88 Käyttäjää paikalla!
0.0085351467132568
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: . :. 2: ... ' . ,..· __, :: )• '. ( '. 3: ,• ,.' ', . '. ,- !... ,_: , •• 4: 5: \. . _,. 6: 7: 8: 9: 10: •• •• 11: 12: 13: 14: 15: PÖYTÄKIRJAT 16: 17: 18: 19: 20: HELSINGISSÄ 1909, 21: SUOMALAISEN KANSAN KIIUAPAII'\0 22: Sisällysluettelo. 23: 24: Siv. 25: Eduskunnan jäsenet 1 - 8. 26: 27: 28: 29: I s t u n t o 1 7 p. helmikuuta 1 9 o 9 9-14. 30: 31: Ikäpuhemies johtaa puhetta 9- II. 32: Puhemiesvaalit . 1o--II. 33: Puhemiehen tervehdyspuhe 1 1. 34: 35: Ilmoitus valtiopäivien avaamisesta II-12. 36: Ehdotukset Kansliatoimikunnan jäseniksi . 12. 37: Ilmoitus Hallitsijalle puhemi,esvaaleista . 13-14. 38: 39: 40: Istunto 1 8 p. he 1m i kuuta I 9 ö 9 15-25. 41: 42: Tulkiitsemisen väliaikainen järjestely 15. 43: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa, . 16-20. 44: Valtiopäiväjumalanpalvelus 21-22. 45: Juhlalliset avajaiset valtaistuinsalissa 22-24. 46: Vali,tsijamiesten luku . 24-25. 47: 48: 49: r' s t u n t o 1 9 p. h e 1 m i k u u t a I 9 o 9 26-3 I. 50: 51: Kansliatoimikunnan vaali . 52: Arm. esitysten pöydällepano 53: II 54: 55: Siv. 56: V. J :n määräämien validkuntien jäsenluku 30, 34· 57: Ehdotus erityisistä valiokunnista . 3I. 58: 59: 60: 61: 62: Valitsi j ami1esten vaali . 33, 42-44· 63: Kertomus valtiovarain tilasta 33-34· 64: Erityisten valiokuntien asettaminen ja jäsenluku 34-4!. 65: Tulkitsemisen lopullinen järjestely . 42. 66: 67: 68: I s t u n t o 2 2 p. h e 1 m i k u u t a I 9 o 9 45--5 r. 69: 70: Sihteerin vaali . 71: Valiokuntavaalien tulos 72: Ilmoitus Eduskunnan hajoittamisesta 73: Hallitsijan käskykirje Eduskunnan hajoittami- 74: sesta so-sr. 75: 76: Liite. 77: Välikysymykset kieltolakiasiassa 55-60. 78: Välikysymys työttömyysasiassa 61-62. 79: Adressiehdotukset Suomen asiain esittelyjärjes- 80: tyksestä . 63-71. 81: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunta, nou- 82: dattaen Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuri- 83: ruhtinaan Nikolai II:n Armollista avointa kirjettä 84: ja käskyä 28 p:ltä tammikuuta 1909, kokoontui 16 85: p:nä helmikuuta 1909 maan pääkaupunkiin Helsin- 86: kiin varsinaisille valtiopäiville, jotka järjestyksessä 87: olivat neljännet uuden Valtiopäiväjärjestyksen 88: voimaan astumisen jälkeen. Samana päivänä 89: esittivät Eduskunnan jäsenet valtakirjansa senaat- 90: tori C a r 1 J o h a n T i m g r e n i n tarkastetta- 91: vaksi, jolle Keisari ja Suuriruhtinas oli tämän 92: tehtävän uskonut. 93: 94: Suomen Eduskuntana ovat nykyään seuraavat 1 ja 2 95: p:nä heinäkuuta 1908 valitut edustajat, eri vaalipiirittäin lue- 96: teltuina: 97: 98: Uudenmaan läänin vaalipiiri. 99: 100: Ahlroos, Frans, kirjaltaja. 101: Alfthan, Kristian, von, lääketieteen- ja kirurgiantohtori, 102: vapaaherra. 103: Aro, Werner, räätäli. 104: Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri. 105: Erkko, Eero, toimittaja. 106: Hallsten, Onni, kollega. 107: Heimbiirger, Walter Fredrik, oikeusneuvosmies. 108: Hjelt, Vera, ammatintarkastaja. 109: Hänninen, Edvard Walpas, toimittaja. 110: Johansson, Oeorg Wiktor, maalari. 111: Kuusinen, Otto Wilhelm, maisteri. 112: 2 Eduskunnan jäsenet. 113: 114: Käkikoski, Hilda, neiti. 115: Laine, Adolf Oskar, maanviljelijä. 116: Lundström, William, kirjaltaja. 117: Lylykorpi, Oskari, puuseppä. 118: Perttilä, Valfrid, kirvesmies. 119: Reima, Wilho, kansakoulunopettaja. 120: Rosenqvist, Georg Gustaf, professori. 121: Schybergson, Ernst Emil, johtaja. 122: Sillanpää, Miina, toimittaja. 123: Siren, Aatto, kirvesmies. 124: Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajat~r. 125: Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenasessori. 126: 127: Turun läänin eteläinen vaalipiiri. 128: 129: Aalle, Ida, neiti. 130: Aitamurto, J. A., maanviljelijä. 131: Eloranta, Evert, torpparinpoika. 132: Gripenberg, Aleksandra, neiti. 133: Hedberg, John, toimittaja. 134: Heikkilä, Seth, toimittaja. 135: Helenius-Seppälä, Matti, tohtori. 136: Hjelt, August Johannes, senaattori. 137: Kaskinen, Juho, maa!lviljelijä. 138: Käpy, Aleksi, hovioikeudenasessori. 139: Neovius, Dagmar, opettajatar. 140: Rannikko, Juho, torppari. 141: Rosenqvist, Vilhelm Teodor, rehtori. 142: Stigzelius, Erik Albert, hovioikeudenasessori. 143: Sundblom, Julius, toimittaja. 144: Tainio, Taavi, toimittaja.j 145: Wuolijoki, Wäinö, maisteri. 146: 147: Turunläänin pohjoinen vaalipiiri. 148: 149: Aromaa, E., jalkineentekijä. 150: Gylling, Edvard, maisteri, 151: Eduskunnan jäsenet. 3 152: 153: Ingman, Lauri, jumaluusopintohtori. 154: Junnila, Taave, maanviljelijä. 155: Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä. 156: Kanervo, Mimmi, tynnyrinsitojanvaimo. 157: Korhonen, Wilho, kansakoulunopettaja. 158: Koskinen, Frans H., toimittaja. 159: Latva, Mikko, kansakoulunopettaja. 160: Lautasalo, J., torppari. 161: Leivo, Juho Oskar, leipuri. 162: Paasikivi, JuholKusti, senaattori. 163: Rapola, Frans Oskar, lehtori. 164: Rantanen, Frans W., kirvesmies. 165: Setälä, Emil Nestor, professori. 166: Tanner, Väinö, toimittaja. 167: Wemmelpuu, lida, kansakoulunopettajatar. 168: 169: Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri. 170: 171: Danielson-Kalmari,Joh. Rich., valtioneuvos, senaattori. 172: Hokkanen, Evert, torppari. 173: jalava, Oskari, peltiseppä. 174: jokinen, Alma, rouva. 175: jokinen, Wäinö, toimittaja. 176: Kairamo, A. Osw., entinen senaattori. 177: Paloheimo, H. G., tilanomistaja. 178: Saaristo, j. H., suutari. 179: Sivenius, A., toimittaja. 180: Ståhlberg, Kaarlo Juho, professori. 181: Wuolijoki, Sulo, toimittaja. 182: 183: Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri. 184: 185: Ahlström, Antti, ruununtorppari. 186: Gebhard, Hedvig, professorinrouva. 187: Huotari, Anton, toimittaja. 188: jokisalo, Olga Karoliina, rouva. 189: Lehtinen, Aleksandra; rouva. 190: 4 Eduskunnan jäsenet. 191: 192: Nevanlinna, Ernst, tohtori. 193: Paunu, J. Penna, osuuskaupanhoitaja. 194: Sirola, Yrjö, toimittaja. 195: Telkkä, Nestor, osuuskaupanhoitaja. 196: Wiljakainen, Kaarle, toimittaja. 197: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra. 198: 199: 200: Viipurin läänin läntineu vaalipiiri. 201: 202: Airola, Matti Aleksanteri, toimittaja. 203: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja. 204: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti, 205: Hultin, Tekla, filosofiantohtori. 206: Kirves, Juho, viilaaja. 207: Paasivuori, Matti, kirvesmies. 208: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar. 209: Riihelä, Tahvo, maanviljelijä. 210: Tulikoura, Juho, pieniviljelijä. 211: Turkia, Matti, puoluesihteeri. 212: Wesa, August, piirisihteeri. 213: Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja. 214: Wuorimaa, Arthur Olivier, kirkkoherra, rovasti. 215: 216: 217: Viipurin läänin itäinen vaalipiiri. 218: 219: Arokallio, Oustaf, kirkkoherra, rovasti. 220: Hainari, 0. A., filosofiantohtori. 221: Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri, maanviljelijä. 222: Huotari, Anna, ompelijatar. 223: Kivilinna, Väinö, toimittaja. 224: Kurikka, Juhani, agronoomi. 225: Martikainen, Janne, rakennusmestari. 226: Poutiainen, Matti, maanviljelijä. 227: Pullinen, Erkki, maanviljelijä. 228: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä. 229: Eduskunnan jäsenet. 5 230: 231: Pöysti, Erik, entinen talollinen. 232: Saarikivi, Santeri, puuseppä. 233: Sipponen, Mikko, talollinen. 234: Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, hovi- 235: oikeudenasessori. 236: Tuunainen, Lauri, maanviljelijä. 237: Walavaara, Nestori, toimittaja. 238: Virkki, Mikko, mäkitupalainen. 239: 240: 241: Mikkelin läänin vaalipiiri. 242: 243: Eronen, Aukusti, maanviljelijä. 244: Eronen, Oliver, torppari. 245: Grotenfelt, Kustavi, professori. 246: Huttunen, Pekka, lampuoti. 247: Järvinen, josua, kansakoulunopettaja. 248: Kannisto, A., puuseppä. 249: Kares, K. R., kansaoopistonjohtaja. 250: Nykänen, Taneli, maanviljelijä. 251: Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja. 252: *) 253: Savolainen, Anni, neiti. 254: Soininen, Mikael, professori. 255: Tanttu, August, maanviljelijä, 256: Waljakka, Albin, kirjaltaja. 257: 258: 259: Kuopion läänin läntinen vaalipiiri. 260: 261: Heiskanen, Samuli, maanviljelijä. 262: Heimonen, Juho, torppari. 263: Homen, Theodor, professori. 264: 265: *) Mikkelin läänin vaalipiiristä valittu edustaja. kihlakunn~Jn• 266: tuomari Julius Saraste ei 22 p:nä helmikuuta 1909 vielä ol~ 267: valtiopäiville saapunut. ' · · 268: 6 Eduskunnan jäsenet. 269: 270: Hämäläinen, Kalle, toimittaja. 271: Kiiskinen, Aura, puhuja. 272: Mäkelin, Antti, kahvilanomistaja. 273: Mömmö, P. J., kirjansitoja. 274: Nissinen, Aili, johtajatar. 275: Nylander, Hannes, ylitarkastaja. 276: Partanen, A. J., kaupanhoitaja. 277: Ruotsalainen, Adam, vuokraaja. 278: Salo, Aaro, maalari. 279: Virkkunen, Artturi H., ylitarkastaja. 280: 281: 282: Kuopion läänin itäinen vaalipiiri. 283: 284: Brander, Uno, ylitarkastaja. 285: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja. 286: Kolkki, Emanuel, pastori. 287: Koponen, Albin, levyseppä. 288: Korhonen, Johan Mathias, viilaaja. 289: Lahtinen, Arvi, kansakoulunopettaja. 290: Palmen, Ernst Gustaf, professori, vapaaherra. 291: ·Peltonen, Erkki, kansakoulunopettaja. 292: Pennanen, Pekka, maanviljelijä. 293: Sainio, Walter Juho, sokurileipuri. 294: Tikkanen, Paavo, puuseppä. 295: 296: 297: Vaasan läänin itäinen vaalipiiri. 298: 299: Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä. 300: Kaipio, 0. W., kansakoulunopettaja. 301: Kirjarinta, Jalmari, toimittaja. 302: Koivisto, Aleksanteri, maanviljelijä. 303: Koskelin, Kaarlo William, agronoomi. 304: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri. 305: Pohjaväre, E., leipuri. 306: Rantanen, Samuli, torppari. 307: Eduskunnan jäsenet. 7 308: 309: Raunio, Maria, puhuja. 310: Stenroth, Otto, senaattori. 311: Tuomi, Onni, toimittaja. 312: 313: 314: Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri. 315: 316: Antila, Juho Erkki, maanviljelijä. 317: Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori. 318: Estlander, Ernst, professori. 319: Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen. 320: Kivioja, Liisi, pastorinrouva. 321: Mäki, Jaakko, palstatilallinen. 322: Neovius, Arvid, filosofiantohtori. 323: Nix, Oskar, maanviljelijä. 324: Pietikäinen, fiina, työmiehenvaimo. 325: Rajata, Samuli Nestori, torppari. 326: Stenbäck, Oösta, hovioikeudenasessori. 327: Yrjö-Koskinen, V. K., senaattori, vapaaherra. 328: 329: 330: Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri. 331: 332: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra. 333: Oebhard, Hannes, professori. 334: Granfelt, Oeorge, lakitieteentohtori. 335: Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra, rovasti. 336: Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija. 337: Storbjörk, Johan, lautamies. 338: Tokoi, Oskar, maanviljelijä. 339: Torppa, Juho, maanviljelijä. 340: Troil, Eric, von, hovioikeudenasessori. 341: Wichmann, Karl Emil, lehtori. 342: 343: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri. 344: 345: Heikkinen, J. A., maanviljelijä. 346: Hoikka, Matti, seppä. 347: 8 Eduskunnan jäsenet. 348: 349: Kallio, Kyösti, maanviljelijä. 350: Komu, Johan Alfred, toimittaja. 351: Lagerlöf, Arthur, lakitiedetten kandidaatti. 352: Lantto, Iivari, maanviljelijä. 353: Myllylä, Kalle, maanviljelijä. 354: Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja. 355: Piirainen, Jaakko, veistonopettaja. 356: Rosendal, Mauno, lehtori. 357: Tuomikoski, Antti, lukkari. 358: Vahe, Iisakki, maanviljelijä. 359: Ängeslevä, Anna, emäntä. 360: 361: 362: Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri. 363: 364: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä. 365: Herrala, Hilda, neulojatar. 366: Hiltula, Aukusti, maanviljelijä. 367: Lehtonen, Frans, seppä. 368: Waarala, Juho, maanviljelijä. 369: Weijola, K. 0., maanviljelijä. 370: 371: 372: Lapin vaalipiiri 373: 374: Halonen, Yrjö, lukkari. 375: 1. Keskiviikkona 17 p. helmikuuta 376: klo 10 a. p. 377: 378: kokoontui Eduskunta ensimäiseen täysi-istuntoansa tällä 379: istuntokaudella. 380: 381: Päiväjärjestys: 382: I) Puhemiehen ja kwhden varapuhemiehen vaali. 383: 2) Neljän edustajan vaali, Kanslia toimikuntaan. 384: 3) Ilmoitus Hänen Majesteetillensa Keisarilie ja Suuri- 385: ruhtinaalle Puhemiehen ja Varapuhemiesten vaalista. 386: 387: 388: 389: Ikäpuhemies. 390: 391: Puhemiehen paikalle asettuu Turun läänin eteläisestä 392: vaalipiiristä valittu edustaja, toimittaja John He d he r g 393: lausuen suomeksi ja ruotsiksi: 394: Arvoisat kansanedUiStajat! 395: Kokoonnuttuamme nyt 1909 vuoden valtiopäiville on 396: tässä ensimäisessä täysi-istunnossa, sitte kun nimenhuuto 397: on tehty, V. J :n 23 § :n mukaan toimitettava puhemiehen 398: ja kahden varapuhemiehen vaali. Saman pykälän mukaan 399: tulee minun, ikävuosiltani vanhimpana, johtaa puhetta, 400: kunnes vaalit ovat tapahtuneet ja valitut kukin vuorostaan 401: ovat antaneet sen juhlallisen vakuutuksen, josta Valtio- 402: päiväjärjestyiksessä puhutaan. Saan sentähden ilmoittaa, 403: että olen pöytäkirjanpitäjäksi ottanut lakitieteen kandi- 404: daatti hra Philip Suurosen, ja pyydän hänen toimittamaan 405: säädetyn nimenhuudon sen luettelon mutkaan, joka Val- 406: tiopäiväjärjestyksen mukaan on täällä saapuviUa. 407: 10 Istunto 17 p. helmikuuta 1909. 408: 409: Nimenhuuto 410: toimitetaan sen luettelon mukaan, jonka senalllttori Tim- 411: gren on Eduskunnalle antanut niistä edustajista, jotka 412: ovat näyttäneet olevansa oikein valtuutetut. Poissa ole- 413: vaksi merkitään ed. Cederberg. Jäiestäpäin ilmoittautu- 414: neina, jotka ovat ikäpuhemiehelle näyttäneet asianmukai- 415: sesti tarkastetun ja hyväJksytyn valtakirjansa, merkitään 416: edustajat Ehrnrooth, Tanttu ja Lahtinen. 417: 418: 419: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 420: ·1) Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit. 421: 422: Ikäpuhemies: Seuraavat nyt järjestyksessä vaa- 423: lit, jotka on toimitettava umpilipuin siten, että ensin vali- 424: taan puhemies, sitten ensimäinen varapuhemies ja sen jäl- 425: keen toinen varapuhemies. 426: Enne111kuin ryhdymme näiihin vaaleihin, pyydän että 427: edustajat Akseli Listo, K. J. Ståhlberg, V. T. Rosenqvist 428: ja Wäinö Wuolijoki tahtoisivat saapua tänne avustamaan 429: vaalin toimittamisessa. 430: Tämän jälkeen toimitetaan puhemiehen vaali, ja osoit- 431: taa vaalin tulos, että Eduskunnan Puhemieheksi näillä 432: valtiopäivillä on valittu edustaja Viipurin läänin itäisestä 433: vaalipiiristä, kihla:kunnantuomal'i, hovioikeudenasessori 434: P e h r E v i n d S v i n h u f v u d IIO äänellä. 435: Ed. Sirola on saanut 3 ääntä, sekä ed. Listo, Paasi- 436: vuori ja Setälä kukin yhden äänen. Tyhjiä lippuja ilmoi~ 437: tetaan annetun 76. 438: E n s i mä i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i vali- 439: taan edustaja Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä, esitte- 440: lijäsihteeri A k se 1 i August Li s t o 105 äänellä. 441: Ed. Sirola saa 83 ja ed. Söderholm 5 ääntä. Vaalissa 442: on annettu 1 tyhjä lippu. 443: T o i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i valitaan 444: edustaja Uudenmaan läänin vaalipiiristä, vanhempi jäsen 445: lainvalmistelukunnassa, · hovioikeudenasessori K a r 1 G u- 446: s t a f S ö d e r h o 1 m 95 äänellä. 447: Puhemiesvaalit 11 448: 449: Ed. Sirola saa 18 ääntä, ed. Torppa 2 sekä ed. N evan- 450: linna, Stenbäck ja Paasivuori kukin yhden äänen. Tyh- 451: jiä lippt11ja ilmoitetaan annetuksi 76. 452: 453: · Ikä p u he m i e s: Saan nyt kehoittaa puhemiestä ja 454: kumpaakin varapuhemiestä, kutakin vuorostaan, astumaan 455: esille ja antamaan juhlallisen vakuutuksensa. 456: Senjälkeen Puhemies ja varapuhemiehet Eduskunnan 457: edessä antavat kukin vuorostaan V. J :n 23 § :ssä sääde- 458: tyn juhlallisen vakuutuksen, jota Eduskunta seisaltaan 459: kuuntelee, paitsi vasemmisto, joka istuu. 460: I k ä p u h e m i e s: Tehtäväni on nyt täytetty ja 461: kehotan sentähden Eduskunnan arvoisaa puhemiestä astu- 462: maan paikalleen. 463: 464: Puhemiehen tervehdyspuhe. 465: Paikalleen noustuaan Puhemies lausuu: 466: Arvoisat edustajat! 467: Uudelleen valittuna puhemieheksi kiitän siitä luotta- 468: muksesta, jonka minulle olette osoittaneet, ja olen tekevä 469: parhaani täyttääkseni niitä vaatimuksia, joita Eduskunta 470: on oikeutettu asettamaan puhemiehellensä. 471: Lyhyen lepo-ajan jälkeen kokoonnumme taas käyttä- 472: mään sitä kallisarvoista oikeutta, joka lainsäätäjäkunnalle 473: kuuluu. Sisällinen uudistustyö on jatkettava ja valtiolli- 474: nen asemamme turvattava. Siinä ylevä tehtävämme, jonka 475: tärkeyttä ja vastuunalaisuutta päättyneellä loma-ajallakin 476: sattuneet tapahtumat ovat lisänneet. Kansanedustajalta 477: ei saata unohtua, että meidän toimintamme tapahtuu sekä 478: nykyisyyden että tulevaisuuden tarkkaavan arvostelun 479: edessä. Ja tämä tietoisuus on oleva meillä johtotähtenä 480: nyt aikavailakin työkaudella. 481: 482: Vaitiepäivien avaaminen. 483: Puhemies: Ennenkuin päiväjärjestykseen siirry- 484: tään, on valtiopäivien juhlamenojen ohjaajalla tehtävänä 485: ilmoitus Eduskunnalle. 486: 12 Istunto 17 p. helmikuuta 1909. 487: 488: Juhlamenojen ohjaaja esittelijäsihteeri A. De g e r- 489: h o 1m saapuu tämän jälkeen ja lausuu suomeksi ja ruot- 490: siksi: 491: 492: Kunnioitettava Herra Puhemies, Arvoisa Eduskunta! 493: Hänen Ylhäisyytensä maan Kenraalikuvernöörin puo- 494: lesta, joka armossa on määrätty avaamaan valtiopäivät, on 495: minulla kunnia ilmoittaa, että valtiopäivien juhlallinen 496: avaaminen tapahtuu Keisarillisen linnan valtaistuinsalissa 497: huomenna torstaina, senjälkeen kun valtiopäiväjumalan- 498: palvelus Nikolain kirkossa on päättynyt. Jumalanpalvelus 499: alkaa kello 12 päivällä. 500: 501: P u h e m i e s: Eduskunnan puolesta kiitän tiedon- 502: annosta, jota EduSikunta on noudattava . 503: • 504: 2) Neljän edustajan vaali kansliatoimikuntad. 505: 506: Kansliatoimikunnan jäseniksi ehdottaa 507: 508: ed. W ä i n ö W u o 1 i joki ed. Tannerin ja T o- 509: k o i n, 510: 511: ed. K ä p y ed. H a 11 s t e n i n, 512: 513: ed. V. T. R o sen q v i s t ed. vaapaherra v. A 1 f t h a- 514: n i n ja 515: 516: ed. A h m a v a a r a ed. E r k o n. 517: 518: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 519: 520: Puhemies: Työjärjestyksen mukaan on, ellei Edus- 521: kunta kansliatoimikuntaa asettaessaan voi yhtyä sen jäse- 522: nistä, vaali lykättävä ja toimitettava työjärjestyksessä mää- 523: rättyjen suhteellisten vaalien mukaan. Koska on viisi eh- 524: dokasta ehdotettu, niin on ilmeistii eftei vaali voi tapahtua 525: muuten kuin toimittamalla suhteelliset vaalit sillä tavoin 526: kuin työjärjestykseen liitetyissä vaalimääräyksissä sää- 527: detään. 528: Puhemiesvaalit. 13 529: 530: Kun ehdokaslistat vaalia varten ovat annettavat sih- 531: teerille viimeistään kello 12 päivällä vaalin edellisenä päi- 532: vänä, niin täytyy menetellä niin, että ehdokaslistat jätetään 533: huomenna ennen kello 12 sihteerille ja vaali toimitetaan 534: sitten perjantaina. 535: 536: 537: 3) Ilmoitus [Puhemiehen ja Varapuhemiesten vaalista. 538: 539: Sihteeri lukee seuraavan kirjelmän: 540: 541: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 542: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne saa Suomen 543: Eduskunta alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta on voi- 544: massa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 23 § :n mukaisesti 545: tänä päivänä toimittanut pUJhemiehen ja kahden varapuhe- 546: miehen vaalin 1909 vuoden valtiopäivien ajaksi, ja on tä- 547: ten valittu: 548: p u h e m i e h e k s i kihlakunnantuomari, hovioikeu- 549: denasessori, molempain oikeutten kandidaatti Pehr Evind 550: Svinhufvud; 551: e n s i m ä i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i esit- 552: telijäsihteeri Akseli August Listo; sekä 553: toi seksi varapuhe mieheksi vanhempi jä- 554: sen Iainvalmistelukunnassa, hovioikeudenasessori Karl 555: Gustaf Söderholm. 556: Suomen Eduskunta pysyy alati, 557: Suurivaltaisin, Armollisin Keisar: ja Suuriruhtinas, 558: Teidän Keisarilliselle Majesteetillennt: 559: uskoliisirumin alamaisena. 560: Suomen Eduskunnan puolesta: 561: 562: 563: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1909. 564: 565: Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste! 566: Hos Eders Kejserliga Majestät får Finlands Landt- 567: dag i underdånighet anmäla, att Landtdagen, jämlikt 23 § 568: i gällande Landtdagsordning, denna dag förrättat vai af 569: 14 Istunto 17 p. helmikuuta 1909. 570: 571: talman och tvänne vicetalmän för 1909 års landtdag, och 572: hafva därvid utsetts: 573: t i II t a 1 m a n häradshöfdingen, hofrättsassessorn, 574: jurisutriusquekandidaten Pehr Evind Svinhufvud; 575: t i 11 f ö r s t e v i c e t a 1 m a n referendariesekretera- 576: ren Akseli August Listo; samt 577: t i 11 a n d r e v i c e t a 1 m a n äldre ledamoten i lag- 578: beredningen, hofrättsassessorn Karl Gustaf Söderholm. 579: Finlands Landtdag framhärdar, 580: Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste, 581: med djupaste undersåtliga trohet. 582: På Finlands Landtdags vägnar: 583: 584: 585: Helsingfors den 17 februari 1909. 586: 587: Kirjelmän kumpaisenkinkielinen teksti hyväksytään. 588: 589: 590: 591: Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna 592: kello IO a. p. 593: 594: Istunto päättyy kello 12,31 päivällä. 595: Pöytäkirjan vakuudeksi: 596: Ph. Suuronen. 597: v. t. 598: 2. Torstaina 18 p. helmikuuta 599: klo 10 a. p. 600: 601: Päiväjärjestys: 602: I 1 m o i t u k s i a. 603: 604: Puhemiehistön ehdotus valitsijamiesten luvusta. 605: 606: 607: 608: Istunnon alussa ovat kulijaparvet tyhjät. 609: 610: 611: Puhetta johtaa ensimäinen Varapuhemies, ed. L i s t o. 612: 613: 614: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Rosendal, 615: Cederberg ja Setälä. 616: 617: 618: Ilmoitusasiat 619: Tulkitseminen. 620: 621: V a r a p u h e m i e s ilmoittaa, että Eduskunnan Pu- 622: hemies on ruotsalais-suomalaiseksi tulkiksi, kunnes tulkin 623: vaali ehditään toimittaa, ottanut toimittaja K. V. 624: P u u s k a n. 625: 626: Toimenpide hyväksytään. 627: 16 Istunto 18 p. helmikuuta 1909. 628: 629: Valtakirjojen tarkastus. 630: V a r a p u h e m i e s ilmoittaa, että senaattori Tim- 631: greniltä saapuneen kirjelmän mukaan ed. Taavi Tainion 632: valtakirja on tarkastettu ja hyväksytty ja kehoittaa sen 633: vuoksi ed. Tainiota käyttämään istunto- ja puheoikeut- 634: tansa Eduskunnassa. 635: 636: 637: Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat ed. Setälä yksi- 638: tyisten asiain takia täksi ja huomispäiväksi, ed. Ceder- 639: berg lääkäritodistuksen nojalla toistaiseksi; ed. Rosendal 640: ilmoitetaan tänään sairaa~ksi. 641: 642: 643: Puhe, jonka Eduskunnan Puhemies on pitävä valtio- 644: päivien avajaisissa valtaistuinsalissa. 645: V a r a p u h e m i e s: Edelken on tässä täysi-istun- 646: nossa suoritettava puhemiehen tänään valtaistuinsalissa 647: pidettävän puheen tarkastus ja hyväksyminen. Ennen- 648: kuin siihen ryhdytään, pyydän ilmoittaa, että puhemies on 649: katsonut tämän asian olevan sitä laatua, että se on käsi- 650: teltävä suljettujen ovien sisällä. Sentähden ei ole avattu 651: yleisölle pääsyä tänne. 652: Pyydän kysyä, hyväksyykö eduskunta sen, että tämä 653: asia käsitellään suljetussa istunnossa? 654: K e s k u s t e 1 u. 655: Ed. S i r o 1 a: Sosialidemokraattisen ryhmän puo- 656: lesta ehdotan, että tämä puhe käsitellään julkisessa istun- 657: nossa. Kun V. J :n mukaan, kuten viime vuonna jo huo- 658: mautimme, puhemiehen puheen tarkotuksena on tuoda 659: julki eduskunnan alamainen kunnioitus hallitsijalle, täy- 660: tyy valitsijain saada tietää, onko koko eduskunta ollut 661: puhemiehen puheen takana vai olisiko osa eduskuntaa 662: halunnut pukea ,alamaisen kunnioituksensa" toiseen muo- 663: toon. Ryhmämme taholta selitettiin viime vuonna, että 664: tätä tilaisuutta, jolloinka hallitusvalta edustajainsa kautta 665: käyttää tilaisuutta lausuaksensa mielipiteitänsä eduskun- 666: nalle, on eduskunnan myöskin käytettävä lausuaksensa 667: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa. 668: 669: kansan mielipiteitä hallitusvallalle, sillä alamainen kun., 670: nioitus perustuslaillisessa maa sa hallitusvaltaa ja. sen 671: edustajia kohtaan ei voi olla muusca kuin että hallitsijalle 672: lausutaan totuus. Ja jos ollaan eri mieltä täman lausun- 673: non sisällyksestä, täytyy vähemmistön voida saattaa va- 674: litsijainsa tietoon, millä kannalla on oltu ja mitä on tahdottu 675: saada eduskunnan lausunnossa sanotuksi. Aivan erikoi-. 676: nen syy julkiseen keskusteluun tällä kertaa, tästä asiasta 677: on se, että hallitsija on ryhtynyt yksipuolisesti tuLkitse- 678: maan perustuslakia ja on tehnyt sen tavalla, joka vaatii 679: eduskunnalta sen arvon nimessä lausuntoa. Toisen kerran 680: hallitsija kenraalikuvernöörin kautta on antanut tiedoksi. 681: että puhemiehen on rajotettava lausuntoansa. 682: Minun käsittääkseni kieltää jo yksinkertainen rehelli- 683: syys eduskuntaa ja puhemiestä tuomasta esiin tunteitansa, 684: ,alamaista kunnioitusta", perustelematta sitä lausunnolla, 685: joka selittää, mitä tällaisella lausunnolla todella tarkoite- 686: taan. Hovilliset kohteliaisuudet sopivat huonosti kansan- 687: valtaiseen yhteiskuntaan, ja jos tämä eduskunta tahtoo 688: kansanvaltaisen nimeä kantaa, on sen myöskin tässä suh- 689: teessa lausuttava käsitykisensä. 690: Puhemiehen puhe viime istuntokauden lopulla oli edel- 691: lisestä vuodesta supistunut. Eduskunnan puhemies oli 692: edellisenä vuonna suosittanut va:hvistettavaksi eduskunnan 693: hyväksymää kieltolakia ja hallitusmuotoanomusta ja ano- 694: musta haUitsijan puolelta voimassaolevain laittomuuksien 695: poistamiseksi, ja kun ei ole luultavaa, että sama puhemies 696: ei yhtä hyvällä syyllä olisi suosittanut vahvistettavaksi 697: eduskunnan hyväksymiä torppari- ja kunnallisasetuksia 698: samoin kuin anomusta Suomen uuden esittelyjärjestyksen 699: palauttamisesta lailliselle tolalle, niin ei voida muuta kä- 700: sittää, kuin että puhemies oli supistanut puheensa hallitsi- 701: jan lausuman toivomuksen mukaan. _Minun käsittääkseni 702: tämä ei kuitenkaan ole paikallaan, vaan on ·eduskunnan 703: arvonsa takia pidettävä kiinni oikeudestaan perustella se 704: lausunto, jossa eduskunta puhemiehen kautta tuo julki 705: alamaisen k,unnioituksensa. Kun Suomen kansalla ja eri- 706: 2 707: ut Istuntel 18 p. helmikuuta 1900. 708: 709: totefi seti köyhälistöllä tällä kertaa on tavallista enemmän 710: h:rHitttsvaflalle sanottavaa, ehdottaisin minä, että tämä kes- 711: kustelu puhemiehen vastauksesta valtaistuinpuheeseen ta- 712: p~tuisi julkisessa istunnossa. 713: 714: Ed. V. T. R o s c n q v i s t: Det synes mig, att 715: ·någcm egenflig diskussion om denna fråga är fullkomligt 716: .dfWdig. Det gäller nu hvad som är det naturliga, det 717: låt11pliga och det passande; och meningarna i detta af- 718: set!t'lde tyckas ju vara oHka. Då saken en gång blifvit 719: hartskjuten tilllandtdagen, föreslår jag, att vi utan vidare 720: n'Jfrtte skrida till omröstning. För eg·en del förordar jag 721: herr talmannens förslag. 722: 723: Ed. T u r k i a : Pyydän saada kannattaa Sirolan 724: ehdotusta. 725: 726: Ed. G r o t e n f e 1 t: Tästä asiasta keskusteltiin jo 727: viime valtiopäivillä ja: sentähden on myöskin minusta 728: pft~i keskustelu nyt tarpeeton. Kun on kysymys pu- 729: h~~. joka on Hänen MajesJteetillensa eduskunnan puo- 730: lesta esitettävä, niin sopivaisuus mielestäni vaatii, ettei 731: sitä- sitä· ennen julkisessa istUnnossa käsitellä. Sitä vas- 732: tOin minusta tuntuu siltä, kuin joskus olisi perästäkinpäin 733: tatpeetton'lasti pidetty.näiften suljettujen istuntojen pöytä- 734: kirjoja sekreetteinä. Koska usein sen jälkeen kun asia 735: k-at:Ji on esitetty, pöytäkirja aivan vahingotta voidaan 736: j:nbista, pidättäisin itSielleni oikeuden, joka jokai·SieUa 737: lll'tin}lakin täällä on, kohta sen jälkeen, kun puhe on 738: Härlen Majesteetilleen pidetty, ehdottaa, että pöytäkirja 739: tehrlää!n julkiseksi. Silloin se epäkohta, jota ed. Sirola 740: tä~ä· huomautti, ettei kansa muka saa tietää, mitä joku 741: vähehlmistö eduskunnassa mahdollisesti on tahtonut pu- 742: heessa: lausuttava!ksi ja joka ei ole tullut lausutuksi, tulisi 743: poistetuksi, kun keskustelu kohta perästäpäin tulisi kaik:. 744: kien tietoon. 745: Ed. S i r o 1 a: On kyllä totta, ettem'me vielä tiedä. 746: n1fta hallitsija aikoo valtaistuinpuheen kaut'ta eduskuti- 747: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa. 19 748: 749: nalle sanoa, mut1a me muistamme, että haLlitsija käytti 750: viimesytksy'istä eduskunnan a;yajaistilaisuutta lausuakseen 751: ankaria moitteita Suomen kansalle, eduskunnaUe ja edus- 752: kunnan jäsenille. Kun näin hallitusvallan edustaja käyt- 753: tää täfå tila.isuutta lausuakseen mielipiteitään, täytyy edus- 754: kunnan myöskin voida pitää kiinni oikeudestaan lausua 755: oma käsityksensä. Ja siitä, mitä Suomen kansa.lla on 756: hallitusvallalle sanottavaa, voidaan kyllä keskustella tie- 757: tämättä, mitä hallitsija valtaistuinpuheessa sanoo. 758: 759: Ed. P a 1 m e n: Minä pysyn yksinkertaisesti V. J :n 760: sanoissa. 24 § sanoo, että eduslrunta puhemiehen kautta 761: ilmitno alamaisen kunnioituksensa. Sitävastoin sama Val- 762: tiopäiväjärjestys myöllltää monet tilaisuudet eduskunnaiJe 763: esittää kaikki mielipiteensä kaikissa muiSsa asioissa, sitten 764: kun ne on valmistettu. Mikään vålmistaminett ei tänään 765: ole mahdoUinen. On aivan väärinkäytöstä, jos tahdotaan 766: tästä vastauksesta, tästä alamaisen kunnioituksen ilmai'- 767: semisesta tehdä sellainen lausunto, johon pitäisi mätätä 768: kaikki maailman kysymykset, jotka koskevat Suomen kan- 769: saa ja kulloinkin saattavat olla Suomen kansan sydäm- 770: mellä. Ne asiat tuJ.koot aikanaan ja ne tulevat julkisesti 771: käsiteltäviksi; eikä tämäkään keskustelu jää salaiseksi 772: pitkäksi aikaa, mutta yksinkertainen, minä en sano koh- 773: teliäisuus, vaan tavallinen tahdintunne määrää, että jos 774: tahdofaan lausua jotakin, niin ei kaikkien muiden ole 775: oikeus saada sitä tietää, ennenkuin se, jolle puhe on aiottu. 776: Minä hyväksyn sen toimen, ettei ole avattu lehtereitä. 777: Lehterit tulevat kyllä aikanaan avatuiksi. 778: 779: Ed. C a s t r e n : Minä puolestani en voi niin ahtaasti 780: tulkita Valtiopäi.väjärjestysltä kuin viimeinen arvoisa pu- 781: huj'a. Katson, että eduskunnalla on kieltämätön oikeus, 782: sainalla · tavoin kuin on tapahtunut ennenkin säätyedus- 783: kunnan aikana, esilletuoda mielipiteensä; huolensa ja su- 784: runsa niistä toimenpiteistä, joihin valtiopäivien väliaikana 785: on: ryhdytty. Mutta vaikka minä olen tätä mielipidettä, 786: en minä kumminkaan voi kannattaa sitä ehdotusta, jonka 787: 20 Istunto 18 p. Helmikuuta 1909. 788: 789: ed. Sirola on tehnyt, siitä syystä, että tavall~nen säädyl- 790: lisyys jo vaatii, ettei eduskunta käsittele kysymyksenalaista 791: asiaa julkisuudessa, siis yleisön ja sanomalehtimiesten 792: kuullen, jotka täten tulisivat saamaan tietoonsa puhemie- 793: hen puheen sisällön ja voisivat sen toimittaa julkaistuksi 794: ennenkuin se on luettu valtaistuinsalissa halli:tsijan edus- 795: tajalle. Ainoastaan tästä muodollisesta syystä minä puo- 796: lestani yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Rosenqvist 797: on täällä tehnyt. 798: 799: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 800: 801: V a r a p u h e m i e s : Keskustelussa on ed. ::,irola, 802: ed. Turkian kannattamana, ehdottanut, että puhemiehen 803: valtaistuinsalissa pidettävä puhe julkisessa istunnossa tar~ 804: kastettaisiin. Tätä ehdotusta on vastustettu ja kanna- . 805: tettu puhemiehen mielipidettä, että se on suljetussa istun- 806: nossa toimitettava. 807: 808: 809: .Aänestgs ja päätös: 810: 811: Ne jotka hyväksyvä:t puhemiehen ehdotuksen, että hä- 812: nen kysymyksessä oleva puheensa tarkastetaan suljetussa 813: istunnossa, äänestävät jaa; jos ei voittaa, on eduskunta 814: päättänyt toimittaa tämän tarkastuksen suljetussa 815: istunnossa. 816: 817: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 818: 819: Eduskunta on siis päättänyt, että puhe on esitettävä 820: ja tarkastettava suljetussa istunnossa. 821: 822: E6. S i r o 1 a: Kun eduskunta täten ei ole suos- 823: tunut ehdotukseemme, niin 'Sosialidemokratinen eduskunta- 824: ryhmä ei ota osaa puhemiehen puheen käsittelyyn. 825: 826: Tämän jälkeen jatketaan täysi-istuntoa suljettujen 827: ovien takama. 828: Valtiopäivien avajaiset. 21 829: 830: Suljetun istunnon päätyttyä lausuu: 831: V a r a p u h e m i e s: Koska jumalanpalvelus ennen 832: valtiopäivien avajaisia tulee alkamaan kello 12 päivällä 833: tänään, niin pyydän kehoittaa edustajia kokoontumaan 834: tänne neljännestä vailla 12, niin että täältä voidaan sitten 835: juhlakulussa mennä kirkkoon. 836: Tämä istunto keskeytetään nyt ja jatketaan sitä sitten, 837: kun valtiopäivien avaus on tapahtunut, eli keHo 2 i. p. 838: Silloin tulee käsiteltäväksi kysymys valitsijamiesten luku- 839: määrästä. 840: 841: Istunto keskeytetään klo 1 1 a. p. 842: 843: 844: 845: 846: Valtiopäivien avajaiset. 847: Valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa. 848: 849: Ennen keHo 12 p. olivat senaatin varapuheenjohtajat, 850: jäsenet ja prokuraattori saapuneet kirkkoon ja asettuneet 851: heille varatuille paikoille kuoriin, Oikeusosaston jäsenet 852: oikealle, Talousosaston jäsenet ja prokuraattori vasem- 853: malle puolen keskikäytävää. Kun sitte Eduskunnan jäse- 854: net, Puhemies ja molemmat Varapuhemiehet etupäässä, 855: olivat saapuneet kirkkoon, alkoi jumalanpalvelus, ja suo- 856: rittivat siinä a>lttaritoimituksen edustajat Vöyrin kirkko- 857: herra A. J. Bäck ja Mustasaaren seurakunnan pitäjän- 858: apulainen A. R. He d b e r g. 859: Alttaritekstinä luettiin 91 Ps. 10, 1 r ja 12 värsy: 860: Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman ja ei yhtään 861: vaivaa pidä sinun majaas lähestymän. 862: Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että 863: he kätkevät sinua kaikissa teissäs, 864: Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen 865: loukkaisi. 866: 867: Alttaripalveluksen aikana lauloi .. ~uomen Laulun" 868: sekakuoro maisteri H. Klemetin johdolla motetin ,A~ 869: Istunto 18 p. helmikuuta 1909. 870: 871: J eesu aarre arma;hin", ,Herra armahda meitä", ,.Kunnia 872: olkoon Jumalalle korkeudessa", R. Faltinin säv~t;imän 873: Hilariuksoo. kiitosvi.rren, H. Klemetin säveltämän ,Pyhä" 874: ja Hmari Krohnin säveltämän ,Amen". Kun· vielä oli 875: yhteisesti veisattu 1 ja 3 värsy virrestä N :o 284, piti 876: edustaja, Sippolan kirkkoherra, rovasti A. 0. Wuorimaa 877: suomeksi ja ruotsiksi saarnan tekstistä: 878: Jos minä ihmisten ja enuelein kielillä ptthuisin, j!J ei 879: minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä 880: vaski taikka kilisevä kulkuinen. 881: Kor. 13: 1. 882: Saarnan jälkeen pitivät pastorit B ä c k ja H e d b e r g 883: kiitosjumalanpalveluksen alttarilla ja kuoro lauloi P. 884: Tschaikowskyn loppumotetin: ,Nyt Herraa kiittäkää rie- 885: mulauluin! Halleluja !" 886: 887: 888: Valtiopäivien juhlallinen avaus valtaistuinsalissa. 889: 890: Jumalanpalveluksen päätyttyä siirtyivät Eduskunnan 891: Puhemies ja varapuhemiehet sekä Senaatin varapuheen- 892: johtajat, jäsenet ja prokuraattori Keisarilliseen linnaan. 893: V altaistuinsalissa Puhemies, armollisesti vahvistettu j en 894: juhlameno-ohjeiden mukaisesti, asettui ensimäiseksi oi- 895: kealle valtaistuimen edustalle, varapuhemiehet hänen taak- 896: seen ja edustajat pitkin salin sivuseiniä molemmille puo- 897: lille valtaistuimesta. 898: Edustajain täten kokoonnuttua saapui H ä ne n Y 1- 899: h ä i s y y te n s ä K e n r a a 1 i k u v e r n ö ö r i, juhla- 900: meno-ohjeiden muka:isesti saatettuna, valtaistuinsaliin ja 901: asettui valtaistuimen portaiden eteen. Senaatin vara- 902: puheenjohtajat, jäsenet ja prokuraattori asettuivat valta- 903: istuimen viereen oikealle puolelle sekä K e n r a a J i k u- 904: v e r n ö ö r i n apulainen ja seurue vasemmalle puolelle. 905: Vasemmalla puolella valtaistuimen edustalla o:levan pöy- 906: dän ääreen asettui esittelijäsihteeri A. L. G r ö n d a h 1, 907: jonka Ken r a a 1 i k u v e r n ö ö r i oli määrännyt valtio- 908: päivien avaamisesta pöytäkirjaa pitämään. 909: ·Valtiopäivien avajai.set. 910: 911: Kaikkien täten asetuttua paikoilleen luki K e n r a a 1 i- 912: k u v e r n ö ö r i venäjänkiekllä alempana olevan puh~en"' 913: 914: 915: Kenraalikuvernöörin avajaispuhe. 916: 917: ,Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on käs- 918: kenyt minun nykyisiä valtiopäiviä avattaessa Hänen Kor- 919: keassa Nimessään ilmoittaa, eHä Hänen Majesteettinsa 920: Keisari armollisimmasti tervehtää Valtiopäiväin jäseniä ja 921: rukoilee Korkeimman siunausta heidän alkavalle työlleen .. 922: Hänen Majesteettinsa Korkeassa Nimessä julistan minä 923: nykyiset lakimääräiset Valtiopäivät avatuiksi." 924: Puheen luki suomeksi ja ruotsiksi Senaatin Talousosas- 925: ton varapuheenjohtaja senaattori Ed v. H j e 1 t. 926: Tämän perästä Eduskunnan puhemies, hovioikeuden- 927: asessori P. E. S v i n h u f v u d ilmitoi Eduskunnan ala- 928: maisen kunnioituksen H ä ne n M a j e s t e e t i 11 e n s a 929: K ei s a r i 11 e ja S u u r i r u h tina a 11 e suomenkieli- 930: sessä puheessa, jonka venäjäksi käännettynä luki Senaatin 931: ylikielenkääntäjä H. E. H ei d e m a n. 932: 933: Puhemiehen puhe 934: 935: oli näin kuuluva: 936: 937: ,Teidän Ylhäisyytenne. 938: Suomen Eduskunta ryhtyy työhönsä aikana, jolloin 939: Suomen kansan mieltä synkistyttää tieto siitä, että Suo- 940: men asiain esittelyssä Korkealle Hallitsijanemme edelleen 941: noudatetaan järjestystä, joka on soveltumaton Suomen 942: lakeihin ja käytännössä tuhoisa. 943: Luottaen siihen, että ne alamaiset esåtykset,jotka Edus- 944: kunta samoin kuin Keisarillinen Suomen Senaatti jo ovat 945: tästä järjestyksestä tehneet, eivät jää armollista huomiota 946: vaille, pyytää Suomen Eduskunta minun kauttani Teidän 947: Ylhäisyytenne saattamaan Eduskunnan alamaj.sen kunnioi- 948: tuksen ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarilliselle Ma- 949: jesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle." 950: 24 Istunto 18 p. helmikuuta 1909. 951: 952: Sitten Ken r a a 1 i k u v e r n ö ö r i julkiluki venäjän- 953: kielellä laaditun luettelon niistä esit)'lksistä, jotka H ä n e n 954: M a j e s t e e t t i n s a K e i s a r i ja S u u r i r u h t i- 955: n a s on tahtonut Eduskunnan käsiteltäviksi antaa. Luet- 956: telon luki suomeksi ja ruotsiksi senaattori Ed v. H j e l t. 957: Luettelo sisältää seuraavat armolliset esitykset: 958: N :o 1 jakolaitoksesta; 959: N :o 2 siitä verosta, jota paloviinan valmistamisesta 960: on suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä; ja 961: N :o 3 suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta. 962: 963: Lopuksi Eduskunnan ensimäisen varapuhemiehen, esit- 964: telijäsihteeri A. Li s t on esityksestä kohotettiin kolmin- 965: kertainen eläiköönhuuto H ä n e n M a j e s t e et i II e e n 966: K e i s a r i 11 e ja Suu r i r u h tinaa II e. 967: 968: 969: Tämän tapahduttua palasi Kenraalikuvernööri sisähuo- 970: neisiin takaisin, samalla tavalla saatettuna kuin valtaistuin- 971: saJiin tullessaankin, jonka jälkeen Eduskunnan Puhemies 972: ja Varapuhemiehet sekä edustajat ja muut läsnä olevat 973: poistuivat salista. 974: 975: 976: 977: Täysi-istuntoa jatketaan 978: klo 2 i. p. 979: Valitsijamiehet. 980: 981: V a r a p u h e m i e s: V. J :n 34 § :n mukaan tulee 982: Eduskunnan kolmen päivän kuluessa valtiopäiväin avaa- 983: misen jälkeen asettaa valitsijamiehet, vähintäin 35, ynnä 984: tarvittavat varamiehet valitsemaan Eduskunnan valiokun- 985: tiin jäseniä. Tämän johdosta on puhemiehistö päättänyt 986: ehdottaa, että valitsijamiesten luku määrättäisiin niinkuin 987: ennenkin 45 :ksi. Varamiesten lukua ei tarvitse Eduskun- 988: nan päätöksen kautta määrätä, koska siitä on säädettynä 989: Eduskunnan keskuudessa toimitettavia suhteellisia vaa- 990: Valitsijamiehet. 25 991: 992: leja koskevien määräysten 11 § :ssä. Minä pyydän siis 993: kysyä, tahtooko Eduskunta hyväksyä puhemiehistön ehdo- 994: tuksen? 995: 996: Ehdotus hyväksytään. 997: 998: 999: Edelleen Varapuhemies ilmoittaa, että valitsija- 1000: miesten vaali tulee toimitetrt:avaksi ensi lauvantaina t. k. 20 1001: päivänä ajalla, josta tuonnempana annetaan Eduskunnalle 1002: tieto. Sitä ennen ovat ehdokaslistat, niin tehdyt kuin suh- 1003: teellisia vaaleja koskevissa määräyksissä on sanottu, an- 1004: nettavat Eduskunnan v. t. sihteerille viimeistään huomenna 1005: perjantaina kello 12 päivällä. 1006: 1007: 1008: Seuraava täysi-istunto Hmoitetaan olevan huomenna 1009: kello 12 päivällä. 1010: 1011: Täysi-istunto päättyy kello 2,17 i. p. 1012: Pöytäkirjan vakuudeksi: 1013: Ph. Suuronen. 1014: v. t. 1015: 3. Perjantaina 19 p. helmikuuta 1016: klo 12 päivällä. 1017: 1018: Päivijärjestys: 1019: I 1 m o i t u k s i a. 1020: 1021: 1) Neljän edustajan vaali Kansliatoimikuntaan. 1022: 1023: Esitetään: 1024: 2) Arm. esitys N :o 1 jakolaitoksesta. 1025: · 3) Arm. esitys N :o 2 paloviinaverosta. 1026: 4) Arm. esitys N :o 3 mallasjuomasuostunnasta. 1027: 5) Puhemiehistön ehdotus V. J :n 35 § :n 1 mom :ssa 1028: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta. 1029: 6) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntien aset- 1030: tamisesta ja niiden jäs,enluvusta. 1031: 1032: 1033: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies ed. A. 1034: Li st o. 1035: 1036: 1037: 1038: Nimenhuudossa merkitään poissaolevaksi ed. Ceder- 1039: berg. 1040: 1041: 1042: 1043: Ilmoitusasiat. 1044: Ed. Kivioja on ilmoittanut sairauden takia olevansa 1045: estetty tämän päivän istunnossa olemasta saapuvilla . 1046: 1047: 1048: 1049: 1050: • 1051: Kansliatoimikunnan vaali. 27 1052: 1053: )Piivljärjestyksessä olevat asiat. 1054: 1) Neljän edustajan vaali kansliatoimikuntaan. 1055: 1056: Varapuhemies: Ensimäisenä asiana esityslis- 1057: tassa on neljän edustajan vaali kansliatoimikuntaan. Tätä 1058: vaalia varten on jätetty sisään määrätyn ajan kuluessa 1059: neljä ehdokaslistaa, jotka ~aikki puhemiehistö yhdessä 1060: Eduskunnan sihteerin kanssa on havainnut olevan lail- 1061: lisess.a järjestyksessä tehdyt, ja ovat ne siis hyväksytyt. 1062: Tämän mukaan on ehdokaslistojen yhdistelmä painatettu 1063: ja jaettu edustajille. Vaali olisi näiden ehdokaslistojen 1064: perustuks.ella toimitettava, ja olen pyytänyt asianymmär- 1065: täjänä auttamaan äänien laskemisessa professori Ernst 1066: Lindelöfiä. 1067: 1068: Professori Lindelöf hyväksytään asiantuntijaksi. 1069: 1070: V a r a p u h e m i e s: Pyydän äänten lukemisessa 1071: avustajiksi niitä edustajia, jotka ovat toimineet val- 1072: tuusmiehinä näiden ehdokaslistojen sisäänantamisessa, 1073: nimittäin ed. Pennanen, Wäinö Wuolijoki, Pullinen ja 1074: Ehrnrooth. Vaali on toimitettava suljetuilla lipuilla ja 1075: tapahtuu nimenhuuto aakkosellisessa järjestyksessä. 1076: Ennen kuin nimenhuuto alkaa, pyydän vielä ehdottaa, 1077: että ne henkilöt, jotka ovat kutsutut laskemaan ääniä, oikeu- 1078: tettaisiin siltä varalta, että arpominen tulisi kysymykseen, 1079: ryhmänsä puolesta toimittamaan arvanvedon. 1080: 1081: Ehdotus hyväksytään. 1082: 1083: Hetkinen sen jälkeen, kun vaaliliput on annettu, julis- 1084: tetaan 1085: 1086: Vaalin tulos, 1087: 1088: joka on sellainen, että listan N :o r hyväksi on annettu 1089: 36 ääntä, listalle N :o 2 85 ääntä, listalle N :o 3 43 ääntä 1090: ja listalle N :o 4 25 ääntä. Valituksi on s:ten tullut listalta 1091: N :o I yksi edustaja, listalta N :o 2 ka:ksi edustajaa ja 1092: 28 Istunto 19 p. helmikuuta 1909. 1093: 1094: listalta N :o 3 yksi edustaja, yhteensä neljä edustajaa. 1095: Valitut ovat edustajat T a n n e r, Hallsten, 1096: T o k o i ja E r k k o. 1097: 1098: 1099: 1100: 1101: 2) JakolakL 1102: 1103: Esitetään arm. esitys N :o I j a k o 1a 1 t o k s e s t a, 1104: joka Puhemiehistön ehdotuksesta p a n n a a n p ö y- 1105: d ä 1 1 e ensi tiistain istuntoon. 1106: 1107: 3) Paloviinavero. 1108: 1109: Esitetään arm. esitys N :o 2 siitä verosta, joka palo- 1110: viinan valmistamisesta on suoritettava sekä sanotun veron 1111: käyttämisestä, ja ilmoittaa 1112: 1113: V a r apu h e m i e s: Puhemiehistön ehdottavan, että 1114: tämä arm. esitys lähet{;ttäisiin Valtiovarainvaliokuntaan. 1115: Puheenvuoroa käyttäen lausuu: 1116: Ed. W u o r i m a a: Minä pyydän, ,että tämä armol- 1117: linen esitys pantaisiin pöydälle ensi istuntoon. 1118: 1119: Ed. V a h e: Minä pyydän kannattaa ed. W uori- 1120: maata. 1121: 1122: Varapuhemies: Koska arm. esitystä on pyy- 1123: detty pöydälle, niin se on pöydälle pantava, ja ehdotan että 1124: se pantaisiin pöydälle täysi-istuntoon, joka pidetään tule- 1125: vana maanantaina. 1126: 1127: Ehdotus hyväksytään. 1128: 1129: 1130: 4) .M.allasjuomasuostunta. 1131: 1132: Esitetään arm. esitys N :o 3 suostuntaverosta mallas- 1133: juomain valmistamisesta. 1134: Arm. esitysten pöydällepano. 29 1135: 1136: V a r a p u h e m i e s : Puhemiehistö ehdottaa, että 1137: tämä arm. esitys lähetettäisiin Valtiovarainvaliokuntaan. 1138: 1139: Puheenvuoroa käyttäen lausuu: 1140: 1141: Ed. W u o r i m a a: Minä ehdotan, että tämäkin 1142: arm. esitys pantaisiin pöydälle ensi istuntoon. 1143: Ed. V a h e : Minä pyydän kannattaa tehtyä eh- 1144: dotusta. 1145: 1146: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 1147: 1148: V a r a p u h e m i e s: Koska on pöydällepanoa vaa- 1149: dittu, niin asia on pöydälle pantava. Sitä on pyydetty 1150: pöydälle ensi istuntoon, siis huomiseksi. 1151: 1152: Ed. H u o p o n e n: Eikö tätä arm. esitystä vmta1s1 1153: panna pöydälle maanantain istuntoon, kuten se toinenkin, 1154: joka on samanluontoinen asia? 1155: 1156: Ed. C a s t r e n: Minusta tuntui siltä kuin niiil:ten 1157: arvoisain edustajain tarkoitus, jotka pyysivät esilläolevaa 1158: arm. esitystä pöydälle, olisi ollut että se lykättäisiin saman 1159: päivän istuntoon kuin arm. esitys N :o 2. Mutta koska 1160: he eivät ole tajunneet ajatustaan selvästi esille tuoda, niin 1161: pyydän minä kannattaa ed. Huoposen ehdotusta. 1162: 1163: Ed. W ä i n ö W u o 1i j o k i: Koska puhemies sa- 1164: manlaisen ehdotuksen johdosta siirsi pöydällepanon maa- 1165: nantaiksi, niin en )'!lllmärrä, miksi ei hän tässä toisessakin 1166: tapauksessa voinut ehdottaa maanantaita pöydällepano- 1167: istunnoksi. 1168: 1169: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 1170: 1171: V a r a p u h e m i e s : On tehty kaksi eri ehdotusta. 1172: Ed. Wuorimaa, jota ed. Vahe on kannattanut, on ehdotta·· 1173: nut, että tämä arm. esitys pantaisiin pöydälle ensi istun- 1174: toon ; ed. Huoponen, jota ed. Castren on kannattanut, on 1175: ehdottanut, että tämä esitys pantaisiin pöydälle tulevan 1176: Istunto 19 P• helmikuuta 1909. 1177: 1178: maanantain istuntoon. Näiden moiempieri ehdotusten' vä- 1179: lillä on äänestettävä. 1180: 1181: 1182: Aänestys ja piitös: 1183: 1184: Ne, jotka tahtovat pöydällepanoa ensi istuntoon, äänes- 1185: tävät jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt panna 1186: kyseessäolevan arm. ·esityksen pöydälle tulevan maanantain 1187: istuntoon. 1188: 1189: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Armollinen esitys 1190: n :o 3 on siis pantu pöydälle tulevan maanantain istuntoon. 1191: 1192: 1193: S) V. J:n 35 §:n 1 mom:ssa siidettyjen valiokunlain 1194: jisettluku.· 1195: 1196: V a r a p u h e m i e s: Puhemiehistö on päättänyt eh-: 1197: dottaa, että V. J :n 35 § :ssä määrätyihin perustuslaki- ja 1198: talou>svaliokuntaan kumpaankin asetettaisiin 16 jäsentä, 1199: valtiova•rainvaliokuntaan niinkuin ennenkin 20 jäsentä ja 1200: pankkiva:liokuntaan asetettaisiin niinkuin ennenkin· 12 1201: jäsentä. 1202: 1203: Puheenvuoroa käyttäen lausuu : 1204: 1205: Ed. C a s t r e n: Minä pyy11:äisin puolestani saada 1206: ehdottaa, että käsillä oleva kysymys koko laajuudessaan 1207: pantaisiin pöydälle huomispäivän istunt()öll. 1208: 1209: Ed. H a 1 1 s t e n : Minä pyytäisin kanna.ttaa tehtyä 1210: ehdotusta. 1211: 1212: Ed. H e d b e r g kannattaa samoin ed. Castrt!nin 1213: ehdotusta. 1214: 1215: Keskustelu julistetaan päättyneeksr. 1216: 1217: PU!hemiehistöri ehdotus {Yclrtriaan pöydälle htfOilnispäi- 1218: värt istuntoon. 1219: Valiokunnat. 31 1220: 1221: 6) Erityiset valiokunnat. 1222: 1223: V a r a p u h e m i e s: Puhemihistö on sitäpaitsi 1224: päättänyt ehdottaa, että näiUä valtiopäivillä asetettai- 1225: siin seuraavat neljä erityistä valiokuntaa, nimittäin laki- ja 1226: talorisvaJktlniota, 'sivistymlio~urtta, työväenasiainvalio- 1227: kunta ja rautatievaliokimta, ja että kuhunkin näistä valio- 1228: kunnista valittaisiin 16 jäsentä. 1229: 1230: Puheenvuoroa käyttää: 1231: 1232: Ed. C a s t r e n: Minä olisin ehdottanut, että tämä- 1233: kin asia pantaisiin pöydälle huomispäivän istuntoon. 1234: 1235: Ed. H a 1 1 s t e n : Pyydän saada kannattaa ed. 1236: Castrenin ehdotusta. 1237: 1238: Keskustelu julistetaan päättyrteeksi. 1239: 1240: V a r a p u h e ni i e s : On pyydetty pöydällepanoa 1241: huomispäivän istuntoon. Eduskunta hyväksynee ehdo- 1242: ttiks~-? 1243: 1244: 1245: Asia pannaan pöydälle huomispäivän istuntoon. 1246: 1247: 1248: Seuraava istunto ilmoitetaan olevan huömertna Iau- 1249: vantaina klo I I a. p. 1250: 1251: IstuntO päättyy klo I,Io i. p. 1252: Pöytäkirjan vakuudeksi : 1253: Ph. Suuronen. 1254: v. t. 1255: 4. Lauvantaina 20 p. helmikuuta 1256: klo I I a. p. 1257: 1258: Päiväjärjestys: 1259: 11 m o i t u k s i a. 1260: 1) Valitsijamiesten vaali. 1261: Esitetään: 1262: 2) Kertomus valtiovarain tilasta. 1263: 3) Puhemiehistön ehdotus V. J :n 35 § :n I mom :ssa 1264: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta. 1265: 4) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntien aset- 1266: tamisesta ja niiden jäsenluvusta. 1267: 5) Kansliatoimikunnan ehdotus Työjärjestyksen 26 1268: § :ssä mainitun tulkitsemisen toimeenpanemisesta. 1269: 1270: N~menhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Hele- 1271: nius-Seppälä ja Paunu. 1272: 1273: Ilmoitusasiat 1274: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä edustajaksi vali- 1275: tun maanviljelijä H. G. Paloheimon valtakirja ilmoitetaan 1276: olevan asianmukaisesti tarkastettuna näytetty Puhemie- 1277: helle ja on hra Paloheimo siis oikeutettu olemaan edus- 1278: tajana näillä valtiopäivillä. 1279: 1280: Vapautusta valtiopäivätyöstä myönnetään ed. Palo- 1281: heimolle lääkärintodistuksen nojalla toistaiseksi, sekä yksi- 1282: tyisten asiain tähden ed. Helenius-Seppälälle tämän päi- 1283: vän istunnosta ja ed. Paunulle tämän kuun 20 päivästä 26 1284: päivään. 1285: Valitsijamiesten vaali. 33 1286: ------------------~---------------------- 1287: 1288: 1289: Suuren valiokunnan vaali 1290: 1291: ilmoitetaan tapahtuvan ensi torstaina, ja ovat ehdokas- 1292: listat sitä varten annettavat v. t. sihteerille viimeistään 1293: keskiviikkona ennen kello 12 p. 1294: 1295: 1296: Päiväjärjestyksessä olevat asiat. 1297: 1) Valitsijamiesten vaali. 1298: 1299: Puhemies: Ensimäisenä asiana päiväjärjestyksessä 1300: on valitsijamiesten vaali. Määräajan kuluessa on sihtee- 1301: rille jätetty 6 eri ehdokaslistaa, jotka ovat yhdistetyt vaali- 1302: lipuksi ja painettuna jaetut edustajille. Asiantuntijaksi 1303: vaaleihin on pyydetty professori Ernst Lindelöf. 1304: Kehoittaisin niitä arvoisia edustajia, jotka ovat toimi- 1305: neet asiamiehinä ehdokaslistoja sisäänjätettäessä, tulemaan 1306: avustamaan vaalilippujen lukemisessa. Niin pian kuin 1307: liput ovat annetut ja luetut, tulee puolen tunnin loma. 1308: Senjälkeen jatketaan 1taas istuntoa edellä puolenpäivän, 1309: mutta vaalin tulos julistetaan vasta illalla kello 6. 1310: Tämän jälkeen toimitetaan, nimenhuudon mukaan, 1311: vaalilippujen anto, jonka tapahduttua äänten laskeminen 1312: suoritetaan ulkopuolella täysi-istuntoa. 1313: Kun täysi-istuntoa edellä mainitun loma-ajan kuluttua 1314: jälleen jatketaan kello 12,35 päivällä, johtaa puhetta ensi- 1315: mäinen varapuhemies ed. L i s t o. 1316: 1317: 1318: 1319: 2) Valtiovarain tila. 1320: 1321: Esitetään K. Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan 1322: kirjelmän ohella t. k. 19 p :Itä N :o 217 Eduskunnalle saa- 1323: punut K e r t o m u s v a 1 t i o v a r a i n t i 1a s ta, ja 1324: huomauttaa varapuhemies, että tämä kertomus V. J :n 43 1325: § :n mukaan on lähetettävä Valtiovarainvaliokuntaan. 1326: 1327: Puheenvuoroa käyttäen 1328: 3 1329: 34 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1330: 1331: ed. T o koi pyytää kertomuksen pantavaksi pöydälle 1332: ensi viikon perjantaihin saakka. 1333: 1334: Ed. E 1 o r a n t a kannattaa ed. Tokoin ehdotusta. 1335: 1336: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 1337: 1338: Kertomus pannaan pöydälle ensi perjantain istuntoon. 1339: 1340: 1341: 3) Puhemiehistön ehdotus V. J:n 35 §:n 1 mom:ssa 1342: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta. 1343: 1344: Puhemiehistön eilispäivän täysi-istunnossa pöydälle 1345: pannun ehdotuksen mukaan päätetään valittavaksi P e- 1346: r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n, L a k i v a 1 i o k u n- 1347: t a a n ja Ta 1 o u s v a 1 i o kun ,fa a n kuhunkin 1 6 1348: j ä s e n t ä, V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n 2 o 1349: ja P a n k k i v a 1 i o k u n t a a n 1 2 j ä s entä. 1350: 1351: 1352: 4) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntain 1353: asettamisesta ja niiden jäsenluvusta. 1354: 1355: V a r a p u h e m i e s : Tämä asia oli myöskin eilen 1356: ensi kerran käsillä ja Puhemiehistö oli ehdottanut, että 1357: lakimääräisten valiokuntien lisäksi asetettaisiin laki- ja 1358: talousvaliokunta, sivistysvaliokunta, työväenasiainvalio.- 1359: kunta ja rautatievaliokunta, kuhunkin 16 jäsentä. 1360: 1361: Keskustelu: 1362: 1363: Ed. N i x: Utom de utskott, som af presidiet före- 1364: slagits, skulle jag ytterligare be att få föreslå tillsättande 1365: af ett skifteslagsutskott. Som bekant är skifteslagsför- 1366: slaget ett ganska digert lagförslag, och om detsamma hän- 1367: skjutes till något af de andra utskotten, kommer det att 1368: försvåra arbetet inom utskottet. De lagförslag, som hän- 1369: skjutas till samma utskott som skifteslagsförslaget, komma 1370: att trängas i andra rummet och med största sannolik!het 1371: blifva obehandlade. Skulle däremot landtdagen förena 1372: Valiokuntien asettaminen. 35 1373: 1374: sig om mitt förslag om tillsättande af ett skifteslagsut- 1375: skott, skulle detta enbart kunna egna sig åt skifteslagen 1376: och andra lagförslag skulle därigenom icke blifva satta 1377: i bakgrunden. Detta utskott skulle också kunna få en 1378: sådan sammansättning, som fordrades för skifteslagens 1379: egenart. J ag skulle därför föreslå, att för behandlingen 1380: af skifteslagsförslaget skulle tillsättas ett skildt utskott 1381: med 16 medlemmar. 1382: Ed. T u r k i a: Minä pyytäisin näitten ehdotettu- 1383: jen valiokuntien lisäksi ehdottaa perustettavaksi maa- 1384: talousvaliokunnan. Kuten muistetaan, jäi maatalousvalio- 1385: kunnalta käsittelemättä noin kolmattakymmentä eri edus- 1386: kunta-anomusta ja esitysehdotusta. Niitten joukossa on 1387: toisia, jotka koskevat tilattoman väestön aseman paranta- 1388: mista sekä useita sellaisia, joitten käsittely ei sietäisi viivy- 1389: tystä. Jos tällainen suuri joukko tärkeitä eduskunta-ano- 1390: muksia ja -esityksiä siroteliaan sinne ja tänne eri valio- 1391: kuntiin, niin luulenpa, ettei työ edisty niinkään, kuin jos 1392: valittaisiin maatalousvaliokunta, joka ottaa kaikki sen- 1393: luontoiset asiat käsiteltäväkseen ja johon eduskunta voi 1394: valita sellaisia henkilöitä, jotka paraiten tuntevat siihen 1395: alaan kuuluvia asioita. 1396: Mitä tulee edellisen puhujan ehdotukseen erityisen 1397: jakolakivaliokunnan perustamisesta, niin sitä minä pyydän 1398: vastustaa. Se ei ole lähimainkaan niin tärkeä, kuin maa- 1399: talousvaliokunnan perustaminen. Maatalousvaliokunnan 1400: jäsenluvun minä ehdottaisin pidettäväksi sellaisena, kuin 1401: mitä se oli viime valtiopäi:vien aikana. 1402: Ed. He d b e r g, John: På grund af de skäl, som 1403: hr Nix anförde, ber jag att få understöda hans förslag 1404: om tillsättande af ett skifteslagsutskott. 1405: Ed. H u t t u n e n: Minä kannatan ed. Turkian te- 1406: kemää ehdotusta, että maatalousvaliokunta myös asetetaan. 1407: Ed. T e 1 k k ä : Minä myös kannatan ed. Turkian 1408: tekemää ehdotusta niillä perusteilla kuin hän mainitsi. 1409: Samalla myös vastustan jakolakivaliokunnan asettamista. 1410: 36 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1411: 1412: Ed. P e n n a n e n: Ylimääräisiä valiokuntia asetet- 1413: t::tessa on tietysti otettava huomioon se, mitä asioita tiede- 1414: tään eduskunnassa jätettävän käsiteltäväksi. Mutta minun 1415: ymmärtääkseni näitten valiokuntien asettaminen lopulli- 1416: sesti riippuu siitä, mitä asioita eduskunnan on käsiteltävä 1417: ja mitä se tahtoo saada käsitellyksi. Puhemiehistön ehdo- 1418: tuksessa on eräs valiokunta, jolta aivan varmaan ei tulisi 1419: puuttumaan työtä, ja se on rautatievaliokunta. U seim- 1420: milla, ellen sanoisi kaikilla, edustajilla on varmaankin joku 1421: ratasuunta mielen alla ja se pyrkii päästä julkisuuteen ja 1422: ilmoille ainakin paperilla. Rautatievaliokuntaan kosket- 1423: teleminen on siis hyvin arka paikka ainakin näennäesesti. 1424: Mutta tosiasia on kuitenkin se, että meillä on jo aikaisem- 1425: min rakennettavaksi päätettyjä rautateitä rakennettavana 1426: vielä monen vuoden ajaksi. Nyt mahdollisesti päätettäviä 1427: rautateitä ei siis voitaisi heti läheisessä tulevaisuudessa 1428: rakennuksen alle panna. Eduskunta, ennenkuin niin pit- 1429: källe päästään, kerkiää vielä kenties montakin kertaa uudel- 1430: leen kokoontua, ja minä luulen, että eduskunta seuraavilla 1431: istuntokansilla kyllä ennättää päättää rakennettavaksi niin 1432: paljon uusia rautateitä kuin hallitus ennättää ja jaksaa 1433: niitä rakennuttaa. Asiain näin ollen mielestäni voitaisiin 1434: rautatieasiat siirtää siis tältä istuntokaudelta, ilman että 1435: siitä olisi rautatiekysymyksille vähintäkään haittaa ja ke- 1436: nenkään niin ollen tarvitsisi siitä tuskaantua. Olen tullut 1437: tätä ajatelleeksi siitä syystä, että meillä on toisia asioita, 1438: jotka eivät siedä viivytystä, ja sellaisia asioita ovat ne 1439: asiat, joista ed. Turkia täällä muistaakseni mainitsi, nim. 1440: tilattoman väestön asuttamiskysymykset. Näitä asioita 1441: varten olisi minunkin mielestäni asetettava erityinen maa- 1442: talousvaliokunta ja minä siinä suhteessa kannatan ed. 1443: Turkian ehdotusta. Jos nämä molemmat mainitsemani 1444: valiokunnat, sekä rautatievaliokunta että maatalousvalio- 1445: kunta, voitaisiin asettaa, niin minulla ei olisi mitään edelli- 1446: senkään asettamista vastaan. Mutta minä epäilen, riit- 1447: tääkö eduskunnan voimat näiden molempien valiokuntien 1448: kokoonpanoon, ja näihin epäilyksiin on päteviä syitä. 1449: Valiokuntien asettaminen. 37 1450: 1451: Ilmankin rautatievaliokunnan asettamista, jos nim. maa- 1452: talousvaliokunta asetetaan, tullee lähes 180 edustajaa sido- 1453: tuiksi vakinaisina jäseninä joihinkin yksityisvaliokuntiin. 1454: Toistaiseksi siirrettävä olisi siis sellaiset asiat, jotka voi- 1455: daan vaaratta siirtää ja käsiteltävä ne, jotka ovat välttä- 1456: mättömiä ja päivän polttavia. Välttämättömästi on edus- 1457: kunnan käsiteltävä jakolakiehdotus jo siitä yksinkertai- 1458: sesta syystä, että se on jätetty hallituksen esityksenä. 1459: Kuten täällä jo on mainittu, on tämä lakiehdotus siksi 1460: suuri ja siksi vaikea, että minunkin mielestäni näyttää 1461: välttämättömältä sen käsittelyä varten muodostaa erityi- 1462: nen jakolakivaliokunta, ja siinä suhteessa kannatan ed. 1463: Nixin ehdotusta. 1464: Edellä sanotun nojalla pyyta1sm ehdottaa puhemie- 1465: histön ehdotukseen valiokuntien muodostamisesta sellai- 1466: sen muutoksen, että rautatievaliokunta jätettäisiin tällä 1467: kertaa pois ja muiden puhemiehistön ehdottamien ylimää- 1468: räisten valiokuntien lisäksi asetettaisiin maatalousvalio- 1469: kunta ja jakolakivaliokunta, molemmat 16 jäsenisiä. 1470: 1471: 1472: Ed. P y k ä 1 ä: Mitä ensinnäkin tulee puhemiehis- 1473: tön ehdottamiin valiokunti:in, pyydän minä yhtyä niihin 1474: täydelleen. Samalla yhdyn ed. Nixin tekemään e.hdo- 1475: tukseen jakolakivaliokunnasta. Pitemmältä sitä perustele- 1476: matta yhdyn tähän niillä perusteluillakin, joilla ed. Nix on 1477: sitä ehdottanut, lisäten vielä, että tämä lakiehdotus oli 1478: arm.· esityksenä vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä ja 1479: silloin laki- ja talousvaliokunta kerkisi ensimäisessä käsit- 1480: telyssä käymään sen läpi. Jokainen edustaja sanomatta 1481: tuntee, kuinka suuri ja kuinka tärkeä ja vaivaloinen ko-- 1482: koonpanoon ja käsittelyyn nähden tämä lakiehdotus on. 1483: Senvuoksi on .aivan välttämätöntä saada erityinen valio- 1484: kunta, jos asiasta yhdellä istuntokaudella aiotaan laki muo- 1485: dostaa. Sen käsittely eduskunnassa vaatii mel~oisen ajan, 1486: samoin suuressa valiokunnassa, ja jos se vielä tulee joi- 1487: denkuiden muiden asiain yhteyteen, silloin se valiokunta, 1488: missä se on, on pakotettu jättämään muut asiat käsittele- 1489: 38 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1490: 1491: mättä. Kannatan siis täydellisesti jakolakivaliokuntaa 1492: perustettavaksi edustaja Nix'in ehdottarualla jäsenluvulla. 1493: En ymmärrä, miten ed. Turkia on voinut vastustaa sitä. 1494: Onhan jokaiselle tunnettu, kuinka vanhat meidän laki- 1495: säädöksemme jakoalalla ovat, ja eteenpäin pyrkivät maa- 1496: talouskysymykset ovat myöskin suurena painona siihen, 1497: että jakolaki uudistetaan, jos kerran maanviljelys koete- 1498: taan saada eteenpäin aikansa mukana. 1499: Mitä ed. Turkian ehdotukseen maatalou.svaliokunnasta 1500: tulee, kannattaisin sitä täydellisesti, katsoen -että on pal- 1501: jon erityiskysymyksiä, jotka vaativat tämän erityisvalio- 1502: kunnan. Mitä on sanottu että eduskunnan voimat eivät riit- 1503: täisi kaikkiin näihin valiokuntiin, en vähäkään sitä epäile, 1504: koska kerran on sen verran jäseniä täällä kuin niihin tar- 1505: vitaan. Minä täydellisesti kannatan puhemiehistön ehdo- 1506: tusta, sillä lisäyksellä että jakolaki- ja maatalousvaliokunta 1507: niihin lisätään. Ed. Pennasen huomautukseen rautatie- 1508: valiokunnan asettamisesta, että ei ole rahoja, millä rau- 1509: tateitä tällä kertaa rakennetaan, myönnettäköön kyllä ettei 1510: ole tällä kertaa rahoja siitä yksinkertaisesta syystä, että 1511: säätyeduskunta päätti niin paljon rautateitä rakennetta- 1512: viksi että rahat ovat kaikki menneet niihin. Mutta ei ole 1513: mitään syytä Suomen kansaneduskunnan tällä kertaa enää 1514: vetaytyä rautatieasioita käsittelemästä, tulkoon rahoja 1515: sitte näyttämölle milloin tahansa. 1516: Ed. S ö d e r h o 1 m: Då det gäller att binda landt- 1517: dagens krafter i extra utskott, måste man naturligtvis 1518: utgå därifrån, huruvida ett verkligt behof af dessa utskott 1519: föreligger, d. v. s. det måste bero på, huruvida lagförslag 1520: i propositions- eller motionsform äro inlämnade, som på- 1521: kalla till~ät~a:.1det af sådant särsk,ildt utskott. Däremot 1522: bör man enligt min tank~ icke endast för petitioner, om 1523: de också kunna beröra ett vciktigt område, tillsätta sär- 1524: skildt utskott. Detta är enligt min tanke fallet med agrar- 1525: frågorna vid denna landtdag. Såvidt jag kan finna hafva 1526: vi icke att emotse några större lagförslag på detta om- 1527: råde, så att vi därför skulle behöfva ett särskildt utskott. 1528: Valiokuntien asettaminen. 39 1529: 1530: De lagför<Slag, som inlämnas, böra lämpligen kunna be- 1531: handlas af ekonomiutskottet, som ju i alla händelser måste 1532: så sammansättas att frågor, som röra landsbyggden, icke 1533: blifva för detsamma främmande. J ag skulle på dessa skäl 1534: anse, att vi vid denna landtdag kunde undvara ett agrar- 1535: utskott. 1536: 1537: Ed. W u o r i m a a: T,ilattoman väestön asia on jo 1538: vuosikymmeniä ollut meidän maassamme päivän poltta- 1539: vana kysymyksenä ja se on yhteydessä nykyään niin tär- 1540: keän työttömyyskysymyksen kanssa. Jo vuoden 1907 val- 1541: tiopäiville annettiin useita anomuksia ja esityksiä tilatto- 1542: man väestön aseman parantamisesta eduskunnalle, ja ne 1543: lähetettiin silloin maatalousvaliokuntaan. Minä silloin jo 1544: alussa tein ehdotuksen, että maatalousvaliokunta jaettai- 1545: siin kahtia ja että toinen puoli käsittelisi torppariasioita 1546: ja toinen tilattoman väestön asioita. Silloin m. m. ed 1547: Paasikivi ja Jonas Castren valiokunnan puolesta selittivät, 1548: että kyllä se ennättää käsitellä molemmat asiat. Nyt on 1549: kulunut kaksi vuotta siitä eikä puhemiehistö katso tämän 1550: kysymyksen nyt olevan edes sen arvoisen, että asetettaisiin 1551: valiokuntaakaan käsittelemään näitä asioita. Tämä minun 1552: mielestäni on suuri taka-askel. Sentähden minä kannatan 1553: sitä ehdotusta, että asetetaan erityinen maatalousvalio- 1554: kunta, jossa käsitellään tätä yhteiskunnalle niin tärkeätä 1555: asiata, tilattoman väestön asutusasiaa. 1556: 1557: Ed. N y 1 a n d e r: Olen samaa mieltä kuin ne 1558: edustajat, jotka ovat pitäneet välttämättömänä maatalous- 1559: valiokunnan asettamisen näillä valtiopäivillä. Olen varma 1560: siitä, että meillä tulee olemaan hyvin monta asiaa, joita 1561: siinä valiokunnassa voitaisiin käsitellä, ja toiselta puolen 1562: olen varma siitä, että ellei sitä aseteta, niin tulee talous- 1563: valiokunta ni,in tulvilleen asioita, että sieltä emme saa 1564: juuri mitään irti. Pidän siis aivan välttämättömänä, että 1565: maatalousvaliokunta asetetaan. Samoin kannatan myös- 1566: kin jakolakivaliokunnan asettamista. Mitä sitten tulee 1567: rautatievaiiokuntaan, niin pyytäisin siinä saada yhtyä ~,dus- 1568: 40 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1569: 1570: taja Pennaseen ja siis esittää, ettei sitä asetettaisi. Ed. 1571: Pennanen on täällä esittänyt siihen jo kylläkin pätevät 1572: syyt. Me tiedämme kaikki, miten asiat ovat. Tiedämme, 1573: miten ha,itallista on, että monta rataa yhtaikaa rakenne- 1574: taan ja tiedämme myös, ettei asiata ·ensinkään jouduteta 1575: sillä, asetetaanko rautatievaliokunta nyt tai ei. Olisin 1576: siis täydelleen sitä mieltä, että rautatievaliokunnan asetta- 1577: minen jätettäisiin sikseen. 1578: 1579: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 1580: 1581: V a r a p u h e m i e s: Keskustelussa on ilmestynyt eri 1582: mieltä niistä erityisistä valiokunnista, jotka olisivat näillä 1583: valtiopäivillä Valtiopäiväjärjestyksen määräämien valio- 1584: kuntien lisäksi asetettavat. Yksimielisyyttä näyttää ole- 1585: van laki- ja talous- sekä sivistys- ja työväenasiainvalio- 1586: kunnan asettamis.esta. Mutta rautatievaliokunnan aset- 1587: tamista on edustaja Pennanen ed. Nylander,in kannatta- 1588: mana vastustanut. Sitten on edustaja Nix ehdottanut, 1589: että lisäksi asetettaisiin jakolakivaliokunta, jossa olisi 16 1590: jäsentä. Tätä ehdotusta on kamnatettu. Edustaja Tur- 1591: kia, jota myös useat ovat kannattaneet, on ehdottanut, että 1592: asetettaisiin maatalousvaliokunta ja siihenkin 16 jäsentä. 1593: Muita ehdotuksia ei ole tehty. 1594: Meidän on kai meneteltävä siten, että otamme ensin 1595: ratkaistavaksi kysymyksen laki- ja talous-, sivistys- ja 1596: työväenasiainvaliokunnista ja sitten erikseen kunkin niistä 1597: ehdotetuista valiokunnista, joista erimielisyyttä on ole- 1598: massa. Äänestäisimme ensin rautatievaliokunnan asetta- 1599: misesta, sitten jakolakivaliokunnan asettamisesta ja vii- 1600: meksi maatalousvaliokunnan asettamisesta. Pyydän siif> 1601: kysyä, tahtooko Eduskunta asettaa näillä valtiopäivillä 1602: laki- ja talous- sekä sivistys- ja työväenasiainvaliokunnan, 1603: 16 jäsentä kuhunkin? 1604: 1605: Pelkkiä ,jaa"-ääniä kuuluu. Eduskunta on siis päät- 1606: tänyt näillä valtiopäivillä asettaa Laki- ja ta 1o u s- 1607: v a.,l i o k u n n a n, S i v i s t y s v a 1i o kunnan ja 1608: Valiokuntain asettaminen. 41 1609: 1610: T y ö v ä e n a s i a i n v r. 1 i o k u n n a n, I 6 j ä s e n tä 1611: kuhunkin. 1612: 1613: Vastattavaksi hyväksytään sitten seuraava ä ä ne s- 1614: tysesitys: 1615: 1616: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi 16 1617: jäsenisen rautatie v a 1i o kunnan, äänestävät ,jaa"; 1618: jos ,ei" voittaa, on eduskunta päättänyt, että sellaista valio- 1619: kuntaa ei aseteta. 1620: 1621: Äänestyksessä ovat ,jaa"-äänet voitolla, joten on paa- 1622: tetty asetettavaksi I 6-j ä sen i ne n R a u t a t i e v a 1 i o- 1623: k unta. 1624: 1625: Sen jälkeen hyväksytään vastattavaksi seuraava 1626: äänestysesitys: 1627: 1628: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi 1629: 16-jäsenisen j a k o 1a kiva 1i o kunnan, äänestävät 1630: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on tämä ehdotus hylätty. 1631: 1632: Äänestyksessä annetaan 98 jaa- ja 88 ei-ääntä. 1633: 1634: Eduskunta on siis päättänyt I 6-j ä sen i s en Ja k o- 1635: ! a k i v a 1 i o k u n n a n asetettavaksi. 1636: 1637: Vihdoin hyväksytään vastattavaksi seuraava ä ä ne s- 1638: tysesitys: 1639: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi 1640: 16-jäsenisen maata 1 o u s v a 1 i o kunnan, äänestävät 1641: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on eduskunta tämän ehdotuksen 1642: hylännyt. 1643: 1644: Äänestyksessä annetaan 124 jaa- ja 54 ei-ääntä. 1645: 1646: Eduskunta on siis päättänyt asetettavaksi Maata- 1647: 1 o usva 1 i o kunnan, johon valitaan 16 jäsentä. 1648: 42 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1649: 1650: 5) Kansliatoimikunnan ehdotus Työjärjestyksen 26 §:ssä 1651: mainitun tulkitsemisen toimeenpanemisesta. 1652: Hyväksytään Kansliatoimikunnan ehdotus, että Edus- 1653: kunta ottaisi ruotsinkielisiä lausuntoja julkisesti tulkitse- 1654: maan tulkin ja että niitä eldustajia varten, jotka eivät 1655: suomenkieltä ymmärrä, otetaan yksityistulkki. TuLkkien 1656: asettaminen jätetään kansliatoimikunnan huoleksi. 1657: 1658: 1659: Täysi-istunto keskeytetään kello 2 i. p. ja kokoontuu 1660: Eduskunta uudelleen kello 6 i. p. 1661: 1662: V a r a p u h e m i e s: Puhemiehistö pyytää lausua 1663: suotavaksi, - koska olisi tarpeen, että puhemiesneuvosto 1664: voisi kokoontua niin pian kuin suinkin, - että valitsija- 1665: miehet, joiden vaalin tulos ilmoitetaan tänään jälkeen puo- 1666: lenpäivän kello 6, voisivat vielä illalla kokoontua järj estäy- 1667: tyäkseen, sekä että valiokuntavaalit tulevalla viikolla toi- 1668: mitettaisiin niin aikaisin kuin mahdollista, - jo maa- 1669: nantaina päivällä, - niin että voitaisiin vaalin tulos il- 1670: moittaa Eduskunnalle täysi-istunnossa, joka tulee pidettä- 1671: väksi maanantai-iltana kello 7 :stä alkaen. 1672: 1673: 1674: Täysi-istuntoa jatketaan 1675: 1676: klo 6 i. p. 1677: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies ed. Li s t o. 1678: 1679: Valitsijamiesvaalin tulos. 1680: Julistetaan tulos tänään aamupäivällä toimitetusta va- 1681: litsijamiesten vaalista, ja on sen mukaan kunkin vaalilip- 1682: puun otetun ehdokaslistan hyväksi äänestänyt: 1683: listan n :o I hyväksi 26 äänestäjää, 1684: n:o 2 52 1685: n:o 3 " 25 1686: " 1687: " n:o " " 1688: " n:o 4 " 9 " 1689: " n:o 6 5 " 1690: I 1691: " 1692: 83 1693: " " " 1694: Sl!S yhteensä 197 äänestäjää. 1695: Valitsijamiesvaalin tulos. 43 1696: 1697: Tämän mukaan on eri listojen ehdokkaista valittu 1698: listasta n :o 1 6 ehdokasta, 1699: n:o 2 12 1700: " " 1701: n:o 3 6 1702: " 1703: " 11 :o 4 2 " 1704: , n :o 6 19 , 1705: siis yhteensä 45 varsinaista valitsijamiestä. 1706: 1707: Vaalijärjestyksen I I §:n mukaan on siis valittava: 1708: listasta n:o 1 2 varamiestä, 1709: n:o 2 4 1710: " 1711: n:o 3 2 1712: " 1713: n:o 4 1 1714: " " 1715: ,, n:o 6 5 1716: " 1717: yhteensä 14 varami,estä. 1718: 1719: Valitut valitsijamiehet ja niiden varamiehet ovat seu- 1720: raavat: 1721: 1722: Lista N: o 1: varsinats1a, edustajat Castren, Gro- 1723: tenfelt, Nissinen, Pennanen, Riihelä ja Setälä; 1724: varami,ehiä edustavat Kaskinen ja Latva. 1725: 1726: Lista N: o 2: varsinaisia, edustajat Listo, Hall- 1727: sten, E. S. Yrjö-Koskinen, Wemmelpuu, Rannikko, Kai- 1728: ramo, Torppa, Kares, Antila, Reima, Tulikoura, Myllylä; 1729: varamiehiä, edustajat Sipponen, Aitamurto, Waarala 1730: ja Kolkki. 1731: 1732: Li s ta N: o 3: varsina1s1a, edustajat Estlander, Sö- 1733: derholm, Stenbäck, Bäck, Sundblom ja Dagmar Neovius; 1734: varamiehiä, edustajat Nix ja Ahlroos. 1735: 1736: Lista N: o 4: varsinaisia, edustajat Kallio ja Py- 1737: kälä; 1738: varamies Heimonen. 1739: 1740: Lista N: o 6: varsina1s1a, edustajat Johansson, 1741: Aro, Heikkilä, Eloranta, Leivo, W. Korhonen, Saaristo, 1742: 44 Istunto 20 p. helmikuuta 1909. 1743: 1744: Alma Jokinen, Anton Huotari, Airola, Virkki, Kannisto, 1745: K. Hämäläinen, Tikkanen, Mäki, Tuomi, Hoikka, Lehto- 1746: nen ja Kirjarinta; 1747: varamiehiä, edustajat Komu, A. Mäkelin, Wesa, Saari- 1748: kivi ja Huttunen. 1749: 1750: 1751: 1752: Seuraava täysi-istvnto ilmoitetaan olevan ensi maanan- 1753: taina kello 7 i. p. 1754: 1755: Täysi-istunto päättyy kello 6,20 i. p. 1756: 1757: Pöytäkirjan vakuudeksi: 1758: Ph. Suuronen. 1759: v. t. 1760: Maanantaina 22 p. helmikuuta 1761: klo 7 i. p. 1762: 1763: Päiväjärjestys: 1764: I 1 m o i t u k s i a. 1765: 1766: I) Sihteerin vaalti. 1767: 2) Valitsijamiesten kirjelmä toimitetusta valiokuntain 1768: jäsenten ja varajäsenten vaalista. 1769: Esitetään: 1770: 3) Pöydälle pantu arm. esit. N :o 2 siitä verosta, joka 1771: paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä sanotun 1772: veron käyttämisestä. 1773: 4) Pöydälle pantu arm. esit. N :o 3 suostuntaverosta 1774: mallasjuomain valmistamisesta. 1775: 1776: 1777: Nimenhuudossa merkitään kaikki jäseLet läsnäoleviksi. 1778: 1779: 1) Sihteerin vaali. 1780: 1781: P u h e m i e s : Ensimäisenä :llsiana meillä tänä ,iltana 1782: on sihteerin vaali. Sihteerin virkaa on määräajan kulu- 1783: essa hakenut ainoastaan nykyinen v. t. sihteeri, lakitie- 1784: teen kandidaatti Ph. Suuronen, jonka kansliatoimikunta 1785: mielihyvällä puoltaa virkaan. 1786: 1787: Eduskunta päättää ott;::a sihteeriksi hra Suurosen, ja 1788: merkitään pöytäkirjan pitäjäksi ,tässä asiassa hra Suuro- 1789: sen esteellisenä ollen pikakirjoittajapäällikkö maisteri F. 1790: W. Kadenius. 1791: 46 · Istunto 22 p. helmikuuta 1909. 1792: 1793: 2) Valitsijamiesten kirjelmä toimitetusta valiokuntien 1794: jäsenten ja varajäsenten vaalista. 1795: 1796: Esitetään alempana oleva kirjelmä, jonka sihteeri lukee: 1797: 1798: Suomen eduskunnan 1799: valitsijamiehet. 1800: Helsinki helmikuun Suomen Eduskunnaile. 1801: 22 päiväJnä 1909. 1802: 1803: Ilmoittaen valinneensa puheenjohtajakseen allekirjoit- 1804: taneen Liston lähettävät valitsijamiehet täten kunnioit- 1805: taen Eduskunnalle pöytäikirjan, josta käy selville, ketkä 1806: edusmiehet ovat tulleet valituiksi Perustuslaki-, Laki-, 1807: Talous-, Valtiovarain-, Pankki-, Laki- ja talous-, Sivistys-, 1808: Työväenasiain-, Rautatie-, Jakolaki-, ja Maatalousvalio- 1809: kuntiin jäseniksi ja varajäseniksi. 1810: Valitsijamiesten puolesta: 1811: A. Listo. 1812: Onni Hallsten. 1813: 1814: Tämän jä1keen luetaaan tarpeellisissa kohdissaan kir- 1815: jelmässä mainittu pöytäkirja, josta näkyy, että seuraaviin 1816: näillä valtiopäiviLlä asetettaviin valiokuntiin on jäseniksi 1817: ja varajäseniksi vali:ttu alempana mainitut edustajat, ni- 1818: mittäin: 1819: Perustuslakivaliokunta: 1820: 1821: V arsinwiset jäsenet: Ingman, Lagerlöf, Nevanlinna, 1822: Tuomikoski, Sirola, Turkia, Aalle, Yrjö Mäkelin, Leivo, 1823: Walavaara, Koponen, Estlander, G. G. Rosenqvist, Setälä, 1824: Stå!hlberg ja Hultin. 1825: Varajäsenet: E. S. Yrjö-Koskinen, Virkkunen, 1826: Mömmö, Aro, Hoikka, Arvid Neovius, Castren ja Ahma- 1827: vaara. 1828: Lakivaliokunta: 1829: Varsinaiset Jasenet: Gripenberg, Rajala, Tulikoura, 1830: E. S. Yrjö-Koskinen, Airolta, Heikkilä, K. Hämäläinen, 1831: Valiokuntien jäsenet. 47 1832: 1833: Anni H uota.ri, Koskinen, Alma Jokinen, W esa, Stigzelius, 1834: Granfelt, Castren, Nissinen ja Heiskanen. 1835: Varajäsenet: Käkikoski, Reima, Pietikäinen, A. Mä- 1836: kelin, Tainio, Söderholm, Hultin ja Wiljakainen. 1837: Talousvaliokunta: 1838: Varsinaiset jäsenet: Antila, Hannes Gebhard, Hai- 1839: nari, Pullinen, Gylling, Tokoi, Aromaa, Martikainen, 1840: Ahlström, Tuomi, Samuli Rantanen, v. Troil, J. Red- 1841: berg, Brander, Kaskinen ja Tanttu. 1842: Varajäsenet: Aitamurto, Kares, Komu, Lehtonen, 1843: Mäki, Wichmann, Nylander ja Kurikka. 1844: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n ta : 1845: Varsinaiset jäsenet: Araj ärvi, Palmen, Rapola, 1846: Torppa, Virkkunen, Wäinö Wuolijoki, Tanner, Kirves, 1847: Saarikivi, Partanen, Kanervo, Kiiskinen, Saaristo, Sai- 1848: nio, Arvid Neovius, v. Alfthan, Grotenfelt, Wikman, Kal- 1849: lio ja Riihelä. 1850: Varajäsenet: Halonen, Nevanlinna, Tainio, Lehtinen, 1851: Sivenius, W. Korhonen, Sohlberg, W eijola ja Arokallio. 1852: Pankki valiokun ta: 1853: Varsinaiset jäsenet: Aitamurto, Arajärvi, Pohjanpalo, 1854: Aro, Waljak!ka, Mömmö, Jokisalo, Anton Huotari, Paunu, 1855: Schybergson, ArokaUio ja Homen. 1856: Varajäsenet: Kivil>inna, Waarala, Virkki, J. M. Kor- 1857: honen, Järvinen, Heimbiirger ja Koskelin. 1858: L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u nt a: 1859: Varsinaiset jäsenet: Junnila, Koivisto, Listo, Ran- 1860: nikko, Kannisto, Perttilä, Lylykorpi, Mäki, Virkki, F. 1861: Rantanen, Tikkanen, Stenbäck, Bäck, Huoponen, Riihelä 1862: ja Tuunainen. 1863: Varajäsenet: Kivioja, Pöysti, Savolainen, Ruotsalai- 1864: nen, Salo, A. R. Hedberg, Pennanen ja Poutiainen. 1865: Sivistysvaliokunta: 1866: Varsinaiset jäsenet: Malmivaara, Sipponen, Soininen, 1867: Wemmelpuu, W. Jokinen, Järvinen, Anton Huotari, Lund- 1868: 48 Istunto 22 p. helmikuuta 1909. 1869: 1870: ström, Orasmaa, Piirainen, Raunio, V. T. Rosenqvist, 1871: Sundblom, Rosendal, Peltonen ja Ängeslevä. 1872: Varajäsenet: Käkikoski, Rannikko, Kaipio, Pärssi- 1873: nen, Kirjarinta, Dagmar N eovius, Grotenfelt ja Lantto. 1874: Työväenasiainvaliokunta: 1875: Varsinaiset jäsenet: Hedvig Gebhard, Hallsten, Kolkki, 1876: Pohjanpalo, Kuusinen, Pärssinen, Paasivuori, Sillanpää, 1877: Johansson,Pohjaväre,Jalava, Ehrnrooth, W. Hjelt, Erkko, 1878: Wiljakainen ja Latva. 1879: Varajäsenet: Hiltula, Reima, Jokisa1o, Walpas-Hän- 1880: ninen, Kirves, Ahlroos, Nissinen ja Peltonen. 1881: Rau·tatievaliokunta: 1882: Varsinaiset jäsenet: Kares, Nykänen, Waarala, Vahe, 1883: Sivenius, Lahtinen, Hoikka, A. Mäkelin, Herrala, Kaipio, 1884: Salo, Wichmann, Ahlroos, Koskelin, Homen ja Heikkinen. 1885: Varajäsenet: Pöysti, Kivilinna, A. P. Hämäläinen, 1886: Huttunen, Piirainen, J. Hedberg, Kaskinen ja Weijola. 1887: Jakolakivaliokunta: 1888: Varsinaiset jäsenet: Kairamo, Käpy, Laine, Myllylä, 1889: Paunu, \V. Korhonen, A. P. Hämäläinen, Komu, Lehti- 1890: nen, Kirjarinta, Lehtonen, Heimburger, Nix, Nylander, 1891: Pennanen ja Pykälä. 1892: Varajäsenet: Malmivaara, Tulikoura, Perttilä, Wal- 1893: jakka, Pietikäinen, v. Troil, Brander ja Lantto. 1894: Maatalousvaliokunta: 1895: Varsinaiset jäsenet: Alakulju, A. Eronen, Hiltula, 1896: Wuorimaa, Siren, Eloranta, Huttunen, Telkkä, Hokkanen, 1897: 0. Eronen, Lautasalo, Storbjörk, A. R. Hedberg, Ahma- 1898: vaara, Kurikka ja Heimonen. 1899: Varajäsenet: Halonen, Pullinen, S. Wuolijoki, Heik- 1900: kilä, Ahlström, Cederberg, Tanttu ja Heikkinen. 1901: 1902: 1903: Puhemies: Vielä on Eduskunnalle ilmoitettava 1904: että valtiopäi!väin aikana puhemiehelle on jätetty kolme 1905: välikysymystä ja kaksi adressiehdotusta. Välikysymyk- 1906: Ilmoitus valtiopäivien hajoittamisesta. 1907: 1908: sistä on yhden tehnyt ed. He1enius-Seppälä ja koskee se 1909: kieltolakia, toisen on tehnyt koko sosialidemokraattinen 1910: ryhmä samasta asiasta, kolmannen on tehnyt ed. Turkia 1911: y. m. työttömyydestä. Adressiehdotuksia ovat tehneet ed. 1912: G. G. Rosenqvist y. m. toisen ja ed. Castren y. m. toisen; 1913: molemmat koSikevat Suomen asiain esittelyjärjestystä. 1914: Näistä asioista olen tahtonut Eduskunnalle ilmoittaa, koska 1915: niitä syistä, jotka edustajat ehkä hyvinkin jo tietävät, 1916: ei voida näillä valtiopäivillä mitään toimenpidettä varten 1917: esittää. - Tämän jälkeen täytyy keskeyttää istunto. 1918: Ed. C a s t r e n pyytää puheenvuoroa. 1919: P u h e m i e s: Mistä ed. Castren tahtoo puhua? 1920: Ed. C a s t r e n: Minä tahdoin puhua adressin julki- 1921: 1ukemi sesta. 1922: P u h ·e m i e s: Minä en nyt voi sallia mitään puheen- 1923: vuoroa siinä asiassa käytettävä:ksi. 1924: Sattuneesta syystä täytyy keskeyttää istunto noin puo- 1925: leksi tunniksi. 1926: Istunto keskeytetään klo 7, 20 1. p. 1927: 1928: 1929: 1930: 1931: Kun täysi-istuntoa klo 8,10 i. p. jälleen jatketaan, 1932: lausuu 1933: Puhemies: Päiväjärjestyksessä olevaa kahta seu- 1934: raavaa asiaa ei voida enää esittää. Keisarillisen Senaa- 1935: tin Talousosaston kansliasta on nimittäin puhemiehelLe lä- 1936: hetetty oikeaksi todistetut jäljennökset armollisesta avoi- 1937: mesta kirjeestä, joka koskee valtiopäivien hajoittamista. 1938: Pyydän, ·että sihteeri tekisi hyvin ja lukisi nämä kirjoi- 1939: tukset. 1940: 1941: Puhemiehen mainitsema asiakirja luetaan suomeksi 1942: sekä ruotsiksi ja jäljennetään se tähän ensinmainitulla 1943: kieleHä näin kuuluvana: 1944: 4 1945: 50 Istunto 22 p. helmikuuta 1909. 1946: 1947: ME NIKOLAI TOINEN, Jumalan armosta, :koko 1948: Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, 1949: Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., 1950: 'Teemme kaikille MEIDÄN uskollis,iLle a'lamaisillemme 1951: Suomen Suuriruhtinaanmaassa tiettäväksi. 1952: Näitä varsinaisia valtiopäiviä avattaessa otti niiden 1953: puhemies, vastoin Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtio- 1954: päiväjärjestyksen 24 § :ää ja huolimatta siitä huomautuk- 1955: sesta, joka hänelle MEIDÄN osotuksestamme oli tehty, 1956: lausuakseen Eduskunnan puolesta sopimattoman arvoste- 1957: lun Ministerineuvoston Armossa vahvistetusta päätöksestä 1958: niiden Suomen asiain käsittelyn· järjestyksestä, jotka kos- 1959: kevat Keisarikunnan etuja. Tämä arvostelu osottaa, että 1960: Eduskunta väärin käsittää sanotun lainsäädäntötoimen- 1961: piteen todellisen merkityksen, jonka toimenpiteen tarkoi- 1962: tuksena on ainoastaan niiden yleisvaltakunnallisten etu- 1963: Jen suojeleminen, jotka aina ovat ensi sijassa turvattavat. 1964: Koska ME siitä tosiasiasta, että tällaisia sopimattomia 1965: arvosteluja on lausuttu, huomaamme, että Eduskuntaa 1966: tässä tapauksessa ei ole ohjannut tietoisuus Suomen to- 1967: dellisesta hyvästä, joka on kÖko valtakunnan etuihin erot- 1968: tamattomasti yhdistetty, emme tällaisten asianhaarain val- 1969: lite,sa odota hyödyllisiä tuloksia Eduskunnan töistä sen 1970: nykyisessä kokoonpanossa. 1971: Määrättyämme sentähden uudet edustajanvaalit toi- 1972: mitettaviksi, olemme ME nähneet hyväksi, että nykyisille 1973: vwrsinaisiHe valtiopäiville kokoontuneen Eduskunnan on 1974: hajaannuttava helm~kuun 9/22 päivänä kuluvaa vuotta 1975: sekä uuden Eduskunnan, heinäkuun 7 j2o päivänä 1900 1976: vahvistamamme Valtiopäiväjärjestyksen 18 § :n mukaan, 1977: kokoonnuttava Helsingin kaupunkiin kesäkuun 1 päivänä 1978: uutta lukua 1909; ja tulee siis kaikkien niiden, jotka ovat 1979: edustajiksi valitut, sanottuna aikana saapua Helsinkiin 1980: Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti edustajatointansa suo- 1981: rittamaan. 1982: NIKOLAI. 1983: Tsarskoje Selossa, 8j21 p :nä helmikuuta 1909. 1984: Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff. 1985: Valtiopäivien hajoittaminen. 51 1986: 1987: Suomennoksen oikeaksi todistaa : 1988: Valtiosihteerinviraston kielenkääntäjä Vict. Åkerblom. 1989: Jäljennöksen oikea:ksi todistaa: Helsingissä, Keisarilli- 1990: sen Suomen Senaatin Talousosaston Kansliassa, helmikuun 1991: 22 päivänä 1909. 1992: Max Dittmar. 1993: Ekspeditööri. 1994: 1995: P u h e m i e s: Täysi-istunto on päättynyt. 1996: 1997: Täysi-istunto päättyy klo 8,16 i. p. 1998: Pöytäkirjan vakuudeksi: 1999: Ph. Suuronen. 2000: Liite. 2001: Eduskunnan Puhemiehelle annetut 2002: alotekirjelmät. 2003: Välikys. N:o 1. 2004: 2005: 2006: 2007: 2008: Ed. Helenius-Seppälä, Matti: Välikysy- 2009: mys, koskeva Senaatin menettelyä 2010: Eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907 2011: päättämään juovutusjuomien kielto- 2012: lakiin nähden. 2013: 2014: 2015: 2016: 2017: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e. 2018: 2019: 2020: Valtiopäiväjär}estyksen 32 § :n mukaisesti pyydän edus- 2021: kunnan suostumusta seuraavan välikysymyksen esittä- 2022: miseen. 2023: Viivyttelemällä asianomaisiin toimenpiteis!m ryhty- 2024: mistä ja vaaditun lausuntonsa antamista sai kotimainen 2025: hallitus eduskunnan lokakuun 31 p. 1907 hyväksymän kiel- 2026: tolain ajoissa vahvistamisen vaaranalaiseksi. Tästä syn- 2027: tynyt levottomuus muuttui laajojen kansankerrosten kes- 2028: kuudessa, valtioHisiin puoleisiin katsomatta, katkeraksi 2029: paheksumiseksi, kun saatiin kuuHa, että senaatin asiasta 2030: vihdoinkin antama lausunto kävi eduskunnan kantaa ja 2031: päätöstä halveksivaan suuntaan. Ne syyt, mitä sanomaleh- 2032: dissä on mainitun senaatin päätöksen aiheuttajina, tuntu- 2033: vat kysymyksessä olevan uudistuksen tärkeyteen nähden 2034: liian löyhiltä, ja asiassa syntynyt ennakkotapaus, senaatin 2035: asettuessa vastustamaan yieisellä äänioiJ.<jeudella valitun 2036: kansaneduskunnan harvinaisella yksimielisyydellä kannat- 2037: tamaa lainsäädäntötoimenpidettä, on omiaan jo y 1 e i- 2038: s e 1 t ä kanna 1 ta herättämään mitä vakavinta huolta. 2039: 56 Välikysymys kieltolakiasiassa. 2040: 2041: :::ienaatin asiata käsiteltäessä esiintyneen vähemmistönkin 2042: esittämä uusi lakiehdotus on yleiseksi kieltolaiksi puutteel- 2043: linen, eikä ole julkisuudessa näkynyt mitään vakuuttavaa 2044: tietoa siitä, että senaatin enemmistö laatii uutta lakiehdo- 2045: tustaan oUenkaan yleisen kieltolain pohjalle. Pyydän näin 2046: ollen saada esittää senaatin asianomaisen jäsenen vastat- 2047: t:>.vaksi seuraavan kysymyksen: 2048: 2049: Minkä vuoksi senaatti, ensin viivyteltyään 2050: asianomaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ja lau- 2051: suntonsa antamista asiassa, on asettunut vas- 2052: tustamaan eduskunnan lokakuun JI p. i907 2053: hyväksymän lain alkoholipitoisten aineiden val- 2054: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kul- 2055: jetuksesta ja varastossapidosta vahvistamista. 2056: 2057: Hel~ingissä helmikuun 17 p. 1909. 2058: 2059: 2060: Matti Helenius-Seppälä. 2061: Välikys. N:o 2. 2062: 2063: 2064: 2065: 2066: Ed. Pärssinen, Hilja y. m.: Vttlikysy- 2067: mys, koskeva Senaatin menettelyti 2068: Eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907 2069: pttttttttmttttn juovutusjuomien kielto- 2070: lakiin ntihden. 2071: 2072: 2073: 2074: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e. 2075: 2076: 2077: Vuoden 1907 lokakuun 31 p :nä päätti Suomen Edus- 2078: kunta lähettää hyväiksymänsä lain alkoholipitoisten ainei- 2079: den valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje- 2080: tuksesta Ja varastossa pidosta Hänen Majesteettinsa Kei- 2081: sarin ja Suuriruhtinaan vahvistettavaksi. Suomen kansan 2082: valtava enemmistö toivoi, että tuo vahvistus olisi saatu 2083: mitä pikimmin. Eduskunnan sanottu päätös oli, keisaril- 2084: lisen senaatin varapuheenjohtajan sittemmin eduskunnalle 2085: tekemän ilmoituksen mukaan, jätetty senaatille lausunnon 2086: antamista varten jo tammikuun 29 p :qä 1908. Senaatilta 2087: . siten vaadittua lausuntoa odotettiin julkaisuuteen kuukausi 2088: toisensa jälkeen. Vihdoin vaadittiin vuoden 1908 toisilla 2089: valtiopäivillä tehdyllä välikysymyksellä tietoa senaatilta, 2090: mikä sen kanta on sanottuun kieltolakiin nähden ja mihin 2091: toimenpiteisiin se on ryhtyvä tai katsoo voivansa ryhtyä, 2092: jotta se laki voisi astua voimaan eduskunnan päättämänä 2093: ajankohtana. Saman vuoden elokuun 25 p :nä antamas- 2094: saan vastauksessa luuli senaatin vwrapuheenjohtaja voi- 2095: vansa vakuuttaa, että senaatti tulee antamaan täydellisen 2096: merkityksen niille toivomuksille, joita eduskunnan siihen 2097: 58 Välikysymys kieltolakiasiassa. 2098: 2099: päätökseen nähden on otemassa kansamme hyvinkin laa::c 2100: JOissa pnretssa. Sen lisäksi annettiin silloisten senaattia 2101: kannattavain eduskunnan puolueryhmäin taholta uskot- 2102: teluja, että niiden kannattama senaatti olisi toimiva kielto- 2103: lain hyväksi. Kansamme tiedoksi ei kuitenkaan ole saa- 2104: tettu, että senaatti olisi edes niiden uskottelujen jälkeen 2105: teetättänyt riittäviä kieltolain mahdollisen voimaantulemi- 2106: sen edellyttämiä va1mistustöitä, eikä edes että se olisi kyllin 2107: kiireellisesti antanut siitä siltä vaaditun lausunnon. Se 2108: kaikki herätti epäilyjä ja levotonta mielialaa kieltolakia 2109: todellisesti haluavain kansalaisten keskuudessa. Niitä on 2110: tuotu julki tavattoman lukuisissa kansalaiskokouksissa ja 2111: yhä vaadittu senaattia kiireellisempiin toimenpiteisiin kiel- 2112: tolain voimaansaattamiseksi. Laajain kansalaiskerrosten 2113: julkituomiin vaatimuksiin vastattiin vihdoin tämän vuo- 2114: den kuluessa selityksillä, että senaatti olisikin vasta tänä 2115: vuonna antanut edeBä usein mainitun lausuntonsa ja eh- 2116: dottanut siinä, että eduskunnan sanottua lakia ei ensin- 2117: kään vahvistettaisi. Nämä selitykset ovat yhä lisänneet 2118: kieltolain kohtalosta huolehtivien kansa;laisten epätoivoa. 2119: Pidämme välttämättömänä, että Suomen kansa saa senaa- 2120: tin menettelystä kieltolakiasiassa mahdollisimman tarkat 2121: ja luotettavat tiedot ja katsomme niiden hankkimisen Suo- 2122: men eduskunnan velvollisuudeksi sen tä:hden, että se voisi 2123: ryhtyä asianhaarain aiheuttamiin toimenpiteisiin. 2124: Pyydämme sen vuoksi eduskunnalta suostumusta esit- 2125: tää:ksemme senaatin asianomaisen jäsenen vastattavaksi: 2126: I) kuinka kauvan on senaatti viivytellyt. 2127: siltä vaaditun lausunnon antamista Suomen 2128: eduskunnan lokakuun JI p:nä 1907 hyväk- 2129: symästä alkoholipitoisten aineiden valmistusta, 2130: maahantuomista, myymistä, kuljetusta ja va- 2131: rastossapitoa koskeva,sta laista! 2132: 2) mitkä ovat olleet sen viivyttelemisen 2133: syyt! 2134: 3) onko senaatti ehdottanut tai päättänyt 2135: ehdottaa, että eduskunnan sanottua lakia . ei 2136: Välikysymys kieltolakiasiassa. 59 2137: 2138: vahvistettaisi ja, jos senaatti niin on tehnyt, 2139: millä perusteilla! 2140: 4) mitä senaatti on muuten tehnyt tai tah- 2141: too nykyään ja läheisessä tulevaisuudessa tehdä 2142: väkijuomain kieltolain aikaansaamiseksi tai 2143: estämiseksi. 2144: 2145: Helsingissä 20 p :nä helmik. 1909· 2146: 2147: 2148: H. Pärssinen. E. W. Hänninen. 2149: M. Sillanpää. V. Perttilä. 2150: P. j. Mömmö. Oskari Lylykorpi. 2151: Matti Turkia. A. Ahlström. 2152: Janne Martikainen. Nestori Walavaara. 2153: M. A. Airola. W. Lundström. 2154: A. J. Partanen. A. Salo. 2155: J. H. Saaristo. Väinö Tanner. 2156: Sandra Lehtinen. A. Sivenius. 2157: Alma jokinen. Anni Savolainen. 2158: Jaakko Mäki. A. Kannisto. 2159: Piina Pietikäinen. Seth Heikkilä. 2160: Jaakko Piirainen. Aatto Siren. 2161: 0. W. Kaipio. Georg W. Johansson. 2162: Arvi Lahtinen. Pekka Huttunen. 2163: E. Pohjaväre. Anni Huotari. 2164: 0. Tokoi. A. Mäkelin. 2165: J. W. Sainio. Albin Waljakka. 2166: A. P. Hämäläinen. Mikko Virkki. 2167: Yrjö Mäkelin. E. Aromaa. 2168: A. Ruotsalainen. T. Tainio. 2169: Fr. Lehtonen. Matti Paasivuori. 2170: j. 0. jalava. Oskari Orasmaa. 2171: jalm. Kirjarinta. Frans Rantanen. 2172: Maria Raunio. Samuli Rantanen. 2173: Aug. Wesa. N. A. Telkkä. 2174: Santeri Saarikivi. Wäinö Wuolijoki. 2175: Anton Huotari. Olga jokisalo. 2176: 60 Välikysymys kieltolakiasiassa. 2177: 2178: Sulo Wuolijoki. Juho M. Korhonen. 2179: Hilda Herrala. Juho Kirves. 2180: 0. W. Kuusinen. Yrjö E. Sirola. 2181: P. Tikkanen. Albin Koponen. 2182: Aura Kiiskinen. W. Korhonen. 2183: Mimmi Kanervo. Wäinö jokinen. 2184: Juho Lautasalo. Werner Aro. 2185: Kalle Hämäläinen. Penna Paunu. 2186: Onni Tuomi. Evert Eloranta. 2187: Oskar Leivo. Edvard Gylling. 2188: J. A. Komu. F. Koskinen. 2189: Matti Hoikka. Evert Hokkanen. 2190: Ida Aalle. Oliver Eronen. 2191: Josua Järvinen. 2192: Välikys. N:o 3. 2193: 2194: 2195: 2196: 2197: Ed. Turkia, Matti y. m.: Vtilikysymys, 2198: koskeva Senaatin menettelyti vallitse- 2199: vaan työttömyyteen ntihden. 2200: 2201: 2202: 2203: 2204: Suomen Kansan Eduskunnalle. 2205: 2206: 2207: Kuten yleisesti tunnetaan on maassamme jo viime syk- 2208: systä alkaen vallinnut mitä suurin työttömyys. Lukuisista 2209: teollisuuslaitoksista on syksystä alkaen vähennetty työ- 2210: väkeä suuret joukot. Osa teollisuuslaitoksista on koko- 2211: naan lopettaneet työn. Rakennusalalla vallitsee myös ylei- 2212: nen työttömyys, liikepulan seuraukset näkyvät kaikkialla. 2213: Kun uusia yleisiä valtion töitä ei ole avattu, vaan mikäli 2214: tiedämme on niitäkin supistettu ja kun kuunatkaan eivät 2215: ole uusia töitä tavallista suuremmassa määrässä alkaneet, 2216: on siitä ollut seurauksena, että kymmmet tuhannet työ- 2217: läiset ovat joutuneet mitä suurimpaan puutteeseen ja 2218: hätään. 2219: Käsittäen sen kasvavan puutteen ja hädän, johon kym- 2220: menet tuhannet työläiset ilman omaa syytään ovat joutu- 2221: neet ja tietäen, että hätä ja kurjuus yhä vaan kasvaa, ellei 2222: työttömille saada työtä, kääntyi Suomen Ammattijärjestön 2223: Toimikunta anomuskirjelmällä Senaatin puoleen viime 2224: tammikuun alussa anoen ,että valtion töitä heti ryhdyttäi- 2225: siin teettämään mahdollisimman suuressa määrässä ja 2226: missä näitä töitä ei voisi saada, siellä yleisistä varoista 2227: avustettaisiin työttömiä." Samoin Suomen Tie- ja vesi- 2228: 62 Välikysymys työttömyysasiassa. 2229: 2230: rakennustyöläisten liittotoimikunta mainitun kuun loppu- 2231: puolella kääntyi myös Senaatin puoleen anomuskirjelmällä, 2232: jossa esitettiin, että kirjeessä mainituilla rautatierakennuk- 2233: silla alettai·siin viipymättä työt ja että ,Senaatti myöntäisi 2234: rahaavustusta vaikkapa takasinmaksuvelvollisuudella". 2235: Kun Senaatti hylkäsi nuo molemmat anomuskirjeet ja kun 2236: se ei tiettävästi ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteihin työt- 2237: tömyyden ja siitä johtuvan hädän lieventämiseksi, vaan 2238: näyttää heittävän työttömät yhä edelleenkin oman onnensa 2239: nojaan, niin pyydämme sen vuoksi Eduskunnan suostu- 2240: musta esittääksemme asianomaisen Senaatin jäsenen vas- 2241: tattavaksi: 2242: 2243: Millä perusteella Senaatti hylkäsi mainitut 2244: anomukset[ 2245: Miksi ei Senaatti, jos katsoi mainittuihin 2246: anomuksiin suostumisen joistakin käytännölli- 2247: sistä syistä mahdottomaksi, ryhtynyt muihin 2248: mielestään tehokkaisiin ;a asianmukaisiin toi- 2249: menpiteisiin työttömyyden ja sen tuottaman 2250: hädän lieventämiseksi, sekä 2251: Onko Senaatti hädän yhä jatkuessa suunni- 2252: tellut minkäänmoisia toimenpiteitä edes lähem- 2253: pää tulevaisuutta varten ja jos ei ole, niin 2254: mistä syystä? 2255: 2256: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1909. 2257: 2258: Matti Turkia. Matti Paasivuori. 2259: M. A. Airola. Yrjö Mäkelin. 2260: Albin Koponen. Juho Kirves. 2261: Wäinö jokinen. Anton Huotari. 2262: Miina Sillanpää. jalm. Kirjarinta. 2263: Adr. försl. N:o 1. 2264: 2265: 2266: 2267: 2268: Repr. Rosenqvist -G. 0., m. fl.: F6r- 2269: slag tili adress till Hans Majestttt 2270: angående de finska ttrendenas bered- 2271: ning och föredragning för Monarken. 2272: 2273: 2274: 2275: 2276: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g. 2277: 2278: 2279: Då Fin1ands Landtdag nu åter sammanträdt för att 2280: en1igt L. 0 :s föreskrifter öfver1ägga, om hvad tili 1an- 2281: dets vä:lfärd hörer, har det framstått såsom dess främsta 2282: p1ikt att vända sig tiH Hans Kejserliga Majestät Fin1ands 2283: Storfurste i en angelägenhet, hvaraf 1andets 1ugn och 2284: framåtskridande äro på det närmaste beroende. 2285: Det 1andets 1ag och bästa åsidosättande system, som 2286: från s1utet af 1898 vann insteg vid Fin1ands förvaltning, 2287: bragte inom kort detta, dittills 1ugna och fred1iga 1and 2288: nära branten af undergång. Depravation och förvildning 2289: grepo omkring sig inom administrat~onen och samhället, 2290: och sjuk1iga, abnorma företee1ser framträdde. - Tili 2291: g1ädje och 1ättnad för Fin1ands fo1k b1ef detta system 2292: öfvergifvet genom Hans Kejserliga Majestäts nådiga ma- 2293: nif,est af den 4 november 1905, hvari Hans Kejser1iga 2294: Majestät med högsint beaktande af 1andets behof förk1a- 2295: rade, att de af Fin1ands Ständer i underdånig petition 2296: af den 31 dec. 1904 antydda åtgärderna för den 1agliga 2297: ordningens återstältlande i 1andet borde bringas i verkstä1- 2298: lighet, och tillika anbefallde, att förs1ag till viktiga grund- 2299: 64 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 2300: 2301: lagsreformer skulle utarbetas till utvecklande af det finska 2302: folkets i grundlagarna stadgade rättigheter. 2303: Händelser, hvilka under den senaste tiden inträffat, 2304: hafva emellertid varit egnade att ingifva de allvarligaste 2305: farhågor, för att denna af rättfärdighet burna politik, 2306: som återskänkt landet lugn ooh ordning, icke skall för 2307: framtiden upprätthållas. Också har Finlands af dess 2308: Monarker högtidligen bekräftade rätt redan i särskilda 2309: fall trädts för när. 2310: Den åtgärd, som mer än någon annan burit vittne 2311: härom och gifvit stöd åt de nämnda farhågorna, är det 2312: på ministerrådets i kej sardömet tillskyndan vidtagna för- 2313: fogandet af den 2 juni 1908, hvilket afser att skapa en 2314: ny ordning för beredningen och föredragningen inför 2315: Hans Kejserliga Majestät af sådana finska ärenden, 2316: som beröra jämväl kejsardömets intressen. Såväl det 2317: grundlagsstridiga i sättet för detta förfogandes tillkomst 2318: och dess oförenlighet med Finlands rättsordning som ock 2319: de för statslifvet och samhällsutvecklingen hinderliga stö- 2320: ringar i ärendenas gång, som blifvit en följd af dess till- 2321: lämpning, hafva utförligt belysts både i underdåniga 2322: framställningar af Finlands Senat och i senaste Landt- 2323: dags underdåniga petition af den 30 oktober 1908. De 2324: rättsliga skäl och praktiska betänkligheter, som sålunda 2325: redan gjorts gällande mot sagda förfogande, hafva än 2326: klarare framträdt genom den sedan dess yttermera vunna 2327: erfarenheten i fråga om förfogandets tillämpning äfven- 2328: som genom senare utfärdade tilläggsbestämningar, som 2329: afsett att draga allt flere finska ärenden, särskildt alla 2330: frågor om anslag ur statsfonden, under det ryska minister- 2331: rådets handläggning. Det står nu för Finlands folk utom 2332: allt tvifvel, att i allt detta framträder en förnyad sträf- 2333: van att kringskära och rubba Finlands statliga själfsty- 2334: relse, sådan den är i landets grundlagar närmare bestämd 2335: och i deras hägn vidare utvecklats. Det är uppenbart, att 2336: det nämnda förfogandet innebär en principiell brytning 2337: med den i manifestet af den 4 november 1905 utlofvade 2338: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 65 2339: 2340: och enligt detsamma inslagna återgången tili lagliga för- 2341: hållan'den. 2342: Grundlagsbudet, att Monarken skall styra landet med 2343: biträde af finska män och myndigheter, har genom för- 2344: fogandet af den 2 juni 1908 i själfva verket lidit en 2345: svår kränkning. Det direkta sambandet mellan Finlands 2346: ::vl:onark och dess Folkrepresentation samt mellan Mo- 2347: nark och styrelse är afskuret. En ny, för Finlands 2348: statsförfattning främmande regeringsmyndighet, stående 2349: helt och hållet utom landets lagar, har inför Monarken 2350: erhållit ett afgörande ord i alla dess angelägenheter. 2351: Finlands högsta styrelseverk, som enligt grundlagens prin- 2352: ciper, erkända genom uttryckligt kejsarord, skall stå i 2353: omedelbart förhållande tili Kejsaren och Storfursten, är 2354: i fara att blifva förvandladt tili ett, det ryska minister- 2355: rådet underordnadt ämbetsverk, på samma gång som mi- 2356: nisterstatssekreterarens författningsenliga befogenhet· 2357: åsidosatts. - Men icke blott detta. Ifrågavarande för- 2358: fogande har äfven ledt tili en icke oväsentlig ändring 2359: och inskränkning af Hans Kejserliga Majestäts makt- 2360: befogenhet såsom Finlands Storfurste, särskildt därige- 2361: nom, att ministerrådet ansett sig kunna besluta, det vissa 2362: ärenden icke skola bringas tili Hans Kejserliga Majestäts 2363: Egen höga kännedom. 2364: Förfogandet af den 2 juni 1908, om hvars ödesdigra 2365: beskaffenhet en följd af regeringshandlingar och af mini- 2366: sterrådet vidtagna åtgärder alltjämt burit vittne, har själf- 2367: fallet icke kunnat annat än väcka bitterhet och sorg hos 2368: Finlands folk. Man frågar sig: Skall i kejsardömets 2369: förhållande tili Finland åter makt gå framför rätt, och 2370: skola följderna af en sådan politik ånyo begynna fram- 2371: träda inom vårt folks lif? Denna ovo har endast kunnat 2372: ökas därigenom, att alla försök från det finska folkets sida 2373: att med sina bekymmer nå fram tili Hans Kejserliga 2374: Majestät hittills planmässigt motarbetats. 2375: I betraktande af lägets allvar synes det oss vara nu 2376: församlade Landtdags oafvisliga plikt, att yttermera 2377: 5 2378: 66 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 2379: 2380: för Hans Kejserliga Majestät i underdånighet frambära, 2381: huru oundgängligt det är, att ifrågavarande missförhål- 2382: lande omedelbart blifver rättadt, hvarjämte Landtdagen 2383: :.i1::ke torde kunna underlåta att, under åberopande af sin 2384: ·;den 30 oktober 1908 aflåtna petition, gifva uttryck åt den 2385: tillförsikt, att Hans Kejserliga Majestät skall låta nyss- 2386: mämnda petition utan uppskof sig föredragas genom Fin- 2387: 1ands ministerstatssekreterare, och det Nådiga afgörandet 2388: ·sedan träffas i öfverensstämmelse med grundsatserna i 2389: landets författning. 2390: Upprätthållandet af landets rättsliga ställning, sådan 2391: tden grundlagts vid landtdagen i Borgå år 1809, är ett 2392: lifsvillkor för det finska folket och en oundgänglig be- 2393: tingelse, för att detsamma må kunna fylla sin anspråks- 2394: 'iösa uppgift i det mänskliga utvecklingsarbetet. Finlands 2395: folk måste därför uppbjuda hela sin moraliska kraft för 2396: :att skydda landet mot sträfvanden, som gå ut på att utan 2397: :medverkan och godkännande af folkets lagliga represen- 2398: tation förändra eller rubba den rättsordning, som nu i 2399: ·ett sekel bestått tili Finlands lycka och utan men för Ryss- 2400: lands intressen. 2401: Finlands folk litar härvid till det rättas makt och tili 2402: Hans Kejserliga Majestäts i manifestet af den 4 novem- 2403: ber 1905 uttalade ädla vilja att genom laglighetens åter- 2404: ställande och utvecklandet af det finska folkets i grund- 2405: lagarna stadgade rättigheter befästa de band, som förena 2406: ·det finska folket med dess Monark. 2407: På grund af det anförda samt i betraktande af sa- 2408: kens särskilda beskaffenhet, få vi vördsamt föreslå, 2409: det Landtdagen ville besluta att till Hans 2410: Kejserliga Majestät ingå med en underdånig 2411: adress af ofvan antydda innehåll. 2412: Helsingfors, den 20 februari 1909· 2413: 2414: 0. G. Rosenqvist Ernst Estlander. 2415: <Oskar Nix. Julius Sundblom. 2416: Adr. ehd. N:o 2. 2417: 2418: 2419: 2420: 2421: Ed. Castren, Jonas y. m.: Ehdotus Hal- 2422: litsijalle tehtavaksi adressiksi Suo- 2423: men asiain valmistelun ja esittelyn 2424: jtirjestyksestä. 2425: 2426: 2427: 2428: 2429: S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e. 2430: 2431: 2432: Kun Suomen Eduskunta nyt taas on kokoontunut Val- 2433: tiopäiväjärjestyksen määräysten mukaisesti päättämää111 2434: maan asioista, •esiytyy sen ensimäisenä velvollisuutena. 2435: kääntyä H ä n e n K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t- 2436: t i n s a S u o m e n S u u r i r u h t i n aan puoleen asiassa,. 2437: josta yleinen levollisuus ja edistys mitä lähimmin riip- 2438: puvat. 2439: Se maan lakia ja parasta syrjäyttävä järjestelmä, joka. 2440: vuoden 1898 lopusta saakka sai jalansijaa Suomen hal- 2441: linnossa, saattoi pian tämän siihen saakka levollisen ja,. 2442: rauhallisen maan miltei perikadon partaålle. Hallintoon: 2443: ja yhteiskuntaan pääsi leviämään turmeltumista ja saira- 2444: loisia, säännöttömiä ilmiöitä alkoi esiintyä. - Suomen 2445: kansan iloksi ja huojennukseksi hylättiin tuo järjestelmä. 2446: K ei s a r i 1 1 i s en Maj e s te ·et i n Marraskuun 4 päi- 2447: vänä 1905 antamalla armollisella julistuskirjalla, jossa 2448: H ä n e n M a j e s t e e t t i n s a ylevämielisesti ottaen 2449: huomioon maan elinehdot juli!Sti, että Suomen Valtiosää- 2450: tyjen joulukuun 31 päivänä 1904 tekemässä alamaisessa 2451: 68 Adr•. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 2452: 2453: anomuksessa viitatut toimenpiteet laillisen järjestyksen 2454: palauttamiseksi olivat täytäntöön pantavat, ja samalla 2455: määräsi, että ehdotuksia tärkeiksi perustuslain-uudistuk- 2456: siksi oli valmistettava Suomen kansan perustuslaeissa sää- 2457: dettyjen oikeuksien kehittämiseksi. 2458: Viime aikoina sattuneet tapaukset ovat kuitenkin olleet 2459: omiansa herättämään mitä vakavinta pelkoa siitä, ettei 2460: tätä oikeuteen perustuvaa hallitussuuntaa, joka jälleen on 2461: palauttanut maahan rauhan ja järjestyksen, tullakaan tu- 2462: levaisuudessa noudattamaan. Tämä pelko onkin jo toteu- 2463: tunut. Maamme hallitsijan juhlallisesti Suomelle va- 2464: kuuttamia oikeuksia on erityisissä tapauksissa rikottu. 2465: Se toimenpide, joka selvemmin kuin mikään muu on 2466: ollut tästä todistuksena ja antanut tukea mainituille epäi- 2467: lyksille, on keisarikunnan ministerineuvoston alotteesta 2468: syntynyt määräys kesäkuun 2 päivältä 1908, joka tarkoit- 2469: taa uuden järjestyksen aikaansaamista keisarikunnankin 2470: etuja koskevain Suomen asiain valmistelussa ja esittelyssä 2471: K ei s a r i 1 1 i se 1 1 e Maj esteet i 11 e. Sekä tämän 2472: määräyksen syntyminen Suomen perustuslaista poikkea- 2473: vana tavalla ja sen soveltumattomuus Suomen oikeusjär- 2474: jestykseen että sen käytäntöönpanosta johtuneet valtio- 2475: elämälle ja yhteiskuntakehitykselle haitalliset häiriöt on 2476: perusteellisesti valaistu Keisarillisen Suomen Senaatin 2477: tekemissä alamaisissa esityksissä ja viime Eduskun- 2478: nan alamaisessa anomuksessa lokakuun 30 päivältä 2479: 1908. Ne oiJk,eudelli>set ja käytännölliset syyt, joilta siten 2480: jo on sanottua määräystä vastaan esitetty, ovat käyneet 2481: vielä selvemmiksi sen sovelluttamisesta saavutetun koke- 2482: muksen sekä myöskin myöhemmin julkaistujen lisämää- 2483: räysten kautta, joiden tarkoituksena on saattaa yhä useam- 2484: pia Suomen asioita, erittäinkin kaikki valtiorahastosta 2485: myönnettäviä määrärahoja koskevat kysymykset, Venäjän 2486: ministerineuvoston käsittelyn alaisiksi. Suomen kansalle 2487: on nyt epäilemättömän selvä, että kaikessa tässä esiintyy 2488: uusi pyrkimys rajoittaa ja järkyttää Suomen valtiollista, 2489: maan perustuslaeissa tarkemmin määrättyä ja niiden suo- 2490: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 69 2491: 2492: jassa ke}littynyttä itsehallintoa. Ilmeistä on, että mainittu 2493: määräys on periaatteellisesti ristiriidassa marraskuun 4 2494: päivänä 1905 annetussa julistuskirjassa luvatun ja sen 2495: mukaisesti aletun laillisiin oloihin palautumisen kanssa. 2496: Sitä perustuslain säännöstä, että Hallitsijan on hallit- 2497: tava maata suomalaisten miesten ja viranomaisten avulla, 2498: on kesäkuun 2 päivänä 19o8 annetulla määräyksellä sy- 2499: västi loukattu. - Välitön yhdysside Suomen Hallitsijan 2500: ja sen Kansaneduskunnan sekä Hallitsijan ja Keisaril- 2501: lisen Suomen Senaatin kesken on katkaistu. Uusi, 2502: Suomen valtiosäännöille vieras hallitusvirasto, joka on 2503: kokonaan maan la:kien ulkopuolella, on päässyt lausumaan 2504: Hallitsijalle ratkaisevan sanan sen asioissa. Suomen kor- 2505: kein hallituslaitos, jonka nimenomaan Keisarin sanoin 2506: tunnustettujen perustuslain periaatteiden mukaan on ol- 2507: tava väJittömässä suhteessa K e i s a r i i n ja S u u r i- 2508: r u h tinaase en, tahdotaan siten muuttaa Venäjän mi- 2509: nisterineuvoston alaiseksi virastoksi, samalla kuin minis- 2510: terivaltiosihteerin Suomen valtiosäännön mukainen toimi- 2511: valta on syrjäytetty. - Mutta ei siinä kyllin. Myöskin 2512: K e i s a r i 11 i s e n M a j e s t e e t i n valtaan nähden 2513: Suomen Suuriruhtinaana on puheenaolevasta määräyk- 2514: sestä johtunut oleellinen muutos ja rajoitus, erittäin si- 2515: tenkin, että ministerineuvosto on ottanut päättääksensä, 2516: ettei erityisiä asioita ole saaJ!Jelbtava K e i s a r i 11 i s e n 2517: Majesteetin Omaan Korkeaan tietoon. 2518: Kesäkuun 2 päivänä 1908 annettu määräys, jonka tur- 2519: miolllsuudesta on ollut todistuksena sarja hallitustoimia 2520: ja ministerineuvoston toimenpiteitä, ei tietysti ole voi- 2521: nut olla herättämättä katkeruutta ja surua Suomen kan- 2522: sassa. Ei voida olla kysymättä, onko keisarikunnan suh- 2523: teessa Suomeen valta taaskin käyvä oikeuden edellä, ja 2524: a1kavaitlw sellaisen hallitussuunnan seurauiks:et uudelleen 2525: esiili1tyä kansamme elämässä? Tämä levottomuus on vie- 2526: läkin lisääntynyt siitä, että kaikkia yrityksiä, jotka Suo- 2527: men kansa on tehnyt saadakseen huoiensa K e i s a r i 11 i- 2528: 70 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 2529: 2530: sen Maj esteet i n kuulta:viin, on näihin saakka jär- 2531: jestelmällisesti vastustettu. 2532: Aseman vakavuuden tä!hden katsonee nyt kokoontunut 2533: Eduskunta ehdottomaksi velvollisuudekseen K e i s a r i 1- 2534: 1 i s e 11 e M a j e s t e e t i 11 e vieläkin alamaisesti esiin- 2535: tuoda, kuinka väJlrttämä:töntä on, että puheenalainen epä- 2536: kohta saadaan pikaisesti oikaistuksi. Samalla Eduskunta 2537: ei voine olla, viitaten 30 päivänä lokakuuta 1907 teke- 2538: määnsä tuota oikaisua tarkoittavaan anomukseen, lausu- 2539: matta luottavansa siihen, että Keisari 11 i ne n M a- 2540: j e s t e e t t i on suvaitseva Suomen ministerivaltiosih- 2541: teerin kautta viipymättä Itselleen esittelyttää mainitun ano- 2542: muksen sekä sitten armossa ratkaista asian Suomen val- 2543: tiosäännön perussäännösten mukai'Sesti. 2544: Maan oikeudellisen aseman ylläpitäminen sellaisena, 2545: jollaiseksi se perustettiin Porvoon valtiopäivillä vuonna 2546: 1809, on Suomen kansan elinehto sekä välttämätön edel- 2547: lytys, jotta se voisi täyttää vaatimattoman tehtävänsä 2548: inhimmillisessä kehitystyössä. Suomen kansan täytyy sen- 2549: tähden ponnistaa koko siveellisen voimansa varjellakseen 2550: maata sellaisilta pyrkimyksiltä, joiden tarkoituksena on 2551: kansan laillisen eduskunnan myötävaikuttamatta ja häväk- 2552: symättä muuttaa tai järkyttää sitä oikeusjärjestystä, joka 2553: nyt vuosisadan on ollut voimassa Suomen onneksi V enä- 2554: jän etuja vahingoittamatta. 2555: Suomen kansa luottaa tässä asiassa oikeuden voimaan 2556: sekä K e i s a r i 11 i s e n M a j e s t e e t i n marraskuun 2557: 4 päivänä 1905 antamassa julistuskirjassa lausuttuun ja- 2558: loon tahtoon vahvistaa laillisuuden palauttamisella ja Suo- 2559: men kansan perustuslaeissa säädettyjä oikeuksia kehittä- 2560: mällä niitä siteitä, jo~ka yhdistävät Suomen kansan Hal- 2561: litsijaansa. 2562: Katsoen siihen, mitä yllä on esitetty, sekä tämä:n asian 2563: erikoiseen laatuun saamme kUJrmio~ttaen ehdottaa, 2564: 2565: että Eduskunta päättäisi alamaisella adres~ 2566: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 71 2567: 2568: silta K e i s a r i ll i s e ll e M a j e s t e e- 2569: t i ll e esiintuoda edellä httomautetut näkö- 2570: kohdat. 2571: 2572: Helsingissä, 20 päivänä helmikuuta 1909. 2573: 2574: Jonas Castren. P. Ahmavaara. 2575: Kyösti Kallio. 2576:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025