt. Asia lähetetään V. J:n
47989: 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen valiokuntaan.
47990: 
47991: 
47992: 
47993:                         10) Tlentekolalnsäädäntö.
47994:                                   (1 K.)
47995: 
47996:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 Suomen
47997: Eduskunnalle tehdyn, tientekolainsäädännön uudistamista koskevan
47998: esitysehdotuksen johdosta.
47999:     Mietinnöstä otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
48000: siinä oleva
48001:     Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
48002:     Mietinnön 33 ja 34 sivulla ehdotetun anomuksen käsittely sitä-
48003: vastoin lykätään tapahtuvaksi lakiehdotuksen kolmannen käsitte-
48004: tyn päätyttyä ja sen yhteydessä.
48005:    Keskustelu:
48006:     Ed. M ä k i: Aluksi pyydän saada ilmoittaa; että olen täydelli-
48007: sesti sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän vastalauseen kan-
48008: nalla, vaan siinä esitettyjen näkökohtien tueksi ja selitykseksi
48009: tahdon lausua vaatimattomat ajatukseni, jotka ovat minussa va-
48010: kiintuneet ja jotka sen lisäksi, mikäli tunnen, ovat valitsijaini aja-
48011: tuksia.
48012:     Olen kyllä kuullut edellisten istuntojen keskusteluissa arvostelun
48013: meistä maalais.sosialidemokraateista, että olemme jonkinlaisia pik-
48014: kusieluja, kykenemättömiä lainsäädäntötyöhön ja siis tältäkin pai-
48015: kalta esiintymään. Siitä on etenkin suomettarelaisedustaja Gebhard
48016: tahtonut muistuttaa. Minulla ei ole aikomus sitä vastaan ruveta
48017: suurestikaan polemiseeraamaan, katsoen sen tarpeettomaksi, mainit-
48018: sen vaan, että silloinhan, jos me niin yksinkertaisia tai sanoisinko
48019: kalloja, jota sanatapaa ed. Kares· käytti olemme, niin meitähän on
48020: porvarillisten silloin helppo auktoriteetillään kulettaa, mihin suun-
48021:                            Tientekolainsäädäntö.                    1043
48022: 
48023: 
48024: taan tahtovat. Minä kyllä myönnän, ettei meissä maalaissosialide-
48025:  mokraateissa ole vielä semmoisia suuruuksia, kuin porvariryhmissä
48026:  tosiaankin on näkynyt olevan, mitä esim. asian käsittelyn joutui-
48027: suuteen ja väitöksiin tulee. Mainitsen muutamia esimerkkejä. Ed.
48028:  Pöysti on luullakseni saavuttanut rekordin asiain käsittelyn joutui-
48029: suudessa, hän käsitteli silloin jo oppivelvollisuuslakia, kun me muut
48030: kuolevaiset vasta olimme ehtineet määrärahan myöntämiseen kou-
48031: lukeittojen järjestämiseksi. Ed. Rajala taas teki sellaisen väitteen,
48032: että tuskin porvarilliset auktoriteetitkaan pystyvät sitä kumoamaan.
48033: Hän nimittäin väitti, kuten muistetaan, oppivelvollisuuslakia käsit-
48034: televässä puheenvuorossaan, että Suomen kansa ei ole kulttuurimaa;
48035:  tosiaankin merkillinen väite.
48036:      Olisi niitä muitakin jotenkin samansuuntaisia esimerkkejä, vaan
48037:  ehkä nämätkin jo todistavat, josko porvarillisiin puolueisiin kuulu-
48038:  vat edustajat ovat ainakaan kaikki etevämpiä kuin meikäläiseen
48039:  ryhmään kuuluvat. Ja jos vähän jatkan, niin kehitytään kai mekin
48040: edes sanomaan teoreetikkojemme perässä, niinkuin porvarillisetkin
48041: käytännön miehet sanovat, että vedellinen puhuja sanoi jo, mitä
48042: minun piti sanoa•> tai jotakin muuta samaan suuntaan. Olkoon se
48043: sanottuna siitä, koetan nyt puhua käsiteltävänä olevasta asiasta
48044:  kykyni mukaan.
48045:      Mielestäni ei kenelläkään oikeudentunnetta omaavalla kansalai-
48046: sella liene epäilystä, etteikö olisi johdonmukaista, että valtio ottaisi
48047: yleiselle liikenteelle välttämättömät tiet haltuunsa ja siis korvaisi
48048: niistä johtuvat kustannukset. On kyllä väitetty sitäkin, että ylei-
48049: sistä teistä on hyötyä ainoastaan maalaisille; sen ajatuksen on erityi-
48050: sesti ed. Heimbiirger liitteessä olevassa vastalauseessaan esiin tuonut.
48051: Se on kumminkin semmoinen väite, jota ei mielestäni ole voitu
48052: asiallisesti todistaa. Selitetään kyllä, että kaupunkilaiset eivät tar-
48053: vitse teitä tai toisin sanoen ei heillä ole mailla olevista teistä mitään
48054: hyötyä. Se on heidän mielestään ainoastaan maalaisten edun mu-
48055: kaista, että he pääsevät tuotteitaan kaupunkiin vaihtamaan. Minun
48056: käsitykseni kumminkin on, että pian menisi sormet suuhun, se tah-
48057: too sanoa, tulisi hätä, jolleivät maalaiset toisi hampaan alle pane-
48058: mista. Ilman pitemmittä selittelyittä luulen voivani väittää koko
48059: kansalla olevan hyötyä siitä, että voivat olla toistensa kanssa lähei-
48060: sessä vuorovaikutuksessa ja sitähän osaltaan myöskin tiet edistävät.
48061: Asiain näin ollen on myöskin luonnollista, että kaikki kansalaiset
48062: suhteellisesti maksukykynsä mukaan ottavat osaa teistä johtuviin
48063: kustannuksiin, ja se käy päinsä mielestäni parhaiten valtion väli-
48064: tyksen kautta. Mutta ennenkuin ainakaan minä voin suositella,
48065: että tierasitukset siirretään valtiolle, täytyy olla varmat takeet siitä,
48066: että on saatu verotusuudistus inhimillisenä tavalla laadituksi vas-
48067: taamaan kansan pohjakerrostenkin toiveita eikä olemaan heille pai-
48068: najaisena, niinkuin nykyiset verotusolot ovat. Minä olen vakuutettu
48069: 10«                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48070: 
48071: 
48072:  siitä, että jokainen myöskin tietää, että jos valtiolle siirretään rasi-
48073:  tuksia, niin se tietää sitä, että valtiolla pitää olla mahdollisuus saada
48074:  vastaavassa määrässä tuloja. Jos siis ei niitä tuloja, jotka uusista
48075:  reforrneista aiheutuvat, korvata erityisellä sitä varten säädetyllä
48076:  verolla, niin ne täytyy ottaa välillisten, esim. tulliveronkorotuksen
48077:  avulla.
48078:       Summa, jonka valtio tarvitsisi maan tiekustannusten suorittami-
48079:  seen, on valiokunnan mietinnössä arvioitu 4,250,ooo markaksi. Ei
48080:  ole siis kysymyksessä mikään pieni summa. Tämän mietinnön hy-
48081:  väksyminen tietäisi mielestäni sitä, että kaikkein köyhimmätkin
48082:  joutuisivat välillisesti teistä johtuvia kuluja korvaamaan. Todellakin
48083:  kaunista reformi-intoa. Tätä ei kai porvarillisetkaan revolutsiooniksi
48084:  selitä. Ne, jotka ovat tämän valiokunnan mietinnön kannalla, sano-
48085:  vat, että tällä alalla vallitsee epäkohta. Aivan oikein, siinä asiassa
48086:  minä olen samaa mieltä.
48087:      Mutta on kai sitten syytä tarkastaa tulisiko epäkohta korjatuksi
48088:  sillä, että maanteiden kunnossapito muitta mutkitta nykyisin siirre-
48089:  tään valtiolle. Mielestäni se päinvastoin synnyttäisi uusia paljon
48090:  räikeämpiä epäkohtia. Lakiehdotuksen hyväksyminen tietäisi sitä,
48091: että maantien varsilla olevat tilalliset pääsisivät tierasituksista,
48092:  vaan sensijaan syrjäkylillä asuvat ainoastaan osittain. He saisivat
48093: edelleen ylläpitää niitä paikallisteitään, jotka eivät ole maanteiksi
48094: otettuja, vieläpä voin väittää, että se tulisi epätasaisesti helpotta-
48095:  maan eri paikkakuntiakin. Niillä paikkakunnilla, joissa on enempi
48096:  maanteitä ja vähemmän paikallisteitä, tulisivat siis asukkaat enempi
48097: hyötymään tästä reformista, kuin jos asia olisi päinvastoin.
48098:       Ja kun vielä vertaa verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavaa
48099: mietintöä, niin tulee vakuutetuksi siitä, ettei voi panna suuria toi-
48100: voja sillekään vakuutukselle, että verotusuudistus saadaan sellai-
48101: seksi, että se kansan pohjakerroksia tyydyttäisi. Siinä mietinnössä
48102: ilmenee kuitenkin, ettei välillisiä veroja voida poistaa ja etenkin
48103: porvarillisten vastalauseessa ilmenee se käsityskanta, että suuria
48104: uudistusreformejamme ei voida toteuttaa, jos välilliset verot poiste-
48105: taan tai alennetaankin. Tästä johtuu ajattelemaan, eivätkö tulo-
48106: suhteet pysykään sitten maassamme samoina, jos välilliset verot
48107: poistetaan. Minun käsitykseni on, etteivät ne sillä muutu, joskin
48108: verotusmuodot laaditaan toisenlaisiksi, siis maksukyvyn mukaan
48109: järjestetyiksi, ja kaikille verotettaville paremmin selviksi.
48110:      Pelko verotusuudistuksen käytäntööntulosta todistaa kummin-
48111: kin, koska porvarilliset sitä eivät näy tahtovan, että nykyiset vero-
48112: muodot ovat heille edulliset ja kansan pohjakerroksille turmiolliset.
48113: Se siis myöskin osottaa sitä tavallista naamarin takana toimimista,
48114: kun he koettavat selitellä ettei esim. tullivero rasita köyhiä suhteet-
48115: tomammin kuin rikkaitakaan. Voidaan kysyä, mitä on verorefor-
48116: milla ja tielailla yhteyttä? Minun mielestäni on niillä hyvinkin pal-
48117:                            Tientekolainsäädäntö.                     1045
48118: 
48119: 
48120:   jon, sillä jos oletetaan, että teiden teko ja kunnossapito siirretään
48121:   valtiolle verotusolojen nykyisellä kannalla ollessa, se tietää sitä,
48122:   että kaikkein köyhimmät raukat, vaivaisavun nauttijatkin, muista
48123:  puhumattakaan, tulisivat ottamaan osaa tientekorasituksiin.
48124:      Minä siis täydellä syyllä uskallan esittää tämän lakiehdotuksen
48125:  aivan liian aikaisin laadituksi, sillä ei ole ollut vielä syntymismah-
48126:  dollisuutta. Voin käyttää samaa ajatussuuntaa, jota porvarit esim.
48127:  kansanvaltainen ed. Gebhard sekä Vikman y. m. käyttivät kunnallis-
48128:  lakiuudistusta arvostellessaan. Mielestäni ei kansan pohjakerrosten
48129:  veronmaksukyky ole kohonnut niin, että sille voisi tämmöistä uudis-
48130:  tusta tyrkyttää, päinvastoin sen verotaakkaa pitäisi huojentaa.
48131:  Jos tieverolaki olisi voitu hyväksyä sen suuntaiseksi mikä valiokun-
48132:  nan ehdotusta muuttamalla sosialidemokraattien vastalauseen mu-
48133:  kaiseksi olisi tullut, ei mielestäni olisi ollut mitään syytä evätä laki-
48134:  ehdotusta, vaan koska valtiovarainvaliokunnan lausunto tievero-
48135:  laista oli epäävä, niin ei minun mielestäni ole kohtuuden mukaista,
48136:  että tielakikaan tulisi hyväksytyksi. Sillä tieverolain kautta olisi
48137:  saatu jossain määrin tasotetuksi se epäkohta, jota syrjäkyläläiset
48138:  joutuisivat kärsimään, jos tielaki ilman verolakia tulisi hyväksytyksi.
48139:  Viittaan siinä verolain 3 § viime kappaleeseen. Samoin tieverolain
48140:  säätäminen sen suuntaiseksi kuin mainitsin olisi se vapauttanut maa-
48141:  laisköyhälistön, joka ei nauti 8oo markan tuloja sekä kaupunkilais-
48142:  köyhälistön alle r,soo mkn tulojen nauttijat.
48143:      Se olisi siis vastannut jossain määrin niitä toiveita, joihin yleensä
48144: verotusuudistuksessakin pyritään. Yksi seikka on vielä, johon pyy-
48145:  dän eduskunnan huomiota kiinnittää. Se ei ole huomattavissa aino-
48146: astaan tässä asiassa vaan useammissa muissakin. Anomuksia nim.
48147: on tehty useampiakin, jotka kaikki tarkottavat samaa kuin tä-
48148:  mäkin.
48149:      Rasitukset, joita porvarillisille tai toisin sanoen omistaville luo-
48150: kille on aikoinaan asetettu, ne nyt siirrettäisiin valtiolle, siis koko
48151: kansan maksettaviksi. Ja kun siinä ei pyritä noudattamaan sitä
48152: periaatetta, että edes kaikkein köyhimmät raukat tulisivat saamaan
48153: verovapautta, täytyy ihmetellä ja kysyä itseltään, vieläköhän por-
48154: varilliset sanovat ajavansa koko kansan etujen mukaisia reformeja
48155: vai tunnustavatko rehellisesti, että he toimivat oman edun mukai-
48156: sesti. Kuten näkyy, ollaan valmiit velvollisuuksia siirtämään yhteis-
48157: kunnan niskoille useampia miljooneja, mutta minkäänlaisia oikeuksia
48158: ei silti korvaukseksi suotaisi. Mainitsen vaan, miten hirvikin heti
48159: tarttui sarvistaan perustuslaillisuuden pensaikkoon, kun sen met-
48160: sästystä koetettiin saada kaikille yhteiseksi y. m. Edellä esitettyjen
48161: seikkain vuoksi ja koska luulen, että olen voinut kyllin pätevästi
48162: todistaa sen seikan, johon vastalauseessa viitataan, että lain hyväk-
48163: syminen tulisi synnyttämään uusiakin epäkohtia, uskallan esittää
48164: lakiehdotuksen hyljättäväksi.
48165: 1046                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48166: 
48167: 
48168:     Ed. J u n n i 1 a: Maalaisedustajana en saata olla valittamatta
48169: tämän mietinnön kovaa kohtaloa. Emmehän saata itseltämme salata,
48170: että samalla kuin lähetämme tämän mietinnön suureen valiokun-
48171: taan, toimitamme sille juhlallisen hautauksen. Eihän ole ajatelta-
48172: vissakaan minkään järjen nimessä, että tällä kysymyksellä enää tällä
48173: istuntokaudella voi olla sen suurempia vaiheita, kuin että se tänä
48174: iltana saatetaan haudan lepoon. Maata omistava väestö näkee har-
48175: taimman toiveensa tälläkin kertaa raukeavan. Tämä kysymys, joka
48176: parikymmentä vuotta päiväjärjestyksessä olleena ja kolmannen ker-
48177: ran jo mietintänä jaettuna tällekin eduskunnalle, joutuu taaskin uuden
48178: alotteen varaan. Minulla tämän anomuksen suhteen on tällä istunto-
48179: kaudella enään vain yksi toivomus ja se on se, että tämän kamarin
48180: peräti harvenneet rivit suvaitsisivat lähettää tämän anomuksen
48181: ilman pitempiä keskusteluja asianomaiseen paikkaan ja seisoisivat
48182: ääneti, kuten hyvän ystävän haudalla ainakin. Teen tämän sitä
48183: suuremmalla syyllä, koska ilmeisesti keskustelu jo alkaa tuntua yhtä,
48184: asiattomalta kuin ainakin pikkutunneilla.
48185: 
48186:     Ed. P u 11 i ne n: Katsoessaan yleisten maanteiden teon ja kun-
48187: nossa pidon kuuluvan valtion tehtäviin ja tällä tavoin ryhtyessään
48188: saattamaan tientekorasitusta kaikkien kansanluokkien velvollisuu-
48189: deksi on valiokunta epäilemättä osannut oikeaan ja toiminut kansan
48190: suuren enemmistön toiveiden mukaan. Näin ollen voin siis yleisiin
48191: maanteihin nähden yhtyä kannattamaan valiokunnan ehdotusta.
48192:     Mitä tulee tämän asian käsittelyyn, niin on minusta varsin vai-
48193: kea luopua niistä toiveista, että tämä asia näillä valtiopäivillä saa-
48194: taisiin loppuun käsitellyksi ja sen takia lausun toivomuksena, että
48195: suuri valiokunta mahdollisuuden mukaan ja kaikesta kiireestä huoli-
48196: matta, puolestaan koettaisi jouduttaa asian ratkaisua. Onhan meillä
48197: jo lähes puoli vuosisataa tajuttu ja myönnetty, että niin painava
48198: rasitus, kuin tientekovelvollisuus todella on, on kohtuuttomasti ollut
48199: yksistään maata omistavan luokan kannettavana, ja että tässä olisi
48200: saatava aikaan tasoitusta ja parannusta. Ratkaistavaksi kypsymät-
48201: tömänä ei tätä asiaa myöskään voi pitää, sillä onhan sitä tutkinut
48202: valtion asettama komitea, ja sen lisäksi on ollut esillä useilla valtio-
48203: päivillä ja niillä tullut asianomaisessa valiokunnassa perinpohjin
48204: harkituksi, joten luulisin suurelle valiokunnalle olevan varsin helppoa
48205: saada asia nopeasti käsitellyksi.
48206:     Tämän yhteydessä en lisäksi voi olla lausumatta ihmettelyäni
48207: siitä, että valiokunnan sosialistiset jäsenet ovat asettuneet kyseessä-
48208: olevan epäkohdan parannusta vastustamaan ja vastalauseessaan
48209: ehdottavat koko lakiehdotuksen hyljättäväksi. Sitäkin oudoksutta-
48210: vampaa on heidän menettelynsä !ienvuoksi, että he hylkäävän ehdo-
48211: tuksensa perustavat pääasiassa siihen, että olisi uskallettua siirtää
48212: näin suuri rasitus valtion haltuun, ja ettei ole varmoja takeita siitä,
48213:                            Tientekolainsäädäntö.                     1047
48214: 
48215: 
48216: että valtion varat riittäisivät niin suuren menoerän suorittamiseen
48217: kuin maantiemenojen kokonaissumma tulisi olemaan. Sellainen varo-
48218: vaisuus ansaitsee kyllä huomiota, varsinkin kun se tulee sosialisti-
48219: selta taholta, jolta yleensä on tottunut kuulemaan vakuutuksia siitä,
48220: että valtion varat riittävät melkein mihin tahansa, mutta tässä asiassa
48221: ei tällainen varovaisuus ole paikallaan eikä mitenkään puolustetta-
48222: vissa. Kysymyksessä ei nimittäin ole minkään uuden rasituksen.
48223: aikaansaaminen, vaan ainoastaan entisen tasoittaminen, eikä sosia-
48224: listien perustelua näin ollen voi käsittää muuten kuin siten, että he
48225: pitävät mahdollisena, että enimmäkseen vähävarainen maaomistaja-
48226: luokkamme ja torpparimme yksinään kykenevät paremmin suorit-
48227: tamaan tientekorasituksen kuin valtio eli yhteiskunta kokonaisuu-
48228: dessaan.
48229:      Uskallan siis toivoa, ettei mainittu sosialistien vastalause saavuta
48230: edes heidän puoluetoveriensa kannatusta, vaan että eduskunta uskal-
48231: taa sälyttää valtion kannettavaksi kysymyksessä olevan rasituksen,
48232: jota maanomistajamme kokonaan nääntymättä vuosisatoja ovat
48233: kestäneet.
48234: 
48235:     Ed. Bäck: Olen vakuutettu siitä, että ainakin 20 edustajalla
48236: on puhe valmiiksi kirjoitettuna tässä asiassa. Olen myös vakuutettu
48237: siitä, että nämä puheet ovat sekä asiallisia että hyviä ja erittäin
48238: pitkiä. Kuitenkin uskallan tehdä saman ehdotuksen kuin ed. Junnila.
48239: Minä tiedän, että tähän ehdotukseen suostuminen vaatii ääretöntä
48240: itsensävoittamista. On vaikeata jättää kirjoitettu puhe lukematta.
48241: Mutta kuitenkin uskallan ehdottaa, että nämä puheet nyt jätettäisiin
48242: ensi valtiopäiviin, ja teen sen ehdotuksen seuraavista syistä: ensin-
48243: näkin suuri valiokunta ei ehdi tätä asiaa käsitellä, on siis ihan turhaa,
48244: että me nyt täällä juttelemme siitä; toiseksi - annettakoon tämä
48245: minulle anteeksi - on minulla syytä toivoa, että puheet tämän
48246: odotusajan kuluessa ehkä lyhenevät ja harvenevat.
48247: 
48248:     Ed. Pertti 1 ä: Minä olen yksi niitä harvoja, joilla ei ole mitään
48249: pitkää puhetta kirjoitettuna. Minä olisin myös vaan ehdottanut,
48250: että tämä asia ilman pitempää keskustelua lykättäisiin suureen
48251: valiokuntaan.
48252:     Kuitenkin tahtoisin tässä lausua ed. Pulliselle sen johdosta, että
48253: hänen taholtaan on niin tavattoman usein moitittu sosialisteja siitä,
48254: että me muka tahdomme epäillä toisten vakaumusta. Meillä ei ole
48255: ollut mitään sellaista aikomusta, että tilanomistajain ja torpparien
48256: niskoille yhä edelleen sälytettäisiin nämä rasitukset. Minä olen kyllä
48257: käsittänyt, että en olisivat tasotettavat mikäli mahdollista, mutta
48258: meitä on pannut epäilemään se, että meiltä on tavallaan viety pois
48259: lauta jalkain alta, kun verolaki, jolla tuota tasottelua olisi saatu
48260: jossain määrin järjestetyksi, otettiin pois. Enemmistö valiokun-
48261: 1048                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48262: 
48263: 
48264: nassa sen hylkäsi. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa
48265: esillä oleva asia hylättäväksi. Muuten kysymys koskee hyvin vähän
48266: torppareita, sillä torpparit saavat torppansa vuokrasta tehdä maan-
48267: tietä, niin että sen puolen voi tässä jättää ulkopuolelle. Tämä uudistus
48268: ei siis ole kaikkein polttavimpia, senhän me nyt kai kaikki tiedämme,
48269: vaikkasiinä on olemassa tavattoman suuriakin epähohtia, ja epäkohtia
48270: tietysti täytyy koettaa korjata niin paljon kuin suinkin mahdollista.
48271: Minä kuitenkin uskon, että kyllä kai meidän kansamme on kypsynyt
48272: ottamaan tämän uuden lain vastaan.
48273: 
48274:     Ed. F. Rantanen: Sen jälkeen kun ed. Perttilä on puhunut,
48275: voisin minä oikeastaan luopua puheenvuorostani. Tahtoisin kuiten-
48276: kin huomauttaa ed. Junnilalle ja niille maanomistajille, jotka ovat
48277: niin hartaasti valittaneet sitä, että lakiehdotus nyt kaiken toden-
48278: näköisyyden mukaan tulee takertumaan kiinni, jo siitäkin syystä,
48279: kun se ei ehdi valmi~tua, että he vastaisuudessa keskittäisivät tar-
48280: monsa, kaiken sen jonka he nykyisin käyttävät maantierasituksen
48281: valtion haltuun siirtämiseen, verotuslaitoksen uudestaan järjestä-
48282: mi.seen. Olen aivan varma siitä, että jos he ajavat tätä asiaa sillä
48283: tavalla, niin silloin ilman vaikeuksia saadaan tämä tientekorasitus
48284: siirretyksi pois maanomistuksen uiskoilta ja päästään siihen, että
48285: se tulee tasan j aetuksi kaikkien kansankerrosten niskoille.
48286: 
48287:      Ed H o k k a n e n: Tästä asiasta on minun hyvin pitkälti pu-
48288: huttava, niinkuin minulla on tapana puhua paljon.
48289:      Olen samaa mieltä varsin kuin ed. Junnila, en hyväksy tuota
48290: tientekorasitusta valtion huostaan, niitten syitten tähden kuin rikos-
48291: lain 33 luvun I §:n I mom:ssä on esitetty. On parempi, että ne ottavat
48292: maantien tehdäkseen, jotka omistavat aineksia, joista maantiet laite-
48293: taan. Siihenhän tarvitaan soraa, santaa, kiviä, puita. Ja koska ne
48294: kaikki tuon rikoslain 33 luvun r mom. mukaan säilyvät maanomista-
48295: jille, niin pitäkööt he myös maantiet huostassaan ja laittakoot ne,
48296: sillä varmaauhan valtio tulee ostamaan aineksia maanomistajilta.
48297: He saavat niistä rahoja valtiolta, mutta niitten on toista, jotka ovat
48298: tyhjäksi jääneet yhteiskunnan omistuksesta.· Ehdotan, että menköön
48299: se tällä kertaa hautaan ja puhutaan toisella kertaa enemmän.
48300: 
48301:     Ed. K a 11 i o: Vaikka minä olenkin mietinnön kannalla täytyy
48302: minun kuitenkin huomauttaa sosialidemokraateille, että on epä-
48303: johdonmukaista heidän menettelyssään ehdottaa näitten kysymysten
48304: lykkäystä. Siitä käy selväksi, että pyrkimys on vaan rasituksen
48305: pysyttäminen ennallaan, sillä samat jäsenet ehdottivat kyytilaissa
48306: erikoista veroa mutta tässä he luultavasti pelkäsivät, kun tämä on
48307: isompi asia, että porvaritkin takertuvat sitä kannattamaan ja kun he
48308: kokonaan tahtovat lykätä, niin se ei olisi suotava. Tämä menettely-
48309:                           Tientekolainsäädäntö.                     1049
48310: 
48311: 
48312: tapa juuri osottaa sitä, että he pitävät välttämättömänä pahana
48313: saada tapetuk::.i tämän kysymyksen ja siinä he ovat ainakin tällä
48314: kertaa valitettavasti onnistuneet.
48315: 
48316:    Ed. v on T r o i 1: Gentemot representanten Hokkanen vill jag
48317: endast anmärka, att när man åberopar lagrum, man jämväl bör
48318: hafva reda på, hvad dessa lagrum innehålla och hvilka rättsförhål-
48319: landen, som uti samma lagrum beröras.
48320: 
48321:     Ed. P e r t t i 1 ä: Minä vaan viimeistä edelliselle puhujalle
48322: tahtoisin huomauttaa, että valiokunnassa kun pohdittiin verolakia,
48323: minä ainakin viimeiseen saakka pidin kiinni verolaista, mutta
48324: enemmistö hylkäsi sen ja sitte vasta olin pakoitettu tyytymään
48325: hylkäämisvastalauseeseen.
48326: 
48327:     Ed. P u 11 i n e n: Ed. Perttilä lausui täällä, että hän kyllä olisi
48328: sillä kannalla, että tämä rasitus olisi saatava valtion haltuun, mutta
48329: asettui hylkäävälle kannalle sen takia, ettei ole muka selvillä mistä
48330: saadaan varat. Tämä hänen lausuntonsa todistaa todeksi juuri sen,
48331: mitä minä lausunnossani huomautin, nimittäin että he pitävät
48332: parempana, että köyhät talonpojat ja torpparit tekevät maantiet,
48333: kuin että se velvollisuus siirretään valtiolle.
48334: 
48335:      Ed. F. R a n t a n e n: Näyttää siltä, että ed. Kallio ei tunne
48336: oikein hyvin sitä, millä tavoin tämän lain vaiheet ovat kehittyneet.
48337: Suomettarelaisten taholta tehtiin eduskuntaesitys ja siinä oli erityi-
48338: nen tieverolaki, jolla perustuksella laki- ja talousvaliokuntakin
48339: ryhtyi työhön. Valiokunta pyysi tässä tieverolaissa valtiovarain-
48340: valiokunnan lausuntoa. Valtiovarainvaliokunta vastauskirjelmässään
48341: lausui, että sellaista tieverolakia ei suostunnan tuontoisena voi
48342: päättää näillä valtiopäivillä, ja täällä valtiovarainvaliokunnassa oli,
48343:  mikäli minä tiedän, itse tämän eduskuntaesityksen tekijä ja sisälle
48344:  jättäjäkin, niin että hänkin niinmuodoin itse oli antamassa lausun-
48345: toa siitä omasta lopullisesta kannastaan. Valtiovarainvaliokunnan
48346: lausunnosta näin selvisi, ettei sitä tieveroa suostunnan luontoisena
48347: voi päättää. Ja minunkin mielestäni, kun nykyisin myös on kysymys
48348: juuri verotusjärjestelmän uudistuksesta, on turhaa kilpailua kahden
48349: erilaisen veron säätäminen, niinkuin yleensä tiedetään ja tunnuste-
48350: taan myös se tosiasia, että verotuslainsäädännössä on pyrittävä ja
48351: tyydyttävä yhteen veroon. Näin ollen ja näistä syistä kun esityksen
48352: tekijäkin näyttää esityksessään ensinnä esittämästään kannasta
48353: luopuneen täytyy minunkin tulla siihen tulokseen, että ehdotan
48354: tämän veron hylättäväksi.
48355: 
48356:    Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet endast för att bringa
48357:   hågkomst, hvad som under remissdebatten rörande kommunal-
48358: 1050                    Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48359: 
48360: 
48361: lagen uttalades, nämligen att landtdagen genom att framskjuta den
48362: frågan i första planet skulle komma att fördröja en hel mängd refor-
48363: mer, hvilka man på landsbyggden med otålighet väntade på, samt
48364: att, då från socialdemokratiskt håll genmäldes, att man helt visst
48365: komme att hinna också med dessa frågors lösning. Redan i dag
48366: är man tvungen att medgifva, att ett sålunda förutsett fördröjande
48367: kommer att ske, och på detta sätt väglagen att få sin begrafning.
48368: Denna fråga är emellertid en af dem, som landsorten i främsta rum-
48369: met önskar få löst. Det har således i dag visat sig, att man begagnat
48370: framskjutandet utaf kommunallagen för att slippa ifrån genom-
48371: förandet af reformer, äfven fastän dessa varit, åtminstone för lands-
48372: ortsintressena, af högsta vikt.
48373: 
48374:     Ed. Huoponen: Pyydän ainoastaan pöytäkirjaan merkittä-
48375: väksi, että laki- ja talousvaliokunnan ehdotus siitä, että maanteiden
48376: ja siltain tekeminen valtion varoilla kustannettaisiin, sosialistien
48377: antamien lausuntojen nojalla ehdotetaan hyljättäväksi, vaikka,
48378: mikäli voin tietää, heidän ohjelmaansa kuuluu juuri nimenomaan,
48379: että maanteiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava.
48380: Ainakin tuhansissa kokouksissa Karjalassa kaikki sosialistipuhujat
48381: vakuuttivat pikkutilallisille, että on aivan luonnollista, että maan-
48382: teiden ja siltain tekeminen on valtion varoilla suoritettava. Tämä
48383: osoittaa, missä määrin lupaukset ja todellisuus pitävät paikkansa.
48384: 
48385:   Keskutelu julistetaan päättyneeksi.
48386:   Asia lähetetään V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti keskustelu-
48387: pöytäkirjan seuraamana Suureen valiokuntaan.
48388: 
48389: 
48390: 
48391: 
48392:                          11)   Laki yhdlstyksistä.
48393:                                   (1 K.)
48394:    Esitetään Lakivaliokunnan mietintö n:o 4 eduskuntaesityksen
48395: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laksi yhdistyksistä, mainitun
48396: lakiehdotuksen e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
48397:        Keskustelu:
48398:     Ed. H e i k k i 1 ä: Lakivaliokunnassa on oltu yksimielisiä siitä,
48399: että laki yhdistyksistä on tarpeellinen ja aikaansaatava. Niin kai
48400: lienee laita koko eduskunnassa. Mutta valiokunnassa ei yksimielisyys
48401: ole sen pitemmälle jatkunut. Siitä, minkä 1 aine n laki tulisi
48402: olla, on oltu eri mieltä. Erimielisyys on alkanut siitä, m i t ä v a r t e n
48403: laki on aikaansaatava. Sosialistien mielestä tarvitaan laki turvaa-
48404:                            Laki yhdistyksistä.                     1051
48405: 
48406: 
48407: maan yhdistyselämää ja yhdistymisvapautta sivullisten häiritse-
48408: mistä vastaan. Toisten käsitysten mukaan tarvitaan laki rajoitta-
48409: maan, vaikeuttamaan, osittain ehkäisemään yhdistymisvapautta
48410: ja yhdistysten toimintaa. Käsillä olevasta lakiehdotuksesta näkyy
48411: että valiokunnan enemmistöllä on tämä viimemainittu mielipide. -
48412: Niinkö on laita koko eduskunnassa?
48413:     Kehoitussanojen lausuminen tällaiselle valiojoukolle kuin edusta-
48414: jat ovat, ei liene paikallaan. Kukin edustaja pystyy itse valitsemaan
48415: osansa ja vastaamaan teoistaan historian tuomion edessä. Mutta ei
48416: liene väärin lyhyesti mainita muutamia niistä näkökohdista, jotka
48417: minulle ovat olleet määräävinä kantaani valitessa.
48418:     Lainsäätäjä ei saa unohtaa, että laki on käytännöllistä elämää
48419: varten. Lain tulee olla sopusoinnussa käytännöllisen elämän ja
48420: elämäntarpeiden kanssa. Mikäli niin ei ole, jää laki parhaimmassa
48421: tapauksessa kuolleeksi kirjaimeksi paperille, laiksi, jota rikotaan ja
48422: tarvitsee rikkoa. Tämä jo on omiaan alentamaan lain pyhyyttä ja
48423: arvoa yleensä. Mutta vielä pahempaa on, kuten usein voi sattua,
48424: että semmoinen laki aiheuttaa ikävyyksiä yksilöille ja arveluttavia
48425: häiriöitä yhteiskunnalle.
48426:     Sen selittämiseksi, miten yhdistysvapautta ehkäisevä tai rajoit-
48427: tava laki suhtautuu käytännölliseen elämään, ei tarvinne muuta
48428: kuin viitata siihen tunnettuun tosiasiaan, että jotenkin kaikki aikaansa
48429: seuraavat yleisiä asioita harrastavat ihmiset kuuluvat johonkin
48430: yhdistykseen. Yhdistymisvapaus on siis yleisen oikeuskäsityksen
48431: ja sen oikeuskäsityksen perusteena olevan tositarpeen vaatima.
48432: Jos nyt yhdistymisvapautta rajoitetaan, niin silloin, käyttääkseni
48433: ajatukseni ilmaisumuotona kauneimpia sanoja, >>kosketaan kansan
48434: kalleimpaan>>.
48435:     Mutta kysymys ei ole vain siitä, että loukattaisiin sitä, mistä
48436: kansa on arka ja mitä se pyhänä pitää. Kulttuurioloissa vaatii
48437: jokaisen yhteisen tarpeen toteuttaminen, jokainen edistysaskel
48438: yhteistä esiintymistä, ja yhteinen esiintyminen on ainoastaan sikäli
48439: mahdollinen, mikäli yhdistymisvapautta on. Yhdistymisvapauden
48440: ehkäiseminen on pohjaltaan joko tiedoton tai tahallinen sivistys-
48441: vihollinen teko. Koetetaanko yhdistymisvapautta kokonaan estää
48442: tai enemmän tai vähemmän rajoittaa, ei muuta itse asian luonnetta.
48443:      Käsillä oleva ehdotus laiksi yhdistyksistä alusta alkaen lähtee
48444: siitä periaatteesta, että yhdistymisvapautta on rajoitettava. Yhdis-
48445: tysten perustaminen on sallittu m. m. sillä nimenomaisella ehdolla,
48446: että niiden tarkoitus ei ole vastoin hyviä tapoja. Voimassa olevassa
48447: laissa on koko joukko määritelmiä hyvistä tavoista. Rikoslaissa on
48448:  niiden luetteloa kokonainen luku. Määräys, ettei yhdistysten tar-
48449:  koitus saa olla vastoin lakia, on siis hyviin tapoihin nähden riittävä.
48450:  Semmoisenaan voisi sitä vielä ymmärtää. Vaan kun hyvät tavat,
48451:  joita ei ole laissa mainittu vielä sen lisäksi erityisesti mainitaan
48452: 1052                  Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48453: 
48454: 
48455: yhdistysten perustaruisoikeuden ehtona, silloin avataan veräjät
48456:  arveluttavalle mielivallalle. Tiedämmehän jokainen, että hyvät
48457: tavat semmoisenaan ovat käsite, jolla ei voi olla hämärimpiäkään
48458:  ääriviivoja muualla, kuin kunkin yksilön persoonallisessa käsityk-
48459: sessä. Yhdistysten perustaruisoikeus tulisi tämän mukaan riippu-
48460: maan viranomaisten persoonallisesta harkinnasta, toisin sanoen
48461: mielivallasta. Moista ehdotusta laiksi hyväksyessämme ei meillä
48462: voisi olla minkäänlaista varmuutta, etteikö este voisi kohdata minkä
48463: ja miten hyödyllisen yhdistyksen perustamista tahansa. Minun
48464: käsittääkseni sellainen varmuus pitäisi olla. Pitäisi olla varmuus
48465: siitä, että työväen aseman parantamista tarkoittavia yhdistyksiä saa
48466: perustaa. Pitäisi olla varmuus siitä, että saa perustaa yhdistyksiä
48467: terveydenhoidon edistämiseksi. Mutta se onneton määräys hyvistä
48468: tavoista riistää sen varmuuden. Mainitsen esimerkin. Lääkärien
48469: piireissä on laajalle levinnyt käsitys, että ilman vaikutus on tar-
48470: peellinen ihmisen terveydelle. Terveydellisistä syistä pitäisi ilmisen
48471: olla alttiina ilman vaikutukselle, pitäisi käydä ohueissa, avonaisissa
48472: puvuissa, käydä kesällä avojaloin, lakitta päin, ottaa. ilmakylpyjä
48473: j. n. e. Yhä lisääntyvä kivuloisuus saattaa aiheuttaa, että perus-
48474: tettaisiin yhdistyksiä uudemman lääketieteen mukaisen terveyden-
48475: hoidon, ilman vaikutukselle alttiina olemisen edistämistä varten.
48476: Mutta tälle tuo venyvä, äärimriläiset vastakohdat kaikkine väli-
48477: asteineen käsittävä >>hyvät tavat» panevat esteen. Tunnetaanhan
48478: tapauksia, jolloin poliisi on sekaantunut asiaan, kun joku yltiöpää
48479: on uskaltanut näyttäytyä uimahousuillaan kadulla. Mitä sitte, jos
48480: perustettaisiin yhdistys semmoista hyväksyttyä tapaa loukkaavaa
48481: willitystä>> varten.    Sanomalehdet kertoivat tässä kesällä, että
48482: Porissa, kun ajuri yritti olla avojaloin, ei poliisi hyvien tapojen
48483: nimessä sitä sallinut. Minä sanoin, että hyvät tavat voivat käsittää
48484: äärimmäiset vastakohdat väliasteineen. Nyt minä kysyn, sekö oli
48485: vastoin hyviä tapoja, kun porilainen ajuri esiintyy avojaloin, vaiko
48486: se, kun poliisi alkoi laahata miestä putkaan siitä syystä, kun mies
48487: aikoi hoitaa terveyttään? Eiköhän molemmat tai ei kumpikaan,
48488: sen mukaan mitenkä kukin käsittää.
48489:     Minun mielestäni pitäisi olla varmuus siitä, että yhdistyksiä
48490: saa perustaa kaikkien hyvien asiain toteuttamista varten.
48491:     Mutta lakivaliokunta ei tyydy yhdistysten perustaruiskiellon mah-
48492: dollisuuteen. Se tahtoo saada myöskin jo perustettujen yhdistysten
48493: olemassa olon vaaran alaiseksi. Julistettuaan viranomaisen mieli-
48494: valtaisen käsityksen hyvistä tavoista laiksi, ehdottaa se yhdistysten
48495: lakkauttamista, jos niiden toiminta on vastoin lakia. Erotus on vaan
48496: siinä, että yhdistyksen perustaruiskielto voi johtua hallitusviran-
48497: omaisen, lakkauttaminen tuomioistuimen harkinnasta. Lakivalio-
48498: kunnan ehdotusta hyväksyessään ei eduskunta siis voisi tietää,
48499: kuinka paljo nykyisiäkin yhdistyksiä saattaa tulla lakkautetuksi.
48500:                             Laki yhdistyksistä.                     1053
48501: 
48502: 
48503: Eipä olisi varmuutta siitäkään, etteikö eräissä tapauksissa suurempi
48504: osa koko yhdistysten lukumäärästä tulisi siirtymään muinaismuisto-
48505: jen joukkoon ja niitä voisi ainoastaan hiljaa huokaillen muistella.
48506:     Tämän edellisenä sortokautena oli ainoastaan määrättyä polii-
48507: tista suuntaa harrastavan nurkkakunnan yhdistykset varmasti
48508: turvatut. Koalitsionin aikana on turvallisuus ulottunut tosin vähän
48509: laajemmalle. Mutta riittääkö se? Työtätekevä luokka ei ole osalli-
48510: sena kokoomushallituksessa, ja minusta tuntuu julmalta ajatella
48511: mahdollisuutta, ettei sallittaisi yhdistyksiä sen kovaosaisen luokankin
48512: tarpeitten yhteistä toteuttamista varten.
48513:     Minulle aijottanee sanoa, että lakiehdotuksen moittiminen siitä,
48514: että siihen on otettu niin onnettomia seuraamuksia tuottava mää-
48515: räys hyvistä tavoista, ei ole asiaan sattuva, sillä onhan määräys
48516: hyvistä tavoista,myöskin aikaisemmin säädettyssä yhdistysvapautta
48517: koskevassa p e r u s t u s 1 a i s s a. Perustuslakia säädettäessä luok-
48518: kaeduskunnan aikana tahdottiin kansalaisvapaudet panna niin
48519: vaaranalaisiksi. Mutta mitä merkitystä sillä? Perustuslaeissa on
48520: useita säädöksiä, joita, vaikka niitä ei ole virallisesti kumottu, ei
48521: ole pantu samoista asioista myöhemmin laadittuihin käytännöllisiin
48522: lakeihin. Niistä säädöksistä muutamia käytännössä noudatetaan,
48523: toisia ei noudateta koskaan. Ei suinkaan se, että ennen on tehty
48524: jotakin, jota me emme voi hyväksyä, velvoita meitä uudelleen samaa
48525: tuhmuutta tekemään.
48526:     Tulisi pitkäksi tyhjentävästi sanoa se, mitä kansalaisvapauden
48527: puolustajana on tätä lakiehdotusta vastaan sanottavaa. On tyyty-
48528: minen lyhyihin ylimalkaisiin viittauksiin. En voi olla tekemättä vielä
48529: paria sellaista. Ehdotuksen mukaan saataisiin myöskin perustaa
48530: rekisteriin kirjoittamaUomia yhdistyksiä. Sellaisia ehkä voitaisiin
48531: perustaa kysymättä asianomaisen virkamiehen mielivaltaista har-
48532: kintaa hyvistä tavoista. Mutta sen sijaan olisi toiminta sen enem-
48533: män rajoitettu. Paitsi muita oikeudellisia rajoituksia sanotaan
48534: niistä: >>Ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevan lain perusteella
48535: on myönnetty yhdistyksille eivät kuu 1u semmoisille yhdistyksille..
48536:     Yleisiä kokouksia koskeva laki myöntää yhdistyksille sen oikeu-
48537: den, että ne saavat poliisille ilmoittamatta pitää jäsenkokouksiaan.
48538: Kokoontumisoikeuttakaan ei näillä rekisteriin kirjoittamattomilla
48539: yhdistyksillä siis olisi; ilman poliisin >>suosiollista myötävaikutusta~
48540: rajoittuisi yhteistoiminta näissä yhdistyksissä siihen, mikä käy
48541: päinsä telefoonin, postin ja sähkölennättimen avulla. Minä panen
48542: kyseenalaiseksi, mahtaako moisesta yhdistymisvapaudesta olla
48543: sellaista etua, että sitä varten maksaa vaivaa säätää lakia.
48544:     Valiakuntakaan ei ole päässyt tavallaan tumiustamasta yhdistyksiä
48545: sallittaviksi, samoin kuin kunnat, seurakunnat, perheet y. m. yhteis-
48546:  kunnassa olevat yhteisömuodot. Vaan kun sitte, kuten valiokunta
48547: on tehnyt, tahdotaan määrätä, ketä ja minkälaisia jäseniä johonkin
48548: 1054                   Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48549: 
48550: 
48551: tai joihinkin näistä yhteisömuodoista saa kuulua, on se holhoomista,
48552: jonka jo periaatteissakin hyväksyminen viittaa nykyisestä vapaasta
48553: ajasta kauvas menneisyyteen. Oikein huokaa helpoituksesta, kun saa
48554: mielihyvällä merkitä, etteivät perheet eivätkä seurakunnat toki kuulu
48555: tämän lakiehdotuksen mukaisen jäsenten seulonnan alaiseksi.
48556:     Muistaessa millä lämmöllä ja millä yksimielisyydellä vuoden
48557: 1905 vallankumouspäivinä puhuttiin täydellisestä yhdistymisva-
48558: paudesta, ja verratessa sitä käsillä olevaan lakiehdotukseen, täytyy
48559: hämmästyä tällä välin tapahtuneen taantumuksen hirvittävästä
48560: ennätyksestä.
48561: 
48562:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Ainoastaan yhden huomautuksen
48563: tahtoisin saada pöytäkirjaan merkityksi. Kun tämä asia kaikesta
48564: päättäen, samoin kuin painolakikin, tulee tällä kertaa hautautu-
48565: maan suureen valiokuntaan ja sen johdosta jää tältä istuntokau-
48566: delta käsittelemättä, lienee tarpeen lausua julki, että jos niin käy,
48567: hallituksen asia olisi toimittaa vihdoinkin tästä asiasta samoin kuin
48568: painolaistakin esitys ensi valtiopäiville. Että tästä asiasta ei ole
48569: tullut esitystä näille valtiopäiville, on valitettava asia, sillä jos esi-
48570: tys tästä, samoinkuin painolaista, olisi hallituksen taholta annettu
48571: valtiopäivien alusta, olisivat ne voineet tulla loppuun käsitellyiksi.
48572: Aikaisemmassa istunnossa on täällä tosin eräs hallituksen jäsen
48573: uhkaillut hallinnollisilla kuristuksilla ja että hän tarkoitti totta, sen
48574: olemme sittemmin saaneet nähdä, koska touhussa näytään oltavan
48575: painoasiamiesten asettamiseksi taas. Jos kuristuksia tulee yhdis-
48576: tyksienkin toimintaa vastaan eikä siitä huolimatta anneta eduskun-
48577: nalle esitystä yhdistyslaista, niin edesvastuu kaikista mahdollisista
48578: seurauksista lankee kotimaisen hallituksen kontolle. Muuten tämä
48579: asia on kyllä sen arvoinen että se ansaitsisi pitemmän keskustelun,
48580: varsinkin sen johdosta minkä muodon tälle mietinnölle lakivalio-
48581: kunta on antanut. Mutta kun, kuten jo huomautin, asia kaikesta
48582: päättäen tällä kertaa hautautuu suureen valiokuntaan, niin eihän
48583: siitä maksa enempää keskustella. Ilmoitan vaan että paitsi sitä
48584: että olen kirjoittanut alle ensimäisen vastalauseen yhdyn myöskin
48585: 3:nteen vastalauseeseen vaikka en ole ollut tilaisuudessa valio-
48586: kunnassa sitä allekirjoittamaan.
48587: 
48588:     Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde ordet endast för att erinra
48589: därom att hr Heikkilä, som nu uppehållit oss så länge, är medlem af
48590: stora utskottet och hade kunnat låta sitt ljus lysa där. Ty detta var
48591: väl meningen med denna uppläsning i kammaren. Han kunde i stora
48592: utskottet hafva fått lika godt intyg att han kan läsa innantill.
48593:     J ag ber få föreslå lagförslagets remiss tili stora utskottet.
48594: 
48595:    Ed. v o n 1' r o i 1:    Landtdagsmannen Heikkilä börj ade sitt
48596:                             Pöydällepanot.                        1055
48597: 
48598: 
48599: andragande med att framhålla att behofvet af en lag angående före-
48600: ningar vore allmänt i detta land. Vid sådant förhållande hade man
48601: verkligen haft skäl förmoda, att man i hans andragande skulle finna
48602: förståelse för den motion, som ligger till grund för utskottets betän-
48603: kande, liksom ock en ingående belysning af detta af honom berörda
48604: behof. Emellertid gifver detta andragande alldeles icke något sådant
48605: vid handen. Sålunda har hr Heikkilä fortsättningsvis helt och hållet
48606: förbisett de stadganden, som ingå i lagen angående yttrande-, för-
48607: samlings- och föreningsfrihet af den 20 augusti 1906, och hvilka
48608: hafva grundlagshälgd. I detta grundlagsstadgande framhålles ut-
48609: tryckligen rättigheten för finska medborgare att >>Utan föregående
48610: tillstånd bilda föreningar för fullföljande af ändamål, som ej strida
48611: mot lag eller god sed>>. Af detta grundlagsstadgande följer ock, att i
48612: lagförslagets 1 § samma principer böra framträda liksom ock att
48613: dessa principer i öfriga lagrum böra beaktas. Då dessa syn-
48614: punkter emellertid redan i lagutskottet utförligen framhållits.
48615: och förklarats, förvånar det mig att landtdagsmannen Heik-
48616: kilä här åter upprepat desamma. I öfrigt och då jag i utskottet del-
48617: tagit i detta lagförslags behandling, ber jag få ytterligare under-
48618: stryka den andra reservationen. J ag har icke varit i tillfälle att
48619: underteckna den, om jag ock vid ärendets handläggning i allt har
48620: förenat mig om de synpunkter, som i denna reservation framhållas.
48621: 
48622:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Tämä perustuslaki ei suinkaan ole
48623: valiokunnan vähemmistöitä jäänyt huomaamatta, vaan on tämä
48624: seikka ollut lakivaliokunnassa pitkän keskustelun alaisena, niin että
48625: valiokunnan sosialidemokraatit ovat muodostaneet kantansa tie-
48626: toisina tästä seikasta.
48627: 
48628:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
48629: 
48630:    Asia lähetettän V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen
48631: valiokuntaan.
48632: 
48633: 
48634: 
48635:                        12-16)    Pöydällepanot:
48636: 
48637:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
48638: 
48639:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2,
48640:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 6,
48641: 1056                 Istunto 9 p. lokakuuta 1908.
48642: 
48643: 
48644:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 7,
48645:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 13, sekä
48646:    Kulkulaitosrahastoa koskeva arm. esitys n:o 14·
48647: 
48648: 
48649: 
48650:    Seuraava istunto on ensi tiistaina kello I I a. p.
48651: 
48652:    Istunto päättyy kello 3,15 yöllä.
48653: 
48654:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
48655:                                               Ph. Suuronen.
48656:          28. Tiistaina 13 p. lokakuuta
48657:                              klo I I a. p.
48658: 
48659:                            Piivijärjestys:
48660:    Ilmoituksia:
48661: 
48662:                             Esitetään:
48663:    r)   K. M:tin arm. es.itys N:o 14 kulkulaitosrahastosta.
48664: 
48665:                        T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
48666:     2) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
48667: alueen vuokrauks~sta.
48668:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
48669: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
48670: joulukuun 3 p:nä 1905 annetussa asetuksessa.
48671:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
48672: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä.
48673:         d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
48674: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
48675: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
48676:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus että viimeksi
48677: mainittu lakiehdotus käsitellään siinä järjestyksessä kuin valtiopäi-
48678: väjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
48679:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietin-
48680: nöt N:o I ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet
48681: VIII siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7 ja 8.
48682:     3) Ehdotus asetukseksi erillist~n vesijättöjen muodostamisesta
48683: itsenäisiksi tiloiksi.
48684:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o r; Laki- ja talousvaliokunnan mie-
48685: tintö N:o r ja Suuren valiokunnan mietintö N:o 9·
48686:     4) Ehdotus asetukseksi, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten
48687: elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
48688:     Asiakirjat: Arm. esitys N;o 4; Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
48689:  ja Suuren valiokunnan mietintö N:o ro.
48690:                                                                67
48691: 1058                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
48692: 
48693: 
48694:    5) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista
48695: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
48696:    Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikou-
48697: ran y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. II-12) ja Suuren
48698: valiokunnan mietintö N:o II.
48699: 
48700:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
48701:      6) Kannatusavun myöntämistä työväenopistoille koskeva ano-
48702: musehdotus.
48703:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. E. S.
48704: Yrjö-Koskisen anomusehdotus N:o 122 (Liitteet VI siv. 55).
48705:     7) Verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavat anomusehdotukset.
48706:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4, ed. Hall-
48707: stenin y. m. anom. ehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anom. ehdotus
48708: N:o 15 sekä ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68 (Liitteet
48709: II siv. 5-8 ja 29-31).
48710:      8) Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankeinkuljetus-
48711: rasituksesta koskeva anomusehdotus.
48712:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 ja ed.
48713: Huoposen y. m. anom. ehdotus N:o 76 (Liitteet V siv. 52).
48714:      9) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
48715: tava anomusehdotus.
48716:    i Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Setä-
48717: län y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet 1 siv. 27).
48718:      10) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol-
48719: liseen asetukseen säästöpankeista.
48720:      Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
48721: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
48722:       II) Anomusehdotus joka koskee työttömyyden tutkimuksen
48723: toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyy-
48724:  den aiheuttamia toimenpiteitä.
48725:      Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
48726:  Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
48727:       12) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
48728:  ehdotus.
48729:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
48730:  Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
48731:       13) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
48732:  nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
48733:  kihlakunnat.
48734:       Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
48735:  vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
48736:       14) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun met-
48737:  sämailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
48738:                               Päiväjärjestys.                        1059
48739: 
48740: 
48741:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
48742: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
48743: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv. 47 ja 48).
48744:      15) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
48745: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
48746: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
48747:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
48748:      16) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
48749:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
48750: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
48751: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
48752:      17) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdo-
48753: tus.
48754:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
48755: Lanton v. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
48756: 
48757:            P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
48758:     18) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II, joka tarkoittaa
48759: Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalas-
48760: tussaarten ja luotojen luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuulu-
48761: vien saaristolaiskylien käytettäväksi.
48762:     19) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 arm. esityksen
48763: N:o 9 johdosta, joka koskee varain osottamista kansakoululaitosta
48764: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1gog.           .
48765:     20) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8 anomusehdotusten joh-
48766: dosta jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja erittäinkin yhteiskou-
48767: lujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten
48768: ottamista valtion huostaan.
48769:     21) Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 anomusehdotuksen
48770: johdosta joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupunkien asukastenoloissa
48771: vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
48772: 
48773: 
48774: 
48775: 
48776:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Castren, Cederberg,
48777: Kannisto ja Poutiainen.
48778: 
48779: 
48780: 
48781:                             Ilmoitusasiat.
48782: 
48783:     Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat: sairauden takia ed. Castren
48784: toistaiseksi ja ed. Cederberg lääkärintodistuksen nojalla täksi vii-
48785: 1060                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
48786: 
48787: 
48788: koksi; ed. Poutiainen ja Kannisto yksityisten asiain takia ensi per-
48789: jantain aamuistuntoon saakka.
48790: 
48791: 
48792: 
48793: 
48794:                  Päivijärjestyksessä olevat asiat.
48795:                         1)   Kulkulaltosrahasto.
48796: 
48797:     Esitetään Keisarillisen Majesteetin armollinen esitys N:o 14 kul-
48798: kulaitosrahastosta.      ·
48799:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan armollisen
48800: esityksen lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan.
48801:    Keskustelu:
48802:     Ed. Huoponen: Valtionrautateitten huono kannattavaisuus
48803: synnyttää huolia laajoissa piireissä. Rautatientaloutta tutkimaan
48804: asetettu komitea julkaiseruissaan mietinnöissä on luonut valaistusta
48805: kannattamattomuuden syihin. Näin ollen tuskin mitään uusia
48806: näkökohtia voinee tässä esille tuoda. Mutta niin kauvan kuin epä-
48807: kohdat edelleen vaikuttavat tulokseen, lienee tunnettujenkin seik-
48808: kain esittäminen sanomisen arvoinen. Suotakoon sentähden anteeksi,
48809: jos, vaikk'en olekaan asiantuntija, pelkästä harrastuksesta katson
48810: velvollisuudekseni kiinnittää eduskunnan huomiota muutamiin epä-
48811: kohtiin tällä alalla. Koskettelen tällä kertaa ainoastaan rautatie-
48812: laitoksen sisäistä politiikkaa.
48813: 
48814: 
48815:                        Rautateitten rakentaminen.
48816: 
48817:     Vuosi vuodelta on rautateitten rakentaminen kallistunut hui-
48818: maavaa vauhtia. Rautatievaliokunta mietinnössään rgoo valtio-
48819: päivillä nimenomaan huomauttaa, että uusien rautateitten raken-
48820: nuskustannukset ovat alituisesti nousseet ja nykyään kohonneet
48821: 80 a 160 °/o SUUremmiksi kuin parikymmentä VUOtta takaperin,
48822: jolloin halvempi rakennusjärjetelmä otettiin käytäntöön. Kehitys
48823: kulkee edelleen voimakkaasti samaan suuntaan. Jokainen· tahtoo
48824: hyötyä niin paljon ku:n suinkin, maan luovuttajat, tavaran myyjät,
48825: työmiehet, palveluskunta ja virkamiehistä. Rautateitten tekemiseen
48826: tottunut henkilökunta siirtyy sinne, missä rautateitten tekeminen
48827: aletaan. Näitten toirnintaohjeena on: paljo palkkaa, vähän työtä.
48828: Tosin tällä ajalla työpalkat ovat kallistuneet, mutta se ei ole missään
48829: oikeassa suhteessa siihen, mitä rautateitten kilometrivalmistusmaksu
48830: on kohonnut.
48831:                            K ulkulaitosrahasto.                     1061
48832: 
48833: 
48834:                           Rake'nnusjärjestelmä.
48835: 
48836:     Rakennuksiin yleensä, ja uudisrakennuksiin vanhoilla rautateillä
48837: erittäin, kulutetaan äärettömän suuria rahamääriä. Niinpä esillä
48838: olevan armollisen esityksen, sen tulevan vuoden menosääntö on
48839: otettu ei vähempään kuin 5,100,000 markkaa uudisrakennuksiin
48840: valmiilla rautateillä. Ulkonaisen komeuden tavoitteleminen näkyy
48841: usein olevan rakennuksissa johtavana aatteena. Mainitsen muutamia
48842: esimerkkejä tämän väitteen valaisemiseksi.
48843:     Helsingissä paraillaan oleva asema- eli hallintorakennus on niin
48844: suuremmoinen, että se jättää kerrassaan varjoon vieressä olevan
48845: uhkean Kansallisteatterin. Valmistumaisillaan olevan 4-kerroksisen
48846: jättiläisrakennuksen pituus on 177,18 metriä, sen koko leveys 74,81
48847:  + 21 metriä, eli yhteenä 95,81 metriä. Huoneitten lukumäärä on 400.
48848: I,uulisi sekä pinta-alan että huoneitten lukumäärän riittävän. Niin
48849: ei kuitenkaan ole laita. Nyt valmistumaisillaan oleva asemarakennus
48850: on ainoastaan ensimäinen osa. Toinen osa, arvattavasti paljoa
48851: uhkeampi, rakennetaan ensimäisen osan valmistuttua, johon sijoitetaan
48852: varsinainen asemarakennus, ja tätä toista osaa jatkettanee aina Kaivo-
48853: kadulle saakka. Armollisen esityksen perusteluista käy selville,
48854: että Helsingin aseman uudestirakentamisen loppuun suorittamista
48855: varten. tarvitaan jo suoritettujen määrärahojen lisäksi enemmän kuin
48856: 4 miljoonaa markkaa.
48857:     Viipurissa on paraillaan ryhdytty rakentamaan niin ·suurem-
48858: rnoista asemapalatsia, että sen valmistamiseen kulutetaan kolme
48859: vuotta. Esillä olevan esityksen sivuilla zo--21 havaitaan, että Viipurin
48860: asemalla suoritettavien lopputöiden suorittamista varten tarvitaan
48861: entisten lisäksi yli 3,30o,ooo markkaa. Samoin rakennetaan Viipu-
48862: rissa paraillaan junainkulkua varten kaksikerroksista liiketasoa,
48863: aivan samalla tavoin kuin suurkaupunkien liikekeskuksissa, ikään-
48864: kuin luonnollisella maanpita-alueella ei enää olisi liikuntamahdolli-
48865: suutta. Suunnitellun uudistustyön toimeenpaneminen Viipurissa
48866: tulee siis myöskin nielemään useampia miljoonia. Varmuudella
48867: voinee kuitenkin olettaa, että ennenmin tai myöhemmin tulee Kar-
48868: jalan radalta rakennettavaksi poikkirata Viipurin-Pietarin rata-
48869: osalle. Tämä epäilemättä tulee vaikuttamaan sen, että matkustaja-
48870: ja tavaraliikennettä Viipurissa voitaisiin edelleenkin suorittaa samoja
48871: raiteita myöten kuin tähänkin asti. Tällöin olisi säästetty useampia
48872: miljoonia. Komeileva rakennusjärjestelmä tekee ehdottomasti sen
48873: vaikutuksen, että rakennusalalla tahdottaisiin osoittaa Suomen
48874: mahtavuutta, ikäänkuin pääomalla olisi täällä ehtymättömät lähteet.
48875: Eiköhän pienelle, pääomista köyhälle kansalle olisi tarkoituksen-
48876: mukaisempaa kilvoitella yksinkertaisuudessa ja käytännöllisyydessä,
48877: jottei ulkolainen saisi meidän taloudellisista oloistamme väärää
48878: käsitystä ja jottei valtio olisi yksityisille huonona esimerkkinä
48879: 1062                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
48880: 
48881: 
48882: komeilemisessa.     Rakennusj~rjestelmään nähden yleensä ei liene
48883: semmoista järkiperäistä suunnitelmaa olemassa, että rakennukset
48884: vastaisivat jotakuinkin pitkäksi ajaksi tarkoitustaan. Jos tämä
48885: puute olisi havaittavana ainoastaan vanhoilla rautateillä, joitten
48886: rakentamisessa oli vähemmän kokemusta, ei siitä tietysti olisi
48887: mitään muistutettavaa, vaan kun sama järjestelmän puute esiintyy
48888: niinkin myöhään kuin esim. Karjalan radalla, ja yhä edelleen, ei voi
48889: olla siitä huomauttamatta. Asema- ja virkailijarakennuksiin tehdään
48890: nim. tuon tuostakin suurennuksia, ei vaan kerran, vaan kahdesti,
48891: jopa kolmekin kertaa. Jos rakennukset alkuaan olisi rakennettu
48892: tilavan suuriksi tai ensimäisessä suuruussuunnitelmassa olisi kas-
48893: vavat vaatimukset varteen otettu, olisi päästy paljoa huokeammalla.
48894:     Tämän lisäksi tulee nuo alituiseen uudistuvat korjaukset, n. k.
48895: remontit. Järjestelmään näet kuuluu, että asemapäällikön asunnosta
48896: aina ratavartijan asuntoon asti tuon tuostakin tehdään perinpohjaisia
48897: korjauksia ja jokainen kilvoittelee siitä, kenen asunto saataisiin
48898: lämpöisimmäksi, mukavimmaksi ja kauneimmaksi. Korjauskuumee-
48899: seen kulutetaan paljon valtiovaroja. Rakennusten järjestämiseen
48900: ja sisustamiseen pitäisi olla olemassa selvät määräykset eivätkä ne
48901: missään tapauksessa saisi riippua yksityisten virkamiesten suurem-
48902: mista tai vähemmistä vaatimuksista.
48903:     Rakennus- ja tarveaineiksi käytetään ensiluokan tavaraa ei
48904: ainoastaan asunto- vaan ulkohuonerakennuksiinkin. Valtion arvo
48905: tietenkin vaatii kaiken tämän. Selvää on, että rakennusaineitten
48906: kalleus tuottaa tällöin suuren hinnankorotuksen. Työnteossa ovat
48907: olot kehittyneet siihen, että työtä saadaan paljon vähemmän kuin
48908: yksityisen työssä, jotavastoin palkkavaatimukset ovat kohonneet
48909: paljon korkeammiksi. Maksamalla valmistuneen työn eikä ajan
48910: mukaan, saataisiin epäkohta autetuksi. Työnvalvonta, joka usein lie-
48911: nee leväperäisin, kävisi tällöin huokeammaksi ja päästäisiin vähem-
48912: millä päällysmiehillä. Liioittelematta voinee väittää, että kaikki
48913: rakentaminen rautateillä tulee vähintäin kaksi kertaa kalliimmaksi
48914: kuin yksityisten rakennukset.
48915:     Asema-alueita on tapa kaunistella puutarhoilla ja pensasistu-
48916: tuksilla. Tästä tietysti ei ole mitään muistutettavaa, jos suurem-
48917: piin liikekeskuksiin ja semmoisiin paikkoihin, joissa matkalijaliike
48918: on huomattavin, ympäristöä kaunisteltaisiin mahdollisimman helpon
48919: järjestelmän mukaan. Mutta säästäväisyydestä tällä, yhtä vähän
48920: kuin muillakaan aloilla rautatiellämme, ei ole puhettakaan. Kaikille
48921: asemille vaaditaan ja laitetaan kallishintaisia puutarhoja. Eräälle •
48922: pienelle asemalle sydänmaalla, jossa ei ollut tarvittavaa maata,
48923: vedettiin toiselta paikkakunnalta puutarhaa varten 8o vaununlastia
48924: savea ja 6o vaununlastia ruokamultaa. Puutarha tuli maksamaan
48925: toistakymmentätuhatta markkaa.         Maan viheriöittämistä varten
48926: tarvitaan tavallisissa oloissa vaan vähäsen ruokamultaa. Rauta-
48927:                            Kulkulaitosranasto.                      1063
48928: 
48929: 
48930: teillä tarvitaan siihen tarkoitukseen, jos oikein muistan, vähintään
48931: 6 tuuman paksuus. Ja tuskin kenenkään mieleen juolahtaisi tulla
48932: vähemmällä toimeen. Eikä sillä hyvä, että asemille laitetaan kallis-
48933: hintaisia puutarhoja; asemain virkailijat vaativat ja saavat erityisiä
48934: puutarhoja asuntojensa ympärille. Näissä puutarhaharrastuksissa
48935: on menty niin pitkälle, että esim. asemäpäällikkö, joka asuu kaupun-
48936: gissa, poissa asemapiirin läheisyydestä, vaatii ja saapi puutarhan
48937: kaupunkiasuntonsa ympärille. Paraillaan rakennetaan semmoista
48938: puutarhaa; tämän kesän kuluessa eräässä kaupungissa on ollut
48939: suuri määrä työmiehiä puutarhantekohommissa ja joku aika sitte
48940: kerrottiin töiden olleen vasta jotenkin alulla. Kysymyksessä oleva
48941: puutarha tulee varmaan nielemään, kun se valmistuu, hyvänlaisen
48942: talon hinnan. Syystä kysytään, kuinka pitkälle Rautatiehallitus
48943: katsoo voivansa mennä valtiovarain käyttämisessä yksityisten vir-
48944: kamiesten mukavuudeksi. Varattakoon kernaasti asemain ympä-
48945: ristölle tarvittavia maa-aloja virkamiehille, mutta jätettäköön
48946: niiden viljeleminen virkamiesten yksilölliseksi huoleksi, jotta heillä
48947:  olisi tilaisuus terveytensä hoitoon ja kauneusaistinta kehittämiseen.
48948:      Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä tuhlaavaisuudesta, jota
48949:  rakennusjärjestelmän alalla rautatiellämme harjoitetaan.
48950:       Kiinnittäkäämme huomio.ta muihinkin kannattamattomuuden
48951:  syihin.
48952: 
48953:                               Palnluskunta.
48954: 
48955:       Tunnollisten asiantuntijain lausuntojen mukaan palveluskuntaa
48956:   rautateillämme on ainakin kolmannes liikaa. On tosin asemia, joilla
48957: . kaikille toimihenkilöille on riittävästi työtä, mutta suureen kokonai-
48958:   suuteen verrattuna pitänee tämä väite paikkansa. Vapaavuorot ja
48959:   uusiutuvat vapaamatkat ovat tästä epäämättömänä todistuksena.
48960:   Vapaa-aikaa tietysti käytetään hyödyllisestikin, kuten perheen pii-
48961:   riin, tietojen kartuttamiseen ja toimintaan ulospäin, mutta löytyy
48962:   paljo tapauksia, joissa riittävän työn puutteessa työväestö joutuu
48963:   käyttämään joutoaikaansa väärin, vajoten paheisiin, jopa rikok-
48964:   sellisiin tekoihinkin. Rikolliset teot esim. Viipurissa ovat vielä kai-
48965:   kille tuoreessa muistossa.
48966: 
48967:                               Ylrkamlehlstö.
48968: 
48969:     Jos palvelijakuntaa rautateillä on ylenmäärin, niin paljon suu-
48970:  remmalla syyllä voidaan väittää, että virkamiehiä on aivan liian
48971:  runsaasti. On virkailijoita, jotka ovat lausuneet huolestumisensa
48972:  sen johdosta, että virkamiehistössä velvollisuudentunto alenee alene-
48973:  mistaan, että se alenee semminkin nuorissa virkailijoissa. Tietysti
48974:  löytyy virkamiehiä kaikilla aloilla, ja niin rautateilläkin, jotka ovat
48975: 1064                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
48976: 
48977: 
48978: tunnollisia ja työkykyisiä ja joiden toiminnasta ei ole muuta kuin
48979: hyvää sanottavaa. Mutta huolestuttavan suuri määrä lienee sem-
48980: moisiakin, jotka koettavat päästä niin vähällä työnteolla kuin suin-
48981: kin ja joille huvittelu ja usein uudistuvat kaupunginmatkat muut-
48982: tuvat miltei pääasiaksi. Kaikille asemille koetetaan saada virka-
48983: miehiä niin paljo kuin suinkin. Kun nämä virkamiesharrastukset
48984: onnistuvat, pyydetään ja saadaan naapuriasemillekin lisää virka-
48985: miehiä. Viranomaisille lähetetään kaunis työ- ja vuorottelusuunni-
48986: telma, ja noin paperilla näyttää työtä riittävän kaikille. Kun uusi
48987: virkalija saapuu, pidetään usein entisen työjärjestyksen seurauksella,
48988: että päivän työn jälkeen seuraa päivän, kahden, jopa kolmenkin
48989: päivän vapaa-aika. Missä yövuoroja suoritetaan, tarvitaan tietysti
48990: seuraava päivä vapaaksi. Mutta se tuntuu käsittämättömältä, että
48991: muutaman tunnin työ päivässä on niin rasittavaa, että nuoretkin
48992: virkailijat hyvällä omallatunnolla ja valtion palkkaa nauttien voivat
48993:  vetelehtiä päiväkausia joutilaina. Laajoissa piireissä pääsee yhä
48994:  enemmän juurtumaan se käsitys, että asemapäälliköt useilla ase-
48995:  milla säilytetään ikäänkuin koristeena, joita matkustava yleisö saa
48996:  hetkisen ihailla, sillä varsinaiset työtehtävät rautateillä hoitaa taval-
48997:  lisesti nuorempi virkamiehistö. Käden viittaus junan liikkeelle pääs-
48998:  tämiseksi, kas siinä monen asemapäjllikön huomattavin tehtävä.
48999:  Kun tästä on huomautettu ja vedottu naapurimaiden, etenkin Ruot-
49000:  sin ja Norjan esimerkkeihin, sekä virkamiesten lukuun että työmää-
49001:  rään nähden, kiirehditään virkamiesten puolelta huomauttamaan,
49002:  että meillä on aivan toisenlaiset olot; ulkomaiden esimerkit eivät
49003:  meille kelpaa. Niinpä esim. Norjassa pienillä asemilla asemapääl-
49004:  likkö ja junankulettaja korvaavat usein meidän asemamiesten teh-
49005:  tävät, toinen tekemällä toisen, toinen toisen puolen hänen tehtävis-.
49006:  tään. Liikenne monilla meidän asemillamme on kuitenkin paljoa pie-
49007:  nempi kuin Norjassa. Arvontunnon aleneminen ja työvelvollisuuksien
49008:   omaaminen sekä tarpeettoman palvelus- ja virkamieskunnan vähen-
49009:  täminen tai siirtäminen uusille radoille on välttämätön, jos mieli
49010:  todellisia uudistuksia aikaansaada.
49011:       Kiitollisuudella on tunnustettava, että virkamiehistö yleensä on •
49012:   osoittautunut rehelliseksi valtion ja vieraan omaisuuden hoitami-
49013:   sessa. Mutta ikäviä poikkeuksia on myös olemassa. Niin rautateillä-
49014:  kin. Muistutan tässä vain Ruokolahden kihlakunnanoikeuden äsket-
49015:   täin julistamaa tuomiota, jolla kaksi virkailijaa tuomittiin virkavir-
49016:   heestä, petoksesta ja kavalluksesta vankeusrangaistuksiin sekä toi-
49017:   nen pidätettiin vuodeksi virantoimituksesta ja toinen erotettiin
49018:   ainiaaksi virastaan. On levinnyt sellaisia huhuja, että esim. asema-
49019:   alueiden maan vuokraamisessa ei aina olisi menetelty rehellisesti.
49020:   Lienee merkitty saaduksi todellisuutta pienempiä rahamääriä. On
49021:   tapauksia, että asemille jäänyt tavara, jota ei ole peritty, on jaettu
49022:   asemapäällikön ja miehistön kesken, vieläpä paketteihin kiin-
49023:                            Kulkulaitosrahasto.                     1065
49024: 
49025: 
49026: nitettyjä kuljetusmerkkejäkin on vastaanottoasemalla irroitettu ja
49027: käytetty uudestaan.      Rautatiehallitus, jonka tietoisuuteen tällai-
49028: sia epäkohtia on saatettu, ainakin sortovuosina, joko painoi lan-
49029: kaisella tai sakotti syyllisiä pienemmillä rahamäärillä. Eräässäkin
49030: tapauksessa rehellinen virkailija, joka ryhtyi vastustamaan virka-
49031: toverinsa petollista menettelyä, siirrettiin toiselle paikkakunnalle, ja
49032: vianalainen jäi paikoilleen.      Eikö pakettimerkkien väärinkäyt-
49033: tämisen ehkäisemiseksi voitaisi samalla tavoin kuin postilaitoksessa
49034: leimata lähtöasemalla kuljetusmerkit mitättömiksi?
49035: 
49036: 
49037:                             Kannatta valsuus.
49038: 
49039:     Siihen, millä tavoin eri osastot vaikuttavat kannattavaisuuteen
49040: lienee syytä kajota.
49041:     Edellisessä olen esittänyt muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat
49042: rautatiestön huonoihin taloudellisiin tuloksiin. Komitean mietin-
49043: töjen mukaan ovat kannattamattomuuden syyt moninaiset. Pyy-
49044: dän saada tässä kajota tärkeimpiin semmoisiin.
49045:      Junaliikettä ei ole järjestetty tarpeellisen liikeperiaatteen mu-
49046: kaan. Tavaraliikennettä on hoidettu tavalla, jossa on vähän huo-
49047: miota kiinnitetty taloudellisiin tuloksiin. Tavaravaunujen kuormi-
49048: tussuhteisiin vaikuttaa haitallisesti se seikka, että kevytrakentei-
49049: silla radoilla saadaan kuormittaa 65 a 70 prosenttia siitä, mitä ras-
49050: kasrakenteisilla rautateillä voidaan kulettaa. Tämä epäkohta saa-
49051: tanee Rautatiehallituksen jo ehdottamalla toimeenpiteellä poistu-
49052: maan siten, että eräillä kevytrakenteisilla rautateillä on alettu
49053: vaihtaa heikommat kiskot raskaammanmallisiksi.
49054:      Kuten tunnettua, on Suomen valtionrautateihin kiinnitetty suu-
49055: renmoinen kansallispääoma, noin 340 miljoonaa markkaa. Vuoden
49056: 1906 tiliin otettu 302 miljoonaa tuottivat viimeksimainitulle mää-
49057: rälle 1906 ainoastaan 1,84 °/o:n koron. Kuinka suuressa määrässä
49058: eri osastot ovat vaikuttaneet tähän masentavaan tulokseen, käy
49059: selville seuraavasta:
49060:      Keskus h a 11 i no n menot ovat vuosi vuodelta kasvaneet tavatta-
49061: massa maarasssä. Mainitsen kaikki rahamäärät tasaisissa tuhan-
49062: sissa. V. 1889 tekivät menot 530,ooo, nousten 1898 932,ooo:een ja
49063: 1905 1o,6oo,ooo:een. Lisäys vuoteen 1881 verrattuna tekee siis
49064: 201,93 %.
49065:     Toimisto- os as toss a ovat menot saman ajan kuluessa kohon-
49066: neet 188,57 °/o. Teollisuuslaitoksissa yleensä tulee hoitokustannusten
49067: suhteellisesti vähetä liikenteen kasvaessa. Samoin tulisi syystä voida
49068: odottaa rautatiehallinnossa liikenteen lisääntyessä. Keskushallin-
49069: non ja toimisto-osaston menot ovat kuitenkin paljon suuremmassa
49070: määrässä kasvaneet kuin rautateistö on lisääntynyt. Ilmeinen epä-
49071:  1066                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49072: 
49073: 
49074:   kohta on siis olemassa, ja vaatii sen pikainen poistaminen vaka-
49075:   vaa huomiota. Eikö virkamiehistöä, joka on niin perin kallis, kan-
49076:   kea ja toimessaan uskomattoman hidas, voitaisi järjestää yksityi-
49077:   sen liikeperiaatteen mukaan, jolloin se kävisi nopeammin toimi-
49078:   vaksi ja paljon helpommaksi?
49079:       Liikenneosaston kokonaismenot ovat vv. 1897-1905 keski-
49080:   määrin kohonneet II9,88 °/o. 1897 tekivät menot 3,834,000 mark-
49081:   kaa, kohoten v. 1905 8,765,000 markkaan.
49082:       Koneosastossa ovat menot 9 vuoden, 1897-1905 ajalla, keski-
49083:   määrin kohonneet 156,68 °/o siitä, mitä ne keskimäärin tekivät
49084:   vuosina 1892-96. Tilasto osottaa, että koneosasto on vähemmän
49085:   kuin mikään muu osasto vuodesta 1907 alkaen liikettä niin palvellut
49086:   että siitä hallinnolle olisi ollut taloudellista etua. Paitsi veturihen-
49087:   kilökunnan palkan lisäystä, on polttopuitten hinnan kalleus ja
49088:   suunnaton kuluttaminen vaikuttanut tähän masentavaan tulok-
49089:   seen. Polttoaineitten lisääntyminen mainittuina vuosina tekee
49090:   keskimäärin 50,21 °/o vaunuakselikilometriltä. Polttopuitten ku-
49091:   lutus tuli 1906 maksamaan 3,722,000 markkaa.              Polttopuitten
49092:   käyttelyssä osoitetaan tavatonta tuhlaavaisuutta jopa huolimatto-
49093:   muuttakin, niin että esim. Viipurin--Pietarin rataosalla kokonai-
49094: . sia halkopinoja on annettu paikoilleen lahoutua. Eräs insinööri on
49095:   tehnyt kokeita siitä, kuinka suuressa määrässä puita säästettäisiin,
49096:   jos veturit järjestettäisiin sellaiseen kuntoon, että vähemmällä halko-
49097:   määrällä saataisiin suurin mahdollinen määrä käyttövoimaa höyry-
49098:   kulkunopeutta varten. Kokeen tulos oli erinomainen. Jos oikein
49099:   on kerrottu, niin Pietarin-Viipurin välinen matka edestakaisin
49100:   säästi noin 8 metriä puita. Saman insinöörin arvelun mukaan
49101:    Suomen valtionrautateitten veturin järjestely mainittua tarkoi-
49102:   tusta varten tuottaisi menoja noin 10,000 markkaa, mutta jo yhdessä
49103:   vuodessa säästettäisiin suuria rahamääriä. En tiedä, onko maini-
49104:    tun kokeen tuloksista rautatiehallinnolle ilmoitettu ja aiheuttaisiko
49105:    se minkäänlaisia toimenpiteitä mainitun hallinnon puolelta.
49106:       Huolestuttava ilmiö niin ikään on veturinvoiman työn melkoinen
49107:   alentuminen, 1897 saavutti kukin veturi 41,000 kilometriä vuotta
49108:   kohti, mutta vuonna 1906 on saavutettu ainoastaan 33,400 kilomet-
49109:   riä veturin osalle. Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta 1906
49110:   luvattiin parannuksia veturin työvoiman lisäämiseen nähden.
49111:   Näitä jäädäänkin mielihyvällä odottelemaan.
49112:       Rataosasto voittaa kuitenkin kaikki muut osastot menojen
49113:   lisääntymisessä. 1888 tekivät menot r,883,000, mutta 1905 kohoten
49114:   7,515,000. Menot mainitun ajan kuluessa ovat siis kasvaneet 299,08 °/o.
49115:    Ratojen kunnossapitokustannukset soraamisesta ja oikomisesta,
49116:   ratapölkkyjen ostosta ja poistosta, raskaampien kiskojen käytän-
49117:   töön ottamisesta, huonerakennusten kunnossapidosta sekä työ-
49118:   palkkojen lisääntymisestä ja työnteon huononemisesta, ovat kaikki
49119:                           Kulkulaitosrahasto.                     1067
49120: 
49121: 
49122: vaikuttaneet perin huonoon tulokseen. Kaikilla osastoilla vuotuisen
49123: menon lisäys nyt esillä olevan arm. esityksen mukaan tekee runsaasti
49124: z miljoonaa markkaa. Missä määrin eri rautatieosat ovat vaikutta-
49125: neet koko tulokseen? Mainittakoon siitä ainoastaan paraimmat ja
49126: huonoimmat tulokset.       Paraimman tuloksen, 3,7 °/o:in pääoman
49127: arvolle, tuottaa Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rataosa; perus-
49128: pääoma 8J,ooo markkaa kilometrille, 1906 kohoten zo8,JOO mark-
49129: kaan kilometrille sekä 3 °/o Turun-Tampereen-Hämeenlinnan
49130: sekä Karjan rata-osat. Sitä vastoin tuottaa tappiota Jyväskylän
49131: rata 121,000. Kehnoin kaikista on Oulun rata, tuottaen tappiota
49132: 249,000 markkaa.
49133:     Valtionrautateitten henkilökuuta on suhteellisesti paljon enem-
49134: män lisääntynyt saman ajan kuluessa kuin rautatieverkko on laajen-
49135: tunut. V. 1896 oli henkilökunta 3,901 ja v. 1906 7,933; lisäys 10
49136: vuoden kuluessa tekee siis 4,032 henkeä. Mikäli henkilökuuta on
49137: lisääntynyt, sikäli menot paikan suoritukseen ovat kasvaneet. V.
49138: 1905 suoritettiin palkkaukseen 13,184,000 ja v. 1906, 14.472,000 mk.
49139: Vuotuinen menojen lisäys tekee siis 1,228,ooo eli 9,8 °/o. Todellakin
49140: pelottava lisääntyminen.
49141:     Jätän vihdoin nämä ikävät kannattamattomuus- ja lisäänty-
49142: misnumerot.
49143: 
49144:                            Parannusehdotuksia.
49145: 
49146:     Mitä tulee niihin toimenpiteisiin, joihin olisi ryhdyttävä ja voi-
49147: daan ryhtyä, jotta rautateitten eri hallintoaloilla vallitsevat puut-
49148: teet saataisiin poistetuiksi, niihin olen jo edellisessä kosketellut.
49149: Komitean esittämät parannusehdotukset näyttävät hyvin harkituilta
49150: ja tarkoituksenmukaisilta. Mainitsen vaan muutamia niistä. Ko-
49151: mitea ehdottaa meillä käytäntöön otettavaksi matkatavaroiden
49152: lähettämisessä n. k. ameriikkalaisen lähetysjärjestelmän. Järjestel-
49153: män tarkoituksena on kaiken kirjoitustyön poistaminen maksama-
49154: tauta tavaraa lähetettäessä. Painetuista juoksevista järjestysnu-
49155: meroista kiinnitetään osa kollyyn, osa annetaan matkustajalle, osa
49156: jätetään asianomaisen junan miehistölle. Helsingin asemalla viime
49157: elokuussa toimitetun tilaston mukaan kirjoitettiin mainitun kuun
49158: kuluessa 7,632 matkatavaralippua, joista 4,265 eli 56% koko luku-
49159: määrästä oli maksuttomia. Se seikka, että enemmän kuin puolet
49160: lähetyksistä on maksutonta, on omiaan osoittamaan, että yksin-
49161: kertaisempi lähetysjärjestelmä meilläkin olisi aikaansaatava, tie-
49162: tysti aluksi vilkasliikkeisillä asemilla.    Tulojen kartuttamiseksi
49163: saattaisi olla tarkoitukseumukaisempaa, että pakaasissa kuljetet-
49164: tavasta tavarasta otettaisiin vaikkapa pienempikin rahtimaksu.
49165: Mitä eri tavarain rahtimaksuun tulee, on siinä niin paljon epäjohdon-
49166: mukaisuuksia, että niiden seikkaperäinen esittäminen veisi tässä
49167: 1068                 Istunto 13 p.   lokakuuta 1908.
49168: 
49169: 
49170: liian pitkälle. Sitä vastoin havaintojen tekeminen siitä, millä jou-
49171: tuisuudella tavaroita rautatiellä kuljetetaan, on niin tärkeä, että
49172: siihen täytyy kosketella. Tavarain kuljetuksessa huomaamme sel-
49173: laisen joutuisuuden, että ripeä jalkamies voittaisi tavarajunan no-
49174: peuden. Niinpä esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun, 624 km., kulu-
49175: tetaan 8o tuntia 30 minuuttia eli 7,8 kilometrin matkanopeus
49176: tunnissa; Turusta Hankoon, 163 km., 26 tuntia 15 minuuttia, eli
49177: 6,2 kilometrin matkanopeus tunnissa. Tämäkin ennätys on hui-
49178: maavaa vauhtia verrattuna siihen, kun tavaravaunu kuljetetaan
49179: rataosalta toiselle.     Niinpä esim. tavaravaunu~ kuljettamiseen
49180: Torniosta Joensuuhun tarvitaan 7 vuorokautta 21 tuntia 30 minuut-
49181: tia. Jos sama tavaramäärä kuljetettaisiin 20 kilometrin nopeudella
49182: tunnissa, tarvittaisiin matkaan käyttää vain 2 vuorokautta, 20
49183: tuntia ja 21 minuuttia. Tällöin säästettäisiin aikaa 5 vuorokautta
49184:  1 tunti 9 minuuttia. Lisätyn matkanopeuden tuottamat edut oli-
49185: sivat siis ilmeisiä.      Komitean tavaravaunuaikatauluehdotuksen
49186:  mukaan 30 kilometrin keskinopeus olisi otettava meilläkin käytän-
49187: töön. Oletetaan, että tavarajunassa on keskimäärin 30 vaunua.
49188:  Komitean selostuksesta käy selville, että suurin määrä vaunuja,
49189:  jotka ovat kytkettyinä varsinaisiin tavarajuniin, on aikataulun
49190:  n:o 74 mukaan 1,290, ja uuden ehdotuksen mukaan 930, sekä että
49191:  tunnin kuluessa tarvitaan vaunuja keskimäärin aikataulun 74 mu-
49192:  kaan 1,037 ja uuden ehdotuksen mukaan 677, mikä siis vastaa 360
49193:  vaunun säästöä. Otaksutaan ettei vaunuja kuormitukseen käytettäisi
49194:  useammin kuin kerran kuudentena päivänä. 360 vaunun säästä-
49195:  minen tietäisi sitä, että 360 vaunua olisi joka päivä kuormaukseen
49196:  käytettävä, mikä olisi samaa kuin 2,160 vaunun käyttäminen liike-
49197:  tarkoituksia varten. Ehdotetun aikataulun hyväksyminen tietäisi
49198:  siis samaa kuin tavaravaunuvaraston lisääminen 2,160 vaunulla.
49199:  Tällöin saataisiin tuntuva säästö ja vielä lisäksi suuri etu maan
49200:  teollisuudelle ja muille elinkeinoille. Suotava olisi, että komitean
49201:  ehdotus tavaravaunujen kuljetusnopeudesta piammiten käytän-
49202:  nössä toteutettaisiin.
49203:      Suurinta huomiota kiinnittää komitean mietinnön toisessa osas-
49204:  tossa selostukset voitto-osuudesta eli n. k. tantieemijärjestelmästä.
49205:  Kuten tunnettua voitto-osuusjärjestelmä on' otettu käytäntöön
49206:  Tanskan valtion rautateillä. Jokainen, joka vakinaisesti on rauta-
49207:  tieliikenteen palveluksessa, tulee voitto-osuudesta osalliseksi, mil-
49208: loin voitto nousee enemmän kuin 2 °/o:ia vuoden alussa lasketusta
49209: peruspääomasta. Että voittoa voitiin ryhtyä jakamaan alennettiin
49210:  1902 peruspääoma 237 miljoonasta kruunusta 180 miljoonaan. Eri-
49211: koisseikkojen esittäminen siitä, millä tavalla voitto-osuudet jaetaan,
49212: kävisi täällä liian pitkäksi. Mainittakoon ainoastaan, että voitto-
49213:  osuusjärjestelmä Tanskan valtion rautateiden hallinnon Norjan
49214:  rautatiehallinnolle antaman lausunnon mukaan on vaikuttanut
49215:                            Kulkulaitosrahasto.                     1069
49216: 
49217: 
49218: tyydyttävästi. Ainoastaan voitto-osuuden jakamisesta 19 eri ryh-
49219: mään on tehty muistutuksia. Norjassa kuluvan vuoden suurkärä-
49220: jät ovat myös päättäneet ottaa tantieemijärjestelmän käytäntöön.
49221: On ehdotettu, että vakinaiselle henkilökunnalle kunkin palkkaan
49222: nähden vuotuisesti maksettaisiin 5% siitä ylijäämästä, joka saadaan,
49223: kun tilivuoden menot vähennetään tuloista. Perustellun lausunnon
49224: nojalla komitean enemmistö, painostaen sitä, että laiska ja huoli-
49225: maton tulisi nauttimaan ahkeran ja toimellisen työn tuloksista,
49226: ei ole voinut puoltaa koko rautatien henkilökuntaa käsittävän tan-
49227: tieemijärjestelmän käytäntöön ottamista Suomen valtion rautateillä,
49228: vaan ehdottaa, että rautatiehallituksen päätirehtöörille ja tirehtöö-
49229: reille myönnettäisiin tantieemiä nettovoitosta keisarillisen senaatin
49230: määräysten mukaan. Tätä päätöstä vastaan kaksi komitean jäsentä
49231: on kirjoittanut vastalauseen, jossa ehdoittavat voitto-osuusjärjes-
49232: telmän sovelluttamista kaikille valtion rautateiden palveluksessa
49233: oleville vakinaisille henkilöille, koska juuri työmiesjoukotkin niin
49234: suuresti vaikuttavat työn tuloksiin.           Järjestelmän tarkotuk-
49235: sena on, sanovat vastalausujat, yhdistää rautatieläiset yhteiseksi
49236: osuuskunnaksi, jossa heidät tehtäisiin liikkeen työläisistä liikkeen
49237: osakkaiksi. Tämä vaikuttaisi edullisesti vastuunalaisuuden tunteen
49238: kehittymiseen, vaikuttaisi pirteästi toimimaan yhteisen liik-
49239: keen hyväksi. Vastalausujat ehdottavat voitto-osuuden jaetta-
49240: vaksi sillä tavoin, että se osa voitto-osuutta, joka saadaan määrättyä
49241: määrää suuremmaksi eli nettovoiton noustua normaalivuotena,
49242: mainittua määrää suuremmaksi, ylijäämästä otettaisiin määrätyt
49243: prosentit henkilökunnan voitto-osuusrahastoksi. Jako toimitettai-
49244: siin osaksi Norjan osaksi Tanskan mallin mukaan. Voittoon oikeu-
49245: tetut ehdotetaan jaettavaksi viiteen ryhmään. Osingon jakaminen
49246: alkaisi 50 °/o:lla siitä määrästä - miljoonaan markkaan asti, mikä
49247: saadaan yli nettovoiton normaalivuoden voittoa suuremmaksi,
49248: alentuen eri asteissa ja jatkuen sitten 5 °/o:lla. Omasta puolestani
49249: hyväksyn vastalauseen tekijäin mielipiteen. Se lienee tehokkain
49250: kiihotuskeino työvoiman lisäämiseksi. Henkilökunta, joka taval-
49251: laan tulisi valtion rautateiden liikkeestä osalliseksi, ryhtyisi sääs-
49252: telijääksi, toimelijaaksi ja huolehtivaiseksi, josta liikkeelle koituisi
49253: hyötyä, ja olisi se tarpeellisena jarruna virkamiehistön ja palvelus-
49254: kunnan tarpeettomaan lisäämiseen. Oman ansion etu elvyttäisi
49255: ammattitaitoa ja mikä tärkeintä, se kohdistaisi harrastusta voi-
49256: makkaasti koko liikkeen hyväksi.
49257: 
49258:                           Rautatiehallitus.
49259: 
49260:     Vihdoin pikainen silmäys rautatielaitoksen päähallintoon.
49261: Rautatielaitoksen huonoa asemaa rautatiehallitus on ryhtynyt pa-
49262: rantamaan siten, että matkustajamaksujen ja makuupaikkojen hin-
49263: 1070                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49264: 
49265: 
49266:  noissa on määrätty melkoinen hinnan korotus. Näissä pyrkimyk-
49267: sissä on menty niinkin pitkälle, että esim. kuukaus- ja vuosipilettien
49268: hinnat on korotettu noin 100 °/o:lla entisestään. Vuosipilettiä saa-
49269: tiin ennen vaikka kuinka pitkälle matkalle. Nykyään saadaan sem-
49270: moinen vain 150 kilometrin matkalle. Näin ollen tarvitsee jokaisen
49271: pitempää matkustamista, jokaista 150 kilometrin matkaa varten
49272: hankkia eri piletti ja jokaisen piletin saamista varten jättää kaksi
49273:  muotokuvaa. Liikemiehistön, joka etupäässä käyttää ja kannattaa
49274: rautateitä, jo käytännöllisyyden tähden tarvitsisi saada yhden pitem-
49275: piaikaisen lipun niin pitkiä matkoja varten kuin kukin tarvitsee.
49276: Hinnan kallenteen ja mainittuihin vaikeuksiin nähden rautatiehalli-
49277: tuksen toimenpide laajoissa piireissä on herättänyt tyytymättömyyt-
49278: tä. Eiköhän kuukaus- ja vuosipilettien hinnan korotus esim. 50°/o:lla
49279: olisi kerrakseen riittänyt? Matkustajamaksujen ja makuupaikkojen
49280: hinnan korotus, kuinka suureksi ne määrättäneekin, eivät missään
49281: tapauksessa voi suurempia parannuksia aikaansaada, vaan tarvitaan
49282: koko rautatiejärjestelmän perinpohjainen muutos.
49283:     Millä tavoin yleisön mukavuutta ja rautatien etua valvotaan,
49284: mainittakoon siitä kuvaavana esimerkkinä seuraavaa:
49285:     Illoin lähtee Helsingistä Pietariin 3 matkustajajunaa. Näitäjunia
49286: seuraa 1 ja 2 luokan makuuvaunut, mutta 3 luokan makuuvaunu ai-
49287: noastaan ensimäistä junaa. Matkustajain, jotka tahtovat käyttää kol-
49288: mannen luokan makuuvaunua, tulee lähteä 3 tuntia ja 15 minuuttia
49289: aikaisemminkuin viimeinen juna, vaikka aika ei moista ajanhaaskausta
49290: myöntäisikään. Vielä on huomattava, että kolmannen luokan mat-
49291: kustajavaunua myöhimmin lähtevässä pikajunassa ei ole lainkaan,
49292: vaan ainoastaan ensimmäisen ja toisen luokan makuuvaunuja. Mistä
49293: seuraa tällainen kolmannen luokan vaunujen säästäminen? Tuot-
49294: taako kolmas luokka niin vähän tuloa tai mahdollisesti tappiotakin?
49295: Kulkulaitostoimituskunnan kertomuksesta vuodelta 1906 saadaan
49296: päinvastoin selville, että kolmas luokka halpuudestaan huolimatta
49297: tuottaa rautatienemme paraan tuloksen ratakilometriä kohti, niin
49298: että matkustajia ensiluokan vaunuissa oli 1,6, toisessa 6 ja kolman-
49299: nessa luokassa 12,5, jonka johdosta ensimmäinen luokka vaunukilo-
49300: metriä kohti antoi 8,8 pennin suuruisen tulon, toinen luokka 24,5 ja
49301: kolmas luokka 34,6 pennin suuruisen tulon. Lisäksi on huomattava,
49302: että kolmannen luokan vaunujen lukua voitaisiin melkoisesti suu-
49303: rentaa, sen johdosta että kolmannen luokan vaunuja on käytetty
49304: sotilasten ja vankien kuljettamiseen. Tilasto siis johtaisi ehdotto-
49305: masti siihen, että ensimäisen luokan vaunujen käyttäminen olisi kan-
49306: nattamattomana lakkautettava. Ennen kaikkia luulisi käytännölli-
49307: sen järjen johtavan semmoiseen tulokseen, että ainakin kolmannen
49308: luokan matkustaja- ja makuuvaunuja pitäisi ehdottomasti olla jokai-
49309: sessa illoin lähtevässä junassa. Näin ei ajattele rautatiehallitus. Sitä
49310: ei edes kannattavaisuussuhteet näy huolestuttavan. Onhan tämä-
49311:                             Kulk.ulaitosrahasto.                       1071
49312: 
49313: 
49314: kin oiva osoitus rautatiehallliuksen ylimysmielisestä virkavaltaisuu-
49315: desta ja kyvystä järjestää asiat molemminpuoliseksi hyödyksi ja
49316: tyydytykseksi.
49317:     Asiantuntijain piireissä lieneekin se käsitys yleinen, ettei virka-
49318: valtaisuus, leväperäisyys ja vanhoillisuus ole maamme tuhathaarai-
49319: sessa virkamiehistössä voinut mihinkään niin kotiutua, kuin rauta-
49320: tiellä.
49321:      Suosikkijärjestelmä, niin vakuutetaan, kuuluu olevan yleinen ja
49322: aivan sietämätön. Mainitsen vain yhden esimerkin näytteeksi tästä
49323: järjestelmästä. Erääseen asemapäällikönvirkaan nimitettiin hen-
49324: kilö, joka ansioittensa nojalla oli järjestyksessä r8; sanottu henkilö
49325: oli käynyt ainoastaan viisi luokkaa lyseota ja oli hänellä vähemmän
49326: virkavuosiakin. Kanssahakijoiden joukossa oli semmoisia, joilla oli
49327: ro vuotta enemmän virkavuosia, olivat ylioppilastutkinnon, jopa
49328: hallintotutkintoa varten kirjallisten kokeitten suorittaneitakin ja
49329: henkilöitä varustettuja kiitettävillä lausunnoilla virkatehtävien kel-
49330: vollisesta suorittamisesta. Mutta kaikista näistä huolimatta nimi-
49331: tettiin asemapäälliköksi henkilö, joka järjestyksessä oli ansioittensa
49332: nojalla r8:s. Valituksen tekeminen tätä julkeaa suosikkijärjestel-
49333: mää vastaan olisi valittajalle mitä turmiollisin, se kun tietäisi sitä
49334: - niin vakuutetaan - että valittajain ansionmukainen kohoami-
49335: nen ei enää koskaan tulisi kysymykseen. Vääryyden kärsiminen näin
49336:  ollen on ehtona, jos mieli päästä eteenpäin.
49337:      Syystä vihdoin kysytään, onko rautatiehallituksen nykyisellä
49338:  päälliköllä niitä edellytyksiä, että rautatiellä vallitsevat epäkohdat
49339:  voitaisiin saada korjatuiksi? Sillä mieheltä, joka on niin suuren lai-
49340:  toksen hallinnon etunenässä, kun maamme rautatiet nykyisin ovat,
49341:  vaaditaan, että hän perinpohjin tuntee rautatieolot rakennuksiin,
49342:  virkamiehistöön sekä liikkeen luontoon ja hoitoon katsoen. Tätä
49343:  tuntemusta voi vain olla senlaisella miehellä, joka perusteelliset tie-
49344:  teelliset tel1tävät ja ammattipalveluksen suoritettuaan on nuorena
49345:  antautunut rautatie-alalle ja hoitanut siellä useammanlaatuisia teh-
49346:  täviä ja osottanut muita huomattavampaa kykyä, tarmoa ja tun-
49347:  nollisuutta. Näillä ominaisuuksilla on hän tietysti saavuttanut työ-
49348:  toverien luottamuksen, mikä on välttämätöntä, jotta päällikkö voisi
49349:   menestyksellä toimeenpanna tarvittavia parannuksia. Esittäessään
49350:  sellaisia tietäisi hän, millaisiin oloihin ne ovat sovellutettavat etteivät
49351:   ne epäkäytännöllisinä ja oloihin soveltumattomina voisi kohdata
49352:   asianomaisten vastarintaa.
49353:       Onko nykyisellä rautatiehallinnon päälliköllä nimeksikään tässä
49354:   kosketeltuja ominaisuuksia? Onko hän koskaan voinut kerskata
49355:   nanttineensa alaistensa virkamiesten ja toimimiesten jakamatonta
49356:   luottamusta? Ja jollei niin ole, eikö hänen juuri itsensä pitäisi etu-
49357:   päässä tuntea, mitä velvollisuus laitoksen hyväksi ja maan talou-
49358:   dellisen hyvinvoinnin edistämiseksi häneltä vaatii. Kunniaa rauta-
49359: 1072                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49360: 
49361: 
49362: tiehallituksen ijäkkäälle päällikölle! Mutta jo korkean ikänsä tähden
49363: häneltä ei olla oikeutettu odottamaan niitä edellytyksiä eikä sitä työ-
49364: tarmoa, jota perinpohjaisten parannusten aikaansaaminen rauta-
49365: tiellä välttämättömästi edellyttäisi. Toivoa sopii, että asianomainen
49366: on tämän itsekin huomaava ja ensi tilaisuudessa luopuva toimestaan.
49367: Tällöin olisi ainakin toivoa saada rautatiehallituksen peräsimeen hen-
49368: kilö, joka voisi ryhtyä puhdistamaan tätä kuuluisaa Augias-tallia
49369: aina ylemmistä virkamiehistä varsinaisiin työmiesjoukkoihin asti.
49370: Jos virka- ja suosikkijärjestelmä maahan jaotettaisiin, velvollisuu-
49371: dentuntoa herätettäisiin, työvelvollisuuksia lisättäisiin ja ennen kaik-
49372: kea säästäväisyyden periaatteet järkähtämättömästi kaikilla aloilla
49373: toteutettaisiin, niin rautatielaitoksemme varmaan kohoaisi siitä
49374: taloudellisen ja siveellisen alennuksen tilasta, missä se nykyään 0:1.
49375:     Olen edcllisessä kosketellut muutamiin rautateillämme vallitse-
49376: viin epäkohtiin. Suotavaa olisi, että valtiovarainvaliokunta kiinnit-
49377: täisi tälle alalle vakavaa huomiota.
49378:     Lopuksi lausun hartaana toivomuksena sen, että uusi kulkulaitok-
49379: sen päällikkö senaatissa ottaisi parannusten aikaansaamisen rauta-
49380: teillämme herkeämättömän huolenpitonsa esineeksi.
49381: 
49382:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Eduskunta on saanut kuulla tästä asiasta
49383: niin' seikkaperäisen ja niin kaunopuheliaan ja kieltämättä muutenkin
49384: monessa suhteessa ansiokkaan esityksen, että se, joka on voinut
49385: omistaa tälle asialle ainakin tällä kertaa suhteellisesti vähän aikaa
49386: ja huomiota, oikeastaan joutuu epäilemään tokko hänen olisi enää
49387: tässä suhteessa vaadittava eduskunnan huomiota. Mutta kun sen-
49388: tään saattaa olla syytä, että näistä asioista joku toinenkin ääni kai-
49389: kuu kuin ed. Huoposen - sillä asiat ovat nyt kerran kieltämättä
49390: tärkeät - , niin pyydän minäkin saada lausua muutamia huomau-
49391: tuksia. Edellinen puhuja on onneksi vapauttanut minut esittämästä
49392: koko juokon tosiasioita, jotka hän on laajasti tuonut esiin ja, mikäli
49393: saatoin huomata, myöskin oikein.
49394:     Esillä oleva armollinen esitys koskee mitä tärkeintä valitiotalou-
49395: temme haaraa, ja tämä valtiotalouden osa on samalla se, joka välit-
49396: tömimmin hoidetaan eduskunnan .myötävaikutuksella ja myötävas-
49397: tuulla. Jo näissä kahdessa seikassa on täysi syy siihen, ett~ tähän
49398: armolliseen esitykseen kiinnitetään tämän huoneen puolelta tarkkaa
49399: huomiota. Mutta siihen on erityisenä syynä myöskin se seikka, että
49400: tämä armollinen esitys minunkin arveluni mukaan, nyt niinkuin jo
49401: monta kertaa ennenkin, antaa aihetta mitä vakavimpiin muistu-
49402: tuksiin.
49403:     Niinkuin edellinenkin puhuja laajasti osoitti, niin ovat meidän
49404: valtionrautatiemme nyt jo toistakymmentä vuotta antaneet mitä
49405: huolestuttavimpia rahallisia tuloksia. Sen sijaan että nämä rauta-
49406: tiet olisivat antaneet valtiolle jotakin tuloa, niinkuin monessa muussa
49407:                            Kulkulaitosrahasto.                        1073
49408: 
49409: 
49410: maassa tapahtuu, niin ne päinvastoin eivät ainoastaan ole tätä tuloa
49411: olleet antamatta mutta eivät ole edes pystyneet peittämään omia
49412: kustannuksiaan, kun nimittäin näihin kustannuksiin, niinkuin oikein
49413: on, lasketaan valtiovelan korko ja kuoletus, koska tämä velka on
49414: kokonaan otettu, niinkuin tiedetään, rautateitä varten. Eivätkä
49415: nämät lainoilla hankitut varat vielä muodosta rautateiden pääoma-
49416: arvosta kuin vajaan toisen puolen, koska toinen puoli on säästyneistä
49417: verovaroista otettu.
49418:     Silmäys tähänkin annolliseen esitykseen osoittaa selvästi, kuinka
49419: epätyydyttävä rautateittemme rahallinen tila on. Siinä tulo- ja
49420: menoarviossa, jonka armollinen esitys sisältää vuodelle 1909, arvioi-
49421: daan ainoastaan rautateiden varsinaiset, säännölliset liikekustannukset
49422: ynnä valtiovelan vuotuismaksut 47,20o,ooo markaksi. Vähin mitä
49423: rautateiden pitäisi tuottaa, jos mieli edes peittää omat kustannuk-
49424: sensa, olisi siis tämä summa. Tänä vuonna (1908) hallitus kuitenkin
49425: arvioipi niiden tuottavan vain 41 1 /z miljoonaa, ja rohkeimmankaan
49426: arvion mukaan ei, mikäli armollisessa esityksessä sanotaan, tuloa
49427: vuodelta 1909, siis ensi vuodelta, voitaisi arvioida kuin 45 1/2 mil-
49428: joonaan. Hallitus ei kuitenkaan katso varovaisuuden sallivan arvioida
49429: tuloa muuta kuin 43 1/2 milj. markaksi. Tämän mukaan tulevat
49430: tulot jäämään 3,700,000 markkaa alle näiden mainitsemaini vaki-
49431: naisten menojen. Siis lähes 4 miljoonaa markkaa on vuonna 1909
49432: vero- tai lainavaroja käytettävä yksistään rautateiden pitämiseen
49433: liikkeessä sekä niihin sijoitetun lainapääoman korkoon ja kuoletuk-
49434: seen. Tämä asiaintila on erittäin huolestuttava, ja toivoa täytyy,
49435: että nämä arviot kuitenkin osoittautuvat liika synkiksi. Sillä 3,7oo,ooo
49436: markkaa tässä olisi suunnattoman suuri summa. Ei vielä näet ainoa-
49437: nakaan vuonna siitä asti kun rautateiden liikevoitto ei enää ole
49438: peittänyt ylläpitokustannuksia ynnä valtiovelan kuoletusta, tämä
49439: summa, joka on muista varoista ollut tähän lisää käytettävä, ole ollut
49440: niin suuri. Alkaen vuodesta 1901 eivät enää rautateiden tulot ole
49441: menoja peittäneet; siihen asti ne sen tekivät. Mutta ainoastaan
49442: tuona kaikkein huonoimpana vuonna 1905, joka rautateiden talou-
49443: dessa on aivan poikkeuksellisen kehno rahallisessa suhteessa, tämä
49444: vajaus nousi vähän yli 3 miljoonaa markkaa. Muina vuosina se
49445: keskimäärin vuodessa on ollut vähän alle 1 1/2 miljoonan markan,
49446: vaihdellen muina, paitsi tuona poikkeuksellisena vuonna, 1 /s ja 2
49447: miljoonan välillä. Nyt on se otaksuttu kuten sanottu, vuonna 1909
49448: 3,7oo,ooo markaksi ja, niinkuin sanottu, täytyy toivoa, että tämä
49449: arvio osottautuu liika mustaksi. Toivottavasti käypi nyt, niinkuin
49450: ennenkin, siten, että rautatiehallituksen ehdottarua vakinainen
49451: menosääntö osottautuu ainakin miljoonaa suuremmaksi, kuin tarve
49452: vaatii. Näin on ollut aivan säännöllisesti ja arm. esitys osottaa, että
49453: tämä säännöllinen asiaintila yhä edelleen jatkuu. Rautatiehallitus
49454: 
49455:                                                                  68
49456: 1074                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49457: 
49458: 
49459: tekee menosääntöehdotukset niin runsaiksi, että ne tinkimisenkin
49460: jälkeen näyttävät tavallisesti miljoonan liika suuriksi.
49461:     Puheena oleva epäedullinen lopputulos valtionrautateitten ta-
49462: loudesta ei tietysti ole voinut johtua mistään muusta kuin siitä,
49463: että liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat nousseet paljoa no-
49464: peammin kuin liikennetulot. En rohkene väsyttää paljoilla nume-
49465: roilla, vallankaan kun en voi loistaa esittämällä niitä päästäni,
49466: niinkuin arv. edellinen puhuja, millä tietysti voipi tehdä numerot
49467: koko joukon vähemmän kuiviksi. Mutta minun täytyy kuitenkin
49468: myöskin mainita muutamia numeroja, jotka osottavat, mitenkä
49469: huolestuitavassa määrässä liikenne- ja ylläpitokustannukset ovat
49470: kohonneet nopeammin kuin tulot.
49471:     Vuosina 1890-1894 lisääntyivät tulot noin 7%, menot 9 1/2 Ofo.
49472: Mutta vuosina 1900-1904, kun tulot kasvoivat keskimäärin vuo-
49473: dessa ainoastaan 5 °/o, lisääntyivät menot 10 Ofo. Ja vuonna 1905
49474: oli tulojen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan 1,3 %,
49475: mutta menot kasvoivat silloinkin vielä 6,2 °/o. Vuosi 1906, viimeinen,
49476: jolta on olemassa tarkkoja tilastollisia tietoja valtionrautateistä,
49477: osoittaa vähän ilahuttavampia lukuja. Mutta olkoon kuitenkin
49478: mainittu, että vieläkään tuo n. s. liikennevoitto, ero bruttotulon ja
49479: säännöllisten menojen välillä, ei ole kuin 15 °/o, siihen sijaan kun se
49480: keskimäärin vuosina 1890-1894 oli 35 °/ o bruttotulosta.
49481:      Vielä paljon pätevärumin kuin nämä tällaiset absoluuttiset taikka
49482: niin sanoakseni absoluuttis-suhteelliset luvut menojen ja tulojen
49483: suuruudesta, osoittavat rautateitten talouden arveluttavaa muodos-
49484: tumista ne luvut, jotka ilmaisevat tulot ja menot ja niitten välisen
49485: eroituksen eli voiton liikenneyksiköltä, nim. henkilö- ja tonnikilo-
49486: metriltä, sillä nämät osottavat, missä suhteessa itse liikkeeseen tulot
49487: ja menot ovat kulloinkin olleet. Ja nämä numerot näyttävät, että
49488: rautateitten saama korvaus siitä työstä, joka on suoritettu tuollai-
49489: selta liikenneyksiköltä, siis yhden henkilön ja tonnin kulettamisesta
49490: kilometrin eteenpäin, -taikka sanokaamme 1,000 tuollaiselta yksi-
49491: köitä, sillä on helpompi sillä tavalla laskea -, on vuosi vuodelta
49492:  aivan pelottavasti alentunut. Se on laskenut vuosina 1898-1904
49493: enemmän kuin toisen puolen siitä, mitä se oli vuosina 1890-1896.
49494:  Ja vuonna 1904 olivat nämä tulokset vielä epäedullisemmat kuin
49495: keskimäärä tuona edellisenä aikana. Itse luvut minun täytynee
49496:  jättää esittämättä, se veisi liiaksi aikaa.
49497:      Olisi hauska voida tuntea nämä suhteet myöskin vuodelta 1907,
49498: mutta, niinkuin sanottu, rautatietilastoa sanotulta vuodelta ei vielä ole
49499: olemassa enkä ainakaan minä siis ole voinut yrittää näitä laskuja
49500: tehdä. Mutta minä olen tehnyt ne vuodelta 1906- rautatiekomi-
49501: tea lopettaa ne vuoteen 1905- ja olen havainnut, että vaikka vuonna
49502:  1906 absoluuttinen tulos oli koko joukon parempi kuin edellisenä,
49503: niin tulos liikenneyksiköitä on yhä vaan huonompi kuin sitä ennen.
49504:                            Kulkulaitosrahasto.                     1075
49505: 
49506: 
49507: Voitto on nim. vuonna 1906 alempi kuin 1905 liikenneyksiköltä. Ja
49508: verrattuna siihen, mitä tämä voitto liikenneyksiköitä oli vuonna
49509: 1898, jolloin huononeminen rautatientaloudessa alkoi, on erotus
49510: aivan ylen suuri. Vuonna 1906 oli tämä voitto, joka teki vaan 4 mark-
49511: kaa 91 penniä liikenneyksiköltä, 40% alempi kuin se oli silloin, kuin
49512: rautateiden talouden tulos alkoi huononemisensa, vuonna 1898.
49513:     Tähän tulee nyt lisäksi yksi erittäin huomattava seikka. Sitä
49514: mukaa kuin viimeisten kymmenen vuoden kuluessa rautatiet ovat
49515: kannattaneet yhä huonommin, voisi sanoa, jos saisi vähän liiotella,
49516: että niitä on koetettu tehdä vaan yhä vähemmän kannattavaisiksi.
49517: Juuri tämän ajan kuluessa, juuri näinä samoina kymmenenä vuonna,
49518: joidenka tulokset ovat olleet näin heikkoja, on näet kiinnitetty val-
49519: lan mahtavat summat miljoonia vanhoihin ratoihin, niinkuin sanat
49520: ovat tavallisesti kuuluneet, >>jotta ne vastaisivat liikenteen kasvavia
49521: vaatimuksia>>, tuon saman liikenteen, joka vuosi vuodelta on antanut
49522: yhä vähemmän tuloa. Saattaa olla syytä kerran mainita se kokonais-
49523: summa, joka viimeisten 10 vuoden kuluessa on näihin vanhojen
49524: ratojen täydentämistöihin, siis asemarakennuksiin ja kaksinkertais-
49525: ten raiteiden rakentamiseen, uusiin vetureihin, vaunuihin, veturi-
49526: talleihin, työväenrakennuksiin j. n. e. käytetty. Se tekee vähän
49527: vaille 100 miljoonaa markkaa, nim. 95,ZOO,ooo markkaa. Jos tästä
49528: summasta vähentääkin pois sen osan, joka vastaa rautateitten sa-
49529: man ajanjakson aikana antamaa n. s. liikennevoittoa, niin jää vie-
49530: läkin jälelle 38 milj. markkaa. Sillä rautateitten liikkennevoitto
49531: samalta ajalta tekee 57 milj. markkaa. Mutta siitä, mitä minulla on
49532: ollut tilaisuus tässä edellä lausua, käy ilmi, että tällaista vähennystä
49533: ei saa toimittaa, sillä rautateiden liikennevoittohan aina vuodesta
49534: 1901 ei ole riittänyt rautateiden säännöllisiin menoihin, niihin
49535: luettuna korko ja kuoletus, näihin suuriin täydennysmenoihin ei
49536: ole rautateiden tulosta liiennyt ainoatakaan penniä. Ainoastaan
49537: vv. 1898-1901 vielä riitti rautateitten bruttotulosta joku osa, paitsi
49538: valtiovelan korkoon ja kuoletukseen, myöskin näihin uudisraken"
49539: nusmenoihin. Mutta joka tapauksessa tekee se summa, joka rauta-
49540:  teihin on kiinnitetty viimeisten 10 vuoden kuluessa yli niiden anta-
49541:  mien omien tulojen tasaluvuissa 98 miljoonaa markkaa. Tästä on
49542: mennyt niinkuin sanottu, noin 95 milj. uudisrakennuksiin ja muihin
49543: täydennyksiin sekä liikkuvan kaluston hankkimiseen, ja loput on
49544:  mennyt säännöllisten liikkeen antamain tappioitten täyttämiseksi.
49545:      Liikeyrityksenä rautatiemme tällaisen mahtavan 10 miljoonan
49546: pääomalisäyksen kautta ovat tulleet yhä huonommiksi. Se korko-
49547: prosentti, jota niiden antama n. s. nettovoitto tälle pääomalle edus-
49548:  taa, on, kun pääoma on kasvanut ja tulot vähentyneet, painunut ai-
49549:  van mitättömiin. Oltuaan korkeimmillaan vuonna 1896, 3,6 %,
49550:  on se mennyt niin alhaiseksi, että se vuonna 1905 ei ollut muuta kuin
49551:  1,5 °/o eikä vuonna 1906, joka kuitenkin oli vähän parempi vuosi,
49552: 1076                 Istunto 13 p. lokakuuta 1098.
49553: 
49554: ollut muuta kuin I,84 °/o. Tämä luku on niin alhainen, ettei se vas-
49555: taa, niinkuin rautatiekomitea huomauttaa, muuta kuin kohtuullista
49556: korkoa niille veroille, jotka viimeisinä IO vuonna on käytetty näit-
49557: ten ratain täydentämiseen.
49558:      Tätä muodostusta on nyt jo kestänyt runsaasti IO vuotta. Ei
49559: tarvinne epäillä, että jokaisessa maassa, missä hallitus valppaasti
49560: seuraa valtiotalouden ilmiöitä, tällainen arveluttava olojen muo-
49561: dostus erittäin tärkeällä valtiotalouden alalla olisi viipymättä vie-
49562: nyt sekä hallituksen että kansaneduskunnan huomion vakavasti
49563: näihin asioihin. Mutta meillä valitettavasti tämä ei ole tapahtunut.
49564: Meillä voi sanoa, että niiden IO vuoden kuluessa joina vuosi vuo-
49565: delta tämä kehitys on voitu konstateerata, ei oikeastaan ole tehty
49566: yhtään mitään, vaan ovat asiat saaneet mennä menojansa. Saattaa
49567: olla hyvä tietää, että vastuun tästä jakaa eduskunta ja hallitus jok-
49568: seenkin tasan. On erittäin huomc,ttava seikka, että vaikka jo I897
49569: vuoden valtiopäiviltä alkaen tiedot rautateitten taloudesta osot-
49570: tivat arveluttavata muodostustendensiä, harrastus näihin asioihin
49571: vanhassa säätyeduskunnassa ja sen valtiovarainvaliokunnassa I89o:
49572: luvun myöhemmillä valtiopäivillä laimenee. Edellisillä valtiopäi-
49573: villä, I894, jolloinka kuitenkin tulokset olivat hyvät, - ainakin
49574: jollei ollut aivan erinomaisen syvälle tunkevaa silmää, niin ei saat-
49575: tanut huomata muuta kuin erittäin edullista muodostusta, - val-
49576: tiovaliokunta mitä suurimmalla huolella seurasi näitä asioita. Va-
49577: liokunta osoitti lausunnoillansa, kuinka suunnattoman tärkeänä
49578: se piti, että kaikki mahdollinen varovaisuus ennen kaikkea rauta-
49579: teitten täydentämisessä otettiin varteen. I89o:luvun kahdet vii-
49580: meiset valtiopäivät ovat toista laatua. Niillä ei oikeastaan esiinny
49581: minkäänlaisia lausuntoja valtiovarainvaliokunnan eikä säätyjen
49582: puolelta koko tässä asiassa. Vuonna I897 näyttivät valtiovaliokun-
49583:  nan omat esittämät tiedot, että rautateitten liikenne- ja ylläpito-
49584: kustannnukset viimeisinä vuosina jo olivat lisääntymässä melkoista
49585: enemmän kuin bruttotulot. Mutta se ei sen enemmän kiinnittänyt
49586: valiokunnan huomiota. Niinikään täytyi valtiovaliokunnan vuo-
49587:  den I900 valtiopäivillä panna merkille, kuinka huolimatta verrattain
49588: edullisista bruttotuloista ja liikennevoitosta kustannusten ja tulojen
49589:  välinen suhde vuosi vuodelta oli huononemassa. Mutta tämän joh-
49590:  dosta ei valiokunta muuta tehnyt kuin pani merkille, että rautatie-
49591:  taksojen melkoinen alennus, joka oli tapahtunut vuonna          I897,
49592:  on huomattavasti lisännyt liikennettä ja muun muassa henkilö-
49593:  kunnan palkkojen lisäys korottanut kustannuksia siitä, niinkuin
49594:  valiokunnan sanat kuuluivat. Mikä ei ollut erinomaisen paljon sa-
49595:  nottu. Ja kuin valtiovaliokunnan samoilla I900 vuoden valtiopäi-
49596:  villä täytyi panna merkille, että uusien rautatierakennusten ja
49597:  liikkuvan kaluston hankkiruiskustannukset olivat nousseet keski-
49598:  määrin yli 225 %, lausui valiokunta tämän johdosta ainoastaan,
49599:                            Kulku laitos rahasto.                     1077
49600: 
49601: 
49602: että liikenteen vaatimukset ovat nähtävästi tehneet mahdottomaksi
49603: rajoittaa mainittuja menoja enemmän säätyjen hyväksymään
49604: menoarvioon otettujen määrärahojen kanssa yhtäpitäväksi. Ilman
49605: muuta siis edellytettiin, että toisin ei olisi voitu menetellä. Näkyy
49606: sitäpaitsi, että valtiopäiväin johtavimmatkaan henkilöt eivät olleet
49607: selvillä sen politiikan laadusta, joka rautateillä oli pantu voimaan.
49608: Se näkyy siitä, että r894 vuoden valtiopäivillä porvaris- ja aate-
49609: lissäädyn jäsenet liittivät valtiovarainvaliokunnan mietintöön kulku-
49610: laitosrahastosta, vastalauseen, jossa he lausuivat vakaumuksenaan,
49611: että vanhojen ratojen täydentäminen oli ohimenevä ilmiö, joka muka
49612: ei tulisi enää seuraavan finanssikauden jälkeen vaatimaan huomat-
49613: tavampia menoja. Niinkuin tiedetään tämä oli perinpohjainen ereh-
49614: dys. Mutta vaikka se osoittautui erehdykseksi jo muutamien vuo-
49615: sien perästä, niin ei sittenkään säätyvaltiopäivien aikana mikään
49616: perinpohjaisempi tarkastus tässä tarkoituksessa tullut kysymyk-
49617: seen. Päinvastoin vuoden r900 valtiopäivät omasta alotteestaan,
49618: valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta, nostivat noin IO 1/s mil-
49619: joonalla markalla niitäkin rahamääriä, joita hallitus oli pyytänyt
49620: varainhoitokauden kuluessa käytettäviksi valmiiden ratojen ja
49621: niiden liikkuvan kalu;;ton täydentämiseksi, asettuen siinä kohden
49622: enemmän sille kannalle, jolle rautatiehallitus oli asettunut, mutta
49623: jota kuitenkin senaatti oli jo säikähtänyt, kun näet oli tarkoitus
49624: neljänä vuonna käyttää yhteensä 75 miljoonaa markkaa ainoas-
49625: taan olemassa olevien rautateiden täydentämiseen. Hallitus oli
49626: toki tinkinyt tämän summan 42 miljoonaan markkaan, mutta tä-
49627: hän lisättiin nyt IO 1/s miljoonaa valtiopäivillä.
49628:     Ei ole niin aivan suuresti ihmeteltävää jos hallitus ei näissä oloissa
49629: katsonut olevan erinomaista aihetta ruveta huolehtimaan miten
49630: tässä epäkohdat olisi saatavat korjatuiksi; koskapa rahaa oli run-
49631: saasti, niin voitiin huoletta elää, ja sentähden asiat saivat mennä
49632: menojaan. Ja kuitenkin olisi hallituksen pitänyt ilmeisistä tosi-
49633: asioista havaita, ettei tässä ollut kysymys ainoastaan epäedullisista
49634: konjunktuureista, vaan että asiat rautateitten hallinnossa useissa
49635: kohdin eivät olleet, niinkuin olisi pitänyt. Ensinnäkin on mahdo-
49636: tonta otaksua, ettei hallitus olisi tiennyt sitä, minkä katsaus johon-
49637: kin tariffikäsikirjaan saattoi osottaa, että nim. vuonna I897 toi-
49638: meenpantu uusi tariffi oli, niinkuin rautatiekomitea, joka nyt on
49639: päättänyt työnsä, sanoo myönnytyksiin nähden sellainen, ettei sillä
49640: ole ollut maailmassa vertaistaan. Mutta kuitenkin täniä tariffi
49641: pantiin voimaan, eikä siihen sittemminkään, vaikka sen vaikutukset
49642: seuraavina vuosina hyvin pian rautatietilastosta olivat huomatta-
49643: vissa, edes osittaisia korjauksia pantu toimeen. Sitäpaitsi joka-
49644: vuotinen rautatietilasto osotti, että asiat olivat huonolla tolalla
49645: rautatiehallinossa. Muutama esimerkki siitä. Vuodesta r8gg, siis
49646: kohta IO vuotta, on tilasto joka vuosi säännöllisesti osottanut, että
49647: 1078                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49648: 
49649: keskimääräinen matkustajaluk:u, henkilöluk:u, junaa kohti on mel-
49650: koisesti alentunut. Numerot täytyy minun taas tässä jättää mai-
49651: nitsematta. Näissä tilastonumeroissa on siis ilman muuta 10 vuoden
49652: kuluessa ollut pätevä selvitys ja todistus siitä, että matkustajajunia
49653: on lisätty suuremmassa määrin kuin liikenteen vaatimukset ovat
49654: kasvaneet.
49655:     Toinen esimerkki. Alkaen vuodesta 1900, siis jo 8 vuotta, osottaa
49656: rautatietilasto, että se keskimääräinen kilometrirnäärä, minkä
49657: kukin tavaravaunu on kulkenut, on, sitä mukaan kuin vaunuja yhä
49658: on lisätty ja lisätty, säännöllisesti mennyt alaspäin. Sama on laita
49659: veturien suhteen. Jos vuonna 1904 kukin veturi olisi ollut sen verran
49660: liikkeellä kuin se oli 1899, niin olisi tultu toimeen 58 veturia vähem-
49661: mällä. Tämä nyt tietää, vaikkei rahassa laskettaisi kuin 75,000 mark-
49662: kaa veturia kohti 4,300,000 markkaa varoja, jotka turhaan on
49663: vetureihin kiinnitetty, puhumattakaan niistä sadoista tuhansista,
49664: jotka on kiinnitetty näitä vetureita varten rakennettuihin talleihin
49665: ja pilttuihin. - Ja vielä yksi esimerkki. Jos kukin tavaravaunu olisi
49666: vuonna 1906 ollut sen verran liikkeellä kuin 1900, niin olisi meillä
49667: goo liikavaunua, ja tämä tekee alhaisenkin arvion mukaan ainakin
49668: 3 miljoonaa markkaa tarpeettomasti käytettyjä valtiovaroja.
49669:      Rautatiehallitus itse tunnusti jo kertomuksessaan 1895, että
49670: tämä vaunujen käyttöintensiteetti oli katsottava erinomaisen hei-
49671: koksi, mutta mitään ei sen johdosta tehty rautatiehallituksen omasta
49672: alotteesta eikä myöskään hallitus siihen pakoittanut. Tämä tila
49673: kävi kuitenkin vihdoin liian räikeäksi, varsinkin kun ajanjakso
49674: 1901-04 oli vienyt kulkulaitosrahaston mitä arveluttavimpaan
49675: rahalliseen tilaan. Säädyt puuttuivat silloin asiaan, pyytäen 1904-05
49676: valtiopäivillä tutkimuksen toimittamista.
49677:     Tämä tutkimus on nyt suoritettu. Komitea, jolla tämä tutkimus
49678: oli tehtävänä on antanut mietintönsä ja päättänyt työnsä. Jos
49679: tahtoisi lykyesti vastata kysymykseen, mitä tämä tutkimus on
49680:  tuonut ilmi, niin minusta sen voisi lyhyesti tehdä niillä sanoilla,
49681:  jotka tavataan komitean mietinnössä heti alussa, missä lausutaan
49682:  että rautateiden antamain rahallisten tulojen heikkous •>tie-
49683:  tää kieltämättä enemmän kuin perinpohjaisen epäkohdan val-
49684: litsemista maamme rautateiden hallinnossa>>. Ja nyt on kuitenkin
49685:  huomattava, että tämä komitea lausuu arvostelunsa ilmeisellä
49686:  varovaisuudella ja pitää pääsyynä rautateiden huonoihin rahallisiin
49687:  tuloksiin tariffien mahdottomuutta. Useissa kohdin näkyy ikään-
49688:  kuin komitea katsoisi tärkeäksi alleviivata, että siinä ja siinä asiassa
49689:  eivät rautatiehallitus ja viranomaiset ole suinkaan olleet syypäät,
49690:  tai ainakaan pääsyypäät. Sen arvosteluille on sentähden, milloin
49691:  ne ovat niin jyrkkiä kuin tässä, ymmärtääkseni annettava sitä
49692:  suurempi todistusvoima.
49693:      Edellinen puhuja on laajasti esittänyt monta kohtaa tämän
49694:                             Kulkulaitosrahasto                       1079
49695: 
49696: 
49697: rautatiekomitean mietinnöstä. Minä en tahdo toistaa mitä hän on
49698: maininnut, mutta pyytäisin kuitenkin saada kiinnittää huomiota
49699: muutamiin kohtiin, joihin hän ei huomatakseni kajonnut.
49700:     Että todellakin, niinkuin rautatiekomitea lausuu, enemmän kuin
49701: perinpohjaiset epäkohdat ovat olemassa rautatiehallinnossa, sen
49702: osottavat minun nähdäkseni m. m. seuraavat seikat.
49703:     Niinkuin edellinen puhuja laajasti sitä kosketti, ovat palkkaus-
49704: kustannukset valtion rautateillä nousseet paljon nopeammin kuin
49705: liikenne on kasvanut. Vuosina r8g8-rgo4, siis juuri tänä huonone-
49706: misaikana, on liikenne lisääntynyt 42 1/s 0 /o:lla, mutta palkkaus-
49707: menot ovat nousseet 73,8 Ofo:lla. Vuonna r8g5, jolloin liikenne-
49708: yksikköjen luku ratakilometriä kohden edellisestä vuodesta aleni,
49709: palkkauskustannukset kaikilla osastoilla kuitenkin lisääntyivät, ei
49710: erittäin tuntuvasti, mutta kuitenkin liikenneosastolla 3 1/s 0/o ja
49711: koneosastolla lähes 4 °/o j. n. e. Nyt tietysti rautatiekomitea, tällaiset
49712: numerot silmiensä edessä, kävi ottamaan selkoa siitä, onko todella
49713: tämä lisäys ollut välttämätön, onko siis palveluskunnan ja virka-
49714:  miehistön lisääminen tässä määrässä ollut välttämätöntä. Mutta
49715: komitea havaitsi, että sen oli aivan mahdoton toimittaa tätä tut-
49716: kimusta. Sillä rautateiden hallinnossa, niinkuin komitea ilmoittaa, ei
49717: meillä ollenkaan seurata henkilökunnan työintensiivisyyttä. Muualla
49718:  maailmassa, niinkuin tämä sama komitea lausuu on tämä detalji~
49719:  virka- ja henkilökunnan työtehoisuuden seuraaminen, mahdolli-
49720:  simman järjestelmällinen seuraaminen, rautatiehallintojen tärkeim-
49721:  piä tehtäviä. Meillä ei edes panna toimeen ajottaisiakaan tutki-
49722:  muksia tai kokeita. Siitä, ettei mitään alkuaineksia siis ole ollut
49723:  olemassa tutkimukselle työn tehoisuudesta asemilla ja linjalla yleensä,
49724:  on nyt nähtävästi juuri seurannut, että rautatiekomitea, ikävä
49725:  kyllä, on päättänyt työnsä antamatta mitään erikoisselvitystä tästä
49726:  palkkausmenojen nousun suuruudesta. Mutta komitea on kuitenkin
49727:  saanut selville sen verran, että se, huolimatta suuresta pidättyväi-
49728:  syydestään arvosteluisssaan, on ollut pakotettu ehdottomana tosiasiana
49729:  lausumaan, että rautateittemme henkilökuntaa on lisätty kohtuutto-
49730:  masti, s. o. enemmän kuin tarve olisi vaatinut; että tarpeettomia
49731:  työvoimia siis ainakin muutamilla asemilla täytyy olla; sekä että-
49732:  ja tämä on minusta erittäin tärkeä lausunto -jonkun aikaa eteen-
49733:  päin voidaan olla henkilökuntaa lisäämättä. Nämä ovat komitean
49734:  käyttämiä sanoja.
49735:      Mitä tärkein kysymys on tietysti se, onko, niinkuin stereotyyp-
49736:  pinen lause aina on kuulunut, valmiiden ratojen tapahtunut täy-
49737:  dentäminen uusilla rakennuksilla ja liikkuvalla kalustolla, ollut vält-
49738:  tämätöntä •>liikenteen tarpeen tyydyttämiseksi>>. Nyt on tosiasia se,
49739:  että nämät menot ovat olleet paljon suuremmat kuin itse liikenteen
49740:  kasvu. Ne ovat olleet aivan suhteettomasti suuremmat, niin että
49741:  kun liikenne on kasvanut 100 °/o:lla, niin ovat nämä kustannukset
49742: 1080                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49743: 
49744: 
49745: toisin paikoin kasvaneet jopa 400 °/o:lla. Näin on laita kustannusten
49746: sähkölennätin-, puhelin- ja soittojohdoista sekä ratojen ylikäytävistä
49747: ja ratapenkereiden kohottamisesta j. n. e. Ne ovat nousseet tällä
49748: huimaavalla summalla, kun samana aikana rautatiet vuosittain ovat
49749: antaneet yhä heikompia tuloksia. Rautatiekomitea sanoo tosin,
49750: että eräiden seikkojen johdosta, joita aika ei salli tässä selittää,
49751: komitean esittämistä numeroista vielä ei voida tehdä ehdottoman
49752: varmoja päätelmiä siitä, ovatko huonotuloiset rautatiemme kaikin
49753: puolin liian ylellisesti varustetut. Mutta komitea lausuu, ettei
49754: kuitenkaan voi luotaan torjua tällaista otaksumista.
49755:     Liikkuvan kaluston suhteen komitea on voinut antaa ehdotto-
49756: man varmoja lausuntoja. Se on tietysti tullut siihen, mihin kaikki
49757: ovat voineet tulla 10 vuotisesta rautateitten tilastosta, eli että sikäli
49758: kuin uusia vetureita ja vaunuja on hankittu, sikäli on jokaista
49759: veturia tarvittu vähemmän käyttää. Rautatietilaston nojalla sanoin
49760: edellä, että v. 1904 olisi 58 veturia ollut tarpeetonta. Rautatiekomi-
49761: tea, kun se kerran on hyvin varovainen, tulee siihen tulokseen, että
49762: v. 1905 30 veturia olisi ollut liikaa. Ja tämän johdosta se lausuu:
49763: Miljooniin nousevat summat valtiovaroja olisi siis vetureita parem-
49764: min käyttämällä voitu säästää, ja lisää: eikä ole pätevää perustetta
49765: sille seikalle, ettei rautatiehallitus ole suuremmassa määrässä ottanut
49766: lj:äytäntöön edullisempaa veturipalvelusjärjestelmää samaan malliin
49767: kuin muuallakin, sekä järjestänyt junavuorot siten että voitaisiin
49768: tulla toimeen vähemmällä veturimäärällä. Ja tulevaisuuden varalle
49769: se lisää: komitean mielestä täytyy senvuoksi toistaiseksi järjestelmää
49770: muuttamalla ja junavuoroja paremmin järjestelemällä ennen kaikkea
49771: nyt jo olemassa olevat veturit saada paremminkäytetyiksi, ennenkuin
49772: uusia suuremmassa määrässä hankitaan.
49773:      Rautatiekomitea on antanut erityisen lausunnon n. s. vaunun-
49774: puuteasiasta ja vaununjakojärjestelmästä. Ne epäkohdat, jotka
49775: tämä mietintö tästä paljon puhutusta asiasta paljastaa, tavottelevat
49776: toisin paikoin suorastaan humoristisuuden rajoja.            Esimerkiksi
49777: €rään rautatiehallituksen itsensä asettaman komitean, siis rautatie-
49778: virkamiesten, antamassa mietinnössä valitetaan m. m. >>että on
49779: suuremmoisia;epäkohtia tällä alalla. Tyhjiä vaunuja kuljetetaan suurin
49780: määrin ristiin>>. Tämä tieto on ollut jokseenkin oudostuttava, ainakin
49781: minulle. Olen näet aina epäillyt, tokko ne väitteet, joita syrjästä päin
49782: kuuluu tämmöisestä menettelystä, ovat tosia. •>Paikoittain eivät
49783: virkamiehet näytä tietävän, miten ilmoitukset (nim. asemalla olevista
49784: ja siellä tarvittavista vaunuista) ovat laadittavat,•> sanotaan edelleen.
49785: Nämä ilmoitukset ovat vaillinaisia, ne ovat laaditut hutiloiden,
49786: virheellisesti yhteen laskien ja sentähden ne käsitetään väärin.
49787: Enemmän kuin 10 °/o koko vaunustosta välttää kaiken vaunujaon,
49788: niinkuin mietinnössä sanotaan, arvatenkin käännettynä ruotsista
49789: tällä kömpelöllä tavalla, niin että sitä tuskin voi käsittää. Se tar-
49790:                             Kulkulaitosrahasto.                       1081
49791: 
49792: 
49793: koittaa sitä, että enemmän kuin ro 0/o rautateitten vaunustosta ei joudu
49794: ollenkaan sen jaon alaiseksi, joka kuitenkin säännöllisesti on rauta-
49795: teillä toimitettava. Virkamiehet - tämäkin lausunto on tuon
49796: rautatiehallituksen itsensä asettaman rautatievirkamieskomitean
49797: mietinnöstä - pidättävät omilla asemillaan enemmän vaunuja,
49798: kuin olisi tarpeen ja mennäänpä tässä omien etujen huolehtimisessa
49799: niin pitkälle, että aivan yksinkertaisesti ei totella liikennetirehtööriltä
49800: saatuja määräyksiä vaunujen lähettämisestä.
49801:      Edellinen puhuja teki suhteellisesti laajasti selkoa siitä uudesta
49802: ehdotuksesta tavarajuna-aikatauluksi, jonka rautatiekomitea esit-
49803: tää, ja hän mainitsi myös sen lopputuloksen, johon tämä erityisen
49804: mieltäkiinnittävä asiakirja johtaa. Hän mainitsi, kuinka, jos tämä
49805: aikataulu pantaisiin käytäntöön, siis ainoastaan käytännöllisemmin
49806: järjestelemällä tavarajuna vuorot, joka päivä vapautuisi 360 vaunua,
49807: ja kuinka tämä tietää sitä, että 2,r6o vaunua vähemmällä saavutet-
49808: taisiin sama tulos, kuin nykyisellä vaunumäärällä. Edellinen puhuja
49809: ei maininut, mitä tämä tietää rahassa. Minä voin sen ilmoittaa:
49810: 8 miljoonaa markkaa. Siis, jos meillä olisi tararavaunuja 8 miljoonan
49811: markan edestä vähemmän, niin me emme tosin saisi parempaa ja
49812: nopeampaa toimitusta tavaraliikenteessä rautateillä; mutta saman
49813: saisimme kuin nytkin. Edelliseltä puhujalta jäi tietääkseni myös
49814: huomaamatta, kuinka tämä uusi aikataulu ei vaikuttaisi ainoastaan
49815: vaunujen säästöä, vaan myös veturien säästön. Uusi käytännölli-
49816: sempijärjestelmä tekisi näet, että tavarajunissa tarvittaisiin 6o vetu-
49817: ria vähemmän kuin niihin nykyään käytetään. Rautatiekomitea
49818: lausuu, ettei säästö kenties olisi aivan näin suuri. Mutta joka tapauk-
49819: sessa, jos pannaan tämä luku, 6o, pohjaksi, niin se tietää, että 5 mil-
49820: joonaa markkaa on vetureissa liikaa kiinni. Ei kumma, jos komitea
49821: lopettaa tämän mietintönsä lausuntoon, että viipymättä on käytävä
49822: perinpohjaisesti uudestajärjestämään kaikkia näitä seikkoja, s. o.
49823: aikatauluja, junavuoroja, ajosuunnitelmia y. m. sekä tavara- että
49824: myöskin matkustajajuniin nähden, ja että tälläkin alalla, niinkuin
49825: komiteakin lisää, useampiakin mahdollisuuksia on olemassa tuntuvien
49826: säästöjen aikaansaamiseksi rautateitten menoissa.
49827:      Kun nyt rautateittemme talous on tällä kannalla, niin odot-
49828: taisin, että tietoisuus tästä ja korjauksen välttämättömyydestä
49829: ainakin jollain tavoin tulisi esiin siitä armollisesta esityksestä, jossa
49830: hallitus ehdottaa taloussuunnitelman tälle tärkeälle taloudenosalle
49831: ensi vuodeksi eduskunnan hyväksyttäväksi.
49832:     Sen hallituksen puolesta, jonka laatima tämä, niinkuin muutkin
49833: näille valtiopäiville annetut armolliset esitykset, vielä on, lausuttiin
49834: vuosi sitten, kun tässä samassa yhteydessä tästä huomautettiin, että
49835: vaatimus oli toistaiseksi kohtuuton, koska rautateitten talous
49836: silloin par'aikaa oli erityisen komitean tutkittavana ja komitea
49837: ei vielä ollut päättänyt töitänsä. En ollenkaan epäile, että silloisen
49838: 1082                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49839: 
49840: 
49841: hallituksen es1m1es näillä sanoiliansa lausui julki jotakin, jonka ei
49842: vain hänen omasta mielestään, vaan meillä sangen yleisen käsityksen
49843: mukaan täytyi kokonaan taittaa kärki kaikilta silloisilta hallitusta
49844: kohtaan tehdyiltä vaatimuksilta. Hyvänen aika, onhan komitea
49845: par'aikaa työssä, eihän niinkauvan voi mitään tehdä. Mutta tämä
49846: todistaa vain, kuinka nurinkuriset ja, jotta kerrankin tämä sana
49847: tulisi käytetyksi oikealla paikalla, byrokraattiset katsantotavat
49848: meillä ovat syvälle juurtuneet hallituksen ja hallintoviranomaisten
49849: tehtävistä. Ensinnäkin on huomattava, ja minä luulen tässä jo osittain
49850: sen todistaneeni, että epäkohtain olemassa olo rautateiden hallinnossa
49851: ei suinkaan ole tullut tunnetuksi vasta 1906 vuoden rautatiekomitean
49852: tutkimusten kautta. Olen osoittanut useita kohtia, joissa rautateiden
49853: jokavuotinen tilasto on ilmeisesti tällaisten epäkohtien olemassaoloa
49854: osottanut. Olen myös huomauttanut, kuinka v. 1895 rautatiehallitus
49855: itse tunnusti epäkohtien olemassaolon ainakin siinä yhdessä koh-
49856: dassa, josta puhuin: tavaravaunujen käyttö-intensiteetin suhteen.
49857: Edelleen säätyjen valtiovaliokunta ylimääräisillä valtiopäivillä
49858: 1905-1906 lausui säätyjen hyväksymässä mietinnössä, samalla
49859: kuin se esitti joukon numeroita rautateiden tilasta, jotka osottivat
49860: varsinkin liikkuvan kaluston huonoa käyttämistä, kuinka oli vält-
49861: tämätöntä, että pikimmiten ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jottei tämä
49862: intensiteetti menisi vieläkin alemmaksi, ja tämän vaatimuksen
49863: valiokunta esitti riippumatta siitä, että se edellisessä lauseessa
49864: ilmoitti toivovansa, että rautatiekomitean työt myös nopeasti
49865: valmistuisivat. Mutta siitä huolimatta oli valiokunnan mielestä
49866: viipymättä tässä suhteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin.
49867:     Mitä tuleerautateiden tariffiin, niin huomautin jo, että on täytynyt
49868: olla ammattimiehille aivan yleisesti tunnettu, että se on ollut kuulu-
49869: maton helppoudestaan, ja että sillä on ollut mahdoton saavuttaa
49870: osapuilleenkaan tyydyttäviä taloudellisia tuloksia. Katson tarpeelli-
49871: seksi torjua myös sen käsityksen, joka ilmenee siinä, että muka niin-
49872: kauvan kuin komitea on työssä, hallitus saisi niin sanoakseni ristissä
49873: käsin katsella kuinka epäkohdat rehottavat. Itse asian luonnosta
49874: seuraa, että maan hallitusta kohtaan aina voidaan kohtuudella asettaa
49875: se vaatimus, että se ilmankin mitään erityistä, komitean kautta muu-
49876: ten suoritettavaa tutkimusta ja siten hankittua selvitystä, tietää
49877: hallinnossa ja sen hoidossa vallitsevat epäkohdat. Tämä seuraa
49878: siitä yleisestä velvollisuudesta, joka maan hallituksella on. Sen-
49879: tähden tuo velvollisuus onkin niin raskas, sentähden hallituksen
49880: tehtävä onkin niin vastuunalainen, sentähden se lepääkin niin
49881: raskaana niiden hartioilla, jotka ottavat sen kantaakseen. Milloin
49882: sellaista tapahtuu kuin esim. meillä nyt, että erityinen komitea
49883: on asetettava tutkimaan jotakin hallintohaaraa, niin se tietysti
49884: ilman muuta on todistuksena siitä, on ainakin huolestuttava ~indisio>>
49885:                            Kulkulaitosrahasto.                      1083
49886: 
49887: 
49888: siitä, että hallitus ja hallitusviranomaiset eivät ole olleet tehtävänsä
49889: tasalla.
49890:      Miksi minä olen katsonut tarpeelliseksi torjua nämä väitteet
49891: ja käsitykset, siihen on syynä se, että ne voitaisiin tehdä myös esillä-
49892: olevan armollisen esityksen puolustukseksi. Sillä niinkuin tiedetään,
49893: tämä arm. esitys on laadittu jo paljon ennen, kuin nykyinen rauta-
49894: tiekomitea päätti työnsä. Komitea antoi kyllä senaattiin jo viime
49895: kesäkuun 22 päivänä viimeiset työnsä tulokset. Mutta silloin oli
49896: tämä arm. esitys jo senaatista mennyt Pietariin, vaikka se sieltä
49897: tunnetuista syistä nyt vasta on tänne päässyt. Nyt on kuitenkin
49898: huomattava, että komitea jo mietintönsä ensimmäisessä osassa on
49899: tuonut ilmi kaikki olennaiset työnsä tulokset. Ja ensimmäisen osan
49900: mietintöänsä komitea jätti senaattiin jo heinäkuussa viime vuonna,
49901: annettuansa sinne jo sitä ennen useita lausuntoja. Ei voi siis se
49902: hallitus, joka on tämän arm. esityksen valmistanut, väittää, että sillä
49903: ei ole ollut tilaisuutta hankkia näistä epäkohdista tietoa. Mutta
49904: niinkuin sanottu, tietoisuus niistä ei tule esiin tässä arm. esityksessä.
49905: Mitä ensinnä tariffiin tulee, jonka mahdottomuudesta ei voi olla
49906: epäilyksiä, niin ei siitä puhuta mitään. Ei käy selville, oliko halli-
49907: tuksella minkäänlaisia suunnitelmia siinä suhteessa. Ja mitä tulee
49908: rautateiden menoihin, lähinnä vakinaisiin menoihin, niin arm.
49909: esityksen sisällys on lyhyesti seuraava: rautatiehallitus tahtoo
49910: 2,25r,ooo markkaa, nähtävästi nyt sentään riittää 2 miljoonaa. -
49911: Kehen voi nyt tällainen menettely luoda vakaumuksen siitä, että
49912: jos nyt pyyhitään, niinkuin arm. esityksessä tehdään, tuo neljännes
49913: miljoonaa, jolla rautatiehallituksen ehdotus tässä sattumalta nousee
49914: yli kahden miljoonan, silloin ei enään myönnettäisi turhia, varsinkin
49915: kun tiedetään, että näistä 2 miljoonasta taas suurin osa on noita
49916: kohtuuttomasti kasvaneita palkkauskustannuksia, ja kun mielessä
49917: pysyy, että pätevä ammattimiestarkastus on lausunut, että jonkun
49918: aikaa eteenpäin täytyy voida tulla toimeen ilman henkilökunnan
49919: palkkauksen lisäämistä.
49920:      Entä sitten se, mitä arm. esityksessä ehdotetaan rautateitten
49921: ylimääräisten menojen suhteen? Ne ovat niinkuin tunnetaan kus-
49922: tannuksia uutisrakennuksista ja liikkuvan kaluston lisäämisestä.
49923: Edellisestä sanotaan arm. esityksessä: >>Useiden vuosien kuluessa
49924: on melkoisia menoja tarvittu aikaisemmin rakennettujen rautateiden
49925: saattamiseksi semmoiseen kuntoon, että ne, niin huonerakennuksiin
49926:  ja raiteisiin asemalla, ynnä kaksoisraiteisiin eräillä radoilla kuin
49927: muihinkin laitoksiin nähden, vastaisivat kasvavan liikenteen tar-
49928: peita>>. Se on niin kuvaava, tämä viimeinen lause. Näin ovat sanat
49929: kuuluneet jo toistakymmentä vuotta. Mutta nythän kysymys juuri
49930:  on ollut, eikö lisäys ole ollut suurempi kuin tuo >>kasvava liikenne~
49931:  olisi vaatinut. Ja nyt se ei edes enää ole mikään kysymys ollenkaan,
49932:  vaan sitovilla numeroilla on todistettu, että liikenne ei ole vaatinut
49933: 1084                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
49934: 
49935: 
49936: niin suuria lisäyksiä kuin on tehty. Mutta mikä on ollutta, se on
49937: mennyttä. Nyt on tulevaisuudesta huoli pidettävä. Tietysti arm.
49938: esitys tunnustaa, että on erittäin varovasti meneteltävä. Kukapa
49939: ei semmoista ylimalkaista lausetta tunnustaisi! Tietysti säästäväi-
49940: syyttä on noudatettava, ei ole muuta kuin välttämättömiä menoja
49941: suoritettava j. n. e. Ja se tunnustus on arm. esitykselle annettava
49942: ja sille hallitukselle, joka sen on laatinut, että kun rautatiehallitus
49943: tapansa mukaan esitti arvion, joka päättyi 7 milj. markkaan (pik-
49944: kuista vaille, nimittäin 6,932,000 markkaan) yhdeksi ainoaksi vuo-
49945: deksi, täydennyksiä varten valmiilla radoilla, niin senaatti velvoitti
49946: rautatiehallituksen alentamaan vaatimuksiaan. Ja aivan oikein,
49947: koko joukon vähemmällä rautatiehallitus havaitsikin mahdolliseksi
49948: päästä yli yhden vuoden. Se antoi uuden ehdotuksen, joka päättyi
49949: 4,992,600 markkaan.           Hallitus puolestansa alensi tätä vieläkin
49950: 15o,ooo markkaa. Se vähensi 25o,ooo, mutta lisäsi taas 1oo,ooo mk.,
49951: jota se ehdottaa erään haararaiteen rakentamiseen, johon en
49952: aijo puuttua. Sillä tavalla hallituksen ehdottarua summa nousee
49953: 5,1oo,ooo markkaan. Mutta taas nousee kysymys, onko tässä takeita,
49954: että nyt ainakin menetellään niin kuin rautatiekomitea sanoo, s. o.
49955: että vastedes mitä suurimmalla huolella katsotaan, ettei huonoliiken-
49956: teisiin rautateihimme sidota enempää varoja kuin mitä liikenne
49957: välttämättä vaatii. Minun täytyy omasta puolestani sanoa, niin
49958: valmis kun olenkin myöntämään, että syrjäisen on hyvin vaikea
49959: näitä asioita asiantuntemuksella käsitellä, että ne perustelut, jotka
49960: sisältyvät arm. esitykseen kuuluvaan liitteeseen ja tarkoittavat
49961: todistaa, että nämä menot ovat välttämättömät, päinvastoin ovat
49962: panneet ainakin minut epäilemään. Ensinnäkin heti ensimäinen
49963: kohta, 150,000 markkaa maa- ja vesialueiden lunastamista varten.
49964: Ilmoitetaan, että tämä määrä on otettu niin suureksi sentähden,
49965: että paitsi erityisten asema-alueiden laajentamiseksi, käy välttämättö-
49966: mäksi vuonna 1909 lunastaa maata toista pääraidetta varten Fred-
49967: riksbergistä Espoon asemalle. Jos minä käsitän oikein, mitä tämä si-
49968: sältää, niin se tietää sitä, että vuonna 1909, ensi vuonna, olisi alotettava
49969: Helsingin-Karjan rautatien varustamista kaksinkertaisilla raiteilla.
49970: Minun täytyy myöntää, että olen joltisellakin hämmästyksellä
49971: ottanut vastaan tämän tiedon. Muistan kyllä varsin hyvin ne komeat
49972: laskelmat, joilla tämän radan innokkaat ystävät porvaris- ja aatelis-
49973: säädyssä aikoinaan kuvailivat sitä kultasuonta, joka siitä muka olisi
49974: avautuva Suomen rautateiden kannattavaisuudelle, kuin nim.
49975: heidän oli puoliväkeen saatava tämä rautatie kiireimmän kautta
49976: päätetyksi, vaikkei ollut arm. esitystä asiasta, vaikkei ollut yleensä
49977: tyydyttävää selvitystä menoistakaan - ne näyttäytyivät näet
49978: sitten paljoa suuremmiksi, kuin miksi ne silloin ajatteltiin, kun
49979: päätös piti saataman eduskunnassa tehdyksi. No niin, minä tunnen
49980: nämät kauniit ennakkolaskelmat. Mutta minä tiedän myöskin,
49981:                              Kulkulaitosrahasto.                     1085
49982: 
49983: 
49984:   minkä arvoisiksi todellisuus on nämä laskelmat osottanut sitten,
49985:   kun tämä rata todella oli saatu rakennetuksi, ja sen >>yhteenkytkijät»
49986:   siis olivat saavuttaneet tarkoituksensa. Asiahan nim. on se, että tämä
49987:   kuuluisa rannikkorata, josta piti tulla tuo kultasuoni, on kaikkein
49988:   huonoimmin kannattava rata koko meidän rautateistössä. Sen
49989:   kanssa tässä suhteessa voi kilpailla ainoastaan sen kaksoisveikko,
49990:   Jyväskylän rata. Mutta ei kuitenkaan Jyväskylänkään rata ole niin
49991:   huono. Rannikkorata antoi näet vuonna 1900-03 joka vuosi sään-
49992:   nöllisesti tappiota, 57,000 markkaa keskimäärin vuodessa. Eikä se
49993:   vielä nytkään anna kuin juuri ja juuri käyttökustannuksensa, ei
49994:   korkoa mitään. Vuonna 1905 oli sen antama korkoprosentti 0,03
49995:   -voi siis sanoa: ei mitään. Tämäkö rata se nyt pitäisi jo ensi vuonna
49996:   ainakin pääkaupunkia läheisimmältä päältänsä varustettaman
49997:   kaksinkertaisilla raiteilla? Minun täytyy käyttää tuota usein käy-
49998:   tettyä sanaa: minä kysyn vaan! Sillä minä en tietysti voi mitään
49999:   lopullista lausuntoa antaa. Mutta kyllä useimmilla sittenkin lienee
50000:   vastaus valmiina tähän kysymykseen.
50001:        Tällaisia muistutuksia voisi tehdä useampiakin ehdotutettuja
50002:   uutisrakennuseriä vastaan. Sanotaan esim. että erinäisiä pienempiä
50003: , töitä varten, jotka luetellaan kohdassa 5, tarvitaan ensi vuonna,
50004:   rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan 6oo,ooo markkaa, hallituk-
50005:   sen mukaan 450,000 markkaa. Perusteluissa huomautetaan, kuinka
50006:   tämä summa on kaksi kertaa suurempi kuin aikaisempina vuosina,
50007:   mutta sanotaan, että se tarvitaan näin suuri, koska Salon asemalla
50008:   on toimitettava työ, joka maksaa 40,000 markkaa, ja koska tarvitaan
50009:   myös tehdä töitä parilla muulla asemalla, vaikkei sanota, mitä
50010:   nuo työt maksavat. Tämä todistelu ei tunnu erittäin vakuuttavalta.
50011:   Miksi tämän nojalla tarvitaan nyt kahta kertaa enemmän kuin ennen.
50012:   Onhan puhe niin suuresta summasta kuin 450,000 markasta? Rautatie-
50013:   hallituksella ei ole itsellään selvillä, mitkä kysymyksessä olevat
50014:   työt ovat. Se sanoo, että se aikoo esittää ne sitten, kun se tekee
50015:   yksityiskohtaisen työehdotuksensa. Tässä tulee myös esiin epä-
50016:   kohta, joka on aivan sietämätön.             On kyllä myönnettävä,
50017:   että rautatiehallituksen on täytynyt antaa nämä ehdotuksensa
50018:   hyvin aikaiseen, jo viime vuonna vuoden 1909 töistä. Mutta kyllä
50019:   joka tapauksessa suurempaa täsmällisyyttä, kun on puheena aika,
50020:    jolta ei ole kuin vuoden edelläpäin, täytyy voida hyvällä tahdolla
50021:   saada aikaan. Mutta tässä suhteessa armollinen esitys antaa aihetta
50022:   periaatteelliseen muistutukseen. Siinä mainitaan useassa kohdin
50023:   että yksityiskohdat esitetään myöhemmin; niinpä esim. kun pyy-
50024:    detään 10o,ooo markkaa erään erikseen mainitun rautatiesillan
50025:    uudestarakentamiseen. Minulla ei ole syytä epäillä tämän menon
50026:    välttämättömyyttä. Mutta jos se suinkin voidaan -ja siitä valtio-
50027:    varainvaliokunnan täytyy, jos niin tulee välttämättömäksi, itse
50028:    paikalla ottaa selko- olisi se lykättävä toistaiseksi. Syy tähän on se,
50029: 1086                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50030: 
50031: 
50032: että rautatiehallitus suvaitsee ilman muuta ilmoittaa, että tämän
50033: sillan rakennuksen kakonaiskustannuksia ei ole voitu vielälopullisesti
50034: laskea, kun sitä koskeva työehdotus ei ole ennättänyt valmistua.
50035: Mutta tämmöiset ilmoitukset eivät saa tulla kysymykseen, kun on
50036: puhe vain yhdestä vuodesta eteenpäin. Eduskunta .on kyllä vali-
50037: tettavasti jo toistakymmentä vuotta juuri tämmöisillä perustuksilla
50038: myöntänyt satoja tuhansia markkoja töitä varten, joista kukaan
50039: ei ole tietänyt, mitä ne lopullisesti tulevat maksamaan. Ja täten
50040: on jouduttu siihen, että joka vuosi ilmoitetaan: niin, työt tulevat-
50041: kin maksamaan niin ja niin monta sataa tuhatta tahi miljoonaa
50042: markkaa enemmän. Tämäkin armollinen esitys sisältää sellaisia
50043: tietoja. Se sisältää m. m. sen tiedon, että laskut Viipurin asemasta
50044: eivät tule pitämään paikkaansa; ne ovat liian vanhat ja lienee
50045: sentähden määrärahain lisäys myöhemmin tarpeen. Voi sattua
50046: tapauksia, jotka ovat poikkeuksellista laatua. Mutta säännöksi
50047: pitää tulla, että rautateiden hallinto ilman muuta tietää, että sen
50048: ei tarvitse yrittääkään pyytää, kun nyt enää on vain yhdestä vuo-
50049: desta puhe, määrärahoja tarkoituksiin, joiden suhteen se ei ole
50050:  antanut täydellistä selvitystä siitä, mitä työt lopullisesti tulevat
50051:  maksamaan. Sillä siitähän tietysti riippuu, voidaanko niin ja niin
50052: suuriin yrityksiin ollenkaan ryhtyä.
50053:      Valtiovarain valiokunnan huomioon pyytäisin saada sulkea
50054:  erään huomautuksen, joka koskee määrärahoja näitä uutisraken-
50055: nuksia varten. Paitsi että valtiovarainvaliokunnan täytyy yksityis-
50056:  kohtaisesti tarkastaa esitetyt vaatimukset, on tähänastisessa menet-
50057:  telyssä yksi kohta, johon on saatava muutos. On jo kauan aikaa
50058:  myönnetty uutisrakennuksia varten määrärahat luettelon mukaan,
50059: lähimmässä yhtäpitäväisyydessä sen kanssa käytettäväksi. Mutta
50060:  rautateiden vakinaiseen menosääntöön on tämän lisäksi sisältynyt
50061:  no;n puoli miljoonaa markkaa Senaatin kulkulaitostoimituskunnan ja
50062:  rautatiehallituksen käytettäväksi. En tahdo kuulua niihin, jotka
50063:  haluavat sitoa hallitukselta jalat ja kädet niin, että sen pitää olla
50064:  vainkäskyjen täyttäjänä. Sellaiseen hallitukseen ei ensinnäkään kukaan
50065:  tarmonmies lähde ja sitä paitsi tulee ennemmin tai myöhemmin
50066:  näyttäytymään kansalle kalliiksi, että on sidottu parhaat miehet
50067:  jaloista ja käsistä. Mutta minun muistutukseni ei tätä tarkoitakaan.
50068:  Se ei tarkoita, että hallitukselta olisivat nämä käyttövarat riistettä..-ät.
50069: Mutta koska tämä käyttövarasumma, joka on siksi suuri kuin
50070: lähes puoli miljoonaa markkaa, enimmäkseen käytetään juuri
50071:  uutisrakennuksiin rautateillä, ja näistä uutisrakennuksista kerran
50072:  tehdään erityinen päätös, myöntämällä tavallisesti vielä erikseen
50073:  pyöreä summa pieniä töitä varten, jotka osittain ovat ennakolta
50074:  aavistamattomat, niin on ymmärtääkseni ainoa oikea menettely se,
50075:  että rautateiden vaikinaiseen menosääntöön ei panna näitä käyttö-
50076:  varoja enempää kuin mikä on välttämätöntä pienten juoksevain
50077:                            Kulkulaitosrahasto.                     1087
50078: 
50079: 
50080: remonttien toimittamista varten, ja käyttövarasumma uutisrakennuk-
50081: siin siirretään ylimääräiseen menosääntöön esim. siihen pyöreään
50082: summaan, joka ehkä osotetaan ennen aavistamattomia töitä varten.
50083: Tämä on selvyyden kannalta tarpeen, mutta minä toivon, että
50084: toimenpide tulee myöskin osottamaan, että voimme silloin vähentää
50085: näitä uutisrakennusmenoja. Tätä en voi varmaan sanoa, se vaatii
50086: yksityiskohtaisen tarkastuksen, mutta olipa niin tai ei, säännöllisyys
50087: ja selvyys vaatii, että se muutos pannaan toimeen, jota olen koske-
50088: tellut.
50089:      Tulen vihdoin siihen, mitä armollinen esitys sisältää liikkuvasta
50090: kalustosta, jonka suhteen epäkohdat ovat todistetut kaikkein rai-
50091: keimmiksi.      Sivuutan arm. esityksen ylimalkaiset lauseet tässä
50092: kohden. Ne ovat vastenmieliset, sillä ne osottavat mitenkä kevyesti
50093: tällaisissa asioissa liikutaan. Palaa tuo ikuinen väitös, kuinka poikki-
50094: radan puute tekee mahdottomaksi käyttää tarkoin vaunuja. Mutta
50095: ei se näy olevankaan niin vaarallinen este. >>Rautatiehallitus on
50096: kuitenkin», sanotaan näet arm. esityksessä, >>nyttemmin ryhtynyt
50097: valmisteleviin toimenpiteisiin sitä varten että, edellämainituista
50098: vaikeuksista huolimatta, vaunujen täydellisemmin käytännössä pitä-
50099: minen saataisiin aikaan•>. Tämä lause sietää merkille panon.
50100: Sillä, niinkuin jokainen huomaa, on se tunnustus >>in amplissima
50101: forma>>, rautatiehallituksen itsensä antama siitä, että parempi käyttö-
50102: tarkkuus liikkuvan kaluston suhteen on mahdollinen saavuttaa.
50103:  Mutta suuria tietoja· siitä, mitkä nuo mainitut toimenpiteet ovat,
50104:  arm. esitys ei anna. Ja kuitenkin olisi ollut näiden tietojen antami-
50105: nen tässä yhteydessä aivan erityisistä syistä tarpeen. Kun nim.
50106:  eduskunta vuosi sitten suurista epäilyksistä huolimatta sen kiireen
50107: tähden, joka silloin, äkkinäisiä kun kaikki oltiin, erityisesti vallitsi
50108: näiden asiain käsitelyssä, myönsi ne miljoonat, jotka hallitus silloin-
50109: kin pyysi uusiin vetureihin ja vaunuihin, niin se liitti tähän päätök-
50110: seensä nimenomaan sen vaatimuksen, että hallituksen, kun se ensi
50111: kertana tähän tarkoitukseen pyytää varoja, on tehtävä selko siitä,
50112: mitä on tehty jo olemassa olevan liikkuvan kaluston käyttämiseksi
50113: tarkemmin. Nyt ei hallituksen esitys kuitenkaan sisällä tästä muuta
50114: kuin seuraavat sanat: •>Kun on odotettavissa, että tulos näistä
50115: toimenpiteistä, joita aluksi on m. m. se, että soveliaita henkilöitä
50116:  aika ajoin lähetetään eri rataosille valvomaan, ettei mitään ajanhukkaa
50117: vaunuja kuormitettaessa ja purettaessa synny.>- muuten rautatie-
50118: komitean ehdotus-, >>tuntuu jo ensi vuonna>> j. n. e. Tämä on ainoa,
50119: mitä hallitus ilmoittaa mainitun eduskunnan pyynnön täyttämiseksi.
50120:  On mahdollista, ettei se ole voinut mitään muuta ilmoittaa, siitä
50121: syystä nimittäin, ettei mitään muuta luultavasti ole tehty. Mutta
50122:  olisi sentään odottanut, että tämä tiedonanto olisi ainakin saanut
50123: semmoisen muodon, että siitä olisi käynyt selville, että hallitus
50124: sanoiliansa edes tarkoittaa juuri sen vaatimuksen tyydyttämistä,
50125: 1088                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50126: ----------
50127: 
50128: jonka eduskunta, minun ymmärtääkseni hyvin kohtuullisesti, oli
50129: asettanut.
50130:      Rautatiehallitus oli ensi vuodeksi pyytänyt uuteen liikkuvaan
50131: kalustoon vähän päälle 7 miljoonaa markkaa, ja arm. esityksessä
50132: sanotaan: >>Tarpeen laskenta perustui liikkuvan kaluston ja liiken-
50133: teen odotetun kasvun väliseen suhteeseen.>> Hymy ja suuttumus
50134: tahtoo kamppailla vallasta, kun lukee tämän lauseen ja kun tietää,
50135: mikä tämä suhde todellisuudessa on, ja kun sitten vielä täytyy
50136: lukea semmoinen lause kuin: >>Tavaravaunuja ei useinkaan ole ollut
50137: riittävästi saatavissa, joka on herättänyt tyytymättömyyttä ylei-
50138: sössä.~ Hallitus, senaatti nyt tosin tinki tästä 7 miljoonasta melkoisen
50139: maaran. Rautatiehallitus sai käskyn tehdä vaatimattomamman
50140: ehdotuksen. Ja se havaitsikin mahdolliseksi tulla toimeen 3.341,000
50141: markalla. Johtuu mieleen tuttava sana: >>Mycket prutades ej, dock
50142: hälften prutades genast -paljon ei tingitty, mutta puolet tingittiin
50143: heti>>. Tässä enemmän kuin puolet, niinkuin näkyy.
50144:      Mutta nyt on kysymys, onko 3 miljoonaakaan tarpeen, tarvitaanko
50145: yleensä vaunuja ja vetureita rautatiellemme lisää? Ne tiedot, joita
50146: tänäpäivänä on näiltä sijoilta esitetty, ovat omansa antamaan
50147: tähän kysymykseen ehdottomasti kieltävän vastauksen. Nyt voi-
50148: tanee väittää: on mahdollista että vähemmällä liikkuvalla kalus-
50149: tolla voidaan tulla toimeen; mutta ei voida heti saada epäkohtia
50150: poistetuiksi, vaikka ne olisivat kuinka räikeitä tahansa; siihen menee
50151: joku vuosi. Mutta tämä muistutus ei pidä paikkaansa. Sillä asia on
50152: se, etteivät ne veturit, joihin nyt rahoja pyydetään, valmistu ensi
50153: vuonna. Ei ensi vuonna mitään pulaa siis tule. Ensi vuonna rauta-
50154: tiehallitus joka tapauksessa tulee saamaan joukon uusia vetureita,
50155: jotka on tilattu aikaisemmin myönnetyillä varoilla, ja rautatiehalli-
50156: tuksella tulee - täytyy sanoa valitettavasti! -tämänkin vuoden
50157: lopussa olemaan monta miljoonaa käytettävänään uusien veturien
50158: hankkimiseen. Mikäli minä voin ymmärtää, hallitukselle siis kyllä
50159: jää aikaa asiain järjestämiseen, mutta se voisi uusien määrärahain
50160: kiellosta saada tarpeellisen aiheen kiirehtää epäkohtain poistamista.
50161:      Kun maamme verotuslaitos eduskunnan viime täysi-istunnossa
50162: oli esillä, lausui raha-asiain päällikkö, että hänen nähdäksensä
50163: Suomen raha-asiain hallinnon tärkeimpänä ja samalla vaikeimpana
50164: tehtävänä lähimpänä aikana on oleva saada löydetyksi valtiolle
50165: uusia tulolähteitä. Jokainen asioita tyynesti punnitseva ja joka niistä
50166: jotakin ymmärtää, tietää, että tämä käsitys on oikea, jos mieli meidän
50167: toteuttaa sisällinen uudistussuunnitelmamme.          Raha-asiain pääl-
50168: likkö lausui samassa yhteydessä, että toivottavasti piakkoin valtio-
50169: rautatiemme eivät ainoastaan tule peittämään omat kustannuksensa,
50170: niihin laskettuna myöskin valtiovelan vuotuismaksut, vaan myöskin
50171: antamaan jotakin tuloa valtiolle. Mitä minä tässä olen lausunut,
50172: se.~_on ollut tarkoitettu osaltansa edistämään tämän toivomuksen
50173:                            Kulkulaitosrahasto.                     1089
50174: 
50175: 
50176: toteutumista. Minä en puolestani odota rautateiltämme mitään
50177: mahdottomia rahalliseen tulokseen nähden. Tiedän hyvin, että
50178: Suomi ei ole mikään Preussi tai Belgia tai Tanska ja että kaikkein
50179: vähimmän rautateiltä meidän harvaan asutussa maassa, tässä maassa,
50180: jonka pinta-ala on niin laaja ja rautatiemme siis niin ekstensiiviset,-
50181: ettei rautatiemme taloudelta siis voi odottaa sen tapaisia loistavia
50182: tuloksia kuin mitä esim. Preussin valtionrautatiet aina viimeisiin
50183: asti ovat antaneet. Mutta mitä on oikeus vaatia, se on, että ilmeiset
50184: ja räikeät epäkohdat, jotka painavat m. m. taloudellista tulosta
50185: alas, poistetaan ja että tässä ei mitään viivytystä tapahdu. Minulla
50186: on syytä otaksua, että nykyiseltä hallitukselta ei tule tässä enempää
50187: kuin muussakaan puuttumaan halua eikä tarmoa edellisten hallitusten
50188: laiminlyöntien korjaamiseksi. Erityisesti täytyy olla oikeus -
50189: minäkin pyydän saada lopuksi kosketella tähän - odottaa, että
50190: maan nykyinen kulkulaitospäällikkö on täysin selvillä siitä, mitkä
50191: suuret velvollisuudet tässä kohden hänen hartioillansa lepäävät.
50192: Sillä hänen on täytynyt astuessaan tälle vastuunalaiselle paikalle
50193: olla tietoinen siitä, mitä rautateitten taloudessa ja hallinnossa
50194: vallitsevat epäkohdat nykyään kulkulaitospäälliköltä valttämättö-
50195: mästi vaativat. Sen verran on varmaa, että joll'ei hallitus ja kulku-
50196: laitospäällikkö kykene, pysty parannusta aikaansaamaan, turhaan
50197: eduskunta ja me täällä, sekä edustaja Huoponen että minä, näillä
50198: pitkillä puheillamme, tulemme korjausta yrittämään; Ei se meidän
50199: puheillamme parane. Mutta eduskunnallakin on kuitenkin omat
50200: velvoituksensa tässä asiassa. Sen tulee minun ymmärtääkseni ennen
50201: kaikkea näyttää, että sillä on silmät auki, että se tietää, mitenkä
50202: asiat ovat ja että se sentähden vakavasti vaatii korjauksen toi-
50203: meenpanoa.
50204: 
50205:     Ed. S c h y b e r g s on: Det är icke tvifvel om att järnvägs-
50206: väsendets utveckling i landet har vuxit järnvägsförvaltningen och
50207: styrelsen öfver hufvudet. Det har gått på detta område, som på
50208: de flesta andra hos oss, utvecklingen har gått så raskt framåt, att
50209: förmågan icke kunnat hålla jämna steg därmed. J ag kan nämna,
50210: att man på den enskilda företagsamhetens, den industriella verk-
50211: samhetens område ofta står inför spörsmål, liknande de nu ifråga-
50212: varande. Man finner att missförhållanden inrotat sig, man finner
50213: att förvaltningen icke varit sin uppgift vuxen, och då man söker
50214: förklaringen härtill, kan man knappast påträffa den i annat än däri,
50215: att utvecklingen under de två senaste decennierna gått raskare än
50216: förmågan att hålla den i riktiga gängor. Hvad järnvägsförvaltningen
50217: beträffar, så är jag icke så stark i utanläsning, som hr Huoponen,
50218: och har icke heller ens närmelsevis det förråd af siffror, som den
50219: senaste ärade talaren. J ag vill dock påminna mig att i början af
50220: 
50221:                                                                   69
50222: 1090                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50223: 
50224: 
50225: r8go talet eller åtminstone i slutet af r88o talet miljonmånaderna
50226: för våra järnvägar ännu voro undantag. Nu däremot har man kom-
50227: mit till det tre- och fyrdubbla, och må detta utgöra en förklaring
50228: till missförhållandena.
50229:     En annan förklaring, är de all handlingskraft förlamande för-
50230: hållanden, som hos oss egt rum. J ag gjorde mig kanske skyldig till
50231: en öfverdrift, då jag för ett år tillbaka, när denna fråga var före,
50232: i antydda förhållanden sökte en förklaring till järnvägsförvaltnin-
50233: gens brister. Det är icke blott och bart på den dåvarande general-
50234: guvernören och de förhållanden, som i sammanhang därmed ut-
50235: vecklade sig, som allt från denna tid skall skyllas, men en medver-
50236: kande orsak voro de dock. Vi skola komma ihåg, att den man, som
50237: med så stor framgång ledt våra järnvägar från deras första början,
50238: men både till följd af tilltagande ålder och till följd af järnvägsvä-
50239: sendets kolossala utveckling icke mera var situationen vuxen, hade
50240: önskat afgå långt tidigare, om han icke hade velat undvika den re-
50241: gim, som sedan emellertid kom, då en rysk man sattes i spetsen för
50242: våra järnvägar, en man, som tillika knappast hade närmelsevis de
50243: förutsättningar, som erfordras för denna kräfvande uppgift. Den
50244: nuvarande chefen har åter varit där endast två år. På honom kan
50245: man derför icke skylla allt och, enligt hvad man har uppgifvit, är
50246: han nog villig a 1.t träda tillbaka, blott den lämpliga mannen står
50247: att fås.
50248:      Men också af de två föregående talarenas andraganden komma
50249: vi till det resultat, att regeringens uppmärksamhet varit riktad på
50250: afhjälpande af dessa missförhållanden. De hafva ju ost såsom ur
50251: en aldrig sinande källa ur den af styrelsen tillsatta järnvägskomitens
50252: betänkande. Och, så vidt jag har kunnat finna, hafva de öfverhuf-
50253: vudtaget godkänt de slutsatser, till hvilka järnvägskomiten kommit.
50254: Hr Nevanlinna har visserligen sagt, att komiten varit försiktig i
50255: sina yttranden. Men jag tror det icke skadar, om man icke i allt
50256: går lika långt som han. Ty med allt erkännande för hans stora
50257: sakkännedom, så finnes det dock en smula öfverdrift i hans på-
50258: ståenden.
50259:      Det är klart, att, om man kan få utgifterna att nedgå, därmed
50260:  ofantligt mycket är vunnet. Kan man få den rörliga materialen,
50261: lokomotiv och vagnar, använda på ett bättre sätt än hittills, så är
50262:  den man, som lyckats däri, värd a1l erkänsla. Och likaså är det
50263:  en god sak, om vi till antalet minska personalen, tjänstemännen
50264: liksom de underordnade, och få dem att utföra en större arbetskvan-
50265: titet än hittills varit fallet. Därom kunna vi alla vara ense, och där-
50266: hän bör man naturligtvis sträfva. Jag tänker att de föregående ta-
50267: larena hafva rätt i sina anmärkningar, stödda som dessa varit på
50268:  järnvägskomitens utlåtande.
50269:      Hvad sedan vidkommer tariffen, så framhöll hr Nevanlinna,
50270:                            K ulkulaitosrahasto.                      1091
50271: 
50272: 
50273: att den nuvarande är fullkomligen omöjlig, och jag tänker, att en
50274: förhöjning af tariffen, äfven utöfver hvad som senast genom af-
50275: skaffande af en del rahattsatser har skett, hlir oundgänglig. Men
50276: en förhöjning af tariffen har i alla fall två sidor. Det helopp, som
50277: kommer in i statskassan, går ur de enskildes fickor. Och därför lig-
50278: ger naturligtvis på denna sida af saken icke samma utomordentliga
50279: vikt som på en reduktion af utgifterna. Tariffen var ju för öfrigt
50280: föremål för mycken dryftning inom statsutskottet under ständer-
50281: landtdagarnas tid och den lindring i tariffen, som egde rum, emot-
50282: togs med stor tillfredsställelse öfver hela landet. Det är troligt att den
50283: i många afseenden varit ett misstag, att en återgång måste ega rum,
50284: men, som sagdt, hvad som icke på detta sätt har kommit uti sta-
50285: tens kassa har i stället stannat i medhorgarenas fickor.
50286:      Hvad det finansiella resultatet af järnvägarna heträffar, så
50287: påpekade hr Nevanlinna, att det redan på andra årtiondet har varit
50288: klent. J ag tror att han har rätt, men dock äro vi i detta afseende
50289: endast ett eller två år på det andra årtiondet, ty jag vill rninnas att
50290: ännu vid 1897 års landtdag redogörelsen för resultatet af statsjärn-
50291: vägarnas exploatation gaf vid handen en mycket hög siffra, öfver
50292: 3 °/o. Hr Nevanlinna har framhållit, att man i afseende å järnvägarna
50293: måste tänka sig att de skola hetala icke allenast sina kostna-
50294: der, utan också ränta på anläggningskapitalet eller åtminstone
50295: ränta på den lån, som för järnvägarnas hyggande upptagits. Man
50296: kan utan tvifvel ställa denna fordran på ett lands järnvägar, men
50297: mali får dock icke helt och hållet glömma, att den indirekta vinsten af
50298: järnvägarna är vida mer hetydande än den direkta. Man har kal-
50299: kylerat den indirekta vinsten till det femduhhla. Sådana kalkyler
50300:  äro naturligtvis mer eller mindre värdelösa, men nog måste vi vara
50301: nöjda, om vi sättas i tillfälle att hygga allt flere järnvägar för lan-
50302: dets ekonomiska förkofran, äfven om nettoresultatet icke ens hlir
50303: lika godt som för närvarande, allra minst sådant det var i hörjan
50304: af I88o talet. Må vi sträfva till att dehet och kredit på detta om-
50305:  råde gå ihop, men må vi tillika hafva klart för oss, att t. o. m. en
50306:  järnväg, som icke bär sig, dock genom att den ekonomiska utveck-
50307: lingen förkofras har gjort landet gagn.
50308:      Hr Nevanlinna gaf en särskild släng åt Aho-Helsingfors kust-
50309:  hana. Detta är som kändt ett kärt tvisteämne. Men det är dock
50310:  en hana, som vi väl få erkänna vara af förhållandena hetingad,
50311:  om den också icke har att påräkna de stora trävarufrakter, hvilka
50312:  tyckas vara de enda, som möjliggöra räntahilitet för järnvägar hos
50313:  oss. Och om denna hana också icke ens närmelsevis motsvarat för-
50314:  väntningarna, så lär väl icke ens hr Nevanlinna kunna säga annat än
50315:  att denna förhindning mellan landets två största städer ovillkorligen
50316:  varit af förhållandena påkallad, och när nu persontrafiken hlifvit så
50317: 1092                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50318: 
50319: 
50320: stark på denna hana, som den onekligen är, så måste väl hanan in-
50321: rättas därefter, så att den kan tillfredsställa hehofvet.
50322:     Hr Nevanlinna har koncentrerat sitt klander emot den föreliggan-
50323: de propositionen och den regering, som haft propositionens affattning
50324: om händer. J ag är icke den, som har att i minsta mån föra den fö-
50325: regående regeringens talan, men någon hänsyn hör väl dock tagas
50326: tili det förhållande, att kommunikationschefsplatsen under ett
50327: års tid till följd af omständigheter, som icke lågo i regeringens hand
50328: att afhjälpa, förhlef ohesatt. Under sådana förhållanden måste
50329: denna gren af styrelsen undvara den omvårdnad, som den ju onek-
50330: ligen eljest förtjänar.
50331:     Hvad hr Nevanlinnas andragande för öfrigt heträffar, så tänker
50332: jag, att vi få se det åtminstone i hufvudsak i tryck, eftersom hr
50333: Nevanlinna är medlem af den delegation i statsustkottet, som har
50334: att i första hand förhereda propositionen och som förmodligen är
50335: färdig med sitt hetänkande, då ju propositionen varit statsutskottet
50336: bekant, om den ock först nu officielt aflämnats.
50337:     Innan jag slutar, her jag att få säga några ord åt hr Huoponen
50338: och i all synnerhet heträffande den föregående delen af hans andra-
50339: gande. J ag tror vi komma att hafva anledning att påminna hr Huo-
50340: ponen om denna del af hans yttrande, då det hlir fråga om landt-
50341: dagshuset och dess uppförande på Ohservatoriehärget. J ag är icke
50342: den, som anser att kostnadssumman hör vara den afgörande i fråga
50343: om vårt hlifvande landtdagshus. Därom få vi för öfrigt om någon
50344: vecka talas närmare. Men för en sådan rikshushållare, som hr Huo-
50345: ponen, hvilken icke ens unnar stationshus hos oss de enklaste plat.te-
50346: ringar, för en sådan anhängare af »säästäväisyyden periaat~, så-
50347: som hr Huoponen uttryckligen hetonade, horde det ju vara en smula
50348: ogörligt att föra oss in på det vidlyftiga projekt i fråga om det nya
50349: landtdagshuset, till hvilket vi, som sagdt, efter någon vecka torde
50350: få återkomma.
50351: 
50352:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Jo molemmat ensimäiset ete-
50353: vät esitelmät ovat kaiketi saaneet meidät kaikki vakuutetuiksi
50354: siitä, että maassamme osataan yleisiä asioita hoitaa ehkä vielä kur-
50355: jemminkin kuin Kotkan kaupungissa niin monasti on väitetty ta-
50356: pahtuvan. Arvattavasti riennetään myöskin varottamaan Merca-
50357: tor-lehteä, ettei se vain mene ulkomaille antamaan tietoa siitä,
50358: miten Suomen valtionrautateitä hoidetaan! -Itse puolestani pyy-
50359: täisin lisätä ainoastaan yhden pienen asian niihin toivomuksiin,
50360: joita ed. Huoponen täällä loistavassa puheessaan esitti valtion-
50361: rautateitten palveluksessa olevien ja siihen otettavien henkilöit-
50362: ten työkykyisyyteen ja siveelliseen kuntoon nähden. Hiljakkoin
50363: uudistettiin jo aikoja sitten kotimaiselle hallitukselle esitetty ano-
50364: mus, että valtionrautateitten palvelukseen astuvilta vaadittaisiin
50365:                             Kulkulaitosrahasto.                      1093
50366: 
50367: 
50368: e h d o t o n t a r a i t t i u t t a, samoin kuin yleisesti tehdään raha-
50369: asiallisessa suhteessa erinomaisesti hoidetuilla Pohjois-Amerikan
50370: Yhdysvaltain rautateillä. Olen varma siitä, että jos tämä anomus
50371: otettaisiin suosiolliseen huomioon, silloin työkykyisyys ja siveelli-
50372: nen kunto valtionrautateillämme melkoisessa määrässä kasvaisi.
50373: 
50374:     Ed. S i v e n i u s: Minä en olisi tahtonut lainkaan kajota tähän
50375: kysymykseen tällä kertaa, semminkin kun minulla tulee olemaan
50376: tilaisuutta vaikuttaa tähän asiaan, sikäli kun sitä ylipäänsä voidaan,
50377: valiokunnassa valiokunnan mietinnön muodossa. Mutta kun minä
50378: kuulin muutamia niitä mielipiteitä, joita ed. Huoponen esitti, en
50379: minä kuitenkaan voi olla kajoamatta niihin, sillä minusta olisi
50380: niissä hieman oikomista.
50381:     Tässä taka-aikoina, kun jokainen työväenpuolueeseen kuuluva
50382: lausui moitesanojansa hallituksesta, oli se puolue, jota ed. Huoponen
50383: edustaa, aina jokaikisessa käänteessä valmis puolustamaan sitä.
50384: Tänäpäivän_ä hän sanoi, että rautatiehallituksen johdossa on ollut
50385: henkilö, joka ei oikeastaan vastaa niitä toivomuksia, joita hän
50386: asettaisi sellaiselle henkilölle. Tämä on minun käsittääkseni loppu-
50387: tulos siitä, että se hallitus, jota ed. Huoponen on puolustanut, on
50388: juuri tämän kysymyksessä olevan henkilön asettanut virkaan.
50389: Minun mielestäni siis ei ed. Huoposella oikeastaan ole syytä vali-
50390: tukseen, sillä nämähän ovat sen hallituksen tekoja, joka on hänenkin
50391: tunnustuksensa saanut.
50392:     Ed. Huoponen käy sitäpaitsi toisinaan äärettömän yksityis-
50393: kohtaisesti käsiksi seikkoihin, jotka ovat muka vaikuttaneet huo-
50394: noihin rahallisiin tuloksiin rautateillämme. Mutta senkin hän tekee
50395: siitä päästä, joka ehdottomasti on väärä, sillä minun käsitykseni
50396: mukaan on väärin puhua korkeista palkoista työntekijöillä ja pal-
50397: veluskunnalla, silloin kun ne ovat siinä I markan 50 p:nin ja 3 markan
50398: välillä, kun samalla kertaa ei kuitenkaan puhuta mitään niistä
50399: palkoista, jotka nousevat noin puoleentoistakymmeneen tuhanteen.
50400: Kuvaavana esimerkkinä siitä, millä tavalla ylipäänsä valtion varoja
50401: rautateillä on jaettu palkkojen muodossa, on se, että samaan aikaan
50402: kuin päätirehtöörille lisättiin useampia tuhansia, samaan aikaan
50403: alennettiin muutamilta alemmilta palvelijoilta, suurta se nyt tosin
50404: ei ollut, mutta nousi palkkain alennus noin 4 markkaan kuukautta
50405:  kohti. Minä en käsitä mitenkä silloin voitaisiin puhua; että palvelus-
50406: kunnan ja työväestön palkat ovat olleet syynä jonkunlaisiin liika-
50407: menoihin.
50408:     Ed. Huoponen, vaikka onkin mennyt niin yksityisseikkoihin asti
50409: kuin ovat puutarhalaitteet ja muut sellaiset, ei ole kuitenkaan jaksanut
50410:  mainita mitään niistä puolueellisista joulurahoista, natshaju, joita
50411:  jok'ikinen vuosi rautateillä jaetaan. Minä tahdon ed. Huoposelle
50412:  tämän kaiken murheen lisäksi ihnoittaa,että sellainenkin epäkohta
50413: 1094                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50414: 
50415: 
50416: on olemassa ja että se muodostuu ihan kokonaan siksi, että se täy-
50417: dellä syyllä voidaan sanoa puoluerahojen jakamiseksi eikä miksikään
50418: muuksi. Sillä jos ylempi virkamies, jonka huolena ja asiana on
50419: tällaisten natshaju-rahojen esittäminen, tahtoo niitä esittää, niin hän
50420: tekee sen ainoastaan niille, jotka lukeutuvat samaan puolueeseen kuin
50421: hänkin, olkoon tämä virkamies sitten suomettarelainen tai kuinka
50422: nuorsuomalainen tahansa. Ehdottomasti on asianlaita siten, siitä-
50423: hän ei päästä yli eikä ympäri, joka vaan sen tarkemmin tuntee.
50424: Hän ihmetteli sitäpaitsi, miksikä komitea, joka on valtionrautateiden
50425: taloutta asetettu tutkimaan, ei antanut mietintöänsä palkkausasioissa
50426: eikä kuitenkaan voi tulla siinä minkäänlaiseen lopputulokseen.
50427: Mutta onhan päivän selvä seikka, että komitea, joka kerran on työtä
50428: tehnyt, on täytynyt tulla sellaiseen lopputulokseen, että palkkaus-
50429: suhteessa on ylhäältäpäin moitteen varaa eikä alhaaltapäin, ja siksi,
50430: - tietäen, millä tavalla komitea on kokoonpantu - ei suinkaan
50431: toinen koira ole tahtonut toisen koiran hännälle astua. Onhan aivan
50432: luonnollinen tulos, että moisen komitean täytyy vaitiolalla sivuuttaa
50433: sellainen asia kuin palkkausasia on.
50434:     Täällä on myöskin asetettu jonkunlaisia kysymyksiä siitä, minkä-
50435: vuoksi virkamiehet pidättävät liikavaunuja asemilla. Minä muistelen,
50436: että aikaisemmin tältä paikalta on huomautettu syy sellaiseen ja on
50437: myöskin sanottu - eikä sitä sanontaa ole kukaan voinut kumota-
50438: kaan - että virkamiehet tekevät sitä oman etunsa vuoksi. Sillä
50439: useimmat virkamiehet nauttivat siitä jonkinlaisia tuloja, että he
50440: pitävät liikennöitsijäin varalle puolueellisella tavalla vaunuja ase-
50441: millansa, he nauttivat siitä sellaisiakin summia kuin soo, jopa I,ooo
50442: markkaa vuodessa.
50443:     Tältä paikalta on huomautettu m. m. Karjan radan kannatta-
50444: mattomuudesta ja vertailtu sitä, sattuvasti kyllä, jonkunlaiseksi
50445: veljesradaksi Jyväskylän radan kanssa. Minä vaan tahtoisin mieliin
50446: painaa, että Jyväskylän radan rakentamiseen ja niihin huonoihin
50447: tuloksiin ovat olleet syynä suomettarelaiset tukkihuijarit, ne ovat
50448: saaneet sen rautatien aikaan, ja että Karjanradan huonoihin tuloksiin
50449: taas ovat olleet syynä ruotsalaisen puolueen sunnuntaimetsästäjät,
50450:  jotka sunnutaisin tahtovat päästä koiralaumoineen ampumaan
50451: jäniksiä, jotenka tuo synti on sen puolueen kantolle laskettava.
50452: Nämä ovat surullisia tosiasioita, mutta tosiasioita kaikissa tapauk-
50453: sissa, joita tietenkään ei voida kumota.
50454:     Ed. Huoponen tuli, samalla kuin puhui työntekijäin sellaisesta
50455: ohjelmasta, joka tarkoittaa saada paljon palkkaa ja vähän työtä
50456: rautatierakennuksilla, siihen johtopäätökseen, että he samalla
50457: tahtovat saada mahdollisimman laiskoja päiviä. Ja loppujen loppu
50458: oli, että he saavat silloin aikaa ja tilaisuutta rikollisuuden harjoitta-
50459: miseen ja sillä keinoin siitä koituu sellaisia seurauksia, joita tiedetään
50460: ja tunnetaan tapahtuneen Viipurin asemalla. Minä ajattelen tästä
50461:                             Kulkulaitosrahasto.                     1095
50462: 
50463: 
50464: asiasta, että sietäisi kai olla hieman varovaisempi puhuessaan Viipurin
50465: asiasta, semminkin kun sanomalehdet viimeaikoina ovat tienneet
50466: kertoa, että tuo asia itse asiassa ei ole vasta kuin alulla ja me emme
50467: vielä voi sanoa, minkälaisia lopputuloksia Viipurin asioista mahtanee
50468: tulla. Ainakin viittaavat sanomalehtien uutiset siihen, että tuohon
50469: juttuun sekottunee suurempi lauma herrasmiehiä ulkopuolelta
50470: rautatien kuin mitä rautateiden palvelijakuntaasiinä on ollut mukana.
50471: Samalla ed. Huoponen tuli sellaiseen johtopäätökseen ylipäänsä
50472: virkamiehistä, että he ovat olleet rehellisiä ja kiittelee siten heidän
50473: rehellisyyttään. Mutta samalla mainitsee hän myös, että virkamiesten
50474: joukossa on tavattu joitakuita poikkeuksia, jotka eivät ylipäänsä
50475: todista, että kaikki olisivat olleet rehellisiä. Minä pyytäisin kysyä
50476: ed. Huoposelta, ovatko virkamiehet, joiden kissanpäivät ovat aina
50477: olleet tunnustetut niin puolella kuin toisella, tulleet rehellisiksi sen-
50478: takia, että heillä on ollut niin hyvät päivät, sentakia että heillä on
50479: ollut niin vapaa elämä. Tämäkö on vaikuttanut heidän rehellisyy-
50480: teensä? Ja jos näin on, eikö olisi syytä silloin pyrkiä siihen, että
50481: palvelijakunta tai työtätekevä kansanluokka samaten voisi tulla
50482: osalliseksi suuremmista vapaa-ajoista, jotta heidänkin rehellisyytensä
50483: kasvaisi?
50484:     Ed. Huoponen on maininnut nuo poikkeustapaukset virkamiesten
50485: rikoksista, kuten hän sanoi, mutta ei ole maininnut mitään lainkaan
50486: niistä seikoista, jotka nykyään ovat vielä vähän pimeämmässä,
50487: vähän suljetummassa piirissä liikkeellä.        Toivon, että minä olen
50488: vielä tällä istuntokaudella tilaisuudessa vähän lavearumin puhumaan
50489: siitä rahalankoudesta, suurista kavalluksista ja petoksista, joita
50490: ainoastaan virkamieskunta meidän rautateillämmekin harjoittaa.
50491: Minä voin lohduttaa ed. Huoposta sillä, että hän saa tässä asiassa
50492: hieman lisätietoja.
50493:     Edelleen paheksuttiin täällä sitä, että palvelijakunta muodos-
50494: taisi sellaisen syömärikoplakunnan, joka oikeastaan vaikuttaisi
50495: ratkaisevasti rautatielaitoksen tuloihin. Mutta jos me otamme
50496: huomioon ne suhteet, jotka ovat palvelijakunnan ja virkamiesten
50497: välillä, niin me tiedämme, mitä ne sanovat. Meillä on rautateillä
50498: yksi virkamies melkein joka neljää palvelijaa kohti, siis pomo joka
50499: neljällä miehellä. Minä uskon, että se puhuu tarpeeksi puolestaan
50500: ilman sen suurempia lisäyksiä ja että se luokkakunta, jota virka-
50501: miehistöksi meikäläisella rautatielaitoksella sanotaan, olisi se oikea
50502:  vähennettävä ryhmäkunta, eikä suinkaan se, joka raskaimman ja
50503: kovimman työn tekee pienimmällä palkalla.
50504: 
50505:     Ed. Huoponen: Viimeinen arvoisa puhuja on tehnyt sen
50506: havainnon, että olisin epäjohdonmukaisesti arvostellut työväestön
50507: palkkasuhteita ja puolueellisesti esittänyt virkamiesten periaatteita
50508: tässä suhteessa. Nähtävästi hän on unohtanut, että minä olen ni-
50509: 1096                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50510: 
50511: 
50512: menomaan maininnut, että kaikki tämä ja siis myös virkamiehistö
50513: vaikuttaa tuohon tulokseen ja että minä olen nimenomaan mai-
50514: ninnut, että epäkohta olisi siten parannettava, että sekä palvelija-
50515: kuntaa että virkamiehistöä olisi vähennettävä. Jos puhuja olisi
50516: tarkoin tutkinut komitean mietintöä, olisi hän kyllä siitä havainnut,
50517: että monilla niillä paikkakunnilla, joissa työtä on enemmän, työ-
50518: väen palkkaussuhteet ovat nousseet aivan suhteettomasti, sillä rauta-
50519: teiden korjausalueella voidaan käyttää aikaa väärin. Selvää siis on,
50520: että annoin kullekin oman mitan mukaan.
50521:     Edelleen on ed. Sivenius koettanut löytää lausunnostani risti-
50522: riitaisuutta siinä kohdin, että annoin nykyiselle rautatiehallituksen
50523: päällikölle moitelauseen sillä perusteella muka, että hän on edelli-
50524: sen hallituksen nimittämä. Pyydän tässä mainita, että aina olen
50525: arvostellut ja tulen vastedeskin arvostelemaan asioita asiallisesti
50526: enkä milloinkaan sen periaatteen mukaan, mikä puolue milloinkin
50527: on hallituksessa.
50528:     Keskustelu julistettua päättyneeksi armollinen esitys n:o I4 lä-
50529: hetetään keskustelupöytäkirjan seuraamana V a 1 t i o vara i n-
50530: v a 1 i o k u n t a a n.
50531:                           2) Maanvuokralakl.
50532:                                (2 K).
50533: 
50534:     Puh e m i e s: Esitetään toista käsittelyä varten ne neljä
50535: asetusehdotusta, joista maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2
50536: tehdään selkoa ja joista suuri valiokunta on antanut mietintönsä
50537: N:o 8. Esittely tulee tapahtumaan siten, että ensin tietysti sallitaan
50538: yleiskeskustelua ja sitte esitetään kukin noista neljästä lakiehdotuk-
50539: sesta perätysten; neljännen lakiehdotuksen jälkeen seuraa suuren
50540: valiokunnan mietinnössä ponsilause, joka koskee anomuksen teke-
50541: mistä. Tätä ponsilausetta käsitellään yhdessä sen anomusponnen
50542: kanssa, joka on maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 2, siis ase-
50543: tusehdotusten kolmannen käsittelyn yhteydessä ja sen jälkeen. Sa-
50544: malla kuuluu tähän asiaan suuren valiokunnan mietintö N :o 7,
50545: joka koskee maatalousvaliokunnan mietintöä N:o I, ja esitetään
50546: tämä mietintö sen jälkeen kuin puheenalaisten neljän lakiehdotuk-
50547: sen toinen käsittely on päättynyt. Ensin on siis asiasta yleiskes-
50548: kustelua. Haluaako kukaan tässä kohdin puheenvuoroa?
50549: 
50550:    Puheenvuora käyttäen lausuu:
50551:     Ed. Kairamo: Tämän asian käsittely suuressa valiokun-
50552: nassa on osottanut, että periaatteelliset eroavaisuudet eri ryhmäin
50553: välillä yhä vielä ovat siksi jyrkät, että tämä tärkeä lakiehdotus, var-
50554: sinkin n. k. takautuva laki, sen takia helposti saattaa tulla vaaran
50555:                              Maanvuokralaki.                      1097
50556: 
50557: 
50558: alaiseksi näillä valtiopäivillä. Tämän johdosta on yksityisissä valtio-
50559: päivämiespiireissä syntynyt ajatus, että eiköhän olisi mahdollista
50560: voittaa näitä sangen arveluttavia esteitä sovelluttamalla takautu-
50561: vaan lakiin uusia periaatteita. Minä luulen voivani vahingoitta-
50562: matta tätä asiaa kunnioittavimmin ilmoittaa, että jo on olemassa
50563: sellainen yksityisen toimesta aikaan saatu ehdotus, joka melkoisesti
50564: poikkee siitä, mitä maatalousvaliokunnan ja suuren valiokunnan
50565: mietinnöt sisältävät. On kuitenkin tärkeätä, että tätä uutta eh-
50566: dotusta voidaan hiukan tarkemmin punnita kuin mitä on ollut
50567: mahdollista sen jälkeen, kun asian käsittely päättyi suuressa valio-
50568: kunnassa. Niinikään on minun mielestäni tärkeää, että tämän uuden
50569: ehdotuksen punnitseminen voi tapahtua ennen kuin eduskunta asian
50570: toisessa käsittelyssä ehtii kenties tärkeissä kohdin tehdä lopullisesti
50571: sitovia päätöksiä. Minä senvuoksi rohkenen ehdottaa, että tämä
50572: asia pannaan pöydälle ensi perjantain istuntoon. Pyydän saada li-
50573: sätä, että on koetettu mikäli mahdollista asiaa jouduttaa, ja uskon
50574: puolestani, ettei tämä minun ehdotukseni ole omansa tätä tärkeää
50575: asiaa viivyttämään, vaan päinvastoin sitä jouduttamaan.
50576: 
50577:    Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyydän saada kannattaa edellisen
50578: puhujan tekemää ehdotusta pöydällepanosta perjantain istuntoon.
50579: 
50580:     Puhemies: Kun pöydällepanoa on pyydetty ja tätä pyyn-
50581: töä kannatettu, niin on työjärjestyksen mukaan erikseen päätettävä
50582: siitä, ennenkuin voimme jatkaa asiallista käsittelyä. Kehoitan siis
50583: seuraavia puhujia koskettelemaan vain kysymystä pöydällepanosta.
50584: 
50585:     Ed. S ö d e r h o 1 m:    J ag ber att få understöda hr Kairamos
50586: förslag.
50587: 
50588:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tämä ed. Kairamon ehdotus tuntuu,
50589: lievimmin sanoen, jotakuinkin omituiselta. Nyt on kolmannen
50590: kerran tämä esillä oleva asetusehdotus tullut maatalousvaliokun-
50591: nasta, ja siinä on nyt jo kolmannen kerran tämä takautuva laki
50592: jotakuinkin samanlaisena kun se on ollut aikaisemmilla valtiopäivillä,
50593: ja mielipiteet ovat takantuvan lain suhteen tähän saakka eri puo-
50594: lueryhmissä olleet, mikäli minä tiedän, jotakuinkin muuttumattomat.
50595: Nyt vasta kun asia rupeaa tulemaan aivan lähelle lopullista rat-
50596: kaisuaan, ruvetaan porvarillisten ryhmien välillä tekemään aivan uusia
50597: ja, niinkuin ed. Kairamo ilmoitti, melkoisesti maatalousvaliokunnan
50598: mietinnössä olevasta takautuvasta laista poikkeavia ehdotuksia,
50599: ja aivan viime tingassa. Eiköhän olisi, jos olisi ollut hyvää tahtoa,
50600: porvarillisilla edustajilla ollut tilaisuus jo aikaisemmin tehdä noita
50601: yhteensovitteluita ja kuherruksiaan tämän takantuvan lain suhteen,
50602: ettei olisi tarvittu aivan viime tingassa ruveta tekemään tämmöisiä
50603: 1098                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50604: 
50605: 
50606: ehdotuksia pöydällepanosta, jotka ilmeisesti tulevat viivyttämään
50607: maanvuokralain käsittelyä. Minä pyydän tätä pöydällepanoa vas-
50608: tustaa, sillä minun mielestäni ei tätä ehdotusta suinkaan olla tehty
50609: asian jouduttamisen tarkoituksessa, vaan jossain muussa.
50610: 
50611:     Ed. S i r o 1 a: Minä pyytäisin myöskin vastustaa pöydällepanoa.
50612: Huomautan, että eduskunta jo oikeastaan viikko sitte oli lähimain
50613: valmis käsittelemään tätä asiaa, ja että jo perjantaina jaettiin suuren
50614: valiokunnan mietintö, jolloin asia myös oli otettava päiväjärjes-
50615: tykseen, vaikka se täytyi sieltä poistaa, ja että on ollut jo useita,
50616: myös vapaapäiviä käytettävänä tähän yhteensovitteluun, ja vielä kai
50617: tulee olemaan parisen päivää ainakin jälellä, sillä maavuokralain
50618: toinen käsittely sen vaatinee. Katson siis ed. Kairamon esiintuomat
50619: syyt riittämättömiksi tähän pöydällepanoon.
50620: 
50621:     Ed. H u t t u n e n: Minusta tuntuu siltä, kuin tahdottaisiin
50622: että maanvuokralaki ei tulisi valmiiksi tällä istuntokaudella ollen-
50623: kaan. Ainakin siihen käsitykseen minä olen tullut niistä lausun-
50624: noista, joita nyt olen kuullut. Eduskunnan koossaoloaika on nyt
50625: loppumaisillaan ja vielä tahdotaan pöydälle. Mietitään ehkä, kuinka
50626: vielä voitaisiin siirtää maanvuokralakikysymyksen ratkaisua eteen-
50627: päin. Minä vastustan pöydälle panoa ja pyydän toista käsittelyä
50628: asiassa.
50629: 
50630:    Ed. K a a r n e : Minä pyydän kannattaa niitä edellisiä puhujia,
50631: jotka vastustavat pöydällepanoa. En voi hyväksyä sitä, että asia,
50632: joka on niin välttämättömän tärkeä Suomen kansalle, asetettaisiin
50633: vielä pöydälle.
50634: 
50635:     Ed. K a 11 i o: Kun tässä näyttää, että tämä asia jää pöydälle,
50636: niin on minussa herännyt ajatus, eikö voitaisi missään tapauksessa
50637: istuntoa pitää ennemmin kuin perjantaina, ettei tämä asia lykkään-
50638: tyisi niin pitkälle, kuin se nyt näyttää olevan menemässä.
50639: 
50640:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on kummasteltu sitä, että
50641: on ryhdytty näin viime hetkessä ajattelemaan jotain uutta muotoa
50642: maanvuokralain takautuvalle laille. Sehän johtuu siitä, että kun
50643: suuressa valiokunnassa tämä takautuva laki oli viimeisessä käsitte-
50644: lyssä, niin siellä oli uhattu, että jos se tehdään valiokunnan ehdo-
50645: tuksen mukaisesti, niin se äänestetään yli ensi vaalien ja sosialistiselta
50646: taholta oli sen johdosta taas uhattu, että jos niin tehdään, niin he
50647: äänestävät itse maanvuokralain yli ensi vaalien. Se on tämä uhka,
50648: joka on vaikuttanut sen, että täytyy koettaa päästä semmoiseen
50649: muotoon takantuvassa laissa, että sitä ei äänestetä yli ensi vaalien,
50650: samalla kun se ainakin yhtä hyvin suojaa vuokramiehiä kuin maa-
50651:                             Maanvuokralaki.                      1099
50652: 
50653: 
50654: talousvaliokunnan ehdotus. Tämä on syynä siihen, miksi niin myö-
50655: hään, eli vasta suuren valiokunnan käsittelyn jälkeen, neuvotteluun
50656: on ryhdytty.
50657:     Että neuvottelut vaativat aikaa, se on luonnollista, kun neuvot-
50658: telijoiden on koko päivät oltava virallisissa valtiopäivätöissä ja kun
50659: asia on siksi vaikea kuin se on. Sentähden on täytynyt pyytää tämä
50660: asia pöydälle.
50661:      Mutta minun vakaumukseni on se, että, jos kerran päästään
50662: yksimielisyyteen niin tärkeässä asiassa kuin tämä on, niin silloin
50663: koko tämä suuren lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely täällä
50664: Eduskunnassa tulee käymään paljon helpommaksi ja nopeammaksi.
50665: Silloin säästyy valtiopäiviltä kiivas taistelu ja riita, jota on käyty
50666: sekä maatalousvaliokunnassa, että suuressa valiokunnassa. Se tulee
50667: silloin olemaan melkoista helpompaa ja tullaan käyttämään vähem-
50668: män puhevuoroja. Siitä on siis seurauksena, jos saadaan sovinto
50669: aikaan, että suuren kysymyksen käsittely tulee menemään paljon
50670: nopeammin kuin muuten ja silloin säästyy meiltä aikaa muitten
50671:  asioiden käsittelyyn näillä valtiopäivillä.
50672: 
50673:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gebhard on koettanut puolustaa
50674: pöydällepanopyyntöä m. m. sillä, että se ehdotus, mikä nyt on
50675: eri porvaripuolueitten keskuudessa tekeillä takantuvassa laissa,
50676: tulisi yhtä hyvin suojaamaan torppareita, kuin valiokunnan ehdo-
50677: tuksessa oleva takautuva laki. Mutta onhan aivan ilmeistä, että jos
50678: oikeisto vastustaa maatalousvaliokunnan mietinnössä olevaa takau-
50679: tuvaa lakiehdotusta, niin se vastustaa sitä sentähden, että se on
50680: liian edullinen torppareille. Ei suinkaan oikeisto ole niin tuhma,
50681: että se menisi hyväksymään toisen ehdotuksen, joka on yhtä edullinen
50682: torppareille. Semmoinen puhe on kaikkea pontta ja perää vailla.
50683: Mutta tämä pöydällepanopyyntö näyttää tuovan ilmi sen, että se
50684: taantumus, mikä nyt keskustan taholla näillä valtiopäivillä useam-
50685: man kuin yhden kerran, varsinkin ed. Gebhardin puhevuorojen kautta,
50686: on tullut yhä enemmän ilmi, että se taantumus voittaa alaa torppari-
50687: lainkin suhteen. Ja mainion tekosyyn on keskusta saanut peräytyäk-
50688: seen siitä ehdotuksesta, jonka se on kolmilla valtiopäivillä tehnyt,
50689: siitä uhkauksesta, mikä suuressa valiokunnassa on ruotsalaisten
50690: taholta tehty. Suuressa valiokunnassa olin yhden kerran tilaisuu-
50691: dessa sanomaan, että minusta se uhkaus, että oikeisto äänestäisi
50692: takantuvan lain kiireelliseksi julistamista vastaan, on jotakuinkin
50693: merkityksetön, sillä en minä niin pahaa voi uskoa meidän oikeis-
50694: tostamme, että he tämmöisessä asiassa tahtovat asettua j arrutta-
50695: maan tämän koko maallemme tärkeän asian läpimenoa.
50696: 
50697:     Ed. Dan i e 1 s o n-K a 1m a r i: Viimeisen puhujan lausunto
50698: oli alusta loppuun saakka asian esittämistä väärin. Minä olen ollut
50699: 1100                     Istunto 13 p. Jokakuuta 1908.
50700: 
50701: 
50702: mukana niissä neuvotteluissa, jotka tarkoittavat jonkinlaista muu-
50703: tosta taaksepäin vaikuUavaan lakiin ja olen tullut huomaamaan,
50704: että tässä on tarpeen, että asia pannaan pöydälle. Se ehdotus,
50705: joka nyt on tullut keskustelun esineeksi ja jota varten tätä lykkäystä
50706: tarvitaan, se on minun ymmärtääkseni, ehdottomasti torppareille
50707: edullisempi kuin se, jonka suuri valiokunta on ehdottanut. Mikä
50708: tekee sen, että osa oikeistoa on taipuvampi hyväksymään puheena
50709: olevan ehdotuksen kuin suuren valiokunnan ja maatalousvalio-
50710: kunnan ehdotuksen, on nähdäkseni se seikka, että se tasaisesti
50711: kohtaa maanomistajia, kun sitä vastoin suuren valiokunnan ehdo-
50712: tuksella on se paha vika, että se kohtaa ankarammin hyvää isäntää
50713: ja helpommin sitä, joka on huonosti kohdellut vuokramiehiään,
50714: m. m. aiheuttaen vuokran korottamisella tiheitä muutoksia vuokra-
50715: miestensä keskuudessa. Minä luulen, että eduskunnalla on täysi
50716: syy tässä asiassa suostua ehdotukseen, että asia vielä tällä kertaa pan-
50717: naan pöydälle.
50718: 
50719:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
50720: 
50721:     P u h e m i es: On ehdotettu,. että asia pantaisiin uudestaan
50722: pöydälle perjantain istuntoon. Ed. Kallio on kyllä esittänyt epäi-
50723: lyksiä päivään nähden, mutta hän ei ole varsinaista vastaehdotusta
50724: tehnyt. Siis jää äänestettäväksi vain siitä, onko asiallista käsittelyä
50725: nyt jatkettava, vain onko asia pantava pöydälle perjantain istuntoon.
50726:        Äänestys ja päätös:
50727: 
50728:     Ken tahtoo jatkaa asian käsittelyä, äänestää »jaa>>; jos »ei» voit-
50729: taa, on päätetty panna asia uudelleen pöydälle ensi perjantain is-
50730: tuntoon.
50731:     Äänestyksessä annetaan 94 jaa- ja 95 ei-ääntä, joten Eduskunta
50732: on päättänyt panna asian uudelleen pöydälle ensi perjantain istun-
50733: toon.
50734: 
50735:    Puhemies: Päiväjärjestyksessä tämän jälkeen seuraavia
50736: kolmea asiaa ei voida nyt esittää, sillä suuren valiokunnan mietin-
50737: nöt niistä on jaettu vasta istunnon kestäessä. Nuo asiat esitetään
50738: senvuoksi vasta jälkeen puolenpäivän, jotta edustajat ennättävät
50739: tutustua niitä koskeviin mietintöihin.
50740: 
50741:                       13) Työväenopistojen kannatusapu.
50742:                                    (A.   K.!
50743:   Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 kannatusavun
50744: myöntämistä työväenopistoille koskevan anomusehdotuksen johdosta.
50745:                      Työväenopistojen kannatusapu.                 1101
50746: 
50747: 
50748:     Keskustelu:
50749: 
50750:     Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Ei ole epäilemistä, että eduskunta
50751: tulee valtioavulla kannattamaan työväen-opistoja, niinkuin se on
50752: suonut kannatusta kansan-opistoillekin. Mutta pyytäisin kiinnit-
50753: tää eduskunnan huomiota erään asian puoleen, johon valiokunta mie-
50754: tinnössään ei ole katsonut tarpeelliseksi kajota, mutta joka mie-
50755: lestäni merkitsee hyvin paljon näiden opistojen tulevaisuuteen näh-
50756: den. Tarkoitan työväenopistojen opettajien asemaa ja tehtävää.
50757:     Nuorilla tiedemiehen-aluilla ei meidän maassa nykyään ole
50758: missään muualla kuin yliopistokaupungissa tilaisuutta, velkaantu-
50759: matta ja elatuksen huolten masentamatta omistaa voimiansa sille
50760: työlle, johon heillä on halua ja kykyä. Virka-uralle antautuneelta
50761: tavallisesti ei riitä aikaa perinpohjaiseen tieteelliseen työhön. Vaa-
50762: timukset suhteessa ja toisessa ovat meidän aikaan niin paljon ko-
50763: honneet, että on mahdotonta, hutiloimatta jommallakummalla
50764: alalla, suorittaa yht'aikaa virkatehtäviä ja tieteellistä työtä. Ope-
50765: tustoimi työväen- ja kansanopistoissa sitä vastoin erikoisen hyvin
50766: sopii käymään tieteellisen työn kanssa käsi kädessä. Se helppota-
50767: juisuus, jota tieteen oppien esittäminen noissa oppilaitoksissa vaa-
50768: tii, ei suinkaan tiedä samaa kuin epätieteellinen pintapuolisuus
50769: ja köykäisyys. Jos mikään, se päinvastoin kysyy laveita yksityis-
50770: tietoja, jotta niitten joukosta oikein osaa valita ne, jotka paraiten
50771: ainetta valaisevat. Se kysyy ennen kaikkea tieteellistä tunnolli-
50772: suutta niiden tuloksien esittämisessä, joihin ajan tutkimus on ehti-
50773: nyt. Ei kaikki tietojen esittäminen ole opetusta, eikä kaikki tie-
50774: teen tulosten julistaminen saa aikaan sitä terveellistä vaikutusta,
50775:  jota tositieteellinen työ aina levittää ympäristöönsä. Toisaalta itse
50776: opetustoimi, semmoisena, kuin se tapahtuu kansantajuisten esi-
50777: teimien muodossa, on omiansa kehittämään selvyyden ja yksin-
50778: kertaisuuden ominaisuuksia, joita tiedemieheltä vaaditaan, ja ennen
50779: kaikkea se kehittää sitä kykyä tutkimustensa tulosten esittämiseen
50780:  miellyttävässä muodossa, joka ei meidän maassamme suinkaan ole
50781:  pitkälle kehittynyt.
50782:      On vielä eräs puoli asiasta, jota eduskunnan sopii ottaa huomioon,
50783: kun tulee kysymykseen varain myöntäminen näille opistoille. Kaikki
50784: tutkimustyö käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, jos siihen tarvit-
50785:  tavaa tieteellistä kirjallisuutta ei nimeksikään ole saatavissa paikka-
50786:  kunnalla. Näin on kuitenkin laita enimmissä maaseutukaupun-
50787:  geissa. On viime aikoina otettu harkittavaksi, eikö voitaisi sa-
50788:  massa kaupungissa toimivien valtion oppikoulujen kesken saada ai-
50789:  kaan jotakin yhteistoimintaa koulukirjastoihin nähden. Ja epäi-
50790:  lemättä tätä tietä voidaan jotakin saada aikaan asian auttami-
50791:  seksi. Mutta vasta kun maaseutukaupungeissa syntyy varsinainen,
50792:  jos kohta vaatimatonkin tieteellisen työn ahjo, voi kysymys tie-
50793: 1102                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50794: 
50795: 
50796: teellisestä kirjastosta maaseudulla herättää sitä yksityistä ja kun-
50797: nallista harrastusta, sitä myötätuntoa ja aulista kannatusta, jota
50798: ilman sellaiset laitokset kuin esim. Turun kaupunki-kirjasto aina
50799: jäävät harvinaisiksi poikkeuksiksi.
50800:     Olen rohjennut eduskunnan aikaa käyttää tämän näkökohdan
50801: esiintuomiseen. Minä pidän tätä seikkaa tulevien työväenopistojen
50802: kehitykselle niin tärkeänä, että nyt, kun nämä opistot ensi kerran pyy-
50803: tävät Eduskunnan kannatusta, sitä ei mitenkään saa syrjäyttää.
50804: Meidän maassamme kuljetaan minun nähdäkseni hyvää vauhtia
50805: siihen suuntaan, että tieteellistä työtä ei enää tehdä missään muualla
50806: kuin yliopistokaupungissa. Tällaista asianlaitaa on kaikkialla maail-
50807: massa pidetty haitallisena, mutta meidän maassamme, jossa on yksi
50808: ainoa yliopisto, se tietysti on haitallisempi kuin muualla. Kenties
50809: minun toiveeni työväen-opistojen tulevaisuudesta lentävät liian
50810: korkealle. Mutta varmaa on, että Suomen eduskunta, ottamalla
50811: tämänkin puolen asiasta huomioon, on sitä auliimmin vastaisuu-
50812: dessa myöntävä apua laitoksille, jotka, jos todella voivat muodos-
50813: tua korkeammiksi kansalais-opistoiksi, epäilemättä terveellisesti
50814: vaikuttavat takaisin itse yliopistoon, jossa tieteen oppien esittä-
50815: miskyky ja yleensä opetuksen kasvatus-opillinen tasapinta ei ym-
50816:  märtääkseni nykyänsä ole erin korkea.
50817:      Mietintöön liitetyn vastalauseen ponnen jälkimäinen kohta to-
50818:  distaa sitä katsantotapaa, joka eräällä taholla vallitsee tieteellisen
50819:  tutkimuksen laadusta, tarkoituksesta ja elin-ehdoista. Ei tosin
50820:  kiellä kukaan, että tieteessä, niinkuin kaikessa muussakin, inhi-
50821:  milliset etuluulot, intohimot, jopa paheetkin anastavat joskus sa-
50822:  nanvaltaa.      Käyttääkseni erästä nykyaikaista sanaa, humbuugi
50823:  toisinansa viettää voittoriemuaan tieteen, niinkuin taiteen ja valtio-
50824:  elämänkin alalla. Mutta entis-ajan vaiheet ovat epäämättömästi
50825:  osoittaneet, että vapaus on sittenkin ainoa ilmakehä, jossa tieteellinen
50826:  työ voi menestyä. Meidän päivinämme tämä merkitsee sitä, että
50827:  saadaan vapaasti ilman ulkoapäin tulevaa, asiaankuulumatonta
50828:  häiritsemistä esittää tieteellistä vakaumustaan. Tämä periaate tie-
50829:  tääkseni on tunnustettu ainoaksi oikeaksi kaikkien niiden yritysten
50830:  johdossa, joita tähän asti on tehty helppotajuisten tieteellisten esi-
50831:  telmäkurssien toimeenpanemiseksi maamme kaupungeissa. Tästä
50832:  huolimatta, kun asiaa käsiteltiin ensimmäisten eduskuntavaltio-
50833:  päivien anomusvaliokunnassa, nostivat sosialidemokraattisen ryh-
50834:  män valiokuntajäsenet paheksumishuudon porvarillista opetusta
50835:  vastaan, vaatien, kuten nytkin vastalauseentekijät, että ratkaiseva
50836:  sananvalta työväen-opistojen johtokunnissa on jätettävä työväen-
50837:  järjestöjen käsiin. Mitä vastalauseentekijät eivät tällä kertaa sano,
50838:  se sanottiin silloin selvästi ja peittelemättä: että opetus puheen-
50839:  alaisissa laitoksissa on tehtävä sellaiseksi, että se vastaa niitä katsan-
50840:  totapoja, joita sosialidemokratia on tuonut tieteenkin alalle. Vaa-
50841:                     Työväenopistojen kannatusa pu.              1103
50842: 
50843: 
50844: dittiinpa lisäksi, että oppilaatkin saisivat jotakin määräysvaltaa,
50845: ei ainoastaan sen suhteen, mitä laitoksessa tulee opettaa, vaan myös-
50846: kin sen suhteen, m i 11 ä t a v o i n tulee opettaa. Kun tietää,
50847: millä häikäilemättömyydellä meidän sosialidemokratiamille julis-
50848: taa itsensä koko aikansa sekä yhteiskunnallisten että tietopuolisten-
50849: kin tavarain yksinomaiseksi ymmärtäjäksi, voipi käsittää, mitä sem-
50850: moiset vaatimukset tietävät työväen-opistojen tulevaisuudelle.
50851: Ne ovat jyrkässä ristiriitaisuudessa anomuksentekijäin ponnen toi-
50852: sen kohdan kanssa: >>että valtioavun nauttimisen ehdoksi säädettäi-
50853: siin määräyksiä, jotka antavat täydet takeet siitä, että johtokun-
50854: nat opistojen johtajia ja opettajia ottaessaan perustavat valintansa
50855: yksinomaan hakijain tieteellisiin ansioihin ja opettajakykyyn, sekä
50856: myöhemmin eivät millään sekaantumisella pyri rajoittamaan ope-
50857: tuksen vapautta>>. Olisi ollut suotavaa, että valiokunta mietin-
50858: nössään olisi näitä näkökohtia pontevasti esittänyt.
50859:     Valiokunnan ponsi on vastalauseen ponnen ensimäistä kohtaa
50860: sen puolesta parempi, että ehdoitetaan määräraha tulo- ja menoar-
50861: vioon. Ne syyt, jotka valiokunta on tuonut esiin vähimmän oppi-
50862: lasluvun määräämisen tarpeettomuudesta, ovat saaneet minut luo-
50863: pumaan anomus-ehdotuksessa lausumastani käsityksestä. Kanna-
50864: tan siis valiokunnan mietintöä ja ehdotan vastalauseen kokonaisuu-
50865: dessaan hyljättäväksi.
50866: 
50867:     Ed. Käki koski: Kun meillä ruvetaan suuremmassa määrässä
50868: perustamaan sekä kannattamaan työväenopistoja, silloin on meidän,
50869: mielestäni, syytä jossain määrin ottaa opetusta Ruotsista, jossa
50870: työväenopistolla on jo 28 vuoden kokemus. Lokakuussa r88o Tuk-
50871: holman työväenopisto avattiin, ja nyt on opistoja, suurempia sekä
50872: pienempiä, kaikissa osissa Ruotsia. Tunnettua on, että Ruotsin
50873: valtiopäivät joka vuodeksi myöntävät melkoisen suuren määrärahan,
50874: josta erityisen hakemuksen nojalla annetaan apua työväenopistoille
50875: sekä kansantajuisille luennoille maalla ja kaupungeissa. Tämä määrä-
50876: raha on vuosi vuodelta määrätty suuremmaksi. V. r885 se oli rs,ooo
50877: kruunua ja nousi v. 1907 r8o,ooo kruunuun; tänä vuonna on se
50878: 200,000 kruunua ja ensi vuotta varten on määrätty 220,000 kruunua.
50879: Tästä summasta annetaan kuitenkin vain rajoitettu määrä kau-
50880: pungeissa toimiville opistoille, jota vastoin suurin osa annetaan
50881: maaseudulle kaikenlaisia kursseja varten, jotka muistuttavat meidän
50882: raittiusseurojen, nuorisoseurojen, kansanvalistusseuran y. m. luento-
50883: kursseja. Korkein valtioapu, jonka esim. Tukholman työväenopisto
50884: on saanut, on 5,000 kruunua. Se sai sen kahtena vuotena 8o-luvun
50885: alulla, sitten se on alennettu 3,000 kruunuun ja on nykyänsä 2,400
50886: kruunua, joka on korkein valtionapu, mikä Ruotsissa annetaan yksi-
50887: tyiselle työväenopistolle.
50888:     Ruotsissa pidetään työväenopiston kannattamista lähinnä paikka-
50889: 1104                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50890: 
50891: 
50892: kunnallisena asiana, etenkin siihen nähden, että työväenopisto
50893: on oikeastaan kaupunkilainen laitos ja kaupungeissa on aina rahan-
50894: saanti helpompaa kuin maaseudulla, joten kunnilta voidaan odottaa
50895: verrattain suurta kannatusta. Tukholman kunta myöntääkin työväen-
50896: opistolle ja työväenkursseille melkoista apua. Alussa I88o-lukua
50897: se antoi Tukholman opistolle 5,000 kruunua, sitten 6,ooo kruunua,
50898: mutta koska opiston menot nousevat vuosittain noin I8,ooo kruunuun,
50899: huomaamme, että suurin osa opiston kannatusta on yksityisen
50900: uhraavaisuuden varassa. Opistolla on yksityisten keräämä pohja-
50901: rahasto, joka nousee 130,000 kruunuun ja sen lisäksi opisto saa
50902: kannatusmaksuja ja melkoisia lahjoja, joten valtion kannatus
50903: muodostaa ainoastaan vähäisen osan työväenopiston menoista.
50904: Ruotsissa pidetään aivan luonnollisena, että esim. ne, jotka työväen-
50905: opistossa opetusta nauttivat, ottavat osaa opistojen kustannuksiin.
50906: Kuulijat maksavat sisäänkirjoitusmaksuja ja maksun luennoista
50907: varsinaisissa kursseissa, Tukholman opistossa IO äyriä luennosta ja
50908: ylimääräisissä kursseissa 25 äyriä luennosta. Läntisessä naapuri-
50909: maassamme on vallalla se mielestäni oikea käsitys, että opetuksella
50910: on suurempi arvo, jos sen hyväksi jotakin uhrataan. Niinpä näissä
50911: luentokirjasissa, joita työväenpiireihin levitetään, huomautetaan
50912: esim. että yksi luento työväenopistossa maksaa saman verran kuin
50913: yksi viinaryyppy. Vuonna 1906 tekivät sisäänkirjoitusmaksut ja
50914: maksut yksityisistä luennoista 3,666 kruunua.
50915:     Minusta ei olisi haitaksi vaikka me jossain kohden seuraisimme
50916: Ruotsin esimerkkiä, ensinnäkin tietysti siinä, että työväenopisto
50917: on valtion varoilla kannatettava, mutta myös siinä, että valtion
50918: kannatus ei saa olla ylen suuri. Oikeus ja kohtuus on, että kaupunki-
50919: kunnat, joilla yleensä on enemmän varoja kuin maalaiskunnilla,
50920: ottavat suhteellisesti suuremmilla summilla osaa työväenopistojen
50921: kannattamiseen, mutta hyvä ei ole, että yksityisetkään kokonaan
50922: vapautetaan kannatusvelvollisuudesta. Sivistystarvetta virkistää
50923: se, että sen hyväksi täytyy yksityistenkin jotakin uhrata. Ja tästä
50924: uhrauksesta ei ole kokonaan vapautettava niitäkään, jotka nauttivat
50925: opetusta. Opistojen kannatusta määrättäessä otettakoon lukuun se,
50926: että sisäänkirjoitusmaksuista tulee kerääntyä joku, vaikka hyvinkin
50927: pieni summa.
50928:     Valiokunnan esittämä kannatus 2,000 - 5,000 markkaå kutakin
50929: yksityistä opistoa varten on tosin suhteellisesti vähän suurempi
50930: kuin valtion kannatus Ruotsissa, mutta meidän olomme ovatkin
50931: jossain määrin toisellaiset.     Varallisuus opetusta tarvitsevassa
50932: työväestössä ehkä lienee pienempi, jota vastoin opetuksen välttä-
50933: mättömyys meidän oloissamme on kieltämättä polttavampi kuin
50934: Ruotsissa, ja sen lisäksi on meillä päässyt valtaan enemmän kuin
50935: Ruotsissa se käsitys, että opetusta ja kirjallisuutta niin paljon kuin
50936: suinkin on saatava ilmaiseksi ja valtion kustannuksella.
50937:                       Työväenopistojen kannatusapu.                  1105
50938: 
50939: 
50940:     Nämä näkökohdat huomioon ottaen pidän hyvin harkittuna
50941:  sitä sivistysvaliokunnan ehdotusta, että on annettava yksityiselle
50942:  kansanopistolle 2,ooo-s,ooo markkaa ja määrättävä 30,000 markan
50943:  määräraha. Sitä vastoin en pidä hyvänä sitä ehdotusta, mikä on tehty
50944: ,vastalauseessa, jossa tämä summa on ehdotettu melkoista suuremmaksi.
50945:  Sen mukaan tulisi kaupunkilaisopistojen, - sillä ovathan työväen-
50946:  opistot oikeastaan kaupunkilaisopistoja, jota vastoin kansanopistot
50947:  taas ovat tarkoitetut enemmän maalaisnuorisoa varten - osaksi
50948:  tulisi suhteellisesti runsas kannatus. Maalaisnuorison hyväksi ei silloin
50949:  ehkä riittäisi tarpeeksi. Kansanopistoja mielestäni täytyy valtion
50950:  kannattaa verrattain suuremmalla prosentilla kuin työväenopistoja,
50951:  sillä paitsi sitä, että nämä opistot työskentelevät maalaiskunnissa,
50952:  joissa on vähemmän varoja, ovat oppilaat niissä nuorisoa, jolla
50953:  tavallisesti ei ole varoja käytettävänään, ja kansanopistojen oppilait-
50954:  ten täytyy jättää työnsä ja ansionsa kuukausiksi ja muuttaa vie-
50955:  raaseen seutuun asumaan kansanopistoa käydessään. Sitä vastoin
50956:  työväenopistojen kuulijat asuvat opistojen läheisyydessä, tekevät
50957:  työtänsä ja ansaitsevat päivät, nauttien opetusta väliajoilla. Paitsi
50958:  sitä olen varma siitä, että työväenopistot menestyvät paremmin,
50959:  jos ne eivät joudu valtion kannatuksen varaan niin suuressa mää-
50960:  rässä, että yksityisten ja kuntien kannatuksen into laimentuu.
50961:  Mitenkä suuresti se vaikuttaa työväenopistojen edistämiseksi ja
50962:  virkistämiseksi, että yksityisillä on kannatusvelvollisuutta ja että
50963:  uhraus on välttämätön, osottaa juuri se suuri elinvoima, mikä
50964:  on Ruotsin työväenopistoissa. On kieltämättä suureksi eduksi, että
50965:  ihmiset, jotka sivistystä rakastavat, ovat velvoitetut valvomaan
50966:  tämän sivistyksen etua myöskin uhrauksien kautta.
50967:       Vielä on Ruotsin opistoissa yksi seikka, josta meillä on otettava
50968:  opetusta työväenopistoja perustaessamme ja kannattaessamme,
50969:  se nimittäin, että Ruotsin työväenopistoissa kaikki kansanluokat
50970:  ovat yhteistoiminnassa. Esim. Tukholman työväenopisto-yhdistyksen
50971:  jäseninä on ihmisiä aivan kaikista kansankerroksista, kuitenkinlniin,
50972:  että työväkeä ja opiston oppilaita on puolet. Jos mentäisiin siihen
50973:  suuntaan, kuin vastalauseen allekirjoittajat ehdottavat, niin ehdot-
50974:  tomasti työväenopistoasia joutuisi yksipuoliselle kannalle ja pääsisi
50975:  valtaan siinä se ummehtunut luokkahenki, joka meillä pyrkii kaikkia
50976:  asioita vahingoittamaan. Siitä on ed. Yrjö-Koskinen täällä puhunut
50977:  ja minä yhdyn siinä suhteessa siihen, mitä hän on sanonut, ja kan-
50978:  natan myöskin sitä, mitä hän on lausunut toivomuksena työväen-
50979:  opistojen opettajain, opetuksen vapauden ja kirjastojen suhteen.
50980:  Samalla kuin kaikissa muissakin kohdissa yhdyn ed. Yrjö-Koskisen
50981:  lausuntoon, kannatan sivistysvaliokunnan mietintöä.
50982: 
50983:    Ed. J o h a n s s o n: J ag omfattar i hufvudsak den till betän-
50984: kandet fogade reservationen, men vill dock framhålla, att jag hyser
50985:                                                              70
50986: 1106                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
50987: 
50988: 
50989: en annan åsikt hvad det elevantai beträffar, som erfordras för
50990: erhållande af statsunderstöd. Reservanterna föreslå, att arbetar-
50991: institut, som hafva rninst 50 elever, skullevara berättigade att erhålla
50992: statsunderstöd. J ag anser för min del detta antal vara för stort.
50993: Därest man i rnindre städer skulle vilja inrätta arbetarinstitut,
50994: så kan ett dylikt institut icke erhålla statsunderstöd, såvidt icke
50995: minst 50 elever anmäla sig därtill. J ag tror att det kommer att bli
50996: relativt svårt, att erhålla så många elever i arbetarinstituten i de
50997: mindre städerna. Intresset för bildandet af arbetarinstitut på
50998: dylika orter må vara än så stort, så skulle de dock icke kunna komma
50999: tili stånd såvida reservanternas förslag skulle godkännas af landt-
51000: dagen. Svårigheten att i rnindre städer få elevantalet upp tili minst
51001: 50 är så stor, att såvida icke statsunderstöd skulle beviljas arbetar-
51002: institut med ett rnindre antal elever, dessa icke kunde komma tili stånd.
51003: J ag skulle därför be att få föreslå, att förslaget i denna del blefve
51004: ändradt därhän, att arbetarinstitut, som hafva minst 30 elever,
51005: skulle erhålla statsunderstöd.
51006: 
51007:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Kun me valiokunnan sosialidemo-
51008: kraatit olemme menneet yksimielisinä muun valiokunnan kanssa
51009: ehdottamaan, että työväenopistolle varattaisiin määräraha ensi vuotta
51010: varten, olemme kyllä tienneet, että se opetus, mikä niissä tullaan
51011: antamaan, varsinkin jos valiokunnan ehdotus valtioavun ehdoista
51012: hyväksyttäisiin, tulisi olemaan sellaista porvarillista, jota täällä
51013: muitten asioitten yhteydessä on kylläkin arvosteltu. Mutta, niinkuin
51014: sanottu, siitä huolimatta olemme hyväksyneet valiokunnan ponnen,
51015: jossa tämä määräraha ehdotetaan. Niitä määräyksiä, jotka valio-
51016: kunta on asettanut ehdoiksi valtioavun saannille, emme kuitenkaan
51017: ole voineet hyväksyä ja sen vuoksi olemme ponnessamme ehdottaneet
51018: muutoksia p e r u s t e 1 ui h i n. Täällä joku kaipasi vastalauseen
51019: ponnessa määrärahaehdotusta, mutta me olemme siinä asiassa
51020: hyväksyneet v a 1 i o kun n a n p o n n e n, joten määrärahaehdo-
51021: tusta vastalauseessa ei tarvita.
51022:     Mitä tulee noihin valiokunnan asettamiin ehtoihin, on niistä
51023: ensinnäkin huomattava se, että valtioapua annettaisiin vain sellaisille
51024: opistoille, jotka ovat voineet hankkia paikkakunnallista kannatusta
51025: ainakin z,ooo markkaa. Meistä sellainen vaatimus on vallan liika-
51026: nainen. Jollakin vaatimattomalla ja pienellä paikakunnalla voidaan
51027: vallan hyvin ajatella tultavan toimeen paljoa vähemmällä määrä-
51028: rahalla, esim. 3,000 markalla. Ja jos sillä tullaan toimeen, täytyisi
51029: paikkakunnalta hankkia kannatusta 2,000 markkaa ja valtiolta
51030: saisi silloin tulla tuon lisäksi tarvittava I,ooo markkaa. Sillä tavalla
51031: tällainen pieni paikkakunta joutuu saamaan vain k o 1m a n ne n
51032: osan kaikista opiston menoista valtioapuna, kun sen sijaan suu-
51033: remmat ja rikkaat paikkakunnat saisivat valtioapuna yleensä
51034:                       Työväenopistojen kannatusapu.                 1107
51035: 
51036: 
51037: p u o 1 et opiston menoista. Se voisi johtaa vielä siihenkin, että
51038: tällainen pieni paikkakunta, joka on laskenut, että opiston voisi
51039: saada 3,000 markalla pystyyn, hankkii omalta paikkakunnaltaan•
51040: 2,000 markkaa, mutta sitte pyytää valtiolta toisen 2,000 markkaa
51041: lisää ja valiokunnan perustelujen mukaan sen saa. Sillä tapaa joudutaan
51042: käyttämään I,ooo markkaa aivan tarpeettomasti. Jos valiokunnan
51043: ehdotuksen mukaan opistolla on porvarillinen johtokunta tai sellainen,
51044: että työväellä siinä ei ole ratkaisevaa sananvaltaa, niin voi ymmärtää,
51045: mihin nämä rahat saadaan sijoitetuiksi: ne sovitetaan tietysti suuriin
51046: palkkoihin porvarillisille luennoitsijoille. Mielestäni sellainen valtio-
51047: varain ilmeinen haaskaarninen ei olisi mitenkään toivottavaa. Valio-
51048: kunta on selittänyt tämän kantansa puolustukseksi, että se tahtoo
51049: estää, että vallan vähäpätöisille kursseille ei valtioapua jouduttaisi
51050:  antamaan. Mutta eihän tämä valiokunnan kanta sitä ollenkaan estä.
51051:  Näillä kursseilla voi olla vaikkapa vain IO oppilasta; mutta jos
51052:  kurssit siitä huolimatta tulevat niin kalleiksi, että niihin menee
51053:  4,000 markkaa, saadaan niihin valtiolta apua tuo 2,000 markkaa.
51054:  Vastalauseessa sen sijaan ehdotetaan, että asetettaisiin jokin mää-
51055:  rätty alin oppilasmäärä, jota ilman valtioapua ei annettaisi. Vasta-
51056:  lauseen ponnessa tämä oppilasmäärä on ehdotettu so:ksi. Me
51057:  olemme otaksuneet, että tällaisille iltaisin pidetyille kursseille
51058:  voidaan semmoinen määrä saada pienissäkin kaupungeissa ja pienillä
51059:  paikkakunnilla.
51060:      Toinen tärkeä seikka on johtokunnan kokoonpano. Valiokunta-
51061:  kin myöntää, että näille opistoille, jotta niillä olisi toivottava merki-
51062:  tys, täytyy hankkia työväen luottamus, ja on siinä tarkoituksessa
51063:  ehdottanut, että valtioavun ehtojen joukkoon asetettaisiin sellai-
51064:  nen, että jäseninä johtokunnassa tulee olla myöskin työväen va-
51065:  litsemia henkilöitä. Valiokunta on jättänyt vallan viisaasti sano-
51066:  matta, riittääkö esim. se, että näinä työväen valitsemina on yksi
51067:  suomettarelaisesta työväenliitosta tai •>perustulaillisesta•> työväenlii-
51068:  tosta, mutta minä en usko että semmoinen enää riittää tähän ai-
51069:  kaan takaamaan opistolle työväen kannatusta. - Olemme vasta-
51070:  lauseessa ehdottaneet, että ratkaiseva sananvalta näissä työväen-
51071:  opistojen johtokunnissa olisi taattava työväestölle itselleen, ja
51072:  olemme varmasti vakuutettuja siitä, että opisto vasta silloin pystyy
51073:  saavuttamaan työväen luottamuksen.           Työväki on täysi-ikäistä
51074:  väkeä ja osaa itse päättää, mitä sille on opetettava, ja sen täytyy-
51075:  kin saada päättää siitä, jos mieli opetuksesta olevan täyttä hyötyä.
51076:  Tällainen meidän ehdottamamme menettelytapa on ollut johonkin
51077:  määrään käytännössä täällä Helsingissä. Työväelle on täällä toi-
51078:  meenpantu kursseja ja näissä kursseissa on työväestöllä ollut rat-
51079:  kaiseva sananvalta, enkä minä ole kuullut, että kursseja vastaan olisi
51080:   ollut ronistuttamista edes porvarillisen valtuuston puolelta; eräältä
51081:  taholta on päinvastoin annettu tunnustustakin kursseille.
51082: 1108                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51083: 
51084: 
51085:      Täällä pelättiin, että opetusten tieteellisyyden vapaus tulisi
51086: tällaisen määräyksen kautta kovasti häirittyä. Mutta minä en ole
51087: \rakuutettu siitä, että porvarillinen johtokunta juuri pystyisi ta-
51088: kaamaan sellaisen •>tieteen vapaudem, jota on oltu ajavinaan takaa.
51089:  Minä päinvastoin pelkään, että silloin tulisi opetukseen sellainen
51090: >>Ummehtunut luokkahenki>>, jota ed. Käkikoski näytti pelkäävän,
51091:  ja luulen, että hänenkin tulisi uskoa ehkä vähän vilpoisampia tuu-
51092: lia tulevan puhaltamaan työväenopistoissa, jos johtokunta ase-
51093: tettaisiin, niinkuin me olemme ehdottaneet. Porvarien taholta ol-
51094: laan aina sitä mieltä, että kaikki käy •>puolueettomasti•> ja •>vapaasti»,
51095:  jos asiat vaan ovat h e i d ä n hoidettavinaan. Meidän ehdotta-
51096:  maamme määräystä ei tarvitse pelätä siitäkään kannalta, että asia
51097: joutuisi •>sosialidemokraattien haltuun•>, sillä olemme vastalauseessa
51098:  ehdottaneet, että opiston johtokuntaan saisivat kaikki paikkakun-
51099:  nan työväenjärjestöt suhteellisesti jäsenmääräänsä nähden valita
51100: jäseniä, ja sellainen on mielestäni vallan kohtuullinen vaatimus.
51101:      Täällä rakkaitten •>länsimaisten esimerkkien•> mukaan ehdotet-
51102: tiin, että asia olisi jätettävä kuntien asiaksi ja riippuvaksi siitä,
51103: haluaisiko kunta tällaisen opiston perustaa tai sitä kannattaa. Mutta
51104: nykyisten kunnallisolojen vallitessa voi vallan helposti sattua, ja
51105: on ehkä sattunutkin, että kunta ei suostu uhraamaan varoja työ-
51106: väenopistoon. Niin että siitäkään kannalta katsoen ei olisi suotavaa,
51107: että näitten opistojen tulisi joka tapauksessa olla riippuvia kunnan
51108: kannatuksesta.
51109:      Olen vallan varmasti vakuutettu siitä, että ainoa tie hankkia
51110: näille opistoille työväen luottamusta, on se, mitä vastalauseessa on
51111: ehdotettu, ja pyydän, että eduskunta, taataksensa, että tämä määrä-
51112: raha todella tulee hyödyllisesti käytettyä, hyväksyisi vastalauseen.
51113: 
51114:     Ed. P a 1 m e n: Koska edellinen puhuja viittasi siihen, mitä
51115: tässä kaupungissa on tapahtunut työväenopetuksen alalla, lienee
51116: minulla oikeus puhua siitä sananen. Siitä taitaa jo olla neljättä-
51117: kymmentä vuotta, kun minä olen ollut mukana siinä toimessa ja
51118: luulen että olin 8 tai IO vuotta työväenyhdistyksen vaalista johto-
51119: kunnassa mukana jäsenenä tai puheenjohtajana. Sittemmin olen
51120: kaupunginvaltuusmiesten valitsemana ollut mukana samanlaisessa
51121: toimessa. Sen johdosta tulinkin ensi kerran läheisimpiin tekemisiin
51122: tämmöisissä asioissa sosialistipuolueen edustajain kanssa, niin
51123: punaisten ett'eivät voineet esiintyäkään muuta kuin punaisella kaula-
51124: huivilla. Minun täytyy tunnustaa, että kokemukseni oli varsin opet-
51125: tava monessa kohdin, enkä koskaan voi unohtaa sitä omituista
51126: katseen välähdystä, millä siltä taholta aluksi katseltiin meitä por-
51127: varillisia. Ensin sosialistit, nähdessään edessään ihka eläviä por-
51128: vareita, näyttivät olevan niin epäluuloisia, etten usko, että minua
51129: koskaan ennenkuin viime vuosina on kohdeltu sen kylmemmin. Ensi
51130:                        Työväenopistojen kannatusapu.                  1109
51131: 
51132:  alussa tehtiin erinomaisen vakavia vaatimuksia, selitettiin, että
51133:  ainoastaan marxilaisuutta pitäisi esitettämän ja että 10 markkaa
51134: tunnissa on aivan riittävä jokaiselle luennoitsijalle, sillä työmies
51135: saa tunnissa niin ja niin suuren palkan j. n. e. En tosiaankaan muista
51136: enää enkä ottanut koskaan lukuun, oliko enemmistö juuri aina_por-
51137: varillinen tai epäporvarillinen, mutta sen minä voin kertoa, että
51138: kyllä kokemus näytti todeksi, mitä viimeinen puhuja täällä edellytti,
51139: nim. ettäkuulijain terve järki monasti oli varsin valpas ja saattoi erottaa
51140: akanat jyvistä. Vaikka meitä oli siinä johtokunnassa oikein porvarillisia
51141: jäseniä, niin meitä ei lainkaan pelottanut panna hyvin usein sosialistia
51142: puhumaan, milloin meidän vain onnistui sellaisia luennoitsijoita saada,
51143: mikä tosin usein oli vaikeata. Mutta minä voisin mainita nimeltäkin
51144: muutamia esimerkkeinä, jotkaovathyvin hauskat. Kun nim. porvaril-
51145: liset puhuivat, vieläpä sellaisesta aineesta kun ostjakeista ja vogu-
51146: leista, niin kuulijoita usein oli alusta loppuun niin paljon kuin Ylioppi-
51147: lastalon saliin mahtui, toista tuhatta henkeä. Kun sitä vastoin eräs
51148: sosialisti, joka on hyvin tunnettu, vieläpä nykyänsä kansanedus-
51149: taja, puhui eräästä sosialistisesta aineesta, niin hän onnistui siinä
51150: niin hyvin, että kun minä olin viimeisessä luennossa läsnä, oli siellä
51151: nelisenkymmentä henkeä saapuvilla; hänen oli onnistunut huonolla
51152: esityksellään karkoittaa kuulijakunta pois miltei täydellisesti. Mi-
51153: nulla olisi muitakin samanlaisia esimerkkiä, jotka ovat tosia. Kun
51154: olin kerran tilaisuudessa kuulustelemaan työmiehiä tässä asiassa,
51155: - en tiedä olivatko ne sosialistia vai ei - ja lausuin ihmettelyni,
51156: että semmoinen aine kun vogulit ja ostjakit saattaa kiinnittää niin
51157: suuresti huomiota puoleensa, kun sitä vastoin aine, josta olisin
51158: luullut että se jos mikään, oli omiansa herättämään järjestyneiden
51159: mielenkiintoa, - kuulijoista oli epäilemättä noin go% järjesty-
51160: neitä, - niin minä sain vastaukseksi: >>tuota juttua olemme kuul-
51161: leet niin usein, mutta sitä, mitä tohtori Karjalainen puhuu, emme
51162: ole koskaan kuulleet ja se oli hyvää.>> Tällaisia kokemuksia olisi
51163: minulla noilta kursseilta hyvinkin monia, vaikka en tahdo niistä
51164: pitemmälti puhua. Olen tullut niiden perustuksella siihen käsi-
51165: tykseen, että järjestynyt työväki, missä sitä ei ole saatu aivan kor-
51166: vat täyteen noita huutoja, että jokainen porvarillinen on konna,
51167: roisto y. m., epäilemättä tulee kuuntelemaan luentoja, missä on
51168: hyvä puhuja, ja myös esitystä seuraten oppii jotakin. Mutta jos tulee
51169: vaikkapa sosialisti, joka puhuu sosialistisesta aineesta, niin hän
51170: saattaa, ellei kykene asiaansa kunnollisesti esittämään, tulla täällä
51171: Helsingissä siihen ikävään tilaan, etteivät hänen omat puoluelai-
51172: sensakaan viitsi häntä kuunella. Arvelen, että tällaiset kokemukset
51173: jotain merkitsevät. En tahdo mennä pitemmälle yksityiskohtiin.
51174: Lopulta me saatoimme varsin hyvin tulla johtokunnassa toimeen,
51175: vaikka siinä oli mukana sosialistien pääjohtajia ja meitä toisia.
51176: Vaikka alussa näyttikin hieman vaikealta, syntyi kuitenkin hyvä
51177: 1110                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51178: 
51179: 
51180: yhdysvaikutus kaupunginvaltuuskunnan ja työväenyhdistyksen
51181: asettamain edustajain kesken, joten siinä kohden ei ollut mitään
51182: moitittavaa. Mutta se minun täytyy sanoa, että jos olisi ennalta
51183: määrätty, että yhteiskunta saisi antaa varat mutta että sosialis-
51184: teil~a pitäisi olla taattu enemmistö, niin silloin en lainkaan tiedä,
51185: kuinka olisi käynyt. Voi nimittäinkin kyllä sattua monessa pai-
51186: kassa, missä olot ovat hyvin pikkumaiset, että sitte kun varat on
51187: taattu, tulee semmoinen joukko, joka luulee voivansa, aivan tyr-
51188: kyttämällä tyrkyttää kuulijoihin mitä agitatsioonia tahansa, häi-
51189: käilemättä ajaessaan asiaansa, mutta se ei enää ole opetusta. Vaikka
51190: sitä ehkä turhaan sanon, tässä kun luullaan, että sana >)porvarillinem
51191: on se, joka ratkaisee kaikki, niin saattaisi olla hyvä ottaa huomioon,
51192: että maailmassa on muitakin kuin porvarillisia. Ennen kaikkea muis-
51193: tettakoon, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on inhimilliset puut-
51194: teet ja ansiot; sitä nykyään aivan liian vähän muistetaan. Porvaril-
51195: listen joukossa on ollut niitä, jotka ovat olleet varsin valmiita uh-
51196: raamaan aikaansa hyvän asian vuoksi varsinaiseen opetustoimeen,
51197: siihen on kyetty ja siihen ehkä vieläkin kyetään, kun sitä vastoin
51198: on ollut erinomaisia vaikeuksia saada kunnollisia sellaisia luennoit-
51199: sijoita, jotka edustavat sosialistien kantaa. Tämän olen saanut ko-
51200:  kea sekä Kansanvalistusseuran että Helsingin kaupungin .valtuus-
51201: ton valitsemana, enkä ole ollut koskaan mukana missään tilaisuu-
51202:  dessa, jossa olisin kuullut, että joku aine, joka koskettelee yhteis-
51203:  kunnallisia kysymyksiä, olkoon miten arkaluontoista alaa tahansa,
51204:  olisi hylätty aineen tähden.
51205:      Minä en siis voi hyväksyä vastalausetta, jossa sanotaan, että
51206:  yhteiskunnan ja kunnan tulee suuremmaksi osaksi suorittaa varat,
51207:  samalla kun niiden tulee sidotuin käsin antautua ennakolta mää-
51208:  rättyyn asemaan, että enemmistön tulee olla sosialisteja. Täten-
51209:  hän me tahallaan loisimme luokkahenkeä ja monopooliasemaa, ja
51210:  sitä en yleensä hyväksy, en missään puolueessa. Pidettäköön se va-
51211:  paus, joka on mahdollinen. Ennen kaikkea on opetustoimessa
51212:  hyvä muistaa, että opetustoimi on toista kun agitatsiooni ja on lisäksi
51213:  hyvä muistaa, että lopulta ainoastaan henkinen kyky ja etevämmyys
51214:  on se, joka vaikuttaa, eikä ylivalta, vaikka se olisikin johtokunnan
51215:  keskuudessa olemassa. Minä puolestani kannatan mietintöä.
51216: 
51217:     Ed. S o i n i n e n: Tässä on moitittu valiokunnan mietintöä
51218: siitä, että se saattaisi estää pienempiä työväenopistoja syntymästä
51219: sen kautta, että valtioavun ali-rajaksi on asetettu 2,000 markkaa
51220: ja sen ehdoksi sama määrä paikallista kannatusta. Siihen tahtoisin
51221: vastata, että pienempiä työväenkursseja varten on olemassa toi-
51222: nen määräraha, ne 25,000 markkaa, jotka ovat kansantajuisia luen-
51223: toja varten olleet meidän vuosirahasäännössämme viimeisinä vuo-
51224: sina ja jotka luultavasti ensi vuottakin varten tulevat myönnettäviksi.
51225:                      Työväenopistojen kannatusapu.                  1111
51226: 
51227: 
51228:     Muuten se raja, jota vastalauseen tekijät ehdottavat sijaan, ei
51229: minusta ole käytännöllinen. Sillä mitenkä on tuo 50 oppilaan määrä
51230: oikeastaan saatava selville? Jos otetaan kaikkein kuuntelijain
51231: keskimäärä kaikilla luennoilla, niin saattaa käydä niin, että alussa
51232: on joku satamäärä ja lopussa joku kymmenkunta. Tämä on sen-
51233: tään jotenkin häilyvä perustus valtioavun määräämiselle. Jos taas
51234: vaaditaan, että 50 oppilasta pitää olla vakinaisesti läsnä koko ajan
51235: minkä opisto on toimessa, niin. pelkään, että se paljon enemmän
51236: vaikeuttaa pienemmillä paikkakunnilla tällaisten työväenopistojen
51237: syntymistä.
51238:     On sanottu, että valiokunnan ehdottama summa 2,000 markkaa
51239: valtioapua ja sama määrä paikkakunnallista kannatusta, ei sekään
51240: estäisi opiston vajoamista aivan vähäpätöiseksi, esim. niin, että
51241: siinä olisi ainoastaan 10 oppilasta. Minä kuitenkin luulen, ettei ku-
51242: kaan rupeaisi maksamaan 2,ooo markkaa sitä varten, että pidettäi-
51243: siin luentoja vain kymmenelle kuulijalle.
51244:     Jos muuten ajatellaan, mitä työväenopistot tarvitsevat vuosime-
51245: noihinsa, niin tuskin voidaan päästä vähemmällä kuin 4,000 mar-
51246: kalla, niinkuin valiokunta edellyttääkin. On jo täällä huomautettu
51247: siitä, että melkein välttämätöntä on saada vakinainen johtaja ja
51248: luennoitsija koskapa muuten ei ole helppo saada luentoja ja sem-
51249: moisen johtajan palkkaan menee jo koko suuri osa tätä määrä-
51250: rahaa. Lisäksi on mainittu, että olisi sangen tarpeellista saada
51251: opistolle verrattain laaja kirjasto. Tietysti tulee lisäksi vuokra,
51252: lämmitys, valaistus y. m. Jos taas ei ole vakinaista luennoitsijaa, jolla
51253: on verrattain riittävä palkka, niin menee satunnaisten luennon-
51254: pitäjien palkkaamiseen paljon rahaa, sillä tietysti silloin pitää an-
51255: taa suhteellisesti suurempi palkkio jokaisesta yksityisestä luennosta.
51256:     Nämä asianhaarat tekevät, että minä vieläkin, huolimatta siitä,
51257: mitä on lausuttu, pyydän saada suositella eduskunnalle hyväksyt-
51258: täväksi valiokunnan mietinnön siinäkin kohden, joka koskee 2,000
51259: markan vähintä paikallista kannatusta ehtona yhtä suuren val-
51260: tioavun myöntämiselle.
51261:     Mitä toiseen koht!!-an vastalauseessa tulee, niin siitä on täällä jo
51262: niin paljon puhuttu, etten katso tarpeelliseksi siihen kajota.
51263: 
51264:    Ed. Lundström: Då jag är af samma åsikt, som den hr
51265: Jokinen här framfört, ber j ag få understöda reservationen.
51266: 
51267:     Ed. Latva: Sen jälkeen kun täällä on asiallisesti puolustettu
51268: mietintöä, ja yleensä selvitetty asiaa, en minä tahdo enää aikaa ku-
51269: luttaa puhumisella, vaan ilmoitan lyhyesti kannattavani valiokunnan
51270: mietintöä ja toivon että eduskunnan päätös tulisi sen mukaiseksi.
51271: 
51272:    Ed. W ä i n ö     J o k i n e n: Täällä on viitattu siihen 25,000
51273: 1112                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51274: 
51275: 
51276: markan määrärahaan, joka on määrätty kansantajuisia luentoja
51277: varten, ja sanottu, että siitä riittäisi pienemmille työväenopistoille-
51278: kin. Mutta tämä määräraha on aijottu t i 1 a p ä i s i ä 1 u e n-
51279: t o j a varten, ja minä vakavasti epäilen, tokko siitä edes riittäisi
51280: tällaisille vakinaisten opistojen tapaisille luentohankkeille.
51281:     Mitä sitten tulee ed. Palmenin puheeseen siitä, että nämä opis-
51282: tot muka vaadittaisiin sosialistien käsiin, niin pyydänhuomauttaa,
51283: ettei sitä meidän vastalauseessamme ollenkaan ole vaadittu. Ja
51284: pitäisihän ed. Palmenia jonkun verran lohduttaa se tieto, että teillä
51285: on nuo hyvät suomettarelaiset >>työväenliitot». Niissä on tosin tä-
51286: hän asti ollut perin vähän jäseniä, mutta eiköhän teidän viime päi-
51287: vien esiintymisenne täällä eduskunnassa suuressa määrin lisää nii-
51288: den jäsenlukua!
51289: 
51290:     Ed. W a 1 p a s: Suomettarelaiset ovat puhuneet täällä hyvin
51291: kauniisti puolueettomasta tieteellisestä opetuksesta, jota työväen-
51292: opistoissa olisi annettava. Täytyy kai myöntää, että osittain voi
51293: niissä antaa puolueetontakin tieteellistä opetusta, semmoista, joka
51294: ei ole sosialistista eikä erikoisemmin porvarillistakaan.       Onhan
51295: sellaisia aloja, kuten luonnontieteiden alat ja monet muut. Mutta
51296: sitten tullaan työväenopistoissa ehdottomasti opettamaan myös
51297: paljon sellaista, jossa joko toisen tai toisen suunnan täytyy päästä
51298: määrääväksi. Sekin opetus voi kyllä olla tieteellistä, mutta hen-
51299: geltään joko parvarillista tai sosialidemokraattista. Tunnustetta-
51300: koon suoraan, että sekäiPorvarillisilla tahoilla että sosialidemokraat-
51301: tisella taholla kilvoitellaan siitä, kuka pääsee määräämään tuollaista
51302: opetusta. Porvarilliset koettavat säilyttää sitä valtaa, mikä heillä
51303: näihin asti on ollut, nim. yksinomaista määräämisvaltaa, sosialistit
51304: luonnollisesti tahtovat valloittaa noita aloja itselleen ja päästä
51305: määräämään niissä, saadakseen niihin sosialidemokraattisen opetuksen.
51306: Riita on siis siitä. Porvarilliset tahtovat luonnollisesti säilyttää
51307: valtioavun ehdot semmoisina, jotta he niitten ehtojen nojassa
51308: valtioapua saaneissa opistoissa saisivat esittää tavalla sai toisella
51309: edes vähemmässä muodossa porvarillista myrkkyä sosialidemokra-
51310: tiaa vastaan. Suomettarelaiset ovat yrittä~et sitä ainakin Hel-
51311: singissä niin kauvan kuin ne ovat täällä työväen opettamista har-
51312: rastaneet. Hehän ovat ennen olleet täällä suureksi osaksi vallalla
51313: Helsingin työväenyhdistyksessäkin, ja jo sinä aikana he ovat jär-
51314: jestäneet oppikursseja, joissa ovat koettaneet tyrkyttää omia puo-
51315: luemielipiteitänsä tieteellisen opetuksen ohella työväelle ja saaneet
51316: siten työväkeä puolueensa talutusnuorissa kulkemaan. Semmoisilta
51317: opetuskansilta on Helsingissä useilla suomettarelaisilla se kokemus,
51318: että he eivät ole saaneet erittäin suuria työläisryhmiä seuraamaan
51319: sitä opetusta. Ne olivat vaan pienet määrät Helsingin työväestöä,
51320: mitkä hyvän matkaa toistakymmentä vuotta sitten kävivät niissä
51321:                       Työväenopistojen kannatusapu.                 1113
51322: 
51323: 
51324: oppikursseissa, joita suomettarelaiset laittoivat varoilla, joita osaksi
51325: oli myönnetty Helsingin kunnankin puolelta. Minä pyydän muis-
51326: tuttaa vielä, mitenkä suomettarelaisten kokeet onnistuivat yhteen
51327: aikaan kansanopistoseurassa. Kun me olimme siellä oppilaina ja
51328: meille syötettiin siellä tieteellisen opetuksen nimessä suomettare-
51329: laista hapatusta, niin me nostimme aika jyryn. Ilmeni kapinan
51330: henki sitä opetustapaa vastaan, jota kapinanhenkeä ilmaistiin aivan
51331: rehellisesti ja suoraan, työväen tapaan, keskusteluissa, joita saatiin
51332: aikaan, sillä seurauksella, että nuo keskustelukokoukset yhteen
51333: aikaan täytyi lakkauttaa, kun se kapinan henki uhkasi paisua
51334: suureksi. Näissä nykyään Helsingin kunnan ylläpitämissä luennoissa
51335: eivät ole, niinkuin ed. Jokisen puheesta voi saada käsityksen, sosia-
51336: listit määrääjinä. Niitä j ärjestävässä toimikunnassa on ainoastaan pieni
51337: osa sosialidemokraatteja, tällä kertaa ehkä vain kaksi, jota vastoin
51338: porvarillisia aineksia lienee viisi. Ja olisihan nyt jotenkin lapsellista
51339: luulla, että varovainen ja viisas Helsingin viikinkiläisvaltuusto olisi
51340: päästänyt sosialistit mielinmäärin määräämään noin tärkeällä alalla.
51341: Niitten luentojen järjestäjät ovat myös hyvään porvarilliseen tapaan
51342: alussa koettaneet saada mahdollisimman paljon sosialidemokratiaa
51343: vastustavaa myrkkyä niihin luentoihin. Minä pyydän muistuttaa
51344: erään porvarillisen tohtorismiehen luennoita, jotka päättyivät sillä
51345: seurauksella juuri niitten hengen takia ja osaksi muista syistä, että
51346: kahdessa luentopaikassa tyhjentyi sali, luentojen kuulijat tekivät
51347: mielenosotuksia sitä luentoa vastaan, ja aivan oikeutetuista syistä,
51348: kun se oli esittänyt koko joukon lakkotapauksia luennoissaan sillä
51349: tavalla, että ne eivät olleet totuuden kanssa yhtäpitäviä eikä niitä
51350: työväen kannalta voinut mitenkään hyväksyä. Tuommoiset seikat
51351: ovat olleet luentojen porvarillisille järjestäjille hyvin varottavina
51352: esimerkkeinä, ja ne esimerkit ovat vaikuttaneet. Porvarilliset luento-
51353: jenjärjestäjät eivät ole senjälkeen kovin suuressa määrässä koetta-
51354: neet laittaa ihan räikeimpiä puoluepukareitaan luennoimaan muuta
51355: kuin joskus n. s. puolueettomista aiheista tahi jos ovat lähettäneet
51356: huomattuja puoluepukareita, ovat ne, kun ovat tulleet järjestyneestä
51357: työväestöstä suureksi osaksi kootun kuulijakunnan eteen, esiintyneet
51358: siellä hienommin, syöttäneet hienommassa muodossa puolueköyttään
51359: tai eivät juuri ollenkaan, ja sillä tavoin tehneet itsensä edes jonkun
51360: verran siedettäviksi. Kuulijakunnan mielentila on pakottanutluentojen
51361: järjestäjiä menettelemään myös toisella tavalla. Joskus, niinkuin
51362: ed. Palmen täällä huomautti, on sallittu oikean sosialistin luennoida
51363: kunnan kustannuksella pidetyissä luennoissa. Hän tahtoi osottaa,
51364: että joku sosialisti olisi puhunut salin tyhjäksi. Mutta ei suinkaan
51365: se tyhjennyt sosialismin takia, ed. Palmen. Sitä kai ei moni täällä
51366: ota uskoakseen, vaan mahdollisesti sentakia, että esittäjällä ehkä
51367: oli huono puhetaito, niinkuin meillä sosialisteilla hyvin useilla,
51368: Jumala_ paratkoon, on. Ja esitetäänpä vaikka sosialismia hyvin
51369: 1114                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51370: 
51371: 
51372: huonolla puhetavalla, ei sitä kuulijat pitkälti viitsi kuunnella.
51373: Me voisimme vastapainoksi esittää, kuinka joku porvarillinen puhuja
51374: on puhunut salin tyhjäksi, mutta sehän on tarpeetonta. Kun ei ole
51375: makua esityksessä, niin kyllä kuulijat lähtevät pois, oli luennoitsija
51376: porvari tai sosialisti. Voisimme esittää esimerkkejä siitäkin, kuinka
51377: hyvät sosialistiset puhujat ovat vetäneet väkeä näille luennoille.
51378:     Minä pyysin oikeastaan puheenvuoroa lausuakseni mielipiteeni
51379: siitä, millä tavalla luentojen järjestäjät olisi asetettava, niittenkin
51380: luentojen, joita valtionvaroilla kustannetaan. Täällä on mainittu eräs,
51381: mielestäni jotenkin hyvä ehdotus, jotta valtioapua annettaisiin
51382: niille luennoille, semmoisille työväenopistoille, joita kunnat kus-
51383: tantavat, joista kunnat määräävät. Sen voisi hyväksyä eräillä
51384: ehdoilla, nim. että olisi kansanvaltainen kunnallinen äänioikeus,
51385: mutta niinkauvan kuin on olemassa harvainvaltainen kunnallinen
51386: äänioikeus. olkoon se sitten vaikka suomettarelaisten lisävaltuuston
51387: mukainen, niin ei ole tuo tapa puollettava, sillä semmoisen äänioikeu-
51388: den, semmoisen kunnallisen vallan vallitessa ei työväki pääse riittä-
51389: vässä määrässä vaikuttamaan luentojen sisältöön, vaan saattaa yhä
51390: olla se vaara, että työväenopistokin voi joutua samallaisen mielen-
51391: osotuksen alaiseksi, kuin minä tässä mainitsin, ja että kuulijakunnan
51392: semmoisilla mielenosotuksilla täytyy hankkia sisältöä, mikä opiston
51393: edun ja arvon kannalta olisi kokonaan toisella tavalla hankittava.
51394: Niinkauvan kuin meillä ei ole kansanvaltaisesti kokoonpantua kun-
51395: nallishallintoa, täytyy työväen taholta pyrkiä toisellaisiin ratkaisu-
51396: tapoihin. Kun vastalauseen tekijät ovat ehdottaneet, että työväen-
51397: järjestöille annettaisiin määrääruisvalta noissa asioissa, niin on minun
51398: ymmärtääkseni tuo ehdotus väliaikaiseksi tarkoitettu, jota olisi
51399: käytettävä siksi, kun saataisiin kansanvaltaiset kunnallishallinnot.
51400: Ehkä voitaisiin se sitten muuttaa. Asian nykyisellä kannalla ollen
51401: kannattaisin sitä. Pyytäisin vielä kannattaa ed. Johanssonin ehdotusta,
51402: että opisto, missä on vähempi määrä kuin 50 oppilasta, tulisi saamaan
51403: valtioapua.
51404:    Ed. A n t o n H u o t a r i: Kannatan mietintöön liitettyä vasta-
51405: lausetta.
51406:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
51407:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
51408: muutosehdotusta. En&innä on ed. Johansson useampien kannatta-
51409: mana puoltanut vastalausetta kuitenkin siten muutettuna, että vasta-
51410: lauseen ensimmäisessä ponnessa sanat >>50 oppilasta>> muutettaisiin
51411: sanoiksi >>30 oppilasta>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed.
51412: J o h a n s s on i n ehdotukseksi. Sitten ovat ed. Wäinö Jokinen ja ed.
51413: Lundström kannattaneet vastalausetta sellaisenaan. Tulen nimit-
51414: tämään tätä ehdotusta vastalauseeksi.
51415:                              Erilliset vesijätöt.                        1115
51416: 
51417: 
51418:     Mitä äänestysmenettelyyn tulee, ehdottaisin meneteltäväksi seu-
51419: raavalla tavalla: Valiokunnan mietintö jäisi äänestyksen pohjaksi
51420: ja eri äänestyksellä katsottaisiin, kumpiko, ed. Johanssonin eh-
51421: dotusko vai vastalause, tulee hyväksytyksi vastaehdotukseksi mie-
51422: tintöä vastaan.
51423:    Tämä menettelytapa hyväksytään.
51424:    Ensimmäinen äänestys tulee siis tapahtumaan ed. Johanssonin
51425: ehdotuksen ja vastalauseen välillä, kumpi niistä hyväksytään vasta-
51426: ehdotukseksi.
51427: 
51428:    Äänestykset ja päätös:
51429: 
51430:      1) Ken vastaesitykseksi hyväksyy vastalauseen, äänestää »jaa•;
51431: jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. J ohanssoniu
51432: ehdotus.
51433:      Ei-äänet ovat voitolla.
51434:      ~) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa»; jos
51435: »ei>> voittaa, on ed. Johanssonin ehdotus hyväksytty.
51436:      Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietintö on siis hyväksytty.
51437: 
51438: 
51439:    Tämän jälkeen täysi-istunto keskeytetään klo 3,55 i. p., Puhe-
51440: miehen ilmoitettua että sitä tulee jatkettavaksi klo 6 i. p.
51441: 
51442: 
51443: 
51444: 
51445:                           Istuntoa jatketaan
51446:                                klo 6 i. p.
51447: 
51448:      3)   Erillisten vesijättöjen muodostaminen itsenäisiksi tilolksi.
51449:                                   (2 K.)
51450:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 9 siinä olevan, arm.
51451: esityksessä N:o 5 Eduskunnalle annetun, Laki- ja talousvaliokunnan
51452: mietinnössä N:o I valmistavasti käsitellyn
51453:     erillisten vesijättöjen muodostamista itsenäisiksi tiloiksi kos-
51454: kevan asetusehdotuksen
51455:     t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä varten.
51456:     Keskustelu:
51457:    Ed. I n g m a n: Niinkuin suuren valiokunnan mietinnössä nä-
51458: kyy, on suuressa valiokunnassa syntynyt epäilystä siitä, eikö tässä
51459:  1116                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51460: 
51461: 
51462:   asetusehdotuksessa olevan 7 §:n määräys, että kysymyksessä olevat
51463:   vesijätät ovat manttaaliinpantavat yleisten rasitusten suorittamista
51464:   varten, ole sellainen, että se joutuu ristiriitaan perustuslakiluon-
51465:   toisten säädösten kanssa, ja on pyydetty perustuslakivaliokunnan
51466:   lausuntoa asiasta. Se perustuslakisäännös, joka lähinnä tulee ky-
51467:   symykseen, on 5 § Kuninkaallisen Majesteetin julkisessa armolli-
51468:   sessa vakuutuksessa ja vahvistuksessa Ruotsin ja Suomen talon-
51469:   poikaisen kansan vapauksille ja oikeuksille. Perustuslakivaliokun-
51470:   nan enemmistö on ollut sitä mielipidettä, että tällaista ristiriitaa
51471:   ei ole. Se mietinnössään kyllä tunnustaa, että ne vesijätöt, joista
51472:   asetusehdotuksessa on puhe, ovat senlaatuisia viljelyksiä kuin tar-
51473:   koitetaan mainitussa talonpoikaisen kansan erioikeuksien 5 kohdassa,
51474:   ja että ne siis, jos olisivat yhdessä niiden tilojen kanssa, joihin alku-
51475:   peräisesti ovat kuuluneet, olisivat kaikista veronlaskuista ja kai-
51476:   kellaisista ulosteoista ikuisiksi ajoiksi vapaat. Edelleen perustus-
51477:   lakivaliokunta lausuu myöskin mielipiteenään että jos nämä vesi-
51478:    jätät säännöllistä tietä, lohkomisen tai halkomisen kautta olisivat
51479:   joutuneet tiloista erilleen, niin olisi niiden vastattavaksi ollut
51480:   pantava osa emätilan verosta samalla kuin emätilan veroa olisi
51481:   suhteellisesti alennettu. Mutta nyt ne ovat epäsäännöllistä tietä
51482:   joutuneet emätilasta irti, ja emätilalle on jäänyt kannettavaksi
51483:   samat rasitukset kuin ennen, kun vesijätät sitä vastoin ovat
51484:   tähän asti olleet vapaat. Nyt on valiokunta sitä mieltä:, että kun ne
51485:   ovat joutuneet erilleen emätilasta epäsäännöllistä tietä, sellaisten
51486:   toimenpiteitten kautta, joita lainsäädäntö ei tunne, niin olisi oikeus
51487:   panna ne manttaaliin yleisten rasitusten suorittamista varten. Valio-
51488:   kunnan vähemmistö, johon minä olen kuulunut, on ollut toista
51489:   mieltä. Se on katsonut, ettei se seikka, että yksityisten keskeisten
51490:   välipuheitten kautta vesijätät ovat epäsäännöllisellä tavalla joutu-
51491:   neet emätiloista irti, perusta mitään kruunun tai yhteiskunnan oi-
51492: . keutta panna niille rasituksia. Se katsantokanta, jota valiokunta
51493:   edustaa, johtaisi käsittääksemme siihen, että esim., jos palstoitus-
51494:   toimituksessa ei olisi noudatettu voimassa olevia asetuksia, niin voisi
51495:   murretuille palstoille myöhemmin panna manttaalia ainakin yleisiä
51496:   rasituksia varten ja mahdollisesti ehkä myöskin kruununveroja var-
51497:   ten. - Sitte on edelleen osa valiokuntaa ollut sitä mieltä, että kun
51498:  kysymyksessä olevassa 5 kohdassa puhutaan >>kaikista veronlaskuista
51499:   ja kaikellaisista ulosteoista,>> niin tarkoitettaisiin tällä ainoastaan
51500:   kruununveroja, mutta ei niin kutsuttuja yleisiä rasituksia. Mitään
51501:   varsinaista tukea tälle mielipiteelle valiokunta kyllä ei ole tuonut
51502:  esiin, eikä asiaa olekaan tältä puolelta otettu varsinaisen harkinnan
51503:   ja historiallisen selvityksen alaiseksi valiokunnassa. Mutta käsit-
51504:  tääkseni, vaikka asettuisikin valiokunnankin kannalle, ei voisi tehdä
51505:  niitä johtopäätöksiä, joita valiokunta tekee. Mikäli tunnen, mää-
51506:   rätään näet yleiset rasitukset juuri manttaalin mukaan, niin että
51507:                              Erilliset vesijätöt.                   1117
51508: 
51509: 
51510:  niin kauan kuin ne tilat, joihin vesijätöt ovat kuuluneet, ovat olleet
51511: suojatut lisätyistä ulosteoista kruunulle, ne itse asiassa ovat olleet
51512: suojatut myöskin lisätyiltä yleisiltä rasituksilta. Ei kumpikaan
51513:  niistä perusteista, joita valiokunta esittää, mielestäni siis pidä paik-
51514: kaansa.
51515:      Mutta tähän tulee vielä eräs kolmas seikka. Kun asiaa käsitel-
51516: tiin perustuslakivaliokunnassa, herätettiin, kuten näkyy siitä vasta-
51517: lauseesta, joka on liitetty valiokunnan mietintöön, kysymys, eikö
51518: mainittu asetusehdotuksen 7 §:ssä oleva säännösehdotus joudu risti-
51519: riitaan Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa, kun nimittäin
51520: asetusehdotuksen kautta luodaan sen luontoista maata, jota ei pe-
51521: rustuslaki tunne. Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdassa sanotaan:
51522: ~>Ja muutoin älköön maa muuttako ikivanhaa luontoansa ja erotus-
51523: tansa säterin, vapaamaan, perintömaan ja kruununmaan välillä.•
51524: Vesijätöistä muodostetut tilat eivät tulisi kameraaliseltaluonteeltaan
51525: kuulumaan mihinkään tässä mainitusta neljästä maanlajista, sillä
51526: ne tulisivat asetusehdotuksen mukaan olemaan täydellisesti vapaat
51527: kaikista kruununveroista ja ulosteoista ja pantaisiin manttaaliin
51528: ainoastaan yleisiä rasituksia varten. Kun tämä kysymys herätettiin
51529: perustuslakivaliokunnassa, ei valiokunta tahtonut puuttua sen sel-
51530: vittämiseen, koska, niinkuin sanottiin, suuri valiokunta ei ollut
51531: sille mitään tehtävää tässä suhteessa antanut, niinkuin suuri va-
51532: liokunta ei suoraan ollutkaan. Vähemmistö valiokunnassa oli sitä
51533: mieltä, että perustuslakivaliokunnan ei pitäisi käsittää asiaa niin
51534: muodollisesti, että se vastaa ainoastaan siinä kohden, jota nimen-
51535: omaan kysytään, vaan että kun keskustelun aikana valiokunnassa
51536: oli tullut ilmi epäilyksiä eräässä toisessa kohdassa, valiokunnan olisi
51537: pitänyt ratkaista myöskin se. - Suuri valiokunta tyytyi saamaansa
51538: vastaukseen. Mutta minun käsittääkseni eduskunnan ei pitäisi tyy-
51539: tyä tähän, vaan kun kerta on kysymys herätetty siitä, onko ky-
51540: seessä oleva 7 §ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 §:n kanssa,
51541: niin eduskunnan tulisi vaatia siitä selvitystä. Jos tulee myöntävä
51542: vastaus, ei siitä tietysti johdu mitään muuta kuin että asetusehdo-
51543: tuksen 7 § on käsiteltävä V. J :n 6o §:n säännösten mukaan.
51544:     Minä- pyydän sentähden ehdottaa, että eduskunta päättäisi
51545: pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, sisältääkö esillä
51546: oleva asetus määräyksiä, jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa
51547: Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohdan kanssa sekä että mietintö
51548: pantaisiin pöydälle, kunnes tämä lausunto on saatu.
51549: 
51550:    Ed. E s t 1 a n d e r: Den förevarande frågan är påtagligen icke
51551: af den natur, att den vore egnad att passionera denna församling.
51552: Men då den ur rättslig synpunkt erbjuder vissa intressanta punkter,
51553: och då jag för min del anser att grundlagsutskottet hade bort nå-
51554: got utförligare motivera sin ståndpunkt i saken, vill jag söka när-
51555: 1118                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51556: 
51557: 
51558: mare angifva min mening, som i hufvudsak sammangår med grund-
51559: lagsutskottets framställning, men dock i några punkter i viss mån
51560: afviker från densamma. Vid behandlingen af den fråga, som stora
51561: utskottet hänskjutit till grundlagsutskottet, har jag för min del
51562: ansett mig kunna utgå från den uppfattningen, att med uttrycket
51563: >>tillandning>> här bör förstås nyodling i den mening stadgandet i 5
51564: punkten af allmogens privilegier gifver åt detsamma. J ag erkänner
51565: att detta å min sida egentligen är ett antagande, ty den tid som det
51566: har varit medgifvet utskottet och dess medlemmar att förskaffa
51567: sig en fullständig utredning om de faktiska förhållanden, på hvilka
51568:  denna fråga hvilar, har icke varit sådan, att man skulle kunna af-
51569: gifva ens i denna punkt ett alldeles säkert omdöme. Ifrågavarande
51570: privilegiestadgande innehåller, såsom kändt och såsom i utskotts-
51571: betänkandet också framhålles, att >>Uppodling>>, som det där heter,
51572:  är skattefri. Detta betyder, såsom ordalagen tydligt gifva vid han-
51573:  den, att den skatt ett hemman vid skattläggning fått sig åsatt,
51574: icke får rubbas och ökas därför, att sedermera å skattehemmanets
51575:  egor har upptagits nyodling. Skattefri är sålunda uppodling blott
51576:  i den mening, att hemmanets skatt icke genom densamma ökas; men
51577:  däremot hör icke denna skattefrihet såsom sådan till själfva det
51578:  uppodlade jordområdet. Den hör till hemmanet, och nyodlingen
51579:  ät skattefri blott förså vidt den är inbegripen i hemmanets egor. Skulle
51580:  icke detta vara förhållandet, så skulle ju dessa genom nyodling
51581:  vunna egor hafva erhållit en annan jordnatur än de gamla. De
51582:  skulle komma att bilda ett särskildt slag af jordnaturer, och detta
51583:  kan, som kändt, icke lagligen ske.
51584:      Vid laga delning, klyfning o. s. v., hvarigenom den mark, som
51585:  vunnits förmedels uppodling, utbrytes ur hemmanet, bör enligt min
51586:  mening å den utbrutna delen föras en proportionel andel af stom-
51587:  hemmanets skatt, hvilken härigenom kommer att i samma mån
51588:  minskas. Och sammalunda erhåller också den nyuppkomna jord-
51589:  lägenheten moderhemmanets natur. Såvidt man kan bedöma sa-
51590:  ken af redogörelsen uti nåd. propositionen, synas icke alla de upp-
51591:  landningar, som nu äro i fråga, hafva uppkommit genom ett lagli-
51592:  gen förrättadt skifte, ja, måhända har större delen af desamma
51593:  tvärtom uppstått i strid med lagbestämningarna om jorddelning,
51594:  klyfning och styckning. Men om man emellertid ställer sig på den
51595:   ståndpunkt, som den nåd. propositionen intager, eller att dessa
51596:   nybildade lägenheter nu icke tillhöra de ursprungliga hemman,
51597:   på hvilkas mark de blifvit upptagna, så följer däraf icke, att dessa
51598:   nya lägenheter kunna anses berättigade att undandraga sig skatt,
51599:   ty såsom jag antydde har någon ny jordnatur icke kunnat för dem
51600:   lagligen uppstå. Kronan bör därför anses allt jämnt vara berätti-
51601:   gad att af desamma erhålla den skatt, som de hade bort få sig på-
51602:   förd, därest de i laga ordning hade afsöndrats från de gamla hemmanen.
51603:                            Erilliset vesijätöt.                  1119
51604: 
51605: 
51606:      Nu har detta emellertid icke skett, och det frågas då, huru vid
51607: sådant förhållande bör förfaras. Det är uppenbart, att då de nu-
51608: varande egarena hafva åtkommit dessa nyuppkomna lägenheter,
51609: har detta skett under förutsättning att de skulle vara skattefria,
51610: en förutsättning, hvilken enligt hvad jag nyss utlade, icke i själfva
51611: verket håller sträck. Af allt att döma hafva emellertid köpeprisen
51612: för dessa lägenheter blifvit bestämda just med hänsyn tili denna
51613: blifvande skattefrihet, som troligen vid uppkomsten af dessa hem-
51614: man ansågs vara gifven och, enligt hvad framgår af nåd. prop., där-
51615: efter bestått. Skulle det nu gälla att ordna förhållandet med tili-
51616: godoseende af laga bestämningar, borde det altså utredas, tili hvil-
51617: ket hemman hvar och en af dessa genom tillandningar bildade nya
51618: själfständiga lägenheter tidigare hört, ty, åtminstone hvad en del
51619: af hemmanen beträffar, måste den tiliandning, tili hvilken de hafva
51620: hört, ursprungligen tilihört något hemman eller byalag. Och dessa
51621: tillandningslägenheter, rörande hvilka denna forna samhörighet kan
51622: utredas, böra då erhålla den jordnatur, som de ursprungliga stom-
51623: lägenheterna hafva egt, och sammalunda en skatt, beräknad med
51624: afseende å denna deras tidigare samhörighet. Och om man förfore
51625: på detta sätt, skulle det icke häller inträffa, att kronan komme att
51626: från den forna bysamfällighetens mark, till hvilken dessa numera
51627: fristående tillandningslägenheter ursprungligen hörde, erhålla en
51628: större skatt än den, som ursprungligen utgick från denna bysam-
51629: fällighet. Härigenom skulle således icke häller det gamla förhållan-
51630: det mellan detta byalags jordareal och dess skatt komma att för-
51631: ändras, ty för de ursprungliga stomlägenheterna skulle skatten i
51632: proportion blifva mindre, allt efter som å de nya utbrutna lägen-
51633: heterna fördes en dem motsvarande skatt.
51634:      Härvid är det dock klart, att detta icke skulle låta sig ske utan
51635: ganska stora svårigheter, och det är troligt, att härvid borde ta-
51636: gas i betraktande också den omständighet, att, som jag redan an-
51637: tydde, de nuvarande egarena af dessa tillandningslägenheter hafva
51638: erhållit dem under förutsättning att de skulle vara skattefria. Men
51639: denna omständighet synes mig icke betinga annat än att de nu-
51640:  varande innehafvarena af lägenheterna eller de, som förvärfvat
51641: lägenheterna under denna förutsättning, borde berättigas att vända
51642: sig tili sina föregångsmän, af hvilka de förvärfvat lägenheterna,
51643: och erhålla en rättvis befunnen ersättning. Ty dessa deras fånges-
51644:  män hafva sålt sådant som icke tillhört dem, hafva sålt mer än
51645:  hvad de egt och kunnat hemula.
51646:       Men om det, såsom det synes mig att propositionen gifver vid
51647:  handen, är fallet, att beträffande särskilda af dessa tillandnings-
51648:  lägenheter icke nu längre kan utredas, tili hvilka lägenheter eller
51649:  tili hvilka byar de ursprungligen hört, skulle det väl knappast fin-
51650:  nas någon annan utväg än att dylika tiliandningar betraktades så-
51651: 1120                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51652: 
51653: som nybyggen och sålunda också kronan vare berättigad att påföra
51654: dem en viss jordnatur och en däremot svarande skatt.
51655:     Det har framhållits, att grundlagsutskottet icke har utsträckt
51656: sin pröfning tili alla de förhållanden, som i samband med denna
51657: rätt invecklade kamerala fråga, hade kunnat erbjuda sig. För min
51658: del har jag hört till den majoritet inom utskottet, som ansett att
51659: utskottet icke haft anledning att gå utöfver hvad propositionen
51660: faktiskt innebär. Det har icke varit fråga om atticke svara på an-
51661: nat än det, som stora utskottet begärt att få veta, utan den syn-
51662: punkten har vägledt grundlagsutskottet, att propositionen icke
51663: afser en fullständig reglering af dessa lägenheters skatteförhållan-
51664: den, utan, såsom det framgår alldeles otvetydigt af 7 §, åsyftar en
51665: skattläggning eller mantalssättning blott i afseende å allmänna
51666: besvärs utgörande. Vid sådant förhållande synes det mig, att grund-
51667: lagsutskottet, som icke är det specialutskott, till hvilket denna fråga
51668: hänskjutits, icke haft anledning att för sin del framhålla, hurusom
51669: också uti öfrigt det törhända hade varit anledning för regeringen
51670: att föreslå en skattläggning äfvensom hvilka omständigheter som
51671: därvid hade varit att taga i betraktande. J ag vill för min del icke
51672: bestrida, att regeringen möjligen skulle haft anledning att taga i
51673: öfvervägande också nödvändigheten af en dylik proposition. Men
51674: den nu förevarande har icke innehållit något, som till denna del
51675: af saken hör. Följaktligen hade det enligt min tanke icke kunnat
51676: ifrågakomma, att grundlagsutskottet skulle hafva gått utöfver hvad
51677: propositionens innehåll gifver vid handea.
51678:     Hvad åter beträffar de skäl, som grundlagsutskottet anfört,
51679: och som jag för min del biträdt, för den uppfattning att den före-
51680: varande nåd. prop. icke berör grundlag, nämligen att med privi-
51681: legiestadgandenas uttryck •>alla slags utlagor>> icke afsågs s. k. onera
51682: publica, vill jag till det som i utskottets utlåtande härom är sagdt,
51683: endast framhålla, att detta synes vara så mycket sannolikare, som
51684: dessa allmänna besvär omtalas i B. B. af 1734 års lag och historiskt
51685: sedt uppkommit särskildt från skatten till kronan. De hafva näm-
51686: ligen uppkommit ur häradets gamla själfstyrelse, hvilken omfattade
51687: en rätt att pålägga häradets medlemmar vissa onera i det gemen-
51688: sammas intresse. Det förefaller mig därför som om detta också
51689: vore ett stöd för utskottets uppfattning, att dessa onera icke hafva
51690: varit likställda med de egentliga skatterna eller utlagorna till kronan.
51691:     Behandlingen i grundlagsutskottet af denna sak, hvarsl be-
51692: skaffenhet juridiskt sedt icke är alldeles enkel, komplicerades,
51693: såsom jag redan antydt, yttermera därigenom, att det för grund-
51694: lagsutskottet icke förelåg någon omfattande utredning af de fak-
51695: tiska förhållanden, genom hvilka dessa tillandningslägenheter
51696: uppkommit. Jag anser således, att det tillkommit grundlagsutskot-
51697: tet närmast att antyda, hvilka rättsliga omständigheter, som bort
51698:                              Erilliset vesijätöt.                      1121
51699: 
51700: 
51701: tagas i betraktande och som vore afgörande för frågans lösning,
51702: i händelse det faktiska underlaget är det, som af nåd. prop. synes
51703: framgå. En närmare och fullständig utredning också af de faktiska
51704: förhållanden, hvilka sammanhänga med denna nåd. prop., har jag
51705: för min del icke kunnat anse, att det hade tillkommit grundlags-
51706: utskottet att afgifva.
51707:     För min del ber jag att få förorda betänkandet och motsätter
51708: mig det af den föregående talaren gjorda förslaget.
51709: 
51710:     Ed. L a g e r 1 ö f: Minä pyydän saada kannattaa sitä ehdotusta,
51711: jonka herra Ingman täällä teki. Saan muuten viitata siihen vasta-
51712: lauseeseen, jonka herra Ingmanin kanssa olen liittänyt perustuslaki-
51713: valiokunnan tästä asiasta antamaan lausuntoon. Se lainsäädäntö,
51714: josta nyt on puhetta, ei ole merkitykseltään suuri, eikä tarkoitukseni
51715: ole sille minkäänlaisia esteitä rakentaa. Mutta on pidettävä vaari
51716: siitä, että eduskunta ei ryhdy lansäädäntötoimiin muussa järjestyk-
51717: sessä kuin perustuslait sallivat ja säätävät. Minä en tahdo tässä lähteä
51718: asiallisesti selvittämään niitä kameraalisia käsitteitä, joista nyt
51719: on erimielisyyttä. Niiden oikea arvosteleminen edellyttää ammatti-
51720: miehen lainopillisia ja historiallisia tietoja. Kansanvaltaisen edus-
51721: kuntamme perustuslakivaliokunnassakaan eivät nämä tiedot voi
51722: olla niin hyvin edustettuina, että valiokunnan lausunnoille täm-
51723: möisissä erikoiskysymyksissä voitaisiin myöntää mitään varsinaista
51724: auktoriteetin arvoa. Mutta siitä huolimatta saa kumminkin vaatia,
51725: että eduskunta ei mene laatimaan lakia, josta jollakin syyllä kum-
51726: minkin on arveltu, että se eräissä kohdissa koskee perustuslakia,
51727: ennenkuin perustuslakivaliokunta on kaikista semmoisista kohdista
51728: antanut sen lausunnon, jonka valiokunta katsoo voivansa antaa.
51729: Sillä epäilemättä on perustuslakivaliokunnalla kumminkin parempi
51730: tilaisuus kuin eduskunnalla kokonaisuudessaan hankkia se selvitys,
51731:  joka voipi asiaan vaikuttaa, ja sitäseikkaperäisesti tutkia. Valiokunnan
51732: mietinnössä ei ole ollenkaan kosketeltu sitä kysymystä, syntyisikö
51733:  ehdotetun lain kautta uusi maanluonto. Valiokunnassa on tämä
51734:  asia sivuutettu, senvuoksi, että lausuntoa siitä ei nimenomaan ole
51735:  valiokunnalta pyydetty. Minä olen puolestani valiokunnassa ollut
51736: sitä mieltä, että valiokunta olisi ollut velvollinen ex nobili officio
51737:  huomauttamaan eduskunnalle, että lakiehdotus tässä suhteessa kos-
51738:  kee Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 3 kohtaa. Valiokunta on katsonut
51739:  voivansa tämän sivuuttaa ja tämän valiokunnan käsityksen kor-
51740:  jaamista tarkottaa nyt etupäässä minun liittymiseni herra Ingmanin
51741:  ehdotukseen.
51742:      Itse lakiehdotuksesta en tahdo paljon sanoa, oikeastaan en
51743:  mitään. Minuun se on tehnyt sen vaikutuksen, että se on heikosti
51744:  valmistettu.
51745: 
51746:                                                                   71
51747: 1122                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51748: 
51749: 
51750:     Puhemies: Koska edustaja Ingmanin ehdotusta on kannatettu
51751: ja tuo ehdotus, jos se hyväksytään, keskeyttää asian käsittelyn, on
51752: se ensinnä otettava ratkaistavaksi.    Pyydän seuraavia puhujia
51753: kohdistamaan puheensa tähän kysymykseen.
51754: 
51755:     Ed. S t å h 1 b e r g: Ed. Ingman on ehdottanut tämän asian lähet-
51756: tämistä takaisin perustuslakivaliokuntaan sen seikan selvittämiseksi,
51757: koskeeko se säännös lakiehdotuksessa, jonka kautta itsenäisiksi
51758: tiloiksi muodostettaville erillisille vesijätöille on pantava manttaali
51759: yleisten rasitusten suorittamista varten, yhdistys- ja vakuuskirjan
51760: kolmannessa kohdassa olevaa perustuslain säännöstä maan luonnon
51761: muuttumattomuudesta. Niinkuin ed. Estlander täällä jo on esittänyt,
51762: ei arm. esityksessä kuitenkaan ole mitään ehdotusta näiden vesitilojen
51763: verollepanosta kruununveroja varten. Siihen voidaan vielä lisätä,
51764: että mitään sellaista ehdotusta ei ole herätetty myöskään eduskun-
51765: nassa eikä sen valiokunnissa asiaa käsiteltäessä. Koko ajan on ollut
51766: kysymys vain manttaaliinpanosta yleisiä rasituksia varten, ja näin
51767: ollen ei perustuslakivaliokunnalla ole ollut mitään aihetta ottaa
51768: muita kysymyksiä harkinnan alaisiksi, joista ei ehdotuksia ole ole-
51769: massa. Eivät edes ed. Lagerlöf ja Ingman, jotka eivät ole voineet
51770: yhtyä siihen kaikkien muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten
51771: käsitykseen, että tässä asiassa ei ole perustuslain kysymystä puheena,
51772: ole ehdottaneet mitään säännöstä näiden uusien tilojen kruunun-
51773: verosta. Näin ollen olisi ollut pelkästään tietopuolista ja teoreettista
51774: merkitystä sillä selvityksellä, jota ed. Ingman ja Lagerlöf täällä
51775: nyt ovat vaatineet. Ei kuitenkaan liene eduskunnalla enemmän
51776: kuin perustuslakivaliokuunallakaan syytä ryhtyä tähän tai mah-
51777: dollisesti muihin tieteellisiin tutkimuksiin näistä tiloista, vaan
51778: kaiketi on parasta pysyä siinä asiassa, joka on nyt vireillä, nim. voi-
51779: daanko nämä vesijätöt panna manttaaliin yleisiä rasituksia varten
51780: ilman että siitä syntyy perustuslakikysymystä.
51781:     On jokseenkin vaikeata tätä seikaa käsitellessä kokonaan olla
51782: kajoamatta myöskin niihin perusteluihin, joilla perustuslakivalio-
51783: kunta on tullut siihen käsitykseen, että manttaaliinpano yleisiä
51784: rasituksia varten ja sen säätäminen ei ole perustuslain muuttamista
51785: koskeva asia. Mutta kun keskustelu on rajoitettu, tahdon tässä tyytyä
51786: ainoastaan viittaamaan siihen perusteluun, joka on perustuslaki-
51787: valiokunnan lausunnossa ja jota puolestani olen kannattanut.
51788: Sen lisäksi vain huomautan, että on ennenkin järjestetty manttaaliin-
51789: pano erityisesti yleisiä rasituksia varten tilojen maan luonnon sen
51790: kautta muuttumatta, esim. kun vuonna r883 annetussa, vielä
51791: voimassa olevassa tielaissa on säädetty verolle pannut torpat, ulko-
51792: palstat ja kruununpuistot manttaaliin pantaviksi erityisesti tien-
51793: tekorasitusta varten.
51794:     Mitä tähän kysymykseen tulee, niin rajoitettuna kuin kysymys
51795:                             Erilliset vesijätöt.                   1123
51796: 
51797: 
51798: nyt on esillä ed. Ingmanin ehdotuksen pohjalla, ei siis käsittääkseni
51799: ole mitään aihetta asian valiokuntaan takaisin lähettämiseen, koska
51800: ei ole vireillä mitään kysymystä sellaisten säännösten antamisesta,
51801: jotka koskisivat näiden tilojen verollepanoa kruunulle ja sen tähden
51802: niiden maan luonnon muuttumisesta; vaan se asia jää avoimeksi.
51803: Jos joillakin valtiopäivillä sellaisia säännöksiä ehdotetaan, silloin
51804: on eduskunnalla ja sen valiokunnalla aihetta ottaa tämä asia selvi-
51805: teltäväksi. Minäkin siis samoin kuin ed. Estlander vastustan asian
51806: perustuslakivaliokuntaan lähettämistä.
51807: 
51808:     Ed. Setä 1 ä: Edustajat Estlander ja Ståhlberg ovat pääasiassa
51809: sanoneet sen, mitä minullakin olisi ollut sanottavaa, niin ettei mi-
51810: nun ole tarpeellista monta sanaa lisätä. Ed. Ingman ehdottaa ky-
51811: syttäväksi perustuslakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus
51812: määräyksiä, joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa yhdistys- ja
51813: vakuuskirjan kolmannen kohdan kanssa. Minun ymmärtääkseni
51814: kysymys ei ole oikein asetettu; ei ole asianmukaista kysyä perustus-
51815: lakivaliokunnalta, sisältääkö tämä asetusehdotus semmoisia sään-
51816: nöksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, koska perustus-
51817: lain säätäminen on tämän eduskunnan tehtäviä. Sen säätäminen ei
51818: ole ristiriidassa perustuslain kanssa muussa tapauksessa, kuin että se
51819: tapahtuu vastoin valtiopäiväjärjestyksen 6o §:ää. Kysymys olisi
51820: ollut tietysti asetettava sillä tavalla, että olisi kysytty, sisältääkö
51821: tämä asetusehdotus semmoisen muutosehdotuksen yhdistys- ja va-
51822: kuuskirjan kolmanteen kohtaan, että se olisi käsiteltävä siinä jär-
51823: jestyksessä kuin valtiopäiväjärjestys perustuslain säätämisestä
51824: maaraa. Mutta jos kysymys asetetaan tällä tavalla, niin perus-
51825: tuslakivaliokunta siihen oikeastaan jo on vastanut. Se on sa-
51826: nonut, että 7 § - ja muuta pykälää eivät luultavasti edusta-
51827: jat Ingman ja Lagerlöf myöskään tarkoita -             ei sisällä sem-
51828: moisia säännöksiä, jotka olisivat päätettävät perustuslain muutta-
51829: misesta säädetyssä järjestyksessä. Ed. Lagerlöfin ja Ingmanin
51830: asettama kysymys oli valiokunnalle tunnettu, mutta syistä, jotka
51831: jo edelliset puhujat ovat esittäneet, ei valiokunta katsonut olevan
51832: syytä ryhtyä siihen vastaamaan. Tämä ei tapahtunut senvuoksi,
51833: että suuri valiokunta ei ollut asiasta tehnyt kysymystä, vaan sen-
51834: vuoksi, niinkuin on jo mainittukin, että armollinen esitys ei ollut
51835: mitään tähän kuuluvaa ehdottanut. Ei perustuslakivaliokunnalla
51836: ollut tämän johdosta mitään aihetta ryhtyä tähän asiaan, kun se
51837: saattoi omasta puolestaan yksinkertaisesti sanoa, että tämä asetus-
51838:  ehdotus ei sisällä semmoisia säännöksiä, jotka ovat säädettävät
51839: siinä järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
51840:     Koska siis ymmärtääkseni perustuslakivaliokunta on puheenalai-
51841: seenkin kysymykseen jo ainakin välillisesti vastannut, niin minäkin
51842: 1124                     Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51843: 
51844: 
51845: puolestani vastustan tämän kysymyksen lähettämistä perustus-
51846: lakivaliokuntaan.
51847:     Muutenhan on eduskunnan puhemiehen asiana ratkaista, millä
51848: tavalla tämä asia valtiopäiväjärjestyksen mukaan on käsiteltävä,
51849: jos eduskunta ei hänen ratkaisuunsa tyydy, menee asia perustus-
51850: lakivaliokuntaan.
51851: 
51852:     Ed. I n g m a n: Minun käsittääkseni eivät herrat Estlander,
51853: Ståhlberg ja Setälä ole koskeneet tämän asian ytimeen. He vetoovat
51854: kaikki siihen, ettei armollinen esitys ole herättänyt eikä liioin valio-
51855: kunnassa ole herätetty kysymystä näitten tilojen manttaaliinpanosta
51856: kruunulle suoritettavia ulostekoja varten, että ja siitä syystä perustus-
51857: lakivaliokunnalla ei ole ollut aihetta koskea siihen kysymykseen, jonka
51858: olen täällä herättänyt. Minä olen sitä mieltä, että jos olisi ollut
51859: ehdotettu niitten manttaaliinpanoa kruununverojen suorittamista
51860: varten, silloin ei voisi ensinkään syntyä kysymystä siitä että sel-
51861: lainen manttaaliinpano olisi ristiriidassa Yhdys- ja Vakuuskirjan
51862: 3 kohdan kanssa. Eihän siinä tapauksessa niistä syntyisi mitään
51863: eriluontoista maata, vaan senluontoista maata, jota Yhdys- ja
51864: Vakuuskirjan 3 kohta mainitsee. Sitävastoin siinä tapauksessa
51865: kyllä olisi syntynyt kysymys siitä, eikö sellainen toimenpide ole
51866: ristiriidassa talonpoikaisen kansan erikoisoikeuksien 5 kohdan kanssa,
51867: niinkuin valiokunnan enemmistökin sitä tulkitsi. Mutta me emme
51868: ole siinä kohdassa vaatineet mitään selvitystä. Juuri se seikka, että
51869: näitä tiloja ehdotetaan manttaaliinpantaviksi yleisiä rasituksia
51870: varten, mutta ei kruununveroja varten, saattaa mielestämme tämän
51871: 7 §:n ristiriitaan Yhdys- ja Vakuuskirjan 3 kohdan kanssa. Minä
51872:  pysyn siis ehdotuksessani, että perustuslakivaliokunnan selvitys
51873: tästä asiasta hankittaisiin.
51874: 
51875:    Keskustelu asian penistuslainluontoisuudesta julistetaan päät-
51876: tyneeksi.
51877: 
51878:     P u h e m i e s: Ed. Ingman on ed. Lagerlöfin kannattamana
51879: ehdottanut, että eduskunta päättäisi pyytää perustuslakivaliokunnan
51880: lausunnon siitä, sisältääkö esilläoleva asetusehdotus määräyksiä,
51881: jotka voidaan katsoa olevan ristiriidassa Yhdistys- ja Vakuuskirjan
51882: 3 kohdan kanssa, sekä että mietintö pantaisiin pöydälle, kunnes
51883: tämä lausunto on saatu. Tulee siis äänestettäväksi tämän ehdotuksen
51884: ja jatketun asiallisen käsittelyn välillä.
51885: 
51886:        Äänestys ja päätös:
51887: 
51888:      Ken tahtoo jatkaa asetusehdotuksen asiallista käsittelyä, äänestää
51889: »jaa>>; jos »ei•> voittaa on ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty.
51890:                Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.     1125
51891: 
51892: 
51893:    Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänytjatkaa asetus-
51894: ehdotuksen asiallista käsittelyä ja hylännyt ed. Ingmanin ehdotuksen.
51895: 
51896:     Kun tämän jälkeen ei kukaan enää tahdo käyttää puheenvuoroa
51897: asiasta yleensä, julistetaan yleiskeskustelu päättyneeksi ja siirrytään
51898: pykälittäin tarkastamaan asetusehdotusta.
51899: 
51900:    Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään asetusehdotuksen §:t
51901: r-r7 sekä nimike muuttamatta Suuren valiokunnan ehdotuksen
51902: mukaisesti.
51903: 
51904:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
51905: 
51906:           4)     Eräänlaatufsten elinkeinojen harjolttajain maanostot.
51907:                                       (2 K.)
51908:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o ro siinä olevien
51909: kolmen asetusehdotuksen t o i s t a k ä s i t t e 1 y ä varten, jotka
51910: asetusehdotukset ovat aiheutuneet Talousvaliokunnan mietinnössä
51911: N:o 2 valmistavasti käsitellystä armollisesta esityksestä N:o 4·
51912: 
51913:      P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintö, joka tässä on
51914: käsittelyn pohjana, sisältää 3 eri asetusehdotusta: Asetuksen rajoi-
51915: tuksista eräänlaatuisten yhtiöitten ja yhdistysten oikeuteen kiin-
51916: teistön hankintaan maalla; toiseksi asetuksen osakeyhtiölain 27 §:n
51917: muuttamisesta toisinkuuluvaksi, sekä kolmanneksi asetuksen ensin-
51918: mainitun asetuksen soveltamisesta yksityisiin henkilöihin. Lopuksi
51919: se vielä sisältää ponnen siitä, että eduskunta käsittelisi tämän kol-
51920: mannen asetusehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 kohdan
51921: mukaan, eli siis kiireellisenä.
51922:     Asian tulen esittämään siten, että ensin sallitaan yleiskeskustelua
51923: ja sitten esitetään asetusehdotukset perätysten, ja viimeiseksi ponsi
51924: siitä, että kolmannen asetusehdotuksen käsittely julistettaisiin kii-
51925: reelliseksi.
51926:    Yleiskeskustelu:
51927:    Ed. S et ä 1 ä: Ennen varsinaisen keskustelun alkamista pyytäisin
51928: saada mietinnössä korjatuksi erään painovirheen. Sivulla 9 on
51929: nim. 8 §:n kolmannella rivillä sana ~nähdem pois pyyhittävä.
51930: 
51931:     Ed. E s t 1 a n d e r: I anledning af den utredning, som grundlags-
51932: utskottet i saken förebragt, har stora utskottet funnit nödigt ur
51933: författningsförslaget utbryta de stadganden, som hafva afseende å
51934: enskildes rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, och däraf
51935: göra en särskild författning, hvilken utskottet föreslår till behand-
51936: 1126                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
51937: 
51938: 
51939: ling på sätt, som beträffande vidtagande af ändring i grundlag är
51940: föreskrifvet. På skäl, dem jag i min reservation till grunlagsutskottets
51941: utlåtande har angifvit, hyser jag den uppfattning, att författnings-
51942: förslaget, äfven där det är fråga om bolags och härmed likstäld
51943: sammanslutnings rätt att förvärfva jord af ifrågavarande slag, är
51944: af den natur, att grundlag af dessa stadganden beröres. Med anled-
51945: ning häraf ber jag få föreslå, att den första af nu förevarande förord-
51946: ningar skulle betraktas såsom berörande grundlag, och att sålunda
51947: beslut rörande densamma skall fattas i den ordning, som med afseende
51948:  härå är i landtdagsordningen föreskrifven.
51949: 
51950:     P u h e m i e s: Tehdyn ehdotuksen johdosta pyydän huomauttaa.,
51951: että minun mielestäni ensimäinen lakiehdotus ei sisällä semmoisia mää-
51952: räyksiä, jotka olisivat perustuslain luontoisia, enkä katso sitä voi-
51953: tavan käsitellä siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
51954: ja muuttamisesta on säädetty. Katson tästä johtuvan, etten voi
51955: äänestyttää ed. Estlanderin ehdotusta.
51956: 
51957:     Ed. E s t 1 a d e r:  Då majoritetens inom grundlagsutskottet
51958: uppfattning i fråga om d< nna sak är känd, kan det icke komma i
51959: fråga, att jag skulle yrka på, att ärendet skulle dit hänskjutas.
51960: 
51961:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Kun esillä oleva asia evästettiin
51962: suureen valiokuntaan, lausuttiin se toivomus, että suuri valiokunta
51963: asettaisi käsittelynsä pohjaksi ensimäisessä vastalauseessa olevan
51964: lakiehdotuksen. Samalla tuotiin esille evästyskeskustelussa minun
51965: mielestäni siksi vakavia muistuksia talousvaliokunnan mietintöä
51966: vastaan ja siksi paljon tosiasioita, jotka puhuvat ensimäisen vasta-
51967: lauseen puolesta, jota vastoin toiselta puolen minun ymmärtääkseni
51968: silloin puolustettiin mietintöä niin heikosti, että täytyi jäädä siihen
51969: luottamukseen, että asia suuressa valiokunnassa kääntyisi oikealle
51970: tolalle, ellei siellä esitettäisi enempiä syitä mietinnön hyväksi ja ensi-
51971: mäistä vastalausetta vastaan. Koska en ole suuren valiokunnan
51972: jäsen olen katsonut velvollisuudekseni hankkia itselleni tilaisuuden
51973: lukea läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat siitä yleiskeskustelusta,
51974: joka kävi tämän asian periaatteellisen ratkaisun edellä. Ja minun täy-
51975: tyy tunnustaa, että minä hämmästyin siitä, että tuon periaatteellisen
51976: keskustelun perästä suuri valiokunta tuli sellaiseen päätökseen,
51977: mihin se on tullut. Ne muistutukset näet, jotka siellä tehtiin ensi-
51978: mäistä vastalausetta vastaan, ovat minun mielestäni hyvin heikkoja
51979: niiden muistutusten rinnalla, jotka osaksi täällä eduskunnassa,
51980: osaksi suuressa valiokunnassa on esitetty talousvaliokunnan lakiehdo-
51981: tusta vastaan.
51982:      Kuten täällä jo varemmin on esitetty, tuotiin suuressa valio-
51983: kunnassakin esille se huomautus, että talousvaliokunnan lakiehdotus,
51984:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1127
51985: 
51986: jonka suuri valiokunta nyt on hyväksynyt, asiallisesti ei kykene
51987: täyttämään tarkoitustaan, sitä kun osaksi ei tarvitse k i e r-
51988: t ä ä, osaksi v o i p a 1 j o n h e 1 p o m m i n k i e r t ä ä k u i n
51989: ensimäisen vastalauseen lakiehdotusta ja se
51990: kun sitä paitsi eräissä suhteissa on omansa
51991: tekemään            maanoston              puutavaraliikkeille
51992: n y k y i s t ä ä n m i e 1 u i s e m m a k s i. Ryhtymättä tätä asiaa
51993: uudelleen täällä enää lähemmin esittämään, pyydän vaan ehdottaa,
51994: että tämä suuren valiokunnan mietintö lähetetään takaisin suureen
51995: valiokuntaan siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodos-
51996: taisi lakiehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensi-
51997: mäisessä vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi.
51998: 
51999:      Ed. P u 11 i n e n:    Evästyskeskustelusta päättäen voi kyllä
52000: edellyttää, että suuri valiokunta talousvaliokunnan mietinnön kannan
52001: heikkoudesta huolimatta tulisi hylkäämään sen kieltolakikannan,
52002: joka on esitetty ensimäisessä vastalauseessa. Huolimatta tästä
52003: tuntuu kuitenkin vaikealta käsittää, miten varsinkin sosialidemokraat-
52004: tiset edustajat todella voivat asettua kannattamaan tuollaista puoli-
52005: naista kantaa. Varsinkin tuntuu tämä oudolta, kun muistaa ed.
52006: \Väinö Wuolijoen viime keväänä tässä samassa asiassa antaman lau-
52007: sunnon. Siinä hän varsin asiallisesti todisti, ettei ole enemmän maan-
52008: viljelyksen, metsänhoidon kuin teollisuudenkaan kannalta tarpeel-
52009: lista, että puutavarayhtiöillä on omia maita ja että viljelyksen
52010: tuleva kehitys vaatii yhteiskuntaa ehdottomasti estämään yhtiöitä
52011: hankkimasta itselleen metsämaata pohjineen. Toisin sanoen, hän
52012: asettui silloin täydellisesti tämän mietinnön ensimäisen vastalauseen
52013: kannalle ja mainitsi lausuntonsa lopulla olevansa valmis hyväksy-
52014: mään jotenkin ankaran kiellon, lisäämällä, jollei kieltolakia
52015: nyt saada, niin saattaa se muutamien vuosien perästä olla vielä vai~
52016: keampaa, kun suuret alat taas ovat siirtyneet yhtiöitten haltuun.
52017: J onkunlaisena selityksenä tällaiseen äkkinäiseen kannan muutokseen
52018: ja samalla suoranaiseen taantumukseen on kai pidettävä ed. Kuusisen
52019: lausuntoa evästyskeskustelussa. Tässä hän mainitsi, että sosialistit
52020: nyt katsovat tätä asiaa etupäässä metsänhoidon kannalta ja meni
52021: tässä metsänhoitoharrastuksessaan niin pitkälle, että sanoi olevan
52022: kansantalouden periaatteita vastaan tukea maanviljelystä metsän-
52023: hoidon avulla. Hän siis arveli mahdolliseksi ja suotavaksi, että
52024: metsänhoito meillä erotettaisiin maanviljelyksestä, harjotettaisiin
52025: kokonaan eri elinkeinona ja että maanviljelys karuimmissakin osissa
52026: maatamme saisi jäädä ilman sitä tukea ja turvaa, joka sillä nykyään
52027: metsästä on ja joka sen menestykselle on ehdottomasti katsottava
52028: välttämättömäksi. Tämä hänen väitteensä on kuitenkin siksi ontuva
52029: ja horjuva ja siksi monasti kumottu, että se ei voi olla sosialisteilla
52030: määräävänä tässä asiassa. Päinvastoin lieneekin pääsyy etsittävissä
52031: 1128                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52032: 
52033: eräästä ed. Kuusisen toisesta lausunnosta, jossa hän mainitsi, että ne
52034: edustajat, jotka tahtovat saada estetyksi yhtiöiden metsämaiden
52035: ostoa, ajavat talonpoikain etuja sekä lisäsi, että sosialistit, jotka
52036: valvovat yksistään työväenluokan asiaa, eivät voi näihin yhtyä,
52037: sekä julisti lopuksi luokkataistelun maanviljelijäin ja työväestön
52038: välillä. Tässä ilmenee todellinen kannan muutos, sillä ainakaan
52039: niin selvää pesäeroa talonpoikain kanssa ei ole ennen kuultu mei-
52040: dän sosialistiemme julistavan. Uutuudestaan huolimatta onkin tämä
52041: julistus hyvä kuulla sekä merkille pantava. Tämä sisältää sen, että
52042: sosialistit tahtovat ajaa työväen luokkaetuja, huolimatta siitä että
52043: maanviljelys, maamme pääelinkeino tulisi siitä kärsimään mitä
52044: tahansa.
52045:     Vaatimus, että tukkiyhtiöt estetään ostamasta metsämaata,
52046: sisältää, se myönnettäköön, osaksi myös maanviljelijäin edun aja-
52047: mista, mutta tässä on otettava huomioon, ettämaanviljelyson maamme
52048: pääelinkeino ja että sen menestymisestä ja kehittymisestä riippuu
52049: koko yhteiskunnan menestys, joten maanviljelijäin etuja ei tässä
52050: voi pitää heidän luokkaetuinaan, vaan yhteisinä kaikille kansan-
52051: luokille. Kysymys on nyt vaan siitä, tahdotaanko tätä asiaa rat-
52052: kaistaessa todella ottaa huomioon koko yhteiskunnan etu, vai tah-
52053: dotaanko sen rinnalla panna etusijalle tukkiyhtiöiden edut ja ed.
52054: Kuusisen luulottelemat työväen edut.
52055:     Edellytän, että täällä eduskunnassa, huolimatta tapahtumista
52056: suuressa valiokunnassa, löytyy yhtä hyvin oikealla kuin vasem-
52057: mallakin siksi paljon jäseniä, jotka tahtovat arvostella asiaa yhteis-
52058: kunnan edun kannalta ja jotka siinä tarkoituksessa katsovat vel-
52059: vollisuudekseen myötävaikuttaa ensimäisessä vastalauseessa lausut-
52060: tujen periaatteiden laiksi tulemiseen. Tässä toivossa kannatan ed.
52061: Gebhardin ehdotusta, että mietintö• palautettaisiin suureen valio-
52062: kuntaan muodostettavaksi ensimäisen vastalauseen mukaan.
52063: 
52064:     Ed. W u o r i m a a: Viime vuosisadan lopulla alkoivat yhtiöt
52065: ja yksityiset ostaa suuressa määrin talonpoikaistiloja. Tämä osto
52066: lisääntyi niin suuresti, että 1897 vuoden valtiopäivillä nostettiin
52067: anomuksen muodossa kysymys asiasta.           Silloin pappissäädyssä
52068: myöskin hyväksyttiin - mikä tuli sitten valtiopäiväin päätökseksi
52069: - että anottaisiin hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tämän li-
52070: sääntymisen estämiseksi, koska se nähtävästi oli vaarallista meidän
52071: kansantaloudellemme ja kuntain ja yksityisten taloudelle. Hallitus
52072: on nyttemmin antanut tämän johdosta arm. esityksen siinä muo-
52073: dossa kuin se on eduskunnalla nähtävissä. Siinä ei ole otettu huo-
52074: mioon sitä tarkoitusta, mikä alkuperäisenä anomuksella oli, ni-
52075: mittäin, että eivät ainoastaan viljelysmaat, vaan myös metsät estet-
52076: täisiin joutumasta yksityisten harvojen käsiin. Arm. esitys nimit-
52077: täin kohdistaa kiellon ainoastaan viljeltyyn maahan, ja tahtoo siis
52078:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.    1129
52079: 
52080: tavallaan tyydyttää entistä anomusta, mutta kuitenkin samalla kier-
52081: tää sen. Talousvaliokunta on ehdotuksessaan asettunut arm. esityk-
52082: sen kannalle. Se ei tahdo estää metsiä ja maita yleensä joutumasta
52083: harvojen käsiin, vaan koettaa jollakin tavalla suojella maanvilje-
52084: lystä, joka löytyy semmoisilla tiloilla, joita yhtiöt ja yksityiset os-
52085: televat. Kuinka se siinä on onnistunut, se on toinen asia. Mutta
52086: suuri valiokunta nyt näyttää myös asettuneen aivan samalle kan-
52087: nalle kuin talousvaliokunnan enemmistö. Saavutetaanko sillä lailla,
52088: joka on meidän ratkaistavanamme sitäkään tarkoitusta, minkä
52089: ensin armollinen esitys ja talousvaliokunnan enemmistö sekä sitten
52090: suuri valiokunta on tarkoittanut. Saavutetaanko sitä, että nyt
52091: jo viljellyt maat säilyvät viljelykselle. Minun täytyy siihen vas-
52092: tata: ei, ei vähimmässäkään määrässä. Jo lakiehdotuksen ensim-
52093: mäisen §:n toisessa momentissa sanotaan: •>Yhtiöllä tarkoitetaan
52094: tässä asetuksessa ainoastaan sellaista yhtiötä kuin ensimmäisessä
52095: kappaleessa on mainittu•>, ja ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:
52096: »Yhtiö, joka harjoittaa sahaliikettä tai muuta sellaista teollisuutta,
52097: jossa metsätuotteita käytetään raaka-aineina, tai puutavarakauppaa.•>
52098: Tämä laki supistaa maan, metsien ja ylipäänsä maitten oston kiel-
52099: lon yksityisille harvoille, ainoastaan niille, jotka harjoittavat puu-
52100: tavarain jalostamista, mutta ei vähimmässäkään määrässä supista
52101: ostonoikeutta yhtiöille, jotka tahtovat keinotella maan ja metsien
52102: kanssa. Jos eduskunta hyväksyisi tämmöisen lain, niin se samalla
52103: loisi uuden keinottelijaluokan, joka ostaisi maita myydäkseen met-
52104: siä niille yhtiöille, jotka jalastavat puutavara-ainetta.
52105:      Kun asia näin on, niin minä en voi ymmärtää, mitä järkeä siinä
52106: on, että niiltä yhtiöiltä, jotka jalostavat puutavara-ainetta, jotka
52107:  sentähden myöskin antavat työtä suurille työväenjoukoille, että
52108: niiltä juuri estetään ja myöskin että niille vaikeutetaan maanosto,
52109: kun sen sijaan se sallitaan semmoisille, jotka eivät mitään muuta
52110:  tee kuin makaavat laakereillansa ja kantavat siitä kapitaalista,
52111:  jonka ovat metsään ja maahan panneet, miljonatuloja, yhtiöille
52112:  jotka siis eivät edes tee sitä, mitä puunjalostustehtaat tekevät:
52113:  että antavat elämän ehtoja ja syömistä työrniesjoukoille. Minun
52114:  mielestäni olisi vallan järjetöntä, että semmoinen laki hyväksyt-
52115:  täisiin.
52116:      Valiokunnalla on myöskin ollut valittavana toinen samaa asiaa
52117:  tarkoittava ehdotus, nim. se joka kulkee ed. Gebhardin ehdotuksen
52118:  nimellä. Sitä koeteltiin viime valtiopäivillä saada laiksi, mutta tul-
52119:  tiin selvästi huomaamaan, että se myöskin on sitä laatua, ettei se voi
52120:  täyttää sitä tarkoitusta, mitä odotetaan. Siihenkin jää aina sem-
52121:  moisia aukkoja, jotka auttamattomasti tekevät sen samanlaiseksi
52122:  kuin se laki, jonka suuri valiokunta tässä ehdottaa eduskunnalle
52123:  s. t. s. sitäkin lakia voidaan laillisella tavalla kiertää, asetettakoon
52124:  se miten tahansa.
52125: 1130                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52126: 
52127: 
52128:     Minä vielä pyydän huomauttaa siitä, mistä mma JO huomau-
52129: tin lähetekeskustelussa, ettei löydy kuin yksi ainoa todellinen keino,
52130: jonka kautta voidaan päästä sille perille, johon tarkoitetaan, ja se
52131: on, että tehdään kaikki kansalaiset yhdenarvoisiksi, niin että tulee
52132: mahdottomaksi yhdelle niinkuin toisellekin, yksityiselle niinkuin
52133: yhtiöHekin hankkia itsellensä liian suuria maa-aloja s. o. suurien
52134: maa-alojen arvon kumulatiivinen verotus. Muulla tavoin ei päästä
52135: perille. Minun mielestäni olisi sentähden vallan omituista, jos edus-
52136: kunta hyväksyisi semmoisen lain, joka ei yhtään mitään saa aikaan,
52137: vaan päinvastoin synnyttää uusia välitysliikkeitä, jotka tulevat
52138: hyötymään maanomistajien ja tehdasyhtiöitten kustannuksella ja
52139: sentähden minä uskallan tässä eduskunnalle ehdottaa, että koko
52140: tämä lakiehdotus hylättäisiin tällä kertaa.
52141: 
52142:     Ed. Stig z e 1i u s: På de skäl hr Estlander anfört i sin reser-
52143: vation har jag kommit till enahanda uppfattning i saken som han,
52144: och har jag ansett mig böra offentligen uttala denna min åsikt i
52145: anledning af hr talmannens uttalande. Men yrkar jag för min del
52146: icke hä:ller på någon vidare åtgärd.
52147: 
52148:     Ed. H ei m b u r g e r: J ag har tidigare, då ifrågavarande ärende
52149: rernitterades Ul stora utskottet, uttalat rnig därhän, att jag för min
52150: del sympatiserar med de sträfvanden, som föranledt tillkomsten af
52151: ifrågavarande lagförslag, men måste anse, att dessa sträfvanden
52152: ingalunda främjas genom en så beskaffad lagstiftningsakt, som nu
52153: är ifrågasatt. Lagen, sådan den föreslås, blefve en lag endast för den
52154: lärlige och samvetsgranne, hvaremot den mindre samvetsgranne utan
52155: svårighet kunde kringgå den. Efter tagen kännedom om de förändrin-
52156: gar, som stora utskottet infört i lagförslaget, blir mitt omdöme det-
52157: samma: lagförslaget har genom dess behandling i stora utskottet
52158: hvarken blifvit bättre eller sämre än förut.
52159:     Men en lag af sådan beskaffenhet icke blott icke gagnar det syfte-
52160: mål, som med lagen afses, utan är därjämte rent af skadlig. Hvarje
52161: lag, som öppet kan öfverträdas, undergräfver hos den stora allmän-
52162: heten, som bevittnar huru lagen kringgås, aktningen icke blottför
52163: den lag, som är i fråga, utan för lag och rätt öfverhufvud. Förevarande
52164: lagförslag är efter min tanke ett steg i riktning mot den utveckling,
52165: hvartill man kommit i åtskilliga demokratiskt styrda länder. Man
52166: stiftar nämligen lag blott för att till formen tillfredsställa allmän-
52167: hetens önskningar, utan afseende därå, huruvida dessa önskningar
52168: äro berättigade och huruvida de öfverhufvudtaget genom lagen för-
52169: verkligas. Detta förfarande är skadligt äfven i ett annat afseende.
52170: Det dödar nämligen intresset för de förhållanden, som lagen afser
52171: att rätta; detta intresse slappas efterhand hos allmänheten och för-
52172: svinne;.
52173:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1131
52174: 
52175: 
52176:     Utan att vilja täfla med en annan medlem af landtdagen i hans
52177: sträfvande att städse, vid behandlingen af föreliggande frågor,
52178: beröra äfven den ömtåliga och brännande frågan om förbudslagen,
52179: kan jag icke undgå att i detta sammanhang anföra ett yttrande, som
52180: fällts med anledning af sagda lag. Det har nämligen uttalats, att en
52181: icke den minst betänkliga följden af förbudslagens tilikornst
52182: blefve, att väl icke superiet, men nykterhetsarbetet, komme att upp-
52183: höra, nämligen det arbete, som söker att på öfvertygelsens väg upp-
52184: fostra folket tili nykterhet. Denna anmärkning träffar mutatis mu-
52185: tandis äfven föreliggande lagförslag.
52186:     Jag får på anförda skäl föreslå, att nåd. prop. måtte afböjas. Hvad
52187: frågan beträffar, huruvida propositionen berör grundlag eller icke,
52188: är jag i denna del ense med hr Estlander och Stigzelius.
52189: 
52190:     Ed. v. T r o i 1: Vid den första läsningen af förevarande lag-
52191: förslag rörde sig debatten, i stort sedt och, om man frånser lantdags-
52192: mannen Heimbiirgers yttrande, väl litet om den nåd. propositionen
52193: och ekonomiutskottets på basen af densamrna afgifna betänkande.
52194: Det gafs också därför ringa anledning för de af utskottets medlemmar
52195: som stå för betänkandet, att då uppträda tili försvar för detsamma.
52196: Underteckarene af reservationen n:o I - det s. k. Gebhardska för-
52197: slaget - inskränkte sig tili att i mer eller mindre starka ordalag prisa
52198: nämnda förslag. Förslagets upphofsman, hr Gebhard, åter vände sig
52199: uteslutande mot de socialdemokratiska medlemmarna i utskottet,
52200: riktande emot dem förebråelser i oändlighet för att de numera in-
52201: togo en annan ställning tili frågan än vid senaste landtdag, med andra
52202: ord för att de skulle svikit honom. J ag för min del kan icke tro, att
52203: i denna fråga några som hälst förbindelser skulle hafva gifvits. Det
52204: var emellertid en af förebråelserna jag särskildt fäste mig vid, näm-
52205: ligen den, att utskottet i sin helhet och de socialdemokratiska med-
52206: lemrnarna isynnerhet vid frågans handläggning i utskottet icke be-
52207: aktat den utredning, som vid senaste landtdag egnades förevarande
52208: fråga. Häri har hr Gebhard emellertid storligen misstagit sig, ty
52209: denna utredning och då främst den belysning frågan erhöll i stora
52210: utskottet har på det omsorgsfullaste beaktats af de utskottsmedlem-
52211: mar, som icke velat taga för godt hr Gebhards förslag tililag i frågan.
52212:     Nu tili själfva frågan. Denna kan ses ur två synpunkter: dels
52213: ur den enskildes, dels ur det allmännas synpunkt. Ser man frågan
52214: ur den enskildes synpunkt; är det alldeles klart, att man kan fram-
52215: ställa åtskilliga anmärkningar mot föreliggande lagförslag. Ty det
52216: är verkligen så, att genom detsamma den enskildes eganderätt och
52217: besittningsförhållanden ganska betydligt inskränkas.          Ser man
52218: åter frågan från det allmännas synpunkt måste man dock medgifva,
52219: att bolagens eller rättare trävaruindustrins stora skogsförvärf inne-
52220: bära en verklig social fara. De siffror, som i komitebetänkandet af
52221: 1132                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52222: 
52223: år 1902 anföras äro verkligen allvarsamma, och enhvar, som varit i
52224: tillfälle att taga kännedom om de forne egarenes nuvarande ställning,
52225: måste hafva det klart för sig, att dessa skogsförvärf böra hämmas
52226: eller åtminstone inskränkas. Dessa forna egares ställning är den mest
52227: eländiga som någonsin kan tänkas. De lefva såsom arrendatorer å
52228: sitt förra hemman emot skyldigheten att svara för alla från hemmet
52229: utgående onera och utskylder, men äro tillika fullkomligt likgiltiga
52230: för huru hemmanets jordskötes. Blott de kunna släpa sig fram en
52231: dag i sänder är allt annat dem likgiltigt.
52232:      Såsom försvar för trävaruindustrins skogsförvärf har framhål-
52233: lits, att bolagen i allmänhet sköta sin skog bättre än bönderna. Det
52234: är ju också helt naturligt. Bolagen, eller åtminstone de större af
52235: dem, hafva råd att hålla sig med fackbildade forstmän, de kunna
52236: utföra större skogsarbeten och hafva dessutom sträfvat till att få
52237: sina skogar sammanförda i större komplexer, som då naturligtvis
52238: underlätta en enhetlig och rationell skötsel. Detta allt är förmåner
52239: som bönderna i synnerligen hög grad saknat. Men betänker man å
52240: andra sidan, att det först är helt nyligen som bönderna kommit i
52241: åtnjutande af någon verklig hjälp i deras skogsvård - jag afser de
52242: ordentliga statsbidrag som numera lämnas landtbrukssällskapen i
52243: och för skogsvårdens befrämjande - samt att på detta område
52244:  ännu mycket kan göras och kommer att göras för att öka jordbruka-
52245: rens intresse i berörda afseende, tror jag man tryggt kan förutse, att
52246: i framtiden skillnaden mellan böndernas och bolagens skogsvård
52247: skall blifva mindre än den nu är samt slutligen utfalla till böndernas
52248: fördel. Intresset för ett allt rationellare, än meraintensivt jordbruk
52249:  är bland jordbrukaren i oafbrutet stigande - omständigheter, som
52250: vi också i denna fråga böra beakta - hvarförutom medvetandet om
52251:  den reservfond jordbrukaren har i sin skog, allt mera trängt igenom.
52252:      Hr Heimbiirger ansåg att den enda räddning från de missförhål-
52253:  landen, som genom trävarubolagens skogsförvärf uppstått, vore den,
52254:  att den enskilde bonden skulle uppmanas eller drifvas tili bildande
52255:  af skogsvårdsföreningar. Men dessa åtgärder äro sådana som höra
52256:  framtiden till. Vår iiu gällande skogslag gifver också ganska liten
52257:  anledning till sådan art af skogsvård, och innan skogsvården har
52258:  tagit ett så långt steg framåt borde ovillkorligen något göras. Det
52259:  synes mig, att den åtgärd, som genom propositionen föreslagits, då
52260:  är den enda möjliga. Dessutom är det att beakta, att bolagen all-
52261:  deles icke beröfvats all möjlighet att förvärfva sig jord; en sådan
52262:  möjlighet finnes dem tillagd uti lagförslagets 2 §.
52263:      Hvad beträffar möjligheterna att kringgå denna förordning,tror
52264:  jag man icke häller bör anse dem vara så alltför stora. Det har vis-
52265:  serligen påståtts, att de äro så många och så uppenbara, att man
52266:  kan åka genom lagförslaget med häst och vagn. Skulle det visa sig,
52267:  att denna lag, om den blir godkänd, gifver anledning till öfverträ-
52268:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1133
52269: 
52270: 
52271: delser, så tror jag väl, att erfarenheten då också skall kunna vägleda
52272: lagstiftaren, i hvilket afseende supplerande bestämmelser kunna
52273: vara af nöden.
52274:     Emellertid, då det varit tai om möjligheten att kringgå lagen,
52275: hafva de personer, som på denna grund motsatt sig lagförslaget,
52276: också varit nog så ifriga att framhålla en hel hop af dessa möjlig-
52277: heter. Denna samling af möjligheter att kringgå lagen kan emellertid
52278: hafva den nytta med sig, att det också i och med detsamma skall
52279: blifva uppenbart för enhvar, att lagen kringgås. J ag tror att de, som
52280: skulle hafva lust att kringgå lagen under sådana förhållanden, i
52281: hög grad komma att draga sig för ett sådant försök. J ag vill dessutom
52282: i detta afseende trygga rnig tili en allmän vaken medborgaranda. J ag
52283:  tror att en sådan dock är rådande och att densamma därför i sin
52284:  mån kommer att motvärka försöken att kringgå lagen. J ag får
52285:  därför för min del hemställa, att landtdagen ville skrida till detalj-
52286:  behandling på basen af stora utskottets betänkande.
52287: 
52288:     Ed. J o h n H e d b e r g: Då detta ärende passerade till stora
52289: utskottet, hade jag redan äran yttra rnig därom så pass vidlyftigt,
52290: att jag nu icke anser det vara behöfligt att upprepa någonting däraf.
52291: J ag har endast begärt ordet för att fästa uppmärksamheten vid
52292: hvad tvänne tidigare talare anfört, som ställt sig emot utskottets
52293: betänkande. Hr Wuorimaa, som är för första reservationen säger
52294: om utskottsbetänkandet, att det är till endast för att uppfostra
52295: jobbare och för att lagen skall kunna kringgås. Hr Gebhard säger
52296: åter, att denna lag icke behöfver kringgås, emedan den är sådan,
52297: att den lämnar öppna dörrar för hvem som hälst. Detta anförde
52298: han redan vidlyftigare då ärendet förra gången var före i kam-
52299: maren och har nu åter omnämnt detsamma. D. v. s. de två ta-
52300: lare, som särskildt förordat första reservationen i stället för be-
52301: tänkandet hafva i sina korta andraganden funnit alldeles mot-
52302: satta egenskaper hos betänkandet. Därmed ha de ju visat upp
52303: på hurudana fötter denna opposition står. Det är dock märkvärdigt,
52304: att om nu utskottets betänkande vore så hufvudlöst och så litet
52305: förstått att träffa målet, - det är dock märkvärdigt, säger jag,
52306: att nåd. prop. är i det närmaste lik detta betänkande och att stora
52307: utskottet lagt detta samma betänkande tili grund för sin behandling
52308: och likaså, att stora utskottet tili detta betänkande endast gjort några
52309: ändringar, hvilka, enligt hvad jag förstår, äro rena framsteg, men
52310: icke på något vis kunna häfva de principer, på hvilka utskottsbe-
52311: tänkandet är uppgjordt. Utskottsbetänkandet hvilar på den enkla
52312: grunden, att här finnes en social fara, som måste motarbetas, den
52313: sociala faran, att den odlade jorden blir liggande oodlad och att den
52314:  själfägande bondeklassen blir drifven från hus och hem eller blir för-
52315:  vandlad tili beroende arrendatorer. Det är den faran, som måste
52316: 1134                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52317: 
52318: 
52319: motarbetas. Däremot ligger ingen fara alls i att icke odlingsbar mark,
52320: absolut skogsmark tillfaller träförbrukande bolag äfven i större skala.
52321: Det är tvärtom för skogshushållningen i landet en stor fördel, att så
52322: sker, emedan dessa bolag med sina stora skogsmarker och sina be-
52323: hof af råvara äro nödda och tvungnaattskötasina skogar bättre, än
52324: hvad en privat jordägare i regeln gör eller åtminstone härintills
52325: gjort. Botemedlet är sålunda väl lämpadt efter hvad man med det
52326: afser, hvad man med det önskar. Att därutöfver utfärda en fullstän-
52327: dig förbudslag för köp af jord på landet för vissa klasser af med-
52328: borgare och för bolag o. s. v., detta skjuter ju så öfver målet, att
52329: ingen människa behöfver slösa många ord därpå. Detta måste in-
52330: ses vara icke till fromma för saken, utan alldeles tvärtom, och lända
52331: icke endast skogsmarken utan äfven den odlade jorden till skada,
52332: emedan en sådan förbudslag skulle medföra en nedsättning i jord-
52333: värdet, då köpare icke skulle finnas för absoluta skogsmarker, utan
52334: endast för en nödtorftigt odlad jord, som icke är synnerligen lockande
52335: för köparen. J ag förordar således betänkandet i den form stora ut-
52336: skottet här affattat detsamma.
52337: 
52338:     Ed. B r a n d e r: Näyttää siltä, kuin kamari ottaisi tämän tärkeän
52339: ja vaikean kysymyksen tyynemmin ja järkevämmin kuin tätä ennen.
52340: Entinen innostus ja kiihko näyttää olevan poissa. Se mielestäni
52341: todistaa sitä, että käsillä on siksi vakava ja siksi vaikea ~ lainsää-
52342: däntökysymys, että kuta pitemmälle siinä päästään, kuta· syvem-
52343: mälle tunkeudutaan, sitä. enemmän päästään selville siitä, että on
52344: jätettävä syrjään taktilliset ja puoluenäkökannat ja yleensä yksi-
52345: puolinen asian arvostelu. Ehkä kamaria on miellyttänyt sekin,
52346: ettei tässä ole pitkiä esitelmiä tällä kertaa yritetty pitämään. Minäkin
52347: koetan lausua sanottavani lyhyesti ja valiokunnan enemmistön
52348: kannalla ollen, vain tehdä muutamia huomautuksia täällä aikai-
52349: semmin esiintyneiden puhujien lausuntojen johdosta.
52350:     Ensinnäkin pyydän ed. Wuorimaan lausunnon johdosta huo-
52351: mauttaa, että hän näköjään juontaa tämän asian jostakin pappis-
52352: säädyn alotteesta. Minä en tuota seikkaa tunne, mutta kun minulla
52353: sattuu olemaan sen komitean mietintö, joka vuonna 1902 asetettiin
52354: tutkimaan puutavarayhtiöiden maanostoja, niin mainitsen tämän
52355: mietinnön alussa olevasta selonteosta, että tämä asia johtuu lisätyn
52356: maanviljelyshallituksen käsittelyistä vuonna 1901, jonka jälkeen
52357: maanviljelyshallituksesta tehtiin alistus senaattiin komitean aset-
52358: tamisesta. Mainitsen tämän osoittaakseni, että alote tässä on otettu
52359: esille maanviljelystaholta ja pitäen mielessä sitä, mikä vaurio syntyy,
52360:  jos valmis vuosikymmenien ja vuosisatojen raivaama maanviljelys
52361:  pääsee taantumaan ja joutuu pois varsinaisten harjoittajiensa hallusta.
52362:  Käsillä oleva kysymys ei nimittäin ole vain yksinomaan maanviljelys-
52363:  kysymys, se on, niinkuin vasemmistokin aivan oikein on huomannut,
52364:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1135
52365: 
52366: 
52367: myös yhteiskunnallinen kysymys, ja siihen sisältyy myöskin seik-
52368: koja, joilla on paljon tekemistä teollisuutemme kanssa. Se on moni-
52369: puolinen, monelle, taholle ulottuva yhteiskunnallinen ja taloudellinen
52370: kysymys. Kun mainitsin ed. Wuorimaan lausunnon, niin en voi
52371: olla ihmettelemättä että hän, joka on valiokunnassa esiintynyt ensim-
52372: mäisen vastalauseen puoltajana, - vaikka tosin sen heikkona
52373: puoltajana - nyt ehdottaa koko lain hylättäväksi. Sellainen lau-
52374: sunto osottaa, ettei ole kyllin suureksi arvosteltu sitä epäkohtaa,
52375: mistä tässä on kysymys.
52376:     Ed. Gebhard täällä lausui, että valiokunnan enemmistön kantaa
52377: on perin heikosti puolusteltu. Hän ei juuri paljon enempää tällä kertaa
52378: sanonutkaan. Jos nyt siitä arvostellaan jonkun asian oikeus tai
52379: pätevyys, kantavuus, miten sitä täällä täysi-istunnossa puolustetaan
52380: tai vastustetaan, niin ei suinkaan olla käyttämässä sitä mittapuuta,
52381: joka jonkun asian arvon lopullisesti määrittelee. Sama puhuja mai-
52382: nitsi, mitenkä sitä lakiehdotusta, jonka valiokunnan enemmistö on
52383: hyväksynyt ja joka perustuu armollisen esityksen kantaan, on
52384: varsin helppo kiertää, helpompi kiertää kuin ensimmäisen vasta-
52385: lauseen lakia. Olen tullut aivan päinvastaiseen käsitykseen, ja
52386: perustuu minun käsitykseni siihen, että jos tällä alalla laki laaditaan
52387: varsin ankaraksi, minun käsityskantani mukaan liian ankaraksi,
52388: niin se sitä enemmän houkuttelee lain kiertämiseen, ja se ehdotus,
52389: joka sisältyy ensimmäiseen vastalauseeseen, kyllä avaa sellaisia
52390: mahdollisuuksia. Se keinottelijaluokka, josta ed. Wuorimaa puhui,
52391: se kyllä, jos vastalauseen mukainen lakiehdotus tulisi hyväksy-
52392: tyksi, syntyy. Niille, jotka täällä ovat yleensä asettuneet tämän
52393: lainsäädännön suhteen hylkäävälle kannalle, pyydän huomauttaa
52394: siitä, että sellainen on katsottu yhtä tarpeelliseksi kuin meillä poh-
52395: joisissa naapurimaissammekin, joissa maanviljelystä harjoitetaan
52396: samoissa olosuhteissa kuin meillä ja joissa maanviljelys on samalla
52397: tavalla tullut uhatuksi teollisuudenharjoittajain puolelta kuin meillä-
52398: kin. On vain huomattavaa, että nämä niin hyvin Ruotsin kuin
52399: Norjan lait ovat koko lailla lievempiä, seuloina paljon harvempia
52400: kuin se, jonka armollinen esitys on näille valtiopäiville jättänyt.
52401: En tahdo pitkälti ruveta puohistelemaan tässä valiokunnan kantaa,
52402: varsinkaan kun täällä jo muutamat edelliset puhujat ovat lyhyesti
52403: ja asiallisesti sen tehneet. Tahdon vain huomauttaa siitä, että se
52404: lakiehdotus, joka sisältyy valiokunnan mietintöön, ensinnäkin
52405: turvaa nykyisen maanviljelyksen ja sen lisäksi vielä melkoisessa
52406: määrässä tulevankin viljelyksen etuja siten, että kun manviljelys-
52407: tilojen metsämaita sallitaan luovutettaviksi kiellonalaisille yhtiöille
52408: tai liikkeenharjoittajille, niin paitsi että säädetään tarpeellinen
52409: kotitarvemetsä erotettavaksi viljelystilalle, säädetään myöskin,
52410:  että viljelyskelpoinenkin maa on lukuunotettava ja kantatilalle
52411:  säilytettävä, sekä se viljelyskelpoinen maa, joka on varsinaisen
52412: 1136                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52413: 
52414: 
52415: päätilan ympärillä että se, joka on ulkopalstoilla siellä jo ehkä ole-
52416: vien viljeltyjen, suurempien tai pienempien palojen yhteydessä tai
52417: läheisyydessä. Muuten taas niiden, jotka asettuvat ankarimmalle
52418: kannalle ja puolustavat ensimmäistä vastalausetta, olisi muistettava,
52419: että saimmepa laiksi minkä ehdotuksen tahansa näistä nyt
52420: käsilläolevista, emme yksistään tällaisella lailla saa kyseessä olevia
52421: epäkohtia korjatuiksi. Epäkohdan korjaamiseksi tarvitaan muitakin
52422: toimenpiteitä, tarvitaan tehokkaasti edistää maanviljelijäin ammatti-
52423: sivistystä ja sen sekä muun sivistyksen avulla kohottaa heissä
52424: itsenäisyyttä ja luottamusta maanviljelykseen, ennenkaikkia, niinkuin
52425: nykyään sanotaan, saada heissä heräämään ja kasvamaan >>maa-
52426: henkeä>>, sitä käsitystä, että maanviljelijän ei ole auraltaan väis-
52427: tyttävä, ei tiluksiaan vieraille heitettävä, olkootpa nämä vieraat
52428: mitä lajia tahansa. Meidän on myöskin muistettava, että tätä epä-
52429: kohtaa saadaan myöskin koko lailla poistetuksi ja lievennetyksi
52430: maanviljelysluottoa parantamalla, osuustoimintaa kehittämällä ja
52431: muita maanviljelijän oloja parantavia toimenpiteitä innokkaasti, joh-
52432: donmukaisesti ajamalla. Minä tiedän,. että sillä taholla, jossa ensi-
52433: mäinen vastalause on syntynyt, kyllä näille asioille annetaan arvoa,
52434: että niitä siellä ajetaan, mutta tuntuu välistä niinkuin ne jäisivät
52435: tällaisten asiain yhteydessä syrjään.             ·
52436:     En tahdo jatkaa pitemmälti. Tahdon tämän lausuntoni perus-
52437: talla siis ehdottaa, että valiokunnan mietintö, johon myöskin suuri
52438: valiokunta on yhtynyt, tulisi eduskunnan päätökseksi.
52439: 
52440:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har varit i tillfälle att titta en
52441: smula bakom kulisserna i fråga om den lag för Norrland, hvilken
52442: ju är mallen för regeringens förslag i denna fråga. J ag har tili och
52443: med varit i tillfälle till ett offentligt meningsutbyte med den man
52444: i Sverige, som skulle kunna kaUas deras doktor Gebhard, liksom
52445: jag skulle vilja kalla doktorn vår borgmästar Lindhagen. Det har
52446: varit en så pass liflig växelverkan mellan dem, som intressera sig för
52447: detta slags lagstiftning på hvardera sidan bottenhafvet, att det till
52448: och med till ordföranden, vill jag minnas, uti 1892 års skogskomite
52449: kommit ett bref ifrån samme man i Sverige, där han på det bevek-
52450: ligaste anhåller, att komiten skulle så begå, att en sådan här skulle
52451: komma till stånd i Finland, för att man skulle hafva lättare att få
52452: genomförda sina planer i Sverige. Förevarande fråga är nu en gång
52453: modesak där på en del håll. Norrlandslagen kom sist och slutligen
52454: efter åtskilliga vedermödor till stånd, men hade den gällt hela Sverige,
52455: såsom denna lag nu afser att gälla hela Finland, så hade den bestämdt
52456: icke fått majoritet uti riksdagen, emedan jordegarena, allmoge-
52457: männen liksom herremännen, förstodo, att den lagen icke var ett
52458: band blott och bart på sågindustrin och pappersindustrin, utan
52459: också på dem själfva, efter som den innebar ett hinder för dem att
52460:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maan ostot.    113 7
52461: 
52462: 
52463: aflåta, sina lägenheter till förmånligt pris, då ju, såsom man vet, priset
52464: är beroende på efterfrågan, och efterfrågan själffallet rninskas i och
52465: med detsamma den hufvudsakliga köparen afgår från marknaden.
52466: Det var också fallet, när Norrlandslagen kom till stånd, att bankerna
52467: sände- en cirkulärskrifvelse till sina kontoriNorrland och förklarade,
52468: att hemmanen icke vidare skulle tagas i hypotek, till samma värde
52469: emedan om bankerna stannade med dem, numera svårigheter fun-
52470: nes att få köpare. Det var en värdeminskning på lägenheterna
52471: däruppe som därigenom åstadkoms.
52472:     Det är emellertid naturligt att, om fara är på färde, så försöker
52473: man afvärja den, och det har ju här i dag yttermera försäkrats, att
52474: faran är mycket stor. En talare, hr v. Troil, har beskrifvit för oss
52475: huru en sådan där före detta jordegare ser ut. J ag har nog också
52476: sett af dem både förrän de hafva sålt sitt hemman och efter det, och
52477: jag kan icke finna, att skillnaden har varit så stor. Det är sådana
52478: där ödemarksherrar, som aldrig i sitt lif besökt en stad, knappast
52479: sett en järnvägsstation, och i fråga om sitt inresse för allmänna
52480: värf icke heller varit så mycket bättre, förrän de hafva sålt hemmanet
52481: än därefter. Men skillnaden har dock varit den att, medan de dädörin-
52482: nan hafva lidit brist, så hafva de nu vanligtvis haft några tiotal tusen
52483: mark på banken och sina goda räntor, och tillochmedengångomåret,
52484: kanske två, företagit stadsresor för att lyfta dem. Och hvad som är
52485: säkert är, att en stor del ntaf insättningarna i våra sparbanker,
52486: delvis också i våra handelsbanker, äro sådana penningar, som hafva
52487: erhållits genom försäljning af skogsfastigheter. Det är med denna sak
52488: som med alla andra, att den har två sidor, en god och en dålig.
52489:     Denna lag, vare sig att den får den lydelse som stora utskottet
52490: har föreslagit eller den, som hr Gebhard har omfattat, har i hvardera
52491: fallet det felet, att den kommer alldeles för sent. Skulle den hafva
52492: tillkomrnit i början af 70-talet, år 1873 eller 74 eller ännu 1877,
52493:  då skogslägenheter såldes till rampris, eller skulle regeringen då
52494: hafva haft ögonen öppna och köpt dessa lägenheter, så hade det
52495:  varit lyckligt, och det hade specielt varit lyckligt därför, att jord-
52496:  egarena då icke som nu, när de sälja sina lägenheter, sparade de pen-
52497:  ningar, som de därigenom åtkommo, utan mestadels gjorde slut
52498:  på dem i sns och dus. Nu däremot är, såsom sagdt, förhållandet ett
52499:  väsentligen annat. Jag sade att denna lag kommer för sent, och jag
52500:  håller före, att så är förhållandet. Man har visserligen påstått, att
52501:  lägenheter ännu de sista åren hafva sålts för pris vida understigande
52502:  det verkliga, men jag tror, att det förtjänar upprepas, att det också
52503:  har sålts lägenheter vida öfverstigande det verkliga värdet, ty så
52504:  stark har konkurrensen varit mellan en del pappersbruk, att priset
52505:  stegrats betydligt öfver hvad skäligt varit. Och det är kändt bland
52506:  dem, som syssla med dessa saker, att konjunkturerna må gå nedåt
52507:  på trävarumarknaden, prisen på hemmanen stiga ändock år för år,
52508:                                                                      72
52509: 1138                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52510: 
52511: 
52512: och det går icke vidare att slumpa sig till dem. Det är hufvudsakligen
52513: af denna anledning som jagi stora utskottet har yrkat på, att rege-
52514: ringens proposition skulle förkastas. J ag tror nämligen, att den
52515: för hvarje år som går, blir allt mindre behöflig. Och det hade varit
52516: intressant om någon statistik skulle hafva kunnat presteras utaf
52517: senare datum, ty, om jag nu icke är alldeles oriktigt underrättad, så
52518: hafva vi här endast att hålla oss till de föråldrade data, som 1892
52519: års skogskomite lämnat. Vi skulle alls icke förlora på, om denna lag
52520: skulle få ligga till sig och en ny statistik i denna väg presteras.
52521:      Denna lag blir nu dessutom en lag så att säga i tre våningar.
52522: Den består af en förordning, som vi kunna antaga nu. Så har en para-
52523: graf utryckts, som är af grundlagsnatur och som jag knappast tänker
52524: att vi kunna anse vara af så brådskande art, att den icke gärna kan
52525: få ligga öfver till första landtdag efter nästa val. Och så hafva vi
52526: dertill ännu fått aktielagen med i denna härfva, så närnligen stora
52527: utskottet föreslagit en paragraf af aktielagen till omformulering.
52528: 1'ill min stora öfverraskning har jag också fått till bundsförvandt i
52529: denna fråga hr \Vuorimaa, 5om ju eljes varit en ännu ifrigare anhän-
52530: gare af detta slags lagstiftning än 5j älfvaste hr Gebhard. Och j ag tror,
52531: att hr Wuorimaa har rätt. Det är nog, såsomhr Brander det sade, att
52532:  när en sådan där 5kydds- och förbnd5lag är väl oskyldig, så finnes det
52533:  mindre anledning att öfverträda den, äfven om man har 5amma
52534: 111öjlighet dertill so111 under förut5ättningen af en strängare lag. Det
52535:  är 5a111111a förhållande 5om 111ed tullen. Om tullsatserna äro låga,
52536:  så lurendrejar man icke, men äro de höga, så slår man sig derpå.
52537:  Men icke desto 111indre är det nu troligt att denna lag, 5å5o111 hr
52538:  \Vuori111aa säger, framkallar en agenttyp, so111 köper lägenheter
52539:  och gör aftal med bolag 0111 deras 5köfling. Och då hafva vi kom111it
52540:  från askan i elden. Det gläder 111ig att hr Wuori111aa erkänner, att
52541:  detsa111111a ock5å är förhållandet med hr Gebhard5 af honom tidigare
52542:  111ed 5å stort intre55e o111fattade för5lag. Det kanomdes5a bäggeförslag
52543:  säga5, att 111an bättrar icke ondt 111ed ännu värre. Och hvad beträf-
52544:  far hr Wuori111aas eget för5lag, 0111 ku111ulativ beskattning, så skulle
52545:  icke häller det hjälpa till någonting, ty de, 50111 då skulle hafva skogs-
52546:  111ark, utöfver den af hr Wuorimaa tillåtna arealen, skulle dela den-
52547:  5a111ma på flera 5kilda bolag, 50111 5in5emellan kunde träffa ett aftal
52548:  0111 sa111arbete, och då vore det hugg i samma skåra.
52549:       Det är nu så med silk förbud5lag5tiftning, att man ko111mer ingen
52550:  hvart 111ed den. Och jag tror att den riktiga 5ynen på tingen är den,
52551:  som uttalade5 i stora utskottet af en af centerns jurister, att bolagen
52552:  borde genom lagstifning tillhållas att förvalta sin jord, såväl den
52553:  brukade som skogen, på ett sådant sätt, so111 är 111ed landets intressen
52554:   förenligt, men icke förbjudas att besitta och köpa skog.
52555:       Huru so111 hälst så är jag öfvertygad 0111, att denna lag är en sådan
52556:  lag, om hvilken hr Hei111biirger 111ed rätta har sagt, att den har
52557:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot      1139
52558: 
52559: 
52560: tillkommit endast för att tillmötesgå opinionen, men göra så litet
52561: omak och skada som rimligtvis med det målet för ögonen kan komma i
52562: fråga. Det är en lagstiftning mindre för att komma tili praktiska
52563: mål än aus Liebe zur Kunst. Men jag kan omöjligt sälla mig tili dem
52564: som älska dålig lagstiftning. Och när jag numera fått ett så godt
52565: stöd som hr Wuorimaa, så vågar jag yrka på, att denna lagstiftnings-
52566: åtgärd för denna gång må få förfalla. Det hindrar icke att saken
52567: tages upp en annan gång. Vi hafva, kanske till dess hunnit komma
52568: till att såsom hr Brander har uttryckt det se ännu lugnare på sakerna
52569: än nu. Det är ju alldeles påtagligt att vår utveckling går i denna
52570: riktning. Febern minskas efterhand. Detta hafva vi ju också sett
52571: på hr Gebhard själf, visserligen i en annan fråga. Och det kan ju
52572: hända, att vi om några år lagstifta helt förståndigt i frågor af denna art.
52573: 
52574:     Ed. \V u o r i m a a: Ed. Brander on lausunut, että kun minä
52575: olen allekirjoittanut ensimäisen vastalauseen ja nyt ehdotan lain
52576: hylättäväksi, se osoittaisi, etten käsitä tämän lain merkitystä.
52577: Ed. Brander ei näy seuranneen tämän asian käsittelyä eduskun-
52578: nassa. Kun minä allekirjoitin vastalauseen, saattoi minut sen teke-
52579: mään ainoastaan siinä lausuttu periaate, - sen lausuin myöskin
52580: täällä lähetekeskustelussa - että yhtiöiltä niinkuin yksityisiltäkin
52581: pitäisi kiellettämän liian suurten maitten omistus. Ja kun ed. Brander
52582: vielä lausui, että tämä laki suojelisi maanviljelystä, niin hän unohti
52583: sanoa, että se laki, jota hän puolustaa, ei vähimmässäkään määrässä
52584: suojele maanviljelystä häviämästä. Hän ei ollut tietävinään siitä,
52585: kuinka tätä lakia ei ainoastaan voida kiertää, vaan kuinka tämä
52586: laki pakoittaa yhtiöitä ja muita kiertämään sitä. -Mitä ed. Schy-
52587: bergsonin lausuntoon tulee, niin olen iloinen, että kerrankin ollaan
52588: samaa mieltä. Mutta periaatteet, jotka ovat siihen johtaneet, ovat
52589: kuitenkin aivan erilaisia. Ed. Schybergson seisoo suuryhtiöitten ja
52590: suurkapitalistien vapauden kannalla ja minä tahdon niitten vapautta
52591: supistaa.
52592:     Ed. Schybergson pitää yhtiöitten suur-maanomistusta hyvänä
52593: ja suotavana, minä taas pidän sitä yhteiskunnalleturmiota tuottavana
52594: ja vaarallisena. Mutta minä olen ehdottanut tämän lain hylättäväksi
52595: siitä syystä, että jos eduskunta sen nyt hyväksyisi, se samalla tekisi
52596: itsellensä mahdottomaksi ottaa asian uudessa ja oikeassa muodossa
52597: esille ensi valtiopäivillä tai seuraavilla. Ed. Schybergson taas on
52598: tyytyväinen asian nykyiseen tilaan ja senvuoksi ehdottaa sitä samaa,
52599: mitä minäkin olen ehdottanut.
52600: 
52601:    Ed. K o 1 k k i: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin
52602: viimeisen lausunnon johdosta, erittäinkin sen vuoksi, että hän siinä
52603: vertaili niiden tilallisten, jotka ovat maansa yhtiöille myyneet, oloja
52604: ennen myyntiä ja myynnin jälkeen. Ja tapansa mukaan- hän kun
52605: 1140                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52606: 
52607: 
52608: aina löytää asioista parhaat puolet, iloiset puolet - hän tässäkin
52609: löysi sen, että ennen myyntiä noilla maanviljelijöilla on ollutvaikea
52610: toimeentulo työllä ja tuskalla, ja nyt heillä on rahaa pankeissa,
52611: runsas korko ja vaivaton koronnosto sieltä sekä iloinen elämä. Minä
52612: taas tunnen tässä kohden oloja maamme kehittymättämiltä seu-
52613: duilta, joista ei löydetä tällaisia kuvia tuskin ollenkaan. Nekin,
52614: joilla on ollut runsaammin rahoja, ovat ne tuota pikaa menettäneet
52615: sentähden, etteivät he ole niitä osanneet käyttää, kun eivät ole
52616: oppineet rahoja hoitamaan. M;onet taas, jotka ovat saaneet tilastaan,
52617: joka on mennyt useimmiten hyvin halpaan, polkuhintaan, jonkun
52618: verran rahaa, ovat olleet pakotetut panemaan sen entisiin velkoihin
52619: ja heidän elämänsä on tullut entistään kurjemmaksi, kun heillä ei ole
52620: ollut enää sitä samaa luottoa, mikä heillä ennen oli ollessaan tilan-
52621: omistajana.
52622:     Sama puhuja väitti, että lakiehdotus tulee noin 30 vuotta liian
52623: myöhään, ja jos en väärin ymmärtänyt, niin hän sanoi, että olisi
52624: uusi tilasto hankittava asian selvittämiseksi. - Jos sitä vielä han-
52625: kittaisiin joitakuita kymmeniä vuosia, miten myöhään tulisikaan
52626: tämä laki silloin? »Parempi myöhään kuin ei milloinkaan» on minun
52627: mielestäni tässä asiassa noudatettava periaate.
52628: 
52629:     Ed. A n t i 1 a: Minä olen tässä asiassa yhä eteenkinpäin en-
52630: simäisen vastalauseen kannalla. Täällä on valiokunnan mietinnön
52631: puolustajien puolelta lausuttu, että olisi arvaamaton vahinko, jos
52632: vuosisatain viljelys joutuisi rappiolle, ja se on aivan tosi. Viljelys
52633: on todellakin pelastettava siitä vaarasta, johon se on tukkiyhtiöit-
52634: ten maanhankinnan kautta joutunut, mutta sen lakiehdotuksen kautta,
52635: jonka valiokunta on esittänyt, ei tässä asiassa päästä läheskään täyttä
52636: askelta eteenpäin. Päinvastoin tämän toimenpiteen kautta, niinkuin
52637: jo on monasti huomautettu, tullaan järjestämään tukkiyhtiöitten
52638: metsämaan hankinta ja annetaan sille eduskunnan puolelta jonkun-
52639: lainen hyväksyminen. Tämä toimenpide on siksi vahingollinen tule-
52640: vaisuuteen katsoen, ettei sitä mitenkään voi hyväksyä se, joka tahtoo
52641: todellisesti kannattaa maanviljelyksen etua, sillä asianlaita on sel-
52642: lainen, että meidän maanviljelyksemme, joka monessasuhteessakituu
52643: pääoman puutetta, on semmoisessa tilassa, että nämä viljelyksen
52644: harjoittajat eivät voi ilman tuntuvia apukeinoja sivultapäin, päästä
52645: milloinkaan väkiperäiseen viljelykseen, johon pyrkiessä tarvitaan
52646: ehdottomasti varoja. Jos tukkiyhtiöt saavat tilaisuuden erottaa
52647: pieniviljelyksistä pois metsämaat, joista kuitenkin olisi sangen tun-
52648: tuvaa hyötyä voimaperäiseen viljelykseen pyrkiessä, silloin näiden
52649: viljelysten edistyminen ehdottomasti tulee ehkäistyksi.
52650:     Täällä on myöskin sanottu, että maanviljelystä voidaan tukea
52651: osuustoiminnan avulla ja että ammattitietoa on kohotettava. Minä
52652: olen huomannut hyvin monien kymmenien, monien satojenkin pikku-
52653:              Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1141
52654: 
52655: 
52656:   viljelijäin kylläkin haluavan ammattitietoja. He eivät kuitenkaan
52657:  puuttuvain pääomain puutteessa ole voineet semmoista itselleen
52658:  eikä nuorukaisijässä oleville pojilleen hankkia. Jos nyt hyväksytään
52659:  tämä valiokunnan mietintö, niin tulevaisuudessa ammattitietojen
52660:  levittäminen pikkuviljelijäin keskuuteen tulee tämän toimenpiteen
52661:  kautta ehdottomasti ehkäistyksi. Ja mitä tulee osuustoimintaan,
52662:  niin ei suinkaan se tule hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi sen kautta,
52663:  että pikkuviljelijöillä on tiloillaan metsää, jonka kautta he voivat
52664:  saada tuloja. Päinvastoin virkeys, joka tulojen omistamisesta seu-
52665:  raa, epäilemättä on myöskin omiaan virkistämään ja kehottamaan
52666:  osuustoiminnassa pyrkimään eteenpäin.
52667:       Minä en siis voi tämmöisiä syitä, joilla puolustetaan valiokunnan
52668:  mietintöä, pitää perusteltuina, vaan päinvastoin. Minä vielä tämän
52669:  lisäksi tahdon mainita, että jos nyt erotetaan metsämaat pois vilje-
52670:  lysten yhteydestä jättämällä ainoastaan kotitarvemetsä, niinkuin
52671:  valiokunta on ehdottanut, ja vaikka tätä kotitarvemetsää, silloin
52672:  kuin jostakusta tilasta muu metsämaa eroitetaan, jätetään sille tilalle
52673:  riittävästi, niin tulevaisuudessa, kun me kuitenkin pyrimme pikku-
52674:  viljelykseen ja tila jaetaan useampaan kymmeneen osaan, silloin täy-
52675:  tyy myös tuo vähäirien metsämaa kotitarvetta varten jakaa tietysti
52676:  useampiin kymmeniin osiin ja silloin se ei enään mitenkään voi näi-
52677:  den useampain viljelijäin talouteen edes kotitarpeeksi riittää, ja tämä
52678:  seikka, se j-uuri ensi kädessä on kehoittanut allekirjoittanutta puo-
52679:  lustamaan vastalauseen kantaa. Minä nim. epäilen, että tämä metsä-
52680:  maiden viljelyksistä eroittaminen ja sen kautta tulevaisuudessa pikku-
52681: -viljelijäin ahtaaseen tilaan asettaminen tulee synnyttämään muuta-
52682:  mien vuosikymmenien kuluttua semmoisia vaikeuksia, että siinä
52683:  epäilemättä saa lainlaatijakunta taaskin hakea keinoja keinojen
52684:  perästä eikä kukaties siinä, enemmän kuin nykyisen vuokralaitok-
52685:  senkaan parantamisasiassa olla tilaisuudessa tavallisilla lainsäädäntö-
52686:  keinoilla pääsemään eteenpäin, vaan täytyy turvautua keinoihin, joita
52687:  periaatteen kannalta vastustetaan. Minä puolustan edustajien Geb-
52688:  hardin ja Pullisen ehdotusta.
52689: 
52690:     Ed. v o n T r o i 1: Hr Schybergson framhöll att följden utaf den
52691: s. k. Norrlandslagens antagande i Sverige bland annat hade varit
52692: en begränsad bankkredit för jordbruket. J ag tror icke att vi här
52693: behöfva befara detsamma, ty kreditförhållandena hos oss äro ändå
52694: vida andra än uti Sverige. Vidkommande sedan min skildring utaf
52695: de foma hemmansegarenas nuvarande ställning, ville jag blott
52696: framhålla att jag varit i tillfälle få kännedom om densamma under
52697: m:in verksamhet främst såsom domare på landsbygden, men jämväl
52698: såsom advokat. Och jag tror att man såsom domare mer än annars är
52699: i tillfälle att lära känna skuggsidoma i lifvet och därigenom ock:så
52700: bli i tillfälle att komma under fund med de orsaker som hafva med-
52701: 1142                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52702: 
52703: 
52704: verkat till desamma. Att de forna hemmansägarena skulle vara de,
52705: som hafva största delen utaf sitt kapital deponeradt i bankerna, tror
52706: jag icke, utan nog är det fastmer till största delen de hemmansägare,
52707: som hafva förvandlat ett eller flere af sina skogsskiften till penningar
52708: genom att försälja afverkningsrätten till desamma. Dessa hemmans-
52709: ägare hafva skött sig bättre än de, som sålt hemmanen i sin helhet.
52710: Dessa göra nog en eller flere stadsresor och på dessa resor dricka de upp
52711: sin köpeskilling och därpå framsläpa de sitt lif såsom arrendatorer
52712: på sina förra lägenheter.
52713: 
52714:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Täällä on niin monelta taholta
52715: hyökätty sitä käsityskantaa vastaan, jota minäkin täällä olen koetta-
52716: nut edustaa, että täytyy vielä kerran pyytää puhevnoroa. Sitä en
52717: suinkaan tee vastatakseni kaikkeen siihen mitä on puhuttu, vaan
52718: muutamiin tärkeämpiin kohtiin.
52719:     Ed. von Troil puolusti mietintöä sitä muistutusta vastaan,
52720: joka tehtiin viime lähetekeskustelussa, nim., että mietintö oli aivan
52721: tavattoman heikosti puolustanut kantaansa ja yhtä heikosti vas-
52722: tustanut toisella kannalla olevaa ehdotusta. Hän sanoi, että minä
52723: siinä erehdyin kun väitin, että valiokunta ei olisi ottanut huomioon
52724: sitä, mitä toisen kannan puolesta on puhuttu. On mahdollista, että
52725: valiokunta on ottanut huomioon sen, mutta valiokunta ei ole kyennyt
52726: mietinnössään kumoamaan niitä tosiasioita, joita viime valtiopäivillä
52727: täällä esitettiin. Se on mietinnön heikkous, josta minä olen puhunut.
52728: Näin suuressa ja periaatteellisessa lainsäädäntötoimenpiteessä kuin
52729: tämä on, olisi valiokunnan velvollisuus ollut käsitellä asiaa arvok-
52730: kaammin ja vakavammin, kuin mitä mietintö osoittaa.
52731:     Sitten on ed. von Troil puolustanut tätä mietinnön lakiehdotusta
52732: m. m. sillä, että kunnes metsänhoito on saatu pientiloilla järkiperäi-
52733: selle kannalle, tämä lainsäädäntö olisi omiaan ehkäisemään niitä
52734: haittoja metsänhoidossa, joita nyt näkyy. Mutta tämä lainsäädän-
52735: töhän juuri nimenomaan jättää metsät ulkopuolelle; eihän se ole
52736: millään tavoin omiansa pelastamaan metsiä. Sitten kun tämän
52737: lainsäädännön avulla yhtiöt ovat ostaneet metsät pois vähävaraisilta
52738: tilallisilta, niin eiväthän ne silloin enää tarvitse sitä j ärkiperäistä
52739: metsänhoitoa, josta ed. von Troil puhuu. Lopuksi ed. v. Troilloh-
52740: duttaa itseään sillä, että elpynyt kansalaistunto tulisi muka estä-
52741: mään tukkiyhtiöitä lähtemään lainkiertämisteille. Onhan heillä
52742: ollut kansalaistuntoa ennenkin, eikä se vaan ole ennenkään estänyt,
52743: eikä se ole estänyt Ruotsissakaan, eikä se ole estänyt Norjassakaan,
52744: vaikka Norjan kansa juuri on tunnettuelpyneestäkansalaistunnostaan.
52745: Tämmöisiin aatteellisiin puoliin vetoaminen silloin kun on kysy-
52746: myksessä mitä voimakkain rahavalta, mitä voimakkaimmat oman-
52747: voitonpyyntivietit on aivan pilvissä leijailevaa lainsäätämistä.
52748:     Ed. Redberg on ollut huomaavinaan vastakohtaa niissä muistu-
52749:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1143
52750: 
52751: 
52752: tuksissa, joita ed. Wuorimaa ja minä olemme tehneet siihen nähden,
52753: mitenkä tätä lakia voidaan kiertää, ja sanonut, että koska meidän
52754: muistutuksemme ovat aivan vastakkaisia, ei niillä muka ole mitään
52755: arvoa. Mutta ed. Redberg ei huomannut, että minä muistutin
52756: samaa kuin ed. Wuorimaa. Minä sanoin nim., että tätä lakia osaksi
52757: e i t a r v i t s e, o s a k s i o n m a h d o t t o m a n h e 1 p p o
52758: kiertää. Nuo molemmat heikkoudet eivät ole vastakkaisia, vaan
52759: täydentävät toisiaan ja tekevät lain juuri niin viattomaksi kuin ed.
52760: Schybergson on sanonut.
52761:    · Sitte on ed. Brander hienolla tavalla lausunut ilonsa siitä, että
52762: tällä kertaa ei meidän kantaamme enää puolusteta sillä kiivaudella
52763: kuin ennen, koska muka nyt on jätettysyrjään taktilliset näkökannat.
52764: Se on erittäin hienoa! Syy siihen, minkävuoksi minun mielestäni ei
52765: enää ole syytä kovin suurella kiivaudella ajaa kantaamme, on se,
52766: että me olemme lojaalisesti resigneerautuneet. Me olemme lojaali-
52767: sesti resigneerautuneet, kun olemme nähneet, että vasemmisto on
52768: tässä kohden tehnyt liiton oikeiston kanssa. Me olemme tässä nähneet,
52769: että vasemmisto on lähtenyt taantumuksen, peräytymisen tielle, ja
52770: sille ei mitään mahda.
52771:      Edelleen koetti ed. Brander vähä ivailla minun äskeistä väi-
52772: tettäni sillä, että minä olin siitä, että täällä täysi-istunnossa ei viime
52773: kerralla puolustettu mietinnön kantaa, päättänyt, että se on heikko.
52774: Minähän sanoin, että kun täällä ei sitä puolustettu, niin minä odotin,
52775: että sitä olisi voitu puolustaa suuressa valiokunnassa, ja menin
52776: varta vasten käymään läpi suuren valiokunnan pöytäkirjat; luin
52777: läpi periaatteellisen keskustelun ja näin, että puolustus oli siellä
52778: yhtä heikko kuin täälläkin. Siis tämäkin huomautus oli aivan
52779: turha.
52780:      Vielä ed. Brander väitti, että Ruotsissa Norrlanninlaki muka olisi
52781: lievempi kuin tämä ehdotus. Se on todellakin yhdessä kohdin lie-
52782: vempi, mutta N orrlanninlaki on siinäsuhteessa ankarampi, että se vaatii
52783: kaikki yhtiöt tämän lain sisälle, esillä oleva lakiehdotus ainoastaan
52784: puutavaraliikeyhtiöt. Myös on Ruotsin laki ankarampi siinäkin suh-
52785: teessa, että se ei tahdo suojella ainoastaan viljelysmaita, mutta myös
52786: kaikkia viljelyskelpoisiakin maita esillä olevan lakiehdotuksen vaa-
52787: tiessa ainoastaan ne viljelyskelpoiset maat, jotka ovat viljellyn maan
52788: ympärillä, suojelukseen.
52789:      Sitte ed. Brander sanoi, että tulkoon laki millainen tahansa,
52790: ei se yksin riitä. Siitä me olemme kaikki tässä eduskunnassa yksi-
52791: mielisiä. Siitä ei olisi tarvinnut enää tänä päivänä puhua.
52792:      Ed. Brander vetosi siihen, että minä muka olen jättänyt syrjään
52793:  esim. osuustoiminnan yhtenä keinona, joka voisi tätä epäkohtaa
52794:  auttaa. Mutta kun tämän lain kautta saatetaan metsät pois tiloilta,
52795:  paitsi kotitarvemetsää, niin silloinhan täytyy osuustoiminnan sovel-
52796:  luttaminen metsätoiminnan alalla käydä mahdottomaksi. Se on men-
52797: 1144                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52798: 
52799: 
52800: nyttä. Juuri sitä me olemme ajaneet, mutta ed. Brander itse on
52801: sen kerrassaan unohtanut.
52802:     Sitte ed. Schybergson. Hän laski tapansa mukaan paljon leik-
52803: kiä, mutta se jääköön hänen spesiaalialakseen tässä eduskunnassa.
52804: Pysyn ainoastaan siinä, mitä hänen puheessaan oli asiallista. Hän
52805: sanoi, m. m. että jos Norrlanninlaki olisi ulotettu koko Ruotsiin,
52806: niinkuin tämä lakiehdotus on aijottu ulotettavaksi koko Suomeen,
52807: niin ei se olisi saanut enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kyllä
52808: minäkin sen uskon, mutta on toki >>pikkuinen>> ero Ruotsin nykyis-
52809: ten valtiopäiväin ja tämän eduskunnan välillä. Minä olin ainakin
52810: toivonut, että niillä olisi ollut ero tukkiyhtiöihin nähden. Mutta
52811: kun vasemmisto nyt on asettunut nykyiselle kannalleen, niin tai-
52812: taa se tässä suhteessa olla samanlainen kuin Ruotsin ensi kamari,
52813: joka on suureksi osaksi juuri tukkipomojen kamari.
52814:     Sitä paitsi meidän pitää katsoa, että Etelä-Ruotsissa ei ole metsä-
52815: maata, niinkuin koko Suomi on metsämaata. Jos katsomme sitä
52816: rajaa, johon Norrlannin laki ulottuu eteläänpäin Ruotsissa ja ve-
52817: dämme sen rajan tänne yli, niin huomaamme, että se kulkee meidän
52818: Salpausselkää myöten. Se on se osa pohjoismaita, joka on metsän-
52819: kasvulle soveliain ja toistaiseksi pääasiallisesti viljelemätöntä. Meil-
52820: lähän ei ole muuta kuin noin 8 °/o viljelysmaata.
52821:     Sitte ed. Schybergson arveli että tämä laki tulee liian myöhään,
52822: ja perusti sitä sillä, että 70-80 luvuilla myytiin metsätiloja huo-
52823: keasta hinnasta ja nyt niitä myydään kalliista. lVIutta ei suinkaan
52824: tämä rahakysymys - ed. Schybergson on tosin rahamies - eihän
52825: tämä rahapuoli ole ollut tässä pääasiana. Sitä paitsi ed. Schybergson
52826: arveli, että tätä nykyä myydään metsätiloja liian korkeasta hin-
52827: nasta. Se on kyllä totta, että eräs yhtiö viime vuosina osti niitä
52828: tuommoisessa >>feberissä.>>, niinkuin hän puhui, liian korkeasta hin-
52829: nasta, mutta vielä ainakin viime keväänä löytyi liikkeitä, jotka
52830: ostivat Pohjois-Suomesta tiloja 10-20 markasta hehtaari.
52831:     Vielä ed. Schybergson arveli, että jos viime vuosilta olisi tilastoa,
52832: niin nähtäisiin, ettei tämä maanosto ole edistynyt siinä määrässä
52833: kuin varemmin. Tämä viime vuoteen nähden pitänee luultavasti
52834: paikkansa, sentähden että puutavaraliikkeitten raha-asiat ja puu-
52835: tavaramarkkinat ovat huonot. Mutta vuosilta sitä ennen on tietoja
52836: hyvin monesta osasta maata ja ne tiedot osoittavat, että on yhä
52837: edelleen aivan tavattomassa määrässä ostettu tiloja. Sitte ed. Schy-
52838: bergson arveli, että semmoinen lainsäädäntö, joka menisi siihen
52839: suuntaan että se pakoittaisi yhtiöitä hoitamaan maitaan, sekä vil-
52840: jelysmaitaan että viljelemättömiä olisi tarkoituksenmukaisin. Siinä
52841: minä tulen olemaan mukana, olenhan tehnyt siitä alotteitakin. Saa
52842: nähdä, kuinka suurella innolla semmoista lainsäädäntöä tullaan
52843: täällä kannattamaan.
52844:     Sitte ed. Schybergson taasen liittyi niihin leikinlaskijoihin va-
52845:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   II 45
52846: 
52847: 
52848: semmistosta, jotka ovat puhuneet lainsäätämiskuumeen muka
52849: lauhtumisesta ja arveli että minä jonkun ajan perästä olen mukana
52850: lakia laatimassa »aika järkevällä tavalla.» Minä luulen myös, että
52851: kun tällainen laki tässä laaditaan, niin tullaan hyvin pian, ainakin
52852: minä tulen hyvin pian vaatimaan sitä, että tästä lähtien toista tietä,
52853: lähdetään expropriatsioonin tietä, lähdetään rappeutumislainsää-
52854: dännön tietä, lähdetään progressiivisen verotuksen tietä lakeja laa-
52855: timaan metsäyhtiöitä vastaan. Sinne meidän täytyy lähteä, mutta
52856: ei se ole kuumeen vähenemistä, herra Schybergson!
52857:     Sitä paitsi minä en myönnä, että minussa lainsäätämisinto olisi
52858: lauhtunut kunnallislakiasiassa. Kuten ed. Schybergsonin pitäisi
52859: tietää minä en ole koskaan ollut muulla kannalla kuin sillä, jonka
52860: äskettäin toin esiin. Lopuksi ed. Schybergson lausui parikin kertaa
52861: suuren ilonsa siitä, että hän on saanut liittolaisekseen ed. Wuori-
52862: maan. Sitä iloa en suinkaan tahdo häiritä.
52863: 
52864:     Ed. Hu 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin lau-
52865: sunnon johdosta, hän kun lausui lain tulevan liian myöhään ja ettei
52866: tätä nykyä kyseessä olevia maakauppoja tehdä, syystä että kon-
52867: junktuurit puutavaramarkkinoilla ovat epäedulliset.
52868:     Minä en ymmärrä, että lainsäädäntö olisi tehtävä riippuvaiseksi
52869: vaihtelevista konjunktuureista. Semmoinen olisi todellakin kon-
52870: junktuuripolitiikkaa.    Edustaja Schybergson on kaivannut ti-
52871: lastoa. Ed. Gebhard on jo antanut muutamia tietoja. Minunkin
52872: tiedossani on semmoisia metsäkauppoja aivan viime ajalta. Tie-
52873: dän erään semmoisen kuvaavan tapauksen eräästä Keski-Savon
52874: kunnasta, jossa oli päätetty rakentaa kansakoulu. Kun koulu oli
52875: valmistunut, ei ollut riittävästi oppilaita, syystä että kylän useat
52876: tilalliset olivat myyneet sahayhtiölle tilansa ja perheineen päivineen
52877: muuttaneet pois.
52878:     Minä pyydän lyhyesti kannattaa suuren valiokunnan ehdotusta.
52879: 
52880:      Ed. K u u s i n e n: Me sosialistit olemme tässä koettaneet tänä
52881: iltana tätä asiaa käsitellessä hyvin kärsivällisesti kuunnella eikä
52882: välittää edes niistä taisteluun haastamisista, mitä varsinkin eräitten
52883: suomettarelaisten taholta täällä on esitetty,- varomattomasti kyllä
52884: heidän-tåholtaan, sillä heille minun käsittääkseni tänä iltana olisi ehkä
52885: ollut viisainta olla liiaksi meitä haastattamatta. Mutta kun nyt
52886: kerran tästä jotain täytyy lausua meidänkin, meidän varsinaisten
52887: >>tukkipomojen etujen puoltajien>> taholta, niin tahtoisin aluksi
52888: pikkuisen kumminkin kosketella sitä kantaa, mikä täällä niillä edusta-
52889: jilla on ollut, joilla tähän asti oli täällä eduskunnassa kunnia edustaa
52890: sitä kantaa. Tarkotan nyt erityisesti ed. Schybersonin kantaa. Hän
52891: on viisas taktikeri. Viime valtiopäivillä kun tämä asia oli esilläja
52892: herra Schybergson näytti täydellä todella pelkäävän sen hurjan kielto-
52893: 11-46                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52894: 
52895: 
52896: lain toteutuvan tässä asiassa, jota suomettarelaiset ajoivat, hän
52897: näytti olevan hyvinkin taipuvainen sellaiseen välitysehdotukseen
52898: tässä asiassa, minkä ed. Brander oli tehnyt. Tämä ed. Branderin
52899: silloinen ehdotus oli jonkun verran lievempi kuin suomettarelaisten
52900: ehdotus, mutta ei läheskään niin tukkipomojen etuja katsova kuin
52901: nykyinen valiokunnan ehdotus. Nyt tässä näytti alusta alkaen
52902: selvältä, ettei enää voisi päästä voitolle tuo suomettarelaisten kielto-
52903: lakiehdotus, ja kun herra Schybergsonsiitäoliselvillä, niin hän saattoi
52904: vapain mielin tässä kääntää kelkkansa kokonaan toisaalle, lähteä
52905: suuressa valiokunnassa ajamaan sitä kantaa, ettei tässä tarvita
52906: lakia mitään. Ja sitä kantaa hän siellä johdonmukaisesti ajoi. Muiste-
52907: taan, että viime kerralla, kun tätä asiaa alustavasti käsiteltiin ensim-
52908: mäisessä lukemisessa, niin herra Schybergson m. m. kaunopuheliaasti
52909: selitti, että hän on sosialistien kanssa samaa mieltä siitä, että oikeas-
52910: taan metsät olisivat valtiolle saatavat. Lopuksi hän vielä vakuutti
52911: hyvin juhlallisesti, että älkää te sosialistit luulko, että te olette
52912:  ainoita todellisia, rehellisiä tällaisen uudistuksen vaatijoita, vaan
52913: kyllä niitä yhtä todellisia parannuksen vaatijoita on täällä oikeis-
52914: tossakin. Se herra Schybergsonin kanta, jota hän nyt on alkanut ajaa,
52915: täytyy nyt kuitenkin jokaisesta eduskunnan jäsenestä näyttää hie-
52916: man toiselta kuin se, mitä sosialistit ovat ajaneet.
52917:      Me sosialistit suuressa valiokunnassa, niinkuin eduskunnassakin,
52918: koetimme sillä tavalla ajaa tukkipomojen asiaa, että olisi vapautettu
52919:  tukkipomot, niinkuin periaatteessa katsottiin täytyvän vapauttaa
52920: maanomistajatkin metsistään, että metsät olisi saatettava valtiolle. Sel-
52921: laisen ehdotuksen me teimme jo suuressa valiokunnassajajouduimme
52922:  siinä kunniakkaasti häviölle. Suomettarelaisten suosiollisella avulla
52923:  pääsi tämä kurja valiokunnan ehdotus suuressa valiokunnassa voitolle.
52924: Silloin ei ollut meillä muuta edessä kuin koettaa sitten vielä tätä
52925:  asiaa yksityiskohtaisesti käsiteltäessä tuoda lisäehdotuksiamme
52926:  erikoispykäliin esille, mutta porvarit säännöllisesti yksimielisesti
52927:  äänestivät ne kumoon. Aänestivätpä vielä niinkin vaatimattoman
52928:  samaan suuntaan käyvän ehdotuksen kumoon, kuin ed. Castren
52929:  siellä teki, nim. että valtiolla olisi näissä tukkiyhtiöiden vastaisissa
52930:  metsänostoissa ostoetuoikeus. Sekin oli jo liian paljon suuren valio-
52931:  kunnan porvarien mielestä.
52932:      No niin. Sitte kun yksityiskohtaisessa käsittelyssä suuressa
52933:  valiokunnassa päästiin niin pitkälle, että tuli 8 §esiin, jossa säädetään,
52934:  että kaikki ne rajoitukset mitä tässä asetuksessa on säädettyyhtiön
52935:  kiinteistön hankinnasta, olkoon myös noudatettava kun yksityinen
52936:  henkilö tahtoo omakseen hankkia maalla olevaa kiinteätä omaisuutta,
52937:  silloin tehtiin porvarien taholta merkillisen julkea ehdotus,sellainen
52938:  ehdotus,että tästä olisi kokonaan poistettava se kohta, joka puhuu
52939:  yksityisestä henkilöstä, joten laki tulisi koskemaan ainoastaan
52940:  yhtiöitä. Tuollainen ehdotus sisältää asiallisesti sitä, ettei koko lailla
52941:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1147
52942: 
52943: 
52944: ole kerrassaan mitään merkitystä. Jokainen yhtiö voisi ostaa maita
52945: sen verran kun haluaa jonkun osakkaansa, siis yksityisen henkilön
52946: nimessä, kun ei laki tulisi ollenkaan koskemaan yksityisiä. Tällaisen
52947: tukkipomojen etuja katsovan lakiehdotuksen tyhjäksitekemistä tar-
52948: koittavan muutosehdotuksen tekivät siellä s u o m e t t a r e 1 a i s e t.
52949: Eräs suomettarelainen edustaja sen teki, toinen suomettarelainen
52950: edustaja sitä kannatti, ja edustajat Schybergson, v. Alfthan ja toiset
52951: ruotsikot suuressa valiokunnassa saattoivat ilomielin yhtyä tähän
52952: suomettarelaiseen ehdotukseen. Kun näet tästä suuressa valiokun-
52953: nassa äänestettiin, äänesti 4 ruotsinmielistä sen puolesta ja 5 suo-
52954: mettarelaista, - 5 tukkiyhtiöiden metsänostoa rajoittavaa ~kielto­
52955: lakiherraa>>! Sellaista se on ollut suomettarelaisten »kieltolaki»-
52956: harrastus tässä asiassa suuressa valiokunnassa. Se oli. jo niin paksua,
52957: että yksin erään Mechelinin entisen senaatin jäsenen, joka on samalla
52958: suuren valiokunnan jäsen, herra Ståhlbergin, täytyi puolestaan lausua,
52959: että jos tuollainen ehdotus hyväksyttäisiin, niin ei tällä lailla olisi
52960: tosiaan mitään merkitystä. Ja samoin erään nykyisen senaatin
52961: ruotsikkojäsenen, joka myös kuului Mechelinin senaattiin aikanaan,
52962: senaattori Nyberghin, täytyi myöskin lähteä näitä suomettarelaisia
52963: ehdotuksentekijöitä vastaan selittämään, että jos tuollainen ehdotus
52964: tulee hyväksyttäväksi, niin kyllä silloin on liian vähän rajoitettu
52965: tukkipomojen oikeuksia. Siitä huolimatta kuitenkin nuo 5 suomet-
52966: tarelaista äänestivät tuollaisen ehdotuksen puolesta.
52967:      Se suomettarelainen muuten, joka tuollaisen ehdotuksen teki
52968: suuressa valiokunnassa, se on edustaja, joka eräässä toisessakin
52969: kieltolakiasiassa on menetellyt yhtä - sanoisinko - omituisesti,
52970:  esiintynyt vaalien edellä kovana kieltolain ajajana siinä toisessa
52971: kieltolaissa, niinkuin tässäkin kieltolaissa, mutta sitten myöhemmin
52972: ollut sangen uuttera sellaisten muutosehdotusten tekijä, jotka
52973: muutosehdotukset kummassakin tapauksessa tekisivät tuollaisen
52974: kieltolain aivan mahdottomaksi. Ja kun siitä hänen menettelystään
52975: siinä toisessa kieltolaissa huomautettiin julkisuudessa aikoinaan,
52976: kun huomautettiin että ei sen suomettarelaisen edustajan nyt olisi
52977: sentään pitänyt - hän on virkamiehenä senaatissa - omasta
52978: alotteestaan tuollaista kieltolain tappamisehdotusta senaatissa tehdä,
52979: niin, kun tästä huomautettiin julkisuudessa, niin Uudessa Suomet-
52980: taressa kirjoitettiin, että sitäkö kelpo virkamies odottaa, että häntä
52981: kehotettaisiin tuollaiseen toimeen, ei, hän rientää itsestään sellaista
52982:  tekemään. Nyt olisi minusta herra Nevanlinnalla taas syytä kir-
52983:  joittaa Suomettareen: sitäkö kelpo edusmies odottaa, että hänen
52984: ryhmänsä tai koko puolueensa luopuu ohjelmastaan, ei, hän rientää
52985: etukäteen sitä tekemään. Kysymyksessä olevan edustajan nimi on
52986: Li s t o.
52987:      Päätökseksi tuli siis kuitenkin suuressa valiokunnassa tässä
52988: suhteessa, että tämän lain pitäisi kuitenkin koskea yksityisiäkin.
52989: 1148                    Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
52990: -----------
52991: 
52992: 
52993: Mutta sitten tuli tässä eteen toinen konsti. Tuli sellainen konsti eteen,
52994: että siellä esitettiin - alote siinäkin suhteessa tehtiin suomettare-
52995: laisten taholta - että tämä koko laki oikeastaan tai kuitenkin 8 § on
52996: v a s t o i n p e r u s t u s 1 a k i a. Ja mikä siinä auttoi, kun sellainen
52997: vaatimus tehtiin, niin asia oli lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. Ja
52998: perustuslakivaliokunnasta tuli sitten lausunto, että juu, se on vastoin
52999: perustuslakia. Kuinka tuon asian laita nyt oikein lienee, siihen
53000: en tahdo tällä hetkellä puuttua. Se saattaa olla vastoin perustus-
53001: lakia, saattaa myös olla perustuslainmukainen. Mutta ainakaan
53002: siitä perustelusta, mitä perustuslakivaliokunta tässä kysymyksessä
53003: on antanut, ei kukaan voi tulla vakuutetuksi, että lakiehdotus olisi
53004: tässä suhteessa perustuslainvastainen. Ja minä puolestani uskoisin
53005: perustuslakivaliokunnan auktoriteettiin niin paljon tässä asiassa,
53006: että kun sieltä eivät ole herrat sen kummempia todistuskappaleita
53007: tässä suhteessa voineet esittää, ei se silloin oleperustuslainvastainen.
53008: Tätä minun käsitystäni tukee vielä se ihmeellinen seikka, että tässä
53009: ovat niin monet pätevät laitokset ennen olleet sitä mieltä, ettei tämä
53010: ole perustuslainvastainen. Esim. useat suomettarelaiset edustajat
53011: kaikilla kolmilla valtiopäivillä, jotka ovat tästä asiasta tehneet
53012: eduskuntaesityksen täällä. Kaikissa niissä on myös tahdottu sovel-
53013: luttaa näitä rajoituksia, vielä noita hurjia rajoituksia, yksityisiinkin.
53014: Ne eivät ole ketkään tietäneet, että se on ollut perustuslain rikkomista.
53015: Eduskunnan herra sihteeri ei ole sitä tietänyt, kun on antanut
53016: sellaisia eduskuntaesityksiä täällä tehdä, jotka koskevat perustus-
53017: lakia. Perustuslaillinen Mechelinin senaatti ei sitä tietänyt, kun se
53018: valmisti tästä asiasta armollisen esityksen, jonka perusteluissa ei
53019: puolella sanalla viitatakaan, että tässä voisi olla mitään seikkaa,
53020: joka koskisi perustuslakia. Valtiopäivien valiokunnat eivät myöskään
53021: ole tätä aavistaneet, ei viimeksi talousvaliokuntakaan, -ennenkuin
53022: nyt se yhtäkkiä suomettarelaisten alotteesta tuli ilmi. Siihensaakka
53023: oli tässä asiassa rikottu perustuslakia, mutta nyt se onneksi vielä
53024: oli korjattavissa.
53025:     Muuten sivumennen sanoen näyttää tosiaan, kuin noista vanhoista
53026: perustuslaeistamme tulisi vähän samanlainen jarru täällä kaikelle
53027: uudistustyölle, kuin mitä Yhdysvaltain perustuslait ovat. Siellähän
53028: kansan eduskunta voi säätää lain, mutta jokaisella pikkutuomarilla
53029: maaseudullakin on oikeus sanoa, että se on vastoin Yhdysvaltain
53030: perustuslakia ja senvuoksi sitä ei voi panna toimeen. Täällä nyt ei
53031: tuomarit eduskunnan ulkopuolella kyllä voi semmoista selittää,
53032: mutta eduskunnan sisäpuolella ne voivat selittää ja tulevat epäile-
53033: mättä selittämään aina silloin, kun joku tärkeämpi asia on herrain
53034: luokkaetuja vastaan, aina silloin se on tästedes perustuslainvastainen.
53035:     Nyt kun oli sitten tässä laissa päästy niin pitkälle, että se oli
53036: saatu perustuslainvastaiseksi, ja täytyi erottaa se kohta, joka koski
53037: yksityisiä, erityiseksi lakiehdotukseksi, jonka laiksi tulemisesta ei
53038:             Eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajien maanostot   1149
53039: 
53040: 
53041: ole tietysti mitään tietoa, kun perustuslakia koskevat lakikysy-
53042: mykset ovat niin monimutkaisen käsittelyn takana, niin silloin ei
53043: ollut enää kaikilla noilla viidellä suomettarelaisella, jotka olivat
53044: ensimmäisessä käsittelyssä tässä asiassa äänestäneet sitä vastaan,
53045: että tämä koskisi myös yksityisiä, syytä puolustaa tuota kantaansa.
53046: Kaksi suomettarelaista - tai kolmekin niitä oli, vaikka yksi eri
53047: perusteilla -    katsoi kuitenkin tarpeelliseksi puolustaa sitä ed.
53048: Schybergsonin kantaa, että tässä asiassa ei tarvita lakia ensinkään.
53049: Herra Lagerlöf perusteli tätä kantaa sillä, että tällä lailla ei ole
53050: mitään muuta etua, kuin että se on lyhyt. Lailla pitäisi olla ne edut,
53051: että se on lyhyt, oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen.
53052: Mutta tämä ei ed. Lagerlöfin selityksen mukaan ole oikeuden-
53053: mukainen, koska tämäkin kurja lakiehdotus, jota ed. Gebhard ei
53054: ole osannut tarpeeksi moittia ja jonka kannattamisesta hän ei
53055: ole osannut sosialisteja tarpeeksi syyttää, muka liiaksi rajoittaa yksi-
53056: tyisen vapautta, yksityisen omistusoikeutta. Samoin ed. Sarasteen mie-
53057: lestä. Eikä se myöskään ollut tarkoituksenmukainen hänen mie-
53058: lestään siitä syystä että sitä muka voi kiertää vaikka kuinka. Siihen
53059: kyllä eräs nuorsuomalainen, entinen senaatin jäsen, huomautti että
53060: hän ei ymmärrä, jos lakia niin helposti voidaan kiertää, niin miksi sitä
53061: sitten ed. Lagerlöf niin pelkää, ja ed. Schybergsonin täytyi oikein
53062: suuttumuksella ottaa puolustaakseen Lagerlöfiä tuommoisia halpa-
53063: maisia letkauksia vastaan. Tosin ed. Lagerlöf kyllä puolestaan
53064: ilmoitti, että se tukkiyhtiö, jota hän edustaa, ei tee tällaisia metsä-
53065: kauppoja, niin ettei hänellä ole tässä syytä omasta puolestaan
53066: peljätä.
53067:     No niin! Luulen tässä sentään nyt jonkun verran osottaneeni,
53068: minkälaista se suomettarelaisten kieltolakiharrastus tässä asiassa
53069: on ollut, josta ed. Gebhard on koettanut tehdä itselleen ja puolueel-
53070: leen niin kovin suuren keppihevosen. Se on ollut samanlaista uudis-
53071: tusten harrastusta kuin yleensä suomettarelaisten politiikka muissa-
53072: kin asioissa. Ehkä herra Gebhard voi tähän sanoa että nuo suuren
53073: valiokunnan suomettarelaiset jäsenet ovat yksityisinä henkilöinä
53074: luopuneet ohjelmastaan ja kannastaan tässä asiassa, niinkuin edusta-
53075: jat Gebhard ja Paasikivi esim. kunnallisasiassa esiintyivät yksityisinä
53076: henkilöinä toisin kuin on heidän ohjelmassaan. Suomettarelaisessa
53077: puolueessa voi yksityisenä henkilönä kuka puolueen edustaja tahansa
53078: luopua puolueen ohjelmasta.
53079:     Voinen jo päättää. Kuten sanottu, me sosialidemokraatit, me
53080: yksin eikä kukaan muu, olemme tällä tavalla kuten edellä mainitsin,
53081: »ajaneet tukkipomojen etuja•>. Mitkään porvarispuolueet eivät ole
53082: niitä ajaneet . . . Olemme ajaneet niitä tukkipomojen etuja sillä
53083: tapaa, että olemme koettaneet saada pakkoluovutettaviksi tukki-
53084: pomojen metsämaat valtiolle. Porvarit ovat yksimielisesti tällaista
53085: tukkipomojen etujen ajamista vastustaneet. Syy siis ei ole meidän,
53086: 1150                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53087: 
53088: 
53089: että tämä ehdotus on näin kurja kuin se nyt on. Ja puolestani pyy-
53090: täisinkin ehdottaa sen meidän sosialistisen ehdotuksen, talousvalio-
53091: kunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaisen ehdotuksen,
53092: äänestyksen alaiseksi. Pyytäisin siis ehdottaa, että asia lähetettäisiin
53093: takaisin suureen valiokuntaan muutettavaksi talousvaliokunnan
53094: mietinnössä olevan toisen vastalauseen mukaiseksi.
53095: 
53096:      Ed. B r a n d e r: Ed. Gebhard mainitsi äsken leikinlaskun ed.
53097: Schybergsonin yksinoikeudeksi. Ed. Kuusinen on äsken koettanut
53098: evätä tämän yksinoikeuden, yrittäen laskea leikkiä hänkin. J.Vlinä
53099: en seuraa sille alalle, tahdon lyhyesti vain kosketella muutamia seik-
53100: koja edellisten edustajain lausunnoissa.
53101:      Ed. Wuorimaalle pyydän huomauttaa että hänen nimensä on
53102: talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa
53103: niinkuin muidenkin vastalausujain. Sitten minun on pakko torjua
53104: eräs väärinkäsitys, joka näkyi tulleen vanhalle osuustoimintatove-
53105: rilleni, Antilalle. Minä en ole puhunut osuustoiminnasta niinkuin
53106: hän on refereerannut minun puhuneen. Minä selvitin että tällai-
53107: sella alalla ei lainsäädäntö yksin riitä epäkohtain korjaamiseen. Täy-
53108: tyy olla monia muita toimenpiteitä sen rinnalla ja sen tukena. Olen
53109: ennenkin pannut merkille sen että eräillä tahoilla ei ole kovinkaan
53110: suurta luottamusta meidän talonpoikaisväestömme itsenäisyyteen
53111: ja omintakeisuuteen, kun luullaan että se suurissa lausunnoissa olisi
53112: valmis myymään kontunsa ja kotinsa. Olen saanut sen käsityksen
53113: että tuo myyntihalu yhä enemmän vähenee, vaikkakin sitä silti on
53114: vielä valitettavan suuressa määrässä olemassa. Ei, me tarvitsemme
53115: juuri itseluottamusta. omintakeisuutta maanviljelijöissä kehittää
53116: ja juurruttaa m. m. osuustoiminnan kautta.
53117:      Tulin maininneeksi äskeisessä lausunnossani taktilliset näkökoh-
53118: dat, oliko se hienosti tai epähienosti, sille en voi mitään. Olisin
53119: ollut mieluummin tätä asiaa uudelleen mieliin palauttamatta. mutta
53120: minun on pakko muistuttaa mieleen, mitenkä viime valtiopäivillä
53121: ne edustajat, jotka asettuivat toiselle kannalle kuin ed. Gebhard
53122: ja hänen kannattajansa, eräiden puolelta leimattiin tukkiyhtiöiden
53123: asianajajiksi, sillä tietysti osoittaen mitenkä muka eräät edustajat
53124: ja kokonaiset puolueet asettuivat ilmeisesti maanviljelijäin etujen
53125: ajamista vastaan. Minulla on myöskin mielessä vaalikirjallisuus,
53126: jota tästäkin asiasta levitettiin ja jossa puhuttiin kaunopuheliaasti
53127: nuorsuomalais-sosialistis-ruotsalaisesta joukkiosta yhtä ja toista
53128: tavalla, jota en toki tässä katso sopivaksi ruveta refereeraamaan.
53129: Iloitsen että nyt tuollaiset taktilliset näkökohdat ovat joutuneet
53130: unhoon ja uskon että me tässä ed. Gebhardin kanssa voimme olla
53131: yhtä mieltä. Ed. Gebhard uudelleen väitti, että tätä asiaa on talous-
53132: valiokunnan ja suuren valiokunnan puolelta heikosti puolusteltu.
53133: Niinkuin jo aikaisemmassa lausunnossani huomautin, ei jonkun asian
53134:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1151
53135: 
53136: 
53137: puolustus esiinny pitkissä puheissa. Meillä niitä pitkiä puheita jonkun
53138: kannan puolustukseksi käytetään liiaksikin. Minä ja luulen moni
53139: muukin täällä, on sitä mieltä, että hyvin harkittu asia monissa koh-
53140: din puhuu itse puolestaan. Ryhtymättä tämän pidemmälti rep-
53141: liikkejä vaihtamaan, olen tahtonut nämä vaan oikaisuna lausua.
53142:     Ed. S i r o 1 a: Samalla kun kannatan ed. Kuusisen tekemää eh-
53143: dotusta pyydän vielä eräällä pikkuisella seikalla täydentää sitä suo-
53144: mettarelaisten ansioluetteloa, jonka ed. Kuusinen täällä esitti. Ed.
53145: Kuusinen mainitsi jo, että suomettarelaisten taholta keksittiin, että
53146: se toista sataa vuotta sitten syntynyt asetus, jonka tarkoituksena
53147: oli turvata talonpoikien maanomistusta aatelisrosvousta vastaan,
53148: että tämä sama perustuslaillinen oikeus myöskin oli sovellutettava
53149: nykyaikaisiin suurmaanomistajiin ja myöskin tukkimetsien osta-
53150: jiin ja omistajiin. Tähän käsitykseen, että tämä oikeus tämmöisille
53151: yksityisille suuromistajille kuuluu perustuslaillisena, siihen on yh-
53152: tynyt suuri osa oikeistoa. Mutta jotkut suomettarelaiset, ed. La-
53153: gerlöf ja Ingman ovat menneet pitemmälle. He ovat katsoneet,
53154: että tämä vanha perustuslaillinen oikeus myöskin on sovellutettava
53155: uusiaikaisiin kapitalistisiin yhtiöihinkin, ja että siis yhtiöittenkin
53156: maanomistus on perustuslailla turvattu. Täten koko tämä lakieh-
53157: dotus, eikä vain tämä yksi pykälä, olisi käsiteltävä perustuslain-
53158: mukaisessa järjestyksessä. Heidän kanssaan samaa mieltä on tässä
53159: asiassa ed. Estlander. - Panen tämän suomettarelaisten erinomai-
53160: sen perustuslakiharrastuksen merkille.
53161:    Ed. I n g m a n: Pyydän panna merkille, että edellinen arvoisa
53162: puhuja ei osaa lukea sisältä. Sillä jos hän osaisi lukea sisältä, niin
53163: hän näkisi, että ed. Lagerlöfin ja minun nimeni välillä vastalau-
53164: seessa on seuraava rivi: >>Allekirjoittanut yhtyy ylläolevaan, mikäli
53165: on kysymys avoimista yhtiöistä.>> Ja eduskunnan ensimäinen herra
53166: varapuhemies tietänee, että avoimia yhtiöitä on ollut olemassa en-
53167: nen kuin ne perustuslakisäännökset, joista tässä on puhe.
53168:    Ed. S i r o 1 a: Minä myönnän, että ed. Ingman on osaksi vapaa
53169: tästä tuomiosta, josta hän pyrkii irti.        ·
53170:     Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
53171: 
53172:     Puhemies: Yleisen keskustelun kuluessa on tehty seuraavat
53173: kolme ehdotusta.
53174:    Ensinnä on ed. Gebhard ed. Pullisen ja Antilan kannattamana
53175: ehdottanut, että mietintö lähetettäisiin takaisin suureen valiokun-
53176: taan, siinä tarkoituksessa, että suuri valiokunta muodostaisi laki-
53177: ehdotuksen pääasiassa talousvaliokunnan mietinnön ensimäisessä
53178: vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaiseksi.
53179: 1152                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53180: 
53181: 
53182:     Nimitän tätä ed. Gebhardin ehdotukseksi.
53183:     Toiseksi on ed. Wuorimaa ed. Heimbiirgerin ja Schybergsonin
53184: kannattamana ehdottanut, että kaikki esillä olevat lakiehdotukset
53185: hylättäisiin.
53186:     Kolmanneksi on ed. Kuusinen ed. Sirolan kannattamana eh-
53187: dottanut, että lakiehdotus lähetettäisiin takaisin suureen valiokun-
53188: taan muodostettavaksi talousvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen
53189: vastalauseen mukaiseksi.
53190:     Näistä ehdotuksista minun ymmärtääkseni tulee, ennenkun
53191: siirrytään yksityiskeskusteluun, äänestettäväksi kahdesta, nimittäin
53192: ed. Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksista. Jos ne nim. hyväksytään,
53193: on mietintö palautettava suureen valiokuntaan siellä uudelleen
53194: muodostettavaksi, minkä jälkeen vasta voidaan siirtyä erikoiskes-
53195: kusteluun.
53196:     Ed. Wuorimaan ehdotus taas on sitä laatua, että siitä olisi ää-
53197: nestettävä vasta senjälkeen kuin kaikki kolme lakiehdotusta ovat
53198: seikkaperäisesti tarkastetut. Ehdotan siis meneteltäväksi siten, että
53199: ennen kuin siirrytään asialliseen keskusteluun, äänestetään edus-
53200: tajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksien välillä, kumpiko niistä
53201: tulee vastaehdotukseksi asiallista käsittelyä vastaan. Jos nämä eh-
53202: dotukset molemmat hylätään, siirrytään lakiehdotusta pykälittäin
53203: tarkastamaan, jota vastoin ed. Wuorimaan ehdotus asetuksen hyl-
53204: käämisestä tulee esitettäväksi vasta kun kaikki kolme ehdotusta
53205: on erityiskohtaisesti käsitelty. Hyväksytäänkö tämä menettelytapa?
53206: 
53207:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
53208: 
53209:     Ed. E h r n r o o t h: J ag hyser tvifvelsmål därom, huruvida
53210: landtdagsmännen Kuusinens och Gebhards förslag kunna komma
53211: under omröstning. I andra läsningen skall enligt 57 § 3 mom. L. 0.
53212: punkt för punkt fattas beslut rörande enskildheterna af det lag-
53213: förslag, som föreligger till behandling. Godkännes stora utskottets
53214: förslag i alla delar, förklaras andra behandlingen afslutad. Blir stora
53215: utskottets förslag icke oförändradt godkänt, öfverlämnas lagför-
53216: slaget, i den lydelse det genom landtdagens beslut erhållit, ånyo till
53217: stora utskottet. Dock tillägges i följande moment: »Medan andra
53218: behandlingen af frågan pågår, kan landtdagen, liksom ock stora ut-
53219: skottet, där sådant finnes nödigt, infordra nytt utlåtande af det
53220: utskott, som först beredt ärendet.» J ag kan icke finna att i denna
53221: paragraf af L. 0. förutses det fall att landtdagen, utan att definitivt
53222: antaga ett betänkande i en viss affattning, skulle återremittera
53223: ärendet till stora utskottet. En sådan återremiss af ärende till stora
53224: utkottet förutsättes icke, men väl kan en återremiss ske till det fack-
53225: utskott, som beredt ärendet.
53226:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot        1153
53227: 
53228: 
53229:     Ed. S t å h 1 b e r g: Minusta tuntuu, että ed. Ehrnroothin huo-
53230: mautus on oikeutettu.- V. J:n 57 §:n 3 momentti perustuu selvästi
53231: siihen käsitykseen, että toisesta käsittelystä voidaan asia palauttaa
53232: suureen valiokuntaah ainoastaan sellaisessa tilassa, että joku sana-
53233: muoto on hyväksytty lakiehdotukselle. Sitä vastoin voidaan se 4
53234: momentin mukaan lähettää uuden lausunnon antamista varten
53235: siihen erikoisvaliokuntaan, joka ensiksi on asiaa valmistanut.
53236: 
53237:     Ed. E s t 1 a n d e r: I den fråga, som här väckts af hr Ehrnrooth,
53238: skulle jag he få uttala den uppfattningen, att då det i 4 mom. 57 §
53239: heter, att under frågans andra behandling >>kan>> landtdagen re-
53240: mittera frågan tillbaka tili specialutskottet, så kan det väl icke vara
53241: uteslutet, att landtdagen också kan återremittera betänkandet till
53242: stora utskottet, från hvilket betänkande i frågan föreligger. Frågan
53243: har nn inkommit till landtdagens förnyade behandling från stora
53244: utskottet. Det måste väl då alltid stå landtdagen öppet att åter-
53245: remittera densamma till stora utskottet. Däremot heter det i 3
53246: mom., att ärende under vissa omständigheter >>skall>> återremitteras
53247: till stora utskottet, men detta utesluter icke den tydning jag sökt
53248: gifva.
53249: 
53250:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä olisin puolestani myöskin taipuvainen
53251: siihen käsitykseen, jonka ed. Ehrnrooth on tuonut esiin, sitä enem-
53252: män, kun V. J:n 57 §:n 3 momentti nimenomaan edellyttää, että on
53253: olemassa valmis sanamuoto eduskunnan puolelta. Siinä sanotaan
53254: nimittäin: lähetetään lakiehdotus, s a n a m u o d o 1 t a a n sem~
53255: moisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty takaisin
53256: suureen valiokuntaan.>> Tarkoituksena on nähtävästi ollut, ettei
53257: suurta valiokuntaa voida käyttää redaktsionivaliokuntana, joka
53258: antaa pykälille määrättyjä muotoja, vaan se on, jos sitä tarvitaan,
53259: erikoisvaliokuntien tehtävä. Edustajain Kuusisen ja Gebhardin
53260: ehdotukset voivat tulla kysymykseen tämän yksityiskäsittelyn ai-
53261: kana, jos he ehdottavat määrätyille pykälille määrätyn sanamuodon,
53262: sen tapaisen kuin heidän vastalauseessaan on ollut. Mutta tämmöi-
53263: sessä yleisessä muodossa ei heidän ehdotuksensa voine tulla äänes-
53264: tyksen alaiseksi. Jos he olisivat ehdottaneet, että asia menisi asian-
53265: omaiseen erikoisvaliokuntaan, niin tämä voisi tulla kysymykseen,
53266: mutta ei tässä muodossa, kuin he ovat ehdottaneet.
53267: 
53268:     Ed. E h r n r o o t h: J ag ville endast gentemot hr Estlander
53269: hafva anmärkt, att grundlag skall toikas strängt efter ordalydelsen
53270: och att i 4 mom. af ifrågavarande paragraf endast omnämnes en rätt
53271: för landtdagen att i detta stadium af behandlingen remittera ett
53272: ärende tili fackutskott, men icke till stora utskottet. Därest lag-
53273: stiftarens afsikt hade varit, att sådan återremiss kunde ifrågakomma
53274:                                                                    73
53275: 1154                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53276: 
53277: 
53278: jämväl till stora utskottet, skulle väl detta uttryckligen blifvit i lagen
53279: utsagdt.
53280: 
53281:      Ed. Hei m b ii r g e r: För min del måste jag ansluta mig
53282: till hr Estianders åsikt. Om vi tänka oss ett sådant fall, att i ett
53283: ärende föreligga två väsentligen olika förslag, så kunde det hända att
53284: stora utskottet skulle omfatta det ena förslaget, medan däremot
53285: landtdagens plenum skulle omfatta det andra. Skulle nu landtdagen
53286: icke hafva tillfälle att åter.remittera ärendet till stora utskottet,
53287: blefve det af landtdagen omfattade förslaget sålunda icke, åtmin-
53288: stone icke i den form landtdagen skulle önska det, underkastadt
53289: den detaljberedning, som ändå afses med ärendenas behandling i
53290: stora utskottet. J ag tror därför att en tolkning, som skulle hindra
53291: ärendets återremiss till stora utskottet, är alltför trång.
53292: 
53293:     Ed. C a s t r e n: Minunkin täytyy kallistua siihen mielipitee-
53294: seen, jonka ed. Ehrnrooth täällä on lausunut. Jos todellakin val-
53295: tiopäiväjärjestyksen 57 §:n 3 momentilla olisi tarkoitettu sitä että
53296: jotakuta eduskunnan toisessa käsittelyssä esilläolevaa asiaa voitai-
53297: siin lykätä suureen valiokuntaan sellaista tarkoitusta varten, kuin
53298: edustajat Kuusinen ja Gebhard ovat ehdottaneet, niin olisi se pitä-
53299: nyt olla nimenomaan sanottu mainitussa pykälässä. Sitä vastoin
53300: sallii saman pykälän 4 momentti, että eduskunta siltä erityiseltä
53301: valiokunnalta, joka asiaa alkuaan on käsitellyt, voipi vaatia uuden
53302: lausunnon. Mutta kun 3 momentti ei sisällä nimenomaista määräystä
53303: 3 momentissa siitä, että eduskunnalla on samallainen oikeus suu-
53304: reen valiokuntaan nähden, lienee vaikea tulkita puheenalaista
53305: perustuslakisäännöstä laajemmalti kuin sanan muoto antaa
53306: varteen.
53307: 
53308:     Ed. S ö d e r h o 1 m: För min del ansluter jag mig också till den
53309: uppfattning, som uttalats af hr Ehrnrooth. Det praktiska exempel,
53310: som hr Heimbiirger anfört, synes mig icke häller bevisa något i an-
53311: nan riktning. Om nu ett sådant fall är för handen, att där jämte ett
53312: utskottsbetänkande föreligger en reservation, som innefattar ett
53313: fullständigt annorlunda beskaffadt förslag än betänkandet, så är
53314: det ingenting, som hindrar landtdagen att, då ärendet kommit från
53315: stora utskottet, omfatta denna reservation. Därefter går saken i alla
53316: fall till stora utskottet enligt 57 § L. 0. Är åter reservationen icke
53317: så fullständig, att landtdagen anser sig kunna lägga den till grund
53318: för ett beslut, då inhemtar landtdagen vederbörande. specialutskotts
53319: utlåtande i saken. Detta äger då komplettera hvad som kan brista
53320: i reservationen. Därpå behandlar landtdagen saken igen, hvarefter
53321: ärendet åter går till stora utskottet, som det då icke blir betaget
53322: att uttala sig rörande d.et nya förslaget. På dessa skäl skulle jag
53323:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1155
53324: 
53325: omfatta den mening, som uttalats af hr Ehrnrooth, hvilken också
53326: närmare öfverensstämmer med ordalydelsen i 57 §.
53327: 
53328:     Ed. Setä 1 ä: Minä olen ed. Heimbiirgerin lausunnon joh-
53329: dosta aikonut sanoa jokseenkin samaa kuin ed. Söderholm. Valtio-
53330: päiväjärjestyksen 57 §:n 4 mom. sisältää selvin sanoin, että lausuntoa
53331: saadaan vaatia ainoastaan siltä valiokunnalta, joka ensiksi on
53332: asian valmistellut, siis asianomaiselta erikoisvaliokunnalta. Jos
53333: tällaista lausuntoa tarvitaan sekä asia tämän jälkeen palaa edus-
53334: kuntaan ja eduskunta muodostaa päätöksensä sen mukaan mitä
53335: asianomainen valiokunta on ehdottanut, niin tuleehan kysymys
53336: sen jälkeen, koska on tel:tty muutoksia suuren valiokunnan ehdo-
53337: tukseen, menemään takaisin suureen valiokuntaan. Suurella valio-
53338: kunnalla on silloin tilaisuus puoltaa eduskunnan päätöstä joko muut-
53339: tamattomana tai m u u t e t t u n a, joten asia tulee saamaan osak-
53340: seen kaiken sen erikoiskäsittelyn, jota ed. Heimbiirger kaipasi.
53341: 
53342:     Puhemies: Ed. Ehrnroothin tekemän huomautuksen joh-
53343: dosta pyydän lausua, että mielestäni täytyy myöntää sillä laintul-
53344: kitsemistavalla, jonka hän on esittänyt, olevan enemmän puolta, ja
53345: katson senvuoksi, että edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia
53346: todellakaan ei tule äänestyttää. Haluaako kukaan vielä tästä osasta
53347: asiaa käyttää puheenvuoroa?
53348: 
53349:     Ed. Sir o 1 a: Pyytäisin, siinä tapauksessa, että puhemiehen
53350: nyt esittämä tulkinta jää voitolle - kun siitä keskustelun kuluessa
53351: ja ehdotuksia tehtäessä puhemies ei ole huomauttanut - ehdottaa,
53352: että ehdotukset valiokuntaan lähettämisestä tässä tapauksessa
53353: olisi sallittava tehdä uudestaan, niin että asia voitaisiin lähettää
53354: erikoisvaliokuntaan sen sijaan, että se lähetettäisiin suureen valio-
53355: kuntaan.
53356: 
53357:     P u h e m i e s: Asianlaita on kyllä se, että yleiskeskustelu
53358: jo on päättynyt, mutta toiselta puolen on totta, että puheenalaiset
53359: kaksi ehdotusta olisi pitänyt heti evätä. Arvelen lisäksi, että ensin
53360: päätetään, hyväksyykö eduskunta puhemiehen käsityksen siitä,
53361: että nuo ehdotukset jäävät äänestämättä, vai onko kysymys me-
53362: nevä perustuslakivaliokunman. Sitten sallitaan vielä yleiskeskustelua
53363: jatkaa.
53364: 
53365:     Ed. C a s t r en: Kyllä minusta tuntuu vaikealta menetellä
53366: edustaja Sirolan ehdottamalla tavalla. Onhan keskustelu jo julis-
53367: tettu päättyneeksi eikä siis käyne päinsä enään tehdä uusia eh-
53368: dotuksia, eikä muuttaa ennen tehtyjä.
53369: 1156                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53370: 
53371: 
53372:    P u h e m i e s: Pyytäisin huomauttaa, että tämä oli selitys
53373: minun puolestani, kuinka minä tulisin menettelemään. Ehkä men-
53374: nään vähän edemmäksi asiassa, jotta päästään noista kahdesta
53375: ehdotuksesta. On sitten toinen asia, tuleeko keskustelua jatketta-
53376: vaksi. Minun ymmärtääkseni siis nyt on päätettävä, hyväksyykö
53377: eduskunta puhemiehen käsityksen siitä, ettei puheenalaisia ehdo-
53378: tuksia voi äänestyttää.
53379:    Siis, kuten jo ilmoitin, en katso voivani äänestyttää edustajain
53380: Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia ja olen valmis alistamaan tämän
53381: menettelyni eduskunnan hyväksyttäväksi valtiopäiväjärjestyksen
53382: 69 §:n mukaan, jos kukaan erikseen sitä vaatii.
53383:    Haluaako kukaan puheenvuoroa täs~ osasta asiaa? Ellei, niin
53384: katson että eduskunta on hyväksynyt toimenpiteeni.
53385: 
53386:     Puheenvuoroja ei käytetä.
53387:    Eduskunta· siis hyväksyy Puhemiehen kieltäytymisen äänestyttä-
53388: mästä edustajain Gebhardin ja Kuusisen ehdotuksia asian lähettä-
53389: misestä heidän mainitsemissaan tarkoituksissa takaisin Suureen
53390: valiokuntaan.
53391: 
53392:     P u h e m i e s: Mitä sitten tulee siihen, että yleiskeskustelu
53393: asiassa jo julistettiin päättyneeksi, niin minusta on oikeinta, että
53394: sallitaan keskustelun vielä jatkua, syystä että, kuten jo aikaisemmin
53395: eräässä täysi-istunnossa mainitsin, katson, että jokaisen edustajan
53396: pitää ajoissa saada tietää, tuleeko hänen ehdotuksensa äänestettä-
53397: väksi, jotta hän voi tehdä uuden ehdotuksen. Se on siis minun
53398: menettelyni, että ensin aijoin äänestyttää edustajain Gebhardin ja
53399: Kuusisen ehdotuksista, vaikka sitten sen kielsin, joka on syynä
53400: siihen, että asiasta yleiskeskutelua vielä täytyy sallia.
53401:    Ed. E. S. Y r j ö- K o s k i n en: Jos tämä lakiehdotus aijotaan
53402: lähettää siihen valiokuntaan, jossa sitä ensin valmisteltiin, niin se
53403: merkitsee samaa kuin sen hautaaminen. Minä ehdotan siis, että
53404: mitään sellaisia ehdotuksia ei täällä tehtäisi, vaan että ryhdytään
53405: yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
53406:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä en ole sitä mieltä, että tämä
53407: lakiehdotus haudataan jos se menee talousvaliokuntaan. Senvuoksi
53408: minä pyydän, sen johdosta mitä täällä tapahtui, muuttaa ehdotuk-
53409: seni niin, ettei sitä lähetettäisi suureen valiokuntaan vaan talou~
53410: valiokuntaan.
53411:    Ed. C a s t r en: Kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta.
53412:     Puhemies: Minun ymmärtääkseni ed. Yrjö-Koskisen ehdotus
53413: ei ollut sellainen, joka voi tulla äänestettäväksi, sillä hän ehdottaa
53414: vaan ettei mitään ehdotusta tehtäisi.
53415:              Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.     1157
53416: 
53417: 
53418:     Ed. S t å h 1 b e r g: Minä pyytäisin ed. Gebhardille huomauttaa,
53419: että hänhän voi erikoiskäsittelyssä tehdä ehdotuksen, että asian-
53420: omaisissa kohdissa hänen kannattamaosa vastalauseen määräykset
53421: otettaisiin lakiin. Jos nämä ehdotukset voittavat eduskunnan kan·
53422: natuksen, niin silloin menee lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena,
53423: kuin ed. Gebhard on sen tahtonut, suureen valiokuntaan ja silloin
53424: saavutetaan se, mitä ed. Gebhard on alkuaan tahtonut. En käsitä,
53425: että ed. Gebhardilla olisi mitään erityistä syytä tämän asian talous-
53426: valiokuntaan palauttamiseen, josta epäilemättä tulisi viivytystä asian
53427: käsittelylle, mahdollisesti vaaraa sen valmistumiselle.
53428: 
53429:    Ed. P u 11 i ne n: Minä pyydän kannattaa ed. Gebhardin ehdo-
53430: tusta huolimatta siitä, mitä ed. Ståhlberg mainitsi. Nämä lakiehdo-
53431: tukset ovat niin paljon toisistaan eroavaisia, että jo ensimäisen
53432: pykälän kohdalla olisi kuitenkin periaatteesta äänestettävä.
53433: 
53434:     Ed. S i r o 1 a: Koska se ehdotus, jota meidän .taholta on tässä
53435: asiassa ajettu, voi hyvin sopia äänestyksen alaiseksi tämän asian
53436: yksityiskäsittelyssä, niin luovumme ehdottamasta sen palautta-
53437: mista erikoisvaliokuntaan.
53438: 
53439:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä toivon, että säästän ehdo-
53440: tukseni kautta eduskunnalta paljon aikaa ja senvuoksi pysyn
53441: ehdotuksessani.
53442: 
53443:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53444: 
53445:     P u h e m i e s: Ed. Gebhard on ed. Pullisen kannattamana ehdot-
53446: tanut, että mietintö palautettaisiin takaisin talousvaliokuntaan
53447: muodostettavaksisiihensuuntaan kuin ensimäinen vastalause sisältää.
53448: Siis tulee nyt äänestettäväksi tämän ehdotuksen ja sen välillä, että
53449: jatkettaisiin asian käsittelyä, toisin sanoen, että ryhdyttäisiin tar-
53450: kastamaan asetusehdotuksia eri kohdittain .
53451: 
53452:    .llänestys ja päätös:
53453: 
53454:    Ken tahtoo ryhdyttäväksi lakiehdotuksen erikoiskäsittelyyn,
53455: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Gebhardin ehdotus hyväksyi:ty .
53456:    •~änestyksessä annetaan 136 jaa- 54 ei-ääntä. Eduskunta on siis
53457: päättänyt että lakiehdotusta on ryhdyttävä pykälittäin tarkastamaan.
53458: 
53459:    Tämän jälkeen esitetään eri kohdittain käsiteltäväksi ensim-.
53460: mäinen mietinnössä oleva asetusehdotus, nimeltä
53461:    Asetus koskeva rajoituksia eräänlaatuisten yhtiÖiden ja y~distys­
53462: ten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
53463: 1158                     Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53464: 
53465: 
53466:    Keskustelu:
53467:     Ed. K ä p y: On useasti lausuttu, että tämänsuuntaista lakia
53468: on helppo kiertää, ja sen perusteella onkin tahdottu koko tämä
53469: lainsäädäntö hylättäväksi. Myönnettävä on, että kiertämismahdolli-
53470: suudet ovat sangen suuret, niin kauan kuin laki koskee ainoastaan
53471: puutavarayhtiöitä eikä kaikkia yhtiöitä. On nimittäin ajateltavissa
53472: sellainen menettelytapa, että yhtiö perustetaan jotakin muuta tar-
53473: koitusta varten kuin mitä tässä laissa on mainittu, ja että puutavara-
53474: yhtiö ottaa siihen osakkeita ja sillä tavalla saavuttaa sen päämäärän,
53475: jota tässä on tarkoitettu estää. Tästä syystä minä puolestani ehdottai-
53476: sin ensimäisen pykälän muutettavaksi siihen suuntaan, että laki
53477: tulisi yleensä koskemaan kaikkia yhtiöitä. Tästä säännöstä olisi
53478: kuitenkin tehtävä muutamia poikkeuksia, joista edempänä olen
53479: tilaisuudessa mainitsemaan. Olkoon tässä vaan mainittu, että poik-
53480: keuksia olisi tehtävä pankkeja ja sellaisia yhtiöitä varten, jotka tar-
53481: koittavat maan hankkimista tilattomalle väestölle. Ehdottaisin
53482:  1 §:lle seuraavan sanamuodon:
53483:     »Yhtiö saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla
53484:  ja ehdoilla hankkia omakseen maalla olevaa kiinteätä omaisuutta..
53485: 
53486:    Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minä kannatan ed. Käpyä.
53487: 
53488:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53489: 
53490:    P u h e m i e s: Ensimäiseen pykälään nähden on ed. Käpy
53491: tehnyt sellaisen ehdotuksen, että pykälä tulisi kuulumaan: »Yhtiö
53492: saakoon ainoastaan alempana mainituilla rajoituksilla hankkia
53493: maalla olevaa kiinteää omaisuutta>>. Tulee siis äänestettäväksi valio-
53494: kunnan mietinnön ja tämän ehdotuksen välillä.
53495: 
53496:        Xinestys ja pii&ös:
53497: 
53498:     Ken hyväksyy 1 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänestää
53499: •jaM; jos »ei» voittaa on ed. Kävyn ehdotus hyväksytty.
53500:     Äänestyksessä annetaan 122 jaa- ja 48 ei-ääntä. 1 §on siis hyväk-
53501: sytty valiokunnan ehdotuksen mukaan.
53502: 
53503:                                      2   §.
53504:    Keskustelu:
53505:     Ed. H a i n a r i: Minä ehdotan, että tämä pykälä muutetaan
53506: seuraavaan tapaan. Ensimäinen momentti jää entiselleen. Toisen
53507: momentin ehdotan näin kuuluvaksi: »l t s e n ä i s e 11 e t i 1 a 11 e
53508: j ä t e t t ä v ä v e r o 11 i n e n m e t s ä m a a, j o t a y h t i ö
53509: e i s a a o m i s t a a, o 1 k o o n v ä h i n t ä ä n I o o h e h-
53510:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.    1159
53511: 
53512: t a a r i a U u d e n m a a n, T u r u n j a P o r i n, H ä m e e n,
53513: M i k k e 1i n     sekä     Vi i p u ri n    1 ä ä n i s s ä,  1u k u u n
53514: o t t a m a t t a S a 1 m i n k i h 1 a k u n t a a, j a v ä h i n t ä ä n
53515: 2 oo      h eh t a aria viimeksi            m a i n i t u s s a k i h 1 a-
53516: k unnassa sekä              K u o p i o n, V a a s a n j a 0 u 1 u n
53517: 1 ä ä n i s s ä>>. Kolmanneksi momentiksi tulisi entinen toinen mo-
53518: mentti, niinikään muuttumattomana. Toisin sanoen: pykälä jäisi
53519: muutoin muuttumattomaksi paitsi että nykyisen r ja 2 momentin
53520: väliin pantaisiin äsken mainitsemani lisäys.
53521:     Tämä ei ole mikään uusi ehdotus. Se löytyy siinä vastalauseessa,
53522: joka liitettiin talousvaliokunnan mietintöön, kun asiaa käsiteltiin
53523: tämän vuoden edellisillä valtiopäivillä. Se on mielestäni tärkeä
53524: ehdotus ja siinä saattaisi löytää tien, millä voitaisiin pelastaa pie-
53525: nemmät maatilat ja enimmäkseen keskikokoisetkin siirtymästä
53526: metsäyhtiöiden haltuun s. o. joutumasta autiotilaan.
53527: 
53528:     Ed. B ä c k: J ag tager mig friheten föreslå att orden >>jämväl
53529: med hänsyn till framtida odlingar afpassade>> måtte utgå. Dessa
53530: ord komma helt säkert att på olika sätt toikas och kunna sålunda
53531: gifva anledning till mångahanda trassel. Vi hafva ju före de nämnda
53532: orden uttrycket >>fulla>> och jag anser att detta ord angifver allt,
53533: hvad man uti denna § vill framhålla.
53534: 
53535:     Ed. P u 11 i ne n: Kun tämä ed. Hainarin ehdotus kaikesta
53536: puolinaisuudestaan huolimatta on parempi kuin valiokunnan eh-
53537: dottama pykälä sellaisenaan, sillä tämän kauttahan turvattaisiin
53538: edes pienviljelijäin metsämaat tukkiyhtiöitten haltuun joutumasta,
53539: niin pyydän saada sitä kannattaa. Tämän teen sitä suuremmalla
53540: syyllä, kun, kuten täällä on mainittu, tämä on sama ehdotus, jonka
53541: ed. Brander viime valtiopäivillä teki ja kun en voi edellyttää, että
53542: hänellä ja hänen ryhmänsä edustajilla olisi mitään syytä luopua
53543: sitä kannattamasta ja asettua mietinnön pykälän puolelle, joka on
53544: tästä kannasta ilmeinen taantumus.
53545: 
53546:     Ed. N y k ä n e n: Kun minun ymmärtääkseni ed. Hainarin te-
53547: kemä ehdotus on parempi siinä suhteessa, että se estää pienvilje-
53548: lijäin metsämaat joutumasta tukkiyhtiöitten huostaan, niin kan-
53549: natan minä siinä suhteessa hänen ehdotustaan, että tämä pykälä
53550: pantaisiin siihen muotoon, kuin hän on ehdottanut.
53551: 
53552:     Ed. S e t ä 1 ä: Saattaa kyllä olla ilahuttavaa, että ed. Bran·
53553: derin alkuperäinen ehdotus nyt on saanut kannatusta siltäkin puo-
53554: lelta, jolta sitä alkuaan on vastustettu, mutta tuntuu siltä kuin se
53555: tapahtuisi liian myöhään. On valitettavaa, ettei tätä ehdotusta
53556: tehty suuren valiokunnan jokseenkin seikkaperäisen käsittelyn ai-
53557: '1160                 Ist1,mto 13 p. lokakuuta 1908.
53558: 
53559: 
53560: kana. Ehdotus ei muodossaan tunnu täysin valmiilta, vaan se kai-
53561: paa varmaankin uutta muodostelua ja tulee senvuoksi viipymään.
53562: Valtiopäivät ovat nyt loppupuolellaan, se täytyy muistaa, ja kaikki,
53563: mikä nyt työnnetään takaisin suureen valiokuntaan, joutuu sen
53564: vaaran alaiseksi, ettei se sieltä ehdi tulla takaisin eikä pääse edus-
53565: kunnassa loppuun käsitellyksi.
53566: 
53567:     Ed. A h m a v a a r a: Niillä syillä kuin edellinen puhuja mai-
53568: nitsi, on tämä ehdotus liian myöhään tuotu esiin. Miksei sitä tuotu
53569: esille suuressa valiokunnassa? Ed. Pullinen sanoi, että hän luulee,
53570: ettei meillä ole syytä peräytyä tältä kannalta. Kyllä kai meillä lie-
53571: nee siihen sama syy kuin ed. Pullisella ja hänen ryhmällään, jotka
53572: viime valtiopäivillä sanoivat, että tämä Branderin ehdotus on aivan
53573: kelpaamaton, mutta nyt sen hyväksyvät. Minä kyllä muuten kat-
53574: son, että tämä ed. Branderin ehdotus, joskaan en sitä yksityiskoh-
53575: dissaan hyväksy, olisi periaatteellisesti parempi, mutta kun koko
53576: laldehdotus voi tämän takia joutua vaaraan niin sentähden minä
53577: kannatan valiokunnan mietintöä.
53578: 
53579:     Ed. Pennanen: Kun nyt tuo jo aikaisemmin nuorsuoma-
53580: laisten taholta tehty ehdotus näyttää rupeavansaamaan kannatusta
53581: keskustankin taholta, niin minä pyydän yhtyä ed. Hainarin teke-
53582: mään ehdotukseen. On kyllä totta, että asia tämän muutoksen
53583: kautta tulee menemään takaisin suureen valiokuntaan, mutta
53584: luullakseni voi tämän asian suuressakin valiokunnassa käsitellä
53585: jqssakin lomassa, eikä tämä niin kovin aikaa ottavaksi siellä tule.
53586: Toivon siis, että asia vielä näin muutettunakin ehtisi valmistua,
53587: joten yhdyn kannattamaan ed. Hainarin tekemää ehdotusta, kun
53588: on mahdollista, että se nyt voi saada eduskunnan enemmistön kan-
53589: natuksen.
53590: 
53591:     Ed. Käpy: Minä toivoisin, että eduskunta ottaisi tämän asian
53592: tyynimielisemmin kuin, mitä tästä keskustelusta päättäen näyttää
53593: olevan asian laita. Kun meidän ehdotuksemme, joka sisältyy talous-
53594: valiokunnan mietintöön liitettyyn ensimäiseen vastalauseeseen,
53595: on tullut hyljätyksi, niin onhan aivan luonnollista, että me lojaali-
53596: sesti nyt asetumme valiokunnan ehdotuksen kannalle, koettaen
53597: kuitenkin parantaa tätä lakia niin paljon kuin mahdollista. Kun
53598: ed. Hainarin tekemä ehdotus on minunkin käsittääkseni parannus
53599: suuren valiokunnan mietintöön ja minä samaten kuin ed. Pennanen
53600: olen vakuutettu siitä, ettei asia sen kautta myöhästy, niin minä toi-
53601: von, että ed. Hainarin ehdotus otettaisiin huomioon. Pyydän muu-
53602: toin huomauttaa, ettei ed. Hainari ole suuren valiokunnan jäsen
53603: ja meidän kaikkien suuren valiokunnan jäsenten yhteinen syymme
53604: on, ettemme tulleet tätä parannusta suuressa valiokunnassa huo-
53605:             Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot   1161
53606: 
53607: 
53608: manneeksi. Kyllä eduskunnalla on syytä ottaa huomioon sellainen
53609: ehdotus, josta se on vakuutettu, että siitä _todellakin on hyötyä.
53610: 
53611:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Hr Bäck har föreslagit en uteslutning
53612: i första momentet. Detta tillskott gentemot nåd. prop. har utaf eko-
53613: nomiutskottet införts och utaf stora utskottet_ bibehållits. Jag be-
53614: traktar detta tillägg till nåd. propositionens förslag som en väsent-
53615: lig försämring utaf ett i och för sig dåligt lagförslag och skulle där-
53616: för bedja att få understöda hr Bäck.
53617:     Ed. J o h n H e d b e r g: J ag ber blott att få påpeka att man
53618: nu söker ifrån utskottets minoritets sida smyga in starka skärpnin-
53619: gar till detta lagförslag. I en § kan man möjligen få in dem, i en
53620: annan icke och så blir det en lag, som icke har något slags samman-
53621: hang och som blir än mer omöjlig än hvad den starka reservationen
53622: N :o I i och för sig redan är.
53623:     Ed. Hain a r i: Minusta viimeisen puhujan ei olisi pitänyt
53624: käyttää niitä sanoja, joita hän käytti. Ei tässä ole tarkoitus mil-
53625: lään epälojaalisella tavalla >>att smyga in>>, kuten hän sanoi, uusiå
53626: ehdotuksia. Me ensimmäisen vastalauseen tekijät seisomme kielto-
53627: lain kannalla. Me emme ole saaneet tätä kantaamme läpi ja tietysti
53628: me näin ollen koetamme saada lakiin sellaisia määräyksiä, jotka
53629: niin paljon kuin suinkin lähenevät meidän kantaamme. Omasta
53630: puolestani en yhtään pidä tätä asiaa puolueasiana. Olen valmis
53631: etsimään sen hyvän, mikä missäkin ehdotuksessa on, tulipa se toi-
53632: sen tai toisen puolueryhmän riveistä. Ja minä löydän todellakin
53633: paljon hyvää siinä ehdotuksessa, minkä ed. Brander vastalausees-
53634: saan teki viime valtiopäivillä, ja olen valmis sitä kannattamaan;
53635: en omana, enkä sen tai sen puolueen alotteena, vaan ehdotuksena,
53636: joka veisi asian onnellisempaan ratkaisuun.
53637:     Ed. G y 11 i n g: Tämä sama ehdotus, jonka ed. Hainari on
53638: tuonut esille, oli kyllä talousvaliokunnassakin harkinnan alaisena
53639: ja siellä sitä ajateltiin ja suunniteltiin monella tavalla, mutta tul-
53640: tiin lopulta siihen päätökseen, että se kaikin puolin on epäkäytän-
53641: nöllisempi ja epämukavampi · kuin se, joka sisältyy valiokunnan
53642: mietintöön. Mikäli kuulin ed. Hainarin ehdotusta, niin se oli
53643: jotakuinkin vähän muutettu siitä, mitä- valiokunnassa tätä asiaa
53644: käsiteltäessä ed. Brander esitti, niin että tuskin on syytä sitä enem-
53645: män kannattaa nyt kuin valiokunnassakaan.
53646:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53647:    P u h e m i e s: Toiseen pykälään nähden on tehty kaksi muu-
53648: tosehdotusta. Ed. Hainari on useampien kannattaman~ esittänyt,
53649: 1162                   Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53650: 
53651: 
53652: .että pykälän 1 ja 2 momentin väliin liitettäi<>iin uusi momentti, joka
53653: kuuluisi seuraavasti: >)Itsenäiselle tilalle jätettävä verollinen metsä-
53654: maa, jota yhtiö ei saa omistaa, olkoon vähintäin 100 hehtaaria
53655: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin sekä Viipurin lää-
53656:  nissä, lukuunottamatta Salmin kihlakuntaa ja vähintäin 200 heh-
53657: taaria viimeksimainitussa kihlakunnassa, sekä Kuopion, Vaasan
53658: ja Oulun läänissä.>) Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Hainarin
53659:  ehd otukseksi.
53660:      Sitten on ed. Bäck, myös kannatusta saaden, ehdottanut, että
53661:  ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin se muutos, että siitä sanat »ja
53662: sen viljelyksen tulevaankin kehitykseen nähden riittävää>> poistettai-
53663: siin. Tulen nimittämään sitä ed. Bäckin ehdotukseksi. Kun nämä
53664: kaksi ehdotusta eivät ole toisistaan riippuvia, tulee niistä äänestet-
53665: tä väksi erikseen.
53666: 
53667:     Xänestykset ja päätös:
53668: 
53669:     1) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänes-
53670: tää >)jaa>>; jos >)ei>> voittaa, on ed. Hainarin ehdotus hyväksytty.
53671:     Åänestyksessä annetaan 108 jaa- ja 75 ei-ääntä, joten ed. Hai-
53672: narin ehdotus on hylätty.
53673:     2) Ken hyväksyy 2 §:n valiokunnan mietinnön mukaan, äänes-
53674: tää ))jaa»; jos >>ei» voittaa on ed. Bäckin ehdotus hyväksytty.
53675:     Jaa-äänet ovat voitolla. 2 § on siis hyväksytty Suuren valiokun-
53676: nan mietinnön mukaisesti.
53677: 
53678:     Puhemies: Työjärjestyksen mukaan olisi istunto lopetettava
53679: kello II, ellei eduskunta ehkä halua jatkaa.
53680: 
53681:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Ehdotan, että istuntoa jat-
53682: kettaisiin, sillä täällähän on niin tavattoman suuri rästilista vielä.
53683: Ehdottaisin, että päätettäisiin jatkaa pöytä puhtaaksi.
53684: 
53685:     Ed. H u o p on e n: Minä puolestani ehdotan, että istunto nyt
53686: lopetettaisiin; ja lisäksi ehdottaisin, että puhemiesneuvosto määrää
53687: erityisen päivän, jolloin nämä rästit kunnollisesti selvitetään, ettei
53688: nyt pitkin öitä täällä tarvitse istua.
53689: 
53690:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle för min del också yrka på
53691: att sammanträdet afslutas. Det är flere utaf landtdagens ledamö-
53692: ter, som från tidigt i morgon skola fortsätta med arbetet. Om vi
53693: nu redan skola uttröttas med nattplena och dessutom ännu skola
53694: sitta på dagen, så kan det icke blifva något förnuftigt resultat utaf
53695: vårt arbete. Ett sådant arbete öfverstiger en människas krafter.
53696:            Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot.   1163
53697: 
53698: J ag anser det vara vår skyldighet att icke så förfara, att vårt ar-
53699: bete måste blifva underhaltigt på grund af öfveransträngning.
53700: Under sådana förhållanden skulle jag yrka på att sammanträdet
53701: nu afslutas.
53702: 
53703:    Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n e n: Minä ehdotan, että tämä laki-
53704: ehdotus käsitellään loppuun ja sitten mennään kotiin.
53705: 
53706:    Ed. Sir o 1 a:   Minä kannatan ed. Yrjö-Koskisen tekemää eh-
53707: dotusta.
53708: 
53709:    Ed. Nykänen: Minäkin kannatan ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta.
53710: 
53711:    Ed. H o k k a n e n:    Minä kannatan ed. Wäinö Wuolijoen te-
53712: kemää ehdotusta.
53713: 
53714:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag tillåter mig hemställa att de, som
53715: hafva gjort afvikande förslag, skulle afstå från desamma, så att
53716: vi kunde ena oss om friherre Yrjö-Koskinens förslag.
53717: 
53718:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Koska minulla ei ole toivoa saada
53719: ehdotustani läpi, niin yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Yrjö-
53720: Koskinen on tehnyt.
53721: 
53722:     Ed. W a 1 p a s: Täällä ovat porvarilliset edustajat viime aikoina
53723: ottaneet tavaksi nostaa ylen pitkän keskustelun verrattain vähä-
53724: pätöisiltä näyttävistä asioista, m. m. anomusehdotuksista. Minä olen
53725: itsekseni ajatellut, mitähän varten tuollainen puhetulva nyt, ja olen
53726: tullut siihen johtopäätökseen, että näillä tämmöisillä keskusteluilla
53727: aijotaan ehkä estää kunnallislain valmistumista tänä istuntokautena.
53728: Kun meidän taholla haluttaisiin, että nuo lait saataisiin valmiiksi,
53729: jos eduskunta suostuu laskemaan ne jotenkin hyvässä muodossa
53730: lävitse, niin olisi luonnollista, jotta muita asioita koetetaan saada
53731: tieltä pois niin paljon kuin mahdollista. Ja yksi semmoinen keino
53732: olisi, että näin pitkälle kuluneita istuntoja jatkettaisiin aamuyöhön
53733: asti, josta olisi luonnollinen seuraus, että puhujat väsyisivät eivätkä
53734: puhumisella kuluttaisi niin paljon aikaa. Kun tämmöinen tapa olisi
53735: aivan välttämätön niiden mielestä, jotka koettaisivat vielä saada
53736: kunnallislakia hyväksytyksi tällä istuntokaudella, niin pyydän
53737: minä kannattaa ed. Wäinö Wuolijoen ehdotusta, josta hän sitten
53738: luopui ja johon ed. Hokkanen yhtyi.
53739: 
53740:    Ed. Gro te n f e 1t: Panen vastalauseeni ed. Walppaan lausuntoa
53741: vastaan, joka minun mielestäni on aivan sopimaton hänen kanssa-
53742: edustajiaan kohtaan.
53743: 1164                  Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53744: 
53745: 
53746:      Muuten mma en oikein tiedä mitä ed. Yrjö-Koskinen tarkoitti
53747: sillä', että tämä asia käsitellään loppuun. Tarkoittiko hän ainoastaan
53748: tätä nyt esillä olevaa asetusta vai kaikkia kolmea tässä mietinnössä
53749: olevaa asetusehdotusta. Puolestani ehdottaisin, että käsiteltäisiin
53750: loppuun ne kaksi asetusta, jotka eivät ole perustuslainluontoisia,
53751: ja kolmas, perustuslain luontoa oleva, jäisi ensi kerraksi.
53752: 
53753:     Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minun ehdotukseni tarkoitti,
53754: että kaikki nämä lakiehdotukset käsitellään loppuun kaikkine osineen.
53755:     Ed. Walppaalle minä pyydän sanoa, että alituinen toisten rehel-
53756: listen tarkoitusten epäileminen on suuren lurjuksen varmin tunto-
53757: merkki.
53758: 
53759:     Ed. Ahma vaara: Tulin ajatelleeksi, miten me v01s1mme
53760: vaatia kansalta, että sen pitää seurata lakeja, joita eduskunta laatii,
53761: kun eduskunta itse ei hituistakaan seuraa lakejansa. Eduskunta
53762: on laatinut ja valmistanut itselleen työjärjestyksen, mutta nyt
53763: olemme joka ikinen ilta nähneet, että vasemmistosta tehdään uusia
53764: ehdotuksia vastoin työjärjestystä, joista tulee pitkiä keskusteluja.
53765: Tämä on tietysti tehty taktiikan vuoksi, mutta pyyntöni olisi, ettänyt
53766: jo luovuttaisiin siitä. Muuten pyytäisin kannattaa ed. Grotenfeltin
53767: ehdotusta, että ne lait, jotka eivät koske perustuslain muutosta,
53768: käSitellään loppuun, mutta ei tätä viimeistä, joka on perustuslain-
53769: luontoiseksi julistettu, sillä minä pelkään, että siihen menee koko yö
53770: jos puhutaan yhtä paljon kuin on puhuttu.
53771: 
53772:    Ed. W a 1 p a s: Ellen väärin kuullut, sanoi ed. Yrjö-Koskinen,
53773: että minun esittämäni mielipide olisi suuren lurjuksen tunnusmerkki.
53774: Pyytäisin vain, että suomettarelaiset edustajat soisivat sosialidemo-
53775: kraattisille edustajille edes puoliksi niin suuren sananvapauden.
53776: 
53777:      Ed. H e i m b ii r g e r: Det är icke första gången, som hr W alpas
53778: antyder, att de borgerliga skulle försöka förhala behandlingen utaf
53779: ärenden i syftemål, att. på det sättet omintetgöra_ behandlingen af
53780: kommunallagen. Jag ber få upplysa hr Walpas om, att ett sådant
53781: tillvägagående, att försöka prata ihjäl kommunallagen, ingalunda
53782: vore praktiskt och ändamålsenligt. Inom tre månader skulle dock
53783: lagen komma igen. Om de borgerliga partierna verkligen skulle
53784: hafva för afsikt att dräpa kommunallagen, så kan detta ske på ett
53785: mycket enklare sätt. Vi behöfva endast rösta på socialdemokraternas
53786: förslag till kommunallag och · framförallt till skattelag, hvarigenom
53787: dessa förslag skulle begrafvas för många år framåt.
53788: 
53789:    Ed. Ingman: Pyytäisin vielä ed Walppaan lausunnon johdosta
53790: huomauttaa, että meidän muiden eduskunnan jäsenten ei ole onnistu-
53791:              Eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajien maanostot     1165
53792: 
53793: 
53794: nut vapautua kaikesta valiokuntatyöstä, sekä erikoisvaliokunnissa että
53795: suuressa valiokunnassa, vaan meillä on näin pitkä työpäivä joka
53796: päivä eikä suinkaan vain kaksi päivää viikossa, kuten ed. Walp-
53797: paalla. Minusta ed. Walpas saisi olla meille, jotka tekevät työtä
53798: kuusi päivää viikossa, vähän armollisempi kuin hän suvaitsee olla.
53799: 
53800:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Porvarillisten taholta on useamman
53801: kerran tämän keskustelun kuluessa epäilty toisten rehellisiä motii-
53802: veita, mutta niitä epäilijöitä vastaan ei ole kuulunut yhtään vasta-
53803: lausetta keskustasta ja oikeistosta, mutta heti koetetaan sieltä
53804: leimata vasemmiston mielipiteitä toisten rehellisten motiivien epäi-
53805: lemiseksi, jos viitataan täältä puoleen tai toiseen.
53806:     Tahtoisin muuten myös panna merkille, että tänään on
53807: e n s i k e r r a n t a p a h t u n u t s e h i s t o r i a 11 i n e n t a-
53808: p a u s, että e d u s kun n a n istu nn o s s a on sanottu
53809: e d u s k u n n a n j ä s e n t ä 1 u r j u k s e k s i, ilman että kukaan
53810: porvareista on noussut tätä vastustamaan.
53811: 
53812:    Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i ne n: Pöytäkirja todistaa että viimeisen
53813: puhujan selvitys on harhaanviepä.
53814: 
53815:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53816: 
53817:     P u h e m ies: Asiassa on tehty kolme eri ehdotusta. Vapaa-
53818: herra E. S. Yrjö-Koskinen on useampien kannattamana, ehdottanut,
53819: että jatkettaisiin suuren valiokunnan mietinnössä olevien laki-
53820: ehdotusten käsittely loppuun asti tänä iltana.
53821:     Ed. Hokkanen on ed. W alppaan kannattamana ehdottanut, että
53822: jatkettaisiin koko päiväjärjestyksen käsittely loppuun saakka.
53823:     Ed. Grotenfelt on ed. Ahmavaaran kannattamana ehdottanut,
53824: että käsiteltäisiin loppuun vain kaksi ensimäistä tässä mietinnössä
53825: olevaa lakiehdotusta.
53826:     Näiden ehdotusten välillä tulee siis, koska ne ovat toisistaan
53827: poikkeevia, äänestettäväksi siten, että ensin äänestetään ed. Yrjö-
53828: Koskisen ja ed. Hokkasen ehdotusten välillä; se niistä joka voittaa
53829: asetetaan ed. Grotenfeltin ehdotusta vastaan ja lopulta äänestetään
53830: voittavan ehdotuksen ja istunnon keskeyttämisen välillä.
53831: 
53832:     Xänestykset ja päätös:
53833: 
53834:    1) Ken hyväksyy vapaaherra E. Yrjö-Koskisen ehdotuksen vasta~
53835: ehdotukseksi äänestää >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on vastaehdotnkseksi
53836: hyväksytty ed. Hokkasen ehdotus.
53837:    Jaa-äänet ovat voitolla.
53838:    2) Ken vastaehdotukseksi hyväksyy vapaaherra Yrjö-Koskisen
53839: 1166                      Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53840: 
53841: 
53842: ehdotuksen, äänestää »jaa»; jos »ei» voittaa on vastaehdotukseksi
53843: hyväksytty ed. Grotenfeltin ehdotus.
53844:    Ei-äänet ovat voitolla.
53845:    3) Ken tahtoo keskeyttää istunnon äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa,
53846: on ed. Grotenfeltin tekemä ehdotus hyväksytty.
53847:    Äänestyksessä annetaan 77 jaa- ja 102 ei-ääntä, joten Eduskunta
53848: on päättänyt jatkaa istuntoa siihen asti, kun on käsitelty loppuun
53849: kaksi valiokunnan mietinnössä olevaa ensimmäistä lakiehdotusta.
53850: 
53851:     Puhemies: Ennenkuin ruvetaan jatkamaan asian käsittelyä,
53852: pyydän minä kuitenkin ilmoittaa, että olen nähnyt pikakirjoitettuna
53853: vapaaherra E. S. Yrjö-Koskisen lausunnon, josta täällä äsken oli puhe,
53854: ja pyydän sen johdosta muistuttaa vapaaherra E. S. Yrjö-Koskiselle,
53855: että mielestäni tuo lausunto ei ole sopiva, ei ole sellainen kuin Vaitio-
53856: päiväjärjestyksen 48 §:n 2 momentin ensimäisessä lauseessa edelly-
53857: tetään.
53858: 
53859:                                      3 §.
53860: 
53861:    Tämän pykälän johdosta lausuu:
53862: 
53863:     Ed. v on T r o i 1: J ag ber få till denna paragraf göra följande
53864: ändringsförslag. Från första stycket föreslår jag sålunda, att den
53865: sista meningen skulle utgå, nämligen: »Guvernören höre i ärendet
53866: läneagronomen och sådan forstman, som ofvan sagts, samt meddele
53867: härå utslag i saken». I stället skulle till den föregående meningen,
53868: som börjar: »Förslaget bör vara enligt de i 2 § stadgade grunder
53869: uppgjordt», tilläggas >>samt åtföljas af läneagronom och sådan
53870: forstman som ofvan sagts efter verkställd syn å marken afgifvet
53871: utlåtande.>> I händelse §:n godkännes i den form den i betänkandet
53872: är föreslagen, komma nämligen de utlåtanden, som läneagronom
53873: och forstman afgifva att basera sig uteslutande på de handlingar
53874: och kartor, som af vederbörande sakägare blifvit ansökningen bifo-
53875: gade. Ett utlåtande åter, som tillkommit vid en med stöd af dessa
53876: handlingar på marken verkställd syn, bör ovilkorligen tillskrifvas
53877: en större betydelse och vara för själfva den nog så betydelsefulla
53878: utredningen nödvändig. J ag var tyvärr ej med om frågans behand-
53879: ling i utskottet vid andra läsningen, hvarför jag för min del icke
53880: kunnat förebygga, att den tanken, som låg till grund för utskottets
53881: formulering i af mig nu berörda afseende fick en så olycklig stilisering,
53882: som fallet blef.
53883: 
53884:     Ed. P u 11 i n e n:     Minä kannatan ed. von Troilin ehdotusta.
53885: 
53886:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53887:             Eräänlaatuiste n elinkeinojen harjoittajien maanostot     1167
53888: 
53889:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on yksi muutos-
53890: ehdotus tehty. Vapaaherravon Troil on nimittäin ehdottanut pykä-
53891: län muutettavaksi siten, että ensimäisestä kappaleesta jätetään
53892: pois viimeinen lause, joka kuuluu:
53893:    »Kuvernööri kuulustakoon asiasta lääninagronomia sekä sellaista
53894: metsäammattimiestä kuin yllä on sanottu, ja antakoon siitä sitten
53895: päätöksen.»
53896:    Siis tulee tuon ehdotuksen ja 3 §:n välillä äänestettäväksi, koska ed.
53897: Pullinen on muutosehdotusta kannattaimt.
53898: 
53899:     Xänestys ja päätös:
53900: 
53901:    Ken hyväksyy 3 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
53902: äänestää •>jaa»; jos »ei~ voittaa, on vapaaherra von Troilin ehdotus
53903: hyväksytty.
53904:    Jaa-äänet ovat voitolla. 3 §on siis hyväksytty Suuren valiokunnan
53905: mietinnön mukaisena.
53906: 
53907: 
53908: 
53909: hyväksytään keskustelutta.
53910: 
53911:                                      8 §.
53912:    Keskustelu:
53913:     Ed. T o k o i: Pyytäisin ehdottaa, että 8 §:n tilalle hyväksyttäi-
53914: siin talousvaliokunnan mietinnössä olevan toisen vastalauseeu8 §,joka
53915: edellyttäisi sitte, että suuren valiokunnan mietinnössä olevat §:t
53916: 8, 9 ja ro jäisivät myöhemmiksi, kuin myös, että jos tämä ehdottamani
53917: uusi 8 § hyväksyttäisiin, seuraisi sitä myös vastalauseessa olevat
53918: 9 ja ro §, josta sitte, kuu tästä on äänestetty, pyydän tehdä uuden
53919: ehdotuksen.
53920: 
53921:     Ed. v. A 1ft h a n: Jag skulle för miu del föreslå, att § 8 skulle
53922: utgå. Vi hafva visserligen kommit iu på en utveckliug, där det är
53923: modernt att stifta lag med återverkaude kraft. Meu här fiunes en
53924: paragraf, som uttryckligeu säger, att lageu icke skall hafva åter-
53925: verkande kraft. J ag vet dock ej, huruvida det är skäl att i en skild
53926: paragraf framhålla detta. Förekommer en sådau paragraf icke,
53927: är det likväl själffallet, att lagen icke har återverkaude kraft. Det
53928: förefaller mig därför öfverflödigt att hafva paragrafen här. Man
53929: har visserligen anfört, att detta vore nödvändigt för att möjliggöra
53930: skogsbolageus sammanslutning. Men om man icke vill att de skola
53931: sammansluta sig, så skall det icke tillåtas, utan skall det förbjudas. J ag
53932: skulle föreslå att paragrafen skulle utgå.
53933: ll68                 Istunto 13 p. lokakuuta 1908.
53934: 
53935: 
53936:    Ed. S c h y b e r g s on: Jag kan icke dela frih. v. Alfthans
53937: åsikt. Med den förbudlagstifningsmani, som vi hafva, är en sådan
53938: paragraf nödvändig såsom innebärande ett förtydligande.
53939: 
53940:    Ed. G y 11 i n g: Minä pyydän kannattaa ed. Tokoin ehdotusta
53941: uudeksi 8 §:ksi.
53942: 
53943:    Ed. Söder h o 1m: För min del är jag nog af samma mening
53944: som frih. v. Alfthan, att denna paragraf borde kunna utgå utan att
53945: lagen skulle få annan betydelse för det.
53946: 
53947:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53948: 
53949:     Puhemies: Asiassa on tehty kaksi eri ehdotusta. Ed. Tokoi
53950: on ehdottanut, että 8 §:n sijaan hyväksyttäisiin talousvaliokunnan
53951: mietinnön toisessa vastalauseessa oleva 8 § ja että puheenalainen
53952: 8 § tulisi lykättäväksi jälemmäksi mietinnössä. · Vapaaherra V;
53953: v. Alfthan taas on ehdottanut, että koko 8 § suuren valiokunnan
53954: mietinnössä hylättäisiin. Nämä ehdotukset eivät ole toisistaan riippu-
53955: vaisia. Niistä tulee siis äänestettäväksi erikseen.
53956:     Ehdotan, että ensinnä äänestetään va~iokunnan mietinnön ja
53957: ed. Tokoin ehdotuksen välillä, nimittäin siten, että toisella puolen
53958: on valiokunnan mietintö ja toisella puolen ed. Tokoin ehdotus, sekä
53959: sitte vapaaherra v. Alfthanin ehdotuksesta.
53960: 
53961:    Xänestykset ja päätös:
53962: 
53963:      1) Ken hyväksyy 8 §:n Suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
53964: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty.
53965:      Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Tokoin ehdotus on hylätty.
53966:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää '>jaa>>; jos
53967: »ei>> voittaa, on vapaaherra von Alfthanin ehdotus hyväksytty.
53968:      Jaa-äänet ovat voitolla.
53969:      8 §on siis hyväksytty Suuren valiokunnan mietinnön mukaisena.
53970: 
53971:                                    9§
53972: hyväksytään keskustelutta, sekä samoin
53973: 
53974:                                    10 §
53975: 
53976: ja asetusehdotuksen n i m i k e.
53977: 
53978:    Esitetään mietinnössä oleva toinen asetusehdotus, nimittäin:
53979:    Asetus 2 p:nä toukokuuta 1895 osakeyhtiöistä annetun lain 27
53980: §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
53981:                    )
53982: 
53983:                /
53984: 
53985: 
53986: 
53987: 
53988:                               Pöydällepanot.                         1169
53989: 
53990: 
53991:    Puheenvuoroa käyttää:
53992: 
53993:      Ed. v on A 1 f t h a n: Jag finner denna förordning vara icke
53994: blott öfverflödig utan äfven farlig. Man har på detta sätt velat
53995: ändra aktielagen för att möjliggöra den nya lagen. Detta ändamål
53996: uppnås dock icke. Däremot uppnår man någonting annat, som
53997: åter måste betecknas såsom rent skadligt. Vi skola tänka oss ett
53998: fall, att en större jordbruksfastighet öfvertagas af samarfva, som
53999: ombilda egendom till bolag och att de finna det vara med sin fördel
54000: förenligt, att utnyttja lägenhetens skog medelst en träförädlings-
54001: anstalt, som på lägenheten inrättas. Det kan hända att de först
54002: om något år komma till insikt härom. Detta blir dem då genom denna
54003: lag förmenadt. På samma sätt kan man tänka sig, att exempelvis
54004: en industriel inrättning af ett eller annat slag varit inrättad å någon
54005: fastighet som äges af ett bolag och att dess drift af någon anledning
54006: nedlägges.     Då kunde byggnader och kraftanläggning måhända
54007: lämpligen utnyttjas för något träförädlingsföretag. Detta blefve
54008: då också förbjudet genom denna lag. Det synes mig sålunda, att
54009: denna bestämning med säkerhet komme att medföra mycket hinder
54010: för lofliga och naturliga företag, samtidigt som den icke det ringaste
54011: skulle förbättra den nyss beslutna lagens praktiska betydelse. Jag
54012: skulle sålunda yrka på att denna förordning skulle förkastas.
54013: 
54014:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
54015: 
54016:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on ed. von Alfthan
54017: tehnyt muutosehdotuksen, että tämä asetus poistettaisiin, mutta
54018: kun sitä ei ole kannatettu, se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi.
54019: 
54020:    Eduskunta siis hyväksyy lakiehdotuksen.
54021: 
54022: 
54023:                           Pöydällepanot:
54024: 
54025:    Päiväjärjestyksessä numeroilla 18, 19, zo ja 21 merkityt asiat
54026: pannaan pöydälle ensi täysi-istuntoon.
54027: 
54028:    Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello I I a. p.
54029: 
54030:    Täysi-istunto päättyy kello 12,12 yöllä.
54031: 
54032:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
54033:                                                Ph. Suuronen.
54034: 
54035:                                                                 74
54036:                  j
54037:                 j
54038:                j
54039:               j
54040:              j
54041:             j
54042:            j
54043:           j
54044:          j
54045:         j
54046:        j
54047:       j
54048:      j
54049:     j
54050:    j
54051:   j
54052:  j
54053: j
54054: