153 Käyttäjää paikalla!
0.0069808959960938
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: . :.
2: ... ' . ,..· __, :: )• '. ( '.
3: ,• ,.' ', . '. ,- !... ,_: , ••
4:
5: \. . _,.
6:
7:
8:
9:
10: •• ••
11:
12:
13:
14:
15: PÖYTÄKIRJAT
16:
17:
18:
19:
20: HELSINGISSÄ 1909,
21: SUOMALAISEN KANSAN KIIUAPAII'\0
22: Sisällysluettelo.
23:
24: Siv.
25: Eduskunnan jäsenet 1 - 8.
26:
27:
28:
29: I s t u n t o 1 7 p. helmikuuta 1 9 o 9 9-14.
30:
31: Ikäpuhemies johtaa puhetta 9- II.
32: Puhemiesvaalit . 1o--II.
33: Puhemiehen tervehdyspuhe 1 1.
34:
35: Ilmoitus valtiopäivien avaamisesta II-12.
36: Ehdotukset Kansliatoimikunnan jäseniksi . 12.
37: Ilmoitus Hallitsijalle puhemi,esvaaleista . 13-14.
38:
39:
40: Istunto 1 8 p. he 1m i kuuta I 9 ö 9 15-25.
41:
42: Tulkiitsemisen väliaikainen järjestely 15.
43: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa, . 16-20.
44: Valtiopäiväjumalanpalvelus 21-22.
45: Juhlalliset avajaiset valtaistuinsalissa 22-24.
46: Vali,tsijamiesten luku . 24-25.
47:
48:
49: r' s t u n t o 1 9 p. h e 1 m i k u u t a I 9 o 9 26-3 I.
50:
51: Kansliatoimikunnan vaali .
52: Arm. esitysten pöydällepano
53: II
54:
55: Siv.
56: V. J :n määräämien validkuntien jäsenluku 30, 34·
57: Ehdotus erityisistä valiokunnista . 3I.
58:
59:
60:
61:
62: Valitsi j ami1esten vaali . 33, 42-44·
63: Kertomus valtiovarain tilasta 33-34·
64: Erityisten valiokuntien asettaminen ja jäsenluku 34-4!.
65: Tulkitsemisen lopullinen järjestely . 42.
66:
67:
68: I s t u n t o 2 2 p. h e 1 m i k u u t a I 9 o 9 45--5 r.
69:
70: Sihteerin vaali .
71: Valiokuntavaalien tulos
72: Ilmoitus Eduskunnan hajoittamisesta
73: Hallitsijan käskykirje Eduskunnan hajoittami-
74: sesta so-sr.
75:
76: Liite.
77: Välikysymykset kieltolakiasiassa 55-60.
78: Välikysymys työttömyysasiassa 61-62.
79: Adressiehdotukset Suomen asiain esittelyjärjes-
80: tyksestä . 63-71.
81: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunta, nou-
82: dattaen Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuri-
83: ruhtinaan Nikolai II:n Armollista avointa kirjettä
84: ja käskyä 28 p:ltä tammikuuta 1909, kokoontui 16
85: p:nä helmikuuta 1909 maan pääkaupunkiin Helsin-
86: kiin varsinaisille valtiopäiville, jotka järjestyksessä
87: olivat neljännet uuden Valtiopäiväjärjestyksen
88: voimaan astumisen jälkeen. Samana päivänä
89: esittivät Eduskunnan jäsenet valtakirjansa senaat-
90: tori C a r 1 J o h a n T i m g r e n i n tarkastetta-
91: vaksi, jolle Keisari ja Suuriruhtinas oli tämän
92: tehtävän uskonut.
93:
94: Suomen Eduskuntana ovat nykyään seuraavat 1 ja 2
95: p:nä heinäkuuta 1908 valitut edustajat, eri vaalipiirittäin lue-
96: teltuina:
97:
98: Uudenmaan läänin vaalipiiri.
99:
100: Ahlroos, Frans, kirjaltaja.
101: Alfthan, Kristian, von, lääketieteen- ja kirurgiantohtori,
102: vapaaherra.
103: Aro, Werner, räätäli.
104: Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
105: Erkko, Eero, toimittaja.
106: Hallsten, Onni, kollega.
107: Heimbiirger, Walter Fredrik, oikeusneuvosmies.
108: Hjelt, Vera, ammatintarkastaja.
109: Hänninen, Edvard Walpas, toimittaja.
110: Johansson, Oeorg Wiktor, maalari.
111: Kuusinen, Otto Wilhelm, maisteri.
112: 2 Eduskunnan jäsenet.
113:
114: Käkikoski, Hilda, neiti.
115: Laine, Adolf Oskar, maanviljelijä.
116: Lundström, William, kirjaltaja.
117: Lylykorpi, Oskari, puuseppä.
118: Perttilä, Valfrid, kirvesmies.
119: Reima, Wilho, kansakoulunopettaja.
120: Rosenqvist, Georg Gustaf, professori.
121: Schybergson, Ernst Emil, johtaja.
122: Sillanpää, Miina, toimittaja.
123: Siren, Aatto, kirvesmies.
124: Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajat~r.
125: Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenasessori.
126:
127: Turun läänin eteläinen vaalipiiri.
128:
129: Aalle, Ida, neiti.
130: Aitamurto, J. A., maanviljelijä.
131: Eloranta, Evert, torpparinpoika.
132: Gripenberg, Aleksandra, neiti.
133: Hedberg, John, toimittaja.
134: Heikkilä, Seth, toimittaja.
135: Helenius-Seppälä, Matti, tohtori.
136: Hjelt, August Johannes, senaattori.
137: Kaskinen, Juho, maa!lviljelijä.
138: Käpy, Aleksi, hovioikeudenasessori.
139: Neovius, Dagmar, opettajatar.
140: Rannikko, Juho, torppari.
141: Rosenqvist, Vilhelm Teodor, rehtori.
142: Stigzelius, Erik Albert, hovioikeudenasessori.
143: Sundblom, Julius, toimittaja.
144: Tainio, Taavi, toimittaja.j
145: Wuolijoki, Wäinö, maisteri.
146:
147: Turunläänin pohjoinen vaalipiiri.
148:
149: Aromaa, E., jalkineentekijä.
150: Gylling, Edvard, maisteri,
151: Eduskunnan jäsenet. 3
152:
153: Ingman, Lauri, jumaluusopintohtori.
154: Junnila, Taave, maanviljelijä.
155: Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä.
156: Kanervo, Mimmi, tynnyrinsitojanvaimo.
157: Korhonen, Wilho, kansakoulunopettaja.
158: Koskinen, Frans H., toimittaja.
159: Latva, Mikko, kansakoulunopettaja.
160: Lautasalo, J., torppari.
161: Leivo, Juho Oskar, leipuri.
162: Paasikivi, JuholKusti, senaattori.
163: Rapola, Frans Oskar, lehtori.
164: Rantanen, Frans W., kirvesmies.
165: Setälä, Emil Nestor, professori.
166: Tanner, Väinö, toimittaja.
167: Wemmelpuu, lida, kansakoulunopettajatar.
168:
169: Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri.
170:
171: Danielson-Kalmari,Joh. Rich., valtioneuvos, senaattori.
172: Hokkanen, Evert, torppari.
173: jalava, Oskari, peltiseppä.
174: jokinen, Alma, rouva.
175: jokinen, Wäinö, toimittaja.
176: Kairamo, A. Osw., entinen senaattori.
177: Paloheimo, H. G., tilanomistaja.
178: Saaristo, j. H., suutari.
179: Sivenius, A., toimittaja.
180: Ståhlberg, Kaarlo Juho, professori.
181: Wuolijoki, Sulo, toimittaja.
182:
183: Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri.
184:
185: Ahlström, Antti, ruununtorppari.
186: Gebhard, Hedvig, professorinrouva.
187: Huotari, Anton, toimittaja.
188: jokisalo, Olga Karoliina, rouva.
189: Lehtinen, Aleksandra; rouva.
190: 4 Eduskunnan jäsenet.
191:
192: Nevanlinna, Ernst, tohtori.
193: Paunu, J. Penna, osuuskaupanhoitaja.
194: Sirola, Yrjö, toimittaja.
195: Telkkä, Nestor, osuuskaupanhoitaja.
196: Wiljakainen, Kaarle, toimittaja.
197: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
198:
199:
200: Viipurin läänin läntineu vaalipiiri.
201:
202: Airola, Matti Aleksanteri, toimittaja.
203: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja.
204: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti,
205: Hultin, Tekla, filosofiantohtori.
206: Kirves, Juho, viilaaja.
207: Paasivuori, Matti, kirvesmies.
208: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar.
209: Riihelä, Tahvo, maanviljelijä.
210: Tulikoura, Juho, pieniviljelijä.
211: Turkia, Matti, puoluesihteeri.
212: Wesa, August, piirisihteeri.
213: Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja.
214: Wuorimaa, Arthur Olivier, kirkkoherra, rovasti.
215:
216:
217: Viipurin läänin itäinen vaalipiiri.
218:
219: Arokallio, Oustaf, kirkkoherra, rovasti.
220: Hainari, 0. A., filosofiantohtori.
221: Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri, maanviljelijä.
222: Huotari, Anna, ompelijatar.
223: Kivilinna, Väinö, toimittaja.
224: Kurikka, Juhani, agronoomi.
225: Martikainen, Janne, rakennusmestari.
226: Poutiainen, Matti, maanviljelijä.
227: Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
228: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
229: Eduskunnan jäsenet. 5
230:
231: Pöysti, Erik, entinen talollinen.
232: Saarikivi, Santeri, puuseppä.
233: Sipponen, Mikko, talollinen.
234: Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, hovi-
235: oikeudenasessori.
236: Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
237: Walavaara, Nestori, toimittaja.
238: Virkki, Mikko, mäkitupalainen.
239:
240:
241: Mikkelin läänin vaalipiiri.
242:
243: Eronen, Aukusti, maanviljelijä.
244: Eronen, Oliver, torppari.
245: Grotenfelt, Kustavi, professori.
246: Huttunen, Pekka, lampuoti.
247: Järvinen, josua, kansakoulunopettaja.
248: Kannisto, A., puuseppä.
249: Kares, K. R., kansaoopistonjohtaja.
250: Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
251: Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja.
252: *)
253: Savolainen, Anni, neiti.
254: Soininen, Mikael, professori.
255: Tanttu, August, maanviljelijä,
256: Waljakka, Albin, kirjaltaja.
257:
258:
259: Kuopion läänin läntinen vaalipiiri.
260:
261: Heiskanen, Samuli, maanviljelijä.
262: Heimonen, Juho, torppari.
263: Homen, Theodor, professori.
264:
265: *) Mikkelin läänin vaalipiiristä valittu edustaja. kihlakunn~Jn•
266: tuomari Julius Saraste ei 22 p:nä helmikuuta 1909 vielä ol~
267: valtiopäiville saapunut. ' · ·
268: 6 Eduskunnan jäsenet.
269:
270: Hämäläinen, Kalle, toimittaja.
271: Kiiskinen, Aura, puhuja.
272: Mäkelin, Antti, kahvilanomistaja.
273: Mömmö, P. J., kirjansitoja.
274: Nissinen, Aili, johtajatar.
275: Nylander, Hannes, ylitarkastaja.
276: Partanen, A. J., kaupanhoitaja.
277: Ruotsalainen, Adam, vuokraaja.
278: Salo, Aaro, maalari.
279: Virkkunen, Artturi H., ylitarkastaja.
280:
281:
282: Kuopion läänin itäinen vaalipiiri.
283:
284: Brander, Uno, ylitarkastaja.
285: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
286: Kolkki, Emanuel, pastori.
287: Koponen, Albin, levyseppä.
288: Korhonen, Johan Mathias, viilaaja.
289: Lahtinen, Arvi, kansakoulunopettaja.
290: Palmen, Ernst Gustaf, professori, vapaaherra.
291: ·Peltonen, Erkki, kansakoulunopettaja.
292: Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
293: Sainio, Walter Juho, sokurileipuri.
294: Tikkanen, Paavo, puuseppä.
295:
296:
297: Vaasan läänin itäinen vaalipiiri.
298:
299: Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
300: Kaipio, 0. W., kansakoulunopettaja.
301: Kirjarinta, Jalmari, toimittaja.
302: Koivisto, Aleksanteri, maanviljelijä.
303: Koskelin, Kaarlo William, agronoomi.
304: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
305: Pohjaväre, E., leipuri.
306: Rantanen, Samuli, torppari.
307: Eduskunnan jäsenet. 7
308:
309: Raunio, Maria, puhuja.
310: Stenroth, Otto, senaattori.
311: Tuomi, Onni, toimittaja.
312:
313:
314: Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri.
315:
316: Antila, Juho Erkki, maanviljelijä.
317: Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori.
318: Estlander, Ernst, professori.
319: Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen.
320: Kivioja, Liisi, pastorinrouva.
321: Mäki, Jaakko, palstatilallinen.
322: Neovius, Arvid, filosofiantohtori.
323: Nix, Oskar, maanviljelijä.
324: Pietikäinen, fiina, työmiehenvaimo.
325: Rajata, Samuli Nestori, torppari.
326: Stenbäck, Oösta, hovioikeudenasessori.
327: Yrjö-Koskinen, V. K., senaattori, vapaaherra.
328:
329:
330: Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri.
331:
332: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
333: Oebhard, Hannes, professori.
334: Granfelt, Oeorge, lakitieteentohtori.
335: Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra, rovasti.
336: Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija.
337: Storbjörk, Johan, lautamies.
338: Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
339: Torppa, Juho, maanviljelijä.
340: Troil, Eric, von, hovioikeudenasessori.
341: Wichmann, Karl Emil, lehtori.
342:
343: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri.
344:
345: Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
346: Hoikka, Matti, seppä.
347: 8 Eduskunnan jäsenet.
348:
349: Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
350: Komu, Johan Alfred, toimittaja.
351: Lagerlöf, Arthur, lakitiedetten kandidaatti.
352: Lantto, Iivari, maanviljelijä.
353: Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
354: Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja.
355: Piirainen, Jaakko, veistonopettaja.
356: Rosendal, Mauno, lehtori.
357: Tuomikoski, Antti, lukkari.
358: Vahe, Iisakki, maanviljelijä.
359: Ängeslevä, Anna, emäntä.
360:
361:
362: Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri.
363:
364: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.
365: Herrala, Hilda, neulojatar.
366: Hiltula, Aukusti, maanviljelijä.
367: Lehtonen, Frans, seppä.
368: Waarala, Juho, maanviljelijä.
369: Weijola, K. 0., maanviljelijä.
370:
371:
372: Lapin vaalipiiri
373:
374: Halonen, Yrjö, lukkari.
375: 1. Keskiviikkona 17 p. helmikuuta
376: klo 10 a. p.
377:
378: kokoontui Eduskunta ensimäiseen täysi-istuntoansa tällä
379: istuntokaudella.
380:
381: Päiväjärjestys:
382: I) Puhemiehen ja kwhden varapuhemiehen vaali.
383: 2) Neljän edustajan vaali, Kanslia toimikuntaan.
384: 3) Ilmoitus Hänen Majesteetillensa Keisarilie ja Suuri-
385: ruhtinaalle Puhemiehen ja Varapuhemiesten vaalista.
386:
387:
388:
389: Ikäpuhemies.
390:
391: Puhemiehen paikalle asettuu Turun läänin eteläisestä
392: vaalipiiristä valittu edustaja, toimittaja John He d he r g
393: lausuen suomeksi ja ruotsiksi:
394: Arvoisat kansanedUiStajat!
395: Kokoonnuttuamme nyt 1909 vuoden valtiopäiville on
396: tässä ensimäisessä täysi-istunnossa, sitte kun nimenhuuto
397: on tehty, V. J :n 23 § :n mukaan toimitettava puhemiehen
398: ja kahden varapuhemiehen vaali. Saman pykälän mukaan
399: tulee minun, ikävuosiltani vanhimpana, johtaa puhetta,
400: kunnes vaalit ovat tapahtuneet ja valitut kukin vuorostaan
401: ovat antaneet sen juhlallisen vakuutuksen, josta Valtio-
402: päiväjärjestyiksessä puhutaan. Saan sentähden ilmoittaa,
403: että olen pöytäkirjanpitäjäksi ottanut lakitieteen kandi-
404: daatti hra Philip Suurosen, ja pyydän hänen toimittamaan
405: säädetyn nimenhuudon sen luettelon mutkaan, joka Val-
406: tiopäiväjärjestyksen mukaan on täällä saapuviUa.
407: 10 Istunto 17 p. helmikuuta 1909.
408:
409: Nimenhuuto
410: toimitetaan sen luettelon mukaan, jonka senalllttori Tim-
411: gren on Eduskunnalle antanut niistä edustajista, jotka
412: ovat näyttäneet olevansa oikein valtuutetut. Poissa ole-
413: vaksi merkitään ed. Cederberg. Jäiestäpäin ilmoittautu-
414: neina, jotka ovat ikäpuhemiehelle näyttäneet asianmukai-
415: sesti tarkastetun ja hyväJksytyn valtakirjansa, merkitään
416: edustajat Ehrnrooth, Tanttu ja Lahtinen.
417:
418:
419: Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
420: ·1) Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit.
421:
422: Ikäpuhemies: Seuraavat nyt järjestyksessä vaa-
423: lit, jotka on toimitettava umpilipuin siten, että ensin vali-
424: taan puhemies, sitten ensimäinen varapuhemies ja sen jäl-
425: keen toinen varapuhemies.
426: Enne111kuin ryhdymme näiihin vaaleihin, pyydän että
427: edustajat Akseli Listo, K. J. Ståhlberg, V. T. Rosenqvist
428: ja Wäinö Wuolijoki tahtoisivat saapua tänne avustamaan
429: vaalin toimittamisessa.
430: Tämän jälkeen toimitetaan puhemiehen vaali, ja osoit-
431: taa vaalin tulos, että Eduskunnan Puhemieheksi näillä
432: valtiopäivillä on valittu edustaja Viipurin läänin itäisestä
433: vaalipiiristä, kihla:kunnantuomal'i, hovioikeudenasessori
434: P e h r E v i n d S v i n h u f v u d IIO äänellä.
435: Ed. Sirola on saanut 3 ääntä, sekä ed. Listo, Paasi-
436: vuori ja Setälä kukin yhden äänen. Tyhjiä lippuja ilmoi~
437: tetaan annetun 76.
438: E n s i mä i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i vali-
439: taan edustaja Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä, esitte-
440: lijäsihteeri A k se 1 i August Li s t o 105 äänellä.
441: Ed. Sirola saa 83 ja ed. Söderholm 5 ääntä. Vaalissa
442: on annettu 1 tyhjä lippu.
443: T o i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i valitaan
444: edustaja Uudenmaan läänin vaalipiiristä, vanhempi jäsen
445: lainvalmistelukunnassa, · hovioikeudenasessori K a r 1 G u-
446: s t a f S ö d e r h o 1 m 95 äänellä.
447: Puhemiesvaalit 11
448:
449: Ed. Sirola saa 18 ääntä, ed. Torppa 2 sekä ed. N evan-
450: linna, Stenbäck ja Paasivuori kukin yhden äänen. Tyh-
451: jiä lippt11ja ilmoitetaan annetuksi 76.
452:
453: · Ikä p u he m i e s: Saan nyt kehoittaa puhemiestä ja
454: kumpaakin varapuhemiestä, kutakin vuorostaan, astumaan
455: esille ja antamaan juhlallisen vakuutuksensa.
456: Senjälkeen Puhemies ja varapuhemiehet Eduskunnan
457: edessä antavat kukin vuorostaan V. J :n 23 § :ssä sääde-
458: tyn juhlallisen vakuutuksen, jota Eduskunta seisaltaan
459: kuuntelee, paitsi vasemmisto, joka istuu.
460: I k ä p u h e m i e s: Tehtäväni on nyt täytetty ja
461: kehotan sentähden Eduskunnan arvoisaa puhemiestä astu-
462: maan paikalleen.
463:
464: Puhemiehen tervehdyspuhe.
465: Paikalleen noustuaan Puhemies lausuu:
466: Arvoisat edustajat!
467: Uudelleen valittuna puhemieheksi kiitän siitä luotta-
468: muksesta, jonka minulle olette osoittaneet, ja olen tekevä
469: parhaani täyttääkseni niitä vaatimuksia, joita Eduskunta
470: on oikeutettu asettamaan puhemiehellensä.
471: Lyhyen lepo-ajan jälkeen kokoonnumme taas käyttä-
472: mään sitä kallisarvoista oikeutta, joka lainsäätäjäkunnalle
473: kuuluu. Sisällinen uudistustyö on jatkettava ja valtiolli-
474: nen asemamme turvattava. Siinä ylevä tehtävämme, jonka
475: tärkeyttä ja vastuunalaisuutta päättyneellä loma-ajallakin
476: sattuneet tapahtumat ovat lisänneet. Kansanedustajalta
477: ei saata unohtua, että meidän toimintamme tapahtuu sekä
478: nykyisyyden että tulevaisuuden tarkkaavan arvostelun
479: edessä. Ja tämä tietoisuus on oleva meillä johtotähtenä
480: nyt aikavailakin työkaudella.
481:
482: Vaitiepäivien avaaminen.
483: Puhemies: Ennenkuin päiväjärjestykseen siirry-
484: tään, on valtiopäivien juhlamenojen ohjaajalla tehtävänä
485: ilmoitus Eduskunnalle.
486: 12 Istunto 17 p. helmikuuta 1909.
487:
488: Juhlamenojen ohjaaja esittelijäsihteeri A. De g e r-
489: h o 1m saapuu tämän jälkeen ja lausuu suomeksi ja ruot-
490: siksi:
491:
492: Kunnioitettava Herra Puhemies, Arvoisa Eduskunta!
493: Hänen Ylhäisyytensä maan Kenraalikuvernöörin puo-
494: lesta, joka armossa on määrätty avaamaan valtiopäivät, on
495: minulla kunnia ilmoittaa, että valtiopäivien juhlallinen
496: avaaminen tapahtuu Keisarillisen linnan valtaistuinsalissa
497: huomenna torstaina, senjälkeen kun valtiopäiväjumalan-
498: palvelus Nikolain kirkossa on päättynyt. Jumalanpalvelus
499: alkaa kello 12 päivällä.
500:
501: P u h e m i e s: Eduskunnan puolesta kiitän tiedon-
502: annosta, jota EduSikunta on noudattava .
503: •
504: 2) Neljän edustajan vaali kansliatoimikuntad.
505:
506: Kansliatoimikunnan jäseniksi ehdottaa
507:
508: ed. W ä i n ö W u o 1 i joki ed. Tannerin ja T o-
509: k o i n,
510:
511: ed. K ä p y ed. H a 11 s t e n i n,
512:
513: ed. V. T. R o sen q v i s t ed. vaapaherra v. A 1 f t h a-
514: n i n ja
515:
516: ed. A h m a v a a r a ed. E r k o n.
517:
518: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
519:
520: Puhemies: Työjärjestyksen mukaan on, ellei Edus-
521: kunta kansliatoimikuntaa asettaessaan voi yhtyä sen jäse-
522: nistä, vaali lykättävä ja toimitettava työjärjestyksessä mää-
523: rättyjen suhteellisten vaalien mukaan. Koska on viisi eh-
524: dokasta ehdotettu, niin on ilmeistii eftei vaali voi tapahtua
525: muuten kuin toimittamalla suhteelliset vaalit sillä tavoin
526: kuin työjärjestykseen liitetyissä vaalimääräyksissä sää-
527: detään.
528: Puhemiesvaalit. 13
529:
530: Kun ehdokaslistat vaalia varten ovat annettavat sih-
531: teerille viimeistään kello 12 päivällä vaalin edellisenä päi-
532: vänä, niin täytyy menetellä niin, että ehdokaslistat jätetään
533: huomenna ennen kello 12 sihteerille ja vaali toimitetaan
534: sitten perjantaina.
535:
536:
537: 3) Ilmoitus [Puhemiehen ja Varapuhemiesten vaalista.
538:
539: Sihteeri lukee seuraavan kirjelmän:
540:
541: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
542: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne saa Suomen
543: Eduskunta alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta on voi-
544: massa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 23 § :n mukaisesti
545: tänä päivänä toimittanut pUJhemiehen ja kahden varapuhe-
546: miehen vaalin 1909 vuoden valtiopäivien ajaksi, ja on tä-
547: ten valittu:
548: p u h e m i e h e k s i kihlakunnantuomari, hovioikeu-
549: denasessori, molempain oikeutten kandidaatti Pehr Evind
550: Svinhufvud;
551: e n s i m ä i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i esit-
552: telijäsihteeri Akseli August Listo; sekä
553: toi seksi varapuhe mieheksi vanhempi jä-
554: sen Iainvalmistelukunnassa, hovioikeudenasessori Karl
555: Gustaf Söderholm.
556: Suomen Eduskunta pysyy alati,
557: Suurivaltaisin, Armollisin Keisar: ja Suuriruhtinas,
558: Teidän Keisarilliselle Majesteetillennt:
559: uskoliisirumin alamaisena.
560: Suomen Eduskunnan puolesta:
561:
562:
563: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1909.
564:
565: Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste!
566: Hos Eders Kejserliga Majestät får Finlands Landt-
567: dag i underdånighet anmäla, att Landtdagen, jämlikt 23 §
568: i gällande Landtdagsordning, denna dag förrättat vai af
569: 14 Istunto 17 p. helmikuuta 1909.
570:
571: talman och tvänne vicetalmän för 1909 års landtdag, och
572: hafva därvid utsetts:
573: t i II t a 1 m a n häradshöfdingen, hofrättsassessorn,
574: jurisutriusquekandidaten Pehr Evind Svinhufvud;
575: t i 11 f ö r s t e v i c e t a 1 m a n referendariesekretera-
576: ren Akseli August Listo; samt
577: t i 11 a n d r e v i c e t a 1 m a n äldre ledamoten i lag-
578: beredningen, hofrättsassessorn Karl Gustaf Söderholm.
579: Finlands Landtdag framhärdar,
580: Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste,
581: med djupaste undersåtliga trohet.
582: På Finlands Landtdags vägnar:
583:
584:
585: Helsingfors den 17 februari 1909.
586:
587: Kirjelmän kumpaisenkinkielinen teksti hyväksytään.
588:
589:
590:
591: Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna
592: kello IO a. p.
593:
594: Istunto päättyy kello 12,31 päivällä.
595: Pöytäkirjan vakuudeksi:
596: Ph. Suuronen.
597: v. t.
598: 2. Torstaina 18 p. helmikuuta
599: klo 10 a. p.
600:
601: Päiväjärjestys:
602: I 1 m o i t u k s i a.
603:
604: Puhemiehistön ehdotus valitsijamiesten luvusta.
605:
606:
607:
608: Istunnon alussa ovat kulijaparvet tyhjät.
609:
610:
611: Puhetta johtaa ensimäinen Varapuhemies, ed. L i s t o.
612:
613:
614: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Rosendal,
615: Cederberg ja Setälä.
616:
617:
618: Ilmoitusasiat
619: Tulkitseminen.
620:
621: V a r a p u h e m i e s ilmoittaa, että Eduskunnan Pu-
622: hemies on ruotsalais-suomalaiseksi tulkiksi, kunnes tulkin
623: vaali ehditään toimittaa, ottanut toimittaja K. V.
624: P u u s k a n.
625:
626: Toimenpide hyväksytään.
627: 16 Istunto 18 p. helmikuuta 1909.
628:
629: Valtakirjojen tarkastus.
630: V a r a p u h e m i e s ilmoittaa, että senaattori Tim-
631: greniltä saapuneen kirjelmän mukaan ed. Taavi Tainion
632: valtakirja on tarkastettu ja hyväksytty ja kehoittaa sen
633: vuoksi ed. Tainiota käyttämään istunto- ja puheoikeut-
634: tansa Eduskunnassa.
635:
636:
637: Vapautusta valtiopäivätyöstä saavat ed. Setälä yksi-
638: tyisten asiain takia täksi ja huomispäiväksi, ed. Ceder-
639: berg lääkäritodistuksen nojalla toistaiseksi; ed. Rosendal
640: ilmoitetaan tänään sairaa~ksi.
641:
642:
643: Puhe, jonka Eduskunnan Puhemies on pitävä valtio-
644: päivien avajaisissa valtaistuinsalissa.
645: V a r a p u h e m i e s: Edelken on tässä täysi-istun-
646: nossa suoritettava puhemiehen tänään valtaistuinsalissa
647: pidettävän puheen tarkastus ja hyväksyminen. Ennen-
648: kuin siihen ryhdytään, pyydän ilmoittaa, että puhemies on
649: katsonut tämän asian olevan sitä laatua, että se on käsi-
650: teltävä suljettujen ovien sisällä. Sentähden ei ole avattu
651: yleisölle pääsyä tänne.
652: Pyydän kysyä, hyväksyykö eduskunta sen, että tämä
653: asia käsitellään suljetussa istunnossa?
654: K e s k u s t e 1 u.
655: Ed. S i r o 1 a: Sosialidemokraattisen ryhmän puo-
656: lesta ehdotan, että tämä puhe käsitellään julkisessa istun-
657: nossa. Kun V. J :n mukaan, kuten viime vuonna jo huo-
658: mautimme, puhemiehen puheen tarkotuksena on tuoda
659: julki eduskunnan alamainen kunnioitus hallitsijalle, täy-
660: tyy valitsijain saada tietää, onko koko eduskunta ollut
661: puhemiehen puheen takana vai olisiko osa eduskuntaa
662: halunnut pukea ,alamaisen kunnioituksensa" toiseen muo-
663: toon. Ryhmämme taholta selitettiin viime vuonna, että
664: tätä tilaisuutta, jolloinka hallitusvalta edustajainsa kautta
665: käyttää tilaisuutta lausuaksensa mielipiteitänsä eduskun-
666: nalle, on eduskunnan myöskin käytettävä lausuaksensa
667: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.
668:
669: kansan mielipiteitä hallitusvallalle, sillä alamainen kun.,
670: nioitus perustuslaillisessa maa sa hallitusvaltaa ja. sen
671: edustajia kohtaan ei voi olla muusca kuin että hallitsijalle
672: lausutaan totuus. Ja jos ollaan eri mieltä täman lausun-
673: non sisällyksestä, täytyy vähemmistön voida saattaa va-
674: litsijainsa tietoon, millä kannalla on oltu ja mitä on tahdottu
675: saada eduskunnan lausunnossa sanotuksi. Aivan erikoi-.
676: nen syy julkiseen keskusteluun tällä kertaa, tästä asiasta
677: on se, että hallitsija on ryhtynyt yksipuolisesti tuLkitse-
678: maan perustuslakia ja on tehnyt sen tavalla, joka vaatii
679: eduskunnalta sen arvon nimessä lausuntoa. Toisen kerran
680: hallitsija kenraalikuvernöörin kautta on antanut tiedoksi.
681: että puhemiehen on rajotettava lausuntoansa.
682: Minun käsittääkseni kieltää jo yksinkertainen rehelli-
683: syys eduskuntaa ja puhemiestä tuomasta esiin tunteitansa,
684: ,alamaista kunnioitusta", perustelematta sitä lausunnolla,
685: joka selittää, mitä tällaisella lausunnolla todella tarkoite-
686: taan. Hovilliset kohteliaisuudet sopivat huonosti kansan-
687: valtaiseen yhteiskuntaan, ja jos tämä eduskunta tahtoo
688: kansanvaltaisen nimeä kantaa, on sen myöskin tässä suh-
689: teessa lausuttava käsitykisensä.
690: Puhemiehen puhe viime istuntokauden lopulla oli edel-
691: lisestä vuodesta supistunut. Eduskunnan puhemies oli
692: edellisenä vuonna suosittanut va:hvistettavaksi eduskunnan
693: hyväksymää kieltolakia ja hallitusmuotoanomusta ja ano-
694: musta haUitsijan puolelta voimassaolevain laittomuuksien
695: poistamiseksi, ja kun ei ole luultavaa, että sama puhemies
696: ei yhtä hyvällä syyllä olisi suosittanut vahvistettavaksi
697: eduskunnan hyväksymiä torppari- ja kunnallisasetuksia
698: samoin kuin anomusta Suomen uuden esittelyjärjestyksen
699: palauttamisesta lailliselle tolalle, niin ei voida muuta kä-
700: sittää, kuin että puhemies oli supistanut puheensa hallitsi-
701: jan lausuman toivomuksen mukaan. _Minun käsittääkseni
702: tämä ei kuitenkaan ole paikallaan, vaan on ·eduskunnan
703: arvonsa takia pidettävä kiinni oikeudestaan perustella se
704: lausunto, jossa eduskunta puhemiehen kautta tuo julki
705: alamaisen k,unnioituksensa. Kun Suomen kansalla ja eri-
706: 2
707: ut Istuntel 18 p. helmikuuta 1900.
708:
709: totefi seti köyhälistöllä tällä kertaa on tavallista enemmän
710: h:rHitttsvaflalle sanottavaa, ehdottaisin minä, että tämä kes-
711: kustelu puhemiehen vastauksesta valtaistuinpuheeseen ta-
712: p~tuisi julkisessa istunnossa.
713:
714: Ed. V. T. R o s c n q v i s t: Det synes mig, att
715: ·någcm egenflig diskussion om denna fråga är fullkomligt
716: .dfWdig. Det gäller nu hvad som är det naturliga, det
717: låt11pliga och det passande; och meningarna i detta af-
718: set!t'lde tyckas ju vara oHka. Då saken en gång blifvit
719: hartskjuten tilllandtdagen, föreslår jag, att vi utan vidare
720: n'Jfrtte skrida till omröstning. För eg·en del förordar jag
721: herr talmannens förslag.
722:
723: Ed. T u r k i a : Pyydän saada kannattaa Sirolan
724: ehdotusta.
725:
726: Ed. G r o t e n f e 1 t: Tästä asiasta keskusteltiin jo
727: viime valtiopäivillä ja: sentähden on myöskin minusta
728: pft~i keskustelu nyt tarpeeton. Kun on kysymys pu-
729: h~~. joka on Hänen MajesJteetillensa eduskunnan puo-
730: lesta esitettävä, niin sopivaisuus mielestäni vaatii, ettei
731: sitä- sitä· ennen julkisessa istUnnossa käsitellä. Sitä vas-
732: tOin minusta tuntuu siltä, kuin joskus olisi perästäkinpäin
733: tatpeetton'lasti pidetty.näiften suljettujen istuntojen pöytä-
734: kirjoja sekreetteinä. Koska usein sen jälkeen kun asia
735: k-at:Ji on esitetty, pöytäkirja aivan vahingotta voidaan
736: j:nbista, pidättäisin itSielleni oikeuden, joka jokai·SieUa
737: lll'tin}lakin täällä on, kohta sen jälkeen, kun puhe on
738: Härlen Majesteetilleen pidetty, ehdottaa, että pöytäkirja
739: tehrlää!n julkiseksi. Silloin se epäkohta, jota ed. Sirola
740: tä~ä· huomautti, ettei kansa muka saa tietää, mitä joku
741: vähehlmistö eduskunnassa mahdollisesti on tahtonut pu-
742: heessa: lausuttava!ksi ja joka ei ole tullut lausutuksi, tulisi
743: poistetuksi, kun keskustelu kohta perästäpäin tulisi kaik:.
744: kien tietoon.
745: Ed. S i r o 1 a: On kyllä totta, ettem'me vielä tiedä.
746: n1fta hallitsija aikoo valtaistuinpuheen kaut'ta eduskuti-
747: Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa. 19
748:
749: nalle sanoa, mut1a me muistamme, että haLlitsija käytti
750: viimesytksy'istä eduskunnan a;yajaistilaisuutta lausuakseen
751: ankaria moitteita Suomen kansalle, eduskunnaUe ja edus-
752: kunnan jäsenille. Kun näin hallitusvallan edustaja käyt-
753: tää täfå tila.isuutta lausuakseen mielipiteitään, täytyy edus-
754: kunnan myöskin voida pitää kiinni oikeudestaan lausua
755: oma käsityksensä. Ja siitä, mitä Suomen kansa.lla on
756: hallitusvallalle sanottavaa, voidaan kyllä keskustella tie-
757: tämättä, mitä hallitsija valtaistuinpuheessa sanoo.
758:
759: Ed. P a 1 m e n: Minä pysyn yksinkertaisesti V. J :n
760: sanoissa. 24 § sanoo, että eduslrunta puhemiehen kautta
761: ilmitno alamaisen kunnioituksensa. Sitävastoin sama Val-
762: tiopäiväjärjestys myöllltää monet tilaisuudet eduskunnaiJe
763: esittää kaikki mielipiteensä kaikissa muiSsa asioissa, sitten
764: kun ne on valmistettu. Mikään vålmistaminett ei tänään
765: ole mahdoUinen. On aivan väärinkäytöstä, jos tahdotaan
766: tästä vastauksesta, tästä alamaisen kunnioituksen ilmai'-
767: semisesta tehdä sellainen lausunto, johon pitäisi mätätä
768: kaikki maailman kysymykset, jotka koskevat Suomen kan-
769: saa ja kulloinkin saattavat olla Suomen kansan sydäm-
770: mellä. Ne asiat tuJ.koot aikanaan ja ne tulevat julkisesti
771: käsiteltäviksi; eikä tämäkään keskustelu jää salaiseksi
772: pitkäksi aikaa, mutta yksinkertainen, minä en sano koh-
773: teliäisuus, vaan tavallinen tahdintunne määrää, että jos
774: tahdofaan lausua jotakin, niin ei kaikkien muiden ole
775: oikeus saada sitä tietää, ennenkuin se, jolle puhe on aiottu.
776: Minä hyväksyn sen toimen, ettei ole avattu lehtereitä.
777: Lehterit tulevat kyllä aikanaan avatuiksi.
778:
779: Ed. C a s t r e n : Minä puolestani en voi niin ahtaasti
780: tulkita Valtiopäi.väjärjestysltä kuin viimeinen arvoisa pu-
781: huj'a. Katson, että eduskunnalla on kieltämätön oikeus,
782: sainalla · tavoin kuin on tapahtunut ennenkin säätyedus-
783: kunnan aikana, esilletuoda mielipiteensä; huolensa ja su-
784: runsa niistä toimenpiteistä, joihin valtiopäivien väliaikana
785: on: ryhdytty. Mutta vaikka minä olen tätä mielipidettä,
786: en minä kumminkaan voi kannattaa sitä ehdotusta, jonka
787: 20 Istunto 18 p. Helmikuuta 1909.
788:
789: ed. Sirola on tehnyt, siitä syystä, että tavall~nen säädyl-
790: lisyys jo vaatii, ettei eduskunta käsittele kysymyksenalaista
791: asiaa julkisuudessa, siis yleisön ja sanomalehtimiesten
792: kuullen, jotka täten tulisivat saamaan tietoonsa puhemie-
793: hen puheen sisällön ja voisivat sen toimittaa julkaistuksi
794: ennenkuin se on luettu valtaistuinsalissa halli:tsijan edus-
795: tajalle. Ainoastaan tästä muodollisesta syystä minä puo-
796: lestani yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Rosenqvist
797: on täällä tehnyt.
798:
799: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
800:
801: V a r a p u h e m i e s : Keskustelussa on ed. ::,irola,
802: ed. Turkian kannattamana, ehdottanut, että puhemiehen
803: valtaistuinsalissa pidettävä puhe julkisessa istunnossa tar~
804: kastettaisiin. Tätä ehdotusta on vastustettu ja kanna- .
805: tettu puhemiehen mielipidettä, että se on suljetussa istun-
806: nossa toimitettava.
807:
808:
809: .Aänestgs ja päätös:
810:
811: Ne jotka hyväksyvä:t puhemiehen ehdotuksen, että hä-
812: nen kysymyksessä oleva puheensa tarkastetaan suljetussa
813: istunnossa, äänestävät jaa; jos ei voittaa, on eduskunta
814: päättänyt toimittaa tämän tarkastuksen suljetussa
815: istunnossa.
816:
817: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
818:
819: Eduskunta on siis päättänyt, että puhe on esitettävä
820: ja tarkastettava suljetussa istunnossa.
821:
822: E6. S i r o 1 a: Kun eduskunta täten ei ole suos-
823: tunut ehdotukseemme, niin 'Sosialidemokratinen eduskunta-
824: ryhmä ei ota osaa puhemiehen puheen käsittelyyn.
825:
826: Tämän jälkeen jatketaan täysi-istuntoa suljettujen
827: ovien takama.
828: Valtiopäivien avajaiset. 21
829:
830: Suljetun istunnon päätyttyä lausuu:
831: V a r a p u h e m i e s: Koska jumalanpalvelus ennen
832: valtiopäivien avajaisia tulee alkamaan kello 12 päivällä
833: tänään, niin pyydän kehoittaa edustajia kokoontumaan
834: tänne neljännestä vailla 12, niin että täältä voidaan sitten
835: juhlakulussa mennä kirkkoon.
836: Tämä istunto keskeytetään nyt ja jatketaan sitä sitten,
837: kun valtiopäivien avaus on tapahtunut, eli keHo 2 i. p.
838: Silloin tulee käsiteltäväksi kysymys valitsijamiesten luku-
839: määrästä.
840:
841: Istunto keskeytetään klo 1 1 a. p.
842:
843:
844:
845:
846: Valtiopäivien avajaiset.
847: Valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa.
848:
849: Ennen keHo 12 p. olivat senaatin varapuheenjohtajat,
850: jäsenet ja prokuraattori saapuneet kirkkoon ja asettuneet
851: heille varatuille paikoille kuoriin, Oikeusosaston jäsenet
852: oikealle, Talousosaston jäsenet ja prokuraattori vasem-
853: malle puolen keskikäytävää. Kun sitte Eduskunnan jäse-
854: net, Puhemies ja molemmat Varapuhemiehet etupäässä,
855: olivat saapuneet kirkkoon, alkoi jumalanpalvelus, ja suo-
856: rittivat siinä a>lttaritoimituksen edustajat Vöyrin kirkko-
857: herra A. J. Bäck ja Mustasaaren seurakunnan pitäjän-
858: apulainen A. R. He d b e r g.
859: Alttaritekstinä luettiin 91 Ps. 10, 1 r ja 12 värsy:
860: Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman ja ei yhtään
861: vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
862: Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että
863: he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
864: Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen
865: loukkaisi.
866:
867: Alttaripalveluksen aikana lauloi .. ~uomen Laulun"
868: sekakuoro maisteri H. Klemetin johdolla motetin ,A~
869: Istunto 18 p. helmikuuta 1909.
870:
871: J eesu aarre arma;hin", ,Herra armahda meitä", ,.Kunnia
872: olkoon Jumalalle korkeudessa", R. Faltinin säv~t;imän
873: Hilariuksoo. kiitosvi.rren, H. Klemetin säveltämän ,Pyhä"
874: ja Hmari Krohnin säveltämän ,Amen". Kun· vielä oli
875: yhteisesti veisattu 1 ja 3 värsy virrestä N :o 284, piti
876: edustaja, Sippolan kirkkoherra, rovasti A. 0. Wuorimaa
877: suomeksi ja ruotsiksi saarnan tekstistä:
878: Jos minä ihmisten ja enuelein kielillä ptthuisin, j!J ei
879: minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä
880: vaski taikka kilisevä kulkuinen.
881: Kor. 13: 1.
882: Saarnan jälkeen pitivät pastorit B ä c k ja H e d b e r g
883: kiitosjumalanpalveluksen alttarilla ja kuoro lauloi P.
884: Tschaikowskyn loppumotetin: ,Nyt Herraa kiittäkää rie-
885: mulauluin! Halleluja !"
886:
887:
888: Valtiopäivien juhlallinen avaus valtaistuinsalissa.
889:
890: Jumalanpalveluksen päätyttyä siirtyivät Eduskunnan
891: Puhemies ja varapuhemiehet sekä Senaatin varapuheen-
892: johtajat, jäsenet ja prokuraattori Keisarilliseen linnaan.
893: V altaistuinsalissa Puhemies, armollisesti vahvistettu j en
894: juhlameno-ohjeiden mukaisesti, asettui ensimäiseksi oi-
895: kealle valtaistuimen edustalle, varapuhemiehet hänen taak-
896: seen ja edustajat pitkin salin sivuseiniä molemmille puo-
897: lille valtaistuimesta.
898: Edustajain täten kokoonnuttua saapui H ä ne n Y 1-
899: h ä i s y y te n s ä K e n r a a 1 i k u v e r n ö ö r i, juhla-
900: meno-ohjeiden muka:isesti saatettuna, valtaistuinsaliin ja
901: asettui valtaistuimen portaiden eteen. Senaatin vara-
902: puheenjohtajat, jäsenet ja prokuraattori asettuivat valta-
903: istuimen viereen oikealle puolelle sekä K e n r a a J i k u-
904: v e r n ö ö r i n apulainen ja seurue vasemmalle puolelle.
905: Vasemmalla puolella valtaistuimen edustalla o:levan pöy-
906: dän ääreen asettui esittelijäsihteeri A. L. G r ö n d a h 1,
907: jonka Ken r a a 1 i k u v e r n ö ö r i oli määrännyt valtio-
908: päivien avaamisesta pöytäkirjaa pitämään.
909: ·Valtiopäivien avajai.set.
910:
911: Kaikkien täten asetuttua paikoilleen luki K e n r a a 1 i-
912: k u v e r n ö ö r i venäjänkiekllä alempana olevan puh~en"'
913:
914:
915: Kenraalikuvernöörin avajaispuhe.
916:
917: ,Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on käs-
918: kenyt minun nykyisiä valtiopäiviä avattaessa Hänen Kor-
919: keassa Nimessään ilmoittaa, eHä Hänen Majesteettinsa
920: Keisari armollisimmasti tervehtää Valtiopäiväin jäseniä ja
921: rukoilee Korkeimman siunausta heidän alkavalle työlleen ..
922: Hänen Majesteettinsa Korkeassa Nimessä julistan minä
923: nykyiset lakimääräiset Valtiopäivät avatuiksi."
924: Puheen luki suomeksi ja ruotsiksi Senaatin Talousosas-
925: ton varapuheenjohtaja senaattori Ed v. H j e 1 t.
926: Tämän perästä Eduskunnan puhemies, hovioikeuden-
927: asessori P. E. S v i n h u f v u d ilmitoi Eduskunnan ala-
928: maisen kunnioituksen H ä ne n M a j e s t e e t i 11 e n s a
929: K ei s a r i 11 e ja S u u r i r u h tina a 11 e suomenkieli-
930: sessä puheessa, jonka venäjäksi käännettynä luki Senaatin
931: ylikielenkääntäjä H. E. H ei d e m a n.
932:
933: Puhemiehen puhe
934:
935: oli näin kuuluva:
936:
937: ,Teidän Ylhäisyytenne.
938: Suomen Eduskunta ryhtyy työhönsä aikana, jolloin
939: Suomen kansan mieltä synkistyttää tieto siitä, että Suo-
940: men asiain esittelyssä Korkealle Hallitsijanemme edelleen
941: noudatetaan järjestystä, joka on soveltumaton Suomen
942: lakeihin ja käytännössä tuhoisa.
943: Luottaen siihen, että ne alamaiset esåtykset,jotka Edus-
944: kunta samoin kuin Keisarillinen Suomen Senaatti jo ovat
945: tästä järjestyksestä tehneet, eivät jää armollista huomiota
946: vaille, pyytää Suomen Eduskunta minun kauttani Teidän
947: Ylhäisyytenne saattamaan Eduskunnan alamaj.sen kunnioi-
948: tuksen ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarilliselle Ma-
949: jesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle."
950: 24 Istunto 18 p. helmikuuta 1909.
951:
952: Sitten Ken r a a 1 i k u v e r n ö ö r i julkiluki venäjän-
953: kielellä laaditun luettelon niistä esit)'lksistä, jotka H ä n e n
954: M a j e s t e e t t i n s a K e i s a r i ja S u u r i r u h t i-
955: n a s on tahtonut Eduskunnan käsiteltäviksi antaa. Luet-
956: telon luki suomeksi ja ruotsiksi senaattori Ed v. H j e l t.
957: Luettelo sisältää seuraavat armolliset esitykset:
958: N :o 1 jakolaitoksesta;
959: N :o 2 siitä verosta, jota paloviinan valmistamisesta
960: on suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä; ja
961: N :o 3 suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta.
962:
963: Lopuksi Eduskunnan ensimäisen varapuhemiehen, esit-
964: telijäsihteeri A. Li s t on esityksestä kohotettiin kolmin-
965: kertainen eläiköönhuuto H ä n e n M a j e s t e et i II e e n
966: K e i s a r i 11 e ja Suu r i r u h tinaa II e.
967:
968:
969: Tämän tapahduttua palasi Kenraalikuvernööri sisähuo-
970: neisiin takaisin, samalla tavalla saatettuna kuin valtaistuin-
971: saJiin tullessaankin, jonka jälkeen Eduskunnan Puhemies
972: ja Varapuhemiehet sekä edustajat ja muut läsnä olevat
973: poistuivat salista.
974:
975:
976:
977: Täysi-istuntoa jatketaan
978: klo 2 i. p.
979: Valitsijamiehet.
980:
981: V a r a p u h e m i e s: V. J :n 34 § :n mukaan tulee
982: Eduskunnan kolmen päivän kuluessa valtiopäiväin avaa-
983: misen jälkeen asettaa valitsijamiehet, vähintäin 35, ynnä
984: tarvittavat varamiehet valitsemaan Eduskunnan valiokun-
985: tiin jäseniä. Tämän johdosta on puhemiehistö päättänyt
986: ehdottaa, että valitsijamiesten luku määrättäisiin niinkuin
987: ennenkin 45 :ksi. Varamiesten lukua ei tarvitse Eduskun-
988: nan päätöksen kautta määrätä, koska siitä on säädettynä
989: Eduskunnan keskuudessa toimitettavia suhteellisia vaa-
990: Valitsijamiehet. 25
991:
992: leja koskevien määräysten 11 § :ssä. Minä pyydän siis
993: kysyä, tahtooko Eduskunta hyväksyä puhemiehistön ehdo-
994: tuksen?
995:
996: Ehdotus hyväksytään.
997:
998:
999: Edelleen Varapuhemies ilmoittaa, että valitsija-
1000: miesten vaali tulee toimitetrt:avaksi ensi lauvantaina t. k. 20
1001: päivänä ajalla, josta tuonnempana annetaan Eduskunnalle
1002: tieto. Sitä ennen ovat ehdokaslistat, niin tehdyt kuin suh-
1003: teellisia vaaleja koskevissa määräyksissä on sanottu, an-
1004: nettavat Eduskunnan v. t. sihteerille viimeistään huomenna
1005: perjantaina kello 12 päivällä.
1006:
1007:
1008: Seuraava täysi-istunto Hmoitetaan olevan huomenna
1009: kello 12 päivällä.
1010:
1011: Täysi-istunto päättyy kello 2,17 i. p.
1012: Pöytäkirjan vakuudeksi:
1013: Ph. Suuronen.
1014: v. t.
1015: 3. Perjantaina 19 p. helmikuuta
1016: klo 12 päivällä.
1017:
1018: Päivijärjestys:
1019: I 1 m o i t u k s i a.
1020:
1021: 1) Neljän edustajan vaali Kansliatoimikuntaan.
1022:
1023: Esitetään:
1024: 2) Arm. esitys N :o 1 jakolaitoksesta.
1025: · 3) Arm. esitys N :o 2 paloviinaverosta.
1026: 4) Arm. esitys N :o 3 mallasjuomasuostunnasta.
1027: 5) Puhemiehistön ehdotus V. J :n 35 § :n 1 mom :ssa
1028: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta.
1029: 6) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntien aset-
1030: tamisesta ja niiden jäs,enluvusta.
1031:
1032:
1033: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies ed. A.
1034: Li st o.
1035:
1036:
1037:
1038: Nimenhuudossa merkitään poissaolevaksi ed. Ceder-
1039: berg.
1040:
1041:
1042:
1043: Ilmoitusasiat.
1044: Ed. Kivioja on ilmoittanut sairauden takia olevansa
1045: estetty tämän päivän istunnossa olemasta saapuvilla .
1046:
1047:
1048:
1049:
1050: •
1051: Kansliatoimikunnan vaali. 27
1052:
1053: )Piivljärjestyksessä olevat asiat.
1054: 1) Neljän edustajan vaali kansliatoimikuntaan.
1055:
1056: Varapuhemies: Ensimäisenä asiana esityslis-
1057: tassa on neljän edustajan vaali kansliatoimikuntaan. Tätä
1058: vaalia varten on jätetty sisään määrätyn ajan kuluessa
1059: neljä ehdokaslistaa, jotka ~aikki puhemiehistö yhdessä
1060: Eduskunnan sihteerin kanssa on havainnut olevan lail-
1061: lisess.a järjestyksessä tehdyt, ja ovat ne siis hyväksytyt.
1062: Tämän mukaan on ehdokaslistojen yhdistelmä painatettu
1063: ja jaettu edustajille. Vaali olisi näiden ehdokaslistojen
1064: perustuks.ella toimitettava, ja olen pyytänyt asianymmär-
1065: täjänä auttamaan äänien laskemisessa professori Ernst
1066: Lindelöfiä.
1067:
1068: Professori Lindelöf hyväksytään asiantuntijaksi.
1069:
1070: V a r a p u h e m i e s: Pyydän äänten lukemisessa
1071: avustajiksi niitä edustajia, jotka ovat toimineet val-
1072: tuusmiehinä näiden ehdokaslistojen sisäänantamisessa,
1073: nimittäin ed. Pennanen, Wäinö Wuolijoki, Pullinen ja
1074: Ehrnrooth. Vaali on toimitettava suljetuilla lipuilla ja
1075: tapahtuu nimenhuuto aakkosellisessa järjestyksessä.
1076: Ennen kuin nimenhuuto alkaa, pyydän vielä ehdottaa,
1077: että ne henkilöt, jotka ovat kutsutut laskemaan ääniä, oikeu-
1078: tettaisiin siltä varalta, että arpominen tulisi kysymykseen,
1079: ryhmänsä puolesta toimittamaan arvanvedon.
1080:
1081: Ehdotus hyväksytään.
1082:
1083: Hetkinen sen jälkeen, kun vaaliliput on annettu, julis-
1084: tetaan
1085:
1086: Vaalin tulos,
1087:
1088: joka on sellainen, että listan N :o r hyväksi on annettu
1089: 36 ääntä, listalle N :o 2 85 ääntä, listalle N :o 3 43 ääntä
1090: ja listalle N :o 4 25 ääntä. Valituksi on s:ten tullut listalta
1091: N :o I yksi edustaja, listalta N :o 2 ka:ksi edustajaa ja
1092: 28 Istunto 19 p. helmikuuta 1909.
1093:
1094: listalta N :o 3 yksi edustaja, yhteensä neljä edustajaa.
1095: Valitut ovat edustajat T a n n e r, Hallsten,
1096: T o k o i ja E r k k o.
1097:
1098:
1099:
1100:
1101: 2) JakolakL
1102:
1103: Esitetään arm. esitys N :o I j a k o 1a 1 t o k s e s t a,
1104: joka Puhemiehistön ehdotuksesta p a n n a a n p ö y-
1105: d ä 1 1 e ensi tiistain istuntoon.
1106:
1107: 3) Paloviinavero.
1108:
1109: Esitetään arm. esitys N :o 2 siitä verosta, joka palo-
1110: viinan valmistamisesta on suoritettava sekä sanotun veron
1111: käyttämisestä, ja ilmoittaa
1112:
1113: V a r apu h e m i e s: Puhemiehistön ehdottavan, että
1114: tämä arm. esitys lähet{;ttäisiin Valtiovarainvaliokuntaan.
1115: Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
1116: Ed. W u o r i m a a: Minä pyydän, ,että tämä armol-
1117: linen esitys pantaisiin pöydälle ensi istuntoon.
1118:
1119: Ed. V a h e: Minä pyydän kannattaa ed. W uori-
1120: maata.
1121:
1122: Varapuhemies: Koska arm. esitystä on pyy-
1123: detty pöydälle, niin se on pöydälle pantava, ja ehdotan että
1124: se pantaisiin pöydälle täysi-istuntoon, joka pidetään tule-
1125: vana maanantaina.
1126:
1127: Ehdotus hyväksytään.
1128:
1129:
1130: 4) .M.allasjuomasuostunta.
1131:
1132: Esitetään arm. esitys N :o 3 suostuntaverosta mallas-
1133: juomain valmistamisesta.
1134: Arm. esitysten pöydällepano. 29
1135:
1136: V a r a p u h e m i e s : Puhemiehistö ehdottaa, että
1137: tämä arm. esitys lähetettäisiin Valtiovarainvaliokuntaan.
1138:
1139: Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
1140:
1141: Ed. W u o r i m a a: Minä ehdotan, että tämäkin
1142: arm. esitys pantaisiin pöydälle ensi istuntoon.
1143: Ed. V a h e : Minä pyydän kannattaa tehtyä eh-
1144: dotusta.
1145:
1146: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1147:
1148: V a r a p u h e m i e s: Koska on pöydällepanoa vaa-
1149: dittu, niin asia on pöydälle pantava. Sitä on pyydetty
1150: pöydälle ensi istuntoon, siis huomiseksi.
1151:
1152: Ed. H u o p o n e n: Eikö tätä arm. esitystä vmta1s1
1153: panna pöydälle maanantain istuntoon, kuten se toinenkin,
1154: joka on samanluontoinen asia?
1155:
1156: Ed. C a s t r e n: Minusta tuntui siltä kuin niiil:ten
1157: arvoisain edustajain tarkoitus, jotka pyysivät esilläolevaa
1158: arm. esitystä pöydälle, olisi ollut että se lykättäisiin saman
1159: päivän istuntoon kuin arm. esitys N :o 2. Mutta koska
1160: he eivät ole tajunneet ajatustaan selvästi esille tuoda, niin
1161: pyydän minä kannattaa ed. Huoposen ehdotusta.
1162:
1163: Ed. W ä i n ö W u o 1i j o k i: Koska puhemies sa-
1164: manlaisen ehdotuksen johdosta siirsi pöydällepanon maa-
1165: nantaiksi, niin en )'!lllmärrä, miksi ei hän tässä toisessakin
1166: tapauksessa voinut ehdottaa maanantaita pöydällepano-
1167: istunnoksi.
1168:
1169: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1170:
1171: V a r a p u h e m i e s : On tehty kaksi eri ehdotusta.
1172: Ed. Wuorimaa, jota ed. Vahe on kannattanut, on ehdotta··
1173: nut, että tämä arm. esitys pantaisiin pöydälle ensi istun-
1174: toon ; ed. Huoponen, jota ed. Castren on kannattanut, on
1175: ehdottanut, että tämä esitys pantaisiin pöydälle tulevan
1176: Istunto 19 P• helmikuuta 1909.
1177:
1178: maanantain istuntoon. Näiden moiempieri ehdotusten' vä-
1179: lillä on äänestettävä.
1180:
1181:
1182: Aänestys ja piitös:
1183:
1184: Ne, jotka tahtovat pöydällepanoa ensi istuntoon, äänes-
1185: tävät jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt panna
1186: kyseessäolevan arm. ·esityksen pöydälle tulevan maanantain
1187: istuntoon.
1188:
1189: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Armollinen esitys
1190: n :o 3 on siis pantu pöydälle tulevan maanantain istuntoon.
1191:
1192:
1193: S) V. J:n 35 §:n 1 mom:ssa siidettyjen valiokunlain
1194: jisettluku.·
1195:
1196: V a r a p u h e m i e s: Puhemiehistö on päättänyt eh-:
1197: dottaa, että V. J :n 35 § :ssä määrätyihin perustuslaki- ja
1198: talou>svaliokuntaan kumpaankin asetettaisiin 16 jäsentä,
1199: valtiova•rainvaliokuntaan niinkuin ennenkin 20 jäsentä ja
1200: pankkiva:liokuntaan asetettaisiin niinkuin ennenkin· 12
1201: jäsentä.
1202:
1203: Puheenvuoroa käyttäen lausuu :
1204:
1205: Ed. C a s t r e n: Minä pyy11:äisin puolestani saada
1206: ehdottaa, että käsillä oleva kysymys koko laajuudessaan
1207: pantaisiin pöydälle huomispäivän istunt()öll.
1208:
1209: Ed. H a 1 1 s t e n : Minä pyytäisin kanna.ttaa tehtyä
1210: ehdotusta.
1211:
1212: Ed. H e d b e r g kannattaa samoin ed. Castrt!nin
1213: ehdotusta.
1214:
1215: Keskustelu julistetaan päättyneeksr.
1216:
1217: PU!hemiehistöri ehdotus {Yclrtriaan pöydälle htfOilnispäi-
1218: värt istuntoon.
1219: Valiokunnat. 31
1220:
1221: 6) Erityiset valiokunnat.
1222:
1223: V a r a p u h e m i e s: Puhemihistö on sitäpaitsi
1224: päättänyt ehdottaa, että näiUä valtiopäivillä asetettai-
1225: siin seuraavat neljä erityistä valiokuntaa, nimittäin laki- ja
1226: talorisvaJktlniota, 'sivistymlio~urtta, työväenasiainvalio-
1227: kunta ja rautatievaliokimta, ja että kuhunkin näistä valio-
1228: kunnista valittaisiin 16 jäsentä.
1229:
1230: Puheenvuoroa käyttää:
1231:
1232: Ed. C a s t r e n: Minä olisin ehdottanut, että tämä-
1233: kin asia pantaisiin pöydälle huomispäivän istuntoon.
1234:
1235: Ed. H a 1 1 s t e n : Pyydän saada kannattaa ed.
1236: Castrenin ehdotusta.
1237:
1238: Keskustelu julistetaan päättyrteeksi.
1239:
1240: V a r a p u h e ni i e s : On pyydetty pöydällepanoa
1241: huomispäivän istuntoon. Eduskunta hyväksynee ehdo-
1242: ttiks~-?
1243:
1244:
1245: Asia pannaan pöydälle huomispäivän istuntoon.
1246:
1247:
1248: Seuraava istunto ilmoitetaan olevan huömertna Iau-
1249: vantaina klo I I a. p.
1250:
1251: IstuntO päättyy klo I,Io i. p.
1252: Pöytäkirjan vakuudeksi :
1253: Ph. Suuronen.
1254: v. t.
1255: 4. Lauvantaina 20 p. helmikuuta
1256: klo I I a. p.
1257:
1258: Päiväjärjestys:
1259: 11 m o i t u k s i a.
1260: 1) Valitsijamiesten vaali.
1261: Esitetään:
1262: 2) Kertomus valtiovarain tilasta.
1263: 3) Puhemiehistön ehdotus V. J :n 35 § :n I mom :ssa
1264: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta.
1265: 4) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntien aset-
1266: tamisesta ja niiden jäsenluvusta.
1267: 5) Kansliatoimikunnan ehdotus Työjärjestyksen 26
1268: § :ssä mainitun tulkitsemisen toimeenpanemisesta.
1269:
1270: N~menhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Hele-
1271: nius-Seppälä ja Paunu.
1272:
1273: Ilmoitusasiat
1274: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä edustajaksi vali-
1275: tun maanviljelijä H. G. Paloheimon valtakirja ilmoitetaan
1276: olevan asianmukaisesti tarkastettuna näytetty Puhemie-
1277: helle ja on hra Paloheimo siis oikeutettu olemaan edus-
1278: tajana näillä valtiopäivillä.
1279:
1280: Vapautusta valtiopäivätyöstä myönnetään ed. Palo-
1281: heimolle lääkärintodistuksen nojalla toistaiseksi, sekä yksi-
1282: tyisten asiain tähden ed. Helenius-Seppälälle tämän päi-
1283: vän istunnosta ja ed. Paunulle tämän kuun 20 päivästä 26
1284: päivään.
1285: Valitsijamiesten vaali. 33
1286: ------------------~----------------------
1287:
1288:
1289: Suuren valiokunnan vaali
1290:
1291: ilmoitetaan tapahtuvan ensi torstaina, ja ovat ehdokas-
1292: listat sitä varten annettavat v. t. sihteerille viimeistään
1293: keskiviikkona ennen kello 12 p.
1294:
1295:
1296: Päiväjärjestyksessä olevat asiat.
1297: 1) Valitsijamiesten vaali.
1298:
1299: Puhemies: Ensimäisenä asiana päiväjärjestyksessä
1300: on valitsijamiesten vaali. Määräajan kuluessa on sihtee-
1301: rille jätetty 6 eri ehdokaslistaa, jotka ovat yhdistetyt vaali-
1302: lipuksi ja painettuna jaetut edustajille. Asiantuntijaksi
1303: vaaleihin on pyydetty professori Ernst Lindelöf.
1304: Kehoittaisin niitä arvoisia edustajia, jotka ovat toimi-
1305: neet asiamiehinä ehdokaslistoja sisäänjätettäessä, tulemaan
1306: avustamaan vaalilippujen lukemisessa. Niin pian kuin
1307: liput ovat annetut ja luetut, tulee puolen tunnin loma.
1308: Senjälkeen jatketaan 1taas istuntoa edellä puolenpäivän,
1309: mutta vaalin tulos julistetaan vasta illalla kello 6.
1310: Tämän jälkeen toimitetaan, nimenhuudon mukaan,
1311: vaalilippujen anto, jonka tapahduttua äänten laskeminen
1312: suoritetaan ulkopuolella täysi-istuntoa.
1313: Kun täysi-istuntoa edellä mainitun loma-ajan kuluttua
1314: jälleen jatketaan kello 12,35 päivällä, johtaa puhetta ensi-
1315: mäinen varapuhemies ed. L i s t o.
1316:
1317:
1318:
1319: 2) Valtiovarain tila.
1320:
1321: Esitetään K. Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan
1322: kirjelmän ohella t. k. 19 p :Itä N :o 217 Eduskunnalle saa-
1323: punut K e r t o m u s v a 1 t i o v a r a i n t i 1a s ta, ja
1324: huomauttaa varapuhemies, että tämä kertomus V. J :n 43
1325: § :n mukaan on lähetettävä Valtiovarainvaliokuntaan.
1326:
1327: Puheenvuoroa käyttäen
1328: 3
1329: 34 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1330:
1331: ed. T o koi pyytää kertomuksen pantavaksi pöydälle
1332: ensi viikon perjantaihin saakka.
1333:
1334: Ed. E 1 o r a n t a kannattaa ed. Tokoin ehdotusta.
1335:
1336: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1337:
1338: Kertomus pannaan pöydälle ensi perjantain istuntoon.
1339:
1340:
1341: 3) Puhemiehistön ehdotus V. J:n 35 §:n 1 mom:ssa
1342: säädettyjen valiokuntien jäsenluvusta.
1343:
1344: Puhemiehistön eilispäivän täysi-istunnossa pöydälle
1345: pannun ehdotuksen mukaan päätetään valittavaksi P e-
1346: r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n, L a k i v a 1 i o k u n-
1347: t a a n ja Ta 1 o u s v a 1 i o kun ,fa a n kuhunkin 1 6
1348: j ä s e n t ä, V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n 2 o
1349: ja P a n k k i v a 1 i o k u n t a a n 1 2 j ä s entä.
1350:
1351:
1352: 4) Puhemiehistön ehdotus erityisten valiokuntain
1353: asettamisesta ja niiden jäsenluvusta.
1354:
1355: V a r a p u h e m i e s : Tämä asia oli myöskin eilen
1356: ensi kerran käsillä ja Puhemiehistö oli ehdottanut, että
1357: lakimääräisten valiokuntien lisäksi asetettaisiin laki- ja
1358: talousvaliokunta, sivistysvaliokunta, työväenasiainvalio.-
1359: kunta ja rautatievaliokunta, kuhunkin 16 jäsentä.
1360:
1361: Keskustelu:
1362:
1363: Ed. N i x: Utom de utskott, som af presidiet före-
1364: slagits, skulle jag ytterligare be att få föreslå tillsättande
1365: af ett skifteslagsutskott. Som bekant är skifteslagsför-
1366: slaget ett ganska digert lagförslag, och om detsamma hän-
1367: skjutes till något af de andra utskotten, kommer det att
1368: försvåra arbetet inom utskottet. De lagförslag, som hän-
1369: skjutas till samma utskott som skifteslagsförslaget, komma
1370: att trängas i andra rummet och med största sannolik!het
1371: blifva obehandlade. Skulle däremot landtdagen förena
1372: Valiokuntien asettaminen. 35
1373:
1374: sig om mitt förslag om tillsättande af ett skifteslagsut-
1375: skott, skulle detta enbart kunna egna sig åt skifteslagen
1376: och andra lagförslag skulle därigenom icke blifva satta
1377: i bakgrunden. Detta utskott skulle också kunna få en
1378: sådan sammansättning, som fordrades för skifteslagens
1379: egenart. J ag skulle därför föreslå, att för behandlingen
1380: af skifteslagsförslaget skulle tillsättas ett skildt utskott
1381: med 16 medlemmar.
1382: Ed. T u r k i a: Minä pyytäisin näitten ehdotettu-
1383: jen valiokuntien lisäksi ehdottaa perustettavaksi maa-
1384: talousvaliokunnan. Kuten muistetaan, jäi maatalousvalio-
1385: kunnalta käsittelemättä noin kolmattakymmentä eri edus-
1386: kunta-anomusta ja esitysehdotusta. Niitten joukossa on
1387: toisia, jotka koskevat tilattoman väestön aseman paranta-
1388: mista sekä useita sellaisia, joitten käsittely ei sietäisi viivy-
1389: tystä. Jos tällainen suuri joukko tärkeitä eduskunta-ano-
1390: muksia ja -esityksiä siroteliaan sinne ja tänne eri valio-
1391: kuntiin, niin luulenpa, ettei työ edisty niinkään, kuin jos
1392: valittaisiin maatalousvaliokunta, joka ottaa kaikki sen-
1393: luontoiset asiat käsiteltäväkseen ja johon eduskunta voi
1394: valita sellaisia henkilöitä, jotka paraiten tuntevat siihen
1395: alaan kuuluvia asioita.
1396: Mitä tulee edellisen puhujan ehdotukseen erityisen
1397: jakolakivaliokunnan perustamisesta, niin sitä minä pyydän
1398: vastustaa. Se ei ole lähimainkaan niin tärkeä, kuin maa-
1399: talousvaliokunnan perustaminen. Maatalousvaliokunnan
1400: jäsenluvun minä ehdottaisin pidettäväksi sellaisena, kuin
1401: mitä se oli viime valtiopäi:vien aikana.
1402: Ed. He d b e r g, John: På grund af de skäl, som
1403: hr Nix anförde, ber jag att få understöda hans förslag
1404: om tillsättande af ett skifteslagsutskott.
1405: Ed. H u t t u n e n: Minä kannatan ed. Turkian te-
1406: kemää ehdotusta, että maatalousvaliokunta myös asetetaan.
1407: Ed. T e 1 k k ä : Minä myös kannatan ed. Turkian
1408: tekemää ehdotusta niillä perusteilla kuin hän mainitsi.
1409: Samalla myös vastustan jakolakivaliokunnan asettamista.
1410: 36 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1411:
1412: Ed. P e n n a n e n: Ylimääräisiä valiokuntia asetet-
1413: t::tessa on tietysti otettava huomioon se, mitä asioita tiede-
1414: tään eduskunnassa jätettävän käsiteltäväksi. Mutta minun
1415: ymmärtääkseni näitten valiokuntien asettaminen lopulli-
1416: sesti riippuu siitä, mitä asioita eduskunnan on käsiteltävä
1417: ja mitä se tahtoo saada käsitellyksi. Puhemiehistön ehdo-
1418: tuksessa on eräs valiokunta, jolta aivan varmaan ei tulisi
1419: puuttumaan työtä, ja se on rautatievaliokunta. U seim-
1420: milla, ellen sanoisi kaikilla, edustajilla on varmaankin joku
1421: ratasuunta mielen alla ja se pyrkii päästä julkisuuteen ja
1422: ilmoille ainakin paperilla. Rautatievaliokuntaan kosket-
1423: teleminen on siis hyvin arka paikka ainakin näennäesesti.
1424: Mutta tosiasia on kuitenkin se, että meillä on jo aikaisem-
1425: min rakennettavaksi päätettyjä rautateitä rakennettavana
1426: vielä monen vuoden ajaksi. Nyt mahdollisesti päätettäviä
1427: rautateitä ei siis voitaisi heti läheisessä tulevaisuudessa
1428: rakennuksen alle panna. Eduskunta, ennenkuin niin pit-
1429: källe päästään, kerkiää vielä kenties montakin kertaa uudel-
1430: leen kokoontua, ja minä luulen, että eduskunta seuraavilla
1431: istuntokansilla kyllä ennättää päättää rakennettavaksi niin
1432: paljon uusia rautateitä kuin hallitus ennättää ja jaksaa
1433: niitä rakennuttaa. Asiain näin ollen mielestäni voitaisiin
1434: rautatieasiat siirtää siis tältä istuntokaudelta, ilman että
1435: siitä olisi rautatiekysymyksille vähintäkään haittaa ja ke-
1436: nenkään niin ollen tarvitsisi siitä tuskaantua. Olen tullut
1437: tätä ajatelleeksi siitä syystä, että meillä on toisia asioita,
1438: jotka eivät siedä viivytystä, ja sellaisia asioita ovat ne
1439: asiat, joista ed. Turkia täällä muistaakseni mainitsi, nim.
1440: tilattoman väestön asuttamiskysymykset. Näitä asioita
1441: varten olisi minunkin mielestäni asetettava erityinen maa-
1442: talousvaliokunta ja minä siinä suhteessa kannatan ed.
1443: Turkian ehdotusta. Jos nämä molemmat mainitsemani
1444: valiokunnat, sekä rautatievaliokunta että maatalousvalio-
1445: kunta, voitaisiin asettaa, niin minulla ei olisi mitään edelli-
1446: senkään asettamista vastaan. Mutta minä epäilen, riit-
1447: tääkö eduskunnan voimat näiden molempien valiokuntien
1448: kokoonpanoon, ja näihin epäilyksiin on päteviä syitä.
1449: Valiokuntien asettaminen. 37
1450:
1451: Ilmankin rautatievaliokunnan asettamista, jos nim. maa-
1452: talousvaliokunta asetetaan, tullee lähes 180 edustajaa sido-
1453: tuiksi vakinaisina jäseninä joihinkin yksityisvaliokuntiin.
1454: Toistaiseksi siirrettävä olisi siis sellaiset asiat, jotka voi-
1455: daan vaaratta siirtää ja käsiteltävä ne, jotka ovat välttä-
1456: mättömiä ja päivän polttavia. Välttämättömästi on edus-
1457: kunnan käsiteltävä jakolakiehdotus jo siitä yksinkertai-
1458: sesta syystä, että se on jätetty hallituksen esityksenä.
1459: Kuten täällä jo on mainittu, on tämä lakiehdotus siksi
1460: suuri ja siksi vaikea, että minunkin mielestäni näyttää
1461: välttämättömältä sen käsittelyä varten muodostaa erityi-
1462: nen jakolakivaliokunta, ja siinä suhteessa kannatan ed.
1463: Nixin ehdotusta.
1464: Edellä sanotun nojalla pyyta1sm ehdottaa puhemie-
1465: histön ehdotukseen valiokuntien muodostamisesta sellai-
1466: sen muutoksen, että rautatievaliokunta jätettäisiin tällä
1467: kertaa pois ja muiden puhemiehistön ehdottamien ylimää-
1468: räisten valiokuntien lisäksi asetettaisiin maatalousvalio-
1469: kunta ja jakolakivaliokunta, molemmat 16 jäsenisiä.
1470:
1471:
1472: Ed. P y k ä 1 ä: Mitä ensinnäkin tulee puhemiehis-
1473: tön ehdottamiin valiokunti:in, pyydän minä yhtyä niihin
1474: täydelleen. Samalla yhdyn ed. Nixin tekemään e.hdo-
1475: tukseen jakolakivaliokunnasta. Pitemmältä sitä perustele-
1476: matta yhdyn tähän niillä perusteluillakin, joilla ed. Nix on
1477: sitä ehdottanut, lisäten vielä, että tämä lakiehdotus oli
1478: arm.· esityksenä vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä ja
1479: silloin laki- ja talousvaliokunta kerkisi ensimäisessä käsit-
1480: telyssä käymään sen läpi. Jokainen edustaja sanomatta
1481: tuntee, kuinka suuri ja kuinka tärkeä ja vaivaloinen ko--
1482: koonpanoon ja käsittelyyn nähden tämä lakiehdotus on.
1483: Senvuoksi on .aivan välttämätöntä saada erityinen valio-
1484: kunta, jos asiasta yhdellä istuntokaudella aiotaan laki muo-
1485: dostaa. Sen käsittely eduskunnassa vaatii mel~oisen ajan,
1486: samoin suuressa valiokunnassa, ja jos se vielä tulee joi-
1487: denkuiden muiden asiain yhteyteen, silloin se valiokunta,
1488: missä se on, on pakotettu jättämään muut asiat käsittele-
1489: 38 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1490:
1491: mättä. Kannatan siis täydellisesti jakolakivaliokuntaa
1492: perustettavaksi edustaja Nix'in ehdottarualla jäsenluvulla.
1493: En ymmärrä, miten ed. Turkia on voinut vastustaa sitä.
1494: Onhan jokaiselle tunnettu, kuinka vanhat meidän laki-
1495: säädöksemme jakoalalla ovat, ja eteenpäin pyrkivät maa-
1496: talouskysymykset ovat myöskin suurena painona siihen,
1497: että jakolaki uudistetaan, jos kerran maanviljelys koete-
1498: taan saada eteenpäin aikansa mukana.
1499: Mitä ed. Turkian ehdotukseen maatalou.svaliokunnasta
1500: tulee, kannattaisin sitä täydellisesti, katsoen -että on pal-
1501: jon erityiskysymyksiä, jotka vaativat tämän erityisvalio-
1502: kunnan. Mitä on sanottu että eduskunnan voimat eivät riit-
1503: täisi kaikkiin näihin valiokuntiin, en vähäkään sitä epäile,
1504: koska kerran on sen verran jäseniä täällä kuin niihin tar-
1505: vitaan. Minä täydellisesti kannatan puhemiehistön ehdo-
1506: tusta, sillä lisäyksellä että jakolaki- ja maatalousvaliokunta
1507: niihin lisätään. Ed. Pennasen huomautukseen rautatie-
1508: valiokunnan asettamisesta, että ei ole rahoja, millä rau-
1509: tateitä tällä kertaa rakennetaan, myönnettäköön kyllä ettei
1510: ole tällä kertaa rahoja siitä yksinkertaisesta syystä, että
1511: säätyeduskunta päätti niin paljon rautateitä rakennetta-
1512: viksi että rahat ovat kaikki menneet niihin. Mutta ei ole
1513: mitään syytä Suomen kansaneduskunnan tällä kertaa enää
1514: vetaytyä rautatieasioita käsittelemästä, tulkoon rahoja
1515: sitte näyttämölle milloin tahansa.
1516: Ed. S ö d e r h o 1 m: Då det gäller att binda landt-
1517: dagens krafter i extra utskott, måste man naturligtvis
1518: utgå därifrån, huruvida ett verkligt behof af dessa utskott
1519: föreligger, d. v. s. det måste bero på, huruvida lagförslag
1520: i propositions- eller motionsform äro inlämnade, som på-
1521: kalla till~ät~a:.1det af sådant särsk,ildt utskott. Däremot
1522: bör man enligt min tank~ icke endast för petitioner, om
1523: de också kunna beröra ett vciktigt område, tillsätta sär-
1524: skildt utskott. Detta är enligt min tanke fallet med agrar-
1525: frågorna vid denna landtdag. Såvidt jag kan finna hafva
1526: vi icke att emotse några större lagförslag på detta om-
1527: råde, så att vi därför skulle behöfva ett särskildt utskott.
1528: Valiokuntien asettaminen. 39
1529:
1530: De lagför<Slag, som inlämnas, böra lämpligen kunna be-
1531: handlas af ekonomiutskottet, som ju i alla händelser måste
1532: så sammansättas att frågor, som röra landsbyggden, icke
1533: blifva för detsamma främmande. J ag skulle på dessa skäl
1534: anse, att vi vid denna landtdag kunde undvara ett agrar-
1535: utskott.
1536:
1537: Ed. W u o r i m a a: T,ilattoman väestön asia on jo
1538: vuosikymmeniä ollut meidän maassamme päivän poltta-
1539: vana kysymyksenä ja se on yhteydessä nykyään niin tär-
1540: keän työttömyyskysymyksen kanssa. Jo vuoden 1907 val-
1541: tiopäiville annettiin useita anomuksia ja esityksiä tilatto-
1542: man väestön aseman parantamisesta eduskunnalle, ja ne
1543: lähetettiin silloin maatalousvaliokuntaan. Minä silloin jo
1544: alussa tein ehdotuksen, että maatalousvaliokunta jaettai-
1545: siin kahtia ja että toinen puoli käsittelisi torppariasioita
1546: ja toinen tilattoman väestön asioita. Silloin m. m. ed
1547: Paasikivi ja Jonas Castren valiokunnan puolesta selittivät,
1548: että kyllä se ennättää käsitellä molemmat asiat. Nyt on
1549: kulunut kaksi vuotta siitä eikä puhemiehistö katso tämän
1550: kysymyksen nyt olevan edes sen arvoisen, että asetettaisiin
1551: valiokuntaakaan käsittelemään näitä asioita. Tämä minun
1552: mielestäni on suuri taka-askel. Sentähden minä kannatan
1553: sitä ehdotusta, että asetetaan erityinen maatalousvalio-
1554: kunta, jossa käsitellään tätä yhteiskunnalle niin tärkeätä
1555: asiata, tilattoman väestön asutusasiaa.
1556:
1557: Ed. N y 1 a n d e r: Olen samaa mieltä kuin ne
1558: edustajat, jotka ovat pitäneet välttämättömänä maatalous-
1559: valiokunnan asettamisen näillä valtiopäivillä. Olen varma
1560: siitä, että meillä tulee olemaan hyvin monta asiaa, joita
1561: siinä valiokunnassa voitaisiin käsitellä, ja toiselta puolen
1562: olen varma siitä, että ellei sitä aseteta, niin tulee talous-
1563: valiokunta ni,in tulvilleen asioita, että sieltä emme saa
1564: juuri mitään irti. Pidän siis aivan välttämättömänä, että
1565: maatalousvaliokunta asetetaan. Samoin kannatan myös-
1566: kin jakolakivaliokunnan asettamista. Mitä sitten tulee
1567: rautatievaiiokuntaan, niin pyytäisin siinä saada yhtyä ~,dus-
1568: 40 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1569:
1570: taja Pennaseen ja siis esittää, ettei sitä asetettaisi. Ed.
1571: Pennanen on täällä esittänyt siihen jo kylläkin pätevät
1572: syyt. Me tiedämme kaikki, miten asiat ovat. Tiedämme,
1573: miten ha,itallista on, että monta rataa yhtaikaa rakenne-
1574: taan ja tiedämme myös, ettei asiata ·ensinkään jouduteta
1575: sillä, asetetaanko rautatievaliokunta nyt tai ei. Olisin
1576: siis täydelleen sitä mieltä, että rautatievaliokunnan asetta-
1577: minen jätettäisiin sikseen.
1578:
1579: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1580:
1581: V a r a p u h e m i e s: Keskustelussa on ilmestynyt eri
1582: mieltä niistä erityisistä valiokunnista, jotka olisivat näillä
1583: valtiopäivillä Valtiopäiväjärjestyksen määräämien valio-
1584: kuntien lisäksi asetettavat. Yksimielisyyttä näyttää ole-
1585: van laki- ja talous- sekä sivistys- ja työväenasiainvalio-
1586: kunnan asettamis.esta. Mutta rautatievaliokunnan aset-
1587: tamista on edustaja Pennanen ed. Nylander,in kannatta-
1588: mana vastustanut. Sitten on edustaja Nix ehdottanut,
1589: että lisäksi asetettaisiin jakolakivaliokunta, jossa olisi 16
1590: jäsentä. Tätä ehdotusta on kamnatettu. Edustaja Tur-
1591: kia, jota myös useat ovat kannattaneet, on ehdottanut, että
1592: asetettaisiin maatalousvaliokunta ja siihenkin 16 jäsentä.
1593: Muita ehdotuksia ei ole tehty.
1594: Meidän on kai meneteltävä siten, että otamme ensin
1595: ratkaistavaksi kysymyksen laki- ja talous-, sivistys- ja
1596: työväenasiainvaliokunnista ja sitten erikseen kunkin niistä
1597: ehdotetuista valiokunnista, joista erimielisyyttä on ole-
1598: massa. Äänestäisimme ensin rautatievaliokunnan asetta-
1599: misesta, sitten jakolakivaliokunnan asettamisesta ja vii-
1600: meksi maatalousvaliokunnan asettamisesta. Pyydän siif>
1601: kysyä, tahtooko Eduskunta asettaa näillä valtiopäivillä
1602: laki- ja talous- sekä sivistys- ja työväenasiainvaliokunnan,
1603: 16 jäsentä kuhunkin?
1604:
1605: Pelkkiä ,jaa"-ääniä kuuluu. Eduskunta on siis päät-
1606: tänyt näillä valtiopäivillä asettaa Laki- ja ta 1o u s-
1607: v a.,l i o k u n n a n, S i v i s t y s v a 1i o kunnan ja
1608: Valiokuntain asettaminen. 41
1609:
1610: T y ö v ä e n a s i a i n v r. 1 i o k u n n a n, I 6 j ä s e n tä
1611: kuhunkin.
1612:
1613: Vastattavaksi hyväksytään sitten seuraava ä ä ne s-
1614: tysesitys:
1615:
1616: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi 16
1617: jäsenisen rautatie v a 1i o kunnan, äänestävät ,jaa";
1618: jos ,ei" voittaa, on eduskunta päättänyt, että sellaista valio-
1619: kuntaa ei aseteta.
1620:
1621: Äänestyksessä ovat ,jaa"-äänet voitolla, joten on paa-
1622: tetty asetettavaksi I 6-j ä sen i ne n R a u t a t i e v a 1 i o-
1623: k unta.
1624:
1625: Sen jälkeen hyväksytään vastattavaksi seuraava
1626: äänestysesitys:
1627:
1628: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi
1629: 16-jäsenisen j a k o 1a kiva 1i o kunnan, äänestävät
1630: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on tämä ehdotus hylätty.
1631:
1632: Äänestyksessä annetaan 98 jaa- ja 88 ei-ääntä.
1633:
1634: Eduskunta on siis päättänyt I 6-j ä sen i s en Ja k o-
1635: ! a k i v a 1 i o k u n n a n asetettavaksi.
1636:
1637: Vihdoin hyväksytään vastattavaksi seuraava ä ä ne s-
1638: tysesitys:
1639: Ne, jotka tahtovat näillä valtiopäivillä asetettavaksi
1640: 16-jäsenisen maata 1 o u s v a 1 i o kunnan, äänestävät
1641: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on eduskunta tämän ehdotuksen
1642: hylännyt.
1643:
1644: Äänestyksessä annetaan 124 jaa- ja 54 ei-ääntä.
1645:
1646: Eduskunta on siis päättänyt asetettavaksi Maata-
1647: 1 o usva 1 i o kunnan, johon valitaan 16 jäsentä.
1648: 42 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1649:
1650: 5) Kansliatoimikunnan ehdotus Työjärjestyksen 26 §:ssä
1651: mainitun tulkitsemisen toimeenpanemisesta.
1652: Hyväksytään Kansliatoimikunnan ehdotus, että Edus-
1653: kunta ottaisi ruotsinkielisiä lausuntoja julkisesti tulkitse-
1654: maan tulkin ja että niitä eldustajia varten, jotka eivät
1655: suomenkieltä ymmärrä, otetaan yksityistulkki. TuLkkien
1656: asettaminen jätetään kansliatoimikunnan huoleksi.
1657:
1658:
1659: Täysi-istunto keskeytetään kello 2 i. p. ja kokoontuu
1660: Eduskunta uudelleen kello 6 i. p.
1661:
1662: V a r a p u h e m i e s: Puhemiehistö pyytää lausua
1663: suotavaksi, - koska olisi tarpeen, että puhemiesneuvosto
1664: voisi kokoontua niin pian kuin suinkin, - että valitsija-
1665: miehet, joiden vaalin tulos ilmoitetaan tänään jälkeen puo-
1666: lenpäivän kello 6, voisivat vielä illalla kokoontua järj estäy-
1667: tyäkseen, sekä että valiokuntavaalit tulevalla viikolla toi-
1668: mitettaisiin niin aikaisin kuin mahdollista, - jo maa-
1669: nantaina päivällä, - niin että voitaisiin vaalin tulos il-
1670: moittaa Eduskunnalle täysi-istunnossa, joka tulee pidettä-
1671: väksi maanantai-iltana kello 7 :stä alkaen.
1672:
1673:
1674: Täysi-istuntoa jatketaan
1675:
1676: klo 6 i. p.
1677: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies ed. Li s t o.
1678:
1679: Valitsijamiesvaalin tulos.
1680: Julistetaan tulos tänään aamupäivällä toimitetusta va-
1681: litsijamiesten vaalista, ja on sen mukaan kunkin vaalilip-
1682: puun otetun ehdokaslistan hyväksi äänestänyt:
1683: listan n :o I hyväksi 26 äänestäjää,
1684: n:o 2 52
1685: n:o 3 " 25
1686: "
1687: " n:o " "
1688: " n:o 4 " 9 "
1689: " n:o 6 5 "
1690: I
1691: "
1692: 83
1693: " " "
1694: Sl!S yhteensä 197 äänestäjää.
1695: Valitsijamiesvaalin tulos. 43
1696:
1697: Tämän mukaan on eri listojen ehdokkaista valittu
1698: listasta n :o 1 6 ehdokasta,
1699: n:o 2 12
1700: " "
1701: n:o 3 6
1702: "
1703: " 11 :o 4 2 "
1704: , n :o 6 19 ,
1705: siis yhteensä 45 varsinaista valitsijamiestä.
1706:
1707: Vaalijärjestyksen I I §:n mukaan on siis valittava:
1708: listasta n:o 1 2 varamiestä,
1709: n:o 2 4
1710: "
1711: n:o 3 2
1712: "
1713: n:o 4 1
1714: " "
1715: ,, n:o 6 5
1716: "
1717: yhteensä 14 varami,estä.
1718:
1719: Valitut valitsijamiehet ja niiden varamiehet ovat seu-
1720: raavat:
1721:
1722: Lista N: o 1: varsinats1a, edustajat Castren, Gro-
1723: tenfelt, Nissinen, Pennanen, Riihelä ja Setälä;
1724: varami,ehiä edustavat Kaskinen ja Latva.
1725:
1726: Lista N: o 2: varsinaisia, edustajat Listo, Hall-
1727: sten, E. S. Yrjö-Koskinen, Wemmelpuu, Rannikko, Kai-
1728: ramo, Torppa, Kares, Antila, Reima, Tulikoura, Myllylä;
1729: varamiehiä, edustajat Sipponen, Aitamurto, Waarala
1730: ja Kolkki.
1731:
1732: Li s ta N: o 3: varsina1s1a, edustajat Estlander, Sö-
1733: derholm, Stenbäck, Bäck, Sundblom ja Dagmar Neovius;
1734: varamiehiä, edustajat Nix ja Ahlroos.
1735:
1736: Lista N: o 4: varsinaisia, edustajat Kallio ja Py-
1737: kälä;
1738: varamies Heimonen.
1739:
1740: Lista N: o 6: varsina1s1a, edustajat Johansson,
1741: Aro, Heikkilä, Eloranta, Leivo, W. Korhonen, Saaristo,
1742: 44 Istunto 20 p. helmikuuta 1909.
1743:
1744: Alma Jokinen, Anton Huotari, Airola, Virkki, Kannisto,
1745: K. Hämäläinen, Tikkanen, Mäki, Tuomi, Hoikka, Lehto-
1746: nen ja Kirjarinta;
1747: varamiehiä, edustajat Komu, A. Mäkelin, Wesa, Saari-
1748: kivi ja Huttunen.
1749:
1750:
1751:
1752: Seuraava täysi-istvnto ilmoitetaan olevan ensi maanan-
1753: taina kello 7 i. p.
1754:
1755: Täysi-istunto päättyy kello 6,20 i. p.
1756:
1757: Pöytäkirjan vakuudeksi:
1758: Ph. Suuronen.
1759: v. t.
1760: Maanantaina 22 p. helmikuuta
1761: klo 7 i. p.
1762:
1763: Päiväjärjestys:
1764: I 1 m o i t u k s i a.
1765:
1766: I) Sihteerin vaalti.
1767: 2) Valitsijamiesten kirjelmä toimitetusta valiokuntain
1768: jäsenten ja varajäsenten vaalista.
1769: Esitetään:
1770: 3) Pöydälle pantu arm. esit. N :o 2 siitä verosta, joka
1771: paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä sanotun
1772: veron käyttämisestä.
1773: 4) Pöydälle pantu arm. esit. N :o 3 suostuntaverosta
1774: mallasjuomain valmistamisesta.
1775:
1776:
1777: Nimenhuudossa merkitään kaikki jäseLet läsnäoleviksi.
1778:
1779: 1) Sihteerin vaali.
1780:
1781: P u h e m i e s : Ensimäisenä :llsiana meillä tänä ,iltana
1782: on sihteerin vaali. Sihteerin virkaa on määräajan kulu-
1783: essa hakenut ainoastaan nykyinen v. t. sihteeri, lakitie-
1784: teen kandidaatti Ph. Suuronen, jonka kansliatoimikunta
1785: mielihyvällä puoltaa virkaan.
1786:
1787: Eduskunta päättää ott;::a sihteeriksi hra Suurosen, ja
1788: merkitään pöytäkirjan pitäjäksi ,tässä asiassa hra Suuro-
1789: sen esteellisenä ollen pikakirjoittajapäällikkö maisteri F.
1790: W. Kadenius.
1791: 46 · Istunto 22 p. helmikuuta 1909.
1792:
1793: 2) Valitsijamiesten kirjelmä toimitetusta valiokuntien
1794: jäsenten ja varajäsenten vaalista.
1795:
1796: Esitetään alempana oleva kirjelmä, jonka sihteeri lukee:
1797:
1798: Suomen eduskunnan
1799: valitsijamiehet.
1800: Helsinki helmikuun Suomen Eduskunnaile.
1801: 22 päiväJnä 1909.
1802:
1803: Ilmoittaen valinneensa puheenjohtajakseen allekirjoit-
1804: taneen Liston lähettävät valitsijamiehet täten kunnioit-
1805: taen Eduskunnalle pöytäikirjan, josta käy selville, ketkä
1806: edusmiehet ovat tulleet valituiksi Perustuslaki-, Laki-,
1807: Talous-, Valtiovarain-, Pankki-, Laki- ja talous-, Sivistys-,
1808: Työväenasiain-, Rautatie-, Jakolaki-, ja Maatalousvalio-
1809: kuntiin jäseniksi ja varajäseniksi.
1810: Valitsijamiesten puolesta:
1811: A. Listo.
1812: Onni Hallsten.
1813:
1814: Tämän jä1keen luetaaan tarpeellisissa kohdissaan kir-
1815: jelmässä mainittu pöytäkirja, josta näkyy, että seuraaviin
1816: näillä valtiopäiviLlä asetettaviin valiokuntiin on jäseniksi
1817: ja varajäseniksi vali:ttu alempana mainitut edustajat, ni-
1818: mittäin:
1819: Perustuslakivaliokunta:
1820:
1821: V arsinwiset jäsenet: Ingman, Lagerlöf, Nevanlinna,
1822: Tuomikoski, Sirola, Turkia, Aalle, Yrjö Mäkelin, Leivo,
1823: Walavaara, Koponen, Estlander, G. G. Rosenqvist, Setälä,
1824: Stå!hlberg ja Hultin.
1825: Varajäsenet: E. S. Yrjö-Koskinen, Virkkunen,
1826: Mömmö, Aro, Hoikka, Arvid Neovius, Castren ja Ahma-
1827: vaara.
1828: Lakivaliokunta:
1829: Varsinaiset Jasenet: Gripenberg, Rajala, Tulikoura,
1830: E. S. Yrjö-Koskinen, Airolta, Heikkilä, K. Hämäläinen,
1831: Valiokuntien jäsenet. 47
1832:
1833: Anni H uota.ri, Koskinen, Alma Jokinen, W esa, Stigzelius,
1834: Granfelt, Castren, Nissinen ja Heiskanen.
1835: Varajäsenet: Käkikoski, Reima, Pietikäinen, A. Mä-
1836: kelin, Tainio, Söderholm, Hultin ja Wiljakainen.
1837: Talousvaliokunta:
1838: Varsinaiset jäsenet: Antila, Hannes Gebhard, Hai-
1839: nari, Pullinen, Gylling, Tokoi, Aromaa, Martikainen,
1840: Ahlström, Tuomi, Samuli Rantanen, v. Troil, J. Red-
1841: berg, Brander, Kaskinen ja Tanttu.
1842: Varajäsenet: Aitamurto, Kares, Komu, Lehtonen,
1843: Mäki, Wichmann, Nylander ja Kurikka.
1844: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n ta :
1845: Varsinaiset jäsenet: Araj ärvi, Palmen, Rapola,
1846: Torppa, Virkkunen, Wäinö Wuolijoki, Tanner, Kirves,
1847: Saarikivi, Partanen, Kanervo, Kiiskinen, Saaristo, Sai-
1848: nio, Arvid Neovius, v. Alfthan, Grotenfelt, Wikman, Kal-
1849: lio ja Riihelä.
1850: Varajäsenet: Halonen, Nevanlinna, Tainio, Lehtinen,
1851: Sivenius, W. Korhonen, Sohlberg, W eijola ja Arokallio.
1852: Pankki valiokun ta:
1853: Varsinaiset jäsenet: Aitamurto, Arajärvi, Pohjanpalo,
1854: Aro, Waljak!ka, Mömmö, Jokisalo, Anton Huotari, Paunu,
1855: Schybergson, ArokaUio ja Homen.
1856: Varajäsenet: Kivil>inna, Waarala, Virkki, J. M. Kor-
1857: honen, Järvinen, Heimbiirger ja Koskelin.
1858: L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u nt a:
1859: Varsinaiset jäsenet: Junnila, Koivisto, Listo, Ran-
1860: nikko, Kannisto, Perttilä, Lylykorpi, Mäki, Virkki, F.
1861: Rantanen, Tikkanen, Stenbäck, Bäck, Huoponen, Riihelä
1862: ja Tuunainen.
1863: Varajäsenet: Kivioja, Pöysti, Savolainen, Ruotsalai-
1864: nen, Salo, A. R. Hedberg, Pennanen ja Poutiainen.
1865: Sivistysvaliokunta:
1866: Varsinaiset jäsenet: Malmivaara, Sipponen, Soininen,
1867: Wemmelpuu, W. Jokinen, Järvinen, Anton Huotari, Lund-
1868: 48 Istunto 22 p. helmikuuta 1909.
1869:
1870: ström, Orasmaa, Piirainen, Raunio, V. T. Rosenqvist,
1871: Sundblom, Rosendal, Peltonen ja Ängeslevä.
1872: Varajäsenet: Käkikoski, Rannikko, Kaipio, Pärssi-
1873: nen, Kirjarinta, Dagmar N eovius, Grotenfelt ja Lantto.
1874: Työväenasiainvaliokunta:
1875: Varsinaiset jäsenet: Hedvig Gebhard, Hallsten, Kolkki,
1876: Pohjanpalo, Kuusinen, Pärssinen, Paasivuori, Sillanpää,
1877: Johansson,Pohjaväre,Jalava, Ehrnrooth, W. Hjelt, Erkko,
1878: Wiljakainen ja Latva.
1879: Varajäsenet: Hiltula, Reima, Jokisa1o, Walpas-Hän-
1880: ninen, Kirves, Ahlroos, Nissinen ja Peltonen.
1881: Rau·tatievaliokunta:
1882: Varsinaiset jäsenet: Kares, Nykänen, Waarala, Vahe,
1883: Sivenius, Lahtinen, Hoikka, A. Mäkelin, Herrala, Kaipio,
1884: Salo, Wichmann, Ahlroos, Koskelin, Homen ja Heikkinen.
1885: Varajäsenet: Pöysti, Kivilinna, A. P. Hämäläinen,
1886: Huttunen, Piirainen, J. Hedberg, Kaskinen ja Weijola.
1887: Jakolakivaliokunta:
1888: Varsinaiset jäsenet: Kairamo, Käpy, Laine, Myllylä,
1889: Paunu, \V. Korhonen, A. P. Hämäläinen, Komu, Lehti-
1890: nen, Kirjarinta, Lehtonen, Heimburger, Nix, Nylander,
1891: Pennanen ja Pykälä.
1892: Varajäsenet: Malmivaara, Tulikoura, Perttilä, Wal-
1893: jakka, Pietikäinen, v. Troil, Brander ja Lantto.
1894: Maatalousvaliokunta:
1895: Varsinaiset jäsenet: Alakulju, A. Eronen, Hiltula,
1896: Wuorimaa, Siren, Eloranta, Huttunen, Telkkä, Hokkanen,
1897: 0. Eronen, Lautasalo, Storbjörk, A. R. Hedberg, Ahma-
1898: vaara, Kurikka ja Heimonen.
1899: Varajäsenet: Halonen, Pullinen, S. Wuolijoki, Heik-
1900: kilä, Ahlström, Cederberg, Tanttu ja Heikkinen.
1901:
1902:
1903: Puhemies: Vielä on Eduskunnalle ilmoitettava
1904: että valtiopäi!väin aikana puhemiehelle on jätetty kolme
1905: välikysymystä ja kaksi adressiehdotusta. Välikysymyk-
1906: Ilmoitus valtiopäivien hajoittamisesta.
1907:
1908: sistä on yhden tehnyt ed. He1enius-Seppälä ja koskee se
1909: kieltolakia, toisen on tehnyt koko sosialidemokraattinen
1910: ryhmä samasta asiasta, kolmannen on tehnyt ed. Turkia
1911: y. m. työttömyydestä. Adressiehdotuksia ovat tehneet ed.
1912: G. G. Rosenqvist y. m. toisen ja ed. Castren y. m. toisen;
1913: molemmat koSikevat Suomen asiain esittelyjärjestystä.
1914: Näistä asioista olen tahtonut Eduskunnalle ilmoittaa, koska
1915: niitä syistä, jotka edustajat ehkä hyvinkin jo tietävät,
1916: ei voida näillä valtiopäivillä mitään toimenpidettä varten
1917: esittää. - Tämän jälkeen täytyy keskeyttää istunto.
1918: Ed. C a s t r e n pyytää puheenvuoroa.
1919: P u h e m i e s: Mistä ed. Castren tahtoo puhua?
1920: Ed. C a s t r e n: Minä tahdoin puhua adressin julki-
1921: 1ukemi sesta.
1922: P u h ·e m i e s: Minä en nyt voi sallia mitään puheen-
1923: vuoroa siinä asiassa käytettävä:ksi.
1924: Sattuneesta syystä täytyy keskeyttää istunto noin puo-
1925: leksi tunniksi.
1926: Istunto keskeytetään klo 7, 20 1. p.
1927:
1928:
1929:
1930:
1931: Kun täysi-istuntoa klo 8,10 i. p. jälleen jatketaan,
1932: lausuu
1933: Puhemies: Päiväjärjestyksessä olevaa kahta seu-
1934: raavaa asiaa ei voida enää esittää. Keisarillisen Senaa-
1935: tin Talousosaston kansliasta on nimittäin puhemiehelLe lä-
1936: hetetty oikeaksi todistetut jäljennökset armollisesta avoi-
1937: mesta kirjeestä, joka koskee valtiopäivien hajoittamista.
1938: Pyydän, ·että sihteeri tekisi hyvin ja lukisi nämä kirjoi-
1939: tukset.
1940:
1941: Puhemiehen mainitsema asiakirja luetaan suomeksi
1942: sekä ruotsiksi ja jäljennetään se tähän ensinmainitulla
1943: kieleHä näin kuuluvana:
1944: 4
1945: 50 Istunto 22 p. helmikuuta 1909.
1946:
1947: ME NIKOLAI TOINEN, Jumalan armosta, :koko
1948: Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari,
1949: Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.,
1950: 'Teemme kaikille MEIDÄN uskollis,iLle a'lamaisillemme
1951: Suomen Suuriruhtinaanmaassa tiettäväksi.
1952: Näitä varsinaisia valtiopäiviä avattaessa otti niiden
1953: puhemies, vastoin Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtio-
1954: päiväjärjestyksen 24 § :ää ja huolimatta siitä huomautuk-
1955: sesta, joka hänelle MEIDÄN osotuksestamme oli tehty,
1956: lausuakseen Eduskunnan puolesta sopimattoman arvoste-
1957: lun Ministerineuvoston Armossa vahvistetusta päätöksestä
1958: niiden Suomen asiain käsittelyn· järjestyksestä, jotka kos-
1959: kevat Keisarikunnan etuja. Tämä arvostelu osottaa, että
1960: Eduskunta väärin käsittää sanotun lainsäädäntötoimen-
1961: piteen todellisen merkityksen, jonka toimenpiteen tarkoi-
1962: tuksena on ainoastaan niiden yleisvaltakunnallisten etu-
1963: Jen suojeleminen, jotka aina ovat ensi sijassa turvattavat.
1964: Koska ME siitä tosiasiasta, että tällaisia sopimattomia
1965: arvosteluja on lausuttu, huomaamme, että Eduskuntaa
1966: tässä tapauksessa ei ole ohjannut tietoisuus Suomen to-
1967: dellisesta hyvästä, joka on kÖko valtakunnan etuihin erot-
1968: tamattomasti yhdistetty, emme tällaisten asianhaarain val-
1969: lite,sa odota hyödyllisiä tuloksia Eduskunnan töistä sen
1970: nykyisessä kokoonpanossa.
1971: Määrättyämme sentähden uudet edustajanvaalit toi-
1972: mitettaviksi, olemme ME nähneet hyväksi, että nykyisille
1973: vwrsinaisiHe valtiopäiville kokoontuneen Eduskunnan on
1974: hajaannuttava helm~kuun 9/22 päivänä kuluvaa vuotta
1975: sekä uuden Eduskunnan, heinäkuun 7 j2o päivänä 1900
1976: vahvistamamme Valtiopäiväjärjestyksen 18 § :n mukaan,
1977: kokoonnuttava Helsingin kaupunkiin kesäkuun 1 päivänä
1978: uutta lukua 1909; ja tulee siis kaikkien niiden, jotka ovat
1979: edustajiksi valitut, sanottuna aikana saapua Helsinkiin
1980: Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti edustajatointansa suo-
1981: rittamaan.
1982: NIKOLAI.
1983: Tsarskoje Selossa, 8j21 p :nä helmikuuta 1909.
1984: Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
1985: Valtiopäivien hajoittaminen. 51
1986:
1987: Suomennoksen oikeaksi todistaa :
1988: Valtiosihteerinviraston kielenkääntäjä Vict. Åkerblom.
1989: Jäljennöksen oikea:ksi todistaa: Helsingissä, Keisarilli-
1990: sen Suomen Senaatin Talousosaston Kansliassa, helmikuun
1991: 22 päivänä 1909.
1992: Max Dittmar.
1993: Ekspeditööri.
1994:
1995: P u h e m i e s: Täysi-istunto on päättynyt.
1996:
1997: Täysi-istunto päättyy klo 8,16 i. p.
1998: Pöytäkirjan vakuudeksi:
1999: Ph. Suuronen.
2000: Liite.
2001: Eduskunnan Puhemiehelle annetut
2002: alotekirjelmät.
2003: Välikys. N:o 1.
2004:
2005:
2006:
2007:
2008: Ed. Helenius-Seppälä, Matti: Välikysy-
2009: mys, koskeva Senaatin menettelyä
2010: Eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907
2011: päättämään juovutusjuomien kielto-
2012: lakiin nähden.
2013:
2014:
2015:
2016:
2017: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2018:
2019:
2020: Valtiopäiväjär}estyksen 32 § :n mukaisesti pyydän edus-
2021: kunnan suostumusta seuraavan välikysymyksen esittä-
2022: miseen.
2023: Viivyttelemällä asianomaisiin toimenpiteis!m ryhty-
2024: mistä ja vaaditun lausuntonsa antamista sai kotimainen
2025: hallitus eduskunnan lokakuun 31 p. 1907 hyväksymän kiel-
2026: tolain ajoissa vahvistamisen vaaranalaiseksi. Tästä syn-
2027: tynyt levottomuus muuttui laajojen kansankerrosten kes-
2028: kuudessa, valtioHisiin puoleisiin katsomatta, katkeraksi
2029: paheksumiseksi, kun saatiin kuuHa, että senaatin asiasta
2030: vihdoinkin antama lausunto kävi eduskunnan kantaa ja
2031: päätöstä halveksivaan suuntaan. Ne syyt, mitä sanomaleh-
2032: dissä on mainitun senaatin päätöksen aiheuttajina, tuntu-
2033: vat kysymyksessä olevan uudistuksen tärkeyteen nähden
2034: liian löyhiltä, ja asiassa syntynyt ennakkotapaus, senaatin
2035: asettuessa vastustamaan yieisellä äänioiJ.<jeudella valitun
2036: kansaneduskunnan harvinaisella yksimielisyydellä kannat-
2037: tamaa lainsäädäntötoimenpidettä, on omiaan jo y 1 e i-
2038: s e 1 t ä kanna 1 ta herättämään mitä vakavinta huolta.
2039: 56 Välikysymys kieltolakiasiassa.
2040:
2041: :::ienaatin asiata käsiteltäessä esiintyneen vähemmistönkin
2042: esittämä uusi lakiehdotus on yleiseksi kieltolaiksi puutteel-
2043: linen, eikä ole julkisuudessa näkynyt mitään vakuuttavaa
2044: tietoa siitä, että senaatin enemmistö laatii uutta lakiehdo-
2045: tustaan oUenkaan yleisen kieltolain pohjalle. Pyydän näin
2046: ollen saada esittää senaatin asianomaisen jäsenen vastat-
2047: t:>.vaksi seuraavan kysymyksen:
2048:
2049: Minkä vuoksi senaatti, ensin viivyteltyään
2050: asianomaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ja lau-
2051: suntonsa antamista asiassa, on asettunut vas-
2052: tustamaan eduskunnan lokakuun JI p. i907
2053: hyväksymän lain alkoholipitoisten aineiden val-
2054: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kul-
2055: jetuksesta ja varastossapidosta vahvistamista.
2056:
2057: Hel~ingissä helmikuun 17 p. 1909.
2058:
2059:
2060: Matti Helenius-Seppälä.
2061: Välikys. N:o 2.
2062:
2063:
2064:
2065:
2066: Ed. Pärssinen, Hilja y. m.: Vttlikysy-
2067: mys, koskeva Senaatin menettelyti
2068: Eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907
2069: pttttttttmttttn juovutusjuomien kielto-
2070: lakiin ntihden.
2071:
2072:
2073:
2074: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2075:
2076:
2077: Vuoden 1907 lokakuun 31 p :nä päätti Suomen Edus-
2078: kunta lähettää hyväiksymänsä lain alkoholipitoisten ainei-
2079: den valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje-
2080: tuksesta Ja varastossa pidosta Hänen Majesteettinsa Kei-
2081: sarin ja Suuriruhtinaan vahvistettavaksi. Suomen kansan
2082: valtava enemmistö toivoi, että tuo vahvistus olisi saatu
2083: mitä pikimmin. Eduskunnan sanottu päätös oli, keisaril-
2084: lisen senaatin varapuheenjohtajan sittemmin eduskunnalle
2085: tekemän ilmoituksen mukaan, jätetty senaatille lausunnon
2086: antamista varten jo tammikuun 29 p :qä 1908. Senaatilta
2087: . siten vaadittua lausuntoa odotettiin julkaisuuteen kuukausi
2088: toisensa jälkeen. Vihdoin vaadittiin vuoden 1908 toisilla
2089: valtiopäivillä tehdyllä välikysymyksellä tietoa senaatilta,
2090: mikä sen kanta on sanottuun kieltolakiin nähden ja mihin
2091: toimenpiteisiin se on ryhtyvä tai katsoo voivansa ryhtyä,
2092: jotta se laki voisi astua voimaan eduskunnan päättämänä
2093: ajankohtana. Saman vuoden elokuun 25 p :nä antamas-
2094: saan vastauksessa luuli senaatin vwrapuheenjohtaja voi-
2095: vansa vakuuttaa, että senaatti tulee antamaan täydellisen
2096: merkityksen niille toivomuksille, joita eduskunnan siihen
2097: 58 Välikysymys kieltolakiasiassa.
2098:
2099: päätökseen nähden on otemassa kansamme hyvinkin laa::c
2100: JOissa pnretssa. Sen lisäksi annettiin silloisten senaattia
2101: kannattavain eduskunnan puolueryhmäin taholta uskot-
2102: teluja, että niiden kannattama senaatti olisi toimiva kielto-
2103: lain hyväksi. Kansamme tiedoksi ei kuitenkaan ole saa-
2104: tettu, että senaatti olisi edes niiden uskottelujen jälkeen
2105: teetättänyt riittäviä kieltolain mahdollisen voimaantulemi-
2106: sen edellyttämiä va1mistustöitä, eikä edes että se olisi kyllin
2107: kiireellisesti antanut siitä siltä vaaditun lausunnon. Se
2108: kaikki herätti epäilyjä ja levotonta mielialaa kieltolakia
2109: todellisesti haluavain kansalaisten keskuudessa. Niitä on
2110: tuotu julki tavattoman lukuisissa kansalaiskokouksissa ja
2111: yhä vaadittu senaattia kiireellisempiin toimenpiteisiin kiel-
2112: tolain voimaansaattamiseksi. Laajain kansalaiskerrosten
2113: julkituomiin vaatimuksiin vastattiin vihdoin tämän vuo-
2114: den kuluessa selityksillä, että senaatti olisikin vasta tänä
2115: vuonna antanut edeBä usein mainitun lausuntonsa ja eh-
2116: dottanut siinä, että eduskunnan sanottua lakia ei ensin-
2117: kään vahvistettaisi. Nämä selitykset ovat yhä lisänneet
2118: kieltolain kohtalosta huolehtivien kansa;laisten epätoivoa.
2119: Pidämme välttämättömänä, että Suomen kansa saa senaa-
2120: tin menettelystä kieltolakiasiassa mahdollisimman tarkat
2121: ja luotettavat tiedot ja katsomme niiden hankkimisen Suo-
2122: men eduskunnan velvollisuudeksi sen tä:hden, että se voisi
2123: ryhtyä asianhaarain aiheuttamiin toimenpiteisiin.
2124: Pyydämme sen vuoksi eduskunnalta suostumusta esit-
2125: tää:ksemme senaatin asianomaisen jäsenen vastattavaksi:
2126: I) kuinka kauvan on senaatti viivytellyt.
2127: siltä vaaditun lausunnon antamista Suomen
2128: eduskunnan lokakuun JI p:nä 1907 hyväk-
2129: symästä alkoholipitoisten aineiden valmistusta,
2130: maahantuomista, myymistä, kuljetusta ja va-
2131: rastossapitoa koskeva,sta laista!
2132: 2) mitkä ovat olleet sen viivyttelemisen
2133: syyt!
2134: 3) onko senaatti ehdottanut tai päättänyt
2135: ehdottaa, että eduskunnan sanottua lakia . ei
2136: Välikysymys kieltolakiasiassa. 59
2137:
2138: vahvistettaisi ja, jos senaatti niin on tehnyt,
2139: millä perusteilla!
2140: 4) mitä senaatti on muuten tehnyt tai tah-
2141: too nykyään ja läheisessä tulevaisuudessa tehdä
2142: väkijuomain kieltolain aikaansaamiseksi tai
2143: estämiseksi.
2144:
2145: Helsingissä 20 p :nä helmik. 1909·
2146:
2147:
2148: H. Pärssinen. E. W. Hänninen.
2149: M. Sillanpää. V. Perttilä.
2150: P. j. Mömmö. Oskari Lylykorpi.
2151: Matti Turkia. A. Ahlström.
2152: Janne Martikainen. Nestori Walavaara.
2153: M. A. Airola. W. Lundström.
2154: A. J. Partanen. A. Salo.
2155: J. H. Saaristo. Väinö Tanner.
2156: Sandra Lehtinen. A. Sivenius.
2157: Alma jokinen. Anni Savolainen.
2158: Jaakko Mäki. A. Kannisto.
2159: Piina Pietikäinen. Seth Heikkilä.
2160: Jaakko Piirainen. Aatto Siren.
2161: 0. W. Kaipio. Georg W. Johansson.
2162: Arvi Lahtinen. Pekka Huttunen.
2163: E. Pohjaväre. Anni Huotari.
2164: 0. Tokoi. A. Mäkelin.
2165: J. W. Sainio. Albin Waljakka.
2166: A. P. Hämäläinen. Mikko Virkki.
2167: Yrjö Mäkelin. E. Aromaa.
2168: A. Ruotsalainen. T. Tainio.
2169: Fr. Lehtonen. Matti Paasivuori.
2170: j. 0. jalava. Oskari Orasmaa.
2171: jalm. Kirjarinta. Frans Rantanen.
2172: Maria Raunio. Samuli Rantanen.
2173: Aug. Wesa. N. A. Telkkä.
2174: Santeri Saarikivi. Wäinö Wuolijoki.
2175: Anton Huotari. Olga jokisalo.
2176: 60 Välikysymys kieltolakiasiassa.
2177:
2178: Sulo Wuolijoki. Juho M. Korhonen.
2179: Hilda Herrala. Juho Kirves.
2180: 0. W. Kuusinen. Yrjö E. Sirola.
2181: P. Tikkanen. Albin Koponen.
2182: Aura Kiiskinen. W. Korhonen.
2183: Mimmi Kanervo. Wäinö jokinen.
2184: Juho Lautasalo. Werner Aro.
2185: Kalle Hämäläinen. Penna Paunu.
2186: Onni Tuomi. Evert Eloranta.
2187: Oskar Leivo. Edvard Gylling.
2188: J. A. Komu. F. Koskinen.
2189: Matti Hoikka. Evert Hokkanen.
2190: Ida Aalle. Oliver Eronen.
2191: Josua Järvinen.
2192: Välikys. N:o 3.
2193:
2194:
2195:
2196:
2197: Ed. Turkia, Matti y. m.: Vtilikysymys,
2198: koskeva Senaatin menettelyti vallitse-
2199: vaan työttömyyteen ntihden.
2200:
2201:
2202:
2203:
2204: Suomen Kansan Eduskunnalle.
2205:
2206:
2207: Kuten yleisesti tunnetaan on maassamme jo viime syk-
2208: systä alkaen vallinnut mitä suurin työttömyys. Lukuisista
2209: teollisuuslaitoksista on syksystä alkaen vähennetty työ-
2210: väkeä suuret joukot. Osa teollisuuslaitoksista on koko-
2211: naan lopettaneet työn. Rakennusalalla vallitsee myös ylei-
2212: nen työttömyys, liikepulan seuraukset näkyvät kaikkialla.
2213: Kun uusia yleisiä valtion töitä ei ole avattu, vaan mikäli
2214: tiedämme on niitäkin supistettu ja kun kuunatkaan eivät
2215: ole uusia töitä tavallista suuremmassa määrässä alkaneet,
2216: on siitä ollut seurauksena, että kymmmet tuhannet työ-
2217: läiset ovat joutuneet mitä suurimpaan puutteeseen ja
2218: hätään.
2219: Käsittäen sen kasvavan puutteen ja hädän, johon kym-
2220: menet tuhannet työläiset ilman omaa syytään ovat joutu-
2221: neet ja tietäen, että hätä ja kurjuus yhä vaan kasvaa, ellei
2222: työttömille saada työtä, kääntyi Suomen Ammattijärjestön
2223: Toimikunta anomuskirjelmällä Senaatin puoleen viime
2224: tammikuun alussa anoen ,että valtion töitä heti ryhdyttäi-
2225: siin teettämään mahdollisimman suuressa määrässä ja
2226: missä näitä töitä ei voisi saada, siellä yleisistä varoista
2227: avustettaisiin työttömiä." Samoin Suomen Tie- ja vesi-
2228: 62 Välikysymys työttömyysasiassa.
2229:
2230: rakennustyöläisten liittotoimikunta mainitun kuun loppu-
2231: puolella kääntyi myös Senaatin puoleen anomuskirjelmällä,
2232: jossa esitettiin, että kirjeessä mainituilla rautatierakennuk-
2233: silla alettai·siin viipymättä työt ja että ,Senaatti myöntäisi
2234: rahaavustusta vaikkapa takasinmaksuvelvollisuudella".
2235: Kun Senaatti hylkäsi nuo molemmat anomuskirjeet ja kun
2236: se ei tiettävästi ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteihin työt-
2237: tömyyden ja siitä johtuvan hädän lieventämiseksi, vaan
2238: näyttää heittävän työttömät yhä edelleenkin oman onnensa
2239: nojaan, niin pyydämme sen vuoksi Eduskunnan suostu-
2240: musta esittääksemme asianomaisen Senaatin jäsenen vas-
2241: tattavaksi:
2242:
2243: Millä perusteella Senaatti hylkäsi mainitut
2244: anomukset[
2245: Miksi ei Senaatti, jos katsoi mainittuihin
2246: anomuksiin suostumisen joistakin käytännölli-
2247: sistä syistä mahdottomaksi, ryhtynyt muihin
2248: mielestään tehokkaisiin ;a asianmukaisiin toi-
2249: menpiteisiin työttömyyden ja sen tuottaman
2250: hädän lieventämiseksi, sekä
2251: Onko Senaatti hädän yhä jatkuessa suunni-
2252: tellut minkäänmoisia toimenpiteitä edes lähem-
2253: pää tulevaisuutta varten ja jos ei ole, niin
2254: mistä syystä?
2255:
2256: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1909.
2257:
2258: Matti Turkia. Matti Paasivuori.
2259: M. A. Airola. Yrjö Mäkelin.
2260: Albin Koponen. Juho Kirves.
2261: Wäinö jokinen. Anton Huotari.
2262: Miina Sillanpää. jalm. Kirjarinta.
2263: Adr. försl. N:o 1.
2264:
2265:
2266:
2267:
2268: Repr. Rosenqvist -G. 0., m. fl.: F6r-
2269: slag tili adress till Hans Majestttt
2270: angående de finska ttrendenas bered-
2271: ning och föredragning för Monarken.
2272:
2273:
2274:
2275:
2276: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
2277:
2278:
2279: Då Fin1ands Landtdag nu åter sammanträdt för att
2280: en1igt L. 0 :s föreskrifter öfver1ägga, om hvad tili 1an-
2281: dets vä:lfärd hörer, har det framstått såsom dess främsta
2282: p1ikt att vända sig tiH Hans Kejserliga Majestät Fin1ands
2283: Storfurste i en angelägenhet, hvaraf 1andets 1ugn och
2284: framåtskridande äro på det närmaste beroende.
2285: Det 1andets 1ag och bästa åsidosättande system, som
2286: från s1utet af 1898 vann insteg vid Fin1ands förvaltning,
2287: bragte inom kort detta, dittills 1ugna och fred1iga 1and
2288: nära branten af undergång. Depravation och förvildning
2289: grepo omkring sig inom administrat~onen och samhället,
2290: och sjuk1iga, abnorma företee1ser framträdde. - Tili
2291: g1ädje och 1ättnad för Fin1ands fo1k b1ef detta system
2292: öfvergifvet genom Hans Kejserliga Majestäts nådiga ma-
2293: nif,est af den 4 november 1905, hvari Hans Kejser1iga
2294: Majestät med högsint beaktande af 1andets behof förk1a-
2295: rade, att de af Fin1ands Ständer i underdånig petition
2296: af den 31 dec. 1904 antydda åtgärderna för den 1agliga
2297: ordningens återstältlande i 1andet borde bringas i verkstä1-
2298: lighet, och tillika anbefallde, att förs1ag till viktiga grund-
2299: 64 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä.
2300:
2301: lagsreformer skulle utarbetas till utvecklande af det finska
2302: folkets i grundlagarna stadgade rättigheter.
2303: Händelser, hvilka under den senaste tiden inträffat,
2304: hafva emellertid varit egnade att ingifva de allvarligaste
2305: farhågor, för att denna af rättfärdighet burna politik,
2306: som återskänkt landet lugn ooh ordning, icke skall för
2307: framtiden upprätthållas. Också har Finlands af dess
2308: Monarker högtidligen bekräftade rätt redan i särskilda
2309: fall trädts för när.
2310: Den åtgärd, som mer än någon annan burit vittne
2311: härom och gifvit stöd åt de nämnda farhågorna, är det
2312: på ministerrådets i kej sardömet tillskyndan vidtagna för-
2313: fogandet af den 2 juni 1908, hvilket afser att skapa en
2314: ny ordning för beredningen och föredragningen inför
2315: Hans Kejserliga Majestät af sådana finska ärenden,
2316: som beröra jämväl kejsardömets intressen. Såväl det
2317: grundlagsstridiga i sättet för detta förfogandes tillkomst
2318: och dess oförenlighet med Finlands rättsordning som ock
2319: de för statslifvet och samhällsutvecklingen hinderliga stö-
2320: ringar i ärendenas gång, som blifvit en följd af dess till-
2321: lämpning, hafva utförligt belysts både i underdåniga
2322: framställningar af Finlands Senat och i senaste Landt-
2323: dags underdåniga petition af den 30 oktober 1908. De
2324: rättsliga skäl och praktiska betänkligheter, som sålunda
2325: redan gjorts gällande mot sagda förfogande, hafva än
2326: klarare framträdt genom den sedan dess yttermera vunna
2327: erfarenheten i fråga om förfogandets tillämpning äfven-
2328: som genom senare utfärdade tilläggsbestämningar, som
2329: afsett att draga allt flere finska ärenden, särskildt alla
2330: frågor om anslag ur statsfonden, under det ryska minister-
2331: rådets handläggning. Det står nu för Finlands folk utom
2332: allt tvifvel, att i allt detta framträder en förnyad sträf-
2333: van att kringskära och rubba Finlands statliga själfsty-
2334: relse, sådan den är i landets grundlagar närmare bestämd
2335: och i deras hägn vidare utvecklats. Det är uppenbart, att
2336: det nämnda förfogandet innebär en principiell brytning
2337: med den i manifestet af den 4 november 1905 utlofvade
2338: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 65
2339:
2340: och enligt detsamma inslagna återgången tili lagliga för-
2341: hållan'den.
2342: Grundlagsbudet, att Monarken skall styra landet med
2343: biträde af finska män och myndigheter, har genom för-
2344: fogandet af den 2 juni 1908 i själfva verket lidit en
2345: svår kränkning. Det direkta sambandet mellan Finlands
2346: ::vl:onark och dess Folkrepresentation samt mellan Mo-
2347: nark och styrelse är afskuret. En ny, för Finlands
2348: statsförfattning främmande regeringsmyndighet, stående
2349: helt och hållet utom landets lagar, har inför Monarken
2350: erhållit ett afgörande ord i alla dess angelägenheter.
2351: Finlands högsta styrelseverk, som enligt grundlagens prin-
2352: ciper, erkända genom uttryckligt kejsarord, skall stå i
2353: omedelbart förhållande tili Kejsaren och Storfursten, är
2354: i fara att blifva förvandladt tili ett, det ryska minister-
2355: rådet underordnadt ämbetsverk, på samma gång som mi-
2356: nisterstatssekreterarens författningsenliga befogenhet·
2357: åsidosatts. - Men icke blott detta. Ifrågavarande för-
2358: fogande har äfven ledt tili en icke oväsentlig ändring
2359: och inskränkning af Hans Kejserliga Majestäts makt-
2360: befogenhet såsom Finlands Storfurste, särskildt därige-
2361: nom, att ministerrådet ansett sig kunna besluta, det vissa
2362: ärenden icke skola bringas tili Hans Kejserliga Majestäts
2363: Egen höga kännedom.
2364: Förfogandet af den 2 juni 1908, om hvars ödesdigra
2365: beskaffenhet en följd af regeringshandlingar och af mini-
2366: sterrådet vidtagna åtgärder alltjämt burit vittne, har själf-
2367: fallet icke kunnat annat än väcka bitterhet och sorg hos
2368: Finlands folk. Man frågar sig: Skall i kejsardömets
2369: förhållande tili Finland åter makt gå framför rätt, och
2370: skola följderna af en sådan politik ånyo begynna fram-
2371: träda inom vårt folks lif? Denna ovo har endast kunnat
2372: ökas därigenom, att alla försök från det finska folkets sida
2373: att med sina bekymmer nå fram tili Hans Kejserliga
2374: Majestät hittills planmässigt motarbetats.
2375: I betraktande af lägets allvar synes det oss vara nu
2376: församlade Landtdags oafvisliga plikt, att yttermera
2377: 5
2378: 66 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä.
2379:
2380: för Hans Kejserliga Majestät i underdånighet frambära,
2381: huru oundgängligt det är, att ifrågavarande missförhål-
2382: lande omedelbart blifver rättadt, hvarjämte Landtdagen
2383: :.i1::ke torde kunna underlåta att, under åberopande af sin
2384: ·;den 30 oktober 1908 aflåtna petition, gifva uttryck åt den
2385: tillförsikt, att Hans Kejserliga Majestät skall låta nyss-
2386: mämnda petition utan uppskof sig föredragas genom Fin-
2387: 1ands ministerstatssekreterare, och det Nådiga afgörandet
2388: ·sedan träffas i öfverensstämmelse med grundsatserna i
2389: landets författning.
2390: Upprätthållandet af landets rättsliga ställning, sådan
2391: tden grundlagts vid landtdagen i Borgå år 1809, är ett
2392: lifsvillkor för det finska folket och en oundgänglig be-
2393: tingelse, för att detsamma må kunna fylla sin anspråks-
2394: 'iösa uppgift i det mänskliga utvecklingsarbetet. Finlands
2395: folk måste därför uppbjuda hela sin moraliska kraft för
2396: :att skydda landet mot sträfvanden, som gå ut på att utan
2397: :medverkan och godkännande af folkets lagliga represen-
2398: tation förändra eller rubba den rättsordning, som nu i
2399: ·ett sekel bestått tili Finlands lycka och utan men för Ryss-
2400: lands intressen.
2401: Finlands folk litar härvid till det rättas makt och tili
2402: Hans Kejserliga Majestäts i manifestet af den 4 novem-
2403: ber 1905 uttalade ädla vilja att genom laglighetens åter-
2404: ställande och utvecklandet af det finska folkets i grund-
2405: lagarna stadgade rättigheter befästa de band, som förena
2406: ·det finska folket med dess Monark.
2407: På grund af det anförda samt i betraktande af sa-
2408: kens särskilda beskaffenhet, få vi vördsamt föreslå,
2409: det Landtdagen ville besluta att till Hans
2410: Kejserliga Majestät ingå med en underdånig
2411: adress af ofvan antydda innehåll.
2412: Helsingfors, den 20 februari 1909·
2413:
2414: 0. G. Rosenqvist Ernst Estlander.
2415: <Oskar Nix. Julius Sundblom.
2416: Adr. ehd. N:o 2.
2417:
2418:
2419:
2420:
2421: Ed. Castren, Jonas y. m.: Ehdotus Hal-
2422: litsijalle tehtavaksi adressiksi Suo-
2423: men asiain valmistelun ja esittelyn
2424: jtirjestyksestä.
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
2430:
2431:
2432: Kun Suomen Eduskunta nyt taas on kokoontunut Val-
2433: tiopäiväjärjestyksen määräysten mukaisesti päättämää111
2434: maan asioista, •esiytyy sen ensimäisenä velvollisuutena.
2435: kääntyä H ä n e n K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t-
2436: t i n s a S u o m e n S u u r i r u h t i n aan puoleen asiassa,.
2437: josta yleinen levollisuus ja edistys mitä lähimmin riip-
2438: puvat.
2439: Se maan lakia ja parasta syrjäyttävä järjestelmä, joka.
2440: vuoden 1898 lopusta saakka sai jalansijaa Suomen hal-
2441: linnossa, saattoi pian tämän siihen saakka levollisen ja,.
2442: rauhallisen maan miltei perikadon partaålle. Hallintoon:
2443: ja yhteiskuntaan pääsi leviämään turmeltumista ja saira-
2444: loisia, säännöttömiä ilmiöitä alkoi esiintyä. - Suomen
2445: kansan iloksi ja huojennukseksi hylättiin tuo järjestelmä.
2446: K ei s a r i 1 1 i s en Maj e s te ·et i n Marraskuun 4 päi-
2447: vänä 1905 antamalla armollisella julistuskirjalla, jossa
2448: H ä n e n M a j e s t e e t t i n s a ylevämielisesti ottaen
2449: huomioon maan elinehdot juli!Sti, että Suomen Valtiosää-
2450: tyjen joulukuun 31 päivänä 1904 tekemässä alamaisessa
2451: 68 Adr•. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä.
2452:
2453: anomuksessa viitatut toimenpiteet laillisen järjestyksen
2454: palauttamiseksi olivat täytäntöön pantavat, ja samalla
2455: määräsi, että ehdotuksia tärkeiksi perustuslain-uudistuk-
2456: siksi oli valmistettava Suomen kansan perustuslaeissa sää-
2457: dettyjen oikeuksien kehittämiseksi.
2458: Viime aikoina sattuneet tapaukset ovat kuitenkin olleet
2459: omiansa herättämään mitä vakavinta pelkoa siitä, ettei
2460: tätä oikeuteen perustuvaa hallitussuuntaa, joka jälleen on
2461: palauttanut maahan rauhan ja järjestyksen, tullakaan tu-
2462: levaisuudessa noudattamaan. Tämä pelko onkin jo toteu-
2463: tunut. Maamme hallitsijan juhlallisesti Suomelle va-
2464: kuuttamia oikeuksia on erityisissä tapauksissa rikottu.
2465: Se toimenpide, joka selvemmin kuin mikään muu on
2466: ollut tästä todistuksena ja antanut tukea mainituille epäi-
2467: lyksille, on keisarikunnan ministerineuvoston alotteesta
2468: syntynyt määräys kesäkuun 2 päivältä 1908, joka tarkoit-
2469: taa uuden järjestyksen aikaansaamista keisarikunnankin
2470: etuja koskevain Suomen asiain valmistelussa ja esittelyssä
2471: K ei s a r i 1 1 i se 1 1 e Maj esteet i 11 e. Sekä tämän
2472: määräyksen syntyminen Suomen perustuslaista poikkea-
2473: vana tavalla ja sen soveltumattomuus Suomen oikeusjär-
2474: jestykseen että sen käytäntöönpanosta johtuneet valtio-
2475: elämälle ja yhteiskuntakehitykselle haitalliset häiriöt on
2476: perusteellisesti valaistu Keisarillisen Suomen Senaatin
2477: tekemissä alamaisissa esityksissä ja viime Eduskun-
2478: nan alamaisessa anomuksessa lokakuun 30 päivältä
2479: 1908. Ne oiJk,eudelli>set ja käytännölliset syyt, joilta siten
2480: jo on sanottua määräystä vastaan esitetty, ovat käyneet
2481: vielä selvemmiksi sen sovelluttamisesta saavutetun koke-
2482: muksen sekä myöskin myöhemmin julkaistujen lisämää-
2483: räysten kautta, joiden tarkoituksena on saattaa yhä useam-
2484: pia Suomen asioita, erittäinkin kaikki valtiorahastosta
2485: myönnettäviä määrärahoja koskevat kysymykset, Venäjän
2486: ministerineuvoston käsittelyn alaisiksi. Suomen kansalle
2487: on nyt epäilemättömän selvä, että kaikessa tässä esiintyy
2488: uusi pyrkimys rajoittaa ja järkyttää Suomen valtiollista,
2489: maan perustuslaeissa tarkemmin määrättyä ja niiden suo-
2490: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 69
2491:
2492: jassa ke}littynyttä itsehallintoa. Ilmeistä on, että mainittu
2493: määräys on periaatteellisesti ristiriidassa marraskuun 4
2494: päivänä 1905 annetussa julistuskirjassa luvatun ja sen
2495: mukaisesti aletun laillisiin oloihin palautumisen kanssa.
2496: Sitä perustuslain säännöstä, että Hallitsijan on hallit-
2497: tava maata suomalaisten miesten ja viranomaisten avulla,
2498: on kesäkuun 2 päivänä 19o8 annetulla määräyksellä sy-
2499: västi loukattu. - Välitön yhdysside Suomen Hallitsijan
2500: ja sen Kansaneduskunnan sekä Hallitsijan ja Keisaril-
2501: lisen Suomen Senaatin kesken on katkaistu. Uusi,
2502: Suomen valtiosäännöille vieras hallitusvirasto, joka on
2503: kokonaan maan la:kien ulkopuolella, on päässyt lausumaan
2504: Hallitsijalle ratkaisevan sanan sen asioissa. Suomen kor-
2505: kein hallituslaitos, jonka nimenomaan Keisarin sanoin
2506: tunnustettujen perustuslain periaatteiden mukaan on ol-
2507: tava väJittömässä suhteessa K e i s a r i i n ja S u u r i-
2508: r u h tinaase en, tahdotaan siten muuttaa Venäjän mi-
2509: nisterineuvoston alaiseksi virastoksi, samalla kuin minis-
2510: terivaltiosihteerin Suomen valtiosäännön mukainen toimi-
2511: valta on syrjäytetty. - Mutta ei siinä kyllin. Myöskin
2512: K e i s a r i 11 i s e n M a j e s t e e t i n valtaan nähden
2513: Suomen Suuriruhtinaana on puheenaolevasta määräyk-
2514: sestä johtunut oleellinen muutos ja rajoitus, erittäin si-
2515: tenkin, että ministerineuvosto on ottanut päättääksensä,
2516: ettei erityisiä asioita ole saaJ!Jelbtava K e i s a r i 11 i s e n
2517: Majesteetin Omaan Korkeaan tietoon.
2518: Kesäkuun 2 päivänä 1908 annettu määräys, jonka tur-
2519: miolllsuudesta on ollut todistuksena sarja hallitustoimia
2520: ja ministerineuvoston toimenpiteitä, ei tietysti ole voi-
2521: nut olla herättämättä katkeruutta ja surua Suomen kan-
2522: sassa. Ei voida olla kysymättä, onko keisarikunnan suh-
2523: teessa Suomeen valta taaskin käyvä oikeuden edellä, ja
2524: a1kavaitlw sellaisen hallitussuunnan seurauiks:et uudelleen
2525: esiili1tyä kansamme elämässä? Tämä levottomuus on vie-
2526: läkin lisääntynyt siitä, että kaikkia yrityksiä, jotka Suo-
2527: men kansa on tehnyt saadakseen huoiensa K e i s a r i 11 i-
2528: 70 Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä.
2529:
2530: sen Maj esteet i n kuulta:viin, on näihin saakka jär-
2531: jestelmällisesti vastustettu.
2532: Aseman vakavuuden tä!hden katsonee nyt kokoontunut
2533: Eduskunta ehdottomaksi velvollisuudekseen K e i s a r i 1-
2534: 1 i s e 11 e M a j e s t e e t i 11 e vieläkin alamaisesti esiin-
2535: tuoda, kuinka väJlrttämä:töntä on, että puheenalainen epä-
2536: kohta saadaan pikaisesti oikaistuksi. Samalla Eduskunta
2537: ei voine olla, viitaten 30 päivänä lokakuuta 1907 teke-
2538: määnsä tuota oikaisua tarkoittavaan anomukseen, lausu-
2539: matta luottavansa siihen, että Keisari 11 i ne n M a-
2540: j e s t e e t t i on suvaitseva Suomen ministerivaltiosih-
2541: teerin kautta viipymättä Itselleen esittelyttää mainitun ano-
2542: muksen sekä sitten armossa ratkaista asian Suomen val-
2543: tiosäännön perussäännösten mukai'Sesti.
2544: Maan oikeudellisen aseman ylläpitäminen sellaisena,
2545: jollaiseksi se perustettiin Porvoon valtiopäivillä vuonna
2546: 1809, on Suomen kansan elinehto sekä välttämätön edel-
2547: lytys, jotta se voisi täyttää vaatimattoman tehtävänsä
2548: inhimmillisessä kehitystyössä. Suomen kansan täytyy sen-
2549: tähden ponnistaa koko siveellisen voimansa varjellakseen
2550: maata sellaisilta pyrkimyksiltä, joiden tarkoituksena on
2551: kansan laillisen eduskunnan myötävaikuttamatta ja häväk-
2552: symättä muuttaa tai järkyttää sitä oikeusjärjestystä, joka
2553: nyt vuosisadan on ollut voimassa Suomen onneksi V enä-
2554: jän etuja vahingoittamatta.
2555: Suomen kansa luottaa tässä asiassa oikeuden voimaan
2556: sekä K e i s a r i 11 i s e n M a j e s t e e t i n marraskuun
2557: 4 päivänä 1905 antamassa julistuskirjassa lausuttuun ja-
2558: loon tahtoon vahvistaa laillisuuden palauttamisella ja Suo-
2559: men kansan perustuslaeissa säädettyjä oikeuksia kehittä-
2560: mällä niitä siteitä, jo~ka yhdistävät Suomen kansan Hal-
2561: litsijaansa.
2562: Katsoen siihen, mitä yllä on esitetty, sekä tämä:n asian
2563: erikoiseen laatuun saamme kUJrmio~ttaen ehdottaa,
2564:
2565: että Eduskunta päättäisi alamaisella adres~
2566: Adr. ehd. Suomen asiain esittelyjärjestyksestä. 71
2567:
2568: silta K e i s a r i ll i s e ll e M a j e s t e e-
2569: t i ll e esiintuoda edellä httomautetut näkö-
2570: kohdat.
2571:
2572: Helsingissä, 20 päivänä helmikuuta 1909.
2573:
2574: Jonas Castren. P. Ahmavaara.
2575: Kyösti Kallio.
2576:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025